Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Varjoareena-kansanliike arvostelee Porin SuomiAreenaa työttömien sivuuttamisesta – seuraa mielenilmausta suorana


    Varjoareena-niminen aloitteleva kansanliike järjestää mielenilmauksen torstaiaamuna Porin Etelärannassa. Tapahtuman otsikkona on Kansa tulee kylään SuomiAreenaan. Järjestäjien tavoitteena on saada paikalle 30–40 mielenosoittajaa. Mielenilmaus...

    Varjoareena-niminen aloitteleva kansanliike järjestää mielenilmauksen torstaiaamuna Porin Etelärannassa. Tapahtuman otsikkona on Kansa tulee kylään SuomiAreenaan. Järjestäjien tavoitteena on saada paikalle 30–40 mielenosoittajaa.

    Mielenilmaus alkaa kello 10, ja sitä voi seurata suorana Yle Areenasta.

    Koollekutsujat kertovat haluavansa lisää moniäänisyyttä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Mielenilmaus on ajoitettu Lounais-Suomen ihme -tapahtumapäivään, jossa käsitellään talouskasvun tuomia haasteita kymmenien puhujien voimin.

    – Päätavoitteemme on laajentaa yhteiskunnallista keskustelua moniäänisemmäksi. SuomiAreenan alkuperäisistä juurista on menty liian kauas, sanoo Varjoareenaa edustava Jarno Valtonen.

    – Se kulminoituu irvokkaasti Lounais-Suomen ihme -tapahtumaan, jossa puhutaan työttömyydestä kuulematta työttömiä, Valtonen kärjistää.

    Pulaa työvoimasta ja asunnoista

    Lounais-Suomen ihme – Koko Suomen etu -ohjelma Etelärannassa alkaa torstaiaamuna kello 10 ja päättyy kello 17.30. Puhetta on luvassa siitä, mistä saadaan työvoimaa, asuntoja ja oikeanlaista koulutusta.

    Järjestäjinä ovat työ- ja elinkeinoministeriö ja suuri joukko julkisia toimijoita Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta: muun muassa maakuntaliitot, Ely-keskukset ja suuret kaupungit.

    Porin kaupungin viestintäpäällikkö Salla Rajala kertoo, että päivän ohjelman suunnittelussa on haluttu tuoda esiin hyvää talousvirettä ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

    – Haluamme kertoa, että täällä on töitä: vaikka sitten työttömille, muualta muuttaville ja alan vaihtoa harkitseville, Rajala perustelee.

    Ensi vuonna omaa ohjelmaa

    SuomiAreenassa aktivoituvan Varjoareenan taustalla on Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestö. Vasemmistoliittolaiset olivat kokoontuneet aktiivipäivään suunnittelemaan maakuntavaaleja samana päivänä, kun tuli tieto vaalien lykkääntymisestä. Piti keksiä jotakin muuta.

    – Aktiivimallin vastustaminen ei ole puolueeseen sidottua, joten toivotamme kaikki tervetulleiksi mukaan. Varjoareenan toiminta muodostuu pysyväksi. Ensi vuonna yritämme saada aikaan sosiaalifoorumin tapaista omaa ohjelmaa, Jarno Valtonen kertoo.

    Porin SuomiAreena on herättänyt muitakin kriittisiä kommentteja. Suomen Kuvalehden kolumnisti nimitti tapahtumaa pr-festariksi, jossa tärkeintä on julkisuuskuvan hallitseminen. Ylen tiistaisessa jutussa joukko kansanedustajia ilmoitti jättävänsä "kuplautuneen festivaalin" väliin.

    Ottaako helle koville? Palaa pakkastunnelmiin näiden 16 kuvaparin avulla

    Ottaako helle koville? Palaa pakkastunnelmiin näiden 16 kuvaparin avulla


    Helteet jatkuvat, ja lämpöennätyksiä on rikottu sunnuntaista lähtien joka päivä. Kuumuudelle ei näy vielä loppua. Ilmatieteen laitos on antanut varoituksen erittäin tukalasta helteestä. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan kuumat helteet...

    Helteet jatkuvat, ja lämpöennätyksiä on rikottu sunnuntaista lähtien joka päivä. Kuumuudelle ei näy vielä loppua. Ilmatieteen laitos on antanut varoituksen erittäin tukalasta helteestä.

    Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan kuumat helteet voivat vaikuttaa jopa kykyyn tehdä järkeviä päätöksiä.

    Mutta ei anneta sen haitata!

    Tässä artikkelissa ei tarvita henkistä ponnistelua. Riittää, että viet kuvan päälle sormen (mobiilissa) tai hiiren kursorin (selaimella). Edestakaisin renkkaamalla saat selville, tuovatko talviset maisemat kaivattua viileyttä kesähelteiden keskelle.

    Kuvapareissa näkyvät maisemat on kuvattu monille tutuissa maisemissa Turussa, Naantalissa ja Raisiossa. Lämpötilaeroa talvi- ja kesäkuvien välillä on jopa 45 astetta.

    Pyhärannassa maastopalo levinnyt jo yli 70 hehtaarin alueelle – parikymmentä rakennusta evakuoitu

    Pyhärannassa maastopalo levinnyt jo yli 70 hehtaarin alueelle – parikymmentä rakennusta evakuoitu


    Pyhärannassa roihuaa suuri maastopalo. Tarkempi palopaikka on Luhdantiellä, muutama kilometri pohjoiseen Pyhärannan keskustasta. Pelastuslaitoksen arvion mukaan paloalue oli ennen iltakahdeksaa 70–80 hehtaarin eli noin sadan jalkapallokentän...

    Pyhärannassa roihuaa suuri maastopalo. Tarkempi palopaikka on Luhdantiellä, muutama kilometri pohjoiseen Pyhärannan keskustasta.

    Pelastuslaitoksen arvion mukaan paloalue oli ennen iltakahdeksaa 70–80 hehtaarin eli noin sadan jalkapallokentän kokoinen. Toistaiseksi parikymmentä rakennusta on evakuoitu, ja palo leviää yhä.

    Timo Otamo

    Paloa on sammuttamassa satakunta palomiestä. Lisäksi apuna on useita helikoptereita ja yksi lentokone. Paikalla on myös metsäkoneita, joiden avulla yritetään raivata katkaisuväyliä palon etenemisen estämiseksi.

    Maasto palaa edelleen aamuyöllä kello neljän jälkeen Pyhärannassa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Juha Virto kertoi, että sammutustyöt ovat edelleen käynnissä. Yksiköillä on tarvittaessa myös täysvalmius evakuointeihin, mutta toistaiseksi ei ole jouduttu tekemään lisäevakuointeja.

    Varsinais-Suomen pelastuslaitos tviittasi yöllä sammutustöiden jatkuvan aamuun saakka.

    Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Juha Virto kertoi hieman ennen iltayhdeksää, että palolla on riski levitä asutukseen.

    Hänen mukaansa sammutustehtävä on sammuttajien kannalta vaativa kuumien olosuhteiden, raskaiden varusteiden ja pitkien työrupeamien takia.

    – Runkojen kuivuus aiheuttaa sen, että palo nousee puiden latvoihin ja leviää siellä latvapaloina. Tämä on meille ongelma tällä hetkellä, Virto sanoi.

    Hän kertoi, että paloalueella on kymmenkunta vapaa-ajan asuntojen asukasta odottamassa evakuointia. Virton mukaan operaatio tulee kestämään vuorokausia.

    Tie 1960 on suljettu liikenteeltä Rantametsäntieltä Pyhärannan keskustaan noin viiden kilometrin matkalta. Paikalla on kiertotie.

    Hälytys palopaikalle tuli kello kahden jälkeen iltapäivällä, ja sammutustyöt ovat jatkuneet koko päivän.

    Yle Uutisgrafiikka

    Sanomalehti Länsi-Suomen mukaan Santtion Maininkitalolle on kyläläisten toimesta perustettu väliaikainen muonitus- ja tiedotuskeskus.

    Pyhärannan vt. kunnanjohtaja Katja Törrönen kertoo Ylelle, että kunnan johtoryhmä seuraa maastopalotilannetta ja odottaa tietoja pelastustoimelta.

    Markku Sandell / Yle

    Törrönen kehottaa kuntalaisia välttämään ylimääräistä liikkumista paloalueen läheisyydessä.

    – Palopaikka on pienten teiden päässä. Jos täällä on paljon autoliikennettä, joka tukkii nämä tiet, niin se on huono tilanne. Annetaan viranomaisille rauha tehdä työtään, Törrönen sanoo.

    Roni Lehti / Lehtikuva

    Uutinen päivittyy.

    Tuore tutkimus kertoo, mihin asuntosijoittajan kannattaa tähyillä – parhaat vuokratuotot saa Kuopiosta

    Tuore tutkimus kertoo, mihin asuntosijoittajan kannattaa tähyillä – parhaat vuokratuotot saa Kuopiosta


    Keskiviikkona julkaisu tutkimus selvittää, missä ovat Suomen parhaat vuokratuotot ja mihin päin Suomea asuntosijoittajan kannattaa suunnata mielenkiintonsa. Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämä tutkimus kertoo, että...

    Keskiviikkona julkaisu tutkimus selvittää, missä ovat Suomen parhaat vuokratuotot ja mihin päin Suomea asuntosijoittajan kannattaa suunnata mielenkiintonsa.

    Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämä tutkimus kertoo, että asuntosijoittaja saa tällä hetkellä parasta tuottoa sijoituksilleen suurista kaupungeista pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

    Paras tuotto tulee tutkimuksen mukaan tänä vuonna Kuopiosta. Suurin nousija on kolmanneksi neljätoista sijaa ylöspäin kivunnut Oulu.

    Muita selkeitä nousijoita ovat kahdeksan sijaa toiseksi kivunnut Turku ja viidenneksi yhdeksän sijaa noussut Rovaniemi. Myös Tampere on noussut nohevasti viisi sijaa neljänneksi rankingissa.

    Helsingin sijoitus sen jälkeen laski jälleen. Nyt pääkaupunki löytyy kahdeksannelta sijalta. Toinen selkeä laskija on kahtena aiempana vuonna vertailun voittanut Vaasa, joka on valahtanut nyt viisi alaspäin, kuudenneksi. Listan kaikista vertailluista kaupungeista voit lukea täältä.

    Miten tutkimus sitten tehtiin? Siinä asuntojen vuokratuoton ja arvonnousun kehitystä alueellista kehitystä tarkasteltiin kahdeksan muuttujan kautta. Niitä olivat väestönkasvu, kotitalouksien tulot, asuntojen hintataso, opiskelijoiden osuuden väestöstä ja asuntokuntien lukumäärä.

    Suomen Vuokranantajien teettämä tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Tutkimus ennustaa asuntosijoittajan saavan vuokratuotosta jatkossakin maltillista ja vakaata tuottoa.

    Vuokratuotto on pitkällä aikavälillä pysynyt käytännössä samana noin 3,5 prosentissa, tutkimus kertoo.

    Aukiolot, lonkerot ja taksit vapauttanut norminpurku näkyy jo kesä-Suomessa –

    Aukiolot, lonkerot ja taksit vapauttanut norminpurku näkyy jo kesä-Suomessa – "Euro taitaa olla paras konsultti"


    Tästä on kysePääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus julisti kesällä 2015 sodan maata ja talouselämää kangistavia tuhansia normeja vastaanNäkyvimpiä norminpurkuja ovat olleet muun muassa kauppojen aukioloaikojen vapautus,...

    Tästä on kysePääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus julisti kesällä 2015 sodan maata ja talouselämää kangistavia tuhansia normeja vastaanNäkyvimpiä norminpurkuja ovat olleet muun muassa kauppojen aukioloaikojen vapautus, alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus sekä taksiliikenteen vapautuminenLisäksi tulossa on raideliikenteen vapauttaminen. Työaikalainsäädäntöön kaavaillaan uudistusta, jonka pitäisi lisätä joustojaYlen kyselyyn vastasi 13 Varsinais-Suomen ja Satakunnan kansanedustajaa: Ala-Nissilä, Eloranta, Elomaa, Huhtasaari, Kiviranta, Kiuru, Myllykoski, Orpo, Saarikko, Salonen, Tavio, Virolainen ja Wallin

    Kaksi ja puoli vuotta sitten kauppojen aukioloajat vapautuivat, maaliskuussa tuli voimaan uusi alkoholilaki ja heinäkuussa taksien hinnoittelu vapautui.

    Hallituksen tekemät norminpurku-uudistukset näkyvät jo arjessa.

    Pori on tällä viikolla kuin Suomi pienoiskoossa SuomiAreenan, asuntomessujen ja jazzien takia. Kysyimme muutamilta Porissa liikkuneilta mielipiteitä uudistuksista.

    Muutokset mielletään pääosin myönteisiksi. Etenkin kauppojen ilta-aukiolo saa kiitosta, joskin uudistuksen tarpeellisuudesta ollaan epävarmoja.

    – Vaikea sanoa, onko pakko päästä kauppaan yhdeltätoista. Mutta jos kauppa halutaan pitää auki ja ihminen haluaa mennä, niin miksei, kommentoi tamperelainen Sofia Viitala.

    – Kuluttajan näkökulmasta se lisää valinnanvapautta. Se on erittäin hyvä asia. On kiva mennä kauppaan vähän myöhemmin illalla ja ostaa omasta marketista sitä, mitä ennen sai vain Alkosta, sanoo porilainen Heidi Lehtonen.

    Lehtonen viittaa alkoholilain uudistukseen, joka toi vahvemmat olut-, siideri- ja lonkerotuotteet kauppoihin. Tämä näkyi Alkon alkuvuoden myynnissä, joka putosi miljoonilla litroilla. Alkoholin myyntiajat vähittäiskaupassa pysyivät ennallaan, joten lonkeronmyynti loppuu kaupassa viimeistään kello 21.

    Taksiuudistukselle risuja

    Taksiliikenteen uudistus on ollut viime päivinä paljon pinnalla, onhan kyse hyvin tuoreesta muutoksesta. Erityisesti Kela-taksien tilanne on aiheuttanut keskustelua ja huolta.

    Porilainen Lasse Taimi ei pidä taksiuudistusta hyvänä.

    – Taksi on vähän villiin suuntaan mennyt, hän sanoo.

    Niko Poskiparta uskoo asioiden lopulta sujuvan.

    – Alkuun on tietysti hankalaa, mutta kyllä ne siitä asettuvat. Pidän näitä uudistuksia hyvinä. Monessa kohdassa euro taitaa olla paras konsultti, porilainen Poskiparta sanoo.

    Tulevista uudistuksista Poskiparta pitää positiivisena raideliikenteen vapautumista, jos se tehdään huolella.

    – Siinä pitää varmaan ottaa paljon asioita huomioon, mutta en näe mahdottomana, että siihenkin tulisi kilpailua. Kunhan infra pysyy kunnossa raideliikenteessä, se voisi toimia, Poskiparta sanoo.

    Kalle Mäkelä / YleKansanedustajat erimielisiä

    Myös päättäjien mielipiteet uudistusten onnistumisesta vaihtelevat. Yle Turku ja Yle Pori kysyivät asiasta lounaissuomalaisilta kansanedustajilta. Kyselyyn vastasi 13 kaikkiaan 25:stä Varsinais-Suomen ja Satakunnan kansanedustajasta.

    Arvioitavia hankkeita oli viisi: vähittäiskaupan aukiolojen ja taksiliikenteen vapauttaminen, alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus, raideliikenteen vapauttaminen kilpailulle ja työaikalain modernisointi.

    Kyselyyn vastanneista noin puolet pitää alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta onnistuneena. Krista Kiurun (sd.) mielestä lakeja pitää ehkä vielä muuttaa.

    – Tulevat ajat osoittavat, toteutuvatko riskit. Jos niin käy, lainsäädännön korjaamista tarvitaan. Tekemättä jäi myös alkoholimainonnan rajoittaminen uudistuksen yhteydessä, Kiuru vastasi.

    Vastanneista kolme neljännestä piti vähittäiskauppojen aukioloaikojen vapauttamista onnistuneena norminpurkuhankkeena.

    Liikenneuudistukset perussuomalaisten hampaissa

    Enemmän negatiivisia mielipiteitä herättävät taksiliikenteen ja raideliikenteen vapauttaminen. Lähes kaksi kolmannesta Ylen kyselyyn vastanneista lounaissuomalaisista kansanedustajista on sitä mieltä, etteivät taksiliikenteen ja raideliikenteen vapauttaminen ole ainakaan sellaisenaan onnistuneita.

    – Hirvittää ajatella, että kyyditsijöinä voi olla henkilöitä, joilla ei ole minkäänlaista ammattitaitoa tehtävään, kalusto voi olla kirjavaa sekä turvallisuus asiakkaan kannalta epävarmaa, kommentoi perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaa taksiliikenteen vapautumiseen liittyen.

    Ville Tavion (ps.) mielestä raideliikenteen vapauttamista koskeva kysymys oli väärin muotoiltu.

    – Perussuomalaiset ei vastusta raideliikenteen kilpailua, joka on EU:n määräys, vaan hallituksen tekemää kansallisen rautatieyhtiö VR:n pilkkomista.

    Ajattelutavan muutos on vasta alussa. valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.)

    Työaikalain modernisoinnista mielipiteet jakautuvat tasan puoliksi. Kuusi vastaajaa kannattaa uudistusta, kuuden mielestä lakiesitystä täytyy vielä merkittävästi muuttaa, yksi ei osannut sanoa. Asia on aiheuttanut keskustelua myös eduskunnassa.

    Jouni Koutonen / YleMiten edetään seuraavaksi?

    Useat vastaajat painottavat sitä, että uudistukset ovat vielä niin tuoreita, että kaikkia vaikutuksia on mahdoton arvioida. Näin sanoo muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri, keskustan Annika Saarikko.

    SDP:tä edustava kansanedustaja Kristiina Salonen muistuttaa, että kaikki normit eivät ole haitaksi. Salosen mukaan normit suojelevat terveyttä ja vähentävät mielivaltaa.

    Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että työtä riittää vielä seuraavalle hallituskaudelle.

    – Ajattelutavan muutos on vasta alussa. Meidän pitäisi kaikessa päätöksenteossa arvioida, mikä sääntely on todella tarpeen ja mitä normeja purkamalla saisimme vaikutuksia, jotka esimerkiksi helpottavat yritystoimintaa ja luovat uutta työtä.

    Keskustan Olavi Ala-Nissilä on niin ikään innostunut tulevasta.

    – Aina on puhuttu byrokratian purkamisesta. Nyt sitä ensimmäistä kertaa tehdään.

    Kansanedustajilta kysyttiin lisäksi, miten norminpurkutalkoissa pitäisi seuraavaksi edetä. Jari Myllykosken (vas.) mielestä alkoholin ravintolamyynnin arvonlisäveroa pitää laskea. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) vapauttaisi apteekkisääntelyä.

    Kokosimme vinkkejä helteistä selviytymiseen – THL suosittelee pysymään sisätiloissa kuumimpien keskipäivän tuntien aikaan

    Kokosimme vinkkejä helteistä selviytymiseen – THL suosittelee pysymään sisätiloissa kuumimpien keskipäivän tuntien aikaan


    Kesän lämpöennätykset ovat paukkuneet rikki viime päivinä moneen otteeseen. Sunnuntaina Porvoossa mitattiin 31,2 asteen lämpötila. Maanantaina Turussa pistettiin vielä paremmaksi, kun lämpötila kohosi uuvuttavaan 32,2 asteen...

    Kesän lämpöennätykset ovat paukkuneet rikki viime päivinä moneen otteeseen. Sunnuntaina Porvoossa mitattiin 31,2 asteen lämpötila. Maanantaina Turussa pistettiin vielä paremmaksi, kun lämpötila kohosi uuvuttavaan 32,2 asteen lämpötilaan.

    Tiistaina Turussa mitattiin 33,3 asteen lämpötila, joten kesän uusi lämpöennätys on syntynyt jo kolmena päivänä peräkkäin.

    Ylen sääennusteiden mukaan helteinen sää jatkuu koko loppuviikon ja jopa ensi viikonkin ajan. Ilmatieteen laitos on varoittanut erittäin tukalasta helteestä. Varoitus koskee koko maata.

    Keskiviikkona erittäin tukalan helleaallon todennäköisyys on koko maassa 60 prosenttia. Torstaina tukalan helleaallon todennäköisyys on 60 prosenttia.

    Hellevaroitus on suunnattu etenkin vanhuksille, lapsille, keuhko- ja sydänsairaille sekä ulkona työskenteleville.

    THL: Kuumimpien tuntien aikaan urheilua ja ulkoilua vältettävä

    THL on laatinut tietopaketin tukalien helteiden varalle ja antanut erilaisia vinkkejä helteistä selviytymiseen. THL:n mukaan kuumalla kesähelteellä urheilemista kannattaa välttää kokonaan terveytensä turvatakseen.

    – Voisi miettiä, että kannattaako näillä ihan pahimmilla päivälämpötiloilla edes lähteä kovasti hikoilua aiheuttavaan urheiluun. Jos lähtee, pitää itsensä tuntea tosi hyvin. En lähtisi näillä keleillä suotta riskeeraamaan mihinkään yllättävään rasitukseen, johon ei ole tottunut, THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta toteaa.

    Tärkeää on myös riittävä nestetankkaus sekä kehon viilentäminen. Juoda kannattaa pitkin päivään ja jo ennen janon tunnetta. Alkoholia ja kofeiinia on syytä välttää, sillä ne kuivattavat elimistöä.

    THL:n suosituksen mukaan aikuisen ihmisen olisi kesähelteillä saatava kehoonsa kahdesta kolmeen litraa nestettä päivässä, josta osa voi tulla ruoan mukana. THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta neuvoo, että nestettä kannattaa juoda helteellä kolme litraa päivässä, mieluiten pitkin päivää.

    Jos kotona liian kuuma, julkisissa rakennuksissa voi viilentyä

    THL suosittaa pysymään kokonaan sisätiloissa keskipäivällä, juuri kun auringonpaiste on kovimmillaan, ja keli olisi parhain uimarannalla oleskeluun ja kesäpäivästä nauttimiseen.

    Kehoaan voi THL:n mukaan viilentää viileiden suihkujen, kosteiden vaatteiden tai kylmäkääreiden avulla. Kesähelteelle löysät ja luonnonmateriaaleista valmistetut vaatteet ovat sen mukaan sopivimpia ylle.

    Yön ajaksi kannattaa siirtyä kodin viileimpään huoneeseen tai parvekkeelle nukkumaan. Jos asuntoa ei saa riittävän viileäksi, muutaman tunnin voi viettää päivällä jossakin muussa viileässä paikassa, esimerkiksi hyvin ilmastoidussa julkisessa rakennuksessa, THL vinkkaa.

    Jos lasta nukuttaa vaunuissa, vaunuja ei saisi missään nimessä jättää auringonpaisteeseen. Lapsia, vanhuksia tai eläimiä saisi myöskään jättää pysäköityyn ajoneuvoon, THL ohjeistaa.

    Pahimmillaan kovalla helteellä ulkona oleskelu voi johtaa erilaisiin lämpösairauksiin tai jopa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen. Lämpöhalvausta lievempiä lämpösairauksia ovat lämpöuupumus, auringonpistos, pyörtyminen, lihaskrampit, turvotus ja ihottuma.

    Kotona pidettävä ikkunat kiinni ja vedettävä verhot eteen

    THL:n lisäksi myös suomalainen energiakonsultoinnin alalla toimiva valtionyhtiö Motiva on antanut vinkkejä kesäkuumalla selviytymiseen ja kodin viileänä pitämiseen.

    Näin koti pysyy viileänä

    Pidä ovet ja ikkunat kiinni päivällä.

    Vedä verhot ikkunoiden eteen tai laske sälekaihtimet.

    Sammuta tarpeettomat sähkölaitteet. Vältä uunin, saunan ja pattereiden lämmitystä.

    Tuuleta viileään aikaan. Avaa ikkuna tarvittaessa vain varjon puolelta.

    Lähde: Motiva

    Motivan mukaan koneellista jäähdytystä ei välttämättä tarvita lainkaan, mikäli koti on viilennetty tarpeeksi hyvin muulla tavoin.

    Tärkeintä on pitää ovet ja ikkunat kiinni päiväsaikaan, jotta kuuma ilma ei pääse sisään. Sisätilojen tuulettaminen päivällä on virhe, sillä ulkoa virtaa sisälle entistä kuumempaa ilmaa.

    Toiseksi ikkunoiden eteen on vedettävä verhot ja kaihtimet on syytä laskea, jotta koti pysyy viileänä.

    Mikäli ikkunoita avataan, se kannattaa tehdä varjon puolelta. Tarpeettomat sähkölaitteet, kuten uuni, sauna, patterit ja lattialämmitys on sammutettava.

    Motiva suosittelee tuulettimen käyttöä pahimpien helteiden aikaan, vaikkakaan tuuletin ei varsinaisesti alennakaan sisälämpötilaa yhtään mihinkään. Tuuletinta käyttäessä on pidettävä ovet ja ikkunat kiinni.

    Tuulettimen vaikutus perustuu siihen, että sen aiheuttama ilmavirtaus saa lämmön poistumaan iholta nopeammin. THL varottaa, että tuuletin haihduttaa iholta nestettä ja siksi sitä käytettäessä on tärkeä juoda kunnolla nestettä.

    Järeämpi keino viilennykseen on ilmastointilaite, sillä se jäähdyttää sisäilmaa, ei vain kierrätä huoneilmaa ja lisäksi se poistaa kosteutta.

    Lue lisää:

    THL:n viisi vinkkiä helteiltä suojautumiseen – Asiantuntija: Pikkulapsille suosittelen maitoa

    Vanhuksilta katoaa janontunne ja nestevajaus aiheuttaa herkästi kaatumisia – "Vesikannu pöydälle muistuttamaan juomisesta"

    Suomessa on nauttittu tänä kesänä tavanomaista useammin hellepäivistä – ennätystä saatetaan hätyytellä

    Helle vain yltyy – Turussa mitattiin uusi kesän ennätys: 32,9 astetta

    Kesän lämpöennätys rikki jo toisena päivänä peräkkäin: Turussa hikoiltu yli 32 asteessa

    Kesän lämpöennätys rikkoutui taas! Nyt saapuvat trooppiset yöt: "Kuulostaa hurjalta sanoa, että niitä olisi läpi viikon, mutta se on mahdollista"

    Suomessa on koettu tänä kesänä tavanomaista enemmän hellepäiviä – ennätystä saatetaan hätyytellä

    Suomessa on koettu tänä kesänä tavanomaista enemmän hellepäiviä – ennätystä saatetaan hätyytellä


    Lämpöennätys rikkoutui tiistaina jo kolmantena päivänä peräkkäin, kun Turussa mitattiin 33,3 astetta. Myös Porissa elohopea nousi 33 asteeseen. Yli 30 asteen lukemia mitattiin tiistaina lähes koko maassa. Myös Suomen pohjoisimmassa pisteessä...

    Lämpöennätys rikkoutui tiistaina jo kolmantena päivänä peräkkäin, kun Turussa mitattiin 33,3 astetta. Myös Porissa elohopea nousi 33 asteeseen.

    Yli 30 asteen lukemia mitattiin tiistaina lähes koko maassa. Myös Suomen pohjoisimmassa pisteessä Utsjoen Nuorgamissa mitattiin 30 astetta. Utsjoen Kevolla elohopea puolestaan kohosi 32,7 asteeseen.

    Heinäkuussa on keskimäärin 16 hellepäivää. Kuluvana heinäkuuna on ollut jo 13 hellepäivää, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.

    – Itse asiassa hellettä on ensi viikolle asti, joten tuo 16 päivää menee hyvin todennäköisesti rikki, Borgström sanoo.

    Toukokuu oli säältään poikkeuksellinen. Yleensä toukokuussa on kolme hellepäivää, mutta tänä vuonna niitä oli 14.

    Suomessa on ollut eniten hellepäiviä vuonna 2002, yhteensä 65 päivää. Borgströmin mukaan tänä kesänä voi olla hyvät edellytykset kyseisen ennätyksen rikkoutumiseen.

    – Jos katsomme ylipäätään näitä hellepäiviä vuodesta 1960 eteenpäin, huomaa selvästi, että 2000-luvulla on enemmän hellepäiviä kuin muulloin. Pitää kuitenkin muistaa, että se ei poissulje sitä, että välillä tulee viileämpiä kesiä.

    Borgströmin mukaan esimerkiksi vuosina 2015 ja 2017 oli vain 19 hellepäivää.

    Korkein lämpölukema vuodelta 2010

    Korkein lämpölukema Suomessa on mitattu vuoden 2010 heinäkuussa. Tuolloin Liperissä Joensuun lentoasemalla mitattiin 37,2 astetta.

    Borgströmin mukaan ainakaan lähiaikoina ei näytä siltä, että tuo lukema ylitettäisiin.

    Viikko jatkuu kuitenkin helteisissä merkeissä. Ilmatieteen laitos varoittaa erittäin tukalasta helteestä keskiviikkona. Torstaista eteenpäin varoitetaan tukalasta helteestä.

    Keskiviikkona erittäin tukalan helteen todennäköisyys on Pohjois-Lapissa 70 prosenttia, muualla Suomessa 60 prosenttia.

    – Kuten yleensä, nämä helteet tuppaavat päättymään ukkoskuuroihin. Perjantaina saadaan maan etelä- ja keskiosiin ukkoskuuroja. Lauantaina ukkostaa enemmän Länsi-Suomessa, sunnuntaina Itä-Suomessa.

    Lämmin sää jatkuu, vaikka ukkosten mukanaan tuomissa kuurosateissa on viileämpää.

    – Ensi viikon alussakin on helteistä. Eivät nämä helteet tästä häviä, Borgström sanoo.

    Lue lisää:

    Helle vain yltyy – Turussa mitattiin uusi kesän ennätys: 32,9 astetta

    Helle tyhjentää myymälät tuulettimista – nyt myös soutuveneet viedään käsistä

    Koko Suomeen tänään +30 astetta! Pyysimme lukijoiden uimarantakuvia – katso galleria

    Helteen uuvuttamia potilaita odotettua vähemmän – välillä lääkäreitä tarvittu kuitenkin lisää

    Vanhuksilta katoaa janontunne ja nestevajaus aiheuttaa herkästi kaatumisia – "Vesikannu pöydälle muistuttamaan juomisesta"

    Helleaalto vaatii huolellista suojautumista – ”Keski-ikäisillä on jo auringonottokiintiö täynnä”

    THL:n viisi vinkkiä helteiltä suojautumiseen – Asiantuntija: Pikkulapsille suosittelen maitoa

    Helle vain yltyy – Turussa mitattiin uusi kesän ennätys: 33,3 astetta

    Helle vain yltyy – Turussa mitattiin uusi kesän ennätys: 33,3 astetta


    Maanantaina Turussa kirjattu kesän lämpöennätys, 32,2 astetta, jäi lyhytikäiseksi. Ilmatieteen laitoksen paikallissääpalvelun mukaan Turun Artukaisissa mitattiin tiistaina iltapäivällä 32,9 astetta. Myöhemmin päivän korkein lukema nousi...

    Maanantaina Turussa kirjattu kesän lämpöennätys, 32,2 astetta, jäi lyhytikäiseksi. Ilmatieteen laitoksen paikallissääpalvelun mukaan Turun Artukaisissa mitattiin tiistaina iltapäivällä 32,9 astetta. Myöhemmin päivän korkein lukema nousi 33,3 asteeseen.

    Porissa rautatieasemalla mitattiin iltapäivällä 32,2 asteen hellelukemat.

    Tämä on jo kolmas kerta, kun kesän lämpöennätys rikkoontui peräkkäisinä päivinä. Sunnuntaina Porvoossa oli mitattu 31,2 asteen lämpötila ennen maanantain Turun-ennätystä.

    Ylen meteorologi Seija Paasonen arvioi tiistaiaamuna, että Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat maan lämpimimpiä kolkkia. Kylmästä ei tosin kärsitä muuallakaan.

    – Kolmenkymmenen asteen lukemia voidaan tänään odottaa koko maahan, Paasonen kertoo.

    Ilmatieteen laitos varoittaa erittäin tukalasta helteestä. Hellevaroitus on voimassa koko maassa. Tiistaina ja keskiviikkona varoitetaan erittäin tukalasta helteestä, torstaista eteenpäin tukalasta helteestä.

    Keskiviikkona erittäin tukalan helteen todennäköisyys on Pohjois-Lapissa 70 prosenttia, muualla Suomessa 60 prosenttia.

    Torstaina tukalan helteen todennäköisyys on koko maassa 60 prosenttia. Perjantaina ja lauantaina tukalan helteen todennäköisyys on koko maassa 30 prosenttia.

    Juttua päivitetty 18.7. klo 9:38. Lämpötila nousi Turussa tiistaina 33,3 asteeseen.

    Lue lisää:

    Kesän lämpöennätys rikki jo toisena päivänä peräkkäin: Turussa hikoiltu yli 32 asteessa

    Kesän lämpöennätys rikkoutui taas! Nyt saapuvat trooppiset yöt: "Kuulostaa hurjalta sanoa, että niitä olisi läpi viikon, mutta se on mahdollista"

    Turvalaitevika haittasi junaliikennettä Turun ja Helsingin välillä, myös pohjoisella rataosuudella oli ongelmia – Liikenne kulkee nyt lähes normaalisti

    Turvalaitevika haittasi junaliikennettä Turun ja Helsingin välillä, myös pohjoisella rataosuudella oli ongelmia – Liikenne kulkee nyt lähes normaalisti


    Vika ratajärjestelmissä hidasti tänään sunnuntaina alkuillasta junien kulkua Turku – Helsinki -välillä. Junat myöhästyivät Helsingin ja Turun osuudella noin 20–30 minuuttia. Junat ajoivat hiljaisemmalla nopeudella rantaradalla Pohjankurun...

    Vika ratajärjestelmissä hidasti tänään sunnuntaina alkuillasta junien kulkua Turku – Helsinki -välillä. Junat myöhästyivät Helsingin ja Turun osuudella noin 20–30 minuuttia. Junat ajoivat hiljaisemmalla nopeudella rantaradalla Pohjankurun ja Salon välillä.

    Intercity 963 on korvattiin bussilla osalla matkasta Helsinki – Turun satama. Liikenne Karjaalta eteenpäin korvattiin bussikuljetuksella Turun satamaan ja linja-autoasemalle.

    Illan aikana on ollut useita muitakin myöhästymisiä.

    Möys Oulu – Helsinki -välillä oli ratajärjestelmävika, joka hidasti etelään kulkevaa IC 70 -junaa.

    Intercity-juna 923 Turku – Tampere -välillä oli myöhässä yli tunnin. Liikenneviraston rataliikennekeskuksen mukaan vikaantunut juna jouduttiin vaihtamaan toiseen.

    Liikenneviraston rataliikennekeskuksen mukaan ratajärjestelmävika on saatu korjattua iltayhdeksän jälkeen ja uusia myöhästymisiä ei pitäisi enää tulla. Syytä vialle ei vielä tiedetä.

    Ongelmat junavuoroissa ovat kuitenkin tavallista yleisempiä kuumalla säällä, rataliikennekeskus kertoo. Lämpö kasvattaa vikojen osuutta esimerkiksi kalustossa ja ratavälineissä.

    Rataliikennekeskus kertoo, että kun lämpötila on yli 25 astetta rataliikenteen viat yleistyvät liikenteessä.

    Ensi kesän Pori Jazzin ja Ruisrockin artisteista tapellaan jo päätä pahkaa, mutta Adelea on turha odottaa

    Ensi kesän Pori Jazzin ja Ruisrockin artisteista tapellaan jo päätä pahkaa, mutta Adelea on turha odottaa


    Tästä on kyseKansainvälisten huippunimien kiinnittäminen festivaaliesiintyjiksi alkaa yhä aiemmin. Artistien kiertueohjelmat ja tapahtuman budjetti rajaavat mahdollisuuksiaPori Jazz alkoi perjantaina jazzpuiston ilmaiskonserteilla. Pääesiintyjiä...

    Tästä on kyseKansainvälisten huippunimien kiinnittäminen festivaaliesiintyjiksi alkaa yhä aiemmin. Artistien kiertueohjelmat ja tapahtuman budjetti rajaavat mahdollisuuksiaPori Jazz alkoi perjantaina jazzpuiston ilmaiskonserteilla. Pääesiintyjiä ovat 19.–21.7. Nick Cave & The Bad Seeds, James Blunt ja Alanis MorissetteTurun Ruisrock järjestetään ensi vuonna 50. kerran

    Festivaalien järjestäminen on muuttunut lyhyessä ajassa. Seuraavan vuoden esiintyjähankinnat ovat koko ajan aikaistuneet.

    – Vielä viisi vuotta sitten oli tavanomaista, että keskusteluja ulkomaisista tähtiesiintyjistä alettiin käydä loppusyksystä. Nyt tarjouksia tehdään jo ennen kuin edellisvuoden festivaalit ovat edes alkaneet, kertoo Pori Jazzin taiteellinen johtaja Mikkomatti Aro.

    Aron mukaan syynä on festivaalien määrän lisääntyminen. Kilpailu artisteista on koventunut.

    – Erityisesti USA:han on tullut lisää festivaaleja, jotka kilpailevat esiintyjistä eurooppalaisten festivaalien kanssa.

    Mitä isommasta esiintyjästä on kyse, sen varhaisemmin pitää olla liikkeellä. Mikkö Niemelä

    Mikkomatti Aro kertoo tämän vuoden Pori Jazzin ohjelmiston synnystä. Pääesiintyjien osalta kaikki alkoi oikeastaan jo vuonna 2016.

    – Kun rakensin vuoden 2017 ohjelmistoa, tiesin, että Nick Cave ei ole saatavilla. Toisaalta tiesin, että todennäköisesti olisi mahdollista saada hänet vuodeksi 2018.

    Toinen pääesiintyjä James Blunt oli haarukassa viime kesänä.

    – Viime vuoden Porin Jazzien jälkeisellä viikolla alkoi näyttää päivänselvältä, että Blunt esiintyy Porissa heinäkuussa 2018, Mikkomatti Aro kertoo.

    Vuonna 2016 Pori Jazzeja vietettiin aurinkoisessa säässä.Päivi Meritähti / YleHinta nousi kesken neuvottelujen

    Turussa järjestettävä Ruisrock järjestetään ensi vuonna 50. kerran. Promoottori Mikko Niemelä sanoo, että asia huomioidaan ohjelmistossa jollain tapaa, mutta yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin.

    Ensi kesän Ruisrockia suunnitellaan kuitenkin jo kovaa vauhtia.

    – Ensimmäiset tarjoukset esiintyjistä on tehty jo hyvän aikaa sitten, Niemelä sanoo.

    Mikko Niemelän mukaan festivaalien järjestäminen on aikaa vievää puuhaa. Esimerkiksi tämän kesän Ruisrockin pääesiintyjästäDua Lipasta jätettiin tarjous viime kesänä. Artisti hyväksyi tarjouksen keväällä.

    – Mitä isommasta esiintyjästä on kyse, sen varhaisemmin pitää olla liikkeellä, Niemelä sanoo.

    Dua Lipa Ruisrockissa 2018.Juuli Aschan, YleX

    Sopimuksen vääntäminen tähtiesiintyjän kanssa kestää kuukausia, koska sovittavaa on paljon: mihin kellonaikaan esitys on, onko hän pääesiintyjä, minkälaisia teknisiä vaatimuksia esiintyjällä on ja niin edelleen.

    Dua Lipan tapauksessa kyse oli vielä siitä, että kyseessä oli nouseva tähti.

    – Ja hinta nousi neuvottelujen varrella paljonkin, Niemelä kertoo sopimuksen tekemisestä.

    Festivaali maksaa, mutta artisti päättää

    Sekä Mikko Niemelä että Mikkomatti Aro sanovat, että festivaalit eivät pysty päättämään, kuka ulkomaan tähdistä festivaaleille saadaan. Kovan luokan nimet kun harvoin tekevät pistokeikkoja eli matkustavat vain yhden keikan vuoksi.

    – Käytännössä aina artistin pitää olla kiertueella, Niemelä sanoo.

    Artisti päättää viime kädessä, missä esiintyy. Ei me voida pakottaa ketään Turkuun. Mikko Niemelä

    Kun artistit päättävät lähteä kiertueelle, heitä edustavat agentit ovat yhteydessä konserttien järjestäjiin. Agentit haalivat tarjouksia ympäri maailmaa ja rakentavat näiden perusteella kiertueaikataulun.

    Sitten agentti esittää laatimansa kiertuesuunnitelman artistille.

    – Artisti päättää viime kädessä, missä esiintyy. Emme voi pakottaa ketään Turkuun, Mikko Niemelä nauraa.

    Toinen ratkaiseva asia on artistin hinta. Esimerkiksi Adele on tyystin suomalaisfestivaalien ulottumattomissa.

    – Kyllä budjetti loppuisi kesken. Toisaalta Adele ei ole tehnyt elämässään kuin yhden festarikeikan, sanoo Mikko Niemelä.

    – Jossakin menee raja siinä, mitä voidaan maksaa. Adele on noussut omiin sfääreihinsä hinnoissa, Mikkomatti Aro sanoo.

    Propellihattupäiset neidit Ruisrockissa 2015.Satu Nurmio / Yle Ennen oli toisin

    Pitkäaikaisin kokemus festivaalien järjestämisistä Suomessa on Pori Jazzin entisellä taiteellisella johtajalla Jyrki Kankaalla. Hän toimi Pori Jazzin peräsimessä neljäkymmentä vuotta, vuodesta 1970 vuoteen 2010.

    Alussa yhteydenpito agentteihin ja esiintyjiin tapahtui kirjeitse, ja vastaukset tulivat kun tulivat. Jyrki Kangas

    Kankaan mukaan suurin muutos on tapahtunut kommunikaatiotekniikassa. Kaikki on paljon helpompaa, kun on kännykät, tietokoneet, sähköpostit ja tekstiviestit.

    – Alussa yhteydenpito agentteihin ja esiintyjiin tapahtui kirjeitse. Vastaukset tulivat, kun tulivat, Kangas kertoo.

    Muutokset tapahtuivat pikkuhiljaa.

    – Vuonna 1972 onnistuttiin saamaan pikapuheluita saman päivän aikaan ulkomaille. Sitten saatiin vuosikymmenen lopussa telex, joka mahdollisti reaaliaikaisen yhteyden ulkomaisiin toimijoihin, Kangas muistelee.

    Erykah Badu esiintyi Pori Jazzeilla 2009.Arto Takala / Pori JazzSuhteet ovat kaikki kaikessa

    Yksi asia ei ole kuitenkaan muuttunut. Jyrki Kankaan mukaan tärkeintä on luoda hyvät henkilökohtaiset suhteet esiintyjiin ja artisteja edustaviin agentteihin.

    – Merkittävien esiintyjien saaminen edellyttää agenttien tai esiintyjien tuttavuutta.

    Kangas sanoo matkustelleensa työtehtävissä ulkomailla noin 100 päivää vuodessa. Hän tutustui alan ihmisiin, kävi heidän kodeissaan, ystävystyi ja loi suhteita. Tämä mahdollisti sen, että Porista saattoi soittaa ulkomaisia artisteja edustaville agenteille.

    – Kun pääset siihen tilanteeseen, että puheluihisi vastataan, suurin työ on tehty.

    Henkilökohtaiset suhteet showbisneksessä ovat erittäin tärkeitä. Samoin on asian laita myös politiikassa. Jyrki Kangas ottaa esimerkin.

    – Jos suhteilla ei olisi merkitystä, miksi Putin ja Trump tulisivat Helsinkiin juttelemaan? Miksi he eivät lähettelisi sähköposteja ja twiittejä toisilleen? Koska se henkilökohtainen tunteminen on kaiken a ja o.

    Jamiroquai Porissa vuonna 2003.Kim Knappe / Pori JazzLiikkeellä pitää olla

    Ruisrockin Mikko Niemelä ja Pori Jazzin Mikkomatti Aro komppaavat Jyrki Kangasta. Liikkeellä pitää olla ja verkostoitua jatkuvasti. Kaikki palvelee tulevia artistihankintoja.

    Esimerkiksi Aro tapaa säännöllisesti muita jazzfestivaalien järjestäjiä – milloin Lontoossa, milloin New Yorkissa. Myös yhteydenpito agentteihin ja ohjelmatoimistoihin on jatkuvaa.

    – Tämä on jatkuvaa hereilläoloa. Koko ajan käyn keskusteluja eri tahojen kanssa siitä, mitkä kiinnostavat artistit saattaisivat olla keikkailemassa, Aro sanoo.

    – Samalla pyrin varmistamaan, että me olisimme mukana tarjousten ensimmäisessä vaiheessa.

    Ohjelmistoa julkistetaan tipottain sen takia, että ohjelmisto rakentuu pala palalta. Mikkomatti Aro

    Mikko Niemelä sanoo, että muilla festareilla käyminen on yksi tapa pysyä kärryillä.

    – Kun näkee itse artistin ja on vakuuttunut esityksestä, se antaa hankinnalle ihan erilaisen varmuuden.

    Turkulaispoppari Robin esiintyi kesällä 2018 Ruisrockissa yhdessä Sunrise Avenuen kanssa.YlePitkä pinna auttaa

    Festivaalien järjestäjät ilmoittavat usein tulevista esiintyjistä tipottain. Esiintyjien panttaaminen ei ole tarkoituksellinen julkisuuskikka.

    – Ohjelmistoa julkistetaan tipottain sen takia, että ohjelmisto rakentuu pala palalta, Mikkomatti Aro selittää.

    Mikko Niemelän mukaan festivaalien järjestäjällä pitää olla pitkä pinna. Tarjouksen jättämisestä sen lopulliseen hyväksymiseen menee usein pitkäkin aika.

    – Joskus saattaa olla puolen vuoden radiohiljaisuus. Sitten tulee viesti, että kaikki on ok.

    Juttua korjattu 18.7. klo 10.33. Ensimmäinen Ruisrock järjestettiin vuonna 1970.

    Helsingin lähijunaliikenne kulkee taas – ongelmat korjattu myös Helsingin ja Turun välillä

    Helsingin lähijunaliikenne kulkee taas – ongelmat korjattu myös Helsingin ja Turun välillä


    VR:n mukaan vaihdevika Pasilan asemalla on saatu korjattua ja lähijunaliikenne on palautumassa normaaliksi. Joitakin yksittäisiä viivästyksiä saattaa vielä esiintyä. Vaihdevika ja ratatyöt myöhästyttivät ja aiheuttivat peruutuksia A- I-P-ja...

    VR:n mukaan vaihdevika Pasilan asemalla on saatu korjattua ja lähijunaliikenne on palautumassa normaaliksi. Joitakin yksittäisiä viivästyksiä saattaa vielä esiintyä.

    Vaihdevika ja ratatyöt myöhästyttivät ja aiheuttivat peruutuksia A- I-P-ja K-junille. Häiriön vuoksi myös Helsinki-Vantaan lentoasemalle kulkeneet kehäradan junat myöhästelivät.

    Helsinki-Turun rataosuuden ongelmat korjattu

    Helsingin ja Turun välisiä junamatkoja viivästytti lauantaina sähköratavaurio. Rataliikennekeskus kertoi tiedotteessa viiden jälkeen iltapäivällä, että aamulla havaittu vaurio on korjattu ja liikenne palautuu normaaliksi.

    Junat korvattiin linja-autoilla Karjaan ja Salon välisellä osuudella korjaustöiden ajan. Matkanteko viivästyi 45–60 minuutilla.

    Miksi Putinia ei ole juuri näkynyt katsomossa? Jalkapalloa ja politiikkaa tutkinut Vesa Vares: ”Putin ei ehkä halunnut samaistua tappioon”

    Miksi Putinia ei ole juuri näkynyt katsomossa? Jalkapalloa ja politiikkaa tutkinut Vesa Vares: ”Putin ei ehkä halunnut samaistua tappioon”


    – Olen menestynyt työpaikkaveikkauksissa aina erittäin huonosti. Problematisoin liikaa. Ne, jotka veikkaavat enemmän vaistolla tai sympatialla, menestyvät paljon paremmin. Näin kommentoi omia MM-ennustuksiaan Turun yliopiston poliittisen historian...

    – Olen menestynyt työpaikkaveikkauksissa aina erittäin huonosti. Problematisoin liikaa. Ne, jotka veikkaavat enemmän vaistolla tai sympatialla, menestyvät paljon paremmin.

    Näin kommentoi omia MM-ennustuksiaan Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares. Vares on tutkinut politiikan ja jalkapallon suhteita. Oma suosikkimaajoukkue on ollut pikkupojasta asti Englanti.

    Politiikan ja palloilun kiemuroiden ennustaminen tuntuu olevan tutkijalle helpompaa kuin lopputulosten arvaaminen. Vares sanoi ennen Venäjän kisoja, että presidentti Vladimir Putinille kisat ovat otollinen tilaisuus osoittaa maailmalle ja erityisesti omalle kansalle, että Venäjä otetaan maailmalla vakavasti.

    Pääministeri päivystää katsomossa

    Kotisohvalta käsin on vaikuttanut siltä, että Venäjä on välttänyt isot ongelmat kisojen suhteen. Tämä kuva on myös Vareksella. Hän julkaisi keväällä _Pallon Herruus – Kuningaslajin valta ja lumo -_nimisen kirjan politiikan ja jalkapallon suhteista.

    – Kyllä se Venäjän näkökulmasta pluspuolelle menee aika voimakkaasti. Oleellisintahan Venäjälle oli alun perin, että kisat ylipäätään saadaan ja päästään paikkaamaan sellaista mainetta, että venäläiset eivät pystyisi järjestämään kisoja yhtä tehokkaasti tai näyttävästi kuin muut, Vares sanoo.

    – Sothsin olympialaisten kaltaisia skandaaleja ei ole tullut, ja urheilullisestikin meni paremmin kuin odotettiin.

    Putin sai kisojen avulla ehkä kiillotettua kansainvälistä kilpeään. Samalla hän sai ohjattua hieman huomiota pois isosta sisäpoliittisesta päätöksestä, eläkeikien nostosta Venäjällä. Vesa Vares ei kuitenkaan loppuottelun alla usko, että näitä kisoja tultaisiin muistamaan erityisesti Putinin kisoina.

    – Putin ei ole ollut aktiivisesti katsomossa, vaan yleensä Venäjän peleissä on saanut päivystää pääministeri Medvedev. Pudotuspeleissä Venäjän tappion mahdollisuus on ollut aika lähellä, joten ehkä Putin ei halua samaistua joukkueen tappioon.

    Granit Xhaka, Xherdan Shaqiri ja kuuluisat käsimerkit.AOPToimiiko Fifa johdonmukaisesti?

    Vesa Vareksen mukaan vuoden 2018 MM-kilpailuissa politiikka ei ole näkynyt erityisen paljon. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa on kuitenkin kiinnittänyt huomion muutamaan tapaukseen ja antanut pelaajille varoituksia.

    Kosovon albanialaistaustaiset, Sveitsin joukkuetta edustaneet pelaajat Granit Xhaka ja Xherdan Shaqiri näyttivät käsillään Albanian kansallista symbolia kaksipäistä kotkaa maalituuletuksissaan alkulohkopelissä Serbiaa vastaan.

    Kroatian Venäjä-välierävoiton jälkeen Ukrainassa pitkään pelannut puolustaja Domagoj Vida puolestaan omisti Venäjä-voiton Ukrainalle nettiin päätyneessä videopätkässä. Siitäkin Fifa antoi varoituksen.

    – Tuntuu aika omituiselta, että Fifa näkee vaivaa tällaisissa asioissa ja on kuitenkin antanut kisat maalle, joka on miehittänyt osan naapurimaastaan, Vares kommentoi jalkapalloliiton toimintaa.

    Professori Vesa Vares.Paula Koskinen / Yle"Jalkapallossa ei ole politiikkaa"

    Moskovalaisyleisö vihelsi välieräpelissä aina, kun Ukrainaa hehkuttanut Domagoj Vida koski palloon. Vida itse kommentoi videopätkää muun muassa kertomalla, että hän rakastaa sekä ukrainalaisia että venäläisiä. Hän lisäsi myös, että "jalkapallossa ei ole politiikkaa".

    Vesa Vares on luonnollisesti Vidan kanssa eri mieltä tästä asiasta.

    Vaikka tämä on ilkeästi sanottu, urheilijoiden haastattelut näistä asioista ovat äärimmäisen ennalta-arvattavia. Vesa Vares

    – Tämä on tietysti se mantra, jota aina toistetaan, koska sen pitäisi kai olla jonkinlainen ihanne, että politiikka ei kuulu jalkapalloon. Kun ajatellaan, minkälaisia massoja jalkapallo liikuttaa, niin pitäisi olla aika lahjaton poliitikko, jos ei yrittäisi ottaa siitä siivua.

    Mitä itse pelaajiin tulee, Vares sanoo ymmärtävänsä hyvin, miksi esimerkiksi Domagoj Vida toistaa jälkikäteen samaa mantraa kuin useimmat muutkin urheilijat.

    – Pelaajillekin on entistä tärkeämpää brändätä itseään mahdollisimman laajoille yleisöille ja mahdollisimman isot taloudelliset edut mielessä. Vaikka tämä on ilkeästi sanottu, urheilijoiden haastattelut näistä asioista ovat äärimmäisen ennalta-arvattavia.

    Sähkövika katkaisi Helsingin ja Turun välisen junaliikenteen – junat korvataan busseilla

    Sähkövika katkaisi Helsingin ja Turun välisen junaliikenteen – junat korvataan busseilla


    Sähköratavaurio viivästyttää Helsingin ja Turun välisiä junamatkoja, kertoo Rataliikennekeskus. Junat korvataan toistaiseksi linja-autoilla Karjaan ja Salon välisellä osuudella. Matkanteko voi viivästyä 45–60 minuutilla. Rataliikennekeskus...

    Sähköratavaurio viivästyttää Helsingin ja Turun välisiä junamatkoja, kertoo Rataliikennekeskus. Junat korvataan toistaiseksi linja-autoilla Karjaan ja Salon välisellä osuudella. Matkanteko voi viivästyä 45–60 minuutilla.

    Rataliikennekeskus arvioi puoliltapäivin, että vika saadaan korjattua lauantaina kello 14 mennessä. Junien ajantasaisia kulkutietoja voi seurata VR:n sivuilla.

    Valkohäntäpeurat ovat runsastuneet rajusti ja niin ovat punkitkin – kysyimme tutkijalta pitäisikö peurat ja kauriit ampua

    Valkohäntäpeurat ovat runsastuneet rajusti ja niin ovat punkitkin – kysyimme tutkijalta pitäisikö peurat ja kauriit ampua


    Valkohäntäpeurakannan voimakas kasvu herättää keskustelua erityisesti peuran tiheimmillä esiintymisalueilla Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajalla. Suomen luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeuroja, eli...

    Valkohäntäpeurakannan voimakas kasvu herättää keskustelua erityisesti peuran tiheimmillä esiintymisalueilla Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajalla. Suomen luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeuroja, eli valkohäntäkauriita, on nyt enemmän kuin koskaan: talvehtivan kannan koko on lähes 100 000 yksilöä.

    Yle julkaisi viime viikolla kaksi juttua valkohäntäpeuroista – niiden ennätykselliseksi kasvaneesta kannasta ja valkohäntäpeuran historiasta Suomessa. Molempien juttujen yhteydessä toimitukseen tuli runsaasti palautetta, jossa nostettiin esiin se, että valkohäntäpeurat ja metsäkauriit olisivat syyllisiä punkkien voittokulkuun ja leviämiseen Suomessa.

    Moni uskoo, että punkkien runsastumista voitaisiin estää sillä, että valkohäntäpeurakantaa vähennettäisiin rajusti. Muun muassa Åbo Akademista eläköitynyt loistutkija Margaretha Gustafsson hätkäytti muutama kesä sitten sanomalla (HS), että ongelmallisilta punkkialueilta pitäisi ampua kaikki kauriit. Voisiko ratkaisu olla näin suoraviivainen?

    Valkohäntäpeurakannan voimakkain keskittymä sijaitsee Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajalla sekä Uudellamaalla. Samoilla alueilla on myös metsäkauriita. Kauriskannan koosta ei ole tuoretta arviota.YlePeurat ja kauriit punkkien suosikki-isäntiä

    Suomen luonnonvarakeskuksessa työskentelevälle metsäeläintieteen professori Heikki Henttoselle kysymys hirvieläinkannan ja punkkien leviämisen yhteydestä on tuttu. Hän on vuosien ajan perehtynyt punkkien leviämiseen sekä eteläisessä Suomessa että Lapissa, napapiirin pohjoispuolella.

    Punkki tarvitsee kolme veriateriaa

    Aikuinen punkkinaaras tarvitsee veriaterian muniakseen munia, joista kuoriutuu toukkia.

    Toukka tarvitsee veriaterian muuttuakseen seuraavaan elämänvaiheeseen nymfiksi.

    Nymfi tarvitsee veriaterian muuttuakseen aikuiseksi lisääntyväksi punkiksi.

    Henttosen mukaan on totta, että valkohäntäpeurat, samoin kuin metsäkauriit, ovat punkkien suosikki-isäntiä. Aikuiset punkkinaaraat saavat isosta nisäkkäästä ison veriaterian. Yhdessä kauriissa tai peurassa voi olla jopa 2 000 punkkia. Aikuiset punkit vaanivat saalistaan korkeammalla kasvillisuudessa kuin nuoremmat nymfit ja toukat, jotka valitsevat kohteikseen myyriä ja pikkulintuja.

    – Kun punkkinaaras saa paljon verta, se munii paljon ja hyväkuntoisia munia. Se taas parantaa munista kuoriutuvien toukkien säilymistä, jos ne eivät onnistuisi heti löytämään tarvitsemaansa veriateriaa.

    Lisäksi isot nisäkkäät ovat pitkäjalkaisia ja nopeita, eli ne levittävät punkkeja laajalle alueelle tehokkaasti.

    Ensimmäiset seitsemän valkohäntäpeuraa tuotiin Suomeen ja Laukon kartanoon Amerikasta vuonna 1934. Nyt talvehtivan kannan vahvuudeksi arvioidaan 100 000 eläintä.Jouni MinkkinenIlman peuroja ja kauriita olisi myös punkkeja

    Henttonen ei kuitenkaan usko, että valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden hävittäminen kokonaan tekisi selvää punkeista. Ei vaikka esimerkiksi Hollannissa ja Yhdysvalloissa on tehty tutkimuksia, joissa on hävitetty tai aidattu kauriit tietyltä alueelta ja saatu näin myös punkkikanta laskemaan.

    – Tutkimuksissa punkit vähenivät, mutta eivät hävinneet kokonaan. Hirvieläinten poistaminen yhdestä paikasta ei olisi kovin tehokasta, sillä alue täyttyisi nopeasti uusilla tulokkailla. Koko kannan poistaminen voisi toimia vain saarissa ja niemissä, Henttonen sanoo.

    Henttosen mukaan tarvittaisiin laaja-alainen ja tehokas hirvieläinkannan harvennus, jotta sillä edes periaatteessa olisi vaikutusta punkkien määrään.

    – Mitään tarkkaa tietoa ei voi sanoa, kuinka paljon peura- ja kauriskantaa pitäisi vähentää, ja myös tulosta on vaikea ennustaa etukäteen. Lievä harventaminen voi johtaa siihen, että punkit keskittyvät jäljelle jääneisiin peuroihin ja kauriisiin ja lisääntyvät niin kuin ennenkin.

    – Ilman peuroja ja kauriita olisi myös punkkeja, mutta tosin vähemmän. Ei niistä kokonaan eroon päästä. Siilit, jänikset, ketut, supikoirat ja muut keskikokoiset nisäkkäät pitävät kuitenkin yllä jonkinlaista punkkikantaa.

    Tutkija sanoo, että jos punkit ovat ongelma mökki- tai omakotitontilla, voi harkita alueen aitaamista.

    Koirat levittävät punkkia pohjoiseen?

    Viime vuosina Henttonen on perehtynyt punkkihavaintoihin erityisesti napapiirin yläpuolella. Pohjoisia punkkihavaintoja on tehty esimerkiksi Muoniosta, Enontekiön Hetasta sekä Inarin Nellimistä ja Kaamasesta.

    – Kun mennään napapiiristä ylöspäin, olen vahvasti sitä mieltä, että punkit ovat pääosin koirien levittämiä, Henttonen sanoo.

    Punkki kiinnittyy koiraan nauttimaan veriateriaa ja voi matkustaa omistajien huomaamatta uusille alueille.Anna Wikman / Yle

    Punkkeja on löytynyt pohjoisesta erityisesti koirista, mutta myös kissoista ja ainakin yhdestä porosta. Tutkija on haastattanut lemmikkien omistajia.

    – Hyvin yleinen tarina on, että pohjoisen asukas on ollut koiriensa kanssa etelässä lomilla, tai metsästäjäpiireissä on oltu haukkukilpailussa, ja kun tullaan takaisin, koirasta löytyy punkkeja, Henttonen sanoo.

    Sama tarina kerrotaan myös toisin päin, eli etelän ihmiset käyvät pohjoisessa sukuloimassa tai muuta vastaavaa ja vievät punkkeja mennessään.

    Pohjoisen punkit ovat asutuskeskuksissa

    Pohjoisesta löytyy punkkeja myös koirista ja kissoista, jotka eivät ole käyneet missään muualla, mikä viittaa siihen, että paikallisia punkkipesäkkeitä on syntynyt.

    – Jos punkkeja löytyy kotoa koirasta, kyllä niitä on voinut pudota sinne pihamaallekin. Paikallinen kanta voi syntyä muutamasta lisääntyvästä yksilöstä.

    Pohjoisen punkkihavainnot on tehty nimenomaan asutuskeskuksista, mikä vahvistaa käsitystä esiintymien yhteydestä koiriin. Henttonen on myös yrittänyt kerätä punkkeja umpimetsistä eri puolilta Lappia, mutta keräyslakanaan ei ole tarttunut yhtään punkkeja.

    – Media antaa väärää kuvaa, kun kerrotaan, että punkit leviävät rintamana Lappiin. Siitä ei ole kyse. Pesäkkeet ovat paikallisia ja uskon vahvasti, että ne ovat syntyneet koiratrafiikin myötä.

    Henttonen on kirjoittanut aiheesta keväällä Jahti-lehdessä. Siinä hän toivoo koiranomistajien huolehtivan punkkitorjunnasta, kun eläimiä liikutellaan pohjoisen ja etelän välillä.

    – Asia erikseen on Meri-Lapin rannikkoseutu aina Tornioon asti. Siellä punkkeja on runsaasti kaikkialla, ja ne ovat levinnet omia aikojaan ilmaston muuttumisen ja hirvieläinten myötä.

    Lue myös: Suomalainen punkkitutkimus: Lähes joka viidennellä punkilla on borrelioosibakteeri

    Suomi sai Amerikan lahjaksi 7 valkohäntäpeuraa, ne vapautettiin luontoon ja nyt niitä 100 000 – valkohäntäpeurojen historia on kiehtova tarina isänmaanrakkaudesta

    Valkohäntäpeuroja on nyt ennätyksellisen paljon – pelti kolisee yli 5 000 kertaa vuodessa

    Turun tuhansia katsojia keränneet rauniot kaivetaan sunnuntain jälkeen takaisin maan alle –  ”Tämä on pyhäinhäväistys”, sanoo arkkitehti

    Turun tuhansia katsojia keränneet rauniot kaivetaan sunnuntain jälkeen takaisin maan alle – ”Tämä on pyhäinhäväistys”, sanoo arkkitehti


    Turun Katedraalikoulun liikuntasalin keskellä on monttu, jossa seisoo satojen vuosien takaisia raunioita. Ne ovat nähtävissä vielä tämän viikonlopun ajan – pian raunioiden päällä on jälleen lattia. Turun historiasta kertovan oppaan puheen...

    Turun Katedraalikoulun liikuntasalin keskellä on monttu, jossa seisoo satojen vuosien takaisia raunioita. Ne ovat nähtävissä vielä tämän viikonlopun ajan – pian raunioiden päällä on jälleen lattia. Turun historiasta kertovan oppaan puheen sijaan salissa kaikuvat silloin taas koripalloerotuomarin vihellykset.

    Rauniot ovat viimeistä päivää nähtävillä sunnuntaina. Ensi viikolla alkavat jo työt jäänteiden peittämiseksi: Ensin raunioiden hirret suojataan savella, jotta ne eivät pääse kosketuksiin ilman kanssa.

    Sen jälkeen aukkoon puhalletaan satoja kuutioita vaahtolasia.

    – Sitä hiukan tärytetään koneella, sanoo arkeologi Kari Uotila.

    Täryteltäessä on säilytettävä maltti – kone painaa vaahtolasia alas rakenteiden rakoihin vain hieman voimakkaammin kuin vaahdon päällä pomppiva ihminen.

    – Vaahto levitetään kerroksissa, jotta se on helppo poistaa seuraavalla kerralla vaikkapa isolla pölynimurilla, sanoo arkeologi Kari Uotila.

    Katedraalikoulun alaisiin raunioihin on päässyt tutustumaan viiden viikon ajan pop up -museossa.Kalle Mäkelä / Yle

    Uotilan toiveena onkin, että ehkä sadan vuoden päästä, kun liikuntasalin kunnostus tulee jälleen ajankohtaiseksi, toinen arkeologi kaapii vaahtolasin pois ja jatkaa tutkimuksia. Maan sisässä rauniot säilyvät Uotilan mukaan koskemattomina ja vahingoittumattomina.

    – Nyt emme ryntää kaivamaan vaikkapa viereistä tieosuutta, vaan se säilytetään koskemattomana.

    Maan alle palaavat rauniot ovatkin eräänlainen aikakapseli, tai arkkitehdin tervehdys seuraavalle. Ensin ne huomasi arkeologi Juhani Rinteen johtama ryhmä vuoden 1902 Turussa, kun koulun liikuntasali rakennettiin Aurajoen lähettyville. Ne paljastuivat jälleen esille, kun remontti aloitettiin.

    "Hieman kuin Pompeji olisi peitetty maalilla"

    Liikuntasalin pop up -museo Turku Goes Underground on ollut pystyssä viiden viikon ajan, lukuun ottamatta lyhyttä taukoa juhannuksena.

    Tänä aikana historialliseen Turkuun on tutustunut kaupungin mukaan noin 3000 ihmistä. Kaikki viikonlopun kierrokset ovat loppuun varattuja, mutta peruutuspaikkoja on vielä mahdollista saada.

    Julkisuudessa on kevään mittaan esitetty lukuisia vaihtoehtoja museon jatkamiseksi.

    – Tämä on pyhäinhäväistys. Mielikuvituksetonta piilottaa ainutlaatuista historiaa Suomen vanhimmassa kaupungissa, sanoo arkkitehti Benito Casagrande.

    Tilanne on Casagranden mukaan ”hieman kuin Pompeji olisi peitetty maalilla”.

    Katedraalikoulun liikuntasalin alta paljastuneita raunioita.Jouni Koutonen / Yle

    Jos rauniot pidettäisiin näytillä, niitä tulisi säännöllisesti huoltaa.

    Kesä on ollut Turussa poikkeuksellisen kuiva, ja siksi hometta arkkitehti Uotilan mukaan on ollut vain vähän. Tilanne ei jatkuisi samanlaisena aina.

    – Keväällä kun lumi suli, alempiin kellareihin nousi vettä 20–30 senttiä. Nyt kun on ollut rutikuiva keli, niin vettä on vain vähän pilkistänyt, sanoo arkeologi Uotila.

    Raunioihin olisi järjestettävä ilmanvaihto, minkä lisäksi rakenteet tulisi käydä läpi ja vahvistaa säännöllisesti: ehkä kerran puolessa vuodessa, ehkä kerran kahdessa vuodessa.

    Mitään poikkeuksellista tämä ei vaatisi – vastaavia raunioita Uotilan ja Casagranden mukaan säilytetty lukuisia.

    Arkeologit tutkimassa raunioita.Kalle Mäkelä / YleRauniot säilyvät maan sisässä

    Turun kaupunginjohtajan Minna Arven mukaan raunioiden konservoinnista pitempään museokäyttöön ei ole tehty kuluarvioita.

    Raunioita ei kaupungin mukaan jätetä näkyville muun muassa siksi, että aivan vieressä on toinen arkeologinen museo Aboa Vetus, jossa on nähtävillä vanhimmillaan 1300-luvulta peräisin olevia rakenteita.

    Casagrande on visioinut historian museota, jonka sydän olisi louhittuna Vartiovuorenmäen sisällä.

    Benito Casagranden visiossa historian museon sydän olisi Vartiovuorenmäen sisällä. Nunnankadulta, Katedralskolanin ja sen kaivausten kulmalta sukellettaisiin sisälle Vartiovuoren uumeniin, ja reittiä pitkin pystyisi kulkemaan sekä historian museolle että aina Luostarinmäelle asti. Vanhalta Suurtorilta Casagrande visioi sähköistä jokilauttareittiä Forum Marinumille ja Turun linnalle.Yle

    Olisiko Casagrande valmis laittamaan omaa rahaansa peliin koulun alaisten raunioiden museoimiseksi?

    – Voisin ollakin.

    Ehtona olisi arkkitehdin mukaan, että koko kiinteistö siirtyisi yksityiseen omistukseen. Talon itsensä saisi Casagranden mukaan ”tuottamaan helposti”.

    – Museoihmiset saavat jo kouristuksia, kun rahaa vähennetään joka puolelta. Selitys sille, ettei pysyvää museota järjestetä on se, että museo vaatisi ylläpitoa. Tulovirralla museo rahoittaisi itse itsensä, eikä tuottaisi vain kuluja.

    Katedraalikoulun liikuntasalin lattian alta paljastuu 1300-luvun Turku.Jouni Koutonen / Yle

    Kaupungin mukaan liikuntasalin siirtämistä yksityiseen omistukseen ei ole harkittu. Asiasta ei ole tehty ehdotusta.

    Aboa Vetus & Ars Nova -museossa ajatukseen suhtaudutaan varauksella. Konservoinnin lisäksi kuluja synnyttäisi löytyvien esineiden näytteillepano.

    – Kyseessä olisi pitkä työprosessi: Jos myös kaivauksilta löytyneet esineet laitettaisiin esille, tästä syntyisi näyttelykustannuksia, sanoo Aboa Vetus & Ars Nova -museon johtaja Johanna Lehto-Vahtera.

    Lehto-Vahteran mukaan nykyisen pop up -museon loppu ei ole muinaisjäännöksen kannalta huono asia: rauniot säilyvät maan sisässä, vaikka niitä ei pääsekään näkemään.

    Samaa mieltä on arkeologi Uotila: säilyttäessä on aina riski, että kohteita ei pidetä niiden vaatimassa kunnossa.

    – Nyt on ollut mahdollista kertoa arkeologiasta suurelle kiinnostuneelle yleisölle. Viesti on ollut, että aika paljon Turun historia kiinnostaa yleisöä. Ehkä ensi viikolla tuntuu, että hitto sentään, olisihan nämä voinut jättää.

    Rauniot on nyt dokumentoitu tutkimusta varten.

    – Pop up -museon myötä Turun historia lattioiden alla konkretisoituu varmasti oppilaillekin, kaupunginjohtaja Arve sanoo.

    Liikuntasalin remontti valmistuu kaupungin mukaan 2019 aikana. Alun perin remontin piti valmistua jo tänä syksynä, mutta raunioiden paljastumisen myötä aikataulu lykkääntyi.

    Kaivauksia tehdään myös muualla. Turun kauppatorilla kaivetaan esiin nykyistä toria edeltäneitä rakenteita.

    Eemil Nuortimo, 9, perusti retropelimuseon – urakkaa väritti kuvaputkitelevisioiden metsästys

    Eemil Nuortimo, 9, perusti retropelimuseon – urakkaa väritti kuvaputkitelevisioiden metsästys


    Super Marion punaiseen asuun pukeutunut 9-vuotias Eemil Nuortimo istuu kuvaputkitelkkarin edessä ja veivaa vanhan pelikonsolin ohjainta. Mynämäen Mietoisissa asuvien Nuortimoiden autotallista kuuluu seuraavat päivät elektronista piippausta ja...

    Super Marion punaiseen asuun pukeutunut 9-vuotias Eemil Nuortimo istuu kuvaputkitelkkarin edessä ja veivaa vanhan pelikonsolin ohjainta.

    Mynämäen Mietoisissa asuvien Nuortimoiden autotallista kuuluu seuraavat päivät elektronista piippausta ja hurinaa, kun muutaman neliön tila on muutettu väliaikaiseksi retropelimuseoksi.

    Eemil on muutaman vuoden ajan keräillyt vanhoja pelikonsoleita. Hän haluaa muidenkin tutustuvan kivoihin vanhoihin peleihin.

    Retropelimuseoksi muuntunut autotalli.Kalle Mäkelä / Yle

    Vanhin konsoli on Gamatic 7600 vuodelta 1976. Uudempaa kastia edustavat muun muassa 1990-luvun Nintendot ja Segat.

    Idean Eemil sai vierailtuaan Ruotsissa pelimuseossa. Inspiraatiota on haettu lisäksi Helsingin tietokone- & pelikonsolimuseosta sekä Turun ylioppilaskunnan alaisen harrastusjärjestön Academic Nintendo Club ry:n retropeli-illoista.

    Nuorukaisen museoon pääsee pelailemaan puoleksi tunniksi kahdella eurolla. Sisäänpääsymaksuille on museonjohtajalla jo käyttötapa tiedossa.

    – Rahoilla ostetaan lisää vanhoja konsoleita.

    Peliretroilun arvioidaan olevan kasvussa. Monet konsolivalmistajat ovatkin tuoneet viime vuosien aikana markkinoille uusioversioita vanhoista koneistaan.

    Eemil Nuortimo on itse suunnitellut pop-up -museonsa julisteen.Kalle Mäkelä / YleKoko perhe harrastaa

    Eemil Nuortimo on saanut museon pystytykseen apua 11-vuotiaalta veljeltään Vihtorilta, isältään Antilta ja äidiltään Tiinalta, joka toimii tiedotusvastaavana.

    Pelien ja laitteiden lisäksi nähtävillä on Eemilin suosikkihahmoon Super Marioon liittyviä keräilyesineitä, kuten lippalakki vuodelta 1990.

    Isoveli-Vihtorin suosikkipeli on vuonna 1996 julkaistu Super Mario 64. Hän tosin tunnustaa pitävänsä enemmän nykyaikaisista peleistä, joita voi pelata verkossa kavereiden kanssa.

    Vihtori joutui museon vuoksi jopa luopumaan omasta televisiostaan.

    – Harmittaa, mutta onneksi televisio on lainassa vain vähän aikaa. Luulen, että tänne jonkin verran tulee väkeä, ei varmaan kauheasti, Vihtori Nuortimo pohtii.

    Nuortimoiden perhe.Kalle Mäkelä / Yle

    Avajaispäivänä Sunellin RetroGameStationiksi nimetyssä pop up -museossa vieraili noin viitisenkymmentä vierasta.

    Yhteinen projekti on tuonut veljekset lähemmäksi toisiaan, arvioi Tiina Nuortimo. Vanhemmat kuuntelivat museon avajaispäivän aattona ihmeissään, kun torailun sijaan retropelihuoneesta kuului molempien poikien iloinen nauru.

    – Heille löytyi yhteinen sävel, ja se on ihan kiva, että ilo tulee tätä kautta, Tiina Nuortimo sanoo.

    Telkkareiden metsästystä

    Tiina Nuortimo ei osaa oikein sanoa, miksi Eemil on niin innostunut retropeleistä. Hän tosin toteaa, että osa innostuksesta tulee varmaan verenperintönä. Molemmat vanhemmat ovat kiinnostuneita vanhoista esineistä.

    Tiina Nuortimon mukaan museon pystyttäminen on ollut kova homma. Töitä on tehty monta päivää ja melkein yötäkin. Apua on onneksi saatu naapureilta.

    – Urakka on ollut kova, mutta kiva. Nyt kyllä tuntuu, että maraton on kääntymässä maaliin.

    Isoin homma on ollut kuvaputkitelkkarien metsästäminen. Perheellä oli yksi telkkari varattu retrokoneille, mutta museota varten tarvittiin enemmän.

    Nintendo 64 julkaistiin euroopassa vuonna 1997.Kalle Mäkelä / Yle

    Internetin ja tuttavien avulla vanhoja televisioita löytyi tarpeeksi. Tiina Nuortimon mukaan vanhat laitteet toimivat parhaiten kuvaputkitelkkareilla.

    – Onneksi kaikki eivät olleet niitä vielä ehtineet viedä SER-keräykseen.

    Vuonna 1976 julkaistu Gamatic 7600.Kalle Mäkelä / Yle

    Perheen äidin oma suosikki museon laitteista on vuonna 1976 julkaistu Gamatic 7600. Ping Ponginakin tunnettu laite on julkaistu Tiina Nuortimon syntymävuotena, joten jo pelkästään siitä syntyy sielujen sympatiaa peliä kohtaan.

    – Toiseksi se on riittävän yksinkertainen, että minäkin osaan sitä pelata, Tiina Nuortimo naurahtaa.

    Ensi kertaa julkisuudessa: Robinin äiti kertoo, kuinka kasvatti poptähden ja toimii nyt managerina muille

    Ensi kertaa julkisuudessa: Robinin äiti kertoo, kuinka kasvatti poptähden ja toimii nyt managerina muille


    – Joo joo, vastasi Robin äidilleen, joka halusi puhua poikansa kanssa poptähteydestä. Keskustelu käytiin pari vuotta sitten Packalenien kotona lukiota käyvän Robinin huoneessa. Nina Packalen oli tiedustellut pojaltaan, että ymmärtäähän...

    – Joo joo, vastasi Robin äidilleen, joka halusi puhua poikansa kanssa poptähteydestä.

    Keskustelu käytiin pari vuotta sitten Packalenien kotona lukiota käyvän Robinin huoneessa. Nina Packalen oli tiedustellut pojaltaan, että ymmärtäähän tämä, että asiat ja tilanteet muuttuvat ja menestys ei ole välttämättä jatkuvaa.

    Äiti ei ollut täysin tyytyväinen poikansa vastaukseen. Lopulta Robin kääntyi tuolissaan ympäri ja sanoi äidilleen, ettei ole mitään hätää, sillä vanhemmat olivat kasvattaneet hänet niin hyvin.

    – Silloin tuli sellainen fiilis, että on tullut tehtyä asioita oikein. Vaikka varmasti on tehty sellaisiakin asioista, mistä Robin on eri mieltä, Nina Packalen nauraa.

    Uusi aikakausi

    Tämän vuoden Ruisrock on juuri päättynyt ja turkulaisen kahvilan pöydässä istuu maanantaina Nina Packalen. Hän on ollut viikonlopun aikana parina päivänä kuskina muille.

    Sunnuntaina hän pääsi itsekin festivaalialueelle näkemään, kun poikansa Robin teki Ruisrockissa yllätysesiintymisen Sunrise Avenuen keikalla.

    Packalen on haastateltavana ensimmäistä kertaa. Hän on miehensä kanssa kieltäytynyt kaikista haastatteluista siitä lähtien kun heidän poikansa Robin nousi julkisuuteen poplaulajana.

    – Robinin suosio oli shokki. Olemme kuitenkin hyvin tavallinen perhe. Kysyin itseltäni, kenen elämää elän. Nina Packalen

    Nyt poika on 19-vuotias, asuu omillaan ja aloitti juuri varusmiespalveluksensa.

    Vuosia poikansa mukana liikkuneella Nina Packalenilla on alkamassa elämässä uusi aikakausi. Ja siitä löytyy myös syy tähän haastatteluun. Hän hyödyntää nyt sitä, mitä on musiikkibisneksestä oppinut ja on alkanut tehdä managerin hommia. Packalen tiedostaa myös sen, että managerin työhön kuuluu julkisuus.

    – Jos Robinin tarinaa ei olisi tässä taustalla, niin en tiedä olisinko tässä hommassa. Olen nähnyt tosi ison skaalan siitä, mitä tämä on ja haluan antaa panokseni artistien tukemiseen ja auttamiseen heidän urallaan, Packalen sanoo.

    Robinin suosio oli shokki

    Robinin ensimmäinen kappale Frontside Ollie julkaistiin tammikuussa 2012 ja se nousi yhdessä yössä valtavaksi ilmiöksi YouTube-videollaan. Robin oli tuolloin vasta 13-vuotias ja Suomessa ei vastaavaa teinitähteä oltu nähty.

    Yllättävä suosio muutti kertaheitolla turkulaisen Packalenin perheen elämän. Nina Packalen katsoi epäuskoisena, kuinka hänen poikaansa vietiin joka paikkaan tv-uutisista lähtien.

    – Se oli shokki. Olemme kuitenkin hyvin tavallinen perhe. Kysyin itseltäni, kenen elämää elän. Jouduin miettimään paljon asioita uudesta näkökulmasta. Sanotaan, että tuli kylmä pyyhe silmille. Sitä piti sitten alkaa vähän lämmitellä, Packalen muistelee.

    – Aika yksin me olemme vanhempina olleet tässä kelkassa. Ei ole paljon ollut keneltä kysyä neuvoa. Nina Packalen

    Oman pojan nousu musiikkimaailman puhutuimmaksi ilmiöksi tuli Nina Packalenille erikoiseen aikaan. Hän oli äitiyslomalla, sillä Robinin pikkusisko oli vasta puolivuotias.

    Tunteiden vuoristorataa lisäsi se, että Packalenin hyvä ystävä oli kuollut syöpään vain viikkoa aikaisemmin.

    – Kontrasti oli niin radikaali. Samassa hetkessä eli valtava suru ja oman pojan menestys. Tapahtumat siinä hetkessä muistuttivat siitä, miten elämässä voi samanaikaisesti tapahtua asioita suuntaan tai toiseen. Pystyykö siihen valmistautumaan? Mä uskon, että ei pysty. On vain opittava elämään niiden kanssa.

    Täysi-ikäinen Robin on asunut omillaan jo hetken aikaa. Välit äitiin ovat pysyneet avoimina ja he ovat yhteyksissä miltei päivittäin.Ville Vedenpää / Yle

    Robinin suosioon piti kuitenkin mukautua nopeasti. Packalenin perhe joutui tekemään heti päätöksiä. Vanhemmat päättivät, että he eivät ala poikansa managereiksi, vaan managerin hommia alkoi hoitaa pitkän linjan musiikkialan ammattilainen Hannu Sormunen. Vanhemmat myös päättivät, että eivät anna lainkaan haastatteluja.

    Rekrytointialalla työskennellyt ja terapia-alaa opiskellut Nina Packalen päätti siirtyä poptähdeksi nousevan poikansa taustajoukkoihin. Se oli tärkeää äitinä olemisen lisäksi.

    – Mä ajattelin, että kyllä se on minun tehtäväni pysyä tässä rinnalla ja matkassa mukana. Kysymys on kuitenkin isoista jutuista, jotka ovat monelle aikuisellekin haastavaa hallita, saati sitten noin nuorelle pojalle.

    Vanhempien piti opetella musiikkialan lainalaisuudet itse, sillä vastaavaa eivät muut olleet Suomessa kokeneet.

    – Aika yksin me ollaan vanhempina oltu tässä kelkassa. Ei ole paljon ollut keneltä kysyä neuvoa. On pitänyt luottaa omaan intuitioon, että asiat menevät niin kuin niiden pitää mennä.

    Mutsista manageriksi

    Turun moottoritie Helsinkiin on tullut vuosien aikana Nina Packalenille erittäin tutuksi. Hän on kuskannut poikaansa edestakaisin esiintymisiin, harjoituksiin ja haastatteluihin. Kilometrejä on kertynyt kymmeniä tuhansia.

    Vaikka elämä on välillä ollut matkalaukkuelämää, se on myös antanut paljon. Nina Packalen on päässyt näkemään poikansa kautta, millaista artistin elämä Suomessa on.

    Manageri on hoitanut omat hommansa, mutta töihin on joutunut myös poptähden äiti. Packalen on ollut mukana miltei kaikessa sopimusneuvotteluista Robinin musiikkivideoiden behind the scenes -materiaalien kuvaamiseen.

    Nina Packalen on kokenut, että hänen tärkein tehtävänsä on ollut olla pojalleen läsnä ja varmistaa, että tämän pääkoppa pysyy mukana pyörityksessä. Packalen on ollut rakentamassa Robinin artistikuvaa managerin rinnalla.

    – Olemme huomioineet sen, mitä hän on itse halunnut tehdä ja mihinkään ei ole pakotettu. Vuosien aikana on otettu huomioon myös Robinin ikä. Esimerkiksi 13-vuotias ei voi tehdä biisejä tai laulaa tietyistä aiheista, koska elämänkokemusta ei ole vielä riittävästi. Uskottavuus on artistin ammatissa oleellinen asia.

    Packaleneilta on kysytty usein, kuinka he ovat kasvattaneet Robinista niin fiksun nuoren miehen. – Olemme varmaan tehneet asioita, jotka ovat vaan sitten menneet hyvin ja onhan Robinin luonteellakin merkityksensä, sanoo Nina Packalen.Ville Vedenpää / Yle

    Robin osallistui Vain elämää -ohjelmaan viime vuoden keväällä. Samalla kaudella oli mukana Tiktak-yhtyeestä tunnetuksi tullut Petra. Nina Packalen tutustui laulajaan, ja muutaman tapaamiskerran jälkeen he tekivät managerointisopimuksen viime vuoden lopussa.

    Sattumalta Robinin ja Petran tausta on hyvin samanlainen, sillä molemmat aloittivat uransa hyvin nuorina.

    – Managerin ammatissa oli aikaisemmin herkästi negatiivinen kaiku. Tänä päivänä on luonnollisempaa, että manageri on siinä rinnalla. Artistin on tärkeä saada keskittyä omaan juttuunsa. Petrallakin on ollut omat joukkonsa ja miehensä on mukana bändissä, mutta sellaista ulkopuolista tukea ei ole ollut.

    Nina Packalen sanoo, että on kasvanut poikansa poptähteyden myötä ihmisenä ja ammattilaisena. Hän uskoo, että hänellä nyt paljon annettavaa oppimastaan muille artisteille.

    – Jos joku olisi sanonut minulle kymmenen vuotta sitten, että olet jonain päivänä Tiktakin Petran manageri tai sun pojasta tulee poptähti, olisin nauranut. Nina Packalen

    Managerina Packalen haluaa rakentaa artistin uralle jatkumoa pelkkien sopimusneuvottelujen lisäksi. Kaikki perustuu artistin ja managerin väliseen luottamukseen, rehellisyyteen ja avoimuuteen sekä artistista välittämiseen.

    – Tärkeintä on se, että ihminen jonka eteen tekee duunia, pysyy kasassa ja voi hyvin. Kun tietää, miltä tuntuu, kun revitään joka paikkaan voi ymmärtää artistia ja tietää miten tärkeää on olla lähes joka asiassa mukana. Pitää osata asettaa rajat ja tietyt loma-ajat pitää olla artisteillakin. Se ei kanna hedelmää, jos niin sanotusti flippaa.

    – Jos joku olisi tullut minulle sanomaan kymmenen vuotta sitten, että olet jonain päivänä Tiktakin Petran manageri tai sun pojasta tulee poptähti, olisin päästänyt sen päiväiset naurut, että älkää unta nähkö, Packalen nauraa.

    Henkistä pääomaa

    Nina Packalen näyttää poikansa kuvaa kännykästä. Robin on ajanut edellisiltana tukkansa siiliksi ennen armeijaan astumista.

    Robin on asunut omillaan jo hetken aikaa. Välit äitiin ovat pysyneet avoimina ja he ovat tekemisissä yhä miltei päivittäin.

    Monet ovat kysyneet Packaleneilta, miten he ovat kasvattaneet noin fiksun nuoren miehen. Nina Packalenin mukaan siihen on ollut vaikeaa vastata.

    – Olemme varmaan tehneet asioita, jotka ovat vaan sitten menneet hyvin ja onhan Robinin luonteellakin merkityksensä. Vanhemmuuteen liittyy paljon juttuja, jotka eivät näy missään muualla kuin siinä henkisessä pääomassa, mikä meidän perheellä on olemassa.

    Robinin vanhemmat ovat pystyneet pitämään nuoren miehen kasassa kaiken pyörityksen keskellä ja julkisuuskin on kohdellut pääosin hyvin. Vaikka nuori poptähti tietää, mitä sosiaalinen media voi tuoda tullessaan.

    – Shittiä tulee niskaan, tekipä mitä vaan, poika sanoi aikanaan, Packalen nauraa.

    Nina Packalen on oppinut poikansa poptähteyden myötä venymään ja tarvittaessa tekemään töitä kellonajasta riippumatta. Hän tekee sitä rakkaudesta lajiin.

    Packalen on jo kasvattanut yhden poptähden Suomeen.

    – Kyllä tämä on antanut aivan hirvittävästi. Kun katson poikaani, niin näen hänen voivan hyvin ja nauttivan elämästään.

    Vuokralaisia sitoutetaan maksamaan varausmaksu asuntonäytöissä – Aluehallintovirasto: toiminta on laitonta

    Vuokralaisia sitoutetaan maksamaan varausmaksu asuntonäytöissä – Aluehallintovirasto: toiminta on laitonta


    Vuokra-asuntoja haetaan parhaillaan kiihkeästi. Asuntonäytöissä voi olla tungosta, ja monet hakijat punnitsevat päätöstään usean asunnon välillä. Ylen saamien tietojen mukaan jotkut vuokranvälitysfirmat yrittävät sitouttaa vuokralaisen...

    Vuokra-asuntoja haetaan parhaillaan kiihkeästi. Asuntonäytöissä voi olla tungosta, ja monet hakijat punnitsevat päätöstään usean asunnon välillä. Ylen saamien tietojen mukaan jotkut vuokranvälitysfirmat yrittävät sitouttaa vuokralaisen varmasti ottamaan asunnon toimisto- tai varausmaksun avulla.

    Yle Turun käsiinsä saamassa vuokrahakemuksessa kysytään aluksi hakijan tietoja. Paperin alalaidassa on maininta: mikäli minut valitaan vuokralaiseksi enkä tulekaan tekemään vuokrasopimusta, sitoudun maksamaan 200 euroa toimistokuluja. Hakemus on sitova.

    Näytimme hakemusta Lounais-Suomen aluehallintoviraston lakimiehelle Heikki Tarvoselle. Hän kertoo, että vastaavia tapauksia tulee viranomaisen tietoon tasaisin väliajoin.

    – Näissä tapauksissa yritetään maksattaa maksuja jollakin muulla kuin toimeksiantajalla. Jos maksun maksaa joku muu kuin toimeksiantaja, maksun kerääminen on laitonta. Toimeksiantaja on yleensä vuokranantaja tapauksissa, joissa esimerkiksi vuokravälitysfirma pitää näyttöä, jossa on paljon hakijoita läsnä samanaikaisesti.

    Vuokrahakemukseen jätetään vain yhteystiedot. Siinä ei sitouduta vielä mihinkään. Heikki Tarvonen

    Välitysfirma voi saada maksun perimisestä varoituksen tai määräaikaisen toimintakiellon aluehallintovirastolta.

    – Tietoomme tulee yksittäisiä tapauksia. Kun asia on ollut esillä julkisuudessa, välitysliikkeet eivät ole jatkaneet toimintaa. Jonkin ajan päästä joku firma alkaa taas periä näitä laittomia maksuja, kertoo Tarvonen.

    Toimisto- tai esittelymaksu on eri asia kuin sopimussakko

    Lakimies Heikki Tarvonen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta pohtii, että kokematon vuokralainen voi sekoittaa vuokraamiseen liittyvät termit. Laittomalla toimistomaksulla voi olla monta nimeä. Sitä voidaan kutsua myös varausmaksuksi tai esittelymaksuksi. Vuokralaisen pitää olla tarkkana, mihin sitoutuu allekirjoittaessaan papereita.

    – Vuokrahakemukseen jätetään muun muassa yhteystiedot, mutta siinä ei sitouduta vielä mihinkään. Jos on kyse tarjouksesta, vuokralainen tarjoutuu vuokraamaan asunnon. Silloin tulisi ymmärtää, että se yleensä on sitova ja siihen yleensä myös liittyy joku sopimussakko, kertoo Tarvonen.

    Kun kaikkia pakkositoutetaan maksulla, siinä ei ole reilun pelin henkeä. Anne Viita

    Sopimussakkoa joutuu maksamaan, jos kieltäytyy kuitenkin vuokraamasta asuntoa, vaikka on tehnyt tarjouksen vuokraamisesta. Sopimussakko on lakimies Tarvosen mukaan yleensä yhden kuukauden vuokraa vastaava summa.

    – On ymmärrettävää, että vuokranantajilla on tarve saada sitoumus vuokraamisesta. He joutuvat jopa järjestämään uuden näytön, jos vuokralainen jättää vuokraamatta asunnon. Vuokranantaja voi ottaa monelta yhteystiedot tai pyytää yhdeltä hakijalta vuokratarjouksen.

    Lakimies Heikki Tarvoselle vuokra-asunnonhakuun liittyvät toimistomaksut ovat tuttuja.Minna Rosvall / YleVuokralaisten yhdistyksessä toimistomaksua pidetään ikävänä lieveilmiönä

    Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita pitää käytäntöä ikävänä lieveilmiönä, josta tulee kysymyksiä yhdistykselle silloin tällöin. Hän yllättyy Yle Turun tietoon tulleen summan suuruudesta.

    – Yleensä toimisto- tai esittelymaksussa on ollut kyse kympeistä, mutta 200 euroa vaikuttaa suurelta summalta. Katsoin Turun yksiöiden vuokratasoa. Jos vuokra on 500 euroa vuokra, tämä 200 euron toimistomaksu on lähes puolet vuokrasta. Kun kaikkia pakkositoutetaan maksulla, siinä ei ole reilun pelin henkeä, pohtii Viita.

    Yhdistyksestä neuvotaan vuokralaisia käymään asunnoissa, joissa vuokranantaja itse esittelee asuntoa ja on samalla tavattavissa. Tarjous pitää lukea tarkasti läpi ennen allekirjoitusta, jotta tietää, mihin on sitoutumassa.

    – Jos vuokra on liian edullinen, remontti voi olla tulossa tai joku asia on pielessä. Yleensä liian hyvät tarjoukset ovat osoittautuneet vähän huijauksenmakuisiksi, kertoo Viita.

    Aluehallintovirastosta muistutetaan, että välittäjän velvollisuus on selittää vuokralaiselle tarkkaan kaikki tarjouksiin ja sopimuksiin liittyvät asiat.

    – Välittäjän pitää kiinnittää huomiota siihen, että vuokralainen varmasti ymmärtää, että hän sitoutuu vuokraamaan. Se ei riitä, että asiat lukevat papereissa. Välittäjän täytyy selittää hakijalle kaikki olennaiset asiat vuokra-asunnon hakijan kannalta, muistuttaa lakimies Heikki Tarvonen.

    Miksi romutuspalkkiota ei hyvitetä käytetyistä autoista? – Virkamies ja poliitikot vastaavat

    Miksi romutuspalkkiota ei hyvitetä käytetyistä autoista? – Virkamies ja poliitikot vastaavat


    Tästä on kyseHallituksen arvion mukaan romutuspalkkion avulla Suomeen saadaan tänä vuonna 7 000 uutta autoaNäistä yli 3 000 olisi sellaisia, joita ei ostettaisi ilman romutuspalkkiotaAutoalan Keskusliiton mukaan kesäkuun loppuun mennessä...

    Tästä on kyseHallituksen arvion mukaan romutuspalkkion avulla Suomeen saadaan tänä vuonna 7 000 uutta autoaNäistä yli 3 000 olisi sellaisia, joita ei ostettaisi ilman romutuspalkkiotaAutoalan Keskusliiton mukaan kesäkuun loppuun mennessä romutuspalkkion avulla on ostettu jo 5 400 autoa

    Yle julkaisi tiistaina jutun autojen romutuspalkkiosta. Siinä autopurkamon toimitusjohtaja ihmetteli, miksi romutuspalkkio maksetaan ainoastaan uusien autojen ostajille.

    Samaa on ihmetellyt moni verkkokeskustelija sosiaalisessa mediassa ja Ylen nettisivuilla. Heidän mielestään huonokuntoisilla autoilla ajavilla ei ole varaa ostaa uutta autoa edes romutuspalkkion avulla.

    Romutuspalkkio on kannustin

    Liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Eleonoora Eilittä sanoo, että romutuspalkkio on ilmastotoimenpide. Tarkoituksena ei ole vaihtaa huonokuntoista vanhaa autoa toiseen käytettyyn autoon.

    – Romutuspalkkion tavoitteena on kannustaa uuden auton ostoon, Eilittä sanoo.

    Eleonoora Eilittän mukaan romutuspalkkio liittyy Suomen ilmastotavoitteisiin. Tarkoituksena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Yhtenä keinona on autokannan uudistaminen.

    – Tämä romutuspalkkio on toimenpide, joka hetkellisesti lisää uusien autojen ostamista.

    Romutukseen menevät autot merkitään koodeilla tuulilasiin turkulaisessa autopurkamossa.Lassi Lähteenmäki / YleRomutuspalkkio tuo rahaa valtion kassaan

    Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, porilainen sinisten kansanedustaja Ari Jalonen sanoo, että romutuspalkkiota ei voida myöntää käytettyjen autojen ostajille. Siihen ei ole yhteiskunnalla varaa.

    Tammikuun alusta voimassa olleeseen romutuspalkkiojärjestelmään on laitettu kahdeksan miljoonaa euroa, mutta ne on tarkoitus saada takaisin.

    – Autovero maksetaan vain uudesta autosta. Autoverokertymä on isompi summa kuin se, mitä tähän romustuspalkkioon pistetään, eli tällä saadaan yhteiskunnan pyörittämiseen lisää varoja, Jalonen sanoo.

    Ari Jalosen mukaan romutuspalkkio myös auttaa Suomea täyttämään velvollisuutensa Pariisin ilmastosopimuksesta.

    Autoverokertymä on isompi summa kuin se, mitä tähän romustuspalkkioon pistetään, eli tällä saadaan yhteiskunnan pyörittämiseen lisää varoja. Ari Jalonen

    – On ihan selkeästi nähtävissä, että romutuspalkkio nostaa uusien autojen määrää ja auttaa siinä, että päästään ilmastosopimukseen jollain tavoin kiinni.

    Käytetyt autot pitää selvittää

    Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet Olavi Ala-Nissilä (kesk.) ja Katja Taimela (sd.) suhtautuvat romutuspalkkion ulottamiseen myös käytettyihin autoihin huomattavasti myönteisemmin kuin Ari Jalonen.

    – Kun seuraavan kerran romutuspalkkiosta päätetään, kannattaa varmaan selvittää tämäkin asia, loimaalainen Ala-Nissilä sanoo.

    Nykyinen käytäntö saattaa jättää pienituloisten auton vaihdon hamaan tulevaisuuteen. Katja Taimela

    – Olen sitä mieltä, että käytetyt autot pitäisi ottaa tuen piiriin, jos romutuspalkkiota vielä jatketaan, Taimela sanoo.

    Salolaisen Taimelan mielestä yksi näkökulma asiaan on epätasa-arvo.

    – Nykyinen käytäntö saattaa jättää pienituloisten auton vaihdon hamaan tulevaisuuteen, Taimela sanoo.

    Jatkosta ei ole sovittu

    Päästöjen vähentämisen varmistaminen oli yksi syy siihen, että romutuspalkkio päätettiin myöntää nimenomaan uusien autojen ostajille. Auton hintojen ja päästöjen valvonta on yksinkertaisempaa uusien autojen kohdalla.

    – Teoreettisesti varmaan pystyttäisiin myöntämään romutuspalkkio myös käytettyihin autoihin, mutta se olisi hankalampaa, ylitarkastaja Eleonoora Eilittä pohtii.

    Romutuspalkkio on ollut voimassa aiemmin kokeiluluontoisesti vuonna 2015. Tämänkertainen romutuspalkkiojärjestelmä loppuu elokuun lopussa. Jatkosta ei ole sovittu mitään. Keskustan Olavi Ala-Nissilä toivoo, että käytäntöä jatkettaisiin.

    – Kyllä pitäisi tulla jatkoa, sillä se on osoittanut toimivuutensa.

    Turnajaisissa punnitaan ratsastustaito ja kestävyys – haarniska on kuin sauna, joka liikkuu 80 km/h

    Turnajaisissa punnitaan ratsastustaito ja kestävyys – haarniska on kuin sauna, joka liikkuu 80 km/h


    Laukkaavan hevosen kaviot rummuttavat nurmikkoa ja loimen helmat lepattavat. Peitsi pamahtaa vastustajan kilpeen, ja peitsen kärki räsähtää sirpaleiksi. Turun linnan puistossa näyttää siltä kuin olisi hypätty satojen vuosien taakse. Käynnissä...

    Laukkaavan hevosen kaviot rummuttavat nurmikkoa ja loimen helmat lepattavat. Peitsi pamahtaa vastustajan kilpeen, ja peitsen kärki räsähtää sirpaleiksi.

    Turun linnan puistossa näyttää siltä kuin olisi hypätty satojen vuosien taakse. Käynnissä on turnajaislajien EM-kilpailut.

    Turun linnan turnajaisissa ratkaistaan Euroopan mestaruudet kahdessa lajissa: joustingissa ja skill at armsissa.Paula Koskinen / YleJoustingissa kaksi ratsukkoa laukkaa toisiaan kohti ja yrittää osua peitsellä vastustajan kilpeen. Pisteitä jaetaan sen mukaan, millainen osuma on.Paula Koskinen / YlePeitsi on neljä metriä pitkä ja sen murtovoima voi olla kovimmissa vauhdeissa jopa lähes 2000 kiloa. Kovimmillaan hevoset laukkaavat 80 kilometrin tuntivauhtia.Paula Koskinen / YleMäntypuisen peitsen kärki rikkoutuu osuman voimasta. Mitä enemmän kärki hajoaa, sitä paremmat pisteet kilpailija saa.Paula Koskinen / YleHistorialliset varusteet on tehty suojaamaan

    Turnajaisiin kuuluu kiinteästi ajanmukainen pukeutuminen. Säännöissä on määrätty, että varusteiden pitää olla autenttiset ja samalta historialliselta ajalta. Kypärä ei esimerkiksi saa olla eri ajalta kuin muu haarniska.

    Varusteet on tarkoitettu suojaksi, kertoo vuoden 2016 Euroopan mestari Jaakko Nuotio.

    Lämpötila haarniskan sisällä nousee helposti yli 70 asteeseen.

    – Se on kuin saunassa, suomalaisessa saunassa, sanoo ruotsalainen kilpailija Gunnar Cederberg.

    Haarniskan pukemisessa tarvitaan apua. Anu Nuotio pukee haarniskaa miehensä Jaakko Nuotion ylle.Paula Koskinen / YleRuotsalaisen Gunnar Cederbergin haarniskassa on käytetty paljon nahkaa.Paula Koskinen / YleMoni kilpailija on valinnut itselleen tietyt värit ja symbolit, jotka toistuvat esimerkiksi kilvissä ja vaatteissa.Paula Koskinen / YleHevosia suojataan muun muassa pitkähelmaisilla loimilla.Paula Koskinen / YleOsumia hevosiin tulee harvoin, mutta suojaaminen on silti tarpeellista.Paula Koskinen / YlePieni laji, joka kiinnostaa yleisöä

    Turnajaislajeissa kilpailee koko maailmassa noin sata ihmistä. Harrastajia on vähän enemmän. Lajit vaativat hyvää ratsastustaitoa ja tekniikkaa aseiden käyttöön. Peitsi on painava, ja haarniskassa on hankalaa liikkua.

    – Mutta kun harjoittelee tarpeeksi, ei se ole niin vaikeaa, sanoo ruotsalainen Gunnar Cederberg.

    Keskiaikatapahtumat ja keskiaikaharrastus ovat suosittuja vuodesta toiseen, mutta turnajaislajien harrastajat kokevat olevansa tästä ryhmästä erillään. Lajissa ovat tärkeitä nimenomaan ratsastus ja varusteet – keskiaikainen ulkomuoto kulkee niiden rinnalla.

    Rohan tallien Jaakko Nuotio on jo pitkään puhunut siitä, että lajista haluttaisiin tasavertainen ratsastuksen laji esimerkiksi koulu- ja esteratsastuksen rinnalle.

    Isobritannialainen kulttuuriorganisaatio English Heritage käynnisti puolestaan pari vuotta sitten kampanjan, jossa puuhattiin turnajaisista olympialajia. Siihen on vielä matkaa, myöntää Jaakko Nuotio, mutta mahdollisuuksia voisi olla.

    – Perinteisissä ratsastuskilpailuissa ei käy enää juuri yleisöä, mutta pienimmätkin turnajaistapahtumat vetävät 10 000–15 000 katsojaa. Tämä on siitä mielenkiintoinen laji, että tässä palataan ihmisen ja hevosen alkulähteille. Siihen, mihin käyttöön hevonen on aikoinaan otettu, taistelemiseen.

    Kilpailut ovat kutsukilpailuja, sillä järjestäjien on pystyttävä varmistumaan siitä, että kaikki ratsastajat ovat tarpeeksi korkealla tasolla, eikä vaaratilanteita pääse syntymään.Paula Koskinen / YlePaula Koskinen / Yle

    Onko laji enemmän kilpailemista vai show'ta? Sekä että, sanoo ruotsalainen Gunnar Cederberg.

    – Ulkomailla se on kilpailua, kotona Ruotsissa show'ta.

    Hanhenkakan paljous leikkipaikoilla inhottaa vanhempia länsirannikolla:

    Hanhenkakan paljous leikkipaikoilla inhottaa vanhempia länsirannikolla: "Pahimmassa tapauksessa tyttö pistelee ne poskeensa"


    Viheraluepäällikkö Kustaa Elsilä astelee Rauman keskustan tuntumassa sijaitsevaan suosittuun lasten liikennepuistoon. Hanhia ei näy, mutta nopeasti hän pystyy poimimaan ulostetta ajoväylien välissä olevilta ruohokentiltä. – Meillä täällä...

    Viheraluepäällikkö Kustaa Elsilä astelee Rauman keskustan tuntumassa sijaitsevaan suosittuun lasten liikennepuistoon. Hanhia ei näy, mutta nopeasti hän pystyy poimimaan ulostetta ajoväylien välissä olevilta ruohokentiltä.

    – Meillä täällä Raumalla hanhenkakkaa on tämän puiston lisäksi muun muassa Kaunisjärven puistossa ja uimarannoilla. Nurmipallokentillä hanhet viihtyvät myös, kertoo Kustaa Elsilä.

    Rauman liikennepuistosta löytyneitä hanhen kakkoja.Minna Rosvall / Yle

    Helle on tuonut paljon perheitä puistoon. Monia ulosteen joukossa leikkiminen harmittaa. Marko Mehtonen kertoo katsovansa tarkkaan, mihin tyttärensä kanssa menee.

    – Urheilukentillä ja uimarannalla sitä on paljon. Välillä tuntuu, ettei pysty menemään joukkoon. Emme siivoa yleensä paikkoja, sillä emme halua koskea kakkaan. Teemme valintoja, missä olemme ja miten pitkään, kertoo Mehtonen.

    Tytärtään keinuttava Karoliina Kanerva välttää paikkoja, joissa ulostetta on.

    Karoliina Kanerva ei vie tytärtään paikkoihin, joissa on hanhien jätöksiä.Minna Rosvall / Yle

    – Nurmikentillä ei voi kävellä, sillä siellä ulostetta on pitkin aluetta. Pahimmassa tapauksessa tyttö pistelee ne poskeensa, kertoo Kanerva.

    Rauman seudulla perheineen vieraileva Kati Lahti kertoo, että kotipaikkakunnalla Vantaalla hanhien ulostetta on runsaasti.

    – Kun miettii piknikpaikkaa, saa vähän varoa. Tuntuu, että joka paikka on täynnä kakkaa, pohtii Lahti.

    Marko Mehtonen harmittelee hanhien ulosteiden määrää Raumalla.Minna Rosvall / YleVatsavaivoja ja jopa lintuinfluenssa vaarana

    Pelkästään valkoposkihanhia on maassamme Suomen ympäristökeskuksen ja sen yhteistyökumppaneiden laskelmien mukaan yli 30 000. Hanhenkakat aiheuttavat sairastumisvaaran.

    Terveystarkastaja Taina Torkkeli-Pitkäranta Liedon ympäristöterveydenhuollosta kertoo, että hanhen uloste voi aiheuttaa muun muassa suolistosairauksia.

    – Lisäksi lintujen kautta voi saada jopa lintuinfluenssan. Jos lapsi saa vastavaivoja, ripulia tai silmät rähmivät, hän on voinut altistua ulosteelle, kertoo Torkkeli-Pitkaranta.

    Viheraluepäällikkö Kustaa Elsilä suhtautuu tautivaaraan rauhallisesti. Hän muistuttaa, että hanhien uloste on ollut hankala ongelma jo usean vuoden ajan.

    – En ole kuullut, että kukaan olisi sairastunut. Ympäristössä on paljon muitakin taudinaiheuttajia kuin tämä hanhenkakka. Lapsi voi luulla sitä lakritsiksi. Uskon, että vanhemmat ovat valistuneita ja katsovat, mitä lapsi laittaa suuhunsa, pohtii Elsilä.

    Hanhien karkotus epäonnistui Paraisilla

    Paraisilla lintuja yritetään karkottaa muovisten joutsenien avulla. Aluksi idea tuntui onnistuvan. Kaupungin tekninen päällikkö Ted Bergman kertoo, että vain yksi viidestä joutsenesta on selvinnyt ilkivallasta.

    – Joutsenten pelottava vaikutus on ollut vähäinen. Hanhet viihtyvät yhä keskuspuistossa. Parvi on pienempi kuin edellisinä vuosina, mutta jätöksiä on rannan läheisyydessä paikoin paljon.

    Vain yksi muovijoutsen on jäljellä karkottamassa hanhia Paraisilla.Ted Bergman

    Raumalla viheraluepäällikkö Kustaa Elsilä esittelee Kipparinpuiston keinoalustaa. Se ei onneksi kiinnosta hanhia. Leikkipaikkojen nurmikenttien korvaaminen keinopäällysteellä voisi olla yksi ratkaisu Raumalla.

    – On muitakin pintoja, joissa hanhet eivät viihdy. Käytämme myös kivituhkaa, mutta keskeisillä kentillä käytetään keinonurmea, kertoo Elsilä.

    Viheraluepäällikkö Elsilä painottaa, että ulosteen haravoiminen on ainoita keinoja poistaa sitä.

    – Meillä ei ole mahdollisuuksia käydä joka päivä joka paikassa haravoimassa. Keräävä ruohonleikkuri olisi yksi vaihtoehto. Näillä pienillä alueilla sellaista isoa konetta ei voi käyttää.

    Vaatteiden alle näkevä kamera kuvasi yli 11 000 festivaalivierasta Ruisrockissa

    Vaatteiden alle näkevä kamera kuvasi yli 11 000 festivaalivierasta Ruisrockissa


    Kiellettyjä esineitä vaatteiden alta etsivä Argon-kamera kuvasi viikonlopun aikana Turussa yli 11 000 Ruisrock-vierasta. Festivaalin järjestäjä ei kerro tarkemmin, paljonko kiellettyä tavaraa löytyi, mutta kertoo ihmisiltä paljastuneen...

    Kiellettyjä esineitä vaatteiden alta etsivä Argon-kamera kuvasi viikonlopun aikana Turussa yli 11 000 Ruisrock-vierasta. Festivaalin järjestäjä ei kerro tarkemmin, paljonko kiellettyä tavaraa löytyi, mutta kertoo ihmisiltä paljastuneen "kaikenlaista".

    Osa festivaalille saapuneista ihmisistä ohjattiin pressutelttaan, jossa heitä pyydettiin tyhjentämään taskunsa tiskille. Tämän jälkeen oli käveltävä sulkunauhoin merkittyä reittiä läpi teltan.

    Festivaalivieraat ja Ruisrock pääosin tyytyväisiä

    Moni oli etukäteen huolissaan kameran vaikutuksesta yksityisyydensuojaan. Kameraa Ruisrockille testiin tarjonneen Asqella Oy:n myyntijohtaja Petri Ikonen sanoo, että kameralla tehty ruumiintarkastus sai pääosin positiivista palautetta.

    – Ihmiset tykkäsivät siitä, että Ruisrockissa tehtiin jotain uutta turvallisuuden lisäämiseksi. He pitivät myös kuvauksen helppoudesta, kun tarkastukseen ei liittynyt mitään kopelointia.

    – Myös Ruisrock suhtautui kameraan positiivisesti, eikä heillekään ole ilmeisesti tullut negatiivista palautetta, Ikonen sanoo.

    Alimillimetrikamera mittaa ihmisen kehosta lähtevää energiaa ja havaitsee vaatteiden alle piilotettujen esineiden aiheuttamat poikkeamat. Kameran näytöllä näkyy vierekkäin kuva kävelijästä ja valkoisesta skannatusta hahmosta. Jos kävelijän vaatteiden alla on esineitä, ne näkyvät kuvassa tummempina.

    Turkulaispoppari Robin esiintyi kesällä 2018 Ruisrockissa yhdessä Sunrise Avenuen kanssa.Yle
    MOT: Eettistä tuotantoa korostavalla suurella broileriteurastamolla on ollut puutteita eläinsuojelussa – työntekijä löi lintua ja tainnutuksesta pääsi läpi lintuja tajuissaan

    MOT: Eettistä tuotantoa korostavalla suurella broileriteurastamolla on ollut puutteita eläinsuojelussa – työntekijä löi lintua ja tainnutuksesta pääsi läpi lintuja tajuissaan


    MOT:n mukaan Liedossa toimiva Naapurin Maalaiskana on saanut viime vuosien aikana useita eläinsuojelupäätöksiä, jotka kertovat puutteista broilereiden hyvinvoinnissa. MOT:n tiedot perustuvat Eviran tarkastuseläinlääkäreiden tekemiin...

    MOT:n mukaan Liedossa toimiva Naapurin Maalaiskana on saanut viime vuosien aikana useita eläinsuojelupäätöksiä, jotka kertovat puutteista broilereiden hyvinvoinnissa.

    MOT:n tiedot perustuvat Eviran tarkastuseläinlääkäreiden tekemiin eläinsuojelupäätöksiin ja entisten sekä nykyisten työntekijöiden haastatteluihin.

    Tuoreimmassa, keväällä 2018 annetussa eläinsuojelupäätöksessä tarkastuseläinlääkärit listaavat viisi puutetta broilereiden hyvinvoinnissa.

    Puutteet liittyivät muun muassa eläinten tainnutukseen, lintujen putoamiseen lattialle ja elävien lintujen päätymiseen raatolaatikkoon. Yksi työntekijä oli lyönyt lintua.

    Yritys markkinoi itseään eettisyydellä

    Naapurin Maalaiskana on kasvattanut muutamassa vuodessa osuutensa Suomen siipikarjamarkkinoista noin kymmeneen prosenttiin.

    Yritys on markkinoinut itseään tavanomaista eettisempänä broilerituottajana. Se kertoo kiinnittävänsä paljon huomiota broilereiden hyvinvointiin ja terveyteen koko niiden elinkaaren ajan, esimerkiksi siihen mitä broilerit syövät ja miten ne ruokitaan.

    Yrityksen mukaan eläinsuojelupäätöksen taustalla oli “osaamisissa havaittu epäpätevyys”. Puutteet on yrityksen mukaan korjattu työnjohdon pätevyyden varmistamisella ja henkilöstön systemaattisella koulutuksella.

    Neljä oikeustapausta vireillä

    Eläinten tainnutuksissa on teurastamossa ollut ongelmia myös aiemmin. Mikäli tainnutus epäonnistuu, se aiheuttaa eläimelle turhaa kärsimystä.

    – Olemme ottaneet opiksi mahdollisista aikaisemmista virheistä. Yhtiön johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet kaikin tavoin tuotantoeläinten hyvään kohteluun teurastusprosessissa. Mikäli epäilyjä väärinkäytöksistä ilmenee, otamme ne aina vakavasti ja puutumme toimintaan viipymättä, yhtiö kertoo MOT:lle.

    Työntekijät kertovat MOT:lle myös puutteista työtehtäviin perehdyttämisessä. Yhdessä eläinsuojelupäätöksessä todetaan, että teurastamossa oli työskennellyt henkilöitä, joilla ei ollut tarvittavia kelpoisuustodistuksia.

    Yritystä vastaan on vireillä neljä oikeustapausta, jotka liittyvät työntekijöiden kokemuksiin syrjinnästä ja kiusaamisesta. Yritys ei halunnut kommentoida keskeneräisiä oikeustapauksia.

    MOT: Näin etenee broilerien “tainnutus- ja tapporata” - viranomaiset ja työntekijät kertovat eläinten huonosta kohtelusta teurastamossa

    Broilerintuotannosta keskustellaan A-studion lähetyksessä keskiviikkona 11.7. klo 21.05. Studiossa Mai Kivelä Animaliasta, Hanna Hamina Siipikarjaliitosta ja Marjatta Rahkio Evirasta. Katso lähetys Yle Areenasta.

    Kynäpistooli laukesi raisiolaisessa marketissa – kaksi loukkaantui

    Kynäpistooli laukesi raisiolaisessa marketissa – kaksi loukkaantui


    Kaksi henkeä loukkaantui lievästi kynäpistoolin lauettua Raisiossa iltapäivällä. Pienikokoinen kynäpistooli on luokiteltu ampuma-aselaissa ja oikeuskäytännössä erityisen vaaralliseksi ampuma-aseeksi. Raision K-Supermarketin kahvilapöydässä...

    Kaksi henkeä loukkaantui lievästi kynäpistoolin lauettua Raisiossa iltapäivällä. Pienikokoinen kynäpistooli on luokiteltu ampuma-aselaissa ja oikeuskäytännössä erityisen vaaralliseksi ampuma-aseeksi.

    Raision K-Supermarketin kahvilapöydässä istunut mies oli käsitellyt tiistai-iltapäivänä puoli yhden aikaan kynäpistoolia. Ase laukesi yllättäen.

    Luoti lävisti vilkkaan kauppaliikkeen mainostauluja ja osui lopulta sivummalla seisseeseen henkilöön.

    Hän loukkaantui lievästi. Myös asetta käsitellyt mies loukkaantui. Poliisin mukaan tilanteessa vältyttiin kuin ihmeen kaupalla vakavilta vahingoilta.

    Komisario Joonas Tikka Raision poliisiasemalta kertoo, että aseen käsittelijä oli aikuinen mies.

    – Hänellä oli kynänmuotoon rakennettu laiton ampuma-ase, paksun tussin näköinen laite. Sellaisen valmistaminen vaatii koneistusosaamista ja voi niitä ilmeisesti ostaa valmiinakin. Mitään järkevää käyttöä en kynäpistoolille keksi, enkä sellaiselle missään nimessä lupaa antaisi.

    Tikka pitää onnenkantamoisena sitä, että kukaan ei menettänyt onnettomuudessa henkeään.

    Poliisi tutkii asiaa törkeänä ampuma-aserikoksena, vaaran aiheuttamisena sekä vammantuottamuksena.

    Valtion romutuspalkkio jätti vanhat autot liikenteeseen, purkamoyrittäjä pettyi:

    Valtion romutuspalkkio jätti vanhat autot liikenteeseen, purkamoyrittäjä pettyi: "Itse ajan huonommalla autolla kuin ne, jotka puran"


    Turusta Tampereelle vievän moottoritien varressa lojuu satoja käytöstä poistettuja autoja. Tontti kuuluu Autopurkaamo Oili Jaloselle, joka on yksi Turun seudun suurimmista alan yrityksistä. Romuttamisen tahti on kiihtynyt, kertoo purkamon...

    Turusta Tampereelle vievän moottoritien varressa lojuu satoja käytöstä poistettuja autoja. Tontti kuuluu Autopurkaamo Oili Jaloselle, joka on yksi Turun seudun suurimmista alan yrityksistä.

    Romuttamisen tahti on kiihtynyt, kertoo purkamon toimitusjohtaja Veli-Matti Jalonen. Kun aiemmin romutettiin arviolta 1 000 autoa vuodessa, nyt määrä on 1 500.

    Selvä kasvu selittyy sillä, että tänä vuonna valtio on maksanut romutuspalkkiota autokannan uusijoille. Auton haltija saa 1 500 euron palkkion, kun hän vie yli 10-vuotiaan auton romutukseen ja ostaa tilalle uuden, vähäpäästöisen auton.

    Jalosella autosta puretaan käyttökelpoiset osat ja ympäristölle haitalliset materiaalit. Sen jälkeen auto toimitetaan paalattavaksi, ja metalli käytetään uudelleen.

    Turhankin uusia autoja menee paaliin

    Toimitusjohtaja Veli-Matti Jalonen ei ole ihan tyytyväinen romutuspalkkion tulokseen ympäristön kannalta.

    – Turhankin hyväkuntoisia autoja on tuotu poistettavaksi. Niissä on katalysaattorit, turvatyynyt ja alhainen kulutuskin, Jalonen pohtii.

    – Itse ajan huonommalla autolla kuin ne, jotka puran.

    Vanhaa autokantaa kampanja on poistunut liikenteestä vähän. Tähän Jalonen löytää selvän syyn.

    Turhankin hyväkuntoisia autoja on tuotu poistettavaksi. Niissä on katalysaattorit, turvatyynyt ja alhainen kulutuskin. Veli-Matti Jalonen

    – Sillä kansanosalla, joka ajaa kaikkein huonoimmalla autoilla, ei ole varaa uuteen autoon. Tai he ovat päättäneet, etteivät halua panostaa uuteen autoon. He jäävät tämän järjestelmän ulkopuolelle.

    Ilmastotaakka kevenee

    Valtion varasi romutusrahaa tälle vuodelle kahdeksan miljoonaa euroa. Tästä potista on käytetty yli 70 prosenttia.

    Kampanja jatkuu elokuun loppuun saakka, jos rahaa on silloin yhä jäljellä. Romutuspalkkion tuella oli kesäkuun loppuun menneessä hankittu 5 400 uutta autoa.

    Romutuspalkkion saa, jos uusi auto on vähäpäästöinen. Tämä näyttää toteutuvan tien päällä. Keskimääräiset uusien autojen hiilidioksidipäästöt olivat alkuvuonna 2,3 prosenttia alemmat kuin viime vuonna, kerrotaan Autoalan keskusliitosta.

    Veli-Matti Jalonen haluaa romutuspalkkiokampanjalle jatkoa, mutta uudistettuna.

    – Paras muutos olisi se, että romutuspalkkio toimisi myös käytettyyn autoon. Silloin vaihdettaisiin uudempaan, vähäpäästöisempään ja turvallisempaan autoon, mutta sen ei olisi pakko olla uusi auto.

    Samu Haberin selfiekaveri Eila Siimes, 90, biletti Ruisrockissa koko päivän:

    Samu Haberin selfiekaveri Eila Siimes, 90, biletti Ruisrockissa koko päivän: "Kotona jalat huusivat hoosiannaa"


    Turkulainen Eila Siimes otti kaiken irti Ruisrock-viikonlopusta. Hän vietti festareilla kymmentuntisen päivän, sai uusia ystäviä ja päätyi Sunrise Avenuen Samu Haberin kanssa somesuosikiksi. – People, meet Mrs. Eila Siimes, 90 year old lady from...

    Turkulainen Eila Siimes otti kaiken irti Ruisrock-viikonlopusta. Hän vietti festareilla kymmentuntisen päivän, sai uusia ystäviä ja päätyi Sunrise Avenuen Samu Haberin kanssa somesuosikiksi.

    – People, meet Mrs. Eila Siimes, 90 year old lady from Turku. Her wish this weekend was to get a pic with me. She’s the oldest guest at RuisRock and she said she’s available in case I’m interested. I’m a fan❤️❤️❤️, Haber kirjoitti selfien saatetekstissä Instagramissa sunnuntaina.

    Siimekseen tekivät Haberissa vaikutuksen niin sanotut ulkomusiikilliset seikat.

    – Menin heidän vip-tiloihinsa ja hämmästyin, että herranjumala, onko hän niin pitkä! Yli 190. Tuollainen poika kun olisi kotonakin – vaikka kyllä mulla on kiva poika, en mää sitä sano.

    Ystäviä löytyy joka kerta

    Samu Haberin tavoin Eila Siimes on aktiivinen somettaja Facebookissa ja Instagramissa. Ikätovereitaan hän ei sieltä löydä, mutta se ei suuremmin sureta.

    – Olen saanut Ruisrockista joka kerta ystäviä. Nytkin oli kaksi 25-vuotiasta tyttöä, joiden piti mennä katsomaan jotakin artistia. Eivät he malttaneet, koska he halusivat keskustella minun kanssani.

    Puheenaiheita on helppo keksiä sukupolvieroista huolimatta.

    – Tämän päivän nuoriso on aika järkevää. He ovat kehittyneempiä kuin me aikanamme, me olimme aika lailla mistään mitään tietämättömiä.

    Ensi kesänä uudestaan

    Kymmenen tunnin festarirupeama on kova koetus peruskunnolle. Eila Siimes saa sen kuulostamaan helpolta.

    – Katsoin läpi Jenni Vartiaiset ja Kaija Koot ja Eveliinat ja Reino Nordinit. Siinä menee aikaa, kun yksi on Niittylavalla ja toinen Rantalavalla. Kävelin ja katselin ihmisiä siinä välillä, Siimes kertoo.

    – Täytyy sanoa, että kun tulin kotiin, jalat huusivat hoosiannaa. Mutta nyt on ihan ok. Tykkään kävellä ja olla ulkona.

    Eila Siimes aikoo mennä Ruisrockiin myös ensi kesänä, jos vaan terveyttä piisaa. Ikä ei ole este silloinkaan.

    – Onko tämä ikä pitkä sitten? Minusta se on ihan lyhyt. Tykkään, että en mää mitään vanha ole. Nyt vasta on hyvä aika, kun ei ole mihinkään kiire ja saa mennä mihin haluaa.

    100-vuotias Merivoimat juhlii Turussa – Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan puolustusyhteistyöstä

    100-vuotias Merivoimat juhlii Turussa – Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan puolustusyhteistyöstä


    Suomi ja Ruotsi ovat sopineet puolustusyhteistyöstä laatimalla asiaa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Pöytäkirjan allekirjoittivat Turussa maanantaina puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sekä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist....

    Suomi ja Ruotsi ovat sopineet puolustusyhteistyöstä laatimalla asiaa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Pöytäkirjan allekirjoittivat Turussa maanantaina puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sekä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist. Nimet laitettiin paperiin Suomen Joutsenella järjestetyssä seremoniassa.

    Taustalla on Suomen ja Ruotsin kahdenvälisen puolustusyhteistyön tiivistyminen viime vuosina.

    Turussa allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja muodostaa kehyksen Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyölle. Asiakirjassa kuvataan puolustusyhteistyön tavoitteet ja luetellaan yhteistyöalueet, kerrotaan valtioneuvoston tiedotteessa.

    Yhteisymmärryspöytäkirja kattaa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön sodan ja rauhan aikana. Yhteistyölle ei ole ennakkoon asetettu rajoitteita. Pöytäkirjaan ei ole kirjattu keskinäisen puolustuksen velvoitteita.

    Miinantorjunta-alus Purunpää osallistui kalustonäyttelyyn Turussa.Linus Hoffman / YleSatamat ja tukikohdat yhteiseen käyttöön

    Puolustusministeri Jussi Niinistö avasi Ylelle, mitä yhteistyön tiivistyminen Ruotsin kanssa käytännössä tarkoittaa.

    – Pidämme jatkuvasti yhteyttä toisiimme. Sitä kautta Ruotsin lippu tulee näkymään Suomen aluevesillä eri harjoituksissa ja Suomen lippu Ruotsin puolella, Niinistö sanoi.

    – Pyrimme myös tukeutumaan toistemme satamainfrastruktuuriin. Tämä on hanke, jota parhaillaan kehitämme aivan samalla tavalla kuin pyrimme kehittämään Ilmavoimien mahdollisuutta toimia toistemme tukikohdista käsin.

    Illalla alukset saavat juhlavalaistuksen

    Puolustusministereiden tapaaminen liittyi Merivoimien 100-vuotisjuhlaan, jota vietetään Turussa Forum Marinumin läheisyydessä. Kalustonäyttely Aurajoen rannalla on avoinna yleisölle kello 19:ään saakka. Aamun ohjelmaan kuului komentajan puhe ja kalustokatselmus.

    Esillä ovat Merivoimien kaikki alusluokat, ja paikalle on saapunut myös ulkomaisten merivoimien aluksia. Vuosipäivä päättyy illan hämärtyessä alusten juhlavalaistukseen.

    Iltapäivällä juhlinnan keskiössä oli Miinanraivaajien muistopatsas. Uuteen paikkaan siirretyn patsaan paljasti Miinanraivaajakillan varapuheenjohtaja Erkki Leskinen, jonka tarinan Yle kertoi sunnuntaina.

    Saaristomerellä ammutaan 50 merimetsoa – tutkimuksella selvitetään silakassa loisivan madon lisääntymistä

    Saaristomerellä ammutaan 50 merimetsoa – tutkimuksella selvitetään silakassa loisivan madon lisääntymistä


    Tästä on kyseTurun yliopisto on saanut erikoisluvan ampua 50 merimetsoa SaaristomerelläTutkimuksessa selvitetään, käyttääkö silakoissa yleistynyt loismato merimetsoa isäntänäKäynnissä on myös tutkimus, jossa selvitetään kuinka paljon...

    Tästä on kyseTurun yliopisto on saanut erikoisluvan ampua 50 merimetsoa SaaristomerelläTutkimuksessa selvitetään, käyttääkö silakoissa yleistynyt loismato merimetsoa isäntänäKäynnissä on myös tutkimus, jossa selvitetään kuinka paljon loisia silakoissa on

    Turun saaristossa ammutaan tänä kesänä 50 merimetsoa tutkimustarkoituksessa. Tarkoituksena on selvittää, onko merimetsoilla yhteyttä silakoista muutama vuosi sitten löydettyihin loismatoihin.

    Saaristomeren tutkimuskeskuksen asemanjohtaja Jari Hänninen Turun yliopistosta kertoo, että väkäkärsämatoihin kuuluvat loiset löytyivät silakoiden lisääntymistutkimuksen yhteydessä neljä vuotta sitten.

    Selvisi, että silakat toimivat loisten väli-isäntänä. Pääisäntänä toimii muun muassa harmaahylje, jossa loiset myös lisääntyvät. Hylkeestä loiset päätyvät takaisin mereen ja taas silakoihin.

    – Kirjallisuudesta Amerikasta löytyi viite, jossa todettiin, että loiset loisivat myös merimetsossa. Tämä asia pitää selvittää myös Saaristomerellä, Hänninen sanoo.

    Kalojen käyttöarvo heikentyy

    Loiset eivät tartu ihmiseen, eivätkä ole ihmiselle vaarallisia, mutta ne voivat vaikuttaa kielteisesti silakan maineeseen ruokakalana. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa syödään vuodessa noin neljä miljoonaa kiloa silakkaa. Se on määrältään kalastetuin ruokakalamme.

    – Jos loisia on silakoissa jatkossa paljon, silakan käyttöarvo ravintona heikkenee, Jari Hänninen sanoo.

    Turun yliopistossa selvitetään parhaillaan, kuinka suuressa osassa silakoita loisia on. Näytteitä haetaan koko Saaristomeren alueelta.

    Jari Hänninen.Heini Ruohonen / YlePesimärauhaa ei häiritä

    Merimetsojen osalta on tärkeä selvittää, toimivatko ne loisten isäntinä. Jari Hännisen mukaan tämä pystytään selvittämään 50 merimetsosta. Kalastajat ampuvat ne omilta pyydyksiltään, rauhoitetuille luodoille ei mennä.

    Merimetsot pakastetaan ja tuodaan tutkittavaksi Turun yliopistoon. Ampuminen aloitetaan 15. heinäkuuta, ja jos kaikkia 50 lintua ei saada metsästettyä tämän kesän aikana, ampumista on lupa jatkaa vielä ensi kesänä.

    – Tässä selvitetään myös sitä, voiko koko ilmiö olla merimetsojen aiheuttama, Hänninen sanoo.

    Jari Hänninen muistuttaa, että he vain tutkivat. Jatkotoimet ovat päättäjien asia.

    – Jos todetaan, että merimetsot toimivat loisten isäntinä, ja Airiston alue on Suomessa silakan tärkein lisääntymisalue, niin voidaan miettiä, että sopiiko siihen se, että merimetsot ja silakat olisivat samalla alueella.

    Pyörävuokraamot ahtaalla Helsingissä – Yksi kaupungin vanhimmista vuokraamoista ennakoi kaupunkipyöriä lopettamalla vuokrauksen, toisessa vuokraukset puolittuneet

    Pyörävuokraamot ahtaalla Helsingissä – Yksi kaupungin vanhimmista vuokraamoista ennakoi kaupunkipyöriä lopettamalla vuokrauksen, toisessa vuokraukset puolittuneet


    Pääkaupunkiseudulla kaupunkipyöriin on ihastuttu. Asemia on nyt Helsingissä 150, Espoossa 70 ja HSL:n mukaan lisää on tulossa. Yhteensä pyöriä on käytössä reilut kaksi ja puoli tuhatta. Kaupunkipyörien kanssa kilpaillessa vuokraus ei yksin...

    Pääkaupunkiseudulla kaupunkipyöriin on ihastuttu. Asemia on nyt Helsingissä 150, Espoossa 70 ja HSL:n mukaan lisää on tulossa. Yhteensä pyöriä on käytössä reilut kaksi ja puoli tuhatta.

    Kaupunkipyörien kanssa kilpaillessa vuokraus ei yksin kannata, pääkaupungin pyöräliikkeistä sanotaan.

    Helsingin Bulevardilla sijaitsevan Green Biken omistaja Kimmo Suontakanen seurasi uutisointia kaupunkipyöristä jo vuotta ennen niiden tuloa 2015. Hän päätti silloin lopettaa vuokraustoimintansa.

    – Turisteille toimiva kaupunkipyöräjärjestelmä lopettaa vuokrausbisneksen kokonaan. Vertailupohjaa oli vaikka Ranskasta, jossa Pariisissa oli pirun vaikeaa löytää vuokrapyörää Vélib'-vuokrapyörien tulon jälkeen, Suontakanen sanoo.

    Kaupunkipyörät houkuttelevat turisteja

    Monet pääkaupunkiseutulaiset pyörävuokraamot joutuvatkin nyt miettimään ansaintamallinsa uusiksi. Helsingin Katajanokan Bicyclean-yrityksen mukaan pudotus oli viime vuonna mittava. Vuokrattavien pyörien määrä on pudonnut puoleen kahden vuoden takaisesta.

    Helsinkiläisestä Ecobike-vuokraamossa taas sanotaan, että vuokrausten määrä on kymmenen prosentin luokkaa verrattuna aikaan ennen kaupunkipyöriä.

    Bicycleanin omistajan mukaan odotettavissa on, että vuokrausten määrä vielä ennestään laskee.

    Tilanne vaikutti jo todella huonolta, kun viime vuonna yhdysvaltalaisturistit alkoivat omistaja Norberto Diazin mukaan kysellä liikkeestä, että ”mistä niitä kaupunkipyöriä saa?”

    Vuokraamoiden mukaan kaupunkipyörien kanssa on paha kilpailla turisteista: Kaupunkipyörän vuokra koko kaudeksi on 30 euroa, viikoksi 10 euroa ja päiväksi 5 euroa. Hinnalla voi ajaa puolen tunnin matkoja, minkä jälkeen jokaisesta puolesta tunnista peritään euron lisämaksu.

    Pelastukseksi on koitunut Bicycleanin mukaan liiketoiminnan laajentaminen. Norberto sanoo ottaneensa enemmän pyöriä myytäväksi ja huollettavaksi. Koska tavallisten kevyeen päiväajoon tarkoitettujen pyörien menekki ei ole entisellään, vuokralle on asetettu maantiepyörien kaltaisia erikoisfillareita.

    –Huoltojen määrä on auttanut: onneksemme ihmiset huollattavat aiempaa enemmän pyöriään. Niiden ansiosta tulomme eivät ole pudonneet.

    Turussa luotetaan saaristopyöräilijöihin

    Toukokuusta 2018 lähtien myös Turussa on voinut pyöräillä kaupunkipyörillä. Turussa on nyt reilu 30 pyöräasemaa ja yhteensä 300 polkupyörää.

    Vaikutukset eivät näy vuokrausbisneksessä. Turussa ollaan myös luottavaisia, että isoja vaikutuksia ei tulla näkemäänkään.

    – Meillä on paljon asiakkaita, jotka lähtevät saaristoa kiertämään. Syksyllä nähdään sitten todellinen tulos, miten vaikuttaa liiketoimintaan, Vesa Nieminen Vesan vuokraamolta sanoo.

    Samaa mieltä on matkailuneuvoja Jeni Valtakoski vuokrapyöriä välittävästä Visit Turusta.

    – Eihän kukaan lähde kaupunkipyörällä vaikkapa Turun saaristoon polkemaan, Pyöräliiton vastaava toiminnanjohtaja Otso Kivekäs sanoo.

    Vantaan suunnitelmissa on tuoda kaupungille 500 pyörää. Kesäkuussa kerrottiin, että Vantaalla aloitetaan kaupunkipyörien kilpailutus.

    Robin teki yllätysesiintymisen Ruisrockissa ja lähtee maanantaina inttiin


    Robin on viettänyt viimeisen vuoden ajan hiljaiseloa musiikkikuvioista. Hän kirjoitti keväällä ylioppilaaksi ja aloittaa maanantaina armeijan Upinniemessä. Robin teki yllätysesiintymisen sunnuntaina Ruissrockissa Sunrise Avenuen keikalla....

    Robin on viettänyt viimeisen vuoden ajan hiljaiseloa musiikkikuvioista. Hän kirjoitti keväällä ylioppilaaksi ja aloittaa maanantaina armeijan Upinniemessä.

    Robin teki yllätysesiintymisen sunnuntaina Ruissrockissa Sunrise Avenuen keikalla. Laulajalla oli vielä keltaiseksi värjätty tukka, mutta hän kertoi, että tukka lähtee illalla.

    – Kyllä vähän jännittää. Eilen huomasi, että tämä on viimeisiä öitä, kun pystyy nukkumaan kunnolla kotona. Aika erikoinen olo. Innolla odotan.

    Kersantti Samu Haber antoi muutaman vinkin alokkaalle.

    – No eipä sinne mitään neuvoja. Kaikkihan, jotka siellä on ollut niin antaa kauheesti neuvoja, että siellä on sellaista ja sellaista. Eiköhän tuolla asenteella ja fiiliksellä, niin eiköhän siellä. Siellä on ihan helvetin siistiä. Saat oman rynnäkkökiväärin ensimmäisenä päivänä.

    – Sitä ei saa hukata, Robin tietää.

    – Sitä ei kannata hukata, Haber neuvoo.

    Kuinka kauan Robin aikoo intissä olla?

    – Katotaan vähän fiiliksen mukaan. Vielä ei voi sanoa varmaksi. Tässä olisi kaikenlaista tietysti meneillään. Sen puolesta olisi kiva päästä aikaisemmin pois. Ei sitä tiedä, vaikka armeija veisi mennessään. Jos siitä vaikka innostuisi. Ei voi tietää vielä.