Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Silminnäkijä mittavasta poliisioperaatiosta Paraisilla:

    Silminnäkijä mittavasta poliisioperaatiosta Paraisilla: "Tilanne kuin elokuvasta"


    Turun saaristossa Paraisten Ybbernäsissä asuva Thomas Willberg kertoo törmänneensä poliisioperaatioon lauantaiaamuna ollessaan menossa tarkastamaan maatilansa eläinaitausta. Yle Uutisgrafiikka– Näin kauempana auton valot. Paikalla oli...

    Turun saaristossa Paraisten Ybbernäsissä asuva Thomas Willberg kertoo törmänneensä poliisioperaatioon lauantaiaamuna ollessaan menossa tarkastamaan maatilansa eläinaitausta.

    Yle Uutisgrafiikka

    – Näin kauempana auton valot. Paikalla oli pakettiauto, josta tuli ulos kaksi poliisia, joilla oli päässään kommandopipot ja käsissään konepistoolit. Poliisit kysyivät, minne olen matkalla.

    Willberg kertoi tilanteen panneen miettimään, oliko kyse elokuvasta vai onko hän edes hereillä.

    Willberg sanoi sopineensa poliisien kanssa, että palaa tarkistamaan aitauksen toisella kertaa ja lähtee hoitamaan muita tilansa töitä. Tilan ulkorakennusten ympärillä poliisit eivät olleet häntä kieltäneet liikkumasta.

    Poliisi oli kertonut paikalla olonsa syyksi sen, että heillä oli "tilanne päällä".

    Willberg sanoi, ettei tiedä poliisioperaatiosta sen enempää, kuin minkä on uutisista kuullut, mutta että alueella liikkuu autoja tavallista enemmän.

    Korjattu 18.40: Tarkistettu KRP:ltä, että poliisilla oli aseistuksessa mukanaan konepistoolit, ei rynnäkkökiväärit, kuten jutussa aiemmin luki.

    Lue lisää:

    Keskusrikospoliisi iski ulkomaalaisomisteiseen yritykseen jättimäisissä kotietsinnöissä Turun saaristossa – Tämän tiedämme operaatiosta nyt

    Jättioperaatio Turun saaristossa jatkuu ainakin sunnuntai-iltaan – sata henkilöä mukana KRP:n johtamissa kotietsinnöissä, poliisi vaikenee kohteista

    Keskusrikospoliisi iski ulkomaalaisomisteiseen yritykseen jättimäisissä kotietsinnöissä Turun saaristossa – Tämän tiedämme operaatiosta nyt

    Keskusrikospoliisi iski ulkomaalaisomisteiseen yritykseen jättimäisissä kotietsinnöissä Turun saaristossa – Tämän tiedämme operaatiosta nyt


    Keskusrikospoliisi (KRP) on tehnyt koko päivän mittavia kotietsintöjä Turun saaristossa ja Varsinais-Suomen alueella. Poliisi tekee etsintöjä noin kymmenessä eri kohteessa. Operaatio jatkuu ainakin sunnuntai-iltaan saakka. Kotietsinnät liittyvät...

    Keskusrikospoliisi (KRP) on tehnyt koko päivän mittavia kotietsintöjä Turun saaristossa ja Varsinais-Suomen alueella. Poliisi tekee etsintöjä noin kymmenessä eri kohteessa. Operaatio jatkuu ainakin sunnuntai-iltaan saakka.

    Kotietsinnät liittyvät esitutkintaan, jota keskusrikospoliisi tekee yhdessä Verohallinnon kanssa. Tutkintaa on tehty muutamien kuukausien ajan.

    Poliisi epäilee, että Suomessa sijaitsevan osakeyhtiön toiminnassa on pesty rahaa usean miljoonan euron edestä. Lisäksi yhtiön epäillään käyttäneen toiminnassaan pimeää työvoimaa.

    Mikä yritys?

    Poliisin mukaan kotietsinnät kohdistuvat osakeyhtiöön, joka on rekisteröity Suomeen. Yhtiön omistus on toisessa EU-maassa.

    Ylen haastatteleman silminnäkijän ja Turun Sanomien mukaan suuria määriä poliiseja on nähty esimerkiksi Paraisten Ybbersnäsintiellä. Ylen paikalla käyneen kuvaajan mukaan poliisi on sulkenut tien loppupään Torpparintien kohdalta eteenpäin. Tien päässä sijaitsee rantakiinteistö, jonka omistaa Airiston helmi -niminen yritys.

    Viranomaiset eivät ole vahvistaneet tai kieltäneet, onko etsintöjen kohteena nimenomaan tämä yritys.

    Keitä epäillään?

    Yritystä epäillään muun muassa törkeästä rahanpesusta, törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Poliisi ei ole kertonut tarkemmin, keitä rikoksista epäillään.

    Kuinka monta epäiltyä on poliisilla?

    Poliisi ei ole myöskään vahvistanut, kuinka paljon epäiltyjä on. Myöskään heidän kansalaisuuttaan ei kerrota. Se tiedetään, että epäiltyjä on useita ja poliisin mukaan kuulustelluissa on useamman kuin yhden maan kansalaisia.

    Onko kiinniottoja tehty?

    Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Markku Ranta-aho kertoi lauantaina iltapäivällä, että kaksi henkilöä on otettu kiinni ja seitsemää on kuulusteltu.

    Keitä viranomaisia on mukana operaatiossa?

    Keskusrikospoliisi saa apua viikonloppuna tehtävissä kotietsinnöissä Varsinais-Suomen poliisista ja Länsi-Suomen merivartiostosta. Kotietsintöihin osallistuu Ylen tietojen mukaan yhteensä jopa sata henkilöä.

    Ylen tietojen mukaan alueella on pysäytetty muutamia huviveneitä, jotka ovat tulleet liian lähelle poliisin kohteita.

    Miksi operaatio tehdään juuri nyt?

    Operaatio oli sovittu hyvissä ajoin etukäteen, sillä siinä on mukana paljon eri viranomaisia. Näin isoja operaatioita ei tehdä sääolojen mukaan, Ranta-aho kertoi Ylelle aiemmin.

    Aiheesta aiemmin:

    Jättioperaatio Turun saaristossa jatkuu ainakin sunnuntai-iltaan – sata henkilöä mukana KRP:n johtamissa kotietsinnöissä, poliisi vaikenee kohteista

    Jättioperaatio Turun saaristossa – kaksi otettu kiinni, KRP:n  johtamissa kotietsinnöissä sata henkilöä mukana

    Jättioperaatio Turun saaristossa – kaksi otettu kiinni, KRP:n johtamissa kotietsinnöissä sata henkilöä mukana


    Keskusrikospoliisin (KRP) mittavat kotietsinnät Turun saaristossa ja Varsinais-Suomen alueella jatkuvat ainakin sunnuntai-iltaan. KRP kertoi tehneensä lauantaina kymmenisen kotietsintää Varsinais-Suomessa ja kuulustelleensa seitsemää henkilöä....

    Keskusrikospoliisin (KRP) mittavat kotietsinnät Turun saaristossa ja Varsinais-Suomen alueella jatkuvat ainakin sunnuntai-iltaan. KRP kertoi tehneensä lauantaina kymmenisen kotietsintää Varsinais-Suomessa ja kuulustelleensa seitsemää henkilöä. Henkilöistä kaksi on otettu kiinni.

    – Esitutkinnassa epäillään muun muassa törkeää rahanpesua ja törkeää veropetosta. Osakeyhtiön omistus on toisessa EU-maassa, ja kuullusteluissa on useamman kuin yhden maan kansalaisia, kertoo rikostarkastaja Markku Ranta-aho Keskusrikospoliisista.

    Osakeyhtiö on rekisteröity Suomeen, vaikka sen omistus onkin toisessa EU-maassa. Poliisi ei suostu kertomaan yhtiön nimeä.

    – En voi kertoa yhtiön nimeä enkä epäiltyjä. Heitä on useita, sanoo Ranta-aho.

    Ranta-ahon mukaan poliisi tekee viikonlopun aikana kotietsintöjä Turun saaristossa ja mantereella. KRP on tehnyt kotietsintöjä yhdessä muiden viranomaisten, muun muassa Lounais-Suomen poliisilaitoksen ja Rajavartiolaitoksen kanssa.

    – Kotietsinnät kohdistuvat yrityksen toimitiloihin.

    Kotietsinnät liittyvät esitutkintaan, jota keskusrikospoliisi tekee yhdessä Verohallinnon kanssa. Tutkintaa on tehty muutamien kuukausien ajan.

    Poliisi epäilee, että Suomessa sijaitsevan osakeyhtiön toiminnassa on pesty rahaa usean miljoonan euron edestä. Lisäksi yhtiön epäillään käyttäneen toiminnassaan pimeää työvoimaa.

    Ylen haastatteleman silminnäkijän mukaan esimerkiksi Säkkiluoto-nimisen saaren länsipuolella on nähty merivartioston veneitä ja Dornier-merivalvontakone.

    Toisen silminnäkijän ja Turun Sanomien mukaan suuria määriä poliiseja on nähty esimerkiksi Paraisten Ybbersnäsintiellä. Ylen paikalla käyneen kuvaajan mukaan poliisi on sulkenut tien loppupään Torpparintien kohdalta eteenpäin. Tien päässä sijaitsee rantakiinteistö, jonka omistaa Airiston helmi -niminen yritys.

    Ylen Spotlightin mukaan venäläisomisteinen yritys on aiemmin ollut ongelmissa viranomaisten kanssa, sillä se on harjoittanut majoitustoimintaa ilman, että rakennuslupa sitä sallii.

    Poliisi ei ole suostunut vahvistamaan, onko etsintöjen kohteena ollut nimenomaan tämä yritys.

    Vesa Moilanen / LehtikuvaAlueella on lentokielto

    Keskusrikospoliisi saa apua viikonloppuna tehtävissä kotietsinnöissä Varsinais-Suomen poliisista ja Länsi-Suomen merivartiostosta. Kotietsintöihin osallistuu sata henkilöä. Viranomaiset saattavat pysäyttää merellä liikkuvia aluksia ja veneitä.

    – Joudumme estämään liikkumisen merellä lähialueilla, joissa on yrityksen tiloja. Yritämme toimia niin, että ulkopuolisille aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä, Ranta-aho toteaa.

    Ranta-ahon mukaan olosuhteet merellä ovat tällä hetkellä hyvin vaikeat, ja poliisi on valmistautunut liikkumaan helikopterilla. Poliisi myös on halunnut estää ulkopuolisilta operaatio kuvaamisen.

    – Alueella on lentokielto. Jotkut mediat ovat pyytäneet yleisöltä kuvia.

    Lentokieltoalue alkaa noin Paraisten kohdalta ja jatkuu länteen noin Korppoon keskustaan asti.Yle Uutisgrafiikka

    Operaatio kestää koko viikonlopun ajan.

    Miksi operaatio tehdään juuri nyt, kun Suomeen odotetaan kovaa myrskyä?

    – Nämä operaatiot sovitaan aina hyvissä ajoin, kun mukana on paljon eri viranomaisia. Näitä ei sovita sääolojen mukaan.

    Juttua korjattu 22.9. kello 13.43. Jutussa kerrottiin aiemmin, että yhtiötä epäillään useiden satojen miljoonien rahanpesusta. Tutkinnassa on kyse kuitenkin useiden miljoonien eurojen rahanpesusta.

    Syysmyrsky Mauri 18 iskee tänään Suomeen: Luvassa jopa yli 4 metrin aaltoja ja rajuja tuulenpuuskia

    Syysmyrsky Mauri 18 iskee tänään Suomeen: Luvassa jopa yli 4 metrin aaltoja ja rajuja tuulenpuuskia


    Syysmyrsky Mauri 18 mellastaa Suomessa tänään. Sateiden maustamat voimakkaat puuskat puhaltavat rajuiten läntisillä merialueilla aamukuuden ja puolen päivän välillä, Ilmatieteen laitokselta kerrotaan. Tuulet etenevät mereltä maan länsiosaan...

    Syysmyrsky Mauri 18 mellastaa Suomessa tänään.

    Sateiden maustamat voimakkaat puuskat puhaltavat rajuiten läntisillä merialueilla aamukuuden ja puolen päivän välillä, Ilmatieteen laitokselta kerrotaan.

    Tuulet etenevät mereltä maan länsiosaan ja sisämaahan, jossa pahin myräkkä koetaan keskipäivällä ja alkuiltapäivällä. Tuulenpuuskien odotetaan olevan voimakkuudeltaan noin 20 metriä sekunnissa.

    Myrskyn ennakoidaan kaatavan puita ja aiheuttavan sähkökatkoksia. Tilannetta maan sähkökatkoksista voi seurata reaaliajassa Energiateollisuuden sivuilta.

    Merellä aaltojen korkeus saattaa yltää neljään metriin.

    Päivän aikana myrsky liikkuu itään ja laantuu iltaa kohti. Sunnuntaihin mennessä sää on muuttunut jo säyseämmäksi.

    Aikataulumuutokset mahdollisia Turun ruotsinlaivoissa

    Turusta liikennöivät laivayhtiöt ovat ilmoittaneet varautuvansa tämänpäiväiseen syysmyrskyyn.

    Sekä Viking Line että Tallink Silja kertovat, että lähtökohtaisesti laivat liikennöivät aikataulujen mukaisesti. Muutoksia voi tulla, jos kova tuuli pakottaa osan laivoista hidastamaan nopeuttaan.

    Myös käynti Ahvenanmaalla saattaa siinä tapauksessa jäädä väliin.

    Laivayhtiöiden mukaan asiakkaita pyritään informoimaan muutoksista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

    Nyt kannattaa varautua: Vaarallinen tuuli iskee Suomeen – puuskissa jopa 20 metriä sekunnissa

    Seksihalut kadoksissa? Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen rohkaisee olemaan pitkässä parisuhteessa sekä yhdessä että erikseen

    Seksihalut kadoksissa? Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen rohkaisee olemaan pitkässä parisuhteessa sekä yhdessä että erikseen


    Pitkässä parisuhteessa seksuaaliset halut usein hiipuvat. Syy voi olla olosuhteissa tai elämäntilanteessa, mutta joskus myös siinä, että oma kumppani tuntuu muuttuneen liian tutuksi ja turvalliseksi. Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen puhui...

    Pitkässä parisuhteessa seksuaaliset halut usein hiipuvat. Syy voi olla olosuhteissa tai elämäntilanteessa, mutta joskus myös siinä, että oma kumppani tuntuu muuttuneen liian tutuksi ja turvalliseksi.

    Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen puhui aiheesta asiantuntijayleisölle Turussa torstaina. Kaupungissa on meneillään konferenssi, joka kokoaa yhteen seksuaalisen hyvinvoinnin asiantuntijoita eri puolilta maailmaa.

    Television Ensitreffit alttarilla ja Maajussille morsian -ohjelmistakin tuttu terapeutti tekee myös paljon vastaanottotyötä. Hän on tavannut monta pariskuntaa, joiden seksuaalinen kipinä on kadoksissa.

    Vaikka Tanskanen hoitaa jokaista paria ja parisuhdetta yksilöllisesti, niin jokaisen kohdalla voi korostaa keskinäisen kiintymyksen merkitystä.

    – Turvallinen tunneyhteys kumppaniin on kaiken a ja o.

    Tanskasen mielestä se ei kuitenkaan riitä, jos ongelmana on seksuaalinen haluttomuus. Keskinäisen kiintymyksen lisäksi pitää kiinnittää huomiota parisuhteen osapuolten erillisyyden tarpeeseen.

    Mikä ihmeen erillisyys?

    Erillisyyden käsite on haastanut myös seksuaaliterapeutti Elina Tanskasen omaa ajattelua.

    Viesti on yksinkertaistettuna se, että parisuhteessa tarvitaan sekä kykyä olla lähellä että kykyä olla erillään.

    Idea on olla samaan aikaan erillinen ja kontaktissa. Sen taidon osoittaminen kertoo kypsästä aikuisuudesta. Elina Tanskanen

    – Ihmisellä on tarve sekä läheisyyteen että itsenäisyyteen. Läheisyys tekee taatusti hyvää parisuhteelle, mutta seksuaalisuuden ongelmissa tulee tutkia osapuolten erillisyyttä.

    Erillisyyttä tukee se, että osapuolilla on yhteisen elämän lisäksiomat elämänsä. Tanskanen kertoo psykoterapeutti Esther Perelin esittäneen asian kysymällä miten haluta jotain sellaista, jonka on jo saanut?

    – Liian tutulta tuntuva kumppani voi vähentää seksuaalista halua, Tanskanen selittää.

    Hän ymmärtää, jos ajatus erillisyydestä parisuhteessa tuntuu äkkiseltään hankalalta tai jopa vaikealta.

    – Idea on olla samaan aikaan erillinen ja kontaktissa. Sen taidon osoittaminen kertoo kypsästä aikuisuudesta.

    Vaihda samanlaiset verkkarit erilaisiin

    Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen rohkaisee pitkässä parisuhteessa olevia, toisiinsa joskus lähes kiinni sulautuneita ihmisiä irrottelemaan. Aloittaa voi ihan arkisista asioista.

    Heli Mäkikauppila / Yle

    – Teillä on ehkä ne samanlaiset verkkaripuvut. Ajattelette kenties asioista samalla tavalla, ettekä oikeastaan enää tiedä, mistä toinen alkaa ja mihin toinen loppuu. Verkkarit voi vaihtaa toisenlaisiin ja tunnustella, miltä se tuntuu, Tanskanen sanoo.

    Hyvää erillisyyttä voi hänen mukaansa kokea, vaikka viettäisikin paljon aikaa kumppaninsa kainalossa. Parasta on, kun parisuhteessa kaksi erillistä persoonaa elää turvallisessa ilmapiirissä keskinäistä yhteyttään vaalien.

    Mikä kiinnostaa kumppanissa? Entä itsessä?

    Erillisyyden kokemus voi Elina Tanskasen mukaan ruokkia seksuaalista halua yllättävissä tilanteissa. Hän kertoo esimerkin.

    – Olette kumppanin kanssa laittautuneina juhlissa. Huomaat hänen kertovan hauskaa juttua ja yhtäkkiä pohditkin, kukas ihana tyyppi tämä on? Hienointa asiassa on, että se tyyppi on ihan sama ihminen, jonka tapaat aamuisin kotona hiukset pörrössä. Kumppanissa olevat ominaisuudet vain tuppaavat unohtumaan arjessa, Tanskanen sanoo.

    Verkkarit voi vaihtaa toisenlaisiin ja tunnustella sitä, miltä se tuntuu. Elina Tanskanen

    Oman kumppanin lisäksi on paikallaan tarkastella myös itseään parisuhteen osana. Itselleen voi esittää monenlaisia kysymyksiä.

    – Millaiseksi ihmiseksi haluan kehittyä? Mitä arvostan? Mistä unelmoin ja miten voin pitää huolta itsestäni? Itsetutkiskelu on tärkeää, kunhan ei korota itseään kumppaninsa yläpuolelle, Tanskanen sanoo.

    Itsensä tunteminen parisuhteessa kertoo vastuun ottamisesta, niin itsestä kuin kumppanistakin.

    Voiko kumppanin tuntea kokonaan?

    Usein toistellaan lausetta: toista ihmistä ei voi koskaan tuntea läpikotaisin. Pitkässä parisuhteessa asia voi kuitenkin tuntua toisenlaiselta. Onko tilanne ja parisuhde menetetty, jos kumppanista ei tunnu löytyvän mitään uutta?

    Jos keskinäisen luottamuksen rinnalla koetaan seksuaalista halua ruokkivaa erillisyyttä, niin koko yhteinen elämä voi tuntua esileikiltä. Elina Tanskanen

    – Joskus toisenlainen suhtautumistapa asiaan voi olla ratkaisu. Tilanteen murehtimisen sijaan voi vaikkapa ajatella, että tilanne on kiinnostava. Parisuhteessa kannattaa käyttää tutkimusmatkailijan mieltä.

    Parisuhteessa tutkimusmatkailija voi Tanskasen mukaan onnistua kääntämään ikäviäkin asioita kiinnostaviksi haasteiksi.

    Elina Tanskanen sanoo huomanneensa, että omien haaveiden tai tavoitteiden kertominen kumppanille pelottaa monia. Itsensä avaaminen on kuitenkin tärkeää.

    – Se kuulostaa tietenkin yksinkertaiselta, mutta usein on niin paljon vaikeampaa sanoa kuin tehdä! Silti edes pientä pakan sekoittamista kannattaa kokeilla.

    Työtä on tehtävä

    Elina Tanskanen toteaa, että harvemmin seksuaalista halua lisäävää erillisyyden tunnetta saa parisuhteeseen sormia napsauttamalla.

    – Parisuhdehan voi olla koko eliniän kestävä asia. Jos keskinäisen luottamuksen rinnalla koetaan seksuaalista halua ruokkivaa erillisyyttä, niin koko yhteinen elämä voi tuntua esileikiltä, Tanskanen vakuuttaa.

    Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen.Sannimari Lehtilä / Yle

    Oman tilan tarve ilmenee yleensä kaikissa parisuhteissa jossain vaiheessa. Siksikin erillisyyden tarve kannattaisi tunnistaa ajoissa.

    – Olisi toki hienoa, jos parisuhteissa ymmärrettäisiin, että oman ajan kaipuu on ihan luonnollista. Ikävää on, jos erillisyyden tarvetta ryhdytään hoitamaan ulkopuolisella suhteella. Niin joskus käy, vaikka tilanteen voisi hoitaa toisinkin.

    Elina Tanskanen rohkaisee kokeilemaan uusia asioita suhteen parantamiseksi, mutta myöntää senkin, ettei edes käynti koulutetun terapeutin luona aina takaa parempaa parisuhdetta.

    Meissä on mielettömän rikkaita sisäisiä maailmoja. Haen aina ihmisissä sellaista lampun syttymistä – ensin siellä vastaanotolla ja sen jälkeen sitten arjessa. Elina Tanskanen

    – Toki kun joku hankalassa tilanteessa ikään kuin kätilöi kysymyksillään, niin jotkut voivat saada juuri siitä ratkaisevan avun.

    Tanskanen kertoo, että parasta pariterapioissa on havaita asiakkaiden omat oivallukset.

    – Meissä on mielettömän rikkaita sisäisiä maailmoja. Haen aina ihmisissä sellaista lampun syttymistä – ensin vastaanotolla ja sen jälkeen arjessa.

    Hänen mukaansa toivoaan ei kannata menettää, vaikka suhteessa olisikin hankala vaihe.

    – Usein parisuhteessa voi tehdä jotain jotenkin toisin, hän sanoo.

    Lue lisää Ylen juttuja parisuhteesta:

    Heli Vaarasen kolumni: Oletko parisuhteessa hiljaisen kanssa, tässä kymmenen kullanarvoista neuvoa

    Onko parisuhteesi hukkumassa ruuhkavuosiin? Uuden vireen voi löytää pienillä arkisilla teoilla: Sano suoraan, että väsyttää, äläkä kolistele kattiloita

    Syysmyrsky voi aiheuttaa Turun ruotsinlaivoissa aikataulumuutoksia

    Syysmyrsky voi aiheuttaa Turun ruotsinlaivoissa aikataulumuutoksia


    Turusta liikennöivät laivayhtiöt varautuvat lauantaiseen syysmyrskyyn. Sekä Viking Line että Tallink Silja kertovat, että lähtökohtaisesti laivat liikennöivät aikataulujen mukaisesti. Muutoksia voi tulla, jos kova tuuli pakottaa osan laivoista...

    Turusta liikennöivät laivayhtiöt varautuvat lauantaiseen syysmyrskyyn. Sekä Viking Line että Tallink Silja kertovat, että lähtökohtaisesti laivat liikennöivät aikataulujen mukaisesti.

    Muutoksia voi tulla, jos kova tuuli pakottaa osan laivoista hidastamaan nopeuttaan. Myös käynti Ahvenanmaalla saattaa siinä tapauksessa jäädä väliin.

    Laivayhtiöiden mukaan asiakkaita pyritään informoimaan muutoksista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

    Ilmatieteen laitos kertoo, että tuuli yltyy etenkin lounaisilla merialueiilla ja Pohjanlahdella monin paikoin myrskylukemiin.

    Lue myös:

    Nyt kannattaa varautua: Vaarallinen tuuli iskee Suomeen huomenna – puuskissa jopa 20 metriä sekunnissa

    Örön linnakesaaren uuden matkailuyrittäjän metsästys alkamassa

    Örön linnakesaaren uuden matkailuyrittäjän metsästys alkamassa


    Metsähallitus etsii Örön linnakesaarelle uutta matkailuyrittäjää. Aluejohtaja Henrik Janssonin mukaan kiinnostusta on ollut jo jonkin verran. – Yhteydenottoja on tullut eli kyllä tämä on herättänyt kiinnostusta. Metsähallitus käynnistää...

    Metsähallitus etsii Örön linnakesaarelle uutta matkailuyrittäjää. Aluejohtaja Henrik Janssonin mukaan kiinnostusta on ollut jo jonkin verran.

    – Yhteydenottoja on tullut eli kyllä tämä on herättänyt kiinnostusta.

    Metsähallitus käynnistää uuden yrittäjän löytämiseksi hakuprosessin. Se on tarkoitus aloittaa mahdollisimman nopeasti.

    – Uusi yrittäjä voisi aloittaa työt saarella heti vuoden 2019 alusta, arvelee Henrik Jansson.

    Uusi yrittäjä löytynee nopeasti

    Saaristomerellä sijaitsevan Örön saaren nykyinen yrittäjä Skärgårdskompaniet joutuu poistumaan saarelta muutaman viikon kuluttua. Syynä on yrityksen ja Metsähallituksen välisen vuokrasopimuksen purku, koska yritys jätti maksamatta Metsähallitukselle vuokria.

    Vaikka hakuprosessia uuden yrittäjän löytämiseksi Örön saareen ei ole vielä edes aloitettu, on Henrik Jansson vakuuttunut, että uusi yrittäjä löytyy nopeasti.

    – Aivan varmasti löytyy ja Örö aukeaa matkailijoille ensi sesongiksi.

    Kolme vuotta sitten matkailulle avattu, aiemmin suljettu Örön saari on kiinnostanut matkailijoita historiansa ja luontonsa vuoksi heti alusta lähtien.

    Epäily työpaikkakiusaamisesta Lounais-Suomen poliisilaitoksella – AVI ja syyttäjänvirasto selvittävät asiaa

    Epäily työpaikkakiusaamisesta Lounais-Suomen poliisilaitoksella – AVI ja syyttäjänvirasto selvittävät asiaa


    Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on saanut kaksi valvontapyyntöä eli kantelua Lounais-Suomen poliisilaitoksen korkea-arvoisesta poliisimiehestä. Kantelujen mukaan poliisin päällystöön kuuluva mies olisi syyllistynyt terveyttä vaarantavaan...

    Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on saanut kaksi valvontapyyntöä eli kantelua Lounais-Suomen poliisilaitoksen korkea-arvoisesta poliisimiehestä.

    Kantelujen mukaan poliisin päällystöön kuuluva mies olisi syyllistynyt terveyttä vaarantavaan häirintään ja epäasialliseen kohteluun eli työpaikkakiusaamiseen.

    Tutkinta etenee kahdella taholla

    Aluehallintoviraston lakimies Vesa Ullakonoja sanoo, että AVI on pyytänyt Lounais-Suomen poliisilaitokselta selvitystä asiassa. Hän ei kuitenkaan kommentoi keskeneräistä valvonta-asiaa sen enempää.

    AVIn tarkastuskertomuksen pitäisi valmistua lokakuun loppuun mennessä.

    Myös Sisä-Suomen syyttäjänvirasto on käynnistänyt asiasta esiselvityksen. Tutkinnanjohtajana toimiva kihlakunnansyyttäjä Antti Virtanen sanoo, että esiselvittelyvaiheen jälkeen tehdään päätös, aloitetaanko esitutkinta.

    Asian käsittely AVIssa on kesken, otan kantaa sitten kun AVIsta tulee päätös. Tapio Huttunen Poliisit ovat vaitonaisia

    Yle tavoitti kantelun tehneet poliisimiehet, jotka eivät halunneet kommentoida kiusaamista. He kuitenkin myöntävät tehneensä valvontapyynnön AVIlle.

    Kiusaamisepäilyyn liitetty korkea-arvoinen poliisi on työssään erittäin arvostettu. Hän on toiminut tutkinnanjohtajana useassa valtakunnallista julkisuutta saaneessa rikosjutussa.

    Myös hän on asiasta vaitonainen.

    – En voi kommentoida, koska en tiedä asiasta yhtään mitään. Kukaan AVIsta ei ole ollut minuun missään yhteydessä. En edes tiedä, että tällaista tutkintaa on olemassa.

    Nollatoleranssi kiusaamiseen

    AVIssa tutkittavana olevat, epäillyt kiusaamiset ovat kohdistuneet kahteen Lounais-Suomen poliisilaitoksella työskentelevään mieheen. Ylen saamien tietojen mukaan toisessa tapauksista olisi kyse pitkäkestoisesta epäasiallisesta kohtelusta.

    Lounais-Suomen poliisilaitoksen päällikkö Tapio Huttunen sanoo, että poliisilaitoksella on työpaikkakiusaamiseen nollatoleranssi.

    – Asian käsittely AVIssa on kesken, otan kantaa siihen sitten kun AVIsta tulee päätös.

    Poliisipäällikkö Huttunen sanoo, että hän ei ole saanut yhtään ilmoitusta työpaikkakiusaamisesta.

    – En ole tietoinen, että tällaista olisi laitoksella tapahtunut.

    AVIlle lähteneessä poliisilaitoksen vastineessa todetaankin, että Turussa ei ole esiintynyt kiusaamista.

    Tiesikö vai eikö?

    Ylen haastattelemat poliisimiehet kuitenkin sanovat, että varsinkin toinen epäilty kiusaamistapaus on ollut poliisilaitoksen sisällä yleisesti tiedossa.

    Eräs jo eläkkeelle siirtynyt poliisi sanoo jopa itse varoittaneensa poliisipäällikkö Tapio Huttusta asiasta ja sen mahdollisista seuraamuksista, ellei hän puutu kiusaamiseen.

    – Kyllä Huttunen on asiasta tasan tarkkaan tiennyt, poliisi kertoo.

    Toinen poliisi sanoo saman asian hieman toisin.

    – Poliisipäällikkö ei ole toiminut kiusaamisen lopettamiseksi, koska kyllä omat omien puolta pitää.

    En ole omalla 35 vuoden poliisiurallani näin räikeään kohteluun törmännyt. Nimetön poliisi Väitteitä huutamisesta

    Ylen haastattelemien poliisien mukaan kiusaamisepäilyyn liitetyn poliisin käytös on ollut epäasiallista jo pitkään. Se on ollut haastateltavien mukaan lähinnä huutamista, räyhäämistä ja esimerkiksi uhkailuja työpaikan menettämisellä tai työtehtävien vaihtamisella.

    – Itsekin sain tunnin ripityksen täysin aiheetta. Hän huusi naama punaisena kaikilla suomen kielen sanoilla, kertoo eläkkeellä oleva poliisi.

    Eläkeläispoliisi sanoo tietävänsä ainakin viisi muuta poliisia, jotka ovat joutuneet korkean poliisimiehen hampaisiin. Asioita ei ole kuitenkaan viety tutkittavaksi. Hänen mukaansa AVIssa nyt selvitettävänä oleva tapaus on omaa luokkaansa.

    – En ole omalla 35 vuoden poliisiurallani näin räikeään kohteluun törmännyt, eläkkeellä oleva poliisi kommentoi asiaa.

    Kiusaamisesta tehty vain vähän kanteluita

    Viimeisen neljän vuoden aikana poliisihallintoon on tehty koko maassa 154 työsuojelutarkastusta. Näistä vain viisi koski epäasiallista kohtelua ja työsyrjintää.

    Ylen haastattelemien poliisien mukaan työpaikkakiusaaminen alalla on kuitenkin paljon yleisempää. Poliisit eivät herkästi uskalla kannella ylempiensä käytöksestä, vaikka se olisi kuinka epäasiallista.

    Hierarkia poliisissa ja poliisilaitoksilla on erittäin tiukka.

    – Jos esimiestä vastaan nousee, tietää kyllä, kuinka siinä käy. Sen löytää edestään ennemmin tai myöhemmin, eräs poliisi kertoo.

    Ylen haastattelemat lounaissuomalaiset poliisit eivät halua puhua omilla nimillään. Eräs poliisi kertoo suoraan, että pelkää Lounais-Suomen poliisilaitoksella kiusaamisepäilyyn liitettyä poliisimiestä.

    – Ei sitä tiedä, mitä se keksii. Hän voi poliisikavereidensa kautta vaikuttaa ihmisen elämään uskomattomasti.

    Venäläisen purjelaivan epäiltiin loukanneen Suomen aluevesiä Saaristomerellä – todettiin

    Venäläisen purjelaivan epäiltiin loukanneen Suomen aluevesiä Saaristomerellä – todettiin "viattomaksi kauttakuluksi"


    Venäläisen purjekoululaivan epäiltiin loukanneen Suomen aluevesiä Saaristomerellä tänään torstaina aamuyöllä, tiedotti puolustusministeriö torstaina päivällä. Myöhemmin iltapäivästä valtioneuvosto tiedotti, että epäilty alueloukkaus...

    Venäläisen purjekoululaivan epäiltiin loukanneen Suomen aluevesiä Saaristomerellä tänään torstaina aamuyöllä, tiedotti puolustusministeriö torstaina päivällä.

    Myöhemmin iltapäivästä valtioneuvosto tiedotti, että epäilty alueloukkaus todettiin selvityksessä viattomaksi kauttakuluksi.

    Puolustusministeriön erityisasiantuntijan Kristian Vakkurin mukaan epäilty aluevesiloukkaus kesti noin 20 minuuttia. Alus oli matkalla kaakkoon.

    Hän ei halunnut täsmentää, miten alus havaittiin.

    – En lähde avaamaan operatiivista toimintaa.

    Vakkurin mukaan purjekoululaiva on iso purjealus. Kyseessä oli hänen mukaansa Venäjän valtion alus.

    Viime vuonna alueloukkauksia Suomen alueille tapahtui yhteensä viisi. Kolme niistä oli ilmatilaloukkauksia ja kaksi aluevesiloukkauksia.

    STT:n mukaan viranomaiset eivät ole tänä vuonna raportoineet Suomessa muista alueloukkauksista.

    Juttua päivitetty 20.9. klo 16.11: Lisätty tieto selvityksen lopputuloksesta. Juttua ja otsikkoa päivitetty kauttaaltaan.

    Krapulaan taipuvaisia haetaan mukaan tutkimukseen: miten unilääkejäämä ja krapula vaikuttavat ajokykyyn?

    Krapulaan taipuvaisia haetaan mukaan tutkimukseen: miten unilääkejäämä ja krapula vaikuttavat ajokykyyn?


    Unilääkkeen ja krapulan vaikutusta ajokykyyn selvitetään tutkimuksessa, jota ovat käynnistämässä Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen farmakologian yksikkö yhteistyössä Tyksin liikennelääketieteen osaamiskeskuksen Ajopolin ja...

    Unilääkkeen ja krapulan vaikutusta ajokykyyn selvitetään tutkimuksessa, jota ovat käynnistämässä Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen farmakologian yksikkö yhteistyössä Tyksin liikennelääketieteen osaamiskeskuksen Ajopolin ja Turun yliopiston kanssa.

    Lääketutkimukseen haetaan vapaaehtoisia terveitä miehiä ja naisia. Turun yliopiston hakuilmoituksessa etsitään nimenomaan "krapulaan taipuvaisia naisia ja miehiä".

    – Useimmat meistä eivät vakavasti edes miettisi lähtöä autonrattiin aamukrapulassa, jos veressä olisi esimerkiksi 0,4 promillea alkoholia, vaikka rattijuopumuksen raja ei silloin ylittyisikään. Olo tuntuisi kuitenkin sen verran huteralta. Unilääkkeen jäännösvaikutusta taas ei niin huomaa, vaikka suorituskyky olisikin todellisuudessa heikentynyt, perustelee tutkija Petri Vainio selvitystyön tarpeellisuutta.

    Unilääkkeen jäännösvaikutusta ei niin huomaa, vaikka suorituskyky olisikin todellisuudessa heikentynyt. Petri Vainio

    Tutkimus kestää kunkin osallistujan kohdalla vähintään kolme viikkoa. Yliopiston mukaan täsmällinen kesto riippuu "tutkittavan krapulajakson ajoittumisesta".

    Yhdelle tutkimusjaksolle pitää tulla krapulassa, yhdelle jaksolle altistumaan unilääkkeelle ja yhdelle jaksolle ottamaan lumelääkettä.

    Yliopiston sivulla kerrotaan, että tutkittavat hankkivat krapulan tavanomaiseen tapaansa kustantaen itse juomansa ja valiten itse ajan ja tilanteen.

    Junaliikenne palannut normaaliksi

    Junaliikenne palannut normaaliksi


    Junaliikenne on palannut aamuyön ja aamun aikana normaaliksi raideliikenteen eilisten laajojen ongelmien jälkeen, kerrotaan VR:stä. Eilisen pulmat vaikuttavat vielä sen verran, että muutama pääkaupunkiseudun lähijunavuoro on peruttu tältä...

    Junaliikenne on palannut aamuyön ja aamun aikana normaaliksi raideliikenteen eilisten laajojen ongelmien jälkeen, kerrotaan VR:stä.

    Eilisen pulmat vaikuttavat vielä sen verran, että muutama pääkaupunkiseudun lähijunavuoro on peruttu tältä aamulta.

    Kaukojunista Tampereen suunnasta Helsinkiin saapuva IC162 on VR:n mukaan myöhässä noin tunnin. Tämän viivästymisen syy on kalustovika, eikä se liity rataverkon eiliseen sähkövikaan.

    Eilen junaliikenne pysähtyi rataosuuksilla Helsinki-Riihimäki sekä Helsinki-Turku sähkökatkon vuoksi. Vian aiheutti huoltotöiden yhteydessä hajonnut tietoliikennekytkin. Liikenne alkoi uudelleen iltayhdeksän tienoilla.

    Hylkeitä karkotetaan heinäsirkkaa muistuttavalla säksätyksellä – Loviisan rohkaisevat kokemukset lisäävät odotuksia myös Naantalissa

    Hylkeitä karkotetaan heinäsirkkaa muistuttavalla säksätyksellä – Loviisan rohkaisevat kokemukset lisäävät odotuksia myös Naantalissa


    Tästä on kyseHylkeitä yritetään karkottaa lähettämällä veden alla korkeaa ja kovaa ääntäHyljekarkottimien toimivuutta kokeillaan Naantalin ja Loviisan merialueellaLaite lähettää satunnaisvaihtelulla heinäsirkan säksätystä muistuttavaa...

    Tästä on kyseHylkeitä yritetään karkottaa lähettämällä veden alla korkeaa ja kovaa ääntäHyljekarkottimien toimivuutta kokeillaan Naantalin ja Loviisan merialueellaLaite lähettää satunnaisvaihtelulla heinäsirkan säksätystä muistuttavaa ääntäIhmisen korva kuulee äänen veden pinnan yläpuolella jopa sadan metrin päähän laitteestaVaihtelevin väliajoin lähetettävällä äänellä yritetään estää hylkeiden tottuminen karkottimeen

    Propelli pyörii Särkänsalmen sillan pieleen ankkuroidulla lautalla. Sen alla, meressä on hyljekarkotin, jonka pitäisi estää hylkeiden pääsy ammattikalastajien apajille Naantalin aukolle.

    Karkotin synnyttää ääntä, joka muistuttaa heinäsirkan säksätystä. Luonnonvarakeskuksen sivulla voit kuunnella, millaisesta äänestä on kyse.

    Samantyyppistä laitetta on kokeiltu jo Loviisassa. Odotukset hylkeettömän alueen aikaansaamisesta ovat korkealla. Loviisan kokemukset ovat olleet rohkaisevia, vaikka varsinaiset tutkimustulokset ovatkin vielä saamatta.

    Turun Sanomat kertoi viime viikolla joidenkin vapaa-ajankalastajien ja kalaoppaiden harmistuneen siitä, että karkottimet on sijoitettu vapakalastajien suosimille ranta-apajille.

    Oletamme, että karkottimen ääni on hylkeelle epämiellyttävä. Esa Lehtonen, tutkimusinsinööri

    Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Esa Lehtonen tuumailee lautalla hylkeiden käyttäytymistä.

    – Hylje on oppivainen eläin. Oletamme, että karkottimen ääni on hylkeelle epämiellyttävä, sanoo Esa Lehtonen.

    Karkotinlaitteisto on skotlantilaista alkuperää. Se on kehitetty kalanviljelyyn, hylkeiden ja merileijonien torjumiseksi.

    Naantalin ja Loviisan hyljekarkotintutkimukset eroavat hiukan toisistaan. Naantalissa karkottimet on sijoitettu salmiin, jotta hylkeiden pääsy Naantalin aukolle estyisi. Loviisassa taas on rysäpari: toisessa rysässä on karkotin, toisessa ei. Kalastaja mittaa jokaikisen kalan, jonka hän saa rysästä.

    Hinta mietityttää

    Hyljekarkotintutkimuksen taustalla on Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. Yksi karkotinlaite maksaa noin 7 000 euroa.

    – Jos saamme hyviä tuloksia, pitää miettiä, millaisia edullisempia ja helposti sijoitettavia sovelluksia kalastajat voisivat käyttää, kertoo tutkimusinsinööri Esa Lehtonen.

    Ei ole kannattavaa, jos jokaisen verkkolinjan vieressä pitäisi olla tällainen laite. Olavi Sahlsten, kalastaja

    Merimaskulaista kalastajaa Olavi Sahlsténia mietityttää karkottimien hinta.

    – Eihän niitä mitenkään pystytä laittamaan isoille rannikkoalueille. Ei ole kannattavaa, jos jokaisen verkkolinjan vieressä pitäisi olla tällainen laite, pohtii

    Muuten Sahlsten, joka on myös Suomen ammattikalastajaliiton puheenjohtaja, seuraa tutkimusta uteliaana.

    – Nyt on ensimmäinen kerta, kun verkkokalastuksen suojaksi yritetään jotain. On mielenkiintoista nähdä, estääkö laite hylkeitten menon kapeista salmista tuonne perälle, Sahlsten sanoo.

    Tutkimusinsinööri Esa Lehtonen laskemassa hyljekarkotinta mereen Naantalissa.Lassi Lähteenmäki / Yle

    Kala on syksyn myötä nousemassa Naantalinaukolle. Kalastajat raportoivat tutkijalle, seuraavatko hylkeet perässä.

    – He kirjaavat, onko hyljevahinkoja ja näkevätkö hylkeitä salmien suulla laitteista huolimatta, tutkimusinsinööri Lehtonen kertoo.

    Onko ääni ihmiselle vaaraksi?

    Tutkimuslautat on sijoitettu Naantalissa väyläalueiden ulkopuolelle. Neljä metriä pitkällä ja 2,4 metriä leveällä kelluvalla lautalla on kaksi kappaletta aurinkopaneeleita ja tuuligeneraattori. Ne takaavat karkottimelle sähkön.

    Vaikka laite on asetettu noin kymmenen metrin syvyyteen, ihmisen korva kuulee äänen veden pinnan yläpuolella jopa sadan metrin päähän meren pohjassa sijaitsevasta laitteesta.

    Sukeltajia kehotetaan välttämään laitetta.

    – Veden alla on ohjeistettu pysymään sadan metrin päässä karkottimesta. Veneilijät pitävät parinkymmenen metrin etäisyyttä. Lautalle ei tietenkään saa nousta, sanoo Esa Lehtonen.

    Päiväkotilasta etsittiin Kaarinassa vajaa tunti

    Päiväkotilasta etsittiin Kaarinassa vajaa tunti


    Neljävuotias poika pääsi karkuun Kaarinan Piikkiössä sijaitsevasta Pihlajanmarjan päiväkodista keskiviikkona. Poliisi kertoo saaneensa ilmoituksen asiasta aamupäivällä. Lapsen oli havaittu puuttuvan ryhmästä ja pihalta hieman ennen kello...

    Neljävuotias poika pääsi karkuun Kaarinan Piikkiössä sijaitsevasta Pihlajanmarjan päiväkodista keskiviikkona. Poliisi kertoo saaneensa ilmoituksen asiasta aamupäivällä. Lapsen oli havaittu puuttuvan ryhmästä ja pihalta hieman ennen kello 11.

    – Etsinnät aloitettiin pihalta ja sisätiloista välittömästi kuuden työntekijän voimin, kertoo vs. päiväkodinjohtaja Tiina Rastas-Mäki tiedotteessa.

    Rastas-Mäki soitti pian yhdentoista jälkeen hätäkeskukseen tilanteesta. Hänen mukaansa samaan aikaan ryhmän lastentarhanopettaja oli yhteydessä lapsen huoltajiin.

    Poliisi käynnisti etsinnät, ja lapsi löytyi hyväkuntoisena kotoaan vajaan tunnin kestäneiden etsintöjen jälkeen.

    Huoltajat saapuivat päiväkotiin tilanteen jälkeen lapsen kanssa keskustelemaan tapahtuneesta. Päiväkodinjohtaja Rastas-Mäki kertoo, että tapahtumat on kerrattu ja analysoitu koko henkilöstön kanssa.

    Kunnallisessa Pihlajanmarjan päiväkodissa toimii kolme lapsiryhmää.

    Juttua täydennetty kello 15:16.

    Juttuun lisätty kello 15.42 päiväkodinjohtajan kommentit tapahtumista.

    Myös otsikkoa on tarkennettu kello 15.42, kun saatiin tarkennus tilanteen kestosta.

    Lähitapiola valmis purkamaan Hamburger Börsin Turun kauppatorin  laidalta jo ensi kesänä

    Lähitapiola valmis purkamaan Hamburger Börsin Turun kauppatorin laidalta jo ensi kesänä


    Lähitapiola olisi valmis purkamaan omistamansa Hotelli Hamburger Börsin kiinteistön ensi kesänä. Torin laidassa olevan uudemman osan tilalle rakennettaisiin uusi hotelli vuonna 2021. Vuosi sitten uutisoitiin, että Turun Osuuskauppa luopuu Hamburger...

    Lähitapiola olisi valmis purkamaan omistamansa Hotelli Hamburger Börsin kiinteistön ensi kesänä. Torin laidassa olevan uudemman osan tilalle rakennettaisiin uusi hotelli vuonna 2021.

    Vuosi sitten uutisoitiin, että Turun Osuuskauppa luopuu Hamburger Börsistä. Tuolloin kiinteistön omistava LähiTapiola ilmoitti hotellin remontoinnista ja siirtymisestä Scandic Hotelsille alkuvuodesta 2021.

    Hotellin remontoimista ei kuitenkaan harkita enää.

    – Meillä oli suunnitelmana remontoida hotelli, mutta uuden rakentaminen on kustannustehokkaampaa ja vain hieman kalliimpaa, kertoo LähiTapiolan kiinteistösijoitusjohtaja Vesa Eskoli.

    Hänen mukaansa uudisrakennus sopii jatkossa paremmin kaupunkikuvaan, sillä kauppatorin ympäristö muuttuu lähivuosina paljon.

    Uuden rakentaminen on kustannustehokkaampaa ja vain hieman kalliimpaa. Vesa Eskoli

    Schauman Arkkitehtien toimitusjohtaja Janne Helin pitää uudisrakennushanketta vaativana.

    – Hanke on haastava, mutta samalla kunnianhimoinen. Olemme innoissamme, jos pääsemme rakentamaan aivan Turun keskustaan jotain ihan uutta, kertoo Helin.

    Helin paljastaa, että Hamburger Börsin uusi sisäänkäynti tulisi Kauppiaskadun puoleisen sisäpihan kautta.

    Vanhan Börsin purkamisesta uutisoi ensimmäisenä Åbo Underrättelser.

    Turun kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Lähitapiolan suunnitelmia Börsin uudisrakennuksesta vielä tänä syksynä.

    Turun kaupunkiSeinän takana yli satavuotiasta historiaa

    Hamburger Börsin hotellin juuret ulottuvat vuoteen 1894, jolloin paikalle avattiin ravintola Hamburger Bierhalle. Kauppiaskadun puoleinen jugend-tyylinen osa rakentui vuonna 1895. Tämä osa on suojeltu, eikä mahdollinen purkutuomio koske sitä.

    Hamburger Börsin historia on ollut vaiherikas. Jugendtyylinen hotellirakennus valmistui keskeiselle paikalle Turun keskustaan, kauppatorin laidalle vuonna 1909.

    Se purettiin voimakkaasta vastustuksesta huolimatta 1976. Historiallisen rakennuksen purkaminen sai tuolloin laajasti valtakunnallistakin huomiota.

    Nykyinen hotellirakennus valmistui kolme vuotta myöhemmin vuonna 1979. Nimenomaan tämän osan purkamista nyt kaavaillaan.

    Otsikkoa muutettu klo 9.36. Purkusuunnitelmat eivät koske Börsin vanhaa osaa. Suunnitelmia purkamisesta ja uudisrakennuksesta ei ole vielä päätetty edes lautakuntatasolla.

    Kalle Mäkelä / Yle
    Silmiä pitää oikein hieraista, kun identtiset kaksoset – palomies ja poliisi – saapuvat: kolaripaikalla yksi luuli näkevänsä näkyjä

    Silmiä pitää oikein hieraista, kun identtiset kaksoset – palomies ja poliisi – saapuvat: kolaripaikalla yksi luuli näkevänsä näkyjä


    Marko Virolainen työskentelee päivystävänä palomestarina Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Markon kanssa samaan aikaan, 37 vuotta sitten syntynyt identtinen kaksonen, Mika Virolainen toimii Lounais-Suomen poliisin kenttäjohtajana. –...

    Marko Virolainen työskentelee päivystävänä palomestarina Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Markon kanssa samaan aikaan, 37 vuotta sitten syntynyt identtinen kaksonen, Mika Virolainen toimii Lounais-Suomen poliisin kenttäjohtajana.

    – Päätimme jo hiekkalaatikolla, että minusta tulee poliisi ja Markosta palomies. Taisimme olla viiden vanhoja, kun kerroimme tämän naapurin sedälle, kertoo Mika Virolainen.

    Päätimme jo hiekkalaatikolla, että minusta tulee poliisi ja Markosta palomies. Mika Virolainen

    Sekaannuksia onnettomuuspaikoilla sattuu aika harvoin, sillä kaksoset eivät usein osu samaan vuoroon. Eikä poliisia aina tarvita palopaikalla tai palomiehiä poliisitehtävissä. Joitakin sattumuksia on kuitenkin osunut kohdalle.

    – Olimme kerran samalla liikenneonnettomuuspaikalla. Marko kävi ensin haastattelemassa onnettomuudessa mukana ollutta, joka ei ollut loukannut itseään. Kun minä menin haastattelemaan, hän alkoi epäillä itsellään päävammaa. Selvensimme siinä sitten, että täällä saattaa olla samannäköisiä henkilöitä eri rooleissa. Vaatteet eivät olleet vaihtuneet, kertoo Mika Virolainen.

    Mika Virolainen, Lounais-Suomen poliisin kenttäjohtajaMinna Rosvall / YleMarko Virolainen, päivystävä palomestariMinna Rosvall / YleVaivatonta yhteistyötä

    Kun kumppanina on oma kaksosveli, yhteistyö viranomaisten välillä sujuu mukavasti.

    – Kun kuulen radiossa veljen äänen, tiedän äänenpainosta, mitä siellä tarkoitetaan ja mitä haetaan, sanoo Mika Virolainen.

    Mikä on parasta Markossa?

    – Kyllä hän taitaa aika rautainen ammattilainen olla, kun on päässyt tuohon asemaan. Ja aika komeakin, toteaa Mika päivystävän palomestarin työtä tekevästä veljestään.

    Mikä on parasta Mikassa?

    – Mikan ammattitaitoon voi luottaa, jos työskennellään samassa paikassa. Toinen asia, mitä en tule itse koskaan saamaan, on se että hänellä on niinkin mukava velipoika, velmuilee Marko.

    Mikan työpari Antti Tamminen ikuisti veljekset työpaikalla kesällä 2018.Antti Tamminen
    Porvoon hiippakunnalla edessä piispanvaalit – Björn Vikström siirtyy Åbo Akademin opettajaksi

    Porvoon hiippakunnalla edessä piispanvaalit – Björn Vikström siirtyy Åbo Akademin opettajaksi


    Porvoon hiippakunnassa on ensi vuonna edessä piispanvaalit, kun Porvoon piispana toiminut Björn Vikström lopettaa tehtävässään. Vikström siirtyy Åbo Akademin teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian opettajaksi ensi vuoden alusta. Vikström...

    Porvoon hiippakunnassa on ensi vuonna edessä piispanvaalit, kun Porvoon piispana toiminut Björn Vikström lopettaa tehtävässään. Vikström siirtyy Åbo Akademin teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian opettajaksi ensi vuoden alusta.

    Vikström valittiin Porvoon piispaksi vuonna 2009 ja hän osallistui myös arkkipiispanvaaliin vuosi sitten.

    Uuden piispan ehdokasasettelu käynnistyy marraskuussa ja piispanvaalin ensimmäinen kierros järjestetään 19. maaliskuuta 2019.

    Ehdokkaan voi asettaa valitsijayhdistys, jonka muodostaa vähintään 30 vaalissa äänioikeutettua henkilöä. Piispaehdokkaan tulee olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vihitty pappi. Porvoon hiippakunnassa on noin 350 pappia ja lehtoria. Maalikoita on saman verran. Yhteensä äänioikeutettuja on siis noin 700.

    Myös Espoon hiippakunnassa on käynnissä uuden piispan valinta. Siellä vaalin ensimmäinen kierros järjestetään nyt lokakuussa ja mahdollinen toinen kierros marraskuun alussa. Espoon piispaksi pyrkii neljä ehdokasta, kaksi naista ja kaksi miestä.

    Sairaanhoitopiiri pidentää Paimion Parantolan myyntiaikaa uusien tarjousten toivossa

    Sairaanhoitopiiri pidentää Paimion Parantolan myyntiaikaa uusien tarjousten toivossa


    Tästä on kyseAlvar Aallon suunnitteleman Paimion parantolan myyntiaikaa pidennetään marraskuun loppuunPidennetyn myyntiajan toivotaan tuovan lisää ostotarjouksiaEnsimmäisessä vaiheessa sairaalakokonaisuudesta saatiin neljä...

    Tästä on kyseAlvar Aallon suunnitteleman Paimion parantolan myyntiaikaa pidennetään marraskuun loppuunPidennetyn myyntiajan toivotaan tuovan lisää ostotarjouksiaEnsimmäisessä vaiheessa sairaalakokonaisuudesta saatiin neljä ostotarjoustaSairaanhoitopiirin toiveena on, että parantola pidettäisiin elävänä toimintaympäristönä

    Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri jatkaa Paimion parantolan myyntiaikaa. Uudeksi takarajaksi on asetettu marraskuun loppu. Ensimmäisessä vaiheessa rakennuskokonaisuudesta tuli neljä ostotarjousta.

    Sairaanhoitopiiri on käynyt tarkentavia neuvotteluja siitä, mitä tarjoukset sisältävät ja millaiseen tarkoitukseen tarjoaja näkee Paimion parantolan soveltuvan. Tarjoukset sisältävät niin hyvinvointiin, kuntoutukseen kuin arkkitehtuuriin ja matkailuun sekä muuhun liiketoimintaan liittyviä ajatuksia.

    Sairaanhoitopiiirin mukaan tarjouskilpailuun on lähtenyt varteenotettavia tahoja, joilla on yhteyksiä moniin merkittäviin kansallisiin toimijoihin. Osa tarjoajista on oma-aloitteisesti käynyt keskusteluja muun muassa Museoviraston kanssa siitä, miten rakennuksen suojelupäätöstä tulee tulkita tulevan toiminnan osalta.

    Sairaanhoitopiirin toiveita tukevia ehdotuksia

    – Tarjouksista pari erottuu muita jonkin verran mielenkiintoisempina vastaten sairaanhoitopiirin näkemyksiä siitä, että parantola pidettäisiin elävänä toimintaympäristönä, jossa Alvar Aallon arkkitehtuuria ja kulttuuriperintöä suojataan ja hyödynnetään, arvioi sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä tiedotteessa.

    Sairaanhoitopiiri ei halua muulla tavalla tarkentaa tai eritellä tarjouksia keskeneräisen neuvottelutilanteen takia.

    OP Kiinteistökeskuksen arvion mukaan tarjouksia olisi mahdollista saada lisää, jos tarjousaikaa jatketaan marraskuun loppuun.

    – Parantolan myyntiaikeet ovat kirvoittaneet laajaa julkista keskustelua, jonka jatkamiselle tarjousajan pidentäminen antaa tilaa, Leena Setälä huomauttaa.

    Keskustelua on herättänyt myös parantolan tiloihin aikanaan suunnitellun irtaimiston kohtalo. Sairaanhoitopiirin näkemyksen mukaan irtaimisto tulisi säilyttää alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan parantolassa.

    Lue lisää:

    Pro Parantola -ryhmä vaatii aikalisää Alvar Aallon suunnitteleman paimiolaissairaalan myyntiin

    Alvar Aallon suunnittelemasta Paimion parantolasta tuli useita ostotarjouksia – lukumäärää tai summia ei vielä paljasteta

    Designhotelli vai hoivakoti? Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola kiinnostaa ulkomaisia ostajia

    Neljä päivää roihunnut parafiinipalo on saatu viimein sammumaan – karu arki koittaa hiljalleen Salon kynttilätehtaan raunioilla

    Neljä päivää roihunnut parafiinipalo on saatu viimein sammumaan – karu arki koittaa hiljalleen Salon kynttilätehtaan raunioilla


    Useita päiviä palaneet parafiinisäiliöt on saatu sammumaan Salon Halikon kynttilätehtaan raunioilla. Palopaikalla oli vielä maanantain aikana useita parafiinisäiliöitä, jotka paloivat paikoin voimakkaasti eilisaamun aikana. Päivystävä...

    Useita päiviä palaneet parafiinisäiliöt on saatu sammumaan Salon Halikon kynttilätehtaan raunioilla.

    Palopaikalla oli vielä maanantain aikana useita parafiinisäiliöitä, jotka paloivat paikoin voimakkaasti eilisaamun aikana.

    Päivystävä päällikkö Kari Alanko kertoo, että jälkivartiointia tullaan toistaiseksi vielä jatkamaan.

    – Säiliöiden lämpötila on laskenut nyt riittävästi. Tilanne näyttää hyvälle, kertoo Alanko.

    – Säiliöissä on kuitenkin vielä paljon massaa. Haluamme varmistaa kaikin tavoin, että lämpö pysyy aisoissa, eikä uusia syttymisiä tapahtuisi, jatkaa päivystävä päällikkö.

    Kirsi Kanerva / LehtikuvaKiinteistö luovutetaan omistajalle lähipäivien aikana

    Kaatuvien parafiiniastioiden riski oli lykännyt teknisen tutkinnan aloitusta. Palonsyytutkijat pääsivät aloittamaan työnsä palopaikalla lopulta maanantaina.

    Päivystävä päällikkö arvioi, että Salon kynttilätehdas pystytään luovuttamaan kiinteistön omistajalle keskiviikona tai viimeistään torstaina.

    Kynttilä-Tuotteen toimitusjohtaja Mikko Linnamäki kertoi maanantaina Ylelle, että tuhoutuneen tehtaan tulevaisuudesta ei ole tehty vielä minkäänlaisia ratkaisuja.

    Tehtaan palossa tuhoutui 5 000 neliötä tuotanto- ja toimistotiloja. Kynttilätehtaan varasto saatiin kuitenkin pelastettua.

    Kynttilä-Tuotteen tehdas paloi varhain perjantaiaamuna Salon Halikossa Kaillinniituntiellä. Palosta syntyi erittäin runsasta ja myrkyllistä savua.

    Paloa oli sammuttamassa noin 30 pelastuslaitoksen yksikköä Varsinais-Suomen alueelta. Kynttilätehtaan läheisyydessä on omakotitaloalue ja teollisuutta. Aamuvarhain sadat alueen asukkaat joutuivat lähtemään kodeistaan.

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot


    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin. Yle selvitti...

    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin.

    Yle selvitti kaikkien 15 liigajoukkueen hallitusten jäsenten taustat ja sidonnaisuudet. Suurin osa jäsenistä on liikemiehiä, joille liigajoukkueen hallituksessa istuminen ei ole ainoa luottamustoimi.

    Voit siirtyä suoraan oman joukkueesi tietoihin yllä olevasta pudotusvalikosta tai tankata kaikkien joukkueiden tiedot alta löytyvästä listasta.

    HIFK

    Pelaajabudjetti 3,25 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jukka Valtanen

    Korvasi potkut saaneen Pentti Matikaisen vuonna 2008, kun HIFK oli konkurssin partaalla. Toimii myös Jääkiekkoliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana. On työskennellyt aiemmin Elisassa ja Lorealilla.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Everi

    On ollut mukana kehittämässä jääkiekon mestarien liigaa CHL:ää ja on myös CHL:n hallituksen jäsen. Puuhannut monitoimiareenaa Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun.

    Leo Bensky

    Maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan perheyritys Oy Anglo-Nordic Ab toimitusjohtaja. Tuli HIFK:hon sijoittajaksi vuonna 2008 seuran talousahdingon aikana, kun HIFK järjesti osakeannin.

    Gustaf Björnberg

    Tuli myös HIFK:n omistajaksi seuran kannalta surkeana vuonna 2008. Metsäteollisuusyhtiö Myllykosken (sittemmin myyty UPM:lle) omistajasuvun perijä.

    Alexander Lindholm

    Otava-konsernin toimitusjohtaja. Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen.

    Kaj Swanljung

    Pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Ammatiltaan asianajaja, joka on mukana useiden yritysten hallituksissa, esimerkiksi naantalilainen alkoholijuomiin keskittynyt Brinkhall Sparkling Oy.

    Harri Tuohimaa

    Handelsbanken Rahoitus Oyj:n toimitusjohtaja. Entinen jääkiekkoilija, joka on edustanut SM-liigassa Lukkoa ja HIFK:ta sekä Suomea Sarajevon olympialaisissa.

    HPK

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,37 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Antti Toivanen

    Työskennellyt aikaisemmin muun muassa kiinteistönvälittäjänä ja yritysrahoituspäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Matti Vihervuori

    Ollut pitkään HPK-edustusjääkiekko ry:n hallituksessa. Ollut Hämeen Sanomien toimitusjohtaja.

    Jyrki Louhi

    Pelaajaurallaan HPK:n seuraikoni, jonka pelipaita on nostettu Hämeenlinnan jäähallin kattoon. KPMG:n erityisasiantuntija urheilujuridiikassa ja -verotuksessa.

    Mika Koskinen

    Länsi-Auton aluejohtaja.

    Mika Uutela

    Rakennussaneerausyhtiö MV Maalaus Oy:n toimitusjohtaja.

    Tapio Vekka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Vekka Liikenteessä. Kiinteistö- ja ruokapalveluita tarjoavan Tekmen toimitusjohtaja. Ollut aiemmin myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

    Ilves

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,4 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Risto Jalo

    Entinen liigapelaaja, joka on Ilveksen toimitusjohtaja jo toistamiseen. Autonvuokrausyritys Noble Team Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

    Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä

    Entinen SM-liiga- ja NHL-pelaaja. Asuu Savonlinnan Kerimäellä, jossa toimii lammastilansa Herttualan toimitusjohtajana.

    Timur Kärki

    Ohjelmistoyritysten Gofore ja Erofog Oy toimitusjohtaja.

    Esa Ranta-aho

    Belgiassa hevostalli ER-horsea pyörittävä toimitusjohtaja.

    Markku Pekkola

    Työskentelee talous- ja palkkahallinnon asiantuntijana Accountorissa ja istuu myös yhtiön hallituksessa.

    Mikkelin Jukurit

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 3,36 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tuomas Muotka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Kalevankankaan Areena Oy:ssa, jonka toimialaa on tapahtumien järjestäminen Jukurien kotihallilla Kalevankankaan jäähallilla. On myös jäähallilla toimivan Heimoravintolat Oy:n toimitusjohtaja. Pelannut Jukureissa juniorina.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Toivakka

    Suomen jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja, toiminut myös Mestiksen puheenjohtajana. Toivakan suku on vaikuttanut Mikkelin yrityselämässä jo yli sata vuotta. Suku on ollut mukana muun muassa kauppakeskus Akselissa ja Mikkelin toriparkissa sekä vaikuttaneet kunnallispolitiikassa. Toivakan suvun omistama A. Toivakka Oy on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista.

    Jukka Ahokas

    Mikkelin kaupunkilehden toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi toimii monella toimialalla pelaavan JLV Investin toimitusjohtajana. Yrityksen toimialoiksi on ilmoitettu muun muassa lehtien julkaisutoiminta, mainostoimistopalveluiden tuottaminen ja kiinteistöjen omistaminen.

    Reijo Björkman

    On mukana Kalevankankaan Areenan ja Heimoravintoloiden hallituksissa. Vakuutusmeklari Meklaritalo-yrityksessä.

    Jyrki Larvanto

    Mikkeliläisen Kantolan Rengas Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. Yritys kuuluu Rengas Center -ketjuun. Osti Kantolan Renkaan koko osakekannan vuonna 2005.

    Kai Simola

    Toimitusjohtaja putki-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja erikoisurakointia tarjoavassa Star Expert Oy -yrityksessä. Sai vuonna 2015 Mikkelin kaupungin vuoden yrityspalkinnon.

    Heikki Viitikko

    Osti viime vuonna Jukureista 28 prosenttia. Kiinteistösijoittaja. Estate Oy -nimisen yrityksen toimitusjohtaja.

    JYP

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 8,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Aku Vallenius

    Jypin entinen pelaaja. Koiranruoka ja -tarvikeyritys Ryrys Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Jypin akatemiajoukkue D Teamin toimitusjohtaja, Jyväskylän Jäähalli Oyn hallituksen jäsen.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Seppänen

    Toimii hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana yli kymmenessä kiinteistöosakeyhtiössä. Hallitusjäsenyyksiä lukuisssa muissakin eri alan firmoja. Seppäsellä on ollut sormensa pelissä Jypin kohdalla joko toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan roolissa parikymmentä vuotta. Aiemmin hän oli koko Jypin suurin yksittäinen omistaja.

    Pekka Harvia

    Kuuluu Harvian saunasukuun. Paikka sekä vene- ja konekauppaan keskittyvän Jyväs-Marinen että uutta liikuntakeskusta Jyväskylään valmistelevan Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa.

    Heimo Viinanen

    On myös Jyväs-Marinen ja Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa, sekä kirjanpainoalan yritys Grano Oyn hallituksessa.

    Sari Rito

    Jypin hallituksen ainoa nainen. On myös kiinteistösijoitusyritys Rito Oyn toimitusjohtaja. Yritys toimi vaatealalla vuoteen 1998 saakka.

    Anssi Lyytinen

    Optikkoalalla. Toimii Dioptiria Oyn ja Virlans Oyn toimitusjohtajana.

    Esa Polas

    Istuu lukuisten asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa. On puheenjohtaja kolmen eri alan yrityksen hallituksissa, muun muassa kuljetuspalveluita ja autokauppaa.

    Kalpa

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Toni Saksman

    Nostettiin toimitusjohtajaksi tappiollisen kauden 2012–2013 päätteeksi. Työskennellyt aiemmin tilitoimisto Pretax Kuopio Oyn toimitusjohtajana. Osakas ja hallituksen jäsen konsulttiyritys Javeco Oyssa, jossa työskentele konsulttina.

    Hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen

    Vuoden 2017 liikemies, entinen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja.

    Kyösti Karhunen

    Kuopiolaisen tavarataloketju Carlsonin toimitusjohtaja.

    Mikko Kuparinen

    Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen ja Juniori-Kalpa ryn puheenjohtaja. Sijoittaja, sijoitusyhtiö Canelcon Capital Oyn toimitusjohtaja.

    Markus Pohjonen

    Rakennusbisneksessä mukana. Toimitusjohtaja kahdessa eri kuopiolaisessa rakennusfirmassa. Puheenjohtajana useissa taloyhtiöissä Kuopiossa. Kuopion vuoden nuori yrittäjä 2013.

    Jarmo Vidgrén

    Omistaa veljiensä kanssa metsäkoneyhtiö Ponssen ja toimii yrityksen myynti- ja markkinointijohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Ponsse on tukenut Kalpaa vuodesta 2004 asti.

    KOOKOO

    Pelaajabudjetti 1,7 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,94 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Sakari Välimaa

    Kiekkoillut I-divisioonan joukkueessa Kotkan Titaanit ja toiminut myös joukkueen toiminnanjohtajana. Ollut aiemmin myös TPS:n myyntipäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Pulkkinen

    Microsoftin johtoryhmässä liiketoimintajohtajana.

    Heikki Hietala

    Yrittäjä muun muassa hallitilaa vuokraavassa Tehovarastot -yrityksessä.

    Jouni Mankki

    Töissä rakennusalan yritys Swecossa.

    Pulla Peltola

    Leipomoalan yrittäjä. Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen (sit.).

    Pahto Ruohtula

    KooKoon suurin yksittäinen omistaja - omistaa noin 19 prosenttia. Perustanut majoitusalan yritys Suomen Majoitusmestarit, jonka myi viime vuonna.

    Mika Turkki

    Puhelinpalveluita myyvän FIN Kotimaan Puhelinpalvelut Oyn omistajia.

    Oulun Kärpät

    Pelaajabudjetti 3,2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 15,8 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tommi Virkkunen

    Oli Kärppien hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010 saakka. Toimitusjohtaja myös kahdessa Kärpät -konsernin tytäryhtiössä: musiikkifestivaaleja järjestävä Qstock Oy ja työvoimaa vuokraava Työtahti Oy.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Kontsas

    Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö. Jääkiekkotapahtumajärjestäjä Glacies Oyn, Raksilan Harjoitushalli ja Raksilan Tekojääkentän Katsomo ky hallitusten jäsen, Työtahti Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Petri Harju

    Rakennuttajatoimisto Promenin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen ja Pohjoisen panimo Maistila Oyn hallituksen jäsen.

    Jari Pirinen

    RSM Finland Recoveryn toimitusjohtaja. Työskennellyt ennen Finnveralla ja Pohjolan Osuuspankissa. Koneiden myynti- ja vuokrafirma Realmachinery Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Arto Yli-Martimo

    Kuuluu Osuuspankin hallintoneuvostoon. Metalliteollisuudessa Mectalent Oyn hallituksen jäsen ja liikkeenjohdon konsultointia tekevän Asylum Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Rauman Lukko

    Pelaajabudjetti 2,6 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,3 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Timo Rajala

    Inisinööri, työskennellyt muun muassa Elisalla.

    Hallituksen puheenjohtaja Ari Salmi

    Liigan hallituksen jäsen. Hallituksen puheenjohtaja myös Logistikas Oyssä ja Olderman Oyssa. Jälkimmäisessä myös toimitusjohtajana, samoin Rautarukkanen Oyssä. Hallituksen jäsen myös Rauman satamayhtiö Rauma Marine Constructionsissa.

    Rami Aarikka

    Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja.

    Veli-Matti Lanne

    Contineo Oyn toimitusjohtaja. Contineo omistaa muun muassa RTK-Palvelun ja RTK-Henkilöstöpalvelun, jotka kuuluvat Lukon kanssa samaan konserniin. Suurin osa Lukon rahoituksesta tulee juuri RTK:lta. Lanne on myös RTK Henkilöstöpalvelun hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen jäsen myös neljässä muussa yrityksessä.

    Mika Marttila

    Osuuskauppa Keulan hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

    Janne Mokka

    Ydinjätehuollon asiantuntijayritys Posiva Oyn toimitusjohtaja. Entinen ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) tuotantojohtaja.

    Esa Tommila

    Entinen Lukon pelaaja. Hallituksen jäsen Lukon junioriareena Tuki-Areena Oyssä.

    Lahden Pelicans

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,22 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tomi-Pekka Kolu

    Työskennellyt Pelicansissa vuodesta 2004, muun muassa markkinointijohtajana. Pelannut Pelicansissa 57 Liiga-ottelua kaudella 1999-2000.

    Hallituksen puheenjohtaja Pentti Matikainen

    Entinen pelaaja ja valmentaja, joka valmensi Suomen maajoukkueen vuonna 1988 olympialaisissa hopealle.

    Pasi Nurminen

    Pelicansin suurin omistaja: omistusosuus yli 70 prosenttia. Entinen maalivahti, joka on pelannut Liigan ja maajoukkueen lisäksi NHL:ssä. Kuuluu myös Pelicansin valmennustiimiin.

    Tommi Kurkaa

    Asfaltointiyritys Iskuasfaltin toimitusjohtaja ja Pelicansin pienomistaja.

    Juho Ruoti

    Toimitusjohtaja linja-autoalan perheyritys Reissu-Ruoti Oyssa. Pelicansin pienomistaja.

    Simo Santapukki

    Apulanta-yhtyeen rumpali, toinen omistaja Apulanta Oysta. Omistaa myös kiinteistöjä Lahdessa.

    SaiPa

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,45 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jussi Markkanen

    Entinen Liiga- ja NHL-pelaaja. Omistaa SaiPasta noin 19 prosenttia.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Tersa

    Omistaa melkein 25 prosenttia yhtiöstä. Pyörittää Lappeenrannan K-Rautaa.

    Jussi Okko

    Hänen isänsä johtama Okimar Invest on Liiga-Saipan toinen pääosakas liki 25 prosentin omistuksella. Työskentelee perheensä omistamassa kivialan yritys Ylamaa Groupissa.

    Kari Koskimies

    Omistaa Liiga-Saipasta noin 16 prosenttia. Yrittäjänä muun muassa urheiluvälinemyynnissä.

    Kimmo Lecklin

    Edustaa hallituksessa SaiPa ry:tä, joka vastaa seuran junioritoiminnasta. Entinen liigatason maalivahti.

    Ville Suni

    Perheyritys Auto-Suni Oyn toimitusjohtaja.

    Timo Tikkinen

    Liigayhtiön pienomistaja, rahoitusalan ammattilainen.

    Teemu Toiviainen

    Töissä Nokian talousjohdossa. Liiga-Saipan pienomistaja.

    Vaasan Sport

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,5 miljoonaa

    Toimitusjohtaja Tomas Kurten

    Pitkä kokemus kansainväliseltä matkailualalta.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen

    Jääkiekon SM-liiga Oyn hallituksen puheenjohtaja. Vaasan Jäähallin Ravintolayhtiön hallituksen puheenjohtaja ja iLOQ Oy -nimisen digitaalisia lukitusratkaisuja myyvän yrityksen toimitusjohtaja. Sportin hallituksen kaikki kuusi jäsentä kuuluvat myös ravintolayhtiön hallitukseen.

    Ismo Aukee

    Valoitusratkaisuja tekevän Jukolux Oyn toimitusjohtaja.

    Tommie Jern

    Lääkefirma Ratiopharmin toimitusjohtaja.

    Martti Ehrnrooth

    Kuuluu Jukoluxin hallitukseen. Sen ja Sportin lisäksi istuu kahdeksan muun yhtiön hallituksissa, muun muassa kiinteistöalaa.

    Kjell Jonas Hemming

    JCH Investments Ltd, hallituksen puheenjohtaja.

    Ari-Pekka Soini

    Koiraharrastuksiin keskittyvän Paws Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

    Tappara

    Pelaajabudjetti 2,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Mikko Leinonen

    Entinen Liiga- ja NHL-hyökkääjä. Kuuluu jääkiekkotapahtumia järjestävän Glacies Oyn, Tappara Sport Oyn ja Hakametsän palvelut Oyn hallituksiin.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Penttilä

    Pyörittää Tampereella omaa asianajotoimistoaan.

    Sirkka Hagman

    Tapparan hallituksen ainoa naisjäsen ja Liiga-joukkueiden hallitusten kahdesta naisjäsenestä toinen. Rengasalalla toimivan Black Donuts Engineeringin prokuristi. Lempäälän Jäähalli Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Jouni Oja

    Rahoitusyhtiö Kivainvest Oyn toimitusjohtaja. Mukana usean muun eri yhtiön hallituksessa.

    Ronald Grönlund

    Kerrotaan olevan hallituksessa yhden seuran pääomistajan Chaim "Poju" Zabludowiczin edustaja. Air Intelligence Oyn hallituksen jäsen.

    Pasi Näkki

    Tallink Siljan toimitusjohtajan sijainen.

    Ari Penttilä

    Matkapoikien toimitusjohtaja.

    Antti Peltonen

    Sähkö-Pelto Oyn toimitusjohtaja. Lähes kolmisenkymmentä roolia muiden yritysten hallituksissa tai kiinteistöosakeyhtiöissä.

    Tommy Westerberg

    Antti Peltosen tapaan useita kymmeniä rooleja eri yritysten hallituksissa. Tilitoimisto Westerbergin toimitusjohtaja.

    TPS

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,7 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Santtu Jokinen

    Aloitti TPS:n veturina tämän vuoden kesäkuussa. Sitä ennen työskenteli lähes 20 vuotta Lindström Groupilla eri tehtävissä. Koulutukseltaan diplomi-insinööri.

    Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Marin

    Jääkiekon SM-liigan hallituksen jäsen. Turkuhallin Palvelu Oyn hallituksen puheenjohtaja, Uplause Oyn toimitusjohtaja.

    Ilkka Paananen

    Peliyhtiö Supercellin hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja. Myös suositun Wolt -ruokakuljetusyrityksen hallituksen jäsen.

    Mikko Kodisoja

    Supercellin perustajajäsen ja prokuristi.

    Porin Ässät

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,25 miljoonaa euroa

    Vt. toimitusjohtaja Mikael Lehtinen

    Korvasi potkut saaneen Eeva Perttulan kuluvan vuoden toukokuussa. Toiminut aiemmin junioriässien toiminnanjohtajana.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Juusela

    Luvata Pori Oyn henkilöstöjohtaja ja hallituksen jäsen. MVR-Yhtymän hallituksen jäsen. Valittiin hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä 2018, sitä ennen oli Ässien junioritoiminnasta vastaavan Porin Ässät ryn hallituksen jäsen vuosina 2014–2018, puheenjohtajana 2015–2018.

    Juha Hakanpää

    Astora-Rakennus Oyn pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Astora Group Oyn toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Porin Ravit Oyn hallituksen jäsen.

    Janne Ojanen

    Porin Ravien hallituksen puheenjohtaja, entinen Ässät Oyn hallituksen puheenjohtaja. Huhujen mukaan ei tullut toimeen aiemmin tänä vuonna irtisanotun toimitusjohtaja Eeva Perttulan kanssa.

    Jali Prihti

    Sampo-Rosenlew Oyn hallituksen puheenjohtaja. Ollut Ässien hallituksessa vuodesta 2012 alkaen, joukkueenjohtajana myös junioritoiminnassa.

    Kimmo Suominen

    Suomen pesäpalloliiton kurinpitopäällikkö ja urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen. Asianajaja Eversheds Sutherland -nimisessä yrityksessä.

    Jaakko Virtanen

    Porin elementtitehtaan yrittäjä ja toimitusjohtaja. 154 liigaottelua Ässissä. Ässät Oy hallituksessa 2010–2013, Ässät ryn hallituksessa 2008–2014. Patajunnuareena Oyn hallituksen jäsen.

    Lue lisää:

    Kärpät uusii mestaruuden, pistepörssin voittaja suoraan historiankirjoista – Yle Urheilu listasi liigakauden palkintojen saajat ja potentiaalisimmat haastajat

    SM-liigakautta ennakoivassa erikoislähetyksessä nostettiin esille ennakkosuosikit ja lupaavimmat nuoret: "Kuin uusi Aho tai Laine, joka olisi paras aikainen joululahja liigalle"

    Liiga-avaus oli poikkeuksellista hurlumhei-juhlaa – täydellä kierroksella mätettiin 19 ylivoimamaalia

    Miltä puolen miljardin elämyskeskus voisi näyttää? Viisi visiota kisaa Turun ratapiha-alueen mullistamisesta

    Miltä puolen miljardin elämyskeskus voisi näyttää? Viisi visiota kisaa Turun ratapiha-alueen mullistamisesta


    Tästä on kyseTurun elämyskeskushankkeen arkkitehtikilpailun suunnitelmat esiteltiin yleisölle Turun päivänäSadat ihmiset kävivät katsomassa kilpailuehdotuksia kaupungintalollaYleisön mielipidettä suunnitelmista kysytään myös...

    Tästä on kyseTurun elämyskeskushankkeen arkkitehtikilpailun suunnitelmat esiteltiin yleisölle Turun päivänäSadat ihmiset kävivät katsomassa kilpailuehdotuksia kaupungintalollaYleisön mielipidettä suunnitelmista kysytään myös verkossaElämyskeskuksen olisi tarkoitus valmistua 2020-luvun puolivälissä

    Suunniteltu elämyskeskus ja uudet asuintalot ovat mullistamassa Turun rautatieaseman ja Logomon välisen alueen ilmeen täydellisesti. Samalla radan molemmat puolet tulisivat yhdistymään kiinteämmin.

    Alueen arkkitehtikilpailuun osallistui viisi arkkitehtitoimistoa, kilpailutyöt olivat ensimmäistä kertaa esillä Turun päivänä sunnuntaina kaupungintalolla. Julkistaminen keräsi kaupungintalolle satoja turkulaisia ja vieraspaikkakuntalaisia.

    Toivottavasti ikä riittää, että nähdään se valmiina, sillä siitä tulee niin loistava. Kaija Söderlund

    – Asumme siinä lähellä, joten tällainen viihtymisalue lähellä kotia olisi ihan kiva, kommentoi piirustusten äärellä ja ruuhkan keskellä Anne Ryhänen.

    Kaupungintalolla jonottivat muiden mukana myös Kaija ja Kauko Söderlund.

    – Toivottavasti ikä riittää, että nähdään se valmiina, sillä siitä tulee niin loistava, Kaija Söderlund hehkutti.

    Kauko Söderlundia pohditutti suunnitelma, jossa talot kiemurtelevat käärmeen lailla.

    Pyöreät muodot jäivät erityisesti mieleen. Elise Lehikoinen

    – Jos halutaan nostaa kaupungin profiilia, niin kyllä korkeat talot sinne kuuluvat. Tämä olisi niille ihan sopiva paikka, Kaija Söderlund sanoi.

    Naantalilainen Elise Lehikoinen vertaili mielenkiinnolla eri vaihtoehtoja.

    – Pyöreät muodot jäivät erityisesti mieleen, hän kommentoi.

    Voittaja ratkeaa pian

    Lassi Välisalo oli suunnitelmien esittelytilaisuudessa täystyöllistetty. Arkkitehtikilpailun sihteerinä hänet laitettiin esittelemään ehdotuksia, vastaamaan kaupunkilaisten esittämiin kysymyksiin ja kuuntelemaan herkällä korvalla.

    Kommentteja tuli laidasta laitaan, voittopuolisesti ne olivat positiivisia.

    – Mielestäni on todella hyvä, että ihmiset saavat vaikuttaa. He saavat kertoa mielipiteensä ja sen he myös tekevät, Välisalo tiivisti.

    Häntä itseään yllätti kilpailutöissä se, että ne olivat kaikki hyvin erilaisia.

    On todella hyvä, että ihmiset saavat vaikuttaa. He saavat kertoa mielipiteensä ja he myös kertovat. Lassi Välisalo

    Ideakilpailun voittaja valitaan lokakuussa. Pyrkimyksenä on Välisalon mukaan valita voittaja, mutta kilpailun säännöt mahdollistavat myös sen, että ideoita voidaan yhdistellä eri suunnitelmista.

    Ilmakuva Turun ratapiha-alueesta.GSP Group Oy

    Kaavatyö alkaa voittajan valinnan jälkeen. Tavoitteena on ollut, että elämyskeskus olisi valmis vuonna 2022. Lassi Välisalon arvion mukaan todennäköisempi valmistumisaika on 2020-luvun puolivälissä.

    – Kyllä tällaiset isot hankkeet vievät aina aikaa, hän perusteli.

    Elämyksiä ja kokonaiskuvaa

    Arkkitehtikilpailulla haettiin ideoita elämyskeskuksen muodolle, massoittelulle, kaupunkikuvalle ja liikennejärjestelyille. Suunnitelmissa hahmoteltiin myös asuinkerrostaloja, puistoalueita, siltoja sekä paikat bussi- ja raideliikenteen yhdistävälle matkakeskukselle.

    Tässä viiden kilpailuehdotuksen mediakuvat aakkosjärjestyksessä.

    Ahtojää.GSP Group OyCitta.GSP Group OyEngelin Elämyskorttelit.GSP Group OyLuoto.GSP Group OyTakes two to tango.GSP Group Oy

    Arkkitehtikilpailun järjesti Turun Ratapihan Kehitys Oy yhdessä Turun kaupungin ja VR-Yhtymän kanssa. Kilpailun käytännön järjestelyt hoiti GSP Group.

    Kilpailutyöt ovat 5. lokakuuta asti esillä sekä Logomon MOVE 1-salissa että vierailukeskus Joessa. Töitä voi katsoa ja kommentoida myös netissä.

    Lue lisää:

    Turun elämyskeskuksen suunnitelma esitellään yleisölle

    Turussa uskotaan elämyskeskukseen – "En tiedä onko tätä mahdollista ihan täydellisesti sössiä"

    Jättimäinen elämyskeskus suunnitteilla Turun ratapiha-alueelle – taustalla Koivu, Kodisoja ja Paananen

    Pelastuslaitos siirtyi Salon kynttilätehtaan palopaikalla parafiinin poltosta jäähdytykseen

    Pelastuslaitos siirtyi Salon kynttilätehtaan palopaikalla parafiinin poltosta jäähdytykseen


    Pelastuslaitos on luopunut Salon Halikossa sijaitsevan kynttilätehtaan parafiinisäiliöiden hallitusta poltosta. Nyt kuumentunutta parafiiniä pyritään jäähdyttämään valelemalla säiliöiden ulkopintaa vedellä. Päivystävä päällikkö Kari...

    Pelastuslaitos on luopunut Salon Halikossa sijaitsevan kynttilätehtaan parafiinisäiliöiden hallitusta poltosta. Nyt kuumentunutta parafiiniä pyritään jäähdyttämään valelemalla säiliöiden ulkopintaa vedellä.

    Päivystävä päällikkö Kari Alanko arvioi, että toiminta jatkuu vähintään tiistaiaamuun asti. Jäähdytys estää savun syntymisen. Vaaratonta vesihöyryä erittyy jonkin verran ilmaan.

    Kynttilätehtaan tuotanto- ja toimistotilat tuhoutuivat tulipalossa perjantaina. Kynttilä-Tuotteen toimitusjohtaja Mikko Linnamäki kertoo, että tehtaan tulevaisuudesta ei ole tehty ratkaisuja.

    Palonsyyntutkijat aloittivat työnsä palopaikalla maanantaina iltapäivällä.

    Kotkasta pääsee kohta kävellen kansallispuistoon – Suomessa harvinainen ulkoilureitti johdattaa kaupungista avaralle suolle

    Kotkasta pääsee kohta kävellen kansallispuistoon – Suomessa harvinainen ulkoilureitti johdattaa kaupungista avaralle suolle


    Tästä on kyseKotkaan rakennetaan kaupungin kuntopolulta Valkmusan kansallispuistoon kulkeva ulkoilureittiKaupungista kansallispuistoon johtavat lähiretkeilyreitit ovat harvinaisiaValkmusan kansallispuisto sijaitsee Kotkan ja Pyhtään alueella ja se...

    Tästä on kyseKotkaan rakennetaan kaupungin kuntopolulta Valkmusan kansallispuistoon kulkeva ulkoilureittiKaupungista kansallispuistoon johtavat lähiretkeilyreitit ovat harvinaisiaValkmusan kansallispuisto sijaitsee Kotkan ja Pyhtään alueella ja se on tunnettu suoluonnostaan

    On harvinaista, että kaupungista pääsee polkua pitkin kansallispuistoon. Kotkassa se on pian totta. Ulkoiluyhdistys Kotkan Latu rakentaa uutta ulkoilureitistöä Kotkan Karhuvuoren kaupunginosasta Valkmusan kansallispuistoon.

    Kaupungin ja kansallispuiston välisestä reitistä tulee yhteensä noin 17 kilometriä pitkä. Se kulkee Karhuvuoren kuntoradalta Moronvuoren päivätuvalle, Valkmusan kansallispuiston itäreunalla. Lisäksi reitistöön kuuluu lyhyempiä kierrettäviä lenkkejä.

    – Yli 40 maanomistajalta on haettu reittiä varten luvat. Näitä polkuja pitkin on patikoitu jo varmasti kymmenen vuotta, mutta nyt reitit saadaan virallisesti karttoihin, hankkeen puuhamies Raimo Karjalainen sanoo. Aikaisemmin alueella on kulkenut talvisin esimerkiksi hiihtolatuja.

    Metsäteitä ja -polkuja pitkin kulkevat reitit merkitään ja viitoitetaan keväällä. Karjalainen toivoo, että avajaisjuhlaa voitaisiin viettää noin vuoden päästä. Kokonaisuutena projekti kestää kolme vuotta.

    Valkmusassa on eteläisen Rannikko-Suomen suurimmat ja monipuolisimmat suoalueet.Petri Lassheikki / YleLähiretkeilyreittinä ainutlaatuinen

    Pyhtään ja Kotkan alueella sijaitseva Valkmusa on yksi Suomen vähemmän tunnetuista kansallispuistoista. Suomen kansallispuistoissa kirjattiin viime vuonna yli 3 miljoonaa käyntiä. Niistä vain noin 17 000 suuntautui tähän noin 19 neliökilometrin kokoiseen Valkmusaan.

    Yleensä kansallispuistot sijaitsevat kaukana kaupungeista. Metsähallituksen luontopalveluista arvioidaan, ettei tällaisia kaupungista kansallispuistoon meneviä ulkoilureittejä ole Suomessa kovin monta.

    – Kotkaan toteutettava reitti vaikuttaa selkeästi kansallispuistoon suuntaavalta lähiretkeilyreitiltä ja on siten erityisen harvinainen lajissaan, Rannikon Luontopalveluiden tiedottaja Outi Ala-Härkönen Metsähallituksesta kertoo.

    Joitain vastaavia reittejä on olemassa. Esimerkiksi Turusta ja Raisiosta pääsee kaupungin ulkoilureittejä pitkin Kurjenrahkan kansallispuiston polulle. Pohjois-Karjalassa on pitkä vaellusreitti, joka poikkeaa Patvinsuon kansallispuistoon. Myös Joensuusta pääsee patikoiden Kolille.

    Metsähallitus ei ole ollut mukana tekemässä Valkmusaan johtavaa reittiä, mutta aikoo nostaa sitä esiin viestinnässään, kunhan reitti valmistuu.

    Valkmusan kansallispuisto on perustettu vuonna 1996. Valkmusassa on eteläisen Rannikko-Suomen suurimmat ja monipuolisimmat suoalueet. Kymijoen läntinen haara virtaa kansallispuiston alueen pohjoisreunalla.

    Petri Lassheikki / YleUusi laavu, pitkospuita ja siltoja

    Kotkan Latu rakentaa ulkoilijoille, polkujuoksijoille ja maastopyöräilijöille tarkoitettuja reittejä Valkmusaan reilulla 40 000 eurolla. Kotkan Latu on saanut Ely-keskukselta rahoitusta, joka kattaa 60 prosenttia kustannuksista. Loput yhdistys tekee itse talkootyönä.

    Reitti lähtee Karhuvuoren kuntoradalta Petäjäsuolle, jossa on Kotkan ladun toimisto Petäjäpirtti. Kirkkokankaalle on jo rakennettu uusi laavu. Sieltä matka jatkuu Korkiakalliolle, seuraavana on Kukkarsaarenko.

    Kukkarsaarengolta reitti kulkee Pertonrahkan poikki Pertonvuorelle, josta on yhteys Suonlinnantien kautta Moronvuoren päivätuvalle Valkmusaan. Reitin loppuosa kulkee jo olemassa olevalla kansallispuiston reitillä.

    – Korkeuserot ovat pieniä, joten reitistä tulee melko helposti käveltävä. Määrätyissä kohdissa maastopyöräilijöille on oma, erillinen reitti, kun on vaikeampi paikka kaikkien mennä yhdessä. Maastopyöräilijöille koitetaan tehdä myös vähän rankempaa rataa, Karjalainen sanoo.

    Reitit tulevat kulkemaan metsäteitä ja polkuja pitkin. Enimmillään reitti on kaksi metriä leveää. Paikka paikoin Kotkan Latu rakentaa soiseen maastoon uusia pitkospuita ja siltoja.

    Valkmusassa voi ihailla laajoja suomaisemia ja tarkkailla lintuja.Petri Lassheikki / Yle
    Uutta tietoa kuolemaan johtaneesta sairauskohtauksesta liikuntatunnilla: Piip-testit toistaiseksi keskeytetty muutamissa kaupungeissa – Opetushallitus ei näe tarvetta pysäyttämiselle koko maassa

    Uutta tietoa kuolemaan johtaneesta sairauskohtauksesta liikuntatunnilla: Piip-testit toistaiseksi keskeytetty muutamissa kaupungeissa – Opetushallitus ei näe tarvetta pysäyttämiselle koko maassa


    Espoon kaupungin selvityksen mukaan Tiistilän koulu on toiminut Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti tapauksessa, jossa oppilas kuoli liikuntatunnilla saamansa sairauskohtauksen seurauksena. – Ei näytä, että koululla olisi ohjeista poikettu, sanoo...

    Espoon kaupungin selvityksen mukaan Tiistilän koulu on toiminut Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti tapauksessa, jossa oppilas kuoli liikuntatunnilla saamansa sairauskohtauksen seurauksena.

    – Ei näytä, että koululla olisi ohjeista poikettu, sanoo Espoon sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä.

    Pitkälän mukaan Move-mittaukset on kuitenkin keskeytetty toistaiseksi koko Espoossa.

    Yläkouluikäinen oppilas suoritti viime viikolla niin sanottua piip-testiä, eli Move-mittauksiin kuuluvaa 20 metrin viivajuoksutestiä. Nyt kolmatta kertaa tehtävillä mittauksilla kerätään tietoa 5.- ja 8.-luokkalaisten fyysisestä toimintakyvystä. Mittaukset selvittävät liikkuvuutta, kestävyyskuntoa ja lihaskuntoa.

    Testin alkuvaiheen aikana yksi oppilas joutui keskeyttämään testin ja siirtyi toiseen tilaan yhdessä liikunnanopettajan kanssa. Samalla, kun toinen opettaja otti tunnilla olleet luokat hallintaansa liikunnanopettaja soitti hätänumeroon.

    Oppilas vietiin ambulanssilla sairaalahoitoon, ja yläkouluikäinen poika kuoli myöhemmin sairaalassa.

    Pitkälän mukaan koulu ei olisi voinut ennakoida sairauskohtausta.

    – Koulun tiedossa ei ole ollut, että olisi ollut terveysongelmia, Pitkälä sanoo.

    Pitkälän mukaan poliisi tiedottaa mahdollisesta kuolinsyytutkinnasta.

    Myös muualla Suomessa on keskeytetty peruskoulujen oppilaiden kuntoa mittaavat Move-testejä. Esimerkiksi Turussa Move-kuntomittaukset on keskeytetty ainakin siksi ajaksi, kunnes Espoon tapahtumat on kattavasti selvitetty. Myös Salossa kuntotestit keskeytetään. Myös Helsinki ja Nurmijärvi tiedottivat maanantaina keskeyttävänsä testit toistaiseksi.

    Kuntotestaukset päätettiin keskeyttää varotoimenpiteenä päivän ajaksi myös Imatralla. Testit kuitenkin jatkuvat Imatralla Opetushallituksen luvalla huomisesta lähtien.

    Keskustelu ennen lopullista päätöstä

    Opetushallitus ei tällä hetkellä aio keskeyttää koulujen Move-kuntomittauksia. Kysymys on opetusneuvos Matti Pietilän mukaan iso ja kuntomittuksista aiotaan nyt käydä kunnon keskustelu ennen lopullisia päätöksiä. Pietilä tosin pitää epätodennäköisenä sitä, että testit lopetettaisiin.

    – Move on pedagoginen työkalu. Jos me määräisimme välittömästi mittaukset pysäytettäväksi, niin olemmeko me määräämässä myös kaiken hengästyttävän toiminnan pysäyttämistä kouluissa, Pietilä sanoo.

    Hänen mukaansa fyysisen aktiivisuuden lisääminen kuuluu liikuntaoppiaineen tavoitteisiin. Pietilä sanoo, että kouluilta on tullut paljon kyselyjä siitä, voiko testejä jatkaa.

    Opetushallitus on ohjeistanut kouluja, että ne toimivat tarkoin opettajan käsikirjan ohjeistusten mukaan varmistaakseen oppilaiden terveydentilan.

    – On hyvin tärkeää, että liikunnanopettaja saa huoltajilta tai kouluterveydenhuollolta tarkat tiedot, että missä oppilaan terveydentilan kannalta mennään.

    Opetushallitus on tähän mennessä keskustellut testeistä Espoon koulutoimen, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Pietilä sanoo, että asiaa tarkastellaan rauhallisesti ja vakaasti.

    – Tulevat päätökset ovat kyllä tosi merkittäviä. Ratkaisu tulee olla vahvasti perusteltu. Tieto Espoon suru-uutisesta kaikui meidän korviimme eilen iltapäivällä eli ajanjänne on kovin lyhyt vielä tehdä päätöksiä.

    Päivitetty kello 13.33: lisätty tieto, että Turun kaupunki keskeyttää Move-testaukset kouluissaan.

    Päivitetty kello 13.45: lisätty tieto, että testit keskeytetään myös Salossa.

    Päivitetty kello 17.18: lisätty tieto, että testit keskeytetään myös Helsingissä ja Nurmijärvellä.

    Päivitetty kello 18.24: lisätty ensimmäiseen kappaleeseen tarkempi kuvaus tapahtumien kulusta koululla.

    Lue lisää:

    Espoossa selvitetään, onko koulujen kuntotesti käyttökelpoinen ja jätetäänkö poliisille tutkintapyyntö – oppilas kuoli saatuaan sairauskohtauksen liikuntatunnilla

    Turku keskeytti Move-kuntotestit Espoon kuolemantapauksen johdosta

    Parafiini palaa edelleen kynttilätehtaan raunioilla Salossa – kuumuus on lykännyt syttymissyyn selvitystä

    Parafiini palaa edelleen kynttilätehtaan raunioilla Salossa – kuumuus on lykännyt syttymissyyn selvitystä


    Salon kynttilätehdasta ei ole vielä pystytty luovuttamaan kiinteistön omistajalle. Palopaikalla on yhä useita parafiinisäiliöitä, jotka ovat palaneet paikoin voimakkaasti maanantaiaamun aikana. – Säiliöissä on edelleen paljon kuumaa tavaraa....

    Salon kynttilätehdasta ei ole vielä pystytty luovuttamaan kiinteistön omistajalle. Palopaikalla on yhä useita parafiinisäiliöitä, jotka ovat palaneet paikoin voimakkaasti maanantaiaamun aikana.

    – Säiliöissä on edelleen paljon kuumaa tavaraa. Parafiinia palaa noin kolmen metrin alalla. Savunmuodotus on välillä aika kovaakin. Siitä ei ole kuitenkaan vaaraa lähialueen asukkaille, kertoo päivystävä päällikkö Kari Alanko.

    Jälkivartiointi tulee kestämään vielä ainakin tiistaihin saakka.

    – Parafiiniastioiden rykelmä on aikamoinen. Lämmöt eivät tahdo laskea astioissa riittävästi, vaikka olemme jäähdyttäneet niitä koko ajan. Väliin meneminen on työturvallisuusriski, koska astiat voivat kaatua, jatkaa päivystävä päällikkö.

    Salon Halikossa paloi Kynttilä-Tuotteen tehdas varhain aamulla 14. syyskuuta 2018. Myrkyllisen ja erittäin runsaan savun muodostuksen takia alueen asukkaita jouduttiin evakuoidaan palopaikan läheisyydestä.Tarja Hiltunen / Yle

    Poliisi aloittaa teknisen tutkinnan palon syistä todennäköisesti maanantain aikana.

    Kynttilä-Tuotteen tehdas paloi varhain perjantaiaamuna Salon Halikossa Kaillinniituntiellä. Palosta syntyi erittäin runsasta ja myrkyllistä savua.

    Tehtaan palossa tuhoutui 5 000 neliötä tuotanto- ja toimistotiloja.

    Paloa oli sammuttamassa noin 30 pelastuslaitoksen yksikköä Varsinais-Suomen alueelta. Kynttilätehtaan läheisyydessä on omakotitaloalue ja teollisuutta. Aamuvarhain sadat alueen asukkaat joutuivat lähtemään kodeistaan.

    Valtatie 8 halutaan osaksi runkoverkkoa Pohjanmaalla – ministeriön mielestä tien tulevaisuus on parempi sen ulkopuolella

    Valtatie 8 halutaan osaksi runkoverkkoa Pohjanmaalla – ministeriön mielestä tien tulevaisuus on parempi sen ulkopuolella


    Marcus Långs on tuohtunut. Hän seisoo huoltoasemansa pihassa Vöyrin Palviksessa ja kertoo näkevänsä vaaratilanteita päivittäin vieressä kulkevalla valtatie kahdeksalla. Ohittaminen on paikoin hankalaa huonon näkyvyyden ja tien kapeuden takia....

    Marcus Långs on tuohtunut. Hän seisoo huoltoasemansa pihassa Vöyrin Palviksessa ja kertoo näkevänsä vaaratilanteita päivittäin vieressä kulkevalla valtatie kahdeksalla. Ohittaminen on paikoin hankalaa huonon näkyvyyden ja tien kapeuden takia. Tiellä ei ole paikoin kunnollisia pientareita.

    – Piirustukset ovat olleet ohituskaistoille olemassa ehkä jo 30 vuotta, mutta kun on tämä byrokratia Suomessa. Tutkitaan ja tutkitaan ja tutkitaan. Tiet eivät saa rahaa ja sinne ne jäävät pöydälle suunnitelmat. Surullista, Långs sanoo.

    Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee asetusta maanteiden runkoverkosta. Runkoverkkoon on tarkoitus liittää olemassaolevista maanteistä ne valtakunnallisesti merkittävät tiet, jotka palvelevat pitkän matkan henkilö- ja tavaraliikennettä, sekä yhdistävät suurimmat keskukset ja solmukohdat.

    Jatkossa runkoverkkostatuksen saaneiden teiden turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kehittäminen olisi etusijalla muuhun tieverkkoon verrattuna.

    Valtatiestä 8 runkoverkkoon on ministeriön luonnoksessa liitetty vain Turun ja Porin väli, sekä Uudenkaarlepyyn ja Kokkolan välinen osuus.

    Parempi tulevaisuus runkoverkon ulkopuolella?

    Runkoverkkoasetusta valmisteleva erityisasiantuntija Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriöstä näkee kasitien tulevaisuuden parempana runkoverkon ulkopuolella.

    – Olemme lähteneet siitä, että valtatie kahdeksan palvelutaso turvataan muilla keinoin, kuin runkoverkkoasetuksen kautta. Arviomme mukaan alueen elinkeinoelämälle on ehdottomasti parempi vaihtoehto olla runkoverkon ulkopuolella, kuin kuulua siihen.

    Jokilehdon mukaan kasitien runsaat kiertoliittymät ja paikallisen poikittaisliikenteen suuri määrä puoltaa sen jättämistä pois runkoverkosta. Runkoverkossa on hänen mukaansa etusijalla pitkän matkan liikenne ja sen ennakoitavuus.

    – Näkemyksemme mukaan alueen elinkeinoelämälle tärkeä poikittaisliikenne saattaisi häiriintyä, jos me priorisoisimme vain kasitien suuntaa, Jokilehto perustelee.

    Valtatie 8 Maksamaalla.Tuomo Rintamaa / YlePohjanmaa häviäjien joukossa

    Pohjanmaalla runkoverkkoluonnos on herättänyt närää. Pohjanmaan kauppakamari tilasi aiemmin tänä vuonna liikenneprofessori Jorma Mäntyseltä selvityksen, jonka mukaan valtatie 8 kuuluu osaksi runkoverkkoa. Perusteluna on se, että väylä on tärkeä alueen vientiteollisuudelle.

    Pohjanmaan maakuntajohtaja Kaj Suomela ei hyväksy ministeriön perusteluja pienistä liikennemääristä ja liittymien suuresta määrästä.

    – Olen kuullut argumentteja liikennemäärien vähyydestä ja liittymistä, mutta mielestäni ne eivät ole mitään argumentteja. Valtatie 8 on nimenomaan rannikon valtaväylä ja alueiden kehittämisen edellytys. Jos maakuntiamme halutaan kehittää, täytyy olla toimivat yhteydet satamiin ja tietenkin maakunnan sisällä. Jos liittymiä on liikaa, niitä täytyy järjestellä, Suomela sanoo.

    Koko kasitie ykkösluokkaan

    Kuljetusyrittäjä Hans Ahola Kokkolasta suhtautuu erittäin penseästi liikenneministeriön runkoverkkosuunnitelmiin.

    Hän perustelee, että juuri kasitie yhdistää vientivoittoiset pohjalaiskunnat Etelä-Suomeen. Vientituotteet eivät voi liikkua yhtä vaivattomasti rautateitä pitkin esimerkiksi Turun satamaan, sillä Kokkolan ja Turun välillä ei ole suoraa rautatieyhteyttä.

    – Yhtiömme kuljettaa noin 50 000 kuormaa tavaraa vuodessa teitä pitkin. Arvioisin, että näistä noin 70 prosenttia käyttää kasitietä jossain vaiheessa, kun tavaraa viedään ulkomaille. Väitän, että koko maan elinkeinon etu on, että suurimman viennin alueilla infra on parhaassa kunnossa.

    Hans Aholaa huolestuttaa suuresti, jos nykyäänkin huonossa kunnossa olevaa tietä hoidetaan jatkossa mahdollisesti vieläkin huonommin.

    Ahola Transportin toimitusjohtaja Hans Ahola.Juha Kemppainen / Yle

    Aholan mielestä jo nyt esimerkiksi Vaasan pohjoispuolella Oravaisissa ja Koivulahdessa tie on liian kapea, mutkainen ja mäkinen. Se tarvitsisi monessa paikoin myös ohituskaistoja ihan turvallisuussyistä.

    – Kun näin paljon liikennöidään, jokainen hidaste ja liikenne-este tuovat isoja kuluja. Olen laskenut, että jos jokainen automme joutuisi vuoden mittaan ajettujen matkojen aikana pysähtymään kolme ylimääräistä kertaa, lisäkustannukset olisivat meillä noin miljoona euroa. Yllätyin itsekin siitä, miten suuri summa se on, mutta kun tonnien painoinen rekka pysähtelee ja kiihdyttää uudestaan, polttoainetta ja aikaa kuluu valtavasti, samoin renkaat kuluvat.

    Pohjalainen kuljetusyrittäjä patistaa päättäjiä miettimään infrastruktuuria nykyistä pitkäjänteisemmin, jopa 50 tai 100 vuoden perspektiivillä, kuten vaikkapa Ruotsissa ja Norjassa. Mistä sitten rahaa moiseen?

    – Minä kannatan tietulleja. Niillä myös ulkomaalaiset liikennöitsijät saataisiin maksamaan tien käytöstä.

    Syksyn aikana lisätietoa

    Runkoverkkoasetuksen valmistelu kytkeytyy elokuun alussa voimaan astuneeseen uuteen maantielakiin. Asetuksen valmistelu on lausuntokierroksella, ja vastauksia asetusehdotukseen on pyydetty lokakuun ensimmäiseen päivään mennessä.

    Lausuntoja on pyydetty muun muassa suurimmilta kaupungeilta, maakuntaliitoilta ja elinkeinoelämän edunvalvojilta. Sen jälkeen virkamiesvalmistelijat tekevät lausuntojen perusteella mahdolliset muutokset runkoverkkoluonnokseen, jonka jälkeen asia menee liikenneministeri Anne Bernerin arvioitavaksi.

    Pohjanmaan liiton lausunnon valmisteleva maakuntajohtaja Suomela on luottavainen, että kasitielle käy vielä hyvin.

    – Uskon siihen, että järki voittaa ja valtatie kahdeksan on jatkossa osa runkoverkkoa.

    Salon kynttilätehtaan palopaikkaa on vartioitu koko yö – kiinteistön luovutuksesta omistajalle päätetään aamupäivällä

    Salon kynttilätehtaan palopaikkaa on vartioitu koko yö – kiinteistön luovutuksesta omistajalle päätetään aamupäivällä


    Kynttilätehtaan paloa Salon Halikossa oli perjantaina sammuttamassa noin 30 pelastuslaitoksen yksikköä Varsinais-Suomen alueelta. Kynttilätehtaan läheisyydessä on omakotitaloalue ja teollisuutta. Jälkivartiointia jatkettiin yön yli, kertoo...

    Kynttilätehtaan paloa Salon Halikossa oli perjantaina sammuttamassa noin 30 pelastuslaitoksen yksikköä Varsinais-Suomen alueelta. Kynttilätehtaan läheisyydessä on omakotitaloalue ja teollisuutta.

    Jälkivartiointia jatkettiin yön yli, kertoo päivystävä päällikkö Kari Alanko Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.

    – Siellä on yhä muutamia steariiniastioita, jotka ovat kärynneet yön aikana. Kaikki alkaa olla niin sanotusti kylmää, joten pian tämä voidaan luovuttaa.

    Kiinteistön omistaja ja pelastuslaitos pitävät lauantaiaamuna kello 10 palaverin, jossa päätetään kiinteistön luovutuksesta.

    Jälkivahinkojen torjunta kuitenkin säästyneessä varastossa jatkuu. Poliisi aloittanee teknisen tutkinnan palon syistä maanantaina.

    Alanko vahvistaa, että tuotantosiipi ja toimisto ovat kokonaan tuhoutuneet palossa.

    – Kovan työn takana oli, että varasto saatiin pelastettua. Siellä on melkoiset määrät valmista tuotetta.

    Kynttilätehtaiden palot eivät ole Suomessa yleisiä, mutta ne aiheuttavat isoja vahinkoja –

    Kynttilätehtaiden palot eivät ole Suomessa yleisiä, mutta ne aiheuttavat isoja vahinkoja – "Todennäköisesti joudutaan rakentamaan uusi tehdas"


    Salossa perjantaiaamuna palanut Kynttilä-Tuotteen tehdas on valmistanut kynttilöitä 1960-luvulta lähtien. Halikkoon tehdas siirtyi vuonna 1982. Kynttilä-Tuote on perheyritys, samoin kuin Havin kynttilöitä valmistava Suomen Kerta. – Tämä on...

    Salossa perjantaiaamuna palanut Kynttilä-Tuotteen tehdas on valmistanut kynttilöitä 1960-luvulta lähtien. Halikkoon tehdas siirtyi vuonna 1982. Kynttilä-Tuote on perheyritys, samoin kuin Havin kynttilöitä valmistava Suomen Kerta.

    – Tämä on todella merkittävä isku kynttiläteollisuudelle. Havi ja Kynttilä-Tuote ovat Suomessa ainoita teollisesti kynttilöitä valmistavia yrityksiä, muut valmistajat tekevät enemmänkin käsityönä, sanoo Suomen Kerta Oy:n toimitusjohtaja Linda Huikko.

    Kynttilätehtaiden tulipalot eivät ole Suomessa kovin yleisiä. Havin tehdas Riihimäellä paloi pahasti 1970-luvulla, silloin tehdas jouduttiin rakentamaan kokonaan uudestaan.

    – Todennäköisesti Salossakin pitää rakentaa uusi tehdas, mikäli tuotantoa aiotaan jatkaa.

    Syksy on kynttilätehtaiden sesonkiaikaa, joten nyt palaneessa tehtaassa varastot ja raaka-ainetankit ovat olleet täynnä.

    – Hyvä uutinen Salon palossa on se, että ilmeisesti varasto säästyi palolta, Huikko sanoo.

    Salon Halikossa paloi Kynttilä-Tuotteen tehdas varhain aamulla 14. syyskuuta 2018. Myrkyllisen ja erittäin runsaan savun muodostuksen takia alueen asukkaita jouduttiin evakuoidaan palopaikan läheisyydestä.Tarja Hiltunen / Yle

    Tehtaassa paloi perjantaina pelastuslaitoksen arvioiden mukaan noin 200 tonnia parafiinia. Sitä käytetään kynttilöiden valmistuksessa. Tehdas tekee esimerkiksi hauta-, öljy- ja ulkokynttilöitä.

    Parafiinia ei voi sammuttaa vedellä. Se pitää tukahduttaa, ja sen takia tehdaspalon sammuttaminen on ollut vaativa tehtävä.

    Todennäköisesti Salossakin pitää rakentaa uusi tehdas, mikäli tuotantoa aiotaan jatkaa. Linda Huikko

    Palopäällikkö Markus Rautio kertoi aamulla Ylelle, että tehdas on käytännössä menetetty kokonaan. Kynttilä-Tuotteen toimitusjohtaja Mikko Linnamäki kommentoi iltapäivällä STT:lle, että taloudellisia arvioita vahingoista ei vielä ole. Hän kertoi ajatustensa olevan sekavat.

    – En tiedä (jatkosuunnitelmista), täytyy sanoa suoraan. Nyt pitää levätä ja pohtia asioita, ennen kuin tehdään mitään päätöksiä.

    Tehtaalla on 15 vakinaista työntekijää. Kynttiläsesongin alla tehtaalle oli palkattu myös viisi määräaikaista työntekijää.

    Kynttilätehtaan savuavat rauniot HalikossaKalle Mäkelä / YleParafiini ei ole vaarallinen aine

    Kynttilätehtaan palamisesta muodostui runsaasti sakeaa ja myrkyllistä savua.

    Kynttilöiden valmistukseen käytettävä parafiinimassa ei itsessään ole luokiteltu vaaralliseksi aineeksi, kertoo Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEKin turvallisuusasiantuntija Jari Pouta.

    – Tietysti savu on aina ihmisille haitallista, mutta parafiini ei aiheuta mitään erityistä vaarallisuutta.

    Savu on aina ihmisille haitallista. Jari Pouta

    Pouta sanoo, että ihmisten on Salon palon takia turha alkaa pelätä kynttilöitä. Sen sijaan hän korostaa, että jokainen tutustuu oman asuntonsa pelastussuunnitelmaan.

    – Jos haitallista savua on ilmassa, pelastuslaitos kehottaa usein sulkemaan asunnon ilmanvaihdon. Moni ei tiedä, miten tämä omassa asunnossa tehdään. Puheluita tulee asiasta meille – ja myös hätäkeskukseen, minne asia ei tietenkään kuulu.

    "Pelonsekainen olo ollut, että jos siellä sattuu..."

    Kynttilä-Tuotteen vieressä asuva Pirkko Nurmi on ollut tehtaalla töissä. Myös hänen toinen poikansa on Kynttilä-Tuotteella töissä.

    – Tai oli vielä eilen. Tänään ei tietenkään mennyt. 16 vuotta hän on ollut siellä.

    Pirkko Nurmi kertoo, että tulipalon mahdollisuus on käynyt hänen mielessään jo aiemmin.

    – Vähän sellainen pelonsekainen olo on ollut, että jos siellä sattuu tulipalo, niin siitä tulee todella suuri vaara.

    Lue lisää:

    Salon kynttilätehtaan jälkisammutustyöt käynnissä – Aamulla kodistaan evakuoitu: "Savu oli sankka ja palo levisi todella nopeasti"

    Valoa kansalle jo 185 vuotta – kynttiläbisnes porskuttaa kohti uusia innovaatioita

    Vaaratiedote Saloon: Vaara ohi


    Vaaratiedote :Kailinniituntie 6 - 8, Salo 14.09.2018 kello 10:10 Vaaratilanne ohi. Tilanne ei enää aiheuta vaaraa. Varsinais-Suomen pelastuslaitos Varningsmeddelande :Kailinniituntie 6 - 8, Salo 14.09.2018 kl. 10:10 Faran över. Situationen orsakar...

    Vaaratiedote

    :Kailinniituntie 6 - 8, Salo 14.09.2018 kello 10:10

    Vaaratilanne ohi. Tilanne ei enää aiheuta vaaraa.

    Varsinais-Suomen pelastuslaitos

    Varningsmeddelande

    :Kailinniituntie 6 - 8, Salo 14.09.2018 kl. 10:10

    Faran över. Situationen orsakar inte längre fara.

    Varsinais-Suomen pelastuslaitos

    Vaaratiedote Saloon


    Vaaratiedote Kailinniituntie 6-8, Salo 13.09.2018 kello 05:00 Terveydelle vaarallista savua ilmassa. Iilikenmäen alueella. Alueen ihmisiä kehotetaan pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto, sekä odottamaan tiedotetta vaaratilanteen...

    Vaaratiedote

    Kailinniituntie 6-8, Salo 13.09.2018 kello 05:00

    Terveydelle vaarallista savua ilmassa. Iilikenmäen alueella. Alueen ihmisiä kehotetaan pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto, sekä odottamaan tiedotetta vaaratilanteen päättymisestä.

    Varsinais-Suomen pelastuslaitos

    Varningsmeddelande Kailinniituntie 6-8, Salo 13.09.2018 kl. 05:00,

    Hälsofarlig rök i luften i Iilikenmäki område. Alla i området ombedes hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om att faran är över.

    Egentliga Finlands räddningsverk

    Salon kynttilätehtaan jälkisammutustyöt käynnissä – Aamulla kodistaan evakuoitu:

    Salon kynttilätehtaan jälkisammutustyöt käynnissä – Aamulla kodistaan evakuoitu: "Savu oli sankka ja palo levisi todella nopeasti"


    Salon kynttilätehtaan palopaikalla on aloitettu jälkisammutus ja -raivaustyöt. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mukaan halikkolaisessa Kynttilä-Tuotteen tehtaan palossa tuhoutui 5 000 neliötä tuotanto- ja toimistotiloja. Noin 4 000 neliötä...

    Salon kynttilätehtaan palopaikalla on aloitettu jälkisammutus ja -raivaustyöt. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mukaan halikkolaisessa Kynttilä-Tuotteen tehtaan palossa tuhoutui 5 000 neliötä tuotanto- ja toimistotiloja. Noin 4 000 neliötä varastotiloja saatiin pelastettua.

    Vaaratiedote tehdaspalosta purettiin kymmenen jälkeen aamulla. Ihmiset eivät joutuneet missään vaiheessa hengenvaaraan palon vuoksi. Aamulla alueelta evakuoidut 300 alueen asukasta saivat palata koteihinsa aamupäivällä. Viranomaisten mukaan alueella on edelleen vähäistä savunmuodostusta.

    Tehdas savuaa vielä pitkälle iltaan, koska pelastuslaitos polttaa hallitusti jäljellä olevan parafiinin pois. Kontion mukaan näin vältytään mahdolliselta ympäristövahingolta.

    – Palon sammuttamiseen ei keskitytä oikeastaan ollenkaan, vaan ennemminkin annetaan mahdollisuus palaa, jotta sammutusvesien kautta ei pääse mitään öljypohjaista Halikonlahteen tai viemäriverkostoon.

    Pelastuslaitos sai ilmoituksen Kynttilä-Tuotteen tehtaan tulipalosta perjantaiaamuna kello 4.20. Tehdas sijaitsee Salon Halikossa Kailinniituntiellä. Palosta syntyi erittäin runsasta ja myrkyllistä savua.

    Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kontio kertoi kello 9:n jälkeen, että palo oli saatu rajattua, mutta ei vielä hallintaan. Sammuttaminen tapahtui pääsääntöisesti tukahduttamalla, koska parafiinipalon sammutuksessa ei voi käyttää vettä.

    Kontio kertoi, että pelastusviranomaisilla ei ole tarpeeksi suurta sammutuspeitettä. Hän arvioi, ettei evakuointeja jouduta todennäköisesti tekemään lisää.

    Kontion mukaan parafiinin määrä on niin suuri, että se savuttaa pitkän aikaa. Pelastusviranomaisten työ tulee jatkumaan iltaan asti, ja jälkivartiointi todennäköisesti viikonlopun yli.

    Yle Uutisgrafiikka"Tuntuuhan se ihan kamalalta"

    Palo havaittiin noin kello neljältä aamulla, kun vartija ilmoitti palosta hätäkeskukseen. Pelastuslaitos sai hälytyksen tulipalosta aamuneljän jälkeen. Tehdaspalosta annettiin yleinen vaaratiedote klo 06.05.

    Paloa on ollut sammuttamassa noin 30 pelastuslaitoksen yksikköä Varsinais-Suomen alueelta. Kynttilätehtaan läheisyydessä on omakotitaloalue ja teollisuutta. Aamuvarhain sadat alueen asukkaat joutuivat lähtemään kodeistaan.

    Halikkolainen Pirkko Nurmi joutui jättämään kotinsa, joka sijaitsee aivan paloalueen vieressä.Kalle Mäkelä / Yle

    Kotinsa joutui jättämään myös Pirkko Nurmi, joka asuu kynttilätehdasta vastapäätä, vain parinkymmenen metrin päässä palaneesta osasta. Yksin asuva Nurmi huomasi palon, kun palokunta oli jo paikalla.

    – Kävelin ulkona, ja kyllähän siinä tuli mieleen vaikka mitä. Ihan hirveää!

    – Palo oli kamala. Savu oli sankka, ja palo levisi todella nopeasti. Asun yksin ja olen yöt yksin, niin tuntuuhan se ihan kamalalta.

    Palon huomattuaan Nurmi kysyi palomiehiltä, pitäisikö hänen tehdä jotain, mutta evakuointikäskyä ei vielä silloin annettu.

    – Pällistelin ulkona ja mietin, mitähän tässä sitten.

    Antero Valkonen

    Pirkko Nurmi seurasi palon laajenemista ikkunastaan ja pelkäsi, että palo leviää omaan pihaan. Ambulanssi tuli hakemaan ennen kuutta.

    – Nythän uutisissa oli, että voi jo palata kotiin, mutta eipä tuonne näytä pääsevän. Onneksi otin aamulääkkeet, ja osasin ihmeen hyvin reagoida.

    Kynttilätehdas on Nurmelle tuttu paikka, sillä hän on ollut siellä kiireapulaisena kahdeksana syksynä. Työntekijät ja tehtaan tilat ovat tulleet tutuiksi. Savupatsaita seuraileva Nurmi arveli, että tehtaan tuotantotila on tuhoutunut kokonaan, mutta uudempi varastotila vaikuttaisi pysyvän pystyssä.

    – Tuho on on varmasti kamala. Siellä on nyt iso kynttilä, joka palaa. Ihan hirveää. En ymmärrä, miten Kynttilä-Tuotteen oma väki nyt jaksaa. Elämäntyö on mennyt, Nurmi murehtii.

    Kodistaan joutui lähtemään myös Hanna Ruska-Becker.

    – Palopaikalta näkyy todella sankka musta savu, kertoi Ruska-Becker aamulla Ylelle.

    Kynttilätehtaan rauniot savuavat Halikossa vielä pitkään.Kalle Mäkelä / YleSyttymissyystä ei tietoa

    Palopäällikkö Markus Rautio kertoi aiemmin aamulla, ettei palon syttymissyytä vielä tiedetä.

    – Noin 300 henkilöä on tähän mennessä evakuoitu. Tarkkailemme tilannetta, minne savu leviää ja onko lisää evakuointitarvetta. Palon syttymissyytä ei ole tietoa, Rautio kommentoi.

    Rakennuksessa paloi noin 200 tonnia parafiinia. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kontio kuvasi aamulla paloa erittäin voimakkaaksi.

    – Palo on levinnyt tuotantopuolelta toimistosiipeen. Tehdas on jo menetetty aika pitkälti. Palosta ei ole tällä hetkellä vaaraa ihmisille, Kontio kertoi.

    – Yritämme estää palon leviämistä varaston puolelle. Se on luonnollisesti aika täynnä, koska jouluksi odotetaan kynttilöitä. Parafiinin sammuttamisessa ei voida käyttää vettä. Ainoa sammutuskeino on tukahduttaa palo. Sen kokoluokan sammutuspeittoa ei ihan löydy.

    Juuso Tuominen

    Kynttilätehdas sijaitsee 110-tien varrella. Liikenne Rikalan kiertoliittymästä ohjataan tielle 224 eli Mahtimiehentielle. Tehdaspalon runsas savunmuodostus aiheuttaa haittaa näkyvyydelle. Tiellä on runsasta työmatkaliikennettä aamuisin.

    – Sankka musta savu näkyy parinkymmenen kilometrin päähän. Minkäänlaista tulipalon laantumista ei ole havaittavissa. Savu tupruaa Halikon keskustan suuntaan, jossa on paljon asutusta. Savun tuoksu kantautuu todella pitkälle, kertoi palopaikalta Ylen toimittaja Lassi Lähteenmäki.

    Kynttilä-Tuote valmistaa sisä- ja ulkokynttilöitä. Yrityksessä on toistakymmentä työntekijää. Se on perustettu vuonna 1966. Nykyisissä tiloissaan yhtiö on toiminut vuodesta 1982. Tehtaan edustajat eivät halua kommentoida tilannetta.

    Halikon kynttilätehtaan rauniotKalle Mäkelä / Yle

    Lue myös:

    Kynttilätehtaiden palot eivät ole Suomessa yleisiä, mutta ne aiheuttavat isoja vahinkoja – "Todennäköisesti joudutaan rakentamaan uusi tehdas"