Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Airiston Helmen asioita hoitava Dan Högström: Toivon, että yritykset eivät käännä meille selkäänsä

    Airiston Helmen asioita hoitava Dan Högström: Toivon, että yritykset eivät käännä meille selkäänsä


    Tästä on kyseAiriston Helmi vuokraa saaristokohteitaan keväällä matkailijoiden käyttöönKaikki rakennukset huolletaan talven aikanaKeskusrikospoliisi teki laajan kotietsintäoperaation useaan Airiston Helmen omistamaan kohteeseen syyskuun...

    Tästä on kyseAiriston Helmi vuokraa saaristokohteitaan keväällä matkailijoiden käyttöönKaikki rakennukset huolletaan talven aikanaKeskusrikospoliisi teki laajan kotietsintäoperaation useaan Airiston Helmen omistamaan kohteeseen syyskuun lopussaKaksi miestä on edelleen vangittuna epäiltynä törkeästä veropetoksesta ja avunannosta törkeään veropetokseen

    Yle tapasi Dan Högströmin Paraisten Ybbernäsissä sijaitsevan rantakiinteistön piha-alueella. Paikassa, johon keskusrikospoliisi teki mittavan operaation syyskuun lopulla.

    Kun Högström suostui mukaan Airiston Helmen kokonaan uuteen hallitukseen, jopa vaimo kysyi häneltä: miksi.

    – Tämä on poikkeuksellinen tapaus. Minulla on aikaa, olen eläkkeellä ja pidän haasteista, Högström sanoo.

    Kerroimme lokakuun lopussa, että Högström valittiin Airiston Helmen uudeksi hallituksen jäseneksi. Varajäseneksi on nimetty latvialaismies.

    Dan Högström ei kommentoi Airiston Helmeen kohdistuvaa poliisitutkintaa. Hänen tehtävänään on hoitaa yrityksen hallintoa ja huolehtia kiinteistöjen kunnosta.

    – Omistaja on erittäin tarkka mies. Hän seuraa tarkasti, että kiinteistöt pysyvät kunnossa, sanoo Högström.

    Säkkiluoto Paraisilla.Eino Kossila / Yle

    Haasteita Högströmillä riittää sekä kiinteistönhoidossa että muissa asioissa. Monelle sanapari Airiston Helmi kalskahtaa pahalta korvissa.

    – Moni ajattelee, että Airiston Helmi on yritys, jonka kanssa kukaan ei halua olla tekemisissä. Tarkoitan Airiston Helmi -yhtiön kanssa toimivia paikallisia yrityksiä, mutta myös suuria toimijoita, kuten pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Toivon, että yritykset eivät käännä meille selkäänsä, sanoo Airiston Helmen hallituksen jäsen Dan Högström.

    Kiinteistöt talvikuntoon ja keväällä vuokralle

    Airiston Helmi vuokraa saaristokohteitaan keväällä matkailijoiden käyttöön. Kaikki rakennukset huolletaan talven aikana, jotta niitä voidaan tarjota matkailijoiden käyttöön vuodenvaihteen jälkeen.

    – Tilanne näyttää täällä juuri siltä, että on tehty suuri poliisioperaatio. Sen seurauksena asiat ovat vähän levällään, ja nyt on tarkoitus ottaa tilanne hallintaan, sanoo Dan Högström.

    Keskusrikospoliisi teki yhdessä muiden viranomaisten kanssa syyskuun lopulla Paraisilla mittavan operaation, joka liittyi Airiston Helmeen. Poliisi ratsasi alueella kymmeniä kiinteistöjä, otti ihmisiä kiinni ja takavarikoi lähes 3,5 miljoonaa euroa käteistä.

    Operaation jäljiltä kaksi ulkomaalaistaustaista miestä on edelleen vangittuna. Toista epäillään törkeästä veropetoksesta ja toista miestä avunannosta törkeään veropetokseen. Miehet ovat kiistäneet syyllisyytensä.

    Lue lisää:

    Nyvald styrelsemedlem i Airiston Helmi till Yle Åboland: "Största utmaningen är att övertyga företag att inte vända oss ryggen"

    KRP esittää kahta henkilöä vangittavaksi Turun saariston suuroperaatioon liittyen

    Nämä 5 asiaa tiedämme Airiston operaatiosta: Rahanpesua ja kansainvälisiä talousrikoksia saaristoidyllissä – kartta näyttää omistusten sijainnin

    KRP:n ratsaama Säkkiluoto on ollut mysteeri lähialueiden asukkaille jo vuosia: "Siellä on valvontakameroita joka puolella" – katso video kohutusta saaresta

    "Hullunrohkeita ohituksia ja liikenteen vaarantamista" – katso videoilta, miten tieliikennelakia rikotaan ihan urakalla joka päivä


    Turusta Oulun eteläpuolelle kulkeva Valtatie 8 on yksi Suomen vaarallisimmista maanteistä. Näin kertoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen. Hänen mukaansa Kasitie on pääosin kapea rännitie, jolla kulkee valtavasti raskasta kalustoa...

    Turusta Oulun eteläpuolelle kulkeva Valtatie 8 on yksi Suomen vaarallisimmista maanteistä. Näin kertoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen. Hänen mukaansa Kasitie on pääosin kapea rännitie, jolla kulkee valtavasti raskasta kalustoa ja muuta liikennettä.

    – Kapeilta osuuksilta puuttuvat myös keskikaiteet kaistojen välistä.

    Heiskanen sai katsottavakseen Ylen kuvaamaa autokameramateriaalia, eikä yllättynyt. Sekä Porin ja Turun välillä Kasitiellä että Säkyläntiellä 204 kahden päivän aikana kuvatussa 20 minuutin mittaisessa tallenteessa näkyy useita tilanteita, joissa autoilijat rikkovat tieliikennelakia.

    – Tietynlainen pettymys se on, että näin lyhyelläkin ajalla näkee näin monta heikkoa suoritusta. Tuollahan rikotaan tieliikennelakia ihan urakalla. Kyse ei ole mistään pienistä rikkeistä vaan liikenteen vaarantamisesta, Heiskanen toteaa.

    Heiskanen nostaa esimerkeiksi kolme tilannetta hölmöilyistä.

    1. Oikealta ohittaminen

    Ensimmäisessä esimerkissä nelikaistaisella osuudella kulkeva auto ohittaa edessä olevan ajoneuvon oikealta, samalla ohituskaistaa vaihtaen. Mikäli tilanteessa vaarannettaisiin ihmisten henkiä, poliisi voisi arvioida tilanteen jopa törkeäksi liikenteen vaarantamiseksi, Heiskanen sanoo.

    – Tätä näkee etenkin moottoriteillä yhä enemmän. Lain mukaan oikealta saa ohittaa kaistaa vaihtamatta, jos esimerkiksi kaksi autoletkaa kulkee samaan suuntaan hitaasti moottoritiellä. Videon tilanteessa pujahdetaan autojen välistä kaistaa vaihtaen oikealle kaistalle, mikä ei ole missään nimessä sallittua.

    Esimerkkivideo 1 on kuvattu Kasitiellä.

    2. Ohitus sulkuviivan yli

    Toisessa esimerkkivideossa nähdään, kuinka kaksikaistaisella tiellä kulkeva henkilöauto ohittaa edessä olevan ajoneuvon ylittäen keltaisen sulkuviivan.

    Tapio Heiskanen muistuttaa, että keltainen sulkuviiva on maalattu autotielle aina syystä.

    – Tieinsinöörit ovat suunnitelleet sulkuviivat paikkoihin, joissa on heikko näkyvyys tai esimerkiksi jokin liittymä. Ei ole mitenkään perusteltua, että sulkuviivan kohdalla lähdetään ohittamaan. Laki sanoo yksiselitteisesti, että sulkuviivan päällä ei saa ajaa, eikä sitä saa ylittää.

    Esimerkkivideo 2 on kuvattu Säkyläntiellä eli tiellä 204, jota moni käyttää vaihtoehtoisesti Turun ja Porin välisessä liikenteessä Kasitien sijaan.

    3. Tarpeettoman hidas ajo ja sulkuviivan yli ohittaminen

    Kolmas esimerkki liittyy tarpeettoman hitaaseen ajamiseen. Videolla traktori kulkee osittain tienpientareella. Traktorin takana ajava henkilöauto kulkee myös hitaasti pientareen puolella.

    – Traktorin tai muun hitaan ajoneuvon paikka on ajoradan niin oikeassa reunassa kuin mahdollista. He saavat tarvittaessa väistää tienpientareelle, kunhan sen tekee muuta liikennettä varoen. Mutta tämän henkilöauton kohdalla voidaan ajatella, että kyse on tarpeettoman hitaasta ajosta. Henkilöautolla ei ole myöskään mitään asiaa pientareelle. Tästä tilanteesta saisi todennäköisesti jonkun lapun poliisilta.

    Esimerkkivideo 3 on kuvattu Kasitiellä.

    Autokamerat auttavat selvittämään onnettomuuksia

    Autoihin asennettavat kamerat eivät ole Suomessa vielä kovin yleisiä. Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen arvioi, että korkeintaan viiteen prosenttiin autoista on asennettu jonkinlainen kamera.

    Hän toivoisi autokameroiden yleistyvän, sillä videomateriaalista olisi apua muun muassa liikenneonnettomuuksien selvittämisessä.

    – Muistan tapauksen, jossa mopoilija ajoi auton kanssa kolarin. Mopoilija oli tilanteessa syytön osapuoli, mutta hän oli joutua kuitenkin maksumieheksi. Onneksi mopoilijan kypärässä oli kamera, jonka avulla hän sai todistettua syyttömyytensä.

    Keskikaiteita tarvittaisiin enemmän

    Suomessa kuolee liikenteessä noin 160 autoilijaa vuosittain. Tapauksista noin puolet on nokkakolareita ja toinen puolikas risteävän liikenteen kolareita. Yhteensä Suomessa tapahtuu noin 240 liikennekuolemaa joka vuosi.

    Kasitiellä kulkee paljon myös raskasta liikennettä.Kalle Mäkelä / Yle

    Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntaan kuuluva Tapio Heiskanen toteaa, että nykyään valtaosa liikennekuolematapauksista keskittyy maanteille ja kantateille. Taajama-alueille lautakunnalla on keikkaa yhä harvemmin.

    – Esimerkiksi Kasitiellä tapahtuu marraskuun tienoilla iso määrä peurakolareita. Kohta on myös liukasta. Viime talvena tapahtui kaksi onnettomuutta, joissa auto ajoi omalla ajoradallaan, mutta lähti luistoon ja törmäsi vastaantulijaan.

    Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskasen mielestä liikenteessä hölmöily johtuu yleensä kiireestä.Kalle Mäkelä / Yle

    Heiskanen uskoo, että kaistojen väliin rakennettavat kaiteet vähentäisivät liikennekuolemia ja -onnettomuuksia merkittävästi.

    – Jos keskikaiteita rakennettaisiin tällaisille tiealueille koko maahan, se estäisi noin 25 prosenttia liikennekuolemistamme. Tämä vaatisi tietysti rahaa, koska keskikaide vaatii aina myös eritasoliittymät, eli puhutaan mittavista investoinneista.

    Juttu päivitetty: tarkennettu videomateriaalien kuvauspaikat kello 11.28.

    Herätys: Vanhan talon vakuutus voi tulla kalliiksi, miehet kertovat isäksi tulemisesta, suomalainen e-urheilija on maailman paras

    Herätys: Vanhan talon vakuutus voi tulla kalliiksi, miehet kertovat isäksi tulemisesta, suomalainen e-urheilija on maailman paras


    Vanhaan kerrostaloon voi olla vaikea saada kunnon vakuutusta, jos putkiremontti on tekemättä Vanhat kerros- ja rivitalot ovat vakuutusyhtiöille riskikohteita. 70-luvulla rakennettujen talojen vakuutusten hinnat ovat nousseet, eikä niiden...

    Vanhaan kerrostaloon voi olla vaikea saada kunnon vakuutusta, jos putkiremontti on tekemättä

    Vanhat kerros- ja rivitalot ovat vakuutusyhtiöille riskikohteita. 70-luvulla rakennettujen talojen vakuutusten hinnat ovat nousseet, eikä niiden vakuuttaminen edes kiinnosta kaikkia yhtiöitä. Vähintäänkin korvausehdot ovat tuntuvasti remontoituja taloja heikommat. Vahingon tapahduttua matala korvaustaso voi tulla erittäin kalliiksi asukkaille.

    Kymmenet isät kertoivat Ylelle, mitä isäksi tulemisen hetkellä oikeastaan tapahtuu

    Miehet kertovat isäksi tulemisesta tutkijoiden mukaan nykyään avoimemmin kuin ennen. Suuren onnen lisäksi isillä saattaa liittyä synnytykseen myös negatiivisia tunteita, kuten kokemus ulkopuolelle jäämisestä. Isänpäivän kunniaksi keräsimme miesten tarinoita isäksi tulemisesta.

    E-urheilun tuore maailmanmestari Joona Sotala on kuin sekoitus Kimi Räikköstä ja Seppo Rätyä

    Nousu maailman parhaaksi StarCraft 2 -pelaajaksi on tarina paitsi kovasta työstä myös perheen tuesta ja veljesten välisestä kilpailusta. Kenenkään ei pitänyt pystyä murtamaan korealaisten 20 vuotta kestänyttä ylivaltaa, mutta niin vain suomipoika Joona Sotala onnistui. Nyt jättimäinen peliyhtiö ja lajiyleisö ottavat siitä ilosta kaiken irti.

    Blizzard EntertainmentTurkulainen Usko Salonen lähti merimieheksi Australiaan, mutta kuoli Flanderin juoksuhaudoissa

    Ensimmäinen maailmansota päättyi aselepoon tasan sata vuotta sitten. Suomalaisia sotilaita oli niin brittien, amerikkalaisten kuin saksalaistenkin riveissä. Yksi länsirintamalla taistelleista oli turkulainen Usko Salonen.

    Usko Salosen kuolinilmoitus Turun Sanomissa 25. syyskuuta 1917. Ilmoitukseen oli merkitty väärä kuolinpäivä.Kansalliskirjasto / Turun SanomatKalifornian tuhoisissa maastopaloissa lisää uhreja – jo 25 kuollut

    Kaliforniassa riehuvien maastopalojen uhriluku kasvaa yhä. Pohjois-Kalifornian palossa on saanut surmansa ainakin 23 ihmistä. Palo on tuhonnut Paradisen kaupungin lähes kokonaan. Etelä-Kalifornian erillisessä palossa on löydetty kaksi vainajaa Malibussa.

    Nasan kahdeksas marraskuuta ottamassa valokuvassa näkyy valtava tulipaloalue Paradisen kaupungin ympärillä.Joshua Stevens / NASA Earth Observatory / AFPKulttuurivieras kirjoittaa suorasukaisesti miesten välisestä seksistä

    Suomalaiskirjailija Pajtim Statovci on noussut angloamerikkalaisen kirja-alan tietoisuuteen kuin raketti. Esikoisromaani Kissani Jugoslavia keräsi sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa haltioituneita arvosteluja, ja nyt teoksesta tehty näytelmä tulee ensi-iltaan Kansallisteatterissa. Statovci kirjoittaa suorasukaisesti miesten välisestä seksistä.

    Pajtim StatovciAntti Haanpää / YleIsänpäivä on pilvinen ja sateinen

    Isänpäivää vietetään pilvisessä ja sateisessa säässä. Tihkusateita tulee suuressa osassa Suomea. Pohjoisessa tulee myös lunta tai räntää. Lämpötilat vaihtelevat pohjoisen nollan ja etelän viiden välillä. Lue lisää säästä täältä.

    Yle Sää
    Turkulainen Usko Salonen lähti merimieheksi Australiaan, mutta kuoli Flanderin juoksuhaudoissa – Ensimmäisessä maailmansodassa suomalaisia taisteli sekä lännessä että idässä

    Turkulainen Usko Salonen lähti merimieheksi Australiaan, mutta kuoli Flanderin juoksuhaudoissa – Ensimmäisessä maailmansodassa suomalaisia taisteli sekä lännessä että idässä


    Voi vain arvailla, mitä turkulainen merimies Usko Salonen ajatteli kesäkuun 7. päivän iltana 1917 ensimmäisen maailmansodan länsirintamalla. Salonen kuului Australian armeijan 39. jalkaväkipataljoonaan, joka oli ollut tuona päivänä mukana...

    Voi vain arvailla, mitä turkulainen merimies Usko Salonen ajatteli kesäkuun 7. päivän iltana 1917 ensimmäisen maailmansodan länsirintamalla.

    Salonen kuului Australian armeijan 39. jalkaväkipataljoonaan, joka oli ollut tuona päivänä mukana aloittamassa liittoutuneiden suurhyökkäystä Belgiassa Ypres’n kaupungin eteläpuolella.

    Päivä oli ollut menestys. Saksalaiset oli ajettu puolustusasemistaan Messinesin kylän liepeillä. Salonen oli säilynyt hengissä.

    – Hyökättiin vihollista vastaan. Saavutettiin kaikki tavoitteet, vaikka jouduttiin pahan kaasuhyökkäyksen kohteeksi, kirjoitti pataljoonan kirjuri sotapäiväkirjaan 7. kesäkuuta.

    Moni Salosen pataljoonan sotilas oli kaatunut saksalaisten kaasuhyökkäyksessä jo edellisenä päivänä, kun osastoa oli siirretty hyökkäysasemiin.

    Hyökkäystä oli valmisteltu poikkeuksellisin keinoin. Edellisten viikkojen aikana pioneerit olivat kaivaneet tunneleita etulinjan ali ja vieneet niitä pitkin saksalaisten asemien alle satoja tonneja räjähteitä.

    Aamulla kello 3.10 nämä miinat räjäytettiin. Tuhansia etulinjan saksalaissotilaita sai surmansa välittömästi.

    Räjähdys aiheutti maanjäristyksen, joka havaittiin Englannissa saakka.

    Samalla raskas tykistö alkoi ampua, ja muutaman kilometrin rintamaosalle koottu yli 200 000 miehen joukko lähti hyökkäykseen.

    Usko Salosen pataljoonan vastuulle oli annettu muutaman sadan metrin levyinen lohko Messinesin kylän eteläpuolen loivasti kumpuilevassa maastossa. Australian armeijan 39. pataljoona eteni vastarinnasta huolimatta 730 metriä uusiin asemiin, peltoaukeiden yli ja kahden maatilan ohi.

    Illansuussa 7. kesäkuuta Usko Salonen lienee ollut kaivautuneena poteroon jossain Douvejoen pohjoispuolella. Hänen voi kuvitella olleen helpottunut siitä, että oli selvinnyt taistelun ensimmäisestä päivästä. Hän on saattanut myös kysyä itseltään, mitä hän oikein tekee juoksuhaudassa Belgiassa.

    Ilkka Kemppinen / Yle

    Salonen oli syntyisin Turusta. Hän oli lähtenyt nuorena merille ja päätynyt Australiaan ilmeisesti noin vuonna 1905. Pari vuotta maailmansodan syttymisen jälkeen Salonen päätti pestautua Australian armeijaan, kuten moni muukin maapallon toiselle puolelle päätynyt suomalainen.

    Australialaistutkija Elena Govor on arvioinut, että Australian armeijassa palveli ensimmäisessä maailmansodassa noin 300 suomalaista.

    Pestautumishakemukseen Usko Salonen kirjasi lähiomaiseksi isänsä Gustaf Salosen, osoitteessa Sofiankatu 10, Turku. Naimisiin tuolloin 26-vuotias Salonen ei ollut mennyt.

    Melbournessa hän vannoi sotilasvalan:

    "Minä, Usko Leonard Salonen, vannon palvelevani hyvin ja oikein suvereenia hallitsijaamme Kuningasta Australian armeijassa sodan loppuun saakka."

    Kuningas oli siis Britannian Yrjö V.

    "Vastustan hänen majesteettinsa vihollisia."

    Australia oli Britannian alusmaa, ja sotilaita haalittiin liittoutuneiden armeijaan eri puolilta maailmaa. Noin viiden miljoonan asukkaan Australiasta sotaan lähti yli 300 000 sotilasta.

    Suomi kuului tuolloin Venäjään, joten Salosen värväytyminen vaati vielä keisarikunnan luvan. Venäjän Melbournen-konsuli J. Bogoslovski myöntyi.

    Tuolloin Venäjä soti Saksaa ja muita keskusvaltoja vastaan itärintamalla ja sen liittolaiset Britannia ja Ranska länsirintamalla. Konsulilla ei ollut mitään sitä vastaan, että Salonen taistelisi saksalaisia vastaan lännessä eikä idässä.

    Maaliskuussa 1916 Salonen hyväksyttiin Australian armeijan 39. jalkaväkipataljoonaan. Salonen oli pitkä ja laiha mies: 183 senttiä, 66 kiloa, siniset silmät. Kesällä pataljoona lähti laivalla Britannian kautta Ranskaan, ja loppuvuodesta Salonen päätyi länsirintamalle.

    Siellä tilanne oli jumittunut asemasodaksi. Britannian sodanjohdossa mietittiin kuumeisesti, miten pattitilanne saataisiin murrettua.

    Muun muassa näiden Messinesin eteläpuolisten peltojen hallinnasta liittoutuneet ja Saksan joukot kesäkuussa 1917 taistelivat.Petri Raivio / Yle

    Länsi-Flanderin maasto oli enimmäkseen alavaa peltoa, mutta Ypres'n eteläpuolella oli kukkuloita ja pientä ylänköä, jonka saksalaiset olivat saaneet sodan alkuvaiheessa haltuunsa. Murtautuminen linjojen läpi näytti toivottomalta niin kauan, kun kukkulat olivat vastustajan hallussa.

    Niinpä brittikenraalit alkoivat valmistella Messinesissä suurhyökkäystä, joka avaisi mahdollisuuden häätää saksalaiset Belgian rannikon satamakaupungeista. Brittijoukot vastasivat osasta Messinesin rintamalohkoa. Osa oli annettu Anzac-joukoille eli Australian ja Uuden-Seelannin sotilaille.

    Sodankäynti länsirintamalla oli ollut silmitöntä teurastusta liki sodan alusta saakka. Saksalaiset olivat ottaneet käyttöön kaasuaseet toisena sotavuotena, ja liittoutuneet olivat vastanneet samalla mitalla.

    Kuolonuhrien valtava määrä ei johtunut kuitenkaan kaasusta vaan ennen kaikkea tykistöstä ja uudehkosta keksinnöstä, konekivääristä.

    Aseet olivat entistä parempia, mutta siitä huolimatta kenraalit molemmin puolin rintamalinjaa yrittivät kerta toisensa jälkeen vallata vastustajalta alueita rynnäköllä, kuten vielä 1800-luvulla oli ollut tapana.

    Rynnäköt kilpistyivät konekivääritulen ja kranaatinheittimien kuolettavaan yhdistelmään. Samaan aikaan vastustajan tykistö ampui valtavia määriä kranaatteja aiempaa suuremmalla tarkkuudella kaukaa omien linjojen takaa.

    – Se oli teollista sodankäyntiä. Tykistötuli aiheutti neljä viidesosaa kuolonuhreista, sanoo Ypres’n In Flanders Fields -museon tutkija Pieter Trogh.

    Usko Salosen värväytyessä vuonna 1916 sota oli ollut käynnissä jo kaksi vuotta. Lähtijöille lienee ollut selvää, että rintamalta ei välttämättä tulla hengissä takaisin.

    Kolme viikkoa ennen Eurooppaan lähtöä Salonen olikin teettänyt testamentin: Henkivakuutussäästöt isälle Turkuun, muu omaisuus Australiassa asuvalle tädille.

    Jälkikäteen piirretty kartta kuvaa Messinesin taistelun kulkua.Yhdysvaltain sotilasakatemia West Point

    Usko Salonen oli ollut kovassa paikassa jo ennen Messinesin taistelua.

    Tammikuussa 1917 hän oli haavoittunut luodeista reiteen ja oikeaan käsivarteen, kun 39. pataljoona oli ollut Ranskan puolella Houplinesissa linnoittautumassa.

    – Raskasta pommitusta B-komppanian lohkolla. Paljon kaatuneita, paljon vahinkoja tukijoukoille, kirjuri kirjasi tuolloin.

    Salonen kuitenkin toipui vammoistaan, ja maaliskuussa sotamies ylennettiin korpraaliksi. Sitten tie vei Messinesiin. Taistelun toisen päivän kulusta tiedetään vähän.

    – Pataljoona vakauttaa asemiaan. Tappiot raskaita haavoittuneina, kevyempiä kaatuneina, kirjuri kirjoitti lakoniseen tyyliinsä 8. kesäkuuta.

    Yksi kaatuneista oli Usko Salonen. Pataljoonan asiakirjoista ei selviä, miten hän kuoli, mutta Australian Punaisen ristin arkistoista löytyy Salosen taistelutoverin silminnäkijäkertomuksia.

    J.J. Sullivan -nimisen sotilaan mukaan Salonen kuoli noin kello 11.30 Ploegstreet-tiellä etulinjan kupeessa. Hänen mukaansa Salosen lempinimi oli ollut Oscar.

    – Kaatunut kuoli kaasukranaatin iskeydyttyä hänen vatsaansa, Sullivan oli kertonut.

    – Hän oli edennyt Messinesissä ja pysähtynyt Sunken Roadille. Hän oli lepäämässä, kun kaasukranaatin suora osuma surmasi hänet välittömästi, kertoi puolestaan kersantti C. Blackburn.

    Blackburn kertoi löytäneensä Salosen ruumiin kolme tuntia kuoleman jälkeen ja ottaneensa haltuunsa tämän viestivälineet.

    Clark-niminen sotilas kertoi tulleensa Salosen kanssa samalla laivalla Australiasta.

    – Erittäin terävä viestimies ja hyvä kaveri, hän luonnehti.

    Juttu jatkuu lehtileikkeen jälkeen.

    Uutinen Usko Salosen kuolemasta Åbo Underrättelser -sanomalehdessä 23. syyskuuta 1917. Myös Åbo Underrättelser kertoi Salosen kuolleen 8. heinäkuuta, vaikka todellisuudessa Salonen oli kuollut jo kesäkuussa. Lähimpinä surijoina mainitaan isä ja seitsemän sisarusta.Kansalliskirjasto / Åbo Underrättelser

    Salosen ruumis tunnistettiin ja haudattiin ensin läheisen Douvejoen varteen. Moni muu rintamalla kuolleista katosi.

    Kadonneet saattoivat olla esimerkiksi sotilaita, jotka olivat joutuneet tykistökeskityksen keskelle. Silloin heistä ei jäänyt käytännössä mitään jäljelle.

    Osa kadonneista ehdittiin haudata kertaalleen, mutta rintaman lähellä sijainneet hautausmaat jäivät toisinaan tykistötulen jalkoihin. Kadonneille sotilaille on Ypres'n lähistöllä useita muistomerkkejä.

    Sotilashautausmaiden risteistä monet ovat nimettömiä, koska haudattuja ei ole kyetty tunnistamaan. Ypres’ssä sijaitsevaan muistomerkkiin on kaiverrettu noin 50 000 jäljettömiin kadonneen sotilaan nimet.

    Arkistoiduista kirjeistä käy ilmi, että Usko Salosta kaivattiin. Ystävät kotipuolessa alkoivat huolestua, kun hänestä ei kuulunut mitään.

    – Hän oli poikieni ystävä, eikä hän ole kirjoittanut kenellekään meistä pitkään aikaan, kirjoitti rouva J. Walsh Salosen yksikön komentajalle tammikuussa 1918.

    Kirjanpidosta vastaava upseeri vastasi rouvalle, että Salonen oli kuollut.

    – Olimme hyvin pahoillamme kuultuamme korpraali Salosen kuolemasta, sillä hän oli perheemme läheinen ystävä, kirjoitti puolestaan John McLean.

    McLeanin kirjeestä käy ilmi, että Salonen oli kuulunut samaan vapaamuurariloosiin hänen kanssaan.

    Ypres'n kadonneiden sotilaiden muistomerkki.Petri Raivio / Yle

    Messinesin taistelu kesti lopulta viikon. Se oli yksi liittoutuneiden harvoista onnistumisista siihen mennessä. Saksalaiset yllätettiin, ja heidät saatiin ajettua Messinesin kylästä ja sitä ympäröiviltä kukkuloilta. Liittoutuneet saivat siirrettyä rintamalinjaa muutaman kilometrin eteenpäin.

    Taistelussa kuoli noin 24 500 liittoutuneiden ja 25 000 Saksan sotilasta. Se avasi lopulta tien liittoutuneiden läpimurrolle.

    Yhdysvaltain liittyminen sotaan keväällä 1917 pakotti Saksan puolustuskannalle. Atlantin yli alkoi virrata amerikkalaisjoukkoja ja heidän mukanaan Yhdysvaltoihin muuttaneita suomalaissiirtolaisia.

    Tähän joukkoon kuului myös Jaakko Huovinen, joka oli lähtenyt köyhästä kainuulaisperheestä Yhdysvaltoihin vuonna 1906. Hän oli päätynyt monen muun suomalaisen tavoin Duluthin kaupunkiin Minnesotaan.

    Maalarina työskennellyt Huovinen värvättiin 37. jalkaväkidivisioonaan, joka ehti länsirintamalle siinä vaiheessa, kun saksalaiset olivat jo perääntymässä Flanderista. Huovinen ehti olla rintamalla vain neljä päivää ennen kaatumistaan.

    Divisioona oli ylittämässä Scheldtjokea Olsenessa 40 kilometriä Ypres’tä itään, kun Huovinen sai surmansa. Yhdeksän päivää myöhemmin Saksa ja liittoutuneet allekirjoittivat aseleposopimuksen junavaunussa Campiègnen metsässä Ranskassa.

    Sopimus kylvi toisen maailmansodan siemenen: Saksassa sopimuksen allekirjoittaneita alettiin pitää maanpettureina ja sopimusta nöyryytyksenä, joka pitäisi saada korjattua.

    Jaakko Huovisen ruumis löydettiin joesta vasta seuraavana keväänä. Hänet on haudattu Waregemin amerikkalaiselle sotilashautausmaalle, jossa on paljon samoihin aikoihin kaatuneiden nuorten miesten hautoja. Amerikkalaisia kuoli vielä tulitaukopäivän aamuna.

    Jaakko Huovisen hauta Waregemin amerikkalaisella sotilashautausmaalla.Petri Raivio / Yle

    Suomalaisia kuoli myös rintamalinjan toisella puolella, sillä Suomesta oli pestautunut Saksan armeijaan yhteensä noin 1 900 miestä. Saksa käytti suomalaispataljoonaa itärintamalla Venäjää vastaan, mutta länsirintamalle heitä ei tuotu.

    Satojen tuhansien kaatuneiden asioiden järjestely vei aikaa vielä aseiden vaiettua. Vuonna 1920 Australian armeija lähetti Lontoosta Usko Salosen sedälle J. Brownille Australiaan paketin, jossa oli Salosen vähäiset henkilökohtaiset tavarat: kaksi hiusharjaa ja rukouskirja.

    Samana vuonna sedälle kerrottiin, että Salosen hauta on siirretty brittiläiselle sotilashautausmaalle Messinesin kylään.

    Tuolloin, pian sodan jälkeen, kylästä ei ollut jäljellä mitään. Se jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen teitä myöten. Kirkko rakennettiin alkuperäisen kirkon mallin mukaan.

    Vielä paljon isompi jälleenrakennusurakka oli menossa läheisessä Ypres’n kaupungissa, joka sekin oli tuhoutunut täysin.

    Nykyään Messinesin eli flaamiksi Mesenin keskustassa on veistos, jossa saksalainen ja brittiläinen sotilas pelaavat univormuissa jalkapalloa. Juuri Messinesissä tapahtui jouluna 1914 kuuluisa tapaus, jossa sotilaat molemmilla puolilla lopettivat joulun kunniaksi ampumisen, nousivat vallihaudoista ja järjestivät jalkapallo-ottelun.

    Joulun 1914 jalkapallo-ottelun muistoksi pystytetty veistos Messinesissä.Petri Raivio / Yle

    Kylää ympäröivistä pelloista on vaikea arvata, että sata vuotta aiemmin paikalla on käyty totaalista sotaa, jossa sadat tuhannet nuoret miehet saivat surmansa.

    Länsi-Flanderin pelloilta löytyy yhä vuosittain yli 200 tonnia räjähtämättömiä kranaatteja.

    Myös vainajien jäännöksiä löytyy edelleen jatkuvasti Flanderin mullasta. Jos alueelle haluaa rakentaa esimerkiksi talon, tontilla pitää tehdä arkeologiset selvitykset ennen montun kaivamista. Löytyneet jäännökset yritetään tunnistaa.

    Tunnistetuille vainajille järjestetään sotilashautajaiset ja heidän nimensä poistetaan kadonneiden muistomerkistä Ypres’n keskustassa.

    Messines Ridgen brittiläisellä hautausmaalla hautakivet ovat moitteettomassa ojennuksessa ja ruoho trimmattu tasaisen lyhyeksi. Ever remembered, Ikuisesti muistettu, lukee Usko Leonard Salosen valkoisessa hautakivessä.

    Usko Salosen hauta Messinesissä.Petri Raivio / Yle

    Lähteet:

    Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa. Valtioneuvoston julkaisusarja, 6/2004

    Australian War Memorial

    Australian Red Cross Wounded and Missing Files

    In Flanders Fields -museo, Ypres

    tutkija Pieter Trogh

    Turkulainen maailmansodassa: Usko Leonard Salonen. Turun yliopiston Elämää Turussa 1917–1918 -blogi

    Lue myös:

    Ranskan presidentti Macron tyhjensi kalenterinsa ja lähti kiertämään sodan koskettamia pikkukyliä – "Yhtäkkiä olemme keskellä mediasirkusta"

    Ensimmäinen Teemu Pesosen lapsista on enkelinä pilven päällä: ”Minulla on vahva mielikuva siitä, millainen hän olisi ja mitä me olisimme yhdessä tehneet”

    Ensimmäinen Teemu Pesosen lapsista on enkelinä pilven päällä: ”Minulla on vahva mielikuva siitä, millainen hän olisi ja mitä me olisimme yhdessä tehneet”


    Teemu Pesonen ei ole jalkapallo- eikä jääkiekkoisä. Odotusaikana hän pohtikin kovasti, miten mahdollisesti selviäisi pojan kasvattamisesta. – Kahta asiaa peruskoulu ei pystynyt minulle opettamaan: toinen oli päässälaskutaito ja toinen...

    Teemu Pesonen ei ole jalkapallo- eikä jääkiekkoisä. Odotusaikana hän pohtikin kovasti, miten mahdollisesti selviäisi pojan kasvattamisesta.

    – Kahta asiaa peruskoulu ei pystynyt minulle opettamaan: toinen oli päässälaskutaito ja toinen takaperinluistelu. Toivon, että pystyn olemaan muilla tavoin hyvä isä. Kirjoja lukeva isä ainakin olen.

    Pesonen on kahden lapsen isä. Vain toinen heistä jäi tähän maailmaan. Pesosen ensimmäinen lapsi, tytär, kuoli kohtuun 24 viikon iässä.

    Ari Welling / Yle

    – Hän on ikuisesti 24 viikkoa vanha pikkuneiti. Minulla on hyvin vahva mielikuva, millainen hän olisi ollut ja mitä me olisimme yhdessä tehneet. Valitettavasti hänen piti poistua tästä maailmasta aivan liian aikaisin... tuntemattomasta syystä.

    Isäksi vasta vanhemmalla iällä

    Teemu Pesonen oli jo 36-vuotias, kun lasten hankkiminen tuli ajankohtaiseksi. Turkulainen suomen kielen opettaja oli jo ehtinyt tottua ajatukseen, että ehkä hänelle ei lapsia siunaantuisikaan.

    Ensimmäisen lapsen syntyminen kuolleena ei Pesosta ja hänen vaimoaan lannistanut. Kävi oikeastaan päinvastoin.

    – Olimme vaimoni kanssa heti sitä mieltä, että puhumme kohtukuolemasta mieluummin liikaa kuin liian vähän. Tästä ei lapsia odottaville juuri puhuta. Näin jälkeenpäin toivon, että olisi sanottu näinkin voivan käydä.

    Tyksin kriisipsykologian poliklinikka auttoi Pesosta ja hänen vaimoaan eteenpäin heti kriisin alusta alkaen. Neuvona oli, että uuden lapsen yrittämisessä ei kannata aikailla. Ajatus tuntui oikealta, ja pian vaimo tuli uudelleen raskaaksi.

    Ari Welling / Yle

    Nyt pariskunnalla on vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen terve poika.

    – Tyttären poismeno teki meistä ylivarovaisia vanhempia. Olemme uskaltaneet kuitenkin jättää pojan osaaviin käsiin päiväkotiin. Joskus tulee totta kai naarmuja naamaan, mutta se on elämää ja aina niistä selvitään.

    Pesonen muistelee ensimmäisiä tunteja pojan syntymisen jälkeen. Synnytys oli ollut pitkä ja vaikea. Äiti oli heräämössä. Kokenut kätilö totesi kokemattomalle isälle legendaariset sanat: ”Ota vain syliin, ei se rikki mene.” Sitä Pesonen on tehnyt, paljon.

    Kohtukuolema jätti syvät jäljet

    Opettajaisä ei myönnä tuntevansa suoranaista pelkoa poikansa puolesta. Silti hän on pannut merkille vaikkapa sen, miten äänettömästi pikkupoika nukkuu.

    – Pakko tunnustaa, että kävin eilen illalla kuuntelemassa nukkuvan pojan hengitystä. Kokemus tyttären kanssa hieman jomottelee takaraivossa.

    Pesosen mukaan hyvä isyys vaatii ennen kaikkea läsnäoloa. Moni isä voi olla fyysisestikin läsnä lapsensa arjessa, mutta henkisesti poissa.

    Pakko tunnustaa, että kävin eilen illalla kuuntelemassa nukkuvan pojan hengitystä. Teemu Pesonen

    – Läsnäolo on näinä kiireisinä ja rahaa arvostavina aikoina asia, josta isänkin tulisi pitää kiinni. Jos ei muuta, niin istutaan lapsen kanssa ja jutellaan. Sekin on jo hyvä.

    Monella isäksi tulevalla nousee taloudellinen toimeentulo yhdeksi suurimmista huolista. Pesonen korostaa, että yllättävän vähälläkin pärjää. Kierrätys toimii loistavasti myös lastentarvikkeissa ja –vaatteissa.

    Ari Welling / YleLapset avartavat maailmankatsomusta

    Jos Teemu Pesonen eläisi lapsetonta 40-vuotiaan elämää, olisi se hyvin erilaista kuin nyt. Itsekeskeistä. Aika kuluisi vaikkapa vaatekaupassa etsimässä juuri oikeansävyistä kravattia.

    – Jos joskus harvoin tarvitsen kravattia, otan parissa minuutissa vaatekaapistani sellaisen kuin sieltä löytyy. Lapsettomana olisin varmastikin toivoton turhuudentavoittelija.

    Kyllä siinä moni mies heltyy, kun oma lapsi katselee suurilla silmillään. Teemu Pesonen

    Lasten saaminen onkin paras kokemus Pesosen elämässä. Sen kautta on löytynyt kokonaan uusi maailma.

    Muutama viikko sitten opettajaisä kiristi keittiöpöydän ruuveja. Seuraavana iltana poika toi oman työkalusettinsä keittiöön ja alkoi kiristää samoja ruuveja muovisella meisselillä.

    – Kyllä siinä moni mies heltyy, kun oma lapsi katselee suurilla silmillään. Ja ainakin silloin, kun lapsi alkaa jäljitellä isänsä tekemisiä.

    – Luulin aiemmin, että maailmankatsomukseni oli avara. Nyt ymmärrän, että se oli kaikkea muuta, Pesonen jatkaa.

    Meksikolaiset elokuvantekijät etsivät kaukaisinta mahdollista kolkkaa, jossa kuvata elokuva - löytyi Suomi

    Meksikolaiset elokuvantekijät etsivät kaukaisinta mahdollista kolkkaa, jossa kuvata elokuva - löytyi Suomi


    Bayoneta – viimeinen isku -elokuvassa meksikolainen entinen nyrkkeilytähti elää Turussa paossa menneisyyttään. Meksikon entinen elämä kummittelee harmaassa ja loskaisessa Suomessa. Meksikolaiset halusivat tulla kuvaamaan Suomeen ja tehdä...

    Bayoneta – viimeinen isku -elokuvassa meksikolainen entinen nyrkkeilytähti elää Turussa paossa menneisyyttään. Meksikon entinen elämä kummittelee harmaassa ja loskaisessa Suomessa.

    Meksikolaiset halusivat tulla kuvaamaan Suomeen ja tehdä yhteistyötä juuri syrjäisen ja karun Suomi-kuvan takia. Lukuisissa kansainvälisissä elokuvaprojekteissa mukana ollut tuottaja Johanna Enäsuo sai yhteistyötarjouksen Berliinin elokuvajuhlilla.

    – Meksikolainen tuottaja kertoi, että tarina menneisyyttään pakenevasta meksikolaisnyrkkeilijästä aiottiin ensin sijoittaa Ruotsiin. Sitten he tajusivat, että jos todellisuudessa haluaa kadottaa itsensä maailmankartalta, pitää lähteä Suomeen.

    Käsikirjoituksessa Suomella oli iso osa. Elokuvassa Suomi edustaa kaikessa kylmyydessään, eristyneisyydessään ja yksinäisyydessään päähenkilön mielenmaisemaa. Suomalaista työryhmää kiinnosti, miten meksikolaisohjaaja ja -kuvaaja löysivät arkiseen suomalaisuuteen uusia näkökulmia.

    Elokuvassa suomalaisnyrkkeilijää esittävän Joonas Saartamon mielestä Suomi on meksikolaisille eksoottinen paikka.

    – On kiinnostavaa, miten loska, kylmyys ja pimeys saattavat yhdestä vinkkelistä näyttävät ankealta ja kankealta, mutta voivatkin olla todella makean näköistä ja tosi eksoottista.

    Näyttelijä Joonas Saartamo pääsi uskottavaan nyrkkeilykuntoon viidessä kuukaudessa.Javier Ávila / MRP DistributionMeksikossa nyrkkeily on tie kadulta tähtiin

    Bayoneta – viimeinen isku -elokuvan pääosanesittäjä Luis Gérardo Méndez on omassa maassaan suuri tähti. Suomalaisrooleissa puolestaan näyttelee Saartamon lisäksi kansainvälisistä rooleista jo tuttuja näyttelijöitä Laura Birnistä Ville Virtaseen.

    Enäsuon mukaan Suomi kiinnostaa toisellakin puolella maailmaa laajemmin. Siihen ovat vaikuttaneet etenkin pohjoismaiset draama- ja rikossarjat. Suomi kiinnostaa samalla tavalla kuin Islanti. Molemmat tarjoavat muuta kuin tutummat Ruotsi ja Tanska.

    Meksikolaisen ja suomalaisen kulttuurin erot tulivat näkyviin elokuvan tuotannollisessa puolessa. Esimerkiksi meksikolaisen työryhmän koko oli valtava verrattuna Suomen vastaavaan.

    – Meillä lavastusryhmä koostuu neljästä ihmisestä, jotka tekevät itse myös käsin töitä. Meksikossa lavastusryhmään kuuluu 50 ihmistä, joista lavastajat eivät rakenna itse mitään. Heillä on erilainen hierarkia tekemisessä. He olivat myös todella hämmästyneitä, että ihmiset ajavat täällä itse autoa, sanoo Enäsuo.

    Meksikossa nyrkkeily on kaikista lajeista suurin. Se on laji, josta voi hypätä kadulta tähteyteen.

    – Ohjaaja sanoi, että joka perheestä löytyy yksi tarina, jossa joku on kokeillut nyrkkeilyn kautta läpilyöntiä. Melkeinpä sitä myöten joka suku voi esimerkiksi samastua tähän elokuvaan, sanoo Saartamo.

    Luis Gerardo Méndez ja Laura Birn näyttelevät elokuvassa pariskuntaa.Javier Ávila / MRP DistributionKansainväliset roolit vievät Saartamoa

    Saartamo oli ennen elokuvaa nähnyt yhden nyrkkeilyottelun. Roolissaan hän pääsi suoraan lajin syvään päähän. Varsinaisen treenaamisen Saartamo aloitti noin viisi kuukautta ennen kuvauksia. Ensi alkuun roolihahmon piti vain treenata näyttelemistä, mutta lopulta päädyttiin siihen, että hahmon tie vie isoon nyrkkeilyotteluun.

    Saartamoa jännitti, pystyykö hän saamaan itsensä tarpeeksi hyvään kuntoon.

    – Leffassa on kuitenkin tärkeintä, että saa itsensä pintapuolisesti kuntoon. Ei tarvitse jaksaa ihan 12 erää. Treenasin neljä erää joku päivä ja huomasin, että ei kunto riittäisi enempään. Mutta onneksi muilla näyttelijätaidoilla pystyin tekemään uskottavaa nyrkkeilijähahmoa.

    Saartamo on kuvannut myös toista kansainvälistä elokuvaa tänä vuonna Keski-Euroopassa. Niin se kuin Bayoneta – viimeinen isku ovat tarjonneet paljon uutta opittavaa.

    – Rakastan sitä, että esimerkiksi nyrkkeilyn maailman kautta avautui uusi ymmärrys muita ammatteja, ihmisryhmiä ja kulttuureja kohtaan. Se avartaa maailmankatsomusta.

    Kaksi mentalistia testasi, kuinka helppo suomalaisia on huijata – varastivat kaupoista tuhansien eurojen arvosta tavaraa kenenkään huomaamatta


    Kiire, kehuminen ja auktoriteetti ovat monelle vaarallinen yhdistelmä. Juuri näitä moni huijari osaa käyttää hyväkseen. Jokaista ihmistä on joskus huijattu, mutta jos joku tuntee tulevansa huijatuksi kerta toisensa jälkeen, kannattaa tutustua...

    Kiire, kehuminen ja auktoriteetti ovat monelle vaarallinen yhdistelmä. Juuri näitä moni huijari osaa käyttää hyväkseen.

    Jokaista ihmistä on joskus huijattu, mutta jos joku tuntee tulevansa huijatuksi kerta toisensa jälkeen, kannattaa tutustua Pete Poskiparran ja Jose Ahosen kirjoittamaan kirjaan Huijauksen anatomia.

    Miehet ovat mentalisteja eli he ovat tavallaan taikureita, mutta sorminäppäryyden sijasta he tekevät temppuja, jotka tapahtuvat ihmisten mielessä.

    Poskiparta ja Ahonen sanovat Ylen aamu-tv:n haastattelussa, että ihmisiä on yleensä varsin helppo huijata, mutta ei kuitenkaan kaiken aikaa, kuten jo Abraham Lincoln totesi.

    Yhteiskunta perustuu luottamukselle

    Jose Ahonen sanoo, että mentalisteilla on hyvä aitiopaikka havaita, miten kapea ihmisten havainnointikyky on. Silloin vedätykset menevät hänen mukaansa helposti läpi.

    – Ihmisillä on edelleen tarve ja halu uskoa, että kaikki ajattelevat meistä hyvää ja että tuo tuskin on huijari. Se on ihan hyvä, koska muuten me olisimme koko ajan toistemme kurkussa kiinni, sanoo puolestaan Pete Poskiparta.

    Tässä on kuitenkin vaaran paikka. Poskiparta ja Ahonen kertovat esimerkkinä kokeilleensa kahteen kertaan, kuinka helppo kaupasta on viedä tavaraa kenenkään estämättä.

    Toisessa he soittivat viiteen vaatekauppaan ja kertoivat olevansa suuresta vaatefirmasta tekemässä kuvauksia Tampereella. Firman vaatteet olivat kuitenkin unohtuneet matkasta ja niitä tarvittaisiin kaupasta lainaksi.

    Jokaisesta kaupasta annettiin assistentin matkaan tuhannen euron arvosta muotivaatteita.

    Toisessa tapauksessa kaupasta vietiin pelikonsoli. Aluksi kaupan vartiointiliikkeeseen soitettiin, että kauppaan on tulossa epäilyttävän näköinen ja epäilyttävästi pukeutunut asiakas. Samaan aikaan kauppaan tuli myös siististi pukeutunut mies, joka anasti pelikonsolin.

    Molemmat poistuivat yhtä aikaa, mutta portin annettua hälytyksen vartijat ottivat kiinni henkilön, josta oli etukäteen varoitettu. Varsinainen varas pääsi omille teilleen.

    Molemmissa tapauksissa tavarat tietenkin palautettiin kauppoihin.

    Kokeet kuitenkin osoittavat, miten helppo on langeta uskottavalta näyttävän tai siististi pukeutuneen henkilön pauloihin.

    Huijauksia ei kuitenkaan pidä sotkea pieniin valkeisiin valheisiin. Poskiparran ja Ahosen mukaan ne ovat aivan hyväksyttäviä, sillä joka asiassa täydellisen totuuden sanominen aiheuttaisi vain vaivaantuneita tilanteita.

    Todellinen huijari kuitenkin liikkuu mustalla tai vähintään harmaalla alueella: hänen tavoitteenaan on saada yleensä rahallista etua toisia huijaamalla.

    Muokattu 9.11. klo 15:24. Lisätty Pete Poskiparran sitaatti ihmisten halusta uskoa toisistaan hyvää.

    Turun keskustan läpiajavia ei ratsata – poliisi tyytyy toistaiseksi neuvomaan ja opastamaan

    Turun keskustan läpiajavia ei ratsata – poliisi tyytyy toistaiseksi neuvomaan ja opastamaan


    Turun toriparkin rakentamisen vuoksi Turun keskustaan asetettiin syyskuun alussa läpiajokielto. Osa autoilijoista ei kuitenkaan kieltoa noudata. Tämän on pannut merkille myös poliisi. – Poliisi on seurannut tilannetta ja huomannut, että siellä...

    Turun toriparkin rakentamisen vuoksi Turun keskustaan asetettiin syyskuun alussa läpiajokielto. Osa autoilijoista ei kuitenkaan kieltoa noudata. Tämän on pannut merkille myös poliisi.

    – Poliisi on seurannut tilannetta ja huomannut, että siellä ajetaan läpi sääntöjen vastaisesti, sanoo ylikomisario Mika Peltola Lounais-Suomen poliisista.

    Liikennepoliisitoiminnasta vastaava Peltola sanoo kuitenkin, että poliisi ei aio ryhtyä järeisiin toimenpiteisiin läpiajokieltoa noudattamatta jättäviä kohtaan.

    – Ei olla mitään ratsioita järjestetty, vaan pyritään neuvomaan ja opastamaan ihmisiä, Peltola toteaa.

    Turun keskustan läpiajokieltoalue on merkitty pinkillä värillä.Turun kaupunkiOsa ajaa keskustassa laillisesti

    Peltolan mukaan kaikki keskustassa ajavat eivät suinkaan syyllisty kiellon rikkomiseen.

    – Siellähän liikkuu myös porukkaa ihan laillisesti, koska alueen pysäköintipaikoille saa ajaa. Läpiajo toteutuu vasta, jos ajaa läpi alueelta.

    Kuinka herkästi poliisi sitten turvautuu sakkolappuun, jos tarkoituksena on vain oikaista keskustan läpi?

    – Poliisin sakotuskynnys riippuu aina tapauksesta. Se on sama Turun keskustassa kuin muuallakin, Mika Peltola sanoo.

    Lue lisää:

    Turun keskusta-alueen uudet läpiajokiellot voimaan

    Turun keskustan uudet liikennejärjestelyt ovat säikäyttäneet osan asiakkaista, mutta eivät kaikkia – "Vaatii totuttelemista kaupungin asukkailta"

    Turun kauppatorin ympäristö tyhjenee busseista maanantaina – torikauppiaat pelkäävät asiakaskatoa

    Papanatutkimus paljasti lepakoiden monipuolisen hyönteisruokavalion

    Papanatutkimus paljasti lepakoiden monipuolisen hyönteisruokavalion


    Lepakot syövät eri ympäristöjen tuhohyönteisiä ja rajoittavat näin niiden aiheuttamia vahinkoja. Lepakoiden ruokavalio sisältää myös huomattavan määrän erilaisia kovakuoriaisia, sääskiä, hyttysiä ja perhosia. Asia selvisi Turun ja...

    Lepakot syövät eri ympäristöjen tuhohyönteisiä ja rajoittavat näin niiden aiheuttamia vahinkoja. Lepakoiden ruokavalio sisältää myös huomattavan määrän erilaisia kovakuoriaisia, sääskiä, hyttysiä ja perhosia.

    Asia selvisi Turun ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa, jossa tutkijat määrittivät kaikkiaan yli 500 eri saalislajia projektia varten kerätyistä noin 1 200 lepakon papanasta. Tutkimuskohteina olivat kaikki Suomen yleisimmät lepakkolajit.

    Lepakoiden ravinnon perusteella tutkijat pystyivät yllättävän hyvin päättelemään, missä ja miten lepakot saalistavat. Osa lepakoista nappaa saaliinsa pääosin ilmasta, toiset saalistavat vesistöjen luona, kun taas kolmas ryhmä on erikoistunut hakemaan ruokansa erilaisilta pinnoilta tai vaikkapa maasta.

    Tuoreessa tutkimuksessa on poikkeuksellista se, että tutkijat keräsivät kaikki näytteet suoraan lepakoiden päiväpiiloista, jolloin lepakoita ei tarvinnut ottaa kiinni.

    – Kokonaisuutena tämä tutkimus on hieno esimerkki siitä, kuinka paljon tietoa ympäristöstä ja luonnosta saadaan ilman, että häiritään tutkimuskohteita ollenkaan, toteaa Turun yliopiston tutkija tutkija Anna Blomberg Turun yliopiston tiedotteessa.

    Vesirutto runsastunut Littoistenjärvessä – kemikaalikäsitelty vesi yhä kirkasta

    Vesirutto runsastunut Littoistenjärvessä – kemikaalikäsitelty vesi yhä kirkasta


    Kemikaalikäsittely teki Littoistenjärvestä kristallinkirkkaan vuoden 2017 keväällä. Puhdistukseen päädyttiin, koska järvi oli pitkään kärsinyt leväkukinnoista. Nyt eli puolitoista vuotta kemikaalikäsittelyn jälkeen Littoistenjärvessä...

    Kemikaalikäsittely teki Littoistenjärvestä kristallinkirkkaan vuoden 2017 keväällä. Puhdistukseen päädyttiin, koska järvi oli pitkään kärsinyt leväkukinnoista.

    Nyt eli puolitoista vuotta kemikaalikäsittelyn jälkeen Littoistenjärvessä kasvaa runsaasti vesiruttoa (elodea). Rantoja on puhdistettu kasvista talkoilla syksyn aikana jo monta kertaa.

    Vesiruttoa kasoissa Littoistenjärven rannalla.Kati Grönholm / Yle

    Vesirutto muodostaa veteen suuria ja tiheitä vihermattoja. Littoistenjärven hoitokunta kertoo verkkosivuillaan, että tällä hetkellä vain uimarantojen alueet on tarkoitus pitää puhtaana.

    Sivuilla kerrotaan myös, että vesirutto esiintyy Littoistenjärvessä kuuden vuoden sykleissä. Sille ei hoitokunnan mukaan oikein voi mitään, vaan sen kanssa on opittava elämään.

    Littoistenjärven vesi on edelleenkin melko kirkasta. Kirkas vesi on kuitenkin edesauttanut esimerkiksi vesiruton kasvua.

    Kasvin oletetaan alunperin päätyneen järveen vuosia sitten järveen kaadettujen akvaariovesien mukana.

    Lue lisää:

    Muistatko vielä satumaisen turkoosin Littoistenjärven? Tältä kemikaalein puhdistettu vesi näyttää nyt – katso video

    Kemikaaleilla käsitelty Littoistenjärvi samentuu vähitellen – niin kuin pitikin

    Susia on Suomessa nyt jopa 50 prosenttia enemmän kuin keväällä  – kanta jopa päälle 300 yksilöä

    Susia on Suomessa nyt jopa 50 prosenttia enemmän kuin keväällä – kanta jopa päälle 300 yksilöä


    Suomen susikanta on kasvanut viime keväästä jopa 50 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen kehittämän ja tänään julkistaman uuden ennustemallin mukaan susia voi nyt olla luonnossa jopa päälle 300, kun niitä oli viime kevään kanta-arvion mukaan...

    Suomen susikanta on kasvanut viime keväästä jopa 50 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen kehittämän ja tänään julkistaman uuden ennustemallin mukaan susia voi nyt olla luonnossa jopa päälle 300, kun niitä oli viime kevään kanta-arvion mukaan pari sataa.

    Susia kuitenkin kuolee paljon talviaikaan, joten ensi keväänä määrä on laskenut taas pariin sataan yksilöön.

    Yle Uutisgrafiikka

    – Susikanta on pienimmillään maaliskuussa, jolloin vuosittainen kanta-arvio laaditaan. Ja kuten ennustemalli näyttää, kanta voi hyvin kasvaa 50 prosenttia parissa kuukaudessa loppukeväällä, kun pennut syntyvät. Jos meillä on vajaat 200 sutta maaliskuussa, niin toukokuun lopulla ja siitä eteenpäin voi hyvin olla tuommoiset 300 sutta, sanoo erikoistutkija Samu Mäntyniemi Luonnonvarakeskuksesta.

    – Ei ihme, että susia näkyy loppuvuodesta enemmän verrattuna maaliskuuhun, Mäntyniemi toteaa.

    Kanta painottuu länteen

    Itä-Suomea on pidetty suden perinteisenä elinalueena, mutta viime vuosina sudet ovat levittäytyneet etenkin Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Ennusteen mukaan suurin osa uusien susiparien reviireistä muodostuukin Länsi-Suomeen.

    Lue tästä jutusta tarkemmin, millä tavalla sudet ovat viime aikoina levittäytyneet Länsi-Suomeen.

    Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta selittää Länsi-Suomen suosiota erinomaisella saaliseläintilanteella suden näkökulmasta.

    – Länsi-Suomessa on sopivia alueita susille ja tiheämpi hirvikanta. Lounais- ja Etelä-Suomessa on valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista, jotka pääosin puuttuvat Itä-Suomesta, kertoo Kojola.

    Susi karttaa Järvi-Suomea

    Järvi-Suomessa susia on vähemmän, hiukan pohjoisemmassa Kuhmon seudulla ja Oulujärven eteläpuolella taas runsaammin.

    – Järvi-Suomessa susia ei tämän hetken tietojen mukaan juurikaan ole. Ennustemallin mukaan siellä tämmöisiä vaeltavia susia liikkuu silloin tällöin ja parissa sopivassa kohtaa on todennäköisesti lauma. Ennustemallin mukaan sudet kuitenkin kiertävät järvialuetta, jolloin siellä ei niin helposti törmätä lisääntymiskumppaniin. Näin järvialueella on pienempi todennäköisyys syntyä laumoja, Mäntyniemi selittää.

    Susikanta kasvaa voimakkaasti loppukeväällä, kun pennut syntyvät.AOPTalvi verottaa susikantaa

    Pian koittava talvi on kuitenkin ankaraa aikaa sudelle. Aliravitsemus, taudit ja loiset verottavat susikantaa, samoin niin laillinen kuin laiton pyynti on helpompaa talvella, koska suden jäljet näkyvät lumessa helposti. Siksi Luken Mäntyniemi arveleekin, että ensi keväänä susikanta on palautunut viime kevään lukemille.

    – Suomen susikannalle on tyypillistä, että talvella kuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin kesällä ja siksi ensi keväänä päädytään varmaan noin parin sadan suden kantaan, Mäntyniemi ynnäilee.

    Lue myös:

    Huolestuneet vanhemmat pitävät lapsiaan sisällä susien pelossa ja saavat haukut suojelijoilta – Suomen sudet asuvat nyt lännessä, Pohjanmaalla kanta on kaksinkertaistunut

    Susi vai koira – tunnistatko kuvista?

    Tylkkärin tarpeellisuudesta ristivetoa opiskelijajärjestöissä – Turun ylioppilaslehden kohtalon hetket kohta käsillä

    Tylkkärin tarpeellisuudesta ristivetoa opiskelijajärjestöissä – Turun ylioppilaslehden kohtalon hetket kohta käsillä


    Tästä on kyseTurun ylioppilaslehden budjetti voi supistua kolmanneksellaLeikkauksella olisi vaikutuksia henkilöstöön ja paperilehden julkaisutahtiinOpiskelijajärjestöillä on päinvastaisia näkemyksiä Tylkkärin rahoituksestaYlioppilaskunnan...

    Tästä on kyseTurun ylioppilaslehden budjetti voi supistua kolmanneksellaLeikkauksella olisi vaikutuksia henkilöstöön ja paperilehden julkaisutahtiinOpiskelijajärjestöillä on päinvastaisia näkemyksiä Tylkkärin rahoituksestaYlioppilaskunnan edustajisto käsittelee asiaa 28. marraskuuta

    Turun ylioppilaslehden tulevaisuudesta vallitsee vahvasti eriävät näkemykset eri ainejärjestöjen kesken.

    Lehteä julkaisevan Turun ylioppilaskunnan edustajisto käsittelee marraskuun lopulla esitystä, joka leikkaisi Tylkkärin saamaa tukea 40 000 euroa. Summa on kolmannes lehden kokonaisbudjetista, josta yksi kolmannes muodostuu mainostuloista.

    – Summa on niin iso, että sitä on hyvin vaikea kattaa mitenkään muuten kuin kajoamalla henkilöstöön. Päätökset vaikuttavat luonnollisesti lehden sisältöön ja laatuun, toteaa Tylkkärin päätoimittajan sijainen Sampo Rouhiainen.

    Vastinetta rahalle vai ei?

    Lääketieteen opiskelijoiden TYY Terveeksi -järjestön Simo Nuuttila perustelee tuen puolitusesitystä sillä, että rahoille ei saada vastinetta.

    Olemme esittäneet, että tämä 40 000 euron summa kohdennettaisiin mielenterveystyöhön TYY:ssä. Simo Nuuttila

    – Jos ylioppilaskunta käyttää kymmenen prosenttia vuosibudjetistaan, 80 000 euroa mihin tahansa asiaan, niin meidän on voitava saumattomasti perustella, mitä hyötyä se tuo jäsenistöllemme. Koemme, että tällä hetkellä Tylkkäri ei tuota tarpeeksi hyötyä tällä summalla, sanoo Nuuttila.

    Janne Salakka yhteiskuntatieteilijöiden opiskelijajärjestö Soihdunkantajista pitää esitettyjä lukuja väkisin keksittyinä. Hänen mukaansa koko leikkausesitys on tarpeeton.

    Soihdunkantajissa olemme valmiita ehdottamaan, että Tylkkärin budjettia lisättäisiin ylimenokaudeksi. Janne Salakka

    – Tylkkäri on journalistisesti erittäin korkealaatuinen lehti, ja sillä on pitkä, 87-vuotinen perinne. Meillä ei ole yksinkertaisesti mitään tarvetta sopeuttaa toimintaa, meidän ei tarvitse leikata Tylkkäristä, painottaa Salakka.

    Eriäviä näkemyksiä journalismin tarpeellisuudesta

    Rahoituspäätökset ovat ylioppilaskunnan edustajiston arvovalintoja, toteaa Tylkkärin päätoimittajan sijainen Sampo Rouhiainen. Hänen arvionsa mukaan kaikkien mielestä ylioppilaskunnan ei tulisi käyttää resurssejaan journalistiseen toimintaan.

    – Nähdäkseni tietyt edustajistoryhmät eivät näe arvokkaana ylioppilaskunnan tuottamaa journalistista julkaisua pelkän tiedotusmateriaalin sijaan.

    Leikkauksia haluavat ryhmät eivät nähdäkseni kaipaa ylioppilaskunnan sisäistä kriittistä tarkastelua. Sampo Rouhiainen

    Sampo Rouhiainen arvioi, että leikkauksia ajavissa ryhmissä halutaan pitää ylioppilaskunnan tehtäväkenttä, ja sitä kautta jäsenmaksu mahdollisimman pienenä.

    – Leikkauksia haluavat ryhmät eivät nähdäkseni kaipaa ylioppilaskunnan sisäistä kriittistä tarkastelua. He näkevät ylioppilaskunnan tehtävänä keskittyä opiskelijoiden edunvalvontaan mahdollisimman kapea-alaisesti, toteaa Sampo Rouhiainen.

    Jouni Koutonen / Yle

    Simo Nuuttilan mukaan lehden tulonhankintaa voidaan kehittää siitä huolimatta, että TYY leikkaisi tukeaan.

    – Tämä ei ole missään nimessä mikään Tylkkärin alasajoehdotus, vaan haluamme miettiä, mitä muuta reittiä voimme saada lehdelle lisärahoitusta. Mielestäni on tärkeä myös muistaa, että ylioppilaskunta ei ole olemassa työllistääkseen ihmisiä, vaan tärkein tehtävämme on tarjota opiskelijoillemme edunvalvontaa, painottaa Nuuttila TYY Terveeksi -ryhmästä.

    Medisiinarit käyttäisivät rahat mieluummin opiskelijoiden mielenterveyteen

    Lääketieteilijöiden TYY Terveeksi -opiskelijajärjestön mielestä tukirahoille löytyy tarpeellisempaakin käyttöä.

    – Olemme esittäneet, että tämä 40 000 euron summa kohdennettaisiin mielenterveystyöhön TYY:ssä. Koemme sen paljon tärkeämmäksi asiaksi, joka palvelee opiskelijoitamme myös pitkällä aikavälillä huomattavasti paremmin, kertoo Simo Nuuttila.

    Jouni Koutonen / Yle

    Tarkemmin käyttökohde tulisi Nuuttilan mukaan arvioida koko edustajiston voimin. Esimerkiksi projektiavustukset järjestöille sekä TYY:n omien mielenterveyden edistämisedellytysten lisääminen parempien henkilöstöresurssien kautta ovat varteenotettavia vaihtoehtoja.

    Lukijaselvitykset eivät vakuuta kaikkia

    Turun ylioppilaslehden kulumisesta lukijoiden käsissä on hyvin vaihtelevia näkemyksiä kampuksella. Suosiosta tehtiin syksyllä 2017 Tylkkärin oma kysely, jonka tuloksia on hyödynnetty osana elokuun lopulla valmistunutta riippumatonta formaattiselvitystä.

    – Kyllä lehdellä on todella iso yhteisöllinen merkitys täällä. Lukijakyselyssä 76 prosenttia vastaajista totesi, että sekä paperi- että nettilehti pitäisi säilyttää. Tylkkäri on todella suosittu tällä hetkellä ja formaattiselvityksen mukaan se toimii kustannustehokkaasti, sanoo Soihdunkantajien Janne Salakka.

    Pelkällä verkkolehdellä kilpailuasetelma on todella paljon hankalampi. Sampo Rouhiainen

    Viestintäluotsi Oy:n toteuttama formaattiselvitys ei kuitenkaan tyydytä TYY Terveeksi -leiriä. Ryhmä koki selvityksen annin varsin vaatimattomaksi.

    Leikkausesityksen pontimena oli Simo Nuuttilan mukaan myös jatkuva, Tylkkärin massiiviseen budjettiin liittyvä palaute.

    – Henkilökohtaisesti arvostan lehteä ja sen pitkää historiaa, mutta meillä ei ole mitään dataa, kuinka aktiivisesti lehteä luetaan tällä hetkellä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sitä ei lueta niin paljoa kuin käytämme siihen rahaa.

    Yhteiskuntatieteilijät valmiita tukemaan digiloikkaa lisärahallakin

    Tylkkärin jatko paperilehtenä on puhututtanut jo pitkään yliopistonmäellä. Kommenteissa on muistutettu useiden muiden yliopistokaupunkien julkaisujen siirtyneen kokonaan verkkoon.

    Lehtitelineissä tarjolla olleet paperilehdet ovat tuoneet Turun ylioppilaslehdelle myös yliopistopiirien ulkopuolisia selailijoita.

    – Formaattiselvityksessä kävi hyvin selvästi ilmi, että digitaalisena lehti tavoittaa huonommin lukijoita, sekä opiskelijoita että muita. Pelkällä verkkolehdellä kilpailuasetelma on todella paljon hankalampi. Lehden markkinointiin pitäisi panostaa huomattavasti enemmän, jotta se löytää lukijat.

    Jouni Koutonen / Yle

    Paperilehdestä luopuminen on päätoimittajan sijaisena toimivan Sampo Rouhiaisenkin mukaan näköpiirissä jollain aikavälillä. Pelkkään digiversioon siirtyminen ei kuitenkaan ole vielä ajankohtaista.

    – Tällä hetkellä paperilehteä puoltaa, että se tavoittaa opiskelijat erinomaisesti ja sen parissa vietetään paljon aikaa. Mainosmyynti kattaa kaikki painokulut, joten säästöä ei varsinaisesti syntyisi paperilehden lakkauttamisesta. Tässä markkinatilanteessa on hyvin vaikea saada vastaavaa mainostuloa pelkästä nettilehdestä, sanoo Rouhiainen.

    Soihdunkantajien Janne Salakka peräänkuuluttaa malttia ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Hänen mielestään nyt pitäisi miettiä millaista lehteä Turun yliopistomaailma viiden vuoden kuluttua tarvitsee, ja luoda budjetti sen mukaan.

    – Soihdunkantajissa olemme valmiita ehdottamaan, että Tylkkärin budjettia lisättäisiin ylimenokaudeksi. Viesti selvityksen tehneeltä konsulttifirmalta oli hyvin selkeä: jos Tylkkäriä halutaan kehittää, se pitää tehdä rauhallisesti ja suunnitelmallisesti. Rahanleikkauksen sijaan resursseja pitää muutosvaiheessa lisätä niin, että uuteen tilanteeseen pystytään sopeutumaan.

    Juttua tarkennettu selvitysten osalta 9.11.2018.

    Lue lisää:

    Miten käy Tylkkärin? Turun ylioppilaslehti voi menettää kolmasosan rahoituksestaan

    Työntekijöitä huolestuttaa palkkaromahdus – kuntien ja valtion henkilöstön palkan maksaa yhä useammin osakeyhtiö

    Työntekijöitä huolestuttaa palkkaromahdus – kuntien ja valtion henkilöstön palkan maksaa yhä useammin osakeyhtiö


    Kuntien omistamien osakeyhtiöiden määrä on lisääntynyt yli 2 500:aan ja liikelaitoksia on jäljellä noin sata. Esimerkiksi Tampereella on yhtiöitetty reilun vuoden aikana viimeisiä liikelaitoksia oikein jonossa. Noin 1 300 Tampereen kaupungin...

    Kuntien omistamien osakeyhtiöiden määrä on lisääntynyt yli 2 500:aan ja liikelaitoksia on jäljellä noin sata.

    Esimerkiksi Tampereella on yhtiöitetty reilun vuoden aikana viimeisiä liikelaitoksia oikein jonossa. Noin 1 300 Tampereen kaupungin työntekijää on poistunut tai poistuu kaupungin palkkalistoilta.

    Kaupungin rakennuksista vastannut Tilakeskus on nykyisin Tilapalvelut Oy, ateria- ja siivouspalvelut muuttuvat Pirkanmaan Voimia Oy:ksi. Päätös Infran yhtiöittämisestä odottaa valtuuston vahvistusta. Sen jälkeen kaduista, puistoista ja kaupungin työkoneista vastaa osakeyhtiö.

    Myös talous- ja henkilöstöhallinto muuttuu. Sitä varten muodostetaan yhteinen osakeyhtiö sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin perustaman Monetra Oy:n kanssa.

    Ohjaaja nimittää hallitukset

    Yhtiöittämisestä Tampereella vastaa kaupunginhallituksen konsernijaosto. Sen puheenjohtaja Kalervo Kummola (kok.) sanoo yhtiömuodon olevan liikelaitoksia parempi sujuvamman johtamisen takia.

    – Osakeyhtiö on hyvin ketterä päätöksenteossa. Hallitus voidaan kutsua vaikka samana päivänä paikalle. Liikelaitoksissa isot asiat menevät valtuuston ja budjetin kautta ja johtokunta valitaan valtuustossa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sitä on vaikea ohjata. Yhtiöissä on omistajaohjauksen valitsemat hallituksen jäsenet, Kalervo Kummola perustelee.

    Tampereella suuntana on ollut se, että yhtiöiden hallituksiin nimitetään liiketoiminnan ammattilaisia kunnallispoliitikkojen sijaan.

    Kalervo Kummola on vakuuttunut liikelaitosten yhtiöittämisen eduista.Jani Aarnio / YleYhtiöittäminen vie tarjouskilpailutalouteen

    Osakeyhtiön tavoitteena on tuottaa voittoa.

    Kunnallinen yhtiö tuottaa palveluja pääasiassa omistajalleen. Kaupunki voi hankkia palvelut omalta yhtiöltään kilpailuttamatta.

    Kaupunkiyhtiössä päätetään, mitä omana työnä tehdään ja mihin hankitaan aliurakoitsijoita.

    Kunta voi hakea edullisinta hintaa markkinoilta kilpailuttamalla koko palvelutuotannon, silloin omat yhtiöt ovat yksiä tarjoustentekijöitä muiden firmojen joukossa.

    Miten kaupungin koneita on tehokkainta huoltaa?Turkka Korkiamäki / Yle

    Tässä piilee työntekijäpuolen mukaan suurin uhka. Eikä se ole pelkkää vilkasta mielikuvitusta.

    Esimerkiksi elinkeinoministeri Mika Lintilän tilaama selvitys kansalliseksi yrittäjyysstrategiaksi valmistui lokakuun alussa. Sen mukaan kuntien odotetaan vetäytyvän järjestelmällisesti markkinoilta ja tekevän tilaa yksityiselle tarjonnalle.

    Yrittäjyysselvityksen ajatusten odotetaan kantavan seuraavan hallituksen ohjelmaan.

    Yksityisten alojen työehdot huolestuttavat

    Yhtiöittämisessä työehtosopimukset vaihtuvat yleensä kunta-alan virka- ja työehtosopimuksesta kuntayhtiöille perustetun Avaintyönantajien kanssa neuvoteltuun AVAINTES:iin.

    Sopimukset ovat pääpiirteittäin samankaltaisia, mutta soveltamista on esimerkiksi tuntipalkkaisten lomapäivien laskemistavassa. Jos työntekijä siirtyy myöhemmin yksityisen puolen työehtosopimuksiin, voi edessä olla ammatista riippuen huomattava palkkojen ja muiden etujen huononeminen.

    Infran verstaalla huolletaan pääasiassa kaupungin kalustoa, mutta yksityisiäkin asiakkaita on.Turkka Korkiamäki / Yle

    Kokeneen työntekijän palkkaa voi pudota sadoilla euroilla, jos työsuhde alkaa alusta yksityisen puolen minimipalkalla.

    – Tällaisesta niin sanotusta kaupungin sisäisestä osakeyhtiöstä ei ole pitkä matka vapaaseen kilpailuun. Ja mitä esimerkkejä on nähty, niin kyytihän on Suomessa melko kylmää, sanoo Tampereen JHL:n ammattiosasto 3:n puheenjohtaja Markku Kivistö.

    Mikään pakkohan yhtiöittäminen ei ole. Markku Kivistö muistuttaa, että esimerkiksi Helsingissä Tampereen Infraa vastaavasta rakentamispalveluvirastosta Starasta tehtiin liikelaitos vuonna 2017.

    Ensimmäinen askel on jo otettu

    Tampereen Tilapalvelut Oy:n pääluottamusmiehellä Jani Moisiolla on takanaan tuore kokemus yhtiöittämisestä. Henkilöstölle neuvoteltiin siirtosopimus, jossa he tulivat liikelaitoksesta yhtiöön vanhoina työntekijöinä.

    Muutos arkisessa työssä on ollut aika huomaamatonta. Työntekijät saivat edustajan yhtiön hallitukseen ja tähän järjestelyyn on oltu tyytyväisiä.

    Jani Moision mukaan yhtiöittämisen alkutaival on sujunut ongelmitta, mutta yhtiön toimintatapa voi muuttua.Jari Hakkarainen / Yle

    – Byrokratia on keventynyt, mutta liikelaitoksenkin toimintaa olisi voitu keventää samaan suuntaan.

    Jani Moisio vastusti yhtiöittämistä.

    – Tulevaisuus on kiinni yhtiön hallituksesta, millaisia suuntaviivoja se vetää. Näköpiirissä ei ole nyt muutoksia, mutta politiikka voi aina muuttua. Kun ensimmäinen askel yhtiömuotoon on otettu, on helppo ottaa sitten se seuraava askel, Jani Moiso miettii.

    Keräämme muidenkin tarinoita siitä, mitä työntekijöille tapahtuu yksityistämisessä. Kerro, miten sinulle ja sinun työpaikallasi kävi.

    ”Pientä voittoakin on tarkoitus tehdä”

    Tampereen omistajaohjausta linjaava Kalervo Kummola arvioi, että esimerkiksi Infra on ainakin alkuvaiheessa vielä pitkään niin sanottu in house -yhtiö, eli se tuottaa pääasiassa kaupungin tarvitsemia palveluja.

    – Esimerkiksi Turussa ollaan aika paljon pidemmällä näissä asioissa.

    Infran keskittyy yhtiönäkin kaupungin töihin. "Ainakin aluksi", Kalervo Kummola toteaa.Turkka Korkiamäki / Yle

    Turku on kilpailuttanut osakeyhtiöittensä kanssa tekemät palvelusopimukset. Omat yhtiöt ovat olleet samalla viivalla mukana tarjouskilpailussa kuin yksityisetkin. Työtä on siirtynyt kaupungin yhtiöiltä urakoitsijoille ja kustannustaso on pudonnut selvästi.

    – Totta kai tarkoitus on tehdä pientä voittoakin, Kalervo Kummola palaa perusasioihin.

    Osakeyhtiömallin suosio perustuu myös siihen, että yhtiöiden on helpompi toimia ylikunnallisesti. Yhtiöitä voidaan perustaa yhdessä sairaanhoitopiirin ja eri kuntien kanssa. Kuntarajojen yli mennään ja tullaan tilanteen mukaan. Oulun kaupungin talous- ja henkilöstöhallintoon perustettu Monetra Oy on mukana myös uudessa yhtiössä keskellä Suomea.

    – Nyt esimerkiksi yhtiöitettiin Tampereen taloushallinto Oulun, Jyväskylän ja Kuopion kanssa yhdessä. Nämä tulevat olemaan isompia ja isompia kokonaisuuksia. Silloin oikeastaan yhtiömalli on ainoa mahdollisuus.

    ”Yhtiöittäminen on muotia, mutta ei pakollista”

    Yliopistotutkija Helena Hirvonen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut yhtiöittämistä työn ja peruspalvelujen näkökulmasta. Esimerkiksi kuinka sosiaali- ja terveydenhoitotyö tai tukipalvelutyöt muuttuvat.

    Helena Hirvosen mielestä yhtiöittäminen on trendi, mutta kuntapalvelut voidaan järjestää toisinkin.Marko Melto / Yle

    – Yhtiöittämiselle on vaihtoehtoja. Liikelaitokset eivät monessa tapauksessa ole taloudellisesti tehottomia suinkaan. Hyvin monessa paikkaa palvelut toimivat aika sujuvasti ja erittäin taloudellisesti, eli mitään välttämätöntä pakkoa sille yhtiöittämiselle ei ole.

    Se on siis poliittinen valinta?

    – Se on poliittinen valinta, jonkinlainen trendi, joka vallitsee julkishallinnossa säästöjen tekemiseksi.

    Työssäkäyviä köyhiä tulee lisää

    Suurin muutos tapahtuu toimintalogiikassa, Helena Hirvonen kertoo.

    Liikelaitoksen tavoitteena on palvelujen tuottaminen kuntalaisille, yhtiöiden tavoite on tuottaa voittoa.

    – Kaikki osapuolet osallistetaan voitontavoitteluun tavalla tai toisella. Työntekijälle se näkyy työn ehtojen muuttumisena ja monessa tapauksessa palkkauksen heikkenemisenä.

    – Meillä on entistä enemmän työssäkäyviä köyhiä. Tämä on selkeä ilmiö jo Suomessa, ihmiset eivät tule toimeen palkallaan.

    Epävarmuus lisääntyy, kun yhtiö joutuukin kilpailutilanteeseen muiden yritysten kanssa.

    – Kilpailutuksia voi myös hävitä ja siinä tapauksessa myös työntekijän irtisanominen on herkemmässä, Helena Hirvonen muistuttaa.

    Ne tuotannollistaloudelliset syyt siis.

    Palkkapussit ovat keventyneet monilla aloilla

    Tilastokeskuksen palkkataulukoista saa jonkin verran vertailukelpoista tietoa julkisen ja yksityisen työnantajan maksamista palkoista. Tilastoissa on esimerkiksi päiväkodeissa ja hoitoalalla kymmenen prosentin eroja kuukauspalkkaisten keskiansioissa.

    Kokemusperäisiä esimerkkejä työehtojen huononnuksista riittää. Soittokierros muutamaan ammattiliittoon vahvistaa käsitystä.

    Yksityisiin hoivakoteihin siirtyneet hoitajat ovat huomanneet palkoissa isoja pudotuksia. Terveydenhoitoalan ammattiliiton Tehyn mukaan lähihoitajan kuukausipalkka on voinut pudota 200 eurolla ja sairaanhoitajan 300 eurolla kuukaudessa, kun on siirrytty yksityisen sosiaalipalvelualan puolelle.

    Tilastojen tasolla esimerkiksi hoitoalalla kuukausipalkka on noin kymmenen prosenttia julkista huonompi yksityisissä firmoissa. Tapauskohtaisesti muutokset voivat olla suurempia.Ere Ek / Yle

    Ikävimmillään on jouduttu tekemään nollatuntisopimuksia, eli töitä on vain tipotellen.

    Kokeneen kunta-alan siivoojan palkasta on ainakin yksittäistapauksissa pudonnut lähes 400 euroa, kun muutosten jälkeen palkkaa maksetaan kiinteistöalan yksityisen sopimuksen mukaan.

    Mitä mahtaa miettiä siivooja, jonka kuukausipalkkaa oli parhaimmillaan melkein 2 100 euroa ja nyt alle 1 700 euroa?

    Tietysti vielä ikävämpää, on jos työt loppuvat kokonaan.

    Valtio on jo yksityistynyt melkoisesti

    Myös valtionhallinnossa on kokemusta peruspalvelujen yhtiöittämisestä. Esimerkiksi sopankeitto varuskunnissa on osakeyhtiön hommia.

    Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus on nykyisin Leijona Catering, se tekee ruokaa maanpuolustajille.

    Valtion ravitsemustyöntekijöistä on tullut yksityisen puolen sopimuksissa ravintolatyöntekijöitä.Yle

    Leijona on ainakin vielä täysin valtion omistuksessa.

    Siirtymäkauden jälkeen on siirrytty noudattamaan yksityisen Majoitus- ja ravintola-alan työehtosopimusta. Toimenkuvasta ja tilanteista riippuen palkat ovat pudonneet 250 eurosta jopa 600 euroon kuukaudessa. Samalla lomat lyhenivät, työntekijät kertovat.

    Kuka muistaa vielä Tie- ja vesirakennushallituksen? TVH käy esimerkistä julkisen sektorin kehityskaaresta. Se jakaantui eri vaiheiden jälkeen hallinnoksi ja tuotannoksi. Tuotannosta vastannut Tliikelaitos muuttui valtionyhtiö Destia Oy:ksi ja vuonna 2014 sen osti yksityinenen sijoitusyhtiö Ahlström Capital.

    Tiepuolella yhtiö kilpailee valtion rahasta eli Liikenneviraston alueellista tieurakoista ja kilpailuttaa työtä edelleen aliurakoitsijoille. Oman keltaisen kaluston rinnalla teiden kunnosta vastaa paikoin "isä, poika ja Belarus", eli perheyritys vanhalla traktorillaan, Destian konkarit vitsailevat.

    Osakeyhtiöissä osakkeenomistajat ovat voittajia, jos tulosta syntyy. Kunnallisissa yhtiöissä hyötyjiä ovat kunnat ja kaupungit. Myöhemmin, jos yhtiöt myydään eteenpäin yksityisille sijoittajille, yksityistetään voitotkin. Ja riskit, koska aina ei voi voittaa.

    Täsmennetty TVH:n muutosta valtionyhtiöksi lisäämällä tietoja välivaiheesta klo 11.10.

    Teemme myöhemminkin juttua siitä, mitä julkisen sektorin työpaikoilla oikeasti tapahtuu, kun tehokkuutta ja säästöjä haetaan kilpailuttamalla. Kerro oma tarinasi: mikä muuttui, kun työnantaja vaihtui yksityiseksi

    ”Ei kotonakaan oteta joka viikko lisälainaa syömiseen” – Kaupunginvaltuutetut haluaisivat jo hillitä Turun velkaantumista

    ”Ei kotonakaan oteta joka viikko lisälainaa syömiseen” – Kaupunginvaltuutetut haluaisivat jo hillitä Turun velkaantumista


    Turun velkaantuminen on suurten kaupunkien pahimpia. Vain Vantaalla on velkaa per asukas enemmän kuin Turulla. Esimerkiksi Helsinkiin verrattuna turkulaisilla on velkaa kaksi kertaa enemmän. Talousarvioesityksen mukaan Turku ottaa ensi vuonna 99...

    Turun velkaantuminen on suurten kaupunkien pahimpia. Vain Vantaalla on velkaa per asukas enemmän kuin Turulla. Esimerkiksi Helsinkiin verrattuna turkulaisilla on velkaa kaksi kertaa enemmän.

    Talousarvioesityksen mukaan Turku ottaa ensi vuonna 99 miljoonaa euroa uutta velkaa investointien rahoittamiseen. Turun valtuusto käsittelee kaupunginjohtaja Minna Arven budjettiesitystä ensi viikolla.

    Yle lähetti kyselyn Turun kaupunginvaltuutetuille kaupungin ensi vuoden talousarvioesityksestä. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että lainaa otetaan liikaa.

    Yle

    SDP:n Jarmo Rosenlöf kritisoi lisälainan ottamista kovin sanoin.

    – Olen sitä mieltä, että näin ei pitäisi tehdä. Ei kotonakaan oteta joka viikko lisälainaa syömiseen.

    Rosenlöfiä huolettaa Turun talous, kun jatkuvasti eletään kädestä suuhun.

    Jarmo Rosenlöf.Yrjö Hjelt / Yle

    – Tässä on jo monta vuotta eletty yli varojen. Olen hyvin huolestunut tilanteesta.

    Perussuomalaisten Mikael Miikkola jakaa Rosenlöfin huolen.

    – Onhan tuo lainan ottaminen liikaa, varsinkin kun se tulee meidän nuorison maksettavaksi.

    Miikkola ei kuitenkaan ihan vielä haluaisi julistaa Turkua kriisikunnaksi.

    – Mutta hyvin lähellä sitä ollaan.

    Velkamäärä huolettaa tarkastajiakin

    Turku-konsernin kokonaisvelka viime vuonna oli 1,4 miljardia euroa. Velkamäärä asukasta kohti on 3 715 euroa. Asiaan kiinnitti huomiota keväällä myös tarkastuslautakunta. Sen mielestä Turun taloustilanne on huolestuttava.

    Samaa mieltä on muun muassa kokoomuksen Ville Valkonen.

    – On erittäin huolestuttavaa, että noususuhdanteen huipulla otetaan näin paljon lisää velkaa ja tehdään isoa alijäämää.

    Ville Valkonen.Yrjö Hjelt / Yle

    Monet Ylen kyselyyn vastanneista valtuutetuista jakoivat huolen lisävelkaantumisesta. Osa oli kuitenkin sitä mieltä, että vaihtoehtoja ei juuri ole.

    Me reagoidaan vasta sitten, kun on kakki housussa. Mikael Miikkola

    Tätä mieltä olivat muun muassa vihreiden Niina Ratilainen ja perussuomalaisten Mikael Miikkola.

    – 99 miljoonan euron lainan ottaminen on hyväksyttävää, jotta palvelutaso voidaan pitää nykyisellään, Niina Ratilainen sanoo.

    – Kyllä tämä synkkää on. Me reagoimme vasta sitten kun on kakki housussa, Miikkola kuvailee Turun taloudenhoitoa.

    Veroprosentti pidetään ennallaan

    Talousarvioesityksen mukaan Turun veroprosentti pidettäisiin nykyisellään 19,5 prosentissa. Kyselyssä lähes kaikki valtuutetut olivat samaa mieltä.

    Yle

    Osa valtuutetuista oli kuitenkin sitä mieltä, että veronkorotustarvetta on syytä arvioida myöhemmin uudelleen.

    Niina Ratilainen kuuluu tähän joukkoon.

    Niina Ratilainen.Yrjö Hjelt / Yle

    – Meidän pitää tarkastella jatkossa myös veroprosenttia, koska se ei ole Turussa yhtä suuri kuin naapurikunnissa tai Tampereella.

    Koulut kuntoon

    Vuonna 2019 Turku aikoo korjata tai uudisrakentaa kouluja kymmenillä miljoonilla euroilla. Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että suunnitelmat pitää toteuttaa sellaisenaan.

    Yle

    – Koulut on syytä pitää kunnossa. Koulutus on tulevaisuutemme voimavara, Mikael Miikkola sanoo.

    On erittäin huolestuttavaa, että noususuhdanteen huipulla otetaan näin paljon lisää velkaa. Ville Valkonen

    – Kokoomus lähtee siitä, että palvelut turvataan, sanoo Ville Valkonen.

    – Koulujen korjaaminen on tarpeellista ja myös taloudellisesta kestävää, Niina Ratilainen ilmoittaa.

    Kruununjalokivet jatkakoon entiseen malliin

    Turun konserniyhtiöillä on merkittävä vaikutus Turun talouteen. Kaupungin taloustilannetta voitaisiin kuitenkin paikata tulouttamalla niiden voitoista suurempi osa kaupungin kassaan. Kysyimme valtuutettujen mielipidettä asiasta.

    Yle

    Osa valtuutetuista on sitä mieltä, että kaupungin velkoja voisi vähentää ottamalla konserniyhtiöiltä enemmän. Tällaisiksi yhtiöiksi mainitaan muun muassa Turku Energia, Satama ja kiinteistöyhtiöt.

    Kaksi kolmasosaa valtuutetuista on kuitenkin sitä mieltä, että konserniyhtiöiden ei tarvitse tulouttaa nykyistä enempää.

    – En voi hyväksyä, että konserniyhtiöt tulouttaisivat nykyistä enemmän, ne ovat meidän kruununjalokiviämme, sanoo Mikael Miikkola.

    Yleinen näkemys on se, että konserniyhtiöiden tulee toimia liiketoimintaperiaatteella. Niiden pitää tulouttaa voitoistaan vain sen verran kuin on investointien kannalta järkevää.

    Mikael Miikkola.Yrjö Hjelt / YleBudjetti on löysä ja tasapainoinen

    Minkälaisena valtuutetut sitten näkevät kaupunginjohtaja Minna Arven laatiman talousarvioesityksen kokonaisuudessaan. Osa valtuutetuista on sitä mieltä, että se on hyvä ja tasapainoinen. Toisten mielestä taas liian avokätinen. Ja kaikkea tältä väliltä.

    – Tämä on löysä budjetti, mutta vaalit ovat tulossa, Mikael Miikkola sanoo.

    – Talousarvioesityksessä on hyvää se, että tällä pystytään turvaamaan palvelut pieni- ja keskituloisille, sanoo Jarmo Rosenlöf.

    – Kaupunginjohtaja on tehnyt tasapainoisen esityksen, mutta meillä vihreillä on kulttuurin ja sosiaalipuolen osalta muutamia kohtia, mitä pitää vielä lisätä, Niina Ratilainen sanoo.

    Ylen kyselyyn vastasi Turun valtuuston 67 jäsenestä 29. Vastausprosentti oli 44.

    Lue lisää:

    Turku yrittää kuroa alijäämäänsä umpeen

    Turun talous tasapainossa vasta vuosien päästä

    Turun valtuusto siunasi talousarvion minimuutoksin – Konkari Olli Manni: Helpoimpia budjetteja

    Turku on onnistunut tasapainottamaan talouttaan – kaupunginjohtajan talousarvioesitys alleviivaa kärkihankkeita

    Herätys: USA:n vaaleissa demokraatit voittamassa edustajainhuoneen, konservatiivijohtajat Helsingissä, pikayhteys Turkuun ja tihkusateet jatkuvat

    Herätys: USA:n vaaleissa demokraatit voittamassa edustajainhuoneen, konservatiivijohtajat Helsingissä, pikayhteys Turkuun ja tihkusateet jatkuvat


    Yhdysvaltain tuloslaskenta: Demokraatit voittamassa edustajainhuoneessa, republikaanit senaatissa Yhdysvaltain kongressivaaleissa demokraatit ovat viemässä voiton edustajainhuoneessa ja republikaanit senaatissa, uutiskanavat ennustavat....

    Yhdysvaltain tuloslaskenta: Demokraatit voittamassa edustajainhuoneessa, republikaanit senaatissa

    Yhdysvaltain kongressivaaleissa demokraatit ovat viemässä voiton edustajainhuoneessa ja republikaanit senaatissa, uutiskanavat ennustavat. Ääntenlaskenta on vielä kesken, mutta ennusteet ovat yhdenmukaisia. Uutistoimisto AP laskee, että demokraatit ovat saaneet tähän mennessä 133 paikkaa edustajainhuoneeseen ja republikaanit 143, mutta ennusteiden mukaan tilanne on kääntymässä.

    Senaatissa republikaanit ovat AP:n mukaan yltäneet jo 50 paikkaan, kun demokraatit ovat saaneet 39. Yle seuraa vaalituloksen edistymistä hetki hetkeltä ja erikoislähetys alkaa kello 6:25.

    Euroopan konservatiivijohtajat koolla Helsingissä

    Europarlamentin konservatiiviryhmä eli Euroopan kansanpuolue (EPP) kokoontuu Messukeskukseen valitsemaan ryhmittymän ehdokkaan seuraavaksi komission puheenjohtajaksi. Helsinkiin saapuu kosolti valtionpäämiehiä, muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel, Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz. Myös EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Eurooppaneuvoston puheenjohtaja Donald Tusk tulevat tapaamiseen.

    Angela MerkelOmer Messinger / EPARadanvarren kunnissa kovat odotukset tunnin junan suhteen

    Helsingin ja Turun välille kaavailtu tunnin juna toisi kokonaan uuden ratayhteyden matkan varrelle Lohjalle ja Vihtiin. Kunnat odottavat radan kasvattavan lähiseudun asukasmäärää tuhansilla ihmisillä ja tuovan alueelle satoja uusia työpaikkoja. Lohjalla rata kehittäisi erityisesti Lempolan kaupunginosaa ja Vihdissä Höytiönnummea. Kummallekaan paikkakunnalle ei tällä hetkellä ole henkilöjunaliikennettä lainkaan.

    Varpu Helpinen / YleNuoret ovat yhä palkkatietoisempia: Sosionomiopiskelija tähtää ylempään keskiluokkaan

    Parikymppisen opiskelijan Juha-Matti Tukion tavoitteena on yli kolmen tonnin kuukausitulot, joihin yltää vain 16 prosenttia työntekijöistä. Tutkijan mukaan opiskelijat ovat yhä palkkatietoisempia, vaikka tulojen takia ei alaa valittaisikaan. Sitä ennen opiskelija ottaa lainaa, tinkii ruuasta ja törsää juhlimiseen.

    AOPSumut ja tihkusateet jatkuvat

    Sää on pilvistä ja tihkusateita tulee varsinkin maan etelä- ja keskiosassa. Sumua voi myös esiintyä paikoin. Lämpötila pysyttelee öisinkin plussan puolella. Lapissa on paikoin pakkasta, mikä voi tehdä tienpinnoista liukkaita. Lue lisää säästä täältä.

    Yle Sää
    Kymmenen tuntia viikossa ja 35 000 kilometriä vuodessa: Tunnin juna vapauttaisi maaseudun rauhassa musisoivan pariskunnan auton ratista

    Kymmenen tuntia viikossa ja 35 000 kilometriä vuodessa: Tunnin juna vapauttaisi maaseudun rauhassa musisoivan pariskunnan auton ratista


    Lohjan maaseudulla Paksalossa asuvat Piritta Poikonen ja Janne Riihimäki taittavat päivittäiset työmatkansa Helsinkiin autolla. – Tai siis Janne ajaa ja minä neuvon, Poikonen vitsailee. Matka-aika Turun moottoritietä pääkaupunkiin vaihtelee 45...

    Lohjan maaseudulla Paksalossa asuvat Piritta Poikonen ja Janne Riihimäki taittavat päivittäiset työmatkansa Helsinkiin autolla.

    – Tai siis Janne ajaa ja minä neuvon, Poikonen vitsailee.

    Matka-aika Turun moottoritietä pääkaupunkiin vaihtelee 45 minuutista puoleentoista tuntiin liikennetilanteen, sään ja vuodenajan mukaan. Kesällä matka taittuu yleensä mukavasti, mutta talven pimeys ja liukkaat kelit nostavat stressikäyrää ratin takana.

    – Koko matkan ajan pitää olla aistit terävänä, tietynlaisessa hälytystilassa, ja se kyllä rasittaa henkisestikin, Riihimäki myöntää.

    Liikennevirasto on esitellyt ratalinjausta syksyn aikana yleisötilaisuuksissa.Yle Uutisgrafiikka

    Uuden oikoradan yleissuunnittelu on parhaillaan käynnissä. Rata lyhentäisi Helsingin ja Turun välisen junamatkan nykyisestä kahdesta tunnista hiukan yli tuntiin ja toisi kokonaan uuden junayhteyden Lohjalle ja Vihtiin. Päätöstä radan rakentamisesta ei kuitenkaan ole vielä tehty.

    Kunnat odottavat tuhansia uusia asukkaita ja satoja työpaikkoja

    Molemmissa Länsi-Uudenmaan kunnissa odotetaan radan tuovan mukanaan uusia asukkaita, kokonaisia asuinalueita ja työpaikkoja.

    – Yksi Lohjan pahimmista ongelmista sijaitsee tällä hetkellä Kehä III:n ja Kehä II:n välillä, kaupunginjohtaja Mika Sivula heittää.

    Kyseessä on Turun moottoritien osuus, joka ruuhkautuu pahoin erityisesti aamuliikenteessä.

    – Tuhannet lohjalaiset viettävät siellä päivittäin kohtuuttoman kauan aikaa. Se on kasvun tulppa myös Espoolle, Kirkkonummelle ja Vihdille, eli rata hyödyttäisi laajasti koko pääkaupunkiseutua, Sivula jatkaa.

    Vuodelta 2015 peräisin olevan tilaston mukaan yli 5 000 lohjalaista käy päivittäin töissä pääkaupunkiseudulla.

    Lohjalla oikorata kehittäisi erityisesti Lempolan aluetta ja Vihdissä Nummelan eteläpuolella sijaitsevaa Höytiönnummea.

    – Se on Nummelan taajaman luonnollinen kasvusuunta. Ratayhteys olisi ilmastotavoitteiden, elinkeinoelämän kehittämisen ja yleisen houkuttelevuuden näkökulmasta äärimmäisen tärkeä asia, Vihdin kunnan elinvoimajohtaja Petra Ståhl tähdentää.

    Liikenneviraston alustava arvio matka-ajoista: Näillä näkymin Vihdin Nummelan eteläpuolella sijaitsevalla Höytiönnummella pysähtyisi taajamajuna ja Lohjan Lempolassa IC-juna. Siitä matka jatkuisi kaupungin keskustaan lähiliikenteenä.Yle Uutisgrafiikka

    Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on väläyttänyt radan toteutuvan vuoteen 2031 mennessä, mutta kunnat hoputtavat nykypäättäjiä vielä nopeampiin ratkaisuihin.

    – Päätös radan rakentamisesta pitäisi saada mahdollisimman pian. Se mahdollistaisi investointien liikkeelle saamisen sekä asumisen puolella että toivon mukaan myös teollisuudessa. Näin radan hyödyt toteutuisivat jo ennen kuin se rata täällä onkaan, Sivula laskee.

    Vihdin Petra Ståhl ei halua enää edes miettiä muita vaihtoehtoja.

    – Meidän maankäytön suunnittelu on tähdännyt lähes 20 vuotta sen varaan, että rata tulee. Kyllä me katsotaan nyt tätä asiaa niin, että se on enää ajan kysymys.

    Meluisa harrastus houkutteli maaseudulle

    Piritta Poikonen työskentelee lakimiehenä Finanssiala ry:ssä Ruoholahdessa ja Janne Riihimäki ABB:llä Pitäjänmäessä.

    Junayhteys ei heidän tapauksessaan juuri lyhentäisi matka-aikaa, mutta raiteet tuntuvat silti houkuttelevalta vaihtoehdolta.

    – Junalla matkustaminen olisi varmasti aika paljon kevyempää, kun voisi vain rauhassa istuskella junan kyydissä, Riihimäki miettii.

    Pariskunta on asunut Lohjan maaseudulla nyt 15 vuotta. Entinen asuinpaikka Helsingissä vaihtui metsänreunaan erityisesti meluisan musiikkiharrastuksen, eli kitaran ja rumpujen soiton sekä bändiprojektien takia.

    Soittoharrastus tuottaa melua ja vaatii tilaa. Siksi Janne Riihimäki (vasemmassa reunassa) ja Piritta Poikonen asuvat maaseudulla kaukana naapureista.Piritta Poikonen

    – Metsään mahtuu ääntä, eikä kukaan häiriinny, Riihimäki naurahtaa.

    Pariskunnan työmatka-auton mittariin kertyy vuodessa 30 000 – 40 000 kilometriä. Aikaa kuluu päivittäin noin tunti suuntaansa.

    Huonoa omaatuntoa he eivät kuitenkaan autoilustaan kanna.

    – Me olemme vegaaneja eikä vapaa-ajalla matkusteta oikeastaan koskaan mihinkään, joten eiköhän tässä aika hyvin olla balanssissa, Poikonen summaa.

    Piritta Poikonen on perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Lohjalla. Valtuusto vaikuttaa aikanaan esimerkiksi asemanseutujen kaavoittamiseen, mutta radan rakentamisesta päättää maan hallitus ja eduskunta.

    Tuntuuko, että juuri sinun junasi on aina myöhässä? Tarkista oman kaukojunasi myöhästymistiedot

    Tuntuuko, että juuri sinun junasi on aina myöhässä? Tarkista oman kaukojunasi myöhästymistiedot


    Paula Collin / YlePendolino 976 lähtee Turusta Helsinkiin joka arkiaamu kello 7:08. Paitsi jos se on myöhässä jo tässä vaiheessa. Runsasta työmatkalaisten joukkoa kuljettava juna on yksi tämän vuoden aikana eniten myöhästelleistä Suomessa....

    Paula Collin / Yle

    Pendolino 976 lähtee Turusta Helsinkiin joka arkiaamu kello 7:08. Paitsi jos se on myöhässä jo tässä vaiheessa.

    Runsasta työmatkalaisten joukkoa kuljettava juna on yksi tämän vuoden aikana eniten myöhästelleistä Suomessa. Verraten lyhyestä matkasta huolimatta se on ollut yli vartin myöhässä keskimäärin joka neljäntenä aamuna.

    – Muutaman kerran tuolla pellon keskellä seistessä ja palavereita siirrellessä on tullut mieleen vaihtaa kulkuneuvoa, sanoo viikottain Turusta Helsinkiin reissaava Jani Itkonen.

    – Otan yleensä aikaisemman junan kuin aikataulun mukaan tarvitsisi, minulla on sellainen työ, että siitä ei saa myöhästyä. Herään sitten hirvittävän aikaisin, että sillä lailla se vaikuttaa elämään, kertoo Liedosta matkaan lähtenyt Maria Höyssä.

    Ja samanlaista on junailu muuallakin Suomessa. Minna Koskinen matkustaa tällä kertaa poikittaissuuntaan, Vaasasta Varkauteen. Hän on vaihtanut Pendolino 145:een Tampereelta.

    Yleensä Koskinen matkustaa työasioissa Varkauden ja Helsingin välillä.

    – Jos minun pitää tiettyyn aikaan jossain olla, varaan sellaisen aikareservin, että tiedän olevani perillä ajoissa, hän sanoo.

    Kymmeniä tuhansia kertoja myöhässä asemalle

    Liikenneviraston digitraffic-tietopankista koottujen tietojen mukaan 77 prosenttia kaikista junista saapuu asemalle aikataulussa tai alle viisi minuuttia myöhässä. 15 minuuttia tai enemmän myöhässä asemalle saapuu 7 prosenttia junista. VR:n oman tilastoinnin mukaan ajoissa on noin 79 prosenttia junista. Alle kahden prosenttiyksikön ero johtuu erilaisista analyysitavoista.

    – Onhan se aika turhauttavaa. Matkustan paljon Euroopassa, ja siellähän ei ole tällaista. Jos juna lähtee Firenzestä kymmenen minuuttia myöhässä, se on lentoasemalla aikataulun mukaan, sanoo Dan Holm Turun ja Helsingin välillä.

    – Jos katsotaan eurooppalaista standardia, niin ovathan nämä luvut kohtalaisen korkeita, vahvistaa VR:n täsmällisyyspäällikkö Jonas Eriksson.

    Koska junia ja asemia on paljon, juna on tullut tammi-syyskuun aikana asemalle yli 15 minuuttia myöhässä yli 25 000 kertaa.

    – Puolisen vuotta olen tällä junalla matkustanut, ja ehkä 30 kertaa se on ollut myöhässä, sanoo Aart de Heer Turun ja Helsingin välisestä aamu-Pendolinosta.

    Jotkin junavuorot ovat pahempia murheenkryynejä kuin toiset. Eniten myöhästelleillä väleillä on ollut hyvinkin epätodennäköistä päästä perille aikataulun mukaan.

    Eniten myöhästelleet junat ovat:

    IC 445 Seinäjoki - Vaasa, täsmällisiä 7,4 prosenttiaIC 443 Seinäjoki - Vaasa, täsmällisiä 8,3 prosenttiaS 455 Seinäjoki - Vaasa, täsmällisiä 49,1 prosenttiaIC 115 Helsinki - Imatra, täsmällisiä 52 prosenttiaIC 273 Helsinki - Rovaniemi, täsmällisiä 52,5 prosenttia

    VR on saanut Seinäjoen ja Vaasan välisten junien myöhästymisistä runsaasti palautetta, ja yhtiö aikookin muuttaa välin aikatauluja. Myöhästymisten syynä ovat olleet muun muassa junaradan rakenteista johtuvat nopeusrajoitukset sekä kohtaavien junien odottelu yksiraiteisella radalla.

    Täsmällisimmät junat ovat:

    HDM 393 (Taajamajuna) Hanko - Karjaa, täsmällisiä 99,4 prosenttia.HSM 353 (Taajamajuna) Kotkan satama - Kouvola, täsmällisiä 99,1 prosenttia.HDM 748 (Taajamajuna) Savonlinna - Parikkala, täsmällisiä 98,8 prosenttia.HSM 350 (Taajamajuna) Kouvola - Kotkan satama, täsmällisiä 98,7 prosenttia.HDM 481 (Taajamajuna) Jyväskylä - Seinäjoki, täsmällisiä 98,6 prosenttia.Antti Hämäläinen / Yle

    Ylläoleva kartta ei ota kantaa siihen, onko asema osa kaukojunien aikatauluja. Esimerkiksi Keravan asema ei ole sellainen missä kaukojunat pysähtyisivät aikataulunsa mukaisesti, vaan junat joutuvat pysähtymään asemalla muista syistä.

    Miksi juna myöhästyy?

    VR:llä myöhästymisten alkusyyt jaetaan kolmeen koriin:

    Antti Hämäläinen / Yle

    Suurin yksittäinen syy junan myöhästymiselle on se, että jokin toinen juna on myöhässä.

    Myöhästymisten syyt, top 5:

    Junakohtaus, edellä kulkeva juna tai ohitus. Yhteensä 204 201 minuuttia, eli lähes viisi kuukautta.Pysähtymisajan ylitys. Yhteensä 99 540 minuuttia, eli runsaat kaksi kuukautta.Pitkäaikaiset nopeusrajoitukset 82 290 minuuttia, eli lähes kaksi kuukauttaRatainfran laiteviat. 78 317 minuuttia, eli vajaat kaksi kuukautta.Yhteysliikenteen odotus (jatkoyhteydet). 50 663 minuuttia, eli yli kuukausi.

    – Etenkin yksiraiteisilla osuuksilla jokainen minuutti, jonka juna on myöhässä kertautuu jollekin toiselle yksikölle, sanoo täsmällisyyspäällikkö Jonas Eriksson.

    Eriksson nostaa esiin myös sen, että eniten myöhästyneet junat kulkevat merkittävän osan matkastaan yksiraiteisella rataverkolla.

    – Myöhästyneissä junissa ei juuri ole esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välisiä vuoroja.

    Mutta palataan Turun ja Helsingin väliseen aamujunaan. Miksi esimerkiksi se on myöhästellyt niin paljon?

    – Kesällä se kärsi Karjaan ja Kirkkonummen välillä tehdyistä ratatöistä, nopeusrajoituksista sekä siitä, että useampana aamuna liikenteenohjauksen järjestelmät olivat häiriötilassa, sanoo Eriksson.

    Syyt löytyvät siis VR:n mielestä Liikennevirastosta – ja Liikennevirasto myöntää asian.

    – Siellä eivät ennalta sovitut asiat aivan pitäneet, toteaa Väylien käyttöpalvelut ja turvallisuus -yksikön päällikkö Jukka Ronni Liikennevirastosta.

    Antti Hämäläinen / YleRatatyöt huomioidaan aikatauluissa – jos voidaan

    Junien kulkuun vaikuttaa vahvasti kaksi tahoa: ratainfrasta vastaava Liikennevirasto ja raideliikenteestä vastaava VR.

    VR:ää hieman harmittanee se, että junien myöhästelyt nähdään aina VR:n syynä.

    – Rataverkon kunto ja tieto siitä ovat täysin ensisijaisia asioita. Mitä parempi näkymä meillä on niihin, sitä paremmin me voimme tehdä aikataulut siihen. Jos me tiedämme nämä hyvissä ajoin, yleensä näitä täsmällisyysongelmia ei silloin ole, sanoo VR:n Eriksson painokkaasti.

    – Kaikki ennalta tiedetyt ratatyöt käydään kyllä läpi VR:n kanssa, mutta rataverkko alkaa olla joiltain osin elinkaarensa loppupuolella, joten yllättäviä vikoja tulee, sanoo Liikenneviraston Ronni.

    Junalla matkustetaan, koska siellä voi tehdä töitä

    Runsaat myöhästelyt ovat saaneet Turun ja Helsingin välisellä aamujunalla matkustavista monet miettimään kulkuneuvon vaihtoa, ja on mahdotonta tietää kuinka moni tällaiseen ratkaisuun on päätynyt.

    – Olen miettinyt bussia. Sillä pääsisi ajoissa ja halvemmalla, mutta toisaalta tämä juna on niin ehdoton työhuone, että olen toistaiseksi valinnut herätä aikaisemmin, sanoo Maria Höyssä.

    Samaa mieltä on Jyväskylän ja Pieksämäen välille ehtinyt Minna Koskinen.

    – Tässä voi tehdä töitä, ja voi jonkin verran liikkua, mikä tekee matkasta mukavamman, hän toteaa.

    Joillekin vaihtoehtoja ei oikein edes ole.

    – Teen töitä Pasilassa, ja sinne ei helposti bussilla pääse. Eikä henkilöautoakaan ole käytössä, kertoo Aart de Heer.

    Ja sitten on niitä, jotka valitsevat kulkuvälineen tilanteen mukaan.

    – Jos on tärkeä kokous aamulla, otan aina auton, sanoo Dan Holm.

    #metoo-paneelikeskustelu kuohuttaa Turussa – Åbo Akademi kielsi tapahtuman järjestämisen tiloissaan

    #metoo-paneelikeskustelu kuohuttaa Turussa – Åbo Akademi kielsi tapahtuman järjestämisen tiloissaan


    Åbo Akademin henkilökunta ja opiskelijat vastustavat Turkuun suunnitteilla olevaa keskustelutilaisuutta, joka kritisoi #metoo-liikettä. Asiasta kertoi ensimmäisenä Åbo Underrättelser. Paneelikeskustelu oli tarkoitus järjestää kahden viikon...

    Åbo Akademin henkilökunta ja opiskelijat vastustavat Turkuun suunnitteilla olevaa keskustelutilaisuutta, joka kritisoi #metoo-liikettä. Asiasta kertoi ensimmäisenä Åbo Underrättelser. Paneelikeskustelu oli tarkoitus järjestää kahden viikon kuluttua Åbo Akademin tiloissa.

    Yksi keskusteluun kutsutuista on ruotsalainen taiteilija Alexander Bard, joka on muun muassa kyseenalaistanut #metoo-kohun aikana esiin astuneiden naisten kertomuksia seksuaalisesta ahdistelusta.

    Ruotsissa Bardia pidetään provosoivana ja loukkaavana, mutta hänen näkemyksensä on koettu myös tärkeänä lisänä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

    Åbo Akademin tilaisuudessa oli tarkoitus esittää myös The Red Pill -elokuva, jota on arvosteluissa pidetty feminismin vastaisena ja seksuaalisen väkivallan uhreja halventavana.

    Tilaisuuden vastustajat lähettivät Åbo Akademin johdolle vetoomuksen, jotta paneelikeskustelun järjestämistä ei sallittaisi korkeakoulun tiloissa. Vastustajat ovat ottaneet yhteyttä myös Svenska Yleen, jonka toimittaja Bettina Sågbom oli kutsuttu paneelikeskustelun vetäjäksi.

    Åbo Akademin johtoryhmä keskusteli maanantaina tilaisuuden järjestämisestä korkeakoulun tiloissa ja päätyi kieltämään sen.

    Tilaisuudelle etsitään uusi paikka

    Keskustelutilaisuuden järjestävä Intresseförening för jämställdhet vid Åbo Akademi -järjestö haluaa paneelikeskustelun avulla laajentaa #metoo-liikkeestä käytävää keskustelua. Järjestöstä kerrotaan, että tilaisuus kyllä järjestetään Turussa 19. marraskuuta, mutta sille on löydettävä uusi paikka.

    Åbo Akademin yliopistonopettaja Blanka Henriksson on yksi tilaisuutta vastustavan vetoomuksen alullepanijoista. Hänen mukaansa yksi tutkija oli jo uhannut siirtää tutkimuksensa toiseen yliopistoon, jos keskustelutilaisuus järjestettäisiin Åbo Akademin tiloissa.

    Lue lisää:

    Åbo Akademi tillåter inte metoo-debatt i ÅA:s lokaler

    Kiusaamistapaukset Turun poliisissa selvitetään – väitteet ihmetyttävät poliisipäällikköä:

    Kiusaamistapaukset Turun poliisissa selvitetään – väitteet ihmetyttävät poliisipäällikköä: "Meillä ei ole naisiin kohdistuvaa häirintää merkittävässä määrin"


    Kaksi poliisia on kannellut Lounais-Suomen aluehallintovirastolle korkea-arvoisen poliisimiehen Turun pääpoliisiasemalla harjoittamasta työpaikkakiusaamisesta. Toisesta tapauksesta on valmistunut aluehallintoviraston työsuojelutarkastus, jonka mukaan...

    Kaksi poliisia on kannellut Lounais-Suomen aluehallintovirastolle korkea-arvoisen poliisimiehen Turun pääpoliisiasemalla harjoittamasta työpaikkakiusaamisesta. Toisesta tapauksesta on valmistunut aluehallintoviraston työsuojelutarkastus, jonka mukaan on syntynyt epäilys, että poliisin työnjohto on kohdellut alaisia epäasiallisesti Turussa.

    Poliisipäällikkö Tapio Huttunen aikoo selvittää tarkoin, mistä Lounais-Suomen poliisiin liitetyissä kiusaamistapauksissa on kysymys.

    Rikostutkintaan on tehty hiljattain organisaatiouudistus. Siellä näyttää olevan meillä paras työilmapiiri tällä hetkellä ja se on loistava. Tapio Huttunen

    – Julkisuus ja kirjoittelut mediassa eivät minun mielestäni ihan pidä paikkansa.

    Tapio Huttusen mukaan Lounais-Suomen poliisilaitoksen työilmapiiri on tuoreen henkilöstöbarometrin mukaan hyvä ja parantunut entisestään.

    – Rikostutkintaan on tehty hiljattain organisaatiouudistus. Siellä näyttää olevan meillä paras työilmapiiri tällä hetkellä ja se on loistava.

    Huttunen pitää merkillisenä, että Avin työsuojelutarkastuksessa on mainittu erityisesti naisiin kohdistunut epätasapuolinen kohtelu.

    Poliisipäällikkö Tapio Huttunen.Linus Hoffman / Yle

    – Kummassakaan kantelussa ei puhuta naisiin kohdistuvista häiriötekijöistä. Henkilöstöbarometrikin selkeästi osoittaa, että meillä ei ole naisiin kohdistuvaa häirintää merkittävässä määrin.

    Poliisin selvityksen on määrä valmistua tammikuun puolivälissä.

    Lue lisää:

    Turun pääpoliisiasemalle tiukka tulos työsuojelutarkastuksesta: kiusaaminen on kitkettävä pois

    Epäily työpaikkakiusaamisesta Lounais-Suomen poliisilaitoksella – AVI ja syyttäjänvirasto selvittävät asiaa

    Turun yliopistolle lahjoitusprofessuuri suomalaisten elintarvikkeiden tutkimukseen

    Turun yliopistolle lahjoitusprofessuuri suomalaisten elintarvikkeiden tutkimukseen


    Elintarvikekonserni Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö on lahjoittanut 500 000 euroa Turun yliopistolle uuden professuurin perustamiseen. Tutkimustyö keskittyy keskeisiin suomalaisiin raaka-aineisiin ja -tuotteisiin, joilla on vientimahdollisuuksia. –...

    Elintarvikekonserni Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö on lahjoittanut 500 000 euroa Turun yliopistolle uuden professuurin perustamiseen. Tutkimustyö keskittyy keskeisiin suomalaisiin raaka-aineisiin ja -tuotteisiin, joilla on vientimahdollisuuksia.

    – Turun yliopistolla on vuosikymmenten kokemus pohjoisten ilmiöiden tutkimuksessa niin luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden kuin lääketieteenkin alueella. Elintarviketieteet kuuluvat keskeisesti Turun yliopiston strategiseen biotulevaisuuskokonaisuuteen, toteaa rehtori Kalervo Väänänen Turun yliopiston tiedotteessa.

    Keskeisiä elintarvikealan tutkimuskohteita Turun yliopistossa ovat marjat, mausteet, kala, äidinmaito, elintarvikerasvat ja -öljyt sekä viljat ja peruna.

    Tehtävä antaa mahdollisuuden vahvistaa yhteistyötä yritysten ja yliopiston välillä. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää elintarviketeollisuudessa.

    – Uuden professuurin perustamisen myötä voidaan ottaa enemmän vastuuta luonnonolosuhteiden ja ympäristömuutosten vaikutusten selvittämisessä, sanoo elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikön johtaja, professori Baoru Yang.

    Lahjoitusprofessuuri sijoittuu luonnontieteiden ja tekniikan tiedekuntaan, Yangin johtamaan yksikköön. Raision Tutkimussäätiö vastaa tehtävän perusrahoituksesta viiden vuoden ajan.

    Äidit suosivat tyttäriä ja isät poikia – vanhemman oma sukupuoli vaikuttaa suhtautumiseen enemmän kuin muut tekijät

    Äidit suosivat tyttäriä ja isät poikia – vanhemman oma sukupuoli vaikuttaa suhtautumiseen enemmän kuin muut tekijät


    Äidin ja isän oma sukupuoli näyttäisi vaikuttavan lapsen sukupuolen suosimiseen siten, että äidit panostavat enemmän tyttäriin ja isät poikiin. Tuoreessa suomalais-amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako asema, varallisuus,...

    Äidin ja isän oma sukupuoli näyttäisi vaikuttavan lapsen sukupuolen suosimiseen siten, että äidit panostavat enemmän tyttäriin ja isät poikiin. Tuoreessa suomalais-amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako asema, varallisuus, koulutustausta tai lapsuusajan ympäristö siihen, suosivatko vanhemmat enemmän tyttäriä vai poikia.

    Tutkijat testasivat erityisesti Trivers-Willard -hypoteesia, jonka mukaan paremmissa olosuhteissa vanhemmat panostavat enemmän poikiin, kun taas huonommissa olosuhteissa he panostavat enemmän tyttöihin.

    – Tutkimuksemme ei kuitenkaan osoittanut, että vanhempien asema, varallisuus, koulutustausta tai lapsuusajan ympäristö vaikuttaisi tietyn sukupuolen suosimiseen, sanoo tutkijatohtori Robert Lynch Turun yliopiston biologian laitoksen tiedotteessa.

    Toivomme, että tutkimuksemme tuo uutta tietoa ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin, miten evoluutio vaikuttaa ihmisiin. Robert Lynch

    Taustamuuttujien sijaan vanhemman oma sukupuoli näyttäisi vaikuttavan sukupuolen suosimiseen siten, että äidit suosivat enemmän tyttäriä ja isät puolestaan poikia.

    – Naiset kaikista sosioekonomisista ryhmistä ilmaisivat suorasti ja epäsuorasti suosivansa tyttäriä: he lahjoittivat enemmän rahaa tyttöjä tukeville hyväntekeväisyysjärjestöille ja adoptoivat mieluummin tyttöjä. Miehet puolestaan suosivat johdonmukaisesti poikia, vaikkakin vähemmässä määrin, Robert Lynch kertoo.

    Enemmän ymmärrystä evoluution vaikutuksesta ihmisiin

    Tutkijoiden havainnot voivat jatkossa auttaa hahmottamaan jälkeläisten sukupuolen suosimiseen liittyviä tutkimustuloksia. Esimerkiksi vanhempien asema ja olosuhteet, perheiden taloudellinen tilanne tai kulttuuriset käytänteet vaikuttavat monimutkaisesti evoluution sanelemiin ratkaisuihin vanhemmuudessa.

    – Voi olla vaikeaa jäsentää eri tekijöiden vaikutuksia ja tehdä tarkkoja ennustuksia ”optimaalisista” vanhemmuuden strategioista evoluution näkökulmasta. Toivomme, että tutkimuksemme tuo uutta tietoa ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin, miten evoluutio vaikuttaa ihmisiin, sanoo Lynch.

    Tutkimukseen osallistui myös tutkijoita yhdysvaltalaisista Rutgers University ja Arizona State University -yliopistoista. Tutkimusartikkeli julkaistiin Scientific Reports tiedejulkaisussa.

    Poliisi tutkii törkeää paritusta: Toiminta laajempaa kuin aluksi luultiin, vangitut 18-vuotiaita

    Poliisi tutkii törkeää paritusta: Toiminta laajempaa kuin aluksi luultiin, vangitut 18-vuotiaita


    Kahta 18-vuotiasta epäillään Tampereella ja Turussa törkeästä parituksesta. Epäilty rikollinen toiminta on kestänyt pidemmän aikaa Tampereella kuin alun perin on luultu. Poliisi kertoi aiemmin, että epäillyt teot ovat tapahtuneet syyskuussa...

    Kahta 18-vuotiasta epäillään Tampereella ja Turussa törkeästä parituksesta. Epäilty rikollinen toiminta on kestänyt pidemmän aikaa Tampereella kuin alun perin on luultu.

    Poliisi kertoi aiemmin, että epäillyt teot ovat tapahtuneet syyskuussa Turussa ja Tampereella.

    Rikoskomisario Hannu Kallioniemi sanoo, että epäilty teko alkoi Tampereella jo toukokuussa, eikä vasta syyskuussa. Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi lokakuussa vuonna 2000 syntyneet naisen ja miehen todennäköisin syin epäiltynä törkeästä parituksesta.

    Epäillyt ovat yhä vangittuina.

    Kallioniemi on vaitonainen tapauksessa, eikä paljasta uhrien lukumäärää. Asiakirjat on määrätty salaisiksi.

    Facebook-päivitysten mukaan epäillyt ovat avoliitossa.

    Törkeästä parituksesta voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

    Törkeässä parituksessa tavoitellaan yleensä huomattavaa taloudellista hyötyä, rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai kohteena on alle 18-vuotias lapsi.

    Lue lisää:

    18-vuotiaat nainen ja mies vangittiin törkeästä parituksesta epäiltyinä

    Vertaa suosituimpia lajeja: Näin paljon aikaa suomalaisilla lapsilla kuluu harrastamiseen –

    Vertaa suosituimpia lajeja: Näin paljon aikaa suomalaisilla lapsilla kuluu harrastamiseen – "Määrät kuulostavat aika kovilta"


    Neljäksi poika salibandyyn. Viideksi tyttö tanssitunnille. Sieltä suoraan hakemaan toinen lapsi kotiin treeneistä. Illan viimeinen kuskaus on kahdeksalta. Viikonloput peleissä ja kisoissa. Tällaista arki on monella vanhemmalla nykyään. 85...

    Neljäksi poika salibandyyn. Viideksi tyttö tanssitunnille. Sieltä suoraan hakemaan toinen lapsi kotiin treeneistä. Illan viimeinen kuskaus on kahdeksalta. Viikonloput peleissä ja kisoissa.

    Tällaista arki on monella vanhemmalla nykyään.

    85 prosenttia suomalaisista lapsista ja nuorista kertoo, että heillä on jokin harrastus. Suomesta ei löydy kuitenkaan tutkimusta, paljonko lapsilla keskimäärin kuluu aikaa eri harjoituksiin.

    – On aivan totta, että lasten harrastuksiin käytettyä aikaa on tutkittu vain vähän, Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi sanoo.

    Siksi Yle pyysi yli 20 lajiliitolta ja järjestöltä arviota siihen, paljonko eri lajeihin menee aikaa viikossa keskimäärin.

    Aikoja voi vertailla tästä koneesta. Luvuissa eivät ole mukana matkat kodista harjoituspaikalle.

    Jopa 40 tuntia viikossa

    Vastausten perusteella kilpatasolla urheilevalla lapsella kuluu monessa lajissa yli 20 tuntia viikossa harrastukseen. Monessa lajissa menee aikaa tätäkin enemmän.

    Esimerkiksi taitoluisteluun menee yläkouluikäisellä aikaa jopa 40 tuntia viikossa. Yläkouluikäisellä on kilpatasolla harjoitukset 8–10 kertaa viikossa, mihin menee 20 tuntia. Saman verran aikaa menee kahden päivän kilpailuun matkoineen.

    – Arviot ovat todella karkeita. Luvut vaihtelevat suuresti eritasoisten seurojen ja urheilijoiden kohdalla, Suomen Taitoluisteluliiton valmennuspäällikkö Satu Niittynen sanoo.

    Matias Väänänen / Yle

    Ylen vertailussa olevat ajat ovat liittojen tai järjestöjen arvioita keskimääräisestä lajiin kuuluvasta ajasta. Harrastukseen kuuluva aika riippuu iästä, joukkueesta ja välimatkoista. Siksi ne voivat vaihdella yksilöittäin.

    Kolme perhettä piti Ylen pyynnöstä kirjaa perheen lasten harrastuksiin kuluvasta ajasta. Tulokset olivat perheille itselleenkin yllätys.

    Voimistelussa useita mahdollisuuksia

    Yksi vaikeimmista lajeista arvioida aikaa on voimistelu. Siihen voi kulua yhtä paljon aikaa kuin taitoluisteluun tai sitten ei.

    – Voimisteluliiton alla on yhdeksän virallista kilpalajia ja useita eri harrastemuotoja tämän päälle aina parkourista tanssin kautta akrobatiavoimisteluun, Suomen Voimisteluliiton pääsihteeri Maria Laakso muistuttaa.

    Yle pyysi arviot sekä harrastus- että kilpatasolle. Kilpatasolla tarkoitetaan tässä vertailussa tavoitteellista harrastamista, jossa asetetaan selkeitä tavoitteita ja käydään kilpailuissa.

    Esimerkiksi voimistelussa voi olla yläkouluikäisellä jopa yhdeksät treenit viikossa, jos kilpaillaan. Yhdet treenit kestävät 1,5–4 tuntia.

    Yläkouluikäisellä voi olla voimistelussa lisäksi 6–20 esiintymistä vuodessa ja jopa kymmenen leiriä. Toisaalta voimistelua voi harrastaa vain kerran viikossa.

    Suosituimmat lajit

    Tutkimustietoa eri lajien harrastamisesta on niukasti. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tutkimus on selvittänyt eniten harrastettuja lajeja. Kyselyyn vastasi liki 7 000 lasta.

    62 prosenttia 9–15-vuotiaista lapsista ilmoitti vuonna 2016 harrastavansa urheiluseurassa. Suosituimpia lajeja ovat kyselyn mukaan jalkapallo, salibandy ja jääkiekko.

    Myös lisenssejä on saman tutkimuksen mukaan eniten jalkapallossa, jääkiekossa ja salibandyssa.

    Asmo Raimoaho / YleHuipulla ennen aikuisikää

    Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaisu Mononen on osin yllättynyt harrastuksiin kuluvasta ajasta.

    – Määrät kuulostavat aika kovilta. Jos määrään kuuluu höntsy- ja koululiikuntaa, sitten se on helpompi ymmärtää. Mutta olen vähän yllättynyt, että viikossa voi kulua jopa 40 tuntia.

    Siihen on selkeä syy, miksi esimerkiksi voimistelussa ja taitoluistelussa harrastusmäärät ovat suuria.

    – Vaativissa taitolajeissa, kuten voimistelussa tai taitoluistelussa, huipulla ollaan jo ennen aikuisikää. Se tarkoittaa sitä, että harjoittelu on tehtävä lapsena, erikoistutkija sanoo.

    "Minimi 20 tuntia viikossa"

    Monessa lajissa ei tehdä virallisesti jakoa kilpailu- ja harrastustason välillä. Siksi harrastuskoneessa voi olla sama aika molemmilla tasoilla.

    – Meille oli hieman haastavaa määritellä, mikä partiossa olisi tuo ”kilpataso”. Päädyimme siihen, että meillä ei sellaista varsinaisesti ole. Partiossa jokainen voi määritellä, kuinka paljon haluaa olla mukana, viestintä- ja markkinointipäällikkö Anna Koroma-Mikkola Suomen Partiolaisista sanoo.

    Perinteisesti partiota on voinut harrastaa vasta kouluiässä. Nyt partioon on tulossa uusi perhepartiomuoto, jossa alle kouluikäiset lapset voivat osallistua yhdessä vanhempiensa kanssa kerran kuukaudessa.

    Kalle Mäkelä / Yle

    – Me emme jaa harrastajiamme harrastus- ja kilpatasoille kuin vasta 14–15 vuoden iässä, Suomen Jääkiekkoliiton juniori- ja seuratoimintajohtaja Turkka Tervomaa sanoo myös.

    Harrastuskoneessa on merkitty vain oman lajin harrastamiset. Monen lajin edustajat korostavat monipuolisen liikunnan merkitystä.

    Esimerkiksi jääkiekossa 12–14-vuotiailla on suosituksen mukaan kymmenen tuntia viikossa ohjattua jääkiekon harjoittelua ja pelaamista, viisi tuntia omaehtoista pihalätkää tai muuta ja viisi tuntia muuta liikkumista ja pelaamista.

    – Minimi kaikelle liikunnalle ja urheilulle on 20 tuntia viikossa, mutta mielellään enemmän ja nimenomaan omatoimista monipuolista tekemistä, Turkka Tervomaa sanoo.

    Myös Lentopalloliiton urheilutoiminnan johtaja Sami Heikkiniemi sanoo, että terveen lapsen tulisi liikkua 20 tuntia viikossa. Urheilijaksi tavoittelevan nuoren tulisi hänen mukaansa puolestaan liikkua 25–30 tuntia viikossa.

    Mikä on sopiva aika harrastukselle?

    Erikoistutkija Kaisu Monosen mukaan harrastukseen kuluva aika riippuu lapsesta ja tavoitteista.

    – Jos asiaa ajatellaan terveyden kannalta, YK:n terveysjärjestö WHO suosittelee, että jokaisen lapsen tulisi liikkua reippaasti joka päivä 60 minuuttia. Tämän lisäksi raskaampaa liikuntaa pitäisi olla useita kertoja viikossa.

    Usein puhutaan 20 tunnista viikossa miniminä.

    – Ne luvut perustuvat huippu-urheilijoiden kokemuksiin, kun on katsottu taaksepäin, millainen polku on ollut huipulle. Samalla pitäisi korostaa, että huipulla olleet aikuisurheilijat ovat lähes poikkeuksetta harrastaneet lapsena monipuolisesti eri lajeja ja harjoitteluun on kuulunut sekä ohjattua että omatoimista liikuntaa ja urheilua.

    Getty Images

    Erikoistutkija korostaisi nykyistä enemmän juuri monipuolisuutta.

    – Aika loppuu ja rajat tulevat vastaan, jos harrastusmäärät yhdessä lajissa ovat kovat. Lapsi voi kyllästyä ja väsyä ja lopettaa lajin kokonaan. Siinä on omat riskinsä.

    Laadukaskaan harjoittelu ei takaa kehittymistä. Pitää muistaa riittävä lepo ja monipuolinen ravinto.

    – Lapsi on itse paras mittari. Tärkeintä on kuunnella lasta. Harrastuksen pitäisi lähteä lapsen omasta halusta. Jos on innostunut, jaksaa harrastaa enemmän.

    Suuri osa ei liiku tarpeeksi

    Lasten liikkuminen on hyvä asia, koska fyysisen aktiivisuuden positiiviset vaikutukset ovat tutkijan mukaan kiistattomat.

    Suuri osa suomalaisista lapsista ei liiku tarpeeksi. Lähes joka kolmas tytöistä ja 35 prosenttia pojista liikkuu vähintään tunnin päivässä.

    – On niitä, jotka eivät liiku juuri ollenkaan ja toiset liikkuvat tosi paljon. Passiivisuus ja paikallaan oleminen ovat suuria ongelmia nykyään.

    Pylväät kertovat eri vuosien tilanteen 2002-2018, miten paljon lapset liikkuvat.Asmo Raimoaho / Yle

    Yhä useampi lapsi liikkuu urheiluseuroissa. Tutkijan mukaan urheiluseuroissa harrastavien fyysinen aktiivisuus on korkeampi kuin omaehtoisesti liikkuvien. Urheiluseuroissa liikkuvat lapset ovat tutkimuksen mukaan myös motoriikaltaan taitavampia.

    – Jokainen lapsi on yksilöllinen. Myös kiinnostuksen kohteet ovat yksilöllisiä. Sitä pitää kunnioittaa. Osalla lapsista riittää energiaa ja on hyvä, että he voivat purkaa sitä harrastuksessa. Toiset viihtyvät kotona ja voi olla lukemista tai musiikkia harrastuksena, Kaisu Mononen sanoo.

    Bändi vie aikaa

    On vaikea mitata, paljonko omatoimiseen harjoitteluun kuluu aikaa. Jos kikkailee pallolla ulkona, onko se jalkapallon harrastamista?

    Suomen Musiikkioppilaitosten liiton puheenjohtaja Jouni Auramo sanoo, että omatoimiseen harjoitteluun kuluvasta ajasta on mahdotonta antaa arviota.

    – Suosituksia toki on, että lähes joka päivä olisi hyvä harjoitella. Varttuneimmilla ja innostuneimmilla aikaa kuluu siihen jopa tunteja päivässä.

    Heli Mäkikauppila / Yle

    Musiikkiharrastuksessa kilpatasoksi lasketaan sellaiset erityislahjakkaat, jotka jo nuorina harjoittelevat omatoimisesti erityisen paljon.

    – Orkesteri- ja bändisoittimissa kertoja ja tunteja kertyy enemmän kuin esimerkiksi pianon yhteismusisointi vie aikaa. Tässäkin on isoja alueellisia eroja, Auramo sanoo.

    Vanhempien merkitys kasvaa

    Kaikessa harrastamisessa vanhemmat ovat tärkeitä mahdollistajia. Vanhemmat kuskaavat, kustantavat ja kannustavat.

    Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen tutkijoiden Niilo Konttisen ja Outi Aarresolan mukaan vanhempien merkitys kasvaa, koska nuoret tulevat seuratoimintaan yhä nuorempina.

    Tutkimuksen mukaan vanhemmilla on suuri merkitys varsinkin maastohiihdossa ja yleisurheilussa. Mitä intensiivisemmin lapsi harrastaa, sitä enemmän vanhemmat osallistuvat yleensä harrastukseen.

    Myös vanhempien oma harrastustausta vaikuttaa selvästi lapsien harrastamiseen. Tosissaan kisaavien lapsien isistä peräti joka neljäs oli harrastanut urheilua vähintään SM-tasolla.

    Lue lisää:

    Kolme perhettä piti kirjaa, miten paljon aikaa menee lasten harrastuksiin – tulos on hengästyttävä: "Vapaa viikonloppu on tuntematon käsite"

    Lapsen urheiluharrastus voi maksaa uuden auton verran – syy hintojen räjähdykseen on myös vanhemmissa

    Vanhemmat ovat heränneet tukemaan lastensa peliharrastusta: "Jos lahjoja on, kannattaa laittaa vähän tikkua ristiin sen eteen"

    Katja Holmström ajoi illassa jopa 200 kilometriä, kunnes nosti kädet pystyyn ja luovutti – perheenäidin 5 vinkkiä, joilla lasten harrastusrumban saa poikki

    Alisa Vainio voitti 15-vuotiaana jääpallon MM-pronssia ja halusi jääkiekkoilijaksi – on suomalaisen yleisurheilun onni, että poikkeuksellinen superlahjakkuus valitsi kestävyysjuoksun: "Kovin moni Suomessa ei harjoittele enempää kuin Alisa"

    Kolme perhettä piti kirjaa, miten paljon aikaa menee lasten harrastuksiin – tulos on hengästyttävä:

    Kolme perhettä piti kirjaa, miten paljon aikaa menee lasten harrastuksiin – tulos on hengästyttävä: "Vapaa viikonloppu on tuntematon käsite"


    Liskot TampereeltaÄiti KatariinaIsä JussiOlivia, 12, harrastaa yksinluistelua SM-tasolla. Harjoitukset ovat kuusi kertaa viikossa, osana päivistä on sekä aamujää että iltaharjoitukset.Aurora, 10, harrastaa muodostelmaluistelua ja partiota....

    Liskot Tampereelta

    Äiti Katariina

    Isä Jussi

    Olivia, 12, harrastaa yksinluistelua SM-tasolla. Harjoitukset ovat kuusi kertaa viikossa, osana päivistä on sekä aamujää että iltaharjoitukset.

    Aurora, 10, harrastaa muodostelmaluistelua ja partiota. Harrastus on viitenä päivänä viikossa.

    Alvar, 7, harrastaa jääkiekkoa, partiota ja uimakoulua. Harrastus on neljänä päivänä viikossa.

    Iiris, 3, harrastaa taitoluistelua kolme kertaa viikossa.

    Joka sunnuntai tamperelainen perheenäiti Katariina Lisko tekee taulukon miehensä Jussin kanssa. Taulukko kiinnitetään jääkaapin oveen. Siihen on lueteltu neljän lapsen harrastusajat.

    Ja niitä riittää.

    Perheen kolme tyttöä Olivia, Aurora ja Iiris harrastavat taitoluistelua. Alvar käy jääkiekkotreeneissä ja uimakoulussa. Lisäksi hän ja Aurora käyvät partiossa.

    Suomessa on raportoitu, paljonko eri harrastuksiin kuluu rahaa. Sitä ei ole juuri selvitetty, paljonko aikaa kuluu harrastuksiin.

    Kysyimme asiaa yli 20 liitosta ja järjestöstä. Harrastuskoneesta voit katsoa, miten paljon aikaa eri harrastukset keskimäärin vievät viikossa. Luvuissa ei ole mukana matkoihin kuluva aika.

    Yle pyysi Liskoja ja kahta muuta perhettä pitämään kirjaa kuukauden ajan tunneista ja kilometreistä, joita lasten harrastuksiin kuluu.

    Katariina ja Jussi Liskon täyttämä taulukko on hengästyttävää luettavaa monelle. Jussi Lisko kommentoi sitä jäähallin eteisessä.

    – Joskus tulee tutuilta kunnioittavaa huokailua, että hohhoijaa. Itse koen, että tässähän tämä menee. Siitäkin saa hyvää mieltä, että paletti pyörii.

    Liskojen harrastusrumba pyörii Aurora Lisko harrastaa muodostelmaluistelua neljä kertaa viikossa.Matias Väänänen / Yle

    Tältä Liskojen paletti yleensä näyttää:

    Olivialla, 12, kuluu pelkkiin treeneihin vajaat 20 tuntia viikossa. Lisäksi kisamatkat voivat viedä koko viikonlopun.

    Auroran, 10, harrastuksiin kuuluu viikossa kymmenisen tuntia, mutta myös hänellä voi olla kolmen päivän leirityksiä.

    Alvarin, 7, pelireissulla voi mennä päivä, muuten treeneihin kuuluu viikossa noin viitisen tuntia. Iiriksellä, 3, on yleensä kolme kertaa viikossa 45 minuutin luisteluharjoitukset.

    Asmo Raimoaho/ Yle

    Pelkkiin treeneihin kuluu siis lapsilla yhteensä vajaat 40 tuntia viikossa, pelit ja kisat tulevat tähän vielä päälle. Se on kuin toinen työviikko.

    Viikossa ajokilometrejä kertyy 400.

    – Tähän on kasvettu pikkuhiljaa. Jos olisi suoraan ollut neljä harrastavaa lasta, olisi ollut ehkä vaikeampaa. Nyt on ensin ollut yksi luistelija. Sitten on tullut lapsia ja harrastuksia lisää. Päivä kerrallaan mennään ja viikko kerrallaan suunnitellaan. Tarvittaessa sovelletaan lennosta, Katariina Lisko sanoo.

    Auroran huippuhetki

    Kymmenvuotiaalla Aurora Liskolla on yleensä neljät luistelutreenit ja partio kerran viikossa.

    – Menen yleensä bussilla. Aamutreeneihin äiti tai iskä vie. Ennen treenejä lämmitän maksa- tai makaronilaatikkoa tai jos jääkaapissa on jotain vanhaa ruokaa tai sitten teen pinaattilättyjä, Aurora sanoo.

    Auroran harrastuksessa muodostelmaluistelussa parasta ovat kaverit.

    – Huippuhetki on ollut, kun oltiin ensimmäisen kerran kisoissa yötä paikan päällä. Minulla on sellainen haave, että pääsen muodostelmaluistelun MM-kisoihin.

    Tuntuuko koskaan, ettet jaksa lähteä hallille?

    – Ei kyllä oikeastaan koskaan, Aurora sanoo.

    Vapaa viikonloppu on tuntematon käsite

    Osan ajasta Katariina Lisko kuskaa lapsia yksin, sillä Jussi on vuorotyössä ja lennonjohtajana välillä töissä Vantaalla. Silloin Katariina menee lääkärin töistään päiväkodin kautta jäähallille ja sahaa eri jäähallien välillä.

    – Harrastusvapaata päivää ei ole, ja myönnettäköön, että vapaa viikonloppu on tuntematon käsite. Mutta me ei muusta oikein tiedetä.

    Esimerkiksi tavallisena sunnuntaina Katariina vie Auroran ensin jäähallille. Sitten äiti on yhdeksän tuntia Hämeenlinnassa SM-tasolla luistelevan Olivian kanssa kisoissa.

    Sillä aikaa Jussi hakee Auroran 2 tunnin ja 15 minuutin harjoituksista ja kuskaa Iiriksen toiselle jäähallille 45 minuutin harjoitukseen. Lisäksi hän on toimitsijana Alvarin yhdessä pelissä ja katsoo muut turnauksen pelit.

    – Käyn viikon aikana viidessä, kuudessa jäähallissa, Jussi Lisko naurahtaa.

    Aiemmin hän valmensi Alvarin joukkuetta. Katariina oli aktiivinen talkoissa. Nyt näistä rooleista on ollut pakko luopua.

    – Tänä vuonna mokkapaloja on leivottu vain kolme kertaa kouluun. Taitoluistelussa on näytökset ja kisat, joissa kukin on omassa talkoopestissä. Kyllä niitä on tullut tänä vuonna, Katariina Lisko sanoo.

    Samalla hallilta saa vertaistukea. Kukaan ei ymmärrä ruuhkavuosia yhtä hyvin kuin toinen vanhempi.

    – Omat sosiaaliset verkostoni tulevat aika paljon lasten harrastuksista, Katariina Lisko sanoo.

    Luistelun vetovoima

    Taitoluistelu on yksi aikaa vievimmistä harrastuksista. Se valikoitui sattumalta ja lasten toiveesta.

    – Olimme Olivian kanssa Tapparan kevätnäytöksessä katsomossa ja Olivia ilmoitti, että hän tahtoo tuonne. Emme tienneet, mihin päämme pistimme, Katariina Lisko sanoo.

    Aurora Lisko osaa laittaa itse varusteet valmiiksi.Matias Väänänen / Yle

    Luistelun vetovoima vei mukanaan myös muut lapset. Alvar vaihtoi jokin aika sitten taitoluistelun jääkiekkoon. Sitten kun Iiriskin kaksivuotiaana ilmoitti haluavansa luistella, perhe oli jo tottunut asiaan.

    – Ihan ilomielin päästin, vaikka häntä ei ohjattu harrastuksen pariin. Taitoluistelu on harrastuksena monipuolinen, Katariina Lisko sanoo.

    Miten siitä selviää?

    Miten harrastusrumbasta selviää neljän lapsen kanssa?

    Yksi vastaus on Liskojen taulukossa. Hyvä suunnittelu helpottaa arkea.

    Isossa perheessä pitää olla valmis myös siihen, että suunnitelmat muuttuvat.

    – Lasta en ole unohtanut, mutta jonkin kerran olen ollut hakemassa väärään aikaan tai ollut väärän jäähallin pihassa, Katariina Lisko naurahtaa.

    Viestintä on tärkeää. Liskoilla on WhatsAppissa oma perheryhmä. Lisäksi vanhempien pitää pystyä kommunikoimaan hyvin keskenään.

    – Katan kanssa meillä on hyvä yhteistyö. Menemme samaan suuntaan ja meillä on yhteinen tavoite. Kun lapsia on siunaantunut neljä kappaletta, tämä on tärkeää, Jussi Lisko kiittää vaimoaan.

    Kolmas vastaus on lasten omatoimisuudessa.

    – Viemme lapset parkkipaikalle ja siitä he menevät itse harjoituksiin. Vain kolmevuotiasta Iiristä autetaan. Lapset huolehtivat myös itse varusteistaan, Katariina Lisko sanoo.

    Alvar Lisko on innostunut jääkiekosta.Matias Väänänen / Yle

    Jo Alvar, 7, osaa lämmittää itselleen ruuan mikrossa. Lapset ovat tottuneita kulkemaan myös bussilla.

    – Ensimmäisellä kerralla Alvarilta jäi puhelin ja seuraavalla kerralla maila, mutta kolmannella kerralla kaikki meni hyvin, Katariina Lisko naurahtaa.

    Omatoimisuus onkin yksi hyvä seuraus, joka harrastuksista on tullut. Kun lapsi haluaa itse harrastamaan, se opettaa huolehtimaan tavaroista ja liikkumaan kaupungin sisällä.

    Luovia ratkaisuja

    Myös luovia ratkaisuja tarvitaan, jos vanhemmat eivät pääse kuskaamaan eikä kimppakyyti onnistu.

    Olivialla on niin kiire aamujäältä kouluun, että hän menee treeneistä joskus taksilla kouluun.

    – Olemme jo lähteneet töihin, koska aamutreenit ovat ennen koulua. Välillä käytetään sitten apuna taksia, Katariina Lisko sanoo.

    Perhe pärjäsi vielä puoli vuotta sitten ilman toista autoa. Nyt se ihmetyttää.

    – Auto on meillä monitoimipaikka. Välillä autossa syödään välipalaa tai päivällistä. Siellä käydään myös monet hyvät keskustelut.

    Lasten ilo harrastuksista saa vanhemmat kuskaamaan. Kun pieni Iiris vilkuttaa jäältä, äidin väsymys kaikkoaa.

    – Harrastuksista saa taitoja, joita elämässä tarvitsee. Harrastukset tuovat laajan kirjon tunteita ja opettavat tunteiden säätelyä. Tunteiden kanssa mennään laidasta laitaan. Välillä tulee huikeita onnistumisia ja välillä rankkoja pettymyksiä.

    Jussi Lisko harrasti itse lapsena urheilua motocrossista balettiin, jääkiekkoon ja taitoluisteluun. Vain kamppailulajit jäivät väliin. Lisäksi hän soitti saksofonia tosissaan.

    – Olen itse saanut harrastaa lapsena ja vanhemmat ovat kuskanneet. Äitini kannusti siihen, että sai tehdä sitä, mitä sydän sanoo ja kokeilla siipiään. Haluan antaa samaa hyvää lapsille.

    Katajalaaksot: Valmennusta ja talkootöitä Vasemmalta Eemeli, Emma, Enni, Toni ja Mirva Katajalaakso. Edessä Elia ja Elmiina.Ville Viitamäki / YleKatajalaaksot Kannuksesta

    Äiti Mirva: yleisurheilujaoston nuorisopäällikkö

    Isä Toni: valmentaa Kannuksen Uran ja Lohtajan Veikkojen yhteistä jalkapallojoukkuetta, jalkapallojaostossa

    Emma, 19, kestävyysjuoksija SM-tasolla

    Enni, 16, kestävyysjuoksija SM-tasolla, hiihto

    Eemeli, 14, jalkapallo, kestävyysjuoksija SM-tasolla, hiihto, talvella futsal

    Elmiina,11, yleisurheilu, tanssi ja hiihto

    Elia, 9, jalkapallo, yleisurheilu, hiihto ja poikakerho

    Samaan aikaan Kannuksessa Mirva Katajalaakso pitää kirjanpitoa. Kaikki viisi lasta harrastavat yleisurheilua, pojat lisäksi jalkapalloa. Kolmella vanhimmalla Emmalla, Ennillä ja Eemelillä on SM-mitaleita. Harjoittelu on tavoitteellista.

    Mirva Katajalaakso arveli etukäteen, että syyskuu, jona perhe piti kirjaa ajankäytöstään, on vuoden helpoin kuukausi.

    Suuri osa kesän yleisurheilukisoista on käyty, eikä hallikausi ole vielä alkanut. Eemelin, 14, ja Elian, 9, jalkapallopelit ovat puolestaan enimmäkseen tauolla.

    – Syys- ja lokakuu ovat siirtymäaikaa, äiti Mirva Katajalaakso sanoo.

    Toista oli kesällä, kun kisoja ja pelejä oli paljon sekä viikonloppuisin että viikolla. Mirva Katajalaakso on Kannuksen uran yleisurheilujaoston nuorisopäällikkö, ja hän tekee paljon talkootöitä.

    Kolme tuntia kului esimerkiksi siihen, kun hän hoiti Eemelin joukkueen sponsoreiden laskutuksen loppuun. Mirva Katajalaakso hoiti myös sekä yleisurheilun että jalkapallon seura-asujen tilaukset, mikä vei paljon aikaa.

    Asmo Raimoaho / Yle

    Perheen isä Toni Katajalaakso valmentaa puolestaan jalkapallojoukkuetta. Valmentamisen lisäksi aikaa kuluu viestittelyyn. Yhtenä torstaina Toni laittoi 32 viestiä WhatsAppilla.

    Molemmat vanhemmat ovat opettajia, joten kesällä on aikaa, mutta syyskuussa töiden jälkeen illat käyvät väkisinkin lyhyiksi.

    Viiden lapsen kisat ja pelit

    Perheen kirjanpidossa paljastuu, että myös syyskuu on vilkas kuukausi.

    – Tiesin, että aikaa menee paljon, mutta yllätyin, että näin valtavasti, Mirva Katajalaakso sanoo.

    Yksi sunnuntai kului Kalajoella Elian jalkapalloturnauksessa. Seuraavana viikonloppuna oli Emmalla ja Ennillä SM-viestit Mikkelissä.

    Sitä seuraavana perjantaina oli Iltavalojuoksu Ullavassa ja heti seuraavana päivänä Elian jalkapalloturnaus Ylivieskassa.

    Sitä seuraavana viikonloppuna isä ja Eemeli olivat joukkueen kauden päätöksessä mökillä. Eemelin kausi päättyi loukkaantumiseen, joten hän oli sivussa osasta harjoittelua.

    Syyskuun viimeinen viikonloppu oli harvinainen vapaa viikonloppu. Koko perheellä oli vain omatoimista treeniä.

    Siinäkin riittää.

    Emmalla ja Ennillä menee molemmilla harjoitteluun noin 15 tuntia viikossa.

    – Tytöillä ei aikaa kulu lainkaan matkoihin, koska lenkkipolut lähtevät kotipihasta ja urheilukentällä tai liikuntahallilla oleviin harjoituksiin he menevät juosten, Mirva Katajalaakso kertoo.

    Eemelillä harjoitteluun kuluu keskimäärin 10–15 tuntia viikossa ilman matkoja.

    Toiseksi nuorimmalla Elmiinalla harrastuksiin kuluu noin 7 tuntia viikossa, Elialla sama.

    Jos vanhempien talkootöitä, kisoja tai pelejä ei lasketa, perheen lapset harrastavat viikossa yhteensä yli 50 tuntia.

    Jos Katajalaaksot eivät olisi asettaneet yhtä tärkeää ehtoa lapsilleen, määrä olisi vielä isompi.

    Sitoutumista ja tavoitteita

    Harrastaminen on lisännyt myös Katajalaaksoilla lasten omatoimisuutta.

    – Lapset huolehtivat itse varusteet pyykkiin. Jos huolehtisin liikaa, kävisi se itselle liian raskaaksi. Meillä on yksi pyykkisäkki sille pyykille, joka pitää pestä nopeasti. Katson sen aina ensin, Mirva Katajalaakso kertoo.

    Enimmillään perheenäiti pesee seitsemän koneellista päivässä.

    Enni (vas.), Elia, Eemeli, Elmiina ja Emma Katajalaakso harrastavat kaikki kestävyysjuoksua.Ville Viitamäki / Yle

    Harrastaminen opettaa äidin mukaan lapsille sitoutumista ja tavoitteiden asettamista. Sama sitoutuminen on heijastunut myös kouluun. Kun on tottunut tekemään töitä urheilun eteen, myös läksyt tulee hoidettua ajallaan.

    – Silloin kun harjoittelu on lapsesta lähtöisin, lapsi oppii tekemään töitä tavoitteiden eteen. Elämässä pitää kilpailla työpaikoista ja muista. Kun on tottunut kilpailuissa saamaan onnistumisia ja epäonnistumisia, maailma ei romahdakaan, jos ei saa vaikka tiettyä työpaikkaa, Mirva Katajalaakso sanoo.

    Juoksemalla treeneihin

    Katajalaaksot asettivat vain yhden ehdon lasten harrastuksille.

    – Rajoitimme harrastuksen valintaa niin, että sen pitää olla omalla paikkakunnalla. Olisi mahdotonta kuskata viittä lasta ympäri maakuntaa. Jos emme olisi rajoittaneet, lajikirjo olisi suurempi ja meillä harrastettaisiin myös voimistelua ja jääkiekkoa.

    Aina kun mahdollista, lapset menevät juosten tai pyörällä treeneihin.

    Esimerkiksi Eemeli juoksee jalkapallojoukkueen treeneihin. Tästä tulee puolen tunnin lisätreeni. Silloin kun treenit ovat Lohtajalla tai Kalajoella, isä kuskaa.

    Elmiina ja Elia pyöräilevät aina omiin harrastuksiin.

    Kolmen vanhimman lapsen yleisurheilukisat ovat yleensä Etelä-Suomessa, mikä vie paljon aikaa matkoineen. Harrastusten järjestäminen on vaikeinta silloin, kun pelit ja kisat ovat samaan aikaan.

    Silloin isovanhemmat tulevat avuksi.

    Mirvan isä Kari Aho valmentaa lapsia kestävyysjuoksussa ja isovanhemmat auttavat perhettä muutenkin.

    – Kerrankin minä olin Eemelin kanssa juoksukisoissa, isovanhemmat Ennin kisassa ja Toni ja Elia olivat jalkapalloturnauksessa, Mirva Katajalaakso sanoo.

    Talvisin Katajalaaksot hiihtävät. Ladut lähtevät käytännössä kotipihalta ja kisoissa käydään, jos niitä on lähellä.

    – Emme mene lumen perässä, eli meillä hiihdetään, jos talvella on lunta.

    Vastoinkäymisiä

    Viime vuosina Katajalaakson lapsilla on ollut huonoa tuuria. Eemeli loukkaantui pelissä, Enni on kärsinyt rasitusastmasta ja veriarvoissa on ollut ongelmia.

    Emmalla on ollut hermoston ylirasitustila. Äidin on ollut vaikea välillä katsoa, miten lapset ovat tuskastuneet, kun eivät ole päässeet täysillä treenaamaan.

    – Motivaatio on testattu ja meillä se on kasvanut vastoinkäymisistä.

    Katajalaakson lapset pääsevät kotiovelta metsään juoksemaan.Ville Viitamäki / Yle

    Toisaalta nuorempien lasten into on kasvanut, kun Emma Katajalaakso on päässyt ulkomaille leireille ja edustamaan nuorten maajoukkueessa.

    – Harrastuksien kautta lapset ovat kokeneet niin hienoja juttuja, ettei heitä ole kiinnostanut lähteä kylille pörräämään. Turhanpäinen notkuminen ei kiinnosta, kun kokemukset urheilusta ovat olleet niin kiinnostavia.

    Urheilijan identiteettiin päihteet eivät istu. Myöskään ruutuajasta ei tarvitse juuri riidellä. Harrastus on tehnyt myös vanhemman ja lapsen suhteelle hyvää.

    – On tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsen harrastuksista. Suhde pysyy läheisenä myös teinivuodet, kun on yhteinen kiinnostuksen kohde, Mirva Katajalaakso sanoo.

    Entä vanhempien harrastukset?

    Jos perheessä on monta lasta, onko vanhemmilla mitään toiveita ehtiä harrastaa itse?

    Viiden lapsen äiti Mirva Katajalaakso kävisi mielellään ryhmäliikuntatunneilla, mutta vielä sitä on vaikea mahduttaa kalenteriin. Hän hiihtää ja juoksee lähimaastossa. Käsitöitä voi tehdä hyvin kotona.

    Toni Katajalaaksolla on verstas kotipihassa ja hän saa liikuntaa valmentamansa joukkueen mukana. Omaa aikaa Toni saa myös kuntosalilla pari kertaa viikossa.

    Tamperelainen Jussi Lisko pyöräilee työmatkat silloin, kun on Pirkkalassa töissä. Lisäksi hän pyöräilee kesäisin kilpaa.

    Katariina Lisko käy lenkillä, kun ehtii, mutta varsinaisia omia harrastuksia hän ei kaipaa.

    – Ajattelen niin, että töissä minulla on omaa aikaa.

    Yksinhuoltajan haasteet Äiti Jasmina Roos vie mielellään poikaansa Akua jääkiekkotreeneihin. Vuoden päästä kiekkokouluun pääsevät myös Eetu ja Vili.Kalle Mäkelä / YleLatva-Roosit Turusta

    Äiti Jasmina Roos

    Aku Latva, 9. harrastaa jääkiekkoa 2–3 kertaa viikossa ja pelit päälle.

    Eetu Latva, 4.

    Vili Latva, 3.

    Millaista on yksinhuoltajalla, joka joutuu pyörittämään harrastusrulettia käytännössä yksin?

    Jasmina Roos vastaa puhelimeen Turusta. Hän yrittää parhaillaan pohtia, miten saa poikansa Aku Latvan, 9, vietyä treeneihin perjantaina.

    Akun ja veljien Eetun, 4, ja Vilin, 3, piti mennä viikonlopuksi isovanhempien luokse. Äiti varasi itselleen kampaajan, joka on arjen luksusta.

    Sitten selvisi, että Akulla onkin lauantaina ja sunnuntaina jääkiekkopelit ja perjantaina treenit.

    – Jään sitten Akun kanssa kotiin ja yritän pohtia, miten Aku pääsisi treeneihin.

    Aku Latva pelaa toista kautta jääkiekkoa Turun Kisaveikoissa eli Kisureissa. Harjoitukset ovat 2–3 kertaa viikossa. Kesällä Aku pelasi jalkapalloa pari kertaa viikossa, mutta lopetti sen syksyllä.

    Lokakuussa alkoivat sarjapelit, ja kuskauksia saattaa olla viitenä päivänä viikossa. Jasmina Roos vie poikansa yleensä itse, joskus hän saa nuoremmat lapset naapuriin siksi ajaksi hoitoon.

    – Jos pääsen viemään yksin Akun jäähallille, se on viikon ainoa vapaahetkeni. Saan juoda kahvin rauhassa, Jasmina Roos sanoo.

    Asmo Raimoaho / Yle

    Roos muistuttaa, että harrastus on muutakin kuin kuskausta. Vanhempia tarvitaan peleihin esimerkiksi tuomareiksi, toimitsijoiksi ja huoltajiksi. Hän kiittää vanhempien yhteistyötä kuskauksissa.

    – Itse olen toimitsijana aina kun pääsen hallille ilman pieniä lapsia. Viikonloppuna olin auttamassa sekä lauantaina että sunnuntaina. On mukavaa, kun saa olla mukana ja samalla tutustuu muihinkin vanhempiin.

    Perjantai on kiireisin päivä

    Jääkiekkoharjoitukset ovat usein melko aikaisin. Perjantaisin Akun pitää olla Varissuon hallilla jo iltapäivällä neljältä. Kotoa pitää lähteä kolmelta, että ehtii pukea suojat ja laittaa luistimet.

    Jasmina Roos on lähihoitaja ja hän aloittaa työt yleensä aamuseitsemältä. Sitä ennen hän vie pienet päiväkotiin. Aku pääsee kouluun jo itse. Töistä Roos pääsee yleensä kahdelta tai kolmelta.

    – Teen 50-prosenttista työaikaa ja määräaikaisia töitä. Se työaika on sopinut tähän elämäntilanteeseen hyvin. On aikaa viedä Aku aikaisempiin treenivuoroihin, Roos sanoo.

    Perjantai on haastavin päivä. Kotoa on Varissuon jäähallille puolen tunnin matka ruuhka-aikaan. Tästä syystä Jasmina Roos ajaa aina arkisin Raision moottoritien kautta ruuhkien välttämiseksi.

    – Aina perjantaisin haen töiden jälkeen Akun suoraan kotoa ja lähden viemään harkkoihin. Jätän Akun hallille puoli neljältä ja sen jälkeen ajan suoraan päiväkotiin hakemaan pikkuveljet. Sen jälkeen ajamme pikkuveljien kanssa jäähallille katsomaan hetkeksi harkkoja.

    Kolmen tunnin kuskausruljanssin jälkeen perhe on kotona kuudelta.

    Sunnuntaina aamuksi jäähallille

    Viikonloppuna ajetaan taas, nyt peleihin. Esimerkiksi jos peli on sunnuntaina Naantalin jäähallilla yhdeksältä, paikalla pitää olla kahdeksalta. Kotoa pitää lähteä puoli kahdeksalta.

    Iän karttuessa pelimatkat pitenevät. Keväällä Akun joukkueella on pelejä Forssassa asti. Ja äitihän ajaa.

    – Olin kaksi viikkoa ilman autoa, mutta siitä ei tullut mitään. Perheessämme on pakko olla auto.

    Kolmen pojan saaminen liikkeelle aikaisin ei ole aina helppoa.

    – Sunnuntaina pitää olla usein kahdeksalta aamulla jäähallilla. Kyllähän sitä kaksi kertaa miettii, onko pakko nousta, Jasmina Roos sanoo.

    Aku Latva laittaa varusteet jääkiekkokassiin.Kalle Mäkelä / Yle

    Väsymys hellittää jäähallilla, kun huomaa, miten poika nauttii jääkiekosta ja pelaamisesta. Jääkiekko oli Akun oma valinta. Hän meni kahdeksanvuotiaana kiekkokouluun ja pääsi sieltä suoraan joukkueeseen.

    – Mitä äiti ei tekisi lasten eteen? Aku osaa nauttia jääkiekosta ja on mukava nähdä, miten innokas hän on. Kun lapsi nauttii, äitikin nauttii.

    – Joukkuehenki on erittäin hyvä, ja Akusta on tullut sosiaalisempi harrastuksen takia.

    Äidistä tuli myös kiekkofani

    Jasmina Roos ei aikaisemmin seurannut jääkiekkoa ollenkaan. Kun hän muutti asumaan Turkuun jäähallin lähelle, hän on käynyt seuraamassa poikansa kanssa TPS:n pelejä.

    – Olen alkanut pitää jääkiekosta. Katsoin MM-kisojakin.

    Kolmevuotias Vili tahtoisi kovasti kiekkokouluun, mutta hän on vielä liian nuori. Jasmina Roos sanoo, että ensi kaudella Vili ja Eetu saavat ruveta yhdessä harrastamaan jääkiekkoa.

    Kolme poikaa, kolme jääkiekkokassia ja kolmet treenit.

    Mitähän siitä sitten tulee?

    Sitä Jasmina Roos ei vielä uskalla miettiä.

    Eikä oikein ehdikään. On kiire jäähallille.

    Lue lisää:

    Vertaa suosituimpia lajeja: Näin paljon aikaa suomalaisilla lapsilla kuluu harrastamiseen – "Määrät kuulostavat aika kovilta"

    Aava Korhosen, 12, selkä korjattiin ensimmäisenä Pohjoismaissa pingotusleikkauksella –

    Aava Korhosen, 12, selkä korjattiin ensimmäisenä Pohjoismaissa pingotusleikkauksella – "Vaijeri selkärangassa ei rajoita elämääni"


    Hevosen harjaus ratsastustuntia varten on menossa tallin pihassa, Nakkilassa. Aava Korhonen on riemuissaan, sillä hän pääsee mieluisan harrastuksensa pariin noin kuuden kuukauden liikuntakiellon jälkeen. Aava on Pohjoismaiden ensimmäinen...

    Hevosen harjaus ratsastustuntia varten on menossa tallin pihassa, Nakkilassa. Aava Korhonen on riemuissaan, sillä hän pääsee mieluisan harrastuksensa pariin noin kuuden kuukauden liikuntakiellon jälkeen.

    Aava on Pohjoismaiden ensimmäinen skolioosipotilas, jonka selkä korjattiin pingotusleikkauksella. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tammikuussa tehty leikkaus oli niin vaativa, että sen jälkeen liikunta kiellettiin.

    Leikkauksessa selkään asennettiin ruuvit ja vaijeri, joiden avulla selkä oikenee. Miltä tuntuu nyt?

    – En oikeastaan tunne selässä mitään. Vaijeri ei rajoita elämääni, en käytä edes turvaliiviä ratsastuksessa.

    Äiti, Minna Vuorisalo, seuraa tyttärensä valmistautumista ratsastustuntiin onnellisena, mutta myös jännittyneenä.

    – Yleensä en jää tänne katsomaan hänen ratsastustaan. Nyt leikkauksen jälkeen jännittää vielä enemmän, jos hän putoaa hevosen selästä.

    Mutta eihän ratsastusta voi tytöltä kieltääkään, ja lääkärikin antoi siunauksensa. Tämä on lääkärin mielestä hyvä harrastus selänkin puolesta.

    Uudenlainen leikkaus äidin pyynnöstä

    Turun yliopistollisessa keskussairaalassa panostetaan lasten vaativiin selkäleikkauksiin. Lasten ortopedian ja traumatologian professori Ilkka Helenius teki yhdessä osastonylilääkärin Olli Pajulon ja lasten ortopedisen tiimin kanssa vaativan pingotusleikkauksen ensimmäistä kertaa Suomessa ja Pohjoismaissa.

    Skolioosin pingotusleikkaus

    Skolioosi tarkoittaa selän vinoutumista. Vinoutuminen todetaan selän röntgenkuvauksella, josta myös skolioosin vaikeusaste voidaan määritellä.

    Hoitona käytetään yleensä tukiliivi- eli korsettihoitoa.

    Ensimmäinen skolioosin pingotusleikkaus tehtiin Yhdysvalloissa vuonna 2010.

    Suomessa ja Pohjoismaissa ensimmäinen potilas leikattiin pingotusleikkauksella tammikuussa 2018.

    Suomessa skolioosin leikkaushoito on keskitetty Turun, Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistosairaaloihin. Leikkaushoidolla voidaan korjata jo kehittynyt selän virheasento.

    Aava Korhosen äiti toivoi tätä leikkausta lapselleen. Aavan skolioosi oli huomattu kouluuntulotarkastuksessa.

    – Selkä oli aika pahasti mutkalla. Yllätyin, miksi en itse ollut huomannut sitä. Sen jälkeen alkoi korsettihoito: Aava käytti korsettia 23 tuntia vuorokaudessa, mutta hoito ei tehonnut. Kirurgi Helenius neuvoi pohtimaan pingotusleikkausta, kertoo Minna Vuorisalo.

    Professori Ilkka Heleniuksen mukaan operaatiota valmisteltiin huolellisesti.

    – Leikkaus tuntui haasteelta, johon halusimme vastata. Teimme merkittävät etukäteisvalmistelut, tarvitsimme myös erikoisvälineistöä, kertoo Helenius.

    Kyyneliä ennen leikkausta

    Tunnelma ennen leikkausta oli jännittävä. Minna Vuorisalo muistelee, että tunteet olivat pinnassa. Äiti seurasi lastaan nukutushuoneeseen saakka.

    – Minua jännitti kyllä koko ajan, vaikka kaikki menikin hyvin, kertoo Aava Korhonen.

    – Yksi amerikkalainen asiantuntija oli katsomassa, että kaikki menee suunnitelmien mukaan. Oli se aika tunteikas hetki, tytär ja äiti siinä tirauttelivat, kertoo Vuorisalo.

    Kun selkää mennään ronkkimaan, halvaantumisriski tulee mieleen. Minna Vuorisalo

    Selkäleikkauksissa potilasta ja myös lääkäriä jännittää halvaantumisriski.

    – Kun selkää mennään ronkkimaan, tulee mieleen halvaantumisriski. Ylimääräistä jännitystä toi vielä se, että leikkaus oli laatuaan ensimmäinen myös lääkärille, kertoo Minna Vuorisalo.

    Minna Vuorisalo on tyytyväinen, että tytär saa ratsastaa jälleen.Minna Rosvall / Yle

    Professori Ilkka Helenius myöntää, että halvaantumisriski on olemassa aina selkäytimen lähellä tapahtuvissa operaatioissa.

    – Halvaantuminen tässä menetelmässä on erittäin harvinaista, mutta ei mahdotonta. Se johtuu siitä, että leikkauksessa joudutaan tekemään tilaa nikamien päälle. On arvioitu, että etukautta tehtävässä leikkauksessa täydellisen halvaantumisen riski on 1–2 tuhannesta potilaasta.

    Hoitamattomana skolioosi voi johtaa jopa kuolemaan, jos keuhkoilla ei ole tarpeeksi tilaa ja syntyy kuormitusta sydämelle. Helenius painottaa, että Suomessa kouluterveydenhuolto kyllä löytää skolioositapaukset ja hengenvaaralta vältytään.

    Selkä jää joustavammaksi kuin luudutusleikkauksessa

    Skolioosi on yleinen sairaus. Professori Ilkka Heleniuksen mukaan lapsista sitä sairastaa 5–6 prosenttia, ja se on yleinen varsinkin tytöillä. Valtaosa potilaista ei tarvitse hoitoa, vaan selän seuranta riittää. Pingotusleikkaus sopii melko harvoille potilaille. Leikkauspäätökseen vaikutta se, missä vaiheessa lapsen kasvu on.

    – Teen vuosittain noin sata leikkausta skolioosin vuoksi, ja niistä kaksi tai kolme soveltuu tällä hetkellä tällä menetelmällä leikattavaksi, kertoo Ilkka Helenius.

    Kirurgi Ilkka Helenius tekee pohjoismaiden ensimmäistä pingoitusleikkausta.Victor Ekholm

    Skolioosipotilaan leikkaus on tavallisesti selän pitkä luudutusleikkaus. Silloin leikkausalueesta tulee jäykkä. Pingotusmenetelmän ansiosta vältetään luuduttaminen.

    – Leikkaus tehdään tähystyksellä pienistä aukoista rintaontelon kautta. Ruuveja laitetaan ikään kuin nikaman runko-osan poikki. Ruuvien väliin jännitetään vahva polyetyleenistä valmistettu eräänlainen köysi. Sen avulla kasvu alkaa korjata selän vinoutumaa, kertoo Helenius.

    Köysi eli vaijeri sekä ruuvit jäävät potilaan elimistöön. Niitä ei tarvitse poistaa. Potilas käyttää tukiliiviä leikkauksen jälkeen kolme kuukautta.

    Aava Korhonen ratsastamassa Nakkilassa.Minna Rosvall / YleAava toipui ripeästi

    Nakkilassa syysilta on hämärtymässä. Aava Korhonen ponnahtaa ketterästi hevosen selkään. Hän ei tarvitse edes apujakkaraa hänen edellään ratsastamaan lähteneen tytön tapaan. Aavan meno on luontevaa ja ryhdikästä.

    – Heti leikkauksen jälkeen oli niin kovia kipuja, että en pystynyt nukkumaan kunnolla. Kun sain särkylääkettä, kipu meni ohi. Yllätyin, että olin sairaalassa vain viikon, vaikka leikkaus oli niin iso.

    Minna Vuorisalo kertoo, että tytär nousi jalkeille nopeasti operaation jälkeen.

    – Leikkausta seuraavana päivänähän jo seisoi sängyn vieressä. Kokeiltiin, että jalat toimivat. Pikku hiljaa aloitimme pienet kävelylenkit osastolla, kertoo Minna Vuorisalo.

    Heti leikkauksen jälkeen oli niin kovia kipuja, että en pystynyt nukkumaan kunnolla. Aava Korhonen

    Äiti kertoo, että kuuden kuukauden liikuntakiellon aikana Aavaa harmitti välillä, kun hän ei päässyt trampoliinille tai tekemään kuperkeikkoja. Ratsastustallilla sekä äiti että tytär ovat helpottuneita, kun toipuminen on edistynyt niin hyvin.

    – Selän pitäisi edelleen suoristua, se ei ole ihan vielä suora. On tosi hienoa, että Aava on päässyt takaisin harrastustensa pariin ja elämä jatkuu ennallaan, pohtii Vuorisalo.

    Kamppailulajeja Aava ei saa harrastaa, mutta muuten liikuntaharrastuksia ei rajoiteta.

    – Yksi lääkärikäynti on vielä ensi vuonna, kertoo Aava Korhonen.

    Potilaan selkä ennen leikkausta ja pingoitusleikkauksen jälkeen.TyksTyksiin tulossa lisää potilaita

    Turun yliopistollisessa keskussairaalassa leikataan eniten skolioosipotilaita Suomessa. Professori Ilkka Heleniuksen mukaan vastaavia skolioosin hoitoon erikoistuneita keskuksia on Yhdysvalloissa viisi, Euroopassa Suomen lisäksi muutama ja Aasiassa joitakin yksittäisiä. Pingotusleikkauksia on tehty viidellekymmenelle skolioosipotilaalle koko maailmassa. Niistä on raportit olemassa.

    Tyksin lasten ortopedian ja traumatologian professori Ilkka Helenius.Minna Rosvall / Yle

    Turussa kokemukset ensimmäisestä leikkauksesta ovat olleet niin myönteisiä, että operaatioita on tulossa lisää. Professori Helenius korostaa, että edelleen leikkausta harkitaan tarkoin.

    – Haluamme oppia tuntemaan menetelmän mahdollisimman hyvin ennen kuin käytämme sitä laajasti. Leikkaamme tänä vuonna lisää yksittäisiä potilaita, kertoo Helenius.

    Tyksin lastenklinikalla leikataan vuosittain 75 skolioosipotilasta. Heitä saapuu Turkuun Lapista ja Itä-Suomesta saakka. Myös Pohjoismaiden ensimmäinen pingotusleikkaus on herättänyt kyselyjä.

    – Olemme saaneet yhteydenottoja kotimaan lisäksi Ruotsista. Vanhemmat ovat halunneet tietää, onko heidän lapsensa skolioosi sellainen, joka soveltuisi hoidettavaksi tällä menetelmällä.

    Haluamme oppia tuntemaan menetelmän mahdollisimman hyvin ennen kuin käytämme sitä laajasti. Ilkka Helenius

    Professori Helenius käy myös leikkaamassa skolioosipotilaita ulkomailla, lähinnä Pohjoismaissa. Hän käy myös puhumassa aiheesta kuukausittain erilaisissa tilaisuuksissa.

    – Kun leikkaan ulkomailla potilaita, yleensä kyse on pienen lapsen vaikeasta skolioosista. Silloin tarvitaan selkärangan katkaisuleikkausta. Näihin tilanteisiin minua on pyydetty apuun.

    Lue lisää:

    Roosan tulevaisuudenhaaveet vaarassa ison selkäleikkauksen vuoksi

    Junaliikenne palaa normaaliksi rantaradalla

    Junaliikenne palaa normaaliksi rantaradalla


    Junaliikenne palaa normaaliksi rantaradalla. Turvalaitosvika Siuntion ja Inkoon välillä myöhästytti Helsingin ja Turun välistä kaukojunaliikennettä. Liikenneviraston mukaan junat jäivät aikatauluistaan jälkeen noin 30-45 min. Vika saatiin...

    Junaliikenne palaa normaaliksi rantaradalla.

    Turvalaitosvika Siuntion ja Inkoon välillä myöhästytti Helsingin ja Turun välistä kaukojunaliikennettä.

    Liikenneviraston mukaan junat jäivät aikatauluistaan jälkeen noin 30-45 min. Vika saatiin korjattua klo 19 jälkeen illalla.

    Talvi saa tulla Turkuun: föllärit on pian talvirengastettu

    Talvi saa tulla Turkuun: föllärit on pian talvirengastettu


    Keltaiset kaupunkipyörät värittävät Turun katukuvaa myös vuoden pimeimpänä ja lumisimpana aikana. Kaikki kaupungin 300 fölläriä saa nastat alle näinä päivinä. Kuudestasadasta renkaasta on vaihdettu jo yli neljäsataa. Vaihtourakka on siis...

    Keltaiset kaupunkipyörät värittävät Turun katukuvaa myös vuoden pimeimpänä ja lumisimpana aikana. Kaikki kaupungin 300 fölläriä saa nastat alle näinä päivinä. Kuudestasadasta renkaasta on vaihdettu jo yli neljäsataa. Vaihtourakka on siis jo pitkälti voiton puolella.

    Nyt laitetaan kuntoon jo reilut parikymmentä pyörää päivässä. Se menee jo oikeastaan aika rutiinilla. Veli Tuominen

    Kesäkumien vaihto talvirenkaisiin on melkoisen iso tinki. Yhden pyörän parissa aikaa menee helposti puolisen tuntia. Renkaanvaihdon tiiminvetäjä Veli Tuominen sovittelee yhtä talvirengasta paikalleen operoinnin hermokeskuksessa Turun Iso-Heikkilässä.

    – Kiekko sujautetaan haarukkaan ja dynamon plugi paikoilleen. Samoin jarruvaijerit ja stopparit sovitellaan kohdilleen. Kiristetään kiekko – ja se on siinä, hän selittää työvaiheita.

    Muutama ruma sana urakan alussa, mutta ei enää

    Alkuun renkaiden vaihtaminen vei tekijöiltä enemmän aikaa. Nyt homma hoituu jo sujuvammin.

    Tiiminvetäjä Veli Tuominen sanoo, että rumia sanojakin saattoi livahtaa suusta ensimmäisten pyörien kohdalla.

    Eivät nastat kesää tee. Joka tapauksessa ajaminen on talvella liukkaampaa, vaikka nastoja alla onkin. Veli Tuominen

    – Nyt laitetaan kuntoon jo reilut parikymmentä pyörää päivässä. Se menee jo oikeastaan aika rutiinilla.

    Renkaita vaihtava Niclas Lariranta vahvistaa, että homma helpottui hänelläkin noin kymmenennen pyörän jälkeen.

    – Nyt aikaa menee noin 25 minuuttia per pyörä. Tietenkin toiset pyörät ovat huomattavasti hankalampia kuin toiset, hän sanoo.

    Renkaiden lisäksi fölläreihin vaihdetaan takaosan mainostaulut, ja kiristetään kammet. Jokainen pyörä saa pienen pikahuollon.

    – On mukavampi pyöräillä, kun kammet on kireät. Joskus myös rasvataan, Lariranta sanoo.

    Kevyet nastarenkaat alle

    Veli Tuominen sanoo, että turkulaisiin kaupunkipyöriin sujahtaa alle kevyesti rullaavat nastarenkaat. Hänen mukaansa valitut renkaat ovat suorastaan erinomaiset.

    – Talvet ovat Turussa melko loskaisia. Kapeimmilla renkailla pyörä sujahtaa helpommin loskan läpi ja nappaa pitävimmistä kohdista kiinni.

    Tuominen muistuttaa talvipyöräilijöitä silti aina huomioimaan ajo-olosuhteet.

    – Eivät nastat kesää tee. Joka tapauksessa ajaminen on talvella liukkaampaa, vaikka nastoja alla onkin.

    Turun Fölifillareita Aurajokirannassa.Vesa-Matti Ruuska / Yle

    Lue lisää:

    Turun suosittuja kaupunkipyöriä kyyditään päivittäin autolla asemalta toiselle – näin tasoitustiimi toimii

    Turun kaupunkipyörä tulee vappuna – tältä Fölläri näyttää ja tuntuu, katso video

    KPV:n kannattajille tuli Turussa itku ja joulupukki samana iltana –

    KPV:n kannattajille tuli Turussa itku ja joulupukki samana iltana – "On itketty enemmän kuin elämässä yhteensä"


    – Itku pitkästä ilosta, ei voi muuta sanoa, sanoo Pauli Tynjälä nieleskellen puhelimessa, kun KPV on varmistanut nousunsa Veikkausliigaan. Kokkolalaiskannattajia oli Turussa vähintään pari sataa. Moniko itki? – Kaikki. On itketty enemmän kuin...

    – Itku pitkästä ilosta, ei voi muuta sanoa, sanoo Pauli Tynjälä nieleskellen puhelimessa, kun KPV on varmistanut nousunsa Veikkausliigaan.

    Kokkolalaiskannattajia oli Turussa vähintään pari sataa. Moniko itki?

    – Kaikki. On itketty enemmän kuin elämässä yhteensä.

    Tynjälä kuvailee tunnelmaa sanoinkuvaamattomaksi. Matsin seuraaminen puolestaan oli "hirvittävää".

    – En koskaan ole tuollaista jalkapallo-ottelua katsonut.

    Päivä kokonaisuudessaan oli jännittävä. Tynjälä sanoo heränneensä aamulla samaan tunnelmaan kuin lapsi jouluaattona.

    – Nyt on joulupukki tullut ja kaikki on hyvin.

    Kokkolaan kannattajat ja joukkue palaavat sunnuntain vastaisena yönä, ja juhlinta alkaa torilla.

    – Totta kai! Valmistautukaa ja täyttäkää suihkulähteet – täältä tullaan!

    LUE MYÖS: Riemu repesi vihreäpaidoissa: KPV nousi Veikkausliigaan ja fanit hullaantuivat Kokkolassa
    Lähes 30 vuoden odotus ohi! KPV nousee Veikkausliigaan
    Byskata pääsi nostamaan oman kotikaupungin KPV:n Veikkausliigaan: "Futiksessa ei ole parempaa"

    Hautajaisvaatteiden hankinta voi olla vähävaraiselle hankalaa – seurakuntien vaateapu Turussa auttaa löytämään asianmukaisen asun

    Hautajaisvaatteiden hankinta voi olla vähävaraiselle hankalaa – seurakuntien vaateapu Turussa auttaa löytämään asianmukaisen asun


    Tästä on kyseHautajaisvaatteiden hankinta voi olla hankala paikka vähävaraiselleTurun alueella seurakunnan vaateapu auttaa asiassa vuosittain kymmeniä ihmisiäTurussa toimiva vaateapu on mittakaavassaan Suomen suurimpia, eikä osa seurakunnista...

    Tästä on kyseHautajaisvaatteiden hankinta voi olla hankala paikka vähävaraiselleTurun alueella seurakunnan vaateapu auttaa asiassa vuosittain kymmeniä ihmisiäTurussa toimiva vaateapu on mittakaavassaan Suomen suurimpia, eikä osa seurakunnista tarjoa vaateapua lainkaan

    – Se on yllättävän iso asia, jota ei välttämättä tule tavallisessa arjessa edes ajatelleeksi. Kun suru yhtäkkiä kohtaa, ei välttämättä ole mahdollisuutta investoida kauniiseen pukuun, ja totta kai jokainen haluaa olla tärkeässä tilanteessa asianmukaisissa vaatteissa, sanoo Vaateapu Karderoopin toiminnanohjaaja Maiju Kinnunen.

    Hän esittelee rekissä roikkuvia mustia leninkejä ja housupukuja. Varastossa on puolestaan rekki, joka on täynnä miesten tummia pukuja.

    Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Vaateapu Karderoopin varastoissa on paljon vaatteita, joilla kehtaa lähteä hautajaisiin. Niitä jaetaan ihmisille, joiden taloudellinen tilanne on syystä tai toisesta heikko ja hautajaisvaatteita mahdotonta ostaa kaupasta. Hautajaisvaatteita lähtee vuosittain muutamille kymmenille asiakkaille.

    Tummia pukuja lahjoitetaan meille paljon, joten meillä olisi niitä myös antaa eteenpäin tarvitseville. Maiju Kinnunen

    Osalla ihmisistä on tarve ainoastaan tummalle puvulle, osa saa samalla suuremman määrän muitakin käyttövaatteita. Asiasta keskustellaan aina oman seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa eikä vaatteita voi tulla hakemaan ihan noin vain.

    Kinnunen epäilee, että monet eivät kuitenkaan tiedä tällaisesta mahdollisuudesta.

    – Enemmänkin toivoisin, että ihmiset löytäisivät meille. Tummia pukuja lahjoitetaan meille paljon, joten meillä olisi niitä myös antaa eteenpäin tarvitseville.

    Vaateapu vaihtelee kunnittain

    Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vaateapu on laajuudessaan Suomen suurimpia. Tänä vuonna jo 1 500 asiakasta on saanut Karderoopista apua.

    Osassa seurakunnista vaateapua annetaan pienemmässä mittakaavassa ja jotkut seurakunnat eivät tarjoa vaateapua lainkaan. Helsingissä vaateapu on hoidettu osto-osoituksilla, jotka avuntarvitsija saa käyttää haluamassaan liikkeessä. Lisäksi pienimuotoista vaateapua tarjotaan Hermannin diakoniatalolla, joka auttaa muun muassa asunnottomia.

    – Meillä on välillä kampanjoita, joissa otetaan vastaan lahjoituksia. Silloin niitä tulee paljon. Auttavia tahoja on kuitenkin monia, kuten Hope ry, ja laajempi vaateapu vaatisi siihen kohdistettuja resursseja, säilytystiloja ja logistiikkaratkaisuja. Tällä hetkellä olemme panostaneet elintarvikeapuun, kertoo Helsingin seurakuntien projektityöntekijä Eila Jaakola.

    Vaateavun tarvitsijat ohjataan usein "sinne, tänne ja tuonne".

    Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vaateapu jakoi vaatteita viime vuonna yli 1600 asiakkaalle.Paula Collin / YleLahjoituksia tulee paljon, mutta osa ei kelpaa jaettavaksi

    Turussa vaateapu toimii lahjoituksilla. Lahjoittajia on tuhansia. Osa tyhjentää kaapeista vanhoja vaatteitaan ja osa vaatteista tulee kuolinpesistä.

    Valitettavasti joukossa on myös huonokuntoista vaatetta, jota ei voida laittaa jakoon. Se aiheuttaa seurakunnan vapaaehtoisille turhaa työtä, sillä he pesevät ja silittävät kaikki heille saapuvat vaatteet.

    – Esimerkiksi kuolinpesistä saattaa tulla ullakolta löydettyjä laatikoita, joita ei ole edes avattu. Joskus on kengästä saanut rapistella hiirenkakkaa pois. Se kuormittaa vaatehuoltoa turhan takia. Haluamme tarjota asiakkaille voimauttavan kokemuksen ja antaa heille hyviä sekä puhtaita vaatteita.

    Vaateavun toiminnanohjaaja Maiju Kinnunen on huomannut, että vaateapu on sen asiakkaille tärkeä.Paula Collin / Yle

    Tällä hetkellä vaateavussa iloitaan, sillä varastot ovat täynnä. Tilanteet voivat kuitenkin muuttua nopeasti.

    – Emme pysty varastoimaan vaatteita pitkäksi aikaa, joten otamme vastaan sitä, mitä voimme sillä hetkellä jakaa. Kun talvivaatejako alkaa, äkkiä ovat hyllyt tyhjiä ja tarvitaan lisää, Kinnunen sanoo.

    Jos rahat on tiukilla, ei välttämättä ole mahdollista lähteä ostamaan koko vaatekertaa. Maiju Kinnunen

    Eniten tarvitaan hyväkuntoista käyttövaatetta. Pääsääntö on se, että lahjoittaa voi vaatetta, jonka voisi kuvitella itsekin laittavansa päälle.

    Maiju Kinnunen kertoo, että vaateapu on sen asiakkaille tärkeä.

    – Jos rahat on tiukilla, ei välttämättä ole mahdollista lähteä ostamaan koko vaatekertaa. Kaikista ihanimpia ovat kohtaamiset, joissa asiakas saa päälleen kaiken mitä tarvitsee – ilahtuu ja tulee halaamaan, Kinnunen sanoo.

    Raha on nykyisin jopa suurempi tabu kuin seksi – asiantuntija selittää, mistä se johtuu

    Raha on nykyisin jopa suurempi tabu kuin seksi – asiantuntija selittää, mistä se johtuu


    Yle kysyi kaduilla vastaantulevilta, voisivatko he kertoa, paljonko saavat palkkaa. Vastaukset vaihtelivat totaalisesta kieltäytymisestä ympäripyöreisiin vastauksiin. Palkoista puhutaan paljon, kunhan keskustelu pysyy yleisellä tasolla. Turun...

    Yle kysyi kaduilla vastaantulevilta, voisivatko he kertoa, paljonko saavat palkkaa. Vastaukset vaihtelivat totaalisesta kieltäytymisestä ympäripyöreisiin vastauksiin.

    Palkoista puhutaan paljon, kunhan keskustelu pysyy yleisellä tasolla. Turun yliopistonlehtori Anniina Kaittila huomauttaa, että keskustelu vaimenee silloin, kun siirrytään henkilökohtaiseen palkkaan.

    Sillä on suuri vaikutus omaan itsetuntoon, millaisen korvauksen ja arvostuksen saa työstään. Anniina Kaittila

    – Kansainvälisesti tarkasteltuna raha on edelleen tabu. Jopa seksistä puhutaan useammin, rahaa tutkinut Kaittila sanoo.

    Myös Kaittila itse menee vaikeaksi, kun häneltä kysytään, miten paljon hän saa palkkaa. Hän miettii jopa pitäisikö hänen ensin kysyä esimieheltään, saako hän kertoa palkkansa. Kaittila kuitenkin kohauttaa olkapäitään, eihän esimies voi sitä kieltää.

    Sata vuotta sitten työtä tehtiin palkan vuoksi. Nykyisin työ on itsensä toteuttamista ja palkka kertoo, miten paljon työpanosta arvostetaan. Siksi omasta henkilökohtaisesta palkasta helposti vaietaan.

    – Sillä on suuri vaikutus omaan itsetuntoon, millaisen korvauksen ja arvostuksen saa työstään, Kaittila selventää.

    Naapurikateutta on olemassa edelleen

    Eri mediat listasivat torstaina Suomen eniten tienaavia henkilöitä. Anniina Kaittila on huomannut, että keskustelupalstoilla julkisuuden henkilöt joutuvat usein piikittelyn kohteeksi.

    Koemme, että kuluttaminen omalla työllä tienatulla rahalla on ansaittua. Sen sijaan perinnöllä tai arpavoitolla ei ole. Anniina Kaittila

    Sama ilmiö voi käydä lähipiirin kesken, jos palkat lyödään pöytään illanvietossa.

    – Voi olla hyvin musertavaa, jos huomaa jääneensä jälkeen muiden palkoista. Sekin voi kaihertaa, jos tuttu alkaa tienaamaan enemmän kuin ennen, Kaittila kuvailee.

    Myös sillä on väliä, mistä raha on tullut. Rahan lähde ei ole neutraali, vaan se on arvolatautunutta. Voi olla, että naapurin lottovoittorahoilla hankittu upea urheiluauto kismittää.

    – Koemme, että kuluttaminen omalla työllä tienatulla rahalla on ansaittua. Sen sijaan perinnöllä tai arpavoitolla ei ole, Kaittila vertaa.

    Anniina KaittilaAnniina Virtanen / YleAvoimuus työpaikoilla lisäisi työviihtyvyyttä

    Palkka heijastuu siihen, kuinka hyvin kokee onnistuvansa työssä.

    – Jos ihminee ajattelee tekevänsä työnsä hyvin, mutta huomaakin työkaverin tienaavan enemmän, se voi alkaa kaihertaa. Vielä pahemman asiasta tekee, jos kokee tekevänsä enemmän työtä kuin kollega.

    Anniina Kaittila kysyykin, olisiko järkevämpää tehdä palkka-asioista avoimempia työpaikoilla ja organisaatioissa. Palkkojen henkilökohtaiset lisät ja organisaatiokultturi tekevät palkoista salamyhkäisiä, joista puhutaan vain suljettujen ovien sisällä.

    – Jos työpaikka nostaisi palkat reilusti esille, kaikille olisi selvää, miksi kukin tienaa mitäkin palkkaa. Työntekijät tietäisivät, mikä on seuraava askel ja miten voi saavuttaa sen.

    Avoimuus lisäisi myös työviihtyvyyttä, yhteishenkeä ja työhön sitoutumista.

    Raha voi tuoda kitkaa parisuhteeseen

    Anniina Kaittila on tutkinut sitä, miten raha vaikuttaa parisuhteessa. Hänen tutkimuksissaan on selvinnyt, että kaikki pariskunnat eivät ole edes tietoisia puolisoidensa tuloista. Jos rahat ovat osittain tai kokonaan erillään, yllätyksiä voi tulla.

    Raha-asioista harvoin puhutaan suhteen alkuvaiheessa ja ne tulevat haastavina vastaan myöhemmin. Anniina Kaittila

    Esimerkiksi puolison rahattomuus on saattanut selvitä vasta erovaiheessa. Kaittila on huomannut, että raha on usein syy erolle.

    – Pariskunta puhuu aika varhain lapsista, missä haluaa asua ja millaiset arvot elämässä on. Raha-asioista harvoin puhutaan suhteen alkuvaiheessa ja ne tulevat haastavina vastaan myöhemmin, Kaittila toteaa.

    Myös suuret tuloerot saattavat aiheuttaa kitkaa pariskunnan välille. Etenkin silloin, jos nainen tienaa enemmän.

    – Jos pari on sopinut siitä, että toinen käy töissä ja toinen hoitaa kotona lapsia, suuret palkkaerot eivät välttämättä hierrä.

    Aiheesta lisää:

    Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta – Rahasta hauskasti ja häpeilemättä