Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Arkkipiispa Tapio Luoma kirkon historiallisen heikoista jäsenluvuista:

    Arkkipiispa Tapio Luoma kirkon historiallisen heikoista jäsenluvuista: "Pieni huoli on mielessä, miten tulevaisuutta rakennamme" 


    Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2018 loppuun mennessä 3 848 035 ihmistä eli 69,7 prosenttia koko kansasta. Luku on historiallisen alhainen. Kirkkoon kuuluvien osuus putosi ensi kerran alle 70 prosenttiin suomalaisista. Tieto perustuu...

    Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2018 loppuun mennessä 3 848 035 ihmistä eli 69,7 prosenttia koko kansasta. Luku on historiallisen alhainen. Kirkkoon kuuluvien osuus putosi ensi kerran alle 70 prosenttiin suomalaisista.

    Tieto perustuu ennakkotietoihin Kirkon tutkimuskeskukselta ja Tilastokeskukselta.

    Arkkipiispa Tapio Luoma on kehityksestä huolestunut. Hänen mukaansa samankaltaista laskua jäsenmäärissä on tapahtunut muissakin länsimaissa.

    – Kirkosta eroamisen luvut ovat suuria. Ilman muuta on selvää, että pieni huoli on mielessä, miten tulevaisuutta rakennamme.

    Kirkkoon liittyi viime vuonna noin 17 000 jäsentä, mikä sekään ei ole ihan vähäinen luku. Tapio Luoma

    Luoma mainitsee, että erityisesti paikallisseurakunnissa pitää miettiä kovasti uusia keinoja.

    Hän muistuttaa, että jäsenvirtaa on silti kirkossa myös toiseen suuntaan: ovesta tulee myös uusia jäseniä.

    – Kirkkoon liittyi viime vuonna noin 17 000 jäsentä, mikä sekään ei ole ihan vähäinen luku, Luoma sanoo.

    Kokonaismäärä on silti hupenemassa.

    Syitä jäsenmäärän hupenemiseen pohditaan

    Arkkipiispa Tapio Luoma ei usko, että monikaan eroaisi kirkosta esimerkiksi vain protestiksi. Hänen käsityksensä mukaan eroamisen syyt ovat monimuotoisempia.

    – Moni tuntuu ajattelevan, että kirkko on hyvä ja tärkeä asia suomalaisessa yhteiskunnassa sen tekemän hyvän työn vuoksi. Silti sillä ei aina nähdä olevan suurempaa merkitystä henkilökohtaisessa elämässä. Siksi pohditaan kirkkoon kuulumisen mielekkyyttä, Luoma sanoo.

    Kirkosta eroamista on helpottanut vuonna 2003 perustettu eroakirkosta.fi-verkkopalvelu. Evankelis-luterilainen kirkko on avannut verkossa oman liitykirkkoon.fi-palvelun, jossa voi toimia helposti päinvastaiseen suuntaan.

    Lue lisää:

    Historiallinen muutos: Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu enää alle 70 prosenttia kansasta

    Tamperelainen mies keksi 15 vuotta sitten palvelun, jonka uskoi elävän vain hetken – nyt yli 650 000 ihmistä on eronnut kirkosta

    "Unelma olisi, että pystyisi itsenäisesti kävelemään" – robotit kuntouttavat kaukalossa halvaantunutta juniorikiekkoilijaa


    Teemu Tenhusen ilme on keskittynyt, kun hän ottaa hieman hapuilevia askelia Laitilan Terveyskodin kapealla käytävällä. Kävelyseurana on kaksi fysioterapeuttia – ja kävelyrobotti Indego. Sähkömoottorit sirisevät ohjaillen jalkoja, ja välillä...

    Teemu Tenhusen ilme on keskittynyt, kun hän ottaa hieman hapuilevia askelia Laitilan Terveyskodin kapealla käytävällä. Kävelyseurana on kaksi fysioterapeuttia – ja kävelyrobotti Indego.

    Sähkömoottorit sirisevät ohjaillen jalkoja, ja välillä laite varottaa huonosta asennosta tärisemällä. Robotisoitu ulkoinen tukiranka, eksoskeleton, on väsymätön kuntouttaja, vaikka sekin kuumenee kovassa treenissä.

    – Ei sitä oikeastaan tule ajatelleeksi, että tässä nyt kävellään robotin kanssa. Enemmän keskittyy siihen itse kävelyyn, sanoo 22-vuotias Teemu Tenhunen.

    Totta kai välillä tulee turhautumisia, mutta kyllä enemmän on positiivisia päiviä kuin niitä huonoja. Teemu Tenhunen

    Tällä kertaa kävely ei sujunut aivan niin mallikkaasti kuin parhaimmillaan. Automatka Nurmijärveltä Varsinais-Suomeen aiheutti spastisuutta, joka karisee kolmepäiväisen kuntoutusjakson aikana.

    – Pitkästä matkasta tulee hieman lihasjäykkyyttä. Mutta se oli tänään sellainen, ja toivottavasti huomenna menee taas vähän paremmin.

    Loukkaantuminen tavallisessa pelitilanteessa

    Yksi viaton kiekon nouto oman maalin takaa muutti lupaavan kiekkojuniorin elämän kertaheitolla. SM-kultaakin HPK:n paidassa voittanut Teemu Tenhunen kaatui loppuvuodesta 2017 päin laitaa murtaen seitsemännen niskanikamansa. Seurauksena oli osittainen neliraajahalvaus.

    – Kaikki on niin pienestä kiinni. Ei sitä ikinä tiedä, milloin se tapahtuu jos tapahtuu. Sille vaan ei voinut sillä kertaa mitään, miettii Tenhunen.

    Jääkiekkovarusteet ovat vaihtuneet päälle puettavaan kävelyrobottiin.Jouni Koutonen / Yle

    Kiekkounelmat vaihtuivat tavoitteeseen nousta pyörätuolista takaisin omille jaloilleen. Jo tehohoitojakson aikana Tampereella aloitettiin kuntoutus, ja käsiin saatiinkin suhteellisen nopeasti liikettä.

    – Nykyään näissä selkäydinvammoissa halutaan aika nopeasti ylös sängystä. Kuntoutusosastolta muutin takaisin kotikonnuille, ja kuntoutus jatkui siellä. Nyt on tullut tätä robottikävelyä, ja fysioterapiaa jatketaan. Näin se menee eteenpäin pikkuhiljaa, kertoo Tenhunen.

    Sinuiksi robottien kanssa

    Teemu Tenhunen on viime syksystä alkaen matkannut Laitilaan kerran kuukaudessa Indegon sekä massiivisemman Lokomat-kävelyrobotin kuntoutettavaksi.

    – Kuntoutus on edennyt ainakin omasta mielestä ihan hyvin. Koko ajan siitä on tullut helpompaa, ja tulen enemmän sinuiksi noiden robottien kanssa. Motivaatiota ainakin riittää.

    Kuten kaikessa, aaltoliikettä on myös kuntoutuksessa. Jos kävely yhtenä päivänä onkin kankeampaa, ei Teemu Tenhunen anna sen hämärtää päämäärää.

    – Totta kai välillä tulee turhautumisia, mutta kyllä enemmän on positiivisia päiviä kuin niitä huonoja. Mielestäni on aika inhimillistä, että välillä ei ole niin hyvä mieli ja välillä on parempi mieli.

    Indego on robotisoitu alaraajojen ulkoinen tukiranka eli eksoskeleton.Jouni Koutonen / Yle

    Teemu Tenhunen ja hänen kaltaisensa loukkaantuneet jääkiekkoilijat ovat Laitilan Terveyskodin tuoreempaa asiakaskuntaa. Aiemmin Veljeskotina tunnettu kuntoutuskeskus on perinteisesti hoitanut sotaveteraaneja, ja viime vuosina myös komennuksilla loukkaantuneita rauhanturvaajia.

    Ensimmäinen kävelyrobotti, kiinteästi asennettu Lokomat tuli taloon seitsemän vuotta sitten. Päälle puettava Indego-tukiranka on tuoreempi tulokas, mahdollistaen oikean liikkumisen kävelymaton sijaan.

    Kävelyrobotin etuja ovat sen väsymättömyys ja tarkasti potilaan tarpeisiin säädettävät kuntoutusohjelmat. Liikeratoja uudelleen opetellessa tärkeintä on toistaa, toistaa ja toistaa liikkeitä siinäkin vaiheessa, kun potilasta kannatteleva fysioterapeutti olisi jo väsähtänyt.

    Pienin askelin eteenpäin läheisten tuella

    Lähipiirin tuki on luonnollisesti tärkeää kuntoutumisessa.

    Perheen ohella Teemu Tenhusen kaveripiiri, etenkin loukkaantumisen aikaiset seurakaverit ovat yhä mukana elämässä kuin ennenkin. Playstationin pelaaminen ystävien kanssa käy käsien kuntoutuksesta, eikä tasoitusta kuulemma matseissa anneta.

    – Totta kai se on tärkeää, sitä haluaa pitää kavereihin yhteyttä ihan samalla tavalla kuin aina ennenkin. Ei ole mikään muuttunut siltä osin.

    Teemu Tenhusen tärkein tavoite on kyetä jälleen kävelemään itsenäisesti.Jouni Koutonen / Yle

    Lämmin osoitus lähipiirin tuesta koettiin viime elokuussa hyväntekeväisyysottelussa, kun Teemu Tenhusen pelipaita nousi Hämeenlinnan Ritari-areenan kattoon. Numero 33 on nyt HPK:n U20-joukkueessa ikuisesti hänen nimissään. Hyväntekeväisyyshuutokaupalla kerättiin sievoinen summa nuoren miehen kuntoutukseen.

    Tulevaisuuden tärkein tavoite onkin nyt nousta jälleen omille jaloilleen.

    – Isoimmat tavoitteet liittyvät tietenkin kävelyyn. Tietysti unelma olisi, että pystyisi itsenäisesti kävelemään. Pieniä tavoitteita arjessa ja pienin askelin mennään koko ajan eteenpäin, hymähtää Teemu Tenhunen.

    Lue lisää:

    Robotti opettaa kävelemään uudelleen

    Kävelyrobotti voi auttaa liikuntakyvyn palauttamisessa

    Nyt myös rauhanturvaajat saavat veteraanikuntoutusta – hoitoa tarjotaan ulkomaalaisillekin

    Auttaako RoboCopin asu raskaissa kiinteistötöissä? Turkulaisfirma testaa, vähentääkö päälle puettava tukiranka sairauslomia

    Auttaako RoboCopin asu raskaissa kiinteistötöissä? Turkulaisfirma testaa, vähentääkö päälle puettava tukiranka sairauslomia

    Auttaako RoboCopin asu raskaissa kiinteistötöissä? Turkulaisfirma testaa, vähentääkö päälle puettava tukiranka sairauslomia


    Tästä on kyseTurkulainen Arkea testaa exoskeletonien eli ulkoisten tukirankojen käyttöä raskaissa kiinteistönhoitotöissäTarkoituksena on selvittää, pystytäänkö "päälle puettavia robotteja" käyttämällä keventämään työtä,...

    Tästä on kyseTurkulainen Arkea testaa exoskeletonien eli ulkoisten tukirankojen käyttöä raskaissa kiinteistönhoitotöissäTarkoituksena on selvittää, pystytäänkö "päälle puettavia robotteja" käyttämällä keventämään työtä, vähentämään sairauspoissaoloja ja pidentämään työuraaTuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yksi suurimmista sairauspoissaolojen aiheuttajista

    Kiinteistönhoidon palveluohjaaja Jari Mannila nostaa lattialta laitteen, joka näyttää vähän valjailta. Hän pujottaa kätensä lenkkeihin kuin laittaisi selkäänsä repun, asettaa tuet reisien päälle ja kiinnittää rinnan ja vyötärön päällä kulkevat hihnat.

    Laite on ulkoinen tukiranka eli exoskeleton – kolmannelta nimeltään päälle puettava robotti, kuten sitä kiinteistö- ja kunnossapitopalveluita tuottavassa turkulaisessa Arkeassa kutsutaan. Kyse on apuvälineestä, jota käytetään keventämään fyysisesti raskaan työn aiheuttamaa kuormitusta.

    Laitteita on hankittu Arkealle kokeiluun.

    – Työntekijöidemme työ on fyysisesti raskasta. Huono ergonomia ja kehonhallinta aiheuttavat läheltä piti -tilanteita ja pahimmillaan työtapaturmia. Yritämme keksiä keinoja parantamaan työssä jaksamista ja työturvallisuutta, kertoo palvelujohtaja Sanna Lehtinen Arkealta.

    Työterveyshuollon erikoislääkäri Noora Heinonen Turun seudun työterveystalosta kertoo, että tuki- ja liikuntaelinoireet ovat yleisin syy hakeutua työterveyslääkärin vastaanotolle. Arkean kiinteistönhoidossa noin kolmasosa sairauspoissaoloista johtuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista.

    Erityisen kuormittavia ovat työasennot.

    – Työntekijät on melkein koko ajan etukumara-asennossa. Silloin alaselän kuormitus lisääntyy ja alaselän lihakset joutuvat erittäin koville, työfysioterapeutti Sari Lähteelä Turun seudun työterveystalosta sanoo.

    Työfysioterapeutti Sari Lähteelä (vas.) ja työterveyshuollon erikoislääkäri Noora Heinonen (oik.) seuraavat tarkkaan, miten exoskeletonien käyttö vaikuttaa kiinteistönhoitotyön kuormittavuuteen. Palvelujohtaja Sanna Lehtinen toivoo, että laitteista saadaan apua. Paula Collin / Yle

    Kaikki apu työn keventämiseen on siis tervetullutta. Sitä mieltä on myös Jari Mannila, jonka vanha urheiluvamma muistuttelee olemassaolostaan, kun hän joutuu esimerkiksi olemaan pitkiä aikoja kumarassa asennossa.

    Tukee ja tuo turvallisuutta

    Exoskeletonin nivelet helpottavat kumartumista ja kumarruksesta nousemista. Reisissä ja rinnan päällä olevat tuet pitävät asennon kohdallaan ja ohjaavat laittamaan painoa reisille selän sijaan.

    Jari Mannilan mielestä laite on parhaimmillaan juuri tukensa ansiosta.

    – Ennakkoajatus oli, että tämä on vähän kuin RoboCopin asu, mutta tämä tuo aika hyvän, tukevan turvallisen tunteen ja auttaa ylläpitämään ryhtiä ihan paikallaan seistessäkin. Tiettyjä staattisia asentoja ja taakkojen kantamista tämä helpottaa huomattavasti, Mannila sanoo.

    Olisi hieno tavoite, jos voisimme selvästi nähdä, että työntekijät jaksavat paremmin. Niko Suvisto

    Hieman erityyppisiä exoskeletoneja käytetään terveydenhuollossa muun muassa halvauspotilaiden kuntoutuksessa. Sellainen laite hankittiin syksyllä myös Satakunnan ammattikorkeakouluun.

    Raskaiden työtehtävien keventämiseen tarkoitetut ulkoiset tukirangat ovat kuitenkin Suomessa uutta. Arkealla käytössä olevat laitteet maksavat noin 2 500 euroa.

    Exoskeletoneja testataan Arkealla kaksivuotisen, Kevan tukeman pilotin aikana. Tammikuussa alkaneessa ensimmäisessä vaiheessa kolmen henkilön testiryhmä käyttää tukirankoja vuoden ajan.

    Pitkän seurantajakson aikana päästään näkemään laitteen käyttö kaikissa sesonkitöissä. Esimerkiksi lehtipuhaltimen käyttö syksyisin on selälle raskasta.

    Työterveyshuolto seuraa tarkasti pilotin etenemistä. Ennen kokeilun alkamista työntekijöille tehtiin erilaisia kunto- ja taivutustestejä, ja samat kokeet tehdään kolmen kuukauden välein. Myös työasentoja tarkkaillaan.

    Jari Mannila kokee, että myös pitkäjaksoisissa kurottamista vaativissa töissä exoskeletonista voi olla apua. Paula Collin / YleOdotukset korkealla

    Arkean asiantuntija Niko Suvistolla on suuret toiveet exoskeletonien varalle.

    – Odotan ja toivon, että tämä toisi apua. Toivon, että löytäisimme työtehtäviä, joissa se oikeasti vähentäisi kuormitusta, sairauspoissaolot vähenisivät ja laite kannustaisi oikeaan ergonomiaan. Olisi hieno tavoite, jos voisimme selvästi nähdä, että työntekijät jaksavat paremmin.

    Kiinnostus exoskeletoneja kohtaan on ollut suurta, kertoo Arkean palvelujohtaja Sanna Lehtinen.

    – Nyt jo muilla toimialoilla on ollut hyvin paljon kiinnostusta tähän. Jos saamme positiivisia kokemuksia, niin ihan varmasti ainakin meidän yrityksessämme otetaan näitä käyttöön enemmänkin.

    Työfysioterapeutti Sari Lähteelä uskoo, että apua voi oikeasti tulla. Samaa mieltä on ensikokemuksen perusteella yksi käyttäjistä.

    – Aika näyttää, mutta ensikokemus on se, että kyllä tässä on meidänkin alalla potentiaalia, Jari Mannila sanoo.

    Kiinni otettu mies kuoli poliisiasemalla Turussa – kuolemaa edelsi takaa-ajo

    Kiinni otettu mies kuoli poliisiasemalla Turussa – kuolemaa edelsi takaa-ajo


    Noin 30-vuotias, kiinni otettu mies kuoli Turun poliisitalolla maanantaina, kertoo Lounais-Suomen poliisi. Kuolinsyy ei ole toistaiseksi tiedossa. Mies oli aiemmin paennut poliisia autolla. Poliisi oli yrittänyt pysäyttää miestä Kalevantiellä,...

    Noin 30-vuotias, kiinni otettu mies kuoli Turun poliisitalolla maanantaina, kertoo Lounais-Suomen poliisi. Kuolinsyy ei ole toistaiseksi tiedossa.

    Mies oli aiemmin paennut poliisia autolla. Poliisi oli yrittänyt pysäyttää miestä Kalevantiellä, mutta tämä oli lähtenyt pakoon.

    Poliisi kertoo sumputtaneensa pakenevan ajoneuvon usealla autolla Hämeenkadun ja Uudenmaankadun risteyksessä, minkä jälkeen mies oli peruuttanut päin poliisiautoa.

    Poliisi kertoo rikkoneensa auton ikkunan saadakseen kuljettajan ulos ja käyttäneensä etälamautinta mieheen, joka oli vastustanut kiinniottoa.

    Poliisin mukaan miehen kunto heikkeni nopeasti poliisitalolla. Paikalla ollut ensihoidon yksikkö yritti elvyttää miestä, mutta tämä menehtyi.

    Komisario Marko Luotonen Lounais-Suomen poliisilaitokselta sanoo STT:lle, ettei usko sähkölamauttimen käytön aiheuttaneen kuolemaa.

    – Paikalla olleen lääkärin alustavan arvion mukaan poliisin voimakeinot eivät ole vaikuttaneet kuolemaan. Asiat selviävät oikeuslääketieteellisen tutkimuksen myötä. Syyt voivat olla terveyteen liittyviä, hän sanoo.

    Luotosen mukaan poliisin voimankäyttö ei ollut ylimitoitettua. Hänen mukaansa mies oli hyvin aggressiivinen ja sekava.

    – Ylilyöntejä ei ole syytä epäillä. Varsin jokapäiväisiä keinoja on käytetty, hän sanoo.

    Mies oli syntynyt vuonna 1988 Suomessa, mutta asui nykyään Virossa.

    Ksylitolia on syötetty koko kansalle – mitä koivusokeribuumista jäi käteen? Nykylasten suussa muhii uusia katastrofeja

    Ksylitolia on syötetty koko kansalle – mitä koivusokeribuumista jäi käteen? Nykylasten suussa muhii uusia katastrofeja


    Tästä on kyseKsylitoli-innostus oli kovaa 1970-1990-luvuilla.Nyt julkinen puhe ja mainostus ksylitolista on vähentynyt muun muassa tutkimuksien vähentyessä ja ksylitolivalmistajien siirtyessä ulkomaalaisomistukseen.Ksylitolin käyttö on silti yhä...

    Tästä on kyseKsylitoli-innostus oli kovaa 1970-1990-luvuilla.Nyt julkinen puhe ja mainostus ksylitolista on vähentynyt muun muassa tutkimuksien vähentyessä ja ksylitolivalmistajien siirtyessä ulkomaalaisomistukseen.Ksylitolin käyttö on silti yhä suosittua.Ksylitolia on säännöllisesti kritisoitu, mutta ksylitolia tutkineet suomalaiset teilaavat kritiikin.Tällä hetkellä suomalaislasten ja -nuorten suuterveyttä vaanivat muun muassa napostelukulttuuri ja kiillevauriot.

    Jos olet kasvanut Suomessa etkä tiedä ksylitolista, olet elänyt tynnyrissä tai herännyt juuri koomasta.

    Valtaosa 1970–1990-luvuilla syntyneistä tai kasvaneista päätyi keskelle koivusokerihuumaa. Tarhatädit lusikoivat lapsille ksylitolipurukumityynyjä (kaksi kappaletta joka aterian jälkeen), ksylitolia imeskeltiin pastilleina ja sitä sai tahnoina.

    Televisiosta tuutattiin levypurukumia, joka oli makeutettu ksylitolilla. Saku Koivu hammashymyili itsensä uuden ihmetuotteen (Cloetta) keulakuvaksi.

    2000-luvulle tultaessa suomalaisten opettelemaan hammashymyyn alkoi tulla kiillevaurioita.

    Kotimaisia ksylitolituottajia myytiin ulkomaille (Tekniikka & Talous). Erityisesti eurooppalaisten tutkijoiden joukosta kuului kriittisiä äänenpainoja (Mediuutiset) ksylitolin suhteen. Kolme vuotta sitten muun muassa Helsingin Sanomat kertoi, että ulkomailta kantautuu taas soraääniä: tutkimustulokset ovat ristiriidassa suomalaisten suositusten kanssa! Ksylitolin tehosta ei ole kunnon todisteita!

    Kaiken kukkuraksi jotkut kunnat ja päiväkodit ovat heittäneet ksylitolipastillit kaivoon: Helsingissä niitä ei anneta päiväkoti-ikäisille lainkaan, koska tablettien jakelu osoittautui liian vaikeaksi.

    Mikä on totuus – mihin kaikkeen ksylitoli pystyy?

    Ja kuka edes haluaisi laittaa kapuloita ksylitolin rattaisiin?

    Makeuttajien kitkerä kritiikki Ksylitolin maailmanvalloitus

    1800-luku: ranskalaiset ja saksalaiset kemistit löytävät ksylitolin Euroopassa.

    1940-luku: toiseen maailmansotaan mennessä tiedettiin lähinnä, että ksylitoli on hyödyllinen diabeetikkojen ruokavaliossa.

    1969: suomalaisen ksylitoltutkimuksen isähahmo, emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen aloittaa nuorena biokemistinä työt Turun hammaslääketieteellisessä laitoksessa.

    1970: ksylitolin käytöstä toteutetaan esikokeita.

    1972: kuuluisa Turku Sugar Studies alkaa. Tutkimus päättyi vuonna 1974 (Sitra). Ruokintatutkimus herätti runsaasti huomiota maailmalla. Ksylitolin vaikutus kariekseen osoitetaan.

    1970-1990-luku: ksylitolin kulta-aikaa, Kauko K. Mäkisen sanoin "jatkuva joulun aika" ksylitoltutkimusten kannalta. Pastilleja ja purukumeja ja muita ksylitoltuotteita saa kaupoista kuluttajakäyttöön, ksylitolin massatuotanto alkaa ja lähtee vauhtiin (Sitra).

    1988: Suomen Hammaslääkäriliitto ryhtyy antamaan ksylitolisuosituksia ensimmäisenä maailmassa (Savon Sanomat).

    2000-luku: Suomalaisia ksylitolituottajia siirtyy ulkomaalaisomistukseen. Ksylitol on kuitenkin vakiintunut suomalaisten hammashygieniakäytössä.

    Lähteet: Kauko K. Mäkinen, Sitra, Savon Sanomat

    Perhana, taas särkyi yksi myytti ja yksi syy vähemmän olla ylpeä suomalaisuudestaan.

    Kun Helsingin Sanomat pari vuotta sitten uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan ksylitolin tehosta ei ole kunnon todisteita, riitti kommenttikentässä surkuttelijoita. Manchesterin yliopiston Cochrane-nimisen katsauksen mukaan koivusokeri ei olekaan niin ihmeellinen kuin olimme luulleet, ja taas meni kansallisylpeydestä palanen – ksylitolihan on melkein kuin astiankuivauskaappi, äitiyspakkaus ja jääkiekon maailmanmestaruus.

    Kritiikki ei ollut ensimmäinen eikä ainutlaatuinen.

    Suomalaisen ksylitolitutkimuksen isä, emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen on muistellut ksylitoliin liittyviä tarinoita ja teilauksia muutama vuosi sitten ilmestyneessä kirjassaan Sen täytyi tapahtua : mitä jokaisen suomalaisen tulisi tietää ksylitolista.

    Kirjasta käy ilmi, miten ksylitolia haluttiin teilata jo vuosikymmeniä sitten. Sokerialkoholien ja makeuttajien puolestapuhujien välillä kun on ollut kilpailua läpi vuosikymmenten – siis sellaisten aineiden, kuten sorbitoli, maltitoli ja aspartaami.

    – Kritiikki on oikeastaan minun aiheuttamaani, Mäkinen sanoo yllättäen puhelinhaastattelussa.

    Emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen kirjoitti ksylitolin historiassa muun muassa siitä kritiikistä, mitä koivusokeri vuosikymmenten mittaan kohtasi.Jouni Koutonen / Yle

    Biokemistinä Mäkinen oli tutkimuksissaan itsekin kiinnostunut sokerialkoholien vaakakuppiin laittamisesta, jotta selviäisi, mikä niistä on tehokkain hammaskarieksen ehkäisyssä. Kaikki eivät olleet löydöksistä yhtä haltioissaan.

    – Ksylitoli oli niistä paras kariesta estävä aine. Se ei sopinut kaikkien ajatuksiin. Taustalla on esimerkiksi sorbitoliteollisuus: sorbitolia on tavattoman halpaa tehdä, ja sitä on joka paikassa, Mäkinen kertoo.

    Lisäksi Mäkinen kertoo, että fluoriteollisuus on pyrkinyt ajoittain estämään ksylitolin kruununkiillotusta. Fluoria löytyy lisättynä esimerkiksi hammastahnasta, ja sekin estää kariesta.

    – Fluoriyhdisteitä tutkivat ja tuottavat tahot ovat aivan tarpeettomasti katsoneet ksylitolin niiden kilpailijaksi. Minulle tämä asetelma on vieras, koska katson, että hammaslääketieteen tuotteista puhuttaessa paras on se, jossa on ksylitolia ja fluoria yhdessä, Mäkinen kertoo.

    Manchesterin yliopiston tuottama kritiikki ei itse asiassa ollut uusi tutkimus, vaan katsaus jo olemassaoleviin ksylitolitutkimuksiin. Kyseistä katsausta suomii Mäkisen lisäksi myös väitöskirjansa ksylitolista tehnyt hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri.

    – Ksylitolista ja hammaskarieksesta on tehty yli 500 tutkimusta. Mainittuun katsaukseen kelpuutettiin ainoastaan 10, hän kertoo.

    Emeritusprofessori Mäkinen puolestaan päätti vielä eläkkeeltäänkin kirjoittaa vastineen katsaukseen. Cochrane-katsaus aiheutti sen verran kuplimista suomalaisen hammaslääketieteen saralla, että siitä kirjoitettiin vastine myös Hammaslääkärilehteen.

    – On varmaankin ymmärrettävää, että nuoret kirjoituspöytäepidemiologit, jotka eivät itse ole suorittaneet ainuttakaan kenttätutkimusta sokerialkoholeilla, saattavat eksyä erheellisiin johtopäätöksiin tieteellisiä tutkimuksia arvioidessaan, Mäkinen toteaa.

    Mehevät tutkimustulokset jäivät historiaan

    Hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri on kyllästetty ksylitolilla jo nuoruudessa. Kun hän 1980-luvulla lähti vaihto-oppilaaksi Kanadaan, vanhemmat lähettivät perässä suomalaista purukumia.

    Hietala-Lenkkeri aloitti viime tiistaina uuden työn Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asiantuntijahammaslääkärinä. Vielä vuonna 2016 hän kuitenkin uurasti väitöskirjan parissa ksylitoliin liittyen.

    Tiiviisti ilmaistuna siinä selvisi, että jos kariesta eli kansankielellä hammasmätää ei juuri ole, ei ksylitolin lisäteho ollut merkittävä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö ksylitolilla olisi mitään merkitystä kenenkään hampaille.

    – Tutkimustuloksiani raportoitaessa on painotettava, että tutkitut lapset saivat jo lähtötilanteessa asuinpaikassaan varsin monipuolista karieksen ennaltaehkäisyä, Hietala-Lenkkeri muistuttaa.

    Pieni määrä ksylitolia ei auta – sitä on saatava riittävästi hammasterveyden ylläpitämiseksi.Niko Mannonen / Yle

    Jos tutkituilla lapsilla ei olisi ollut valmiiksi hyvää hammashoitoa, olisivat tulokset voineet olla hyvinkin erilaisia. Siinäpä piileekin väärinymmärryksen siemen ksylitolin suhteen: jos hampaat ovat valmiiksi terveet tai ksylitolia käytetään liian vähän, ei sen teho näy samalla tavalla kuin huonoissa hampaissa ja oikeilla määrillä.

    Hietala-Lenkkerin mukaan lapset ovatkin nykyään aiempaa tervehampaisempia: siinä missä 1970-luvun lapsilla saattoi olla 12-vuotiaana seitsemisen reikiintynyttä hammasta suussaan, 1990-luvulla samanikäisellä oli kenties yksi paikattu tai reikiintynyt hammas.

    Ja siinäpä voi olla yksi syy sille, miksi ksylitoli-into on laantunut 1990-luvun lukemista.

    – Nykyisillä kariestasoilla ei saada niin meheviä tuloksia kuin 1990-luvun tutkimuksissa. Silloin saatiin niin järkyttäviä karieksen alenemia, että hampaan vaurioiden korjaantuminen näkyi melkein silmissä, Hietala-Lenkkeri kuvailee.

    Ksylitolimämmiä, ksylitolikakkua?

    Ihmemakeuttaja lopettaa hammasmädän.

    Otsikko on suomennos yhdysvaltalaisen National Enquirer _-_aviisin ksylitolia koskevasta artikkelista vuodelta 1976. Siihen mennessä suomalainen ksylitolitutkimus oli päässyt jo maailmankartalle.

    Se alkoi vuonna 1969 Suomen Turusta. Silloin emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen oli vielä nuori biokemisti, ja päätyi töihin Turun hammaslääketieteelliseen laitokseen. Pian alkoi selvitys siitä, olisiko mahdollista kehittää sokerille korviketta, joka ei aiheuta hammaskariesta.

    Samaan aikaan Suomen sokeri oli kaikessa hiljaisuudessa kehittänyt ksylitolille, koivusokerille, valmistusmenetelmää. Kun makeistuottaja ja tutkijat yhdistivät voimansa, alkoivat tutkimukset.

    – Emme koskaan tarkoittaneet ksylitolia karamelliksi tai makeiseksi, vaan hoitavaksi aineeksi, joka tarjoaa sokerille vaihtoehdon, emeritusprofessori Mäkinen kertoo.

    Ksylitolilla makeutetaan myös joitakin makeisia. 1970-luvun tutkimuksien kaltaista ksylitoliruokien paljoutta ei enää kuitenkaan ole.Eila Haikarainen / Yle

    Hampaiden kannalta hyödyllistä ainesosaa haluttiin hyödyntää moneen tarkoitusperään, ja alun perin ksylitolia tutkittiinkin tuuttaamalla sitä melkein kaikkeen mahdolliseen ruokaan.

    Oli ksylitolimämmiä, ksylitolikakkua, ksylitolijäätelöä. 1970-luvulla Turussa tutkimuksiin osallistuneille valmistettiin ksylitolista sen seitsemää sorttia. Pelkkä ajatuskin voi pierettää, eikä suotta – ksylitolin liikasaannin laksatiiviset vaikutukset (Duodecim) ovat hyvin tiedossa.

    Tutkimus laitettiin lopulta pakettiin muun muassa koehenkilöiden tutkimusväsymyksen vuoksi (Sitra) kaksi vuotta sen alkamisen jälkeen, vuonna 1974.

    Yhtä kaikki, tutkimustuloksista voidaan röyhistää yhteisesti rintaa: juuri Turun yliopiston tutkimus osoitti vihdoin, että ksylitolilla on vaikutuksia karieksen eli hammasmädän ehkäisyssä.

    Suomalainen menestystarina oli alkanut.

    Ksylitolin suomalaisväri hiipui

    1970–1990-luku oli emeritusprofessori Mäkisen mukaan "jatkuvan joulun aika" ksylitolin kannalta. Oli mainoksia ja ksylitolimannekiineja. Hammaslääkäriliitto julkaisi ensimmäisenä maailmassa ksylitolin saantisuositukset, ja viimein vuonna 1994 ksylitolituotteet vapautettiin makeisverosta (Savon Sanomat).

    Ikävä kyllä jatkuva joulu ei ollut ikuinen. Kotimainen ksylitolintuotanto alkoi hiipua.

    Ensin ulkomaille seilasivat purukumit, kun Huhtamäki-Hellas nimellä aloittanut Leaf myytiin hollantilaisomistukseen vuonna 1999. Sittemmin siitä tuli osa Cloetta-konsernia. Aikanaan Hellas oli ollut tiiviisti yhteistyössä ksylitolitutkimuksen kanssa ja tuonut markkinoille maailman ensimmäisen ksylitolipurukumin, Jenkin. Vuonna 2005 se oli Suomen myydyin makeistuote (Tekniikka ja Talous).

    Kotkassa sijaitseva ksylitolia valmistava sokeritehdas on puolestaan nyt amerikkalaisen Dupontin omistuksessa.

    Nämä seikat kismittävät Mäkistä, mutta toisaalta hän on iloinen siitä, että ksylitolia tutkitaan nyt muuallakin kuin Suomessa. Koivusokerin suomalaisväritteisyys on joka tapauksessa tosiasia.

    – Kotkassa oli ensimmäinen todellinen tehdas, jossa valmistettiin puhdasta ksylitolia. Tutkimus painottui koko 1970–80-lukujen ajan voimakkaasti Suomeen, Mäkinen summaa.

    Nykyään ksylitolia ei edes koivusta oikeastaan valmisteta: sen sijaan raaka-aineena käytetään muita lehtipuita tai maissia ja riisiä. Suomalaista ksylitolia ei käytännössä enää ole sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä raaka-aine tuodaan meille ulkomailta (Kauppalehti).

    Mäkinen arvioi, että ksylitolin kulta-aikana käytännössä kaikki suomalaiset tiesivät ksylitolista. Nuoriso vätkytti ksylitolipurkkaa, vanhempi väestö imeskeli ksylitolipastilleja.

    Ksylitoli on edelleen kuuluisa. Ksylitolipurukumia- ja pastilleja valmistavan makeistalo Cloettan tutkimuksen mukaan 98% suomalaisista vanhemmista pitää ksylitolituotteita tärkeinä tai erittäin tärkeinä lasten hammasterveydelle. Cloettan ksylitolitiedottaja Milla Vihanto kertoo tilastoista, joiden mukaan lasten ksylitolipastillien käyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana.

    Pitäisikö ksylitolia sitten syytää kaikille jo tarhassa?

    Ksylitolin syöttö kansalle on kallista

    Hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkerin omat lapset käyttävät ksylitolituotteita joka ikinen päivä. Sen sijaan joka päiväkodista ei ksylitolia enää välttämättä saa, ja siihen Hietala-Lenkkerillä onkin painavia tutkimuksellisia mielipiteitä.

    – Jos yhteiskunta joutuu korvaamaan ksylitolinkäyttöä, on mielekkäämpää antaa tuotetta niille, jotka sitä erityisesti tarvitsevat, hän kertoo.

    Korvaamisella Hietala-Lenkkeri viittaa esimerkiksi maksuttomaan ksylitolituotteiden jakamiseen päiväkodeissa tai kouluissa. Ksylitolin syöttäminen koko kansakunnalle on Hietala-Lenkkerin mukaan nimittäin kallista. Koska hyöty näkyy parhaiten sellaisilla, joilla on ongelmia karieksen kanssa, voisi olla tehokkaampaa laittaa yhteiskunnan maksamalle ksylitolikuurille sellaiset, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat.

    Hyvähampaiset voisivat tässä tilanteessa ostaa ksylitolipurkkansa ja pastillinsa itse, sillä muun perushammashoidon kanssa yhdistettynä ksylitoli ylläpitää hyvää hammasterveyttä. Äidin ksylitolinkäytöllä on merkitystä jopa syntymättömän lapsen hammasterveydelle, kuten Hietala-Lenkkerin tutkimuksessa kävi ilmi.

    – Väestön eriarvoisuus voi jopa lisääntyä, jos ihminen on sosioekonomisesti heikommassa asemassa eikä hänellä ole varaa annostella ksylitolia kaikille lapsilleen viittä grammaa päivässä. Se voi joillekin olla kynnyskysymys, Hietala-Lenkkeri luonnehtii.

    Ksylitolin määrä purukumeissa vaihtelee täysksylitolista muiden makeutusaineiden sekoituksiin.

    Muuramen Hyvinvointi -liikelaitoksen vastaava hammaslääkäri, hammaslääketieteen tohtori Teemu Taipale pohtii ksylitolin nykytilannetta ja 1990-luvun jälkeistä mainonnan puutetta.

    – Hyvä, että kysyit tästä asiasta, hän toteaa.

    Taipale katsoo, että ihmeaineeksi nimetty ksylitoli pitäisi nostaa taas asialistalle. Päiväkodeistakin on välillä kuulunut kysymyksiä sen suhteen.

    – Jo kaupan hyllyiltä näkee, että ksylitoli ei ole kadonnut mihinkään. Sitä käytetään Suomessa paljon ja ihmiset tietävät siitä, Taipale luonnehtii.

    Hammaslääketieteen tohtori, hammaslääkäri Teemu Taipale on itsekin tutkinut ksylitolia 2010-luvulla. Tutkimuksessa huomattiin, että hyvin pienet määrät ksylitolia eivät vaikuta pienten lasten tai vauvojen hammasterveyteen.Niko Mannonen / Yle

    Hän arvelee, että Suomessa tehdään ksylitolitutkimusta enää varsin vähän, mutta itse ongelma eli hammaskaries ei ole kadonnut mihinkään. THL:n neljän vuoden takaisten tilastojen mukaan jopa joka neljännellä aikuisella esiintyy kariesta.

    Isoin ongelma ei kuitenkaan ole purukumin ja pastillien puute, vaan hampaiden harjaus. Sitä emme Taipaleen mukaan vieläkään osaa riittävän hyvin. Esimerkiksi suomalaisista aikuisista miehistä vain joka toinen harjaa riittävästi, 15-vuotiaista pojista reilusti alle puolet.

    – Olennaisin asia suun terveyden kannalta on, että hampaat pestään aamuin illoin fluorihammastahnalla. Pitäisi aterioida säännöllisesti ja käyttää janojuomana vettä, Taipale listaa.

    Siinä tilanteessa ksylitoli toimii bonuksena, jolla hampaiden ja suun puhtautta voidaan ylläpitää. Siksi Taipale muistuttaakin, että ksylitoli ei ole puhdistamattomien hampaiden taikakorjaaja.

    – On tietenkin mahdollista, että joku kuvittelee ksylitolin tai muunlaisen suuveden korvaavan hampaiden puhdistuksen. Niin ei tietenkään ole.

    Taipaleella on takataskussa myös muita syitä, miksi ksylitolista olisi syytä jälleen puhua.

    Mikä haastaa ksylitolin?

    Nouseva uhka suomalaisten hampaille on kiillevaurioiden syntyminen. Teemu Taipale toteaa, että hammaseroosio on tutkitusti tullut riesaksemme: STT:n mukaan lähes joka viides suomalainen kärsii asiasta.

    Niinpä ksylitolia pitäisi natustaa edelleen. Taipaleen mukaan aineen vaikutuksia juuri hammaseroosion kannalta ei ole tutkittu, mutta hän olettaa ksylitolin auttavan tilannetta.

    – Ksylitolin käyttö vähentää hammasplakin määrää, lisää syljeneritystä ja neutralisoi suun happamuuden, jolloin hammaskiilteen liukeneminen saattaa vähentyä, hän luettelee.

    Lisäksi hän muistuttaa, että ksylitoli on saanut EU:n siunauksen terveysväitteiden osalta. Luottoa koivusokeriin siis on.

    Mutta ksylitoli on kenties kohtaamassa vertaistaan haastajaa.

    Haastajan nimi on erytritoli, mutta se tunnetaan myös kauppanimellä karppisokeri, kertoo emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen.

    – Sitä esiintyy pieniä määriä luonnossa. Se on helppo valmistaa glukoosista, ja se on tutkimuksissa todettu turvalliseksi. Se ei aiheuta kariesta eikä suolistovaivoja, Mäkinen sanoo.

    Erytritoli ei ole kuitenkaan vielä lyönyt läpi Suomessa. Mäkinen arvelee, että ksylitoli on tähän asti riittänyt suomalaisille.

    Aija Hietala-Lenkkeri tutki ksylitolin lisäksi erytritolia omassa väitöskirjassaan. Tutkimustulokset sen hyötyjen suhteen ovat vielä osittain ristiriitaisia, mutta rohkaisevia (Verkkouutiset). Hietala-Lenkkeri kertoo, että Japanissa erytritolia on käytetty ainakin 1990-luvulta asti.

    – Lapset ovat leiponeet siitä mokkapaloja. Sen makeus on yllättävän paljon tavallisen kidesokerin kaltainen.

    Syömiskulttuuri voi viedä hammasterveyden

    Ksylitoli on siis elänyt katukuvassa hiljaiseloa, mutta sen tarina on jatkunut suomalaisten suissa.

    Silti hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri on huolestunut tulevaisuudesta. Hampaiden haasteille ei näy olevan loppua, ja tällä kertaa ne tulevat ruokavalion muodossa.

    – Minua ihan hirvittää ajatella tilannetta, jota kutsun laiduntamisen kulttuuriksi. Lapset saattavat istua koko iltapäivän tietokoneen ääressä ja lipittää jotain. Ja lisäksi meillä on napostelukulttuuri, hän toteaa.

    Lasten karies on Hietala-Lenkkerin mukaan alkanut paikoitellen jopa lisääntyä. Vanhemmat saattavat tuudittautua ajatukseen, että jos kariesta ei ole ollut itsellä, ei sitä tule lapsellekaan.

    Hietala-Lenkkeri kuitenkin varoittaa, että hyvä hammasterveys ei ole automaattisesti pysyvä tila.

    Ja siitä päästään takaisin ksylitoliin. Sitä Hietala-Lenkkeri suosittelee kaikille lämpimästi. Se ei korvaa hammashygieniaa, mutta voi toimia kainalosauvana energiajuomia ryystäville ja sipsejä nassuttaville suomalaisille.

    – Toivon, että ksylitoli saisi taas synninpäästön. Se pitää edelleen pintansa.

    Poliisi vapautti viimeisetkin Turun ampumistapauksesta pidätetyt

    Poliisi vapautti viimeisetkin Turun ampumistapauksesta pidätetyt


    Poliisi on vapauttanut kaksi miestä, joiden osuutta tutkitaan viime viikolla tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa. Neljä henkilöä vapautettiin jo perjantaina. Pernon kaupunginosassa ammuttiin käsiaseella laukauksia keskiviikkoiltana. Poliisi otti...

    Poliisi on vapauttanut kaksi miestä, joiden osuutta tutkitaan viime viikolla tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa. Neljä henkilöä vapautettiin jo perjantaina.

    Pernon kaupunginosassa ammuttiin käsiaseella laukauksia keskiviikkoiltana. Poliisi otti kiinni kaikkiaan kuusi miestä.

    Poliisin mukaan esitutkinnassa ei ole käynyt ilmi, että ulkopuolisille henkilöille olisi tilanteessa aiheutunut vaaraa. Asian selvittely jatkuu. Seuraavaksi poliisi odottaa muun muassa teknisten tutkimusten tuloksia.

    Lue lisää:

    Turun ampumistapauksen motiivina saattoi olla aiempi pahoinpitely

    Ampumavälikohtaus Turun Pernossa keskiviikkoiltana – Ei loukkaantuneita, poliisi tutkii tapausta

    Turkulaistutkimus onnistui puolittamaan lasten ruoka-aineallergiat

    Turkulaistutkimus onnistui puolittamaan lasten ruoka-aineallergiat


    Ruoka-allergioita pystytään tuoreen tutkimuksen mukaan vähentämään reippaasti uudella allergioiden testausmenetelmällä. Testaus aloitettiin Liedon koululaisilla vuonna 2013. Tutkimuksessa tutkittavilta otettiin verikokeita, joiden perusteella...

    Ruoka-allergioita pystytään tuoreen tutkimuksen mukaan vähentämään reippaasti uudella allergioiden testausmenetelmällä.

    Testaus aloitettiin Liedon koululaisilla vuonna 2013. Tutkimuksessa tutkittavilta otettiin verikokeita, joiden perusteella aloitettiin altistukset. Tutkittavat myös haastateltiin.

    Tutkimukseen osallistui 157 koululaista. Kaikkiaan Liedossa oli vuonna 2013 2885 oppilasta, joten allergisia oli noin 7 prosenttia, eli 205 oppilasta. Kahden vuoden jälkeen enää 12:n koululaisen piti noudattaa ruoka-aineista aiheutuvaa allergiaruokavaliota. Ruoka-aineallergiat vähenivät Turun yliopiston tiedotteen mukaan jopa 65 prosenttia.

    – Tutkimuksen alussa allergiaruokavalioiden kustannukset Liedossa olivat 172 700 euroa vuodessa ja tutkimuksen lopussa vain 13 200 euroa. Tämä tutkimustapa tuotti siis kokonaissäästöä 128 400 euroa vuodessa, tutkimusta johtanut professori Johannes Savolainen summaa.

    Kansallisen allergiaohjelman tavoite on ollut puolittaa allergiaruokavaliot.

    Tutkimus on tehty yhteistyössä mm. allergiatutkimuslaitteita ja reagensseja valmistavan Thermo Fisher Scientific -yhtiön kanssa.

    Tutkimus on julkaistu Pediatric Allergology and Immunology -lehdessä.

    Turun toriparkki pyrkii olemaan edelläkävijä: pysäköintiluola tuottaa itse tarvitsemansa energian

    Turun toriparkki pyrkii olemaan edelläkävijä: pysäköintiluola tuottaa itse tarvitsemansa energian


    Tästä on kyseToriparkin rakennustyöt ovat sujuneet tähän asti suunnitelmien mukaanTorilla viimeistellään vielä arkeologisia kaivauksia ja samalla kaivetaan ensimmäisestä kohdastaToriparkista tulee nollaenergiaparkki: se kerää ja varastoi itse...

    Tästä on kyseToriparkin rakennustyöt ovat sujuneet tähän asti suunnitelmien mukaanTorilla viimeistellään vielä arkeologisia kaivauksia ja samalla kaivetaan ensimmäisestä kohdastaToriparkista tulee nollaenergiaparkki: se kerää ja varastoi itse kaiken käyttämänsä energian

    Turun toriparkin rakennustyöt ovat rakennuttajan mukaan alkaneet hyvin ja suunnitelmien mukaisesti.

    Parhaillaan Turun kauppatorilla tehdään töitä lohkoissa. Kauppiaskadun puoleisella sivulla viimeistellään vielä arkeologisia kaivauksia, kun taas torin toisella laidalla kaivetaan ensimmäistä kuoppaa.

    Rakennustyöt alkoivat lokakuussa. Torilta kuljetetaan päivittäin pois satoja kuutioita maa-ainesta, kertoo toriparkkia rakennuttavan T-Parkin toimitusjohtaja Jari Pölönen.

    Kuorma-autoliikenne sujuu Pölösen mukaan hyvin, vaikka Turun keskustan liikenne onkin laitettu kauppatorin työmaan vuoksi uusiksi.

    – Olen käyttänyt sellaista vertausta, että jos keskusta-alueella pyörii 200 bussia tunnissa, niin meidän 10–20 kuorma-autoamme ei sitä hirvittävästi lisää.

    T-Parkin toimitusjohtaja Jari Pölönen on tyytyväinen siihen, miten toriparkin rakennustyöt ovat lähteneet käyntiin. Paula Collin / YleToriparkista energia-asioiden edelläkävijä

    Turun toriparkista tulee niin sanottu nollaenergiaparkki, eli se tuottaa itse vähintään sen määrän energiaa kuin se tarvitsee.

    Torin pinnan alle sijoitettu putkisto kerää kesällä talteen auringon lämpöenergian, ja savimaahan työnnetyt paalut kuljettavat lämmön maanalaiseen lämpövarastoon 50 metrin syvyyteen.

    Kesän aikana varastoon pystytään lataamaan 11,2 gigawattituntia lämpöenergiaa. Se vastaa noin 560 omakotitalon vuosittaista lämmönkulutusta.

    Kerätty lämpö hyödynnetään talvella: sillä lämmitetään parkkihalli ja pidetään torin pinta sulana.

    NollaE

    – Kaikkein iso säästö tulee siitä, että kannen sulatusta ei tehdä fossiilisilla polttoaineilla vaan aurinkolämmöllä. Vuosittain vältetään 960 tonnin hiilidioksidipäästöt, sanoo energiaratkaisun suunnittelusta vastaavan NollaE:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa.

    Valmistuessaan toriparkista tulee tiettävästi Euroopan ensimmäinen nollaenergiaparkki. Samalla se olisi tiettävästi myös koko maailman suurin aurinkolämpövarasto.

    Salomaan mukaan toriparkin sijainti on sellainen, että maaperä mahdollistaa tällaisen ratkaisun hyödyntämisen täydellisesti. Lisäksi toriparkki tarvitsee juuri sen verran energiaa, mitä järjestelmän on mahdollista tuottaa.

    Nikolas Salomaan mukaan Turun toriparkki on hyvä kohde tällaiselle energiaratkaisulle. Paula Collin / Yle

    Joulukuussa Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi aurinkolämpöjärjestelmälle runsaat miljoonaa euroa energiatukea. Koko investoinnin hinta on miljoonia, mutta se todettiin pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavimmaksi.

    Nollaenergiaratkaisu pystytään toteuttamaan lomittain muiden töiden kanssa, eikä se viivästytä suunniteltua rakennusaikataulua. Ensimmäisten paalutustöiden on tarkoitus käynnistyä helmikuussa.

    Lue lisää:

    Turun keskustan uudet liikennejärjestelyt ovat säikäyttäneet osan asiakkaista, mutta eivät kaikkia – "Vaatii totuttelemista kaupungin asukkailta"

    Turun kauppatorin ympäristö tyhjeni busseista: noin 80 bussilinjan reitti muuttui – "Toivottavasti ihmiset ovat kärsivällisiä"

    Kuka viskasi paistinpannun kaivoon? Turun kauppatorin arkeologiset kaivaukset tuovat päivänvaloon tuhansia tarinoita

    Onko teillä hedelmälaatikoista pykättyjä seiniä, vaneriovia pukinsarvipainikkeilla tai postimerkkivessa? – Katso yleisön kuvia rintamamiestaloista

    Onko teillä hedelmälaatikoista pykättyjä seiniä, vaneriovia pukinsarvipainikkeilla tai postimerkkivessa? – Katso yleisön kuvia rintamamiestaloista


    Rintamamiestalo, asevelitalo, ruotsalaistalo, rintsikka ja noppa. Tervetuloa satojen tuhansien suomalaisten kotiin! Rakkaalla talolla on monta nimeä. Osin toki myös siitä syystä, ettei aina ole ihan selvää mistä puhutaan, kun puhutaan vaikkapa...

    Rintamamiestalo, asevelitalo, ruotsalaistalo, rintsikka ja noppa. Tervetuloa satojen tuhansien suomalaisten kotiin!

    Rakkaalla talolla on monta nimeä. Osin toki myös siitä syystä, ettei aina ole ihan selvää mistä puhutaan, kun puhutaan vaikkapa rintamamiestalosta.

    Selvennyksen vuoksi: puhutaan talosta, joka on rakennettu Suomeen toisen maailmansodan jälkeen.

    Tyypillisesti talo on puurakenteinen, puolitoistakerroksinen ja harjakattoinen.

    Hannu Rinne

    – Asevelitalo-nimeä taidettiin käyttää aivan aluksi. Jotkut sanovat, että niitä ainoita ja oikeita ovat talot, jotka rakennettiin rintamalla hirsistä. Ne tuotiin osina junalla, annettiin leskille tai haavoittuneille, jotka saivat sitten rakentaa sen kotipaikkakunnallaan, kertoo Rintamamiestalo-kirjan kirjoittanut Hannu Rinne.

    Nelijakoisessa alakerrassa oli eteinen eli porstua, kaksi huonetta ja keittiö. Keittiö oli erotettu muista asuintiloista, toisin kuin perinteisessä maalaistuvassa, kertoo Wikipedia rintamamiestalosta.

    – Talossa on yksi piippu keskellä, jota kaikki huoneet kiertävät. Kaksi lämmintä kerrosta päällekkäin oli fiksu keksintö, Rinne täydentää.

    Aina on joku paikka vähän rempallaan ja kunnostusta vailla. Kai tämä on sellainen hauska elämäntapa. Tuija Kirkkala

    Tyyppitalo oli uudenlainen ja moderni tapa asua. Ajat olivat kovat ja hyvin usein rakennustarpeeksi haalittiin kaikenlaista.

    Pakkauslautoja rintamamiestalon rakenteissa.Hannu Rinne

    Sen ovat havainneet monet rintamamiestaloja remontoineet: esimerkiksi väliseiniä on naputeltu pystyyn ainakin hedelmälaatikoiden ja laivakonttien palasista.

    Rintamamiestalo on klassikko. Paikalla rakennettu. Itse rakennettu. Kunnolla rakennettu. Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen nousi lähes 300 000 samantapaista taloa, mutta jokaisesta tuli yksilö, jonkun koti.

    Näin kirjoittaa Hannu Rinne viitisen vuotta sitten julkaistussa Rintamamiestalo-kirjassaan.

    Rintamamiestalosta kirjan kirjoittanut Hannu Rinne asuu itsekin vanhassa talossa ja tietää, että siellä tekeminen ei lopu. Kuvassa hän korjaa oven lukkoa ja vaihtaa katkenneen jousen tilalle uutta.Jaana Rinne

    Hän tutustui rintamamiestaloon jo lapsena.

    – Tikkurilan mummo asui rintamamiestalossa. Silloin jo kiinnitin huomiota siihen taloon.

    Kirjaansa varten hän kolusi kymmeniä taloja.

    Näennäisestä yhdennäköisyydestään huolimatta taloissa on eroavaisuuksia.

    – Aika samantapaisia ne olivat aluksi, mutta nyt harvemmissa on alkuperäisiä asioita jäljellä. Toki nyt tehdään jo niin sanottuja retroremonttejakin eli palautetaan taloon sitä alkuperäisyyttä, Rinne sanoo.

    Kotina sadoilla tuhansilla suomalaisilla

    Suomeen vuonna 1942 perustettu Suomen Arkkitehtiliiton Standardisoimislaitos piti huolen, että sodanjälkeinen suuri asutustoiminta sujuisi tehokkaasti ja taloudellisesti. Se huolehti myös rintamamiestalojen yksityiskohdista.

    Standardonti ulottui listoihin ja ovenkahvoihin asti. Standardisoimislaitoksen ehdottamat Pukinsarvi-ovenpainikkeet tai legendaariset Leea-komeronsulkimet toimivat moitteetta monissa rintamamiestaloissa edelleenkin.

    Silti kuten rintamamiestalot, myös niiden asukkaat ovat yksilöllisiä. Jos onnentunteet, niin haasteetkin yhdistävät rintamamiestaloasujia. Yksi niistä on hyvin usein hyvin pieni wc. Kaikkein pienimpiin postimerkkivessoihin pitää peruuttaa sisälle, jos ulos haluaa päästä etuperin.

    Karkkilalainen Tuija Kirkkala on asunut vuonna 1948 rakennetussa rintamamiestalossa vuodesta 2010.

    – Ihaninta on oma rauha ja vanhoissa taloissa on jotakin paljon persoonallisempaa kuin uudisrakennuksissa. Vanhoilla taloilla on henki, hän sanoo.

    Kotona asuu lisäksi tytär ja kaksi koiraa.

    – Onhan tämä pientä hulluutta. Välillä tulee mietittyä, kun kovilla pakkasilla pitäisi kahdesti päivässä lämmittää takkaa ja töissäkin käydä. Aina on joku paikka vähän rempallaan ja kunnostusta vailla. Kai tämä on sellainen hauska elämäntapa, Kirkkala sanoo.

    Tuija Kirkkalan rintamamiestalon wc on pikkuruinen, mitoiltaan 98 x 107 cm. Tuija Kirkkala

    Uusiin taloihin on jo pitkään rakennettu tiloja hemmotteluun. Kotikylpylöissä voi olla perinteinen tai poreileva amme, ylellinen sadesuihku tai useampi sekä ylelliset tekstiilit. Pesutilasta on tullut kodeissa elämyspaikka.

    Tilanne on hyvin toisenlainen, jos asuu rintamamiestalossa. Toki niihinkin on kotikylpylöitä tehty, useimmiten kellareihin. Silti monen kellarissa on edelleen puulämmitteinen saunahuone pesutilana.

    – Ne voivat olla suuria remontteja. Hurjimmillaan pitää jatkaa taloa alaspäin. Kaivetaan savi pois ja tuodaan uutta maata tilalle, että saadaan salaojaputket, lämmitykset ja viemäröinnit tehtyä, Hannu Rinne sanoo.

    Joihinkin taloihin on vuosien saatossa rakennettu elintasosiipiä pesu- ja wc-tiloille, mutta monen perheen käytössä on edelleenkin esimerkiksi portaiden alle rakennettu pikkuinen hotelli helpotus.

    Kaikkein pienimpiin postimerkkivessoihin pitää peruuttaa sisälle, jos ulos haluaa päästä etuperin.

    – Rintamamiestalon vessasta ei oikein elämyskeskusta saa tekemälläkään. Pieni se on aina. Usein vain ihmisen mentävä pyörähdystila, Hannu Rinne sanoo.

    Pyysimme teiltä tarinoita ja kuvia rintamamiestaloista. Kiitos kaikille niitä lähettäneille. Uusia kuvia ei enää julkaista.

    Millainen on sinun rintamamiestalosi? Onko jokin nurkka siinä erityisen rakas tai kenties aiheuttanut erityisen paljon harmia? Mitä erikoista remonteissa on löytynyt seinien sisältä tai lattialankkujen alta?

    Mikä rintamamiestalossa asumisessa on hyvää ja mikä huonoa? Kerro meille suhteestasi rintamamiestaloon ja mielellään kuvan kera.

    Ylen kuvajoukkoistusten pelisäännöt löydät täältä.

    Juttua muokattu 16.1.2019 kello 11.53: ilmoitettu kuvien julkaisun päättyneen.

    Hovioikeus päätti, että Turun terrori-iskun pääkäsittely pidetään Turun vankilassa – Bouanane ei halua tulla kuulluksi

    Hovioikeus päätti, että Turun terrori-iskun pääkäsittely pidetään Turun vankilassa – Bouanane ei halua tulla kuulluksi


    Tästä on kyseTurun terrori-isku tapahtui 18.8.2017. Puukotuksissa kuoli kaksi ja kahdeksan loukkaantui.Marokkolainen turvapaikanhakija Abderrahman Bouanane sai teoista elinkautisen vankeustuomion Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.Käräjäoikeuden...

    Tästä on kyseTurun terrori-isku tapahtui 18.8.2017. Puukotuksissa kuoli kaksi ja kahdeksan loukkaantui.Marokkolainen turvapaikanhakija Abderrahman Bouanane sai teoista elinkautisen vankeustuomion Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.Käräjäoikeuden mukaan Bouanane syyllistyi terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin murhiin ja murhan yrityksiin.

    Turun hovioikeus käsitteli Turun terrori-iskua perjantaina. Valmisteluistunnossa sovittiin erinäisistä asioista liittyen oikeudenkäynnin varsinaiseen pääkäsittelyyn.

    Kiistanalaisin asia on se, järjestetäänkö yksi vai kaksi erillistä oikeudenkäyntiä. Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa elinkautistuomion saaneen Abderrahman Bouananen asianajaja Kaarle Gummerus esitti kahden oikeudenkäynnin järjestämistä.

    Kaarle Gummerus haluaa, että puukotusiskussa vakavasti loukkaantuneen Hassan Zubierin vaatimukset ansionmenetyksistä käsiteltäisiin erillisessä oikeudenkäynnissä.

    Oikeus käsitteli ensimmäisenä Gummerruksen vaatimuksen kahdesta erillisestä oikeudenkäynnistä. Syyttäjillä ei ollut kantaa asiaan, mutta heidän mielestään Zubierin ansionmenetysten käsittelylle voisi varata oman päivän.

    Zubierin asiamies, oikeustieteen tohtori Ari Huhtamäki on vastustanut erillistä oikeudenkäyntiä ja toisti valmisteluistunnossa, että pitää sitä täysin tarpeettomana.

    Istunnon puheenjohtaja, Turun hovioikeudenlaamanni Asko Nurmi sanoi, että oikeus pohtii asiaa ja antaa ensi viikolla erillisen ratkaisun siitä järjestetäänkö ansionmenetyskorvauksista oma oikeudenkäynti.

    Kiistaa korvauksista

    Abderrahman Bouanane tuomittiin käräjäoikeudessa maksamaan Zubierille ansionmenetyskorvauksia vajaa tuhat euroa kuukaudessa siihen asti kunnes hän täyttää 65 vuotta.

    Myöhemmin Zubier tunnusti hakeneensa korvauksia väärennettyjen asiakirjojen perusteella. Hovioikeudessa Zubier esittää alempia korvauksia, mutta Boaunane on valittanut niistä.

    – Zubierin vaatimuksiin täytyy suhtautua äärimmäisen kriittisesti. Se selvitys, mikä meille on annettu, ei ole luotettava, Kaarle Gummerus sanoo.

    Gummeruksen mielestä ansionmenetyskorvauksista pitäisi järjestää erillinen oikeudenkäynti, koska poliisi on käynnistänyt tutkinnan liittyen Zubierin avuksi perustettuun rahankeräykseen.

    Gummerus haluaisi odotaa poliisitutkinnan valmistumista.

    – Kyllä minä ainakin haluaisin nähdä, tuleeko siellä esiin jotain muitakin asiota esille ennen kuin tätä ansionmenetyskorvausta käsitellään, Gummerus sanoo.

    Yhteiskunnalle vain kuluja

    Zubierin asiamiehen, oikeustieteen tohtori Ari Huhtamäen mukaan poliisin tutkinta ei mitenkään liity ansionmenestyskorvauksiin, joten sen valmistumista ei tarvitse odottaa.

    Hän ihmettelee, mihin toista oikeudenkäyntiä oikein tarvitaan.

    – Ihmettelen tätä suuresti, koska tästä olisi vain ylimääräisiä kuluja yhteiskunnalle.

    Kaarle Gummeruksen mielestä ansionmenetyskorvausten käsittely veisi myös liian paljon aikaa varsinaisen terrori-iskun käsittelyltä. Siksikin erillinen oikeudenkäynti olisi paikallaan.

    Huhtamäki ihmettelee myös tätä perustetta.

    – Ei tämän ansionmenetysasian käsittelyyn voi mennä oikeudessa kuin tunti tai puolitoista, Huhtamäki sanoo.

    Ihmettelen tätä suuresti, koska tästä olisi vain ylimääräisiä kuluja yhteiskunnalle. Ari Huhtamäki Keitä paikalla?

    Valmisteluistunnossa Turun hovioikeudessa eli Akatemiatalolla olivat syyttäjät Hannu Koistinen ja Sampsa Hakala sekä Ari Huhtamäki ja Kaarle Gummerus.

    Sen sijaan Abderrahman Bouanane ja Hassan Zubier eivät olleet paikalla.

    Turun vankilan apulaisjohtaja Petri Kiuru sanoi Ylelle ennen istunnon alkua, ettei Bouanane aio seurata tämän päivän istuntoa vankilastakaan.

    – Oli ilmoittanut, ettei halua, Kiuru kommentoi.

    Myös Gummerrus kertoi tavanneensa Bouananen ennen valmisteluistuntoa. Gummeruksen mukaan Bouanane ei halua osallistua istuntoon tänään eikä myöskään varsinaiseen oikeudenkäyntiin.

    – Hän ilmoitti, ettei halua tulla kuulluksi oikeudenkäynnissä eli pääkäsittelyssä, Gummerus kommentoi.

    Bouananelle oli järjestetty mahdollisuus seurata istuntoa videon välityksellä Turun vankilasta.

    Vuonna 1623 perustettu Turun hovioikeus sijaitsee Turun tuomiokirkon vieressä.Jouni Koutonen / Yle

    Hovioikeuskäsittely istuttiin kolmen tuomarin kokoonpanossa. Turun hovioikeudenlaamanni Asko Nurmi toimi puheenjohtajana.

    Vankila esitti toiveen toisesta pitopaikasta

    Hovioikeudenlaamanni Asko Nurmi kertoi Ylelle aiemmin Turun vankilan esittämästä toiveesta, että pääkäsittely pidettäisiin muualla. Käytännössä se olisi tarkoittanut Akatemiataloa eli Turun hovioikeutta.

    Valmisteluistunnossa päätettiin kuitenkin, että pääkäsittely pidetään vankilassa 11.–14.2.

    Tämä on pitkälle oikeudellista pohdintaa, miksi tämä hänen toimintansa katsotaan. Kaarle Gummerus.

    Yleisöllä on mahdollisuus seurata pääkäsittelyä Turun vankilassa aamupäivän ajan. Iltapäivästä alkaen oikeudenkäyntiä on mahdollista seurata videoyhteyden välityksellä Turun hovioikeudesta.

    Varsinainen oikeudenkäynti

    Kaarle Gummerus sanoo, että hovissa ei ole enää kyse näyttökysymyksistä, sillä Abderrahman Bouanane myönsi käräjäoikeudessa puukotukset ja piti itseään terroristina.

    Puolustusasianajaja Kaarle Gummeruksen mukaan terroristisen teon määritelmä ei täyttynyt. Tätä hovioikeus johtuu nyt pohtimaan.

    – Hovissa arvioidaan tämän terroristisen tarkoituksen määritelmää. Tämä on pitkälle oikeudellista pohdintaa, miksi tämä hänen toimintansa katsotaan.

    Kaarle Gummerus sanoo, että puolustuksella ei ole esittää varsinaisesti mitään uusia todisteita. Todistelut ja asiakirjat ovat samat kuin käräjäoikeudessakin.

    – Lainsäädäntö on muuttunut tässä välissä, että hiukan sitä joudutaan sivuamaan, mutta ei mitään ihmeellisen olennaista ole tulossa.

    Lue lisää:

    Käräjäoikeus antoi tuomionsa: Turun puukottajalle elinkautinen – Iskusta selvinnyt kertoo tuntevansa iloa, mutta myös surua

    Analyysi: Turun puukotuksista tuli Suomen ensimmäinen terrori-isku – kansalle ja uhreille tuomiolla on suuri henkinen merkitys

    Liian hidas turvapaikkaprosessi ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisy retuperällä – Onnettomuustutkintakeskus julkaisi Turun puukotuksia koskevan selostuksensa

    Herätys: Turun iskua käsitellään hovissa, Helsingin metro pysähtyy viikonlopuksi, Trump hamuaa muurirahoja katastrofikassasta

    Herätys: Turun iskua käsitellään hovissa, Helsingin metro pysähtyy viikonlopuksi, Trump hamuaa muurirahoja katastrofikassasta


    Turun hovioikeus alkaa käsitellä Turun terrori-iskua Tänään alkavassa Turun terrori-iskun valmisteluistunnossa on tarkoitus sopia oikeudenkäynnin yksityiskohdista ja muun muassa siitä, missä hovioikeuden pääkäsittely helmikuussa pidetään....

    Turun hovioikeus alkaa käsitellä Turun terrori-iskua

    Tänään alkavassa Turun terrori-iskun valmisteluistunnossa on tarkoitus sopia oikeudenkäynnin yksityiskohdista ja muun muassa siitä, missä hovioikeuden pääkäsittely helmikuussa pidetään. Turun hovioikeuteen eli Akatemiatalolle saapuvat Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa elinkautistuomion saaneen Abderrahman Bouananen asianajaja Kaarle Gummerus ja Hassan Zubierin asiamies, oikeustieteen tohtori Ari Huhtamäki, sekä syyttäjät Hannu Koistinen ja Sampsa Hakala. Yle seuraa päivän kulkua.

    Helsingissä 80 bussia korvaa metron viikonloppuna Marja Väänänen / Yle

    Ainakin 100 000 ihmistä joutuu miettimään matkasuunnitelmansa uusiksi Helsingissä, kun metron kulku keskeytetään uuden asetinlaitteen asennustöiden vuoksi. Viikonloppuna poikki on koko vanhan metron osuus Lauttasaaresta itään ja tilalla suhaa 80 bussia.

    Valkoinen talo tutkii katastrofirahaston käyttöä muurin rahoitukseksi Jim Watson / AFP / Lehtikuva

    Yhdysvaltain hallinto on aloittanut presidentti Donald Trumpin johdolla valmistelut kansallisen hätätilan julistamiseksi. Hätätilan turvin Trump voisi ohittaa kongressin, joka ei ole myöntänyt rahaa muurin rakentamiseen Meksikon rajalle. Nyt armeijan rakennusosasto selvittää, miten katastrofirahaston varoja voitaisiin käyttää muurin pystyttämiseen. Rahasto on alun perin tarkoitettu esimerkiksi tulvien, maastopalojen ja muiden luonnonkatastrofien aiheuttamien vahinkojen korjauksiin.

    Romanialle siirretään EU:n puheenjohtajan nuija Kuoro esiintyi Romanian EU-puheenjohtajakauden avajaisjuhlissa Bukarestissa torstaina.Robert Ghement / EPA

    Poliittisen kiistelyn repimästä ja korruption piinaamasta Romaniasta tuli vuodenvaihteessa EU:n puheenjohtajamaa. EU:n ylin johtajisto komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajineen vieraili puheenjohtajakauden avajaisissa Bukarestissa. Romanian puolivuotiskaudella unionilla on edessään isoja haasteita brexitistä parlamenttivaaleihin.

    Kun kuntosalitreenit ja muut tavoitteet tyssäävät heti alkuunsa Niko Mannonen / Yle

    Vielä tähän aikaan vuodesta kuntosalilla on niin täyttä, että laitteille täytyy jonottaa eikä ryhmäliikuntatunneille meinaa mahtua. Mutta usein into lopahtaa jo parin kuukauden päästä. Asiantuntija sanoo, että motivaatio ei tule itsestään, motivaatio tehdään.

    Sää on tuulista ja melko lauhaa Yle

    Maan etelä- ja keskiosiin virtaa tänään lauhempaa ilmaa. Monin paikoin on aurinkoista mutta hyvin tuulista, sanoo Ylen meteorologi Matti Huutonen. Sen sijaan pohjoisessa satelee lunta. Lämpötila on iltapäivällä lähes koko maassa nollan tienoilla. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

    Turun ampumavälikohtauksesta kuudes mies kiinni – poliisi pyytää havaintoja Pernossa tapahtuneesta ammuskelusta

    Turun ampumavälikohtauksesta kuudes mies kiinni – poliisi pyytää havaintoja Pernossa tapahtuneesta ammuskelusta


    Poliisi on jatkanut tutkintaa Turussa Pernon asuinalueella tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta. Ampumavälikohtauksen takia poliisi otti keskiviikon ja torstain välisenä yönä kiinni viisi miestä. Poliisi on ottanut kiinni kuudennen epäillyn...

    Poliisi on jatkanut tutkintaa Turussa Pernon asuinalueella tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta. Ampumavälikohtauksen takia poliisi otti keskiviikon ja torstain välisenä yönä kiinni viisi miestä. Poliisi on ottanut kiinni kuudennen epäillyn torstaina. Kaikki kiinniotetut ovat poliisin mukaan ulkomaalaistaustaisia.

    Ampumistilanne tapahtui poliisin mukaan puoli yhdeksän aikaan keskiviikkoillalla Pernon koululle johtavalla tiellä. Kukaan ei loukkaantunut ampumavälikohtauksessa.

    Poliisi on tänään tehnyt taktisia ja teknisiä tutkintatoimia alueella. Tapausta tutkitaan vaaran aiheuttamisena, ampuma-aserikoksena sekä laittomana uhkauksena.

    Poliisi kertoo, että esitutkinta on vasta alussa eikä tiedota asiasta enempää.

    Poliisi pyytää mahdollisia tietoja näkö- ja kuulohavainnosta tapaukseen liittyen. Havainnoista pyydetään ilmoittamaan poliisin vihjesähköpostiin: vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi.

    Torjunta suolistobakteeriepidemiaa vastaan sujuu hyvin Turun sairaaloissa – sairaalahygieniaa on tehostettu

    Torjunta suolistobakteeriepidemiaa vastaan sujuu hyvin Turun sairaaloissa – sairaalahygieniaa on tehostettu


    Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla taistelu poikkeuksellisen laajaa suolistobakteeriepidemiaa vastaan on sujunut hyvin. Sairaalahygieniaa on tehostettu, jotta epidemia saadaan rauhoitettua. – Ja...

    Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla taistelu poikkeuksellisen laajaa suolistobakteeriepidemiaa vastaan on sujunut hyvin. Sairaalahygieniaa on tehostettu, jotta epidemia saadaan rauhoitettua.

    – Ja näyttääkin siltä, että epidemia on saatu rauhoitettua. Löydöksiä on tehty tämän vuoden puolella vähemmän, sanoo tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi Turun kaupungista.

    Tyksissä ja Turun kaupunginsairaalassa on todettu viime vuoden lokakuusta lähtien vajaat 70 VRE:n eli vankomysiiniresistentin enterokokin bakteerilöydöstä. Poikkeuksellisen laaja epidemia on kuitenkin kyseessä, koska Varsinais-Suomen alueella todetaan vuosittain keskimäärin 2–6 VRE-tapausta.

    – Kaikilla kantajilla löydös on ollut oireeton, eli heillä ei ole tullut infektioita esille, sanoo Jutta Peltoniemi.

    Vankomysiiniresistentti enterokokki (VRE) on tavanomaisille antibiooteille vastustuskykyinen suolistobakteeri. Se voi aiheuttaa virtsainfektioita, haavainfektioita ja verenmyrkytyksiä.

    Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi.Petra Ristola / YleTurha huoli pois

    Tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi korostaa, että tavallisessa arkielämässä ei tarvitse olla huolissaan VRE-epidemiasta. VRE-tartunnan saaneen omaisen luona vieraillessa normaalit arkihygieniakäytännöt ovat riittäviä. Sairaalassa hoitajat ohjeistavat esimerkiksi käsihuuhteen käytöstä vierailuilla.

    – Sairaalahoidossa olevien potilaiden näytteidenotto on tärkeää, jotta löydetään mahdollinen kantaja ja oikea antibioottihoito voidaan tarvittaessa aloittaa, Jutta Peltoniemi sanoo.

    Myös VRE-tartunnan saanut voi elää normaalia elämää sairaalan ulkopuolella.

    – Jos hänelle tulee infektio esimerkiksi virtsateihin, on tärkeä ottaa näyte, jotta tulehdus voidaan hoitaa oikealla antibiootilla, sanoo Peltoniemi.

    Sairaaloiden välillä tiivis yhteistyö

    Turun kaupungin ja Turun yliopistollisen keskussairaalan infektiontorjuntayksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä suolistobakteeriepidemian aikana.

    Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala arvioi Ylelle aiemmin, että epidemia pystytään pysäyttämään, mutta siihen voi kulua jopa vuosi.

    Turun kaupunginsairaalaan tulevista sekä kaikista Tyksiin tulevista Turun kaupunginsairaalassa hoidetuista potilaista otetaan VRE-seulontanäytteet. Epidemian rajaamiseksi VRE:n kantajia on hoidettava omassa huoneessa kosketusvarotoimin.

    Lue lisää:

    Turun sairaaloissa taistellaan suolistobakteeriepidemiaa vastaan – kymmenet saaneet tartunnan, useita satoja altistuneita

    Jukka Nieminen tietää, miten pohjalta noustaan – Välitä viljelijästä -projekti auttoi viime vuonna 800:aa ahdingossa olevaa viljelijää

    Jukka Nieminen tietää, miten pohjalta noustaan – Välitä viljelijästä -projekti auttoi viime vuonna 800:aa ahdingossa olevaa viljelijää


    – Kyllähän siinä syvällä käydään. Tilan jatkokin oli vaakalaudalla. Mutta selvittiin ja jatketaan kohti uutta nousua, kertoo luomuviljelijä Jukka Nieminen, hymynkareen noustessa huulille. Hänellä menee nyt hyvin, mutta seitsemän vuotta...

    – Kyllähän siinä syvällä käydään. Tilan jatkokin oli vaakalaudalla. Mutta selvittiin ja jatketaan kohti uutta nousua, kertoo luomuviljelijä Jukka Nieminen, hymynkareen noustessa huulille.

    Hänellä menee nyt hyvin, mutta seitsemän vuotta sitten tilanne oli toinen. Avioero vei Salon Kruusilassa kotitilaansa viljelevän isännän jaksamisen äärirajoille.

    Pahimmassa vaiheessa vain välttämättömimmät työt tuli tehtyä. Aamuisin oli vaikea nousta ylös. Nieminen osasi hakea apua ja sai sitä muun muassa pankista, perheneuvonnasta ja vertaistuesta. Hän koki vertaistuen niin tärkeäksi, että lähti itse mukaan tukihenkilöksi.

    – Kriiseistä voidaan aina selvitä, mutta yksin se on vaikeaa.

    Omista vaikeuksistaan selvinnyt Nieminen tietää, että uupumista ei aina itse kovin helposti huomaa. Avun tarvetta ei kannata kuitenkaan hävetä.

    – Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakemaan apua, niin varmasti onnistuu.

    Terapiaa ja työnohjausta

    Suomessa oli Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2017 maatalouden tukihakemusten perusteella 50 500 maatilaa. Maatalousyrittäjien ahdingosta on viime vuosina kirjoitettu ja keskusteltu paljon.

    Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan arvion mukaan jo vuonna 2012 viljelijät olivat yksi uupuneimmista ammattiryhmistä. Maidontuottajista miltei joka kymmenes poti vakavaa työuupumusta.

    Uusinta tilastoa ei ole, mutta Melan Välitä Viljelijästä -projektin vetäjän Pirjo Ristolan mukaan tilanne ei ole ainakaan helpottunut.

    Melan projekti on auttanut kahden vuoden aikana valtakunnallisesti yli 1 400:aa tilaa. Vuonna 2017 apua haki 640 tilaa, vuonna 2018 noin 800. Kasvun taustalla on Ristolan mukaan myös se, että tietoisuus palvelusta on lisääntynyt.

    Kriiseistä voidaan aina selvitä, mutta yksin se on vaikeaa. Jukka Nieminen

    Tähän mennessä iso osa tuesta on mennyt eläintiloille, mutta viime kesän jälkeen viljatilojen osuus on kasvanut.

    Apua hakeneet ovat saaneet ostopalvelusitoumuksia, joilla valtaosa on hankkinut jaksamista auttavia palveluita, lähinnä keskusteluja terapeutin tai työohjaajan kanssa.

    Ristola arvelee, että apua tarvitsevia tiloja olisi paljon enemmän. Välitä Viljelijästä -projekti saikin valtiolta lisärahoituksen vuoteen 2021 asti.

    – Tänä vuonna on jo tullut palautetta, että palvelu on hyvä, kertoo Ristola.

    Ajoissa hakemaan apua

    Maaseudun yrittäjiä tukevat muutkin kuin Mela. Luomuviljelijä Jukka Nieminen on mukana vuonna 1995 aloitetussa vapaaehtoisuuteen perustuvassa Maaseudun tukihenkilöverkossa. Hän on auttanut monia ongelmien kanssa painiskelevia.

    – Syitä on paljon erilaisia. Parisuhteet rassaavat aika paljon. Rakennemuutos on lisäksi ollut äärettömän voimakas. Tilakoon pitäisi kasvaa, ja sitten voidaan velkaantua hallitsemattomasti.

    Henrietta Hassinen / Yle

    Yksi syy huonoon vointiin voi olla tunne arvostuksen puutteesta. Niemisen arvioi, että arvostus maanviljelyä kohtaan on kuitenkin noussut.

    Silti, kun maanviljelijöiden ongelmia tuodaan julkisuuteen, verkkokeskusteluissa yleensä moititaan viljelijöitä turhasta valittamisesta. Arvostelijoiden mielestä farmareilla tuet juoksevat ja aina on uusi traktori pihassa. Niemisen mukaan asia ei ole aivan niin.

    –Ainakin oma uusin traktorini on 19 vuotta vanha ja auto 10 vuotta. Toivon mukaan emme valita turhasta. Kyllä epäkohdat on hyvä tuoda julki.

    Ääritapaukset onneksi harvinaisia

    MTK Satakunta on vetänyt jo viisi vuotta Varavoimaa Farmarille -hanketta. Se on auttanut maksuttomasti jo satoja tiloja ja laajentunut valtakunnalliseksi.

    Tiedon levitessä kynnys avun vastaanottamiselle on madaltunut, kertoo hankepäällikkö Riitta Seppälä.

    – On ihan selkeästi nähtävissä, että apua halutaan pyytää ja vastaanottaa jo ennen kuin ihan syvimpiin syövereihin joudutaan.

    Mahdollisten ihmissuhdeongelmien lisäksi maatalousyrittäjiä on koeteltu viime vuosina monin eri tavoin. Suoraan talouteen ovat vaikuttaneet muun muassa maitokiintiöiden avautuminen, Venäjän pakotteet ja viimeksi kaksi vaikeaa satokautta. Ongelmien yhteisvaikutukset voivat olla dramaattisia.

    Juha Kemppainen / Yle

    – Pahimmillaan viljelijä voi olla työkyvytön tai hautoa jopa itsemurhaa, Seppälä toteaa.

    Ääritapaukset ovat onneksi harvinaisia. Toivottomaltakin näyttävä tilanne, esimerkiksi pöydälle kasaantuneiden maksamattomien laskujen pino, voi olla helposti ratkaistavissa.

    – Usein laskupino stressaa ihan hirveästi. Sitten kun sitä ryhdytään availemaan, tilanne ei useimmiten olekaan niin huono.

    MT: Sokerijuurikkaasta luvassa lisähintaa –

    MT: Sokerijuurikkaasta luvassa lisähintaa – "Mitä enemmän on juurikkaanviljelyä, sitä enemmän kotimaista sokeria"


    Tästä on kyseSokerijuurikkaan viljelijöille maksetaan lisähintaa tuotantomäärän lisäämisestä.Suomen ainoa sokeritehdas toimii Säkylässä Satakunnassa.Sokerijuurikasta viljellään pääosin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.Sokerijuurikkaan...

    Tästä on kyseSokerijuurikkaan viljelijöille maksetaan lisähintaa tuotantomäärän lisäämisestä.Suomen ainoa sokeritehdas toimii Säkylässä Satakunnassa.Sokerijuurikasta viljellään pääosin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

    Sokerijuurikkaan viljelijöille on tarjolla lisähintaa tuotantomäärän kasvattamisesta.

    Maaseudun Tulevaisuus -lehti kertoo, että tuottajajärjestöjen ja Sucroksen yhteisenä tavoitteena on, että Säkylän sokeritehdas tuottaa kotimaista sokeria 100 000 vuodessa. Säkylän tehdas on maan ainoa, kun Salon tehdas suljettiin vuonna 2006.

    Mikäli tavoite saavutetaan, Sucros maksaa jokaiselle sopimusviljelijälleen lisähintaa 2,50 euroa juurikastonnilta.

    – Lisähinta on palkkio siitä, että Sucroksen Säkylän tehtaan kapasiteetti on täydessä käytöstä, sanoo lehdessä MTK:n sokerijuurikasverkoston puheenjohtaja Pekka Myllymäki.

    – Mitä enemmän on juurikkaanviljelyä, sitä enemmän kotimaista sokeria ja Sucroksen kyky maksaa viljelijöille on sitä kautta parempi, sanoo puolestaan Sucroksen maatalousjohtaja Tero Tanner.

    Kotimainen sokerijuurikas kattaa noin 40 prosenttia kotimaisen sokerin kysynnästä. Loput sokerista tuodaan joko raakaruokosokerina kehitysmaista tai valkosokerina Saksasta, Tanskasta ja Ruotsista.

    Uusille viljelijöille esittelytilaisuuksia

    Säkylän tehtaan tavoitetonnien saavuttamiseksi tarvitaan myös lisää viljelijöitä. MTK ja Sucros järjestävät tässä kuussa neljä "Valitse juurikas" -tilaisuutta uusien viljelijöiden houkuttelemiseksi. Tilaisuudet pidetään Säkylässä., Liedossa, Salossa ja Hämeenilnnassa.

    Sokerijuurikasta viljellään tällä hetkellä reilulla 600 tilalla. MTK:n nettisivujen mukaan juurikaspinta-alasta oli viime vuonna Varsinais-Suomessa 48 ja Satakunnassa 36 prosenttia.

    Sucroksen omistavat tanskalainen Nordic Sugar (80 %) ja kotimainen Apetit (20 %).

    Meyer Turku palkkaa jälleen lisäväkeä – rekrytointikampanja alkaa ensi viikolla

    Meyer Turku palkkaa jälleen lisäväkeä – rekrytointikampanja alkaa ensi viikolla


    Tästä on kyseMeyer Turku aloittaa rekrytointikampanjanTelakka rekrytoi tänä vuonna jopa 200 uutta työntekijääTelakan tilauskanta on täynnä vuoteen 2024 astiTelakan työntekijämäärän kasvu lisää työllisyyttä myös...

    Tästä on kyseMeyer Turku aloittaa rekrytointikampanjanTelakka rekrytoi tänä vuonna jopa 200 uutta työntekijääTelakan tilauskanta on täynnä vuoteen 2024 astiTelakan työntekijämäärän kasvu lisää työllisyyttä myös alihankkijaverkostossa

    Meyer Turku aloittaa rekrytointikampanjan ensi viikolla. Kampanjan tavoitteena on saada telakalle töihin vähintään sata uutta työntekijää tämän vuoden aikana.

    Meyer Turun tiedottaja Tapani Mylly kertoo, että telakka rekrytoi tänä vuonna jopa 200 uutta työntekijää.

    – Ensi viikolla alkavalla rekrytointikierroksella palkattavat aloittavat työssään mahdollisimman pian. Tarkkoja rekrytointilukuja kerromme sitten kun kampanja alkaa.

    Kahden seuraavan risteilijän, Costa Cruisesin Costa Smeraldan ja Carnival Cruisesin Carnival XL1:n rakennustyöt ovat jo alkaneet. Laivat ovat huomattavasti suurempia kuin TUI Cruisesin Mein Schiff -alukset. Viimeisin Mein Schiff 2 -alus lähti telakalta Saksan Kieliin luovutettavaksi viime viikolla.

    Tuotanto kasvaa entisestään lähivuosina

    Telakan tilauskanta on täynnä vuoteen 2024 asti.

    – Tässä huomionarvoista on se, että tuotanto kasvaa seuraavien vuosien aikana huomattavasti. Ihmisiä ei enää palkata vain yhden laivan rakentamiseen liittyvään projektiin, vaan työntekijät palkataan jatkuvaan toimintaan, Mylly sanoo.

    Viime vuosina Meyer Turku on järjestänyt rekrytointikampanjoita neljä kertaa vuodessa. Myllyn mukaan tavoite on tehdä näin myös tänä vuonna. Mylly muistuttaa, että työllistämisvaikutus Varsinais-Suomessa on alihankkijaverkoston takia suuri.

    Ihmisiä ei enää palkata vain yhden laivan rakentamiseen liittyvään projektiin, vaan työntekijät palkataan jatkuvaan toimintaan. Tapani Mylly

    – Kun meidän tuotanto- ja työntekijämäärä kasvaa, niin vastaavasti myös alihankkijaverkoston työllisyysvaikutus kasvaa.

    Tällä hetkellä Meyer Turun telakalla on Myllyn mukaan reilu 2 000 omaa työntekijää ja suurin piirtein saman verran yhteistyökumppaneiden työntekijöitä.

    Asiasta kertoo myös Svenska Yle.

    Sähköbussit palaavat liikenteeseen Turussa ja Helsingissä käyttökiellon jälkeen – ohjauksen vienyt vika selvisi tutkimuksissa

    Sähköbussit palaavat liikenteeseen Turussa ja Helsingissä käyttökiellon jälkeen – ohjauksen vienyt vika selvisi tutkimuksissa


    Helsingissä ja Turussa kulkevat sähköbussit palaavat tällä viikolla liikenteeseen tarkastusten jälkeen. Uudenvuodenaattona sähköbussit asetettiin ajokieltoon, kun linja-auton ohjaus petti Helsingissä. Kotimaisen valmistajan kaikki Linkker-bussit...

    Helsingissä ja Turussa kulkevat sähköbussit palaavat tällä viikolla liikenteeseen tarkastusten jälkeen. Uudenvuodenaattona sähköbussit asetettiin ajokieltoon, kun linja-auton ohjaus petti Helsingissä.

    Kotimaisen valmistajan kaikki Linkker-bussit vedettiin tapauksen jälkeen varotoimenpiteenä pois liikenteestä. Helsingin seudun liikenteen HSL:n bussi oli liikenteessä ohjauksen pettäessä ja siinä oli matkustajia.

    Linkker Oy:n toimitusjohtaja Sami Ruotsalainen kertoo, että ohjausvika on varmistunut vetovarren murtumaksi, joka johtui väsymisrasituksesta. Vika on koskenut toistaiseksi vain yhtä linja-autoa. Aikaisemmin Linkker on kertonut, että kaikki sen toimittamat linja-autot tarkastetaan muun muassa röntgenkuvauksilla.

    – Murtuma tapahtui autolle, joka oli ensimmäinen tehty sähköautomme. Tässä autossa on käytetty eri valmistajalta tulleita osia, kertoo Ruotsalainen.

    Linkker on selvittänyt, että vetovarressa oli särö, joka on syntynyt todennäköisesti varren valmistusprosessin yhteydessä. Linkkerin ensimmäinen auto valmistui vuonna 2016.

    Turussa sähköbussit jo liikenteessä

    Turun seudun joukkoliikenne Fölin liikennöintiin bussit palasivat Linkkerin mukaan maanantaina. Föli vahvistaa asian. Turussa on kuusi sähköbussia. Nyt tiistaina HSL:n kymmenen sähkölinja-autoa puretaan ja tarkastetaan. Ruotsalainen arvioi, että valmista tulee tänään illalla.

    – HSL:n sähköbussit voivat palata liikennöintiin jo illalla, mutta liikennöitsijästä sitten riippuu palaavatko ne liikennöintiin vasta huomisaamuna. Oletuksena on, että näistä HSL:n muista busseista ei vikaa löydy, koska Turun bussit ovat enemmän ajettuja, Ruotsalainen sanoo.

    Myös Ruotsin Luulajassa bussit olivat hetken pois liikenteestä, mutta ne otettiin jo aikaisemmin käyttöön.

    Linkker Oy:n toimitusjohtaja Sami Ruotsalainen kertoo, että yhtiö tarkastaa vielä Tanskan Kööpenhaminassa olevat bussit huomenna. Yhtiöllä on sähköbusseja myös Venäjällä ja Singaporessa.

    Jesper kuoli hissiin, Anttia pidettiin psykopaattina ja Mia istuu nyt mykkänä vaipoissa – 3 äitiä kertoo, kuinka Suomi kohteli heidän vammaisia lapsiaan

    Jesper kuoli hissiin, Anttia pidettiin psykopaattina ja Mia istuu nyt mykkänä vaipoissa – 3 äitiä kertoo, kuinka Suomi kohteli heidän vammaisia lapsiaan


    Kun Yle julkaisi syksyllä jutun 16-vuotiaan Jeren kaltoinkohtelusta psykiatrisissa hoitolaitoksissa, toimitukseen tuli lähes 20 tarinaa vastaavista kokemuksista. Vammaisten ja psyykkisesti sairaiden lasten äidit ja isät ihmettelevät sitä, miksei...

    Kun Yle julkaisi syksyllä jutun 16-vuotiaan Jeren kaltoinkohtelusta psykiatrisissa hoitolaitoksissa, toimitukseen tuli lähes 20 tarinaa vastaavista kokemuksista.

    Vammaisten ja psyykkisesti sairaiden lasten äidit ja isät ihmettelevät sitä, miksei näiden laitosten valvontaan puututa samalla tavalla kuin lastensuojelun puolella on puututtu.

    Valitusreitit ovat olemassa, mutta äitien ja isien mielestä niistä ei ole käytännön hyötyä. Vaikka väärinkäytös pystyttäisiinkin osoittamaan, sanktio on huomautuksen luokkaa.

    Lain mukaan alaikäistä on hoidettava yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhempien mukaan näin ei tapahdu. Henkilökunnan on toimiaan perustellessaan helppo vedota lapsen sairauteen tai vammaan. Kahden kesken käytyjen keskustelujen sisältöä ei voi mitenkään näyttää toteen.

    Viimeksi kehitysvammaisten lasten kaltoinkohtelusta kertoi MOT.

    Joudun elämään loppuelämäni sen kanssa, että lapseni kärsi valtavasti. Maarit Snellman

    Pyysimme meille kirjoittaneita vanhempia juttuun mukaan. Kolme äitiä eri puolilta maata haluaa kertoa lastensa tarinan. Yle on tarkistanut väitteiden paikkansapitävyyden lasten potilaskertomuksista, hoitoraporteista ja kanteluista sekä hoitolaitosten antamista vastineista kanteluihin. Asiakirjat vahvistavat suurimman osan vanhempien väitteistä, mutta kaikkia asioita ei ole pystytty dokumenteista varmistamaan. Näistä on jutussa maininta erikseen.

    Juttuun on haastateltu myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikkoa, Kehitysvammaliittoa sekä Autismi- ja Aspergerliittoa.

    Varsinais-Suomessa asuvan Maarit Snellmanin vammainen Jesper-poika kuoli 13-vuotiaana. Jesperin kuolemasta on kahdeksan vuotta aikaa. Ennen sitä Suomessa tehtiin lakimuutos, jonka seurauksista vammaiset lapset maksavat omaisten ja etujärjestöjen mielestä edelleen.

    – Minun ei tarvitse enää pelätä poikani turvallisuuden puolesta. Silti minä joudun elämään loppuelämäni sen kanssa, että lapseni kärsi valtavasti, sanoo Maarit Snellman.

    Hän on synnyttänyt ja haudannut kaksi lasta.

    Maarit Snellman on menettänyt molemmat poikansa.Paula Collin / YleJesper

    Nicklas oli esikoiseni. Poika syntyi keskosena Oslossa ja kuoli synnytyksen jälkeen. Pikkuveli Jesper syntyi vuotta myöhemmin. Vauvan syöttäminen takkusi, maito valui pitkin pojan kasvoja. Lapsi oli myös veltto ja karsasti. Jotain oli vialla.

    Turun yliopistollisesta keskussairaalasta tuli diagnoosi: laaja-alainen kehityshäiriö. Se tarkentui myöhemmin hyvin harvinaiseksi kromosomihäiriöksi. Muistan, kun se kirje tuli. Oli kevättalvi ja luin kirjeen ulkona postilaatikolla.

    Kromosomihäiriö aiheuttaa vaikean kehitysvamman. Jesper oli yksivuotias.

    Päätin tehdä kaikkeni. Sainkin Jesperin kävelemään. Sitten hänellä puhkesi vaikea Lennox-Gastautin epilepsia. Jesper alkoi saada pitkittyneitä epilepsiakohtauksia, jotka kestivät pahimmillaan tunteja. Kerran hän oli kuukauden sairaalassa, kun kohtausta ei saatu poikki. Olin varma, että hän kuolee.

    Jesper meni kaksivuotiaana perhepäivähoitoon ja siirtyi myöhemmin päiväkodin erityisyksikköön. Olin Jesperin omaishoitaja, mutta tuki oli mitätön. Aloitin opettajan opinnot ammattikorkeakoulussa ja maksoin ne säästöillläni. Elämä kulki päiväkodin, apteekin ja sairaalan luomassa kolmiossa. Kun Jesper oli viisivuotias, sain päiväkodista hysteerisen puhelun.

    Jesper oli saanut toisen lapsen lääkkeet. Päiväkodissa oli annettu pojalle tuhti annos lihasrelaksantteja.

    Kerran Jesperin lääkkeiden joukossa oli tabletti, jota en tunnistanut. Maarit Snellman

    Kun pääsin päiväkodille, Jesper ei reagoinut enää mihinkään. Ambulanssi oli tilattu, poika sai lääkehiiltä ja joutui teholle. Päiväkoti antoi työntekijälle kriisiapua. Minulle ei tarjottu mitään. Minulla ei ole tästä tapauksesta dokumenttia.

    Jesperin ollessa 6-vuotias loukkasin selkäni, kun nostin poikaa sängystä. Nikama meni paikaltaan. Jouduin maksamaan kiropraktikon hoidot itse. Olin yksinhuoltaja, ja olin elänyt työttömyyskorvauksilla ja säästöillä. Kelan kuntoutus evättiin. Se tarkoitti Jesperin laittamista laitokseen.

    Vietin kolme viikkoa sängyn pohjalla itseinhossa. Olisin halunnut hoitaa lapseni kotona, mutta mitään muuta vaihtoehtoa ei siinä vaiheessa tarjottu. Kirjoitin hoitokotia varten tiivistelmän, jossa oli tärkein Jesperistä. “Minä Jesper Johan”. Osallistuin aktiivisesti pojan hoitoon. Jos hän nukkui, lajittelin osaston pyykkejä. Muistin joulut ja pääsiäiset. Yritin viestiä kaikin tavoin, että tämä on yhteispeliä.

    Kiinnitin jo alussa huomiota siihen, että kaikkien asukkaiden lääkedosetit olivat sikinsokin keittiön tasolla. Otin tavakseni tarkistaa Jesperin lääkkeet, kun olin niitä antamassa.

    Kerran Jesperin lääkkeiden joukossa oli tabletti, jota en tunnistanut. Kysyin hoitajalta, että mikä tämä on. Hän kertoi lääkkeen nimen. Sanoin, ettei Jesperille ole määrätty sellaista lääkettä.

    Maarit Snellman sytyttää välillä kynttilöitä pojilleen.Paula Collin / Yle

    Jätin soittopyynnön osastonhoitajalle, mutta puhelua ei koskaan tullut. Kun sitten soitin hänelle, mitään vastuuta ei otettu. Tätä ei myöskään kirjattu mihinkään ylös. Minun on vaikea ymmärtää, ettei siitä saisi sanoa, jos lääkkeet on jaettu väärin.

    Pidimme yhtä muiden vanhempien kanssa. Heiltä kuulin, että muillekin lapsille oli annettu vääriä lääkkeitä tai lääkitystä oli muutettu vanhemmille kertomatta. Teimme hoitokodille yhteisen vetoomuksen, jossa toivoimme parannusten muun muassa lääkitykseen liittyvään tiedonkulkuun.

    Sitten Jesper sai poikkeuksellisen vaikean epilepsiakohtauksen.

    Kun pääsin hoitokodille, kohtaus oli jatkunut yli puoli tuntia. Näin pitkä kohtaus on hengenvaarallinen hätätilanne, joka voi aiheuttaa kuoleman.

    Jouduin itse vaatimaan hoitokodissa ambulanssin soittamista. Ensihoitajat sanoivat, että näkeehän tuon tilanteen vakavuuden vieraskin. Hoitokodissa ei nähty. Tein muistutuksen, mutta mitä niistä on hyötyä.

    Olin saanut työpaikan, mutta en pystynyt käymään töissä. Halusin olla Jesperin vieressä. Työnantaja irtisanoi minut koeajalla.

    Vein Jesperin sairaalasta takaisin hoitokotiin. Nähdessään laitoksen oven hän alkoi itkeä kasvot kauhua täynnä.

    Hän oli yltäpäältä rakkulaihottuman peitossa ja katsoi minua anoen. Maarit Snellman

    Kerran Jesperin peppu oli palanut rikki ulosteesta, kun vaippaa ei ollut vaihdettu. Hänelle määrättiin lääkekuuri ja viikko sänkylepoa. Poika löytyi monta kertaa lattialta. Korkealaitaisessa sängyssä oli huono lukko.

    Myöhemmin Jesper sai hoitokodissa lääkkeestä allergisen reaktion. Kun menin sinne, Jesper oli päivähuoneessa telkkarin ääressä. Hän oli yltäpäältä rakkulaihottuman peitossa ja katsoi minua anoen. Hän ei pystynyt edes liikkumaan.

    Kysyin, onko pojalle annettu allergialääkettä. Ei. Lähdimme ambulanssilla sairaalaan.

    Mittani tuli täyteen. Päätin ottaa Jesperin takaisin kotiin. Hän oli ollut hoitokodissa neljä vuotta mutta ei saanut sitä hoitoa, jota olisi tarvinnut. Vasta nyt minulle kerrottiin palveluasumisen mahdollisuudesta kotona ja siitä, että voisin ryhtyä Jesperin henkilökohtaiseksi avustajaksi. Se helpotti taloustilannettamme.

    Elämä kotona alkoi sujua hyvin. Sain kotiin kaikki Jesperin hoidossa tarvittavat apuvälineet. Poika oli silminnähden tyytyväinen. Kaupungin edustaja kysyi häneltä eräällä käynnillä, että mitä kuuluu. Jesper vastasi, että hyvää. Hän oli lentää selälleen ja minä en olisi voinut parempaa kiitosta pojaltani saada.

    Jesperillä oli ollut hoitokodissa pitkään vatsaongelmia, joita ei ollut koskaan kunnolla tutkittu. Eräänä päivänä kivut yltyivät ja vein pojan lastenpolille. Siellä Jesperiltä löytyi haimatulehdus. Lisäksi ultrassa löytyi sakkaa ja sappirakko oli kiviä täynnä.

    Hänellä ei ollut tapana huutaa, kun häntä sattui. Hän oli silloin aivan hiljaa. Ajattelin, että millaiset tuskat hänellä on täytynyt olla. Kuinka kauan, ja kun kukaan ei kuule.

    Poika leikattiin, ja hän toipui hyvin. Jesper oli kotiin päästyään selvästi onnellinen. Oli elämys istua yhdessä ruokapöydässä syömässä. Siitä tuli itku. Samoin kuin niistä muutamasta kerrasta, kun Jesper sanoi “äiti”.

    Reilun vuoden kuluttua Jesperiä ei enää ollut.

    Paula Collin / Yle

    Puhelu tuli kesken kasvohoidon. Olin viettämässä omaishoitajien kylpyläviikonloppua Espoossa, ja Jesperillä oli kotona hoitajat, joille oli annettu selvät ohjeet.

    Jesperiä oli purrut punkki, ja sen vuoksi painotin erityisesti haluavani tietää heti, jos jokin hänen voinnissaan muuttuu.

    Jesper oli menehtynyt sairaalan hississä matkalla teho-osastolle. Tilanne oli alkanut jo edellisenä päivänä, mutta minulle ei ilmoitettu.

    Tiesin kyllä, että Jesperin epilepsian ennuste oli huono. Minun toiveeni oli, että saisin olla poikani vieressä lähdön hetkellä. En saanut, koska hoitajat eivät noudattaneet ohjeitani. Puhelu tuli vasta, kun oli liian myöhäistä.

    Jesperin kuolemasta tehtiin poliisitutkinta, koska hänet tuotiin sairaalaan niin myöhään. Sen perusteella rikosta ei kuitenkaan ollut tapahtunut.

    Hoitokotia ei ole enää olemassa eikä Maarit Snellman ei enää saa lastaan takaisin. 22-vuotiaan autistisen Mian äiti Tiina yrittää vielä pelastaa tyttärensä. Mia ei esiinny jutussa omalla nimellään.

    Mia

    Kun menen tapaamaan Miaa palvelukotiin, vastassa on hiljainen tyttö. Yleensä hän vain seisoo paikallaan. 22-vuotias tyttäreni ei enää puhu eikä pysty syömään itsenäisesti. Joskus hän kävelee ympyrää tai istuu nurkassa pitkiä aikoja.

    Vielä kolme vuotta sitten kaikki oli toisin.

    19-vuotiaana Mia kulki yksin ulkona, kävi ostoksilla, vertaili hintoja, osasi tehdä ruokaa. Hän ilmaisi itseään hienosti puhumalla ja kirjoittamalla. Tanssi ja lauloi. Mia oli lähes normaali nuori, joka kuitenkin tarvitsi hiukan enemmän tukea. Hän asui vielä kotona minun kanssani.

    Mian hoitohistoria on täynnä virheitä. Aluksi viivästyi autismidiagnoosi. Tyttöä heiteltiin lastenpsykiatrisella viisivuotiaasta asti, pidettiin käytöshäiriöisenä ja sittemmin psykoottisena sekä hoidettiin psyykelääkkeillä.

    Varsinainen painajainen alkoi keväällä 2016. Silloin kotikaupungin kehitysvammapalvelut ryhtyi puuhaamaan Mian muuttoa omaan asuntoon. Hänen piti kuulemma itsenäistyä. Mia innostui, mutta minusta omaan asuntoon muutto tuli eteen liian varhain ja valmistelematta.

    Sitä, miksi tytön piti yhtäkkiä itsenäistyä, ei mitenkään perusteltu. Mielestäni se oli nurinkurista, kun hänen kehityksensä oli muihin samanikäisiin verrattuna vuosia jäljessä.

    Meidät vietiin oman kotipaikkakunnan ulkopuolelle tutustumaan erilaisiin asumisyksiköihin. Mia muutti mielensä muuton suhteen, mutta kaupunki oli jo laittanut pyörät pyörimään.

    Rehvakkaat huomenet, jollaisia Mia ajatteli häneltä toivottavan, johtivat lääkityksen vahingolliseen lisäykseen. Mian äiti

    Samoihin aikoihin Miaa painostettiin toimintaterapiassa ottamaan enemmän kontaktia muihin. Hän muuttuikin nopeasti avoimemmaksi. Papereihin on kirjattu, että avoimuus meni kuitenkin hiukan “yli”. Lääkäri päätti lisätä lääkitystä.

    Mielestäni perusteita lääkityksen nostoon ei ollut. Rehvakkaat huomenet, jollaisia Mia ajatteli häneltä toivottavan, johtivat lääkityksen vahingolliseen lisäykseen ja lopulta osastohoitoon.

    Ensin Mia muuttui väsyneemmäksi ja passiivisemmaksi. Hän valitti outoa tunnetta päässä. Muutaman kuukauden kuluttua hänen kuntonsa romahti. Olimme junassa, kun hän alkoi puhua sekavia ja juoksi ympäri junaa. Häneen ei saanut mitään kontaktia.

    Mia joutui osastojaksolle sairaalaan, minkä jälkeen hänet sijoitettiin asumaan Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaan palvelukotiin. Ennen muuttoa Mia pystyi vielä keskustelemaan minun kanssani siitä, millaisen huoneen ja kalusteet hän haluaa. Ajatus omasta asunnosta haudattiin.

    Koin, että palvelukoti alkoi rajoittaa vierailujani alusta lähtien. Rajoituksia perusteltiin sillä, että Mian piti saada kotiutua rauhassa.

    Palvelukodin ohjaajille Mia oli varmasti hankala tapaus, koska hän pystyi vielä toimimaan. Muut asukkaat oli onnellisesti “zombiutettu” jo aikoja sitten. En koskaan nähnyt siellä muiden asukkaiden omaisia.

    Serkkunsa syntymäpäivillä Mia pystyi vielä syömään itse.Yle

    Minusta ohjaajat kohtelivat asukkaita epäkunnioittavasti. Kuulin, kuinka he huusivat asukkaille. Jos joku tavara tippui, asukasta konttautettiin pitkin lattioita ja komennettiin siivoamaan. Eräs autistinainen piti kovaa korinaa. Hänelle huudettiin, että et saa ruokaa kun pidät niin kovaa ääntä. Ihan kuin hän olisi tehnyt sen tahallaan.

    Kun Mian lääkitys jatkui tuhtina, hänellä alkoi olla virtsankarkailua. Puhuminen ja kaikki toiminnallisuus loppui kokonaan. Tyttäreni väitettiin tekevän asioita tahallaan. Housuun pissaaminen oli tahallista. Kömpelyys oli tahallista. Kaikki oli tahallista ja tyttö huonokäytöksinen.

    Lääkitystä vähennettiin, ja tytön toimintakyky palautui jonkin verran. Hän alkoi liikkua, hyppiä, heitellä palloa. Samalla hän alkoi tutustua ympäristöönsä palvelukodissa. Hän meni muiden asukkaiden huoneisiin. Varmasti meni, koska mitään virikkeitä ei ollut. Palvelukodissa arvostettiin rauhallista ja tasaista arkea, mikä käytännössä tarkoitti pilleriä poskeen. Mian lääkitystä nostettiin taas.

    Mistään ei koskaan keskusteltu Mian eikä omaisten kanssa kuin korkeintaan näennäisesti. Keskustelu ei mielestäni tarkoita sitä, että toinen osapuoli sanelee ja samalla ohittaa kaiken kuulemansa.

    Lopputulos oli, että tyttäreni istui liikkumatta palvelukodissa vaippa housuissa tukkoon lääkittynä. Hoitajien suurin huoli oli tyttäreni housuun virtsaaminen ja heidän töidensä lisääntyminen tämän johdosta. Tyttäreni muista asioista he eivät osanneet kertoa.

    En tiedä, toipuuko hän väärästä hoidosta koskaan. Mian äiti

    Mian hoitava lääkäri vaihtui vuosi sitten. Kun Mia joutui viimeisen lääkenoston jälkeen osastojaksolle, hän pääsi asumaan toiseen yksikköön. Aiempaan palvelukotiin häntä ei enää liian vaikeahoitoisena haluttu.

    Nyt Mian asuinolot ovat paljon paremmat. Lääkitys on pudotettu takaisin tasolle, jolla se oli ennen ensimmäistä nostoa. Asenne uudessa palvelukodissa on aivan toisenlainen. Jos häneltä tulee pissa housuun, ohjaajat sanovat reippaasti että ei se mitään, tällaista sattuu. He ovat hyväntahtoisia eivätkä syyllistä asukasta.

    Silti Mia ei edelleenkään puhu eikä kykene juuri mihinkään. Hän on täysin autettava. En tiedä, toipuuko hän väärästä hoidosta koskaan.

    Sain marraskuussa useita päätöksiä toissa vuonna tekemiini kanteluihin. Sekä aluehallintovirasto että hallinto-oikeus ovat sitä mieltä, ettei mitään laitonta ole tapahtunut. Päätökset perustuvat siihen, ettei dokumentteja kaikista kertomistani asioista ole.

    Näkemykselliset ristiriidat myönnetään, mutta niitä ei kuulemma enää tässä vaiheessa voi selvittää. Minä en ymmärrä, miksi tämä selvittämättömyys tulkitaan aina ammatti-ihmisen eduksi.

    Mian tarina ei ole ainoa eikä edes kovin harvinainen.

    Mia piti ennen piirtämisestä.YleJärjestöt: Ilmiö on laaja

    Autismi- ja Aspergerliitosta kerrotaan, että perheiltä tuleva negatiivinen palaute on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Liiton mukaan kyse ei ole yksittäisistä lapsista tai nuorista vaan ohjaajien laajemmasta ammattitaidon puutteesta.

    – Olemme hyvin huolissamme, sillä ilmiö on laaja ja tätä esiintyy monen palveluntuottajan piirissä ympäri maata. Jos autismikirjon henkilöä ei osata kohdata oikein, hänen hoidontarpeensa vain lisääntyy, sanoo Autismi- ja Aspergerliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen.

    Parviainen tietää autismikirjon lapsia tai -nuoria, joiden kunto on huonontunut selvästi heidän muutettuaan palvelukotiin tai autisteille tarkoitettuun asumisyksikköön. Myös Autismilehti kertoi asiasta viime vuoden lopulla.

    Autismi- ja Aspergerliiton mukaan asumiseen liittyvät ongelmat ovat kärjistyneet, kun vammaispalvelujen kilpailutusta lisätty. Sosiaali- ja terveyspalvelut sisällytettiin hankintalakiin vuonna 2007. Vammaisten laitosasumisen purkaminen on lisännyt asumispalvelujen tarvetta, ja samaan aikaan palvelujen ulkoistaminen on kiihtynyt kunnissa vuosi vuodelta. Liiton mukaan kentälle on tullut paljon palveluntuottajia, joilla ei ole riittävää osaamista.

    – Kun hinta vedetään alas, tarkoittaa se yleensä palkkakulujen pienentämistä. Ohjaajia on yksiköissä tarpeeseen nähden liian vähän. Liian monella on perustason koulutus ja vähän kokemusta työskentelystä autismikirjon henkilöiden kanssa, sanoo liiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen.

    Lapsen ilmaisu voidaan ymmärtää väärin, mikä voi johtaa lapsen turhautumiseen ja jopa aggressiiviseen käytökseen. Susanna Hintsala

    Avoimeen kilpailutukseen liittyvät yhteydenotot vanhemmilta ovat lisääntyneet viime vuosina myös Kehitysvammaliitossa. Asumisyksikkö ja tutut työntekijät voivat vaihtua, mikä lisää kommunikaatio-ongelmia etenkin niillä lapsilla, joilla on vaikeuksia puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä.

    – Jos ei ole keinoa ilmaista itseään, on se kuin olisi laastaria suun edessä. Lapsen ilmaisu voidaan ymmärtää väärin, mikä taas voi johtaa lapsen turhautumiseen ja jopa aggressiiviseen käytökseen. Kehitysvammaisen lapsen ympäristön pitäisi olla mahdollisimman pysyvä, sanoo kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala Kehitysvammaliitosta.

    Hintsalan mukaan myös ulkopuolelta tuleva valvonta on liian satunnaista ja valvontaan tarvitaan lisää resursseja. Monet perheet kokevat, ettei heitä kuulla riittävästi ja etteivät he saa kaikkia tarvitsemiaan palveluita.

    – Massaratkaisut eivät toimi, sillä palvelut on räätälöitävä yksilöllisesti. Kun menettelytapa on avoin kilpailutus, perheet pääsevät osallistumaan päätöksentekoon huonosti, kertoo Hintsala.

    Lähihoitajan perustutkinto ei riitä

    Kehitysvammaisten hoitokodeissa ja autismin kirjon henkilöiden asumisyksiköissä työskentelevien perustutkinto on lähihoitaja. Hintsalan mukaan se ei yksinään riitä.

    – Perustutkintoon tarvitaan lisäosioita kommunikaation ja vuorovaikutuksen kysymyksistä. Lähiopetuksesta on säästetty liikaa.

    Hintsala antaa sapiskaa myös ammattikouluihin kohdistuneille säästöille.

    – Lähiopetus takaisi sen, että pystytään käymään kaikkien kanssa nämä asiat huolellisesti läpi.

    Autismi- ja Aspergerliiton mukaan perustason koulutuksen saaneella lähihoitajalla ei yleensä ole valmiuksia siihen, miten autismikirjon lapsen ja nuoren kanssa toimitaan. Haastavaa käyttäytymistä voidaan vähentää merkittävästi oikealla lähestymistavalla.

    – Pakottaminen tai määrääminen kertoo ohjaajien heikosta osaamisesta. Autismikirjon henkilöllä stressitaso on normaalia korkeammalla ja hänellä pitäisi olla riittävästi keinoja stressitason laskuun.

    Pakottaminen tai määrääminen kertoo ohjaajien heikosta osaamisesta. Tarja Parviainen

    Suurella osalla autismikirjon henkilöistä on aistisäätelyn ongelmia. Esimerkiksi vaatteiden aiheuttaman kutina voi tuntua kipuna tai muuten epämiellyttävänä, mikä kiristää pinnaa.

    – Jos ohjaaja ei tunnista, mistä kuormittuminen johtuu, hyvin pieni asia voi kaataa stressikupin nurin ja johtaa haastavaan käytökseen. Näissä tilanteissa päädytään usein liialliseen rajoittamiseen kuten ylilääkitsemiseen.

    Näin kävi Kirsin pojalle Antille, joka päätyi päiväkausiksi eristykseen lepositeisiin. Lääkärin mukaan oli syytä olettaa, että 14-vuotias poika tappaisi jonkun.

    Antti

    Epämääräisiä diagnooseja alkoi tulla tipoittain Antin ollessa nelivuotias. Ensin todettiin kuulovamma ja kielellisiä kehityshäiriöitä, sitten ADHD, Touretten syndrooma sekä käytös- ja tunnehäiriöitä. Myöhemmin tuli Asperger-epäily.

    Antti oli haastava lapsi ja elämä hänen kanssaan oli hyvin vaikeaa. Sosiaaliset tilanteet olivat hänelle vaikeita ja hän sai helposti raivokohtauksia, jos häneltä vaadittiin liikaa tai hänet laitettiin selkä seinää vasten. Koulua hän ei pystynyt käymään yhdeksänvuotiaasta lähtien kuin pari tuntia päivässä.

    Kun murrosikä alkoi kaksi vuotta sitten, emme enää jaksaneet kotona. Kotikaupungin vammaispalvelut ei antanut meille mitään apua, koska Antilta puuttui kehitysvammadiagnoosi. Hakeuduimme lopulta lastensuojelun asiakkaiksi, koska emme muutakaan keksineet.

    Anttia heiteltiin koko vuosi 2017 psykiatriselta osastolta toiselle ympäri maata. Lapsen olotila vain paheni ja pillereitä kertyi lisää. Syksyllä hän päätyi vaikeahoitoisten lasten ja nuorten osastolle Uudellamaalla sijaitsevaan psykiatriseen sairaalaan. Siitä alkoi kolmen kuukauden helvetti.

    Puhelin on Antille hyvin tärkeä oma turvakapula. Sairaalassa pojalta otettiin puhelin jatkuvasti pois ilman rajoituspäätöksiä. Se johti lapsen lähes päivittäiseen leposide-eristykseen ja tahdonvastaiseen lääkepiikkiin.

    Antti sai oman pehmolelun Niuvanniemen sairaalasta, jossa hänelle tehtiin autismidiagnoosi.Yle

    Antti suoltaa suustaan kauheuksia kun hän hätääntyy, panikoi ja vihastuu. Se on osa hänen vaikeaa oirekuvaansa. Me olemme oppineet toimimaan lapsemme kanssa kantapään kautta, neuvottelemaan hänen kanssaan ja joustamaan silloin kun hän ei siihen pysty. Mutta tästä ei keskusteltu meidän kanssamme vaan sairaalan mielestä me vanhemmat emme vain aseta lapsellemme rajoja.

    Meille perusteltiin puhelimen pois ottamista ja eristystoimia rajojen asettamisella. Sairaala on kirjannut asian papereihin näin:

    “Potilaan eristämistoimet liittyivät potilaan väkivaltaisuuteen ja haluun vahingoittaa muita ihmisiä, henkilökuntaa ja heidän omaisiaan. Väkivaltasuunnitelmat eivät liittyneet kännykkään tai pelaamiseen.”

    En ymmärrä, miksi jatkaa hoitolinjaa joka ei selvästikään toimi. Mielestäni lapsi ajettiin tahallisesti raivon tilaan.

    Antilla on hyvin voimakkaita aistiyliherkkyyksiä. Hän stressaantuu rauhattomassa ympäristössä. Eräänä lauantaina sairaalasta soitettiin, että poika siirretään nyt aikuisten oikeuspsykiatrian osastolle. Syynä oli, että hän oli ladellut tappouhkauksia. Halusin keskustella päivystävän lääkärin kanssa. Hoitaja soitti, että lääkäri ei halua keskustella.

    Aikuisten osastolla tilanne rauhoittui, kun ympärillä ei ollut kiljuvia lapsia. Antti sai myös puhelimensa takaisin. Kiinnipidot ja leposide-eristykset loppuivat.

    Sitten tuli leposide-eristys, joka kesti kolme vuorokautta. Antti oli 14-vuotias.

    Lääkäri perusteli Antin kohtelua sillä, että kyseessä oli tunnekylmä tappaja, joka valmisteli henkirikosta. Antin äiti

    Kun lääkäri kävi ensimmäisenä iltana katsomassa lasta, poika oli potilaskertomuksen mukaan ollut rauhallinen jo tunteja. Eristystä jatkettiin silti. Tilanne on kirjattu ylös seuraavasti:

    “Potilas makaa rauhallisesti sängyllä. Päivystävä lääkäri tulee tapaamaan potilasta. Potilas sanoo, että on vessahätä mutta ei suostu käyttämään sorsaa. Sitominen jatkuu entisin perustein.”

    En voi ymmärtää, miksi jo rauhoittunutta lasta voidaan pitää noin pitkään leposide-eristyksessä. Antti raivostui uudestaan, koska ei päässyt pois.

    Antin hoitava lääkäri lähti muualle töihin. Meille ilmoitettiin, että lapsi siirretään satojen kilometrien päähän Niuvanniemen sairaalaan. Asiasta ei keskusteltu meidän kanssamme. Näistä kuulemma kerrotaan, kun päätökset on tehty.

    Antti leipoi pipareita kotilomalla vuosi sitten.Yle

    En uskaltanut tehdä asialle mitään ennen kuin Antti siirrettiin toiseen yksikköön. Siirron jälkeen kantelin Antin kohtelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ratkaisua ei vielä ole tullut.

    Lääkärin mukaan he olivat tehneet kaiken vain estääkseen Anttia tappamasta ihmisiä. Asiakirjoissa kerrotaan tästä laajasti.

    “Potilaalla oli erittäin vakaa aikomus tappaa nuorempia potilaitaan. Hänellä ei ollut mitään suojaavaa tekijää henkirikosta estämään, vain tunnekylmyys ja empatiakyvyttömyys.”

    “Kylmä harkittu väkivalta ei ole nykykeinoin hoidettavissa.”

    “Hän alkoi harkitusti uhkailla henkilökunnan perheenjäseniä pystyen hyvin muistamaan työntekijöiden nimet. (...) Esille tuli, että ainoastaan Niuvanniemen sairaalassa oleva osasto täyttää fyysiset kriteerit siten, että tarvittaessa voidaan turvata avuttomat potilaat. Osastolla on mahdollisuus rakentaa erilaisia väliovia ja väliseiniä.”

    “Tarkoitus oli turvata potilaan etu, ettei hänestä tule tappajaa nuorena.”

    En tiedä, millä keinoin Antti olisi nämä kaikki ihmiset tappanut. Minua kauhistuttaa se, että lastani voitiin näin kiusata ja syyttää psykopaatiksi ja tulevaksi murhaajaksi.

    Lääkäri perusteli Antin kohtelua sillä, että kyseessä oli tunnekylmä tappaja, joka valmisteli henkirikosta. Antilla ei ole diagnosoitu mitään persoonallisuushäiriötä eikä häntä ole tuomittu mistään alaikäisenä tehdystä rikoksesta.

    Antilla on todettu uudessa laitoksessa epätyypillinen autismin kirjo, joka sisältää älyllisen kehitysvamman. Antin äiti

    Antti on ollut Niuvanniemen sairaalassa nyt vuoden. Siellä on purettu raskas lääkitys, joka oli määrätty aiemmassa paikassa. Nyt lääkkeitä on vain kaksi ja annokset pieniä. Antti nähdään lapsena, jolla on ongelmia tietyissä asioissa ja hän saa niihin apua. Hänellä menee paljon paremmin.

    Viime talven jälkeen ei ole tarvittu mitään rajoitustoimia. Kotiinpaluuta on suunniteltu alkuvuoteen.

    Antti on nyt 15-vuotias ja saanut uudessa laitoksessa uuden diagnoosin. Antilla on epätyypillinen autismin kirjo, joka sisältää autistisen piirtein esiintyvän älyllisen kehitysvamman. Aiemmassa laitoksessa Antin aivojen magneettikuvauksessa oli tehty löydös, joka silloisen lääkärin mukaan saattoi olla oireiden taustalla. Niuvanniemessä kerrottiin, että aivojen magneettikuvien perusteella ei voi tehdä psykiatrista diagnoosia. Lapseni ei siis ollutkaan tunnekylmä tappaja.

    Väitän, että kaikki lapsemme osastojaksot olisi vältetty, jos hän olisi saanut kotiin riittävää sosiaalihuollon tukea, koulu olisi tukenut hänen koulunkäyntiään, psykiatria olisi järjestänyt kuntoutusta ja osannut tehdä oikeat diagnoosit.

    Saarikko: Valvontaa lisätään

    Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) pitää julkisuuteen nousseita tapauksia sairaiden ja vammaisten lasten kaltoinkohtelusta täysin kestämättöminä.

    – En voi hyväksyä tällaisia väärinkäytöksiä. On hyvä, että ne tulevat ilmi. Arvostan vanhempien ja muiden lasten läheisten aktiivisuutta nostaa näitä asioita esiin ja vaatia muutosta, Saarikko toteaa.

    Saarikon mukaan vanhempien aktiivisuus on johtanut siihen, että laitoksia valvovat Valvira ja aluehallintovirastot ottavat tänä vuonna kehitysvammaisten ja muiden laitoksissa tai hoitokodeissa hoidettavien lasten olot erityistarkkailuun.

    – Olen vienyt eduskunnan käsittelyyn myös lastensuojelulakiin liittyviä pykälämuutoksia, jotka vahvistavat itsemääräämisoikeutta ja selkeyttävät, millaisia rangaistus- ja kurinpitotoimia laitoksissa voidaan käyttää.

    Hankintalain sisältämän kilpailuttamisen lopettamista ajava Ei myytävänä -kansalaisaloite lähti eduskuntaan maaliskuussa 2018. Sen taustajärjestöt ihmettelivät syksyllä yhteisessä kannanotossaan, miksi aloite ei ole pahentuneesta tilanteesta huolimatta edennyt.

    Tomi Hirvinen / Lehtikuva

    Saarikko tunnistaa hankintalain ongelmallisuuden. Hänen mielestään kuntapäättäjät eivät tunne lakia tarpeeksi hyvin. Saarikon mukaan vaativimpia palveluita ei tarvitse toteuttaa kilpailutuksen kautta vaan muitakin keinoja on.

    – Oman kokemukseni mukaan näitä ei osata hyödyntää tarpeeksi. Minun vastaukseni kansalaisaloitteeseen on, että järjestämme tänä vuonna Kuntaliiton ja vammaisjärjestöjen kanssa yhteisen kuntakiertueen. Sen aikana koulutamme päättäjät lain käyttöön.

    Kunnilla on hankintalain puitteissa mahdollisuus esimerkiksi palvelusetelikäytäntöihin ja suorahankintoihin. Saarikko myös muistuttaa, että laki velvoittaa kuulemaan palvelujen käyttäjiä jo hankintavaiheessa.

    – Kuntakierros ei takaa, että epäkohdat poistuisivat kokonaan. On kuitenkin tärkeää, että muistetaan laadun merkitys ja vammaisten oman äänen kuuleminen.

    Vammaisjärjestöjen väitteitä ammattikoulutuksen leikkausten vaikutuksesta Saarikko ei niele.

    – En usko, että leikkaukset näkyvät vielä suoraan työkentällä niin voimakkaasti. On vaikea arvioida yksittäistapausten valossa, miten koulutusjärjestelmä tähän liittyisi. Alalle soveltuvuus on kuitenkin erittäin tärkeä asia.

    Lapsia väärissä hoitopaikoissa

    Kehitysvammaliiton mukaan ongelma on myös se, että ilman diagnoosia jäävät ihmiset ajautuvat vääriin paikkoihin hoitoon – kuten kävi Antille. Eniten sitä tapahtuu autisteilla. Ylekin on kertonut, että autismikirjon häiriöiden diagnosoinnissa on Suomessa ongelmia.

    – Suomessa käytäntö on hyvin diagnoosilähtöinen. Sen ei pitäisi olla niin. Laissa lähtökohtana ovat yksilön tarpeet eikä diagnoosi, sanoo Kehitysvammaliiton kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala.

    Hintsalan mielestä epäkohtiin puuttumisen lisäksi olisi tärkeää, että laitoksissa ja asumisyksiköissä havaitut hyvät käytännöt leviäisivät.

    – Samoista paikoista, mistä löytyy huonoja asioita, löytyy myös hyvää.

    Tommi Parkkinen / Yle

    Esimerkiksi Antin oireilu saatiin kuriin Niuvanniemen sairaalassa, jossa on viime aikoina satsattu hoitajien koulutukseen. Niuvanniemessä on opetettu hoitajille fyysisiä tekniikoita aggressiivisen potilaan kohtaamiseen. Tavoitteena on ollut antaa sitä kautta potilaille keinoja, jotka auttavat heitä hillitsemään itseään. Sairaala on pyrkinyt myös aktiivisesti vähentämään pakkotoimia kuten fyysistä rajoittamista, sitomista ja eristämistä.

    Jo syntynyttä vahinkoa ei silti voi enää korjata.

    Maarit Snellman kamppaili 13 vuoden ajan paitsi Jesperin terveyden myös oman terveytensä kanssa. Toimeentulo oli tiukkaa, koska työnteko oli Jesperin kehitysvamman ja vaikean epilepsian takia ajoittain mahdotonta. Työsuhteet jäivät pätkittäisiksi. Snellman koki, ettei saanut tukea mistään. Jäljellä on katkeruus.

    – Olen menettänyt molemmat lapseni, terveyteni, työni, rahani ja koko elämäni. En ymmärrä, miksi yhteiskunta vihasi vammaista lastani niin paljon että halusi tehdä elämästämme tuollaista.

    Kun Jesper menehtyi, Snellmanin terveys romahti. Hän sanoo kärsivänsä edelleen posttraumaattisesta stressistä.

    – Minulla on kotona paikka, jossa sytytän välillä kynttilöitä pojilleni. Muisteleminen tekee vieläkin todella kipeää.

    Paula Collin / Yle
    Avi uhkasi sulkea aikuisia kehitysvammaisia hoitavan kuntoutusyksikön – toisen yksikön ongelmat tutkinnassa

    Avi uhkasi sulkea aikuisia kehitysvammaisia hoitavan kuntoutusyksikön – toisen yksikön ongelmat tutkinnassa


    Tästä on kyseTyöntekijöihin kohdistuva väkivallan uhka ei ollut hallinnassa aikuisia kehitysvammaisia Paimiossa hoitavassa yksikössäVäkivaltaisesti käyttäytyneet potilaat aiheuttivat lukuisia vaaratilanteitaLounais-Suomen aluehallintovirasto...

    Tästä on kyseTyöntekijöihin kohdistuva väkivallan uhka ei ollut hallinnassa aikuisia kehitysvammaisia Paimiossa hoitavassa yksikössäVäkivaltaisesti käyttäytyneet potilaat aiheuttivat lukuisia vaaratilanteitaLounais-Suomen aluehallintovirasto uhkasi sulkea yksikön vuosi sitten, ellei turvallisuuspuutteita korjata määräaikaan mennessäYksikön turvajärjestelyt ovat nyt Avin mukaan asianmukaisella tasollaYlen MOT kertoi hiljattain kehitysvammaisten lasten ja nuorten asiattomasta kohtelusta KTO:n toisessa yksikössä

    Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO:n hoitopaikkojen toiminnasta on paljastunut uusia ongelmia. KTO:n omistaa Varsinais-Suomen 27 kuntaa.

    Aikuisia kehitysvammaisia hoitava KTO:n Neuropsykiatrinen kuntoutusyksikkö 2 oli vuosi sitten Lounais-Suomen aluehallintoviraston sulkemisuhan alla.

    Työsuojelutarkastaja Johanna Pulkkinen kertoo, että työsuojeluvalvonnan yhteydessä kävi ilmi, että väkivallan uhka työpaikalla ei ollut hallinnassa.

    – Työnantajalle annettiin ensin kehotus saattaa asia lain edellyttämälle minimitasolle. Kun jälkivalvonnassa todettiin, että asia ei edelleenkään ole lain edellyttämällä minimitasolla, tilanne oli sellainen, että päädyttiin tähän käyttökiellon harkitsemiseen, sanoo Pulkkinen.

    Pulkkinen kuvailee sulku-uhan olevan viranomaisten työkalupakkiin kuuluva, mutta melko harvoin käytetty väline.

    Sulku-uhka väistyi maaliskuussa 2018

    Väkivallan uhan hallinta on työsuojelutarkastaja Johanna Pulkkisen mukaan monisyinen asia kehitysvammayksiköstä puhuttaessa.

    Siihen liittyvät muun muassa tilaratkaisut, hälytysjärjestelmät sekä työntekijöiden riittävyys, ammattitaito ja koulutus. Myös asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyvät kysymykset on huomioitava, ja turvallisuuteen liittyvä työ on jatkuvaa potilaiden vaihtuvuuden vuoksi.

    Siellä oli uhkaavia tilanteita ja niistä johtuvia tapaturmia niin paljon, että työntekijöillä tulkittiin olevan terveyden menettämisen uhka. Johanna Pulkkinen

    Lounais-Suomen aluehallintovirasto (avi) uhkasi syksyllä 2017 sulkea yksikön, jos ongelmia ei saada kuntoon määräaikaan mennessä. Puutteet korjattiin, ja sulku-uhka väistyi maaliskuussa 2018.

    – Jälkivalvonnassa todettiin, että käyttökieltoa ei ole tarpeen asettaa voimaan, vaan asiaan oli saatu huomattavaa parannusta lähtötilanteeseen nähden, toteaa työsuojelutarkastaja Johanna Pulkkinen.

    Johanna Pulkkinen huomauttaa, että yhteistyö yksikön johdon ja aluehallintoviraston kesken toimi hyvin puutteiden kuntoon saattamiseksi.

    Uhkaavia tilanteita runsaasti

    Nepsy 2 -nimellä tunnetussa yksikössä aiemmin työskennellyt hoitaja kertoo Ylelle, että ongelmia alkoi ilmetä pian uusiin tiloihin muuton jälkeen vuoden 2017 alussa.

    Kyllähän lähtökohtamme on, ettei kenenkään tarvitsisi pelätä työssään. Seija Aaltonen

    Johtava ylilääkäri Seija Aaltonen myöntää yksikön toiminnan olleen alkuvaiheessa ongelmissa. Palvelurakennemuutoksen jälkeen laitoshuollosta tuli odotettua haastavammin käyttäytyviä potilaita asumispalveluiden piiriin. Osa heistä joutui käymään toistuvasti kriisijaksoilla kuntoutuspalveluissa.

    – Meillä oli paljon läheltä piti -tilanteita. Yksikön aloittaessa ei tarkalleen tiedetty, millaiseksi asiakaskunta muodostuu. Se oli sellaista hakuaikaa, ja asiakkaat osoittautuivat haasteellisemmaksi kuin oli ajateltu, kuvailee Aaltonen.

    KTO:n kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden johtaja Oili Sauna-Aho sekä johtava ylilääkäri Seija Aaltonen.Paula Collin / Yle

    Seija Aaltosen mukaan moni palvelurakennemuutoksessa omaa paikkaansa hakemaan joutunut hoitaja havaitsi pian, ettei työ ollut heille sopivaa. Osa henkilöstöstä eli pelossa.

    – Toiminta piti arvioida uudelleen. Noin puolet henkilökunnasta vaihtui, ja lisäksi henkilökuntamäärää lisättiin jonkun verran ja yksikkö jaettiin kolmeen osaa. Nyt nämä läheltä piti -tilanteet on saatu hallintaan, sanoo Seija Aaltonen.

    Tiloja suunniteltaessa uuden asiakasryhmän haastavuutta ei ollut osattu ennakoida. Ne osoittautuivat pian liian avonaisiksi turvallisuuden kannalta, ja jaettiin kolmeen pienempään osaan.

    Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO Paimiossa.Eino Kossila / Yle

    Tiloissa ei muun muassa ollut haastavien potilaiden kanssa työskennellessä tarpeellisia hälytysnappeja tai valvontakameroita. Nimettömänä pysyttelevän entisen hoitajan mukaan rakennusta ei myöskään ole suunniteltu tarkoituksenmukaisesti, vaan sen käytäville muodostuu ”pimeitä kulmia”, jolloin väkivaltaisesti käyttäytyvä potilas voi päästä yllättämään henkilökunnan.

    Hoitaja kertoo itse joutuneensa useampaan otteeseen potilaan väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Vastaavia kokemuksia on hänen mukaansa myös monilla muilla yksikön hoitajilla. Tilanteista on aiheutunut henkilökunnalle pitkiäkin sairauslomia.

    Rakennuksen materiaalivalintojen on vakuutettu olevan turvallisia, mutta hoitaja kertoo esimerkiksi tapauksesta, jossa potilas onnistui rikkomaan turvalasiksi väitetyn ikkunan päällään. Potilaat ovat myös potkineet ovia hajalle, heitelleet henkilökuntaa irtonaisilla huonekaluilla ja sytyttäneet tulipaloja huoneissaan.

    Työsuojelutarkastaja Johanna Pulkkinen ei halua eritellä uhkatilanteita yksityiskohtaisesti. Hän kuitenkin vahvistaa vuoden takaiset ongelmat.

    – Siellä oli uhkaavia tilanteita ja niistä johtuvia tapaturmia niin paljon, että työntekijöillä tulkittiin olevan terveyden menettämisen uhka, sanoo Pulkkinen.

    Työsuojelutarkastaja Johanna Pulkkinen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto.Paula Collin / Yle

    – Kyllähän lähtökohtamme on, ettei kenenkään tarvitsisi pelätä työssään. Työsuojelupäällikkö ja työterveyshuolto seuraavat tilanteita aktiivisesti, vakuuttaa johtava ylilääkäri Seija Aaltonen.

    Puutteita korjattiin Ylen haastatteleman hoitajan mukaan muun muassa asentamalla peilejä käytäville ja suojakalvoja ikkunoihin. Myös hälytysjärjestelmät saatettiin asianmukaiselle tasolle avin puututtua tilanteeseen.

    Henkilökunnan koulutuspuutteet korjattu

    Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän johto ei Ylen haastatteleman hoitajan mukaan reagoinut henkilökunnan huoleen turvallisuudestaan. Kireä työilmapiiri ja työssä koettu pelko johti myös hoitajien asiattomaan käytökseen potilaita kohtaan.

    Seija Aaltosen mukaan ongelmiin tartuttiin jo ennen avin puuttumista tilanteeseen. Sen jälkeen työntekijöiden tekemät ilmoitukset väkivalta- ja läheltä piti -tilanteista ovat siinä yksikössä puolittuneet.

    Kaikilla hoitajilla ei ollut alkuvaiheessa koulutusta haastavien potilaiden kanssa toiminnasta. Aggressiivisten tilanteiden turvalliseen hoitoon tähtäävä niin kutsuttu MAPA-koulutus on nyt koko henkilöstöllä sekä yksikön johdon että avin työsuojelutarkastajan mukaan.

    Kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden johtaja Oili Sauna-ahon mukaan MAPA-koulutus yksin ei tee autuaaksi. Ennaltaehkäisy on avainasemassa vaaratilanteiden välttämisessä.

    –Ennaltaehkäisyssä on tärkeää, että asiakas tunnetaan hyvin ja huomioidaan hänen mahdolliset traumansa ja aistiyliherkkyydet. Yksilöllisyys on tärkeää, huomauttaa Sauna-aho.

    KTO:lla on useita eri yksiköitä vammaispalveluita varten. Riikka Kurki / Yle

    Viidentoista asiakaspaikan kuntoutusyksikön henkilöstöresurssit eivät hoitajan mukaan olleet asianmukaisella tasolla ennen avin puuttumista tilanteeseen. Hänen mukaansa henkilökuntaa ei aina ollut riittävästi vuoroissa tämän jälkeenkään.

    – Kiinnitämme paljon huomiota henkilökuntamme turvallisuuteen, koulutukseen sekä henkilöstön riittävyyteen ja ammattitaidon varmistamiseen. Nostimme esimerkiksi juuri ohjaajien palkkausta, että saisimme paremmin ohjaajia tänne. Työsuojelupäällikkö kiertää koko ajan ja raportoi johdolle, listaa johtava ylilääkäri Seija Aaltonen.

    Ylen haastattelema hoitaja kuvaa Nepsy 2 -yksikköä lähinnä kehitysvammaisten aikuisten säilytyspaikaksi, jossa he eivät saa tarvitsemaansa kuntoutusta. Palvelusta maksavat kunnat eivät hänen mielestään saa rahoilleen asianmukaista vastinetta

    – Ei voi sanoa, että olisimme koskaan valmiita. Koko ajan on kehittämistä henkilökunnan vaihtuessa eri syistä, ja meillä on nyt omat kouluttajat opastamassa hallittuun ja turvalliseen rajoittamiseen. Myös lääkäriresursseja on lisätty, mutta resursseja saisi olla enemmänkin. Asioita pitää katsoa monelta kantilta, sanoo johtava ylilääkäri Seija Aaltonen.

    Nuorten potilaiden asiaton kohtelu tutkinnassa

    Ylen MOT kertoi kehitysvammaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivaltaisesta hoitotavasta kuntayhtymän tukikeskuksessa viime viikolla. Asiasta on jätetty rikosilmoitus poliisille ja toiminnasta on tehty kanteluita aluehallintovirastoon.

    Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO:n johtaja, ylilääkäri Seija Aaltonen kiistää MOT-ohjelman väitteet jyrkästi. Hän vakuuttaa yhtymällä olevan nollatoleranssi asiakkaiden huonoa kohtelua koskien, ja pitää väitteiden perinpohjaista tutkimista hyvänä asiana.

    Kaikkiaan KTO:lla on noin 800 asiakasta ja yli 500 vakituista työntekijää. Koko Paimion yksikössä on yhteensä 72 potilaspaikkaa.

    Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen omistavat Varsinais-Suomen 27 kuntaa.

    Lue lisää:

    "Lapsia roikotetaan raajoista kantamalla ja kiinnipito jatkuu sängyssä"

    KTO kiistää Ylen väitteet epäillyistä kehitysvammaisten kaltoinkohtelusta – "Olemme purkaneet työsuhteita herkästi, jos on tullut tällaisia asioita esille"

    Hoitopaikat kortilla muuallakin kuin Helsingissä – Artturi matkustaa toiselle puolelle Turkua, vaikka lähin päiväkoti on 200 metrin päässä

    Hoitopaikat kortilla muuallakin kuin Helsingissä – Artturi matkustaa toiselle puolelle Turkua, vaikka lähin päiväkoti on 200 metrin päässä


    Mika ja Janette Kanerva saapuvat keinumaan yksivuotiaan Artturin kanssa leikkipuistoon Turussa. He ovat tulossa Artturin päiväkodista, joka sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä perheen kodista. Siellä on sovittu, että perhe ottaa tämän paikan...

    Mika ja Janette Kanerva saapuvat keinumaan yksivuotiaan Artturin kanssa leikkipuistoon Turussa. He ovat tulossa Artturin päiväkodista, joka sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä perheen kodista. Siellä on sovittu, että perhe ottaa tämän paikan vastaan. Poika aloittaa tammikuun puolivälissä uudessa Kastun päiväkodissa.

    Isä, Mika Kanerva, on ihmetellyt, miksi poika ei saanut paikkaa lähempää kotia. Perhe asuu kaupungin itäpuolella Skanssissa, ja 200 metrin päässä on lähin päiväkoti. Vanhemmat saavat varautua kuljettamaan lapsen toiselle puolelle kaupunkia.

    Jos joutuisimme kulkemaan julkisella liikenteellä, päiväkotiin pitäisi lähteä aamulla puoli kuudelta. Mika Kanerva

    – Haimme paikkaa hyvissä ajoin eli puoli vuotta ennen kuin tarvitsimme hoitoa Artturille. Mikään toiveistamme ei mennyt läpi. Pitää hakea siirron kautta uutta paikkaa puolen vuoden päästä, kun se on mahdollista. Voimme olla yksittäistapaus, mutta kaveripiirissä on samanlaisia ongelmia, kertoo Mika Kanerva.

    Artturin äiti Janette Kanerva oli ottanut lomaa, jotta voi auttaa poikaa päiväkotitaipaleen alussa. Kun paikkaa ei tullut silloin, kun toivottiin, äidin loma menee pojan kanssa kotona.

    Onneksi hän pystyi saamaan päiväkodin uuteen aloittamisajankohtaan vapaapäiviä. Kanervan perheen vuodenvaihde on mennyt sekaisin, joten ei ole ihme, että isä jakoi tuntojaan Turun Sanomien mielipidekirjoitukseen. Myös Helsingin seudulla lapsilla on päiväkotipaikkoihin pitkä matka.

    – Päivähoidon puhelinpalveluunkin joutui jonottamaan jopa tunnin. Meillä sentään on auto käytössä. Jos joutuisimme kulkemaan julkisella liikenteellä, päiväkotiin pitäisi lähteä aamulla puoli kuudelta, pohtii Mika Kanerva.

    Turun kaupungissa niukasti hoitopaikkoja vapaana

    Turussa on noin 8 500 lasta varhaiskasvatuksen piirissä. Vain yksittäisiä paikkoja on tällä hetkellä vapaana, kertoo Turun varhaiskasvatuksesta vastaava palvelualuejohtaja Maija-Liisa Rantanen.

    Monet perheet päättävät aloittaa lapsen päivähoidon juuri vuodenvaihteessa. Kevään aikana on yleensä 300–400 lasta enemmän hakemassa paikkoja kuin muina vuodenaikoina.

    Luka Stigell ja Kerttu Roine potkivat palloa päiväkodin käytävällä. He ovat saaneet paikan uudesta Yli-Maarian päiväkodista. Se avautui tammikuussa 2019.Kalle Mäkelä / Yle

    Rantanen luki Mika Kanervan mielipidekirjoituksen. Kun vielä mediakin otti asian tiimoilta yhteyttä, hän selvitti paikkatilannetta muiden työntekijöiden kanssa. Rantasen mukaan tilanne on hallinnassa.

    – Vähän ihmettelin, miksi tästä tuli tällainen kohu. Yleisellä tasolla tilanteemme ei ole kovin hankala. Meillä on alueita, joissa on hiukan enemmän hakijoita ja paikkoja voi olla niukemmin. Keskustan, Halisten ja Pernon alueilla on hakijoita jonottamassa, samoin Varissuolla ja Runosmäessä. Keskustassa paikkapulaa on eniten, kertoo Rantanen.

    Tietysti palveluohjaus käy paljon keskusteluja perheiden kanssa. Sitä kautta sovitellaan tarpeita. Maija-Liisa Rantanen

    Palvelualuejohtaja painottaa, että päiväkotipaikan saamisessa otetaan huomioon perheen tilanne kokonaisuutena. Palveluohjauksen väki käy keskusteluja perheiden kanssa heidän tarpeistaan ja toiveistaan. Rantanen kiistää, että yksinhuoltajat tai vuorotyöläiset saisivat paikkoja muita helpommin.

    – Emme voi laittaa ketään etusijalle, vaan varhaiskasvatuslain mukaan kaikille pitää löytyä hoitopaikka. Vuorohoito on myös kuormittunut viime vuosina Turussa. Juuri avatuissa Kastun ja Yli-Maarian päiväkodeissa saimme lisäresursseja varhaiskasvatukseen, kertoo Rantanen.

    Tammikuussa 2019 avattu Yli-Maarian päiväkoti toimii Ypsilon-monitoimitalossa.Kalle Mäkelä / Yle

    Vuoden 2019 elokuussa avautuu vielä uusi päiväkoti Tallimäenkentälle. Ne helpottavat jonkin verran paikkapulaa, mutta toisaalta ne korvaavat pitkälti lakkautettujen päiväkotien paikkoja.

    Valituksia tulee harvoin

    Kanervan perheellä on paljon kohtalontovereita Turussa. Ylen saamien tietojen mukaan muutkin perheet kuljettavat lapsia toiselle puolelle kaupunkia, kun toiveet hoitopaikasta eivät toteudu. Jotkut hankkivat suosiolla paikan lähellä kotia sijaitsevasta yksityisestä päiväkodista.

    Palvelualuejohtaja Maija-Liisa Rantanen kertoo, että varsinaisia valituksia eli oikaisuvaatimuksia päätöksistä tulee vuositasolla yksittäisiä tai ei lainkaan. Palveluohjauksessa työskentelevät sovittelevat perheiden tarpeita.

    – He käyvät päivittäin tosi paljon keskustelua perheiden huoltajien kanssa. Keskusteluissa annetaan tietoa vaihtoehdoista. Jos ei ole tilaa kunnallisessa hoidossa, tarjoamme palveluseteliä yksityiselle, kertoo Rantanen.

    Puhelinpalvelun ruuhkautuminen johtuu Rantasen arvion mukaan vuodenvaihteesta. Huoltajilla on tähän aikaan paljon kysyttävää. Myös esiopetukseen ilmoittautuminen on käynnissä. Rantasen mukaan ei ole tiedossa, että puhelinpalveluun saataisiin lisää resursseja.

    Mika, Artturi ja Janette Kanerva.Minna Rosvall / YleEikö Turku olekaan lapsiystävällinen kaupunki?

    Onko mahdollista, että lapsiperheet alkavat karttaa Turkua, jos ei hoitopaikkoja löydy?

    – Tällä hetkellä tuntuu, että olemme aika hyvin pystyneet järjestämään paikkoja. Lapsimäärät tai alle kouluikäisten määrä on vähentynyt Turussa tai pysynyt paikoillaan. Syntyvyyden pienentyminen on valtakunnallinen trendi. Toisaalta osallistuminen varhaiskasvatukseen on ollut koko ajan kasvussa, pohtii Maija-Liisa Rantanen.

    Kanervan perheessä hoito-ongelmia oli myös Artturin isoveljen kohdalla. Hänelle ei hoitopaikkaa kunnalliselta puolelta järjestynyt, joten hän on yksityisellä. Perheen isä Mika Kanerva on huolissaan Turun maineesta.

    – Lapsiperheillä on muutenkin aika paljon stressiä. Joku perhe voi pohtia, onko Turku ykköspaikka asua, jos toisesta kunnasta löytyy päivähoitopaikka lähempää perheen kotia, pohtii Kanerva.

    Kanerva ei halua syyllistää varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Hän ymmärtää, että kyse on resurssipulasta.

    – Kaikki, joiden kanssa olemme olleet tekemisissä, ovat ymmärtäneet tietyllä tavalla tilannettamme. Toivon, että asiaan puututaan.

    Nuoret Leijonat kukitetaan ja kahvitetaan lähipäivinä sekä koti- että vieraskentillä – myös ainakin yhdet leijonavanhemmat huomioidaan

    Nuoret Leijonat kukitetaan ja kahvitetaan lähipäivinä sekä koti- että vieraskentillä – myös ainakin yhdet leijonavanhemmat huomioidaan


    Suomen Nuoret Leijonat voitti jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kultaa sunnuntaina Vancouverissa. Loppuottelussa Yhdysvallat kukistui maalein 3–2. Maailmanmestaruuden ratkaisi TPS:n Kaapo Kakko vain puolitoista minuuttia ennen loppusummeria. Seura on...

    Suomen Nuoret Leijonat voitti jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kultaa sunnuntaina Vancouverissa. Loppuottelussa Yhdysvallat kukistui maalein 3–2.

    Maailmanmestaruuden ratkaisi TPS:n Kaapo Kakko vain puolitoista minuuttia ennen loppusummeria. Seura on hehkuttanut 17-vuotiaan temppua somessa ja verkkosivuillaan.

    Kakkoa sekä Nuorten Leijonien maalivahtivalmentajaa Fredrik Norrenaa tullaan onnittelemaan seuraavassa kotiottelussa Tapparaa vastaan. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, pääsee koko Turku näkemään ja tapaamaan Kakkoa ensi perjantaina TPS-Tappara-ottelun yhteydessä, TPS kertoo verkkosivuillaan.

    Rauman Lukon riveissä pelaavat mestarit ovat Lassi Lehtinen, Ville Heinola ja Linus Nyman. Lukko aikoo muistaa heitä ja fysioterapeutti Antti Honkaheimoa mitalikahveilla keskiviikkona. Sen jälkeen on yleisötilaisuus, jossa fanit saavat kimppakuvia ja nimmareita.

    Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski uskoo, että kaupunki osallistuu yhteisiin mitalikahveihin Lukon kanssa. Tarkempaa aikaa tai paikkaa muistamiselle hän ei vielä vahvista.

    Hämeenlinnassa HPK:n Otto Latvala ja Valtteri Puustinen onnitellaan seuran puolesta lauantaina 12.1. HPK-Ilves-pelissä. Maailmanmestarit saavat lahjat ja kukkia.

    Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki kertoo, että myös Hämeenlinnan kaupunki aikoo muistaa mestareita esinelahjalla.

    HPK:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Kati Savolainen kertoo, että samalla onnitellaan myös vierasjoukkueessa pelaavia Nuoria Leijonia. Kukkia saavat Ilveksen Oskari Laaksonen, Samuli Vainionpää ja valmentaja Olli Salo.

    Ilveksen kotisivulla kerrotaan, että Laaksosta, Vainionpäätä ja Saloa tullaan muistamaan kotijäällä jo perjantaina 11.1. pelattavassa Ilves-Ässät-ottelussa. Ilves on onnitellut omia kasvattejaan ja koko maailmanmestarijoukkuetta verkkosivuillaan ja somessa.

    Tampereen pormestari Lauri Lyly tviittasi tuoreeltaan sunnuntaiaamuna onnitellen erityisesti tamperelaismestareita ja toteamalla, että “Raatihuoneella tavataan”.

    Tapparan toimitusjohtaja Mikko Leinonen kertoo, että oman joukkueen pelaajia muistetaan keskiviikkona Tapparan kotipelissä.

    – Jonkinlainen seuran muistamisesine pojille jaetaan, tarkentaa Tapparan viestinnästä vastaava Tero Aalto.

    Myös Kokkolan kaupunki aikoo muistaa Toni Utusta vähintään kakkukahveilla. Utusen kasvattajaseura on Kokkolan Hermes.

    Kultaa kisoista toi Keski-Suomeen Anttoni Honka. JYP onnitteli Anttonia verkkosivuillaan toteamuksella "Voittajat muistetaan!" Somessa seura levitti mestarin leveää hymykuvaa.

    Toimitusjohtaja Jussi Markkanen sanoo, että Lappeenrannan SaiPa muistaa hyökkääjä Santeri Virtasta seuraavassa kotiottelussa 18. tammikuuta. Seura haluaa pitää yllätyksenä, mitä muistaminen käytännössä on.

    Titaanit aikoo muistaa nykyisin Kärpissä pelaavaa kasvattiaan Rasmus Kuparia jollain tavalla. Tarkempaa tapaa ei vielä ole päätetty eikä Kotkan kaupunki ole vielä keskustellut asiasta.

    Oulun Kärpät onnitteli Twitterissä Rasmus Kuparia ja Aleksi Heponiemeä, sekä koko muuta joukkuetta upeasta suorituksesta.

    HIFK hehkutti Nuorten Leijonien voittoa Twitterissä jakamalla kuvan mestareistaan Anton Lundellista ja Teemu Engbergistä.

    Urho Vaakanaisen kasvattajaseura on joensuulainen Jokipojat. Sisällöntuottaja Antti Saarivainio sanoo, että seura haluaa muistaa tulevana perjantaina pelattavassa ottelussa erikseen Vaakanaisen vanhempia. Vaakanainen pelasi Jokipojissa 14-vuotiaaksi ja pelaa nyt Boston Bruinsissa.

    Lahden Pelicans onnitteli Twitterissä Jesse Ylöstä ja koko mestaruusjoukkuetta.

    Maailmanmestaruus on Suomelle historian viides alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Edelliset mestaruudet ovat vuosilta 1987, 1998, 2014 ja 2016.

    Katso, kun Nuorten Leijonien MM-kultajoukkue palaa kotiin – suora lähetys kello 21 alkaen Yle Areenassa.

    Turun sairaaloissa taistellaan suolistobakteeriepidemiaa vastaan – kymmenet saaneet tartunnan, useita satoja altistuneita

    Turun sairaaloissa taistellaan suolistobakteeriepidemiaa vastaan – kymmenet saaneet tartunnan, useita satoja altistuneita


    Tyksissä ja kaupunginsairaalassa on todettu poikkeuksellisen monta VRE:n eli vankomysiiniresistentin enterokokin bakteerilöydöstä, yhteensä 65. Varsinais-Suomen alueella todetaan yleensä vuosittain keskimäärin 2–6 vastaavaa tapausta. – Tämä...

    Tyksissä ja kaupunginsairaalassa on todettu poikkeuksellisen monta VRE:n eli vankomysiiniresistentin enterokokin bakteerilöydöstä, yhteensä 65. Varsinais-Suomen alueella todetaan yleensä vuosittain keskimäärin 2–6 vastaavaa tapausta.

    – Tämä on sinänsä huolestuttavaa, koska vuosittain nämä 2–6 bakteeritapausta ovat peräisin useimmiten ulkomailla saadusta sairaalahoidosta. Tämä on nyt moneen vuoteen isoin epidemia VRE-bakteerin suhteen täällä Varsinais-Suomessa, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala.

    VRE-bakteeriin tehoaa vain muutama tunnettu antibiootti. Sairaalabakteeri se ei kuitenkaan ole, painottaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala.

    – Puhumme vastustuskykyisistä tai resistenteista bakteereista, koska näitä bakteereja on myös sairaalan ulkopuolella, muun muassa avohoidossa.

    Altistuneita jopa satoja

    Bakteerille altistuneita arvioidaan olevan useita satoja. Tyksin ja Turun kaupungin infektiontorjuntayksiköt selvittävät epidemian laajuutta edelleen.

    – Olemme pyrkineet selvittämään bakteerin alkuperää. Yksittäisiä leviämisreittejä olemme pystyneet toteamaan. Alkuperän selvittäminen on kuitenkin vaikeaa, koska tämä bakteeri voi olla oireettomana hyvin pitkään ihmisessä ennen kuin se löydetään. On lähes mahdoton nimetä yksittäistä potilasta, joka olisi ollut se tartunnan lähde, Rintala sanoo.

    Toistaiseksi kaikki VRE-bakteeritartunnan saaneet ovat oireettomia. Bakteerin aiheuttamia infektioita ei ole toistaiseksi todettu. Se voi aiheuttaa virtsainfektioita, haavainfektioita ja verenmyrkytyksiä.

    Epidemian laajuutta selvitetään ottamalla altistuneista potilaista useita VRE-bakteerinäytteitä. Seulontanäytteitä on otettu loppuvuoden 2018 aikana yli 4000 kappaletta.

    – Tämä on valtava määrä. Se on laboratorioille valtava työmäärä, kun normaalisti VRE-näytteitä tulee hyvin harvoin.

    – Altistuneet ovat olleet samoilla osastoilla tartunnan saaneiden kanssa.

    Sairaalaan saapuviltakin näytteet

    Sairaalat ottavat tällä hetkellä bakteerinäytteet myös kaikilta sairaalaan hoitoon tulevilta. Oireettomia bakteerin kantajia hoidetaan erityksessä.

    VRE-bakteeri leviää kosketustartuntana esimerkiksi saniteettitiloissa. VRE-tartuntoja on myös todettu muuallakin Suomessa, mutta Rintalan mukaan THL on pystynyt selvittämään, että Turun epidemia ei liity muihin Suomessa käynnissä oleviin VRE-tartuntoihin.

    Rintala uskoo, että epidemia pystytään pysäyttämään.

    – Mutta on vielä arvoitus, miten kauan se epidemian pysähtäminen kestää. Epidemia on laaja, ja kokemuksien mukaan edessä on pitkä prosessi. Saattaa olla, että epidemian taltuttamiseen menee tämä vuosi.

    Nuori mies yli laidan Baltic Princessiltä Turunmaan saaristossa – etsinnät lopetettu

    Nuori mies yli laidan Baltic Princessiltä Turunmaan saaristossa – etsinnät lopetettu


    Yli laidan Tukholman-laivalta joutuneen ihmisen etsinnät on lopetettu tuloksettomina, kertoo Länsi-Suomen merivartiosto. Tapauksen tutkinta on siirtynyt poliisille. Tapaus sattui hieman ennen kello 18:aa ja etsinnät lopetettiin kello 20:n...

    Yli laidan Tukholman-laivalta joutuneen ihmisen etsinnät on lopetettu tuloksettomina, kertoo Länsi-Suomen merivartiosto. Tapauksen tutkinta on siirtynyt poliisille. Tapaus sattui hieman ennen kello 18:aa ja etsinnät lopetettiin kello 20:n aikaan.

    Tapahtumapaikka oli Nauvon pohjoispuolella laivaväylällä.

    Paikalle hälytettiin useita yksiköitä, ja etsinnät jatkuivat kaksi tuntia. Paikalla etsinnöissä oli muun muassa Rajavartiolaitoksen valvontalentokone, meripelastuksen helikopteri ja Nauvon merivartioaseman partiovene, Länsi-Suomen merivartiosto kertoi.

    Tallink Siljan liikennöimä Baltic Princess oli matkalla Tukholmasta Turkuun ja olisi saapunut perille 19.15. Laiva oli pysähtyneenä etsintöjen vuoksi mutta pääsi sittemmin liikkeelle, kertoi Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd.

    Pysähdyksen vuoksi laiva saapui Turkuun tunnin aikataulusta myöhässä, kello 20.15. Samoin Tukholmaan lähtevä laiva myöhästyy aikataulustaan arviolta tunnin.

    Myös Turkuun samaan aikaan matkannut Viking Linen laiva Viking Grace pysähtyi, mutta pääsi jatkamaan matkaa, kun merivartiosto sai rajoitettua etsintäaluetta suppeammaksi.

    Merivartioston mukaan ihmisen putoamisalue saatiin rajattua laivalta saatujen tietojen perusteella hyvin suppeaksi, eikä ihmistä löytynyt siltä alueelta meren pinnasta.

    Nöjdin mukaan yli laidan joutumisessa ei ole havaintojen mukaan kyse vahingosta.

    – Henkilö on hypännyt, viestintäjohtaja Nöjd sanoo.

    Kuvauskopteri laskeutui Tyksin katolle luvatta – poliisi pyytää havaintoja ensihoitolennot vaarantaneesta dronesta

    Kuvauskopteri laskeutui Tyksin katolle luvatta – poliisi pyytää havaintoja ensihoitolennot vaarantaneesta dronesta


    Poliisi sai ilmoituksen kuvauskopterista, joka oli luvatta laskeutunut torstai-iltana Turun yliopistollisen keskusairaalan katolle helikopterin laskeutumisalustalle. Sairaala ilmoitti poliisille kuvauskopterista kuuden aikaan illalla. Kopteri oli...

    Poliisi sai ilmoituksen kuvauskopterista, joka oli luvatta laskeutunut torstai-iltana Turun yliopistollisen keskusairaalan katolle helikopterin laskeutumisalustalle.

    Sairaala ilmoitti poliisille kuvauskopterista kuuden aikaan illalla. Kopteri oli jatkanut matkaansa sairaalan katolta Nummen kaupunginosan suuntaan.

    Poliisi muistuttaa, että helikopterikenttien ympärillä saa lentää vain lentopaikan pitäjän luvalla 600 metrin säteellä.

    – Sairaalan alueella havaitut luvattomasti lentävät kuvauskopterit vaarantavat ja pahimmassa tapauksessa estävät lääkärihelikopterin, potilassiirtoihin käytettävien muiden helikopterien tai Rajavartiolaitoksen ensihoitolennot, poliisi muistuttaa tiedotteessa.

    Poliisi tutkii tapausta ilmailulain ja sen nojalla annettujen säännösten rikkomisena.

    Poliisi pyytää asiasta tietäviä ilmoittamaan tietonsa sähköpostilla vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi

    Tänäkään vuonna ei tehdä yhtään kuntaliitosta – epävarmuus sote- ja maakuntauudistuksesta hyydytti liitosten suosion

    Tänäkään vuonna ei tehdä yhtään kuntaliitosta – epävarmuus sote- ja maakuntauudistuksesta hyydytti liitosten suosion


    Tästä on kyseManner-Suomessa on tällä hetkellä 295 kuntaaMäärän arvioidaan vähenevän pariin sataan, mutta tänä vuonna kuntaliitokset eivät ole ajankohtaisiaTutkijat arvioivat, että sote- ja maakuntauudistus vähentää kuntaliitosten...

    Tästä on kyseManner-Suomessa on tällä hetkellä 295 kuntaaMäärän arvioidaan vähenevän pariin sataan, mutta tänä vuonna kuntaliitokset eivät ole ajankohtaisiaTutkijat arvioivat, että sote- ja maakuntauudistus vähentää kuntaliitosten tarvetta

    Vuonna 2009 Suomessa tehtiin ennätysmäärä kuntaliitoksia. Vuoden aikana syntyi 32 kuntaliitosta, joissa oli mukana 101 kuntaa.

    Eniten isoja kuntaliitoksia tehtiin Lounais-Suomessa. Esimerkiksi Merimasku, Rymättylä, Velkua ja Naantali yhdistyivät.

    Merimaskulainen Samuli Santalahti äänesti liitoksen puolesta. Rymättyläläinen Mika Törne puolestaan vastusti liitosta omassa valtuustossaan. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin kumpikin keskustalaismies on tyytyväinen kuntaliitokseen.

    – Kuntaliitos oli hyvä asia. Saatiin leveämmät hartiat vanhusten huoltoon, varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Huonoja puolia on vaikea keksiä, Santalahti sanoo.

    – Olen tyytyväinen liitokseen. Palvelut Rymättylässä ovat pysyneet samoina kuin ennenkin, sanoo Törne.

    Sote sotkee suunnitelmat

    Vuoden 2009 jälkeen kuntaliitosten suosio on jatkuvasti hiipunut, ja viime vuonna kuntaliitoksia ei syntynyt lainkaan. Myöskään tänä vuonna kuntaliitoksia ei ole tulossa.

    Mahdollisesti seuraava kuntaliitos Suomessa toteutuu 2020, mikäli Vaasa ja Mustasaari lyöttäytyvät yhteen.

    – Merkittävin tekijä on sote-uudistuksen epävarmuus. Kunnat eivät tiedä, mitä tehtäviä niillä on tulevaisuudessa, jolloin kuntaliitosten hyödyt ovat täysin epäselviä, sanoo Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Tuukka Saarimaa.

    Samaa mieltä on Åbo Akademin kuntatutkija Siv Sandberg. Hänen mielestään kunnat odottavat nyt sitä, millainen sote- ja maakuntauudistuksesta on tulossa. Ja syntyykö se ylipäätään lainkaan.

    – Epätietoisuus vaikuttaa kuntiin sillä tavalla, että nyt odotellaan, mitä uudistus tuo tullessaan. Varsinkin pienille kunnille tulevaisuus olisi vähän helpompi, jos sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy maakunnille, Sandberg sanoo.

    Identiteetistä pidetään kiinni

    Sekä Mika Törne että Samuli Santalahti sanovat, että kuntaliitoksessa pelättiin kuntalaisten oman identiteetin katoamista.

    – Olen ilokseni huomannut, että paikallisidentiteetti ei ole hävinnyt mihinkään. Täällä on voimakas yhdistystoiminta ja merimaskulaiset tekevät työtä Merimaskun hyväksi, Santalahti sanoo.

    Samuli Santalahden mukaan Merimaskussa on yhä voimakas paikallisidentiteetti.Yrjö Hjelt / Yle

    – Virallisiin papereihin kirjoitan Naantali, mutta koen itseni edelleen rymättyläläiseksi, sanoo puolestaan Törne.

    Miehet neuvovatkin niitä kuntapäättäjiä, jotka mahdollisesti miettivät oman kuntansa liitosta, että kahdesta asiasta kannattaa pitää kiinni.

    – Oman identiteetin ja peruspalveluiden säilyttäminen on tärkeintä, Törne neuvoo.

    – Huolellinen suunnittelu, ja pidetään kiinni siitä, mitä yhteisesti sovitaan, Santalahti sanoo.

    Tarvitaanko kuntaliitoksia lainkaan?

    Sekä Siv Sandberg että Tuukka Saarimaa ovat sitä mieltä, että sote- ja maakuntauudistus saattaa vähentää kuntaliitosten tarvetta.

    – Jos kunnilta otetaan pois terveydenhuolto, hyvin pienetkin kunnat pärjäävät muiden palvelujen osalta, Tuukka Saarimaa sanoo.

    – Kyllä sote- ja maakuntauudistus poistaa kuntaliitoksen tarvetta siinä laajuudessa kuin ennen ajateltiin niitä tarvittavan, komppaa Siv Sandberg.

    Kuntaliitoksia on Suomessa tehty yleensä kahdesta syystä. Keskisuuret kaupungit ja niiden kehyskunnat ovat liittyneet yhteen strategisista syistä nostaakseen vetovoimaansa.

    Pienet ja syrjäiset kunnat taas ovat liittyneet yhteen isomman kunnan kanssa, koska eivät ole enää kyenneet järjestämään tarvittavia palveluja.

    Siv Sandberg arvioi, että kuntien määrä Suomessa voisi vähentyä lähes sadalla.Yrjö Hjelt / Yle

    Manner-Suomessa on tällä hetkellä 295 kuntaa. Määrän arvioidaan kuitenkin tippuvan mahdollisesti jopa pariin sataan, mutta siihen menee vuosia.

    Sekä Siv Sandberg että Tuukka Saarimaa arvioivat, että kuntaliitoksia aletaan Suomessa nähdä enemmän vasta 2020-luvun puolivälin jälkeen.

    – Jos maakuntauudistus astuu voimaan, niin odotellaan varmaan vielä neljä, viisi vuotta. Sen jälkeen tiedetään, mitä uudistus on tuonut tullessaan. Sitten voi tulla seuraava isompi kuntaliitosaalto, Sandberg sanoo.

    Missä säästöt?

    Tuukka Saarimaan mukaan kuntaliitokset toimivat hyvin terveydenhuoltopalvelujen järjestämisen osalta. Sen sijaan esimerkiksi koulujen ja päiväkotien järjestelyissä kuntakoolla ei ole niin suurta merkitystä.

    Saarimaa oli mukana tekemässä VATT:lle tutkimusta vuoden 2009 kuntaliitoksista. Tutkimuksen johtopäätös oli musertava.

    – Siinähän ei löydetty minkäänlaisia kustannussäästöjä, joten tästä näkökulmasta kuntaliitoksille ei välttämättä ole kovin suurta tarvetta.

    Myös Yle selvitti kuntaliitosten onnistumista toissa vuonna. Vuonna 2009 tehdyissä kuudessa suuressa kuntaliitoksessa vaikutukset eivät olleet toivottavat: verot nousivat, kunnat velkaantuivat lisää ja työttömyys lisääntyi.

    Sandbergin ja Saarimaan mielestä kuntaliitosta ei kannata tehdä kevein perustein. Pelkkä liitos ei tee autuaaksi.

    – Kannattaa miettiä tarkkaan, mistä palveluista on tarkoitus saada kustannushyötyä, sanoo Tuukka Saarimaa.

    Vaikea sanoa, miten olisi käynyt

    Mika Törne ja Samuli Santalahti ovat samaa mieltä siitä, että Merimasku ja Rymättylä olisivat pärjänneet myös ilman kuntaliitosta. Jos liitosta ei olisi tehty, miten kunnille sitten olisi käynyt ?

    – En usko, että kovin huonossa tilanteessa oltaisiin, mutta sitä on jälkikäteen vaikea hahmottaa, Santalahti pohtii.

    – Mikä olisi tilanne, jos ei olisi tehty kuntaliitosta? Sitä on turha peilata taaksepäin, sanoo Törne.

    Kuntaliitoksen myötä Merimaskun kunnantalo jäi tarpeettomaksi. Se peruskorjattiin ja on nykyään yksityisomistuksessa.Yrjö Hjelt / Yle

    Tulevaisuus osana Naantalia on miesten mielestä turvattu, mutta pieni huoli kuitenkin on.

    – Se huolettaa, miten käy koulujen jatkossa, sillä syntyvyys Rymättylässä on laskenut huomattavasti. Mutta täytyy ajatella positiivisesti ja uskoa, että elämä jatkuu ja rullaa niin kuin ennenkin, Mika Törne miettii.

    Tarkennus aihetta koskeviin Ylen radio- ja tv-uutisiin 4.1.2019. Uutisissa väitettiin, että Suomessa on alle 300 kuntaa. Todellisuudessa koko maassa on 311 kuntaa, Manner-Suomessa kuntia on 295.

    Lue lisää:

    Yle selvitti kuuden suuren kuntaliitoksen vaikutuksia: työttömyyttä, lisävelkaa, veronkiristyksiä

    Vaasan ja Mustasaaren liitossopimus on nyt valmis – yhdistymishallituksen paikat jaettiin tasan 11-11

    Tutkimus: Kuntaliitokset vähensivät äänestysaktiivisuutta pienissä kunnissa

    Matkapuhelinverkoissa edelleen häiriöitä – myrskytuulet katkoneet sähköjä tukiasemilta

    Matkapuhelinverkoissa edelleen häiriöitä – myrskytuulet katkoneet sähköjä tukiasemilta


    Myrskytuulista ja tykkylumesta johtuvat sähkökatkot ovat aiheuttaneet häiriöitä matkapuhelinliikenteeseen keskiviikkona. Elisan ja DNA:n matkapuhelinverkoissa oli iltayhdeksän jälkeen edelleen lukuisia häiriöitä eri puolilla Suomea. Ongelmat...

    Myrskytuulista ja tykkylumesta johtuvat sähkökatkot ovat aiheuttaneet häiriöitä matkapuhelinliikenteeseen keskiviikkona. Elisan ja DNA:n matkapuhelinverkoissa oli iltayhdeksän jälkeen edelleen lukuisia häiriöitä eri puolilla Suomea.

    Ongelmat ovat koskettaneet kymmeniä tuhansia asiakkaita. Häiriöt vaikuttavat puhe-, tekstiviesti- sekä datapalveluiden toimivuuteen. Telian matkapuhelinverkoissa osa häiriöistä on korjautunut sähköjen palautumisen myötä.

    Matkapuhelinverkon kuuluvuus saattaa olla jopa paikoin estynyt kokonaan. Ongelmista huolimatta hätäpuheluiden pitäisi pääasiassa toimia häiriöalueillakin.

    Vaikka puhelut hätäkeskukseen ohjautuvat tarvittaessa automaattisesti toisen operaattorin verkkoon, voi matkapuhelinverkon toimivuudessa olla silti ongelmia paikoittain. Hätäkeskus ohjeistaa, että tällaisessa tilanteessa on paras yrittää soittaa uudelleen numeroon 112 ja tarvittaessa hakeutua verkon kantamalle. Mikäli puhelu ei matkapuhelimesta onnistu, on etsittävä lähin lankapuhelin.

    Hätäkeskuspuheluihin vaikuttavat verkon viat ovat melko harvinaisia. Edellisen kerran mahdollisista ongelmista hätäpuheluiden soittamisessa on jouduttu varoittamaan viime vuodenvaihteessa Kainuussa.

    Matkapuhelinverkon häiriöt poistuvat sähköjen palautumisen myötä, kertoo Timo Saxen Telian viestinnästä.

    – Se on ennen kaikkea siitä kiinni, kuinka nopeasti saadaan sähkönjakelu palautettua normaaliksi tukiasemilla..

    Operaattorit ovat päivän mittaan toimittaneet varavirtaa tärkeimmille tukiasemilleen.

    Rakettiammattilaiset seuraavat herkeämättä tuuliolosuhteita – uudenvuoden ilotulitukset voivat jopa peruuntua myrskytuulen takia

    Rakettiammattilaiset seuraavat herkeämättä tuuliolosuhteita – uudenvuoden ilotulitukset voivat jopa peruuntua myrskytuulen takia


    Pohjoisen pelastuslaitokset ovat suosittaneet, ettei ilotulitteita ammuta talvimyrskyssä uudenvuodenaattona. Ilmatieteen laitoksen mukaan puuskainen tuuli voimistuu illalla lännestä alkaen ja sateet alkavat iltapäivästä tai alkuillasta. Tuulen...

    Pohjoisen pelastuslaitokset ovat suosittaneet, ettei ilotulitteita ammuta talvimyrskyssä uudenvuodenaattona. Ilmatieteen laitoksen mukaan puuskainen tuuli voimistuu illalla lännestä alkaen ja sateet alkavat iltapäivästä tai alkuillasta. Tuulen nopeus voi kohota jopa 17 m/s merialueilla ja myös maalla voi tuulla kovaa.

    Suomen Ilotulitus Oy:n liiketoimintajohtaja Otto Savimaa kertoo, että ammattilaiset noudattavat yleisesti tuulirajaa, joka on 14 m/s.

    – Ilmatieteenlaitoksen varoitukset otetaan huomioon ja niitä seurataan loppuun asti. Jos näyttää siltä, että se tuuli on liian kova, menee rajojen yli isoille paukuille, niin sitten rakett eja ei voi ampua. Silloin se ei ole turvallista.

    – Huomioon pitää ottaa myös tuulen suunta. Jos tuulee sellaiseen suuntaan, missä ei ole rakennuksia tai yleisöä, niin raketteja pystytään monesti ampumaan kovemmallakin tuulella.

    Suomen Ilotulitus Oy vastaa muun muassa Turun kaupungin ilotulituksesta uudenvuodenaattona.

    Tilannekeskus seuraa olosuhteita

    Otto Savimaa muistuttaa, että kaupunki-ilotulituksissa laukaisupaikat ovat pitkälti sidottuja tiettyyn alueeseen.

    – Turvaetäisyydet on laskettu tietyille paikoille. Tietysti raketteja kallistamalla vastatuulen suuntaan pystytään hieman vaikuttamaan lopputulokseen, jotta raketti räjähtäisi sitten mahdollisimman keskellä ilotulituspaikkaan nähden.

    Savimaa kertoo, että ilotulitusten aikana ammattilaisilla on tilannekeskus, jossa seurataan olosuhteita.

    – Esimerkiksi minä seuraan ensi yönä tuulten nopeuksia ja tiedotan tuuliolosuhteista vastaaville ampujille. Yhdessä keskustelemme sitten siitä, ovatko olosuhteet tarpeeksi turvalliset laukaisuille.

    Ilotulitukset pystytään perumaan tuulen takia vain hetki ennen laukaisua.

    – Ennen H-hetkeä pystytään laukaisut perumaan ja ilotulituksen pystyy myös keskeyttämään. Tietenkin tilaajan kanssa täytyy ilotulituksen peruminen sopia. Eli jos tilaaja haluaa tiedottaa asiakkailleen siitä aikaisemmin, niin se otetaan huomioon.

    Ilotulituksista osa voidaan myös jättää laukaisematta.

    – Ennen ilotulitusten alkamista voidaan päättää jättää osa tuotteista käyttämättä jos todetaan, että ne eivät ole hyviä vallitseviin olosuhteisiin. Esimerkiksi jos on leijailevia ilotulitteita ja pitkäkestoisia efektejä, niin ne voidaan jättää pois.

    Tällainen oli naisen käsilaukun sisältö vuonna 1946 – tansseissa kadonnut laukku löytyi 72 vuotta katoamisensa jälkeen: ”Tämä on meille sukulaisille todellinen aarreaitta”

    Tällainen oli naisen käsilaukun sisältö vuonna 1946 – tansseissa kadonnut laukku löytyi 72 vuotta katoamisensa jälkeen: ”Tämä on meille sukulaisille todellinen aarreaitta”


    Kaksikymmenvuotias Eevi Jäppinen on onnellinen. On uudenvuodenaatto vuonna 1946 ja nuori nainen on saanut kutsun Vahdon pojilta tansseihin. Sota-aikana ja sen jälkeen tanssiminen ei ole ollut suotavaa. Tansseihin on tarvinnut kutsukirjeen...

    Kaksikymmenvuotias Eevi Jäppinen on onnellinen. On uudenvuodenaatto vuonna 1946 ja nuori nainen on saanut kutsun Vahdon pojilta tansseihin. Sota-aikana ja sen jälkeen tanssiminen ei ole ollut suotavaa. Tansseihin on tarvinnut kutsukirjeen järjestäjältä.

    Tällä kertaa järjestäjinä ovat Vahdon pojat. Illan aikana vietetään iltamat ja vasta niiden jälkeen tanssitaan. Nämä uudenvuodentanssijaiset järjestetään Vahdon seurojentalolla, ja sinne Eevi aikoo mennä.

    Mukaan pitää ottaa jälleen lähes koko omaisuus, sillä Eevi asuu alivuokralaisena. Valokuvat, ostokupongit ja hääkutsut voisivat kiinnostaa ulkopuolisia. Kaikkialle mukana kulkevassa laukussa ovat myös meikit eli huulipunia ja puuteria. Niitäkin Eevi luonnollisesti tarvitsee. Marraskuinen veikkauskuponkikin on yhä laukun pohjalla. Olkoon – ehkä siitä voi katsoa mallia uusia rivejä varten.

    Henkilöllisyystodistus on tallessa laukun pohjalla. Hyvä niin, sillä sitä voi joku kysyä. Kyselijöihin Eevi on sodan aikana tottunut. Evakkomatkalle lähdettiin vuonna 1940 Nuijamaalta. Muu perhe olisi halunnut lähteä takaisin kotiin talvisodan jälkeen, mutta Eevi vastusti. Hän oli saanut Turun seudulta ystäviä ja halusi jäädä tänne. Ystäviään hän tapaisi tänäänkin. Yöllä alkaisi vuosi 1947.

    Eevi Jäppinen käsilaukkunsa kanssa.Kalle Mäkelä / YleVuonna 2018 sisaren elämä löytyi kissaluukusta

    Turkulaisrouvat Aira Hellström ja Marja-Leena Suvitie avaavat jännittyneinä harmaata paperinarusta tehtyä naisten käsilaukkua. Se löytyi yllättäen vuoden 2018 syksyllä eli 72 vuotta katoamisensa jälkeen Vahdon seurojentalon kissaluukusta. On ihme, että laukun omistajan sukulaiset löytyivät.

    Hän asui ilmeisesti alivuokralaisena, joten hänellä ei ehkä ollut tavaroille säilytyspaikkaa. Näin niitä ei varastettu. Aira Hellström Eevi Jäppisen käsilaukun sisältöä.Kalle Mäkelä / Yle

    Hellström sai syksyllä puhelinsoiton Vahdolta, jossa häneltä kysyttiin sukulaisuussuhdetta Eevi Jäppiseen.

    – Soittaja oli katsonut laukussa olleista hääkutsuista henkilöiden nimiä. Ensin hän soitti serkulleni. Tämä laukku on kummitätini Eevi Jäppisen. Hän oli Marja-Leenan sisar. Eevi kuoli kolme vuotta sitten, joten emme voi kertoa hänelle tästä. Yllättävää on, että hän ei koskaan kertonut kadottaneensa laukkuaan, kertoo Hellström.

    Marja-Leena Suvitie pyyhkii välillä silmäkulmiaan. Lapsuudesta tärkeä isosisko katsoo häntä nuoruuden valokuvista. Nuori nainen nojaa pyöräänsä ja tai on kaulakkain Lemmikki-ystävättären kanssa.

    – Silmät pyöreinä tässä hämmästelemme, että siskostani on näin paljon muistoja jäljellä, kertoo Suvitie liikuttuneena.

    Eevi Jäppisen käsilaukusta löytyneitä valokuvia.Kalle Mäkelä / YleTanssi- ja hääkutsuja

    Eevi Jäppisen sukulaiset kertovat, että laukun omistaja oli syntynyt Nuijamaalla vuonna 1926. Vuonna 1940 hän oli muuttanut perheensä kanssa evakkona Turun seudulle. Siellä hän asui kuolemaansa saakka.

    Eevi Jäppinen meni naimisiin vuonna 1952. Omia lapsia hänellä ei ollut. Kummityttö Aira Hellström muistelee kummitätiään lämmöllä.

    Käsilaukusta löytyneitä valokuvia.Kalle Mäkelä / Yle

    – Hän hoiti minua pienenä. Olin hänen ensimmäinen kummilapsensa. Eevi oli ompelija ja taitava tekemään käsitöitä. Hän ompeli meille vaatteita. Niitä ei ollut kaupoissa niin paljon 1950-luvulla tai ne olivat kalliita, kertoo Hellström ja laittelee pöydälle Eevin virkkaamia liinoja, joita sukulaisilla on paljon jäljellä.

    Marja-Leena Suvitie ja Aira Hellström penkovat käsilaukun sisältöä.Kalle Mäkelä / Yle

    Eevi Jäppinen oli innokas tansseissa kävijä. Se tulee ilmi käsilaukusta löytyvistä tanssikutsuista. Aira Hellström kertoo, että yksi kutsuista on runomuotoinen. Sen perusteella naiset arvioivat laukun katoamisajankohdan.

    – Tämä on kutsu uudenvuoden iltamiin Vahdon seurojentalolle. Laukku on silloin hävinnyt sieltä. Ilmeisesti varastettu, pohtivat rouvat yhteen ääneen.

    Ehkä raskasta laukkua oli ollut hankala pitää kädessä tanssin pyörteissä.

    Aira Hellströmillä on kädessään kokonainen pakka pahvisia kutsukortteja. Hän avaa enojensa hääkutsun.

    Laukusta löytyi hääkutsuja.Kalle Mäkelä / Yle

    – Tässä lukee, että häät vietetään Turun tuomikirkossa syyskuussa 1946. On liikuttavaa, että enojeni kaksoishäiden kutsu on ollut Eevillä tallessa, Hellström sanoo.

    Meikkejä voisi käyttää vieläkin

    Eevi Jäppisen laukussa olevat meikit ovat yllättävän hyvässä kunnossa. Rouvat avaavat pahvisen puuterirasian ja toisen puuterirasian, jossa on enää vähän puuteria.

    Puuterirasia 1940-luvulta.Kalle Mäkelä / Yle

    – Tässä puuterirasiassa on edelleen puuteria. Se pöllyää aivan sormille. Aivan käyttökelpoista, nauraa Aira Hellström ja pyyhkii käsiinsä hennon vaaleanpunaista irtopuuteria.

    Seuraavaksi naiset vertailevat kahta huulipuikkoa. Molemmissa on vahva punaisen sävy. Naiset kokeilevat huulipunaa kämmenensyrjiin.

    – Hyvin tämä levittyy, mutta on vähän kuivaa. Tätä voisi laittaa huuliin. Haluatko, tarjoaa Marja-Leena Suvitie huulipunaa Aira Hellströmille.

    Huulipunien testausta.Kalle Mäkelä / Yle

    Naiset katsovat välillä Eevistä otettuja valokuvia. Mukana on muun muassa studiossa otettuja valokuvia, joissa hiukset ja meikki ovat kuin elokuvatähdillä.

    – Eevillä oli aina tuolla tavalla kaikki kiharat ojennuksessa, kertoo Marja-Leena Suvitie.

    Miksi laukku oli pullollaan tavaraa?

    Pöytä täyttyy tavaroista, kun naiset tyhjentävät laukkua. Miksi tavallisessa käsilaukussa oli niin paljon tavaraa? Aira Hellström arvioi, että sotien jälkeisenä aikana oli tavallista ja pakollistakin pitää tärkeimmät asiakirjat mukana.

    – Hän asui ilmeisesti alivuokralaisena, joten hänellä ei ehkä ollut tavaroille säilytyspaikkaa. Näin niitä ei varastettu. Tässä on henkilökortti vuodelta 1941. Hän on siinä 15-vuotias. Kortti oli pidettävä siihen aikaan mukana. Myös verokortti ja vaatetustyöläisten liiton jäsenkirja ovat laukussa, kertoo Hellström.

    Rouvilla riittää vielä selvitettävää. Vaikka monissa valokuvissa on nimi, heille tuntemattomia henkilöitä on paljon mukana. Suvun kesken täytyy järjestää kuvien tunnistustalkoot.

    – Minun kuvani on tässä. Olen valkea myssy päässä. Hän oli muuttanut pois kotoa, kun synnyin. On hämmästyttävää, miten hyvässä kunnossa kuvat ovat. Ne ovat aivan kirkkaita. Kissaluukussa ei ole ollut kosteutta, pohtii Marja-Leena Suvitie.

    Marja-Leena Suvitie on siskon laukussa löytyneessä valokuvassa valkoinen myssy päässä.Kalle Mäkelä / Yle

    Valtion ostokortteja on kahdenlaisia, luonnonvalkoisia ja vaaleanpunaisia. Irtirevityistä kupongeista saa selville, mitä Eevi Jäppinen on ostanut.

    – Näitä oli käytössä vielä 1950-luvullakin. Minulle oli uutta, että tässä on omat kupongit joka kuukaudelle. Eevi oli ostanut yhden takin tai takin liiveineen, housut tai vastaavat kankaat. Tästä puuttuu myös kuponki, jossa on ostolupa yhdelle paidalle, puserolle tai verryttely- tai villapaidalle. Eevi on hankkinut myös sukat tai 100 grammaa lankaa – ei kuitenkaan ompelu- eikä kalalankaa, kertoo Hellström.

    OstokuponkejaKalle Mäkelä / Yle

    Ostokorttien tarkoitus oli taata, että ostettavaa riitti kaikille. Kahvin ostamiseen tarvittiin kuponki vuoteen 1953 saakka. Ylen elävän arkiston koostesivulla kerrotaan sotienjälkeisen ajan säännöstelystä. Se päättyi vasta 1953. Silloin kauppoihin alkoi ilmestyä jopa appelsiineja ja banaaneja.

    Rahaa ei ollut, mutta veikkauskuponki löytyy

    Rahaa Eevi Jäppisen käsilaukussa ei ollut. Kukkarosta oli osa jäljellä. Ilmeisesti varas oli saanut haluamansa eikä tehnyt mitään Jäppisen muulla omaisuudella.

    Veikkauskuponkiin Eevi Jäppinen oli kirjannut neljä riviä. Onneaan nuori nainen oli koettanut 2.–3. marraskuuta 1946. Joukkueet ovat tuttuja nykyisillekin penkkiurheilijoille. Eevi oli veikannut kerran tasapeliä Blackburn-Liverpool-otteluun ja Blackburnin voittoa kolme kertaa. Merkinnät on tehty hennolla lyijykynällä. Veikkauskuponki on muiden paperisten esineiden tavoin täysin kuiva ja luettavissa.

    Käsilaukusta löytynyt vuoden 1946 veikkauskuponki.Kalle Mäkelä / YleMihin laukun sisältö päätyy?

    Vielä kurkistus Nivea-merkkiseen pahvirasiaan. Aira Hellström ja Marja-Leena Suvitie yllättyvät, kun sieltä paljastuu ranneketju. Se on tummunut, mutta kuviot näkyvät.

    – Tässä on maakuntien vaakunoita rivissä, ihmettelevät rouvat.

    Ranneketjussa on vaakunoiden kuvia.Kalle Mäkelä / Yle

    Mitään aarteista ei aiota heittää pois, vaan ehkä niitä jaetaan suvun kesken. Samalla rouvat aikovat kertoa lapsille ja lapsenlapsille entisaikojen elämästä. Siitä, miten kaupassa ostettiin kupongeilla ja miten nuori nainen kantoi mukanaan tärkeintä omaisuuttaan.

    Turun maakuntamuseosta kerrotaan, että tämänkaltaisia käsilaukkuja on yhä olemassa museon kokoelmissakin. Eniten arvoa käsilaukulla on luonnollisesti laukun omistajan omaisille. Eevin sukulaiset aikovat vaalia tämän laukun avulla sisaren ja tädin muistoa.

    – Tämä on meille sukulaisille todellinen aarreaitta, sanoo Marja-Leena Suvitie. Aira Hellström nyökyttelee vieressä.

    Vielä kerran katsomme kauniin nuoren naisen kuvaa. Yhden tanssireissun seurauksena meillä on käsissämme tietoa arkielämästä 72 vuoden takaa. Vaikka hetki on iloinen, kaikkien silmissä kiiltelevät liikutuksen kyyneleet.

    Yllätyskonkurssiin mennyt lelujätti joutui pyörremyrskyn keskelle: hyvittää sittenkin joulukuussa ostetut lahjakortit

    Yllätyskonkurssiin mennyt lelujätti joutui pyörremyrskyn keskelle: hyvittää sittenkin joulukuussa ostetut lahjakortit


    Monessa perheessä on petytty, kun jouluksi hankitut lahjakortit eivät ole kelvanneetkaan BR-lelut ja Toys ’R’ Us -leluliikkeissä maksuvälineenä. Liikkeiden emoyhtiö, tanskalainen Top Toys ilmoitti konkurssista heti joulunpyhien...

    Monessa perheessä on petytty, kun jouluksi hankitut lahjakortit eivät ole kelvanneetkaan BR-lelut ja Toys ’R’ Us -leluliikkeissä maksuvälineenä.

    Liikkeiden emoyhtiö, tanskalainen Top Toys ilmoitti konkurssista heti joulunpyhien jälkeen.

    Lahjakorttien arvottomuuden aiheuttaman pettymyksen myötä Top Toys on päättänyt hyvittää 30. marraskuuta jälkeen ostetut lahjakortit. Päätös ei kuitenkaan yhtiön mukaan koske sitä aiemmin hankittuja lahjakortteja.

    Kortteja ei voi lunastaa liikkeissä, vaan se täytyy tehdä yhtiön verkkosivujen kautta. Ohjeet tulevat sivustolle myöhemmin, kertoo Svenska Ylen tavoittama Top Toys -yhtiön mediayhdyshenkilö Lars Bo Kirk.

    Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan konkurssipesällä on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta lahjakortteja, jotka on ostettu ennen konkurssin alkamista.

    – Lahjakortin omistajan kannattaa kuitenkin ilmoittaa kirjallisesti pesänhoitajalle saatavansa, jotta ne otettaisiin huomioon konkurssipesän varojen jaossa, Kuluttajaviraston verkkosivuilla todetaan.

    Kirk sanoo Top Toys -yhtiön tilanteen olleen kaaottinen konkurssin jälkeen ja lahjakorttilinjauksen väärinkäsitys.

    – Voin vain pahoitella väärinkäsitystä, toteaa Kirk.

    Kyltillä kerrotaan lahjakorttien kohtalosta ketjun Raision myymälässä.Lotta Sundström / Yle

    Asiakkaille kerrottiin vielä lauantaiaamuna, että konkurssipesän omaisuutta hoitaa tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja, joka on kieltänyt lahjakorttien vastaanottamisen. Lahjakortin omistajia kehotettiin ilmoittamaan kirjallisesti pesänhoitajalle saatavistaan, jotta ne huomioitaisiin konkurssipesän varojen jaossa.

    Top Toys on muuttanut linjaansa myös muissa Pohjoismaissa, kertoo ruotsalainen Aftonbladet.

    Joululahjaksi saatuja viallisia tai tarpeettomia leluja voi vaihtaa vuoden loppuun asti niissä ketjujen liikkeissä, joita pidetään yhä auki.

    Lue lisää:

    Leksaksjätten backar: Presentkort köpta i december kan lösas in mot pengar

    Fick du presentkort till BR-lelut eller Toys 'R' Us i julklapp? Korten är nu värdelösa vid leksaksaffärens kassa

    BR ja Toys 'R' Us -leluliikkeiden tanskalaisomistaja konkurssiin – syynä heikko joulumyynti

    Varalossi hoitamaan Teersalon ja Palvan liikennöintiä Naantalissa – karille ajanut lossi korjattavaksi Pansioon

    Varalossi hoitamaan Teersalon ja Palvan liikennöintiä Naantalissa – karille ajanut lossi korjattavaksi Pansioon


    Liikennöinti Palvan ja Teersalon välillä Naantalissa palautunee normaaliksi lauantaina iltapäivän tunteina. Väliä liikennöivä lossi harhautui karille sakeassa sumussa myöhään perjantai-iltana. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa, mutta...

    Liikennöinti Palvan ja Teersalon välillä Naantalissa palautunee normaaliksi lauantaina iltapäivän tunteina.

    Väliä liikennöivä lossi harhautui karille sakeassa sumussa myöhään perjantai-iltana. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa, mutta kaksi kyydissä ollutta matkustajaa evakuoitiin paikalle saapuneeseen partioveneeseen.

    Varhain lauantaiaamuna liikennettä korvasi yhteysalus Kivimo, joka ei kuitenkaan kuljeta ajoneuvoja.

    Finferriesin liikennepäällikkö Häkan Forsmanin mukaan reitille on tulossa korvaava lossi, joka kykenee ottamaan myös ajoneuvoja kyytiinsä. Se on lähtenyt Turun Pansiosta lauantaiaamuna, ja lossin odotetaan saapuvan Naantalin vesille alkuiltapäivästä ennen kello kahta. Forsmanin mukaan liikennöinti reitillä palautuu tällöin käytännössä normaaliksi.

    Sukeltajat tarkastavat pohjakosketuksen saaneen lossin vaurioita lauantaina. Tarkastuksen jälkeen lossi hinataan korjattavaksi telakalle Pansioon.

    Yle Uutisgrafiikka

    Lue lisää:

    Lossi ajoi karille Naantalissa – kaksi matkustajaa evakuoitiin