Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Pieni suupala päihittää pitopöydän – videolla kuusi makupalavinkkiä valmistujaisjuhliin

    Pieni suupala päihittää pitopöydän – videolla kuusi makupalavinkkiä valmistujaisjuhliin


    Juhlatarjoilun ei tarvitse olla ylenpalttista tai ihan samanlaista kuin se on ollut aina ennenkin. Pyysimme kahdelta kokeneelta kokilta eli Mervi Lähteenmäeltä ja Janne Juvoselta vinkkejä juhlien järjestämiseen ja tarjoiluihin. Pienet suupalat...

    Juhlatarjoilun ei tarvitse olla ylenpalttista tai ihan samanlaista kuin se on ollut aina ennenkin. Pyysimme kahdelta kokeneelta kokilta eli Mervi Lähteenmäeltä ja Janne Juvoselta vinkkejä juhlien järjestämiseen ja tarjoiluihin.

    Pienet suupalat kakkujen sijaan

    Voileipä- ja täytekakkujen säilyttäminen kuumissa tiloissa voi olla haastavaa. Pienet suupalat toimivat tässäkin, kun uusia tarjottavia voi tuoda tarjolle viileästä tarpeen mukaan.

    Minna Rosvall / Yle

    – Neljällä tai viidellä tarjottavalla pärjää hyvin. Pari makeaa ja kolme, neljä suolaista palaa on hyvä kokonaisuus. Minipavlova-leivoksia voi tehdä valmiiksi vaikka valmiisiin marenkikuoriin. Mascarpone-vaahtoa ja mansikoita päälle. Parsasta ja lohesta saa hyvän päällisen saaristolaisleipänapille, vinkkaa Janne Juvonen.

    Eroon tiskivuorista ja sotkuista

    Pienet suupalat voi tarjoilla ilman suuria astiamääriä ja välineitä. Paloja voi ottaa vaikka suoraan lautasliinalle.

    – Makeita hedelmänpaloja tai mansikoita voi asetella tikuissa foliolla päällystetyn varhaiskaalin päälle. Tikkuja voi ottaa siitä vaikka ilman mitään astiaa ja laittaa suoraan suuhun, sanoo Mervi Lähteenmäki.

    Minna Rosvall / Yle

    Suupalatarjoiluilla estää myös keittiön tiskikaaoksen.

    – Ei laiteta pöytiin isoja kulhoja, jotka näyttävät tunnin päästä helteessä sotkuisilta. Ketään ei tarvitse lukita keittiöön tiskaamaan, kun tiskejä ei tule, Janne Juvonen sanoo.

    Yhdessä tekemisen ilo

    Juhlajärjestelyjä kannattaa tehdä yhdessä, niin jokainen ehtii nauttimaan juhlapäivästä.

    – Esimerkiksi tikutettavia suupaloja osaavat tehdä nuoremmatkin, Mervi Lähteenmäki sanoo.

    Minna Rosvall / Yle

    Hänen mukaansa nuorison mukana juhlavalmisteluihin on tullut mukaan terveellisyyttä, lähiruokaa ja ehkä myös jonkin verran luomua.

    Yksinkertainen kattaus auttaa allergista

    Ruoka-aineallergiat ovat yleisiä. Juhlissa joutuu usein kysymään, onko tarjottava esimerkiksi laktoositonta tai gluteenitonta. Pienet suupalat on helppo räätälöidä kaikille sopiviksi.

    Minna Rosvall / Yle

    – Parsa-lohi-leivästä voi jättää leivän pois. Silloin siitä tulee gluteeniton. Massan voi laittaa vaikka lusikkaan tai pieneen kuppiin. Kun raaka-aineet ovat selkeästi näkyvissä, niin vieraan ei tarvitse arvuutella tuotteiden sisältöä. Voileipäkakku on kaikkein vaikein ruoka-ainerajoitteiden kannalta, Janne Juvonen sanoo.

    Sata viehättävää, viettelevää ja vetoavaa kuvaa – Salon taidemuseo kylpee kesän Herb Rittsin täydellisessä valossa

    Sata viehättävää, viettelevää ja vetoavaa kuvaa – Salon taidemuseo kylpee kesän Herb Rittsin täydellisessä valossa


    Mistä on kyse?Yhdysvaltalaisen Herb Rittsin (1952-2002) retrospektiivinen näyttely Salon taidemuseossa toukokuusta syyskuuhunRitts tuli tunnetuksi muotikuvistaan ja muotokuvista, joissa esiintyi julkisuuden henkilöitä, kuten Madonna, Jack Nicholson...

    Mistä on kyse?Yhdysvaltalaisen Herb Rittsin (1952-2002) retrospektiivinen näyttely Salon taidemuseossa toukokuusta syyskuuhunRitts tuli tunnetuksi muotikuvistaan ja muotokuvista, joissa esiintyi julkisuuden henkilöitä, kuten Madonna, Jack Nicholson ja Elizabeth TaylorSalon taidemuseo jatkaa korkeatasoisten kansainvälisten valokuvanäyttelyiden esittelyä

    Salon taidemuseon johtaja Laura Luostarinen huokuu tyytyväisyyttä katsellessaan museon seinille ripustettuja Herb Rittsin (1952–2002) mustavalkoisia valokuvia. Hän yritti jo vuonna 1999 saada Rittsin valokuvia näytille Suomeen, kun hän oli kuopiolaisen Viktor Barsokevitsch -valokuvakeskuksen johtaja.

    Nyt Rittsin näyttely on Suomessa ensimmäistä kertaa. Kyseessä on Luostarisen uran huipennus, sillä hän jää eläkkeelle kesän jälkeen.

    – Ritts oli 2000-luvun taitteen merkittävimpiä muotikuvaajia, sanoo Luostarinen.

    Yhdysvaltalaisen Herb Rittsin retrospektiivisessa näyttelyssä on esillä sata valokuvaa.

    Täydellisen kuvan metsästys

    Laura Luostarinen kävelee kohti valokuvaa, jossa huippumallit Stephanie Seymour, Cindy Crawford, Christy Turlington, Tatjana Patitz ja Naomi Campbell istuvat lattialla alasti tiiviinä ryhmänä. Luostarisen mielestä se on yksi hyvä esimerkki valokuvaajan työskentelytavasta.

    – Tämä on sommitellullisesti täydellinen valokuva. Myös valon käyttö on kaunista, lähes tasaisen harmaata, ei jyrkkiä valoja missään, sanoo Luostarinen.

    Kuva on otettu kuvauspäivän päätteeksi, sillä Rittsillä oli tapana kuvata omia kuvia kaupallisten toimeksiantojen yhteydessä. Hän etsi aina täydellistä kuvaa ja työskenteli sellaisen eteen paljon. Hän myös tuli kuvattaviensa kanssa toimeen, vaikka oli vaativa.

    Stephanie, Cindy, Christy, Tatjana, Naomi, Hollywood 1989.Herb Ritts FoundationSamat säännöt näkyvät jokaisessa kuvassa

    Herb Rittsillä oli kuvatessaan käytössä omat teesit, joita hän noudatti. Kuvan piti olla viehättävä, viettelevä ja vetoava. Laura Luostarisen mukaan nämä säännöt näkyvät kaikissa hänen valokuvissaan.

    Salon taidemuseon seinillä näkyy muotokuvia monista julkisuuden henkilöistä, kuten Madonnasta, Jack Nicholsonista, Elizabeth Taylorista, David Bowiesta ja Michael Jacksonista.

    Rittsin kuvia on julkaistu monissa muotilehdissä muun muassa Voguessa , Vanity Fair- ja Rolling Stone -lehdissä.

    – Näyttelyssä on kasari-henki. Tuon ajan nuoruuden kokeneet löytävät täältä itselleen tuttuja kuvia, joita ovat nähneet mainoskuvissa tai lehtien kuvituksena, Laura Luostarinen sanoo.

    Täydessä valossa kuvaaminen

    Rittsille ominaista oli valon käyttö, ja tähän viittaa näyttelyn nimikin eli Herb Ritts Täydessä valossa.

    – Yleensä valokuvaajat välttelevät keskipäivän aurinkoa, koska siitä syntyy kova valo kasvoille ja muualle kehoon. Mutta Ritts hyödynsi tätä, Laura Luostarinen sanoo.

    Luostarinen kävelee Versacen muotikuvan eteen, jossa malli Christy Turlington poseeraa selkä kameraan päin. Kuvan ulkopuolella tuulikone puhaltaa ilmaa valtavaan kankaaseen, joka muodostaa mallin yläpuolelle kauniin kaareen.

    – Tässä kuvassa Ritts toteutti täydellisesti täydessä valossa -teoriaansa, sillä vain pieni varjo kengän alla näkyy valokuvassa, paljastaen auringon silloisen korkeuden. Kuvan sommittelu rakentuu pelkistetylle ja yksinkertaiselle geometrialle, sanoo Luostarinen.

    Versace Dress (Back View), El Mirage 1990Herb Ritts FoundationKiinnostus veistotaiteeseen näkyy valokuvissa

    Yksi osa Rittsin uraa oli Afrikka, johon hän matkasi 1990-luvulla. Afrikassa hän tunsi olonsa kotoisaksi, koska siellä tulvi valoa.

    – Rittsille yksi ominainen valokuvauksen ilmaisu liittyy luonnon elementteihin, kuten hiekkaan, kiviin, tuuleen ja veteen. Hän kuvasi mielellään tummaihoisia ihmisiä, koska tummalla iholla kehon kauneus tuli parhaiten esille, Laura Luostarinen sanoo.

    Ritts oli lukenut taidehistoriaa ja oli erityisesti innostunut renessanssin ja antiikin veistoksista. Tämä veistotaiteen ihailu näkyy Rittsin valokuvissa.

    Museon seinillä olevat valokuvat ovat alkuperäisvedoksia. Kaikki valokuvat on vedostettu ennen Herb Rittsin kuolemaa eli ennen vuotta 2002.

    – Harvoin tulee sellaista mahdollisuutta, että saamme seinille vintage-valokuvaa. Herb Ritts -säätiöllä ei ole oikeutta vedostaa Rittsin kuvia hänen negatiiveistaan, Luostarinen sanoo.

    Salossa merkittävien näyttelyiden jatkumo

    Salon taidemuseo on tullut viime vuosina tunnetuksi museona, jonka ohjelmistossa on ollut useita merkittäviä kansainvälisiä valokuvanäyttelyitä. Museo on Laura Luostarisen johtaja-aikana profiloitunut laadukkaan fotojournalistisen valokuvataiteen esittelyssä.

    – Kansainväliset valokuvanäyttelyt on valikoitu niin, että ne kiinnostavat koko Suomea, sanoo Luostarinen.

    Näyttely on ollut Saloa ennen esillä Roomassa, Tukholmassa, Moskovassa, Pariisissa ja Lissabonissa.

    Näyttelyn tuotannosta vastaa Herb Ritts -säätiön lisäksi italialainen valokuvasäätiö Fondazione Forma per la Fotografia. Herb Ritts -säätiö tukee aids-tutkimusta Rittsin toivomuksesta.

    Herb Ritts In Full Light -näyttely Salon taidemuseo Veturitallissa 25.5.–16.9.2018.

    Herb RittsHerb Ritts Foundation

    Lue lisää Salon taidemuseon aiemmista näyttelyistä:

    Tilannekuvauksen mestarin Elliott Erwittin näyttely jatkaa Salon taidemuseon voittokulkua

    Eläinkuvilla ennätysyleisö Salon taidemuseossa

    Miksi ihmeessä levittäisimme kipsiä pelloille? Professori antaa viisi syytä

    Miksi ihmeessä levittäisimme kipsiä pelloille? Professori antaa viisi syytä


    Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus antoi hyviä tuloksia siitä, miten kipsin levittämisellä pelloille voidaan vähentää ravinnepäästöjä. Tutkimuksen vetäjä professori Markku Ollikainen antaa viisi syytä siihen,...

    Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus antoi hyviä tuloksia siitä, miten kipsin levittämisellä pelloille voidaan vähentää ravinnepäästöjä.

    Tutkimuksen vetäjä professori Markku Ollikainen antaa viisi syytä siihen, mitkä puoltavat kipsin käyttöä päästöjen vähentämisessä:

    Kipsi vähentää fosforin huuhtoutumaa pelloilta 50 prosenttia ellei enemmän. Kiintoaine ja leville ravintoa antava liukoinen fosfori vähenevät samalla ja vedet kirkastuvat.Tutkijat ovat kartoittaneet ne puoli miljoonaa peltohehtaaria, joille kipsiä voi levittää. Kipsin kuljetus on kuitenkin haasteellista. Ehdotus onkin, että peltoja kipsitettäisiin valuma-alue kerrallaan. Alkuun päästäisiin Saaristomeren alueelta, missä Suomi voi omilla toimillaan välittömästi vaikuttaa meren tilaan. Suomenlahti ja Selkämeri sen jälkeen.Kipsistä tulevan sulfaatin ei ole Savijoen tutkimuksessa havaittu vaikuttavan kielteisesti uhanalaisen vuollejokisimpukan, taimenen tai vesisammaleen menestymiseen.Kipsin käyttö on huomattavasti edullisempi keino fosforipäästöjen leikkaamiseen. Kipsillä saadaan välitön vaikutus ravinnepäästöihin ja hinta on noin kolmannes nykyisin käytössä oleviin menetelmiin, kuten vesistöjen suojakaistoihin, verrattuna. Kipsikäsittelyllä vähennetyn fosforikilon hinta on 70 euroa, nykymenetelmillä 220 euro.Kipsiä on tarjolla runsaasti. Siilinjärvellä on miljoonia tonneja sopivaa kipsiä, jossa ei ole raskasmetalleja tai radioaktiivisia aineita. Kipsiä saadaan myös muualta teollisuuden sivutuotteena. Luomupelloille sopivaa luonnonkipsiä louhitaan Latviassa, mutta sen hinta on kalliimpi. Suomen peltojen kipsitarve olisi noin 1,6 miljoonaa tonnia. Saman verran sitä syntyy joka vuosi Siilinjärven lannoitetehtaan jätteenä.

    Lue myös:

    Pelastetaanko Itämeri kipsillä? Pelloille levitetty kipsi vähensi fosforipäästöjä reilusti, ja nyt menetelmä halutaan käyttöön koko Itämeren alueella – keskustele

    Satakuntalaiset taksit aloittivat kapinan: eivät hyväksy uutta sopimusta Kela-kyydeistä – keskustele

    Satakuntalaiset taksit aloittivat kapinan: eivät hyväksy uutta sopimusta Kela-kyydeistä – keskustele


    Mistä on kyse?Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueiden Kela-kuljetukset siirtyvät heinäkuun alussa turkulaisen taksinvälitysyhtiön järjestettäväksiSatakuntalaiset taksiautoilijat eivät hyväksy heille tarjottua uutta Kela-kuljetussopimustaUusi...

    Mistä on kyse?Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueiden Kela-kuljetukset siirtyvät heinäkuun alussa turkulaisen taksinvälitysyhtiön järjestettäväksiSatakuntalaiset taksiautoilijat eivät hyväksy heille tarjottua uutta Kela-kuljetussopimustaUusi palveluntarjoaja tekee parhaillaan sopimuksia alueen taksiyrittäjien kanssaKela toivoo vähemmän takseja uuteen järjestelmään

    Suurin osa satakuntalaisista taksiyrittäjistä aikoo lopettaa Kelan korvaamien kuljetusten ajon kokonaan heinäkuun alusta.

    Syynä tähän on Kelan suorakorvauskyytien siirtyminen turkulaisen Lounais-Suomen Taxidatan vastuulle. Taksiyrittäjät eivät ole tyytyväisiä uuden palveluntuottajan tarjoamaan sopimukseen, joka heidän mukaansa on taloudellisesti kehno varsinkin satakuntalaisille yrittäjille.

    Syö meidän tämän hetkistä tulotasoa vähintään 15 prosenttia kuukaudessa Porin taksiautoilijat ry:n puheenjohtaja Juha Mäntylä

    – Se syö meidän tämän hetkistä tulotasoamme vähintään 15 prosenttia kuukaudessa, sanoo Porin taksiautoilijoiden puheenjohtaja Juha Mäntylä.

    Taksiautoilijat ovat ryhtyneet keräämään nimilistaa, jolla he haluavat ilmoittaa Kelalle, että eivät aio tehdä yhteistyötä uuden taksinvälitysyhtiön kanssa. Kirjeen on allekirjoittanut jo reilusti yli puolet kaikista Kela-kyytejä ajavista satakuntalaisista taksiyrittäjistä.

    Yhteensä Satakunnassa kelakuljetuksia on ajanut 330 taksia. Nimiä listassa on jo yli 200.

    Kelan suorakorvauskyyteihin ovat oikeutettuja kansalaiset, jotka joutuvat käyttämään taksipalvelua terveydentilansa takia. Suorakorvattavat taksimatkat tilataan keskitetysti oman alueen palveluntarjoajalta, jolloin matkustaja maksaa matkastaan ainoastaan omavastuuosuuden.

    Alennus syynä taksikapinaan

    Taksikapina sai alkunsa, kun turkulainen Lounais-Suomen Taxidata voitti tarjouskilpailun, jolla se sai Kelalta hoidettavakseen Kela-kuljetukset seuraavaksi kolmeksi vuodeksi kahden vuoden lisäoptioilla.

    Yritys tarjosi Kelalle 10,6 prosentin alennusta vakiohinnoitteluun, kun kilpailun hävinnyt Satakunnan aluetaksi olisi jatkanut palvelun tuottamista ilman alennuksia. Alennus on merkittävä, sillä vuonna 2017 Kela-kyytejä ajettiin Satakunnassa noin seitsemän miljoonan euron edestä.

    En tällä hetkellä missään nimessä allekirjoita tuota sopimusta taksiautoilija Pertti Kitkala

    Satakuntalaiset taksiyrittäjät näkevät ongelmana, ettei turkulainen taksinvälittäjä kysynyt heiltä mitään, kun lupasi alennuksen ajoihin.

    – Tämä asia otetaan autoilijoiden selkänahasta. En tällä hetkellä missään nimessä allekirjoita tuota sopimusta, kertoo porilainen taksiautoilija Pertti Kitkala.

    Alennuksen lisäksi taksiautoilijoita askarruttavat uuden sopimuksen ehdot. Sopimukseen on kirjattu muun muassa rajuja, jopa 15 000 euroon nousevia sanktiosakkoja, mikäli taksiyrittäjä ei suoriudu velvoitteistaan.

    Lisäkustannuksia tulisi myös taksamittarin vaihdosta, jota uusi palveluntarjoaja edellyttää kaikkiin Kela-kyytejä ajaviin takseihin. Varsinkin Satakunnan aluetaksin välityksessä olevat autot kärsisivät tästä, koska kahden yhtiön taksimittareita ei aluetaksin sääntöjen mukaan autossa voi pitää.

    Pysähtyvätkö Satakunnan Kela-taksit heinäkuun alussa?

    Lounais-Suomen Taksidata on antanut taksiautoilijoille aikaa toukokuun loppuun asti allekirjoittaa uusi sopimus. Yhtiö myöntää, että sopimuksilla alkaa olla jo kiire, sillä ennen heinäkuuta myös Kelan on hyväksyttävä kaikki taksit järjestelmään.

    On selvää, kun uusi toimija tulee uudelle alueelle, niin se herättää aina ristiriitoja Lounais-Suomen Taxidata Oy:n toimitusjohtaja Tapani Ekuri

    Yhtiö ei tässä vaiheessa ota kantaa, onko yhtään satakuntalaista taksia allekirjoittanut uutta sopimusta. Toimitusjohtaja Tapani Ekuri on tietoinen tilanteesta Satakunnassa.

    – On selvää, kun uusi toimija tulee uudelle alueelle, niin se herättää aina ristiriitoja. Meillä on kuitenkin seitsemän vuoden kokemus Kela-kyytien järjestämisestä täällä Varsinais-Suomessa. Uskon ja lupaan, että jatkossakin kaikki menee varmasti hyvin, hän toteaa.

    Porin taksiautoilijoiden puheenjohtajan Juha Mäntylän mukaan Kela-kyytien hoitoon tarvitaan noin sata taksia päivittäin. Hän arvelee, ettei turkulaisyritys kykene järjestämään taksikyytejä ollenkaan, jos tilanne jatkuu nykyisellään.

    Lounais-Suomen Taxidata ei halua arvioida, kuinka monta taksiyrittäjää se tarvitsee Satakunnasta mukaan. Sen yhtiö lupaa, että Kela-taksit toimivat joka tapauksessa ongelmitta heinäkuun alussa.

    Myös Kela seuraa tilannetta

    Kansaneläkelaitoksen mukaan uutta sopimusta Varsinais-Suomen ja Satakunnan osalta ei ole vielä allekirjoitettu. Käyttöönottoprojekti Kelan ja Lounais-Suomen taxidatan välillä on kuitenkin jo alkanut. Projektissa selvitetään ja varmistetaan, että suorakorvauskyydit toimivat myös uuden yrittäjän toteuttamana ongelmitta.

    Myös Kela on tietoinen kilpailutuksen aiheuttamasta eripurasta. Vastaava suunnittelija Anne Giss korostaa, että autoja ei tarvita enää niin paljon kuin nykyään.

    – Näen itse todella hyvänä, että autojen määrät pienenisivät, jolloin samalla autoilijat erikoistuisivat juuri tämän asiakasryhmän palveluun.

    Kela haluaa kuitenkin varmistaa, ettei minkäänlaisia katkoksia heinäkuun alussa tule suorakorvauskyyteihin.

    – Me selvitämme autojen riittävyyttä viimeistään kesäkuun puolessa välissä. Palveluntarjoajan pitää osoittaa Kelalle, että autoja on riittävästi käytössä. Meidän sopimuksessamme on selkeät sanktiot siihen. Tämän tyyppistä huolta ei ole vielä tässä vaiheessa, Giss korostaa.

    Pelastetaanko Itämeri kipsillä? Pelloille levitetty kipsi vähensi fosforipäästöjä reilusti, ja nyt menetelmä halutaan käyttöön koko Itämeren alueella – keskustele

    Pelastetaanko Itämeri kipsillä? Pelloille levitetty kipsi vähensi fosforipäästöjä reilusti, ja nyt menetelmä halutaan käyttöön koko Itämeren alueella – keskustele


    Mistä on kyse?Kipsin levittäminen pelloille vähentää huomattavasti fosforin huuhtoutumista vesistöihin. Tämä on todettu Varsinais-Suomessa Savijoen valuma-alueella tehdyssä tutkimuksessa.Viiden Itämeren maan peltojen fosforipäästöt...

    Mistä on kyse?Kipsin levittäminen pelloille vähentää huomattavasti fosforin huuhtoutumista vesistöihin. Tämä on todettu Varsinais-Suomessa Savijoen valuma-alueella tehdyssä tutkimuksessa.Viiden Itämeren maan peltojen fosforipäästöt Itämereen ovat 8000 tonnia vuodessa. Kipsikäsittelyllä tästä on mahdollista leikata neljännes pois ja vähentää meren rehevöitymistä.Uusi kipsinlevityshanke pelloille alkaa ensi syksynä Vantaanjoen valuma-alueella.

    Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen kipsipilotissa Varsinais-Suomen Savijoella on kerätty kokemuksia peltojen kipsikäsittelystä. Sitä on pidetty keinona vähentää nopeasti maatalouden fosforikuormitusta.

    Fosforikuormitus ja eroosio eli maa-aineksen huuhtoutuminen ovat vähentyneet syksyllä 2016 alkaneen tutkimuksen aikana.

    Tulokset ovat siis hyvin lupaavia. Pelloilta vesistöön huuhtoutuvaa hiukkasmaista fosforimäärää on onnistuttu vähentämään 50 prosenttia ja leville välittömästi käyttökelpoista liuennutta fosforia hieman vähemmän. Kipsin vaikutus kestää viisi vuotta.

    Suomen ympäristökeskus

    Savijoen keskivaiheilla Liedossa on käsitelty kipsillä 1550 hehtaarin peltoalue. Kipsilevityksen vaikutuksia on seurattu valumaveden laatuun ja peltojen ravinnetilaan.

    Vertailualueella Savijoen yläjuoksulla peltoja ei käsitelty.

    Mukana oleville 55 tilalle tuotiin 6200 tonnia kipsiä Yaran Siilinjärven tehtailta. Peltohehtaarille kipsiä levitettiin 4000 kiloa.

    Kipsi (CaSO4·H2O) edistää fosforin pysymistä maassa. Se nostaa maan ionivahvuutta, jolloin maahiukkasista muodostuu suurempia partikkeleita ja fosforia vapautuu valumavesiin vähemmän.

    Fosfori pysyy silti kasvien käytettävissä, huuhtoutuminen pienenee ja maan rakenne paranee.

    Keino fosforipäästöjen nopeaan leikkaamiseen

    Kipsitutkimus on hallituksen kärkihanke, jolla on tähdätty laajemmin Saaristomeren tilan kohenemiseen. Samalla on tuotettu tietoa menetelmän sopivuudesta koko Etelä-Suomen ja Itämeren alueelle.

    Hankkeen vetäjänä toimiva Helsingin yliopiston professori Markku Ollikaisen mukaan kipsimenetelmä sopii hyvin eteläisen Suomen peltojen fosforipäästöjen leikkaamiseen.

    Kipsipilotti on innovatiivisena keinona mukana koko Itämeren alueen kattavassa, John Nurmisen säätiön johtamassa NutriTrade-hankkeessa . Sen tavoite on luoda järjestelmä Itämeren vapaaehtoisten ravinnevähennysten tarjoamiselle ja rahoittamiselle.

    Suomi, Viro, Puola, Tanska ja Ruotsi laskevat pelloiltaan Itämereen 8 000 tonnia fosforia joka vuosi. Kipsikäsittelyllä maatalouden päästöjä voitaisiin professori Markku Ollikaisen mukaan vähentää 1500-2000 tonnia vuodessa.

    Neljänneksen vähennystä pidetään merkittävänä myös siksi, että kipsikäsittely on edullisempi fosforihuuhtouman vähentäjä nykyisin käytettäviin menetelmiin verrattuna. Kipsipilotinlaskelmien mukaan nykyisten keinojen, kuten suojakaistat, hinta vähennettyä fosforikiloa kohden on 220 euroa, kun kipsityksen 70 euroa.

    Sinilevälautta Itämeressä.YleSopiiko muille maille?

    Nyt tavoitteena on aloittaa peltojen kipsikäsittelykokeilut Itämeren ympäristössä, jotta nähdään, toimiiko menetelmä eri maissa.

    Savijoki-hankkeessa kipsimenetelmä on todettu olevan viljelijöille helppo keino ja potentiaalista kipsinlevitysaluetta on Suomen pelloilla laajasti.

    Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petri Ekholmin mukaan peltojen kipsitys on turvallinen menetelmä myös ympäröivän luonnon ja peltojen kasvukunnon kannalta. Kipsin vaikutusta Savijoenuhanalaiseen jokivuolle simpukkaan, taimenen ja vesinäkinsammaleeseen on tutkittu parin vuoden ajan eikä haitallisia vaikutuksia ole havaittu.

    Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren tarkastelualueella on kartoitettu lähes 1,4 miljoonaa hehtaaria peltolohkoja, joista kipsinlevitykseen sopivia on yli puoli miljoonaa hehtaaria.

    Kipsiä levitettiin neljä tonnia hehtaarille Savijoen valuma-alueella Liedossa.Janne Artell Kaikki kipsit eivät sovellu pelloille

    Peltokäsittelyyn soveltuvaa puhdasta kipsiä on saatavissa erilaisten teollisten prosessien sivutuotteena ja voimalaitosten savukaasujen rikinpoiston seurauksena.

    Myös louhittua luonnonkipsiä voidaan käyttää pelloilla. Latviassa on sitä luonnonkipsiä tuottava kaivos.

    Eri puolilla maailmaa olevien kaivosten tai teollisuuden sivutuotteena saatu kipsi ei välttämättä käy maanparannukseen, sillä niiden kipsi sisältää raskasmetalleja tai radioaktiivisia aineita.

    Kipsikäsittely ei sovi sulfaattipitoisilla pelloille.

    Tukipolitiikkaan muutos

    Savijoki-hankkeen tavoitteena oli etsiä keinoja myös logistiikkaan. Siilinjärveltä kipsi voitaisiin kuljettaa myös junalla eri puolille Suomea. Muille Itämeren maille myös merikuljetukset ovat mahdollisia.

    Puhdasta kipsiä syntyy muissakin Itämeren maissa ja Euroopassa teollisuuden sivutuotteena.

    Professori Markku Ollikaisen mukaan peltojen kipsikäsittely olisi saatava myös ympäristötukiohjelmaan, koska näytöt sen toimivuudesta on osoitettu. Nyt käytettävät keinot eivät auta yhtä nopeasti maatalouden fosforipäästöjen hillitsemisessä.

    Muissa maissa pitäisi saada pikaisesti tutkimukset käyttöön kipsin soveltuvuudesta savimaiden käsittelyyn. Puolalaisten kanssa tutkimusyhteistyötä on jo viritelty.

    Kipsin käyttöä maatalouden päästöjen hillitsemisessä aloitetaan myös Uudellamaalla. John Nurmisen säätiö on yksityisten rahoittajien ja ympäristöministeriön tuella käynnistämässä uuden Vantaanjoen kipsihankkeen jo ensi syksynä.

    Vetoa sietää vältellä – kylmä voi aiheuttaa kasvohalvauksen

    Vetoa sietää vältellä – kylmä voi aiheuttaa kasvohalvauksen


    Kuulopuheissa ja mediassakin kerrotaan tarinoita, joissa kesäinen automatka ikkunat ammollaan aiheuttaa kasvohalvauksen. Vaiva voi yllättää myös ikkunat auki nukutun yön jälkeen. Toinen silmä ja suupieli ei enää käyttäydykään normaalisti,...

    Kuulopuheissa ja mediassakin kerrotaan tarinoita, joissa kesäinen automatka ikkunat ammollaan aiheuttaa kasvohalvauksen. Vaiva voi yllättää myös ikkunat auki nukutun yön jälkeen. Toinen silmä ja suupieli ei enää käyttäydykään normaalisti, kasvot ovat ilmeettömät.

    Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologian professori Seppo Soinila vahvistaa, että vedolle tai kylmälle altistuminen voi aiheuttaa kasvohalvauksen yleisimmän muodon, niin sanotun Bellin pareesin. Sitä vain ei tiedetä, miksi näin on.

    – Veto ilmeisesti on se tekijä, mutta miksi veto ärsyttää nimenomaan kasvohermoa, sitä me emme kerta kaikkiaan ymmärrä. Ei ole olemassa selitysmalliakaan. Ajatus perustuu pelkästään potilaiden haastatteluihin, joissa vedolle altistuminen nousee kohtalaisen usein esiin, kertoo Soinila.

    Nykykäsityksen mukaan ei tarvitse tehdä mitään, aika parantaa. Seppo Soinila

    Aivojen syvistä osista, aivorungosta tulevat kasvohermot kulkevat mutkikasta reittiä kummankin korvan takaa ja alta kaartaen, hajaantuen alaleuan kohdalla viuhkamaisesti koko kasvojen alueelle. Vähäinenkin ärsytys voi aiheuttaa toisen kasvohermon toiminnan häiriön, jolloin kasvojen saman puolen lihastoiminta heikkenee tai häviää.

    Neurologian professori Seppo Soinila, Turun yliopistollinen keskussairaala.Jouni Koutonen / Yle

    Oireiden ilmetessä päivystykseen on hyvä hakeutua nopeasti. Pahimmillaan kyse voi olla aivoverenkierron häiriöstä. Seppo Soinilan mukaan tämä kyetään toteamaan päivystyksessä yksinkertaisella tutkimuksella, ja ohjata potilas tarvittaessa erikoislääkärille.

    – Ensimmäinen tehtävä on erottaa, onko kyseessä aivoperäinen vai kasvohermon ääreisosan ongelma. Mahdollisen aivoverenkiertohäiriön toteaminen on tietenkin kiireellinen asia. Jos kyseessä on hermon ääreisosan tulehdus, hoidosta vastaa korvalääkäri eikä se useimmiten ole päivystyksellinen ongelma.

    Taustalla voi piillä myös borrelioosi

    Bellin pareesin ohella kasvohalvauksen syynä voi olla myös punkkien levittämä borrelioosi, joita on kymmenisen prosenttia tapauksista. Tällöin halvaus on yleensä molemmin puoleinen. Saman verran tapauksista yhdistetään herpes-virukseen. Nopeasti aloitettu lääkehoito tehoaa parhaiten.

    – Borrelioosin aiheuttamaan tulehdukseen on olemassa hyvä antibioottihoito. Tai jos potilaalla on ollut herpesinfektioon viittaavia rakkuloita, aloitetaan yleensä virusantibiootti- ja kortisonihoito, sanoo Seppo Soinila.

    95 prosenttia Bellin pareesi -potilaista toipuu täysin. Seppo Soinila

    Akuuttivaiheessa silmä on suojattava kuivumiselta, jos luomi ei sulkeudu kunnolla. Päivällä käytetään tippoja, yöllä voiteita ja silmän päälle teipattavaa suojusta. Ilman suojaa sarveiskalvo voi vaurioitua pysyvästi.

    Vedon aiheuttamaa tai muusta, tuntemattomasta syystä johtuvaa kasvohalvausta ei voida hoitaa.

    – Nykykäsityksen mukaan ei tarvitse tehdä mitään, aika parantaa. Ei ole perusteita eikä tutkimusnäyttöä, että lääkehoidosta olisi mitään hyötyä. 95 prosenttia Bellin pareesi -potilaista toipuu täysin.

    Ennuste on hieman huonompi, jos syynä on borrelioosi tai herpesinfektio. Tällöin noin 70 prosenttia potilaista toipuu täysin ennalleen.

    – Lopuille saattaa jäädä suupieli tai silmäkulma roikkumaan, mutta yleensä haitta on pelkästään kosmeettinen, sanoo neurologian professori Seppo Soinila.

    Arvioiden mukaan joka 60. suomalainen saa kasvohermohalvauksen elämänsä aikana. Vuosittain siihen sairastuu 2-3 henkeä 10 000 ihmistä kohden.

    Lue lisää:

    Lisätietoa kasvohalvauksesta Duodecimin terveyskirjastossa

    Kasvohalvaus varastaa ilmeen (Yle Akuutti)

    Juhani Tammisen näköispatsas löytyi Pietarsaaresta – 7-metrinen ja 2500-kiloinen Aurinkokuningas on kolmena kappaleena

    Juhani Tammisen näköispatsas löytyi Pietarsaaresta – 7-metrinen ja 2500-kiloinen Aurinkokuningas on kolmena kappaleena


    Jääkiekon MM-kisat Helsingissä vuonna 2013 ei ollut Suomelle menestys. Leijonat sijoittui kisoissa neljänneksi. Tapahtumasta muistetaankin ehkä parhaiten Hartwall Areenan eteen pystytetty jättimäinen, yli 7 metriä korkea ja 2 500 kiloa painava...

    Jääkiekon MM-kisat Helsingissä vuonna 2013 ei ollut Suomelle menestys. Leijonat sijoittui kisoissa neljänneksi. Tapahtumasta muistetaankin ehkä parhaiten Hartwall Areenan eteen pystytetty jättimäinen, yli 7 metriä korkea ja 2 500 kiloa painava Aurinkokuningas-patsas.

    Patsaan jalustassa on kuuluisa Juhani Tammisen käyttämä one-liner: "If you can´t stand the heat, stay out of the kitchen".

    Patsas esittää koko Suomen tuntemaa Leijona79:ää, Don Tamia eli Juhani Tammista, joka tunnetaan myös nimellä Aurinkokuningas. Mies sanoo olevansa yhä otettu siitä, että hänestä tehtiin kaikkien aikojen suurin jääkiekkoilijapatsas.

    – Aika harvasta tehdään patsaita. Se on ehdottomasti otettava komplimenttina.

    Back to basics

    Aurinkokuningas-patsaan valmisti Mika Vacker Agency, nykyiseltä nimeltään SMK Design. Kustannuksista vastasi Veikkaus, joka myös omistaa patsaan kaupalliset oikeudet. Patsaan hintaa ei ole kerrottu julkisuuteen.

    – Veikkaus lähestyi tällä idealla. Minä sanoin, että jos kunnioitetaan uraa ja tehdään first class eikä mitään pellehommaa, niin lähden mukaan, Tamminen kertoo.

    Kaksi Aurinkokuningasta. Patsas ja Juhani Tamminen.Veikkaus

    Jääkiekon MM-kisojen aikaan Juhani Tamminen piti Aurinkokuningas-patsaalla puheen, joka taltioitiin Youtube-kanavalle. Videolla Tamminen käy omaan vauhdikkaaseen tapaansa läpi suomalaisen jääkiekon vaiheita.

    Aika harvasta tehdään patsaita, että se on ehdottomasti otettava komplimenttina. Juhani Tamminen

    Kisojen jälkeen Aurinkokuningas-patsas siirrettiin Raisioon, jossa sitä käytiin ihmettelemässä koko kesän ajan. Valitettavasti Aurinkokuningasta kohdeltiin aika ajoin myös kaltoin. Juhani Tammisen mukaan asialla olivat "hiiret".

    – Neljän promillen kännissä ne jollain vasaralla löivät sitä ja napsivat siitä paloja pois. Nimenomaan patsaan yläosasta, graniittiinhan hiiret eivät pystyneet.

    Aurinkokuningas koostuu kahdesta osasta: betonisesta jalustasta ja Tammista esittävästä yläosasta, joka on tehty EPS-styroksista.

    Keep it simple

    Kesä 2013 oli tavanomaista lämpimämpi, ja hellepäivät seurasivat toisiaan. Elokuun toisella viikolla helteet loppuivat, ja iltojen alkaessa pimentyä katosi myös Aurinkokuningas Raisiontorilta.

    Mitä siis patsaalle tapahtui? Minne se katosi?

    Soitto Juhani Tammiselle ei vie asiassa eteenpäin. Juhani Tamminen muistelee Aurinkokuningas-patsaan päätyneen Kokkolaan urheiluhalliin, mutta vinkki osoittautuu perättömäksi.

    Kun ruvetaan tunnustuksia antamaan valtakunnassa, jossa helvetin harvoin tunnustuksia annetaan, niin siinä pitää olla tyyliä. Juhani Tamminen

    Myöskään Veikkauksen tiedotuksessa ei heti muisteta, mitä patsaalle tapahtui Raision jälkeen. Pienen soittokierroksen jälkeen selviää, että Veikkaus oli tuhonnut patsaan jalustan. Se, mitä yläosalle eli Juhani Tammisen näköiskuvalle oli tapahtunut, jää ensin arvoitukseksi.

    Sitten puhelimen päähän löytyy Veikkauksen markkinointipäällikkö Aki Seppälä.

    – Olimme viemässä sitä jo kaatopaikalle, mutta patsaan tekijät halusivat sen Pietarsaareen muistomerkiksi hienosta toteutuksesta, Seppälä muistelee viiden vuoden takaista tilannetta.

    Patsaan nykysijainnista Seppälällä ei ole tietoa.

    Hockey is a momentum game

    Puhelinsoitto Pietarsaareen on läpimurto. SMK Designin toimitusjohtaja Mika Vacker kertoo, että Aurinkokuningas-patsas on yrityksen takapihalla.

    MIka Vacker ja Aurinkokuningas-patsas.Kalle Niskala / Yle

    Vacker kertaa patsaan vaiheita. Sen suunnitteluun meni aikaa puolitoista kuukautta. Kyseessä oli yritysten tuotesuurennoksiin keskittyneen SMK Designin suurin ponnistus.

    – Jännitti tosi paljon, pysyykö se pystyssä. Syke oli korkealla koko MM-kisojen ajan, Vacker muistelee.

    MM-kisojen jälkeen patsas siis siirrettiin Raisioon ja sieltä Pietarsaareen.

    – Syksyllä 2013 patsas haettiin Raisiosta, ja siitä lähtien se on ollut täällä meidän takapihallamme, Vacker sanoo.

    Kuljetuksen ajaksi Aurinkokuningas katkaistiin osiin. Myöhemmin paljastui, että patsas oli saanut Raisiossa osumia.

    – Vähän on tullut kolhuja, ja yksi käsikin on kadonnut, mutta patsas saadaan kyllä korjattua jos on tarvis, Mika Vacker sanoo.

    Aurinkokuninkaan katkennyt käsi.Kalle Niskala / Yle

    Aurinkokuningas-patsas päätyi siis Pietarsaareen. Sitä säilytettiin kolmessa osassa SMK Designin takapihalla.

    Juuri ennen Ylen vierailua patsas siirrettiin toimiston eteen ja kasattiin nykykuntoon.

    Mika Vacker sanoo, että hän myisi patsaan mielellään, mutta kaupalliset oikeudet kuuluvat Veikkaukselle. Veikkauksella taas ei ole halua eikä tarvetta patsaan myyntiin.

    – Kyllä tätä vähän hankala on myydä, kun tämä on niin iso. Ei tätä mihin tahansa laiteta, Mika Vacker pohtii.

    Me oltiin viemässä sitä jo kaatopaikalle, mutta patsaan tekijät halusivat sen Pietarsaareen muistomerkiksi. Aki Seppälä

    Vacker muistelee, että Tammisen kanssa oli aikoinaan juttua, että Tami ottaisi sen kotinsa takapihalle. Veikkauksen markkinointipäällikkö Aki Seppäläkin innostuu asiasta.

    – Jos Tami haluaisi patsaan, ei meillä olisi mitään sitä vastaan, Seppälä sanoo.

    – No, se oli ihan _folklorea. S_e oli vain minun huulenheittoani, Tamminen sanoo nyt ja antaa ymmärtää, ettei patsasta kannata kiikuttaa hänen pihamaalleen.

    Win the right games

    Aurinkokuningas-patsaan tulevaisuus on vähän epäselvä. Ei tiedetä, seisooko se jatkossakin pietarsaarelaisen yrityksen takapihalla vai löytääkö se arvoisensa paikan jostain muualta.

    Veikkaus omistaa patsaan, mutta ei ole siitä kiinnostunut. Mika Vacker taas ei pysty sitä myymään, koska Veikkauksella on sen kaupalliset oikeudet. Tilanne ei todellakaan ole win-win.

    Aurinkokuninkaan kasvot.Kalle Niskala / Yle

    Mika Vacker toivoo, että patsaalle löytyisi vielä jotain käyttöä, mutta näyttää siltä, että Aurinkokuningas ei kiinnosta enää ketään.

    – Patsas vie täällä meillä hirveästi tilaa, joten joudumme hävittämään se. Todennäköisesti lähiviikkoina, Vacker toteaa.

    Juhani Tamminen tuulettaa Aurinkokuningas-patsaan loiston päivinä.Veikkaus

    Juhani Tamminen sanoo, että Aurinkokuningas-patsas täytti tehtävänsä. Alunperinhän tarkoitus oli mainostaa sekä jääkiekkoa, Veikkausta että Tammista itseään.

    – Kun ruvetaan antamaan tunnustuksia valtakunnassa, jossa harvoin tunnustuksia annetaan, siinä pitää olla tyyliä. Ja patsaastahan tuli oman aikakautensa hitti, Don Tami sanoo.

    Väliotsikkoina on käytetty jääkiekkokommentaattorinakin toimineen Juhani Tammisen kuuluisia lausahduksia.

    Lue lisää:

    Juhani Tammisen patsas saapuu Raisioon

    Haluatko löytää Alvar Aalto -helmet? Uusi matkailusivusto esittelee 16 kaupungin kohteet

    Haluatko löytää Alvar Aalto -helmet? Uusi matkailusivusto esittelee 16 kaupungin kohteet


    Mistä on kyse?Alvar Aalto on yksi tunnetuimmista suomalaisarkkitehdeista.Alvar Aallosta kiinnostuneita matkailijoita palveleva uusi verkkosivusto julkaistiin torstaina.Sivustolla esitellään 16 suomalaispaikkakunnalla sijaitsevia Alvar Aallon...

    Mistä on kyse?Alvar Aalto on yksi tunnetuimmista suomalaisarkkitehdeista.Alvar Aallosta kiinnostuneita matkailijoita palveleva uusi verkkosivusto julkaistiin torstaina.Sivustolla esitellään 16 suomalaispaikkakunnalla sijaitsevia Alvar Aallon suunnittelemia kohteita.Yhteen paikkaan on koottu tietoa Aalto-kohteiden aukioloajoista ja sijainnista.Kunnat ja paikalliset yrittäjät ovat suunnitelleet retkivaihtoehtoja Aallon kohteisiin, joita pääsee varaamaan sivuston kautta.

    Aallon arkkitehtuurin ympärille rakennettu valtakunnallinen matkailusivusto julkaistiin torstaina.

    Sivustolla esitellään Aallon suunnittelemia kohteita. Lisäksi sivustolta löytyy ensimmäistä kertaa kootusti käytännönläheistä tietoa matkailijalle, kuten kohteiden aukioloajat ja karttoja.

    Tietoa on myös kunkin alueen matkailupalveluista. Kaupungit ja paikalliset yrittäjät ovat räätälöineet yhden tai kahden päivän retkiä Aalto-kohteisiin, joista etenkin ryhmien on aiempaa helpompi valita mieleisensä.

    Aalto-matkailupaketteja kaupataan turistiryhmille tai vaikkapa kokousmatkustajille.

    – Samalla syntyy valtava tietopaketti ihan yksittäisten matkailijoiden luettavaksi. Matkansa voi siten suunnitella myös itsenäisesti, Alvar Aalto -säätiön matkailureittihankkeen tuottaja Noora Kiili kertoi helmikuussa.

    Vuonna 1937 valmistunut tehtaanjohtajan asuintalo Kantola Kotkan Sunilassa.Minna Heikura / Yle

    Visit.alvaraalto.fi -sivusto on toteutettu Alvar Aalto -säätiön ja Aalto-kaupunkien kanssa. Mukana on kuusitoista suomalaiskaupunkia.

    Pääkaupunkiseudulta Aallon kohteita löytyy Helsingistä, Espoosta ja Järvenpäästä.

    Mukana ovat myös Kymijoen varren teollisuuspaikkakunnat Kotka, Kouvola ja Hamina, Ahlströmin ruukkialueet Porin Noormarkussa ja Euran Kauttualla sekä Varkauden seutu Saimaan rannalla.

    Sivustolla ovat listattuina myös Lahti, Rovaniemi, Varkaus, Alajärvi, Seinäjoki, Turku, Paimio ja Jyväskylä.

    Sivusto julkaistiin torstaina Suomen paviljongissa Venetsian Arkkitehtuuribiennaallissa sekä mukana olevilla paikkakunnilla.

    Tietoa omillekin asukkaille

    Kouvola on mukana, koska kaupungissa haetaan nostetta Inkeroisissa sijaitsevalle Tehtaanmäelle, jonka rakennuksia Alvar Aalto on suunnitellut. Kokonainenasuinalue elää yhä edelleen arkeaan Stora Enson Anjalankosken paperi- ja kartonkitehtaiden välissä.

    – Matkakohteena tämä alue on niin kouvolalaisille kuin matkailijoille vielä melko tuntematon. Moni paikallisista ihmisistäkään ei ymmärrä, että täällä näitä Aalto-kohteita on. Siinä riittää ensin tekemistä, että saadaan omat asukkaat tietoisiksi, VisitKouvolan matkailuasiantuntija Raija Sierman kertoo.

    Kouvolalle Aalto-kohteiden odotetaan tuovan myös kansainvälistä näkyvyyttä. Inkeroisissa on runsaasti 1930–1950-luvuilla paperitehtaan työntekijöille suunniteltuja asuinrakennuksia sekä Aallon tuotannon ainoa koulu.

    Alueen talot omistaa metsäyhtiö Stora Enso. Yhtiö suhtautuu matkailun lisäämiseen innostuneesti.

    – Haluamme pitää tätä esillä ja näyttää maailmalle, millainen miljöö tänne on rakennettu. Me olemme ylpeitä tästä, Anjalankosken tehtaiden viestintäpäällikkö Hanna Myllyntausta sanoo.

    Inkeroisten Tehtaanmäen helmi on yli-insinöörin asuintaloksi rakennettu Mäntylä. Opastetuilla kierroksilla talon pääsee näkemään myös sisältä.

    Yli-insinöörin asunnoksi rakennettu Mäntylä on sisustettu Artekin huonekaluin. Se on edelleen Stora Enson edustuskäytössä.Miina Sillanpää / YleRäätälöidylle retkelle

    Matkailijaa ei ole haluttu jättää oman onnensa nojaan Aalto-matkailua suunniteltaessa. Valtakunnallisessa projektissa kukin kunta on paikallisesti suunnitellut päivän tai parin pakettimatkoja alueensa yrittäjien kanssa.

    – Kaikkien pakettien kärki on Alvar Aalto ja arkkitehtuuri. Kouvolassa olemme lisäksi miettineet, mikä juuri meillä on Aallon kannalta erityistä, ja se on teollisuus ja teollisuusarkkitehtuuri, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Anu Vainio kertoo.

    Paketteihin voi kuitenkin sisältyä myös ohjelmaa, joka ei suoranaisesti liity Aaltoon.

    Kouvolalla esimerkiksi on nyt tarjota matkailijalle kävelykierros Ankkapurhan kulttuuripuiston alueella Anjalassa ja Inkeroisissa, joka kattaa paitsi Inkeroisten Tehtaanmäen myös jo 1620-luvun lopulla valmistuneen Anjalan kartanon tilukset.

    – Lisäksi pääsee vesille Kymijoelle katsomaan, miltä teollisuusarkkitehtuuri ja kartanomaisema näyttää joelta käsin. Matkailijat eivät myöskään tahdo olla pelkkiä kuunteluoppilaita, vaan haluavat tehdä asioita. Matkapaketissa on osallistava osuus Taidekeskus Antareksessa Sippolassa, jossa matkailijat pääsevät tekemään taidetta, Vainio kertoo.

    Lue lisää:

    Lounais-Suomen Alvar Aalto -helmi on Noormarkun Villa Mairea – verkkopalvelu listaa arkkitehdin kaikki suomalaiset kohteet

    "Saa ottaa" -lappu ei auttanut, opiskelijan sohva jäi hylättynä rappukäytävään – jokakeväinen ilmiö maksaa kymmeniä tuhansia euroja


    Kun opinnot loppuvat ja on aika muuttaa pois opiskelija-asunnosta, moni opiskelija jättää taakseen muutakin kuin opiskelijaelämän. Opiskelijataloissa tuhansia muuttoja vuodessaHelsingin opiskelija-asuntosäätiöllä on 9 400 asuntoa ja yli 18 000...

    Kun opinnot loppuvat ja on aika muuttaa pois opiskelija-asunnosta, moni opiskelija jättää taakseen muutakin kuin opiskelijaelämän.

    Opiskelijataloissa tuhansia muuttoja vuodessa

    Helsingin opiskelija-asuntosäätiöllä on 9 400 asuntoa ja yli 18 000 asukasta. Asukkaiden vaihtuvuus on keskimäärin 5 prosenttia kuukaudessa. Uusia vuokrasopimuksia tehdään vuosittain noin 10 000.

    Turun Ylioppilaskyläsäätiöllä on noin 7 000 asuntopaikkaa ja muuttoja on vuosittain noin 3 000. Näistä noin 700 liittyy vaihto-opiskelijoihin.

    Tampereen opiskelija-asuntosäätiöllä on asuntoja 6341 ja vaihtuvuus on noin 44 prosenttia.

    Pohjois- Suomen opiskelija-asuntosäätiöllä on noin 5 500 asuntopaikkaa. Vuodessa se tekee noin 2 000 uutta sopimusta.

    Erityisesti näin keväisin roskakatoksiin tai niiden viereen raahataan sänkyjä, sohvia, pöytiä ja tuoleja.

    Roskakatosten lisäksi hylkytavaraa löytyy muualtakin.

    – Asukkailla on taipumuksia hylätä tavaroitaan yhteisiin tiloihin, kuten yhteiskeittiöihin ja käytäviin, joissa omistajan profiloiminen jälkeenpäin on hankalaa, kertoo Turun Ylioppilaskyläsäätiön asuntotoimenjohtaja Pirjo Lipponen-Vaitomaa.

    Asuntoihin jätettyjen tavaroiden poisvienti voidaan laskuttaa asukkaalta. Siksi pihat, käytävät ja yhteistilat ovat suosittuja paikkoja hylätä huonekalu.

    Ikean tulo lisännyt hylkytavaran määrää. Pirjo Lipponen-Vaitomaa

    Kysyimme tietoja hylätyistä huonekaluista ja muusta irtaimistosta Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun opiskelija-asuntoja vuokraavista säätiöistä. Ilmiö on tuttu niin HOASissa, TOASissa, TYSissä kuin PSOASissakin.

    – Ilmiö on ollut olemassa aina, mutta kiinteistöpalvelumme on sitä mieltä, että Ikean tulo Turun seudulle on lisännyt hylkytavaran määrää, sanoo TYSin Lipponen-Vaitomaa.

    Rappukäytäviin jätetyt kalusteet ovat paloturvallisuusriski ja tukkivat poistumisteitä. Jari Ahonen

    Hylätyistä kalusteista aiheutuu asuntosäätiöille isoja kuluja.

    – Poisvietävien kalusteiden määrä on vuositasolla kymmeniä kontteja ja kustannus kymmeniä tuhansia euroja, sanoo Tampereen TOASin kiinteistöjohtaja Jari Ahonen.

    Pieleen mennyttä kierrätysintoa?

    TOASin Ahonen pitää erityisen ongelmallisena sitä, että tavaraa jätetään rappukäytäviin.

    – Rappukäytäviin jätetyt kalusteet ovat paloturvallisuusriski ja tukkivat poistumisteitä. Tällainen toiminta on todella vastuutonta muita asukkaita kohtaan, Ahonen sanoo.

    Syitä tavaroiden hylkäämiselle voi olla monia. Helpon muuton tavoittelun lisäksi taustalla voi olla aito halu kierrättää.

    – Puheisiin pääsemme lähinnä niiden kanssa, jotka hylkäävät tavaroitaan asuntoihin. Heillä on saattanut olla selityksenä esimerkiksi se, että he ovat jättäneet hyväkuntoista tavaraa seuraavalle asukkaalle, joka ei kuitenkaan ole lahjoitusta arvostanut, Lipponen-Vaitomaa sanoo.

    – Toki näkee sitäkin, että kalusteisiin jätetään lappua, että joku saa ottaa. Yleensä tavaran hävittäminen kuitenkin jää TOASin vastuulle, kuittaa Ahonen.

    Meidän tehtävänämme on yrittää ymmärtää ja jeesiä asiakkaita hankalissa paikoissa. Jari Simonen

    Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö arvioi, että Helsingissä hylkytavara ei ole uusi eikä kasvavakaan ongelma. HOASin mukaan nämä jätteet hoidetaan osana normaalia jätehuoltotoimintaa, ja ilmiötä yritetään suitsia neuvonnalla ja viestinnällä.

    – Meiltä on juuri lähtenyt asukkaille uutiskirje, jossa kerrotaan tavaroiden oikeista kierrätyspaikoista sorttiasemista ja Helsingin seudulla liikkuvista ongelmajätteiden keräysautoista lähtien, HOASin asiakkuusjohtaja Riitta Pulkka sanoo.

    HOAS neuvoo huonekalujen hävittämisestä myös nettisivullaan.

    "Monilla ei ole autoja"

    Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön palvelupäällikkö Jari Simonen uskoo, että enemmän kuin pahantahtoisuudesta, ilmiössä on kyse siitä, että isojen esineiden poiskuljettaminen on monesti opiskelijoille hankalaa.

    – Monilla ei ole autoja, joten tavaroiden roudaaminen kierrätykseen on vaikeampaa.

    Lavan toimittaminen tulee halvemmaksi kuin se, että joka viikko kuljetellaan yksittäisiä sohvia tai pöytiä kaatopaikalle. Jari Simonen

    Oulussa asukastoimikunnat ovat järjestäneet keväisin asuinalueille vaihtolavoja, joihin roskiin menevät tavarat voi laittaa. Se on myös säätiölle edullista.

    – Lavan toimittaminen tulee halvemmaksi kuin se, että joka viikko kuljetellaan yksittäisiä sohvia tai pöytiä kaatopaikalle, Simonen sanoo.

    – Meidän tehtävänämme on yrittää ymmärtää ja jeesiä asiakkaita hankalissa paikoissa.

    Turussa yhdeksi ilmiön syyksi nähdään kansainväliset vaihto-opiskelijat ja tutkinto-opiskelijat, joiden muuttoja TYS yrittää helpottaa.

    – Heidän on mahdotonta ottaa mukaansa poismuuttaessaan mahdollisia huonekalujaan tai muuta sellaista. Toimitamme vaihto-opiskelijakohteisiin vaihtolavoja lukukauden päättyessä, kertoo TYSin Lipponen-Vaitomaa.

    Nämä tavarat oli jätetty tamperelaisen opiskelijatalon kellarin käytävään. Hylättyjen esineiden joukossa on myös käyttökelpoista tavaraa, joka kuitenkin päätyy kaatopaikalle.Lukijan kuva
    Suomen ensimmäinen muistiystävällinen esittelyasunto näyttää, miten kodista saa muistisairaalle turvallisemman:

    Suomen ensimmäinen muistiystävällinen esittelyasunto näyttää, miten kodista saa muistisairaalle turvallisemman: "Kannattaa miettiä asioita ennen kuin sairastuu"


    Mistä on kyse?Saloon on avattu esittelyasunto, joka on sisustettu erityisesti muistisairaita ajatellenMuistisairaus on huomioitu sisustuksen lisäksi myös paloturvallisuutta edistävissä apuvälineissäEsittelyasuntoa tarvitaan eri alojen...

    Mistä on kyse?Saloon on avattu esittelyasunto, joka on sisustettu erityisesti muistisairaita ajatellenMuistisairaus on huomioitu sisustuksen lisäksi myös paloturvallisuutta edistävissä apuvälineissäEsittelyasuntoa tarvitaan eri alojen ammattilaisten koulutuskäyttöön, mutta myös näyttämään muistisairaiden läheisille, millä pienillä muutoksilla ihmiset voivat asua yhä pidempään omissa kodeissaan

    Vanhan kerrostalon neljännessä kerroksessa oleva 23 neliön yksiö näyttää nopealla vilkaisulla ihan tavalliselta ikäihmisen asunnolta. Ovella on rollaattori, sängyssä vaaleansininen päiväpeitto, pöydällä dosetti ja kukkia.

    Kun katsoo tarkemmin, asunnosta löytää paljon sellaista, jota monessa kodissa ei ole – vaikka ehkä pitäisi.

    Tässä asunnossa ei kuitenkaan asu kukaan. Kyseessä on esittely- ja koulutuskäyttöön tehty muistiystävällinen ja paloturvallinen asunto. Tarkoituksena on, että kuka tahansa voi käydä hakemassa asunnosta oppia ja vinkkejä siihen, miten vanhastakin asunnosta saadaan toimiva ja turvallinen muistisairaalle asukkaalle.

    – Paljon puhutaan esteettömästä rakentamisesta, mutta on tosi tärkeä löytää keinoja, joiden avulla jo olemassa olevia asuntoja voidaan parantaa. Ikäihmiset haluavat usein asua siinä tutussa asunnossaan, kertoo vs. vanhuspalvelujen johtaja Salla Lindegren Salon kaupungilta.

    Muistisairaiden määrä kasvaa

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa on yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja joka vuosi muistisairauteen sairastuu noin 14 500 ihmistä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä ihmisistä yli 7 000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus.

    Kun ihmiset elävät yhä pidempään, muistisairauksien lukumäärä kasvaa. Ihmiset myös haluavat asua kodeissaan entistä kauemmin.

    Muistisairaiden kotona asumista on alettu viime vuosina tukea erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi Lapinjärvellä kehitetään muistiystävällistä keskustaa ja Helsinkiin suunnitellaan muistisairaiden kylää.

    Monet ottavat kuulokojeen yöksi pois eivätkä välttämättä enää kuule normaalia palovaroitinta. palotarkastaja Eerik Virtanen

    Salon muistiystävällinen ja paloturvallinen esittelyasunto on tiettävästi ainoa laatuaan. Sen ovat toteuttaneet Salon Muistiyhdistys, Salon kaupungin vanhuspalvelut ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

    Asunnossa käytettävät apuvälineet on saatu lahjoituksena yrityksiltä. Sisustuksen ovat suunnitelleet Muistikylä-projektissa työskentelevä Maija Haapakoski ja Salon seudun ammattiopistosta sisustussuunnittelijaksi pian valmistuva Anne-Maj Sibelius.

    – Minulla ei ollut aiemmin mitään tietoa muistisairauksista. Tätä tehdessä on huomannut, miten yksinkertaisia ja helppoja ovat ne pienet ideat, joilla saadaan selkeytettyä asunto sellaiseksi, että muistisairaalla on hyvä olla, Sibelius sanoo.

    Anne-Maj Sibelius on sisustanut esittelyasunnon opinnäytetyönään. Hän valmistuu pian sisustussuunnittelijaksi Salon Seudun Ammattiopistosta.Paula Koskinen / Yle

    Muistisairaan asunnossa kannattaa suosia ennen kaikkea selkeää sisustusta. Salon seudun vanhuspalveluiden muistikoordinaattori Kaisa Niinistö kertoo, että on tärkeää, että lattiat ovat turvallisia eikä niissä ole värivaihteluita. Muistisairaus saattaa tuoda mukanaan hahmottamishäiriön, ja esimerkiksi tumma kohta lattiassa voi näyttää kuopalta.

    Kylpyhuoneessa kannattaa käyttää kontrastivärejä, joilla voi merkitä esimerkiksi vessanpöntön, lavuaarin ja kaiteet. Valkoinen pönttö valkoista lattiaa ja seinää vasten voi olla vaikea erottaa.

    Selkeys ja yksinkertaisuus pätee myös esimerkiksi astioissa. Mannapuuro ja maito valkoiselta lautaselta valkoisen pöytäliinan peittämältä pöydältä ei ole monelle paras ratkaisu.

    Paloturvallisuutta voi helposti parantaa

    Ikäihmisten ja etenkin muistisairaiden asunnoissa myös paloturvallisuudella on suuri rooli. Palotarkastaja Eerik Virtanen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kertoo, että hän törmää työssään usein siihen, että ikäihmisten ja etenkin muistisairaiden kotona on puutteita paloturvallisuudessa.

    – Vaaratilanteita tapahtuu. Kun kierrämme asuntoja, niistä löytyy sulaneita leikkuualustoja, pohjaan palaneita kattiloita ja muita asioita, joissa on tapahtunut vaaratilanteita lieden kanssa, Virtanen sanoo.

    30 prosenttia kaikista huoneistopaloista lähtee liedestä ja erityisesti muistisairaiden kohdalla juuri liesi on suuri tulipalojen aiheuttaja. Palotarkastaja neuvoo asentamaan lieteen lämpötiloja mittaavan liesivahdin, joka tarvittaessa katkaisee liedestä virran ennen kuin tulipalo pääsee syttymään.

    Kuvassa on esittelyasunto ennen remonttia. Kuvan tilanne ei ole todellinen, mutta kaaoksella ja sotkuisuudella haluttiin näyttää, millainen ympäristö ei ainakaan sovellu muistisairaan asunnoksi. Tämänlaisiakin asuntoja ammattilaiset joutuvat joskus kohtaamaan.Maija Haapakoski / Salon Muistiyhdistys

    Paloturvallisuutta voi parantaa myös esimerkiksi erilaisten huoneistokohtaisten sammutusjärjestelmien avulla. Eerik Virtanen kehottaa kiinnittämään huomiota myös siihen, että kuuleeko kotonaan asuva ikäihminen enää palovaroitinta.

    – Monet ottavat kuulokojeen yöksi pois eivätkä välttämättä enää kuule normaalia palovaroitinta. Se on asia, jota ei välttämättä osata ottaa huomioon.

    Tällaisessa tilanteessa voi hankkia kuulovammaisille tarkoitetun palovaroitinjärjestelmän. Kun palovaroitin aistii savua, se antaa efektiä vilkkuvaloilla ja äänenvoimistin voimistaa varoittimen ääntä. Laitteeseen voidaan liittää myös tyynytäristin. Se toimii niin, että kun palovaroitin hälyttää, tyynyn sisään laitettu palikka tärisee voimakkaasti. Se herättää nukkuvan ja voi pelastaa hengen.

    Täältä saa vinkkejä siihen, mitä kannattaisi tehdä, jotta tulevaisuudessa pystyy asumaan kotona mahdollisimman pitkään. muistikoordinaattori Kaisa Niinistö

    Kaikkea eivät voi asuntojen omistajat tai vuokralaiset itse tehdä paloturvallisuuden eteen. Eerik Virtanen katsahtaa myös taloyhtiöiden suuntaan.

    – Pelastuslaitos suosittelee, että taloyhtiöt tarkastelisivat asuntojen ja porraskäytävän välisten ovien tiiviyttä ja tarvittaessa vaihtaisivat ovet.

    Kerrostaloasunnoissa käytetään usein kaksiovijärjestelmiä. Virtasen mukaan yhteen oveen vaihtaminen parantaisi sekä paloturvallisuutta että asuinviihtyvyyttä. Myös oveen laitettava suljinlaite parantaa koko talon turvallisuutta.

    – Usein huoneistopalossa ihminen on hätääntynyt ja jättää poistuessaan oven auki. Silloin porrashuone täyttyy savusta ja estää muilta asukkailta poistumisen porraskäytävän kautta.

    Esittelyasunnon kylpyhuoneessa on käytetty punaista kontrastivärinä. Sillä istuin ja kaide saadaan erottumaan seinästä.Paula Koskinen / YleVinkkejä jokaiselle

    Saloon avattu muistiystävällinen ja paloturvallinen esittelyasunto on jo etukäteen kiinnostanut ihmisiä. Asuntoa tekemässä olleet uskovat, että katsojia riittää.

    Asunto auttaa muun muassa kotihoidon hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden, pelastuslaitoksen ja sisustussuunnittelijoiden koulutuksessa. Toisaalta asuntoon toivotaan tutustujia myös muistisairaista ja heidän läheisistään.

    – Kannattaa miettiä asioita ennen kuin sairastuu. Täältä saa vinkkejä siihen, mitä kannattaisi tehdä, jotta tulevaisuudessa pystyy asumaan kotona mahdollisimman pitkään, muistikoordinaattori Kaisa Niinistö Salon kaupungilta sanoo.

    Viisi visiota siitä, miten ihminen voidaan tuunata teknologialla

    Viisi visiota siitä, miten ihminen voidaan tuunata teknologialla


    Tekoäly, koneoppiminen ja big data ovat oleellisesti esillä kolmatta kertaa Turussa järjestettävässä SHIFT-businesstapahtumassa. Mielenkiintoisimpia visioita tarjoavat uudet teknologiat, joilla pyritään parantelemaan paitsi ihmisten arkea, myös...

    Tekoäly, koneoppiminen ja big data ovat oleellisesti esillä kolmatta kertaa Turussa järjestettävässä SHIFT-businesstapahtumassa. Mielenkiintoisimpia visioita tarjoavat uudet teknologiat, joilla pyritään parantelemaan paitsi ihmisten arkea, myös ihmistä itseään.

    Poimimme tapahtuman tarjonnasta viisi täkyä tulevaisuudesta – tai osin jo tästä päivästä.

    Hyperoppimista aivoja stimuloimalla

    – Aivot ovat sähköinen väline, maailman monimutkaisin virtapiiri. Stimuloimme aivoja sähkön avulla kohentaaksemme ihmisen suorituskykyä, kuvailee Daniel Chao.

    Chaon mukaan neurostimulaatiolla voidaan vapauttaa ihmisen kätketty potentiaali. Hän vakuuttaa menetelmän olevan tarkkaan tutkittu ja turvalliseksi havaittu, jopa turvallisempi kuin aivoihin kajoaminen terapialla tai lääkkeillä.

    Daniel Chao, Halo Neuroscience.Jouni Koutonen / Yle

    Halo Neurosciencen laite näyttää ulkoisesti tavallisilta kuulokkeilta, mutta pannan kyljissä on elektrodeja, joilla ollaan vuorovaikutuksessa aivojen eri alueiden kanssa. Tavoite on tehostaa oppimista etenkin aikuisiällä.

    Yritämme luoda hetkiä, jolloin aivosi ovat jälleen kuin lapsella. Daniel Chao

    – Lasten aivot ovat uskomattomat, ja uuden oppiminen on lapsille hauskaa. Oppimisen eteen tehty työ palkitsee, ja se kannustaa heitä jatkamaan. Aikuisiällä hauskuus katoaa, kun ponnisteluista huolimatta samanlaista oppimisen iloa ei tulekaan. Aivojen plastisuus, kyky muuntautua heikkenee, kertoo Chao uusien kytkösten syntymisestä pääkopassa.

    Yhtiön ensimmäinen sovellus on tarkoitettu urheilijoille tehostamaan treenaamista. Jatkossa menetelmää sovelletaan esimerkiksi kielten tai vaikkapa uusien musiikki-instrumenttien opiskeluun. Vanhakin nuortuu oppimaan uutta.

    – Yritämme luoda hetkiä, jolloin aivosi ovat jälleen kuin lapsella, vaikkapa tunnin ajan kerrallaan. Neurotieteillä voimme viedä oppimisen uudelle hypertasolle, hehkuttaa Daniel Chao.

    Tekoälystä digitaalisia työkavereita

    Kaikkialla ympärillämme oleva teknologia ja digitaaliset palvelut helpottavat arkeamme, mutta Harri Valpola harmittelee niiden tyhmyyttä. Kehittyessään tekoäly vie palvelut uudelle tasolle.

    Ei niistä toki ihmisiä tule, ne ovat edelleen koneita. Harri Valpola

    Vanha käsitys tekoälystä perustuu puhtaasti koodaamiseen, mutta nykyisin puhutaan koneoppimisesta. Koneet oppivat itse valtavista datamääristä, kuinka jokin asia tehdään.

    – Tekoälyltä puuttuu vielä luovuus ja kyky selviytyä uusista tilanteista. Mutta sekin on tulossa, itsekin kehitämme enemmän ihmisen kaltaista tekoälyä. Ei ihmisen tasoista, mutta ihmisen kaltaista, kuvailee Curious AI -yrityksen Valpola.

    Harri Valpola, Curious AI.Jouni Koutonen / Yle

    Hän uskoo tekoälyn olevan jo viiden vuoden kuluttua aivan eri tasolla kuin tänään. Luovalla ongelmanratkaisulla koneet voisivat tehostaa tuotantoprosesseja.

    – Usein käytetään teknologiaa, joka kuluttaa paljon raaka-aineita ja energiaa. Siihen kannattaisi tehdä teknologiaa, joka käyttää ennemmin järkeä kuin energiaa.

    Ihmisiä ei ole tarkoitus korvata tekoälyllä, vaan ihmistä tyhmempi nykytekniikka. Harri Valpolan visiossa työkaverimme ovat tulevaisuudessa väsymättömiä digitaalisia älyköitä.

    – Pyrimme rakentamaan tekoälyä, jonka kanssa ihminen voi olla luontevasti yhteistyössä, kuin tiiminä toisen ihmisen kanssa. Ei niistä toki ihmisiä tule, ne ovat edelleen koneita ja niillä on koneiden edut. Saadaan ihmiset järkevämpään ja tuottavampaan työhön.

    Älylaseista silmät näkövammaisille

    OrCam kehittää tekoälyä avustamaan näkövammaisia ja sokeita arkisissa askareissa. Oppivat MyEye-lasit voivat tunnistaa tuttuja kasvoja ihmisvilinästä. Ventovieraistakin ne pyydettäessä raportoivat.

    Älylasit antavat käyttäjälleen itsenäisyyden. Liron Rosenbaum

    – Olemme näyttäneet laseille lukemattomia kuvia ihmisistä, ja ne pystyvät kertomaan kohteen sukupuolen ja summittaisen iän, kertoo Liron Rosenbaum.

    Liron Rosenbaum, OrCam.Mika Puska

    Älylasit auttavat kulkemisessa, ne voivat kertoa katukylteistä ja liikennemerkeistä, ja opastaa vaikkapa eteen tulevissa portaissa. Kauppareissuilla lasit latelevat yhdellä vilkaisulla eineiden ainesosaluettelot näkövammaiselle. Puhetta ymmärtävät lasit voivat hoitaa myös pankkiasioinnin kaltaisia päivittäisaskareita.

    Liron Rosenbaumin mukaan yhtiö pyrkii jatkuvasti tehostamaan lasien näkemän maailman tarkentamista. Ihmiselle, joka ei aiemmin ole pystynyt lukemaan tavallista kirjaa, lasit ovat käänteentekevä mullistus.

    – Älylasit antavat käyttäjälleen itsenäisyyden. Ne avaavat heille uudet sosiaaliset ympyrät, mahdollistaa työn teon, ja kaikkiaan voimauttaa heitä, hehkuttaa Rosenbaum.

    Ja vielä pari täkyä päälle Yoran Levanon, Beyond Verbal.Jouni Koutonen / Yle

    Beyond Verbal valvoo käyttäjänsä hyvinvointia kuuntelemalla tämän puhetta. Yoram Levanonin mukaan jo puolentoista minuutin ääninäyte voi paljastaa vielä piilossa olevia sairauksia, kuten Parkinsonin taudin tai Alzheimerin.

    Yksinäisyys on yksi näille sairauksille altistava riskitekijä, ja Levanonin mukaan se on aistittavissa puheen nuotissa.

    Hannes Sjöblad, Epicenter Stockholm.Jouni Koutonen / Yle

    The Swedish Chip Guy Hannes Sjöblad esittelee vasemman peukalonsa tyveä. Siinä ei näy mitään erikoista, mutta ihon alla piilee salaisuus. RFID-siru tekee autonavaimen turhaksi, avaa tietokoneen salasanoja kyselemättä ja kodin hälytysjärjestelmäkin vaikenee isännän ollessa talossa.

    Kun siruissa siirrytään biologisen ja digitaalisen identiteetin kryptaamiseen, voidaan siru kytkeä maksujärjestelmiin. Dangerous Things -yhtiön kehittämien implanttien suomalaisedustaja Lassi Sidoro visioi, kuinka esimerkiksi pelastushenkilöstö voisi skannata onnettomuuden uhrista elinluovutus-, allergia- ja elvytystiedot.

    Tulevaisuudessa siruin kytketyt kehot muodostavat ihmisten internetin.

    Yrittäjät listasivat parhaat paikat yrittää – Pääkaupunkiseutu ja Tampere loistavat poissaolollaan

    Yrittäjät listasivat parhaat paikat yrittää – Pääkaupunkiseutu ja Tampere loistavat poissaolollaan


    Mistä on kyse?Suomen Yrittäjät kartoittaa kyselyllä kuntien ja yrittäjien yhteistyötä valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti.Kysely tehdään kahden vuoden välein.Kyselyyn vastasi 5 835 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää.Kysely...

    Mistä on kyse?Suomen Yrittäjät kartoittaa kyselyllä kuntien ja yrittäjien yhteistyötä valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti.Kysely tehdään kahden vuoden välein.Kyselyyn vastasi 5 835 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää.Kysely toteutettiin yhteistyössä IROResearchin kanssa 16.2.–16.4.2018.

    Yrittäjien mielestä parhaat kunnat yrittää ovat Seinäjoki, Lieto ja Muurame. Paras alue on Pohjois-Karjala.

    Yrittäjien listauksessa on silmiinpistävää, että isoimmat kaupungit loistavat poissaolollaan. Kymmenen kärjessä ei ole Helsinkiä, Vantaata, Espoota tai Tamperetta, vaikka niissä on eniten yrityksiä.

    Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien kyselystä, johon vastasi yli 5 800 yrittäjää eri puolilta Suomea.

    Kyselyn tulos julkaistiin keskiviikkona kunnallisjohdon seminaarissa Tampereella, jossa on paikalla 1 200 kunnan virkamiestä, valtuutettua ja yrittäjävaikuttajaa.

    Yrittäjyyskasvatus alkaa päiväkodissa

    Isojen kaupunkien ykköseksi valittu Seinäjoki menestyi kaikilla mittareilla, mistä kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki on iloinen.

    – Yritämme toimia jouhevasti, nopeasti ja määrätietoisesti, Rasinmäki kuvaa.

    Toivo Sukari, kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, toimitusjohtaja Tuomas Hentula ja hallintojohtaja Jari Jokinen allekirjoittamassa Ideaparkin esisopimusta viime maaliskuussa.Olli Koski / Yle

    Hänen mukaansa yrittäjähenki on pesiytynyt koko kaupunkiin: virkamiehiin ja konserniyhtiöihin. Yrittäjyyskasvatusta annetaan jo Seinäjoen päiväkodeissa.

    Kaupunki pyrkii toimimaan yrityksien hyväksi maanhankinnassa, kaavoituksessa ja tonttipalveluissa. Myös peruspalvelut ovat tärkeitä, jotta yritykset saavat työntekijöitä.

    – Lähtökohtana on kuusi vuotta sitten tehty strategia, jonka mukaan yrittäjyys on tärkein voimavara.

    Miten Seinäjoen toiminta eroaa esimerkiksi pääkaupunkiseudusta? Rasinmäki arvioi, että suuruus vaikuttaa.

    – 63 000 asukkaan kaupungissa voimme tuntea kaikki. Meillä on 3 000 yritystä ja pyrimme käymään niissä viiden vuoden aikana.

    Samaa arvelee Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.

    – Pienissä kunnissa kuntatoimijat ja yrittäjät ovat hyvin tiiviissä yhteydessä keskenään ja jokaisella yrityksellä on kunnalle merkitystä. Näin yrittäjien toiveet tulevat helpommin ja yksilöllisimmin kuulluiksi, Oksala sanoo.

    Hänen mukaansa Helsingissä heikoimmaksi osa-alueeksi arvioidaan julkisia hankintoja, joihin pienet yritykset kokevat usein hankalaksi osallistua.

    Jyvät erottuvat akanoista

    Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Hannamari Heinonen sanoo, että voittajat ovat menestyneet kyselyssä aiemminkin.

    – Jokainen kunta toimii todella tiiviissä vuoropuhelussa yrittäjien kanssa ja ymmärtää, että ne tuottavat verotuloja ja palveluja, Heinonen kuvaa voittajia.

    Kyselyssä ovat menestyneet usein pienet kunnat, vaikka pääkaupunkiseudulla on paljon yrityksiä.

    – Trendi on ollut, mitä pienempi paikka, sitä parempi tulos. Se johtuu ehkä siitä, että toimijat tuntevat toisensa paremmin ja tapaavat luontevasti useilla foorumeilla.

    Isoissa kaupungeissa kaupungin elinkeinopolitiikka voi jäädä etäiseksi yrittäjälle tai kaupunki voi näyttäytyä monimutkaisena kumppanina. Yksi selittävä tekijä Heinosen mukaan on, että kyselyn vastausmäärä isojen kaupunkien yrittäjiltä jäi pieneksi.

    Menestyksen salaisuus on Heinosen mukaan silti selvä.

    – Suomessa kaikki kunnat haluavat olla yrittäjämyönteisiä. Jyvät erotellaan akanoista siinä vaiheessa, kun strategiasta tehdään totta.

    Kyselyn mukaan yrittäjät ovat tyytyväisempiä kotikuntaansa kuin aiemmin. Parhaat arviot yrittäjät antavat elinkeinopolitiikasta, viestinnästä, koulutuksesta ja osaamisesta. Tyytymättömimpiä yrittäjät ovat kunnan hankintapolitiikkaan.

    Yrittäjien mielestä parhaat kunnat

    Yli 50 000 asukasta:

    SeinäjokiJyväskyläJoensuuKouvolaSaloKuopioOuluRovaniemiLappeenrantaTurku

    10 000–50 000 asukasta

    LietoIlmajokiLieksa ja YlöjärviLempääläUlvilaPirkkalaNaantaliKaarinaAlavus

    Alle 10 000 asukasta

    MuurameMerikarviaVieremäKeiteleSäkyläIlomantsiPomarkkuKarviaSiikainen sekä Rusko

    Yrittäjien mielestä parhaat alueet:

    Pohjois-KarjalaSatakuntaEtelä-PohjanmaaPirkanmaaSavoVarsinais-SuomiPohjois-PohjanmaaKeski-SuomiLappiUusimaaEtelä-KarjalaEtelä-Savo ja KainuuKeski-PohjanmaaPääkaupunkiseutuKymi ja Rannikko-PohjanmaaHämePäijät-Häme
    Silakankalastus loppumassa troolareilta, mutta rannikoilta kalaa vielä tulee – viime vuonna mereltä ennätyssaalis

    Silakankalastus loppumassa troolareilta, mutta rannikoilta kalaa vielä tulee – viime vuonna mereltä ennätyssaalis


    Euroopan Unioni leikkasi Suomen silakkakiintiötä tälle vuodelle 40 prosenttia ja jalostajille alkoi jo keväällä tulla pulaa kalasta, koska alkuvuoden silakkasaaliit ovat olleet runsaita. Uudet aluskohtaiset kiintiöt ovat alkaneet täyttyä ja on...

    Euroopan Unioni leikkasi Suomen silakkakiintiötä tälle vuodelle 40 prosenttia ja jalostajille alkoi jo keväällä tulla pulaa kalasta, koska alkuvuoden silakkasaaliit ovat olleet runsaita.

    Uudet aluskohtaiset kiintiöt ovat alkaneet täyttyä ja on uhkailtu, että seuraavan kerran kalaa saadaan vasta joulukuussa.

    Näin uutisoitiin huhtikuussa Yle Uutisten jutussa: Kalanjalostajanmukaan silakka loppumassa Suomesta: "Me lopetamme hommat ja lomautammeporukan loppuvuodeksi" – Ministeriö sysää vastuuta tyrmistyneilleyrittäjille.

    Suomessa on kaksi suurta silakkaa fileoivaa yritystä. Nämä ovat Kuivaniemen kala Kaskisissa ja turkulainen Martin Kala.

    Kaskisissa fileointi on loppumassa kalapulan takia perjantaina. Toimitusjohtaja Reijo Suutari kertoo, että 10 hengen työväki lähtee ensin kesälomille ja sitten lomautetaan määräämättömäksi ajaksi.

    – Ei tällaista ole ollut koskaan. Yleensä on juhannukseen asti jatkettu. Nyt sitten syksyllä taas jatketaan jos luoja suo, Suutari sanoo.

    Nyt ei ole tietoa, saadaanko fileoitavaa kalaa syksylläkään. Kaskisten edustalla ei ole rysäkalastusta ja verkkosaaliit ovat niin pieniä, ettei jalostamoa kannata niiden varassa pyörittää.

    Sopimuskalastajan kiintiö on täynnä eikä ole tietoa, pystyykö jostain ostamaan lisää kiintiötä.

    Pienemmät silakkasaaliit päätyvät rannikon savustamoihin ja muuta kautta kuluttajille, joten kokonaan silakka ei ruokakalana ole loppumassa.

    Pienet saaliit eivät riitä jalostukseen

    Turkulaisen Martin Kalan sopimustroolarien kiintiöt ovat täyttymässä. Pari miljoonaa kiloa on jätetty loppuvuoden kalastukseen, jotta silakkaa saadaan jouluksi.

    Tehdaspäällikkö Jari Multanen Martin Kalasta kertoo, että troolareiden saaliista vain pieni osa kelpaa fileointiin. Kalan pitää olla yli 15 senttimetriä pitkää, jotta se voidaan käsitellä.

    – Ei ole mikään ruusuinen tilanne, vaikka EU:lta saatiin pieni lisäkiintiö. Sopimustroolarimme jatkaa vielä ensi viikon, Jari Multanen kertoo.

    Rannikkokalastajien rysä- ja verkkosaaliit menevät savustamoihin ja lähialueen kauppoihin.Jyrki Lyytikkä / Yle

    Verkko- ja rysäsilakkaa saadaan, mutta kala on pientä. Saaliit ovat myös troolareihin verrattuna pieniä. Silakkaa kuitenkin saadaan kauppoihin ja pienemmille jalostajille.

    – Merikarvialainen rysäkalastaja ilmoitti tiistaina, että silakkaa on 10 000 kiloa, mutta filekokoista vain 400 kiloa, Multanen kertoo.

    – Uuteenkaupunkiin aamulla tullut troolari ilmoitti 37 000 kilon saaliista, josta 2 400 kiloa on filekokoista.

    Martin Kalassa silakkaa fileoidaan juhannukseen asti, mutta kun ollaan vain rysä- ja verkkosilakan varassa, niin Multasen mukaan tilanne näyttää heikolta.

    Troolarit jatkavat vasta myöhään syksyllä, mutta pitkä tauko on tulossa myös Martin Kalassa. Osa rannikkokalastajista on myös luopunut huonojen saaliiden takia silakan rysäkalastuksesta.

    Ammattikalastajaliiton puheenjohtaja Olavi Sahlsten ei laske Airistolle yhtään silakkarysää, vaikka aiemmin onkin kalastanut niillä.

    Haittana ovat olleet myös merimetsot, jotka ovat tyhjentäneet avorysistä kalat.

    – Kalojen puuttuminen on syy, miksei rysiä lasketa. Johtuuko se merimetsoista ja hylkeistä pelkästään, en tiedä, mutta nyt saavat pyytää syötävänsä itse, Olavi Sahlsten sanoo.

    Viime vuonna saatiin runsaat saaliit

    Luonnonavarakeskus julkaisi keskiviikkona viime vuoden merialueen kalansaalistilastot. Kokonaissaalis oli 155 miljoonaa kiloa, ja se koostui pääosin silakasta ja kilohailista, joita molempia kalastettiin pääasiassa troolilla avomereltä.

    Valtaosa kalastajista kalasti rannikolla rysillä ja verkoilla. Heidän saaliinsa jäi myös viime vuonna poikkeuksellisen pieneksi.

    Silakkaa kalastettiin viime vuonna 134 miljoonaa kiloa ja kilohailia 16 miljoonaa kiloa.

    Silakkaa pyydettiin eniten Selkämereltä, kilohailia lounaisilta merialueilta. Troolikalastus oli hyvin keskittynyttä, kymmenen eniten kalastanutta alusta kalasti puolet saaliista.

    Viidennes saaliista eli 26 miljoonaa kiloa purettiin Ruotsin, Tanskan, Viron ja Puolan satamiin.

    Sekä kotimaahan että ulkomaille puretusta silakka- ja kilohailisaaliista valtaosa käytettiin rehuna.

    Tarkemmat tiedot tilastosta löytyvät stat.luke.fi -palvelusta. Tilastotietokannasta on saatavissa tietoa vuodesta 1980 alkaen http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb

    Sastamalan mopoautokolarin käsittely alkaa hovioikeudessa – kahden nuoren kuoleman aiheuttanut kuljettaja valitti 12 vuoden tuomiostaan

    Sastamalan mopoautokolarin käsittely alkaa hovioikeudessa – kahden nuoren kuoleman aiheuttanut kuljettaja valitti 12 vuoden tuomiostaan


    Turun hovioikeudessa alkaa keskiviikkoaamuna Sastamalassa sattuneen mopoautokolarin oikeuskäsittely. Pääkäsittelylle on varattu kaksi päivää. Viime vuoden helmikuussa nokialaismies törmäsi tahallaan vastaantulleeseen mopoautoon. Mopoautossa...

    Turun hovioikeudessa alkaa keskiviikkoaamuna Sastamalassa sattuneen mopoautokolarin oikeuskäsittely. Pääkäsittelylle on varattu kaksi päivää.

    Viime vuoden helmikuussa nokialaismies törmäsi tahallaan vastaantulleeseen mopoautoon. Mopoautossa olleet 17-vuotiaat tyttö ja poika kuolivat onnettomuudessa. Törmäys sattui valtatie 12:lla Nokian ja Sastamalan rajalla.

    Lokakuussa Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi törmäyksen aiheuttaneen Kari Saaren 12 vuodeksi vankeuteen. Tuomio tuli kahdesta taposta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä rattijuopumuksesta.

    Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei tullut esille mitään sellaista, mikä tulisi ottaa huomioon syyllisyyttä vähentävänä tekijänä tai joka tulisi ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana. Ennen tuomiota syytetyn mielentila tutkittiin, mutta hänet todettiin syyntakeiseksi.

    Saari on tunnustanut halunneensa tehdä itsemurhan ja tässä tarkoituksessa ohjanneensa tahallaan tila-autonsa päin vastaantulijaa. Oikeudessa hän kiisti tapot, mutta myönsi törkeät kuolemantuottamukset. Hän vetosi siihen, että ei ollut tajunnut vastaantulevan ajoneuvon olevan mopoauto.

    Saari valitti tuomiostaan hovioikeuteen. Tänään alkavalle oikeuskäsittelylle on varattu kaksi päivää.

    Jopa 4 000 euron

    Jopa 4 000 euron "mätkyjä": päivähoitomaksujen perimisessä takautuvasti vanhemmilta on yllättävän isoja eroja


    Vanhempien tulot vaikuttavat päivähoitomaksujen suuruuteen. Tulojen muutos voi tuoda ison karhukirjeen riippuen siitä, missä päin Suomea vanhemmat asuvat. Kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksu on korkeintaan 290 euroa lasta kohden kuukaudessa....

    Vanhempien tulot vaikuttavat päivähoitomaksujen suuruuteen. Tulojen muutos voi tuoda ison karhukirjeen riippuen siitä, missä päin Suomea vanhemmat asuvat.

    Kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksu on korkeintaan 290 euroa lasta kohden kuukaudessa. Maksut vaihtelevat perheen koon ja tulojen sekä sen mukaan, kauanko lapsi on hoidossa.

    Isoissa kaupungeissa on yllättävän erilaisia käytäntöjä, miten päivähoitomaksuja peritään. Esimerkiksi Turussa päivähoitomaksuja ei peritä takautuvasti ollenkaan. Tampereella päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille on tullut suuriakin laskuja.

    Aamulehti kertoi vastikään tapauksesta, jossa tamperelaisperhe sai takautuvasti 3 800 euron laskun päivähoitomaksuista. Äiti tekee epäsäännöllistä työtä, joten tuloissa on vaihtelua kuukausittain.

    Tätäkin suurempia laskuja voi lähteä Suomessa.

    Karhukirje jopa vuoden ajalta

    Tampereen kaupungin hallintopalvelupäällikkö Juho Tervo sanoo, että vanhemmille voi periaatteessa tulla takautuvasti jopa 6 000 euron päivähoitomaksuja, elleivät vanhemmat ole tarkkana tulojen ilmoittamisessa.

    – Yhden lapsen päivähoitomaksut ovat yli 3 000 euroa vuodessa. Kahdelta lapselta ne ovat jo yli 6 000 euroa, joten tämänsuuruinen maksu voi periaatteessa tulla takautuvasti.

    Eila Haikarainen / Yle

    Tällainen tilanne voi tulla vastaan, jos kahden lapsen perheeltä ei tulojen takia ole mennyt maksua ollenkaan ja sitten vanhempi työllistyy hyvään työhön, eikä muista ilmoittaa tuloistaan. Korkein asiakasmaksu tulee helposti keskituloilla, jos molemmat vanhemmat ovat töissä.

    Tällä hetkellä esimerkiksi nelihenkisen perheen tuloraja korkeimmalle päivähoitomaksulle on 5 713,28 euroa kuukaudessa. Tuloihin lasketaan lomarahat. Jos perhe ei ilmoita tulojaan, lapsesta peritään automaattisesti korkein päivähoitomaksu.

    Espoossa viime vuoden suurin lasku oli noin 3 000 euroa ja seuraavaksi isoin noin 2 500 euroa.

    – Näitä isoja laskuja on erittäin harvoin, Espoon kaupungin taloussuunnittelija Katja Hagman sanoo.

    Tarkistukset eri aikaan

    Tampere tarkistaa vanhempien tulot joka toinen vuosi. Muuten tarkistus tehdään, jos vanhempi ilmoittaa muutoksista tuloissa tai esimerkiksi lapsen tarve päivähoidolle muuttuu. Espoossa tarkistetaan tulot vuoden välein.

    Myös Turussa tarkistetaan automaattisesti niiden asiakkaiden tulot, joiden tulotietoihin ei ole tehty muutoksia vuoteen.

    – Tämä on havaittu riittävän tiukaksi järjestelmäksi, joten emme ole joutuneet perimään maksuja taannehtivasti, Turun kaupungin palvelupäällikkö Anne Siipola sanoo.

    Pätkätyöläisten tulot lasketaan viimeksi kuluneen 12 kuukauden perusteella, Turusta kerrotaan.

    – Olemme todenneet, että asiakkaat ottavat hyvinkin nopeasti yhteyttä kun tiedot muuttuvat, Siipola kertoo.

    Tampere selvittää parhaillaan, siirtyykö se Turun tapaan.

    Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen arvioi, että Tampereen tapa periä maksuja jopa vuoden ajalta takautuvasti on harvinaista. Yleensä tarkistus tulotietoihin tehdään kerran vuodessa. Laki ei Lahtisen mukaan kuitenkaan edellytä tätä.

    – Perheillä on velvoite ilmoittaa heti kun tulot muuttuvat. Useat kunnat tarkistavat tulotietoja yleensä elokuussa, jotta ei pääse syntymään pitkän ajan perintöjä.

    Lahtinen siteeraa varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia. Jos väärä maksu johtuu asiakkaan antamasta väärästä tiedosta, takaisin voidaan periä vain maksimissaan vuoden taaksepäin.

    Saako liikaa maksettua takaisin?

    Myös maksujen hyvittämisessä on eroja. Tampere ei hyvitä, jos vanhemmat ovat ilmoittaneet tulot väärin ja maksuja on peritty liikaa.

    Espoo hyvittää vain työttömäksi jääneille.

    – Emme hyvitä takaisin. Poikkeuksena ovat työttömäksi jääneet, koska päivärahapäätöksen saaminen kestää usein pari–kolme kuukautta. Päivärahapäätös on toimitettava heti kun se on saatu. Sama koskee myös sairauspäivärahaa, kuntoutustukea ja eläkettä, Espoon kaupungin taloussuunnittelija Katja Hagman sanoo.

    Kuntaliiton mukaan sekä hyvittäminen että takaisinperintä ovat harkinnanvaraisia.

    – Kunnat sitten eri periaattein voivat hyvittää tai periä takaisin liian paljon tai vähän maksettuja summia. Laki mahdollistaa kuntakohteisen toimintatavan, Lahtinen sanoo.

    Johtaako tämä siihen, että lapsiperheet ovat eriarvoisessa asemassa?

    – Jos tulotiedot muuttuvat, perheen pitäisi ilmoittaa siitä heti. Perheet eivät aina heti muista tai huomaa ilmoittaa tuloista. Onhan meillä monia muitakin asioita, jotka ovat eri tavalla eri kunnissa, Lahtinen vastaa.

    Mikko Savolainen / Yle

    Pätkätyössä oleville voidaan Lahtisen mukaan määritellä 12 kuukauden tulojen perusteella keskimääräinen tulo ja sen mukaan päivähoitomaksu.

    Kuntaliitto ei ole selvittänyt, kuinka moni kunta perii maksuja takautuvasti.

    – Monet kunnat voivat periä kuukauden tai kahden kuukauden ajalta. Takaisinperintä tai hyvitys on aina harkinnanvarainen. Käsitykseni mukaan tuhansien eurojen takaisinperinnät eivät ole kovinkaan yleisiä, Lahtinen viittaa Tampereen tapaan.

    Arvioita ja tositteita palkasta

    Suomessa ei ole tulorekisteriä, josta päiväkodit voisivat tarkistaa vanhempien tuloja. Vahvistettu verotus puolestaan tulee yli vuoden myöhässä.

    Käytännössä päiväkodit kysyvät vanhemmilta omia arvioita tuloista. Vanhemmilta pyydetään myös tositteita palkasta.

    – Tarvittaessa teemme pistokokeita, mutta pääsääntöisesti meillä on hyvin rehellisiä asiakkaita, Juho Tervo Tampereen kaupungilta sanoo.

    Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta sanoo, että tulorekisteri ei välttämättä poista ongelmia.

    – Ymmärrykseni mukaan tulorekisteristä ei tule ilmoituksia päivähoitoon, vaikka perheen saamat tulot muuttuvat. Muuttuneista tiedoista pitäisi jatkossakin ilmoittaa.

    Mahdollistavatko erilaiset käytännöt huijaamisen?

    – En usko, että tällä keinotellaan. Aina löytyy yksittäisiä perheitä, jotka toimivat eri tavalla. Isossa kuvassa en näe ihmisiä, jotka keinottelevat, Lahtinen sanoo.

    Paperittomilla on edelleen oikeus vain kiireelliseen hoitoon – Lääkäri:

    Paperittomilla on edelleen oikeus vain kiireelliseen hoitoon – Lääkäri: "Radikalisoitumiseen olisi vähemmän syytä, jos yhteiskunta osoittaisi lähimmäisenrakkautta"


    Mistä on kyse?Suomessa elää 2 000–4 000 paperitonta. Suuri osa heistä on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan tänä vuonnaPaperittomilla on oikeus julkisessa terveydenhuollossa vain kiireelliseen...

    Mistä on kyse?Suomessa elää 2 000–4 000 paperitonta. Suuri osa heistä on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan tänä vuonnaPaperittomilla on oikeus julkisessa terveydenhuollossa vain kiireelliseen hoitoonTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja useiden muiden tahojen mielestä paperittomien terveyspalveluja tulisi laajentaa

    Kun sauvolainen terveyskeskuslääkäri Jaakko Kivisaari oli siirtymässä neljä vuotta sitten eläkkeelle, hän päätti käyttää ammattitaitoaan huono-osaisten auttamiseen.

    Kivisaari lähti mukaan Global Clinicin toimintaan Turussa. Järjestö tarjoaa paperittomille ilmaisia terveydenhuoltopalveluja.

    – Ajattelin, että paperittomat ovat sellaisia ihmisiä, joille yhteiskunta on muuten kovin tyly. Yritetään edes jotain inhimillisyyttä heille tarjota, Kivisaari selittää.

    Turun lisäksi Global Clinicillä on toimintaa Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Joensuussa ja Lahdessa. Työntekijät ovat vapaaehtoisia, ilman palkkaa toimivia terveydenhuollon ammattilaisia.

    Osa kaupungeista on päättänyt toisin

    Suuri osa paperittomista on turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole saaneet turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomeen, mutta ovat kuitenkin jääneet maahan.

    Yritetään edes jotain inhimillisyyttä heille tarjota. Jaakko Kivisaari

    Paperittomia ovat myös opiskelijat, työntekijät tai matkailijat, jotka ovat jääneet Suomeen oleskeluoikeuden päätyttyä. Yksi merkittävä ryhmä on myös itäisen Euroopan romanit.

    Suomen perustuslaki takaa kaikille oikeuden terveyteen ja hyvinvointiin. Paperittomilla on kuitenkin Suomessa vain rajoitettu oikeus terveyspalveluihin. He saavat julkisessa terveydenhuollossa pääsääntöisesti vain kiireellistä hoitoa. Siis hoitoa, jota ilman henki tai terveys vaarantuisi.

    Jotkut kaupungit ovat kuitenkin päättäneet toisin. Pisimmälle on mennyt Helsinki, joka marraskuussa 2017 päätti laajentaa paperittomille annettavia hoitoja muun muassa rokotuksiin ja kroonisten sairauksien hoitoon.

    Helsinki, Espoo, Vantaa ja Turku tarjoavat myös alaikäisille ja raskaana oleville paperittomille vähimmäispalveluja laajempia terveyspalveluja.

    Useissa kaupungeissa on tehty myös valtuustoaloitteita paperittomien terveyspalvelujen laajentamiseksi. Näin on tehty ainakin Espoossa, Järvenpäässä ja Raaseporissa. Turussa aloitteen allekirjoitti yli kolmasosa valtuustosta.

    Jaakko Kivisaari soisikin, että paperittomille taattaisiin huomattavasti nykyistä paremmat terveyspalvelut. Ja tämä pitäisi kirjata lakiin.

    – Uskon, että radikalisoitumiseen olisi vähemmän syytä, jos yhteiskunta osoittaisi lähimmäisenrakkautta näille kurjassa asemassa oleville ihmisille. Näytettäisiin, että tämä ei ole kylmä ja kova yhteiskunta.

    Jaakko Kivisaari toimii vapaaehtoislääkärinä Global Clinicin Turun toimipisteessä.Eino Kossila / Yle

    Asian toinen puoli on myös se, että tutkimusten mukaan laajempien terveyspalvelujen salliminen paperittomille olisi yhteiskunnalle halvempaa kuin pelkän kiireellisen hoidon tarjoaminen.

    – Se olisi järkevää ja kustannustehokasta terveyspolitiikkaa. Ajoissa hoitaminen on kustannustehokasta, sanoo Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n koordinaattori Meri Korniloff.

    Paperittomien määrä tuplaantuu tänä vuonna

    Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan paperittomia oli Suomessa vuoden vaihteessa 2 000 - 4 000. Paperittomia oli kaikkiaan 42 kunnassa. Suurin osa paperittomista elää Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla sekä Turussa.

    Paperittomuudesta on tullut Suomessa pysyvä ilmiö. Katri Gadd

    Tutkijatohtori Katri Gadd arvioi, että paperittomien määrä kaksinkertaistuu tänä vuonna, kun suuri joukko vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista saa kielteisen päätöksen. Määrä saattaa siis nousta jopa 8 000:een.

    – Paperittomuudesta on tullut Suomessa pysyvä ilmiö. Sitä ei ole pystytty poistamaan mistään demokraattisesta valtiosta muuallakaan.

    Gaddin mukaan Suomessa ei oikein tiedetä, miten paperittomien kanssa tulisi toimia. Esimerkiksi kunnat kaipaisivat asiassa valtiolta ohjeistusta.

    Jaakko Kivisaari on samaa mieltä.

    – Selvempihän tilanne olisi, jos saataisiin aikaan valtakunnallinen laki. Nyt kuntien terveydenhuoltohenkilöstöllä on aika paljon epätietoisuutta, mitkä ovat paperittomien oikeudet.

    Lakia paperittomien terveyspalvelujen järjestämisestä ei siis ole, mutta se oli lähellä toteutua kolme vuotta sitten.

    Lakiesitys torpattiin viime metreillä

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki vuonna 2014 seikkaperäisen selvityksen siitä, miten paperittomien terveyspalvelut pitäisi Suomessa järjestää. THL ehdotti, että paperittomien oikeutta käyttää terveyspalveluja laajennettaisiin.

    Lakiesitykseen päätyi muoto, jossa paperittomilla olisi oikeus käyttää julkisia terveyspalveluja samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoilla.

    Global Clinicin varustusta Turussa.Eino Kossila / Yle

    Lakiesitys paperittomien terveydenhuollosta oli menossa keväällä 2015 eduskunnan käsittelyyn, mutta SDP:n kansanedustaja Kari Rajamäki esitti hallituksen esityksen pöydällepanoa.

    Käytännössä Rajamäki torppasi lain, sillä eduskunta ei ehtinyt sitä enää käsitellä, ja uusi Sipilän hallitus ei siihen enää palannut.

    Rajamäki sai tempustaan haukut omalta puolueeltaan, ja lain esitellyt saman puolueen ministeri Susanna Huovinen suomi Rajamäkeä blogissaan kovin sanoin. Huovinen syytti Rajamäkeä prosessikikkailusta.

    Kari Rajamäki puolustautui sanoen tehneensä Suomen kannalta oikean toimenpiteen. Rajamäen pontimena lain kaatamiseen oli se, että paperittomien paremmat terveyspalvelut olisivat aiheuttaneet terveysturismia.

    Asiantuntijoiden mielestä Rajamäen ajatuksille ei ole katetta.

    – En ole tietoinen mistään datasta, joka tukisi tämän tyyppistä ajattelua. Kyllähän syyt lähteä toiselle puolelle maailmaa ovat ihan toiset kuin se, että lähdetään terveyspalvelujen perässä, sanoo Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n koordinaattori Meri Korniloff.

    – Ei ole mitään tieteellistä näyttöä, että laki paperittomien terveyspalveluista olisi johtanut mihinkään muuttovirtaan tänne tai laajamittaiseen Suomeen jäämiseen, sanoo Turun yliopiston tutkijatohtori Katri Gadd.

    Paperittomat unohdettiin myös sotessa

    THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki oli keskeinen henkilö kun lakia paperittomien terveyspalveluista valmisteltiin. Hän johti THL:n asiasta tekemää selvitystä.

    – Olen edelleen sitä mieltä, että olisi ollut hyvä tehdä se laki, sillä se olisi auttanut kuntia ja terveydenhuollon henkilökuntaa käytännön toiminnassa.

    Keskimäen mielestä vieläkään ei ole liian myöhäistä.

    – Kyllä sille laille olisi tarve nytkin, ei tilanne ole muuttunut miksikään. Ja ehkä vielä enemmän nyt kuin silloin, koska paperittomien määrä vain kasvaa.

    Ilmo Keskimäki tosin epäilee, että nykyinen hallituskoalitio ei lämpene laille paperittomien terveyspalveluista. Hän kuitenkin ihmettelee, ettei asiasta ole puhuttu sanaakaan sotelakien valmistelun yhteydessä.

    – Soteuudistuksessa ei ole otettu paperittomien terveydenhoitoa esiin ollenkaan. Olisi kannattanut käydä tämäkin asia tässä yhteydessä läpi, Keskimäki sanoo.

    Kyllä sille laille olisi tarve nytkin, ei tilanne ole muuttunut miksikään. Ilmo Keskimäki

    Ilmo Keskimäki sanoo, että laajempien terveyspalvelujen sallimisessa paperittomille on kyse äärimmäisen pienistä rahoista verrattuna sosiaalipuolen kymmenien miljardien kokonaismenoihin. THL:n selvityksessä kustannukset yhteiskunnalle olisivat enimmillään muutaman miljoonan luokkaa.

    Psyykkiset ongelmat ovat kasvaneet

    Turun Global Clinic on auki kerran viikossa pari tuntia kerrallaan. Potilaita käy parhaina päivinä vajaa kymmenen. Toiminta pyörii lahjoitusvaroin.

    Global Clinicin palvelut paperittomille ovat maksuttomia.Eino Kossila / Yle

    Helsingin Global Clinicistä tehtyn tutkimuksen mukaan paperittomien potilaiden keski-ikä on 34 vuotta ja heitä ovat vaivanneet erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä ruuansulastusvaivat.

    Jaakko Kivisaaren mielestä tällä hetkellä ongelmat ovat keskittyneet etenkin mielenterveyspuolelle.

    – Kun on tullut paljon kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, niin potilaiksi on tullut runsaasti psyykkisesti lujilla olevia ihmisiä.

    Tutkijatohtori Katri Gadd toivoo, että laki paperittomien nykyistä laajemmista terveyspaveluista saataisiin vielä aikaiseksi.

    – Pidän huonona, että ihmisen täytyy ajautua esimerkiksi mielenterveysongelmissa kriisitilanteeseen ennen kuin voi saada apua. Se ei ole yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kenenkään etu.

    Lue lisää:

    Analyysi: Paperittomat käyttävät Suomessa harvoin julkisia terveyspalveluja – kielteisten turvapaikkapäätösten kasvu ei tuonut piikkiä tilastoihin

    Päätös syntyi yöllä – Helsinki laajentaa paperittomien terveydenhuollon palveluita

    Iiu Susirajan rohkeat omakuvat iskivät Yhdysvalloissa suoraan hermoon – nauravat röyhkeästi kauneusihanteille

    Iiu Susirajan rohkeat omakuvat iskivät Yhdysvalloissa suoraan hermoon – nauravat röyhkeästi kauneusihanteille


    Mikä minä olen? Sitä kysyy turkulainen valokuvataiteilija Iiu Susiraja, jonka näyttely aukesi viime viikonloppuna Los Angelesissa. Vastaus on sarja omakuvia, joissa Susiraja esiintyy makkarat nilkkapainoina, patonki rintojen alla ja...

    Mikä minä olen? Sitä kysyy turkulainen valokuvataiteilija Iiu Susiraja, jonka näyttely aukesi viime viikonloppuna Los Angelesissa.

    Vastaus on sarja omakuvia, joissa Susiraja esiintyy makkarat nilkkapainoina, patonki rintojen alla ja sateenkaarenvärinen pölyhuisku pakaroiden välissä.

    Toisin kuin me muut selfie-ihmiset, Susiraja ei kaunistele lopputulosta. Hän näyttää itsensä rehellisesti juuri sellaisena kuin on. Juuri rehellisyys teki vaikutuksen yhdysvaltalaiseen taidegalleristiin Mike Eganiin, joka tutustui Susirajan teoksiin Suomen-vierailullaan ja otti tämän talliinsa.

    – Iiu on ainutlaatuinen. Hänen ilmeetöntä pokerinaamahuumoriaan voisi parhaiten verrata Aki Kaurismäkeen, Egan kehuu Suomen löytöään.

    Taide aiheuttaa ihottumaa

    Susirajalla on nyt vetoa maailmalle. Viimeiset puoli vuotta hän on viettänyt valokuvauksen mekassa New Yorkissa ISCP:n kansainvälisessä taiteilijaresidenssissä.

    Residenssijakso poiki Los Angelesiin näyttelyn, jossa on esillä muun muassa Yksisarvinen (suklaa) -niminen valokuva. Siinä taiteilija on istuttanut päähänsä jäätelötötterön, joka sulaa rinnuksille. Lopputulos vaati harjoittelua.

    – Välillä oli vaikeaa saada jäätelö sulamaan kunnolla ja välillä se suli liikaa. Ajoitus oli tärkeää. Loppujen lopuksi sain kylmästä jäätelöstä ihottumaa otsaani, Susiraja kertoo.

    Vaikka Susirajan kuvat ovat usein erittäin humoristisia, niiden tekeminen ei ole hauskaa – pikemminkin työlästä.

    – Se on fyysisesti aikamoista. Käytän kameran itselaukaisinta ja minulla on 12 sekuntia aikaa ottaa kuva. Se on yhtä kameran taakse ja eteen juoksemista, Susiraja kertoo.

    Iiu Susiraja pitää Los Angelesia parempana paikkana kuin New Yorkia, jonka hän kokee kovaksi. – Los Angelesissa ihmiset ovat rennompia ja positiivisempia. En tiedä, onko Los Angeles oikeasti niin pinnallinen paikka, kuin ajatellaan.Mike EganRuoalla saa leikkiä

    Susirajalla on mutkaton suhde kehoonsa. Hän käyttää valokuvissaan ja videoissaan arkisia esineitä, kuten luutia ja kaulimia sekä ruokaa, joilla hän tekee absurdeja asioita. Yhdessä teoksista hän valmistaa hilloa pusertamalla pussiin suljettuja mansikoita rintojensa väliin.

    Kuvat tuntuvat nauravan perinteisille kauneusihanteille ja sukupuolirooleille, sille, mitä naisilta odotetaan. Miten ne on otettu vastaan Los Angelesissa, jossa kaikkien oletetaan täyttävän mallin mitat?

    – Losilaiset ovat edistyksellisiä. Kaupunki tuottaa uusia ajatuksia ruumiinkuvasta, sukupuoli-identiteetistä, musiikista ja kuvataiteesta. Taidemaailma on muuttamassa New Yorkista Los Angelesiin, jossa Iiu on erittäin tunnettu, galleristi Mike Egan sanoo.

    Susiraja osaa provosoida

    Susirajan teoksia on ollut Yhdysvalloissa esillä jo pariin otteeseen, ensimmäisen kerran vuonna 2016 New Yorkissa.

    – Näyttely oli suosittu ja se arvioitiin monissa lehdissä kuten the New Yorkerissa, galleristi Mike Egan kertoo.

    The New Yorker kuvaili Susirajan teoksia muun muassa absurdeiksi vinjeteiksi, joissa tehdään masokistisia asioita ja rikotaan ruumista koskevia normeja.

    Huhtikuussa Susirajan teoksia oli esillä myös New Yorkin residenssin avointen ovien päivänä.

    – Paikalle tuli noin tuhat ihmistä. Yksikään ei poistunut työhuoneeltani huonolla tuulella. He tykkäsivät ja halusivat puhua kanssani. Sain hyvää palautetta ja käyntikortteja meni vino pino, Susiraja kertoo.

    Työt kolahtivat, vaikka eräs kuraattori oli arvellut, että Susirajan huumori on kova pala amerikkalaisille.

    – Joillekin kuraattoreille teokseni ovat voineet olla liikaa, mutta kylmäksi ne eivät ole jättäneet ketään, Susiraja sanoo.

    Se on helppo uskoa. Joku voi pitää Susirajan teoksia jopa provosoivina. New Yorkin residenssiaikana syntyi video nimeltä Iso sävel. Sen idea on yksinkertainen.

    – Siinä on rumpu. Menen rummun päälle, otan kapulat käteen ja virtsaan rummun kalvolle, Susiraja kertoo.

    Kättely-kuvaa varten Iiu Susiraja joutui kiertämään useissa turkulaisissa vaateliikkeissä. Vasta seitsemännestä heltisi mallinuken irtokäsi lainaksi. Kättely on Susirajan oma suosikki.Iiu SusirajaEnsimmäistä kertaa ulkomaanlennolla

    Saapuminen New Yorkin residenssiin oli Susirajan ensimmäinen lentomatka ulkomaille. 42-vuotias taiteilija kertoo, että hänen lapsuudenperheellään ei ollut varaa matkustaa.

    – Kun näin residenssi-ilmoituksen, ajattelin, että nyt olisi mahdollisuus. Halusin ottaa itseäni niskasta kiinni.

    Juhannuksen aikoihin Susiraja palaa takaisin Suomeen ja kotikaupunki Turkuun.

    Kannattiko reissu?

    – Uskon, että kannatti. Sain yksityisnäyttelyn Los Angelesiin. Aika näyttää, mitä se poikii.

    Galleristi on luottavaisempi oman tallinsa taiteilijasta.

    – Susiraja on jo tehnyt kansainvälisen läpimurron. Suomalaisten taidepiirien pitää vielä tunnustaa hänen merkityksensä, Egan sanoo.

    Moduulikylä helpottaa Meyerin telakkatyöntekijöiden asuntopulaa:  peti, hella ja pesupaikka riittävät, kun rahaa on tultu tekemään

    Moduulikylä helpottaa Meyerin telakkatyöntekijöiden asuntopulaa: peti, hella ja pesupaikka riittävät, kun rahaa on tultu tekemään


    Turun telakan alihankkija Egon Allikivi etsii asuntoja noin 20 työntekijälle. Väliaikainen majoitus on päättymässä toisaalla, ja työntekijät pitäisi saada jonnekin seuraaviksi öiksi. – Olen soittanut jo 10–15 paikkaan. Minulle on kerrottu,...

    Turun telakan alihankkija Egon Allikivi etsii asuntoja noin 20 työntekijälle. Väliaikainen majoitus on päättymässä toisaalla, ja työntekijät pitäisi saada jonnekin seuraaviksi öiksi.

    – Olen soittanut jo 10–15 paikkaan. Minulle on kerrottu, että tilaa on kuukauden tai kahden päästä. Löysin tämän paikan netistä, kertoo Egon Allikivi.

    Hostellinjohtaja Matti Stenholm on kierrättänyt Allikiven jo hostellin puolella, jossa makuupaikat ovat kapseleissa ja kerrossängyn tavoin päällekkäin.

    – En ole nähnyt missään ennen tällaista. Luulen, että työntekijät haluavat mennä kapseleihin nukkumaan. He eivät tarvitse yksityisiä huoneita, pohtii Allikivi.

    Hostellitalon kapseliasuntoja.Minna Rosvall / YlePeti, hella ja peseytymistilat

    Alihankkija Egon Allikivi pitää erityisesti hostellin tiloista. Hän tutustuu myös juuri valmistuneeseen moduuliasuntotaloon, jossa huoneissa on perinteiset sängyt ja yksityisyyttä. Hän arvioi, että työntekijät arvostavat sosiaalista kanssakäymistä.

    Hostellijohtaja Matti Stenholm vahvistaa asian.

    He tulevat tänne tekemään rahaa. Työpäivät ovat 10–12 -tuntisia. Matti Stenholm

    – He tarvitsevat vain peti- ja ruoanvalmistuspaikan sekä peseytymismahdollisuudet. Yhteisissä tiloissa pelataan biljardia tai pöytätennistä.

    Minna Rosvall / Yle

    Monet pelkäävät järjestyshäiriöitä, kun työporukat majoittuvat yhdessä johonkin alueelle. Järjestyshäiriöitä ei ainakaan hostellin tiloissa ole ollut.

    – He tulevat tänne tekemään rahaa. Työpäivät ovat 10–12-tuntisia. On noloa lähteä maitojunalla kotiin ja kertoa, että on jäänyt alkoholin takia telakan portilla kiinni. Sen jälkeen ei ole enää mitään asiaa telakalle, kertoo Stenholm.

    Pienistä asunnoista kova pula

    Hostellijohtaja Matti Stenholmin puhelin soi taajaan tahtiin, kun monet kyselevät asuntoja. Raision kaksi moduulitaloa avautuu tämän kuun aikana. Petipaikkoja tulee noin sata. Samalla tontilla olevassa hostellissa on lisäksi tilat noin 80 yöpyjälle.

    Raskaimmat moduulikylän palat painavat jopa seitsemän tonnia.Minna Rosvall / Yle

    Puhelinlinjat ovat kuumina myös yli 10 000:ta asuntoa hallinnoivassa TVT-asunnoissa. Yritys saa asunnonhakijoilta kitkerää palautetta, kun koteja ei löydy.

    Tilanne on kestämätön. Asunnottomuus on vaikea ongelma alueella. Anu Nummelin

    Hankintasihteeri ja tiedottaja Anu Nummelin kertoo, että vuoden 2017 aikana TVT-asunnoille tuli yli 11 000 hakemusta. Niistä 5 500 kohdistui yksiöihin.

    – Meillä on jonkin verran tilapäisiä asuntoja esimerkiksi remontin vuoksi kotoaan muuttaville. Tilanne on kestämätön. Asunnot pitää antaa kaikkein kiireellisimmässä tilanteessa oleville. Myös varallisuutta ja tulotasoa arvioidaan. Asunnottomuus on vaikea ongelma alueella, pohtii Nummelin.

    Rental Store Finland Raisio Villagen yrittäjä Hannu Karlsson kertoo kuulleensa, että ongelma on laajentunut.

    – Puhutaan jo, että Mietoisia ja Mynämäkeä myöten kaikki mahdolliset tyhjät asunnot ovat käytössä, kertoo Karlsson.

    Minna Rosvall / YleModuulikylien suosio on yllättänyt

    Laiva-, auto- tai metsäteollisuus tuo pienille paikkakunnille usein niin paljon työvoimaa, etteivät olemassa olevat asunnot riitä. Näin on käynyt Äänekoskella sellutehtaan ja Uudessakaupungissa autotehtaan läheisyydessä.

    Satakuntalainen perheyritys Rental Store Finland rakensi ensimmäisen moduulikylän Eurajoelle ydinvoimalatyömaan lähelle. Toimitusjohtaja Harri Kuusiluoma kertoo, että majoitusta tarvittiin yllättävän pitkään.

    Raision moduulikylän paloja autossa.Minna Rosvall / Yle

    – Luulimme, että asuntoja tarvitaan kaksi vuotta, mutta urakka on venynyt. Eurajoella petipaikkoja on ollut parhaimmillaan 550, Uudessakaupungissa ja Äänekoskella 240, kertoo Kuusiluoma.

    Syksyllä yritys toivoo pääsevänsä majoittamaan Kemijärven sellutehtaan työntekijöitä. Alueelle tarvitaan pari tuhatta asuntoa.

    Tavoite on kehittää majoituskylä, jonka voi helposti siirtää rajojen ulkopuolellekin. Harri Kuusiluoma

    – Pyrkimyksemme on, että työntekijät pääsevät kävellen työmaille. Kilpailemme kalustettujen asuntojen kanssa. Moduulimajoituksia ei juuri vielä ole. Toiminta sisältää riskejä, sillä koskaan ei tiedä projektien pituuksista, kertoo Kuusiluoma.

    Satakunnasta maailmalle

    Toimitusjohtaja Harri Kuusiluoma kertoo käyneensä tutustumiskäynneillä eurooppalaisissa tehtaissa sekä ruotsalaisissa ja norjalaisissa majoituskylissä. Tavoite on käyttää kokemuksia hyväksi, kun yritys suunnittelee toiminnan laajentamista ulkomaille.

    – Venäjän, Norjan ja Ruotsin puolella on juttuja vetämässä. Tavoite on kehittää majoituskylä, jonka voi helposti siirtää rajojen ulkopuolellekin.

    Asunnoista tulee monenlaista palautetta.

    – Äänekoskella 30 vuotta komennushommia tehneet eivät kertomansa mukaan olleet koskaan asuneet näin hyvissä tiloissa. Hotellissa aamupalojen kanssa asumaan tottuneet eivät ole tyytyväisiä tähän tasoon. Tämä on lähellä hostellia kuitenkin, pohtii Kuusiluoma.

    Terrieri Lilli on allerginen pöly- ja varastopunkeille, mutta niin on moni muukin – 70 000 suomalaiskoiraa kärsii allergioista

    Terrieri Lilli on allerginen pöly- ja varastopunkeille, mutta niin on moni muukin – 70 000 suomalaiskoiraa kärsii allergioista


    Mistä on kyse?Pöly- ja varastopunkkiallergiat ovat yleisimpiä koiran allergioitaNoin kymmenen prosenttia koirista on allergisia jollekinKoiran allergioita voidaan hoitaa esimerkiksi lääkityksellä ja siedätyshoidollaMirka Kauppinen huolestui kaksi...

    Mistä on kyse?Pöly- ja varastopunkkiallergiat ovat yleisimpiä koiran allergioitaNoin kymmenen prosenttia koirista on allergisia jollekinKoiran allergioita voidaan hoitaa esimerkiksi lääkityksellä ja siedätyshoidolla

    Mirka Kauppinen huolestui kaksi vuotta sitten, kun hänen puolivuotias jackrusselinterrierinsä Lilli alkoi raapia silmiään. Koiran silmänympärykset kutisivat niin kovasti, että se repi niitä jatkuvasti. Lopulta silmänympärykset olivat täysin karvattomat ja verillä.

    Eläinlääkärissä epäiltiin ensimmäisenä ruoka-aineallergiaa. Alkoi pitkä seuranta ja poissulkeminen. Tiettyjä ruokia ja ruoka-aineita poistettiin koiran ruokavaliosta aina kuuden viikon jaksoiksi, jotta löydettäisiin allergiaa aiheuttava aine. Tällainen poissulkeminen on se tapa, jolla koiran allergiaa yleensä lähdetään selvittämään.

    Kun oli kulunut vuosi eikä Lilli-koiran silmien kutina ollut vieläkään loppunut, eläinlääkäri diagnosoi koiralla pöly- ja varastopunkkiallergian.

    – Tämä tuli ihan yllätyksenä. En ollut koskaan aikaisemmin kuullut pöly- ja varastopunkkiallergiasta, kertoo Mirka Kauppinen.

    Monenlaisia allergioita ja oireita

    Pöly- ja varastopunkkiallergia on yksi yleisimmistä koiran allergioista, jopa yleisempi kuin ruoka-aineallergiat. Eläinlääkäri Jenni Wallenius Eläinsairaala Vettorista kertoo, että hän hoitaa päivittäin pöly- ja varastopunkkiallergiaa sairastavia koiria. Hoidettavana käy toki toistuvasti samoja koiria, sillä allergian hoito ja seuranta on elinikäistä.

    Tiettyjen koirarotujen yleistyminen on lisännyt allergisten koirien määrää. Jenni Wallenius

    Pöly- ja varastopunkkiallergiat kulkevat usein käsi kädessä. Joidenkin tutkimusten mukaan suomalaiskodeista ei enää löydy pölypunkkeja. Varastopunkkeja sen sijaan on esimerkiksi koirien kuivaruoissa ja herkuissa. Eläinlääkärit suosittelevat varastopunkkiallergiselle koiralle ruokien pakastamista ennen käyttöä. Näin tehdään myös Kauppisen perheessä.

    Paula Koskinen / Yle

    Eläinlääkäri Jenni Walleniuksen mukaan erilaiset allergiat ovat koirilla yleisiä. Noin 10 prosenttia koirista sairastaa jonkinlaista allergiaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa, joten allergisia koiria on arviolta 70 000.

    Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla koirilla.

    – Allergioiden määrä koko koirapopulaatiossa ei ole lisääntynyt, mutta koska allergioilla on perinnöllinen alttius, on tiettyjen koirarotujen yleistyminen lisännyt myös allergisten koirien määrää, Wallenius kertoo.

    Koirien allergioita on erilaisia. Pöly- ja varastopunkki- sekä ruoka-aineallergioiden lisäksi koirilla voi olla esimerkiksi kirppu-, siitepöly- tai kontaktiallergia, jossa koira reagoi, kun allergiaa aiheuttava asia on kosketuksissa sen ihoon. Myös harvinaisempia allergioita on. Tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että koirat voisivat olla allergisia vaikka ihmisen hilseelle.

    Meille oli ihan selvää, että Lillille annetaan siedätyshoitoa. Mirka Kauppinen

    Allergiat aiheuttavat koiralle yleensä kutinaa. Atopiassa eli esimerkiksi pöly- ja varastopunkki- sekä siitepölyallergioissa koirat saavat atooppista ihottumaa, ruoka-aineallergiat aiheuttavat usein kutinaa korviin.

    Allergioiden hoidossa käytetään muun muassa kutinanestolääkityksiä, ihon paikallishoitoja ja erikoisruokavalioita sekä siedätyshoitoa.

    Siedätyshoidot koirilla yleistymässä

    Kun jackrusselinterrieri Lillillä todettiin pöly- ja varastopunkkiallergia, aloitettiin sen siedätyshoito. Koiraan pistetään siedätysliuosta kuukauden välein.

    Eläinlääkäri Jenni Walleniuksen mukaan siedätyshoito on koirien allergioiden hoidossa yleistymässä, sillä siedätysliuosten saatavuus on parantunut. Hoitomuotoa on myös tutkittu enemmän.

    – Siedätyshoito ei sovellu kaikille, mutta arviolta kolmannes omista allergiapotilaistani on tällä hetkellä siedätyshoidolla. Hyvä hoitovaste saadaan 40–60 prosentilla potilaista. Osalla koirista siedätyshoito ei toimi lainkaan ja joillakin se helpottaa oireita siinä määrin, että muita lääkityksiä voidaan käyttää vähemmän, Wallenius kertoo.

    Toisin kuin ihmisillä, koirilla siedätyshoito jatkuu läpi koiran elämän.

    Paula Koskinen / Yle

    Mirka Kauppinen käyttää Lilliä eläinlääkäriasemalla siedätyshoidossa, vaikka liuoksen voisi pistää koiralle myös itse. Rahaa palaa, sillä esimerkiksi kahdeksan kuukauden annos Lillin siedätysliuosta maksaa noin 500 euroa. Kustannuksia kertyy tietysti myös tutkimuksista ja kontrollikäynneistä.

    Ihmiset ovat nykyään valmiimpia maksamaan lemmikkieläintensä hoidosta entistä enemmän. Helsingin yliopistollisen eläinsairaalan johtajan mukaan vielä kymmenen vuotta sitten 1 000 euroa oli se raja, jota enemmän harva halusi hoidosta maksaa. Nyt kipuraja on noin 2 000 euroa.

    Lietolaisesta Mirka Kauppisesta Lillin hoitamiseen käytetty rahamäärä ei tunnu paljolta.

    – Meille oli ihan selvää, että Lillille annetaan siedätyshoitoa. Teen ihan kaikkeni. En koe hoitoa kalliiksi, kun se menee Lillin hyväksi. Ei minulla ole rajaa sille, miten paljon hoidetaan, Kauppinen sanoo.

    Presidentti Sauli Niinistö sisällissodan muistojuhlassa: On hyvä muistaa, että siitä selvittiin

    Presidentti Sauli Niinistö sisällissodan muistojuhlassa: On hyvä muistaa, että siitä selvittiin


    Sunnuntaina on vietetty kaatuneiden muistopäivää. Turussa arkkipiispa Kari Mäkisen isännöimään sisällissodan muistopäivään osallistuivat pääministeri Juha Sipilä, presidentti Sauli Niinistö sekä eri puolueiden ja uskontojen...

    Sunnuntaina on vietetty kaatuneiden muistopäivää. Turussa arkkipiispa Kari Mäkisen isännöimään sisällissodan muistopäivään osallistuivat pääministeri Juha Sipilä, presidentti Sauli Niinistö sekä eri puolueiden ja uskontojen edustajat.

    Päivä alkoi Helsingin Hietaniemen hautausmaalta, jossa presidentti Sauli Niinistö kunnioitti kaatuneita laskemalla seppeleen Sankariristille.

    Kaatuneiden muistopäivää vietetään kaikissa Suomen sodissa ja rauhanturvatehtävissä kuolleiden kunniaksi.

    Sankarihautoja Helsingin Hietaniemen hautausmaan kaatuneitten muistopäivänä.Sisällissota on sisältänyt paljon vaikenemista

    Iltapäivällä Turun Tuomiokirkossa järjestettiin ekumeeninen jumalanpalvelus. Johdantosanat piti arkkipiispa Kari Mäkinen. Mäkinen totesi, että sisällissota ja sen jälkeinen aika on sisältänyt paljon vaikenemista.

    – Kaikesta ei ole voinut kertoa, eikä kaikille. Sekin on muovannut meitä. Se hiljaisuus asuu meissä edelleen.

    Mäkinen totesi, että sisällissodan perintö on myös kirkon perintöä ja haavat kirkon haavoja. Samalla se muistuttaa myös paljon sataa vuotta paljon vanhemmasta kirkon ja kristinuskon perinteestä.

    – Jokaisen ihmisen arvo ja arvokkuus ovat loukkaamattomia. Tämä ei viime kädessä ole kiinni siitä, miten me olemme kirkossa tai yhteiskunnassa olemme osanneet tai osaamme sen osoittaa, Mäkinen sanoi.

    Arkkipiispa Kari Mäkinen johti muistohetkeä Turun tuomiokirkossa 20. toukokuuta.Roni Lehti / LehtikuvaKukkatervehdykset punaisille ja valkoisille

    Kirkosta muistokulkue siirtyi punavankien muistomerkille ”535” Turun Kurjenkaivonkentälle ja sen jälkeen vuoden 1918 sankarimuistomerkille.

    Valtionjohto laski kukkatervehdykset sekä punaisten että valkoisten muistomerkeille yhdessä puolueiden nuorisojärjestöjen sekä kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen edustajien kanssa.

    Pääministeri Juha Sipilä kertoi olevansa tyytyväinen siitä, että sadan vuoden takaista vaikeaa aikaa on muistettu tänä keväänä yhdessä sovinnon hengessä.

    Presidentti Sauli Niinistö totesi, että suomalaiset muistavat sisällissodan historialliset tapahtumat. Niistä voi myös oppia jotakin.

    – On hyvä muistaa se, että siitä selvittiin. Luulen, että tässäkin tilaisuudessa siitä on aika paljon kysymys, että kunnioitetaan kaikkien muistoa, mutta rakennetaan yhteyttä, Niinistö sanoi.

    Sisällissodan yhteistä muistopäivää vietettiin Turussa kaatuneitten muistopäivänä 20. toukokuuta. Nuorisojärjestöjen edustajat laskivat kukkatervehdyksen Turun punavankileirin muistomerkki 535:lle Kurjenkaivonkentällä.Roni Lehti / Lehtikuva"Me selvisimme suhteellisen nopeasti"

    Niinistö osallistui aiemmin tässä kuussa Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa Kyösti Kallion sovinnonpuheen juhlaan. Juhla oli Niinistön mukaan esimerkki siitä, miten voidaan luoda uutta näkökulmaa Suomen historiaan.

    Nivalassa muisteltiin valkoista senaattoria Kyösti Kalliota. Hän oli ensimmäinen merkittävä poliitikko, joka ehdotti sodan vastakkainasettelusta luopumista Nivalan kirkossa toukokuussa 1918. Kyösti Kalllio näytti esimerkkiä muille.

    - Me selvisimme suhteellisen nopeasti sovinnon ja demokratian kautta. Sillä tavoin opimme kunnioittamaan toistemme mielipiteitä, vaikka ne erilaisia olisivatkin, ja luomaan demokratian keinoin välineet keskustella myös riidoista.

    Tietoja valkoisten ja punaisten esi-isien kohtaloista voi löytää muutamalla nettihaulla –

    Tietoja valkoisten ja punaisten esi-isien kohtaloista voi löytää muutamalla nettihaulla – "Isoisäni tuomio oli 12 vuotta kuritushuonetta"


    Kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta avaa Kansallisarkiston arvokkaassa salissa kirjan, jossa on luettelo henkilöiden nimiä. Siitä selviää, mistä valtiorikosoikeudessa tuomittujen tiedot löytyvät. Näitä kirjoja ei kuitenkaan tarvitse saapua...

    Kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta avaa Kansallisarkiston arvokkaassa salissa kirjan, jossa on luettelo henkilöiden nimiä. Siitä selviää, mistä valtiorikosoikeudessa tuomittujen tiedot löytyvät. Näitä kirjoja ei kuitenkaan tarvitse saapua selailemaan Kansallisarkistoon. Kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta kertoo, että perustiedot henkilöistä löytyvät jo muutamalla nettihaulla.

    Suomen sisällissodan muistovuosi on kannustanut suomalaisia etsimään tietoja sukulaisten vaiheista vuoden 1918 tapahtumissa. Pelkästään sotasurmat-tietokantaan on tehty yli 70 000 hakua, joka on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2017 samaan aikaan.

    Kehityspäällikkö Tomi Ahoranta esittelee vuoden 1918 arkistoja.Minna Rosvall / Yle

    – Yhä enemmän aineistoa on löydettävissä verkosta. Suomen sotasurmat –tietokanta toimii niin, että henkilöä voi hakea vaikka pelkällä sukunimellä. Sen jälkeen selviää, onko hän saanut surmansa. Myös valtiorikosoikeuksien pöytäkirjoja viedään verkkoon koko ajan, kertoo Ahoranta.

    Ahoranta vinkkaa, että seuraavan tuomioasteen eli valtiorikosylioikeuden pöytäkirjat on jo digitoitu. Digitaaliarkisto-sivun kautta avautuu oikeudenkäyntien maailma.

    Punaisista tehty todisteainekortti.Minna Rosvall / Yle

    – Tuomittujen punaisten oikeudenkäyntipöytäkirjoissa on mukana myös heistä sodan jälkeen tehdyt todisteainekortit. Nämä ovat huolellista työtä. Niihin on merkitty esimerkiksi henkilön työsuhteet. Mukana on lähdeviite, jonka avulla saa lisätietoa. Vaikka henkilö ei olisi joutunut oikeuteen, kortistosta voi kuitenkin löytyä joitakin tietoja hänen osallistumisestaan tapahtumiin, kertoo Ahoranta.

    Myös valkoisten vaiheet selvillä

    Sisällissodan tapahtumista on vaiettu monessa perheessä ja siksi sukulaisen osallistuminen sotaan voi tulla yllätyksenä. Julkisuudessa punaisten teloitukset ja vangitsemiset ovat saaneet paljon huomiota. Aiemmin on luultu, että heistä ei ole näin paljon tietoa. Myös valkoisten puolella sotaan osallistuneiden vaiheista löytyy runsaasti tietoa.

    Kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta avaa seuraavaksi Arkistojen portti –palvelun. Sieltä löytyy yhteenveto Kansallisarkistosta ja muista arkistoista löytyvistä sisällissotaa koskevista tiedoista.

    – Valkoisten puolella taistelleista hyvin moni on saanut vapaussodan muistomitalin. Mitalin saamiseksi tehtiin nimiluettelo, josta selviää, miten henkilö oli osallistunut taisteluun. Täällä Kansallisarkistossa ja muutamassa muussakin arkistossa on myöhempiä muistelma-aineistoja, joihin valkoisen puolen sotilaat ovat kertoneet omista kokemuksistaan, Ahoranta sanoo.

    Puolustusvoimien kantahenkilökunnan sisällissotamuistelmat 1930-luvulta on yksi tällainen kokonaisuus. Muistelmat ovat luettavissa Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä Helsingissä. Lisäksi valkoisten joukko-osastojen arkistosta selviää, mihin osastoon henkilö on kuulunut.

    – Arkistojen portti –palvelun sisällissodan taistelupaikkakortiston avulla selviää, mitä joukko-osastoja kyseisellä paikkakunnalla on ollut, kertoo Ahoranta.

    Sukulaisten löytyminen voi alkaa sattumasta

    Monelle voi tulla yllätyksenä, että tietoja sisällissodasta on näin paljon. Arkiston asiantuntijan kannalta tilanne on ihanteellinen.

    – On sanottu, että Suomen sisällissota saattaa olla edelleen maailman parhaiten dokumentoitu sisällissota. Näiden aineistomäärien perusteella näin voi ollakin, pohtii kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta.

    Vuoden 1918 arkistoja Kansallisarkistossa.Minna Rosvall / Yle

    Kun nettihakujen kautta on päässyt vauhtiin, tietoja voi tulostaa itselleen. Maksullisia kopioita voi tilata itselleen Kansallisarkistosta. Jos saapuu itse tutkimaan arkistoja, se on ilmaista ja omalla kameralla asiakirjoja voi kuvata ilmaiseksi.

    Raisiolaisrouva löysi isoisänsä vaiheet

    Raisiolainen Arja Tarponen esittelee Kansallisarkistosta kopioina saamaansa paperinivaskaa. Sukututkimusta harrastanut Tarponen hankki tiedot jo vuosia sitten.

    – Nykyään monia tietoja on digitoitu, mutta minä soitin ja tilasin asiakirjat. Se oli helppoa, kun ei tarvinnut itse lähteä Helsinkiin tutkimaan, kertoo Tarponen.

    Kustaa PerhoArja Tarposen arkisto

    Isoisä Kustaa Perhon tarina on jännittävä. Hänen vaiheitaan oli kerrattu suvussa jo Arja Tarposen lapsuudesta lähtien.

    – Isäni oli minulle näitä asioita kertonut, joten Kustaa Perhon vaiheet sodan aikana ja sen jälkeen eivät olleet yllätys, kertoo Tarponen.

    Vankilan merkinnät päättyvät alkuvuodesta 1920. Silloin hänet ilmeisesti armahdettiin. Arja Tarponen

    Suvun tarinat saivat kuitenkin todistusaineiston ja tietenkin kuva on täydentynyt usean kymmenen arkistosivun tutkimisen jälkeen. Valtiorikosylioikeuden aineistossa on muun muassa todistekortteja, ilmiantoja ja kirjeitä.

    – Kustaa Perho oli toiminut kansalaissodan aikana järjestyspäällikkönä eli eräänlaisena nimismiehenä. Hänen tehtävänsä oli antaa kulkulupia ja passeja. Hän ei osallistunut sotatoimintaan, mutta hänet oli määrätty värväämään vapaaehtoisia punakaartiin, kertoo Tarponen arkistolöydöistään.

    Vangitsemispäivän eli 30.4.1918 Tarponen on löytänyt myös papereista, mutta ei sen sijaan vankilasta vapautumispäivää.

    – Isoisäni tuomio oli 12 vuotta kuritushuonetta ja 15 vuodeksi kansalaisoikeuden menettäminen. Vankilan merkinnät päättyvät alkuvuodesta 1920. Silloin hänet ilmeisesti armahdettiin. Hän oli aikaisemminkin anonut armahdusta. Siihen asti on kirjeenvaihtoa, jonka vankilaviranomaiset ovat lukeneet ja selostaneet näissä papereissa. Jotkut kirjeistä sensuroitiin, kertoo Tarponen.

    Tutkiminen on rikastuttanut elämää

    Arja Tarponen katselee isoisästään säilyneitä valokuvia. Vanhana otettu kuva on arvokas, kun taas nuoruuden kuvissa olemuksesta huokuu reippaus ja toimeliaisuus.

    Kustaa Perhon kuvia Arja Tarposen arkistosta.Arja Tarposen arkisto

    – Tämä vanhana otettu kuva on varmasti hänen kansanedustajavuosiltaan. Kustaa Perho oli ensin Raision kunnanvaltuustossa. Kun hän muutti Muhkuriin, hän oli Maarian valtuustossa. Vuonna 1929 hän pääsi eduskuntaan ja oli siellä yhtäjaksoisesti 1944 kuolemaansa saakka. Hän kuolikin eduskunnassa, kertoo Tarponen.

    Tarponen pohtii, että isoisän vaiheiden selvittäminen on rikastuttanut hänen elämäänsä.

    Ihmiset yrittivät tehdä parhaansa itseään säästämättä. Arja Tarponen

    – Kunnioitukseni on kasvanut isoisääni kohtaan. Hän noudatti omaa aatettaan ja eli sen mukaan. Hän koetti saada ihmisille paremman elämän, pohtii Tarponen.

    Tarponen kannustaa muitakin etsimään tietoja sukulaisten vaiheista.

    – Siinä oppii ymmärtämään sen aikakauden ihmisiä. Sisällissodasta on vaiettu kymmenien vuosien ajan. Nuorisonkin pitäisi ottaa selvää ja kuulla, että minkälaista elämä on ollut silloin. Ihmiset yrittivät tehdä parhaansa itseään säästämättä, pohtii Tarponen.

    Vespa Laine tekee musiikkia huonekasveilla: “Käsissäni olikin punkbändi, eikä kamariorkesteri”

    Vespa Laine tekee musiikkia huonekasveilla: “Käsissäni olikin punkbändi, eikä kamariorkesteri”


    Toiselle koivunlehdelle hän kuiskutteli kehuja, toista haukkui. 6-vuotias Vespa Laine oli ottanut lehdet pihapuusta ja asetellut ne huoneeseensa valkoisten paperien päälle lepäämään. Hän halusi nähdä, mitä kasveille puhuminen saa niissä...

    Toiselle koivunlehdelle hän kuiskutteli kehuja, toista haukkui. 6-vuotias Vespa Laine oli ottanut lehdet pihapuusta ja asetellut ne huoneeseensa valkoisten paperien päälle lepäämään. Hän halusi nähdä, mitä kasveille puhuminen saa niissä aikaan. Useamman päivän kuiskuttelujen jälkeen tulos oli selvä.

    Haukuttu lehti voi huonommin.

    30 vuoden päästä Teatterikorkeakoulusta valosuunnittelijaksi valmistunut Vespa Laine asuu Turun ulkosaaristossa ja kaipaa kipeästi älyllistä törmäytystä. Arki vuoden vanhan lapsen kanssa, kolmen tunnin matkan päässä mantereesta, on samaan aikaan ihanaa ja kamalaa. Hän kaipaa valosuunnittelijan töitä, mutta laitosteatteriin hän ei halua. Ei takaisin sinne, mikä on jo nähty.

    Seuraava vuosi 2011 on yhtä ilotulitusta. Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki ja työtehtävät ovat herkullisia. Juhlahumun laantuessa mielessä alkaa junnata ajatus siitä, miten työllistää itse itsensä. Miten saisi tehdä töitä ihan yksin. Millainen olisi valosuunnittelijan soolo. Etenkin sitä Vespa Laine miettii miettimästä päästyään.

    Miltä kuulostaisi kasvien ääni?

    Pullopuutarhat. Niihin hän hurahtaa kesken ammatti-identiteettinsä pohdintaa.

    Keskellä vuoden 2013 synkintä talvea hän istuttaa lasipurkkiin mehikasvin, aloe veran. Idea on tuomittu epäonnistumaan, sillä valo ei riitä. Kolmen kuukauden kuluttua Vespa Laine laskee lasikannen purkin päälle ja kantaa mädäntyneen kasviraadon pihamaalle. Unohtaa koko hullutuksen, mutta löytää purkin kesällä ja hämmentyy. Purkin sisälle jääneestä mullasta on noussut sammaleen sekaan sinnikäs saniainen.

    Hän hullaantuu. Kaivaa kaiken tiedon saniaisista. Saa selville, että ne ovat vanhempia kuin dinosaurukset. Että niiden lisääntymismetodi poikkeaa kaikista muista kasveista. Että hänen saniaisensa osasi tehdä lasipurkkiin sisään oman biosfäärinsä.

    – Koin valaistumisen. Valon tärkein tehtävä on fotosynteesin mahdollistaminen ja elämän ylläpitäminen. Kaikki paitsi fotosynteesi on turhaa, Vespa Laine toteaa.

    Hän purskahtaa hersyvään nauruun ja on silti aivan tosissaan.

    Tajusin suhtautuneeni kasveihin ylimielisesti. Vespa Laine

    Parin vuoden päästä, turkulaisessa taiteilijaresidenssissä hän alkaa pohtia, että jos kasveilla olisi ääni, millainen se olisi. Teatterikorkeakoulussa valosuunnittelun oppitunneilla oli opetettu lähestymään valoa fysiikan opein, mittaamalla. Vespa alkaa pohtia, miten kasvien sähkövastuksen voisi mitata ja miten sen saisi ihmisen kuultavaksi.

    Kasveista ekalla keikalla punkkareita

    Viime vuoden marraskuussa Vespa Laineen ajatusleikit ovat konkretisoituneet taideteokseksi. Ferns-teoksen ensi-iltaa hän jännittää viidentoista huonekasvin ympäröimänä.

    30 ihmistä tuijottaa lavalle, jossa yksi bändin jäsenistä nukkuu. Yksi ujeltaa korvia huumaavasti mitä sattuu. Kasviorkesterin ensimmäinen keikka on vasta alkanut. Valosuunnittelija Laine muuntelee huonekasvien sähkövastusta suihkuttamalla bändin jäsenten päälle vettä, tarjoamalla niille valoa ja sivelemällä niiden lehtiä. Kukkaruukkujen juurella olevat pienet kaiuttimet eivät vaan suostu toistamaan yhtään samanlaisia ääniä kuin harjoituksissa.

    – Se oli kaaos. Minulla olikin käsissäni punkbändi, eikä kamariorkesteri. Se teos, minkä olin päiväsaikaan harjoitellut, ei ensi-illassa onnistunut lainkaan. Nukkumaija esimerkiksi oli päivän treeneistä niin väsynyt, että sammui heti keikan aluksi. Tajusin suhtautuneeni kasveihin ylimielisesti. Ymmärsin, että kasvit tekevät mitä haluavat.

    Huonekasveilla on välillä hyvä ja välillä huono keikkapäivä. Vespa Laine

    Vespa Laineen kasviorkesterin riveissä on edelleen alkuperäisjäseniä. Osa taas on tapettu liiallisella kastelulla. Vespa Laine vitsailee, että kasvien keikkaraidereita on luettu liian huolimattomasti. Mitä tahansa huonekasvia ei bändin jäseneksi kelpuuteta. Kaikki kukat eivät kestä keikkaelämää taivutteluineen ja silittelyineen.

    Traakkipuu on bändin diiva

    Porin taidemuseon pihamaalla valkoisiin pukeutunut mies vispaa käsiään edestakaisin, koukistelee polviaan ja huohottaa. Tanssija Janne Kilpiö kuvantaa kasvien aisteja. Hän on viidentoista Fern Orchestra -tähden ympäröimänä. Pikkupeikonlehti, traakkipuu, kultapalmu, sädekaisla, muratti, jukkapalmu, posliinikukka, palmuvehka, peikonkämmen, viirivehka, rönsylilja, muulinkorva, anopinkieli, joulukaktus ja yksi punainen kasvi, jonka nimeä kukaan ei muista, ovat valmiita ujeltamaan, maiskuttelemaan, naksahtelemaan ja vinkumaan. Arboretum - Plant Series II -tanssiessee alkaa.

    Valosuunnittelija Vespa Laine ja äänisuunnittelija Markus Heino nostavat kuplamaisen kasvihuoneen sisällä kasvin yksi kerrallaan syliinsä. Osa yleisöstä pääsee istumaan kuplan sisään, osa kurkkii esitystä läpinäkyvän kasvihuoneen tuuletusluukuista.

    Kuhunkin kasviin on liitetty kaksi sensoria. Toisen johdon päässä on kuparikolikko, jolla kasvia silitellään. Toisen piuhan päässä on parsinneula, joka on tökätty kiinni kasviin tai sen multaan. Johdot kuljettavat tietoa kasvin sähkövastuksesta kukkaruukussa olevaan lasitölkkiin, jonka sisällä oleva virtapiiri muuntaa kasvin resistanssin ihmiskorvan kuultavaan muotoon. Jokaisella kasvilla on omanlaisensa ääni, pulssi.

    – Traakkipuu on bändin diiva. Pikkupeikonlehti on kuin erittäin ammattitaitoinen basisti. Sellainen, joka voi soittaa missä bändissä vain, milloin vain. Toki kaikilla huonekasveilla on välillä hyvä ja välillä huono keikkapäivä, Vespa Laine kuvailee bändin jäseniä, jotka majoittuvat keikkojen välillä hänen perheensä keittiössä.

    “Miten kasvi tässä tilanteessa tekisi?”

    Kasvit ovat saaneet Vespa Laineen pohtimaan paljon ihmisyyttä. Kasveilta olisi Vespan mukaan niin paljon opittavaa. Todisteeksi hän alkaa kertoa tarinoita kasveista. Australialaisista puista, jotka puolustautuessaan aiheuttavat eläinten massakuolemia. Eteläamerikkalaisista puista, jotka vaeltavat tuhannen vuoden matkan vuorten yli. Joulukuusista, joiden huumaava tuoksu on puun hätähuuto. Panssarisiimalevästä, jonka erittämä myrkky on vaarallista vain ihmiselle.

    – Meidän ihmisten pitäisi ajatella kollektiivisuutta, eikä olla niin itsekkäitä. Kasvit eivät ole individualisteja, vaan ne ajattelevat koko lajiston parasta.

    Vespa Laine haluaisi, että eläinten oikeuksien rinnalla pitäisi puhua kasvien oikeuksista. Hän on huomannut, että kun ihmiset kantavat huolta kasveista, on huolen taustalla pelko maiseman muuttumisesta. Ei huoli kasvien hyvinvoinnista.

    Saimme aikaan hyvän väittelyn siitä, voiko kasvien tai levien kanssa käydä vuoropuhelua. Vespa Laine

    Itse hän on huomannut nykyisin usein ajattelevansa, mitä kasvi tässä tilanteessa tekisi. Kesäkuumalla auringonpaahteessa Vespa Laine ottaa bändikavereistaan oppia ja kääntää kylkensä, ei enää selkänsä, kohti aurinkoa. Näin hän polttaa itsestään mahdollisimman pienen siivun.

    Taidetta leviä sheikkaamalla

    Kasviorkesterin bändäri. Sillä nimellä Vespa Laine itseään kuvailee. Hän on kasvien musiikin mahdollistaja. Hän ei haluaisi inhimillistää huonekasveja, mutta se on lähes mahdotonta. Väkisinkin puheeseen eksyvät sanavalinnat hän ja he, kun puhe kääntyy kasviorkesterin jäseniin.

    Sanavalinnat paljastavat Vespa Laineen miettivän, vaikkakaan ei kovin vakavissaan, oman taiteentekonsa eettisyyttä.

    Mari Kahila / Yle

    – Mehän tehdään musiikkia häiritsemällä kasvien luonnollista tilaa. Kyllä he tai ne varmasti haluaisivat mieluummin olla vain rauhassa. Toisaalta voin sanoa samoin kuin taiteilijoille sanotaan: Et saa tästä palkkaa, mutta paljon näkyvyyttä. Kuinka moni traakkipuu voi sanoa päässeensä tapaamaan vaikkapa useita satoja porilaisia?

    Taidetta Vespa Laine haluaa seuraavaksi tehdä levien kanssa. Panssarisiimalevät tuottavat valoa esimerkiksi kovassa aallokossa. Valotaiteilija Laine on päässyt tutustumaan Suomen ympäristökeskuksen merentutkimuslaboratoriossa kasvatettuihin leviin. Ensitapaamisella hän sai ravistella leviä lasipurkeissa pimeässä huoneessa. Meritutkijat totesivat, etteivät itse olleet saaneet leviä loistamaan koskaan niin kirkkaina.

    – Vitsailimme hehkun johtuvan minun hyvästä pössiksestäni. Saimme aikaan hyvän väittelyn siitä, voiko kasvien tai levien kanssa käydä vuoropuhelua. Vaikken oikein asiaa täysin ymmärräkään, uskon silti vakaasti että voi.

    Arboretum - Plant Series II -nykytanssiesseen ensi-ilta on 19.5.2018 Porissa, jossa on toukokuussa vielä kolme esitystä. Kasviorkesteri esiintyy kesäkuussa myös Paraisilla, Korppoossa ja Turussa.

    Kenraali Ulla tappaa verkossa – seniorit ottavat toisistaan mittaa tietokonepelien maaottelussa

    Kenraali Ulla tappaa verkossa – seniorit ottavat toisistaan mittaa tietokonepelien maaottelussa


    – Kuoli, huh, huokaisee Ulla Ström. Hän painaa hiiren nappia, läppärin kaiuttimista kuuluu laukauksen ääni. Jälleen yksi vastustaja kaatuu maahan Counter Strike: Global Offensive -pelissä. 70-vuotias turkulainen Ström on harjoitellut suosittua...

    – Kuoli, huh, huokaisee Ulla Ström.

    Hän painaa hiiren nappia, läppärin kaiuttimista kuuluu laukauksen ääni. Jälleen yksi vastustaja kaatuu maahan Counter Strike: Global Offensive -pelissä. 70-vuotias turkulainen Ström on harjoitellut suosittua taistelupeliä noin kuukauden.

    – Aluksi olin, että ei apua, en kyllä ala ihmisiä ampumaan. Mutta kaikkeen näköjään tottuu, Ström toteaa tuijottaen edelleen ruutua.

    Naapuri totesi harrastuksesta kuultuaan, että Strömillä täytyy olla väkivaltainen luonne.

    – Aloin oikein miettiä, että onko. Olen yhden kyykäärmeen tappanut elämäni aikana ja kärpäsiä. Että en nyt kauhean väkivaltainen ole, Ström pohtii.

    Suomen ensimmäinen seniorijoukkue kilpailee

    Ulla Ström, pelaajanimeltään General Ulla, jatkaa vaeltamista vaaleanruskeiden talojen muodostamilla kujilla, palmujen alla.

    – En vain ymmärrä tästä kartasta mitään. Mihin suuntaan pitäisi mennä?

    Virtuaalinen kaupunki, jossa joukkue harjoittelee.Kimmo Gustafsson / Yle

    Vielä viimeiset harjoitukset ennen lauantain maaottelua.

    Battle of the Nordics -kamppailussa ensimmäinen suomalainen viisihenkinen seniorijoukkue Grey Gunners kohtaa ruotsalaisen Silver Snipers -seniorijoukkueen Helsingissä.

    – Pelasimme harjoitusottelun heitä vastaan. Ruotsalaiset voittivat 16-14, mutta ihan hyvin se meni, Ström toteaa.

    Grey Gunnerseja valmentaa entinen Suomen e-urheilumaajoukkueen valmentaja Otto Takala.

    Digimummo kaipaa virikkeitä

    Ulla Ström kertoo kiinnostuvansa aina uudesta. Siitä syystä hän perusti alkuvuonna oman digimummo-tubekanavan ja alkoi pelata tietokoneella.

    En voinut oikein sanoa, että siinä tapetaan ihmisiä. Sanoin vain, että pelaan sellaista taistelupeliä. Ulla Ström

    Sitä ennen hän oli tehnyt 11 vuotta vapaaehtoistöitä Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisyhdistyksessä, mutta lopetti ne helmikuussa. Tietokonepelaaminen sattui siis saumaan, jossa hän etsi uutta tekemistä

    – Tyttäreni näki ilmoituksen Facebookissa. Tein parin minuutin mittaisen hakemuksen ja siitä se sitten lähti.

    Nyt Ström on viisihenkisen joukkueen kapteeni, ainoa nainen ja nuorin pelaaja. Vanhin pelaaja joukkueessa on 75 -vuotias. Ström ei ollut koskaan aiemmin pelannut vastaavaa tietokonepeliä. Kokemusta oli lähinnä tabletista, jonka kanssa hän oli ratkonut joitakin pulmapelejä.

    Nuoret pilkkaavat

    Seniorijoukkueen kasaaminen ei ollut kaikkien mieleen. Nuoret eivät peitelleet asennettaan sosiaalisessa mediassa.

    – Meitä on pistetty ihan alta lipan ja halvalla. Mitä nuokin kuvittelevat, ei tuosta tule mitään, on nuoriso kommentoinut videoitamme. Olenkin sitten vastannut, että ette tekään ikuisesti nuorena pysy, Ström toteaa vähän apeana.

    Hän myöntää, että nuorten kommenteista tuli paha mieli.

    E-urheilija Ulla Strömille ei ole vielä Counter Striken pelaamisesta ole vammoja tullut. Yhdestä pitkälle yöhön venyneestä Candy Crush peli-illasta sen sijaan tuli.Kimmo Gustafsson / Yle

    Onneksi määrällisesti enemmän tuli positiivista palautetta, peukkuja ja kannustusta.

    Strömin oma perhe kuuluu kannustajien joukkoon. Hieman päänvaivaa on kuitenkin aiheuttanut, miten selittää 7- ja 9-vuotiaille lapsenlapsille, millaista peliä hän pelaa.

    – En voinut oikein sanoa, että siinä tapetaan ihmisiä. Sanoin vain, että pelaan sellaista taistelupeliä.

    Lastenlastensa hän ei antaisi peliä pelata, tosin ikärajan perusteella se ei olisikaan sallittua.

    Viidesosa senioreista pelaa diginä

    Tampereen yliopiston vuoden 2015 pelaajabarometrin mukaan digitaalisia viihdepelejä pelaavat eniten 10–19 -vuotiaat. Liki 82 prosenttia pelaa viikoittain tai useammin. 60–70 -vuotiaissa määrä on selvästi pienempi, mutta noin 20 prosenttia senioreista pelaa jotakin digitaalista viihdepeliä viikoittain tai useammin.

    En voinut oikein sanoa, että siinä tapetaan ihmisiä. Sanoin vain, että pelaan sellaista taistelupeliä. Ulla Ström

    Pulmapelit ovat barometrin mukaan suosituin peliryhmä kaikenikäisillä.

    Nuorten miesten keskuudessa elektroninen urheilu on kiinnostavin laji heti jääkiekon jälkeen. Suomen elektronisen urheilun liiton mukaan laji on kasvussa. Toiminnanjohtaja Mirka Tukia kertoo, että aktiivisesti kilpailevia on useita tuhansia. Ammattilaispelaajia Suomessa on 30–40.

    Elektroninen urheilu, e-urheilu on siis kova juttu. Parhaimmat pelaajat tekevät sitä ammatikseen. Isommissa turnauksissa liikkuu rahaa satoja tuhansia euroja, palkintorahat voivat olla jopa miljoonia.

    Puolustusvoimien urheilukoulu on ottanut lajin valikoimaansa ja e-urheilua esiteltiin talviolympialaisissa Etelä-Koreassa.

    Jotain muuta kuin tappamista tai kutomista

    Tulevaisuudessa pelaaminen voi olla olympialaji, vaikka kaikki eivät pidä sitä varsinaisena urheiluna. Esimerkiksi entinen huippuhiihtäjä Sami Jauhojärvi on tätä mieltä. Samoilla linjoilla on Ulla Ström.

    – Siinä suhteessa olen vanhanaikainen. Kyllä pitää olla itse suorittamassa kentällä.

    Sen sijaan hyvää ajanvietettä pelaaminen Strömin mukaan on.

    Ulla Strömin suosikki ase pelissä on rynnäkkökivääri.Kimmo Gustafsson / Yle

    – Ajattelin, että pelaan tässä vartin ja yhtäkkiä huomasin, että tunti oli mennyt.

    Hän ajattelee, että pelaamisen kautta joku yksinäinen voi saada kontaktia muihin. Hän tosin kaipaisi tappamisen sijaan jotain muuta joukkuepeliä.

    – Kehittäkää joku sellainen peli, mikä kiinnostaa meitä vanhoja naisia. Jotain muuta kuin kutomista, Ström naurahtaa.

    Kenraali Ulla ei vielä tiedä aikooko hän jatkaa sotapelailua turnauksen jälkeen, mutta varmasti läppärille on käyttöä jatkossakin.

    180 astetta: Suomen suven sateisin kunta vetää roppakaupalla turisteja, vaikka:

    180 astetta: Suomen suven sateisin kunta vetää roppakaupalla turisteja, vaikka: "Ei meillä ole edes sen suurempia nähtävyyksiä"


    Juupajoki on kesäaikaan Suomen sateisin kunta. – Meillä sataa silminnähden reilummin kuin muualla, mutta että ihan Suomen sateisin paikkakunta, sitä en osannut kuvitella, tuumaa emäntä Johanna Kallenautio Juupajoelta. Pari viime viikkoa on...

    Juupajoki on kesäaikaan Suomen sateisin kunta.

    – Meillä sataa silminnähden reilummin kuin muualla, mutta että ihan Suomen sateisin paikkakunta, sitä en osannut kuvitella, tuumaa emäntä Johanna Kallenautio Juupajoelta.

    Pari viime viikkoa on Juupajoellakin hurahtanut auringonpaisteessa, tosin perjantaina ripsui sadetta ja se teki hyvää.

    – On sitä jo kaivattu, leppeätä sadetta kylvöjen iloksi, jatkaa Kallenautio.

    Kallenautio on Juupajoen suosituimman ja oikeastaan ainoan nähtävyyden, Kallenaution kestikievarin opas. Hän on myös Kallenaution tilan yhdeksäs emäntä.

    Kallenaution kestikievari sijaitsee valtatie 66 varrella Ruoveden ja Oriveden puolivälissä.

    180 astetta: Johanna Kallenautio

    Kuka?

    Johanna Kallenautio on Juupajoen suosituimman nähtävyyden Kallenaution kestikievarin opas.

    Hän on myös maatilan emäntä yhdeksännessä polvessa.

    Hän on lisäksi Juupajoki-seuran puheenjohtaja

    Mitä?

    Juupajoki on Suomen sateisin kunta kesällä.

    Kuivimmat kesäkunnat ovat Inkoo, Utsjoki ja Oulu.

    Koko vuoden sateisimman kunnan tittelin saa Kemiönsaari.

    Tiedot ovat Ilmatieteen laitoksen tilastoista vuosilta 1981–2010.

    180 astetta on Ylen juttusarja, jossa lähestytään viikon puheenaihetta uudenlaisesta näkökulmasta.

    Ei mökkiläisiä, mutta mutterikirkko löytyy

    Kallenaution kestikievarissa vierailee suunnilleen 17 000 ihmistä kesässä. Pahemman sorttinen sadekesä verottaa kävijöitä muutamalla tuhannella.

    Matkailijoiden määrä on kymmenkertainen suhteessa kunnan väkilukuun. Juupajoella asuu noin 1 900 ihmistä.

    Kunnanjohtaja Pirkko Lindström puhuu mielellään teollisuudesta ja sahoista. Matkailu ei ole Juupajoen heiniä.

    – Ei meillä ole edes sen suurempia nähtävyyksiä, hän tokaisee.

    Hetken miettimisen jälkeen hän listaa kahdeksankulmaisen mutterikirkon Kopsaman kylässä, Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseon ja veden uurtaman raviinirotkon.

    – Ei meillä edes ole oikein järviä, eikä kauheasti mökkiläisiäkään, jatkaa kunnanjohtaja.

    Pandoista vetoapua

    Ähtärin eläinpuiston pandat saattavat kasvattaa kestikievarin kävijämäärää. Kokemusta tästä ei vielä ole, toivoa kylläkin.

    Menneen ajan kulkijoista tunnetuimmat lienevät Sakari Topelius ja Johan Ludvig Runeberg, jotka kumpikin ovat poikenneet kestikievarissa.

    Sateella kotimaan turistit ovat laiskempia liikkumaan Johanna Kallenautio

    Suomen sateisimman kesäkunnan titteli herättää Juupajoella naurunpurskahduksia. Emäntä Johanna Kallenautiokin hyrähtää ja tuumaa, että näin se varmaan on.

    – Meistä etelään, vähän ennen Orivettä kulkee kylmän raja, kuvaa Kallenautio.

    Sadesäätä saadaan Juupajoellakin odottaa vielä tovi.Petri Lassheikki / YleUlkomaan turistia sade ei haittaa

    Juupajoella siis sataa paljon. Ilmatieteen laitoksen 30 vuoden tilasto kertoo, että kesäsadetta tulee kolmen kuukauden aikana keskimäärin 249 mm.

    – Sateella kotimaan turistit ovat laiskempia liikkumaan eivätkä viitsi lähteä autostaan kestikievariin. Ulkomaan turisteja sää ei haittaa. He tulevat, kun ovat niin etukäteen ajatelleet, kertoo Kallenautio.

    Suven sateisimmat paikkakunnat löytyvät maan etelä- ja keskiosien sisämaa-alueilta. Vähäsateisimpien kuntien joukkoon kuuluvat esimerkiksi Inkoo ja Utsjoki.

    Kuva sateiden riivaamasta Juupajoesta muuttuu, kun katsotaan Ilmatieteen laitoksen tilastoja kokonaiselta vuodelta. Vuosien 1981–2010 tilastojen mukaan sateisinta on Lounais-Suomessa ja kuivinta Pohjois-Lapissa.

    Vuoden mittaan eniten vettä sataa Kemiönsaaressa, sitten Turussa ja Lohjalla.

    Kanafarmari julisti vesisodan cityketuille – onko etikka riittävän hapokasta repolaisen häätämiseen?

    Kanafarmari julisti vesisodan cityketuille – onko etikka riittävän hapokasta repolaisen häätämiseen?


    Neljän kaupunkikanan leppoisa kotkotus on saanut cityketun lipomaan suupieliään. Aivan Turun keskustan tuntumassa, Raunistulan kaupunginosassa pihamaalla nokkivat kanat ovat Hanna Oksasen silmäterä. Ja silmä kovana Oksanen saa kanojaan vahtiakin,...

    Neljän kaupunkikanan leppoisa kotkotus on saanut cityketun lipomaan suupieliään. Aivan Turun keskustan tuntumassa, Raunistulan kaupunginosassa pihamaalla nokkivat kanat ovat Hanna Oksasen silmäterä.

    Ja silmä kovana Oksanen saa kanojaan vahtiakin, sillä aikaisempina kesinä muutama niistä on joutunut repolaisen ruuaksi. Perheen viisi kovaäänistä, vesileikeissä viihtyvää tyttöä pitävät ketun kaukana aurinkoisina hellepäivinä, mutta muutoin Hanna Oksanen on joutunut turvautumaan järeämpiin aseisiin.

    – Sain ohjeet ladata vesipyssy etikkavedellä, että kettu saattaisi alkaa karttaa pihaa. Ilmeisesti etikan haju toimii muihinkin eläimiin. Ainakin se toimii siivoamiseen, niin ehkä tulee siivottua talo samalla, nauraa Hanna Oksanen.

    Cityketut ovat nykyään aika härskejä tapauksia. Hanna Oksanen

    Varmuutta etikan toimivuudesta repolaiseen Hanna ei vielä ole saanut. Fiksu eläin on välttänyt tulilinjalle tepastelua Oksasen vahtivuorolla, joten ladattu tykki on odottanut toimettomana.

    Konservaattori Ari Karhilahdella Turun yliopiston eläinmuseosta ei ole omakohtaista kokemusta etikan tehosta kettuihin. Hajut kyllä ovat varmimpia kutsumattomien vieraiden karkottimia.

    – Kokeilisin sitruunaa, sillä se voisi olla mukavampi kuin etikka, mutta elukalle epämieluisa haju. Koirien haukkupannoissahan käytetään sitruunasuihkausta hillitsemään haukkumista, miettii Karhilahti.

    Myyräkarkottimet tai ääneen perustuvat apparaatit eivät tahdo tehota kaupunkiympäristön kirjavaan äänimaailmaan tottuneille eläimille.

    Kettujen loukutus hankalaa

    Ketut ovat kuuluneet kaupungin kulkijoihin jo vuosikausia. Ari Karhilahti kertoo Turun kaupungin eläinsuojeluvalvojan käyneen juuri siirtämässä kettupesueen korttelin päästä kauppatorilta avarammille alueille.

    Citykettuja ei kannata ruokkia, muuten ketut kesyyntyvät ja kanta lisääntyy.Yle/Elli Sormunen

    Myös Hanna Oksanen on havainnut, että ketut eivät ole ihmisistä millänsäkään.

    – Cityketut ovat nykyään aika härskejä tapauksia. Aika lähelle saa mennä ennen kuin ne poistuvat, eivätkä ne silloinkaan kauas mene.

    Ketun perinteisiä louhospesiä ja luolia ei enää ole. Ne hyödyntävät ihmisen rakennelmia pesän laitossa. Ari Karhilahti

    Silmästä silmään Hanna Oksanen ei ole saalistajaa tavannut, mutta naapurustosta on näköhavaintoja muun muassa fasaaneja hätyyttelevästä kapisesta ketusta. Vesipyssy valmiusasemissa helttakaartiaan puolustavasta Hannasta on tullut jonkinlainen kanaemo laumalleen.

    Kanojen aitausta on yritetty vahvistaa ketunkestäväksi, mutta töissä olleessaan Oksanen murehtii koko ajan kotijoukkojensa selviämistä. Hän onkin miettinyt valvovan webkameran asentamista kanojensa turvaksi.

    – Yritin kysellä loukkujen perään, mutta eläinsuojelusta sanottiin, että ketut eivät järin helposti loukkuihin mene. Ja vaarana omakotialueella on, että sinne menevät naapurin kissat. Se varmasti koettelisi naapurisopua.

    Naapuriavun varaan Hanna Oksanen laskeekin paljon. Hän uskoo naapuruston rientävän hätiin, jos kanatarhasta alkaa kuulua kauhistunutta kotkotusta.

    Kesyttämistä ei kannata yrittää

    Ketut ovat rusakoiden ohella suurimpia nisäkkäitä, joihin Turun kaltaisella kaupunkialueella törmää. Läheisellä Ruissalon saarella tosin on suuri metsäkauriskanta, josta toisinaan harhautuu ruutukaavallekin joku sarvipää – kokien yleensä kurjan kohtalon.

    – Ketut ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana oppineet, että ihmisen lähelle uskaltaa tulla jopa pesimään, kertoo konservaattori Ari Karhilahti Turun yliopiston eläinmuseosta.

    Kettuihin pitäisi suhtautua kuin niitä ei olisikaan. Ari Karhilahti

    Kettupoikueita syntyy Karhilahden mukaan vuosittain aivan kaupunkialueella esimerkiksi vanhojen teollisuushallien perustuksiin.

    – Voi sanoa, että sellaisia ketun perinteisiä louhospesiä ja luolia ei enää ole. Ne hyödyntävät ihmisen rakennelmia pesän laitossa.

    Citykettujen kaupunkielämä on sikäli turvattua, että ne ovat alueen isoimpia petoja – ihmistä lukuun ottamatta. Liikenne onkin niiden suurin uhka, monet ketuista linkuttavat selvittyään täpärästi auton alta.

    Houkutus herttaisenoloisten ketunpentujen kesyttämiseen tulee Ari Karhilahden mukaan ehdottomasti torjua. Katsoa ja kuvata voi, mutta lähelle ei pidä mennä eikä ruokkia repolaisia. Valitettavasti näin tapahtuu Turun seudullakin vuosittain, ja kettu kesyyntyy helposti.

    – Kettuihin pitäisi suhtautua kuin niitä ei olisikaan. Pizzan paloilla ja kanan luilla elävät makkaraketut saavat kapin jostain, ja sitten ollaan huolissaan, että miten sitä voi hoitaa. No eihän sitä voi, kettu menettää siinä kohtaa henkensä.

    Onnellisempaa Ari Karhilahden mukaan olisikin, jos ketut kirmailisivat kauempana keskustasta lajitovereidensa kanssa. Silloin niillä olisi suuremmat selviytymismahdollisuudet.

    Ryanair aloitti lennot Lappeenrannasta Ateenaan – maakuntien kentiltä lennetään Eurooppaan vielä vähän

    Ryanair aloitti lennot Lappeenrannasta Ateenaan – maakuntien kentiltä lennetään Eurooppaan vielä vähän


    Lappeenrannan lentoasemalla iloitaan ensimmäisen Ateenan-lennon laskeutumisesta. Avajaislento on tuonut Saimaalle lähes sata matkustajaa, joukossa nelisenkymmentä kreikkalaisturistia. – Tarkkaan emme vielä tiedä mitä täällä teemme, olemmehan...

    Lappeenrannan lentoasemalla iloitaan ensimmäisen Ateenan-lennon laskeutumisesta. Avajaislento on tuonut Saimaalle lähes sata matkustajaa, joukossa nelisenkymmentä kreikkalaisturistia.

    – Tarkkaan emme vielä tiedä mitä täällä teemme, olemmehan lomalla, sanoo siskonsa kanssa matkalla oleva Izambella Papadopoulu.

    Viikon matkalla sisarukset tutustuvat ensin Lappeenrantaan, ja jatkavat sitten Joensuuhun, jossa kolmas sisko on opiskellut kevään ajan.

    – Meidän tavoitteenamme on nähdä mahdollisimman monta paikkakuntaa. Käymme Lappeenrannan lisäksi ainakin Turussa, Tampereella ja Helsingissä, sanoo puolestaan ateenalainen Aristiolis Christoforov.

    Ryanairin Lappeenranta - Ateena -reitin avajaiset.Jari Tanskanen /Yle

    Kesän matkailusesongista on tulossa eteläisellä Saimaalla hyvä. Suorilla lennoilla Lappeenrannasta Ateenaan ja Milanoon on myynnissä kesäkaudella lähes 33 000 paikkaa. Vaikka valtaosa matkustajista on pietarilaisia ja suomalaisia, varausten perusteella lentojen arvioidaan tuovan Saimaalle yli 8000 turistia.

    Lentomatkustajien lisäksi hotelleja täyttävät aasialaiset turistit. Kaksi viikkoa sitten alkaneet ryhmämatkat ovat tuoneet Lappeenrantaan jo tuhat etelakorealaista matkailjaa – koko kesän kävijämäärä nousee reilusti keväällä arvioidusta.

    Ensimmäisiä kiinalaisia omatoimimatkailijoita puolestaan odotetaan loppukesästä, kun kiinalainen matkatoimisto Ctrip aloittaa matkojen myynnin lähiviikkoina. Turistit kiertävät Saimaata autoilla, ja yöpymisiä on myös Savonlinnassa sekä Mikkelissä.

    Kari Kosonen/Yle

    – Uudet matkailjat jättävät tänä kesänä matkailutulona Lappeenrannan seudulle noin 2,3 miljoonaa euroa, laskee matkailupäällikkö Mirka Rahman.

    MC Infon tekemän selvityksen mukaan parin päivän Saimaan-lomalla keskieurooppalainen turisti käyttää rahaa keskimäärin vajaat 150 euroa päivässä.

    Suorat lentoyhteydet tuovat tänä vuonna Lappeenrantaan, Tampereelle ja Turkuun kymmenien miljoonien eurojen matkailutulon. Ne ovat ainoita maakuntakenttiä Suomessa, joista on suoria halpalentoja Eurooppaan.

    Turun-lennoilla telakan ja autotehtaan työmatkustajien lisäksi turisteja

    Harvassa maakunnassa on vielä valmiina matkailutuotteita, joilla ulkomaalaisia ryhmiä saataisiin tuotua päivän tai parin visiitille. Monen lentoreitin säilymisen kannalta turistit olisivat kuitenkin tärkeitä.

    Suomen maakuntakentistä eniten kansainvälisiä matkustajia on alkuvuodesta ollut Turussa, jonka kentän kautta on kulkenut suorilla ulkomaanlennoilla tammi-huhtikuun välisenä aikana yli 92 000 matkustajaa. Valtaosa Gdanskista, Riiasta sekä Tukholmasta tulevista matkustajista saapuu Suomeen työmatkalle.

    Wizz Air lentää Gdanskista Turkuun.Ali Haider / EPA

    Turku on onnistunut kasvattamaan saapuvien turistien määrää muun muassa näkyvällä markkinoinnilla Berliinissä.

    – Meille on hyvä yhteys esimerkiksi Saksasta Riian kautta yhdellä vaihdolla, ja sitä kautta saamme runsaasti saksalaisturisteja, sanoo Turun matkailujohtaja Anne-Marget Hellén.

    Ulkomaiset turistit jättävät miljoonien matkailutulot

    Matkailun aluetaloudelliseksi vaikutukseksi lasketaan Turussa vuosittain 300 miljoonaa euroa. Ilman suorien lentoyhteyksien tuomia turisteja summa olisi merkittävästi alhaisempi.

    Turisteja tutkimassa Turun karttaa.Pasi Mäenpää / Yle

    Myös Tampereella ulkomaiset matkailijat jättävät tänä vuonna kymmenien miljoonien eurojen matkailutulon. Halpalennot Bremenistä ja Budapestistä tuovat kaupunkiin tuhansia matkailjoita, ja vielä suurempi määrä saapuu Helsinki-Vantaan kautta.

    Suuria toiveita on asetettu talvikaudella alkaville suorille lennoille Tampereelta Malagaan.Aurinkorannikolle matkaavien suomalaisten lisäksi koneet tuovat espanjalaisia lomalle Suomeen.

    – Käymme keskusteluja esimerkiksi Fuengirolassa toimivien matkanjärjestäjien kanssa. He voivat nyt varata lennoille kiintiön ja tuoda ryhmiä Tampereelle, sanoo Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiön Tredean lentoliikenteen kehittämisen johtaja Marja Aalto.

    Ryhmiä Suomeen myös halpalennoilla

    Halpalentoyhtiöt ovat tähän asti kuljettaneet yksittäisiä matkailjoita. Ryanair on kuitenkin avannut lennot myös ryhmille, joita matkatoimistot ovat tähän asti kuljettaneet pääasiassa perinteisten verkostolentoyhtiöiden, kuten Finnairin ja Lufthansan vuoroilla.

    Katerina ja Izambella Papadopoulu saapuivat Ateenasta suoralla lennolla LappeenrantaanKare Lehtonen/Yle

    – On hyvä, jos löydämme matkanjärjestäjiä, jotka alkavat räätälöidä matkapaketteja, sanoo Ryanairin myynti- ja markkinointipäällikkö Chris Lundshøj.

    Tämä mahdollistaa räätälöitävien valmismatkojen ja esimerkiksi Saimaan-kiertomatkojen markkinoimisen Keski-Euroopassa.

    – Pienetkin matkanjärjestäjät voivat tuoda matkailijoita Saimaalle, sanoo Lappeenrannan lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro.

    Lentoasema kehittää matkanjärjestäjien kanssa matkailupaketteja Saimaalle.

    Ryhmät ovat entistä tärkeämpiä halpalentoyhtiöille, jotka tavoittelevat suurempaa markkinaosuutta Euroopan sisäisestä lentoliikenteestä. Esimerkiksi Ryanairin uudet konehankinnat edellyttävät, että yhtiö kuljettaa vuosikymmenen vaihteeseen mennessä vuosittain 152 miljoonaa matkustajaa – parikymmentä miljoonaa nykyistä enemmän.

    Kotimaan lentoreiteille tarvitaan myös turisteja

    Kotimaan lentoliikenteessä matkustajamäärät lisääntyvät erityisesti Pohjois-Suomen reiteillä turismin kasvun ansiosta. Sen sijaan eteläisen Suomessa lentomatkustajien määrä on pysynyt ennallaan tai vähentynyt, koska lennoilla kulkee lähinnä liikematkustajia. Suurinta pudotus on ollut Savonlinnan ja Kokkola-Pietarsaaren kentillä.

    Lähtöselvitystä Savonlinnan lentoasemallaYle

    – Eteläisessä Suomessa on vasta alkamassa matkailussa sama työ, jota Lapissa on tehty vuosikymmeniä, sanoo lentoliikenteen kehittämisen johtaja Marja Aalto.

    Kotimaan lentojen heikosta kannattavuudesta kertoo se, että yhä useampia eteläisen Suomen reittejä joudutaan lentämään kolmiolentoina, jolloin sama kone käy useammalla kentällä.

    – Matkustajamäärän kasvu edellyttää, että liikematkustajien lisäksi koneissa liikkuu entistä enemmän vapaa-ajan matkustajia, sanoo Turun matkailujohtaja Anne-Marget Hellén.

    Labradorinnoutaja Sepe on Suomen paras huumekoira – leppoisa kaveri haistaa myös aseet ja rahat

    Labradorinnoutaja Sepe on Suomen paras huumekoira – leppoisa kaveri haistaa myös aseet ja rahat


    Mistä on kyse?Poliisilla on noin 250 koiraa, joista suurin osa etsii huumeitaPoliisin huumekoirien Suomen mestaruuksista on kilpailtu vuodesta 2004 astiKilpailun kaksi parasta jatkavat syksyllä järjestettäviin virkahuumekoirien SM-kisoihin, joihin...

    Mistä on kyse?Poliisilla on noin 250 koiraa, joista suurin osa etsii huumeitaPoliisin huumekoirien Suomen mestaruuksista on kilpailtu vuodesta 2004 astiKilpailun kaksi parasta jatkavat syksyllä järjestettäviin virkahuumekoirien SM-kisoihin, joihin osallistuu poliisikoirien lisäksi muita virkakoiria

    Musta labradorinnoutaja etenee määrätietoisesti laukulta toiselle. Kun se vainuaa kätkön, se laskeutuu maahan makuulleen. Koiranohjaaja, vanhempi rikoskonstaapeli Sami Hämäläinen nostaa kätensä pystyyn löydön merkiksi.

    – Sepe on leppoisa ja rauhallinen koira, helppo koulutettava, kuvailee Kaakkois-Suomen poliisissa töitä tekevä Hämäläinen.

    Käynnissä ovat Poliisin huumekoirien suomenmestaruuskilpailut. Kauppakeskus Myllyssä Raisiossa pidettävä matkalaukkuetsintä on kilpailujen viimeinen osa-alue. Koirien on etsittävä laukkuihin piilotetut huumekätköt, joita voi olla yhdestä neljään.

    Aikaisemmin viikolla koirat ovat etsineet huumeita maastosta, ajoneuvosta, varastosta ja asuinhuoneistosta. Lisäksi on arvosteltu koirien tottelevaisuutta. Hämäläisen mielestä tehtävät mittaavat hyvin oikeassakin työssä tarvittavia taitoja.

    – Tehtävät ovat todentuntuisia, kun ohjaaja ei tiedä, missä kätköt ovat. Painetta tilanteeseen tuo myös suorittamisen aikaraja, kilpailuihin ensikertalaisena osallistunut Hämäläinen sanoo.

    Tärkeitä työkavereita

    Suomessa on noin 250 poliisikoiraa. Suurin osa niistä etsii huumeita. Koiria käytetään monenlaisissa työtehtävissä, esimerkiksi kotietsinnöissä.

    – Huumekoirat ovat poliisille todella tärkeitä. Ilman niitä monet kätköt jäisivät löytymättä, sanoo koiranohjaaja ja vanhempi konstaapeli Maarit Sarén Lounais-Suomen poliisista.

    Poliisikoirina on totuttu perinteisesti näkemään muun muassa saksanpaimenkoiria. Huumekoirien rotukirjo on kuitenkin laaja: tehtävissä käytetään myös esimerkiksi labradorinnoutajia ja belgianpaimenkoiria. SM-kisaan osallistuivat myös parsonrusselinterrieri ja sileäkarvainen noutaja.

    Pienin kilpailija oli parsonrusselinterrieri Jekku, joka ilmaisi kätköt haukkumalla. Jekku voitti suomenmestaruuden vuonna 2016 ja oli viime vuonna kakkonen.Paula Koskinen / Yle

    – Hyvä huumekoira on rohkea, työmotivoitunut ja jaksaa etsiä kaikissa olosuhteissa. Lisäksi sen täytyy kestää kaikenlaiset paikat eikä se saa olla alusta-arka, Sarén kertoo.

    Hampurilainen palkinnoksi

    Suomenmestaruuskilpailun voitto meni tällä kertaa ensikertalaiselle. Alkuviikosta maasto-osuuksilla hyvin pärjännyt Sepe ja Sami Hämäläinen nappasivat voiton selvällä erolla seuraavaksi tulleisiin eli Lapin poliisilaitoksen Vesa Hiltuseen ja Verttiin. Kolmanneksi sijoittuivat viime vuoden voittajat Heikki Latvakoski ja Oiva Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

    Hämäläisen mukaan kuusivuotiaan Sepen vahvuus löytyy siitä, että se on todella herkkä haistamaan. Sepe on poliisin erikoiskoira eli haistaa huumeiden lisäksi myös aseita ja rahaa.

    – Sepe on todella skarppi. Se pystyy saamaan hajun pienistäkin määristä, Hämäläinen kertoo.

    Lisähaastetta matkalaukkuetsintään antoi paikalla oleva yleisö.Paula Koskinen / Yle

    Erityistä treeniä ei ennen SM-kisaa tehty, sillä pari treenaa muutenkin kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Sen lisäksi treeniä tulee työtehtävissä, joita on paljon. Hämäläisen mukaan Sepelle riittää hommia vähintään kerran viikossa, joskus useamminkin.

    Palkinnoksi koirat ohjaajineen saivat muun muassa koiranruokaa. Sepe kuitenkin palkitaan kotimatkalla oikealla erikoisherkulla.

    – Kyllä se hampurilaisen saa kotimatkalla palkinnoksi, Hämäläinen sanoo.

    Voisiko Pori kehittää lentoyhteyksiä Tampereen tai Turun kanssa? Professori:

    Voisiko Pori kehittää lentoyhteyksiä Tampereen tai Turun kanssa? Professori: "Suosittelen yhteistyötä lähialueiden kesken koko maassa"


    Mistä on kyse?Nextjet ehti lentää Porista Helsinkiin ja Tukholmaan vain reilun vuoden ennen konkurssiuutista.Aiemmin Porista ovat lentäneet muun muassa SAS, Airest, Air 100, Wingo ja Finncomm. Kaikki ovat lopettaneet reitit kannattamattomana.Pori oli...

    Mistä on kyse?Nextjet ehti lentää Porista Helsinkiin ja Tukholmaan vain reilun vuoden ennen konkurssiuutista.Aiemmin Porista ovat lentäneet muun muassa SAS, Airest, Air 100, Wingo ja Finncomm. Kaikki ovat lopettaneet reitit kannattamattomana.Pori oli lupautunut maksamaan Nextjetille markkinointitukea 3,5 miljoonaa euroa. Noin 150 000 euroa ehdittiin maksaa.

    Porin lentoliikenne on saanut jälleen kovan kolauksen, kun Nextjet-lentoyhtiö ilmoitti tiistaina menevänsä konkurssiin. Kaikki lennot peruttiin välittömästi.

    Porin kaupunki oli sopinut Nextjetin kanssa markkinointitukipaketista, jonka mukaan Pori maksaisi yhtiölle seuraavan viiden vuoden aikana 3,5 miljoonaa euroa. Tästä vain 150 000 euroa ehdittiin maksaa. Yllätyskonkurssista huolimatta Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen pitää tärkeänä Satakunnan liike-elämälle, että lentojen operointiin löytyy uusi yhteistyökumppani.

    Liikenne- ja kuljetustekniikan professori Jorma Mäntynen näkee toisenkin vaihtoehdon.

    – On jo nähty, ettei kaikista kaupungeista ole kannattavaa lentää. Lähimmät alueelliset lentoasemat voisivat tehdä yhteistyötä. Porin kannalta tällaisia kaupunkeja olisivat esimerkiksi Turku ja Tampere.

    On jo nähty, ettei kaikista kaupungeista ole kannattavaa lentää. Jorma Mäntynen

    Kaupunkien välinen yhteistyö mahdollistaisi sen, että lentoyhteyksiä voitaisiin kehittää yhdessä.

    – Tämän hetkisen tarjonnan perusteella Pori ei vielä hyödy, mutta tulevaisuudessa mahdollisesti.

    Ei vain Porin ongelma

    Professori Jorma Mäntysen mielestä Suomi on jäänyt hieman jälkeen pienempien lentokenttien kehitystyössä. Suomessa on perinteisesti keskitytty kehittämään Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja sen yhteyksiä.

    – Kaikkein tärkeintä olisi se, että yhdessä markkinoitaisiin omaa aluetta ja saataisiin jollekin keskeiselle lentoasemalle kansainvälisiä yhteyksiä. Samalla pitäisi myös hyväksyä se, että jokin kenttä on vahvempi kuin jokin toinen. Meillä on jo riittävän monta esimerkkiä siitä, että kaikilta kentiltä lentäminen ei toimi.

    Nextjet

    Nextjetin konkurssiuutisen jälkeen Porin kuntapoliitikkojen viesti lentoliikenteen säilyttämisestä on ollut vahva. Mäntynen sanoo ymmärtävänsä tämän, mutta näkee myös kääntöpuolen.

    – Kun katsoo konkurssia ja muita epäonnisia yrityksiä, niin kyllä ne sen puolesta puhuvat, etteivät lentoyhtiöt pidä Porin-lentoja realistisena.

    Lentoyhteyksien kannattavuus ei ole ainoastaan Porin ongelma. Samanlaisten asioiden kanssa painivat muutkin pienemmät suomalaiskaupungit.

    – Suomi on harvaan asuttu maa ja kansan koko on pieni. Kysyntä ei ole riittävää kaikille kentille, Mäntynen miettii.

    Lue lisää:

    Ruotsalainen NextJet-lentoyhtiö hakeutui konkurssiin – Kaikki lennot peruttiin

    Pori ehti maksaa konkurssiin hakeutuneelle Nextjetille 150 000 euroa: "Mahdollista saada takaisin, mutta pidetään epätodennäköisenä"

    Rolls-Royce ja Finferries aloittavat yhteistyön – etäoperoitava lautta-alus kehitteillä

    Rolls-Royce ja Finferries aloittavat yhteistyön – etäoperoitava lautta-alus kehitteillä


    Rolls-Royce ja Finferries aloittavat yhteistyön, jonka tarkoituksena on löytää parhaita vaihtoehtoja laivojen turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Yhtiöt kertovat, että ne tulevat esittelemään etäoperoitavan ja itsenäisen...

    Rolls-Royce ja Finferries aloittavat yhteistyön, jonka tarkoituksena on löytää parhaita vaihtoehtoja laivojen turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Yhtiöt kertovat, että ne tulevat esittelemään etäoperoitavan ja itsenäisen lautta-aluksen toimintoja.

    Rolls-Royce ja Finferries aikovat yhdessä hyödyntää Business Finlandin rahoittaman AAWA (Advanced Autonomous Waterborne Applications) -tutkimushankkeen tuloksia. Vuoden 2017 lopulla päättynyt AAWA toi yhteen merenkulkualan toimijoita tutkimaan muun muassa seuraavan sukupolven edistyneitä merenkulun ratkaisuja ja niiden kaupallista toteutettavuutta.

    Yhteistyötä, jossa molemmat hyötyvät

    Rolls-Roycen Senior Vice President Ship Intelligence Karno Tenovuon mielestä sopimus nostaa turvallisemman ja puhtaamman merenkulun aivan uudelle tasolle.

    – Rolls-Royce kehittää merenkulun toimintojen turvallisuutta ja tehokkuutta edistävää teknologiaa lauttaliikenteeseen, jota demonstroimme Finferriesin yhteistyöhön tuomalla testialustalla, Tenovuo sanoo.

    – Finferries haluaa osallistua aktiivisesti hankkeisiin, joissa merenkulkualan toiminnan turvallisuutta lisätään hyödyntämällä huipputeknologiaa, sanoo Finferriesin toimitusjohtaja Mats Rosin.

    Lue lisää:

    Suomi kyntää itseohjautuvan meriliikenteen kärkimaana – Rolls-Roycen Turun yksikössä ollaan vuosia muita edellä

    Itseohjautuvat laivat lipuvat pian omalla testimerellä

    Rolls-Royce perustaa uuden tutkimuskeskuksen Turkuun

    Jumppasalin alta paljastunut Turun

    Jumppasalin alta paljastunut Turun "Pompeiji" avautuu yleisölle


    Turkulaisen Katedralskolanin liikuntasalin alta löytyi rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä 1300-luvulta peräisin olevia raunioita. Nyt Turun Pompeijiksi julkisuudessa nimetyt rauniot esitellään viimein yleisölle. Katedralskolanin liikuntasalin...

    Turkulaisen Katedralskolanin liikuntasalin alta löytyi rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä 1300-luvulta peräisin olevia raunioita.

    Nyt Turun Pompeijiksi julkisuudessa nimetyt rauniot esitellään viimein yleisölle.

    Katedralskolanin liikuntasalin peruskorjauksessa löytyneet rauniot kertovat keskiajan elämästä. Peruskorjausta suunniteltaessa osattiin ottaa huomioon mahdollisuus, että sen alla on kivitalojen säilyneitä rakenteita.

    Katedralskolanin liikuntasalin lattian alta paljastuu 1300-luvun Turku.Jouni Koutonen / Yle

    Tutkimuksissa paljastuneet kahden keskiaikaisen ja paloon asti käytössä olleen kivitalokompleksin kellarit ja osittain ensimmäisen kerroksen rakenteet ovat osoittautuneet monien hämmästykseksi poikkeuksellisen hyvin säilyneeksi kokonaisuudeksi.

    – Yllätys oli, että nämä ovat säilyneet näin hyvin. Kun nykyistä liikuntasalia rakennettiin 1900-luvun alussa, arkeologi Juhani Rinne sai näistä ensimmäisiä havaintoja, ja nyt kuva on tarkentunut, kertoi Muuritutkimuksen kaivausjohtaja Kari Uotila Ylelle helmikuussa.

    Nyt arkeologisten kaivauksien esiin tuomaan kokonaisuuteen pääsee tutustumaan oppaan johdolla kesäkuun ja heinäkuun aikana.

    Kierros on maksuton. Kohteen luonteen vuoksi ryhmäkoko on rajattu noin 20 henkilöön.

    Lue lisää:

    1300-luvun Turku paljastui jumppasalin lattian alta – "Meillähän on ikioma Pompeji"

    "On tämä Suomen mitassa poikkeuksellinen" – Nyt mietitään, miten yhdistää Turun "Pompeji" ja jumppasali