Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Ihmisten suvun yllätystulokkaan aivot olivat pienet, mutta kehittyneet – Osasiko serkkumme puhua?

    Ihmisten suvun yllätystulokkaan aivot olivat pienet, mutta kehittyneet – Osasiko serkkumme puhua?


    Homo naledi -ihmislaji erosi taidoiltaan yllättävän vähän meidän esivanhemmistamme, Homo sapiens -lajin varhaisista edustajista. Serkuillamme oli kenties jopa puhekyky, vaikka niillä oli meihin verrattuina hyvin pienet aivot, kertoo...

    Homo naledi -ihmislaji erosi taidoiltaan yllättävän vähän meidän esivanhemmistamme, Homo sapiens -lajin varhaisista edustajista. Serkuillamme oli kenties jopa puhekyky, vaikka niillä oli meihin verrattuina hyvin pienet aivot, kertoo kansainvälinen tutkimus.

    Se kyseenalaistaa vakiintuneen käsityksen, jonka mukaan ihmislajien evoluutio oli väistämätöntä marssia kohti yhä isompia aivoja ja niiden monimutkaisempia toimintoja. Kokoa ratkaisevampia olivatkin ehkä muoto ja rakenne, tutkimus esittää.

    Homo nadelin aivot olivat appelsiin kokoiset eli kolmanneksen nykyihmisen aivojen koosta. Kallonkappaleisiin jääneet painaumat kuitenkin osoittavat, että aivojen rakenne oli lajeillamme samankaltainen. Palaset ovat peräisin ainakin viideltä yksilöltä.

    Erityisen merkittävä on kappale, jossa on hyvin selvät jäljet vasemman aivopuoliskon etulohkosta. "Tätä kalloa olen odottanut koko urani ajan", riemuitsi tutkimuksen johtaja Ralph Holloway yhdysvaltalaisesta Columbian yliopistosta.

    Meidän puhekykymme perusta on juuri vasemmassa aivolohkossa. Tutkijat myöntävät, että vielä on liian aikaista väittää Homo naledin osanneen puhua, mutta hypoteesina sille on nyt perusteita.

    Ajoitus oli iso yllätys

    Homo naledi on vain muutaman vuoden takainen löytö ihmisten sukupuuhun. Alkujaan ajateltiin, että lajin elinpäivistä on ainakin miljoona vuotta.

    Viime vuonna tutkijat osoittivat löytöjen oikeaksi aikahaarukaksi vain 236 000–335 000 vuotta.

    Ensimmäisten nykyihmisten arvioidaan ilmestyneen Afrikkaan samoihin aikoihin. Ennen Homo naledi -fossiilien löytymistä luultiin, ettei Afrikassa ollut tuohon aikaan enää jäljellä muita ihmislajeja. Siksi ajoitus oli suuryllätys ihmisten sukupuuhun.

    Kätevät kädet

    Noin 150-senttisessä ja 45-kiloisessa Homo naledissa oli aivojen rakenteen lisäksi paljon muutakin meidän kaltaistamme.

    Keskiruumis oli kyllä apinamainen, mutta jalkojen rakenne kertoo, että laji oli todennäköisesti harjaantunut seisomaan ja kävelemään kahdella jalalla.

    Tällaisilla jaloilla Homo naledi käveli tukevasti maan kamaralla, vaikka viihtyikin edelleen myös puissa.Lee Bergerin tutkimusryhmä

    Sormiluiden kaarevuus viittaa siihen, että osa Homo naledin elämästä kului vielä puissa kiipeillen. Ranteiden ja peukaloiden luut kuitenkin olivat niin kehittyneet, että käsillä oli tutkijoiden mukaan mahdollista valmistaa ja käytellä työkaluja.

    Arkeologit ovat olleet liian kärkkäitä tulkitsemaan löytöjään niin, että taitoa osoittavat kivityökalut olivat aina nykyihmisten tekemiä, sanoo professori Lee Berger eteläafrikkalaisesta Witwatersrandin yliopistosta.

    Ehkä työkalujen tarina onkin aivan toinen, sanoo Berger, jonka tutkijaryhmä löysi Homo naledin ensimmäiset fossiilit Rising Star -luolastosta Etelä-Afrikasta vuonna 2013.

    Berger oli mukana myös uusimmassa tutkimuksessa. Se on vapaasti luettavissa tiedelehti PNAS:sta.

    WWF: Tansania suunnittelee valtavia metsähakkuita luonnonsuojelualueella

    WWF: Tansania suunnittelee valtavia metsähakkuita luonnonsuojelualueella


    Tansanian hallitus suunnittelee yli 2,5 miljoonan puun kaatamista Selousin luonnonsuojelualueella, kertoo luonnonsuojelujärjestö WWF Suomi. Tansanian suurin suojelualue Selous kuuluu Unescon maailmanperintökohteeseen ja alueella elää muun muassa...

    Tansanian hallitus suunnittelee yli 2,5 miljoonan puun kaatamista Selousin luonnonsuojelualueella, kertoo luonnonsuojelujärjestö WWF Suomi.

    Tansanian suurin suojelualue Selous kuuluu Unescon maailmanperintökohteeseen ja alueella elää muun muassa uhanalaisia pensassarvikuonoja, virtahepoja ja norsuja.

    Puita on määrä hakata noin 1500 neliökilometrin suuruiselta alueelta. Hakkuut aiotaan toteuttaa alueilla, jotka jäisivät suunnitteilla olevan Stieglerin solan vesivoimahankkeen myötä veden alle.

    Tansanian hallitus on edistänyt vesivoimahanketta, vaikka sen ympäristövaikutuksista ei ole kattavaa selvitystä. WWF Suomen ohjelmapäällikkö Anne Tarvainen toteaa järjestön tiedotteessa, että puiden hakkuu aiheuttaa toteutuessaan valtavaa tuhoa Selousin eläimille.

    – Nykyinen suunnitelma vaarantaa alueen uskomattoman ekologisen merkityksen ja myös yli 200 000 alajuoksulla asuvan ihmisen toimeentulon, toteaa Tarvainen.

    Aiemmin tänä vuonna Unescon pääjohtaja Audrey Azoulay kirjoitti kirjeen Tansanian presidentille John Magufulille ilmaisten huolensa vesivoimahankkeen vaikutuksista maailmanperintökohteen luonnolle. Suojelualuetta uhkaa myös teollisuus, kuten kaivostoiminta sekä öljyn ja kaasun etsintä.

    Aiheesta lisää:

    Sähkökatko pimensi koko Tansanian

    The Guardian: Tanzania presses on with hydroelectric dam on vast game reserve

    Raportti: Maailmanperintökohteen norsut häviämässä lähivuosina

    Tansania: Norsujen salametsästys rajuun kasvuun

    Lääketutkimuksen pimeää puolta penkova brittitoimittaja:

    Lääketutkimuksen pimeää puolta penkova brittitoimittaja: "Se on samea maailma"


    Terveysbisneksen ja lääketieteellisen tutkimuksen kulissien takana pyörii valtavasti rahaa ja ristiriitaisia intressejä. Potilaan on kuitenkin vain annettava itsensä toisten käsiin ja oltava luottavainen. Siksi taustoja pitää tutkia, sanoo...

    Terveysbisneksen ja lääketieteellisen tutkimuksen kulissien takana pyörii valtavasti rahaa ja ristiriitaisia intressejä. Potilaan on kuitenkin vain annettava itsensä toisten käsiin ja oltava luottavainen. Siksi taustoja pitää tutkia, sanoo Suomessa vieraileva tutkiva toimittaja Deborah Cohen.

    – Lääkeyhtiöt kontrolloivat, mitä tietoa ne antavat, mitä tutkimusta ne tekevät eikä tutkimusta aina tehdä objektiivisella tavalla. Terveydenhuollossa on monia toimijoita, joita kaikkia on tutkittava, Cohen sanoo.

    Freelancerina työskentelevä Deborah Cohen on yksi arvostetun lääketieteen julkaisun British Medical Journalin päätoimittajista. Ennen freelanceriksi siirtymistään hän toimi julkaisun tutkivan journalismin päätoimittajana. Parhaillaan Cohen valmistelee juttua BBC:n Panorama-ohjelmaan. Cohen on palkittu muun muassa British Journalism Awards -palkinnolla.

    Tamiflu-selvitykset paransivat läpinäkyvyyttä

    Cohen kertoo törmänneensä terveydenhuollon kyseenalaisiin lupauksiin oman lähipiirinsäkin kautta. Toissavuonna hän kiinnostui lapsettomuusklinikoiden hoidoista, sillä moni hänen ystävistään käytti niihin valtavasti rahaa. Cohenia alkoi kiinnostaa, onko yksityisten klinikoiden markkinoimista kalliista lisätutkimuksista ja -hoidoista vauvasta haaveileville todellisuudessa hyötyä. Hän selvitti BBC:n työryhmän kanssa kattavasti, löytyykö niiden hyödyistä kunnollista näyttöä.

    – Ihmiset ovat epätoivoisia, haluavat kokeilla mitä tahansa ja käyttävät rahaa saadakseen vauvan. Mutta näyttöä ei ollut, Deborah Cohen sanoo.

    Laajaa kansainvälistä huomiota palkitun tutkivan toimittajan työ herätti vuonna 2009, kun hän teki Cochrane-tutkijaverkoston kanssa perusteellisen selvitystyön Tamiflu-lääkkeen taustoista. Lääkeyhtiö Roche ei alunperin antanut julkisuuteen oleellisia Tamiflun lääkekokeiden tuloksia. Lintuinfluenssan vuoksi useiden valtioiden hamstraaman lääkkeen teho influessaan osoittautui vaatimattomaksi. Työryhmän selvitykset vaikuttivat lääkkeiden valvontaan.

    Peitetarina osoitti puutteet

    Cohenin työhön kuuluu paljon lukemista, ihmisten kanssa keskustelemista ja yhteistyötä tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Jännittävintä on hänen mielestään tavata ensimmäistä kertaa ihminen, joka toimii tietojen lähteenä tai ilmiantajana. Näitä ihmisiä on myös suojeltava tarkasti. Hän on käyttänyt apunaan myös valeidentiteettiä ja tekaistuja tarinoita.

    – Joskus on käytettävä peitetarinaa, että voi näyttää asioita todeksi, Deborah Cohen sanoo.

    Cohen ja hänen toimittajakollegansa testasivat, saisivatko he markkinoille tekaistun tekonivelen. Keksityn yrityksen markkinoimassa valetuotteessa oli räikeitä puutteita. Samaan aikaan potilailta eri maissa poistettiin huonolaatuisia tekoniveliä. British Medical Journalin ja Daily Telegraphin yhteistyössä tekemä laaja selvitys antoi pelottavan kuvan sääntelyn heikkoudesta.

    Deborah CohenJouni Immonen / YleTyön vastapainoksi futista

    Deborah Cohen sanoo, ettei hänen työnsä aina ole mukavaa. Häneen on kohdistunut hakkerointia, häntä on ahdisteltu ja häntä vastaan hyökätään sosiaalisessa mediassa. Cohen sanoo tietävänsä, että jotkut yritykset ovat koonneet häntä koskevan tiedoston. Terveydenhuollon ja lääketutkimuksen taustalla on monenlaisia intressejä.

    – Se on todellakin samea maailma, Cohen toteaa.

    Cohen ei halua tehdä pelkästään töitä, vaan siitä on välillä päästävä irti.

    – Ehdottomasti! Kun on tekemässä juttua, se voi saada vallan. Työ on välillä vähän pakkomielteistäkin.

    Hän seuraa tiiviisti jalkapalloa ja on vankka Liverpool-fani. Lontoossa asuva liverpoolilainen Cohen viihtyy myös kavereiden kanssa pubeissa, bändien keikoilla ja opettelee golfin pelaamista.

    Deborah Cohen vierailee Helsingissä Too Much Medicine -symposiumin järjestelytoimikunnan ja Helsingin yliopiston kutsumana.

    Jutussa käytetty taustamateriaali: Jani Kaaro: Miksi lääketiede tarvitsee tutkivaa journalismia? Katsaus BMJ:n tutkivan toimittajan Deborah Cohenin työhön (Too Much Medicine -symposiumin työryhmä, 2018)

    Kivettyneet pesät ratkaisivat arvoituksen: Näin dinosaurus hautoi murskaamatta munia

    Kivettyneet pesät ratkaisivat arvoituksen: Näin dinosaurus hautoi murskaamatta munia


    Jos pesällisen munia pyöräyttänyt emo on yhtä painava kuin virtahepo, miten onnistuu hautominen niin, että munat säilyvät ehjinä? Siihen on saatu Kiinasta 70–100 miljoonan vuoden takainen vastaus 40 kivettyneen dinosauruksenpesän...

    Jos pesällisen munia pyöräyttänyt emo on yhtä painava kuin virtahepo, miten onnistuu hautominen niin, että munat säilyvät ehjinä? Siihen on saatu Kiinasta 70–100 miljoonan vuoden takainen vastaus 40 kivettyneen dinosauruksenpesän tutkimuksissa.

    Pesät kuuluivat höyhenpeitteisille dinosauruksille oviraptoreille. Höyhenten lisäksi niissä oli muutoinkin jo linnun näköä, muun muassa lyhyt mutta jykevä papukaijannokka ja monilla tuuheahöyheninen pyrstö. Höyhenellisistä dinosauruksista kehittyivät linnut.

    Toisin kuin useimmat dinosaurukset, oviraptorit hautoivat muniaan, kunnes poikaset putkahtivat liitukauden maisemiin. Yleensä dinosaurukset tyytyivät hautaamaan munansa ja jättämään jälkeläiset hautumaan omia aikojaan.

    Oviraptorien nimi, "munarosvo", on epäreilu erehdys: Koska ensimmäinen oviraptorin fossiili löytyi munafossiilien päältä, paleontologit päättelivät otuksen olleen varastamassa toisen lajin munia. Vasta myöhemmin selvisi, että ne olivat sen omia.

    Ei lämpöä, mutta silti suojaa

    Oviraptorilajeja oli vuosimiljoonien aikana kymmeniä. Niitä ei voitu erotella munien fossiilien perusteella, mutta tutkijat päättelivät munien koosta lajien koon. Pienimmät olivat jopa vain muutaman kymmenen kilon painoisia, suurimmat suorastaan kaksitonnisia.

    Pienimmät oviraptorilajit istuivat munien päällä kuin linnut. Tutkimusta johtanut Kohei Tanaka japanilaisesta Nagoyan yliopistosta arvelee, että se onnistui vielä 200-kiloisiltakin oviraptoreilta.

    Suuret lajit sen sijaan kaivoivat ison pesäkuopan ja asettelivat puikulaperunan muotoiset munat renkaaksi sen reunoille. Hautoja asettui kuopan keskelle, ei munien päälle.

    Vaikka munat jäivät sillä tavoin ilman emon ruumiin suoraa lämpöä, ne saivat suojaa pedoilta ja huonolta säältä, päätellään Royal Societyn Biology Letters -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

    Munankuorien tutkimus osoittaa, että pienillä ovirapotrilajeilla ne olivat paksuja eli tarkoitettu kestämään painoa. Isojen lajien munissa sen sijaan oli varsin hauras kuori. Siitäkin tutkijat päättelevät, ettei painonsietokyvylle ollut tarvetta.

    Tämä oviraptorinpoikanen ei koskaan kuoriutunut: sikiön fossiili on yhä munan sisällä.Children's Museum of IndianapolisMunien väri yllätti

    Viime vuonna julkaistussa kiinalais-ranskalaisessa tutkimuksessa arvioitiin, että oviraptorin munan sisällä oli 35–40 astetta eli suurin piirtein yhtä lämmintä kuin tipun sikiöllä kanan hautomassa munassa. Tähän tulokseen tultiin kuorien ja sikiöiden jäänteiden happi-isotooppitutkimuksilla.

    Myös munien väri selvisi viime vuonna yhdysvaltalais-saksalaisessa tutkimuksessa. Tulos oli yllätys, sillä vakiintuneen käsityksen mukaan munat olivat olleet valkoisia.

    Niin oletettiin, koska kaikkien nykyisten liskojen, krokotiilien, kilpikonnien ja monien lintujenkin munien kuorista puuttuu pigmentti. Värilliset linnunmunat oli päätelty myöhemmän evoluution tuotteiksi.

    Kahden oviraptorilajin munankuorien molekyylipaleontologinen tutkimus kuitenkin osoitti, että niissä oli biliverdiiniä ja protoporfyriinia, jotka nykylinnuilla tarkoittavat sinivihreitä munia. Dinosaurusten aikaan sävy oli luultavasti ennemmin vihreä kuin sininen, jotta munat olivat hyvin piilossa ruohikkoisessa maastossa, tutkimuksessa arveltiin.

    Kuuletko

    Kuuletko "yanny" vai "laurel"? Ääniklippi jakoi internetin kahteen leiriin, ja fonetiikan professori sanoo molempien olevan väärässä


    Yanny vai laurel? Kumman sinä kuulet? Tästä kohkataan nyt internetissä. Osa ihmistä kuulee videolla mieskuuluttajan äänellä sanottavan laurel. Toisten mielestä ääni on hieman nasaali ja se sanoo yanny. Teknologiajulkaisu The Vergen...

    Yanny vai laurel? Kumman sinä kuulet?

    Tästä kohkataan nyt internetissä.

    Osa ihmistä kuulee videolla mieskuuluttajan äänellä sanottavan laurel. Toisten mielestä ääni on hieman nasaali ja se sanoo yanny.

    Teknologiajulkaisu The Vergen haastatteleman neurotieteiden apulaisprofessori Lars Riecken mukaan kyse on Rubinin maljakon ääniversiosta. Rubinin maljakko on kuva, jossa voi nähdä joko valkoisen esineen tai kaksi toisiaan kohti katsovaa päätä.

    Ääninäytteessä tämä vaikutelma syntyy taajuuksien avulla. Korkeat äänet muodostavat yannyn, matalat laurelin. Internetissä ratkaisua onkin etsitty erilaisilla äänenkorkeuskokeiluilla.

    Odotukset vaikuttavat kuulemiseen

    Fonetiikan professori Martti Vainio Helsingin yliopistossa katsoo, että syy kahteen eri tapaan kuulla löytyy kontekstista. Ihminen on tottunut tulkitsemaan puhetta kontekstin perusteella. Konteksti tuottaa ennustettavuutta.

    – Kun on paljon ennustettavuutta, me tulkitsemme minkä tahansa signaalin puheeksi. Vaikka se olisi vain pieni mölähdys, me rakennamme sen meidän havaintokoneistossamme ja tulkitsemme sen kielen kautta, Vainio kuvailee.

    Tässä tapauksessa konteksti luodaan antamalla katsojalle kaksi sanahahmoltaan toisiaan muistuttavaa vaihtoehtoa: yanny ja laurel.

    Vainion mukaan viraalihitiksi nousseen videon ääninäyte on foneettisesti lähempänä laurel-vaihtoehtoa. Toisaalta näyte muistuttaa monessa mielessä myös yannya. Mutta jos aivan tarkkoja ollaan, ei näytteestä löydy Vainion mukaan kumpaakaan vaihtoehtoa. Me vain tulkitsemme sitä annettujen vaihtoehtojen läpi.

    Vainio kertoo soittaneensa ääninäytettä monikieliselle tutkimusryhmälleen kertomatta vaihtoehtoja. Yksikään tutkijoista ei tulkinnut kuulemaansa yannyksi tai laureliksi.

    – Se ei missään nimessä ole kumpikaan. Se on sellainen epämääräinen äänne, Vainio sanoo.

    Fonetiikan professori painottaa, että puhe on jo lähtökohtaisesti hyvin epämääräistä. Kohina ja häiriöt lisäävät tulkintojen kirjoa. Lisäksi kuulijan kielitausta vaikuttaa kuulemiseen. Vainio arvelee, että ääninäytteen illuusio toimii parhaiten englantia äidinkielenään ja mahdollisesti ainoana kielenään puhuvilla.

    Näyte verkkosanakirjasta?

    Ääninäyte nousi viraalihitiksi sen jälkeen, kun somevaikuttaja Cloe Feldman julkaisi sen Twitterissä. Feldman ei ole itse luonut näytettä. Itse asiassa hän ei edes tiedä, kuka ääninäytteen on alunperin tehnyt. Youtube-videollaan Feldman kertoo siskonsa löytäneen sen Redditistä.

    Feldmanin jakama video julkaistiin alunperin Redditin blackmagicfuckery-alasivustolla kolme päivää sitten. Redditiin videon jakoi RolandCamry -käyttäjänimellä operoiva henkilö. Hän kertoo törmänneensä ääninäytteeseen vocabulary-sivustolla.

    Viraalihitiksi nousseen videon äänipätkä kuulostaa samalta kuin vocabulary-sivuston ääninäyte. Netissä kiertävässä versiossa on tosin huomattavasti enemmän kohinaa, mikä lisää tulkinnanvaraisuutta.

    Jos audiopätkä on peräisin vocabulary-sivustolla, tämä kiista ratkeaa Laurel-leirin hyväksi.

    Outo ilmiö Marsin taivaalle: Nasa lähettää punaiselle planeetalle helikopterin

    Outo ilmiö Marsin taivaalle: Nasa lähettää punaiselle planeetalle helikopterin


    Marsiin saadaan ensi vuosikymmen alussa uudenlainen näkökulma, kun Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa lähettää sinne laitteen, joka ei vain putoa kaasukehän läpi planeetan pinnalle, vaan kykenee nousemaan uudelleen lentoon. Nasan helikopteri,...

    Marsiin saadaan ensi vuosikymmen alussa uudenlainen näkökulma, kun Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa lähettää sinne laitteen, joka ei vain putoa kaasukehän läpi planeetan pinnalle, vaan kykenee nousemaan uudelleen lentoon.

    Nasan helikopteri, "marskopteri", on kaikkien aikojen ensimmäinen vieraan planeetan pinnan yllä pörräävä ilmaa raskaampi tutkimuslaite.

    Mars 2020 -hankkeen päämatkalainen on uusi mönkijä. Sen varustus ja tutkimuskyvyt ovat vielä edistyneemmät kuin Marsissa tällä hetkellä hyvää työtä tekevän Curiosity-mönkijän. Helikoperin ainoa tehtävä on testata itseään.

    Ensimmäinen lento kestää puoli minuuttia

    Marskopterin käyttöiäksi suunnitellaan kuukautta. Sen aikana on määrä tehdä viisi lentoa, kerta kerralta kauemmin ja kauemmaksi.

    Ensimmäiseksi kopteri kipuaa kolmen metrin korkeuteen ja pysyttelee paikoillaan puolen minuutin verran. Viimeinen lento on useiden satojen metrien mittainen.

    Näin siis siinä tapauksessa, että kaikki sujuu suunnitellusti. Nasan mukaan epäonnistumisen riski on ilmeinen, mutta palkinto sitäkin parempi, jos hanke onnistuu.

    Se tarkoittaisi tulevissa tutkimusprojekteissa mahdollisuutta kartoittaa matalalennoilla paikkoja, joihin mönkijä ei pääse.

    – Kyky nähdä seuraavan kukkulan taakse on ratkaisevan tärkeää tuleville tutkimuksille. Meillä on jo mahtavia kuvia Marsin pinnalta ja kiertoradalta. Kun niihin lisätään marskopterin lintuperspektiivi, voimme vain kuvitella, mihin tutkimuksissa päästään, sanoo Nasan tutkimusjohtoon kuuluva Thomas Zurbuchen.

    Roottorit pyörivät vinhasti

    Koska Marsista Maahan on useita valominuutteja, helikopterin ohjaaminen ei onnistu samalla tavoin reaaliaikaisella kauko-ohjauksella kuin täällä. Niinpä marskopteri lentää omin päin saatuaan ensin ohjeet komentokeskuksesta.

    Ohuessa kaasukehässä kahden roottoriparin on viuhuttava kymmenkertaisella nopeudella Maan helikoptereihin verrattuna.

    Vajaan kahden kilon painoisella kopterilla on aurinkokennot akkujen lataamiseksi ja lämmitysjärjestelmä, joka auttaa sitä kestämään Marsin jäätävät yöt.

    Mars 2020 -mönkijässä on yhdysvaltalaisen tutkimustekniikan lisäksi myös norjalaista, espanjalaista ja ranskalaista tekniikkaa.NASA/JPL-CaltechMönkijä arvioi elämän mahdollisuuksia

    Samalla kun marskopteri kokeilee kykyjään, Mars 2020 -ohjelman mönkijä etsii merkkejä muinaisesta elämästä ja arvioi riskejä ja mahdollisuuksia Marsin ihmisasutukselle.

    Mönkijä kerää marsperästä näytteitä, sinetöi ne putkiin ja jättää planeetan pinnalle siinä toivossa, että tulevaisuudessa ne kyettäisiin noutamaan Maahan tutkittaviksi.

    Matkaan on määrä lähteä projektin nimen mukaisesti vuonna 2020. Mönkijän käyttöiäksi kaavaillaan yhtä Marsin vuotta, joka Maan päivissä tarkoittaa 687:ää.

    Käytännössä ikää voi kertyä paljon enemmän. Curiosityn viisivuotispäiviä – Maan iässä – juhlittiin Nasassa viime kesänä.

    Etanatutkimuksesta uutta tietoa muistin sijainnista

    Etanatutkimuksesta uutta tietoa muistin sijainnista


    Tutkijoiden tiimi on onnistunut siirtämään etanaan muistijälkiä toiselta etanalta, asiasta kirjoittaa muun muassa BBC. Muistijäljet siirtyivät etanan keskushermostosta otettua RNA:ta siirtämällä . Tutkimuksessa Aplysia californica-etanoita...

    Tutkijoiden tiimi on onnistunut siirtämään etanaan muistijälkiä toiselta etanalta, asiasta kirjoittaa muun muassa BBC. Muistijäljet siirtyivät etanan keskushermostosta otettua RNA:ta siirtämällä .

    Tutkimuksessa Aplysia californica-etanoita altistettiin heikoille sähköshokeille, minkä jälkeen tutkijat mittasivat etanoiden puolustusreaktioita. Etanat vetäytyvät kasaan suojatakseen itseään ärsykkeiltä.

    Kun tutkijat sitten ainoastaan koskettivat etanoita, sähköshokkeja kokeneet etanat vetäytyivät kasaan pidemmäksi aikaa kuin vertailuryhmän etanat, jotka eivät olleet saaneet sähköärsykettä. Etanat olivat herkistyneet ärsykkeille.

    Ärsykkeelle herkistyneistä etanoista siirrettiin RNA:ta uusiin etanoihin, nämäkin vetäytyivät kosketettaessa kasaan pidemmäksi aikaa. RNA on ribonukleiinihappo ja sillä on useita tehtäviä soluissa muun muassa proteiinituotannossa.

    Tutkija David Glanzman Kalifornian yliopistosta kuvaili tuloksen olevan ”kuin muistin siirtämistä”. Hän myös painotti, ettei etanoita vahingoitettu.

    – Nämä ovat merietanoita, hätääntyessään ne vapauttavat purppuraa mustetta, mutta sähköärsykkeet eivät vahingoita niitä, Glanzman kuvaili.

    Perinteisesti muistojen on ajateltu sijaitsevan aivojen synapseissa.

    – Jos muistijäljet olisivat synapseissa, ei kokeemme olisi voinut onnistua, toteaa Glanzman. RNA:ta siirtämällä saatujen tuloksien uskotaankin antavan uusia viitteitä siitä, missä muistot ja muistijäljet sijaitsevat.

    Kalifornian yliopistossa toteutettu tutkimus julkaistiin eNeuro-tiedejulkaisussa.

    Tutkija:

    Tutkija: "Suomalaisille sopivin lämpötila on +14" – Helteestä sen sijaan on ihmiselle paljon hyötyjä ja myös haittoja


    Ei tarvitse miettiä, mikä on tänään suomalaisten pääpuheenaihe. Poikkeuksellinen lämpöaalto on hivellyt juuri viileästä keväästä selvinnyttä kansaa, ja kesämekot ynnä sortsit on kaivettu kaappien kätköistä ennen aikojaan. Helteen...

    Ei tarvitse miettiä, mikä on tänään suomalaisten pääpuheenaihe. Poikkeuksellinen lämpöaalto on hivellyt juuri viileästä keväästä selvinnyttä kansaa, ja kesämekot ynnä sortsit on kaivettu kaappien kätköistä ennen aikojaan.

    Helteen terveysvaikutuksia kirjattaessa pääpaino on yleensä liiallisen lämmön aiheuttamissa riskeissä. Työterveyslaitoksen professori Hannu Rintamäki kertoi aiemmin Yle Uutisten jutussa, miten suomalaiset sopeutuvat eri tavoin kuumuuteen.

    Tutkimusprofessori Hannu Rintamäen mukaan lämpötilaan sopeudutaan fysiologisesti ja psykologisesti, mutta myös käyttäytyminen vaikuttaa. Kuumuuden sietoon vaikuttavat muun muassa ikä, terveydentila, kunto ja hikoilukyky.

    Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissanen muistuttaa, että suomalaisille sopivin lämpötila on +14 astetta. Silloin kuolleisuus on pienimmillään ja vaivoja vähiten.

    Helle ja lihakset

    Kuten auton moottoriöljy, niin myös ihmisen kudosnesteet liikkuvat liukaammin kuumana. Ihmisen suorituskyky on parempi, kun lihas- ja hermokudokset ovat lämpiminä. Sitä tuntee itsensä huomattavasti notkeammaksi kesäsäällä kuin talvipomppa päällä tammikuussa.

    Kuumatyön raja on +28 astetta. Silloin työ on katkaistava lepotauoilla useammin ja mentävä viileään lepuuttelemaan. Myös auringon porotukselta ja uv-säteilyltä on suojauduttava tuolloin entistä huolellisemmin.

    Työterveyslaityoksen sivuilta löytyy laajasti ohjeistusta riskien välttämiseen.

    Mieliala ja suoritukyky kohenee

    Keväällä valo lisääntyy pimeän talven jälkeen ja vaikuttaa ihmisten mielialoihin. Ihon kautta suomalaiset saavat pillereiden sijaan riittävästi d-vitamiinia.

    Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian professori Heikki Kyröläinen kertoo lukeneensa vastikään englantilaisesta tutkimuksesta, jossa testattiin juoksijoiden suorituskykyä. Osalle isosta ryhmästä annettiin enemmän D-vitamiinia, ja saatiin vertailuryhmää parempia tuloksia.

    Ero oli pieni, mutta Kyröläisen mukaan merkittävä.

    Suomalaiset sietävät hellettä eri tavoin

    Professori Kyröläisen ryhmä testasi myös suomalaisia rauhanturvaajia Tšadin operaation yhteydessä vuonna 2007. Sinne valikoitiin kuumuutta paremmin sietäviä sotilaita. Yksilölliset erot ihmisten välillä ovatkin huomattavia.

    Neljän kuukauden seurantajakson aikana tutkittujen rauhanturvaajien kestävyyskunto säilyi hyvänä, paino aleni, mutta testosteroni- ja kortisonitasoissa ei tapahtunut huomattavia muutoksia.

    – Mielenkiintoista olisi ollut tietää, muuttuivatko endorfiini- eli mielihyvähormonien tasot kovassa kuormituksessa, Heikki Kyröläinen sanoo.

    Endorfiinit ovat tietynlaisia ihmiskehon omia huumeita, joiden rakenne muistuttaa morfiinia.

    Linus Hoffman / YleKesämieli on yhteisvaikutusta?

    Toukokuun lämpöaallon vaikutuksia ei ole tarkoin tutkittu, mutta kun lasketaan yhteen valon, lämmön ja d-vitamiinin yhteisvaikutus, niin ollaan ehkä oikeilla jäljillä.

    Lisääntynyt toimintakyky yhdistettynä valoon ja lämpöön saa mielen keveäksi, jos kunto ei ole aivan kehno tai sairaudet vaivana. Esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminnasta tai sydänsairauksista kärsiville helle voi olla yhtä piinaa.

    Lue myös:

    Kevään lämpöennätys meni taas uusiksi – nyt 29,1 astetta

    Helleraja rikkoutui jo aamukymmeneltä: "Kerran, pari vuosisadassa on näin lämmintä toukokuun puolivälissä"

    Kauanko helteisiin kestää sopeutua ja miksi toinen sietää hyvin kuumuutta? Asiantuntija vastaa

    Normaalisti +15, nyt jopa +30 – alkuviikko jatkuu poikkeuksellisen lämpimänä

    Helle vaikuttaa kuolleisuuteen – suomalainen voi parhaiten viileämmässä

    Löytyykö ratkaisu ilmastonmuutokseen tavalliselta suomalaiselta pellolta?

    Löytyykö ratkaisu ilmastonmuutokseen tavalliselta suomalaiselta pellolta? "Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy"


    Hiilidioksidia pitäisi poistaa ilmakehästä, että ilmastonmuutos pysyisi turvallisella tasolla. Ihminen ei ole vielä keksinyt siihen keinoja, mutta onneksi luonto on. – Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy, ja...

    Hiilidioksidia pitäisi poistaa ilmakehästä, että ilmastonmuutos pysyisi turvallisella tasolla. Ihminen ei ole vielä keksinyt siihen keinoja, mutta onneksi luonto on.

    – Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy, ja meidän tehtävä on antaa sille tilaa ja toimintamahdollisuus, sanoo Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta.

    Tutkijat asentavat mittalaitteita vielä melko kasvittomalle, keväiselle pellolle Carbon Action -pilottihankkeessa Qvidjan koetilalla Paraisilla. Meneillään on Ilmatieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Group -säätiön monitieteinen tutkimushanke, jossa pyritään löytämään keinoja, miten viljelysmaat voisivat sitoa hiilidioksidia ilmakehästä maaperään.

    Maatalousmaiden päästöjä ja toisaalta niiden kykyä poistaa päästöjä illmakehästä on tutkittu melko vähän. Nyt yritetään saada kokonaiskuva tilanteesta.

    – Maaperän hyvin yksityiskohtaisista mikrobien prosesseista peltomittakaavaan ja valtakunnan ja kansainvälisen tason ilmastopolitiikkaan. On pyritty ottamaan mukaan nämä kaikki elementit, että maaperän hiilen sidonta saataisiin tehostumaan ja mitattua paljonko sitä on, että sitä voitaisiin käyttää hyväksi ilmastopolitiikassa, sanoo tutkimusta vetävä yksikön päällikkö ja tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

    Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö ja tutkimusprofessori Jari LiskiPetteri Juuti / YleYksinkertaisilla keinoilla tavoitteena itseään ruokkiva kierre

    Mikä tahansa pelto voi olla ilmastonmuutoksen hillitsijä, jos sitä käsitellään oikein. Nyt tutkitaan sitä mitä pellolle pitää tehdä, jotta se sitoisi enemmän hiilidioksidia ja kääntyisi päästölähteestä päästöjen sitojaksi.

    Qvidjassa tarkoitus on saada aikaan itseään ruokkiva kierre, jossa maahan sidotaan orgaanista ainetta, joka parantaa maaperän tuottavuutta, joka lisää kasvien kasvua, mikä taas sitoo lisää hiilidioksidia. Koekentällä maahan on sekoitettu erilaisia orgaanisia maanparannusaineita.

    – Nyt mitataan hiilidioksidia, metaania ja ilokaasua. Mitä kaasujen konsentraatiolle tapahtuu kammion sisällä, voidaan päätellä vapautuuko niitä maaperästä ilmakehään vai sitoutuuko niitä maaperään, sanoo Ilmatieteen laitoksen ja Ilmakehätieteiden keskus INARin tutkija Liisa Kulmala.

    Jos pellot pidettäisiin mahdollisimman pitkään kasvipeitteisenä ja vältettäisiin voimakasta maanmuokkausta, saataisiin jo merkittäviä muutoksia. Myös pitkäjuuriset kasvit voivat olla yksi keino, jolla hiilidioksidia saadaan syötettyä syvälle maan uumeniin.

    Kari Kosonen/YleVain neljä promillea lisää hiiltä riittäisi

    Ilmastonmuutoksen kanssa ollaan siinä pisteessä, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ei enää riitä pelkästään päästöjen vähentäminen. Sen lisäksi päästöjä pitää pystyä poistamaan ilmakehästä.

    – Tällä hetkellä toimivia keinoja on tasan kaksi: toinen on metsien hiilinielujen käyttö ja toinen on viljelymaiden hiilensidonta, Liski sanoo.

    Maaperässä on kolme kertaa enemmän hiiltä kuin ilmakehässä. Siksi pienikin lisäys hillitsisi ilmastonmuutosta merkittävästi: Jos peltoihin maapallon laajuisesti saataisiin sidottua neljä promillea lisää hiiltä vuosittain, se poistaisi kaiken sen hiilidioksidin ilmasta, joka sinne päästöistämme jää ja hillitsisi ilmastonmuutosta merkittävästi.

    Retu Liikanen / Yle

    Ranska teki asiasta aloitteen Pariisin ilmastokokouksessa. Tarkoitus on lisätä maatalouden roolia ilmastonmuutoksen yhtenä ratkaisijana. Viidessä vuodessa yritetään saada mukaan 100 maata. Suomi allekirjoitti sitoumuksensa jo Pariisissa vuonna 2015.

    – Jos saamme valjastettua maatalousmaat sitomaan hiiltä ja samalla tuotettua ruokaa, niin se on ihan merkittävä askel siinä, että saavutetaanko me Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet vai ei, Liski sanoo.

    Suomessakin maatalousmaa on tällä hetkellä ilmastopäästöjen lähde eikä hiilinielu. Tehomaatalous, jossa käytetään paljon keinotekoisia lannoitteita, pienentää maaperän hiilivarastoja vuosi vuodelta, kun hiili lähtee kasvatettujen kasvien mukana pois maasta.

    Jos se onnistuu Suomessa, se onnistuu missä tahansa Tuulimylly valvoo Qvidjan tilalla Paraisilla pilottihankkeen peltotilkkua.Retu Liikanen / Yle

    Kokeilussa on nyt mukana lähes 100 maatilaa, mutta lisää otetaan mukaan. Tavoitteena on, että keinot, joita löydetään, ovat ruuantuotannolle eli maanviljelijöille myös hyödyksi saman tien. Tällainen hyöty on esimerkiksi maan tuottavuuden lisääminen.

    Baltic Sea Action Groupissa on huomattu jo nyt, että samat keinot, joilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta, voidaan estää myös ravinteiden pääsyä pelloilta Itämereen. Juuri Itämeren tilanteen parantaminen on yksi säätiön päätavoite.

    – Maan rakenteen kuntoon saattaminen lopettaa myös päästöt vesistöihin, sanoo Qvidjan koetilan omistaja Ilkka Herlin.

    Hänen mukaansa maatalouden hiilensidontakeinojen käyttöönotto ilmastonmuutoksen hillinnässä on kaikkien velvollisuus, joilla on siihen mahdollisuus.

    – Maanomistajat ja metsien omistajat ovat vallankäyttäjiä. Pystymme vaikuttamaan siihen, lisäämmekö biodiversiteettiä maaperässä vai emme ja lisäämmekö hiiltä maaperässä vai vähennämmekö sitä, Herlin sanoo.

    Herlin tunnetaan yhtenä Suomen varakkaimmista ihmisistä, ja hän on jo pitkään keskittynyt ympäristöasioihin Baltic Sea Action Group -säätiönsä kautta.

    Vaikka Suomessa Suomessa lyhyt kasvukausi asettaa omat reunaehtonsa hiiltä sitovalle maataloudelle, tutkimustulokset voivat levitä Suomesta maailmalle.

    – Jos se Suomessa onnistuu, niin se onnistuu missä tahansa, Herlin sanoo.

    Qvidjan kartanon ja koetilan omistaja Ilkka Herlin ja Baltic Sea Action Groupin puheenjohtaja Saara Kankaanrinta houkuttelevat maanviljelijöitä ilmastoystävälliseen viljelytapaan.Retu Liikanen / Yle

    Lue myös:

    Maaperä on iso arvoitus – Pelastaako se ilmastonmuutokselta vai aiheuttaako lisää ongelmia?

    Tutkimus: Osa antibiooteista lisää lasten munuaiskiviriskiä

    Tutkimus: Osa antibiooteista lisää lasten munuaiskiviriskiä


    Lastenlääkärit ovat havainneet sen käytännössä: antibioottitabletteja syöneille lapsille kehittyy keskimääräistä todennäköisemmin munuaiskiviä. Lääkärien mukaan ero on huomattava. Suurin riski näyttää olevan nuorimmilla...

    Lastenlääkärit ovat havainneet sen käytännössä: antibioottitabletteja syöneille lapsille kehittyy keskimääräistä todennäköisemmin munuaiskiviä. Lääkärien mukaan ero on huomattava. Suurin riski näyttää olevan nuorimmilla lapsilla.

    Philadelphian lastensairaalassa Yhdysvalloissa ryhdyttiin tutkimaan, ovatko antibiootit osasyy siihen, että munuaiskivet ovat yleistyneet peräti 70 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Euroopan urologiyhdistyksen mukaan vaiva on kaksinkertaistunut 1980-luvulta.

    Aiemmin munuaiskivet olivat lapsilla perin harvinaisia, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat yleistyneet juuri heillä ja nuorilla naisilla, kertoo Philadelphian tutkimusta johtanut urologi Gregory Tasian. Perinteisesti vaiva on koetellut ennen muuta miehiä varhaisessa keski-iässä.

    Tuskat uusiutuvat helposti

    Munuais- eli virtsatiekivet syntyvät virtsan normaaleista suoloista ja kalkista, jotka saostuvat kiinteiksi kappaleiksi. Vaikka kivillä on yleensä mittaa vain muutamia millimetrejä, kivut ovat erittäin kovia.

    Yleensä kivet ovat riittävän pieniä huuhtoutuakseen ulos virtsan mukana. Iso kivi voi kuitenkin tukkia virtsatien niin, että munuaiset vaurioituvat.

    Munuaiskiviä kehittyy noin yhdelle kymmenestä. Kerran niitä saaneella on suuri todennäköisyys joutua kärsimään samasta vaivasta uudelleen. Uusiutumisriski on jopa 50 prosenttia.

    Asiaan voi vaikuttaa juomalla riittävästi nesteitä, jotta virtsan virtaus pysyy riittävänä. Myös ruokavaliolla on havaittu vaikutuksia. Jos suvussa on taipumusta munuaiskiviin, punainen liha on omiaan lisäämään riskiä. Myös voimakas ylipaino on arvioitu riskitekijäksi.

    Sulfat ykkösenä

    Vanhastaan tiedetään, että antibiootit muuttavat ihmisen elimistön mikro-organismiyhteisön eli mikrobiomin koostumusta. Niin ikään on tiedetty, että suoliston ja virtsateiden mikrobiomin häiriintyminen on yhteydessä munuaiskivien muodostumiseen.

    Philadelpiahalaistutkimuksen aineistona oli miljoonien brittien tietokanta, johon yleislääkärit olivat kirjanneet tietoja muun muassa antibioottiresepteistä ja munuaiskivipotilaista vuosina 1994–2015. Otoksessa oli lähes 26 000 munuaiskivistä kärsinyttä ja kymmenkertainen verrokkiryhmä.

    Tietojen analyysissä paljastui viisi suun kautta nautittua antibioottityyppiä, joiden käyttö osui yksiin munuaiskivien yleisyyden kanssa: sulfat, kefalosporiinit, fluorikinolonit ja nitrofurantoiinit sekä laajaspektriset penisilliinit.

    Sulfalääkityksen saaneilla munuaiskivet olivat yli kaksi kertaa yleisemmät kuin verrokeilla. Vielä laajaspektrisillä penisilliineilläkin ero oli selvä, 27 prosenttia. Vertailussa otettiin huomioon potilaiden muu mahdollinen lääkitys.

    Riski pysyy koholla vuosia

    Antibioottien ja munuaiskivien todennäköisyyden yhteys osoittautui suurimmaksi teini-ikäisillä ja sitä nuoremmilla. Riski pieneni aikaa myöten, mutta pysyi koholla useita vuosia antibioottien käytön jälkeen.

    Tasian muistuttaa, että aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet noin 30 prosenttia lääkärien vastaanotoilla kirjoitetuista antibioottikuureista tarpeettomiksi. Ikäryhmistä juuri lapset saavat eniten antibiootteja.

    Silloinkin, kun antiobootit ovat todella tarpeen, lääkärien kannattaa tämän tutkimuksen valossa olla tarkkoina, millaisia antibiootteja he valitsevat, Tasian sanoo.

    Tutkimustulokset on julkaistu Journal of the American Society of Nephrology -lehdessä. Tasianin tutkimusryhmä pyrkii nyt selvittämään, miten ihmisten erilaiset mikrobiomit vaikuttavat munuaiskivien muodostumiseen.

    Euroopan ensimmäinen nuotio roihusi jo yli 800 000 vuotta sitten

    Euroopan ensimmäinen nuotio roihusi jo yli 800 000 vuotta sitten


    Kaakkois-Espanjassa poltettiin nuotiota paljon aiemmin kuin eurooppalaisilla on tiedetty olleen taito hyödyntää tulta, vahvistaa tuore tutkimus. Yhtä vanhoja jälkiä nuotiotulesta tunnetaan vain Afrikasta. Cueva Negra del Estrecho del Río...

    Kaakkois-Espanjassa poltettiin nuotiota paljon aiemmin kuin eurooppalaisilla on tiedetty olleen taito hyödyntää tulta, vahvistaa tuore tutkimus. Yhtä vanhoja jälkiä nuotiotulesta tunnetaan vain Afrikasta.

    Cueva Negra del Estrecho del Río Quíparissa kallionkielekkeen suojissa ollut nuotio ja sen ohesta löytynyt käsikirves ajoitettiin pieneläimen hampaanjäänteiden perusteella. Hammas oli jonkin pienen nisäkkään suussa, kun otus joutui liekkeihin 810 000–865 000 vuotta sitten, kertoo tutkimusta johtanut Murcian yliopiston emeritusprofessori Michael Walker.

    Uusi ajoitus vastaa Walkerin tutkijaryhmän aiempaa arviota. Se perustui jälkiin, joita jäi kivikerrostumiin löytöjen ylle, kun maapallon magneettikenttä käännähti eli navat vaihtoivat paikkaa 780 000 vuotta sitten.

    Vanhimmat eurooppalaiset käsikirveslöydöt ovat tätä ennen olleet enintään puolen miljoonan vuoden ikäisiä.

    Käsikirves viittaa Homo erectukseen

    Cueva Negran, "mustan luolan", nuotion ääressä istuneet ihmiset kuuluivat väkeen, joita Euroopassa asui jo ennen neandertalilaisia ja hyvin kauan ennen meitä nykyihmisiä.

    Mahdollisia lajeja ovat heidelberginihminen (Homo heidelbergensis), euroopanihminen (Homo antecessor) ja pystyihminen (Homo erectus).

    Teräväsärmäinen, päärynän muotoinen käsikirves vaikuttaa Acheulin kulttuurin tuotokselta ja siten todennäköisimmin Homo erectuksen tekemältä. Tutkijoilla ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, etteivät muutkin ihmislajit olisi saattaneet valmistaa samanlaisia karkeita työkaluja.

    Nuotio, ei tulisija

    Cueva Negran asukit ottivat talteen metsäpalosta kytemään jääneitä kekäleitä, tutkimuksessa arvellaan. He eivät ehkä pelänneet tulta yhtä paljon kuin muut eläimet.

    Nähdessään niiden pinkovan liekkejä pakoon he kenties saivat idean käyttää tulta saaliin ahdistamiseen suohon tai muuhun kuolemanloukkuun.

    Nuo varhaiset ihmiset osasivat varjella kekäleistä roihahtanutta tulta tuulelta ja sateelta, mutta sytyttämisen taitoa heillä ei vielä ollut. Vanhimmat todisteet tulisijoista ovat puolen miljoonan vuoden takaa.

    Toissavuotisen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan nykyihminen, Homo sapiens, sai geenimutaation, joka edisti olennaisesti tulen käyttöä: me siedämme savua. Aiemmille ihmislajeille sen sisältämät myrkyt aiheuttivat helposti keuhkotulehduksia, tutkimuksessa arvellaan.

    .

    Nykykopio Acheulin kulttuurin aikaisista käsikirveistä.José-Manuel Benito Álvarez / CC BY-SA 2.5Älyä ja kätevyyttä

    Esinelöydöt kertovat, että Cueva Negran asukeilla oli älyä, käsien kätevyyttä ja teknistä oivalliskykykyä. He hyödynsivät ympäristöään tavalla, joka osoittaa heidän tienneen täsmälleen, mitä he olivat tekemässä ja mitä heille oli tarjolla elossa pysymiseksi, Walker sanoo.

    Kivityökaluja he osasivat valmistaa kolmella eri tavalla, ja sopivaa materiaalia he olivat valmiita etsimään kaukaa jokivarresta. Löytöjen perusteella kiveä käytiin hakemassa jopa 40 kilometrin päästä alajuoksulta ja 30 kilometrin päästä yläjuoksulta.

    Cueva Negra löytyi 1980-luvulla, ja Walkerin johtamia systemaattisia tutkimuksia on tehty 1990-luvun alusta. Uusin tutkimus on julkaistu Historical Biology -lehdessä.

    Vaeltajatähti lähestyy aurinkokuntaa hurjaa vauhtia – ei silti syytä huoleen

    Vaeltajatähti lähestyy aurinkokuntaa hurjaa vauhtia – ei silti syytä huoleen


    Tähtitaivaalla, Käärmeen tähdistön suunnalla, liikkuu yksinäinen vaeltajatähti. Se on kovaa vauhtia matkalla kohti aurinkokuntaamme. Kääpiötähti Gliese 710:n olemassaolosta on tiedetty ainakin vuodesta 1996 lähtien. Se sijaitsee vielä noin...

    Tähtitaivaalla, Käärmeen tähdistön suunnalla, liikkuu yksinäinen vaeltajatähti. Se on kovaa vauhtia matkalla kohti aurinkokuntaamme.

    Kääpiötähti Gliese 710:n olemassaolosta on tiedetty ainakin vuodesta 1996 lähtien. Se sijaitsee vielä noin 60 valovuoden päässä aurinkokunnasta, mutta lähestyy meitä yli 50 000 kilometrin tuntivauhtia.

    Muutama vuosi sitten laskettiin, kuinka kauan kuluu, ennen kuin Gliese 710 saapuu kotikulmillemme. Ylekin uutisoi asiasta. Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Gaia-teleskoopin havaintojen pohjalta tehdyissä uusissa laskelmissa aika-arvio tarkentui entisestään.

    Madridin yliopiston tutkijat Raul de la Fuente Marcos ja Carlos de la Fuente Marcos päätyivät nyt arvioon, että Gliese 710 on täällä 1,29 miljoonan vuoden kuluttua. Ainakaan välitöntä hätää ei siis ole.

    Alkuperäisistä laskelmista matka-aika on lyhentynyt kymmeniä tuhansia vuosia. Silti kyse on niin kaukaisesta ajasta, ettemme voi olla varmoja siitäkään, onko Maassa enää ihmisiä havainnoimassa pitkämatkalaista.

    Vaeltajatähti vain hipaisee aurinkokuntaa

    Lohdullista on, ettei Gliese 710 syöksy keskelle aurinkokuntaa sotkemaan planeettojen ratoja. Espanjalaistutkijoiden mukaan se kulkee aurinkokunnan ulkolaidalla sijaitsevan Oortin pilven läheltä tai sen lävitse – ja jatkaa matkaansa poispäin meistä.

    Lähimmillään Gliese 710 on uuden arvion mukaan runsaan 4 300 astronomisen yksikön eli AU:n päässä kotitähdestämme. Yksi astronominen yksikkö vastaa Maan etäisyyttä Auringosta, joten aivan lähelle Gliese 710 ei tule.

    Aurinkokunnan ulompien osien kappaleiden ratoja Gleise 710 voi sotkea, mutta esimerkiksi Maan rataan sillä ei oleteta olevan mitään vaikutusta.

    Pysäytyskuva veltajatähti Gliese 710:stä Euroopan avaruusjärjestön ESA:n animaatiosta.ESA / Gaia / DPAC, CC BY-SA 3.0 IGO

    Jotain kuitenkin: Oortin pilven uskotaan koostuvan pienistä kappaleista, jollaisista planeetat syntyvät. Nämä kappaleet voivat saada Glieseltä sellaisen potkun, että niitä alkaa syöksyä eri puolille aurinkokuntaa. Luvassa voi siis olla runsaasti uusia komeettoja.

    Edellinen lähiohitus jo muutama tovi sitten

    Tällaiset lähiohitukset eivät ole täysin ennenkuulumattomia.

    Tuorein tapaus on noin 70 000 vuoden takaa, jolloin ns. Scholtzin tähti ohitti Auringon 0,8 valovuoden etäisyydeltä. Tapaus on siis niin tuore, että taivaalle tuijotelleet esivanhempammekin saattoivat nähdä sen, kuten Ylekin kertoi vuonna 2015.

    Nyt Scholtzin tähti on jo ehtinyt 20 valovuoden päähän.

    Espanjalaistutkimuksesta uutisoi muun muassa Sciencealert.com. Tutkimus löytyy ArXiv.orgista, mikä tarkoittaa, että sitä ei ole vielä vertaisarvioitu.

    Lue myös:

    Avaruusromua riittää – täältä voit seurata livenä, missä mikäkin vekotin kiitää

    Auringon lähiplaneetan salaisuuksia tutkitaan suomalaisella tietotaidolla – matka Merkuriukseen on alkamassa

    Yksi maailman pahimmista ilmastopäästöjen aiheuttajista voidaan saada täysin päästöttömäksi – Apple perustamassa mullistavaa yritystä

    Yksi maailman pahimmista ilmastopäästöjen aiheuttajista voidaan saada täysin päästöttömäksi – Apple perustamassa mullistavaa yritystä


    Alumiinin valmistus on yksi maailman suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista. Alumiinin valmistuksen arvioidaan aiheuttavan prosentin kaikista maailman ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Maailman suurimpiin...

    Alumiinin valmistus on yksi maailman suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista. Alumiinin valmistuksen arvioidaan aiheuttavan prosentin kaikista maailman ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä.

    Maailman suurimpiin alumiininvalmistajiin kuuluva Alcoa kertoo kehittäneensä jo vuonna 2009 Pittsburghin tutkimuslaitoksessaan menetelmän, jonka avulla alumiinintuotanto ei aiheuttaisi enää lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Prosessista vapautuisi hiilidioksidin sijaan happea.

    Alumiinia valmistetaan yleisimmin ns. Hall–Héroultin menetelmällä, jossa 950-asteiseksi kuumennettuun alkuainealumiiniliuokseen johdetaan sähkövirtaa. Liuoksessa käytetään hiilimateriaalia sähkövirran johtamiseen. Hiili palaa prosessissa. Tuloksena syntyy puhdasta alumiinia ja hiilidioksidia.

    Alcoa kertoo keksineensä tavan, jolla hiili voidaan korvata muulla aineella, jolloin CO2-päästöt poistuvat, kertoo PC-lehti.

    Alcoa on perustanut yhdessä kilpailijansa Rio Tinton kanssa yhteisyrityksen, jonka teollinen tuotanto käynnistyy vuonna 2024. Yhteisyrityksessä on mukana myös elektroniikkavalmistaja Apple.

    Yhteisyrityksen päämaja tulee Kanadan Montrealiin. Hanke julkistettiin torstaina. Tilaisuudessa oli mukana myös Kanadan pääministeri Justin Trudeau.

    Kanadan valtio ja Quebecin provinssi investoivat kumpikin hankkeeseen 60 miljoonaa Kanadan dollaria.

    Hankkeessa mukana olevien yritysten mukaan kyseessä on suurin alumiininvalmistuksen mullistus yli sataan vuoteen. Uusi tuotanto tapahtuu päästöttömästi, mutta yritysten mukaan uusi tehdas tuottaa lisäksi anodi- ja katodi-materiaalia, joka kestää 30 kertaa tavallisia materiaaleja kauemmin.

    Tutkimus: Menestys Euroviisuissa lisää kansakunnan hyvää mieltä

    Tutkimus: Menestys Euroviisuissa lisää kansakunnan hyvää mieltä


    Oman maan osallistuminen Eurovision laulukisoihin lisää ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä, kertoo tuore brittitutkimus. Tyytyväisyys lisääntyy etenkin, jos maa menestyy kisoissa, mutta jo pelkkä osallistuminen on tutkimuksen mukaan...

    Oman maan osallistuminen Eurovision laulukisoihin lisää ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä, kertoo tuore brittitutkimus. Tyytyväisyys lisääntyy etenkin, jos maa menestyy kisoissa, mutta jo pelkkä osallistuminen on tutkimuksen mukaan plussaa.

    BMC Public Health -lehdessä julkaistu tutkimus virisi kahvipöytäjutustelusta Lontoon Imperial Collegen kansanterveystieteen laitoksella.

    – Selvitämme päivätöiksemme poliittisten päätösten, ympäristötekijöiden ja taloudellisten olosuhteiden vaikutusta ihmisten elintapoihin ja terveyteen. Euroviisujen alla tuli mieleemme pohdiskella, mahtavatko kisat vaikuttaa hyvinvointiin kansakuntien tasolla, kertoo tutkimusta johtanut Filippos Filippidis.

    Aineisto Eurobarometreistä

    Tutkimusta varten analysoitiin vastauksia, joita on kerätty Euroopan komission teettämiä Eurobarometri-kyselytutkimuksia varten. Aineistossa oli noin 160 00 vastaajaa 33 maasta.

    Eurobarometreihin kartoitetaan useita kertoja vuodessa eurooppalaisten sosiaalisia ja poliittisia kantoja ja tuntemuksia. Vastaajia pyydetään muun muassa arvioimaan, kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä.

    Imperial Collegessa analysoitu tieto oli vuosilta 2009–2015. Nuo kyselyt oli tehty juuri ennen Euroviisuja ja pian niiden jälkeen.

    Voitto ei ole tärkein

    Maissa, jotka olivat menestyneet kisoissa, annettiin niiden jälkeen yleisesti positiivisempia tyytyväisyysarvioita. Tulosten mukaan kymmenen pykälää tulostaulukossa vastaa neljän prosentin eroa siinä, kuinka hyvältä elämä ihmisistä tuntuu. Esimerkiksi nelossija on kansakunnalle neljä prosenttia makeampi kuin 14. sija.

    Toisaalta väite, jonka mukaan rehti kilpailu on tärkeämpää kuin voitto, näyttää pitävän paikkansa ainakin Euroviisuissa.

    Silloinkin kun kisat menevät omalta maalta pieleen, kansalaisten tyytyväisyystaso on niiden jälkeen 13 prosenttia korkeampi kuin maissa, jotka eivät osallistu kisoihin lainkaan. Voitto sen sijaan ei yllättäen tuo tyytyväisyyteen erityistä lisäpotkua, analyysi kertoo.

    Tutkimuksen mukaan Euroviisut piristävät mielialaa niilläkin, jotka eivät ole tosifaneja kuten tämä saksalaismies Düsseldorfin kisoissa vuonna 2011.Oliver Berg / EPAVastaavaa näyttöä urheilukisoista

    Tutkijat myöntävät, ettei heillä ole suoranaista näyttöä siitä, että viisut ovat tyytyväisyyden syy. He voivat sanoa varmaksi vain, että ajallisesti käyrät osuvat yksiin.

    Samansuuntaisia vaikutuksia kansakuntien terveyteen ja hyvinvointiin on toisaalta havaittu myös suurten urheilukisojen yhteydessä.

    Yhdysvalloissa on osoitettu, että jopa taloudellinen tuottavuus ponnahtaa nousuun, jos kotikaupungin joukkue voittaa amerikkalaisen jalkapallon Superbowl-ottelun.

    Positiivinen puheenaihe piristää?

    Filippidis arvelee, että euroviisumenestys tai jo kisoihin osallistuminen antaa ihmisille positiivisen puheenaiheen synkkien uutisten sijaan ja lisää yleistä mielihyvää, jopa niillä, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita Euroviisuista.

    – Muistan, että Kreikan voitettua vuonna 2005 ihmiset vaikuttivat tavallista hyväntuulisemmilta useita viikkoja, sanoo Filippidis, joka on kotoisin Kreikasta.

    Hän toivoo tutkimuksen kannustavan ihmisiä huomaamaan, että hyvinvointiimme ja siksi myös terveyteemme voivat vaikuttaa monet yllättävätkin yhteiset tekijät.

    Hän kertoo katsovansa Euroviisuja tuolloin tällöin ja pitävänsä niitä kelpo viihteenä. Hänen varsinainen tutkimuskohteensa juuri nyt on kuitenkin paljon suurempi kansanterveyskysymys kuin viisut. Hän tutkii tupakointia ja sen hillitsemiseen tähtäävää politiikkaa eri maissa.

    Virossa muistetaan Niinistö, Liettuassa joulupukki – baltialaisten mielikuvissa Pohjoismaissa on eroa

    Virossa muistetaan Niinistö, Liettuassa joulupukki – baltialaisten mielikuvissa Pohjoismaissa on eroa


    Pohjoismaat ja niiden kolme baltialaista naapuria eli Viro, Latvia ja Liettua ovat niin pieniä ja niin lähellä toisiaan, että niiden kannattaa tehdä etenkin taloudellista yhteistyötä. Tätä mieltä baltialaiset olivat vastikään tehdyssä...

    Pohjoismaat ja niiden kolme baltialaista naapuria eli Viro, Latvia ja Liettua ovat niin pieniä ja niin lähellä toisiaan, että niiden kannattaa tehdä etenkin taloudellista yhteistyötä. Tätä mieltä baltialaiset olivat vastikään tehdyssä kyselytutkimuksessa.

    Pohjoismaiden ministerineuvosto – Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin – teetti tutkimuksen puhelinkyselynä Viron, Latvian ja Liettuan satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Vastaajia oli runsaat 1 800.

    Asteikolla, jossa ykkönen oli "ei lainkaan tarpeellista" ja viitonen "erittäin tarpeellista", yhteistyön merkityksen keskiarvoksi tuli 4,5. Maiden välillä ei ollut oleellista eroa.

    Selvä enemmistö myös toivoi yhteistyön lisääntyvän entisestään. Talouden jälkeen toivelistalla oli yhteistyö koulutuksessa ja tieteessä ja seuraavaksi turismissa.

    Samanlaisia – vai olemmeko?

    Maantiede korostui virolaisten vastauksissa. Läheisyyttä piti olennaisimpana syynä yhteistyölle yli 90 prosenttia. Eteläisimmässä Baltian maassa eli Liettuassa osuus oli pienin, mutta silti 66 prosenttia.

    Myös yhteiset arvot ja kulttuurien samanlaisuus olivat virolaisille selvästi tärkeämpiä yhteistyön perusteita kuin latvialaisille ja liettualaisille.

    Kaikkien kolmen maan asukkaiden enemmistöt olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, etteivät Baltian ja Pohjoismaiden yhteiskunnat ole rakenteeltaan samanlaisia.

    Viro luottaa IT-maineeseen

    Pohjoismaille tyypillisimpinä arvoina pidettiin sosiaalista hyvinvointia, ympäristötietoisuutta ja sananvapautta. Virolaiset listasivat lähes yhtä usein rehellisyyden, ihmisten keskinäisen luottamuksen ja yhteiskunnallisen avoimuuden.

    Mitä Baltian maat voisivat tarjota Pohjoismaille? Kaikissa kolmessa maassa vastaajat poimivat varsin korkealle työvoiman. Myös turismilla ja Baltian maiden kulttuuriperinnöllä ja -arvoilla on annettavaa pohjoisille naapureille, vastaajat arvioivat.

    Virolaisten ylpeys edistyneisyydestään IT-asioissa nosti digipalvelut heidän tarjoomustensa ylivoimaiseksi ykköseksi. Työvoima sen sijaan jäi virolaisten taulukossa jopa kulttuurin ja teknologian taakse.

    Pohjoismaita pidetään myös liian suopeina

    Pohjoismaissa on myös sellaista, mikä ei miellytä baltialaisia, kun sitä nimenomaan kysyttiin. Tässä taulukossa nousivat kärkeen poliittinen korrektius sekä liian suopeaksi katsottu suhtautuminen pakolaisiin ja maahanmuuttoon.

    Maahanmuuton sallimista katsoivat pahalla silmällä etenkin virolaiset. Se oli heidän arvioissaan ylivoimainen ykkönen, lähes viidenneksen valitsema vastaus. Ilmeisesti vastaajat eivät ajatelleet työperäistä maahanmuuttoa, joka on ollut Virosta etenkin Suomeen erittäin voimakasta.

    Osa latvialaisista on sitä mieltä, että Pohjoismaissa ollaan liian suvaitsevaisia seksuaalivähemmistöjä ja samaa sukupuolta olevien pariskuntien avioliittoja kohtaan. Myös sukupuolten tasa-arvoa painotetaan liikaa, katsoi osa latvialaisista.

    Liettualaiset paheksuivat ennen muuta sitä, että Pohjoismaissa puututaan heidän mielestään perheiden sisäisiin asioihin ottamalla lapsia huostaan. Tästä aiheesta on ollut melko paljon juttuja Liettuan tiedotusvälineissä Venäjän tavoin.

    Viitisen vuotta sitten julkaistu postimerkki perustuu Katto-Kassisesta Venäjällä tehtyyn piirroselokuvaan.Venäjän PostiKatto-Kassinen on jäänyt mieleen

    Virolaisten erityissuhde Suomeen korostui, kun kysyttiin, kuka pohjoismaalainen heille tulee ensimmäisenä mieleen. Yleisin vastaus oli Suomen nykyinen presidentti Sauli Niinistö, ja myös entiset presidentin Tarja Halonen ja Urho Kekkonen olivat hyvin muistissa.

    Latvialaisten ja liettualaisten mieleen pulpahteli ennen muuta hahmoja kirjallisuudesta ja mytologiasta: peikot, joulupukki, Astrid Lindgrenin luoma Katto-Kassinen. Se oli Neuvostoliitossa Lindgrenin satuhahmoista selvästi suosituin, ja maine on näköjään jäänyt elämään.

    Myöskään viikinkejä ei ole Baltiassa unohdettu. Latvialaisten mielissä ohi eli ykköstilalle ajoi vain kirjailija Astrid Lindgren ja liettualaisilla Suomen Lapin suurmies, joulupukki.

    Kiista Tutankhamonin haudan salakammiosta ratkesi

    Kiista Tutankhamonin haudan salakammiosta ratkesi


    Farao Tutankhamonin äitipuoli Nefertiti ei sittenkään lepää salakammiossa Tutankhamonin haudan kupeessa. Egyptin muinaismuistoista vastaavan ministeriön tilaama tutkimus on pannut pisteen toiveille, jotka virisivät kolme vuotta sitten. Odotukset...

    Farao Tutankhamonin äitipuoli Nefertiti ei sittenkään lepää salakammiossa Tutankhamonin haudan kupeessa. Egyptin muinaismuistoista vastaavan ministeriön tilaama tutkimus on pannut pisteen toiveille, jotka virisivät kolme vuotta sitten.

    Odotukset herätti Arizonan yliopiston arkeologin Nicholas Reevesin vuonna 2015 esittämä hypoteesi, jonka mukaan hänen lasertutkimuksella löytämänsä raot ja halkeamat viittasivat kahteen salaoveen Tutankhamonin haudan pohjoisseinässä.

    Kimmokkeen tutkimukseensa Reeves sai 3D-skannauksesta, jonka perusteella hautakammiosta aiotaan rakentaa tarkka jäljennös matkailijoita varten.

    Japanilainen tutka-asiantuntija Hirokatsu Watanabe testasi Reevesin väitteen samana vuonna maatutkalla. Laite kehitettiin öljyn- ja kaasunetsintää, mutta menetelmästä on tullut erittäin tärkeä myös arkeologisissa tutkimuksissa.

    Myös Watanabe tuli siihen tulokseen, että Tutankhamonin haudan pohjois- ja länsiseinien takana voi olla kammioita. National Geographic Societyn rahoittamassa tutkimuksessa seuraavana vuonna tulosta ei kuitenkaan kyetty toistamaan.

    Kalkkikivi saattoi antaa väärää tietoa

    Egyptin muinaismuistoministeriö päätti ratkaista arvoituksen lopullisesti tilaamalla Torinon teknilliseltä yliopistolta ja kahdelta asiantuntijayritykseltä erilliset skannaukset kaikkiaan yli 2,5 seinäkilometristä.

    Tulosten yhteenvedon mukaan seinien takana ei ole salakammioita tai yhdyskäytäviä.

    Torinon teknillisen yliopiston professorin Francesco Porcellin mukaan aiemmat tulokset saattoivat johtua siitä, että hautakammion kalkkikivirappaus johtaa sähköä. Tutka saattoi myös poimia harhaheijastumia, jotka olivat peräisin itse kammiosta, eivät sen takaa, Porcelli sanoo.

    Nefertitin hauta lienee ryöstetty

    Nefertiti oli Tutankhamonin isän farao Akhenatenin vaikutusvaltainen puoliso. Jotkut tutkijat uskovat hänen olleen jonkin aikaa itsekin faraona miehensä kuoleman jälkeen. Tutankhamon nousi valtaistuimelle yhdeksänvuotiaana.

    Moni arkeologi arvelee Nefertitin haudan olleen Akhenatenin rakennuttamassa uudessa pääkaupungissa Amarnassa. Se autioitui vain muutamia vuosikymmeniä Akhenatenin kuoleman jälkeen, ja siellä sijainneet haudat on ryöstetty.

    Nefertitin kuuluisa rintakuva löytyi Amarnasta runsaat sata vuotta sitten.Michael Sohn / EPA

    Jos Nefertitin muumio ei joutunut ryöstäjien turmelemaksi, se ehkä haudattiin uudelleen Kuninkaiden laaksoon. Monet sieltä löydetyt muumiot ovat tunnistamatta, ja ainakaan useimmille tuskin nimiä löytyykään.

    Nefertitin kasvot sen sijaan ovat varsin tutut. Hänen rintakuvansa on yksi maailman tunnetuimmista taideteoksista. Se on Berliinissä Neues Museumissa.

    Valtava operaatio Maapallon ulkopuolisen elämän löytämiseksi käynnistyi

    Valtava operaatio Maapallon ulkopuolisen elämän löytämiseksi käynnistyi


    Australiassa on käynnistynyt maailman tähän asti suurin operaatio Maapallon ulkopuolisen elämän löytämiseksi. Breakthrough Listen -hankkeen keskiössä on Australiassa sijaitseva Parkesin radioteleskooppi. Tämän vuoden aikana se etsii merkkejä...

    Australiassa on käynnistynyt maailman tähän asti suurin operaatio Maapallon ulkopuolisen elämän löytämiseksi.

    Breakthrough Listen -hankkeen keskiössä on Australiassa sijaitseva Parkesin radioteleskooppi. Tämän vuoden aikana se etsii merkkejä Maapallon ulkopuolisista sivilisaatioista 1 500 tunnin ajan.

    Parkesin laitosta on käytetty aikaisemminkin vastaavaan työhön, mutta Parkesin laitteistoa on viime aikoina uusittu, minkä ansiosta se kykenee nyt keräämään valtavan paljon enemmän tietoa kuin aikaisemmin.

    Kun aikaisemmin etsintä on kohdistunut vain muutamaan lähimpään tähteen, nyt etsintäalueena on suuri osa omasta galaksistamme, linnunradasta ja sen kymmenet miljoonat tähdet.

    Lisäksi Breakthrough Listen suunnataan myös lähigalakseihin, jotka tunnetaan Magellanin pilvien nimellä. Niissä on kymmeniä miljardeja tähtiä.

    Avaruudesta kerätään tietomassaa, josta pyritään erottelemaan aines, joka olisi älyllisten olentojen tuottamaa. Suurena hankaluutena on poistaa havainnot, jotka ovat peräisin ihmisten toiminnasta, eli esimerkiksi satelliiteista, lentokoneista ja matkapuhelimista.

    – Kun siivilöimme näitä valtavia tiedostomassoja löytääksemme teknologisten sivilisaatioiden kädenjälkiä, toivomme saavamme todisteita siitä, ettei oma planeettamme, joka on vain yksi galaksimme sadoista miljardeista, olisi ainoa, missä älyllistä elämää on kehittynyt, sanoo Berkeleyn yliopiston tutkija Danny Price brittiläiselle Independent-lehdelle.

    Merikotkien yleisimmät kuolinsyyt: luonnollinen kuolema ja lyijymyrkytys

    Merikotkien yleisimmät kuolinsyyt: luonnollinen kuolema ja lyijymyrkytys


    Lyijymyrkytys on uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan merikotkien yleisin kuolinsyy. Merikotkat saavat myrkytyksen syötyään saaliseen tai haaskaan jääneitä lyijyhauleja tai lyijyluotien siruja. Huomattavaa kuolleisuutta aiheuttivat myös...

    Lyijymyrkytys on uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan merikotkien yleisin kuolinsyy. Merikotkat saavat myrkytyksen syötyään saaliseen tai haaskaan jääneitä lyijyhauleja tai lyijyluotien siruja.

    Huomattavaa kuolleisuutta aiheuttivat myös törmäykset sähkölinjoihin, autoihin, juniin ja tuulivoimaloihin. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja WWF:n merikotkatyöryhmän yhteistyöprojektissa tutkittiin vuosina 2000–2014 yhteensä 123 merikotkan kuolinsyyt.

    Kuolleista merikotkista 39 prosenttia oli Ahvenanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta 29 prosenttia ja loput olivat muualta rannikolta, Lapista ja eripuolilta sisämaasta. Kanta on tihein juuri Ahvenanmaalla ja lounaisessa Suomessa.

    Merikotkista tehdyt lintuinfluenssalöydökset ja niiden aiheuttamat kuolemat ovat myöhäisemmältä ajalta kuin tämä tutkimus. Tällaisia kotkia on löydetty Suomen alueelta viimeksi tänä keväänä.

    – Peräti 60 prosentissa merikotkien kuolemista kuolinsyy johtui ihmisen toiminnasta. Yleisin kuolinsyy oli lyijymyrkytys, joka aiheutti kuoleman hieman yli 30 prosentissa tapauksista. Seuraavaksi yleisimpiä kuolinsyitä olivat erilaiset ihmisen toimintaan liittyvät onnettomuudet, joihin oli menehtynyt lähes neljännes tutkituista merikotkista, sanoo erikoistutkija Marja Isomursu Evirasta.

    Merikotka kaartelee haahkalauman yläpuolella Utössä. Kuva on vuodelta 2011.Tuomo Björksten/YleLyijymyrkytykset olivat yleisempiä Ahvenanmaalla kuin Manner-Suomessa

    Merikotkakanta on tällä hetkellä WWF:n merikotkatyöryhmän jäsenen Juhani Koivusaaren mukaan noin 500 pesivää paria. Poikasia syntyy vuosittain noin 500 ja kanta on jatkuvassa kasvussa.

    – Merikotkat ovat alkaneet levitä myös sisämaahan ja Hämeessä ensimmäinen pesintä oli nelisen vuotta sitten. Viime vuonna Keski-Suomesta löytyi ensimmäinen pesintä, myös Seinäjoen läheltä havaittiin poikaspesä, Juhani Koivusaari kertoo.

    WWF:n merikotkatyöryhmän yllätti tutkimuksessa havaittu lyijymyrkytysten yleisyys lintujen kuolinsyynä.

    Manner-Suomessa lyijyhauleja ei ole saanut käyttää vesilintujen metsästyksessä enää pitkään aikaan. Lyijyhaulien käyttö kiellettiin vesilintujen metsästyksessä vuonna 1996.

    Ahvenanmaalla lyijyhauleja saa vielä käyttää kaikessa metsästyksessä. Lyijymyrkytyksiä todettiin selvästi enemmän kylmänä vuodenaikana, jolloin merikotkat usein turvautuvat ravinnonhankinnassaan erilaisiin haaskoihin.

    Merikotka ja varis Loviisan edustalla.Juha Metso / AOP

    – Merikotkat havaitsevat poikkeavasti käyttyvät haavoittuneet linnut helposti ja varsinkin ensimmäistä talveaan elävät nuoret kotkat syövät mielellään haaskoja, Juhani Koivusaari sanoo.

    Yksikin lyijyhauli riittää aiheuttamaan myrkytyksen

    Lyijy aiheuttaa merikotkassa halvaantumista, anemiaa ja tyypillisesti hitaan kuihtumisen. Lyijy on haitallista myös ihmisille, erityisesti lapsille ja sikiön kehitykselle, koska se aiheuttaa muun muassa keskushermostovaikutuksia.

    Erikoistutkija Marja Isomursun mukaan yksikin hauli kotkan suolistossa saattaa aiheuttaa linnulle lyijymyrkytyksen.

    – Sairastuneen linnun vatsa on yleensä tyhjä tai sieltä voi löytyä hauli, Isomursu sanoo.

    Luonnollisia kuolinsyitä (40 prosenttia tapauksista) olivat muun muassa sukukypsien lintujen reviiritaisteluissa saadut vammat ja erilaiset sairaudet tai nälkiintymiset.

    Laittomia ampumisia oli noin viisi prosenttia tutkituista tapauksista.

    Tuulivoimarakentaminen on myös uhka merikotkille. Juhani Koivusaari arvioi noin 15 kotkan kuolleen lähivuosina osuttuaan tuulivoimalan pitkiin roottorinlapoihin. Kun voimaloita rakennetaan koko ajan lisää, tämä kuolinsyy saattaa Koivusaaren mukaan yleistyä.

    Ympäristömyrkkyjen vaikutus vähentynyt

    Merikotkien elimiä analysoitiin myös elohopean varalta. Elohopeapitoisuudet olivat korkeimmat vanhimmassa, sukukypsien merikotkien ikäluokassa.

    Varsinaisia elohopeamyrkytyksiä ei kuitenkaan todettu, eivätkä todetut pitoisuudet enää olleet niin korkeita kuin ne olivat 1960-luvulla.

    Merikotkat kärsivät 1970-luvulla DDT:stä ja muista ympäristömyrkyistä. Pesivä kanta oli pieni, vain muutamia kymmeniä pareja. Poikasia syntyi vähän, koska munat jäivät kuoriutumatta myrkkypitoisuuksien takia.

    Vuonna 1975 kuoriutui vain neljä poikasta. Lisää näiden lintujen suojelusta voi lukea WWF:n merikotka-sivustolta.

    Tutkimustulokset on julkaistu tieteellisessä artikkelissa:
    Lead poisoning and other human-related factors cause significant mortality in white-tailed eagles. Ambio 2018

    Auringon lähiplaneetan salaisuuksia tutkitaan suomalaisella tietotaidolla – matka Merkuriukseen on alkamassa

    Auringon lähiplaneetan salaisuuksia tutkitaan suomalaisella tietotaidolla – matka Merkuriukseen on alkamassa


    Hyvin kuuma ja äärimmäisen karu – mutta samalla erittäin kiehtova, sanovat tutkijat aurinkokuntamme pienimmästä planeetasta Merkuriuksesta. Se on kiviplaneetoistamme vähiten tunnettu, mutta ei enää kauan: tänä vuonna Merkuriusta kohti...

    Hyvin kuuma ja äärimmäisen karu – mutta samalla erittäin kiehtova, sanovat tutkijat aurinkokuntamme pienimmästä planeetasta Merkuriuksesta. Se on kiviplaneetoistamme vähiten tunnettu, mutta ei enää kauan: tänä vuonna Merkuriusta kohti ampaisee Japanin ja Euroopan avaruusjärjestöjen luotainpari.

    Kaksikon nimi BepiColombo on kunnianosoitus edesmenneelle italialaiselle matemaatikolle Giuseppe "Bepi" Colombolle, jonka laskelmien ansiosta Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan luotain pääsi kurkistamaan Merkuriukseen 1970-luvulla.

    Mariner 10 -luotaimelta jäi kuitenkin Merkuriuksen toinen puoli tutkimatta, eikä tutkimuslaitteistokaan tietenkään ollut tätä päivää.

    Kesti tälle vuosikymmenelle, ennen kuin Nasa lähetti toisen luotaimen Merkuriusta kiertämään. Vaikka tuosta Messengerin matkasta on vain vuosia, BepiColombolta on silti odotettavissa paljon aivan uutta tietoa, sanoo professori Karri Muinonen Helsingin yliopistosta.

    – Messenger oli hyvin nopeasti koottu luotain, joka perustui senaikaiseen teknologiaan. Siinä ei otettu mitään suuria teknologisia kehitysaskeleita. BepiColombo on huippumodernilla teknologialla höystetty kahden luotaimen missio.

    Kahden luotaimen ansiosta päästään katsomaan samaa ilmiöitä yhtä aikaa eri näkökulmasta. Kun japanilainen MMO esimerkiksi mittaa Merkuriukseen iskeytyvää aurinkotuulta kaukaa, eurooppalainen Bepi tarkkailee vaikutuksia planeetan pinnalla ja lähiavaruudessa.

    Siksi ja Miksi

    Bepi on Esalle kulmakiviohjelma, joka on ollut työn alla miltei kaksi vuosikymmentä. Luotaimessa on 11 tutkimusinstrumenttia.

    Niistä yksi, Solar Intensity X-ray and Particle Spectrometer, on lähes kokonaan suomalaista työtä. Laitteelle Suomessa annettu lempinimi, SIXS, ei kuulosta vahingossa "siksi"-sanalta – syitä ja vastauksiahan tutkijat ovat hakemassa.

    Kun britit kuulivat sanan merkityksen, he antoivat mielellään toiselle laitteelle nimen MIXS, kertoo Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Juhani Huovelin, joka on SIXS:n päätutkija. Suomalaiset ovat olleet osittain mukana myös MIXS:n rakentamisessa.

    Juhani Huovelin ja SIXS-instrumentti.Anniina Wallius / YleMalminetsintää Merkuriuksella

    SIXS mittaa Auringon roihupurkauksien röntgensäteilyä Merkuriuksen pinnalla. Siten kyetään muun muassa päättelemään, miten alkuaineet ovat Merkuriuksessa jakautuneet. Huovelin vertaa tutkimusta malminetsintään.

    Maassakin jo käytetään tällaista teknologiaa kannettavissa malminetsintälaitteissa, ja vastaavaa kysyntää on kohta myös avaruudessa, sanoo Karri Muinonen.

    – On aivan selvää, että olemme lähivuosikymmeninä menossa asteroideille louhimaan mineraaleja ja mahdollisesti etsimään vettä ja vetyä polttoaineeksi. Sellaiseen sopii varmasti erittäin hyvin tällainen alkuainepitoisuuksien mittalaite, joka MIXS:n ja SIXS:n kombinaatiossa on.

    SIXS tutkii myös Merkuriuksen pintaan osuvien hiukkasten antamaa tietoa siitä, mitä Auringossa tapahtuu, kun siellä on tekeillä jotakin tavallista suurempaa.

    – Ilmiöt ovat samoja, jotka aiheuttavat Maassa esimerkiksi revontulia, mutta nyt päästään tekemään mittauksia paljon lähempää Aurinkoa ja voidaan ymmärtää paremmin näiden ilmiöiden etenemistä Maahan, sanoo Huovelin.

    Kallis mutta tuottava hanke

    Helsingin ja Turun yliopistojen ja Ilmatieteen laitoksen lisäksi SIXS-projektissa on mukana viisi suomalaista yritystä ja niillä useita alihankkijoita. Projekti on lisännyt suomalaistutkimuksen ja -yritysten jo ennestään arvostettua ammattitaitoa ja kilpailukykyä, Juhani Huovelin sanoo.

    – Laitteiden tulee kestää ja toimia erittäin vaativissa olosuhteissa, kuumassa ja suuressa säteilyrasituksessa. Kaikki, mikä on tehty Suomessa näihin instrumentteihin, on täysin uutta teknologiaa.

    Hanke on suomalaisen avaruustutkimuksen tähän saakka suurin. Se on ollut kallein, mutta myös tuottavin, Huovelin sanoo.

    – En tiedä, montako euroa tästä saadaan per sijoitettu euro, mutta uskoisin, että aika monta. Tulevaisuudessa hyödynnämme tätä kasvanutta osaamista ja mainetta.

    SIXS katselee matkalla maisemia

    BepiColombon matka vie vuosia. Lähtö on ensi loka- tai marraskuussa, mutta avaruudessa ei noin vain lennetä pisteestä A pisteeseen B. Lisävauhtia otetaan Maan, Venuksen ja myös Merkuriuksen ohilennoista sekä kiepsauttamalla useita kertoja Auringon ympäri ennen kuin BepiColombo saavuttaa Merkuriuksen pysyvän kiertoradan. Siihen menee seitsemän vuotta.

    Instrumentit eivät kuitenkaan vain lepäile BepiColombon kyydissä pitkän matkan ajan, vaan mittauksia tehdään aina, kun ionimoottoria ei tarvita työntövoimaan. Silloin siltä liikenee energiaa tutkimuslaitteiden käyttöön.

    – SIXS-instrumentti pystyy onnekkaasti näkemään yhdellä röntgennapeistaan avaruutta. Monet instrumentit ovat kuljetusmoduulin sisällä eivätkä näe mitään, kertoo Huovelin.

    Perillä luotainten työajaksi on suunniteltu vuosi, mutta sen toivotaan tuplaantuvan. Planeetan pinnalle piti alkujaan lähettää myös laskeutuja, mutta siitä luovuttiin liian kalliina.

    Hankkeen hinta on hivuttautunut yli 1,6 miljardin euron. Lisäkuluja on koitunut muun muassa painosta, 4 100 kilosta, joka vaatii aiottua järeämmän kantoraketin.

    Karri MuinonenAnniina Wallius / YleEi kaasukehää, ei vettä

    Merkuriuksen paikka Auringon kainalossa on vaatinut BepiColombon tekijöiltä erityishuomiota kuumalta suojautumiseen.

    Merkuriuksen päivät ovat jopa 430-asteisia. Yöllä miinusasteita voi olla liki 200, sillä lämpö karkaa planeetalta heti illan pimennyttyä, koska Merkuriuksella ei ole kaasukehää lämpöä pidättelemässä.

    – Merkuriuksen ilmakehä on käytännössä eksosfääri, joka on ehkä senttimetrin tai muutaman paksuinen. Siinä on kenties joitakin molekyylejä ja ioneja, joita aurinkotuuli on pommittanut irti pinnasta, kertoo Karri Muinonen.

    Maan eksosfääri on ilmakehän ylin kerros, virallisesti jo lähiavaruutta.

    Elämännestettä, sulaa vettä, Merkuriuksessa ei myöskään ole, on vain ikijäätä kraattereissa, joihin auringonvalo ei koskaan ylety.

    Ainutlaatuinen aikakirja

    Kaasukehän puuttuminen antaa toisaalta ainutlaatuisen mahdollisuuden lukea avaruuden aikakirjaa. Koska Merkuriuksella ei ole säätä – eikä vuodenaikojakaan – pinta ei ole vuosimiljardien aikana kulunut. Tulivuoretkin vaikenivat hyvin kauan sitten.

    Merkuriuksen pinta on kuin isorokon jäljiltä, aivan täynnä arpia, jotka ovat jääneet avaruuden kivisateesta jo miljardeja vuosia sitten. Kraattereista on luettavissa, milloin avaruuden biljardipeli on ollut rajuimmillaan myös muualla aurinkokunnassamme.

    – Täällä on ollut pienkappaleita erittäin soikeilla radoilla, mikä on tuottanut törmäyksiä läpi koko aurinkokunnan ja lopulta tyhjentänyt sen pienkappaleista, professori Karri Muinonen kertoo.

    Luulitko, että 5G on uusinta uutta? 6G:n tuoma scifi-tulevaisuus häämöttää jo kulman takana – ja sitä kehitetään Oulussa

    Luulitko, että 5G on uusinta uutta? 6G:n tuoma scifi-tulevaisuus häämöttää jo kulman takana – ja sitä kehitetään Oulussa


    Mistä on kyse?6G mahdollistaa entistä nopeamman tiedon siirron langattomasti. Tämä auttaa esimerkiksi robotisaation ja älyliikenteen kehitystä.Langattoman tiedonsiirron seuraavan sukupolven 6G-teknologia tulee käyttöön 2020-luvun lopulla.Oulun...

    Mistä on kyse?6G mahdollistaa entistä nopeamman tiedon siirron langattomasti. Tämä auttaa esimerkiksi robotisaation ja älyliikenteen kehitystä.Langattoman tiedonsiirron seuraavan sukupolven 6G-teknologia tulee käyttöön 2020-luvun lopulla.Oulun yliopiston mittava tutkimus selvittää uuden teknologian haasteita.

    Suomen Akatemian uuden lippulaivaohjelman kaksi ensimmäistä tutkimushanketta sai yhteensä 18,5 miljoonan euron rahoituksen huhtikuun puolivälissä.

    Oulun yliopiston tutkimuksen ohella toinen rahoituksen saanut osaamiskeskittymä on Aalto-yliopiston ja VTT:n biotalouden tulevaisuuden ratkaisuihin ja materiaaleihin perehtyvä CERES.

    6Genesis-osaamiskeskittymässä viedään 5G teknologiaa kaupallistamisvaiheeseen yhteistyössä eurooppalaisten kumppanien kanssa. Samalla kuitenkin kehitetään jo seuraavana sukupolven langatonta 6G-perusteknologiaa (www.6genesis.org).

    6G-verkko olisi entistä nopeampi ja tehokkaampi. Se mahdollistaisi ihmisten välisen kommunikoinnin entistä rivakammin, mutta myös laitteiden, prosessien ja asioiden välisen yhä nopeamman tietoliikenteen.

    6Genesis-ohjelman esittelyvideo löytyy tästä linkistä. Videolla nähdään monenlaisia futuristisia visioita siitä, mitä uusi teknologia voi tuoda mukanaan kaikkien ihmisten arkeen.

    Uusi teknologia, uudet haasteet

    6Genesis-ohjelman vetäjänä on Oulun yliopiston akatemiaprofessori Matti Latva-aho. Hän näkee 6G-teknologian kehittämisessä valtavia haasteita.

    – Ensinnäkin kapasiteettia viedään ihan fysiikan äärirajoille. Se vaatii uusia radioteknisiä ratkaisuja, uusia elektronisia ratkaisuja, uusia kokonaissovellusratkaisuja, jotta pystytään se koko paketti ratkaisemaan.

    6G-verkon tuloa tutkitaan eurooppalaisessa Terranova-hankkeessa. Siinä kaavaillaan 6G-tekniikkaa, jossa käytettäisiin terahertsialueelle yltäviä taajuuksia ja päästäisiin jopa 400 gigabitin sekuntinopeuksiin.

    Jos 5G-teknologia on käytössä ehkä jo lähivuosina, niin seuraavan sukupolven tietoliikenneverkon aika tulee vasta 2030-luvulla.

    Akatemiaprofessori Matti Latva-aho johtaa 6Genesis-ohjelmaa, joka tutkii 6G-teknologian tuloon liittyviä haasteita..Oulun yliopisto

    Tavoitteena on saada älykäs verkko tulevaisuudessa toimimaan saumattomasti, reaaliaikaisesti ja luotettavasti.

    – Meidän täytyy tuoda tekoälymaailmassa kehitettyjä algoritmejä, jotka mahdollistavat nämä fiksut tulevaisuuden sovellutukset, mahdollisimman lähelle loppukäyttäjiä ja loppusovelluksia mobiililaitteisiin, tukiasemiin ja laajasti langattomaan verkkoon, sanoo professori Matti Latva-aho.

    Kuudennen sukupolven tekniikka toisi mukanaan suuremmat taajuudet, kaistat ja siirtonopeudet, joiden avulla akatemiaprofessorin mukaan mahdollistuisi langaton tekoäly.

    Se taas olisi pitkälle automatisoidun yhteiskunnan perusedellytys.

    Nyt 5G-teknologiassa viive on kutistettu pieneksi, mutta se on edelleen liian iso esimerkiksi automatisoidun liikenteen toimimiselle. Kritiikkiä on esitetty myös langattoman tietoliikenteen turvallisuudesta.

    6G-teknologia mahdollistaa entistä nopeammat kuvien ja muun datan siirrot langattomassa verkossa. Siitä hyötyisivät esimerkiksi virtuaalisovellukset.Mikko Törmänen / Oulun yliopistoVäheneekö operaattorien valta?

    Uusi teknologia mahdollistaa myös erilaisten yksityisten verkkojen luomisen, joissa on omistajiensa haluamia palveluita, sovelluksia ja määrätyt käyttäjät. Tämä voi vähentää nykyisten tietoliikenneverkkojen omistajien ja operaattorien valta-asemaa tulevaisuudessa.

    – Operaattorit ovat tietenkin se verisuonisto koko tälle langattomalle teknologialle, mutta heidän lisäkseen me tarvitsemme niin sanottuja privaattiverkkoja, sanoo Matti Latva-aho.

    – Tähän tarvittaisiin kipeästi omat toimintataajuudet, ja valmistelu on tällä hetkellä Viestintävirastossa työn alla. Tämän vuoden aikana saadaan päätöksiä siitä, että mahdollistuvatko tämäntyyppiset toimintamallit Suomessa, jotka muualla maailmassa ovat selkeästi nyt tulossa operaattoriliiketoiminnan rinnalle.

    Suomi ja Oulu kehityksen kärjessä

    Oulun yliopistossa langatonta tietoliikennettä on kehitetty jo yli 20 vuotta.

    Nyt rahoituksen saaneen 6Genesis-ohjelman verkostoissa työskentelee jopa 500 tutkijaa ja akatemiaprofessori Matti Latva-aho näkee uuden teknologian kehittelyssä suuria mahdollisuuksia.

    Suomessa esimerkiksi 5G-testiverkkoja on kehitetty jo neljä vuotta, kun Yhdysvalloissa vasta lanseerattiin kaksi hanketta.

    Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications (CWC) on langattomien verkkojen oppimis- ja tutkimusympäristö.Mikko Törmänen / Oulun yliopisto

    – Jos tämän nykyisen operaattoriliiketoiminnan rinnalle tuleva liiketoiminta lähtisi kasvuun, niin sen jälkeen Suomessa voitaisiin kehittää globaaleille operaattorimarkkinoille vastaaviin pieniin, paikallisiin tietoliikenneverkkoihin ratkaisuja ja sovelluksia sekä myös sellaisen verkon operointimalleja.

    6G-verkon standardointi lähtee teollisuuden arvioinnin mukaan liikkeelle aikaisintaan vuonna 2025. Nyt operaattoreilla ja teoll isuudella on kädet täynnä työtä 5G-standardoinnin viimeistelyssä ja tuotteiden saamisessa markkinoille.

    – Meillä on hyvää aikaa ottaa merkittävä suuri askel ennen teollisuutta ja olla valmiina siihen, että teollisuuskin kuuden seitsemän vuoden päästä kiinnostuu aiheesta. Meilläpä onkin silloin antaa jo osaamispääomaa heille roppakaupalla ja antaa heille etulyöntiasemaa kilpailijoihinsa verrattuna, hehkuttaa Matti Latva-aho.

    Lue myös:

    5G-verkko on vihdoin jo ovella – kohta markkinoille tulevalla tekniikalla voidaan siirtää vaikka hologrammi

    Perusta löytyi iso uhrihauta – saiko El Niño -ilmiö tappamaan yli 140 lasta ja 200 laamaa?

    Perusta löytyi iso uhrihauta – saiko El Niño -ilmiö tappamaan yli 140 lasta ja 200 laamaa?


    Perun pohjoisrannikolta löydetty yli viiden vuosisadan takainen arkeologinen alue on osoittautunut isoksi lasten uhripaikaksi. Lasten joukkouhraus oli maailmanhistorian suurimpia, kenties suurin, arvioidaan kansainvälisessä...

    Perun pohjoisrannikolta löydetty yli viiden vuosisadan takainen arkeologinen alue on osoittautunut isoksi lasten uhripaikaksi. Lasten joukkouhraus oli maailmanhistorian suurimpia, kenties suurin, arvioidaan kansainvälisessä tutkimuksessa.

    Huanchaquito-Las Llamasissa tapettiin samalla kertaa yli 140 Chimún intiaanivaltakunnan lasta ja yli 200 nuorta laamaa. Päälle kovettunut mutakerros osoittaa, että verityö tehtiin yhdellä kertaa.

    Syy on epäselvä, mutta tutkijat arvelevat, että joukkouhrauksella ehkä yritettiin hillitä rankkasateiden aiheuttamia tulvia, joista Las Llamasin tuonaikainen mutaisuus todistaa. Rajut tulvat olivat vakava takaisku chimújen taloudelle. Ne haittasivat kalastusta ja viljelmien kasteluun tarkoitetun kanavajärjestelmän toimintaa.

    Ankaran sään uskottiin johtuvan jumalten vihasta, joka vaati lepyttelyä. Nyt syyksi tiedetään El Niño -ilmiö. Ajoittainen ilmiö nostaa itäisen Tyynenmeren pintavesien lämpötilaa ja vaikuttaa laajalti säähän.

    Uhrattiinko uhraajat?

    Myös inkojen, asteekkien ja mayojen tiedetään uhranneen ihmisiä, mutta mistään ei tunneta yhtä paljon lapsiuhreja kuin Las Llamasin jyrkänteeltä Tyynenmeren rannikolta chimújen ajalta.

    Tutkijoiden mukaan lapset ja laamat olivat Chimún asukkaille kalleinta uhrattavaa: lapset merkitsivät tulevaisuutta ja laamat vaurautta. Ehkä tulvatilanne oli niin ankara, ettei aikuisten uhrien enää uskottu riittävän jumalien tyynnyttämiseen.

    Lapsivainajien lähistöltä löytyi myös kaksi aikuista miestä ja yksi nainen. Heidät oli nuijittu hengiltä. Kuolintavasta ja hauta-aarteiden puuttumisesta tutkijat päättelevät, että he osallistuivat uhraukseen ja heidät tapettiin pian sen jälkeen.

    Las Llamasista löytyi kaikkiaan yli 140 uhrattua lasta ja yli 200 laamaa.www.nationalgeographicla.comViiltäjän käsi oli tarkka

    Lapset olivat iältään 5–14-vuotiaita, valtaosin yli kahdeksan mutta alle 12 vuoden ikäisiä.

    Rintalastan ja kylkiluiden vammojen perusteella heidän rintansa oli avattu täsmällisillä vaakaviilloilla. Myös laamat olivat kokeneet samanlaisen kohtalon.

    Tutkijoiden mukaan työn jälki on niin täsmällistä ja epäröimätöntä, että tekijöiden täytyi olla kokeneita. Ainakin joidenkin uhrien rinnasta oli otettu sydän.

    Tutkijat eivät osaa sanoa, oliko lapset tapettu jo ennen rintakehän avaamista. Muista surmatavoista ei ainakaan ole jäänyt jälkiä heidän ruumiisiinsa.

    Laamat yrittivät karkuun

    Lapsilla ei ollut sairauksia, eivätkä he olleet aliravittuja. He eivät näytä yrittäneen paeta, toisin kuin laamat. Maaperään jääneet sorkanjäljet kertovat laamojen panneen vastaan, kun niitä vedettiin uhripaikalle.

    Ihmisten jättämistä jäljistä – lasten paljaista jaloista ja aikuisten jalkineista – arkeologit ovat kyenneet laatimaan kuvan siitä, miten lapset ja laamat johdatettiin jyrkänteen keskelle pohjois- ja etelälaidoilta. Uhrauksen jälkeen valtaosa ruumiista haudattiin, mutta muutamia jätettiin niille sijoilleen märkään mutaan.

    Hautaustapa kummastuttaa tutkijoita: lasten kasvot olivat länteen eli merelle päin, mutta laamat oli käännetty katsomaan itään, kohti Andien huippuja. Monien lasten kasvot oli sivelty sinoperimineraalista saadulla punavärillä.

    Asukkaat huomasivat ensimmäiset luurangot

    Chimún hallintokeskukseen Chan Chaniin on uhripaikalta vain hieman yli puoli kilometriä. Chan Chan oli Amerikkojen suurin kaupunki ennen espanjalaisvaltaa. Kaupungin rauniot ovat YK:n tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon maailmanperintökohde.

    Nykyisinkin ympäristössä on paljon asutusta, ja juuri asukkaat kiinnittivät tämän vuosikymmenen alussa tutkijoiden huomion luurankoihin, joita oli alkanut paljastua maaperästä.

    Chan Chan oli kukkeimmillaan 1400-luvulla, juuri ennen kuin inkavalloittajat sulauttivat Chimún valtakunnan omiin alueisiinsa.Jim Williams / Unesco

    Voimiensa päivinä Chimún valtakuntaan kuului miltei tuhat kilometriä Tyynenmeren rannikkoa sekä sisämaan laaksoja nykyiseltä Perun ja Ecuadorin rajalta Perun pääkaupunkiin Limaan saakka.

    Inkat tekivät Chimún valtakunnasta lopun vuoden 1475 paikkeilla. Tekstiili- ja köysilöytöjen radiohiiliajoitusten perusteella Las Llamasin lapsi- ja laamauhrit olivat kokeneet kohtalonsa ainakin pari vuosikymmentä aiemmin.

    Lapsia tutkitaan lisää

    National Geographic Societyn rahoittamasta tutkimuksesta on laaja juttu National Geographic -lehdessä. Varsinainen tutkimusartikkeli on valmistumassa. Perulaisessa Trujilloin yliopistossa aiemmin kirjoitettu analyysi joidenkin luurankojen vammoista on luettavissa pdf-muodossa täältä.

    Tutkimus jatkuu muun muassa yrityksillä selvittää lasten sukupuoli. He olivat niin nuoria, että luiden perusteella on vaikea nähdä, olivatko he tyttöjä vai poikia. Alustavien DNA-tulosten perusteella joukossa oli molempia.

    Isotooppianalyyseillä on saatu viitteitä siitä, etteivät lapset olleet samalta paikkakunnalta, vaan todennäköisesti eri etnisistä ryhmistä eri puolilta valtakuntaa. Joidenkin kallon muotoa oli muutettu sitomalla lapsen pää pian syntymän jälkeen, mikä oli tapana vuoristoalueilla kaukana rannikosta.

    Tutkijaryhmä on aloittanut työt myös toisella paikalla, josta on saatu näyttöä lasten ja laamojen uhraamisesta samoihin aikoihin kuin Las Llamasissa. Ehkä La Llamasin joukkouhraus onkin vain yksi monista, sanoo Trujilloin yliopiston arkeologian apulaisprofessori Gabriel Prieto, toinen tutkimusten johtajista.

    Tutkimus: Muinaislinnulla oli pitkään nokka täynnä hampaita

    Tutkimus: Muinaislinnulla oli pitkään nokka täynnä hampaita


    Nykyisen Pohjois-Amerikan matalien merivesien yllä 86 miljoonaa vuotta sitten liihotellut lintu olisi meistä varmaankin ollut lokki tai tiira – kunnes se olisi avannut nokkansa ja paljastanut terävät hampaansa. Brittiläisen Bathin ja...

    Nykyisen Pohjois-Amerikan matalien merivesien yllä 86 miljoonaa vuotta sitten liihotellut lintu olisi meistä varmaankin ollut lokki tai tiira – kunnes se olisi avannut nokkansa ja paljastanut terävät hampaansa.

    Brittiläisen Bathin ja yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston johtamassa tutkimuksessa on luotu kolmiulotteinen malli Ichthyornis dispar -linnun päästä.

    Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen pohjana olivat kallolöytö kolmen vuoden takaa ja littaantuneet fossiilit, jotka löydettiin jo 1870-luvulla Kansasista.

    Tuolloin luultiin, että luut olivat peräisin kahdelta lajilta: ruumis pieneltä linnulta ja leuka merimatelijalta. Kun selvisi, että kyseessä oli todellakin yksi eläin, luonnontutkija Charles Darwin piti sitä erityisen vahvana todisteena eläinlajien evoluutiosta.

    Aivot ja ruumis kuin tämän päivän linnuilla

    Vanhastaan tiedetään, että linnut kehittyivät pienistä höyhenpeitteisistä dinosauruksista. Siipiväliltään 60-senttisellä Ichthyornisilla oli ominaisuuksia sekä dinosauruksilta että nykylinnuilta.

    – Yhtäkkiä silmiemme edessä oli hämmästyttävä siirtymäkauden lintu. Aivot näyttivät samanlaisilta kuin nykylinnuilla, mutta leuan lihakset olivat hyvin dinosauruksen kaltaiset, kertoo Yalen yliopiston paleontologi Bhart-Anjan Bhullat 3D-työn tuloksista.

    Ichthyornisin ruumis oli jo kehittynyt samalla tavoin virtaviivaiseksi kuin nykyisillä linnuilla, minkä vuoksi sen uskotaan olleen taitava lentäjä.

    Näppärä nokanpää helpotti elämää

    Merkittävin muisto menneisyydestä löytyi suusta: toisin kuin nykylinnuilla, Ichthyornisilla oli nokan täydeltä teräviä hampaita ja vahvat leukalihakset, joiden ansiosta sen puraisu oli napakka.

    Nokka oli kuitenkin selvästi kehittyneempi kuin varhaisimmilla alkulinnuilla. Sen kärki mahdollisti pinsettimäisen otteen, nokkimisen ja repimisen. Kätevälle nokalle oli siirtynyt tehtäviä eturaajoilta, joista oli kehittynyt siivet, sanoo Bhullat. Alkulinnuilla oli vielä ollut kynnet siivenkärjissä.

    – Terävillä hampaillaan Ichthyornis todennäköisesti sai otteen liukkaasta kalansaaliista. Näppärä nokanpää puolestaan mahdollisti saaliin kääntelyn ja höyhenten sukimisen, arvelee Bathin yliopiston palentologi Daniel Field.

    Asteroidi, joka teki selvää dinosauruksista 66 miljoonaa vuotta sitten, oli kuolemaksi myös hampaallisille linnuille.

    Suomen Akatemialta yli 400 000 euroa sammakoiden kannibalismin tutkimukseen

    Suomen Akatemialta yli 400 000 euroa sammakoiden kannibalismin tutkimukseen


    Suomen Akatemia on myöntänyt rahoitusta Jyväskylän yliopiston tutkimukselle, jossa tarkastellaan kannibalismin merkitystä eteläamerikkalaisille sammakoille. Viisivuotinen tutkimushanke sai rahoitusta lähes 440 000 euroa. Sammakot saavat...

    Suomen Akatemia on myöntänyt rahoitusta Jyväskylän yliopiston tutkimukselle, jossa tarkastellaan kannibalismin merkitystä eteläamerikkalaisille sammakoille. Viisivuotinen tutkimushanke sai rahoitusta lähes 440 000 euroa.

    Sammakot saavat lajitovereista arvokkaita ravinteita, jotka nopeuttavat sammakon toukan kasvua ja parantavat sen asemia kilpailussa muita lajitovereita vastaan, Jyväskylän yliopisto kertoo tiedotteessa. Toisaalta kannibaalisammakot ovat alttiimpia lajitovereidensa mahdollisille taudeille.

    Yliopiston Olet mitä syöt -tutkimusprojekti tutkii erityisesti sukulaisten syömisen ja tartuntatautien yhteyttä. Se tuottaa uutta tietoa sammakoita maailmanlaajuisesti uhkaavan sienitaudin leviämismekanismista, tutkijatohtori Bibiana Rojas Zuluanga kertoo tiedotteessa.

    Robotti opettaa lapsille englantia kärsivällisesti ja väsymättä: "Ei se aina tottele, mutta eihän opettajakaan tottele aina"


    How are you? oppilas kysyy. Eliaksen silmät välkkyvät vihreää. Se tarkoittaa että se kuuntelee. Ja kohta tulee vastaus: I’m fine, thank you. Humanoidirobotti Elias osaa suomen lisäksi saksaa ja englantia. Se on ollut koekäytössä Tammelan...

    How are you? oppilas kysyy. Eliaksen silmät välkkyvät vihreää. Se tarkoittaa että se kuuntelee. Ja kohta tulee vastaus: I’m fine, thank you.

    Humanoidirobotti Elias osaa suomen lisäksi saksaa ja englantia. Se on ollut koekäytössä Tammelan koulussa maaliskuusta lähtien. Eliaksen keinoälyyn syötetään siellä uusia aineksia.

    Elias on vaahtosammuttimen kokoinen, omilla jaloillaan seisova, pienen robotti-ihmisen näköinen ja -oloinen. Pyöreät silmät tuijottavat avoimina, viattoman näköisinä.

    Elias osaa myös tanssia sen sisältä tulvivan musiikin tahtiin. Koreografia svengaa – tähän esineeseen on helppo ihastua. Kun ympärillä on paljon hälinää, tuntuu, että Elias hämmentyy. Kun joku oppilaista taputtaa Eliasta päähän, se tuntuu olevan hyvillään.

    Ihmiset heijastavat helposti omia tuntemuksiaan nukkea tai lasta muistuttavaan mekaaniseen olioon. Siksi neljäsluokkalaiset suhtautuvat siihen kuin lemmikkiin. Siis innostuneesti ja jopa hellyydellä.

    Ei se aina tottele, mutta eihän opettajakaan tottele aina. Sonja Mühlig-Hofman

    Välillä Elias heittäytyy tuppisuuksi, säätämistä siis vielä riittää. Mutta se ei väsy, eikä kiukuttele, syynä on pätkivä verkkoyhteys.

    – Ei se aina tottele, mutta eihän opettajakaan tottele aina, naurahtaa neljäsluokkalainen Sonja Mühlig-Hofman.

    Elias vastaa kysymyksiin sekä saksaksi, englanniksi että suomeksi. Mutta vain niihin kysymyksiin, jotka sinne on ohjelmoitu. Ja sisällön tuottaminen on tällä hetkellä Tammelan koulussa työn alla.

    Eliaksen on rakentanut ranskalainen Softbank-yhtiö. Sen ohjelmisto on kuitenkin toimittanut suomalainen Utelias Oy. Ensi kuussa tähän mennessä saavutettua tuloksia käydään läpi valmistajan kanssa.

    Numeroviisas Pöllö

    Tammelan koulussa on toinenkin opettavainen robotti Pöllö, jonka on valmistanut lohjalainen Al Robots. Pöllön näköinen ja -kokoinen robotti kysyy kärsivällisesti samoja yksinkertaisä kysymyksiä.

    – Paljonko on 4 plus 3?

    Pöllön imago satukirjan viisaana eläimenä istuu hyvin matematiikan opetukseen. Pöllö ei kuitenkaan näytä herättävän niin paljon tunteita kuin humanoidirobotti.

    Tampereella matikkarobotteja on Tammelan lisäksi myös Sorilan koulutalossa, Vehmaisten esiopetuksessa ja Pohjois-Hervannan koulussa.

    Näyttää siltä, että rahoitus onnistuu paremmin ulkomailta kuin Suomesta. Jussi Wright

    Väsymättömästä keinoälykkäästä matikan opettajasta on povattu vientituotetta. Pöllön kehittämisessä mukana ollut Jussi Wright Al Robots -yhtiöstä on matkustanut tutkimaan vientimahdollisuuksia Dubain Abu Dhabia myöten. Siellä on esitelty Pöllöä kansainvälisillä koulutusmessuilla. Vastaavia tuotteita ei kuulemma messuilla näe.

    – Suomalaisen Dibi Academyn kanssa olemme alustavasti sopineet pilotoinnin aloittamisesta myös Pekingissä sijaitsevassa Suomalaisessa esikoulussa, kertoo Wright matkaltaan.

    Robottiin ovat ihastuneet korkean tason viranomaiset niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Silti rahoituksen saaminen on kehittelijän mukaan vielä auki. Nyt on oltu liikkeellä lähinnä "viikkorahoilla".

    – Näyttää siltä, että rahoitus onnistuu paremmin ulkomailta kuin Suomesta, hän täräyttää.

    Persoonallisia ominaisuudet kuvitellaan

    Tammelan koulussa osa kehittelyä on se, että lapset ovat saaneet rakentaa Eliakselle persoonallisia piirteitä.

    – Sen tarinaa on kehitelty, sen menneisyyttä, perhesuhteita, jopa pelkoja – kaikkea mikä tekee Eliaksesta jollain tavalla tärkeämmän lapsille.

    – Eliaksen lempiväri on muuten punainen ja valkoinen. Kaikki robotit ovat hänen ystäviään, sanoo Nina Pirttinokka.

    – Nämä ominaisuudet vahvistavat lapsen suhdetta robottiin, hän arvioi.

    Robotiikka on opetustarkoituksessa vielä lapsen- tai pitäisikö sanoa ”mekaanisen lelun kengissä”. Mutta keinoaäly ja robotiikka on totta ja rutiinia tulevaisuuden koulussa. Eikä tulevaisuus ole kaukana.

    – Kyllä kaikki digiasiat ja robotit tulevat kouluun ja muuallekin meidän elämään ihan varmasti, sanoo kieltenopettaja Nina Pirttinokka Tammelan koulusta.

    Robotiikka sopii kaiken ikäisten opetukseen

    Tampereella ollaan opetusrobottien käytössä etulinjassa. Smart Tampere on hanke, jossa tätäkin keinoälyn hyödyntämistä kehitetään.

    Nyt kokeilussa on ollut neljä robottia. Hinnat ovat vielä prototyyppitasolla, mutta jos niitten käyttö lisääntyy, niin samalla hintakin halpenee.

    – Nythän ne ovat aika kalliita, mutta mahdollisesti saamme kokeiluun myös kiinalaisia halvempia malleja, kaavailee projektipäällikkö Marika Korpinurmi.

    Tampereella robotin sisällöt on suunnattu varhennettuun kielten opetukseen. Pilottihankkeessa oppilaille opetetaan vieraita kieliä jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.

    Robotti siirtää ihmiset oppimismoodiin olemalla hauska ja erilainen. Anne Erkinheimo-Kyllönen

    Mutta voisi robotti opettaa vaikka minkä ikäisiä. Tätä on jo kokeiltukin, esimerkiksi Stadin ammattiopistossa Helsingissä. Siellä humanoidirobotit mm. opettavat maahanmuutajille suomea. Kehittäjäopettaja Anne Erkinheimo-Kyllösen mukaan robottien suurin hyöty on siinä, että tuovat iloa opetustilanteeseen ja laskevat stressitasoa.

    – Robotti siirtää ihmiset oppimismoodiin olemalla hauska ja erilainen. Robotit tuovat luokkaan iloa ja naurua, robotit viehättävät ja innostavat ihmisiä äärettömän paljon, Erkinheimo-Kyllönen kuvailee.

    Voiko robotti korvata opettajat?

    Pitkälle viedyissä visioissa robotit nähdään tulevaisuudessa jopa opettajien korvaajina. MTV:n haastattelema (siirryt toiseen palveluun) tekoälytutkija Harri Ketamo on esimerkiksi sanonut, että opettamiseen ohjatulla robotilla voidaan parhaassa tapauksessa jopa ratkaista kehittyvissä maissa vallitseva opettajapula.

    Stadin ammattiopiston Erkinheimo-Kyllönen uskoo kuitenkin, että robotti on vain yksi opettamisen väline.

    – Eivät ne ole ihmisiä vastaavia kuitenkaan. Kaikki, mitä ne osaavat, pitää jonkun niille koodata, Erkinheimo Kyllönen sanoo.

    Samalla linjalla on Aalto-yliopistossa palvelurobotiikkaa kehittävä professori Ville Kyrki. Hän sanoo, että hyötysovelluksissa sosiaaliset robotit toimivat pääosin ihmisen apuvälineinä sekä kiinnostuksen herättäjinä.

    – Robotit eivät korvaa opettajaa sen paremmin kuin muukaan sähköinen oppimateriaali. Tällä hetkellä muut sähköiset oppimateriaalit ovat robotteja kehittyneempiä, Kyrki arvioi.

    – Lähiaikoina ei ole nähtävissä, että robottien sosiaaliset kyvyt olisivat lähelläkään tasoa, minkä opetustyö kokonaisuudessaan vaatii, vaikka joitain yksittäisiä tehtäviä voidaan toki automatisoida roboteilla tai muilla opetusvälineillä.

    Haluatko viikon kiehtovimmat tiedeuutiset sähköpostiisi? Tilaa tieteen uutiskirje täältä

    Haluatko viikon kiehtovimmat tiedeuutiset sähköpostiisi? Tilaa tieteen uutiskirje täältä


    Sunnuntaisin ilmestyvän tieteen uutiskirjeen avulla pääset nopeasti kärryille tiedemaailman kiinnostavimmista käänteistä. Tieteen uutiskirje kerää Ylen parhaat tiedejutut ja -videot kuluneen viikon ajalta ja lähettää ne sähköpostiisi joka...

    Sunnuntaisin ilmestyvän tieteen uutiskirjeen avulla pääset nopeasti kärryille tiedemaailman kiinnostavimmista käänteistä. Tieteen uutiskirje kerää Ylen parhaat tiedejutut ja -videot kuluneen viikon ajalta ja lähettää ne sähköpostiisi joka sunnuntai klo 13.

    Tieteen kirjeen tilaamiseen tarvitset Yle Tunnuksen. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen artikkelin alta löytyvästä tilausikkunasta.

    Yle Tunnuksella voit tehdä paljon muutakin – sen hyödyistä voit lukea lisää täältä.

    Kehitämme tieteen uutiskirjettä jatkuvasti ja toivomme sitä varten palautettasi. Palautetta voit lähettää meille tällä lomakkeella.

    Avaruusromua riittää – täältä voit seurata livenä, missä mikäkin vekotin kiitää

    Avaruusromua riittää – täältä voit seurata livenä, missä mikäkin vekotin kiitää


    Maata kiertää kymmeniätuhansia romunkappaleita, suuria ja pieniä. Aivan pienimmät mukaan laskien niitä on noin 166 miljoonaa, kuten Yle kertoi aiemmin keväällä. Ongelma on suuri, ja se kiinnostaa muitakin kuin avaruustoimintaa harrastavien...

    Maata kiertää kymmeniätuhansia romunkappaleita, suuria ja pieniä. Aivan pienimmät mukaan laskien niitä on noin 166 miljoonaa, kuten Yle kertoi aiemmin keväällä.

    Ongelma on suuri, ja se kiinnostaa muitakin kuin avaruustoimintaa harrastavien maiden vastuuviranomaisia. Myös meitä tavallisia maan asukkeja.

    Tähän tarpeeseen vastasi yhdysvaltalainen James Yoder, joka muutama vuosi sitten keksi rakentaa nettisivun, jolla voi seurata suurempien Maan lähiavaruudessa liikkuvia kappaleita, sekä romuja että esimerkiksi käytössä olevia satelliitteja. Ja vieläpä reaaliaikaisesti.

    Sivun löytää täältä.

    Erilaiset kuljeskelijat eri väreillä

    Stuff in Spacen kartalta voi poimia yksittäisiä pisteitä ja katsoa, onko kyseessä avaruusromu, käytössä oleva satelliitti tai vaikka raketin kappale. Kohdepistettä klikkaamalla saa selville myös kohteen sijainnin, korkeuden, liikeradan ja nopeuden. Maapalloa voi pyöritellä tietokoneen hiirellä.

    Tietojen hyödyntämistä helpottaa se, että satelliittien ja teleskooppien tyyppiset hyötykuormat on merkitty punaisella, käytetyt kantoraketit sinisellä ja muu avaruusromu harmaalla. Stuff in Spacen tiedot ovat peräisin Space Trackilta, joka vastaa avaruuslentojen turvallisuudesta Yhdysvalloissa.

    Kolmiulotteisesta kartasta näkee, että useimmat kappaleet liikkuvat maapallon ympäri varsin alhaisella kiertoradalla. Ruuhkaa näyttäisi olevan myös lähellä Kansainvälisen avaruusaseman ISS:n kiertorataa.

    Iridium-satelliitit välkkyvät Suomenkin yllä

    Esimerkiksi tätä juttua kirjoitettaessa Suomen yllä liikkui useita romunkappaleita, muutama kantoraketin osanen ja jokunen hyötykuormakin.

    Sään ja muiden olosuhteiden salliessa kohteista ainakin suurimpia niistä voi yrittää etsiä taivaalta. Esimerkiksi Iridium-satelliitit voivat näkyä hyvin, koska osalla niistä on antenni, joka heijastaa voimakkaan valokiilan maan pinnalle. Iridium-välähdyksiä voi etsiä heavens-above.com-sivuston avulla.

    Ja jos suomalaiset Aalto-satelliitit kiinnostavat, voi niitäkin seurata Stuff in Spacessa. Tässä suora linkki Aalto-seurantaan.

    Tieto Aalto-satelliiteista lisätty 2.5. klo 8:20.

    Siperiasta löytyneen salaperäisen puuveistoksen ikä tarkentui −  kaksi kertaa vanhempi kuin pyramidit

    Siperiasta löytyneen salaperäisen puuveistoksen ikä tarkentui − kaksi kertaa vanhempi kuin pyramidit


    Vuonna 1894 joukko venäläisiä kullankaivajia löysi neljä metriä syvän turvekerroksen alta erikoisia puunkappaleita, jotka myöhemmin paljastuivat arkeologiseksi aarteeksi. Kyseessä oli alunperin yhdestä puunrungosta veistetty ihmismäinen hahmo,...

    Vuonna 1894 joukko venäläisiä kullankaivajia löysi neljä metriä syvän turvekerroksen alta erikoisia puunkappaleita, jotka myöhemmin paljastuivat arkeologiseksi aarteeksi.

    Kyseessä oli alunperin yhdestä puunrungosta veistetty ihmismäinen hahmo, joka oli yli viisi metriä korkea. Puuveistoksen kappaleet saatiin koottua yhteen vuonna 1914, vaikka aivan kaikkia palasia ei koskaan löytynyt.

    Shigirin idoliksi kutsutun veistoksen tarkka ikä oli pitkään arvoitus. Noin sata vuotta löytymisen jälkeen saatiin tehtyä radiohiiliajoitus, jossa se määriteltiin 9 800 vuodeksi.

    Tuohon aikaan monet asiantuntijat pitivät mahdottomana, että Euroopan ja Aasian rajaseuduilta läheltä Jekaterinburgia löydetty esine olisi voitu veistää aikana, jolloin alueella liikkui metsästäjä-keräilijöiden lisäksi mammutteja ja luolaleijonia.

    Uusi tutkimus toi rutkasti lisää ikää

    Myöhemmin Shigirin idoli on osoittautunut vieläkin vanhemmaksi. Kehittyneillä radiohiilimenetelmillä tehtyjen tutkimusten tuloksena on arvioitu, että Shigirin puuveistos kaiverrettiin yhdestä lehtikuusen rungosta jo peräti 11 600 vuotta sitten.

    Lehtikuusi kasvoi aikana, jolloin metsät valtasivat uutta alaa jäämassojen väistyttyä. Uudet näytteet otettiin aivan rungon ytimestä, joka ei myöskään ollut saastunut aiempia näytteitä otettaessa.

    Shigirin puuveistos vaikuttaisi olevan vanhin meidän päiviimme säilynyt ihmisen valmistama puinen taide-esine. Se olisi myös yli kaksi kertaa vanhempi kuin Gizan pyramidi Egyptissä.

    Tuoreita tutkimustuloksia esitellään Antiquity-lehdessä.

    Grigory Pitersky / AOPMitä puuveistos esitti?

    Tutkijat panivat merkille, että veistoksella on yhteisiä piirteitä Turkista Göbekli Tepestä löydettyjen monumentaaliesineiden kanssa. Göbekli Tepen pystykivissä on eläinten kuvia. Tutkijoiden mukaan ainoa merkittävä ero niissä on materiaali: Turkissa veistettiin kiveä ja pohjoisessa puuta.

    Tutkijat pitävät nyt mahdollisena, että jääkauden väistyttyä syntynyt kulttuuri, jossa valmistettiin suuria symbolisia ja mahdollisesti uskonnollisiin rituaaleihin liittyviä esineitä, ei syntynyt yhdessä paikassa, vaan useammissa keskuksissa eri puolilla maailmaa.

    Puuveistosten symbolit ovat yhä tulkitsematta, eikä sitäkään tiedetä, mitä veistos esittää. Tutkimukseen osallistunut arkeologi, Mihail Zhilin Venäjän tiedeakatemiasta, pitää mahdollisena, että Shigirin idoli kuvaa metsänhenkiä.

    Erään toisen ajatuksen mukaan Shuigirin puuveistoksen siksak-kuviot olisivat kehoitus pitää näpit irti veistoksesta. Shigirin idolia säilytetään hypistelijöiltä suojassa lasikaapissa jekaterinburgilaissa museossa.

    Lisää aiheesta sciencemag.orgissa.

    Norjalaistutkimus: Jos odottava äiti juo kahvia, lapsen ylipainoriski kasvaa –

    Norjalaistutkimus: Jos odottava äiti juo kahvia, lapsen ylipainoriski kasvaa – "Kofeiinia voisi olla suositeltavaa välttää täysin"


    Kahvin tai mustan teen juominen raskausaikana on yhteydessä lapsen myöhempään ylipainoon, kertoo tuore Norjan kansanterveysinstituutin ja Ruotsin Sahlgrenska-akatemian laaja tutkimus, joka on julkaistu BMJ Open -lehdessä. Tutkimuksesta ovat...

    Kahvin tai mustan teen juominen raskausaikana on yhteydessä lapsen myöhempään ylipainoon, kertoo tuore Norjan kansanterveysinstituutin ja Ruotsin Sahlgrenska-akatemian laaja tutkimus, joka on julkaistu BMJ Open -lehdessä.

    Tutkimuksesta ovat kertoneet muun muassa uutiskanava CNN ja sanomalehti Aftonbladet.

    Yhteys löytyi pienilläkin kofeiinimäärillä

    Tutkimuksen mukaan raskausaikana kahvia tai muita kofeiinipitoisia tuotteita nauttineiden äitien vauvoilla oli suurempi riski kasvaa nopeasti alle vuoden ikäisenä. Samoin lasten riski päätyä ylipainoisiksi kolme- ja viisivuotiaina kasvoi.

    – Pidimme tärkeänä tutkia vaikutuksia vauvan kasvuun, koska vauvan nopea kasvu on hyvin johdonmukaisesti yhteydessä ylipainoon lapsuudessa ja jopa aikuisena, tutkimusta johtanut Eleni Papadopoulou kertoi CNN:lle.

    Yhteys havaittiin myös lapsilla, joiden äidit olivat nauttineet kofeiinia raskausaikana vain 50–200 milligrammaa eli puolesta kahteen kahvikupillista päivässä.

    Jos odottava äiti käytti kofeiinia hyvin runsaasti, yli kolme kahvikupillista eli yli 300 milligrammaa päivässä, ylipainoriski oli suurempi vielä kahdeksanvuotiaalla lapsella.

    Suositukset eivät ehkä riitä

    Suomessa suositellaan, etteivät raskaana olevat naiset nauttisi kofeiinia päivässä yli 200 milligrammaa eli noin kahta kahvikupillista enempää.

    Suositus perustuu siihen, että runsaan kofeiinin käytön on epäilty kasvattavan keskenmenon riskiä, ennenaikaisuutta ja sikiön pienipainoisuutta.

    Tuore tutkimustulos ei tarkoita, että juuri kofeiini aiheuttaisi ylipainoa. Yhteys on kuitenkin niin selvä, että tutkijat kannustavat varovaisuuteen.

    – Tutkimuksemme tukee kasvavaa todistusaineistoa, joka viittaa siihen, että kofeiinia voisi olla suositeltavaa välttää täysin raskauden aikana, Papadopoulou sanoi CNN:lle.

    Kaikki kofeiinin lähteet huomioitiin

    Tutkimuksessa pyydettiin yli 50 000 norjalaista naista kertomaan kofeiininkäytöstään 22. raskausviikolla. Tutkimuksessa otettiin huomioon kahvin ohella tee, suklaa, energiajuomat ja muut kofeiinin lähteet.

    Syntyneiden lasten kasvamista taas tarkasteltiin kuuden viikon iästä aina kahdeksanteen ikävuoteen.

    Uusi tutkimuksen tulokset tukevat kahta aiempaa tutkimusta, joissa oli tutkittu pienempiä naisjoukkoa ja joissa ei ollut huomioitu kaikkia kofeiininlähteitä. Tutkimus oli ensimmäinen, jossa otettiin huomioon myös vähäinen kofeiininkulutus.

    Väsyttää ja tympäisee – kevätväsymys ei kahvia kittaamalla parane

    Väsyttää ja tympäisee – kevätväsymys ei kahvia kittaamalla parane


    Takana on talven raskas työputki flunssakierteineen. Tympäisee ja väsyttää. Jo aamusta. Älä huoli. Tutkimusprofessori Timo Partonen THL:sta vahvistaa, että kevätväsymys on todellinen ilmiö, eikä vain epäilys korvien välissä. Kevätväsymys...

    Takana on talven raskas työputki flunssakierteineen. Tympäisee ja väsyttää. Jo aamusta.

    Älä huoli. Tutkimusprofessori Timo Partonen THL:sta vahvistaa, että kevätväsymys on todellinen ilmiö, eikä vain epäilys korvien välissä.

    Kevätväsymys saattaa olla jopa yleisempää kuin kaamosväsymys, joka on talvella noin 30 prosentilla suomalaisista.

    Maksa univelka

    Valon lisääntyessä nukkumaan meneminen venyy iltaisin. Valoisuuden takia yöuni on katkonaista tai jää liian lyhyeksi. Ihminen ei virkisty tarpeeksi ja tuntee kevätväsymystä.

    – Valtaosalla suomalaisista yleinen hyvinvoinnin tunne kuitenkin kasvaa keväisin. Toimintatarmo lisääntyy ja ihmiset ovat sosiaalisesti aktiivisia.

    – Ruokahalu ehkä pienenee ja on helpompi päästä normaalipainoon, jos talvella on kertynyt liikakiloja, Timo Partonen sanoo.

    Keväällä unihormoni melatoniinin määrä vähenee ja mielialaa nostava serotoniini lisääntyy.

    – Kevätväsymys voi tehdä 2–3 viikon mittaisen takapakin, ennen kuin elimistö tottuu valoon tai ihminen itse huomaa, ettei nuku tarpeeksi.

    Yöunen tarve on aikuisella 6–9 tuntia. Osa pärjää vähemmällä.

    – On hyvä elää niin, ettei univelkaa edes synny, tutkimusprofessori Timo Partonen toteaa.

    AOPKevätväsymys ei ole masennusta

    Huhtikuu on kuukausista julmin, sanotaan. Jos tilastoja tarkastellaan pitkällä aikavälillä, itsemurhia tehdään eniten keväisin. Moni masentunut tuntee, että oireet pahenevat silloin.

    Kevätväsymys ja masennus ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.

    – Kevätväsymys on vain väsymyksen tunnetta. Masentuneella on myös muita oireita. Mitä vakavampi masennus, sitä enemmän niitä on, Timo Partonen sanoo.

    Masennukseen kuuluvat muutokset mielialassa, alakuloisuus ja ärtyisyys. Ihminen viihtyy paremmin omissa oloissaan ja ehkä eristäytyy muista. Hän ei jaksa kiinnostua asioista.

    "Ota itseäsi niskasta kiinni"

    Työterveyspsykologi Sari Valavuoren vastaanotolle saapuu keväisin väsyneitä asiakkaita. Usein kyse on jo siitä, että henkilö on uupunut tai masentunut.

    – Onneksi ihmiset uskaltavat jo avoimemmin kertoa väsymyksestään, eikä uupumustakaan hävetä enää niin paljon kuin ennen.

    Sari Valavuori kertoo, että edelleen kuitenkin henkilölle saatetaan sanoa "kyllä sitä nyt vaan pitäisi jaksaa ja ota itseäsi niskasta kiinni". Usein ihmisellä itselläänkin saattaa olla ajatus, että näin kuuluisi tehdä.

    Työterveyspsykologi etsii hoidoksi erityisesti lääkkeetöntä vaihtoehtoa.

    – Ensin mietitään, miten henkilö voisi nukkua paremmin. Tärkeintä on saada ymmärrys, että väsymykseen ja uupumukseen löytyy mahdollisuuksia vaikuttaa ja sen on mahdollista mennä ohi, Valavuori sanoo.

    Rui Santos / AOPEi enää ruokarytmisekoilua

    Timo Partonen muistuttaa, että kuntoliikunnan lisääminen tepsii myös kevätväsymykseen.

    Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen neuvoo pitämään kiinni säännöllisestä ruokarytmistä. Vireystila pysyy hyvänä, kun ateriavälit eivät ole liian pitkiä.

    – Tärkeintä on, ettei pahenna oloaan ruokarytmisekoiluilla tai liiallisella määrällä nautintoaineita.

    Kahvin kittaaminen tai energiajuomat eivät lisää jaksamista.

    Leena Putkonen ei myöskään usko, että napsimalla vitamiinivalmisteita, vireystila paranee.

    – Vitamiinien saamiseksi riittää marjojen ja hedelmien syöminen läpi vuoden, hän sanoo.

    Tutkimusprofessori Timo Partonen lohduttaa, että kun valon määrä edelleen nykyisestä lisääntyy, kevätväsymys alkaa väistyä.

    Toukokuussa olo on jo aivan toinen.

    Tähtiharrastaja teki kiehtovan gif-videon komeetan maisemista

    Tähtiharrastaja teki kiehtovan gif-videon komeetan maisemista


    Tähtiharrastaja ja twitter-nimimerkki Landru79 on tehnyt kiehtovan Gif-tiedoston, joka näyttäisi esittävän lumisateista maisemaa jossain Himalajan vuoristossa tai vaikkapa suomalaisessa erämaassa. Todellisuudessa kuvat ovat peräisin komeetta...

    Tähtiharrastaja ja twitter-nimimerkki Landru79 on tehnyt kiehtovan Gif-tiedoston, joka näyttäisi esittävän lumisateista maisemaa jossain Himalajan vuoristossa tai vaikkapa suomalaisessa erämaassa.

    Todellisuudessa kuvat ovat peräisin komeetta 67P/Tshurjumov-Gerasimenkolta, josta Rosetta luotain ja sen laskeutuja Philae keräsivät informaatiota ja lähetti sitä Rosetta-luotaimen kautta Maahan muutama vuosi sitten, kertoo tiedesivusto Livescience.com.

    Twitter-nimimerkki Landru79 koosti giffin Rosettan kuvista lyhyen videon kaltaisen esityksen. Siinä näkyy jyrkkä vuorenrinne, jonka vierellä näyttäisi pöllyävän lunta.

    Tutkijoiden mukaan kyse ei kuitenkaan ole lumisateesta siinä muodossa, jossa sitä esiintyy Maassa tai muilla planeetoilla. Sen sijaan lähinnä kameraa näkyy ilmeisesti pölyhiukkasia, jotka auringinvalo saa näyttämään lumihiutaleilta. Taustalla näkyvät valopisteet taas lienevät tähtiä. Komeetan pyörimisen takia ne näyttäisivät putoavan kohti komeetan pintaa.

    Voimakasta vaikutelmaa lisää myös se, että tapahtumat esitetään "videolla" vauhdikkaammin kuin ne oikeasti tapahtuvat. Landru79:n mukaan kuvat on otettu 1. kesäkuuta vuonna 2016. Giffissä 25 minuutin aikana sattuneet tapahtumat on tiivistetty kestämään noin sekunnin.

    Landru79 on kuitenkin saanut luotua giffiinsä vaikutelman, että tapahtumia seurattaisiin paikan päällä kaukaisella komeetalla.

    Seuraavaksi Landru79 aikoo tehdä giffistä värillisen version. Sen luomiseen hän aikoo hyödyntää Rosettan Maahan lähettämiä tietoja komeetan värimaailmasta.

    Korjaus 27.4. kello 15.40: Kuvat on ottanut Rosetta-luotain, ei sen laskeutuja Philae.