Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Roosa, 31, meni steriloitavaksi, koska ei halua lapsia: “Jos katuu, voi katsoa vain itseään peiliin”

    Roosa, 31, meni steriloitavaksi, koska ei halua lapsia: “Jos katuu, voi katsoa vain itseään peiliin”


    Tästä on kyseSterilointeja tehtiin vuonna 2017 noin 4 430.Steriloinneista 58,8 prosenttia tehtiin miehille.Tutkimuksia siitä, moniko kaikista steriloitavista Suomessa on lapsettomia, ei varsinaisesti ole. Tilastoissa 30 vuoden ikää...

    Tästä on kyseSterilointeja tehtiin vuonna 2017 noin 4 430.Steriloinneista 58,8 prosenttia tehtiin miehille.Tutkimuksia siitä, moniko kaikista steriloitavista Suomessa on lapsettomia, ei varsinaisesti ole. Tilastoissa 30 vuoden ikää sterilointiperusteena käyttävät myös he, joilla on alle kolme lasta.Lähde: THL: Steriloinnit

    Helsinkiläinen Roosa Pakkanen, 31, puhaltelee nojatuolissa sairaalapeitteen alla jännittyneenä. Alle tunnin päästä hänen molemmat munanjohtimensa poistetaan, ja hänestä tulee biologisesti lisääntymiskyvytön.

    Sitä Roosa on halunnut jo pitkään. Sterilisaatiojonoon hän hakeutui heti, kun se oli Suomen lain mukaan mahdollista, 30-vuotiaana.

    Pohjoismaisittain sterilisaation alaikäraja on Suomessa korkea. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ikäraja on 25 vuotta, Suomessa 30 vuotta. Se on korkein itsemääräämisoikeutta rajoittava ikäraja Suomessa.

    – Holhoaminen ärsyttää minua. Olen aikuinen, mutta jos haluan sterilisaation, olen muka kypsä päättämään siitä vasta sitten kun olen 30-vuotias, Roosa sanoo.

    Turkka KorkiamäkiKansalaisaloite ei kerännyt tarpeeksi kannatusta

    Kansalaisaloite keräsi nimiä steriloimisen alaikärajan alentamiseksi 25 vuoteen ja vaaditun lapsiluvun laskemiseksi kolmesta kahteen. Aloite ei kuitenkaan kerännyt tarpeeksi kannatusta, jotta se olisi edennyt eduskunnan käsittelyyn.

    Nykyinen steriloimislaki on vuodelta 1970.

    Steriloimislain mukaan yli 30-vuotiaan pitäisi saada sterilisaatio leikkaavan lääkärin suostumuksella.

    Käytännössä sterilisaatioon pääsyyn vaaditaan kuitenkin kahden lääkärin lausunto ennen operaatiopäivää.

    – Menin ensin terveyskeskuslääkärille, joka puolsi sterilisaatiota ja hain sieltä lähetteen erikoislääkärille. Kun olin saanut vielä häneltä lausunnon, pääsin sterilisaatiojonoon, Roosa kertoo.

    – Kumpikin lääkäri kävi läpi samat asiat: ehdotti ensin kaikkia muita ehkäisymenetelmiä ja kyseli, olenko nyt aivan varma tästä. En kuitenkaan joutunut vänkäämään asiasta, kuten monet lapsettomat joutuvat, hän jatkaa.

    Turkka Korkiamäki“Kyllä se on tabu, jos ei halua lapsia”

    Ensimmäisestä lääkäriajasta operaatiopäivään kului Roosalla melkein vuosi. Roosan sterilisaatio tehdään päiväkirurgisena toimenpiteenä Lohjan sairaalan naistentautien poliklinikalla.

    Roosaa ei jännitä se, onko päätös oikea. Lapsettomaksi jääminen oli selvää jo lapsuudessa, myös hänen vanhemmilleen.

    – Äitini on sanonut, että hän on aina tiennyt, että minä en varmaan lapsia hanki. Pienenä kun joku kaverini sanoi, että: “Sitten joskus mä haluan kyllä lapsia!” minä ihmettelin, että ei minulla vaan koskaan tuollaisia tuntemuksia ole ollut eikä tullut.

    Roosan lähipiiri on suhtautunut hänen valintaansa myönteisesti. Seurattuaan pitkään keskustelua vapaaehtoisesti lapsettomien Facebook-ryhmässä Roosa tietää, että moni muu lapsettomuuden valinnut saa kuraa niskaansa.

    "Ihmiset ajattelevat, että on käynyt jonkun trauman läpi lapsuudessa tai on vain itsekäs ja haluaa bilettää ja harrastaa irtosuhteita, jos on tehnyt tällaisen päätöksen." Roosa Pakkanen

    – Kyllä se on tabu, jos ei vaan halua lapsia. Jostain syystä kaikkien pitäisi tykätä lapsista ja haluta lapsia. Ihmiset ajattelevat, että on käynyt jonkun trauman läpi lapsuudessa tai on vain itsekäs ja haluaa bilettää ja harrastaa irtosuhteita, jos on tehnyt tällaisen päätöksen, Roosa pohtii.

    – Harva kuitenkaan tekee lapsia siksi, että haluaa tehdä valtiolle lisää veronmaksajia. Lapsen hankkiminen on aina itsekäs päätös. Minä taas olen päättänyt, etten halua lapsia vaan haluan huolehtia vain itsestäni.

    Roosalle sterilisaation saaminen on tärkeää myös identiteetin kannalta. Sterilisaation jälkeen lisääntymiskyvytön keho on sopusoinnussa mielen kanssa.

    Turkka KorkiamäkiHyvin harva katuu sterilisaatiota

    Yleisin argumentti lapsettoman sterilisaatiota vastaan on pelko toimenpiteen katumisesta.

    – Ensimmäisenä sanotaan yleensä, että kyllä se mieli muuttuu. Sterilisaatioon pääseminen on kuitenkin pitkä prosessi. Uskon, että siihen lähtevät ovat pohtineet päätöksen ja sen seuraukset tarkkaan, Roosa miettii.

    Tutkimusten mukaan noin 6 prosenttia kaikista steriloiduista katuu päätöstään myöhemmin. Yhdysvaltalaisen, 1999 julkaistun tutkimuksen
    mukaan lapsettomat naiset katuivat sterilisaatiota harvemmin kuin perheelliset naiset. Oli lapsia tai ei, alle 30 vuoden ikä sterilisaation aikaan nostaa hieman katumisriskiä.

    "Minulle lapsettomuus on myös ekologisesti niin tärkeä asia, että vaikka katuisin myöhemmin, onneksi teen tämän nyt etten voi enää perua päätöstäni." Roosa Pakkanen

    Aniharva päätyy katuessaan sterilisaation purkuleikkaukseen. Jos purku tehdään, syynä on yleensä lapsen kuolema tai uusi parisuhde.

    Roosan päätä ei rakastuminen kääntäisi.

    – Jos tapaan jonkun kiinnostavan ihmisen, kysyn yleensä kättelyssä, että haluaako hän lapsia. Jos kyllä, on turha jatkaa keskustelua pidemmälle. Eihän se, vaikka toinen ihminen haluaa lapsen, muuta minun haluani lapsettomuudesta.

    Kysymys katumuksesta ei ole kuitenkaan täysin ongelmaton, ja Roosakin myöntää sen. Mistään elämässä ei voi olla täysin varma.

    – Jos katuu, voi katsoa vain itseään peiliin. Minulle lapsettomuus on myös ekologisesti niin tärkeä asia, että vaikka katuisin myöhemmin, onneksi teen tämän nyt etten voi enää perua päätöstäni. Kuulostaa ehkä mustavalkoiselta, mutta näin minä ajattelen, Roosa sanoo.

    Perjantai-dokkarissa Multa puuttuu äitigeeni Roosa saa viimein odottamansa sterilisaation. Katso dokkari Areenassa tästä.

    Yle Perjantaissa keskustellaan vapaaehtoisesta lapsettomuudesta tänään 18. tammikuuta. Suora lähetys Yle TV1:llä ja Areenassa klo 21.05.

    Sterilisaation saa, jos jokin kriteereistä täyttyy:

    1. Henkilö on synnyttänyt kolme lasta tai hänellä on yksin tai aviopuolisonsa kanssa yhteensä kolme alaikäistä lasta

    2. Hän on täyttänyt 30 vuotta

    3. Raskaus vaarantaisi hengen tai terveyden

    4. Mahdollisuudet ehkäistä raskaus muulla tavoin ovat poikkeuksellisen huonot

    5. On syytä otaksua, että lapsella olisi tai hänelle kehittyisi vaikea sairaus tai vamma

    6. Sairaus tai muu siihen verrattava syy rajoittaa huomattavasti kykyä hoitaa lapsia

    Kahdessa ensimmäisessä perusteessa riittää suorittavan lääkärin päätös.

    Kohdissa 3 ja 4 edellytetään kahden lääkärin päätöstä.

    Kohdissa 5 ja 6 tarvitaan Valviran lupa.

    Lähde: Steriloimislaki

    Lue myös:

    Suomi vuonna 2017: Kun nainen haluaa sterilisaation, mieheltä pyydetään suostumus – kolme tarinaa

    Miehiä steriloidaan jo enemmän kuin naisia

    Maria tiesi jo 10-vuotiaana, ettei halua lapsia – joutui odottamaan sterilisaatiota 20 vuotta ja pitää siksi Suomea takapajulana

    "Paljon mukavampi suoraan kirjoittaa, kuin jutella jollekin kasvotusten" – kuraattorit menivät chattiin auttamaan nuoria


    Tästä on kyseOnks tää normaalia? -palvelu on käytössä Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Keravalla, Kouvolassa sekä Pohjois-Karjalassa.Chatissä vastaajina on terveyden- ja hyvinvoinnin ammattilaisia.Nuori voi keskustella aikuisen kanssa...

    Tästä on kyseOnks tää normaalia? -palvelu on käytössä Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Keravalla, Kouvolassa sekä Pohjois-Karjalassa.Chatissä vastaajina on terveyden- ja hyvinvoinnin ammattilaisia.Nuori voi keskustella aikuisen kanssa anonyyminä.

    Maanantaina kello 14 imatralaiskoulun kuraattori Heidi Pietinen on asettautunut pinkkiin säkkituoliin tietokone sylissään. Edessä on kahden tunnin chattailu alueen nuorten kanssa.

    Kysymykset ja nuorten huolet ovat Pietiselle tuttuja, mutta anonyymi keskustelutapa verkossa vielä suhteellisen uusi.

    Chatissa keskustelut liikkuvat kavereiden puutteesta aina kysymyksiin raskauden mahdollisuudesta. Monia nuoria myös ahdistaa.

    Samassa huoneessa tällä chattivuorolla istuu myös Pietisen kollega Tea Savolainen. Molemmat ovat olleet Onks tää normaalia? -palvelun chattivastaajina pian vuoden verran. Kuraattorit ovat kiinnostuneita näkemään, miten tällainen uudenlainen keskustelualusta toimii verrattuna perinteiseen kuraattorin tapaamiseen, jossa kuraattori ja koululainen ovat samassa huoneessa kasvokkain.

    Toiveissa on, että nimettömyys toisi ammattilaisten luo sellaisiakin nuoria, joille muuten kynnys hakea apua on liian korkea.

    Etelä-Karjalassa chat on avoinna maanantaisin ja torstaisin kello 14–16. Kun nuoret löytävät chatin ja käyttö lisääntyy, laajennetaan palveluaikoja tarpeen mukaan. Mikko Savolainen / YleNuorilta innostunut vastaanotto

    Onks tää normaalia? -palvelu on käytössä Suomessa Etelä-Karjalan lisäksi Kainuussa, Keravalla, Kouvolassa sekä Pohjois-Karjalassa. Sivustolla nuoret voivat myös tehdä huolitestin, joka tarvittaessa ohjaa nuoren muiden palveluiden pariin. Jo aiemmin esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto on ylläpitänyt auttavan puhelimen lisäksi valtakunnallista chattia.

    Luumäellä Taavetin yhtenäiskoulun 9.-luokkalaiset pitivät uudenlaista chattailua loistavana ideana.

    – Kuulostaa tosi hyvältä. On aika paljon ihmisiä, jotka tarvitsisivat tuollaista apua, mutta eivät uskalla mennä puhumaan siitä, kuvailee Pinja Venäläinen.

    Venäläisen luokkatoveri Kasperi Tamminen arvottaa anonyymin keskustelun korkeammalle kuin perinteisen kuraattorin tapaamisen. Perusteluina on helppous.

    – Kuraattorille pitää mennä käymään, kun puhelimella voi käydä keskustelun juuri siellä, missä itse on. Paljon mukavampi suoraan kirjoittaa, kuin jutella jollekin kasvotusten, arvelee Kasperi Tamminen.

    Yhteiskunta ei löydä kaikkia nuoria

    Ympäri Suomen käytössä olevaa Onks tää normaalia? -sivustoa tuottavat lastenpsykiatrian erikoislääkäri Janna Rantala sekä digipalveluihin uskova yrittäjä Janne Vepsäläinen.

    Vepsäläinen kertoo, että tavoitteena on saada apua myös huonoiten voiville nuorille.

    – Kaikista kurjimmassa tilanteessa olevat nuoret eivät kykene hakemaan apua itselleen, eikä yhteiskunta osaa heitä kotoaan löytää.

    Vepsäläisen mukaan palvelun käyttäjiltä kerätty palaute kertoo, että sille on tilausta.

    – Suurin osa Onks tää normaalia? -palvelussa vierailevista nuorista kertoo, että he eivät saa apua ongelmiinsa keneltäkään tai jos saavat joltakin, niin se on kaveri. Aikuisten rooli nuorten auttajina on pieni.

    Riidat, ulkopuolisuus ja ahdistus

    Reilun puolen vuoden aikana pelkästään Etelä-Karjalassa jo useat sadat nuoret ovat lähestyneet kuraattoria chatin kautta. Heistä suurinta osaa on pystytty auttamaan nopeasti pelkästään keskustelemalla. Osa taas on ohjattu eteenpäin muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

    –Joukossa voi olla tosi nuoriakin keskustelijoita, joten esimerkiksi näissä raskauteen liittyvissä asioissa ohjaamme heidät koulun terveydenhoitajan luo ja rohkaisemme puhumaan asiasta myös jollekin turvalliselle aikuiselle, kertoo Heidi Pietinen.

    Chatissa nuoria puhuttaneet teemat olivat luumäkeläisten nuorten mielestä helposti arvattavia.

    – Varmaan murrosikään liittyy suurin osa, ja mielenterveyteen, esimerkiksi masennukseen, veikkaa Taavetin koulun oppilas Noora Parkko.

    Tilastoinnin mukaan yleisimmät nuoria painavat aiheet ovat kaverisuhteisiin liittyvät riidat tai yksinäisyys, masennuksen ja ahdistuksen kokeminen sekä perheen asiat.

    Heidi Pietiselle chatanneista nuorista valtaosa on ohjattu jonkun toisen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palveluun. Monia voidaan myös auttaa pelkällä keskustelulla. Mikko Savolainen / YleNuoret juttelisivat mieluiten toimistoajan ulkopuolella

    Kello on muutaman minuutin yli neljätoista, kun kuraattori Heidi Pietinen saa ensimmäisen yhteydenoton tälle päivälle. Hän keskittyy muutamaksi minuutiksi juttelemaan nimettömän nuoren kanssa.

    Kuraattori Tea Savolaisen päivän ensimmäinen nettikeskustelu liittyy nuoren ahdistukseen.

    Etelä-Karjalassa Onks tää normaalia? -chatti on auki ainoastaan kahdesti viikossa, kahden tunnin ajan. Vastaajina ovat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin työntekijät. Tiedossa on, että toimistoaikaan sidottu aukiolo ei ole ihanteellinen. Tavoitteena onkin nyt vuoden käynnistelyn jälkeen laajentaa aukioloja pidemmiksi ja painottaa mahdollisesti ilta-aikoja.

    Esimerkiksi luumäkeläiselle Kasperi Tammiselle nykyiset chattailuajat eivät toimisi.

    – Pääsen kolmelta koulusta ja olen kotona neljältä, kertoo koulukyydillä kulkeva yhdeksäsluokkalainen.

    Vähän nukkuvat suurentuneessa sydän- ja verisuonitautien vaarassa

    Vähän nukkuvat suurentuneessa sydän- ja verisuonitautien vaarassa


    Alle kuusituntisia yöunia nukkuvat ja rikkonaisista yöunista kärsivät saattavat olla muita suuremmassa vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tuore tutkimus osoittaa. Unen on aiemminkin huomattu vaikuttavan sydänriskeihin, mutta nyt...

    Alle kuusituntisia yöunia nukkuvat ja rikkonaisista yöunista kärsivät saattavat olla muita suuremmassa vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tuore tutkimus osoittaa.

    Unen on aiemminkin huomattu vaikuttavan sydänriskeihin, mutta nyt julkaistussa tutkimuksessa havainnot perustuvat sydämen kaiku- ja tietokonekerroskuvaukseen sekä unimittauksiin. Tutkimukseen osallistui 4 000 keskimäärin 46-vuotiasta miestä ja naista.

    Tulosten perusteella osallistujilla, jotka nukkuivat alle kuusituntisia yöunia, oli valtimoissaan ateroskeleroosia kolmanneksen todennäköisemmin kuin osallistujilla, jotka nukkuivat 7–8-tuntisia yöunia.

    Valtimoita ahtauttavaa ja sydänoireisiin johtavaa ateroskleroosia oli myös osallistujilla, jotka kärsivät rikkonaisista yöunista.

    Yhteydet havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin sydän- ja verisuonitautien perinteiset riskitekijät, mutta tästä huolimatta on mahdollista, että unen määrän ja laadun lisäksi moni muukin seikka on voinut vaikuttaa yhteyksiin.

    Koska uni- ja ateroskleroosihavainnot perustuvat mittauksiin, tulokset ovat kuitenkin uskottavia ja luotettavampia kuin monet aiemmat tutkimukset.

    Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. Uutispalvelu Duodecim

    Outi Sorsa, 34, ei saanut kiitosta työstä, menetti yöunet ja uupui: Jopa 60 prosenttia kokee henkistä kuormitusta työssä – testaa kuormituksesi

    Outi Sorsa, 34, ei saanut kiitosta työstä, menetti yöunet ja uupui: Jopa 60 prosenttia kokee henkistä kuormitusta työssä – testaa kuormituksesi


    Kun espoolainen Outi Sorsa, 34, kertoi töissä kuormituksestaan, häntä ei otettu vakavasti. Hän on kokenut sekä psyykkistä että fyysistä kuormitusta vuosien aikana. – Ihmiset eivät uskalla puhua siitä, että töissä on oikeasti raskasta....

    Kun espoolainen Outi Sorsa, 34, kertoi töissä kuormituksestaan, häntä ei otettu vakavasti. Hän on kokenut sekä psyykkistä että fyysistä kuormitusta vuosien aikana.

    – Ihmiset eivät uskalla puhua siitä, että töissä on oikeasti raskasta. Minulle sanottiin, että nuo keskustelut eivät kuulu työpaikalle.

    Kaikki alkoi, kun Sorsa työskenteli vuonna 2002 hevostenhoitajana. Hän huomasi pian, että työ oli fyysisesti raskasta. Sorsalle tuli jalkakipuja.

    Sorsalle tässä työssä haasteita aiheutti myös huono palkka ja pirstoutunut työaika. Iltapäivät saattoivat olla vapaita, mutta töitä tehtiin aamusta iltaan. Sorsa lähti opiskelemaan IT-alalle insinööriksi.

    – Se oli minulle tiukka paikka henkisesti, koska tykkäsin alasta muuten.

    IT-alalla hän toivoi pääsevänsä helppoon toimistotyöhön. Toisin kävi, sillä Sorsa huomasi kuormittuvansa sielläkin, mutta tällä kertaa psyykkisesti.

    Mikä on oma kuormituksesi työssä? Tässä jutussa voit testata kuormitustasi työssä vastaamalla kysymyksiin "kyllä", "joskus ei" tai "yleensä ei". Saat lopussa yhteenvedon vastauksiesi perusteella. Jutun testi ei toimi Uutisvahdissa, vaan selaimessa. Lue samalla Outi Sorsan tarina.

    60 prosenttia kokee työnsä henkisesti raskaaksi

    Työolobarometrin mukaan reilu kolmannes on 2000-luvulla kokenut työnsä fyysisesti raskaaksi.

    Työterveyslaitoksen tutkijan Sirpa Lusan mukaan laajat eurooppalaiset tutkimukset osoittavat, että fyysisesti raskasta työtä tekevillä on kevyttä työtä tekeviä suurempi riski jäädä työkyvyttömäksi.

    – Fyysistä työtä tekevillä on enemmän pitkiä sairaslomia kuin kevyttä työtä tekevillä.

    Fyysinen kuormitus näkyy Lusan mukaan miehillä rakennus-, kuljetus- ja varastointialalla sekä metsätaloudessa. Naisilla korostuu ravintola- sekä sosiaali- ja terveysala.

    Työolobarometrin mukaan jopa 60 prosenttia palkansaajista kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Osuus kasvoi viidellä prosenttiyksiköllä 2000-luvun alusta.

    Kevan vuoden 2018 tutkimuksen mukaan 61 prosenttia kunta-alalla piti työtään henkisesti kuormittavana. Vuoden 2012 jälkeen on tapahtunut käänne, jonka jälkeen henkinen kuormitus on selkeästi kasvanut. Henkinen kuormitus on lisääntynyt kunta-alalla erityisesti teknisellä alalla, puhtausalalla ja ruokahuollossa. Sosiaali- ja terveysalalla, varhaiskasvatuksessa ja sivistyksen alalla työ koettiin henkisesti raskaimmaksi.

    – Myös valtionhallinnon monet virastot ovat läpikäyneet merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, mikä näkyy työn kuormittavuudessa, kertoo Työturvallisuuskeskuksen psykososiaalisen kuormituksen asiantuntija Seija Moilanen.

    Työterveyslaitoksen psyykkistä haavoittuvuutta tutkineen tutkimusprofessori Ari Väänäsen mukaanpsyykkisesti haastavat tehtävät ja kilpailu työelämässä ovat lisääntyneet.

    Yhä useampi joutuu käyttämään monimutkaisia tunnetaitoja työssään. Toisaalta mielenterveysongelmiin myös puututaan töissä enemmän kuin aikaisemmin.

    Outi Sorsa väsyi jatkuvaan mittaamiseen: "Järkyttävä nipottava kulttuuri"

    Outi Sorsa ohjasi koodareiden työtä ja toimi eräänlaisena valmentajana. Hän työskenteli myös järjestelmän ylläpitäjänä ja moneen työhön liittyi ohjelmistotekniikka.

    Sorsa kuormittui työn jatkuvasta mittauksesta. Hänen piti kertoa 15 minuutin tarkkuudella, mitä oli tehnyt.

    – Koin stressiä, kun kaikkea mitattiin ja asiasta toiseen piti hypätä minuutin sisällä. Siitä tuli kommentointia, että miten tässä kesti näin kauan. Tuntikirjauksissa oli järkyttävä nipottava kulttuuri.

    "Vaihdoin IT-alalle ajatellen, että se on helppoa toimistotyötä. Mutta se on kaikkea muuta", Outi Sorsa kertoo. Jussi Koivunoro / Yle

    Outi Sorsaa kuormitti myös se, ettei hän voinut keskittyä töihinsä isoissa avoimissa tiloissa. Hänellä on diagnosoitu ADHD ja siksi Sorsa koki, että keskittyminen on välillä vaikeaa. Hän ei esimerkiksi pidä siitä, että joku kävelee selän takana.

    – Työ keskeytyi jatkuvasti, koska siinä pyöri ihmisiä ympärillä. Ei ollut rauhallista tilaa, missä keskittyä.

    Sorsaa kuormitti myös se, että hän ei saanut kiitosta työstään. Se sai hänet tuntemaan, ettei hän ollut hyvä työssään.

    – Tarvitsen positiivista palautetta. Se on ollut ongelmakohta, että jään turhaan miettimään asioita.

    Sorsa kuvailee kehityskeskusteluja huonojen esimiesten kanssa lähinnä kiusaamiskeskusteluiksi, joissa esimies yritti puristaa hampurilaispalautteeseen jotain hyvää.

    Arvostuksen puute kuormittaa

    Työturvallisuuskeskuksen Seija Moilasen mukaan kiire vahvistaa työyhteisön heikkoa toimintaa.

    – Puheen sävy ei ole kiittävä ja hyvä käytös toisia kohtaan unohtuu. Jos arvostusta ei saada työkavereilta, aivan varmasti se kuormittaa.

    Moilanen uskoo, että jotain on murtumassa tai on jo murtunut työelämän pelisäännöissä ja työkulttuurissa.

    – Pitäisi muistaa hyvä käytös toisia kohtaan ja se, että olemme yksilöitä. Kun asetetaan tavoitteita, ne pitäisi asettaa realistisesti.

    Moilanen kokee, että kuormittunut syyttää tyypillisesti itseään.

    – Jos esimies itse venyttää työpäiväänsä, siinä on piiloviesti omalle työyhteisölle, että odotetaan pitkän päivän tekemistä.

    Muisti alkoi pätkiä ja yönet menivät

    Työturvallisuuskeskuksen Seija Moilasen mukaan yksi tekijä psyykkiselle kuormitukselle on ajanpuute ja kiire. Ihminen kuormittuu liikaa myös silloin, kun ei pidä riittäviä taukoja töissä.

    – Kuormituksen huomaa esimerkiksi pysyvästä väsymyksestä. Pahimmillaan se johtaa työuupumukseen, masennukseen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen.

    Moilasen mukaan kuormitus näkyy myös käytöksen muutoksessa. Yleensä nämä huomaa joku muu kuin itse.

    – Käytökseen tulee kulmikkuutta tai ennalta-arvaamattomuutta. Kiireessä ja kuormituksessa suusta pääsee pahimmat sammakot. Joku voi eristäytyä tai ei huolehdi itsestään.

    Työ siirtyy tyypillisesti myös vapaa-ajalle. Työterveyslaitoksen Sirpa Lusan mukaan viimeistään silloin pitää huolestua, jos ei palaudu työpäivien tai -vuorojen välillä tarpeeksi tai alkaa kokea tuki- ja liikuntaelinten oireita.

    – Kuormituksen huomaa esimerkiksi siitä, että ei jaksa tehdä mitään vapaa-ajalla.

    Jussi Koivunoro / Yle

    Outi Sorsa menetti lopulta myös yöunensa. Hän mietti, oliko merkinnyt tuntinsa oikein ja tehnyt työnsä riittävän tehokkaasti. Samalla Sorsan muisti alkoi pätkiä.

    Kun Sorsa istui koneella, hän ei yhtäkkiä muistanut, mitä komentoja hänen piti tehdä. Kerran esimies istui vieressä ja halusi nähdä, mitä Sorsa teki. Sorsa hämmentyi vielä entisestään.

    – Hän sanoi, että "sinun pitää harjoitella tietokoneen käyttöä", eikä minulta tullut silloin mitään ulos. Saatoin myös unohdella sanoja.

    Tehtyään yli 10 vuotta IT-alan töitä, Sorsa meni kuormituksen takia työterveyteen ja purskahti siellä itkuun. Lääkäri totesi, että hän hoiti enemmän kuin kerran viikossa burnout-tapauksia. Oli vuosi 2014.

    – Hän neuvoi minut juttelemaan työpsykologille ja sanoi, että olet nyt rikki ja et pysty.

    Outi Sorsa teki yllättävän ratkaisun

    Toivuttuaan burnoutista Sorsa palasi ensin entiseen työhön, mutta yt-kierrosten jälkeen hän vaihtoi työpaikkaa. Sorsa jäi töissä yksin, vaikka oli kuvitellut saavansa tehdä töitä työparin kanssa. Se oli hänelle kova paikka.

    Sorsa huomasi, että työpaikoilla ei puututtu kuormitukseen. Kun muutosta ei tullut, Sorsa päätti ottaa tulevaisuuden omiin käsiinsä.

    Hän irtisanoi itsensä viimeisemmästä IT-alan työpaikasta kesäkuussa 2018 ja perusti yrityksen heinäkuussa 2018. Sorsa pitää nyt aputoiminimellä ratsastustunteja ja tekee toiminimellä tietoverkkoja tapahtumiin.

    Sorsa kokee, että nykyään kuormitusta vain vähän. Ainut kuormitus on ollut siinä, saako hän tienattua tarpeeksi.

    Sorsa toivoo, että työelämässä kiitettäisiin ja oltaisiin ystävällisiä. Ihmisjohtamista ei ole tarpeeksi.

    – Muistan aina, kuinka yksi esimies selkeästi kannusti minua. Hyvä johtaja voi nähdä merkit ihmisten väsymisestä. On vaikea sanoa ääneen voivansa huonosti.

    Jos olet vastannut artikkelin kaikkiin kysymyksiin, näet seuraavassa yhteenvedon tuloksestasi.

    Testikysymykset ja -vastaukset on laadittu yhdessä Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijan Seija Moilasen kanssa. Osassa testin vastauksissa on hyödynnetty Työturvallisuuskeskuksen julkaisua Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan

    Aiheesta lisää:

    Havaintoja ihmisestä: Sarjassa pureudutaan ihmisen käytökseen vaikuttaviin ilmiöihin

    Ensimmäisen työvuoden tappotahti pakotti 27-vuotiaan Tiinan vaihtamaan alaa – nuorten naisten sairauspoissaolot lisääntyneet

    Hoitajien ja lääkäreiden aivot ylikuormittuvat – Työterveyslaitos huolestui "aivokuorman" lisääntymisestä ja käynnisti valtakunnallisen kampanjan

    Työolobarometri: Yli puolet kokee työnsä henkisesti raskaaksi, näin etenkin kunnissa

    Lähes neljäsosa työikäisistä kokee työuupumuksen oireita - näistä merkeistä tiedät, kannattaako läheisestä huolestua

    Pillerit vaihtuivat ruiskeisiin huumeiden korvaushoidossa – lääkkeen suussapidon valvonta vei liikaa aikaa

    Pillerit vaihtuivat ruiskeisiin huumeiden korvaushoidossa – lääkkeen suussapidon valvonta vei liikaa aikaa


    Tästä on kyseOpioidiriippuvaisten korvaushoidossa otetaan käyttöön uusi, ruiskeena annettava lääke.Ruotsalaisvalmisteinen lääke sai EU:n laajuisen myyntiluvan marraskuun lopulla viime vuonna.Injektiona annettava lääke ei vaadi päivittäistä...

    Tästä on kyseOpioidiriippuvaisten korvaushoidossa otetaan käyttöön uusi, ruiskeena annettava lääke.Ruotsalaisvalmisteinen lääke sai EU:n laajuisen myyntiluvan marraskuun lopulla viime vuonna.Injektiona annettava lääke ei vaadi päivittäistä annostelua vaan se voidaan antaa potilaalle korvaushoitoklinikalla viikon tai jopa kuukauden välein.

    Opioidiriippuvaisten korvaushoidossa otetaan käyttöön uusi, ruiskeena annettava lääke.

    Suomi kokeilee ruotsalaisvalmisteista Buvidal-lääkettä eturintamassa. Lääke sai EU:n laajuisen myyntiluvan marraskuun lopulla viime vuonna.

    Injektiona annettava pitkäaikaisvaikutteinen lääke ei vaadi päivittäistä annostelua vaan se voidaan annostella potilaalle korvaushoitoklinikalla viikon tai jopa kuukauden välein.

    Vieroitus- tai korvaushoitona on annetaan metadonia tai buprenorfiinia sisältäviä lääkkeitä, jotka on annosteltu suun kautta. Korvaushoidossa potilas noutaa lääkkeen päivittäin päihdehuollon yksiköstä.

    Päihdepsykiatri pitää uudella tavalla annosteltavaa valmistetta mullistavana.

    – Ennen kaikkea lääkkeen käytön valvonnasta päästään eroon. Se vapauttaa aikaa varsinaiseen hoitoon, kuten psykososiaaliseen kuntoutukseen, päihdehuollon palveluita tarjoavan Addiktumin toimitusjohtaja ja päihdepsykiatri Antti Mikkonen sanoo.

    Addiktum aloittaa uuden korvaushoitovalmisteen käytön yhtenä ensimmäisistä klinikoista Suomessa ja koko Euroopassa, kun se ottaa uuden lääkkeen käyttöön perjantaina Kouvolan klinikallaan. Aluksi lääkettä annetaan yhdelle potilaalle kerran viikossa.

    Myös A-Klinikka Oy on kertonut viime viikolla ottavansa lääkkeen kliiniseen käyttöön Espoossa.

    Aikaa muuhun

    Ruiskeena annettava lääke perustuu Ruotsissa kehitettyyn uuteen teknologiaan. Sen avulla lääke saadaan vapautumaan tasaisena pitoisuutena koko annosteluvälin ajan. Tavoite on parantaa opioidiriippuvaisten hoitoa ja viedä sitä kuntouttavampaan suuntaan.

    Addiktumin mukaan pitkävaikutteinen, injektiona annettava lääke on merkittävin uudistus opioidiriippuvaisten lääkehoidossa vuosikymmeniin.

    – Potilaan näkökulmasta tämä on mullistavaa. Korvaushoidossa lääke on pitänyt käydä hakemassa klinikalta joka päivä samaan aikaan. Päivittäistä lääkkeenhakua on voinut olla kuukaudesta, vuodesta toiseen. Se rajoittaa elämää. Uuden lääkkeen myötä potilaan arkiviikon suunnittelu onnistuu eri tavalla, Mikkonen sanoo.

    Suomessa annetaan korvaushoitoa vuosittain muutamille tuhansille opioidiriippuvaisille. Kattavaa rekisteritietoa ei ole. Esimerkiksi vuonna 2015 arvio potilaiden määrästä oli noin 3300.

    Uudella tavalla annosteltavan lääkkeen myötä opioidikorvaushoidon järjestäminen käytännössä voidaan Mikkolan mukaan miettiä uusiksi. Henkilökunnalta jää aikaa muuhun hoitotyöhön, kun lääkkeiden jakoa ei tarvitse järjestää joka päivä.

    – Se on kova rumba, kun lääkkeet pitää jakaa kippoihin, kahden eri työntekijän pitää tarkistaa oikeat vahvuudet, potilaat pitää aikatauluttaa ja annetun tabletin liukeneminen pitää valvoa.

    Mikkosen mukaan korvaushoidossa olevan opioidiriippuvaisen elämä on pyörinyt paljolti lääkkeen ympärillä, vaikka lääke pitäisi saada opioidiriippuvaisen elämässä sivurooliin.

    – Nyt sitä on pitänyt miettiä joka päivä.

    Myös aiempaa useampi opioidiriippuvainen voisi päästä hoitoon.

    – On yhteiskunnallisen, vähintään hoidonjärjestäjien keskinäisen keskustelun paikka, miten vapautuvaa aikaa lähdetään käyttämään. Halutaanko painottaa olemassa olevien potilaiden hoidon kehittämistä vai painotetaanko sitä, että yritetään saada hoidon piirin sen ulkopuolella olevat potilaat?

    Korvaushoidossa lääke kuuluu antaa klinikalla. Lääkkeitä voi saada kotiin, kunhan hoito on sujunut tarpeeksi pitkään hyvin.

    Uusi avaus

    Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Hannu Alho pitää uutta lääkevalmistetta mielenkiintoisena uutena avauksena.

    – Toivottavasti se lisää hoitoon päässeiden määrää, kun valvonnasta vapautuu resurssia. Ihmeentekijä se ei ole ja kustannushyötysuhteet pitää selvittää tarkasti.

    Addiktumin toimitusjohtajan Antti Mikkosen mukaan viikon välein annettava ruiske maksaa klinikalle noin 90 euroa. Kuukauden välein annettavan ruiskeen hinta on 300 euroa.

    – Kielen alta liuotettavan valmisteen kuukausittainen hinta on noin puolet tästä eli 150 euroa. Kuitenkin jos laskee kuluja sille, miten lääkettä joudutaan käsittelemään, jakamaan ja valvomaan, niin työn osuus on suurempi kuin hintaero, Mikkola sanoo.

    Alho muistuttaa, että pitkäaikaisten lääkeaineisiin pitää suhtautua myös kriittisesti. Tutkimusprofessorin mukaan lääkkeen vaikuttava aine buprenorfiini on yleisin huumekuolemia aiheuttava aine, kun sitä käytetään yhdessä alkoholin tai bentsodiatsepiinin kanssa.

    – Jos otat tabletin, voidaan tehdä vastahuuhtelu. Mutta jos ihon alla on kuukauden annos, mitä sitten teet? Alho kysyy.

    Käyttö laajenemassa

    Kymenlaakson sote-kuntayhtymä Kymsote suunnittelee niin ikään lääkkeen käyttöönottoa.

    Vuoden vaihteessa aloittanut kuntayhtymä siirtää huhtikuun alusta lähtien Kouvolan avopäihdehoidon palvelut omaksi toiminnakseen. Viime keväästä lähtien palveluista on huolehtinut juuri Addiktum.

    Uudessa lääkkeessa vaikuttava aine on sama buprenorfiini, joka on ollut käytössä myös kielen alta imeytettävissä valmisteissa.

    Säännöllisesti annosteltu buprenorfiini estää muiden opioidine mielihyvää tuottavaa vaikutusta aivoissa sekä vähentää vierotusoireita, opioidihimoa ja potilaan laittomien opioidien käyttöä.

    – Jos kokemukset ovat hyviä, käyttö varmasti laajenee kevään myötä, Mikkonen uskoo.

    Tays keskeyttää karheiden rintaimplanttien laiton – Syynä implantteihin liittyvät imusolmukesyöpätapaukset

    Tays keskeyttää karheiden rintaimplanttien laiton – Syynä implantteihin liittyvät imusolmukesyöpätapaukset


    Tampereen yliopistollinen sairaala keskeyttää karheiden rintaimplanttien laiton toistaiseksi. Sairaalan mukaan tieteellistä näyttöä karhean implantin ja imusolmukesyövän välillä ei ole. Koska suurin osa tapauksista kuitenkin liittyy...

    Tampereen yliopistollinen sairaala keskeyttää karheiden rintaimplanttien laiton toistaiseksi.

    Sairaalan mukaan tieteellistä näyttöä karhean implantin ja imusolmukesyövän välillä ei ole. Koska suurin osa tapauksista kuitenkin liittyy karheapintaisiin implantteihin, Tays keskeyttää niiden laiton. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kertoo asiasta tiedotteessa.

    Suomessa tapauksia on todettu alle kymmenen.

    Yle kertoi maanantaina, että suomalaiset plastiikkakirurgit suosittelevat, että Suomessa ei tällä hetkellä käytettäisi karheapintaisia silikoni-implantteja niihin liitetyn mahdollisen syöpäriskin takia.

    Aiemmin esimerkiksi HUS on linjannut, että karheita implantteja ei käytetä HUSissa.

    – Imusolmukesyövän kehittymistä rintaimplantin yhteydessä ei vielä täysin ymmärretä. Sitä seurataan kansainvälisessä seurantaryhmässä, jonka tavoitteena on kattavan näyttöön perustuvan tieteellisen tiedon kerääminen päätöksenteon pohjaksi, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kertoo tiedotteessa.

    Tays on asentanut karheita implantteja joitakin kymmeniä vuodessa

    Suurin osa karheista implanteista on laitettu potilaille yksityisessä terveydenhuollossa. Niitä on laitettu myös julkisissa sairaaloissa, kuten Taysissa.

    Tays on käyttänyt karheita implantteja esimerkiksi potilaille, joille on tehty implantin tai implantin ja kielekkeen avulla uusi rinta sairauden jälkeen tai transsukupuolisten henkilöiden rintojen korjauksessa. Vuosittain näitä implantteja on asennettu Taysissa joitakin kymmeniä.

    – Jos aiemmin laitettu implantti aiheuttaa potilaalle oireita, tulee potilaan olla yhteydessä implantin laittaneeseen sairaalaan tai viime sijassa omaan työterveyshuoltoonsa tai terveyskeskukseen, sairaanhoitopiiri neuvoo.

    Yleisin sairauden oire on aikaisintaan vuosi leikkauksesta alkava rinnan turpoaminen, joka johtuu implantin ympärille kertyvästä nesteestä. Oireeton potilas ei tarvitse jatkuvaa seurantaa, eikä implantteja tarvitse poistaa tai vaihtaa.

    Valvira muistutti viime syksynä kaikkia rintakirurgiaa harkitsevia siitä, että on tärkeää keskustella riskeistä ja hyödyistä hoitavan lääkärin kanssa.

    Lue lisää:

    "Vahva epäily silikoni-implantin syöpäriskistä": Plastiikkakirurgit kehottavat välttämään – Suomessa käytetty 30 000 riski-implanttia

    Nuoret: nuuska on siistiä ja sporttista – lätkänpelaajat tiennäyttäjinä, kertoo selvitys

    Nuoret: nuuska on siistiä ja sporttista – lätkänpelaajat tiennäyttäjinä, kertoo selvitys


    "Se vaan on ollu kauheen siisti juttu ja halunnu olla sellai siisti jätkä." Näin kertoo Nuuska ja nuoret -selvitykseen haastateltu suomalaisnuori. Vaikuttaessaan nuuska "poraa", "sätii", "kolahtaa" tai "kolisee". Nuorten nuuskan käyttö on...

    "Se vaan on ollu kauheen siisti juttu ja halunnu olla sellai siisti jätkä."

    Näin kertoo Nuuska ja nuoret -selvitykseen haastateltu suomalaisnuori.

    Vaikuttaessaan nuuska "poraa", "sätii", "kolahtaa" tai "kolisee".

    Nuorten nuuskan käyttö on 2010-luvulla tasaisesti lisääntynyt. Tutkija Mikko Piispan mukaan nyt siitä näyttää tulleen uusi trendi. Se myös liitetään sporttiseen elämäntapaan.

    – Nuorten uteliaisuus ja kiinnostus nuuskaa kohtaan ovat kasvaneet ja asenteet ovat muuttuneet sallivammiksi. Mielikuva voi olla, että nuuska on aika cool.

    Mikko Piispa haastatteli selvitystä varten 15–21-vuotiaita nuoria Torniossa sekä Helsingissä viime vuoden keväänä. Hän kuuli myös nuorisotyöntekijöitä sekä nuuskan välittäjiä ja myyjiä.

    Raportin tarkoituksena oli selvittää nuorten nuuskan käyttöä ja mahdollisuuksia ehkäistä sitä.

    Nuorten asenteet tupakointia kohtaan ovat muuttuneet aikaisempaa kielteisemmiksi.Henrietta Hassinen / YleJääkiekkoilijallakin nuuskapussi huulessa

    Nuuskaa käyttävät yhä nuoremmat lapset.

    Suomessa pojat aloittavat nuuskakokeilut aikaisemmin kuin tytöt, hieman alle 14-vuotiaina. Vaikka negatiivinen leima on tyttöjenkin keskuudessa haalistunut, tyypillisiä käyttäjiä ovat silti yhä pojat ja urheilijat.

    "Kaikilla on joku frendi joka on urheilija, se urheilija on sillee ”hei sä et pilaa sun keuhkoja nii pahasti tällä”, niin sit ne on sillee “wou”, ja sit ne alkaa itekin käyttää."

    – Selkeää käyttäjäprofiilia ei ole, vaan käyttäjä voi olla kuka tahansa. Ehkä nuuska on vähän kunnollisempien nuorten juttu. Sillä on tavallaan sporttinen imago ja siksi nuoret kokevat, ettei nuuskan käyttö ole ongelma, Mikko Piispa sanoo.

    Samalla asenteet tupakointia kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi ja sitä pidetään myös terveydelle haitallisempana.

    Nuori jääkiekkoilijoista:

    "Nehän ne vissiin eniten käyttää sitä. Että kaikissa halleissa on nuuskan käyttökielto, mutta siltiki ne käyttää. Käyttäähän nämä ammattilaisetki, suurin osa niistä."

    Nuuskan hankkiminen helppoa

    Samansuuntaisia ajatuksia tuo ilmi myös tuore Syöpäjärjestöjen selvitys Nuuska urheilun toimintaympäristössä. Siinä selvitettiin nuuskan käyttöä junioriurheilijoilla pääkaupunkiseudulla ja Oulun seudulla.

    – Nuuskan saatavuus iästä ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta on helppoa, kertoo Syöpäjärjestöjen selvityksen tekijä Risto Fonselius.

    Näin siitäkin huolimatta, että nuuskan myynti ja maahantuonti on Suomessa kielletty. Poikkeuksena on täysi-ikäisten yksityishenkilöiden matkustajatuonti, jonka puitteissa sitä saa tuoda kilon vuorokaudessa omaan käyttöön.

    Tutkija Mikko Piispa on selvityksen Nuuska ja nuoret tekijä.Jouni Immonen / Yle

    Torniolaisten on helppo käydä ostamassa nuuskaa rajan toiselta puolelta Haaparannasta. Helsingissä sitä hankitaan lauttamatkan takaa Tukholmasta.

    Nuuska ja nuoret -selvityksen mukaan Torniossa nuuska on osittain "paikallinen tapa", johon aikuiset suhtautuvat arkipäiväisemmin kuin esimerkiksi Helsingissä.

    "Kun ihmiset käy kaikkialla useemmin, Ruotsissa ja muuta vastaavaa. Ja se että kun tääl päin on just niin, että on joku frendi joka käyttää, niin sit tulee se, että itekin et vois kokeilla."

    Tyypillisesti nuoret saavat nuuskaa täysi-ikäisiltä kavereiltaan tai isoveljiltään, mutta myös omilta vanhemmilta.

    Torniolaiset käyvät ostamassa nuuskaa Ruotsin puolelta Haaparannasta.Linus Hoffman / Yle

    "Lapset oikein pyytää [vanhemmiltaan], että voitko hankkii. Lapset ei välttämättä ite käytä, mut se että kun saa rahaa siitä kun myy."

    – Toistaiseksi nuuska vaikuttaa olevan myös suhteellisen riskitön ja helppo tapa tehdä rahaa. Vain harvat nuoret tunsivat ketään nuuskan myynnistä kiinni jäänyttä, Mikko Piispa kertoo.

    Tiukempi ote nuorison nuuskan käyttöön

    Nuuskan ja sähkösavukkeen käyttö on kielletty oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa. Selvitykseen mukaan se on silti hyvin yleistä.

    Ehkäisevän päihdetyön projektipäällikkö Hanne Munterin mielestä tarvitaan entistä tehokkaampaa maahantuonnin, Ruotsin osalta myös maastaviennin, valvontaa sekä tiukempia rajoituksia.

    – Kasvattajien, vanhempien ja opettajien, ei pitäisi sallia välittämistä. Heiltä tuntuu unohtuvan, että nuuskan myyminen tai ostaminen on laitonta, hän lisää.

    Alaikäiset saavat tai ostavat nuuskaa täysi-ikäisiltä ystäviltä. Jotkut saavat sitä myös vanhemmiltaan.Henrietta Hassinen / Yle

    "Niin ei biitti tai nuuska oo yhtä paha kuin muut. Niin mieluummin poliisit tai nää ettii mieluummin jotain huumeita, ku jotain biitinmyyjii."

    Tutkija Mikko Piispan mielestä sekä nuoret että kasvattajat tarvitsevat enemmän tietoa nuuskasta ja sen haitoista.

    Osa nuorista toivoisi, että vanhemmat olisivat paremmin perillä asiasta, ja he voisivat keskustella siitä vanhempiensa kanssaan.

    – Nuoret myös kertovat, että kun on aikansa käyttänyt nuuskaa, erityisyyden tunne karisee ja huomaa, ettei se nyt niin kauhean ihmeellistä ja hienoa olekaan.

    "Siinä on sellanen imelä haju, mitä mä en kestä yhtään. Se on just sellai, et jos joku bussis avaa jonku kiekon, niin mul alkaa heti tulla oksennuksen maku suuhun."

    Tiistaina Helsingissä julkaistu selvitys Nuuska ja nuoret on osa Ehkäisevän päihdetyön, EHYT ry:n kolmivuotista Nikotiinihanketta.

    Jutussa käytetyt sitaatit ovat poimintoja Nuuska ja nuoret -selvityksessä esiintyvistä nimettömistä nuorten haastatteluotteista.

    Lue myös:

    Ysiluokkalaiset Mikko ja Lauri nuuskaavat, koska "tulee semmoinen kiva sätinä" - Hämeenlinnassa nuoret pyysivät jo aikuisilta apua, koska nuuskaaminen on riistäytymässä käsistä

    Ksylitolia on syötetty koko kansalle – mitä koivusokeribuumista jäi käteen? Nykylasten suussa muhii uusia katastrofeja

    Ksylitolia on syötetty koko kansalle – mitä koivusokeribuumista jäi käteen? Nykylasten suussa muhii uusia katastrofeja


    Tästä on kyseKsylitoli-innostus oli kovaa 1970-1990-luvuilla.Nyt julkinen puhe ja mainostus ksylitolista on vähentynyt muun muassa tutkimuksien vähentyessä ja ksylitolivalmistajien siirtyessä ulkomaalaisomistukseen.Ksylitolin käyttö on silti yhä...

    Tästä on kyseKsylitoli-innostus oli kovaa 1970-1990-luvuilla.Nyt julkinen puhe ja mainostus ksylitolista on vähentynyt muun muassa tutkimuksien vähentyessä ja ksylitolivalmistajien siirtyessä ulkomaalaisomistukseen.Ksylitolin käyttö on silti yhä suosittua.Ksylitolia on säännöllisesti kritisoitu, mutta ksylitolia tutkineet suomalaiset teilaavat kritiikin.Tällä hetkellä suomalaislasten ja -nuorten suuterveyttä vaanivat muun muassa napostelukulttuuri ja kiillevauriot.

    Jos olet kasvanut Suomessa etkä tiedä ksylitolista, olet elänyt tynnyrissä tai herännyt juuri koomasta.

    Valtaosa 1970–1990-luvuilla syntyneistä tai kasvaneista päätyi keskelle koivusokerihuumaa. Tarhatädit lusikoivat lapsille ksylitolipurukumityynyjä (kaksi kappaletta joka aterian jälkeen), ksylitolia imeskeltiin pastilleina ja sitä sai tahnoina.

    Televisiosta tuutattiin levypurukumia, joka oli makeutettu ksylitolilla. Saku Koivu hammashymyili itsensä uuden ihmetuotteen (Cloetta) keulakuvaksi.

    2000-luvulle tultaessa suomalaisten opettelemaan hammashymyyn alkoi tulla kiillevaurioita.

    Kotimaisia ksylitolituottajia myytiin ulkomaille (Tekniikka & Talous). Erityisesti eurooppalaisten tutkijoiden joukosta kuului kriittisiä äänenpainoja (Mediuutiset) ksylitolin suhteen. Kolme vuotta sitten muun muassa Helsingin Sanomat kertoi, että ulkomailta kantautuu taas soraääniä: tutkimustulokset ovat ristiriidassa suomalaisten suositusten kanssa! Ksylitolin tehosta ei ole kunnon todisteita!

    Kaiken kukkuraksi jotkut kunnat ja päiväkodit ovat heittäneet ksylitolipastillit kaivoon: Helsingissä niitä ei anneta päiväkoti-ikäisille lainkaan, koska tablettien jakelu osoittautui liian vaikeaksi.

    Mikä on totuus – mihin kaikkeen ksylitoli pystyy?

    Ja kuka edes haluaisi laittaa kapuloita ksylitolin rattaisiin?

    Makeuttajien kitkerä kritiikki Ksylitolin maailmanvalloitus

    1800-luku: ranskalaiset ja saksalaiset kemistit löytävät ksylitolin Euroopassa.

    1940-luku: toiseen maailmansotaan mennessä tiedettiin lähinnä, että ksylitoli on hyödyllinen diabeetikkojen ruokavaliossa.

    1969: suomalaisen ksylitoltutkimuksen isähahmo, emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen aloittaa nuorena biokemistinä työt Turun hammaslääketieteellisessä laitoksessa.

    1970: ksylitolin käytöstä toteutetaan esikokeita.

    1972: kuuluisa Turku Sugar Studies alkaa. Tutkimus päättyi vuonna 1974 (Sitra). Ruokintatutkimus herätti runsaasti huomiota maailmalla. Ksylitolin vaikutus kariekseen osoitetaan.

    1970-1990-luku: ksylitolin kulta-aikaa, Kauko K. Mäkisen sanoin "jatkuva joulun aika" ksylitoltutkimusten kannalta. Pastilleja ja purukumeja ja muita ksylitoltuotteita saa kaupoista kuluttajakäyttöön, ksylitolin massatuotanto alkaa ja lähtee vauhtiin (Sitra).

    1988: Suomen Hammaslääkäriliitto ryhtyy antamaan ksylitolisuosituksia ensimmäisenä maailmassa (Savon Sanomat).

    2000-luku: Suomalaisia ksylitolituottajia siirtyy ulkomaalaisomistukseen. Ksylitol on kuitenkin vakiintunut suomalaisten hammashygieniakäytössä.

    Lähteet: Kauko K. Mäkinen, Sitra, Savon Sanomat

    Perhana, taas särkyi yksi myytti ja yksi syy vähemmän olla ylpeä suomalaisuudestaan.

    Kun Helsingin Sanomat pari vuotta sitten uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan ksylitolin tehosta ei ole kunnon todisteita, riitti kommenttikentässä surkuttelijoita. Manchesterin yliopiston Cochrane-nimisen katsauksen mukaan koivusokeri ei olekaan niin ihmeellinen kuin olimme luulleet, ja taas meni kansallisylpeydestä palanen – ksylitolihan on melkein kuin astiankuivauskaappi, äitiyspakkaus ja jääkiekon maailmanmestaruus.

    Kritiikki ei ollut ensimmäinen eikä ainutlaatuinen.

    Suomalaisen ksylitolitutkimuksen isä, emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen on muistellut ksylitoliin liittyviä tarinoita ja teilauksia muutama vuosi sitten ilmestyneessä kirjassaan Sen täytyi tapahtua : mitä jokaisen suomalaisen tulisi tietää ksylitolista.

    Kirjasta käy ilmi, miten ksylitolia haluttiin teilata jo vuosikymmeniä sitten. Sokerialkoholien ja makeuttajien puolestapuhujien välillä kun on ollut kilpailua läpi vuosikymmenten – siis sellaisten aineiden, kuten sorbitoli, maltitoli ja aspartaami.

    – Kritiikki on oikeastaan minun aiheuttamaani, Mäkinen sanoo yllättäen puhelinhaastattelussa.

    Emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen kirjoitti ksylitolin historiassa muun muassa siitä kritiikistä, mitä koivusokeri vuosikymmenten mittaan kohtasi.Jouni Koutonen / Yle

    Biokemistinä Mäkinen oli tutkimuksissaan itsekin kiinnostunut sokerialkoholien vaakakuppiin laittamisesta, jotta selviäisi, mikä niistä on tehokkain hammaskarieksen ehkäisyssä. Kaikki eivät olleet löydöksistä yhtä haltioissaan.

    – Ksylitoli oli niistä paras kariesta estävä aine. Se ei sopinut kaikkien ajatuksiin. Taustalla on esimerkiksi sorbitoliteollisuus: sorbitolia on tavattoman halpaa tehdä, ja sitä on joka paikassa, Mäkinen kertoo.

    Lisäksi Mäkinen kertoo, että fluoriteollisuus on pyrkinyt ajoittain estämään ksylitolin kruununkiillotusta. Fluoria löytyy lisättynä esimerkiksi hammastahnasta, ja sekin estää kariesta.

    – Fluoriyhdisteitä tutkivat ja tuottavat tahot ovat aivan tarpeettomasti katsoneet ksylitolin niiden kilpailijaksi. Minulle tämä asetelma on vieras, koska katson, että hammaslääketieteen tuotteista puhuttaessa paras on se, jossa on ksylitolia ja fluoria yhdessä, Mäkinen kertoo.

    Manchesterin yliopiston tuottama kritiikki ei itse asiassa ollut uusi tutkimus, vaan katsaus jo olemassaoleviin ksylitolitutkimuksiin. Kyseistä katsausta suomii Mäkisen lisäksi myös väitöskirjansa ksylitolista tehnyt hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri.

    – Ksylitolista ja hammaskarieksesta on tehty yli 500 tutkimusta. Mainittuun katsaukseen kelpuutettiin ainoastaan 10, hän kertoo.

    Emeritusprofessori Mäkinen puolestaan päätti vielä eläkkeeltäänkin kirjoittaa vastineen katsaukseen. Cochrane-katsaus aiheutti sen verran kuplimista suomalaisen hammaslääketieteen saralla, että siitä kirjoitettiin vastine myös Hammaslääkärilehteen.

    – On varmaankin ymmärrettävää, että nuoret kirjoituspöytäepidemiologit, jotka eivät itse ole suorittaneet ainuttakaan kenttätutkimusta sokerialkoholeilla, saattavat eksyä erheellisiin johtopäätöksiin tieteellisiä tutkimuksia arvioidessaan, Mäkinen toteaa.

    Mehevät tutkimustulokset jäivät historiaan

    Hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri on kyllästetty ksylitolilla jo nuoruudessa. Kun hän 1980-luvulla lähti vaihto-oppilaaksi Kanadaan, vanhemmat lähettivät perässä suomalaista purukumia.

    Hietala-Lenkkeri aloitti viime tiistaina uuden työn Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asiantuntijahammaslääkärinä. Vielä vuonna 2016 hän kuitenkin uurasti väitöskirjan parissa ksylitoliin liittyen.

    Tiiviisti ilmaistuna siinä selvisi, että jos kariesta eli kansankielellä hammasmätää ei juuri ole, ei ksylitolin lisäteho ollut merkittävä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö ksylitolilla olisi mitään merkitystä kenenkään hampaille.

    – Tutkimustuloksiani raportoitaessa on painotettava, että tutkitut lapset saivat jo lähtötilanteessa asuinpaikassaan varsin monipuolista karieksen ennaltaehkäisyä, Hietala-Lenkkeri muistuttaa.

    Pieni määrä ksylitolia ei auta – sitä on saatava riittävästi hammasterveyden ylläpitämiseksi.Niko Mannonen / Yle

    Jos tutkituilla lapsilla ei olisi ollut valmiiksi hyvää hammashoitoa, olisivat tulokset voineet olla hyvinkin erilaisia. Siinäpä piileekin väärinymmärryksen siemen ksylitolin suhteen: jos hampaat ovat valmiiksi terveet tai ksylitolia käytetään liian vähän, ei sen teho näy samalla tavalla kuin huonoissa hampaissa ja oikeilla määrillä.

    Hietala-Lenkkerin mukaan lapset ovatkin nykyään aiempaa tervehampaisempia: siinä missä 1970-luvun lapsilla saattoi olla 12-vuotiaana seitsemisen reikiintynyttä hammasta suussaan, 1990-luvulla samanikäisellä oli kenties yksi paikattu tai reikiintynyt hammas.

    Ja siinäpä voi olla yksi syy sille, miksi ksylitoli-into on laantunut 1990-luvun lukemista.

    – Nykyisillä kariestasoilla ei saada niin meheviä tuloksia kuin 1990-luvun tutkimuksissa. Silloin saatiin niin järkyttäviä karieksen alenemia, että hampaan vaurioiden korjaantuminen näkyi melkein silmissä, Hietala-Lenkkeri kuvailee.

    Ksylitolimämmiä, ksylitolikakkua?

    Ihmemakeuttaja lopettaa hammasmädän.

    Otsikko on suomennos yhdysvaltalaisen National Enquirer _-_aviisin ksylitolia koskevasta artikkelista vuodelta 1976. Siihen mennessä suomalainen ksylitolitutkimus oli päässyt jo maailmankartalle.

    Se alkoi vuonna 1969 Suomen Turusta. Silloin emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen oli vielä nuori biokemisti, ja päätyi töihin Turun hammaslääketieteelliseen laitokseen. Pian alkoi selvitys siitä, olisiko mahdollista kehittää sokerille korviketta, joka ei aiheuta hammaskariesta.

    Samaan aikaan Suomen sokeri oli kaikessa hiljaisuudessa kehittänyt ksylitolille, koivusokerille, valmistusmenetelmää. Kun makeistuottaja ja tutkijat yhdistivät voimansa, alkoivat tutkimukset.

    – Emme koskaan tarkoittaneet ksylitolia karamelliksi tai makeiseksi, vaan hoitavaksi aineeksi, joka tarjoaa sokerille vaihtoehdon, emeritusprofessori Mäkinen kertoo.

    Ksylitolilla makeutetaan myös joitakin makeisia. 1970-luvun tutkimuksien kaltaista ksylitoliruokien paljoutta ei enää kuitenkaan ole.Eila Haikarainen / Yle

    Hampaiden kannalta hyödyllistä ainesosaa haluttiin hyödyntää moneen tarkoitusperään, ja alun perin ksylitolia tutkittiinkin tuuttaamalla sitä melkein kaikkeen mahdolliseen ruokaan.

    Oli ksylitolimämmiä, ksylitolikakkua, ksylitolijäätelöä. 1970-luvulla Turussa tutkimuksiin osallistuneille valmistettiin ksylitolista sen seitsemää sorttia. Pelkkä ajatuskin voi pierettää, eikä suotta – ksylitolin liikasaannin laksatiiviset vaikutukset (Duodecim) ovat hyvin tiedossa.

    Tutkimus laitettiin lopulta pakettiin muun muassa koehenkilöiden tutkimusväsymyksen vuoksi (Sitra) kaksi vuotta sen alkamisen jälkeen, vuonna 1974.

    Yhtä kaikki, tutkimustuloksista voidaan röyhistää yhteisesti rintaa: juuri Turun yliopiston tutkimus osoitti vihdoin, että ksylitolilla on vaikutuksia karieksen eli hammasmädän ehkäisyssä.

    Suomalainen menestystarina oli alkanut.

    Ksylitolin suomalaisväri hiipui

    1970–1990-luku oli emeritusprofessori Mäkisen mukaan "jatkuvan joulun aika" ksylitolin kannalta. Oli mainoksia ja ksylitolimannekiineja. Hammaslääkäriliitto julkaisi ensimmäisenä maailmassa ksylitolin saantisuositukset, ja viimein vuonna 1994 ksylitolituotteet vapautettiin makeisverosta (Savon Sanomat).

    Ikävä kyllä jatkuva joulu ei ollut ikuinen. Kotimainen ksylitolintuotanto alkoi hiipua.

    Ensin ulkomaille seilasivat purukumit, kun Huhtamäki-Hellas nimellä aloittanut Leaf myytiin hollantilaisomistukseen vuonna 1999. Sittemmin siitä tuli osa Cloetta-konsernia. Aikanaan Hellas oli ollut tiiviisti yhteistyössä ksylitolitutkimuksen kanssa ja tuonut markkinoille maailman ensimmäisen ksylitolipurukumin, Jenkin. Vuonna 2005 se oli Suomen myydyin makeistuote (Tekniikka ja Talous).

    Kotkassa sijaitseva ksylitolia valmistava sokeritehdas on puolestaan nyt amerikkalaisen Dupontin omistuksessa.

    Nämä seikat kismittävät Mäkistä, mutta toisaalta hän on iloinen siitä, että ksylitolia tutkitaan nyt muuallakin kuin Suomessa. Koivusokerin suomalaisväritteisyys on joka tapauksessa tosiasia.

    – Kotkassa oli ensimmäinen todellinen tehdas, jossa valmistettiin puhdasta ksylitolia. Tutkimus painottui koko 1970–80-lukujen ajan voimakkaasti Suomeen, Mäkinen summaa.

    Nykyään ksylitolia ei edes koivusta oikeastaan valmisteta: sen sijaan raaka-aineena käytetään muita lehtipuita tai maissia ja riisiä. Suomalaista ksylitolia ei käytännössä enää ole sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä raaka-aine tuodaan meille ulkomailta (Kauppalehti).

    Mäkinen arvioi, että ksylitolin kulta-aikana käytännössä kaikki suomalaiset tiesivät ksylitolista. Nuoriso vätkytti ksylitolipurkkaa, vanhempi väestö imeskeli ksylitolipastilleja.

    Ksylitoli on edelleen kuuluisa. Ksylitolipurukumia- ja pastilleja valmistavan makeistalo Cloettan tutkimuksen mukaan 98% suomalaisista vanhemmista pitää ksylitolituotteita tärkeinä tai erittäin tärkeinä lasten hammasterveydelle. Cloettan ksylitolitiedottaja Milla Vihanto kertoo tilastoista, joiden mukaan lasten ksylitolipastillien käyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana.

    Pitäisikö ksylitolia sitten syytää kaikille jo tarhassa?

    Ksylitolin syöttö kansalle on kallista

    Hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkerin omat lapset käyttävät ksylitolituotteita joka ikinen päivä. Sen sijaan joka päiväkodista ei ksylitolia enää välttämättä saa, ja siihen Hietala-Lenkkerillä onkin painavia tutkimuksellisia mielipiteitä.

    – Jos yhteiskunta joutuu korvaamaan ksylitolinkäyttöä, on mielekkäämpää antaa tuotetta niille, jotka sitä erityisesti tarvitsevat, hän kertoo.

    Korvaamisella Hietala-Lenkkeri viittaa esimerkiksi maksuttomaan ksylitolituotteiden jakamiseen päiväkodeissa tai kouluissa. Ksylitolin syöttäminen koko kansakunnalle on Hietala-Lenkkerin mukaan nimittäin kallista. Koska hyöty näkyy parhaiten sellaisilla, joilla on ongelmia karieksen kanssa, voisi olla tehokkaampaa laittaa yhteiskunnan maksamalle ksylitolikuurille sellaiset, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat.

    Hyvähampaiset voisivat tässä tilanteessa ostaa ksylitolipurkkansa ja pastillinsa itse, sillä muun perushammashoidon kanssa yhdistettynä ksylitoli ylläpitää hyvää hammasterveyttä. Äidin ksylitolinkäytöllä on merkitystä jopa syntymättömän lapsen hammasterveydelle, kuten Hietala-Lenkkerin tutkimuksessa kävi ilmi.

    – Väestön eriarvoisuus voi jopa lisääntyä, jos ihminen on sosioekonomisesti heikommassa asemassa eikä hänellä ole varaa annostella ksylitolia kaikille lapsilleen viittä grammaa päivässä. Se voi joillekin olla kynnyskysymys, Hietala-Lenkkeri luonnehtii.

    Ksylitolin määrä purukumeissa vaihtelee täysksylitolista muiden makeutusaineiden sekoituksiin.

    Muuramen Hyvinvointi -liikelaitoksen vastaava hammaslääkäri, hammaslääketieteen tohtori Teemu Taipale pohtii ksylitolin nykytilannetta ja 1990-luvun jälkeistä mainonnan puutetta.

    – Hyvä, että kysyit tästä asiasta, hän toteaa.

    Taipale katsoo, että ihmeaineeksi nimetty ksylitoli pitäisi nostaa taas asialistalle. Päiväkodeistakin on välillä kuulunut kysymyksiä sen suhteen.

    – Jo kaupan hyllyiltä näkee, että ksylitoli ei ole kadonnut mihinkään. Sitä käytetään Suomessa paljon ja ihmiset tietävät siitä, Taipale luonnehtii.

    Hammaslääketieteen tohtori, hammaslääkäri Teemu Taipale on itsekin tutkinut ksylitolia 2010-luvulla. Tutkimuksessa huomattiin, että hyvin pienet määrät ksylitolia eivät vaikuta pienten lasten tai vauvojen hammasterveyteen.Niko Mannonen / Yle

    Hän arvelee, että Suomessa tehdään ksylitolitutkimusta enää varsin vähän, mutta itse ongelma eli hammaskaries ei ole kadonnut mihinkään. THL:n neljän vuoden takaisten tilastojen mukaan jopa joka neljännellä aikuisella esiintyy kariesta.

    Isoin ongelma ei kuitenkaan ole purukumin ja pastillien puute, vaan hampaiden harjaus. Sitä emme Taipaleen mukaan vieläkään osaa riittävän hyvin. Esimerkiksi suomalaisista aikuisista miehistä vain joka toinen harjaa riittävästi, 15-vuotiaista pojista reilusti alle puolet.

    – Olennaisin asia suun terveyden kannalta on, että hampaat pestään aamuin illoin fluorihammastahnalla. Pitäisi aterioida säännöllisesti ja käyttää janojuomana vettä, Taipale listaa.

    Siinä tilanteessa ksylitoli toimii bonuksena, jolla hampaiden ja suun puhtautta voidaan ylläpitää. Siksi Taipale muistuttaakin, että ksylitoli ei ole puhdistamattomien hampaiden taikakorjaaja.

    – On tietenkin mahdollista, että joku kuvittelee ksylitolin tai muunlaisen suuveden korvaavan hampaiden puhdistuksen. Niin ei tietenkään ole.

    Taipaleella on takataskussa myös muita syitä, miksi ksylitolista olisi syytä jälleen puhua.

    Mikä haastaa ksylitolin?

    Nouseva uhka suomalaisten hampaille on kiillevaurioiden syntyminen. Teemu Taipale toteaa, että hammaseroosio on tutkitusti tullut riesaksemme: STT:n mukaan lähes joka viides suomalainen kärsii asiasta.

    Niinpä ksylitolia pitäisi natustaa edelleen. Taipaleen mukaan aineen vaikutuksia juuri hammaseroosion kannalta ei ole tutkittu, mutta hän olettaa ksylitolin auttavan tilannetta.

    – Ksylitolin käyttö vähentää hammasplakin määrää, lisää syljeneritystä ja neutralisoi suun happamuuden, jolloin hammaskiilteen liukeneminen saattaa vähentyä, hän luettelee.

    Lisäksi hän muistuttaa, että ksylitoli on saanut EU:n siunauksen terveysväitteiden osalta. Luottoa koivusokeriin siis on.

    Mutta ksylitoli on kenties kohtaamassa vertaistaan haastajaa.

    Haastajan nimi on erytritoli, mutta se tunnetaan myös kauppanimellä karppisokeri, kertoo emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen.

    – Sitä esiintyy pieniä määriä luonnossa. Se on helppo valmistaa glukoosista, ja se on tutkimuksissa todettu turvalliseksi. Se ei aiheuta kariesta eikä suolistovaivoja, Mäkinen sanoo.

    Erytritoli ei ole kuitenkaan vielä lyönyt läpi Suomessa. Mäkinen arvelee, että ksylitoli on tähän asti riittänyt suomalaisille.

    Aija Hietala-Lenkkeri tutki ksylitolin lisäksi erytritolia omassa väitöskirjassaan. Tutkimustulokset sen hyötyjen suhteen ovat vielä osittain ristiriitaisia, mutta rohkaisevia (Verkkouutiset). Hietala-Lenkkeri kertoo, että Japanissa erytritolia on käytetty ainakin 1990-luvulta asti.

    – Lapset ovat leiponeet siitä mokkapaloja. Sen makeus on yllättävän paljon tavallisen kidesokerin kaltainen.

    Syömiskulttuuri voi viedä hammasterveyden

    Ksylitoli on siis elänyt katukuvassa hiljaiseloa, mutta sen tarina on jatkunut suomalaisten suissa.

    Silti hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri on huolestunut tulevaisuudesta. Hampaiden haasteille ei näy olevan loppua, ja tällä kertaa ne tulevat ruokavalion muodossa.

    – Minua ihan hirvittää ajatella tilannetta, jota kutsun laiduntamisen kulttuuriksi. Lapset saattavat istua koko iltapäivän tietokoneen ääressä ja lipittää jotain. Ja lisäksi meillä on napostelukulttuuri, hän toteaa.

    Lasten karies on Hietala-Lenkkerin mukaan alkanut paikoitellen jopa lisääntyä. Vanhemmat saattavat tuudittautua ajatukseen, että jos kariesta ei ole ollut itsellä, ei sitä tule lapsellekaan.

    Hietala-Lenkkeri kuitenkin varoittaa, että hyvä hammasterveys ei ole automaattisesti pysyvä tila.

    Ja siitä päästään takaisin ksylitoliin. Sitä Hietala-Lenkkeri suosittelee kaikille lämpimästi. Se ei korvaa hammashygieniaa, mutta voi toimia kainalosauvana energiajuomia ryystäville ja sipsejä nassuttaville suomalaisille.

    – Toivon, että ksylitoli saisi taas synninpäästön. Se pitää edelleen pintansa.

    USA:n terveydenhuollon hintauudistus meni pieleen –

    USA:n terveydenhuollon hintauudistus meni pieleen – "Tavallinen ihminen ei voi ymmärtää"


    Yhdysvalloissa astui vuodenvaihteessa voimaan laki, joka edellyttää kaikkia terveydenhuollon laitoksia julkaisemaan kaikkien palveluidensa ja lääkkeidensä hinnat. Lain tarkoituksena on vahvistaa kuluttajien asemaa, sillä Yhdysvaltain...

    Yhdysvalloissa astui vuodenvaihteessa voimaan laki, joka edellyttää kaikkia terveydenhuollon laitoksia julkaisemaan kaikkien palveluidensa ja lääkkeidensä hinnat.

    Lain tarkoituksena on vahvistaa kuluttajien asemaa, sillä Yhdysvaltain terveydenhuolto perustuu yksityisiin terveysyrityksiin, ja terveydenhuollon hinnat ovat tunnetusti erittäin korkeat.

    Paremman läpinäkyvyyden avulla asiakkaat voivat vertailla hintoja ja kilpailuttaa sairaaloita, lain laatijat toivoivat.

    Lain toteutus on kuitenkin epäonnistunut pahan kerran, kirjoittaa The New York Times.

    Sairaaloiden hintatiedot on kyllä internetissä nähtävillä tiedostoissa, jotka tunnetaan nimellä "chargemaster". Niissä on lueteltu tuhansia erilaisia toimenpiteitä niiden tieteellisillä nimillä.

    Tieteellisten nimien käyttö merkitsee, ettei tavallisella ihmisellä ole käytännössä mitään mahdollisuutta ymmärtää, mitä hänen haluamansa toimenpide maksaisi.

    Lehden artikkelissa hintatietoja verrataan tilanteeseen, jossa auton hintaa ei kerrottaisi kokonaisuutena, vaan jokaisen osan hinta erikseen.

    – 99:lle prosentille kuluttajista tämän tiedon käytettävyys on rajallista, jopa hyödytöntä, sanoi New Yorkin alueen sairaalayhdistyksen puheenjohtaja Kenneth E. Raske.

    Sekavuutta lisää se, että ilmoitetut hintatiedot eivät itse asiassa juurikaan vastaa todellisuutta. Joidenkin sairaaloiden hinnastoihin onkin lisätty merkintä, etteivät esitetyt hinnat välttämättä pidä paikkaansa.

    – Tämä uudistus on pieni askel eteenpäin, mutta jää kauas siitä, mitä tarvittaisiin. Ilmoitetut hinnat ovat kuvitteellisia, paisuteltuja ja vaikeita ymmärtää, jyrähtää terveydenalan Clear Health Costs -kansalaisjärjestön johtaja Jeanne Pinder.

    Vanderbiltin sairaalan operaatioiden hintoja.Vanderbilt HealthObaman hallinto jätti uudistuksen kesken

    Velvoite terveyshintojen julkistamiseen juontaa juurensa jo kahdeksan vuoden taakse. Silloin presidentti Barack Obaman hallintokaudella vietiin läpi suuri terveydenhoitouudistus, joka kansan suussa tunnetaan Obama Caren nimellä.

    Lakipaketissa oli merkittynä yhdellä lauseella, että kaikkien Yhdysvalloissa toimivien sairaaloiden on julkaistava standardihintansa kaikille toimenpiteille, lääkkeille ja muille hoidoille vuosittain.

    Obaman hallinto ei lähtenyt viemään vaatimustaan käytäntöön, mutta presidentti Donald Trumpin hallinto tarttui asiaan.

    – [Palvelujen] tuottajien ja vakuutusyhtiöiden hinnoittelun on oltava läpinäkyvämpää. Ei ole olemassa suurempaa voimaa kuin informoitu kuluttaja, totesi Yhdysvaltain terveysministeri Alex Azar viime vuonna.

    Mikä "standardimaksu"?

    Uudistuksen saama murskaava kritiikki on tullut hallinnolle yllätyksenä.

    Ongelman keskiössä on The New York Timesin mukaan termi "standardihinta". Sitä ei ole täsmennetty, joten kaikki sairaalat ilmaisevat sen omalla tavallaan. Tämä tekee sairaaloiden välisen vertailun mahdottomaksi.

    Useimmat yhdysvaltalaiset saavat terveydenhoitonsa vakuutusten kautta, joten heille hinnoilla ei ole juuri merkitystä.

    Osalla väestöstä ei kuitenkaan ole vakuutusta, joten he tarvitsisivat kipeästi tietoa hoitonsa hinnasta. Tässäkin tapauksessa ilmoitetuista listahinnoista ei ole juuri apua, koska vakuutuksettomat ihmiset voivat usein saada alennusta.

    Hintatietoja kaipaavat lisäksi ne, jotka ovat ottaneet edullisen vakuutuksen, jossa omavastuuosuudet ovat korkeat.

    Yhdysvaltain terveyshallinto on ilmoittanut, että se ottaa vastaan lain korjausehdotuksia.

    Silittäminen lievittää vauvan kipua

    Silittäminen lievittää vauvan kipua


    Silitys ja kosketus voivat toimia kipulääkkeinä vauvoille esimerkiksi pistoksen yhteydessä, tuore tutkimus osoittaa. Silittämisen suotuisat vaikutukset on havaittu aiemminkin. Nyt julkaistussa tutkimuksessa 32 vauvaa satunnaistettiin joko...

    Silitys ja kosketus voivat toimia kipulääkkeinä vauvoille esimerkiksi pistoksen yhteydessä, tuore tutkimus osoittaa. Silittämisen suotuisat vaikutukset on havaittu aiemminkin.

    Nyt julkaistussa tutkimuksessa 32 vauvaa satunnaistettiin joko silitysryhmään tai verrokkiryhmään, joka ei saanut kivunlievitystä verinäytettä otettaessa.

    Tutkijat selvittivät vauvojen reaktioita aivosähkökäyristä, ja ne osoittivat silitysryhmäläisten reagoivan kivuliaaseen toimenpiteeseen selvästi vähemmän. Kivun aiheuttama irvistys oli myös silitysryhmässä lyhyempi.

    Silityksen vaikutuksia on selvitetty myös Suomessa, ja tulosten perusteella silitys aktivoi vauvojen tunnekeskuksia jo pian syntymän jälkeen. Silityksen vaikutukset välittyvät ihosta tietyn myeliinittömän CT-hermosolutyypin avulla. Solut aktivoituvat, kun silitysnopeus on 3–10 cm sekunnissa.

    Tutkimus julkaistiin Current Biology -lehdessä.

    Vauvojen kivunlievityksessä usein käytetään suuhun annettava sokeriliuosta, mutta etenkin keskosvauvat hyötyvät myös vanhempien käsikapalosta, joka on todettu yhtä tehokkaaksi kuin paljon käytetty glukoosiliuos. Keskosille ja pienille vauvoille sylihoito on jopa turvallisempi, sillä keskosvauvat eivät usein pysty nielemään kunnolla.

    Vauvojen kivunlievitys on tärkeää, koska toistuvat kivut saattavat häiritä lapsen kehitystä ja tehdä vauvasta kipuherkän. Puolentoista vuoden ikään mennessä vauvoille voidaan antaa jopa 15 erilaista pistosta.

    Pariisilaisessa leipomossa suuri kaasuräjähdys – kaksi palomiestä ja yksi turisti kuollut

    Pariisilaisessa leipomossa suuri kaasuräjähdys – kaksi palomiestä ja yksi turisti kuollut


    Pariisin keskustassa sijaitsevassa leipomossa tapahtui lauantaina kello 9 aikoihin voimakas räjähdys ja tulipalo. Räjähdyksessä sai surmansa kaksi palomiestä. Myöhemmin sairaalassa kuoli Pariisissa lomaileva espanjainen nainen. Ranskan...

    Pariisin keskustassa sijaitsevassa leipomossa tapahtui lauantaina kello 9 aikoihin voimakas räjähdys ja tulipalo.

    Räjähdyksessä sai surmansa kaksi palomiestä. Myöhemmin sairaalassa kuoli Pariisissa lomaileva espanjainen nainen.

    Ranskan sisäministeriö kertoi aiemmin virheellisesti, että räjähdyksessä olisi kuollut neljä henkilöä.

    Räjähdyksessä loukkaantui 37 ihmistä, heistä kymmenen vakavasti.

    Räjähdyksen syyksi epäillään kaasuvuotoa. Syyttäjä Remy Heitzin mukaan palokunta oli jo paikalla tutkimassa kaasuvuotoa, kun räjähdys tapahtui. Viranomaiset selvittävät edelleen räjähdyksen syytä.

    Palokunta on paikalla sammuttamassa paloa. Palomiehet pelastivat talon asukkaita tikkaiden avulla.

    Pelastusmiehistö sammutti räjähdyksen aiheuttamaa paloa.Thomas Samson / AFP

    Leipomo sijaitsee Rue Trevise -kadulla Pariisin yhdeksännessä kaupunginosassa. Räjähdys rikkoi viereisten rakennusten ikkunoita ja vahingoitti pysäköityjä autoja.

    Euroopan yleisradiounioni EBU julkaisi Twitterissä kuvan tapahtumapaikalta.

    12.1. klo 12.10: Keskustelu on suljettu, koska onnettomuusuutisia ei pääsääntöisesti avata keskustelulle.

    klo 14.22 päivitetty onnettomuuden uhrit

    Sairaalan päätös palkata lääkäri ambulanssiin koitui ihmisten pelastukseksi – ensihoitolääkäri:

    Sairaalan päätös palkata lääkäri ambulanssiin koitui ihmisten pelastukseksi – ensihoitolääkäri: "Tässä taistellaan aikaa vastaan"


    Tästä on kyseEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote perusti lokakuussa ensihoitolääkäriyksikön, joka tarjoaa tehohoitotasoista ensihoitoaValtaosa ensihoitolääkärien työtä ovat konsultaatiopuhelut ensihoitajilta ja...

    Tästä on kyseEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote perusti lokakuussa ensihoitolääkäriyksikön, joka tarjoaa tehohoitotasoista ensihoitoaValtaosa ensihoitolääkärien työtä ovat konsultaatiopuhelut ensihoitajilta ja kotisairaanhoitajiltaLääkärihelikopterin puutteen takia kaukana keskussairaalasta asuvilla ei ole mahdollisuutta nopeaan tehohoitoonHyvien kokemusten perusteella Eksote suunnittelee ensihoitolääkäritoiminnan laajentamista

    Ensihoitolääkäri Toni Pakkanen on aloittanut puoli vuorokautta kestävän työvuoronsa Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa.

    Anestesiologian ja tehohoidon koulutuksen saanut lääkäri vastailee ensihoitoyksiköiltä ja kotisairaanhoitajilta tuleviin puheluihin. Tietokoneen ruudulle piirtyy ambulanssista tuleva sydänkäyrä, jota Pakkanen vertaa aiempiin mittauksiin. Ensihoitaja saa lääkäriltä ohjeita, ja potilasta lähdetään kuljettamaan sairaalaan.

    Työvuoronsa aikana ensihoitolääkäri lähtee itse hälytykselle puolenkymmentä kertaa. Vuoden aikana hälytyksiä tulee 1 500.

    – Sydänpysähdys, aivoverenvuoto, myrkytys tai tajunnan menetys, listaa Toni Pakkanen tehtäviä, jotka saavat ensihoidon kenttäjohtajan ja ensihoitolääkärin syöksähtämään kentälle.

    Ensihoitolääkäri ja ensihoidon kenttäjohtaja lähdössä hälytykselle Etelä-Karjalan keskussairaalan pihalta. Jari Tanskanen / Yle

    Erityisesti aivovammapotilaat ovat potilasryhmä, joiden hoitoennustetta ensihoitolääkärit pystyvät parantamaan, kun tehohoito viedään potilaan luo.

    – Nämä ovat usein nuoria miehiä, jotka ovat jollakin moottoriajoneuvolla törmänneet johonkin. Tässä taistellaan aikaa vastaan, että saadaan heidät nopeasti neurokirurgin hoitoon, kertoo ensihoitolääkäri Toni Pakkanen.

    Ensihoitolääkäri liikkuu Eksoten alueella ensihoidon kenttäjohtajan kanssa työparina.

    Ensihoitolääkärin mukana tuleva varustus mahdollistaa tehohoidon aloittamisen potilaan kotona tai onnettomuuspaikalla. Mikko Savolainen / Yle

    – Aloitamme potilaan kotona samat hoidot, mitä tekisimme teho-osastolla, kertoo Pakkanen ensihoitolääkärin toiminnasta.

    Ensihoitolääkäritoiminta laajenee Etelä-Karjalassa

    Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote aloitti ensihoitolääkäritoiminnan lokakuussa. Toiminnalla halutaan valmistautua parin vuoden kuluttua Kaakkois-Suomessa alkavaan lääkärihelikopteritoimintaan.

    Tarkoitus on, että nyt Eksotella työskentelevät ensihoitolääkärit siirtyisivät lääkärihelikopteriin, mikäli se sijoittuisi Lappeenrantaan. Siihen he valmistautuvat tekemällä pari kertaa kuukaudessa työvuoron sekä Kuopion että Vantaan lääkärihelikoptereissa, jotta heillä säilyy kelpoisuus työskennellä lääkärihelikopterissa.

    Tällä hetkellä ensihoitolääkäri päivystää arkisin, mutta toiminta laajenee keväällä ympärivuorokautiseksi, kun mukaan saadaan lisää lääkäreitä.

    Harmaita pilviä

    Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin haaveet saada lääkärihelikopteri Lappeenrantaan sai parisen viikkoa sitten ylleen epävarmuuden, kun Suomen hallituksen ministeriryhmä linjasi lääkärihelikopterin tulevan Lappeenrannan sijasta Kouvolan Uttiin. Vaikka lopullisen päätöksen asiasta tekee valtioneuvosto, pelkäävät alueen kunnat, ettei kopteria Lappeenrantaan saada.

    Nämä ovat usein nuoria miehiä, jotka ovat jollakin moottoriajoneuvolla törmänneet johonkin.

    Jos valtioneuvosto ei muuta Kaakkois-Suomen lääkärihelikopterin sijoituspäätöstä, merkitsee se Etelä-Karjalan maakunnan pohjoisosissa asuvien 39 000 ihmisen jäämistä eriarvoiseen asemaan kriittisen ensihoidon aloittamisessa. Ilman helikopteria lääkäri ei mitenkään ennätä kaukana asuvien potilaiden luo ajoissa.

    Siksi muun muassa Eksote on tehnyt ministeriryhmän linjauksesta kantelun oikeusasiamiehelle ja pyytää myös oikeuskansleria valvomaan, että eduskunnan oikeusasiamiehen aiemmat linjaukset tasavertaisuudesta toteutuvat.

    Myös maakunnan pohjoisosassa sijaitseva Parikkalan kunta on tekemässä oman kantelunsa, koska kopterin puuttuminen heikentää Parikkalan kunnan mukaan kaikkien alueella kriittisesti sairastuneiden tai loukkaantuneiden hoitoennustetta.

    Mikko Savolainen / YlePitkät välimatkat viivästyttävät hoidon aloittamista

    Eksoten alueella A-luokan kiireellisille tehtäville lähtee usein kolme yksikköä.

    – Aina lähetetään lähin yksikkö, maaseudulla vaikkapa palokunnan ensivasteyksikkö. Samanaikaisesti lähtee hoitoyksikkö eli ambulanssi ja kolmantena lääkäriyksikkö.

    Etelä-Karjalan erikoisuus on pitkä ja kapea maakunta, jonka pohjoisosista kestää ajaa toista tuntia laajan päivystyksen sairaalaan Lappeenrannassa. Saman verran kuluu aikaa myös ensihoitolääkäriltä ajaa Pohjois-Karjalan rajalle, jonne Lappeenrannasta on matkaa noin 130 kilometriä.

    – Usein potilasta lähdetään tuomaan sairaalaan ja me tulemme vastaan, mikä nopeuttaa hoidon aloittamista, listaa ensihoitolääkäri Toni Pakkanen.

    Kokemukset liikkuvasta ensihoitolääkäristä ovat kuitenkin niin hyviä, ettei Eksote aio palvelua lopettaa, vaikka lääkärihelikoprteria ei Lappeenrantan tulisikaan. Lokakuussa alkanut toiminta on jo pelastanut ihmishenkiä.

    – Me tulemme kehittämään ensihoitolääkäritoimintaa tuli kopteria tai ei, linjaa Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen.

    Sitku ja mutku – Kun kuntosalitreenit ja muut tavoitteet tyssäävät alkuunsa

    Sitku ja mutku – Kun kuntosalitreenit ja muut tavoitteet tyssäävät alkuunsa


    Alkuvuodesta elämäntaparemontti tuntuu alkavan hienosti. Kuntosalilla rehkii innokas porukka. Sitten into lopahtaa ja vähitellen salikerrat harvenevat. Miksi siinä käy niin? Lasse Seppäsen mukaan monestakin syystä. Ensinäkin jo tavoite voi olla...

    Alkuvuodesta elämäntaparemontti tuntuu alkavan hienosti. Kuntosalilla rehkii innokas porukka.

    Sitten into lopahtaa ja vähitellen salikerrat harvenevat. Miksi siinä käy niin?

    Lasse Seppäsen mukaan monestakin syystä. Ensinäkin jo tavoite voi olla väärä. Ihminen on ostanut kalliin kuntosalikortin, koska hänestä tuntuu, että niin kuuluu vuodenvaihteen jälkeen tehdä.

    Täytyy lähteä liikkeelle.

    – Moni huomaa muutaman viikon jälkeen, että sehän vaatiikin yllättävän paljon työtä. Minun täytyy sitoutua liikuntaan ja oikeaan ruokavalioon. Pian mielihaluyllyke ylittää tavoitteen eteen tehtävän pienen ponnistelun.

    Mikael Crawford/Yle

    Seppäselle tilanne on tuttu. Hän tietää, miltä tuntuu, kun motivaatio on nollassa.

    Hänellä on kuusi ampumahiihdon suomenmestaruutta ja hän on kahdesti selvittänyt triathlonin täyden eli Ironman-matkan. Kiipeilykokemusta on karttunut Afrikan Kilimanjarolta.

    Hän on valmentanut kuntoilijoita ja urheilijoita sekä kouluttanut liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaisia. Nykyisin Seppänen toimii psyykkisenä valmentajana.

    Samat tavoitteita ja motivaatiota koskevat lainalaisuudet kuin kuntoilussakin, pätevät Lasse Seppäsen mukaan myös työelämässä, opiskelussa tai perhe-elämässä.

    Hyvin laaditut tavoitteet johtavat varmemmin onnistumisiin. Jos ylipäätään haluamme saada jotain aikaiseksi, siihen tarvitaan motivaatiota.

    Valmentajan mielestä motivaatio ei tule, motivaatio tehdään.

    Neniya Lanti / AOPMutku- ja sitkutyypeillä into lopahtaa alkuunsa

    Aloittaminen on aina vaikeinta.

    Päässä alkaa jo parin hikiviikon jälkeen takoa ajatus, että on surkimus, ei kannata edes yrittää, miksi ponnistella, kun elämästä voi nauttia ja päästä helpommalla.

    Selityksiä omalle vetelyydelle löytyy aina. Yksi yleisimmistä on kiire.

    Lasse Seppänen vertaa alkua uusien juoksukenkien, luistinten tai hiihtomonojen sisäänajoon. Hiertää ja tuntuu epämukavalta, mutta pian jalka tottuu.

    Ensiksi on selvitettävä itselle, miksi haluan tätä tehdä, esimerkiksi käydä kuntosalilla.

    – Ei kannata tuhlata energiaa sellaisiin asioihin, mitä ei oikeasti edes halua. On turha mutkutella ja sitkutella sellaista, mikä ei ole itselle edes kovin tärkeää.

    Niko Mannonen / Yle

    Lasse Seppäsen mukaan selittelyt ovat suojakeinoja, jotka kertovat, ettei vain pystynyt sitoutumaan tavoitteisiin, eikä motivaatio riittänyt päämäärän toteuttamiseksi.

    Hän käyttää termiä ”opittu avuttomuus".

    "Alkaa uskotella itselleen, että enhän ole tässä aiemminkaan onnistunut, niin en voi nytkään." Lasse Seppänen

    – Ikään kuin innostuu samasta asiasta usempaan otteeseen, mutta jossain vaiheessa alkaa uskotella itselleen, että enhän ole tässä aiemminkaan onnistunut, niin en voi nytkään. Minulla ei riitä kurinalaisuutta, eikä ole riittänyt ennenkään.

    – Jos odotukset omasta onnistumisesta ovat hiipuneet ja rypee pohjamudissa, motivaatio lässähtää.

    Älä tukahduta motivaatiota hikeen

    Lasse Seppänen neuvoo lähtemään liikkeelle pienin askelin, kohti isoja, pitkän aikavälin tavoitteita.

    "Alkuvuodesta ihmiset alkavat liikkua liikaa ja liian tehokkaasti suhteessa heidän kuntoonsa." Lasse Seppänen

    – Usein alkuvuodesta ihmiset alkavat liikkua liikaa ja liian tehokkaasti suhteessa heidän kuntoonsa. Sitten iskee väsymys, elimistö pysäyttää ja se vaikuttaa motivaatioon.

    Myös väärä lajivalinta voi viedä innostuksen rippeetkin. Lajin pitäisi tuoda iloa ja mielihyvää.

    – On luonnollista, että joku asia, jota tekee paljon, alkaa maistua puulta. Silloin on hyvä tehdä välillä muuta kiinnostavaa, niin motivaatio säilyy paremmin.

    Marko Siekkinen / Yle

    Tavoitteiden saavuttamisessa sosiaalinen tuki on tärkeää: kuka voisi minua sparrata tai jakaa kokemuksia kanssani?

    Useimmille meistä päämäärän saavuttaminen on vaivattomampaa ja motivoivampaa, kun kuntoilee ryhmässä tai ystävän kanssa.

    – Kun harjoittelin triathlonin täysmatkalle, minun oli todella vaikea saada itseäni kahdesti viikossa aamulla kuuden aikaan uimahallille. Se oli helpompaa, kun tiesi että samaan aikaan harjoitteleva serkkuni odotti uimahallilla. En voinut keksiä tekosyitä.

    Innostuminen antaa energiaa ja motivoi jatkamaa

    Kokeneinkaan kuntosalin Personal Trainer ei pysty ihmeisiin, jos asiakkaan oma motivaatio on kadoksissa.

    Tavoitteiden saavuttaminen vaatii itsekuria.

    Lasse Seppänen muistuttaa, että jos syömme huonosti, emme liiku tai nuku tarpeeksi, hyvistä tavoitteista ei silloin viitsi pitää kiinni, vaikka juuri ne voisivat johtaa parempaan oloon ja virkeämpään mieleen.

    Seppäsen mielestä meidän täytyy motivoitua motivoitumiseen.

    Uula Kuvaja / Yle

    Jos omiin päämääriinsä uskoo, niihin suhtautuu myönteisesti ja tavoitehakuisesti. Kun ryhtyy tekemään jotakin itselleen merkityksellistä, siihen uppoutuu ja siitä nauttii.

    – Alat innostua ja tunne vie mennessään. Saat palkitsevia elämyksiä, jotka antavat energiaa sekä auttavat vaikeina hetkinä.

    Lasse Seppänen on kirjoittanut useita liikunta- ja hyvinvointiaiheista kirjoja. Uusin, Motivaatio – Perseelle potkimisen käsikirja julkaistiin joulukuussa.

    Kuidun lisääminen parantaa sokeritasapainoa

    Kuidun lisääminen parantaa sokeritasapainoa


    Ravintokuitujen lisääminen ruokavalioon voi auttaa veren sokeritasojen ja 2-tyypin diabeteksen hallinnassa, tuore tutkimus vahvistaa. Tutkimuksessa käytettiin kuituvalmisteita, mutta kuituja on luonnostaan täysjyväviljassa sekä monissa kasviksissa,...

    Ravintokuitujen lisääminen ruokavalioon voi auttaa veren sokeritasojen ja 2-tyypin diabeteksen hallinnassa, tuore tutkimus vahvistaa. Tutkimuksessa käytettiin kuituvalmisteita, mutta kuituja on luonnostaan täysjyväviljassa sekä monissa kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa.

    Diabetes Care -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 28 tutkimuksen ja 1 400 osallistujan tietoihin, ja niiden perusteella yhteydet näkyvät yli 13 gramman päiväannoksilla. Tämän verran liukoista kuitua sisältävät valmisteet paransivat veren sokeritasoja kuvaavan HbA1c:n tasoja, paastossa mitattuja veren glukoosipitoisuuksia sekä insuliiniresistenssiä.

    Ravinnosta saatavat kuidut on tiedetty terveellisiksi tätäkin ennen, mutta tulokset vahvistavat näyttöä ja osoittavat myös kuitulisien voivan parantaa veren sokeritasapainoa. Kuitu on yhdistetty myös pienempään riskiin sairastua diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin.

    Päivittäin nautitun ruoan kuitumäärän pitäisi suositusten mukaan olla ainakin 25 grammaa. Parhaiten kuituja saa, jos syö viljoja ja varsinkin täysjyväviljoja ja palkokasveja. Sadassa grammassa ruisleipää on 10–12 grammaa kuitua, vastaavassa määrässä papuja tai pähkinöitä on noin 5–8 grammaa.

    Tarkennus: Ensimmäiseen kappaleeseen lisätty tieto, jonka mukana tutkimus viittaa nimenomaan kakkostyypin diabetekseen.

    Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista

    Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista


    Suomalaisten miesten ruokavaliossa on reilusti parantamisen varaa. Naiset syövät miehiä terveellisemmin, mutta eivät hekään suositusten mukaisesti. Tämä käy ilmi tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) FinRavinto 2017...

    Suomalaisten miesten ruokavaliossa on reilusti parantamisen varaa. Naiset syövät miehiä terveellisemmin, mutta eivät hekään suositusten mukaisesti.

    Tämä käy ilmi tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) FinRavinto 2017 -tutkimuksesta. Vastaava tutkimus tehdään viiden vuoden välein.

    Liikaa makkaraa ja leikkeleitä

    Miesten lautasilla on liikaa varsinkin punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja. Miehistä lähes kahdeksan kymmenestä syö niitä suosituksia enemmän, naisistakin neljännes. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista ja prosessoitua lihaa saisi syödä enintään 500 grammaa viikossa.

    – Punaista lihaa kannattaa korvata vaalealla lihalla, kalalla ja palkokasviksilla. Syö värikkäästi ja suosi täysjyväviljaa, THL:n tutkimuspäällikkö Liisa Valsta neuvoo.

    Yle UutisgrafiikkaKasvikset puuttuvat naistenkin lautasilta

    Kasviksia, hedelmiä ja marjoja pitäisi sen sijaan saada suomalaisten lautasille lisää. Suositusten mukaan niitä olisi hyvä popsia vähintään puoli kiloa päivässä. Miehistä siihen yltää 14 prosenttia ja naisistakin vain reilu viidennes.

    Niistä saisi myös vitamiineja, joita moni saa ruuastaan liian vähän.

    Yle Uutisgrafiikka

    – Jos nykyistä suurempi joukko ihmisiä alkaisi vähentää lihan kulutusta ja korvata sitä kasvisruoalla, kyllä sillä on suurempi vaikutus kansanterveydelle kuin sillä, että pieni määrä ihmisistä ryhtyy täysin vegaaneiksi, THL:n erikoistutkija Susanna Raulio pohtii.

    Ruuassa on liikaa kovaa rasvaa

    Moni saa ruuastaan myös liikaa rasvaa, ja varsinkin sen laadussa olisi petrattavaa.

    95 prosenttia aikuisista syö ravitsemussuosituksia enemmän tyydyttyneitä rasvahappoja, joita on esimerkiksi voipohjaisissa levitteissä, juustoissa ja makkaroissa.

    Terveellisempää olisi käyttää kasviöljyä ja kasviöljypohjaisia levitteitä sekä syödä esimerkiksi kalaa tai kanaa.

    Suolaakin on suomalaisten ruuassa rutkasti liikaa. Sitä saisi syödä päivässä enintään vajaan teelusikallisen verran. Yhdeksän kymmenestä aikuisesta saa sitä kuitenkin enemmän.

    Tietotulva sekoittaa tottumuksia

    Ruokatottumukset ovat heikentyneet vuosituhannen vaihteen paremmista vuosista ja ainakin rasvan kohdalla taantuneet kohti 1980-luvun lukemia.

    Mistä tämä kehitys johtuu, kun tutkimustietoa ja valistusta kuitenkin riittää?

    – Eräs syy lienee tiedon tulva. Ihmisten on vaikea arvioida, mikä on tutkittua tietoa [ravitsemuksesta] ja mikä perustuu kokemustietoon. Jotkut suomalaiset myös kuvittelevat, että se, mikä maistuu hyvältä ja tuntuu itselle hyvältä, on terveellistä. Näinhän asia ei kuitenkaan monesti ole, erikoistutkija Susanna Raulio sanoo.

    Jotain hyvääkin löytyy

    Vaikka suomalaisten ruokatottumukset eivät FinTerveys 2017 -tutkimuksessa kerää kehuja, myönteistäkin kehitystä löytyy. Kuitua saadaan ruuasta aiempaa enemmän. Aikuiset saavat ruuastaan riittävästi myös useita vitamiineja ja kivennäisaineita. Esimerkiksi D-vitamiinin saanti ruuasta on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut.

    FinRavinto 2017 -tutkimus toteutettiin vuonna 2017 viidelläkymmenellä paikkakunnalla osana FinTerveys 2017 -tutkimusta. Viiden vuoden välein tehtävään FinRavinto -tutkimukseen osallistui 1655 henkilöä, jotka olivat iältään 18–74-vuotiaita.

    Juttua täydennetty 9.1. klo 13.30 lisäämällä Valstan ja Raulion kommentit.

    Lue lisää:

    Ravitsemussuositukset: Kasviksia ja kalaa enemmän – punaista lihaa, rasvaa ja alkoholia vähemmän

    Ravitsemustieteilijä uskoo kasvisruokavalion olevan tulevaisuuden megatrendi – mutta pärjääkö ihminen kokonaan ilman lihaa?

    Kasvisruokabuumi kytee pinnan alla, kun sekasyöjät sekoittavat pakkaa – lihankulutus yhä viime vuosien tasolla

    THL: Suomalaiset vähentäneet ruisleivän syöntiä - sokerilla herkutellaan entiseen tapaan

    Kovat rasvat maistuvat taas suomalaisille

    Lihankulutus yhä viime vuosien tasolla

    Tutkijat: Outo ruoka lisää tasa-arvoa

    "Keittiö ei voi jokaista tuulta seurata" – Suomalaisten maku muuttuu verkkaisesti

    Kehon rasva suurentaa myös normaalipainoisen rintasyöpäriskiä

    Kehon rasva suurentaa myös normaalipainoisen rintasyöpäriskiä


    Lihavuus on osoitettu rintasyövän riskitekijäksi, mutta liiallinen kehon rasva voi altistaa myös normaalipainoisia. Havainto viittaa siihen, että painoindeksin sijaan lääkärien olisi hyvä tarkkailla potilaan kehon rasvapitoisuutta...

    Lihavuus on osoitettu rintasyövän riskitekijäksi, mutta liiallinen kehon rasva voi altistaa myös normaalipainoisia.

    Havainto viittaa siihen, että painoindeksin sijaan lääkärien olisi hyvä tarkkailla potilaan kehon rasvapitoisuutta rintasyöpäriskiä arvioidessaan.

    Tutkimus julkaistiin JAMA Oncology-lehdessä, ja se perustuu 3 500 vaihdevuodet ylittäneen, keskimäärin 63-vuotiaan, normaalipainoisen naisen 16-vuotiseen seurantaan. Kehon rasvapitoisuus määritettiin DEXA-mittauksella neljästi seurannan aikana.

    Naisen riski sairastua rintasyöpään oli selvästi suurempi, jos hänen kehossaan oli paljon rasvaa, vaikka hän olisi ollut painoindeksin perusteella normaalipainoinen. Yhteys koski kokonaisrasvapitoisuutta sekä keskivartalon rasvaa.

    Rasvapitoisuus liittyi varsinkin estrogeenireseptoripositiivisiin (ER+) rintasyöpiin.

    Kehon suuri rasvapitoisuus liittyi myös aineenvaihdunnallisiin ja tulehduksellisiin seikkoihin, jotka voivat selittää rintasyöpäyhteyttä. Myös muut mekanismit ovat mahdollisia.

    Seurannan aikana rintasyöpään sairastui 180 naista.

    Vuodenajat ja luonto vaikuttavat pohjoisen tyttöjen hyvinvointiin enemmän kuin on ymmärretty

    Vuodenajat ja luonto vaikuttavat pohjoisen tyttöjen hyvinvointiin enemmän kuin on ymmärretty


    Tästä on kyseTuore väitöstutkimus selvitti pohjoissuomalaisten tyttöjen hyvinvointia.Tutkimuksen mukaan vuodenajoilla ja luonnolla on iso merkitys nuorille tytöille.Varpu Wiensin tutkimukseen osallistui 153 Lapissa asuvaa 13-16 -vuotiasta...

    Tästä on kyseTuore väitöstutkimus selvitti pohjoissuomalaisten tyttöjen hyvinvointia.Tutkimuksen mukaan vuodenajoilla ja luonnolla on iso merkitys nuorille tytöille.Varpu Wiensin tutkimukseen osallistui 153 Lapissa asuvaa 13-16 -vuotiasta tyttöä.Tutkimus on julkaistu nimellä Well-being of the adolescent girls in Northern Finland - a Hypothetical model.

    Vaihtuvat vuodenajat ja luonto vaikuttavat nuorten lappilaistyttöjen hyvinvointiin enemmän kuin on osattu ajatella, ja eläimet ovat monelle yksi tärkeimmistä suhteista. Tämä paljastui tuoreessa Oulun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa.

    Lappilaisten tyttöjen hyvinvointia on aiemmin tutkittu hyvin vähän. Vaikka suurin osa nuorista voi hyvin, on Suomessakin alueellisia sekä sukupuoleen liittyviä eroja, ja nimenomaan tytöt kokevat terveytensä ja hyvinvointinsa tietyssä vaiheessa huonommaksi kuin pojat.

    Pohjoissuomalaisten tyttöjen hyvinvoinnista väitellyt terveystieteiden tohtori Varpu Wiens kertoo, että ympäristön merkitys nousi tutkimuksessa selvästi esille uutena asiana, joka vaikuttaa tyttöjen hyvään oloon. Luonto toisaalta hellii ja toisaalta kurittaa.

    – Esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelu vaatii sopeutumista ja mukautumista. Talvi koettiin haastavaksi, jopa passivoivaksi ajaksi. Koulunkäynti, pukeutuminen ja liikkuminen on haastavaa, Wiens luettelee.

    Talvessa nähtiin kuitenkin myös hyviä puolia, jotka korostuivat kevättalvella. Luonto itsessään oli tutkimukseen osallistuneille lappilaistytöille voimavara.

    "Talvella on kiva, kun on pakkasta. On kylmä, mutta sitten on ihanat, kauniit maisemat niin tykkään kyllä olla ulkona." Sofia Helminen, 13.

    Luonto eheyttää, eläimet lohduttavat

    Nuoret tytöt kokivat, että luonto eheyttää, virkistää ja samalla rauhoittaa. Lisäksi ne tytöt, jotka olivat eläinten kanssa tekemisissä, pitivät niitä itselleen erittäin merkityksellisinä.

    – He saivat eläimiltä hyväksyntää, lohtua ja luotettavan kuuntelijan. Oli joku, jolle voi huolet kertoa ja ehkä kyyneleenkin tirauttaa. Ja voi olla varma siitä, etteivät juorut leviä, Wiens kuvailee.

    Tutkimuksen mukaan tyttöjen hyvinvointi rakentuu monesta eri tekijästä: terveydestä, sosiaalisista suhteista, tasapainoisesta elämästä, mukautumisesta ympäristön muutoksiin ja luontosuhteesta.

    Hyvinvointia heikentävät huonot elintavat, epäonnistumiset ja ristiriidat perheen tai ystävien kanssa.

    Wiens toivoo hartaasti, ettei väitös jäisi vain paperinmakuisiksi tuloksiksi kansioon, vaan tärkein viesti löytäisi tiensä nuorten kanssa tehtävään työhön.

    "Jos iltarusko on taivaalla ja lumi kimmeltää, niin ei siinä ainakaan voi huonolla tuulella olla." Noora Tilja, 14.

    Riikka Rautiainen / YleTutkimuksesta apua käytännön työhön

    Wiensin mukaan väitöksessä esiin nousseet asiat voisivat auttaa sekä nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisyssä että hoitotyössä. Eri palveluissa, joissa nuoria kohdataan, tulisi muistaa kysyä nuorilta itseltään miten ympäristö heihin vaikuttaa.

    – Ja lisäksi voisi tarjota luontoa ja eläimiä yhtenä vaihtoehtona hyvinvointia kohentamaan.

    "Se on tullut osaksi elämää. Pitää päästä ulos ja luontoon liikkumaan, se on tavallaan rauha. Ja talvella on hirveän nätit maisemat, ja tietysti kesälläkin on, niin tulee tietty hyvä fiilis kun on siellä." Noora Tilja, 14.

    Wiens korostaa, että tärkeintä olisi ymmärtää, että pohjoissuomalaisille tytöille hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, johon vaikuttaa moni tekijä.

    – Se on vuorovaikutuksessa olemista, sopeutumista ja mukautumista. Ja ennen kaikkea yksilöllinen asia. Nuorten pitää tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.

    Varpu Wiens ja eestinhevonen Engagen eli Enu. Wiens on tullut tutkimuksessaan samaan tulokseen, kuin minkä hän on huomannut omassa ja tyttäriensä elämässä: luonto ja eläimet tuovat hyvinvointia.Laura Valta / Yle

    Lisätty tarkennus klo 11.23: Jutussa kursiivilla näkyvät lainaukset eivät ole tutkimuksesta, vaan irrallisia kommentteja tutkimuksen aiheesta.

    Miten pidät uudenvuodenlupauksesi – tai jätät sen tekemättä? Kokosimme vinkit yhteen

    Miten pidät uudenvuodenlupauksesi – tai jätät sen tekemättä? Kokosimme vinkit yhteen


    Vuodenvaihde on monille uuden alku ja elämänmuutosten, lupausten ja toiveikkuuden aikaa. Moni aloittaa kuntoilun, laihdutuksen, uuden harrastuksen. Toiset syövät vegaaniruokaa, jollekin tärkeämpää on lisääntynyt yhteydenpito...

    Vuodenvaihde on monille uuden alku ja elämänmuutosten, lupausten ja toiveikkuuden aikaa. Moni aloittaa kuntoilun, laihdutuksen, uuden harrastuksen. Toiset syövät vegaaniruokaa, jollekin tärkeämpää on lisääntynyt yhteydenpito läheisiin.

    Uudenvuodenlupauksia – pieniä tai suuria – tehdään Suomessakin vuosittain varmasti miljoonia. Valtava enemmistö lupauksista kuitenkin jää toteutumatta.

    Kokosimme Yle Uutisten viime vuosien parhaita vinkkejä uudenvuodenlupausten pitämiseen – tai antamatta jättämiseen.

    Miten saan pidettyä lupaukseni? Vinkit uudenvuodenlupauksen tekemiseenAikatauluta. Kirjaa lupauksesi kalenteriin.Suosi pieniä, konkreettisia muutoksia valtavan elämäntaparemontin sijaan.Aseta rima kuitenkin korkealle.Analysoi lähtötilanne, eli millainen on osaamisesi tai kykysiPohdi, mikä on strateginen tahtotilasi: minkä pitää onnistua, jotta lupaus toteutuu.Valikoi ne taistelut, jotka pitää voittaa: millaisella tekemisellä tavoitteisiin pääsee, eli missä pitää vielä parantaa.Mittaa, seuraa edistymistäsi.

    Olisiko ratkaisu sitten siinä, että (1.) kirjaa uudenvuodenlupauksensa kalenteriin? Tähän uskoo elämäntapavalmentaja ja koulutusjohtaja Auli Hedman vuonna 2015 julkaistussa jutussamme. Hän kannustaa laatimaan lupauksia, jotka ovat kohtuullisia ja jotka voi aikatauluttaa. Päivämääriä kannattaa laittaa ylös. Lue lisää vinkkejä jutustamme: Kalenteroi ja aikatauluta uudenvuodenlupaus

    Vuonna 2016 hyvinvointiyrittäjä Nelli Lähteenmäki puolestaan suositteli Ylen aamu-tv:n haastattelussa (2.) suosimaan uudenvuodenlupauksissa pieniä askeleita. Lähteenmäen mukaan uudenvuodenlupaukset epäonnistuvat, koska tavoiteltu muutos on uuvuttavan suuri, ja sen lisäksi epämääräinen. Tie muutokseen tapahtuukin pienissä, konkreettisissa askelissa. Lue lisää jutustamme: Onnistuneen uudenvuodenlupauksen salaisuus: "Tee epäonnistumisesta itsellesi hankalaa"

    Psykologi Satu Kaski piti vuonna 2017 julkaistussa jutussamme tärkeänä sitä, että unelmoimme, pyrimme kohti asettamiamme tavoitteita tai annamme uudenvuodenlupauksia. Hänen mukaansa (3.) rima kannattaa asettaa korkealle. Oman tavoitteen tulee haastaa meidät laittamaan itsemme likoon, menemään yli mukavuusrajojen, Kaski uskoo. Myös hän puhuu pienistä askelista, ja siitä että onnistumista mitataan arjessa joka päivä. On oltava paitsi motivaatiota ja kurinalaisuutta, mutta samaan aikaan on oltava rehellinen itselleen. Lue lisää jutustamme: Vuodenvaihde on ladattu lupauksilla – psykologi kehottaa asettamaan riman korkealle: "Hyvä tavoite on sellainen, että itseäkin pelottaa"

    Bisnesmaailman oppeja uudenvuodenlupauksen tekoon luotasimme niinikään 2017 julkaistussa jutussamme. Talent Vectian johtava konsultti Tero Vuorinen toteaa, että ennenkuin yhtään lupaista edes antaa, on syytä (4.) analysoida lähtötilanne, eli esimerkiksi oma osaaminen ja kyvyt. Seuraavaksi on syytä (5.) pohtia, mikä on strateginen tahtotilasi: minkä kaiken pitää onnistua, jotta lupaus toteutuu. Vuorinen suosittaa myös (6.) valikoimaan ne taistelut, jotka pitää voittaa. Millaisella tekemisellä tavoitteisiin pääsee, eli missä pitää vielä parantaa? Viimeisenä bisnesneuvona on (7.) edistymisen seuraaminen ja mittaaminen. Uudenvuodenlupauksen pitäminen onnistuu parhaiten, kun luvattu asia on hyväksytty muidenkin kuin vain omassa päässä, se on motivoiva ja riittävän konkreettinen. Lue lisää jutustamme: Näillä bisnesmaailman opeilla saat uudenvuodenlupauksesi pitämään – maratonia ei juosta sillä, että päättää juosta maratonin

    Mitä tehdä, jos rikkoo lupauksensa jo alkumetreillä?

    Vuonna 2014 jutussamme personal trainer, lääkäri ja ravitsemusterapeutti antoivat vinkkinsä siihen, mitä kannattaa välttää, jotta uudenvuodenlupauksen mukanaan tuoma muutos jäisi alkuinnostuksenkin jälkeen pysyväksi. Asiantuntijat varoittavat samoista karikoista kuin muissakin jutuissamme: liian suurten tavoitteiden asettaminen, liika ehdottomuus ja selkeiden tavoitteiden puute. Rauhallisuus on valttia uudenvuodenlupauksissakin: Lupasitko tehdä liikunta- ja ruokaremontin? Asiantuntijat varoittavat perusvirheistä

    AOP / Yle Uutisgrafiikka

    Useinhan käy tietysti myös niin, että lupauksen pitäminen epäonnistuu syystä tai toisesta. Vuonna 2013 julkaistussa jutussamme Iron Coach -titteliä käyttänyt Antti Hagqvist antaa yksinkertaisen vinkin: aloita uudestaan ja tällä kertaa järjellisesti. Hän kehottaa uudenvuodenlupaajaa jättämään alkoholin ja heittämään vaa'an nurkkaan. Totaalikieltäytyminen ei kuitenkaan ole suotavaa. Ja jos repsahditkin, aloita alusta. "Mutta vain jos niin haluat. Huilaa, tee suunnitelma, hanki tsemppari ja aloita rauhassa. Jos et halua, älä syyllistä itseäsi." Lue lisää jutustamme: Karahtiko kuntolupaus jo karille? Älä lannistu vaan aloita alusta!

    Terveyspsykologi Anu Kangasniemi sanoo vuonna 2017 julkaistussa jutussamme, että lupaus kannattaa sitoa omiin arvoihin, sillä muuten se voi jäädä irralliseksi sekä pintapuoliseksi. Urheilulääkäri Pippa Laukka taas uskoo, että parhaiten lupauksessa onnistuu, jos päätös syntyy aidoista syistä. Repsahdukset ovat kuitenkin inhimillisiä ja kumpikin kehottaa suhtautumaan uudenvuodenlupausten pettämiseen "armollisesti". Lupaukseen voi sisällyttää esimerkiksi "repsahdusoption" – eikä itsensä piiskaamiseen ole syytä ryhtyä. Lue lisää jutustamme: Joko rikoit uudenvuodenlupauksen? – "Kompastumisiin kannattaa suhtautua armollisesti"

    Entä jos kokeilisit kokonaan jotain uutta? Kokeile näitä lupausten sijaanToiveetTaiatSananlaskutYstävien neuvotTeemavuoden viettäminenKirjoita itsellesi kirje

    Kaikillahan ei – Suomessakaan – suinkaan ole tapana edes tehdä uudenvuodenlupauksia. Naapurimaassamme Venäjällä ei esimerkiksi suosita uudenvuodenlupauksia vaan toiveita. Kun Kremlin kellot lyövät kaksitoista, mielessään voi lyöntien aikana toivoa jotain. Yksi uudenvuodentaioista on puolestaan sellainen, että toive kirjoitetaan paperille, ja se poltetaan kellonlyöntien aikana. Tuhka sekoitetaan samppanjalasiin ja juodaan. Lue lisää vuonna 2014 julkaistusta jutustamme: Uutenavuotena suomalainen lupaa, venäläinen toivoo

    Vanhan kansan viisautta on tallentunut vuonna 2016 julkaistuun juttuumme sananlaskuista. Siinä sananlaskujen asiantuntija Liisa Granbom-Herranenantoi vinkkinsä vaikkapa uudenvuodenpuheen sananlaskuksi: "Löpö löpö lällää, tää vuos men tällää!" Tämän ja muita lupausten sijaan rallateltavia sananlaskuja löydät jutustamme: Tökkiikö uudenvuodenlupauksen tekeminen? Ota apuun wanhat sananlaskut!Uudenvuoden taikojen ja enteiden tulkitsemisessa apuna voi olla vuonna 2016 julkaistu testimme: Testaa, osaatko tulkita uudenvuoden taikoja ja enteitä kuin esivanhempasi

    Ole oma itsesi. Auttakaa kaikkia. Ananas ei kuulu pizzan päälle. Uudenvuodenlupausten sijaan voisitkin luottaa ystävien ja läheisten antamiin hyviin neuvoihin. Tuoreita vinkkejä uudenvuodenlupausten tilalle löytyy uudenvuodenaattona 2018 julkaistusta jutustamme: Älä tee uudenvuodenlupauksia – hyödynnä ystävien hyviä neuvoja

    Muutaman päivän takaa saattaa löytyä paras neuvo uudenvuodenlupausten korvaamiseen: teemavuoden viettäminen. Nopeasti haihtuvien dieetti- ja liikuntalupausten sijaan voitkin kokeilla lempeämpää vaihtoehtoa: suuntaa kohti omien arvojesi mukaista elämää teemavuotta viettämällä. Näyttelijä ja tuottaja Miikka J. Anttila vinkkaa myös toisesta ideastaan: kirjoita itsellesi kirje vuoden viimeisenä päivänä. Kirjeen voit avata seuraavan vuoden viimeisenä päivänä. Lue lisää jutustamme: Uuden vuoden lupaukset ovat "so last season" – mitäpä jos viettäisitkin oman elämäsi teemavuotta 2019?

    Hampaiden narskuttelulla pahimmillaan vakava seuraus: oireeton hampaan tulehtuminen voi olla hengenvaarallinen

    Hampaiden narskuttelulla pahimmillaan vakava seuraus: oireeton hampaan tulehtuminen voi olla hengenvaarallinen


    Tästä on kyseHampaiden narskuttelu on tavallista ja yleensä vaaratonta.Narskuttelu on perinnöllistä ja usein myös stressistä aiheutuvaa.Narskuttelu voi aiheuttaa muun muassa päänsärkyä, leukanivelten jäykkyyttä, hampaiden kulumista ja...

    Tästä on kyseHampaiden narskuttelu on tavallista ja yleensä vaaratonta.Narskuttelu on perinnöllistä ja usein myös stressistä aiheutuvaa.Narskuttelu voi aiheuttaa muun muassa päänsärkyä, leukanivelten jäykkyyttä, hampaiden kulumista ja hampaiden halkeamista.Pahimmillaan narskuttelu voi johtaa hengenvaaralliseen hammasytimen tulehtumiseen.Narskuttelua pyritään vähentämään purentakiskolla ja rentoutumismenetelmillä.

    Hampaiden narskuttelu ja yhteen puristaminen eli bruksismi on tavallista. Lähes kaikki narskuttelevat hampaitaan joskus, mutta vaka­va-as­teista ja hoito­toi­men­pi­teitä vaa­tivaa unib­ruk­sismia esiintyy noin 10 pro­sen­tilla väes­töstä (Suomen Hammaslääkärilehti). Val­veilla ol­lessaan ham­paita pu­ristaa yh­teen noin 20 pro­senttia väes­töstä.

    Lapset ja varsinkin teini-ikäiset narskuttelevat hampaitaan usein, mutta yleensä iän myötä se loppuu. Myös ihmisen ikääntyessä taipumus hampaiden narskutteluun laimenee: 60-vuotiaista ainoastaan noin viisi prosenttia narskuttelee hampaitaan.

    Hampaiden narskuttelu saattaa olla täysin tiedostamatonta. Yleensä hampaita narskutellaan yöaikaan unissaan, mutta narskuttelua ja hampaiden yhteen puristamista voi tapahtua myös valveilla ollessa esimerkiksi kuntoillessa kuntosalilla.

    Hampaiden yhteen puristamisessa ja narskuttelussa on valtavat voimat.

    – Ruokaa syödessä puruvoima on noin 260 Newtonia, mutta narskuttelussa se voi olla jopa viisinkertaista, kertoo hammaslääkäri Marjut Jegoroff Keskustan Hammaslääkäreistä Jyväskylästä.

    Hampaiden narskuttelu voi aiheuttaa päänsärkyä, migreeniä ja kasvojen sekä leuka-alueen jäykkyyttä. Hampaat voivat myös kulua pahasti.

    – Kulumisen lisäksi hampaat ja niiden paikat saattavat myös lohkeilla. Hampaisiin voi myös tulla helposti pieniä mikrohalkeamia ja ihan tervekin hammas voi haljeta kokonaan, sanoo Jegoroff.

    Vakavin seuraus hampaan tulehtuminen

    Vakavin narskuttelusta aiheutuva seuraus on hammasytimen tulehtuminen (Terveyskirjasto). Myös hampaan halkeaman kautta juureen voi päästä bakteereja, jotka aiheuttavat tulehdusta.

    – Hampaaseen voi yhteen puremisessa kohdistua sellaisia voimia, jotka menevät yli hampaan oman selviytymiskyvyn. Hampaan hermoon voi tulla silloin tulehdusreaktio. Jos ärsytystä ei poisteta, niin hampaan hermo vaurioituu, sanoo Hammaslääkäriliiton puheenjohtaja Sirpa Tilander.

    Hammasmuotissa purentakisko.Simo Pitkänen / Yle

    Hampaan juuren tulehdusta hoidetaan hammaslääkärissä juurihoidolla. Aina hoito ei kuitenkaan onnistu ja hammas joudutaan silloin poistamaan.

    Hoitamattomana tulehtunut hammas voi olla hengenvaarallinen (Terveyskirjasto).

    – Jos tulehdus pääsee oireettomana hampaan juuressa suurenemaan, se voi aiheuttaa todella vakavia yleisinfektioita. Suomessa jopa yli 10 ihmistä kuolee vuosittain vakaviin yleisinfektioihin, jotka ovat aiheutuneet hampaan tulehduksesta, sanoo hammaslääkäri Marjut Jegoroff.

    Poistetun hampaan tilalle uuden hampaan laitattaminen on kallista. Hammasimplantti maksaa 2 000–3 500 euroon riippuen kuinka paljon on leukaluuta, johon keinojuuri voidaan laittaa.

    Stressi ja perinnöllisyys narskuttelun taustalla

    Narskuttelu on hyvin perinnöllistä (Terveyskirjasto). Toisilla on tapana käsitellä asioita sekä valveilla että unissaan narskuttelemalla hampaitaan. Hampaiden yhteen puristaminen on myös keskushermostoperäistä, ja sitä usein lisäävät stressi ja ahdistuneisuus.

    – Jotkut persoonallisuustyypit, kuten esimerkiksi perfektionistit, narskuttelevat usein. Runsas alkoholin, kofeiinin ja nikotiinin käyttö altistaa myös narskuttelulle, kertoo hammaslääkäri Marjut Jegoroff.

    Myös moni, joka sairastaa uniapnea, refluksitautia tai esimerkiksi suun kuivumista, narskuttelee. Purukumin pureskelullakin voi olla yhteyttä narskutteluongelmiin.

    – On huomattu, että jos pureskelee paljon purukumia, niin silloin saattaa helposti jatkaa hampaiden jauhamista myös yöllä unissaan, sanoo Jegoroff.

    Hoitona kiskot ja stressin vähentäminen

    Narskuttelua lähdetään ensimmäisenä hoitamaan hammaslääkärissä teetetyillä purentakiskoilla, joita käytetään nukkuessa.

    – Hammaskiskolla viedään tehoa puremiselta. Sen avulla suojataan yksittäisiä hampaita, jolloin kisko kuluu, mutta hampaat eivät, kertoo Sirpa Tilander Hammaslääkäriliitosta.

    – Kiskohoidolla saadaan narskuttelua tietoiseksi, muutetaan purentakorkeutta ja leukannivelten asemaa – näin narskuttelu vähenee, lisää hammaslääkäri Marjut Jegoroff.

    Hampaiden vaurioitumisen estämiseksi voidaan hammaslääkärissä tehdä myös purennan tasapainotushiontaa. Narskuttelun hillitsemiseksi suositellaan myös alkoholin, nikotiinin ja kofeiinin vähentämistä sekä rentoutumiskeinoja.

    – On helppoa sanoa, että vähennä stressiä, mutta toisilla se onnistuu. Eri rentoutumiskeinoilla voi saada ylimääräistä stressiä pois, jolloin aktiivisuus purentalihaksissa pienenee, sanoo Tilander.

    Lisäksi narskuttelun oireisiin hoitona käytetään muun muassa särkylääkkeitä, hierontaa, akupunktiota ja laserhoitoa sekä botox-hoitoa.

    "Täällä mummot huutavat, tämä ei ole inhimillistä" – Pelätty uudistus toteutui Helsingissä, potilaiden mielestä päivystys ajautui kaaokseen


    Eilen maanantaina se tapahtui: Haartmanin ja Malmin sairaaloiden päivystykset siirtyivät Helsingin kaupungilta Husin eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vastuulle. Päivystyksen hoitajat olivat ennakoineet sairaaloiden ajautuvan jopa täyteen...

    Eilen maanantaina se tapahtui: Haartmanin ja Malmin sairaaloiden päivystykset siirtyivät Helsingin kaupungilta Husin eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vastuulle.

    Päivystyksen hoitajat olivat ennakoineet sairaaloiden ajautuvan jopa täyteen kaaokseen – yhtenä syynä pidettiin sitä, että uudistuksen yhteydessä esimerkiksi potilastietojärjestelmä oli muuttumassa toiseen, eikä kiireen kanssa painiskeleva henkilöstö ollut luottamusmiehen mukaan ehtinyt kunnolla kouluttautua uuteen järjestelmään.

    Yle seurasi maanantai-iltana paikan päällä Haartmanissa, miltä päivystysuudistus näyttää potilaan silmin.

    Vaikuttaa siltä, että kehitettävää riittää vielä.

    Potilas: Tämä ei ole mikään sivistysvaltio

    Yle haastateli Haartmanin päivystyksessä useita ihmisiä, jotka kertoivat jonottaneensa ensiarvioon pääsyä eli ensimmäistä kohtaamista hoitohenkilökunnan kanssa yli tunnin.

    Moni paikalla olleista sanoi odottaneensa tuon tunnin lisäksi vielä viisi, jopa kahdeksan tuntia lääkärin luo pääsyä.

    Odotusaula oli illalla täynnä ihmisiä. Osa tulijoista kääntyi ovella pois ja lähti kertomansa mukaan yksityisille terveysasemille.

    Yksi lääkärin luo pääsyä odottaneista oli helsinkiläinen Tarja Heija. Hän oli ollut paikalla juuri kahdeksan tuntia ja tullut haastatteluhetkellä aulaan katsomaan, löytyisikö sieltä mitään syötävää.

    Heija ei ollut tyytyväinen Husilta saamaansa palveluun.

    – Tämä on katastrofi. Tämä ei ole mikään sivistysvaltio. Kyllä vanhukset ja sairaat ja työssäkäyvät tarvitsisivat asiallista hoitoa. Tuolla ei ole edes sänkypaikkoja, vaan tuolilla joutuu istumaan käytävällä.

    – Tuolla on mummoja, jotka huutavat, Heija kuvaili tunnelmaa.

    Haartmanin päivystys. Kuva on joulukuulta.Terhi Liimu / Yle"Kuin ihmistehdas"

    Haartmanin päivystys on ollut otsikoissa ennenkin.

    Yle haastatteli joulukuussa lukuisia hoitajia, jotka kertoivat, että kiireestä ja venymisestä on tullut helsinkiläisessä päivystyksessä jo pysyvä tila.

    Johto kuitenkin vakuutti potilasturvallisuuden olevan taattu, vaikka hoitajia on heidän itsensä mukaan kehotettu "hallittuun rimanalitukseen".

    Heija sanoi maanantai-iltana ymmärtävänsä hoitajia.

    – He tekevät parhaansa. He ovat kuin lasittunein katsein, koska eivät he muuta voi.

    Helsinkiläinen Tarja Heija.Yle

    Potilaalle ilta näyttäytyi kaaottisena.

    – Koko ajan on ollut eri selitys: koneet ovat rikki tai lääkäriä ei ole tai lääkärillä on muita potilaita, Heija kertoi Haartmanin aulassa.

    Hän ei säästellyt sanojaan.

    – Tämä on kuin ihmistehdas. Ihmisiä tuodaan ja kärrätään. Inhimillisyydestä ei ole enää ollenkaan kysymys.

    Viisi kysymystä – Hus vastaa

    Yle kysyi potilaiden kokemista ongelmista tiistaina myös Husilta. Kysymyksiin vastasi osastonylilääkäri Timo Suonsyrjä.

    Miten hyvin päivystysten siirto Helsingiltä Husille on tähän mennessä onnistunut?

    Suonsyrjän mukaan integraatio on onnistunut suunnitelmien mukaisesti. Hän kuvaa muutosta todella suureksi.

    – Helsingin kaupungin toiminnat siirtyvät päivystyksen osalta Husin järjestettäväksi. Tältä osin tulee tietoteknisiä potilastietojärjestelmäasioita. Niiden osalta on mennyt niin kuin on ajateltu tapahtuvan.

    Oliko päivystyksissä eilen kaaosta?

    Haartman on hyvin ruuhkainen päivystys jo lähtökohtaisesti, Suonsyrjä sanoo.

    – Eilen on ollut tiettyä viivästystä tietoteknisiin asioihin liittyen. Mutta mitään erityistä kaaosta ei ole ollut. Kaikki potilaat on hoidettu ihan niin kuin on ajateltukin.

    Osastonylilääkäri Timo Suonsyrjä.Antti kolppo / Yle

    Osa potilaista oli sitä mieltä, että tilanne on katastrofi eikä kuulu sivistysvaltioon. Miten vastaatte asiakkaille?

    – Ainakaan meidän silmiin ei näytä siltä, mutta toki päivystykset ruuhkautuvat herkästi. Tietysti vuodenaikakin on nyt sellainen, jolloin päivystyksessä on paljon kävijöitä. Se varmasti näkyy yleisesti.

    Onko normaalia, että ihmiset joutuvat jonottamaan jopa tunteja?

    – Haartman on hyvin ruuhkainen päivystys muutenkin, ja vuodepaikat saattavat olla vähissä. Minun käsitykseni mukaan tilanne ei eronnut mitenkään merkittävällä tavalla siitä, mitä on saattanut ruuhkaisina päivinä muutenkin olla, Suonsyrjä toteaa.

    Pitäisikö tähän tehdä muutosta?

    Suonsyrjä korostaa, että toiminnot ovat vasta siirtyneet Husin vastuulle.

    – Seuraamme tilannetta huolella ja kuuntelemme herkällä korvalla työntekijöiden jaksamista ja kokonaistilannetta. Toki sen pohjalta pohditaan, millaisia ratkaisuja mahdollisesti tarvitaan.

    Eilisiä tietoteknisiä ongelmia Suonsyrjä selittää muun muassa sillä, että järjestelmästä toiseen siirtyminen on tarkoittanut esimerkiksi käyttäjätunnusten vaihtumista.

    – Ehkä osalla käyttäjistä tunnukset eivät ole toimineet alun perinkään, ja sitten niitä on jouduttu vaihtamaan, hän sanoo.

    Lue lisää aiheesta:

    Uupuneet hoitajat pelkäävät päivystyksen ajautuvan kohta täyteen kaaokseen – kauanko sinä olisit valmis odottamaan pääsyä lääkärin luo? Kerro ja keskustele (20.12.2018)

    Kiireestä ja venymisestä on tullut pysyvä tila helsinkiläisessä päivystyksessä – hoitajien mukaan potilasturvallisuus vaarantuu jatkuvasti ja heitä kehotetaan "hallittuun rimanalitukseen" (11.12.2018)

    Helsingin kaupunki vakuuttaa: Potilasturvallisuus taattu, vaikka hoitajia on kehotettu "hallittuun rimanalitukseen" – kuka tahansa ei voi tulla päivystykseen töihin (12.12.2018)

    Uusi valtakunnallinen päivystysnumero 116 117 laajenee koko maahan ensi vuonna – Mutta millaisissa tilanteissa siihen pitäisi soittaa? (27.11.2018)

    Nainen odotti päivystyksessä 7 tuntia – Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksestä toinenkin kantelu

    Nainen odotti päivystyksessä 7 tuntia – Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksestä toinenkin kantelu


    Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen toiminnasta on tehty joulukuussa toinenkin kantelu aluehallintovirastoon. Viime päivinä paljon huomiota saaneen päivystyksen hoitajien luottamusmiehen Paula Werningin tekemän kantelun lisäksi kouvolalainen...

    Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen toiminnasta on tehty joulukuussa toinenkin kantelu aluehallintovirastoon.

    Viime päivinä paljon huomiota saaneen päivystyksen hoitajien luottamusmiehen Paula Werningin tekemän kantelun lisäksi kouvolalainen yksityishenkilö on kannellut päivystyksen toiminnasta.

    Kouvolalainen nainen jonotti pitkäaikaissairaan läheisensä kanssa päivystyksessä seitsemän tuntia joulukuun alussa, minkä jälkeen hän laati kantelun.

    Kouvolalaisnainen kertoo nostaneensa kantelussaan esiin hoitohenkilökunnan uupumisen ja vähäiset resurssit, sekä sen, ettei pääsy päivystykseen ole pyörätuolissa istuvalle esteetön.

    Nainen on saanut tiedon, että kantelu otetaan käsiteltäväksi.

    Hoitajat äärirajoilla

    Päivystyksessä työskentelevän Werningin kantelu on kirjattu saapuneeksi aluehallintovirastoon muutamia päiviä kouvolalaisnaisenjättämän kantelun jälkeen. Werning on Tehyn luottamusmies ja SDP:n kaupunginvaltuutettu Kouvolassa.

    Werningin kantelun mukaan henkilökuntaa on aivan liian vähän, ylitöitä tehdään paljon ja henkilöstö on uupumuksen partaalla. Se on Werningin mukaan jo riski työ- ja potilasturvallisuudelle.

    – Hoitajat työskentelevät äärirajoilla. Sijaisia on vaikea saada, koska heitä ei ole. Työvuorot laaditaan jo valmiiksi vajaina, Werning sanoo.

    Päivystyksessä työskentelevät 49 hoitajaa ovat omassa kannanotossaan tukeneet Werningin kantelua.

    Toissa vuonna aluehallintovirasto ratkaisi omana tapauksenaan tilanteen, jossa vakavista oireista kärsinyt pieni vauva käännytettiin kotiin Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksestä. Aluehallintovirasto antoi sairaalalle ja päivystyksessä toimineelle lääkärille hallinnollista ohjausta, mutta ei kuitenkaan todennut aihetta huomautukseen.

    Aluehallintovirastoon on lisäksi eilen, maanantaina jätetty tuore kantelu Pohjois-Kymen sairaalan toiminnasta. Sitä ei ole vielä käsitelty, joten sen tarkemmasta sisällöstä ei vielä ole tietoa.

    Valvontaviranomainen seuraa

    Aluehallintovirastosta kerrotaan, että Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen toimintaa on seurattu jo jonkin aikaa.

    – Otimme itse asian vireille noin vuosi sitten, kun mediassa oli enemmänkin juttuja päivystyksestä toiminnan siirryttyä Carean vastuulle, terveydenhuoltoyksikön päällikkö Anne Hiiri sanoo.

    Pohjois-Kymen sairaalan toiminta siirtyi Kouvolan kaupungilta Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carean vastuulle vuoden 2018 alusta. Tämän vuoden alusta Kymenlaakson kaikki terveys- ja sosiaalipalvelut koottiin uuden sote-kuntayhtymän Kymsoten alaisuuteen.

    Pohjois-Kymen sairaalassa olleiden muutosten vuoksi sairaalan toiminnalle annettiin aluehallintovirastossa aikaa tekeytyä, koska Hiiren mukaan kysymys oli mahdollisesti käynnistysvaikeuksista.

    Joulukuussa tehdyt kantelut on liitetty päivystystä koskevan valvonta-asian kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi. Aluehallintovirasto on toimittanut Carealle selvityspyynnön 27. joulukuuta.

    – Arvioimme saamamme vastauksen perusteella, onko meidän tarpeen käydä Pohjois-Kymen sairaalassa. Se vie oman aikansa, mutta uskoisin, että kevään aikana tulisi päätös asiaan liittyen, Hiiri sanoo.

    Aluehallintoviraston tavoite on antaa ratkaisunsa kanteluihin 8 kuukauden kuluessa.

    Neljä uutta hoitajaa haussa

    Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen kuormittuneeseen tilanteeseen etsitään ratkaisua lisäämällä hoitajien määrää.

    Sairaalaan haetaan parhaillaan työntekijöitä neljään uuteen hoitajan toimeen. Kymsoten johtajaylihoitaja Hannele Mattilan mukaan valinnat tehdään jo lähipäivinä.

    – Huutoon on vastattu jo viime vuoden puolella, kun päätettiin näiden uusien työpaikkojen perustamisesta. Tätä seurataan nyt suurennuslasin kanssa, että riittääkö tämä mitoitus, Mattila sanoo.

    Mattila itse on toiminut johtajaylihoitajana uudessa sote-kuntayhtymässä vasta vuoden alusta. Hän kertoo kuitenkin olleensa kollegansa kautta tietoinen siitä, että lisämiehitystä Pohjois-Kymen sairaalassa tarvitaan.

    – Kun yhteispäivystys Pohjois-Kymen sairaalassa viime vuoden alussa päättyi, oletettiin, että päivystyspotilaiden määrä vähenee noin 20 prosentilla. Potilaiden määrä on vähentynyt kuitenkin vain noin 15 prosenttia, Mattila sanoo.

    Mattila käy keskiviikkona tapaamassa päivystyksen työntekijöitä ja keskustelemassa tilanteesta. Lisäksi hän on paikalla Kymsoten hallituksen kokouksessa perjantaina, jolloin asiasta syntynee myös keskustelua.

    Väsyneet hoitajat kertovat arjestaan sairaalassa, jossa heitä on liian vähän:

    Väsyneet hoitajat kertovat arjestaan sairaalassa, jossa heitä on liian vähän: "Joudumme tinkimään potilaiden hygieniasta ja ravitsemuksesta"


    Tästä on kyseHoitajat kertovat olevansa huolissaan potilas- ja työturvallisuudesta Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksessä, koska henkilökuntaa on liian vähän, ylitöitä tehdään paljon ja henkilöstö on uupumuksen partaalla.Asiasta on tehty...

    Tästä on kyseHoitajat kertovat olevansa huolissaan potilas- ja työturvallisuudesta Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksessä, koska henkilökuntaa on liian vähän, ylitöitä tehdään paljon ja henkilöstö on uupumuksen partaalla.Asiasta on tehty kantelu aluehallintovirastoon.Päivystyksessä on ruuhkaa, koska osa potilaista jonottaa siellä vuodeosastopaikkaa. He tarvitsevat enemmän hoitajien aikaa kuin tavallinen päivystyspotilas.

    Maanantai-aamuna Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksessä Kouvolassa oli jonoa jo heti aamusta. Hoitoa odotti nelisenkymmentä potilasta.

    Päivystyksessä työskentelevän hoitajan Paula Werningin mukaan tilanne oli toissa yönä pahoin kuormittunut. Lähiesimies jouduttiin soittamaan töihin, koska muutoin lisävoimaa ei saatu.

    Hoitohenkilöstön uupuminen ja huoli potilasturvallisuudesta huolestuttaa sairaanhoitajia Pohjois-Kymen sairaalassa Kouvolassa.

    – Hoitajat työskentelevät äärirajoilla. Sijaisia on vaikea saada, koska heitä ei ole. Työvuorot laaditaan jo valmiiksi vajaina, Werning sanoo.

    Henkilökuntaa liian vähän

    Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksessä on töissä 49 hoitajaa. He ovat kritisoineet työolojaan yhteisessä kannanotossaan sunnuntaina.

    Lisäksi Paula Werningon luottamusmiehenä tehnyt kantelun Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Werning on ammattiliitto Tehyn luottamusmies ja SDP:n Kouvolan kaupunginvaltuutettu.

    Kantelun mukaan henkilökuntaa on aivan liian vähän, ylitöitä tehdään paljon ja henkilöstö on uupumuksen partaalla. Se on Werningin mukaan jo riski työ- ja potilasturvallisuudelle.

    – Valitettavasti kuormittavuus näkyy siinä, että potilaan saapumisesta päivystykseen voi mennä tunti tai puolitoista ennen kuin hoitaja ehtii ottaa hänet vastaan. Lisäksi menee liian pitkään, ennen kuin hoitaja ehtii toteuttaa lääkärien potilaille antamia hoito- ja lääkemääräyksiä, Werning sanoo.

    Hoitajat kertovat kannanotossaan,että Werning on pitänyt esimiehet ajan tasalla päivystyksen tilanteesta, eikä kantelun aluehallintovirastoon pitäisi olla yllätys.

    Sairaala muutoksessa

    Pohjois-Kymen sairaalassa on ollut paljon muutoksia viime vuonna.

    Erikoissairaanhoidon päivystys loppui Pohjois-Kymen sairaalassa reilu vuosi sitten. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon päivystysjärjestelmää uudistettiin siten, että Kymenlaaksossa leikkaukset keskitettiin tehtäväksi keskussairaalassa Kotkassa.

    Pohjois-Kymen sairaalan tehtävä muuttui kuntouttavaksi sairaalaksi, jonne jäi yleislääkäritasoinen päivystys.

    Samalla päivystyksessä Kouvolassa työskentelevien hoitajien määrää vähennettiin.

    Lisäksi sairaalan toiminta siirtyi vuoden 2018 alusta Kouvolan kaupungilta Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carealle. Sairaanhoitopiiri muuttui vuoden alusta sote-kuntayhtymä Kymsoteksi, joka huolehtii koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista, myös kuntien kontolle aiemmin kuuluneista palveluista.

    Pohjois-Kymen sairaala sijaitsee Kuusankoskella.Pyry Sarkiola / YlePäivystyksessä jonotetaan vuodeosastoille

    Kymsoten päivystyksen ylilääkäri Kimmo Salmio tunnistaa hoitajien huolen.

    – En yhtään ihmettele, että olemme tässä tilanteessa. Tässä on monta asiaa, jotka yhdistyvät. Heti viime vuoden alussa tuli selville, että hoitohenkilökunnan resurssit ovat vähäiset siihen nähden, miten paljon potilaita oli.

    Tammi-helmikuussa ruuhkaa aiheuttivat influenssaa potevien ihmisten määrä. Kesällä puolestaan kahden vuodeosaston sulkeminen kertaantui päivystyksessä. Osastot pidettiin suljettuna, koska lääkäreistä oli pulaa.

    – Aika ajoin päivystykseen on valitettavasti muodostunut ylimääräinen vuodeosasto, kun potilaat odottavat vuodeosastopaikalle pääsyä. Nämä potilaat vievät hoitajilta enemmän resurssia kuin tavallinen päivystyspotilas, Salmio sanoo.

    Hoitajat sanovat joutuvansa tinkimään jopa muun muassa lääkkeiden tehon seurannasta, puhumattakaan kaikesta muusta.

    – Meillä ei ole aikaa huolehtia esimerkiksi hygieniasta, kuten hampaiden pesusta tai ravitsemuksesta siten kuin kuuluisi. Kiireen keskellä emme pysty tekemään meidän työtä niin hyvin kuin pitäisi, Werning sanoo.

    Korjausliikkeitä

    Salmion mukaan Pohjois-Kymen sairaalaan haetaan parhaillaan neljää uutta sairaanhoitajaa. Hakijoita on jo haastateltukin. Lisäksi vakituista henkilökuntaa paikkaavan varahenkilöstön riveihin tulee lisävakansseja.

    Hoitajien määrää pitäisi pohtia niin Pohjois-Kymen sairaalassa kuin keskussairaalassakin, sillä Salmion mukaan myös päivystyksessä Kotkassa on ollut vastaavaa kuormittumista.

    Kymenlaaksossa henkilökuntaa ei kuitenkaan ole saatavilla sormia napsauttamalla.

    – Meidän on ollut vaikeaa saada ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa paikalle. Samoin lääkärit ja sosiaalityöntekijät ovat kortilla tässä maakunnassa, Salmio sanoo.

    Salmion mukaan nykyinen tilanne ja kantelu ovat kolaus pyrkimyksille houkutella uusia työntekijöitä.

    – Meidän pitää pystyä ratkaisemaan asiat maakunnassa itse, ja hoitamaan systeemi kuntoon niin, että meidän on hyvä täällä tehdä töitä ja meille halutaan tulla töihin. Tämä ei ole edesauttamassa sellaista toimintaa, Salmio sanoo.

    Salmio pitää tärkeänä myös sitä, että vuodeosastoja ei enää suljeta.

    – Olen skeptinen sen suhteen, että voidaanko tästä maakunnasta enää vähentää vuodeosastopaikkoja miettimättä tarkemmin. Pitää ratkaista se, etteivät vuodeosastolle pääsyä odottavat potilaat odottaisi päivystyksessä kovin pitkään. Meidän resurssi ei tällä hetkellä siedä sitä, Salmio sanoo.

    Kuljettaja ja kyydissä ollut lapsi kuolivat rajussa kolarissa Sodankylässä – ohittamaan lähtenyt venäläisauto törmäsi rekkaan

    Kuljettaja ja kyydissä ollut lapsi kuolivat rajussa kolarissa Sodankylässä – ohittamaan lähtenyt venäläisauto törmäsi rekkaan


    Kaksi ihmistä on kuollut ja kolme loukkaantunut henkilöauton ja rekan nokkakolarissa Sodankylässä. Onnettomuus tapahtui Ivalontiellä Kakslauttasen eteläpuolella 10.30 aikaan maanantaina. Paikallisen poliisin mukaan onnettomuus tapahtui, kun...

    Kaksi ihmistä on kuollut ja kolme loukkaantunut henkilöauton ja rekan nokkakolarissa Sodankylässä. Onnettomuus tapahtui Ivalontiellä Kakslauttasen eteläpuolella 10.30 aikaan maanantaina.

    Paikallisen poliisin mukaan onnettomuus tapahtui, kun Venäjän rekisterissä ollut henkilöauto lähti ohittamaan edellä ajanutta rekkaa, ja törmäsi vastaantulevan rekan keulaan.

    Poliisin mukaan törmäys oli raju. Paikalla olleen poliisin mukaan onnettomuudessa kuolivat henkilöauton mieskuljettaja ja takapenkillä ollut kolmevuotias lapsi.

    Onnettomuus tapahtui Kakslauttasen eteläpuolella.Yle UutisgrafiikkaNormaalit ajo-olosuhteet

    Venäläisauto oli matkalle pohjoisen suuntaan. Toinen raskaista ajoneuvoista oli Postin rekka.

    Onnettomuuspaikalla tieosuus oli suora ja näkyvyys hyvä. Poliisin mukaan nelostie oli hiekotettu ja tiellä oli normaali talviajokeli.

    Vammoja saaneista kaksi on loukkaantunut vakavasti ja kaksi lievästi. Loukkaantuneet on kuljetettu sairaalahoitoon, ainakin osa heistä Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

    Sodankylän Kakslauttasen liikenneonnettomuus sulki Nelostien maanantaina kerryttäen vajaan parin kilometrin autojonon.Kaija Länsman / Yle

    Nelostie oli useita tunteja suljettu liikenteeltä onnettomuuspaikalla, ja paikalle kertyi noin 1,5 kilometrin autojono. Kello 14 jälkeen liikenne pääsi palaamaan normaaliksi.

    Linja-auton kuljettaja Jyrki Ruokanen odotti jonossa monien muiden tavoin. Vuoro pääsi jatkamaan matkaansa 1,5 tuntia aikataulusta myöhässä.

    Hänen mukaansa ajokeli oli ollut koko päivän hyvä.

    – Keli on tosi hyvä nyt: aivan pikku pakkanen, tie on täysin kuiva ja siinä on vielä eilisen hiekotukset, Ruokanen kuvailee.

    Tie suljetaan onnettomuuspaikalla 19.30, jolloin rekka nostetaan ojasta.

    Toinen Kakslauttasen onnettomuudessa mukana olleista rekoista kuljetti postia.Kaija Länsman / Yle

    Korjattu kello 16 onnettomuudessa loukkaantuneiden määrä neljästä kolmeen.

    Raskaus suurentaa rintasyöpäriskiä – mutta pienentää myös

    Raskaus suurentaa rintasyöpäriskiä – mutta pienentää myös


    Useita lapsia synnyttäneiden on ajateltu sairastuvan rintasyöpään muita harvemmin, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella tämä ei pidä täysin paikkaansa. Riski kyllä pienenee vuosikymmenten kuluessa, mutta synnytystä seuraavien vuosien ajan...

    Useita lapsia synnyttäneiden on ajateltu sairastuvan rintasyöpään muita harvemmin, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella tämä ei pidä täysin paikkaansa. Riski kyllä pienenee vuosikymmenten kuluessa, mutta synnytystä seuraavien vuosien ajan riski on suurentunut.

    Tutkimus julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä, ja se perustuu 15 aikaisemman tutkimuksen aineistoihin.

    Kun aineistot yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen, rintasyöpäriskin havaittiin suurentuvan lähes kaksinkertaiseksi synnytystä seuraavina vuosina. Riski oli suurimmillaan viisi vuotta synnytyksestä, mutta se pieneni vähitellen seuraavien vuosikymmenten aikana. Imettäminen ei vaikuttanut tuloksiin, mutta yhteys oli voimakkaampi naisilla, joilla oli suvussa rintasyöpää tai jotka olivat iäkkäämpiä ensimmäisen lapsensa syntyessä.

    Kun synnytyksestä oli kulunut 34 vuotta, yhteys oli jo kääntynyt toiseen suuntaan. Synnyttäneiden naisten sairastumisriski oli tuolloin noin viidenneksen pienempi kuin lapsettomien. Yhteydet koskivat vain estrogeenireseptoripositiivisia (ER+) rintasyöpiä, mikä viittaa hormonaalisiin mekanismeihin.

    Tutkijoiden havainnot pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat raskauden ja lapsiluvun välisen yhteyden olevan monimuotoisempi kuin tähän asti on ajateltu.

    Chili laittaa aineenvaihdunnan hyrräämään ja 7 muuta väitettä – asiantuntijat vastaavat

    Chili laittaa aineenvaihdunnan hyrräämään ja 7 muuta väitettä – asiantuntijat vastaavat


    Oletko syyttänyt huonoa aineenvaihduntaa siitä, että olet lihonut? Mikä vaikutus on aineenvaihdunnalla laihduttaessa ja kuntoillessa? Aineenvaihdunta mielletään arkikielessä samaksi kuin energiankulutus, eli kuinka paljon kaloreita elimistö...

    Oletko syyttänyt huonoa aineenvaihduntaa siitä, että olet lihonut? Mikä vaikutus on aineenvaihdunnalla laihduttaessa ja kuntoillessa?

    Aineenvaihdunta mielletään arkikielessä samaksi kuin energiankulutus, eli kuinka paljon kaloreita elimistö käyttää. Perusaineenvaihdunta eli lepoenergiankulutus koostuu ihmisen elinten perustoiminnoista, esimerkiksi lihasten, aivojen ja sydämen toiminnasta levossa. Myös ruoka ja liikkuminen vaikuttavat ihmisen kokonaisenergiankulutukseen.

    Mustajoki muistuttaa, että aineenvaihdunta on tavattoman monimutkaista.

    – Ihmisen soluissa tapahtuu satoja reaktioita päivittäin, eikä aineenvaihdunnalle voi määrittää mitään tiettyä oikeaa tasoa.

    Kokosimme aineenvaihduntaan liittyviä väittämiä ja etsimme niihin asiantuntijoiden vastaukset.

    Kysymyksiin vastasivat hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri Pertti Mustajoki ja liikuntabiologi, personal trainer Timo Haikarainen.

    1. Syömällä paljon chiliä ja mausteisia ruokia voit kiihdyttää aineenvaihduntaa

    Tämä on pötyä, sanoo Pertti Mustajoki. Hänen mukaansa kaikki ruoka-aineet kiihdyttävät aineenvaihduntaa, mutta ei ole olemassa joitakin tiettyjä ruoka-aineita, jotka tekisivät sitä tavallista enemmän.

    Keskimääräinen ruuan aiheuttama aineenvaihdunnan lisäys on kokonaisenergiankulutuksesta noin 10 prosenttia, selvittää Mustajoki.

    – Kun syömme, se käynnistää aineenvaihdunnassa valtavan suuria reaktioita. Suolen pitää tuottaa ruuansulatusentsyymejä. Ravintoaineet, jotka suolissa pilkkoutuvat pieniksi, pitää siirtää elimistöön suolen seinämän kautta. Kun aineet ovat veressä, ne kulkeutuvat soluihin ja varsinkin maksaan, ja niitä käsitellään siellä eri tavoin, Mustajoki selvittää ruokakulutuksen perusideaa.

    Liikuntabiologi, personal trainer Timo Haikarainen ei täysin tyrmää tiettyjen ruoka-aineiden aineenvaihduntaa kiihdyttävää vaikutusta. Hänen mukaansa tutkimuksissa on näytetty, että chilin ja vihreä teen tietyt ainesosat ja kofeiini voivat pieneltä osin vaikuttaa aineenvaihduntaan tehostavasti. Haikaraisen mukaan vaikutukset ovat hyvin pieniä, muutaman prosentin luokkaa.

    – Jos tykkää tulisesta ja mausteisesta ruuasta, niin niitä voi syödä, mutta on turha odottaa mitään maagista efektiä aineenvaihdunnassa. Jos ei pidä mausteisesta ruuasta, en lähtisi sitä syömään siinä toivossa, että aineenvaihdunta lisääntyy, sanoo Haikarainen.

    2. Proteiini kiihdyttää aineenvaihduntaa

    Proteiinin polttaminen vaatii elimistöltä enemmän energianlisäystä kuin rasvan tai hiilihydraattien kuluttaminen, sanoo Mustajoki. Kun syö proteiinia, se pilkkoutuu suolistossa ja muuttuu rakennusaineeksi elimistössä.

    Mustajoen mukaan proteiinien runsas käyttö on tutkimusten perusteella painonhallinnassa hieman muita parempi vaihtoehto.

    – Proteiineissa, rasvoissa ja hiilihydraateissa on kaloreita ja energiaa. Proteiinin prosessointiin elimistössä kuluu kaloreista yli 10 prosenttia, rasvoista noin viisi, eli ne menevät yksinkertaisinta tietä elimistöön ja hiilihydraatit ovat siinä välissä. Elimistö muuttaa myös ravinnon ylimääräisen proteiinin rasvaksi, joka varastoituu rasvakudokseen, sanoo Mustajoki.

    3. Aineenvaihdunta vilkastuu lisäämällä liikuntaa

    Liikunnalla on aivan valtava merkitys, sanoo Mustajoki. Heti kun lähtee paikoiltaan liikkeelle, aineenvaihdunta kiihtyy. Lihassolut, jotka meitä liikuttavat, tarvitsevat energiaa ja kaloreita. Aina, jos haluaa painoa tiputtaa, niin runsas liikunta auttaa siinä, muistuttaa Mustajoki.

    Kuntoillessa lisääntyy rasvaton massa eli käytännössä lihas, mikä puolestaan lisää aineenvaihduntaa. Yksi kilo lihasta lisää energiankulutusta 13 kilokaloria, sanoo Haikarainen. Hän nostaa esiin myös kuntoilun jälkeen tulevan niin sanotun jälkipolton. Matalatehoisessa harjoittelussa treenin jälkeen aineenvaihdunnan vilkastuminen on vähäisempää kuin pitempikestoisen kovatehoisen harjoittelun jälkeen.

    – Tutkimuksissa on havaittu, että koko keholle tehty voimaharjoittelu saattaa kiihdyttää kehon aineenvaihduntaa eli energiankulutusta levossa jopa 72 tunnin ajan.

    4. Aineenvaihdunta toimii vilkkaasti, kun suoli toimii ja käyt useasti pissalla

    Virtsaamisen lisääntyminen ei ole mitenkään liitoksissa energiankulutukseen. Se, kuinka paljon pissattaa, johtuu puhtaasti siitä, kuinka paljon juo nestettä. Suolen aktiivisuus ei myöskään kerro mitään aineenvaihdunnasta, sanoo Mustajoki.

    5. Ikä ja sukupuoli vaikuttavat aineenvaihduntaan

    Pitää paikkansa, että ikä vaikuttaa aineenvaihduntaan, sanoo Mustajoki. Noin neljänkymmenen ikävuoden jälkeen energiankulutus hidastuu, mutta kyseessä ei ole mitenkään dramaattinen muutos.

    – Aineenvaihdunnan hidastumisessa noin neljäs- tai viideosa johtuu ihmisen perusaineenvaihdunnan hidastumisesta. Suurin osa johtuu siitä, että liikutaan vähemmän, Mustajoki sanoo.

    Sukupuolellakin on merkitystä. Mustajoen mukaan esimerkiksi lepoenergiankulutuksen näkökulmasta mies kuluttaa hieman enemmän kuin saman painoinen nainen.

    – Tämä johtuu siitä, että naisessa on rasvakudosta enemmän. Rasva kuluttaa levossa hyvin vähän kaloreja, mutta lihas kuluttaa niitä kohtuullisesti, hän selvittää.

    Haikarainen kuulee työssään hidastuvan aineenvaihdunnan yhtenä tekosyynä sille, miksi painoa on keski-ikäisenä kertynyt liikaa. Haikarainen antaa esimerkin: nuorena hyötyliikuit kouluun ja takaisin, kiertelit kaupungilla, harrastit liikuntaa ja söit maltillisesti. Keski-ikäisenä kaikki on toisin. Kuljet työmatkat autolla, istut päivän toimistossa, saatat käydä jumpassa ja ehkä herkuttelet illalla.

    – Keski-ikää lähestyvän painonnousu ei johdu vain lepoaineenvaihdunnan hidastumisesta vaan kulutuksen ja energiansaannin suhteen muutoksesta. Jos ajattelet, että et voi tehdä lihomiselle mitään, niin siinä ammut itseäsi jalkaan.

    6. Aloitan dieetin, jossa paino putoaa ensin onnistuneesti. Parin kuukauden jälkeen paino jumahtaa tiettyyn lukemaan. Aineenvaihduntani on jumissa.

    Aineenvaihduntaa ei tässä tilanteessa voi syyttää, sanoo Mustajoki. Kun ruokaa on niukasti, elimistö alkaa säästää energiaa eli menee säästöliekille. Tällöin esimerkiksi lepoenergiankulutus vähenee, ja samaten käy ruokakulutuksessa, koska ruuan määrä vähenee. Kyseessä on Mustajoen mukaan fysiologialle mielekäs ja normaali reaktio.

    – Lepoenergiankulutus on yli puolet kokonaisenergiankulutuksesta. Rajun dieetin aikana se voi vähentyä 10 prosentilla, eli määrä ei ole kovin suuri.

    – Jos olet laihtunut 10 kiloa, kulutat myös selvästi vähemmän kaloreita. Jos haluat laihtua lisää, niin kaloreiden määrää pitää ravinnossa vähentää entisestään ja tehdä muutoksia liikkumiseen.

    7. Syö useita kertoja päivässä, jotta aineenvaihdunta pysyy käynnissä

    Haikaraisen mukaan väittämä ei pidä paikkaansa. Jos oletetaan, että energian ja ravintoaineiden määrä on sama, ei sillä ole merkitystä, syökö 2–3 kertaa päivässä vai 5–6 ateriaa päivässä. Aterioiden lukumäärällä ei ole aineenvahdunnan toimivuuden kannalta merkitystä.

    – Energian määrä, proteiinin, hiilihydraatin ja rasvan suhde ja liikunnan määrä määrittää sen, meneekö kroppa säästöliekille. Jos jaksat kuntoilla ja voit hyvin pari kertaa päivässä syömällä, ei sinun tarvitse muuttaa tapojasi, sanoo Haikarainen.

    Hän suosittelee useimmiten ihmisille neljästä viiteen aterian syömistä päivässä. Syynä ei ole aineenvaihdunnan ylläpitäminen vaan yleisen tasaisen energiatason säilyttäminen, nälän ja kylläisyyden parempi hallinta ja se, että jaksaa liikkua paremmin.

    8. Toiset ovat laihoja tai lihavia perimänsä takia. Perintötekijät vaikuttavat aineenvaihduntaan.

    Haikaraisen mukaan ihmisten aineenvaihdunnassa on perinnöllisistä syistä johtuvia eroja. Hänen mukaansa aineenvaihdunnan ja energiankulutuksen mukautuvaisuus on toisilla ihmisillä isompi kuin toisilla, kun energiaa lisätään.

    – Toiset ihmiset lihovat tästä syystä helpommin kuiten toiset. Sama pätee energian vähentämisessä, kun laihdutetaan. Toisilla ihmisillä rasva palaa todella helposti, ja toinen saattaa joutua tekemään hirveästi hommia, ennen kuin tapahtuu mitään muutosta. Osittain tämä johtuu yksilöllisen aineenvaihdunnan mukautumiskyvystä.

    Lue myös:

    Eemeli Ranta-Panula, 16, urakoi uskomattoman painonpudotuksen ja laihdutti 40 kiloa: "Ensimmäinen puoli vuotta oli varmaan vaikeinta"

    Taviskuntoilija, kuuntele kehoasi! – Ylikuormitustilasta kärsinyt Kati Kosonen: "Välillä kävin salin pihassa kääntymässä ja olisin halunnut mennä, mutta en vaan jaksanut"

    Miten lihas kasvaa ja rasva palaa? Lihastohtori kumoaa humpuukiväitteet treenistä ja ravinnosta

    Jäikö juomaputki päälle lomalla? Alkoholista kieltäytyminen on tehty lähes mahdottomaksi, sanoo tissutteluun kyllästynyt kirjailija

    Jäikö juomaputki päälle lomalla? Alkoholista kieltäytyminen on tehty lähes mahdottomaksi, sanoo tissutteluun kyllästynyt kirjailija


    – Kyllähän tässä kaiken kivan pilaajan viitan saa harteilleen, toteaa Ani Kellomäki hymyillen juodessaan kahvia helsinkiläisessä kahvilassa. Viiniäkin olisi lounasaikaan ollut tarjolla, ja parin tunnin päästä myös Happy Hour -tarjouksena...

    – Kyllähän tässä kaiken kivan pilaajan viitan saa harteilleen, toteaa Ani Kellomäki hymyillen juodessaan kahvia helsinkiläisessä kahvilassa.

    Viiniäkin olisi lounasaikaan ollut tarjolla, ja parin tunnin päästä myös Happy Hour -tarjouksena kaksi lasia kuohuviiniä pikkurahalla. Toimittaja ja tietokirjailija Kellomäki väittääkin, että alkoholi on salakavalasti luikerrellut liian suureksi osaksi arkipäiväämme.

    Kellomäki haastaa tipattoman tammikuun kunniaksi miettimään, olemmeko unohtaneet, miten elää ottamatta alkoholia.

    – Halusin tarkastella, miten vaikeaa on tehdä itsenäisiä juomapäätöksiä ympäristössä, joka mainonnan, kansanperinteen ja some-päivitysten kautta tarjoaa hyvin kosteaa kuvaa tavoiteltavasta elämäntyylistä.

    Syntyi kirja Tiedostavan siemailun taito. Se on kannanotto alkoholin käytön arkipäiväistymistä vastaan. Kirja herättelee huomaamaan, miten paljon arjessa on tilanteita, joissa alkoholi on läsnä, vaikka sitä ei erityisesti haluaisikaan.

    On helppo ajatella olevansa turvassa, jos pysyttelee kimaltavammissa juomissa tai artesaanioluissa. Ani Kellomäki, tietokirjailija

    Kirja ei tuomitse eikä yritä pakkoraitistaa ketään. Kellomäki ajattelee, että alkoholi voi olla onnellisen hetken mukava asia, mutta se ei saisi muodostua asiaksi, jota ilman ei voi olla onnellinen. Hän myös toivoo alkoholille takaisin sen erityisen aseman juhlahetkien nautintoaineena.

    – Jos joka ilta puolihuolimattomasti valuttaa hanapakkauksesta punkkua ja siemaisee sen kiireessä, kun lapset piti nukuttaa ja oli vähän rankka päivä ja pomokin ärsytti, niin siitä tulee helposti arkinen tapa.

    Mikaela Löv-Aldén / YleAlkoholista on tullut hyvän elämän symboli

    Alkoholiin liittyy mielikuva vapaudesta. Riittää, että on matkalla jonnekin junassa, laivassa tai lentokoneessa, niin kello kahdeksan skumppa muuttuu ihanaksi ja luvalliseksi luksukseksi.

    Elimistölle se on kuitenkin aivan samanlaista myrkkyä kuin marraskuussa kotona yksin juotu viinaryyppy.

    – Ei kai kukaan ajattele, että olisi jotenkin hohdokasta juoda kotona maanantai-aamuna shamppanjaa aamumunakkaan kanssa, Kellomäki haastaa miettimään.

    Ajatus arkiaamun tissuttelusta tuntuu kaukaiselta, mutta muuten yleinen mielikuva alkoholista on muuttunut varsin myönteiseksi. Ajattelemme, että elämä on hienoa, kun hotelliaamiaisella saa shamppanjaa tai työpaikalla arvotaan jokaviikkoinen perjantaipullo. Alkoholi liittyy tiukasti sosiaaliseen elämään.

    – Juoma hakeutuu luoksesi joka tilanteessa. Alkoholi on läsnä kaikkialla: leffateattereissa, lätkämatseissa ja jopa joogatunneilla, Kellomäki luettelee.

    Laadukkaat juomat eivät suojele ongelmakäytöltä

    Runsas tarjonta ja myönteiset mielikuvat alkoholista ruokkivat alkoholin käyttöä. Ani Kellomäki arvioi, että varsin moni mielestään hyvää elämää elävä käyttää kuin huomaamattaan liikaa alkoholia. Lisäksi meillä on vääristynyt kuva alkoholisteista.

    – Meillä on selkeä kuva siitä, minkälaisia ongelmajuojat ovat ja mitä he juovat. On helppo ajatella olevansa turvassa, jos pysyttelee kimaltavammissa juomissa tai artesaanioluissa.

    MostphotosMielestäni on härskiä, että alkoholi kaappaa meidän tunnekielemme. Kesähäissä otetussa kuvassa ei enää olekaan morsian vaan kaksi skumppalasia. Ani Kellomäki, tietokirjailija

    Uusimman selvityksen mukaan alkoholi alkaa aiheuttaa haittoja jo riskirajoja vähäisemmällä käytöllä. Keväällä lääketieteellisessä The Lancet-lehdessä julkaistun selvityksen mukaan viikkoraja on noin kahdeksan alkoholiannosta viikossa. Suomessa korkean riskin rajana pidetään naisilla 12–16 ja miehillä 23–24 alkoholiannosta viikossa (lääkärilehti Duodecimin artikkeli aiheesta).

    Kosteaakin kosteampi sosiaalinen media

    Myönteinen alkoholiviesti tulee vastaan paitsi varsinaisina mainoksina myös sosiaalisen median päivityksinä. Vuoden 2018 hellekesä näyttäytyi varsin monella kovin kosteana: terassikuvissa vilisivät oranssit trendidrinkit ja huurteiset pienpanimo-oluet.

    – Minun mielestäni on härskiä, että alkoholi kaappaa meidän tunnekielemme. Kesähäissä otetussa kuvassa ei enää olekaan morsian vaan kaksi skumppalasia. Mökkiviikonlopun kuvissa näkyy kyllä laituri, mutta silläkin nököttää jotain juomaa.

    Ani Kellomäki haastaa miettimään, miltä kuvat näyttäisivät valokuvakirjaksi koottuna. Olisiko drinkkikuva toisensa jälkeen herättänyt kuvien katsojassa huolen alkavasta alkoholiongelmasta?

    AOP

    Kellomäki antaa alkavan vuoden kunniaksi pari vinkkiä, joiden avulla omaa alkoholinkäyttöään voi tutkiskella. Ensimmäiseksi katse kannattaa suunnata juuri sosiaaliseen mediaan.

    – Kannattaa seurata, kuinka usein juomishassuttelumeemit tai -kuvat tulevat vastaan somessa. Voi päättää, ettei peukuta niitä eikä ainakaan itse jaa sellaisia. On nimittäin tutkittu, että pelkkä kuvien näkeminen voi laukaista halun juoda.

    Toiseksi voi miettiä, milloin on viimeksi tavannut ystäviään täysin ilman alkoholin läsnäoloa. Ehkä töiden jälkeen voisikin lähteä kävelylle eikä lasilliselle, tai lätkämatsissa voisi makkaran kyytipojaksi ottaa alkoholittoman oluen tai limun. Silloin alkoholikin palaisi takaisin juhlajuomaksi juhlahetkiin.

    Huolestuttaako oma alkoholinkäyttösi? Testaa juomatapasi Päihdelinkin testillä.

    Aiheesta lisää: Ani Kellomäen podcast alkoholista.

    Uuden vuoden lupaukset ovat

    Uuden vuoden lupaukset ovat "so last season" – mitäpä jos viettäisitkin oman elämäsi teemavuotta 2019?


    Hämeenlinnalainen näyttelijä, tuottaja Miikka J. Anttila on jo aikapäiviä sitten hylännyt uuden vuoden lupaukset. – En ole tehnyt uuden vuoden lupausta tänäkään vuonna. Tein niitä joskus ja totesin, kuinka helppo se on unohtaa ja lipsua...

    Hämeenlinnalainen näyttelijä, tuottaja Miikka J. Anttila on jo aikapäiviä sitten hylännyt uuden vuoden lupaukset.

    – En ole tehnyt uuden vuoden lupausta tänäkään vuonna. Tein niitä joskus ja totesin, kuinka helppo se on unohtaa ja lipsua siitä.

    Sen sijaan hän on jo useiden vuosien ajan tehnyt kullekin vuodelle itselleen oman, yhden sanan teeman.

    – Jos vuoden aikana tulee hetki, jolloin koen olevani jotenkin hukassa, niin muistutan itseäni, että ai niin, tämä oli vuoden teema. Aiemmin se oli rohkeus: mietin, mitä se tarkoittaa minulle juuri tänä vuonna ja miten se voisi ilmetä arjessa ja teoissa.

    Tänä vuonna Anttilan vuoden teema on rehellisyys.

    – Olla rehellinen itselleen kaikessa tekemisessä ja olemisessa, ja sitä kautta myös muille.

    Aiemmin Anttila toteutti perinnettä kirjoittaa itselleen kirje vuoden viimeisenä päivänä. Kirjeen sai avata seuraavan vuoden viimeisenä päivänä.

    – Siinä huomasi muutoksen, mitä on ajattelutavassa vuoden aikana tapahtunut. Rustasin kirjeisiin toiveita ja tavoitteita ja ehkä lupauksiakin. Sitten tuli pettymyksiäkin, ettei käynytkään näin, hän naurahtaa.

    Ole lempeämpi itsellesi

    Lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri, psykoterapeuttiopiskelija Riikka Riihonen pitää Anttilan teemavuosiajatusta hyvänä ja hauskana ideana.

    – Kun se lähtee sisäisestä motivaatiosta ja halusta kehittyä, niin se yksi sana ei liikaa rajoita vapautta tai tuo paineita arkeen. Liian ankarat lupaukset tai tarkat säännöt voivat olla myös ahdistavia tai rajoittavia, ne eivät tuota tulosta vaan niihin väsyy.

    Riihonen suosittelee teemavaihtoehdoiksi vaikkapa lempeyttä ja hyvinvointia, myös eräänlaista itseen syventymistä. Jollekin tärkeää voisi olla oman puolen pitäminen, rakastaminen tai ystävyys. Toiselle se voi olla jotain konkreettisempaa, kuten ympäristöystävälliset valinnat.

    – Ihmiset ovat aika kuormittuneita ja joskus toivoisi, että lupaukset voisivat olla lempeämpiä itseä kohtaan.

    Pelkkä saavutusten, mitattavien kilojen tai liikuntaminuuttien etsiminen voi turhauttaa. Sen sijaan kannattaisi käydä läpi, mistä asioista on tullut hyvä olo, millaiset asiat ovat vieneet eteenpäin ja mitkä eivät.

    Hyväksy epävarmuus

    Vuodenvaihde voi olla ihmiselle siirtymäriitti tai rituaali, jossa suuntaudutaan uutta kohti. Samalla käydään läpi vanhaa, jo elettyä elämää. Joissain ikävaiheissa välitilinpäätöksen tekeminen on voimakkaampaa: sanotaan, että nelikymppisenä ihminen uudistuu.

    Omien arvojen löytämisen kautta vahvistuu, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä. Riihosen mielestä kannattaa tehdä enemmän sellaisia asioita, jotka vievät näitä itselle tärkeitä asioita ja arvoja kohti – löytyivät ne sitten ihmissuhteista, perheestä, työstä, opinnoista tai harrastuksista. Tee siis vuonna 2019 lisää sitä, mistä sinulle tulee parempi mieli.

    Elämme harhassa, että ihmisyys ja ihmisenä oleminen on jotenkin hallittavissa ja kaikki ennustettavissa. Riikka Riihonen

    Riihosen mielestä nyt vallalla oleva mittaamisen ja hallitsemisen kulttuuri on poikkeuksellinen. Melkein kaikkea voidaan mitata: hengitystiheyttä, sykettä, palautumista, unta.

    – Elämme harhassa, että ihmisyys ja ihmisenä oleminen on jotenkin hallittavissa ja kaikki ennustettavissa. Tarve mitata kaikkea ja luvata itsellemme, mitä olemme ensi vuonna, ei kerro hyvinvoinnista vaan ahdistuksesta.

    Asiat eivät ehkä mene suunnitelmien mukaan, mutta usein yllätykset, ne ikävätkin, johtavat kasvuun. Niistä voi alkaa myönteinen kehitys, kun tiedostaa tarkemmin omat arvonsa.

    – Epävarmuuden ja ei-ennustettavuuden hyväksyminen todennäköisesti tekisi ihmisistä tyytyväisempiä siihen, mitä heillä tällä hetkellä on tai millaista elämä on.

    Lue myös:

    Älä tee uudenvuodenlupauksia – hyödynnä ystävien hyviä neuvoja

    Vuodenvaihde on ladattu lupauksilla – psykologi kehottaa asettamaan riman korkealle: "Hyvä tavoite on sellainen, että itseäkin pelottaa"

    Abortista tuli Irlannissa laillinen, mutta käytännössä sen suostuu tekemään vain kourallinen lääkäreitä

    Abortista tuli Irlannissa laillinen, mutta käytännössä sen suostuu tekemään vain kourallinen lääkäreitä


    Irlantilaisten ylivoimainen enemmistö kannatti maansa tiukan aborttikiellon kumoamista toukokuun 2018 kansanäänestyksessä. Aborttioikeuden puolesta kampanjoineet naiset riemuitsivat Dublinin keskustassa ja moni ajatteli, että asia on sillä...

    Irlantilaisten ylivoimainen enemmistö kannatti maansa tiukan aborttikiellon kumoamista toukokuun 2018 kansanäänestyksessä. Aborttioikeuden puolesta kampanjoineet naiset riemuitsivat Dublinin keskustassa ja moni ajatteli, että asia on sillä selvä.

    Maassa, jossa raskaudenkeskeytyksestä on saattanut seurata jopa vankilatuomio, käytäntöjen muuttaminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kuin luulisi.

    Hallitus vei uuden aborttilain vauhdikkaasti läpi Irlannin parlamentissa ja presidentti vahvisti sen ennen joulunpyhiä. Irlannin terveydenhoitojärjestelmä alkoi hoitaa abortteja vuoden alusta, mutta läheskään kaikki sairaalat ja lääkärit eivät ole vielä valmiita uusiin käytäntöihin.

    Vain yhdeksän synnytyssairaalaa – Irlannin 19:stä – ja muutama yksityinen klinikka on ilmoittanut voivansa aloittaa aborttien tekemisen tammikuussa.

    Abortti on vahvasti mielipiteitä jakava asia Irlannissa.Will Oliver / EPA

    Irlannin 4 000:sta yleislääkäristä vain 165 on ilmoittanut olevansa valmis tarjoamaan aborttipalveluja eli käytännössä lääkkeen avulla tehtävää raskaudenkeskeytystä.

    Abortin vastustajien tunteet käyvät kuumina. Hallitus suunnittelee erityisten turvavyöhykkeiden perustamista sairaaloiden ja klinikoiden ympärille abortinvastaisten mielenosoitusten estämiseksi.

    Lääkäreitä arveluttavat käytännön ongelmat

    Keskiviikkona Irlannissa aloitti toimintansa uusi, epätoivotuissa raskausasioissa palveleva, laajasti mainostettu neuvontapuhelin. Tarkoitus on, että aborttia harkitseva soittaa ensin neuvontapuhelimeen, josta hänet ohjataan lähimmälle lääkäriasemalle tai sairaalaan.

    Hallitus uskoo, että sairaaloita ja lääkäreitä on toistaiseksi riittävästi. Terveysministeri Simon Harrisin mukaan palvelun kehittyminen vie jonkun verran aikaa.

    – Mukaan lähteneiden lääkäreiden määrä, 165, on tuntuvasti pienempi kuin odotimme, sanoo Irlannin yleislääkäreitä edustavan ICGP-järjestön lääketieteellinen johtaja Tony Cox.

    Hänen mukaansa lääkäreitä arveluttavat erityisesti järjestelmän käytännön ongelmat. Epäselvyyksiä on monilla paikkakunnilla vielä esimerkiksi siitä, mihin sairaaloihin yleislääkärit voivat lähettää potilaita eteenpäin tai miten ultraäänikuvaus järjestetään.

    – Lääkärit haluavat nyt varmistua siitä, että kaikki on järjestyksessä, ennen kuin he lupautuvat mukaan. Mutta uskomme, että määrä tästä vielä kasvaa, Cox sanoo.

    Liki totaalikiellosta keskitielle

    Irlannin aborttilaki oli vielä viime vuonna yksi maailman tiukimmista. Abortti oli sallittu vain, jos raskaana oleva oli välittömässä hengenvaarassa. Edes raiskaus tai insesti ei ollut riittävä syy.

    Laki johti käytäntöön, jossa joka vuosi tuhannet irlantilaisnaiset matkustivat abortin takia Britanniaan tai tilasivat niin sanottuja aborttipillereitä internetin kautta.

    Aborttioikeuden kannattajia Dublinissa toukokuussa 2018.Aidan Crawley/EPA

    Nyt uuden lain nojalla raskaana oleva nainen voi halutessaan saada abortin Irlannissa 12. raskausviikkoon asti. Yhdeksänteen raskausviikkoon asti raskaus voidaan keskeyttää yleislääkäriltä saatavilla lääkkeillä ja 9.–12. raskausviikon aikana sairaalassa.

    Yli 12 viikkoa kestäneen raskauden keskeyttäminen on uudessakin laissa sallittu vain poikkeustapauksissa.

    Lakiin sisältyy kolmen vuorokauden harkinta-aika, jota aborttioikeuden puolesta kampanjoineet järjestöt ovat kritisoineet. Niiden mukaan harkinta-ajalle ei ole lääketieteellisiä perusteita.

    Abortin vastustajat puolestaan pitävät uutta lakia aivan liian lepsuna. Irlannin vaikutusvaltaisen katolisen kirkon edustajat ovat käyttäneet huolestuneita puheenvuoroja.

    Neljännes lääkäreistä abortin vastustajia

    Lääkärijärjestö ICGP:n jäsenilleen viime vuonna tekemän nettikyselyn mukaan irlantilaislääkäreistä 43 prosenttia koki tarvitsevansa aborttiasiassa vielä lisää aikaa, resursseja ja koulutusta. 32 prosenttia irlantilaislääkäreistä oli periaatteessa valmis tarjoamaan potilaille aborttipalveluita.

    – Tässä joukossa on paljon nuoria lääkäreitä ja naislääkäreitä, Tony Cox kertoo.

    Mutta 25 prosenttia vastustaa aborttia, eikä haluaisi olla asian kanssa missään tekemisissä.

    Uudessa järjestelmässä aborttia tarvitseva ohjataan neuvontapuhelimesta sellaisen lääkärin vastaanotolle, joka on lupautunut hoitamaan abortteja ja allekirjoittanut asiasta sopimuksen.

    – Näin potilas ei joudu tekemisiin sellaisen lääkärin kanssa, joka ei ole valmis häntä auttamaan. Ja samalla muut lääkärit eivät joudu kiusallisiin tilanteisiin, Cox selvittää.

    Hänen mukaansa uusi laki takaa lääkäreille omantunnonvapauden. Jos lääkäri ei halua hoitaa abortteja, hänen ei tarvitse sitä tehdä.

    Mutta potilaat pitää silti ohjata eteenpäin.

    Ei täysin uusi asia

    Irlannin sairaaloissa ja lääkäriasemilla käydään lähikuukausina joka tapauksessa melko lailla keskustelua abortista. Uudet käytännöt on käytävä läpi paitsi lääkärien myös sairaanhoitajien ja muun henkilökunnan kanssa.

    – Tämä on suuri muutos, Cox myöntää.

    Mutta täysin uudesta asiasta ei tietenkään ole kyse.

    – Kaikki irlantilaislääkärit ovat joutuneet tekemisiin potilaiden kanssa, jotka ovat tehneet abortin Britanniassa tai tilanneet pillereitä netistä. On hoidettu komplikaatioita, verenvuotoa, huolia ja murheita.

    Cox uskoo, että uuden systeemin käytännön ongelmat järjestyvät. Tärkeintä on, että aborttia tarvitseva voi nyt hoitaa asian kotimaassaan.

    – Se, että aborttia varten piti matkustaa ulkomaille, oli monen lääkärin mielestä silkkaa hurskastelua.

    Lisää aiheesta:

    Miksi aikuinen tekee abortin? Viisi naista kertoi meille syynsä — "Se oli surullinen hetki, kun raskaustesti näytti positiivista"

    Taviskuntoilija, kuuntele kehoasi! – Ylikuormitustilasta kärsinyt Kati Kosonen:

    Taviskuntoilija, kuuntele kehoasi! – Ylikuormitustilasta kärsinyt Kati Kosonen: "Välillä kävin salin pihassa kääntymässä ja olisin halunnut mennä, mutta en vaan jaksanut"


    Vuodenvaihteen jälkeen moni haluaa aloittaa uuden terveellisemmän elämän, ja kuntokeskuksissa on ruuhkaa. Kompastuskivenä voi kuitenkin olla liian kova aloitus. Kehon ylikuormitustila saattaa vaania tavallistakin kuntoliikkujaa, jos ei osaa...

    Vuodenvaihteen jälkeen moni haluaa aloittaa uuden terveellisemmän elämän, ja kuntokeskuksissa on ruuhkaa. Kompastuskivenä voi kuitenkin olla liian kova aloitus. Kehon ylikuormitustila saattaa vaania tavallistakin kuntoliikkujaa, jos ei osaa höllätä treenaamisesta ja tunnistaa kehonsa palautumistarvetta.

    Savonlinnalainen Kati Kosonen, 38, on löytänyt terveemmän suhteen ja tasapainon kuntoiluun. Aiemmin hän meni salille, vaikka ei olisi jaksanut.

    – Välillä kävin salin pihassa kääntymässä ja olisin halunnut mennä, mutta en vaan jaksanut, hän muistelee.

    Myös Kososen ajatusmaailma on muuttunut. Hän sanoo kuuntelevansa itseään aiempaa enemmän ja lepäävänsä silloin, kun keho sitä vaatii. Aina ei ole ollut näin.

    Nelisen vuotta sitten liikuntakin meni pelkäksi suorittamiseksi. Kosonen kamppaili painonhallinnan kanssa ja suoritti töissä, kotona ja kaikkialla. Kuukausia kestäneestä tilanteesta alkoivat läheisetkin huomautella.

    Nykyisin Kosonen käy neljä kertaa viikossa salilla, ja lukkopainitreenit on kerran viikossa. Lisäksi hän ulkoilee päivittäin koiransa kanssa. Kosonen treenaa nettivalmennuksen avulla, ja hänen harjoitusohjelmassaan on lepoviikko noin puolentoista kuukauden välein.

    – Lepoviikon aikana en mene salille ollenkaan.

    Kati Kososella on nettivalmennuksen harjoitusohjelmassaan lepoviikko noin puolentoista kuukauden välein.Kalle Purhonen / YleKuntoiluinto tyssää usein liian kovaan aloitukseen

    Kuntoilukipinä saattaa lopahtaa yhtä nopeasti kuin on syttynytkin. Kuntokeskusyrittäjä Eero Piirosen mielestä kuntoliikkujan kompastuskivenä on usein liian tehokas ja kova aloitus. Kunto ei kehity, jos ei lepää riittävästi.

    – Ajatuksena usein on, että nyt kun treenaan mahdollisimman kovaa, niin tästä se lähtee. Mutta sitten tulee herkästi kyllästyminen, Piironen kuvailee.

    Piironen korostaa, että pelkästään kovalla liikunnalla kuntoliikkujan keho ei kovin helposti ajaudu ylikuormitustilaan, vaan siihen vaikuttavat myös uni, ravinto ja stressitekijät.

    Kuntokeskusyrittäjä Eero Piironen arvioi, että pelkästään kovalla liikunnalla kuntoliikkuja harvoin saa kehoaan ylikuormitustilaan.Kalle Purhonen / Yle

    Palautumista edistävät asiat, kuten riittävä uni ja säännöllinen ruokailu kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta käytännössä niiden toteuttaminen ei olekaan niin helppoa. Vaikka palautumisen tärkeys tiedetään, niin kovin herkästi se usein unohtuu.

    – Omaa kehoaan kannattaa kuunnella ja keskittyä siihen, että unen määrä on riittävä. Myös ruokailurytmiään olisi hyvä seurata päivän aikana, sillä tauot ruokailujen välissä saattavat venähtää pitkiksikin, Piironen muistuttaa.

    Oman kehon kuuntelu ontuu

    Fysioterapeutti Sami Piisilä Tanhuvaaran urheiluopistolta sanoo unen määrän vähenemisen olevan stressioire. Hänestä oman kehon antamien merkkien tunnistaminen riippuu ihmistyypistä ja persoonallisuudesta. Ne, jotka eivät tunnista tai halua tunnistaa kehonsa merkkejä ovat usein tunnollisia ihmisiä kaikilla elämän osa-alueilla.

    – Yleisin virhe on, että oma jaksamattomuus tulkitaan huonoksi kunnoksi, eikä väsymyksen uskota johtuvan kehon kuormittuneisuudesta.

    Palautumisessa pätevät samat lainalaisuudet niin kuntoilijoilla kuin kilpaurheilijoillakin. Kun harjoittelu on ollut liian tiukkaa ja lihakset tuntuvat väsyneiltä, puhutaan kuntoilijoiden kohdalla usein alipalautumisesta.

    – Jos väsyttää, niin paljon hyödyllisempää on jättää harjoitus tekemättä. Pitäisi malttaa ottaa muutama päivä vähän kevyemmin, Piisilä sanoo.

    Kati Kososen elämässä on ollut paljon kuormittavia tekijöitä viime vuosina. Kosonen on oppinut tunnistamaan kehonsa merkkejä. Havaittuaan mielialan laskun, alavireisyyden ja jatkuvan unentarpeen, hän höllää treenaamisesta.

    – Olen lopettanut kaiken suorittamisen ja teen asioita, joista tykkään. Osaan ottaa oman aikani ja lähteä esimerkiksi ulkoilemaan.

    Kosonen on tavoitteellinen ja tunnustaa salille menemättä jättämisen tuntuvan luovuttamiselta. Hän on kuitenkin oivaltanut palautumisen merkityksen ja osaa reagoida kehonsa tuntemuksiin. Hän ei liiku väkisin, jos keho kaipaa lepoa.

    – Kehitystä tulee silti, vaikka lepää. Lepo tekee hyvää keholle ja mielelle, Kosonen tietää.

    Kati Kosonen ei liiku väkisin, jos hänen kehonsa kaipaa lepoa.Kalle Purhonen / YleLeposyke paljastaa ylikuormituksen

    Nuoria hiihtäjiä valmentava Sami Piisilä seuraa valmennettaviensa leposykettä vähintään kolme kertaa viikossa. Normaalista poikkeavat syketasot voivat kertoa siitä, että urheilija on harjoitellut liikaa tai hän on tulossa kipeäksi. Sykkeitä seuraamalla kehon ylikuormitustila on havaittavissa jo ennakoivasti.

    – Leposyketasot alkavat kasvaa ennen kuin ihminen edes tunnistaa kehonsa olevan kuormittunut, Piisilä selventää.

    Jos ihmisen elämässä on paljon kuormitustekijöitä, iso vyyhti on valmis: arki on kiireistä ja töissä on stressiä, yöunista nipistetään ja syödäänkin miten sattuu. Olipa kuntoliikkuja tai kilpaurheilija, niin riittävä syöminen on tärkeintä.

    – Harjoituksesta palautuminen on hitaampaa, jos ei ole syönyt säännöllisesti, Piisilä havainnollistaa.

    Neljä vuotta sitten vuorotyötä tekevän Kati Kososen pelastus oli personal trainer, jonka suunnitteleman harjoitus- ja ravinto-ohjelman avulla hän sai arkensa tasapainoon puolessa vuodessa. Ja painokin on pysynyt hallinnassa siitä lähtien. Isoimman pysyvän muutoksen Kosonen teki ruokailurytmiinsä. Hän syö viidesti päivässä monipuolista ruokaa.

    Jojoilulle stoppi

    Vuodenvaihteessa moni haluaa aloittaa uuden elämän, ja kuntokeskuksissa on ruuhkaa. Joillekin kuntoilun aloittamisesta on tullut jojoileva elämäntapa. Kosonen on välttänyt jojoilun kuntoilemalla tasaisesti ja luopumalla kovista tavoitteista.

    – Pikku hiljaa eteenpäin ja pienillä muutoksilla, niin sillä pääsee jo pitkälle, Kosonen rohkaisee.

    Jotta kuntoilukipinä ei lopahtaisi heti alkuunsa, ammattilaisen ohjeistus ja realistinen suunnitelma esimerkiksi viikoittaiselle liikunnalle ovat paikallaan. Kuntokeskusyrittäjä Eero Piironen kohtaa työssään aina ajoittain asiakkaita, jotka kärsivät lyhytaikaisesta kehon ylikuormitustilasta. Asiakkaita joutuu toisinaan toppuuttelemaan.

    – Koen sen ihan velvollisuutena kertoa asiakkaalle, jos sellaista havaitsen.

    Itsensä kuuntelu vaatii armollisuutta itseä kohtaan. Kati Kosonen sanoo olevansa nykyisin sinut itsensä kanssa. Lempeys itseä kohtaan on tullut ajatusmaailman muuttumisen myötä. Kosonen sanoo hänen itsetuntonsa olevan sen verran hyvä, ettei hän koe enää ulkonäköpaineita.

    Ei ole pakko jaksaa kaikkea koko ajan ja olla jatkuvasti tehokas. Kati Kosonen

    Kahden kouluikäisen lapsen äitinä Kosonen on kokenut riittämättömyyden tunteita tasapainotellessaan kodin ja työn välillä. Hän on oppinut suhteuttamaan asioita tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin.

    – Ei ole pakko jaksaa kaikkea koko ajan ja olla jatkuvasti tehokas.

    Kananmunien syönti saattaa vähentää kakkostyypin diabetekseen sairastumisen riskiä

    Kananmunien syönti saattaa vähentää kakkostyypin diabetekseen sairastumisen riskiä


    Kananmunien syönti saattaa pienentää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen, kertoo Itä-Suomen yliopiston uusi tutkimus. Tutkimuksen mukaan keskimäärin yhden kananmunan syönti päivittäin lisää sellaisten verenkierron...

    Kananmunien syönti saattaa pienentää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen, kertoo Itä-Suomen yliopiston uusi tutkimus.

    Tutkimuksen mukaan keskimäärin yhden kananmunan syönti päivittäin lisää sellaisten verenkierron aineenvaihduntatuotteiden määrää, jotka ovat yhteydessä pienempään kakkostyypin diabeteksen riskiin.

    Kananmunan syöntiä on perinteisesti kehotettu rajoittamaan sen sisältämän runsaan kolesterolin takia. Kananmunassa on kuitenkin poikkeuksellisen runsaasti myös erilaisia bioaktiivisia yhdisteitä, joilla on havaittu suotuisia vaikutuksia elimistön toimintoihin. Tästä syystä kananmunan terveysvaikutuksia on vaikeaa päätellä pelkästään kolesterolin perusteella.

    Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä on jo aiemmin raportoinut tuloksista, joiden mukaan yhden kananmunan syönti päivässä yhdistyi pienempään kakkostyypin diabeteksen riskiin itäsuomalaisilla miehillä.

    Uusimman tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä yhdisteitä, jotka voisivat selittää havaittua yhteyttä. Analyyseissä havaittiin, että runsaammin kananmunia käyttäneiden miesten verinäytteissä oli tiettyjä lipidiyhdisteitä. Samoja yhdisteitä löydettiin myös miehiltä, joille ei kehittynyt tyypin kaksi diabetesta.

    Lisäksi tutkimusryhmä havaitsi useiden verestä mitattavien yhdisteiden ennustavan kasvanutta kakkostyypin diabeteksen riskiä.

    Tutkijoiden mukaan varmempien johtopäätösten tekemiseen kananmunan syönnin vaikutuksista elimistön toimintaan tarvitaan lisää solutason tutkimuksia sekä ihmisillä tehtäviä kokeellisia tutkimuksia.