Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Hetken huuma vai pysyvämpi kehitys? Sähköpotkulautoja on alettu käyttää kännimopoina

    Hetken huuma vai pysyvämpi kehitys? Sähköpotkulautoja on alettu käyttää kännimopoina


    Sähköpotkulaudat hyväksyttiin liikenteeseen pari vuotta sitten, mutta kovin suosittuja niistä ei ole tullut. Sen verran niitä kuitenkin liikkuu, että tänä kesänä on sähköpotkulautoja näkynyt myös ravintoloiden pyörätelineissä. Liikenteen...

    Sähköpotkulaudat hyväksyttiin liikenteeseen pari vuotta sitten, mutta kovin suosittuja niistä ei ole tullut. Sen verran niitä kuitenkin liikkuu, että tänä kesänä on sähköpotkulautoja näkynyt myös ravintoloiden pyörätelineissä.

    Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi laati vuonna 2015 arvion siitä, millaisia vaikutuksia uuden lain sallimilla kevyillä sähköisillä liikkumisvälineillä olisi liikenneturvallisuuteen. Trafissa otettiin jo tuolloin huomioon, että osa sähköpotkulautailijoista tulee ajamaan päihtyneenä.

    Sähköpotkulautoja on kahta päätyyppiä. Trafi luokittelee alle 15 kilometrin tuntinopeuden saavuttavat sähköpotkulaudat jalankulkua avustaviin ja korvaaviin liikkumisvälineisiin. Alle 25 kilometrin tuntinopeuteen yltävät sähköpotkulaudat ovat puolestaan kevyitä sähköajoneuvoja.

    Jalankulkua avustavilla sähköpotkulaudoilla on sallittua ajella jalkakäytävällä, kunhan ajo tapahtuu kävelynopeudella. Poliisi vahvistaa, että jos vauhti todellakin pysyy jalankulkuvauhdissa, ei kuljettaja voi myöskään syyllistyä tankojuoppouteen. Hänhän on jalankulkija.

    Jos samainen kuljettaja ajaa kuitenkin kävelynopeutta kovempaa, muuttuu hän lain silmissä pyöräilijäksi, jolla on pyöräilijän velvollisuudet. Tarkkaa kävelynopeutta on vaikea todentaa. Jonkinlainen ohjenuora on, että suurin osa ihmisistä kävelee alle 6,5 kilometrin tuntivahdilla.

    Liikenneturvallisuuden kannalta alle 15 km/h -luokan sähköpotkulaudat eivät muodosta suurta uhkaa. Tyypillisessä onnettomuudessa omiin jalkoihinsa sotkeutuva ajaja putoaa astinlaudalta tai kaatuu ajettuaan jalkakäytävän reunaan. Ensihoidoksi riittää yleensä laastari.

    Sähköpotkulautojen enintään 25 kilometrin tuntinopeuteen pystyvä versio on jo huomattavasti turvattomampi. Humalassa ajava syyllistyy tankojuoppouteen pyöräilijän tavoin. Jos ajo näyttää vaaralliselta, käskee poliisi kuskin taluttamaan laitettaan. Tällä pyritään ennen kaikkea suojaamaan ajajaa itseltään.

    Jim Lo Scalzo / EPAMaastopotkulaudassa saa olla satula, jolla saa istua myös kaupungissa

    Nimestään huolimatta sähköpotkulautoja ei tarvitse potkia. Vauhtia saa sähkömoottorista, kunnes akusta loppuu virta. Muun kevyen liikenteen seassa 25 km/h on vauhti, joka vaatii kuskilta harkintakykyä. Humalassa sitä harvemmilla on.

    Sähköpotkulauta ei lain mukaan saa olla mikään sähkömopo. Laitteessa saa kuitenkin olla istuin, kunhan se on enintään 44 cm korkeudella maasta. Trafin johtava asiantuntija Reijo Jälkö selvitti viime vuonna, mihin tuo 44 cm istuinkorkeusvaatimus perustuu.

    EU:n asetuksessa vuodelta 2013 löytyy kuitenkin poikkeus. Sähköpotkulaudassa saa olla myös aikuisen korkeudelle yltävä istuin, jos laitetta käytetään ensisijaisesti maastossa ja päällystämättömillä teillä.

    Helsinkiläisellä pyörätiellä sähköpotkulautansa satulalla istuvan ei kuitenkaan tarvitse maastokäyttöä mitenkään perustella. Riittää, että laitteen valmistaja toteaa, että lauta on tarkoitettu ensisijaisesti maastokäyttöön.

    Eri sähköpotkulautaversiot on vaikea erottaa toisistaan. Trafiin tulee poliisilta aika ajoin kyselyitä, missä milläkin vehkeellä saa ajaa. Esimerkiksi 25 kilometrin tuntinopeuteen kykenevässä kevyessä sähköajoneuvossa olisi oltava etuvalo, mutta sekään ei auta tunnistamista, sillä valo saa olla vaikka ajajan otsassa.

    Jim Lo Scalzo / EPAPelkona viritetyt potkulaudat jalankulkijoiden seassa

    Trafi sekä liikenne- ja viestintäministeriö suhtautuvat kevyisiin sähköisiin liikkumisvälineisiin myönteisesti. Siinä missä senioriskootterit ja sähkörollaattorit, myös sähköpotkulauta on haluttu sallia ennen kaikkea helpottamaan ihmisten liikkumista.

    Sähköpotkulaudalla riski joutua onnettomuuteen on suunnilleen samaa luokkaa kuin polkupyörällä.

    Sähköpotkulautoja sekä muita pyöräteillä ja jalkakäytävillä ihmisiä liikuttavia sähkövälineitä on kuitenkin Suomessa myyty niin vähän, että ne eivät ole heilauttaneet onnettomuustilastoja puoleen tai toiseen. Se on yllättänyt viranomaisetkin.

    Vielä 2015 Trafi arvioi, että mikäli pahin ennuste toteutuu, Suomessa kuolisi vuosittain reilut kymmenen ihmistä enemmän ja 150 loukkaantuisi vakavasti sen jälkeen, kun sähköiset liikkumisvälineet 2016 tulevat laillisiksi.

    Dmytro Zinkevych / AOP

    Myös poliisi oli varautunut siihen, että laitteita näkyisi liikenteessä huomattavasti suurempia määriä.

    Poliisi tunnustaa, että sillä ei ole juuri mahdollisuuksia eikä osaamista valvoa sähköpotkulautoja. Se kuitenkin tiedetään, että osa laitteista on aivan liian tehokkaita. Ihmisillä on taipumus virittää kaikkea, mikä viritettävissä on.

    Sähköpotkulautojen ajajat eivät voi aina edes tietää heitä koskevia liikennesääntöjä. Esimerkiksi jalkakäytävällä ei ole selkeitä väistämissääntöjä. Jos törmäys sattuu, syyllisyys selvitetään tapauskohtaisesti.

    Juttua varten on pyydetty tietoa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista sekä Poliisihallituksesta.

    Auts, iho kärähti auringossa – mitä teen? Tässä 5 helppoa kotikonstia ensiavuksi

    Auts, iho kärähti auringossa – mitä teen? Tässä 5 helppoa kotikonstia ensiavuksi


    Tästä on kyseAuringonpolttama on ultraviolettisäteilyn aiheuttama palovammaIho voi olla hyvin kipeä, varsinkin jos se on palanut rakkuloille astiTukalaa oloa voi lievittää muutamien kotikonstien avullaAuringossa palanut iho on kipeä, eikä ihme:...

    Tästä on kyseAuringonpolttama on ultraviolettisäteilyn aiheuttama palovammaIho voi olla hyvin kipeä, varsinkin jos se on palanut rakkuloille astiTukalaa oloa voi lievittää muutamien kotikonstien avulla

    Auringossa palanut iho on kipeä, eikä ihme: kyseessä on ultraviolettisäteilyn aiheuttama palovamma.

    Ensimmäisen asteen palovammassa iho aristaa ja punoittaa. Rakkulat ja ihon lievä turpoaminen ovat jo merkkejä toisen asteen palovammasta, kirjoittaa ihotautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn Lääkäriseura Duodecimin julkaisussa.

    Mitä tehdä, kun olo äityy tukalaksi?

    Kokosimme helpot kotikonstit, jotka lievittävät kipua.

    1. Viilennä ihoa, mutta vältä jääkylmää

    – Paras ensiapu on ihon viilentäminen kylvyssä tai suihkussa. Sen jälkeen iho taputellaan pyyhkeellä varovasti kuivaksi, ja siihen levitetään kosteuttavaa eli suhteellisen vesipitoista perusvoidetta, neuvoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Rafael Pasternack.

    Hän vinkkaa, että viileä tai jopa haalea vesi riittää rauhoittamaan ihoa. Veden ei siis tarvitse olla kylmää. Jääpalat kannattaa unohtaa kokonaan – ne voivat tuntua epämiellyttäviltä ja siten vain pahentaa kipua.

    Esimerkiksi aloe veraa sisältävät voiteet tuovat iholle viileän tunteen, mikä Pasternackin mukaan voi auttaa helpottamaan kipua. Auringon aiheuttamaa palovammaa aloe vera ei kuitenkaan paranna.

    2. Jos koskee, ota särkylääkettä

    Jos iho on päässyt palamaan rakkuloille asti, se voi tuntua todella kipeältä. Avuksi voi napata pakkausohjeen mukaisen annoksen tavallisia särkylääkkeitä. Esimerkiksi ibuprofeiinia tai parasetamolia sisältävät tabletit lievittävät auringonpolttaman aiheuttamaa kipua.

    Aristavan ihon pahimmille paikoille voi levittää myös hydrokortisonia sisältävää voidetta. Se auttaa ihoa paranemaan ja vie pois myös kipua, sanoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Rafael Pasternack.

    Lääkäriseura Duodecim vinkkaa ottamaan myös hydrokortisonitabletteja suun kautta yhtenä tai kahtena päivänä. Pasternack sen sijaan sanoo, ettei hydrokortisonitableteista ole juurikaan hyötyä.

    – Hyödyn määrä on kyseenalainen, mutta ei niistä tableteista tietysti haittaakaan ole.

    3. Juo!

    Kun iho palaa auringossa, se imee itseensä kosteutta ja turpoaa. Toisaalta ihon palaminen voi lisätä ihon läpäisevyyttä, jolloin nestettä haihtuu enemmän. Silloin on olemassa vaara, että elimistö voi päästä kuivumaan, sanoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Rafael Pasternack.

    – Eli pitäisi juoda vähän enemmän vettä kuin yleensä.

    4. Älä puhko rakkuloita!

    Jos ihossa on auringonpolttaman aiheuttamia rakkuloita, niitä ei pidä puhkaista eikä missään nimessä ainakaan poistaa. Ihotautien ja allergologian erikoislääkärin Rafael Pasternackin mukaan rakkulat suojaavat vaurioitunutta ihoa.

    – Palaneen ihon kanssa ei myöskään saa mennä aurinkoon, vaan pitää odottaa, että iho on parantunut. Tämän tosin sanoo järkikin, mutta ei kaikilla.

    Iho pitää siis suojata vaatteilla mahdollimman hyvin, ja pitää oleskella varjossa.

    5. Pitääkö mennä lääkäriin?

    Lääkäriin on syytä mennä, jos auringonpolttama on hyvin laaja-alainen, neuvoo Lääkäriseura Duodecim.

    Joskus voi käydä myös niin, että rakkuloille palaneeseen ihoon pääsee bakteereita ja iho tulehtuu. Silloin on hyvä käydä näyttämässä ihoa lääkärille, sanoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Rafael Pasternack.

    Lisäksi lääkärissä on syytä käydä, jos olo valahtaa niin huonoksi, että esimerkiksi päätä särkee ja oksettaa tai nousee kuumetta – varsinkin jos kyseessä on lapsi. Aikuiset voivat odottaa jonkin aikaa olon paranemista, mutta lasten kanssa lääkäriin pitäisi mennä viivyttelemättä.

    Muissa tapauksissa lääkäri ei oikeastaan voi tehdä muuta kuin luetella nämä samat asiat, jotka on listattu tässä jutussa.

    – Voimme lähinnä neuvoa ja varmistaa, että potilas on ymmärtänyt ohjeet ja noudattanut niitä. Toki vaikeimmissa tapauksissa tarvitaan reseptilääkkeitä ja tarkempaa ihon paikallishoitoa, esimerkiksi kosteita kääreitä, Rafael Pasternack sanoo.

    Suomessa tehdään tuhansia tarpeettomia olkapääleikkauksia – Suomalaistutkijat: Olkalisäkkeen avarrusleikkauksesta ei ole hyötyä

    Suomessa tehdään tuhansia tarpeettomia olkapääleikkauksia – Suomalaistutkijat: Olkalisäkkeen avarrusleikkauksesta ei ole hyötyä


    Suomen yleisin hoitoa vaativa olkavaiva on olkalisäkkeen alainen kiputila. Suomessa tehdään noin 3 500 olkalisäkkeen avarrusleikkausta vuodessa. Kansan suussa leikkausta kutsutaan usein ”höyläykseksi”. Valtaosa näistä leikkauksista tehdään...

    Suomen yleisin hoitoa vaativa olkavaiva on olkalisäkkeen alainen kiputila. Suomessa tehdään noin 3 500 olkalisäkkeen avarrusleikkausta vuodessa. Kansan suussa leikkausta kutsutaan usein ”höyläykseksi”.

    Valtaosa näistä leikkauksista tehdään turhaan, selviää suomalaisesta FIMPACT -tutkimuksesta (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial). Leikkaus ei ole yhtään tehokkaampi kuin fysioterapia, toteaa tutkimuksen johtoryhmän jäsen, Helsingin yliopiston ja HUS:in dosentti Simo Taimela.

    – Suomessa on hyvä tilanne. Täällä on fysioterapeuteilla hyvä osaamistaso. Jos missä, niin Suomessa on kyllä hyvä mahdollisuus tämä asia fysioterapialla hoitaa.

    Torstaina BMJ:ssä julkaistu suomalaisryhmän tutkimus ei ole varsinaisesti uutta tietoa. Se vahvistaa kuitenkin aiemmissa satunnaistetuissa tutkimuksissa esille tulleet tiedot, ettei olkalisäkkeen avarrusleikkaus helpota potilaan oireita yhtään sen paremmin kuin fysioterapia.

    Esimerkiksi Tekonivelsairaala Coxan apulaisylilääkäri Saara Ketolan kansainvälisesti palkittu väitöskirja vuodelta 2016 tuli samaan lopputulokseen, Suomen yleisimmästä olkapääleikkauksesta ei ole potilaalle lisähyötyä fysioterapiaan verrattuna.

    Lumeleikkauksilla samaan lopputulokseen

    FIMPACT -tutkimuksessa oikeita leikkauksia verrattiin lumeleikkauksiin. Tutkimuksessa mukana olleista niin leikkausryhmään kuin lumeryhmään kuuluneet olivat kahden vuoden kuluttua ihan yhtä tyytyväisiä olkapäänsä tilanteeseen ja molemmissa ryhmissä oireetkin olivat yhtä vähäisiä.

    Dosentti Simo Taimela muistuttaa, että vaikka 35-65 -vuotiaat osallistujat eivät saaneet tietää, mitä heille tehtiin, on lumeleikkausten tekeminen silti eettisesti hyväksyttävä tapa tehdä tutkimusta.

    – Olisi epäeettistä jatkaa sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joiden vaikuttavuutta ei ole osoitettu. Jokaiselle tutkimushenkilöistä on selitetty ihan juurta jaksaen, mitkä ovat ne vaihtoehdot, mihin hänet saatetaan arpoa.

    Osallistujat arvottiin johonkin kolmesta ryhmästä. Yhdelle ryhmälle tehtiin ”höyläys”, toiselle lumeleikkaus ja kolmas ryhmä sai tehostettua fysioterapiaa. Kahden vuoden kuluttua kaikista ryhmissä koettiin, että olkapää oli selvästi parempi kuin ennen toimenpidettä.

    Polvesta alkoi hyväksyminen

    Viime vuonna samaisessa British Medical Journalissa kerrottiin, että polvinivelrikon tähystysleikkaukset ovat todennäköisesti kaikki turhia. Lääkärit ympäri maailmaa ovat alkaneet hyväksyä, että leikkaamista voisi vähentää.

    Suomessa on hyvä julkinen terveydenhuolto ja tällä leikkausmääriä seurataan tarkasti. FIMPACT -tutkimuksen johtoryhmän jäsen Simo Taimela tietää, että niissä maissa, missä terveydenhuolto ei ole yhtä keskitettyä ja leikkauksia hoitavat yksityiset toimijat, leikkauksia tehdään samaan vaivaan huomattavasti Suomea enemmän.

    – Eiväthän kaikki halua leikkaukseen. Se olkapää on todella kipeä ja tyypillistä on usean viikon sairausloma sen jälkeen. Kun ihmisille selittää, että tulosten mukaan se olkapää ei ole yhtään sen parempi kuin, jos se olisi kuntoutettu, niin jokainen järkipäätöksiä tekevä ihminen lähtisi sille linjalle, että ensisijainen hoito on kunnollinen ja osaavaa kuntoutus.

    Ja näitä kuntouttajia Suomessa riittää. Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen lupaa, että olkapäiden kuntouttamisesta ymmärtäviä fysioterapeutteja riittää, vaikka olkapääleikkaukset vähenisivät yhdessä yössä tuhansilla.

    – Suomessa on eniten fysioterapeutteja asukaslukuun suhteutettuna koko maailmassa. Siitä ei pitäisi jäädä kiinni. Me olemme valmiina ihan varmasti.

    Tällä hetkellä olkalisäkkeen avarrusleikkauksiin käytetään Suomessa yli 35 miljoonaa euroa vuosittain. Yksi leikkaus maksaa noin 2 000 euroa.

    Lue lisää:

    Ministeriö epäilee ihmisten joutuvan leikkauksiin kevyemmin perustein – Leikkausmäärät hurjassa kasvussa

    Kylmäkalleja sänkyyn, alusvaatteet pakastimeen – Lue lukijoiden kekseliäät hellevinkit olon viilentämiseksi

    Kylmäkalleja sänkyyn, alusvaatteet pakastimeen – Lue lukijoiden kekseliäät hellevinkit olon viilentämiseksi


    Harvinainen hellejakso korventaa yhä Suomea, eikä lämpö ole loppumassa ihan pian. Keskiviikkona kesän lämpöennätys paukkui taas, kun Vaasassa mitattiin 33,7 asteen lämpötila. Kuumuus korventaa jo monien hermoja ja terveyttä. Tuulettimen...

    Harvinainen hellejakso korventaa yhä Suomea, eikä lämpö ole loppumassa ihan pian. Keskiviikkona kesän lämpöennätys paukkui taas, kun Vaasassa mitattiin 33,7 asteen lämpötila.

    Kuumuus korventaa jo monien hermoja ja terveyttä. Tuulettimen omistajat ovat onnekkaita, sillä useiden kauppojen hyllyt ammottavat tyhjinä. Pulahdus luonnonvesikään ei välttämättä auta, sillä pintavedet ovat keskimääräistä lämpimämpiä.

    THL neuvoo suosimaan luonnonmateriaaleista tehtyjä vaatteita ja ottamaan viileitä suihkuja. Kekseliäitä neuvoja jaetaan nyt myös somessa: suomalaiset ovat keksineet helteillä käyttöä esimerkiksi kylmäkalleille.

    Miten sinä pärjäät helteessä? Kerro meille paras vinkkisi olotilan tai kodin viilentämiseksi. Voit jakaa vinkkisi, halutessasi kuvan kera, tämän artikkelin lopussa. Lue ensin Ylen kuvajoukkoistuksen pelisäännöt.

    Viestien vastaanottaminen on nyt päättynyt. Kiitos kaikille!

    Hajusteet ja kemikaalit kiusaavat kampaajia – osa saa helpotusta tuoksuttomista tuotteista tai kasviperäisistä aineista

    Hajusteet ja kemikaalit kiusaavat kampaajia – osa saa helpotusta tuoksuttomista tuotteista tai kasviperäisistä aineista


    Parturi-kampaaja Anniina Mustajärvi levittää siveltimellä sinertävää vaalennusainetta asiakkaan suortuviin. Pistävä ammoniakin tuoksu puuttuu ilmasta kokonaan, koska käytössä on ammoniakiton aine. Tässä liikkeessä käytetään ainoastaan...

    Parturi-kampaaja Anniina Mustajärvi levittää siveltimellä sinertävää vaalennusainetta asiakkaan suortuviin. Pistävä ammoniakin tuoksu puuttuu ilmasta kokonaan, koska käytössä on ammoniakiton aine. Tässä liikkeessä käytetään ainoastaan hajusteettomia tuotteita.

    – Olen jonkin verran herkistynyt hajusteille. Tulee huono olo, jos joudun olemaan niiden kanssa kokopäiväisesti tekemisissä. Hajusteettomat tuotteet ovat mahdollistaneet sen, että pystyn tekemään tätä työtä.

    Kun Mustajärvi aiemmin teki töitä tavallisilla, hajustetuilla tuotteilla, hänellä oli jatkuvasti poskiontelontulehduksia ja hengitystieoireita.

    – Ne helpottivat selvästi, kun siirryin hajusteettomiin tuotteisiin.

    Myös asiakas Annikki Torikka kärsii voimakkaista tuoksuista.

    – Olen sisäilma-allergikko, ja tämä tuoksuttomuus on minulle ehdottoman tärkeää. En pystyisi enää menemään kampaamoon, jossa käytetään hajusteita. Tulee paha olo, ja tuntuu, että ilma loppuu, Torikka kertoo.

    Anniina Mustajärven asiakas Annikki Torikka voi huonosti voimakkaista tuoksuista.Terri Niemi / Yle

    Mustajärven liike kuuluu niin kutsuttuihin hyvän ilman kampaamoihin. Suomalaisen kosmetiikkavalmistajan konseptissa on mukana vajaat 200 kampaamoa, jotka sitoutuvat käyttämään ainoastaan hajusteettomia tuotteita.

    Ihottumaa, nuhaa ja astmaa

    Tuoksuu tai ei, kampaamoissa on käytössä monia kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa ärsytysoireita ja allergiaa. Työterveyslaitoksen tietojen mukaan 70 prosenttia parturi-kampaajista kärsii jossain vaiheessa uraansa käsi-ihottumasta.

    – Erityisesti allerginen kosketusihottuma on aika tavallinen. Hiusväreissä on parafenyleenidiamiinia eli PPD:tä, joka on tavallinen allergisen kosketusihottuman aiheuttaja, Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tiina Santonen sanoo.

    Lisäksi märkien hiusten käsittely aiheuttaa monille ärsytysihottumaa.

    Jotkut kemikaalit puolestaan voivat aiheuttaa hengitystieallergiaa.

    – Vaalennusaineissa on persulfaatteja, jotka ovat tavallisia allergisen astman tai nuhan aiheuttajia. Lisäksi on erilaisia säilöntäaineita ja hajusteita, jotka voivat aiheuttaa ihoallergioita, Santonen sanoo.

    Jotkut herkistyvät jo opiskeluaikoina ja toiset eivät koskaan. Marja Liimatainen

    Viime vuosina on puhuttu paljon isotiatsolinoneista. Ne ovat säilöntäaineita, joita käytetään laajasti esimerkiksi shampoissa. Nekin ovat hyvin tavallinen ihoallergioiden aiheuttaja nykyään.

    Suomen Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Marja Liimatainen tuntee kemikaalien aiheuttamat ongelmat.

    – Tosiasia on, että kun ollaan kemikaalien kanssa tekemisissä, herkistymistä tapahtuu. Jotkut herkistyvät jo opiskeluaikoina ja toiset eivät koskaan.

    Nykyään kampaajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota omaan työturvallisuuteensa.

    – Monet ovat kiinnostuneita siitä, miten kemikaalikuormaa voi vähentää, Liimatainen sanoo.

    Hyvän ilman kampaamoissa vältetään kaikkia hajusteita. Kampaajat eivät käytä töissä hajuvesiä tai muita tuoksuja. Myös asiakkailta toivotaan tuoksuttomuutta.Terri Niemi / YleKasvimaailmasta löytyi apu uran jatkamiseen

    Tampereen kupeessa Pirkkalassa on kampaamo, jossa leijuvat kasvien ja eteeristen öljyjen tuoksut. Hajumaailma on mausteinen ja vie ajatukset Intiaan. Kampaaja levittää asiakkaan pitkiin hiuksiin tummanvihreää, paksua kasviväriä.

    Anniina Lehun yritys on sertifioitu ekokampaamo, jossa käytetään kasviperäistä tuotteita. Ainoastaan hiusten savivaalennuksessa tarvitaan vetyperoksidia. Muuten synteettisiä kemikaaleja ei käytetä.

    Kun Anniina Lehu työskenteli tavallisilla kampaamotuotteilla, hän joutui käyttämään koko ajan suojakäsineitä. Nyt Lehu on ollut ekokampaaja kuusi vuotta.Terri Niemi / Yle

    Lehu kertoo aina eläneensä ekologisesti. Ekokampaajaksi hän kouluttautui vasta, kun työskentely tavallisilla synteettisillä tuotteilla kävi mahdottomaksi.

    – Allergisoiduin niin pahasti, että en voinut enää tehdä normikampaajan töitä. Minulla oli krooninen päänsärky koko ajan. Käteni aukesivat niin, etten voinut päästää edes vettä käsilleni.

    – Olisin joutunut lopettamaan työn tekemisen, jos en olisi löytänyt ekokampaajan uraa.

    Lehun mukaan päänsärky ja muut oireet katosivat, kun hän alkoi ekokampaajaksi. Hänellä on ammattitovereita ympäri maata. Suomen Koulutetut Ekokampaajat ry:llä on reilut 80 jäsenkampaamoa.

    Oona Mäki-Rajala saa hiuksiinsa kasvivärin ekokampaamossa.Terri Niemi / YleTuotteiden vaihto saattaa auttaa - tai sitten ei

    Alan yrittäjiä edustavassa Suomen Hiusyrittäjät ry:ssä on pantu merkille, että parturi-kampaajat hakevat uusista tuotteista lisäaikaa työuralle. Ajan saatossa jo alkanut herkistyminen voi kuitenkin pahentua.

    – Siirtymällä hajusteettomiin tai luonnonmukaisempiin tuotteisiin voi ehkä jatkaa työn tekemistä. Jossain vaiheessa ammatin vaihtaminen voi tulla joka tapauksessa eteen, Suomen Hiusyrittäjien toiminnanjohtaja Marja Liimatainen arvioi.

    Työterveyslaitoksen tietojen mukaan esimerkiksi persulfaateista aiheutunut astma on pakottanut kampaajia vaihtamaan ammattia. Johtavan asiantuntijan Tiina Santosen mukaan tuoksuttomuus tai kasviperäisyys eivät takaa turvallisuutta.

    – Tuoksu ei kerro, onko tuotteessa herkistäviä aineita vai ei. Myös tuoksuttomissa tuotteissa tarvitaan säilöntäaineita, jotka voi olla herkistäviä.

    Kasvituotteen käyttäminen ei myöskään takaa, etteikö siinä voisi olla herkistäviä komponentteja.

    – Aika usein ajatellaan, että luonnontuote olisi turvallisempi kuin synteettiset kemikaalit, mutta on paljon luonnosta peräisin olevia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa allergiaa.

    Antibiootteja maustekaapista: Kanelistako superbakteerien kukistaja?

    Antibiootteja maustekaapista: Kanelistako superbakteerien kukistaja?


    Kanelilla voi maustaa korvapuustin, maitokahvin ja tietenkin joulupuuron, mutta se ei ole pelkkä mauste, vaan voi myös auttaa vaikeiden tulehdusten hoitamisessa, kertoo tuore australialainen tutkimus. Se on osa tutkijoiden lisääntyneitä pyrkimyksiä...

    Kanelilla voi maustaa korvapuustin, maitokahvin ja tietenkin joulupuuron, mutta se ei ole pelkkä mauste, vaan voi myös auttaa vaikeiden tulehdusten hoitamisessa, kertoo tuore australialainen tutkimus.

    Se on osa tutkijoiden lisääntyneitä pyrkimyksiä löytää uusia keinoja sellaisten bakteerien nujertamiseen, joihin lääketeollisuuden nykyiset antibioottilääkkeet tehoavat yhä huonommin.

    Tulehdusten hoitaminen luonnontuotteilla on ihmiskunnalle pitkä perinne, ja ne voisivat tarjota ratkaisuja myös antibioottiresistenssiin, uskoo Swinburnen teknillisen yliopiston tutkija Sanjida Topa.

    Kanelin tuttu tuoksu ja maku ovat peräisin kaneliöljyn sisältämästä orgaanisesta yhdisteestä kanelialdehydistä. Tutkimuksissa on saatu jo aiemmin viitteitä siitä, että kaneliöljyllä on myös antibioottisia ominaisuuksia.

    Vaikka tämä on tiedossa, lääketeollisuus ei juurikaan käytä kaneliöljyä, sanoo Topa, joka selvitti kanelialdehydin vaikutuksia yhdessä singaporelaisen Nanyangin teknillisen yliopiston tutkijoiden kanssa.

    Kanelialdehydiä käytetään vanhastaan raudan ruostumista ja maataloudessa kasvien homehtumista vastaan. Sillä myös karkotetaan hyönteisiä ja häädetään vääriin paikkoihin pyrkiviä kissoja ja koiria.

    Kanelialdehydin vaikutus perustuu tutkimuksen mukaan siihen, että se estää bakteerien joukkovoiman, jolla ne muodostavat tahmeaa kalvoa. Sen alla ne voivat rauhassa muhia ja aiheuttaa tulehduksia vaikka piilolinssin tai lonkkaproteesin pinnalle.

    Myös arkisesti hampaan pinnalle kertyvä plakki on esimerkki biokalvosta, ja samasta syystä kylpyhuonetta siivotessaan saattaa iskeä kätensä lattiakaivon seinämien limaan.

    Bakteerit muodostavat kalvon löydettyään kylliksi lajitovereita. Sitä varten ne viestivät toisilleen kukin lajilleen tyypillisellä kemikaalilla. Tutkimuksen tavoitteena ei ollut tappaa bakteereja, vaan häiritä tuota kemiallista kommunikaatiota.

    Sanjida TopaSwinburnen yliopistoKanelia haavasiteisiin?

    Tutkimuskohteeksi otettiin yleinen Pseudomonas aeruginosa -bakteeri. Siitä on harvoin haittaa terveille ihmisille, mutta sairaalapotilaille se on vaarallinen antibioottiresistenssinsä vuoksi.

    Kokeissa testattiin, miten eri kanelialdehydimäärät vaikuttavat Pseudomonas aeruginosaan.

    Tulosten mukaan jo kohtalainen määrä kaneliöljyä hidastaa selvästi bakteerien leviämistä ja estää niitä muodostamasta kalvoa. Kaneliöljyssä on noin 90 prosenttia kanelialdehydiä.

    Tutkimus on julkaistu Microbiology-lehdessä. Topa on nyt siirtynyt tutkimaan, miten tehokasta kanelialdehydi olisi haavasiteiden nanokuiduissa.

    Keittiöstä löytyy muutakin antibioottista

    Valkosipuli ja hunaja lienevät suomalaisille vanhastaan tutuimmat kodin antibiootit. Niiden teho on todettu paitsi flunssassa pärskiessä niin myös useissa tutkimuksissa – eikä pelkästään bakteereja vastaan, vaan jopa joidenkin virusten nitistämisessä.

    Tuoreen valkosipulin allisiini on usein tehokasta sellaistenkin virtsatietulehduksien hoitamisessa, joihin antibiootit eivät pure, kertoi muutaman vuoden takainen malesialainen tutkimus.

    Kiinalaisessa tutkimuksessa puolestaan selvitettiin, onko valkosipulista tukemaan antibioottihoitoa, jos vastassa on sitkeä sairaalabakteeri, kuten Pseudomonas aeruginosa tai Staphylococcus aureus, toinen leikkaushaavoja tulehduttava sairaalabakteeri.

    Pseudomonas aeruginosaan valkosipulin vaikutukset olivat heikot, mutta Staphylococcus aureus nöyrtyi sille. Se ei olisi hämmästyttänyt muinaista lääkäriä: yli tuhannen vuoden takaa säästynyt silmälääkeresepti tappoi nykyajan kokeissa 90 prosenttia näistä bakteereista.

    Kielitieteilijä käänsi reseptin, laboratoriossa valmistettiin lääke.British Libarary Board

    Tuosta Nottinghamin yliopiston tutkimuksesta voit lukea Ylen jutun tästä.

    Hunaja tehoaa 60 bakteeriin

    Kun flunssainen juo kuumaa hunajavettä helpottaakseen kurkkukipuaan, hänkin jatkaa valkosipuliin turvautuvan tavoin ikiaikaista tapaa. Jo kivikautiset maalaukset kertovat, että ihminen piti hunajasta ja kenties jo oivalsi myös sen lääketieteellisen tehon.

    Muinaisille egyptiläisille hunaja oli todellinen monilääke, jolla he helpottivat muun muassa vatsavaivojaan. Kreikkaisille hunaja oli rypälemehuun sekoitettuna hermojuomaa, ja haavavoidetta se on ollut tuhansia vuosia, muun muassa Venäjän sotilaille vielä ensimmäisessä maailmansodassa. Hunajaa myös ylistävät niin Raamattu kuin Koraani.

    Mehiläisten vatsasta valuu juomaa, jota on eri väristä. Ihmiset saavat siitä parannuksen. Koraanin Mehiläisten suura

    Viime vuosikymmenien tutkimuksissa hunajan on havaittu tehoavan noin 60:een eri bakteeriin, jotka voivat aiheuttaa pahaa eri puolilla ihmisen elimistöä, ihosta ja suolistosta verisuoniin ja sydämeen. Joukossa ovat jälleen myös Pseudomonas aeruginosa ja Staphylococcus aureus.

    Se, millaisissa kukissa mehiläiset lentelevät, vaikuttaa paitsi hunajan makuun niin myös antibioottisiin ominaisuuksiin, kertoi saksalaistutkimus joitakin vuosia sitten. Siihen valituista kukista lupaavimmalta vaikutti apila.EPA

    Iranilaisen Mahshadin yliopiston yhteenveto, joka valottaa hunajan perinteisiä ja nykyajan lääketieteellisiä käyttöjä, on vapaasti luettavissa verkosta englanniksi.

    Lääkäri muistuttaa helteessä hikoilevia: juo jo ennen kuin janottaa

    Lääkäri muistuttaa helteessä hikoilevia: juo jo ennen kuin janottaa


    Aurinko porottaa ja hiki valuu pitkin selkää. Juomaa kuluu. Asiantuntijoiden mukaan on vaikea tarkasti määritellä, miten paljon litramääräisesti on tarpeellista juoda nestettä helteellä. – Ensimmäinen reaktio elimistössä on virtsan...

    Aurinko porottaa ja hiki valuu pitkin selkää. Juomaa kuluu. Asiantuntijoiden mukaan on vaikea tarkasti määritellä, miten paljon litramääräisesti on tarpeellista juoda nestettä helteellä.

    – Ensimmäinen reaktio elimistössä on virtsan määrä. Kuinka paljon sitä erittyy eli kuinka usein pitää käydä pissalla. Toinen asia on tietenkin jano. Ja nimenomaan tässä järjestyksessä, kertoo yleislääkäri ja geriatriaan erikoistuva lääkäri Arvo Haapanen Hämeenlinnan Pihlajalinnasta.

    Jos on pakko harrastaa jotain fyysistä, sanotaan työtehtävissä, silloin esimerkiksi puoli litraa vettä tunnin aikana nautittuna voi olla hyvä tapa ehkäistä kuivumaa. Arvo Haapanen

    – Virtsan määrän säätely välittyy aivoista, joissa on tätä tunnistavat reseptorit ja siellä säädellään virtsan erittymistä. Jano tulee vasta jälkijunassa, jatkaa Haapanen.

    Kuumalla säällä pelkkä auringossa oleilu saa hien virtaamaan. Lämpömittarilukeman huidellessa hellerajalla on syytä välttää hikiliikuntaa.

    – Jos on pakko harrastaa jotain fyysistä, sanotaan työtehtävissä, silloin esimerkiksi puoli litraa vettä tunnin aikana nautittuna voi olla hyvä tapa ehkäistä kuivumaa, neuvoo lääkäri Arvo Haapanen.

    Kahvi, tee ja alkoholi poistavat nesteitä kehosta

    Vesi on hellejuomista paras vaihtoehto. Sen sijaan alkoholia, kahvia ja teetä kuumalla säällä on syytä välttää.

    – Niihin kaikkiin liittyy nesteitä poistava vaikutus, joka voi paradoksaalisesti johtaa kuivumiseen, kertoo Haapanen.

    Voiko olla vaarallista juoda liikaa vettä?

    – Pelkän veden juominen suuressa määrin voi olla haitallista siinä mielessä, että vesi laimentaa elimistöä. Tämä voi johtaa omiin hankaluuksiin. Mutta pääsääntöisesti veden nauttiminen on turvallista, pohtii Haapanen.

    Onko sillä merkitystä, miten lämmintä tai kylmää helteellä juotava neste on?

    – Ei oikeastaan. Elimistössä lämmön tasapainon säätely toimii ja mikä tahansa neste palaa siihen keskiarvoiseen elimistön lämpötilaan. Mutta jos on selvästi lämpöoireita, viilennys on tarpeen ja silloin pelkkä nesteen nauttiminen ei riitä. Silloin pitäisi viilentää ihan ulkoisesti esimerkiksi sumutepullolla, jolloin neste haihtuu ihon pinnalta nopeasti, selittää Haapanen.

    Hellesäällä saa syödä tavallista suolaisempaa ruokaa

    Kehon suolatasapainon järkkyminen voi olla haitallista. Kehon suolapitoisuuden lasku voidaan havaita verikokeilla. Osastonylilääkäri Ville Hällberg Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystysklinikalta neuvoo, että yksi oire suolatasapainon häiriöstä on heikottava olo.

    – Ihmistä heikottaa, janottaa ja huimaa. Päätä särkee ja eikä olo ole niin varma tavallisten askareiden hoitamisessa kuin tavallisesti, kuvailee Hällberg.

    Hellesäällä lautaselle voi siis valita tavallista suolaisempaa syötävää.

    – Toisin kuin yleensä, tälläisillä helteillä ihmisiä kehotetaan syömään myös suolaisia ruokia, neuvoo osastonylilääkäri Hällberg.

    Samaa sanoo yleislääkäri Haapanen. Pelkkään suolan syömiseen helteelläkään Haapanen ei kannusta.

    – Ateriat toki voivat olla vähän suolaisempia, jolloin se suolatasapaino pysyy hanskassa. Mutta että otettaisiin teelusikalla suolaa, siihen en kannusta.

    Ihmistä heikottaa, janottaa ja huimaa. Ville Hällberg

    Erityisessä riskiryhmässä kehon suolatasapainon järkkymiseen ovat verenpainepotilaat, joilla on useamman lääkkeen lääkitys.

    – Erityisesti iäkkäät verenpainepotilaat, jotka käyttävät sairauteensa samanaikaisesti useita lääkkeitä, ovat herkempiä kärsimään verenpaineen laskusta kuuman sään myötä, sanoo Hällberg.

    Yleislääkäri Arvo Haapasen mukaan nesteenpoistolääkkeitä käyttävän henkilön on muistettava tarkemmin huolehtia oman kehon suolatasapainosta.

    Pitääkö työnantajalle kertoa jo unetkin?

    Pitääkö työnantajalle kertoa jo unetkin? "Toivottavasti", sanoo psykoterapeutti


    Unityöpajan pitäjät avaavat uskonnottoman kappelin oven Jyväskylän yliopiston kampuksella. Paksut graniittiseinät leikkaavat ulkoa tulevaa ääntä, mutta puheessa soi hienoinen kaiku. Kaupungin hälinästä saapuvalle paikka on epätavallinen kuin...

    Unityöpajan pitäjät avaavat uskonnottoman kappelin oven Jyväskylän yliopiston kampuksella.

    Paksut graniittiseinät leikkaavat ulkoa tulevaa ääntä, mutta puheessa soi hienoinen kaiku. Kaupungin hälinästä saapuvalle paikka on epätavallinen kuin uni.

    – Tämä on hyvä paikka pitää työpaja, toteaa Rauno Lehtonen.

    – Yksilöllinen ja yhteisöllinen kuin uni, jatkaa Risto Puutio.

    Risto Puutio on työn ja organisaatioiden erikoispsykologi, Rauno Lehtonen psykoterapeutti.

    Unityöpajaa edeltävänä yönä Puutio näki unta, jossa entisen kotitalon räystäät roikkuivat. Hän muistelee ymmärtäneensä unessa, että hänen täytyy pitää räystäistä luento kollegoilleen. Nyt ajatus huvittaa miestä.

    Puutio on järjestänyt unista keskustelemisen työpajoja yhdessä psykoterapeutti Rauno Lehtosen kanssa parinkymmenen vuoden ajan. Miesten työkaluna on menetelmä, jolla unia tutkaillaan yhteisön kuvajaisena.

    Rauno Lehtonen ja Risto Puutio sanovat, että unista keskustelemalla luodaan kuvaa yhteisöstä.Petri Aaltonen / Yle

    Unia on pitkään tutkittu ja tulkittu yksilöllisinä kokemuksina. Niiden on ajateltu kertovan jotakin näkijästään.

    1980-luvulla Lontoossa yhteisöjä tutkinut Gordon Lawrence alkoi lähestyä unta uudella tavalla.

    Lawrence siirsi huomion unen näkijästä uneen ja unista puhumiseen. Hänen kehittämänsä työskentelytapa, Social Dreaming, kiinnosti myös Puutiota ja Lehtosta niin paljon, sitä opiskeltuaan he ottivat metodin käyttöön.

    Unista keskustellaan kuin taideteoksista

    Kappelin ovi kolahtelee, kun unityöpajaan saapuu osallistujia. Puutio ja Lehtonen ovat asettaneet tuolit ympyrän muotoon. Kurssin aluksi miehet kertovat Social Dreaming- metodin synnystä ja työtavoista, joissa huomio siirretään yksilöstä yhteisöön.

    Esittelytuokion jälkeen tuolit levitetään tilaan satunnaisesti. Jokainen osallistuja valitsee istumapaikkansa sen mukaan, haluaako katsoa muita, vai suuntaako katseensa yksityiseen kohteeseen.

    Keskustelussa unia lähestytään kuin taidenäyttelyssä olevia teoksia: unet näytetään muille kuin taideteokset, kertomalla niistä.

    Puution mukaan unista keskustellessa pajaan osallistuvat alkavat löytää yhteisiä ja yhdistäviä merkityksiä.

    – Unen ei ajatella kertovan persoonallisuudesta, vaan se pikemminkin kantaa yhteisöllisiä merkityksiä, kertoo Puutio työtavasta.

    Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Risto Puutio päätti unessa pitää työtovereilleen luennon irrallaan roikkuvista räystäistä. Aamulla idea meni uudelleen harkintaan.Petri Aaltonen / Yle

    Keskustelun edetessä osallistujat kertovat lisää unia. Puutio ja Lehtonen johdattavat pohtimaan uniin liittyviä samankaltaisuuksia ja eroja. Yhdistely tapahtuu vapaasti assosioiden, ilman toimintakaavaa.

    – Ei niin, että joku tietäisi todellisen merkityksen. Emme ajattele, että olisi olemassa yksi merkitys, johon uni olisi palautettavissa, vaan että sille voidaan antaa erilaisia merkityksiä, sanoo Puutio.

    Tunteet roihuavat unessa

    Unessa voi viritä tunteita, ja ne voivat tuntua nukkuvasta voimakkailta.

    Kun henkilö herää ja muistelee unta, hän saattaa ihmetellä, miksi liikuttui niin kovasti tai miksi oli vihainen viattomassa tilanteessa.

    Uni on mielen toimintaa. Aivotutkimus on osoittanut, että mieli puhdistaa itseään unen avulla. Psykoanalyysin mukaan mielellä on kaksi puolta: tuttu ja piilossa oleva. Jotkut ajattelevat, että piilossa oleva puoli välähtää esille unen aikana.

    Yhtäältä unta pidetään roskakorina edellisen päivän tapahtumille, toisaalta sen nähdään olevan mielen valmistautumista seuraavan päivän haasteisiin.

    Psykoterapeutti Rauno Lehtonen sanoo, että vaikka pitäisi unista keskustelemista huuhaana, siitä voi silti saada oivalluksia.Petri Aaltonen / Yle

    Rauno Lehtonen kertoo asiasta havainnollistavan esimerkin: hän itse näki haastattelua edeltävänä yönä puolipainajaista, jonka hän ajattelee olleen valmistautumista tapahtumaan.

    Unessa Lehtonen saapui kuumissaan puolisonsa kanssa tuntemattomaan paikkaan.

    Pariskunta kävi keskustelua aiheesta onko "sinne" pakko mennä. Lehtonen ajattelee päivänvalossa, että "sinne" viittasi tulevaan haastatteluun. Vaimo lohdutti unessa miestään ja totesi, ettei tämän tietenkään tarvitse mennä "sinne".

    Uneen ilmaantunut viranomaiselta näyttävä henkilö kuitenkin katkaisi pariskunnan keskustelun tokaisemalla hyvin paheksuvaan äänen sävyyn:

    "Kuinka kukaan voi edes ajatella noin! Totta kai sinne pitää mennä, minne pitää mennä!"

    Vallatkaa Wall Street unissa

    Puution ja Lehtosen mukaan Social Dreaming -metodia on käytetty maailmalla, kun kriiseissä on haettu eri osapuolille ymmärrystä tapahtumista.

    Esimerkkinä tästä miehet kertovat Vallatkaa Wall Street eli Occupy Wall Street -mielenosoituksesta.

    Vajaat kymmenen vuotta sitten 950 kaupungissa eri puolilla maailmaa järjestettiin mielenosoituksia tasa-arvoisen talouspolitiikan puolesta. Lontoossa talouspolitiikan protestoijien telttakylä nousi St. Paulin katedraalin eteen.

    Kapitalismia vastustavien mielenosoittajien telttoja St. Paulin katedraalin ulkopuolella Lontoossa 30. lokakuuta.Kerim Okten / EPA

    Lehtosen ja Puution mukaan mielenosoitusalueella järjestettiin Social Dreaming -keskustelutilaisuuksia (Social Dreaming-sivusto), joihin osallistui mielenosoittajia, kansalaisia, pankkiireita ja osakkeenomistajia.

    Lehtonen sanoo, että tilanteessa puhuttiin unista siksi, että uni kertoo ajasta jotakin sellaista, mitä ei pystytä älyllisesti sanoittamaan.

    – Sen vuoksi unen näkemisen ja kertomisen kautta voi syntyä uusi näkökulma käsillä olevaan tilanteeseen.

    Puutio puolestaan muistuttaa, että ihmisellä on yhteisöllinen mieli.

    – Se on osa ihmisen laumaeläimen puolta. Kun yksilö on huolissaan, hän on yleensä huolissaan samoista asioista kuin muutkin, esimerkiksi tulevaisuudesta tai ilmastonmuutoksesta.

    Unikeskustelu kiinnostaa ihmissuhdetyöntekijöitä

    Kiviseinien sisällä Puutio ja Lehtonen pyytävät osallistuijia kertomaan lisää unia. Tällä kertaa Jyväskylän Social Dreaming -kokoontuminen on kolmipäiväinen.

    Kurssille osallistuva Johanna Barkman sanoo nähneensä unia viikon verran joka yö, mutta muistaa niistä vain viimeisen. Siinä kuului ensin ihanaa kuorolaulua, ja sitten Barkman osallistui tanssiesityksen valmistamiseen. Hän muistelee untaan ja nauraa.

    – Tanssi oli yhteiskunnallinen, kantaaottava esitys... mutta kun en muista, mihin otimme kantaa!

    Jyväskylän yliopiston kampuksen uskonnoton kappeli on kätevä paikka kurssille.Petri Aaltonen / Yle

    Barkmanille kävi kuten herätessä usein käy: muistikuva unesta hälvenee herätessä kuin sumuhattara aamuauringossa. Mieli osaa yllättää unen näkijän.

    Mielen toiminta panee myös ihmissuhdetyötä tekevät opiskelemaan. Social Dreaming -kursseille osallistuu tavallisesti yhteisöjen ja yksilöjen kanssa terapeuttista tai muutostyötä tekeviä ammattilaisia.

    – He hakevat seminaareista ideoita ja ymmärrystä ihmisen moninaisuuteen tai ihmismielen rikkauteen, toteaa Puutio.

    Johanna Barkman kertoo aiemmin tulkinneensa unia itsensä kautta, mutta suunnittelee nyt alkavansa miettiä niitä yhteisöllisestä näkökulmasta. Hän sanoo kuuluvansa moneen eri yhteisöön ja pohtii, että on mielenkiintoista selvittää, mitä uni kertoo niistä.

    Social Dreaming -työpaja alkaa työtavan esittelyllä. Kun siirrytään keskustelemaan unista, tuolit asetetaan vapaamuotoisesti, osassa voi istua kasvokkain, osassa katsoa pois.Petri Aaltonen / Yle

    Kysymykseen "Joko työelämässä on tultu siihen, että työnantajalle on kerrottava omat unensa?", psykoterapeutti Rauno Lehtonen vastaa ykskantaan:

    – Toivottavasti.

    Lehtosen mukaan uni paljastaa jotakin sellaista, minkä työpaikan strategiat ja päivittäiset työtehtävät peittävät alleen. Unista voitaisiin keskustella työporukalla kerran viikossa työnantajan kustannuksella, mutta se olisi tehtävä yhdessä sopien.

    Kun unia jaetaan työkavereille, keskustellaan unien lisäksi ajatuksista, joita unet sattuvat herättämään. Keskustelun edetessä osallistujat kertovat lisää unia, ja vähitellen keskustelussa kehkeytyy kuva yhteisestä todellisuudesta.

    – Unia jaettaessa voi tunnistaa eri ammattien ja töiden erityispiirteitä. Esimerkiksi asiakaspalvelutyötä tekevät huomaavat kantavansa yhteisiä tunneongelmia kohdatessaan tyytymättömiä asiakkaita, kertoo Risto Puutio.

    Etukäteen ei voi tietää, mitä kurssilta saa

    Social Dreaming työpajassa etsitään merkityksiä, joita keskustelu unista voi paljastaa. Järjestäjät kertovat, että tapahtumissa myös nauretaan paljon.

    Mitä tulosta työnantaja sitten saisi, jos hän laittaisi työntekijänsä keskustelemaan unistaan?

    – Unityöltä ei voi kysyä, milloin se tuottaa tulosta, toteaa Puutio.

    – Social Dreaming vertautuu pikemminkin leikkiin kuin toimintaan, jossa pyritään saamaan aikaiseksi välitön lopputulos.

    Unta voi jo heti herätessä olla vaikea muistaa.Petri Aaltonen / Yle

    Työyhteisö on esimerkki siitä, että kerrottu uni voi kertoa yhteisön kipukohdista tai jostakin yhteisölle merkityksellisestä. Silloin leikki on tuottanut kuvan yhteisesti merkityksellisestä asiasta ja osoittaa sen, että ollaan vakavien asioiden äärellä.

    Puutio vertaa kysymystä unikeskustelun tuottavuudesta siihen, että konserttiin menijältä kysyttäisiin, minkälaisia tuloksia haluat. Nopean tuloksen sijaan unipajan järjestäjät hakevat sisäistä rikastumista ja jaettua kokemusta.

    – Se itsessään arvokasta ja riittävää, sanoo Puutio.

    16.7. kello 14.56 toisen haastateltavan nimi korjattu.

    Valkohäntäpeurat ovat runsastuneet rajusti ja niin ovat punkitkin – kysyimme tutkijalta pitäisikö peurat ja kauriit ampua

    Valkohäntäpeurat ovat runsastuneet rajusti ja niin ovat punkitkin – kysyimme tutkijalta pitäisikö peurat ja kauriit ampua


    Valkohäntäpeurakannan voimakas kasvu herättää keskustelua erityisesti peuran tiheimmillä esiintymisalueilla Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajalla. Suomen luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeuroja, eli...

    Valkohäntäpeurakannan voimakas kasvu herättää keskustelua erityisesti peuran tiheimmillä esiintymisalueilla Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajalla. Suomen luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeuroja, eli valkohäntäkauriita, on nyt enemmän kuin koskaan: talvehtivan kannan koko on lähes 100 000 yksilöä.

    Yle julkaisi viime viikolla kaksi juttua valkohäntäpeuroista – niiden ennätykselliseksi kasvaneesta kannasta ja valkohäntäpeuran historiasta Suomessa. Molempien juttujen yhteydessä toimitukseen tuli runsaasti palautetta, jossa nostettiin esiin se, että valkohäntäpeurat ja metsäkauriit olisivat syyllisiä punkkien voittokulkuun ja leviämiseen Suomessa.

    Moni uskoo, että punkkien runsastumista voitaisiin estää sillä, että valkohäntäpeurakantaa vähennettäisiin rajusti. Muun muassa Åbo Akademista eläköitynyt loistutkija Margaretha Gustafsson hätkäytti muutama kesä sitten sanomalla (HS), että ongelmallisilta punkkialueilta pitäisi ampua kaikki kauriit. Voisiko ratkaisu olla näin suoraviivainen?

    Valkohäntäpeurakannan voimakkain keskittymä sijaitsee Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajalla sekä Uudellamaalla. Samoilla alueilla on myös metsäkauriita. Kauriskannan koosta ei ole tuoretta arviota.YlePeurat ja kauriit punkkien suosikki-isäntiä

    Suomen luonnonvarakeskuksessa työskentelevälle metsäeläintieteen professori Heikki Henttoselle kysymys hirvieläinkannan ja punkkien leviämisen yhteydestä on tuttu. Hän on vuosien ajan perehtynyt punkkien leviämiseen sekä eteläisessä Suomessa että Lapissa, napapiirin pohjoispuolella.

    Punkki tarvitsee kolme veriateriaa

    Aikuinen punkkinaaras tarvitsee veriaterian muniakseen munia, joista kuoriutuu toukkia.

    Toukka tarvitsee veriaterian muuttuakseen seuraavaan elämänvaiheeseen nymfiksi.

    Nymfi tarvitsee veriaterian muuttuakseen aikuiseksi lisääntyväksi punkiksi.

    Henttosen mukaan on totta, että valkohäntäpeurat, samoin kuin metsäkauriit, ovat punkkien suosikki-isäntiä. Aikuiset punkkinaaraat saavat isosta nisäkkäästä ison veriaterian. Yhdessä kauriissa tai peurassa voi olla jopa 2 000 punkkia. Aikuiset punkit vaanivat saalistaan korkeammalla kasvillisuudessa kuin nuoremmat nymfit ja toukat, jotka valitsevat kohteikseen myyriä ja pikkulintuja.

    – Kun punkkinaaras saa paljon verta, se munii paljon ja hyväkuntoisia munia. Se taas parantaa munista kuoriutuvien toukkien säilymistä, jos ne eivät onnistuisi heti löytämään tarvitsemaansa veriateriaa.

    Lisäksi isot nisäkkäät ovat pitkäjalkaisia ja nopeita, eli ne levittävät punkkeja laajalle alueelle tehokkaasti.

    Ensimmäiset seitsemän valkohäntäpeuraa tuotiin Suomeen ja Laukon kartanoon Amerikasta vuonna 1934. Nyt talvehtivan kannan vahvuudeksi arvioidaan 100 000 eläintä.Jouni MinkkinenIlman peuroja ja kauriita olisi myös punkkeja

    Henttonen ei kuitenkaan usko, että valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden hävittäminen kokonaan tekisi selvää punkeista. Ei vaikka esimerkiksi Hollannissa ja Yhdysvalloissa on tehty tutkimuksia, joissa on hävitetty tai aidattu kauriit tietyltä alueelta ja saatu näin myös punkkikanta laskemaan.

    – Tutkimuksissa punkit vähenivät, mutta eivät hävinneet kokonaan. Hirvieläinten poistaminen yhdestä paikasta ei olisi kovin tehokasta, sillä alue täyttyisi nopeasti uusilla tulokkailla. Koko kannan poistaminen voisi toimia vain saarissa ja niemissä, Henttonen sanoo.

    Henttosen mukaan tarvittaisiin laaja-alainen ja tehokas hirvieläinkannan harvennus, jotta sillä edes periaatteessa olisi vaikutusta punkkien määrään.

    – Mitään tarkkaa tietoa ei voi sanoa, kuinka paljon peura- ja kauriskantaa pitäisi vähentää, ja myös tulosta on vaikea ennustaa etukäteen. Lievä harventaminen voi johtaa siihen, että punkit keskittyvät jäljelle jääneisiin peuroihin ja kauriisiin ja lisääntyvät niin kuin ennenkin.

    – Ilman peuroja ja kauriita olisi myös punkkeja, mutta tosin vähemmän. Ei niistä kokonaan eroon päästä. Siilit, jänikset, ketut, supikoirat ja muut keskikokoiset nisäkkäät pitävät kuitenkin yllä jonkinlaista punkkikantaa.

    Tutkija sanoo, että jos punkit ovat ongelma mökki- tai omakotitontilla, voi harkita alueen aitaamista.

    Koirat levittävät punkkia pohjoiseen?

    Viime vuosina Henttonen on perehtynyt punkkihavaintoihin erityisesti napapiirin yläpuolella. Pohjoisia punkkihavaintoja on tehty esimerkiksi Muoniosta, Enontekiön Hetasta sekä Inarin Nellimistä ja Kaamasesta.

    – Kun mennään napapiiristä ylöspäin, olen vahvasti sitä mieltä, että punkit ovat pääosin koirien levittämiä, Henttonen sanoo.

    Punkki kiinnittyy koiraan nauttimaan veriateriaa ja voi matkustaa omistajien huomaamatta uusille alueille.Anna Wikman / Yle

    Punkkeja on löytynyt pohjoisesta erityisesti koirista, mutta myös kissoista ja ainakin yhdestä porosta. Tutkija on haastattanut lemmikkien omistajia.

    – Hyvin yleinen tarina on, että pohjoisen asukas on ollut koiriensa kanssa etelässä lomilla, tai metsästäjäpiireissä on oltu haukkukilpailussa, ja kun tullaan takaisin, koirasta löytyy punkkeja, Henttonen sanoo.

    Sama tarina kerrotaan myös toisin päin, eli etelän ihmiset käyvät pohjoisessa sukuloimassa tai muuta vastaavaa ja vievät punkkeja mennessään.

    Pohjoisen punkit ovat asutuskeskuksissa

    Pohjoisesta löytyy punkkeja myös koirista ja kissoista, jotka eivät ole käyneet missään muualla, mikä viittaa siihen, että paikallisia punkkipesäkkeitä on syntynyt.

    – Jos punkkeja löytyy kotoa koirasta, kyllä niitä on voinut pudota sinne pihamaallekin. Paikallinen kanta voi syntyä muutamasta lisääntyvästä yksilöstä.

    Pohjoisen punkkihavainnot on tehty nimenomaan asutuskeskuksista, mikä vahvistaa käsitystä esiintymien yhteydestä koiriin. Henttonen on myös yrittänyt kerätä punkkeja umpimetsistä eri puolilta Lappia, mutta keräyslakanaan ei ole tarttunut yhtään punkkeja.

    – Media antaa väärää kuvaa, kun kerrotaan, että punkit leviävät rintamana Lappiin. Siitä ei ole kyse. Pesäkkeet ovat paikallisia ja uskon vahvasti, että ne ovat syntyneet koiratrafiikin myötä.

    Henttonen on kirjoittanut aiheesta keväällä Jahti-lehdessä. Siinä hän toivoo koiranomistajien huolehtivan punkkitorjunnasta, kun eläimiä liikutellaan pohjoisen ja etelän välillä.

    – Asia erikseen on Meri-Lapin rannikkoseutu aina Tornioon asti. Siellä punkkeja on runsaasti kaikkialla, ja ne ovat levinnet omia aikojaan ilmaston muuttumisen ja hirvieläinten myötä.

    Lue myös: Suomalainen punkkitutkimus: Lähes joka viidennellä punkilla on borrelioosibakteeri

    Suomi sai Amerikan lahjaksi 7 valkohäntäpeuraa, ne vapautettiin luontoon ja nyt niitä 100 000 – valkohäntäpeurojen historia on kiehtova tarina isänmaanrakkaudesta

    Valkohäntäpeuroja on nyt ennätyksellisen paljon – pelti kolisee yli 5 000 kertaa vuodessa

    Migreeni periytyy tuhansien geenien välityksellä, selviää uraauurtavasta suomalaistutkimuksesta – ”Pelkään kuollakseni, että tyttäreni saa sen”

    Migreeni periytyy tuhansien geenien välityksellä, selviää uraauurtavasta suomalaistutkimuksesta – ”Pelkään kuollakseni, että tyttäreni saa sen”


    Tästä on kyseSuomalainen migreenin perhetutkimus on kaikkien aikojen laajin.Tutkimuksessa analysoitiin 1600 perhettä ja yhteensä yli 8000 migreenipotilasta.Tutkimuksessa selvisi, että migreenin periytyvyyteen vaikuttavat tuhannet...

    Tästä on kyseSuomalainen migreenin perhetutkimus on kaikkien aikojen laajin.Tutkimuksessa analysoitiin 1600 perhettä ja yhteensä yli 8000 migreenipotilasta.Tutkimuksessa selvisi, että migreenin periytyvyyteen vaikuttavat tuhannet geenit.Tutkimuksesta erillään kehitetty uusi ja tehokas lääke tulee markkinoille tänä vuonna.

    – Pitäisin migreenin vaikka joka päivä, kunhan lapseni siltä säästyisi. Pelkään kuollakseni, että tyttäreni saa sen.

    Hämeenlinnalainen Virve Ruuskanen pelkää syystä. Vaikean migreenin takia hän ei uskalla lähteä edes kauppaan ilman lääkkeitä. Välillä kohtaukset ovat niin vimmaisia, etteivät lääkkeetkään auta.

    – Päähän voi koskea viisi päivää. Kun saan todella pahoja kohtauksia ja halailen vessanpönttöä, silloin mietin, että kunpa tytär ei saisi tätä.

    Hän ei ole pelkonsa kanssa yksin. Migreenistä kärsii joka seitsemäs ihminen. Suomessa heitä on noin 800 000. Migreeniin sairastuminen on osin ympäristötekijöiden syytä, mutta geenit vaikuttavat yhtä paljon.

    Sairaus piinaa Ruuskasen lähisukua. Siitä kärsivät hänen lisäkseen naisen äiti, pikkusisko, täti, sisarenpoika, sisarentytär ja isoisä.

    Ruuskaset olivat yksi 1 600 perheestä, jotka osallistuivat vuosikymmeniä kestäneeseen tutkimukseen, jossa selvitettiin migreenin periytyvyyttä. Suomalainen tutkimus on lajissaan historian laajin.

    Åsa Tamminen ei pelkää migreenin puhkeamista.Lauri Rautavuori / YleApua uusien lääkkeiden kehittämiseen

    Tutkimuksesta saatu tieto mutkistaa käsitystä migreenin kulkeutumisesta suvuissa. Aiemmin luultiin, että sairauden takana on vain muutama vahva geeni, jotka siirtyvät vanhemmilta lapsille. Nyt tiedetään, että migreenin takana jylläävät tuhannet geenit.

    Vaikka tulokset monimutkaistavat migreenikäsitystä, ei kirvestä kannata heittää kaivoon, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopistosta.

    – Uudet geneettiset määritelmät auttavat uusien lääkkeiden kehittämisessä. Asia on kuitenkin monisyisempi kuin vain tietyn geenin löytäminen ja siihen iskeminen, Palotie selittää.

    Virve Ruuskasen migreenilääkkeitä.Lauri Rautavuori / Yle

    Tuhannet geenit migreenin taustalla istuvat myös lääkärin käsitykseen sairaudesta. Migreenin oireet ja siihen auttavat hoidot vaihtelevat potilailla suuresti.

    – Sairauden pohjavire on kaikilla sama, mutta geneettinen tausta on kunkin suvun kohdalla vähän erilainen, sanoo neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

    Hänkin näkee tutkimustuloksissa toivoa.

    – Migreeni on nyt jotain, mistä saa otteen ja mitä voi tarkemmin tutkia. Parempia hoitoja keksitään vääjäämättä.

    ”Hän ei ole puhunut pelosta”

    Virve Ruuskasen migreeni on laadultaan vaikea. Hänellä on aurallisia migreenikohtauksia (Suomen Migreeniyhdistys), jotka aiheuttavat muun muassa erilaisia häiriöitä näkökentässä.

    Auraa esiintyy noin 30 prosentilla migreeniä sairastavista. Geenitutkimuksesta saatu tieto kertoo, että periytyvyyden riski on suurempi niillä, jotka kärsivät aurallisista kohtauksista.

    Vielä suurempi riski on hemiplegistä eli rajuja neurologisia oireita aiheuttavaa migreeniä sairastavilla. Tämä sairauden muoto on erittäin harvinainen. Mitä harvinaisempaa migreeniä sairastaa, sitä todennäköisemmin se siirtyy sukupolvelta toiselle.

    Perinnölliset riskitekijät ovat suurempia myös niillä potilailla, jotka sairastuvat migreeniin jo lapsena.

    Vaikka äitiä pelottaa, 9-vuotiasta Åsa Tammista migreenin uhka ei vaivaa.

    – Hän ei ole puhunut pelosta. Kun minulla on kohtauksia, hän auttaa hyvin reippaasti. Yleensä pakastimesta ilmestyy kylmäkääre otsalle, ja saan olla rauhassa, Ruuskanen hymyilee.

    Jos Åsa on läsnä, Virve Ruuskanen esittää usein reippaampaa kuin oikeasti on. Hän haluaa näyttää, että sairauden kanssa voi elää.

    Virve Ruuskanen.Lauri Rautavuori / YleLupaava lääke apteekkeihin tänä vuonna

    Geenitutkimusten pohjalta tehtävä lääkekehitys kestää monia vuosia, ennen kuin siitä on konkreettista apua kärsijöille.

    Kuitenkin jo tänä vuonna apteekkeihin ilmestyy uusi ja lupaava biologinen lääke (Helsingin Sanomat), joka on auttanut osaa koepotilaista pääsemään kohtauksista kokonaan eroon.

    Lääkkeessä on kyse cgrp-vasta-aineista. Cgrp (calcitonin gene related peptide) on valkuaisaine, joka aiheuttaa aivoissa migreeniin liittyvää kipua. Uusi lääke iskee tätä valkuaisainetta vastaan ja suitsii sen aiheuttamaa kipua.

    Neurologian erikoislääkärin Mikko Kallelan mukaan joka viidennellä koepotilaalla lääkevaste oli loistava.

    Vaikka uusi lääke kehitettiin geenitutkimuksesta täysin erillään, ne nivoutuvat yhteen. Avain on verrata uudesta lääkkeestä hyötyvien potilaiden geenitaustaa niihin, joita lääke ei auta.

    – Tutkimalla niitä ihmisiä, joilla lääkevaste on hyvä, saadaan paljon homogeenisempi ryhmä potilaita. Loppuosaan ihmisistä voidaan kohdistaa geneettisiä tutkimuksia, ja taas oppia heidän mekanisminsa, Kallela selittää.

    Suomalaisesta migreenin geenitutkimuksesta ovat aiemmin kirjoittaneet Helsingin Sanomat ja MTV.

    Huonoja uutisia suklaansyöjille: Suklaa ei ehkä sittenkään ole hyväksi sydämelle

    Huonoja uutisia suklaansyöjille: Suklaa ei ehkä sittenkään ole hyväksi sydämelle


    Suklaa on viime vuosina saanut terveystuotteen maineen, mutta tutkimusten perusteella maine on todennäköisesti liioiteltu. Tähän viittaa myös tuore tutkimus, jossa suklaata viikoittain nauttivien sydänriskit havaittiin jopa hieman...

    Suklaa on viime vuosina saanut terveystuotteen maineen, mutta tutkimusten perusteella maine on todennäköisesti liioiteltu. Tähän viittaa myös tuore tutkimus, jossa suklaata viikoittain nauttivien sydänriskit havaittiin jopa hieman suurentuneiksi.

    Tutkimuksessa 83 000 naista seurattiin 13 vuoden ajan, ja seurannan perusteella suklaata säännöllisesti syövät eivät säästyneet sepelvaltimotaudilta tai aivoverenkiertohäiriöiltä sen todennäköisemmin kuin naiset, jotka söivät suklaata vain harvoin. Suklaata ainakin kolmesti viikossa nauttivat alle 65-vuotiaat sen sijaan saattoivat jopa sairastua hieman muita todennäköisemmin, analyysi osoitti.

    Suklaan terveysvaikutuksista on vuosien varrella kertynyt ristiriitaisia tutkimustuloksia, mikä luultavasti johtuu tutkittujen suklaiden eroista. Yleensä ihmiset syövät maitosuklaata, mutta suklaan terveyshyödyt on liitetty lähinnä tummaan, paljon flavoinoideja sisältävään suklaaseen. Kauppojen tavallisissa suklaissa flavonoideja on yleensä niukasti, koska suuri osa niistä tuhoutuu, kun kaakaosta jalostetaan makeampaa.

    Paljon energiaa sisältävä suklaa voi helposti myös lihottaa, mikä puolestaan altistaa sydänoireille ja monille muille sairauksille. Lihominen voi selittää myös nyt julkaistussa tutkimuksessa havaitun sairastumisriskin.

    Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

    Varsinkin nuoret ja riskiryhmään kuuluvat välttelevät seulontoja – pelkona on, että kohdunkaulan syöpä lisääntyy

    Varsinkin nuoret ja riskiryhmään kuuluvat välttelevät seulontoja – pelkona on, että kohdunkaulan syöpä lisääntyy


    Erityisesti nuoret naiset ja riskiryhmään kuuluvat jättävät kohdunkaulan syövän joukkoseulonnat väliin. Naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri Marjo Tuppurainen on huolissaan etenkin riskiryhmään...

    Erityisesti nuoret naiset ja riskiryhmään kuuluvat jättävät kohdunkaulan syövän joukkoseulonnat väliin.

    Naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri Marjo Tuppurainen on huolissaan etenkin riskiryhmään kuuluvista naisista, joita on erityisen vaikea saada osallistumaan joukkoseulontoihin.

    Riskiryhmään lukeutuvat hänen mukaansa tupakoivat naiset, joilla on runsaasti seksikumppaneita.

    – Voi olla, että kohdunkaulansyövän väheneminen on luonut sellaisen harhakuvitelman, että se on pyyhkäisty pois kartalta. Saattaa olla, että lääkärikunta itsekin syyllistyy tähän vähättelevään asenteeseen, että joukkoseulonnat eivät ole niin tärkeitä, Tuppurainen pohtii.

    Suomen syöpärekisterin mukaan nuorimmat ikäryhmät osallistuvat edelleen seulontoihin huonosti, vaikka osallistumisprosentti muutoin onkin viime vuodet pysynyt ennallaan. Joukkoseulonnat alkavat 30 vuoden iässä. Joissakin kunnissa seulontaan kutsutaan jo 25-vuotiaat.

    Duodecimin terveyskirjaston mukaan 15 viime vuoden aikana kohdunkaulan syöpä on lisääntynyt alle 40-vuotiailla, vaikka uusien tapausten kokonaismäärä on edelleen pienentynyt.

    Osa käy yksityisellä

    Syöpäseulontoihin osallistuminen vaihtelee eri puolilla Suomea. Suomen Syöpärekisterin mukaan kohdunkaulan syövän joukkoseulontojen osallistumisprosentti on viime vuosina ollut 61–79 prosentin välillä.

    Matalimmasta päästä osallistumisprosentti on ollut jo kuuden vuoden ajan Pohjois-Savossa. Suomen Syöpärekisterin seulontatilastojen mukaan runsaat 60 prosenttia kutsutuista osallistui seulontoihin vuonna 2016 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella.

    Kuopion yliopistollisen sairaalan naistentautien- ja synnytysklinikan osastonylilääkäri Marjo Tuppuraisen mukaan osa naisista käy yksityispuolella papaseulonnassa ja jättää kenties siksi julkisen puolen joukkoseulonnan väliin.

    – Kenties Kuopiossa on enemmän vaihtoehtoja käydä yksityisellä, Tuppurainen arvelee.

    Toinen syy joukkoseulonnasta pois jäämiseen saattaa olla ajanvaraamisen vaikeus. Esimerkiksi Kuopiossa seulonta-ajan voi varata puhelimella tai sähköisen asioinnin kautta.

    – Muutamilta potilailta olen kuullut, että aikaa on vaikea varata. Ajanvarauksessa puhelinaika on yksi tunti keskellä päivää ja sitten, kun sinne soittaa, numero on varattu. Kaikilla ei ole nettiä käytettävissä ajanvaraukseen, Tuppurainen sanoo.

    YleKutsukäytännöt kuntoon

    Suomen syöpärekisterin seulontajohtajan Tytti Sarkealan mukaan joukkoseulontojen kutsukäytännöt vaikuttavat eniten osallistumisaktiivisuuteen.

    – On tehty väitöskirja siitä, mitkä asiat vaikuttavat osallistumisprosentiin, ja kutsukäytännöillä on pystytty lisäämään reilusti yli 10 prosentilla osallistumisaktiivisuutta.

    Sarkealan mukaan kutsukäytäntöjä olisi yhtenäistettävä koko maassa. Naisille lähetyssä henkilökohtaisessa kutsussa olisi oltava valmiina seulonnan aika ja paikka. Ajan pitää myös Sarkealan mukaan olla helposti vaihdettavissa. Ensimmäisen kutsun huomiotta jättäneille pitäisi lähettää ainakin yksi uusintakutsu.

    – Tähän pitäisi ehdottomasti kiinnittää huomiota. Keinot ovat yksinkertaisia, helppoja ja ne todellakin vaikuttavat.

    Seulonnat vähensivät syöpiä

    Kohdunkaulan syövän esiintyvyys on Suomessa maailman matalimpia, mikä johtuu Syöpärekisterin mukaan pitkälti seulontaohjelmasta. Seulontajohtaja Tytti Sarkealan mukaan kohdunkaulansyövän osalta kuolleisuus ja ilmaantuvuus on vähentynyt 80 prosenttia 1960-luvun alusta, jolloin seulonnat aloitettiin.

    Kohdunkaulan syöpä on alkuvaiheessa usein oireeton. Tämän vuoksi säännölliset papakokeet ovat tärkeitä, jotta mahdolliset solumuutokset voidaan havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

    – Nyt siellä on havaittavissa erityisesti alle 40-vuotiaiden naisten keskuudessa pientä nousua esiastemäärissä ja ehkä syövissäkin hyvin, hyvin hienoista nousua, joka ei ole vielä tilastollisesti todennettavissa, Sarkeala kertoo.

    Voi olla, että syövän väheneminen on luonut harhakuvitelman, että se on pyyhkäisty pois kartalta. Marjo Tuppurainen

    Hänen mukaansa pelkona on, että syövän esiasteiden ja syöpien määrä lähtee uudelleen nousuun, jos niitä ei havaita ajoissa seulontojen avulla.

    – Seulonnat ovat erittäin kustannustehokas tapa vähentää sekä kohdunkaulan syöpää että sen aiheuttamia kuolemia.

    Seulontojen laajentamista harkitaan

    Kohdunkaulansyövän seulontaohjelmaan kutsutaan 30–60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Esimerkiksi Kuopiossa seulonnat aloitetaan jo 25-vuotiaana, ja Tuppuraisen mukaan on suunniteltu, että niihin alettaisiin jatkossa kutsua myös 65-vuotiaita.

    Seulontanäytteenä käytetään irtosolu eli papanäytettä tai HPV-näytettä. HPV-seulonta löytää Syöpärekisterin mukaan paremmin syövän esiasteita, jotka hoitamalla voidaan kokonaan estää syövän kehittyminen.

    Papilloomavirus eli HPV-virus on merkittävä tekijä kohdunkaulan syövän kehittymisessä. Kohdunkaulan syöpää ehkäistään HPV-rokotteella, joka on kuulunut kansalliseen rokotusohjelmaan vuodesta 2013 lähtien.

    Kohdunkaulan syöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin gynekologinen syöpä. Uusia tapauksia todetaan vuosittain 150–175.

    Syksyllä vanhentuvia punkkirokotteita lojuu terveysasemalla - osa merkittävän riskialueen päiväkotilapsista jäi ilman maksutonta rokotetta

    Syksyllä vanhentuvia punkkirokotteita lojuu terveysasemalla - osa merkittävän riskialueen päiväkotilapsista jäi ilman maksutonta rokotetta


    Tästä on kyseVuonna 2018 ilmaisen puutiaisaivotulehdusrokotteen saa seuraavien alueiden asukkaat: Ahvenanmaa, Kemin eteläiset kaupunginosat, Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti, Raahen edustan Preiskarin saari, Parainen ja Simo.Myös...

    Tästä on kyseVuonna 2018 ilmaisen puutiaisaivotulehdusrokotteen saa seuraavien alueiden asukkaat: Ahvenanmaa, Kemin eteläiset kaupunginosat, Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti, Raahen edustan Preiskarin saari, Parainen ja Simo.Myös kesäasukkaat ovat oikeutettuja rokotukseen.Lappeenrannassa närää on aiheutunut alueen koululaisten ja päiväkotilasten rokotuksista.Ilmainen rokote määräytyy kotiosoitteen perusteella.

    Lappeenrantalainen Riitta Paltemaa kertoo, että hän on ostanut puutiaisaivotulehdusrokotteet itselleen jo vuosia sitten. Paltemaa asuu niin kutsutulla punkkialueella eli Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa.

    Asuinalue on yksi Suomen kuudesta tarkoin määritellystä alueesta, jonka asukkaat saavat tänä vuonna ilmaiset rokotteet puutiaisaivotulehdusta vastaan. Sammonlahti pääsi mukaan rokotusohjelmaan viime keväänä.

    Punkkien levittämä tauti voi äityä puutiaisaivokuumeeksi, ja se voi pahimmillaan viedä hengen. Näin kävi Paltemaan naapurille.

    Rokotteiden huono menekki yllätti

    Lappeenrannan Sammonlahden terveysasemalle tilattiin alkuvuodesta asukasluvun mukaan noin 2 400 rokotetta. Niillä oli tarkoitus kattaa alueen asukkaiden ensimmäiset rokotukset. Nyt heinäkuussa rokotteista on edelleen jäljellä noin 1 500 kappaletta.

    – Odotettiin kyllä, että enemmän olisi käynyt. Lapsia on käynyt aika hyvin, sanoo Sammonlahden terveysasemalta sairaanhoitaja Sari Nurmi.

    Vastaavasti esimerkiksi Kemissä maksuttomia TBE-rokotteita ei ole juuri jäänyt varastoon.

    Rokotuksia odotettiin kaupungissa vuosia ja vihdoin ne alkoivat Sammonlahden alueella huhtikuussa. Tehosterokote pitää ottaa 1–3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta ja toinen tehosterokote viimeistään vuoden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Kaikkiaan vuoden aikana tulee siis ottaa kolme rokotetta.

    Varsinaista ohjelman mukaan rokotettujen ihmisten määrää ei kukaan tiedä. Osa rokotetuista on hakenut jo kaksi rokotetta, osa vain yhden.

    Sammonlahteen varatut rokotteet vanhenevat syksyllä. Sitä ennen ne annetaan puolustusvoimien käyttöön.

    Sammonalhdessa yli puolet alkuvuodesta hankituista rokotteista on käyttämättä.Eksote ja Kotkan kaupunkiKaikki päiväkotilapset eivät saaneet rokotetta

    Kansallinen rokoteohjelma oikeuttaa puutiaisaivotulehdusrokotteisiin 3 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat ihmiset, jotka asuvat ilmaiseen rokotukseen oikeuttavalla alueella vakinaisesti tai heillä on siellä kesäasunto.

    Sammonlahden tarkasti rajatulla riskialueella sijaitsee muun muassa päiväkoti sekä iso yläkoulu. Koulun tai päiväkodin lapset tai henkilökunta eivät saa ilmaista rokotetta, elleivät asu määritellyillä kaduilla. Tämä närästää vanhempia.

    – Soitin terveysasemalle ja kysyin rokotuksia meidän perheelle. Kerrottiin, että rajaus on katukohtainen ja meidän lapset eivät sitä saa. Koululaisten evakkopiste on kuitenkin siinä alueella, ja lapset kulkivat paljon siellä pusikoissa, kommentoi närkästyneenä perheen isä Ivary Vimm.

    Kolmilapsinen Vimmin perhe asuu noin kilometrin päässä alueesta, josta ilmaiset rokotukset alkavat.

    – En usko, että punkit pysyvät niin tiukasti vain tietyllä alueella. Vähintään lapset pitäisi rokottaa, sanoo Vimm.

    Sammonlahdn rokotteet vanhenevat syksyllä. Ennen sitä ylimääräiset rokotteet päätyvät puolustusvoimien käyttöön.

    Ensimmäinen rokotesarja maksaa noin sata euroa

    Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan esimerkiksi paljon ulkoilevat ja alueella retkeilevät päiväkotilapset vertautuvat puutiaisaivotulehdusriskin suuruudessa mökkiläisiin. Ylilääkäri ei ota kantaa, kenen tulisi maksaa näiden lasten rokotukset.

    Lappeenrantalainen kolmen lapsen isä Ivary Vimm on vahvasti sitä mieltä, että ilmaiset puutiaisaivotulehdusrokotteet tulisi Lappeenrannassa antaa kaikille Sammonlahden sekä viereisen Skinnarilan alueen asukkaille.

    – Laskin, että viisihenkiselle perheelle rokotusten maksaminen itse tulisi niin kalliiksi, että olemme vain ostaneet erilaisia karkoiteaineita.

    Puutiaisaivotulehdusrokote annetaan yleensä kolmena erillisenä annoksena. Noin vuoden sisään annettavien rokoteannosten hinta on apteekeissa noin sata euroa ihmistä kohden.

    Sosiaali- ja terveysministeriö tarkastelee ja vahvistaa rokotusohjelman puutiaisaivotulehdusrokotuksen osalta vuosittain. Seuraavan kerran vuoden 2019 alussa. Tänä vuonna rokotusohjelmaan kuuluvat Ahvenanmaan lisäksi Kemin eteläiset kaupunginosat, Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti, Raahen edustan Preiskarin saari, Parainen ja Simo.

    Kela tiukkana: "Taksikeskuksille voidaan määrätä tuntuvia sanktiota, mikäli kyytien tila ei parane" – Rangaistukset voisivat kaataa kokonaisia taksifirmoja


    Kelan pääsuunnittelija Anne Giss sanoo, että taksikyytejä välittäville palvelukeskuksille voidaan asettaa sanktioita, mikäli taksikeskukset eivät pysty toteuttamaan niille asetettuja velvoitteita. Gissin mukaan kyydit on saatava Kelan vaatimalle...

    Kelan pääsuunnittelija Anne Giss sanoo, että taksikyytejä välittäville palvelukeskuksille voidaan asettaa sanktioita, mikäli taksikeskukset eivät pysty toteuttamaan niille asetettuja velvoitteita.

    Gissin mukaan kyydit on saatava Kelan vaatimalle tasolle tulevan viikonlopun aikana. Ellei näin tapahdu, sanktiot voivat olla tuntuvia.

    – Sopimuksissa on selkeät sanktiot kirjattuna taksiyhtiöille. Ne liikkuvat muutamista sadoista kymmeniin tuhansiin euroihin ja ylikin, Giss sanoo.

    Kela-taksien palveluntarjoajat ovat sitoutuneet sopimuksissa sanktioiden uhalla hoitamaan kuljetukset. Jos palveluntarjoaja ei kykene tuottamaan sovitun laatuisia palveluja, Kela voi tarvittaessa irtisanoa sopimukset ja hankkia kuljetukset muualta.

    Invalidiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Pirkko Kuusela arvelee, että mikäli sanktiohin joudutaan turvautumaan, ne voisit pahimmillaan jopa kaataa taksiyhtiöitä ja aiheuttaa toteutuessaan hyvin vakavia seurauksia.

    Kelan pääsuunnittelija Anne Giss luottaa kuitenkin siihen, että taksipalvelu tulee kulkemaan ensi viikolla sujuvasti ja sanktiot voidaan unohtaa.

    Invalidiliitto: "Tilanne ei viikonlopun aikana korjaannu"

    Pirkko Kuusela Invalidiliitosta arvelee, että taksikyytien tilanne ei yhden viikonlopun aikana korjaannu. Hän on huolissaan vammaisten, sairaiden ja vanhusten hoitoon pääsemisestä.

    Kuusela väläyttää tilapäiseksi ratkaisuksi ongelmaan palveluseteleitä. Ne turvaisivat asiakkaille tavallisen taksikyydin saamisen sellaisissa tilanteissa, jos Kela-taksia ei ole tarjolla.

    – Jollakin tavalla asiakkaiden pääsy hoitoon pitää turvata, oli näiden sopimusvenkoilujen tila mikä tahansa.

    Kuusela ihmettelee, miksi Kelan piti tehdä taksikyytien kilpailutus samaan aikaan, kun taksiala meni jo muutenkin isoon myllerryksiin lakimuutoksen takia. Hän sanoo, että lakimuutoksen ajoitusta olisi pitänyt lykätä.

    Kelan pääsuunnittelija Anne Giss vastaa, että Kelan oli pakko kilpailuttaa kyydit juuri nyt, sillä taksilain lisäksi sairasvakuutuslakiin tehtiin muutos samaan aikaan. Gissin mukaan taksilain ja sairasvakuutuslaki oli muutettava samaan aikaan, jotta asiakkaat saisivat korvauksen taksimatkoista.

    – Laissa sanotaan, että taksimatka on korvattava ainoastaan silloin, kun matka tilataan tilausvälityskeskuksesta, jolla Kelan kanssa on sopimus.

    Mistä on kokonaisuudessaan oikein kyse?

    Jokaiseen maakuntaan valittiin vastikään kilpailutuksella Kelan taksitilauksista vastaava palveluntarjoaja. Heinäkuun alussa voimaan astunut muutos ei ole sujunut ongelmitta.

    Kelan korvaamien taksikyytien kanssa on ollut tällä viikolla paljon ongelmia. Kelan korvaamiin taksimatkoihin oikeutetut ihmiset ja heidän läheisensä ovat kertoneet saapumatta jääneistä kyydeistä sekä tuntikausien odottelusta. Välillä tilauskeskukseen ei ole päässyt läpi ollenkaan.

    – Sekä takseista että puhelinpalvelusta puuttuu resursseja. On paljon vakavia tapauksia, joissa syöpä- tai dialyysihoitoon menevät eivät ole päässeet hoitoihin. Seuraukset voivat olla tuntuvia, jos joku ei pääse hoitoon, Pirkko Kuusela Invalidiliitosta sanoo.

    Kelan pääsuunnittelija Anne Giss allekirjoittaa sen, että tilanne on tällä hetkellä vakava ja seurannaisvaikutukset terveydenhuoltoon ovat merkittäviä, ellei asiaa saada äkkiä kuntoon.

    Myös Ylen haastattelemat terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat aiemmin, että taksikyytien ongelmat voivat vaarantaa potilasturvallisuuden, jos hoitajilla menee kovasti aikaa asiakkaiden taksikyytin varaamiseen.

    Invaliidiliiton Kuuselan mukaan dialyysipotilaan matka-aika ei saisi olla kovin pitkä, kuten nyt on käynyt. Monella on ollut ongelmia päästä taksilla oikeaan aikaan lääkärin tai Kelan korvaamaan kuntoutukseen.

    – Tällä on isoja vaikutuksia terveydenhuoltoon pääsemiseen, sillä terveydenhuollon tutkimukset ja lääkäriajat ovat voimakkaasti aikataulutettuja. Nyt ne menevät kokonaan sekaisin, Kuusela.

    Ongelmat koskevat vain osaa palvelukeskuksista

    Kelan pääsuunnittelija Anne Gissin mukaan ongelmat koskevat vain osaa taksien maakunnallisista palvelukeskuksista, joita on Suomessa yhteensä 17. Hänen mukaansa kaksitoista keskusta toimii hyvin.

    Ongelman ydinsyy on Gissin mukaan se, että taksien kysyntä on pompannut kolminkertaiseksi ja puheluiden määrä on yllättänyt Kelan.

    – Tilauksia tulee enemmän kuin aiemmin. Asiakkaat kysyvät puhelinpalvelussa enemmän asioita tilauspuhelun yhteydessä, mikä pidentää soittojen kestoja ja sitä kautta jonoja.

    Gissin mukaan ongelma ei ole taksiautojen määrä, vaan niihin asennetut laitteet. Tiedonkulku tilauskeskuksesta autoihin ei toimi joka paikassa.

    – Laiteasennukset taksiautoissa ovat myöhässä monilla alueilla. Siksi tilauksia ei olla saatu vietyä autoihin asti.

    Lue lisää:

    Taksin odotusta, auto jäi tulematta, tilaamaan ei pääse – Kela-kyytiläiset pinteessä: "Eniten ongelmia ollut itäisessä Suomessa"

    Kela-kyytien takkuaminen voi vaarantaa potilaiden turvallisuuden – "Emme voi lähettää potilaita ambulanssilla siksi, ettei saatu taksia"

    Porilaiset taksiyrittäjät ilmaisevat mieltään: Iso osa autoista ei liiku torstaina

    Kela-taksiruuhka helpottaa hiljalleen Kanta-Hämeessä

    Tuore tutkimus: Viikonloppuna kannattaa nukkua pitkään – kumoaa univajeen terveyshaittoja

    Tuore tutkimus: Viikonloppuna kannattaa nukkua pitkään – kumoaa univajeen terveyshaittoja


    Työviikon aikana alle viisituntisia yöunia nukkuvat voivat pienentää terveysriskejään nukkumalla viikonloppuna pitkään, tuore tutkimus osoittaa. Aiemmissa tutkimuksissa sekä lyhyet että pitkät yöunet on yhdistetty terveysriskeihin, mutta...

    Työviikon aikana alle viisituntisia yöunia nukkuvat voivat pienentää terveysriskejään nukkumalla viikonloppuna pitkään, tuore tutkimus osoittaa.

    Aiemmissa tutkimuksissa sekä lyhyet että pitkät yöunet on yhdistetty terveysriskeihin, mutta harvoissa tutkimuksissa on huomioitu viikonloppu-unien vaikutuksia. Nyt julkaistut tulokset ovatkin todennäköisesti aiempia tarkempia ja kuvastavat tosielämää paremmin.

    Lähes 44 000 osallistujaa kattavan tutkimuksen perusteella alle viisituntisia yöunia nukkuvan riski menehtyä 13 vuoden seurannan aikana oli 65 prosenttia suurempi kuin seitsemäntuntisia yöunia nukkuvan. Myös yli kahdeksantuntisia yöunia joka yö nukkuvan riski menehtyä oli suurentunut, mutta yhteys ei ollut yhtä voimakas.

    Tarkemmassa analyysissa lyhyisiin yöuniin liitetyt riskit koskivat vain osallistujia, jotka nukkuivat alle viisi tuntia myös viikonloppuöisin. Univajeensa pitkillä unilla viikonloppuna korjaavat sen sijaan välttyivät lyhyisiin uniin liitetyiltä haitoilta. Yli 65-vuotiailla yöunien pituus ei vaikuttanut kuolleisuuteen lainkaan.

    Univaje voi aiempien tutkimusten perusteella altistaa muun muassa lihomiselle ja diabetekselle, mitkä puolestaan lyhentävät elinikää. Myös tulehdustiloihin viittaavan interleukiini 6:n pitoisuus suurenee univajeen aikana, mutta palaa normaalitasolle univajeen korjaamisen jälkeen.

    Lue lisää:

    Suomalaisten yöunet lyhentyneet, valtaosa kärsii univajeesta

    Lukiolainen hurahti terveellisiin elämäntapoihin – sitten niistä tuli pakkomielle: Pelkkää puuroa, kurkkua, omenaa ja tuntitolkulla liikuntaa

    Lukiolainen hurahti terveellisiin elämäntapoihin – sitten niistä tuli pakkomielle: Pelkkää puuroa, kurkkua, omenaa ja tuntitolkulla liikuntaa


    Marika Ollila ei ollut aiemmin juuri välittänyt terveellisistä elämäntavoista. Hänen perheessään alettiin puhua painonpudotuksesta, ja 16-vuotias Ollilakin innostui. Ajatus oli pudottaa vähän painoa. – Se lähti innostuksesta. Olin elänyt...

    Marika Ollila ei ollut aiemmin juuri välittänyt terveellisistä elämäntavoista. Hänen perheessään alettiin puhua painonpudotuksesta, ja 16-vuotias Ollilakin innostui. Ajatus oli pudottaa vähän painoa.

    – Se lähti innostuksesta. Olin elänyt sellaista nuoren ihmisen elämää välittämättä ruuan terveellisyydestä, mutta nopea painonnousu sai huolestumaan omasta terveydestä ja ulkonäöstä. Aloin pudottaa painoa ja etsimään tietoa terveellisistä elämäntavoista.

    Ensin Ollila jätti karkit. Sitten jäivät loputkin herkut, sitten kerma. Seuraavana karsiutuivat voi, suola ja sokeri.

    – Kun pystyi rajoittamaan niitä, tajusi, että voi rajoittaa muutakin. Lopulta en olisi suostunut syömään perunaa, pastaa, riisiä, leipää tai viljaa. Tein kuten ravintosuositukset neuvovat: vaihdoin vaalean viljan täysjyvätuotteisiin.

    Sitten Ollila ei enää syönyt niitäkään, sillä hiilihydraatit olivat pahasta joidenkin tutkimusten mukaan.

    Paino todella tippui. Niin paljon, että Ollillalle diagnosoitiin anoreksia. Itse hän uskoo, että kyse oli kuitenkin ortoreksiasta, epätyypillisestä syömishäiriöistä. Ortoreksiaa sairastavat vetävät terveelliset elämäntavat överiksi. Aivan kuten Ollila, ja yhä useampi suomalainen.

    Fyysisesti terve, ajatusmaailma vääristynyt

    Ortoreksia ei ole virallinen sairaus, siihen ei siis saa diagnoosia. Usein raja anoreksia kanssa on epäselvä.

    Syömishäiriöliiton kehittämiskoordinaattori Katri Mikkilän mukaan ortoreksian ja anoreksian lisäksi hämärtynyt on myös raja ortoreksian ja normaalin syömisen välillä.

    – Ortorektisesta ruokaan suhtautumisesta on tullut osittain uusi normaali viime vuosien aikana. On aika tyypillistä olla kiinnostunut ruokavalioista ja noudattaa jotain tiettyä hyvin tiukasti. Tällainen ajattelu on lisääntynyt todella paljon.

    Esimerkiksi anoreksian diagnoosikriteereihin kuuluu tietynasteinen alipaino, joka määritetään painon ja pituuden suhteesta. Ortoreksiaa sairastava voi olla aivan normaalipainoinen tai jopa ylipainoinen, mutta silti ruokaan suhtautuminen saattaa olla pakkomielteistä.

    Mikkilä kertoo tilanteesta, jossa opettaja oli huolissaan liikunnanohjaajaopiskelijan hyvinvoinnista. Hän kertoi opiskelijan syövän riittävästi, mutta syömisen suunnitteluun ja ruuan ajatteluun kului kohtuuttoman paljon aikaa. Opettaja kysyi, voiko kyseessä olla syömishäiriö.

    – Vastasin, että kyllä. Fyysisesti voi olla täysin terve ja ruokavalio riittävä, mutta ajatusmaailma on vääristynyt ja sairas.

    Syömishäiriöt liitetään Mikkilän mukaan liian tiukasti nimenomaan painoon. Siitäkin syystä omia ongelmia saatetaan helposti vähätellä: jos ongelma ei näy ulospäin, onko sitä edes olemassa?

    Neuvojen kysyminen lisääntynyt

    Syömishäiriökeskukseen tulleita puheluita ei tilastoida, mutta ortorektikoiden määrä ei ainakaan ole laskussa. Puheluita tulee erityisesti kesäaikaan. Ihmiset soittavat ja kysyvät, mikä on oikein ja normaalia.

    – Se on niin yleistä ja normaalia, ettei ortoreksiaa tunnisteta, vaikka sitä onkin koko ajan enemmän, väittää Syömishäiriöliiton Mikkilä.

    Mutta miksi?

    Yhden arvion esittää Syömishäiriökeskuksen sisätautikirurginen sairaanhoitaja Lea Attila.

    – Fitnessbuumi ei ole ainakaan asiaa parantanut.

    Neniya Lanti / AOP

    Mikkilä muistaa, miten 2000-luvun alussa välteltiin rasvoja. Nyt esimerkiksi maidoton ja viljaton ruokavalio ovat pinnalla. Ja seuraava trendi on hänen mukaansa todennäköisesti jo odottamassa tulemistaan nurkan takana.

    – On se ruokavalio mikä tahansa, se ei ole toista riskittömämpi tai terveempi, jos siihen suhtautuminen on äärimmäistä ja mustavalkoista.

    Osittain kyse on hänen mukaansa siitä, että terveellisillä elintavoilla halutaan osoittaa, kuka minä olen.

    – Olet mitä syöt -ajattelusta on tullut ruoka edustaa, sitä mitä olen.

    Mikkilä pitää ongelmallisina myös liikuntakeskuksien tarjoamia ruokavalio-ohjeistuksia: kirjeenä asiakas saa listan ruoka-aineista ja grammantarkoista määristä, joita tulee syödä.

    – Se ohjeistaminen on täysin syömishäiriömaailmasta otettua.

    Puoli vuotta salailua

    Muutamassa kuukaudessa Marika Ollilan elämä muuttui. Kontrolloitu ruokavalio rajoitti elämää lomareissullakin. Hän muistaa kirjoittaneensa päiväkirjaansa, kuinka syömisestä on kehkeytymässä ongelma.

    – Seuraavalla viikolla olin kirjoittanut, että olin syönyt voileipää, enkä ollut liikkunut tarpeeksi ja tunsin huonoa omaatuntoa.

    Jos Ollila olisi saanut itse päättää, hän olisi syönyt vain valkuaista, kurkkua, omenaa, kaurapuuroa, rasvatonta jogurttia ja keittokinkkua.

    Puoli vuotta pakkomielle pysyi salassa Ollilan perheessä: osin siitäkin syystä, että perheen äiti halusi perheen syövän yhteisen pöydän ääressä, jolloin lukion ensimmäistä vuosikurssia käyvälle Marikalle ei juuri jäänyt toista vaihtoehtoa.

    Paitsi juosta kalorit pois kehosta ruuan jälkeen.

    Laura Hossi / YleLenkkipakkoa ja kieltäytymistä

    Syömishäiriöön sairastuminen ei katso ikää tai sukupuolta. Kaikista syömishäiriöihin sairastuneista noin 10–20 prosenttia on miehiä, mutta Mikkilän mukaan ortoreksiaa sairastavista tuo osuus saattaa olla suurempi, sillä lihaksikkuudeen tavoitteluun liittyy helposti ortorektisiä piirteitä.

    Valtaosa syömishäiriöistä sairastavista sairastaa epätyypillistä häiriöitä – kuten ortoreksiaa.

    Myös 42-vuotias Johanna Yli-Jaskara on käynyt ortoreksian ja anoreksian rajalla noin seitsemän vuotta sitten. Tuolloin Yli-Jaskara ryhtyi harrastamaan liikuntaa – ja jäi Marika Ollilan tavoin laihtumiseen koukkuun.

    – Vaikka olin kuinka väsynyt, kun töistä tulin, silti oli vaan pakko lähteä liikkumaan.

    Yli-Jaskara kertoo syöneensä lähinnä salaattia ja niin paljon porkkanaa, että hampaat alkoivat lohkeilla. Rutiinit määrittivät elämää. Ruoka-ajat katsottiin kellosta ja töiden jälkeen piti päästä lenkille. Drinkki ystävien kesken ei tullut kuuloonkaan, ellei sitä oltu aiemmin päivällä ansaittu.

    Syömishäiriöliiton mukaan tämä on juuri se merkki, jonka pitäisi hälyttää kelloja: kun syöminen tai syömättömyys ohjaa valintoja ja tekemisiä.

    Useiden vuosien ajan Yli-Jaskara kokeili erilaisia terapiamuotoja: työterveyshuoltoa, terapeutteja ja muutamia viikkoja psykiatrian osastolla.

    Jälkeen päin hän miettii, että kenties taustalla oli sitäkin, ettei hän koskaan ollut asunut yksin, vaan oli aina ollut jollakin tavalla muiden ohjailtavissa.

    – Ehkä tämä oli keino pyristellä pois, kun tämä oli ainut asia, jota pystyin ohjailemaan.

    Yli-Jaskara kertoo, että tilanne muuttui, kun hän vaihtoi työpaikkaa 14 vuoden jälkeen ja siinä samalla vaihtui myös paikkakunta. Ensimmäistä kertaa hän muutti omaan asuntoon, aivan yksin.

    – Edelleen syön niukasti, mutta välillä pystyn syömään lämpimiä aterioita. Olen nauttinut suunnattomasti siitä, että asun yksikseni ja saan olla niin kuin haluan. Liikunta on jäänyt, mistä olen onnellinen. Hyötyliikuntaa tulee, ja olen huomannut, että se riittää.

    Nelisen vuotta sitten Marika Ollila kiinnostui terveellisistä elämäntavoista.Marika Ollilan kotialbumi

    Yhdeksän kuukauden sairastamisen jälkeen 16-vuotias Ollila hakeutui itse terveydenhoitajan pakeille: hän ei halunnut enää elää sairauden orjana ja kaloreita laskien.

    Paino alkoi pikkuhiljaa nousta. Paraneminen kesti lopulta yli kaksi vuotta, mutta nyt Ollila kertoo olevansa kunnossa.

    Häntä ärsyttää, ettei syömishäiriötä oteta aina todesta. Sairauteen liittyvää häpeää hän haluaa myös murtaa.

    Syömishäiriöliiton Katri Mikkilä pohtii, pitäisikö ortoreksialle saada virallinen määritelmä.

    – Näin siitä tulisi näkyvä sairaus. Etteivät ihmiset ajattelisi, ettei tässä mitään vikaa ole, kun tämä ei osu kriteereihin.

    Marika Ollila on nyt 20-vuotias, hän on valmistunut juuri elintarvikevalmistajaksi. Haaveena on tehdä uraa poliisina tai personal trainerina.

    – Haluaisin ennaltaehkäistä, ettei kukaan muu lähtisi harhailemaan siihen rajoittamiseen ja pakkoon. Haluan kertoa, miksi kaikessa pitää olla tasapaino.

    Useita verenpainelääkkeitä vedetään pois markkinoilta – Proviisori:

    Useita verenpainelääkkeitä vedetään pois markkinoilta – Proviisori: "Lääkkeen käyttöä ei pidä missään nimessä keskeyttää, korvaavan tuotteen voi vaihtaa ilmaiseksi"


    Yle kertoi keskiviikkona, että Fimea vetää valsartaania sisältäviä verenpainelääkkeitä pois markkinoilta syöpävaaran takia. Poisveto koskee kymmentä eri lääkevalmistetta. Syy poisvedolle oli se, että kiinalaisen Zhejiang Huahai...

    Yle kertoi keskiviikkona, että Fimea vetää valsartaania sisältäviä verenpainelääkkeitä pois markkinoilta syöpävaaran takia. Poisveto koskee kymmentä eri lääkevalmistetta.

    Syy poisvedolle oli se, että kiinalaisen Zhejiang Huahai Pharmaceutical Co -yhtiön valmistamasta valsartaanista löytyi epäpuhtauksia, jotka ovat eläinkokeissa nostaneet syöpäriskiä. Valsartaani on lääkeaine, jota käytetään kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa.

    Fimean mukaan jakelukiellossa olevien valmisteiden markkinaosuus on Suomessa noin 30 prosenttia kaikista valsartaania sisältävistä lääkkeistä. Näiden lääkkeiden käyttäjiä on Suomessa noin 20 000.

    Lääkevalmisteet, jotka sisältävät kyseisen valmistajan valsartaania, on asetettu jakelukieltoon ja niitä käyttäviä potilaita kehotetaan ottamaan yhteyttä apteekkiin lääkkeen vaihtamiseksi korvaavaan valmisteeseen, Fimea tiedottaa.

    Euroopan lääkeviranomaiset tutkivat parhaillaan tapausta, Fimea kertoo.

    Apteekeissa ei toistaiseksi ruuhkia – vaihdosta ei koidu kuluja asiakkaille

    Johtava proviisori Laura Ahonen Yliopiston Apteekista kertoo, että apteekeissa ei toistaiseksi ole ilmennyt ruuhkia tai jonoja, mutta puhelimitse on tullut paljon kyselyitä.

    – Meillä on Helsingin keskustan apteekissa käynyt jonkin verran ihmisiä vaihtamassa lääkettä korvaaviin tuotteisiin. Asia on kiinnostanut asiakkaita, ja olemme saaneet puhelimitse kyselyitä myös muiden verenpainelääkkeiden turvallisuudesta, johtava proviisori Laura Ahonen Yliopiston apteekista kertoo.

    Vastaavan kaltaista lääkkeiden poistovetoa tapahtuu Ahosen mukaan silloin tällöin, mutta se on varsin harvinaista.

    Hän neuvoo, että mikäli huomaa käyttäneensä jotakin poisvetolistan valmisteista, lääkkeen voi tulla lähimpään apteekkiin vaihtamaan korvaavaan valmisteeseen.

    Vaihdosta ei koidu asiakkaalle ylimääräisiä kuluja, jos korvaava tuote on kalliimpi kuin aiemmin käytetty.

    Proviisori tähdentää: "Lääkkeen käyttämistä ei saa keskeyttää"

    Johtava proviisori Laura Ahonen Yliopiston Apteekista kertoo, että lääkkeitä on tällä hetkellä varastossa, joten ne eivät lopu heti. Tukkuliikkeistä on tulossa myös täydennystä, eli apteekeissa on varauduttu tilaamalla lisää lääkettä.

    Ahonen teroittaa, että verenpainelääkettä käyttävien ei pidä missään nimessä keskeyttää lääkkeen ottamista. Lääkkeen käyttöä on jatkettava siihen asti, kunnes pääsee vaihtamaan korvaavan tuotteen tilalle.

    – Jos ei pääse saman tien apteekkiin, niin tärkeintä on, että vaihdon pääsisi tekemään lähiaikoina, mahdollisimman pian. Välitöntä vaaraa ei ole, joten on parempi jatkaa toistaiseksi lääkkeen syömistä, mikäli apteekkiin ei pääse jostakin syystä heti, Ahonen sanoo.

    Lue lisää:

    Fimea vetää verenpainelääkkeitä pois markkinoilta syöpävaaran takia – koskee arviolta 20 000:ta suomalaista

    Tutkimus: Pienikin määrä ilmansaasteita pahentaa diabeteksen riskiä

    Tutkimus: Pienikin määrä ilmansaasteita pahentaa diabeteksen riskiä


    Aikuisena puhkeavan diabeteksen pääsyyt löytyvät ruokavaliosta ja liikunnan puutteesta, mutta tuoreiden tutkimustulosten mukaan myöskään ilmansaasteet eivät ole vähäpätöinen diabeteksen riskitekijä. Ne lisäävät sairastumisen vaaraa jo...

    Aikuisena puhkeavan diabeteksen pääsyyt löytyvät ruokavaliosta ja liikunnan puutteesta, mutta tuoreiden tutkimustulosten mukaan myöskään ilmansaasteet eivät ole vähäpätöinen diabeteksen riskitekijä.

    Ne lisäävät sairastumisen vaaraa jo selvästi pienempinä pitoisuuksina kuin määrät, jotka nykyisin määritellään turvallisiksi, osoittaa yhdysvaltalaistutkimus.

    Ilmansaasteiden, monien sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien yhteys on osoitettu kiistatta useilla tutkimuksilla. Myös nykyisten turvarajojen riittävyys on kyseenalaistettu, muun muassa Harvardin yliopiston erittäin laajassa tutkimuksessa viime vuonna.

    Parina viime vuosikymmenenä tutkimuksissa on saatu näyttöä myös diabeteksen ja ilmansaasteiden yhteydestä. Washingtonin yliopiston tutkijat ryhtyivät ensimmäisinä selvittämään, millaisilla pienhiukkasmäärillä on vaikutusta diabeteksen puhkeamiseen.

    Satojen miljoonien ihmisten sairaus

    Diabetes on yksi maailman nopeimmin yleistyviä sairauksia. Se on arviolta 420 miljoonalla ihmisellä.

    Ilmansaasteita pidetään yhtenä diabeteksen syynä siksi, että ne häiritsevät elimistön insuliinintuotantoa ja aiheuttavat tulehduksia, mikä voi haitata veren glukoosin muuttumista energiaksi.

    Washingtonilaistutkimuksen mukaan ilmansaasteilla oli toissa vuonna vaikutusta noin 14 prosenttiin uusista diabetestapauksista eli 3,2 miljoonan ihmisen sairastumiseen.

    Tutkimuksessa laskettiin myös, että toissa vuonna menetettiin samasta syystä 8,2 miljoonaa tervettä elinvuotta.

    Terveet sotilaat saivat diabeteksen

    Tutkimuksen aineistona olivat 1,7 miljoonan Yhdysvaltain asevoimien entisen sotilaan terveystiedot. Kunkin terveyttä seurattiin keskimäärin 8,5 vuotta. Palvelukseen astuessaan kukaan ei ollut sairastanut diabetesta.

    Tutkijat laativat saastealtistuksen vaikutuksista tilastollisen mallin yhdistämällä terveystiedot ilman laadun seurantaan, jota Veteraaniasiain kliininen epidemiologiakeskus EPA tekee Maassa ja avaruushallinto Nasa satelliiteillaan.

    Maailman terveysjärjestön WHO:n turvaraja PM2.5-pienhiukkasille on 10 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa. Yhdysvalloissa raja on 12 mikrogrammaa, EU:ssa yli kaksinkertainen, 25 mikrogrammaa.

    2,5 mikronin kokoiset hiukkaset ovat niin pieniä, että ihmisen hiuksen poikkileikkaukselle niitä mahtuisi melkein 30. Pienuuttaan ne voivat kulkeutua keuhkoista myös verenkiertoon.

    Washingtonin yliopiston tutkimuksessa diabetesriskin todettiin alkavan kasvaa jo silloin, kun pienhiukkasten määrä yltää 2,4 mikrogrammaan kuutiometrissä hengitysilmaa.

    Kun pienhiukkasia oli 5–10 mikrogrammaa, 21 prosentilla sairauksien vuoksi hoidetuista sotilaista todettiin diabetes. Kun hiukkasten määrä nousi Yhdysvaltain suositusten paikkeille, enimmillään runsaaseen 13 mikrogrammaan, diabeteksen osuus sairauksista oli 24 prosenttia.

    Suomi poimittiin esimerkiksi hyvästä tilanteesta

    Tutkimus on linjassa sen hyvin tiedetyn vinouman kanssa, että köyhissä maissa on ilmansaasteita paljon enemmän kuin varakkaissa. Vastaavasti myös diabetesriski osoittautui köyhissä maissa suuremmaksi.

    Suurimman riskin maiksi tutkijat listaavat tiedotteessaan muun muassa Afganistanin, Papua-Uuden-Guinean ja Guyanan.

    Pienen riskin maiksi on poimittu Ranska ja Islannin ohella Suomi.

    Tutkimus monine taulukkoineen on luettavissa vapaasti The Lancet Planetary Health -lehdestä.

    Yli kolme miljardia ihmistä vaarantuu kotonaan

    Maailman terveysjärjestö WHO kertoi toissa kuussa, että useampi kuin kahdeksan kymmenestä ihmisestä hengittää edelleen ilmaa, jossa on saasteita yli WHO:n pienhiukkasturvarajan.

    Kuuden viime vuoden aikana pienhiukkasten määrät ovat alentuneet osissa Eurooppaa ja Amerikkoja. Pienhiukkaset eivät kuitenkaan piittaa valtioiden rajoista. Suomessa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla keskimäärin puolet hiukkasista kulkeutuu tänne muista maista.

    Suomen omista päästöistä huomattava osa on peräisin tulisijoista, ei vähiten saunojen kiukaista.

    Maailmanlaajuisesti puun ja hiilen polttaminen kotien lämmittämiseksi ja ruoan valmistamiseksi on iso ongelma. Yli kolme miljardia ihmistä hengittää joka päivä kotonaan hengenvaarallista savua.

    WHO laskee, että se koituu joka vuosi 3,8 miljoonan ihmisen kuolemaksi. Ulkona hengitetyt ilmansaasteet tappavat arviolta 4,2 miljoonaa ihmistä vuodessa.

    Ilmansaasteet aiheuttavat sydänkohtauksia ja syöpää

    Maailman terveysjärjestö WHO pitää ilmansaasteita hyvin merkittävänä tekijänä useissa sairauksissa. WHO arvioi vaikutuksen suureksi etenkin näiden tautien aiheuttamista kuolemista:

    Sydänsairaudet 24 %Aivoinfarktit 25 %Keuhkoahtaumatauti 43 %Keuhkosyöpä 29 %Suomessakin 1 800 ennenaikaista kuolemaa vuodessa

    Ilmansaasteiden vaatimista kuolonuhreista 90 prosenttia on köyhien tai keskituloisten maiden asukkaita, valtaosin aasialaisia ja afrikkalaisia. Sama pätee myös Euroopan sisällä: mitä köyhempi maa, sitä enemmän ilmansaasteiden aiheuttamia kuolemia.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että Suomessa pienhiukkasten takia kuolee ennen aikojaan noin 1 800 ihmistä vuodessa.

    Kiina on pyrkinyt viime vuosina rakaisemaan isojen kaupunkiensa isoa ilmansaasteongelmaa muun muassa sulkemalla tehtaita. Näin puuroista oli Pekingin ilma viime maaliskuussa.Wu Hong / EPA-EFE

    WHO:n ylläpitämässä tietokannassa on seurantatietoja 108 maan yli 4 300 kaupungin ilmanlaadusta. Vaikka tilannettaan seuraavien ja siitä raportoivien maiden määrä on Afrikassakin yli kaksinkertaistunut viime vuosina, valtaosa puuttuu edelleen.

    Monet tietokannassa olevista suurkaupungeista ylittävät WHO:n turvarajan jopa viisinkertaisesti. Köyhien ja keskituloisten asuttamissa isoissa kaupungeissa vain pari prosentti ihmisistä saa vetää keuhkoihinsa ilmaa, jonka laatu täyttää WHO:n suositukset.

    Poliittinen kiinnostus tilanteen parantamiseksi on kuitenkin lisääntynyt, WHO kiittää. Se isännöi loppusyksyllä maailman ensimmäistä ilmansaasteiden ja terveyden yhteyttä puivaa kansainvälistä konferenssia, johon osallistuu niin hallitusten edustajia kuin asiantuntijoita.

    Täsmennetty jutun alkua 5.7. klo 9.25: Aikuisena puhkeavan diabeteksen pääsyyt ovat ravinto ja liikunnan puute.

    Ylen kysely: #metoo oli enemmistölle käänne parempaan –

    Ylen kysely: #metoo oli enemmistölle käänne parempaan – "Tärkeä keskustelu", "ylilyöntejä", "syyttömille kohtuutonta kärsimystä"


    Olen kokenut seksuaalista häirintää sekä töissä että vapaa-ajalla. On ollut koskettelua, huutelua ja kaikkea siltä väliltä. Juliana Halonen Seksuaalista hyväksikäyttöä ja häirintää vastustava #metoo-kampanja on ollut näkyvästi esillä...

    Olen kokenut seksuaalista häirintää sekä töissä että vapaa-ajalla. On ollut koskettelua, huutelua ja kaikkea siltä väliltä. Juliana Halonen

    Seksuaalista hyväksikäyttöä ja häirintää vastustava #metoo-kampanja on ollut näkyvästi esillä maailmalla ja Suomessa viime syksystä lähtien.

    Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä suomalaisilta kysyttiin, ovatko sen vaikutukset ihmisten väliseen kanssakäymiseen olleet positiivisia vai negatiivisia?

    Puolet suomalaisista on sitä mieltä, että vaikutukset ovat olleet myönteisiä.

    Erittäin positiivisina niitä pitää harva (4 %) , mutta melko positiivisina enemmistö (44 %).

    Yle Uutisgrafiikka

    Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Elina Penttisen mielestä kampanjan "vaikutukset ovat olleet erittäin positiiviset".

    – #Metoo-kampanja on avannut uuden keskustelun seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta. Sen ansioista ihmiset pystyvät nyt kertomaan sellaisistakin kokemuksista, joista on vaiettu monta vuotta.

    Penttinen toteaa, että #metoo on poistanut hyväksikäyttöön tai häirintään liittyvää häpeää.

    – Enää uhrit eivät joudu kantamaan kokemuksiensa taakkaa yksin. Yhä useampi myös hakee itselleen apua ja tukea.

    Kyselyn mukaan kampanjan vaikutuksia pitävät myönteisinä etenkin naiset. Suurin osa näin ajattelevista asuu pääkaupunkiseudulla tai suurissa kaupungeissa.

    Mielestäni #metoo-kampanjalla on ollut positiivisia vaikutuksia kanssakäymiseen. Se on lisännyt rakentavaa keskustelua ihmisten välillä. Oskari Vikman

    Joukossa on erityisen paljon kotiäitejä ja -isiä, asiantuntijoita sekä ylempiä toimihenkilöitä. Heillä on yliopisto- tai korkeakoulutus.

    – Luultavasti he seuraavat muita enemmän mediaa ja #metoo-kampanjaa, Elina Penttinen sanoo.

    #Metoo on leimannut syyttömiä Kampanjassa on tapahtunut ylilyöntejä ja siitä on ollut paljon myös haittaa. Julkisuuden henkilöt sekä syyttömät joutuivat kärsimään ja he leimautuivat. Pekka Rantakari

    Ylen kysely osoittaa, että aivan kaikilta #metoo ei saa varauksetonta hyväksyntää.

    Joka viides suomalainen on sitä mieltä, että kampanjan vaikutukset ovat olleet kielteisiä (erittäin 4 % ja melko negatiivisia 16 %). Näin ajattelevissa on enemmän miehiä (25 %) kuin naisia (15 %).

    Lisäksi 20 prosenttia suomalaisista kokee, ettei kampanjalla ole ollut lainkaan vaikutusta ihmisten väliseen kanssakäymiseen.

    Elina Penttisen mielestä näin ei ole. Asennemuutos näkyy etenkin työpaikoilla. Viime syksyn jälkeen epäkohtiin on ryhdytty puuttumaan entistä herkemmin.

    – Nyt työyhteisöissä voidaan puhua seksuaalisesta häirinnästä ja ottaa asia vakavasti. #Metoo on saanut miettimään, mikä on soveliasta käytöstä ja hillinnyt vallan väärinkäyttöä.

    Penttinen toivoo, että näin olisi jatkossakin.

    Yle Uutisgrafiikka

    – Tulee ymmärtää, ettei häirintä ole harmitonta käytöstä, vaan sillä on kauaskantoiset seuraukset. Sitä ei saa sallia eikä sitä pidä sietää.

    On tärkeää, että #metoo-keskustelu jatkuu jotta jokainen tulisi kohdelluksi arvokkaana yksilönä ja ihmisenä. Heidi Koskinen

    Taloustutkimus haastatteli Yle uutisten toimeksiannosta puhelimitse 1012:ta henkilöä 11.-19. kesäkuuta 2018. Otos edustaa tilastollisesti Suomen aikuisväestöä eli 15 vuotta täyttäneitä.

    Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.

    Jutussa käytetyt sitaatit ovat Helsingin Hakaniemessä sattumanvaraisesti haastatelluilta suomalaisilta.

    Lue myös:

    Tunnetut näyttelijät kertovat alansa häirinnästä ja vähättelystä – "Mennään juuri sen rajan yli kiusallisella tavalla"

    #Metoo-uutisointi ampui yli Ruotsissa – mediaa valvova elin antoi 10 langettavaa päätöstä liioittelevista jutuista.

    Korjaus 4.7. klo 12.00: Mies- ja naissymbolit vaihdettu oikeisiin sarakkeisiin.

    Ministeri haluaisi maksuttoman ehkäisyn nuorille laajemmin koko maahan – "Kuntien käytännöt hyvin eriarvoisia"


    Vantaalla alle kaksikymmentävuotiaiden raskaudet vähenivät kolmessa vuodessa kolmanneksella sen jälkeen, kun kaupunki ryhtyi tarjoamaan ilmaista ehkäisyä. Myös nuorille tehdyt abortit vähenivät merkittävästi. Perhe- ja peruspalveluministeri...

    Vantaalla alle kaksikymmentävuotiaiden raskaudet vähenivät kolmessa vuodessa kolmanneksella sen jälkeen, kun kaupunki ryhtyi tarjoamaan ilmaista ehkäisyä. Myös nuorille tehdyt abortit vähenivät merkittävästi.

    Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon mukaan ilmaista ehkäisyä pitäisi tarkastella maanlaajuisesti sote-uudistuksen yhteydessä.

    – Nyt kun sote-uudistuksen myötä terveydenhuoltolakia joudutaan avaamaan ja kirjoittamaan uusiksi, niin nämä säädökset voisi siinä yhteydessä maksuttomuudesta lisätä, Saarikko sanoi tänään keskiviikkona Ylen aamu-tv:ssä.

    Ministeri sanoo, että kaikki sellaiset tavat, joilla pystytään ehkäisemään nuorelle henkisesti ja fyysisesti raskasta aborttia, ovat toivottavia. Saarikko korostaa myös asian ihmisoikeus-, tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja terveysnäkökulmaa talousnäkökulman lisäksi.

    – Tällä hetkellä kuntien käytännöt ovat hyvin eriarvoisia, ja sitä kautta nähdään alueellisia eroja vaikkapa aborttien määrässä eri alueilla Suomessa. Myöskin ikärajat näyttävät vaihtelevan.

    – Näen tämän erityisen tärkeänä kysymyksenä nuorille ihmisille, joille ehkäisyvälineen hankkiminen voi olla kallis juttu. Mutta pitää muistaa myös synnyttäneiden ehkäisyvaihtoehdot, joissa nähdään myös tiettyä piikkiä aborttitilastoissa.

    Saarikon mukaan asia olisi seuraavan vaalikauden heiniä.

    – Tämän sote-uudistuksen yhteyteen, kun puhutaan maakuntien perustamisesta ja valinnanvapaudesta, niin niiden lakien käsittelyaika on nyt. Tämä on sitä jatkosisältömuutosta, mitä sote voisi tuoda tullessaan.

    Lue myös:

    Vantaalla teiniraskauksista hävisi kolmannes ilmaisen ehkäisyn myötä – Lääkäri: "Toivon todella, että ihmisillä olisi halu tarkastella tätä asiaa"

    Ilmainen ehkäisy voisi vähentää abortteja ja niistä koituvia kuluja – vain 35 kuntaa herännyt asiaan, vaikka Väestöliitto suositellut kymmenen vuoden ajan

    Tuntuuko ankealta ja tulee murehdittua liikaa? Keskitä murehtiminen puoleen tuntiin illalla, sanoo asiantuntija


    Miten lisätä onnellisuutta elämässään? Tästä kertoi Ylen aamu-tv:ssä onnellisuustohtorinakin tunnettu psykiatri Antti S Mattila tiistaina. Onnellisen elämän tärkeiksi palikoiksi Mattila listaa hyvät sosiaaliset suhteet ja että pääsee...

    Miten lisätä onnellisuutta elämässään? Tästä kertoi Ylen aamu-tv:ssä onnellisuustohtorinakin tunnettu psykiatri Antti S Mattila tiistaina.

    Onnellisen elämän tärkeiksi palikoiksi Mattila listaa hyvät sosiaaliset suhteet ja että pääsee toteuttamaan omia kykyjään ja taitojaan.

    Mattila kertoi kaksi yksinkertaista harjoitusta, joilla voi yrittää vähentää päivittäistä murehtimisen määrää.

    – Voi miettiä joka ilta kolme asiaa, jotka onnistuivat tänään hyvin ja miksi näin oli. Jos tätä jatkaa muutaman kuukauden, tästä tulee tapa, Mattila sanoo.

    Jos kuitenkin tulee murehdittua päivän tapahtumia, tähänkin Mattilalla oli vinkki.

    – Varaa puoli tuntia joka ilta erilliselle huoliajalle, jossa voi täysillä murehtia. Muuna aikana kerrot itsellesi, että palaat tähän teemaan illalla huoliaikana. Päivällä voi vaikka kirjoittaa ylös kaikki asiat, että muistaa murehtia ne illalla, Mattila vinkkasi.

    – Tämä vähentää murehtimiseen päivän aikana käytettyä kokonaisaikaa.

    Hän muistutti myös, että hyveitä kehittämällä tulee elämisen taidossa paremmaksi. Esimerkiksi vapaaehtoistyö lisää monien onnellisuutta.

    Yle kertoi maaliskuussa, kuinka Suomi on jo niin rikas, ettei raha enää tuo lisää onnea – onnellisuusprofessorin mukaan meidän pitää nyt keskittyä vaurauden jakamiseen sen haalimisen sijaan ja helmikuussa kuinka tutkijan mukaan vapaaehtoistyö voi lisätä ihmisen onnellisuutta.

    Nykyihmisen ongelmana on usein se, että eletään aina muussa ajassa kuin tässä hetkessä. Mielessä ovat joko menneisyyden murheet tai sitten tulevat huolet ja haasteet. Tähän Mattila neuvoi kokeilemaan esimerkiksi mindfulness-harjoituksia.

    Onnellisia yhdistää kyky olla kiitollinen ja elää hetkessä

    Suomalaiset ja muiden Pohjoismaiden asukkaat on usein tutkimuksissa listattu maailman onnellisimpien joukkoon. Miksi? Mattila arvelee yhdeksi syyksi sen, että täällä on viety käytäntöön yksi antiikin Kreikan keskeinen hyve eli oikeudenmukaisuus.

    – Ihmisillä on suuri herkkyys epäoikeudenmukaisuudelle. Yritäpä vaikka ohittaa ihmisiä nakkikioskin jonossa niin huonosti käy, Mattila pohti.

    Huippuonnellisia ihmisiä yhdistävät tutkimusten mukaan ainakin hyvät sosiaaliset taidot, muita enemmän ajan viettäminen ystävien ja perheen kanssa, kyky olla kiitollinen siitä mitä on, optimistinen asenne elämään ylipäätään ja hetkessä eläminen. Erittäin onnellisille ihmisille liikunta on usein päivittäinen tapa.

    Lue tarkemmat onnellisuusvinkit tästä Yle Tieteen tammikuussa julkaistusta artikkelista.

    Lue myös

    Vanhemmuus on rakkautta, vastuuta ja upeita hetkiä: "Kyllä se on siistiä olla siinä mukana" – Miksi julkisuus kuitenkin esittää sen helvettinä?

    Onko kuntokuurisi alkanut hiipua alkuinnostuksen jälkeen? Lue 7 + 1 vinkkiä motivaation säilyttämiseen

    Useissa parisuhteissa kärsitään yksinäisyydestä – "Moni suomalainen on kosketuspulassa"

    Perusterveet mittauttavat D-vitamiinitasonsa asiantuntijoiden mukaan turhaan:

    Perusterveet mittauttavat D-vitamiinitasonsa asiantuntijoiden mukaan turhaan: "Hyvinvointialan markkinointi on aika villiä"


    Tästä on kyseD-vitamiinipitoisuuden mittausten määrä on kasvussa.Asiantuntijat ovat erimielisiä mittausten tarpeellisuudesta perusterveillä ihmisillä.Myös epämääräisiä mittausmenetelmiä markkinoidaan.Yhä useammat perusterveet ihmiset...

    Tästä on kyseD-vitamiinipitoisuuden mittausten määrä on kasvussa.Asiantuntijat ovat erimielisiä mittausten tarpeellisuudesta perusterveillä ihmisillä.Myös epämääräisiä mittausmenetelmiä markkinoidaan.

    Yhä useammat perusterveet ihmiset mittauttavat D-vitamiinin saantinsa. Taustalla on ennen kaikkea lisääntynyt markkinointi, mutta myös yksittäisten asiantuntijoiden kannanotot.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kerrotaan, ettei julkisessa terveydenhuollossa erikseen tilastoida D-vitamiinipitoisuusmäärityksiä.

    – On kuitenkin selvää, että mittaaminen on yleistynyt paljon viimeisten vuosien aikana, sanoo THL:n Terveys-yksikön tutkimuspäällikkö Iris Erlund.

    Yksityisten terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottajista Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen sanoo, että D-vitamiinimittausten määrä ei ole merkittävästi kasvanut.

    Sen sijaan Terveystalon viestintäpäällikkö Julia Kristensen sanoo, että vuosina 2015 ja 2016 D-vitamiinimittausten määrä on ollut tasainen, mutta vuonna 2017 D-vitamiinimittauksia on tehty lähes 40 prosenttia enemmän edeltävään vuoteen verrattuna.

    Asiantuntijoista esimerkiksi professori Ilari Paakkari kirjoitti Terveyskirjasto Duodecimin artikkelissa vuonna 2016, että veren D-vitamiinin pitoisuuksia tulisi mitata enemmän. Paakkari perustelee arviotaan muun muassa yksilöllisten syiden huomioon ottamisella: veren D-vitamiinin esiasteen taso ennen talvikautta, suuri painoindeksi, korkea ikä ja auringonvalon saanti. Lisäksi Paakkarin mielestä suomalaisten D-vitamiinin viitearvojen sijaan tulisi pyrkiä korkeampaan tasoon.

    Rahat pois kuljeksimasta

    Professori Christel Lamberg-Allardt on vakaasti eri mieltä. Hän on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan alaisen D-vitamiiniryhmän johtaja.

    – Perusterveen kannattaa mittauttaa D-vitamiinitasonsa, jos lääkäri niin suosittelee. Suomessa on yleisesti ottaen erittäin hyvä D-vitamiinitilanne.

    Moni hankkii vitamiininsa pillereistä.AOP

    Lamberg-Allardtin mukaan yleisiin suosituksiin ei ole tulossa muutoksia muille kuin imeväisille. Viime viikolla D-vitamiiniryhmässä keskusteltiin Pohjoismaisten saantisuositusten muuttamisesta.

    – Muutoksia ei ole tulossa ainakaan neljään vuoteen. Muuallakaan yleisiä suositusmääriä ei olla suurentamassa, ei Euroopassa, ei Amerikassa, ei Euroopan luustoyhdistyksessä, ei missään.

    Sen sijaan muutoksia on tulossa Euroopan tasolla 6–12 kuukauden ikäisten imeväisten saantisuositukseen. Turvallisen saannin yläraja on nousemassa nykyisestä 25 mikrogrammasta 35 mikrogrammaan päivässä. Lisäksi pohditaan, nostetaanko äidinmaidonvastikkeiden D-vitamiinipitoisuutta.

    Laboratoriot, D-vitamiinin valmistajat ja myyjät hyötyvät ylimääräisestä hypetyksestä. He tienaavat sillä. Ja paljon. Christel Lamberg-Allardt

    Lamberg-Alladtin mukaan D-vitamiinitasot voi mittauttaa, mikäli ihmisellä on esimerkiksi suoliston imeytymishäiriö tai keliakia, ja tilanne huolettaa.

    – Silloin saa huolen mielestään.

    Yleistyneistä terveelle ihmiselle tehtävistä mittauksista Lamberg-Allardtilla on selkeä mielipide. Ylimääräinen hype D-vitamiinin ympärillä luo oivat markkinat.

    – Pitoisuuksia määrittävät laboratoriot, D-vitamiinin valmistajat ja myyjät hyötyvät ylimääräisestä hypetyksestä. He tienaavat sillä. Ja paljon.

    Ylimääräisestä D-vitamiinista ei ole juuri muuta kuin rahallista haittaa. Kovin helposti pillereistä ei saa myrkytysoireita.

    Samaa mieltä mittausten tarpeellisuudesta on tutkimuspäällikkö Iris Erlund.

    – Ei siitä sinänsä haittaa ole, mutta terveen ihmisen ei tarvitse mennä mittauttamaan, varsinkaan kovin usein.

    Jos mittauksia tehdään useita, pitäisi myös mittausmenetelmien olla samanlainen eri kerroilla. Eri menetelmillä voi saada hyvinkin vaihtelevia tuloksia (Aamulehti).

    Luulot jyräävät huuhaamarkkinoilla Mitä mitataan?D-vitamiinipitoisuuden mittauksessa mitataan veren kalsidiolipitoisuutta.Se on D-vitamiinin varastomuoto ja kuvaa saannin riittävyyttä.Kalsidioli muuttuu munuaisissa kalsitrioliksi, joka on D-vitamiinin aktiivinen muoto, jonka pitoisuus veressä on huomattavasti pienempi kuin kalsidiolin.

    Hyvinvointipalveluja tarjoavien yritysten valikoimissa on erilaisia kehonkoostumusmittauksia (linkki Google-hakuun HCA, Asyra), joiden ilmoitetaan mittaavan monien muiden aineiden ohella myös D-vitamiinipitoisuuksia.

    Laitteessa on kädessä pidettävä kapula, jonka kerrotaan yhdellä mittauksella mittaavan muun muassa sydämen, verisuonten, ruuansulatuksen, aivojen, muistin, hermoston, luuston, ruuansulatuksen ja immuunijärjestelmän toimintaa. Laitteen raportissa on paljon lukuja muun muassa entsyymeistä, vitamiineista, kivennäisaineista ja raskasmetalleista.

    Laitteiden mittaustulokset ovat osoittautuneet hyvin vaihteleviksi.

    Professori Christel Lamberg-Allardtin mukaan D-vitamiinipitoisuus kannattaa mittauttaa vain verestä.

    – Kun kyse on kliinisestä kemiasta, on laatuasioiden oltava kunnossa. Jos mittaa kymmeniä asioita samalla laitteella, ja mahdollisesti mukana on vielä joku epämääräinen laboratorio, voivat tulokset olla mitä vain.

    Luontaistuote- ja hyvinvointialan markkinat ja markkinointi on aika villiä. Jussi Holmalahti

    THL:n Terveys-yksikön tutkimuspäällikkö Iris Erlund on samaa mieltä Lamberg-Allardtin kanssa.

    – Jos on varaa tällaisissa tutkimuksissa käydä, kannattaa mieluummin käydä laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Nimenomaan laillistetun.

    Erlundin mukaan silloin saa D-vitamiinipitoisuuden lisäksi tietoa myös ruokavalion laadusta ja ohjeita, miten sitä voi parantaa.

    Ihmisellä on myös oma vastuu

    Esimerkiksi Asyra- ja HCA-laitteet eivät ole terveydenhuollon virallisia laitteita, eikä Suomessa terveydenhuoltoa valvova Valvira valvo niiden käyttöä.

    Kiinnostus D-vitamiinia kohtaan sataa professori Christel Lamberg-Allardtin mukaan muun muassa laboratorioiden ja vitamiinivalmistajien laariin.Yle Uutisgrafiikka

    Valviran Terveys, oikeudet ja teknologia -osaston johtaja Jussi Holmalahti sanoo, ettei kaikkeen voi puuttua.

    – Luontaistuote- ja hyvinvointialan markkinointi on aika villiä.

    Terveydenhuollon laitteeksi hyväksytystä laitteesta on löydyttävä CE-merkinä. Silloin valmistaja vastaa ja ohjeistaa, mitä sillä voi tehdä.

    – Jos laitteella tehdään muuta kuin valmistajan ohjeistamaa, silloin ollaan harmaalla alueella.

    Tärkeä raja on siinä, puhutaanko hyvinvoinnin edistämisestä vai terveydenhoidosta, eli mitä laitteella luvataan tehtävän.

    – Jos lääkärin tai hoitajan statusta käytetään huuhaan markkinointiin, on Valviran tehtävä puuttua toimintaan, sanoo Holmalahti.

    Ihminen uskoo vaikka enkelihoitoihin jos haluaa. Tavallisesti siitä ei ole terveyden kannalta harmia. Jussi Holmalahti

    Holmalahti korostaa kansalaisen omaa vastuuta siitä, mikä on vakavasti otettavaa.

    – Esimerkiksi D-vitamiinitutkimuksissa kannattaa ottaa ensin yhteyttä lääkäriin ja kysyä näiden ”pötikkämittausten” luotettavuudesta. Todennäköisesti lääkäri sanoo, ettei ole.

    Valvira on pitkään ajanut niin sanottua puoskarilakia, mutta kansanedustajat eivät ole sitä saaneet aikaan.

    – Sen tarkoitus olisi suojella kaikkein heikoimpia, esimerkiksi lapsia tai parantumattomasti sairaita, jotka voivat tarttua heikkoonkin oljenkorteen, Holmalahti muistuttaa.

    Holmalahden mukaan lailla ei pystytä kieltämään terveitä kansalaisia käyttämästä laitteita.

    – Ihminen uskoo vaikka enkelihoitoihin jos haluaa. Tavallisesti siitä ei ole terveyden kannalta harmia. Ei virkamies voi suojella kansalaista omalta tyhmyydeltä.

    Korjattu 2.7.2018 klo 12.46: Jutussa puhutaan 6–12 kuukauden ikäisten D-vitamiinin turvallisen saannin ylärajasta, ei saantisuosituksesta.

    Suomalaisäidit tupakoivat raskauden aikana selvästi enemmän kuin eurooppalaisäidit keskimäärin

    Suomalaisäidit tupakoivat raskauden aikana selvästi enemmän kuin eurooppalaisäidit keskimäärin


    Tupakoinnin haitat sikiölle ovat kiistattomat, mutta silti monet äidit jatkavat tupakointia raskauden ajan. Tuoreen selvityksen perusteella tähän syyllistyvät varsinkin eurooppalaisäidit. Selvityksessä yhdistettiin lähes 300 aikaisemman...

    Tupakoinnin haitat sikiölle ovat kiistattomat, mutta silti monet äidit jatkavat tupakointia raskauden ajan. Tuoreen selvityksen perusteella tähän syyllistyvät varsinkin eurooppalaisäidit. Selvityksessä yhdistettiin lähes 300 aikaisemman tutkimuksen aineistot 43 eri maasta.

    Globaalisti hieman alle 2 prosenttia kaikista äideistä tupakoi raskauden aikana, mutta Euroopassa luku on selvästi korkeampi, keskimäärin 8 prosenttia. Raskauden aikana tupakoivista suurin osa tupakoi päivittäin ennen raskautta.

    Huonoin tilanne on Irlannissa, missä lähes 40 prosenttia äideistä tupakoi raskauden aikana, sekä Bulgariassa ja Uruguayssa, missä luku on 30 prosentissa. Suomalaisäideistä noin 15 prosenttia tupakoi raskauden aikana.

    Raskauden aikana tupakoivat altistavat lapsensa monille vaaroille. Muun muassa sikiön kasvuhäiriöt, ennenaikainen synnytys ja lapsen äkkikuolemat ovat yleisempiä tupakoivien raskauksissa. Raskausaikana tupakoineiden äitien lapset ovat myös muita alttiimpia hengitystieinfektioille ja heillä on tavallista enemmän oppimishäiriöitä ja ylivilkkautta kouluiässä.

    Tutkimus julkaistiin Lancet Global Health -lehdessä.

    Vantaalla teiniraskauksista hävisi kolmannes ilmaisen ehkäisyn myötä – Lääkäri:

    Vantaalla teiniraskauksista hävisi kolmannes ilmaisen ehkäisyn myötä – Lääkäri: "Toivon todella, että ihmisillä olisi halu tarkastella tätä asiaa"


    Vantaa on jakanut ilmaisia ehkäisyvälineitä hyvällä tuloksella jo viiden vuoden ajan. Vantaalla naiset ovat saaneet ensimmäisen pitkäkestoisen ehkäisymenetelmän, kuten kierukan tai implantin, ilmaiseksi vuodesta 2013 lähtien. Tämän vuoden...

    Vantaa on jakanut ilmaisia ehkäisyvälineitä hyvällä tuloksella jo viiden vuoden ajan. Vantaalla naiset ovat saaneet ensimmäisen pitkäkestoisen ehkäisymenetelmän, kuten kierukan tai implantin, ilmaiseksi vuodesta 2013 lähtien.

    Tämän vuoden maaliskuusta alkaen kaikille alle 20-vuotiaille naisille Vantaalla on tarjottu kokonaan ilmainen ehkäisy, johon lasketaan mukaan myös lyhytaikaiset ehkäisyn menetelmät.

    Ehkäisyvaihtoehtoja ovat ehkäisypillerit, -rengas tai -laastari ja pitkäaikaiset ehkäisimet sekä kondomit.

    Vantaan kaupungin terveyskeskuslääkäri ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Frida Gyllenberg on tutkinut pitkävaikutteisten ehkäisymenetelmien ilmaisjakelun vaikutuksia kolmen vuoden ajan.

    Hänen mukaansa abortit vähenevät, kun tarjotaan ilmaista ehkäisyä. Tämä pätee kuitenkin vain nuoriin, alle 25-vuotiaisiin ihmisiin.

    AOPIlmainen ehkäisy vähensi abortteja jopa viidenneksellä

    Vantaalla raskaudenkeskeytyksen määriä on tutkittu kolmen vuoden ajalta sen jälkeen, kun kaupunki alkoi tarjota ilmaisia kierukoita ja ehkäisyimplantteja ilmaiseksi. Vantaan lukuja verrattiin Espoon lukuihin, jossa ehkäisy ei ollut ilmaista.

    Tulos oli selvä. Pitkävaikutteisten ehkäisymenetelmien käyttö nuorten keskuudessa lisääntyi ja abortit vähenivät laskutavasta riippuen 16–20 prosenttia, Gyllenberg kertoo.

    Selkein vaikutus ehkäisyllä oli kaikkein nuorimpiin. Abortit vähenivät alle 20-vuotiailla jopa 36 prosenttia. 20–24-vuotiailla ne vähenivät 14 prosenttia. Aikuisilla vaikutukset eivät olleet merkittäviä.

    Väitöstutkimusta aiheesta tehneen Gyllenbergin mukaan vaikuttaa siltä, että ilmainen ehkäisy vähentää abortteja. Mutta sitä, kuinka paljon aborttien väheneminen säästää kuntien kustannuksia, ei voi kuitenkaan täysin tarkasti arvioida.

    Vantaalla pitkävaikutteisten menetelmien ilmaisjakelu ei aiheuttanut lisäkustannuksia alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä, ja alle 20-vuotiailla ilmaisjakelu toi säästöjä, Gyllenberg sanoo.

    Taloudelliset hyödyt riippuvat kunnan koosta ja ongelman laajuudesta. "Vantaan malli" toimii esimerkkinä, mutta kaikkia hyötyjä ei välttämättä voi yksi yhteen monistaa, Gyllenberg sanoo.

    Antti Kolppo / Yle"Julmaa puhua vain rahasta" – kyse myös inhimillisistä seikoista

    Frida Gyllenbergin mukaan aborttien kohdalla on kuitenkin julmaa puhua vain rahasta, sillä kyse on myös inhimillisistä seikoista. Abortin vähentämisellä voidaan poistaa inhimillistä kärsimystä, hän sanoo.

    – Tässä tutkimuksessa vertailtiin vain niin sanottuja suoria kustannuksia, eli ehkäisymenetemän hintaa ja abortin hintaa. Raskaudenkeskeytykseen liittyy kuitenkin paljon muitakin kuluja ja rasitteita joita ei voida rahassa mitata, Gyllenberg sanoo.

    Samaan hengenvetoon hän huomauttaa, että abortti on myös naisen oikeus.

    – Raskaudenkeskeytys ei ole aina huono asia, sillä naisilla on oltava oikeus aborttiin, Gyllenberg tarkentaa.

    Hänen mukaansa on tärkeää taata se, että kaikilla naisilla oikeus ehkäistä raskaus huolimatta siitä, paljonko löytyy rahaa lompakosta.

    – Ehkäisy ei ikinä saisi olla rahasta kiinni, se on tasa-arvokysymys. Meidän tavoitteemme on, että kukaan ei tulisi ei-toivotusti raskaaksi.

    AOPVantaan malli yllätti jopa lääkärin – "Tätä kannattaisi kokeilla myös muualla"

    Gyllenberg kertoo, että maaliskuussa alkanut projekti, jossa alle 20-vuotiaat saavat kaiken ehkäisyn ilmaiseksi, on lähtenyt erittäin hyvin käyntiin.

    Hän kertoo lääkärinä ja tutkijana jopa yllättyneensä siitä, että Suomeen jo ennestään mataliin aborttimääriin pystyttiin vaikuttamaan ehkäisyllä näinkin paljon. Gyllenberg uskoo, että monissa kunnissa voisi saada vastaavia tuloksia aikaan.

    – Ajatus on se, että kaikkia abortteja ei voi poistaa, mutta ei-toivottujen raskauksien määriä voi kyllä vielä laskea.

    Gyllenberg pitää Vantaalla saatuja tutkimustuloksia rohkaisevina. Tästä toimii esimerkkinä se, että Vantaan malli on herättänyt kiinnostusta myös Yhdysvalloissa, joissa abortteja tehdään paljon enemmän ja ongelma on isompi.

    Hänen mukaansa aborttien lasku olisi voinut olla vielä rajumpaa ja tutkimuksen tulokset vielä suurempia, mikäli tutkimus olisi toteutettu jossakin muualla kuin Suomessa, jossa korjattavaa on varsin vähän, noin 9 000 aborttia vuodessa.

    – Toivon todella, että ihmisillä ja erityisesti päättäjillä on halu tarkastella tätä asiaa ja saamiamme positiivisia tuloksia, Gyllenberg sanoo.

    Tutkimukseen "Long-Acting Reversible Contraception Free of Charge, Method Initiation, and Abortion Rates in Finland" pääsee tutustumaan kokonaisuudessaan American Journal of Public Health -julkaisun nettisivuilla.

    Lue lisää:

    Ilmainen ehkäisy voisi vähentää abortteja ja niistä koituvia kuluja – vain 35 kuntaa herännyt asiaan, vaikka Väestöliitto suositellut kymmenen vuoden ajan

    Ilmainen ehkäisy voisi vähentää abortteja ja niistä koituvia kuluja 
 – vain 35 kuntaa herännyt asiaan, vaikka Väestöliitto suositellut kymmenen vuoden ajan

    Ilmainen ehkäisy voisi vähentää abortteja ja niistä koituvia kuluja – vain 35 kuntaa herännyt asiaan, vaikka Väestöliitto suositellut kymmenen vuoden ajan


    Väestöliitto, THL ja STM ovat suositelleet kunnille ilmaista ehkäisyä jo kauan, vuodesta 2006 lähtien. Sama tieto ilmenee Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 2007–2011 -nimisestä STM:n julkaisusta. Silti vielä harva...

    Väestöliitto, THL ja STM ovat suositelleet kunnille ilmaista ehkäisyä jo kauan, vuodesta 2006 lähtien. Sama tieto ilmenee Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 2007–2011 -nimisestä STM:n julkaisusta.

    Silti vielä harva kunta noudattaa suositusta. Erikoista on, että näin toimitaan, vaikka ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen säästäisi rahaa aborttien vähenemisen takia.

    THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino on perehtynyt työssään ehkäisyyn ja abortteihin liittyviin kysymyksiin. Hän sanoo, että kunnat säästäisivät rahaa tuntuvasti pitkällä tähtäimellä.

    Samaa viestiä kertoo Vantaan kaupungin terveyskeskuslääkäri, aiheesta Helsingin yliopistolle väitöskirjaa tekevä Frida Gyllenberg. Hän on tutkinut kolmen vuoden ajan pitkävaikutteisten ehkäisymenetelmien ilmaisjakelun vaikutuksia.

    Syy tähän on ilmeinen: Ehkäisy on halvempaa kuin abortti. Raskaudenkeskeytykset tulevat kunnille kalliimmaksi kuin ilmaisen ehkäisyn järjestäminen.

    EPAEhkäisy on edelleen ainakin pieni tabu

    Miksi ihmeessä asiaan on herätty vasta nyt? Heino uskoo, että taustalla on monia asioita: ennakkoasenteita, tiedon puutetta ja kulttuurisia seikkoja.

    – Ehkäisyä ei ole perinteisesti Suomessa nähty yhteisenä terveydenhuoltoon kuuluvana asiana, vaan enemmänkin yksityisenä naisten asiana. Etenkin hormonaalisen ehkäisyn kustannukset ovat pitkälti naisten harteilla, Heino pohtii.

    Heinon kanssa keskustellessa saa käsityksen, että vielä vuonna 2018 asenteet ehkäisyä kohtaan tuntuvat yllättävän vanhanaikaisilta. Tiedon puutekin voi olla ongelma.

    – Ja ei ehkä ymmärretä sitä, että monilla nuorilla ei yksinkertaisesti ole rahaa ehkäisyyn. Nuoret eivät välttämättä kehtaa kysyä vanhemmilta rahaa seksin harrastamista, kondomeja tai ehkäisypillereitä varten, tai vanhemmilla ei ole ylimääräistä rahaa, Heino jatkaa.

    Ehkäisystä ja seksistä saattaa olla kiusallista puhua kotona vanhempien kanssa. Vanhemmille puolestaan voi olla kiusallinen ajatus, että oma alaikäinen teini harrastaa seksiä.

    Koska aihe on edelleen osittain tabu, voisi olla hyvä, että yhteiskunta tarjoaisi ehkäisyä ilmaiseksi nuorille, Heino sanoo. Näin teinit eivät olisi asiassa "vanhempien armoilla", vaan he saisivat ehkäisyn varmasti yhteiskunnan varoista kustannettuna, perheen varallisuudesta tai vanhempien asenteista riippumatta.

    Ensisijaisesti kun ehkäisyssä on kyse terveydestä ja jokainen yksilön oikeuksista.

    THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino on äärimmäisen iloinen siitä, että pitkään toistettu viesti on alkanut mennä perille ja ehkäisystä on ryhdytty puhumaan avoimemmin.

    – Kun lehdet kirjoittavat ja kunnanvaltuustot käsittelevät asiaa, muodostuu yhteiskunnallinen viesti siitä, että tämä on tärkeä asia, jonka kustannukset halutaan jakaa. Että ehkäisy ei ole vain tyttöjen asia, Heino sanoo.

    Tutkijan mielestä julkinen keskustelu ehkäisystä on tärkeää: Jos kunnanvaltuusto voi puhua ehkäisystä, niin on merkki siitä, kotonakin pystytään asiaa käsittelemään, hän sanoo.

    Antti Kolppo / YleVäärää tietoa vieläkin liikkeellä – ehkäisyvalistukselle on aina tarvetta

    THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino on huomannut työssään, että ehkäisyyn liittyy vieläkin väärinkäsityksiä. Hänen mukaansa osa naisista luulee, että ehkäisyksi riittää, jos pillereitä syö silloin tällöin.

    Hän haluaakin muistuttaa, että ehkäisyn on oltava säännöllistä: Pillereitä pitää syödä ohjeen mukaan, jotta ehkäisyteho säilyy.

    Vaikka Suomi on maailman sivistyneimpiä maita, ehkäisyvalistusta ei voi lopettaa, sillä takapakki on asiassa mahdollista.

    – Aina tulee uusi teinien sukupolvi, joka aloittaa seksin harrastamisen ja he kaipaavat neuvontaa ehkäisyasioista, Heino sanoo.

    Asiaa pohtiessa herää nopeasti kysymys, kuinka paljon abortteja voisi oikein vähentää ilmaisella ehkäisyllä.

    Heinon mukaan ilmaisen ehkäisyn roolia ei ole tutkittu aukottomasti, koska kyse on kokonaisuudesta. Ilmainen ehkäisy on vain yksi keino vähentää abortteja.

    Heinon mukaan on kuitenkin varmaa, että raskaudet vähenevät, jos ehkäisy annetaan ilmaiseksi nuorille ja siihen yhdistetään neuvontaa ja keskustelua.

    Ilmaisen ehkäisyn vaikutuksista väitöskirjaa tekevä Vantaan kaupungin terveyskeskuslääkäri Frida Gyllenberg on samaa mieltä.

    Vantaalla abortit vähenivät alle 20-vuotiailla jopa 36 prosenttia ja 20–24-vuotiailla 14 prosenttia sen jälkeen, kun vuonna 2013 ilmaista ehkäisyä ryhdyttiin jakamaan.

    Aluksi naiset saivat Vantaalla ensimmäisen pitkäkestoisen ehkäisymenetelmän, kuten kierukan tai implantin.

    Maaliskuusta 2018 lähtien kaikille alle 20-vuotiaille naisille on Vantaalla tarjottu kokonaan ilmainen ehkäisy. Ehkäisyvaihtoehtoja ovat ehkäisypillerit, -rengas tai -laastari ja pitkäaikaiset ehkäisimet sekä kondomit

    Ilmainen ehkäisy halvempaa kuin abortit – Raumalla isot kustannussäästöt

    Vantaan lisäksi positiivisia tuloksia on saatu myös Raumalla. Raumalla on myös laskettu ilmaisen ehkäisyn kustannuksia pitkällä aikavälillä. Ilmainen ehkäisy eli käytännössä e-pillerit maksavat Rauman kaupungille vuodessa parikymmentätuhatta euroa.

    Rauman perhekeskuksen päällikkö Anne Vertainen on laskenut Ylelle, että kaupunki säästää jopa 100 000 euroa vuodessa siinä, että nuorten abortit vähenevät. Yksi raskaudenkeskeytys maksaa Raumalla 2 000 eurosta ylöspäin.

    THL:n aikaisempien laskelmien mukaan ilman kaavintaa tehdyn abortin yksikköhinta oli noin 1 000 euroa. Muut menetelmät maksoivat noin 1 500 euroa kerralta.

    Helsingin sairaanhoitopiirin hinnaston mukaan yhden lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen hinnalla saataisiin ehkäisypillerit kuudelle nuorelle noin vuodeksi. Pitkäkestoinen, kolmesta kymmeneen vuotta kestävä ehkäisy, maksaa noin 150–200 euroa, joten pitkäkestoisia ehkäisyjä saisi yhden abortin hinnalla noin 5–7.

    Katja Halinen / YleVain muutama kunta on tilanteen tasalla – käytännöt vaihtelevat

    THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä noin 35 kuntaa, jotka tarjoavat ilmaista ehkäisyä nuorille. Virallista tilastoa asiasta ei kuitenkaan ole. Vantaa ja Rauma eivät ole ainoita edistyneitä kuntia.

    Helsinki aloitti ilmaisen ehkäisyn tarjoamisen kesäkuun alussa. Heinon mukaan on hienoa, että Helsinki on asettanut yläikärajan 25 vuoteen.

    Espoo tarjoaa ilmaista ehkäisyä vain niille naisille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet kupari- tai hormonikierrukkaa. Lisäksi nuorille, jotka eivät ole käyttäneet aiemmin hormonaalista ehkäisyä, kustannetaan ilmaiseksi ensimmäisen 3–9 kuukauden käyttö iästä riippuen.

    Suurista kaupungeista ilmaista ehkäisyä jakaa THL:n Heinon tietojen mukaan Helsingin, Vantaan ja Rauman lisäksi ainakin Jyväskylä, Rovaniemi ja Keski-Pohjanmaan kuntayhtymä. Jopa rokotevastaisuudesta tunnettu Pietarsaari jakaa ilmaista ehkäisyä nuorille.

    THL:n erikoistutkija Anna Heino tietää, että ainakin Turussa, Tampereella ja Oulussa kunnanvaltuustoissa on käsitelty aloitteita ilmaisen ehkäisyn puolesta, mutta ne eivät ole saaneet riittävästi kannatusta tai käsittely on kesken.

    Myös Helsingissä ilmainen ehkäisy jakoi valtuuston mielipiteitä.

    Heinon mukaan positiivista on, että moni ison väestöpohjan kunta on tarttunut härkää sarvista ehkäisyn suhteen. Toisaalta, haasteita riittää vielä, sillä Suomessa on melkein 300 kuntaa, jotka eivät tarjoa ilmaista ehkäisyä.

    Ilmainen ehkäisy on myös tasa-arvokysymys, Heino sanoo. Ihmiset ovat asian suhteen eriarvoisessa asemassa asuinpaikan mukaan. Espoolainen nuori maksaa e-pillerinsä tai kondominsa itse, kun vantaalainen saa saman kaupungin piikkiin.

    Antti Kolppo / YleEhkäisyn käyttö lisääntynyt – abortit laskivat historiallisen alhaalle

    Heino toivoo, että kunnat ottaisivat ilmaisen ehkäisyn ikärajaksi 25 eikä 20, kuten Helsinki on tehnyt, sillä 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään eniten abortteja.

    THL:n tilastot kertovat, että abortteja tehtiin viime vuonna 9 360. Määrät ovat laskeneet viime vuosina.

    Keskeytysten kokonaismäärä oli vuonna 2017 matalampi kuin koskaan aiemmin, vuoden 1970 raskaudenkeskeytyksiä koskevan lainsäädännön voimaantulon jälkeen.

    Erityisesti alle 20-vuotiailla nuorilla keskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Myös 20–24-vuotiailla aborttien määrät ovat laskeneet. Tätä vanhempien keskeytysluvut ovat pysyneet melko vakaina, Heino kertoo.

    Nuorten ikäluokasta abortit ovat vähentyneet eniten, lähes neljä prosenttia edellisvuodesta. Heinon mukaan tähän on useita syitä.

    – Koulujen terveystiedon opetus on parantunut. Tietoa saa netistä helpommin. Jos ei kehtaa kysyä omalta vanhemmaltaan, voi googlata, Heino sanoo.

    – Iso syy on myös se, että kunnat ovat ryhtyneet vihdoin heräämään asiaan ja panostamaan ehkäisyyn. Joko ilmaiseen ehkäisyyn tai siihen, että osa ehkäisystä on ilmaista. Ehkäisyneuvontaa on myös kehitetty, hän jatkaa.

    Myös nuorisokulttuurilla ja yleisellä ilmapiirillä voi olla vaikutusta asiaan. Heino uskoo, että nykynuoriso pystyy puhumaan avoimemmin seksuaalisuudesta kuin aiemmat sukupolvet.

    – Siinä mielessä ehkäisy on asia, joka on pikkuhiljaa normalisoitunut yhteiskunnassamme.

    Yle

    Reilu kolmasosa aborteista tehdään nuorille, alle 24-vuotiaille.

    Aborttien määrät Suomessa vuonna 2017

    Alle 20-vuotiaat: noin 1 100.

    20–24 -vuotiaat: noin 2 400.

    25–29 -vuotiaat: noin 2 200.

    30–34 -vuotiaat: noin 1 800.

    35–39 -vuotiaat: noin 1 300.

    Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

    Vaikka Suomessa ilmaista ehkäisyä voisi tarjota enemmän, tilanne aborttien suhteen on Pohjoismaihin ja koko Eurooppaan verrattuna hyvä.

    Suomessa tehdään vähemmän abortteja kuin muissa Pohjoismaissa suhteutettuna väestön määrään. Ruotsissa tehdään Suomeen verrattuna kaksinkertainen määrä raskaudenkeskeytyksiä, suhteutettuna väestön määrään.

    – Suomessa ei kuitenkaan kannata tuudittautua tyytyväisyyteen, asiaan tulee panostaa jatkuvasti ja pitkäjänteisesti, Heino kertoo.

    Syyt abortille lähes aina sosiaaliset

    Raskaudenkeskeytys tehdään lähes aina sosiaalisista syistä. THL:n mukaan näin tapahtuu 96 prosentissa tapauksista. "Sosiaalinen syy" tarkoittaa kansankielellä sitä, että raskaus on ei-toivottu, THL:n Anna Heino kertoo.

    Loput 3,8 prosenttia keskeytyksistä tehdään sen takia, että sikiöllä epäillään jonkinlaista vakavaa häiriötä, kuten epämuodostumaa.

    Heino toivoo, että ehkäisyn kautta voisi välttää Suomessa enemmän raskauksia. Hän ei kuitenkaan osaa arvioida, kuinka paljon aborttien määrä voisi laskea.

    – Nyt kun teinien terveyskäyttäytyminen on yleisesti ottaen parantunut, toivomme, että tämäkin terveystottumus jatkuisi aikuisuuteen, Heino sanoo.

    – Kun nuorena oppii hyvät käytännöt jonkin asian saralta, ne yleensä tuppaavat jatkumaan aikuisuudessakin, hän jatkaa.

    Lue lisää:

    Vantaalla teiniraskauksista hävisi kolmannes ilmaisen ehkäisyn myötä – Lääkäri: "Toivon todella, että ihmisillä olisi halu tarkastella tätä asiaa"

    Tunnetut näyttelijät kertovat alansa häirinnästä ja vähättelystä –

    Tunnetut näyttelijät kertovat alansa häirinnästä ja vähättelystä – "Mennään juuri sen rajan yli kiusallisella tavalla"


    Näyttelijä Sari Siikanderilla ja Jussi Lammella on pitkä kokemus teatterityöstä. Vuosien aikana pieniä ja isoja tapaturmia on ehtinyt sattua useita. – Minulla on ollut 13 kertaa jompikumpi käsi kipsissä syystä jos toisesta. Kylkiluita on...

    Näyttelijä Sari Siikanderilla ja Jussi Lammella on pitkä kokemus teatterityöstä. Vuosien aikana pieniä ja isoja tapaturmia on ehtinyt sattua useita.

    – Minulla on ollut 13 kertaa jompikumpi käsi kipsissä syystä jos toisesta. Kylkiluita on mennyt poikki 5-6 kertaa. Kun on tällainen kaksimetrinen ja satakiloinen ukko, niin rutisee aika helposti, Jussi Lampi sanoo.

    Sari Siikanderin mielestä turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jos esityksessä on paljon tanssia, erilaisia temppuja ja lavastuksessa korkeuseroja.

    Haavereita voi aiheuttaa vaikka lattian pesuaine.

    – Kerran siivooja oli vaihtanut aineen, jolla näyttämön lattia pestiin. Minulla oli esityksessä iso hyppy. Lattian pinta olikin niin liukas, että minulla lähti jalka alta ja vasemmasta polvesta menivät molemmat ristisiteet.

    Se ei estänyt näyttelemästä. Neljän päivän päästä ensi-illassa Sari Siikander klenkkasi jalka tukilaitteessa.

    Tämä on kutsumusammatti. Näyttämölle mennään vaikka pää kainalossa Sari Siikander

    Esiintyvät taiteilijat ovat tottuneet, että töihin tullaan myös puolikuntoisena ja sairaana.

    – Ikävä kyllä tullaan. Tämä on kutsumusammatti. Kaikki ajattelevat aina ensisijaisesti lipun maksanutta yleisöä. Näyttämölle mennään vaikka pää kainalossa, Siikander sanoo.

    –Itse olen esiintynyt keuhkokuumeessa, mikä ei ole ylpeyden aihe, mutta jokainen näyttelijä on varmasti näitä tehnyt, hän jatkaa.

    Jussi Lampi muistuttaa kirjoittamattomasta säännöstä: Jos pystyy itse kävelemään esiintymislavalle ja sieltä pois, tullaan töihin.

    Näyttelijä Jussi Lammen mielestä hyvällä ennakkosuunnittelulla voidaan ehkäistä turhat riskit.Jaani Lampinen / YleNäytösten peruminen harvinaista

    Kynnys perua esitys on korkea. Jos niin joudutaan tekemään, tapaus jää vaivaamaan mieltä.

    Esiintyessään Suomenlinnassa Ronja Ryövärintyttäressä Sari Siikander oli kerran niin sairas, että ohjaaja päätti perua näytöksen. Vuosien takainen tapaus kaihertaa edelleen.

    – Muistan kuinka katsoin pukuhuoneeni ikkunasta, kun kaikki lapset kävelivät pois teatterilta. Minä vain katsoin ja itkin. Oli kohtuutonta, että he olivat tulleet katsomaan esitystämme ja minun takiani sitä ei ollutkaan.

    Kun Jussi Lammelta murtui kylkiluita ja näytelmässä joutui paljon juoksemaan, kaksi esitystä katsottiin parhaaksi peruuttaa. Lammelle kokemus oli ahdistava.

    Oli ihan hirveää olla kotona, kun olisi pitänyt olla esityksessä. Jussi Lampi

    – Oli ihan hirveää olla kotona, kun olisi pitänyt olla esityksessä. Soittelin läpi kaikki työkaverit, pyytelin anteeksi ja sanoin olevani todella pahoillani. He sanoivat, että jos olisin ratikkakuski tai kaivinkoneenkuljettaja, olisin jäänyt kuuden viikon sairauslomalle.

    – Ne kaksikin päivää olivat ihan järkyttäviä.

    Painostusta ja putoavia esineitä

    Työterveyslaitoksella tekeillä oleva laaja tutkimus paljastaa, että esittävän taiteen työpaikoilla, teatterin lisäksi musiikin, tanssin ja sirkuksen parissa työskentelevillä, on paljon työturvallisuuteen liittyviä ongelmia ja puutteita.

    Jo vajaa tuhat henkilöä on käynyt vastaamassa alan työturvallisuutta koskevaan kyselyyn Internetissä. Kyselyn löydät täältä.

    Vastaajissa on taiteilijoita, esimiehiä ja teknistä henkilöstöä.

    Työterveyslaitoksen tutkimus

    Floor is Yours -hanke vuosina 2018-2020.

    Tarkoitettu esittävien taiteiden alalla työskenteleville (esim. musiikki, teatteri, tanssi, sirkus).Työturvallisuuskyselyyn voi vastata Internetissä.Saatujen vastausten perusteella työturvallisuudessa paljon korjattavaa.

    – Vastaajat kertovat töissä sattuneista putoamisista ja kaatumisista. Vaaratilanteita ovat aiheuttaneet terävät tai esimerkiksi näyttämötilassa katolta putoavat esineet, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Pia Houni.

    Houni on myös teatteritaiteen tohtori ja tutkinut vuosia taidealan työturvallisuutta.

    Vastauksista ilmenee, etteivät esimiehet kiinnitä tarpeeksi huomiota työturvallisuuteen.

    – Esille nousevat myös kiusaaminen, sukupuoleen tai ikään liittyvä epäasiallinen käytös ja painostus.

    Naista vähätellään ja puhutellaan alentavasti

    Kyselyn mukaan kiusaamistilanteisiin liittyy kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä.

    Näyttelija Sari Siikander ei työssään ole sitä kokenut , mutta sen sijaan vähättelyä kylläkin.

    Hänestä jokaisen tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, mihin sävyyn puhuu toiselle ihmiselle.

    Voiko naisnäyttelijälle sanoa, että siirrä nyt se perseesi siitä? Sari Siikander

    – Voiko naisnäyttelijälle sanoa, että siirrä nyt se perseesi siitä? Miksi naisnäyttelijän pitäisi olla työryhmässä hyvä jätkä ja kestää kaikkea tällaista, Siikander kysyy.

    – Mielestäni hyvät käytöstavat, oli työyhteisö mikä tahansa, olisi kauhean kiva ylläri.

    Sari Siikander ohjaamassa Uuden Iloisen Teatterin esitystä Kaunis Veera. Mikko Ahti on tehnyt esityksen koreografian.Jaani Lampinen / YleSeksivihjailua miehillekin

    Työssä koettu seksuaalinen häirintä ja kiusallinen käyttäytyminen, eivät kohdistu vain naisiin.

    Kaksimetrinen Jussi Lampi on uransa aikana kuullut "paljon ulkonäköön liittyviä heittoja".

    – Joo. Tai sellaista aika suoraa ehdottelua.

    – Siis seksuaalista ehdottelua?

    – Joo. Että mennään juuri sen rajan yli kiusallisella tavalla. Joku kokeilee, kuinka pitkälle voi mennä ja menee juuri sen kynnyksen yli. Se, minkä piti olla hauska heitto, aiheuttikin kiusallisuutta loppupäiväksi tai -viikoksi, Lampi sanoo.

    Näyttelijästä on hyvä, että häirintä on noussut esille julkisuudessa ja siitä uskalletaan avoimemmin puhua.

    – Hyvä että puhutaan, koska se pistää ihmiset ajattelemaan, mitä päästää suustaan. Se on aina kiusallista, loukkaavaa, ja epäasiallista käytöstä.

    "Leffan teko on oma maailmansa"

    Työterveyslaitoksen Floor is Yours -hanke etsii keinoja parantaa esiintyjien työturvallisuutta. Kyse on sekä henkisestä että fyysisestä hyvinvoinnista.

    Jussi Lampi sanoo, ettei hän ole työssään joutunut tekemään "sellaista, mikä olisi itseä arvelluttanut".

    – Aina on ensin kysytty, pystytkö tekemään ja sitten on mietitty yhdessä ohjaajan ja tekniikan kanssa, mikä on turvallisin vaihtoehto.

    – Jos näyttämöllä on ollut esimerkiksi tuliefektejä, palosuojaukset on etukäteen tehty hyvin. Minun ei ole tarvinnut pelätä, että kohta roihahtaa tai jotain sattuu.

    Lampi on myös muusikko ja työskennellyt useissa elokuvissa.

    Minulla on mennyt nivelsiteitä, häntäluu ja kylkiluita. Jussi Lampi

    – Leffan teko on hurjaa touhua ja ihan oma maailmansa. Tottakai käytetään sijaisnäyttelijöitä, mutta kun näyttelijän naama pyritään pitämään kuvassa viimeiseen asti, niin siinä minulla on mennyt nivelsiteitä, häntäluu ja kylkiluita.

    Sari Siikander kehuu isoja teatteritaloja turvallisuuden huomioimisesta. Ne "noudattavat lakia ja pykäliä todella tarkkaan". Pienillä tuotannoilla ei ole samaan rahaa ja resursseja.

    – Niissä mennään mistä aita on matalin ja osittain riskillä, Siikander sanoo.

    Äänimies Tommi Saarinen tekee välillä useita pitkiä työpäiviä peräkkäin. Työympäristö saattaa olla pimeä ja meluisa. Hän on olosuhteisiin tottunut ja kehuu työryhmässä työskentelyä.

    – Aiemmin ei ollut tarkkoja säädöksiä ja turvaohjeita. Silloin saattoi tippua katosta lamppuja tai vastaavaa. Nykyisin on tarkat ohjeet ja pelataan varman päälle, Saarinen sanoo.

    Äänimies Tommi Saarisen mielestä nykyisin alalla noudatetaan turvaohjeita.Jaani Lampinen / YleTyöura vaakalaudalla

    Jussi Lammen mielestä etukäteissuunnittelulla voidaan minimoida riskit.

    – Se on kaiken a ja o, että mietitään etukäteen, mitä voi tehdä ja miten voi tehdä. Pitää miettiä, onko esimerkiksi elokuvakohtaus niin näyttävä ja mieleenjäävä, että riski kannattaa ottaa, oli sitten kyse pyrotekniikasta tai korkeista paikoista.

    Vanhempi tutkija Pia Houni painottaa, että työturvallisuuden tulisi kiinnostaa kaikkia esittävien taiteiden parissa työskenteleviä.

    Jos loukkaannut työssäsi, se työ voi loppua yllättävän nopeasti. Pia Houni

    – Viime kädessä kyse on oman työuran pituudesta. Jos loukkaannut ja vammaudut, niin työ voi loppua yllättävän nopeasti. Sitä ei varmaan kukaan taiteilija itselleen halua.

    Suomessa on 20 000 ammattitaiteilijaa ja yli 100 000 kulttuurialoilla työskentelevää. Lisäksi on paljon teknistä, avustavaa ja hallinnollista henkilöstöä.

    Työterveyslaitoksen tutkimus jatkuu vuoteen 2020.

    Elokuussa Tampereen teatterikesässä on esillä seksuaalinen häirintä teatterialalla. Lisäksi kesän aikana on määrä valmistua Jaana Panetojan selvitys kulttuuriministeri Sampo Terholle elokuva-alalla tapahtuneesta häirinnästä.

    Migreenikkomiesten estrogeenitasot koholla – saattaa selittää oireilua

    Migreenikkomiesten estrogeenitasot koholla – saattaa selittää oireilua


    Esterogeeni-naishormonilla on osansa naisten migreenissä, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella sama saattaa koskea myös miehiä. Naisilla estrogeenitasojen on havaittu vaikuttavan mm. migreenien ajankohtaan sekä voimakkuuteen. Nyt julkaistut tulokset...

    Esterogeeni-naishormonilla on osansa naisten migreenissä, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella sama saattaa koskea myös miehiä. Naisilla estrogeenitasojen on havaittu vaikuttavan mm. migreenien ajankohtaan sekä voimakkuuteen.

    Nyt julkaistut tulokset perustuvat seitsemäntoista migreeniä sairastavan ja kahdenkymmenenkahden terveen verrokin verikokeisiin. Miehiltä otettiin neljä verinäytettä kolmen tunnin välein ja niistä mitattiin estrogeenin ja testosteroni-mieshormonin pitoisuudet.

    Migreenikoilta näytteitä otettiin sekä oireettomina päivinä että migreenin oireillessa.

    Miesten testosteronipitoisuudet olivat samalla tasolla kummassakin ryhmässä, mutta migreeniä sairastavien estrogeenipitoisuudet suurenivat kohtausten välisenä aikana.

    Miehiltä kyseltiin myös testosteronin vajaukseen viittaavista oireista kuten mielialan ja vireyden laskusta ja seksielämän ongelmista. Oireet olivat selvästi yleisempiä migreeniä potevilla, joista 60 prosenttia koki niitä, kuin verrokeilla, joista vain 30 prosenttia oireili.

    Tutkijat pitävät tuloksiaan viitteenä estrogeenin mahdollisesta roolista miesten migreenissä, mutta tämän varmistaminen edellyttää vielä suurempia lisätutkimuksia. Migreeniä sairastaa 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.

    Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.

    Liisa Ihmemaassa -elokuvasta apua psykoosipotilaiden hoitoon

    Liisa Ihmemaassa -elokuvasta apua psykoosipotilaiden hoitoon


    Unenomaista Liisa Ihmemaassa -elokuvaa hyödynnettiin uudenlaisessa aivotutkimuksessa. Suomalaistutkimuksessa selvitettiin, mitä katsojien aivoissa elokuvan aikana tapahtuu. Osallistujat olivat psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuneita sekä...

    Unenomaista Liisa Ihmemaassa -elokuvaa hyödynnettiin uudenlaisessa aivotutkimuksessa. Suomalaistutkimuksessa selvitettiin, mitä katsojien aivoissa elokuvan aikana tapahtuu.

    Osallistujat olivat psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuneita sekä terveitä ihmisiä. Heille näytettiin elokuvasta runsaan seitsemän minuutin pätkä.

    Tim Burtonin Liisa Ihmemaassa (2010) valittiin tutkimusmateriaaliksi sen sisällön vuoksi.

    – Haluttiin elokuva, joka sisältää normaalia vuorovaikutuksellista materiaalia, mutta toisaalta unenomaisempaa ärsykemateriaalia. Siinä mennään todellisuudesta irrallaan olevaan maailmaan. Toisaalta Liisa Ihmemaassa ei ole liian ahdistava potilaille, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Teemu Mäntylä sanoo.

    Psykoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa todellisuudentaju on heikentynyt ja ihmisellä on huomattavia vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei.

    Elokuvan katselu tuo aivoista uudenlaista tietoa

    Elokuva on uusi keino psykiatristen sairauksien aivotutkimuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käytti sitä ensimmäisten joukossa.

    – Tämä voi tuoda uusia näkökulmia psykoosipotilaiden aivotutkimukseen. Perinteisesti aivokuvantamista on tehty melko yksinkertaisilla ärsykkeillä, muistitehtävillä tai tunteiden tunnistamisen tehtävillä, Teemu Mäntylä sanoo.

    Elokuvan katselun avulla tutkimuksessa voidaan selvittää aivojen toimintaa monipuolisemmin kuin yksinkertaisilla tehtävillä. Myös musiikkia käytetään vastaavanlaisissa tutkimuksissa.

    Psykoosipotilaiden aivoissa näkyi enemmän eroja

    Katsojien aivojen toimintaa Liisa Ihmemaassa -elokuvan aikana tutkittiin toiminnallisella aivokuvantamisella (fMRI:llä). Tutkittavat makasivat kuvantamislaitteessa ja katsoivat elokuvaa.

    Tim Burtonin elokuvasta Liisa Ihmemaassa.Disney Enterprises Inc.

    Elokuvaa katsoessa samat alueet tutkittavien aivoissa aktivoituivat. Terveiden verrokkien aivoissa oli keskenään hyvin samankaltaista aktiivisuutta. Ensipsykoosipotilaiden aivoissa keskinäisiä eroja näkyi kuitenkin selvästi enemmän.

    Eroja esiintyi varsinkin sellaisilla alueilla, jotka yhdistävät erilaisia toiminnallisia aivoverkostoja tai liittyvät esimerkiksi tiedon abstraktimpaan prosessointiin, muistista hakemiseen ja sosiaaliseen havainnointiin.

    – Näillä aivojen alueilla aktiivisuus oli vähemmän samankaltaista potilaiden kesken kuin verrokkien kesken, Teemu Mäntylä sanoo.

    Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ensimmäisen kerran psykoosiin sairastuneilla potilailla ja pitkään skitsofreniaa sairastaneilla on paljon poikkeamia aivojen toiminnassa muihin ihmisiin verrattuna. Eroavaisuuksiin on vaikuttanut tehtävä, jota tutkittavat ovat kuvantamisen hetkellä tehneet.

    Tavoitteena entistä yksilöllisempi hoito

    Tutkimuksessa oli mukana 51 psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastunutta aikuista. Heidän lisäkseen mukana oli runsaan 30 ihmisen verrokkiryhmä.

    THL:n tutkimus on osa laajempaa tutkimusta, jolla tuotetaan uutta tietoa psykoosien syistä ja niiden mahdollisimman varhaisesta tunnistamisesta. Tutkimus on tehty yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Aalto-yliopiston kanssa.

    Tavoitteena on, että tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää psykoosipotilaiden entistä yksilöllisemmän hoidon kehittämisessä.

    – Toivotaan, että tulevaisuudessa hoidon valikoimiseen voidaan saada parempia välineitä, Teemu Mäntylä sanoo.

    Tutkimus on julkaistu Biological Psychiatry -lehdessä.

    Saksalaistesti: Markettien halvat aurinkovoiteet parempia kuin kalliit – Rantalomailijan oikea annos on kolme ruokalusikallista

    Saksalaistesti: Markettien halvat aurinkovoiteet parempia kuin kalliit – Rantalomailijan oikea annos on kolme ruokalusikallista


    Saksan riippumaton tuotetestaussäätiö Stiftung Warentest testaa aurinkovoiteita joka vuosi. Tällä kertaa testattiin 19 korkean ja erittäin korkean suojan eli 30, 50 ja 50+ suojakertoimen tuotetta. Tulokset olivat hyviä. 17 tuotetta saivat hyvän...

    Saksan riippumaton tuotetestaussäätiö Stiftung Warentest testaa aurinkovoiteita joka vuosi. Tällä kertaa testattiin 19 korkean ja erittäin korkean suojan eli 30, 50 ja 50+ suojakertoimen tuotetta.

    Tulokset olivat hyviä. 17 tuotetta saivat hyvän tai erittäin hyvän arvosanan.

    Mukana testissä oli myös Suomessa tunnettujen konsernien merkkituotteita kuten Nivea Sun, Piz Buin Ultra Light, Yves Rocher Solaire Peau, Vichy Idéal Soleil, Lancaster Sun Beauty, Biotherm Spray Solaire Lacté tai Garnier Ambre Solaire.

    Testin ainoat neljä erittäin hyvää olivat kuitenkin kaikki saksalaisten Lidl, Penny ja Rewe sekä Real -marketti- tai dm- kemikalioketjujen omia merkkejä. Ja halpoja.

    Kahdesta testivoittajasta toinen on myynnissä kaupan hyllyllä myös Suomessa. 30 suojakertoimella oleva Lidlin CienSun Classic maksaa Saksassa 1,18 euroa/100ml. Suomessa hintaa onkin jo kaksin verroin eli 2,40 euroa/100ml.

    Lidlin viestinnästä kerrotaan, että alkukesän helteiden vuoksi tuote on myyty Suomessa lähes kokonaan loppuun, eikä sitä enää ole kaikissa myymälöissä.

    Vastaavasti saksalaistestin kallein tuote Eco Sunmilk Sensitive oli testin huonoin. Se sai myös huonomman mahdollisen arvosanan. Hintaa sillä oli kuitenkin yli 20-kertaisesti testivoittajaan verrattuna. Tätäkin tuotetta saa Suomeen ainakin nettikaupasta.

    AOPVedenkestävä ei aina kestä vettä

    Testatut tuotteet selvisivät hyvin päätehtävästään eli UV-A ja UV-B -säteiden torjunnasta.

    Stiftung Warentestin tulokset vahvistivat jälleen tänä vuonna, että tuotteen hinta ei kerro mitään tuotteen laadusta. Myöskään ostopaikka ei vaikuta. Apteekin tuotteet eivät tälläkään kertaa päihittäneet markettituotteita.

    Monet testatut tuotteet lupasivat vedenkestävyyttä tai vedenpitävyyttä. Mainoslupausta vedenkestävyydestä saa eurooppalaisen normin mukaan käyttää, jos rasvasta on uimisen jälkeen edes puolet jäljellä. Stiftung Warentest antoi tuotteille miinuspisteitä, jos ne antoivat lupauksillaan kuluttajille tuotteesta liian posiitivisen kuvan.

    Testaajien mukaan aurinkovoidetta kannattaa tuotteen merkistä riippumatta aina uimisen jälkeen lisätä.

    Oikea määrä voidetta esimerkiksi aikuiselle miehelle pelkissä uimahousuissa on testaajien mukaan kolme ruokalusikallista. Paraskaan aurinkorasva ei kuitenkaan suojaa, ellei rasvaa levitetä tarpeeksi, riittävän laajalle alueelle ja toistuvasti auringossa olon aikana.

    AOPSuihkutettavan voiteen paras tapa on tuplalevitys

    Stiftung Warentest neuvoo kuluttajia levittämään suihkutettavan aurinkovoiteen kahteen kertaan. Ensimmäisen levityskerran jälkeen voiteen annetaan imeytyä ihoon ja kuivua, jonka jälkeen sama toistetaan.

    Joka kolmannen iho palaa helposti ja ruskettuu huonosti

    Noin joka kolmannella suomalaisella on vaalea ihotyyppi, joka palaa helposti, mutta ruskettuu vain vähän.

    UV-säteily ruskettaa ja vanhentaa. Ruskettumalla iho pyrkii suojautumaan siltä, että vahingollinen ultraviolettisäteily pääsisi ihon syvempiin kerroksiin.

    UV-säteilyä on kolmenlaista: UV-A ruskettaa ihoa, UV-B paksuntaa ihoa ja saa aikaan pintasolukon lisääntymistä: UV-C sekä osa UV-B:stä jää ilmakehän otsonikerrokseen.

    Kun aurinkoa saa liikaa, iho palaa. Edes rusketus ei suojaa ihoa palamiselta. Säteily lisää ihosyöpävaaraa, vanhentaa sekä karheuttaa ihoa ja tekee ihoon värimuutoksia.

    Iho muistaa saamansa UV-säteilyn koko eliniän. Varsinkin lasten kannattaa suojautua auringolta erityisen hyvin. Toistuva ihon palaminen lapsena lisää merkittävästi ihosyöpäriskiä.

    Ultraviolettisäteily onkin suurin yksittäinen ihosyövän aiheuttaja. Suomen noin 1 500 vuosittaisesta melanoomatapauksesta 95 prosenttia voitaisiin ehkäistä suojaamalla ihoa palamiselta.

    Ihoa kannattaa suojata jo, kun UV-indeksi ylittää arvon kolme eli eteläisessä Suomessa toukokuusta elokuuhun.

    Lähde: Ilmatieteen laitos

    Aurinkoa otettaessa ainetta tulisi jatkuvasti lisätä iholle. Mutta voiteen lisääminen ei kuitenkaan pidennä voiteen suojausaikaa.

    Meikkiä käyttävien on hyvä muistaa, että ensin levitetään aurinkovoide ja annetaan kuivua. Vasta sitten on meikin vuoro.

    Saksalaistestaajat neuvovat lopettamaan auringonoton siinä vaiheessa, kun kaksi kolmasosaa aurinkovoiteen laskennallisesta suoja-ajasta on käytetty.

    Saksan ja Suomen välillä on tietenkin se ero, että keskikesällä ja keskipäivän aikoihin UV-indeksi on eteläisessä Suomessa 5-7, kun taas Saksassa se voi olla pari pykälää korkeammalla.

    Suojautumisajassa ei kuitenkaan ole suurta eroa Suomen ja eteläisemmän Euroopan välillä. Aurinkovoidetta olisi hyvä käyttää ainakin kello 10-17.

    Moni välttelee aurinkovoiteita niiden vaatteisiin jättämien tahrojen vuoksi. Saksalaistestaajien mukaan tummissa vaatteissa tahrat näkyvät vähemmän. Tahroja syntyy yleisesti, jos vaate puetaan päälle ennen kuin voide on kuivunut iholla.

    Mainoslupauksissa kannattaa tahra-asiaaankin suhtautua kriittisesti. Esimerkiksi Nivean lupaukselle tahroja vähentävästä koostumuksesta ei testissä löytynyt katetta.

    Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatusuhde, ilmenee tutkimuksesta –

    Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatusuhde, ilmenee tutkimuksesta – "Muualla ei ole päästy tällaiseen näin edullisilla kustannuksilla"


    Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on laadun ja tulosten osalta maailman kärkikastia, ilmenee arvostetussa lääketieteen julkaisussa The Lancetissa kesäkuussa julkaistusta artikkelista. – Hyvyys ja laatu tulevat monista asioista. Ne...

    Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on laadun ja tulosten osalta maailman kärkikastia, ilmenee arvostetussa lääketieteen julkaisussa The Lancetissa kesäkuussa julkaistusta artikkelista.

    – Hyvyys ja laatu tulevat monista asioista. Ne tulevat siitä, että ihmisiä sairastaa ja kuolee vähemmän, ihmiset pääsevät terveydenhuollon palveluiden piiriin, ovat tyytyväisiä palveluun ja että palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti. Kun otetaan nämä kaikki huomioon, Suomi pärjää parhaiten, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.

    Meretoja kuuluu tutkimuksen tehneeseen Global Burden of Disease -tutkijaverkostoon.

    Suomen lisäksi kärkeen yltävät myös Islanti, Norja, Alankomaat, Luxemburg, Sveitsi ja Australia. Näiden maiden välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa hoidon tulosten suhteen.

    Suomen terveydenhuollolla on parhaat näytöt niin laadun, saatavuuden kuin kuolleisuustilastojenkin perusteella. HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén

    Suomen terveydenhuolto on viime vuosina kuitenkin parantanut tuloksiaan näistä kärkimaista eniten.

    – Suomen terveydenhuollolla on parhaat näytöt niin laadun, saatavuuden kuin kuolleisuustilastojenkin perusteella ja sitä on mittareidemme perusteella kehitetty viime vuosina tehokkaimmin, toteaa HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén tiedotteessa.

    Kansainvälisen tutkimuksen seitsemän kärkeen sijoittuneilla mailla ei ollut juurikaan eroa terveydenhoidon tulosten suhteen.Tiina Jutila / YleSuomen terveydenhuolto on maailman kustannustehokkainta

    Lancetissa toukokuussa ilmestyneessä tutkimuksessa puolestaan verrataan, miten paljon terveydenhuolto on maksanut eri maissa suhteessa saavutettuihin tuloksiin. Lisäksi tutkittiin, kuinka tasaisesti terveydenhuolto ja sen maksuvelvollisuus jakautuvat väestössä.

    Sveitsi, Islanti ja Suomi pärjäävät terveydenhuollon laadun ja oikeudenmukaisuuden osalta paremmin kuin muut maat, mutta Suomessa terveydenhuollon kustannukset ovat pienemmät kuin Islannissa ja Sveitsissä.

    Missään muussa maassa ei ole koskaan päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla. HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén

    Suomessa terveydenhuolto maksaa yhteisistä varoista henkilöä kohden 3 300 dollaria vuodessa, mikä on noin 10 prosenttia vähemmän kuin Islannissa ja 40 prosenttia vähemmän kuin Sveitsissä.

    – Olemme nyt Suomessa saavuttaneet parhaimman ja tehokkaimman terveydenhuoltojärjestelmän, minkä ihmiskunta on missään ikinä saavuttanut. Missään muussa maassa ei ole koskaan päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla, Lindén sanoo.

    Kalleinta hoito on Yhdysvalloissa, yli 8 000 dollaria henkilöä kohden. Tutkijaverkostossa kehitetyt terveydenhuollon laatumittarit kertovat, että Yhdysvaltojen suurella summalla saavutetaan vain 70 prosenttia Suomen terveydenhuollon tuloksista.

    Suomi sijoittui kärkikastiin myös Lancetissa toukokuussa julkaistussa tutkimuksessa, jossa vertailtiin terveydenhoidon saatavuutta ja laatua 195 maassa. Vertailu tehtiin 32 taudin perusteella 195 valtiossa. Aineisto oli vuodelta 2016.

    Suomessa terveydenhuolto maksaa henkilöä kohden 3 300 dollaria vuodessa. Yhdysvalloissa vastaava summa on 8000 dollaria.Jouni Immonen / Yle"Perusterveydenhuolto on heikko lenkkimme"

    Tutkijaverkoston mukaan Suomen terveydenhuollon kompastuskivet liittyvät sairauksien ennaltaehkäisyyn.

    Meretojan mukaan Suomessa on aivo- ja sydänverisuonisairauksia sekä alkoholi- ja mielenterveyssairauksia edelleen muita länsimaita enemmän.

    – Tässä on kyse perusterveydenhuollosta, joka on meidän heikko lenkkimme. Toisin kuin muissa vertailun länsimaissa, meidän perusterveydenhuoltomme ei yleensä kutsu rutiininomaisesti ihmisiä terveystarkastuksiin, ellet ole koululainen tai kuulu työterveyden piiriin, Meretoja sanoo.

    – Mutta Suomen terveydenhuoltojärjestelmä kokonaisuutena, heikko lenkki mukaan lukien, toimii paremmin kuin missään muualla. Paitsi Sveitsi ja Islanti olivat yhtä hyviä, mutta Suomella olivat halvimmat kustannukset.

    Lancetissa on julkaistu useamman vuoden ajan Global Burden of Disease -ryhmän tutkimuksia 200 maan sairauksien ilmaantuvuudesta, esiintyvyydestä, tappavuudesta, riskitekijöistä ja sairauksien vuoksi menetetystä terveydestä.

    Viime vuosina tuloksia on julkaistu myös terveydenhuollon rahoituksesta, laadusta ja saatavuudesta.

    Lue lisää:

    Tie silmälääkäriksi Suomessa vaati porontaljakauppoja ja yhden laivamatkan – Suman Patra työskentelee alalla, jonka potilasmäärät räjähtävät käsiin

    Venäjän rintasyöpäpotilaat löytävät jo tiensä Suomeen, mutta terveysmatkailun iso potentiaali on vielä hyödyntämättä – Markkinoinnin ammattilainen tietää, mistä tulee aloittaa

    Työntekijät poikkeuksellisen huolissaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotihoidosta: "Sairaalasta kotiutuu jalattomia ja harhaisia asiakkaita"

    Arvostettu Lancet-lehti: Suomen terveydenhoito on viidenneksi laadukkainta