Yle Uutiset | Nokia | Tuoreimmat uutiset

    Malmirikastamon lähiasukas vaatii 450 000 euron korvausta Dragon Miningilta – perusteena kiinteistön arvon lasku ja haitat kalastukselle

    Malmirikastamon lähiasukas vaatii 450 000 euron korvausta Dragon Miningilta – perusteena kiinteistön arvon lasku ja haitat kalastukselle


    Kaksi sastamalalaista henkilöä vaatii korvauksia kaivosyhtiö Dragon Miningilta malmirikastamon ympäristövahingoista. Rikastamon lähialueella asuvat henkilöt syyttävät kaivosyhtiötä muun muassa alueen virkistyskäytölle aiheutuvasta haitasta...

    Kaksi sastamalalaista henkilöä vaatii korvauksia kaivosyhtiö Dragon Miningilta malmirikastamon ympäristövahingoista. Rikastamon lähialueella asuvat henkilöt syyttävät kaivosyhtiötä muun muassa alueen virkistyskäytölle aiheutuvasta haitasta ja kiinteistöjen arvon alenemisesta.

    Toinen asukkaista vaatii Dragon Miningilta korvauksia runsaat 453 000 euroa ja lisäksi oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Toisen korvausvaatimus on 184 000 euroa korkoineen.

    Dragon Mining pitää korvausvaatimuksia perusteettomina. Yhtiö on viime vuosina investoinut rikastamoalueen vesienhallintaan.

    Aluehallintovirasto valmistelee parhaillaan Sastamalan rikastamon ympäristölupapäätöstä. Virasto aikoo kuulla korvausten vaatijoita ennen lupapäätöstä.

    Korvausten vaatijat eivät halunneet antaa Ylelle haastattelua. Korvausvaatimukset käyvät ilmi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä.

    Dragon Miningin toiminta on aiheuttanut viime viikkoina runsaasti keskustelua julkisuudessa. Iltalehti kirjoitti jouluna, että kaivosyhtiö on kertonut Hongkongin pörssissä, että se ehtii tyhjentää Suomen kaivokset ennen kuin viranomaiset ehtivät käsitellä lupavalitukset.

    "Haittaa viljelysten kastelulle ja kalastukselle"

    Korvauksia vaativien asukkaiden mukaan rikastamon toiminta haittaa alueen luonnonvesien käyttöä esimerkiksi uima-, löyly- ja pesuvetenä. Lisäksi haittaa on viljelysten kastelulle ja kalastukselle.

    Toinen asukkaista vaatii muun muassa, että ympäristölupaan pitää lisätä määräys kalojen raskasmetallipitoisuuksien mittauksista.

    – Vakavia haittoja on aiheutunut jo yli 30 vuoden ajan, ajoittain erityisen suurina, hän perustelee vaatimuksiaan.

    Korvausten vaatijoiden mukaan kiinteistöjen myynti on vaikeutunut ja niiden arvo on alentunut.

    Toinen asukkaista on muun muassa jättänyt rantasaunan rakentamatta veden huonon laadun vuoksi.

    Lähimmät talot aivan rikastamon naapurissa

    Dragon Miningin rikastamo sijaitsee Stormin kylän eteläpuolella vajaan kymmenen kilometrin päässä Sastamalan keskustasta.

    Lähin omakotitalo on noin sadan metrin päässä rikastamorakennuksesta. Lisäksi sekä rikastushiekka-altaiden pohjoispuolella että Stormin kylälle kulkevan tien varressa on joitakin asuinrakennuksia. Stormissa on koulu runsaan kilometrin päässä rikastamosta.

    Myös rikastushiekka-alueelta leviävä pöly on ollut ajoittain asukkaiden riesana. Yhtiö on kuitenkin satsannut pölyntorjuntaan alueella.

    Yhtiö rikastaa Sastamalassa Oriveden ja Huittisten kaivosten kultamalmia. Tulevaisuudessa yhtiö aikoo tuoda rikastamoon malmia myös Valkeakosken Kaapelinkulman kultakaivoksesta.

    Alueella on harjoitettu kaivos- ja rikastustoimintaa vuodesta 1975 lähtien. Maanalainen nikkelikaivos lopetti toimintansa vuonna 1995.

    Vuonna 2003 rikastamo siirtyi Outokummulta Polar Miningille eli nykyiselle Dragon Miningille. Runsaan kolmen vuoden tauon jälkeen rikastamon toiminta alkoi uudelleen kesällä 2007.

    Viranomaiset vaativat täydennyksiä lupahakemukseen

    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto käsittelee parhaillaan kaivosyhtiön tekemiä täydennyksiä lupahakemukseen.

    Hallinto-oikeuden päätöksen vuoksi viranomaiset kaipaavat lisätietoja muun muassa vesien johtamiseen ja puhdistamiseen sekä päästöpaikkaan ja päästöraja-arvojen määräämiseen liittyvistä asioista. Lisäksi tarvitaan esitys tarkkailuohjelmaksi ja selvitys pölyn leviämisestä.

    Ympäristöneuvos Jari Tolppanen sanoo, että virasto päättää myöhemmin, miten se asukkaiden korvausvaatimukset lopulta käsittelee.

    Asukkaat vaativat korvauksia samalla, kun valittivat rikastamolle vuonna 2014 myönnetystä ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen. Päätöksestä valittivat myös Dragon Mining, Pirkanmaan Ely-keskus ja kansalaisjärjestö Maan Ystävät.

    Keväällä 2016 hallinto-oikeus kumosi ympäristölupapäätöksen ja palautti sen uudelleen käsiteltäväksi.

    Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä. Korkein hallinto-oikeus linjasi, että aluehallintovirasto voi käsitellä asukkaiden korvausvaatimukset, kun se ratkaisee uudelleen ympäristölupa-asian.

    Ympäristölupa oli hallinto-oikeuden mukaan lainvastainen, koska Dragon Miningin hakemuksessa ei ollut riittävällä tavalla osoitettu, miten rikastamon lähialueen vesistön pilaantuminen estetään.

    Dragon Miningin vuonna 2012 toimittaman suotovesiselvityksen mukaan rikastushiekka-alueelta kulkeutuu lähiojiin ja -kosteikkoihin erityisesti nikkeliä, rautaa ja sulfaattia.

    Malminrikastuksessa syntyvä rikastushiekka sijoitetaan rikastamon alueella oleviin altaisiin. Rikastushiekka luokitellaan jätteeksi.Antti Eintola / YleYhtiö yrittää eristää rikastamon ja luonnonvedet toisistaan

    Dragon Mining kertoo Ylelle, että viime vuosina yhtiö on investoinut vesienhallintaan. Nikkelipitoisuudet rikastamon ympäristön vesissä ovat laskeneet.

    – Parannusten tarkoituksena on eristää alueen luonnonvedet ja rikastamon prosessiin liittyvät vedet toisistaan sekä minimoida alueelta juoksutettavan veden tarvetta. Jatkamme parannustoimenpiteiden toteuttamista taas ensi kesänä, yhtiö kirjoittaa sähköpostiviestissä.

    Pirkanmaan Ely-keskuksesta saadun, vuotta 2017 koskevan tarkkailuraportin mukaan rikastamoalueen vaikutukset näkyvät kuitenkin selvästi läheisten ojien veden laadussa. Vaikutukset näkyvät sekä Kovero-ojassa että Korvalamminojassa muun muassa kohonneena nikkeli- ja sulfaattipitoisuutena.

    Veden elektrolyytti- ja nikkelipitoisuudet ovat koholla myös Rautaveteen laskevassa Ekojoessa, ja vaikutukset näkyvät myös Rautaveden syvänteissä erityisesti talvella.

    Vesiympäristölle haitallisille ja vaarallisille aineille, kuten nikkelille on asetettu niin sanotut ympäristönlaatunormit. Dragon Mining kertoo, että nikkelin ympäristönlaatunormi ei ole ylittynyt Ekojoessa eikä Rautavedessä.

    Ympäristölupaa käsitellään jo kahdeksatta vuotta

    Dragon Mining hakee rikastamolle uutta ympäristölupaa tuotantomäärän nostamiseksi ja Kaapelinkulman malmin rikastamiseksi.

    Tosin yhtiö on jo nyt vienyt rikastamoon enemmän malmia kuin nykyinen lupa sallii. Pirkanmaan Ely-keskus ei ole puuttunut käyntiasteen nostoon, koska tarkkailun perusteella rikastamon alapuolisen vesistön kuormitus ei ole lisääntynyt.

    Ympäristöluvan muutos tuli vireille jo vuonna 2011.

    – Lupa-asia voi kestää näin kauan, kun asia palautetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta, Tolppanen sanoo.

    Tolppasen mukaan luparatkaisu on monimutkainen muun muassa rikastamon pitkän historian vuoksi. Rikastushiekkakasoissa on eri aikoina sijoitettuja massoja. Lupaviranomaiset arvioivat, miten pitkälle taaksepäin mahdollisia korvauksia pitää pohtia.

    Dragon Mining piti esitettyjä korvausvaatimuksia perusteettomina jo hallinto-oikeuden käsittelyssä. Silloin yhtiö katsoi, että se ei ole vastuussa aiemman omistajan eli Outokummun toiminnan aiheuttamista haitoista.

    Yhtiö vetosi siihen, että nikkeli- ja sulfaattipäästöt ovat seurausta Outokummun yritysten tuottamasta nikkelimalmin rikastushiekasta.

    – Vaikka hakija ei olisi aloittanut tai harjoittaisi omaa toimintaansa, aiemman toiminnan nikkeli- ja sulfaattikuormitus jatkuisi suuren valuman aikana, jolloin ylimääräiset vedet poistuisivat ylivuotona Korvalamminojan ja Korvalammin kautta Ekojokeen. Hakijan rikastustoiminnasta syntyvän rikastushiekan läjittämisen päästöt eivät ole ongelma Korvalamminojalle tai Ekojoelle, Dragon Mining perusteli hallinto-oikeudelle.

    Vaasan hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että Dragon Mining on vastuussa rikastushiekkakasoista aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemisestä riippumatta siitä, kuka hiekan on kasannut ja milloin.

    Tays keskeyttää karheiden rintaimplanttien laiton – Syynä implantteihin liittyvät imusolmukesyöpätapaukset

    Tays keskeyttää karheiden rintaimplanttien laiton – Syynä implantteihin liittyvät imusolmukesyöpätapaukset


    Tampereen yliopistollinen sairaala keskeyttää karheiden rintaimplanttien laiton toistaiseksi. Sairaalan mukaan tieteellistä näyttöä karhean implantin ja imusolmukesyövän välillä ei ole. Koska suurin osa tapauksista kuitenkin liittyy...

    Tampereen yliopistollinen sairaala keskeyttää karheiden rintaimplanttien laiton toistaiseksi.

    Sairaalan mukaan tieteellistä näyttöä karhean implantin ja imusolmukesyövän välillä ei ole. Koska suurin osa tapauksista kuitenkin liittyy karheapintaisiin implantteihin, Tays keskeyttää niiden laiton. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kertoo asiasta tiedotteessa.

    Suomessa tapauksia on todettu alle kymmenen.

    Yle kertoi maanantaina, että suomalaiset plastiikkakirurgit suosittelevat, että Suomessa ei tällä hetkellä käytettäisi karheapintaisia silikoni-implantteja niihin liitetyn mahdollisen syöpäriskin takia.

    Aiemmin esimerkiksi HUS on linjannut, että karheita implantteja ei käytetä HUSissa.

    – Imusolmukesyövän kehittymistä rintaimplantin yhteydessä ei vielä täysin ymmärretä. Sitä seurataan kansainvälisessä seurantaryhmässä, jonka tavoitteena on kattavan näyttöön perustuvan tieteellisen tiedon kerääminen päätöksenteon pohjaksi, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kertoo tiedotteessa.

    Tays on asentanut karheita implantteja joitakin kymmeniä vuodessa

    Suurin osa karheista implanteista on laitettu potilaille yksityisessä terveydenhuollossa. Niitä on laitettu myös julkisissa sairaaloissa, kuten Taysissa.

    Tays on käyttänyt karheita implantteja esimerkiksi potilaille, joille on tehty implantin tai implantin ja kielekkeen avulla uusi rinta sairauden jälkeen tai transsukupuolisten henkilöiden rintojen korjauksessa. Vuosittain näitä implantteja on asennettu Taysissa joitakin kymmeniä.

    – Jos aiemmin laitettu implantti aiheuttaa potilaalle oireita, tulee potilaan olla yhteydessä implantin laittaneeseen sairaalaan tai viime sijassa omaan työterveyshuoltoonsa tai terveyskeskukseen, sairaanhoitopiiri neuvoo.

    Yleisin sairauden oire on aikaisintaan vuosi leikkauksesta alkava rinnan turpoaminen, joka johtuu implantin ympärille kertyvästä nesteestä. Oireeton potilas ei tarvitse jatkuvaa seurantaa, eikä implantteja tarvitse poistaa tai vaihtaa.

    Valvira muistutti viime syksynä kaikkia rintakirurgiaa harkitsevia siitä, että on tärkeää keskustella riskeistä ja hyödyistä hoitavan lääkärin kanssa.

    Lue lisää:

    "Vahva epäily silikoni-implantin syöpäriskistä": Plastiikkakirurgit kehottavat välttämään – Suomessa käytetty 30 000 riski-implanttia

    Laaja Andy Warhol -kokoelma valtaa Tampere-talon kesällä

    Laaja Andy Warhol -kokoelma valtaa Tampere-talon kesällä


    Tampereella on kesällä kattava Andy Warhol -näyttely. Näyttelyssä on esillä noin 120 museolaatuista alkuperäisjulistetta 1960–1980-luvuilta. Lisäksi näyttelyssä on kirjojen, lehtien ja levyjen kansia sekä keräilyesineitä ja Warholin...

    Tampereella on kesällä kattava Andy Warhol -näyttely.

    Näyttelyssä on esillä noin 120 museolaatuista alkuperäisjulistetta 1960–1980-luvuilta. Lisäksi näyttelyssä on kirjojen, lehtien ja levyjen kansia sekä keräilyesineitä ja Warholin julkaisemia Interview-lehtiä.

    Tampere-taloon rakennettavan näyttelyn teokset ovat lainassa Hampurin taideteollisuusmuseosta.

    Näyttelyssä soi myös musiikki.

    Tampere-talo julkaisee helmikuussa taidekilpailun. Taiteilijoilta pyydetään oman tulkinta Andy Warholin taideperinnöstä tämän päivän Suomessa. Parhaista töistä rakennetaan oma kokoelma Andy Warhol -näyttelyn yhteyteen.

    Pop-taiteen pioneerina tunnettu Andy Warhol syntyi vuonna 1928 ja kuoli 1987.

    Andy Warhol ei tunnustanut töidensä sisältävän yhteiskuntakritiikkiä tai ironiaa, vaikka aikalaiset sitäkin niissä näkivät. Hän ilmoitti tekevänsä taidetta vain ansaitakseen rahaa.

    Näyttely on Tampere-talossa 18.6.–25.8.

    Muistatko nämä muotijumpat? Kuntokeskukset paljastavat hutinsa ja helmensä:

    Muistatko nämä muotijumpat? Kuntokeskukset paljastavat hutinsa ja helmensä: "Aika moni jätti käynnit ensimmäiseen kertaan"


    Ryhmäliikuntaohjaaja Kirsi Siltakoski odottelee väkeä pian alkavalle crosstraining-tunnilleen. Tamperelaisen kuntokeskuksen Fressi Sykkeen aamutreeniin on ilmoittautunut pieni porukka kovatempoisesta harjoittelusta innostuneita liikkujia. He ovat...

    Ryhmäliikuntaohjaaja Kirsi Siltakoski odottelee väkeä pian alkavalle crosstraining-tunnilleen. Tamperelaisen kuntokeskuksen Fressi Sykkeen aamutreeniin on ilmoittautunut pieni porukka kovatempoisesta harjoittelusta innostuneita liikkujia. He ovat intonsa kanssa kiinni yhdessä tämän hetken pitempiaikaisista trendeistä.

    – Juuri crossfitin tyylinen toiminnallinen harjoittelu on ollut todella suosittua jo jonkin aikaa, eikä loppua näy, Siltakoski sanoo.

    Tällä hetkellä pinnalla on myös pyrkimys päästä treenaamaan nimenomaan pienryhmissä. Ohjeet saa silloin kohdistetummin ja henkilökohtaisemmin kuin suuressa salissa kymmenien jumppaajien joukossa.

    Pienryhmätunnit ovat myös Satu Orpanan tuorein liikuntahurahdus.

    –Tykkään kovasta treenistä. Pienellä porukalla harjoittelusta saa eri lailla hyötyä irti kuin yksin salilla, pohtii Orpana ja ryhtyy verryttelemään.

    Kirsi Siltakoski (keskellä) ohjaa crosstraining-tuntia liikuntakeskus Fressi Sykkeellä. Toiminnallinen harjoittelu on hänen mukaansa yksi tämän hetken selkeistä trendeistä. Luistelumatto jäi kaikessa hiljaisuudessa historiaan

    Kirsi Siltakoski on ohjannut erilaisia ryhmäliikuntatunteja neljännesvuosisadan ajan. Siinä ajassa ehtii nähdä monen trendin tulevan ja aika monen myös menevän. Kaikessa hiljaisuudessa kuopatuista aikansa hittitunneista nainen muistaa esimerkiksi 1990-luvun innovaation: slide-luistelumaton.

    – Slide oli muka niin suurta ja tullut jäädäkseen, mutta jostain kumman syystä se aika pian unohtui. Meilläkin siihen satsattiin aikoinaan paljon.

    Crossfitin tyylinen toiminnallinen harjoittelu on ollut todella suosittua jo jonkin aikaa, eikä loppua näy. Kirsi Siltakoski

    Ei ole tavatonta, että uuteen trendilajiin panostetaan paljon, mutta sen jälkeen se pudotetaan tuntikalenterista. Jos uutuus ei yksinkertaisesti vedä väkeä, siitä luovutaan.

    Joskus laji jää kokonaan pois, toisinaan määrää vain vähennetään kun ensihuuma haihtuu, vahvistaa SIltakosken työnantajaa Fressiä edustava keskusvastaava Martti Eriksson.

    – Esimerkiksi muutaman vuoden takaista superhittiä zumbaa on meillä edelleen jokunen tunti viikossa, mutta oli aika, jolloin sitä tarjottiin lähes joka päivä, Eriksson muistaa.

    Toiset lajit sen sijaan vakiinnuttavat paikkansa hetkessä. Uusiseelantilaisen Les Mills -konseptin jumpat ovat osoittautuneet menestystarinoiksi myös Suomessa. Lähes jokainen liikuntakeskus tarjoaa esimerkiksi jo parikymmentä vuotta pintansa pitänyttä lihaskuntotunti body pumpia päivittäin.

    Testausrima on matalalla

    Toisellakin tamperelaissalilla ollaan valmiit antamaan huonosti vetävälle tunnille hatkat. Joskus totuus uutuuden viehätysvoimasta paljastuu nopeasti.

    Liikuntakeskus GoGon kehityspäällikön Vuokko Kronqvistin mielestä vuosi voi olla turhan pitkä armonaika lajille, joka ei heti löydä yleisöään.

    – Meillä vaihtuu tuntikalenteri neljästi vuodessa. Mielestäni jo yhden lukujärjestyskauden aikana huomaa, miten tässä käy.

    "Yksi tämän vuoden trendeistä on helppous. Asiakkaat haluavat tietää mitä tekevät, ja asioiden pitää tapahtua yksinkertaisesti. Veikkaan, että ollaan myös menossa rauhallisempaan suuntaan, ja siksi meilläkin on lisätty peruskestävyystreeniä", sanoo Vuokko Kronqvist liikuntakeskus GoGolta.Jani Aarnio / Yle

    Liikunta-alalla toimivien yritysten on hyväksyttävä se, että trendit vaihtuvat koko ajan ja välillä tahti on todella sukkela. Vuokko Kronqvist arvelee testausriman olevan juuri siksi matalalla.

    – Pyrkimys on jatkuvasti uudistua ja ottaa ohjelmistoon kaikenlaista. Kaikki ei välttämättä toimi kuin hetken, mutta se on ihan ok. On kiva päästä näkemään, mistä asiakkaat tykkäävät.

    Oman liikuntakeskuksen historiasta löytyy Kronqvistin mukaan useampiakin kokeiluita, jotka eivät koskaan päässeet kunnolla lentoon.

    – Meillä oli yhteen aikaan esimerkiksi rumputunti, jossa kahden steppilautapalikan päälle asetettua jättipalloa rummutettiin kapuloilla samalla askeltaen. Minusta se oli mukavaa, mutta aika moni jätti käynnit ensimmäiseen kertaan, nainen nauraa.

    Kaikki ei välttämättä toimi kuin hetken, mutta se on ihan ok. Vuokko Kronqvist

    Yhteen kertaan jääneet kokeilutkaan eivät kuitenkaan yleensä säikäytä vakiasiakkaita testaamasta seuraavaa uutuutta. Liikuntakeskuksissa käy paljon heitä, jotka haluavat koettaa melkein kaikkea tarjolle tulevaa.

    Yksi innokas kokeilija on GoGon asiakas Riikka Lehikoinen, joka odottelee tanssillisen body jam-tunnin alkamista kuntosalin puolella.

    – Pyrin kokeilemaan kaikkea uutta, eihän sitä muuten tiedä, mistä tykkää. Uutuustunneille pyrin pääsemään aina mahdollisimman pian. Kun liikkuu monipuolisesti ei kyllästy niin äkkiä, nainen perustelee ja ryhtyy uuteen vatsarutistussarjaan.

    ”Uudet trendit motivoivat minua. Seuraan aktiivisesti esimerkiksi erilaisia urheilullisia instagram-tilejä ja otan niistä vaikutteita" kertoo GoGon kuntosalilla treenaava Aino Viinikka. Jani Aarnio / YleTutkimus ja kuluttajatarjonta eivät kulje yhtä matkaa

    Kuntokeskuksilla on taloudellisia paineita tarjota asiakkailleen uutuuksia, mutta tutkijat tarkoittavat trendillä muutakin kuin joogan seitsemää eri johdannaista tai uusimpia kuntosalilaitteita.

    Pitkän ajan trendiksi tutkimuspuolella voi nostaa erilaiset liikuntasuositukset, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

    – Suosituksia on annettu nyt 30–40 vuoden ajan. Muutosta on tapahtunut: siinä missä ennen korostettiin hikistä kuntoliikuntaa, puhutaan nykyään fyysisestä aktiivisuudesta.

    Siinä missä ennen korostettiin hikistä kuntoliikuntaa, puhutaan nykyään fyysisestä aktiivisuudesta.  Tommi Vasankari

    Vasankari kertoo seuraavansa tutkimustiedon lisäksi jonkin verran myös kaupallisia trendejä. Tutkijoiden kuumimmat puheenaiheet ja kuntokeskusten tuorein tarjonta eivät kulje käsi kädessä.

    – Kyllä ne ovat kaksi eri maailmaa, vaikka varmasti jonkin verran keskustelevatkin keskenään. Kun esimerkiksi joka paikassa nousi esille HIIT-harjoittelu, niin ei tiedemaailmassa samaan aikaan markkinoitu rasittavan liikunnan hyötyjä vaan korostettiin nimenomaan sitä, mitä matalasykkeisemmästä liikkumisesta tiedetään, Vasankari sanoo.

    HIIT on lyhenne sanoista High Intensity Interval Training. Harjoitukset ovat tavallisesti lyhytkestoisia ja äärimmäisen kovatehoisia. Viime aikoina pinnalle on pulpahdellut myös kirjainyhdistelmä LIIT, jolla tarkoitetaan puolestaan matalasykkeistä treeniä.

    Tutkimuspuolella pitkän ajan trendi ovat erilaiset liikuntasuositukset, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.Yle "Juokse henkesi edestä" on mennyttä maailmaa

    Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa myös liikkumisesta. Siksi tutkijat ovat aika ajoin samassa tilanteessa kuin liikunta-alan yrityksetkin: se, mistä pidettiin suurta haloota, joutaakin roskakoriin.

    – Kyllähän tälle tutkijapiireissä naureskellaan, mutta samalla tunnistamme senkin, että aina on toimittu juuri aikansa parhaan tiedon valossa, Tommi Vasankari sanoo.

    Hän muistaa huvittuneena ensimmäisiä kuntoliikuntasuosituksia, jotka alleviivastivat viikottaisten kolmen 45 minuutin juoksukerran tärkeyttä.

    – Television tietoiskuissa korostettiin hölkkäämistä, ja iskulauseena oli "juokse henkesi edestä". Siihen aikaan suomalainenkin tutkimus tuki nimenomaan tätä ajatusta. Nyt tiedetään, että hyvinkin pienen intensiteetin harjoituksilla saavutetaan lähes sama hyöty, ja siinä valossa mainos näyttää koomiselta.

    Mittari on tullut jäädäkseen

    Vaikka trendit tulevat ja menevät, yksi on todennäköisesti tullut jäädäkseen: teknologiaa ja liikuntaa ei enää pysty erottamaan toisistaan.

    Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen. Joskus riittää, että maisema pyörän ympärillä vaihtuu. Tähän luotetaan esimerkiksi GoGon spinningsalissa, jossa Trip-tunnille osallistujat polkevat kuntopyöriään kaarevan valkokankaan edessä mitä mielikuvituksellisimmissa maisemissa.

    – Tämä on ollut suosittu uutuus. Tunnit ovat aina täynnä, Vuokko Kronqvist kertoo.

    Kuntopyörä on ennallaan, mutta kun sen edessä vilisevät vaihtuvat maisemat kaarevalla kankaalla, tavallinen spinning-tunti muuttuu elämykselliseksi uutuudeksi. Kuntokeskus GoGon Trip-tunnit täyttyvät viimeistä satulaa myöten.Jani Aarnio / Yle

    Teknologiaa löytyy myös liikkujan iholta. Tavallinen arkikuntoilijakin urheilee yhä useammin sensori ranteessa ja mittaa suorituksiaan. Moni turvautuu kehittyneeseen tekniikkaan säästääkseen aikaansa.

    – Tämän hetken juttu ovat erilaiset apuvälineet, joilla pyritään saamaan aikaan lihassupistusta ja -stimulaatiota. Ihmiset haluavat käyttää aikaansa muuhunkin kuin liikkumiseen, ja siksi treenaamisen tehot maksimoidaan. Tämä on varmaan myös tulevaisuuden trendi, Kirsi Siltakoski arvelee.

    Erilaiset mittausvälineet ovat tulleet Siltakoskelle tutuksi myös personal trainerin työssä.

    – Kun asiakas tulee, niin jonkinlainen mittari täytyy olla olemassa ja jonkinlaisia lukuja antaa. Enää ei ehkä mennä niin fiiliksellä kuin ennen, liikuntakonkari pohtii ennen kuin komentaa crosstraining-tunnille saapuneen joukkonsa alkuasemiin.

    Tamperelainen mies keksi 15 vuotta sitten palvelun, jonka uskoi elävän vain hetken – nyt yli 650 000 ihmistä on eronnut kirkosta

    Tamperelainen mies keksi 15 vuotta sitten palvelun, jonka uskoi elävän vain hetken – nyt yli 650 000 ihmistä on eronnut kirkosta


    – Olisiko www. eroakirkosta.fi hyvä idea? Näin luki Jori Mäntysalon lyhyessä sähköpostissa, jonka hän lähetti Tampereen vapaa-ajattelijoiden johtokunnalle syyskuun alussa vuonna 2003. Neljä päivää myöhemmin iskevä verkkotunnus oli varattu...

    – Olisiko www. eroakirkosta.fi hyvä idea?

    Näin luki Jori Mäntysalon lyhyessä sähköpostissa, jonka hän lähetti Tampereen vapaa-ajattelijoiden johtokunnalle syyskuun alussa vuonna 2003. Neljä päivää myöhemmin iskevä verkkotunnus oli varattu yhdistykselle.

    – Odotimme siitä vuoden tai parin projektia, Jori Mäntysalo tunnustaa nyt 15 vuotta myöhemmin.

    Aluksi sivuston kautta pystyi tulostamaan erokaavakkeen, jossa oli osoite valmiina. Kirje oli lähettäjälleen ilmainen, sillä vapaa-ajattelijat maksoi postimaksun.

    Vuoden loppuun mennessä erokirjeitä tulostettiin ja lähetettiin hiukan vajaat tuhat kappaletta.

    – Määrä tuntui suurelta, mutta ajattelin, että vyöry lakkaa. Uskoin, että kyseessä on kertaluontoinen juttu, jolla saadaan muutama tuhat ihmistä eroamaan kirkosta, Mäntysalo sanoo.

    Toisin kävi. Mäntysalo ja muut aktiiviset vapaa-ajattelijat tulivat luoneeksi koneen, joka vuosien aikana on nakertanut evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärää kiihtyvällä tahdilla.

    Kirkko on matkan varrella yrittänyt parhaansa mukaan kampittaa sivuston kiitoa, mutta palvelun maine on vain kasvanut oikeustaistoissa.

    Yli 90 prosenttia eroajista käyttää palvelua

    Tampereen vapaa-ajattelijoiden valoisa toimisto sijaitsee Yliopistonkadulla, Tampere-taloa vastapäätä. Kahvinkeitin porisee kotoisasti, kun Jori Mäntysalo ja Kaj Torrkulla istuvat muistelemaan eroakirkosta.fi -palvelun vaiheita.

    Torrkulla on toinen palvelun tämänhetkisistä ylläpitäjistä ja myös Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja. Molemmat miehet ovat nelikymppisiä ja omien sanojensa mukaan "ammattinörttejä". Mäntysalo työskentelee järjestelmäasiantuntijana Tampereen yliopistossa ja Torrkulla on IT-alan yrittäjä.

    Jori Mäntysalo ja Kaj Torrkulla olivat alle kolmikymppisiä kavereita, kun eroakirkosta.fi -verkkopalvelu kehitettiin. Idea ei tuntunut alkuun kovinkaan vallankumoukselliselta. "Olin siinä vaiheessa jo vuosikausia ollut ammattinörttinä. Tuntui luontevalta laittaa verkkoon kaikki, mikä oli mahdollista", Mäntysalo sanoo.Jussi Mansikka / Yle

    Palvelun etusivulla on laskuri, jonka tiedot päivittyvät joka aamu. Eilen lähtijöitä oli 117. Kaikkiaan tähän tiistaihin mennessä nettisivun kautta on eronnut 678 520 jäsentä joko Suomen evankelis-luterilaisesta tai ortodoksisesta kirkosta.

    Määrä on valtava. Onko toimistolla on järjestetty isot juhlat joka kerta kun uusi kymppitonni on tullut täyteen?

    – Ei suinkaan, niitä olisi ollut liikaa, sanoo Torrkulla ja nauraa.

    – Kun ensimmäinen satatuhatta tuli täyteen, istuttiin jossain baarissa melko myöhään katselemassa, miten eroluvut kehittyvät. Silloin taisi olla ensimmäisen kerran yhtenä päivänä lähes tuhat eroajaa, Mäntysalo sanoo.

    Kolme lakimuutosta

    Jori Mäntysalo ja Kaj Torrkulla eivät halua ottaa kunniaa palvelun menestyksestä kokonaan itselleen. Iso merkitys on kolmella lakimuutoksella, jotka tulivat voimaan samoihin aikoihin palvelun perustamisen kanssa.

    Uusittu uskonnonvapauslaki tuli voimaan syksyllä 2003 ja salli kirkosta eroamisen kirjeellä. Tätä ennen ero piti hoitaa henkilökohtaisesti, paikan päällä maistraattissa tai kirkkoherranvirastossa.

    – Mietimme Tampereen vapaa-ajattelijoissa, miten lakimuutosta hyötykäytettäisiin. Ihan ensimmäisenä entinen puheenjohtaja Petri Karisma keksi, että maksetaan postimaksu maistraattiin meneviin kirjeisiin valmiiksi. Minä keksin yhdistää tämän nettisivuun, Mäntysalo sanoo.

    Verkkotunnuslaki vapautti www-osoitteet ja mahdollisti mahdollisimman selkeän osoitteen luomisen. Jos osoite olisi ollut esimerkiksi vapaa-ajattelijat.fi/eroakirkosta, suosio olisi todennäköisesti ollut vaisumpi.

    Vuonna 2003 tuli voimaan myös laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. Se nosti sähköpostin asiakirjana paperikirjeen rinnalle.

    – Aivan kaikki maistraatit eivät heti hyväksyneet sähköisiä eroja tai hyväksyivät ne vain, jos ne tulivat eroajan omasta sähköpostista. Pitkän purnutuskierroksen jälkeen koko maa saatiin kuitenkin mukaan, Mäntysalo sanoo.

    Enää alle 70 prosenttia kuuluu kirkkoon

    Viime vuoden lopussa evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä painui ensimmäistä kertaa alle 70 prosenttiin väestöstä. Kirkon tutkimuskeskuksen tuoreiden ennakkolukujen mukaan jäsenosuus oli vuoden lopussa 69,7 prosenttia. Virallinen, vahvistettu jäsenmäärä saadaan tammikuun lopussa.

    Muutos on merkittävä, sillä vielä vuoden 2003 lopussa lähes 85 prosenttia suomalaisista oli evankelisluterilaisen kirkon jäseniä.

    – Yleensä kirkosta eroavilla suhde kirkkoon on jo varsin ohut tai sitä ei ole. Sitten on joku ratkaiseva tekijä, mikä laukaisee toiminnan. Puhutaan liipaisinvaikutuksesta, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen.

    – Kun eroaminen tehdään helpoksi, se voi omalta osaltaan vaikuttaa. Uskon kuitenkin, että ilmankin helppoa palvelua kirkosta eroaminen olisi kiihtynyt.

    Veli-Matti Salminen työskentelee tutkija Kirkon tutkimuskeskuksessa Tampereella.Jussi Mansikka / Yle

    Kirkosta on toki erottu "aina" eli siitä saakka, kun uskonnonvapauslaki astui voimaan vuonna 1923. Vuodesta 2003 lähtien kirkosta eroamisen tilastot ovat kuitenkin olleet joka vuosi korkeat.

    Viimeisen kymmenen vuoden aikana eroamisessa on ollut isoja piikkejä, joille yleensä löytyy selkeä syy. Vuonna 2010 Yle järjesti kiivasta keskustelun herättäneen Homo-illan, vuonna 2014 eduskunta äänesti tasa-arvoisesta avioliittolaista. Tuloksena oli yli 70 000 eronnutta.

    Kirkolla on myös oma sähköinen palvelunsa liitykirkkoon.fi, joka avattiin kesällä 2009.

    – Suurissa kaupungeissa erotaan eniten kirkosta, mutta siellä myös liitytään eniten. Ennakkotietojen mukaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyjiä oli viime vuonna noin 16 700, Salminen sanoo.

    Nuoret aikuiset innokkaimpia lähtijöitä

    Vapaa-ajattelijoille on vuosien varrella kertynyt paljon tietoa lähtijöistä. Palvelu tallentaa eronneiden kotipaikan, iän ja sukupuolen. Tiedoista paljastuu muun muassa se, että mediaani-ikä eroamiselle on 30 vuotta.

    – Puolet eroajista on alle 30-vuotiaita ja puolet yli. Selkein yksittäinen eroajaryhmä ovat juuri 18-vuotta täyttäneet, Jori Mäntysalo sanoo.

    Eroaminen pikku hiljaa laskee sitä mukaa, mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään.

    – Vanhemmat ikäluokat eroavat eniten loppuvuodesta, mistä voi päätellä, että veron merkitys kasvaa silloin. Hyvin nuorilla ei ole tuloja, eli ei ole sen takia syytä erota.

    Lähtijät voivat halutessaan myös kertoa lähtönsä syistä. Viidennes kertoo. Yleisin syy lähtöön on kirkollisvero.

    – Sitä seuraa sitten uskonnottomuus, linjaerimielisyydet kirkon kanssa tai vaikka kiistat jonkun yksittäisen kirkon työntekijän kanssa, Torrkulla luettelee.

    – Nykypäivänä vaikuttaa hyvin paljon se, että kirkko ei vihi homoja. Pienempänä syynä on, että kirkko siunaa homopareja. Mennään molempiin suuntiin, mutta kuitenkin tässä järjestyksessä, Mäntysalo sanoo.

    Media on edistänyt vapaa-ajattelijoiden asiaa

    Tampereen vapaa-ajattelijat on vuosien aikana onnistunut käyttämään mediaa oman asiansa edistämiseen. Konsepti on ollut yksinkertainen: tiedon aktiivinen jakaminen.

    Palvelu on lähettänyt lähes 200 tiedotetta, keskimäärin yhden kuukaudessa.

    – Kun tiedotimme esimerkiksi siitä, että kirkko avasi oman liitykirkkoon.fi -palvelunsa, saimme eropiikin aikaan silläkin tiedotteella, Mäntysalo sanoo.

    – Näkyvyys mediassa on ollut hyvin tärkeä palvelulle. Nykyään tiedotteet menevät huonommin läpi, mutta toisaalta palvelu on niin tunnettu, että se ei juuri mainostusta tarvitse, Torrkulla tunnustaa

    Tunnettuutta ovat lisänneet myös taistelut, joita palvelua vastaan on käyty. Esimerkiksi Kirkkohallitus teki palvelusta kyselyn oikeusasiamiehelle. Tuolloin kaikki maistraatit eivät vielä hyväksyneet sähköisiä eroilmoituksia. Lopputuloksena oli se, että kirkosta eroa vaikeuttaneet maistraatit saivat moitteet (oikeusasiamiehen päätös).

    Vapaa-ajattelijain liittoperustettiin vuonna 1937. Järjestön ensisijaisena tavoitteena on kirkon ja valtion ero.Jussi Mansikka / Yle

    Palvelu on ollut lukuisia kertoja myös hallinto-oikeudessa. Oikeutta on käyty mainoksista bussien kyljissä, 18-vuotta täyttävien osoitteiden ostamisesta mainostarkoituksiin ja rahankeräyksestä. Kaksi ensimmäistä kiistaa yhdistys hävisi, viimeisen voitti.

    Häviötkään eivät ole kovasti kirvelleet.

    – Esimerkiksi bussikiistassa saimme paljon julkisuutta jutun joka käänteessä, paljon enemmän kuin mainosten hyväksymisestä olisimme saaneet, Mäntysalo sanoo.

    Tampereen vapaa-ajattelijoiden verkkopalvelun tunnettuudesta kertoo sekin, että ero-sivustoja on tullut muitakin. Aseistakieltäjyliitolla on eroa-armeijasta.fi -sivusto ja maa- ja metsätaloustuottajien liitto MTK on vuonna 2009 varannut itselleen osoitteen eroametsanhoitoyhdistyksesta.fi.

    Vapaa-ajattelijoiden maailma ei ole valmis

    Miltä näin ison erobuumin aikaansaaminen tuntuu? Kirkko on lähtijöiden mukana menettänyt merkittävät verotulot. Eikö kirkkoa käy vähän sääliksi?

    – Toden sanoakseni – ei yhtään, vapaa-ajattelijoiden liiton puheenjohtaja Kaj Torrkulla vastaa.

    Tampereen vapaa-ajattelijat aikoo jatkaa palvelun tarjoamista. Päämääränä on helpottaa kirkosta eroamista ja kasvattaa kirkosta eronneiden määrää.

    Takana on isompi missio: valtionkirkon aseman tuominen julkiseen keskusteluun ja lopulta kirkon erottaminen valtiosta.

    Isosta läpimurrosta ollaan kuitenkin kaukana, eivätkä miehet edes usko, että se toteutuu vielä seuraavien vaalikausien aikana. Sitä ennen yritetään virittää keskustelua lyhyen tähtäimen tavoitteista.

    – Alle 18-vuotiaiden tulisi voida erota kirkosta ilman vanhempien suostumusta ja koulussa pitäisi pystyä valitsemaan elämänkatsomustieto siitä huolimatta kuulutko kirkkoon vai et, Mäntysalo sanoo.

    – Jopa lukiossa opiskelija voi valita kaiken muun, mutta ei katsomustietoa.

    15.1. klo 22.40: Keskustelu on suljettu kommentointiohjeen toistuvan rikkomisen vuoksi.

    Lue myös: Historiallinen muutos: Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu enää alle 70 prosenttia kansasta

    Laura Huhtasaaren haukkumasta koulusta kolme kantelua – oikeuskanslerinvirasto pyytää Tampereen kaupungilta selvitystä

    Laura Huhtasaaren haukkumasta koulusta kolme kantelua – oikeuskanslerinvirasto pyytää Tampereen kaupungilta selvitystä


    Kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps.) julkisesti haukkumasta rehtorista ja koulusta on tehty kolme eri kantelua oikeuskanslerille. Oikeuskanslerinvirasto on pyytänyt Tampereen kaupunkia toimittamaan selvityksen helmikuun puoleenväliin mennessä....

    Kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps.) julkisesti haukkumasta rehtorista ja koulusta on tehty kolme eri kantelua oikeuskanslerille.

    Oikeuskanslerinvirasto on pyytänyt Tampereen kaupunkia toimittamaan selvityksen helmikuun puoleenväliin mennessä. Selvitys on tarpeellinen kantelun tutkimiseksi.

    Toisessa kantelussa pyydetään oikeuskansleria tutkimaan muun muassa, toteutuuko koulussa sananvapaus. Toisessa kantelussa pyydetään myös selvitystä esimerkiksi siihen, onko opetustyö puolueetonta.

    Oikeuskanslerinsihteeri Juha Sihto sanoo, että yksi kanteluista on ratkaistu joulukuussa.

    – Kantelijan kirjoitus todettiin siinä määrin yksilöimättömäksi, ettei sitä voitu ryhtyä kanteluna tutkimaan.

    Sen sijaan kahteen kanteluun odotetaan Tampereen kaupungin selvitystä. Apulaiskansleri lähetti selvityspyynnön 13. joulukuuta.

    – Aikataulua ratkaisun antamiselle näissä asioissa ei voida tässä vaiheessa täsmentää, Juha Sihto sanoo.

    Kohu ulkomailla asti

    Laura Huhtasaari arvosteli Twitterissä viime syksynä tamperelaisen koulun kannustavan vihaan politiikkoja kohtaan. Huhtasaari julkisti Twitterissä kuvan oppilaiden työstä ja oppilaiden etunimet, mikä herätti kohua Suomessa ja kansainvälistä huomiota esimerkiksi BBC:llä ja Independentissä.

    – Useat opiskelijat ovat ottaneet minuun yhteyttä ja kertoneet, kuinka koulujen opettajat vihapuhuvat ja lietsovat ja kannustavat vihaan demokraattisesti valittuja poliitikkoja kohtaan. Tätä tapahtuu peruskoulussa ja lukiossa, Huhtasaari sanoi Twitterissä.

    Yle Uutisgrafiikka

    Huhtasaaren arvostelemassa kuvassa oppilaat laittoivat poliitikkojen kuvia maahanmuutosta kertovan julisteen alla. Otsikossa luki Suomeen vai kuoleen?

    Suomeen tekstin alla ovat Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston kuvat ja kuoleen-tekstin alla Laura Huhtasaaren ja Jussi Halla-ahon kuvat. Huhtasaaren avauksesta alkoi Twitterissä kova keskustelu.

    Koulun rehtori sanoi, että kuva on irrotettu asiayhteyksistä. Yhdeksäsluokkalaisten tehtävä oli tehdä kantaa ottavia julisteita. Rehtorin mukaan kansanedustaja ei olisi saanut julkaista kuvaa ilman lupaa.

    Koululle tuli vihapostia ja koulu otti vartijan hetkeksi. Yle ei julkaise koulun nimeä oppilaiden alaikäisyyden takia.

    – Tampereen vastaus annetaan määräaikaan mennessä, Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari sanoo.

    15.1. klo 22.10: Keskustelu on suljettu kommentointiohjeen toistuvan rikkomisen vuoksi.

    Lue lisää:

    Kansanedustaja Laura Huhtasaari hermostui koululaisten työstä: Julkaisi koulun ja oppilaiden etunimet – koulu sai vihapostia jihadismista

    Tamperelainen koulu otti vartijan Huhtasaari-kohun jälkeen tulleen vihapostin takia – opetusministeri ja Huhtasaari tukkanuottasilla

    Lyly ja Yli-Rajala ottavat kantaa Huhtasaari-kohuun: "Kohu on kohtuuttomasti häirinnyt koulun työtä"

    Laura Huhtasaaren haukkumasta tamperelaiskoulusta ja rehtorista on tehty kantelu oikeuskanslerille – rehtori: "Raskas viikko"

    "Vahva epäily silikoni-implantin syöpäriskistä": Plastiikkakirurgit kehottavat välttämään – Suomessa käytetty 30 000 riski-implanttia


    Suomalaiset plastiikkakirurgit suosittelevat, että Suomessa ei tällä hetkellä käytettäisi Allergan-merkkisiä karheapintaisia silikoni-implantteja implantteihin liitetyn mahdollisen syöpäriskin takia. Allergan-tuotemerkki on yksi maailman...

    Suomalaiset plastiikkakirurgit suosittelevat, että Suomessa ei tällä hetkellä käytettäisi Allergan-merkkisiä karheapintaisia silikoni-implantteja implantteihin liitetyn mahdollisen syöpäriskin takia.

    Allergan-tuotemerkki on yksi maailman käytetyimmistä silikoni-implanteista.

    Suomessa Allerganin Natrelle- ja McGhan-tuotemerkin implantteja on käytetty noin 30 000 eli ainakin yli 15 000 asiakkaalla, Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry kertoo.

    Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry kehottaa potilaita, joiden rintoihin on käytetty kyseistä karheamerkkistä implanttia, ohjautumaan seurantaan.

    – Vuosia on tutkittu, että tällaisia ongelmia voi olla. Nyt on niin vahva epäily, että tähän implanttiin liittyy syöpäriski, että sitä ei pidä enää käyttää, Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry:n, eli yksityisten plastiikkakirurgien yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Kupi kertoo Ylelle.

    Kohti kansallista linjausta

    Suomen plastiikkakirurgiyhdistyksen puheenjohtaja Anna Höckerstedt sanoo, että kyseisiä implantteja on käytetty Suomessa niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Suomen plastiikkakirurgiyhdistykseen kuuluu niin yksityisen kuin julkisenkin puolen plastiikkakirurgeja

    – Pyrimme asiassa kansalliseen linjaukseen, mutta tilanne on vielä epäselvä. On tärkeää seurata tutkimuksia ja toimia niiden näytön mukaan. Näitä implantteja on käytetty, koska niitä on pidetty turvallisina. Jos näin ei ole, niitä ei pidä Suomessakaan käyttää, Höckerstedt sanoo.

    Höckerstedtin mukaan HUS on jo linjannut, että karheapintaisia implantteja ei tällä hetkellä käytetä HUSissa.

    Valviran tarkastaja Minna Kymäläinen osallistui kansainvälisen komitean tapaamiseen marraskuussa ja toppuuttelee yhden tietyn implantin poisvedon tarvetta Euroopassa.

    – Vielä ei ole kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia siitä, miten suurisoluinen lymfooma syntyy ja mikä sen aiheuttaa, Kymäläinen kertoo.

    Puheenjohtaja Höckerstedt muistuttaa, että oireettomien potilaiden ei kannata sännätä poistattamaan implanttejaan, sillä kyse on hyvin pienestä syöpäriskistä ja harvinaisesta sairaudesta.

    Ranskalainen terveysvalvontaorganisaatio ANSM kielsi toistaiseksi Allergan silikoni-implantin käytön niihin liittyvän syöpäriskin takia jo viime vuoden lopussa.

    Allergan ei Ranskassa myöskään saanut CE-merkinnälleen jatkoa, eli kyseistä tuotemerkkiä ei tällä hetkellä maassa suositella, Höckerstedt kertoo.

    – CE-merkinnällä valmistaja vahvistaa, että se täyttää sitä koskevat olennaiset vaatimukset. Liittyipä CE-merkinnän jatkon loppuminen syöpäriskiin tai ei, luvan katkeaminen kertoo tuotemerkistä jo jotakin, Höckerstedt toteaa.

    Harvinainen, mutta näkyvä riski

    Kansainvälinen tieteellinen komitea linjasi viime marraskuussa, että rintojen silikoni-implantteihin liittyy harvinaisen BIA-ALCL-lymfooman eli imusolmukesyövän riski.

    Tutkimusten mukaan silikoni-implantteja kantavilla naisilla on 400-kertainen riski sairastua lymfoomaan verrattuna naisiin ilman silikoni-implantteja.

    Rintaimplantteihin mahdollisesti liittyvä anaplastinen suurisoluinen lymfooma BIA-ALCL on harvinainen non-Hodgkin lymfooman, eli imusolmukesyövän, alatyyppi.

    Vuonna 2016 Maailman terveysjärjestö WHO määritteli ensi kertaa sairaudelle tarkat diagnostiset kriteerit.

    Juttua tarkennettu 14.1.2019 kello 19.25: Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry:n puheenjohtajan Heikki Kupin mukaan implantteja on laitettu noin 30 000 kappaletta, jolloin asiakasmäärä on reilut 15 000, eikä 30 000, kuten aiemmin kerroimme.

    2010-luvun alussa laajaa huolta herättivät PIP-implantit, jotka oli valmistettu teollisesta silikonista ja aiheuttivat revetessään vakavia oireita. Alla Yle Uutisten silloisia juttuja aiheesta:

    Plastiikkakirurgi: Sadoilla suomalaisnaisilla voi olla vaaralliset rintaimplantit 11.12.2013

    Ranskalaisnainen: "Komplikaatiot alkoivat heti PIP-implanttileikkauksen jälkeen" 11.12.2013

    Plastiikkakirurgit muuttivat kantaansa: Poistattakaa PIP- ja M-implantit 31.01.2012

    Suomessakin laitettu virheellisiä rintaimplantteja 21.12.2011

    Yritykset eivät pääsekään täysillä mukaan työllisyyspilotteihin: Pääsy asiakastietoihin vaatii lain, joka jumittaa eduskunnassa

    Yritykset eivät pääsekään täysillä mukaan työllisyyspilotteihin: Pääsy asiakastietoihin vaatii lain, joka jumittaa eduskunnassa


    Hedelmällisiksi osoittautuneet, mutta viime vuonna lopetetut kuntien työllisyyskokeilut piti korvata tämän vuoden alussa saumattomasti uusilla työllisyyskeinoilla – hallituksen kasvupalvelupiloteilla. Toisin kävi: uusien keinojen edellytyksenä...

    Hedelmällisiksi osoittautuneet, mutta viime vuonna lopetetut kuntien työllisyyskokeilut piti korvata tämän vuoden alussa saumattomasti uusilla työllisyyskeinoilla – hallituksen kasvupalvelupiloteilla.

    Toisin kävi: uusien keinojen edellytyksenä oleva pilottilaki on jumissa ruuhkaisessa eduskunnassa, eikä lain läpimenosta ole takeita.

    Nyt etsitään uusia keinoja, jotta pilottien eteen tehty työ ei menisi hukkaan.

    Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) toivotaan, että pilottien ideoita voitaisiin hyödyntää nykyiselläkin lainsäädännöllä, mutta hieman sovellettuna.

    – On pilotteja, jotka menevät eteenpäin nykylaeillakin. Olisi tietysti harmi, jos lakeja ei ehdittäisi viedä eteenpäin, koska siellä on ideoita, joita uudessa maailmassa voitaisi kokeilla, työministeri Jari Lindström (sin.) kertoo.

    Niin sanottuja työllisyys- tai kasvupalvelupilotteja on 21, ja niistä iso osa keskittyy pitkäaikaistyöttömien palveluihin.

    Lindström pitää kuitenkin mahdollisena, että viivästyksestä huolimatta laki ehditään saamaan läpi ennen vaalitaukoa.

    Lue täältä, miten alueelliset työllisyyskokeilut toimivat: Ensin elämä haltuun, sitten vasta töihin – Onko kiistelty alueellinen työllisyyskokeilu "tempputyöllistämistä" vai työllistämisihme?

    Koko asiakasryhmän siirto yrityksille vaatii lain

    Pilottien saumattoman siirron sijaan työllisyyskokeilun jatkumoon on joka tapauksessa tulossa kuukausien keskeytys.

    Osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman TEM:n yritys- ja alueosastolta arvioi, että osa kasvupalvelupiloteista käynnistyy kesään mennessä, tuli lakimuutosta tai ei.

    Tämä vaatii kuitenkin pilottien "tuunaamista".

    – Uskon että osa piloteista pääsee käyntiin ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni hankkeista saadaan tuunattua, Pihlman sanoo.

    Hallitus on halunnut kasvattaa yksityisten yritysten käyttöä työllisyyspalveluissa. Yritysten pääsy TE-toimistojen asiakastietoihin vaatii kuitenkin pilottilain hyväksymistä.

    Tästä syystä sellaiset hankkeet, joissa yksityiset yritykset hoitaisivat kokonaan tietyn asiakasryhmän työllisyyspalvelut ovat poissuljettuja, ainakin toistaiseksi.

    – Sellaista ei päästä toteuttamaan millään alueella, koska siihen olisi tarvittu pilottilain voimaantuloa, Pihlman sanoo.

    Tällaisia ryhmiä voisivat olla esimerkiksi alle 30-vuotiaat, pelkän peruskoulutuksen varassa olevat työttömät tai maahanmuuttajat.

    – Mutta niitä työllisyyspalvelun osia voidaan viedä eteenpäin, joita on nytkin voitu toteuttaa yhteistyössä yksityisten tai järjestöjen kanssa, Pihlman jatkaa.

    Kuntaliiton Lindberg: Pilotti ilman lakia on vain hanke

    Työllisyyskokeilujen keskeyttämistä arvostellut Kuntaliiton työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Erja Lindberg suhtautuu epäillen siihen, onko työttömille iloa tai hyötyä räätälöidystä mallista.

    Lindbergin mukaan pilotti ilman pilottilakia ei ole pilotti.

    – Hienoa, että palveluja suunnitellaan ja kehitetään, mutta ei siinä enää pilotista ole kyse, vaan tavallisesta projektista, Lindberg hymähtää.

    Lindbergin mukaan työttömät ovat kärsineet siitä, että heidän hyvin alkaneet polut työelämään vaikeutuivat, kun alueellinen työllisyyskokeilu lopetettiin. Pitkäaikaistyöttömät saivat kokeilussa kokonaisvaltaista apua ongelmiinsa esimerkiksi omavalmentajalta.

    Kuntaliiton työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Erja Lindberg.Markku Pitkänen / Yle

    Katko näissä palveluissa venyy, kun pilotit eivät alkaneet heti kokeilun perään vuodenvaihteessa. Ne kokeiluun osallistuneet työttömät, jotka saivat päätöksen palvelustaan ennen joulukuun loppua, jatkavat niissä sovitun ajan.

    Auki on vielä sekin, kuinka moni työtön lopulta pääsee tuunattuihin uusiin kokeiluihin. TEM:n Marja-Riitta Pihlmanin mukaan pilotteihin piti alun perin saada mukaan noin 50 000 työnhakijaa.

    Kunnat ja TE-toimistot pohtivat seuraavaksi tuunattujen pilottien käytännön toteutusta.

    – Jokaisen alueen on käytävä läpi oma pilottihankkeensa ja -suunnitelmansa ja mietittävä yhdessä alueen toimijoiden kanssa, miten pilottia voidaan tuunata, että se voidaan käynnistää nykylainsäädännön valossa, Pihlman sanoo.

    Tampereelta paljastunut kaksi isoa kokaiiniliigaa: Toisesta vyyhdistä tuli 17 tuomiota

    Tampereelta paljastunut kaksi isoa kokaiiniliigaa: Toisesta vyyhdistä tuli 17 tuomiota


    Pirkanmaan käräjäoikeus on antanut tuomiot niin sanotussa kokaiiniliigan jutussa. Epäiltyjä oli yhteensä 17, ja kaikki heistä saivat jonkin tuomion. Poliisi tutki liigan toimintaa viime keväästä. Neljä tuomittiin törkeästä...

    Pirkanmaan käräjäoikeus on antanut tuomiot niin sanotussa kokaiiniliigan jutussa. Epäiltyjä oli yhteensä 17, ja kaikki heistä saivat jonkin tuomion. Poliisi tutki liigan toimintaa viime keväästä.

    Neljä tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen. Pisin vankeusrangaistus oli neljä vuotta vankeutta.

    11 henkilöä tuomittiin huumausainerikoksista sakkoihin tai ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi yksi tuomittiin huumausaineen käyttörikoksesta ja toinen muun muassa ampuma-aserikoksesta.

    Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan päätekijä levitti suuren määrän erittäin vaarallista huumausainetta. Lisäksi hän hankki ja levitti pienempiä määriä muita huumausaineita.

    Poliisin mukaan huumeita myytin myös Pirkanmaan ulkopuolelle.

    Tuomiot eivät ole lainvoimaisia, eli niistä voi valittaa hovioikeuteen.

    Kaksi eri vyyhtiä

    Päätekijän syytettiin siitä, että hän hankki laittomasti ainakin 467 grammaa kokaiinia ja myi valtaosan tästä. Syytetty myönsi, että hänen hallustaan löytyi 8 grammaa, mutta hän kiisti muuten pääosan syytteestä.

    Kokaiinin käyttöannos on keskimäärin 0,1 grammaa, joten käyttöannoksia on levitetty lähes 5 000 kappaletta.

    Rikoskokonaisuudessa oli kyse myös kannabiksesta ja Subutex-tableteista.

    Pirkanmaalla alkoi viime viikolla oikeudessa myös toisen kokaiinivyyhdin käsittely. Siinä on yhteensä 22 syytettyä. Yksi syytetyistä on NHL-kiekkoilija Jori Lehterä, jota syytetään huumausainerikoksesta.

    Lue lisää:

    Syyttäjä vaatii tamperelaisen kokaiiniliigan pääepäillylle neljän vuoden vankeutta – syytettyjä yhteensä 17

    Iso kokaiiniliiga jäi kiinni Tampereella, peräti 17 epäiltyä – "Taistelu on hävitty, mutta sotaa ei"

    15-vuotias lennätti joululahjaksi saamansa dronen vahingossa naapurin pihalle – siitä alkoi poliisitutkinta, joka selvisi Facebookin avulla

    15-vuotias lennätti joululahjaksi saamansa dronen vahingossa naapurin pihalle – siitä alkoi poliisitutkinta, joka selvisi Facebookin avulla


    15-vuotias nuorukainen sai joululahjaksi dronen eli kauko-ohjattavan lennokin. Virroilla asuva poika oli 28. joulukuuta lennättämässä uutta dronea, kun hän menetti sen hallinnan. Drone katosi lennättäjältä ja päätyi naapurin pihalle....

    15-vuotias nuorukainen sai joululahjaksi dronen eli kauko-ohjattavan lennokin. Virroilla asuva poika oli 28. joulukuuta lennättämässä uutta dronea, kun hän menetti sen hallinnan.

    Drone katosi lennättäjältä ja päätyi naapurin pihalle. Facebookissa alettiin kysellä, kenen drone on kadoksissa. Myös poliisi alkoi tutkia somekeskustelujen jälkeen tapausta ja epäillä ilmatilarikkomusta.

    Poliisi suoritti esitutkinnan asiasta, koska dronessa ei ollut siinä vaadittuja yhteystietoja. Selvisi, että lennokki oli 15-vuotiaan.

    Rikoskomisario Kari Aaltio Sisä-Suomen poliisilaitokselta sanoo, että nuorta epäillään ilmatilarikkomuksesta. Nuori löytyi Facebookin avulla.

    – Päädyimme siihen, että annetaan huomautus pojalle.

    Poliisitutkinnan aloittaminen dronesta on harvinaista. Hakusanalla drone löytyi viime vuodelta 230 tapausta poliisin tutkintapyynnöissä.

    Poliisi muistuttaa säännöistä

    Virtain tapauksessa henkilö- ja omaisuusvahingoilta vältyttiin, mutta poliisi muistuttaa, että niitä koskevat tietyt säännöt.

    – Normaalit dronet painavat kilon, ja jos se tulee 50–60 metristä alas ja osuu johonkin, voi tulla pahaa jälkeä, Aaltio sanoo.

    Dronejen määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Viime kesänä ammattikäytössä droneja oli jo lähes 2 700. Harrrastuskäytössä laitteita on arviolta ainakin kymmeniä kertoja enemmän.

    Viime kesäkuun alkuun mennessä miehittämättömän lennokin tekemiä ilmatilaloukkauksia raportoitiin Suomessa Trafille 24. Koko viime vuonna vastaavia ilmoituksia oli 17, eli kasvu on ollut nopeaa. Myös läheltä piti - tilanteet yleistyivät.

    Nämä pitää muistaa dronea lennättäessä: Droneen on oltava suora näköyhteys ja sen on oltava koko ajan ohjattavissa.Kilometriä lähempänä lentoasemasta lennättäminen ei ole sallittua ilman lennonjohdon lupaa.Kun etäisyys on yli kilometrin mutta alle kolme kilometriä lentoaseman kiitotiestä, niin dronea voi lennättää esteiden tasalla. Esteen välittömässä läheisyydessä voi lennättää 15 metriä esteen yläpuolella esteen omistajan luvalla.Lennätyskorkeuden on oltava alle 150 metriä. Lentoaseman lähialueella (yli 3 kilometrin etäisyydellä kiitoteistä) lennätyskorkeus enintään 50 metriä, suurempi korkeus vain lennonjohdon luvalla. Esteen välittömässä läheisyydessä voi lennättää 15 metriä esteen yläpuolella esteen omistajan luvalla.Dronen lennättäminen ulkosalle kokoontuneen väkijoukon yläpuolella ei ole sallittua. Minimietäisyys väkijoukkoon tulee olla vähintään 50 metriä.Lennätykset eivät saa vaarantaa, haitata eivätkä estää pelastushelikopterin toimintaa.Pienten lentokenttien ja helikopteripaikkojen, esim. Nummela ja Meilahti, läheisyydessä lennättämisessä on oltava erityisen varovainen. Alle kilometrin etäisyydellä valvomattomasta lentokentästä saa lennättää vain lentokentän pitäjän antamalla luvalla tai lentokentän pitäjän julkaisemien paikallisten ohjeiden mukaisesti.Lennättäminen asutuskeskuksen yllä ei ole sallittua lentoonlähtömassaltaan yli kolmen kilon dronella. Lentoonlähtömassaltaan enintään kolme kilon Dronen lennättäminen asutuskeskuksen yllä on sallittua vain silloin, kun lennättäjä on tutustunut alueeseen, varmistunut laitteen teknisestä kunnosta ja arvioinut, että lennättäminen voidaan suorittaa turvallisesti.Lennokin suurin sallittu lentoonlähtömassa on 25 kiloa. Lentoonlähtömassaan ei lasketa lennokkiin kiinnitettävää pelastuslaitetta, esimerkiksi laskuvarjoa.Lennätykset eivät saa aiheuttaa vaaraa tai meluhaittaa ulkopuolisille ihmisille ja heidän omaisuudelleen.Lennokin on aina väistettävä kaikkia ilma-aluksia.Dronesta on käytävä ilmi sen käyttäjän nimi ja yhteystiedot.Vastuuvakuutuksen ottaminen on erittäin suositeltavaa. Kotivakuutukset yleensä kattavat vain laitteen vauriot, jos niitäkään.

    Ohjeiden lähde: Sisä-Suomen poliisilaitos.

    Lue lisää:

    Droneista aiheutuvat ilmatilaloukkaukset ja läheltä piti -tilanteet roimassa nousussa Suomessa: "Aina on niitä, joita ei tunnu kiinnostavan"

    Harrastaja, muista tämä: Dronen lennättäminen lentokentän läheisyydessä vaatii aina luvan

    Poliisi aikoo pian tarkastaa, mitä kultakaivoksen salaiseen kaatopaikkaan oikein on kätketty: Uutta tietoa tutkinnasta

    Poliisi aikoo pian tarkastaa, mitä kultakaivoksen salaiseen kaatopaikkaan oikein on kätketty: Uutta tietoa tutkinnasta


    Poliisitutkinta on käynnissä Oriveden kaivoksella. Pirkanmaalla Orivedellä sijaitsevasta kaivoksesta löytyi syksyllä 66 metrin syvyydestä salainen kaatopaikka. Kaivosten isot ongelmat ovat käynnistäneet Suomessa keskustelun, pitäisikö...

    Poliisitutkinta on käynnissä Oriveden kaivoksella. Pirkanmaalla Orivedellä sijaitsevasta kaivoksesta löytyi syksyllä 66 metrin syvyydestä salainen kaatopaikka.

    Kaivosten isot ongelmat ovat käynnistäneet Suomessa keskustelun, pitäisikö ulkomaisten kaivosyhtiöiden ehtoja kiristää.

    Dragon Mining kertoi listautumisannissa, että rikastamon lupa- ja mahdollinen valitusprosessi kestää niin kauan, että yhtiö ehtii joka tapauksessa tyhjentää Suomen kaivoksensa. Tämä on herättänyt keskustelua.

    Suurin osa eduskuntapuolueista haluaa Suomeen uuden kaivosveron, selvisi eilen Ylen kyselystä. Yhdeksästä eduskuntapuolueesta kuusi kannattaa kaivosveroa tai jotain vastaavaa lisähyvitystä. Sillä kaivosyhtiöt laitettaisiin maksamaan Suomesta louhimistaan tuotteista nykyistä isompi korvaus.

    Poliisi aikoo käydä tarkastamassa Oriveden kaivoksen tammikuun aikana nähdäkseen, mitä jätteitä sen sisälle on varastoitu luvatta. Kaivosyhtiö Dragon Mining on aloittanut siivoamisen, ja se aikoo nostaa kaivoksesta jätteet maanpinnalle ja jatkokäsitellä ne ympäristövaatimusten mukaan.

    Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jari Kinnunen sanoo, että esitutkinta kestää vielä. Esimerkiksi kuulustelut kaivoksessa ovat vielä kesken.

    Tutkitaan ympäristörikoksena

    Pirkanmaan Ely-keskus on kehottanut kaivosyhtiö Dragon Miningin tyhjentämään kaivoksen. Poliisi on tutkinut kaivoksen likaamista ympäristörikoksena.

    Kaivosyhtiötä epäillään törkeästä turmelemisesta. Asiaa tutkitaan rikosnimikkeellä törkeä ympäristön turmeleminen

    Oriveden kaivoksen tulevaisuus mietityttää monia.Antti Eintola / Yle

    Jätteiden laiton varastointi kaivostunneliin on poliisin arvion mukaan alkanut jo kaivoksen edellisen omistajan, Outokumpu Oy:n aikana.

    Outokumpu Oy toimi Orivedellä vuoteen 2003 saakka. Australialaisomistuksessa oleva Dragon Mining aloitti kullan louhinnan Oriveden kaivoksella vuonna 2007.

    Poliisin mukaan kaivoksen nykyinen johto on lopettanut väärän käytännön vuonna 2016.

    Kaivostunnelissa on ollut kuvausten mukaan öljytynnyreitä, räjähdelaatikoita, muovia ja metallia. Jätteitä voi olla myös syvemmällä.

    Hankalasti puhdistettava

    Tammikuussa selvisi, että Oriveden kultakaivoksessa olevaa luvatonta kaatopaikkaa ei ehkä koskaan saada kokonaan puhtaaksi.

    66 metriä syvemmällä oleva jäte on Dragon Miningin mukaan hankalasti poistettavissa. 85 metrin taso on osin täyttynyt liejusta ja vedestä, eikä sinne ole pääsyä. Puhdistaminen on yhtiön mukaan vaarallista.

    Yhtiön mukaan kokemuksia näin vanhojen louhosten tyhjentämisestä ei ole.

    Pirkanmaan Ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Tuija Sievi-Korte sanoi Ylelle aiemmin, että jää nähtäväksi, miten siivous onnistuu..

    – Vielä ei ole lopullisesti voitu ratkaista, miten paljon muuta siivotaan kuin tasoa 66. Työn edetessä siivouksen toteuttamisen edellytykset ja aikataulu tarkentuvat. Siivoukseen liittyvistä asioista päätetään yhteistyössä kaivoksen turvallisuutta valvovan viranomaisen Tukesin kanssa, jolle kaivoslain mukaiset valvontatehtävät kuuluvat, Sievi-Korte kertoi..

    Antti Eintola / Yle

    Pirkanmaan Ely-keskus kehotti Dragon Miningin tekemään siivoussuunnitelman lokakuun lopussa. Louhos pitää tyhjentää 66 ja 85 metrin tasoista. Koska jätteiden laittaminen on aloitettu Ely-keskuksen mukaan jo 1990-luvulla, ei tiedetä tarkkaan, mitä kaivoksesta vielä löytyy.

    Kymmeniä kuutioita jätettä

    Yhtiön vastauksesta Ely-keskukselle selvisi, että 66 metrin syvyydessä on arviolta 30–50 kuutiota jätettä. Tämän siivoamisessa kuluu yhtiön mukaan muutama viikko, jos sortumariskiä saadaan vähennettyä.

    – Toiminnanharjoittaja esittää ensisijaisena vaihtoehtona, että louhoksesta lastataan pois vain tasolla -66 m oleva näkyvä jäte, sillä töiden onnistuminen kokonaisuudessaan on hyvin epävarmaa ja riskialtista, Dragon Mining kertoi siivoussuunnitelmassa.

    Dragon Mining vetosi myös siihen, että 85 metrin syvyydessä olevia jätteitä on sijoitettu jo ennen Dragon Miningia. Sen mukaan jätteiden käsittelylle on löydettävissä turvallisuuden ja ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin tuoda niitä maanpinnalle.

    Kaivosyhtiö Dragon Mining jatkaa kullan kaivamista ja malminetsintää Orivedellä, vaikka sen uusi lupahakemus hylättiin. Kaivos toimii vanhalla luvalla.

    Oriveden kultakaivoksen omistaja Dragon Mining on ollut otsikoissa viime aikoina myös Valkeakoskella. Siellä mielenosoittajat vastustivat kultakaivoksen aloittamista. Valkeakosken kohutusta kultakaivoksesta on tehty myös kirjallinen kysymys.

    Lue lisää:

    Syvältä kaivoksesta paljastunut salainen kaatopaikka ei ehkä koskaan puhdistu täysin, selviää Dragon Miningin papereista – "Se jää nähtäväksi"

    Asiantuntijat A-studiossa: Ympäristövalvonnan resurssit ja kaivosten maksamat vakuusrahat liian pieniä

    Puolueilta laaja kannatus kaivosverolle Ylen kyselyssä – kaivosyhtiöt halutaan panna maksamaan lisää Suomesta kaivetuista mineraaleista Elinkeinoministeri Lintilä: Kaivoksien vakuutusmaksun ja kaivosveron käyttöönottoa voi pohtia

    Analyysi: Oriveden kaivosta pyöritetään ikivanhalla ympäristöluvalla – valitusrumba on venynyt niin pitkään, että Dragon Mining kertoo jo saaneensa kaivoksesta lähes kaiken haluamansa

    Tampereella keskeinen poliitikko sai tuomion: Saa todennäköisesti pitää työnsä toistaiseksi

    Tampereella keskeinen poliitikko sai tuomion: Saa todennäköisesti pitää työnsä toistaiseksi


    Tamperelainen kunnallispoliitikko Atanas Aleksovski (sd.) tuomittiin keskiviikkona seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen luottamusaseman väärinkäytöstä. Tuomio on hyvin harvinainen poliitikkojen joukossa. Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan...

    Tamperelainen kunnallispoliitikko Atanas Aleksovski (sd.) tuomittiin keskiviikkona seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen luottamusaseman väärinkäytöstä. Tuomio on hyvin harvinainen poliitikkojen joukossa.

    Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan Aleksovskin teosta aiheutui hyvin suuri vahingonvaara ja lopulta hyvin suuri vahinko.

    Atanas Aleksovski on tunnettu tamperelainen poliitikko. Hän on ollut muun muassa sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen kolmas varapuheenjohtaja.

    Rikostutkinnan taustalla olivat tonttikauppajärjestelyt asuntoja ikäihmisille tarjoavassa Tampereen Kotilinnasäätiössä, jonka toiminnanjohtaja Aleksovski on.

    Kotilinnasäätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Järventie arvioi, että Aleksovski saanee pitää työnsä toistaiseksi. Atanas Aleksovski aikoo todennäköisesti valittaa päätöksestä.

    – En tule tätä kyllä hyväksymään. Edelleen koen, että olen syytön asiassa. Mennään seuraavaan oikeusasteeseen todennäköisesti, Atanas Aleksovski kertoi Ylelle keskiviikkona.

    Matti Järventien mukaan edellinen hallitus linjasi, että niin kauan kuin oikeusprosessi on kesken, Aleksovski voi jatkaa työssään.

    – Luulen, että tämä hallitus päätyy samaan, Järventie sanoo.

    Kotilinnasäätiön hallituksen kokous on ensi viikon tiistaina, jolloin asiaa käsitellään.

    Päätös yllätti säätiön hallituksen puheenjohtajan

    Aleksovskin luottamustoimien kohtaloa pohditaan lähipäivinä sekä sdp:n valtuustoryhmässä että kaupunginhallituksessa.

    Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi sanoi keskiviikkona, että hänen mielestään Aleksovskin tulisi erota kaupunginhallituksesta ja kaupunginhallituksen konsernijaostosta.

    Aleksovski ei ole osallistunut kokouksiin syytteiden nostamisen jälkeen.

    Jos tuomio jää tällaisenaan lainvoimaiseksi, pitää Aleksovskin Salmen mielestä erota myös valtuustosta.

    – Sitä on syytä harkita nytkin, mutta se on keskusteltava asia.

    Järventien mukaan ansiotyö on eri asia kuin luottamustoimet.

    – Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajuus on eri asia. Se menee eri uriaan, eikä siihen liity poliittisia elementtejä.

    Käräjäoikeuden päätös oli Järventiestä yllättävä. Hänen mukaansa säätiö on hyvässä kunnossa.

    – En tuomitse hänen ammattitaitoaan.

    Kiista koski tonttijärjestelyjä

    Kiista koski sitä, kun Tampereen kaupunki vuokrasi Kotilinnasäätiölle Muotialantien tontin. Säätiö myi 1,15 miljoonalla eurolla vuokraoikeuden eteenpäin rakennusyhtiö Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennusyhtiö Rakennuskartio Oy:lle, eikä tähän ollut kaupungin mukaan lupaa.

    Tampereen kaupunki pyysi Kotilinnasäätiötä maksamaan alun perin 1,8 miljoonaa euroa sopimuksen rikkomisesta. Summasta neuvoteltiin pitkään ja asiaa soviteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Lopulta sovittiin, että Kotilinnasäätiö maksaa kaupungille 775 000 euroa korvausta.

    Oikeudessa oli riitaa siitä, kuinka tietoinen kaupunki oli järjestelystä.

    Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan Aleksovski tiesi, ettei kaupunki ollut antanut suostumusta vuokraoikeuden siirrolle säätiöltä sen perustamalle asunto-osakeyhtiölle. Oikeuden mukaan Aleksovski tiesi myös sopimussakkoa koskevasta ehdosta.

    Aleksovski vetosi oikeudessa siihen, ettei hänellä ollut motiivia aiheuttaa vahinkoa. Hän ei saanut teosta mitään hyötyä.

    Aleksovski ja puolustus väittivät Tampereen kaupungin olleen tietoinen, että Kotilinnasäätiö ei itse rakenna tontille. Aleksovskin mukaan myös kaupunki oli sitä mieltä, että hyvän ratkaisun löytyminen pitkään tyhjänä seisseelle tontille olisi hyväksi molemmille.

    Oikeuden mukaan hankkeen epäonnistuminen olisi ollut Aleksovskille arvovaltatappio. Hän oli oikeuden mukaan ilmoittanut toimessa aloitettuaan hankkivansa säätiölle miljoonan euron tulot.

    Käräjäoikeuden ratkaisu ei ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa hovioikeuteen.

    Lue lisää:

    Tampereen keskeinen poliitikko tuomittiin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen – taustalla tonttijärjestelyt

    Syytetään lähes miljoonan euron vahingosta: Tamperelainen vaikuttaja Atanas Aleksovski kiistää syytteet

    Oikeuskäsittely alkoi: Tampereen keskeistä vaikuttajaa syytetään 775 000 euron vahingon aiheuttamisesta

    Poliisi vahvistaa: Atanas Aleksovskia kuultiin rikoksesta epäiltynä jo ennen kuin hänet valittiin Finnparkin hallituksen puheenjohtajaksi

    Moottorivalmistaja Agco investoi yli sata miljoonaa euroa Nokian tehtaalle

    Moottorivalmistaja Agco investoi yli sata miljoonaa euroa Nokian tehtaalle


    Agco Power laajentaa Nokian moottoritehdasta. Maailman johtava maatalouskoneiden ja -palveluiden suunnittelija ja myyjä investoi yli sata miljoonaa euroa Nokian Linnavuoren tehtaaseen. Investoinnit jakautuvat viidelle vuodelle. Summalla esimerkiksi...

    Agco Power laajentaa Nokian moottoritehdasta. Maailman johtava maatalouskoneiden ja -palveluiden suunnittelija ja myyjä investoi yli sata miljoonaa euroa Nokian Linnavuoren tehtaaseen.

    Investoinnit jakautuvat viidelle vuodelle. Summalla esimerkiksi laajennetaan kokoonpanotehdasta. Yritys alkaa myös kehittää uudentyyppisiä, vähemmän polttoainetta vaativia moottoreita.

    – AGCO Power on tärkeä osa AGCO-konsernia ja tulemme lisäämään AGCO Powerin moottoreiden käyttöä AGCO:n traktoreissa, leikkuupuimureissa ja muissa koneissa. Investointi myös parantaa mahdollisuuksia tarjota AGCO Powerin moottoreita konsernin ulkopuolisille asiakkaille, sanoo moottoreista vastaava AGCO:n varapääjohtaja Helmut Endres tiedotteessa.

    AGCO Power valmistaa moottoreita neljällä tehtaalla: Nokian Linnavuoressa, Changzhoussa Kiinassa, Mogi das Cruzesissa Brasiliassa ja General Rodriguez Argentiinassa. Tehtaat tekevät yli 100 000 moottoria vuodessa.

    AGCO Powerin toimitusjohtaja Juha Tervala sanoo, että moottorit muuttuvat yhä ympäristöystävällisemmiksi päästömääräysten ja uusiutuvien polttoaineiden myötä.

    – Uudet moottorimme soveltuvat myös hybridi- ja sähkökäyttöön. Meillä Linnavuoren moottoritehtaalla tämä investointi nähdään suurena luottamuksen osoituksena ja se vahvistaa uskoamme tulevaisuuteen.

    PTT: Vuokralaisten tulojen kasvu ei kohta enää riitä kattamaan vuokrien nousua – asuntojen hinnat nousevat jyrkimmin tutuilla alueilla

    PTT: Vuokralaisten tulojen kasvu ei kohta enää riitä kattamaan vuokrien nousua – asuntojen hinnat nousevat jyrkimmin tutuilla alueilla


    Vuokralla asuminen yleistyy koko maassa siitäkin huolimatta, että omistusasuminen on edelleen edullisempaa, todetaan Pellervon taloustutkimuksen tuoreessa asuntomarkkinaennusteessa. PTT:n mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana vuokra-asuntokuntien...

    Vuokralla asuminen yleistyy koko maassa siitäkin huolimatta, että omistusasuminen on edelleen edullisempaa, todetaan Pellervon taloustutkimuksen tuoreessa asuntomarkkinaennusteessa.

    PTT:n mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana vuokra-asuntokuntien määrä on lisääntynyt selvästi nopeammin kuin omistusasujien. Ennusteessa arvioidaan, että vuokra-asumisen suosio kasvaa edelleen, jopa vuosikymmeniä.

    Vuokra-asuminen yleistyy varsinkin suurissa kaupungeissa. Helsingissä vuokralla asuvien kotitalouksien määrä ylitti omistusasujien määrän jo vuonna 2012. Lähivuosina sama tapahtuu myös Tampereella ja Turussa, todetaan PTT:n ennusteessa.

    Omistusasunto ei kiinnosta entiseen tapaan

    Vuokra-asumisen suosion taustalla on useita syitä, ja trendi on ollut sama monissa muissakin Euroopan maissa.

    PTT arvioi taustalla olevan kaupungistumiseen liittyvät tekijät: vuokra-asuntoja on tarjolla ja niissä on valinnanvaraa, suhtautuminen asumiseen on muuttunut ja omistusasuntojen hinnat ovat nousseet kasvukeskuksissa, eli vuokra-asunto on pakon sanelema.

    Kerrostalojen rakentaminen on kiihtynyt vuodesta 2010 alkaen ja yhä useampi asunto päätyy sijoittajien omistukseen. Markkinoille on tullut myös ulkomaisia sijoittajia. Vuokra-asumisen tarjontaa on lisännyt sekin, että sijoittajat ostavat myös vanhoja asuntoja.

    Mikko Airikka | Yle

    Kaupungistuminen lisää vuokra-asuntojen kysyntää, sillä kasvukeskuksiin muuttaville vuokra-asunto on helppo, turvallinen ja joustava valinta. Moni haluaa asua kaupungin sykkeessä lähellä kahviloita ja ravintoloita.

    – Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella halutaan keskusta-alueille, vaikka työpaikka sijaitsisi keskustan ulkopuolella, sanoo PTT:n ekonomisti Lauri Vuori tiedotteessa.

    Vuokra-asunto on myös joustava ratkaisu työelämän koventuneisiin vaatimuksiin, sillä työtilanne voi muuttua nopeastikin. Lisäksi omistusasunto ei ole enää yhtä tärkeä nuorille kuin se on vanhemmille ikäpolville.

    Omistusasuntojen hinta on merkittävä tekijä vuokra-asumisen suosiossa. Halutuimmilla asuinalueilla hintataso on niin kova, että moni ei pysty sieltä asuntoa hankkimaan.

    Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella asuntojen hinnat ovat nousseet selvästi tuloja nopeammin. Sama kehitys jatkuu PTT:n ennusteen mukaan tänä vuonna.

    Ketkä asuvat vuokralla?

    Yleisimmin vuokralla asuvat pienituloiset taloudet, joissa on yksi tai kaksi alle 35-vuotiasta.

    Lisäksi yksinhuoltajataloudet ja yksin asuvat, yli 35-vuotiaat asuvat usein vuokralla. Vuokra-asuntomarkkinoille on myös vuoden 2011 jälkeen tullut pareja, joilla on alle kouluikäisiä lapsia. Muutoin lapsiperheet suosivat omistusasuntoa.

    PTT:n selvityksen mukaan vuokra-asuntojen kysyntään on vaikuttanut myös se, että ensiasuntojen ostajien määrä on vähentynyt ja keski-ikä noussut.

    Vuokra-asuminen keskittyy matalimpaan tuloviidennekseen, jonka tulot ovat viime vuosina nousseet suhteellisen hitaasti. Samalla vuokrakulut ovat kasvaneet suhteessa tuloihin.

    Vuokrat vievät yhä isomman osan tuloista

    Vapaarahoitteiset vuokrat ovat nousseet tällä vuosikymmenellä selvästi asuntojen hintoja ja muita kuluttajahintoja nopeammin. Vuoden 2016 jälkeen vuokrien nousu on rauhoittunut hieman.

    Viime vuonna vapaarahoitteiset vuokrat nousivat 1,6 prosenttia. Tänä vuonna PTT ennustaa vuokrien nousevan 1,8 prosenttia. Vuokrien nousu on edelleen nopeinta pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, missä myös asuntojen hinnat nousevat vuokriakin nopeammin.

    Vapaarahoitteisten vuokrien osuus käytettävissä oleviin tuloihin nähden on kasvanut tuntuvasti koko maassa, ja vuokralla olevat kotitaloudet ovat joutuneet tinkimään neliöistä. Esimerkiksi Helsingissä, Jyväskylässä ja Tampereella vuokrien suhde tuloihin on hieman yli kolmanneksen.

    Sama kehitys jatkuu, sillä tänä vuonna vuokra haukkaa tuloista vielä enemmän. PTT:n arvion mukaan vuokralaisten tulojen kasvu ei riitä kattamaan vuokrien nousua.

    Valtion lainoittamien ARA-asuntojen vuokrat nousivat myös rajusti vuosikymmenen alussa, mutta sittemmin nousu on lieventynyt. Tällä hetkellä ARA-vuokrat ovat vain pääkaupunkiseudulla oleellisesti vapaarahoitteisia edullisemmat.

    Mikko Airikka | YleAsuntosijoittamiseen liittyy riskejä

    PTT arvioi, että uusien asuntojen suuri määrä tasaa asuntojen ja vuokrien hintapaineita. Hiljentyneestä rakentamisesta huolimatta PTT laskee, että uusia asuntoja valmistuu jatkossakin enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin.

    Markkinat pysyvät vakaina, jos rakentaminen on vilkasta. PTT:n mukaan tämä edellyttää riittävästi tontteja, kaupunki-infran rakentamista sekä maankäytön ja rakentamisen sääntelyn järkevöittämistä.

    Suomen vuokra-asuntomarkkinoita PTT pitää toimivina mutta varoittaa asuntosijoittamiseen liittyvistä uhista, sillä vakaa kehitys voisi häiriintyä, jos sijoittajat yhtäkkiä vetäytyisivät asuntomarkkinoilta.

    Korot nousevat, samoin neliöhinnat

    PTT ennustaa asuntomarkkinoilla alueellisten erojen kasvavan edelleen. Kaupungistumisen vuoksi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Tampereella asuntojen hintojen nousu jatkuu, mutta joillakin alueilla hinnat voivat laskeakin.

    Koko maassa vanhojen kerrostalojen hinnat nousevat 1,2 prosenttia eli saman verran kuin viime vuonna. Tampereella asuntojen hintojen PTT arvioi nousevan 3,2 prosenttia. Myös pääkaupunkiseudulla nousu on yli kolme prosenttia. Muissa kaupungeissa nousu jää kahteen prosenttiin tai sen alle.

    Asuntotuotannon huippu on PTT:n mukaan saavutettu ja asunnoille myönnetyt rakennusluvat ovat laskussa.

    Uusien asuntolainojen keskikorko oli viime vuonna 0,76 prosenttia. Tänä vuonna vastaava luku on PTT:n mukaan 1,25 prosenttia.

    Lue lisää:

    Vanhojen asuntojen kauppa hyytymässä – alan konkarikin ihmeissään: "Kyllä siellä on mysteeriä taustalla"

    Analyysi: Rakennusfirmoilta satelee tulosvaroituksia ja kurssit tippuvat kuin kivi – miten hurja buumi päättyy?

    Ostolakot ovat jo ilmiö: Maiju Asikainen ei ostanut vaatteita kahteen vuoteen, Noora Patokoski hankki koko syksynä lähinnä nastarenkaat

    Ostolakot ovat jo ilmiö: Maiju Asikainen ei ostanut vaatteita kahteen vuoteen, Noora Patokoski hankki koko syksynä lähinnä nastarenkaat


    Neljä vuotta sitten tamperelainen musiikkialan yrittäjä Maiju Asikainen törmäsi sosiaalisessa mediassa uudentyyppiseen haasteeseen. Yhä useampi aikoi olla vuoden ilman uusien vaatteiden ostamista. Maiju Asikainen oli juuri muuttanut miehensä...

    Neljä vuotta sitten tamperelainen musiikkialan yrittäjä Maiju Asikainen törmäsi sosiaalisessa mediassa uudentyyppiseen haasteeseen. Yhä useampi aikoi olla vuoden ilman uusien vaatteiden ostamista.

    Maiju Asikainen oli juuri muuttanut miehensä kanssa puutaloon Tampereella. Muutto oli yhtä jätesäkkien kierrättämistä.

    Samoihin aikoihin tuli järkyttäviä uutisia Bangladeshista. Tehtaan romahduksessa oli kuollut yli tuhat ihmistä.

    – Ajattelin, mikä järki tässä on ostaa hikipajoista yhtään mitään, mitä en tarvitse.

    Asikainen päätti olla vuoden ostamatta uusia vaatteita tai kenkiä Vaatevallankumous-haasteessa. Vaatteiden ostolakko oli niin onnistunut kokemus, että hän aloitti sen uudestaan vuoden 2017 juhannuksena.

    Maiju Asikainen on kirjoittanut ostolakostaan suositussa ja palkitussa Asikaine-blogissaan.

    Lupa ostaa hammastahnaa

    Opettaja Noora Patokoski istui viime kesänä junassa ja luki juttua ostolakossa olevista naisista. Hän alkoi seurata aiheesta kertovaa blogia.

    – Ostolakko alkoi kertaistumalla. Päätin siinä junassa helteisenä heinäkuun päivänä, että aloitan.

    Vuoden ostolakko ei koske Patokosken lapsia tai miestä, mutta itselleen hän on tiukka.

    – Ruuat tietenkin ostetaan. Ajattelin alun perin, että saan ostaa vain hammastahnaa, Patokoski kertoo.

    Noora Patokoski yllättyi ostolakon vaikutuksista.Noora Patokosken albumi

    Sitten nälkä kasvoi syödessä. Noora Patokoski halusi puolittaa oman bensan kulutuksensa ja alkoi pyöräillä sähköpyörällä joka päivä kotoaan Lempäälästä Tampereelle ja takaisin. Matkaa kertyy yhteen suuntaan 15,8 kilometriä.

    – Pyörään on täytynyt ostaa nastarenkaat. Olen ostanut myös takavalon ja pyöräilyä varten lasit. Hammastahnaa olen ostanut yhden tuubin. Siinä on tämän hetken ostokset.

    Ja on Noora Patokoski ostanut yhden muunkin asian, josta seurasi heti huono omatunto.

    Ostolakot ovat jo ilmiö

    Kansalaisjärjestö Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffans sanoo, että lakkoilmiö kertoo siitä, että suomalaiset heräävät ympäristön tilaan.

    – Ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän tuotteiden alkuperä. Seuraava askel tästä on, että on saavutettu saturaatiopiste, miten paljon tavaroita ihmiset haluavat koteihinsa, Staffans sanoo.

    Staffansin mukaan ei ole sattumaa, että ostolakossa ovat nyt etenkin naiset ja nuoremmat ikäluokat. Osassa ostolakoista ostetaan vain kotimaista, osassa sallitaan kirpputoreilta vaatteiden hankkiminen.

    – Nämä aiheet kiinnostavat eniten nuoria naisia. Usein nuoret naiset shoppailevat eniten vaatteita.

    Ostolakolla vastustetaan juuri pikamuotia, jossa vaatteita tuotetaan globaalisti yhä enemmän ja ne eivät kestä aikaa tai kulutusta. Toisaalta pitää muistaa, että Suomessakin moni köyhä on olosuhteiden pakosta jatkuvassa ostolakossa, eikä se ole enää valinta.

    – Pikamuodista kärsivät ympäristön lisäksi halpatuotantomaiden työntekijät, jotka tekevät pitkää päivää pienellä palkalla.

    Staffans uskoo, että ihmisiä on alkanut ahdistaa sekä tavaran määrä että ympäristön tila. Tästä kertoo myös se, miten KonMari-siivouksesta tuli suosittu tapa karsia turhat tavarat kodista.

    Menestyskirjan kirjoittaja Marie Kondo neuvoo parhaillaan ihmisiä tavaroiden karsimisessa Netflixin sarjassa.

    Kuluttaminen hallitsi ensin ajatuksia

    Opettaja Noora Patokoski oli vaatteiden ostolakossa jo vuonna 2017. Silloin hän ompeli itse jonkin verran vaatteita.

    Sitä ennen hän oli raivannut talon ja "konmarittanut" sen. Hän piti ne tavarat, joista oli hyötyä ja iloa. Muut saivat mennä.

    Viime kesänä alkanut ostolakko oli seuraava askel, mutta ei ihan helppo sellainen.

    – Ensimmäiset kymmenen päivää en ajatellut muuta kuin ostamista ja mitä voisin tarvita. Halusin lyhdyt ulkolatoon, kukkaruukkuja ja mattoja tuonne ja tänne.

    Opettaja esti sähköpostistaan mainoksia, koska ne herättivät huomiota.

    Noora Patokoski yllättyi, miten paljon kuluttaminen hallitsi ajatuksia. Ostoajatukset alkoivat laantua kuitenkin vähitellen. Ostamattomuudesta tuli uusi normi.

    Mutta miten pärjää vuoden ilman uutta kosmetiikkaa? Patokoski löysi onnekseen kaapin kätköistä kaksi rasvapurkkia.

    – Kun leikkasin purkit halki, rasva on toistaiseksi riittänyt. Toisesta purkista sai voidetta vielä kolme kuukautta sen jälkeen, kun luulin sen olevan loppu.

    Eniten Noora Patokoski jännitti ripsivärin loppumista.

    – Sitten löysin avaamattoman pakkauksen, kun mies oli tuonut ripsiväriä tuliaiseksi laivalta. Selviän tästä kyllä, hän naurahtaa.

    Kellarista löytyi Ikea-kasseja

    Myös Maiju Asikainen on huomannut, että meillä on paljon vaatteita tai tavaroita, joiden olemassa oloa emme edes muista.

    Hän pyysi puolisoaan raivaamaan eteisen ennen lapsen nimiäisiä. Kuukausien jälkeen Maiju Asikainen löysi kellarista pari Ikea-kassia ja ihmetteli, mitä niissä on.

    – Sieltä löytyivät kaikki kengät, takit ja mitä eteisessä oli. Eteiseen oli jäänyt ne, mitä arjessa tarvitaan. Erikoisemmat takit olivat kellarissa. Ei niitä oikeasti tarvitse tilaa viemässä.

    Maiju Asikainen on kuvattu Ylen lavasteissa. Marjut Suomi / Yle

    Tämä vahvisti päätöstä ostolakosta, mutta elämä toi heti haasteita. Pari kuukautta ostolakon alkamisesta hän oli raskaana.

    Haasteen aikana olisi saanut käyttää kolme oljenkortta tai ostaa vaatteita kirpputorilta. Maiju Asikainen ei kuitenkaan rynnännyt ostamaan äitiysfarkkuja. Hän kaivoi taas vaatekaappiaan ja löysi mekkoja, jotka mahtuvat päälle.

    – Ostin äitiyssukkahousuja ja sopeuduin asiaan.

    Nimiäisiin tuore äiti pukeutui lopulta muutaman vuoden vanhaan mekkoon.

    "Jotkut ovat kysyneet, oletko sinä se hullu"

    Noora Patokoski yllättyi, miten helppoa ja jopa tylsää ostolakko on ollut.

    – Ajattelin, että kärsisin tai tämä tuntuisi ylevältä. Ostamattomuus on aika tylsää. Minulla on hirveän paljon enemmän aikaa olla. Loikoilen sohvalla ja mietin asioita.

    Pyöräilystä töihin on tullut uusi tapa, vaikka lumimyrskyn aikana se ei ole ollut ihan helppoa.

    – Ilman sähköpyörää olisi varmasti tullut itku auraamattomalla tiellä. Olen kuitenkin eri pirteä päivisin, kun olen ulkoillut aamulla ja iltapäivällä.

    Ostolakko on johtanut hyviin keskusteluihin.

    – Jotkut ovat kysyneet, oletko sinä se hullu, joka on ostolakossa. Osa on todella kiinnostuneita. Osa pitää pyöräilyä sankaritoimintana, mutta en itse ajattele sitä niin. Olen aina liikkunut ja urheillut.

    Kiperimmät hetket

    Maiju Asikaisen mielestä ostolakot eivät olleet vaikeita, mutta muutamassa tilanteessa häntä on mietityttänyt.

    – Olin Kööpenhaminassa tyttöjen reissulla ja kävimme shoppailemassa. Pyörin kaupassa ja kaverit sanoivat, että voithan sinä ostaa. Pysähdyin jokaikisen vaatteen edessä ja mietin, tarvitsenko. Miten tämän voi pestä? Käytänkö tätä monta kertaa?

    Maiju Asikainen tuli siihen tulokseen, ettei hän tarvitse uutta vaatetta.

    Maiju Asikainen kierrättää vaatteita mielellään.Marjut Suomi / Yle

    Toinen tiukempi tilanne tuli, kun mustat pillifarkut kuluivat puhki. Ne olivat olleet Asikaisen luottohousut.

    Hän alkoi käyttää farkkuja ja totutella niihin. Siitäkin tilanteesta selvittiin.

    Noora Patokosken vaikein hetki koski lentolippuja. Hän oli syksyllä Lontoossa, mutta liput oli ostettu ennen lakkoa, eikä hän ostanut matkalta mitään.

    Sitten hän joutui painimaan itsensä kanssa uudelleen.

    – Sitten se kauheus tapahtui. Meitä lähtee iso porukka Kroatiaan enkä halunnut jäädä reissulta pois. Ostin lentolipun ja torpedoin sillä kaiken ympäristömielessä, Noora Patokoski sanoo.

    Lakosta tuli elämäntapa

    Maiju Asikainen lopetti ostolakon viime kesänä, mutta hän on käynyt senkin jälkeen harvoin vaatekaupassa. Harkitsevasta kuluttamisesta on tullut elämäntapa.

    – Jos jotain ostan, iloitsen siitä ja pidän sitä. Kaverikin huomaa ja sanoo, että sulla on uusi paita.

    Viimeksi hän hankki kotimaisen merinovillaneuleen. Se maksoi 160 euroa, mutta tämä ei tuntunut kalliilta, kun harvoin ostaa.

    – Tiedän, että tässä on vuoden kulutusvaatteeni. En osta mitään turhaa.

    Ostolakon jälkeen Asikainen on pitänyt huolta vaatteistaan, korjannut ja värjännyt niitä. Blogisti on aina ollut kiinnostunut muodista.

    – Muoti ammentaa yleensä menneistä vuosista. Se on sitä, että kaapissa on vanhat Leviksen 501:t ja käärit niistä puntit kerälle ja laitat yläasteen adidakset ja olet muodikas.

    Juhliin Maiju Asikainen saattaa ostaa kirpputorilta tai lainata kaverilta mekkoa, ellei omista kaapeista löydy. Hän kierrättää muutenkin omia ja lasten vaatteita kavereille.

    Eettisen kaupan puolesta ry käynnisti alkuvuonna Lempivaatteeni-kampanjan. Sen tavoitteena on kannustaa ihmisiä arvostamaan vaatteitaan ja vaatimaan kestävää vaatetuotantoa.

    – Voisimmeko me arvostaa vaatteitamme enemmän ja sitä myötä päästä eroon pikamuodista, toiminnanjohtaja Lotta Staffans kysyy.

    Mitä se globaalissa mittakaavassa auttaa, jos me olemme Suomessa vaatelakossa? Miten käy työn vaatteiden valmistusmaassa?

    – Se on hyvä kysymys. Meidän toiminnan lähtökohtamme on se, että kehitysmaiden työntekijöiden työolot olisivat hyvät ja heille maksettaisiin elämiseen riittävät palkat. Näemme nyt, että pikamuoti-ilmiö on mennyt niin pitkälle, että siihen kiteytyvät sekä työntekijöiden ihmisoikeuksien loukkaukset että ympäristön ongelmat.

    – Jos ihmiset vaativat kestävämpiä vaatteita, yritysten on pakko vastata tähän, Staffans uskoo.

    Ostolakossa säästyy rahaa

    Noora Patokosken lakko on puolessa välissä. Suhtautuminen kuluttamiseen on muuttunut.

    – Luulen, että pärjään vuosia näillä minun olemassa olevilla vaatteilla. En osaa enää ollakaan vaatekaupoissa. Voi tulla toinenkin vuosi ostolakkoa.

    – Laiskottelu, jouten olo ja hiljaisuus ovat tulleet tärkeiksi. Iloitsen aina kun huomaan, mitä kaikkea voi tehdä ilman, että ostaa mitään.

    Patokoski on luistellut, pyöräillyt, lenkkeillyt ja hiihtänyt. Hän on lukenut kirjoja ja kuunnellut äänikirjoja. Varastossa oli lankoja, joista Patokoski on neulonut milloin mitäkin.

    Noora Patokoski liikkuu luonnossa. Noora Patokosken albumi

    Lapset ovat onkineet ja virvelöineet. Vaikka lapset eivät ole olleet lakossa, myös he ovat pohtineet kuluttamista. Toinen pojista aikoi laittaa käyttämättömät lelut kierrätykseen.

    – Ruokahävikkimme on pienentynyt tosi paljon, vaikka en ole kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen. Olemme biojätekeskuksia, kun syömme vanhat ruuat pakkasesta ja jääkaapista.

    Noora Patokoski ja Maiju Asikainen eivät ole laskeneet, paljonko ostolakossa on säästynyt rahaa. Säästöä on kuitenkin tullut selvästi.

    Myös aikaa on tullut lisää arkeen.

    – Elämä on muuttunut rauhallisemmaksi. Tämä on ollut kummallinen matka itseen, mitä en osannut ennakoida. Mikään tavara ei tee ihmistä onnelliseksi, minkään tavaran kanssa et voi olla vastavuoroisessa suhteessa. Ympärillä olevat ihmiset tekevät elämästä rikasta, Patokoski pohtii.

    Patokoskella on ollut puoli vuotta miettiä, mitä hän ostaa ostolakon jälkeen.

    – Aion ostaa ostolakon päätyttyä kangaskengät. Niillä pärjään kaksi seuraavaa vuotta.

    Lue lisää:

    Pikamuodista tulee hetkessä pelkkää jätettä – tässä kuusi keinoa kestävämpään pukeutumiseen

    Sanon lopettavani lentämisen, vaikken lopetakaan – Professori Pekka Mattila: Kulutuskäyttäytymisen muutos alkaa valehtelemalla

    Ilmastoraportista huolestunut presidentti Niinistö kannustaa kaikkia pohtimaan omia ostoksiaan: "Ei se ole mikään kärsimys tai rasite ajatella hankintojen järkevyyttä"

    Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

    Harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan: Pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, koska vaatteita ei tehdä kestämään

    SRV alkaa selvittää Lappeenrannan hallihankkeiden rahoitusta

    SRV alkaa selvittää Lappeenrannan hallihankkeiden rahoitusta


    Tästä on kyseLappeenrannan hallihankkeiden rahoitusta ja yhteistyökumppaneita alkaa etsiä SRV Rakennus Oy.SRV käyttää konsulttinaan urheilumarkkinoinnin asiantuntija Mika Sulinia.Uuden monitoimijäähallin rakentamisen lisäksi Lappeenrannassa on...

    Tästä on kyseLappeenrannan hallihankkeiden rahoitusta ja yhteistyökumppaneita alkaa etsiä SRV Rakennus Oy.SRV käyttää konsulttinaan urheilumarkkinoinnin asiantuntija Mika Sulinia.Uuden monitoimijäähallin rakentamisen lisäksi Lappeenrannassa on pohdittu nykyisen jäähallin korjaamista.

    Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunta on valinnut investointi- ja rahoitusasiantuntijan monitoimijäähallin ja sisäliikuntahallin valmistelutyöhön.

    Molempien hankkeiden asiantuntijaksi valittiin SRV Rakennus Oy.

    Monitoimiareenan sopimuksen hinta on 106 000 euroa ja sisäliikuntahallin 40 000 euroa.

    Monitoimiareenahankkeen asiantuntijaksi oli SRV:n lisäksi toinenkin hakija, Sepos Oy. Sen tarjous oli hinnaltaan 114 000 euroa.

    Sisäliikuntahallia koskien Lappeenranta sai vain SRV Rakennus Oy:n tarjouksen.

    Lappeenrannan elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi kertoo, että alan asiantuntijaorganisaatioiden markkina on pieni, ja Lappeenranta sai tarjousvaiheeseen liikkeelle parhaat asiantuntijat.

    Mukana kokenut konsultti

    SRV käyttää konsulttinaan urheilumarkkinoinnin asiantuntija Mika Sulinia, joka on ollut toteuttamassa muun muassa Helsingin Hartwall-areenaa ja parhaillaan käynnissä olevaa Tampereen kansiareenahanketta.

    Asiantuntijan tehtävänä on etsiä Lappeenrannan kaupungille yhteistyökumppaneita suunnittelemaan, rahoittamaan ja toteuttamaan monitoimiareenaa ja sisäliikuntahallia.

    Lappeenranta on asettanut SRV:n työlle odotuksia, kertoo elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi.

    – Käyttäjien tulee saada liikuntapalveluaikaa tai kenttäaikaa sekä sisäliikuntahallissa että monitoimiareenassa kohtuuhintaan. Toinen odotus on, että kaupungin käyttämä investointiraha tai osuus näiden hallien rakentamisessa olisi sillä tasolla, että kaupungilla on kyky ja mahdollisuus olla sitä rahoittamassa, Leimi kertoo.

    Lappeenrantaan suunnitteilla olevan monitoimijäähallille on soviteltu erisuuruisia hintalappuja sijoituspaikasta riippuen. Halvimmillaankin hinnaksi on arvioitu lähes 37 miljoonaa euroa. Myös nykyisen jäähallin korjaus on nostettu uudelleen esille.

    Voiko selvitystyön tulos olla, että uutta hallia ei voida rakentaa?

    – Toki se on ihan mahdollista, mutta ei tietenkään toivottavaa. Silloin meillä on valtuuston päätös, että tutkitaan vanhan hallin peruskorjausvaihtoehto, Leimi sanoo.

    Tampereen keskeinen poliitikko tuomittiin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen – taustalla tonttijärjestelyt

    Tampereen keskeinen poliitikko tuomittiin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen – taustalla tonttijärjestelyt


    Tamperelainen kunnallispoliitikko Atanas Aleksovski (sd.) on tuomittu seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen luottamusaseman väärinkäytöstä. Pirkanmaan käräjäoikeus antoi tuomion keskiviikkona iltapäivänä. Pirkanmaan käräjäoikeuden...

    Tamperelainen kunnallispoliitikko Atanas Aleksovski (sd.) on tuomittu seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen luottamusaseman väärinkäytöstä.

    Pirkanmaan käräjäoikeus antoi tuomion keskiviikkona iltapäivänä.

    Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan Aleksovskin teosta on aiheutunut hyvin suuri vahingonvaara ja lopulta hyvin suuri vahinko. Oikeuden mukaan teko ei ole sakoilla sovitettavissa.

    Yle kertoi lokakuussa, että Aleksovski sai syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä.

    Atanas Aleksovski on tunnettu tamperelainen poliitikko. Hän on ollut muun muassa sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen kolmas varapuheenjohtaja. Hän vetäytyi Tampereen kaupunginhallituksen ja konsernijaoston luottamustehtävistä oikeusprosessin ajaksi.

    Rikostutkinnan taustalla olivat tonttikauppajärjestelyt Tampereen Kotilinnasäätiössä, jonka toiminnanjohtaja Aleksovski on.

    Atanas Aleksovski aikoo todennäköisesti valittaa päätöksestä.

    – Sain tuomion vasta nyt, enkä ole käynyt sitä asianajajan kanssa läpi. Tutustumme päätökseen asianajajan kanssa ja katsotaan mitä jatkotoimenpiteitä tehdään.

    – En tule tätä kyllä hyväksymään. Edelleen koen, että olen syytön asiassa. Mennään seuraavaan oikeusasteeseen todennäköisesti, Atanas Aleksovski kertoi Ylelle keskiviikkona.

    Kiisti syytteet alusta asti

    Kiista koski sitä, kun Tampereen kaupunki vuokrasi Kotilinnasäätiölle Muotialantien tontin. Säätiö myi 1,15 miljoonalla eurolla vuokraoikeuden eteenpäin rakennusyhtiö Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennusyhtiö Rakennuskartio Oy:lle, eikä tähän ollut kaupungin mukaan lupaa.

    Oikeudessa oli riitaa siitä, kuinka tietoinen kaupunki oli järjestelystä.

    Kiista koski Muotialantien tonttia Tampereella. Marko Melto / Yle

    Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan Aleksovski tiesi, ettei kaupunki ollut antanut suostumusta vuokraoikeuden siirrolle säätiöltä sen perustamalle asunto-osakeyhtiölle. Oikeuden mukaan Aleksovski tiesi myös sopimussakkoa koskevasta ehdosta.

    Aleksovski vetosi oikeudessa siihen, ettei hänellä ollut motiivia aiheuttaa vahinkoa. Hän ei saanut teosta mitään hyötyä.

    Oikeuden mukaan hankkeen epäonnistuminen olisi ollut Aleksovskille arvovaltatappio. Hän oli oikeuden mukaan ilmoittanut toimessa aloitettuaan hankkivansa säätiölle miljoonan euron tulot.

    Aleksovski ja puolustus väittivät Tampereen kaupungin olleen tietoinen, että Kotilinnasäätiö ei itse rakenna tontille. Aleksovskin mukaan myös kaupunki oli sitä mieltä, että hyvän ratkaisun löytyminen pitkään tyhjänä seisseelle tontille olisi hyväksi molemmille.

    Syyttäjän mukaan Aleksovski teki päätösehdotukset, vaikka hänen tiedossaan on ollut, ettei kaupunki ole antanut vuokraoikeuden siirrolle suostumusta.

    Aleksovski kiisti jo esitutkinnassa kaikki rikosepäilyt.

    – Olen mielestäni toiminut kaiken aikaa oikein ja hallitus on ollut tietoinen asioista ja sille on toimitettu kaikki materiaali, hän kertoi oikeudessa.

    Korvauksesta riideltiin

    Aleksovski aiheutti syyttäjän mukaan säätiölle 775 000 euron sovintosuoritusta vastaavan vahingon ja vahingon vaaran aina 1,8 miljoonaan euroon asti.

    Summat tulevat siitä, että Tampereen kaupunki pyysi Kotilinnasäätiötä maksamaan alun perin 1,8 miljoonaa euroa sopimuksen rikkomisesta. Summasta neuvoteltiin pitkään ja asiaa soviteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Lopulta sovittiin, että Kotilinnasäätiö maksaa kaupungille 775 000 euroa korvausta.

    Oikeudessa ei käsitelty vahingonkorvauksia, vaan vain rikosta. Aleksovski määrättiin suorittamaan valtiolle 80 euroa rikosuhrimaksua.

    Käräjäoikeuden ratkaisu ei ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa hovioikeuteen.

    Valtuustoryhmän puheenjohtaja: Aleksovskin erottava kaupunginhallituksesta

    SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Pekka Salmen mielestä oikeuden päätös on kova, mutta selkeä.

    – Mielestäni Aleksovskin tulisi erota kaupunginhallituksesta ja kaupunginhallituksen konsernijaostosta.

    Aleksovski ei ole osallistunut kokouksiin syytteiden nostamisen jälkeen.

    Jos tuomio jää tällaisenaan lainvoimaiseksi, pitää Aleksovskin Salmen mielestä erota myös valtuustosta.

    – Sitä on syytä harkita nytkin, mutta se on keskusteltava asia.

    Valtuustoryhmä käy oikeuden päätöstä läpi tulevina päivinä ja Salmi myös keskustelee Aleksovskin kanssa. Ensisijaisesti Salmi toivoo Aleksovskin tekevän itse johtopäätökset.

    Lue lisää:

    Tampereen tunnetulle poliitikolle Atanas Aleksovskille syyte luottamusaseman väärinkäytöstä

    Poliisi vahvistaa: Atanas Aleksovskia kuultiin rikoksesta epäiltynä jo ennen kuin hänet valittiin Finnparkin hallituksen puheenjohtajaksi

    Syytetään lähes miljoonan euron vahingosta: Tamperelainen vaikuttaja Atanas Aleksovski kiistää syytteet

    Oikeuskäsittely alkoi: Tampereen keskeistä vaikuttajaa syytetään 775 000 euron vahingon aiheuttamisesta

    Tampereella halutaan eroon päättäjien kaksoisrooleista – kiinteistöjohtaja eroaa itse kuntayhtiön hallituksesta

    Jos äiti viivyttää nukkumaanmenoaan, vauvakin valvoo – samalla lisääntyvät nukahtamisvaikeudet ja öiset heräilyt

    Jos äiti viivyttää nukkumaanmenoaan, vauvakin valvoo – samalla lisääntyvät nukahtamisvaikeudet ja öiset heräilyt


    Iltavirkkujen äitien lapsilla on muita enemmän vaikeuksia unirytmin kehityksessä, ilmenee suomalaistutkimuksesta. Sen sijaan isän vuorokausirytmillä eli kronotyypillä ei näytä olevan lapsen rytmiin mitään vaikutusta. Tutkimuksessa selvitettiin...

    Iltavirkkujen äitien lapsilla on muita enemmän vaikeuksia unirytmin kehityksessä, ilmenee suomalaistutkimuksesta. Sen sijaan isän vuorokausirytmillä eli kronotyypillä ei näytä olevan lapsen rytmiin mitään vaikutusta.

    Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa vanhemman kronotyypin yhteyttä lapsen uneen. Tulokset perustuvat pirkanmaalaiseen seuranta-aineistoon vuosina 2011–2017.

    Käytännössä tutkimuksessa kysyttiin yli 1 200 äidiltä ja 1 100 isältä, millainen heidän vuorokausirytminsä ja unen laatunsa oli eri hetkinä: raskausaikana sekä lapsen ollessa 3–24 kuukauden ikäinen. Lasten unta mitattiin samoina aikoina.

    Tutkija Juulia Paavonen kertoo, että vauvaperheen iltapainotteinen elämäntapa lisäsi unirytmien pulmia ja viivästytti vuorokausirytmin kehittymistä.

    – Tämä ilmenee öisenä heräilynä tai nukahtamisvaikeuksina illalla, lastenpsykiatriaan erikoistuva Paavonen sanoo tiedotteessa.

    Paavosen mukaan pikkulapsella on vain vähän keinoja säädellä unirytmiään. Lapsen unirytmi riippuu ennen muuta siitä, millainen aikataulu vauvaperheellä on.

    Tutkimuksessa olivat mukana THL, HUSin Lastentautien tutkimuskeskus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sekä Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot. Tulokset julkaisi Sleep Medicine.

    Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta – Porin satama pelkää katastrofia

    Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta – Porin satama pelkää katastrofia


    Tästä on kyseSatakunnassa ja Pirkanmaalla seurataan huolestuneina pohdintoja Porin ja Tampereen välisen radan nopeusrajoituksista.Radalle harkitaan nopeusrajoituksia idästä tulevan kauttakulkuliikenteen aiheuttaman tärinän takia.Porin sataman...

    Tästä on kyseSatakunnassa ja Pirkanmaalla seurataan huolestuneina pohdintoja Porin ja Tampereen välisen radan nopeusrajoituksista.Radalle harkitaan nopeusrajoituksia idästä tulevan kauttakulkuliikenteen aiheuttaman tärinän takia.Porin sataman mukaan 40 kilometrin tuntinopeusrajoitus koko ratavälille tekisi sataman toiminnan mahdottomaksi.

    Porin satama, kaupunki ja alueen teollisuus suhtautuvat kielteisesti ajatukseen, että Porin sataman ja Tampereen väliselle rataosuudelle asetettaisiin neljänkymmenen kilometrin tuntinopeusrajoitus idästä tulevalle rahtiliikenteelle.

    Porin satama on lyhyessä ajassa muodostunut merkittäväksi hiilen kauttakulkusatamaksi. Äskettäin perustettu Väylävirasto on kysynyt alueen toimijoilta lausuntoja siitä, voidaanko junien nopeutta alentaa niiden aiheuttaman tärinän vuoksi.

    Täyskielto huolestuttaa

    Porin sataman toimitusjohtaja Sari De Meulder sanoo, että koko matkalle asetettuna rajoitus olisi satamalle "totaalinen katastrofi". Lähes kaikissa Porin satamaan tulevissa junissa on myös idästä eli käytännössä Venäjältä tulevia vaunuja, joten ne kaikki joutuisivat kulkemaan alennettua nopeutta.

    – Jos tultaisiin neljääkymppiä nykyisen seitsemän-kahdeksankympin sijaan, sillä olisi järisyttävät vaikutukset radan aikatauluihin. Rajoitukset sekottaisivat koko talousalueen liikennettä.

    Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen sanoo, että Porin kaupunki ja myös Satakuntaliitto seuraavat tilannetta huolissaan alueen teollisuusyritysten ja sataman kilpailukyvystä.

    Myös Pirkanmaan liitto on samoilla linjoilla. Maakuntajohtaja Esa Halme korostaa, että rajoitukset vaikuttaisivat tavarajunien lisäksi myös henkilöjunaliikenteeseen.

    Radan kunto paremmaksi?

    Porin sataman toimitusjohtajan Sari De Meulderin mielestä tärinän aiheuttamia ongelmia voidaan vähentää asettamalla nopeusrajoituksia pistemäisesti niille radan kohdille, joissa tärinä on pahinta.

    Pidemmällä aikavälillä ongelma poistuisi, jos radan kuntoa parannetaan. Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen yhtyy näkemykseen.

    – Uskon, että löydämme yhteistyössä toimivan ratkaisun, Luukkonen sanoo.

    Pyynikin vanhan trikootehtaan tulipalo sammutettu Tampereella – yli 25 ihmistä evakuoitiin

    Pyynikin vanhan trikootehtaan tulipalo sammutettu Tampereella – yli 25 ihmistä evakuoitiin


    Tampereella on iltapäivällä ollut tulipalo vanhalla trikootehtaalla Pyynikillä, Pirkanmaan pelastuslaitos kertoo. Teollisuusrakennuksen sisältä tuli yli 25 ihmistä ulos, mutta tulipalosta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Teollisuusrakennuksen...

    Tampereella on iltapäivällä ollut tulipalo vanhalla trikootehtaalla Pyynikillä, Pirkanmaan pelastuslaitos kertoo. Teollisuusrakennuksen sisältä tuli yli 25 ihmistä ulos, mutta tulipalosta ei aiheutunut henkilövahinkoja.

    Teollisuusrakennuksen sisällä olleet ovat päässeet jo rakennuksessa olevaan ravintolaan lämmittelemään.

    Tulipalon hälytystä luonnehdittiin ensitietojen perusteella suureksi. Hälytys tuli kello 13.14 tiistaina.

    – Vahinkojen suuruudesta ei ole tietoa. Savu aiheutti ongelmia ja levisi isoon osaan rakennuksessa, päivystävä palomestari Matti Saarinen kertoo.

    Marjut Suomi / Yle

    Tulipalo saatiin sammutettua noin puoli kolmelta.

    Paikalla tulipalopaikalla on Yle Tampereen toimittaja Antti Palomaa. Hän kertoo, että rakennuksen toisesta päästä nousi hieman savua.

    Paikalla oli ainakin 14 paloautoa, paikalla on ollut myös ambulansseja. Poliisi ohjaa liikennettä.

    Kaivuri iski kaapelikanavan poikki

    Tämän hetken tietojen perusteella kaivuri oli iskenyt kaapelikanavan poikki purkutyömaalla ja tulipalo johtui siitä.

    Johanna Parvela kertoo olleensa sisällä teollisuusrakennuksessa, kun heidät käskettiin ulos.

    – Meillä on ompelimo rakennuksessa. Valot alkoivat räpsyä, ihmeteltiin mitä tapahtui ja tuli paloautoja ja poliisi ja tuli häätö ulos.

    – Paniikki ei ollut mutta aika hätäseen lähdettiin ulos.

    Yle Tampere

    Suomen Trikoo toimi vuosina 1903–2005. Tampereen tehtailla työskenteli enimmillään reilusti yli 2 000 työntekijää.

    Vanhassa trikootehtaassa on tällä hetkellä muun muassa kulttuuri- ja taidealan yrityksiä sekä ravintoloita.

    Marjut Suomi / Yle

    Alueelle on tehty paljon kerrostaloja viime vuosina.

    Yle seuraa tilannetta.

    Tunteita kuumentanut kaavoitus etenee Tampereella: Valitukset kaatuivat korkeimmassa hallinto-oikeudessa

    Tunteita kuumentanut kaavoitus etenee Tampereella: Valitukset kaatuivat korkeimmassa hallinto-oikeudessa


    Tampere on tunnetusti kaupunki, joka on kahden järven välissä. Etelässä siintää Pyhäjärvi, jonka ydinkeskustan läheisyydessä olevat rannat ovat toistaiseksi saaneet olla rauhassa asuinrakentamiselta. Kasvua tavoitteleva kaupunki etsii...

    Tampere on tunnetusti kaupunki, joka on kahden järven välissä. Etelässä siintää Pyhäjärvi, jonka ydinkeskustan läheisyydessä olevat rannat ovat toistaiseksi saaneet olla rauhassa asuinrakentamiselta.

    Kasvua tavoitteleva kaupunki etsii kiihkeästi uusia alueita täydennysrakentamiselle. Vuosia sitten katse osui virkistyskäytössä olevaan Eteläpuistoon, johon kaavailtiin korkeahkoja kerrostaloja.

    Kyllä tässä mennään nyt ihan pormestariohjelman mukaan. Aleksi Jäntti

    Alue sai osa-yleiskaavan, joka kuitenkin kaatui hallinto-oikeudessa. Oikeuden mukaan kaava oli lainvastainen eikä se ollut ekologisesti kestävä.

    Korkein hallinto-oikeus oli asiasta toista mieltä. Se hylkäsi asiasta tehdyt valitukset ja katsoi, että kaupunginvaltuuston päätös asiasta oli lainmukainen. Hieman yllättäen tämä ei valittajia hämmennä.

    – Pormestariohjelmassa päätettiin säilyttää alueen puistomainen virkistyskäyttö. Odotamme nyt kovasti, että näkisimme uudet suunnitelmat, toteaa Otto Siippainen Eläköön Eteläpuisto ry:stä.

    Kerrostalot mahdollisia alueelle

    Otto Siippainen viittaa pormestariohjelmaan, joka laadittiin valitusprosessin aikana. Hänen mukaansa osayleiskaava on tavallaan vanhentunut, koska asia on saanut uusia käänteitä. Näkemys saa tukea myös kaupungin edustajalta.

    – Kyllä tässä mennään nyt ihan pormestariohjelman mukaan. Ihan varmasti tämä tulee säilymään virkistysalueena ja luontoarvoja tullaan säilyttämään, sanoo apulaispormestari Aleksi Jäntti.

    Otto Siippainen (vasemmalla) odottaa Aleksi Jäntiltä uusia Eteläpuistoa koskevia suunnitelmia.Matti Vikman / Yle

    Aleksi Jäntin mukaan kerrostalojen rakentaminen alueelle on pormestariohjelman mukaan täysin mahdollista. Myös Otto Siippaisen mukaan hänen edustamansa yhdistys ei ole vastustanut täydennysrakentamista, vaan massiivista asuinrakentamista.

    Eteläpuiston kohtalo ratkaistaneen aikanaan asemakaavalla, jonka tekeminen on tällä hetkellä kesken. Ilmeisesti kaupunki halusi odottaa KHO:n ratkaisua ennen asian edistämistä.

    – Haluaisimme nyt todella tietoa, millä askelilla, millä tavoitteilla ja millä menettelyillä kaava-hanke etenee, Otto Siippainen painottaa.

    Asuntokaupassa alueiden sisäiset erot kasvamassa edelleen – voi näkyä tuhansina euroina neliöhinnassa, arvioi markkinaennuste

    Asuntokaupassa alueiden sisäiset erot kasvamassa edelleen – voi näkyä tuhansina euroina neliöhinnassa, arvioi markkinaennuste


    Asuntokaupassa alueiden sisäiset erot ovat kasvamassa edelleen, ilmenee Suomen Kiinteistönvälittäjien (SKVL) asuntomarkkinaennusteesta. Tämä tarjoaa suuria mahdollisuuksia asunnon ostajille, järjestö sanoo. – Asunnonvaihtajille tarjoutuu...

    Asuntokaupassa alueiden sisäiset erot ovat kasvamassa edelleen, ilmenee Suomen Kiinteistönvälittäjien (SKVL) asuntomarkkinaennusteesta. Tämä tarjoaa suuria mahdollisuuksia asunnon ostajille, järjestö sanoo.

    – Asunnonvaihtajille tarjoutuu enemmän mahdollisuuksia valita asuinalueensa kukkaron perusteella, sanoo SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg tiedotteessa.

    Kasvukeskusten keskusta-alueet jatkavat voimakasta vetoaan. Polarisoituminen aiheuttaa kuitenkin tilastojen keskiarvoihin merkittäviä heittoja. Kaupunkien sisällä lyhyilläkin välimatkoilla saattaa syntyä useampien tuhansien eurojen eroja neliöhinnoissa.

    Itä-Suomen kauppa piristymässä

    Kokonaisuutena asuntokaupan odotetaan käyvän alkaneena vuonna normaaliin tahtiin.

    – Tammi-maaliskuun ajanjaksolla odotetaan hiukan hiljaisempaa markkinatilannetta, mutta koko vuoden näkymä on silti myönteinen. Noin kaksi kolmasosaa välittäjistä uskoo, että vuoden 2019 keskimääräinen kysyntä lisääntyy tai pysyy ennallaan koko maassa, Mannerberg lisää.

    Parhaiten asuntokaupan ennustetaan käyvän Oulun, Tampereen ja Turun seuduilla.

    – Myös Itä- ja Kaakkois-Suomi ovat piristymässä, mutta Keski-Suomi edelleen hakee uutta suuntaa.

    Nyt tehdyn arvion mukaan pankkien lainanannon ja remonttilainojen tiukkuus hidastaa huonokuntoisempien asuntojen kauppaa.

    Pientalojen uudisrakentamisen kohonnut hinta puolestaan ohjaa perheitä hankimaan valmiita uudehkoja taloja.

    Vuokra-asuntojen kysyntä ennallaan

    Vuokra-asuntomarkkinoilla on odotettavissa tasainen kysyntä työn perässä muuttavien ansiosta. Kovinta vuokra-asuntojen kysynnän nousua odotetaan pääkaupunkiseudulle sekä Oulun seudulle.

    Vuokrien hintatason ei ennusteta keskimäärin nousevan, paitsi kovimman kysynnän alueilla.

    Asuntomarkkinaennuste perustuu yli 1 450 kiinteistövälittäjän antamiin arvioihin.

    Analyysi: Oriveden kaivosta pyöritetään ikivanhalla ympäristöluvalla – valitusrumba on venynyt niin pitkään, että Dragon Mining kertoo jo saaneensa kaivoksesta lähes kaiken haluamansa

    Analyysi: Oriveden kaivosta pyöritetään ikivanhalla ympäristöluvalla – valitusrumba on venynyt niin pitkään, että Dragon Mining kertoo jo saaneensa kaivoksesta lähes kaiken haluamansa


    Iltalehti kirjoitti hiljattain australialaisesta kaivosyhtiöstä Dragon Miningista otsikolla “Ulkomainen kaivosyhtiö leveili Hongkongin pörssissä: Tyhjennämme Valkeakosken kaivoksen, ennen kuin viranomaiset ehtivät käsitellä...

    Iltalehti kirjoitti hiljattain australialaisesta kaivosyhtiöstä Dragon Miningista otsikolla “Ulkomainen kaivosyhtiö leveili Hongkongin pörssissä: Tyhjennämme Valkeakosken kaivoksen, ennen kuin viranomaiset ehtivät käsitellä valitukset”.

    Jutussa oli kaikki draaman ainekset. Paha ulkomainen kaivosyhtiö vie meidän mineraalimme, vedättää viranomaisia ja nauraa matkalla pankkiin. Kohuhan siitä syntyi.

    Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi, ettei “Suomeen kukaan voi tulla sikailemaan” ja teetätti selvityksen. Ville Niinistö (vihr.) alkoi tviitata kaivoslain ongelmista.

    Kokoomuksen kansanedustajat Timo Heinonen ja Pauli Kiuru tekivät kirjallisen kysymyksen Valkeakosken kaivoksesta. Heinonen kirjoitti kotisivuillaan:

    "Jos väitteet australialaisen Dragon Miningin viestinnästä omistajilleen pitävät paikkansa ollaan härskiydessä menty aivan uudelle tasolle.”

    Iltalehden juttu perustui Dragon Miningin listalleottoesitteeseen, jonka yhtiö julkaisi syksyllä ennen Hongkongin pörssiin listautumistaan.

    Jutussa kerrotaan Dragon Miningin rauhoitelleen sijoittajia sillä, että Suomessa viranomaisten ja oikeuslaitosten päätökset kestävät niin kauan, että niistä valittamalla kaivokset ehditään hyvin tyhjentämään kullasta.

    Dragon Miningin Suomen-maajohtaja Ilpo Mäkinen lähetti pian artikkelin julkaisun jälkeen medialle vastineen, jossa hän kuvaili Iltalehden juttua virheelliseksi ja yksipuoliseksi.

    Mäkisen mukaan yhtiön listalleottoesitteeseen kirjattiin normaalin käytännön mukaisesti viranomaisprosessien ja kaivostoiminnan oletettavat kestoajat.

    Iltalehti muutti myöhemmin otsikkonsa sanan “leveili” muotoon “kertoi”.

    Mitä Dragon Mining tarkalleen ottaen listautumisesitteessään sanoi?

    Suuri osa noin 900-sivuisesta järkäleestä on kaivosprojektien varsin teknistäkin kuvailua ja yritys- että osaketietoa.

    Kiinnostavimmat osiot liittyvät kaivostoiminnan taustoihin, viranomaisprosesseihin, ja liiketoiminnan riskeihin.

    Dragon Miningilla on kaivostoimintaa Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa sillä on kultakaivokset Orivedellä, Valkeakoskella ja Huittisissa sekä Sastamalassa rikastamo, jonne kaivosten kultamalmi viedään.

    Dragon Mining on hakenut aluehallintovirastolta lupaa nostaa rikastamon kultamalmin käsittelymäärä Sastamalassa 300 000 tonniin vuodessa Valkeakosken kaivoshankkeen vuoksi.

    Dragon Miningin mukaan rikastamon lupa- ja mahdollinen valitusprosessi kestää niin kauan, että yhtiö ehtii joka tapauksessa tyhjentää Suomen kaivoksensa. Juuri tähän kohtaan Iltalehti todennäköisesti jutussaan viittasi.

    Toisaalta, yhtiö on jo joinain aiempina vuosina kuljettanut rikastamolle suunnilleen saman määrän tavaraa, johon nyt käsiteltävänä olevassa hakemuksessa tähdätään.

    Ympäristölupaa valvova viranomainen Pirkanmaan ely-keskus ei ole tähän puuttunut, koska määrän nosto ei ole aiheuttanut lisäkuormitusta vesistöön.

    Listautumisesitteessä on kiinnostavaa tietoa myös yhtiön Suomen kaivosten “elinkaaresta”.

    Oriveden kaivokselle ei ole myönnetty uutta ympäristölupaa, mutta yhtiö hakee parhaillaan valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

    Hakemuksen kohtalolla on tuskin yhtiölle suurta merkitystä. Yhtiön kevään arvion mukaan Orivedellä kannattaa louhia kultaa suunnilleen helmikuun loppuun asti. Sen jälkeen kustannukset nousevat taloudellista hyötyä suuremmiksi.

    Huittisten Jokisivun kaivoksella suunnitelmana on louhintojen laajentaminen ja toiminta-ajan pidentäminen vuoden 2021 loppupuolelle asti.

    Valkeakosken Kaapelinkulman kaivokselle tarvittavat luvat on saatu, ja louhinnan on tarkoitus alkaa piakkoin. Kullan kaivaminen alueella kestäisi kaksi vuotta.

    Yhtiö ei ilmoita asioista rehennellen, vaan virkamiesmäisen toteavasti. Tämä on listautumisesitteen tyypillinen tyylilaji. Sijoittajille kerrotaan yhtiön toiminnasta ja arvioidaan faktapohjaisesti tulevaisuuden näkymiä.

    Sijoittajille pitää antaa tarkat tiedot toiminnasta. Oleellisen tiedon pimittäminen olisi laitonta.

    Täytyy muistaa, että Dragon Miningin vastuut eivät lopu kaivosten “tyhjentämiseen”. Sen täytyy saattaa kaivosalue ja sen lähiympäristö asialliseen kuntoon varsinaisen kaivostoiminnan loputtua.

    Vaatimuksiin kuuluu muun muassa kaivosalueen maisemointi, rakennusten purkaminen, jätehuolto, tarkkailu ja seuranta. Prosessi kestää vähintään vuosia. Viranomaiset valvovat toimintaa.

    Yhtiöltä on edellytetty parannustoimien varalle erilaisia vakuuksia ja vakuutuksia. Näihin turvaudutaan, jos yhtiön varat loppuvat kesken.

    Vakuudetkaan eivät aina ole Suomessa riittäneet korvaamaan kaivoksen jälkeensä jättänyttä tuhoa, vaan veronmaksajat ovat joutuneet maksajiksi.

    Pitkistä valitusprosesseista voi olla hyötyä, mutta ne voivat käydä myös kalliiksi.

    Dragon Miningin mukaan sen voi olla vaikeaa saada tarvittavia lupia ja erilaisiin velvoitteisiin voi mennä tulevaisuudessa yhä enemmän aikaa ja rahaa. Yhtiö kertoo kulujen jo nousseen järjestöjen tekemien lukuisten valitusten vuoksi.

    Taloudellisesti Dragon Miningilla ei ole pyyhkinyt viime aikoina hyvin. Yhtiö teki vielä 2016 yli viisi miljoonaa Australian dollaria voittoa, mutta seuraavana vuonna tulos ennen veroja kääntyi yli puoli miljoonaa tappiolle. Viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla vahvistamattomat tappiot olivat syventyneet jo yli viiteen miljoonaan.

    Yhtiön mukaan tappiota selittivät enimmäkseen heikot kultalöydökset Oriveden ja Huittisten kaivoksella.

    Dragon Miningin Valkeakosken kaivoshanketta mielenkiintoisempi tapaus onkin Oriveden kaivoksen tulevaisuus.

    Jo 2013 kaivoksen lähistöltä mitattiin korkeita uraanipitoisuuksia.

    Alkusyksystä Suomen Kuvalehti uutisoi kaivoksen laittomasta kaatopaikasta syvällä kaivoksen sisällä. Yhtiö ehdottaa kaatopaikan putsaamista vain osittain, koska osa jätteistä on siivoamista ajatellen vaarallisen syvällä.

    Laittomasta kaatopaikasta on käynnissä poliisin esitutkinta.

    Dragon Mining operoi Orivedellä ikivanhan, vuonna 2006 saamansa ympäristöluvan turvin.

    Tämä on mahdollista kaivoksen pitkittyneen lupaprosessin vuoksi. Yhtiö haki uutta ympäristölupaa 2010, mutta erilaisten täydennysten vuoksi päätös tuli vuosia myöhemmin. Avi hylkäsi ympäristöluvan kaivoksen vesistöhaittojen vuoksi.

    Dragon Mining valitti avin kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen kesällä. Yhtiö käytti viimeisen oljenkortensa ja haki valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Tämä prosessi on vielä kesken.

    Yhtiön viimeisin hyväksytty ympäristölupa on 13 vuoden takaa, mutta se on voinut jatkaa kaikki nämä vuodet toimintaansa Orivedellä, koska kielteinen päätös uuteen ympäristölupaan ei ole vielä lainvoimainen.

    Valitusrumba on venynyt niin kauan, että Dragon Mining on kaivanut esiin lähes kaiken haluamansa Orivedellä.

    Voikin käydä niin, että yhtiö päättää lopettaa louhinnat Orivedellä, kun korkein hallinto-oikeus vielä tutustuu sen lähettämiin papereihin.

    Maanantain 7.1. A-studio käsittelee kaivosyhtiöiden toimintaa Suomessa. Vieraina ovat tietokirjailija Osmo Soininvaara, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka sekä Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela. Lähetys YLE TV1:ssä alkaa klo 21.

    Nuoret Leijonat kukitetaan ja kahvitetaan lähipäivinä sekä koti- että vieraskentillä – myös ainakin yhdet leijonavanhemmat huomioidaan

    Nuoret Leijonat kukitetaan ja kahvitetaan lähipäivinä sekä koti- että vieraskentillä – myös ainakin yhdet leijonavanhemmat huomioidaan


    Suomen Nuoret Leijonat voitti jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kultaa sunnuntaina Vancouverissa. Loppuottelussa Yhdysvallat kukistui maalein 3–2. Maailmanmestaruuden ratkaisi TPS:n Kaapo Kakko vain puolitoista minuuttia ennen loppusummeria. Seura on...

    Suomen Nuoret Leijonat voitti jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kultaa sunnuntaina Vancouverissa. Loppuottelussa Yhdysvallat kukistui maalein 3–2.

    Maailmanmestaruuden ratkaisi TPS:n Kaapo Kakko vain puolitoista minuuttia ennen loppusummeria. Seura on hehkuttanut 17-vuotiaan temppua somessa ja verkkosivuillaan.

    Kakkoa sekä Nuorten Leijonien maalivahtivalmentajaa Fredrik Norrenaa tullaan onnittelemaan seuraavassa kotiottelussa Tapparaa vastaan. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, pääsee koko Turku näkemään ja tapaamaan Kakkoa ensi perjantaina TPS-Tappara-ottelun yhteydessä, TPS kertoo verkkosivuillaan.

    Rauman Lukon riveissä pelaavat mestarit ovat Lassi Lehtinen, Ville Heinola ja Linus Nyman. Lukko aikoo muistaa heitä ja fysioterapeutti Antti Honkaheimoa mitalikahveilla keskiviikkona. Sen jälkeen on yleisötilaisuus, jossa fanit saavat kimppakuvia ja nimmareita.

    Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski uskoo, että kaupunki osallistuu yhteisiin mitalikahveihin Lukon kanssa. Tarkempaa aikaa tai paikkaa muistamiselle hän ei vielä vahvista.

    Hämeenlinnassa HPK:n Otto Latvala ja Valtteri Puustinen onnitellaan seuran puolesta lauantaina 12.1. HPK-Ilves-pelissä. Maailmanmestarit saavat lahjat ja kukkia.

    Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki kertoo, että myös Hämeenlinnan kaupunki aikoo muistaa mestareita esinelahjalla.

    HPK:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Kati Savolainen kertoo, että samalla onnitellaan myös vierasjoukkueessa pelaavia Nuoria Leijonia. Kukkia saavat Ilveksen Oskari Laaksonen, Samuli Vainionpää ja valmentaja Olli Salo.

    Ilveksen kotisivulla kerrotaan, että Laaksosta, Vainionpäätä ja Saloa tullaan muistamaan kotijäällä jo perjantaina 11.1. pelattavassa Ilves-Ässät-ottelussa. Ilves on onnitellut omia kasvattejaan ja koko maailmanmestarijoukkuetta verkkosivuillaan ja somessa.

    Tampereen pormestari Lauri Lyly tviittasi tuoreeltaan sunnuntaiaamuna onnitellen erityisesti tamperelaismestareita ja toteamalla, että “Raatihuoneella tavataan”.

    Tapparan toimitusjohtaja Mikko Leinonen kertoo, että oman joukkueen pelaajia muistetaan keskiviikkona Tapparan kotipelissä.

    – Jonkinlainen seuran muistamisesine pojille jaetaan, tarkentaa Tapparan viestinnästä vastaava Tero Aalto.

    Myös Kokkolan kaupunki aikoo muistaa Toni Utusta vähintään kakkukahveilla. Utusen kasvattajaseura on Kokkolan Hermes.

    Kultaa kisoista toi Keski-Suomeen Anttoni Honka. JYP onnitteli Anttonia verkkosivuillaan toteamuksella "Voittajat muistetaan!" Somessa seura levitti mestarin leveää hymykuvaa.

    Toimitusjohtaja Jussi Markkanen sanoo, että Lappeenrannan SaiPa muistaa hyökkääjä Santeri Virtasta seuraavassa kotiottelussa 18. tammikuuta. Seura haluaa pitää yllätyksenä, mitä muistaminen käytännössä on.

    Titaanit aikoo muistaa nykyisin Kärpissä pelaavaa kasvattiaan Rasmus Kuparia jollain tavalla. Tarkempaa tapaa ei vielä ole päätetty eikä Kotkan kaupunki ole vielä keskustellut asiasta.

    Oulun Kärpät onnitteli Twitterissä Rasmus Kuparia ja Aleksi Heponiemeä, sekä koko muuta joukkuetta upeasta suorituksesta.

    HIFK hehkutti Nuorten Leijonien voittoa Twitterissä jakamalla kuvan mestareistaan Anton Lundellista ja Teemu Engbergistä.

    Urho Vaakanaisen kasvattajaseura on joensuulainen Jokipojat. Sisällöntuottaja Antti Saarivainio sanoo, että seura haluaa muistaa tulevana perjantaina pelattavassa ottelussa erikseen Vaakanaisen vanhempia. Vaakanainen pelasi Jokipojissa 14-vuotiaaksi ja pelaa nyt Boston Bruinsissa.

    Lahden Pelicans onnitteli Twitterissä Jesse Ylöstä ja koko mestaruusjoukkuetta.

    Maailmanmestaruus on Suomelle historian viides alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Edelliset mestaruudet ovat vuosilta 1987, 1998, 2014 ja 2016.

    Katso, kun Nuorten Leijonien MM-kultajoukkue palaa kotiin – suora lähetys kello 21 alkaen Yle Areenassa.

    Tampereelle tulee jatkossa vain yli 160 lapsen päiväkoteja – Asiantuntija:

    Tampereelle tulee jatkossa vain yli 160 lapsen päiväkoteja – Asiantuntija: "Tässä on suuria riskejä"


    Tampereen kaupungin suunnitelmana on siirtää pienten lasten varhaiskasvatus pienistä yksiköistä suuriin kokonaisuuksiin. Aiemmissa pienissä, kyläkoulumaisissa päiväkodeissa asiakaspaikkoja on ollut esimerkiksi 50 lapselle. Tampereen kaupunki...

    Tampereen kaupungin suunnitelmana on siirtää pienten lasten varhaiskasvatus pienistä yksiköistä suuriin kokonaisuuksiin.

    Aiemmissa pienissä, kyläkoulumaisissa päiväkodeissa asiakaspaikkoja on ollut esimerkiksi 50 lapselle.

    Tampereen kaupunki linjaa päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessään, että jatkossa uusiin päiväkoteihin varataan paikat vähintään 160 lapselle. Selvitys ulottuu aina vuoteen 2033 saakka.

    Sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyi esityksen lokakuussa.

    Kaupunki koettaa nyt vastata kasvavan asukasmäärän, uusien asuinalueiden ja sisäilmaongelmien luomiin paineisiin eri puolilla Tamperetta investoimalla kouluihin ja päiväkoteihin arviolta 193 miljoonaa euroa seuraavien viidentoista vuoden aikana.

    Pienistä suuriin päiväkoteihin

    Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen mukaan “tavoitteena on, että pienistä, epäkäytännöllisistä toimintayksiköistä luovutaan”.

    Millainen on pieni ja epäkäytännöllinen päiväkoti, Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä?

    – Pieni ei aina ole kaunista eli vanhoissa varhaiskasvatustiloissa on yleensä useita ongelmia. Vaikka sisäilmaongelmaa ei olisi, tilat eivät välttämättä vastaa uutta opetussuunnitelmaa. Päiväkodeista saattaa puuttua esimerkiksi liikuntatilat, päiväkodit eivät ole esteettömiä ja tiloissa on ahtautta. Kyse on myös siitä, kuinka kustannustehokas pieni yksikkö on verrattuna sitä suurempaan. Usein pieni tulee suurta kalliimmaksi, Järvelä toteaa.

    Järvelä kertoo, että mitä enemmän lapsia päiväkodissa on, sen enemmän heille varataan pihatilaa. Kaava on yksinkertainen: jokaista lasta kohden suunnitellaan noin 15 neliötä piha-aluetta.

    Kasvatustieteen professori Marita Mäkinen sanoo, että lapsi voi myös hyötyä varhaiskasvatuksen ja peruskoulun yhdistämisestä saman katon alle: Parhaimmillaan se luo lapsen elämään pysyvyyttä.Jani Aarnio / Yle

    Päiväkodit ja koulut halutaan myös nykyistä useammin samojen seinien sisälle. Kaupungin linjauksen mukaan uusista yhtenäiskouluista tulee aina vähintään 1 000 lapsen kokonaisuuksia, joissa voidaan antaa opetusta varhaiskasvatuksesta yläkouluun saakka.

    Päiväkotien 160 lapsen vähimmäismäärän lisäksi kaupunki haluaa, että pienten lasten yksiköissä, joissa ovat mukana varhaiskasvatus, esiopetus ja luokat 1–2, tavoitekoko on 200 lasta.

    Kasvatustieteen professori Marita Mäkinen Tampereen yliopistosta sanoo, että kaupungin linjaukseen suurista lapsimääristä liittyy myös riskejä.

    – 160 lapsen päiväkoti kuulostaa todella suurelta. Pieni lapsi tarvitsee mahdollisimman turvallisen ja kodinomaisen ympäristön kasvaa. Miten pikkulapsille turvataan hälytön ja rauhallinen kasvuympäristö, jos ympärillä on kymmeniä tai satoja lapsia samassa tilassa, pihaulkoilussa tai syömässä? Jos lapsi joutuu olemaan isossa, meluisassa tilassa pitkiä aikoja, se nostaa stressin kokemusta ja jatkuva stressi on lapsen kehitykselle tuhoisaa, Mäkinen toteaa.

    Mäkinen huomauttaa, että jo maalaisjärjellä ajateltuna myös tartuntatautien leviämisen riski kasvaa, mitä enemmän lapsia on samoissa tiloissa. Kaikkein tärkeintä olisi miettiä lasten ja perheiden etua, ei kustannuksia, Mäkinen korostaa.

    – Tässä on suuria riskejä. Lasten kohdalla raha ei saisi ratkaista. Kaupungin on turvatta, että lapsilla on rauha kasvaa stressittömässä ympäristössä. Etenkin päiväkotien ryhmäjakojen kanssa täytyy olla tarkkana, etteivät suuret päiväkodit tarkoita myös suuria ryhmäkokoja, Mäkinen sanoo.

    Tampereelle tuhansia lapsia lisää

    Tampereen kaupungin päiväkotipaikoille on kova kysyntä. Lisäpainetta lähivuosina on tulossa entisestään, sillä tuoreen väestöennusteen mukaan 0–5-vuotiaiden lasten määrä kasvaa Tampereella seuraavien 15 vuoden aikana yli 3 400 lapsella.

    Kasvua odotetaan etenkin keskustan ja Kalevan, Hervannan sekä Härmälä–Hatanpään alueille. Lisäksi rakentumassa on uusia asuinalueita, kuten Ojala ja Hiedanranta.

    Esimerkiksi Tampereen keskustaan Liisanpuiston nykyisen koulun tontille rakennetaan pian Sammon kampusta, eli suurta, 1 500 lapsen yksikköä, jossa saman katon alla ovat lapset varhaiskasvatuksesta yläkoulun loppuun saakka.

    Esimerkiksi nyt rakentuvalle Hiedanrannan asuinalueelle odotetaan jopa 25 000 uutta asukasta.

    Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelän mukaan päiväkotimatkat eivät kasva, vaikka pieniä päiväkoteja Tampereella suljetaankin.Jani Aarnio / Yle

    Lielahden kylkeen rakentuva asuinalue muuttaa myös palvelutarpeita, Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä sanoo.

    – Asumisen painopiste muuttuu Tampereella. Esimerkiksi Lentävänniemen Lentävänlaakson pieni päiväkoti lakkautetaan 2020-luvun puolivälissä, koska hiljalleen rakentuvassa Hiedanrannassa tulee olemaan Lentävänniemeä enemmän lapsiperheitä ja siksi myös päiväkoti siirretään Hiedanrannan kannalta keskeisemmälle paikalle Lielahteen, Järvelä kertoo.

    Useat tamperelaisvanhemmat pelkäävät, että päiväkotilakkautukset johtavat päiväkotimatkojen pitenemiseen. Kun ennen päiväkodille on päässyt jalan, jatkossa pitää käyttää bussia tai autoa.

    Onko kaupungin linja se, että tehdään entistä suurempia päiväkoteja entistä harvempaan?

    – Varsinaisesti harvennusta ei ole tulossa. Nyt päiväkoteja on yli sata ja vuosikymmmenen sisällä päiväkoteja on edelleen useita kaupungin ja yksityisten palvelusetelipäiväkotien ansiosta. Verkko ei sinänsä harvene, vaikka päiväkotien määrä vähenee, Järvelä vastaa.

    Uusi koulu ja päiväkoti muodostavat tulevaisuudessa yhdessä Sammon nykyisen koulun kanssa yhteisen kokonaisuuden, Sammon kampuksen. Kaupunki suunnittelee satojen lasten yhtenäiskoulua Liisanpuiston tontille.Jan Hynnä / YleKahdeksasta pienestä suuriin yksiköihin

    Pieniä ja huonokuntoisia päiväkoteja suljetaan seuraavan vuosikymmenen aikana lähemmäs 20 eri puolilla Tamperetta.

    Esimerkiksi Tampereen Hervannassa päiväkoteja lakkautetaan 2020-luvun alkupuolella yhteensä kahdeksan eri puolilla asuinaluetta.

    – Tarpeeseen vastataan nyt suuremmilla, moderneilla kokonaisuuksilla. Vaikka esimerkiksi Hervannassa lakkautetaan monta pientä päiväkotia, nämä pari suurempaa tilalle tulevaa yksikköä eivät ole sen kauempana asukkaista.

    Esimerkiksi Etelä-Hervantaan rakennetaan vanhan koulun tilalle uusi koulu ja päiväkoti 1 300 lapselle.

    Tampereen kaupungin käytöstä poistuvia päiväkoteja saatetaan ottaa yksityisen varhaiskasvatuksen käyttöön, Kristiina Järvelä huomauttaa.

    – Ei pidä unohtaa, että Tampereella toimii yksityisiä päiväkoteja, jotka ovat asiakkaille palvelusetelien avulla samanhintaisia kuin kaupungin tarjoamat palvelut.

    Syntyvyys nousee jälleen Tampereella

    Syntyvyys on viimein kääntynyt nousuun Tampereella vuosituhannen vaihteen jälkeisestä notkahduksesta.

    Vasta nyt Tampere alkaa saavuttaa samaa koululaisten määrää, joka kaupungissa oli vuosituhannen alussa.

    – Tampereella oli todella monta miinusmerkkistä vuotta putkeen, jolloin lasten ikäluokat vain pienenivät, Järvelä kertoo.

    Kun 2000-luvun alussa entistä useampi muutti naapuruskuntaan luomaan perhettä, nyt nousevana ilmiönä lapsiperheillä on jäädä kaupunkeihin.

    Uusi Tesoman hyvinvointikeskus kirjastoineen ja liikekeskus Westeri ovat päivittäneet Tesomaa ja tehneet siitä jälleen kiinnostavan asuinalueen.Antti Palomaa / Yle

    Lapsikato on nähty Tampereella konkreettisesti eri lähiöissä ja se on vaikuttanut myös alueiden kehittymiseen.

    Esimerkeiksi alueiden kehityskaaren laskusta Järvelä mainitsee Tampereelta Peltolammin ja Multisillan.

    – Jos täydennysrakentamista ei tehdä ajoissa alueelle, jossa olisi tilaa ja tarvetta, elinvoima voi kadota. Näin on käynyt näillä alueilla.

    Järvelän mukaan esimerkiksi Tesomalla vastaavalta tilanteelta vältyttiin. Oppilas- ja lapsimäärät olivat jo laskussa, samoin alueen houkuttelevuus.

    – Nyt uuden rakentamisen myötä Tesoma on jälleen kiinnostava ja palveluita on runsaasti, joten asukkaitakin tulee lisää.

    Peltolammin rakentamista tulisi Järvelän mukaan kiirehtiä, sillä oppilasmäärät ovat jo puolittuneet alueella. Nyt suunnitteilla on Peltolammin uusi hyvinvointikeskus, koulu ja päiväkoti.

    Myös Tampereen kaupungin päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessä vaaditaan, että hyvinvointikeskuksen tontin etsintä tehdään nopealla aikataululla.

    Tampereen Haukiluomassa avautui loppiaisen jälkeen uusi, 160-paikkainen päiväkoti vanhan, sisäilmaongelmaisen päiväkodin tilalle.Mari Vesanummi / YleKolme uutta päiväkotia avaa jo ovensa

    Päiväkotiverkon uudistukseen pakottaa myös se, että lähes kolmasosa tamperelaisista päiväkodeista kärsii tällä hetkellä sisäilmaongelmista. Monet päiväkodeista ovat jo korjauksessa ja varhaiskasvatusta annetaan väistötiloissa.

    Tampere saa vuoden 2019 tammi-helmikuussa yhteensä kolme uutta päiväkotia, kun Irjalan, Haukiluoman ja Kämmenniemen vastavalmistuneiden tilojen ovet avataan lapsille.

    Kaikki uudiskohteet on rakennettu vanhojen päiväkotien tilalle. Jokaisessa näistä on ollut jonkinlaista sisäilmaongelmaa.

    Esimerkiksi Haukiluoman päiväkoti toimi väliaikaisesti väistötiloissa. Nyt haukiluomalaiset päiväkotilapset aloittivat kevätkautensa loppiaisen jälkeen uudessa, 160-paikkaisessa päiväkodissa.

    – Uusissa päiväkodeissa on otettava huomioon esimerkiksi tilojen monikäyttöisyys. Tarkoituksena on, että tiloissa voidaan järjestää esimerkiksi pienryhmätoimintaa, Järvelä sanoo.

    Irjalassa uusi, kaksikerroksinen päiväkoti- ja koulurakennus avattiin myöskin heti loppiaisen jälkeen, ja päiväkotilapset pääsivät siirtymään väistötiloista pysyviin tiloihin.

    Kämmenniemessä helmikuussa avattava uusi päiväkoti on sijoitettu koulun yhteyteen, mutta päiväkotilapsilla on oma pihansa ja lapset myös ruokailevat omissa tiloissaan.

    – Uudet rakennukset vastaavat uusia tarpeita. Ne soveltuvat monipuoliseen käyttöön, lapsille ja hoitajille on entistä enemmän tilaa, tiloja voidaan käyttää myös iltaisin ja päiväkodeissa on omat liikuntasalit, Järvelä kehaisee.

    Lue lisää:

    Tampere suunnittelee luopuvansa peräti yli 20 päiväkodista ja koulusta – lista ei mene mukisematta läpi

    Tampere muutti koulujen lakkautuslistaa – kolme koulua säästyy sulkemiselta

    Tampereelle tulee jatkossa vain yli 1 000 oppilaan yhtenäiskouluja – pieniä kouluja ja päiväkoteja suljetaan ja yhdistellään

    Lapsiasiavaltuutettu: Valtion pitäisi saada päättää koulujen lakkauttamisesta, koska kunnat eivät huomioi lasten oikeuksia – "Harhaisesti hoetaan, että säästetään seinistä"

    Opettajat Ylen kyselyssä: lasten keskittymiskyky on huonontunut selvästi – Keskittymistä pitää harjoitella, asiantuntija neuvoo miten

    Kolmikymppiset sinkkumiehet kyllästyivät Tinderiin ja päättivät hakea rakkautta lyhtypylväsilmoituksilla –

    Kolmikymppiset sinkkumiehet kyllästyivät Tinderiin ja päättivät hakea rakkautta lyhtypylväsilmoituksilla – "Kokeiltiin tätä ja se ainakin toimi"


    Viime marraskuussa kolmekymppiset tamperelaiset naapurukset Jani Salo ja Riku Kosminski päättivät etsiä elämäänsä rakkautta. Tinder ei houkutellut, joten miehet keksivät koittaa onneaan kotikutoisella konstilla – ilmoituksilla, jollaisilla...

    Viime marraskuussa kolmekymppiset tamperelaiset naapurukset Jani Salo ja Riku Kosminski päättivät etsiä elämäänsä rakkautta. Tinder ei houkutellut, joten miehet keksivät koittaa onneaan kotikutoisella konstilla – ilmoituksilla, jollaisilla yleensä etsitään kadonnutta kissaa.

    – Idea syntyi saunassa. Alettiin puhua parisuhteista ja rakkaudesta, niinkuin monesti muutenkin puhutaan. Sauna ja mukavan rento tunnelma aiheuttavat ideoita, Jani sanoo.

    Kaverit askartelivat A4:lle julisteen, jossa "tervehenkiset kolmekymppiset pispalalaiset naapurukset toivovat löytävänsä molemmat tahoillaan kumppanin." Lauseen jatkoksi oli listattu, mitä kumppanin kanssa oli toiveissa tehdä.

    Salo etsi ihmistä, jonka kanssa käydä metsässä, kohdata henkisesti, kasvaa yhdessä, halia, muuttaa omakotitaloon ja rakastua. Kosminski puolestaan toivoi kumppania jakamaan arkisia asioita, pussailemaan, käymään keikoilla ja muissa riennoissa. Listaan päätyi myös toiveet tykätä ja sietää toisiaan.

    Ilmoitukseen oli teipattu myös molempien miesten kuvat. Lapun alalaidasta roikkui repäistävien puhelinnumeroiden rivi.

    Naama kaupan ilmoitustaululla – uhka vai mahdollisuus?

    Salo ja Kosminski levittivät kopioita ilmoituksesta ympäri Pispalaa. He teippasivat niitä valotolppiin, sähkökaappeihin ja paikallisen kaupan ilmoitustaululle.

    – Idea oli kauhean hauska, mutta siinä kohdassa kyllä mietitytti, että nyt tämän näkevät naapurit ja kaikki, Salo sanoo.

    Lyhtypylväisiin ja sähkökaappeihin teipatut seuranhakuilmoitukset ovat synnyttäneet paljon reaktioita. "Kyllä naapurit ovat hymyilleet ihan eri tavalla jonkin aikaa", Riku Kosminski sanoo.Jani Salo

    Kaipuu toisen ihmisen läheisyyteen on pysynyt vuosikymmenestä toiseen samana. Itsekseen eläviä ihmisiä on Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

    Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Suomessa oli jo 1 162 308 taloutta, joissa asui yksi ihminen. Tämä on reilut 43 prosenttia kaikista talouksista. Määrä on ollut kasvava jo vuosia.

    Viime vuosina deittikulttuuria on ohjannut tekniikan kehitys. Arviolta jo joka viides pari löytää toisensa internetin tai sosiaalisen median kautta.

    Myös tamperelaiskaveruksilla on kokemuksia sähköisistä palveluista. Kosminski sanoo, että esimerkiksi Tinderissä ihmisistä tulee vähän kuin kauppatavaraa ja se tuntuu omituiselta.

    Salon ja Kosminskin ajatuksena oli, että lyhtypylvään "kissailmoitukseen" tarttuisivat erilaiset ihmiset kuin mitä netin seuranhakupalveluista tai vaikka ravintolasta voisi löytää.

    – Kyllä ihmisen, joka vastaa tällaiseen, täytyy olla aika ennakkoluuloton. Se on aika iso kynnys – en ehkä uskaltaisi itse, Kosminski sanoo.

    Pilapuheluita ja kutsu Napakymppiin

    Kolmikymppiset sinkkumiehet seurasivat, kumman puhelinnumerot revitään ilmoituksista ensin. Onneksi lappusia häipyi tasaiseen tahtiin ja osoittautui, että vaihtoehtoinen idea toimi.

    Salon ja Kosminskin puhelimet alkoivat väristä. Tuli pilapuheluita ja yhteydenotto Napakymppi-ohjelman tuotantotiimiltä, mutta myös soittoja treffiseurasta kiinnostuneilta ihmisiltä.

    Mutta! Tässä kohdassa romanttinen tarina on pakko tuoda 2010-luvulle ja kertoa, että seuranhaku ei ole pelkästään sitä, miltä aluksi saattaa näyttää.

    Miehet tekevät vaihtoehtoisesta rakkauden etsinnästään myös indiedokumenttia YouTubeen. "Oi jos minä kissan saisin" -sarjan ensimmäiset osat on jo julkaistu.

    Eikä kyse ole ihan tavallisista peräkammarinpojista. Jani Salo on stand-up-koomikko ja Riku Kosminski työskennellyt radiossa.

    Love Islandin ja deittisovellusten ehdottamat maailmat eivät kohtaa loskaisen todellisuuden kanssa. Jani Salo ja Riku Kosminski

    Ovatko treffi-ilmoitukseen vastanneet naiset vain sivullisia uhreja miesten dokumenttiprojektissa?

    – Rakkaus edellä mennään, mutta sivutuotteena syntyy myös dokumenttia, Salo sanoo.

    Miehet vakuuttavat, että dokumenttiin ei kukaan päädy vasten tahtoaan. Ajatus etsinnän dokumentoinnista syntyi vasta seuranhakuidean jälkeen.

    – Meillä ei ole takana mitään tuotantoyhtiötä. Dokumentti tehdään täysin omakustanteisesti, käytännössä nollabudjetilla, Salo sanoo.

    Keskiössä ovat miesten omat pohdinnat ja kipuilut parisuhteen etsinnässä.

    – Meille on ollut hyvin tärkeä, ettei kukaan joudu tahtomattaan osaksi meidän prosessia, Kosminski sanoo.

    Kolmikymppisten sinkkumiesten sielunmaisema ei vastaa Love Islandia

    Projektillaan kaverukset haluavat murtaa myytin, etteivät miehet muka puhu parisuhdeasioista. Tai jos puhuvat, äänessä ovat maajussit tai Love Island -ohjelmaan valitut sinkut, jotka "etsivät itselleen rakkautta hulppeassa villassa Espanjan auringon alla", kuten ohjelman kuvailussa kerrotaan.

    – Love Islandin ja deittisovellusten ehdottamat maailmat eivät kohtaa loskaisen todellisuuden kanssa, Salo ja Kosminski muotoilevat.

    Salo ja Kosminski tahtovat tuoda näkyväksi "uuden ajan" sinkkumiesten ajatusmaailman. He ovat syntyneet 1980-luvulla. Seuranhaullaan miehet haluavat näyttää, kuinka joutuvat navigoimaan uusien odotusten ja heihin lapsena istutetuttujen sukupuoli- ja parisuhdemallien välissä.

    Mutta onko kolmikymppisten miesten rooli niin tiukka, että tätä tarvitaan?

    – Itse olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, hyvin maalta. Minulla on ollut tunne, että kaikki miehet ovat tietynlaisia, tekevät tiettyjä asioita ja se on siinä, Kosminski sanoo.

    "Oi jos minä kissan saisin"-dokumenttisarjaa julkaistaan joka sunnuntai niin kauan kuin sanottavaa riittää. Salo kertoo, että kuvauksissa hän on kohdannut yllättäviäkin tunteita.

    – Huomaan, että häpeän tunteita nousee, kun omia herkkiä puoliani sanon ääneen. Luulin, että olen ihan sinut niiden kanssa.

    – Varmasti kulttuuri on muuttumassa, mutta se riippuu myös paikkakunnasta, Kosminski pohtii.

    Etsintä on päättynyt

    Pispalaisten kaverusten seuranetsintä alkaa olla hyvässä vaiheessa. Ilmoitukset on kerätty pois, ja ilmassa on ihastusta.

    Salo kertoo saaneensa noin 10 varteenotettavaa yhteydenottoa, mutta käyneensä vain kaksilla treffeillä.

    – Heti toisilla treffeillä tapasin ihmisen, josta ajattelin, että häneen täytyy tutustua paremmin. Nyt olen joutunut vastaamaan muille, etten juuri nyt voi ottaa kutsuja vastaan.

    Kosminski on tilanteestaan salaperäisempi. Hän sanoo kuitenkin, että ilmoitus tuotti tulosta – tavalla tai toisella.

    Salolla ja Kosminskilla on viesti muille sinkuille.

    – Kun pistää vähän itseään peliin, niin sieltä voi löytyä kivasti ihmisiä.

    – Toki voi käydä niinkin, että joku soittaa ovikelloa ja siellä on unelmien postinkantaja. Mutta me kokeiltiin tätä ja se ainakin toimi.

    Veli-Matti Heinisuo seurasi sydän kylmänä, kun VHS-laitteita heitettiin pois: aloitti Transitillaan ikimuistoisen pelastusurakan

    Veli-Matti Heinisuo seurasi sydän kylmänä, kun VHS-laitteita heitettiin pois: aloitti Transitillaan ikimuistoisen pelastusurakan


    VHS-kotivideonauhurien myynti käynnistyi Suomessa lähes 40 vuotta sitten, helmikuussa 1979. Juhlavuoden kunniaksi Veli-Matti Heinisuo on koonnut Parkanoon kolmipäiväisen VHS-näyttelyn. Se on esillä ainoastaan loppiaisviikonlopun ajan. Parkanolaisen...

    VHS-kotivideonauhurien myynti käynnistyi Suomessa lähes 40 vuotta sitten, helmikuussa 1979. Juhlavuoden kunniaksi Veli-Matti Heinisuo on koonnut Parkanoon kolmipäiväisen VHS-näyttelyn. Se on esillä ainoastaan loppiaisviikonlopun ajan.

    Parkanolaisen marketin alakerta pursuaa VHS-nauhureita ja videokasetteja. Täpötäynnä olevien hyllyjen keskellä hyörii punaposkinen mies, joka on silmin nähden innostunut pitkän työn huipennuksesta.

    – Olen syntynyt vuonna 1964, ja kallis VHS-nauhuri tuli ostettua heti ajokortti-ikäisenä, vaikka raha oli tiukassa. On surullista, kun vanhoja laitteita heitetään nyt vaivihkaa pois hienon tekniikan tieltä. Yritän omalta osaltani säilyttää niitä.

    Veli-Matti Heinisuo kiersi puolitoista vuotta ympäri Suomen keräämässä näyttelyn materiaalia niin kodeista kuin kirjastoistakin. Näyttelyn kokoamisessa meni koko viime syksy. VHS-keräily on vienyt aikaa ja ajokilometrejä, mutta muuten on menty pääosin nollabudjetilla.

    – Joidenkin tavaroiden kohdalla olen saattanut raottaa kukkaroa. Sellainen on esimerkiksi VHS-nauhuri, jossa on langallinen kaukosäädin. Kyse on kumminkin oikeastaan ongelmajätteen keräämisestä.

    Videonauhuri oli 1980-luvun menestystuote

    Parhaimmillaan Suomessa myytiin vuodessa viisi miljoonaa videokasettia. VHS oli 1980-luvun ja 1990-luvun menestystuote, kunnes DVD syrjäytti sen.

    Parkanon VHS79-näyttelyssä on esillä yli sata VHS-laitetta ja noin tuhat VHS-kasettia. Ne ovat löytäneet tiensä miehen kokoelmiin muun muassa puskaradion avulla.

    – Kuulin vinkin kautta, että Tikkurilan musiikkikirjaston alakerrassa Vantaalla on noin 350 VHS-kasettia. Kun ajoin Transitilla paikalle, kävi ilmi, että niitä olikin 500. Täällä on myös muun muassa Parkanon ja Kihniön kirjaston videokasetit, joista oltiin luopumassa.

    Tavaroista luovutaan ilolla

    Veli-Matti Heinisuo on kiertänyt lukemattomissa kodeissa ympäri maata keräämässä vanhoja laitteita ja kasetteja. Niitä on kannettu ”selkä märkänä” säkkikaupalla muun muassa ahtaiden rintamamiestalojen ullakoilta. Onpa joku innostunut virkkaamaan VHS-kasetin nauhoista kassinkin.

    – Ihmiset ovat olleet ilmiselvästi mielissään, kun tavarat eivät ole menneet hävitykseen, vaan ne tulevat vielä johonkin hyötykäyttöön. Näyttelyn jälkeen niitä ei enää trokata minnekään eteenpäin, eikä esimerkiksi täällä olevia nauhoja näytetä kenellekään.

    Intohimoiselle VHS-keräilijälle erityistä iloa tuottavat erityisesti ne tavarat, joita on vain yksi kappale. Esimerkiksi Kihniön kierrätyskeskuksesta löytyi Fischer-merkkinen edestä ladattava, mutta painonsa perusteella hyvinkin varhaisajan laite. Siisti kone lähti kaukosäätimineen saman tien miehen matkaan.

    VHS79-näyttely on esillä Parkanon K-supermarketin alakerrassa loppiaisviikonlopun ajan, ja sinne on vapaa pääsy. Veli-Matti Heinisuo aikoo jatkaa senkin jälkeen aineiston keräämistä ja ottaa mielellään vinkkejä vastaan. Ulkopuolinen saattaa sivusta seuratessaan pohtia, onko yhden miehen urakka pähkähullua työtä.

    – Olen itsekin toisinaan miettinyt sitä, kun olen milloin mistäkin narut suorina kantanut säkkikaupalla tavaraa ja välillä liukastellut. Mielekkyys tulee kuitenkin niistä hienoista hetkistä, kun on jonkin sellaisen laitteen kanssa tekemisissä, mitä ei ole koskaan nähnyt elämässään.

    15 upeaa kuvaa jäästä: Kuvaaja tallensi, millaista taidetta myrsky teki rantaan

    15 upeaa kuvaa jäästä: Kuvaaja tallensi, millaista taidetta myrsky teki rantaan


    Tällä viikolla suomalaiset ovat saaneet kokea paitsi talvimyrskyn riepottelua myös harvinaisen luonnonilmiön eli auringon näyttäytymistä. Yle Tampereen mediatoimittaja Antti Eintola kuvasi torstaina Näsijärven rannassa miten uskomattoman...

    Tällä viikolla suomalaiset ovat saaneet kokea paitsi talvimyrskyn riepottelua myös harvinaisen luonnonilmiön eli auringon näyttäytymistä.

    Yle Tampereen mediatoimittaja Antti Eintola kuvasi torstaina Näsijärven rannassa miten uskomattoman hienolta jäätyminen näyttää luonnossa.

    – Kauneinta mitä olen luonnossa nähnyt pitkään aikaan, hän kertoo käynnistä Näsijärven Koukkuniemessä.

    Antti Eintola / YleAntti Eintola / YleAhtojäätä rannassa

    Ahtojäätä esiintyy Ilmatieteen laitoksen mukaan yleensä eniten merialueiden reunoilla siellä, minne tuuli tyypillisimmin puhaltaa.

    Myrskytuulet toivat ahtojäätä myös Näsijärven rantaan.

    Antti Eintola / YleAntti Eintola / YleJärvet jäätyivät tavallista myöhemmin

    Järvet ovat jäätyneet tänä vuonna tavallista myöhemmin. Ympäristöhallinnon mukaan Lapissa järvet jäätyivät pääosin marraskuun aikana ja suuri osa maan etelä- ja keskiosan järvistä jäätyi joulukuun puoliväliin mennessä.

    Pohjoisessa järvet jäätyivät 2–3 viikkoa keskimääräistä myöhemmin, maan keskiosassa 1–2 viikkoa tavanomaista myöhemmin. Osa maan etelä- ja keskiosan suurimmista järvistä on vielä sulana tai jäät erittäin heikkoja.

    Antti Eintola / YleAntti Eintola / YleAntti Eintola / YleKuinka paksuja jäät ovat nyt?

    Ympäristöhallinnon mukaan jäät ovat nyt keskimääräistä ohuempia. Tämän takia jäillä liikkujien pitää olla erittäin varovaisia.

    Esimerkiksi Lapissa järvien jäät ovat olleet rannan läheisyydessä 20–40 senttiä paksuja. Edellisen kerran tätä ohuempia jäitä on Lapissa mitattu joulukuun lopussa vuonna 2011.

    Maan keskiosassa ja Kainuussa jäätä on yleisesti alle 25 senttiä. Maan eteläosassa jäätä on puolestaan yleensä alle 20 senttiä.

    Antti Eintola / YleAntti Eintola / YleJääpuikot

    Antti Eintola kuvasi Koukkuniemessä upeita jääpuikkoja. Jääpuikko syntyy, kun sula vesi virtaa kohti maata niin, että vesi jäätyy juuri ennen kuin se irtoaa reunasta.

    Antti Eintola / YleAntti Eintola / YleAntti Eintola / YleAntti Eintola / YleAntti Eintola / YleLue lisää:

    Heikkoa jäätilannetta heikensi myrsky ja meriveden reipas lasku

    Sakari Eerolan kodissa jo joutsenparvi aiheutti ennen sähkökatkoksen – ilman maakaapelointia myrsky olisi vienyt sähköt sadoilta tuhansilta suomalaisilta

    Lumisade väistyy illan aikana – loppiaisviikonloppua päästään viettämään poutaisessa talvisäässä

    Nokialainen alumiiniyhtiö Purso on ostanut hollantilaisfirman historiansa suurimmassa kaupassa

    Nokialainen alumiiniyhtiö Purso on ostanut hollantilaisfirman historiansa suurimmassa kaupassa


    Nokialainen alumiinifirma Purso tuplaa tuotantomääränsä. Purso Group Oy on historiansa suurimmalla yrityskaupalla ostanut hollantilaisen Nedal Aluminium B.V. -yhtiön osakekannan. Nedal Aluminiuminin liikevaihto oli viime vuonna 75 miljoonaa ja...

    Nokialainen alumiinifirma Purso tuplaa tuotantomääränsä.

    Purso Group Oy on historiansa suurimmalla yrityskaupalla ostanut hollantilaisen Nedal Aluminium B.V. -yhtiön osakekannan.

    Nedal Aluminiuminin liikevaihto oli viime vuonna 75 miljoonaa ja sillä oli 200 työntekijää.

    Kotimaista tuotantoa ei siirry Hollantiin. Sen sijaan Hollannissa valmistettuja tuotteita saatetaan jalostaa Suomessa.

    Purso jalostaa alumiinia profiileiksi, komponenteiksi sekä rakennus- ja valaistusjärjestelmiksi. Nedal Aluminiumin valmistaa erityisesti suuria alumiiniprofiileja.

    Lue lisää:

    Palaveriheitto poiki vanhalle perheyritykselle uuden tuotantosuunnan – Nokian metsästä kajastaa nyt vihreää valoa

    Kolmen hoitajan syytteet hylättiin: 17-vuotias kehitysvammainen jätettiin talvella ulos

    Kolmen hoitajan syytteet hylättiin: 17-vuotias kehitysvammainen jätettiin talvella ulos


    Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi kolmen hoitajan syytteet pahoinpitelystä. Pitkäniemen sairaalassa Nokialla jätettiin joulukuun lopussa vuonna 2016 kehitysvammainen, silloin 17-vuotias poika, ulos ilman päällysvaatteita. Kehitysvammaisten...

    Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi kolmen hoitajan syytteet pahoinpitelystä.

    Pitkäniemen sairaalassa Nokialla jätettiin joulukuun lopussa vuonna 2016 kehitysvammainen, silloin 17-vuotias poika, ulos ilman päällysvaatteita. Kehitysvammaisten kuntoutusyksikön asiakas ehti olla ulkona yli tunnin. Lämpötila oli nollassa, ja 17-vuotias poika paleli ulkona.

    Käräjäoikeuden mukaan tilannetta voidaan arvioida hätävarjelu- ja pakkotilasäännösten nojalla. Käräjäoikeuden mukaan asianomistaja oli ollut väkivaltainen ja kieltäytynyt pukeutumasta ulkona. Kaksi hoitajista joutui lähtemään paikalta pelastamaan hirttäytyvää potilasta.

    Hoitajia oli myös kielletty laittamasta kehitysvammaista poikaa sisälle eristyksiin. Heillä oli myös muita potilaita hoidettavana.

    Käräjäoikeus ei pitänyt hoitajien menettelyä pakkotilatekona sallittuna, mutta kun huomioidaan esimerkiksi asianomistajan uhkaava käytös, yllättävä kieltäytyminen pukeutumasta ulkona ja työpaikan vähäiset resurssit, vastaajilta ei kohtuudella ole voinut oikeuden mukaan vaatia muunlaista suhtautumista.

    Pirkanmaan käräjäoikeus antoi ratkaisut perjantaina. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin pitää korvata perheen oikeudenkäyntikulut ja särystä ja kivusta yhteensä 3 000 euroa korkoineen.

    Työntekijät irtisanottiin

    Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kertoi tapauksesta vuosi sitten. Se teki työntekijöidensä toiminnasta poliisille tutkintapyynnön.

    Sairaanhoitopiiri kertoi vuoden 2017 tammikuussa, että kolme työntekijää on jo irtisanottu ja kaksi muuta on saanut varoituksen.

    Hallintoylihoitaja Tiina Surakka kommentoi vuosi sitten Ylelle, että toiminta oli lain ja sairaanhoitopiirin eettisten periaatteiden vastaista.

    Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.

    Lue lisää:

    17-vuotias kehitysvammainen jätettiin ulos talvella ilman päällysvaatteita – kolmelle sairaanhoitajalle syyte

    Henkilökunta jätti kehitysvammaisen ulos ilman päällysvaatteita – sairaanhoitopiiri pyytää poliisia tutkimaan