Yle Uutiset | Nokia | Tuoreimmat uutiset

    Hajusteet ja kemikaalit kiusaavat kampaajia – osa saa helpotusta tuoksuttomista tuotteista tai kasviperäisistä aineista

    Hajusteet ja kemikaalit kiusaavat kampaajia – osa saa helpotusta tuoksuttomista tuotteista tai kasviperäisistä aineista


    Parturi-kampaaja Anniina Mustajärvi levittää siveltimellä sinertävää vaalennusainetta asiakkaan suortuviin. Pistävä ammoniakin tuoksu puuttuu ilmasta kokonaan, koska käytössä on ammoniakiton aine. Tässä liikkeessä käytetään ainoastaan...

    Parturi-kampaaja Anniina Mustajärvi levittää siveltimellä sinertävää vaalennusainetta asiakkaan suortuviin. Pistävä ammoniakin tuoksu puuttuu ilmasta kokonaan, koska käytössä on ammoniakiton aine. Tässä liikkeessä käytetään ainoastaan hajusteettomia tuotteita.

    – Olen jonkin verran herkistynyt hajusteille. Tulee huono olo, jos joudun olemaan niiden kanssa kokopäiväisesti tekemisissä. Hajusteettomat tuotteet ovat mahdollistaneet sen, että pystyn tekemään tätä työtä.

    Kun Mustajärvi aiemmin teki töitä tavallisilla, hajustetuilla tuotteilla, hänellä oli jatkuvasti poskiontelontulehduksia ja hengitystieoireita.

    – Ne helpottivat selvästi, kun siirryin hajusteettomiin tuotteisiin.

    Myös asiakas Annikki Torikka kärsii voimakkaista tuoksuista.

    – Olen sisäilma-allergikko, ja tämä tuoksuttomuus on minulle ehdottoman tärkeää. En pystyisi enää menemään kampaamoon, jossa käytetään hajusteita. Tulee paha olo, ja tuntuu, että ilma loppuu, Torikka kertoo.

    Anniina Mustajärven asiakas Annikki Torikka voi huonosti voimakkaista tuoksuista.Terri Niemi / Yle

    Mustajärven liike kuuluu niin kutsuttuihin hyvän ilman kampaamoihin. Suomalaisen kosmetiikkavalmistajan konseptissa on mukana vajaat 200 kampaamoa, jotka sitoutuvat käyttämään ainoastaan hajusteettomia tuotteita.

    Ihottumaa, nuhaa ja astmaa

    Tuoksuu tai ei, kampaamoissa on käytössä monia kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa ärsytysoireita ja allergiaa. Työterveyslaitoksen tietojen mukaan 70 prosenttia parturi-kampaajista kärsii jossain vaiheessa uraansa käsi-ihottumasta.

    – Erityisesti allerginen kosketusihottuma on aika tavallinen. Hiusväreissä on parafenyleenidiamiinia eli PPD:tä, joka on tavallinen allergisen kosketusihottuman aiheuttaja, Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tiina Santonen sanoo.

    Lisäksi märkien hiusten käsittely aiheuttaa monille ärsytysihottumaa.

    Jotkut kemikaalit puolestaan voivat aiheuttaa hengitystieallergiaa.

    – Vaalennusaineissa on persulfaatteja, jotka ovat tavallisia allergisen astman tai nuhan aiheuttajia. Lisäksi on erilaisia säilöntäaineita ja hajusteita, jotka voivat aiheuttaa ihoallergioita, Santonen sanoo.

    Jotkut herkistyvät jo opiskeluaikoina ja toiset eivät koskaan. Marja Liimatainen

    Viime vuosina on puhuttu paljon isotiatsolinoneista. Ne ovat säilöntäaineita, joita käytetään laajasti esimerkiksi shampoissa. Nekin ovat hyvin tavallinen ihoallergioiden aiheuttaja nykyään.

    Suomen Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Marja Liimatainen tuntee kemikaalien aiheuttamat ongelmat.

    – Tosiasia on, että kun ollaan kemikaalien kanssa tekemisissä, herkistymistä tapahtuu. Jotkut herkistyvät jo opiskeluaikoina ja toiset eivät koskaan.

    Nykyään kampaajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota omaan työturvallisuuteensa.

    – Monet ovat kiinnostuneita siitä, miten kemikaalikuormaa voi vähentää, Liimatainen sanoo.

    Hyvän ilman kampaamoissa vältetään kaikkia hajusteita. Kampaajat eivät käytä töissä hajuvesiä tai muita tuoksuja. Myös asiakkailta toivotaan tuoksuttomuutta.Terri Niemi / YleKasvimaailmasta löytyi apu uran jatkamiseen

    Tampereen kupeessa Pirkkalassa on kampaamo, jossa leijuvat kasvien ja eteeristen öljyjen tuoksut. Hajumaailma on mausteinen ja vie ajatukset Intiaan. Kampaaja levittää asiakkaan pitkiin hiuksiin tummanvihreää, paksua kasviväriä.

    Anniina Lehun yritys on sertifioitu ekokampaamo, jossa käytetään kasviperäistä tuotteita. Ainoastaan hiusten savivaalennuksessa tarvitaan vetyperoksidia. Muuten synteettisiä kemikaaleja ei käytetä.

    Kun Anniina Lehu työskenteli tavallisilla kampaamotuotteilla, hän joutui käyttämään koko ajan suojakäsineitä. Nyt Lehu on ollut ekokampaaja kuusi vuotta.Terri Niemi / Yle

    Lehu kertoo aina eläneensä ekologisesti. Ekokampaajaksi hän kouluttautui vasta, kun työskentely tavallisilla synteettisillä tuotteilla kävi mahdottomaksi.

    – Allergisoiduin niin pahasti, että en voinut enää tehdä normikampaajan töitä. Minulla oli krooninen päänsärky koko ajan. Käteni aukesivat niin, etten voinut päästää edes vettä käsilleni.

    – Olisin joutunut lopettamaan työn tekemisen, jos en olisi löytänyt ekokampaajan uraa.

    Lehun mukaan päänsärky ja muut oireet katosivat, kun hän alkoi ekokampaajaksi. Hänellä on ammattitovereita ympäri maata. Suomen Koulutetut Ekokampaajat ry:llä on reilut 80 jäsenkampaamoa.

    Oona Mäki-Rajala saa hiuksiinsa kasvivärin ekokampaamossa.Terri Niemi / YleTuotteiden vaihto saattaa auttaa - tai sitten ei

    Alan yrittäjiä edustavassa Suomen Hiusyrittäjät ry:ssä on pantu merkille, että parturi-kampaajat hakevat uusista tuotteista lisäaikaa työuralle. Ajan saatossa jo alkanut herkistyminen voi kuitenkin pahentua.

    – Siirtymällä hajusteettomiin tai luonnonmukaisempiin tuotteisiin voi ehkä jatkaa työn tekemistä. Jossain vaiheessa ammatin vaihtaminen voi tulla joka tapauksessa eteen, Suomen Hiusyrittäjien toiminnanjohtaja Marja Liimatainen arvioi.

    Työterveyslaitoksen tietojen mukaan esimerkiksi persulfaateista aiheutunut astma on pakottanut kampaajia vaihtamaan ammattia. Johtavan asiantuntijan Tiina Santosen mukaan tuoksuttomuus tai kasviperäisyys eivät takaa turvallisuutta.

    – Tuoksu ei kerro, onko tuotteessa herkistäviä aineita vai ei. Myös tuoksuttomissa tuotteissa tarvitaan säilöntäaineita, jotka voi olla herkistäviä.

    Kasvituotteen käyttäminen ei myöskään takaa, etteikö siinä voisi olla herkistäviä komponentteja.

    – Aika usein ajatellaan, että luonnontuote olisi turvallisempi kuin synteettiset kemikaalit, mutta on paljon luonnosta peräisin olevia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa allergiaa.

    Vesilahdella löytyi lukuisia kuolleita kaloja – epäillään kuumuudesta johtuvaa happikatoa

    Vesilahdella löytyi lukuisia kuolleita kaloja – epäillään kuumuudesta johtuvaa happikatoa


    Vesilahden Pyhäjärvestä on löydetty alkuviikosta lukuisia kuolleita nuoria ahvenia ja kiiskiä. Kalat löydettiin Vakkalanselältä Kotosaaren ympäristöstä. Järvestä on otettu keskiviikkona vesi- ja kalanäytteitä, jotta syy kalakuolemille...

    Vesilahden Pyhäjärvestä on löydetty alkuviikosta lukuisia kuolleita nuoria ahvenia ja kiiskiä. Kalat löydettiin Vakkalanselältä Kotosaaren ympäristöstä.

    Järvestä on otettu keskiviikkona vesi- ja kalanäytteitä, jotta syy kalakuolemille selviäisi. Tavallisin kalojen kuolinsyy kesähelteellä on stressi, joka syntyy happikadosta. Helteellä vedestä häviää happea.

    Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Kun lämpötila nousee, kalojen aineenvaihdunta kiihtyy ja ne tarvitsevat Pirkanmaan ELY-keskuksen vesitalousasiantuntijan Anne Mäkysen mukaan enemmän happea elintoimintojen ylläpitämiseen.

    – Tilanne käy kriittiseksi kun veden lämpötila nousee riittävästi. On hyvin mahdollista, että kalakuolemat yleistyvät lähiaikoina myös muilla vesialueilla, kertoo Mäkynen.

    Samassa järvessä tilanne voi olla hyvin erilainen erilaisissa kohdissa. Tilanne riippuu esimerkiksi siitä kuinka syvää vesi on ja toisalta myös kaloista itsestään.

    – Kalat eivät välttämättä ymmärrä lähteä kauemmas syvemmälle karkuun. Nyt kuolleet kalat olivat nuoria kaloja, jotka eivät osanneet vielä lähteä pakoon, Mäkynen sanoo.

    Pirkanmaan ELY-keskuksen ohje kalakuolemahavaintojen varalle:

    1. Kirjaa ylös mahdolliset tekijät, joilla saattaa olla yhteys kalakuolemaan, esimerkiksi poikkeuksellinen samentuminen tai veden väri, vaahto, levämäärä, veden lämpötila.

    2. Ota mahdollisuuksien mukaan valokuvia ja videoita kaloista ja niiden ympäristöstä.

    3. Ota havainnon tehtyäsi yhteyttä kunnan ympäristöviranomaiseen tai ELY-keskukseen. Kunta- ja ELY-keskus harkitsevat tapauksen jatkoselvitystarpeen.

    Suurista sankarirooleista tunnettu Tapani Perttu on kuollut:

    Suurista sankarirooleista tunnettu Tapani Perttu on kuollut: "Yksi legendoista on poistunut"


    Tunnettu suomalainen näyttelijä Tapani Perttu on kuollut 78-vuotiaana. Asiasta kertoo Pertun näyttelijäkollega ja ystävä Seppo Mäki. Tapani Perttu kuoli maanantaina. Tapani Perttu oli syntynyt 8. kesäkuuta vuonna 1940 Hämeenkyrössä. Asiasta...

    Tunnettu suomalainen näyttelijä Tapani Perttu on kuollut 78-vuotiaana. Asiasta kertoo Pertun näyttelijäkollega ja ystävä Seppo Mäki. Tapani Perttu kuoli maanantaina.

    Tapani Perttu oli syntynyt 8. kesäkuuta vuonna 1940 Hämeenkyrössä.

    Asiasta kertoi ensin Aamulehti.

    Tapani Perttu ja Seppo Mäki tekivät yhdessä lukemattoman paljon rooleja. Näistä tunnetuimpia ovat esimerkiksi Piukat paikat ja Amadeus.

    – Tapani Perttu tunnettiin suurista rooleistaan, joissa hän oli loistava. Hän oli myös erittäin hyvä komedioissa, Seppo Mäki kertoo.

    Mäki ja Perttu opiskelivat yhtä aikaa näyttelijäksi ja tulivat samaan aikaan töihin Tampereen Teatteriin 1960-luvulla.

    – Perttu oli yleensä sankarirooleissa ja minä olin sen hauska tai avuton kaveri vieressä, Mäki kertoo.

    Alkuaikoina näyttelijän työ oli kovaa puurtamista. Seppo Mäki laskee, että näytöksiä saattoi olla monta päivässä ja yhteensä jopa kahdeksan viikossa.

    – Tapani Perttu oli kurinalainen ja hänellä oli hyvä työmoraali. Hänelle pystyi kollegana puhumaan suoraan, Seppo Mäki kertoo.

    Antero Tenhunen / YleMyös televisiorooleja

    Tapani Perttu oli tunnettu myös lukuisista televisio- ja elokuvarooleistaan. Hän näytteli muun muassa Tuliportaat- ja Hovimäki-sarjassa sekä Uudessa päivässä vielä vuonna 2013.

    Tapani Perttu on levyttänyt lauluja, joista tunnetuimpia ovat Nathalie ja Leonard Cohenin laulujen tulkinnat.

    Perttu jäi eläkkeelle Suomen Kansallisteatterista vuonna 2005. Tampereen Teatterissa hän oli 1963–1987. Pertulle myönnettiin teatterineuvoksen arvonimi.

    Tampereen Teatterin johtaja Reino Bragge sanoo, että Perttu miellettiin nimenomaan tamperelaiseksi näyttelijäksi. Tapani Perttu sairasti Parkinsonin tautia, mutta oli vielä eläkkeelle jäämisen jälkeen tuttu näky ensi-illoissa.

    – Minulla ei ole mitään muuta kuin hyvää sanottavaa. Yksi legendoista on poistunut, Bragge sanoo.

    Naiset puuttuivat nuorten vaarallisiin uimahyppyihin sillalta – Aikuisten reaktiot herättivät ihmetystä, pelastuslaitos varoittaa paikasta

    Naiset puuttuivat nuorten vaarallisiin uimahyppyihin sillalta – Aikuisten reaktiot herättivät ihmetystä, pelastuslaitos varoittaa paikasta


    Tampereen seudulla asuvat Kaisa Äijälä ja Maria Lindgren törmäsivät maanantaina vaaralliseen näkyyn. Tampereen Vuoreksen lähellä on Särkijärven silta, jonka tasanteelta nuoret ovat hyppineet monena kesänä. Sillan katutason korkeus on noin 13...

    Tampereen seudulla asuvat Kaisa Äijälä ja Maria Lindgren törmäsivät maanantaina vaaralliseen näkyyn.

    Tampereen Vuoreksen lähellä on Särkijärven silta, jonka tasanteelta nuoret ovat hyppineet monena kesänä. Sillan katutason korkeus on noin 13 metriä veden pinnasta. Sillalta hyppiminen on kielletty.

    Äijälä ja Lindgren näkivät, kuinka ainakin seitsemän nuorta hyppi sillalta. Naiset soittivat hätäkeskukseen ja poliisi tuli paikalle.

    Tämä ei auttanut. Poliisien mentyä meno jatkui naisten mukaan samanlaisena.

    Särkijärven silta.Petri Aaltonen / Yle

    Turhautunut Kaisa Äijälä jakoi videon hypyistä suosittuun Roskalava Tampere -Facebook-ryhmään. Video on kuvattu niin kaukaa, ettei nuoria erota. Hän halusi, että vanhemmat tietävät, mitä nuoret tekevät.

    – Mitäpä ne teidän pikkukullannupputeinarit tekee? No tietenkin itsemurhahyppyjä sillalta josta hyppiminen on ehdottomasti kielletty. Tampere, Särkijärven silta, Lahdesjärven puoli. Poliisi kävi, mutta homma jatkui sen jälkeen entiseen tahtiin. Ilmeisesti jonkun pitää tappaa ensin itsensä tai halvaantua ennen kuin alkaa järki pakottaa korvien välissä, Äijälä kirjoitti.

    Pelastuslaitos varoittaa

    Myös Pirkanmaan pelastuslaitos varoittaa sillalta hyppimisestä. Paloesimies Jarkko Pietiläinen sanoo, että pelastuslaitoksen sukeltajat ovat käyneet paikalla.

    Pietiläisen mukaan pelastaminen on erittäin haasteellista, koska sillan alla voi olla paikoin jopa 15 metriä vettä ja silta on laaja. Pelastajien on vaikea löytää uhria tai hukkumassa olevaa.

    – Jos hypyssä käy hama, on pelastaminen erittäin vaikeaa. On erittäin vaikea löytää syvästä vedestä ketään ja viiveet kasvavat suuriksi.

    Lisäksi hypyn aikana voi tulla muita hengenvaarallisia yllätyksiä.

    – Veden alla on rakennusaikaisia tukipilareita, kun silta on valettu. Tämä on selvinnyt kun pelastuslaitos on sukeltanut siellä. Voi tulla yllätyksiä hypyissä, Pietiläinen sanoo.

    Aikuisten reaktiot yllättivät

    Kaisa Äijälän jakamaa videota on katsottu yli 22 000 kertaa ja päivitykseen on tullut paljon kommentteja. Eniten Äijälää ihmetytti, miten osa aikuisista suhtautui. Tällaisia kommentteja kirjoituksiin tuli:

    – Tekevät yhteiskunnalle palveluksen. Antaa pomppia vaan.

    – Antakaa niiden elää. Moni muukin asia on vaarallista, mutta niitäkin tehdään.

    – Antaa lapsosten hyppiä ja sattuu jos sattuu.

    Keskusteluun saapui myös nuoria, jotka olivat omien sanojensa mukaan hyppäämässä. Osan käytös oli uhmakasta.

    – Yksi pojista laittoi äsken viestiä, että kuulemma haastaa minut oikeuteen videon kuvauksesta, Kaisa Äijälä kertoo.

    Poliisin tiedossa

    Ongelma on poliisin tiedossa. Hätäkeskus on välittänyt aiheeseen liittyviä tehtäviä poliisille tänä kesänä kaksi kertaa, komisario Tero Halmela kertoo.

    Hyppäämisen vaaroista on kertonut myös Aamulehti.

    Sillasta kertovan Rakennuslehden mukaan siltapaikalla veden syvyys on 0–17 metriä. Sillassa on varauduttu ratikan rakentamiseen ja perustuksissa on otettu huomioon sillan leventäminen tulevaisuudessa.

    Näkymä sillalta Särkijärvelle.Petri Aaltonen / Yle

    Kaisa Äijälä sai palautetta sukeltajalta, jonka mukaan rannan ja siltapilarin välissä olisi paljon metalli- ja muuta rakennusromua. Syvyyttäkään ei olisi paljon. Osa keskustelijoista oli silti sitä mieltä, että sukeltaminen on turvallista.

    Yle ei tavoittanut Tampereen kaupungin sillasta vastaavia kertomaan, kuinka vaarallinen sillanpohja on.

    – Poliisilla ei ole tietoa siitä, millainen sillan alla oleva pohja on. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että vastaavan kaltaisissa epävirallisissa hyppypaikoissa ei voi olla koskaan täysin varma siitä, onko hyppääminen turvallista. Näin ollen hyppääjä tekee hyppäämisen omalla vastuullaan ja riskillään. Vesi on elementtinä varsin kova ja korkealta tehty epäonnistunut hyppy veteen voi johtaa vammautumiseen, komisario Halmela muistuttaa.

    Poliisi toivoo, etteivät nuoret ottaisi tarpeettomia riskejä, vaikka laki ei sinänsä kiellä hyppimistä sillalta.

    – Mikäli hyppääjä hypyllään aiheuttaa toiselle vaaraa, voi kyseessä olla rikosnimikkeenä vaaran aiheuttaminen. Jos hyppäämisellä aiheutetaan toiselle seurauksia, voi kyseeseen tulla esimerkiksi vammantuottamus, komisario Halmela sanoo.

    Yksi vanhemmista otti yhteyttä

    Äijälän ja Lindgrenin huolestuminen tuotti myös tulosta.

    – Eräs vanhempi ottikin eilen yhteyttä ja sanoi, ettei ole ollut tietoinen asiasta ja on nyt keskustellut omien poikiensa kanssa.

    Lisäsys kello 15.33 Lisätty pelastuslaitoksen kommentit

    Naapuri lahjoitti läjän raparperia – syntyi resepti, joka leviää kulovalkean tavoin kotileipureiden keskuudessa

    Naapuri lahjoitti läjän raparperia – syntyi resepti, joka leviää kulovalkean tavoin kotileipureiden keskuudessa


    Kulttuurimaisemassa korkean rinteen päällä seisoo talo, jonka liepeillä käy hulina. Talon emäntä Katariina Pylsy on jäänyt kesälomalle päivätyöstään edellisenä päivänä, ja nyt pitää kerätä sylitolkulla kukkia aseteltavaksi talon...

    Kulttuurimaisemassa korkean rinteen päällä seisoo talo, jonka liepeillä käy hulina. Talon emäntä Katariina Pylsy on jäänyt kesälomalle päivätyöstään edellisenä päivänä, ja nyt pitää kerätä sylitolkulla kukkia aseteltavaksi talon pöydille.

    Sen jälkeen ryhdytään leipomaan. Seuraavana päivänä ovensa avaavan Hämeenkyrön maisemakahvilan pöydästä on löydyttävä ainakin yhtä tiettyä herkkua.

    Kahvilan nimikkoleivonnainen on niin kuuluisa, että haku sanoilla ”maisemakahvilan raparperipiirakka” tuottaa Googlen hakukoneessa tuhansia osumia. Raparperipiirakan reseptiä etsivä törmää hämeenkyröläisohjeeseen lähes satavarmasti.

    Osasyy menestykselle löytyy suosiotaan nostaneista leivontablogeista, joista monet ovat vuosien varrella testanneet ja jakaneet hittireseptiä. Tuloksena on ollut mainesanoja kuten "parempaa en ole vielä löytänyt" (Anni Lehdon Huvikumpu-blogi).

    Tämän piirakan reseptiä on etsitty netistä tiuhaan. Herkun salaisuus on pehmeässä sisuksessa ja rapeassa murupinnassa.Anna Sirén / Yle

    Hittileivonnaisen juuret ovat Karkun emäntäkoulussa, mistä Katariina Pylsy aikoinaan sai mukaansa omenapiirakan reseptin.

    – Sitten naapuri toi minulle valtavan läjän raparperia. Päätin testata sitä piirakkaan ja tehdä muitakin pieniä muutoksia. Tuli aika hyvä.

    Pehmeä alta ja rapea päältä

    Ennen verkkoaikaa reseptit levisivät muilla tavoin.

    – Mieheni sanoi aikoinaan aina kylään lähtiessämme, että älä sitten taas vingu siellä emännältä reseptejä kaikesta. Olen minä lääkärin odotushuoneessakin repinyt hyviä ohjeita lehdestä. Tunnustan, Katariina Pylsy kikattaa.

    Hänen oma raparperipiirakkareseptinsä levisi suurelle yleisölle Kotiliesi-lehden jutun kautta. Sittemmin ohje laitettiin jakoon myös netissä.

    – En kyllä heti ymmärtänyt, että siitä tuli hitti. Mutta aina nettiä selaillessa se sieltä tulee vastaan, Katariina Pylsy päivittelee.

    Mieheni sanoi aikoinaan aina kylään lähtiessämme, että älä sitten taas vingu siellä emännältä reseptejä kaikesta. Katariina Pylsy

    Hyviä leivonnaisia ja ruokia on maailma väärällään, mutta vain joistakin tulee maisemakahvilan raparperipiirakoita tai avokadopastoja. Katariina Pylsy ei osaa sen tarkemmin erotella, miksi juuri hänen piirakkareseptinsä on niin suosittu.

    Ainakaan hämeenkyröläisen herkun salaisuus ei ole vähissä ainesosissa. Leipuri saa kantaa kaupasta niin piimät kuin rahkatkin.

    Lopputulos palkitsee: pehmeän pohjan ja muhean rahka-raparperikerroksen päällä lepää rapea murukuorrute.

    Katariina Pylsy on leiponut tavaramerkikseen muodostunutta piirakkaa vuosikymmenten mittaan niin paljon, että tekeminen sujuu jo näppituntumalla.

    – En edes mittaile enää, kaadan vaan. Ja aina onnistuu, paakari vakuuttaa.

    Maisemakahvilan parvekkeelta aukeaa merkittävä kulttuurimaisema. Yhdellä vilkaisulla näkee mm. useita F.E. Sillanpään romaaneista tuttuja paikkoja. Katariina Pylsyltä eivät jutut paikkakunnan historiasta lopu kesken.Anna Sirén / Yle

    Silloin tällöin leipuri on itse istunut vieraana kahvipöydässä, jossa on ollut tarjolla raparperipiirakkaa.

    – Olen ajatellut, että onpa tämä tutun oloista, mutta en ole uskaltanut kysyä. Sitten minulta onkin jo tiedusteltu, että etkös tunne, Pylsy nauraa.

    Kahvilan pyörittäminen menee lomasta

    Pylsyn pariskunta avasi kesäkahvilansa alun perin, jotta perheen neljä lasta oppisivat työnteon mallin. Perhe auttelee edelleen, mutta päävastuu on emännällä.

    Kahvilan emännöiminen on aikaa vievä harrastus. Maisemakahvilan ovet ovat auki kolme viikkoa. Leijonanosa Katariina Pylsyn kesälomasta kuluu siis kahvittelijoita passatessa, mutta se ei haittaa. Sastamalan maaseutujohtajana toimiva nainen ei kuulemma edes kaipaa varsinaisia vapaapäiviä.

    – Päivätöissäni olen tekemisissä esimerkiksi yksityistieasioiden kanssa, eikä niistä juuri saa positiivista palautetta. Täällä kehuja satelee joka päivä. Koko ajan kuulee, että ihanat maisemat, ihana talo ja ihanat leivonnaiset.

    Hämeenkyrön maisemakahvila seisoo hämäläisessä pelto- ja järvimaisemassa, mutta näyttää epäsuomalaiselta. Talo on rakennettu vuonna 1905 kalifornialaisen mallin mukaan. ”Amerikan-matkaaja Samuel Saari tuli tänne piirustukset taskussaan, ja talo rakennettiin niiden mukaan”, Katariina Pylsy kertoo.Anna Sirén / Yle

    Katariina Pylsy kutsuu asiakkaita lomakavereikseen. Moni tulee joka kesä.

    – Kerrankin eräs mies kertoi tulleensa näyttämään lonkkaansa. Hän oli edelliskesänä käynyt kertomassa lonkkaleikkauksestaan ja minä olin sanonut, että tulkaa ensi kesänä näyttämään miten kävelette.

    Täällä kehuja satelee joka päivä. Katariina Pylsy

    Nyt nurmikot on ajettu, kukat asetettu maljakoihin ja loputon määrä räsymattoja suorittu. Ja mikä tärkeintä: pakastin on täynnä raparperia.

    Kesävieraat saavat tulla.

    – Piirakkaa riittää. Se ei ole vielä koskaan loppunut kesken. Jos loppuisi, niin joutuisin varmaan juoksemaan taloa ympäri ihmisiä pakoon, Katariina Pylsy hihittää.

    Tältä huippukokous näytti kulisseissa: Tiina Haavisto puuteroi CNN:n tähtitoimittajia ja Mikko Honkala vei kiinalaisen tv-ryhmän oluelle

    Tältä huippukokous näytti kulisseissa: Tiina Haavisto puuteroi CNN:n tähtitoimittajia ja Mikko Honkala vei kiinalaisen tv-ryhmän oluelle


    Osalle suomalaisista maanantain huipputapaaminen oli mieliinpainuva, pitkä ja hikinen työpäivä. Miltä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamiseen liittyvä mediasirkus näytti kulisseissa? Tiina...

    Osalle suomalaisista maanantain huipputapaaminen oli mieliinpainuva, pitkä ja hikinen työpäivä. Miltä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamiseen liittyvä mediasirkus näytti kulisseissa?

    Tiina Haavisto, 25, on vieläkin iloinen erilaisesta työkomennuksesta. Haavisto sai meikata ja maskeerata kolmen päivän ajan amerikkalaisia huipputoimittajia.

    – Olen edelleen ihan fiiliksissä. Päivät olivat todella hektisiä ja hienoja. Näin isoon tapahtumaan ei välttämättä enää ikinä pääse, Haavisto kertoo.

    Pirkkalassa nykyään asuva Haavisto on Sirius Median palveluksessa ja meikannut esimerkiksi Ylen toimittajia. Nyt hänen asiakkaitaan olivat amerikkalaisten Fox Newsin ja CNN:n tähtitoimittajat.

    Päämeikkaaja Serafiina Sainio oli erikseen. Haaviston tehtävänä oli katsoa, ettei toimittajan naama kiillä helteessä ja että tukka on hyvin.

    – Minulla kävi aika paljon miehiä, joten pärjäsin vahalla ja lakalla. Puuteria pääsin tupsuttamaan myös.

    Englannin puhuminen jännitti

    Tiina Haavistoa jännitti eniten, miten hän pärjää englannilla.

    – Jännitin hirveästi, miten pärjään, koska olen maalta kotoisin, enkä ole puhunut englantia paljon. Yllättävän hyvin kuitenkin ymmärsin, mitä minulle puhuttiin. Olisi tehnyt mieli puhua enemmänkin, mutta en osannut aina vastata takaisin isoilla lauseilla, Haavisto sanoo.

    Haavisto auttoi muun muassa CNN:n ankkuria Jake Tapperia ja tunnettua kommentaattoria David Gergeniä.

    – Monet olivat tuttuja ulkonäöltä, mutta en osannut yhdistää nimiä heihin. Tuolissa kävi niin paljon ihmisiä, etten edes tajunnut keitä, Haavisto naurahtaa.

    Monella toimittajalla oli omat meikit mukana ja selvä käsitys, haluavatko he isot kiharat tai ilmavan kampauksen.

    Presidentti Trump suosii tunnetusti Foxia ja haukkuu CNN:ää valemediaksi. Kahtiajako ei näkynyt meikkaajalle.

    – Minulla oli Fox Newsin kulkulupa ja sain kulkea sillä myös CNN:lle. En kuullut kenenkään puhuvan pahaa toisista, Haavisto sanoo.

    Suomen helle yllätti

    Asiakkaat kiittivät Suomen järjestelyjä, ystävyyttä ja joustavuutta. CNN:llä oli iso toimitusryhmä Allas Sea Poolilla. Heidän ystävällisyytensä teki vaikutuksen Haavistoon.

    – Yksi assistentti oli tosi kiva ja kävi usein kysymässä, tahdonko juotavaa. Asiakkaat olivat todella ystävällisiä ja pyytelivät anteeksi, jos heistä on vaivaa ja kiittelivät kovin. Tämähän on minun työtäni, vastasin.

    Tiina Haavistolla oli erilainen työympäristö viikonloppuna Allas Sea Poolilla.Haaviston albumi

    – Yksi miestoimittaja kysyi, olenko suomalainen. Hän kertoi luulleensa, että kaikki suomalaiset naiset ovat blondeja. Vastasin, että olen minäkin joskus ollut.

    Suomalainen sää pani parastaan. Tiina Haavisto kertoo, että monet toimittajat yllättyivät helteestä.

    – Monella oli nahkatakkeja mukana, ja he olivat varautuneet 15 asteen säähän. He sanoivat, että tämä hellehän on ihan kuin kotona.

    Kiinalaisen tv-kanavan hommissa

    Tamperelainen mediayrittäjä Mikko Honkala auttoi puolestaan Helsingissä kiinalaista kuvausryhmää. Kiinalaisen CGTN-kanavan englantilainen toimittaja ja saksalainen kuvaaja saapuivat Berliinistä, ja Honkala auttoi heitä järjestelyissä.

    CGTN-kanava on Kiinan valtion omistama ja se näyttää englanninkielistä uutismateriaalia kellon ympäri joka päivä.

    Viimeinen satelliittisuora! Konkaritoimittaja Mikko Honkala toimi Kiinan television CGTN-kanavan kuvausryhmän fikserinä eli järjestäjänä Helsingin huippukokouksessa. Toimittaja Guy Henderson ja kuvaaja Hans Schauerte tekivät pitkää päivää. Honkalalla on päällä huomiota herättäneen suomalaisen panimon paita.Honkalan albumi

    Honkala auttoi samaa kanavaa jo aiemmin, kun presidentti Sauli Niinistö tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin Helsingissä viime huhtikuussa. Suuri yleisö muistaa tästä tapaamisesta uutiset Ähtärin pandoista.

    Heti kun selvisi, että Trumpin ja Putinin vierailu on Helsingissä, Mikko Honkalaa pyydettiin taas fikseriksi eli järjestäjäksi. Yli 30 vuoden toimittajakokemuksella Honkala tietää, mitä kuvausryhmä tarvitsee.

    – Paikalla Helsingissä oli yli 1 400 toimittajaa seuraamassa huippukokousta. Jokainen heistä haluaa oman näkökulman juttuihin. Autoin kuvausryhmää löytämään asiantuntijoita ja säästämään kiireessä aikaa.

    Toimittaja ja kuvaaja yllättyivät siitä, miten helppoa tavallisia suomalaisia oli haastatella kadulla.

    – Suomi on toimittajan taivas. Nuoret ja vanhat osaavat englantia hyvin. Suomessa ihmiset suhtautuvat kuulemma mediaan suopeammin kuin Keski-Euroopassa. Kuvausryhmä ihmetteli monta kertaa, miten helposti suomalaiset suostuivat katugallupeissa haastatteluihin, Honkala kertoo.

    Valoisat kesäyöt yllättivät

    Honkala ei nähnyt Trumpia ja Putinia livenä, sillä hän seurasi tiedotustilaisuuden Finlandia-talon ruudulta. Tarvittaessa hän tulkkasi englanniksi ja auttoi toimittajaa saamaan nopeasti käännöksen venäjästä englantiin.

    Lisäksi Honkala auttoi saamaan tutkijoiden ja esimerkiksi Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren haastattelun. Kuvausryhmä kävi katsomassa myös suomalaista mielenosoitusta.

    Kuvausryhmä kaipasi myös jotakin kevyempää, joten Honkala vei toimittajan Hernesaareen ravintola Löylyyn. Siellä heille tarjottiin kuopiolaisen pienpanimon RPS Brewingin Putinin ja Trumpin kunniaksi panemaa erikoisolutta. Olut meni kuin kuumille kiville.

    – Laitoin panimon T-paidan päälle ja otin yhden oluen mukaan. Siitä tuli Finlandia-talossa mediahitti. Pullo kiersi, kun ainakin kymmenen toimittajaa otti sen kanssa selfien, Honkala kertoo.

    Yleensä toimittajat saavat vain kahvia ja vettä, Helsingissä ruokatarjoilut tekivät vaikutuksen.Aleksi Tuomola / Lehtikuva

    Kiinalainen kuvausryhmä yöpyi Honkalan neuvosta Presidentinlinnan vieressä ja pääsi tekemään haastatteluita käytännössä kävellen. Toimittajiin teki vaikutuksen myös se, että Finlandia-talossa sai katsoa jalkapallon MM-finaalia ja Suomi tarjosi syötäväksi mansikoita ja herneitä ja apua sai nopeasti.

    Monissa huippukokouksissa on hikistä, tekniikka ei pelaa ja tarjottavana on vain kahvia ja vettä. Suomi teki tähän huikean poikkeuksen.

    – Finlandia-talossa oli medialle loistavat järjestelyt. Ulkoministeriö ja kansainvälistä kuvaa välittänyt Yle saivat asioiden hoidosta paljon kiitosta. Tässä annettiin kyllä ammattitaitoista Suomi-kuvaa, Honkala sanoo.

    Suomessa yllättävää oli myös valoisat kesäyöt.

    – Tosi moni toimittaja sanoi, ettei saanut nukuttua, kun on niin valoisaa.

    Poliisin huumori sai huomiota

    Useat poliisit keskeyttivät lomansa ja tulivat valvomaan kaduille. Yhdestä suomalaisesta poliisista tuli mediajulkkis.

    Uuden-Seelannin aamu-tv:n toimittaja Lloyd Burr oli vaikuttunut Jouni-poliisista ja halusi ottaa selfien poliisin kanssa. Kuvassa poliisi pitää "sarvia" Burrin pään päällä.

    – Tavatkaa Jouni, pirun ystävällinen poliisi, joka oli Helsingissä huipputapaamista varten. Hän piti huolen, etteivät vihaiset känniläiset päässeet keskeyttämään livelähetystämme, Burr kertoi Instagramissa.

    Länsi-Suomi selvitti, että kyseessä oli vanhempi konstaapeli Jouni Nahkuri Rauman poliisilaitokselta. Nahkuri teki yövuoron iltakuudesta aamukahdeksaan ja tarkasti Finlandia-talon pääportilla kulkulupia.

    – Kyllä tuollaiseen kannattaa lähteä, niitä on niin harvoin. Vaikka enhän minäkään nähnyt Trumpista tai Putinista tai muista vilaustakaan. Mutta "Mister Burrin" kanssa ollaan nyt Facebook-kavereita, Nahkuri kertoo Länsi-Suomessa.

    Lue lisää:

    "Kuinka kaunista täällä onkaan!" Helsinki teki vaikutuksen ulkomaalaisiin toimittajiin – Tutkijat: Kaupunki esitettiin maailman medioissa turvallisena ja moniäänisenä paikkana

    Kokousjärjestelyitä hehkuttaneet kansainväliset toimittajat innoissaan - "Teille tulee ensi vuonna laumoittain turisteja"

    Finlandia-talon keittiöpäällikkö paljastaa ulkomaisten toimittajien suosikin: "Tuli paljon hyvää palautetta kevyesti savustetusta kotimaisesta kirjolohesta"

    Saunaa, jäätelöä ja poliisi-Jouni – Näin kansainväliset toimittajat esittelevät Suomea Twitterissä

    Arvostettu brittilehti nosti esiin Suomen mokat keskustojen kehittämisessä – näin Kouvola ja Tampere vastaavat

    Arvostettu brittilehti nosti esiin Suomen mokat keskustojen kehittämisessä – näin Kouvola ja Tampere vastaavat


    Brittilehti The Guardian pohtii, miksi kaupungit toistavat jatkuvasti samoja virheitä pyrkiessään lisäämään elinvoimaansa. Lehti on listannut artikkelissaan kolme surkeinta ideaa, joilla kaupungit pyrkivät vuodesta toiseen houkuttelemaan sekä...

    Brittilehti The Guardian pohtii, miksi kaupungit toistavat jatkuvasti samoja virheitä pyrkiessään lisäämään elinvoimaansa. Lehti on listannut artikkelissaan kolme surkeinta ideaa, joilla kaupungit pyrkivät vuodesta toiseen houkuttelemaan sekä turisteja että uusia asukkaita.

    Ensimmäinen niistä on lehden mukaan ison ostoskeskuksen rakentaminen. The Guardianin juttu kertoo, kuinka Suomen Kouvola ei ottanut opikseen esimerkiksi Saksassa sijaitsevan Oberhausenin huonoista kokemuksista vaan rakensi kaupungin laitamille ison ostoskeskuksen, Veturin. Artikkelin mukaan Kouvola on tunnettu kauppakeskuksen avaamisen jälkeen lähinnä kuolevasta keskustastaan ja epätoivoisista yrityksistään elvyttää sitä.

    Myös Yle Uutiset on kertonut, että Kouvolan keskustassa on ollut Veturin avautumisen jälkeen runsaasti liiketiloja tyhjillään, kun liikkeet ja palvelut ovat valuneet asiakkaiden perässä keskustan ulkopuolelle. Kaupunki on järjestänyt myös ideakilpailun keskustansa elvyttämiseksi.

    Boston vs. Tampere

    The Guardian nostaa esiin myös Seinäjoella pitkään vireillä olleen kauppakeskushankkeen, jonka tavoitteena oli houkutella väkeä erityisesti maakunnan ulkopuolelta ja samaan aikaan vahvistaa keskustan vetovoimaa. Seinäjoen Jouppiin suunnitellun jättimäisen kauppakeskuksen, Lakeuden Ankkurin, piti valmistua vuoden 2016 joulumyynnin kynnyksellä. Viime kesänä YIT ilmoitti vetäytyvänsä hankkeesta.

    Nyt samalle paikalle rakennetaan uutta Ideaparkia. Tavoitteena on, että kauppakeskus avautuisi ennen joulua 2019. The Guardian epäilee, etteivät sille asetetut tavoitteet täyty.

    Jutussa kummastellaan myös sitä, miksi jotkut kaupungit haluavat kätkeä autot ja muun liikenteen maan alle. Se nostaa esimerkiksi Tampereen maantietunnelin, jonka tavoitteena on ollut poistaa muun muassa keskustan läpikulkuliikenteestä aiheutuvia haittoja. Yle Uutiset on kertonut myös kaupungin suunnitelmista rakentaa junaradan päälle kansi, johon tulee muun muassa monitoimiareena, hotelli ja asuntoja.

    The Guardianin artikkelin mukaan Tampereen olisi pitänyt ottaa oppia Bostonista, jonka samantyyppiset aikeet menivät pieleen jo 1990-luvulla. Sekin halusi lievittää ruuhkia ja lisätä kävelykatuja. The Guardianin mukaan lopputulos oli, että hanke valmistui pahasti myöhässä ja kaupungin asukkaat viettävät nyt aikaa liikenteessä enemmän kuin koskaan.

    The Guardianin jutun on kirjoittanut suomalainen freelance-toimittaja.

    Kauppakeskus on vain yksi uhka Kouvolan keskustalle

    Kauppakeskus Veturista on Kouvolan keskustaan noin kolme kilometriä. Veturin rakentaminen maksoi sata miljoonaa euroa, ja se oli yksi Keskon kaikkien aikojen suurimmista vähittäiskaupan investoinneista.

    Kauppakeskus avattiin vuonna 2012, mutta sen suunnittelun aloitti Kuusankosken kaupunki jo vuosia ennen avajaisia ja ennen kuin Kouvolan seudun kunnat yhdistyivät. Kuusankoski halusi, että kauppakeskus rakennetaan lähelle silloisen Kuusankosken ja Kouvolan rajaa.

    Kouvolan keskustan elävöittämisestä vastaava asiantuntija huokaa, kun häneltä kysyy, oliko Veturin rakentaminen virhe.

    – Ajattelen mieluummin niin, että nyt pitää tehdä hyviä ratkaisuja eteenpäin, sanoo Reijo Saksa. Kouvolan kehitysyhtiö on palkannut hänet kehittämään Kouvolan keskustaa.

    Saksan mielestä iso kauppakeskus on vain yksi Kouvolan keskustan monista kilpailijoista.

    – Samaan aikaan kun Veturi tuli lisäämään tarjontaa, ihmisten kulutus laski ja venäläisten ostosmatkailu väheni. Myös verkkokauppa on muuttanut ihmisten ostoskäyttäytymistä.

    Saksa muistuttaa, että nykyisen Kouvolan alueella on kuntaliitoksen jäljiltä useita pieniä keskustoja, joissa ihmiset ovat tottuneet asioimaan. Kaikki eivät siis suinkaan lähde ostoksille Kouvolan ydinkeskustaan.

    – Ja jos ajatellaan koko Kouvolaa, niin Veturi on tuonut lisää kävijöitä kaupunkiin. Esimerkiksi Saimaalle mökkeilemään ajavat ihmiset pysähtyvät usein Veturissa.

    Saksan mukaan Kouvolan keskusta on viime aikoina alkanut osoittaa viriämisen merkkejä. Siitä on kiittäminen ainakin kävelykadun remonttia, joka valmistui viime keväänä. Lähes kaksi vuotta kestäneissä uudistustöissä Kouvolan kaupunki vaihdatti valtaosan kadun kivistä ja uudisti muun muassa suihkulähteitä.

    Kävelykatu Manskin ihmismääriä mittaavat jalankulkulaskurit, jotka tunnistavat liikkeen ja muuttavat sen dataksi. Laskurit laskevat jokaisen käynnin kävelykadulla.

    – Kulkijoita on ollut nyt lähes 500 000 kesäkuukausittain, sanoo Reijo Saksa.

    Tampere on listannut maantietunnelin onnistumiset

    Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtajan Mikko Nurmisen mielestä The Guardianin jutussa Tampereen vertaaminen Bostoniin ontuu.

    – Siinä rinnastetaan Bostonin hankkeen aikataulu- ja kustannusongelmat Tampereen tunneliin. Meillähän näitä ongelmia ei ole ollut.

    Rantaväylän tunnelia rakennettiin Tampereella vuosina 2014-2016.Antti Eintola / Yle

    Tampereen Rantaväylän tunneli otettiin käyttöön marraskuussa 2016, puoli vuotta rakentamisaikataulua edellä. Lisäksi Tampereen kaupunginhallituksen toukokuussa käsittelemän loppuyhteenvedon mukaan tunnelin rakentamisen kokonaiskustannukset, noin 198 miljoonaa euroa, näyttävät pysyvän kurissa.

    – Rantaväylän tunnelin rakentaminen on toteuttanut valtaosin sille asetetut tavoitteet. Kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta sen perusteella, mitä tiedetään, voi näin sanoa, Mikko Nurminen sanoo.

    Loppuyhteenveto listaa maantietunnelin ansioksi esimerkiksi sen, että liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet Rantaväylällä selvästi. Lisäksi ilmanlaatu on parantunut, maantien melu vähentynyt ja raitiotien rakentaminen Tampereelle on voinut alkaa.

    – Lisäksi ennen liikenteen käytössä olleet rannat voidaan ottaa ihmisten käyttöön, Mikko Nurminen luettelee.

    Esimerkiksi Ranta-Tampellan alueelle on suunniteltu asuntoja.

    Täydellinen Rantaväylän tunneli ei kuitenkaan ole. Vaitinaron liittymä esimerkiksi joudutaan ajoittain sulkemaan, koska sen kapasiteetti voi ylittyä ruuhka-aikaan. Lisäksi keskustan ruuhkien vähenemisestä on vaikea sanoa mitään varmaa, koska tällä hetkellä Tampereen keskustaa ruuhkauttaa raitiotietyömaa.

    Poliitikot parveilevat nyt SuomiAreenassa, mutta kaikkia kansanedustajia ei Porissa nähdä:

    Poliitikot parveilevat nyt SuomiAreenassa, mutta kaikkia kansanedustajia ei Porissa nähdä: "Yksi maan kuplautuneimmista festivaaleista"


    Porissa alkoi maanantaina yhteiskunnallisten keskustelujen täyttämä SuomiAreena-tapahtuma. MTV3:n järjestämä keskustelutapahtuman on saanut 13 vuodessa vankan jalansijan poliitikkojen, tutkijoiden ja yhteiskunnallisten vaikuttajien...

    Porissa alkoi maanantaina yhteiskunnallisten keskustelujen täyttämä SuomiAreena-tapahtuma. MTV3:n järjestämä keskustelutapahtuman on saanut 13 vuodessa vankan jalansijan poliitikkojen, tutkijoiden ja yhteiskunnallisten vaikuttajien kesäkalenterissa.

    Jo maanantaina SuomiAreenassa helteiselle esiintymislavalle nousivat vihreiden Olli-Poika Parviainen ja demarien Sanna Marin. Molemmat esiintyivät puolueidensa omissa tapahtumissa.

    SuomiAreenan tuoksinassa ehtii ottaa myös kuvia sosiaaliseen mediaan. Tässä yhteiskuvaa ottavat Sanna Marin (sd.) ja Olli-Poika Parviainen (vihr.)Heli Mansikka / Yle

    Marin ja Parviainen arvostavat mahdollisuutta keskustella rauhassa politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista myös keskellä kesää.

    – Joka vuosi on ollut hyviä keskusteluja ja tapaa todella paljon ihmisiä. Kyllä täällä politiikkaa pääsee paukuttamaan, Parvianen sanoo.

    – Näissä oppii myös itse aika paljon. Tarkoitus kai on, että ei ole itse koko aikaa äänessä vaan myös kuuntelee, mitä muut puhuvat.

    Sanna Marin oli maanantaina paikalla koko perheen voimin. Hän pääsi puhumaan itselleen tutuista asioista, vanhempainvapaasta ja perhepolitiikasta.

    – Torstaina osallistun keskusteluun yritysvastuusta. SuomiAreena tarjoaa mahdollisuuksia perehtyä niihinkin aiheisiin, joista ei juuri nyt tarpeeksi puhuta.

    Sanna Marinin (sd.) puolivuotias tytär Emma on jo politiikan konkari, sillä hän on ollut SuomiAreenan lisäksi eduskunnassa ja vappumarssillakin.Heli Mansikka / Yle

    Puheiden lisäksi SuomiAreenassa tunnutaan myös tekevän politiikkaa. Etujärjestöt ovat liikkeellä ja asettuvat mieluusti sanalle poliitikkojen kanssa.

    – Lobbarit haluavat puhua seuraavasta hallitusohjelmasta ja positiivinen signaali on, että ne haluavat puhua siitä meille, nauraa Olli-Poika Parvianen.

    Turvallisuus tämän vuoden teemana

    Tiistaina Porissa äänessä ovat pirkanmaalaisista kansanedustajista mm. kristillisten Sari Tanus ja kokoomuksen Arto Satonen. Sofia Vikman (kok.) oli Porissa jo maanantaina ja kertoi osallistuvansa mielellään keskusteluihin aiheista, jotka ovat keskeisiä kansanedustajan arjessa.

    – Turvallisuus on tänä vuonna SuomiAreenan teema ja paljon esillä myös työssäni eduskunnassa. Odotan erityisesti hyviä keskusteluja myös sivistyksestä ja koulutuksesta sekä suomalaisen työn tulevaisuudesta.

    Vikman on Porissa kolme päivää. Tiistaina hän on panelistina turvallisuutta ja maanpuolustusta koskevassa keskustelussa sekä puolueiden yhdessä järjestämässä tasa-arvopaneelissa keskiviikkona.

    – Keskustelujen lisäksi SuomiAreena on hyvä paikka tavata ihmisiä ja verkostoitua.

    SuomiAreena on houkuttanut Porin torille väkeä. Sofia Vikman (kok.) arvostaa tapahtumaa, sillä siellä on helppo verkostoitua.Heli Mansikka / Yle

    Sami Savio aikoo olla kansalaisten tavattavissa Perussuomalaisten puoluepäivillä torstaina. Hän arvioi, että SuomiAreenalla on oma merkityksensä varsin suurena kesätapahtumana.

    – Se nostaa merkittäviä teemoja yhteiskunnalliseen keskusteluun kesälläkin, Savio sanoo.

    Sinisten Tiina Elovaara matkustaa Poriin loppuviikosta pariksi päiväksi.

    – SuomiAreena on yhteiskunnallisen keskustelun keskipiste, jossa on hyödyllistä käydä jos se suinkin sopii kalenteriin, Elovaara sanoo.

    Aikaa mieluummin perheelle, moottoripyöräilyyn ja lukemiseen

    Kaikkia pirkanmaalaisia kansanedustajia ei Porissa nähdä. Anna Kontula ei aio osallistua SuomiAreenaan tänä vuonna, vaikka sanookin, että se on tärkeä päättäjien kohtaamisen ja verkostoitumisen paikka.

    – Samalla se on myös yksi maan kuplautuneimmista festivaaleista – ja tämä kupla on pitkälti sama, jossa työskentelen säännöllisesti. Porissa ei juuri tapaa uusia ihmisiä ja ajatuksia, Kontula arvioi.

    – Minusta on tärkeää käyttää istuntotaukoja myös lukemiseen, kirjoittamiseen ja pirkanmaalaisten ihmisten tapaamiseen – kaikki asioita, joille eduskuntatyön puitteissa jää liian vähän aikaa.

    Porin kauppatorin lämpömittari näytti helteistä lukemaa maanantaina iltapäivällä.Heli Mansikka / Yle

    Myös vihreiden Satu Hassi sanoo, että ei osallistu tapahtumaan, vaan säästää aikansa perheelle.

    Kokoomuksen Pauli Kiuru arvioi, että SuomiAreena on "jotenkin ylihypetetty", ja että hän käy mieluummin pienissä kesätapahtumissa Pirkanmaalla.

    – Vierastan tällaisia massatapahtumia, joita markkinoidaan tärkeinä keskusteluareenoina ja näyttäytymistä pidetään lähes velvollisuutena, Kiuru sanoo.

    Arto Pirttilahti (kesk.) puolestaan aikoo SuomiAreenan aikaan lomailla kotimaassa.

    – Olen lomamatkalla moottoripyörällä jossain päin Keski-Suomea, Pirttilahti viestittää hymiön kera.

    Mies otettu kiinni, epäillään yrittäneen polttaa historiallisen huvilan

    Mies otettu kiinni, epäillään yrittäneen polttaa historiallisen huvilan


    Poliisi on saanut kiinni miehen, jonka epäillään yrittäneen polttaa viikonloppuna historiallisen huvilan Ylöjärvellä Pirkanmaalla. Kyseessä on 1900-luvulla valmistunut Pikku-Ahveniston huvila, jota kunta vuokraa...

    Poliisi on saanut kiinni miehen, jonka epäillään yrittäneen polttaa viikonloppuna historiallisen huvilan Ylöjärvellä Pirkanmaalla.

    Kyseessä on 1900-luvulla valmistunut Pikku-Ahveniston huvila, jota kunta vuokraa juhlatilaisuuksiin.

    Tutkinnanjohtaja Pauli Pitkäkoski Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että epäilty otettiin kiinni heti tapahtumapaikalta.

    Häntä on kuulusteltu ja hänet on päästetty vapaaksi. Miestä epäillään yhä tuhotyöstä.

    Talossa laukesi illalla murtohälytys. Paikalle tullut vartija hälytti pelastuslaitoksen, kun näki rakennuksesta nousevan savua. Pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle hieman ennen kello yhtätoista illalla sunnuntaina.

    Päivystävän palomestarin mukaan palo oli selvästi tahallaan sytytetty. Palopesäkkeitä löytyi kolme rakennuksen yläkerrasta.

    Palo saatiin nopeasti sammumaan ja vahingot jäivät pelastuslaitoksen mukaan melko vähäisiksi. Poliisin mukaan vahingot tulivat savusta ja vedestä.

    Suomalaistutkimus: Tšernobyl muutti myyrien suolistobakteereita  – tulevaisuudessa voidaan tutkia myös ihmissuolistoja

    Suomalaistutkimus: Tšernobyl muutti myyrien suolistobakteereita – tulevaisuudessa voidaan tutkia myös ihmissuolistoja


    Yli kolmenkymmenen vuoden takainen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vaikuttaa edelleen luonnossa. Jyväskylän ja Oulun yliopiston tutkijat yhdessä ranskalaisten ja amerikkalaisten kollegojen kanssa osoittavat uusimmassa tutkimuksessaan, että...

    Yli kolmenkymmenen vuoden takainen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vaikuttaa edelleen luonnossa.

    Jyväskylän ja Oulun yliopiston tutkijat yhdessä ranskalaisten ja amerikkalaisten kollegojen kanssa osoittavat uusimmassa tutkimuksessaan, että luonnossa elävien metsämyyrien suolistobakteeriyhteisökin voi muuttua, kun ne joutuvat elämään säteilyalueilla.

    Juuri myyrät valikoituivat tarkkailtavaksi dosentti, yliopistolehtori ja tutkimusjohtaja Tapio Mappesin mukaan siksi, että ne ovat yleisin nisäkäslaji sekä saastuneilla että saastumattomilla alueilla Tšernobylin ympäristössä.

    – Kaiken kaikkiaan säteily on alueella suhteellisen alhaisella tasolla, mutta siellä on sekä säteilyn kannalta kuumempia että puhtaita alueita. Myyrät on pyydetty korkeammilta säteilyalueilta, Mappes kertoo.

    Yhä enemmän ja enemmän tulee todisteita siitä, että suolistobakteereilla on hyvinkin suuri merkitys ihmisten terveydelle. Tapio Mappes

    Tuore tutkimus kertoo, että vuonna 1986 Neuvosto-Ukrainassa tapahtuneen onnettomuuden seurauksena ympäristöön levisi suuria määriä radioaktiivista ainetta. Sen aiheuttama alhainen, mutta hyvin pitkäaikainen krooninen säteily vaikuttaa moniin eri eliöryhmiin.

    Yliopiston mukaan dna-analyysit myyrien ulosteista osoittavat, että keskeisten bakteeriryhmien keskinäiset suhteet muuttuvat myyrien ruuansulatuskanavissa.

    Ero oli niin merkittävä, että pelkästään suolistobakteerien perusteella myyrät pystytään jakamaan 90% luotettavuudella korkean ja alhaisen säteilytason ympäristöstä peräisin oleviksi.

    Laskeumia Suomessa on tarkkailtu vuosikymmenien ajan

    Suomessakin on alueita, joissa säteilyn vaikutus on edelleen tavallista voimakkaampi ydinvoimalaräjähdyksen takia. Nykyään mahdolliset sisäiset säteilyannokset tulevat Säteilyturvakeskuksen mukaan nautitusta ravinnosta.

    Säteilyturvakeskuksen mukaan määrä on kuitenkin häviävän pieni ja terveyden kannalta merkityksetön. On siis epäterveellisempää jättää luonnonantimet syömättä niistä tulevan pienen säteilyannoksen takia, kuin syödä ravintoa luonnosta.

    Vuodesta 1988 lähtien eniten radioaktiivista cesiumia on saatu sisävesikaloista, riistasta, metsäsienistä ja metsämarjoista (Säteilyturvakeskus). Esimerkiksi Padasjoella, yhdellä pahimmista säteilyvyöhykkeistä, ihmisten säteilyarvot olivat koholla vielä kaksi vuotta sitten.

    Tšernobylin laskeuma koetteli Päijät-Hämettä ja paikoin Keski-Suomea. Radioaktiivinen cesium-137 oli laskeuman pääaines. Kartta kuvaa tilannetta 1987.Yle Uutisgrafiikka

    Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla on vielä alueita, jotka ovat Cesium-137-laskeuman suhteen Säteilyturvakeskuksen mitta-asteikolla korkeimpaan päähän.

    Säteilyturvakeskus muistuttaa kuitenkin, että suomalaisille suurin säteilyannos tulee sisäilman radonista, joka aiheuttaa keuhkosyöpää. Sen sijaan Tšernobylin ja ydinkokeiden aiheuttamasta laskeumasta yhteensä saamme vain 0,6% vuosittaisesta säteilyannoksestamme.

    Tuoretta tutkimusta ei voida soveltaa ihmisiin tai suomalaiseen eliöstöön sellaisenaan. Mappesin mukaan dataa ei aikanaan kerätty heti onnettomuuden jälkeen, kun säteilypitoisuudet olivat korkeimmillaan.

    Lisäksi säteilyn jälkivaikutus suolistobakteeristoon on Mappesin mukaan täällä epätodennäköistä.

    – Mutta eihän sitä tietysti tiedä. Varsinkin eliöt jotka käyttävät korkean cessium-pitoisuuden ravintoa, kuten sieniä, saattavat kerryttää itseensä aika paljonkin sätelyä vieläkin, hän toteaa.

    Mappes myös muistuttaa, että pienet järvikalat, kuten hauet, voivat yhä sisältää aimo annoksia säteilyä, mutta ei pidä todennäköisenä, että asialla on juurikaan vaikutusta ihmisiin.

    Tutkimusta tulevaisuudessa myös ihmisillä?

    Vielä ei tiedetä, ovatko tutkimuksen osoittamat muutokset haitallisia myyrille, vai onko muuttunut bakteeriyhteisö sopeutumista säteilyn aiheuttamiin ympäristömuutoksiin.

    Seuraava askel tutkimuksessa on Mappesin mukaan katsoa, pystytäänkö eläimiä siirtämään puhtaalta alueelta säteilyn turmelemalle alueelle ja päinvastoin, jotta tutkimuksia voidaan jatkaa.

    Suolistobakteerien tutkiminen ylipäätään on juuri nyt varsin hyvässä nousussa. On siis mahdollista, että yhteistyökumppanien kanssa yliopistot voisivat ruveta tutkimaan säteilyn vaikutusta myös ihmisten suolistobakteereihin.

    – Luulen, että sellaisiakin mahdollisuuksia voi avautua tämän julkaisun kautta. Yhä enemmän ja enemmän tulee todisteita siitä, että suolistobakteereilla on hyvinkin suuri merkitys ihmisten terveydelle, Mappes toteaa.

    Säteilyn vaikutus suolistomikrobeihin avaa siis aivan uuden tutkimusalueen ydinonnettomuuksien vaikutusten tutkimuksessa. Kansainvälistä tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia ja tutkimus on julkaistu arvostetussa ISME Journal lehdessä.

    Lisäys 17.7.2018 klo 12:26: Lisätty Stukin tarkentavia tietoja laskeuman ja säteilyn laadusta ja sen vaikutuksesta ravintoon ja terveyteen. Lisätty sana "sisäiset" lauseeseen "Nykyään mahdolliset sisäiset säteilyannokset tulevat Säteilyturvakeskuksen mukaan nautitusta ravinnosta." Lisätty karttaan tarkentava tieto siitä, että se kuvaa tilannetta vuodelta 1987.

    Tampere-Pirkkalan lentokentän kunnostus leikkaa miljoonia matkailutuloista:

    Tampere-Pirkkalan lentokentän kunnostus leikkaa miljoonia matkailutuloista: "Vaikutukset ulottuvat remontin valmistumisaikaa pidemmälle"


    Lentoliikenne on lähes seisahtanut Tampere-Pirkkalan lentoasemalla. Ryanair keskeytti lentonsa jo heinäkuun alussa; AirBaltic jatkoi pidempään, vaikka havaitsi matkustajien vähentymisen jo juhannuksen aikoihin. Lentoaseman päällikön Mari Nurmisen...

    Lentoliikenne on lähes seisahtanut Tampere-Pirkkalan lentoasemalla. Ryanair keskeytti lentonsa jo heinäkuun alussa; AirBaltic jatkoi pidempään, vaikka havaitsi matkustajien vähentymisen jo juhannuksen aikoihin.

    Lentoaseman päällikön Mari Nurmisen mukaan kiitorataa on uusittava säännöllisin väliajoin.Jani Aarnio / Yle

    Syynä on kiitotien päällystäminen, joka käynnistyy heinäkuun puolenvälin jälkeen jatkuakseen nelisen viikkoa. Tänä aikana lentoasema on suljettuna.

    – Valitsimme ajankohdan, josta olisi vähiten haittaa lentoliikenteelle. Heinäkuu on hiljaisinta aikaa, lentoaseman päällikkö Mari Nurminen toteaa.

    Tänä vuonna matkustajien määrä lentoasemalla tulee olemaan alle 200 000. Marja Aalto

    Kiitotie päällystettiin edellisen kerran vuonna 2003. Mari Nurmisen mukaan työ on tehtävä keskimäärin viidentoista vuoden välein. Kiitotielle tulee remontin myötä myös uudet kääntöpaikat koneille ja valot sekä laskeutumisjärjestelmä.

    – Pyrimme saamaan nopeasti kasvavan liikenteen mahdollisimman sujuvaksi. Jatkossa entistä suuremmat ilma-alukset voivat laskeutua Tampere-Pirkkalan lentoasemalle.

    Saksassa asuva Jaakko Riekkola saa äidillisen halauksen ennen matkalle lähtöä.Jani Aarnio / Yle

    Turvatarkastusta odotteleva Jaakko Riekkola on tietoinen remontista. Hannoveriin suuntaava matkalainen ei pane pahakseen lentoihin tulevaa taukoa.

    – Onhan se hyvä, että lentokenttää laajennetaan ja tulee enemmän yhteyksiä. Voin tulla helpommin tännepäin.

    Kenttää on pakko remontoida

    Remontin kääntöpuolena on matkailusta saatavien tulojen vähentyminen. Niiden lasketaan supistuvan kahdella, kolmella miljoonalla eurolla.

    Viime vuosina matkustajien määrä on noussut tasaisesti Tampere-Pirkkalan lentoasemalla. Vuosittaista kasvua on ollut hieman runsas kymmenen prosenttia, mutta tänä vuonna tavoitteesta jäädään selvästi.

    – Heinä-elokuun aikana matkustajia on noin 40 000 odotettua vähemmän. Tänä vuonna matkustajien määrä lentoasemalla tulee olemaan alle 200 000, johtaja Marja Aalto Business Tampereelta arvioi.

    Lentoasema on suljettuna 17.7.-12.8. Kiitotien päällystäminen ja muu kunnostaminen maksaa 3,7 miljoonaa euroa.Jani Aarnio / Yle

    Remontin vaikutus ulottuu Marja Aallon mukaan elokuun lopulle, vaikka remontti valmistuu aiemmin. Tämä johtuu siitä, että monet ulkomaiset matkustajat muuttavat suunnitelmiaan, kun meno-paluulentoja ei ole voinut varata tavalliseen tapaan.

    Suurimpana haitta näkyy Bremenin lennoissa, jotka ovat tauolla kaksi kuukautta. Matkustajien määrän vähentyminen näkyy selvästi, koska saksalaiset ovat suurin Tampereelle suuntaava ulkomaalaisryhmä.

    – Toki ymmärrämme, että kenttää on pakko remontoida, Marja Aalto sanoo.

    Kello 16.21 korjattu remonttisulun päättymispäivämäärä sekä AirBaltic-yhtiön kirjoitusmuoto.

    Mies tuomittiin 1 vuoden ja 11 kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja naisen raiskaamisesta

    Mies tuomittiin 1 vuoden ja 11 kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja naisen raiskaamisesta


    Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut parikymppisen miehen ehdolliseen vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, raiskauksesta, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestäja lapsen houkuttelemisesta...

    Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut parikymppisen miehen ehdolliseen vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, raiskauksesta, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestäja lapsen houkuttelemisesta seksiin.

    Miehellä oli yhteensä kolme uhria.

    Mies tuomittiin vuoden ja 11 kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja maksamaan korvauksia kivusta ja särystä sekä oikeudenkäyntikuluista yhteensä reilut 23 000 euroa. Lisäksi mies tuomittiin 90 päivän yhdyskuntapalveluun.

    Mies oli vuoden 2016 helmikuussa ehdotellut WhatsAppissa 15-vuotiaalle tytölle seksiä ja houkutellut häntä tapaamiseen. Saman vuoden lokakuussa mies vei 14-vuotiaan tytön asunnolleen ja oli hänen kanssaan kaksi kertaa suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä.

    Vuoden 2017 maaliskuussa mies raiskasi asunnollaan täysi-ikäisen naisen.

    Lisäksi miehen tietokoneelta löytyi kolme sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti esittävää kuvaa lapsista. Koneella oli myös kaksi videota. Mies oli ladannut kuvat nettipalvelusta.

    Tuomiosta tuli ehdollinen rikosten vakavuudesta huolimatta, sillä miehellä ei oikeuden mukaan ole merkintää aiemmista rikoksista. Lisäksi miehellä on vakituinen työpaikka ja opiskelupaikka.

    Mies on myös käynyt psykologilla ja hän on oikeuden mukaan menossa seksuaalirikoksia tehneiden tai käyttäytymisestään huolissaan oleville tarkoitettuun kuntoutukseen.

    Tuomio ei ole lainvoimainen.

    16.7.2018 klo 12.54: Lisätty otsikkoon sana naisen raiskauksesta kerrottaessa.

    17.7.2018 klo 10.08 Lisätty tieto yhdyskuntapavelusta.

    Nuorten MM-kisat innostivat: Tampereelle haussa jo parikymmentä uutta urheilukisaa

    Nuorten MM-kisat innostivat: Tampereelle haussa jo parikymmentä uutta urheilukisaa


    Nuorten yleisurheilun MM-kisat päättyivät sunnuntaina Tampereella. Tampere on tyytyväinen kisoihin, jotka tuovat ennakkoarvion mukaan parikymmentä miljoonaa euroa kaupunkiin. Lopullista laskelmaa ei ole vielä tehty, Tampereen tapahtumajohtaja...

    Nuorten yleisurheilun MM-kisat päättyivät sunnuntaina Tampereella. Tampere on tyytyväinen kisoihin, jotka tuovat ennakkoarvion mukaan parikymmentä miljoonaa euroa kaupunkiin.

    Lopullista laskelmaa ei ole vielä tehty, Tampereen tapahtumajohtaja Perttu Pesä kertoo. Hän on parhaillaan purkamassa Ratinan stadionilla kisoja.

    Tampereella laitetaan jo uutta matoa koukkuun.

    – Urheilukisojen hakeminen on raakaa kilpailua. Tavoitetasona on pitää Tampere urheilun maailmankartalla. Brittiläisessä maailman urheilukaupunkien listauksessa Tampere on jo sadan aktiivisemman joukossa, vaikka kokomme puolesta kuulumme 2 000:n–3 000:n joukkoon. Kyllä me jotain olemme tehneet oikein, Perttu Pesä sanoo.

    Pesä paljastaa, että uusia kisoja haetaan kiivaasti. Vuosille 2019–2024 on haussa useita, erikokoisia kisoja.

    – Voi niitä on aika paljon. Työpyödälläni on parikymmentä. Kunhan ehdimme samaan nämä kisat pakettiin, katsomme uusia kujeita.

    Onko konkreettisia esimerkkejä?

    – Ei. Ne ovat kaikki liikesalaisuuksia.

    Kävijätavoite ylittyi

    Nuorten yleisurheilun kisoissa oli noin 1 500 urheilijaa ja tuhat toimihenkilöä. Vapaaehtoisia oli Pesän mukaan noin 800. Vapaaehtoiset saivat kiitosta nopeudesta ja iloisesta palvelusta.

    – Tämä on iso näytelmä, mikä tässä tehtiin.

    Helena Leveelahti halaa kiekkokisan voittajaa Alexandra Emilianovia.Lehtikuva

    Tarkkoja katsomislukuja ei vielä ole.

    – Päivittäin kisoja seurasi maailmalla noin 60–70 miljoonaa ihmistä. Voimme odotella numeroita, joissa on yhdeksän numeroa, Pesä kertoo.

    Tampereen kansainvälinen näkyvyys mediassa oli erityisen suurta Intiassa, jossa yli 200 miljoonaa katsojaa seurasi naisten 400 metrin voittajan Hima Dasin suoritusta.

    Myös kisojen kävijätavoite ylittyi. Urheiluseura Pyrinnön mukaan paikalla oli 40 000 katsojaa.

    – Olihan nämä huikeat kilpailut. Kilpailujen tulostaso oli mahtava, koska stadion ennätyksiä tuli 18. Porukka oli treenannut hyvin kisoihin, Pesä kertoo.

    Yksi Tampereen kisojen onnistuminen oli hanavesi, jota urheilijoille suositeltiin pulloveden ansiosta. Osa urheilijoista joi hanavettä ensi kertaa elämässään ja piti tätä eksoottisena.

    – En ole koskaan juonut hanavettä, tämä on niin hassua ja helppoa, kertoi yksi Bahaman joukkueen jäsenistä Ylelle.

    – Se on hyvä matkailun markkinoinnille, että täällä voi suihkussa pitää suun auki, Pesä kertoo.

    Henriikka Hiilloskorpi/ YleLue lisää:

    Nuorten MM-kisojen vapaaehtoiset ovat maineikasta porukkaa – lipuntarkastajina ja kenttäsaattajina maailmanmestari ja olympiamitalisti

    Hanaveden juominen ihmetyttää Tampereen MM-kisoissa – "En ole koskaan juonut hanavettä, tämä on niin hassua ja helppoa"

    Historiallinen huvila yritettiin polttaa Ylöjärvellä

    Historiallinen huvila yritettiin polttaa Ylöjärvellä


    Pirkanmaalla Ylöjärvellä on ilmeisesti yritetty sytyttää tuleen Pikku-Ahveniston huvila. Kyseessä on 1900-luvulla valmistunut rakennus, jota kunta vuokraa juhlatilaisuuksiin. Talossa laukesi illalla murtohälytys, joka toi vartijan paikalle. Tämä...

    Pirkanmaalla Ylöjärvellä on ilmeisesti yritetty sytyttää tuleen Pikku-Ahveniston huvila. Kyseessä on 1900-luvulla valmistunut rakennus, jota kunta vuokraa juhlatilaisuuksiin.

    Talossa laukesi illalla murtohälytys, joka toi vartijan paikalle. Tämä puolestaan hälytti pelastuslaitoksen, kun näki rakennuksesta nousevan savua. Pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle hieman ennen kello yhtätoista illalla.

    Päivystävän palomestarin mukaan palo oli selvästi tahallaan sytytetty. Palopesäkkeitä löytyi kolme rakennuksen yläkerrasta.

    Palo saatiin nopeasti sammumaan ja vahingot jäivät pelastuslaitoksen mukaan melko vähäisiksi. Poliisi tutkii tapausta.

    103-vuotias Aili Laitinen jalkapallon MM-kisoista: "Ihania miehiä! Rotevia, nuoria pelaajia, kyllä niitä katselee"


    Lahtelainen teräsmummo Aili Laitinen seuraa silmä tarkkana pelaajien taitoja jalkapallon MM-kisoissa. Nopeat jalat ja hyvä pelisilmä saavat 103-vuotiaan innostumaan. Aili Laitinen toivoo, että Kroatia voittaa finaalissa. Jalkapallo on ollut Aili...

    Lahtelainen teräsmummo Aili Laitinen seuraa silmä tarkkana pelaajien taitoja jalkapallon MM-kisoissa.

    Nopeat jalat ja hyvä pelisilmä saavat 103-vuotiaan innostumaan. Aili Laitinen toivoo, että Kroatia voittaa finaalissa.

    Jalkapallo on ollut Aili Laitisen ihanne vuosikymmenet. Innostus alkoi, kun oma poika pelasi ja valmensi jalkapalloa.

    – Sain aina pestä pojan pelivaatteet ja tuli sitä usein käytyä myös kentän laidalla. Kyllähän siinä äitikin innostui. Mutta siitä on paljon aikaa, se oli kai joskus 1950–luvulla.

    – Jääkiekosta en tykkää. Minä vihaan sitä, kun ne heiluttelevat niitä seipäitä. Se ei ole minun alaani ollenkaan, 103-vuotias nauraa.

    "Kaipaan rehellistä peliä"

    Lahdessa asuva Aili Laitinen on katsonut tiiviisti jalkapallon MM-kilpailuja. Teräsmummon silmät seuraavat tiiviisti palloa ja kommenttia tulee herkästi.

    – Ihania miehiä! Rotevia, nuoria pelaajia, kyllä niitä katselee. Toki joukossa on pieniäkin.

    – Ei voi kuin ihailla jalkojen toimintaa ja pelisilmää. Jos olisin nuori, haluaisin päästä kentälle mukaan.

    Etenkin pelaajien kaatumiset herättävät Aili Laitisessa kummastusta. Miten pelaajien paikat voivat pysyvät ehjinä ja miksi kaatuillaan tahallaan.

    – Katso nyt tuotakin kaatumista, aivan turha. Tuollaiset pelaajat ovat epärehellisiä. Itse olen aina pyrkinyt rehellisyyteen. Se on mielestäni yksi elämän tärkeimmistä asioista.

    MM-kisojen finaaliotteluun teräsmummo suhtautuu osittaisella kauhulla. Hän toivoisi, ettei vain yksi joukkue voittaisi, vaan peli menisi tasan ja molemmat joukkueet saisivat nautintoa ja kunniaa.

    – Näin ei voi käydä, joten toivon, että Kroatia voittaa. Se on kumminkin köyhä maa, jolle haluaisin kunniaa, Aili Laitinen päättää.

    Matti Rintala hoksasi raakun purossa – sukupuuton uhkaama nilviäinen aiheuttaa nyt satojen tuhansien lisälaskun tietyömaalle

    Matti Rintala hoksasi raakun purossa – sukupuuton uhkaama nilviäinen aiheuttaa nyt satojen tuhansien lisälaskun tietyömaalle


    Raakku eli jokihelmisimpukka on kuolemassa sukupuuttoon Suomessa. Puhdaspohjaiset, virtaavat vedet ovat samentuneet ja liettyneet. Pirkanmaalla tiedettiin raakkuja elävän ainakin Pinsiön-Matalusjoessa ja Ruonanjoessa. Vuoden 2014 joulukuussa löytyi...

    Raakku eli jokihelmisimpukka on kuolemassa sukupuuttoon Suomessa. Puhdaspohjaiset, virtaavat vedet ovat samentuneet ja liettyneet.

    Pirkanmaalla tiedettiin raakkuja elävän ainakin Pinsiön-Matalusjoessa ja Ruonanjoessa. Vuoden 2014 joulukuussa löytyi kolmaskin paikka: Turkimusoja Hämeenkyrössä.

    Kaloista kiinnostunut Matti Rintala oli lähdössä Turkimusojalle katselemaan mahdollisia taimenen kutupaikkoja. Edellisenä päivänä hän oli huomannut kaverinsa laittaneen Facebookiin selfie-kuvan itsestään puron varressa musta simpukka kädessä.

    Matti Rintalalla oli tietoa Turkimusojan taimenista, mutta raakkujen löytyminen olikin iloinen yllätys.Marjut Suomi / Yle

    – Silloin muistin lukeneeni kirjoista, että raakkuja on täällä joskus historiassa ollut. Eli raakku löytyi ensin kaverin kuvasta ja seuraavan päivänä löytyi puron pohjalta kyllä kuoretkin, Matti Rintala muistelee.

    Havainto johti tarkempiin tutkimuksiin ja lopulta suojeluun. Ilman hoksaavaa vesiensuojeluaktiivia tietyömaa olisi tehty kiinnittämättä erityistä huomiota mitättömännäköiseen ojaan.

    Kannattiko löytää jokihelmisimpukat?

    – Kyllä. Se on antanut sisältöä elämään, Rintala sanoo.

    Raakkualue ehdittiin suojella

    Tarkemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että Turkimusojassa on raakkuja, nuorempia ja vanhempia. Jopa yli 200-vuotiaaksi elävä raakku tarvitsee lisääntyäkseen lohensukuisia kaloja, koska simpukat kehittyvät toukkavaiheessa kalan kiduksissa.

    Hämeenkyrössä elää Etelä-Suomen ainoa tiedossa oleva lisääntymiskykyinen raakkukanta.

    Turkimusoja alittaa Helsingistä Vaasaan kulkevan kolmosvaltatien Hämeenkyrön pohjoispuolella. Siellä on aloitettu tien parannustyöt, ohituskaistaa ja liittymiä rakennetaan. Raakkulöytö tehtiin viime tipassa, sillä rakennussuunnitelmia oli valmistelu jo pitkälle.

    Tietyömaalle rakennetaan hulevesialtaita.Marjut Suomi / Yle

    – Tarvittiin luonnonsuojelulain mukainen rajauspäätös, että voidaan turvata raakun säilyminen tällä alueella, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Marja-Liisa Pitkänen.

    – Jos raakku olisi löytynyt myöhemmin, tiehankkeessa ei olisi välttämättä ehditty tehdä mitään suojaustoimenpiteitä.

    Suurimmat riskit raakuille aiheutuvat työmaan hulevesistä, joiden mukana puroon voi valua kiintoainesta eli savea, mutaa tai muuta ylimääräistä.

    – Pohjan liettymisestä on erityisesti haittaa nuorille simpukoille. Pienet simpukat eivät enää pärjäisi siellä, Marja-Liisa Pitkänen sanoo.

    "Pohjan puhtaus on tärkeää simpukoille", Marja-Liisa Pitkänen kertoo.Marjut Suomi / YleValumavedet ohjataan altaisiin

    Toukokuussa alkaneen ja ensi vuoden jatkuvan työmaan ensimmäisiä toimenpiteitä on ollut "ylimääräisten" altaiden rakentaminen.

    – Tarkoitus on, että työmaalta ei mene mitään valumavesiä käsittelemättöminä Turkimusojaan, sanoo NCC Suomen työmaapäällikkönä toimiva Samu Mustonen.

    Hulevesien käsittelyyn tehdään kymmenkunta allasta, joista vedet suodattuvat maan läpi. Samalla varaudutaan pumppaamaan vesiä, jos sataa niin paljon, että altaat täyttyvät. Tarvittaessa vettä pumpataan maastoon imeytymään.

    – Mitään hienoainespitoista vettä ei päästetä Turkimusojaan.

    Rakennettavien ojien ja altaiden avulla hulevesiä ohjaillaan siten, ettei ne valu suoraan Turkimusojaan.Marjut Suomi / YleLoppuhinta riippuu sateista

    Raakunsuojelu aiheuttaa suunnittelutöineen satojen tuhansien eurojen kustannukset. Ihan tarkkaa summaa on vaikea sanoa.

    – Lopulliset kustannukset riippuvat vielä siitä, miten paljon sataa. Jos pärjätään näillä altailla, jotka kuuluvat rakennussuunnitelmiin, niin silloin lopulliset kulut ovat pienemmät.

    Turkimusojan lähistöllä työtä saa tehdä vain tammi-, helmi- ja maaliskuussa tai kesä- ja heinäkuussa sekä elokuun ensimmäisellä puoliskolla, kun ei ole sulamisvesiä eikä yleensä sada paljon.

    "Työtä saadaan tehdä vain kuivina kuukausina", kertoo Samu Mustonen.Marjut Suomi / Yle

    Tietöiden jälkeen hulevesialtaat jäävät maastoon ja niistä muodostetaan kosteikkoja.

    Aikamoinen operaatio on tehty pikku nilviäisen takia, mutta rakennusbudjettiin tiedettiin varata raakkurahaa. Vahinkojen aiheuttaminen halutaan välttää.

    – Raakku on niin harvinainen, että kyllä se vaatii toimenpiteitä, Samu Mustonen toteaa.

    Sukupuuttoaalto huolestuttaa suomalaisia aika vähän

    Suomen ympäristöministeriö on teettänyt mielipidekyselyn suomalaisten luontokäsityksistä. Tulokset julkaistiin kesäkuun lopulla.

    – Suomalaisista 64 prosentin mielestä luonnonarvojen huomionottamisesta on hyötyä liiketoiminnassa tai rakentamisessa, kuten raakun kanssa on menetelty, kertoo Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro.

    – Samalla kun raakku huomioidaan, niin myös muu elinympäristö hyötyy, koska ne ovat kokonaisvaltaisia toimenpiteitä. Puron suojelu ei auta pelkästään raakkua, vaan myös taimenkanta voi hyötyä.

    Suurimmiksi luotoa uhkaaviksi asioiksi koetaan roskaantuminen ja ilmastonmuutos. Sen sijaan lajien katoamista ei nähdä kovinkaan isona asiana.

    Menetettyjä lajeja ei saa millään takaisin. Riku Lumiaro

    Tutkijoita ihmetyttää se, että ihmiset eivät ole huolestuneet "kuudennesta sukupuuttoaallosta".

    – Ainoastaan 24 prosenttia vastanneista koki, että lajien häviäminen on merkittävä uhka. Roskia voi kerätä ja hiiltä voi vähentää, mutta menetettyjä lajeja ei saa millään takaisin, Riku Lumiaro muistuttaa.

    Yli 2 000 lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon

    Suomessa on vuoden 2010 uhanalaisarvion mukaan 2 247 uhanalaista lajia. Uusi arvio tehdään ensi keväänä.

    – Todennäköistä on uhanalaistumisen jatkuminen. Vuonna 2000 Suomen lajeista uhanalaisia oli kymmenen prosenttia, 2010 selvitysten mukaan määrä oli noussut 10,5 prosenttiin. Lajien häviäminen etenee vähitellen. Suomesta on hävinnyt 332 lajia.

    Monia uhanalaisia lajeja ei tunneta. Ne ovat usein näkymätöntä luontoa. Norpan tai liito-oravan osaa jokainen vaikka piirtää, mutta miltä näyttävät uhanalaiset muurahaiskääpiöhämähäkit, erilaiset lukit, korennot ja sammalet? Ja tarvitaanko niitä?

    – Monimuotoisuus pitää yllä tuotantopalveluita, kuten esimerkiksi pölyttämistä ja ravinteiden kiertoa, puhdasta ilmaa ja puhdasta vettä, Riku Lumiaro tiivistää.

    Helmisimpukan metsästys jatkuu

    Tänä kesänä Hämeenkyrössä on mahdollista törmätä jokihelmisimpukoiden etsijöihin. Pirkanmaalla raakkuja elää kolmessa joessa. Vuoden loppuun jatkuvassa Kadonneen helmen metsästys -hankkeessa yritetään löytää uusia esiintymiä.

    Sabrina Nykänen kiikaroi puronpohjia Hämeenkyrössä.Marjut Suomi / Yle

    Hankekoordinaattori Sabrina Nykänen tekee kenttätöitä paikkatietoihin perustuvien todennäköisyyksien ja yleisöltä saatujen vihjeiden perusteella. Raakun saa ilmiantaa.

    – Uusia raakkuesiintymiä ei vielä ole löytynyt.

    Myös se on tutkimustulos, jos yhtään uutta raakkupaikkaa ei tule vastaan.

    – Se tarkoittaa sitä, että tunnetut esiintymät ovat mittaamattoman arvokkaita. Se korostaa niiden merkitystä.

    Lisää aiheesta:

    Ympäristöministeriön tiedote: Iäkkäämmät kantavat nuoria enemmän huolta luonnosta
    "Oho, tuollahan on yksi!" – Etelä-Suomen paras raakkuesiintymä löytyi puolivahingossa
    Raakku, Suomen vanhin eläin on kuolemassa sukupuuttoon

    Valkohäntäpeurat ovat runsastuneet rajusti ja niin ovat punkitkin – kysyimme tutkijalta pitäisikö peurat ja kauriit ampua

    Valkohäntäpeurat ovat runsastuneet rajusti ja niin ovat punkitkin – kysyimme tutkijalta pitäisikö peurat ja kauriit ampua


    Valkohäntäpeurakannan voimakas kasvu herättää keskustelua erityisesti peuran tiheimmillä esiintymisalueilla Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajalla. Suomen luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeuroja, eli...

    Valkohäntäpeurakannan voimakas kasvu herättää keskustelua erityisesti peuran tiheimmillä esiintymisalueilla Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajalla. Suomen luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeuroja, eli valkohäntäkauriita, on nyt enemmän kuin koskaan: talvehtivan kannan koko on lähes 100 000 yksilöä.

    Yle julkaisi viime viikolla kaksi juttua valkohäntäpeuroista – niiden ennätykselliseksi kasvaneesta kannasta ja valkohäntäpeuran historiasta Suomessa. Molempien juttujen yhteydessä toimitukseen tuli runsaasti palautetta, jossa nostettiin esiin se, että valkohäntäpeurat ja metsäkauriit olisivat syyllisiä punkkien voittokulkuun ja leviämiseen Suomessa.

    Moni uskoo, että punkkien runsastumista voitaisiin estää sillä, että valkohäntäpeurakantaa vähennettäisiin rajusti. Muun muassa Åbo Akademista eläköitynyt loistutkija Margaretha Gustafsson hätkäytti muutama kesä sitten sanomalla (HS), että ongelmallisilta punkkialueilta pitäisi ampua kaikki kauriit. Voisiko ratkaisu olla näin suoraviivainen?

    Valkohäntäpeurakannan voimakkain keskittymä sijaitsee Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajalla sekä Uudellamaalla. Samoilla alueilla on myös metsäkauriita. Kauriskannan koosta ei ole tuoretta arviota.YlePeurat ja kauriit punkkien suosikki-isäntiä

    Suomen luonnonvarakeskuksessa työskentelevälle metsäeläintieteen professori Heikki Henttoselle kysymys hirvieläinkannan ja punkkien leviämisen yhteydestä on tuttu. Hän on vuosien ajan perehtynyt punkkien leviämiseen sekä eteläisessä Suomessa että Lapissa, napapiirin pohjoispuolella.

    Punkki tarvitsee kolme veriateriaa

    Aikuinen punkkinaaras tarvitsee veriaterian muniakseen munia, joista kuoriutuu toukkia.

    Toukka tarvitsee veriaterian muuttuakseen seuraavaan elämänvaiheeseen nymfiksi.

    Nymfi tarvitsee veriaterian muuttuakseen aikuiseksi lisääntyväksi punkiksi.

    Henttosen mukaan on totta, että valkohäntäpeurat, samoin kuin metsäkauriit, ovat punkkien suosikki-isäntiä. Aikuiset punkkinaaraat saavat isosta nisäkkäästä ison veriaterian. Yhdessä kauriissa tai peurassa voi olla jopa 2 000 punkkia. Aikuiset punkit vaanivat saalistaan korkeammalla kasvillisuudessa kuin nuoremmat nymfit ja toukat, jotka valitsevat kohteikseen myyriä ja pikkulintuja.

    – Kun punkkinaaras saa paljon verta, se munii paljon ja hyväkuntoisia munia. Se taas parantaa munista kuoriutuvien toukkien säilymistä, jos ne eivät onnistuisi heti löytämään tarvitsemaansa veriateriaa.

    Lisäksi isot nisäkkäät ovat pitkäjalkaisia ja nopeita, eli ne levittävät punkkeja laajalle alueelle tehokkaasti.

    Ensimmäiset seitsemän valkohäntäpeuraa tuotiin Suomeen ja Laukon kartanoon Amerikasta vuonna 1934. Nyt talvehtivan kannan vahvuudeksi arvioidaan 100 000 eläintä.Jouni MinkkinenIlman peuroja ja kauriita olisi myös punkkeja

    Henttonen ei kuitenkaan usko, että valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden hävittäminen kokonaan tekisi selvää punkeista. Ei vaikka esimerkiksi Hollannissa ja Yhdysvalloissa on tehty tutkimuksia, joissa on hävitetty tai aidattu kauriit tietyltä alueelta ja saatu näin myös punkkikanta laskemaan.

    – Tutkimuksissa punkit vähenivät, mutta eivät hävinneet kokonaan. Hirvieläinten poistaminen yhdestä paikasta ei olisi kovin tehokasta, sillä alue täyttyisi nopeasti uusilla tulokkailla. Koko kannan poistaminen voisi toimia vain saarissa ja niemissä, Henttonen sanoo.

    Henttosen mukaan tarvittaisiin laaja-alainen ja tehokas hirvieläinkannan harvennus, jotta sillä edes periaatteessa olisi vaikutusta punkkien määrään.

    – Mitään tarkkaa tietoa ei voi sanoa, kuinka paljon peura- ja kauriskantaa pitäisi vähentää, ja myös tulosta on vaikea ennustaa etukäteen. Lievä harventaminen voi johtaa siihen, että punkit keskittyvät jäljelle jääneisiin peuroihin ja kauriisiin ja lisääntyvät niin kuin ennenkin.

    – Ilman peuroja ja kauriita olisi myös punkkeja, mutta tosin vähemmän. Ei niistä kokonaan eroon päästä. Siilit, jänikset, ketut, supikoirat ja muut keskikokoiset nisäkkäät pitävät kuitenkin yllä jonkinlaista punkkikantaa.

    Tutkija sanoo, että jos punkit ovat ongelma mökki- tai omakotitontilla, voi harkita alueen aitaamista.

    Koirat levittävät punkkia pohjoiseen?

    Viime vuosina Henttonen on perehtynyt punkkihavaintoihin erityisesti napapiirin yläpuolella. Pohjoisia punkkihavaintoja on tehty esimerkiksi Muoniosta, Enontekiön Hetasta sekä Inarin Nellimistä ja Kaamasesta.

    – Kun mennään napapiiristä ylöspäin, olen vahvasti sitä mieltä, että punkit ovat pääosin koirien levittämiä, Henttonen sanoo.

    Punkki kiinnittyy koiraan nauttimaan veriateriaa ja voi matkustaa omistajien huomaamatta uusille alueille.Anna Wikman / Yle

    Punkkeja on löytynyt pohjoisesta erityisesti koirista, mutta myös kissoista ja ainakin yhdestä porosta. Tutkija on haastattanut lemmikkien omistajia.

    – Hyvin yleinen tarina on, että pohjoisen asukas on ollut koiriensa kanssa etelässä lomilla, tai metsästäjäpiireissä on oltu haukkukilpailussa, ja kun tullaan takaisin, koirasta löytyy punkkeja, Henttonen sanoo.

    Sama tarina kerrotaan myös toisin päin, eli etelän ihmiset käyvät pohjoisessa sukuloimassa tai muuta vastaavaa ja vievät punkkeja mennessään.

    Pohjoisen punkit ovat asutuskeskuksissa

    Pohjoisesta löytyy punkkeja myös koirista ja kissoista, jotka eivät ole käyneet missään muualla, mikä viittaa siihen, että paikallisia punkkipesäkkeitä on syntynyt.

    – Jos punkkeja löytyy kotoa koirasta, kyllä niitä on voinut pudota sinne pihamaallekin. Paikallinen kanta voi syntyä muutamasta lisääntyvästä yksilöstä.

    Pohjoisen punkkihavainnot on tehty nimenomaan asutuskeskuksista, mikä vahvistaa käsitystä esiintymien yhteydestä koiriin. Henttonen on myös yrittänyt kerätä punkkeja umpimetsistä eri puolilta Lappia, mutta keräyslakanaan ei ole tarttunut yhtään punkkeja.

    – Media antaa väärää kuvaa, kun kerrotaan, että punkit leviävät rintamana Lappiin. Siitä ei ole kyse. Pesäkkeet ovat paikallisia ja uskon vahvasti, että ne ovat syntyneet koiratrafiikin myötä.

    Henttonen on kirjoittanut aiheesta keväällä Jahti-lehdessä. Siinä hän toivoo koiranomistajien huolehtivan punkkitorjunnasta, kun eläimiä liikutellaan pohjoisen ja etelän välillä.

    – Asia erikseen on Meri-Lapin rannikkoseutu aina Tornioon asti. Siellä punkkeja on runsaasti kaikkialla, ja ne ovat levinnet omia aikojaan ilmaston muuttumisen ja hirvieläinten myötä.

    Lue myös: Suomalainen punkkitutkimus: Lähes joka viidennellä punkilla on borrelioosibakteeri

    Suomi sai Amerikan lahjaksi 7 valkohäntäpeuraa, ne vapautettiin luontoon ja nyt niitä 100 000 – valkohäntäpeurojen historia on kiehtova tarina isänmaanrakkaudesta

    Valkohäntäpeuroja on nyt ennätyksellisen paljon – pelti kolisee yli 5 000 kertaa vuodessa

    Moottoripyöräonnettomuus: Bemarilla liikkuneita miehiä kuulustellaan viikonloppuna, eriävä käsitys onnettomuuspaikan tapahtumista

    Moottoripyöräonnettomuus: Bemarilla liikkuneita miehiä kuulustellaan viikonloppuna, eriävä käsitys onnettomuuspaikan tapahtumista


    Poliisi jatkaa moottoripyöräonnettomuuden tutkintaa. Noin 30-vuotias moottoripyöräilijä kuoli sunnuntaina aamupäivällä Orivedellä 9-tiellä. Ensi viikonloppuna jatketaan bemarilla liikkuneiden kahden miehen kuulusteluja. Miesten etsintä sai...

    Poliisi jatkaa moottoripyöräonnettomuuden tutkintaa. Noin 30-vuotias moottoripyöräilijä kuoli sunnuntaina aamupäivällä Orivedellä 9-tiellä.

    Ensi viikonloppuna jatketaan bemarilla liikkuneiden kahden miehen kuulusteluja. Miesten etsintä sai suurta huomiota tällä viikolla Suomessa. Miehet ilmoittautuivat itse maanantaina iltapäivällä poliisille.

    Onnettomuus on herättänyt keskustelua siitä, mitä onnettomuuspaikalla tulee tehdä ja kuinka kauaksi aikaa sinne tulee jäädä.

    Onnettomuustilanteessa kaksi moottoripyöräilijää lähti ohittamaan BMW-merkkistä henkilöautoa. Edellä mennyt moottoripyöräilijä onnistui ohituksessa. Takana ajanut moottoripyöräilijä törmäsi autoa ohittaessaan ajosuuntia erottavaan keskikaiteeseen sekä mahdollisesti myös ohitettavaan autoon. Moottoripyöräilijä menehtyi välittömästi tapahtumapaikalla.

    Poliisi tutkii bemarilla liikkuneiden miesten osallisuutta onnettomuuteen. Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Antti Uusipaikka sanoo, että tutkintanimikkeitä ovat tällä hetkellä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja liikennepako.

    Uusipaikan mukaan autosta tai moottoripyörästä ei ole löytynyt kiilaamisen merkkejä. Nyt tutkitaan ylinopeutta ja ohittajan ja ohitettavan velvollisuuksien noudattamista.

    Uusipaikka korostaa, että rikostutkinnan lisäksi asiassa tehdään jatkuvasti onnettomuustutkintaa.

    Eriävä näkemys tilanteesta

    Poliisin mukaan ohitettava auto pysähtyi aluksi tapahtumapaikalle. Kaksi noin 30-vuotiasta miestä nousi autosta ja havaitsi poliisin mukaan uhrin. Poliisin mukaan kaksikko ei auttanut tilanteessa, vaan poistui tämän jälkeen välittömästi onnettomuuspaikalta kohti Jämsää.

    Bemarilla liikkuneet miehet ovat antaneet asiasta oman lausuntonsa. Heillä on rikoskomisario Uusipaikan mukaan eriävä käsitys siitä, miten nopeasti he ovat paikalta lähteneet ja olisiko onnettomuuspaikalle ollut tarvetta jäädä.

    – Liikenneonnettomuuspaikalle tulee lain mukaan jäädä auttamaan ja tehdä parhaansa auttamiseksi, Uusipaikka muistutti aiemmin.

    Tarkka onnettomuuspaikka on Talviaisten jälkeen olevilla ohituskaistoilla 9-tiellä.

    Lue lisää:

    Rikostutkinta moottoripyöräturmasta: Bemarilla liikkuneet miehet ilmoittautuivat itse poliisille

    Uutta tietoa moottoripyöräilijän kuolemaan johtaneesta turmasta. Poliisi kaipaa tietoa paikalta paenneesta bemarista

    Rauhoitettu lehtoneidonvaippa selvisi nipin napin Tampereen ratikkatyömaan alta

    Rauhoitettu lehtoneidonvaippa selvisi nipin napin Tampereen ratikkatyömaan alta


    Raitiotietyömaan alta pakkasella reilu vuosi sitten siirretyt rauhoitetut lehtoneidonvaipat eivät selviytyneet siirtourakasta. Lehtoneidonvaipan kukinta-aika paljasti, etteivät Multisillan lehtometsään siirretyt yksilöt ainakaan vielä näytä...

    Raitiotietyömaan alta pakkasella reilu vuosi sitten siirretyt rauhoitetut lehtoneidonvaipat eivät selviytyneet siirtourakasta. Lehtoneidonvaipan kukinta-aika paljasti, etteivät Multisillan lehtometsään siirretyt yksilöt ainakaan vielä näytä elomerkkejä.

    Harvinaisen kuiva alkukesä saattaa myös vaikuttaa kukintaan. Luonnonsuojeluyhdistys Villin Vyöhykkeen Jere Niemisen mukaan vuosi ei ole ollut helppo lehtoneidonvaipalle.

    Teiskontien työmaalta löytyi kuitenkin sulan maan aikaan vielä muutamia yksilöitä, joiden siirto on onnistunut. Jäniksetkään eivät ole ehtineet syödä kukkia.

    – Täällä on yhdeksän yksilöä kukassa tällä hetkellä. Viitisen yksilöä on nuupahtanut, ne eivät ole tuottaneet kunnon kukkia tai nuppuja. Toivotaan, että juurakot säilyvät elossa ja ne kukkisivat sitten vuoden tai kahden päästä. Valtava stressihän se siirtäminen on näille yksilöille, kertoo Nieminen.

    Mari Vesanummi / Yle
    Positiivinen käänne Suomessa: Harvinaista hellettä riittää, mutta hukkumiset vähenivät –

    Positiivinen käänne Suomessa: Harvinaista hellettä riittää, mutta hukkumiset vähenivät – "Saatu lukea onnellisia tarinoita"


    Yleensä mitä paremmat säät, sitä enemmän ihmiset hukkuvat. Suomessa on kuitenkin tapahtunut muutos tilastoissa. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton saamien tietojen mukaan tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä oli hukkumalla saanut...

    Yleensä mitä paremmat säät, sitä enemmän ihmiset hukkuvat. Suomessa on kuitenkin tapahtunut muutos tilastoissa.

    Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton saamien tietojen mukaan tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä oli hukkumalla saanut surmansa 28 ihmistä Suomessa tänä vuonna. Vuosi sitten samana aikana lukema oli 33.

    Näin siitä huolimatta, että on ollut aurinkoinen alkukesä. Juhannuksena tosin sateli laajasti.

    Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen sanoo, että positiivinen käänne on huomattu liitossa. Hukkumisten määrä on laskenut jo pidempään.

    – Olisivatko ihmiset oppineet käyttämään enemmän pelastusliivejä ja uimaan rannansuuntaisesti? hän arvioi.

    Kesäkuussa Suomessa kuoli hukkumalla yhdeksän ihmistä. Viime vuonna kesäkuussa hukkui 14 ihmistä.

    Useita syitä taustalla

    Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Anne Hiltunen arvioi yhdeksi syyksi käänteeseen alkukesän kylmää vettä. Jäät lähtivät verrattain myöhään, hän muistuttaa.

    – Kesä on ollut lämmin, mutta jäät lähtivät myöhään. Pidimme rantapelastuskurssia kesäkuun puolivälissä ja meren lämpötila oli vain plus seitsemän. Vedessä ei ollut hirveästi uimareita, Hiltunen kertoo.

    Heinäkuussa veden lämpötila on noussut.

    – Nythän ne helteet alkavat ja se valitettavasti näkyy.

    Säällä on iso merkitys suomalaisten hukkumiseen.

    – Puhumme kolmen hoon säännöstä: Helle, humala ja huolimattomuus nostavat tilastoja. Heti kun on hellettä, ihmiset hakeutuvat rantaan. Näin pitääkin olla, koska Suomen kesä on niin lyhyt, mutta tehdään tämä sitten turvallisesti.

    Hukkumisten vähenemiseen yksi syy on liiton mukaan se, että ihmiset tietävät, ettei hukkumassa oleva välttämättä pidä kovaa ääntä ja huuda apua.

    – Nyt on saatu lukea onnellisia tarinoita, koska on ollut paljon läheltä piti -tilanteita. Ihmiset ovat havahtuneet hiljaiseen hukkumiseen. Nykyään puututaan vähän ahkerammin, jos tilanne näyttää siltä, että ihminen on hädässä. Jos vastausta ei tule, lähdetäänkin pelastamaan, Hiltunen arvioi.

    9-tie oli poikki useita tunteja onnettomuuden takia: 4 loukkaantunut Orivedellä raskaan ajoneuvon ja kahden auton kolarissa

    9-tie oli poikki useita tunteja onnettomuuden takia: 4 loukkaantunut Orivedellä raskaan ajoneuvon ja kahden auton kolarissa


    Orivedellä sattui perjantaina aamulla liikenneonnettomuus tiellä 9 Orivedellä. Pelastuslaitoksen mukaan yksi henkilö loukkaantui vakavasti ja kolme lievästi. Onnettomuus sattui kahden henkilöauton ja raskaan ajoneuvon välillä. Päivystävä...

    Orivedellä sattui perjantaina aamulla liikenneonnettomuus tiellä 9 Orivedellä. Pelastuslaitoksen mukaan yksi henkilö loukkaantui vakavasti ja kolme lievästi.

    Onnettomuus sattui kahden henkilöauton ja raskaan ajoneuvon välillä.

    Päivystävä palomestari Ville Vahala kertoo, että vakavasti loukkaantunut oli henkilöautossa, lievästi loukkaantuivat raskaan ajoneuvon kuljettaja ja kaksi toisessa henkilöautossa ollutta.

    Poliisin mukaan Tampereen suunnasta tullut henkilöauto oli ajautunut toistaiseksi tuntemattomasta syystä väärälle kaistalle. Henkilöautoilija oli törmännyt raskaaseen ajoneuvoyhdistelmään.

    Raskaasta ajoneuvosta räjähti rengas ja koko yhdistelmä suistui ojaan. Yhdistelmään törmänneen henkilöauton takana tullut henkilöauto ajautui myös poliisin mukaan ulos tieltä. Loukkaantuneet on poliisin mukaan toimitettu sairaalaan.

    Päivystävän palomestarin mukaan raskas ajoneuvo tuli Jyväskylästä Tampereen suuntaan ja päätyi vasempaan laitaan.

    Paikalla on tehty päällystystöitä vähän aikaa sitten, mutta ajoradan maalaukset vielä puuttuvat.

    Hälytys tuli kello 8.21 perjantaina aamulla. Onnettomuuspaikka oli vajaa kilometri Oriveden liiittymästä Tampereen suuntaan.

    Tie oli useita tunteja suljettu liikenteeltä ja liikenne ruuhkautui. Tie on saatu avattua vasta kello puoli yhden aikaan.

    Paikalle oli menossa silminnäkijän mukaan runsaasti hälytysajoneuvoja. Silminnäkijän mukaan paikalle oli tulossa Tampereelta yli kymmenen hälytysneuvoa.

    Valtaosa Pirkanmaan kansanedustajista lähtee ehdolle eduskuntavaaleissa – viisi miettii vielä

    Valtaosa Pirkanmaan kansanedustajista lähtee ehdolle eduskuntavaaleissa – viisi miettii vielä


    Sinisten kansanedustaja Tiina Elovaara pohtii vakavasti eduskunnan jättämistä. Työ on Elovaaran mukaan ollut raskasta ja vaikuttanut terveyteen. Yle Tampere kysyi pirkanmaalaisilta kansaedustajilta asettuvatko he ehdolle. Valtaosa aikoo pyrkiä...

    Sinisten kansanedustaja Tiina Elovaara pohtii vakavasti eduskunnan jättämistä. Työ on Elovaaran mukaan ollut raskasta ja vaikuttanut terveyteen.

    Yle Tampere kysyi pirkanmaalaisilta kansaedustajilta asettuvatko he ehdolle. Valtaosa aikoo pyrkiä jatkokaudelle. 19 edustajasta ehdolle on asettumassa ainakin 12. Moni kertoo perusteluissaan omasta hyvästä terveydentilastaan.

    Nykyisten hallituspuolueiden edustajat haluavat jatkaa aloittamaansa työtä, oppositiossa taas halutaan muuttaa suuntaa.

    Kokoomuksen Arto Satosen mukaan seuraava suuri uudistus on sosiaaliturvauudistus.

    – Sosiaaliturvaa pitää uudistaa siten, että yhä useampi suomalainen pääsee töihin. Se tarkoittaa työn ja sosiaaliturvan parempaa yhteensovittamista vastikkeellisen perustulon pohjalta, sanoo Satonen.

    Myös sosialidemokraattien Sanna Marin haluaa uudistaa sosiaaliturvaa. Hän muistuttaa, että hallitus on tehnyt epäoikeudenmukaisia heikennyksiä.

    – Seuraavalla vaalikaudella on panostettava koulutukseen, uudistettava vanhempainvapaat ja tehtävä sosiaaliturvajärjestelmästä ihmisten kannalta yksinkertaisempi ja joustavampi. Haluan rakentaa yhteiskuntaa, joka on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä ja yksilön näkökulmasta inhimillinen, sanoo Marin.

    Viisi edustajaa miettii vielä kantaansa. Näistä viidestä vihreiden Olli-Poika Parviainen asettuu todennäköisesti ehdolle, mutta varmistaa asian vasta kesän aikana.

    Lea Mäkipää (sin.) ja Sofia Vikman (kok.) eivät vastannut Yle Tampereen kyselyyn yhteydenotoista huolimatta.

    Lähdetkö ehdolle eduskuntavaaleihin 2019?

    Kyllä:

    Gustafsson, Jukka (sd.)

    Hakanen, Pertti (kesk.)

    Jaskari, Harri (kok.)

    Kiuru, Pauli (kok.)

    Kontula, Anna (vas.)

    Marin, Sanna (sd.)

    Nurminen, Ilmari (sd.)

    Pirttilahti, Arto (kesk.)

    Satonen, Arto (kok.)

    Savio, Sami (ps.)

    Tanus, Sari (krist.)

    Viitanen, Pia (sd.)

    Ehkä:

    Alatalo, Mikko (kesk.)

    Elovaara, Tiina (sin.)

    Hassi, Satu (vihr.)

    Parviainen, Olli-Poika (vihr.)

    Mölsä, Martti (sin.)

    Ei tavoitettu:

    Mäkipää, Lea (sin.)

    Vikman, Sofia (kok.)

    Puoli vuotta syömishaasteita toi yhä suositummalle eläkeläistubettajalle kymmenen lisäkiloa: ”Tästä tulee hyvä mieli, kun muutkin kuin sukulaiset katsovat”

    Puoli vuotta syömishaasteita toi yhä suositummalle eläkeläistubettajalle kymmenen lisäkiloa: ”Tästä tulee hyvä mieli, kun muutkin kuin sukulaiset katsovat”


    – Nyt lähtee. Terve, otetaanpas tällainen kevyt haaste, Hannu Kanerva tokaisee katsojilleen tutun keittiönpöydän ääressä Tampereella. Edessään hänellä on vaaka, kaksi kiloa mustaa makkaraa aseteltuna kahdelle lautaselle, vesikannu ja...

    – Nyt lähtee. Terve, otetaanpas tällainen kevyt haaste, Hannu Kanerva tokaisee katsojilleen tutun keittiönpöydän ääressä Tampereella.

    Edessään hänellä on vaaka, kaksi kiloa mustaa makkaraa aseteltuna kahdelle lautaselle, vesikannu ja talouspaperia.

    Kamera käy. Kello käy.

    Ensimmäinen kilo on tarkoitus syödä kymmenessä minuutissa. Toista kiloa Hannu ei usko itsekään jaksavansa niellä kokonaan.

    Ensin kilo raakaa sipulia

    Pysytään hetki jännityksessä ja kurkistetaan ensin, mitä tähän mennessä on tapahtunut.

    - Hyvää ruokahalua, aika alkaa nyt, sanoo Hannu Kanerva ja painaa ajanoton päälle.Hannu Kanerva

    Edellisellä viikolla Hannu on epäonnistunut kahden kilon maksamakkarahaasteessa. Sitä ei mennyt alas kuin runsas puolet. Luovutus tapahtui ajassa 00.14.29. Tosin kyytipoikana oli sillä kertaa litra piimää.

    – Ensimmäinen video, jonka tein oli kilo raakaa sipulia. Eräällä kovalla syöjällä jäi se kesken, ja minä ajattelin, että kyllähän nyt aikuinen mies kilon raakaa sipulia syö, hän nauraa.

    Kun muut lihoivat jouluna, Hannu laihtui.

    – Suu oli kaksi viikkoa kuin rikkihappoa olisi juonut, en pystynyt syömään kuin henkeni pitimiksi. En suosittele kenellekään raakaa sipulia siinä määrin.

    Paino nousi kymmenen kiloa

    Hannun tahti kuitenkin vain kiihtyi.

    Seuraavana oli vuorossa kilo sitruunoita, sitten kolme kiloa perunasalaattia, kolme tuubia wasabitahnaa, pari kiloa raakaa jauhelihaa, tosi tulinen sinappihaaste, puurohaaste, mämmihaaste ja niin edelleen.

    Puolessa vuodessa kiloja on karttunut kymmenkunta.

    – Painan tällä hetkellä 112 kiloa, mikä on 180-senttiselle miehelle kyllä huomattava ylipaino, hän kertoo.

    Nyt takana on puoli vuotta tehokasta syömishaasteiden tekemistä. Hannu laskee, että hänen YouTube-kanavallaan on 5300 tilaaja. Viikko haastattelun jälkeen määrä on kasvanut seitsemään tuhanteen. Näyttökertoja videoilla on jo yli 400 000.

    Siitäkin tulee hyvä mieli.

    Tulot kattavat ruokamenot

    Myös mainostulot ovat karttuneet. Hannu kertoo saavansa noin euron tuhannesta katselukerrasta. Suosituimmalla videolla, sipulihaasteella, on vajaa 40 000 katsojaa.

    - Ensimmäinen syömisvideo minkä tein oli kilo raakaa sipulia, Hannu Kanerva kertoo.Hannu Kanerva

    Epäsuosituin video “Sirkkasuklaa makutesti” on jäänyt vähän yli 3000 katsojaan. Se on ainoa, johon yhteistyökumppani eli valmistaja lähetti syötävät, pyytämättä ja yllättäen.

    – Kyllä ne tulot juuri ja juuri kattavat sen ruoan, minkä ostan ja syön videoilla. Mutta en minä tätä rahan takia tee, välillä sitä on, välillä ei, hän nauraa.

    Oikeastaan koko tubettaminen alkoi ihan vahingossa.

    Hannu harrastaa valokuvausta ja myy kuvia kuvapankeissa. Kun häneltä loppui tila kotisivulla, hän keksi laittaa kuvia YouTubeen ja linkata ne kotisivuilleen.

    Kunnes tuli puolen vuoden takainen sipulihaaste.

    Sittemmin myyntimiehenä elämäntyönsä tehnyt Hannu on liittynyt myös Instagramiin, Facebookiin ja Twitteriin.

    – Merkonomina ajattelin tietysti kaupallisesti, että minun täytyy mainostaa kanavaani, hän nauraa.

    Negatiiviset kommentit kuuluvat asiaan

    Palaute on tähän asti ollut enimmäkseen positiivista. Sosiaalisen median keskisormen näyttelijöille Hannu ei lotkauta korvaansa.

    – Eivät ne minua häiritse. Sellaiset kommentit voisi toki moderoida pois, mutta se ei olisi silloin sitä itseään. Negatiiviset kommentit pitää ehdottomasti jättää sinne, hän sanoo.

    Silti Hannulle on kunnia-asia pitää kanavansa siistinä. Ei oksennusvideoita, ei kiroilua - ainakaan usein - vaan hauskanpitoa ja hyvää mieltä.

    Hannu Kanerva Tampereelta on erikoistunut syömishaasteisiin.Matias Väänänen

    Uusin aluevaltaus on räiskintäpeli Fortnite, johon Hannun houkuttelivat naisystävän veljenpojat. Kyllä, hän kertoo, lapsia on kolme, lapsenlapsia seitsemän ja elämänkumppanikin on ollut rinnalla jo 30 vuotta. Hannu julkaisee pelaamisesta jälkikäteen selostetut videot kanavallaan.

    – Nuorison mielestä on hienoa, kun seitsemänkymppinen papparainen pelaa Fortnitea, vaikka ei osaisikaan sitä. Joku kirjoitti, että tuo juuri on hauskaa, kun ei osaa pelata.

    Maine kasvaa päivä päivältä.

    – Kaksi ihmistä on tunnistanut minut Prismassa. Toinen oli ihan täpinöissään ja halusi ottaa yhteiskuvan. Mutta minulla on aina ollut salainen osoite ja puhelinnumero. Pääsee helpommalla, Hannu sanoo.

    Kansainvälinen läpimurto haaveena

    Silti ajatus jopa kansainvälisestä läpimurrosta piilee takaraivossa. Jos ei muuten, niin siksi, että se toisi Suomeen turisteja.

    Alkuun Hannu laati videoilleen englanninkieliset otsikot ja lopputekstit. Internetin käännöskoneiden avulla hän teki niihin myös japaninkielisiä tekstejä.

    - Terve, otetaan tällainen kevyt haaste, pikkaisen mustaa makkaraa, Hannu Kanerva aloittaa videonsa.Matias Väänänen

    Tämänhetkinen unelma on tehdä taiteellinen video, joka tekisi maailmanlaajuisen läpimurron.

    – Sellainen, joka olisi verrattavissa klassikoihin. Vähän Kaurismäen tyyliin, mutta jyrkempänä versiona. 87 miljoonaa katsojaa toisi tyydytystä. Se olisi sellainen, mistä tulisi todella hyvälle mielelle, Hannu haaveilee.

    Toisaalta vähempikin riittäisi.

    – Joskus kommenteissa on toivottu, että tee kotipaikkakunnastasi video. Minua kiinnostaisi tehdä Tampereesta esittelyvideo, hän sanoo.

    Entäpä mustamakkarahaaste? Ensimmäinen kilo menee kuin meneekin kymmenessä minuutissa. Ja ne loput…

    Voit katsoa Perjantain videon tästä. Hannu Kanervan oma video löytyy täältä.

    Hannu Kanerva on vuorossaan kolmas Yle Perjantain Tubettajat spesiaali -sarjan suosituista tubettajista. Viime viikolla tutustuttiin helsinkiläiseen Vauhtimursuun, joka jahtaa pettäjämiehiä. Sarjan avasi porilainen kulttihahmo Markoboy87, joka tunnetaan kuohuviinipullojen poksauttelemisesta.

    Miikka Karjaluoto on viettänyt 44 kesää samassa paikassa ja tullut joka kerta levänneenä pois – Tutkijat selvittivät, millainen loma virkistää

    Miikka Karjaluoto on viettänyt 44 kesää samassa paikassa ja tullut joka kerta levänneenä pois – Tutkijat selvittivät, millainen loma virkistää


    Kokkolan kohdalla matkaa on taitettu 320 kilometriä. Viimeistään silloin hymy tulee pirkkalalaisen Miikka Karjaluodon, 44, huulille. Alkaa tuntua lomalta. – Yleensä joko minä tai vaimoni Molla teemme vielä autossa viimeisiä töitä ennen lomaa,...

    Kokkolan kohdalla matkaa on taitettu 320 kilometriä. Viimeistään silloin hymy tulee pirkkalalaisen Miikka Karjaluodon, 44, huulille. Alkaa tuntua lomalta.

    – Yleensä joko minä tai vaimoni Molla teemme vielä autossa viimeisiä töitä ennen lomaa, mutta Kokkolassa hymy on jo korvilla. Ja Yppärissä paistaa mennessämme aina aurinko.

    Yppäri on kylä Pyhäjoen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Siellä Miikka Karjaluoto on käynyt jokaisena 44 kesänään. Mukana ovat nykyään vaimon lisäksi myös lapset Okko, 11, ja Immi, 12.

    – Lapsuuden kesäni täällä olivat ikuisia ja päättymättömiä. Myöhemmin kävin aina mökillä jossain vaiheessa, vaikka oli kesätyötä ja muuta. Nyt katson, kun poikani tekee mökillä samoja juttuja kuin minä lapsena, vaikka en ole niitä erikseen näyttänyt, Miikka Karjaluoto kertoo.

    Loma kotona vai matkalla?

    Kannattaako lomalla jäädä kotiin lepäämään vai palautuuko töistä paremmin, jos lähtee heti reissuun?

    Matkailumainokset perustuvat siihen, että ihminen rentoutuu matkalla ja pää tyhjenee stressistä. Turismi rakentuu mielikuviin huolettomasta kesäpäivästä rannalla.

    Okko Karjaluoto keksii hyvin tekemistä mökillä.Karjaluodon perhealbumi

    Matkailun rentouttavaa vaikutusta ei ole kuitenkaan tieteellisesti kunnolla tutkittu, huomasivat Tampereen yliopiston tutkijat Jessica de Bloom, Ulla Kinnunen ja Kalevi Korpela. Yhdessä kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa tehty artikkeli on julkaistu kansainvälisessä julkaisussa kaksi vuotta sitten, mutta se on saanut Suomessa vähän huomiota.

    Tutkimusryhmä seurasi 24:ää hollantilaista työntekijää viiden viikon ajan. Työntekijöitä seurattiin työpäivän jälkeen illalla, viikonloppuna ja kotimaan lomamatkan aikana. Kotimaan lomamatka oli pidennetty viikonloppu hollantilaisessa lomapuistossa, jossa voi urheilla ja rentoutua.

    Tampereen yliopiston professori Ulla Kinnunen sanoo, että tavoissa rentoutua oli selkeitä eroja. Tutkijat seurasivat muun muassa työntekijän unen ja liikkumisen määrää sekä tunteita ja väsymisen määrää.

    – Tuossa tutkimuksessa kotimaan loma oli huomattavasti palauttavampi kuin illat työpäivän jälkeen ja jonkin verran palauttavampi kuin loma kotona, Kinnunen sanoo.

    Ilman aikatauluja

    Karjaluodot viettävät Yppärissä kolmesta viiteen viikkoa kesällä. Samassa miljöössä lomailevat myös Miikka Karjaluodon vanhemmat ja veljen nelihenkinen perhe. Tuorein mökkeilijä on veljen puolivuotias vauva.

    Suku viettää kesää yhdessä. Kuvassa vasemmalta Molla Karjaluoto, Okko Karjaluoto, Eero Karjaluoto, Pauliina Karjaluoto, Vili Karjaluoto, Tuulis Karjaluoto, Immi Karjaluoto ja vaunuissa Eeli Karjaluoto.Karjaluodon perhealbumi

    Karjaluoto kiittää vanhempiaan siitä, että nämä ovat laajentaneet mökkiä ja hankkineet sinne veden sekä sähkön. Nyt jokainen perhe voi viettää lomaa rauhassa omassa sopessa, mutta silti nauttia yhdessäolosta.

    – Kysyimme lapsilta, mikä mökillä on mukavinta. Oli vähän yllättävää, että myös he vastasivat, että yhdessäolo. Koska täällä on aina porukkaa, taakka tulee jaettua kunkin suosikkitekemisen mukaan. Pappa kalastaa, joku tykkää laittaa ruokaa ja joku taas käydä kaupassa.

    Yhteisöllisyyden lisäksi tärkeintä on kiireettömyys. Lomalla voi nukkua myöhään, eikä ole aikatauluja. Aluejohtajana työskentelevä Karjaluoto vilkaisee välillä työsähköposteja, mutta ei koe sen kuormittavan.

    – Jollekin tällainen mökkeily voi kuulostaa tylsältä, mutta on eri tapoja viettää lomaa. Täällä on lunki meininki ja kiireetöntä. Minulle mökki merkitsee on-off-kytkentää lomalle. Viimeistään kun lämmitän saunan ja ryhdyn soittamaan kitaraa, rentoudun. En voi keksiä itselleni parempaa tapaa palautua töistä.

    Myös lapset odottavat mökkilomaa. Mökillä käy tuttuja ja välillä tehdään retkiä vaikka kiipeilypuistoon. Tylsätkään hetket eivät haittaa, koska ne voivat auttaa keksimään uutta tekemistä.

    Vähemmän murehtimista, enemmän lepoa

    Tutkimuksen mukaan etenkin työasioiden vatvominen väheni viikonloppumatkalla verrattuna kotiviikonloppuun. Näin se edistää palautumista työstä.

    Matkan aikana työntekijät nukkuivat enemmän, liikkuivat enemmän ja olivat sosiaalisempia sekä hoitivat vähemmän pakottavia velvollisuuksia kuin töiden jälkeen vapaa-aikana. Ihmiset miettivät myös enemmän omaa hyvinvointiaan ja murehtivat vähemmän ongelmiaan matkalla kuin kotona työviikolla.

    Serkukset Okko, Vili ja Immi Karjaluoto istuvat kivellä, jonka heidän isänsä ristivät lapsina norsukallioksi.Karjaluodon perhealbumi

    Sen sijaan erot loman viettämisessä kotona ja lomakeskuksessa olivat pieniä. Silti loma muualla antaa tutkijoiden mukaan hyvää etäisyyttä jokapäiväisiin huoliin.

    – Sanoisin, että lomasta kannattaisi olla ainakin osa pois kotoa. Uusi ympäristö auttaa irrottautumaan työstä, mikä puolestaan auttaa hyvin palautumaan työstä. Tällainen jakso voisi olla joko loman alussa, jos silloin on voimia lomailuun, tai sitten kun voimat ovat palautuneet sille tasolle, että pystyy nauttimaan lomailusta muualla. Matkailu vaati usein jokin verran energiaa ja voimia, Kinnunen sanoo.

    Matkan ei tarvitse suuntautua kauas. Tutkijoiden mukaan matkaaminen esimerkiksi junalla tai pyörällä voi tuoda tunteen matkaamisesta kauemmas kuin oikeasti on. Kotonakin voi tutkimuksen mukaan hyvin rentoutua esimerkiksi pitämällä työtietokoneen poissa silmistä ja nauttimalla tutusta ympäristöstä.

    Ulkomaan matka erilaista rentoutumista

    Miikka Karjaluoto uskoo, ettei rentoutuisi kotona niin hyvin kuin mökillä.

    – Kotona on aina arjen askareita, joita täytyy tehdä. Onhan mökilläkin paljon tekemistä. Ne eivät kuitenkaan tunnu työltä, vaan vapaaehtoiselta puuhastelulta, hän kuvaa.

    Karjaluodon perhe käy ulkomailla yleensä syyslomalla tai hiihtolomalla. Se on erilaista rentoutumista.

    – Ulkomaille lähtö on enemmän kokemuksen hakemista ja suorittamista. Siihen liittyy enemmän odotusarvoja kuin mökkeilyyn. Saatan tulla väsyneempänä pois kuin lähdin, Karjaluoto sanoo.

    AL: Pirkanmaalainen sähköurakoitsija tuomittu petoskokonaisuudesta – ei ollut lupaa tehdä sähkötöitä

    AL: Pirkanmaalainen sähköurakoitsija tuomittu petoskokonaisuudesta – ei ollut lupaa tehdä sähkötöitä


    Kahdessa oikeusasteessa on nyt tuomittu akaalaisen yrityksen TTA Finland Oy:n väkeä luvattomista sähköasennuksista. Aamulehden mukaan Turun hovioikeus on antanut asiasta päätöksen. Se ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Pirkanmaan...

    Kahdessa oikeusasteessa on nyt tuomittu akaalaisen yrityksen TTA Finland Oy:n väkeä luvattomista sähköasennuksista. Aamulehden mukaan Turun hovioikeus on antanut asiasta päätöksen. Se ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

    Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2016 laittomia sähkötöitä urakoineen mm. törkeästä petoksesta ja vaaran aiheuttamisesta kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Asiaan liittyy myös muita rikoksia.

    Toinen mukana ollut henkilö sai vuoden ja kuuden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen törkeistä petoksista ja kiskonnasta.

    Firma teki lukuisia sähköurakoita ilman, että yhtiöllä tai sen asentajalla olisi ollut oikeutta tehdä sähkötöitä. Suomessa sähkölaitteistoja saa asentaa ja korjata vain sellainen toiminnanharjoittaja, joka täyttää sähköturvallisuuslaissa asetetut vaatimukset.

    Jos sähkötyöt on tehty laittomasti, se aiheuttaa poliisin mukaan sähkötöitä teettäneelle vaaran, että vahinkotilanteessa esimerkiksi vakuutusyhtiöllä on mahdollisuus olla maksamatta korvauksia.

    Laittomat asennukset tehtiin vuosien 2011-2014 välisenä aikana.

    Mehiläinen päihitti kilpailijansa sen kotikentällä – Pihlajalinna sulkee kaksi terveysasemaa Tampereella

    Mehiläinen päihitti kilpailijansa sen kotikentällä – Pihlajalinna sulkee kaksi terveysasemaa Tampereella


    Tampereen keskustassa asuva Anna Backman on hämillään. Backmanin nelihenkinen perhe on jo vuosia asioinut Kehräsaaren Omapihlaja-terveysasemalla. – Paikka on tullut tutuksi lähinnä lasten kautta. Olemme olleet tosi tyytyväisiä terveysaseman...

    Tampereen keskustassa asuva Anna Backman on hämillään. Backmanin nelihenkinen perhe on jo vuosia asioinut Kehräsaaren Omapihlaja-terveysasemalla.

    – Paikka on tullut tutuksi lähinnä lasten kautta. Olemme olleet tosi tyytyväisiä terveysaseman toimintaan. Usein olemme saaneet ajan heti samalle päivälle.

    Kehräsaaren ja Hervannan Omapihlaja-asemat olivat viimeistä päivää auki tiistaina, 10. heinäkuuta. Virallisesti niiden toiminta loppuu heinäkuun lopussa.

    Tampereen kaupunki ei toistaiseksi ole tiedottanut terveyspalvelujen muutoksesta suoraan asukkaille mitenkään.

    – Äitini kertoi lukeneensa lehdestä, että keskustan ja Hervannan terveyspalvelut siirtyvät Pihlajalinnasta Mehiläiseen. Kaupungin puolelta ei toistaiseksi ole tullut mitään informaatiota uusista toimipisteistä tai uusista terveysasemista.

    Tampereen kaupunki on kilpailuttanut kahden suuren kaupunginosan terveysasemapalvelut noin kymmenen vuoden ajan.

    Viimeisimmän kilpailuvoiton nappasi Mehiläinen Tampereella uraa uurtaneen Pihlajalinnan edestä.

    Hinta ratkaisi

    Mehiläinen saa vastuulleen yli 15 000 keskustan asukkaan sekä noin 10 000 hervantalaisen terveysasemapalvelut.

    Sopimus Tampereen kaupungin kanssa astuu voimaan elokuussa ja sopimuskausi kestää vuoden 2020 loppuun.

    Pihlajalinnassa harmitellaan, että laatu ja asiakkaiden tyytyväisyys eivät merkinneet kilpailutuksessa mitään.

    – Tampereen kaupunki teki suoraviivaisen kilpailutuksen. Ratkaisevaa oli vain hinta, kuittaa jo vuosia Omapihlaja-asemien toiminnasta vastannut lääkäri Pertti Asikainen.

    Mehiläisellä kovat kasvuhalut

    Mehiläinen on viime vuosina vahvistanut asemiaan Tampereella. Se hoitaa jo kolmen kaupunginosan terveysasemia.

    Mehiläisen pääpaikka Tampereella on Finlaysonin alueella.Jussi Mansikka / Yle

    Mehiläinen on huhtikuusta lähtien hoitanut Tesoman terveysasemaa ns. allianssimallilla. Tesomalla Mehiläisen vastuulla on noin 20 000 asukkaan terveyspalvelut.

    Elokuussa asukasmäärä yli kaksinkertaistuu, kun keskustan ja Hervannan terveysasemat avaavat ovensa. Ne ovat ostopalveluasemia.

    Mehiläinen haluaa isoksi toimijaksi kovan kilpailijansa kotikaupungissa.

    – Tämä on Mehiläiselle strateginen valinta. Haluamme isoksi toimijaksi Tampereella, sanoo Atte Vadén.

    Sulkeminen kirpaisee

    Kehräsaaren ja Hervannan terveysasemilla on ollut töissä noin 30 hoitajaa ja lääkäriä. Heistä vain muutama siirtyy Mehiläisen leipiin. Kaikille on uusi työpaikka tiedossa.

    Työyhteisö on ollut tiivis. Sen hajoaminen harmittaa Omapihlaja-asemista jo useamman vuoden ajan vastannutta Pertti Asikaista.

    – Päällimmäisenä on haikeus. Ensi alkuun olimme tyrmistyneitä, mutta nyt mieli seesteisen haikea. Me olemme työstämme ylpeitä.

    Vastaava lääkäri Pertti Asikainen on ylpeä Omapihlaja-terveysasemien tekemästä uraa uurtavasta työstä.Jussi Mansikka / Yle

    Kaupungin tekemissä kilpailukykymittauksissa Omapihlajat ovat usein valloittaneet kärkisijoja. Hoitajat ja lääkärit ovat työskennelleet työpareina.

    Mehiläisellä rekrytointi kesken

    Mehiläinen perustaa uudet terveysasemat keskustaan Finlaysonin alueelle ja Hervantaan kauppakeskus Duon yhteyteen. Oma Lääkärisi -asemia kalustetaan ja varustetaan parhaillaan. Toiminta alkaa elokuun alussa.

    Vastaava lääkäri Atte Vadén Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:stä kertoo, että työntekijöitä on etsitty "kissojen ja koirien kanssa".

    – Hyviä hoitajia tai lääkäreitä ei ole helppo löytää. Jokainen kivi ja kantokin on käännetty, mutta ihan kaikkia rekrytointeja ei vielä ole tehty.

    Atte Vadén vastaa Mehiläisen Tampereen uusien terveysasemien toiminnasta.Jussi Mansikka / Yle

    Toiminnan sujuvaa aloitusta hidastaa kesäloma-aika. Kaikki 25 uutta työntekijää eivät pysty aloittamaan heti elokuussa.

    Atte Vadénilla onkin yksi pyyntö hoitoon hakeutuville.

    – Toivon ihmisiltä, joilla ei ole ihan akuuttia hoitotarvetta, malttia. Vuosikontrollit ja muut kiireettömät asiat ehtii hoitaa syys- tai lokakuussakin.

    Vankeutta ja yli miljoonan euron vahingonkorvaukset suuressa taideväärennösjutussa – Tauluja myytiin mm. Gallen-Kallelan ja Schjerfbeckin teoksina

    Vankeutta ja yli miljoonan euron vahingonkorvaukset suuressa taideväärennösjutussa – Tauluja myytiin mm. Gallen-Kallelan ja Schjerfbeckin teoksina


    Laajassa tauluväärennysjutussa on jaettu useita vankeustuomiota Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Rikosvyyhdessä myytiin 115 väärennettyä taideteosta kovaan hintaan. Myynnistä kertyi yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Huijatuksi tuli yli 30 henkilöä...

    Laajassa tauluväärennysjutussa on jaettu useita vankeustuomiota Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Rikosvyyhdessä myytiin 115 väärennettyä taideteosta kovaan hintaan. Myynnistä kertyi yhteensä 1,3 miljoonaa euroa.

    Huijatuksi tuli yli 30 henkilöä ja yritystä yli kymmenen vuoden aikana. Tauluja myytiin 20 paikkakunnalla.

    Pisin tuomio eli viisi vuotta ehdotonta vankeutta tuli törkeistä ja tavallisista petoksista sekä törkeästä väärennyksestä. Kolme muutakin sai ehdottomia vankeustuomioita.

    Yksi syytetty sai puolentoista vuoden ehdollisen tuomion törkeästä rahanpesusta ja toinen kymmenen kuukautta törkeistä petoksista. Yhden osalta syytteet hylättiin.

    Käräjillä olleista viisi myönsi osallistuneensa taulujen myyntiin, mutta kiistivät tienneensä taulujen olleen väärennöksiä. Yksi kiisti osallisuutensa myyntiin.

    Tuomitut joutuvat maksamaan korvauksia pääosin vaatimusten mukaan yhteensä yli 1,2 miljoonaa euroa.

    Lempääläläinen taiteilija tunnusti esitutkinnassa väärentäneensä tauluja ja sai Pirkanmaan käräjäoikeudelta ehdollisen vankeustuomion tammikuussa 2017.Matti Vikman / Yle

    Väärennöksistä noin 80 maalannut lempääläläismies on jo aiemmin saanut ehdollisen tuomion.

    Kansallisgalleria totesi tutkimuksissaan 115 taulua väärennöksiksi. Väärennetyt ja takavarikoidut taulut tuomittiin menetettäväksi valtiolle.

    Myydyt taulut on signeerattu kuuluisten taiteilijoiden nimiin, kuten Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck, Eero Järnefelt ja Reidar Särestöniemi. Kallein myyty väärennös, Gallen-Kallelan nimiin merkitty, Imatrankoskea esittävä taulu myytiin yksityishenkilölle 135 000 eurolla.

    Laajaa vyyhtiä käsiteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa maaliskuusta toukokuulle. Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.

    Terhi Kiemungin tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan jäi voimaan

    Terhi Kiemungin tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan jäi voimaan


    Tamperelainen, perussuomalaisissa tunnetuksi tullut poliitikko Terhi Kiemunki ei saa valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Turun hovioikeuden tammikuussa 2018 antama tuomio jää siten voimaan. Kiemunki sai Pirkanmaan käräjäoikeudessa ja sittemmin...

    Tamperelainen, perussuomalaisissa tunnetuksi tullut poliitikko Terhi Kiemunki ei saa valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Turun hovioikeuden tammikuussa 2018 antama tuomio jää siten voimaan.

    Kiemunki sai Pirkanmaan käräjäoikeudessa ja sittemmin hovioikeudessa tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Seuraamus oli 30 päiväsakkoa.

    Kiemunki oli Uusi Suomi -verkkolehdessä julkaistussa blogissaan kirjoittanut islaminuskosta, maahanmuutosta ja terrorismista keväällä 2016. Hän kirjoitti blogissaan muun muassa, että kaikki Euroopan terroristit olisivat muslimeja.

    Kiemunki pyysi aikanaan itse poliisia tutkimaan, onko hän syyllistynyt rikokseen. Tutkinnan lopputuloksena apulaisvaltakunnansyyttäjä päätti nostaa syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

    Kiemunki irtisanottiin perussuomalaisten puolueesta helmikuussa 2017 ja kansanedustaja Lea Mäkipään avustajan tehtävästä heinäkuussa 2017.

    Video: Mitä jos Trump ja Putin tapaisivatkin Tampereella? Mustaamakkaraa sädetikulla, uintiretki järvessä ja takuuvarma yllätys Pikku Kakkosen puistossa

    Video: Mitä jos Trump ja Putin tapaisivatkin Tampereella? Mustaamakkaraa sädetikulla, uintiretki järvessä ja takuuvarma yllätys Pikku Kakkosen puistossa


    Helsinki valmistautuu parhaillaan isännöimään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huippukokousta 16. heinäkuuta. Kahden suuren valtion johtajien tapaaminen Suomessa on herättänyt paljon mielenkiintoa,...

    Helsinki valmistautuu parhaillaan isännöimään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huippukokousta 16. heinäkuuta. Kahden suuren valtion johtajien tapaaminen Suomessa on herättänyt paljon mielenkiintoa, ja moni pohtii ohjelman yksityiskohtia tapaamispaikasta majoitukseen ja presidenteille tarjottavaan ruokaan.

    Vaan mitä jos tapaaminen olisikin järjestetty Suomessa jossakin muualla kuin Helsingissä, vaikkapa Tampereella, voisiko se vaikuttaa neuvottelujen lopputulokseen. Kävimme kysymässä asiaa Tampereen keskustassa.

    – Ei niille sopua syntyisi, vaikka he täällä tapaisivat. On ne niin erilaiset tyypit, Väinö Koskinen sanoo.

    Tamperelaisen Katariina Suvannon mielestä neuvottelujen lopputulokseen vaikuttaisi varmasti se, jos ne käytäisiin Tampereella.

    – Täällä on positiivisia, energisiä ihmisiä, jotka saavat hyvälle mielelle, Suvanto sanoo.

    – En mä usko, että sillä olisi mitään vaikutusta keskusteluihin, Päivi Nieminen arvelee puolestaan.

    – Kyllähän tämä niille pieni paikka olisi, Veijo Virtanen miettii.

    Huippukokous voitaisiin tamperelaisten mielestä järjestää esimerkiksi Näsinneulassa (kuvan keskellä) tai Torni-hotellissa (vasemmalla).Jani Aarnio / YleMaailmanpolitiikkaa uimareissulla ja hattaraa huvipuistossa

    Ajatusleikki kahden maailman vaikutusvaltaisimpiin johtajiin kuuluvan presidentin kohtaamisesta Tampereella tuntuu alkuun monista oudolta, mutta pyydettäessä tamperelaiset keksivät useita paikkoja huippukokoukselle.

    Kannatusta kokouspaikaksi saa niin Näsinneula, Torni-hotelli, Tampere-talo kuin Pyynikin munkkikahvila.

    Teemu Soravirran mielestä paras tapaamispaikka olisi jokin Tampereen puisto tai uimaranta. Hän veisi Trumpin ja Putin uimaan järveen ja hyppäisi itsekin mukaan, jos vain turvamiesten sekaan mahtuisi.

    – Varmaan juttelisimme maailmanpolitiikasta ja muista perusjutuista, mistä yleensä uintireissulla jutellaan.

    Myös Tampereen tunnettua huvipuistoa ehdotetaan presidenttien kohtaamispaikaksi.

    – Särkänniemeen veisin ja hattaraa tarjoaisin. Se sopii Trumpin tukkamuotiin, Antti Savolainen nauraa.

    Rauhaa Lähi-itään ja saunadiplomatiaa

    Yhdysvaltain Donald Trumpilta ja Venäjän Vladimir Putinilta tuskin keskustelunaiheet loppuvat Suomen huippukokouksessa, mutta tamperelaisilta löytyy lisävinkkejä varalle.

    Presidenttien pitäisi keskustella Krimin miehityksestä, rauhasta, ydinaseiden vähentämisestä, pakolaisasioista sekä kauppasodan lopettamisesta. Heiltä toivotaan järkeviä, hyviä päätöksiä.

    – Jaa-a, jos sinne Lähi-itään jonkinlaisen rauhan saisi, niin se olisi aika mukava juttu monen kohdalla, Väinö Koskinen sanoo.

    – Kannattaa varmaan se Pohjois-Korean homma saada hoidettua, niin sitten kaikki on hyvin sen jälkeen, Teemu Soravirta lähettää terveisiä.

    Rauhaniemen kansankylpylä on suosittu saunomis- ja uimapaikka Tampereella.Jani Aarnio / Yle

    Saunadiplomatia saa lämmintä kannatusta.

    – Putin on kovempi saunamies. Kyllä se aika kipakkaa löylyä heittäisi, Juhani Mäkinen Jämsästä arvelee.

    – Trump saattaisi viipyä löylyissä pidempään ihan sisun takia vaikka nahka palaisikin, Maria Rajakorpi tuumaa.

    Mustaamakkaraa ja hippaa Pikku Kakkosen puistossa

    Jos tamperelaiset keksivätkin monta kokouspaikkaa, tarjoiluehdotuksia vasta riittääkin: presidenteille haluttaisiin tarjota loimulohta, muikkuja, puolukkajäädykettä, mansikkaviinereitä, tamperelaista pizzaa, munkkikahvia Pyynikillä ja pihviä Tammerkosken rannalla, mutta ehdottomasti eniten ääniä saa mustamakkara.

    – Tarjoiltuna hiukan hienommin. Makkaroista voisi tehdä hienon tornin, ja siihen voisi laittaa Amerikan ja Venäjän liput, ja ehkä vielä sädetikku, Maria Rajakorpi ehdottaa.

    Tamperelaiset haluaisivat tarjota arvovieraille mustaamakkaraa joko torilla pahvilautaselta tai vähän hienommin posliinilautasilta.Jani Aarnio / Yle

    Tärkeänä pidetään, että tarjottava ruoka kuvastaa suomalaista ruokakulttuuria.

    – Hämeenkyrön Siikliä. Siihen kylkeen voita ja jotain suolaista. Hyvä sillipurkki aukaistaisiin, Eeva Arhenius suunnittelee tapaamisen tarjoilua.

    Tiukkojen neuvottelujen lomassa presidentit voisivat käydä kiertoajelulla ja nauttia piknikistä sekä jaloittelusta Tammerkosken rannnalla.

    – Hippaa! Pikku Kakkosen puistossa leikkivät lapset Louna ja Veikko Ylikoski ehdottavat presidenttien ohjelmaan. Putin kuulemma voittaisi.

    – Tervetuloa Suomeen! Louna ja Veikko huikkaavat ja jatkavat pokémonien metsästystä leikkipuistossa.

    Veikko ja Louna Ylikoski lähettävät terveisiä Trumpille ja Putinille Pikku Kakkosen puistosta Tammerkosken rannalta.Jani Aarnio / Yle

    Lue myös:

    Huippukokki tarjoaisi Trumpille ja Putinille järvivettä, Juha Mieto mämmiä – mitä sinä kattaisit presidenttien pöytään?

    Suurvaltajohtajien vierailusta Suomeen jäi massiivinen lahja, jota kukaan ei nyt halua – ollut kymmeniä vuosia varastossa

    Yle Uutisten verkkojutut Trumpin ja Putinin huippukokouksesta Helsingissä

    Kuvat: Tällaisia luottokortin kopiointilaitteita havaittu taas bensa-asemilla –

    Kuvat: Tällaisia luottokortin kopiointilaitteita havaittu taas bensa-asemilla – "Ne ovat todella huomaamattomia"


    Sisä-Suomen poliisi varoittaa bensa-automaattien käyttäjiä kortin kopiointilaitteista. Kopiointilaitteista on tullut jatkuva riesa. Nyt kopiointilaitteet havaittiin Pälkäneellä ja Valkeakoskella. Molemmat kohdeasemat ovat olleet ABC-ketjun...

    Sisä-Suomen poliisi varoittaa bensa-automaattien käyttäjiä kortin kopiointilaitteista.

    Kopiointilaitteista on tullut jatkuva riesa. Nyt kopiointilaitteet havaittiin Pälkäneellä ja Valkeakoskella. Molemmat kohdeasemat ovat olleet ABC-ketjun kylmäasemia.

    Poliisi purki kopiointilaitteen Pälkäneellä 2. heinäkuuta ja Valkeakoskella tänään tiistaina löytyi kylmäasemalta kaksi kopiointilaitetta.

    Valkeakosken laitteet poistettiin tiistaina aamulla puoli kymmeneltä.

    Pälkäneellä poliisi on purkanut kopiointilaitteen Sammontie 3:n kylmäasemalta ja Valkeakoskella tarkka osoite on Mahliankatu 2.

    Valkeakoskella laitteet oli asennettu molempiin mittareihin.

    Kopiointilaitteen voi havaita läpinäkyvästä korttiaukon suojapleksistä. Kopiointilaite nostaa korttiaukon pintaa siten, että tässä kuvassa pleksi jää viistoon nojaamaan korttiaukkoa. Kopiointilaite nousee selkeästi myös automaatin pinnasta esille.Poliisi

    Poliisi pyytää juuri ennen purkamisaikaa automaateilla asioineita ihmisiä olemaan yhteydessä pankkiinsa ja uusimaan käyttämänsä maksukortit.

    Tankkaamishetkellä tulisi aina peittää sormet, kun syöttää tunnuslukua. Kamera on usein ollut asennettuna suoraan näppäimistön yläpuolelle tai sivulle.

    Puretut laitteet ovat olleet poliisin mukaan teknisesti hyvätasoisia ja siten melko huomaamattomia.

    Rikoskomisario Antti Uusipaikka sanoo, että huijauksia on vaikea huomata. Näissä tapauksissa asiakas oli ihmetellyt jotain epämääräistä ja ilmoitti asiasta.

    – Ne ovat todella huomaamattomia. Poliisikaan ei aina erota näitä. Yleensä pankkikortti menee tavanomaista hieman syvemmälle eli on asennettu ylimääräinen peitelevy. Tekstit ovat samanlaisia kuin alkuperäisessä, mikä tekee erottamisen vaikeaksi, Uusipaikka sanoo.

    Tässäkin tapauksessa kamera oli liimattu levyn päälle huomaamattomasti, eikä siitä näkynyt ulospäin kuin pieni reikä.

    Lue lisää:

    Pankkikorttisi tiedot varastavaa skimmauslaitetta ei ole aivan helppo tunnistaa- testaa itse, jos et usko

    Poliisi neuvoo Youtube-videolla: Näin tunnistat maksukortin kopiointilaitteen

    Täsmennys kello 16.00 Lisätty poliisin antamia tietoja huijauksesta ja kameran kiinnityksestä.