Yle Uutiset | Nokia | Tuoreimmat uutiset

    Mistä tietää treenaamisen menneen överiksi? Näitä kropan merkkejä kannattaa kuunnella

    Mistä tietää treenaamisen menneen överiksi? Näitä kropan merkkejä kannattaa kuunnella


    Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee monia sairauksia. Elokuussa julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan liikunnan harrastamisella on myös yhteys parempaan mielenterveyteen. Tosin tutkimuksessa todettiin myös, että jos...

    Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee monia sairauksia.

    Elokuussa julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan liikunnan harrastamisella on myös yhteys parempaan mielenterveyteen.

    Tosin tutkimuksessa todettiin myös, että jos liikkuminen menee liiallisuuksiin, se ei enää lisääkään mielenterveyttä, vaan on yhteydessä jopa heikompaan mielenterveyteen.

    Liian rankka treenaaminen voi myös aiheuttaa rasitusvammoja, lihaskipuja tai pahimmillaan elimistön ylirasitustilan, josta palautuminen voi kestää kuukausia.

    Kuinka paljon liikuntaa on sitten liikaa? Ja mistä tietää meneekö oma liikkuminen liiallisuuksiin?

    Kuinka paljon liikuntaa on liikaa?

    Vastaus siihen, mikä on liikaa liikuntaa riippuu siitä, kuka on kyseessä, sanovat asiantuntijat.

    Terveysliikunnan tutkimuskeskuksen UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin mukaan liikunnan aiheuttamien hyötyjen tiedetään lisääntyvän liikunnan määrän kasvaessa. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin vastaan kulminaatiopiste, jonka jälkeen lisäliikunta ei enää tuotakaan hyötyjä.

    – Mutta se, mikä se absoluuttinen piste on, se riippuu yksilöstä ja siitä, minkälaisesta terveyden osa-alueesta puhutaan. Mielenterveys voi olla eri asia kuin vaikka jonkun luun rasitusmurtuma, Vasankari pohtii.

    Ongelmia tulee yleensä silloin, kun harjoittelumäärää kasvatetaan liian nopeasti tai elämässä on liikunnan ohella muita kuormittavia tekijöitä, kuten uniongelmia tai stressiä.

    – Jos henkilö vaikka nukkuu huonommin, niin se samakin liikuntamäärä voi olla siinä tilanteessa jo liikaa ja aiheuttaa kuormittusmisongelmia, kun palautuu huonommin. Tai jos on jotain työmurhetta tai opiskelustressiä ja sillä hetkellä harjoittelu lisääntyy, niin se voi yhdessä olla liikaa, Vasankari selittää.

    Ongelmia tulee yleensä silloin, kun harjoittelumäärää kasvatetaan liian nopeasti.Riikka Nurmi / Yle

    Vasankari huomauttaa, että osa kilpa- ja huippu-urheilijoista harjoittelee useita tunteja päivässä, eikä heille silti välttämättä tule urheilusta haittavaikutuksia.

    – He ovat menneet sinne pala palalta harjoitusta nostamalla. Silloin kroppa on oppinut pala palalta sitä kestämään, Vasankari jatkaa.

    Liikuntalääketieteen ja kliinisen fysiologian erikoislääkärin Arja Uusitalo huomauttaa, että esimerkiksi pienten lasten vanhemmille, joiden elämä on tarkkaan aikataulutettua töiden, kotitöiden lastenhoidon ja lasten harrastusten ympärillä, liikkumisesta voi tulla stressi. Silloin on vaarana, että liikunnasta ei enää olekaan samanlaista hyötyä.

    Pahimmillaan liiallinen liikkuminen voi aiheuttaa elimistön ylirasitustilan, jota kutsutaan myös ylikunnoksi. Tällöin elimistöä on rasitettu enemmän kuin mistä sillä on mahdollisuudet palautua. Ylikunnosta palautuminen voi kestää kuukausia.

    Nuppineulan pää verrattuna jalkapalloon

    Vasankari kertoo törmänneensä liiallisen liikkumisen aiheuttamiin ongelmiin tavallisemmin kilpaurheilussa kuin kuntoliikunnassa.

    Liikunnan aiheuttamaa ylikuormitusta muun muassa väitöskirjassaan tutkineen Uusitalon mukaan aktiivisesti liikuntaa harrastavista kuntoilijoista jopa 50 prosenttia kertoo kärsineensä joskus ylikuormitusoireista. Urheilijoista jopa 70-80 prosentilla on tällaista liiallisen liikkumisen aiheuttamaa ylikuormitusta.

    Vasankari korostaa, että koko väestöstä puhuttaessa, valtaosa ihmisistä tosin kärsii pikemminkin liian vähäisen liikkumisen aiheuttamista haitoista kuin liiallisen liikkumisen aiheuttamasta ylikuormituksesta.

    – Kumpaakin on olemassa mutta toinen ongelma on kokoluokaltaan nuppineulan pää ja toinen on jalkapallo, Vasankari havainnollistaa.

    Näistä merkeistä tiedät liikkuvasi liikaa

    Niin sanottuun ylikuntoon eli "over training -tilaan" joutuneella liikkujalla voi olla monenlaisia oireita. Alla olevaan listaan on koottu tavallisimpia liikunnan aiheuttamia ylirasitusoireita.

    1. Fyysinen väsymys

    Yksi selkeimmistä ylikuormittumisen merkeistä on väsymys. Fyysinen väsymys näkyy siinä, että liikunta tuntuu raskaalta. Myös lihakset voivat tuntua väsyneiltä. Esimerkiksi juoksussa tai pyöräilyssä voi olla vaikea pitää yllä tavanomaista vauhtia, johon on tottunut.

    Jos harrastaa yksipuolista liikuntaa, lihakset väsyvät ja voi tulla siihen liittyviä lihasten tulehdusreaktioita. Tuki- ja liikuntaelimistöön voi tulla rasitusvammoja. Rasitusvammat kertovat joko siitä, että tekniikka on ollut väärä tai siitä, että tiettyä aluetta on rasitettu paikallisesti liikaa sen sietokykyyn nähden.

    2. Psyykkiset oireet

    Liiallinen liikkuminen voi aiheuttaa myös psyykkisiä oireita. Arki voi alkaa tuntua raskaalta. Keskittyminen voi olla vaikeaa. Itsessään voi myös huomata tietynlaista aloitekyvyttömyyttä. Osalle ihmisistä voi tulla mielialan heilahteluita.

    Ylikuormitustilanteessa ihmisen negatiiviset ajatukset lisääntyvät ja hänen ärsytyskynnyksensä madaltuu. Ihmiselle on luontaista, että ylikuormittuneessa tilassa tulee alakuloiseksi ja melankoliseksi. Arja Uusitalon mukaan ylikuormittuneet urheilijat voivat olla keskivaikeasti masentuneita kliinisillä mittareilla mitattuna.

    3. Unen häiriintyminen

    Liiallinen liikkuminen voi vaikuttaa myös nukkumiseen. Unenlaatu kärsii. Uni muuttuu katkonaiseksi ja pinnalliseksi tai voi esiintyä nukahtamisvaikeuksia.

    4. Leposykkeen nousu

    Leposyke voi nousta ylikuormitustilassa normaalia korkeammaksi. Myös rasitussyke voi olla korkeampi kuin normaalisti. Jos rasitussyke on normaalisti ollut liikuntasuorituksen aikana noin 120, ylirasittuneella liikkujalla se voi pompata samanlaisessa liikuntasuorituksessa jopa 160:een.

    5. Ruokahalun heikkeneminen

    On myös todettu, että ihminen, joka ei palaudu riittävästi raskaasta liikkumisesta, voi menettää ruokahalunsa. Joillain aineenvaihdunta kärsii ja normaali syömisen rytmi ja halu syödä katoaa. Tällaisessa tilanteessa on vaarana, että ihmisestä tulee aliravittu. Hän voi kärsiä esimerkiksi anemiasta tai muista puutostiloista.

    6. Infektioherkkyys

    Yksi seuraus ylikuormittumisesta on se, että ihminen alkaa sairastella enemmän. Voi tuntua siltä, että on koko ajan tulossa kipeäksi. Immuunipuolustuksessa eli valkosolujen toiminnassa ja muissa puolustussolujärjestelmissä voi tapahtua pieniä muutoksia. Nämä muutokset voivat aiheuttaa sen, että henkilö saa hieman helpommin flunssan tai jonkun muun infektion.

    7. Hormonaaliset häiriöt

    Ylirasittuneilla miehillä stressihormonin eli kortisolin määrä elimistössä nousee ja testosteronitaso laskee. Naisilla yksi selkeä ylirasittumisen merkki on kuukautiskierron häiriintyminen. Kuukautiset voivat harventua tai jäädä kokonaan pois. Tätä tapahtuu erityisesti kestävyyslajeissa, kuten pyöräilyssä, kestävyysjuoksussa, maastohiihdossa ja triathlonissa, joiden harjoittelussa kulutetaan paljon energiaa.

    8. Autonomisen hermoston tasapaino häiriintyy

    Autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto koostuu sympaattisesta ja parasympaattisesta hermostosta. Normaalisti urheillessa sympaattinen hermosto on aktiivisempi ja levossa parasympaattinen hermosto on aktiivisempi. Jos ollaan liikaa kuluttavalla puolella, hermoston säätelytoiminto häiriintyy ja elimistössä on koko ajan rasitustila päällä. Tämä näkyy esimerkiksi leposykkeen tai verenpaineen nousuna.

    Arja Uusitalon mukaan liikunta voi olla vaikka metsässä kävelemistä ja linnunlaulun kuuntelua.Elisa Kinnunen / YleMikä siis neuvoksi?

    Jos huomaat itsessäsi yllä olevalla listalla lueteltuja oireita, vedä käsijarru pohjaan ja lepää, neuvovat asiantuntijat.

    – Aina kun kroppa on väsynyt, niin silloin pitää levätä, sanoo Vasankari.

    Harjoitusmääriä kannattaa hänen mukaansa vähentää radikaalisti. Liikkumista voi vähentää puoleen tai jopa neljäsosaan.

    – Voi katsoa auttaako se mitään. Poistuvatko ne arjen väsymykset ja huonounisuus tai mielialan masennus? Rupeavatko sykkeet normalisoitumaan ja alkaako liikkuminen tuntua muutaman viikon jälkeen helpommalta?

    Uusitalon mukaan henkisesti väsyneenä liikunnan ei pitäisi olla kovin tavoitteellista, vaan se voi olla vaikka metsässä kävelemistä ja linnunlaulun kuuntelua. Hän korostaa, että liikunta voi olla myös rentouttavaa.

    – Olisi ehdottomasti hyvä, että se olisi palauttavaa liikkumista, verrattuna siihen, että oikeasti yritetään treenata jotakin tai mennään jonkun käskytettäväksi jonnekin salille. Metsälenkillä lepää mieli ja palautuu fyysinen puoli.

    Jos harjoittelun vähentäminen ei auta, väsyneen ja uupuneen treenaajan kannattaa pitää parin viikon täysi tauko liikkumisesta.

    Vasankari huomauttaa, että jos liikkuminen on mennyt täysin "överiksi", väsymistila voi jäädä päälle ja palautuminen voi kestää jopa kuukausia. Jos ylirasitustila havaitaan riittävän ajoissa, siitä voi palautua muutamassa viikossa.

    Lue myös:

    Vain joka viides suomalainen liikkuu riittävästi – vertaa liikkumistasi ja painoasi ikätovereihisi ja suosituksiin

    Liikunnan aloittamisessa nautinto on parempi innostaja kuin pakko – "Jos luodaan mielikuvaa, että täytyy vetää verenmaku suussa, niin eihän se kuulosta houkuttelevalta"

    Kahvakuulalla kyytiä masennukselle – Tuore tutkimus vahvistaa liikunnan olevan lääkettä

    "Ei ole tervettä, jos viikko ilman treeniä on sietämätön ajatus" – pakkomielteinen kehon muokkaaminen liikunnalla voi olla merkki kehonkuvan häiriöstä

    Kuva: Tampereella kehitetty alle millin paksuinen esine voi korvata akkuja ja paristoja –

    Kuva: Tampereella kehitetty alle millin paksuinen esine voi korvata akkuja ja paristoja – "Voi ratkaista jäteongelman"


    Ennen kuin ymmärtää tekniikan lisensiaatin Jari Keskisen tuoretta väitöstutkimusta, pitää tietää, mikä on superkondensaattori. Superkondensaattori on kondensaattori, johon voidaan varastoida poikkeuksellisen suuri määrä energiaa....

    Ennen kuin ymmärtää tekniikan lisensiaatin Jari Keskisen tuoretta väitöstutkimusta, pitää tietää, mikä on superkondensaattori.

    Superkondensaattori on kondensaattori, johon voidaan varastoida poikkeuksellisen suuri määrä energiaa. Kondensaattori on puolestaan komponentti, joka varastoi energiaa sähkökenttään.

    Superkondensaattoreita tutkitaan ja sovelletaan esimerkiksi sähköautoissa, älypuhelimissa ja lentokoneissa.

    Tekniikan lisensiaatti Jari Keskinen on kehittänyt Tampereen teknillisen yliopiston väitöskirjassaan uudentyyppisen superkondensaattorin. Sen hyötyjä ovat ympäristöystävällisyys ja joustavuus.

    – Kaupallisissa versioissa on yleensä haitallista nestettä sisällä, tässä on vain suolavettä, Keskinen kuvaa.

    Superkondensaattori valmistettiin kartonki- tai muovialustoille. Muina materiaaleina käytettiin metallikalvoja, hiiltä, paperia, biopolymeeri kitosaania ja suolavettä.

    Pinta-ala on muutama neliösenttimetri ja paksuus alle millimetri. Koko esine on tehtävissä painokoneella.

    Valmistettujen superkondensaattorien varauskyky on väitöksen mukaan selvästi suurempi kuin vastaavan kokoisilla perinteisillä kondensaattoreilla.

    – Materiaalivalinnoissa huomioitiin mahdollisuus kierrätykseen tai hävittämiseen polttamalla, Tampereen teknillisessä yliopistossa elektroniikan alalta väittelevä Keskinen kertoo.

    Hyvin halvat materiaalit

    Keskisen superkondensaattoria ei vielä valmisteta sarjatuotannossa, mutta raaka-aineet olivat hyvin halpoja.

    – Ne maksoivat muutaman sentin, Keskinen sanoo.

    Väitöstutkimuksen mukaan tällaiset pienet, ympäristöystävälliset superkondensaattorit voisivat korvata akkuja ja paristoja.

    – Pienet, ympäristöystävälliset energiavarastot yhdessä energiakeräimen kanssa voivat korvata akkuja ja paristoja ja siten ratkaista miljardien ongelmallisia materiaaleja sisältävien komponenttien aiheuttaman jäteongelman, Keskinen sanoo.

    Superkondensaattoreita käytettäessä tarvitaan käytännössä aina varsinainen energialähde, jonka tuottamaa energiaa superkondensaattori varastoi.

    Energian varastointi superkondensaattorin avulla mahdollistaa sähkölaitteiden toiminnan silloin, kun ensisijainen energialähde ei ole käytettävissä. Tällainen tilanne olisi Keskisen mukaan esimerkiksi pimeässä aurinkokennoilla.

    – Mahdollisia tekniikoita ovat esimerkiksi valosta, liikkeestä tai lämpötilaeroista energiaa keräävät ratkaisut. Varastoinnin lisäksi superkondensaattoria voi hyödyntää antamaan energiaa tehohuipuissa, joihin energiakeräin ei pysty vastaamaan, Keskinen kertoo.

    Hänen väitöksensä tarkastetaan tämän viikon perjantaina Tampereen teknillisessä yliopistossa.

    Rauhantutkija muistuttaa, miten nopeasti Suomi toipui sisällissodasta:

    Rauhantutkija muistuttaa, miten nopeasti Suomi toipui sisällissodasta: "Se on aika suuri ihme"


    Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva Rauhan ja konfliktintutkimuskeskus (TAPRI) on keskittynyt analysoimaan konfliktien ratkaisuvaihtoehtoja, välitystoimintaa ja rauhan- ja sovitteluprosesseja. Keskuksen johtajan, professori Marko Lehden mukaan...

    Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva Rauhan ja konfliktintutkimuskeskus (TAPRI) on keskittynyt analysoimaan konfliktien ratkaisuvaihtoehtoja, välitystoimintaa ja rauhan- ja sovitteluprosesseja.

    Keskuksen johtajan, professori Marko Lehden mukaan Suomen sisällissota sata vuotta sitten oli yllättävän samankaltainen kuin viimeaikaiset sodat 20–25 vuoden aikana.

    – Kaikki ovat jollain tavalla sisällissotia: niissä on mukana ulkopuolisia valtoja, mutta pääasiallisesti väkivalta tapahtuu yhden maan sisällä. Sodassa on heikko, romahtanut tai vasta muodostumassa oleva valtio ja väkivalta kohdistuu hyvin paljon siviileihin.

    Paikalliset rauhanaloitteet esiin

    Miten Suomen sisällissotaan olisi voinut puuttua nykykeinoin?

    Marko Lehti nostaa kädet pystyyn. Sadan vuoden takaisessa kontekstissa kokonaisratkaisun neuvotteleminen tai välittäminen Suomessa ei olisi ollut millään tavalla relevantti ajatus, koska ei olisi ollut ketään ulkopuolista toimijaa, joka olisi voinut tällaisen toteuttaa.

    – Konflikti ei oikeastaan koskaan edennyt siihen tilanteeseen, että osapuolet olisivat siihen valmiita.

    Esimerkiksi Bosniassa on yhä yli 20 vuoden jälkeen syvät jakolinjat jäljellä. Suomessa yhteiskunta palasi normaaliin varsin pian sisällissodan jälkeen, toteaa Rauhan ja konfliktintutkimuskeskuksen johtaja Marko Lehti.Olli Perttula / Yle

    Lyhyt ja väkivaltainen vajaan puolen vuoden sota on erilainen kuin nykyiset usein vuosia tai jopa vuosikymmeniä jatkuvat konfliktit. Siksi sovittelun paikka on hieman erilainen, Lehti toteaa.

    – En tarkoita sitä, ettei siellä olisi ollut mahdollisuuksia paikallisille sovitteluille, rauhantekijöille ja erilaisille rauhanaloitteille. Niitäkin oli.

    Lehden mielestä tutkimus ja yleisempi kiinnostuminen voisi kohdistua tähän enemmänkin, nyt kun on enimmäkseen muisteltu väkivaltaa ja sisällissodan raakuuksia

    Toipumista kannattaa muistella

    Sisällissodan satavuotinen muisto on näkynyt monilla paikkakunnilla erilaisina tapahtumina esityksinä, näyttelyinä ja keskustelutilaisuuksina.

    Lehden mielestä on hyvä, että sodan väkivaltaisia tapahtumia ja raakuuksia on palautettu mieleen. Se muistuttaa, ettei Suomi ole poikkeuksellinen sisällissotia käyvässä maailmassa ja tuo mielleyhtymiä nykykonflikteihin.

    – Muistamisessa on jäänyt huomiotta niitä piirteitä, joita kannattaisi muistella enemmän. Eli se, miten yllättävän nopeasti Suomi toipui sisällissodasta.

    Henkilökohtaiset ja kollektiiviset traumat jäivät elämään ja yhteiskunnan sisään syvät jakolinjat, mutta Suomi palautui toimivaksi yhteiskunnaksi hämmästyttävän pian sisällissodan jälkeen, Lehti sanoo.

    Tampereella alettiin pian taistelujen päätyttyä raivata sodan tuhoja. Taloja korjattiin ja sähkölinjoja vedettiin eri puolille kaupunkia. Ruuasta oli pulaa. Tampereella oli iso punavankileiri, joka suljettiin vähitellen alkuvuoden 1919 aikana.Vapriikin kuva-arkisto

    Nykyisin kansainvälinen yhteisö ja erilaiset toimijat organisoivat hyvin laajoja, pitkäkestoisia sovinnon rakentamisprosesseja. Niissä puretaan traumoja ja yritetään rakentaa uutta yhteiskuntaa ja sovintoa.

    – Sata vuotta sitten tällaista Suomessa ei tietoisesti ollut. Se ei kuulunut sen ajan käsitevalikoimaankaan.

    Lehti vertaa tilannetta Bosniaan tai Pohjois-Irlantiin. Niissä yli 20 vuotta väkivallan loppumisen jälkeen on edelleen erittäin syvät jakolinjat. Yhteiskunta ei ole vieläkään kovin toimiva.

    – Suomessa jo muutama kuukausi sisällissodan jälkeen järjestettiin kunnallisvaalit, jonka jälkeen päädyttiin aika normaaliin kunnallisdemokraattiseen toimintaan, jolla yhteiskuntaa järjestettiin. Se on aika suuri ihme.

    Hävinneistä tuli jopa voittajia

    Esimerkiksi Tampereella järjestettiin kunnallisvaalit joulukuussa 1918. Ensimmäistä kertaa kaikilla 21 vuotta täyttäneillä oli yhtäläinen äänioikeus vuonna 1917 säädetyn lain mukaan.

    Sosiaalidemokraatit saivat 23 paikkaa, Kristillinen työväki kolme paikkaa ja porvarilliset ryhmät 16 paikkaa. Sodassa hävinneet siis voittivat vaaleissa.

    – Sodan hävinnyt osapuoli voi osallistua vaaleihin, voi voittaa sen ja se hyväksytään. Tämä kertoo jotain suomalaisesta yhteiskunnasta, ehkä sen pohjoismaisista juurista ja voimakkaasta laillisuuden traditiosta ja luottamuksesta yhteiskunnan toimintaan, Marko Lehti miettii.

    Jakolinjoissa oleellisia eroja

    Nyt olisi tietenkin helppo sanoa sisällissodista rauhantielle siirtyvissä maissa, että ottakaa mallia Suomesta. Sodat ja niistä toipumineen eivät valitettavasti ole kopiointikelpoisia.

    Marko Lehti avaa ongelmaa nostamalla esiin sodan osapuolten jakolinjat.

    – Valtaosa sisällissodista on etnis- tai uskonnollispohjaisia. Jakolinja on syvällisempi ja vaikeampi ylittää kuin Suomen sisällissodassa, jossa jakolinja oli luokkaideologinen.

    Kroaattien tuhoama moskeija Ahmicissa Bosniassa sodan jälkeen vuonna 1998.Ahti Kaario / Yle

    Ovatko ideologiset jakolinjat jotenkin helpommin ylitettävissä?

    – Näin tietenkin voi olla, mutta tällaisissa etnispohjaisissa yhteiskunnissa jakolinjat usein syventyvät ja muuttuvat suuriksi jakolinjoiksi vasta sodan aikana.

    Lehti muistuttaa, että Bosniassa monikulttuurisuus ja monietnisyys oli hyvin toimivaa ja se koettiin osaksi bosnialaista identiteettiä. Vasta sota muutti ne jakolinjat historiallisiksi eroiksi, että maassa onkin aina vihattu toinen toisiaan.

    – Sota aina muuttaa ihmisten historiakuvia ja käsityksiä ja konflikteja peilataan myös menneisyyteen.

    Sisällissodan jälkeistä sovinnontekoa muistellaan Tampereella maanantai-iltana. Tuomiokirkossa järjestetään Rauhan ilta 1918 -tapahtuma, joka on kooste sadan vuoden takaista sotaa muistavista esityksistä. Sisällissodan aikana Tampereen tuomiokirkosta haki turvaa pari tuhatta kaupunkilaista.

    Lue lisää:

    Suomi kulki sisällissodasta sovintoon valtuustosalien kautta – arkisten pulmien ratkominen yhdisti hävinneet ja voittajat (24.8.2018)

    Uutisia sadan vuoden takaa: Kauppaa ja huveja melkein kuin ennen sisällissotaa – Tampereen 11 000 punavankia eivät juuri otsikoissa näkyneet (19.4.2018)

    Uutisia sadan vuoden takaa: "On siivottava myöskin punaisen mädätyksen turmelemat naiset" (5.4.2018)

    "100 vuotta ei ole kovin paljon" – Historia tulee nuorten iholle, kun sisällissodan jäljet näkyvät omassa koulussa (26.3.2018)

    Täpärä äänestystulos syöksi Tampereen Pohjoismaiden verisimpään kaupunkitaisteluun (20.3.2018)

    "Isoisäni aiottiin polttaa elävältä, pelastui viime hetkellä" – Näin suvuissa muistellaan sisällissotaa: 9 tarinaa sadan vuoden takaa (12.3.2018)

    Uutisia sadan vuoden takaa: Aamulehti inhosi sanaa toveri ja punakaartilainen teurastawaa lahtaria (19.2.2018)

    Sisällissodasta kerrotaan suvuissa riipaisevia muistoja: "Jos tapatte minut, tappakaa lapsetkin" (18.1.2018)

    Mauri-myrsky riepottelee tänään Suomea – lähetä meille kuva myrskyn jäljistä

    Mauri-myrsky riepottelee tänään Suomea – lähetä meille kuva myrskyn jäljistä


    Mauriksi nimetty syysmyrsky kulkee tänään lauantaina Suomen yli ja saattaa aiheuttaa vaurioita muun muassa puustolle ja sähkölinjoille. Kovin myrsky koetaan iltapäivällä maa-alueilla. Esimerkiksi Pirkanmaalla myrskyn odotetaan olevan...

    Mauriksi nimetty syysmyrsky kulkee tänään lauantaina Suomen yli ja saattaa aiheuttaa vaurioita muun muassa puustolle ja sähkölinjoille.

    Kovin myrsky koetaan iltapäivällä maa-alueilla. Esimerkiksi Pirkanmaalla myrskyn odotetaan olevan voimakkaimmillaan iltapäivän ja alkuillan aikana.

    Päivän aikana myrsky liikkuu itään ja laantuu iltaa kohti.

    – Tämä on nyt ensimmäinen myrsky tänä syksynä, Ylen meteorologi Matti Huutonen sanoo.

    Lähetä meille kuvasi Mauri-myrskyn aiheuttamista vahingoista. Ylen kuvajoukkoistusten pelisäännöt löydät täältä.

    Lue lisää:

    Syysmyrsky Mauri 18 rantautuu Suomeen: Merellä tuulet ovat jo myrskylukemissa ja maa-alueilla varaudutaan sähkökatkoihin – Yle seuraa

    Hyvästi googlediagnoosit, kun terveydenhuollon Omaolo-palvelu laajenee – tarvetta lääkärikäyntiin voi arvioida itse netissä perustuen tutkittuun tietoon

    Hyvästi googlediagnoosit, kun terveydenhuollon Omaolo-palvelu laajenee – tarvetta lääkärikäyntiin voi arvioida itse netissä perustuen tutkittuun tietoon


    Hämeenlinnassa terveyskeskuksen asiakkailla on ollut jo muutaman vuoden ajan käytössään sähköinen minunterveyteni.fi-verkkopalvelu. Palvelun avulla asiakkaalla on ollut mahdollisuus arvioida yleisiä oireitaan, kuten virtsatieinfektio- tai...

    Hämeenlinnassa terveyskeskuksen asiakkailla on ollut jo muutaman vuoden ajan käytössään sähköinen minunterveyteni.fi-verkkopalvelu. Palvelun avulla asiakkaalla on ollut mahdollisuus arvioida yleisiä oireitaan, kuten virtsatieinfektio- tai yskäoireitaan. Asiakas vastaa verkossa kysymyksiin, ja vastausten perusteella asiakkaat saavat toimintasuosituksen.

    Käyttäjiä saisi olla enemmänkin, sanoo Hämeenlinnan terveyspalvelujen sähköisten palvelujen projektipäällikkö Ilona Rönkkö.

    Hämeenlinnan minunterveyteni.fi-palvelusta kehkeytyi idea laajentaa palvelua laajemmallekin. Syntyi ODA eli Omat digiajan hyvinvointipalvelut -hanke. Sähköistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiointikanavaa Omaoloa on ollut kehittämässä 14 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä Espoon johdolla, ja se on yksi hallituksen kärkihankkeista.

    Mukana on myös Duodecim, joka tuottaa Omaolo-palveluun tietämyskannan ja algoritmit. Algoritmit mahdollistavat palvelun älykkäät sähköiset lomakkeet.

    Omaoloa pääsevät jo testaamaan asiakkaat Hämeenlinnassa, Oulussa, Tampereella, Helsingissä, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

    Sähköisten palveluiden yhdistäminen asiakkaiden omaan julkiseen terveydenhuoltoon on laajenemassa vuodenvaihteessa. Kotimaan lisäksi asiakkaiden omatoimiset sähköiset hyvinvointipalvelut verkossa kiinnostavat myös kansainvälisesti.

    Syysflunssa kiusaa – suosittaako palvelu lääkärikäyntiä?

    Omaolo-oirearvioita voivat tehdä muun muassa flunssaa potevat asiakkaat. Omaolo-verkkopalveluun kirjautumisen jälkeen järjestelmä kysyy, miten flunssainen olo ilmenee.

    Onko kuumetta? Onko kurkkukipua, korvakipua, tihentynyttä hengitystä? Tuntuuko rinnassa kipua? Kysymykset ovat samoja, joita hoitaja esittäisi flunssaiselle.

    Kun palvelun käyttäjä on vastannut kaikkiin kysymyksiin, järjestelmä antaa suosituksen esimerkiksi hakeutumisesta lääkärin vastaanotolle.

    Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki on julkaissut aiheesta vastikään kuntalaisille myös tiedotteen verkkosivuillaan juuri flunssakauden alkaessa.

    Uusia oirearvioita tulossa testattavaksi

    Nyt asiakas voi tehdä oirearvion alaselkäkivusta, hengitystietulehduksesta ja naisten virtsatietulehduksesta.

    Verkkopalvelussa voi jatkossa testata muitakin oireita ja sairauksia. Näitä ovat kurkkukipu, yskä, korvakipu, närästys, olkapään kipu, peräaukon oireet, polven oireet, ripuli, päänsärky, rähmivä ja vetistävä silmä ja sukupuolitauti.

    Testausvaiheeseen tulee jo ensi vuoden puolella lisää oirearvioita. Esimerkiksi sukupuolitaudin oirearviolle on tällä hetkellä paljon kysyntää, koska se on aiheena arka ja sähköinen palvelu voisi madaltaa kynnystä lähteä ottamaan asiaa esille.

    Palvelua käyttäneet tyytyväisiä

    Sähköinen Omaolo-palvelu nopeuttaa asioiden hoitoa ja lyhentää julkisen terveydenhuollon asiakasjonoja. Jos sähköisellä palvelulla olisi nykyistä enemmän käyttäjiä, terveydenhuollon ammattilaisille jäisi enemmän työaikaa varsinaiseen asiakastyöhön.

    – Palvelun jo löytäneet ja järjestelmää kokeilleet ovat olleet siihen pääosin tyytyväisiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Ilona Rönkkö Hämeenlinnan terveyspalveluista.

    Omaolo-verkkojärjestelmä mahdollistaa toimintasuosituksen lisäksi myös ajanvaraamisen. Omat vastauksensa voi myös tallentaa järjestelmään: näin ne ovat heti terveyskeskuksen käytössä.

    Hämeenlinnassa järjestelmässä mukana olevien hoitajien työ alkaakin aamulla katsomalla, millaisia terveys- tai sairaustietoja yöaikaan järjestelmään on tullut, ja mitä jatkopalveluja asiakkaille tarvitaan.

    Omaolo kiinnostaa maailmallakin

    Hämeenlinnassa sähköisiä terveyspalveluja on kehitelty yli viiden vuoden ajan. Minunterveyteni.fi-hanketta kehitettiin yhteistyössä Sitran kanssa.

    Ilona Rönkkö kertoo, että pienehkö suomalaiskaupunki on saanut terveydenhuollon ammattilaisten ohessa myös mediahuomiota. Hämeenlinnalaiset ovat käyneet kertomassa sovelluksestaan maailmalla, ja maailmalta on tullut myös kyselyjä aiheesta.

    – Otettuamme käyttöön 2015 minunterveyteni.fi-verkkopalvelun, eräs ranskalainen lehti kirjoitti innostuneesti, että Hämeenlinnan kaupunki on tuottanut digitaalisen palvelun, jossa yhdistetään asiakkaan potilastietoa päätöksentukimoottoriin.

    Rönkkö tarkoittaa moottorilla Duodecimia ja sen käypä hoito -suosituksia. Palvelun antamien toimintasuositusten takana on vankkaa tutkimustietoa: algoritmit pohjautuvat myös sosiaali- ja terveysministeriön ja Helsingin kaupungin kiireellisen hoidon suosituksiin.

    Sote-uudistuksen myötä uudessa Omaolo-järjestelmässä on mukana myös sosiaalipalvelujen tietoja ja testausmahdollisuuksia tarjolla olevista sosiaalipalveluista.

    Julkisesti tuotettu Omaolo on siirtynyt entistä vahvemmille hartioille. Omaolo-palvelun kehittämisvastuu ja kehitystyön koordinointi siirtyi 6. syyskuuta valtion sote-kehitysyhtiö SoteDigiin. Tämä takaa palvelun jatkokehittämisen ja sen levityksen valtakunnallisesti kaikkiin suomalaiskuntiin.

    Ensin elämä haltuun, sitten vasta töihin – Onko kiistelty alueellinen työllisyyskokeilu

    Ensin elämä haltuun, sitten vasta töihin – Onko kiistelty alueellinen työllisyyskokeilu "tempputyöllistämistä" vai työllistämisihme?


    Julkisuudessa on viikon sisään kiistelty hallituksen alueellisen työllisyyskokeilun lopettamisesta. Työllisyyskokeiluja on järjestetty Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa, ja kokeilun piirissä on ollut 45 000...

    Julkisuudessa on viikon sisään kiistelty hallituksen alueellisen työllisyyskokeilun lopettamisesta.

    Työllisyyskokeiluja on järjestetty Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa, ja kokeilun piirissä on ollut 45 000 asiakasta.

    Kokeiluun osallistuneiden kuntien lisäksi opposition ja hallituspuolueidenkin kansanedustajat ovat arvostelleet hyviä tuloksia tuoneen kokeilun alasajamista vuoden lopussa. Uusien työttömien ohjaaminen kokeiluun loppuu jo syyskuussa.

    Työllisyyskokeilun tuloksia on hehkutettu positiiviseen sävyyn (Talouselämä, Helsingin Sanomat, Suomen Kuvalehti), mutta miten tämä työllisyysihme on käytännössä saavutettu?

    Kurkistimme asiakasmäärältään kokeilun suurimman alueen, Pirkanmaan lukujen taakse. Kuntaliiton lisäksi erityisesti Pirkanmaa on protestoinut lopetusta ärhäkästi. Kun kokeilu alkoi viime vuoden elokuussa, TE-toimistolta tupsahti kymmenen kokeilukunnan työllisyyspalveluihin 21 000 asiakasta.

    Onko työllistyminen kestävällä pohjalla?

    Heinäkuun lopussa Pirkanmaan kokeilun asiakkaana oli jo noin 25 000 henkilöä. Asiakkaiden määrä on kasvanut vuoden aikana, koska TE-toimiston puolelta on pudonnut kokeiluun uusia peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavia ihmisiä.

    Kuntien työllisyyspalvelut ovat vastanneet kokeilun aikana Kelan peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevien työttömien palveluista, ja ansiosidonnaista korvausta saavat työttömät ovat säilyneet TE-toimistojen eli valtion vastuulla.

    Käytännössä TE-toimistoihin ovat jääneet ne helpommin avoimille työmarkkinoille työllistyvät työttömät, ja kokeilukunnat ovat vastanneet pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista. TE-toimistojen virkailijoita on siirtynyt kuntiin töihin kokeilun ajaksi.

    Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen valossa tulokset näyttävät hyvältä – erityisesti, kun ne on saatu aikaan lyhyessä ajassa, vain vuodessa.

    Kuntouttavassa työtoiminnassa lähdettiin kitkemään haittakasveja, kuten jättibalsamia ja -putkea Kokeiluun osallistunut tamperelaistyötön

    Työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt Pirkanmaalla vuodessa melkein viidenneksen, ja alueen työttömyysprosentti painui heinäkuussa 10,4 prosenttiin. Kokeilussa olevien asiakkaiden määrä on noussut, mutta samaan aikaan työttömien osuus heistä on laskenut. Kokeilun alkaessa viime vuoden elokuussa asiakkaista oli työttömänä yli 72 prosenttia, vuoden päästä heinäkuussa enää 54 prosenttia.

    Kelan tilastoista puolestaan selviää, että Pirkanmaan työttömiä on siirretty ahkerasti passiivisesta työttömyydestä erilaisiin työllisyystoimenpiteisiin.

    Aiemmin tällaisia toimia on kutsuttu “tempputyöllistämiseksi” eli kyse ei ole “oikeista“ työpaikoista, mutta nykyään ymmärretään, että pitkään työttömänä olleet eivät ole suoraan valmiita töihin.

    Pirkanmaan työllisyyskokeilun ohjelmajohtaja Regina Saari kertoo, että monet heidän asiakkaistaan tarvitsevat valmennusta, kuntoutusta, koulutusta tai sosiaali- ja terveyspalveluja ennen työllistymistä. Kokeilun aikana he ovat saaneet näitä palveluja omavalmentajan kautta.Tampereen kaupunki

    Pirkanmaalla aktivointitoimissa olevien työttömien määrä on kasvanut runsaalla kolmanneksella viime ja tämän vuoden heinäkuun välisenä aikana. Suurin hyppäys, 80 prosenttia, näkyy kuntouttavassa työtoiminnassa. Sinne on ohjattu väkeä runsain määrin.

    Työkokeilussa ja omaehtoisessa työttömyysturvalla opiskelussa näkyy samaan aikaan vain muutaman prosentin nousua. Työvoimakoulutuksen käyttö on puolestaan laskenut 15 prosenttia. Tähän on vaikuttanut myös koulutuksen uudistaminen koko maassa.

    Tuloksia voi pitää merkittävinä, koska kokeilun asiakasryhmä on ollut se kaikkien vaikeimmin työllistettävissä oleva. Monella kokeilussa olevista työttömistä on heikot valmiudet nykyiseen työelämään. Ennen työllistymistä on siis ylitettävä isoja esteitä, ja saatava oma elämä ensin hallintaan.

    Voi sanoa, että kokeilun aikana on syntynyt toimivia niin kutsuttuja välityömarkkinaratkaisuja, mutta ei runsaissa määrin avoimien työmarkkinoiden työpaikkoja.

    Yhden luukun periaate: Omavalmentaja

    Kokeilun vahvuuksiin kuuluu se, että työttömät ovat saaneet sen aikana yhdestä paikasta työnhakuavun lisäksi koulutus- tai terveys- ja sosiaalipalveluja.

    Pirkanmaan työllisyyskokeilua johtava Regina Saari korostaa, että suuri osa heidän asiakkaistaan on ollut työttömänä erittäin pitkään. Noin puolet jopa yli 1 000 päivää eli noin kaksi ja puoli vuotta.

    – Isolla osalla asiakkaista ei ole vakiintunutta työuraa tai asemaa työmarkkinoilla. Paljon on myös heitä, joiden polku töihin on tosi pitkä, ohjelmajohtaja Saari kertoo.

    Pirkanmaalla on huomattu, että asiakkailla on ollut pitkään paha palveluvaje, ja tätä on nyt yritetty paikata.

    Asiakkaat eivät tipahda mihinkään mustaan aukkoon, vaan he siirtyvät pääosin takaisin TE-toimistoon Marja-Riitta Pihlman, TEM

    Saari listaa keskeisiä asioita, joita kokeilusta pitäisi ehdottomasti ottaa jatkossa käyttöön: Omavalmentaja, jolta työtön saa hänelle räätälöityä henkilökohtaista palvelua ja moniammatilliset lähipalvelut omassa kunnassa. Omavalmentaja kartoittaa asiakkaan kanssa yhdessä, mitä hän tarvitsee.

    – Mikä on asiakkaan kokonaistilanne, osaaminen ja elämänhallinnan taso? Riittävätkö työllistymistä edistävät toimet vai tarvitaanko myös koulutusta tai sosiaali- ja terveyspalveluja? Saari luettelee.

    Saari kertoo, että työvoimapoliittisia toimia ja kuntouttavaa työtoimintaa käytetään hyväksi selvitettäessä, mitä asiakas käytännössä osaa ja tarvitsee.

    Yle Uutisgrafiikka

    Kolmas keskeinen oppi on Saaren mukaan asiakkaan palvelutarvearvioiden hyväksikäyttö kunnissa: Tarvitaanko enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja, koulutusta vai työllisyydenhoitoa? Myös yksityisten palveluiden ostaminen on helpompaa, kun tiedetään, mitä tarvitaan.

    Saari myöntää, että hyvä taloustilanne on vauhdittanut kokeilua. Yritykset haluavat taas palkata väkeä ja työpaikkoja on vapaana monipuolisesti eri aloilla. Kuinka paljon hyvä taloussuhdanne on vaikuttanut myönteisiin lukuihin, ja mikä on itse kokeilun ansiota? Tätä on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta arvioida.

    Saaren mukaan hyvä työmarkkinatilanne auttaa niiden työttömien työllistymistä, joiden osaaminen ja kunto ovat hyvällä tasolla. Heidän asiakkaansa tarvitsevat paljon enemmän työllistymistä edistäviä toimia.

    Tulosten eli kokeilun vaikuttavuuden vertailu on vaikeaa, koska vertailukohtaa ei ole. Kelan päivärahoja ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien työttömien työllistymisessä on suuria eroja.

    Saari kuitenkin kertoo, he ovat kyenneet työllistämään asiakkaitaan jopa paremmin kuin helpompien asiakkaiden kanssa työtä tekevä Pirkanmaan TE-toimisto.

    – Hyvän kasvun aikana pitäisikin tehdä kaikki toimet, joilla pitkään työttömänä olleet saadaan työmarkkinoille, koska heidän auttaminen sinne ei ole helppoa. Sitten kun työmarkkinatilanne taas muuttuu, se työ on entistä hankalampaa, Saari painottaa.

    Työtön: Miten jättibalsamin kitkeminen auttaa työllistymään?

    Yleen otti yhteyttä kokeilussa mukana oleva tamperelainen työtön, jota on ärsyttänyt työllisyyskokeilun hypetys mediassa. Hän kiittelee omavalmentajaansa, mutta muuten kokeilu saa kritiikkiä.

    Työtön haluaa pysyä nimettömänä, koska pelkää arvostelun vaikuttavan tukipäätökseen, jonka hän tarvitsee työllistyäkseen. Yle on kuitenkin vahvistanut kertomuksen hänen aktivointisuunnitelmastaan.

    Työtön kertoo tekevänsä säännöllisesti freelance-töitä, mutta tarvitsee samalla elämiseen työttömyysturvaa.

    Hänen mielestään työttömiä on kohdeltu Tampereella yhtenä massana. Keikkatyöläinen on yrittänyt täyttää aktiivimallin ehdot, mutta eri aktiivisuuden muotoja ei lain mukaan pysty yhdistelemään. Lopulta hänen piti valita yksi kuntouttavan työtoiminnan vaihtoehdoista tai päivärahaan napsahtaisi karenssi.

    Alueellinen työllisyyskokeilualkoi 1.8.2017 ja päättyy 31.12.2018.Mukana viisi aluetta: Satakunta, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Savo ja Lappi.Kokeilukunnat vastanneet Kelan peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olevien työttömiensä työllisyyspalveluista.Samalta luukulta on saanut myös sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalveluja.Kunnat ja valtio maksavat työmarkkinatukikuluista osansa, mutta aktivointitoimien aikana tuen maksaa valtio.Pitkäaikaistyöttömiä aktivoimalla kunnat ovat säästäneet maksuosuuksissaan, ja rahoja on hyödynnetty palveluihin.Kuntien ja TE-toimistojen osin päällekkäiset resurssit on käytetty tehokkaammin.Kolmasosa kokeilun työntekijöistä on tullut TE-toimistoilta, loput kunnilta.

    Lähde: TEM, Kuntaliitto

    Työtön päätti käydä katsomassa, mitä Pitkospuita pitkin eteenpäin-ryhmä pitää sisällään, koska esittelyssä hänelle maalailtiin kuvaa luonnossa virkistymisestä.

    – Ohjaaja sanoi minulle heti suoraan, ettei tämä pidä paikkaansa. Käytännössä lähdettiin kitkemään ympäri kaupunkia haittakasveja, kuten jättibalsamia ja -putkea.

    Työttömiä kuljetettiin Tampereen kaupungin viher- ja luonnonsuojelualueille tekemään korjaus-, kunnossapito- ja siivoustöitä. Työtön kertoo katselleensa Hervannan toimipisteen seinällä olevia aikatauluja, ja laskeskeli, että toimintaan osallistuu satoja työttömiä useassa vuorossa. Hän ei ymmärtänyt, miten vieraslajien kitkeminen edistää työllistymistä.

    – Pitkospuut-ryhmässä tapasin minua 5–10 vuotta vanhempia miehiä, joista näki, ettei heillä ole kaikki ihan kotona. He näyttivät syrjäytyneiltä sosiaalipuolen asiakkailta.

    Työtön koki olevansa aivan väärässä paikassa ja seurassa, joten hän vaihtoi pikaisesti tarjolla olevaan hyvinvointiluentoon.

    Apulaisoikeusasiamies moitti pari viikkoa sitten julkaistussa päätöksessä sitä, että työttömät on velvoitettu työttömyysetuuden menettämisen uhalla ja vastoin palvelutarvettaan osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Hänestä työtoimintaan pakko-ohjaamisessa on kysymys hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden vastaisesta menettelystä.

    Onko työttömät siirretty vain johonkin työllisyystoimeen, jotta tilastot kaunistuvat?

    Regina Saari myöntää, että kuntouttavan työtoiminnan ryhmä on yksi Tampereen kaupungin lukuisista aktivointimuodoista. Hän kertoo, että pitkäaikaistyöttömissä on paljon mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, jotka tarvitsevat alkuun tämän tyyppistä toimintaa.

    Kokeilun asiakkaat ovat osallistuneet työllisyyttä edistäviin toimiin muun muassa kaupungin isoissa hankkeissa. Tällaisia ovat esimerkiksi Tampereen raitiovaunutyömaa ja Hiedanrannan kaupunginosan rakentaminen.

    Hän sanoo, että kaikki 25 000 asiakasta eivät millään voi olla tyytyväisiä toimintaan. Saaren mielestä työtön on selkeästi joutunut ryhmään, joka ei vastaa hänen palveluntarvettaan.

    – Kannattaa tulla pikaisesti omavalmentajan tykö ja tehdä uusi suunnitelma. Meillä on ovet aina auki, hän vinkkaa.

    Saari kertoo, että kyselyn mukaan pääosa kokeilun asiakkaista on ollut tyytyväinen tarjolla oleviin palveluihin, ja he ovat voineet valita itselleen parhaimman vaihtoehdon.

    Sanasota: Kuka säästänyt ja kuka maksanut?

    Työministeri Jari Lindström (sin.) on pitänyt kiinni alkuperäisestä hallituksen päätöksestä, vaikka myöntää kokeilun tulokset hyviksi. Tosin se on myös hänen mukaansa maksanut.

    Lindströmin mielestä valtaosa kokeilun aikana syntyneistä työpaikoista on valtion varoista tuettuja, esimerkiksi työkokeiluja tai erilaisissa yhdistyksissä palkkatuella tehtävää tuettua työtä.

    Ministerin välityömarkkinoiden väheksyntä on hieman ristiriidassa hallituksen budjettiriihen puheiden ja toimien kanssa. Vaikeimmin työllistyvien työttömien palveluihin haluttiin panostaa rahaa.

    Kunnat ja valtio jakavat työttömien työmarkkinatukikulut seuraavasti: Ensimmäiset 300 päivää maksaa valtio. Tämän jälkeen kunnat ja valtio puolittavat maksut. Kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea yli tuhat päivää, kunnan osuus nousee 70 prosenttiin.

    Jos työtön on aktivointitoimissa, valtio maksaa työmarkkinatukikulut täysin tältä ajalta. Valtio kustantaa myös palkkatuen ja osan kuntouttavasta työtoiminnasta.

    Jos nämä palveluketjut katkeavat, asiakkaat palaavat taas passiivitilaan ja heidän motivointinsa uudelleen on entistä vaikeampaa Regina Saari, Pirkanmaan työllisyyskokeilu

    Kuntaliiton laskelman mukaan työmarkkinatukimenoja säästetään koko kokeilun aikana noin 11,5 miljoonaa euroa.

    On epäselvää, miten kokeilu on vaikuttanut valtion työmarkkinatuki- ja muihin menoihin. Vasta kokeilun päätyttyä selviää, mitä kunnille ja valtiolle jää lopulta viivan alle.

    Tampere on kertonut satsanneensa kokeiluun omaa rahaa 11 miljoonaa euroa. Vastaavasti kaupunki arvioi säästäneensä 10 miljoonaa euroa työmarkkinatukimaksuja. Muut kunnat eivät ole Tampereen tapaan laittaneet kokeiluun juuri lisärahaa, mutta käyttäneet säästyneet maksut työttömien palveluihin.

    Kuntaliitto on arvioinut, että vuoden aikana on saatu aikaan 10 000 työpaikkaa. Tämä luku pitää sisällään kokeilussa olevat työttömät työnhakijat, jotka ovat löytäneet itse työtä, työllistetty palkkatuella tai tukityöllistetty välityömarkkinoille, mutta ei kokeilujen palveluiden (työkokeilu, kuntouttava ja valmentava toiminta) kautta mahdollisesti töihin siirtyneitä.

    Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että heinäkuun lopussa kaksi kolmasosaa kokeilun asiakkaista oli työttömänä, viidennes palveluissa, kymmenen prosenttia töissä avoimilla markkinoilla ja viisi prosenttia palkkatuella tai starttirahalla.

    Kuntaliiton mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä on pudonnut noin neljänneksellä ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähes viidenneksellä kokeiluvuoden aikana.

    Pilottien kohtalo epävarma, katkeaako polku töihin?

    Työllisyysasioiden hoito siirtyy valtiolta maakuntien vastuulle vuoden 2021 alussa, jos ja kun syksyn kuumottavin poliittinen aihe sote- ja maakuntauudistus saadaan maaliin.

    Tästä syystä hallituksella ei ole enää halua panostaa kuntien pyörittämään kokeiluun. Työvoima- ja yrityspalvelut muuttuvat kasvupalveluiksi, ja yksityiset yritykset aiotaan päästää nykyistä laajemmin hoitamaan työnvälitystä.

    Hallitus aikoo jatkaa työllisyyskokeiluja ennen tätä järjestämällä parikymmentä kasvupalvelupilottia. Jokaisella maakunnalla on tarpeensa mukainen painotus, esimerkiksi vaikeimmin työllistyvät, nuoret tai yrityspalvelut.

    Kasvupalvelupilotit mahdollistava lakiesitys on kuitenkin pahasti kesken eduskunnassa. Pilotit toteutuvat suunnitellusti heti kokeilun perään, jos muutoslait saadaan voimaan vuoden vaihteessa.

    Työ- ja elinkeinoministeriön yritys- ja alueosaston osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman rauhoittelee kauhukuvia.

    – Asiakkaat eivät tipahda mihinkään mustaan aukkoon, vaan he siirtyvät pääosin takaisin TE-toimistoon, osa myös kasvupalvelupilotteihin. Heidän työtoimintansa tai palkkatukensa jatkuu sovitun ajan vuoden vaihteen jälkeen, Pihlman sanoo.

    Kuntaliiton työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Erja Lindberg sanoo, ettei TE-toimistoihin palaaville kymmenille tuhansille työttömille pystytä takaamaan kokeilun kaltaista henkilökohtaista palvelua.Markku Pitkänen / Yle

    Kuntaliiton työllisyysasioiden kehityspäällikkö Erja Lindberg ei ole yhtä optimistinen. Kun kokeilun 45 000 työtöntä palaavat takaisin oman alueen TE-toimistoon, heille ei ole tarjolla omavalmentajia tai räätälöityjä palveluja, vaan pääosin nettipalveluissa asiointia.

    Hyvän kasvun aikana pitäisi tehdä kaikki toimet, joilla pitkään työttömänä olleet saadaan työmarkkinoille Regina Saari, Pirkanmaan työllisyyskokeilu

    Lindberg arvioi, että pilotteja tuskin saadaan käyntiin ennen ensi kesää, vaikka lakimuutos menisi läpi eduskunnassa syksyn aikana. Esimerkiksi it-järjestelmien rakentaminen alkaa vasta sitten, kun muutokset on hyväksytty.

    Hän sanoo, ettei lain läpimeno perustuslakivaliokunnassa ole mikään läpihuutojuttu, koska monia asioita on vielä avoinna. Voidaanko yrityksiä esimerkiksi päästää työvoimahallinnon tietojärjestelmiin?

    – Työttömien palveluarvioiden tekemiseen voi tulla puolen vuoden tauko. Tämä on ihmisten pompottelua, juuri kun he ovat päässeet hyvään alkuun, Lindberg harmittelee.

    Lindbergin mukaan pilotit ovat myös nykyistä kokeilua suppeampia. Niihin ei tule osallistumaan kymmeniä tuhansia työttömiä, kuten nykyiseen kokeiluun.

    Kuntaliitto onkin vaatinut kokeilun jatkamista siihen asti, kunnes kasvupalvelut saadaan toimimaan.

    Pirkanmaan ohjelmajohtaja Regina Saari on huolissaan kokeilun päättymisen vaikutuksista siihen osallistuneiden kuntien pitkäaikaistyöttömyyteen.

    Monen työttömän polku työelämään on vielä pahasti kesken. Hän pelkää heidän tippuvan takaisin aiempaan palveluvajeeseen.

    – Jos asiakkaiden yksilölliset palveluketjut nyt katkeavat, he palaavat taas passiivitilaan ja heidän motivointinsa uudelleen on entistä vaikeampaa, Saari toteaa.

    Saarea harmittaa myös se, että kokeilun loppuessa kunnat menettävät toimenpidevallan pitkäaikaistyöttömiinsä, ja joutuvat taas passiivisiksi maksumiehiksi. Nyt sama raha on käytetty asiakkaiden aktivointipalveluihin.

    Lue myös: Työministeri Lindström ei taivu työllisyyskokeilujen jatkoon: "Hyviä tuloksia, mutta isoja satsauksia"

    Tuloksellisten työllisyyskokeilujen lopettaminen saa yhä enemmän kritiikkiä – työttömien pelätään jäävän väliinputoajiksi

    Hovioikeus korotti päätekijän rangaistusta Tampereen Särkänniemen joukkotappelusta

    Hovioikeus korotti päätekijän rangaistusta Tampereen Särkänniemen joukkotappelusta


    Hovioikeus on korottanut Särkänniemen parkkipaikalla vuosi sitten tapahtuneen joukkotappelun rangaistusta. Turun hovioikeus määräsi perjantaina pääsyytetylle vankeutta 4 vuotta 2 kuukautta. Tämä on 4 kuukautta enemmän kuin käräjäoikeuden...

    Hovioikeus on korottanut Särkänniemen parkkipaikalla vuosi sitten tapahtuneen joukkotappelun rangaistusta.

    Turun hovioikeus määräsi perjantaina pääsyytetylle vankeutta 4 vuotta 2 kuukautta. Tämä on 4 kuukautta enemmän kuin käräjäoikeuden tuomiossa.

    Rangaistus tuli yhteensä yli kymmenestä rikoksesta, vakavimpina tapon yritys ja törkeä pahoinpitely. Tuomittu oli tekoaikaan 17-vuotias. Hovioikeus korotti tuomiota pahoinpitelyn törkeyden vuoksi. Syyte murhan yrityksestä kaatui jo käräjäoikeudessa.

    Hovioikeuden tuomioon voi pyytää valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

    Päätekijä valitti käräjäoikeuden tuomiosta, koska hänen mielestään syytteiden olisi pitänyt tulla hätävarjelun liioitteluna tehdyistä pahoinpitelyistä. Lisäksi hän vaati, että rangaistus määrätään ehdollisena.

    Joukkotappelussa puukotetuksi joutunut henkilö puolestaan vaati päätekijän rangaistuksen korottamista.

    Kaikki syytetyt nuoria

    Päätekijän rangaistuksen lisäksi Särkänniemen luona tapahtuneesta joukkotappelusta ja sitä edeltäneistä rikoksista tuli käräjäoikeudessa sakkoja viidelle muulle henkilölle. Joukkotappelu tapahtui syyskuussa 2017.

    Tappelussa käytettiin aseina muun muassa puukkoa, kaasua, sähkölamauttimia ja teleskooppipatukoita. Syytettyinä oli neljä nuorta miestä ja kaksi nuorta naista. Kaikki ovat syntyneet vuosina 1999–2000.

    Osa väkivaltaisuuksista ja muista laittomuuksista oli tapahtunut jo joukkotappelua edeltävinä päivinä muun muassa Ylöjärvellä, Nokialla ja Tampereella.

    Aamulehti kertoi aiemmin, että tapon yrityksestä tuomittu poika oli karannut lastenkodista, ja että yksi puukotetuista oli hänen isänsä, joka yritti palauttaa poikaa lastenkotiin.

    Nokian teippisurman murhatuomio pysyi hovioikeudessa

    Nokian teippisurman murhatuomio pysyi hovioikeudessa


    Nokialla tyttöystävänsä teippaamalla surmanneen miehen tuomio pysyi Turun hovioikeudessa. Helmikuussa 2017 tuolloin 18-vuotias mies muun muassa kietoi 17-vuotiaan tyttöystävänsä nenän ja suun ilmastointiteipillä. Poliisi löysi uhrin sängyn...

    Nokialla tyttöystävänsä teippaamalla surmanneen miehen tuomio pysyi Turun hovioikeudessa.

    Helmikuussa 2017 tuolloin 18-vuotias mies muun muassa kietoi 17-vuotiaan tyttöystävänsä nenän ja suun ilmastointiteipillä.

    Poliisi löysi uhrin sängyn alta, jonne mies oli hänet piilottanut. Uhri kuoli vammoihinsa sairaalassa.

    Viime lokakuussa Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi nuoren miehen elinkautiseen vankeuteen murhasta. Syytetty valitti tuomiosta hovioikeuteen, joka piti tuomion voimassa.

    Tuomioon voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

    Liiga-hallitusten ainoat naiset näkevät jääkiekossa muutakin kuin urheilua –

    Liiga-hallitusten ainoat naiset näkevät jääkiekossa muutakin kuin urheilua – "Liiga ei ole mikään miesten salakabinetti"


    Tästä on kyseYle selvitti miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot ja sidonnaisuudet.15 joukkueessa on yhteensä 83 jäsentä ja heistä vain kaksi on naisia.Liiga-joukkueiden hallituksissa on runsaasti liikemiehiä ja...

    Tästä on kyseYle selvitti miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot ja sidonnaisuudet.15 joukkueessa on yhteensä 83 jäsentä ja heistä vain kaksi on naisia.Liiga-joukkueiden hallituksissa on runsaasti liikemiehiä ja kymmenkunta entistä liigatason kiekkoilijaa.

    Jääkiekon miesten SM-liigajoukkueiden hallituksissa on vain kaksi naisjäsentä. 15 joukkueessa on yhteensä 83 jäsentä. Tämä selviää Ylen tekemästä selvityksestä.

    Jypin osaomistaja ja hallituksessa kymmenisen vuotta istunut Sari Rito pitää lukua jopa hieman yllättävänä.

    – Hallituksessa toimimisessa kysymys on kuitenkin enemmän liiketoiminnasta kuin jääkiekosta. Siitä näkökulmasta katsottuna sukupuolella ei ole merkitystä, Rito sanoo.

    Hän uskoo, että jääkiekon profiloituminen miesten lajiksi vaikuttaa asiaan.

    – Harrastajisto on miesvoittoista, sitä kautta miehiä on hakeutunut myös hallitustehtäviin enemmän. Kokisin, että jääkiekossa kaivataan toistakin näkökulmaa, sillä katsomoissakin istuu paljon naisia.

    Maskuliininen kulttuuri pehmentynyt

    Liigan toinen nainen on Tapparan hallituksessa jo lähes 20 vuotta jäsenenä ollut Sirkka Hagman. Hän ei näe, että ainakaan omassa seurassa sukupuolella olisi suurta merkitystä, enemmänkin vaikuttavat ihmisten erilaiset ammattilaistaustat ja näkökulmat. Hagman pitää Tapparan hallitusta tasa-arvoisena.

    – Ehkä alkuvaiheessa se miehinen kulttuuri oli vahvempi, mutta nykypäivänä ymmärretään esimerkiksi perheiden ja pehmeiden arvojen merkitys eri tavalla, Hagman miettii.

    Ehkä alkuvaiheessa se miehinen kulttuuri oli vahvempi, mutta nykypäivänä ymmärretään esimerkiksi perheiden ja pehmeiden arvojen merkitys eri tavalla. Sirkka Hagman

    Maskuliiniseen kulttuuriin törmääminen oli Hagmanille aluksi jopa yllättävää.

    – Olihan se jännittävääkin, hän muistelee.

    Nuorten pelaajien varaemo

    Sekä Sari Rito että Sirkka Hagman ovat päätyneet Jypin ja Tapparan hallituksiin oman tai perheen jääkiekkoharrastuksen vuoksi.

    Sari Rito muistaa käyneensä Jypin peleissä jo pienenä tyttönä isänsä kanssa. Jypin hallituksessa olleen isän kuollessa kymmenisen vuotta sitten oli luonnollista jatkaa sellaisen asian parissa, joka oli olut isälle sydämen asia.

    – Totta kai kyse on siitäkin, että haluaa seurata omia sijoituksiaan. Mutta erityisesti mietin sitä, mitä kaikkea tämä joukkue tuo koko maakunnalle.

    Erityisesti mietin sitä, mitä kaikkea tämä joukkue tuo koko maakunnalle. Sari Rito

    Sirkka Hagman on perheineen jopa majoittanut useita Tapparan pelaajia. Kommelluksilta ei ole vältytty, kun nuoret pelaajat ovat koheltaneet ympäri Tampereen seutua.

    – Ajattelen, että se on myös rikkaus perheelle, että näkee jääkiekkoilijan elämää silläkin tavalla.

    Sm-liigan hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen.AOP"Naisia voisi olla enemmän"

    SM-liigan hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen sanoo, että liigajoukkueiden hallituksiin on ylipäätään hankalaa saada osaavia uusia jäseniä.

    – Tekisi hyvää, jos naisia olisi enemmän. Kysehän on kuitenkin liiketoiminnasta. Työyhteisön kannalta on parempi, mitä monipuolisempi se on.

    Hiltunen ei usko, että liigaseuroilla olisi ongelmaa nimittää naisia hallitukseen.

    – Uskon, että hallitukset ovat avoimia eri taustaisille ihmisille. Ja kyllä tässäkin työssä mennään osaaminen, ei sukupuoli edellä.

    Lue lisää:

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot

    Naisten Liigan uusi puheenjohtaja Eeva Perttula haluaa houkutella sarjalle oman pääsponsorin – "Meidän pitää saada tehtyä itsemme tutuiksi ihmisille"

    Tunnettu ravintolaketju Restamax aloittaa noin tuhannen ihmisen yt-neuvottelut – haluaa lisää joustoa työsuhteen ehtoihin

    Tunnettu ravintolaketju Restamax aloittaa noin tuhannen ihmisen yt-neuvottelut – haluaa lisää joustoa työsuhteen ehtoihin


    Tampereella perustettu pörssiyhtiö Restamax aloittaa isot yt-neuvottelut. Yritys aikoo yhdistää toimintoja ja organisoida toimintoja uudelleen. Yt-neuvottelut koskevat RR Holding Oy:n ja sen tytäryhtiöiden Royal Ravintolat Oy:n, Royal...

    Tampereella perustettu pörssiyhtiö Restamax aloittaa isot yt-neuvottelut. Yritys aikoo yhdistää toimintoja ja organisoida toimintoja uudelleen.

    Yt-neuvottelut koskevat RR Holding Oy:n ja sen tytäryhtiöiden Royal Ravintolat Oy:n, Royal Konseptiravintolat Oy:n, Sushi World Oy:n, henkilöstöä. Neuvottelut eivät koske tulosvastuullisia ravintola- ja keittiöpäälliköitä.

    Yt-neuvotteluissa olevat ravintolat työllistävät noin tuhat henkilöä.

    Restamaxin toimitusjohtaja Aku Vikström sanoo, että yt-neuvotteluissa on kaksi eri kulmaa. Toinen liittyy Restamaxin ja Royal Ravintoloiden yhdistämiseen.

    – Meillä on kahden yhtiön hallinnossa tällä hetkellä 81 ihmistä töissä. Tällä osastolla neuvottelut johtavat todennäköisesti irtisanomisiin, Vikström sanoo.

    Mahdollisten irtisanomisten määrää Vikström ei lähde vielä arvioimaan.

    Työntekijällä olisi monta työpaikkaa

    Lisäksi Restamax haluaa neuvotella uusiksi Royal Ravintoloiden työntekijöiden työehtoja Helsingissä. Restamax toivoo, että nykyistä useammin työntekijä tekisi töitä useassa ravintolassa.

    – Yritämme löytää sellaisia malleja, joissa voimme käyttää yhtiön isoa kokoa hyödyksi, niin että pystymme tarjoamaan työtunteja henkilökunnalle useammassa paikassa, Vikström sanoo.

    – Tavoitteena on varmistaa laadukas asiakaspalvelutaso, joka joustaa kysynnän mukaisesti. Uutta toimintamallia suunnitellaan toteutettavaksi ravintolakohtaisesti ja yhteistyössä henkilöstön kanssa noudattaen siihen soveltuvaa yhteistoimintaperiaatetta, yhtiö kuvaa pörssitiedotteessa.

    Tampere on mukana yt-neuvotteluissa vain hallinnon osalta.

    Restamax arvioi saavansa ensi vuonna vähintään kuuden miljoonan euron säästöt toimintoja yhdistämällä ja tehostamalla.

    Iso kauppa kesällä

    Restamax Oyj osti kesäkuussa Royal Ravintoloiden osakekannan. Samalla syntyi yksi Pohjoismaiden suurimmista ravintolakonserneista.

    Royal Ravintoloiden tunnettuja ravintoloita ovat esimerkiksi Savoy, Löyly, Elite, Ravintola Palace ja Ravintola Teatteri.

    Konserni työllistää kaupan jälkeen sesongista riippuen noin 3 500 ihmistä.

    Royal Ravintolat -konserni työllisti ennen kauppaa yhteensä noin 930 henkilöä. Restamax kertoi sen ravintoloiden työllistävän kuukausittain sesongista riippuen noin 2 250 henkilöä kokoaikaiseksi muutettuna. Restamaxin henkilöstövuokraus työllistää noin 9 000 henkilöä.

    Neuvottelut voivat johtaa henkilöstön työtehtävien uudelleenjärjestelyihin, osa-aikaistamisiin, lomauttamisiin tai irtisanomisiin. Yhtiö ei kerro pörssitiedotteessa, kuinka paljon se aikoo vähentää henkilöstöä.

    Yritys kertoi elokuussa, että se pyrkii eroon huonosti kannattavista ravintoloista tämän vuoden loppuun mennessä. Vikström kertoo, että tähän mennessä Tampereella on myyty kaksi ravintolaa, Bella Roma ja Colorado.

    Lue lisää:

    Tamperelainen Restamax ostaa Helsingin tunnetut ravintolat, kuten Savoyn, Löylyn ja Palacen

    Ravintolayhtiö Restamax myy tai sulkee muutamia ravintoloita vuoden loppuun mennessä

    Atria investoi yli 3 miljoonaa Nurmoon ja Sahalahdelle – uudet tuotantolinjat käyttöön ensi keväänä

    Atria investoi yli 3 miljoonaa Nurmoon ja Sahalahdelle – uudet tuotantolinjat käyttöön ensi keväänä


    Atria Suomi investoi Nurmon ja Sahalahden tuotantolaitoksiinsa yhteensä noin 3,4 miljoonaa euroa. Investointi jakautuu suunnilleen tasan tuotantolaitosten kesken. Uusilla tuotantolinjoilla lisätään broilereiden leikkuukapasiteettia. – Varsinkin...

    Atria Suomi investoi Nurmon ja Sahalahden tuotantolaitoksiinsa yhteensä noin 3,4 miljoonaa euroa. Investointi jakautuu suunnilleen tasan tuotantolaitosten kesken.

    Uusilla tuotantolinjoilla lisätään broilereiden leikkuukapasiteettia.

    – Varsinkin reisiosissa luuttomien tuotteiden niiden suosio on kasvanut. Tämä on laitekokonaisuus, fileeleikkuulinja, jossa suhteellisen automaattisesti saadaan file hyvälaatuisesti luuttomaksi, sanoo Atria Suomen siipikarjaliiketoiminna johtaja Matti Perälä.

    Tuotantolinjat rakennetaan toukokuun 2019 loppuun mennessä ja ne otetaan käyttöön vaiheittain kevään aikana.

    Kasvua ja vientiä

    Perälän mukaan siipikarjatuotteiden kulutus on kasvanut viime vuosina noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Investoinnilla ei ole suoraan vaikutusta henkilötyövuosiin, mutta Perälän mukaan sillä halutaan turvata se, että Atria on mukana kasvussa.

    – Kaikilla uusilla ratkaisuilla haetaan ratkaisuja myös vientiin. Tämä on yksi osa kokonaisuutta, Perälä sanoo.

    Investointi ei edellytä uusien tilojen rakentamista. Atrian mukaan uusissa tuotantolinjoissa kiinnitetään erityistä huomiota työergonomiaan ja työturvallisuuteen.

    Kaupunki poisti päiväkotien ruokalistoilta sokerin ja korvasi synttäriherkut metsäretkillä – asiantuntijat varoittavat asettamasta jyrkkiä kieltoja

    Kaupunki poisti päiväkotien ruokalistoilta sokerin ja korvasi synttäriherkut metsäretkillä – asiantuntijat varoittavat asettamasta jyrkkiä kieltoja


    Nokian päiväkodeissa ei enää jatkossa juhlita syntymäpäiviä karkin kera. Kaupunki nimittäin antoi tänä syksynä päiväkodeilleen "vahvan suosituksen" luopua ylimääräisestä sokerista. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että ruokalistalta ei...

    Nokian päiväkodeissa ei enää jatkossa juhlita syntymäpäiviä karkin kera. Kaupunki nimittäin antoi tänä syksynä päiväkodeilleen "vahvan suosituksen" luopua ylimääräisestä sokerista.

    Se tarkoittaa muun muassa sitä, että ruokalistalta ei löydy lisättyä sokeria ja synttäriherkuista on luovuttu tyystin, kertoo Nokian varhaiskasvatusyksikön johtaja Vuokko Heikkilä.

    – Syntymäpäivinä lauletaan, leikitään tai tehdään vaikka eväsretki metsään.

    Asiantuntijat: Kokonaisuus ratkaisee

    Nokian linjauksen taustalla on alkuvuodesta julkaistu varhaiskasvatuksen ruokailusuositus, jossa suositellaan sokerin välttämisen lisäksi kasvisten määrän lisäämistä, suolan käytön vähentämistä ja yhteisiä ruokailuhetkiä.

    Asiantuntijat muistuttavat, että vaikka sokerin vähentäminen on järkevää, ei se yksistään ratkaise suomalaislasten ylipaino-ongelmaa. THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo pitää kaikkia lasten terveyttä edistäviä toimia hyvänä, mutta muistuttaa, että yksittäisiin ruoka-aineisiin keskittyminen ei ole järkevää.

    – Sokeri saa liikaa huomiota. Ruokavalion terveellisyydessä ja painonhallinnassa on kyse ruokavalion kokonaisuudesta.

    Myös Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenendokrinologi Marja-Terttu Saha pitää Nokian sokeripäätöstä hyvänä, mutta ei usko pelkällä yhden ruoka-aineen kieltämisellä olevan juuri merkitystä lasten painonhallinnan kannalta.

    – Kiellot eivät toimi, koska lapset syövät makeansa kotona, jos eivät saa niitä päiväkodissa.

    Nokian päiväkodeissa kiinnitetään huomiota erityisesti lasten ulkoliikuntaan. Viestiä viedään myös koteihin, jotta reippailuinnostus tarttuisi myös vanhempiin.Jani Aarnio / Yle

    Vuokko Heikkilä muistuttaa, että Nokian linjauksessa on kyse paljosta muustakin kuin sokerista. Lasten yleisiä ruokatottumuksia halutaan muuttaa terveellisempään suuntaan ja heidän aktiivisuutta pyritään lisäämään.

    – Tähän liittyy liikkuminen ja yhteistyö perheiden kanssa, jotta myös kotona liikuttaisiin enemmän.

    Vanhemmat kiittävät

    Nokialla herkutonta linjausta on noudatettu muutaman vuoden ajan osassa päiväkoteja, nyt kaikissa. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia.

    – Lasten vanhemmilta on tullut paljon toiveita sokerin vähentämisestä. Yhtään negatiivista palautetta en ole saanut, Heikkilä sanoo.

    Suomessa monet muutkin kunnat kuin Nokia ovat viime vuosina havahtuneet lasten pahenevaan ylipaino-ongelmaan. Lasten terveyttä on pyritty edistämään mitä erilaisimmissa projekteissa ja kokeiluissa.

    Esimerkiksi Seinäjoen kakkostyypin diabeteksen ehkäisyprojekti herätti muutama vuosi sitten WHO:n kiinnostuksen. Aluksi hanke tuottikin tulosta, mutta lasten painokäyrät ovat sittemmin kääntyneet jälleen nousuun.

    Lisäksi Rovaniemellä, Lappeenrannassa ja Vähässäkyrössä on haettu ratkaisuja lasten lihomiseen. Pysyviä tuloksia ei vaan ole saatu aikaan.

    Nokialla ymmärretään, ettei heidän linjauksensa poista väestötason lihavuusongelmaa. Silti Vuokko Heikkilä toivoo Nokian esimerkin inspiroivan muitakin kaupunkeja.

    – Tämä on pieni teko ja sillä voi olla yksilöllisiä vaikutuksia, mutta haittaa tästä ei varmasti ole yhdellekään lapselle.

    Sähköliitto syyttää firmojen kiertäneen ylityökieltoa:

    Sähköliitto syyttää firmojen kiertäneen ylityökieltoa: "Lakia rikotaan viranomaisten silmien alla"


    Sähköliittö syyttää firmojen kiertäneen liiton alkuvuonna asettamaa ylityökieltoa hätätyöllä. Sähköliiton selvityksen mukaan sähkönjakelussa toimivat yritykset tekivät Sähköliiton seitsemän viikon ylityökiellon aikana 210...

    Sähköliittö syyttää firmojen kiertäneen liiton alkuvuonna asettamaa ylityökieltoa hätätyöllä.

    Sähköliiton selvityksen mukaan sähkönjakelussa toimivat yritykset tekivät Sähköliiton seitsemän viikon ylityökiellon aikana 210 hätätyöilmoitusta aluehallintovirastoille. Normaalisti avit saavat ammattiliiton mukaan vain muutamia ilmoituksia vuodessa.

    Sähköliitto ihmettelee, miten yli 420 alan työntekijää teki helmi–maaliskuussa lähes 2 400 tuntia hätätyötä. Yli puolelle työtunneista ei ollut avin hyväksyntää, liitto sanoo.

    Sähköliitto asetti ylityökiellon viime helmikuussa työehtosopimusneuvottelujen takia ja se kesti toukokuuhun. Nyt liitto on selvittänyt ylityökiellon vaikutuksia.

    Milloin saa teettää hätätyötä?

    Liiton selvityksen mukaan hätätyön perusteet täyttyivät hyvin harvoissa ylityökiellon aikaisissa tilanteissa.

    – Hätätyön teettämisen perusteena on ennalta arvaamaton tapahtuma, joka aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai joka vaarantaa hengen, terveyden tai omaisuuden, eikä työtä ole mahdollista siirtää myöhemmäksi, liitto sanoo tiedotteessaan.

    Liiton mukaan tämä määritelmä ei täyty läheskään aina.

    – Työnantajat paikkasivat näin myös resurssipulaa voimalaitoksissa, joissa on tapana hoitaa kaikki poikkeustilanteet ylitöinä, Sähköliitossa asiasta selvityksen tehneet työehtoasiantuntija Juha Lujanen ja työympäristöasiantuntija Jarkko Korhola kertovat.

    Sähköliitto ihmettelee, miten aluehallintovirastojen linja vaihtelee hätätyön hyväksymisessä. Sähköliitto harkitsee tutkintapyyntöä poliisille hätätöiden teettämisestä.

    – Vielä 1980-luvulla sähköyhtiö ja sen toimitusjohtaja saivat perusteetonta hätätyötä teetettyään korkeimmassa oikeudessa tuomion työaikalain rikkomisesta. Nyt lakia rikotaan viranomaisten silmien alla, ja työaikalain tarkoittama työntekijöiden suojelun periaate on täysin hukassa, syyttää Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti.

    Sähköliiton mukaan ongelma on energia-, ict- ja verkostoalalla, eikä se koske Sähkötekniset Työnantajat ry:n sopimusta.

    Työnantajapuoli kertoo, ettei se ole tietoinen ilmiöstä.

    – Energiateollisuus ry:n tietoon ei ole tullut tilanteita, joissa jäsenyrityksemme olisivat teettäneet hätätöitä työaikalain määräysten vastaisesti, kertoo johtaja Kari Laaksonen.

    Samaa sanoo Palvelualojen työnantajat ry:n työmarkkinapäällikkö Anu Sajavaara.

    – Paltan tietoon ei ole tullut, että hätätyötä olisi käytetty väärin Energia-, ICT- ja verkostotyöehtosopimuksen piirissä olevissa Paltan jäsenyrityksissä, Sajavaara sanoo.

    Täsmennys 11.48 Osapuoli asiassa on toinen kuin Sähkötekniset Työnantajat ry, jolta ensin pyydettiin kommenttia.

    14.52 Lisätty Energiateollisuus ry:n ja Palta Ry:n kommentit.

    Pienpaahtimoilla on kova työ päästä halpaan kahviin tottuneiden suomalaisten kuppeihin: Vaaleapaahtoa parjataan myös syyttä

    Pienpaahtimoilla on kova työ päästä halpaan kahviin tottuneiden suomalaisten kuppeihin: Vaaleapaahtoa parjataan myös syyttä


    – Marjainen, kaakaomainen, makea ja sopivan vahva. Jyväskyläläinen Jorgos Skaniakos maistelee Suomen ensimmäisillä Tampereen Pakkahuoneella järjestetyillä pienpaahtimomessuilla kahvia ja kertoo siitä kuin viinin maistaja konsanaan. Skaniakos on...

    – Marjainen, kaakaomainen, makea ja sopivan vahva.

    Jyväskyläläinen Jorgos Skaniakos maistelee Suomen ensimmäisillä Tampereen Pakkahuoneella järjestetyillä pienpaahtimomessuilla kahvia ja kertoo siitä kuin viinin maistaja konsanaan.

    Skaniakos on ollut jo pienestä pitäen suuri kahvin ystävä. Hän on työskennellyt ravintola-alalla parikymmentä vuotta, joista Suomessa kaksitoista.

    – Ihmettelin aina aiemmin, miksi suomalaiset syövät ravintolassa hyvin, mutta tyytyvät huonoon kahviin, Skaniakos kertoo.

    Suomalaiskahvi saa kahvikauppiaalta ruusuja ja risuja

    Jorgos Skaniakos teki seitsemän vuotta sitten päätöksen oman kahvikaupan perustamisesta Jyväskylän keskustaan. Suomessa juotavaa kahvia hän pitää esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna hyvänä, mutta markettien sisäänheittokahveista löytyy kritisoitavaa.

    – Sekoitukset niissä ovat sellaisia, että niistä ei saa mitään selvää. Runko niissä on brasilialainen, mutta lisäksi sekoituksesta löytyy vähintään kahtakymmentä muuta kahvia, joiden alkuperää ei kerrota. Kyseessä on siis bulkkikahvi, Jorgos Skaniakos lataa.

    Jorgos Skaniakos on suuri kahvin ystävä, joka pitää kahvikauppaa Jyväskylässä,Kai Pohjanen / Yle

    Suomalaisilla kahvin ystävillä on tällä hetkellä trendinä tummapaahtoisen kahvin suosiminen. Skaniakos uskoo tämän johtuvan juuri vallalla olevan peruskaupoista myytävän kahvin tarjonnasta, joka on valtaosaltaan vaaleapaahtoista.

    – Suuntaus tummapaahtoisiin kahveihin on hieman harmi. Vaaleapaahtoinen kahvi hyvin paahdettuna ja hyvistä raaka-aineista valmistettuna on paljon aromikkaampaa kuin tumma ja siitä löytyy enemmän makuja, Jorgos Skaniakos sanoo.

    Kahvi on arvokasta kuin hyvä viini

    Suomalaisten pienpaahtimoiden määrä ja markkinaosuus ovat olleet viime vuodet kasvussa. Kasvun varaa niillä toki vielä riittää, sillä optimistisimpien arvioidenkin mukaan pienpaahtimoiden osuus koko Suomen kahvin myynnistä on reilut viisi prosenttia.

    Markkinoita hallitsevat suuret yritykset, jotka pystyvät suurella volyymillaan tarjoamaan kahvia edullisesti marketeissa ja ruokakaupoissa.

    Tamperelainen Keijo Moilanen kiertää suurten kahvinvalmistajien kolme kympillä -erikoistarjoukset kaukaa. Sen sijaan hän on suosinut suomalaisia pienpaahtimoita jo toistakymmentä vuotta ja jauhanut kahvinsa itse. Pienpaahtimoiden kahvi on hintavampaa kuin tarjouskahvin, mutta Keijo Moilasen mielestä myös monella muulla tapaa arvokkaampaa.

    –Sitä keitetään sen verran, mitä sitä tarvitaan. Sitä ei tule koskaan heitettyä pois. Kukaan ei heitä viiniäkään lavuaariin vaan juo, niin emme mekään heitä kahvia lavuaariin, Moilanen painottaa.

    Tamperelainen Keijo Moilanen on jauhanut omat kahvinsa jo kymmenisen vuottaKai Pohjanen / Yle

    Hän vertaa kahvia monella tapaa viiniin. Molempia niistä maistellaan ja riittävän paljon maisteltuaan voi tulla ikään kuin humalaan. Omasta espresso-kahvistaan hän löytää viinin tapaan jälkimakuja. Tällä kertaa ne ovat suklaisuus ja kaakaomaisuus.

    Kahvi on tuoretuote

    Pienpaahtimomessuilla Tampereella oli lukuisia näytteilleasettajia, joista ikään kuin kotikentällään toimi Pirkanmaan Paahtimo. Yrityksellä on sivupisteensä myös Satakunnassa Porissa. Pirkanmaan Paahtimoa edustava Pekka Heinonen korostaa kahvin olevan tuoretuote, mikä on juuri suomalaisten pienpaahtimoiden kilpailuvaltti.

    – Paahtamisen jälkeen kahvi huilaa viikon verran, ja tämän jälkeen sen maku on muutaman kuukauden parhaimmillaan. Sen jälkeen kahvi on yhä hyvää, mutta sen nyanssit alkavat jäädä taka-alalle. Erityisesti itse jauhettuna kahvin maku on parasta, Heinonen miettii pienpaahtimoiden kahvin vahvuuksia suurten yritysten rinnalla.

    Pekka Heinonen Pirkanmaan Paahtimosta toimii myös kahvikouluttajanaKai Pohjanen / Yle

    Pekka Heinonen ei näe suurten kahvin valmistajien ja pienpaahtimoiden välillä lopulta suurta vastakkainasettelua.

    – Jokainen toimii omista lähtökohdistaan ja keskittyy omaan juttuunsa pyrkien tekemään siinä parhaansa suomalaisen kahvikulttuurin eteen. Kyllä asiakas lopulta ratkaisee sen, onko tuote sen arvoinen, että se kannattaa ostaa.

    Tummapaahtoa ja Maca-lattea

    Messuvieraiden joukossa pyörii sekä kahviammattilaisia että vannoutuneita kahvin ystäviä. Tamperelaiset Milja Hyörinen ja Sofia Auno edustavat heistä molempia.

    Nuoret naiset työskentelevät kahvilassa ja työajan ulkopuolella he kokeilevat uusia kahvielämyksiä. Työssään he ovat törmänneet suomalaisten innostukseen tummapaahtoista kahvia kohtaan. Sitä menee asiakkaille niin suodatinkahvina kuin espressona.

    – Ehkä kotona juodaan vaaleapaahtoista peruskahvia ja ulos lähdettäessä päädytään tummempaan vaihtoehtoon, Milja Hyörinen ja Sofia Auno pohtivat.

    Milja Hyörinen ja Sofia Auno työskentelvät kahvilassa, mutta kotona kahvia kuluu harvakseltaan.Kai Pohjanen / Yle

    Take-away-kahvilakulttuuri näkyy katukuvassa entistä enemmän siinä, että vastaan tulee varsin usein pahvinen kahvimuki kädessään kulkevia ihmisiä. Silja Auno ja Milja Hyörinen uskovat tämän olevan osittain muoti-ilmiö. Toisaalta se on osoitus myös siitä, että suomalaiset pitävät kahvista.

    Kavereiden kanssa ulos kahville lähtiessään tamperelaiset kahvilatyöntekijät eivät juo perinteistä suodatinkahvia.

    – Otan silloin useimmiten laten, Milja Hyörinen kertoo.

    – Minä puolestaan haluan kokeilla jotain aivan erilaista, esimerkiksi hieman merilevältä maistuvaa Maca-lattea, Sofia Auno nauraa.

    Miksi lapset lihovat? Kysyimme asiantuntijoilta, kenen syy se on ja mitä on tehtävissä

    Miksi lapset lihovat? Kysyimme asiantuntijoilta, kenen syy se on ja mitä on tehtävissä


    "Sulla on iso maha!" Kuusivuotias peilailee itseään saunan jälkeen. Eskarikaverin aamuinen möläytys on jäänyt mieleen kummittelemaan. Lapsi on hämillään, kasvattaja tuntee surua ja piston sydämessään. Miten tässä näin kävi? Kenen syy on,...

    "Sulla on iso maha!"

    Kuusivuotias peilailee itseään saunan jälkeen. Eskarikaverin aamuinen möläytys on jäänyt mieleen kummittelemaan.

    Lapsi on hämillään, kasvattaja tuntee surua ja piston sydämessään. Miten tässä näin kävi? Kenen syy on, että lapseni on ylipainoinen?

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalon mukaan ylipainoisen lapsen kasvattajan ei pidä ottaa liikaa syyllisyyden taakkaa harteilleen, mutta peiliin on syytä katsoa.

    Lasten vanhemmat ovat Kuusipalon mielestä fiksuja, mutta heidän huomionsa keskittyy vääriin asioihin.

    – Yksittäisten ruoka-aineiden välttelyn sijasta pitäisi keskittyä elintapoihin kokonaisuutena.

    Pyysimme useita suomalaisia ravitsemusasiantuntijoita, tutkijoita ja lääkäreitä (lista jutun loppupuolella) vastaamaan kysymykseen: Kenellä on pääasiallinen vastuu lasten ylipaino-ongelmasta Suomessa, yhteiskunnalla vai kodilla?

    Asiantuntijoiden vastaukset jakaantuivat tasaisesti kahtia. Tässä jutussa he perustelevat kantansa ja kertovat, mitä asialle pitäisi tehdä.

    Pääsyyllinen: koti

    Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg huokaisee puhelimessa. Hänen mukaansa mukaan lasten lihomisongelmaan haetaan usein liian yksinkertaisia vastauksia, kuten tiettyjen ruoka-aineiden välttelyä tai yksittäisiä liikuntasuorituksia.

    Lihomisen taustat liittyvät Borgin mukaan perheiden hyvinvointiin: jaksetaanko olla vanhempia, asettaa rajoja ja kannustaa lapsia terveellisiin elämäntapoihin. Aikuisten pitäisi pitää yllä perheen terveellistä elämänrytmiä ja toimia itse esimerkkinä.

    – Olisi helppoa puhua limuista ja liikkumattomuudesta.

    Borgin mielestä ei ole mysteeri, että lapset lihovat. He nukkuvat entistä vähemmän ja yleinen aktiivisuus on laskenut, vaikka kuntoliikuntaa harrastetaan enemmän kuin ennen.

    Syömisessäkin on parannettavaa. Iso yksittäinen ongelma Borgin mielestä on napostelukulttuurin yleistyminen ja kasvisten vähäisyys.

    – Suomalaisten perheiden ateriarytmit hajosivat jo 1990-luvulla.

    Esimerkiksi Nokian kaupunki antoi tänä syksynä päiväkodeilleen "vahvan suosituksen" luopua ylimääräisestä sokerista.AOP

    Pikkulapsena kotona opitut mallit ja toimintatavat pysyvät valintojen taustalla loppuelämän, muistuttaa ravitsemustieteen lehtori Raisa Valve Helsingin yliopistosta.

    Kodeissa pitäisi puhua myönteisesti kouluruuasta ja -liikunnasta sekä kannustaa syömään terveellisesti.

    – Aikuisten on tärkeää muistaa toimia itse esimerkkinä.

    Valveen mielestä lapset pitää saada aidosti haluamaan terveyttä edistäviä asioita, kuten liikuntaa ja kasviksia.

    – Niistä pitää tehdä iloisia ja ihan tavallisia asioita, sen sijaan että korostetaan niiden terveellisyyttä.

    Lastenendokrinologian erikoislääkäri Marja-Terttu Saha Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikalta kohtaa työssään ylipainoisia lapsia ja heidän perheitään. Hän on erikoistunut diabeteksen hoitoon.

    Sahan mukaan ylipainoisia lapsia tulee erikoislääkärin hoidettavaksi koko ajan enemmän. Yleisin syy on yksinkertaisesti se, että lapsi syö enemmän kuin kuluttaa.

    – Hyvin harvoin ylipainon syynä on sairaus. Omalla urallani tällaisia tapauksia on arviolta yksi sadasta.

    Sahan mukaan lasten ylipainoa ja lihavuutta on pyritty medikalisoimaan ja ratkaisemaan lääketieteen keinoin sen sijaan, että peräänkuulutettaisiin arjessa toteutuvia ja pysyviä elämäntapamuutoksia.

    Saha näkee muutosta parempaan siinä, että ihmiset ovat valmiimpia ottamaan vastaan neuvoja.

    – Tietenkin osa odottaa, että joku korjaa ongelman pois päiväjärjestyksestä. Ja sitten petytään.

    Saha tiedostaa, että ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa ihmisten valintoihin, mutta lopullinen terveen elämän perusta on kotona ja perheen tekemissä ratkaisuissa.

    – En halua syyllistää vanhempia, he kyllä tekevät sen ihan itse.

    Pääsyyllinen: yhteiskunta

    Lasten lihomiseen vaikuttavat monet muutkin seikat kuin se, mitä kotona syödään ja millaista esimerkkiä kasvattajat lapselleen näyttävät. Monet ulkoiset paineet vaikuttavat siihen, mihin suuntaan suomalaislasten painokäyrä osoittaa.

    Sisätautien erikoislääkäri, professori, Pertti Mustajoki on sitä mieltä, että muutamat terveelliset ateriat eivät riitä, kun tarjolla on herkkuja ja houkutuksia.

    – Ylipainoisten aikuisten ja lasten määrä Suomessa kasvaa, vaikka ihmisiä on parikymmentä vuotta valistettu terveellisestä ruoasta.

    Mustajoen mukaan nykyisen runsaan ja houkuttelevan ruokaympäristön vaikutus on etenkin lapsiin voimakas. Ajoittain tarjotut terveelliset ateriat eivät riitä kumoamaan houkutusten vaikutusta.

    En halua syyllistää vanhempia, he kyllä tekevät sen ihan itse. Marja-Terttu Saha

    – Murrosikäiset lapset ovat erityisen alttiita nykyisen ruokamaailman negatiivisille ilmiöille. Heitä tulisi suojella liikakaloreilta laeilla ja säädöksillä.

    Myös palkittu lastentautien erikoislääkäri, LT, Antti Saari näkee ympäristön vaikutuksen suurena. Saaren mukaan perheet ovat usein neuvottomia energiatiheän, maksimikokoa suosivan ja helppouteen perustuvan elintarviketarjonnan edessä.

    – Lisäksi yleinen autoistuminen, arkiliikunnan väheneminen ja perheiden kiireet johtavat epäterveeseen kierteeseen.

    Saari muistuttaa, että lihavuus on voimakkaasti perinnöllinen ominaisuus ja tätä ominaisuutta kantaa suuri joukko suomalaisia.

    – Tällöin lihomista suosiva yhteiskunta on vaaraksi asukkailleen.

    Lapsiperheasiantuntija Anne Kuusisto Sydänliitosta kehottaa vanhempia olemaan armollisia itselleen. Kuusiston mukaan markkinoinnin ja elinkeinoelämän vastuuta ei ole nostettu lihavuuskeskustelussa tarpeeksi esiin.

    – Vaatii hyvät voimavarat pysyä normaalipainoisena tässä yhteiskunnassa ja ajassa.

    Kuusisto myöntää vanhemmilla olevan iso vastuu lapsen hyvinvoinnista, mutta ei halua syyllistää koteja.

    – Se ei tutkitusti ole vaikuttava tapa edistää terveyttä.

    Myös aivokemialla osuutensa lihomisessa

    Lihavuuden juurisyystä vallitsee vankka yksimielisyys: energiaa tulee sisään enemmän kuin kuluu. Harvoissa tapauksissa kyseessä on sairaus tai oireyhtymä, mutta useimmiten syy on kiusallisen yksinkertainen.

    Se, miksi syömme enemmän kuin kulutamme, on taas hyvin monimutkainen vyyhti.

    Yhden näkökulman tarjoaa aivotutkimus. Turun yliopiston PET-keskuksessa on tutkittu jo vuosia lihavuuden ja aivojen toiminnan yhteyttä. Löydökset ovat kiinnostavia, kertoo apulaisprofessori Lauri Nummenmaa.

    Syöminen vapauttaa aivoissa tiettyjä välittäjäaineita (dopamiini ja opioidit), jotka tuottavat mielihyvää ja kannustavat jatkamaan mielihyvää tuottavaa toimintaa. Toisin sanoen aivomme palkitsevat meitä syömisestä.

    Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun ihminen syö liikaa ja reseptorit ylikuormittuvat. Tällöin ne aliherkistyvät ja vaativat entistä enemmän ruokaa tyydyttyäkseen.

    – Syntyy vaarallinen noidankehä.

    Nummenmaa muistuttaa, että välittäjäainemuutokset vaativat syntyäkseen ylensyöntiä, joten ne eivät ole lihomisen syy vaan seuraus.

    Lihavuus on aivoille myös muilla tavoilla haitallista, Nummenmaa kertoo. Lihominen vaikuttaa aivokudokseen ja tutkimuksissa on paljastunut, että ylipainoisilla ihmisillä on vähemmän aivojen harmaata ainetta kuin normaalipainoisilla.

    – Muutokset aivoissa liittyvät matala-asteiseen tulehdusreaktioon ylipainoisen ihmisen kehossa. Harmaan aineen vähäisyys voi vaikuttaa kognitioon, eli ihmisen kykyyn vastaanottaa ja käsitellä tietoa.

    Lihavuudesta seuraa isoja ongelmia

    Lihavien 12–18-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä on kolminkertaistunut Suomessa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuoreimpien tilastojen mukaan neljännes 2–16 vuotiaista pojista ja 16 prosenttia tytöistä on ylipainoisia.

    Lapsuuden ylipaino ennakoi aikuisiän lihavuutta ja lisää esimerkiksi valtimotaudin, rasvamaksan, astman ja uniapnean riskiä.

    Heiltä kysyimmeMarja-Terttu Saha, laste­nen­dok­ri­no­logian eri­kois­lää­käri, dosentti, TAYSPatrik Borg, ravitsemusasiantuntija, tutkijaRaisa Valve, ravitsemustieteen lehtori, Helsingin yliopistoPertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri, professoriAnne Kuusisto, lapsiperheasiantuntija, SydänliittoAntti Saari, lastentautien erikoislääkäri, KYSLauri Nummenmaa, apulaisprofessori, Turun yliopistoHeli Kuusipalo, erikoistutkija, THL

    Lisäksi lihavien lasten elämänlaatu voi kärsiä, kun terveys, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky heikkenevät. Myös ulkomuotoon liittyvä elämänlaatu on lihavilla lapsilla usein huonompi kuin muilla lapsilla.

    Lihavuus vaikuttaa salakavalasti lapsen psyykeeseen: psyykkiset ongelmat voivat aiheuttaa ylipainoa ja toisaalta ylipaino voi johtaa psykososiaalisiin ongelmiin.

    Mutta kuka sitten on lihava?

    Ylipainoisuuden määrittely on mutkikasta ja sopimusasia, toteaa THL:n Heli Kuusipalo. Kuusipalo kuuluu Käypä hoito -työryhmään, joka päivittää nykyiset suositukset.

    Esimerkiksi tarkkoja rajoja sille, milloin liiallinen rasvakudos aiheuttaa lapselle terveyshaittoja, ei ole. Myös lasten ja nuorten painon systemaattinen seuranta puuttuu.

    – Seurannalle olisi tarvetta ja sellaisesta on jo suunnitelmia olemassa.

    Osallistu keskusteluun lasten lihavuuden syistä ja seurauksista. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg ja THL:n erityisasiantuntija Heli Kuusipalo ovat paikalla kello 10-12. Voit esittää heille kysymyksiä jo ennakkoon.

    Mikäli haluat osallistua keskusteluun Ylen palveluissa, tarvitset siihen Yle Tunnuksen. Tämä video opastaa Yle tunnuksen tekemisessä. Kommentointi onnistuu Yle Uutisten selainversiossa ja Yle.fi-sovelluksessa.

    Lue lisää:

    WHO huolestunut ylipainoisten ja liikalihavien lasten määrästä

    WHO: Lasten lihavuus kasvanut kymmenkertaiseksi vuodesta 1975

    Välimeren maissa on unohdettu terveellinen ruokavalio, alueen maissa on lihavia lapsia tuplasti Suomeen verrattuna

    Lasten ylipaino lisääntyy, mutta se ei ole lasten vastuulla – "Lapsen ei pidä ajatella, että hän on väärän painoinen"

    Lapsen paino-ongelma on herkkä asia – "Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä"

    Uusi apu romaninuorille toi tulosta: Kaikki pääsivät peruskoulusta ja numerot nousivat –

    Uusi apu romaninuorille toi tulosta: Kaikki pääsivät peruskoulusta ja numerot nousivat – "On helpompi, kun on joku samasta heimosta"


    Lielahden koulussa Tampereella käy kuhina. Peruskoulun ala- ja yläasteen oppilaat käyskentelevät käytävillä tai ovat kokoontuneena aulassa olevan lautapelin ääreen. Heidän joukossaan on 11 romaninuorta. He käyvät koulua muiden oppilaiden...

    Lielahden koulussa Tampereella käy kuhina. Peruskoulun ala- ja yläasteen oppilaat käyskentelevät käytävillä tai ovat kokoontuneena aulassa olevan lautapelin ääreen.

    Heidän joukossaan on 11 romaninuorta. He käyvät koulua muiden oppilaiden tapaan, minkä lisäksi he saavat erillistä ohjausta yksittäin tai ryhmänä.

    Kansallispukuisen Michelle Kasan mukaan koulumenestys rakentuu luottamukselle.Jani Aarnio / Yle

    Toiminta perustuu valtakunnalliseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on kannustaa romaneja koulunkäyntiin. Romanien koulutustaso on viime vuosina noussut, mutta on edelleen pääväestöä matalampi.

    Kaksi ja puoli vuotta sitten käynnistyneen hankkeen taustalla on Diakonia-ammattikorkeakoulu ja romanijärjestöjä eri puolilta Suomea. Tampereella työhön on pestattu kaksi hanketyöntekijää, jotka ovat itsekin romaneja.

    Opetusta myös omalla kielellä

    Yhdeksäsluokkalainen Natali Lindeman on yksi tukea saaneista romaninuorista. Hänen mukaansa nuoret valmistautuvat välillä hanketyöntekijöiden ohjauksessa kokeisiin tai perehtyvät eri oppaineisiin.

    Nuorten kanssa on tehty paljon muutakin kuin käyty koulua. Keijo Svart

    Hän kertoo kaipaavansa tukea matematiikasssa ja kielissä. Sitä Natali on hanketyöntekijöiltä myös saanut, ja arvosanat ovat selvästi nousseet.

    – Välillä puhumme omalla kielellämme. Silloin on helpompi rentoutua ja käydä aineita läpi, kun on joku samasta heimosta.

    Tenho Blomerus arvostaa hanketyöntekijöiltä saamaansa tukea.Jani Aarnio / Yle

    Kahdeksasluokkalainen Tenho Blomerus tuli Lielahden kouluun vajaa kuukausi sitten. Hän kertoo viihtyneensä hyvin, mihin osaltaan vaikuttaa hanketyöntekijöiden ohjaus.

    – Sekin on kyllä ihan kivaa, ettei tarvitse aina olla omassa luokassa, vaan voi olla ihan Keijon ja Michellen kanssa.

    Motivaation säilyminen tärkeää

    Tšetanes naal –koulutuspoluilla -hanke on Tampereella tuottanut hyviä tuloksia. Kaikki tämän vuoden 9. luokkalaiset saivat peruskoulun päättötodistuksen, minkä lisäksi poissaolot vähenivät ja arvosanat nousivat.

    Suomen Romanifoorumi on kuvannut poissaolojen olevan suurimpia ongelmia romanien koulunkäynnissä. Sen mukaan valitettavan monet romanioppilaat suoriutuvat koulusta alle todellisten kykyjensä tai keskeyttävät koulunkäynnin ennen päästötodistuksen saamista.

    Keijo Svart antaa nuorille tukea muutoinkin kuin koulunkäynnissä.Jani Aarnio / Yle

    "Yhdessä eteenpäin" -hankkeen toisena työntekijänä on Keijo Svart. Hänen mukaansa romaninuorten kiintymys koulunkäyntiin säilyy parhaiten luontaisella avulla ja tuella.

    – Nuorten kanssa on tehty paljon muutakin kuin käyty koulua. On harrastettu yhdessä, pidetty keskustelutilaisuuksia ja käyty yhdessä syömässä ja elokuvissa.

    Keijo Svart tukee romaninuoria myös ammatti- tai muuhun koulutukseen siirtymisessä. Yläasteikään tultaessa monen nuoren koulumotivaatio heikentyy, jolloin rohkaisu ja kannustus ovat tarpeen.

    – Jos omat kaverit eivät jatka mihinkään toisen asteen koulutuksen, sieltä otetaan helposti huonoja vaikutteita.

    Luottamus tuo tuloksia

    Myös hankkeen toinen työntekijä Michelle Kasa on huomannut, että nuoret kaipaavat monenlaista tukea. Käytännössä tämä on merkinnyt keskusteluja aiheista, jotka liittyvät esimerkiksi aikuistumiseen.

    – Romanitytöt lähestyvät naistyöntekijää omine ongelmineen. He kokevat sen turvalliseksi, että on aikuinen kenen kanssa keskustella.

    Natali Lindemanin toiveammatti on kosmetologi.Jani Aarnio / Yle

    Michelle Kasan mukaan nuorten antama palaute näkyy pikemmin tekoina kuin sanoina. Kun nuoren luottamus on saavutettu, heistä tulee tasaisempia koulun kävijöitä.

    Natali Lindeman ja Tenho Blomerus aikovat jatkaa edelleen opiskelua.

    – Olen ajatellut mennä ammattikouluun, haaveammattini on kosmetologi. Olen miettinyt myös nuorisotyötä, Natali Lindeman kertoo.

    – Ajattelin mennä ammattikouluun logistiikka-alalle. Autot kiinnostavat, Tenho Blomerus sanoo.

    Mies kuoli jäätyään ruohonleikkurin alle hautausmaalla Ikaalisissa

    Mies kuoli jäätyään ruohonleikkurin alle hautausmaalla Ikaalisissa


    Ikaalisissa Pirkanmaalla mies on kuollut jäätyään kaatuvan ison ruohonleikkurin alle. Ikaalisten seurakunnan kausityöntekijä kuoli hautausmaalla torstaina sattuneessa turmassa, kertoo vt. kirkkoherra Juha Aila. Mies oli ollut ajamassa...

    Ikaalisissa Pirkanmaalla mies on kuollut jäätyään kaatuvan ison ruohonleikkurin alle.

    Ikaalisten seurakunnan kausityöntekijä kuoli hautausmaalla torstaina sattuneessa turmassa, kertoo vt. kirkkoherra Juha Aila.

    Mies oli ollut ajamassa ruohonleikkurilla, johon oli liitetty peräkärry, kun ne kaatuivat. Turma tapahtui rinteisessä maastossa.

    Poliisin mukaan tapahtumalla ei ole tiettävästi silminnäkijää. Mies löydettiin muutamien minuuttien päästä.

    Pelastuslaitos sai hälytyksen Jyllinkadulle torstaina noin kello 12.40.

    Poliisi tutkii asiaa työtapaturmana ja kuolemansyyn tutkintana.

    Pantse Syrjää syytetään kolmesta eri pahoinpitelystä – bändin jäseniä mukana oikeudessa

    Pantse Syrjää syytetään kolmesta eri pahoinpitelystä – bändin jäseniä mukana oikeudessa


    Eppu Normaalin kitaristin Mikko "Pantse" Syrjän syytettä on alettu käsitellä torstaina aamulla Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Paikalla käräjäoikeuden salissa on perhettä ja bändin jäseniä. Paikalla ovat ainakin veli Martti Syrjä ja äiti...

    Eppu Normaalin kitaristin Mikko "Pantse" Syrjän syytettä on alettu käsitellä torstaina aamulla Pirkanmaan käräjäoikeudessa.

    Paikalla käräjäoikeuden salissa on perhettä ja bändin jäseniä. Paikalla ovat ainakin veli Martti Syrjä ja äiti Kirsi Kunnas.

    Syyttäjä vaatii Syrjälle ehdollista vankeusrangaistusta. Tuomio tulee 3. lokakuuta.

    Kuvassa Pantse Syrjä kolmas oikealta, Martti Syrjä oikealla. Veljesten välissä Eppu Normaalin kitaristi Juha Torvinen.Antti Eintola / Yle

    Asianomistaja on ex-puoliso. Syyttäjän mukaan kolmessa tapauksessa on tehty ruumiillista väkivaltaa.

    Syytetyt pahoinpitelyt ovat tapahtuneet Ylöjärvellä vuosien 2014–2016 aikana. Ensimmäinen syytekohta koskee vuoden 2014 kesää.

    Syyttäjä kertoo vammoiksi muun muassa aivotärähdyksen ja käden murtumisen. Kolmannen tapauksen jälkeen, kun käsi murtui, puoliso otti syyttäjän mukaan yhteyttä poliisiin.

    Muut tapaukset tulivat ilmi poliisitutkinnassa.

    Syrjä kiistää vammat

    Pantse Syrjä kiistää rangaistusvaatimukset. Hän kiistää aiheuttaneensa vammoja ja pitää syytteessä esitettyjä asioita keksittyinä.

    Pantse Syrjä istuntosalissa.Antti Palomaa / Yle

    Kihlakunnansyyttäjä Anna Salminen kertoi aiemmin, että kyse on kolmesta eri syytekohdasta.

    – Viimeinen on loppuvuodesta 2016, hän kertoo Ylelle.

    Pantse Syrjä on Eppu Normaali -yhtyeen kitaristi ja säveltäjä.

    Eppu Normaali on perustettu vuonna 1976.

    Yhtyeellä on lukuisia kulta-, platina ja tuplaplatinalevyjä, minkä lisäksi yhtyeestä on tehty muun muassa elokuva. Yhtyeelle tehty patsas paljastettiin kesällä Ylöjärvellä.

    Museoajoneuvo saa päät kääntymään:

    Museoajoneuvo saa päät kääntymään: "Jos haluaa mennä salaisesti johonkin paikkaan, niin tämä ei silloin ole se oikea auto"


    Kiinnostus museoajoneuvoihin kiihtyy Suomessa. Viime vuoden lopussa tilastokeskus kirjasi jo 49 203 museorekisterissä olevaa ajoneuvoa. Joukkoon mahtuu niin autoja, moottoripyöriä, mopoja kuin moottorikelkkojakin. Museorekisteriin hyväksytään...

    Kiinnostus museoajoneuvoihin kiihtyy Suomessa. Viime vuoden lopussa tilastokeskus kirjasi jo 49 203 museorekisterissä olevaa ajoneuvoa.

    Joukkoon mahtuu niin autoja, moottoripyöriä, mopoja kuin moottorikelkkojakin. Museorekisteriin hyväksytään vähintään 30 vuoden ikäiset, rakenteeltaan ja ulkoasultaan alkuperäisinä säilytetyt tai sellaisiksi entisöidyt ajoneuvot.

    Osa suosiosta selittyy yksinkertaisesti sillä, että Suomen autokanta on kasvanut, jolloin museoikään yltäviä ajoneuvoja kertyy enemmän. Vaikutuksensa on myös nostalgian kaipuulla, amanuenssi Mikko Pentti automuseo Mobiliasta toteaa.

    – Autonharrastajat ovat yleensä kiinnostuneita oman lapsuutensa suosikkiautoista, eivät suinkaan vanhempiensa tai isovanhempiensa suosikkiautoista.

    Auto joka huomataan

    Kangasalalainen Pirkko Kivinen hankki itselleen museoajoneuvon neljä vuotta sitten. Merkki ja malli olivat hänelle tuttuja jo vuosikymmenten takaa, kun samankaltainen ranskatar palveli käyttöautona.

    Vanhojen autojen harrastajan pitää sietää se, että matka voi keskeytyä. Pirkko Kivinen

    Nykyinen "iso kissa" on vuosimallia 1972, nahkapenkein varusteltu Citroën DS Pallas. Samppanjanvärinen kaunotar kohottautuu ajoasentoon hetimmiten käynnistyksen jälkeen.

    – Tämä on minulle harraste- ja sunnuntaiauto, jolla mennään häihin ja hautajaisiin. Tämä on ihana.

    Uuden mallin rantautuessa Suomeen kesällä 1956 kaikki eivät olleet ihastuneita. Futuristinen muotoilu ja erikoinen tekniikka herättivät ristiriitaisia tunteita, mutta ajomukavuutta kiisti tuskin kukaan.

    Jumalattareksi ja taikamatoksi kutsuttu ajopeli kääntää päät tänäkin päivänä. Vastaantulevat autot välkyttävät valojaan ja niistä tervehditään, ja muutkin tiellä liikkujat tarkkaavat harvinaista näkyä.

    – Jos haluaa mennä salaisesti johonkin paikkaan, niin tämä ei silloin ole se oikea auto, Pirkko Kivinen naurahtaa.

    Amanuenssi Mikko Pentin mukaan autoharrastajat suosivat lapsuutensa ajan kulkupelejä. Pentti poseeraa automuseo Mobiliassa 1970-luvun Opelin vieressä.Matti Vikman / YleEpävarmuus on osa harrastusta

    Citroën DS:ää valmistettiin pyöreät kaksikymmentä vuotta. Autoja tehtiin lähes puolitoista miljoonaa. Viimeinen valmistui huhtikuussa 1975.

    Amanuenssi Mikko Pentin mukaan auto vaikutti aerodynamiikan kehitykseen, mutta esimerkiksi kaasunestejousitus ei levinnyt vastaaviin ylemmän keskiluokan autoihin.

    – Auto oli aikansa kehittynein ja pysyi kilpailukykyisenä loppuun saakka. Samaan tapaan 30-luvun Citroënia valmistettiin pitkään ilman suuria muutoksia.

    Pirkko Kivisen mukaan yli 45-vuotiaasta autosta voi aina jokin paikka repsahtaa. Harrastuksella on hintansa, mutta hyvä huolto pitää menot kohtuullisena.

    – Vanhojen autojen harrastajan pitää sietää se, että matka voi keskeytyä. Siihen täytyy vain varautua.

    Lue myös:

    Museoautot ihastuttavat kesäliikenteessä – Packard kelpasi Mannerheimillekin (2017)

    Vanhan ajoneuvon entisöinti kannattaa – hyvän mielen lisäksi auton arvo voi moninkertaistua (2016)

    Museoauto voi niellä ajan ja rahat – "Auton peseminen silloin tällöin ei riitä" (2016)

    Museorekisteri imee yhä enemmän autovanhuksia (2016)

    Tampereen ratikan ulkomuoto paljastuu viikon päästä: Kohuttua väriä ei kerrota vieläkään

    Tampereen ratikan ulkomuoto paljastuu viikon päästä: Kohuttua väriä ei kerrota vieläkään


    Tampereen raitiovaunun ulkomuoto julkistetaan ensi viikolla. Ratikan muotoilua on tehty tämän vuoden alusta asti. Julkisuudessa nähdään ensimmäistä kertaa, minkänäköinen raitiovaunu Tampereelle tulee. Ratikka alkaa liikkua Tampereella vuonna...

    Tampereen raitiovaunun ulkomuoto julkistetaan ensi viikolla. Ratikan muotoilua on tehty tämän vuoden alusta asti.

    Julkisuudessa nähdään ensimmäistä kertaa, minkänäköinen raitiovaunu Tampereelle tulee.

    Ratikka alkaa liikkua Tampereella vuonna 2021.

    – Raitiovaunulle on suunniteltu ajaton, aito ja pelkistetty ilme, tiedotteessa kerrotaan.

    Ensi keskiviikkona ei vielä selviä, minkävärinen ratikasta tulee. Lopulliset värivaihtoehdot on tarkoitus tuoda tamperelaisten arvioitaviksi vielä ennen päätöstä.

    Aiemmin on kerrottu, että ratikka on joko punainen, tummansininen tai vaaleansininen pääväriltään. Näitä värejä on sosiaalisessa mediassa luonnehdittu täysmaidoksi, kevytmaidoksi ja rasvattomaksi maidoksi.

    "Ei mene kauan"

    Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö sanoo, että tiedotustilaisuudessa viikon päästä keskiviikkona selviää, milloin vaunun väri on selvä.

    – Kerromme, miten värin kanssa edetään. Ei mene enää kauan, Sirviö sanoo.

    Ratikan väristä on ollut paljon polemiikkia Tampereella. Pinkin ratikan puolesta on syntynyt oikein kansanliike.

    Aiemmin on kerrottu, ettei pinkki väri ole työpöydällä.

    Ratikka on innostanut tamperelaiset myös tekemään kuvamanipulaatioita.

    Tampereelle on tilattu 19 raitiovaunua. Aiemmin on kerrottu, että ratikan kaikista vaunuista ei tule samanvärisiä.

    ForCity Smart Artic X34 -mallin raitiovaunut ovat 37 metriä pitkiä, kolmiosaisia ja kahteen suuntaan ajettavia.

    Raitiovaunut valmistetaan Transtech Oy:n Kajaanin Otanmäen -tehtaalla.

    Lue lisää:

    Tampereen suurin työmaa ikinä tukkii pääväyliä vuosikausia: "Valmistuu koko ajan"

    Tampereen ratikan väriä arvioitiin yli 14 300 kertaa

    Tampereella kasvatetaan Suomen ehkä erikoisinta nurmikkoa ratikan alle

    Lasten sydänlääkärit Espoon kuolemantapauksesta: Harvinaisia äkkikuolemia sattuu myös levossa ja unessa, testejä ei pidä pelätä

    Lasten sydänlääkärit Espoon kuolemantapauksesta: Harvinaisia äkkikuolemia sattuu myös levossa ja unessa, testejä ei pidä pelätä


    Lasten sydänlääkärit ovat ottaneet kantaa lasten liikuntaan ja kuntotesteihin. Heidän mielestään testejä ja koululiikuntaa ei pitäisi rajoittaa. Yläkouluikäinen oppilas suoritti viime viikolla niin sanottua piip-testiä, eli Move-mittauksiin...

    Lasten sydänlääkärit ovat ottaneet kantaa lasten liikuntaan ja kuntotesteihin. Heidän mielestään testejä ja koululiikuntaa ei pitäisi rajoittaa.

    Yläkouluikäinen oppilas suoritti viime viikolla niin sanottua piip-testiä, eli Move-mittauksiin kuuluvaa 20 metrin viivajuoksutestiä koulun liikuntatunnilla. Oppilas joutui keskeyttämään testin heti alkuvaiheessa.

    Oppilas vietiin ambulanssilla sairaalahoitoon Espoon Tiistilän koulusta, ja yläkouluikäinen poika kuoli myöhemmin sairaalassa.

    Lasten sydänlääkärit Tuija Poutanen TAYS:sta ja Anita Hiippala HUS:sta kirjoittavat kannanotossaan, ettei lasten liikuntaa pidä rajoittaa perusteettomasti.

    Tällä viikolla kerrottiin, että kuntotestaukset on keskeytetty esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Turussa, Salossa ja Imatralla.

    Lääkärien mielestä terveiden lasten liikuntaa ei pidä rajoittaa.

    – Espoon tapahtumien valitettavana lopputulemana nyt keskustellaan koululiikunnassa käytettävien testien rajoittamisesta. Se johtaa pelkoihin fyysisesti vaativampaa liikuntaa kohtaan ja liikunnan vähentämiseen entisestään jo muutenkin liian vähän liikkuvilla lapsilla. Toivoisimme keskustelun kääntämistä siihen suuntaan, että koulun terveystarkastuksissa pyritään etsimään ja löytämään ne harvat yksilöt, joille liikunta voi olla vaarallista, lääkärit kirjoittavat.

    Lääkärit pitävät nuoren kuolemaa suurena tragediana.

    Harvinaisia, useimmiten sydänperäisiä

    Äkkikuolemat ovat lapsilla ja nuorilla hyvin harvinaisia. Useimmiten ne ovat sydänperäisiä. Arviolta noin joka neljäs äkkikuolema tapahtuu liikunnan yhteydessä. Näissä tapauksissa suurella osalla on sydänlääkärien mukaan ollut jokin altistava sydänsairaus, jota ei ollut havaittu aikaisemmin.

    – Äkkikuolemia tapahtuu myös levossa ja nukkuessa, jolloin niitä ei voida estää liikuntaa rajoittamalla. Merkittävimpiä sydänperäisen äkkikuoleman syitä ovat sydänlihaksen sairaudet, perinnölliset rytmihäiriösairaudet ja rakennepoikkeavuudet, lääkärit kertovat.

    Lapset ja nuoret ovat usein oireettomia, mikä vaikeuttaa sairauden löytämistä.

    – Äkkikuolemaa on kuitenkin usein edeltänyt tajunnanmenetys rasituksessa, mikä on tulkittu virheellisesti tavalliseksi pyörtymiseksi.

    Puolet alakoululaisista liikkuu tarpeeksi

    Sydänlääkärien mielestä koulun terveystarkastuksissa pitäisi kysyä sydämestä ja mahdollisista suvun perinnöllisistä sydänsairauksista.

    – Tällä tavoin löydettäisiin suurin osa niistä lapsista, joilla on äkkikuolemalle altistava sydänsairaus.

    Terveitä, oireettomia lapsia pitää lääkärien mukaan kannustaa liikunnan lisäämiseksi.

    – Lasten ja nuorten liikunta on hyödyllistä tuki- ja liikuntaelimistön terveydelle, sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, painon hallinnassa ja kohonneen verenpaineen alentamisessa. Lapsuusiän liikunnalla on tärkeä merkitys aikuisiän sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä.

    Uusien lasten liikuntasuosituksien mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa.

    Aiempi suositus oli kaksi tuntia ja 7–18-vuotiaille vähintään 1–2 tunnin liikuntaa päivässä.

    Suomalaisen liikuntatutkimuksen mukaan kuitenkin vain 50 prosenttia alakoululaisista ja 17 prosenttia yläkoululaisista liikkuu suosituksen mukaisesti.

    19.9. klo 11.55 Lisätty juttuun uudet pienten lasten liikuntasuositukset.

    Lue lisää:

    Uutta tietoa kuolemaan johtaneesta sairauskohtauksesta liikuntatunnilla: Piip-testit toistaiseksi keskeytetty muutamissa kaupungeissa – Opetushallitus ei näe tarvetta pysäyttämiselle koko maassa

    Poliisi ei tutki liikuntatunnilla sairauskohtauksen saaneen pojan kuolemantapausta

    Espoossa selvitetään, onko koulujen kuntotesti käyttökelpoinen ja jätetäänkö poliisille tutkintapyyntö - oppilas kuoli saatuaan sairauskohtauksen liikuntatunnilla

    IS: Oppilas kuoli saatuaan sairauskohtauksen liikuntatunnilla Espoossa

    Rajustakin sidonnasta ja piiskaamisesta saa nauttia – kunhan kinky-seksiin osallistuva ymmärtää, missä menee leikin ja rikoksen raja

    Rajustakin sidonnasta ja piiskaamisesta saa nauttia – kunhan kinky-seksiin osallistuva ymmärtää, missä menee leikin ja rikoksen raja


    Vantaalainen käsityöläinen ja valokuvaaja Jussi Rantala esittelee ylpeänä kokopitkää, mustaa nahkahametta, jonka päälle hän pukee vihreästä mokkanahasta tehdyt kokovartalovaljaat. Asukokonaisuus myötäilee Marietta Sjöblomin vartaloa, kun...

    Vantaalainen käsityöläinen ja valokuvaaja Jussi Rantala esittelee ylpeänä kokopitkää, mustaa nahkahametta, jonka päälle hän pukee vihreästä mokkanahasta tehdyt kokovartalovaljaat. Asukokonaisuus myötäilee Marietta Sjöblomin vartaloa, kun hän poseeraa kameralle.

    – Asu valmistui vasta eilen. Aina jää viime tippaan, Rantala naurahtaa ja piilottaa Sjöblomin aamulla ostetussa mustassa aluspaidassa vielä roikkuvan hintalapun piiloon kauluksen alle.

    Valjailla koristellun nahkahameen lisäksi Rantalan myyntipöydällä on itse tehtyjä ruoskia, nahalla ja metalliniiteillä koristeltuja käsirautoja sekä pehmustettuja, mutta tiukkoja kaulapantoja. Yhtä niistä koristaa Playboysta tuttu pupun pää.

    Seksileluiksi tarkoitettujen tavaroiden ympärillä hyörii lateksi- ja nahkavaatteisiin pukeutuneita ihmisiä. Heidät on houkutellut Tampereelle vuosittainen Tampere Fetish Factory, BDSM-seksistä kiinnostuneiden tapahtuma.

    BDSM tarkoittaa sadomasokistisen seksin kirjoa. Sen harjoittajat nauttivat seksuaalisesti muun muassa erilaisista tuntemuksista ja aistiärsykkeistä, kuten kivusta. Monelle myös valtaan liittyvät roolit, kuten dominointi tai alistuminen, tuottavat nautintoa.

    Yksityiskohtia Jussi Rantalan valmistamasta nahka-asusta Tampere Fetish Factory -tapahtumassa.Paula Tiessalo / YleSadomasokismi kiinnostaa yhä useampaa

    Kiinnostus perinteisestä parisuhteessa tapahtuvasta yhdyntäseksistä eroaviin tapoihin toteuttaa seksuaalisuutta on Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalasen mukaan lisääntynyt viime vuosina.

    – Ihmiset vapautuvat. Esimerkiksi valta- tai muihin roolileikkeihin liittyviä fantasioita uskalletaan tuoda avoimemmin esille kuin 10-20 vuotta sitten.

    Kiinnostuksesta vähän erikoisempaan eli kinky-seksiin ei kuitenkaan kahvipöydissä tai työpaikoilla huudella. BDSM-seksiin liittyy yhä paljon kielteisiä asenteita ja paheksuntaa. Tällöin vaarana on, että mahdolliset ongelmat jäävät myös piiloon.

    – Kinky-väki ylpeilee sillä, että asioista osataan neuvotella. Mutta alan sisällä on rakenteita, jotka myös mahdollistavat ikävän käytöksen ja toisen ihmisen rajojen rikkomisen, Paalanen sanoo.

    Sovitut asiat ovat leikkiä, rajojen ylittäminen väkivaltaa

    BDSM-sessioihin voi sovitusti kuulua esimerkiksi roolileikkejä, alistamista, piiskaamista tai muuta kivun aiheuttamista. Joskus alistaminen voi mennä liian pitkälle.

    – Dominoivana osapuolena toimiva voi voimaantua siitä, että hän saa tehdä asioita, jotka normaalielämässä olisivat kiellettyjä, kuvailee Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen.

    Joskus puolestaan muiden silmien edessä tapahtuva sessio saattaa mennä liian pitkälle, koska osapuolet kokevat painetta antaa katsojille ”kovaa kamaa” nähtäväksi. Kynnys keskeyttää alkanut toiminta voi olla korkea, vaikka joku osapuoli niin haluaisikin tehdä.

    – Aina kun toisen rajoja ylitetään, päädytään väkivallan alueelle. Valitettavasti näitä tapauksia joskus vähätellään alan sisällä. Meillä on vastuunottamisen paikka, Paalanen sanoo.

    Vastuu mahdollisista ei-toivotuista seurauksista on aina tekijällä. Toisen tai toisten osapuolten antama suostumus ei poista tekijän vastuuta teoistaan.

    Moni BDSM-seksistä pitävä nauttii kahlitsemisesta ja sitomisesta.Paula Tiessalo / YleSuostumus ei poista tekijän vastuuta teoistaan

    BDSM-seksi kuulostaa ulkopuolisen korviin rajulta ja jopa väkivaltaiselta. Onko se ylipäänsä laillista? Asia on hieman monimutkainen, vastaa asiaan perehtynyt oikeustieteilijä Anni Karnaranta.

    – Rikoksessa on kyse tunnusmerkistön mukaisesta, oikeudenvastaisesta ja syyllisyyttä osoittavasta teosta.

    BDSM-seksissä tietynlainen toiminta voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Laki ei tunne toisen osapuolen antamaa suostumusta.

    – Loukatun suostumus voi poistaa teon oikeudenvastaisuuden, mutta sen sisältöä ei ole määritelty laissa vaan se arvioidaan tapauskohtaisesti. Mitä vakavampia seurauksia syntyy, sitä vähemmän suostumukselle voidaan antaaa merkitystä.

    Anni Karnaranta muistuttaa, että jo avokämmenellä poskelle lyönti täyttää lievän pahoinpitelyn merkit. Kinky-seksiin liittyvät teot saattavat siis kuulua rikoslain piiriin, mutta lakia tulkitessa voidaan ottaa huomioon toisen osapuolen toimintaan antama suostumus.

    – Lakitekstissä on hirvittävän vaikea määritellä, mitä on suostumus missäkin tilanteessa ja tapahtumien vaiheessa. Kannattaa tiedostaa, miten omat leikit sijoittuvat rikoslain mukaan, Karnaranta sanoo.

    Kiteytetysti Suomen lain mukaan kukaan ei pysty itse pätevästi suostumaan ja siten poistamaan tekijän rikosoikeudellista vastuuta teoista, vaikka ne olisi yhdessä sovittu.

    Tommi Paalasen tietojen mukaan oikeuteen on tähän mennessä tullut 5-6 tapausta, joihin BDSM-seksi liittyy.

    Sovitut roolit koskevat vain seksisessiota, eivät muuta elämää

    Neuvottelu itse kunkin rajoista on BDSM-seksissä erityisen tärkeää. Osallistujien pitää myös varmistaa toisen suostumus, jos session aikana tehdään jotain mistä ei ole aiemmin sovittu.

    Yhteen asiaan annettu lupa ei tarkoita automaattisesti lupaa myös johonkin toiseen asiaan. Yllätyksiä ei saa kesken leikin tulla.

    Marietta Sjöblom esittelee Jussi Rantalan tekemää nahka-asua.Paula Tiessalo / Yle

    Suostumuksen voi myös missä tahansa vaiheessa perua ja sitä on toisten kunnioitettava. Sovitut roolit koskevat vain ja ainoastaan seksisessioita. Dominoiva osapuoli ei saa painostaa alistuvaa osapuolta neuvotteluvaiheessa eikä session jälkeen. Tämä ei ole selvää kaikille alan harrastajille.

    – Dominointi- ja alistumisroolien vuotaminen sessioiden ulkopuolelle on suorastaan epidemia, Paalanen sanoo.

    Siksi rajoista pitää keskustella entistä paremmin. Paalanen kiittelee #metoo-kampanjaa keskustelun herättelystä myös BDSM:n harrastajien parissa. Mitä enemmän asioista tiedetään ja niistä puhutaan, sitä turvallisempaa se harrastajilleen on.

    – Keskusteluun on herätty vähän hitaasti. Vähitellen BDSM-yhteisössäkin on alkanut kuulua kertomuksia epämiellyttävistä kokemuksista. Tapahtuneita asioita on myös alettu tulkita uudestaan.

    Luottamus ja kunnioitus takaavat turvallisuuden

    Sekä Tommi Paalanen että Anni Karnaranta painottavat kumppanin kunnioitusta ja tuntemista. Jos jotain ikävää tapahtuu, on tekijän heti syytä pyytää anteeksi, eikä vähätellä asiaa.

    Myös tutun kumppaninkin kanssa on syytä muistaa päivittää sovitut asiat ja rajat. Niitä saa myös muuttaa. Totuttujen toimintatapojen muuttaminen voi kuitenkin joskus tuntua hankalalta. Vaatii rohkeutta perua jo kerran antamansa suostumus. Jos jompikumpi näin tekee, on toisen mahdollisesta pettymyksestään huolimatta hyväksyttävä tilanne. Avoin keskustelu, omien rajojen määrittely ja toisen rajojen kunnioittaminen vievät jo pitkälle.

    Paalanen ehdottaa myös, että tapahtumia ja juhlia järjestävät BDSM-yhteisöt kiinnittäisivät tapahtumissaan entistä parempaa huomiota turvallisuuteen. Pelkkä järjestysmiehen rooli ei riitä, vaan järjestäjien pitäisi seurata tapahtumia herkemmällä silmällä ja tarvittaessa puuttua tilanteeseen ja varmistaa, että kaikilla siihen osallistuvilla on hyvä olo.

    Työministeri Lindström ei taivu työllisyyskokeilujen jatkoon:

    Työministeri Lindström ei taivu työllisyyskokeilujen jatkoon: "Hyviä tuloksia, mutta isoja satsauksia"


    Työministeri Jari Lindström (sin.) vastaa työ- ja elinkeinoministeriön blogissa arvosteluun työllisyyskokeilujen lopettamisesta aiemmin sovitun aikataulun mukaisesti. Päätöstä lopettaa kuntien työllisyyskokeilut on ryöpytetty niin oppositiosta...

    Työministeri Jari Lindström (sin.) vastaa työ- ja elinkeinoministeriön blogissa arvosteluun työllisyyskokeilujen lopettamisesta aiemmin sovitun aikataulun mukaisesti.

    Päätöstä lopettaa kuntien työllisyyskokeilut on ryöpytetty niin oppositiosta kuin Kuntaliitostakin. Arvostelijoiden joukkoon liittyi viikonloppuna myös kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen, joka vaatii kokeiluille jatkoa.

    Satosen vaalipiirissä Pirkanmaalla työllisyyskokeilusta saadut tulokset ovat olleet hyviä. Kokeilussa TE-toimistot ja kunnat ovat toimineet yhdessä, jolloin kunta voi tarjota työllistymistä edistäviä palveluita "samalta luukulta".

    Kuntaliiton mukaan työllisyyskokeilut ovat säästäneet runsaan vuoden aikana 11,5 miljoonaa euroa työmarkkinatuen menoja ja tuottaneet 10 000 työpaikkaa kaikkein vaikeimmin työllistyville.

    – Olen saanut kuulla olevani hankala ministeri. Tällä kertaa se johtuu siitä, että en taivu työllisyyskokeilujen jatkoon, Lindström kirjoittaa blogissaan.

    Lindströmin mukaan on kiistatonta, että Pirkanmaan kokeilun tulokset ovat olleet hyviä, mutta hyvät tulokset ovat vaatineet myös isoja satsauksia. Hänen mukaansa Tampereen kaupunki satsasi kokeiluun omaa rahaa noin 10 miljoonaa euroa.

    Lindströmin mukaan kokeilussa valtaosa työpaikoista syntyi niin sanotuille välityömarkkinoille tai ne ovat valtion varoista tuettuja. Välityömarkkinoilla tarkoitetaan esimerkiksi työkokeiluja tai erilaisissa yhdistyksissä tehtävää tuettua työtä.

    Esimerkiksi SDP:n kansanedustajat Tarja Filatov ja Sirpa Paatero ovat olleet huolissaan siitä, että kuntakokeilujen päättyessä on vaarana, että työttömistä tulee kokeilualueilla väliinputoajia, joiden asioita ei hoideta TE-palveluissa eikä kunnissa.

    Lindströmin mukaan huoli on turha:

    – Työttömien pelotellaan putoavan johonkin mystiseen mustaan aukkoon kokeilujen loppuessa. Eivät he mihinkään tipu: TE-toimistot palvelevat heitä.

    Lindströmin mukaan kuntakokeilun opit hyödynnetään niin kutsutuissa kasvupalvelupiloteissa. Niitä ollaan käynnistämässä kuntakokeilujen jatkoksi.

    Kuntapohjaisten kokeilujen jatkamista Lindström ei pidä järkevänä, sillä tulevaisuudessa TE-toimistojen tehtävien on tarkoitus siirtyä maakuntien vastuulle.

    Pilotit mahdollistavan lakiesityksen käsittely on kuitenkin kesken eduskunnassa.

    Helsingin Sanomien mukaan Lindström on ollut yhteydessä sekä perustuslakivaliokunnan että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajiin ja toivonut, että lakiesitys käsiteltäisiin kiireisesti.

    Lue myös:

    Tuloksellisten työllisyyskokeilujen lopettaminen saa yhä enemmän kritiikkiä – työttömien pelätään jäävän väliinputoajiksi

    Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään pahoinpitelyistä – ensimmäinen tapaus usean vuoden takaa

    Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään pahoinpitelyistä – ensimmäinen tapaus usean vuoden takaa


    Eppu Normaalin Mikko "Pantse" Syrjälle on tullut syyte pahoinpitelystä. Syyte on esillä torstaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Syytetyt pahoinpitelyt ovat tapahtuneet Ylöjärvellä vuosien 2014–2016 aikana. Ensimmäinen syytekohta koskee vuoden...

    Eppu Normaalin Mikko "Pantse" Syrjälle on tullut syyte pahoinpitelystä. Syyte on esillä torstaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa.

    Syytetyt pahoinpitelyt ovat tapahtuneet Ylöjärvellä vuosien 2014–2016 aikana. Ensimmäinen syytekohta koskee vuoden 2014 kesää.

    Kihlakunnansyyttäjä Anna Salminen kertoo, että kyse on kolmesta eri syytekohdasta.

    – Viimeinen on loppuvuodesta 2016, hän kertoo Ylelle.

    Salminen ei kerro tapahtumista tarkemmin. Hän ei kerro, onko syytteen mukaan pahoinpitelyn uhreja yksi vai useampi.

    Käräjäoikeudessa selviää, kiistääkö Syrjä syytteet.

    Asiasta kertoi ensin Ylöjärven Uutiset.

    Pantse Syrjä on Eppu Normaali -yhtyeen kitaristi ja säveltäjä.

    Yle ei ole tavoittanut Pantse Syrjää kommentoimaan.

    Syrjää puolustava Jussi Ojala sanoi päämiehensä puolesta STT:lle, että Syrjä ei halua kommentoida asiaa.
    Eppu Normaali on perustettu vuonna 1976.

    Yhtyeellä on lukuisia kulta-, platina ja tuplaplatinalevyjä, minkä lisäksi yhtyeestä on tehty muun muassa elokuva. Yhtyeelle tehty patsas paljastettiin kesällä Ylöjärvellä.

    Korjaus kello 12.44 Asiasta kertoi ensin Ylöjärven Uutiset, eikä Ilta-Sanomat.

    Tältä näyttää jättimäinen Fingerpori lähiön kerrostalon seinällä – suosittu sarjakuva tekee uuden aluevaltauksen

    Tältä näyttää jättimäinen Fingerpori lähiön kerrostalon seinällä – suosittu sarjakuva tekee uuden aluevaltauksen


    Tampereelle toteutaan harvinainen taideteos. Tesoman kaupunginosan julkisivuihin nousee suositun sarjakuvataiteilijan Pertti Jarlan Fingerpori-aiheinen maalausteos. Muraaliteos on osa valtakunnallista UPEA18-taidefestivaalia. Festivaalia...

    Tampereelle toteutaan harvinainen taideteos. Tesoman kaupunginosan julkisivuihin nousee suositun sarjakuvataiteilijan Pertti Jarlan Fingerpori-aiheinen maalausteos.

    Muraaliteos on osa valtakunnallista UPEA18-taidefestivaalia. Festivaalia järjestämässä oleva Hanne Heinonen kertoo, että taiteilija Pertti Jarla on suunnitellut taideteoksen ja sen toteuttaa festivaalin maalausryhmä.

    Festivaalin mukaan julkisivuihin ei tule tekstejä.Antti Eintola / Yle

    Maalauksia tulee yhteensä kolme. Niistä ensimmäinen on nyt valmis osoitteessa Kohmankaari 2–6.

    Jarla on vuodesta 2007 keskittynyt omaan Fingerpori-sarjakuvaansa. Sarjakuva on tunnettu etenkin sanaleikeistä.

    Tesoman muraaliin ei Heinosen mukaan tule tekstejä. Kukin saa itse kuvitella sanaleikit.

    Teatteria ja veistoksia

    Fingerporia on aiemmin sovitettu esimerkiksi teatterin näyttämölle. Sarjakuvasta on myös tehty lumiveistoksia.

    Vuonna 2014 Nokian seurakunta ripusti seurakuntakeskuksensa seinään Pertti Jarlan luvalla silloin maailman suurimman Fingerporin. Julisteella oli leveyttä 4,5 metriä ja korkeutta 2 metriä.

    Toista maalausta maalataan parhaillaan.Antti Eintola / Yle

    Taidefestivaali järjestetään kolmetta kertaa ja se tuo kaupunkitaidetta ja tapahtumia 12 suomalaiskaupunkiin. Kohteita on yhteensä 20 ja ne toteutetaan syyskuun aikana.

    Yle ei tavoittanut taiteilija Pertti Jarlaa. Hän on aiemmin sanonut, että moni sanaleikeistä on yleisön lähettämä.

    – Lukijat ovat olleet hirveän aktiivisia kaksimielisyyksien lähettäjiä. Minulla on nytkin joku 600–700 mailia lukematta, joissa on näitä ehdotuksia, kertoi Jarla Ylen aamu-tv:ssä.

    Lue lisää:

    Kari Väänänen näyttelee Fingerpori-elokuussa

    Sarjakuva lumesta ja jäästä – Fingerporin Heimo seikkailee Kemin keskustassa

    Minkälainen mies keksii Fingerporin? – haastattelussa sarjakuvataiteilija Pertti Jarla

    Pertti Jarlalle tulvii kaksimielisiä ehdotuksia – moni yleisön ideoista päätyy sarjakuvaksi Fingerporiin

    Nokian seurakunnan villit viestit saavat jatkoa Fingerporista

    Selvitys: SeAMK ja SAMK osaksi Tampereen korkeakoulukonsernia

    Selvitys: SeAMK ja SAMK osaksi Tampereen korkeakoulukonsernia


    Selvitys Tampere3-yhteisön laajentamiseksi on valmistunut. Selvitysryhmä suosittaa neuvottelujen aloittamista Seinäjoen sekä Satakunnan ammattikorkeakoulujen ja Tampereen korkeakoulukonsernin välillä ehdoista, joilla ammattikorkeakoulut voisivat...

    Selvitys Tampere3-yhteisön laajentamiseksi on valmistunut. Selvitysryhmä suosittaa neuvottelujen aloittamista Seinäjoen sekä Satakunnan ammattikorkeakoulujen ja Tampereen korkeakoulukonsernin välillä ehdoista, joilla ammattikorkeakoulut voisivat liittyä Tampereen korkeakoulukonserniin.

    Uudelleenjärjestelyjä selvitysryhmä esittää saatettavaksi voimaan vuoden 2021 alusta, mikäli neuvotteluissa saavutetaan eri osapuolia tyydyttävä lopputulos.

    Seinäjoen ja Satakunnan ammattikorkeakoulut liittyisivät Tampereen korkeakoulukonserniin itsenäisinä ammattikorkeakouluina ja niille nimitettäisiin ammattikorkeakoululain mukainen oma hallitus.

    Tulevaisuuden optiona voisi olla yhden ammattikorkeakoulun muodostaminen.

    "Emme luovuta päätösvaltaa muualle"

    Selvitys käynnistyi maaliskuussa SAMKin, SeAMKin ja TAMKin rehtoreiden tammikuussa tekemän aloitteen mukaisesti. Tavoitteena oli selvittää yhteistyön mahdollisuuksia. Selvityksen taustalla on Suomen korkeakoulukentän voimakas muutos.

    Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola toteaa ammattikorkeakoulun lähettämässä tiedotteessa, että raportti arvioidaan nyt huolellisesti ja kiihkottomasti.

    – Yhteistyön kehittämisen tulee kuitenkin jatkua, ja siihen raportti antaa hyvän pohjan. Seinäjoen kannalta on ratkaisevaa, voidaanko tänne muodostaa nykyistä vahvempi ja kansainvälisempi korkeakouluyhteisö ensi vuosikymmenellä. Se muodostuu vahvasta ammattikorkeakoulusta ja monipuolisesta yliopistokampuksesta, Varmola toteaa.

    Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja Kari Hokkasen mukaan SeAMK hakee lisää voimavaroja toimintansa kehittämiseen, mutta ei ehdoitta.

    – Jatkossa on huolehdittava siitä, että emme luovuta päätösvaltaa muualle, hän toteaa tiedotteessa.

    Raportti luovutetaan uuden Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen sekä kunkin korkeakoulun hallituksen ja omistajien käsiteltäväksi mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.

    Lämpö palaa kolmeksi päiväksi – etelässä jopa yli 20 astetta

    Lämpö palaa kolmeksi päiväksi – etelässä jopa yli 20 astetta


    Suomeen on virtaamassa lämmintä ilmaa, joka tuo mukanaan kesän tuntua etelään ja maan keskiosiin. Helteeseen ei Ylen meteorologin Matti Huutosen mukaan päästä mutta etelässä 20 asteen raja voi paukahdella rikki huomenna. Torstaina ja...

    Suomeen on virtaamassa lämmintä ilmaa, joka tuo mukanaan kesän tuntua etelään ja maan keskiosiin.

    Helteeseen ei Ylen meteorologin Matti Huutosen mukaan päästä mutta etelässä 20 asteen raja voi paukahdella rikki huomenna. Torstaina ja perjantaina 20 astetta voi ylittyä myös maan keskiosissa.

    Pohjoisessa lämpötila on 10–15 astetta myös lähipäivinä.

    Suomeen virtaava lämmin ilma liittyy Pohjois-Atlantilla riehuneeseen Helene-hurrikaaniin ja voimakkaaseen matalapaineeseen, jonka myötä Keski- ja Itä-Euroopasta pääsee pullahtamaan Suomeen lämmintä ilmaa.

    Yle Sää

    Huutonen muistuttaa, että syyskuiseen keliin kuitenkin kuuluu sumu tai sumupilvi, ja jos sumu ei päivänkään aikana hälvene, niin lämpötilat voivat jäädä selvästi alle 20 asteen lukemiin.

    Huutosen mukaan tilastojen valossa yli 20 asteen lämpötilat syyskuun puolivälin jälkeen ovat poikkeuksellista herkkua.

    Helle tässä vaiheessa vuotta on vieläkin harvinaisempaa. Edellinen hellekeli tähän aikaan vuodesta mitattiin 17.9.1947 Tampereella, jossa mittari kipusi 25,2 asteeseen.

    Lauantaina Suomen yli liikkuu sateita ja ilma viilenee. Huutosen mukaan on enteitä siitä, että ensi viikolla ilma on huomattavasti tämän viikon loppupuolta viileämpää.

    Etelässä päivällä lämpötila on ehkä noin kymmenen astetta ja pohjoisessa viisi astetta.

    Väitös: Äidin reikiintyneistä hampaista lähtöisin oleva tulehdus vaikuttaa raskauteen ja vauvaan

    Väitös: Äidin reikiintyneistä hampaista lähtöisin oleva tulehdus vaikuttaa raskauteen ja vauvaan


    Äidin reikiintyneistä hampaista lähtöisin oleva tulehdus on yhteydessä lyhentyneeseen raskauden kestoon sekä lapsen pieneen syntymäkokoon. Tähän tulokseen tultiin hammaslääketieteen lisensiaatin Ulla Harjunmaan tuoreessa...

    Äidin reikiintyneistä hampaista lähtöisin oleva tulehdus on yhteydessä lyhentyneeseen raskauden kestoon sekä lapsen pieneen syntymäkokoon.

    Tähän tulokseen tultiin hammaslääketieteen lisensiaatin Ulla Harjunmaan tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa.

    Väitös tarkastetaan 28. syyskuuta Tampereen yliopistossa.

    Väitöstutkimuksessa todettiin äidin reikiintyneistä hampaista lähtevän ja hampaan juurten ympärillä leukaluussa esiintyvän periapikaali-tulehduksen olevan yhteydessä lyhentyneeseen raskauden kestoon sekä lapsen pieneen syntymäpituuteen, painoon ja pään ympärykseen.

    Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu vastaavanlainen yhteys keskosuuden ja hampaiden kiinnityskudostulehduksen, parodontiitin, välillä.

    Ennenaikainen syntymä ja kasvun hidastuminen kohdussa lisäävät pikkulapsikuolleisuutta ja voivat altistaa lapsen pitkäaikaissairauksille tai kehityksen viivästymiselle.

    Karies maailman yleisimpiä kroonisia sairauksia

    Yhteys välittyi Harjunmaan mukaan ainakin osittain elimistön yleisen puolustusvasteen kautta. Hammastulehdus nostaa puolustusvastetta, joka taas vaikuttaa haitallisesti sekä raskauteen että kohdussa olevaan vauvaan.

    Tulehdus syntyy Harjunmaan mukaan, jos reikiintynyttä hammasta ei paikata ajoissa, jolloin bakteerit pääsevät etenemään hampaan ydinonteloon ja sitä kautta leukaluuhun.

    Karies on maailman yleisimpiä kroonisia sairauksia. Harjunmaa teki tutkimuksen Malawissa, Afrikassa. Hänen tutkimuksessaan oli mukana yli 1 200 naista. Tulehdukset ovat paljon yleisempiä Malawissa kuin Suomessa, ja siellä syntyy paljon lapsia keskosina.

    – Tutkimus toteutettiin siellä, koska täällä Suomessa vastaavan otoskoon saamiseksi olisi vaatinut vuosien työn ja valtavan määrän ihmisiä.

    Karieksen ehkäisy pitäisi ottaa huomioon lisäravinteita antaessa.

    – Matalan tulotason maissa raskaana oleville naisille suositellut hivenaine- ja monivitamiinilisät saattavat lisätä karieksen esiintymistä alueilla, joissa sekä suusairaudet että aliravitsemus ovat yleisiä.

    Suhteellisen helposti hoidettava

    Myös Suomessa naisilla hammasperäiset infektiot ovat yleisiä, mutta hampaat usein juurihoidetaan. Samat mekanismit hammastulehduksissa toimivat Harjunmaan mukaan myös Suomessa, vaikka täällä ei ole tehty vastaavaa tutkimusta.

    Etenkin tupakoivat naiset tai ne, joilla on terveysriskejä, ovat Harjunmaan mukaan alttiita tulehduksille.

    – Tutkimuksen loppupäätelmänä todettiin, että hoitamattoman hammaskarieksen aiheuttama tulehdus leukaluussa on yleinen, aiemmin tunnistamaton ja suhteellisen helposti hoidettava raskauskomplikaatioiden riskitekijä.

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot


    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin. Yle selvitti...

    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin.

    Yle selvitti kaikkien 15 liigajoukkueen hallitusten jäsenten taustat ja sidonnaisuudet. Suurin osa jäsenistä on liikemiehiä, joille liigajoukkueen hallituksessa istuminen ei ole ainoa luottamustoimi.

    Voit siirtyä suoraan oman joukkueesi tietoihin yllä olevasta pudotusvalikosta tai tankata kaikkien joukkueiden tiedot alta löytyvästä listasta.

    HIFK

    Pelaajabudjetti 3,25 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jukka Valtanen

    Korvasi potkut saaneen Pentti Matikaisen vuonna 2008, kun HIFK oli konkurssin partaalla. Toimii myös Jääkiekkoliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana. On työskennellyt aiemmin Elisassa ja Lorealilla.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Everi

    On ollut mukana kehittämässä jääkiekon mestarien liigaa CHL:ää ja on myös CHL:n hallituksen jäsen. Puuhannut monitoimiareenaa Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun.

    Leo Bensky

    Maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan perheyritys Oy Anglo-Nordic Ab toimitusjohtaja. Tuli HIFK:hon sijoittajaksi vuonna 2008 seuran talousahdingon aikana, kun HIFK järjesti osakeannin.

    Gustaf Björnberg

    Tuli myös HIFK:n omistajaksi seuran kannalta surkeana vuonna 2008. Metsäteollisuusyhtiö Myllykosken (sittemmin myyty UPM:lle) omistajasuvun perijä.

    Alexander Lindholm

    Otava-konsernin toimitusjohtaja. Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen.

    Kaj Swanljung

    Pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Ammatiltaan asianajaja, joka on mukana useiden yritysten hallituksissa, esimerkiksi naantalilainen alkoholijuomiin keskittynyt Brinkhall Sparkling Oy.

    Harri Tuohimaa

    Handelsbanken Rahoitus Oyj:n toimitusjohtaja. Entinen jääkiekkoilija, joka on edustanut SM-liigassa Lukkoa ja HIFK:ta sekä Suomea Sarajevon olympialaisissa.

    HPK

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,37 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Antti Toivanen

    Työskennellyt aikaisemmin muun muassa kiinteistönvälittäjänä ja yritysrahoituspäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Matti Vihervuori

    Ollut pitkään HPK-edustusjääkiekko ry:n hallituksessa. Ollut Hämeen Sanomien toimitusjohtaja.

    Jyrki Louhi

    Pelaajaurallaan HPK:n seuraikoni, jonka pelipaita on nostettu Hämeenlinnan jäähallin kattoon. KPMG:n erityisasiantuntija urheilujuridiikassa ja -verotuksessa.

    Mika Koskinen

    Länsi-Auton aluejohtaja.

    Mika Uutela

    Rakennussaneerausyhtiö MV Maalaus Oy:n toimitusjohtaja.

    Tapio Vekka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Vekka Liikenteessä. Kiinteistö- ja ruokapalveluita tarjoavan Tekmen toimitusjohtaja. Ollut aiemmin myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

    Ilves

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,4 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Risto Jalo

    Entinen liigapelaaja, joka on Ilveksen toimitusjohtaja jo toistamiseen. Autonvuokrausyritys Noble Team Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

    Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä

    Entinen SM-liiga- ja NHL-pelaaja. Asuu Savonlinnan Kerimäellä, jossa toimii lammastilansa Herttualan toimitusjohtajana.

    Timur Kärki

    Ohjelmistoyritysten Gofore ja Erofog Oy toimitusjohtaja.

    Esa Ranta-aho

    Belgiassa hevostalli ER-horsea pyörittävä toimitusjohtaja.

    Markku Pekkola

    Työskentelee talous- ja palkkahallinnon asiantuntijana Accountorissa ja istuu myös yhtiön hallituksessa.

    Mikkelin Jukurit

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 3,36 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tuomas Muotka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Kalevankankaan Areena Oy:ssa, jonka toimialaa on tapahtumien järjestäminen Jukurien kotihallilla Kalevankankaan jäähallilla. On myös jäähallilla toimivan Heimoravintolat Oy:n toimitusjohtaja. Pelannut Jukureissa juniorina.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Toivakka

    Suomen jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja, toiminut myös Mestiksen puheenjohtajana. Toivakan suku on vaikuttanut Mikkelin yrityselämässä jo yli sata vuotta. Suku on ollut mukana muun muassa kauppakeskus Akselissa ja Mikkelin toriparkissa sekä vaikuttaneet kunnallispolitiikassa. Toivakan suvun omistama A. Toivakka Oy on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista.

    Jukka Ahokas

    Mikkelin kaupunkilehden toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi toimii monella toimialalla pelaavan JLV Investin toimitusjohtajana. Yrityksen toimialoiksi on ilmoitettu muun muassa lehtien julkaisutoiminta, mainostoimistopalveluiden tuottaminen ja kiinteistöjen omistaminen.

    Reijo Björkman

    On mukana Kalevankankaan Areenan ja Heimoravintoloiden hallituksissa. Vakuutusmeklari Meklaritalo-yrityksessä.

    Jyrki Larvanto

    Mikkeliläisen Kantolan Rengas Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. Yritys kuuluu Rengas Center -ketjuun. Osti Kantolan Renkaan koko osakekannan vuonna 2005.

    Kai Simola

    Toimitusjohtaja putki-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja erikoisurakointia tarjoavassa Star Expert Oy -yrityksessä. Sai vuonna 2015 Mikkelin kaupungin vuoden yrityspalkinnon.

    Heikki Viitikko

    Osti viime vuonna Jukureista 28 prosenttia. Kiinteistösijoittaja. Estate Oy -nimisen yrityksen toimitusjohtaja.

    JYP

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 8,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Aku Vallenius

    Jypin entinen pelaaja. Koiranruoka ja -tarvikeyritys Ryrys Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Jypin akatemiajoukkue D Teamin toimitusjohtaja, Jyväskylän Jäähalli Oyn hallituksen jäsen.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Seppänen

    Toimii hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana yli kymmenessä kiinteistöosakeyhtiössä. Hallitusjäsenyyksiä lukuisssa muissakin eri alan firmoja. Seppäsellä on ollut sormensa pelissä Jypin kohdalla joko toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan roolissa parikymmentä vuotta. Aiemmin hän oli koko Jypin suurin yksittäinen omistaja.

    Pekka Harvia

    Kuuluu Harvian saunasukuun. Paikka sekä vene- ja konekauppaan keskittyvän Jyväs-Marinen että uutta liikuntakeskusta Jyväskylään valmistelevan Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa.

    Heimo Viinanen

    On myös Jyväs-Marinen ja Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa, sekä kirjanpainoalan yritys Grano Oyn hallituksessa.

    Sari Rito

    Jypin hallituksen ainoa nainen. On myös kiinteistösijoitusyritys Rito Oyn toimitusjohtaja. Yritys toimi vaatealalla vuoteen 1998 saakka.

    Anssi Lyytinen

    Optikkoalalla. Toimii Dioptiria Oyn ja Virlans Oyn toimitusjohtajana.

    Esa Polas

    Istuu lukuisten asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa. On puheenjohtaja kolmen eri alan yrityksen hallituksissa, muun muassa kuljetuspalveluita ja autokauppaa.

    Kalpa

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Toni Saksman

    Nostettiin toimitusjohtajaksi tappiollisen kauden 2012–2013 päätteeksi. Työskennellyt aiemmin tilitoimisto Pretax Kuopio Oyn toimitusjohtajana. Osakas ja hallituksen jäsen konsulttiyritys Javeco Oyssa, jossa työskentele konsulttina.

    Hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen

    Vuoden 2017 liikemies, entinen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja.

    Kyösti Karhunen

    Kuopiolaisen tavarataloketju Carlsonin toimitusjohtaja.

    Mikko Kuparinen

    Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen ja Juniori-Kalpa ryn puheenjohtaja. Sijoittaja, sijoitusyhtiö Canelcon Capital Oyn toimitusjohtaja.

    Markus Pohjonen

    Rakennusbisneksessä mukana. Toimitusjohtaja kahdessa eri kuopiolaisessa rakennusfirmassa. Puheenjohtajana useissa taloyhtiöissä Kuopiossa. Kuopion vuoden nuori yrittäjä 2013.

    Jarmo Vidgrén

    Omistaa veljiensä kanssa metsäkoneyhtiö Ponssen ja toimii yrityksen myynti- ja markkinointijohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Ponsse on tukenut Kalpaa vuodesta 2004 asti.

    KOOKOO

    Pelaajabudjetti 1,7 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,94 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Sakari Välimaa

    Kiekkoillut I-divisioonan joukkueessa Kotkan Titaanit ja toiminut myös joukkueen toiminnanjohtajana. Ollut aiemmin myös TPS:n myyntipäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Pulkkinen

    Microsoftin johtoryhmässä liiketoimintajohtajana.

    Heikki Hietala

    Yrittäjä muun muassa hallitilaa vuokraavassa Tehovarastot -yrityksessä.

    Jouni Mankki

    Töissä rakennusalan yritys Swecossa.

    Pulla Peltola

    Leipomoalan yrittäjä. Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen (sit.).

    Pahto Ruohtula

    KooKoon suurin yksittäinen omistaja - omistaa noin 19 prosenttia. Perustanut majoitusalan yritys Suomen Majoitusmestarit, jonka myi viime vuonna.

    Mika Turkki

    Puhelinpalveluita myyvän FIN Kotimaan Puhelinpalvelut Oyn omistajia.

    Oulun Kärpät

    Pelaajabudjetti 3,2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 15,8 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tommi Virkkunen

    Oli Kärppien hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010 saakka. Toimitusjohtaja myös kahdessa Kärpät -konsernin tytäryhtiössä: musiikkifestivaaleja järjestävä Qstock Oy ja työvoimaa vuokraava Työtahti Oy.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Kontsas

    Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö. Jääkiekkotapahtumajärjestäjä Glacies Oyn, Raksilan Harjoitushalli ja Raksilan Tekojääkentän Katsomo ky hallitusten jäsen, Työtahti Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Petri Harju

    Rakennuttajatoimisto Promenin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen ja Pohjoisen panimo Maistila Oyn hallituksen jäsen.

    Jari Pirinen

    RSM Finland Recoveryn toimitusjohtaja. Työskennellyt ennen Finnveralla ja Pohjolan Osuuspankissa. Koneiden myynti- ja vuokrafirma Realmachinery Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Arto Yli-Martimo

    Kuuluu Osuuspankin hallintoneuvostoon. Metalliteollisuudessa Mectalent Oyn hallituksen jäsen ja liikkeenjohdon konsultointia tekevän Asylum Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Rauman Lukko

    Pelaajabudjetti 2,6 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,3 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Timo Rajala

    Inisinööri, työskennellyt muun muassa Elisalla.

    Hallituksen puheenjohtaja Ari Salmi

    Liigan hallituksen jäsen. Hallituksen puheenjohtaja myös Logistikas Oyssä ja Olderman Oyssa. Jälkimmäisessä myös toimitusjohtajana, samoin Rautarukkanen Oyssä. Hallituksen jäsen myös Rauman satamayhtiö Rauma Marine Constructionsissa.

    Rami Aarikka

    Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja.

    Veli-Matti Lanne

    Contineo Oyn toimitusjohtaja. Contineo omistaa muun muassa RTK-Palvelun ja RTK-Henkilöstöpalvelun, jotka kuuluvat Lukon kanssa samaan konserniin. Suurin osa Lukon rahoituksesta tulee juuri RTK:lta. Lanne on myös RTK Henkilöstöpalvelun hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen jäsen myös neljässä muussa yrityksessä.

    Mika Marttila

    Osuuskauppa Keulan hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

    Janne Mokka

    Ydinjätehuollon asiantuntijayritys Posiva Oyn toimitusjohtaja. Entinen ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) tuotantojohtaja.

    Esa Tommila

    Entinen Lukon pelaaja. Hallituksen jäsen Lukon junioriareena Tuki-Areena Oyssä.

    Lahden Pelicans

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,22 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tomi-Pekka Kolu

    Työskennellyt Pelicansissa vuodesta 2004, muun muassa markkinointijohtajana. Pelannut Pelicansissa 57 Liiga-ottelua kaudella 1999-2000.

    Hallituksen puheenjohtaja Pentti Matikainen

    Entinen pelaaja ja valmentaja, joka valmensi Suomen maajoukkueen vuonna 1988 olympialaisissa hopealle.

    Pasi Nurminen

    Pelicansin suurin omistaja: omistusosuus yli 70 prosenttia. Entinen maalivahti, joka on pelannut Liigan ja maajoukkueen lisäksi NHL:ssä. Kuuluu myös Pelicansin valmennustiimiin.

    Tommi Kurkaa

    Asfaltointiyritys Iskuasfaltin toimitusjohtaja ja Pelicansin pienomistaja.

    Juho Ruoti

    Toimitusjohtaja linja-autoalan perheyritys Reissu-Ruoti Oyssa. Pelicansin pienomistaja.

    Simo Santapukki

    Apulanta-yhtyeen rumpali, toinen omistaja Apulanta Oysta. Omistaa myös kiinteistöjä Lahdessa.

    SaiPa

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,45 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jussi Markkanen

    Entinen Liiga- ja NHL-pelaaja. Omistaa SaiPasta noin 19 prosenttia.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Tersa

    Omistaa melkein 25 prosenttia yhtiöstä. Pyörittää Lappeenrannan K-Rautaa.

    Jussi Okko

    Hänen isänsä johtama Okimar Invest on Liiga-Saipan toinen pääosakas liki 25 prosentin omistuksella. Työskentelee perheensä omistamassa kivialan yritys Ylamaa Groupissa.

    Kari Koskimies

    Omistaa Liiga-Saipasta noin 16 prosenttia. Yrittäjänä muun muassa urheiluvälinemyynnissä.

    Kimmo Lecklin

    Edustaa hallituksessa SaiPa ry:tä, joka vastaa seuran junioritoiminnasta. Entinen liigatason maalivahti.

    Ville Suni

    Perheyritys Auto-Suni Oyn toimitusjohtaja.

    Timo Tikkinen

    Liigayhtiön pienomistaja, rahoitusalan ammattilainen.

    Teemu Toiviainen

    Töissä Nokian talousjohdossa. Liiga-Saipan pienomistaja.

    Vaasan Sport

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,5 miljoonaa

    Toimitusjohtaja Tomas Kurten

    Pitkä kokemus kansainväliseltä matkailualalta.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen

    Jääkiekon SM-liiga Oyn hallituksen puheenjohtaja. Vaasan Jäähallin Ravintolayhtiön hallituksen puheenjohtaja ja iLOQ Oy -nimisen digitaalisia lukitusratkaisuja myyvän yrityksen toimitusjohtaja. Sportin hallituksen kaikki kuusi jäsentä kuuluvat myös ravintolayhtiön hallitukseen.

    Ismo Aukee

    Valoitusratkaisuja tekevän Jukolux Oyn toimitusjohtaja.

    Tommie Jern

    Lääkefirma Ratiopharmin toimitusjohtaja.

    Martti Ehrnrooth

    Kuuluu Jukoluxin hallitukseen. Sen ja Sportin lisäksi istuu kahdeksan muun yhtiön hallituksissa, muun muassa kiinteistöalaa.

    Kjell Jonas Hemming

    JCH Investments Ltd, hallituksen puheenjohtaja.

    Ari-Pekka Soini

    Koiraharrastuksiin keskittyvän Paws Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

    Tappara

    Pelaajabudjetti 2,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Mikko Leinonen

    Entinen Liiga- ja NHL-hyökkääjä. Kuuluu jääkiekkotapahtumia järjestävän Glacies Oyn, Tappara Sport Oyn ja Hakametsän palvelut Oyn hallituksiin.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Penttilä

    Pyörittää Tampereella omaa asianajotoimistoaan.

    Sirkka Hagman

    Tapparan hallituksen ainoa naisjäsen ja Liiga-joukkueiden hallitusten kahdesta naisjäsenestä toinen. Rengasalalla toimivan Black Donuts Engineeringin prokuristi. Lempäälän Jäähalli Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Jouni Oja

    Rahoitusyhtiö Kivainvest Oyn toimitusjohtaja. Mukana usean muun eri yhtiön hallituksessa.

    Ronald Grönlund

    Kerrotaan olevan hallituksessa yhden seuran pääomistajan Chaim "Poju" Zabludowiczin edustaja. Air Intelligence Oyn hallituksen jäsen.

    Pasi Näkki

    Tallink Siljan toimitusjohtajan sijainen.

    Ari Penttilä

    Matkapoikien toimitusjohtaja.

    Antti Peltonen

    Sähkö-Pelto Oyn toimitusjohtaja. Lähes kolmisenkymmentä roolia muiden yritysten hallituksissa tai kiinteistöosakeyhtiöissä.

    Tommy Westerberg

    Antti Peltosen tapaan useita kymmeniä rooleja eri yritysten hallituksissa. Tilitoimisto Westerbergin toimitusjohtaja.

    TPS

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,7 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Santtu Jokinen

    Aloitti TPS:n veturina tämän vuoden kesäkuussa. Sitä ennen työskenteli lähes 20 vuotta Lindström Groupilla eri tehtävissä. Koulutukseltaan diplomi-insinööri.

    Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Marin

    Jääkiekon SM-liigan hallituksen jäsen. Turkuhallin Palvelu Oyn hallituksen puheenjohtaja, Uplause Oyn toimitusjohtaja.

    Ilkka Paananen

    Peliyhtiö Supercellin hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja. Myös suositun Wolt -ruokakuljetusyrityksen hallituksen jäsen.

    Mikko Kodisoja

    Supercellin perustajajäsen ja prokuristi.

    Porin Ässät

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,25 miljoonaa euroa

    Vt. toimitusjohtaja Mikael Lehtinen

    Korvasi potkut saaneen Eeva Perttulan kuluvan vuoden toukokuussa. Toiminut aiemmin junioriässien toiminnanjohtajana.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Juusela

    Luvata Pori Oyn henkilöstöjohtaja ja hallituksen jäsen. MVR-Yhtymän hallituksen jäsen. Valittiin hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä 2018, sitä ennen oli Ässien junioritoiminnasta vastaavan Porin Ässät ryn hallituksen jäsen vuosina 2014–2018, puheenjohtajana 2015–2018.

    Juha Hakanpää

    Astora-Rakennus Oyn pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Astora Group Oyn toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Porin Ravit Oyn hallituksen jäsen.

    Janne Ojanen

    Porin Ravien hallituksen puheenjohtaja, entinen Ässät Oyn hallituksen puheenjohtaja. Huhujen mukaan ei tullut toimeen aiemmin tänä vuonna irtisanotun toimitusjohtaja Eeva Perttulan kanssa.

    Jali Prihti

    Sampo-Rosenlew Oyn hallituksen puheenjohtaja. Ollut Ässien hallituksessa vuodesta 2012 alkaen, joukkueenjohtajana myös junioritoiminnassa.

    Kimmo Suominen

    Suomen pesäpalloliiton kurinpitopäällikkö ja urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen. Asianajaja Eversheds Sutherland -nimisessä yrityksessä.

    Jaakko Virtanen

    Porin elementtitehtaan yrittäjä ja toimitusjohtaja. 154 liigaottelua Ässissä. Ässät Oy hallituksessa 2010–2013, Ässät ryn hallituksessa 2008–2014. Patajunnuareena Oyn hallituksen jäsen.

    Lue lisää:

    Kärpät uusii mestaruuden, pistepörssin voittaja suoraan historiankirjoista – Yle Urheilu listasi liigakauden palkintojen saajat ja potentiaalisimmat haastajat

    SM-liigakautta ennakoivassa erikoislähetyksessä nostettiin esille ennakkosuosikit ja lupaavimmat nuoret: "Kuin uusi Aho tai Laine, joka olisi paras aikainen joululahja liigalle"

    Liiga-avaus oli poikkeuksellista hurlumhei-juhlaa – täydellä kierroksella mätettiin 19 ylivoimamaalia

    Virroilla aseen kanssa liikkunut ja itsetuhoinen mies ehti ampua kerran – saatiin nopeasti kiinni

    Virroilla aseen kanssa liikkunut ja itsetuhoinen mies ehti ampua kerran – saatiin nopeasti kiinni


    Poliisilla oli maanantaina iltapäivällä suuri operaatio aseistautuneen henkilön paikallistamiseksi Jäähdyspohjan suunnalla Virroilla. Poliisi sai miehen nopeasti kiinni. Rikoskomisario Kari Aaltio kertoo, että mies oli itsetuhoinen ja lähtenyt...

    Poliisilla oli maanantaina iltapäivällä suuri operaatio aseistautuneen henkilön paikallistamiseksi Jäähdyspohjan suunnalla Virroilla.

    Poliisi sai miehen nopeasti kiinni. Rikoskomisario Kari Aaltio kertoo, että mies oli itsetuhoinen ja lähtenyt metsään pitkäpiippuisen aseen kanssa. Mies ehti ampua metsässä kerran.

    Aseen mies oli ottanut isänsä asekaapista. Miehellä ei ollut hallusssapitolupaa. Hänet toimitetaan lääkärin arvion jälkeen kiinniotettuna Tampereen poliisivankilaan.

    Paikalla oli kymmenen poliisin yksikköä. Paikalle oli vielä tulossa seitsemän yksikköä lisää sekä apua puolustusvoimilta.

    Asia tutkitaan ampuma-aserikoksena, ampuma-aserikkomuksena ja virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena.