Yle Uutiset | Nokia | Tuoreimmat uutiset

    Poliisi jatkaa 24-vuotiaan miehen kuoleman tutkintaa Tampereella – Viisi pidätettyä pääsi vapaaksi

    Poliisi jatkaa 24-vuotiaan miehen kuoleman tutkintaa Tampereella – Viisi pidätettyä pääsi vapaaksi


    Poliisi jatkaa mahdollisen pahoinpitelyn jälkeen kuolleena löytyneen miehen tapauksen tutkintaa Tampereella. 24-vuotias mies löytyi kuolleena asunnostaan maanantaiaamuna. Poliisi päästi asian selvittämiseksi aiemmin pidätetyt henkilöt vapaaksi...

    Poliisi jatkaa mahdollisen pahoinpitelyn jälkeen kuolleena löytyneen miehen tapauksen tutkintaa Tampereella. 24-vuotias mies löytyi kuolleena asunnostaan maanantaiaamuna.

    Poliisi päästi asian selvittämiseksi aiemmin pidätetyt henkilöt vapaaksi perjantaina. Pidätetyistä neljä on miehiä ja yksi nainen. Tutkinta jatkuu heidän osaltaan, mutta pidätettyjen vangitsemiseen ei ollut perusteita.

    Poliisi epäilee, että miestä pahoinpideltiin yöllä Tampereen keskustassa, todennäköisesti Koskipuistossa. Mies oli jatkanut Koskipuistosta matkaa kotiinsa taksilla.

    Pidätetyt kertoivat kuulusteluissa, että olivat Tampereen keskustassa kyseisen 24-vuotiaan miehen seurassa, mutta kiistävät pahoinpidelleensä miestä.

    Poliisi kaipaa silminnäkijöiden havaintoja

    Poliisi pyytää edelleen ihmisiltä havaintoja 24-vuotiaasta miehestä ja hänen seurassaan olleista ihmisistä.

    Lisäksi poliisi pyytää, että 24 -vuotiaan miehen seurassa ravintola Tiikerihaissa ollut mies ilmoittautuisi poliisille. Myös poliisipartion juttusilla Koskipuistossa käyneitä kahta naista pyydetään ilmoittautumaan poliisille. Heitä ei epäillä rikoksesta.

    Poliisi kertoi aiemmin, että mies oli tutustunut jo ennen puolta yötä Keskustorin reunalla olevassa Hovipoika-ravintolassa seurueeseen, johon kuului muutama mies ja nainen. Seurue oli siirtynyt Koskipuiston alueelle, missä uhrilta anastettiin rannekello. Tässä yhteydessä uhria mahdollisesti pahoinpideltiin.

    Muumimuseon arvokkaat työt viedään turvaan tärinöiltä – evakossa voi odottaa uusi uhka

    Muumimuseon arvokkaat työt viedään turvaan tärinöiltä – evakossa voi odottaa uusi uhka


    Tampere-talon viereisellä työmaalla aletaan pian paaluttaa, kun 11-kerroksisen hotellin rakennustyöt etenevät. Paalutuksesta aiheutuu tärinöitä, minkä takia Tampere-talossa sijaitsevan Muumimuseon herkimmät teokset viedään evakkoon. Tampereen...

    Tampere-talon viereisellä työmaalla aletaan pian paaluttaa, kun 11-kerroksisen hotellin rakennustyöt etenevät.

    Paalutuksesta aiheutuu tärinöitä, minkä takia Tampere-talossa sijaitsevan Muumimuseon herkimmät teokset viedään evakkoon.

    Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö Tapio Suominen sanoo, että museossa ollaan sunnuntaina ylitöissä.

    – Puramme jo etuajassa vaihtuvien näyttelyjen tilan ja viemme teoksia turvaan kokoelmakeskukseen, Suominen kertoo.

    Tärinöistä voivat kärsiä etenkin herkät guassityöt ja kuvaelma.

    – Guassitöissä maali on paperipinnalla. Jos kuivan maalikerroksen takana oleva paperi värähtelee, väri voi helposti tipahdella irti.

    Kuvaelmissa puolestaan voi olla hyvin hauraita ja ruostuneita nauloja.

    – Pieni tärinä voi tehdä sen, että naula murenee tomuna alas.

    Herkkiä kuvaelmia on jo aiemmin tuettu pehmusteilla.

    Räjäytyksiä lähellä

    Muumimuseon työt viedään evakkoon Tampereen Ruskoon, jossa on museoiden kokoelmakeskus. Siellä voi odottaa uusi uhka.

    Jari Kuusenaho / Tampereen taidemuseo

    Tampereen Ruskoon rakennetaan uutta isoa kokoelmahallia muun muassa Postimuseon ja Työväenmuseo Werstaan esineitä varten.

    Siellä tehdään räjäytystöitä, joiden takia ulkona olevia veistoksia on jo siirretty Suomisen mukaan turvaan.

    – Suo siellä, vetelä täällä. Nyt selvitellään, mitä suojauksia varastossa tarvitaan, Suominen kuvaa.

    Suominen toivoo, että räjäytysten aikataulu on sellainen, ettei niistä ole uhkaa. Räjäytysten taajuutta sovitellaan myös mahdollisimman hyväksi teosten kannalta.

    Evakon kestosta ei ole vielä varmuutta, se voi kestää vain kolmekin viikkoa.

    Vaihtuvan näyttelyn osalta sen arvellaan olevan ohi viimeistään marraskuussa. Pysyvä näyttely on normaalisti auki.

    11-kerroksinen hotelli valmistuu loppuvuodesta 2019.

    Älä anna jännityksen pilata tärkeää hetkeä – näillä 5 vinkillä uskallat pitää puheen juhlissa

    Älä anna jännityksen pilata tärkeää hetkeä – näillä 5 vinkillä uskallat pitää puheen juhlissa


    Kun juhlissa koittaa se hetki, jona pitäisi kilauttaa lusikalla kahvikuppia hiljaisuuden merkiksi, nousta ylös ja avata suunsa, moni tuntee pulssinsa kohoavan ja läiskien nousevan kaulalle. Puheen pitäminen tutunkin väen edessä jännittää meistä...

    Kun juhlissa koittaa se hetki, jona pitäisi kilauttaa lusikalla kahvikuppia hiljaisuuden merkiksi, nousta ylös ja avata suunsa, moni tuntee pulssinsa kohoavan ja läiskien nousevan kaulalle. Puheen pitäminen tutunkin väen edessä jännittää meistä useimpia aika tavalla.

    Tamperelainen psykoterapeutti ja kehonkielen kouluttaja Kirsikka Arkimies tietää, että juuri juhlapuhuminen on yksi haastavimmista esiintymisen muodoista.

    – Puhetta pitäessämme alamme luontaisesti verrata itseämme muihin. Mietimme hyviä ja huonoja puhujia ja sitä, mihin itsemme tässä vertailussa sijoitamme. Se saa jännittämään, jolloin myös keho alkaa reagoida ja sanat menevät sekaisin.

    Puhetta pitäessämme alamme luontaisesti verrata itseämme muihin. Kirsikka Arkimies

    Puhuja saattaa kokea olevansa arvioinnin kohteena niin sanojensa kuin esiintymisen ja ulkonäönkin puolesta. Juhlapuheeseen tuntuu usein myös latautuneen muita ohjelmanumeroita enemmän sekä sisällöllisiä että seremoniallisia odotuksia.

    – On hirveän ainutlaatuinen hetki kun oma lapsi pääsee ylioppilaaksi tai menee naimisiin. Moni muistaa aina, mitä äiti tai isä siinä hetkessä sanoi. Ei ole siis mikään ihme, että niiden sanojen sanominen jännittää, Arkimies pohtii.

    Tunnusta jännitys ja selätä se

    Useimmat yleisöt ovat esiintyjälle suopeita, ja puheenpitäjän hermostuneisuus ymmärretään hyvin. Onko olemassa tyylikästä tapaa tunnustaa kuulijakunnalle, että nyt jännittää?

    – Kyllä sen voi sanoa ääneen. Yleensä ihmisiä auttaa, kun asia tunnistetaan ja tunnustetaan. Silloin ollaan ikään kuin samassa veneessä, terapeutti rohkaisee.

    Jätänkö puhumatta esimerkiksi lapseni tärkeällä hetkellä vain, koska minua jännittää? Kirsikka Arkimies

    Toisille pelko puheen pitämisestä tulee uniin ja asia saa kohtuuttomat mittasuhteet. Jos tilanne on ylitsepääsemätön tai itsellä on tilaisuuden aiheeseen liittyvä trauma, ei tietenkään tarvitse puhua.

    Työssään jännittäjiä auttava Kirsikka Arkimies kehottaa kuitenkin pohtimaan, millaisena haluaa itsensä nähdä.

    – Monissa tilanteissa voi miettiä, haluaako todella antaa omien tunteidensa ohjailla päätöksiään. Jätänkö puhumatta esimerkiksi lapseni tärkeällä hetkellä vain, koska minua jännittää?

    Hidasta, katso silmiin – ja jätä naukku naukkaamatta

    Lukemattomat morsianten isät, ylioppilaiden ja rippilasten vanhemmat, kaasot ja bestmanit jännittävät parhaillaan omaa osuuttaan kesän juhlissa.

    Kirsikka Arkimiehellä on takataskussaan käytännön vinkkejä, joilla ikimuistoisen hetken tärkeät sanat saa kulkemaan sujuvammin.

    1. Ota näyttämö haltuusi selkeällä aloituksella. Kun huomaat jännityksen iskevän, hidasta. Liikkeiden ja puheen hidastaminen rauhoittaa kehoa, ja silloin ajatuskin alkaa kulkea.

    2. Ota yleisöösi esimerkiksi kolmen sekunnin rauhallisia katsekontakteja. Ole rohkea ja katso silmiin heitä, joiden kanssa olet. Hetki on teille yhteinen, ja katseissa kulkee monenlaisia tunteita.

    3. Mielikuvissa on voimaa. Jännitys saattaa helpottaa jos kuvittelet itsesi mieluisaan paikkaan. Voit myös ajatella sinulle turvallisten ihmisten seisovan takanasi ja jakavan hetken kanssasi.

    4. Älä häpeile liikutustasi. Jos olet herkkä, voit pitää puheen harjoitusmielessä lähimmillesi ja itkeä itkut jo ennalta pois. Toisaalta onko se niin vakavaa, jos itkettää? Liikutus on yksi tunne muiden joukossa, ja parhaimmillaan puhujan herkistyminen tarttuu yleisöönkin.

    5. Jätä rohkaisuryyppy ottamatta. Moni juo hermostuneena myös monta kuppia kahvia ennen esiintymistä. Se kiihdyttää kehoa entisestään ja nostaa sydämen sykettä, ja puhuessa saattaa tulla lepattava olo.

    Metsästysseura siivoaa joka kevät kärrykuormittain rojua maastosta – metsään kipataan tavaraa, jonka saisi viedä kaatopaikalle ilmaiseksi

    Metsästysseura siivoaa joka kevät kärrykuormittain rojua maastosta – metsään kipataan tavaraa, jonka saisi viedä kaatopaikalle ilmaiseksi


    Nokian Kankaantaan metsästysseuralaiset siivoavat joka vuosi kärrykaupalla rojua Koukkujärven kaatopaikalle johtavan tien ja siitä risteävien metsäteiden varsilta. Viime viikon talkootyön saalis oli neljä isoa peräkärryllistä tavaraa. –...

    Nokian Kankaantaan metsästysseuralaiset siivoavat joka vuosi kärrykaupalla rojua Koukkujärven kaatopaikalle johtavan tien ja siitä risteävien metsäteiden varsilta. Viime viikon talkootyön saalis oli neljä isoa peräkärryllistä tavaraa.

    – Teiden varsille oli tällä kertaa jätetty pakastimia, sähköhelloja ja sohvakalustoja, luettelee seuran puheenjohtaja Henri Moisio.

    – Käsittämättömintä on, että ihmiset pakkaavat pihoistaan risuja muovisäkkeihin ja jättävät ne sitten metsään. Nehän eivät maadu lainkaan.

    Risut saisi viedä ilmaiseksi muutaman kilometrin päässä olevalle Pirkanmaan jätehuollon jätekeskukselle, samoin kuin myös jääkaapit ja sähköhellat.

    – Sehän on jopa vaivalloisempaa kiikuttaa jätteet metsäautotien varteen kuin viedä ne jäteasemalle, Moisio sanoo.

    Pyhäjärven rantamaisemiin hylätystä nojatuolista olisi mahtavat maisemat järvenselälle.Heli Mansikka / Yle

    Metsästysseuran väki siivoaa Koukkujärven maastoa talkoilla, koska jäsenet liikkuvat itse paljon metsässä ja haluavat, että alue ei muutu kaatopaikan jatkeeksi. Keräämänsä kärrykuormat talkoolaiset ovat saaneet viedä jätekeskukseen ilmaiseksi, vaikka mukana olisi myös maksullista jätettä.

    Esimerkiksi sohvan vieminen jäteasemalle maksaa Pirkanmaalla 17 euroa. Se on hinta, joka peritään kahdesta kuutiosta eli tavallisesta peräkärryllisestä sekajätettä.

    "Halveksunta ja häpeä"

    Tampereen Nekalaan, Iidesjärven rannalla sijaitsevan matonpesupaikan läheisyyteen on tämän kevään aikana ilmestynyt laittoman kaatopaikan alku. Heinikkoon on viskattu muun muassa vihreä, repaleinen sohva, nojatuoli, pesukone, muoviletkua ja patjoja.

    Marjukka Laurila on Nekalan matonpesupaikan monivuotinen käyttäjä. Hän on silminnähden pöyristynyt pesupaikan viereen jätetyistä roskista.

    – Häpeä! Törkeätä tämmöinen roskaaminen. Halveksunta ja häpeä sille, joka tuommoisen on tehnyt.

    Laurila ihmettelee sitä, että roskat on tuotu pesupaikan viereen, vaikka lähistöllä on Nekalan jäteasema, jonne tavaraa voi jättää myös maksutta.

    – Pesukonekin otetaan vastaan tuossa Nekalassa, että sinne varmaan olisi ollut sama matka.

    Laurilan mukaan Iidesjärven rantapöheikössä törmäilee romuläjiin tämän tuosta.

    – Kun koirien kanssa liikun, niin on tuolia ja sohvaa tuolla edempänäkin. Ja tuolla missä on viljelypalstoja, Laurila sanoo.

    Laurilan mukaan myös kaupungin puisto-osaston puunkeräyspaikka saa jotkut toimimaan arveluttavasti.

    – Sinne ne paiskoo risukasoja, mutta menepä huomauttamaan asiasta niin haistattelevat vaan! Ei ihmiset ajattele kustannuksia, jotka menevät kuitenkin yhteisistä varoista.

    Marko Melto / YleAkuista jopa maksetaan

    Kevät on luvattomien kaatopaikkojen paljastumisen kulta-aikaa. Jätteiden heittäminen luontoon on ympäristörikos, mutta usein romu- ja roskakasat jäävät usein maanomistajien riesaksi. Heille siivousvastuu jätelain mukaan lopulta lankeaa.

    Monet jätteet otetaan maksutta vastaanEsimerkiksi Pirkanmaan jätehuolto ottaa ilman maksua vastaan:lajitellut hyötyjätteet, kuten metallit, lasipakkaukset, pahvit, paperitkodin sähkölaitteetkodin vaaralliset jätteet, lukuunottamatta yli 200 litran eriä jäteöljyä tai muita nesteitäkodin painekyllästetty puu, kestopuu (alle yhden kuution erä kuukaudessa)puiset kuormalavat ja puupakkauksetrisut ja oksatmaatuvat puutarhajätteet, kuten haravointijätteet ja omenatautonrenkaat, myös vanteilla

    Lähde: Pirkanmaan jätehuollon nettisivut

    – Vaaralliset jätteet, akut ja öljyt ovat pahimpia, sanoo Tampereen kaupungin ympäristövalvoja Petri Jokinen.

    Tampereella luvattomien kaatopaikkojen siivoaminen maksaa vuodessa yli 100 000 euroa. Rojut yritetään saada pois maastosta mahdollisimman nopeasti, sillä pienikin roskakasan alku tuntuu vetävän toisia roskaajia puoleensa magneetin lailla.

    Maastoon viedään usein tavaraa, jolla on rahallista arvoa. Monet romuliikkeet ostavat metalliromua kilohinnalla myös yksityisiltä tuojilta. Esimerkiksi Lempäälässä toimiva Romukioski maksaa auton akuista 55 senttiä kilolta. Hyväkuntoista tavaraa voi myös lahjoittaa – hyväntekeväisyysjärjestöistä ainakin Fida ja SPR noutavat isoilla paikkakunnilla kiertoon kelpaavaa tavaraa jopa kotoa.

    Pirkanmaalla jäteongelmaa yritetään suitsia tiedottamisella ja neuvonnalla. Ympäristövalvoja Jokinen kuitenkin epäilee, että kaikki eivät muuta tapojaan koskaan.

    – Jäteasemaverkostoa on parannettu ja lajittelumahdollisuuksia on lisätty, mutta aina löytyy niitä, jotka katsovat oikeudekseen kipata ylimääräiset roinansa vaikka metsätien varteen.

    Lue myös: "Saa ottaa" -lappu ei auttanut, opiskelijan sohva jäi hylättynä rappukäytävään – jokakeväinen ilmiö maksaa kymmeniä tuhansia euroja

    Poliisin tutkimaan tonttikiistaan haetaan ratkaisua Tampereella: Kotilinnasäätiö maksaisi 775 000 euroa

    Poliisin tutkimaan tonttikiistaan haetaan ratkaisua Tampereella: Kotilinnasäätiö maksaisi 775 000 euroa


    Pirkanmaan käräjäoikeus on tehnyt sovintoesityksen Tampereen Kotilinnasäätiön tonttikiistan ratkaisemiseksi. Esityksen mukaan Kotilinnasäätiö maksaa Tampereen kaupungille riidan sopimiseksi 775 000 euroa. Tampereen kaupunginhallitukselle...

    Pirkanmaan käräjäoikeus on tehnyt sovintoesityksen Tampereen Kotilinnasäätiön tonttikiistan ratkaisemiseksi. Esityksen mukaan Kotilinnasäätiö maksaa Tampereen kaupungille riidan sopimiseksi 775 000 euroa.

    Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään sovintoesityksen hyväksymistä. Hallitus käsittelee asiaa maanantaina 28. toukokuuta.

    Kaupunki tiedottaa, että asiasta on järjestetty kaksi sovittelukäsittelyä Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Osapuolten edustajat ilmoittivat suostuvansa käräjäoikeuden esitykseen ja pyysivät oikeutta vahvistamaan sovinnon.

    Sovintosopimus tulee voimaan, kun molempien osapuolten hallitukset ovat sen hyväksyneet.

    – Vuokrasopimuksen tulkintaa ja sopimussakon perimistä koskevan asian tultua riitaiseksi on katsottu kaupungin edun mukaiseksi sopia asia ja välttää näin mahdollisesti pitkä ja kallis oikeudenkäynti saman konsernin toimijan kanssa, kaupungin tiedotteessa sanotaan.

    Alkuperäinen vaatimus 1,8 miljoonaa euroa

    Taustalla on kiista siitä, saiko säätiö myydä Tampereen Muotialassa sijaitsevan tontin vuokraoikeuden rakennusyhtiö Lehto Groupille. Kotilinnasäätiö sai vuokraoikeuden myynnistä yli miljoona euroa. Myynti rikkoi Kotilinnasäätiön ja kaupungin välistä maanvuokrasopimusta.

    Aluksi kaupunki vaati Kotilinnasäätiöltä sanktiota 1,8 miljoonaa euroa. Nyt kaupunki haluaa kuitenkin sopia asian ja välttää oikeudenkäynnin omistamaansa säätiötä vastaan. Kotilinnasäätiön tehtävänä on edistää ikäihmisten asumista Tampereella.

    Vuoden alkupuolella poliisi aloitti esitutkinnan Kotilinnasäätiön tonttikauppajärjestelyistä.

    Lisäksi viime syksynä patentti- ja rekisterihallitus (PRH) määräsi Tampereen Kotilinnasäätiön korjaamaan menettelytapojaan. PRH:n mukaan säätiö ei toiminut huolellisesti selvittäessään kaupungin kantaa maanvuokraoikeuden siirtoon. Säätiö ei saanut kaupungilta siirtoon yksiselitteistä lupaa.

    Kotilinnasäätiö on valittanut PRH:n päätöksestä hallinto-oikeuteen.

    Tampereen uudessa jättikauppakeskuksessa tapahtui vesivahinko – tapahtuma-aukiolle levisi runsaasti vettä

    Tampereen uudessa jättikauppakeskuksessa tapahtui vesivahinko – tapahtuma-aukiolle levisi runsaasti vettä


    Tampereen vasta avatussa Ratinan kauppakeskuksessa on tapahtunut vesivahinko. Ykköskerroksen tapahtuma-aukion katossa oleva vesiputki alkoi vuotaa torstaina aamupäivällä. Vettä kerääntyi runsaasti aukion lattialaatoituksen...

    Tampereen vasta avatussa Ratinan kauppakeskuksessa on tapahtunut vesivahinko. Ykköskerroksen tapahtuma-aukion katossa oleva vesiputki alkoi vuotaa torstaina aamupäivällä. Vettä kerääntyi runsaasti aukion lattialaatoituksen päälle.

    Kauppakeskuksen kiinteistöpäällikkö Mika Pekkala kertoo, että vuotoon pystyttiin reagoimaan nopeasti. Vettä ehti tulla putkesta vain hetken aikaa, mutta kovalla paineella ja paljon.

    Tapahtuma-aukion lattiaa on kuivattu vesi-imureilla. Kuivatusyritys asentaa parhaillaan paikalle kuivureita, jotta kastuneet rakenteet saadaan kuivaksi.

    Vuodon syystä ei ole vielä tietoa. Kauppakeskuksen toiminta jatkuu muuten normaalisti.

    Vesivahingosta kertoi ensimmäiseksi Tamperelainen.

    Ratinan kauppakeskuksen avajaisia vietettiin runsas kuukausi sitten. Jättikeskuksessa on noin 140 liikettä.

    Kuivuus ja kuumuus ovat tehneet toukokuusta maastopalopainajaisen –

    Kuivuus ja kuumuus ovat tehneet toukokuusta maastopalopainajaisen – "Kuivuus vain jatkuu ja jatkuu"


    Toukokuu on ollut tähän mennessä melko laajalti harvinaisen poutainen, kuiva ja kuuma. Tilanne on metsäpaloriskin suhteen huono, sillä sateita ei ole näköpiirissäkään. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla kuivaa riittää niin pitkään kuin...

    Toukokuu on ollut tähän mennessä melko laajalti harvinaisen poutainen, kuiva ja kuuma. Tilanne on metsäpaloriskin suhteen huono, sillä sateita ei ole näköpiirissäkään.

    Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla kuivaa riittää niin pitkään kuin ennusteet ulottuvat eli noin kymmenen vuorokauden päähän.

    – Kuivuus vain jatkuu ja jatkuu, sanoo meteorologi Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta.

    Alueella on sammutettu vuorokauden sisällä kolmea turvepaloa ja yhtä maastopaloa. Suurimman turvepalon sammutus jatkuu vielä pitkään. Pelastusjohtaja vetoaakin harvinaisesti ihmisiin, että nämä välttäisivät tulitöitä ja muuta tulen käsittelyä kuivassa luonnossa. Myös turvetuotannon rajoittamista tarvittaessa on harkittu.

    Tähän saakka toukokuu on ollut sadepäivien määrässä maassa paikoin jopa poikkeuksellisen kuiva. Myös sademäärät ovat jääneet laajalti tavanomaista pienemmiksi, paikoin harvinaisiksi.

    Keski-Pohjanmaan Halsualla sadepäiviä on ollut tähän mennessä toukokuuta neljä, kun yleensä luku on yhdeksän. Hyvinkin pieni ripsaus riittää sadepäiväksi kirjaamiseen.

    Indeksi jo yli rutikuivan

    Helteitä sen sijaan on ollut monin paikoin ennätyksellisesti. Toukokuu on muiden kevätkuukausien tapaan yleisestikin vuoden kuivinta aikaa, mutta tämä vuosi poikkeaa tavallisesta.

    – Ilmamassat alkavat kosteutua vasta kesäkuun puolivälin jälkeen. Silloin sadekuurojen syntykin on herkemmässä.

    Kun metsäpaloindeksi on 5,5 tai sitä suurempi, voidaan puhua jo hyvin kuivasta kelistä. Keski-Pohjanmaan havaintoarvo oli keskiviikkoiltana 5,6 eli yli rutikuivan ja arvo näyttää lähestyvän kuutta. Silloin syttymisriski on erittäin herkillä, sanoo meteorologi Paavo Korpela.

    – Harvoin tällaisia lukemia esiintyy. Se vaatii pitkän kuivan jakson.

    Indeksi on lähellä kuutta myös esimerkiksi Pirkanmaalla.

    Tuulenpuuskat lisäävät vaikeusastetta

    Seuraavan viikon sään ennustettavuus on Korpelan mukaan nyt hyvä, jopa tavallista parempi. Näyttää hyvin varmalta, että ainakin viikon ajan sää on poutaista ja kuumaakin.

    Joissain ennusteissa näkyy sen jälkeen isompi viileneminen pohjoisesta alkaen. Sekin vaihtoehto näyttää silti melko kuivalta. Toisaalta ennusteiden epävarmuus kasvaa mitä kauemmas katsotaan.

    Tuulet ovat enimmäkseen heikkoja, mutta myös puuskaista tuulta on tulossa ja iltapäivisin tuuli voi olla puuskissa navakkaakin. Se hankaloittaa mahdollisten palojen sammuttamista entisestään.

    24-vuotias mies löytyi kuolleena Tampereelta: Viisi henkilöä otettu kiinni – Poliisi pyytää apua yleisöltä

    24-vuotias mies löytyi kuolleena Tampereelta: Viisi henkilöä otettu kiinni – Poliisi pyytää apua yleisöltä


    Poliisi pyytää ihmisiltä havaintoja sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Tampereen keskustassa tapahtuneesta ryöstöstä ja pahoinpitelystä. Poliisi epäilee, että 24-vuotiasta miestä pahoinpideltiin yöllä Tampereen keskustassa,...

    Poliisi pyytää ihmisiltä havaintoja sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Tampereen keskustassa tapahtuneesta ryöstöstä ja pahoinpitelystä.

    Poliisi epäilee, että 24-vuotiasta miestä pahoinpideltiin yöllä Tampereen keskustassa, todennäköisesti Koskipuistossa.

    Mies oli jatkanut Koskipuistosta matkaa kotiinsa taksilla. Hänet löydettiin maanantaiaamuna kotoaan kuolleena.

    Poliisi on ottanut viisi henkilöä kiinni asiaan liittyen. Epäillyistä neljä on miehiä ja yksi nainen.

    Tutkinnanjohtaja Hannu Kallioniemen mukaan he kiistävät liittyvänsä tapahtumaan. Tämän takia poliisi kaipaa havaintoja yleisöltä.

    Havaintoja ei ollut juuri tullut poliisille vielä ennen kello neljää iltapäivällä.

    Polisii selvittää nyt, onko aikaisemmalla mieheen kohdistetulla väkivallalla yhteyttä kuolemaan.

    Poliisin mukaan mies oli tutustunut jo ennen puolta yötä Keskustorin reunalla olevassa Hovipoika-ravintolassa seurueeseen, johon kuului muutama mies ja nainen. Seurue oli tämän hetken tietojen mukaan siirtynyt Koskipuiston alueelle, missä uhrilta anastettiin rannekello. Tässä yhteydessä uhria on poliisin mukaan mahdollisesti pahoinpidelty.

    Monet näkivät illalla

    Uhrilla oli illalla päässään harmahtava lippalakki, tumma t-paita, missä edessä vaalea tai harmaa väritys ja tummat Adidaksen collegeshortsit. Hänellä on ollut kaulassa pitkähkö kullattu kaulaketju sekä kädessä kullattu rannekello.

    Miehen luona oli käynyt muun muassa poliisi ja ambulanssi ja useat sivulliset olivat keskustelleet hänen kanssaan.

    Kaksi naista oli käynyt puhumassa poliisipartiolle tästä mieheen kohdistuneesta pahoinpitelystä. Poliisi pyytää näitä naisia ilmoittautumaan poliisille. Heitä ei epäillä rikoksesta.

    Uhri liikkui aiemmin illalla kello yhdeksän jälkeen Hämeenkadun ravintola Tiikerihaissa miehen kanssa. Poliisi pyytää häneltäkin tietoja, miestä ei epäillä rikoksesta.

    Havainnot ja tiedot voi soittaa poliisille numeroon 02954 45890 tai sähköpostiin [email protected].

    Jäteauton kuljettaja kääntyi autollaan rollaattorilla liikkuneen naisen päälle Tampereella

    Jäteauton kuljettaja kääntyi autollaan rollaattorilla liikkuneen naisen päälle Tampereella


    Iäkäs nainen jäi keskiviikkona jätteenkuljetusauton alle Tampereella. Jäteauto oli käynyt hakemassa roskia kerrostalon roskakatoksesta Pohjolankadulla. Kuljettaja lähti roskakatoksesta keula edellä kohti Pohjolankatua aikeenaan kääntyä...

    Iäkäs nainen jäi keskiviikkona jätteenkuljetusauton alle Tampereella.

    Jäteauto oli käynyt hakemassa roskia kerrostalon roskakatoksesta Pohjolankadulla. Kuljettaja lähti roskakatoksesta keula edellä kohti Pohjolankatua aikeenaan kääntyä oikealle.

    Päinvastoin kuin ensin luultiin, roska-auto ei peruuttanut naisen päälle.

    Nainen tuli rollaattorilla kadulla kevyenliikenteenväylää. Jäteauton päästyä jo katualueelle nainen jäi auton oikean takapyörän alle.

    Nainen on yhä sairaalahoidossa. Poliisi tutkii asiaa liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja vammantuottamuksena.

    "Saa ottaa" -lappu ei auttanut, opiskelijan sohva jäi hylättynä rappukäytävään – jokakeväinen ilmiö maksaa kymmeniä tuhansia euroja


    Kun opinnot loppuvat ja on aika muuttaa pois opiskelija-asunnosta, moni opiskelija jättää taakseen muutakin kuin opiskelijaelämän. Opiskelijataloissa tuhansia muuttoja vuodessaHelsingin opiskelija-asuntosäätiöllä on 9 400 asuntoa ja yli 18 000...

    Kun opinnot loppuvat ja on aika muuttaa pois opiskelija-asunnosta, moni opiskelija jättää taakseen muutakin kuin opiskelijaelämän.

    Opiskelijataloissa tuhansia muuttoja vuodessa

    Helsingin opiskelija-asuntosäätiöllä on 9 400 asuntoa ja yli 18 000 asukasta. Asukkaiden vaihtuvuus on keskimäärin 5 prosenttia kuukaudessa. Uusia vuokrasopimuksia tehdään vuosittain noin 10 000.

    Turun Ylioppilaskyläsäätiöllä on noin 7 000 asuntopaikkaa ja muuttoja on vuosittain noin 3 000. Näistä noin 700 liittyy vaihto-opiskelijoihin.

    Tampereen opiskelija-asuntosäätiöllä on asuntoja 6341 ja vaihtuvuus on noin 44 prosenttia.

    Pohjois- Suomen opiskelija-asuntosäätiöllä on noin 5 500 asuntopaikkaa. Vuodessa se tekee noin 2 000 uutta sopimusta.

    Erityisesti näin keväisin roskakatoksiin tai niiden viereen raahataan sänkyjä, sohvia, pöytiä ja tuoleja.

    Roskakatosten lisäksi hylkytavaraa löytyy muualtakin.

    – Asukkailla on taipumuksia hylätä tavaroitaan yhteisiin tiloihin, kuten yhteiskeittiöihin ja käytäviin, joissa omistajan profiloiminen jälkeenpäin on hankalaa, kertoo Turun Ylioppilaskyläsäätiön asuntotoimenjohtaja Pirjo Lipponen-Vaitomaa.

    Asuntoihin jätettyjen tavaroiden poisvienti voidaan laskuttaa asukkaalta. Siksi pihat, käytävät ja yhteistilat ovat suosittuja paikkoja hylätä huonekalu.

    Ikean tulo lisännyt hylkytavaran määrää. Pirjo Lipponen-Vaitomaa

    Kysyimme tietoja hylätyistä huonekaluista ja muusta irtaimistosta Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun opiskelija-asuntoja vuokraavista säätiöistä. Ilmiö on tuttu niin HOASissa, TOASissa, TYSissä kuin PSOASissakin.

    – Ilmiö on ollut olemassa aina, mutta kiinteistöpalvelumme on sitä mieltä, että Ikean tulo Turun seudulle on lisännyt hylkytavaran määrää, sanoo TYSin Lipponen-Vaitomaa.

    Rappukäytäviin jätetyt kalusteet ovat paloturvallisuusriski ja tukkivat poistumisteitä. Jari Ahonen

    Hylätyistä kalusteista aiheutuu asuntosäätiöille isoja kuluja.

    – Poisvietävien kalusteiden määrä on vuositasolla kymmeniä kontteja ja kustannus kymmeniä tuhansia euroja, sanoo Tampereen TOASin kiinteistöjohtaja Jari Ahonen.

    Pieleen mennyttä kierrätysintoa?

    TOASin Ahonen pitää erityisen ongelmallisena sitä, että tavaraa jätetään rappukäytäviin.

    – Rappukäytäviin jätetyt kalusteet ovat paloturvallisuusriski ja tukkivat poistumisteitä. Tällainen toiminta on todella vastuutonta muita asukkaita kohtaan, Ahonen sanoo.

    Syitä tavaroiden hylkäämiselle voi olla monia. Helpon muuton tavoittelun lisäksi taustalla voi olla aito halu kierrättää.

    – Puheisiin pääsemme lähinnä niiden kanssa, jotka hylkäävät tavaroitaan asuntoihin. Heillä on saattanut olla selityksenä esimerkiksi se, että he ovat jättäneet hyväkuntoista tavaraa seuraavalle asukkaalle, joka ei kuitenkaan ole lahjoitusta arvostanut, Lipponen-Vaitomaa sanoo.

    – Toki näkee sitäkin, että kalusteisiin jätetään lappua, että joku saa ottaa. Yleensä tavaran hävittäminen kuitenkin jää TOASin vastuulle, kuittaa Ahonen.

    Meidän tehtävänämme on yrittää ymmärtää ja jeesiä asiakkaita hankalissa paikoissa. Jari Simonen

    Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö arvioi, että Helsingissä hylkytavara ei ole uusi eikä kasvavakaan ongelma. HOASin mukaan nämä jätteet hoidetaan osana normaalia jätehuoltotoimintaa, ja ilmiötä yritetään suitsia neuvonnalla ja viestinnällä.

    – Meiltä on juuri lähtenyt asukkaille uutiskirje, jossa kerrotaan tavaroiden oikeista kierrätyspaikoista sorttiasemista ja Helsingin seudulla liikkuvista ongelmajätteiden keräysautoista lähtien, HOASin asiakkuusjohtaja Riitta Pulkka sanoo.

    HOAS neuvoo huonekalujen hävittämisestä myös nettisivullaan.

    "Monilla ei ole autoja"

    Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön palvelupäällikkö Jari Simonen uskoo, että enemmän kuin pahantahtoisuudesta, ilmiössä on kyse siitä, että isojen esineiden poiskuljettaminen on monesti opiskelijoille hankalaa.

    – Monilla ei ole autoja, joten tavaroiden roudaaminen kierrätykseen on vaikeampaa.

    Lavan toimittaminen tulee halvemmaksi kuin se, että joka viikko kuljetellaan yksittäisiä sohvia tai pöytiä kaatopaikalle. Jari Simonen

    Oulussa asukastoimikunnat ovat järjestäneet keväisin asuinalueille vaihtolavoja, joihin roskiin menevät tavarat voi laittaa. Se on myös säätiölle edullista.

    – Lavan toimittaminen tulee halvemmaksi kuin se, että joka viikko kuljetellaan yksittäisiä sohvia tai pöytiä kaatopaikalle, Simonen sanoo.

    – Meidän tehtävänämme on yrittää ymmärtää ja jeesiä asiakkaita hankalissa paikoissa.

    Turussa yhdeksi ilmiön syyksi nähdään kansainväliset vaihto-opiskelijat ja tutkinto-opiskelijat, joiden muuttoja TYS yrittää helpottaa.

    – Heidän on mahdotonta ottaa mukaansa poismuuttaessaan mahdollisia huonekalujaan tai muuta sellaista. Toimitamme vaihto-opiskelijakohteisiin vaihtolavoja lukukauden päättyessä, kertoo TYSin Lipponen-Vaitomaa.

    Nämä tavarat oli jätetty tamperelaisen opiskelijatalon kellarin käytävään. Hylättyjen esineiden joukossa on myös käyttökelpoista tavaraa, joka kuitenkin päätyy kaatopaikalle.Lukijan kuva
    Yrittäjät listasivat parhaat paikat yrittää – Pääkaupunkiseutu ja Tampere loistavat poissaolollaan

    Yrittäjät listasivat parhaat paikat yrittää – Pääkaupunkiseutu ja Tampere loistavat poissaolollaan


    Mistä on kyse?Suomen Yrittäjät kartoittaa kyselyllä kuntien ja yrittäjien yhteistyötä valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti.Kysely tehdään kahden vuoden välein.Kyselyyn vastasi 5 835 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää.Kysely...

    Mistä on kyse?Suomen Yrittäjät kartoittaa kyselyllä kuntien ja yrittäjien yhteistyötä valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti.Kysely tehdään kahden vuoden välein.Kyselyyn vastasi 5 835 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää.Kysely toteutettiin yhteistyössä IROResearchin kanssa 16.2.–16.4.2018.

    Yrittäjien mielestä parhaat kunnat yrittää ovat Seinäjoki, Lieto ja Muurame. Paras alue on Pohjois-Karjala.

    Yrittäjien listauksessa on silmiinpistävää, että isoimmat kaupungit loistavat poissaolollaan. Kymmenen kärjessä ei ole Helsinkiä, Vantaata, Espoota tai Tamperetta, vaikka niissä on eniten yrityksiä.

    Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien kyselystä, johon vastasi yli 5 800 yrittäjää eri puolilta Suomea.

    Kyselyn tulos julkaistiin keskiviikkona kunnallisjohdon seminaarissa Tampereella, jossa on paikalla 1 200 kunnan virkamiestä, valtuutettua ja yrittäjävaikuttajaa.

    Yrittäjyyskasvatus alkaa päiväkodissa

    Isojen kaupunkien ykköseksi valittu Seinäjoki menestyi kaikilla mittareilla, mistä kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki on iloinen.

    – Yritämme toimia jouhevasti, nopeasti ja määrätietoisesti, Rasinmäki kuvaa.

    Toivo Sukari, kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, toimitusjohtaja Tuomas Hentula ja hallintojohtaja Jari Jokinen allekirjoittamassa Ideaparkin esisopimusta viime maaliskuussa.Olli Koski / Yle

    Hänen mukaansa yrittäjähenki on pesiytynyt koko kaupunkiin: virkamiehiin ja konserniyhtiöihin. Yrittäjyyskasvatusta annetaan jo Seinäjoen päiväkodeissa.

    Kaupunki pyrkii toimimaan yrityksien hyväksi maanhankinnassa, kaavoituksessa ja tonttipalveluissa. Myös peruspalvelut ovat tärkeitä, jotta yritykset saavat työntekijöitä.

    – Lähtökohtana on kuusi vuotta sitten tehty strategia, jonka mukaan yrittäjyys on tärkein voimavara.

    Miten Seinäjoen toiminta eroaa esimerkiksi pääkaupunkiseudusta? Rasinmäki arvioi, että suuruus vaikuttaa.

    – 63 000 asukkaan kaupungissa voimme tuntea kaikki. Meillä on 3 000 yritystä ja pyrimme käymään niissä viiden vuoden aikana.

    Samaa arvelee Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.

    – Pienissä kunnissa kuntatoimijat ja yrittäjät ovat hyvin tiiviissä yhteydessä keskenään ja jokaisella yrityksellä on kunnalle merkitystä. Näin yrittäjien toiveet tulevat helpommin ja yksilöllisimmin kuulluiksi, Oksala sanoo.

    Hänen mukaansa Helsingissä heikoimmaksi osa-alueeksi arvioidaan julkisia hankintoja, joihin pienet yritykset kokevat usein hankalaksi osallistua.

    Jyvät erottuvat akanoista

    Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Hannamari Heinonen sanoo, että voittajat ovat menestyneet kyselyssä aiemminkin.

    – Jokainen kunta toimii todella tiiviissä vuoropuhelussa yrittäjien kanssa ja ymmärtää, että ne tuottavat verotuloja ja palveluja, Heinonen kuvaa voittajia.

    Kyselyssä ovat menestyneet usein pienet kunnat, vaikka pääkaupunkiseudulla on paljon yrityksiä.

    – Trendi on ollut, mitä pienempi paikka, sitä parempi tulos. Se johtuu ehkä siitä, että toimijat tuntevat toisensa paremmin ja tapaavat luontevasti useilla foorumeilla.

    Isoissa kaupungeissa kaupungin elinkeinopolitiikka voi jäädä etäiseksi yrittäjälle tai kaupunki voi näyttäytyä monimutkaisena kumppanina. Yksi selittävä tekijä Heinosen mukaan on, että kyselyn vastausmäärä isojen kaupunkien yrittäjiltä jäi pieneksi.

    Menestyksen salaisuus on Heinosen mukaan silti selvä.

    – Suomessa kaikki kunnat haluavat olla yrittäjämyönteisiä. Jyvät erotellaan akanoista siinä vaiheessa, kun strategiasta tehdään totta.

    Kyselyn mukaan yrittäjät ovat tyytyväisempiä kotikuntaansa kuin aiemmin. Parhaat arviot yrittäjät antavat elinkeinopolitiikasta, viestinnästä, koulutuksesta ja osaamisesta. Tyytymättömimpiä yrittäjät ovat kunnan hankintapolitiikkaan.

    Yrittäjien mielestä parhaat kunnat

    Yli 50 000 asukasta:

    SeinäjokiJyväskyläJoensuuKouvolaSaloKuopioOuluRovaniemiLappeenrantaTurku

    10 000–50 000 asukasta

    LietoIlmajokiLieksa ja YlöjärviLempääläUlvilaPirkkalaNaantaliKaarinaAlavus

    Alle 10 000 asukasta

    MuurameMerikarviaVieremäKeiteleSäkyläIlomantsiPomarkkuKarviaSiikainen sekä Rusko

    Yrittäjien mielestä parhaat alueet:

    Pohjois-KarjalaSatakuntaEtelä-PohjanmaaPirkanmaaSavoVarsinais-SuomiPohjois-PohjanmaaKeski-SuomiLappiUusimaaEtelä-KarjalaEtelä-Savo ja KainuuKeski-PohjanmaaPääkaupunkiseutuKymi ja Rannikko-PohjanmaaHämePäijät-Häme
    Tampereella osoitettiin mieltä ulkomaalaisen maastapoistamista vastaan – poliisi otti kaksi kiinni

    Tampereella osoitettiin mieltä ulkomaalaisen maastapoistamista vastaan – poliisi otti kaksi kiinni


    Tampereella osoitettiin keskiviikkona mieltä ulkomaalaisen maastapoistamista vastaan. Sisä-Suomen poliisilaitos kertoi Twitterissä, että mielenilmaus alkoi Maahanmuuttoviraston palvelupisteen edustalta Itsenäisyydenkadulta. Tämän jälkeen...

    Tampereella osoitettiin keskiviikkona mieltä ulkomaalaisen maastapoistamista vastaan. Sisä-Suomen poliisilaitos kertoi Twitterissä, että mielenilmaus alkoi Maahanmuuttoviraston palvelupisteen edustalta Itsenäisyydenkadulta. Tämän jälkeen mielenosoittajat lähtivät liikkeelle, mistä aiheutui haittaa liikenteelle.

    Poliisi otti kaksi mielenosoittajaa kiinni, jotta suuremmilta häiriöiltä vältyttiin.

    Mielenosoittajat kulkivat Tampereen poliisiasemalle. Muutamien kymmenien mielenosoittajien lisäksi paikalla oli noin seitsemän polisiiautoa turvaamassa yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

    Liikenne Sorinkadulla oli viiden aikoihin poikki.

    Laura Aimola / Yle

    – Eilen on otettu kaksi henkilöä säilöön. Luultavasti tämä liittyy jompaankumpaan. Näin voisi päätellä, sanoo ulkomaalaistutkintaryhmän toiminnasta vastaava rikoskomisario Ari Luoto Sisä-Suomen poliisilaitoksesta.

    Luodon mukaan kyseessä on kaksi ulkomaalaistaustaista henkilöä, joilla on täytäntöönpanokelpoiset maastapoistamispäätökset. Heidän säilössäpidostaan päätti Pirkanmaan käräjäoikeus.

    Luoto kertoo, että henkilöt on määrä poistaa maasta lähiaikoina. He ovat nyt säilössä Tampereella.

    Mielenosoittajien mukaan Suomesta ollaan palauttamassa hallitusta vastustanutta miestä Iraniin. Mies on asunut Suomessa lähes kymmenen vuotta.

    Lähipiirinsä mukaan maasta poistettava on kurdien oikeuksien puolustaja sekä kiihkomuslimien vastustaja, jota uhkaa kuolemantuomio määränpäässä eli Iranissa.

    Samat lähteet sanovat, että maasta poistettava henkilö on asunut Suomessa vuodesta 2009 ja elänyt omalla työllään.

    Maahanmuuttovirasto perustelee kantaansa sillä, että Iran ei ole vaarallinen maa.

    Juttua päivitetty useaan otteeseen saatujen tietojen mukaan.

    Mihin katosi ihmisten muutosvastarinta? Yritykset palkkaavat itsenäisiä ajattelijoita, mutta haluavat heidän muuttuvan heti lampaiksi

    Mihin katosi ihmisten muutosvastarinta? Yritykset palkkaavat itsenäisiä ajattelijoita, mutta haluavat heidän muuttuvan heti lampaiksi


    Kymmenen vuotta sitten radiohuumoria esittävä koomikkoryhmä Alivaltiosihteeri loi sketsin, joka on legenda. Se esitteli radion Viikon Luontoäänen tapaan kaikilta työpaikoilta tutun linnun, muutosvastarinnan. Sketsin mukaan muutosvastarinta...

    Kymmenen vuotta sitten radiohuumoria esittävä koomikkoryhmä Alivaltiosihteeri loi sketsin, joka on legenda. Se esitteli radion Viikon Luontoäänen tapaan kaikilta työpaikoilta tutun linnun, muutosvastarinnan.

    Sketsin mukaan muutosvastarinta (Konservatiivikus Konservatiivikus) pystyy haistamaan lähestyvän organisaatiomuutoksen jo 200 metrin etäisyydeltä. Työpaikkojen kahvihuoneissa viihtyvä lintu ääntelee kimein huudoin: ”Ei käy, ei tule onnistumaan, ei ole toiminut ennenkään...” Voit kuunnella sketsin tämän jutun lopusta.

    Moni tunnistaa työkaverinsa, tai ehkä jopa itsensä alivaltiosihteerin sketsistä. Mutta hupailun ohella koomikkoryhmä tuli esittäneeksi jotain oleellista suomalaisen työelämän hengestä.

    Muutosvastarinta on työpaikoilla paljon käytetty, mutta vaarallinen sana. Sillä on helppo leimata perusteltukin epäily jurputukseksi. Jos kritiikki laitetaan muutosvastarinnan piikkiin, työpaikan johto pyyhkii helposti sivummalle huolen, jota henkilöstö aidosti kipuilee työelämän muutoksissa.

    Erilaisille konsulteille ja yritysvalmentajille muutosvastarinta on bisnes. Johdolle on tarjolla koulutuksia, joissa kerrotaan, kuinka muutosvastarinta on ihmisluontoon kuuluva luonnollinen asia. Siihen pitää suhtautua kärsivällisesti ja ymmärryksellä.

    Vähän niin kuin vanhemmille opetetaan, että teini-ikäisen lapsen kapinointi ja kiukuttelu kuuluu ikävaiheen kehitykseen – ja että siitä selvitään yli, vaikka tuntuu, ettei marmattajalle nyökkäily lopu koskaan.

    Työelämässä korostetaan usein, miten tärkeää on nähdä asiat ”laatikkonsa ulkopuolelta”. Usein se tarkoittaa käytännössä, että ne pitäisi nähdä johdon laatikosta, tutkija Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta sanoo.Kalevi Rytkölä / YleKriittinen ajattelu ei ole enää taito – se on huono luonteenpiirre

    Helsingin yliopistossa työelämän murrosta tutkiva Mira Karjalainen sanoo, että muutosvastarinnan käsite on paradoksi – looginen ristiriitaisuus.

    Kaiken rakentavan ajattelun perusta on kriittisyys. Kun yritykset tai organisaatiot rakentavat itselleen esimerkiksi valmiussuunnitelmia kriisiaikoja varten, on ihan luonnollista ja järkevää pohtia, mikä voi mennä pieleen.

    – Mutta kun kyseessä on iso työpaikan mullistus, samaa pohdintaa kutsutaan muutosvastarinnaksi, Karjalainen sanoo.

    Yrityskoulutuksissa on nykyään muotia puhua alaistaidoista. Niillä tarkoitetaan yhteistyötaitoja, joilla alaiset voivat auttaa johtoa johtamaan työpaikkaa fiksummin. Näin alaistaitoihinkin kätkeytyy oletus, että kaiken kattava yhteisymmärrys on yrityksen ihannetila.

    Toisin on esimerkiksi tieteen ja tutkimuksen maailmassa. Tieteellisen ajattelun perustaan kuuluu, että totuudesta ja sen tulkinnasta riidellään tai vähintään väitellään. Se kilvoittaa kaikkien ajattelua parempaan lopputulokseen

    – Muualla työelämässä kriittinen ajattelu on usein huono luonteenpiirre. Se ei ole enää taito, vaan kertoo, että ihminen ei ole yhteistyökykyinen. Joskus on ajateltu, että kriittisyys on ihmisyyden, tieteen ja kansankunnan kehityksen ytimessä, Mira Karjalainen pohtii.

    Työelämässä suositaan nyt myönteistä ajattelua. Kriittisyys on huono luoteenpiirre.Johanna Aulén / YleEtsitään itsenäistä, rohkeaa lammasta

    Seuraava työelämän legendaarinen radiosketsi voisikin syntyä siitä, mitä työntekijältä nykyään odotetaan. Odotukset ja arki ovat jyrkässä ristiriidassa keskenään.

    Työpaikkailmoituksissa etsitään usein superihmistä, joka on ominaisuuksiltaan epätodellinen ihmelahjakkuus: huippuluova, rohkea ideoija, rautainen ajattelija, visionääri ja peloton heittäytyjä.

    – Saman tien, kun nämä tyypit on palkattu yritykseen, johto odottaa heidän kuitenkin kiltisti leikkivän johdon leikkejä. Kaikki toitottavat, miten tärkeää on nähdä asiat ”out of the box” – laatikkonsa ulkopuolelta. Usein se käytännössä tarkoittaa, että asiat on nähtävä johdon laatikosta, Karjalainen sanoo.

    Mitä muutosvastarinta on tutkimuksen silmin?

    Jyväskylän yliopistossa valmistui toissa vuonna opinnäytetyö, joka perkasi muutosta käsittelevää tutkimusta.

    Selvisi, että ylivoimainen osa akateemisesta tutkimuksista pitää muutosvastarintaa yritysten kehitystä haittaavana ilmiönä ja jarruna.

    Mutta muutoksen tuuli puhaltaa suhtautumisessa muutosvastarintaankin. Viime aikoina ilmiö on alettu nähdä monipuolisemmin.

    Tuore filosofian tohtori Eeva Kiiskinen tiivistää asian sanomalla, että oikeastaan muutosvastarintaa ei ole. Sitä ei ole ainakaan sellaisena, kuin mistä olemme tottuneet puhumaan.

    – On monia tapoja suhtautua muutokseen. Ei ole mitään yhtä ja yleistä muutosvastarintaa, Tampereen teknillisessä yliopistossa väitellyt Kiiskinen sanoo.

    Muutosvastarinnasta väitellyt tohtori Eeva Kiiskinen sanoo, että muutosvastarintaa ei oikeastaan ole – ei ainakaan sellaisena, kuin sen arkipuheessa tunnemme.Marko Melto / YleTeollisuusyritys loikkaa palvelutuotantoon

    Väitöstutkimuksessaan Kiiskinen selvitti, miten muutos ja muutoksesta puhuminen näkyi teollisuusautomaation järjestelmiä valmistavassa yrityksessä. Yhtiö on suomalainen, mutta toiminnoissaan hyvin kansainvälinen.

    Tampereella majaa pitävä yritys uusi koko strategiansa: se suuntautui palveluliiketoimintaan ja teki samalla valtaisan organisaatiomuutoksen, joka ravisteli koko henkilöstöä.

    Kiiskinen löysi yrityksestä neljä erilaista suhtautumistapaa muutokseen.

    – Johto näyttää tietä -tavassa henkilöstö luotti ja hyväksyi muutoksen sellaisena, kuin johto sen esitti.

    – Aika näyttää -tapa oli epäilevämpi. Siinä muisteltiin, miten edelliset organisaatiomuutokset olivat menneet, ja verrattiin meneillään olevaa niihin.

    – Muutokseen ulkopuolisesti suhtautuvat olivat passiivisia ja vain odottivat, mitä tapahtuu.

    – Seuraaja näyttää tietä -ajattelutavassa henkilöstö osallistui muutokseen ja ratkoi sen ongelmia.

    Työpaikkojen arvot ovat ristiriitaisia. Toisaalta etsitään itsenäisiä ajattelijoita, mutta samaan aikaan halutaan, että ihminen rakastaa tiimityötä ja heittäytyy porukan mukaan.Johanna Aulén / YleMuutosvastarintaa ei voi karsinoida

    Kiiskinen teki tutkimuksessaan kaksi erityisen mielenkiintoista havaintoa muutosvastarinnasta.

    Ensinnäkin, ihmisiä ei voi jakaa ryhmiin sen mukaan, mitä he muutoksesta ajattelevat. Perinteisesti on ajateltu, että ihmiset asettuvat erikseen muutosvastarintaisiin, seurailijoihin, välinpitämättömiin, sivustakatsojiin ja niin edelleen.

    Tällaisen ryhmittelyn sijaan Kiiskinen huomasi, että asenteet vaihtelivat koko ajan. Sama henkilö saattoi suhtautua muutokseen innoissaan tai tuskissaan, ja suhtautumistavat seurasivat toisiaan salamannopeasti.

    – Samakin ihminen voi ottaa eri roolin eri hetkinä. Roolit saattoivat elää tilanteesta riippuen henkilössä jopa rinnakkain ja yhtä aikaa, Kiiskinen sanoo.

    Mutta vielä mielenkiintoisempaa oli, mitä tutkimus oivalsi Seuraaja näyttää tietä -ajattelutavasta. Siinä suhde johtoon oli haastava ja erimielinen – eli juuri sellainen, joka olisi helppo leimata perinteiseksi muutosvastarinnaksi. Silti juuri näillä kritiikkiä esittävillä työntekijöillä oli halu viedä muutosta yrityksen kannalta hyvään suuntaan.

    Voisivatko nämä johtonsa haastavat ihmiset olla ihan oikeasti niitä työpaikkailmoituksissakin etsittyjä itsenäisiä, rautaisia ajattelijoita?

    – Kyllä voisivat. Erilaiset näkemykset synnyttävät rakentavaa kritiikkiä. Dialogisuus, vuoropuhelu, ei edellytä samanmielisten kuoroa tai pomon myötäilijöitä, Kiiskinen sanoo.

    Vieläkö muutosvastarinta naurattaa?

    Entä mitä kuuluu Alivaltiosihteerin muutosvastarinta-sketsille kilpailukykysopimuksen ja työttömien aktivoinnin Suomessa? Vitsi on hengissä, voi hyvin ja leviää edelleen.

    Yle osti jokunen vuosi sitten kokoelman Alivaltiosihteerin parhaita hupailuja. Muutosvastarinnankin voi kuulla Yle Areenasta. Jotkut huvittuneet kansalaiset ovat ladanneet sketsin omin luvin myös verkkoon, Youtubeen, vaikka se tekijänoikeusrikkomus onkin.

    Koomikkoryhmän jäsen Simo Frangén sanoo, että vuosien varrella myös yrityksistä on tipahdellut yhteydenottoja. Niissä pyydetään lupaa soittaa sketsiä seminaareissa ja johdon vetäytymisissä.

    Alivaltiosihteeri esittää Muutosvastarintaa edelleen live-keikoillaan.

    – Yleisö repeää viimeistään silloin, kun sketsissä tullaan kohtaan, jossa kuunnellaan muutosvastarinnan ääntelyä, Frangén sanoo.

    Sketsin voit kuunnella alla olevasta koomikkoryhmän kuvasta.

    Juttu on osa työn murroksesta kertovaa sarjaa. Lue myös aiempi osa:

    Työ vaatii nyt kaiken – yksityisyytesi, jopa tunne-elämäsi

    VR myy 12 miljoonalla eurolla ison rakennuksen ja tontin Tampereen rautatieaseman alueelta

    VR myy 12 miljoonalla eurolla ison rakennuksen ja tontin Tampereen rautatieaseman alueelta


    Pysäköintitalo Finnpark ostaa VR:ltä Tampereen rautatieaseman lähellä olevan kiinteistön tontin, kiinteistön toimistotilat ja pysäköintialueen. Kaupan arvo on 12 miljoonaa euroa. VR myy kiinteistön maapohjan sekä noin 1 800 neliömetrin verran...

    Pysäköintitalo Finnpark ostaa VR:ltä Tampereen rautatieaseman lähellä olevan kiinteistön tontin, kiinteistön toimistotilat ja pysäköintialueen. Kaupan arvo on 12 miljoonaa euroa.

    VR myy kiinteistön maapohjan sekä noin 1 800 neliömetrin verran toimitilaa, väestönsuojatilat sekä noin 200 pysäköintipaikan pysäköintialueen. Kiinteistön osoite on Rautatienkatu 27. Finnparkilla oli jo ennestään omistuksessa osa kiinteistön liiketiloista ja autopaikkoja.

    Tampereen rautatieasema ja sen edessä oleva liikennealue jäävät edelleen VR Groupin omistukseen, kiinteistöjohtaja Ari Mäkinen kertoo. Terveystalo Oy jatkaa tiloissa edelleen päävuokralaisena.

    Tontin ja rakennuksen oleminen yhdellä omistajalla helpottaa asemakeskus-hankkeen toteuttamista.

    Tampereen kaupunki, VR Group, Liikennevirasto ja Senaatti-kiinteistöt järjestivät Tampereen asemakeskuksesta suunnittelukilpailun vuonna 2014. Tämän jälkeen kilpailun voittanutta suunnitelmaa on edelleen kehitetty ja vuonna 2016 alueella käynnistettiin asemakaavoitus.

    Tämän vuoden aikana alueelle laaditaan yleissuunnitelma. Uusi asemakaava on tarkoitus käsitellä vuoden 2019 aikana.

    Naisten väkivalta on yhä tabu, vaikka äidit kohtelevat lapsia kaltoin useammin kuin isät – Uusi väitös osoittaa, että apua saa vertaistuesta

    Naisten väkivalta on yhä tabu, vaikka äidit kohtelevat lapsia kaltoin useammin kuin isät – Uusi väitös osoittaa, että apua saa vertaistuesta


    Naisten käyttämä perheväkivalta on Suomessa yhä tabu. Siihen voidaan kuitenkin puuttua tehokkaasti, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. Terveystieteiden maisterin Pia Keiskin väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa ensi viikolla....

    Naisten käyttämä perheväkivalta on Suomessa yhä tabu. Siihen voidaan kuitenkin puuttua tehokkaasti, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

    Terveystieteiden maisterin Pia Keiskin väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa ensi viikolla. Keiskin mukaan naisten perheväkivaltakäyttäytyminen on heikosti tunnistettu ja tunnustettu ilmiö.

    – Rikostilastojen valossa miehet käyttävät lievää parisuhdeväkivaltaa enemmän kuin naiset, mutta vakavaa parisuhdeväkivaltaa käyttävät miehet ja naiset melkein yhtä paljon. Lapsia kohtaan perheväkivaltaa käyttävät äidit enemmän kuin isät, Keiski sanoo.

    Väitöskirjan tutkimukseen osallistui yli 130 naista. Tutkimuksessa selvitettiin naisten perheväkivaltaan liittyviä kokemuksia. Naiset tapasivat toisiaan kerran viikossa 15 viikon ajan ja työstivät tunteitaan. Tämä auttoi monia.

    Lapsia ja puolisoa kohtaan

    Tutkimukseen osallistuneet naiset olivat käyttäneet väkivaltaa suunnilleen yhtä paljon lapsia ja puolisoa kohtaan. Osa kohdisti väkivallan kumpaankin.

    – Pitää myös muistaa, että vanhempien välinen väkivalta on väkivaltaa lasta kohtaan, vaikka se ei suoraan lapseen kohdistuisikaan, Keiski lisää.

    Osa naisista käyttää sekä fyysistä että verbaalista ja emotionaalista väkivaltaa. Jälkimmäisen hoitaminen kestää Keiskin mukaan usein pidempään.

    Emotionaalisen väkivallan seurauksia voi olla tutkijan mukaan vaikea tunnistaa, koska väkivallasta ei jää näkyviä jälkiä ja seuraukset tulevat usein näkyviin viiveellä.

    – Ne voivat olla esimerkiksi ahdistuneisuutta, masennusta tai tunteiden tunnistamisen vaikeutta. Perheväkivallasta käytetään usein myös laajempaa käsitettä kaltoinkohtelu, joka pitää sisällään myös laiminlyönnin. Laiminlyönti tarkoittaa lapsen ikäkauden mukaisiin tarpeisiin vastaamattomuutta, Keiski sanoo.

    AOPVähän apua tarjolla

    Suuri osa perheväkivaltaa käyttäneistä on kokenut lapsuudessaan kaltoinkohtelua ja parisuhteessa väkivaltaa.

    Perheväkivaltaa käyttäneille naisille on vielä vähän apua tarjolla. Väitöskirjan esittelemässä interventiossa naiset tapasivat toisiaan kahdeksan hengen ryhmissä. Ammattilainen ohjasi ryhmiä, mutta vertaistuki oli tärkeää.

    Väitöskirjan mukaan naiset hyötyivät interventiosta ja tulokset olivat pysyviä. Naiset oppivat ymmärtämään, etteivät ole ainoita väkivaltaa käyttäviä naisia. Tämä helpotti häpeän tunnetta.

    Monilla perheväkivaltaa käyttävillä naisilla oli ongelmana pelko kohdata vaikeita tunteita, kuten vihaa ja surua. Myös tunteiden tunnistamattomuus oli ongelmana.

    Avun kautta naisten itsetuntemus lisääntyi, ja he uskalsivat tuntea vaikeitakin tunteita aiempaa enemmän.

    Sastamalan mopoautokolarin käsittely alkaa hovioikeudessa – kahden nuoren kuoleman aiheuttanut kuljettaja valitti 12 vuoden tuomiostaan

    Sastamalan mopoautokolarin käsittely alkaa hovioikeudessa – kahden nuoren kuoleman aiheuttanut kuljettaja valitti 12 vuoden tuomiostaan


    Turun hovioikeudessa alkaa keskiviikkoaamuna Sastamalassa sattuneen mopoautokolarin oikeuskäsittely. Pääkäsittelylle on varattu kaksi päivää. Viime vuoden helmikuussa nokialaismies törmäsi tahallaan vastaantulleeseen mopoautoon. Mopoautossa...

    Turun hovioikeudessa alkaa keskiviikkoaamuna Sastamalassa sattuneen mopoautokolarin oikeuskäsittely. Pääkäsittelylle on varattu kaksi päivää.

    Viime vuoden helmikuussa nokialaismies törmäsi tahallaan vastaantulleeseen mopoautoon. Mopoautossa olleet 17-vuotiaat tyttö ja poika kuolivat onnettomuudessa. Törmäys sattui valtatie 12:lla Nokian ja Sastamalan rajalla.

    Lokakuussa Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi törmäyksen aiheuttaneen Kari Saaren 12 vuodeksi vankeuteen. Tuomio tuli kahdesta taposta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä rattijuopumuksesta.

    Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei tullut esille mitään sellaista, mikä tulisi ottaa huomioon syyllisyyttä vähentävänä tekijänä tai joka tulisi ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana. Ennen tuomiota syytetyn mielentila tutkittiin, mutta hänet todettiin syyntakeiseksi.

    Saari on tunnustanut halunneensa tehdä itsemurhan ja tässä tarkoituksessa ohjanneensa tahallaan tila-autonsa päin vastaantulijaa. Oikeudessa hän kiisti tapot, mutta myönsi törkeät kuolemantuottamukset. Hän vetosi siihen, että ei ollut tajunnut vastaantulevan ajoneuvon olevan mopoauto.

    Saari valitti tuomiostaan hovioikeuteen. Tänään alkavalle oikeuskäsittelylle on varattu kaksi päivää.

    Lempäälä antoi murskaamolle luvan vaikka se tuo rekkarallin kapealle kylätielle – asukkaat yrittävät vielä kerran vedota viranomaisiin

    Lempäälä antoi murskaamolle luvan vaikka se tuo rekkarallin kapealle kylätielle – asukkaat yrittävät vielä kerran vedota viranomaisiin


    Piskuinen Kylmäkorventie kiemurtelee Asemakylässä. Idyllisellä omakotialueella asuu muun muassa viitisenkymmentä lasta, jotka käyttävät tietä koulumatkoihin. Tie on kapea ja mutkainen, eikä siinä ole väylää kevyelle liikenteelle. Asukkaat...

    Piskuinen Kylmäkorventie kiemurtelee Asemakylässä. Idyllisellä omakotialueella asuu muun muassa viitisenkymmentä lasta, jotka käyttävät tietä koulumatkoihin.

    Tie on kapea ja mutkainen, eikä siinä ole väylää kevyelle liikenteelle. Asukkaat ovat jo lähes kymmenen vuoden ajan pyrkineet parantamaan tien turvallisuutta, mutta hankkeet ovat kariutuneet kunnan käsittelyssä.

    Jarkko Lahtinen luotsaa Kylmäkorventiellä lapsiaan läheiselle leikkapaikalle.Antti Eintola / Yle

    – On pyydetty alhaisempia nopeuksia, hidasteita ja liikennemerkkejä, mutta kaikki on tyrmätty lähestulkoon perustelematta, omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Lahtinen toteaa.

    Kunta ei huomioinut liikenneturvallisuutta

    Kolme vuotta sitten Lempäälän kunnan ympäristöjaosto myönsi kalliokiviainesten ottamisen alueelle, josta on noin 800 metriä lähimpiin omakotitaloihin. Päätöksen perusteluissa todetaan, että liikenneturvallisuus ei liity toiminnasta aiheutuvaan ympäristön pilaantumiseen.

    – Luvat on myönnetty ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain perusteella. Niissä prosesseissa ei valitettavasti liikenneturvallisuutta huomioida, sanoo yhdyskuntajohtaja Tiia Levonmaa Lempäälästä.

    Kylmäkorventie on kapea ja mutkainen, ja se sijaitsee omakotitalojen välittömässä läheisyydessä.Antti Eintola / Yle

    Asukkaiden tulkinnan mukaan ympäristönsuojelulaki olisi edellyttänyt, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa. Omakotiyhdistys katsoo, että asukkaat joutuvat murskaamohankkeen takia selkeään hengenvaaraan.

    Tukea Ely-keskukselta

    Pirkanmaan Ely-keskus oli jo aiemmin asettunut asukkaiden kanssa samoille linjoille. Sen mielestä maa-aineskuljetuksissa pitäisi huomioida liikenneturvallisuus.

    Ongelmallisin kohta liikenneturvallisuusmielessä on Kylmäkorventiellä, eikä se nykyisellään sovellu maa-aineskuljetuksiin, Ely-keskus totesi. Tämän vuoksi keskus olisi käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, mutta murskaamon luvanhakija sai kumottua aikeen hallinto-oikeudessa.

    Lasten koulumatka kulkee Kylmäkorventietä noin kolmen kilometrin päähän Kuljuun.Antti Eintola / Yle

    Asukkaat eivät kuitenkaan luopuneet, vaan valittivat asiasta sekä hallinto-oikeuteen että korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Nämä päätyivät siihen, että liikenneturvallisuuden heikentyminen ei voi olla esteenä murskaamon toiminnalle.

    Huoli painaa asukkaita

    Asukasyhdistys katsoo, että maa-aineslain mukaan ottamistoiminta ei saa aiheuttaa vaaraa asutukselle. Vastuu Asemakylän asukkaiden turvallisuudesta on joka tapauksessa kunnalla, jolle tien hoito kuuluu.

    Tulevaisuudessa Kylmäkorventielle voi ahtautua kymmenittäin raskaita rekkoja päivittäin. Tie on niin kapea, että kahden rekan on vaikea siinä toisiaan ohittaa. Omakotiyhdistys tuotti paikalle kaksi rekkaa osoittamaan, minkälaisia vaaratilanteita koululaiset ja muut tien kulkijat voivat kohdata.

    Viimeisenä keinonaan asukkaat päättivät äskettäin vielä kerran hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

    Asukkaat ovat toivoneet turvakseen muun muassa hidasteita, mutta kunta on torjunut suunnitelmat.Antti Eintola / Yle

    – Kukin päättäjä voi asettautua meidän asukkaiden ja vanhempien rooliin, että pistääkö eskarilaisen kävelemään tielle, kun murskerekat menevät tästä, Jarkko Lahtinen huokaisee.

    Syytökset kovenevat Tampereen tulevan päävedenottamon viivästyneessä peruskorjauksessa – ”Miksi saamme lukea tästä ensimmäisen kerran julkisuudesta?”

    Syytökset kovenevat Tampereen tulevan päävedenottamon viivästyneessä peruskorjauksessa – ”Miksi saamme lukea tästä ensimmäisen kerran julkisuudesta?”


    Tampereen Veden ja pääurakoitsijan välit kiristyvät suurista ongelmista kärsineessä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen peruskorjauksessa. Pääurakoitsijana toimivaa konsortiota johtava Econet katsoo, että Tampereen Vesi on esittänyt yrityksestä...

    Tampereen Veden ja pääurakoitsijan välit kiristyvät suurista ongelmista kärsineessä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen peruskorjauksessa. Pääurakoitsijana toimivaa konsortiota johtava Econet katsoo, että Tampereen Vesi on esittänyt yrityksestä valheellisia syytöksiä. Tampereen Veden mielestä Econet ei suostu myöntämään omia virheitään.

    Tampereen tuleva päävedenottamo tuottaa kymmeniä prosentteja vähemmän vettä kuin sen pitäisi. Urakka on viivästynyt jo kaksi ja puoli vuotta.

    Kaupinojan vedenpuhdistamosta on tarkoitus tulla Tampereen toinen päävedenottamo Ruskon puhdistamon rinnalle. Saneerauksen kustannusarvio on yli 20 miljoonaa euroa. Viivästyksen vuoksi tamperelaisten veronmaksajien rahaa voi palaa miljoonia euroja enemmän.

    Econet odottaa juristien kirjettä

    Econetin mukaan Tampereen Vesi valmistelee urakan haltuunottoa eli kolmesta yrityksestä koostuvan konsortion poistamista työmaalta. Econet odottaa parhaillaan kaupungin juristien valmistelemaa haltuunottokirjelmää.

    Econet vastustaa haltuunottoa. Yritys ei suostu siihen, että tilaaja pyrkii käynnistämään vesilaitoksen kolmannen osapuolen kanssa Econetin rahoituksella. Econetin toimitusjohtajan Matti Leppäniemen mukaan Tampereen Vesi pyrkii peittelemään omia virheitään haltuunoton avulla.

    Leppäniemi sanoo, että Tampereen Vesi syyttää Econetia laitoksen tuotanto-ongelmista ilman päteviä perusteita.

    – Sanotaan yhtäkkiä, että meidän suodattimien mitoitus ja rakentaminen on tehty väärin. Perustuen mihin? Ja miksi me saamme lukea tästä ensimmäisen kerran julkisuudesta? Nimenomaan suodatuksen ansiota on se, että koko ajan on voitu ajaa pieniä määriä vettä verkkoon, Leppäniemi sanoo.

    Econetin toimitusjohtaja Matti Leppäniemi.Tuula Malin / Yle

    Leppäniemi viittaa Aamulehden uutiseen, joka kertoi Tampereen kaupungin sisäisen tarkastuksen tekemästä raportista. Raportissa Tampereen Vesi epäilee, että urakoitsijan vastuulla olevan suodatusprosessin kapasiteetti ei ole riittävä, koska se on mitoitettu ja toteutettu väärin.

    Tampereen Vesi pyrkii yhä neuvotteluratkaisuun

    Tampereen Vesi katsoo, että Econet kieltäytyy tunnustamasta omia virheitään.

    – Konsortion toimituksessa on selvästi puutteita. Siihen liittyy erityisesti tämä suodatus ja sellaisia erillisiä säätöjärjestelmiä, jotka liittyvät vaikkapa happamuuden säätöön. Kun nämä asiat eivät ole kohdallaan, niin ongelmia tulee, sanoo Tampereen Veden määräaikainen toimitusjohtaja Petri Jokela.

    Tampereen Veden määräaikainen toimitusjohtaja Petri JokelaTerri Niemi / Yle

    Jokela ei vahvista tietoa haltuunoton valmistelusta. Tampereen Vesi sanoo yhä neuvottelevansa urakoitsijoiden kanssa eri ratkaisuvaihtoehdoista.

    – Neuvottelut ovat käynnissä, joten ei niissä vielä kauheasti ole avaamista. Voi olla, että mennään ihan sopimuksen mukaan tai sitten neuvotellaan vaihtoehtoratkaisuja, Jokela sanoo.

    Econetin usko sopuratkaisuun horjuu

    Econet varoitti Tampereen Veden johtoa laitoksen ongelmista ensimmäisen kerran jo kolme vuotta sitten. Econetilla on yhteydenpidosta todisteena sähköpostiviestejä ja kirjeitä.

    Lisäksi Leppäniemi keskusteli ongelmista kasvotusten Tampereen Veden entisen toimitusjohtajan Pekka Pesosen kanssa. Pesonen irtisanoutui 1.2.2018 alkaen. Pesonen ei kertonut syytä lähdölleen.

    Vuosi sitten osapuolet hyväksyivät sovittelijoiden laatiman sovintoesityksen. Econetin mukaan Tampereen Vesi ei ole kuitenkaan noudattanut sovintoesitystä.

    – Tätäkin on vaikea ymmärtää. Miten tässä voidaan edetä sopimalla, kun mitkään puheet eivät pidä? Leppäniemi kysyy.

    Econetin toimitusjohtaja jyrähtää, ettei ole koskaan törmännyt yhtä vaikeaan tapaukseen.

    – Kyllä tässä tehdään vesihuoltohistoriaa. Tämä on niin eriskummallinen hanke. Siellä on niin paljon tilaajan omaa hankintaa, sanoo Leppäniemi.

    Tampereen Vedeltä mittava erillishankinta

    Econetin mukaan pääsyy ongelmiin on Tampereen Veden erikseen hankkima flotaatioselkeytys. Selkeytys poistaa suurimman osan veden sisältämistä lika-aineista.

    Vesilaitos hankki noin 800 000 euron flotaatioselkeytyksen suorahankintana insinööritoimisto Rictorilta. Rictor ei kuuluu pääurakoitsijana toimivaan konsortioon.

    Esimerkiksi Econet ei saanut tarjouspyyntöä selkeytyksestä.

    – Hankinta on sen verran mittava, että olisin kuvitellut, että se olisi pitänyt kilpailuttaa, Leppäniemi sanoo.

    Suorahankinta on perusteltua vain rajatuissa tapauksissa

    Tampereen Vesi kiistää, että flotaation hankinnassa olisi rikottu lakia. Jokelan mukaan erillishankinta perustui siihen, että samalla periaatteella hyvin toimiva Ruskon vedenpuhdistuslaitos on ollut käytössä 17 vuotta.

    – Kun on hankittu hyvin toimiva prosessi ja henkilökunta osaa sitä käyttää, on luontevaa, että vastaavan tyyppisellä prosessilla jatketaan muissakin kohteissa, Jokela sanoo.

    – 800 000 euron julkinen hankinta on pääsääntöisesti kilpailutettava, sanoo puolestaan julkisten hankintojen asiantuntija, varatuomari Tapio Lahtinen PTCServices-yrityksestä.

    Lain mukaan suorahankinta on perusteltua vain tietyissä, tarkkaan rajatuissa tapauksissa. Suorahankinta tulee kyseeseen esimerkiksi, jos ei ole muita tarjouksia tai jos teknisistä syistä muiden toimittajien ratkaisut eivät kelpaa.

    Suorahankinta voidaan tehdä myös lisätilauksena. Silloin se koskee pääsääntöisesti samaa kohdetta. Suorahankintana toteutettava tilaus on tehtävä kolmen vuoden sisällä ensimmäisestä tilauksesta.

    – Markkinaoikeuden tulkinta on tiukka, joten hirmuisen varovainen pitää olla jos suorahankintaa perustellaan lisätilauksella. Aikaisemmat hyvät kokemukset samasta toimittajasta eivät ole koskaan suorahankinnan peruste, Lahtinen sanoo.

    Lahtisen mukaan suorahankinnan perusteiden on oltava pitävät, koska julkisissa hankinnoissa pääsääntönä on kilpailutus. Suorahankinta on aina poikkeustapaus.

    "Flotaatio toimii niin kuin pitääkin"

    Tampereen Vesi on selvittänyt asiat insinööritoimisto Rictorin kanssa jo viime vuoden puolella. Rictor sanoo, että flotaatio toimii niin kuin pitääkin. Yrityksen mukaan takuukokeet on tehty hyväksytysti ja urakka on luovutettu kaupungille virallisesti viime vuoden toukokuun alkupuolella.

    Rictorin mukaan tämänhetkiset ongelmat ovat Tampereen Veden ja muiden urakoitsijoiden välisiä.

    Insinööritoimisto sanoo, että myös töiden viivästyminen johtuu muista urakoitsijoista. Rictor on hoitanut osuutensa aina silloin, kun se on muiden töiden etenemisen kannalta ollut mahdollista.

    Econet vaatii lähes kahta miljoonaa euroa

    Econetin toimitusjohtaja Matti Leppäniemi katsoo, että Tampereen Vesi ei ole oikeasti pyrkinyt ratkaisemaan asiaa yhteistyössä Econetin kanssa.

    Econet vaatii, että urakka pitäisi päättää, eli Tampereen veden pitäisi maksaa Econetille tämän saatavat. Econetin vaatimus Tampereen Vedeltä on 1,9 miljoonaa euroa. Maksamattomia saatavia on miljoona euroa ja viivästyksen aiheuttamia lisäkustannuksia noin 900 000 euroa.

    Tämän jälkeen Econet olisi yhä valmis esittämään omia ratkaisuja ongelmien ratkaisemiseksi.

    – Ei meiltä ole koko tämän kolmen vuoden aikana sitä [ratkaisua] kysytty, joten vaikea on olla avuksi. Sitten kun asiasta on ollut puhetta, niin meille on vastattu, että te olette viimeinen taho, jolta sitä tullaan kysymään. Onhan tämä erikoinen tilanne, Leppäniemi sanoo.

    Tampereen Vesi toivoo kiistaan ratkaisua juhannukseen mennessä. Kaupinojan laitoksen saamisessa täyteen iskuun menee kuitenkin vielä pitkään.

    Dramaattinen hetki: tulipalo roihusi junan alla ja liikennevalo näytti punaista

    Dramaattinen hetki: tulipalo roihusi junan alla ja liikennevalo näytti punaista


    Tampereella syttyi maanantaina alkuillasta tulipalo Tampereen valtatien ylittävällä rautatiesillalla. Tulipalossa oli suuret liekit. Ihmetystä herätti, miksi juna pysähtyi suoraan tulipalon päälle, eikä jatkanut matkaansa. VR:n...

    Tampereella syttyi maanantaina alkuillasta tulipalo Tampereen valtatien ylittävällä rautatiesillalla. Tulipalossa oli suuret liekit.

    Ihmetystä herätti, miksi juna pysähtyi suoraan tulipalon päälle, eikä jatkanut matkaansa.

    VR:n turvallisuusjohtaja Jari Hankala kertoo, että junan oli pakko pysähtyä, koska punaiset valot paloivat opastimessa. Jyväskylän suunnasta tuli samaan aikaan Pendolino. Automaattisen kuluvalvonnan takia juna ei edes pysty liikkumaan punaisilla valoilla.

    Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

    Silminnäkijän mukaan pysähdys kesti hermostuttavan pitkän aikaa. VR arvioi, että pysähdys kesti muutamia minuutteja.

    – Kuljettajan oli pakko pysähtyä, koska oli punainen valo ajotiellä. Jyväskylän suunnasta oli samaan aikaan tulossa Pendolino. Sitten olisi ollut törmäys edessä, ja sen vaara on paljon suurempi, Hankala kertoo.

    Sankka savu junassa

    Punaisissa valoissa odottanut kuljettaja huomasi savun lisääntyneen. Hän pyysi liikenteenohjaukselta lupaa jatkaa pikaisesti asemalle.

    Lupa myönnettiin. Pendolino jäi odottamaan ja juna pääsi tulipalon alta pois.

    – Tilanne oli enemmän uhkaavan tuntuinen kuin uhkaava. Junan ilmanvaihto imee savun sisälle. Tilanne oli pahannäköinen, savua tuli todella paljon. Ehdimme hyvin alta pois, Hankala kertoo.

    Junassa ollut Aki Pihlaja kertoo, että junaan tunkeutui palon aikana sankka savu.

    – Olin matkustajana vaunussa numero 6, josta jouduimme sankan savun takia poistumaan peräpään suuntaan aina vaunuun numero 2 saakka. Siirtyminen sujui rauhallisesti, vaikka ensin luulimme junan syttyneen tuleen. Nopeasti kuitenkin huomasimme, että savu tulee sillan alta.

    Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

    Matkustajan mukaan juna pääsi jatkamaan matkaa asemalle noin viiden minuutin odottelun jälkeen.

    Syttymissyy mahdollisesti kipinä

    Tulessa oli sillan puinen kansi, joka on öljyläikkäinen ja aurinkoisten päivien takia hyvin kuiva. Pelastuslaitoksen arvion mukaan tulipalon syttymissyy saattaa olla esimerkiksi junan pyörien kipinöinti jarrutuksessa.

    VR:n mukaan ei ole täyttä varmuutta vielä syttymissyystä.

    Tapaus on hyvin harvinainen.

    – Tämä oli kaiken kaikkiaan hyvin eksoottinen tapahtuma. Minun aikanani ei ole tällaista tapahtunut. Junat sinänsä ovat hyvin paloturvallisia. Jopa penkinpäälliset ovat palotestattuja, Jari Hankala sanoo.

    Samassa paikassa on sammutettu aiemminkin paloa. Junaliikenne myöhästeli maanantaina tulipalon takia.

    Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
    Jopa 4 000 euron

    Jopa 4 000 euron "mätkyjä": päivähoitomaksujen perimisessä takautuvasti vanhemmilta on yllättävän isoja eroja


    Vanhempien tulot vaikuttavat päivähoitomaksujen suuruuteen. Tulojen muutos voi tuoda ison karhukirjeen riippuen siitä, missä päin Suomea vanhemmat asuvat. Kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksu on korkeintaan 290 euroa lasta kohden kuukaudessa....

    Vanhempien tulot vaikuttavat päivähoitomaksujen suuruuteen. Tulojen muutos voi tuoda ison karhukirjeen riippuen siitä, missä päin Suomea vanhemmat asuvat.

    Kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksu on korkeintaan 290 euroa lasta kohden kuukaudessa. Maksut vaihtelevat perheen koon ja tulojen sekä sen mukaan, kauanko lapsi on hoidossa.

    Isoissa kaupungeissa on yllättävän erilaisia käytäntöjä, miten päivähoitomaksuja peritään. Esimerkiksi Turussa päivähoitomaksuja ei peritä takautuvasti ollenkaan. Tampereella päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille on tullut suuriakin laskuja.

    Aamulehti kertoi vastikään tapauksesta, jossa tamperelaisperhe sai takautuvasti 3 800 euron laskun päivähoitomaksuista. Äiti tekee epäsäännöllistä työtä, joten tuloissa on vaihtelua kuukausittain.

    Tätäkin suurempia laskuja voi lähteä Suomessa.

    Karhukirje jopa vuoden ajalta

    Tampereen kaupungin hallintopalvelupäällikkö Juho Tervo sanoo, että vanhemmille voi periaatteessa tulla takautuvasti jopa 6 000 euron päivähoitomaksuja, elleivät vanhemmat ole tarkkana tulojen ilmoittamisessa.

    – Yhden lapsen päivähoitomaksut ovat yli 3 000 euroa vuodessa. Kahdelta lapselta ne ovat jo yli 6 000 euroa, joten tämänsuuruinen maksu voi periaatteessa tulla takautuvasti.

    Eila Haikarainen / Yle

    Tällainen tilanne voi tulla vastaan, jos kahden lapsen perheeltä ei tulojen takia ole mennyt maksua ollenkaan ja sitten vanhempi työllistyy hyvään työhön, eikä muista ilmoittaa tuloistaan. Korkein asiakasmaksu tulee helposti keskituloilla, jos molemmat vanhemmat ovat töissä.

    Tällä hetkellä esimerkiksi nelihenkisen perheen tuloraja korkeimmalle päivähoitomaksulle on 5 713,28 euroa kuukaudessa. Tuloihin lasketaan lomarahat. Jos perhe ei ilmoita tulojaan, lapsesta peritään automaattisesti korkein päivähoitomaksu.

    Espoossa viime vuoden suurin lasku oli noin 3 000 euroa ja seuraavaksi isoin noin 2 500 euroa.

    – Näitä isoja laskuja on erittäin harvoin, Espoon kaupungin taloussuunnittelija Katja Hagman sanoo.

    Tarkistukset eri aikaan

    Tampere tarkistaa vanhempien tulot joka toinen vuosi. Muuten tarkistus tehdään, jos vanhempi ilmoittaa muutoksista tuloissa tai esimerkiksi lapsen tarve päivähoidolle muuttuu. Espoossa tarkistetaan tulot vuoden välein.

    Myös Turussa tarkistetaan automaattisesti niiden asiakkaiden tulot, joiden tulotietoihin ei ole tehty muutoksia vuoteen.

    – Tämä on havaittu riittävän tiukaksi järjestelmäksi, joten emme ole joutuneet perimään maksuja taannehtivasti, Turun kaupungin palvelupäällikkö Anne Siipola sanoo.

    Pätkätyöläisten tulot lasketaan viimeksi kuluneen 12 kuukauden perusteella, Turusta kerrotaan.

    – Olemme todenneet, että asiakkaat ottavat hyvinkin nopeasti yhteyttä kun tiedot muuttuvat, Siipola kertoo.

    Tampere selvittää parhaillaan, siirtyykö se Turun tapaan.

    Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen arvioi, että Tampereen tapa periä maksuja jopa vuoden ajalta takautuvasti on harvinaista. Yleensä tarkistus tulotietoihin tehdään kerran vuodessa. Laki ei Lahtisen mukaan kuitenkaan edellytä tätä.

    – Perheillä on velvoite ilmoittaa heti kun tulot muuttuvat. Useat kunnat tarkistavat tulotietoja yleensä elokuussa, jotta ei pääse syntymään pitkän ajan perintöjä.

    Lahtinen siteeraa varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia. Jos väärä maksu johtuu asiakkaan antamasta väärästä tiedosta, takaisin voidaan periä vain maksimissaan vuoden taaksepäin.

    Saako liikaa maksettua takaisin?

    Myös maksujen hyvittämisessä on eroja. Tampere ei hyvitä, jos vanhemmat ovat ilmoittaneet tulot väärin ja maksuja on peritty liikaa.

    Espoo hyvittää vain työttömäksi jääneille.

    – Emme hyvitä takaisin. Poikkeuksena ovat työttömäksi jääneet, koska päivärahapäätöksen saaminen kestää usein pari–kolme kuukautta. Päivärahapäätös on toimitettava heti kun se on saatu. Sama koskee myös sairauspäivärahaa, kuntoutustukea ja eläkettä, Espoon kaupungin taloussuunnittelija Katja Hagman sanoo.

    Kuntaliiton mukaan sekä hyvittäminen että takaisinperintä ovat harkinnanvaraisia.

    – Kunnat sitten eri periaattein voivat hyvittää tai periä takaisin liian paljon tai vähän maksettuja summia. Laki mahdollistaa kuntakohteisen toimintatavan, Lahtinen sanoo.

    Johtaako tämä siihen, että lapsiperheet ovat eriarvoisessa asemassa?

    – Jos tulotiedot muuttuvat, perheen pitäisi ilmoittaa siitä heti. Perheet eivät aina heti muista tai huomaa ilmoittaa tuloista. Onhan meillä monia muitakin asioita, jotka ovat eri tavalla eri kunnissa, Lahtinen vastaa.

    Mikko Savolainen / Yle

    Pätkätyössä oleville voidaan Lahtisen mukaan määritellä 12 kuukauden tulojen perusteella keskimääräinen tulo ja sen mukaan päivähoitomaksu.

    Kuntaliitto ei ole selvittänyt, kuinka moni kunta perii maksuja takautuvasti.

    – Monet kunnat voivat periä kuukauden tai kahden kuukauden ajalta. Takaisinperintä tai hyvitys on aina harkinnanvarainen. Käsitykseni mukaan tuhansien eurojen takaisinperinnät eivät ole kovinkaan yleisiä, Lahtinen viittaa Tampereen tapaan.

    Arvioita ja tositteita palkasta

    Suomessa ei ole tulorekisteriä, josta päiväkodit voisivat tarkistaa vanhempien tuloja. Vahvistettu verotus puolestaan tulee yli vuoden myöhässä.

    Käytännössä päiväkodit kysyvät vanhemmilta omia arvioita tuloista. Vanhemmilta pyydetään myös tositteita palkasta.

    – Tarvittaessa teemme pistokokeita, mutta pääsääntöisesti meillä on hyvin rehellisiä asiakkaita, Juho Tervo Tampereen kaupungilta sanoo.

    Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta sanoo, että tulorekisteri ei välttämättä poista ongelmia.

    – Ymmärrykseni mukaan tulorekisteristä ei tule ilmoituksia päivähoitoon, vaikka perheen saamat tulot muuttuvat. Muuttuneista tiedoista pitäisi jatkossakin ilmoittaa.

    Mahdollistavatko erilaiset käytännöt huijaamisen?

    – En usko, että tällä keinotellaan. Aina löytyy yksittäisiä perheitä, jotka toimivat eri tavalla. Isossa kuvassa en näe ihmisiä, jotka keinottelevat, Lahtinen sanoo.

    Tampereella paloi rautatiesilta – junaliikenteessä suuria myöhästymisiä

    Tampereella paloi rautatiesilta – junaliikenteessä suuria myöhästymisiä


    Tampereella syttyi alkuillasta tulipalo Tampereen valtatien ylittävällä rautatiesillalla. Tuli paloi suurin liekein ja nuoli hetken palopaikkaa ylittävää matkustajajunaa. Junassa ollut Aki Pihlaja kertoo, että junaan tunkeutui palon aikana sankka...

    Tampereella syttyi alkuillasta tulipalo Tampereen valtatien ylittävällä rautatiesillalla. Tuli paloi suurin liekein ja nuoli hetken palopaikkaa ylittävää matkustajajunaa.

    Junassa ollut Aki Pihlaja kertoo, että junaan tunkeutui palon aikana sankka savu.

    – Olin matkustajana vaunussa numero 6, josta jouduimme sankan savun takia poistumaan peräpään suuntaan aina vaunuun numero 2 saakka. Siirtyminen sujui rauhallisesti, vaikka ensin luulimme junan syttyneen tuleen. Nopeasti kuitenkin huomasimme, että savu tulee sillan alta.

    Junavaunuun levisi tulipalosta sankka savu.Aki Pihlaja

    Kaksikerroksinen matkustajajuna oli pysähdyksissä liekkien päällä, mutta siirrettiin pian pois tulen ulottuvilta. Aki Pihlaja kertoo, että voimakas haju levisi koko junaan ja haju tarttui vaatteisiin. Juna pääsi jatkamaan matkaa asemalle noin viiden minuutin odottelun jälkeen.

    Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

    Palokunta saapui palopaikalle muutamaa minuuttia ennen iltakuutta. Tuli saatiin sammutettua paikalle osuneen silminnäkijän mukaan nopeasti. Tilanne oli kuitenkin näyttänyt varsin uhkaavalta. Palomiehet tutkivat rautatien ja sillan mahdollisia vaurioita.

    Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

    Tulipalon sammuttamisen ajan tieliikenne Tampereen valtatietä pitkin Viinikkaan päin oli suljettu. Junaliikenne keskeytettiin tulipalon takia kokonaan, minkä johdosta useat junat myöhästelevät aikataulusta vielä pitkin iltaa. Kun junaliikennettä käynnisteltiin puoli kahdeksan aikoihin useat junat olivat myöhässä jo reilun tunnin. Tulipalo vaikutti junaliikenteeseen suunnilleen kolme tuntia eli iltayhdeksään saakka.

    Tulessa oli sillan puinen kansi, joka on öljyläikkäinen ja aurinkoisten päivien ansiosta hyvin kuiva. Syttymissyy saattaa olla esimerkiksi junan pyörien kipinöinti jarrutuksessa. Tapaus on harvinainen, mutta ei ainutlaatuinen. Samassa paikassa on sammutettu paloa vuosien mittaan aiemminkin.

    Artikkelia on päivitetty viimeisen kerran tiistaina klo 7:18 arvioilla tulipalon syttymissyystä.

    AKT luopui 13 hehtaarin ja kymmenen mökin alueesta Puumalassa – Syrjässä olevan lomakeskuksen hehku hiipui

    AKT luopui 13 hehtaarin ja kymmenen mökin alueesta Puumalassa – Syrjässä olevan lomakeskuksen hehku hiipui


    Tamperelaiset Jorma Kulmala ja Erja Rautavaara-Kulmala kunnostavat Mannilanniemen mökkejä kiivaalla tahdilla. Kymmenestä mökistä kuusi on omarantaisia. Ne tulevat vuokravälittäjän kautta käyttöön kesäkuun alussa. Kaupan kohteena oli...

    Tamperelaiset Jorma Kulmala ja Erja Rautavaara-Kulmala kunnostavat Mannilanniemen mökkejä kiivaalla tahdilla. Kymmenestä mökistä kuusi on omarantaisia. Ne tulevat vuokravälittäjän kautta käyttöön kesäkuun alussa.

    Kaupan kohteena oli kokonaisuus, johon kuuluu kymmenen itsenäistä lomamökkiä, ravintola-vastaanottorakennus, sauna-kokousrakennus, asuntovaunualue ja oma jäteveden puhdistamo. Pihapiiristä löytyy myös tenniskenttä ja muun muassa minigolf- ja frisbeegolf-radat.

    AKT:n 2. varapuheenjohtaja Harri Pasanen kertoo, että luopumisen taustalla on alueen hiipunut käyttö. Puumalan ja Sulkavan kuntakeskusten välillä sijaiseva alue Saimaan rannalla, mutta parinkymmenen kilometrin päässä lähimmistä palveluista.

    –Vakiokävijöitä on jossakin määrin riittänyt, mutta kun eläkkeelle jääneen ravintolayrittäjän tilalle ei löytynyt jatkajaa, alue jäi vaille palveluita. Myös matkailuvaunualue jouduttiin pitämään kiinni, Mannilanniemi Oy:n toimitusjohtajana toiminut Pasanen harmittelee.

    Erja Rautavaara-Kulmala ja Jorma Kulmala.Petri Vironen / Yle

    AKT hankki Haapaselän rannalla olevan niemen 1980-luvulla. Se oli valmistuessaan nykyaikainen kokonaisuus, joka tarjosi mahdollisuuden jäsenten lomailuun ja liiton omien kurssien järjestämiseen. Aika on kuitenkin ajanut alueen ohi, sillä entistä useampi jäsen omistaa oman lomapaikan. Myös ulkomaamnmatkailun sekä esimerkiksi Lapin vetovoima on kasvanut.

    – Mannilanniemi on nätillä paikalla, mutta sen läheisyydestä on puuttunut esimerkiksi laskettelukeskus talvisin. Ihmiset kaipaavat aktiviteetteja ympärilleen. Ymmärrän silti hyvin, että paikan myynti jää harmittamaan monia vakiokäyttäjiä, Harri Pasanen sanoo.

    AKT:lle jää runsaasti eri lomavaihtoehtoja jäsenten käyttöön. Mökkejä ja lomaosakkeita löytyy muun muassa Punkaharjulta, Himoksesta, Kuusamosta, Saariselältä, Leviltä ja Ylläkseltä.

    Mannilanniemeen liitolle jää 30 hehtaaria metsää ja yhdeksän rantatonttia.

    Harri Pasanen.Petri Vironen / YleOstopäätös syntyi hetkessä

    Jorma Kulmala ja Erja Rautavaara-Kulmala hankkivat Mannilanniemen omistukseensa melko nopean päätöksenteon jälkeen.

    – Pitäisi tietysti sanoa, että pitkän ja seikkaperäisen harkinnan jälkeen, mutta tuossa vastapäätä olevassa Partalansaaressa lomaileva tuttavapariskunta kertoi, että tällainen paikka on tulossa myyntiin. Siitä asiat etenivät nopeasti, Erja Rautavaara-Kulmala naurahtaa.

    Jorma Kulmala on kiinteistösijoittaja ja entinen liikennöitsijä, Erja Rautavaara-Kulmala luopui kauneudenhoitoalan yrityksestään Tampereella vuosi sitten.

    – Oli sopiva hetki elämässä tarttua tällaiseen tilaisuuteen. Työtä tässä saa kovasti tehdä, mutta paikkahan on upea. Mökkejä vuokraamme välittäjän kautta ja ravintolaan etsimme yrittäjää, Rautavaara-Kulmala kertoo.

    Mannilanniemen kärjessä olevan kokous- ja saunarakennuksen Kulmalat kunnostavat luksushuvilaksi, jossa voivat viettää aikaa itse tai vuokrata tilaa vaikkapa hääpareille.

    Tampereesta maailman saunapääkaupunki: Kaupungissa ja sen lähellä on jo 20 yleistä saunaa ja uusin avataan kohta – Katso koko lista

    Tampereesta maailman saunapääkaupunki: Kaupungissa ja sen lähellä on jo 20 yleistä saunaa ja uusin avataan kohta – Katso koko lista


    Tampere kruunattiin maanantaina maailman saunapääkaupungiksi. Tampere on saanut sekä Suomen Saunaseuran että kansainvälisen saunaliiton, International Sauna Associationin, puoltavat lausunnot asiassa. Tampereen asema saunapääkaupunkina perustuu...

    Tampere kruunattiin maanantaina maailman saunapääkaupungiksi. Tampere on saanut sekä Suomen Saunaseuran että kansainvälisen saunaliiton, International Sauna Associationin, puoltavat lausunnot asiassa.

    Tampereen asema saunapääkaupunkina perustuu järjestöjen mukaan siihen, että Tampereen seudulla on Suomen eniten yleisiä saunoja ja niiden taso on korkea.

    Tampereella ja sen lähiseudulla on jo yli 20 yleistä saunaa ja lisää on tulossa. Lista yleisistä saunoista on jutun lopussa. Lisäksi Pirkanmaalla on muitakin yleisiä saunoja, Visit Tampere kertoo.

    – Tampere on maanlaajuisesti tunnettu monista tasokkaista saunoistaan, jotka eivät jätä vaativintakaan saunan ystävää ilman hyviä löylyjä. Kaupungin saunayhteisön pitkäjänteinen ja tavoitteellinen työ suomalaisen saunakulttuurin puolesta on johtanut siihen, että Tampereen saunakulttuuri on elävää, värikästä ja elinvoimaista, Suomen Saunaseura ry:n johtokunnan puheenjohtaja Tuomas M. S. Lehtonen sanoo puoltolauselmassa.

    Rajaportin saunan kuistilla vilvoittelevat vasemmalta Aaro Sihvo, Mikko Auvinen, Otto Paavilainen ja Jukka Sauro.Jani Aarnio / Yle

    Saunapääkaupunki-tittelistä kerrottiin maanantaina Tampereella Suomen vanhimmalla yleisellä saunalla Rajaportilla. Rajaportti on edelleen aktiivisessa toiminnassa. Se aloitti toimintansa vuonna 1906.

    Ystävyyttä, terapiaa ja huumoria

    Rajaportin saunalla titteli otetaan iloisesti vastaan.

    Aaro Sihvo on yksi saunan pitkäikäisimpiä asiakkaita. Hän saunoo Rajaportissa neljästi viikossa ja lämmittää vielä kotisaunan pari kertaa siihen päälle.

    Jukka Sauro uskoo saunan terveyshyötyihin ja saunoo siksi lähes joka päivä.Jani Aarnio / Yle

    Rajaportin saunalla on luotu pitkiä ystävyyksiä. Aaro Sihvo ja Jukka Sauro tutustuivat saunassa ja ovat käyneet yhdessä ulkomailla "ympäri Amerikkaa".

    – Miehet harvoin avautuvat, mutta saunassa se onnistuu. Sauna on miehelle erittäin tärkeä. Täällä puhutaan kipeitäkin asioita, sellaisia mitä ei baarissakaan puhuttaisi, Sauro sanoo.

    Aaro Sihvo nauttii huumorista, jota saunassa viljellään.

    – Kyllä tämä ainakin mielentervettä edistää. Huuli lentää ja turistit katsovat välillä, ovatko nuo jätkät tosissaan. Kyllä osa lähtee nopeasti pois, kun vähän heittää löylyä, Sihvo vitsailee.

    Tosiasiassa hän nauttii keskilämpöisistä löylyistä. Molemmat miehet saunovat lähes joka päivä, koska uskovat saunan terveyshyötyihin.

    Uusi sauna tulossa

    Tamperelaiset saunayhteisöt alkoivat käyttää saunapääkaupunkititteliä, kun Tampereen seudulle alettiin rakentaa 20:ttä yleistä saunaa. Tampereen uusin yleinen sauna, Tullin sauna, avattiin Tampere-talon lähelle huhtikuussa.

    Tältä näyttää Tampereen uusin sauna Kuuma, joka avataan kesäkuussa.Petra Ketonen / Yle

    Kesäkuussa Tampereella avataan jälleen uusi yleinen sauna, Ravintolasauna Kuuma. Se avataan keskeiselle paikalle Laukontorille Ratinan stadionin viereen..

    Sauna Finlandia Holding -yhtiön perustaja Ville Iivonen sanoo, että ajatuksena on tarjota laadukas, yhteisöllinen saunaelämys.

    – Saunassa titteleitä ei käytetä. Kaikki ovat lauteilla samanarvoisia.

    Saunaravintola Kuuman perustaja Ville Iivonen rakastaa saunomista ja avannossa käymistä.Petra Ketonen / Yle

    Keskustan sauna Ratinan lähellä on etukäteen herättänyt paljon mielipiteitä. Aaro Sihvo pitää sitä liian korkeana rakennuksena. Jukka Sauro aikoo taas ehdottomasti käydä kokeilemassa nekin löylyt.

    Japanissa sauna on kuuma trendi

    Saunapääkaupungin tittelillä Tampere lisää näkyvyyttä kotimaassa ja ulkomailla.

    Saunomisesta on tullut erityisen trendikästä Japanissa. Rajaportin saunallakin japanilaiset saunamatkailijat ovat tulleet tutuiksi.

    – Olemme panostaneet viime vuosina ulkomaalaisiin saunojiin ja tehneet nettisivumme jo 11 kielelle, viimeksi japaniksi ja kiinaksi. Rajaportti on ollut kiinnostava kohde myös japanilaisille arkkitehtiryhmille, jotka ovat käyneet tutkimassa saunaa japanilaiseen sento-kylpyläkulttuuriin liittyen, Rajaportin saunan isännöitsijä Veikko Niskavaara kertoo tiedotteessa.

    Rajaportin sauna on Suomen vanhin sauna.Jani Aarnio / YleTampereen seudun yleiset saunat: Rajaportin sauna PispalassaRauhaniemen KansankylpyläKaupinojan saunaKaukajärven uimalaSuomensaaren sauna LielahdessaTohlopin lämmittelysaunaSuolijärven sauna HervannassaKoskentien sauna KalevassaTullin saunaNiihaman lenkkisaunaTulossa: Sauna Kuuma LaukontorillaViikinsaaren saunaAlisniemen sauna NokiallaHalkoniemen sauna NokiallaLempoisten uimala LempäälässäRantalan sauna LempäälässäReipin sauna PirkkalassaRäikän sauna YlöjärvelläPeltomäen sauna YlöjärvelläVeittijärven sauna YlöjärvelläVesaniemen sauna Kangasalla

    Korjaus kello 15.28 Korjattu Iivosen sukunimi oikein.

    Uhkaako harrastamisesi mennä överiksi? Asiantuntija antaa viisi vinkkiä, joiden avulla puntaroida varustelukierrettä

    Uhkaako harrastamisesi mennä överiksi? Asiantuntija antaa viisi vinkkiä, joiden avulla puntaroida varustelukierrettä


    Tässä kitarassa on mahtava soundi, paljon parempi kuin niissä entisissä. Tulisiko se ennätyskala paremmin uudella vavalla tai uistimella? Miksi puoliso valittaa rahanmenosta, eihän tämä uusi maastopyörä maksanut kuin pari tonnia? Kerroimme...

    Tässä kitarassa on mahtava soundi, paljon parempi kuin niissä entisissä. Tulisiko se ennätyskala paremmin uudella vavalla tai uistimella? Miksi puoliso valittaa rahanmenosta, eihän tämä uusi maastopyörä maksanut kuin pari tonnia? Kerroimme aiemmin harrastajista, joiden kalastukseen ja Pokemoniin osoittama intohimoisuus hakee vertaistaan. Pitääkö olla huolissaan?

    Psykiatrian erikoislääkäri Juha Väänänen Vastaamo Oy:stä Tampereelta neuvoo intohimoista harrastajaa miettimään omia vaikuttimiaan – mikä harrastuksessa lopulta on takana?

    – Onko se sitä, että oikeasti tarvitsee jotain niistä tavaroista, onko se vielä harrastuksen puitteissa ja onko järki mukana? Vai tuleeko ostohimo hankkia jotain uutta? Onko kyse hifistelystä vai onko kyse jo pakonomaisesta toiminnasta?

    Rajanveto on hankalaa. Mikä menee överiksi? Jos on kolme pyörää, yksi kuntoiluun, yksi työajoon ja yksi kaupunkiajoon, onko se kohtuullista vai pärjäisikö yhdellä tai kahdella? Entä rahankäyttö: kuinka paljon se summa on pois jostain muusta, mitä sijoittaa harrastevälineisiin?

    – Voi olla, että tietyllä tapaa harraste on minän jatke: mitä hienommat vehkeet on, sitä parempi tyyppi tai harrastaja on. Onko siihen todella tarvetta ja hyötyä, on se kysymys.

    Viisi vinkkiä ihmisille, jotka pohtivat harrastevarustelunsa järkevyyttä

    1. Parisuhteen tila: pohdi, mikä on tärkeintä elämässäsi, ihmissuhteet vai harrastus.

    2. Rahankäyttö: kuinka paljon siihen oikeasti menee rahaa, joskus on hyvä pysähtyä oikeasti laskemaan eikä vain todeta, että tämä on harrastus ja tämä maksaa.

    3. Mieti, tarvitseeko harrastustasosi oikeasti nämä kaikki välineet.

    4. Ajankäyttö: paljonko perheen aikaa kuluu ja mahdollisesti paljonko työaikaa kuluu. On iso varoitusmerkki, jos odottaa, että pääsisi koneelle selailemaan harrastevälineitä sen sijaan, että tekisi työtään.

    5. Tilankäyttö: Miltä kotona näyttää, miten täynnä välineitä koti on?

    Lähde: psykiatrian erikoislääkäri Juha Väänänen

    Väänänen muistuttaa, että tiettyyn rajaan asti ihminen nostattaa itsevarmuuttaan ja itsetuntoaan sillä, kenellä on hienompi auto tai asunto. Myös harrastustoiminta voi liittyä tähän.

    – Voi todeta itselleen, että olen sellainen, jolla on parasta tässä lajissa, maksoi mitä maksoi.

    Pitääkö intohimoisesta harrastevarustelusta sitten olla huolissaan, jos ei vie taloutta vararikkoon, kariuta parisuhdetta tai vaaranna terveyttä?

    – En olisi huolissaan, jos harraste ei vie jostain merkittävästä pois. Jos kuitenkin alkaa näkyä merkkejä, että tämä ohittaa tärkeämmät asiat elämässä, silloin on syytä olla huolissaan. Mitä varhaisemmin, sitä parempi, Väänänen pohtii.

    Yhteisön arvostus palkitsee

    Harrastaja voi hankkia hienoja, uusia välineitä myös kompensoidakseen oman taitotasonsa tai fysiikkansa puutteita. Vaikkei olisikaan maailmanmestari, niin varusteissa ainakin on huipputasolla.

    – Se tuottaa itsetunnon nousun siinä yhteisössä, jotka sitä ymmärtää. Ihmiselle on tärkeää kokea olevansa yhteisössä, olen polkupyöräilijä ja hyvä siinä. Yhteisössä jos ei taidoiltaan riitä, niin voi ostaa ainakin hyvät välineet.

    Harrastaminen voi myös olla tietynlaista pakoa arjesta, ahdistavista asioista ja stressistä. Jollekin asialle omistautuminen hyvin vahvasti voi tuoda mukanaan mahtavan flow-tilan, kun kaikki sujuu. Vahva läsnäolo hetkessä saa murheet ja työasiat unohtumaan.

    – Mutta jos rupeaa jäämään arjen velvoitteet hoitamatta, silloin mennään rajan yli. Silloin se voi muotoutua pakkomielteisen riippuvaiseksikin asiaksi. Riippuuvuudelle on tyypillistä, ettei se enää tuota sitä mielihyvää mitä ennen, vaan tekeminen on pakonomaista.

    – Tiettyyn rajaan asti sillä on hyvät puolensa, että on harrastus, johon on intohimoinen suhtautuminen. Mutta aika helposti se muuttuu ahdistavaksi, kun muutakin täytyy tehdä, syntyy ajan- ja rahankäytöllinen ongelma.

    Parisuhdekriisi: puoliso vai harrastus?

    Harrastajan puoliso saattaa kokea mustasukkaisuutta ja katkeruutta kumppanin rientäessä taas omiin menoihinsa. Menetetty yhteinen aika, kotitöiden epätasainen jakautuminen ja yksin jäämisen kokemus kismittävät. Psykiatrian erikoislääkäri Juha Väänänen kehottaa paljon harrastavaa miettimään tärkeysjärjestystään.

    – Mikä on tärkeintä elämässä? Mille sijalle parisuhde ja lapset laitetaan verrattuna omiin harrastuksiin? On iso riski parisuhteelle, jos harrastus ei ole yhteinen, ja siihen menee suuri osa rahaa, mille varmaan olisi puolison mielestä käyttöä jossain muussakin. Meneeko itselle kaikki se, mitä voisi yhteiseenkin hyväänkin sijoittaa?

    Uhkavaatimusten "minä vai harraste" sijaan ihan perinteinen keskustelu on keino, jolla voi koettaa saada toinen ymmärtämään tilanne toisen näkökulmasta.

    – Siitä voi saada motivaatiota oman käyttäytymisen muuttamiseen, jos tilanne on jo riippuvuuden tasolla. Molempien jousto on sitä yhteistä säveltä, mistä löydetään sopiva kompromissi. Omia harrastuksia ja omaakin aikaa tarvitaan parisuhteessa yleensä.

    – Keskustelunaihe rahan ja ajankäytön lisäksi on myös tilan täyttäminen jollain sellaisella, mistä toinen ei pidä ja on ehkä rumaakin toisen mielestä.

    Tampereen suurin työmaa ikinä tukkii pääväyliä vuosikausia:

    Tampereen suurin työmaa ikinä tukkii pääväyliä vuosikausia: "Valmistuu koko ajan", muistuttaa ratikan projektijohtaja


    Tapaan raitiotieallianssin projektijohtajan Mikko Nyhän Hämeenkadun länsipäässä. Ympärillä kauhoo kahdeksan kaivinkonetta. Jalankulkijat etsivät reittejä Tampereen pääkadun yli. Viime vuonna alkanut rakentaminen pääsee nyt täyteen...

    Tapaan raitiotieallianssin projektijohtajan Mikko Nyhän Hämeenkadun länsipäässä. Ympärillä kauhoo kahdeksan kaivinkonetta. Jalankulkijat etsivät reittejä Tampereen pääkadun yli. Viime vuonna alkanut rakentaminen pääsee nyt täyteen vauhtiin.

    Toukokuinen yllätyshelle puskee hikeä kypärän alta, kun Nyhä ehdottaa, että puhuttaisiin urakan valmistumisesta. "Koska tämähän valmistuu koko ajan".

    Sopii hyvin. Ensimmäisenä kysymyksenä listallani on: Milloin tämä riesa on ohi?

    – Tämä vuosi on Tampereen raitiotien rakentamisen kannalta vilkkain vuosi, mutta noin kolmen vuoden päästä osan yksi rakentaminen keskustasta Hervantaan ja Keskussairaalalle on valmis.

    "Tämä on historiallinen työmaa Tampereelle. Ja työmaan laajuus ja vielä näin keskeinen sijainti tekevät tästä ainutlaatuisen", sanoo Raitiotieallianssin projektijohtaja Mikko Nyhä.Terri Niemi / Yle

    Allianssissa rakennusurakka tehdään Tampereen kaupungin, VR Track Oy:n, YIT Rakennus Oy:n ja Poyry Finland Oy:n kimppana. Mikko Nyhä ja moni muu projektilainen oli mukana Suomen ja Euroopan ensimmäisessä allianssimallilla toteutetussa väylähankkeessa: Tampereen Lielahdesta rakennettiin 90 kilometriä junarataa Kokemäelle. Se valmistui etuajassa vuonna 2015.

    Näin työt etenevät vuonna 2018Uusia raiteita useita kilometrejäValtaosa pysäkkialueistaSuurimmat raitiosillatSähköjärjestelmiäKatujen rakennustöitäVarikon talonrakennustyöt alkavat

    Joten toivoa sopii, että Tampereen raitiotien ensimmäiseen vaiheeseen ajateltu, noin 230 miljoonaa euroa riittää ja ratikan kyytiin pääsee vuonna 2021.

    – Rakennustyöt etenevät aivan suunnitellusti, olemme aikataulussa ja tavoitekustannuksissa, Nyhä vastaa.

    Neljä vuotta on nopea suoritus rakentajien näkökulmasta, mutta se on rasittavan pitkä aika päivittäin raitiotietyömaiden välissä sukkuloiville kaupunkilaisille.

    – Tämä olisi helppo rakentaa jonnekin muualle, mutta aivan ydinkeskustaan rakentaminen on haastavaa.

    Hämeenkadulla on välillä enemmän kaivinkoneita kuin autoja.Terri Niemi / Yle

    Tänä vuonna rakennetaan useita raidekilometrejä, pysäkkialueita ja suurimmat sillat. Myös sähköjärjestelmä alkaa muotoutua. Hervannan varikon alueella työt vaihtuvat kalliolouhinnasta talonrakennukseksi. Käytännössä kaikki eri rakennusvaiheet ovat työn alla. Raitiotien anatomia on nähtävänä.

    Töissä on tällä hetkellä noin 500 työntekijää pääasiassa Pirkanmaalta.

    Esittelemme seuraavaksi viiden rakennusvaiheen kautta, miten raitiotie Tampereelle rakentuu.

    1. Aluksi kadut kuoritaan ja aloitetaan "katukirurgiset" toimenpiteet Hämeenkatu on kaupungin pääväylä.Marjut Suomi, Asmo Raimoaho / Yle

    Tampereen pääkadulla Hämeenkadun ja Kuninkaankadun kulmassa aluevastaava Kimmo Lahti katselee työmaata hyvin sekalaisen putkivalikoiman keskellä. Töissä taitaa olla nyt kahdeksan kaivinkonetta. Kadun pinta kuoritaan auki ja tarvitaan sillä lapiomiestäkin välissä, etteivät kaapelit vaurioidu.

    – On siellä yllätyksiäkin, sellaisia piuhoja, joita ei löydy papereista eikä kartoista. Niistä kysellään kaupungilta ja selvitellään, mistä on kyse.

    – Joukossa on käytöstä poistettuja, vanhoja sähkökaapeleita – ja on siellä rollikkakaapeleitakin.

    Rolikka- eli trollikka- eli johdinautoliikenne päättyi Tampereella vuonna 1976. Nyt rakennetaan uutta sähköistä joukkoliikennettä, mutta kiskoilla kulkevaa. Ilmajohdot palaavat kaupunkikuvaan.

    Kadut kuoritaan varovasti, ettei tule yllätyskatkoja, Kimmo Lahti kertoo.Terri Niemi / YleKadun alle on kertynyt monenlaista tekniikkaa.Terri Niemi / Yle

    Katselemme montun pohjaa. On uutta ja vanhaa, mutta uusi järjestys alkaa hahmottua. Vesi, sähkö ja muut toiminnot siirretään ”elävinä” uuteen paikkaan, tätä toimintaa on verrattu kirurgiaan. Katukirurgit ovat liikkeellä.

    – Ensin pitää rakentaa vaikka uusi vesijohto, jonka jälkeen voidaan vanha purkaa. Liittämisvaiheessa joudutaan pieniä vesikatkoja tekemään. Katkot on ajoitettu yöaikaan, että haitat olisivat mahdollisimman pieniä, Kimmo Lahti kertoo.

    Koko homman idea on siirtää piuhat ratalinjan sivuille. Jos vaikka valokaapelia joudutaan korjaamaan, ei kiskoja tarvitse purkaa. Se pysäyttäisi raitiotieliikenteen.

    Rata on ja pysyy. Kadunsuuntaiset putket ja johdot siirretään sivuille ja poikittaiset alittavat kiskot teräslieriöissä.Asmo Raimoaho / Yle

    Mitäs nuo poikittaiset putket ovat?

    – Esimerkiksi hulevesi-, jätevesi- ja vesijohtoja jää kadun alle. Ne asennetaan teräsputkien sisään. Johtojen korjaukset voidaan tehdä radan alta ilman, että tarvitsee kiskoja katkaista.

    Kuulostaa järkeenkäyvältä.

    2. Kiskonpätkät valetaan millilleen yhteen ja kiinnitetään betoniin Sammonaukiosta tulee linjojen solmukohta Hervannan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan suuntiin.Marjut Suomi, Asmo Raimoaho / Yle

    Kalevan kaupunginosaan kannattaa suunnata, jos haluaa nähdä, miten laajasti pääliikenneväylät ovat työn alla. Siellä voi kokea, miten sekaisin liikenne on.

    Kevyen liikenteen ylityskohtia saa etsiä. Ajaminen Sammonkatua päästä päähän on elämys: tämä on katupujottelua! Ja tilanne muuttuu koko ajan töiden edetessä. Alueella päivittäin liikkuvat eivät välttämättä jaa tätä riemuntunnetta.

    Tekniikkalajivastaava Timo Kuusela esittelee Sammonkadun alkupäätä Sammonaukiolla. Tulevan ratikkalinjan pohja on päällystetty kokonaan betonilla. Näkyvissä on kiintoraidelaattakerros, betonista valettu routaeristetty raiteen pohja, jota tehdään kaikkialle katualueella. Kiskot kiinnitetään kiinteästi tälle betonipohjalle.

    Kiskotyöt etenevät Sammonkadulla.Terri Niemi / YleTimo Kuuselan taustalla näkyy eristepino. Ennen betonivalua pohja eristetään, ettei routa pääse vääntelemään rataa.Terri Niemi / Yle

    Pohja näyttää tosi järeältä.

    – Siihen tulee tietysti paljon painoa ensinnäkin raitiotiestä, mutta eniten tästä tieliikenteestä aiheutuu kuormia. Myös niillä alueilla, joissa ei ajeta päällä, halutaan että kisko pysyy paikallaan eikä tarvitse niin paljon esimerkiksi huoltoa, Timo Kuusela perustelee perustuksia.

    Raideleveys on nykyinen raitiotien standardileveys 1 435 mm. Kiskot tuodaan paikalle 18 metrin mittaisina pätkinä ja hitsataan millin tarkkuudella. Epäilen, että nyt mies liioittelee.

    – Kyllä meillä millipelissä on toleranssit. Kun ne kiinteästi asennetaan, niin se on tosi vaikea jälkeenpäin enää muuttaa. Ratikka kyllä kulkee, vaikka se ei ihan millintarkasti olisikaan. Siihen pyritään ja asennusvaiheessa on millintarkat säädöt.

    Kiskonpätkät yhdistetään toisiinsa termiittihitsausmenetelmällä. Kiskonpäitä korotetaan kiiloilla, asetetaan muotti paikalleen, päät kuumennetaan ja sulatetaan kiskonpäät yhteen. Videosta näet, miten liitos tehdään.

    Valmiina kisko on yhtä rautaa päästä päähän.

    Lämpölaajeneminen tapahtuu sivusuunnassa, eli urakiskoissa ja ratikan renkaissa on sen verran pelivaraa. Tämän raiteen saumat eivät kolkata.

    Tampereen raitiotien ykkösvaiheessa raidetta rakennetaan 33 kilometriä. Raiteessa on kaksi kiskoa, eli sitä hitsataan yhteen 66 kilometriä.

    Toukokuun puolivälissä tuli ensimmäinen rakennusvuosi täyteen. Sinä aikana rataa valmistui 2 200 metriä. Vielä on matkaa maaliin.

    3. Sähkönsyöttöasemia tarvitaan kahden kilometrin välein Raitiotien sähköjärjestelmä tuo kaupunkikuvaan uusia rakennuksia.Terri Niemi, Asmo Raimoaho / Yle

    Hervannan valtaväylän varrella, Hervantaan mennessä Turtolassa on jotakin sellaista, mitä ei ole Tampereella ennen nähty.

    Ensimmäinen raitiotien sähkönsyöttöasema on valmistumassa. Vastaavia noin sadan neliön pömpeleitä rakennetaan yhteensä yhdeksän, Itsenäisyydenkadulla asema rakennetaan maan alle. Turtolan ja Hallilan lisäksi tänä vuonna rakennetaan Insinöörinkadun asemat, koska raitiotie valmistuu ensimmäisenä Hervannan päästä.

    Sähköasemien pintapelti patinoituu ruosteenruskeaksi, Veli-Matti Koskinen tietää.Terri Niemi / Yle

    Tekniikkalajivastaava Vesa-Matti Koskinen arvioi ensimmäisten sähköasennusten alkavan toukokuun aikana.

    – Syöttöasemille tulee muuntaja, tila keskijännite- ja tasasähköjärjestelmän kojeistoille sekä huone tietoliikenneyhteyksiä varten.

    Raitiotie käyttää 750 voltin tasasähköä. Raitiovaunu ottaa ajojohdosta virroittimen kautta tarvitsemansa sähkön ja rautapyörien kautta kiskoista on paluu syöttöasemalle.

    Syöttöasemalla sähkö muunnetaan sopivaksi ja jaetaan ajolankaan.Asmo Raimoaho / Yle

    Tietoliikennehuoneeseen tulee liikenteenohjausjärjestelmiä liikennevalojen ja vaihteiden ohjausta varten.

    Eli piuhaa ja piirilevyä tulee monennäköistä. Jätetään sisus, ja kysytään millaisia nämä asemat näyttävät valmiina päältä päin.

    – Julkisivuasioissa on ollut kaupunkikuvallisia haasteita. Asemat verhoillaan säänkestävällä corten-teräksellä. Teräspelti on väriltään ruosteen ruskea, joka sitten patinoituu.

    Mielessäni vilahtaa kuva ruosteenruskeista ratikkavaunuista. Siinä olisi tamperelaista verkkaista rentoutta.

    4. Sillat nostavat raitiotien korkeuksiin Vackerin silta on laudoitettu valua varten.Marjut Suomi, Asmo Raimoaho / Yle

    Tämä vuosi on ratikkatyömaan siltainsinööreille parasta aikaa, kun suurimmat sillat valmistuvat Hervannan suunnassa. Kaksi YIT:n miestä on saapunut Hervannan kanjonin laidalle. Silta on silta maantiellä, rautatiellä ja raitiotiellä. Ei se muuksi muutu käyttötarkoituksen mukaan.

    – Hyvin perussiltojahan nämä ovat, isommat sillat ovat jännitettyjä. Jännityksellä saadaan betonin jännemittaa kasvatettua ja perusteräsmäärää vähennettyä, tuotantopäällikkö Kari Simonen selvittää.

    Sillan jännitys kuulostaa jännittävältä.

    – Sillan pituussuuntaan laitetaan sormenpaksuisia punoksia iso nippu ja ne kiristetään sitten kun betoni on kovettunut.

    Näkyvin kokonaisuus on valtatie 9:n ylittävät sillat. Laudoitus on valmiina ja pian on valun vuoro. Vackerin silta rakennetaan kahdessa osassa, yhteensä 250 metriä.

    Kari Simosen ja Jani Kiilin työmaat ovat nyt Hervannan suunnassa.Terri Niemi / YleRaitiotie ja kevyt liikenne nousevat Hervannan kanjonin yläpuolelle.Terri Niemi / Yle

    Hervannan kanjonin ylittävästä 106 metrin Koivustenojan ratasillasta tulee varmasti mieliinpainuva. 18 metrin korkeudesta avautuu uusi näkymä Tampereen keskustan suuntaan. Nyt paikalla näkyy korkeiden betonipystien jono.

    – Anturat ja pilarit on tehty. Sillan muotin työtelinetyöt ovat menossa, työmaapäällikkö Jani Kiili sanoo.

    Koivustenojan silta on uusi väylä myös kevyelle liikenteelle.

    – Tähän tulee ratikalle oma ränni ja jalankulkijoille ja pyöräilijöille oma väylä siihen sivuun.

    Raitiotietä varten rakennetaan kahdeksan uutta siltaa. Kaikkiaan ratikkalinjalla siltaa tulee yli 600 metriä.

    Ja betonia kuluu paljon: sillat ja tukimuurit 10 000 kuutiota, ja lisäksi kiskojen alle laattoihin sitä uppoaa tuplaten eli 20 000 kuutiota.

    Paljonko on 30 000 kuutiota betonia? Kalevan kirkon kirkkosalin tilavuus on 36 000 kuutiota, sinne mahtuisi.

    5. Hervannassa rakennetaan pysäkkejä, vaikka varikon pohjaa vasta louhitaan Hervannan kauppakeskuksen edusta on kaivettu auki ja suljettu liikenteeltä.Marjut Suomi, Asmo Raimoaho / Yle

    Rakentamisen logiikka ei mene niin, että topparoikka tekee rataa yhdestä päästä valmiiksi, vaan eri työvaiheita tehdään yhtä aikaa viidellä eri lohkolla. Siinä on ollut moni pää miettimässä homman sujuvuutta, kun muistetaan se, että lopputuloksen tekninen toleranssi mitataan millimetreissä ja taloudellinen mielellään senteissä, eli budjetissa olisi pysyttävä.

    Hervannassa asetellaan jo pysäkin reunakiviä samaan aikaan, kun varikon tonttia vasta räjäytellään ja louhitaan Hermiankadun päässä. Talonrakennus varikon tontilla alkaa syksyllä.

    Raitiotieliikenne alkaa tästä varikolta, kunhan se ensin rakennetaan.Terri Niemi / Yle

    Työmaa on vallannut esimerkiksi kauppakeskus Duon edustan. Nyt rakennetaan maan alle jäävän tekniikan kaapelireittejä.

    – Kun loput sähköputkitukset on tehty, tehdään ratapohjat ja aloitetaan kiintoraidetyöt, luettelee Hervannan lohkopäällikkö Antti Mäki.

    Työvaihe on sama, mitä esimerkiksi Hämeenkadulla tehdään. Duon edustalla rata-alueen ja bussikaistan lopulliseksi pinnaksi asennetaan nupukiveys, kuten kaupungin keskustassakin. Jalankulkualueelle ja torille tulee betonilaatoitus.

    Antti Mäen lohkolla Hervannassa on paikoin lähes valmista, mutta enimmäkseen keskeneräistä.Terri Niemi / YleRatikkapysäkki alkaa näyttää pysäkiltä. Katokset rakennetaan urakan loppuvaiheessa.Terri Niemi / Yle

    Pysäkkilaitureiden pituus on 47 metriä. Niistä saa käsityksen esimerkiksi Mikontalon kohdalla tai Kanjoninkadulla. Radan reunoihin tulevat paasikivet on saatu asennettua paikoilleen.

    Tampereen raitiotieliikenne alkaa Hervannassa vuotta ennen ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa.

    – Koeliikenne alkaa 2020 kevättalvella. Koeliikennerata lähtee varikolta Hermiankadun päästä Insinöörinkadulle ja sieltä Atomipolun kautta Kalevan Prisman kohtaan.

    Kun ensimmäinen vaunu lähtee Hervannassa liikkeelle, se on vähintään torvisoiton paikka. Jos ja ehkä kun ratikka kulkee toiseen päähän Pyynikintorille vuonna 2021, silloin sävelmänä voisi olla: Jo joutui armas aika.

    Lue lisää:

    Tampereen ratikan väriä arvioitiin yli 14 300 kertaa

    Kuljetko Tampereen työmaasokkeloissa? Voit nyt saada ilmoituksen liikennemuutoksista automaattisesti, jos kännykän bluetooth vain on päällä

    "Uskomatonta Helsingin ratikkaan verrattuna" – 15 tamperelaista näki tulevan ratikan mallikappaleen ja yllättyi

    Uutta tietoa Tampereen ratikan reitistä: Käännös Hämeenkadulta etelään näyttää toteutuvan

    "Kiitos palautteestanne ja pahoittelut teille aiheutuneesta haitasta!" Ratikan rakentajille satelee moitteita ja kysymyksiä Tampereella – tässä 5 tyypillistä esimerkkiä

    Ainakin kymmenen yhtiötä on kiinnostunut Tampereen ratikasta – puolet ulkomailta

    4-vuotias Jerry Järvensivu on kävelevä jääkiekkotietopankki – katso videolta, kuinka Jerry kohtaa Tapparan maalivahti Christian Heljankon

    4-vuotias Jerry Järvensivu on kävelevä jääkiekkotietopankki – katso videolta, kuinka Jerry kohtaa Tapparan maalivahti Christian Heljankon


    – Mää olen Jerry Järvensivu, kuka sää olet? Nelivuotias ojentaa kättään Tampereen Hakametsän jäähallin pysäköintipaikalla ihan oma-aloitteisesti. Halli on avattu varta vasten, jotta Jerry pääsisi mittelemään taitojaan Tapparan...

    – Mää olen Jerry Järvensivu, kuka sää olet?

    Nelivuotias ojentaa kättään Tampereen Hakametsän jäähallin pysäköintipaikalla ihan oma-aloitteisesti.

    Halli on avattu varta vasten, jotta Jerry pääsisi mittelemään taitojaan Tapparan maalivahdin Christian ”Chrisu” Heljankon kanssa. Jää on jo sulatettu, mutta se ei hidasta Jerryn tahtia. Hänellä on mukanaan niin isänsä Sami Järvensivun Stiga-jääkiekkopeli kuin oma pieni maila ja maali.

    – Missä Heljanko on, Jerry kysyy ja kirmaa juoksuun kohti pukukoppia.

    Sitten hän pysähtyy kuin seinään.

    – Ooksää Kääriäinen, hän kysyy hallissa kävelevältä mieheltä.

    Ja onhan hän.

    Tapparan suosikkikuuluttaja Petri Kääriäinen on saapunut paikalle varta vasten Jerryä tapaamaan, hänkin. Jerryä ei hämää edes se, että kuuluttajaidoli on Tapparan tappion jälkeen joutunut luopumaan niin hiuksista kuin parrastakin.

    ”Sää oot hyvä maalivahti”

    Kuulutusten vuoro tulee myöhemmin. Nyt on kiire kaikkein pyhimpään, Tapparan pukuhuoneeseen ja Heljankon luo.

    Reitti on tuttu – Jerry on päässyt tänne kerran aikaisemminkin. Silloin paikalla oli koko joukkue, tällä kertaa Jerryn toivomuksesta maalivahti Christian Heljanko.

    – Tiiäkkö, sää oot niin hyvä maalivahti, että mää luulen etten pysty tekeen yhtään maalia, Jerry avaa keskustelun.

    - Koska mennään pelaamaan? Jerry Järvensivun yksi unelma täyttyy, kun hän pääsee Hakametsän halliin tositoimiin.Ville Hakonen

    Sitten katse osuu pelaajien nimetyille paikoille. Jerry luettelee nimet ajatusta nopeammin:

    – Ojamäki, Järvinen, Karjalainen, Nurmi, Peltola, Järvinen, Kuusela, Záborský, Lehtonen, Kemiläinen, Vittasmäki, Mikkola, Elorinne,Rantakari, Rouhiainen, Salonen, Luoto, Rauhala, Henkka (Haapala), Utunen ja Levtchi. Mää tiedän kaikki Tapparan pelaajat, hän sanoo.

    Osaako nelivuotias lukea?

    Jerryn vanhemmat Kaisa ja Sami Järvensivu pidättelevät naurua pukuhuoneen oven takana. Hyvänen aika, osaako nelivuotias siis lukea?

    – Eilen Jerry katsoi lääkärin nimilappua ja sanoi: Sää olet lääkäri ja sun nimi on se ja se, Sami Järvensivu sanoo.

    Mutta onko se lukemista? Kaisa Järvensivu uskoo, että kyse on ennemminkin kuvamuistista. Ellei sana tai nimi ole ennestään tuttu, Jerry ei osaa lukea sitä.

    - Arvoisa yleisö, tänä iltana Tapparan junioreiden Jerry Järvensivu kohtaa Tapparan senioreiden Christian Heljankon, Petri Kääriäisen kuulutus kajahtaa Tampereen Hakametsän hallissa.Ville Hakonen

    Se, miten Jerry oppii kaiken, ei ole selvinnyt vanhemmillekaan. Kaisa-äiti kertoo, että Jerry on ainoa lapsi, joten vertailukohdetta perheessä ei ole.

    – Ensimmäinen asia, mitä ihmettelimme, oli laulun sanat. Jerry oli alle kaksivuotias, kun hän lauloi Antti Tuiskun version Sadasta salamasta, hän muistelee.

    Kaisa kuvasi Jerryn esityksen ja postasi sen Antti Tuiskun facebook-sivulle. Loppu on historiaa: videota on katsottu yli 600 000 kertaa.

    Yli miljoona katselukertaa

    – Suurempi oli toinen video, jossa Jerry luettelee pelaajien nimiä. Jääkiekkofanihahmo Lärvinen jakoi sen omilla sivuillaan ja Instagramissa. Hän on kertonut, että videolla on yli miljoona katselukertaa, Kaisa Järvensivu sanoo.

    Silti julkisuus ei ole missään vaiheessa ollut tavoite, pikemminkin yllätys.

    Yksi asia on johtanut toiseen: Jerry osallistui Viasatin suoraan lähetykseen Jokereiden pelistä ja pääsi parin minuutin kameran edessä esiintymisen jälkeen palkinnoksi peliin ja pukukoppiin. Toisella kertaa hän vieraili tv-kanava Nelosen Ruudun lähetyksessä ja tapasi pelaajia ja selostajat.

    – Nämä ovat elämyksiä, mitä me emme edes rahalla pystyisi Jerrylle järjestämään. Jerryn vanhempina olemme yrittäneet mennä se edellä, että osallistutaan vain ja ainoastaan sellaisiin juttuihin, joista Jerry on saanut ihan mahtavia kokemuksia, Kaisa muistelee.

    Harmittaako Tapparan häviö?

    Jerry keskittyy pukuhuoneessa hetkeen. Hakametsän halli, Petri Kääriäinen ja Christian Heljanko ovat hänelle ykkösnimiä.

    – Onks tossa Peltolan paikka? Se pitää pistää pois kun Peltola lähtee KHL:ään. Miks sun nimi on Christian Heljanko? Harmittaako sua ny ihan kun Tappara hävis, hän tykittää Chrisulle.

    – No harmittaahan se, mutta tiedätkö, vaikka haluaisi voittaa niin aina ei voi, Heljanko vastaa.

    - Ha, haa, mitäs Heljanko nyt sanot? Jerry Järvensivu haastaa Tapparan maalivahti Christian Heljankoa.Jyrki Lehtonen / Yle

    Sitten autiossa Hakametsän hallissa kajahtaa.

    – Oikein mukavaa jääkiekkoiltaa arvoisa yleisö. Tänä iltana Tapparan juniori Jerry Järvensivu kohtaa Tapparan senioreiden Christian Heljankon, Petri Kääriäinen kuuluttaa.

    Parivaljakko kiitää jäättömälle jäälle ja kohti sen keskelle asetettua Stiga-jääkiekkopeliä. Paitsi, että Jerry juoksee sen ohi ja kohti kentän laidalla odottavaa pientä maaliaan.

    ”Haastatko mut myllyyn?”

    Kotona Jerry pelaa yksin ”pöytälätkää” ja hoitaa kaikki roolit: pelaajat, kuuluttajan, tuomarin, väliaikamusiikin ja jopa mainokset. Pelin jälkeen hän esittää sekä haastattelijaa että haastateltavaa pelaajaa.

    Kaisa on varoittanut etukäteen, että Jerry ei ole lahjottavissa, ellei joku asia huvita. Leikit loppuvat usein lyhyeen, kun äiti lähestyy kameran kanssa.

    Nii, miten nii, Heljanko, Jerry Järvensivu huudahtaa laukaistuaan ensimmäisen maalin.Ville Hakonen

    Nyt Jerryä huvittaa laukoa maaleja. Ja painia.

    – Haastatko mut myllyyn, vai, Chrisu nauraa ja lähtee leikkiin mukaan.

    – Tuomari tulee väliin, tuomari tulee väliin – molemmat jäähylle, Jerry kajauttaa.

    Pitkään hän ei jaksa jäähyllä olla.

    – Koska mä pääsen jäähyltä? Jerry kysyy Chrisulta.

    – Tämä on viiden minuutin rangaistus, Chrisu vastaa.

    Pieni tietovisa maajoukkueesta

    Aika riittää pieneen tietovisaan maajoukkueen pelaajista. Chrisu kysyy, ja Jerry vastaa.

    – Millä numerolla pelaa Miro Heiskanen?

    – 41.

    – Entäs Sebastian Aho?

    – 20.

    – Kuka on Suomen numero 74?

    – Antti Suomela.

    – Entäs numero 12?

    – En muista.

    – Pelaa Jokereissa?

    – Marko Anttila.

    – Kyllä.

    Kiekkohullu jo parikuisena

    Kaukalon laidalla Jerryn vanhemmat kertovat, että poika käy kotona pelaajien kokoonpanoja läpi ja keräilee liigakortteja. Jos vastaan tulee vieraat kasvot, hän kysyy nimen. Ja muistaa sen.

    Ei, kyseessä ei ole ”sukuvika”, he vakuuttavat. Ja vaikka Sami Järvensivu onkin pelannut jääkiekkoa ”ikänsä”, sitä ei ole pojalle tuputettu.

    - Mää tiedän kaikki Tapparan pelaajat, Jerry Järvensivu sanoo. Hän luettelee myös Leijonat sutjakkaasti Christian Heljankon tentissä.Jyrki Lehtonen / Yle

    – Jerry oli parikuinen, kun Suomi pelasi olympialaisten pronssista. Samilla oli samaan aikaan oma peli, joten tallensin ohjelman ja huomasin, että Jerry seurasi sitä tosi pitkään, Kaisa muistelee.

    – Sitä samaa pyöri digiboxilta varmaan vuoden ja Jerry jaksoi aina vaan katsoa sitä. Se oli monen pienen hetken pelastus, hän nauraa.

    Alle vuoden ikäisenä Jerry tarttui ensimmäisen kerran Sami-isän varpajaislahjaksi saamaan pieneen jääkiekkomailaan.

    – Siitä asti kaikki on ollut pelkkää pelailua. Muut leikit, autot tai Legot eivät Jerryä innosta. Hän haluaisi olla aamusta iltaan maila kädessä, liiankin kanssa, Kaisa Järvensivu hymähtää.

    ”Mikä susta tulee isona?”

    Kaukalossa Christian Heljanko pyyhkii hikeä otsaltaan.

    – Mulla ei viime kaudella ollut monta kertaa niin hiki kuin nyt, hän sanoo Jerrylle ja kysyy, mikä Jerrystä tulee isona.

    – Jääkiekkoilija, Jerry vastaa.

    – Mihin joukkueeseen?

    – Tapparaan.

    - Kärpät, 55, Miikka Koivisto, kaksi minuuttia, väkivaltaisuus, Jerry Järvensivu imitoi kuuluttajaidolinsa Petri Kääriäisen sylissä.Jyrki Lehtonen / Yle

    Jerryn vanhemmat korostavat, etteivät aio ohjata poikaansa väkisin mihinkään suuntaan.

    – Hänestä saa tulla, mitä ikinä haluaa. Mutta ellei kiinnostus jääkiekkoon ala hiipua, voi toki sitäkin yrittää, Kaisa pohtii.

    Miten peli päättyy?

    Tällä hetkellä Jerry seuraa tarkkana jääkiekon maailmanmestaruuskisoja. Ongelma on, että moni peli finaalia myöten pelataan niin myöhään, että Jerryn pitää tyytyä katsomaan ne tallennuksena. Hän tietää kuin apteekin hyllyltä, miten pelit ovat päättyneet ja kuka on tehnyt maalit, äiti kertoo.

    Hakametsän jäähallin kaiuttimista kajahtaa taas:

    – Ja illan jännittävä peli on päättynyt, Petri Kääriäinen aloittaa loppukuulutuksen.

    Mutta mihin lukemiin? Se selviää katsomalla oheinen video.

    Perjantai: Lätkäunelmia. NHL-legenda Teppo Numminen, U18-maailmanmestari Kaapo Kakko, olympiapronssimitalisti Linda Välimäki ja aivovamman saanut ex-kiekkoilija Tommi Kovanen. Perjantai-dokkarissa Tapparan nainen seurataan hevostalliyrittäjä Henna Hieta-aron mukana kevään liigafinaaleja. Katso koko lähetys täältä.

    "Me ollaan nielty liikaa diskonauhaa" – Elmu ry syntyi tarpeesta saada muusikoille keikkapaikkoja


    1970-luvun lopun Helsingissä oli vain muutamia paikkoja, joissa esiintyi rockbändejä. Samaan aikaan punk vyöryi Englannista Suomeen, ja bändejä perustettiin tiuhalla tahdilla. Näistä lähtökohdista sai alkunsa kokoontuminen, joka järjestettiin...

    1970-luvun lopun Helsingissä oli vain muutamia paikkoja, joissa esiintyi rockbändejä. Samaan aikaan punk vyöryi Englannista Suomeen, ja bändejä perustettiin tiuhalla tahdilla.

    Näistä lähtökohdista sai alkunsa kokoontuminen, joka järjestettiin keskiviikkona 17. toukokuuta 1978 ravintola Vanhan kellarin Karhukabinetissa. Paikalle kerääntyi kirjava joukko pääkaupunkiseudulla vaikuttavia muusikoita, ja tarkoituksena oli tehdä jotain kotimaisen musiikkielämän pelastamiseksi.

    Elmu ry 40 vuotta

    Elävän musiikin yhdistys Elmu ry:n perustamiskokous pidettiin 17. toukokuuta 1978. Kokoukseen osallistui lähes 50 henkeä.

    Yhdistys keskittyi järjestämään yhtyeille harjoitus- ja esiintymistiloja. Muita tavoitteita olivat huviveron lakkauttaminen, katusoiton salliminen ja oman musiikkitalon saaminen Helsinkiin.

    Elokuussa 1979 yhdistyksen tukikohdaksi vallattiin alkoholistien yömajana aikaisemmin toiminut vanha maalivarasto, joka nimettiin Lepakoksi. Rakennus purettiin vuoden 1999 lopussa.

    1980- ja 90-lukujen taitteessa perustettiin Elmu-säätiö, jonka päätarkoitus oli hallinnoida Radio Cityä ja sen varallisuutta. Kun kanava myytiin vuosituhannen vaihteessa viestintäjätti SBS:lle, yhdistys ja säätiö saivat huomattavan määrän varoja käyttöönsä.

    Elmu-säätiö on jakanut stipendejä ja osallistunut muun muassa Tuska-festivaalin ja Backline Rentalin perustamiseen. Viime vuoden huhtikuussa valmistui Elmu-säätiön ja Y-säätiön yhteisprojekti, musiikkialan vuokratalo Jallukka.

    Nykyisin näkyvin osa Elmun toimintaa on konserttitalo Nosturin pyörittäminen. Elmu ry:n 40-vuotista toimintaa juhlistetaan lauantaina 19.5. 2018 Nosturissa. Esiintymässä ovat Yari, mopo ja Solju.

    Tuona iltana perustettiin Elävän musiikin yhdistys Elmu ry, jonka ydintavoite oli saada Helsinkiin keikkapaikkoja ja esiintymismahdollisuuksia.

    Ajatus yhdistyksen perustamisesta syntyi Christian Moustgaardin aloitteesta.

    – Kun Vanhan konsertti- tai bailutoiminta oli loppunut vuonna -74, aika lailla kaikki muukin elävän musiikin toiminta oli ajettu kaupungista alas. Ei ollut kilpailutilannetta, Tavastiallakaan ei ollut kuin ehkä kerran viikossa elävää musiikkia. Kaikkialla oli vain diskoja. Samaan aikaan oli nousemassa erittäin vireä bändiskene. Tästä syntyi ajatus, että kun olemassa olevassa kentässä ei mitään synny, niin muusikot ja yleisö voisivat itse järjestäytyä, Moustgaard sanoo.

    Yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoitti 47 henkilöä. Ensimmäiseen hallitukseen nimettiin muun muassa Jussi Raittinen, Hannu Nurmio, Pekka Pöyry, Atte Blom ja Heikki Harma. Puheenjohtajaksi valittiin Otto Donner ja varapuheenjohtajaksi Hasse Walli. Albert Järvisestä tuli varatilintarkastaja.

    Elmu ry:n painattama ensimmäinen lentolehtinen julisti yhdistyksen sanomaa ytimekkäästi: "Me ollaan nielty liikaa diskonauhaa, liikemiesten meininkiä. Me ollaan kauan haluttu elävää musaa. Nyt sitä saa, Elmu on syntynyt!

    Alkoholistien yömaja vallattiin vaivihkaa

    Elmun tavoitteena oli saada Helsinkiin oma musiikkitalo, jossa keikkoja voitaisiin järjestää. Sopiva paikka löytyi kaupungin kiinteistökarttaa tutkimalla.

    Sunnuntaiaamuna 19. elokuuta 1979 Elmun toimistosta Eerikinkadulta lähti kaksi nuorta miestä kulkemaan pitkin ortodoksisen hautausmaan aidan viertä kohti Ruoholahdessa sijaitsevaa rakennusta. Toinen oli kansalaisaktivisti Teemu Lehto ja toinen oli lehtimies, Uusi laulu -lehden päätoimittaja Jukka Lindfors.

    Helsingin kaupunki oli hieman aiemmin siirtänyt rakennuksessa toimineen alkoholistien yömajan uusiin tiloihin Kyläsaareen, ja tämän siirron seurauksena Lepakkoluolaksi kutsuttu rakennus oli tyhjillään.

    Elävän musiikin yhdistyksen eli Elmun toimitalo Lepakko sijaitsi Porkkalankatu 1:ssä. Rakennus purettiin vuosituhannen vaihteessa.Touko Yrttimaa / Yle

    Aamuyhdeksään mennessä Lepakkoluolan pihamaalle oli kokoontunut Lehdon ja Lindforsin lisäksi parisenkymmentä ihmistä. He olivat päättäneet vallata tyhjillään olevan rakennuksen tarkoituksenaan muuttaa se musiikkitaloksi.

    Noin viikkoa aiemmin elmulaiset olivat laittaneet kaupungille myös virallisen anomuksen tilojen saamisesta kulttuurikäyttöön, mutta siivous- ja valtaustempaus päätettiin kaikesta huolimatta tehdä.

    Sisäänpääseminen oli helppoa, koska talossa asui edelleen ilman lupia sotaveteraani Aaro August Syvänen. Elmulaiset tiesivät hänen pitävän useita ikkunoita auki, jotta hän pääsee poistumaan tiloista tarvittaessa nopeasti.

    Ensimmäisenä rakennuksen ikkunasta sisään kiipesi kansalaisaktivisti Teemu Lehto. Lepakko vallattiin ilman rikottuja ovia tai ikkunoita tai muutakaan dramatiikkaa. Samana sunnuntaina Kaivopuistossa vietettiin Elmun järjestämää kansanjuhlaa, ja iltapäivällä Lehto julisti tilaisuuden päälavalla Lepakon virallisesti vallatuksi.

    Muutaman viikon sisällä valtaajat pääsivät kaupungin kanssa sopimukseen, että rakennusta saadaan siivota kello 9–22 välillä. Tämän järjestelyn kautta toiminta talossa vakiintui, ja Lepakosta syntyi Elmun kaipaama konserttitalo, johon tulevina vuosina syntyi myös treenikämppiä, Radio Cityn toimitus, teatteri Viirus ja monenlaista muuta toimintaa.

    Lepakko purettiin Nokian tieltä

    Vuonna 1999 Lepakko tyhjennettiin ja purettiin pois, kun aiemmin lähes joutomaana ollutta Ruoholahtea oli alettu rakentaa, ja tontin arvo kohosi merkittävästi. Helsingin kaupunki osoitti tontin nousukautta eläneelle Nokialle ja purki Lepakon maan tasalle.

    Lopulta Nokia ei koskaan muuttanut paikalle nousseeseen toimistorakennukseen, vaan myi talon suoraan eteenpäin. Nykyisin paikalla toimii työeläkeyhtiö Ilmarinen. Lepakon ajoista paikalla on muistona Jouni Kuusimäen lepakkotaideteos sekä pieni muistokyltti.

    Lepakon tarina päättyi vuoteen 1999, mutta Elävän musiikin yhdistyksen toiminta oli jo niin kattavaa, että sitä ei voinut sitoa yksiin tiiliseiniin. Elmun toiminta sai jatkua Lepakon jälkeen reilun kilometrin päässä Lepakosta sijaitsevassa Nosturissa.

    Nosturi puretaan, edessä muutto Suvilahteen

    Helsingin Hietalahden rannassa seisovan keltaruskeatiilisen rakennuksen takaa kurkistaa kaivinkone. Elmu ry:n päämajana vuodesta 1999 toimineen Nosturin naapuriin rakennetaan parhaillaan kerrostaloja, ja lähivuosina myös Nosturi jyrätään maan tasalle kerrostalorakentamisen tieltä.

    Nosturin johtaja Tapio Hopponen on pitkän linjan elmulainen: hän oli mukana Lepakon toiminnassa pitkään ja ehti jonkin aikaa asuakin rakennuksessa. Nyt Nosturi on saamassa saman kohtalon kuin Lepakko, mutta Hopponen on tulevaisuuden suhteen toiveikas.

    Nosturin ohjelmapäällikkö Oskari Vaittinen, siviilipalvelusmies Rasmus Teliö sekä johtaja Tapio Hopponen.Vesa Marttinen / Yle

    – Varmaa on, että nykyinen vuokrasopimus loppuu vuoden 2019 lopussa. Jatkosta mitään ei ole lyöty lukkoon, mutta ajatus on, että Suvilahden tiiliseen kaasukelloon ollaan menossa. Myös se vieressä oleva metallinen kaasukello kiinnostaa, sinne mahtuisi 3 000 ihmisen sali, Hopponen sanoo.

    Samaan kokonaisuuteen on muuttamassa konsertti- ja tapahtumatalo Gloria. Hopposen mukaan todennäköisesti Nosturi ja Gloria menevät aluksi väistötiloihin Suvilahden Kattilahalliin, joka ei ole kuitenkaan pysyvä ratkaisu lopulliseksi sijoituspaikaksi.

    Päätöksiä Suvilahden rakennusjärjestelyistä ja Elmun tulevista tiloista on odotettavissa loppusyksystä 2018.

    Jutun lähteinä on käytetty haastattelujen lisäksi kirjoja Nupit kaakkoon – Elmu kymmenen vuotta (Elmu ry, 1988) sekä Lepakkoluola – Lepakon ja Liekkihotellin tapahtumia ja ihmisiä 1940–1999 (Miska Rantanen, 2000).

    Tutkija näkee useita riskejä – Suomeen syntymässä kolme isoa yksityistä terveyspalveluyritystä

    Tutkija näkee useita riskejä – Suomeen syntymässä kolme isoa yksityistä terveyspalveluyritystä


    Yksityisten terveyspalveluyhtiöiden omistus on mennyt kahden päivän aikana uusiksi Suomessa. Terveystalo kertoi torstaina kasvavansa Suomen suurimmaksi yksityiseksi terveydenhuollon yhtiöksi ostaessaan Attendon terveyspalvelut. Perjantaina selvisi,...

    Yksityisten terveyspalveluyhtiöiden omistus on mennyt kahden päivän aikana uusiksi Suomessa.

    Terveystalo kertoi torstaina kasvavansa Suomen suurimmaksi yksityiseksi terveydenhuollon yhtiöksi ostaessaan Attendon terveyspalvelut.

    Perjantaina selvisi, että vakuutusyhtiöt LähiTapiola, Varma, Ilmarinen, kansainvälinen sijoitusrahasto CVC Capital Partners Fund VII sekä Mehiläisen nykyinen johto ostavat terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavan Mehiläisen. Viranomaisten pitää vielä hyväksyä yrityskaupat.

    Sosiaali- ja terveyspolitiikan yliopistonlehtori Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta pitää uutisia odotettuina. Etenkin Attendon kauppaa oli jo uumoiltu julkisuudessa. Mehiläisenkään omistusmuutos ei ollut tutkijalle yllätys.

    Iso vaikutus

    Jatkossa Suomessa on käytännössä kolme isoa terveyspalveluyritystä: Mehiläinen, Terveystalo ja Pihlajalinna.

    Tutkija näkee keskittymisessä useita riskejä.

    – Iso pelko on, että markkinat keskittyvät, kun yksi iso lähti pois. Näillä yrityksillä on valttikortit laajennuksiin, mutta pienten pärjääminen kilpailussa ei ainakaan helpotu.

    Jo nyt pienten yritysten on tutkijan mukaan vaikea pärjätä kuntien kilpailuissa. Jatkossa sote-ratkaisun avatessa terveyspalveluja entistä enemmän kilpailulle, vaikutus voi olla Tynkkysen mukaan iso.

    – Tämä voi johtaa epäedullisiin tuloksiin hinnassa, laadussa ja saatavuudessa. Tämä ei ole toivottavaa, jos sote-uudistuksessa pyritään hakemaan markkinoilta lisää dynaamisuutta.

    Keskittyvät vahvuuksiinsa

    Kaikki kolme yritysryhmää keskittyvät tutkijan mukaan erikoistumaan vähän eri palveluihin ja pyrkivät luomaan eri brändin itselleen.

    – Attendo on keskittynyt hoiva-alaan, ja kuntien vanhus- ja vammaisasumispalveluissa liikkuvat isot rahat. Terveystalo on tuttu työterveydestä ja yksityisrahoitteisista palveluista. Pihlajalinna taas on keskittynyt kuntaulkoistuksiin, Tynkkynen sanoo.

    Ismo Pekkarinen / AOP

    Tutkijan mukaan on riski, että yritykset keskittyvät omiin vahvuuksiinsa ja kilpailua ei synny tarpeeksi siitä syystä.

    – Voi tulla paikallisia monopoleja tai kartellikehitystä, Tynkkynen sanoo.

    Erityisen isot riskit ovat pienillä paikkakunnilla, jossa voi olla vain yksi, iso yksityinen yritys.

    – Jos pieni maakunta neuvottelee valtavan konsernin kanssa, asetelma ei ole tasapainoinen, Tynkkynen sanoo.

    Kotimaisuus imagotekijä

    Tuoreiden omistusmuutosten jälkeen Terveystalon ja Mehiläisen omistus on entistä kotimaisempaa.

    Kansainvälisestä sijoitusrahastosta tulee Mehiläisen enemmistöomistaja, mutta kotimaiset vakuutusyhtiöt nostavat osuuttaan.

    Ostaja eli Terveystalo on puolestaan suomalaisenemmistöinen ja ostettava Attendo on ruotsalaisomisteinen.

    Tutkija uskoo, että yritykset korostavat mielellään kotimaista omistajuutta sote-ratkaisun ovella.

    – Kotimaisuus on sitä, mitä yhtiöt hakevat. Se on imagokysymys.

    Terveystalo maksaa Attendon osista 233 miljoonaa euroa käteisellä. Mehiläisen kauppahintaa ei ole kerrottu, mutta Financial Times -lehden mukaan kaupan arvo olisi 1,8 miljardia euroa.

    Lue lisää:

    Terveyspalveluyhtiö Mehiläinen vaihtaa omistajaa - Ostajina kansainvälinen sijoiturahasto, kotimaisia vakuutusyhtiöitä ja yhtiön johtoa

    Terveystalo ostaa Attendon terveyspalvelut Suomessa

    Yli 4 000 ihmistä sai hengenvaarallisen sairaalabakteerin Pirkanmaalla – Kesti vuosia saada epidemia kuriin

    Yli 4 000 ihmistä sai hengenvaarallisen sairaalabakteerin Pirkanmaalla – Kesti vuosia saada epidemia kuriin


    Pirkanmaan sairaanhoitopiiri seuloo edelleen sairaalabakteeri MRSA:ta muita sairaanhoitopiirejä tarkemmin. Sairaanhoitopiiri katsoo, että seulonta on yhä tarpeellista, vaikka sairaalabakteeriepidemian huippuvuosista on aikaa jo lähes kymmenen...

    Pirkanmaan sairaanhoitopiiri seuloo edelleen sairaalabakteeri MRSA:ta muita sairaanhoitopiirejä tarkemmin. Sairaanhoitopiiri katsoo, että seulonta on yhä tarpeellista, vaikka sairaalabakteeriepidemian huippuvuosista on aikaa jo lähes kymmenen vuotta.

    – Edelleen seulomme paljon ja enemmän kuin muualla. Toki tulevaisuudessa varmaan täytyy pohtia, kuinka kauan tämä on tarpeellista, sanoo Tampereen yliopistollisen sairaalan infektiolääkäri Jaana Syrjänen.

    Tiukka seulonta alkoi Pirkanmaalla vuoden 2011 lopulla. Syynä oli se, että vuosina 2008–2011 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella todettiin vuosittain noin 400–420 hoitoon liittyvää MRSA-tartuntaa. Tartunnoista yli 80 todettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

    Poikkeuksellisen laaja MRSA-epidemia alkoi Pirkanmaalla jo vuonna 2001. Tampereen yliopistossa 25. toukokuuta tarkastettavan Elina Jokisen väitöskirjan mukaan vuoden 2014 loppuun mennessä todettiin yhteensä 4 118 MRSA-tartuntaa. Tartunnoista 3 527 eli 87 prosenttia oli peräisin sairaalasta ja erityisen paljon niitä todettiin pitkäaikaishoitolaitoksissa.

    Tänä vuonna Taysissa vain muutama tapaus

    Seulonnan ja erityisesti parantuneen sairaalahygienian ansiosta tartuntojen määrä on laskenut huippuvuosista selvästi.

    Syrjänen kertoo, että vuonna 2017 tartuntoja oli noin sata, joista Taysissa alle 30. Tänä vuonna tartuntoja on Taysissa ollut vain muutamia.

    – Pirkanmaa on nykyisin MRSA:n suhteen samalla viivalla kuin muutkin sairaanhoitopiirit. MRSA:n aiheuttamien verenmyrkytysten määrä on nykyään kansallista keskitasoa, Syrjänen sanoo.

    Syrjänen sanoo, että MRSA on myös taloudellinen kysymys. MRSA:n hoitoon käytettävät antibiootit ovat selvästi kalliimpia kuin muut antibiootit. Tartuntojen ja infektioiden väheneminen on siis myös säästänyt rahaa.

    Maksakirroosi ja sydänsairaus lisäävät kuolemanriskiä

    MRSA-bakteeritartunta voi johtaa hengenvaaralliseen verenmyrkytykseen. Jokisen väitöstutkimuksen perusteella keuhkokuume lisää kuolemanriskiä. Iho- tai luuinfektiossa riski on pienempi.

    Myös muun muassa maksakirroosi, korkea ikä ja sydänsairaus kasvattavat MRSA-bakteerin aiheuttamaan verenmyrkytykseen liittyvää kuolemanriskiä.

    – Ei MRSA ole Pirkanmaalta hävinnyt, eikä Suomesta muualtakaan, eikä koskaan tule kokonaan häviämäänkään, Syrjänen sanoo.

    Koko maailmassa oikeastaan vain Pohjoismaat ovat pystyneet pitämään MRSA-bakteerin kurissa. Tosin Tanskassakin tilanne on Syrjäsen mukaan heikentynyt. Britanniassa tilanne oli erittäin huono, mutta siellä on tehty paljon torjuntatyötä ja tilanne on nykyisin parempi.

    Potilas voi huomauttaa työntekijää käsihuuhteen käytöstä

    Syrjänen sanoo, että tärkeimmät keinot MRSA-tartuntojen ehkäisyyn ovat käsihygienia ja tartunnan saaneen potilaan hoidossa noudatettavat varotoimet. Tällaisia potilaita hoidetaan yhden hengen huoneissa, kuten tarvittaessa muitakin vastustuskykyisten mikrobien kantajia.

    Tays on ottanut myös potilaat ja omaiset mukaan ehkäisytyöhön. Jokaisesta potilashuoneesta pitäisi löytyä huoneentaulu, jossa korostetaan käsihygienian tärkeyttä.

    – Huoneentaulussa sanotaan myös, että on oikein huomauttaa työntekijälle, mikäli hän ei käytä käsihuuhdetta, Syrjänen sanoo.

    Monilla Taysin osastoilla on esillä myös tieto siitä, milloin osastolla on viimeksi tapahtunut MRSA-tartunta.

    Lisäksi eri yksiköiden osastoilla on hygieniayhdyshenkilöitä. He ovat oman työnsä ohella hygienia-asioihin erikoistuneita sairaanhoitajia.

    Hygieniayhdyshenkilöt ohjaavat hygieniakäytäntöjä omilla osastoillaan, seuraavat käsihygienian toteutumista ja pitävät huolen siitä, että käsihuuhteita on saatavilla ja raportoivat infektioista Taysin infektioyksikköä. He myös huolehtivat, että erilaiset näytteet on otettu asianmukaisesti. Nämä käytännöt on viety myös esimerkiksi ympärivuorokautiseen vanhustenhoitoon.

    Tietyömaat aiheuttavat ison laskun Tampereella:

    Tietyömaat aiheuttavat ison laskun Tampereella: "Vaurioita tulee enemmän kuin niitä millään ehditään korjaamaan"


    Kaikki Tampereella käyvät tietävät, että keskustassa on useita tietyömaita. Ratikan ja Hämeenkadun rakentamisen takia kaupungin linja-autot ovat nyt kovilla. Linja-autojen korjaamisesta ja uusimisesta tulee iso lasku Tampereen Kaupunkiliikenteelle...

    Kaikki Tampereella käyvät tietävät, että keskustassa on useita tietyömaita. Ratikan ja Hämeenkadun rakentamisen takia kaupungin linja-autot ovat nyt kovilla.

    Linja-autojen korjaamisesta ja uusimisesta tulee iso lasku Tampereen Kaupunkiliikenteelle TKL:lle.

    TKL:n kalustopäällikkö Kalle Keinonen sanoo, ettei busseja tahdo ehtiä korjata.

    – Todella paljon tulee kolhuja, naarmuja ja kulumaa juuri näiden ratikkatyömaiden ja Hämeenkadun kunnon takia. Meillä on koko ajan vähintään yksi auto korikorjauksessa tai maalauksessa ja silti vaurioita tulee enemmän kuin niitä millään ehditään korjaamaan, Keinonen sanoo.

    Käyttöikä lyhenee

    Tällä hetkellä TKL:n käytössä on 149 bussia. Bussien käyttöaika on yleensä 12–15 vuotta. Sen jälkeen niillä ei saa enää enää Tampereen seudun joukkoliikenteen ostoliikennettä. Tietyömaat lyhentävät käyttöikää Keinosen mukaan selvästi.

    Tietyömaiden takia liikennelaitos on joutunut ostamaan uusia busseja ja poistamaan käytöstä ennenaikaisesti busseja.

    – Nyt on ostettu viisi käytettyä autoa lisää, että selvittäisiin näistä liikennevelvoitteista. On mahdollista, että kaluston määrää joudutaan vieläkin lisäämään, Keinonen sanoo.

    Lähes poistoiässä olevia autoja on jouduttu poistamaan etuajassa, kun linja-auton rakenteet ovat pettäneet ja ajo ei ole enää turvallista.

    – Vaurioita on tullut aika lailla joka paikkaan. Hämeenkatu käy auton alusta- ja koritakenteiden päälle ja voi aiheuttaa sinne pahojakin vaurioita ja ennenaikaisia kulumia. Raitiotietyömaat aiheuttaa taas todella paljon kolarivaurioita, naarmuja, raapaleita ja muuta sellaista.

    Tietyömaista on tullut mittavia kustannuksia. Jo yhden kolarivaurion korjaaminen on tuhansia euroa.

    – Vuositasolla puhutaan kaiken kaikkiaan yli sadastatuhannesta eurosta. Toki kaikki ei ole raitiotyömaan aiheuttamia, mutta hankala erotella mikä mistäkin johtuu.