Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Orkla saanut haltuunsa yli 98 prosenttia Kotipizzan osakkeista

    Orkla saanut haltuunsa yli 98 prosenttia Kotipizzan osakkeista


    Norjalainen Orkla on saanut haltuunsa noin 98,6 prosenttia Kotipizza Groupin osakkeista, kertoo Kotipizza tiedotteessaan. Orkla ja Kotipizza allekirjoittivat marraskuussa yhdistymissopimuksen, minkä jälkeen Orkla teki Kotipizzan osakkeenomistajille...

    Norjalainen Orkla on saanut haltuunsa noin 98,6 prosenttia Kotipizza Groupin osakkeista, kertoo Kotipizza tiedotteessaan.

    Orkla ja Kotipizza allekirjoittivat marraskuussa yhdistymissopimuksen, minkä jälkeen Orkla teki Kotipizzan osakkeenomistajille ostotarjouksen.

    Orklan tavoitteena on hankkia omistukseensa kaikki Kotipizzan osakkeet. Yhtiö avaa jälkikäteisen tarjousajan ja valmistautuu sen jälkeen käynnistämään vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyn.

    Lue lisää:

    Analyysi: Ensin myytiin Amer, nyt lähtee Pöyry – miksi ulkomaalaiset ostavat kasapäin isoja suomalaisfirmoja?

    Kotipizza-kauppa tuomassa mojovat tuotot yhtiöön sijoittaneille – ravintoloiden toiminta jatkuu ennallaan

    Rakennuksia menee nyt matalaksi kiihtyvällä vauhdilla  – purkualaa uhkaa jopa työvoimapula

    Rakennuksia menee nyt matalaksi kiihtyvällä vauhdilla – purkualaa uhkaa jopa työvoimapula


    Tästä on kyseVanhenevat asuintalot tuovat lähivuosina lisää töitä purkualan ammattilaisillePurkajia työllistävät myös teollisuuden saneeraukset ja investoinnitSuomessa puretaan vuosittain viitisen tuhatta rakennusta, purkualalle määrä on...

    Tästä on kyseVanhenevat asuintalot tuovat lähivuosina lisää töitä purkualan ammattilaisillePurkajia työllistävät myös teollisuuden saneeraukset ja investoinnitSuomessa puretaan vuosittain viitisen tuhatta rakennusta, purkualalle määrä on tiennyt tasaista kasvua

    Suomen suurimman purkamisiin erikoistuneen yrityksen Delete Group Oyj:n konsernijohtaja Tommi Kajasoja kertoo, että lähimmän kymmenen vuoden aikana 50 vuoden iän saavuttaa "iso massa” rakennuksia. Kun rakennukset ikääntyvät, teettää se entistä enemmän töitä purkualan yrityksille.

    – Talot saavuttavat elinkaaren vaiheen, jossa on alettava saneeraata tai purkaa kokonaan uuden tieltä. Esimerkiksi nykyaikaisia energiatehokkaita asuinneliöitä tarvitaan jatkossa lisää, sanoo Kajasoja.

    1970-luvulla valmistuneiden asuin- ja liikerakennusten talotekniikka ei välttämättä enää vastaa enää nykyajan vaatimuksia.

    Purkualan yksi megatrendeistä on kaupungistuminen, mikä tarkoittaa kaupunkeihin lisää asukkaita. Jostain heille pitää saada asuinpaikka.

    – Arvokkaimmilla alueilla kaupunkien keskustoissa tila loppuu kesken, ja kun jotain uudistetaan, niin jotain otetaan alta pois, kuvailee Suomen purkuliikkeiden liiton varapuheenjohtaja Jani Haapalainen. Hän työskentelee toimitusjohtajana 30 vuotta purkualalla toimineessa Umacon Oy:ssä.

    Purkuhalukkuus on jo aiemmin noussut esiin myös taloyhtiöissä, joissa kunnossapito on saattanut jäädä vähälle. Tulee halvemmaksi purkaa entinen ja rakentaa tilalle kokonaan uusi kerrostalo, kuin remontoida vanhaa. Suomen kerrostaloista yli puolet on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla.

    Omakotitaloista paperitehtaisiin

    Purkuliikkeiden asiakkaita ovat muun muassa teollisuusyritykset, rakennusliikkeet ja kunnat.

    – Mikään tietty rakennustyyppi ei korostu purettavien rakennusten joukossa. Aika tasaisesti on kerrostaloja ja esimerkiksi kaupunkien keskustoissa sijaitsevia toimistorakennuksia, kertoo Tommi Kajasosa Delete Groupista.

    – Ja teollisuuden vanhoja rakennuksia, kuten varastoja. Vastaan tulee kaikennäköistä, jolle ei enää ole tarvetta, täydentää Umaconista Jani Haapalainen.

    Lappeenrannan katukuvaa väritti joulukuussa 2018 Teletalon purkutyö.Tommi Parkkinen / Yle

    Deleten viime aikojen kohteita ovat muun muassa Olympiastadionin remonttiin liittyvät purkutyöt, loppusuoralla oleva Äänekosken sellutehtaan purku sekä pian alkava kahden pysäköintihallin purku Helsinki–Vantaan lentoasemalla.

    Umaconia puolestaan työllistää esimerkiksi Lohjan lakkautetun paperitehtaan rakennusten purku. Viime syksynä yritys poisti Kouvolan keskustan katukuvasta puolenkymmentä vanhaa omakotitaloa kerrostalorakentamisen tieltä.

    Sekä Delete että Umacon työskentelevät koko ajan kymmenillä purkutyömailla.

    Työvoimasta pula

    Purkutoimialaa on viime vuosina leimannut muun muassa työvoiman saannin vaikeus. Tilanne on tuttu teollisuuden purkutöihin erikoistuneen Umaconin toimitusjohtajalle Jani Haapalaiselle.

    – Niitä hommia ei opi kuin tekemällä, muuta koulua ei siihen ole. Ammattitaitoisia tekijöitä on hankala löytää.

    Myös Deleten konsernijohtaja Tommi Kajasoja on huomannut samat vaikeudet. Hän tosin varovasti ennakoi, että talonrakennuspuolelta saattaa jatkossa löytyä tekijöitä myös purkualalle.

    Tilastokeskuksen mukaan rakenuslupien määrä väheni selvästi viime vuoden lopulla.

    Tommi Kajasoja sanoo myös ymmärtävänsä syyn miksi varsinkin nuorempaa väkeä on aika ajoin ollut vaikea saada alalle.

    – Jos nuori on valmistunut vaikkapa diplomi-insinööriksi opiskeltuaan ensin talon rakentamista, ei hän välttämättä ensimmäiseksi halua lähteä tekemään päinvastaista hommaa eli purkamaan rakennuksia.

    Pirstaloitunut ala

    Purkualalla toimii Suomessa hieman laskentatavasta riippuen noin sata yritystä. Näistä osa on pelkästään purkamisiin ja purkujätteiden kierrätykseen erikoistuneita yrityksiä, osa pelkästään kierrätykseen. Purkutöitä tekevät myös jotkut rakennusalan yritykset.

    Alalla työskentelevien henkilöiden määrä on usein muutama kymmenen henkilöä per yritys. Esimerkiksi Kouvolassa pääkonttoriaan pitävä, Suomen kolmanneksi suurin purkuliike Umacon, työllistää eri puolella Suomea sijaitsevilla purkutyömaillaan noin 60 henkeä. Markkinajohtaja Deletellä työntekijöitä on useita satoja.

    Rakennuksia on purettu Suomessa vuosittain varsin tasaiseen tahtiin. Tilastokeskuksen mukaan 2010-luvulla purkamisten määrä on vaihdellut 4 000 ja 6 000 rakennuksen välillä.Pyry Sarkiola / Yle

    Vaikka purkaminen kuuluu kiinteästi rakennustyömaille, on purkuala on kuitenkin vain pieni, tosin näkyvä osa muuta rakentamista.

    – Purkamisesta syntyy pölyä ja pauketta, mutta euromääräisesti sillä ei ole isoa roolia kokonaisuudessa, luonnehtii talonrakennuksen toimialajohtaja Kim Karisuo Rakennusteollisuus RT:stä.

    Hänen mukaansa esimerkiksi talonrakennuksen vuosiliikevaihto on 12–15 miljardia euroa. Purkualan markkinajohtaja Deleten vuosiliikevaihto puolestaan on noin 200 miljoonaa euroa. Alallaan kolmanneksi suurimmalla Umaconilla liikevaihto lähentelee 15 miljoonaa.

    Purkamisessa ja rakentamisessa liikkuvien summien vertailu on suuntaa antava. Purkukustannukset voivat joissain tapauksissa sisältyä esimerkiksi talonrakentamisen urakkakustannuksiin.

    Karisuo kuitenkin korostaa purkamisen merkitystä ja alan luonteen muuttumista viime vuosina erikoisosaamista vaativaksi muun muassa purkumateriaalin kierrätyksessä ja uusiokäytössä.

    – Ala on viime vuosina mennyt selvästi aiempaa ammattimaisempaan suuntaan.

    Purkutyömailta metallia päätyy teollisuuden raaka-aineeksi ja betonia teiden ja katujen pohjarakenteisiin. Umaconin oman seurannan perusteella yrityksen käsittelemästä kierrätykseen ja uusiokäyttöön menee 98 prosenttia.

    – Kun halua löytyy, niin hyvinkin paljon saadaan purkujätettä hyötykäyttöön, sanoo Jani Haapalainen.

    Suomikin valmistautuu brexit-kaaokseen –

    Suomikin valmistautuu brexit-kaaokseen – "Itse en yrittäisi 30. maaliskuuta lentää Britanniaan tai sieltä pois", sanoo asiantuntija


    Britannian parlamentin tiistainen brexit-äänestys sai monet EU-maat lisäämään varautumistaan sopimuksettomaan brexitiin. Myös Suomessa varoiteltiin kovan brexitin vaaroista. Jos minkäänlaista sopimusta ei saada, Britannia jää EU:n...

    Britannian parlamentin tiistainen brexit-äänestys sai monet EU-maat lisäämään varautumistaan sopimuksettomaan brexitiin. Myös Suomessa varoiteltiin kovan brexitin vaaroista.

    Jos minkäänlaista sopimusta ei saada, Britannia jää EU:n ulkopuolelle, ja sen rajat menevät kiinni käytännössä yhdessä yössä. Tullimuurit nousevat välittömästi.

    Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti keskiviikkona lääkehuollon häiriötilanteista ja lääkinnällisten laitteiden saatavuudesta. Maahanmuuttovirasto Migri neuvoi Suomessa asuvia brittejä rekisteröimään oleskeluoikeutensa.

    Kansalaisten elämään maaliskuun loppuun suunniteltu brexit voi vaikuttaa myös verkkotilausten ja matkustamisen kautta.

    1. Tullauksiin kymmeniä uusia työntekijöitä

    Kun Britannia eroaa EU:sta, se muuttuu tullin näkökulmasta niin kutsutuksi kolmanneksi maaksi heti. Silloin rajat ylittävistä tavaroista pitää tehdä tulli-ilmoitukset ja -selvitykset.

    Brexit lisää tuontitullauksia Suomessa peräti neljänneksellä ylijohtaja Jarkko Saksan mukaan. Se tarkoittaa 40–60 uutta työntekijää.

    Miten työntekijöitä rekrytoidaan, kun brexitin päivämääräkään ei ole nyt varma?

    – No tämäpä onkin haasteellista, koska 40:nkin henkilön saaminen tehokkaasti työhän kestää vähintään puoli vuotta ellei vuoden, Saksa arvioi.

    Tullilla ei kuitenkaan ole määrärahoja, joilla se voisi palkata lisää väkeä.

    – Käytännössä se tarkoittaa, että me selviämme nykyhenkilöstöllä. Yritämme löytää omasta henkilöstöstämme niitä, jotka kykenevät tekemään tulliselvityksiä.

    Tietojärjestelmät on helppo asettaa "brexit-moodiin", koska ne alkavat nappia painamalla käsitellä Britanniaa EU:n ulkopuolisena maana kuten Kiinaa. "Työpanosta tarvitaan tarkastuksiin. Onko tuontidokumentteja, vientiin oikeuttavia dokumentteja? Varmistaa pitää myös dokumenttien oikeellisuus", Tullin ylijohtaja Jaakko Saksa sanoo.Yle2. Verkko-ostokset pitää selvittää

    Kun kuluttaja tilaa tavaraa nettikaupasta, se pitää brexitin jälkeen tulliselvittää. Jos tavara on yli 22 euron arvoinen, siitä tulee maksaa vero.

    – Meillä on nettipalvelu, jossa ilmoituksen voi tehdä ja maksaa tarvittavat verot. Mutta kustannuksia se lisää kuluttajalle, Saksa sanoo.

    Posti ei voi lähettää paketteja kuluttajalle, ennen kuin niistä on tehty tulli-ilmoitus ja tarvittavat verot on maksettu. Brittituotteiden osalta menetellään siis samalla tavalla kuin Kiinasta tilattujen pakettien kohdalla.

    3. Lentoliikenteeseen voi tulla häiriöitä

    EU komissio antoi joulukuussa erillisen asetusehdotuksen, jonka mukaan EU pyrkii turvaamaan lentoliikenteen EU:n ja Britannian välillä myös sopimuksettoman Brexitin toteutuessa.

    EU sallii suorat Britannian-lennot, mutta brittiyhtiöiden operointi EU:n sisällä tai EU:sta kolmansiin maihin ei käy.

    Päänvaivaa aiheuttaa vastapuolen eli Britannian suhtautuminen. EU turvaa lentoliikenteen ja kansalaisten mahdollisuuden matkustaa ilman viisumia vain, jos Britannia hyväksyy ehdot vastavuoroisesti.

    Mitä kauemman selvyyden saaminen Britanniasta kestää, sitä vakavammin kannattaa varautua häiröihin liikenteessä.

    – Finnair seuraa tilanteen kehittymistä ja varautuu tulevaan erilaisin skenaarioin. Tässä vaiheessa on liian aikaista spekuloida mahdollisen sopimuksettoman Brexitin vaikutuksilla, Finnairin viestinnästä kommentoidaan sähköpostitse.

    Ulkoministeriön yksikönpäällikkö Marjut Akola uskoo ratkaisun löytyvän niin, että Britanniaan pystyy lentämään huhtikuussakin – mutta täysin varmaa se ei ole.

    – Siitä ei ole selvästi sovittu, mutta heillä on sama intressi kuin meilläkin saada sopimus. Britanniassakin on virkamiestasolla mittavat valmistelut, Akola sanoo.

    Tosin välittömästi brexitiä seuraavana päivänä ongelmia saattaa ilmetä, jos Britannian ja EU:n välillä ei ole sopimusta, Elinkeinoelämän keskusliiton EU-johtaja Taneli Lahti huomauttaa.

    – Itse en kyllä 30.3. yrittäisi lentää Britanniaan enkä sieltä pois.

    Lentoliikenteen mahdollisista häiriöistä ovat kertoneet aiemmin muun muassa Yle ja Kauppalehti. Brexit voi myös vaikeuttaa Finnairin asemaa.

    Yritykset ovat valmistautuneet keräämällä varastoja siltä varalta, että huhtikuussa tulee katkoksia tavaroiden ja palveluiden liikkumiseen. Epäselvyyksiä voi tulla myös siitä, missä arvopapereita säilytetään tai mikä on minkäkin sopimuksen oikeudellinen asema. Jetro Kokko / Yle4. Pula varaosista uhkaa

    Esimerkiksi Saksan hallitus on korostanut alkukesästä saakka, että se valmistautuu sopimuksettomaan brexitiin. Se toisti strategiansa Britannian tiistai-illan äänestyksen jälkeen.

    Suomessa sekä viranomaiset että yritykset ovat valmistautuneet kovaan brexitiin syksystä lähtien. Yritykset, joilla on valmistusta tai arvoketjun osia Britanniassa, miettivät toimintavaihtoehtoja asioiden vaikeutumisen varalta.

    – Maailman tuotantoketjut ovat nykyään niin moninaiset, että moni teollisuuden ja kaupan ala varoittelee, että yhdestä sun toisesta tuotteesta voi tulla pulaa, Nordean kansainvälisen talouden ekonomisti Tuuli Koivu sanoo.

    Britannian tilanne on tiistai-illan äänestyksen jälkeen "jos ei nyt ihan täydellinen kaaos, niin ainakin lähellä sitä täältä katsottuna", Nordean ekonomisti Tuuli Koivu sanoo. Markkinat ovat toistaiseksi pysyneet rauhallisina, mutta Koivu uskoo Britannian punnan arvon heikentyvän vielä "sokinomaisesti", jos tulee sopimukseton brexit. Yle

    – Suurimmat riskit eivät nyt kuitenkaan tule Britanniasta vaan epävarmuudesta, joka kohtaa maailman taloutta monelta eri rintamalta. On brexit, Kiina, Italia ja kauppasota, jotka lisäävät epävarmuutta. Kun Suomi vie paljon investointituotteita maailmanmarkkinoille, joiden heikoin lenkki on teollisuustuotanto, niin silloin kone- ja laitevienti kärsii.

    EK:n Taneli Lahden mukaan ulkomaiset investoinnit Britanniaan käytännössä pysähtyivät 2017–2018 ja itse Britanniankin teollisuus investoi nyt enemmän "mantereelle kuin saarelle".

    – Tuotantoa on jo nyt siirretty manteelle, ja rahoitusvälineitä ja arvopaperita arvioiden mukaan yli tuhannella miljardilla eurolla, Lahti luettelee.

    – Jos EU:n ja Britannian välille neuvoteltu erosopimus ja sen yhteydessä laadittu julistus tulevista suhteista kaatuvat, niin meillä ei ole mitään.

    5. Britit voivat jatkaa oleskeluaan Suomessa, jos...

    Ulkoministeriön Marjut Akolan mukaan viranomaistyötä sopimuksettoman brexitin varalta tehdään koko ajan.

    – On erittäin tärkeää, että esimerkiksi lääkehuoltoon, maahantulokysymyksiin ja oleskelulupiin liittyvät kysymykset saadaan selviksi. Niistä tiedotetaan lähiviikkoina, Akola sanoo.

    EU-linjauksen mukaan brittiläiset työntekijät, eläkeläiset ja opiskelijat voivat jatkaa oleskeluaan EU-alueella brexitin jälkeenkin, jos EU-kansalaiset saavat vastavuoroisesti jäädä Britanniaan. Tähänkin asiaan odotetaan Britannian kantaa.

    Kansainvälisen kauppakamarin johtaja Timo Vuori kertoo, että brittiyrityksillä on Suomessa yli 300 tytäryhtiötä, joissa on 20 000 työntekijää. Britanniassa taas on yli 200 suomalaista yritystä, jotka työllistävät 12 00 ihmistä.

    – Epätietoisuutta on siitä, miten työntekijät, tavarat ja palvelut liikkuvat EU:n ja Britannian välillä. Vaaditaanko työntekijöiltä viisumia tai erillistä työlupaa?

    Vuoren mukaan yritykset pohtivat muun muassa, onko Britannia sellainen markkina, jolta vetäydytään pitkällä aikavälillä.

    Lisää aiheesta:

    Sipilä Mayn EU-erosopimuksen kaatumisesta: "Kyllä tämä nyt näyttää aika pahalta"

    Analyysi: Mayn murskatappio johtanee brexitin lykkääntymiseen

    Haetko pian kesätöitä? Kaksi kokenutta rekrytoijaa kertoo, mitkä virheet ainakin kannattaa välttää

    Haetko pian kesätöitä? Kaksi kokenutta rekrytoijaa kertoo, mitkä virheet ainakin kannattaa välttää


    Kesätöiden hakuaika lähestyy ja on joillakin aloilla jo menossa. Mitä ei kannata tehdä, jos toivoo kesätyöpaikan ovien aukeavan? Pyysimme tähän vinkkejä kahdelta kokeneelta rekrytoijalta. Neuvoja antoivat S-ryhmän henkilöstöjohtaja Susa...

    Kesätöiden hakuaika lähestyy ja on joillakin aloilla jo menossa. Mitä ei kannata tehdä, jos toivoo kesätyöpaikan ovien aukeavan?

    Pyysimme tähän vinkkejä kahdelta kokeneelta rekrytoijalta. Neuvoja antoivat S-ryhmän henkilöstöjohtaja Susa Nikula ja Stora Enson Imatran tehtaiden henkilöstöpäällikkö Aimo Kettunen.

    Moka: Jätä vajaa hakemuslomake, chättää hakemus kuten viesti kaverille, jaarittele niitä näitä

    Enemmistö kesätöistä haetaan sähköisesti, jolloin lomakkeiden kanssa kannattaa olla tarkkana.

    – Jos pyydetään hakemaan sähköisellä lomakkeella, ei kannata täyttää vain haluamiaan kohtia, vaan vastata kaikkiin kysymyksiin mihin pyydetään, S-ryhmän Nikula neuvoo.

    – Jos taas hakee vapaamuotoisella hakemuksella, kannattaa kirjoitustyyliä miettiä, eikä olla yhtä vapaamuotoinen, mitä some-viestittelyssä kavereiden kanssa tulee oltua.

    Stora Enson Kettunen toteaa, että sekavan oloinen ja epälooginen hakemus usein siirtyy sivupinoon. Useaan paikkaan lähteviä kopioi-liitä-tekniikalla kirjoitettuja hakemuksia kannattaa välttää.

    – Meillekin tulee toisinaan copy-paste-hakemuksia, ja sellainenhan ei kerro, miksi henkilö on hakemassa juuri meille tai meidän työpaikoistamme kiinnostunut, Kettunen sanoo.

    Niin S-ryhmässä kuin Stora Ensollakin ihminen lukee pääsääntöisesti kaikki saapuvat hakemukset, eikä koneellista karsintaa käytetä. Poikkeuksena ovat S-ryhmällä lähinnä tehtävät, joissa selkeästi edellytetään jotain asiaa, kuten täysi-ikäisyyttä. Silloin alaikäisten hakemukset eivät mene luettavaksi asti.

    – Varsinkin nuorimmille suunnatuissa paikoissa pyrimme myös haastattelemaan kaikki hakijat. Henkilökohtaisella lyhyellä tapaamisella on hakemusta isompi merkitys, Nikula sanoo.

    Moka: Laita äiti, isä tai muu sukulainen viemään hakemus ja soittamaan puolestasi

    Nikula toteaa, ettei ketään muuta kannata laittaa viemään hakemusta. Esimerkiksi nuorimmille suunnattuja tutustu ja tienaa -kesätyöpaikkoja hakiessa hakemus usein jätetään suoraan kaupan toimipaikkaan.

    Varsinaisen asian hoitamisen sijaan sukulaisen tai kaverin voi pyytää avuksi työnhakuun toisella tavalla.

    – Kannattaa tehdä sparrausta sukulaisten kanssa, kun hakee ensimmäistä työpaikkaa. Kokeneemmalta voi saada apua vaikka käymällä läpi mahdollisia haastattelun kysymyksiä, Nikula sanoo.

    Kettunen on puolesta-asioinnista samoilla linjoilla. Hakeminen ei yleensä etene, jos laittaa itsensä sijaan jonkun muun asialle.

    Sama pätee puheluihin. Stora Enson Kettunen toteaa, ettei anna hyvää kuvaa hakijasta, jos tämä sanoo soittaessaan sen ja sen käskeneen tai pyytäneen kyselemään työpaikan perään.

    Moka: Mene työhaastatteluun kengänkärkiä katsellen, tai täysi teatteriesitys päällä

    – Meillä asiakaspalvelu on melkein kaikissa tehtävissä, joten ihmisiä pitää uskaltaa tervehtiä ja katsoa silmiin, Nikula toteaa.

    Haastattelussa ei anna parasta kuvaa itsestään, jos katselee kengänkärkiä ja jauhaa purukumia. Reipas asenne kannattaa ja huomaavaisilla käytöstavoilla pääsee pitkälle.

    Vaikka itsestään kannattaa tuoda esille parhaat puolet, ei kannata lähteä esittämään täysin eri ihmistä.

    – Ei sellaista roolia jaksa kantaa pitkään töissä.

    Moka: Älä turhaan selvitä hakemasi työtehtävän taustoja ennen haastattelua

    – Haastattelussa ei kannata antaa vaikutelmaa, että on velvollisuudesta tullut paikalle, Kettunen toteaa.

    Tilannetajusta on apua. Jos haastatteluun tulee selkeästi yli- tai alipukeutuneena, voi tulla mieleen että tietääköhän hakija, millaisesta tehtävästä on kyse.

    – Toivotaan että hakija ottaa selvää haetusta tehtävästä ja hieman, mitä normeja siihen kuuluu, Kettunen mainitsee.

    Vinkki työnantajalle: Palautetta kaivataan ja arvostetaan

    Mitä ensimmäisiä kokemuksiaan työelämästä saaneet ovat ajatelleet? Miltä työelämä näyttää sinne vasta saapuvalle?

    – Nuoria yllättää aika usein, että työssä käyminen on raskasta, ja päivän aikana tehdään paljon töitä. Joitain yllättää, että töissä pitää olla oikeasti silloin, kun työaika alkaa, Nikula kertoo.

    S-ryhmä teetti viime kesänä kyselytutkimuksen alle 25-vuotiaille työntekijöilleen. Toinen nuoria yllättänyt asia oli, kuinka paljon lyhyessä ajassa pitää eri asioita oppia ja omaksua.

    – Esimerkiksi työ Prisman kassalla on aika vaativaa. Siihen joutuu lyhyessä ajassa omaksumaan paljon eri asioita.

    Yksi selkeä ilmiö on huomattu niin S-ryhmässä kuin Stora Ensollakin. Nuoret työntekijät kaipaavat entistä enemmän palautetta siitä, kuinka töissä meni ja kuinka siinä on pärjännyt.

    – Se on kesätyöntekijöiden palautteista noussut esille, että omasta tehtävästä suoriutumisesta kaivataan palautetta. Se voi yllättää, ettei palautteen antaminen ole samanlaista mihin on tottunut vaikka koulussa, Kettunen sanoo.

    Kesätöiden tarjoajalle voikin antaa vinkiksi muistaa antaa palautetta. Sitä voi antaa silloinkin, kun kaikki on mennyt sujuvasti odotusten mukaan.

    Nuoret fiksuja ja reippaita

    Perinteiselle teollisuuden alalle töihin tulevia saattaa yllättää myös vuorovaikutuksen haasteellisuus. Hyvin eri-ikäisten ihmisten ja kenties voimakkaidenkin persoonien kanssa kaikki eivät ole tottuneet toimimaan.

    Niin Nikula kuin Kettunen haluavat ehdottomasti painottaa, että nuoret ovat reippaita ja töistään innostuneita.

    – Sen haluan sanoa, että on paljon reippaita ja päteviä nuoria jotka haluavat tehdä töitä, Nikula toteaa.

    – Nykynuoriso on fiksua joukkoa, ja ottavat hyvin tehtävät hoitoonsa, jatkaa Kettunen.

    S-ryhmä on suurimpien kesätöitä tarjoavien yritysten joukossa. Se on kertonut palkkaavansa jopa 14 000 työntekijää ensi kesäksi. Keskolla on paikkoja viidelletuhannelle kesätyöntekijälle. Stora Enso palkkaa yli tuhat kesätyöntekijää eri puolille maata. Perinteisesti isoja kesätyöllistäjiä ovat olleet lisäksi kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät.

    Lue myös

    Työllisyysaste nousi hallituksen 72 prosentin tavoitteeseen – Sipilä: "Se on keveiden tuuletusten paikka autotallissa tänään"

    Juuso Toivonen, 30, sai pätkätöistä ja epävarmuudesta tarpeekseen – ratkaisu löytyi pienestä Karkkilasta, jossa on otettu kovat keinot käyttöön ammattilaisten saamiseksi

    Haussa ketterä ja intohimoinen kunnansihteeri – markkinoinnin kieli valuu voimalla myös julkisen sektorin työpaikkailmoituksiin

    "Norjalaisen miehen pitää kestää kylmää" – Kaikki norjalaisnuoret eivät hiihdä, mutta yllättävän monella on tuhannen euron takki

    Komissio veisi EU-mailta veto-oikeuden veroasioissa – jatkossa  voitaisiin määräenemmistöllä panna kuriin veronkiertoa ja internetyhtiöitä

    Komissio veisi EU-mailta veto-oikeuden veroasioissa – jatkossa voitaisiin määräenemmistöllä panna kuriin veronkiertoa ja internetyhtiöitä


    Euroopan komissio ehdottaa, että yksittäinen jäsenmaa ei voisi jatkossa enää torpata päätöksiä veroasioissa. Nykysääntöjen mukaan verotukseen liittyvistä asioista pitää päättää yksimielisesti. Muutos voisi helpottaa puuttumista...

    Euroopan komissio ehdottaa, että yksittäinen jäsenmaa ei voisi jatkossa enää torpata päätöksiä veroasioissa. Nykysääntöjen mukaan verotukseen liittyvistä asioista pitää päättää yksimielisesti.

    Muutos voisi helpottaa puuttumista esimerkiksi kansainvälisten yritysten verosuunnitteluun.

    Kyseessä olisi iso periaatteellinen muutos. Verotus ja ulkopolitiikka ovat harvoja aiheita, joissa päätökset pitää EU:ssa tehdä yksimielisesti. Muissa asioissa on käytössä määräenemmistöpäätös, jossa yksittäisen maan vastustus ei riitä estämään päätöstä.

    Yksimielisyysvaatimus on tarkoittanut käytännössä sitä, että verotuskysymyksissä on menty pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan. Se on esimerkiksi estänyt Googlen ja Amazonin kaltaisten internetjättien verottamiseen tähtäävän eurooppalaisen digiveron läpimenon.

    Komission laskelmien mukaan esimerkiksi arvonlisäverojärjestelmän uudistuksen hyväksyminen välttäisi 50 miljardin euron vuosittaiset menetykset veropetosten takia, jos päätökset vain saataisiin tehtyä.

    Unionin toimivaltaa ei silti laajenneta

    Unionin toimivalta on veroasioissa rajallista. EU:ssa käsitellään verotusta vain silloin kun se liittyy sisämarkkinoiden toimintaan tai kilpailuasioihin. Nytkään tarkoitus ei ole laajentaa toimivaltaa.

    – Emme ehdota veroasteiden harmonisointia emmekä verotuksen vähimmäistasoa, korosti talouskomissaari Pierre Moscovici.

    Moscovicin vakuutteluista huolimatta yksimielisyydestä luopuminen on hyvin vaikeaa, koska siitä pitää päättää yksimielisesti. Irlanti ehti jo torjua komission idean.

    Ehkä sittenkin asteittain?

    Suomella ei ehdotukseen ole vielä kantaa. Yksimielisyysperiaate on toisinaan palvellut Suomen hallituksen tavoitteita, toisinaan se on haitannut niitä.

    Esimerkiksi Suomen ajama digilehtien arvonlisäveron alennus oli pitkään jumissa siksi, että Tšekki halusi kytkeä sen hyväksymisen toiseen verokysymykseen. Jumi purkautui vasta loppusyksystä.

    Toisaalta Suomi on vastustanut digijättien verottamista. Ehdotus on toistaiseksi käytännössä haudattu, koska yksimielisyyttä ei löytynyt.

    Komissio yrittää tehdä ehdotuksestaan helpommin nieltävän siten, että määräenemmistöpäätöksiin siirryttäisiin vaiheittain. Kiistanalaisimmat asiat, kuten digiyritysten vero, tulisivat määräenemmistön piiriin vasta 2025.

    Miksi kannattavat yritykset eivät investoi? Nordean Kangasharju:

    Miksi kannattavat yritykset eivät investoi? Nordean Kangasharju: "Meillä on jäänyt pelko päälle"


    Erilaisia investointejaYleisesti ottaen investoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteista menoa, josta odotetaan saatavan tuloja useampana kuin yhtenä tilikautena.Aineelliset investoinnit ovat sijoittamista esimerkiksi koneisiin, laitteisiin ja...

    Erilaisia investointeja

    Yleisesti ottaen investoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteista menoa, josta odotetaan saatavan tuloja useampana kuin yhtenä tilikautena.

    Aineelliset investoinnit ovat sijoittamista esimerkiksi koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin.

    Aineettomia investointeja ovat esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen tehdyt sijoitukset.

    Korvausinvestoinniksi kutsutaan sijoituksia, joilla korvataan tuotantovälineiden kulumista.

    Laajennusinvestoinnit lisäävät tuotantokapasiteettia.

    Bruttoinvestoinnit pitävät sisällään sekä laajennus- että korvausinvestoinnit.

    Virheinvestoiniksi kutsutaan epäonnistunutta investointia.

    lähde: Taloussanasto, Taloustieto Oy

    Elikeinoelämän keskusliiton investointikyselyn tuloksissa on muutamia valopilkkuja, vaikkakin yleiskuva on varovainen.

    – Tälle vuodelle odotetaan viime vuoteen verrattuna lievää investointien kasvua. Eli T&K investointien odotetaan nousevan noin kolme prosenttia ja kiinteiden tehdasteollisuuden investointien vajaa kuusi prosenttia, sanoo EK:n asiantuntija Terhi Heikkonen.

    Lähimpänä vertailukohtana ovat vajaan parin vuoden takaiset luvut.

    – Investointien taso on vielä matala. Investointien lähimenneisyyden huippuvuosi oli 2017, ja ihan sille tasolle tästä noususta huolimatta ei tänä vuonna päästä.

    Kuten voimalaitoshankkeista ja sähköverkkojen uusimisesta käydyistä keskusteluista voi päätellä, etenkin energia-alan yrityksissä rahaa käytetään investointeihin myös jatkossa.

    Energiateollisuuden investoinnit ovat olleet korkealla tasolla jo viimeiset kymmenen vuotta. Siellä on silti edelleen odotettevissa vajaan 20 prosentin kasvua tälle vuodelle.

    Loppuunkulunutta korvataan uudella

    Toisaalta, nimenomaan energiateollisuuden investoinnit paljastavat tämänhetkisten satsausten yleisimmän syyn: Loppuun kulunutta korvataan uudella. Vanhaa kapasiteettia korvaavien investointien osuus on 42 prosenttia kaikista investoinneista.

    Toimialoittain investointien kasvua vuoteen 2018 verrattuna on kyselyn mukaan odotettavissa myös muun muassa kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa.

    Myös tutkimus ja tuotekehitystoiminnan suunta näyttäisi jatkuvan myönteisenä.

    – Jonkin verran on jo huomattu, että lasku on pysähtynyt, mutta se suuri notkahdus, joka Nokian jälkeen tapahtui, ei tokikaan sitä ole vielä saatu kurottua umpeen vaan taso tästä positiivisesta kehityksestä huolimatta on kovinkin matalalla, Heikkonen sanoo.

    Mutta miksi sitten investoinnit ovat yhä matalalla tasolla?

    – Meidän tiedustelun mukaan tärkeimpänä on kysynnän heikkous, Heikkonen sanoo.

    Investointien merkitystä on viime aikoina korostanut voimakkaasti muun muassa Nordea-pankin pääekonomisti Aki Kangasharju. Hänen mukaansa on huolestuttavaa, että yritykset eivät satsaa tulevaan.

    – Ei tämä kovin hyvää kasvupotentiaalia lupaa meille 2020-luvulle, Kangasharju napauttaa.

    Vaikka rahaa on, sitä ei käytetä investointeihin, vaan säästetään

    – Se mikä minua tässä ihmetyttää on kannattavuus Suomen yrityksissä. Ja se koko ajan kannattavuus vain paranee. Yleensä noususuhdanteessa kun kannattavuus paranee ja tulevaisuudenusko lisääntyy niin yritykset investoivat, mikä kääntää yritykset velkaantumisen puolelle, mutta sitä ei ole näköpiirissä Suomessa. Mutta se on näköpiirissä Ruotsissa, Jenkeissä ja muualla.

    Mutta mistä tämä sitten johtuu?

    – Minun oma teoria on, että meille on jäänyt pelko päälle. Yritykset ovat saaneet sellaisen halvauksen, että ne eivät tokene vaikka olisi minkälainen noususuhdanne maailmalla. Toisaalta meillä on peloteltu työvoiman loppumisella 20 vuotta. Ja viimeiset kymmenen vuotta on ollut se lamaantuma päällä, joka sitten tavallaan teki yritykset hyvin varovaiseksi, sanoo Kangasharju.

    Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemä teollisuuden investointitiedustelu on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää. Loka-marraskuussa 2018 tehtyyn tiedusteluun vastasi 267 yritystä.

    Lue lisää:

    Analyysi: Suomessa ei ole haluja lasten tekoon eikä investointeihin – kumpi kertoo enemmän uskonpuutteesta?

    Saksan talouskasvu oli viime vuonna hitainta viiteen vuoteen – talous supistui alkusyksystä

    Saksan talouskasvu oli viime vuonna hitainta viiteen vuoteen – talous supistui alkusyksystä


    Saksan talous kasvoi viime vuonna 1,5 prosenttia, kertoo Saksan tilastovirasto Destatis alustavassa arviossaan. Talouskasvu oli heikointa sitten vuoden 2013. Koko vuoden kasvua hidasti se, että kolmannella vuosineljänneksellä heinäkuusta syyskuuhun...

    Saksan talous kasvoi viime vuonna 1,5 prosenttia, kertoo Saksan tilastovirasto Destatis alustavassa arviossaan. Talouskasvu oli heikointa sitten vuoden 2013.

    Koko vuoden kasvua hidasti se, että kolmannella vuosineljänneksellä heinäkuusta syyskuuhun talous kutistui 0,2 prosenttia. Syynä olivat muun muassa autoteollisuuden vaikeudet sekä maailmantalouden hidastuminen.

    Loppuvuodesta talous osoitti kuitenkin hienoisia toipumisen merkkejä. Tilastovirastolla ei kuitenkaan ole vielä tarkkoja tietoja viimeisen vuosineljänneksen kasvusta.

    Jos supistuminen olisi jatkunut loppuvuoden aikana, Saksa olisi vajonnut taantumaan. Määritelmällisesti maa on taantumassa, jos sen talous supistuu kaksi vuosineljännestä peräkkäin.

    Toissa vuonna ja sitä edellisenä vuonna Saksan talous kasvoi 2,2 prosenttia. Saksan talous on kasvanut yhtäjaksoisesti yhdeksan vuoden ajan.

    Nokian säästöohjelma iskee myös Suomeen – vaarassa 350 työpaikkaa

    Nokian säästöohjelma iskee myös Suomeen – vaarassa 350 työpaikkaa


    Teknologiayhtiö Nokia aloittaa yt-neuvottelut Suomessa. Yhtiö arvioi niiden johtavan noin 350 työpaikan katoamiseen vuonna 2019. Suunnitelmat koskevat kaikkia muita Suomen-toimipaikkoja paitsi Oulun tehdasta. Nokia työllistää Suomessa tätä nykyä...

    Teknologiayhtiö Nokia aloittaa yt-neuvottelut Suomessa. Yhtiö arvioi niiden johtavan noin 350 työpaikan katoamiseen vuonna 2019.

    Suunnitelmat koskevat kaikkia muita Suomen-toimipaikkoja paitsi Oulun tehdasta.

    Nokia työllistää Suomessa tätä nykyä noin 6 000 ihmistä, joista noin puolet työskentelee Espoossa ja Helsingissä.

    – Jatkuva kustannusten seuranta on elintärkeää toimialallamme ja suunnitellut muutostoimenpiteet ovat välttämättömiä Nokian pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tällaiset päätökset eivät ole helppoja ja teemme parhaamme tukeaksemme henkilöstöämme muutosprosessin aikana, sanoi Nokian maajohtaja Tommi Uitto tiedotteessa.

    Nokia kertoi säästöohjelmasta julkisuuteen viime lokakuussa.

    Uitto sanoo Ylelle puhelinhaastattelussa, että työpaikkoja vähennetään erityisesti vanhojen tuotteiden tuotekehityksestä sekä tukitoiminnoista.

    Leikkaukset osuvat käytännössä esimerkiksi talous-, henkilöstö- ja tietohallinnossa sekä kiinteistöpuolella työskenteleviin ihmisiin.

    Koviten säästöohjelma kohdistuu Espooseen, joka on Nokia suurin yksikkö Suomessa.

    Säästöohjelmalla Nokia haluaa leikata kulujaan maailmanlaajuisesti 700 miljoonalla eurolla vuoden 2020 loppuun mennessä.

    Tavoitteena on parantaa yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä.

    Euroopasta katoaa jopa 2 000 työpaikkaa?

    Säästöohjelma käynnistyy samanaikaisesti myös muualla Euroopassa. Uiton mukaan Euroopasta on tarkoitus vähentää enimmillään 2 000 työpaikkaa.

    Aikanaan Nokian suomalaistyöntekijöissä herätti närää, että Nokia sitoutui Alcatel-Lucent-kaupan jälkeen suojaamaan määräajaksi ranskalaisia työpaikkoja.

    Nyt aloitettu säästöohjelma koskee Uiton mukaan myös Ranskaa.

    – Ranskassa on tiettyjä sitoumuksia, mutta nyt suunnitellut leikkaukset kohdistuvat myös Ranskaan. Ranskassa (leikattavien työpaikkojen) määrä on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti isompi kuin muun muassa Suomessa, Uitto sanoo.

    Nokian mukaan kulukuuri etenee myös Euroopan ulkopuolella. Aikataulut ja toimenpiteet vaihtelevat paikallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti.

    Maailmanlaajuisesti vähennettävien työpaikkojen määrää yhtiö ei vielä kerro. Nokia työllistää globaalisti noin 100 000 ihmistä.

    Kilpailu 5G-verkoista kiristyy

    Kannattavuuden parantamisen ohella Nokia pyrkii virittämään koneensa täyteen iskuun, kun verkkoyhtiöt käyvät kisaan uuden sukupolven 5G-verkkojen toimituksista.

    Nokian pahimmat kilpailijat verkkoliiketoiminnassa ovat ruotsalainen Ericsson ja kiinalainen Huawei.

    Viime vuodet ovat olleet vaikeita verkkolaitevalmistejille, kun 4G-verkot on pitkälti rakennettu, eivätkä teleoperaattorit ole intoutuneet vielä investoimaan 5G-verkkoihin.

    Uiton mukaan kauppoja 5G-verkoista tehdään tällä haavaa eniten Yhdysvalloissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa.

    – Nyt puhutaan toiminnan tehostamisesta ja kokonaiskulurakenteen kilpailukyvystä, ei niinkään hintakilpailukyvystä. Mihinkään hintakilpailuun ei ole sinänsä tarkoitus lähteä.

    Suomen yt-neuvottelujen lopputulos on selvillä aikaisintaan noin kuuden viikon kuluttua.

    Lue myös:

    Nokia tavoittelee satojen miljoonien säästöjä, liiketulos notkahti

    Nokian jättimäinen säästöohjelma vie läjän työpaikkoja, mutta mistä nyt säästetään? Luottamushenkilö: "Heikennys suomalaisen asiantuntijuuden kilpailukykyyn"

    Mona Mannevuon kolumni: Tuleeko meistä kunnon kansalaisia sijoittamalla vähiäkin rahojamme?

    Mona Mannevuon kolumni: Tuleeko meistä kunnon kansalaisia sijoittamalla vähiäkin rahojamme?


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaSuomessa otetaan käyttöön ensi vuonna osakesäästötili. Sen tavoitteena on edistää...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Suomessa otetaan käyttöön ensi vuonna osakesäästötili. Sen tavoitteena on edistää kansalaisten aktiivista säästämistä ja sijoittamista. Samalla kansalaisia kannustetaan ottamaan enemmän vastuuta itsestään.

    Uudistus on herättänyt hämmennystä. Osakesäästötiliin liittyviin kysymyksiin Ylelle vastannut Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri vakuuttaa, että piensijoittaminen sopii kaikille.

    Suomalaiset ovat lottokansaa, ja kuponkien sijaan he voivat nyt ostaa osakkeita. Samaan aikaan kotitaloudet ovat yhä tärkeämpiä yritysten kasvun rahoittajia, ja osakesäästötilin tavoite on edistää pääomien tarjontaa suomalaisille yrityksille.

    Taustalla on huoli suomalaisten laiskuudesta sijoittajina. Kuten vätysmäinen kansalainen, myös suomalainen raha kaipaa aktivointia. Suomalainen raha on nimittäin laiskaa.

    Laiska raha on eräänlainen sohvaperuna, se makoilee tilillä tekemättä mitään.

    Sijoittaminen on myös uusi feminismiä hyödyntävä trendi.

    Ruotsista inspiraatiota hakevissa naisille suunnatuissa sijoitusilloissa hoetaan sijoittajanaisen olevan vahva ja rohkea menestyjä. Sijoittava perheenäiti on vastuullinen, sillä hän on kiinnostunut lastensa tulevaisuudesta.

    Kaunis osakesäästötili on uusi konmari, terapia ja kehonhuolto.

    Raha tuo valtaa ja itsenäisyyttä, ja sijoitussalkku kuvastaa omistajansa olevan rationaalinen tulevaisuuteen katsova olento eikä nettikaupoissa sekoileva pinnallinen tuhluri. Sijoitussalkku myös vähentää stressiä, sillä raha-asioita ei tarvitse koko ajan murehtia.

    Kaunis osakesäästötili on uusi konmari, terapia ja kehonhuolto.

    Tällaisen käsityksen saa myös Vauras Nainen -yhteisön perustajan Terhi Majasalmen järjestämästä kuohuviinintuoksuisesta sijoitus­illasta. Ylen julkaiseman jutun perusteella sijoitusillassa nousi esiin myös huoli hyvinvointivaltion tulevaisuudesta: naiset murehtivat päätyvänsä katuojaan ilman sijoitussalkkua.

    Vaikuttaa siltä, että edes hyvätuloisten naisten luottamus valtioon ei ole kovin suuri.

    Vielä tovi sitten hyvinvointivaltiossa koulutus oli naisen reitti itsenäisyyteen ja menestykseen. Ilmeisesti vaihtoehtoja on nyt enää kaksi: omat sijoitukset tai puolison sijoitukset.

    Lienee selvää, että puolison rahoissa roikkuminen on näistä kahdesta se huono vaihtoehto.

    Mikäli kunnon kansalainen on sijoittajakansalainen, herää kysymys siitä, mitä tapahtuu niille, joilla ei ole sitä kuuluisaa laiskaa rahaa.

    Rahaa on kuitenkin oltava säästössä ennen kuin sitä voi sijoittaa.

    Käsi ylös ne, joiden arkeen rahan menettäminen ei vaikuta ikävällä tavalla.

    Naisten sijoitusilloista kertovassa jutussa vakavaraisuutta korostaa myös tietokirjailija, somevaikuttaja ja sijoitusbloggari Julia Thurén. Thurénin mukaan sijoittamisen tärkein sääntö on se, ettei sijoita rahaa, jonka häviäminen vaikuttaa omaan arkeen ikävällä tavalla.

    Käsi ylös ne, joiden arkeen rahan menettäminen ei vaikuta ikävällä tavalla.

    Ulkopuolelta kriittisesti tarkasteltuna sijoittaminen on leikkiä rahalla. Sijoittaminen on hauska harrastus silloin, kun suhde rahaan on kepeä. Kepeä suhde rahaan muodostuu, jos ostopäätöksiä tehdään palvelujen, luksustuotteiden ja osakkeiden välillä.

    Sijoitusmania myös ylläpitää kuvitelmaa siitä, että kaikilla on mahdollisuus säästää ja tehdä kulutusvalintoja.

    Somevaikuttajat jakavat mielellään säästämisvinkkejä pienituloisille. Yksinkertaisten vinkkien sisältö on usein tämä: tee itse ruokaa, ja osta erikoiskahvin sijaan suodatinkahvi.

    Nyt halutaan heti hyödyke, ja oletetaan, että hyvinvointiyhteiskunta tulee ja pelastaa.

    Tovi sitten Finanssialan johtava asiantuntija Elina Erkkilä kauhisteli sitä, että 38 prosenttia suomalaisista ei säästä tai sijoita. Syy on hänestä kuluttamisen kulttuuri ja arvonmuutos.

    Erkkilän mukaan suomalaiset ovat kadottaneet isovanhemmilta perityn taidon tulla toimeen vähällä ja säästää pienistä varoista. Nyt halutaan heti hyödyke, ja oletetaan, että hyvinvointiyhteiskunta tulee ja pelastaa. Kyse on asenteesta, itsekurista ja valinnoista.

    Velkaantuminen on totisesti kulutus- ja luottomyönteisen kulttuurin kääntöpuoli. Karu todellisuus on se, että Suomessa on jo liki puoli miljoonaa ihmistä ulosotossa.

    Mutta onko se merkki kansakunnan moraalisesta rappiosta eli degeneraatiosta?

    No ei ole, sillä suuri osa ulosottoon päätyneistä veloista on melko pieniä sosiaali- ja terveysalan asiakasmaksuja. Velasta perittävät viivästyskorot ja perintäkulut pahentavat jo ennestään tukalaa tilannetta. Joku voisi sanoa tätä rakenteelliseksi ongelmaksi.

    Tarina kurinalaisuudesta kuitenkin sopii sijoittajakansalaiselle: ihanteelliset kunnon kansalaiset saavat äänensä kuuluviin silloin kun jaetaan niukkoja resursseja.

    Mona Mannevuo

    Kirjoittaja työskentelee tutkijana Turun yliopistossa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -konsortiossa. Lisäksi hän työstää kirjaa tunteiden, neurotieteiden ja suomalaisten työnjohto-oppien kytköksistä. Hän kirjoittaa kolumneja yksityishenkilönä eivätkä hänen näkemyksensä välttämättä heijastele Turun yliopiston kantoja.

    Metallialan osaajista on huutava pula – Merenkurkun uusi autolautta rakennetaan osin ulkomaalaisvoimin

    Metallialan osaajista on huutava pula – Merenkurkun uusi autolautta rakennetaan osin ulkomaalaisvoimin


    Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tuleva uusi autolautta rakennetaan Raumalla. Rauma Marine Constructionsin mukaan aluksen rakentaminen tarkoittaa noin 800 henkilötyövuotta. Tätä osaajien määrää ei Suomesta löydy, vaan rakentamiseen...

    Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tuleva uusi autolautta rakennetaan Raumalla. Rauma Marine Constructionsin mukaan aluksen rakentaminen tarkoittaa noin 800 henkilötyövuotta. Tätä osaajien määrää ei Suomesta löydy, vaan rakentamiseen tarvitaan työvoimaa myös ulkomailta.

    – Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Romania, Puola, Saksa, listaa Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ulkomaisen työvoiman mahdollisia lähtömaita.

    Heinimaan mukaan uuden autolautan suunnittelutyö on kotimaista, mutta rakentamiseen työvoima ei Suomessa yksinkertaisesti riitä.

    – Palkkakehitys ja koulutuspolitiikka ovat johtaneet tähän. Metallialan työntekijöiden määrä on romahtanut. Se ei ole hyvää kehitystä ja sitä vastaan on taisteltava, Heinimaa sanoo.

    Rauman telakalla on noin sata omaa työntekijää.

    Luonnos Merenkurkkuun suunnitellusta uudesta laivasta.Kvarken Link ABLisää koulutusta

    Teollisuusliiton järjestötoimitsija Nina Wessbergin mukaan on selvää, että ammattitaitoisia rakentajia tulee Suomeen myös ulkomailta. EU on sisämarkkinat, jonka alueella työvoima liikkuu vapaasti. Lautanrakennuksessa tarvitaan ammattiosaamista ja kokemusta.

    – Arvioidaan, että hyväksi lautanrakentajaksi kehittymiseen tarvitaan viiden vuoden kokemus.

    Wessbergin mukaan metallialan osaajien määrän romahtaminen Suomessa on valitettavaa ja ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa.

    – Joitakin vuosia sitten sanottiin, ettei täällä tulla enää rakentamaan aluksia. Se tarkoitti, että moni nuori ei valinnut kone- tai metallialaa.

    Nina WessbergYle/ AG Karlsson

    Wessberg arvelee, että ammattikoulutus yleensäkään ei enää houkuttele nuoria.

    – Se on sääli. Esimerkiksi telakalla palkka on kuitenkin kilpailukykyinen.

    Wessberg peräänkuuluttaa lisää koulutusta alalle. Alanvaihtajille tarjotaan jo nyt uudelleenkouluttautumista, mutta asiaa pitäisi tarkastella pitkäkestoisemmin.

    – Pitäisi uskaltaa sanoa, että länsirannikko tarvitsee metallityöntekijöitä, jotka osaavat hitsata, Siihen pitäisi panostaa, Wessberg sanoo.

    Toiveena pysyvät työsuhteet

    Rauman Teollisuustyöntekijät ry:n puheenjohtaja Irma Salo uskoo, että noin puolet Merenkurkkuun tulevan autolautan rakentajista voi löytyä Suomesta.

    – Joitakin vuosia sitten poliitikot sanoivat, että aurinko laskee kotimaisen telakkateollisuuden ylle ja moni etsi muita töitä. Nyt on ongelmia houkutella väkeä takaisin telakalle.

    Salo toivoo, että Merenkurkun uuden lautan tilaus on vasta ensimmäinen tulevista tilauksista ja johtaisi pysyviin työsuhteisiin.

    – Nykyään on määräaikaisia sopimuksia. Sinä teet projektisi ja sitten joku toinen tulee tilallesi. Uuden autolautan varustamisessa kotimaisella meriteollisuudella on suuri rooli.

    Håkan EnlundYle / Peter KarlbergKotimaisuusaste jopa 80 prosenttia

    Rauma Marine Constructions Oy:n myyntijohtaja Håkan Enlundin mukaan Suomessa rakennettavien lauttojen kotimaisuusaste on yleensä noin 70-80 prosenttia.

    – Se, kuka toimittaa mitäkin ja kuka rakentaa esimerkiksi ravintolat, on telakan vastuulla ja se prosessi alkaa nyt, Enlund sanoo.

    Toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa muistuttaa, että kokonaisuutena kyse on muustakin kuin lautan rakentamisesta. Työpaikoilla on vaikutusta esimerkiksi myös palvelualaan ja kauppaan.

    – Työntekijät, riippumatta siitä, mistä he Suomeen tulevat, asuvat ja työskentelevät Raumalla sekä käyttävät täällä palveluita, Heinimaa sanoo.

    Teollisuusliiton Nina Wessberg arvelee, että monella alalla ulkomaiset alihankkijat ovat nykyään todellisuutta. Harva suurempi projekti hoidetaan vain yrityksen oman työvoiman voimin. Pääasia olisikin se, että Suomeen saataisiin nyt lauttatilauksia ja työtä.

    – Siitä toimitusvarmuudesta, mihin suomalaiset telakat pystyvät, on tullut valttikortti markkinoilla. Saamme usein lautan toimitettua etuajassa ja teemme laadukasta työtä. Asiakkaat eivät enää tavoittele halvinta, vaan haluavat sen, joka kestää pisimpään ja on paras.

    Aiheesta kirjoitti ensin Anna Kurtén Yle Österbottenilta: Den nya Kvarkenfärjan väntas bli 70-80 procent inhemsk – en stor del av arbetskraften rekryteras från Östeuropa

    Etujärjestö tympääntyi kiinalaisen verkkokaupan vapaamatkustukseen – ei maksa alvia, kierrätyksen kulut suomalaisille

    Etujärjestö tympääntyi kiinalaisen verkkokaupan vapaamatkustukseen – ei maksa alvia, kierrätyksen kulut suomalaisille


    Kiinasta tuleva verkkokauppa on kasvanut viime vuodet reipasta vauhtia. Vuonna 2017 Kiinasta tuli 22 prosenttia enemmän Postin kuluttajapaketteja kuin vuotta aiemmin, arvioi Tuote- ja palvelukaupan yhdistys Etu. Aiemmin Tukkukauppiaiden liittona...

    Kiinasta tuleva verkkokauppa on kasvanut viime vuodet reipasta vauhtia. Vuonna 2017 Kiinasta tuli 22 prosenttia enemmän Postin kuluttajapaketteja kuin vuotta aiemmin, arvioi Tuote- ja palvelukaupan yhdistys Etu.

    Aiemmin Tukkukauppiaiden liittona tunnettu järjestö arvioi, että kasvu ei viime vuonna ole ainakaan hidastunut, vaikka tarkkoja tilastoja ei vielä saatavilla olekaan.

    Kotimaisen kaupan edustaja ei pidä kilpailutilannetta Kiinan kanssa kaikilta osin reiluna.

    – Epäreilua on se, että tuotteille ei ole samoja vaatimuksia ja lisäksi kiinalaisia tuotteita koskee verovapaus, sanoo Tuote- ja palvelukaupan yhdistys Edun toimitusjohtaja Lauri Pyökäri.

    Verovapautta vielä lähes kaksi vuotta

    Pyökäri viittaa verovapaudella varsinkin siihen, ettei alle 22 euron arvoisista Kiinasta tulevista paketeista mene arvonlisäveroa. Tämä verovapaus päättyy kahden vuoden kuluttua. Alalla on toivottu, että muutos astuisi voimaan jo aiemmin.

    – Kun verouudistus toteutuu, muutos on radikaali ja Kiinasta tulevien pakettien määrä todennäköisesti vähenee murto-osaan nykyisestä. Esimerksi Ruotsissa pakettien määrä tippui kymmenesosaan aiemmasta paikallisen veroratkaisun jälkeen, Pyökäri toteaa.

    Ruotsi otti käyttöön pienille lähetyksille arvonlisäveron, ja lisäksi lähetysten välittäjä PostNord alkoi periä niistä käsittelymaksua. Suomessa Posti on aiemmin torjunut maksun, vaikka myöntääkin pienistä lähetyksistä tulevan jopa miljoonien eurojen tappiot.

    Tuottajavastuu jää paikallisten maksettavaksi

    Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes testasi viime vuonna 32 tuotetta kiinalaisista halpaverkkokaupoista. Lähes kaikki lelut, sähkötarvikkeet, korut ja lastentarvikkeet olivat vaarallisia.

    – Kun kuluttaja tilaa EU:n ulkopuolelta, tuotteille ei löydy Euroopasta vastuutahoa, jolle esimerkiksi voisi vaarallisen tuotteen palauttaa ja jolta voisi vaatia korvauksia, Pyökäri muistuttaa.

    Suomessa toimivat yritykset ovat maksamassa esimerkiksi elektroniikan kierrätyksen tuottajavastuun kautta. Suomalaista kauppaa harmittaa, etteivät Kiinasta tulevat lähetykset näihin kuluihin osallistu.

    – Kiinalaisista tuotteista ei tuottajavastuujärjestelmään makseta mitään kustannuksista, ne tuovat vapaamatkustajaongelman. Suomalaiset ja Suomeen rekisteröityneet toimijat joutuvat kokonaisuudessa vastaamaan Kiinan tuonnin jätteistä, Pyökäri sanoo.

    Yle kertoi keväällä, kuinka Kiinasta tilattujen pakettien muovien kierrättäminen on usein mahdotonta. Elintarviketeollisuus- ja kauppa kustantavat pakkauskierrätyksen tuottajavastuumaksujen kautta.

    Lue myös:

    Kiinan selluvarastot alkavat olla täynnä ja hintakin on laskenut – metsäjätit porskuttavat, mutta Kiinassa piilee myös riskejä

    Mies ihmetteli, miten nettikirppikseltä ostetun mekon postimaksu voi olla kalliimpi kuin itse mekko – kehitti uuden konseptin, joka leviää nyt verkossa

    MOT tilasi Kiinasta feikkimeikkejä ja testautti ne – huulipunasta löytyi vaarallista lyijyä

    Kuluttajahinnat nousivat viime vuonna vähän yli prosentin

    Kuluttajahinnat nousivat viime vuonna vähän yli prosentin


    Kuluttajahinnat kohosivat viime vuonna keskimäärin 1,1 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Joulukuussa kuluttajahinnat nousivat 1,2 prosenttia. Inflaatio hidastui hieman, sillä marraskuussa kuluttajahinnat nousivat 1,3 prosenttia. Joulukuussa...

    Kuluttajahinnat kohosivat viime vuonna keskimäärin 1,1 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Joulukuussa kuluttajahinnat nousivat 1,2 prosenttia. Inflaatio hidastui hieman, sillä marraskuussa kuluttajahinnat nousivat 1,3 prosenttia.

    Joulukuussa savukkeiden, sähkön, polttonesteiden ja omakotitalojen peruskorjausten hinnat nousivat eniten. Inflaatiota puolestaan hillitsivät lasten päivähoidon, matkapuhelinten, käytettyjen autojen, televisioiden sekä omakotitalojen halpeneminen.

    Euroalueen yhdenmukaistettu inflaatio oli joulukuussa ennakkotietojen mukaan 1,6 prosenttia, kertoo EU:n tilastovirasto Eurostat. Yhdenmukaistettu inflaatio oli Suomessa 1,3 prosenttia.

    Yhdenmukaistetussa inflaatiossa ei ole mukana muun muassa omistusasumisen kustannuksia.

    Tilastoja varten kerättiin noin 50 000 hintatietoa yhteensä noin 470 hyödykkeestä.

    "Saatoin ostaa vaatteita joka viikko" – Camilla Sharif, 28, on entinen pikamuodin suurkuluttaja, mutta nyt hän ja monet muut ovat heränneet pohtimaan alan eettisyyttä


    Bloggaaja Camilla Sharif on entinen pikamuodin suurkuluttaja. Hän ei pelkää myöntää asiaa ääneen. – Aiemmin kun esimerkiksi juhlin paljon, niin saatoin ostaa uusia vaatteita joka viikko. Pikamuoti tarkoittaa nopeasti halvalla tehtyjä...

    Bloggaaja Camilla Sharif on entinen pikamuodin suurkuluttaja. Hän ei pelkää myöntää asiaa ääneen.

    – Aiemmin kun esimerkiksi juhlin paljon, niin saatoin ostaa uusia vaatteita joka viikko.

    Pikamuoti tarkoittaa nopeasti halvalla tehtyjä vaatteita, joita myydään huokeaan hintaan mahdollisimman suurelle kuluttajaryhmälle. Mallistot kiertävät nopeasti, ja myymälöihin saatetaan tuoda uutuuksia jopa viikoittain.

    Halpavaatteiden nopea kierto ja pikamuotikulttuuri tekevät vaateteollisuudesta yhden saastuttavimmista teollisuudenaloista. YK:n mukaan sen hiilijalanjälki on suurempi kuin kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen yhteensä.

    Tähän tietoon myös 28-vuotias Sharif heräsi luettuaan artikkeleita ja tutkimuksia aiheesta. Nyt hän pyrkii muuttamaan kulutustottumuksiaan kestävämpään suuntaan – eikä ole asian kanssa yksin.

    Myös muut bloggaajat ja tubettajat ovat alkaneet esittää kriittisiä puheenvuoroja pikamuodista omissa kanavissaan. Esimerkiksi suosittu tubettaja Mansikkka on nostanut esiin huolensa pikamuodin ympäristövaikutuksista ja kertoo videollaan olleensa aiemmin pikamuodin himokuluttaja.

    Pikamuoti koukuttaa tunnetasolla

    Aalto-yliopiston professori Kirsi Niinimäki arvioi pikamuodin kulutuksen olevan murroksen kynnyksellä. Monella isolla muotiyrityksellä menee tällä hetkellä taloudellisesti aiempaa tiukemmin.

    – Massatuotanto, massamyynti ja halpamyynti eivät ole tulevaisuuden tapa tehdä muotia.

    Muodin kulutukseen liittyy myös kaupunkisuunnittelu. "Esimerkiksi nuoret kuluttavat aikaa ostoskeskuksissa, joissa on helppo piipahtaa ostamaan vaatteita", professori Kirsi Niinimäki toteaa.Antti Kolppo / Yle

    Muotiteollisuus on ollut viime vuosina jatkuvissa skandaaleissa, kun on paljastunut, että esimerkiksi halpavaateketjut polttavat myymättömiä varastojaan.

    Pikamuodin haitoista kirjoitetaan mediassa koko ajan enemmän, ja esimerkiksi Eettisen kaupan puolesta ry on nostanut aiheen esiin meneillään olevassa Lempivaate-kampanjassaan. Viime kuussa Suomen Luonto -lehti valitsi pikamuodin vuoden turhakkeeksi.

    Kulutuskäyttäytymistä ei kuitenkaan ole helppo muuttaa. Kuluttajat ovat ehtineet tottua siihen, että muoti ja vaatteet ovat lähes kertakäyttötavaraa.

    Tässä piilee myös vaateteollisuuden luoma ansa: vaatteiden käyttöikä on lyhentynyt, ja ne saattavat pahimmillaan kestää vain muutaman pesun. Tällöin kuluttajat ovat pakotettuja ostamaan koko ajan uutta.

    Lisäksi pikamuoti koukuttaa tunnetasolla.

    – Vaate ei ole vain uusi paita tai mekko, vaan se on jokin tunnetason tyydytys. Emme usein osta tarpeeseen, vaan koska kaipaamme uutuuden tuntemusta, Niinimäki summaa.

    Kuluttajilla on valtaa

    Camilla Sharif vahvistaa tutkijan näkemykset siitä, että kulutustottumuksia voi olla vaikea muuttaa. Hän kertoo blogissaan 100 päivää kestäneestä ostolakosta, joka ei mennyt täysin putkeen.

    Sharif on kuitenkin tyytyväinen jo tapahtuneesta edistyksestä, vaikka houkutuksia toki riittää.

    – Jos somekanavissa tulee vastaan hienoja uusia juttuja, niin edelleen niitä haluaa.

    Vaatelainaamosta vaatteita lainataan jäsenmaksua vastaan.Antti Kolppo / Yle

    Niinimäki toteaa sosiaalisen median olevan todella suuri vaikuttaja muodin alueella. Bloggaajat, tubettajat ja Instagram-tähdet mielletään edelläkävijöiksi, joita tietyt kuluttajaryhmät seuraavat tarkasti.

    – Heillä [bloggaajilla ja tubettajilla] on myös vastuu siitä, mikä on se viesti, jota he haluavat kertoa eteenpäin.

    Hän painottaa kuluttajilla olevan vaikutusvaltaa.

    – Kyllä muotiyritykset joutuvat kuuntelemaan kuluttajien huolta ja ottamaan huomioon heiltä tulevaa painostusta toimintatapojen muuttamisesta.

    Pienet yritykset muuttavat alaa

    Positiivisia signaaleja kulutustottumusten muutoksesta on jo havaittavissa.

    – Meillä on kasvava kuluttajaryhmä, joka on ympäristöasioista kiinnostunut ja haluaa omilla kulutusvalinnoillaan vaikuttaa vaatetuotantoon, Niinimäki kertoo.

    Yksi merkki on se, että muotialan vaihtoehtoiset bisnesmallit, kuten vaatelainaamot, ovat kasvattaneet suosiotaan. Niiden idea perustuu siihen, että asiakas saa lainata vaatteita maksettuaan vaatelainaamon jäsenyyden.

    Esimerkiksi Helsingissä toimiva vaatelainaamo Vaaterekki kertoo jäsenmääränsä kasvaneen viime vuonna. Samaa viestiä kertoo useammalla paikkakunnalla toimiva vaatelainaamo Vaatepuu.

    – Tuntuu, että ihmisille saattaa tulla aikamoinen ostokrapula pikamuodista. He ovat kyllästyneet kulutusvimmaan ja haluavat kestävämpiä ja ekologisempia tapoja käyttää vaatteita, Vaaterekin yrittäjä Emmi Malmström toteaa.

    Vaatelainaamo Vaaterekin yrittäjä Emmi Malmström arvoi asiakkaiden nauttivan lainaamossa vallitsevasta yhteisöllisyydestä.Antti Kolppo / Yle

    Lisäksi markkinoille on ilmaantunut erilaisia verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia, joissa ihmiset voivat myydä käytettyjä vaatteitaan. Osa yrityksistä pyrkii pidentämään tuotteiden käyttöikää tarjoamalla vaatteilleen ilmaiseksi korjaus- ja huoltopalveluita.

    Aalto-yliopiston professori Kirsi Niinimäki sanoo pienten ja keskisuurten yritysten olevan muotiteollisuuden edelläkävijöitä uudenlaisilla bisnesmalleillaan. Hän arvioi, että kymmenen seuraavan vuoden aikana muotialalla nähdään iso muutos.

    – Vaihtoehtoiset bisnesmallit ovat yleistymässä, eikä kauppaa välttämättä enää tarvita siinä välissä.

    Lisää aiheesta:

    Ostolakot ovat jo ilmiö: Maiju Asikainen ei ostanut vaatteita kahteen vuoteen, Noora Patokoski hankki koko syksynä lähinnä nastarenkaat

    Harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan: Pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, koska vaatteita ei tehdä kestämään

    Pikamuodista tulee hetkessä pelkkää jätettä – tässä kuusi keinoa kestävämpään pukeutumiseen

    Tekokuituriepuja ja kuitumuhjua, eikä vaate välttämättä kestä edes yhtä pesua – vaateostoksilla on vaikea olla vastuullinen

    Kiinan selluvarastot alkavat olla täynnä ja hintakin on laskenut – metsäjätit porskuttavat, mutta Kiinassa piilee myös riskejä

    Kiinan selluvarastot alkavat olla täynnä ja hintakin on laskenut – metsäjätit porskuttavat, mutta Kiinassa piilee myös riskejä


    Kiinan talouskasvu on hidastumassa, ennusteiden mukaan kasvu taittuu tänä vuonna noin kuuden prosentin tietämille. Myös maailmantalouden ja kansainvälisen kaupan kasvuennusteet ovat heikentyneet. Maanantaina julkaistujen tuoreiden talouslukujen...

    Kiinan talouskasvu on hidastumassa, ennusteiden mukaan kasvu taittuu tänä vuonna noin kuuden prosentin tietämille. Myös maailmantalouden ja kansainvälisen kaupan kasvuennusteet ovat heikentyneet.

    Maanantaina julkaistujen tuoreiden talouslukujen mukaan Kiinan ulkomaankaupan ylijäämä pieneni viime vuonna 16 prosentilla. Kiinan vienti joulukuussa putosi yllättäen 4,4 prosenttia edellisvuoden joulukuuhun nähden, mikä on suurin kuukausikohtainen pudotus kahteen vuoteen.

    Kiina on maailman toiseksi suurin talous Yhdysvaltojen jälkeen, ja mitä Kiinassa tapahtuu, heijastuu suomalaisiin metsäyhtiöihin, jotka ovat tehneet jätti-investointeja sellubuumin imussa.

    Kuinka iso huoli suomalaisille metsäfirmoille on, että sellun kysyntä Kiinassa on heikentynyt viime syksynä ja hintakin on vuoden aikana laskenut roimasti, noin neljänneksen?

    Yle / Uutsigrafiikka

    Jäsenyrityksiä edustavan Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindström ei ole huolissaan.

    – Sellun vienti on ollut edelleen varsin vahvaa ja tilauskantakin on varsin hyvä, Lindström sanoo.

    Metsäteollisuus näkee, että hintakehitys on nyt tasaantumassa. Sellun hintaa ovat aiemmin nostaneet Kiinassa kierrätyskuidulle asetetut rajoitteet ja tämä on hyödyttänyt suomalaisyrityksiä. Samoin Brasilian kuljetusalan lakot ja Portugalin metsäpalot ovat nostaneet sellun hintaa.

    Maarit Lindström, Metsäteollisuuden pääekonomisti Mårten Lampén / Yle

    Lindström ei pidä merkittävänä syys-lokakuussa tapahtunutta sellun viennin notkahdusta, sillä kyse voi olla vielä kuukausitason vaihteluista.

    Sellun kysynnän puolesta puhuvat pidemmän aikavälin megatrendit, kuten väestön vaurastuminen ja keskiluokan kasvu. Ne lisäävät metsäteollisuuden tuotteiden kysyntää pehmopapereissa ja hygieniatuotteissa, arvioi etujärjestö.

    Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä metsäyhtiöiden sellun ja uusiutuvien pakkausmateriaalien kysyntää ylläpitävät myös ympäristötietoiset verkkokaupan asiakkaat.

    Yle / Uutsigrafiikka

    Yllättäviä ovat paperituotteiden kasvuennusteet. Aasiassa ja Kiinassa erikoispapereita tarvitaan muun muassa elintarvikepakkauksissa, mistä löytyy paljon mahdollisuuksia myös suomalaisille metsäalan yrityksille.

    Kiinan ja Yhdysvaltain kauppapoliittinen sapelinkalistelu ja tuontitullit herättävät kuitenkin huolta metsäteollisuudessa.

    – Erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltain välinen uhittelu ja kotimarkkinoita suojaavat protektionistiset toimet ovat omiaan vaikuttamaan siihen, että talouskasvu ja kansainvälisen kaupan mahdollisuudet ovat heikentymässä, Lindström arvioi.

    Metsäteollisuuden osuus koko Suomen tavaraviennistä on noin viidennes.

    Isoimmat tavaraerät Suomen Kiinan-viennissä. Mustalla merkitty luku kertoo vuoden 2017 muutosprosentin. Yle / Uutsigrafiikka

    Metsäteollisuuden osuus koko Suomen tavaraviennistä on noin viidennes.

    Viennin arvosta suurin osa tulee massan eli sellun, paperin, kartongin ja vastaavien jalosteiden myynnistä.

    Vuonna 2017 niiden vienti oli euroissa yli yhdeksän miljardia. Koko viennin arvo oli toissa vuonna yli 12 miljardia euroa, missä kasvua kertyi edellisvuodesta 5,3 prosenttia, kertovat Tullin tilastot. Silti vielä ei olla samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa.

    Yllä tärkeimpien tavararyhmien vientilukuja viime vuoden lokakuuhun saakka.

    Presidentit edistävät yritysten välistä yhteistyötä

    Presidentti Sauli Niinistö matkustaa Kiinaan valtiovierailulle tänään maanantaina.

    Kiinan presidentti Xi Jinping kävi puolestaan Suomessa huhtikuussa toissa vuonna. Tuolloin perustettiin maiden presidenttien aloitteesta korkean tason yhteistyöryhmä kehittämään yritysten kansainvälistä kauppaa ja toimintaympäristöjä.

    Tämän tiimoilta metsäteollisuus esitteli marraskuussa Shanghaissa erityisesti biotalouden mahdollisuuksia kiinalaisille.

    Suomalaisia metsäfirmoja kiinnostavat puolestaan innovaatiot, joita voitaisiin kehittää yhteistyössä kiinalaisten kanssa. Suomalaisille yrityksille avaa mahdollisuuksia, että ympäristöön liittyvät asiat ovat entistä enemmän esillä Kiinassa.

    Ympäristölainsäädännön kiristäminen Kiinassa on johtanut muun muassa siihen, että puusepänteollisuudessa yrityksiä on suljettu. Tämä on vaikuttanut sahatavaran kysynnän heikkenemiseen, mutta Metsäteollisuus pitää sitä väliaikaisena.

    Metsäyhtiöiden osakkeet ovat taas nousussa

    Analyysiyhtiö Inderesin metsäanalyytikko Antti Viljakainen ei pidä sellun hinnan laskua ja kysynnän heikentymistä vielä todellisena uhkana metsäyhtiöille.

    – Kyllähän se metsäyhtiöiden tulostasoon vaikuttaa, mutta ei tässä vielä merkkejä ole siitä, että metsäyhtiöt ajautuisivat vaikeuksiin, arvioi Viljakainen.

    Kyse on enemmän siitä, että ylikuumentunut sellumarkkina tasoittuu.

    – Nykyiselläkin sellun hinnalla metsäyhtiöt tekevät hyvää tulosta, Viljakainen sanoo.

    Markkinatilanne oli viime vuoden alkupuolella niin vahva, että kasvaneita varastoja sulatellaan nyt.

    – Aineksia pitkäaikaiselle sellun hinnan syöksykierteelle ei ole, koska sellun kysyntäajurit ovat edelleen terveet, ja merkittävää uutta kapasiteettia eli uusia tehtaita ei tule ennen vuotta 2021, Viljakainen sanoo.

    Metsäekonomisti Emmi Haltia Pellervon Taloustutkimuksesta katsoo niin ikään, että nykyisellä sellun kysyntätasolla Kiinassa suomalaisille metsäyhtiöille ei muodostu uhkaa, ja ne eivät ole vaikeuksissa, vaikka sellun hinta tulisi jonkin verran alaskin.

    Maailmantaloudessa on kuitenkin riskejä, jotka saattaisivat vaikuttaa metsäyhtiöihin.

    – Jos Kiinan talouskehitys heikkenisi huomattavasti odotetusta, siitä voisi tulla riski suomalaisille metsäyhtiölle, Haltia sanoo.

    Taustalla voimakas nousukausi

    Vaikka metsäyhtiöiden pörssikurssit ovat viimeisen vuoden aikana tulleet alas ja loppuvuonna laskukierre kiihtyi, Viljakainen ei näe siinä dramatiikkaa, sillä taustalla on todella pitkä ja voimakas nousukausi.

    – Arvostukset eivät vielä metsäyhtiöissä ole epänormaalilla tasolla, Viljakainen sanoo.

    Lisäksi pääomamarkkinoilla kaikkien yhtiöiden arvot ovat laskeneet.

    Esimerkiksi UPM-Kymmenen osake on halventunut vuodessa lähes kymmenen prosenttia ja kolmessa kuukaudessa noin neljänneksen.

    Loppusyksystä tulosvaroituksen antanut kartonkiyhtiö Metsä Boardin B-osake puolestaan halpeni vuodessa 24 prosenttia, mutta alkuvuonna nousukin on ollut tuntuvaa. Viikossa yhden äänen antava B-osake on kallistunut jo noin 11 prosenttia.

    Suomalais-ruotsalaisen metsäyhtiön Stora Enson osake puolestaan halpeni vuodessa lähes viidenneksen. Alkuvuodesta senkin osake oli noussut viikossa yli 11 prosenttia.

    Kiinan talouskasvun hidastuminen jatkuu

    Kiinan talouskasvun hidastuminen jatkuu pitkään, arvioi Kiinan taloutta seuraava Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen. Taustalla ovat talouden rakenteet.

    – Kiinassa työvoiman määrä jo laskee ja investointiaste on ollut pitkään niin korkea, että kaikkein tuottavimmat investoinnit on jo tehty eli uudet investoinnit tuottavat aina vähemmän ja vähemmän talouskasvua.

    Huolestuttavaa Kiinan taloudessa on erityisesti velan nopea kasvu, vaikka etuna on se, että velka on pääosin kotimaista, mutta Kiinassa on erittäin velkaantuneita yrityksiä ja paikallishallinnon velka on kasvanut nopeasti.

    Myös kotitalouksien velkataakka on paisunut viime vuosina. Yritysten veloista ja rahoituksesta on vaikea saada tietoa, mutta kaikkien suuririskisimpiä lainahanoja Kiina on alkanut Nuutilaisen mukaan suitsia.

    Kiinan ulkomaansijoitukset ovat kotimaista velkarahaa, ja jos pankeista ei enää löydy rahoitusta, se heijastuu ulkomaisiin sijoituksiin.

    Nopea velkaantuminen saattaa johtaa kriisiin rahoitusmarkkinoilla, jos velkoja ei pystytä hoitamaan. Tästä on historiassa lukuisia esimerkkejä muista maista.

    Riikka Nuutilainen, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Mårten Lampén / Yle

    Suomalaisyrityksiä heilauttaa Kiinan-kaupassa enemmän talouden rakenteen muutos kuin muut tekijät.

    – Investointivetoisen kasvun väheneminen ja siirtyminen enemmän kuluttajavetoiseen kasvuun tuo vaihtoehtoja yrityksille ja uusia markkinoita kuluttajatuotteissa.

    Kasvava verkkokauppa on juuri tällainen ala.

    Kiinan talouskehityksen kuva ei ole mustavalkoinen. Nuutilainen huomauttaa, että vaikka Kiinan kokonaistalouden kasvu hidastuu, on olemassa monia talouden alueita, joilla kasvu jatkuu vahvana.

    Uusia markkinoita suomalaisyrityksille voi löytyä elintarvikkeiden turvallisuudesta ja taistelusta ilmansaasteita vastaan.

    – Uusille puhtaille tuotantomenetelmille ja puhtaille raaka-aineille tulee varmasti kysyntää, Nuutilainen sanoo.

    Kiina suojaa omia markkinoitaan

    Kiina suojaa omia markkinoitaan lainsäädännöllä, joten ulkomaisten yritysten pääsy Kiinan markkinoille on vaikeampaa kuin kiinalaisyritysten pääsy EU:n markkinoille ja Suomeen. Suoria sijoituksia ja yritysostoja säädellään.

    Myös tiukemmat raportointivaatimukset tai yritysten tarkastukset voivat olla este toiminnalle Kiinassa.

    Yritysten kannalta tilanne on epäreilu, sanoo Nuutilainen. Erityisesti kun muistetaan, kuinka laajasti kiinalaiset ovat olleet yritysostoksilla Euroopassa ja miksei Suomessakin.

    – Tämä on yksi tekijä, joka on taustalla kauppasotaneuvotteluissa Kiinan ja Yhdysvaltain välillä, Nuutilainen korostaa.

    Kauppasota heijastuu yrityksiin negatiivisesti ainakin lyhyellä aikavälillä.

    Kiinan talouskasvu perustuu pitkälti kotimaisella velalla ylläpidettyyn talouskasvuun, ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan Kiina pitää yllä talouskasvua velkavetoisesti.

    EU pidentää sähkölaitteiden käyttöikää – korjauskelvottomia kodinkoneita ei enää päästetä myyntiin

    EU pidentää sähkölaitteiden käyttöikää – korjauskelvottomia kodinkoneita ei enää päästetä myyntiin


    Hajosiko kodinkone juuri, kun sen takuuaika oli ehtinyt ummeta? Sanoiko korjaaja, ettei laitetta voi korjata, koska varaosia ei ole saatavilla tai laitetta ei saa auki sitä rikkomatta. Eikö korjausohjetta löytynyt mistään? Euroopan unionissa on...

    Hajosiko kodinkone juuri, kun sen takuuaika oli ehtinyt ummeta? Sanoiko korjaaja, ettei laitetta voi korjata, koska varaosia ei ole saatavilla tai laitetta ei saa auki sitä rikkomatta. Eikö korjausohjetta löytynyt mistään?

    Euroopan unionissa on viime vuosina tehty paljon työtä näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Jäsenmaiden viranomaiset ovat parhaillaan hyväksymässä suurta säädöslistaa, joka vaatii sähkölaitteiden valmistajia helpottamaan laitteiden korjattavuutta.

    Säädökset liittyvät EU:n ekosuunnitteludirektiiviin, joka edellyttää, että laitteiden korjattavuutta, kierrätettävyyttä ja kestävyyttä parannetaan jatkuvasti.

    Korjattavuuteen liittyvä säädöstö on hyvin hankala kokonaisuus, koska laitteita on valtavasti erilaisia. Pelkästään tuoteryhmiä on yli 60, kertoo Energiaviraston erikoisasiantuntija Kaisa-Reeta Koskinen.

    Käytössä parin vuoden sisällä

    Kolmen viime vuoden aikana EU-virkamiehet ovat keränneet tietoa ja laatineet standardeja, miten laitteiden korjattavuutta arvioidaan ja mitataan. Ilman näitä standardeja lakeja ei voisi soveltaa, kyseessä olisi tyhjä lainsäädäntö, Koskinen kertoo.

    Työ on nyt alkanut tuottaa tulosta. Viime vuoden lopulla EU-tasolla hyväksyttiin alustavasti muiden muassa valaisinlaitteita, tiskikoneita ja erilaisia tietokone- ja TV-näyttöjä koskevat määräykset.

    Huoltomies korjaa pyykinpesukonetta.AOP

    Määräykset edellyttävät, että laitteet on kyettävä avaamaan korjaamista varten ja tietyt osat on voitava irrottaa. Lisäksi saatavilla tulee olla varaosia ja korjausohjeita.

    Säädökset käyvät vielä läpi EU:n tarkistusprosessin. Sen jälkeen eri laiteryhmillä on 1 - 2 vuoden siirtymäaika ennen kuin säädökset astuvat varsinaisesti voimaan. Tämä tarkoittaa, että ne ovat voimassa näillä näkymin vuosista 2020 tai 2021 alkaen.

    Nämäkin hyvät asiat tapahtuivat maailmalla tällä viikollaJohanna Aulén / Yle

    Hyvät uutiset jäävät usein synkkien varjoon. Poimimme tähän hyviä uutisia maailmalta viikon varrelta.

    Mysteeri selvisi: Pääsiäissaaren tiukkailmeiset patsaat ohjaavat juomaveden äärelle

    Googlen kehittelemä "näkymätön näppäin" voi korvata erilaisten nappuloiden lisäksi vaikkapa kosketusnäytöt

    Seurasimme kiinalaispariskunnan matkaa Pekingistä Rovaniemelle: Arkinen Suomi on kiinalaisen silmissä outo paikka, jossa lapset kulkevat yksin kadulla ja kaupan maitohylly jatkuu metritolkulla

    Kööpenhamina ratkoo tonttipulaa rakentamalla yhdeksälle tekosaarelle "Euroopan Piilaakson"

    Uusia tuoteryhmiä hyväksytään jatkuvasti lisää. Lähipäivinä EU-virkamiehet hyväksynevät muiden muassa sähkömoottoreita, tehomuuntajia, ulkopuolisia teholähteitä ja kauppojen kylmälaitteita koskevat määräykset, Koskinen kertoo.

    Energiaviraston erikoisasiantuntija arvelee, että muutos kohti laitteiden parempaa korjattavuutta on vasta alkanut. Nyt otetaan ensimmäisiä askeleita. Säädöksetkin on tarkoitettu vain laajalti myydyille tuotteille. Direktiivi koskee vain tuotteita, joita myydään EU-maissa vähintään 200 000 kappaletta vuodessa.

    Korjattavuudelle huutava tarve

    Kuluttajajärjestöt ovat vaatineet, että EU parantaisi laitteiden korjattavuutta. Niiden mielestä EU on liikaa mukautunut laitevalmistajien vaatimuksiin. Valmistajat ovat halunneet, että monia laitteita saisivat korjata vain valmistajien omat edustajat tai että korjaaminen edellyttää erikoistyökaluja, joita saa vain valmistajalta.

    Toisaalta valmistajat ovat sanoneet kiristyvien vaatimusten haittaavan tuotekehitystä.

    Monet tilastot tukevat käsitystä, jonka mukaan yhä suurempi osa sähkölaitteista heitetään pois lyhyen käytön jälkeen.

    BBC:n tietojen mukaan vuosien 2004 ja 2012 välisenä aikana niiden laitteiden osuus, jotka menivät rikki viiden käyttövuoden kuluessa nousi 3,5:sta prosentista 8,3:een prosenttiin.

    BBC:n mukaan pesukoneista yli kymmeneosa hajoaa alle viiden vuoden käytön jälkeen. EU:ssa on myös myynnissä valaisimia, joiden lamppuja ei voi irrottaa ja vaihtaa, vaan koko valaisin menee roskiin lampun sammuttua.

    BBC kertoo myös tutkimuksesta, jonka mukaan pitkään kestävä pesukone aiheuttaa 20 vuoden aikana 1,1 tonnia pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin jos kone pitäisi vaihtaa useaan kertaan.

    Halu parantaa laitteiden käyttöikää ei rajoitu vain EU-maihin. Yhdysvalloissa jo 18 osavaltiota on ottamassa käyttöön lakeja, jotka parantavat "right to repair" -säädöksiä.

    Löytyykö laitteille minimikäyttöikä?

    EU:ssa pohditaan myös säädöksiä, kuinka kauan laitteiden on vähintään kestettävä käyttökunnossa.

    Minimikäyttöiän määritteleminen on vieläkin monimutkaisemman valmistelun takana kuin korjattavuusstandardin. Laitetyyppejä on lukuisia, mutta myös ihmisten tavat käyttää laitetta vaihtelevat paljon.

    Tälläkin saralla on silti tapahtunut edistystä.

    Esimerkiksi hehkulamput ovat jo kadonneet kauppojen hyllyiltä samaisen ekosuunnitteludirektiivin ansiosta. Kun lamppujen ekotehokkuusvaatimuksia aikanaan vähitellen kiristettiin, hehkulamput eivät enää täyttäneet vaatimuksia, jolloin niistä piti luopua.

    Hehkulamppujen tilalle tuli muun muassa energiansäästölamppuja ja led-valoja, joiden sähkönkulutus oli vain noin neljännes verrattuna hehkulamppuun ja käyttöikä moninkertainen.

    EU tutkii Niken verojärjestelyt – taustalla massiivinen tietovuoto

    EU tutkii Niken verojärjestelyt – taustalla massiivinen tietovuoto


    Nike on hyödyntänyt Alankomaiden yrityksille suosiollisia verolakeja. Se on näin saanut miljardien eurojen verohyödyn Euroopassa ja konsernin kotimaassa Yhdysvalloissa. Niken verosuunnittelu kävi ilmi valtavasta veroparatiisia koskevasta...

    Nike on hyödyntänyt Alankomaiden yrityksille suosiollisia verolakeja. Se on näin saanut miljardien eurojen verohyödyn Euroopassa ja konsernin kotimaassa Yhdysvalloissa.

    Niken verosuunnittelu kävi ilmi valtavasta veroparatiisia koskevasta tietovuodosta eli niin sanotuista Paratiisin papereista.

    Nyt Euroopan komissio selvittää, rikkovatko verojärjestelyt EU:n kilpailulainsäädäntöä.

    – Jäsenvaltioiden ei pitäisi antaa yritysten luoda monimutkaisia yritysrakennelmia, joiden avulla yhtiöt voivat pienentää verotettavia tulojaan ja antaa samalla yhtiöille epäreilun edun kilpailijoihin nähden, EU:n kilpailuasioista vastaava komissaari Margrethe Vestager sanoi talouslehti Financial Timesin mukaan.

    Miljardimaksut uhkaavat Nikea

    Komission käynnistämä tutkinta voi johtaa siihen, että Nike joutuu maksamaan takautuvasti useiden miljardien eurojen verot.

    Monet kansainväliset suuryritykset kuten autonvalmistaja Fiat, hakukoneyhtiö Google, kahvilaketju Starbucks, matkapuhelinjätti Apple ja verkkokauppa Amazon ovat joutuneet komission tutkimuksen kohteeksi ja maksamaan jälkikäteen veroja.

    Komission mielestä yhtiöiden solmimat verosopimukset olivat muun muassa kilpailulainsäädännön vastaisia.

    Mikä ihmeen Paratiisin paperit?Paratiisin papereiksi nimetty aineisto on peräisin kahdesta suuresta veroparatiisipalveluita myyvästä yhtiöstä eli Applebystä sekä Asiaciti Trustista.Lisäksi vuoto sisältää aineistoa 19 maan kaupparekisteristä.Tiedot ovat vuodettu alun perin saksalaiselle lehdelle Süddeutsche Zeitungille.Ylen MOT ja A-studio ovat saaneet pääsyn aineistoon kansainvälisen toimittajajärjestön ICIJ:n kautta.

    Nike on tyypillinen esimerkki monikansallisesta suuryhtiöstä, joka hyödyntää verosuunnittelussaan veroparatiiseja ja verosäädöksissä olevia porsaanreikiä.

    Euroopassa Nike hyödyntää Hollannin lainsäädännön mahdollistamaa erikoista kumppanuusrakennetta eli niin kutsuttua CV-yhtiömuotoa. Euroopan unioni on jo kieltänyt verosuunnittelussa käytettävän yhtiömuodon, mutta vasta vuodesta 2022 alkaen.

    MOT / ICIJVerokikkailua Hollannin kautta – myös suomalaisten rahoilla

    Miten Niken verosuunnittelu sitten on toiminut? Lyhyt vastaus on: rojaltimaksujen avulla.

    Kun suomalainen kuluttaja ostaa esimerkiksi Niken kengät, maksu kengistä menee Niken Euroopan emoyhtiölle Hollantiin.

    Niken liikevaihto Euroopassa ja Lähi-idässä on useita miljardeja euroja. Nike onnistuu siirtämään rahoista merkittävän osan matalan verotuksen maissa toimiviin yhtiöihinsä. Tämä on mahdollista, sillä Niken tytäryhtiöt maksavat konsernille yhtiön tuotemerkin käytöstä.

    Rojaltimaksut eri maiden välillä ovat pääsääntöisesti kokonaan verovapaita.

    Vuosien varrella Nike on kerryttänyt verottajien ulottumattomiin arviolta 10,3 miljardia euroa. Tästä summasta Nike on maksanut veroja alle kaksi prosenttia Yhdysvaltojen ulkopuolella ja nolla prosenttia Yhdysvalloissa.

    Tiedot ovat peräisin kansainvälisen toimittajajärjestön ICIJ:n tekemästä tutkimuksesta.

    Korkojen nousu siirtymässä 2020-luvulle – Ota nämä neljä asiaa huomioon, jos harkitset pankin tarjoamaa korkosuojaa asuntolainallesi

    Korkojen nousu siirtymässä 2020-luvulle – Ota nämä neljä asiaa huomioon, jos harkitset pankin tarjoamaa korkosuojaa asuntolainallesi


    Korkojen nousu näyttää siirtyvän entistä kauemmaksi tulevaisuuteen. Asuntovelalliselle se voi olla hyvä uutinen, sillä korkojen nousu kasvattaa asuntolainan kuluja. Vielä muutama kuukausi sitten arvioitiin, että pitkään ennätysmatalalla...

    Korkojen nousu näyttää siirtyvän entistä kauemmaksi tulevaisuuteen. Asuntovelalliselle se voi olla hyvä uutinen, sillä korkojen nousu kasvattaa asuntolainan kuluja.

    Vielä muutama kuukausi sitten arvioitiin, että pitkään ennätysmatalalla olleet euribor-korot olisivat tänä vuonna kivunneet miinuslukemista nollan yläpuolelle.

    Talousnäkymät ovat kuitenkin muuttuneet synkemmiksi ja inflaatio eli yleinen kuluttajahintojen nousu on pysynyt hyvin maltillisena.

    Hypo-pankin mukaan nousukausi on nyt nähty. Euroopan keskuspankin koronnostot siirtyvät 2020-luvulle, uskoo Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.

    Samaa mieltä on Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.

    – Korot eivät nouse merkittävästi seuraavien reilun kahdentoista kuukauden aikana, hän sanoo.

    Asuntovelallisen ei siis juuri nyt tarvitse menettää yöuniaan korkojen takia. Pitkällä aikavälillä asiaa on kuitenkin hyvä miettiä.

    Ylen laskurilla voit vertailla, miten oman lainan kuukausikulut nousevat, kun korot alkavat kivuta ylöspäin.

    Finanssivalvonta suosittelee, että asuntolainaa ottaessa pankissa tehtäisiin niin sanottu kuuden prosentin stressitesti. Siinä katsotaan, miten paljon lainanhoito maksaa, jos korko on kuusi prosenttia.

    Vaikka korot ovat epätavallisen alhaalla, pankit tarjoavat asuntovelallisille erilaisia keinoja koronnousulta suojautumiseen.

    Lainakorkoa voi suitsia esimerkiksi korkokaton tai korkoputken avulla tai sitomalla joko koko lainan tai osan siitä kiinteään korkoon.

    Korkosuoja on kuin vakuutus. Se voi antaa mielenrauhaa, mutta ei välttämättä säästä rahaa.

    On mahdollista, että suojasta maksettava hinta on suurempi kuin lainan kustannukset olisivat ilman korkosuojaa.

    Yle listasi kysymykset, joita kannattaa miettiä korkosuojaa harkitessa.

    1. Kuinka suuri laina on ja miten pitkään sitä maksetaan?

    Jos lainaa on vain vähän jäljellä tai lainaa maksetaan enää korkeintaan muutaman vuoden ajan, korkosuoja ei välttämättä ole tarpeen.

    Jos taas laina on suuri ja maksueriä riittää parinkymmenen vuoden päähän, korkojen nousu ehtii näkyä lainan kuluissa.

    Pitkällä aikavälillä korot nousevat, sillä maailman väestö vanhenee ja säästämisaste laskee, sanoo Handelsbankenin Tiina Helenius.

    2. Riittävätkö tulot jos korko nousee?

    Onko taloutesi viritetty kovin tiukalle? Pystyisitkö hoitamaan lainaa, vaikka sen korko olisi huomattavasti nykyistä korkeampi? Tätä voi tarkastella yllä olevan laskurin avulla.

    Jos kuudenkaan prosentin koronnousu ei nosta kuukausittaisia lainanhoitokulujasi liian korkeiksi, korkosuojaa ei välttämättä kannata ottaa.

    Asumiskuluja ja tuloja vertailtaessa pankit pitävät suuntaa-antavana rajana 40 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että käytettävissä olevista tuloista korkeintaan 40 prosenttia saisi mennä asumiseen eli vuokraan tai vastikkeeseen ja asuntolainaan.

    S-Pankin lainoista vastaavan kehityspäällikön Päivi Huttusen mielestä prosenttirajaa tärkeämpää on kuitenkin pohtia sitä, millainen asunto ja asuntolaina on kullekin sopiva.

    Lainaa ei hänen mielestään välttämättä kannata ottaa niin paljon kuin pankki voisi sitä myöntää.

    – Kenenkään elämän tarkoitus tuskin on lainan lyhentäminen. Rahaa pitää kuukaudessa jäädä muuhunkin: säästämiseen, elämiseen, unelmamatkan toteuttamiseen, Huttunen sanoo.

    3. Entä jos jäät työttömäksi tai tulee ero?

    Työttömyys, sairastuminen, kuolema ja ero. Nämä muuttavat paitsi elämän, myös käytettävissä olevien tulojen määrän.

    Mitä tapahtuisi, jos jäisit työttömäksi tai sairastuisit niin, että joutuisit pidemmälle sairauslomalle? Entä jos sinä tai puolisosi kuolisitte tai eroaisitte?

    Selviäisitkö lainasta yksin, vai täytyisikö asunto myydä ja muuttaa siitä pois? Näitä kannattaa Päivi Huttusen mukaan pohtia jo hyvissä ajoin, muutenkin kuin korkojen nousua ajatellen.

    4. Nukutko hyvin vai haluatko maksaa mielenrauhasta?

    Murehditko ja menetätkö yöunesi, jos et tiedä, kuinka paljon rahaa lainanhoitoon tulevaisuudessa menee?

    Jos otat korkosuojan, saat varmuuden siitä, miten suureksi maksuerät enimmillään voivat nousta. On myös mahdollista, että korkosuojan kanssa laina on kalliimpi kuin ilman sitä, jos korot eivät lopulta nousekaan lainan maksuaikana kovin paljon.

    Jos taas kestät epävarmuutta etkä halua maksaa pankille yhtään ylimääräistä, korkosuoja ei välttämättä ole tarpeen.

    Oletko harkinnut korkosuojaa tai onko sinulle tarjottu sellaista? Miten korkosuojan tarpeellisuutta on sinulle perusteltu? Kirjoita asiasta meille tammikuun loppuun mennessä osoitteeseen heidi.sullstrom (at)yle.fi. Teemme aiheesta jutun.

    Lue lisää:

    Näin korkojen nousu vaikuttaa sinun talouteesi – 7 vinkkiä, miten voit varautua kasvaviin lainanhoitomenoihin

    Maksukyky, ammatti, luottotiedot, vakuudet – Katso, mitkä asiat vaikuttavat, saatko pankista asuntolainaa ja millä hinnalla

    Etlan toimitusjohtaja vaihtuu – Vesa Vihriälä lopettaa maaliskuussa

    Etlan toimitusjohtaja vaihtuu – Vesa Vihriälä lopettaa maaliskuussa


    Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä jättää tehtävänsä. Etlan tiedotteen mukaan Vihriälä ja Etlan hallitus ovat yhteisesti sopineet vaihdoksesta. Vihriälä hoitaa tehtäviään maaliskuun loppuun asti, tarpeen...

    Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä jättää tehtävänsä. Etlan tiedotteen mukaan Vihriälä ja Etlan hallitus ovat yhteisesti sopineet vaihdoksesta.

    Vihriälä hoitaa tehtäviään maaliskuun loppuun asti, tarpeen vaatiessa pitempäänkin. Vihriälä saavutti eläkeiän vuoden alussa. Uutta toimitusjohtajaa haetaan kevään aikana.

    Etlalle on määritelty uusi strategia, jonka toimeenpano tiedotteen mukaan edellyttää pitkäjänteistä työtä. Niinpä Vihriälä ja Etlan hallitus katsovat "olevan luontevaa, että strategian toimeenpanosta vastaa henkilö, joka pystyy sitoutumaan työhön vuosiksi".

    Etlan hallituksen puheenjohtaja Carl Haglund kiittelee Vihriälää Etlan toiminnan määrätietoisesta kehittämisestä.

    – Vihriälän aikana Etlan tutkimustoiminta on kehittynyt hyvin ja Etlan asema talouspolitiikan arvioijana ja vaihtoehtojen esittäjänä on vahvistunut. Hallitus arvostaa Vihriälän aktiivista panosta julkisessa keskustelussa, Haglund kommentoi tiedotteessa.

    Valtava työvoimapula vaivaa metallialaa – muutamassa vuodessa tarvitaan 53 000 uutta työntekijää

    Valtava työvoimapula vaivaa metallialaa – muutamassa vuodessa tarvitaan 53 000 uutta työntekijää


    Kotkalainen Neea Pöllänen ei ehdi valmistua levyseppähitsaajaksi, ennen kuin hänet jo revitään koulunpenkiltä töihin. Työ valimon valunpuhdistajana Kotkassa alkaa tammikuun lopulla. Se ei ole ihme, sillä metallialan yritykset eri puolilla...

    Kotkalainen Neea Pöllänen ei ehdi valmistua levyseppähitsaajaksi, ennen kuin hänet jo revitään koulunpenkiltä töihin. Työ valimon valunpuhdistajana Kotkassa alkaa tammikuun lopulla.

    Se ei ole ihme, sillä metallialan yritykset eri puolilla Suomea kamppailevat jo useita vuosia jatkunutta työvoimapulaa vastaan.

    Työnantajajärjestön mukaan teknologiateollisuuteen tarvitaan 53 000 uutta ammattitaitoista osaajaa vuoteen 2021 mennessä.

    – Suuri osa firmoista on kasvuvaiheessa. Rekrytointitarpeita on seitsemällä tai kahdeksalla yrityksellä kymmenestä. Se on kasvun este, ettei työntekijöitä ole. Silloin tilauksia ei voi ottaa vastaan, Teknologiateollisuus ry:n aluejohtaja Jari Kinnunen sanoo.

    "Naama pysyy puhtaana"

    Pöllänen työskenteli ennen alan vaihtoaan ravintola-alalla muun muassa tarjoilijana. Käsien ihottuman vuoksi työt saivat kuitenkin jäädä.

    – Muistelin mennyttä aikaa ja isääni, joka vei minua omien töidensä perässä eri konepajoille. Siellä näin hitsaushommia, ja sieltä on se mielenkiinto lähtenyt, Pöllänen sanoo.

    Alan yritykset ja etujärjestöt ovat kuitenkin sitä mieltä, että liian harva nuori tietää, minkälaista työtä metallialalla tehdään. Alan koulutukseen ei hakeuduta, koska mahdollisuuksia tutustua työhön ei ole ollut tarpeeksi.

    – Olemme epäonnistuneet myyntityössä. Mielikuvat alasta ovat vanhentuneet. Nykyään työt ovat aikaisempaa monipuolisempia, siistimpiä ja monesti töitä tehdään kansainvälisessä ympäristössä, Kinnunen sanoo.

    Levyseppähitsaaja hitsaa edelleen, mutta olosuhteet ovat toiset.

    – Missään pajassa ei ole enää hämyistä ja sumuista. Naama pysyy puhtaana, sanoo työvalmentaja Mikko Katainen Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta.

    Hänen kokemuksensa mukaansa koneistajan työ on muuttunut ehkä kaikkein radikaaleimmin.

    – Koneistuslaitteet ovat pääsääntöisesti numeerisesti ohjattuja. Koneistaja syöttää arvot koneeseen ja pistää palikan paikalleen. Sen jälkeen robotti hoitaa työn alusta loppuun, Katainen sanoo.

    Paikalliset yritykset aktiivisia

    Kotkalainen konepajayritys Juhani Haavisto Oy palkkasi viime vuonna kymmenen uutta työntekijää. Yritys työllistää Hovinsaarella ja Mussalossa yhteensä noin 70 ihmistä.

    Toimitusjohtaja Jarkko Haaviston mukaan tänä vuonna tarvetta uusille työntekijöille on vähintään saman verran.

    Metallissa on töitä -kampanjan avajaisia vietettiin keskiviikkona. Jarkko Haavisto esitteli kotkalaisen tilauskonepaja Haavisto Oy:n toimintaa.Miina Sillanpää / Yle

    Niin ikään Kotkassa toimivan tilauskonepajan Power Tech Groupin toimitusjohtajan Kimmo Lappalaisen arvio on, että työntekijöitä tarvittaisiin kymmenkunta.

    Juuri Kotkan seudun metalli- ja konepajayritysten omasta aloitteesta paikalliseen kauppakeskus Pasaatiin avattiin keskiviikkona näyttelytila, jossa yritykset ja Ekami järjestävät tammikuun ajan tempauksia saadakseen alan vaihtoa tai opiskelupaikan valintaa miettivien huomion.

    Yrityksistä mukana ovat Juhani Haaviston ja Power Tech Groupin lisäksi HNR Konepaja ja Sulzer. Näyttelytilaa koordinoi kehittämisyhtiö Cursor.

    Yritykset pyrkivät tavoittamaan paitsi metallialaa jo opiskelevat, myös ne peruskoululaiset, jotka lähitulevaisuudessa vasta pohtivat opinpolkuaan.

    – Tämä on mielenkiintoinen kokeilu. Kovin tavallista se ei ole, että näin pitkäksi aikaa perustetaan tällainen piste. Uusia avauksia pitää tehdä, aluejohtaja Kinnunen sanoo.

    Hypoteekkiyhdistys: Nousukausi on ohi

    Hypoteekkiyhdistys: Nousukausi on ohi


    Asuntorahoitukseen erikoistunut luottolaitos Suomen hypoteekkiyhdistys (Hypo) toteaa tiedotteessaan nousukauden olevan ohi. Hypon mukaan taantuman vaara on kasvanut viime kuukausina. – Pörssipaniikki ja laskevat luottamusmittarit kertovat kasvavista...

    Asuntorahoitukseen erikoistunut luottolaitos Suomen hypoteekkiyhdistys (Hypo) toteaa tiedotteessaan nousukauden olevan ohi.

    Hypon mukaan taantuman vaara on kasvanut viime kuukausina.

    – Pörssipaniikki ja laskevat luottamusmittarit kertovat kasvavista riskeistä ja hiipuvasta talouskasvusta meillä ja maailmalla, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa tiedotteessa.

    Hypon mukaan seuraavalla hallituksella on haasteita edessään globaalin kasvun hiipuessa. Kauppasodan siirtyminen twiiteistä tekoihin, Brexit-päivämäärän lähestyminen, USA:n liittovaltion hallinnon sulku rajamuurin takia ja EU:n budjettisäätöjen vesittäminen synkentävät tunnelmia rahoitusmarkkinoilla.

    – Rakentamisessa aloitukset ja luvat ovat kääntyneet jo laskuun. Samalla asuntosijoittajien suurin rynnistys on rauhoittunut, kun uusia asuntoja valmistuu ennätysmäisesti ja pankit ovat hinnoitelleet sijoittajien tuomat riskit oikeaoppisemmin. Pörssin rakennusyhtiöltä on kuultu jo ensimmäiset yt-ilmoitukset parin vuoden vilkkaan rekrytointiaallon jälkeen ja pian luottamusluvut ropisevat alas, Hypon Brotherus arvioi.

    Hänen mukaansa hiipuvan kasvun myötä euroalueella koronnostot siirtyvät 2020-luvulle ja nousu on niukkaa senkin jälkeen.

    Euroopan keskuspankki (EKP) lopetti joulukuussa arvopaperien osto-ohjelman, minkä myötä myös asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor on noussut aavistuksen. Samalla USA:ssa markkinat odottavat keskuspankki Fediltä ennemminkin koronlaskua tänä vuonna kuin enää uusia nostoja talousnäkymien tummennettua.

    Myös OP alkaa periä maksuja ahkerilta käteisnostajilta

    Myös OP alkaa periä maksuja ahkerilta käteisnostajilta


    OP luopuu huhtikuun alussa maksuttomista käteisnostoista. OP on ilmoittanut asiakkailleen, että kuukaudessa saa jatkossa neljä maksutonta automaattinostoa, mutta viidennestä lähtien nostoista peritään 0,55 euroa kappale. Omistaja-asiakkailleen OP...

    OP luopuu huhtikuun alussa maksuttomista käteisnostoista. OP on ilmoittanut asiakkailleen, että kuukaudessa saa jatkossa neljä maksutonta automaattinostoa, mutta viidennestä lähtien nostoista peritään 0,55 euroa kappale.

    Omistaja-asiakkailleen OP sallii kahdeksan ilmaista nostoa kuukautta kohti. Omistaja-asiakkaita eli oman osuuspankkinsa jäsenmaksun maksaneita asiakkaita on 1,9 miljoonaa, yli puolet OP:n asiakaskunnasta.

    OP:n henkilö- ja pk-yritysasiakkaiden liiketoiminnanjohtaja Harri Nummela kertoi STT:lle sähköpostitse, että OP:n asiakkaista kuusi prosenttia nostaa käteistä useammin kuin neljä kertaa kuukaudessa.

    – Käteisen käyttäminen vähenee koko ajan kaikissa ikäryhmissä, noin 10 prosenttia vuodessa, Nummela totesi.

    Useimmat OP:n konttorit tarjoavat edelleen maksuttomia käteisnostoja. Käteistä saa myös lähes 2 000 kaupan kassalta, Nummela huomautti.

    Käytännössä OP siirtyy huhtikuussa samaan käytäntöön, jota useimmat muutkin pankit noudattavat. Nordea sallii neljä maksutonta käteisnostoa kuukaudessa, ja viidennestä lähtien peritään 0,40 euron maksu.

    Danske sallii viisi maksutonta nostoa ja perii seuraavista 0,60 euroa. S-Pankki tarjoaa maksuttomia käteisnostoja S-tililtä S-ryhmän toimipisteistä. Automaattinostot euroalueella maksavat kuudennesta nostosta eteenpäin euron kappale.

    Aktia ei peri käteisnostoista maksuja. Ålandsbanken perii euron kuudennesta nostosta eteenpäin.

    Suomen Pankissa kannetaan huolta käteisen saatavuudesta

    Pankkien käteispalvelujen tarjonta on alkanut huolestuttaa Suomen Pankkia. Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki sanoi marraskuussa Taloustoimittajien tilaisuudessa, että käteispalvelujen supistuminen on monin paikoin tapahtunut liian nopeasti. Noin kymmenen prosenttia suomalaisista käyttää edelleen käteistä pääasiallisena maksutapanaan.

    Suomen Pankki linjaa, että pankkien asiakkailla on oltava oikeus tehdä tililtään kohtuullinen määrä ilmaisia käteisnostoja. Kohtuullinen määrä olisi Välimäen mukaan noin yksi nosto viikossa.

    Puolueilta laaja kannatus kaivosverolle Ylen kyselyssä – kaivosyhtiöt halutaan panna maksamaan lisää Suomesta kaivetuista mineraaleista

    Puolueilta laaja kannatus kaivosverolle Ylen kyselyssä – kaivosyhtiöt halutaan panna maksamaan lisää Suomesta kaivetuista mineraaleista


    Suurin osa eduskuntapuolueista haluaa Suomeen uuden kaivosveron, selviää Ylen kyselystä. Yhdeksästä eduskuntapuolueesta kuusi kannattaa kaivosveroa tai jotain vastaavaa lisähyvitystä. Sillä kaivosyhtiöt laitettaisiin maksamaan Suomesta...

    Suurin osa eduskuntapuolueista haluaa Suomeen uuden kaivosveron, selviää Ylen kyselystä.

    Yhdeksästä eduskuntapuolueesta kuusi kannattaa kaivosveroa tai jotain vastaavaa lisähyvitystä. Sillä kaivosyhtiöt laitettaisiin maksamaan Suomesta louhimistaan tuotteista nykyistä isompi korvaus.

    Nykyisellään Suomessa ei ole erillistä kaivosveroa, jolla maksettaisiin korvaus maasta kaivetuista mineraaleista. Yhtiöt maksavat muun muassa normaalit kiinteistö- ja yhteisöverot sekä kaivoslain mukaisen vuosikorvauksen maanomistajille malminetsinnästä ja louhinnasta.

    Näin kysely tehtiinKysely tehtiin vuodenvaihteessa eduskuntapuolueille sähköpostitse.Kysymyksiä oli kaksi: 1) pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön kaivosvero tai muu vastaava korvaus, jolla kaivosyhtiöt maksaisivat hyvityksen louhimistaan mineraaleista, ja 2) miten tämä pitäisi käytännössä toteuttaa?Kyselyyn vastasivat kaikki yhdeksän eduskuntapuoluetta.

    Kaivosveroa kannattavat muun muassa nykyinen pääministeripuolue keskusta ja Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa kärkipaikkaa pitävä SDP.

    – Olemme esittäneet kahden prosentin rojaltiveroa, joka perustuu kaivannaisten arvoon. Mielestämme on kohtuullista, että yhteiskunta saa alueella olevista mineraaleista kohtuullisen korvauksen, SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin sanoo.

    Keskusta on profiloitunut aluepoliittisista syistä vahvimmin kaivosten puolustajaksi. Sen selkeän myönteisen kannan kaivosveroon voi nähdä yllätyksenä. Keskusta viimeistelee parhaillaan uusia kaivoslinjauksiaan.

    – Suomalaisen yhteiskunnan pitää hyötyä nykyistä enemmän meidän kallioperässämme olevista mineraaleista. Mielestämme nyt kannattaa selvittää kaivosveroa, nimenomaan sellaista, joka tulisi kaivosten sijaintikunnalle, linjaustyötä vetävä kansanedustaja ja Lapin liiton puheenjohtaja Markus Lohi sanoo.

    Yle Uutisgrafiikka

    Keskusta ja valtaosa muistakin puolueista kertovat samalla kannattavansa myös kaivosyhtiöiltä vaadittujen vakuuksien korottamista. Vakuuksia tarvitaan mahdollisten ympäristövahinkojen korjaamiseen.

    – Kohtuullisen rojaltimaksun lisäksi tulisi ottaa käyttöön kunnollinen rahastojärjestelmä, josta otetaan varat mahdollisten kaivosten ympäristövahinkojen hoitamiseen, sinisten puheenjohtaja, ministeri Sampo Terho sanoo.

    Poliitikoilla on tuoreena muistissa Nivalan Hituran kaivos, joka on käynyt yhteiskunnalle kalliiksi. Kaivosyhtiö teki konkurssin vuonna 2015, eivätkä yhtiön kahden miljoonan euron vakuudet riittäneet alkuunkaan ympäristövaikutusten siivoamiseen. Hituraan on kaadettu miljoonia euroja veronmaksajien rahaa.

    Kokoomus selvittäisi, perussuomalaiset ainoana vastaan

    Lopuista kolmesta puolueesta kokoomus ja RKP kertovat haluavansa kaivosverosta perusteellisen selvityksen ennen kannanottoaan. Nekään eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti vastusta uutta veroa.

    – Halutaan varmistaa se, ettei yhtäkkisesti ilman selvitystä poukkoilla ja heitetä ilmoille varmaa kantaa. Jos haluamme, että Suomessa tehdään investointeja kaivoksiin, meillä täytyy olla vakaa toimintaympäristö. Uudet maksut pitää tehdä pitkäjänteisesti, sanoo kokoomuksessa ympäristöasioista vastaava sisäministeri Kai Mykkänen.

    – RKP suhtautuu myönteisesti siihen, että kaivosveron tai muun vastaavan korvauksen käyttöönotto selvitetään. Meillä on myös selvityksen lopputuloksesta riippuen valmius edetä asian toteuttamiseksi, RKP:n varapuheenjohtaja Silja Borgarsdóttir Sandelin sanoo.

    Vain perussuomalaiset on sitä mieltä, ettei uudelle verolle ole tarvetta. Puolue haluaa kustannusten uusjaon, mutta ilman lisämaksuja ulkomaisille kaivosyhtiöille.

    – Olemassa olevia korvauksia pitäisi kohdistaa enemmän kunnille ja osin ehkä myös valtiolle, koska kyse on kansallisomaisuudesta. Mutta lisäkustannuksilla ei pidä tehdä kaivostoimintaa mahdottomaksi Suomessa, eli ei lisäveroa nykyisten korvausten päälle, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sanoo.

    Malminkuljetushihna Terrafamen kaivoksella Sotkamossa.Kimmo Rauatmaa / LehtikuvaKolme mallia, tuotto ehkä joitain kymmeniä miljoonia

    Yle kysyi puolueilta myös, onko niillä jokin tietty malli mielessään veron toteuttamiseen.

    Mahdollisia veromalleja on periaatteessa paljon, mutta käytännössä vaihtoehtoja on kolme.

    Veromalliksi on kolme vaihtoehtoa

    Tuotantovero tarkoittaa sitä, että vero laskettaisiin kaivosalueelta ulos vietävistä malmirikasteista, käytännössä joko tuotetusta malmimäärästä tai kaivoksen liikevaihdosta tai liikevoitosta.

    Louhintaverossa taas verotettaisiin kaivosalueelta louhittuja kivitonneja. Tässä mallissa vero olisi isoin kaivoksissa, joissa tonnimäärät ovat suuria ja joissa malminlouhinnassa syntyy runsaasti sivukiveä, kuten avolouhoksissa.

    Jokin muu malli olisi esimerkiksi kiinteistöveron yhteydessä perittävä erillinen vero kaivosyhtiöltä kunnalle tai vastaava vero suoraan valtiolle.

    Kolmesta eri veromallista laajimman kannatuksen saa kaivosten tuotantoon perustuva tuotantovero. Sitä kannattavat Ylen kyselyssä SDP ja kristillisdemokraatit. Lisäksi keskusta ja vasemmistoliitto mainitsevat sen yhtenä vaihtoehtona. Kristillisdemokraatit sitoisi veron nimenomaan tuotetun malmin määrään, ei rahalliseen tuottoon.

    – Kaivoksen pelkän kirjanpidollisen tuoton verottaminen on siinä mielessä ongelmallista, että sitä olisi helppo kiertää. Tiedämme, että yritykset voivat konsernin sisäisillä siirroilla saada itselleen negatiivisen tuoton, sanoo kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

    Louhintaveroa kannattaa vihreät, ja vasemmistoliitto mainitsee sen yhtenä vaihtoehtona. Muista malleista voisi keskustan mukaan tulla kyseeseen myös kiinteistöveron yhteydessä kunnille perittävä vero.

    Vihreät perustelee malleista ankarimman eli louhintaveron kannatusta ympäristösyillä.

    – Louhinnan verotus ohjaisi siihen, että louhinta aloitetaan vasta silloin, kun mineraaliesiintymä on malmimääriltään tutkitusti riittävän arvokas ja keinot sen hyödyntämiseksi ovat riittävän kehittyneet. Vero kannustaisi myös lisäämään sellaista metallien talteenottoa, joka ei vaadi uutta louhintaa, sanoo vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen.

    Toinen kysymys on, ohjattaisiinko tuotto kunnille vai valtiolle. Kummallakin on perusteensa: kaivokset tulevat kuntien alueelle, mutta mineraalivarat ovat koko Suomen omaisuutta.

    Kaivosvero tuottaisi korkeintaan joitain kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, arvioivat poliitikot ja kaivosalan etujärjestö Kaivosteollisuus ry. Ainoana konkreettisen arvion antoi SDP. Sen mukaan kahden prosentin rojaltimaksu voisi varovaisen arvion mukaan tuottaa 15 miljoonaa euroa.

    Eri veromalleja isompi kysymys taloudellisesti on kaivosyhtiöiden maksamien yhteisöverojen määrä.

    Yritysvastuuta tarkkaileva Finnwatch raportoi vuonna 2016, että Suomi menetti vuosina 2011–2014 ainakin 49 miljoonan euron verotulot yhtiöiden verosuunnittelun vuoksi. Samana aikana yhtiöt myivät suomalaisilta kaivoksilta louhittuja mineraaleja yli 3,8 miljardin arvosta.

    Yle UutisgrafiikkaYhtiöt: Suomi on houkuttelevin paikka investoida

    Suomi on kanadalaisen Fraser Instituten mukaan nyt maailman houkuttelevin alue kaivosinvestoinneille.

    Fraser Instituten viimevuotisessa tuoreimmassa kyselyssä 360 kansainvälistä kaivostoimijaa arvioi maiden ja osavaltioiden houkuttelevuutta muun muassa verotuksen, maksujen, lupaprosessien ja toimintaympäristön vakauden kannalta.

    Tuoreimmassa, vuotta 2017 koskevassa kyselyssä Suomi kiilasi ohi Yhdysvaltain ja Kanadan osavaltioiden, Länsi-Australian, Chilen ja kärkikymmenikön toisen EU-maan Irlannin. Suomi on sijoittunut kyselyssä viiden houkuttelevimman alueen joukkoon koko 2010-luvun ajan.

    Kaivosveron kannattajat eivät pelkää sitä, että kaivosvero heikentäisi Suomen houkuttelevuutta.

    – Päinvastoin, nykyisellään kaivoslainsäädäntö on erittäin antelias ulkomaisille yrityksille. Mielestämme on kohtuullista, että Suomi saa tästä oman osansa ja korvaukset, SDP:n Sanna Marin sanoo.

    Kaivosala perää malttia selvittämiseen

    Kaivosalaa edustavan Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela toivoo poliitikoilta malttia.

    – Halua kaivoslain tarkistamiseen ja verotuksen kiristämiseen on selvästi ilmassa. Me kuitenkin toivomme, ettei veroja mätkitä suin päin, vaan asiasta tehdään ensin selkeä arviointi ja taustaselvitys, Suomela sanoo.

    Kompromissina on esitetty muun muassa mallia, jossa puolet kerättävästä maksusta menisi yhteiseen ympäristöhaittarahastoon ja puolet kunnille. Kaivosteollisuudelle tämä olisi helpoimmin nieltävissä oleva malli, kun taas louhintavero on alalle suurin kammotus. Suomelan mukaan se voisi hankaloittaa esimerkiksi avolouhosten perustamista.

    Suomela muistuttaa, että kaivostoimijat ovat hyvin erilaisia. Etenkin alkuvaiheessa olevat yhtiöt toimivat Suomelan mukaan isolla riskillä ja pienillä katteilla, ja Suomessa perittyjä malminetsintäkorvauksia ei monessa maassa peritä.

    – Pienen malminetsintäyhtiön 500 000 euron budjetista voi mennä lähes 100 000 euroa maanomistajille vuosittain maksettaviin korvauksiin. Sitä on kritisoitu ja ihan aiheestakin, että maksut painottuvat hankkeiden elinkaaren alkupäähän, Suomela sanoo.

    Kaivosteollisuus selvittelee parhaillaan, millaisen loven eri veromallit tekisivät nykyisten kaivosten talouteen ja investointeihin.

    Lue myös:

    Analyysi: Oriveden kaivosta pyöritetään ikivanhalla ympäristöluvalla – valitusrumba on venynyt niin pitkään, että Dragon Mining kertoo jo saaneensa kaivoksesta lähes kaiken haluamansa

    Asiantuntijat A-studiossa: Ympäristövalvonnan resurssit ja kaivosten maksamat vakuusrahat liian pieniä

    Lapin matkailu hätyyttelee taas uutta ennätystä – takavuosien kasvuun ei silti ylletä

    Lapin matkailu hätyyttelee taas uutta ennätystä – takavuosien kasvuun ei silti ylletä


    Lapin matkailu jatkoi nousukiitoa marraskuussa. Tilastokeskuksen mukaan yöpymisten määrä Lapin majoitusliikkeissä kasvoi marraskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Lukema on hieman pienempi kuin koko maassa, jossa majoituksia oli 1,5 prosenttia...

    Lapin matkailu jatkoi nousukiitoa marraskuussa. Tilastokeskuksen mukaan yöpymisten määrä Lapin majoitusliikkeissä kasvoi marraskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Lukema on hieman pienempi kuin koko maassa, jossa majoituksia oli 1,5 prosenttia edellisvuotta enemmän.

    Kotimaisia matkailijoita vieraili Lapissa viisi prosenttia viime vuotista vähemmän, mutta ulkomaisia vieraita oli seitsemän prosenttia aiempaa enemmän. Eniten Lapissa vieraili brittejä, joiden yöpymiset nousivat yli neljänneksen.

    Suhteellisesti eniten yöpymiset kasvoivat Sallassa, Enontekiöllä ja Rovaniemellä. Pelkosenniemellä yöpymiset sen sijaan vähenivät tuntuvasti.

    Meneekö ennätys taas rikki?

    Tammi-marraskuussa Lapissa kirjattiin rekisteröityjä yöpymisiä runsaat 2,5 miljoonaa, kertoo Tilastokeskus. Se on 2,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Perinteisesti Lapin matkailun vilkkaimman kuukauden eli joulukuun tilastot eivät ole vielä valmistuneet.

    – Joulukuu on ollut todella hyvä. Meillehän laskeutui joulukaudella noin 700 tilauslentoa, matkailuasiantuntija Satu Luiro Lapin liitosta sanoo.

    Vuonna 2017 rekisteröityjä yöpymisiä oli kaikkiaan 2,9 miljoonaa. Joulukuussa 2017 yöpymisiä oli runsaat 465 000, joten viime vuonna saatettiin yltää edellisen vuoden lukemiin tai jopa sen yli. Se tarkoittaisi siis jälleen uutta ennätystä lappilaisen matkailuelinkeinon historiassa.

    Kaikki ei näy tilastoissa

    – Lapissa on paljon rekisteröinnin ulkopuolella olevaa majoitusta, jota on arviolta puolet enemmän mitä virallisissa tilastoissa näkyy. Näitä ovat esimerkiksi yksityisten omistamat mökit ja Airbnb-majoitus, Luiro lisää.

    Viralliset Lapin matkailun kasvulukemat ovat kuitenkin vaatimattomia, jos niitä vertaa edellisiin vuosiin. Vuonna 2017 rekisteröidyt yöpymiset nousivat yli yhdeksän ja vuonna 2016 jopa runsaat 13 prosenttia.

    – Tämä selittyy pitkälti sillä, että lentoliikennekapasiteetti kasvoi kun Lappiin tuli runsaasti lisää suoria lentoyhteyksiä ulkomaille, Luiro sanoo.

    Viinat syrjäyttivät lonkeron myyntikärjestä – katso listat myydyimmistä alkoholijuomista

    Viinat syrjäyttivät lonkeron myyntikärjestä – katso listat myydyimmistä alkoholijuomista


    Alkoholilain kokonaisuudistus myllersi Alkon myydyimpien tuotemerkkien kärkipään uusiksi. Vuosia ja taas vuosia litramyynnin ykkösenä komeillut Original Gin Long Drink putosi kerralla neloseksi Alkon myyntilistalla, kun viime vuoden alusta voimaan...

    Alkoholilain kokonaisuudistus myllersi Alkon myydyimpien tuotemerkkien kärkipään uusiksi. Vuosia ja taas vuosia litramyynnin ykkösenä komeillut Original Gin Long Drink putosi kerralla neloseksi Alkon myyntilistalla, kun viime vuoden alusta voimaan tullut lakimuutos salli muun muassa vahvan lonkeron myynnin myös muille kuin pelkästään Alkolle.

    Eduskunta hyväksyi alkoholilain uudistuksen 17. 12.2017 äänin 124–65. Poissa oli kahdeksan edustajaa ja tyhjää äänesti kaksi.

    Kun lonkeromyynti romahti puoleen (-49%), nousivat kirkkaat viinat myyntikärkeen Leijona viinan johdolla. Muutenkin viinat korostuvat menekkimerkeissä nyt aiempaa vahvemmin, koska samainen lakimuutos romautti myös nelosoluen myynnin Alkoissa, kun sen myynti sallittiin myös muulle vähittäiskaupalle. Nyt tuotemerkkien top ten -listalla on ainoastaan yksi olutmerkki, kun niitä 2017 oli vielä kolme. Myydyimpien tuotemerkkien lista löytyy täältä (pdf-tiedosto).

    Portugali ponnahti

    Punaviinisuosikit laivataan Suomeen tutusta osoitteesta: Chilestä. Kymmenen myydyimmän pullotteen joukossa on peräti 5 chileläistä. Chileläiset ovat jo vuosia paistatelleet myyntikärjessä ja nytkin kärkikaksikko on sama kuin 2017.

    Sen jälkeen rintaman rikkoo yllätysnousija, portugalilainen 2u Duas Uvas. Se oli vielä 2017 kärkikymmenikön ulkopuolella, 11:s. RanskalainenJP. Chenet putosi samalla yhden sijan vuoden takaisesta. Kymmenen kärjessä on nyt chiläisten lisäksi kaksi merkkiä Portugalista ja yksi tuote Ranskasta, Australiasta ja Espanjasta.

    Valkoviinikärki Afrikasta

    Eteläafrikkalainen Pearly Bay Dry White nousi valkoviinitilaston ykköseksi 2017, mutta tipahti nyt kakkoseksi Gato Negron taakse. Chileläinen oli puolestaan toisena 2017 tilastossa.

    Viime vuoden kärkikymmenikkö koostuu useamman maan tuotteista kuin punaviineissä. Valkkarisuosikkeja tuodaan myös Australiasta, Italiasta, Saksasta, Unkarista ja Yhdysvalloista.

    Kuohuviinisuosikit ovat jo pitkään olleet espanjalaisia, eikä viime vuosi muuttanut suuntaa. Väkevien viinien kärjessä ovat Valdemar, Hehkuviini ja Marabello.

    Otsikkoa muutettu kello 10.58: lisätty tieto, että jutussa on listaukset myydyimmistä alkoholijuomista.

    Olut ja lonkero syöksyivät – näin rajua myyntiromahdusta Alkossa ei ole nähty neljännesvuosisataan

    Nyt se on varmaa: Nelosolut ja limuviinat tulevat kauppoihin – Eduskunta hyväksyi alkoholilain uudistuksen

    Mobiilipeliyhtiö Next Games vaikeuksissa – aloittaa yt-neuvottelut

    Mobiilipeliyhtiö Next Games vaikeuksissa – aloittaa yt-neuvottelut


    Mobiilipelejä kehittävä ja julkaiseva Next Games on ajautunut vaikeuksiin. Yhtiö aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat yhtiön koko henkilökuntaa, yli 140 ihmistä. Yt-neuvotteluissa voidaan yhtiön mukaan päätyä henkilöstövähennyksiin tai...

    Mobiilipelejä kehittävä ja julkaiseva Next Games on ajautunut vaikeuksiin. Yhtiö aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat yhtiön koko henkilökuntaa, yli 140 ihmistä.

    Yt-neuvotteluissa voidaan yhtiön mukaan päätyä henkilöstövähennyksiin tai merkittäviin muutoksiin työtehtävissä ja toimintamallissa.

    Next Games kertoo, että yhtiön kassa oli kuivunut joulukuun lopussa 7,3 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 26,3 miljoonasta eurosta. Käyttökate jäi loka–joulukuussa 1,3 miljoonaa euroa euroa miinukselle.

    Liikevaihto nousi kuitenkin 70 prosenttia 11,3 miljoonaan euroon.

    Lue lisää:

    Analyysi: Taas myytiin hyvä suomalaisyhtiö ulkomaille… Onneksi ei myyty halvalla

    Moottorivalmistaja Agco investoi yli sata miljoonaa euroa Nokian tehtaalle

    Moottorivalmistaja Agco investoi yli sata miljoonaa euroa Nokian tehtaalle


    Agco Power laajentaa Nokian moottoritehdasta. Maailman johtava maatalouskoneiden ja -palveluiden suunnittelija ja myyjä investoi yli sata miljoonaa euroa Nokian Linnavuoren tehtaaseen. Investoinnit jakautuvat viidelle vuodelle. Summalla esimerkiksi...

    Agco Power laajentaa Nokian moottoritehdasta. Maailman johtava maatalouskoneiden ja -palveluiden suunnittelija ja myyjä investoi yli sata miljoonaa euroa Nokian Linnavuoren tehtaaseen.

    Investoinnit jakautuvat viidelle vuodelle. Summalla esimerkiksi laajennetaan kokoonpanotehdasta. Yritys alkaa myös kehittää uudentyyppisiä, vähemmän polttoainetta vaativia moottoreita.

    – AGCO Power on tärkeä osa AGCO-konsernia ja tulemme lisäämään AGCO Powerin moottoreiden käyttöä AGCO:n traktoreissa, leikkuupuimureissa ja muissa koneissa. Investointi myös parantaa mahdollisuuksia tarjota AGCO Powerin moottoreita konsernin ulkopuolisille asiakkaille, sanoo moottoreista vastaava AGCO:n varapääjohtaja Helmut Endres tiedotteessa.

    AGCO Power valmistaa moottoreita neljällä tehtaalla: Nokian Linnavuoressa, Changzhoussa Kiinassa, Mogi das Cruzesissa Brasiliassa ja General Rodriguez Argentiinassa. Tehtaat tekevät yli 100 000 moottoria vuodessa.

    AGCO Powerin toimitusjohtaja Juha Tervala sanoo, että moottorit muuttuvat yhä ympäristöystävällisemmiksi päästömääräysten ja uusiutuvien polttoaineiden myötä.

    – Uudet moottorimme soveltuvat myös hybridi- ja sähkökäyttöön. Meillä Linnavuoren moottoritehtaalla tämä investointi nähdään suurena luottamuksen osoituksena ja se vahvistaa uskoamme tulevaisuuteen.

    Olut ja lonkero syöksyivät – näin rajua myyntiromahdusta Alkossa ei ole nähty neljännesvuosisataan

    Olut ja lonkero syöksyivät – näin rajua myyntiromahdusta Alkossa ei ole nähty neljännesvuosisataan


    Vuoden 2018 alusta voimaan astunut uusi alkoholilaki kavensi Alkon monopolia merkittävästi ja romautti valtiomonopolin litramyyntiä alaspäin enemmän kuin yli 25 vuoteen: -8,5 prosenttia vuonna 2018 ja puhtaana alkoholina -5,4 prosenttia. Vielä...

    Vuoden 2018 alusta voimaan astunut uusi alkoholilaki kavensi Alkon monopolia merkittävästi ja romautti valtiomonopolin litramyyntiä alaspäin enemmän kuin yli 25 vuoteen: -8,5 prosenttia vuonna 2018 ja puhtaana alkoholina -5,4 prosenttia.

    Vielä suurempi sukellus koettiin Alkoissa edellisen kerran 1990-luvun alussa, kun Suomi rypi vuosisadan lamassa. 1992 litramyynti romahti lähes 11 prosenttia puhtaalla alkoholilla laskettuna ja markkoina vielä hitusen enemmän.

    Tätäkin jyrkempi lovi alkon litramyyntiin iski 1969, kun Alko menetti yksinoikeutensa keskiolutkauppaan ja kansa siirtyi salamana hankkimaan oluensa lähinnä ruokakaupasta. Silloin syypää oli sama kuin nytkin eli lakimuutos. Alkon tuoteryhmittäiset tilastot löytyvät täältä (pdf-tiedosto).

    Yle

    Nyt suurin Alkon myynninpudottaja on aiempaa vahvempien lonkeroiden, oluiden ja siidereiden kaupan salliminen marketeille ja muille vähittäismyyjille. Kun ennen yläraja oli 4,7 prosentissa eli keskioluen vahvuisissa juomissa, nousi se vuoden alusta 5,5 prosenttiin eli nelosoluen tymäkkyyteen.

    Eivätkä asiakkaat aikailleet, vaan iso osa siirtyi ostamaan ruokakaupasta etenkin lonkeronsa. Sen vähittäismyynti muualta kuin Alkosta kasvoi Valviran tammi-elokuun tilaston mukaan 67 prosenttia. Erikoista siinä on se, että lonkeroa ei ruokakaupasta ole uuden lain aikaan saanut yleensä kuin hitusen edullisemmin kuin Alkosta.

    Suurimmat pakitukset vuoteen 2017 verrattuna nähtiin lonkeroissa (-49%), oluissa (-31%) ja siidereissä (-19%). Muista juomista ei ollut juuri apua Alkolle, koska moni keskeinen juomaryhmä miinusti myös, joskin vähemmän. Näitä ovat muun muassa kirkkaat puna- ja valkoviinit. Ilonaihe ovat roseeviinit, joiden litramyynti hyppäsi peräti 31 prosenttia.

    Edellinen plussavuosi 2007

    Alkolle viime vuosi oli sikäli jatkoa edellisille, että Alkon litramyynti on laskenut pitkään muutenkin, 11 vuotta putkeen. Tosin lasku on ollut selvästi nyt nähtyä maltillisempaa, puolesta prosentista noin kolmeen vuosittain. Alkon edellinen plussavuosi oli 2007 ja se oli samalla yhtiön historian paras myyntivuosi. Silloin juomia myytiin 113,5 miljoonaa litraa. Ennätysvuodesta on tultu alas 28 miljoonaa litraa eli noin 25 prosenttia.

    Viime vuonna juomia kannettiin ulos pitkäripaisesta 85 miljoonaa litraa.

    1969 järisi viimeksi

    Edellinen Alkoa voimakkaasti ravistellut lakimuutos tuli voimaan vuoden 1969 alusta. Yhtiön vuosikertomus vuodelta 1969 kertoo, kuinka lakimuutoksen seurauksena "keskioluen myynti siirtyi Alkoilta miltei kokonaan vähittäiskaupoille ja ravintoloille. Pudotusta tuli kolmosoluille huimat 96 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

    Kokonaisuudessaan Alkon myymälöiden vuoden 1969 litramyynti kyykkäsi 35 prosenttia, mutta markkoina miinusta tuli vain nelisen prosenttia, koska muut, etenkin hinnakkaat tuotteet, vetivät hyvin. Myyntinousua kirjattiin muun muassa viinoille, konjakeille, viskeille, viineille ja lonkeroille.

    Tilikauden voitto pieneni kuitenkin viidenneksen, vaikka yhtiö oli tehnyt räväkän vastaiskun: se oli avannut vuodenaikana 30 uutta myymälää ympäri Suomen. Myymälöitä oli vuoden 1969 lopussa 161, vajaa puolet nykyisestä.

    Suomalaisten alkoholinkulutus kohosi keskioluen vapautuksen vuoksi merkittävästi. Keskioluen myynti yli kolminkertaistui vuonna 1969 edellisvuodesta, mutta se ilahdutti lähinnä vain vähittäiskauppoja, ei Alkoa.

    Muutos aiheutti ison loven kulutustilastoihin. Alkoholijuomien kulutus asukas kohden nousi 4,2 litraan 100-prosenttista alkoholia vuonna 1969, kun se edellisvuonna oli 2,9 litraa. Nyt kulutus on noin 10 litraa asukasta kohti.

    Lue myös:

    Viinat syrjäyttivät lonkeron myyntikärjestä – katso listat myydyimmistä alkoholijuomista

    Alkoholikuolemat vähenivät viime vuonna yli 200:lla, mutta niin niiden pitikin – uusi alkoholilaki ei tilastoissa vielä näy

    Kiistelty uusi alkoholilaki voimassa puoli vuotta – Valviran tilastot kumoavat pahimmat pelot: kulutus laski alkuvuonna

    Kieliongelmat jäämässä unholaan – Scifistä tuttuja kääntäjälaitteita esiteltiin elektroniikkamessuilla Las Vegasissa

    Kieliongelmat jäämässä unholaan – Scifistä tuttuja kääntäjälaitteita esiteltiin elektroniikkamessuilla Las Vegasissa


    Keskustelun aikana eri kieliä lähes reaaliajassa kääntävät laitteet ovat yleistymässä. Esimerkiksi matkailijoille olisi suuri ilo taskussa kulkevasta kääntäjästä, kun kommunikaatio kohdemaan asukkaiden kanssa helpottuisi. Yhdysvaltain Las...

    Keskustelun aikana eri kieliä lähes reaaliajassa kääntävät laitteet ovat yleistymässä. Esimerkiksi matkailijoille olisi suuri ilo taskussa kulkevasta kääntäjästä, kun kommunikaatio kohdemaan asukkaiden kanssa helpottuisi.

    Yhdysvaltain Las Vegasissa tällä viikolla järjestettävillä Consumer Electronics Show -elektroniikkamessuilla useat yritykset esittelevät teknisiä laitteita, joiden avulla eri kieliä puhuvat ihmiset voivat keskustella keskenään.

    Aiemmin yleismaailmalliset kääntäjälaitteet ovat olleet tuttuja lähinnä tieteisfiktiosta kuten esimerkiksi Star Trek -sarjasta. Nyt niistä on tullut todellisuutta mobiililaitteiden kehityksen myötä.

    Uudenlaiset kääntäjävekottimet hyödyntävät toiminnassaan muun muassa tekoälyä, koneoppimista ja langattomia yhteyksiä.

    Waverly Labin Pilot-korvanapit ja kännykkäsovellus.AOPViive joitakin sekunteja

    Newyorkilaisen Waverly Lab -yrityksen Pilot-korvanapit pystyvät kääntämään 15 kieltä, esimerkiksi englantia, ranskaa, arabiaa, venäjää, hindiä, espanjaa ja kiinaa. Pilot voi myös tallentaa keskustelun tekstimuodossa älypuhelinsovellukseen.

    Waverly Labin johtaja Andrew Ochoan mukaan Pilot-kääntäjälaite on yhteydessä netin kautta datakeskuksen tietokoneisiin, jotka tekevät varsinaisen käännöstyön ja lähettävät käännökset käyttäjien korvanappiin.

    Tästä prosessista johtuen käyttäjä voi kuulla käännökset muutaman sekunnin viiveellä.

    Ochoan mukaan Pilot-kuulokkeita on myyty noin 35 000 paria alle vuodessa. Niitä ovat hankkineet esimerkiksi hotellit, joiden työntekijät ovat tekemisissä eri kieliä puhuvien asiakkaiden kanssa. Hintaa laitteella on noin 155–215 euroa.

    Las Vegasin messuilla kiinalainen TimeKettle esitteli omia WT2-kääntäjäkuulokkeitaan, jotka toimivat samaan tapaan kuin Pilot.

    Myös Googlelta tulossa kääntäjälaitteita

    Japanilainen yritys Sourcenext puolestaan on tuonut markkinoille kädessä pidettävän Pocketalk-laitteen, joka pystyy kääntämään 74 kieltä ja maksaa noin 260 euroa.

    Sourcenextin tiedottajan Richard Gallagherin mukaan yritys toivoo, että kääntäjästä tuli hitti Tokion 2020 kesäolympialaisten aikaan. Yhtiön mukaan monet japanilaiset puhuvat vain japania, joten laite helpottaisi kisaturistien ja paikallisten välistä viestintää.

    – Koneoppimisen ansiosta laite oppii ymmärtämään ääntämistäsi paremmin. Se pystyy mukautumaan käyttäjäänsä, Gallagher kuvailee.

    Teknologiajätti Google ilmoitti Consumer Electronics Show -messuilla, että se on rakentamassa kääntäjäominaisuuksia useisiin uusiin tuotteisiinsa, jotka hyödyntävät yhtiön virtuaaliavustajaohjelmistoa.

    Fennovoima ja voimalan toimittaja RAOS kertovat, miksi Pyhäjoen voimala on 10 vuotta myöhässä – “Kesällä mietittiin, jatketaanko vaiko ei”

    Fennovoima ja voimalan toimittaja RAOS kertovat, miksi Pyhäjoen voimala on 10 vuotta myöhässä – “Kesällä mietittiin, jatketaanko vaiko ei”


    Seisomme 12 hehtaarin kokoisen maakuopan pohjalla. Ydinvoimayhtiö Fennovoima on kaivanut sen ydinvoimalaansa varten Pyhäjoen kuntaan Pohjois-Pohjanmaalle. Kuopassa ei toistaiseksi tapahdu mitään. Vain Perämeren kylmä viima tunkeutuu kahden takin...

    Seisomme 12 hehtaarin kokoisen maakuopan pohjalla. Ydinvoimayhtiö Fennovoima on kaivanut sen ydinvoimalaansa varten Pyhäjoen kuntaan Pohjois-Pohjanmaalle.

    Kuopassa ei toistaiseksi tapahdu mitään. Vain Perämeren kylmä viima tunkeutuu kahden takin läpi vierailijan iholle.

    Alun perin tällä paikalla piti tuottaa sähköä jo 2018. Sittemmin aikataulu venyi kuudella vuodella. Vielä viime kesänä hankkeesta vastaavan Fennovoiman johto piti kiinni siitä, että voimalan rakentaminen alkaa pian ja se tuottaa sähköä vuonna 2024.

    Yhtiöt moittivat toisiaan

    Juuri ennen joulua tuli uutta tietoa aikataulusta. Voimalan valmistuminen myöhästyy neljä vuotta lisää. Sähköä alkaa virrata Hanhikivestä vasta vuonna 2028, kymmenen vuotta alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin.

    Hanke on suomalaisen Fennovoiman ja venäläisen Rosatomin yhteinen. Ne solmivat sopimuksen voimalasta viisi vuotta sitten. Nyt ne syyttävät toinen toistaan rakentamisen viivästymisestä ja suunnittelun vaikeuksista.

    Voimalan suunnitelmat eivät ole valmistuneet ajoissa. Yhtiöt eivät ole saaneet toimitettua viranomaisille eli Säteilyturvakeskukselle kuin murto-osan vaadittavista papereista.

    Viranomainen puolestaan moittii molempia yhtiöitä. Niiden toiminta ei vastaa vielä suomalaisen ydinvoima-alan vaatimuksia.

    Viranomainen on ollut tyytymätön niin Fennovoiman kuin Rosatominkin toimintaan.Yle UutisgrafiikkaViranomainen moittii johtamista

    Kun asiaa penkoo tarkemmin, ydinvoimayhtiö Fennovoima paljastuu vielä epäkypsäksi yhtiöksi ydinvoima-alalle. Ydinvoima-alaa valvovalla viranomaisella eli Säteilyturvakeskuksella on ollut paljon huomautettavaa yrityksen johtamistavoista ja kyvystä vastata turvallisuusasioista.

    Venäläinen valtion organisaatio Rosatom taas on rakentanut ydinvoimaa vuosikymmeniä. Sen on ollut vaikea muokata monimutkaista koneistoaan ja toimintatapojaan Suomen viranomaisten vaatimuksiin sekä Fennovoiman tarpeisiin. Sekin on tavallaan aloittelija nykyaikaiset suomalaiset vaatimukset täyttävän voimalan rakentajana.

    Niin Fennovoima kuin Rosatom ovat hapuilleet siinä, kuinka pitäisi toimia.

    Tässä jutussa molemmat yritykset puolustautuvat. Miksi ydinvoimalan paikalla on edelleen kuoppa?

    Säteilyturvakeskus kertoo saaneensa Fennovoimalta vasta muutaman mapillisen verran valmiita suunnitelmia. Fennovoiman taas laskee lähettäneensä papereista jopa neljänneksen.Yle Uutisgrafiikka

    Yllä näet kuvan mappihyllystä.

    Sen avulla viranomainen, projektipäällikkö Janne Nevalainen, konkretisoi sitä, kuinka pitkällä Fennovoiman Hanhikivi 1 -voimalan suunnittelu on. Nevalainen johtaa voimalan suunnittelupapereiden käsittelyä Säteilyturvakeskuksessa.

    Fennovoiman on toimitettava viranomaisen tarkastettavaksi valtava määrä voimalan suunnitteluun liittyviä papereita.

    Ydinvoimalan suunnittelu ei ole mikään pikkujuttu.

    Tässä vaiheessa valmiita suunnitelmia on saapunut Säteilyturvakeskukseen vasta muutaman mapillisen verran. Fennovoimassa on arvioitu, että paperia syntyy jopa 50 000 sivua. Kuvitellaan, että viranomaisen Fennovoimalta vaatimat paperit täyttävät yllä olevan mappihyllyn.

    – Jos laskee prosentteja tai sivumääriä, niin vasta alkumetreillä ollaan, Nevalainen sanoo.

    Viranomainen vaatii monenlaisia suunnitelmia, selvityksiä ja kuvailuja. Sen on saatava voimalan tekniset suunnitelmat ja esimerkiksi perustelut kaikille teknisille ratkaisuille. Myös yritysten toiminta jo suunnitteluvaiheessa on kuvailtava tarkkaan. Viranomainen haluaa tarkistaa muun muassa sen, kuinka yritystä johdetaan.

    Eri näkemys papereiden määrästä

    Fennovoima arvioi virkamiesten saamien suunnitelmien määrän eri tavalla kuin Säteilyturvakeskus. Toimitusjohtaja Toni Hemminki sanoo, että Fennovoima on toimittanut jo reippaasti suunnitelmia ja selostuksia.

    – Jos katsotaan raportti- tai dokumenttikohtaisesti, me olemme toimittaneet viides- tai neljäsosan papereista, Hemminki sanoo Fennovoiman pääkonttorissa Helsingissä.

    Joka tapauksessa papereita puuttuu paljon.

    Viranomaisen on saatava haltuunsa kaikki paperit ja tarkistettava ne ennen kuin hanke ottaa seuraavan ison askeleen. Säteilyturvakeskus laatii papereiden pohjalta turvallisuusarvion. Vasta sen jälkeen valtioneuvosto voi myöntää mahdollisen rakentamisluvan.

    Ennen rakentamislupaa Pyhäjoella sijaitsevaan voimalamonttuun ei nouse mitään.

    Ydinvoimalan kohdalla Pyhäjoen Hanhikivenniemessä on vasta kaksi metriä syvä kuoppa. Sasha Silvala / YleFennovoima tilasi "avaimet käteen" -voimalan

    Viivästymiseen ei löydy yhtä syyllistä tai syytä.

    Fennovoiman pääkonttorilla Helsingin Salmisaaressa vastuu kuulostaa kuitenkin olevan hyvin pitkälle muualla. Toimitusjohtaja Toni Hemminki puhuu siitä, kuinka viranomaisten vaatimukset ovat valtavan tiukat sekä laajat, ja kuinka laitostoimittaja Rosatom ei ole pystynyt toteuttamaan vaatimusten mukaisia suunnitelmia.

    Säteilyturvakeskus valvoo suunnittelua tarkasti. Laitoksen on täytettävä suomalaiset hyvin tiukat turvallisuusvaatimukset. Hanhikivi 1:n täytyy kestää esimerkiksi matkustajalentokoneen törmäys.

    Fennovoiman toimitusjohtaja korostaa sitä, että viranomaisten vaatimat voimalaa koskevat suunnitelmat tekee nimenomaan Rosatom.

    – Toimitussopimus on avaimet käteen -sopimus, Hemminki sanoo.

    Sopimus on allekirjoitettu jo yli viisi vuotta sitten. Sen mukaan Rosatom suunnittelee ja rakennuttaa laitoksen sekä hoitaa laitoksen käyttöönoton.

    – Sen jälkeen me vastaamme laitoksen käytöstä, Hemminki jatkaa.

    Fennovoima on kuitenkin viranomaisen silmissä laitoksesta vastaava taho. Se hakee rakentamis- ja käyttölupaa ydinvoimalalle.

    Fennovoima myös toimittaa fyysisesti laitoksen suunnittelua koskevat paperit Säteilyturvakeskukselle. Sitä ennen yhtiön kuuluu tarkistaa paperit, jotta ne vastaavat suomalaisia vaatimuksia.

    "Asiantuntijoihin ei luoteta"

    Rosatomin konttorilla asiat näyttävät toisenlaisilta.

    Kivenheiton päässä Fennovoiman pääkonttorilta Rosatomin tiloissa työskentelee suomalainen ydinturvallisuuden huippuasiantuntija Jukka Laaksonen. Hän toimi aikaisemmin Säteilyturvakeskuksen pääjohtajana ja jäi eläkkeelle tuosta tehtävästä vuonna 2012.

    Nyt hän hoitaa Fennovoiman hanketta Rosatomin tytäryhtiön RAOS Projectin palkkalistoilla.

    Laaksonen on selkeästi turhautunut yhteistyöhön Fennovoiman kanssa. Hänen kokemuksensa mukaan Fennovoima ei ole pystynyt huolehtimaan suunnitelmien tarkastamisesta, niin kuin pitäisi.

    – Hehän ovat palkanneet hyvää väkeä ulkomailtakin, mutta heihin ei näköjään luoteta sillä tavalla, että heille annettaisiin vastuuta ja päätösvaltaa niin kuin pitäisi, Laaksonen moittii.

    Ydinvoimalan kohdalla Pyhäjoen Hanhikivenniemessä on vasta kaksi metriä syvä kuoppa. Sasha Silvala / YleViisi vuotta ilman vaadittua tulosta

    Jukka Laaksonen puhuu avoimesti myös oman työnantajansa, Rosatomin, ongelmista. Voimalan suunnittelussa on ollut paljon hankaluuksia. Eteen on tullut jopa hetki, jolloin RAOS Projectin konttorissa on harkittu hanskojen lyömistä tiskiin.

    – Viime kesänä oli hetki, jolloin toimitusjohtajan kanssa mietittiin, jatketaanko vai eikö jatketa, Laaksonen sanoo.

    Laaksonen kertoo RAOS Projektin johdon tulleen siihen tulokseen, että viranomaisen vaatimat paperit eivät valmistu koskaan, jos työtä yritetään tehdä entiseen malliin.

    Aikaa oli kulunut jo viisi vuotta, mutta valmista oli tullut vähän. Viranomaisen tyhjä mappihylly kuvaa hyvin tilannetta. Venäläiset suunnittelijat eivät saaneet aikaiseksi suomalaisia vaatimuksia vastaavia suunnitelmia ainakaan ajoissa.

    Mallia 1970-luvulta?

    Rosatomin Jukka Laaksonen on odottanut, että Fennovoima olisi ottanut enemmän vastuuta suunnitelmista ja tehnyt yhteistyötä suunnitelmien muokkaamisesta Suomen pykälien mukaisiksi. Laaksonen uskoo, että Fennovoima olisi saanut viranomaisten vaatiman turvallisuusselosteen valmiiksi kivuttomammin kuin Rosatom.

    – Se olisi edellyttänyt, että Fennovoima olisi hankkinut riittävästi asiantuntijoita työhön, Laaksonen kirjoittaa sähköpostilla tapaamisen jälkeen.

    Laaksonen vetoaa siihen, että näin Suomessa on tehty ennenkin.

    – Näin toimi aikoinaan Imatran Voima Loviisassa.

    Loviisan 1970- ja -80 –luvuilla rakennetut ydinvoimalat ovat myös venäläistä alkuperää.

    Suomalaiset jatkavat venäläisten työtä

    Luovuttamisen sijaan Jukka Laaksosen työnantaja laittoi uuden vaihteen päälle.

    Laaksonen kertoo, että RAOS Project on palkannut lisää väkeä Salmisaareen.

    Hän vie toimittajan ja kuvaajan tapaamaan uusia suunnittelijoita.

    Toimistohuoneessa suomalaiset insinöörit kirjoittavat viranomaisille selostuksia siitä, kuinka voimala toimii ja kuinka turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Työ pohjautuu venäläisen pääsuunnittelijan työhön.

    Suomalaiset suunnittelijat ovat levitelleet pöydille venäläisten tekemiä kaavioita voimalasta. Tietokoneiden ruuduilla näkyy englanninkielistä tekstiä viranomaista varten.

    Fennovoima ja Rosatom lähentymässä

    Jukka Laaksonen kertoo, että Rosatom tarvitsee vielä vuoden, ennen kuin kaikki paperit ovat valmiita. Viranomaisen “mappihylly” on luvassa täyttyä vasta sitten.

    – Seuraavaksi pallo on Fennovoimalla, Laaksonen sanoo.

    Fennovoiman on tarkastettava paperit ja toimitettava ne Säteilyturvakeskukselle.

    Kaikesta kompuroinnista huolimatta Laaksonen luottaa siihen, että yhteistyö Fennovoiman kanssa sujuu jatkossa aikaisempaa paremmin.

    – Siihen on nyt hyvä luottamus sen takia, että Fennovoimaan on saatu sellaista henkilöstöä, joka ymmärtää, miten toimitaan, Laaksonen puhuu suorasukaiseen tapaansa.

    Laaksonen moittii Fennovoimaa siitä, että yhtiö ei ole ottanut hänen mielestään tarpeeksi vastuuta laitoksen teknisestä suunnittelusta.

    Tässä asiassa Fennovoimassa on katsottu peiliin.

    – Olemme itsekin havainneet, että meidän on hyvä olla johtamassa asiantuntija- ja laitostoimittajaporukkaa pikkusen lähempänä näiden teknisten kysymysten kanssa, toimitusjohtaja Toni Hemminki sanoo Ylen haastattelussa.

    Fennovoiman uusi vauhdinantaja

    Pyhäjoen työmaakäynnin jälkeen Fennovoiman viestintäosasto kutsuu taustatapaamiseen pääkonttorille. Käynti järjestyy ennen toimitusjohtaja Toni Hemmingin haastattelupäivää, joulun alla.

    Juuri taloon palkattu ydinalan asiantuntija, Timo Okkonen, haluaa kertoa oman näkemyksensä siitä, miksi Pyhäjoen voimalahanke takkuilee. Okkonen on tullut taloon pistämään vauhtia hankkeeseen.

    Okkosen mielestä hitaus ja vaikeudet Fennovoiman hankkeessa kertovat laajasta ilmiöstä. Hän puhuu murroksesta ydinvoima-alalla.

    – Sopimukset ovat monimutkaisia ja asioita täytyy kirjata paljon, Okkonen sanoo.

    Okkosen mukaan aikaisemmin ydinvoimaprojektin osapuolet keskittyivät tekniseen yhteistyöhön enemmän kuin menettelyiden täydellisyyteen.

    Moni jutun taustahaastateltava muistelee menneitä aikoja, jolloin ydinvoimalan saattoi hieman liioitellen sanottuna myydä kädenpuristuksella.

    Viivästymisuutiset eivät todellakaan olekaan mikään poikkeus ydinvoima-alalla. Suomen viides ydinvoimala Eurajoella on jo kymmenen vuotta myöhässä.

    Jyrkkää palautetta johtamisesta

    Viranomaisille ei riitä, että itse laitoksesta tulee teknisesti turvallinen.

    Myös suunnittelusta, rakentamisesta ja laitoksen pyörittämisestä vastaavien ihmisten on toimittava niin, että turvallisuusasioista ei tingitä missään vaiheessa. Siksi viranomainen vahtii tarkasti, kuinka Fennovoimalla ja Rosatomilla toimitaan.

    Viranomainen vaatii paperit esimerkiksi siitä, kuinka Fennovoima on organisoitu ja kuinka siellä hoidetaan eri tehtävät. Kuinka yhtiössä toimitaan vaikkapa silloin, kun joku huomaa pienenkin mahdollisen vaaran merkin. Ketkä istuvat missäkin kokouksessa ja kulkeeko tieto oikeille ihmisille. Onko talossa pätevyysvaatimukset täyttäviä ihmisiä tarpeeksi ja oikeissa tehtävissä.

    Näissä kaikissa asioissa Säteilyturvakeskuksella on ollut jyrkkäsanaista huomautettavaa useaan otteeseen.

    Säteilyturvakeskus haluaa paperit myös Rosatomin toiminnasta. Kuinka siellä johdetaan suunnittelua ja kuinka kuhunkin tekniseen ratkaisuun on päädytty. Kuinka tieto kulkee suunnittelijoilta aina työmaalla vasaraa heiluttaville työntekijöille saakka.

    Paperia siis syntyy. Tai oikeastaan pitäisi syntyä.

    Rosatomilla vaikeuksia kuvailla toimintaansa

    Etenkin Rosatomilla on ollut vaikeuksia kirjata toimintatapojaan tai perusteluja pitkän kehitystyön tuloksena syntyneille teknisille ratkaisuille.

    – On aika utopistinen ajatus, että venäläiset muuttaisivat toimintatapansa ja -kulttuurinsa sen takia, että länsimaat edellyttävät omanlaisiaan toimintajärjestelmiä, Laaksonen sanoo.

    Rosatom ja sitä edeltäneet organisaatiot ovat tehneet 50 vuoden aikana 70 ydinvoimalaitosta.

    Joka tapauksessa Säteilyturvakeskus odottaa Rosatomin kuvauksia.

    Hanhikivenniemen asuntolat ovat jo valmiita. Huoneisiin mahtuu yli tuhat ihmistä.Sasha Silvala / YleAsuntola odottaa tuhatta työntekijää

    Pyhäjoen rakennustyömaa on valtava. Voimalan paikalla olevaa 12 hehtaarin kuoppaa ympäröi kaiken kaikkiaan 500 hehtaarin niemi.

    Ennen voimala-alueen porttia ja verkkoaitoja seisoo jo monta valmista rakennusta. Vielä tyhjiin asuntolarakennuksiin mahtuu yli tuhat keikkatyöntekijää.

    Voimalamontun takana, aivan meren rannassa, kuormaaja kauhoo mutaa merenpohjasta. Matalaa rantaa on ruopattava syvemmäksi tulevia jäähdytysvesiä varten.

    Keskustelu on auki klo 16 asti.