Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Onko asiakaskadosta kärsivä kauppakeskus Redi liian sokkeloinen?

    Onko asiakaskadosta kärsivä kauppakeskus Redi liian sokkeloinen? "Ongelma tulee ehkä siitä, että kaikilla hisseillä ei pääse kaikkiin kerroksiin"


    Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajan Tiina Oksalan mielestä kauppakeskus Redin pitäisi tulla yrittäjiä vastaan vuokratarkistuksin hankalassa tilanteessa. –Tarkoitan tällä sitä, että vuokria pitäisi pystyä katsomaan tässä tilanteessa...

    Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajan Tiina Oksalan mielestä kauppakeskus Redin pitäisi tulla yrittäjiä vastaan vuokratarkistuksin hankalassa tilanteessa.

    –Tarkoitan tällä sitä, että vuokria pitäisi pystyä katsomaan tässä tilanteessa uudestaan siksi aikaa kun tämä tilanne on näin hankala.

    Helsingin uudessa kauppakeskus Redissä vieraili syyskuussa noin 350 000 asiakasta.

    Osa kauppakeskuksen yrittäjistä kertoi kuitenkin Ylelle, että avajaiskuukauden jälkeen asiakasmäärät ovat tyrehtyneet huolestuttavasti. Osa Redissä toimivista yrittäjistä harkitsee jo toimintansa siirtämistä muualle, ellei myynti parane, kertoi viikonvaihteessa Helsingin Sanomat.

    Joogastudio Yoga Valossa osakkaana oleva Anne Stolt sanoo, että asiakasmäärät ovat selvästi jäljessä tavoitteesta.

    – Olemme tavoittaneet vain neljänneksen tai puolet siitä asiakasmäärästä, jota tavoittelimme.

    Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala pitää tilannetta erityisen huolestuttavana pienten yritysten osalta.

    – Monilla pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta odottaa pitkään sitä, että tilanne korjaantuu, eli siinä eletään sitten kädestä suuhun, ja voi olla, että joudutaan todella nopeasti miettimään mitä tehdä.

    Yhteen hiileen puhaltamista

    Odotettua vaisumpi myynti on saanut osan yrittäjistä puhaltamaan yhteen hiileen. Esimerkiksi hyväksi havaittuja markkinointiponnistuksia on jaettu kauppakeskuksen muille yrittäjille, kertoo Anne Stolt.

    – Olen auttanut muita kauppakeskuksessa toimivia yrittäjiä muun muassa some-markkinoinnissa.

    Monet Redin yrittäjät ovat laskeneet paljon sen varaan, että asiakasvirtaa riittää, kun Helsingin Kalasataman alueelle on tulossa lähiaikoina jopa kahdeksan tornitaloa. Odottavan aika on kuitenkin pitkä. Asukkaat muuttavat ensimmäiseen tornitaloon aikaisintaan ensi keväänä tai kesänä.

    – Kauppakeskuksen asiakasvirta ei takaa vielä mitään, vaan vaatii paljon omaa ponnistelua, että asiakkaat saa kiinnostumaan, sanoo Yoga Valon yrittäjä Stolt.

    Some-markkinoinnin lisäksi asiakkaita on haettu erilaisista tapahtumista.

    – Olimme I love me -messuilla, josta haettiin itse asiakkaita tänne ulkopuolelta. Se näytti tepsivän, ja parempaan päin ollaan menossa, sanoo Stolt.

    "Vaikuttaa siltä, että ei ole ponnisteltu tarpeeksi"

    Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala sanoo, että tavoitteista on jääty ja tukitoimia Redin maineen parantamiseksi kaivataan. Yrittäjäjärjestöön on tullut tästä myös muutamia yrittäjien yhteydenottoja.

    Oksalan mielestä etenkin kauppakeskuksen johdon pitäisi nyt toimia.

    – Kyllä se nyt vaikuttaa siltä, että ei ole ponnisteltu tarpeeksi. En tiedä, onko tehty muuta markkinointia kuin mitä julkisuus on tässä tuonut. Nyt pitäisi todellakin houkutella väkeä käymään ja löytää niitä keinoja, joilla muuttaa kauppakeskuksen mainetta, joka meni vähän huonoksi sokkeloisuuden takia heti alkuun.

    Kauppakeskus Redistä on puhuttu, että se on sokkeloinen ja että sieltä on vaikea löytää etsimäänsä.

    – Ongelma tulee ehkä siitä, kun kaikilla hisseillä ei pääse kaikkiin kerroksiin, sanoo yrittäjä Anne Stolt.

    Redi: Teemme jatkuvasti töitä kauppakeskuksen toiminnan parantamiseksi

    Kauppakeskus Redistä kommentoidaan, että yrittäjien huoliin on reagoitu.

    – Olemme jo parantaneet opastusta kauppakeskuksen sisällä ja palkanneet esimerkiksi palvelumuotoilijan, joka auttaa parantamaan vierailukokemusta kauppakeskuksessa, Redin Ylelle toimittamassa kommentissa todetaan.

    Metrotunneli menee Kauppakeskus Redin läpi.Ronnie Holmberg / Yle

    Kauppakeskus käy myös jatkuvasti keskustelua kaupungin kanssa siitä, miten asiakkaat löytäisivät paremmin sen parkkihallin. Muun muassa ilmaista parkkiaikaa on lisätty tunnista neljään tuntiin.

    – Keskustelemme jatkuvasti vuokralaisten kanssa ja etsimme yhdessä ratkaisuja vuokralaisten ja kauppakeskusten toiminnan parantamiseksi. Yhteinen tavoitteemme on tehdä Redistä mahdollisimman hyvin kaupunkilaisia palveleva keskus, jossa vuokralaisilla on mahdollisuus harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa.

    Lue myös:

    Asiakkaat ovat kaikonneet kauppakeskus Redistä – yrittäjän mukaan tilanne on katastrofi ja konkurssi uhkaa (16.11.2018)

    Sotkamosta lähtöisin oleva sisäliikuntapuisto hyppyyttää nyt singaporelaislapsia –

    Sotkamosta lähtöisin oleva sisäliikuntapuisto hyppyyttää nyt singaporelaislapsia – "Hongkongin avaaminen jännitti enemmän"


    Tästä on kyseSotkamolaislähtöinen SuperPark laajentaa sisäliikuntapuistojaan Singaporeen.Yhtiöllä on nyt yhteensä 17 liikuntapuistoa Euroopassa ja Aasiassa. Kaksi uutta puistoa avataan lähikuukausina.Yhtiön tavoitteena on avata 15–20 uutta...

    Tästä on kyseSotkamolaislähtöinen SuperPark laajentaa sisäliikuntapuistojaan Singaporeen.Yhtiöllä on nyt yhteensä 17 liikuntapuistoa Euroopassa ja Aasiassa. Kaksi uutta puistoa avataan lähikuukausina.Yhtiön tavoitteena on avata 15–20 uutta puistoa lähinnä Aasian suurissa kaupungeissa.

    Vuokatissa kehitetty sisäliikuntapuistomalli on levinnyt vanhasta elektroniikkatehtaasta ensin pitkin Suomea, nyttemmin jo Aasiaan.

    SuperPark -ketju avasi viikonloppuna jo kolmannen sisäaktiviteettipuiston toiselle puolen maapalloa, tällä kertaa Singaporen keskustaan.

    Perusajatus ei ole paljon muuttunut siitä, kun nyt yhtiön Suomen maajohtajana toimiva Taneli Sutinen naputteli vanhassa teollisuushallissa kasaan skeittiramppeja.

    – Visuaalinen puoli on kehittynyt, mutta konsepti on muuten pitkälle sama kuin alkuperäisessä puistossa. Tekemistä lapsille, varhaisteineille, teineille ja aikuisille. Eli tekemistä ja aikaa perheen yhdessäololle.

    Hongkong on ollut huippumenestys. Taneli Sutinen

    Yhtiöllä on aiemmin ollut Suomessa seitsemän omaa ja kuusi lisenssisopimuksella toimivaa puistoa. Lisäksi länsinaapurissa, Ruotsin Uppsalassa on yksi puisto sekä puistot Kiinan Suzhoussa ja Hongkongissa.

    Ulkomailla olevia puistoja yhdistää omistusmalli, jossa mukana on paikallisia yrityksiä.

    – Paikalliset tuntevat paremmin paikalliset markkinat ja hintatason. Lisäksi he tuntevat sikäläisten viranomaisten vaatimukset, mikä nopeuttaa puistojen rakentamista, perustelee Sutinen omistusmallia.

    Hongkong jännitti enemmän kuin Singapore

    Ensimmäisenä kun puhutaan liikkeen nostamisesta pystyyn singaporelaisessa kauppakeskuksesta, tulee mieleen hirvittävän kalliit vuokrat. Kauppakeskuksessa käy 40 miljoonaa ihmistä. Eikä liikuntapuiston pinta-alavaatimus ole pienimmästä päästä – uusien puistojen keskikoko on noin puoli hehtaaria.

    SuperPark Oy:n Suomen maajohtaja Taneli Sutinen valtaa Aasiaa luottavaisin mielin.Niko Mannonen / Yle

    Sutinen naurahtaa ja sanoo, että vuosi sitten oli paljon enemmän perhosia vatsassa. Oltiin avaamassa uutta puistoa huippukalliiseen Hongkongiin.

    – Hongkongin avaaminen jännitti enemmän. Täällä Sotkamossa asuu kymmenentuhatta ihmistä ja Hongkongissa pelkästään siinä rakennuksessa, jossa puisto on, asuu 6 000 ihmistä.

    Sutinen sanoo, että vaikka Singaporen vuokrataso on kovempi, hän on levollisin mielin. Jos homma toimii Hongkongissa, se toimii muuallakin.

    – Hongkong on ollut huippumenestys. Konsepti on testattu ja hyväksi havaittu.

    Kasvu jatkuu kovalla vauhdilla

    Yhtiö aikoo avata muutaman kuukauden sisällä kaksi uutta puistoa Aasiassa, Malesian Kuala Lumpuriin ja Kiinan Shanghaihin.

    Sisäliikuntapuistojen pinta-ala on keskimäärin puoli hehtaaria.SuperPark Oy

    Lisäksi ensi vuonna on tavoitteena 15–20 uutta puistoa pääasiassa Aasiaan.

    SuperParkin omistus on laajentunut matkan varrella ja hyvästä syystä, sanoo Sutinen

    – Uudet omistajat ovat tuoneet mukanaan osaamista rahoitusneuvotteluihin, kiinteistöneuvotteluihin ja kansainvälisten yhteistyösopimusten tekemiseen.

    Omistusyhtiöiden taustalla hääräävät muiden muassa kainuulainen verokuningas Seppo Saastamoinen ja Holiday Club –kylpyläketjun maailmanmaineeseen nostanut Vesa Tengman (Talouselämä).

    Keväällä mukaan lähtivät yksityinen pääomasijoitusyhtiö Sentica Partners ja valtion omistama Suomen teollisuussijoitus.

    – Heidän ansiostaan tämä iso kansainvallinen hyppäys onnistuu ja voidaan rakentaa uusia puistoja kohtuullisen nopealla aikataululla, Sutinen sanoo.

    Lue lisää:

    Sotkamolaislähtöisen aktiviteettipuiston laajeneminen jatkuu Kiinassa ja Ruotsissa

    EU on uuden kriisin partaalla Italian vuoksi – joutuvatko muut vielä tukemaan Italiaa?

    EU on uuden kriisin partaalla Italian vuoksi – joutuvatko muut vielä tukemaan Italiaa?


    Tästä on kyseItalia on pahasti velkaantunut maa, jonka pitäisi yhteisten pelisääntöjen mukaan tehdä kaikkensa velkavuorensa pienentämiseksi.Toisin kuin aiemmat hallitukset, jotka pyrkivät leikkaamaan velkoja pitämällä budjetin kurissa,...

    Tästä on kyseItalia on pahasti velkaantunut maa, jonka pitäisi yhteisten pelisääntöjen mukaan tehdä kaikkensa velkavuorensa pienentämiseksi.Toisin kuin aiemmat hallitukset, jotka pyrkivät leikkaamaan velkoja pitämällä budjetin kurissa, nykyinen populistihallitus aikoo kasvattaa budjetin alijäämää ja jakaa kansalle enemmän rahaa.Hallitus laskee talouskasvun kiihtyvän 1,5 prosenttiin. Useiden ulkopuolisten asiantuntijoiden mielestä tavoite on mahdoton.Koska Italia on iso jäsenmaa, sen velkaantuminen tuntuu koko euroalueella - esimerkiksi yhteisvaluutta euron arvo on heikentynyt jo puolitoista vuotta.

    Aloittaako EU:n komissio rankaisutoimet Italiaa kohtaan keskiviikkona?

    Italia ja komissio ovat törmäyskurssilla, jolta kummankin osapuolen on vaikea kunnialla perääntyä. Jos kumpikaan ei taivu, koko euroalue voi syöksyä kriisiin.

    Törmäyskurssille on jouduttu monen yhtä aikaa vaikuttavan tekijän vuoksi.

    Ensinnäkin, Italia uhmaa euroalueen yhteisiä pelisääntöjä. Säännöt velvoittavat maata pienentämään velkojaan ja pitämään budjetin kurissa. Italialla on tällä hetkellä velkaa yli kaksi kertaa enemmän kuin eurosäännöt sallivat: 133 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

    Euroalueen maista vain Kreikka on velkaantuneempi. Suuri vaara on, että Italian velanhoitokulut ylittävät maan maksukyvyn.

    Italian tulisi leikata kulujaan, mutta se ei aio seurata pelisääntöjä. Maan populistihallitus aikoo kasvattaa budjetin alijäämää.

    EU-komission puolestaan on käytännössä pakko ojentaa Italiaa jotenkin, koska muuten se antaisi muillekin jäsenmaille avoimen valtakirjan rikkoa sääntöjä. Toisaalta, mitä enemmän komissio kovistelee Italiaa, sitä enemmän se lietsoo kansallismielisiä populisteja ensi kevään eurovaalien alla.

    Sijoittajien tuottovaatimus Italian valtion joukkolainoille on kasvanut uuden hallituksen tultua valtaan. Esimerkiksi kymmenen vuoden joukkolainan korko on yli kolme prosenttia. Ongelmiin joudutaan asiantuntijoiden mielestä, jos korko nousee viiden prosentin tuntumaan: silloin Italian voi olla vaikeuksia suoriutua veloistaan.Alessandro di Meo / EPA

    Nyt Italiaa uhkaavat EU:n rangaistustoimenpiteet ja pahimmillaan miljardien eurojen sakot.

    Nurinkurista sakoissa olisi se, että Italia joutuisi rahoittamaan maksut mitä ilmeisimmin lainaamalla lisää – Euroopan keskuspankin piikkiin. EKP on ollut käytännössä ainoa Italian rahoittaja viime vuosina.

    Soppaa hämmentää vielä sekin, että Italian varapääministeri Matteo Salvini on uhannut blokata EU:n budjettineuvottelut ensi vuonna, jos EU ei auta sitä Välimeren yli tulevien maahanmuuttajien vastaanotossa.

    Euroalueen valtiovarainministerit keskustelevat Italiasta ja rahaliiton sääntöjen päivittämisestä maanantaina kokouksessaan. Suomi ja yhdeksän muuta maata on ehdottanut Euroopan vakausmekanismin EVM:n vahvistamista, Ranska ja Saksa taas haluaisivat alkaa rakentaa yhteistä budjettia euromaille.

    Euroalueen sääntömuutokset eivät kuitenkaan ehdi vaikuttaa Italian akuuttiin tilanteeseen. Kysyimme Italiasta viideltä talousasiantuntijalta.

    Mitä Italian kanssa voi pahimmillaan tapahtua?

    – Italia on iso riski kaikkien kannalta, ja siksi on todennäköistä, että EU ja komissio ovat valmiita neuvottelemaan Italian kanssa. Mutta pitkällä aikavälillä pitää pohtia euroalueen sääntöjä: miten hoidetaan tilannetta, jossa yksi maa ei noudata sääntöjä, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman sanoo.

    Päällimmäisin pelko on Schaumanin mukaan se, että Italiaan tulee matalasuhdanne. Taantuma aiheuttaa pankkikriisin ja julkisen talouden kriisin.

    – Nopein tie kriisiin on, että korot nousevat niin korkeiksi, että veloista suoriutuminen on mahdotonta.

    Schaumanin mielestä Italia pelaa nyt kovaa peliä, jota EU ei voi ratkaista.

    – Suurin valta on markkinoilla. Euroalueen julkisesta velasta erittäin iso osa on Italian velkaa.

    Samaa mieltä ovat muutkin haastatellut.

    – Pahin paine tulee markkinoiden kautta. Siihen Italian hallitus reagoi, ei siihen mitä komissio sanoo. Komission kanssa se voi toki saada jonkinlaisen vesitetyn kompromissin, joka voidaan myydä ainakin askeleena eteenpäin, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi.

    Kriisi syntyy, jos syystä tai toisesta markkinoilla menetetään luottamus Italian selviytymiseen.

    – Jos Italian markkinarahoituksen kanava menee kiinni, silloin täytyy saada nopeita ratkaisuja aikaan, jotta pystytään ehkäisemään koko euroalueen laajuinen kriisi, von Gerich sanoo.

    Edessä voi olla Kreikkaakin pahempi kriisi, jos tilannetta ei hoideta taitavasti.

    – Pahimmillaan korot nousevat, Italia jättää velat maksamatta, joutuu eroamaan euroalueesta ja alkaa uusi finanssikriisi, poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen pohtii.

    Italia maksaa nyt veloistaan noin kolmen prosentin korkoa. Viisi prosenttia on Ronkaisen mielestä kipuraja. Samaa mieltä on Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

    – Kun aletaan lähestyä viittä prosenttia, ollaan vaikeuksissa.

    Kuka Italian joutuu pelastamaan?

    Jos Italia ei kykene maksamaan velkojaan, eurooppalaisten instituutioiden pitää tulla sen tueksi.

    Kreikan kriisin jälkimainingeissa perustetussa Euroopan vakausmekanismissa EVM:ssä rahaa ei kuitenkaan ole riittävästi Italialle toisin kuin Kreikalle oli. Suomi on rahoittanut EVM:ää 1,4 miljardilla eurolla.

    Jäsenmaista ei myöskään löydy poliittista tahtoa tukea Italiaa samanlaisilla tukipaketeilla kuin mitä Kreikalle räätälöitiin. Käytännössä vain Euroopan keskuspankki pystyy EVM:n rinnalla auttamaan Italiaa.

    Italia on velkaa 2,5 biljoonaa euroa

    Italian hallitus on jakaantunut. Sen kahta populistipuoluetta yhdistää lähinnä yhteinen vihollinen eli EU.

    Uuden hallitusohjelman piti täyttää sekä Pohjoisen liiton että etelän Viiden tähden liikkeen erilaiset tavoitteet.

    Pohjoisen liitto sai suunnitelmiin veronkevennykset, Viisi tähteä taas kansalaispalkan ja eläkeiän alentamisen. Menot siis lisääntyvät samalla kun tulot pienenevät.

    Italialla on velkaa vajaat 2 500 miljardia euroa.

    – Jos tukipaketteja annetaan, niin samalla pitäisi olla ehdottomasti Italian velkojen alaskirjauksia. Italia tarvitsee elvytystä, koska se on ajautumassa taantumaan, tutkija Ronkainen sanoo.

    Italia voisi hakeutua EKP:n velkakirjojen osto-ohjelmaan. Ohjelmaan päästäkseen sen pitäisi kuitenkin noudattaa EVM:n kanssa sovittua talouden sopeutusohjelmaa. Siihen maan hallitus tuskin suostuu, kun se ei halua noudattaa talous- ja rahaliiton perussääntöjäkään.

    EKP on lisäksi lähtenyt siitä, että jäsenmaiden velkakirjojen osto-ohjelma sopii euromaiden pelastamiseen konkurssilta vain, jos ongelmana on sijoittajien panikointi – ei valtioiden haluttomuus tai kyvyttömyys hoitaa velkaansa.

    OP:n pääekonomistin Reijo Heiskasen mielestä Italiaa ei voi mitenkään verrata Kreikkaan.

    – Italian velkataakka on niin suuri, että siinä ollaan ihan erilaisten kysymysten äärellä. Italia voi kolistella laitoja politiikassaan, mutta jos läikkyy laitojen yli, niin se joutuu nielemään sen, minkä EU sille määrää tukien vastineeksi, Heiskanen sanoo.

    – Italian pitää alistua sopeutusohjelmaan, jolla varmistetaan, että valtionvelka on kestävällä uralla ja maa voi maksaa rahoitustuet takaisin. Avoin kysymys on, mihin Italian hallitus suostuu, Etlan Vihriälä sanoo.

    Voiko Italia joutua eroamaan eurosta?

    Antti Ronkaisen mielestä jäsenmaan eroaminen voisi Italian kaltaisessa ääritilanteessa olla kaikkien etu.

    – Mutta jos halutaan mahdollisimman vähän harmia, niin ero pitäisi kyllä neuvotella yhteisymmärryksessä eikä tämmösessä keskinäisessä sodankäynnissä, Ronkainen sanoo.

    Aktian Schauman pitää Italian eroamista "epätodennäköisenä, mutta ei mahdottomana".

    – Ei sitä ihan kokonaan voi sulkea pois, mutta se olisi niin iso sokki Euroopan unionille ja euroalueelle, että sitä varmasti pyritään välttämään viimeiseen saakka. Italiassa on myös huomattava kansan tuki eurojäsenyydelle, Etlan Vihriälä huomauttaa.

    Nordean Von Gerichin mielestä ero on periaatteessa mahdollinen, mutta Italian kohdalla käytännössä mahdoton.

    – Kreikankin olisi pitänyt viimeistään kolmannen tukipaketin kohdalla lähteä eurosta. Se olisi ollut hyväksi sekä euroalueelle että Kreikalle. Iso maa kuten Italia on vaikeampi saada ulos, koska se uhkaisi ihan eri tavalla koko euroaluetta, von Gerich sanoo.

    Italian pysyvässä ja tilapäisessäkin erossa euroalueen tasapaino siirtyisi pohjoiseen ja saksanmielisiin maihin, mikä muuttaisi von Gerichin mielestä koko rahaliiton luonnetta. Se tekisi tilanteen vaikeammaksi myös markkinoiden kannalta.

    Italian huoltosuhde heikkenee, kun väki harmaantuu. Italian uusi hallitus aikoo laskea maan eläkeiän 62 vuoteen, mikä heikentää julkista taloutta. Muiden euromaiden halut laatia Italialle tukiohjelmia ovat vähissä, koska maan hallitus on EU-vastainen.Imago / AOPMitä pitäisi tehdä?

    Tulevaisuudessa rahaliittoon pitäisi luoda säännöt siitä, miten yhteisvaluutasta pääsee tarvittaessa irtautumaan, sanoo poliittisen talouden tutkija Ronkainen.

    – Jos rahaliiton sääntöjen kunnioittamista pidetään tärkeämpänä kuin sitä, mikä kulloisessakin tilanteessa on yksittäisen maan taloudelle parasta, niin silloin pitäisi voida erota.

    Ronkaisen mielestä Italian kannalta järkevintä olisi elvyttää talouttaan – ja saada rikkoa rahaliiton sääntöjä. Nykyisellä heikolla talouskasvullaan se ei pysty rahoittamaan velkojensa lyhennyksiä.

    EU:n budjettikurisäännöt pitäisi miettiä uusiksi kriisien välttämiseksi.

    – Suomi ajaa EU:ssa sitä, että tulevissa kriiseissä tehdään myös velkajärjestelyjä. Kun Suomi vastustaa yhteisvastuuta ja sitä, että ei anneta rahaa ongelmissa oleville maille, niin niille pitää antaa oikeus hoitaa itse itseään.

    Myös Aktian Schauman antaisi jokaiselle jäsenmaalle enemmän vapautta päättää omista talousasioistaan. Hänen mielestään rahaliiton tiukat velka- ja alijäämäsäännöt voisi heittää romukoppaan. Markkinat ohjaisivat jäsenmaita budjettikuriin, kun valtionvelan korot pysyisivät ylijäämäisiä budjetteja tekevissä maissa matalina.

    – Näin pääsisimme myös pois ajatuksesta, että euroalueen jäsenyys on tae siitä, että maa ei voi laiminlyödä velkojaan.

    Sääntöjen muutokset eivät kuitenkaan ehdi auttaa Italian nykyisiä ongelmia.

    – Perusongelma on kroonisesti heikko talouskasvu ja aikaisempina vuosina syntynyt velkataakka. Ne eivät poistu mihinkään höllentämällä sääntöjä vaan ongelmat vain pahenisivat, OP:n Heiskanen sanoo.

    Venäjä nosti uusia syytteitä Bill Browderia vastaan ja vaatii sijoittajan luovuttamista

    Venäjä nosti uusia syytteitä Bill Browderia vastaan ja vaatii sijoittajan luovuttamista


    Venäjän syyttäjäviranomaiset ovat nostaneet uusia syytteitä rahanpesuepäilyjä paljastanutta sijoittaja Bill Browderia vastaan. Venäläiset viranomaiset syyttävät häntä nyt asianajaja Sergei Magnitskin murhan järjestämisestä. Browder kertoi...

    Venäjän syyttäjäviranomaiset ovat nostaneet uusia syytteitä rahanpesuepäilyjä paljastanutta sijoittaja Bill Browderia vastaan. Venäläiset viranomaiset syyttävät häntä nyt asianajaja Sergei Magnitskin murhan järjestämisestä. Browder kertoi syytteistä itse Twitterissä.

    Browder luonnehti uusia syytteitä Venäjän presidentti Vladimir Putinin "harhauneksi" ja reaktioksi siihen, että Venäjä jäi kiinni ex-agentti Sergei Skripalin myrkyttämisestä. Venäjän syyttäjäviranomaisen edustaja Nikolai Atmonjev ilmoitti, että Browder voitaisiin tuomita jopa 20 vuoden vankeuteen, jos tämä todetaan syylliseksi. Atmonjevin mukaan Venäjä aikoo etsintäkuuluttaa Browderin lähiaikoina.

    Venäjä syyttää Browderia sekaantumisesta laajaan kansainväliseen petosvyyhteen ja Magnitskin murhaamisesta myrkyllä, kertoo venäläinen RT. Venäläisten mukaan Magnitski olisi tapettu "Nato-maissa kehitetyllä myrkyllä", kirjoittaa uutistoimisto AP:n kirjeenvaihtaja Natalia Vasiljeva Twitterissä.

    Venäjä on jo useamman kerran aiemmin vaatinut Browderin luovuttamista, syytettynä sekaantumisesta talousrikoksiin ja veropetoksiin. Browder on torjunut syytökset täysin perättöminä, eikä Interpol ole tähän asti tukenut luovutusvaatimuksia.

    Asia on tällä viikolla erityisen ajankohtainen, koska Venäjä tavoittelee Interpolin johtajan tehtävää omalle ehdokkaalleen. Valinta on tarkoitus tehdä keskiviikkona, kertoo FT.

    Browderin perustama Hermitage Capital Management -rahasto on äskettäin tehnyt tutkintapyyntöjä Pohjoismaissa Nordeaa koskevista rahanpesuepäilyistä.

    Tunnetaan Kreml-kriitikkona

    Browder on tunnettu Kreml-kriitikko, ja hän on nostanut julkisuuteen esille Venäjän korruptiota ja talousrikollisuutta. Hänet tuomittiin viime vuonna poissaolevana moskovalaisessa tuomioistuimessa, ja hän sai tuolloin yhdeksän vuoden vankileirituomion.

    Edellinen, yhtä pitkä tuomio langetettiin hänelle vuonna 2013. Perusteena oli konkurssirikos ja veronkierto. Magnitski hoiti Browderin rahaston asioita Venäjällä, mutta kuoli epäselvissä oloissa tutkintavankeudessa Venäjällä vuonna 2009. Hänet pidätettiin sen jälkeen kun hän oli syyttänyt Venäjän sisäministeriötä laajasta veronkierrosta.

    Magnitskin mukaan nimettiin Yhdysvalloissa vuonna 2012 säädetty laki, joka kieltää ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneiltä pääsyn Yhdysvaltoihin ja mahdollistaa heidän varojensa jäädyttämisen.

    Sodankylän esimerkki kiinnostaa koko maassa – sote-keskuksen rakentamismalli kopioitiin muuallekin

    Sodankylän esimerkki kiinnostaa koko maassa – sote-keskuksen rakentamismalli kopioitiin muuallekin


    Elinkaarimalli julkisissa hankinnoissaMallissa hankkeen toteuttaja vastaa hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta sekä mahdollisesti muista kiinteistöpalveluista sopimuksen mukaan.Sopimuskausi on pitkä, yleensä 15–30 vuotta.Tilaaja...

    Elinkaarimalli julkisissa hankinnoissaMallissa hankkeen toteuttaja vastaa hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta sekä mahdollisesti muista kiinteistöpalveluista sopimuksen mukaan.Sopimuskausi on pitkä, yleensä 15–30 vuotta.Tilaaja eli kunta maksaa sopimuksen mukaan korvausta rakennuksen käytöstä.Kunta voi itse rahoittaa kohteen rakentamisen ja käyttömaksut.Kunta voi valita myös yksityisen rahoituksen ja tehdä esimerkiksi leasing-sopimuksen.Leasing-sopimuksessa rahoitusyhtiö on kohteen omistaja. Kunta maksaa kuukausieränsä sille sopimuskauden aikana.Sodankylä on valinnut leasing-mallin. Kunta on sopinut lunastavansa sote-keskuksen itselleen tietyllä jäännösarvolla sopimuskauden loppuessa.

    Lähde: Rakennusteollisuus, Kuntaliitto, Sodankylän kunta.

    Sodankylä toimii edelläkävijänä koko maassa kuntien kiinteistörakentamisessa. Kunnassa on ensimmäistä kertaa Suomessa sovellettu elinkaarimallia sosiaali- ja terveyskiinteistön hankinnassa.

    Sodankylä on myös hakenut todistusta hyvinvointikeskuksen ympäristöystävällisyydestä. Tämä sertifikaatti olisi Suomessa ainoa lajissaan.

    Kouluja on jo Suomessa rakennettu elinkaarimallilla, jossa urakoitsija vastaa rakentamisen lisäksi kiinteistön kunnossapidosta myös sen valmistumisen jälkeen.

    Sodankylän teknisen johtajan Matias Ylirieston mukaan sote-rakennusten kohdalla mallin vaikutukset eroavat kuitenkin kouluista.

    Ylirieston mukaan haasteita tulee, jos esimerkiksi kesken sopimuskauden pitää tehdä laajempaa remonttia. Tuolloin nimittäin urakoitsija vastaa myös väistötilojen hankinnasta. Tämä taas nostaa jo lähtökohtaisesti urakoitsijalle maksettavaa korvausta.

    – Olemme joutuneet laatimaan uutta sopimuspohjaa ja ottamaan huomioon käyttäjäpuolen tilaratkaisut. Olemme tehneet pioneerityötä.

    Varkaudesta asti yhteydenottoja

    Muut kunnat ovat jo kyselleet Sodankylältä, miten sote-keskusta lähdetään rakentamaan elinkaarimallilla.

    – Olemme jakaneet tietoa auliisti ja muualla Suomessa on käytetty meidän malliamme soveltaen.

    Ylirieston mukaan esimerkiksi Ranua rakentaa omaa uutta hyvinvointikeskustaan hyvinvointimallilla. Myös Varkaus ja Pudasjärvi ovat olleet asiasta kiinnostuneita.

    Elinkaarimallin ajatellaan ohjaavan rakentamisen laatua parempaan.

    – Kun toteuttava urakoitsija vastaa rakennuksen käytettävyydestä pidemmälle, se tuo lisäarvoa sekä rakentamisen että ylläpidon laatuun, sanoo tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi Kuntaliitosta.

    Niemen mukaan elinkaarimallin kalleutta mietitään usein. Hän kuitenkin muistuttaa, että erilaisten hanketapojen kustannusmalli on erilainen, eikä täysin vertailtavissa keskenään.

    Jo viitisenkymmentä elinkaarikohdetta Suomessa

    YIT on aloittanut Sodankylän uuden hyvinvointikeskuksen rakentamisen syksyllä 2017. Rakennuksen pitäisi olla käytössä vuoden 2020 alusta lähtien. YIT vastaa hyvinvointikeskuksen kunnossapidosta 20 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen.

    Sodankylän sote-keskuksen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 33 miljoonaa euroa. Kunta rahoittaa elinkaarimallin kustannukset leasing-sopimuksella.

    Suomessa elinkaarimallikohteita rakentaa neljästä viiteen urakoitsijaa, arvioi Jussi Niemi. Kunnat ovat toteuttaneet tällä mallilla jo 40–50 kohdetta ympäri Suomea.

    Oma Säästöpankin listautumisanti alkuun

    Oma Säästöpankin listautumisanti alkuun


    Oma Säästöpankki listautuu Helsingin pörssin päälistalle. Yhtiön osakkeet tulevat merkittäviksi tänään, ja alustava hintaväli on 7-8,20 euroa. Anti voidaan keskeyttää aikaisintaan ensi maanantaina, ja kaupankäynnin on määrä alkaa...

    Oma Säästöpankki listautuu Helsingin pörssin päälistalle. Yhtiön osakkeet tulevat merkittäviksi tänään, ja alustava hintaväli on 7-8,20 euroa.

    Anti voidaan keskeyttää aikaisintaan ensi maanantaina, ja kaupankäynnin on määrä alkaa päälistalla 4. joulukuuta. Yhtiön tavoite on kerätä listautumisannissa noin 34 miljoonaa euroa uutta pääomaa.

    Oma Säästöpankilla on 40 konttoria eri puolilla maata ja noin 135 000 henkilö- ja yritysasiakasta, ja se on taseen loppusummalla mitattuna Suomen suurin säästöpankki. Pankki keskittyy pääasiassa vähittäispankkitoimintaan.

    – Tavoittelemme 10-15 prosentin vuotuista liiketoiminnan kokonaistuottojen kasvuvauhtia nykyisissä vallitsevissa markkinaolosuhteissa, linjasi toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi tiedotteessa.

    OmaSp on muodostettu kymmenen vuoden aikana useiden paikallisten säästöpankkien yhdistymisen kautta. Pankki avasi viime vuonna konttorit Lahteen ja Jyväskylään ja on vahvistanut tänä vuonna toimintaansa pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Turussa.

    Tampereen budjettikokouksessa yllätyskäänne: kunnossapidon yhtiöittämiselle heti takapakkia

    Tampereen budjettikokouksessa yllätyskäänne: kunnossapidon yhtiöittämiselle heti takapakkia


    Tampereen Infran yhtiöttämispäätös päätettiin palauttaa valmisteluun Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina. Palautusta ehdottivat demarit. Keskusta olisi halunnut päättää asiasta jo nyt, mutta muut kannattivat palautusta. Sdp:n...

    Tampereen Infran yhtiöttämispäätös päätettiin palauttaa valmisteluun Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina.

    Palautusta ehdottivat demarit. Keskusta olisi halunnut päättää asiasta jo nyt, mutta muut kannattivat palautusta.

    Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi perustelee palautusehdotusta sillä, että yhtiön asema ja rooli kaupungin organisaatiossa on vielä liian epäselvä.

    Salmen mukaan asiaan liittyvä selvitystyö saadaan valmiiksi tammikuun loppuun mennessä.

    – Asiaan palattaneen ennen kesälomia, mutta tarkempaa aikataulua en osaa sanoa.

    Kokoukseen tuli ylimääräinen tauko, kun kaupunginhallitus vetäytyi selvittämään, millaisia muutoksia päätös aiheuttaa talousarvioesitykseen.

    Tampereen kaupungin tulo- ja menoarviosta päätetään valtuuston kokouksessa maanantaina.

    Nekalan kirjasto säilyy, hoitajamaksua ei tule

    Kaupungilla on ensi vuonna menoja lähes 1,9 miljardia euroa. Tulot eivät riitä kokonaan peittämään tätä, vaan alijäämää tulee arvion mukaan 30 miljoonaa.

    Hyvinvoinnin ylläpitoon menee noin kaksi kolmasosaa kaupungin rahoista - siitä esimerkiksi erikoissairaanhoitoon yli 300 miljoonaa.

    Pormestarikoalitio kertoo saaneensa aikaan sopimuksen kaupungin talousarviosta.

    Aiottua kympin hoitajamaksua terveysasemilla ei oteta käyttöön. Pispalanharjun bussiliikenteeseen varataan 100 000 euroa.

    Nekalan kirjaston jatko turvataan omatoimikirjastona ja kirjastolle etsitään alueelta uusi tila.

    Lisätuloja saadaan metsän myynnistä ja maankäyttösopimuksista.

    Vasemmisto korottaisi veroja

    Pormestarikoalition ulkopuolella oleva Tampereen vasemmisto ehdottaa yhden prosenttiyksikön veronkorotusta jo ensi vuodelle.

    Vasemmiston budjettiehdotuksessa muun muassa sote-palveluihin ei tulisi asiakasmaksujen korotuksia ja joukkoliikenteen lippuhinnat pysyisivät ennallaan.

    Yhteensä vasemmiston esitykset kasvattavat kaupungin tuloja 35 miljoonaa euroa.

    Lisää aiheesta:

    Työntekijöitä huolestuttaa palkkaromahdus – kuntien ja valtion henkilöstön palkan maksaa yhä useammin osakeyhtiö

    Yllättävä tieto: Suomi voisi puolittaa päästönsä ja säästää silti rahaa – Merituulivoima ja sähköautot halpenevat rajusti, arvioi raportti

    Yllättävä tieto: Suomi voisi puolittaa päästönsä ja säästää silti rahaa – Merituulivoima ja sähköautot halpenevat rajusti, arvioi raportti


    Suomen on mahdollista leikata selvästi kaavailtua enemmän päästöjä ensi vuosikymmenen aikana. Lisäksi päästövähennykset tulevat odotuksia halvemmaksi, ja ne voivat parhaimmillaan jopa säästää rahaa nykyiseen kehitysuraan...

    Suomen on mahdollista leikata selvästi kaavailtua enemmän päästöjä ensi vuosikymmenen aikana.

    Lisäksi päästövähennykset tulevat odotuksia halvemmaksi, ja ne voivat parhaimmillaan jopa säästää rahaa nykyiseen kehitysuraan verrattuna.

    Taustalla ovat erityisesti sähkön halpeneminen muun muassa merituulivoiman lisääntymisen vuoksi sekä autoilun kokonaiskustannusten putoaminen sähköautojen yleistyessä.

    Tällaisia johtopäätöksiä tehdään Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tilaamassa raportissa, jonka on laatinut perinteikkään amerikkalaisen konsulttiyhtiön McKinsey&Companyn Suomen-toimisto.

    Raportin mukaan Suomen tulee leikata päästöjä 60 prosenttia 2030 mennessä vuoden 1990 tasolta, mikäli päästövähennysten halutaan olevan linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Tämä tarkoittaisi vuotuisten päästöjen putoamista 27 miljoonalla tonnilla.

    Tätä nykyä Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen, selvästi pienempään tavoitteeseen, jonka mukaan päästöt putoavat 40 prosenttia 2030 mennessä.

    Mikko Airikka | Yle

    Selvityksessä käytiin läpi yli 300 vaihtoehtoa, joiden avulla Suomi voisi päästöjä vähentää. Tältä pohjalla rakennettiin polku, jota kulkemalla Suomen päästöt putoaisivat 60 prosenttia mahdollisimman halvalla.

    Tarkastelu rajattiin neljään eniten päästöjä aiheuttavaan sektoriin: teollisuuteen, sähkön ja lämmön tuotantoon, liikenteeseen sekä rakennusten energiankäyttöön.

    Tulosten mukaan noin 50 prosentin päästövähennyksiin on mahdollista päästä keinoilla, jotka eivät aiheuta järjestelmätasolla lisäkustannuksia tai tuovat jopa säästöjä verrattuna nykykehitykseen.

    Sitran projektijohtaja Janne Peljo pitää havaintoa merkittävänä.

    – Tältä osin ajattelu ilmastonmuutoksen torjunnan kalleudesta on alkanut osoittautua vääräksi, Peljo sanoo.

    Suomi voisi leikata päästöjä tuntuvasti kaavailtua nopeammin - ja halvemmalla kuin on tiedetty, arvioi Sitran projektijohtaja Janne Peljo.Jani Saikko / YleMerituulivoima murtautuu markkinoille

    Suomessa maalle rakennettava tuulivoima on jo alkanut kannattaa taloudellisesti ilman tukia parhailla sijainneilla.

    Raportti arvioi, että ensi vuosikymmenellä myös merituulivoima murtautuu Suomen energiamarkkinoille.

    – Merituulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta tulee nousemaan 19 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja se on merkittävä lisäys, Peljo sanoo.

    Tämä tarkoittaisi sitä, että maa- ja merituulivoima yhteenlaskettuna nousisivat Suomen toiseksi tärkeimmäksi sähköntuotantotavaksi heti ydinvoiman jälkeen.

    Kehitystä ajaa erityisesti teknologian halpeneminen, jonka myötä merituulivoiman tuotantokustannus putoaa 2030 mennessä kilpailukykyiselle tasolle, noin 30–35 euroon megawattitunnilta (nk. LCOE-hinta, levelized cost of energy).

    Vertailun vuoksi: Fennovoima arvioi, että Hanhikiven ydinvoimalaitos tuottaa valmistuessaan sähköä hintaan 50 euroa per megawattitunti.

    Merelle sijoitettujen tuulivoimaloiden lavat yltävät 103 metrin korkeuteen.Antti Haanpää / Yle

    Lisäksi Suomen merialueet soveltuvat raportin mukaan hyvin merituulivoiman tuotantoon, sillä rannikot ovat matalia, mikä tarkoittaa maltillisia rakennuskustannuksia. Lisäksi Suomen merialueilla tuulee tasaisesti ja suht kovaa.

    Raportti arvioi, että järjestelmätasolla ja myös sähkönkäyttäjille syntyy säästöjä, kun lisääntyvä tuulivoima painaa sähkön tukkuhintaa alas.

    Raportissa tosin huomautetaan, että tuollainen määrä uutta tuulivoimaa vaatii tuntuvia investointia verkkojen vahvistamiseen ja siirtoyhteyksiin muiden Pohjoismaiden välillä.

    Myös sähkön varastoinnin täytyy olla laajasti käytössä ja kulutuksen oltava joustavaa tuotannon vaihtelun tasaamiseksi.

    Mallinnuksessa on huomioitu näiden aiheuttamat kustannukset.

    Sähköautoja rajusti lisää

    Raportin mukaan yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää Suomen päästöjä on bensalla ja dieselillä kulkevien polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla.

    Sähköistyminen etenisi liikenteessä vaiheittain. 2020-luvun alkupuolella pienet sähköautot ohittavat vastaavan kokoluokan polttomoottoriautot kokonaiskustannuksissa. Keskikokoisissa autoissa muutoksen arvioidaan tapahtuvan 2020-luvun puolivälissä.

    Raportti ennustaa, että täyssähköautojen ja ladattavien hybridien määrä kasvaisi nykyisestä noin 11 000:stä jopa 800 000:een 2030 mennessä.

    Tämä tosin edellyttäisi sitä, että latausverkosto olisi riittävän laaja ja että kuluttajat tekisivät autojen hankintapäätökset autoilun kokonaiskustannusten perusteella.

    Mårten Lampén / Yle

    Kokonaiskustannuksiin lasketaan mukaan kaikki auton elinkaaren aikaiset kulut hankinnasta, polttoaineisiin ja muihin käyttökuluihin.

    Raportissa arvioidaan, että sähköautojen hankintahinta on vielä 2030 kalliimpi kuin vastaavilla polttomoottoriautoilla.

    – Ihmisten tulisi kiinnittää huomiota auton kokonaiskustannuksiin, eikä ainoastaan hankintahintaan, Peljo sanoo.

    Sähköautojen elinkaarikustannuksiin on laskettu mukaan myös kotilatauspisteen hankinta sekä akuston vaihto kahteen otteeseen.

    Raportin mukaan autokannan sähköistäminen aiheuttaisi noin 12–15 miljardin euron lisäinvestoinnit verrattuna uusien, vastaavan tason polttomoottoriautojen hankkimiseen.

    Yksityisten latauspisteiden lisäksi Suomeen olisi asennettava yli 100 000 uutta julkista latauspistettä. Tähän kuluisi rahaa arviolta 1,5 miljardia euroa.

    Lisäkuluista huolimatta päästöjen vähentäminen sähköautoilla tulisi raportin mukaan selvästi halvemmaksi kuin esimerkiksi biopolttoaineilla.

    Raportin mukaan sähköistämisen avulla yhden hiilidioksiditonnin vähennys maksaisi järjestelmätasolla -130 euroa, eli se säästäisi rahaa.

    Biopolttoaineilla päästötonnin leikkaus maksaisi arviolta 110 euroa per tonni.

    Kiinnostava havainto se, että myös raskas liikenne näyttää raportin mukaan sähköistyvän voimakkaasti.

    Suomen teillä olisi 2030 mennessä arviolta 200 000 sähköistä rekkaa ja pakettiautoa sekä 8 000 sähköbussia.

    Päättäjiltä pikaisia toimia

    Keskustelu päästövähennysten kiristämisestä kiihtyi aiemmin syksyllä, kun hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi erikoisraporttinsa koskien maapallon keskilämpötilan nousua 1,5 asteella.

    Raportin perusteella ihmiskunnalla on erittäin painavat syyt ponnistella 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi.

    EU pohtii paraikaa omia pitkän aikavälin ilmastotoimiaan Puolassa pidettävän YK:n ilmastokokouksen alla.

    Myös Suomi joutuu ottamaan kantaa päästövähennysten kiristämiseen viimeistään seuraavalla hallituskaudella.

    Sitra patistaa päättäjiä laatimaan Suomelle kansallisen polun kohden hiilineutraaliutta. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa Suomi tuottaa päästöjä vain sen verran kuin esimerkiksi kasvavat metsät ja maaperä kykenevät sitomaan.

    Janne Peljo arvioi, että teknologian ja markkinoiden kehitys vie nyt hyvään suuntaan lähes itsestään.

    – Nyt on oikeastaan politiikkatoimista kiinni, että mahdollistammeko päästövähennyskeinojen tulon markkinoille ennakoivasti vai tulemmeko niiden osalta jälkijunassa.

    Lue myös:

    Cost-efficient Emission Reduction Pathway to 2030 for Finland (koko raportti englanniksi)

    Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot

    Helsingillä on mahdoton tehtävä: Pitäisi korvata miljoona tonnia kivihiiltä vaihtoehdoilla, joita ei ole edes olemassa

    Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

    Yritys ja jopa kunta voi väittää olevansa hiilineutraali – Yle kävi läpi yhden kunnan ja hiihtokeskuksen väitteet ja kysyi asiantuntijalta, onko hiilineutraalius viherpesua vai ei

    Yritys ja jopa kunta voi väittää olevansa hiilineutraali – Yle kävi läpi yhden kunnan ja hiihtokeskuksen väitteet ja kysyi asiantuntijalta, onko hiilineutraalius viherpesua vai ei


    Tästä on kyseYhä useampi kunta ja yritys Suomessa tavoittelee tilaa, jossa niiden toiminta on käytännössä hiilineutraalia.Yleisen käsityksen mukaan hiilineutraalius saavutetaan, kun valtaosa päästöistä saadaan pudotettua nollaan ja loput...

    Tästä on kyseYhä useampi kunta ja yritys Suomessa tavoittelee tilaa, jossa niiden toiminta on käytännössä hiilineutraalia.Yleisen käsityksen mukaan hiilineutraalius saavutetaan, kun valtaosa päästöistä saadaan pudotettua nollaan ja loput neutralisoidaan muilla tavoin.Siitä, mitkä päästöt lasketaan kullekin kunnalle tai yritykselle kuuluviksi, ei ole vakiintunutta sääntöä.Ilmastoratkaisujen asiantuntija lähtökohtaisesti luottaa kotimaisten kuntien ja yritysten vilpittömyyteen, mutta tunnustaa viherpesun mahdollisuuden.

    Kunnat ja yritykset voivat julistaa olevansa hiilineutraaleita ilman ulkopuolista arviointia.

    Myös yhteistä koko maan kattavaa tapaa laskea sitä, mitkä päästöt oikeastaan kuuluvat kunnalle tai yritykselle ei Suomessa ole.

    Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ilmastoratkaisujen asiantuntija Mariko Landström kertoo, että yleisen käsityksen mukaan hiilineutraaliuteen kuitenkin päästään, kun kunnan tai yrityksen nettopäästöt ovat nolla.

    – Tähän voi laskennallisesti päästä monin eri tavoin ja laskutavoista voi olla montaa eri mieltä.

    Yle tutustui tapoihin, joilla pohjoispohjalainen Iin kunta ja Kuusamossa sijaitseva hiihtokeskus Ruka ovat vähentäneet päästöjään. Ii ja Ruka ovat kumpikin kertoneet innokkaasti julkisuuteen kunnianhimoisista päästötavoitteistaan.

    Ii hinkuu hiilineutraaliksi

    Vajaan kymmenen tuhannen asukkaan Ii verhoutuu tihkuisaan marrassateeseen. Kunnan kirjaston katolla lepäävät aurinkopaneelit, jotka auringon paistaessa tuottavat sähköä kirjaston omaan käyttöön.

    Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava toteaa, että niin kunnan kuin yksityisen puolen kiinteistöihin tehdyt sähköratkaisut ovat kannattaneet.

    – Vuodesta 2007 vuoteen 2016 sähköstä koituvat päästöt ovat puolittuneet.

    Syy siihen, miksi Alatossavalla on antaa tarkkaa tietoa päästöjen vähenemisestä on se, että Ii kuuluu Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen.

    Näitä niin sanottuja Hinku-kuntia on Suomessa 42. Kuntien tavoitteena on vähentää koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

    Iin tavoite on kunnianhimoisempi: se pyrkii tavoitteeseen kymmenen vuotta aikaisemmin.

    – Mitä vähemmän päästöjä, sitä enemmän säästöjä. Vuoden 2016 tietojen mukaan olemme kokonaisuudessa onnistuneet vähentämään päästöjämme 52 prosenttia, Alatossava kertoo.

    Kuten monessa muussa Hinku-kunnassa, on Iissäkin liikenne suuri yksittäinen päästölähde. – Liikenne on iso haaste meille, koska meidän päästöihimme lasketaan Nelostien päästöt, kunnanjohtaja Ari Alatossava kertoo.Kalle Mäkelä / Yle

    Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) luomus. Se antaa kunnille raamit siihen, mitkä kaikki päästöt kunnan on raportoitava omikseen. Lopullisen laskennan toimittaa SYKE.

    Päästölaskennassa otetaan huomioon sähkönkulutus, liikenne, jätteenkäsittely, maatalous, fossiiliset polttoaineet kaukolämmön tuotannossa, erillislämmityksessä, työkoneissa ja päästökauppaan kuulumattomassa teollisuudessa sekä päästökompensaatio.

    Alatossava pitää ulkopuolisen arvioijan mukana oloa tärkeänä, sillä kunnalla ei olisi omasta takaa osaamista päästöjen laskemiseksi.

    – Kun laskennan tekee ulkopuolinen taho ja kun se tehdään muutamalle kymmenelle kunnalle Suomessa, tuottaa se myös vertailukelpoista tietoa.

    Ruka saavutti tavoitteen etuajassa

    Uuden karheat punaiset gondolihissit odottavat talvikauden laskettelijoita Rukalla. Avautuessaan hissit kuljettavat laskettelijat Rukan kylästä aina Itä-Rukalle nousevaan uuteen kyläkeskittymään.

    Rukan rinnetoiminnan hiilidioksidipäästöt syntyvät suurimmaksi osaksi rinnekoneista. Kuvan maisemagondolit toimivat vihreällä sähköllä, Rukalta kerrotaan.Ensio Karjalainen / Yle

    Rukakeskus Oy:n mukaan vihreällä sähköllä toimivat hissit mahdollistavat autottoman loman Rukalla. Toimitusjohtaja Ville Aho on hissi-investoinnista tyytyväinen.

    – Hisseillä pyrimme edesauttamaan, että asiakkaat kulkisivat autotta hiihtokeskuksen alueella. Siihen emme voi vaikuttaa, millä he saapuvat Rukalle.

    Ruka ryhtyi tavoittelemaan vuodelle 2020 tähdättyä hiilineutraaliutta kymmenen vuotta sitten. Yhtiön mukaan tavoite täyttyi kuluvan vuoden lokakuussa. Ruka laskee päästöikseen kaiken rinnetoiminnan. Siihen kuuluu esimerkiksi hissien toiminta ja majoituspalvelut.

    Lähtökohtaisesti uskoisin esimerkiksi yrityksiä, jotka kertovat hiilineutraaliudesta. Mariko Landström

    Suurimmat päästöleikkaukset saavutettiin Ahon mukaan siirtymällä vesi- ja tuulisähköön ja lämmittämällä rakennukset pääasiassa biokaukolämmöllä.

    – Olemme saaneet tiputettua hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia. Loput 20 prosenttia päästöistä kompensoimme.

    Enimmäkseen rinnekoneista syntyvät loput päästöt Ruka kompensoi WWF:n suositteleman Gold Standard -sertifikaatin saaneilla metsien istutuksilla.

    Ahon mukaan päästölaskennan on tehnyt yrityksen oma ympäristövastaava. Päästölaskennan tukena on käytetty muun muassa valtionyhtiö Motivan tilastotietoa.

    – Varsinaisesti mikään taho ei myönnä meille hiilineutraaliutta, Aho kertoo.

    "Todennäköisesti päästöraporteissa ei valehdella"

    Kun päästölaskentaan on tarjolla eri vaihtoehtoja ja hiilineutraalius on ilmoitusluonteinen asia, herää kysymys, onko kuntien ja yritysten ilmastotalkoissa viherpesun vaaraa? Viherpesu tarkoittaa pinnallista ympäristöystävällisyyttä, joka keskittyy enemmän imagon kiillottamiseen kuin todellisiin ympäristötekoihin.

    Sitran Mariko Landström ajattelee, että viherpesun vaara on periaatteessa olemassa.

    Hän ei kuitenkaan usko, että päästöjen vähentämistäintohimoisesti tavoittelevat kunnat tai yritykset oikoisivat mutkia päästölaskennassa.

    – Todennäköisesti päästöraporteissa ei valehdella. Lähtökohtaisesti uskoisin esimerkiksi yrityksiä, jotka kertovat hiilineutraaliudesta.

    Landströmin mukaan yhdenmukaisemmista hiilineutraaliuden säännöistä olisi kuitenkin hyötyä. Niillä vältettäisiin esimerkiksi mahdolliset ristiriitatilanteet.

    – Eteen voi tulla tilanne, jossa Suomen kunnat julistavat olevansa hiilineutraaleita, mutta Suomi valtiona ei olisi hiilineutraali.

    Päästökompensaatio voi olla esimeriksi puiden istuttamista kehittyvissä maissa. Kuvassa Amazonin sademetsää Brasiliassa.AOP

    Oma vaaran paikkansa on myös päästökompensaatio. Landström muistuttaa, että ostettava kompensaatio ei ole välttämättä aina laadukasta. Päästöjä ei välttämättä ole oikeasti vähennetty väitettyä määrää tai vähennys ei ole lisäinen, eli esimerkiksi hiilinieluiksi tarkoitetut puut olisi istutettu joka tapauksessa ilman ulkopuolista rahoitusta.

    Landström sanoo, että yleisesti ottaen halvemmat päästökompensaatiot eivät ole niin luotettavia kuin selkeästi kalliimmat vastaavat.

    – Voi tulla taloudellinen kannustin valita halvempi vaihtoehto, Landström pohtii.

    Aikaisemmin jutussa mainittu Gold Standard -sertifikaatti on Landströmin mukaan tae laadukkaasta päästökompensaatiosta.

    Päästövähennysbuumissa itsessään Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava kritisoi tapaa, jolla asioita kerrotaan julkisuudessa. Hänen mukaan tavoitteet ja toteumat saattavat mennä julkisessa keskustelussa sekaisin.

    – Ne ovat kaksi eri asiaa. Kaikki me voimme tavoitella jotain, mutta mitä me todellisuudessa toteutamme, se on uutisoimisen arvoinen ja tärkeä asia.

    Lue myös:

    Metsää Madagaskariin, tuulipuisto Intiaan – Lentomatkaajille kaupataan puhdasta omaatuntoa, mutta voiko päästöt kuitata rahalla?

    Näkökulma: Miksi pienentäisin päästöjäni, kun kiinalaiset ja intialaiset saastuttavat kuitenkin?

    Iskikö ilmastoahdistus hedelmäosastolla? Ei huolta – asiantuntijat neuvovat, kuinka valita ilmastoystävällisiä kasviksia

    Suomalainen suosii eniten säästämistä vaurastuakseen – myös lottovoitto tai rikas puoliso kelpaisivat mainiosti

    Suomalainen suosii eniten säästämistä vaurastuakseen – myös lottovoitto tai rikas puoliso kelpaisivat mainiosti


    Luottamus säästämiseen parhaana keinona rikastua tuntuu olevan suomalaisilla geeneissä – tai ainakin se on jo kansanperinnettä. Näin voinee väittää, koska S-Pankin kyselyssä liki puolet piti säästämistä parhaana keinona rikastua. Toiseksi...

    Luottamus säästämiseen parhaana keinona rikastua tuntuu olevan suomalaisilla geeneissä – tai ainakin se on jo kansanperinnettä.

    Näin voinee väittää, koska S-Pankin kyselyssä liki puolet piti säästämistä parhaana keinona rikastua.

    Toiseksi suosituin keino kyselyssä oli töiden tekeminen. Sijoittaminen ja kulutuksesta tinkiminen jäivät kyselyssä hieman alle neljänkymmenen prosentin suosioon.

    Mikko Airikka | Yle

    Kyselyn teettäjälle sijoittamisen saama suosio on ainakin lievä pettymys.

    – Ihmiset eivät tiedä kenen neuvoihin he voivat luottaa ja minkälaisella tuotevalikoimalla he voisivat aloittaa sijoittamisen, varallisuudenhoidon johtaja Hanna Porkka S-Pankista pohtii.

    Kysely osittain vahvistaa Porkan mietteet, sillä vastaajista reilu viidennes oli sitä mieltä että ei osaa säästää tai sijoittaa.

    Reilu neljännes oli väitteen suhteen neutraali. Kuitenkin lähes joka toinen kertoi osaavansa säästää ja sijoittaa.

    Mikko Airikka | Yle

    – Pankit eivät varmaankaan ole onnistuneet tekemään sijoittamisen aloittamisesta riittävän helppoa. Siksi tuomme uusia palveluita markkinoille, joilla aloittamisen pitäisi olla erittäin nopeaa ja helppoa, varallisuudenhoidon johtaja Hanna Porkka S-Pankista kertoo.

    Yksi tällainen helppo keino on lohkaista jokaisesta pankkikorttimaksusta pieni siivu sijoitusrahastoon. Sillä pyritään kerryttämään monista pienistä kertaeristä isompaa summaa ikään kuin huomaamatta.

    Kaikuja Kekkosen ajalta?

    Taloustieteilijälle kyselyn tulos oli sekä tuttu että vähän menneen ajan kaikuja sisältävä.

    Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajaa Mika Maliranta pohti tuloksia kansantalouden ja etenkin talouskasvun näkökulmasta ja huomasi tulosten palaavan ajassa vuosikymmenien taa.

    – On ihan kiinnostavaa, että tässä aika paljon korostettiin säästämistä, mutta se oli talouskasvun kannalta tärkeämpää aikaisemmin, ei niinkään nyt. Kekkosen aikana oli tärkeätä, että meillä oli ikään kuin malttia säästää ja vaurastua, Maliranta sanoo.

    Urho Kekkonen toimi Suomen presidenttinä 1956 – 1981. Ennen pitkää presidenttikauttaan hän kirjoitti pääministerinä ollessaan vuonna 1952 kirjan, jonka nimi on: ”Onko maallamme malttia vaurastua?” Kirjaan, tai ainakin sen otsikkoon on tavattu usein viitata talouskasvuun liittyvissä keskusteluissa.

    Lottovoittoon luottaa joka kymmenes

    Suomalaisista 17 prosenttia luottaa rikastumisessa isoon perintöön. Lottovoittoon tai rikkaan puolison löytämiseen luottaa joka kymmenes.

    Kyselystä ei käy ilmi, kuinka vakaa on ollut vastaajien luottamus näihin rikastumisen keinoihin. Sehän tiedetään, että lotosta miljoonavoiton saaminen on hyvin vaikeaa eikä rikkaan puolisonkaan löytäminen liene juuri helpompaa.

    – Itse kyllä suosittelisin puolison valinnan kriteereiksi ihan toisia keinoja. En myöskään laskisi lottoamisen tai vauraan puolison varaan, vaan alkaisin säästää säännöllisesti, Hanna Porkka kehottaa.

    Tutkimusjohtaja Mika Maliranta muistuttaa, että lotto on luonteeltaan nollasummapeliä, jossa harvat voittavat ja suurin osa pelanneista häviää.

    – Sitä toivoisi, että ihmisillä olisi enemmän mielessä ne rikastumisen tavat, jotka eivät ole nollasummapeliä. Lottovoitto ei synnytä kansantalouteen lisäarvoa. Jos katsotaan vaikka verokalenteritietoja, niin siellähän jotkut ovat tienanneet lottopotin suuruisia rahamääriä. Ne eivät ole peruja lottoamisesta, vaan yrittäjyydestä.

    Maailman kriisit heijastuvat vastauksiin

    Kysely tehtiin syyskuussa tänä vuonna ja sen tuloksiin lienee heijastunut nykyinen, erilaisten kriisien sävyttämä maailman talouden näkymä. Uutisissa toistuvat sellaiset termit kuin kauppasota, Italian velkaongelma tai Brexit. Niiden ympärillä käytävä poliittinen kädenvääntö heiluttelee valuuttoja ja pörssikursseja.

    – Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että mielialakysymykset vaikuttavat ihmisten sijoitus- ja investointipäätöksiin ainakin lyhyellä aikavälillä. Talouskasvun kannalta tärkeitä ovat kuitenkin pitkän aikavälin vaikutukset, joihin mielialatekijät vaikuttavat vähemmän, Mika Maliranta sanoo.

    Johtaja Hanna Porkka on asiasta samaa mieltä ja hänkin korostaa, kuinka tärkeää on tiedostaa pitkän aikajänteen merkitys sijoittamisessa.

    – Ilman muuta epävarmuus vaikuttaa uskallukseen aloittaa sijoittaminen. Pitkäaikaisessa sijoittamisessa ja pienissä paloissa säästämällä markkinoiden laskut tasoittuvat. Täydelliseen ajoitukseen sijoittamisessa ei kannata pyrkiä, siinä eivät onnistu aina ammattilaisetkaan.

    S-Pankin kysely toteutettiin verkkokyselynä 14. – 20.9.2018. Siihen vastasi 1 016 yli 15-vuotiasta henkilöä kyselyn toteuttajan Kantar TNS:n Gallup Forum-paneelista. Kyselyn luottamusväli (virhemarginaali) on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

    Kokousväen luksusautot raivostuttavat köyhässä Papua-Uusi-Guineassa – Kiinan Xi sivalteli Yhdysvaltoja APEC:issa

    Kokousväen luksusautot raivostuttavat köyhässä Papua-Uusi-Guineassa – Kiinan Xi sivalteli Yhdysvaltoja APEC:issa


    Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestön APEC:in huippukokous järjestetään tänä vuonna Port Moresbyssa. Kokouksen turvajärjestelyjä luonnehditaan ennätyksellisen tiukoiksi. Kokouksen osanottajia on ohjeistettu pysyttelemään...

    Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestön APEC:in huippukokous järjestetään tänä vuonna Port Moresbyssa. Kokouksen turvajärjestelyjä luonnehditaan ennätyksellisen tiukoiksi.

    Kokouksen osanottajia on ohjeistettu pysyttelemään konferenssitiloissa tai majoituspaikoissa. Liikkumista on vältettävä erityisesti pimeän jälkeen. Kokousta seuraavat toimittajat on majoitettu risteilijöihin satamassa sekä turvallisuussyistä että hotellihuonepulan vuoksi.

    Valtuuskuntien Maseratit ärsyttävät

    Tiukkojen turvamääräysten taustalla ovat Papua-Uusi-Guinean pääkaupungin Port Moresbyn korkeat rikostilastot. Kaupungissa on useita rikollisjengejä, joiden kohteina ovat erityisesti ulkomaalaiset. Esimerkiksi Yhdysvaltain ulkoministeriön matkustusohjeessa Port Moresbyn turvallisuustilanne on arvioitu kriittiseksi.

    Vihanpurkauksia ovat huippukokouksen edellä ovat aiheuttaneet erityisesti valtuuskuntien kuljetukseen hankitut Maserati-autot. Luksusajoneuvoja hankittiin 40 kappaletta.

    Kiinan Xi: "Kauppasodassa ei ole voittajia"

    Kiinan presidentti Xi Jinping arvosteli kokouksen aluksi Yhdysvaltoja protektionistisesta politiikasta. Hänen mukaansa Yhdysvaltain harjoittama Amerikka ensin-politiikka on tuomittu epäonnistumaan.

    Kiina ja Yhdysvallat ovat kiistelleet kuukausia tullimaksuista, jotka jyrkimmillään asettaisivat lähes kaiken Kiinan viennin tullimaksujen piiriin. Kiina on puolestaan asettanut asteittain amerikkalaistuotteille vastatulleja.

    Yhdysvaltoja APEC-kokouksessa edustava varapresidentti Mike Pence sanoi, että tullit ovat vastaus Kiinan epäreiluun kauppapolitiikkaan. Pencen mukaan Yhdysvallat voi tarvittaessa kaksinkertaistaa kiinalaistuotteiden maksut.

    – Yhdysvallat ei muuta kurssiaan ennen kuin Kiina tekee niin, uhkasi Pence.

    Trump ja Putin poissa

    Kiinan johtaja on kokouksen kirkkain tähti. Sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ovat jättäneet huippukokouksen väliin. Trumpin hallinto valmistautuu marraskuun lopussa Argentiinassa järjestettävään maailman johtavien teollisuusmaiden G20-huippukokoukseen.

    Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien on määrä tavata Buenos Airesissa. G20-kokou järjestetään Etelä-Amerikassa ensimmäistä kertaa.

    Mediayhtiöissä alkoi kuhista: Otava osti itsensä Alma Median suurimmaksi omistajaksi – myyjänä on lehtiyhtiö Ilkka

    Mediayhtiöissä alkoi kuhista: Otava osti itsensä Alma Median suurimmaksi omistajaksi – myyjänä on lehtiyhtiö Ilkka


    Perinteinen kustannus– ja lehtibisnes on paininut pitkään vaikeuksissa digitalisaation ja nettimainonnan lisääntyessä. Kun printtiliiketoiminta eli painettujen lehtien levikit ja mainoseurot ovat kovissa paineissa, mediatalojen on siirryttävä...

    Perinteinen kustannus– ja lehtibisnes on paininut pitkään vaikeuksissa digitalisaation ja nettimainonnan lisääntyessä.

    Kun printtiliiketoiminta eli painettujen lehtien levikit ja mainoseurot ovat kovissa paineissa, mediatalojen on siirryttävä sinne, missä raha liikkuu eli nettiin. Autot, asunnot ja veneet myydään nykyisin netissä, mikä kiinnostaa tietysti myös mainostajia ja mediataloja.

    Näin ovatkin jo vahvasti tehneet sekä Otava että Alma Media. Uusia ansaintamalleja ne ovat hakeneet muun muassa markkinapaikkaliiketoiminnoista ja rekrytointipalveluista.

    Nettivoimia yhteen

    Markkinoilla uskotaankin, että Otava hakee Alman avulla jatkossa lisää voimaa digitaalisten, sähköisten markkinapaikkojen eli erilaisten nettimarkkinapaikkojen kasvattamiseen. Voimien yhdistämisessä on enemmän järkeä kuin toisiaan syövässä kilpailussa.

    Otavasta tuli siis kertaheitolla Alma Median suurin omistaja. Sen omistusosuus Almasta nousi noin 29 prosenttiin. Kauppahinta oli noin 100 miljoonaa euroa.

    Myyjänä oli Ilkka-Yhtymä. Se jää kuitenkin Alman isoksi omistajaksi noin 11 prosentin osuudella.

    Ilkka jäi syrjään

    Otavan Alma–ostosta pidettiin media–alalla ainakin hienoisena yllätyksenä. Sen sijaan Ilkka-Yhtymän Alma–osakkaiden myyntiä ei niinkään.

    Ilkan bisneksissä ei ole samalla tavalla yhteistä logiikkaa kuin Otavalla ja Alma Medialla. Se jäi vähän syrjään.

    Otavan päätoimintoja ovat kirjat, kaupat, lehdet ja uudet liiketoiminnot kuten NettiX Oy ja Ampparit Oy. Otavan lehtiä ovat muun muassa Seura, Suomen Kuvalehti, Tekniikan Maailma, Anna ja Kotiliesi.

    Alman tunnetuimpia brändejä ovat Kauppalehti, Talouselämä, Iltalehti, Aamulehti, Affärsvärlden, Etuovi.com ja Monster.

    Ilkka–Yhtymän päätuotteet ovat maakuntalehdet Ilkka ja Pohjalainen sekä muutamia paikallis- ja kaupunkilehtiä.

    Sijoittajat kiittivät

    Sijoittajat taputtivat käsillään Ilkan osakkeen vajaan parinkymmenen prosentin nousuun iltapäivällä, mutta nousu rauhoittui. Alma Median kurssi oli välillä jo noin kymmenen prosentin nousussa. Otava ei ole pörssissä.

    Mutta mitä Ilkka tekee saaduilla rahoilla ja miksi se myi kannattavan osinkokoneensa osakkeita pois? Yhtiön itsensä mukaan se vähentää riskejään ja velkojaan sekä tähtää uusiin, omiin kasvuhankkeisiin.

    Sadasta suomalaisesta 44 tekee nyt töitä ja tilanne heikkenee – asiantuntijoiden kolme ratkaisua ongelmaan

    Sadasta suomalaisesta 44 tekee nyt töitä ja tilanne heikkenee – asiantuntijoiden kolme ratkaisua ongelmaan


    Työssäkäyvä suomalainen kuuluu selvästi vähemmistöön. Sadasta suomalaisesta 44 tekee töitä. Luku on peräisin tilasto- ja talousasiantuntijoiden Ylen A-studiolle tekemästä laskelmasta. Loput sadasta suomalaisesta käyvät koulua, opiskelevat,...

    Työssäkäyvä suomalainen kuuluu selvästi vähemmistöön.

    Sadasta suomalaisesta 44 tekee töitä. Luku on peräisin tilasto- ja talousasiantuntijoiden Ylen A-studiolle tekemästä laskelmasta. Loput sadasta suomalaisesta käyvät koulua, opiskelevat, ovat eläkkeellä tai työttöminä.

    Karkeasti sanottuna, 44 elättää kaikki 100 suomalaista.

    Tästä jutusta saat selville, kuinka moni sadasta suomalaisesta käy töissä tulevaisuudessa ja onko sillä jokin merkitys sinun elämääsi.

    Saat myös uutta tietoa siitä, ratkaiseeko pulan työssäkäyjistä maahanmuuttaja, kuusikymppinen mies vai vauvantekoiässä oleva nainen.

    Tänään asiasta saatiin uutta faktaa. Tilastokeskus julkaisi perjantaina aamulla ennusteen siitä, kuinka paljon eri ikäisiä suomalaisia on tulevina vuosikymmeninä.

    Nuorista ihmisistä käy suorastaan kato, jos ennuste toteutuu.

    Vanhojen ihmisten joukko taas kasvaa. Töissä käyviä suomalaisia on entistä vähemmän suhteessa huollettaviin eläkeläisiin, koululaisiin ja opiskelijoihin nähden.

    Edellinen väestöennuste julkaistiin kolme vuotta sitten.

    Työihmiset vähenevät vuosi vuodelta

    Tilanne oli aivan toinen 1980-luvun lopussa. Puolet kansasta tienasi verotuloja yhteiskunnan pussiin.

    1980-luvun lopulla juuri kukaan ei kärsinyt työttömyydestä ja eläkeläisiä oli nykyistä paljon vähemmän. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat kävivät silloin töissä.

    Nyt työikäisten määrä hupenee. Suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään ja eläkeläisten joukko kasvaa.

    Veronmaksajat vähenevät, mutta kulut kasvavat. Yhtälö on talouden kannalta huono.

    Julkisista palveluista karsitaan jo nyt rahoitusta. Esimerkiksi ammattikoulujen rahapotti on pienentynyt tuntuvasti viime vuosina.

    Alla näet visualisoinnin tilanteesta. Huomaat, että työssäkäyvien osuus on pienenemässä. Nykymenolla heidän määränsä hiipuu kymmenillä tuhansilla jo kymmenessä vuodessa. Kuviossa yksi pallo vastaa noin 50 000–60 000 ihmistä riippuen siitä, mikä on Suomen väestön suuruus.

    Työssäkäyvien osuus koko väestöstä on taloustieteilijöiden kielellä “taloudellinen huoltosuhde”. Sitä voi kuvata myös puhumalla huoltajien määrästä suhteesta huollettavien määrään.

    Kuvasta näet myös, miten suhde kehittyy, jos nykymeno syntyvyydessä, työllisyydessä ja maahanmuutossa jatkuu väestöennusteen mukaisesti vuoteen 2030 tai 2060. Klikkaamalla vuotta voit pysäyttää animaation haluamaasi vuoteen.

    Joka toinen suomalainen töihin

    Onko 44 työssä käyvää sataa suomalaista kohden paljon vai vähän?

    Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander saa vastata kysymykseen.

    – Se on liian vähän tulevaisuuteen nähden, hän sanoo.

    Kansantalousosastoa johtava Spolander näkisi mielellään, että puolet suomalaisista olisi töissä. Syynä on tunnettu asia: eläkeläiset vanhenevat. Jotta heistä voidaan pitää hyvää huolta, tarvitaan rahaa yhä enemmän.

    Spolander ennakoi suuria muutoksia suomalaisten työikäisten elämään, kun yhä useamman pitäisi olla töissä. Oletus on, että ellei mikään muutu, työihmisten määrä uhkaa olla pian alle 44 sadasta.

    – Jo siitä luvusta kiinnipitäminen on iso temppu, Spolander arvioi.

    Ylelle tehty analyysi käy läpi vaihtoehtoja, joilla temppu voitaisiin tehdä.

    Tilastoanalyytikot Jussi Pyykkönen, Juhani Koskinen, taloustieteilijä Janne Huovari sekä väestötieteilijä Mika Gissler ovat analysoineet Tilastokeskuksen uunituoreen väestöennusteen lukuja Ylelle. Pyykkönen ja Koskinen ovat kehittäneet analyysia varten uuden työkalun. Tässä linkki työkaluun.

    Jussi Pyykkönen sanoo analyysin perusteella, että sadasta suomalaisesta vähintään 44:n pitäisi osallistua työelämään jatkossakin. Siten nykyiset julkiset palvelut voisivat pysyä nykytasolla.

    Analyysin tehneiden asiantuntijoiden viesti on, että tilanne heikkenee ilman tekoja. Viesti on siis sama kuin valtiovarainministeriön.

    Jatkossa kerromme kolmesta eri ratkaisusta.

    Maahanmuuttajat olisivat nopein ratkaisu

    Miten voi saada enemmän irti kutistuvasta työikäisten joukosta?

    Pieni näpertely ei muuta mitään, Ylelle tehtyyn analyysiin osallistunut väestötutkija Mika Gissler sanoo. Neljän asiantuntijan analyysi paljastaa, että työssä olevien osuus säilyy edes nykyisellään vain reippaiden uudistusten avulla. Nopein ratkaisu suunnan muutokseen olisi analyysin mukaan maahanmuuton tuntuva lisääminen.

    Analyysi kertoo, että maahanmuuton pitäisi peräti kaksinkertaistua nykyisestä. Se tarkoittaa 70 000 maahanmuuttajaa vuodessa.

    Suomeen muuttavat työikäiset ihmiset siis kasvattaisivat työikäisten joukkoa.

    Filippiineillä kaikkien sairaanhoitajien unelma on päästä ulkomaille töihin, kertoo Bern Amar, 32. Siellä sairaanhoitajan palkka riitti juuri vuokraan, mutta ei perheen perustamiseen. Amar muutti vuonna 2012 Suomeen, kun hänelle tarjottiin töitä lähihoitajana vantaalaisessa hoivakodissa.Jari Kovalainen / Yle

    Maahanmuuton vaikutusten arviointi on vaikeaa. Asiaa pohditaan tarkemmin jutun loppupuolella.

    Väestötieteilijä Mika Gissler kiirehtii poliittisia päättäjiä toimimaan.

    – Nyt pitää tehdä kaikki toimet, jotka edistävät maahanmuuttajien työllistymistä ja tänne töihin tulemista.

    Alla olevasta käyrästä näet, miten maahanmuutto Suomeen on kasvanut. Vuonna 2016 muuttajia oli vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin Suomesta haki turvapaikkaa ennätysmäärä ihmisiä.

    Aikaa on vain kymmenen vuotta

    Ratkaisuilla on kiire. Analyysin tehneiden asiantuntijoiden laskelmissa siintää vuosi 2030. Muutoksen pitäisi tapahtua sitä ennen. Samaa sanoo myös valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.

    Vuonna 2030 suuret ikäluokat ovat siinä iässä, että hoivamenot ovat jo suuret.

    Ylijohtaja Spolander huomauttaa, että vanhenevan väestön palvelut, kuten eläkkeet ja sairaanhoito, ovat lakisääteisiä. Ne on pakko järjestää.

    Jos valtion tulot vähenevät, vaihtoehdoksi voi jäädä palvelujen tinkiminen nuoremmilta, esimerkiksi koulutuksesta.

    Palvelujen rahoittaminen voidaan hoitaa myös veroja ja maksuja korottamalla tai ottamalla velkaa. Spolanderin mielestä ne eivät ole kestäviä ratkaisuja.

    On vaihtoehtoja muitakin. Julkisia palveluja voidaan ehkä tuottaa tehokkaammin. Tätä valtio yrittää tuskaisen vaikealla sote-uudistuksella.

    Palataan siihen, kuinka maassa olisi tarpeeksi paljon työtä tekeviä asukkaita vanhusten määrän kasvaessa.

    Vauvat auttavat vasta 2040

    Tänä vuonna Suomessa on ihmetelty pientä vauvojen määrää. Syntyvyys on laskenut joka vuosi jo seitsemän vuoden ajan. Syntyvyys on pieni lähes kaikkialla länsimaissa. Suomessa se on pudonnut nyt harvinaisen alas.

    Suomen keskimääräinen 1,4 lasta yhtä naista kohden on toista luokkaa kuin esimerkiksi naapurimaa Ruotsin. Siellä synnytysikäiset naiset saavat elämänsä aikana keskimäärin 1,9 lasta.

    Syntyvyyden perusteella naapurimaassa tulee menemään taloudellisesti paremmin myös tulevaisuudessa. Työntekijöitä riittää enemmän kuin meillä.

    Ennen Viktorin syntymää lääkäritutkija Linda Mustelinin, 35, elämä täyttyi muusta: harrastuksista, opiskelusta, työnteosta Suomessa ja ulkomailla. Helsinkiläinen Mustelin ymmärtää tuttaviaan, jotka eivät hanki lapsia. – Nuorille aikuisille tarjoutuu nykyään paljon muitakin rooleja kuin se vanhemmuus.Jari Kovalainen / Yle

    Suoraviivaisesti katsottuna työikäisten vähentyminen johtuu siis liian pienistä perheistä. Jotta väestön määrä pysyisi ennallaan, syntyvyyden pitäisi olla 2,1 yhtä naista kohden. Lapsia on syntynyt tätä vähemmän 1960-luvun lopulta lähtien.

    Alla oleva käyrä kertoo, kuinka paljon lapsia on syntynyt yhtä naista kohden eri vuosikymmeninä. Huoltosuhde oli heikko myös viime 1900-luvun alussa. Silloin se johtui lasten suuresta määrästä.

    Ylelle tehdyssä analyysissa on laskettu, kuinka nykyistä korkeampi syntyvyys vaikuttaisi tulevaisuuden työikäisten määrään.

    Laskelma perustuu oletukseen, jonka mukaan syntyvyys olisi 1,7 lasta yhtä naista kohden. Syntyvyys oli sitä luokkaa ennen kuin se kääntyi laskuun kahdeksan vuotta sitten.

    Vaikka vauvoja alkaisi syntyä heti ensi vuodesta lähtien enemmän, se ei pelasta vuoden 2030 huolilta.

    Syy on yksinkertainen. Nyt syntyvät lapset pääsevät töihin ja pyörittävät yhteiskuntaa taloudellisesti vasta 20–30 vuoden kuluttua. Silloin eletään jo 2040-lukua.

    Vauvat eivät siis ehdi avuksi.

    Yli viisikymppiset ratkaisevasssa roolissa

    Onko nykyisistä työikäisistä apua vielä vuonna 2030?

    Kyllä vain. Yli 50-vuotiaidenkin pitäisi olla silloin vielä tienaamassa ja maksamassa veroja. He ovat vuoden 2030 kuusikymppisiä.

    Kaiken kaikkiaan työikäisistä nykyistä useamman pitäisi pysyä töissä: heidän itsensä pitäisi jaksaa ja yritysten täytyisi pitää kiinni ikääntyvistä työntekijöistä. Työllisyysasteen pitäisi siis nousta.

    Hollolassa asuva Esko Parikka, 63, päätti jatkaa työuraansa, kun oli ehtinyt olla kolme kuukautta eläkkeellä. Sitä ennen hän oli työskennellyt yhtä soittoa parikymppisestä alkaen, muun muassa timpurina ja korjaamopäällikkönä. – Mun mielestä työpaikan ilmapiiri on aika ratkaiseva tekijä, hän selittää työssä jaksamistaan.Jari Kovalainen / Yle

    Juuri nyt työikäisistä lähes 72 prosenttia käy töissä. Saavutusta on hehkutettu.

    Ylelle tehdyn analyysin perusteella 72 prosenttia ei kuitenkaan riitä tulevaisuuden Suomessa, jos julkiset hyvinvointipalvelut halutaan rahoittaa nykyiseen malliin.

    Analyysin Ylelle tehnyt ryhmä on laskenut, että työllisyysaste pitäisi kivuta lähes 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Työikäisistä siis 80 sadasta olisi silloin töissä. Onko se mitenkään mahdollista?

    Lähes 80 prosenttia on kova luku. Edes 1980-luvun talouden kuumien vuosien aikaan työllisyysaste ei ollut niin korkea.

    Suurin potentiaali työllisyysasteen nostoon löytyy yli 55-vuotiaiden joukosta. Etenkin sen ikäisistä miehistä putoaa työelämän ulkopuolelle suurempi osuus kuin vaikkapa Ruotsissa.

    Väestötutkija Mika Gissler kannustaa panostamaan miesten terveyteen ja koulutukseen – ja mikseipä naistenkin. Paremmin koulutetut ja terveet ihmiset jaksavat ja pärjäävät pidempään töissä kuin sairaat ja vähän opiskelleet. Työnteon pitäisi siis jatkua yhä useammalla vähintään 65 vuoteen.

    Gissler huomauttaa, että Islannissa eläkeikä on nousemassa 70 vuoteen. Olisiko siinä Suomellekin sopiva tavoite?

    Iäkkäimpiin työntekijöihin kannattaa panostaa siksikin, että heidän ikäluokkansa on suurempi kuin nuorten. Heihin panostamalla saa siis mahdollisimman suuren määrään lisää työvoimaa, perustelee laskelmaa tehnyt Jussi Pyykkönen.

    Vaikka analyysi korostaa ikääntyvissä työntekijöissä piileviä mahdollisuuksia, tavallisesti huolta kannetaan nuorten siirtymisestä töihin nopeasti koulun jälkeen. Myös syrjäytyneiden määrästä ollaan huolissaan.

    Molempien asioiden toki pitäisi kohentua, jotta huoltosuhde kohenisi.

    Mutta, mutta.

    Vaikka työikäisistä 80 sadasta olisikin töissä vuonna 2030, se ei riitä.

    Yllä olevasta graafisesta esityksestä näet, millainen työllisten osuus työikäisistä on ollut viime vuosikymmeninä. Hyvinvointivaltion kannalta työikäisiä pitäisi olla riittävä määrä, ja heistä riittävän ison osan pitäisi olla töissä.

    On keksittävä jokin muu ratkaisu.

    Joka vuosi 70 000 maahanmuuttajaa?

    Työikäiset siis vähenevät vuosi vuodelta.

    Tilastoanalyytikko Jussi Pyykkönen ja väestötutkija Mika Gissler näkevät tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi sen, että Suomeen muuttaa lisää työikäisiä ihmisiä.

    Suomeen muuttaminen yksin ei tietenkään auta. Tulijoiden on löydettävä paikkansa yhteiskunnassa ja saatava töitä.

    Bern Amar aikoo perheineen jäädä Suomeen. Hänellä ja kahdella lapsella on jo Suomen kansalaisuus, ja vaimokin opiskelee suomea työllistyäkseen. Amar arvostaa Suomen turvallisuutta; täällä esimerkiksi lapset voivat kulkea bussilla omin päin kouluun.Jari Kovalainen / Yle

    Analyysin tehneet asiantuntijat ovat laskeneet, että maahanmuuttajien määrän pitäisi kaksinkertaistua nykyisestä. Suomeen muuttaisi siis 70 000 uutta asukasta joka vuosi.

    – He kasvattaisivat työvoiman määrää, Jussi Pyykkönen toteaa.

    Pyykkösen ja kumppaneiden laskelmassa oletetaan, että kaikkien Suomessa asuvien työikäisten työllisyysaste pysyisi nykyisessä noin 72:ssa. Analyysissä ei eritellä maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysastetta. Näillä oletuksilla laskelman tulos on se, että 70 000 maahanmuuttajaa voisi ratkaista vanhenevan väestön huoltamista koskevan ongelman.

    Laskelma sisältää paljon oletuksia. Sitä voidaan kritisoida optimismistaan. Maahanmuuttajien työllisyysaste on tällä hetkellä kantaväestöä alhaisemmalla tasolla.

    Pyykkönen kehottaa epäilijää katsomaan naapurimaa Ruotsin esimerkkiä.

    Ruotsissa on paljon maahanmuuttajia ja kaikkien työllisyysaste on korkealla.

    Myös valtiovarainministeriössä pidetään hyvänä vaihtoehtona sitä, että maahanmuuttajia tulisi nykyistä enemmän. Ylijohtaja Mikko Spolanderin mielestä maahantulijat on vain saatava työelämään nykyistä paremmin.

    Taloustieteilijät pelkäävät, että vanheneva väestö ja jopa vähenevä asukasmäärä pysäyttävät talouskasvun.

    Katsotaan vielä lopuksi yhden kuvan kautta, miten eri ratkaisuehdot vaikuttaisivat siihen, mikä Suomessa on työssäkäyvien ja muiden suhde. Kuva näyttää, miltä huoltosuhde näyttäisi vuonna 2030, jos työllisyysaste olisi 80 prosenttia, maahanmuutto tuplattaisiin tai jos syntyvyys olisi 1,7 lasta naista kohden.

    Analyysi ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa

    Lisää maahanmuuttoa, lisää kaikenikäisiä työntekijöitä, lisää vauvoja. Siitä löytyvät työntekijät vuodelle 2030 ja siitä eteenpäin. Tilastoja analysoivat asiantuntijat löytävät resursseja maan sisältä ja maan rajojen ulkopuolelta.

    Lukujen muuttuminen todellisuudeksi on toinen juttu.

    Maahanmuuttajat eivät muutu ratkaisuksi, jos he eivät pääse töihin ja kaikin tavoin mukaan yhteiskuntaan. Iäkkäät eivät pysy työelämässä, jos heitä syrjitään tai heitä ei kouluteta. Nuoret eivät siirry nykyistä nopeammin työelämään, jos koulutus ei ole tehokasta. Vauvoja ei synny lisää käskemällä.

    Pystyykö Suomi muuttumaan?

    Näin juttu on tehty:

    Tilastoanalyytikot Jussi Pyykkönen ja Juhani Koskinen sekä väestötieteilijät Mika Gissler ja taloustieteilijä Janne Huovari analysoivat, mistä tulevaisuudessa löytyy tarpeellinen määrä työvoimaa.

    Pyykkönen ja Koskinen ovat kehittäneet analyysin tekoon uudenlaisen työkalun. Se löytyy täältä www.vaestoennuste.fi/ennuste.

    He ovat tehneet laskelmat vapaa-ajallaan. Pyykkönen tekee töitä konsulttina PTCS-nimisessä yrityksessä, Huovari PTT:n ennustepäällikkönä, Gissler THL:n tutkimusprofessorina ja Koskinen OP:n data-analyytikkona.

    Juttu on kirjoitettu analyysin pohjalta.

    Keskustele: Miten Suomen tulevaisuus ratkaistaan?

    Mitä sinä ajattelet Suomen väestön tulevaisuudesta? Miten haasteet voisi ratkaista? Osallistu keskusteluun jutun alla.

    Analyysi: Hämeen Puhelimen kaappaus on tarina siitä, kuinka puhelinosakkeet tekivät uusista omistajistaan miljonäärejä

    Analyysi: Hämeen Puhelimen kaappaus on tarina siitä, kuinka puhelinosakkeet tekivät uusista omistajistaan miljonäärejä


    Hämeen Sanomien ja Hämeen Puhelimen muodostaman Aina Groupin varsinainen liiketoiminta tuotti tappiota lähes joka vuosi viimeiset 12 vuotta. Tästä huolimatta yhtiö on ollut antelias osakkailleen. Se on ollut helppoa, koska taseessa on riittänyt...

    Hämeen Sanomien ja Hämeen Puhelimen muodostaman Aina Groupin varsinainen liiketoiminta tuotti tappiota lähes joka vuosi viimeiset 12 vuotta. Tästä huolimatta yhtiö on ollut antelias osakkailleen. Se on ollut helppoa, koska taseessa on riittänyt jakokelpoista rahaa. Tästä on paljolti kiittäminen varakkaan Hämeen Puhelimen onnistunutta kaappausta vuonna 2001.

    Vuoden 2001 jälkeen seitsemäntoista vuoden aikana osakkaille on jaettu reippaasti päälle 70 miljoonaa euroa. Puhelinosakkeet ovat olleet aina kansanosakkeita, koska puhelimen saanti on vaatinut osakkeen ostoa. Edelleen Aina Groupin yhden osakkeen omistajia on yli 12 000. He ovat tienanneet vuodesta 2001 reilut 1 200 euroa eli hieman yli 70 euroa vuodessa. Näin myös tämän jutun kirjoittaja.

    Muutamat osakkeenomistajat ovat keränneet yhtiöstä samana aikana satoja tuhansia euroja, parhaat miljoonia. Timo Rautanen ja hänen johtamansa lakiasiaintoimisto ovat keränneet osinkoina lähes kolme miljoonaa euroa.

    Lehtiyhtiön ja puhelinyhtiön fuusion keksinyt hämeenlinnalainen Arto Kajanto on saanut yksinään puoli miljoonaa ja yhtiöidensä kautta paljon enemmän.

    Osingot syöneet pääomia

    Osinkojen avokätinen jako huolimatta Aina Groupin tappiokierteestä näkyy taseessa. Viiden viime vuoden aikana jakokelpoisia varoja on jaettu osakkaille sen verran anteliaasti, että niiden määrä on taseessa tippunut 66 miljoonasta hieman yli 15 miljoonaan. Varoja on tosin syönyt myös kirjanpitoarvon arvonalennus, joka aiheutti lähes 16 miljoonan euron loven jakovaroihin vuonna 2015.

    Tänään perjantaina Aina Group myi loputkin AinaCom-yhtiöstään Telialle. Kauppa tuo taas rahaa Aina Groupiin. Alustava kauppasumma on 18 miljoonaa. Samalla yhtiö tosin päätti jakaa ylimääräistä osinkoa lähes 3,2 miljoonaa euroa.

    Jakokelpoisten varojen vähennystä selittää myös kirjanpitoarvon arvonalennus, joka oli vajaat 16 miljoonaa euroa vuonna 2015.Asmo Raimoaho / Yle

    Tuo ylimääräinen osinko antaa yksittäiselle osakkeenomistajalle 54 euroa. Sillä ei ihan joulukinkkua saa, mutta paljoa ei tarvitse omasta kukkarosta pieneen kinkkuun lisätä. Suuromistajat voivat kinkun sijaan mennä osingoillaan vaikka autokaupoille.

    Aina Groupin kahdenkymmenen suurimman osakkeenomistajan joukossa on kahdeksan yksityishenkilöä. He tienaavat ylimääräisellä osingolla 20 000–93 000 euroa.

    Reilun viidenkympin summa on pientä verrattuna vuoden 2014 joulurahaan. Tuolloin Aina Group myi AinaComin kuluttajaliiketoiminnan 47 miljoonalla eurolla ja jakoi ylimääräistä osinkoa 285 euroa osakkeesta, yhteensä lähes 16,8 miljoonaa euroa.

    Ylimääräisellä osingolla yhden osakkeen omistajat saivat paitsi kinkun myös koko joulupöydän ruuat. Suurin yksittäinen osakkeiden omistaja, toimitusjohtaja Timo Rautanen vaurastui puolella miljoonalla eurolla. Arto Kajannolle jouluinen osinko toi yli 100 000 euroa.

    Asiantuntijat: kyseenalainen yhtiökaappaus

    Upporikkaan Hämeen Puhelimen kaappaus oli taitava manööveri. Hämeen Sanomien omistajat ostivat ahkerasti osakkeita ja saivat osakkeista itselleen noin 13 prosenttia.

    Monissa yhtiössä tällaisella äänivallalla ei vielä suuria tekisi, mutta puhelinyhtiöissä puhelimen ja osakkeen liitto merkitsee sitä, että yhden osakkeen omistajia on valtavasti. Hämeen Puhelimessa heitä oli yli 20 000. Suurin osa ei ymmärtänyt tai välittänyt mitä oltiin tekemässä. Tällaisella joukolla ei ole myöskään yhtä puolestapuhujaa.

    Niinpä Hämeen Sanomat omistajineen saivat kaapattua Hämeen Puhelimen helposti. He myös betonoivat valtansa muodostamalla kaksi osakesarjaa, joista K-osakkeilla oli 20-kertainen äänimäärä A-osakkeisiin verrattuna. K-osakkeita saivat Hämeen Sanomien suuromistajat ja Hämeenlinnan kaupunki. Muille Hämeen Puhelimen osakkeenomistajille jäi äänivallaltaan huomattavasti pienempiä A-osakkeita.

    Hämeen Puhelin omisti oman toimitalon Hämeenlinnan keskustassa. Kuva on vuodelta 2005.Yle

    Asiantuntijoiden mukaan osaa omistajista suosiva osakejärjestely oli vähintäänkin kyseenalainen. Tuolloista osakeyhtiölakia tekemässä ollut lainsäädäntöneuvos Manne Airaksinen oikeusministeriöstä piti järjestelyä ongelmallisena. Niin ikään osakeyhtiölakia kirjoittamassa ollut professori Jarmo Leppiniemi epäili vahvasti järjestelyn laillisuutta.

    Yksityiset osakkeenomistajat miettivät päätöksen viemistä oikeuteen, mutta uskallus loppui. Asiaa pahoitteli pienosakkaiden moitekannetta valmistellut Vaasan Handelshögskolanin kauppaoikeuden professori Petri Mäntysaari. Hän arvioi tuolloin, että pienosakkaat olisivat todennäköisesti voittaneet juttunsa oikeudessa.

    Kannetta ei nostettu, joten Hämeen Puhelimen kaappaus onnistui. Yksitoista osakkeenomistajaa sai yli 50 prosenttia syntyneen yhtiön äänivallasta. Osakkeenomistajia oli tuolloin noin 29 000.

    Puhelinyhtiöt olivat ja ovat haluttuja ostokohteita

    Puhelinyhtiöitä ja -osuuskuntia oli Suomessa aikanaan satoja ja vielä viime vuosisadan lopulla yli puolen sataa. Puhelimen saadakseen alueen asukkaan oli ostettava liittymän mukana osake tai osuus puhelinyhtiöstä tai -osuuskunnasta.

    Yleensä puhelinyhtiöt olivat monopoliasemassa alueellaan. Siksi niillä oli mahdollisuus tehdä hyvää tulosta ja kerätä taseisiinsa muhkeat varat.

    Kilpailuvirasto määräsi, että vuoteen 2003 mennessä liittymä ja osake tai osuus on erotettava toisistaan. Niistä tuli kauppatavaraa, kun liittymän pystyi pitämään omistamatta puhelinyhtiötä. Samalla lankapuhelimet alkoivat jäädä historiaan.

    Tarja Nyyssönen / Yle

    Varakkaiden yhtiöiden osakkeet kiinnostivat yksittäisiä sijoittajia ja tietysti isoja puhelinyhtiöitä, jotka sulauttivat pienemmät itseensä. Osuuskuntien valtaaminen on vaikeampaa.

    Kaiken jälkeenkin Finnet-liittoon kuuluu edelleen 23 alueellista puhelinyhtiötä ja -osuuskuntaa. Niillä ei ole omaa operaattoritoimintaa, mutta ne ovat vahvoja alueellisia palveluyrityksiä. Enää ei voi myöskään puhua puhelinyhtiöistä, kaikki toimivat laajemmin informaatio- ja teknologia-alalla.

    Itsenäiset alueelliset ICT-yhtiöt voivat käyttää tasevarojaan koko yhteisön tarpeisiin ja ovat niin tehneetkin, esimerkiksi rakentamalla nopeita kuituverkkoyhteyksiä alueilleen. Tietysti vaihtoehtona on myös jakaa rahat osakkaille.

    Aluksi Aina Groupilla meni kovaa

    Aina Groupin alkuvaihe – aluksi HPO-yhtymän nimellä – oli menestyksekäs. Konserni tuotti voittoa. Voitosta valtaosa tuli Hämeen Puhelimelta. HPO-yhtymä muutettiin Aina Groupiksi vuoden 2004 viimeisenä päivänä. Hämeen Puhelin sulautettiin AinaComiin vuoden 2007 alusta.

    Jo pari vuotta aiemmin, vuonna 2005 Aina Group oli kasvanut niin suureksi, että menestyvä konserni mietti listautumista pörssiin.

    Pörssiin yhtiötä ei viety ja vaikeudet alkoivat jo seuraavana vuonna. Konserni teki tappiota eikä aikaakaan, kun alkoivat ensimmäiset yt-neuvottelut irtisanomisineen. Vuonna 2006 Aina Groupin palveluksessa oli yli 600 ihmistä. Vuoden 2017 vuosikertomuksessa henkilöstöä on selvästi alle 300.

    Taloutta paikattiin myös osien myynneillä. 2010 Aina Group myi pääkaupunkiseudun verkon. Vuonna 2014 Aina Group myi tyttärensä AinaComin kuluttajaliiketoiminnan ja kiinteät verkot Soneralle. Käytännössä tämä oli myös vanhan Hämeen Puhelimen loppu. Sinetti saatiin 16. marraskuuta 2018, kun Aina Groupin yhtiökokous päätti myydä loputkin AinaComista Telialle.

    Aina Group palaa mediayhtiöksi, jonka päätuote on Hämeen Sanomat.

    Paikallisen omistuksen haave

    Hämeen Puhelimen valtaajien eräs peruste oli säilyttää vuonna 1883 perustettu puhelinyhtiö paikallisessa omistuksessa ja hallinnassa. Suunnattu osakeanti Hämeen Sanomien suuromistajille aluksi vahvisti tätä päämäärää.

    Jo 2006 äänivallaltaan ylivoimaisesti suurin osakkeenomistaja oli kuitenkin helsinkiläinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia.

    Kun puhelinyhtiöiden osakkeet irrotettiin liittymästä, alkoi sijoittajia kiinnostaa myös puhelinyhtiöstä kommunikaatio- ja teknologiayhtiöksi laajentunut Aina Group.

    .

    AOP

    Vuonna 2014 äänimäärältään suurin osakkeenomistaja oli Eläke-Fennian osakkeet perinyt vakuutusyhtiö Elo, mutta Timo Rautasen helsinkiläinen lakiasiaintoimisto Asiakasturva Oy oli noussut jo toiseksi suurimmaksi vallanpitäjäksi.

    Puhelinosakkeiden omistuksiin keskittynyt Asiakasturva Oy on vain lisännyt omistustaan Aina Groupissa. Vuonna 2016 Asiakasturva oli äänimäärältään suurin osakkeenomistaja.

    Asiakasturva Oy on ostanut tänä vuonna vakuutusyhtiö Elon Aina-osakkeet ja omistaa äänivallasta jo viidenneksen. Kakkoseksi on noussut helsinkiläinen Finda Telecoms. Timo Rautanen on mukana myös Findan hallituksessa.

    Yhteensä kahdella helsinkiläisyhtiöllä Asiakasturvalla ja Findalla on yli neljännes osakkeista ja selvästi sitä suurempi äänivalta. Puhelinosakkeisiin keskittyneillä yhtiöillä on nyt hallussaan merkittävä osa lehtiyhtiöksi muuttuvaa Aina Groupia.

    Haave Hämeen Puhelimen paikallisesta omistuksesta loppui jo vuonna 2014, kun AinaCom myytiin helsinkiläiselle Soneralle.

    Nyt vaikuttaa siltä, että toive myös emokonserni Aina Groupin paikallisesta hallinnasta on murtunut, mutta eipä ole enää edes rippeitä Hämeen Puhelimestakaan.

    Kuluttajien suojelemiseksi halutaan järeämpiä keinoja –

    Kuluttajien suojelemiseksi halutaan järeämpiä keinoja – "Valvonnan uskottavuus kärsii, kun taloudelliset sanktiot puuttuvat"


    Tuore kuluttaja-asiamies haluaa käyttöön järeämpiä keinoja, joilla esimerkiksi huonekalujen jatkuviin alennusmyynteihin voidaan puuttua. – Meidän keinovalikoimamme on 1970-luvulta. Kuluttajansuojalaki täytti tänä vuonna 40 vuotta, ja itse...

    Tuore kuluttaja-asiamies haluaa käyttöön järeämpiä keinoja, joilla esimerkiksi huonekalujen jatkuviin alennusmyynteihin voidaan puuttua.

    – Meidän keinovalikoimamme on 1970-luvulta. Kuluttajansuojalaki täytti tänä vuonna 40 vuotta, ja itse lakiin on tehty paljon muutoksia matkan varrella, mutta keinot ovat edelleen 40 vuoden takaa, Yle Radio 1:n Ykkösaamussa perjantaina vieraillut Katri Väänänen kommentoi.

    Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuluttaja-asiamiehellä ei ole käytössä taloudellisia sanktioita. Tällä hetkellä kuluttaja-asiamies voi vain neuvotella yritysten kanssa.

    Kyllä valvonnan uskottavuus kärsii, kun taloudelliset sanktiot puuttuvat.

    – Kyllä valvonnan uskottavuus kärsii, kun taloudelliset sanktiot puuttuvat. Huomaamme sen ehkä siinä, että olemme tehneet monta vuotta töitä samojen alojen kanssa.

    Yksi näistä aloista on huonekaluala.

    – Olemme käyttäneet paljon resursseja näihin jatkuviin alennusmyynteihin ja tarjousmarkkinointiin. Näkisin, että jos meillä olisi jonkinlaisia taloudellisia sanktioita käytössä, ehkä olisi edetty vähän rivakammin, Väänänen toteaa.

    Nettishoppailijaa vaanivat tilausansat

    Kuukausi sitten maan ylimpänä kuluttaja-asiamiehenä aloittanut Katri Väänänen kertoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että kuluttaja-asiamiestä työllistää eniten vanha tuttu ongelma eli pikaluotot.

    Alle 2 000 euron pikaluottoja on suitsittu, mutta ei yli 2 000 euron.

    – Jos miettii tilannetta tällä hetkellä, yli 2 000 euron luotoilla on edelleen suuret korot: voidaan periä satojen prosenttien korkoa. Se tarkoittaa silloin sitä, että jos otan 15 000 euroa luottoa, maksan takaisin 40 000 euroa. Tilanne ei ole kohtuullinen.

    Väänäsen mukaan kohtuullista ei myöskään ole pikaluottojen markkinointi.

    – Jos mainostetaan, että "älä anna tyhjän pankkitilin pysäyttää", voi kysyä, miten vastuullista se on.

    Jos mainostetaan, että "älä anna tyhjän pankkitilin pysäyttää", voi kysyä, miten vastuullista se on.

    Netistä ostamisen yleistyminen on tuonut kuluttaja-asiamiehen työpöydälle myös ongelman nimeltä tilausansa. Kyse on tilanteesta, jossa markkinoidaan edullista näytepakkausta esimerkiksi kauneus- tai luontaistuotteita.

    – Kun tällaisen tilaa, huomaamattaan sitoutuu pitkään sopimukseen, joka ei olekaan edullinen. Kuluttajalle jätetään kertomatta mihin oikeasti sitoutuu, kun tilauksen tekee.

    Tilausansaa ei aina tunnista, mutta Väänänen kehottaa tukeutumaan vanhaan viisauteen: jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se harvoin on totta.

    – Esimerkiksi iPhonea ei saa eurolla, hän muistuttaa.

    Helsingin telakkaa myydään nyt kulisseissa täydellisen radiohiljaisuuden vallitessa – viimeinen laiva valmistumassa eikä uusia tilauksia ole saatu

    Helsingin telakkaa myydään nyt kulisseissa täydellisen radiohiljaisuuden vallitessa – viimeinen laiva valmistumassa eikä uusia tilauksia ole saatu


    Helsingin telakan tilanne näyttää tällä hetkellä enemmän kuin tukalalta. Telakalla on tekeillä vain yksi alus, joka valmistunee heti ensi vuoden alkupuolella. Rakenteilla oleva, yli 229 metriä pitkä ja 32,5 metriä oleva suurtankkeri on levein...

    Helsingin telakan tilanne näyttää tällä hetkellä enemmän kuin tukalalta. Telakalla on tekeillä vain yksi alus, joka valmistunee heti ensi vuoden alkupuolella.

    Rakenteilla oleva, yli 229 metriä pitkä ja 32,5 metriä oleva suurtankkeri on levein alus, mitä Helsingissä on koskaan rakennettu. Sitä viimeistellään sisätiloissa loppumetreille asti, koska uusia projekteja ei kuulu ei näy. Kiirettä ulkoilmaan ei ole.

    Tilauskirjat typötyhjiä

    Helsingin telakan tilauskirjat näyttävät ilmeisesti pyöreää nollaa eli telakka ei ole onnistunut myymään uusia laivoja kenellekään, vaikka neuvotteluja tiettävästi käydään jatkuvasti. Kykyä laivojen rakentamiseen Helsingissä olisi, mutta ongelma on telakan omistus.

    Omistaja, venäläinen telakkayhtiö OSK eli United Shipbuilding Corporation USC haluaa Helsingin telakasta eroon, koska Yhdysvaltojen Venäjän vastaiset talouspakotteet ovat tehneet sen toiminnasta käytännössä mahdotonta. Laivojen mahdolliset tilaajat eivät hyväksy myyjää, koska rahoituksen järjestämisestä on tullut ylivoimaista.

    Mårten Lampén / Yle

    Rahoituksen järjestäminen vaihtelee alustyypeittäin, mutta kärjistäen voidaan sanoa, että rakentava telakka järjestää 70–80 prosenttia laivan rakennusaikaisesta rahoituksesta, ja tilaaja loput 20-30 prosenttia.

    Pankit eivät voi tai halua lähteä rahoittamaan Venäjän valtion omistamaa telakkayhtiötä, sillä ne joutuisivat itse vaikeuksiin omissa bisneksissään.

    Pakotteet haittaavat rahoituksen saannin lisäksi rahaliikennettä. Vaikka telakalla olisikin rahaa, sitä ei onnistuta siirtämään esimerkiksi alihankkijoille, koska pankit kieltäytyvät siirtämästä rahoja.

    Satojen miljoonien eurojen rakennusaikaisten summien siirtely pitäisi tehdä tuhannen mutkan kautta, mikä on mahdotonta. Sitä paitsi koko toiminnan pitäisi olla voitollista, jotta rahoittajat innostuisivat mukaan telakkabisnekseen.

    Venäjä tekee sota-aluksia

    Suurin osa Venäjän telakoista on kerätty OSK:n alle. Venäjän laivanrakennus on suurelta osin sota–alusten valmistusta, vaikka mukaan mahtuu myös siviilipuolen tuotantoa.

    Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund muistuttaa, että OSK on ollut suuren aikaa hyvä omistaja Helsingin telakalle. Venäläisiä tilauksia suorastaan sateli Suomeen, ja OSK myös rahoitti telakkaa.

    – Korealaisen STX:n jäljiltä opittiin, että omistajuudella on laivanrakennuksessa suuri merkitys, erikoistutkija Eklund huomauttaa. Nyt se tosin nähdään myös OSK:n osalta.

    Mårten Lampén / YleUusi omistaja toisi tilauksia

    Helsingin telakalla työskentelee tällä hetkellä tilanteessa riippuen noin 800 työntekijää. Heistä arviolta pari sataa on alihankkijoiden palveluksessa. Vuosi sitten työntekijöitä oli noin 1 200.

    – Työntekijöiden puolesta ei voi kuin toivoa, että telakalla löytyisi uusi omistaja. Uskon, että omistajan vaihtuminen merkitsisi myös uusia tilauksia. Muutoin edessä on vähintään lomautuksia ensi vuonna, Helsingin telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja sanoo.

    Suomen telakkateollisuus työllistää tällä hetkellä arviolta noin 6 000 ihmistä päivittäin. Luvussa ovat mukana telakan omat työntekijät ja toimihenkilöt sekä telakoilla työskentelevät alihankkijat.

    Kiinasta voi tulla telakkamahti

    Etenkin Turun telakalla menee nyt erittäin hyvin, joten periaatteessa Helsingin telakalta löytyisi ammattiväkeä auttamaan risteilijöiden tekemisessä. Risteilyaluksia valmistavilla telakoilla on muutenkin maailmalla hyvä tilaustilanne. Tankkereita ja rahtialuksia tekevillä tilanne ei ole yhtä hyvä.

    Erikoistutkija Timo Eklund sanoo, että Euroopassa telakoiden tilanne on parempi kuin esimerkiksi Aasiassa. Tilanne oli päinvastainen vielä muutama vuosi sitten.

    – Ennustan, että jollakin aikavälillä kiinalaiset nousevat kilpailemaan myös risteilyalusten markkinoille. Jo nyt he imevät osaamista Euroopasta ja käyttävät aktiivista valtiojohtoista teollisuuspolitiikkansa markkinoiden valtaamiseksi. Jos yhteisiä pelisääntöjä ei noudateta, se on uhka myös suomalaiselle telakkateollisuudelle, erikoistutkija Eklund sanoo.

    Tosin Suomen arktista laivanrakennustaitoa on vaikea ohittaa. Helsinki ja Hietalahden telakka ovat siinä lajissa ykkösiä.

    Telakka: omistusjärjestely on kesken

    Helsingin telakan ostajiksi on veikkailtu milloin venäläisiä liikemiehiä, milloin kroatialaisia tai norjalaisia. Entäpä jos ostajia ovatkin kiinalaiset, jotka ostaisivat nimenomaan osaamista?

    Kiinalaiset voisivat yhdistää eurooppalaisen osaamisen, valtion rahoitusavun, halvan työvoiman ja omasta maasta omille telakoille ohjatut tilaukset.

    Yle kysyi Arctech Helsinki Shipyard Oy:ltä, miten yhtiöllä menee ja vaihtuuko telakan omistus.

    Vastaus tuli sähköpostilla Venäjän pääkonsernin ja Helsingin telakan kautta.

    – Yhtiön omistusjärjestely on kesken emmekä sen vuoksi kommentoi telakan asioita. Omistusjärjestelyä hoitaa United Shipbuilding Corporation.

    Lue myös:

    Helsingin telakka myyntiin vuoden loppuun mennessä

    Helsingin telakan myynti Kermasille varmistumassa

    Angry Birdsin lento kannattelee edelleen Rovion tulosta – yhtiö pyrkii kiihdyttämään kasvua uusilla peleillä

    Angry Birdsin lento kannattelee edelleen Rovion tulosta – yhtiö pyrkii kiihdyttämään kasvua uusilla peleillä


    Mobiilipelejä kehittävä Rovio vahvisti tulostaan heinä-syyskuussa. Yhtiö kasvatti kolmannen vuosineljänneksen oikaistua liikevoittoaan 10,4 miljoonaan euroon, kun vuotta aiemmin se oli 4 miljoonaa euroa. Liikevaihto pysyi lähes ennallaan 71...

    Mobiilipelejä kehittävä Rovio vahvisti tulostaan heinä-syyskuussa. Yhtiö kasvatti kolmannen vuosineljänneksen oikaistua liikevoittoaan 10,4 miljoonaan euroon, kun vuotta aiemmin se oli 4 miljoonaa euroa. Liikevaihto pysyi lähes ennallaan 71 miljoonassa eurossa.

    Toimitusjohtaja Kati Levoranta kertoo, että heinä-syyskuussa Rovio investoi vähemmän käyttäjähankintaan, mikä taas näkyi osaltaan myönteisesti liikevoitossa.

    Angry Birds -pelit vetivät hyvin, mutta Levoranta korostaa, että Rovio tarvitsee uusia pelejä kasvun kiihdyttämiseksi. Roviolla on 12 peliprojektia eri vaiheissa, ja yhtiö aikoo julkistaa ensi vuonna vähintään kaksi peliä.

    Runkovesijohto rikkoutui yöllä Rautalammilla – 700 taloutta oli ilman vettä

    Runkovesijohto rikkoutui yöllä Rautalammilla – 700 taloutta oli ilman vettä


    Satoja talouksia oli ilman vettä Rautalammilla runkovesijohdon rikkouduttua perjantaiyönä. Vedentulo katkaistiin koko kirkonkylän alueella. Vuoto saatiin korjattua ja kunta aloitti aamupäivällä vesijohtoverkoston täyttämisen. Vettä pitää...

    Satoja talouksia oli ilman vettä Rautalammilla runkovesijohdon rikkouduttua perjantaiyönä. Vedentulo katkaistiin koko kirkonkylän alueella. Vuoto saatiin korjattua ja kunta aloitti aamupäivällä vesijohtoverkoston täyttämisen. Vettä pitää kuitenkin keittää 5–10 minuuttia ennen sen käyttämistä ruoka- tai juomavetenä.

    Kunnasta kerrotaan, että myös Matti Lohen koulun keskuskeittiö oli ilman vettä. Sivistysjohtaja Olli Lipponen kertoo lounaan järjestyvän poikkeusjärjestelyillä vanhustenhoitoon ja varhaiskasvatukseen. Sen sijaan kouluilla ruokatarjoilu on niukempi.

    – Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja vanhusten ruokailu pystytään järjestämään. Matti Lohen yhtenäiskoulussa syödään tänään salaattia, leipää ja päällisiä. Lukiolla on lihapiirakan puolikkaita ja leipää, Lipponen kertoo.

    Palvelukeskuksiin pyritään toimittamaan tarvittaessa vettä suoraan ovelle, kunta tiedottaa. Palokunta on Lipposen mukaan tuonut päiväkotilasten ja koululaisten vessakäyntejä varten pihalle suuret tynnyrit, joista voi hakea vettä vessan huuhteluun.

    Juomavettä ja pesuvettä voi hakea omilla astioillaan Rautalammin kunnanviraston pihalta. Palvelukoti Pauliinasta, Kuutinharjun palvelukeskuksesra ja Kirkkotien kampukselta voi hakea vettä muun muassa peseytymiseen ja vessan huuhteluun.

    Rautalammin kunta päivittää tietoa tilanteesta nettisivuilleen.

    Myös uimahalli on suljettu tänään perjantaina runkovesiputken halkeamisen vuoksi.

    Vesi valui kerrostalohuoneistoon

    Vettä valui vuodon vuoksi kaduille noin 500–600 kuutioita. Vuoto havaittiin Rautalammin kirkonkylällä, kunnanviraston vieressä noin kello kahdelta yöllä.

    Vettä ryöppysi läheiselle Opintien rivitaloalueelle. Yhteen kerrostalohuoneistoon valui vuodon vuoksi vettä, kertoo ylipalomies Jukka Korhonen.

    – Jouduimme herättämään asukkaan, että nyt pitäisi päästä imuroimaan vettä, Korhonen kertoo.

    Vuotokohta löytyi Kuopiontie 10:n paikkeilta, kantatie 69:n kohdalta ajoradan vierestä. Vaurio aiheuttaa häiriötä myös tieliikenteelle. Vuodon kohdalla, kantatie 69:llä on vain toinen ajokaista on käytössä.

    Vaurio on iso, ja paikalta pitää Korhosen mukaan kaataa turvallisuussyistä puu ennen kuin korjaustöihin päästään.

    Kunnan tekninen johtaja Antti Tuppuran mukaan vaurioitunut putki on vanha.

    – Varmaan joku kivi on hangannut siihen aikaa myöten pienen reiän ja se siitä halkesi ja tuli paljon vettä pieneltä alueelta.

    Markkinat hermostuivat – Brexitistä alkaa tulla totta, mutta kukaan ei tiedä mitä se tarkoittaa

    Markkinat hermostuivat – Brexitistä alkaa tulla totta, mutta kukaan ei tiedä mitä se tarkoittaa


    Britannian hallituksen horjuminen ja brexit-epävarmuus heiluttivat osakekursseja ja punnan arvoa torstaina. – Se kertoo huolestuneisuudesta. Nyt ollaan tilanteessa, jossa alkaa tapahtua, kun brexitistä tulee totta. On luonnollista, että markkinat...

    Britannian hallituksen horjuminen ja brexit-epävarmuus heiluttivat osakekursseja ja punnan arvoa torstaina.

    – Se kertoo huolestuneisuudesta. Nyt ollaan tilanteessa, jossa alkaa tapahtua, kun brexitistä tulee totta. On luonnollista, että markkinat hermoilevat, kun kukaan ei tiedä mitä se [brexit] tarkoittaa, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman sanoo.

    Sijoittajien hermoilu voi jatkua vielä useita viikkoja.

    – Ei aidosti tiedetä, mitä tuleman pitää. Todennäköisyys, että ei synny mitään sopimusta vaan tulee kova brexit, on ilmeisesti markkinoiden silmissä lisääntynyt, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä arvioi.

    Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen uskoo, että myös poliittinen epävarmuus jatkuu. Kysymyksiä on useita.

    – Pysyykö Theresa May Britannian pääministerinä, pysyykö hallitus kasassa, ajaudutaanko uusiin vaaleihin, nouseeko työväenpuolueen Jeremy Corbyn valtaan, mitä brexit-sopimukselle tapahtuu?

    Pienten yritysten vaikea varautua

    Britannian tapahtumilla tuskin on suoraa vaikutusta Suomeen.

    – Jos epävarmuus jatkuu ja Britannia lähtee EU:sta ilman sopimusta, niin yrityksille vaikutukset ovat kohtalaisen suuria – sellaisille, jotka eivät ole valmistautuneet, Schauman sanoo.

    Etenkin suuret yritykset ovat jo valmistautuneet siihen, että brexit voi tarkoittaa mitä tahansa.

    – Jos brexitistä ei tule sopimusta ja Britannia vain eroaa, kukaan ei tiedä mitä tapahtuu. Pienten yritysten on mahdotonta varautua sopimuksettomaan brexitiin. Silloin pitää valtioiden tasolla neuvotella, miten tilanteesta selvitään, Ronkainen arvioi.

    Suomeen ongelmia voi tulla Euroopan kautta

    Suomen brexit-riski voi käydä toteen, jos monet muut kansainvälisen tilanteen epävarmuudet vyöryvät päälle samaan aikaan. Euroalueen taloudessa on pilviä, talousveturi Saksan kasvu on hidastunut. Kauppasodat vaikeuttavat vientiä ja tuontia.

    – Jos myllerrys leviää ja esimerkiksi Italian aiheuttama hässäkkä laajenee, niin silloin Euroopan tilanne voi muuttua hankalaksi ja vaikuttaa myös Suomeen. Toistaiseksi tämä on kuitenkin brittien ongelma eikä meidän, Schauman sanoo.

    Vihriälän mielestä brexitissä on kolme vaihtoehtoa: sopimus hyväksytään nilkuttaen, tulee sopimukseton ratkaisu tai ero perutaan jollain tavalla.

    – Viimeinen vaihtoehto olisi taloudelle paras, mutta en pidä sitä kovin todennäköisenä.

    Taloudelle huonoin olisi sopimukseton brexit.

    – Jäsenmaat ja komissio ovat tehneet pieniä varautumistoimia sitä varten. Epäilen, että ne eivät kuitenkaan ole riittäviä, jotta kaikista ongelmista selviydyttäisiin kevyesti, Vihriälä sanoo.

    EU haluaa sopia brexitistä ennen muita koitoksia

    Ronkaisen mielestä Theresa May voi hyvinkin saada parlamentin enemmistön sopimuksen taakse, kunhan hän pystyy perustelemaan sen tärkeyden riittävän hyvin.

    Mayn sopimuksella Britannia saa vuoden 2020 loppuun asti aikaa neuvotella brexitin jälkeisestä vapaakauppasopimuksesta.

    Jos parlamentti sitä vastoin hylkää sopimuksen, Britannia eroaisi EU:sta kylmiltään. Heti seuraavina päivinä ja viikkoina sen pitäisi neuvotella kaikki vapaakauppasopimukset EU:n ja ulkopuolisten maiden kanssa.

    – Parlamentti ei kannata nyt esiteltyä sopimusta, mutta se ei kannata myöskään hallitsematonta eroa. Silloin voi olla pienempi paha äänestää sopimuksen puolesta.

    EU:lta tuskin löytyy intoa neuvotella enää uusia brexit-sopimuksia.

    – Ensi vuosi on EU:lle vaikea. Brexitin jälkeen tulevat eurovaalit, pitää sopia seitsenvuotisesta budjetista, pitää nimittää komission, EU-neuvoston ja Euroopan keskuspankin johtajat. Mitä enemmän brexit menee solmuun, sitä vaikeammaksi nämä muut päätökset tulevat, Ronkainen sanoo.

    Hänen mielestään brexit helpottaa EU:n uusiutumista ja uskottavuuden parantamista niin kansalaisten kuin muunkin maailman silmissä.

    – Kun Britannia eroaa EU:sta, suuri jarruttaja lähtee pois. Se mahdollistaa EU:n poliittisen identiteetin löytämisen ja uudistamisen, koska Britannia on ollut niin vastahakoinen jäsen.

    Lisää aiheesta:

    Mitä siitä seuraisi, jos Britannia lähtisi EU:sta ilman sopimusta?

    Analyysi: Britannian erosopimus ei täytä Brexit-lupauksia

    Huijari esiintyi seurakunnan työntekijänä – leirikeskukseen alkoi ilmestyä kummallista tavaraa

    Huijari esiintyi seurakunnan työntekijänä – leirikeskukseen alkoi ilmestyä kummallista tavaraa


    Tampereen ev. lut seurakunnan leirikeskukseen alkoi ilmestyä kummallista tavaraa ensimmäisen kerran viime elokuussa. Mystiset tilaukset jatkuivat tällä viikolla. Ensin viime elokuussa huijari tilasi tavaraa Ylöjärvellä sijaitsevaan Rajalan...

    Tampereen ev. lut seurakunnan leirikeskukseen alkoi ilmestyä kummallista tavaraa ensimmäisen kerran viime elokuussa. Mystiset tilaukset jatkuivat tällä viikolla.

    Ensin viime elokuussa huijari tilasi tavaraa Ylöjärvellä sijaitsevaan Rajalan leirikeskukseen. Tilaaja esittäytyi Tampereen ev. lut. seurakunnan työtekijäksi, vaikka kyseisellä henkilöllä ei ollut mitään tekemistä tilauksen kanssa.

    Tilaaja tilasi paikalle kaksi ulko-ovea, parvekkeen oven, runsaasti laattoja ja ison kiukaan. Tilaus oli vastaanotettu paikan päällä ja tuotteet viety.

    Tampereen ev. lut. seurakunnasta kerrotaan, että seurakunnalle ei tullut tästä taloudellista vahinkoa, mutta tilauksen toimittajalle tuli.

    Poliisi tutkii tapausta petoksena.

    Tällä viikolla huijaus jatkui, kun joku esiintyi taas seurakunnan työntekijän nimissä.

    Huijari oli tilannut maanantaina vuokraamosta pienen kuormaimen. Kuormain oli pyydetty tuomaan leirikeskukseen. Soittaja oli ollut asiallinen ja tiennyt leirikeskuksesta.

    Kun oikea seurakunnan työntekijä oli mennyt paikalle, hän yllättyi koneesta. Hän soitti rekisterinumeron perusteella yritykseen, eikä konetta ehditty viedä.

    Rikoskomisario Antti Köykkä sanoo, että rikosta tutkitaan törkeän petoksen yrittämisenä. Köykän mukaan tilausten toimittajien kannattaa olla valppaana.

    – Jonkin verran on ollut näitä tapauksia. Kannattaa olla tarkkana.

    Jos tiedät jotain tapauksesta, poliisi kaipaa vihjeitä sähköpostissa vihjeet.pirkanmaa@poliisi.fi

    Lue lisää:

    Valepoliisi huijasi vanhukselta käteiset ja kultakorut, mies keräsi puolen vuoden aikana satoja euroja "junalippuun" –Pääkaupunkiseudulla useita huijaukseen perustuvia rikoksia

    Näin suomalaisia huijataan verkossa: Pornokiristystä, tunnusten kalastelua, valekaukorakkautta ja uskomattomia sijoitustarjouksia

    TV1:n Ykkösaamussa Petteri Orpo: Mitä haluat kysyä?

    TV1:n Ykkösaamussa Petteri Orpo: Mitä haluat kysyä?


    Suhdanne-ennusteissa häämöttää jo hitaamman talouskasvun aika. Miten kasvun hiipuminen tulisi ottaa huomioon seuraavan hallituksen ohjelmassa? Minkälaisia vaalilupauksia kokoomus on valmis antamaan? Entä miten käy soten, saadaanko uudistus...

    Suhdanne-ennusteissa häämöttää jo hitaamman talouskasvun aika. Miten kasvun hiipuminen tulisi ottaa huomioon seuraavan hallituksen ohjelmassa?

    Minkälaisia vaalilupauksia kokoomus on valmis antamaan?

    Entä miten käy soten, saadaanko uudistus maaliin tällä hallituskaudella?

    TV1:n Ykkösaamun vieraana lauantaina 17.11. klo 10.05 on valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

    Orpolle voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen tv1.ykkosaamu@yle.fi (siirryt toiseen palveluun) tai alla olevalla lomakkeella.

    Tutkimus: Tämän verran maksaa eläminen Suomessa – vertaa taulukoissa omia kulujasi

    Tutkimus: Tämän verran maksaa eläminen Suomessa – vertaa taulukoissa omia kulujasi


    Kuinka paljon suomalainen katsoo tarvitsevansa elämiseen ja arkeen tämän päivän yhteiskunnassa? Mitä maksaa suomalaisen oman arvion mukaan asuminen, ruoka, joukkoliikenne, terveyspalvelut ja harrastukset eri puolilla Suomea? Tätä kaikkea on...

    Kuinka paljon suomalainen katsoo tarvitsevansa elämiseen ja arkeen tämän päivän yhteiskunnassa? Mitä maksaa suomalaisen oman arvion mukaan asuminen, ruoka, joukkoliikenne, terveyspalvelut ja harrastukset eri puolilla Suomea?

    Tätä kaikkea on selvittänyt Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus nyt kolmatta kertaa niin sanotuilla viitebudjeteilla eli viitteellisillä esimerkkilaskelmilla siitä, mitä tavaroita ja palveluita tarvitaan, jotta ihminen tulee toimeen ja voi ylläpitää terveyttä ja osallistua sosiaalisesti.

    Tutkimukseen osallistui tällä kertaa 37 kuluttajaa. He osallistuivat tutkimukseen keskustelemalla ja listaamalla erilaisia tarpeellisia hyödykkeitä. Kohtuullisen minimin budjetti laadittiin 13 esimerkkitaloudelle.

    Kuten tunnettua asuminen ja ruokamenot tekevät leijonanloven suomalaisen arjen menoihin. Erot asumisessa ovat myös suuria riippuen siitä, missä päin Suomea asuu. Oheisissa esimerkeissä puhutaan vain vuokra-asumisesta.

    Mikko Airikka | Yle

    Suurimmat kustannusten muutokset ovat ruoassa, autoilussa, asumisessa ja terveysmenoissa. Ruoan hinnan laskun sekä useampien kotona valmistettavien aterioiden vuoksi kotitalouskohtaiset ruokamenot ovat laskeneet yksin asuvien talouksissa noin 15 euroa ja lapsiperheissä 70–96 euroa kuukaudessa.

    Asumisen kustannukset esimerkkilaskelmissa ovat pienentyneet, koska vuokrien laskentaa on tarkennettu. Vuokrat perustuvat nyt alueellisiin asuntotyyppien keskikokoihin ja alueellisiin asuntotyyppien keskineliövuokriin. Pääkaupunkiseudulla vuokrakolmiossa asuva pienten lasten perhe käyttää kokonaismenoihin lähes 400 euroa enemmän kuin muualla Suomessa asuva.

    Autoilun kustannukset ovat laskeneet puolestaan verotusmuutosten vaikutuksesta verrattuna aiempaan viitebudjettiin.

    Yksin asuvien ruokamenot vaihtelevat yli 65-vuotiaan naisen noin 180 eurosta alle 45-vuotiaan miehen yli 290 euroon kuukaudessa. Energiantarve iäkkäämmillä naisilla on pienempi kuin nuoremmilla miehillä. Yli 65-vuotiaat tekevät myös suurimman osan ruoastaan itse, koska he eivät useimmiten ole enää työelämässä

    .

    Mikko Airikka | Yle

    Kuten oheisista esimerkeistä käy ilmi, välttämättömien kulujen summa kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden lähes 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmen teinin perheen noin 4 250 euroon. Eritoten tämä näkyy ruokakuluissa, joissa erot ovat luonnollisesti suurimmat. Kahden huoltajan lapsiperheissä auto on myös ajateltu kuukausimenoihin. Tämä lisää kahden huoltajan lapsiperheessä menoja 450 euroa kuukaudessa.

    Mikko Airikka | YleTästä on kyseHelsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus selvitti nyt kolmatta kertaa, mitä tavaroita ja palveluita tarvitaan terveyden ja sosiaalisen osallistumisen ylläpitämiseen.Tutkimukseen osallistui 37 kuluttajaa ja pienin mahdollinen budjetti laskettiin 13 esimerkkitaloudelle.Laskelmat ovat olleet osa vaalikausittain tehtävää minimiköyhyyden määrittämistä ja perusturvan riittävyyden arviointia. Sen toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.Suurimmat välttämättömät kulut ovat asuminen ja ruoka. Myös auton käyttö lisää kuluja sadoilla euroilla kuukaudessa verrattuna julkiseen liikenteeseen.

    Muualla Suomessa sama vaihtelu on 1 130–3 770 euroa kuukaudessa. Oletus on, että myös muun Suomen paikkakunnilla on sujuva julkinen liikenne. Käytännössä moni turvautuu kuitenkin harvaan asutuilla alueilla autoon, jolloin kustannukset kasvavat lähes 400 euroa kuukaudessa.

    Muutoksia aiempiin tutkimuksiin on tapahtunut esimerkiksi tietotekniikan käytössä.

    – Tietotekniikan menot ovat osittain kasvaneeet, ja kun laitteet ovat nykyään henkilökohtaisia esimerkiksi koululaisilla, ne ovat kasvattaneet menoja entisestään. Pienillä lapsilla on hieman edullisempia puhelimia, mutta älypuhelimia alkaa olla jo yläasteikäisillä, sanoo projektisuunnittelija Kristiina Aalto Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

    Aallon mukaan tulostimia eli printtereitä ei enää pidetä kodeissa välttämättöminä, koska muualla tulostaminen on yleistynyt.

    Velkaisia auttava Takuusäätiö on yhdessä Marttaliiton kanssa toimittanut julkaisun infografiikat helpottamaan kulujen vertailuja.

    Viitebudjetteja on käytetty materiaalina myös erilaisissa tutkimuksissa, selvityksissä sekä opetuksessa. Niin ikään yksittäiset kuluttajat ovat olleet kiinnostuneita niistä.

    Esimerkkilaskelmia on mahdollisuus hyödyntää talous- ja velkaneuvonnan sekä kuluttajaneuvonnan oheismateriaalina. Näin on tehty esimerkiksi Ruotsissa.

    Pienet itärajan konepajat kilpailevat Länsi-Suomen telakkateollisuuden aliurakoista –

    Pienet itärajan konepajat kilpailevat Länsi-Suomen telakkateollisuuden aliurakoista – "Siellä on pitkät tilauskannat ja meillä osaavia tekijöitä"


    Ruokolahtelaisen ITA Nordicin konepajan hallissa robotit siirtelevät osia sorvattavaksi ja sen jälkeen loppukäsittelyyn. Muutaman vuoden aikana konepaja on investoinut lähes kaksi miljoonaa euroa automaatioon, mikä on tuonut lisää aliurakoita. –...

    Ruokolahtelaisen ITA Nordicin konepajan hallissa robotit siirtelevät osia sorvattavaksi ja sen jälkeen loppukäsittelyyn. Muutaman vuoden aikana konepaja on investoinut lähes kaksi miljoonaa euroa automaatioon, mikä on tuonut lisää aliurakoita.

    – Monet mekaanisista työvaiheista voidaan hoitaa roboteilla, jolloin työntekijöitä on vapautunut kokoonpanotöihin ja muihin vaativampiin tehtäviin, sanoo toimitusjohtaja Tommi Matikainen.

    Yritys valmistaa alihankintana muun muassa suurten meridieseleiden ja potkureiden osia.

    – Ilman näitä tilauksia tuskin olisimme täällä, pohtii Matikainen.

    Karjalan Konepajalla Parikkalassa valmistetaan öljynjalostamolle tulevaa putkisiltaa.Kare Lehtonen / YleMetsäteollisuuden tilaustoimittajasta telakoiden alihankkijoiksi

    Konepajateollisuudesta on tullut Etelä-Karjalassa muutaman vuoden aikana entistä tärkeämpi työllistäjä, sillä uusia työpaikkoja on syntynyt kymmeniä. Suuri osa konepajoista on perustettu maakunnnan metsäteollisuuden suurinvestointien luomaan tarpeeseen. Kausivaihteluiden tasaamiseksi yritykset etsivät nyt lisää tilauksia maakunnan ulkopuolelta.

    – Emme ole perinteisesti juuri olleet telakkatoiminnassa mukana, mutta telakoilla on pitkät tilauskannat ja tiettyjä kokonaisuuksia pystyisimme sinne toimittamaan, sanoo Karjalan Konepaja Oy:n toimitusjohtaja Simo Salminen.

    Salminen muistuttaa, että Länsi-Suomessa on telakkateollisuutta, jolla ei käytännössä ole enää lainkaan omaa tuotantoa, vaan kaikki ostetaan alihankkijoilta.

    ITA Nordicin konepajan tuotantotila Ruokolahdella.Jari Tanskanen / Yle

    Lappeenrannan kaupungin elinkeino- ja yrityspalveluyksikkö Wirma on kokoamassa maakunnan konepajoista yhteistyöverkostoa, jolloin myös pienemmille konepajoille avautuisi mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin. Osa konepajoista on erikoistunut suuriin teräsrakenteisiin, osa valmistaa millintarkkoja osia erilaisiin laitteisiin.

    – Pyrkimys on, että saisimme suurteollisuudesta isompia urakoita, kun voisimme tehdä yhteistyötä, sanoo Karjalan Konepaja oy:n toimitusjohtaja Simo Salminen.

    Nykyisessä metallialan yritysten yhteistyöryhmässä on mukana kuusi konepajaa, mutta se on järjestänyt lähinnä messumatkoja.

    Oma terästehdas tuo kilpailuetua

    Laivanrakennusalalle alihankintaa tekeville suomalaisille konepajoille pahimmat kilpailijat löytyvät Italiasta. Ruokolahtelainen ITA Nordic käyttää komponenttien valmistuksessa erikoisterästä, jota tehdas saa läheiseltä Ovakon terästehtaalta Imatralta.

    – Lyhyet kuljetusmatkat ovat meille merkittävä kilpailuetu, pohtii ITA Nordicin toimitusjohtaja Tommi Matikainen.

    Matikaisen mukaan terästehtaan ympärille on mahdollista luoda uutta konepajateollisuutta, joka keskittyy tuottamaan vaativia komponentteja. Tälläkin hetkellä yritys valmistaa jo millin sadasosien tarkkuudella sorvattava osia.

    Kansainvälisen jätin monopoli murtui itärajalla – turistit käyttävät yhä useammin Lappeenrannassa kehitettyä tax free -järjestelmää

    Kansainvälisen jätin monopoli murtui itärajalla – turistit käyttävät yhä useammin Lappeenrannassa kehitettyä tax free -järjestelmää


    Harmaa pilvimassa roikkuu matalalla ja valuttaa tihkusadetta yhtä harmaan maiseman päälle. Ollaan Venäjän rajalla Lappeenrannassa. Itänaapurin rajapuomiin on matkaa noin 50 metriä. Nuijamaan rajanylityspaikan valvontakentän asfaltin ylitse lipuu...

    Harmaa pilvimassa roikkuu matalalla ja valuttaa tihkusadetta yhtä harmaan maiseman päälle. Ollaan Venäjän rajalla Lappeenrannassa. Itänaapurin rajapuomiin on matkaa noin 50 metriä. Nuijamaan rajanylityspaikan valvontakentän asfaltin ylitse lipuu hiljalleen autoja: ensimmäiset aamulla Suomeen tulleet venäläiset ostosmatkailijat ovat palailemassa takaisin kotimaahansa Lappeenrannan ostoskeitaista.

    Venäläiset ostosmatkailijat ovat monen lappeenrantalaisen kaupan elinehto.Petri Kivimäki / Yle

    Monella venäläisellä rajanylittäjällä on autonsa takakontissa runsaat pakkaukset Valion Oltermanni-juustoa ja muuta ”sanktsionkaa” eli Venäjän tuontikiellon alaista tavaraa. Niitä ei itänaapurista saa laillisesti ostaa.

    Moni myös pysähtyy juuri ennen rajaa seisoville kahdelle kopille. Nämä ovat paikkoja, joista itärajan takaa tulevat ostosturistit saavat takaisin arvonlisäveropalautuksia tax free -ostoksistaan. EU:n ulkopuolelta tulevat turistit ovat oikeutettuja näihin palautuksiin jättäessään EU:n alueen. Turisti saa takaisin arvonlisäveroa vastaavan summan, josta on vähennetty tax free -operaattorin välityspalkkio.

    Monopoli murtui

    Vielä joitakin vuosia sitten koppeja oli rajanylityspaikalla vain yksi. Tuolloin turistien tax free –palautusten markkinaa itärajalla hallitsi kansainvälinen tax free -jätti Global Blue. Nyt tilanne on täysin muuttunut. Kolme vuotta sitten Lappeenrannassa perustettu e-Tax free -yritys on napannut suuren siivun tax free -palautusten markkinoista.

    – Olemme kasvaneet todella hurjaa vauhtia. Aloitimme Lappeenrannan alueella, jossa Prisma oli meidän ensimmäinen asiakas, ja nyt meillä on jo suurempi markkinaosuus Kaakkois-Suomessa kuin kilpailijalla Global Bluella, e-Tax free yrityksen kauppiaspalveluiden johtaja Jaakko Syrjänen kertoo.

    e-Tax free yrityksen kauppiaspalveluiden johtaja Jaakko Syrjänen.Kari Kosonen / Yle

    Syrjäsen väitettä markkinajohtajuudesta on vaikea varmistaa muista lähteistä. Esimerkiksi Global Blue ei halua ottaa kantaa yhtiöiden markkinaosuuksiin. Suuriin tax free -liikkeisiin Kaakkois-Suomessa tekemän soittokierroksen perusteella Syrjäsen väite näyttää kuitenkin uskottavalta.

    Esimerkiksi Lappeenrannan Prismasta kerrotaan, että e-Tax free välittää heillä enemmän arvonlisäveropalautuksia kuin Global Blue. Prisma on yksi suurimpia venäläisten turistien ostospaikkoja Kaakkois-Suomessa. Venäläisturistien Lappeenrannassa suosima Laplandia-market käyttää vain e-Tax free -järjestelmää.

    Turistit tarkkoja tax free -palautuksista

    Anneli Dufva johtaa kahta Kookenkä-kauppaa, joista toinen on Lappeenrannassa ja toinen Kotkassa. Dufvan mukaan turisteille suunnnattu verovapaa kauppa on ehdoton edellytys liiketoiminnassa itärajalla.

    – Ilman sitä turisteja ei saa houkuteltua. Minullakin verovapaa kauppa on 15–20 prosenttia liikevaihdosta, Dufva sanoo.

    Kookenkä-kauppias Anneli Dufva.Kari Kosonen / Yle

    Turistit ovat myös tarkkoja siitä, kuinka paljon veroja tulee takaisin. Tämän vuoksi Dufva joutui äskettäin hankkimaan Global Bluen järjestelmän lisäksi myös e-Tax freen järjestelmän.

    – Asiakkaat pyysivät sitä, koska heidän mukaansa siitä saa enemmän rahaa takaisin, Anneli Dufva kertoo.

    Kahden veronpalautusjärjestelmän välillä käydäänkin nyt jonkinlaista hintasotaa itärajalla. Turistin kannattaa vertailla järjestelmien tekemiä tarjouksia.

    – Voit verrata kassalla Global Blue -yritystä ja E-tax free -yritystä ja valita sen, joka antaa enemmän veronpalautusta, Pietarista ostosmatkalle Lappeenrannan Prismaan tullut Jevgenia Immolainen kertoo.

    Valttina helppokäyttöisyys

    Jaakko Syrjäsen mukaan e-Tax freen valttina kilpailussa on ollut järjestelmän helppokäyttöisyys ostajalle.

    – Myymälässä asiakkaalle ei anneta mitään erillisiä papereita ja tulostella niitä, vaan matkailijan myymälässä saamaan ostoskuittiin lisätään vain tietty id-tunnus. Rajalla asia hoituu nopeasti niin, että asiakas saa palutuksen takaisin automaatista.

    Arvonlisäveron palautusautomaatti rajalla.Kari Kosonen / Yle

    E-Tax freen järjestelmässä turistin ei tarvitse myöskään näyttää verovapaita ostoksiaan tax free -kopissa rajalla. Ostosten valvontaa suorittaa tullin kanssa sovittu sähköinen järjestelmä, joka valitsee tiettyjen ehtojen perusteella ostokset, jotka tutkitaan rajalla.

    Järjestelmää viedään maailmalle

    Jaakko Syrjänen oli perustamassa e-Tax free -yritystä kolme vuotta sitten. Kansainvälinen tax free -palautusjätti Premier osti yrityksen runsas kaksi vuotta sitten.

    Premier on vienyt e-Tax free -yrityksen kehittämää sähköistä tax free -palautusjärjestelmää myös muihin maihin. Meneillään on esimerkiksi suuri lanseeraus Arabiemiraateissa.

    – Arabiemiraatit on ottanut ensi kertaa käyttöön tax free -järjestelmän ja sen pohjana on juuri tämä meidän suomalainen järjestelmämme, Jaakko Syrjänen kertoo.

    VTV: Verotukien arvo lähes 27 miljardia, mutta niiden vaikutuksia ei kunnolla tiedetä

    VTV: Verotukien arvo lähes 27 miljardia, mutta niiden vaikutuksia ei kunnolla tiedetä


    Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n mukaan verotukien vaikutuksia ei tunneta kunnolla. Verotukien, esimerkiksi verovähennysten kustannuksia ja vaikutuksia seurataan vain niukalti, kertoo VTV tiedotteessa. Viraston mukaan erilaisten verotukien arvo...

    Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n mukaan verotukien vaikutuksia ei tunneta kunnolla. Verotukien, esimerkiksi verovähennysten kustannuksia ja vaikutuksia seurataan vain niukalti, kertoo VTV tiedotteessa.

    Viraston mukaan erilaisten verotukien arvo on tänä vuonna 26,8 miljardia euroa ja siitä 17,5 miljardia vähentää valtion verotuloja. Erilaisia verotukia on viraston mukaan yli 180.

    Verotuista lasketaan vuosittain vain niiden aiheuttamat verotulojen menetykset. Kolmasosalle tuista ei VTV:n mukaan edes pystytä laskemaan, paljonko ne vähentävät verokertymää.

    – Jotta päätöksentekijät voisivat paremmin arvioida kunkin verotuen tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta, tarvitaan taustalle enemmän tietoa. Lisäksi, kun uusia verotukia säädetään, tulisi perustella, minkä vuoksi politiikkakeinoksi on valittu juuri verotuki suoran tuen tai muun keinon sijaan, sanoo VTV:n ylitarkastaja Pälvi Polojärvi tiedotteessa.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti, kuinka tarkasti ja kuinka kattavilla tiedoilla valtiovarainministeriön arviot veromuutoksista ja verotukien vaikutuksista on laadittu.

    Apteekkariliitto: Huijariapteekkarin tapaus ei olisi enää mahdollinen, koska valvontaa kiristetty

    Apteekkariliitto: Huijariapteekkarin tapaus ei olisi enää mahdollinen, koska valvontaa kiristetty


    Tästä on kyseApteekkariliitto pitää Renkomäen tapauksen jälkeen kiristynyttä apteekkien valvontaa hyvänä asiana.Sähköisen reseptin pakollisuus on vähentänyt huijauksen mahdollisuutta.Ex-apteekkari sai kahden vuoden ehdollisen...

    Tästä on kyseApteekkariliitto pitää Renkomäen tapauksen jälkeen kiristynyttä apteekkien valvontaa hyvänä asiana.Sähköisen reseptin pakollisuus on vähentänyt huijauksen mahdollisuutta.Ex-apteekkari sai kahden vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen kirjoitettuaan Kelalle tekaistuja tietoja myydyistä lääkkeistä.

    Apteekkien valvontaa on kiristetty Lahden Renkomäen apteekin huijaustapauksen jälkeen. Tätä pidetään Apteekkariliitossa hyvänä kehityksenä.

    – Renkomäen on tapaus on järkyttänyt koko apteekkialaa. Tuomitsemme jyrkästi tällaisen rikollisen toiminnan. Meille terveydenhuollon ammattilaisille lääkitysturvallisuus ja asiakkaista huolehtiminen on ykkösasia, sanoo liiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.

    Yle kertoi tiistaina, kuinka lahtelainen apteekkari huiputti lääkekorvauksilla satoja tuhansia euroja vuodessa. Hänet tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen törkeästä petoksesta, vammantuottamuksesta ja luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta.

    Renkomäen on tapaus on järkyttänyt koko apteekkitoimialaa. Charlotta Sandler

    Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea valvoo apteekkien toimintaa ja tarkastaa sitä säännöllisesti, rauhoittelee Apteekkariliiton Charlotta Sandler huolestuneita kansalaisia.

    – Fimea katsoo, että apteekeissa toimitaan lääkelain mukaisesti. Sinällään valvonta on toiminut. Sekin osoittaa, että Renkomäen apteekin toimintaan päästiin hyvin nopeasti kiinni.

    Sandler sanoo, että reseptejä vastaanottavassa Kansaneläkelaitoksessa valvonta on aiempaa tiukempaa.

    – Kelan valvonta on sähköisen reseptin pakollisuuden myötä tiivistynyt. Siellä tällaiset huijaukset eivät enää ole mahdollisia.

    Kela luottaa apteekkeihin

    Renkomäen tapaus ei ole nakertanut Kelan luottamusta apteekkeihin, mutta valvontaa on tiukennettu. Määräaikainen etuusjohtaja Antti Jussila sanoo, että Kela luottaa edelleen apteekkien hoitavan asiat sovitusti.

    – Missä tahansa toimialalla, jossa voidaan käyttää luottamuksellista asemaa väärin, ovat väärinkäytökset aina mahdollisia. Tätähän ei yleisesti ottaen yleensä tapahdu.

    Vastaavia Kela-korvausten huijauksia ei Renkomäen tapauksen jälkeen ole tullut ilmi.

    Fimea kertoi marraskuussa 2016 epäilevänsä, että apteekkari oli myynyt asiakkaille vääriä lääkkeitä. Apteekkari kirjasi asiakkaille lääkkeitä, joita he eivät todellisuudessa saaneet. Kela kuitenkin maksoi apteekille korvaukset olemattomista lääkeostoista.

    Apteekkari oli saanut perusteettomasti Kelalta yli 330 000 euroa korkoineen. Fimea perui apteekkarin toimiluvan pian sen jälkeen, kun se oli tuonut epäilynsä julki.

    POP Pankkiliitto erotti hallituksensa puheenjohtajan, syynä epäily väärinkäytöksistä

    POP Pankkiliitto erotti hallituksensa puheenjohtajan, syynä epäily väärinkäytöksistä


    POP Pankkiliiton hallituksen puheenjohtaja ja Kurikan Osuuspankin toimitusjohtaja Teemu Teljosuo on erotettu tehtävästään. Syynä on luottamuspula pankin hallituksen ja Teljosuon välillä, kertoo POP Pankki. POP Pankki havaitsi sisäisessä...

    POP Pankkiliiton hallituksen puheenjohtaja ja Kurikan Osuuspankin toimitusjohtaja Teemu Teljosuo on erotettu tehtävästään. Syynä on luottamuspula pankin hallituksen ja Teljosuon välillä, kertoo POP Pankki.

    POP Pankki havaitsi sisäisessä valvonnassaan, että Teljosuo on laiminlyönyt pankin sisäisen ohjeistuksen noudattamista. Häntä epäillään myös luotonmyöntöön liittyvästä väärinkäytöksestä.

    Pankin mukaan epäiltyihin väärinkäytöksiin reagoitiin välittömästi. Teljosuo vapautettiin kaikista tehtävistään Kurikan Osuuspankissa ja POP Pankki -ryhmän sisällä.

    POP Pankki -ryhmä on ilmoittanut tapauksesta Finanssivalvonnalle, ja asia on siirtynyt viranomaisten tutkittavaksi. Ryhmän mukaan asiakkaiden varat tai heidän saamansa palvelut eivät ole vaarantuneet.

    – Epäiltyjen väärinkäytöksien laajuutta tutkitaan tällä hetkellä viranomaisten toimesta, emmekä sen vuoksi voi avata asiaa yksityiskohtaisemmin. Luonnollisesti autamme viranomaisia mahdollisessa tutkinnassa, sanoo POP Pankkiliiton toimitusjohtaja Pekka Lemettinen tiedotteessa.

    Paljastuneiden väärinkäytösepäilyjen takia POP Pankki -ryhmä aloittaa heti laajennetun sisäisen tarkastuksen kaikkiin pankkeihinsa.

    Varatoimitusjohtaja Eija Lintala hoitaa toistaiseksi Kurikan Osuuspankin toimitusjohtajan tehtävää.

    Yle Italiassa: Viiden tähden liike voitti vaalit lupaamalla säästökuurin loppuvan, nyt se lunastaa äänestäjiensä odotuksia –

    Yle Italiassa: Viiden tähden liike voitti vaalit lupaamalla säästökuurin loppuvan, nyt se lunastaa äänestäjiensä odotuksia – "Sukupolvemme on unohdettu"


    ROOMA 35-vuotias Riccardo tilaa caffé macchiaton Rooman esikaupunkialueella sijaitsevassa kahvilassa. Italiassa juodaan kahvi yleensä seisten baaritiskin ääressä, mutta Riccardolla on aikaa istua alas. Hänellä ei ole ollut töitä pitkään...

    ROOMA 35-vuotias Riccardo tilaa caffé macchiaton Rooman esikaupunkialueella sijaitsevassa kahvilassa. Italiassa juodaan kahvi yleensä seisten baaritiskin ääressä, mutta Riccardolla on aikaa istua alas. Hänellä ei ole ollut töitä pitkään aikaan.

    – Opiskelin graafikoksi ja kuvittelin, että tällä alalla olisi varmasti töitä. Toisin kävi. Olen tehnyt vain satunnaisia pätkätöitä, hän harmittelee.

    Toisin oli kuulemma ennen. 1980-luvulla, Riccardon ollessa lapsi, hän muistaa, että kaikilla aikuisilla oli töitä. Elämää oli helppo suunnitella eteenpäin, koska oli pysyvä palkka.

    – Olen huolissani omasta sukupolvestani. Meidät on unohdettu eikä meillä ole varmuutta tulevasta, Riccardo pohtii.

    Vaikka elämä on aika ajoin näköalatonta, on Riccardolla viime aikoina ollut tavallista toiveikkaampi olo. Se johtuu populistipuolue Viiden tähden liikkeen keväällä saamasta vaalivoitosta ja noususta Italian johtoon.

    Italialaiset sanomalehdet kertovat maan talouskasvun loppuneen.Petri Burtsov / Yle"Viiden tähden liike on viimeinen toivomme"

    Viiden tähden liike on selvästi suosituin puolue kaksi- ja kolmekymppisten italialaisten keskuudessa. Se on saanut monet nuoret, jotka aiemmin eivät olleet kiinnostuneita politiikasta, sekä äänestämään että hakeutumaan mukaan politiikkaan.

    Viiden tähden liike määrittelee itsensä eliitin vastaiseksi liikkeeksi, jonka tehtävä on puhdistaa Italiaa korruptiosta. Tämän kevään vaaleissa yksi sen lupauksista oli kuitenkin ylitse muiden.

    – Kansalaispalkka on Viiden tähden liikkeen kärkihanke. Erityisesti köyhässä Etelä-Italiassa se on vedonnut moniin äänestäjiin, sanoo Italian yleisradioyhtiön RAI:n toimittaja Claudia Mazzola.

    Hän on seurannut puoluetta sen alkutaipaleesta asti ja nähnyt, miten sen suosio on kasvanut ihmisten petyttyä vallassa oleviin poliittisiin puolueisiin.

    – Viiden tähden liike on tarttunut kiinni teemoihin, joista kansa on huolissaan, kuten työttömyys, talous ja terveydenhuolto, hän kertoo.

    Myös Riccardoa kiinnostavat monet Viiden tähden liikkeen vaaleissa lupaamista hankkeista.

    – Pidän kansalaispalkkaa ja eläkeiän alentamista varteen otettavina vaihtoehtoina meidän nuorten kannalta. Ne tarjoavat meille uusia mahdollisuuksia, hän sanoo ja lisää, ettei nuorilla ole enää muuta toivoa.

    Toimittaja Claudia Mazzola on seurannut Viiden tähden liikettä alusta asti.Petri Burtsov / Yle"Hallitus tekee sitä, mitä se vaaleissa lupasi"

    Veronalennukset, kansalaispalkka, eläkeiän nosto ja paljon muuta. Viiden tähden liike ja sen hallituskumppani, oikeistopopulistinen La Lega lupasivat kevään vaaleissa kansalle suuria.

    Hallitus uskoo, että nämä uudistukset ovat resepti, jolla Italian talous saadaan vihdoin kasvu-uralle. Ongelmana on se, että maalla on 2 300 miljardia euroa velkaa ja uudistusten toteuttamiseksi sitä pitäisi ottaa lisää.

    EU:lle tämä ei käy, sillä Italia on sitoutunut vähentämään valtionvelkaansa. EU hylkäsikin Italian ensi vuoden budjettiehdotuksen, "kansan budjetin", kuten populistihallitus oli sen nimennyt. EU vaati Italialta uutta, säästeliäämpää budjettia. Ei ole tulossa, vastasi Italia.

    – Hallitus lyö Brysselille nyrkin pöytään ja viestii, ettei se taivu Brysselin sanelupolitiikkaan. Juuri tätä siltä odotetaankin, Claudia Mazzola muistuttaa.

    Jo vaalien aikaan sekä Viiden tähden liike että La Lega lupasivat, että Brysselin vaatima säästökuuri loppuu. Ne lupasivat olla noudattamatta tiukkoja sääntöjä alijäämän koosta ja valtionvelan lyhentämisestä, ja keskittyä sen sijaan elvyttävään ja talouskasvua luovaan politiikkaan.

    – Hallitus tekee nyt juuri sitä, mitä se jo vaaleissa lupasi. Ja sen kannatus vain kasvaa, Mazzola sanoo.

    Hän pohtiikin, miten tiukan linjan EU lopulta uskaltaa ottaa Italian suhteen. Italia on EU:n toiseksi suurin teollisuusmaa ja yksi tärkeimmistä jäsenmaista.

    Tiukka linja Italiaa vastaan tarkoittaa samalla tiukkaa linjaa suosittua hallitusta tukevaa kansaa vastaan.

    – Koko Eurooppa muuttuu EU-vastaiseksi. Brysselin on muutettava suuntaa, muuten EU ei enää toimi. EU-kriittiset puolueet valtaavat alaa kaikkialla Euroopassa, Mazzola uskoo.

    Lue myös:

    Italian EU-vastainen linja saa tukea Ylen haastattelemilta roomalaisilta – "Olemme noudattaneet säästökuuria ja se on lisännyt kurjuutta"

    Analyysi: EU:n nollasakot eivät pelota Italian avokätistä populistihallitusta

    HS: Finanssivalvonta haluaa suitsia yksityisten työeläkeyhtiöiden asiakashankintaa lailla

    HS: Finanssivalvonta haluaa suitsia yksityisten työeläkeyhtiöiden asiakashankintaa lailla


    Finanssivalvonta vaatii, että yksityisten työeläkeyhtiöiden asiakashankinta on laitettava kuriin lakimuutoksilla, kertoo Helsingin Sanomat. Fiva katsoo, että työhyvinvointitoiminnaksi on vuosien ajan naamioitu asiakashankinnan keinoja, joilla ei...

    Finanssivalvonta vaatii, että yksityisten työeläkeyhtiöiden asiakashankinta on laitettava kuriin lakimuutoksilla, kertoo Helsingin Sanomat.

    Fiva katsoo, että työhyvinvointitoiminnaksi on vuosien ajan naamioitu asiakashankinnan keinoja, joilla ei ole juurikaan tekemistä varsinaisen työhyvinvoinnin kanssa.

    Fiva haluaa, että sosiaali- ja terveysministeriö aloittaisi asiasta lainsäädäntöhankkeen.

    Finanssivalvonnan mukaan yhtiöiden toiminta voi uhata jopa eläkejärjestelmän EU-oikeudellista asemaa ja olemassaoloa, jos sitä ei saada loppumaan. Fiva haluaa oikeuden määrätä sääntöjä rikkoville eläkeyhtiöille sanktioita.

    Yksityisiä työeläkeyhtiöitä ovat Ilmarinen, Varma, Elo sekä vuodenvaihteessa fuusioituvat Veritas ja Pensions-Alandia.