Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Haluatko säästää sähkölaskussa? Tulevaisuudessa voit ehkä ostaa sähkösi vaikka Norjasta, kun myynti on mullistumassa uuden tietojärjestelmän myötä

    Haluatko säästää sähkölaskussa? Tulevaisuudessa voit ehkä ostaa sähkösi vaikka Norjasta, kun myynti on mullistumassa uuden tietojärjestelmän myötä


    Tiedot suomalaisten kotitalouksien sähkön kulutuksesta keskitetään lähitulevaisuudessa yhteen tietojärjestelmään. Tätä nykyä 3,5 miljoonan etäluettavan sähkömittarin keräämä kulutusdata on levällään 80 sähköverkkoyhtiön ja sadan...

    Tiedot suomalaisten kotitalouksien sähkön kulutuksesta keskitetään lähitulevaisuudessa yhteen tietojärjestelmään.

    Tätä nykyä 3,5 miljoonan etäluettavan sähkömittarin keräämä kulutusdata on levällään 80 sähköverkkoyhtiön ja sadan sähköä myyvän yhtiön omissa tietojärjestelmissä.

    Uuden Datahub-nimisen tietojärjestelmän on määrä sujuvoittaa ja tehostaa merkittävästi tiedonkulkua sähkön jakelu- ja myyntiyhtiöiden välillä.

    Hanketta vetää kantaverkkoyhtiö Fingrid, jonka alaisuudessa tietojärjestelmä valmistuessaan toimii. Uusi järjestelmä on määrä ottaa käyttöön keväällä 2021.

    Sähkön kilpailuttaminen helpottuu

    Tavallinen kotitalous näkee muutoksen erityisesti siinä, että sähkösopimuksen vaihtaminen vaikkapa muuton tai kilpailutuksen yhteydessä nopeutuu merkittävästi nykyisestä.

    Vielä tätä nykyä sähkönmyyjän vaihtaminen aiheuttaa monivaiheisen tiedonvaihtorumban vanhan sähköyhtiön, uuden sähköyhtiön sekä jakeluverkkoyhtiön välillä.

    Tämän vuoksi sähkönmyyjän vaihtaminen kestää uuden sopimuksen solmimisen jälkeen vielä päiväkausia.

    – (Datahubin myötä) asiakaspalveluhetkellä uusi sähkönmyyjä voi käydä Datahubista varmentamassa asiakastiedot. Kaikki asiat saadaan kerralla kuntoon, jolloin sopimus on teknisesti ottaen tehty, kertoo hankkeen projektipäällikkö Pasi Aho Fingridistä.

    Jatkossa asiakkaan ei siis tarvitse itse tietää esimerkiksi sitä, mikä on asunnon käyttöpaikkanumero tai sulakekoko, mikä osaltaan helpottaa sähkönmyyjän kilpailuttamista.

    Sähköä voisi ostaa muista Pohjoismaista?

    Vastaava järjestelmä on jo nyt Tanskassa ja Virossa. Norjan on määrä ottaa oma datahubinsa käyttöön ensi vuonna, myös Ruotsi seuraa perässä.

    Tällä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia kuluttajien vinkkelistä.

    Käytännössä keskitetyt datapankit mahdollistavat teknisesti sen, että suomalaiset kotitaloudet voisivat ostaa tulevaisuudessa sähkönsä mistä tahansa Pohjoismaasta tai Virosta.

    Tämä lisäisi valtavasti kuluttajien mahdollisuuksia sähkön kilpailuttamiseen ja siten säästöihin sähkölaskussa.

    – Jos on poliittista tahtotilaa rakentaa yhteispohjoismainen vähittäismarkkina, niin tiedonvaihto on huomattavasti helpompaa datahubien myötä. Se tasoittaa tietä aivan valtavasti, Aho sanoo.

    Sähkön tukkumarkkinat on jo yhdistetty aiemmin Pohjoismaiden ja Viron välillä.

    Fingrid: Tietoturva paranee nykyisestä

    Datahubiin tallennetaan sähkömittarin tietojen perustella tunneittain mitattu sähkön kulutus.

    Tavallinen ihminen pääsee tarkastelemaan järjestelmän kautta vain omia kulutustietojaan, naapurin kyttäystyökalua Datahubista ei tule.

    – Tämä on historiatietoa, jonka jakeluverkkoyhtiö energiankulutuksesta toimittaa. Eli täältä ei näe, että ovatko valot päällä kotona, Aho painottaa.

    Järjestelmään tallennetaan myös tiedot sähkön käyttöpaikasta, eli esimerkiksi asunnon osoite, sulakekoko sekä käyttöpaikkanumero.

    Kuinka järjestelmän tietoturva ja tietosuoja taataan? Fingridin mukaan nämä otetaan tarkasti huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

    – Olemme miettineet hyvin tarkkaan, mitkä tiedot pitää olla Datahubissa, miksi tieto on siellä, kuinka kauan ne ovat siellä ja miten ne sieltä poistetaan.

    Entä onko tietoturvan kannalta turvallisempaa pistää kaikki munat yhteen koriin vai pitää ne hajautettuna useampaan?

    – Tietenkin kun munat ovat yhdessä korissa, niin koria pystytään tehokkaammin valvomaan ja asettamaan sille kriteereitä tietoturvan osalta. Hajautetussa järjestelmässä se jää jokaisen sähkönmyyjän ja jakeluverkkoyhtiön kontolle, Aho perustelee.

    CGI toimittaa järjestelmän

    Fingrid ostaa Datahub-järjestelmän kanadalaiselta it-jätiltä CGI:ltä 42 miljoonalla eurolla. Hinta pitää sisällään projektitoimituksen, lisenssit sekä tuki- ja ylläpitopalvelut neljäksi vuodeksi.

    CGI on rakentanut vastaavan järjestelmän esimerkiksi Tanskaan.

    Laskun maksavat sähköyhtiöt, joilla on tapana viedä kustannukset kuluttajien sähkölaskuihin. Fingrid arvioi, että vaikutus sähkölaskuun on alle euron kuussa per käyttöpaikka.

    Toisaalta Datahub mahdollistaa myös erilaiset energiansäästöpalvelu kuluttajille sekä helpomman kilpailuttamisen, minkä vuoksi sähkölaskut voivat myös pienentyä.

    Hallituksen on määrä hyväksyä tänään esitys lakimuutoksista, joita Datahubin perustaminen vaatii.

    Lue myös:

    Sähköyhtiöt keräävät asiakkaiden henkilötunnuksia suurta tietokantaa varten – mitä kuluttaja siitä hyötyy?

    Hallitus hyväksyi 1,5 miljoonan tuen STT:lle

    Hallitus hyväksyi 1,5 miljoonan tuen STT:lle


    Hallitus on hyväksynyt esityksen 1,5 miljoonan euron kertaluontoisen tuen myöntämisestä Suomen Tietotoimistolle. Valtioneuvoston mukaan tuella pyritään varmistamaan ympärivuorokautisen uutispalvelun saatavuus sekä edistämään...

    Hallitus on hyväksynyt esityksen 1,5 miljoonan euron kertaluontoisen tuen myöntämisestä Suomen Tietotoimistolle.

    Valtioneuvoston mukaan tuella pyritään varmistamaan ympärivuorokautisen uutispalvelun saatavuus sekä edistämään uutistoimistotoiminnan uudistumista ja taloudellisen tilanteen vakauttamista.

    STT:n toiminnan rahoituksessa on ollut ongelmia asiakasmenetysten takia. Asiaan on etsitty ratkaisuja jo pidempään.

    STT:n osake-enemmistön omistaa nykyään Sanoma Media Finland 75,4 prosentin osuudella. Toiseksi suurimman osuuden STT:stä omistaa Keskisuomalainen, 6 prosenttia. Yleisradio omistaa STT:stä 1,7 prosenttia.

    Ongelmiin ajautuneen uutistoimiston tilanne sai yllättävän käänteen kesäkuussa, kun Alma Media ja TS-yhtymä myivät osuutensa STT:stä Sanomalle.

    Lue lisää:

    Hallitus esittää STT:lle 1,5 miljoonan kertaluontoista tukea lisäbudjetissa

    Jymy-yllätys mediamaailmasta: Sanoma ostaa enemmistön STT:stä

    Sanoma pelasti STT:n – Mediatutkija on huolissaan kilpailun vähenemisestä

    Olkiluodon vanhat reaktorit saivat 20 vuoden jatkoajan

    Olkiluodon vanhat reaktorit saivat 20 vuoden jatkoajan


    Tästä on kyseOlkiluoto 1 kytkettiin verkkoon vuonna 1978 ja kakkosyksikkö 1980.Valtioneuvosto myönsi niille jatkoaikaa vuoteen 2038 asti.Yksiköiden nykyiset käyttöluvat päättyvät tämän vuoden lopussa.Laitosyksiköt tuottavat nyt kuudesosan...

    Tästä on kyseOlkiluoto 1 kytkettiin verkkoon vuonna 1978 ja kakkosyksikkö 1980.Valtioneuvosto myönsi niille jatkoaikaa vuoteen 2038 asti.Yksiköiden nykyiset käyttöluvat päättyvät tämän vuoden lopussa.Laitosyksiköt tuottavat nyt kuudesosan Suomen sähköntarpeesta

    Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ykkös- ja kakkosyksiköiden käyttöä voidaan jatkaa vuoteen 2038 saakka. Valtioneuvosto on tänään vahvistanut käyttölupien jatkamisen. Yksiköiden nykyiset käyttöluvat päättyvät tämän vuoden lopussa.

    – TVO:lle myönteinen päätös merkitsee sitä, että Olkiluodossa sähköntuotanto OL1- ja OL2-laitosyksiköillä jatkuu taas seuraavat kaksikymmentä vuotta, sanoo , TVO:n tuotantojohtaja Marjo Mustonen.

    Säteilyturvakeskus antoi toukokuussa lausunnon, jonka mukaan yksiköiden käyttö on turvallista ja täyttää lainsäädännön asettamat vaatimukset. STUK arvioi myös laitosten ydinjätehuollon järjestelyt riittäviksi ja asianmukaisiksi.

    Lausunnossa edellytettiin, että TVO:n on tehtävä yksiköille ydinenergialain edellyttämä määräaikainen turvallisuusarvio jatkokauden puolessa välissä.

    OL1- ja OL2-laitosyksiköt tuottavat nyt kuudesosan Suomen sähköntarpeesta. OL3-laitosyksikön valmistuttua Olkiluodon tuotannon osuus nousee noin 30 prosenttiin.

    Olkiluoto 1:n toiminta alkoi vuonna 1978 ja kakkosyksikkö kytkettiin verkkoon kaksi vuotta myöhemmin.

    Näillä aloilla työntekijöitä kaivataan juuri nyt – kovin pula ei ole enää lääkäreistä

    Näillä aloilla työntekijöitä kaivataan juuri nyt – kovin pula ei ole enää lääkäreistä


    Työ- ja elinkeinoministeriön tuore ammattibarometri paljastaa, että eniten työvoimaa kaivataan rakennusalalla ja hoiva-alalla. Ylitarjontaa taas on erityisesti sihteereistä. Ministeriö julkaisee vuosittain listat aloista, joilla osaajista on eniten...

    Työ- ja elinkeinoministeriön tuore ammattibarometri paljastaa, että eniten työvoimaa kaivataan rakennusalalla ja hoiva-alalla. Ylitarjontaa taas on erityisesti sihteereistä.

    Ministeriö julkaisee vuosittain listat aloista, joilla osaajista on eniten pulaa ja ylitarjontaa. Jos vertaa tämänvuotista listaa viime vuoteen, muutokset eivät ole järin suuria. Työvoimapulan suhteen kärkipaikka on kuitenkin muuttunut.

    Kovin pula ei ole enää lääkäreistä, vaan kärkipaikalle ovat kiilanneet kuulontutkijat ja puheterapeutit. Heitä kaivataan töihin kaikista kipeimmin. Työntekijöiden ylitarjonnan kohdalla ykköspaikkaa pitävät viime vuoden tapaan yleissihteerit.

    Työ- ja elinkeinoministeriö määritteli tänä vuonna työvoimapula-ammateiksi 48 ammattia, kun viime vuonna niitä määriteltiin vain 32. Kaksi vuotta sitten työvoimapulaa tulkittiin olevan vain 15 ammatin kohdalla.

    Jos työvoimapula on lisääntynyt monilla aloilla, vastaavasti ylitarjonta-ammattien määrä on pienentynyt. Ylitarjontaa on enää 25 ammatin parissa, kun vuotta aiemmin ylitarjontaa oli 43 ammatin harjoittajista.

    Koko Suomessa on pulaa näistä: Kuulontutkijat ja puheterapeutitRakennusalan työnjohtajatRakennusinsinööriSairaanhoitaja ja terveydenhoitajaSosiaalityön erityisasiantuntijatLastentarhanopettajatYlilääkärit ja erikoislääkäritMyyntiedustajatYleislääkäritHammaslääkäritHitsaajat ja kaasuleikkaajatBetonirakentajat ja raudoittajatPuhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjätMuut rakennustyöntekijätToimisto- ja laitossiivoojatYlitarjontaa on näissä ammateissa: YleissihteeritVaatturit, pukuompelijat, turkkurit, hatuntekijätKäytön tukihenkilötJohdon sihteerit ja osastosihteeritGraafiset ja multimediasuunnittelijatMainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijatHuonekalupuusepätTieto- ja viestintäteknologian asentajat ja korjaajatKonepuusepätToimittajatPainajatPainopinnanvalmistajatYhteiskunta- ja kulttuuritutkijatMatkatoimistovirkailijatPankki- ym. toimihenkilöt

    Lue lisää:

    Katso ammattien TOP 10 -lista: Näitä työntekijöitä kaivataan, kun talous kasvaa kohisten

    TV1:n Ykkösaamussa Pamin Ann Selin - mitä haluat kysyä?

    TV1:n Ykkösaamussa Pamin Ann Selin - mitä haluat kysyä?


    Riittääkö ay-liikkeelle elinkeinoministeri Lintilän väläyttämä kompromissi? Vai pelataanko tässä nyt SDP:n vaalipeliä? Haluaako PAM Suomeen Islannin mallin, jossa lailla kielletään palkkojen epätasa-arvo? Ylen TV1:n Ykkösaamussa lauantaina...

    Riittääkö ay-liikkeelle elinkeinoministeri Lintilän väläyttämä kompromissi? Vai pelataanko tässä nyt SDP:n vaalipeliä?

    Haluaako PAM Suomeen Islannin mallin, jossa lailla kielletään palkkojen epätasa-arvo?

    Ylen TV1:n Ykkösaamussa lauantaina 22.9. klo 10.05 on vieraana Palvelualojen ammattiliiton PAM:in puheenjohtaja Ann Selin. Jari Korkki haastattelee.

    Selinille voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen [email protected] tai alla olevalla lomakkeella.

    Tällainen on juuri valmistunut kampus Lahdessa: kuntosali, keinutuoleja, joogastudio ja naapurissa yhteistyötä tekevä huonekalujätti

    Tällainen on juuri valmistunut kampus Lahdessa: kuntosali, keinutuoleja, joogastudio ja naapurissa yhteistyötä tekevä huonekalujätti


    Tästä on kyseAmmattikorkeakoulut ja yritykset etsivät uusia tapoja tehdä yhteistyötä.Lahden ammattikorkeakoulu on keskittänyt uuden kampuksensa muun muassa suuren huonekaluvalmistajan naapuriin.Yritysyhteistyön odotetaan poikivan uusia tuottavia...

    Tästä on kyseAmmattikorkeakoulut ja yritykset etsivät uusia tapoja tehdä yhteistyötä.Lahden ammattikorkeakoulu on keskittänyt uuden kampuksensa muun muassa suuren huonekaluvalmistajan naapuriin.Yritysyhteistyön odotetaan poikivan uusia tuottavia ideoita, start up -yrityksiä ja harjoittelupaikkoja.

    Lahden ammattikorkeakoulu tavoittelee vetovoimaa ja uutta potkua keskittämällä uuden kampuksensa lähelle yrityksiä.

    Huonekaluyritys Iskulta vapautuneisiin entisiin tuotantotiloihin on saaneerattu runsaat 22 000 neliötä uutta tilaa.

    – Meillä on kaikki alat nyt saman katon alla. Olemme paljon kiertäneet katsomassa muilla kampuksilla, mutta ihan vastaaviin emme ole törmänneet, sanoo Lahden ammattikorkeakoulun LAMKin projektijohtaja Satu Hyökki.

    Ammattikorkeakoulussa on yhteensä noin 5 000 opiskelijaa liiketalouden ja matkailun, muotoilun ja media-alan, sosiaali- ja terveyden sekä tekniikan koulutusaloilla.

    Kuuden vuoden projekti, uusi NiemiCampus, on syntynyt keskittämällä toiminnot viidestä eri paikasta. Tilamäärä on vähentynyt entisestä 30–40 prosenttia.

    Opiskelijat aloittivat työskentelyn NiemiCampuksella maanantaina.Petri Niemi / Yle

    Ammattikorkeakoulun uusien tilojen naapurissa on suuren huonekaluvalmistajan lisäksi parikymmentä muuta yritystä.

    Lahtelainen huonekaluyritys on käyttänyt tilojen saaneeraukseen useita kymmeniä miljoonia euroja – voitettuaan ammattikorkeakoulun kampuksesta järjestämän kilpailutuksen.

    Korkeakoulusta tulee Iskulle pitkäaikainen vuokralainen, mutta yritys odottaa muitakin hyötyjä.

    – Tästä tulee merkittävä osaamiskeskittymä, josta syntyy opinnäytetöitä, harjoittelupaikkoja, työpaikkoja, start up -yrityksiä ja varmasti niitä uusia tuotteita, mitä me voimme viedä maailmalle, kertoo toimitusjohtaja Arto Tiitinen.

    Yritys on jo tehnyt yhteistyötä muun muassa muotoiluopiskelijoiden kanssa, mutta panostuksen tavoitteena on vielä yhteistyö uudelle tasolle.

    Lahden ammattikorkeakoulun uuden kampuksen kirjasto on opiskelijoiden lisäksi kaupunkilaisten käytössä.Petri Niemi / YleUusien ideoiden ristiinpölytystä

    Moni ammattikorkeakoulu haluaa kehittää yritysyhteistyötä. Myös esimerkiksi 1 600 yritystä edustava Teknologiateollisuus on linjannut, että paikallisten yritysten tarpeet tulee huomioida opetuksen sisällönsuunnittelussa sekä oppilaitosten päätöksenteossa.

    – Alueen elinkeinoelämän tuntemus on ammattikorkeakoulujen erityisvahvuus. Kun oppilaitoksia tulevaisuudessa arvioidaan, niin niiden yhteys ympäröivään yhteiskuntaan korostuu, korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön osaamisyksikön päällikkö Helka Kekäläinen Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta sanoo.

    Kun syömme yhteisessä ruokalassa ja kuljemme toistemme tiloissa, ideoiden ristiinpölytystä tapahtuu varmasti. Arto Tiitinen

    Lahden kampuksella on noin 900 paikan lounasravintola, jossa ruokailevat opiskelijoiden lisäksi myös esimerkiksi Iskun työntekijät. Tilaratkaisulla ruokitaan myös yhteistyötä.

    – Kun olemme samalla alueella, syömme yhteisessä ruokalassa ja voimme kulkea toistemme tiloissa, ideoiden ristiinpölytystä tapahtuu varmasti. Meidän työntekijöiltä vaaditaan uudessa tilanteessa uteliaisuutta ja herkkyyttä, että syntyy tuotannossa hyödynnettäviä ideoita, toimitusjohtaja Arto Tiitinen arvioi.

    Uusissa tiloissa on myös yrityksen kalusteita. Hauskana yksityiskohtana ovat keinutuolit.

    – Täällä pääkonttorissamme käy paljon vieraita. Kun ulkomaiset vieraat haluavat esimerkiksi nähdä toimivan koulun, voimme käyttää vieraita kampuksella. Teemme tällä hetkellä suomalaista koulua esimerkiksi Omaniin ja Singaporeen.

    Simulaatiotilassa pystyy harjoittelemaan esimerkiksi erilaisia hoitotyön tilanteita.Petri Niemi/YlePelkät luokkatilat eivät riitä nykyopiskelijoille

    Tea Kosunen opiskelee matkailuliiketoimintaa Lahden ammattikorkeakoulussa toista vuottaan. Hän on viime päivät vetänyt opastuskierroksia uusissa tiloissa opiskelijoille.

    – Nyt kun olemme saman katon alla, näkee eri alojen opiskelijoita ja voi tehdä entistä helpommin yhteisiä projekteja. Kun olimme eri kampuksilla, en tiennyt tarkasti, mitä muut tekivät.

    Tarkoitus on myös, että LAMKin opiskelija voi valita eri alojen opintoja entistä paremmin.

    Uuden kampuksen opiskelutilat ovat myös muunneltavissa eri tarpeisiin. Esimerkiksi 600-paikkaisen auditorion pystyy jakamaan kolmeksi pienemmäksi tilaksi. Tämän lisäksi kampuksella on muun muassa laboratorio- , simulaatio- ja kokoontumistiloja.

    Tarkoitus on, että täällä viihdytään, eikä tarvitse lähteä kauemmas, jos et halua. Tea Kosunen

    Kampukselle valmistuu tämän lukuvuoden aikana muun muassa kuntosali ja joogastudio. Myös opiskelijoiden ylläpitämä baari on avautumassa pian.

    Käyttäjätutkimuksessa selvisi, että arjen palvelut merkitsevät opiskelijoille paljon.

    – Tarkoitus on, että täällä viihdytään, eikä tarvitse lähteä kauemmas, jos et halua, LAMKin opiskelija Tea Kosunen kertoo.

    Espan kokoinen kattopuisto, Suomen suurin kuntosali ja metro keskellä kauppakeskusta – tältä näyttää Kalasataman uusi Redi

    Espan kokoinen kattopuisto, Suomen suurin kuntosali ja metro keskellä kauppakeskusta – tältä näyttää Kalasataman uusi Redi


    Tästä on kyseKalasataman kauppakeskus Redin avajaisia vietetään tänään torstaina 20. syyskuuta.Kalasatamaan valmisteilla oleva keskus muodostuu kahdeksasta tornitalosta ja Redi-kauppakeskuksesta.Tornitaloissa on 20–35 kerrosta. Yhdessä tornissa...

    Tästä on kyseKalasataman kauppakeskus Redin avajaisia vietetään tänään torstaina 20. syyskuuta.Kalasatamaan valmisteilla oleva keskus muodostuu kahdeksasta tornitalosta ja Redi-kauppakeskuksesta.Tornitaloissa on 20–35 kerrosta. Yhdessä tornissa on keskimäärin 250 asuntoa. Tällä hetkellä alueelle nousee tornitalo nimeltään Majakka.

    Helsingin Kalasatamaan nousseen kauppakeskus Redin avajaisia vietetään tänään.

    Vielä eilen työmiesten maalitelat viuhuivat tiuhaan tahtiin liiketiloissa, ja vaatekaupoissa höyrytettiin tämän syksyn mallistoja.

    Tänään kauppakeskukseen odotetaan kuitenkin jo jonoksi asti asiakkaita.

    Redi myy itseään ennen kaikkea elämyksellisyydellä. 64 000 neliötä liikepinta-alaa pitää sisällään kaikkea joogakeskuksesta ja vapaalentotunnelista hävikkiruokakauppaan. Avataanpa rakennukseen myös Baltian johtavan elokuvaketjun Cinamonin ensimmäiset elokuvateatterit Suomessa.

    Yli 200 liiketilan kauppakeskuksesta on vuokrattu tähän mennessä 85 prosenttia, kertoo rakennusyhtiö SRV:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Ojala.

    SRV:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Ojala kauppakeskus Redin kattopuisto "brygassa".Ronnie Holmberg / Yle

    Kaikki liikkeet eivät saaneet oviaan auki avajaisiin mennessä, mutta jokaisen liikkeen pitäisi olla auki lokakuun puoliväliin mennessä.

    Liiketiloista yli 40 on ravintoloita ja kahviloita. Nopealla vilkaisulla näkee jo ainakin kaksi sushiravintolaa, pizzerioita ja muiden muassa intialaisen ja meksikolaisen ravintolan.

    Kauppakeskuksen johtaja Pia Svenskin mukaan ravintoloiden ja kahviloiden aukiolo ei tule riippumaan kauppakeskuksen aukioloajoista. Myös terassit saavat olla auki kauppakeskuksen aukioloaikojen ulkopuolella.

    Kauppakeskukseen odotetaan 12 miljoonaa kävijää ensimmäisen vuoden aikana. Svensk uskoo tavoitteen toteutuvan.

    Mikä Redistä tekee erityisen?

    – Sanoisin, että sijainti. Me ollaan kantakaupungissa, ihmisten lähellä ja kuitenkin meren läheisyydessä, Svensk sanoo.

    Saapumista kauppakeskukseen ei kieltämättä ole tehty vaikeaksi.

    Metro pysähtyy noin 500 kertaa päivässä kauppakeskuksen sisällä, sen kolmannessa kerroksessa. Redistä löytyy 2 000:n autopaikan lisäksi myös kolmetuhatta pyöräpaikkaa.

    Raitiovaunuliikenne taas alkaa kaupungin suunnitelmien mukaan Kalasatamassa vuonna 2024.

    Kauppakeskus Redin läpi kulkee metro. Kuparin värisellä seinällä piilotettujen raiteiden alla on esimerkiksi kahvila ja muita liiketiloja.Ronnie Holmberg / YleRakennusyhtiö pyörittää kauppakeskusta itse

    Pöhinä uuden ostoskeskuksen ympärillä on kova, mutta rakennusyhtiö SRV antoi viime viikolla tulosvaroituksen Redin odotettua korkeampien kustannusten vuoksi.

    Rakennusyhtiö arvioi koko tämän vuoden operatiivisen liikevoiton muodostuvan tappiolliseksi.

    – Projekti yllätti meidät vaikeudellaan ja kustannuksillaan, toimitusjohtaja Ojala myöntää.

    Hänen mukaansa Redi kuitenkin selviää ylittyneestä budjetista.

    – Redi selviää tästä hyvin. Nyt kun saadaan tilat aukeamaan ja kauppakeskukseen kävijöitä, kassavirrat nousevat ylös. Se on ihan normaali kehitys. Ei mitään ongelmaa, tämä tulee olemaan houkutteleva kokonaisuus, Ojala sanoo.

    SRV ilmoitti kesäkuussa, että se alkaa itse pyörittää Redin liiketoimintaa. Redin asiakkuusjohtajana toiminut Svensk nimitettiin silloin Redin johtajaksi.

    Bryga, stadi ja sköne

    Kauppakeskus on jaettu kahteen osaan. Svenskin mukaan tämä helpottaa ihmisiä hahmottamaan kokonaisuutta.

    Keskustan puolella on "stadi" ja meren puolella "sköne". Redin katolla oleva puistokansi on sen sijaan "bryga".

    Kattopuutarhasta avautuu näköala joka suuntaan.

    Puistokannelle pääsee myös kauppakeskuksen viereisestä tornitalo Majakasta. SRV:n Ojalan mukaan tornitalon kaikki 283 asuntoa on varattu kuutta lukuunottamatta.

    Redi-kokonaisuuteen pitäisi tulla vielä 5 asuttavaa tornitaloa Majakan lisäksi. Näiden lisäksi Suvilahden kylkeen nousee kaksi tornitaloa, joihin tulee konttoreita.

    Riku Siivosen kolumni: Isä kuoli tavaran keskelle, eikä olisi arvannut mitä sitten seurasi

    Riku Siivosen kolumni: Isä kuoli tavaran keskelle, eikä olisi arvannut mitä sitten seurasi


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaIsä kuoli. Siitä lähtien olen järjestänyt hänen jälkeensä jättämiä tavaroita ja...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Isä kuoli. Siitä lähtien olen järjestänyt hänen jälkeensä jättämiä tavaroita ja yrittänyt selvittää, mitä kaikkea hän omisti.

    Hautajaisista on nyt kaksi vuotta, ja alan olla puolivälissä urakkaani.

    Isällä ei ollut paljon tavaraa, sitä oli ja on järjettömästi. Niinpä minulla on nyt yksi pientila, kuusi rakennusta täynnä ihan kaikkea: maatalon tavaroita, autonosia 1910-1960-luvuilta, korukivikokoelma ja -hiontavälineet, suksikokoelma, panssarivaunun periskooppi, sepän välineet, höyrylaivan sumutorvi – ja tosiaan, alapihalla yksi kokonainen satavuotias höyrylaiva.

    Jollakin isän tavaralla saattaa olla pieni keräilyarvo ja moni kaupunkilainen maksaa parikymppiä melkein mistä vain ruosteisesta ”sisustusesineestä”, mutta käytännössä koko tuo tavaramäärä on arvoton. Isä tuskin sitä mietti, mutta hänen sukupolvensa oli ehkä viimeinen, joka vielä arvosti tavaraa.

    Kun isä kuuli, että asuntojaan konmarittavan, tiedostavan kaupunkilaiston piirissä leviää tavoite sadan tavaran omistamisesta, hän sanoi, että hänellä on sama tavoite: että jokaista tavaraa olisi sata.

    En ihmettele sitä. Tavara oli vielä nuoruudessani arvokasta: sähkötyökalut, monet vaatteet, samoin kodinkoneet. Uusi ”keksintö” vuorollaan sai toimia vaurastuvan Suomen kansan vaurauden merkkinä naapureille. Videopeli, mikro, leipäkone. Monella alalla uusi malli tarkoitti ainakin näennäisesti parempaa, hienompaa – ja kalliimpaa.

    Mutta sitten joku ehkä Japanissa keksi, että tehdäänkin halvempaa! Onkin käynyt niin, että olen elänyt neljäkymmentäyksi vuotta, ja koko sen ajan tavara on halventunut. Siihen on ainakin kolme syytä: Globaalien yhteyksien kehittyminen on mahdollistanut tuotannon ulkoistamisen. Tehokkuutta etsittäessä tuotanto on hakeutunut maihin, joissa ei ole niin vankka ay-liike tai ympäristölainsäädäntö. Tuotantoprosessit ovat yhä tehokkaampia. Tehtaat rakennetaan nopeasti linjaston ympärille ja palaute kuluttajilta on niin nopeaa, että tuotanto seuraa tehokkaasti sen perässä. Kolmas syy on tietysti kaiken digitalisoituminen ja automatisoituminen. Robotit eivät vie kaikkia työpaikkoja, mutta ne totta vie tekevät tavaroita tehokkaasti. Sen seurauksena isän naapuri sanoo usein, ettei sitä ja tätä rälläkkää tahi sähkösahaa kannata korjata.

    – Uus maksaa Hämeenkyrön Hintakaaressa kuuskymppiä.

    Kun isä kuuli, että asuntojaan konmarittavan, tiedostavan kaupunkilaiston piirissä leviää tavoite sadan tavaran omistamisesta, hän sanoi, että hänellä on sama tavoite: että jokaista tavaraa olisi sata. Melkein olikin. Nimittäin isälle päätyneessä maatalossa oli vuosikymmeniä ellei -satoja säästetty ihan kaikki, myös rikki menneet asiat hehkulampuista maataloustyökaluihin.

    Siitä mentaliteetista syntyivät suuret ikäluokat, vanhempamme, jotka eivät vieläkään osaa kuluttaa palveluita (”Taksilla? Ei kai, mennään omalla autolla.”), koska se on tuhlaamista (”Käykö teillä siis siivooja?”), mutta sijoittaa rahansa mielellään kaikkeen konkreettiseen (”Rakensimme mökille kesäkeittiön, kolme terassia ja paljun!”). Mutta jo heidän lapsenlapsensa saavat syntymäpäivälahjaksi lähinnä latausseteleitä digitaaliseen pelikauppaan. Fyysisestä maailmasta muistuttavat enää älypuhelin tai pelikonsoli, joita isä poikieni vaarina luonnollisesti paheksui.

    Mutta sitä isä ei ehkä olisi arvannut, että tavaran halpeneminen voi olla ongelma. On nimittäin väitetty, että lähes kaikkien valmistettavien tavaroiden kustannus lähestyy nollaa. On siis koko ajan halvempaa tehdä uusi vastaava tuote.

    Tavarapaljoudessa piilee lopulta isoja kysymyksiä. Koko talous täytyy ajatella uudella tavalla.

    Kun melkein kaikki halpenee, bisneksestä katoaa rahaa – ja se pienentää lopulta kansantaloutta. Onko niin käynyt jo nyt, siitä ei oikein ole yksimielisyyttä. Mutta kun samaan aikaan palvelut digitalisoituvat, yhtenä seurauksena saattaa olla kehitys, jossa kasvava osa ihmisten käyttämistä palveluista ja ylipäänsä toimeliaisuudesta ei kirjaudu enää bruttokansantuotteen kasvuluvuiksi. Sillä kehityksellä on nimikin: teknologinen deflaatio.

    Ilmiö johtuu siitä, että digitaalisen palveluiden monistaminen on tuotantokustannuksiltaan käytännössä ilmaista ja siksi monien palvelujen hinnat laskevat radikaalisti. Sen näkevät meidän lapsemme, ehkä heidän lapsensa.

    Niinpä hämeenkyröläisessä tavarapaljoudessa piilee lopulta isoja kysymyksiä. Koko talous täytyy ajatella uudella tavalla. Esimerkiksi: jos ja kun harvalla tavaralla on tulevaisuudessa arvoa, mihin raha sitten menee? Yksi hyvä arvaus on, että pääoma hakeutuu asioihin ja aloille, joita pystyy suojaamaan. Se tarkoittaa kaikkea keskusta-asunnoista maaomaisuuteen, tuotemerkkeihin ja henkilöbrändeihin. Asioihin, joita ei voi noin vain monistaa. Niiden arvo olisi siis kovassa nousussa.

    Ehkä voisi käydä myös niin, että raha kerääntyisi sellaisiin isoihin yrityksiin, joilla on liki monopoliasema vaikkapa digitaalisen tiedonhaun, sisällön ja sosiaalisten viestintämahdollisuuksien palveluntarjoajana?

    Tavarakaan ei siis ole kuin ennen. Entä jos tässä muutoksessa häviäjiin kuuluukin länsimaiden keskiluokka? Ja jos niin on, eikö hätätilassa selviä se, jolla on välineitä omavaraisuuteen ja suojautumiseen? Se, jolla on mahdollisuus takoa omat työvälineet? Se, jolla on panssarivaunun periskooppi? Se, jolla on sumutorvi naapurien varoittamiseen ja höyrylaiva pakenemista varten?

    Kyllä isä tiesi.

    Riku Siivonen

    Kirjoittaja on toimittaja ja käsikirjoittaja.

    "Ei kuulosta siltä, että olisi välillä vain unohtunut kysyä taustoista" – Danske-vyyhdin tutkinta voi olla haastavaa, ennakoi KRP:n asiantuntija


    Keskusrikospoliisiin (KRP) kuuluvan Rahanpesun selvittelykeskuksen päällikkö, rikostarkastaja Pekka Vasara ennakoi Danske Bankin Viron-yksikön rahanpesututkinnasta vaikeaa. Tanskan viranomaiset ilmoittivat elokuun alussa avanneensa tutkinnan...

    Keskusrikospoliisiin (KRP) kuuluvan Rahanpesun selvittelykeskuksen päällikkö, rikostarkastaja Pekka Vasara ennakoi Danske Bankin Viron-yksikön rahanpesututkinnasta vaikeaa. Tanskan viranomaiset ilmoittivat elokuun alussa avanneensa tutkinnan rahanpesuepäilyistä.

    Epäselviä rahansiirtoja on havaittu pankin selvityksessä vuosien 2007 ja 2015 välillä.

    – Jos rikostutkinnallisesti aletaan selvittää, löydetäänkö yli kymmenen vuotta vanhoja tositteita ja tietoja, jos niitä ei ole aiemmin selvityksissä ollut esillä, Vasara pohtii.

    Vasara on seurannut Dansken tapausta julkisuudessa olleista tiedoista. Danske Bank kertoi tänään pääjohtajansa eroavan 200 miljardin euron rahanpesuskandaalin takia.

    Dansken mukaan asiakkaita, joihin liittyy riski rahanpesusta, on pankin ilmoituksen mukaan 6 200. Vasara pitää lukua suurehkona.

    – Pankilla on ollut olemassa selvittelyvelvoite, joten ei kuulosta siltä, että olisi välillä vain unohtunut kysyä taustoista. Asiakkuudet ja organisaatiokulttuurit yleensä periytyvät, Vasara arvioi.

    Danske Bank kommentoi tänään, että Sampo-konsernilta vuonna 2007 ostetun Sampo-pankin mukana tulleissa asiakkaissa oli sellaisia henkilöitä, joiden ei olisi pitänyt olla pankin asiakkaina Virossa.

    Dansken Viron-yksikön arveluttavien tilien läpi virtasi pankin teettämän selvityksen mukaan rahaa 200 miljardia euroa. Ei ole käynyt ilmi, kuinka suuri osa tästä on ollut rahanpesua.

    Rahanpesulla tarkoitetaan toimintaa, jossa rikoksella hankitun rahan alkuperä pyritään häivyttämään, ja saamaan näin raha näyttämään laillisesti tulleelta.

    Ilmoitusten määrä vaihtelee

    Danske kertoi tiedotteessaan, että osa entisistä ja nykyisistä työntekijöistä Virossa ja Dansken konsernissa eivät ole toimineet lakien edellyttämällä tavalla.

    Vasara kuvailee, ettei kirjoitettu säännöstö asiakkaan tuntemisesta ja tunnistamisesta ole vuosien 2007 ja 2017 välillä suuresti muuttunut. Hän kertoo alan valvojille pankeilta tulevien ilmoitusten mahdollisesta rahanpesusta vaihtelevan määriltään paljon EU-maiden välillä.

    Vaihteluun vaikuttaa niin finanssisektorin koko kuin pankkitoiminnan perinteiset piirteetkin.

    – Esimerkiksi Saksassa yksityispankkitoiminta on perustunut pitkään pienten pankkien toimintaan. Pienissä yksiköissä ilmoittamisen kynnys voi olla korkea, jos joutuisi tekemään ilmoituksen paikkakunnan poliitikosta tai liikemiehestä. Kun yksiköt ovat isompia, ilmoittamisesta tulee määrämuotoisempaa ja koneellisempaa, ja se tavallaan irtautuu asiakassuhteesta, Vasara arvioi.

    Suomessa pankeista tulevien ilmoitusten määrä on moneen muuhun EU-maahan verrattuna korkealla. Vasaran mukaan tilisiirtoja on alettu viime vuosina valvoa entistä tarkemmin, ja rahanpesun torjunta on näin parantunut.

    Vasara kuvailee valvonnan Suomessa olevan hyvällä tolalla. Haasteina ovat sääntelyn mutkistuminen ja toisaalta esimerkiksi uudet maksuvälitysyritykset, jotka voivat luvata tilin avaamisen palveluunsa minuuteissa.

    – Tietotekniikkalähtöisesti toimiville uusille yrityksille ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen, että rahanpesun torjuntakin olisi hyvä ottaa huomioon.

    Finanssiala: Pankkien ilmoituskynnys oikealla tasolla

    Finanssialan keskusjärjestön toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi toteaa pankkien ilmoituskynnyksen olevan oikealla tasolla, sillä ne tekevät merkittävän määrän ilmoituksia mahdollisesta rahanpesusta poliisin selvittelykeskukselle.

    Kauppi kommentoi finanssialan ottavan vakavasti uutiset epäillystä laajamittaisesta rahanpesusta Dansken Viron-yksikössä.

    Suomessa pankit ovat satsanneet tuhansia henkilötyövuosia ja kymmeniä miljoonia euroja rahanpesun vastaiseen toimintaan, kertoi Kauppi Ylen uutislähetyksessä.

    – Pankin lakisääteinen velvollisuus on tuntea asiakkaansa, tietää asiakkaan ja tämän toiminnan taustat ja mikä on varojen alkuperä. On erittäin tärkeää, että nämä kaikki asiat on tarkistettu, Kauppi sanoo.

    Hän kommentoi Finanssivalvonnan toivoman yhteisen eurooppalaisen valvonnan olevan alalle tärkeää.

    Muita uutisia aiheesta

    Danske Bankin selvitys: Rahanpesuongelma perittiin suomalaiselta Sampo-konsernilta

    Finanssivalvonta Danske Bankin skandaalista: "Viimeistään nyt jokainen ymmärtää, miten tärkeää on rahanpesun estäminen"

    Danske Bankin rahanpesukohun miljardilaineet lyövät voimalla yli Itämeren, mutta suomalaisten asiakkaiden niskaan putoaa korkeintaan pieniä pisaroita

    Kuka sai, kuka menetti eniten? Kela laski Ylelle neljä esimerkkiä Sipilän hallituskauden vaikutuksista tukiin

    Kuka sai, kuka menetti eniten? Kela laski Ylelle neljä esimerkkiä Sipilän hallituskauden vaikutuksista tukiin


    Pääministeri Juha Sipilän (Kesk.) hallituksen viimeinen budjetti on eduskunnan käsittelyssä ja on aika selvittää kenen etuihin on kajottu vahvimmin halllituskauden neljässä budjetissa. Jopa Kelan päämatemaatikko Henri Riuttalan mukaan...

    Pääministeri Juha Sipilän (Kesk.) hallituksen viimeinen budjetti on eduskunnan käsittelyssä ja on aika selvittää kenen etuihin on kajottu vahvimmin halllituskauden neljässä budjetissa.

    Jopa Kelan päämatemaatikko Henri Riuttalan mukaan arvioiminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Kelan tekemässä neljässä esimerkissä kuitenkin suurimmat muutokset koskevat opiskelijoita.

    Opiskelija – vähemmän tukea, enemmän lainaa Seppo Suvela / Yle

    Sipilän hallituksen aikana suurin muutos opiskelijoiden tuissa on opintorahan leikkaaminen.

    Esimerkin opiskelijalla opintorahasta leikattiin noin viisi kymppiä kuussa. Samalla opintolainan merkitystä on kasvatettu. Nyt valtio takaa aiemman 400 euron sijasta 650 euron lainan kuukautta kohti.

    Lisäksi entinen noin kahden sadan euron asumislisä loppui ja esimerkin opiskelija alkoi saada yleistä asumistukea 310 euroa kuussa.

    Riuttala sanoo opiskelijoiden erilaisten tukijärjestelmien yksinkertaistuneen huomattavasti.

    – Kun tehdään suuria muutoksia, on myös voittajia ja häviäjiä on paljon, hän sanoo.

    Muutokset tuntuvat hyvin eri tavoin esimerkiksi vuokrasta tai lapsista riippuen.

    Työtön – toimeentulotuki yhä tärkeämpi Seppo Suvela / Yle

    Esimerkin työtön asuu Helsingissä yksin ja saa toimeentulotukea.

    Sipilän hallituksen aloittaessa hänen työmarkkina- ja asumistukiaan täydennettiin noin 115 euron toimeentulotuella kuukaudessa. Hänen kaikki nettotulonsa olivat 1085 euroa kuussa, josta vuokran jälkeen jäi elämiseen 485 euroa.

    Neljässä vuodessa vuokrat ovat nousseet, mutta asumistuki pysynyt samana. Sen sijaan työmarkkinatukea on laskettu.

    Työtön elää yhä enemmän toimeentulotuen varassa. Se on noussut hänellä satasen 216 euroon. Valtio rahoittaa toimeentulotuesta puolet ja kunta toisen puolen.

    Kaikki nettotulot ovat nousseet 1177 euroon. Siitä jää vuokran jälkeen käteen 497 euroa eli kaksitoista euroa enemmän kuin vuonna 2015.

    Lapsiperhe – lapsilisä leikkuriin Seppo Suvela / Yle

    Esimerkin lapsiperheen etuihin on laskettu lapsilisä ja kotihoidon tuen hoitoraha. Perheen lompakkoa ohentaa niiden leikkaaminen yhteensä vajaalla vitosella kuukaudessa. Lisäksi toissa vuonna poistettiin vanhempainpäivärahakaudesta 30 päivän korotettu jakso.

    Sen sijaan äitiyspakkauksen arvo nousi 30 eurolla 170 euroon. Se heltiää, jos jättää äitiyspakkauksen ottamatta.

    Eläkeläinen – takuueläke nosti plussalle Seppo Suvela / Yle

    Esimerkin eläkeläinen ei saa työeläkettä. Hänen tulonsa ovat kansaneläke, takuueläke, asumistuki ja hoitotuki. Niistä hänelle kertyvät tulot nousevat hallituskauden alun 1143 eurosta ensi vuoden 1173 euroon. Lääkkeitä kuluu paljon. Niiden omavastuu pienentyy yli 600 eurosta 570 euroon.

    Vielä suurempi vaikutus on takuueläkkeen nousulla 110 eurosta ensi vuonna voimaan tulevaan 156 euroon. Sen sijaan eläkkeensaajan asumistuki putoaa viitisentoista euroa 318 euroon.

    Indeksin jäädyttämisen takia kansaneläke pysyy ensi vuonna ennallaan, enintään 629 euron suuruisena.

    Voittajat ja häviäjät?

    Kelan esimerkit ovat realistisia, mutta ne eivät ole keskiarvoja eikä niitä ole otettu suoraan elävästä elämästä.

    Kelan päämatemaatikko Riuttala korostaa, että hallituksen tekemien tukimuutosten kokonaiskuvaa on erittäin vaikeaa hahmottaa. Tukijärjestelmässä yksityiskohdat ratkaisevat sen, kuka on muutosten voittaja, kuka häviäjä.

    – Neljässä vuodessa ihminen on voinut liikkua ryhmästä toiseen – vaikka opiskelijasta lapsiperheeksi ja työttömäksi.

    Korjaus 20.9. klo 13:55:Työttämälle käteen jäävä summa korjattu 497 euroksi virheellisen 467 euron sijasta. Grafiikassa summat olivat oikein.

    Finanssivalvonta Danske Bankin skandaalista:

    Finanssivalvonta Danske Bankin skandaalista: "Viimeistään nyt jokainen ymmärtää, miten tärkeää on rahanpesun estäminen"


    Finanssivalvonnan tiedotustilaisuuden ohjelma meni hieman uusiksi keskiviikkona aamupäivällä, kun uutissivuistoille ilmestyi tieto Danske Bankin pääjohtajan Thomas Borgenin erosta rahanpesuskandaalin takia. Pankin Viron yksikön epäilty rahanpesu...

    Finanssivalvonnan tiedotustilaisuuden ohjelma meni hieman uusiksi keskiviikkona aamupäivällä, kun uutissivuistoille ilmestyi tieto Danske Bankin pääjohtajan Thomas Borgenin erosta rahanpesuskandaalin takia.

    Pankin Viron yksikön epäilty rahanpesu on kokoluokassaan sitä tasoa, että myös Suomen ylin pankkivalvoja otti asiaan tiukasti kantaa.

    – Jokainen finanssisektorilla toimiva ymmärtää viimeistään nyt, miten tärkeää rahanpesun estäminen on, johtaja Anneli Tuominen totesi Ylen haastattelussa.

    Rahanpesun valvonta on Euroopassa kansallisten viranomaisten vastuulla. Yhteistä valvontaa vasta suunnitellaan.

    – Euroopassa rahanpesun valvonta ei ole toiminut sillä tavalla kuin olisi pitänyt. Kaikissa maissa valvonta ei ole ollut tarpeeksi tiukkaa, asioita ei ole kyseenalaistettu eikä rahavirtoja seurattu tarpeeksi. Siksi tarvitaan EU-tason viranomainen valvomaan rahanpesua yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa, Tuominen vaatii.

    Finanssivalvonta on vastikään rekrytoinut 46 uutta työntekijää. Henkilöstön määrä nousee virastossa siten noin 250:een.

    Lisäyksen taustalla on pääasiallisesti pankkikonserni Nordean pääkonttorin muutto Tukholmasta Helsinkiin ensi kuun alussa. Lisäresurssi on kuitenkin tarpeen myös rahanpesun estämisen tehostamiseksi Suomessa.

    – Mikään valvonta ei ole koskaan täysin vedenpitävää. Mekin teemme paljon rahanpesun estämisen valvontaa, mutta varmaan meitäkin pitäisi olla enemmän sitä tekemässä, Tuominen sanoo.

    Lue myös:

    Danske Bankin pääjohtaja eroaa 200 miljardin euron rahanpesuskandaalin takia, mukana vyyhdissä Sampo-pankin vanhoja asiakkaita

    Danske Bankin selvitys: Rahanpesuongelma perittiin suomalaiselta Sampo-konsernilta

    "Ei kuulosta siltä, että olisi välillä vain unohtunut kysyä taustoista" – Danske-vyyhdin tutkinta voi olla haastavaa, ennakoi KRP:n asiantuntija

    Danske Bankin selvitys: Rahanpesuongelma perittiin suomalaiselta Sampo-konsernilta

    Danske Bankin selvitys: Rahanpesuongelma perittiin suomalaiselta Sampo-konsernilta


    Mitä on rahanpesu?Rahanpesulla tarkoitetaan tapaa, jolla pyritään häivyttämään rikollisella alkuperällä hankitun omaisuuden alkuperä.Rahaa voidaan pestä ostamalla esimerkiksi kiinteistöjä, tavaroita tai palveluita sekä siirtämällä varoja...

    Mitä on rahanpesu?Rahanpesulla tarkoitetaan tapaa, jolla pyritään häivyttämään rikollisella alkuperällä hankitun omaisuuden alkuperä.Rahaa voidaan pestä ostamalla esimerkiksi kiinteistöjä, tavaroita tai palveluita sekä siirtämällä varoja maasta toiseen.Rahanpesu on tärkeä osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa tai se voi liittyä korruptioonPesty raha pyritään palauttamaan rikoksen tekijälle tai esimerkiksi sijoittamaan laillisiin kohteisiin.

    Suomen kolmanneksi suurin pankki Danske Bank on keskellä vakavaa kriisiä.

    Danske Bankin pääjohtaja Thomas Borgen erosi keskiviikkona. Äkkilähdön taustalla on Tanskan suurinta pankkia riepotellut rahanpesuskandaali

    Pankki julkaisi keskiviikkona tilaamansa selvityksen. Siinä pureuduttiin epäilyttäviin tilisiirtoihin, joita Danske Bankin Viron-yksikön kautta on kulkenut viime vuosina.

    Raportissa tuodaan esille myös Danske Bankin Viron-yksikön entisen omistajan eli Sampo-konsernin aikaiset tapahtumat.

    Asianajotoimiston tekemän raportin mukaan Viron-yksikön kyseenalaiset toimintatavat alkoivat jo suomalaisten omistajien aikana.

    Sammosta vastattiin tänään keskiviikkona Ylelle, että sen tiedossa ei ole, että Viron-yksikössä olisi tapahtunut rikollista toimintaa sinä aikana, kun se omisti pankin. Sammon tiedossa ei myöskään ole, että se olisi ollut osa mitään tutkintaa.

    Danske Bankin pääjohtaja Thomas F. Borgen erosi keskiviikkona rahanpesuskandaalien takia.Nils meilvang / EPARaportti: Venäjän keskuspankki varoitti rahanpesusta jo vuonna 2007

    Danske Bank osti vuonna 2006 finanssikonserni Sammolta sen pankkitoiminnot. Siinä yhteydessä myös Viron-toiminnot siirtyivät Danske Bankin omistukseen.

    Epäilyttäviin rahansiirtoihin olisi pitänyt puuttua jo silloin, raportissa todetaan.

    “Vuonna 2007 Viron finanssivalvonta julkaisi kriittisen tarkastusraportin. Samaan aikaan Danske Bank sai tarkennettua tietoa Venäjän keskuspankilta (Tanskan finanssivalvonnan kautta).”

    “Tämä tieto viittaisi mahdolliseen ‘verojen ja tullimaksujen kiertoon’ sekä ‘puhtaaseen rikolliseen toimintaan, kuten ‘miljardien ruplien’ rahanpesuun kuukausittain”, raportissa sanotaan.

    Danske Bank on käynyt läpi Viron-yksiköiden asiakkaiden tilisiirtoja ja selvitellyt rahojen alkuperää. Asiakkaista 6 200:lla on raportin mukaan epäilyttäviä tilisiirtoja.

    Näistä neljännes eli noin 1 500 on tullut raportin mukaan pankin asiakkaaksi jo silloin, kun pankki oli Sampo-konsernin omistuksessa.

    Danske Bank ei raportissa kuitenkaan syytä Sampo-konsernia nykyisistä ongelmistaan, vaan toteaa suorasanaisesti epäonnistuneensa epäilyttävien tilisiirtojen selvittelyssä ja rahanpesua ehkäisevissä toimissa.

    Satojen miljardien tilisiirrot

    Vuonna 2014 pankki sai sisäisen ilmiantajan raportin, jossa kerrottiin Viron-yksikön epäselvyyksiä sekä kyseenalaisista toimintatavoista.

    Meni kuitenkin vuosia ennen kuin pankki alkoi selvittää tapahtumia.

    Epäselvyydet liittyivät etenkin pankin ei-virolaisiin asiakkaisiin, kuten venäläisiin, ukrainalaisiin ja azereihin, raportissa todetaan.

    Raportissa todetaan muun muassa seuraavaa:

    Vuosien 2007 ja 2015 välillä ei-virolaisten asiakkaiden tekemien tilisiirtojen arvo oli noin 200 miljardia euroa.Pankki tutki tarkemmin 6 200 asiakkaan tilejä ja toimintaa. Lähes kaikissa tapauksissa rahojen alkuperässä tai muissa asiakkaaseen liittyvissä taustoissa oli epäselvyyksiä.Pankin valvontajärjestelmä rahanpesun ehkäisyssä petti pahasti. Danske Bank kertoo raportissa syyksi muun muassa sen, että Viron-yksiköllä oli oma IT-järjestelmä, joka ei ollut osa konsernin käyttämää järjestelmää.Vaikka epäilyttäviä tilisiirtoja on paljon, ei se pankin mukaan vielä kerro, että niihin liittyisi rikollista toimintaa.Danske Bank epäilee, että osa pankin työntekijöistä on tietoisesti auttanut tai jättänyt puuttumatta kyseenalaisiin tilisiirtoihin ja muuhun toimintaan. Yhteensä tilisiirtoja oli toteuttamassa 42 pankin työntekijää.Pankki on tehnyt ilmoituksen työntekijöiden toiminnasta Viron finanssivalvonnalle.Mediatietojen mukaan Danske Bankin rahanpesuepäilyt liittyisivät myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiirin.Aleksei Nikolski / AFPPutinin serkku ja venäläistä rahaa

    Danske Bankia koskevat rahanpesuepäilyt nousivat esiin, kun tanskalaislehti Berlingske sai haltuunsa pankin sisäisen whistleblowerin eli epäilyttävästä toiminnasta tietoja viranomaisille luovuttaneen henkilön raportin.

    Myöhemmin myös muun muassa brittilehti Guardian on kertonut yksityiskohtia tilisiirroista. Ne osoittavat Danske Bankin laiminlyöneen pahoin rahanpesun ehkäisyä koskevia velvollisuuksiaan.

    Esimerkiksi brittiläisellä yhtiöllä oli tili Danske Bankin Viron-yksikössä. Yhtiö oli rekisteröitynyt Britanniassa “pienyhtiöksi”.

    Yhtiön pankkitilin kautta kulki päivittäin jopa kymmeniä miljoonia euroja.

    Brittiyhtiön omistivat useat veroparatiisiyhtiöt, joiden taustalla on The Guardianin mukaan venäläisiä. Ilmiantajan raportin mukaan rahoja päätyi todennäköisesti muun muassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin serkulle Igor Putinille.

    Tanska kiristää rahanpesulakejaan

    Danske Bankia on arvosteltu voimakkaasti siitä, että pankilta vei vuosikausia puuttua epäilyttävään rahaliikenteeseen.

    Pankki sulki vuonna 2015 kymmenien, lähinnä venäläistaustaisen asiakkaittensa tilejä. Sisäisen selvityksen Danske Bank aloitti kuitenkin vasta, kun useat tiedotusvälineet eri puolilla maailmaa olivat kertoneet tapahtumista.

    Eilen tiistaina Tanskan suurimmat puolueet sopivat, että maa tiukentaa lakeja, joilla pyritään ehkäisemään rahanpesua.

    Uutistoimisto Reutersin mukaan Tanska muun muassa korottaa seitsenkertaiseksi sakot, joita rahanpesun ehkäisyn laiminlyönnistä voi seurata.

    Yhdysvallat kiinnostui likaisesta venäläisrahasta

    Danske Bankin tapaus ei ole ainoa laatuaan, jossa epäillään Venäjältä peräisin olevan rahan pesemistä.

    Viime vuonna useat mediat eri puolilla maailmaa kertoivat laajasti rahanpesuvyyhdistä. Arviolta 20 miljardia dollaria rikollista venäläisrahaa pestiin Venäjältä Moldovan kautta Latviaan, ja sieltä eri EU-maihin.

    Rahaa päätyi myös Suomeen, kertoi Ylen MOT-ohjelma. Se oli ainoana mediana Suomessa tutustumassa aineistoon.

    Pesulaksi nimetyn tapauksen paljasti kansainvälinen tutkivien toimittajien järjestö OCCRP.

    Myös Yhdysvaltain viranomaiset seuraavat Danske Bankin tapausta huolella, talouslehti Wall Street Journal on kertonut.

    Danske Bank on Tanskan suurin pankki. Jos Yhdysvaltain viranomaiset esimerkiksi vaikeuttaisivat sen maksuliikennettä, olisi sillä erittäin vakavia seurauksia Danske Bankin toiminnalle.

    Likaista rahaa virtaa Viron läpi

    Danske Bank on lyhyen ajan sisällä jo toinen Virossa toimiva pankki, jonka toimintaa viranomaiset tutkivat rahanpesuepäilyjen takia.

    Maaliskuussa Euroopan keskuspankki (EKP) peruutti pienen ukrainalaisomistuksessa olleen Versobankin pankkitoimiluvan. EKP ryhtyi toimiin sen jälkeen, kun pankin valvonnasta vastanneet Viron viranomaiset olivat pyytäneet toimiluvan peruuttamista.

    Syynä olivat rahanpesuepäilyt.

    Pankilla oli vain pieni markkinaosuus Virossa, eikä sen sulkeminen aiheuttanut merkittäviä ongelmia maan rahoitusjärjestelmälle.

    Biokaasuyhtiö BioGTS  hakeutui yrityssaneeraukseen – nopea kasvu heikensi taloutta

    Biokaasuyhtiö BioGTS hakeutui yrityssaneeraukseen – nopea kasvu heikensi taloutta


    Käräjäoikeus hyväksyi keskiviikkona yrityssaneerausmenettelyn käynnistämisen. Yrityksen suurimmat velkojat ovat puoltaneet BioGTS Oy yrityssaneeraushakemusta. BioGTS kertoo tiedotteessaan yhtiön taloustilanteen heikentyneen tänä vuonna...

    Käräjäoikeus hyväksyi keskiviikkona yrityssaneerausmenettelyn käynnistämisen. Yrityksen suurimmat velkojat ovat puoltaneet BioGTS Oy yrityssaneeraushakemusta. BioGTS kertoo tiedotteessaan yhtiön taloustilanteen heikentyneen tänä vuonna liiketoiminnan voimakkaan kasvun vuoksi.

    Tässä haastavassa tilanteessa ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hakea yhtiö yrityssaneeraukseen. Saneerausmenettelyn tavoitteena on vakauttaa yhtiön tilanne ja turvata toiminnan jatkuminen, BioGTS Oy:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen kertoo.

    BioGTS Oy:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen luottaa yhtiön vientinäkymiin.Jaana Polamo / Yle

    Yhtiöllä on tänä vuonna ollut ongelmia laitosten toimitusprojektien maaliin viemisessä. Tästä syystä kaksi urakkasopimusta purettiin ja yhtiö menetti huomattavat urakkasummat. BioGTS pitää sopimuksien purkamisia molemmissa tapauksissa kiistanalaisina. Rautiaisen mukaan takapakit vaikeuttivat taloustilannetta ja hidastivat uusien projektien liikkeellelähtöä Suomessa, mutta vientimarkkinaa on kaikesta huolimatta saatu avattua.

    – Ensimmäisen Kiinan projektin asiakas on ollut erittäin tyytyväinen saamaansa palveluun, ja seuraavat projektit Kiinaan ja Vietnamiin ovat jo työn alla. Todellinen potentiaali ja kasvunäkymät ovat vientikaupan sektorilla, johon tullaankin jatkossa panostamaan, Mika Rautiainen vakuuttaa.

    BioGTS:n vaikeudet tulivat laajemmin ilmi ensi kerran kesäkuussa. Alkuviikosta BioGTS itse ilmoitti pysäyttävänsä hyvässä vaiheessa olleen urakan Mikkelissä.

    Velkasaneeraushakemuksessa BioGTS ilmoittaa velkojensa määräksi liki 11,7 miljoonaa euroa. Suurimmat velkojat ovat Finnvera Oyj, OP Vakuutus Oy, OP Henkivakuutus Oy ja Keski-Suomen Osuuspankki. Suurimmat saatavat on Keski-Suomen Osuuspankilla: 3,8 miljoonaa euroa.

    BioGTS Oy on vuonna 2011 perustettu patentoitujen ja tehdasvalmisteisten biokaasu- ja biodiesellaitosten valmistaja. Yhtiö työllistää Jyväskylässä noin 50 asiantuntijaa. Lisäksi yritys työllistää alihankkijaketjun kautta kokoaikaisesti yli 100 henkilöä.

    Yritys on ollut kolmena vuona peräkkäin Keski- ja Itä-Suomen alueen kasvuyritysten listan kärjessä ja palkittiin vuonna 2016 koko Suomen kovimpana kasvuyrityksenä (Kauppalehti).

    Sadat miljardit vilisevät USA:n ja Kiinan kauppasodassa – pörsseissä vaikutusta ei näy juuri ollenkaan

    Sadat miljardit vilisevät USA:n ja Kiinan kauppasodassa – pörsseissä vaikutusta ei näy juuri ollenkaan


    Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota kiihtyi jälleen maanantaina yhden askeleen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti maansa asettavan ensi maanantaista alkaen Kiinalle uusia tulleja. Ne kohdistuvat Kiinasta Yhdysvaltoihin tuotaviin...

    Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota kiihtyi jälleen maanantaina yhden askeleen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti maansa asettavan ensi maanantaista alkaen Kiinalle uusia tulleja. Ne kohdistuvat Kiinasta Yhdysvaltoihin tuotaviin tuotteisiin, joiden arvo oli 200 miljardia dollaria.

    Tullin suuruus on 10 prosenttia ja se voi nousta 25 prosenttiin, jos Kiina ei ala muuttaa käytäntöjään Yhdysvaltojen vaatimusten mukaisesti.

    Kiina ilmoitti välittömästi toteuttavansa uhkauksensa 5–10 prosentin vastatulleista, jotka kohdistuvat 60 miljardin dollarin arvoiseen tuontiin Yhdysvalloista.

    Näistä rajuista toimenpiteistä huolimatta markkinat ovat pysyneet hyvin rauhallisina.

    Financial Times -lehden mukaan esimerkiksi Hong Kongin Hang Seng -indeksi nousi tiistaina 0,6 prosenttia. Shanghain ja Shenzenin suuria teollisuusyrityksiä seuraava CSI 300 -indeksi nousi jopa kaksi prosenttia. Myös Yhdysvalloissa oltiin plussalla.

    Teot pienempiä kuin puheet

    Sijoittajat ovat panneet merkille, että sekä Kiinan että Yhdysvaltojen osalta on kovista puheista huolimatta jatkuvasti painotettu neuvottelujen tärkeyttä. Mahdollisuus sovintoon siis on olemassa.

    Tähän viittaisi sekin, ettei Yhdysvallat asettanut Kiinalle heti täyttä 25 prosentin tullia, kertoo Financial Times -lehden haastattelema kiinalainen asiantuntija.

    – Kymmenen prosentin tulli ei ole Kiinan taloudelle mikään maata kaatava asia, hän sanoo.

    Myös Kiinan uhkaus Yhdysvalloille asetettavista vastatulleista on lieventynyt 5–10 prosentin maksuiksi, kun vielä elokuussa Kiina puhui 25 prosentin tulleista, huomauttaa Bloomberg-uutistoimisto.

    Huolestuttavaa on joka tapauksessa se, että tullien ja vastatullien noidankehälle ei näy loppua. Kiistaa hillinnee se, että Kiina on edelleen Yhdysvaltain valtion suurin rahoittaja. Toisaalta Kiinalla on Yhdysvalloilta huikea määrä saatavia.

    Lue lisää:

    Talousjättien taistelu kiristyy – USA painaa päälle, Kiina luottaa omaan voimaansa

    Finanssivalvonta: Suomen finanssisektori edelleen vakavarainen, korjausliikkeisiin varauduttava

    Finanssivalvonta: Suomen finanssisektori edelleen vakavarainen, korjausliikkeisiin varauduttava


    Finanssivalvonnan (Fiva) mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on yhä vahva. Sektorin kannattavuus on kuitenkin heikentynyt. Fiva kehottaa finanssisektorin toimijoita varautumaan toimintaympäristön äkillisestä muutoksesta aiheutuviin...

    Finanssivalvonnan (Fiva) mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on yhä vahva. Sektorin kannattavuus on kuitenkin heikentynyt.

    Fiva kehottaa finanssisektorin toimijoita varautumaan toimintaympäristön äkillisestä muutoksesta aiheutuviin riskeihin. Esimerkiksi korkojen merkittävä korjausliike globaaleilla rahoitusmarkkinoilla aiheuttaisi kielteisiä vaikutuksia myös Suomessa.

    Korjausliikkeen voisivat laukaista globaalien kauppasuhteiden jännitteet tai kehittyvien maiden talouksien heikko kehitys. Lisäksi ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen vaatimukset vaikuttavat finanssisektorin, varsinkin vakuutusyhtiöiden toimintaan ja sääntelyyn, Finanssivalvonta arvioi.

    Suomen pankkisektorin vakavaraisuus on säilynyt vakaana ja EU-alueen vahvimpien joukossa.

    Fiva katsoo, että pankkisektorin merkittävimmät riskit liittyvät keskittyneisyyteen, kotitalouksien korkeaan velkaantuneisuuteen, luotonannon kytkeytymiseen kiinteistömarkkinoihin ja suureen markkinarahoituksen osuuteen.

    Finanssivalvonnan mukaan finanssisektori on entistä riippuvaisempi asuin- ja liikekiinteistömarkkinoiden kehityksestä.

    Pankkien luottokannasta kiinteistövakuudellisten luottojen osuus on kasvanut 35 prosentista 43 prosenttiin kolmessa vuodessa. Vakuutusyhtiöilläkin on merkittävät kiinteistösijoitukset.

    Danske Bankin pääjohtaja eroaa 200 miljardin euron rahanpesuskandaalin takia, mukana vyyhdissä Sampo-pankin vanhoja asiakkaita

    Danske Bankin pääjohtaja eroaa 200 miljardin euron rahanpesuskandaalin takia, mukana vyyhdissä Sampo-pankin vanhoja asiakkaita


    Danske Bankin pääjohtaja Thomas Borgen eroaa rahanpesuskandaalin takia. Borgenin ero liittyy Danske Bankin Viron-yksikön rahanpesuepäilyihin. – On selvää, että Danske Bank ei kyennyt toimimaan riittävän vastuullisesti mahdollisten...

    Danske Bankin pääjohtaja Thomas Borgen eroaa rahanpesuskandaalin takia. Borgenin ero liittyy Danske Bankin Viron-yksikön rahanpesuepäilyihin.

    – On selvää, että Danske Bank ei kyennyt toimimaan riittävän vastuullisesti mahdollisten rahapesutapausten yhteydessä Virossa. Olen tästä syvästi pahoillani, Borgen sanoo yhtiön tiedotteessa.

    – Pankki on selvästi epäonnistunut huolehtimaan velvollisuuksistaan tämän tapauksen kohdalla. Olemme pahoillamme tapahtuneesta kaikille: osakkeenomistajille, asiakkaille, sijoittajille, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle, hallituksen puheenjohtaja Ole Andersen sanoo tiedotteessa.

    Rahanpesuepäilysten kohteeksi joutuneen Danske Bankin Viron-yksikön läpi virtasi vuonna 2013 miljardien arvosta venäläistä rahaa. Financial Times -lehden mukaan rahaa pestiin yhteensä noin 30 miljardin dollarin eli vajaan 26 miljardin euron arvosta.

    Minkälaisesta rahasummasta rahanpesuepäilyissä on kyse, ei ole selvillä, sillä pankin oman ilmoituksen mukaan sitä ei vielä tiedetä. Danske kuitenkin kertoi tämän päivän tiedotustilaisuudessa, että sen Viron-yksikön kautta on siirretty noin 200 miljardia euroa kyseenalaista rahaa.

    Tiedot perustuvat Danske Bankin tilaamaan riippumattomaan selvitykseen Viron-yksikön toiminnasta. Selvityksen mukaan vuosi 2013 oli vilkkain vuosi Viron-yksikön epäilyttävässä rahaliikenteessä. Selvityksen kohteena olivat vuodet 2007–2015.

    Pankki on asianajotoimistolta tilaamassaan selvityksessä käynyt läpi noin 15 000 asiakkaan tietoja ja 9,5 miljoonaa maksutapahtumaa. Lisäksi noin 12 000 asiakirjaa ja 8 miljoonaa sähköpostia on käyty läpi.

    Asiakkaita, joihin liittyy riski on pankin ilmoituksen mukaan 6 200. Danske Bankin selvityksen teki lakitoimisto Bruun ja Hjejle pankin hallituksen pyynnöstä.

    Ole Andersen (vas.), Thomas Borgen ja Carol Sergeant tiedotustilaisuudessa Kööpenhaminassa keskiviikkona.Mad Claus Rasmussen / EPAAndersen: "Tapahtunut pahinta koko pankin historiassa"

    Kööpenhaminassa on käynnissä Dansken tiedotustilaisuus.

    Salamavalojen räiske on valtava, sillä tiedotustilaisuudessa on paikalla iso joukko toimittajia.

    Kyseessä on ison luokan kansainvälinen finanssimaailmaan liittyvä uutinen, joka asettaa polttopisteeseen kysymyksen, kuinka hyvin rahanpesun valvonta on Tanskassa ja sen Viron-yksikössä toiminut.

    Salamavalojen kohteena on pankin pääjohtaja Thomas Borgen, joka joutuu lähtemään skandaalin seurauksena. Tiedotustilaisuudessa on läsnä myös muuta pankin korkeinta johtoa.

    Hallituksen puheenjohtaja Ole Andersen kertoo, että tapahtunut on pahinta koko pankin historiassa. Hän käy läpi tapahtumaketjua, joka on kerrottu myös aiemmin lähetetyssä tiedotteessa ja myöntää, että pankin rahanpesun valvonnassa on ollut puutteita, pankin ylintä johtoa myöten.

    Tiedotustilaisuudessa puhuu myös hallituksen varapuheenjohtaja Carol Sergeant, joka painottaa, että pankin hallitus päätti ulkopuolisesta selvityksestä, jotta sen puolueettomuus taataan. Pankin sisäinen selvitys on yli 80 sivuinen.

    – Yritämme pitää kaiken mahdollisen avoimena, mutta yksittäisiin asiakkaisiin tai työntekijöihin liittyviä tietoja ei kerrota, Sergeant sanoo.

    Sergeantin mukaan sisäinen selvitys on keskittynyt erityisesti riskiasiakkaisiin.

    Lisäksi Sergeant sanoo, että pankin henkilökuntaa on jo joutunut ja joutuu vastuuseen sekä Virossa että Tanskassa.

    Rahansiirtoja eri maista, epäilyttävää rahaa 200 miljardia

    Lakitoimiston edustaja Ole Spiermann kertoo tiedotustilaisuudessa, että kaikkiaan tutkittujen tilien läpi on virrannut rahaa 200 miljardia euroa. Se kuinka suuri osa tästä on ollut rahanpesua, ei ole käynyt ilmi.

    Ilmiselvää on, että Viron yksikkö ei ole hoitanut velvollisuuksiaan. Epäilyttävää maksuliikennettä on myös tapahtunut muista Baltian maista.

    Lakitoimiston edustaja kertoo, että pankin kautta on tehty maksusiirtoja vuosina 2007–2015 asiakkailta jotka eivät ole asuneet Virossa, Rahaa on siirretty Virosta, Suomesta, Venäjältä, Tanskasta, Liettuasta, Iso-Britanniasta ja Kyproksesta ja joistakin muista maista Viron- yksikön kautta edelleen.

    – Osa tästä 200 miljardista eurosta liittyy rahanpesuun, Spiermann sanoo.

    Tiedotustilaisuudessa käy ilmi, että Viron-yksiköstä otettiin yheyttä Dansken johtoon muun muassa helmikuussa 2014, jolloin johtoa varoiteltiiin mahdollisesta rahanpesuepäilystä isossa mittakaavassa.

    Miksi tähän ei silloin reagoitu, ihmettelee Spiermann ääneen ?

    – Meillä jäi se vaikutelma, että pankin ylin johto ajatteli, että tilanne on hallinnassa ja kaikki kunnossa, Spiermann sanoo.

    Hän sanoo eräänlaisena johtopäätöksenä, että lakitoimisto ei ole löytänyt "lakiin perustuvaa kritiikkiä" pääjohtajan tai hallituksen toiminnasta. Tällä hän viittaa siihen, että heidän katsannossaan toimitusjohtaja tai hallitus eli korkein johto eivät ole toimineet rikollisesti.

    Spiermann huomauttaa vielä, että Tanskan lainsäädäntö ei tunne kollektiivista juridista vastuuta näissä asioissa.

    Pääjohtaja ei katso syyllistyneensä laittomuuksiin

    Lakitoimiston edustaja päättää osuutensa tiedotustilaisuudesta toistamalla vielä, ettei se löydä juridisesti moitittavaa toimintaa hallituksen tai pääjohtajan toiminnasta.

    Pääjohtaja Thomas Borgen sanoo tiedotustilaisuudessa, että hän ei katso syyllistyneensä laittomuuksiin, mutta myöntää olevansa vastuussa pankin toiminnasta ja jätti siksi aamulla eroanomuksensa.

    Borg vastasi Danske Bankin kansainvälisistä pankkitoiminnoista ( myös Viron-yksiköstä ) vuosina 2009-2012 ja pääjohtajana hän aloitti vuonna 2013.

    Dansken Bankin pääjohtaja saa erotessaan vuoden palkan. Tanskalainen Borsen-lehti kertoo, että Borg saa erotessaan ainakin noin 1,8 miljoonaa euroa palkkaa ja eläkkeitä. Hänen osakeomistuksensa pankissa ovat päivän kurssilla laskettuna noin 1,3 miljoonaa euroa.

    Danske kertoi tiedotteessaan, että osa entisistä ja nykyisistä työntekijöistä Virossa ja Dansken konsernissa eivät ole toimineet lakien edellyttämällä tavalla. Keistä on kyse, ei käy ilmi tiedotteesta.

    Danske Bankin hallituksen puheenjohtaja Ole Andersen sanoo kysyttäessä pankin maineen kärsineen pahan kolauksen, ja myöntää että asiakkaiden ja muiden luottamuksen takaisin saavuttaminen vaatii paljon työtä.

    Andersen kertoo vielä, että uusia raportteja tapahtuneesta ei ole tulossa.

    – Nyt tiedetään, kuka tiesi mitä ja milloin. Mitä viranomaiset saavat selville omissa tutkimuksissaan, on eri asia.

    Danske Bankin osake laski Kööpenhaminen pörssissä päivällä lähes 8 prosenttia. Sen jälkeen lasku tasaantui noin 4 prosenttiin.

    Danske osti Sampo-pankin yli kymmenen vuotta sitten

    Pankki kertoo tiedotteessaan, että se osti Sampo-konsernilta Sampo-pankin vuonna 2007.

    Danske Bank sanoo, että Sampo-pankin mukana tulleissa asiakkaissa oli paljon sellaisia henkilöitä, joiden ei olisi pitänyt koskaan pankin asiakkaina Virossa. He eivät kuitenkaan asuneet Virossa. Osa Sampo-pankista oli tuolloin Suomen valtion omistama.

    Lisäksi Danske Bank sanoo omissa sisäisen selvityksen jälkeen tehdyissä johtopäätöksissään, että nämä asiakkaat tekivät paljon tilisiirtoja, joiden ei koskaan olisi pitänyt tapahtua. Asiakassuhteet näiden henkilöiden kanssa lopetettiin vasta vuonna 2015.

    Sammosta vastattiin tänään keskiviikkona Ylelle, että sen tiedossa ei ole, että Viron-yksikössä olisi tapahtunut rikollista toimintaa sinä aikana, kun se omisti pankin. Sammon tiedossa ei myöskään ole, että se olisi ollut osa mitään tutkintaa.

    Tanskan viranomaiset ilmoittivat elokuun alussa avanneensa tutkinnan Danske Bankin rahanpesuepäilyistä. Pankin virolaisen tytäryhtiön epäillään osallistuneen Venäjän tiedustelupalvelu FSB:n ja presidentti Vladimir Putinin sukulaisten rahanpesuun. Rahanpesussa on kyse rahansiirroista niin, että rikollisesti hankittujen varojen alkuperä on häivytetty.

    Tanskan suurimman pankin rahanpesuvyyhteä tutkivat paitsi Tanskan finanssivalvonta myös Yhdysvaltain viranomaiset. Pankki saattaa joutua maksamaan suuria korvauksia, jos sen todetaan syyllistyneen rahanpesuun. Rikossyytteitä asiassa ei ole toistaiseksi nostetettu.

    Danske Bank kertoo tiedotteessaan lahjoittavansa 1,5 miljardia Tanskan kruunua eli noin 200 miljoonaa euroa perustettavalle säätiölle, joka tukee kansainvälisen talousrikollisuuden ja rahanpesun torjuntaa.

    Lue lisää:

    "Ei kuulosta siltä, että olisi välillä vain unohtunut kysyä taustoista" – Danske-vyyhdin tutkinta voi olla haastavaa, ennakoi KRP:n asiantuntija

    Finanssivalvonta Danske Bankin skandaalista: "Viimeistään nyt jokainen ymmärtää, miten tärkeää on rahanpesun estäminen"

    Danske Bankin selvitys: Rahanpesuongelma perittiin suomalaiselta Sampo-konsernilta FT: Danske Bankin Viron-yksikön läpi virtasi miljardien edestä venäläistä rahaa

    Mitä on rahanpesu?Rahanpesulla tarkoitetaan tapaa, jolla pyritään häivyttämään rikollisella alkuperällä hankitun omaisuuden alkuperä.Rahaa voidaan pestä ostamalla esimerkiksi kiinteistöjä, tavaroita tai palveluita sekä siirtämällä varoja maasta toiseen.Rahanpesu on tärkeä osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa tai se voi liittyä korruptioonPesty raha pyritään palauttamaan rikoksen tekijälle tai esimerkiksi sijoittamaan laillisiin kohteisiin.

    Tanskassa aloitettiin rikostutkinta Danske Bankin rahanpesuepäilyistä

    Danske Bankin kaltaisten rahanpesukohujen taustalla poliittinen vaikuttaminen – "Kyse ei ole pelkästä talousrikoksesta"

    Danske Bankin rahanpesukohun miljardilaineet lyövät voimalla yli Itämeren, mutta suomalaisten asiakkaiden niskaan putoaa korkeintaan pieniä pisaroita

    Danske Bankin rahanpesukohu Virossa paisuu, summa yli tuplasti odotettua enemmän: laittomia rahansiirtoja 7 miljardilla

    Viron pankkivalvoja tutkii: Miksei Danske Bank kertonut Putinin lähipiirin ja FSB:n rahanpesusta sen Viron konttorien kautta?

    Lehti: Danske Bankin kautta kulki valtava määrä voitelurahaa Azerbaidžanista Eurooppaan

    Lisätty juttuun Sammon vastaus Ylelle klo 13.49 Lisätty Borgin vastuualue ja toimikausi klo 14.05. Lisätty pörssikurssi. Pörssikurssi muutettu klo 17.00.

    SAK vetää kritiikin kohteeksi joutuneet mainoskuvat pois, mutta kampanja jatkuu –

    SAK vetää kritiikin kohteeksi joutuneet mainoskuvat pois, mutta kampanja jatkuu – "Kuvilla saavutettiin, mitä haluttiin"


    Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on päättänyt poistaa kritiikkiä saaneet kuvat Viimeinen niitti -kampanjasta. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. SAK on ohjeistanut jäsenliittojaan tiistaina myöhään iltapäivästä...

    Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on päättänyt poistaa kritiikkiä saaneet kuvat Viimeinen niitti -kampanjasta. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

    SAK on ohjeistanut jäsenliittojaan tiistaina myöhään iltapäivästä siten, että kampanjan kuvia ei käytettäisi jatkossa.

    Maanantaina julkistetussa kampanjassa on kaksi kuvaa, joista toinen on herättänyt tuohtumusta. Kuvassa on tummana hahmona näkyvä työnantaja ja selvästi työtapaturman kohteeksi joutunut työntekijä. Työnantaja syyttää työntekijää vaarallisten työolosuhteiden sijaan vääränlaisesta asenteesta, ja antaa tälle potkut.

    Kuvaa kritisoineet huomauttavat, että kuva antaa valheellisen kuvan lakiesityksen tarkoituksesta.

    SAK:n yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja Hannu Jouhki vahvistaa Ylelle kuvien käytön lopettamisen.

    – Kuvilla saavutettiin, mitä haluttiin eli saatiin laki laajemmin keskusteluun suurelle yleisölle ja nimenomaan lain sisältämät ongelmat. Nyt emme halua, että keskustelu menee epäolennaisuuksiin vaan pysyy lain sisällöllisissä ongelmissa, Jouhki kertoo.

    Kuvakaappaus Sak:n sivuilta.Sak"Olen iloinen, että asia sai laajempaa julkisuutta"

    Kampanja jatkuu siis muilta osin tavallisesti, mutta kiistellyt kuvat jätetään pois. Jouhki uskoo, että kuvien poisvetäminen parantaa keskustelua.

    Jouhki kertoo, ettei kampanjan herättämä keskustelu tullut yllätyksenä. Kritiikki ei vaikuta järjestöä harmittavan.

    – Olen iloinen, että asia sai laajempaa julkisuutta myös heidän keskuudessaan, jotka eivät ole seuranneet irtisanomislain taustoja.

    Aiemmin päivällä Jouhki puolusti kuvia Ylelle. Hänestä kyse ei ole ylilyönnistä, vaikka kuva onkin alleviivaava.

    – Tämä kuva kertoo siitä, että jos lakiesitys olisi voimassa, työntekijöiden kynnys nostaa esiin työpaikan työturvallisuutta heikentäviä asioita voisi kohota.

    Kyseessä ei ole SAK:n ensimmäinen kohua herättänyt kampanja. Moni muistaa vuodelta 2007 eduskuntavaaleja varten tehdystä televisiomainoksesta, jossa näyttelijä Oiva Lohtander esittää porsastelevaa porvaria. Tuolloin mainos vedettiin pois juuri ennen televisioesityksiä.

    Lue lisää:

    Ammattiliiton mainoskampanja loukkasi porvarileiriä – SAK puolustautuu: Kuva välittää tunteen siitä, mitä työpaikalla voisi pahimmillaan tapahtua

    Katso listasta missä ammateissa painetaan pisimmät ylityöt – Tutkija: usein ilmaiset ylityöt kannattavat

    Saksalaislehti: EU-komissio valmistelee hätälakeja – hallitsematon brexit uhkaa miljardien markkinoita

    Saksalaislehti: EU-komissio valmistelee hätälakeja – hallitsematon brexit uhkaa miljardien markkinoita


    EU:n komissio valmistelee rahoitusalalle hätälainsäädäntöä hallitsemattoman brexitin varalle, kertoo saksalainen Handelsblatt-talouslehti EU-lähteisiin viitaten. Viime kuukausina on alkanut näyttää todennäköiseltä myös vaihtoehto, että...

    EU:n komissio valmistelee rahoitusalalle hätälainsäädäntöä hallitsemattoman brexitin varalle, kertoo saksalainen Handelsblatt-talouslehti EU-lähteisiin viitaten.

    Viime kuukausina on alkanut näyttää todennäköiseltä myös vaihtoehto, että EU:n ja Britannian välille ei saada järkevää sopimusta brexitistä. Silloin satojen miljardien eurojen rahoitusmarkkinat ovat vaarassa pysähtyä kuin seinään.

    Handelsblattin mukaan myös Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde varoitti maanantaina, että brexit voi johtaa rahoitusmarkkinoiden pahaan häiriöön. Hänen mukaansa EU:nkin on pelättävä "huomattavia kustannuksia".

    Seurauksena voisi pahimmillaan olla jopa uusi finanssikriisi.

    Tuhannen miljardin euron rahavirrat jämähtäisivät

    Erityinen murheenkryyni rahoitusmaailmassa on niin kutsuttu clearing, jossa valvotaan johdannaisten arvopaperikauppaa.

    Ylivoimaisesti suurin osa euromääräisistä johdannaiskaupoista selvitetään nyt Lontoossa. Lehtitietojen mukaan Lontoon selvityskeskusten kautta kulkee päivittäin jopa vajaan tuhannen miljardin (biljoonan) euron arvosta johdannaiskauppoja.

    Johdannainen on rahoitusväline, jonka arvo perustuu johonkin toiseen arvopaperiin tai vaikkapa valuuttaan. Kysymyksessä on sopimus, jota täytyy valvoa.

    Brexitissä Britanniasta tulee EU:n ulkopuolinen, niin kutsuttu kolmas maa. Johdannaiskauppojen selvityksissä uhkaa siis sopimukseton tila, jos Britannia lähtee ovet paukkuen.

    Valvonta voi siirtyä Euroopan keskuspankkiin

    Vaihtoehtoja brexitin jälkeiselle ajalle arvopaperikaupan selvittelyyn on ollut kaksi.

    Ensimmäissä vaihtoehdossa laaditaan erillinen sopimus siitä, että euroissa tehtäviä johdannaissopimuksia hoitavat selvityskeskukset voivat yhä jatkaa Lontoossa. Muun muassa tästä pankit odottavat nyt EU-hätälakeja; selvityskeskuksille annettaisiin lupa toimia unionin ulkopuolella.

    Toinen vaihtoehto on, että Euroopan keskuspankille EKP:lle annetaan lisää voimavaroja valvoa johdannaiskauppaa, ja samalla selvityskeskukset siirtyvät EU-alueelle.

    Jälkimmäisen vaihtoehdon uskotaan toteutuvan joka tapauksessa pitkällä aikavälillä, pikku hiljaa. Lyhyellä aikavälillä pankit kuitenkin toivovat EU:n ja Britannian sopivan johdannaiskaupan pysymisestä Britanniassa alkuun.

    Jos Britannia eroaa äkkinäisesti ilman sopimusta, johdannaiskauppaa ei voi enää käydä, koska Lontoo on sen jälkeen ikään kuin laiton paikka niiden selvittelyyn nykyisten EU-asetusten mukaan.

    Selvityskeskusten siirtäminen on erittäin kallista

    Clearing-keskusten siirtäminen Britanniasta mantereelle on erittäin kallista nopeassa aikataulussa. Finanssilaitokset joutuisivat myös muun muassa läpikäymään EU-maiden lainsäädäntöjä valitessaan johdannaisopimuksilleen uusia selvityskeskuspaikkoja pika-aikataulussa.

    Jotkut pankit ovat kuitenkin valmistautuneet brexitiin jo ajoissa. Esimerkiksi Saksan Deutsche Bank kertoi heinäkuussa siirtäneensä suurimman osan arvopaperiselvityksistään Frankfurtiin.

    EKP on pitkään esittänyt, että euromääräisiä kauppoja hoitavien keskusten tulisi toimia euroalueella eikä Britanniassa. Näin se voisi valvoa niitä tehokkaasti, ja siten ylläpitää rahoitusvakautta.

    Se kuitenkin tarvitsisi lisää voimavaroja voidakseen valvoa johdannaiskauppaa. Nyt valvojana toimii EKP:n sijasta Englannin keskuspankki.

    Ongelmat brexit-neuvotteluissa selvisivät liian myöhään

    EU on vasta kesästä asti kehottanut yksityistä sektoria valmistautumaan sekasortoiseen brexitiin – vielä keväällä näytti, että Britannian ja EU:n välille saadaan sopu. Niinpä pankit luottivat siihen, että brexitistä tulee hallittu.

    Epäilykset sopimuksettomasta brexitistä ovat yleistyneet syksyllä. Pankkialalla arvioidaankin nyt, että aikaa kriisitilanteeseen valmistautumiseen on liian vähän. Kysymyksessä on niin iso markkinoiden muutos, että vakauden säilyttämiseksi tarvitaan viranomaistoimia.

    EU-komission pitäisi antaa omat hätälakiesityksensä finanssialan kuvioista mahdollisimman pian, koska niiden voimaansaattamiseen kuluu aikaa. Niistä on päätettävä sekä EU:n valtiovarainministerien neuvostossa että parlamentissa.

    EU:n brexit-neuvottelujen taas on määrä olla valmiit marraskuussa, tällä tietoa. Viime aikoina aikataulun on väläytelty venyvän joulukuulle, jollei peräti tammikuulle. Silloin on jo erittäin kiire saada sopimukset ratifioiduiksi, koska Britannian ero astuu voimaan maaliskuun lopussa.

    Lue lisää: Tanska varaa budjettiinsa sata miljoonaa euroa ylimääräistä brexitin varalta.

    "Valmistautukaa sekasortoiseen brexitiin" - Britannian sopimukset ero vaikuttaisi myös suomalaisiin

    Suomessa julkaistiin neljä talousennustetta muutaman päivän sisällä – Mutta ovatko ne kaikki tarpeen?

    Suomessa julkaistiin neljä talousennustetta muutaman päivän sisällä – Mutta ovatko ne kaikki tarpeen?


    Suomessa julkaistaan vuosittain kymmeniä talousennusteita. Niitä kirjoittavat lukuisat tutkimuslaitokset ja monet pankkiryhmät. Myös Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö julkaisevat säännöllisesti suhdannekatsauksia. Nyt syksyllä muutaman...

    Suomessa julkaistaan vuosittain kymmeniä talousennusteita. Niitä kirjoittavat lukuisat tutkimuslaitokset ja monet pankkiryhmät. Myös Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö julkaisevat säännöllisesti suhdannekatsauksia.

    Nyt syksyllä muutaman päivän sisällä on julkaistu neljä ennustetta. Talouden aktiiviharrastajallekin tällainen tahti on kova, joten on ehkä aiheellista kysyä julkaistaanko niitä liikaa pienen maan tarpeisiin.

    – Ilmeisesti ennusteita tekevät laitokset kokevat ne tarpeellisiksi. Toinen asia on, kuinka paljon ne tuottavat uutta informaatiota yhteiskunnalle, professori Kari Heimonen Jyväskylän yliopistosta vastaa.

    Jyväskylän yliopistossa on vertailtu ennusteiden onnistumista vuodesta 1997 lähtien. Kisaa johtavat Suomen Pankki ja Nordea, joilla on kummallakin neljä voittoa. Danske Bank ja OP-ryhmä ovat kuitenkin vain voiton päässä, joten Suomessa riittää ennusteosaamista.

    – On huomattu, että ennusteen julkaisuajankohta merkitsee. Mitä tuoreempia tilastolukuja pystyy hyödyntämään, sitä tarkempi ennuste usein on, Heimonen kertoo.

    Heimonen pitää lukuisia suhdannekatsauksia käyttökelpoisina, vaikka miettiikin hetken riittäisikö kuitenkin yksi konsensusennuste kerrallaan. Ennusteissahan on harvoin kovin suuria eroja esimerkiksi talouskasvun osalta.

    Mieluummin vähän pessimisti kuin optimisti

    Osumatarkkuudestakaan ei löydy moitittavaa sen suhteen, mikä taho ennusteen on laatinut. Vajaat kymmenen vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa tosin havaittiin, että ennusteet tahtovat olla mieluummin hieman pessimistisiä kuin optimistisia.

    Kyse on epäsymmetrisestä tappiofunktiosta, jonka mukaan liian optimistinen ennuste aiheuttaa enemmän harmia tai kustannuksia kuin liian pessimistinen.

    – Olisi varmaan aika tutkia tätä ilmiötä uudestaan, koska aikaa on kulunut miltei kymmenen vuotta, Heimonen sanoo.

    Lehtijututkin mukaan ennusteisiin

    Talousennusteet ovat olleet vuodesta toiseen sisällöltään hyvin samanlaisia. Taulukkoihin on kirjattu ennusteet bruttokansantuotteesta, työttömyydestä, kulutuksesta, teollisuuden investoinneista, vaihtotaseesta ja valtion velasta muiden muassa.

    Ennusteet siis laaditaan niin sanotusti kovien tilastotietojen pohjalta, mutta viime aikoina mukaan on tullut pehmeämpääkin tietoa; hieman samaan tapaan kuin jo käytössä olevat kyselytutkimukset kuluttajien tai ostopäälliköiden talousmielialoista

    – Mediasta kerätään isoilla tietokoneilla valtavasti tietoa talouden tunnelmista. Kerätystä aineistosta pyritään suodattamaan merkkejä siitä, mihin talous on menossa. Kun aineisto käsittää miljoonia havaintoja, niin kyllä esimerkiksi jostain kriisistä kirjoittelu sieltä tulee läpi, Heimonen kertoo.

    Toinen uusi ilmiö on lähes reaaliaikainen talousennustaminen. Suomen Pankin nettisivuilta löytyy ”ennustekone”, joka päivittyy vähintään muutaman kerran viikossa. Kyse on niin sanotusta lyhyen aikavälin ennustemallista (nowcasting), joka tarkentuu koko ajan.

    Samantapainen laajaa tietoaineistoa sekä hakukonetuloksia hyödyntävä "ennustekone" löytyy myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen sivuilta. Etlanow-niminen palvelu on kehitetty yhdessä noin 30 tutkimuslaitoksen kanssa.

    Suomen talouden näkymiä seurataan myös kansainvälisissä instituutioissa. Esimerkiksi läntisten teollisuusmaiden järjestö OECD ja Euroopan komissio julkaisevat omia katsauksiaan säännöllisesti.

    Tarkkuudeltaan niiden on havaittu olevan suunnilleen samaa tasoa kotimaisten ennusteiden kanssa. Ne tavallaan siis vahvistavat sen, että Suomessa tehdään laadukkaita ennusteita.

    Vanhalla prosentillakin pärjää hyvin

    Lopuksi professori Kari Heimonen nostaa vielä yhden ennustemallin, jolla voisi päästä keskikastiin ennusteiden tarkkuuskisassa. Naive forecasting eli lapsellinen ennustaminen on metodi, jossa ennustettavalle jaksolle napataan sama arvo kuin edellisessä ennusteessa ilman mitään laskutoimituksia.

    – Kyllä sillä tavalla näissä tarkkuuskisoissa voisi pärjätä. Ei tulos olisi varmaankaan paras, mutta ei huonoinkaan, Heimonen naurahtaa.

    Talouselämän sanakirjojen mukaan Naive Forecasting -metodia käytetään joskus vertailumenetelmänä monimutkaisempien menetelmien rinnalla.

    Lue myös:

    Tässä ovat Suomen talouden vahvuudet ja uhat – alamäkeen voi olla syytä varautua

    Tässä ovat Suomen talouden vahvuudet ja uhat – alamäkeen voi olla syytä varautua

    Tässä ovat Suomen talouden vahvuudet ja uhat – alamäkeen voi olla syytä varautua


    PLUSSAT Tänä vuonna meillä pyyhkii vielä hyvin Tästä vuodesta tulee kaikesta päätellen tämän suhdannevaiheen paras. Ennusteet vuoden 2018 talouskasvusta vaihtelevat 2,6 prosentista 3,0 prosenttiin. Voidaan puhua varsinaisesta...

    PLUSSAT Tänä vuonna meillä pyyhkii vielä hyvin

    Tästä vuodesta tulee kaikesta päätellen tämän suhdannevaiheen paras. Ennusteet vuoden 2018 talouskasvusta vaihtelevat 2,6 prosentista 3,0 prosenttiin. Voidaan puhua varsinaisesta huippuvuodesta.

    Vienti vetää, ja tilauksia satelee. Etenkin sellua menee maailmalle lähes niin paljon kuin ehditään myydä.

    Myös laivoja ja autoja valmistuu ennätystahtia. Laivatoimitusten ennustetaan vauhdittavan vientilukuja ensi vuonna. Rakentaminen on pysynyt huipputasolla jo pitkään.

    Meneillään olevat, ja lähitulevaisuudessa ehkä aloitettavat investoinnit tukevat talouskasvua edelleen.

    Työllisyys kasvaa lujempaa kuin uneksittiin

    Hallitus asetti tavoitteekseen 72 prosentin työllisyysasteen. Harva uskoi tavoitteen täyttyvän. Toisin näyttää käyvän, ja tavoite ylitetään niin, että heilahtaa.

    Heinäkuussa työllisiä oli peräti 75 000 enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Etenkin ikääntyneiden työllisyys on kasvanut. Tämä on selvä merkki Suomen talouskehityksen vahvuudesta.

    Myös työttömyysaste on painumassa vihdoinkin alas. Työttömyysasteen uskotaan painuvan ensi vuonna jo selvästi alle 7 prosentin. Yritykset ovatkin valitelleet jopa työvoimapulaa.

    Julkinen talous tasapainottuu lähivuosina

    Suomen julkinen talous on tasapainottumassa lähivuosina. Valtiovarainministeriö antaa tästä pisteet hyvän talouskehityksen ohella hallitusohjelman sopeuttamistoimien täytäntöönpanolle.

    Julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan kääntyvän ylijäämäiseksi vuosikymmenen taitteessa. Velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee.

    Asuntovelallistenkin kannalta tilanne näyttää hyvältä, kun työllisyyskehitys jatkuu myönteisenä eikä korkojen pikaisesta noususta ole merkkejä.

    MIINUKSET Maailmantalouden kasvu on taittumassa

    Mutta mikä menee ylös, tulee myös alas. Juuri näin on käymässä Suomen kovalle talouskasvulle.

    Kaikki talousennustajat povaavat kovimman kasvun olevan ohi. Tämän vuoden jälkeen kansantuotteen kasvu jäänee puolentoista prosentin pintaan. Siitä talouskasvu hidastunee seuraavina vuosina entisestään.

    Ennustajat arvioivat maailmantalouden kasvun taittuvan. Sen myötä myös Suomen viennin kasvu tasoittunee. Viennin veto ei välttämättä enää kannattele Suomen taloutta niin kuin tänä vuonna, vaikka vienti ei toki vielä yski.

    Euroopassa on jo merkkejä kasvun hidastumisesta

    Suomi elää viennistä, ja siksi etenkin vienti Eurooppaan on herkkä talousmittari. Nyt moni ennustaja on nähnyt merkkejä talouskasvun hidastumisesta Euroopassa.

    Suomessa kova kasvu on näkynyt etenkin rakentamisessa. Tuottavuuteen, tutkimukseen ja osaamiseen ei ole investoitu tarpeeksi. Pian myös rakentamisen uumoillaan hiipuvan. Se heijastuu kaikkialle talouteen.

    Myös yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Kuluttajien luottamus voikin olla pian koetuksella.

    Eivätkä vanhat ongelmat ole kadonneet minnekään. Väestö ikääntyy, ja työikäisen väestön määrä vähenee. Maksajat vähenevät eli kestävyysvaje on ja pysyy.

    Pula osaavasta työvoimasta saattaa hidastaa työllisyyden ja bkt:n kasvua.

    Talousennustajat pelkäävät kauppasodan yltyvän

    Talousennustajien mukaan maailmantalouden pahin uhka tuntuu olevan kauppasodan yltyminen mahtimaiden ja eri blokkien välillä. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakiistat heijastuvat myös Eurooppaan.

    Yhdysvallat ja Kiina ovat entistä tiukemmin napit vastakkain: Yhdysvallat on kertonut taas uusista tulleista, joihin Kiina aikoo vastata myöhemmin kerrottavalla tavalla.

    Talouksien väliset kaupan esteet voivat vaikuttaa rajummin kuin on ehkä arvioitu. Vienti voi ruveta meilläkin tökkimään, ja ennustettavuus heikkenee. Epävarmuus lisääntyy.

    Joidenkin tutkimuslaitosten mukaan nykyiset tullit eivät vielä vaikuta paljon, mutta uudet uhkaukset toteutuessaan söisivät jo kasvua. Kiinan talouden kehittymiseen liittyy muutenkin suuria riskejä.

    Jutun lähteinä on käytetty Danske Bankin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Pellervon taloustutkimuksen ja valtiovarainministeriön näkemyksiä Suomen talouden tilasta.

    Lue myös:

    Suomessa julkaistiin neljä talousennustetta muutaman päivän sisällä – Mutta ovatko ne kaikki tarpeen?

    Ammattiliiton mainoskampanja loukkasi porvarileiriä – SAK puolustautuu: Kuva välittää tunteen siitä, mitä työpaikalla voisi pahimmillaan tapahtua

    Ammattiliiton mainoskampanja loukkasi porvarileiriä – SAK puolustautuu: Kuva välittää tunteen siitä, mitä työpaikalla voisi pahimmillaan tapahtua


    Palkansaajien keskusjärjestö SAK:n mainoskampanja irtisanomislaiksi ristittyä lakiesitystä vastaan on saanut joukon kokoomusvaikuttajia ja yrittäjiä loukkaantumaan. Maanantaina julkistetussa "Viimeinen niitti" -kampanjassa on kaksi kuvaa, joista...

    Palkansaajien keskusjärjestö SAK:n mainoskampanja irtisanomislaiksi ristittyä lakiesitystä vastaan on saanut joukon kokoomusvaikuttajia ja yrittäjiä loukkaantumaan.

    Maanantaina julkistetussa "Viimeinen niitti" -kampanjassa on kaksi kuvaa, joista toinen on herättänyt tuohtumusta.

    Kuvassa on tummana hahmona näkyvä työnantaja ja selvästi työtapaturman kohteeksi joutunut työntekijä. Työnantaja syyttää työntekijää vaarallisten työolosuhteiden sijaan vääränlaisesta asenteesta, ja antaa tälle potkut.

    Ala-arvoista maalailua ja ylilyönti uhkakuvien luomisessa, sanovat muun muassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen, Suomen Yrittäjien juristi Albert Mäkelä ja pääomasijoittaja Kim Väisänen.

    Kriitikoiden mukaan kuva antaa lähtökohtaisesti valheellisen kuvan koko lakiesityksen tarkoituksesta.

    SAK: Uhka on realistinen

    SAK:n yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja Hannu Jouhki sanoo Ylelle puolustavansa kampanjaa.

    Hänen mukaansa kyse ei ole ylilyönnistä, vaan päinvastoin realistisesta uhasta.

    – Kuvituksen tarkoituksena on nimenomaan kuvata sitä todellisuutta, johon voitaisiin pahimmillaan joutua, Jouhki sanoo.

    – Tämä kuva kertoo siitä, että jos lakiesitys olisi voimassa, työntekijöiden kynnys nostaa esiin työpaikan työturvallisuutta heikentäviä asioita voisi kohota.

    Jouhki huomauttaa, että lakiesityksessä puhutaan nimenomaan työnantajan ja työntekijän välisen luottamussuhteen heikentämisestä irtisanomisperusteena – siis siitä, että työntekijä saa hankalan ihmisen maineen.

    Suomessa työturvallisuutta pidetään kuitenkin tärkeänä ja yhteisenä asiana. Onko kuvan sanoma viety liian pitkälle?

    – Kuva on tietyllä tavalla alleviivaava. Mutta siinä pyritään välittämään yhdellä kuvalla tunne siitä, millainen maailma työpaikalla voisi pahimmassa tapauksessa vallita, Jouhki vastaa.

    Kaikuja Lohtanderin porvariporsaasta

    Kuva on herättänyt kaikuja vuoden 2007 eduskuntavaaleja varten tehdystä SAK:n tv-mainoksesta, jossa näyttelijä Oiva Lohtander esittää porsastelevaa porvaria.

    Mainoksessa porvari ahmii herkkuja yltäkylläisen pöydän ääressä ja suomii työntekijöiden kahvitauko- ja lomaoikeuksia.

    SAK veti tuolloin mainoksen pois juuri ennen televisioesityksiä. Mainoksen luomat mielikuvat saivat tyrmäävän vastaanoton, ja asiasta oltiin huolissaan osin myös SDP:n leirissä.

    Jouhkin mukaan "Viimeinen niitti" -mainoksen poisvedosta ei ole keskusteltu.

    Hänen mukaansa on tärkeää, että niillekin jotka eivät seuraa politiikkaa pilkuntarkasti, pystytään konkretisoimaan riittävän helposti ja vahvasti, miksi SAK kehottaa jäseniään vastustamaan lakiesitystä.

    – Me seisomme kampanjamme takana. Jos ajatellaan kulunutta syksyä, niin julkisessa keskustelussa on ollut aika raskaita äänenpainoja. Työntekijöitä on syytetty laiskureiksi ja tapauksiksi, joista pitäisi päästä eroon.

    Tästä irtisanomiskiistassa on kyse

    Hallituksen ajaman lakiesityksen tarkoituksena on helpottaa irtisanomista pienissä, alle 20 hengen yrityksissä.

    Irtisanomista halutaan keventää henkilöperusteisesti. Käytännössä työnantaja voisi nykyistä helpommin irtisanoa työntekijöitä, jotka aiheuttavat hankaluuksia tai eivät suoriudu työtehtävistään asiallisesti.

    Lakiesitystä ei ole vielä annettu. Sen lausuntokierros päättyi elokuun puolivälissä.

    Työnantajapuoli, muun muassa Suomen Yrittäjät, on kannattanut lain muuttamista. Järjestön mukaan uudistus lisäisi työpaikkoja, koska yritykset uskaltaisivat palkata enemmän työntekijöitä.

    Ammattijärjestöt puolestaan ovat koonneet rivinsä työtaisteluita varten. Ne kutsuvat lakiesitykseen esitettyjä helpotuksia "pärstäkerroinirtisanomisiksi" juuri henkilöperusteen laventamisen vuoksi.

    Professorit ovat tuoneet esiin huolestuneita äänenpainoja. Esimerkiksi Uuden Suomen haastattelema työoikeuteen erikoistunut emeritusprofessori Niklas Bruun kehottaa hallitusta hylkäämään asian. Bruunin mukaan uudistus voisi pahimmillaan johtaa työnantajan mielivaltaisiin päätöksiin, mikä olisi perustuslain vastaista.

    Lue myös:

    HS: Lähes joka toinen vastustaa työntekijän irtisanomisen helpottamista

    Hallitus taiteilee yrittäjien toiveiden toteuttamisen ja työntekijöiden suututtamisen välillä – työministeri ay-liikkeen uhittelusta: "Toivottavasti tämä ei nyt lähde aivan lapasesta"

    Satamien kilpailussa isot panokset – tulevaisuutta varmistellaan kymmenien miljoonien investoinneilla

    Satamien kilpailussa isot panokset – tulevaisuutta varmistellaan kymmenien miljoonien investoinneilla


    Tästä on kyseSatamat investoivat suuria summia palveluihinsa samalla, kun niihin johtavia väyliä syvennetään eri puolilla rannikkoa.Satamien keskinäistä kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat, jotka havittelevat samoja kuljetuksia kuin...

    Tästä on kyseSatamat investoivat suuria summia palveluihinsa samalla, kun niihin johtavia väyliä syvennetään eri puolilla rannikkoa.Satamien keskinäistä kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat, jotka havittelevat samoja kuljetuksia kuin kotimaan satamatkin.Laivaliikenteessä alusten koko on kasvanut, mutta Tanskan salmien syvyys rajoittaa kaikkein suurimpien alusten pääsyä Itämerelle.

    Belgialaiset ruoppaajat Fernao de Magalhaes ja Alexander von Humboldt kuorivat lähiviikkojen aikana meren pohjasta maata Oulun satama-altaalla ja sinne johtavalla väylällä.

    Ruoppaajien imuputkien päihin kiinnitetyt nelimetrisen pyörivät terät pyyhkivät lonkeroina pitkin merenpohjaa ja imevät kaiken eteensä osuvan hiekan, saven, soran ja kivet. Massiiviset pumput puskevat vanhaa merenpohjaa valtavia teräsputkia pitkin sataman laajennusosan täytteeksi.

    Vaikka kymmenen metriä syvästä väylästä kuovitaan pois vain 2,5 metriä, väylällä seilaavien alusten koko voi kasvaa jopa yli kaksinkertaiseksi.

    Satamien kilpailu kiihtyy

    Oulu on hyvä esimerkki siitä, millaisessa tilanteessa Suomen satamat ovat. Keskinäinen kilpailu pakottaa vastaamaan odotuksiin ja varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin. Niihin kuuluu muun muassa laivakoon kasvu, sekä monet teollisuuden kasvusuunnitelmat. Pohjois-Suomessa seurataan erityisen tarkalla silmällä esimerkiksi Kemijärvelle odotetun biotehtaan suunnitelmien etenemistä.

    Asemiaan kisassa ovat tällä erää kohentamassa Pohjanlahden rannikon satamat. Sekä Kokkolassa että Oulussa syvennetään satamiin johtavia väyliä ja satama-alueita, mutta satamiin ja meriväyliin tehdään kymmenien miljoonien investointeja myös muualla Suomessa.

    Oulun sataman ruoppauksessa käytetään belgialaisia imuruoppaajia, jotka ruoppaavat satama-altaan lisäksi myös uuden syväväylä linjan. Siinä hyödynnetään aiempaa enemmän myös merialueen luonnollisia syvänteitä.Risto Degerman / Yle

    Satamaliiton hallituksen puheenjohtaja ja Kokkolan sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting kertoo, että investointeja on tehty jo vuosia ja niitä tehdään jatkossakin.

    Väylillle isompia aluksia

    Suomen syväväyliä on ruopattu viime vuosina niin, että yhä suuremmat alukset pääsevät satamiin. Muutaman viime vuoden aikana on syvennetty väyliä Pietarsaareen, Uuteenkaupunkiin ja Raumalle. Parhaillaan työn alla ovat Oulun ja Kokkolan väylät ja suunnitelmissa on Kemin Ajoksen ja Helsingin Vuosaaren väylien ruoppaaaminen.

    Myös Ruotsissa on ollut esillä laajoja ruoppaushankkeita. Esimerkiksi Luulaja havittelee satamaan reilun 15 metrin väylää, jonka jälkeen satamaan pääsisivät kaikki Tanskan salmien läpi pääsevät alukset.

    – Satamien investoinnit ovat nimenomaan pitkän ajan sijoituksia. Tässä ei puhuta lyhyistä vuoden tai parin, saatikka kvarttaalien mittaisista investoinneista, vaan katse satamissa on aina pitkällä tulevaisuudessa, Witting sanoo.

    Sataman ja väylien ruoppaaminen on satamien ja väylien perushuoltoa ja esimerkiksi Perämeren rannikolla sitä vaatii myös jatkuva maan nouseminen. Varsinainen väylän syventäminen sen sijaan on lähtenyt teollisuuden tarpeista.

    – Esimerkiksi suuret puutavara-alukset ovat joutuneet tähän saakka liikennöimään Ouluun vajaassa lastissa, jotta alukset eivät uisi liian syvällä, Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkänen kertoo.

    Myös Kokkolassa väylän syventämisen perusteet ovat samanlaiset. Ruoppaamalla nykyistä 13 metrin väylää metrin syvemmäksi, isot laivat pääsevät satamaan täydessä lastissa.

    – Väylän syvennys on satsaus nykyiseen liikenteeseen, Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting kertoo.

    .

    Kokkolan sataman erikoisuuksiin kuuluu myös todellinen sisäsatama eli pohjoismaiden ainoa satamahalli, jossa laivat voidaan lastata ja purkaa hallin sisällä.Kokkolan satama

    Uudella väylällä on vaikutusta myös satamien väliseen kilpailuasetelmaan, sillä ne pystyvät kilpailemaan muita vastaan halvemmilla kuljetuskustannuksilla, koska samalla laivan ruumassa kulkevan lastin kuljetuskustannukset pienenevät roimasti.

    – Rahdin yksikkökustannukset putoavat peräti 40 prosenttia, ja sillä on valtava merkitys Pohjois-Suomen teollisuudelle ja yrityksille, Mykkänen sanoo.

    Kilpailu leviää myös rajojen yli

    Perinteisesti satamat ovat palvelleet nimenomaan paikallista ja lähi alueensa vienti- ja tuontitarvetta. Vaikka investointipuheissa korostetaankin nykylaivojen tarpeita, satamayhtiöiden mielessä siintävät myös ajatukset siitä, että satamiin lipuisi myös lisää uusia aluksia. Se taas kiristää kilpailua toisten satamien kanssa.

    – Jos katsotaan asiaa vaikkapa Perämeren suunnasta, niin oikeastaan ainoa osa Suomea, jonka kanssa ei suurta kisaa käydä, on Lounais-Suomi, jonka satamien kanssa meillä ei ole merkittävämpää kilpailua, Marko Mykkänen kertoo.

    – Mutta kaikkien muiden kanssa on, eli kyllä kaikki Suomen satamat kisaavat samoista asiakkaista.

    Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkäsen mukaan uuden syväväylän tarvetta on ollut erityisesti puutavarakuljetuksissa. Puuta on jouduttu rahtaamaan satamasta vajaiksi jätetyillä aluksilla, jotta niiden syväys ei ylittäisi aiempaa kymmenen metrin väylän rajaa.Risto Degerman / Yle

    Satamien kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat. Niiden kanssa kilpaillaan erityisesti kauttakulku- eli transitioliikenteessä. Suomenlahdella suomalaissatamien lähietäisyydellä toimivat Venäjän satamat, ja pohjoisessa kirittäjinä ovat Ruotsin satamat.

    Pohjoisessa on odotettu paljon kaivosteollisuuden vientiä ja sen alkamista. Katseet ovat yleensä suuntautuneet Kemin suuntaan, mutta samoille apajille pyrkivät myös muut.

    – Eikä pelkästään Suomen ja Ruotsin satamat, vaan varmasti kiinnostuneita ollaan jopa Norjasta asti. Kyllä nämä isot projektit kiinnostavat ihan varmasti kaikkia, Mykkänen sanoo.

    Ei vielä pudotuspeliä

    Kilpailun koveneminen ei vielä ole varsinaisesti pudottanut yhtään satamaa pelistä, mutta muutoksia niiden asemassa on varmasti odotettavissa.

    – Varmasti voi käydä niin, että osa satamista kasvaa ja osa taas ei. Mutta en usko, että varsinaisesti satamia lähdettäisiin sulkemaan, Torbjörn Witting sanoo.

    Oulu on tällä erää liikenteeltään satamien keskikastia. Suurimmat satamat löytyvät Suomenlahden rannikolta ja paikkakunnilta, joissa on mittavaa vientiteollisuutta (Satamaliitto). Suurin on Sköldvik ja sen jälkeen tulevat Helsinki ja muutamia vuosi sitten yhteiseen satamayhtiöön liittyneet Hamina ja Kotka.

    Etelä-Suomessa Helsingin satamat kilpailevat Suomenlahden kuljetuksista, mutta satama on ollut kiinnostunut myös pohjoisen kuljetuksista. Vuosaaren syväväylää on suunniteltu syvennettävän lähivuosina nykyisestä 11 metristä 13 metriin.Jyrki Lyytikkä / Yle

    Satamien tulevaisuuteen saattaa tulla muutoksia myös omistusjärjestelyjen avulla. Haminan ja Kotkan yhteinen satamayhtiö ei ole lakkauttanut satamia, vaikka omistus keskitettiin yhteen yhtiöön.

    Pohjoisessakin on heitetty ilmaan ajatus samanlaisesta yhteisestä satamayhtiöstä, vaikka ainakin Marko Mykkäsen mukaan se on ollut toistaiseksi lähinnä kahvipöytäkeskustelua.

    Muualla maailmassa satamien omistus on kuitenkin bisnestä siinä missä laivanvarustamotkin. Lisäksi niiden hallinnalla halutaan myös vaikutusvaltaa. Osto&logistiikka -digilehti kertoo, kuinka kiinalaiset ovat olleet kiinnostuneita paitsi Aasian myös Euroopan satamien omistamisesta.

    Suomessa pohditaan terrorismivahinkoihin varautuvan rahaston perustamista – nykyinen korvauskäytäntö on hajanainen ja uhrille raskas

    Suomessa pohditaan terrorismivahinkoihin varautuvan rahaston perustamista – nykyinen korvauskäytäntö on hajanainen ja uhrille raskas


    Koko EU:ssa on viriämässä vilkas keskustelu siitä, kuinka jäsenmaat ovat varautuneet terrorismiin ja siitä aiheutuviin vahingonkorvauksiin. Terrorismin uhriksi joutuneen kansalaisen asema ei ole korvausjonossakaan helppo. Myös Suomen nykyinen...

    Koko EU:ssa on viriämässä vilkas keskustelu siitä, kuinka jäsenmaat ovat varautuneet terrorismiin ja siitä aiheutuviin vahingonkorvauksiin. Terrorismin uhriksi joutuneen kansalaisen asema ei ole korvausjonossakaan helppo.

    Myös Suomen nykyinen korvauskäytäntö on hajanainen ja uhrin kannalta raskas, mukaan lukien rikosilmoitukset ja poliisin tutkinta.

    Kirsi SuopeltoTero Valtanen / Yle

    – Nykyinen käytäntö on valitettavasti varsin sirpaleinen. Ratkaisumalleja löytyy Euroopasta ja tämä on nyt ehdottomasti aihe, josta pitäisi keskustella laajemmin, Finanssialan johtava lakimies Kirsi Suopelto sanoo.

    Suomi voisi ottaa mallia muualta Euroopasta

    Nykyisellään uhrit voivat hakea korvauksia henkilökohtaisista vakuutuksistaan ja tilanteen mukaan myös lakisääteisistä vakuutuksista sekä valtiokonttorista. Korvauksia koskevista rajoista johtuen summat voivat kuitenkin jäädä vahinkoihin nähden vaatimattomiksi.

    Valtiokonttori maksaa henkilövahingoista enimmillään 61 000 euroa ja esinevahingoista 30 500 euroa. Ansionmenetys- ja elatuskorvauksilla ei kuitenkaan ole ylärajaa.

    Euroopassa rahastot on rahoitettu verovaroin

    Finanssialan johtavan lakimiehen Kirsi Suopellon mukaan mallia voitaisin ottaa muualta Euroopasta. Ranskan FGTI-rahasto on rahoitettu verovaroin.

    – Rahastosta maksetaan korvauksia ranskalaisille, jotka ovat joutuneet terrorismin uhriksi Ranskassa tai ulkomailla. Samasta rahastosta saavat korvauksia myös ulkomaalaiset, jotka ovat joutuneet terrorismin uhriksi Ranskan alueella, Suopelto kertoo.

    Suomessakin on siis alettu pohtia uuden terrorismivahinkoihin varautuvan rahaston perustamista.

    – Euroopassa nämä rahastot on rahoitettu verovaroin, mutta Yhdysvalloista löytyy myös rahastoja, jotka on rahoitettu yksityisin varoin, Suopelto sanoo.

    Puolustusvaliokunnan pj. Ilkka Kanerva: Tärkeä asia

    Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) pitää keskustelua rahaston perustamisesta tärkeänä.

    Ilkka KanervaJarno Kuusinen / AOP

    – Tämä on valitettavasti välttämätöntä käydä läpi, koska Suomessa ei tätä sosiaaliturvan puolta ole tullut näin ajatelleeksi, Kanerva sanoo.

    – Turun terrori-iskun jälkeen tähän on pikku hiljaa havahduttu ja tietysti huomioitu myös se, että eri puolilla Eurooppaa asiaan on paneuduttu, hän jatkaa.

    Rahaston lisäksi turvaa voitaisiin täydentää terrorismivakuutuksilla. Terrorismivakuutuksia voisivat ottaa esimerkiksi energialaitokset, lentokentät tai vaikkapa tapahtuman järjestäjät.

    Varsinaista terrorismivakuutusta ei ole Suomessa tällä hetkellä edes saatavilla, joitakin räätälöityjä ratkaisuja lukuunottamatta.

    – Varmastikin asiallinen ja paineeton virkamiesvalmistelu, joka huomioi eri intressipiirit ja asiantuntijuuden on se tapa, jolla asioita Suomessa valmistelaan, Kanerva sanoo.

    Wahlroos myi jättipotin osakkeitaan lapsilleen

    Wahlroos myi jättipotin osakkeitaan lapsilleen


    Vakuutuskonserni Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on myynyt Sammon osakkeita lapsilleen yli 73 miljoonalla eurolla. Kaupan myötä hänen osuutensa Sammosta putoaa 1,2 prosenttiin. Sammon mukaan myyjänä on Wahlroosin määräysvallassa...

    Vakuutuskonserni Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on myynyt Sammon osakkeita lapsilleen yli 73 miljoonalla eurolla.

    Kaupan myötä hänen osuutensa Sammosta putoaa 1,2 prosenttiin. Sammon mukaan myyjänä on Wahlroosin määräysvallassa oleva sijoitusyhtiö Columba AS.

    Myös ostajina ovat lasten Nina ja Thomas Wahlroosin hallitsemat yhtiöt. Wahlroos on siirtänyt omistuksiaan jo aiemmin lapsilleen. Vuonna 2017 hän lahjoitti heille Sammon osakkeita hieman yli 60 miljoonan euron arvosta.

    Björn Wahlroosin ja hänen määräysvallassaan olevien yhteisöjen Sampo-omistusten arvo on nyt noin 290 miljoonaa euroa. Wahlroos toimii Sammon lisäksi Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtajana.

    Sammon osakkeen arvo oli maanantaina noin 44 euroa.

    It-nörttien esikuva Linus Torvalds pyytää anteeksi käytöstään ja ottaa lomaa –

    It-nörttien esikuva Linus Torvalds pyytää anteeksi käytöstään ja ottaa lomaa – "En ole empaattinen luonne"


    Linus Torvalds on it-nörttien esikuva ja yksi maailmalla parhaiten tunnetuista suomalaisista. Torvaldsin kehittämä Linux-käyttöjärjestelmä löytyy lukemattomista tietokoneista – ja sen pohjalta on kehitetty esimerkiksi kännyköiden...

    Linus Torvalds on it-nörttien esikuva ja yksi maailmalla parhaiten tunnetuista suomalaisista. Torvaldsin kehittämä Linux-käyttöjärjestelmä löytyy lukemattomista tietokoneista – ja sen pohjalta on kehitetty esimerkiksi kännyköiden Android-ohjelmisto.

    Ihmisenä Torvalds on julkisuutta kartteleva hahmo. Vuosien ajan hän on johtanut Linux-ytimen kehitystä kaikessa hiljaisuudessa.

    Aina silloin tällöin tuon hiljaisuuden on kuitenkin rikkonut kirosana.

    – Englannissa ei ole tarpeeksi kirosanoja, joten kutsun sinua p–keleen v–tupääksi, hän äyskähti vuonna 2013.

    Jos suututit Linuxin isän, sait totta totisesti tuntea sen nahoissasi, kuten alla olevista lainauksista käy ilmi:

    – Tietoturvaihmiset ovat v–tun ääliöitä, hän totesi kehittäjille kohdistamassaan sähköpostissa.

    – OpenBSD-joukkio on lauma masturboivia apinoita, hän totesi toisella postituslistalla.

    Usein herjojen kohteeksi ovat joutuneet avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän kanssakehittäjät ja foorumina ollut kehittäjäyhteisön sähköpostilista.

    Linuxin isä ei ole pehmentänyt kritiikkiään kannustavalla kehulla. Hän ryydittänyt sitä purevalla solvauksella.

    “Anteeksi”

    Linus Torvalds on saanut kehittäjäyhteisön sisältä yhä ankarampaa kritiikkiä – nyt hän pyytää anteeksi ja astuu syrjään. On peiliin katsomisen paikka.

    Linux Kernel -sähköpostilistalle sunnuntaina lähettämässään viestissä Torvalds kertoo ymmärtävänsä, että hän on jättänyt huomiotta kehittäjäyhteisön tunteet.

    – En ole empaattinen luonne, eikä se todennäköisesti ole iso yllätys kenellekään. Vähiten minulle. Ei ole hyvä, että olen lukenut ihmisiä väärin, tulkinnut vuosien ajan tilannetta virheellisesti ja vaikuttanut näin epäammattimaisen ympäristön muodostumiseen.

    Pitkässä viestissään Torvalds pahoittelee käytöstään useaan otteeseen.

    – Sähköpostihyökkäykset ovat olleet epäammattimaisia ja aiheettomia. Erityisesti kun ne ovat olleet henkilökohtaisia.

    Linus Torvalds kertoo perustelleensa toimiaan sillä, että käyttöjärjestelmäytimen kehittäminen on ollut hänelle kaikki kaikessa.

    – Tiedän, että tämä ei ollut OK ja olen todella pahoillani.

    Nyt Torvalds lupaa muuttaa käytöstään ja pyytää anteeksi niiltä, joita on satuttanut – ja jotka hän on mahdollisesti karkottanut Linux-kernelin kehitystyöstä.

    – Astun syrjään ja hankin opastusta siitä, miten voin ymmärtää paremmin ihmisten tunteita ja vastata niihien asiaan kuuluvasti.

    Syrjään astuminen ei ole Torvaldsin mukaan lopullinen poistuminen.

    – Päinvastoin. Minä ehdottomasti haluan jatkaa tätä projektia, jonka parissa olen työskennellyt lähes kolme vuosikymmentä.

    Asiantuntija: EU:n tekijänoikeusdirektiivillä voisi olla arvaamattomia vaikutuksia – ”Facebook voisi lopettaa uutisten jakamisen”


    Tietokirjailija ja tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen on huolissaan uuden tekijänoikeusdirektiivin vaikutuksista, jos se astuu lopulta voimaan. Direktiivistä löytyy erityisesti kaksi kohtaa, jotka ovat aiheuttaneet eri etupiireissä kitkaa....

    Tietokirjailija ja tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen on huolissaan uuden tekijänoikeusdirektiivin vaikutuksista, jos se astuu lopulta voimaan.

    Direktiivistä löytyy erityisesti kaksi kohtaa, jotka ovat aiheuttaneet eri etupiireissä kitkaa. Toinen niistä liittyy linkkiveroon, jolla lainsäätäjät haluaisivat verottaa sosiaalisen median palveluita kuten Facebookia, Instagramia ja Youtubea.

    – Tämä liittyy Facebookin kaltaisiin alustoihin, joissa käyttäjät jakavat uutisia. Jatkossa Facebook joutuisi maksamaan esimerkiksi Ylelle siitä, että käyttäjät linkittävät yhtiön uutisia, jos linkissä näkyy pätkä tekstiä tai kuva, Järvinen sanoi Ylen Aamu-TV:n haastattelussa.

    Tähän asti eri alustoilla ei ole ollut velvollisuutta maksaa muiden tuottamista sisällöistä. Jatkossa kuitenkin linkkejä tarkasteltaisiin tekijänoikeuksien näkökulmasta.

    Järvisen arvion mukaan kyse on todella suurista rahoista ja korvauksista.

    –Tässä voi olla sellainen seuraus, että Facebook lopettaa uutisten jakamisen. Tai käy niin että valeuutisten määrä lisääntyy, koska valeuutissaitit eivät tarvitse mitään korvauksia. Ne haluavat vain levittää sanomaansa.

    –Tekijänoikeusdirektiivin seuraukset ovat hyvin arvaamattomia. On todella mielenkiintoista nähdä, mitä tässä tapahtuu.

    Toinen kiistaa aiheuttanut kohta liittyy urheilutapahtumiin. Järvisen mukaan jatkossa katsojat eivät voisi jakaa kuvia ja videoita, ilman että niistä pitäisi maksaa vahingonkorvauksia.

    – Kohta 12 A on aivan käsittämätön. Ilmeisesti se tuli tekstiin ihan viime tipassa, eikä kukaan oikein tiedä, mitä se tarkoittaa. Siinä suojataan urheilutapahtuman järjestäjän tekijänoikeuksia, mikä on ajatuksenakin hullu.

    Euroopan parlamentin oikeusasioiden valiokunta hyväksyi uudistuksen kesäkuussa. Direktiivin lopullinen sisältö voi vielä muuttua parlamentin, komission ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa.

    Katovuosi tuo maatiloille jotain hyvääkin: Hinnat nousussa ja tukea luvassa – nyt olisi uhkapeli kannattanut

    Katovuosi tuo maatiloille jotain hyvääkin: Hinnat nousussa ja tukea luvassa – nyt olisi uhkapeli kannattanut


    Kesälomailijat ovat kiitelleet ihanaa kesää – aurinkoa ja lämpöä on riittänyt. Mutta säästä riippuvaisilla maanviljelijöillä tunnelmat ovat aivan toiset. Suomessa eletään juuri nyt katovuotta. Kuivuus kouraisi peltoja ja sato jää...

    Kesälomailijat ovat kiitelleet ihanaa kesää – aurinkoa ja lämpöä on riittänyt. Mutta säästä riippuvaisilla maanviljelijöillä tunnelmat ovat aivan toiset.

    Suomessa eletään juuri nyt katovuotta.

    Kuivuus kouraisi peltoja ja sato jää tuntuvasti viime vuotta heikommaksi.

    Tosin viime vuosi on huono vertailukohta, koska sekin oli edellisvuotta kehnompi – ei kuivuuden, vaan sateiden takia. Itse asiassa satomäärät ovat olleet Suomessa laskussa jo neljä vuotta.

    Tänä vuonna voidaan kuitenkin puhua jo romahduksesta. Vuosi oli huonoin kolmeenkymmeneen vuoteen. Ei ihme, että maanviljelijöiden ahdinko havaittiin Helsingin Senaatintorin laidalla. Hallitus lisäsi budjettiin 30 miljoonaa euroa maatalouden kriisiavuksi.

    Määrä alas, hinta ylös

    Maanviljelijän kannalta tämän vuoden surkeutta lievittää kuitenkin se, että kadosta kärsitään muuallakin. Kuivuus on piinannut laajoilla alueilla Euroopassa ja sadot jäävät niukoiksi suurissa maatalousmaissa.

    Kun heikkoa satoa ei ole voitu paikata edes tuonnilla naapurimaista, ovat hinnat lähteneet nousuun.

    Antti Parviala / Yle

    Suomen hintakehitystä monipuolisesti ja pitkään seurannut, Tilastokeskuksen kehittämispäällikön tehtävästä eläköitynyt Ilkka Lehtinen sanoo, että suomalaisella maanviljelijällä on ollut tällä kertaa onneakin.

    – Tässä oli vähän tuuriakin. Saksassa, Ranskassa jo Etelä-Euroopassa sato oli huono. Siksi tuottajahinta nousi, ei siksi että meillä meni huonosti.

    Tilastokeskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen laskee, että viljasadon kokonaisarvo on nyt suurempi kuin viime vuonna.Mikko Koski / Yle

    Lehtinen laskee, että Suomessa koko sadon arvo onkin tänä vuonna suurempi kuin viime vuonna. Vaikka satomäärät vähenivät, nousivat viljan hinnat niin paljon, että kokonaissumma on kymmenen prosenttia suurempi kuin viime vuonna.

    – Jos lasketaan hinta kertaa määrä, niin tulo on jopa parempi kuin viime vuonna. Kymmenen vuoden perspektiivillä tämä on keskimääräinen tulo.

    MTK: Oikein laskettu, väärä tulos

    Maa- ja metsätaloustuottajain MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen ei niele Ilkka Lehtisen laskelmaa, vaikka suoranaista laskuvirhettä ei sieltä löydäkään.

    – Se on ansiokasta analyysia, mutta on siinä vedetty mutkia suoraksi, hän muotoilee harmistuneena.

    MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen laskee tämän vuoden sadon arvon jäävän viime vuotta pienemmäksi.Mikko Koski / Yle

    Lappalainen korostaa, että kaikkea viljasatoa ei myydä markkinahintaan. Osa viljasta menee omalla tilalla rehuksi karjalle ja seuraavan vuoden siemeneksi. Vain noin puolet sadosta tulee markkinoille.

    Lehtinen laskee Tilastokeskuksen blogissa, että sadon arvo on nyt noin kymmenen prosenttia suurempi kuin viime vuonna, mutta Lappalainen päätyy miinusmerkkiseen tulokseen.

    Hänen mukaansa markkinoille tulevan sadon arvo on vuosittain selvästi pienempi kuin Lehtisen laskelmassa, mutta lisäksi tämän vuoden kokonaisarvo jää pari prosenttia viime vuotta pienemmäksi.

    Antti Parviala / Yle

    Lappalainen ottaa laskuissaan huomioon vain tilalta pois myydyn viljan osuuden ja sen rahallisen arvon.

    – Maatiloilla ei ole kaksinkertaista tilinpitoa, eikä rehuviljaa täydy viedä kirjanpidossa välituotteeksi, hän selventää.

    Kriisitukea myös voittajille?

    Viljasadon arvolla on muutakin kuin tilastomerkitystä. Se on yksi luku, jolla perustellaan maataloudelle valtion budjetista maksettavaa kriisiapua.

    Lehtinen sanoo kiinnostuneensa sadon arvosta, koska hänestä keskustelu katovuoden ympärillä on ollut liian yksipuolista. Nousevat tuottajahinnat ovat jääneet vähälle huomiolle.

    MTK:n Lappalainen myöntää että jotkut tilat ovat voineet hyötyä tämän vuoden katovuodesta ja nousseista hinnoista.

    – Sellainen tila on ehkä päässyt hyötymään, joka myy sadon viljana eikä jalosta sitä kotieläintuotteiksi. Ja tila, jolla satotason alenema on pienempi kuin hinnan nousu. Näitä ei ole paljon.

    Lappalaisen mukaan saattaa käydä niinkin, että valtion kriisitukea päätyy myös niille tiloille, jotka ovat jo hyötyneet markkinatilanteesta.

    Jälkeenpäin rakennettavien tukien kohdentaminen on vaikeaa. Toisaalta budjetin lisäraha ei ole huikea. Kaikille tiloille jaettuna se olisi keskimäärin 600 euroa vuodessa.

    Vielä ei ole tarkasti päätetty millä tavalla kriisituki kohdennetaan, mutta MTK:ssa arvellaan olevan melko vaikeaa saada tuki osumaan juuri sille tilalle, jossa menetys on ollut suurin.

    Riskinhallinta syö voittoja

    Taneli Vuoren tila on juuri sellainen, jonka pitäisi hyöytä markkinatilanteesta. Vuoren monipuolinen viljatila Pornaisissa on seudun suurin, 225 hehtaaria. Päätuotteena on pilsnerimallasohra.

    Suurin osa sadosta on korjattu. Varsinkin vehnäsato oli pettymysMikko Koski / Yle

    Omaa karjaa ei ole popsimassa tilan tuotantoa, joten sato myydään markkinoille siemenviljaa lukuun ottamatta.

    Mutta riskejä tasatakseen Vuori on sopinut viljan hinnat hyvissä ajoin etukäteen. Rukiin hinta on sovittu ostajan kanssa jo vuosi sitten. Osa mallasohrankin hinnasta on lyöty lukkoon talvella.

    Rohkeampi uhkapelaaminen olisi kannattanut – tällä kertaa.

    Vuoren onneksi sentään osasta pilsneriohraa kaupat sovitaan vasta syksyllä ja yhä nousevin hinnoin. Ennakkoon sovitut kaupat olisivat olleet eduksi, jos hinnat olisivat sattuneet laskemaan syksyllä. Viljelijän pitäisi osata ennustaa koko vuoden sää.

    Tilan kasvituotanto on jäämässä noin puoleen viime vuoteen verrattuna.

    – Totta kai hinnannousu jelppaa kasvitilalla. Mutta kun tonneja myydään ja niitä puuttuu, niin ei se maaliin mene, Vuori ynnäilee tilansa kokonaistilannetta.

    Hän laskee menettäneensä säiden takia 300 euroa hehtaaria kohti. Valtion kriisiapu tasaisesti jaettuna tarkoittaisi ehkä kymmenen euron hyvitystä hehtaaria kohti.

    Valtion kädenojennusta voi seurata myös osoittelevia sormia. Maatalouden tukiaiskeskusteluun viitaten Vuori pohtii, pitäisikö koko kriisiapu jättää jopa jakamatta.

    – Ei sillä kenenkään kriisiä tai vaakakuppia käännetä, ja veikkaanpa, että siitä tullaan meille vielä moneen kertaan muistuttelemaan.

    "Valtaamme pankkialan Suomessa" – brittiläinen miljardiyhtiö astui rehvakkaasti julkisuuteen


    Kun pankkiasiat hoidetaan kännykällä ja maksut muovikortilla, mihin perinteistä pankkia enää tarvitaan? Ei mihinkään, jos on uskominen brittiläisen Revolut-kännykkäpankin Pohjoismaiden maajohtajaa Espen Myklebustia. – Revolut aikoo...

    Kun pankkiasiat hoidetaan kännykällä ja maksut muovikortilla, mihin perinteistä pankkia enää tarvitaan? Ei mihinkään, jos on uskominen brittiläisen Revolut-kännykkäpankin Pohjoismaiden maajohtajaa Espen Myklebustia.

    – Revolut aikoo kääntää pankkimaailman päälaelleen. Syrjäytämme perinteiset pankit ja tarjoamme täysin uuden kännykkäsovellukseen perustuvan ratkaisun kaikkiin pankkitarpeisiin, Myklebust sanoo.

    Tavoite voi kuulostaa suuruudenhullulta, mutta ainakin sijoittajat uskovat siihen.

    Revolut on kerännyt satoja miljoonia euroja ja on markkina-arvoltaan noin 1,5 miljardin euron arvoinen. Viime rahoituskierroksella suurin sijoittaja oli venäläismiljardööri Juri Milner, joka oli myös Facebookin ja Twitterin varhaisia sijoittajia.

    Vuoden loppuun mennessä Revolut aikoo laajentaa Euroopasta Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Hongkongiin ja Australiaan.

    Asiakkaita kännykkäpankilla on jo lähes kolme miljoonaa, heistä viisi tuhatta Suomessa.

    Revolut järjesti ensimmäisen asiakastapaamisensa Suomessa maanantaina. Illan isäntä Myklebust ja emäntä, yhtiön Pohjois-Euroopan pr-päällikkö Ieva Kazakeviciute, jakoivat paikalle saapuneille pankkikortteja.

    Kännykkäpankkiin voi heidän mukaansa avata tilin minuutissa.

    – Menet vain verkkoon, lataat appin, otat kuvat henkilötodistuksestasi tai passistasi, siirrät tilille rahaa ja alat käyttää korttia, Kazakeviciute neuvoi.

    Revolut tarjosi lanseeraustilaisuuteensa tulleille maksukorttiensa lisäksi virvokkeita.Kimmo Hiltunen / YleMatkustelevan pankki

    Kun uuspankki esittäytyy alasta kiinnostuneille, finanssimaailman pukukoodeista kravatteineen ja jakkupukuineen ei ole tietoakaan.

    Entisessä Marian sairaalassa, nykyisessä Maria 01 -startup -keskuksessa olut- ja siideritölkkejä sihauttelevat pääosin t-paitoihin ja tennareihin sonnustautuneet mobiilikehittelijät ja kasvuyrittäjät.

    Paikalla on runsaasti myös yhtiön suomalaisia asiakkaita. Yksi heistä on helsinkiläinen Anna Kiukkonen.

    Anna Kiukkonen on Revolutin ensimmäisiä suomalaisasiakkaita. Kännykkäpankki vetoaa erityisesti paljon matkustaviin.Yle

    – Tämä tuli ajankohtaiseksi, kun asuin samaan aikaan kolmessa eri maassa, ja jokaisessa oli oma valuutta. Kun pystyi käyttämään samaa korttia, se oli tosi helppoa, Kiukkonen sanoo.

    Suomen, Ruotsin ja Iso-Britannian välillä liikkuva Kiukkonen etsi edullista maksuvälinettä ja päätyi muutaman kokeilun jälkeen Revolutiin.

    – Revolut oli minulle kaikkein halvin vaihtoehto, koska rahanvaihto on ilmaista ja kurssit ovat todella hyvät.

    Revolut uhoaa korvaavansa nykyiset pankit. Mutta ovatko yhtiön suomalaiset asiakkaat valmiit katkomaan vanhat pankkisuhteensa?

    Palataan tähän myöhemmin.

    Lataa appi, siirrä rahaa ja ala käyttää, Revolutin Ieva Kazakeviciute neuvoo.Kimmo Hiltunen / YleMatkapankista yleispankiksi?

    Revolutin ladattavalla pankkikortilla voi Espen Myklebustin mukaan käyttää yli 140 valuttaa ilmaiseksi 5 000 euroon asti kuukaudessa. Valuutanvaihtomaksuja ei peritä; raha vaihtuu samalla kurssilla kuin pankkien kesken.

    Tämä tarjous houkuttanee erityisesti heitä, jotka Anna Kiukkosen tavoin matkustavat paljon euroalueen ulkopuolella.

    Viidessä vuodessa sata miljoonaa asiakasta?

    Revolut on Lontoossa kolme vuotta sitten toimintansa aloittanut kännykkäpankki

    Yhtiön perustivat venäläiset valuuttakaupan asiantuntijat Nikolai Storonski ja Vladislav Jatsenko.

    Revolut houkuttelee ennen kaikkea matkaajia, mutta se haluaisi olla täyden palvelun yleispankki.

    Tavoitteena on kasvattaa asiakasmäärä viiden vuoden kuluessa kolmesta miljoonasta sataan miljoonaan.

    Revolutilla on oikeus tarjota Suomessa maksupalveluja. Se hakee parhaillaan eurooppalaista pankkitoimilupaa.

    Revolut ei kuitenkaan tyydy olemaan vain matkailun maksukortti.

    – Haluamme olla yleispankki, joka vastaa kaikkiin tarpeisiin – oli kyse sitten maksuista, vakuutuksista tai osakekaupankäynnistä.

    Lähiaikoina Revolut lanseeraa ainakin Britanniassa pörssialustan, jolla voi käydä osakekauppaa ilman välityskuluja. Toistaiseksi yhtiön kortti toimii vain maksukorttina, mutta suunnitelmissa on myös luottojen tarjoaminen.

    Revolut ei vain imitoi perinteisiä pankkeja. Sillä on palveluja, joita perinteiset pankit eivät tarjoa – eivätkä todennäköisesti haluakaan.

    Espen Myklebust kaivaa kännykän taskustaan ja näyttää, miten palvelun kautta vaihdetaan kryptovaluuttaa.

    – Katsopas, näin ostetaan Bitcoineja.

    Ilmaisten korttien lisäksi Revolutilla on kuukausimaksullisia kortteja. Kalleimmalle kortilleen se lupaa lähitulevaisuudessa muun muassa lentokenttien lounge-palvelut.Kimmo Hiltunen / YleKuin sieniä sateella

    Revolutin kaltaisia uuspankkeja perustetaan nyt ympäri maailman.

    Britanniasta aloittivat Revolutin lisäksi Monzo ja Starling, Brasiliasta Banco Original ja Yhdysvalloista Bank Mobile. Kiinan tunnetuin "uuspankki" on internetjätti Alibaban tytär Mybank. Virolaislähtöinen, nykyisin Britanniassa päämajaansa pitävä Transferwise, on sekin julkaissut oman pankkikorttinsa ja muistuttaa yhä enemmän pankkia.

    Suomalaista kännykkäpankkiosaamista edustaa Moni, jonka kortteja on käytetty ainakin vastaanottokeskuksissa.

    Myös saksalainen N26 ryhtyi muutama vuosi sitten kalastelemaan suomalaisasiakkaita. Yhtiön sijoittajina ovat saksalainen vakuutusyhtiö Allianz ja kiinalainen internetjätti Tencent, joka tunnetaan parhaiten peliyhtiö Supercellin omistajana.

    N26:n asiakkuusjohtaja Georg Hauerin mukaan yhtiö panostaa päivittäisiin raha-asioihin, kansainvälisiin tilisiirtoihin ja henkilökohtaisen talouden hallintaan. N26 muistuttaa monessa muussakin suhteessa Revolutia – silläkin on oma pankkikorttinsa ja tavoite valloittaa maailma.

    – Eroamme useimmista muista fintech-toimijoista siinä, että meillä on virallinen pankkitoimilupa, Hauer sanoo.

    – Meillä on selvästi yli miljoona asiakasta 17 eurooppalaisessa maassa. Tämän vuoden lopulla avaamme Iso-Britanniassa ja ensi vuoden alussa Yhdysvalloissa. Nämä ovat ensimmäiset askeleemme matkalla kohti aidosti globaalia pankkia.

    "Vuoden lopulla avaamme Iso-Britanniassa ja ensi vuoden alussa Yhdysvalloissa. Nämä ovat ensimmäiset askeleemme matkalla kohti aidosti globaalia pankkia", N26:n asiakkuusjohtaja Georg Hauer sanoo."Pankin on oltava kuin Spotify"

    Uudet kännykkäpankit väittävät olevansa ketterämpiä kuin perinteiset kilpailijansa.

    – Tänään ihmiset kuuntelevat Spotifyä ja katsovat elokuvia Netflixistä. Ei ole mitään syytä, miksi tämä kokemus ei olisi lähtökohta myös muilla toimialoilla, Hauer kuvaa.

    Hauerin mukaan uuspankeille aukeaa pelipaikka, kun eurooppalainen maksupalveludirektiivi avaa pankkijärjestelmät kilpailulle. Käytännössä asiakkaat voivat lukea tilitietojaan ja käyttää pankkitilejään muistakin kuin pankin omista sovelluksista.

    – Kun direktiivin siirtymäaika päättyy ensi vuoden lopulla, kaltaisemme yhtiöt voivat tuoda lisää innovaatioita alueille, jotka vielä tällä hetkellä ovat täysin perinteisten pankkien hallinnassa, Hauer sanoo.

    Uusia finanssi- ja pankkialan kasvuyhtiöitä rynnii markkinoille, mutta perinteiset suomalaispankit eivät ole huolissaan.

    Kun pankki on kännykässä ja maksut hoituvat muovikortilla, mikä on perinteisen pankin rooli? Uuspankit lupaavat paljon, mutta ovatko asiakkaat valmiita muutokseen?Kimmo Hiltunen / YlePankkeja ei pelota

    – Olemmekin jo odottaneet, missä vaiheessa uusia innovatiivisia palveluita aletaan nähdä Suomessa. Toivotamme kaikki tervetulleiksi, OP:n digitaalisten liiketoimintojen johtaja Anders Stenbäck sanoo.

    Suomalaispankissa uskotaan, että uudet finanssialan teknologiayritykset eivät ole niinkään uhka vaan mahdollisuus kehittyä ja löytää uusia yhteistyökumpppaneita.

    – Meillä on tälläkin hetkellä testauksessa erilaisia palveluita, joita haluamme jatkossa tarjota osana omia palveluitamme. Asiakkaan näkökulmasta perinteisen pankin tarjooma vain laajenee.

    Näistä kumppanihankkeista Stenbäck antaa esimerkiksi kasvojen tunnistuksen. Ruotsalaisen kumppaninsa kanssa yhtiö kehittää palvelua, joka pitää käyttäjät kartalla jatkuvista tilauksistaan, kuten esimerkiksi puhelin-, sähkö-, Spotify- ja Netflix-laskuista.

    Myös Nordean liiketoimintajohtaja Janne Kaisto uskoo, että uusista finanssialan kasvuyhtiöistä löytyy enemmän kumppaneita ja kirittäjiä kuin todellisia uhkaajia.

    – Asiakkaiden hankinta on osoittautunut monille innovatiivisille uusille toimijoille haasteellisemmaksi kuin ensin uumoiltiin. Todennäköisesti paljon helpompaa pankkipalveluihin siirtyminen on isoille teknologiajäteille, joiden palveluiden piirissä asiakkaat jo ovat, Kaisto sanoo.

    Uudet finanssiteknologiayritykset eivät ole uhka vaan mahdollisuus, Nordean Janne Kaisto ja OP:n Anders Stenbäck tuumivat.Nordea, OP

    Uusia mobiilipankkeja pahempi uhka pankkialalle saattaavatkin olla Googlen, Amazonin ja kiinalaisen Alibaban kaltaiset internetin alustayhtiöt.

    – Seuraamme mielenkiinnolla, minkä kehityssuunnan internetjätit ottavat, ja millaisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia se tuo pankeille, Kaisto sanoo.

    Nuoret haastajat korostavat ketteryyttään, mutta pohjoismaiset pankit eivät ehkä ole niin paljon takamatkalla kuin uudet yrittäjät antavat ymmärtää.

    – Monet Revolutin kaltaiset yhtiöt kertovat, että heidän asiakkaakseen voi tulla kännykän avulla täysin digitaalisesti. Sama on mahdollista myös meillä, Nordean Kaisto sanoo.

    Revolut ei käytä rahaa mainontaan – tieto kulkee suusta suuhun ja sosiaalisessa mediassa, Pohjoismaiden johtajan Espen Myklebust ja pr-päällikkö Ieva Kazakeviciute sanovat.Kimmo Hiltunen / YleVaihtaisitko pankkia?

    Revolutin asiakkaat tuntuvat olevan uuspankkiin tyytyväisiä, mutta eivät ole ottamassa palvelua jokapäiväiseen käyttöön.

    – Kun matkustaa paljon tai tekee töitä eri puolilla maailmaa, ja erityisesti jos tekee paljon valuutanvaihtoja euromaiden ulkopuolella, silloin tämä on hieno juttu. Mutta että lähtisin siirtämään palkkaani brittiläiseen Revolut-nimiseen yritykseen, niin se on vielä aika kaukana, finanssialan konsultti Kirsi Larkiala sanoo.

    Kännykkäpankin palvelu on ollut matkalla kätevä, mutta tuskin se kovin monen ensisijaiseksi kortiksi pääsee, Finanssialan konsultti Kirsi Larkiala arvioi.Kimmo Hiltunen / Yle

    Helsinkiläinen mobiilipalveluiden suunnittelija Jani Mäkelä on hankkinut Revolutin ja N26:n kortit ammatillisestakin mielenkiinnosta.

    – Fintech-alan startupit lähtevät liikkeelle tyhjästä, ilman historian painolastia. Niillä voi olla monenlaisia villejäkin ajatuksia, jotka koetaan mahdottomiksi nykyisessä pankkimaailmassa, Mäkelä pohtii.

    Läheskään kaikkia tarpeita uudet pankkitulokkaat eivät kuitenkaan täytä.

    – Vaikka sovellus ja käyttökokemus ovat kunnossa, esimerkiksi luottokortti on minulle tärkeä ominaisuus. Siitä syystä en ole ottanut näitä kortteja arkikäyttöön, Mäkelä sanoo.

    Suomen, Ruotsin ja Iso-Britannian väliä matkustanut Anna Kiukkonenkaan ei vaihtaisi perinteistä pankkisuhdettaan.

    – Tämä on ollut minulle kaikkein halvin vaihtoehto matkalla – mutta opintolainaa tai asuntolainaa he eivät myönnä. Sen takia ainakin minä olen myös perinteisen pankin asiakas seuraavat 30 vuotta, hän sanoo.

    Revolutin väki ei epäilyistä hätkähdä. Pohjoismaiden johtaja Espen Myklebustin mukaan yhtiö ottaa pankkialan haltuunsa, ja "Suomi on yksi askel matkalla kohti tavoitetta".

    – Vaikka suomalaisilla on kohtuulliset pankit, he eivät ole immuuneja korkeille palvelumaksuille ja kömpelölle palvelulle, joita näemme kaikkialla. Valtaamme pankkialan Suomessa, kuten muuallakin.

    Korjaus 16.9. klo 14.49: Campus Maria -nimi muutettu: Maria 01

    Yhä useampi maa torppaa kierrätyskuidun käyttämisen elintarvikepakkauksissa riskien takia – Suomalaiselle pakkauskartongille yllättävä myyntivaltti

    Yhä useampi maa torppaa kierrätyskuidun käyttämisen elintarvikepakkauksissa riskien takia – Suomalaiselle pakkauskartongille yllättävä myyntivaltti


    Kilpailuetu syntyy siitä, että yhä useampi maa rajoittaa kierrätyskuidun käyttöä elintarvikepakkauksissa. Suomalaisilla on tarjota myös huippulaatuista, ensikuidusta valmistettua kartonkia, joka on turvallinen ratkaisu...

    Kilpailuetu syntyy siitä, että yhä useampi maa rajoittaa kierrätyskuidun käyttöä elintarvikepakkauksissa. Suomalaisilla on tarjota myös huippulaatuista, ensikuidusta valmistettua kartonkia, joka on turvallinen ratkaisu elintarvikepakkauksissa.

    Kierrätyskuitu tai uusiokuitu on puolestaan puukuitua, joka on käytetty vähintään jo kerran. Pakkauskartongeissa käytetään erilaisia kuituja eli sellulajeja käyttötarpeen mukaan.

    Kartonkeja käytetään tyypillisesti esimerkiksi kuluttajapakkauksissa kuten keksi-, hammastahna-, muro- ja pastapakkauksissa sekä tarjoilupakkauksissa, joita ovat esimerkiksi take–away –kupit, lautaset ja rasiat. Myös nettikaupan pakkaukset ovat erityisen kovassa kasvussa.

    Kartonki voi olla siis täysin ensikuidusta tehtyä tai sen seassa voi olla vain osa kierrätyskuitua tai sitten se voi olla kokonaan kierrätyskuitua. Pakkausvaatimuksien kiristyminen hyödyttää etenkin Metsä Groupiin kuuluvaa pörssiyhtiö Metsä Boardia. Se on muuttunut paperiyhtiöstä täysin kartongin valmistukseen keskittyneeksi yhtiöksi.

    Hintoja nostettu

    Suuri suomalainen kartonkiin keskittynyt yhtiö, Metsä Board valmistaa kaiken pakkauskartonkinsa ainoastaan ensikuidusta eikä käytä raaka-aineena lainkaan kierrätyskuitua. Ensikuitukartongin kasvaneen kysynnän ansiosta yhtiö on ilmoittanut hinnankorotuksista. Sellun suhteen Metsä Board on omavarainen omien tehtaidensa ja myös osakkuusyhtiö Metsä Fibren sellutehtaiden, muun muassa uuden Äänekosken biotuotetehtaan ansiosta.

    Myös toinen merkittävä kartongin valmistaja Stora Enso käyttää elintarvikepakkauksiin vain ensikuitua. Yhtiön Imatran tehtaat on maailman suurin nestepakkauskartonkeja valmistava tehdas. Erilaiset pakkausmateriaalit muodostavat 45 prosenttia Stora Enson operatiivisesta tuloksesta.

    Taivekartonkirullia Metsä-Boardin tehtaalla.Per Ågren / Metsä Board

    Eri maiden asettamat pakkausrajoitukset liittyvät kierrätyskuidussa mahdollisesti esiintyviin haitallisiin aineisiin.

    – Puhtaasta ensikuidusta tehty kartonki on erinomainen ratkaisu pakkaukselle, joka on suorassa kosketuksessa ruoan kanssa, Metsä Boardin tuoteturvallisuuspäällikkö Marjatta Punkka selvittää.

    Hänen mukaansa ensikuitukartonki ei sisällä riskiä erilaisten jäämien, vaikkapa mineraaliöljyn, painovärijäämien, liimojen tai lakkojen siirtymisestä ruokaan. Eri maissa kierrätyskuidun käyttöä on rajoitettu estämään riskit kuluttajille.

    Suomessa ei kieltoja

    Kierrätyskuidun käyttö suorassa kontaktissa elintarvikkeen kanssa on kielletty esimerkiksi Sveitsissä. Italiassa suoraan kierrätyskuitupakkauksiin saa pakata vain tiettyjä tuoteryhmiä kuten kuivia ja rasvattomia ruokia. Näillä rajoituksilla halutaan estää mahdolliset riskit kuluttajille.

    Rajoituksia on useissa Euroopan maissa, ja myös EU:lla on omat elintarvikekontaktimateriaaleja koskevat määräyksensä. Niitä myös Suomi noudattaa.

    Erikseen paperia ja kartonkia koskevaa EU-lainsäädäntöä ei ole tällä hetkellä olemassa, mutta joillakin EU-mailla kuten Italialla, Ranskalla, Saksalla ja Hollannilla on omaa kansallista lainsäädäntöä näitä tuotteita koskien.

    Suomessa paperista ja kartongista ei ole säädetty kansallisesti eikä siten kierrätyskuidun käyttöä ole rajoitettu lainsäädännöllä. Suomella ei ole kansallisia määräyksiä elintarvikepakkauksille lukuun ottamatta yhtä, raskasmetallijäämiä koskevaa säädöstä. Suomessa saa käyttää kierrätyskuitua myös elintarvikekontaktissa, kun pakkaus täyttää EU:n kontaktimateriaaliasetuksen ja Suomen kansallisen säädöksen vaatimukset.

    Kartongin kysyntä kasvaa

    Kiinassa kierrätyskuidun käyttöä ei ole lainsäädännössä suoraan kielletty.

    – Käytännössä Kiina on kuitenkin säädöksillä estänyt kierrätyskuitupakkausten käytön elintarvikkeissa siten, etteivät ne voi olla suorassa kontaktissa elintarvikkeen kanssa. Kuorittavat hedelmät ovat poikkeus kuten Sveitsissäkin, Marjatta Punkka Metsä Boardista selvittää.

    Hän arvioi, että vaatimukset turvallisille pakkausmateriaaleille lisääntyvät tulevaisuudessa, ja myös kuluttajien valveutuneisuus kasvaa. Näin myös ensikuidusta valmistetun kartongin kysyntä kasvaa edelleen.

    Jukka Nuutinen / Metsä Board

    Pakkausmateriaalien kysyntää lisäävät väestönkasvu, kaupungistuminen ja verkkokaupan kasvu. Kartongin kysyntä kasvaa lujaa etenkin Aasiassa.

    Esimerkiksi Metsä Boardin kartonkitoimitukset kasvoivat viime vuonna 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiön kahdeksasta tehtaasta viisi teki viime vuonna uuden tuotantoennätyksen.

    Kyproksen luottoluokitus nousi hieman – pankkisektori onnistui vähentämään ongelmaluottoja merkittävän paljon

    Kyproksen luottoluokitus nousi hieman – pankkisektori onnistui vähentämään ongelmaluottoja merkittävän paljon


    Luottoluokittaja Standard & Poor's on nostanut Kyproksen luottoluokituksen tasolle BBB-. Kansainvälinen luottoluokituslaitos kertoi perjantaina, että Kyproksen hallitus oli onnistunut laskemaan pankkisektorin huonojen lainojen määrä huomattavasti....

    Luottoluokittaja Standard & Poor's on nostanut Kyproksen luottoluokituksen tasolle BBB-. Kansainvälinen luottoluokituslaitos kertoi perjantaina, että Kyproksen hallitus oli onnistunut laskemaan pankkisektorin huonojen lainojen määrä huomattavasti. myös uusi lainsäädäntö auttoi pankkeja vähentämään niin sanottuja roskalainoja.

    Standard & Poor'sin mukaan Kyproksen kolmen prosentin bruttokansantuotteen voimakas kasvu seuraavien vuosien aikana auttaa vähentämään maan julkista velkaa. Luokitusrajoituksen noston esteenä ovat vielä julkisen sekä yksityisen talouden korkea velkaantumisaste.

    Lue myös:

    Kyproksen rahantarve kasvoi liki kuudella miljardilla kahdessa viikossa

    Olli Rehnin mukaan Kyproksen tukipaketti ei sittenkään kasvanut

    Kypros lepyttelee ulkomaisia sijoittajia kansalaisuudella