Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Voita Ranskaan, sianlihaa Kiinaan – Suomen elintarviketeollisuus nousi Venäjän tuontikieltojen tuomasta kuopasta

    Voita Ranskaan, sianlihaa Kiinaan – Suomen elintarviketeollisuus nousi Venäjän tuontikieltojen tuomasta kuopasta


    Monen kaupan kylmäaltaalla oli vipinää elokuussa vajaa neljä vuotta sitten, kun altaisiin vyöryivät tarjolle edulliset Putin-juustot ja Putin-voit. Venäjä vastasi EU:n sille asettamiin pakotteisiin laittamalla laajan tuontikiellon monille...

    Monen kaupan kylmäaltaalla oli vipinää elokuussa vajaa neljä vuotta sitten, kun altaisiin vyöryivät tarjolle edulliset Putin-juustot ja Putin-voit. Venäjä vastasi EU:n sille asettamiin pakotteisiin laittamalla laajan tuontikiellon monille elintarvikkeille EU-maista.

    Suomen elintarviketeollisuudelle tuontikielto oli ikävä uutinen, sillä Venäjälle oli viety elintarvikkeita sadoilla miljoonilla vuosittain, ja vienti oli ollut kasvussa. Venäjän osuus elintarvikeviennistä oli ollut noin 30 prosenttia.

    Tuontikielto sai aikaan alamäen suomalaisten elintarvikkeiden vientilukuihin.

    Yle Uutisgrafiikka

    – Vuonna 2014 voimaan tulleet tuontipakotteet romahduttivat elintarvikeviennin Venäjälle. Nyt viime vuonna vihdoin ja viimein on saatu kurottua se kuoppa umpeen, kertoo Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja.

    Niin EU:n Venäjälle asettamat pakotteet kuin Venäjän vastineeksi laittamat tuontikiellot pysyvät, eikä loppua niille ole toistaiseksi nähtävillä. Suomen elintarvikevienti on löytänytkin uusia markkinoita EU-alueelta ja esimerkiksi Aasiasta.

    Pohja kuvailee Venäjän tuontikiellon olleen alalle kova isku.

    – Venäjän viennistä putosi 80 prosenttia pois, se on todella suuri määrä. Venäjän vienti muodosti vuonna 2014 elintarvikeviennistä 30 prosenttia, ja nyt se on noin 7 prosenttia, Pohja toteaa.

    Kasvua monelta eri alalta

    Mitään yksittäistä vientimenestystä, joka olisi laittanut luvun kasvuun, ei osaa sanoa Pohja eikä myöskään elintarvikkeiden toimialajohtaja Esa Wrang vientiä edistävästä Business Finlandista.

    – Suurimmat vientiryhmät ovat samat mitkä aiemminkin, eli maitotuotteet, juomat ja lihatuotteet. Positiivista on, että kaikissa muissakin sektoreissa on kasvua, Pohja kuvailee.

    Hän kiittelee valtion aktiivisuutta vienninedistämisessä ja esimerkiksi Food from Finland -ohjelmaa, jossa on toteutettu yli 150 suomalaisten elintarvikkeiden promootio-, ostajatapaamis- ja messutilaisuutta maailmalla.

    Wrang kuvailee kautta linjan tullutta tasaista kasvua hyväksi asiaksi, sillä se luo viennille tervettä pohjaa eikä ole niin haavoittuvaista kuin iso satunnaisvienti.

    Joitain suosiotaan kasvaneita vientituotteita voi huomata. Pohja mainitsee kauran olevan trendikästä ja esimerkiksi mustikoiden suosittuja. Sirkkaleipä taas sai maailmalla suuren mediahuomion.

    Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia PohjaToni Määttä / Yle

    Suomalaiselle voille on ollut kysyntää Ranskassa, jossa sitä käytetään yhä useammin voisarvien eli croissantien leipomiseen. Yle kertoi voin vientimenestyksestä toukokuussa ja kuinka suomalaista voita käyttävät Ranskassa kondiittorit ja suklaaleipurit. Vienti Ranskaan kasvoi viime vuonna 56 prosenttia ja sen arvo kohosi 65 miljoonaan euroon.

    Kiina puolestaan on avannut oviaan suomalaiselle sianlihalle. Atria kertoi keväällä, että se vei viime vuonna Kiinaan hieman yli kolme miljoonaa kiloa suomalaista sianlihaa. Myöhemmin vientiluvan Kiinaan saanut HKScan puolestaan laittoi huhtikuussa matkaan ensimmäiset sianlihakontit.

    Wrang kertoo, että vientimarkkinaa on avattu myös Japaniin, jonne suomalaista kirjolohta on viety sushin raaka-aineeksi. Japaniin menee myös erilaisia marjapohjaisia tuotteita ja alkoholia.

    – Japaniin viedään myös hyvin paljon erilaisia Muumi-brändättyjä elintarvikkeita ja juomia. Muumi-brändi toimii niissä erittäin hyvin, jopa paljon Suomea paremmin, Wrang toteaa.

    Missä suomalaisiin elintarvikkeisiin ei ehkä ajattelisi maailmalla helposti törmäävänsä? Elintarviketeollisuusliiton Pohja keksii nopeasti kaksi esimerkkiä.

    – Britit juovat teensä suomalaisen sokeripalan kanssa. Palasokeria ei tehdä kovin monessa maassa edes. Italialaiset puolestaan tykkäävät suomalaista herneistä, ne maistuvat oikeasti tuoreilta ja makeilta. Ainakin tällaisia esimerkkejä löytyy.

    Lue myös Ylen uutinen maaliskuulta: Vodka ja maustettu viina maistuvat – suomalainen alkoholi kiinnostaa nyt maailmalla

    Venäjälle viedään sadalla miljoonalla vuodessa

    Wrang Business Finlandista kertoo, että Venäjän elintarvikevienti on pysynyt melko samalla tasolla viime vuodet. Elintarvikevienti Suomesta Venäjälle on vakiintunut noin sataan miljoonaan euroon vuodessa.

    Venäjälle saa viedä monia ei-eläinperäisiä tuotteita kuten mehuja, alkoholia, leipomotuotteita ja kahvia.

    – Ruplan kurssi oli pitkään epäedullinen, mikä hankaloitti vientiä. Venäjälle tarvittaisiin laajempaa tuotevalikoimaa, jotta pystyttäisiin pitämään suomalaistuotteet kuluttajien mielissä, Wrang arvioi.

    Elintarvikeala toimii vahvasti kotimaisen kysynnän varassa, ja vientiin menee noin 15 prosenttia tuotannosta. Wrang kuvailee alan toimijoiden olevan nyt aiempaa innokkaammin mukana hakemassa uusia vientikohteita.

    – Olen ollut 25 vuotta mukana elintarvikeviennissä eikä tällaista vauhtia ole koskaan nähty aiemmin, Wrang iloitsee.

    Erityisen iloinen hän kuvailee olevansa uusista elintarvikeyrityksistä, jotka tekevät rohkeasti vientiä ja avaavat uusia markkinoita.

    Aiempia uutisia aiheesta

    Näin mustikkakukko vietiin Lontooseen – seuraavaksi muutkin savolaisherkut aiotaan saada maailman gourmet-ravintoloihin

    Kananmunia ja sianlihaa viedään Suomesta Aasiaan – sian spermallekin löytyy markkinarako

    Vodka ja maustettu viina maistuvat – suomalainen alkoholi kiinnostaa nyt maailmalla

    Ministeri iloitsee viennin elpymisestä Venäjälle – "Saimaalla risteilee monia muitakin venäläisiä kuin Putin"

    "Maailman talous perustuu luonnonvarojen ylikuluttamiseen" – Meri-Lapin poikkeuksellinen teollisuuskeskittymä näyttää Kiinalle mallia kiertotaloudesta


    Perämeren pohjukassa sijaitsevassa Meri-Lapissa on koko Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna poikkeuksellisen paljon monipuolista teollisuutta 25 kilometrin säteellä. Alueella on kehitetty kiertotaloutta, jonka ydinajatuksena on korvata...

    Perämeren pohjukassa sijaitsevassa Meri-Lapissa on koko Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna poikkeuksellisen paljon monipuolista teollisuutta 25 kilometrin säteellä. Alueella on kehitetty kiertotaloutta, jonka ydinajatuksena on korvata uusiutumattomia luonnonvaroja.

    Kiertotalouden ydinajatus on, että toisen roska on toisen aarre. Meri-Lapissa materiaalien hyödyntäminen on tehokasta, sillä tuotantolaitokset voivat käyttää itse toiminnassaan syntyviä materiaaleja tai kuljettaa niitä lähistöllä sijaitseville toisille toimijoille.

    Tässä on ihan valtava mahdollisuus nyt kun meidät on tunnistettu maailmalla. Nani Pajunen

    Massiivisten jäteongelmien ja ehtyvien luonnonvarojen kanssa kamppailevassa maailmassa kiertotalous on nostettu ratkaisuksi moneen ongelmaan.

    – Me elämme tämän yhden maapallon luonnonvarojen varassa ja maailman talous perustuu näiden luonnonvarojen ylikuluttamiseen. Kiertotalouden myötä saamme ratkaisuja, miten pystymme elämään siten, että luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla eli niitä saadaan takaisin kiertoon, kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta toteaa.

    Meri-Lapissa tuotetaan 120 rekkalastillista teollisuuden sivutuotteita joka päivä

    Suomen ensimmäinen valtakunnallisen kiertotalouden osaamiskeskuksen perustamisesta Kemiin päätettiin viime vuonna. Suomen valtion juhlarahasto Sitra on myöntänyt osaamiskeskukselle 600 000 euron tuen, joka on määrä käyttää vaiheittain kahden ja puolen vuoden aikana. Kierto- ja biotalouskeskuksen perustajina toimivat Digipolis, Kemin kaupunki sekä Lapin ammattikorkeakoulu.

    Kemi valikoitui osaamiskeskuksen kohteeksi juuri Meri-Lapin runsaan raskaan teollisuuden johdosta. Meri-Lapissa tuotetaan teollisuuden sivutuotetta 1,7 miljoonaa tonnia vuosittain. Määrä vastaa 120 rekkalastillista vuoden jokaisena päivänä.

    – Meri-Lapissa on volyymia, joka mahdollistaa tällaisen liiketoiminnan ja kiertotalouden kehittämisen, ja myös osaajia, jotka pystyvät ratkomaan näitä haasteita kiertotalouden avulla, Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskuksen johtaja Kari Poikela sanoo.

    Sitran kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen näkee kiertotalouden tulevaisuuden alana.

    – Tässä on ihan valtava mahdollisuus nyt kun meidät on tunnistettu maailmalla. Me osaamme tehdä tätä ja Suomi on hyvin vahvasti tunnettu jo aiemmin hyvän koulutuksen maana eli nyt kun yhdistetään tämä hyvä osaaminen ja nämä kiertotalouden ratkaisut, niin tässähän on maailma auki kaikille mahdollisuuksille.

    Bei Feng / EPAYhteistyösopimus Kiinan kanssa

    Maailman ihmiset käyttävät joka vuosi enemmän luonnonvaroja kuin maailman luonto ehtii tuottaa. Viime vuoden osalta ylikulutuspäivä saavutettiin 2. elokuuta. Suomalaiset haaskaavat luonnonvaroja keskimääräistä enemmän, suomalaisten ylikulutuspäivä oli jo huhtikuussa. Jos kaikki maailman asukkaat eläisivät yhtä yltäkylläisesti kuin suomalaiset luonnonvaroja tarvittaisiin 3,6 maapallollisen verran. Sitran Nani Pajunen sanoo, että kiertotalous on jatkossa luonnonvarojen ylikulutuksen kanssa kamppailevalla maailmalle ainoa vaihtoehto.

    – Kun puhutaan kiertotaloudesta, niin sehän ei ole vaihtoehto muiden joukossa, vaan meidän täytyy oikeasti muuttaa toimintatapojamme siihen, että teemme näitä kiertotalousratkaisuja eli se on oikeastaan ainoa vaihtoehto.

    Kiertotalous on maailmalla monin paikoin vielä lapsen kengissä. Meri-Lapissa hyväksi havaitut kiertotalouden käytännöt ovatkin herättäneet kiinnostusta myös maailmalla, todisteena siitä on Kiinan kanssa hiljattain tehty sopimus kiertotalouden kehittämisyhteistyöstä.

    – Tarkoituksena on, että tämä toimintamalli lähtee kasvamaan myös Kiinan päässä ja yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia, Poikela sanoo, Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskuksen johtaja Kari Poikela sanoo.

    Poikela sanoo, että Meri-Lapin kiertotalousosaamista arvostetaan maailmalla.

    – Teollisuus on kestävää täällä ja asioita tehdään yhteistyöverkostossa teollisuuden toimijoiden kanssa. Se on malli, jonka ansiosta meitä katsotaan muualta Euroopasta ja maailmalta esimerkkinä.

    Kemin Digipolis OyMeri-Lapissa sijaitsee poikkeuksellinen teollisuuskeskittymä

    Meri-Lapissa lähekkäin sijaitsevat erilaiset teollisuustoimijat pyrkivät hyödyntämään toiminnassaan syntyvät sivutuotteet mahdollisimman tehokkaasti.

    – Meillä on Euroopan mittakaavassakin poikkeuksellisen monipuolinen teollisuuden keskittymä. Meillä on sellun, paperin ja kartongin valmistusta, sahakin mahtuu mukaan. On toisaalta kromikaivos, ferrokromin valmistusta ja ruostumattoman teräksen valmistusta ja siihen liittyvä vahva palveluyritysten verkosto tuossa ympärillä, Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskuksen johtaja Kari Poikela listaa.

    Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskus toimii linkkinä teollisuustoimijoiden välillä.

    – Toimimme välissä juoksupoikana ja kehittäjänä. Haluaisin itse nähdä, että me olemme se toimija, joka pystyy viemään tätä muutosta ja kehitystä eteenpäin nopeutetussa aikataulussa, Poikela pohtii.

    – Teollisuudessa on todella rautaisia ammattilaisia. Emme pysty heille kertomaan, mitä heidän pitäisi omissa tuotantoprosesseissaan tehdä paremmin, mutta voimme kertoa, mitä tarpeita muilla teollisuustoimijoilla ja kaivostoimijoilla on ja minkälaisia mahdollisuuksia toisen toimijan sivuvirran hyödyntämisessä on ja minkälaisia tarpeita on aukeamassa muualla yhteiskunnassa, Poikela selventää.

    Pyrkimys sataprosenttiseen kierrättämiseen

    Teollisuustoiminnassa syntyy muun muassa tuhkaa ja muita raaka-aineita, jotka sopivat esimerkiksi metsälannoituksiin ja maanrakennukseen. Osa materiaalista hyödynnetään esimerkiksi maanrakennuksessa.

    Metsä Groupin Kemin tehtailla tuotannossa syntyvä ylimääräinen materiaali pyritään kierrättämään sataprosenttisesti.

    – Kehitämme myös jatkuvasti uusia tuotteita tuotannon sivuvirroista, kertoo tehtaanjohtaja Tomi Seppä Metsä Groupin Kemin tehtailta.

    Luulen, että tässä ei maailma enää taka-askeleita ota. Kari Poikela

    Tehtaanjohtajan mukaan kiertotalous heijastuu kaikkeen toimintaan.

    – Se näkyy ihan kaikessa tekemisessä. Valmistamme uusiutuvasta pohjoisen puuraaka-aineesta tuotteita, jotka ovat kierrätettäviä ja niillä voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita. Koko meidän toimintamme on osa tätä kiertotaloutta, Seppä sanoo.

    Tulevaisuudessa yhä useampi työpaikka voi olla kiertotaloudessa

    Kiertotaloudella ei pyritä vain luonnonvarojen säästämiseen ja kustannussäästöihin, vaan toiminnan kaavaillaan tuovan mukanaan myös runsaasti uusia työpaikkoja.

    – Odotan, että tämä tulee tulevina vuosina tuomaan alueelle kymmeniä työpaikkoja ja viennin kautta enemmänkin. Olemme laskeneet, että meillä on viisitoista teollisen kiertotalouden vientiaihetta jo pidemmällä menossa olevia asioita. Siellä se työpaikkavaikutus on parhaimmillaan laskettu neljään sataan työpaikkaan ja saman verran tai enemmän voisi tulla myös investointimiljoonia, Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskuksen johtaja Kari Poikela laskee.

    Poikelan mukaan Meri-Lapin kiertotalousmenestyksen taustalla on oikea ajoitus.

    – Me olemme omalta osaltamme ratsastaneet trendin aallonharjalla. Ajoitukset ja ajatukset ovat sopineet hyvin yhteen maailman päättäjien kanssa. Pariisin ilmastosopimuskin viitoittaa tietä, mihin suuntaan maailma liikkuu. Luulen, että tässä ei maailma enää taka-askeleita ota.

    Pariskunta teki sen, mihin muut eivät ikinä ryhtyisi – perusti kaupan 300 asukkaan pitäjään:

    Pariskunta teki sen, mihin muut eivät ikinä ryhtyisi – perusti kaupan 300 asukkaan pitäjään: "Talvi oli tosi karmeaa aikaa"


    Mirva Venäläiselle kävi erikoinen tapahtuma lokakuussa 2015. Hän asui tuolloin Mikkelissä ja sai sinne vähän mutkan kautta tietää, että liki 200 kilometrin päässä Parikkalan Uukuniemellä on halloweenbileet - ja siellä on joku mies vailla...

    Mirva Venäläiselle kävi erikoinen tapahtuma lokakuussa 2015. Hän asui tuolloin Mikkelissä ja sai sinne vähän mutkan kautta tietää, että liki 200 kilometrin päässä Parikkalan Uukuniemellä on halloweenbileet - ja siellä on joku mies vailla seuralaista.

    Sitten siinä vain kävi niin, että Mirva Venäläinen saapui itärajan tuntumaan Uukuniemelle juhlimaan, tapasi siellä salaperäisen seuralaisen Karen ja ymmärsi elämänsä muuttuneen.

    – Kun lähdin pois, tajusin, että jotain sinne Uukuniemelle jäi, hän muistelee.

    Alkoi kirjeenvaihto ja lopulta Mirva muutti Uukuniemelle.

    – Se oli hyvä halloween-reissu. Täällä ollaan.

    Vielä tuolloin Mirva Venäläinen ei osannut aavistaa, että hän jonain päivänä olisi syrjäisen Uukuniemen kylän kauppias.

    Mirva Venäläisen aamu alkaa imuroinnilla.Petri Kivimäki / YleTuskanhiki

    Aamukahdeksalta Mirva Venäläinen on imuroimassa kaupan lattioita ja siivoamassa vessaa. Kauppa aukeaa yhdeksältä, ja kaiken pitää silloin olla siistinä.

    Uukuniemellä asuu vakituisesti noin 300 ihmistä. On vaikea kuvitella, että kyläkauppa täällä olisi millään tavalla kannattava.

    – Vastoinkäymisiä on ollut paljon, mutta nehän vain piiskaavat meitä eteenpäin. Me emme ole helposti lannistuvia, kertoo Mirva Venäläinen.

    Mirvan silmät ovat ristissä. Viime yönä hän oli päässyt kotiin vasta kello yksi, kun jälkikasvu oli halunnut käydä sadan kilometrin päässä Imatralla. Samalla matkalla hän haki kauppaan täydennystä, mutta oli vielä ennen nukkumaan menoa laittanut oikeat hinnat tavarahyllyjen päähän.

    Lasin takana olevasta pikkuruisesta toimistohuoneesta kurkistaa Mirva Venäläisen avopuoliso Kare Palmu. Hänen otsallaan kimmeltävät pienet hikikarpalot.

    Pihalla olevasta säiliöstä bensiini on loppu, ja uutta saadaan vasta muutaman päivän kuluttua.

    – Mistä minä olisin voinut tietää, että yhtäkkiä kaikki haluavat ostaa bensaa ruohonleikkureihinsa ja veneisiinsä, Kare Palmu tuskailee.

    Kare Palmun mukaan bensiinin myynti ei oikeastaan tuo lisätuloja, mutta se on hyvä palvelu.Petri Kivimäki / Yle

    Uukuniemi ei oikeastaan ole minkään matkan varrella. Vielä reilu kymmenen vuotta sitten tämä oli itsenäinen noin 500 asukkaan kunta, kunnes vuoden 2005 alusta Uukuniemi ja Saaren kunta liittyivät Parikkalaan.

    Kare Palmu muutti Uukuniemelle jo vuonna 2004. Paikka oli hänelle tuttu, sillä hänen äitinsä synnyinkoti on Uukuniemellä ja hän oli viettänyt siellä monta kesää.

    Sitä ennen Palmu oli ollut Helsingissä kymmenen vuotta nuoriso-ohjaajana. Hän kertoo nähneensä siellä niin paljon surullisia tapauksia, että halusi omat lapsensa pois pääkaupunkiseudulta. Karen edellisessä suhteessa syntyneistä kolmesta lapsesta kaksi vanhinta on jo muuttanut eri puolille Suomea opiskelemaan - nuorin on vielä kotona.

    – Nyt kaduttaa, etten tajunnut tullut tänne kymmenen vuotta aikaisemmin, sanoo Kare Palmu.

    Aluksi hän kävi töissä noin 40 kilometrin päässä olevalla Punkaharjun vaneritehtaalla, kunnes yt-neuvottelujen tuloksena joutui sieltä lähtemään.

    Uukuniemeltä hän ei aikonut lähteä minnekään. Oli aika keksiä jotain uutta.

    Mirva Venäläisen tytär Iiris Venäläinen (oik.) on ollut kaupassa töissä alusta asti.Petri Kivimäki / YlePelastamaan kyläkauppa

    Uskomattomilta tuntuvat ne ajat, kun Suomessa yhdessä pienessä kylässä saattoi olla kolmekin kauppaa. Vielä 1980-luvulla kyläkauppoja oli yli 3 000. Tällä hetkellä lukumäärä on noin 240. Viime vuosina kyläkauppoja on kuollut 30 kaupan vuosivauhtia.

    Paikallinen osuuskauppa piti vuosia Uukuniemen keskustassa Sale-myymäläänsä, mutta lakkautti sen lopulta kannattamattomana syksyllä 2015. Kauppa oli vuoden kiinni, kunnes sen avasi savonlinnalainen yrittäjä, joka kuitenkin jo vuoden kuluttua totesi, että se ei ollutkaan hänen unelmatyönsä.

    Kun Mirva Venäläinen ja Kare Palmu kuulivat, että Uukuniemen kyläkauppa olisi taas lopettamassa, päättivät he ryhtyä toimeen.

    – Alussa vähän vitsailtiin, että pitäisiköhän meidän ryhtyä kauppiaaksi. Sitten se ei ollutkaan enää vitsi, vaan ryhdyttiin tuumasta toimeen. Ystävät potkivat meitä eteenpäin, että ilman muuta meistä tulisi loistava kauppiaspariskunta, kertoo Mirva Venäläinen.

    Kaupan ovet avautuivat 2.10.2017. Kumpikaan ei ollut aiemmin ollut kauppiaana, joten opittavaa olisi paljon.

    – En minä tiennyt, että joulun jälkeen pitää olla kuivia herneitä myytävänä, kun kaikki halusivat tehdä kinkun rippeistä hernekeittoa. Nyt tiedän senkin, naurahtaa Mirva Venäläinen.

    Venäjän rajalle Uukuniemen kaupalta on matkaa linnuntietä nelisen kilometriä. Kaupan edestä kulkeva tie ei vie Venäjälle, vaan päättyy ennen sitä. Mahdollisuutta rajanylitykseen täällä ei ole. Mäen laelta näkyy kaunis Karjalan Pyhäjärvi, josta melkein puolet on itänaapurin puolella.

    Uukuniemen pitäjän kyläkauppa sijaitsee Niukkalassa Karjalan Pyhäjärven tuntumassa.Kari Kosonen / YleSitten ei käynytkään ketään

    Viime talvi oli kauppiaille todella rankka ja karu. Asiakkaita kävi harvakseltaan: pääasiassa oli hiljaista. Kare Palmu ei löydä edes sanoja kuvaamaan, millaisen todellisuuden talvi näytti.

    – Se on loppusyksyllä kuin veitsellä leikattuna, kun yhtäkkiä huomaa, ettei täällä kovin monta asiakasta käy.

    Talvi oli pitkä ja pimeä. Lunta oli metri ja pakkaskausi kesti viikkotolkulla. Kaupassa alkoi tulla aika pitkäksi.

    – Päivämyynti saattoi olla 250 euroa. Siitä kun rupeaa laskemaan tukkuhinnan ja myyntihinnan erotuksen. Lisää siihen sähköt ja kaikki kulut, jokainen ymmärtää, ettei siitä itselleen jää senttiäkään, kertoo Mirva Venäläinen.

    Yllättävä takaisku ja kovasti kouraissut ennakoimaton rahanmeno tuli päälle heti vuodenvaihteen jälkeen, kun ensin hajosi kaupan kylmätiski ja kohta sen jälkeen pakastin. Mirva Venäläinen harmittelee, että kaikilta asiakkailta ei riittänyt ymmärrystä, kun kylmätuotteita ei saanut moneen päivään. Korjaaja kun ei kaupalle varaosiensa kanssa ihan heti pääse.

    – Välillä tuli sellaista kommenttia, että mikä kauppa tämä on, kun ei makkaraa saa. Mutta minkäs me sille voitiin, kertoo Mirva Venäläinen.

    Pariskunta oli päättänyt, että se ei heti luovuta. Tiedossa oli, että talvella 300–350 kylän asukasta eivät voi yksin kauppaa tehdä kannattavaksi.

    – Eihän jokainen käy seitsemänä päivänä viikossa kaupassa. Niin se vain on, sanoo Mirva Venäläinen.

    Talvella kauppa oli auki maanantaista lauantaihin. Nyt kesällä ostoksilla voi käydä joka päivä.

    Mutta tästä kesästäkään ei voi olla ihan varma. Vaikka kauppiaat jo luulivat oppineensa tietämään, minkä verran tavaraa pitää juhlapyhien ajaksi tilata, niin juhannus meni pieleen. Kylmäaltaista loppui juhannuspäivänä tavara, joten kauppa piti laittaa juhannussunnuntaiksi kiinni, kun ei ollut mitään mitä myydä.

    – Meillä on otettu kaikki luulot pois tässä kauppiasuran alkutaipaleella, tuumii Mirva Venäläinen.

    Unelma Myllyoja (vas.) ja Mirja Vähäsöyrinki (oik.) tulivat jäätelölle, ennen kuin jatkavat matkaansa Turkuun.Petri Kivimäki / YleJäätelöä

    Kesäisenä aamupäivänä kaupan pihalla olevan terassipöydän äärellä kolme rouvaa nauttii jäätelöistä. He ovat aloittaneet kotimatkan läheisestä Uukuniemen virkistyskeskuksesta, jossa Kristillinen työväenliitto pitää kesäleirejä ja tapahtumia.

    – Kaupalta on ostettu kaikki tavarat, mitä leirillä tarvitaan, kertoo turkulainen Leila Myllyoja, joka on kristillisen työväenyhdistyksen puheenjohtaja.

    Samaan aikaan kassalla on Sinikka Tykkyläinen, jonka vihreässä kauppakassissa on elintarvikkeita muutamaksi päiväksi. Paikkakuntalaisena hän iloitsee omasta kyläkaupasta.

    – Rautakaupassa ja apteekissa pitää käydä muualla, mutta muuten saa tarvitsemansa, kertoo Tykkyläinen.

    Aamulla väkeä kaupassa käy, mutta aika äkkiä rauhoittuu. Se on kyläkauppiaalle liiankin tuttu hetki.

    Sinikka Tykkyläinen tuli ostoksille. Kesätyöntekijä Akseli Lehtonen on kassalla.Kari Kosonen / YleOlutta ja makkaraa

    Pienellä kylällä jokainen tuntee toisensa. Myös Mirva ja Kare ovat tuttuja kyläläisten kanssa. Äkkiä oppii, kuka tulee pelaamaan hedelmäpeliä, kuka lottoamaan, kuka kahville tai kuka ostamaan isot ostokset.

    Yhtätoista laatua kahvia tai keksejä ei ole myytävänä, sillä valikoima on pakko pitää melko suppeana. Elintarvikkeiden lisäksi myynnissä on perustavaraa, kuten paristoja, lehtiä, lahjapaperia ja tupakkaa.

    – Olut on joka kuukauden myydyin artikkeli. Sitten tulevat maito, tupakka, leipätuotteet ja makkara, kertoo Mirva Venäläinen.

    Uukuniemen pitäjä on osa Parikkalan kuntaa Etelä-Karjalassa.Yle Uutisgrafiikka

    Postiasia sen sijaan Kare Palmua harmittaa. Hän olisi halunnut kauppaan asiamiespostin, mutta niitä he eivät saaneet.

    – Postin mielestä täällä ei asiamiespostia tarvita, mutta meidän mielestä pitäisi olla.

    Kun kaupan pihaan ei saatu keltaista postilaatikkoakaan, järjestivät kauppiaat myymälään laatikon, johon lähetykset voi laittaa. Postinkantaja ottaa ne kyllä mukaansa neljä kertaa viikossa.

    – Hedelmävaa'alla punnitaan paketit tai kirjeet, että saadaan niihin oikea määrä merkkejä. Meidän mielestä mummon ei tarvitse olla lähettämättä korttia tai pakettia lapsenlapselleen sen takia, että ei ole paikkaa, mihin paketin voi jättää, sanoo Mirva Venäläinen.

    Nuoren naisen unelma täyttyi

    Mirva Venäläisellä ja Kare Palmulla ovat apunaan Mirvan lapset Iiris ja Elias sekä Eliaksen kaveri Akseli Lehkonen.

    17-vuotiaat Elias Venäläinen ja Akseli Lehkonen ovat toisilleen tuttuja ajalta, kun Venäläisten perhe vielä asui Mikkelissä. Nyt he vuorottelevat kassalla, täyttävät hyllyjä ja tekevät kaupan pikkupuuhia. Välillä ehtii nopeasti vilkaista kännykkää.

    Kaupan takaovella Mirva Venäläisen 19-vuotias tytär Iiris litistää pahvilaatikoita. Kohta hän asettelee ne kärryyn ja vie kierrätyspisteeseen. Sitä ennen Iiris on asettanut uusia tuotteita hyllylle, ollut kassalla, siivonnut käytäviä ja huolehtinut hedelmähyllyn kuntoon.

    Iiris Venäläinen nauttii elämästään Uukuniemellä.Petri Kivimäki / Yle

    Lapsuutensa Iiris asui äitinsä Mirvan kanssa Mikkelissä. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli eläintenhoitoa Kiteellä, mutta lehmät eivät oikein olleet hänen juttunsa.

    Nyt lapsuuden haave on yllättäen toteutumassa.

    – Muistan kun pikkutyttönä haaveilin aina olevani kaupan täti. Nyt minä olen kaupan täti, iloitsee Iiris Venäläinen.

    Iiriksen Mikkelissä asuvien ystävien suurin huolenaihe tuntuu olevan, että miten Iiris voi Uukuniemellä olla. Oikein hyvin voi olla, jos Iiristä on uskominen. Skootterilla pääsee kätevästi työmatkat kotoa kaupalle ja illalla kauemmaksikin.

    – Eihän tästä ole kuin 20 kilometriä Kesälahdelle. Sieltä pääsee junalla Lappeenrantaan tai vaikka Helsinkiin.

    Iiris asuu Mirvan ja Karen omakotitalossa, jossa hänellä on riittävästi omaa tilaa olla ja elää. Jossain hänen mielessään elää vielä ajatus opiskeluista, mutta nyt tärkeintä on olla töissä kaupassa.

    Ota ilmaiseksi

    Kaikkein vaikeinta Mirva Venäläiselle ja Kare Palmulle on ollut oppia, minkä verran tavaraa kannattaa myytäväksi ottaa. Kun lihapaketin viimeinen käyttöpäivä tulee vastaan, ei sitä enää voi myydä. Silloin sen päälle tulee lappu: "Ota tästä! - huomaa päiväys".

    – Siitä ei kauppias enää saa senttiäkään. Ottakoon joku ja antakoon vaikka koiralle tai tehköön mitä huvittaa, sanoo Kare Palmu.

    Jos jokin tavara loppuu, ei sitä ihan heti myytäväksi tule. Lähimpään tukkuun Savonlinnaan kun on matkaa 70 kilometriä. Toinen vaihtoehto on mennä tukkuun Imatralle, sinne on sata kilometriä.

    Sen saa antaa vaikka koiralle.Petri Kivimäki / Yle

    Nyt Uukuniemen pitäjän raitti alkaa vilkastua. Kesäasukkaat tulevat - heitä on täällä parhaimmillaan jopa 3 000. Niin kuin lomalaiset odottavat pääsevänsä kesämökeilleen Uukuniemelle, odottavat lomalaisia myös kauppiaat.

    – Talvi oli pitkä ja raskas, mutta nyt näyttää jo valoisammalta, kertoo Kare Palmu.

    Hän tunnustaa suoraan, että hän ei osaa kuvitella tällä hetkellä mitään muuta työtä kuin olla kauppiaana. Hän kokee suurta tyydytystä saadessaan ottaa myyntiin läheisen biisoni- ja lammastilan lihaa sekä paikallisen kalastajan viereisestä järvestä saamaa saalista.

    Kahvion leivonnaiset tulevat 40 kilometrin päästä Parikkalasta. Taustalla työskentelee Mirva Venäläisen poika Elias Venäläinen.Petri Kivimäki / YleKellot soivat

    Vaikka kauppiaspariskunnasta näkee, että helppoa ei ole ollut, molemmista huokuu toivo. Mirva ja Kare ovat aidosti onnellisia, että oppivat uutta ja voivat tarjota kyläläisille kaupan. Vaikeuksien talvi ei ole tehnyt hallaa pariskunnan yhteiselolle. Heinäkuun lopulla he pääsevät kuuntelemaan, kun hääkellot soivat juuri heille.

    – Päivääkään en ole katunut. Valoa on ikkunassa, sanoo Mirva Venäläinen.

    – Eikä tässä parane ruveta synkistelemään. Pieni positiivinen mielenvikaisuus auttaa tässä hommassa, naurahtaa Kare Palmu.

    Atria antoi tulosvaroituksen

    Atria antoi tulosvaroituksen


    Lihanjalostusyhtiö Atrian mukaan konsernin koko vuoden liikevoitto jäänee viime vuoden lukemista. Liikevaihto pysyy uuden ennusteen mukaan vuoden 2017 tasolla. Heti tulosvaroitustietojen julkistamisen jälkeen Atrian tulos lähti selvään laskuun....

    Lihanjalostusyhtiö Atrian mukaan konsernin koko vuoden liikevoitto jäänee viime vuoden lukemista. Liikevaihto pysyy uuden ennusteen mukaan vuoden 2017 tasolla.

    Heti tulosvaroitustietojen julkistamisen jälkeen Atrian tulos lähti selvään laskuun. A-osakkeen kurssi oli perjantaina yhden jälkeen iltapäivällä lähes 10 prosenttia miinuksella.

    Yhtiön tiedotteen mukaan odotettua heikompi tulos johtuu Atria Ruotsin alkuvuoden tilanteesta. Liikevaihtoa painoivat Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan alhaiset kurssit.

    Atrian aiemman ennusteen mukaan konsernin liikevoiton piti ylittää viime vuoden lukema 40,9 miljoonaa euroa ja liikevaihdon kasvavan jonkin verran viimevuodesta.

    Atria julkistaa puolivuotiskatsauksensa 19. heinäkuuta.

    Arabiemiraatit saa Patrian toimittamat panssariajoneuvot kuntoon – asevalmistaja sai vientiluvan varaosille

    Arabiemiraatit saa Patrian toimittamat panssariajoneuvot kuntoon – asevalmistaja sai vientiluvan varaosille


    Valtioneuvosto on myöntänyt asevalmistaja Patrialle luvan viedä AMV-panssariajoneuvon varaosia Arabiemiraatteihin. Käytännössä lupa mahdollistaa sen, että jo aiemmin Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin toimitetut ajoneuvot saadaan huollettua ja...

    Valtioneuvosto on myöntänyt asevalmistaja Patrialle luvan viedä AMV-panssariajoneuvon varaosia Arabiemiraatteihin.

    Käytännössä lupa mahdollistaa sen, että jo aiemmin Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin toimitetut ajoneuvot saadaan huollettua ja pidettyä toimintakuntoisena. Patria myi vuonna 2016 Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin 40 AMV-ajoneuvoa.

    Valtioneuvoston käsiteltäväksi tulevat vain luvat, joiden arvo on yli miljoona euroa. Pienemmät kaupat päättää puolustusministeri.

    Patrian asevienti Arabiemiraatteihin on joutunut kritiikin kohteeksi, sillä alkuvuodesta selvisi, että suomalaisyhtiön valmistamia panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja oli käytetty Jemenissä.

    Arabiemiraatit on mukana Jemenin sodassa.Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan siellä on pommitettu myös siviilikohteita. Sodassa on kuollut ainakin 10 000 ihmistä ja miljoonia ihmisiä on paennut kodeistaan.

    Esimerkiksi Norja keskeytti alkuvuodesta aseiden ja ammusten myynnin Arabiemiraatteihin Jemenin tilanteen takia.

    Asevienti Arabiemiraatteihin on herättänyt keskustelua myös Suomessa.

    Oikeuskansleri antoi kesäkuussa ratkaisunsa, jonka mukaan valtioneuvosto ei toiminut lainvastaisesti myöntäessään Patrialle vientiluvan vuonna 2015 Arabiemiraatteihin. Oikeuskansleri piti kuitenkin tammikuussa 2018 myönnettyä jatkolupaa kritiikille alttiina.

    Lue myös:

    Miten suomalaisten asekaupat liittyvät Etelä-Afrikan presidentin eroon? Näin pyörii asevalmistaja Patrian bisnes

    Suomen asevienti Arabiemiraatteihin entistä tarkempaan harkintaan

    Miten suomalaisvaunu päätyi Jemenin veriseen sisällissotaan? Tuomioja: Päätökset eivät kestä tarkempaa tarkastelua

    Hotellien hinnat sahaavat vuoristorataa huipputapaamisen alla – Osa neljän tähden hotelleista on pyytänyt yli 400 euroa halvimmasta huoneesta

    Hotellien hinnat sahaavat vuoristorataa huipputapaamisen alla – Osa neljän tähden hotelleista on pyytänyt yli 400 euroa halvimmasta huoneesta


    Helsingin paraatikatu Esplanadi kuhisee turisteista näin keskellä kesää. Lähestyvä Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien huipputapaaminen on lisännyt äkillisesti ydinkeskustan tasokkaimpien hotellien kysyntää. – Helsinki on hyvin...

    Helsingin paraatikatu Esplanadi kuhisee turisteista näin keskellä kesää. Lähestyvä Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien huipputapaaminen on lisännyt äkillisesti ydinkeskustan tasokkaimpien hotellien kysyntää.

    – Helsinki on hyvin rauhanomainen ja tasapuolinen kohtaamispaikka presidenteille, sanoo venezuelalainen risteilymatkustaja Alex Guenoun.

    Norjan Nordkapiin matkalla oleva sveitsiläisherra Markus Giger on toisilla linjoilla. Hän lähtisi kiireen vilkaa lipettiin, jos kuulisi, että kaupunkiin on tulossa suurvaltapoliitikkoja.

    – Tämä on aivan sama tilanne kuin meillä Sveitsissä. Kun Davosissa kokoontuvat maailman talousjohtajat, silloin sinne ei vaan kannata mennä.

    Kun matkalaisilta kysytään, paljonko heidän mielestään olisi sopiva hinta yöpymisestä neljän tähden hotellissa Helsingin ydinkeskustassa, molemmat vastaavat saman hintahaarukan: 150–200 euroa.

    Hinnoittelun tekevät ihmiset, eivät tietokoneiden algoritmit

    Tämän viikon puolivälissä hotellien hinnat keikkuivat huipussaan. Suosituimpien neljän ja viiden tähden hotellien hinnat olivat nousseet 400–550 euroon huipputapaamista edeltävältä yöltä.

    Suomen suurimman luksus- ja laatuhotellien perheen Kämp Collection Hotelsien liiketoimintajohtaja Krista Syväkari valottaa, millaiset tekijät vaikuttavat hotelliyöpymisen "päivän hintaan".

    Keskeisiä tekijöitä ovat luonnollisesti majoittumiseen liittyvä asiakaskokemus eli hotellin maine, hotellin sijainti sekä vierailun ajankohta.

    – Ensin katsotaan alustava varauskanta kyseisenä hetkenä, kun huomataan, että kysyntä lähtee kasvuun. Suosituilla hotelleilla varauskanta on jo valmiiksi korkea. Hinta määräytyy sen mukaan, paljonko huoneita on vielä myymättä.

    Syväkarin mukaan hinnoittelun tekee hotellien asiantuntijahenkilökunta, eivät pelkät tietokoneiden algoritmit.

    – Ei, kyllä meillä ihmisillä on siihen suuri merkitys. Mutta on tietysti upeita järjestelmiä, jotka auttavat päätöksenteossa.

    Hinnoittelua muutellaan edelleen huipputapaamisen alla

    Monet hotellit ovat aivan huipputapaamisen jo kolkuttaessa ovelle ryhtyneet myös laskemaan hintojaan. Yhdessä ydinkeskustan hotellissa halvin huone maksoi keskiviikkona päivällä nelisensataa euroa, mutta torstai-iltana enää vain 120 euroa. Toisissa hotelleissa hinta on pysynyt vakaasti korkealla tasolla.

    – En sanoisi, että hinnat ovat romahtaneet. Luulen, että edelleenkin hinnoittelua rakennetaan. Nyt tuohon mielenkiintoiseen hetkeen, jolloin saamme Helsinkinä paljon huomiota, on vielä useita päiviä, Krista Syväkari muistuttaa.

    Hän neuvoo, että useimmiten hotellihuoneen hinta on edullisempi, kun varauksen tekee jo esimerkiksi kaksi–kolme kuukautta ennen matkustusajankohtaa.

    Hotellibisneksessäkin on nykyään "äkkilähtöhintoja"

    Mutta hotellibisnekseen ovat tulleet myös "äkkilähtöhinnat", kuten lentoalalla. Eli aivan viime tingassa voikin saada sen kaikkein vähiten maksavan yön hotellissa.

    – Jokainen hotelliketju tekee omia ratkaisujaan riippuen aina siitä, mikä hotellin viime hetken varaustilanne on, Krista Syväkari kertoo.

    Helsingin halvin majoitusvaihtoehto huipputapaamisen ajaksi torstai-illan varaustilanteessa on Tattarisuolla kymmenisen kilometriä keskustasta sijaitsevan Arkadia Hotel & Hostelin makuusalisänky. Sen hinta on 19,50 euroa. Evelin Ruumet työskentelee majapaikan vastaanotossa.Ronnie Holmberg / Yle

    Jos hotellitarjonnasta ei löydy omalle vaatimustasolle riittävän edullista majoitusta, Helsingin kaupungin matkailumarkkinoinnista vastaavan Helsinki Marketingin myynti- ja markkinointijohtaja Vappu Mänty antaa vinkin:

    – Kyllähän silloin kannattaa lähteä katsomaan näitä vaihtoehtoisia majoituksen tarjoajia eli esimerkiksi sellaisia kuten Airbnb tai vastaavat toimijat.

    Aina tosin tämäkään vinkki ei toimi. Kalleimmista asunnoista voi joutua pulittamaan yli 700 euroa huipputapaamista edeltävänä yönä.

    Ja aivan kaikkein halvin majoitus löytyy laitakaupungilta. Torstain varaustilanteen mukaan Helsingin halvimman huipputapaamissängyn sai alleen hintaan 19,50 euroa Tattarisuolla sijaitsevan hostellin makuusalista.

    Elisan toinen vuosineljännes oli historian paras – 5G-suunnitelmat etenevät

    Elisan toinen vuosineljännes oli historian paras – 5G-suunnitelmat etenevät


    Teleoperaattori Elisan kulunut vuosineljännes oli yhtiön historian paras huhti-kesäkuun välinen jakso. Liikevaihtoa yhtiö keräsi 458 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 vastaavasta kasvua kertyi 13 miljoonaa. Vertailukelpoinen liikevoitto koheni viime...

    Teleoperaattori Elisan kulunut vuosineljännes oli yhtiön historian paras huhti-kesäkuun välinen jakso. Liikevaihtoa yhtiö keräsi 458 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 vastaavasta kasvua kertyi 13 miljoonaa.

    Vertailukelpoinen liikevoitto koheni viime vuoden 92 miljoonasta 98 miljoonaan euroon.

    Tuloksessa näkyy mobiilin palveluliikevaihdon ja digitaalisten palveluiden kasvu. Myös operatiivisen toiminnan tuottavuus kasvoi.

    Nyt teleyhtiö kertoo valmistautumisen 5G-datayhteyksiin etenevän hyvin. Jo nyt valmiudet 5G-yhteyksiin on rakennettu Tampereelle ja Turkuun.

    Yhtiö odottaa 5G-yhteyksiltä paljon ja on valmis vastaamaan taajuuksia koskevaan huutokauppaan 26. syyskuuta alkaen. Tarjolle tulee kolme toimilupaa.

    Elisan arvion mukaan sen koko vuoden liikevaihto on ainakin viime vuoden tasolla, ehkä jopa hieman enemmän.

    Hypoteekkiyhdistys kritisoi hallitusta –

    Hypoteekkiyhdistys kritisoi hallitusta – "Kauppojen aukiolojen ja taksiliikenteen vapautukset jäivät harmillisen harvoiksi todellisiksi rakenneuudistuksiksi"


    Asuntolainaluotottaja Hypo kritisoi kovin sanoin maamme hallitusta perjantaina julkaistussa talouskatsauksessaan. Hypon mukaan rakenteellisia uudistuksia ei ole Suomessa tällä hallituskaudella juurikaan tehty, vaikka siihen olisi ollut taloussuhdanteen...

    Asuntolainaluotottaja Hypo kritisoi kovin sanoin maamme hallitusta perjantaina julkaistussa talouskatsauksessaan. Hypon mukaan rakenteellisia uudistuksia ei ole Suomessa tällä hallituskaudella juurikaan tehty, vaikka siihen olisi ollut taloussuhdanteen tarjoama selkänoja.

    – Kestävyysvajetta ei ole nujerrettu ja velkaantuminen jatkuu. Kauppojen aukiolojen ja taksiliikenteen vapautukset jäivät harmillisen harvoiksi todellisiksi rakenneuudistuksiksi. Seuraava hallitus joutuu uudistushaasteiden eteen todennäköisesti selvästi vaikeammassa taloussuhdanteessa, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa.

    Hypo ennustaa työllisyysasteen nousevan 72 prosenttiin kuluvan vaalikauden aikana. Työllisyydestä se sanoo hallituksen saavuttaneen tavoitteensa jo toukokuussa: nostaa työllisten määrää 120 000 suuremmaksi kuin kolme vuotta sitten.

    Hypon mukaan työllisyyden myönteisestä kehityksestä ei pidä onnitella Suomen hallitusta, vaan se on seurausta enemmänkin markkinavoimien liikkeistä ja suhdanteiden piristymisestä. Maailmantalouden myötätuuli, EKP:n tuki ja kasvukaupunkien rakennusaalto osuivat onnekkaasti kaikki viime vuosille, asuntolainaluotottaja toteaa.

    – Työllisyystavoitteiden täyttyminen on enemmän tuuria kuin taitoa, sillä kaupungistuvan Suomen talous kasvaa nyt vauhdikkaasti ennen kaikkea maailmantalouden vetämänä. Toki hallitus on välttänyt omat virheet, eikä ole onneksi tärvellyt työllisyyskehitystä. Myös kilpailukykysopimus osui otolliseen aikaan, mutta piti rakenteet ennallaan, Brotherus arvioi.

    Kauppasota uhkaa erityisesti Uuttakaupunkia

    Hypo ennustaa kuluvalle vuodella kolmen prosentin talouskasvua. Ensi vuodella se povaa raportissaan kahden prosentin kasvua. Suomen talouden kasvun esteet ovat kuitenkin jo näkyvissä. Hypon mukaan työvoimapula, jäykät rakenteet ja kapasiteettirajoitteet rajoittavat nousun 1-2 prosentin haarukkaan 2020-luvun aikana.

    Vaikka kotimaan talouden tunnelma onkin verrattain pirteä, Hypo ilmaisee huolensa maailmanpolitiikan vaikutuksista Suomeen. Erityisesti huolena on Trumpin Eurooppaa kohtaan asettamat tuontitullit sekä kauppasodan kärjistymisen mahdollisuus.

    Kauppasota saattaisi toteutuessaan leikata Hypon mukaan jopa kaksi prosenttia Suomen vientivetoisesta taloudesta, vaikkakaan se ei tarkoittaisi finanssikriisin tapaista tuskaa.

    Hypon mukaan kauppasodan alueelliset vaikutukset voisivat olla valtavat, vaikkakaan EU:n sisäkauppaan esteet eivät iskisi. Erityisen uhan alla olisi Uudenkaupungin autotehtaan toiminta.

    – Uudenkaupungin moottori voi yskiä pahasti, pahimmillaan jopa leikata kiinni, jos autokauppa törmää esteisiin. Vauhtiin päässyt asuntomarkkina on alueellisesti myös kauppasodan armoilla, Hypon Juhana Brotherus arvioi.

    Korot saattavat nousta tulevaisuudessa

    Hypon raportin mukaan Euroopan keskuspankki on linjannut, että korot pidetään ennallaan kesään 2019 asti. Mataliin lainanhoitokuluihin tottuneiden suomalaisten ja investoivien yritysten on syytä Hypon mukaan varautua tulevaisuudessa korkojen nousuun.

    – Tällä hetkellä korkomenot ovat tyypillisessä asuntolainassa noin 100 euroa kuussa, mutta muutaman vuoden kuluttua summa voi olla kaksinkertainen, pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.

    Komissio: Talouskasvu kärsii kauppasodasta, näkymät heikkenivät

    Komissio: Talouskasvu kärsii kauppasodasta, näkymät heikkenivät


    Euroalueen talouskasvu pysyy kahden prosentin tuntumassa tämän ja ensi vuoden, arvioi EU-komissio. Sekä EU:n että euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 2,1 prosenttia ja ensi vuonna tasan kaksi prosenttia, uskoo komissio, joka torstaina julkisti...

    Euroalueen talouskasvu pysyy kahden prosentin tuntumassa tämän ja ensi vuoden, arvioi EU-komissio.

    Sekä EU:n että euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 2,1 prosenttia ja ensi vuonna tasan kaksi prosenttia, uskoo komissio, joka torstaina julkisti kesän talousennusteensa.

    Kasvu on kuitenkin hidastunut alkuvuonna, ja näkymät ovat työllisyyden paranemisesta huolimatta synkenneet aavistuksen sitten kevään. Aiempi arvio euroalueen tämän vuoden kasvulle oli 2,3 prosenttia.

    Kasvun suurin uhka on kauppasota Yhdysvaltain kanssa. Tällaisessa sotimisessa ei ole voittajia, on vain uhreja, sanoo EU:n talouskomissaari Pierre Moscovici.

    Kauppasota tarkoittaa tuonnin ankaraa rajoittamista lisätullein. Yhdysvallat julkisti viimeksi eilen keskiviikkona listan uusista kiinalaistuotteista ja niiden tuontimaksuista. Kyseessä on noin 200 miljardin dollarin vuosittaiset kaupat.

    Komissio arvioi, että euroalueen inflaatio on tänä ja ensi vuonna 1,7 prosenttia, eli hieman alle Euroopan keskuspankin noin kahden prosentin tavoitteen.

    Suomen kasvu lienee tänä vuonna 2,8 ja ensi vuonna 2,2 prosenttia, uskoo komissio. Kovimpia kasvajia ovat tänä vuonna Malta ja Irlanti, joiden kasvuluvut kipuavat yli viiden prosentin.

    Talousmahti Saksan vauhti on tasaista 1,9 prosentin luokkaa.

    Lue myös:

    Tilastokeskus tarkensi: Kasvu jäi viime vuonna hieman alle kolmen prosentin

    Yhdysvallat uhkaa asettaa uusia tulleja Kiinalle – Kiina varoittaa vastatoimista

    Tilastokeskus tarkensi: Kasvu jäi viime vuonna hieman alle kolmen prosentin

    Tilastokeskus tarkensi: Kasvu jäi viime vuonna hieman alle kolmen prosentin


    Tilastokeskus kertoo, että bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,8 prosenttia. Maaliskuinen ennakkoarvio oli alempi, 2,6 prosenttia. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvonlisäys oli viime vuonna 224 miljardia...

    Tilastokeskus kertoo, että bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,8 prosenttia. Maaliskuinen ennakkoarvio oli alempi, 2,6 prosenttia.

    Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvonlisäys oli viime vuonna 224 miljardia euroa.

    Investointien volyymi kasvoi neljä prosenttia ja kotitalouksien kulutuksen volyymi 1,4 prosenttia.

    Vienti oli viime vuonna kovassa vauhdissa, ja sen volyymi kasvoi 7,5 prosenttia.

    Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien palkkatulo kasvoi viime vuonna 2,2 prosenttia ja sosiaalietuudet vajaan prosentin.

    Palkkatuloja kasvatti yksinkertaisesti työllisyyden paraneminen. Käytettävissä olevat reaalitulot nousivat 0,8 prosenttia.

    Suomen talouden kasvu vauhdittui viimein toissa vuonna, kun nollakasvun aika päättyi ja bruttokansantuote paisui 2,5 prosenttia.

    Vuonna 2009 bruttokansantuote romahti yli kahdeksan prosenttia edellisvuodesta.

    Uutista tarkennettu kello 12.53: Kyse on investointien ja kulutuksen volyymistä, ei arvosta. Klo 14.56: Tilastokeskus korjaa arvonlisäykseksi 224 miljardia euroa (aiempi 216 miljardia).

    Muovittoman pahvimukin keksinyt yritys pelaa nyt upporikasta ja rutiköyhää: Pisti kaiken peliin, investoi lisää – eikä murehdi tulevia

    Muovittoman pahvimukin keksinyt yritys pelaa nyt upporikasta ja rutiköyhää: Pisti kaiken peliin, investoi lisää – eikä murehdi tulevia


    Tästä on kyseTalouselämä-lehden selvityksen mukaan Kotkamills teki viime vuonna 29 miljoonan euron nettotappionKotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen kertoo, että uuden kartonkikoneen käynnistys on vienyt aikaaHämäläinen uskoo, että...

    Tästä on kyseTalouselämä-lehden selvityksen mukaan Kotkamills teki viime vuonna 29 miljoonan euron nettotappionKotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen kertoo, että uuden kartonkikoneen käynnistys on vienyt aikaaHämäläinen uskoo, että tästä vuodesta tulee kohtuullinen ja ensi vuodesta hyvä

    Pakkauskartongin ja laminaattipaperin valmistaja Kotkamills on ottanut viime vuosina taloudellisia riskejä.

    Talouselämä-lehti selvitti kesäkuussa, miten Suomen 500 suurimmalla yrityksellä menee. Lehden selvityksen mukaan Kotkamills teki viime vuonna yritysjoukon toiseksi suurimman nettotappion (29 miljoonaa euroa) heti Stockmannin jälkeen.

    Toimitusjohtaja ei hätkähdä selvityksen esittelemästä tappioluvusta.

    – Pysäytimme yhden paperikoneen ja paikka seisoi tyhjillään yli puoli vuotta. Sitten käynnistimme uuden kartonkikoneen, joka on yli 200 metriä pitkä ja jossa on seitsemän päällystysyksikköä. Tämä käynnistys ottaa aikaa.

    Toimitusjohtajan mukaan tappioluku kertoo myös siitä, että Kotkan kaltaiseen hankkeeseen ryhtyminen vaatii hyvän rahoittajan ja rohkeutta.

    – Rahoittajat luottavat meihin.

    Yhtiön suurin omistaja on kotimainen pääomasijoitusyhtiö MB Rahastot. Kotkamillsin toimiva johto omistaa yhtiöstä 10 prosenttia.

    Kotkamills myi viime vuonna Imprex-tytäryhtiönsä 27 miljoonalla eurolla eteläkorealaiselle Donwha Enterprise Co:lle. Kaupasta saatu myyntivoitto nosti yhtiön liiketuloksen viime vuodelta 5,7 miljoonaa euroa plussan puolelle.

    – Uskomme, että tästä vuodesta tulee jo ihan kohtuullinen ja ensi vuodesta hyvä.

    Alkuvuoden liiketulos on 0,3 miljoonaa euroa.

    "Riskinottovaihe on ohi"

    Metsäteollisuus tekee nyt kovaa tulosta sellun hinnan ansiosta. Hinta on korkeammalla kuin koskaan tällä vuosituhannella.

    Kotkamills Oy:n tehtaalla tuotantotahti on tällä hetkellä myös tiivis.

    – Molemmat koneet käyvät täysillä, samoin saha. Paperia ja kartonkia lähtee maailmalle noin 1400-1500 tonnia joka päivä.

    Yhtiö on yksi maailman suurimmista laminaattipaperin valmistajista. Tällä hetkellä mietinnässä on uuden laminaattipaperikoneen rakentaminen Kotkan tehtaalle.

    – Tekniset selvitykset ja piirustukset ovat pientä viilausta vaille valmiit. Kyse on enintään 100 miljoonan euron investoinnista. Toivottavasti summa on kuitenkin maksimia pienempi.

    Uuden investoinnin rahoitus ja toteutusaikataulu teettävät vielä työtä. Yhtiö on luvannut kertoa päätöksensä ennen vuodenvaihdetta.

    Kotkamills tuottaa noin 1400 tonnia paperia ja kartonkia päivässä.Pyry Sarkiola/Yle

    Kotkamills on kertonut myös suunnittelevansa uuden biokaasulaitoksen rakentamista.

    Miten kuvailisit yhtiön riskinottoa tällä hetkellä?

    – Riskinottovaihe on varmasti jo ohi. Vuosi 2016 oli riskivuosi, kun paperikone pysähtyi, konelinja seisoi tyhjänä ja uutta konetta lähdettiin starttaamaan. Mutta tuon vuoden lokakuussa meillä oli laatu jo kohdallaan ja tajusin, että tämä lähtee lentoon, sanoo Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

    Uusi kartonkikone kaksi maksoi noin 165 miljoonaa euroa.

    Asiantuntija kehottaa kärsivällisyyteen

    Pakkausbisnestä parikymmentä vuotta seurannut asiantuntija Outi Juntti sanoo, että Kotkamillsin toimintaa pitää seurata kärsivällisesti, vaikka tulosluvut eivät vielä suurta kasvua näytäkään.

    – Kartonkialalla on kasvua esimerkiksi kuppi- ja pikaruokapakkauksissa. Alalla on monia isoja ja pitkään toimineita pelureita, ja siksi Kotkan prosessille pitää antaa aikaa kehittyä. Aineksia on, mutta vielä on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä.

    Muun muassa Pöyryllä työskennellyt Juntti pitää panostamista laminaattipaperin tuotantoon järkevänä ideana.

    – Tämä on ollut Kotkan tukijalka ja hyvä bisnes. Laminaattipaperin tekijöitä on maailmalla vähän ja teollisuusasiakkaat eivät herkästi vaihda paperintoimittajaa. Jos rakennusteollisuus vetää, niin myös tämä ala vetää.

    Kuppikartonki etsii asiakkaita

    Kotkamills työllistää satamakaupungin tehtaassa noin 530 ihmistä. Imatralla vuokratulla laminointikoneella työskentelee toistaiseksi noin 25 työntekijää. Yhtiön palkkalistoilla Saksassa ja Espanjassa on noin kymmenen myyntityöntekijää.

    Kotkamills luottaa, että kartonkituotteiden kysyntä kasvaa.Pyry Sarkiola/Yle

    Yhtiön kehittämän muovittoman pakkauskartongin myyntityöstä toimitusjohtaja ei paljoa hiisku. Vastaavanlaista kuppikartonkia ei tehdä maailmassa missään muualla. Esimerkiksi maailmanlaajuiset kahvila- ja pikaruokaketjut ovat ainakin kiinnostuneita.

    – Tuote on vaikea ja haastava tehdä. Meillä on 3-4 vuoden etumatka muihin valmistajiin. Etumatka syntyy monesta tekijästä, joita en julkisesti lähde sen tarkemmin ruotimaan, arvioi toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

    Kuinka paljon maksaa lapsen saaminen? Yle laski vauvalle hintalappuja

    Kuinka paljon maksaa lapsen saaminen? Yle laski vauvalle hintalappuja


    Syntyvyys on laskenut vuodesta 2011. Viime vuonna syntyneiden määrä oli historiallisen pieni. Miksi syntyvyys laskee? Väestöliiton perhebarometri antaa selityksiä sille, miksi suomalaiset eivät tee lapsia. Syyt ovat kulttuurisia ja...

    Syntyvyys on laskenut vuodesta 2011. Viime vuonna syntyneiden määrä oli historiallisen pieni.

    Miksi syntyvyys laskee? Väestöliiton perhebarometri antaa selityksiä sille, miksi suomalaiset eivät tee lapsia. Syyt ovat kulttuurisia ja taloudellisia.

    Kulttuuriset syyt: Nuoruutta venytetään

    Osa nuorista aikuisista haluaa elää mahdollisimman pitkään sitä nuoruutta, johon lapset eivät kerta kaikkiaan kuulu.

    Lapsen saaminen ei myöskään ole enää itsestäänselvyys. Kun aiemmat sukupolvet tekivät lapset avioliiton luonnollisena osana, nyt lapsen hankinnasta on tullut tietoinen valinta.

    Lapselle halutaan tarjota vain parasta ja hyvää hetkeä odotetaan hartaasti, tietää perhebarometria tekemässä ollut tutkija Anneli Miettinen.

    – Nyt oikeaa hetkeä, sopivaa kumppania ja asuntoa pohditaan pitkään.

    Osa naisista haluaa pysyä lapsettomina ilmaston takia. Heidän mielestään tällä maapallolla on jo tarpeeksi kuormaa. Toiset ajattelevat lapsiperhearjen olevan yksinkertaisesti kurjaa.

    Facebook-keskusteluiden perusteella myös yhä lisääntyvä synnytyspelko on syy jättää lapsi tekemättä. Heidän määränsä on kaksinkertaistunut viimeisen parin vuoden aikana.

    Myös miehillä on syynsä olla haluamatta lapsia: yksi kokee, että hänestä tulisi huono isä, toinen ei halua lapsen tuomaa vastuuta niskoilleen.

    Rahalliset syyt: Tavararuuhka ja uran hidaste

    Lapsen saaminen ei ole ilmaista.

    Perhe joutuu ostamaan uudelle tulokkaalle kaiken, vauvanvaatteista lähtien. Sen lisäksi vanhemmat jäävät usein kotiin hoitamaan lasta – mikä näkyy sitten perheen palkkapussissa. Tämän lisäksi perhevapaat vaikuttavat niin eläkkeeseen kuin urakehitykseenkin.

    Mutta kuinka paljon yhden lapsen saaminen maksaa? Suomessa lapsen hinnan ovat laskeneet Tilastokeskus ja Stakes vuoden 2001 ja 2002 kulutustutkimuksesta.

    Yle laski, mikä lapsen saamisessa maksaa.

    Antti Hämäläinen / Yle

    Vanhemmaksi tullaan aiempaa vanhempana. Lapsensaantia lykätään, koska nuoret aikuiset kokevat epävarmuutta ja punnitsevat vaihtoehtoja. Se saattaa ruokkia lapsen saannin lykkäämistä.

    Mitä vauvan tarvikkeet maksavat?

    Laskimme kahden perheen vauvan kulut siihen asti, kun lapsi on 1 vuoden ja 9 kuukauden ikäinen.

    Antti Hämäläinen / Yle

    Perhe Peltomaan muita kuluja: vaunut ja matkarattaat 370 €, D-vitamiinit 105 €, synnytys 262 €, vakuutus yhteensä noin 1 000 €, päivähoito 1 885 €, imetystarvikkeet 30 €, kastejuhlat 100 €, harrastukset 350 €, lelut 120 €, hygieniatarvikkeet 250 €, vesilasku 12,5 €/kk.

    Antti Hämäläinen / Yle

    Perhe Pynnönen & Nyqvist muita kuluja: auton turvaistuin ja kaukalo 499 €, tutit 62 €, vauvauinti 280 €, vakuutus yhteensä 450 €, amme 23 €, potat 10 €, ruokailuvälineet 21 €, syöttötuoli 17 €, 1-vuotisjuhlat 150 €, ksylitol-pastillit 60 €, vesilasku 7,5 €/kk.

    Antti Hämäläinen / Yle

    Lapsen vaikutusta vuokraan voi laskea siitä, kuinka paljon suuremmassa asunnossa lapsellinen pariskunta keskimäärin asuu verrattuna lapsettomaan pariskuntaan eli kahden aikuisen asuinkuntaan.

    Lisäksi asumiskustannuksiin voi laskea vaikutuksen vesilaskuun. Kuten hintalapuista voi nähdä, perhe Peltomaalla vaikutus oli noin 10–15 euroa kuukaudessa, perheessä Pynnönen & Nyqvist vastaava summa oli 7–8 euroa kuukaudessa.

    Äitiys,- isyys- ja vanhempainvapaiden aikana työsuhteessa olevan työntekijän eläke karttuu normaalisti. Mikäli vanhemmalla ei ole ansioita, hänelle kertyy eläkettä ikään kuin ansioita olisi reilut 720 euroa kuukaudelta. Kun vanhempi jää kotiin lapsen kanssa kotihoidon tuelle, eläkettä karttuu kiinteän euromäärän mukaan – jälleen ikään kuin tuloja olisi 720 euroa. Mitä kauemmin vanhempi on kotona, sitä suurempi on lovi eläkkeeseen.Antti Hämäläinen / Yle

    Kun 29-vuotias nainen, jonka tulot ovat noin 1 900 euroa kuussa, jää kotiin kolmeksi vuodeksi, hänelle kertyy tuolta ajalta miltei puolet vähemmän eläkettä kuin jos hän olisi normaalisti töissä.

    Antti Hämäläinen / Yle

    Eläketurvakeskuksen (ETK) erikoistutkija Kati Kuiton mukaan lapsen saanti on eläkekarttuman kannalta kovin pieni tekijä. Hänen mukaansa huolestuttavampi tekijä eläkkeen kannalta on ansioerot miesten ja naisten välillä. Työurakatkokset – kuten perhevapaat tai työttömyys – vaikuttavat toki karttumaan, mutta miesten ja naisten välisten eläkkeiden suurin ero tulee kuitenkin palkkaeroista.

    Koska vain harva isä pitää hoitovapaata, niiden merkitys miesten eläkekarttumaan on hyvin vähäinen. Kati Kuiton mukaan esimerkiksi työttömyyskaudet vaikuttavat miesten eläkekarttumiin enemmän.

    Vaikuttaako lapsi urakehitykseen? Antti Hämäläinen / Yle

    Vanhempainlomien (vanhempainvapaa ja hoitovapaa) vaikutusta naisen tai miehen uraan ei ole Suomessa vielä tutkittu. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kososen mukaan lähin selvitys löytyy Tanskasta.

    Tämän vuoden alussa julkaistu tutkimus osoittaa, että lapsen saanti vaikuttaa naisen uraan ja ansioihin jopa 20 prosenttia – alentavasti. Ansiot siis jäävät 20 prosenttia alemmalle tasolle lapsen saannin jälkeen pitkäksi aikaa, sanoo Kosonen.

    Onko tutkimus suomalaiseen kulttuuriin verrannollinen? Tavallaan, tavallaan ei.

    Termit haltuun

    Vanhempainvapaa: Vanhempainvapaa kestää 158 arkipäivää. Vapaalle voi jäädä jompikumpi vanhemmista. Tuki on pienempi kuin palkka, yleensä noin 70 prosenttia tuloista. Tuona aikana eläke kertyy yhtä paljon kuin työelämässä.

    Hoitovapaa: Vanhempainvapaa jälkeen äiti tai isä voi jäädä hoitovapaalle, siihen asti kun lapsi täyttää 3. Tällöin vanhempi saa kotihoidontukea. Eläkettä karttuu kiinteän euromäärän mukaan (728,34 euroa/kk, 2018)

    Maissa lastenhoitoon on melko samanlaiset palvelut. Tanskassa ei kuitenkaan ole käytössä kotihoidontukea eli tuettua hoitovapaata, vaan palkallinen vapaa on reilun vuoden mittainen. Suomessa tulot tippuvat 9–10 kuukauden jälkeen lapsen syntymästä, mutta tuki jatkuu aina siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta.

    Tanskalaistutkimuksessa tätä 20 prosentin alenemaa kutsuttiin “child penaltyksi”. Tällä mallinnetaan sitä, kuinka paljon lapsi jarruttaa urakehitystä.

    – Suomessa penalty voi olla jopa suurempi, sillä äidit ovat pidemmän aikaa poissa työelämästä kuin Tanskassa.

    Vain muutama vuosi kotona, mutta vaikutukset pitkälle

    Yksi syy siihen, että suomalaisäidit ovat pidempään poissa työelämästä, on kotihoidontuki.

    – Tanskassa ei ole kotihoidon tukea ja tilanne on silti tämä. Vaikka Suomesta poistettaisiin kotihoidon tuki, se ei korjaisi asiaa täysin.

    Tanskalaistutkimus jättää avoimia kysymyksiä, eikä juuri tarjoa selityksiä ilmiöille tai mahdollisia keinoja “child penaltyn” pienentämiseksi.

    Tutkimusjohtaja Kosonen on kuitenkin tutkimustuloksesta huolissaan.

    – Olemme huolissamme siitä, ovatko äidit tietoisia, että muutamankin vuoden kotiin jäämiselle voi olla vaikutus myöhempiin ansioihin ja urakehitykseen.

    Miten yhteiskunta voisi tukea synnytystalkoissa?

    Vaikka Suomessa tuetaan rahallisesti lapsen kanssa kotiin jäämistä, perhevapaa koetaan silti uhkana työtilanteen kannalta, sanoo tutkija Anneli Miettinen, joka on ollut mukana tekemässä perhebarometria.

    Edelleen toive vakituisesta työpaikasta ennen lastensaantia pitää pintansa: osin siksikin, että lapselle halutaan tarjota parhaat mahdolliset puitteet.

    – Halutaan olla syntyvän lapsen kanssa, mutta samalla pelätään sitä vaikutusta työmarkkinoilla.

    Asiantuntijat kaipaavat apua työmarkkinoilta. Työpaikoilla tulisi ryhtyä miettimään, miksi nuoret aikuiset kokevat perhevapaat riskinä ja miten tähän voisi vaikuttaa.

    Perhevapaalle jäävää työntekijää ei tulisi sorsia vaan perhevapaiden käytön tulisi olla hyväksyttävää. Tähän kaivataan asenneilmapiirin muutosta, varsinkin isien työpaikoilla.

    Osa-aikaisuudet tehokkaampaan käyttöön

    Tutkija Anneli Miettinen sanoo, että yksi lääke olisi osa-aikaisuuksien tai työajan lyhentämisen mahdollisuuksien ottaminen käyttöön entistä tehokkaammin.

    – Meillä on Suomessa edelleen on-off-ajattelu. Että ollaan joko kokopäivätyössä tai kokonaan kotona.

    Työtä riittäisi edelleen myös tasa-arvoisten perhevapaiden saralla. Isiä tulisi kannustaa perhevapaille yhä enemmän, sanoo erikoistutkija Miettinen. Poissaoloa ei tulisi nähdä uhkana urakehitykselle.

    – Työmarkkinajärjestöjen tulisi korostaa sitä, että perhevapaat on okei. Ne ovat tärkeitä vuosia perheille.

    Päivi Pynnönen on säästänyt rahaa suosimalla käytettyjä tarvikkeita ja alennusmyyntejä. On kuitenkin asioita, joista hän ei suostu säästämään.Meeri Niinistö / Yle

    Miten tarkasti vauvaa hankkiva sitten miettii tulevia menoja? Päivi Pynnönen teki hankintoja pikkuhiljaa ja säästi suosimalla käytettyä tarvikkeita ja alennusmyyntejä. Pynnösellä oli säästöjä, ennen kuin Iia syntyi reilu puolitoista vuotta sitten.

    – Olen niin pihi, nyt näitä laskiessa sen huomaa, hän naurahtaa katsoessaan noin 4 800 euron hintalappua.

    On kuitenkin kolme asiaa, josta hän ei ole halunnut nuukailla.

    – Turvaistuimesta ja vaunuista en suostunut tinkimään. Enkä ruuasta. Äiti on opettanut, että ruuasta ei tingitä: sen pitää olla hyvää.

    Pynnösellä on kaksi vanhempaa lasta, jotka ovat nyt jo teini-iässä. Tuolloin, noin 15 vuotta sitten, Pynnönen jäi lasten kanssa kotiin viideksi ja puoleksi vuodeksi. Nuorempana ajatus oli, että pitäisi olla vakituinen työpaikka ennen lapsen hankintaa – mutta toisin kävi.

    – Olin silloin määräaikaisena. Ei minun silloinkaan tarvinnut penniä venyttää tai pelkkää kaurapuuroa syödä. Se on omista valinnoista kiinni: tekeekö ulkomaan reissuja tai mihin sitä rahaa laittaa. En ole koskaan ajatellut, että minun olisi tarvinnut jostain luopua.

    Kolmen lapsen äiti ei ole koskaan ajatellut, että jättäisi lapset tekemättä rahan takia.

    – Ei. Ei koskaan.

    Näitkö taas saman sohvan tai urheiluvälineen roimassa alennuksessa? Asiantuntija:

    Näitkö taas saman sohvan tai urheiluvälineen roimassa alennuksessa? Asiantuntija: "Kyseessä ei ole aito hinnanalennus, vaan voisi sanoa että se on kupla"


    Ruokailuryhmiä ja patjatarjouksia puoleen hintaan. Hintaväitteitä, kuten "kaikkein halvin kauppa". Tarjouksia koskevia markkinointikieltoja on määrätty Kilpailu- ja kuluttajavirastosta useita kymmeniä huonekalu- ja...

    Ruokailuryhmiä ja patjatarjouksia puoleen hintaan. Hintaväitteitä, kuten "kaikkein halvin kauppa". Tarjouksia koskevia markkinointikieltoja on määrätty Kilpailu- ja kuluttajavirastosta useita kymmeniä huonekalu- ja urheiluvälinealalle.

    Viimeisimpänä urheiluketju XXL:lle määrättiin kesäkuun lopussa kielto harhaanjohtavasta markkinoinnista markkinaoikeudessa.

    Hämäävää markkinointia suitsitaan nyt tiuhaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston määräämillä uhkasakoilla. Viime vuonna esimerkiksi Asko ja Sotka määrättiin alennusmyyntejä koskevaan markkinointikieltoon. Yritysten taustalla toimii sama yritys, Indoor Group Oy.

    Kaikki aina kauniisti lupaavat noudattaa kieltoja ja mikään ei vuosien aikana muutu. Mika Hakamäki, kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies

    Huonekalukaupan markkinoinnin harhaanjohtavat väitteet ovat kuluttaja-asiamies Antti Neimalan mukaan jatkuva ongelma joka rapauttaa kuluttajien luottamusta tarjoushinnoitteluun.

    Esimerkiksi Jyskin mainoksia moitittiin kesäkuussa. Kotiin jaettavan mainoslehtisen sivuilla toistettiin samoja tarjouksia viikosta toiseen. Sanamuodoista saa vaikutelman, että tarjous olisi erityisen hyvä ja lyhytaikainen. Tämä ei kuluttaja-asiamiehen mukaan pitänyt paikkaansa.

    Jatkuva ale on valheellinen

    Kuluttajille luodaan mainoksissa mielikuvaa hyvästä tarjouksesta suuren alennusprosentin ja ylitse viivatun tuotteen vertailuhinnan avulla. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto on seurannut markkinointia verkossa ja mainoslehtisissä. Kuvastoissa on käytetty tekaistuja vertailuhintoja.

    Kaikki aina kauniisti lupaavat noudattaa kieltoja ja mikään ei vuosien aikana muutu

    Petauspatja on myyntiesitteessä jatkuvasti alennuksessa puoleen hintaan. Jatkuvasti eli ketjuttamalla alennusta tuotteella huiputetaan kuluttajaa.

    Puolen vuoden ajan alennuksessa oleva patja ei ole todellinen alennus.

    – Kyseessä ei ole aito hinnanalennus, vaan voisi sanoa että se on kupla, kuvailee Mika Hakamäki, kuluttaja- ja kilpailuviraston lakimies.

    Valvova viranomainen voi uhata sakollaharhaanjohtavasta alemarkkinoinnista. Sakon periminen on kuitenkin tehtävä tuomioistuimen kautta.

    Harhaanjohtavien tarjousten kieltoa on tehostettu 100 000 euron uhkasakolla.

    Kuluttajaviranomaisen mielestä klassikoiksi muodostuneet alat ovat silmälasiala, kalusteala ja urheiluvälineala. Hetemäki sanoo kalustealan harhaanjohtavan markkinoinnin olevan ongelmallisin.

    – Aina kun pintaa raapaisee , niin sieltä tulee ikäviä yllätyksiä. Silloin me tiedotamme selkeästi yrityksille, että jos nyt ei markkinointi muutu, niin me alamme määräämään kieltoja. Kaikki aina kauniisti lupaavat noudattaa kieltoja ja mikään ei vuosien aikana muutu, kertoo Hetemäki.

    Jyskin markkinointirytmi petti kahden patjan osalta

    Jyskin markkinoinnissa toistettiin samoja patjojen tarjouksia useita kertoja peräkkäin puolen vuoden ajan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto teki asiasta Jyskille kiellon harhaanjohtavasta markkinoinnista ja määräsi uhkasakon. Jyskin mukaan tarjousketjutuksen ei pitäisi jatkossa todennäköisesti sattua.

    – Kampanjavälit uudistuivat helmikuussa ja tälläisten peräkkäisten tarjousten ilmeneminen pitäisi pystyä estämään huomattavasti helpommin, Ville Velin, Jyskin Suomen maajohtaja kertoo.

    Velin kertoo prosessin pettäneen yhtiön osalta, mikä johti kampanjoiden välien katoamiseen. Jysk toimii voimakkaasti kampanjavetoisesti ja pitää lyhyitä taukoja kampanjoidensa välissä.

    Vähäisempänä syynä huomautuksen saaneelle markkinoinnille oli Velinin mukaan se, että markkinointihenkilöistä Tanskassa kaksi henkilöä vaihtui samanaikaisesti eikä tieto kulkenut eteenpäin.

    – Uusi torstaisin voimaanastuva kampanjarytmimme mahdollistaa joustavamman markkinoinnin suunnittelun ja auttaa meitä peräkkäisten tarjousten välttämisessä, Velin kertoo.

    Maajohtajan mukaan tarjouskampanjoista ei olla luopumassa.

    Olli Pietiläinen, Yle

    Kuluttaja-asiamies Antti Neimalan mukaan alennuksia ei haluta poistaa, vaan alalla suitsitaan mainostamiseen asetetetuilla kielloilla totuudenvastaisia alennuksia.

    Kielloilla viranomainen haluaa tehdä selväksi yrityksille sakolla ja julkisuudella, millainen markkinointi ei ole hyväksyttävää.

    Miksi sitten ongelmat jatkuvat? Kuluttaja-asiamiehen mukaan alennuksilla markkinointi on tehokasta, vaikka se tapahtuisi lainvastaisesti.

    Lyhyen aikaikkunan aikana ei voi tietää, mihin kaupan hinnoittelussa voi luottaa. Antti Neimala, kuluttaja-asiamies

    Alennuksien suitsiminen on Neimalan mukaan käytettävissä olevilla sanktioilla vaikeaa. Mainosmyynnin keston rajoituksia rikottiin jo esimerkiksi ensimmäisissä Maskulle vuonna 2006 tehdyissä lainvastaisissa mainoksissa.

    – Sille toimialalle on pesiytynyt lainvastainen markkinointikäytäntö. Toki me valvontaviranomaisen roolissa olemme joutuneet siihen jatkuvasti puuttumaan, Neimala kertoo.

    Markkinaoikeus on ollut sakkotuomioista osittain eri mieltä, esimerkiksi Maskun tuomiossa hämäävästä mainonnasta. Maskun sakosta maksuun meni puoliksi puolet 100 000 euron sakkomaksusta. Toisaalta Maskun toista voimassa olevaa uhkasakkoa korotettiin 200 000 euroon.

    – Nyt markkinoilla nähdään, että tarvittaisiin tehokkaampia taloudellisia sanktioita, kun yritykset toimivat selkeästi lainvastaisesti. Nyt puhutaan tarpeesta muuttaa lainsäädäntöä. Nykyisillä sanktioilla ei ihan päästä tehokkaisiin toimenpiteisiin, kertoo Neimala.

    Olli Pietiläinen, YleYrityksiä varoitettiin harhaanjohtavista mainoksista

    Samanlaisia markkinointikeinoja on käytetty muissakin yrityksissä, joiden harhaanjohtavasta hinnoitteluista ja alennusmarkkinoinnista kuluttajaviranomainen on nostanut ongelmia esiin.

    Kuluttaja- ja kilpailuvirastosta kerrotaan, että huonekalualalla näitä huomautettavina olleita yrityksiä ovat esimerkiksi Masku, Asko, Sotka, Vepsäläinen, Stemma, Kruunukaluste ja Finsoffat. Yrityksiä varoitettiin kirjeitse näiden markkinointitavoista.

    Jatkuvaa alehinnoittelua ei pitäisi pitää alan käytäntönä kuluttaja-asiamiehen mukaan. Kampanjahinnoissa ei voida myöskään noudattaa totuudenvastaisia hinnoitteluaikoja ja -prosentteja.

    – Silloin [alennusmyyntien] lyhyen aikaikkunan aikana ei voi tietää, mihin kaupan hinnoittelussa voi luottaa. Hinta on kuitenkin erittäin keskeinen tekijä silloin kun kuluttaja tekee ostopäätöksiä, kuvailee Neimala.

    Lue myös:

    Huonekaluketjun johtaja täysin tympääntynyt alan yritysten markkinointiin – Asiakkaat eivät enää usko normaalihintoihin

    Kuvitteellisia vertailuhintoja, epätodellisia alennuksia – neljälle huonekaluliikkeelle markkinointia koskeva kielto

    Kuluttaja-asiamies: Huonekaluja myydään kuvitteellisilla aleprosenteilla

    5G-taajuuksien huutokauppa alkaa – taajuudet käyttöön ensi vuoden alusta

    5G-taajuuksien huutokauppa alkaa – taajuudet käyttöön ensi vuoden alusta


    Huippunopeiden 5G-verkkojen rakentamiseen soveltuvat taajuudet ovat tulossa käyttöön ensi vuoden alusta. Huutokauppa taajuuksista alkaa 26. syyskuuta, ja mukaan haluavien yritysten ja yhteisöjen on ilmoittauduttava Viestintävirastolle 17. elokuuta...

    Huippunopeiden 5G-verkkojen rakentamiseen soveltuvat taajuudet ovat tulossa käyttöön ensi vuoden alusta. Huutokauppa taajuuksista alkaa 26. syyskuuta, ja mukaan haluavien yritysten ja yhteisöjen on ilmoittauduttava Viestintävirastolle 17. elokuuta mennessä.

    Huutokaupattavia taajuuksia voidaan hyödyntää huippunopeissa 5G-datayhteyksissä, kuten langattomassa laajakaistassa.

    Toimilupia on jaossa kolme kappaletta. Olemassa olevat matkapuhelin- ja tietoliikenneverkot toimivat todennäköisesti vielä useiden vuosien ajan 5G-verkkojen rinnalla, arvioi viestintäneuvos Sini Wirén liikenne- ja viestintäministeriöstä.

    Tällä hetkellä esimerkiksi perinteiset äänipuhelut kulkevat usein vanhoissa 2G- ja 3G-verkoissa. Odotukset 5G-verkkojen mahdollisuuksista ovat korkealla. Niitä saatetaan tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi liikenteen automatisoinnissa ja esineiden internetissä.

    Danske Bankin rahanpesukohun miljardilaineet lyövät voimalla yli Itämeren, mutta suomalaisten asiakkaiden niskaan putoaa korkeintaan pieniä pisaroita

    Danske Bankin rahanpesukohun miljardilaineet lyövät voimalla yli Itämeren, mutta suomalaisten asiakkaiden niskaan putoaa korkeintaan pieniä pisaroita


    Dansken Viron-yksikössä pestiin itärahaa vuosina 2007–2015Viime vuonna paljastui, että Danske Bankin Viron-yksikön kautta on pesty Eurooppaan päätynyttä itärahaa. Rahaa kerrotaan tulleen Venäjältä, Moldovasta ja...

    Dansken Viron-yksikössä pestiin itärahaa vuosina 2007–2015Viime vuonna paljastui, että Danske Bankin Viron-yksikön kautta on pesty Eurooppaan päätynyttä itärahaa. Rahaa kerrotaan tulleen Venäjältä, Moldovasta ja Azerbaidzanista.Tanskalainen Berlingske-sanomalehti uutisoi heinäkuun alussa, että pesty rahasumma olisi selvästi alun perin kerrottua suurempi, jopa seitsemän miljardia euroa.Tapaus on johtanut Danske Bankissa mittavaan sisäiseen tutkintaan. Myös Tanskan ja Viron finanssivalvonnat ovat tutkineet tapausta.

    Tanskalaisen Danske Bankin Viron-yksikön miljardiluokan rahanpesukohulla voi olla välillisiä vaikutuksia myös Suomessa.

    Voimakkaimmat laineet jopa seitsemän miljardin euron rahanpesutapauksen selvittelyssä käyvät Tanskan ja Viron välillä.

    Mutta pisaroita voi putoilla myös tavallisen suomalaisen pankkiasiakkaan niskaan.

    – Suoria vaikutuksia ei varmasti ole. Joitain välillisiä vaikutuksia voi tulla sitä kautta että valvojat tiukentavat toimiaan, mikä heijastuisi kaikkien pankkien asiakkaisiin myös Suomessa, rahoitusalan etujärjestön Finanssialan varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari sanoo.

    Sama pätee minkä tahansa kohuun joutuneen ison pankin markkina-arvoon ja sitä myötä kannattavuuteen.

    – Jos omistajat vauhkoontuvat ja alkavat myydä omistuksiaan, kohun keskellä olevan ison pankin markkina-arvo voi tulla alas, sanoo Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Teija Laitinen.

    Johtajia eroaa, viranomaiset ovat varpaillaan

    Tänään ilmoitettiin jo neljännestä tapaukseen liittyvästä johtajaerosta. Uutistoimisto Reutersin mukaan Danske Bankin sisäisen valvonnan johtaja jättää tehtävänsä marraskuussa.

    Huhtikuussa erosivat yhtiön Baltian-liiketoiminnoista vastannut johtaja Lars Morch ja Baltian yrityspankkitoimintojen johtaja Tonu Vanajuur. Toukokuussa Tanskan finanssivalvonnan johtaja Henrik Ramlau-Hansen, Dansken entinen talousjohtaja, ilmoitti erostaan.

    Tanskassa on puhuttu suoraan valvonnan pettämisestä. Tapaus näyttää saaneen viranomaiset varpailleen.

    – Uskon, että eri maiden finanssivalvonnat käyvät omia prosessejaan läpi tämän tapauksen pohjalta, Kivisaari sanoo.

    Danske Bankin sisäinen tutkinta asiasta valmistuu näillä näkymin syyskuussa, ja samalla Viron finanssivalvonta tutkii tapausta. Suomen viranomaiset seuraavat nyt tarkalla silmällä, mitä Virosta paljastuu.

    – Valvonnan näkökulmasta tämä on mielenkiintoinen tapaus. Se auttaa varmasti pohtimaan, mitä myös meidän pitää pankkien valvonnassa ja tarkastuksissa ottaa huomioon, sanoo Finanssivalvonnan (Fiva) riskiasiantuntija Anne-Mari Juutinen.

    Sekä Laitinen, Kivisaari että Juutinen tähdentävät, etteivät he arvioi Danske Bankin toimintaa tapauksessa.

    Professori: Aktiivinen rahanpesu olisi yllätys

    Professori Teija Laitisen mukaan valvontasäännöstö on nykyään niin tiukka, että olisi yllättävää jos mikään iso pankki katsoisi rahanpesua sormien läpi.

    – Eri asia sitten on, miten sääntöjä on tässä paikallisesti noudatettu. Tällaiset tapaukset voivat tulla ihan yhden tai kahden konttorin kautta. Olisi kuitenkin yllättävää, jos pankki olisi paikallisestikaan ollut millään tavalla itse myötävaikuttamassa asiaan, Laitinen sanoo.

    Laitinen toimi vuosina 2014–2015 terrorismin vastaisen rahanpesulain työryhmässä, ja on tilintarkastusvalvontaa Suomessa hoitavan tilintarkastuslautakunnan jäsen.

    Ismo Pekkarinen / AOP

    Säännöt tulevat EU-tasolta, mutta valvonnan toteuttamisessa on yhä maiden välisiä eroja. Laitisen mukaan on mahdollista, että löysä valvonta voi päästää rahanpesua läpi. Ensisijaista on pankkien omavalvonta ja laadukkaat tilintarkastukset.

    – Tarkastukset perustuvat otantaan, jolla saadaan kohtalainen varmuus. Mutta maailman meno on sellainen, että joukkoon mahtuu kaikenlaista.

    Perusasiakkaiden tarkkailu tuskin kiristyy merkittävästi

    Suomessa rahanpesun torjuntaa valvova Fiva tekee tarkastuksia riskianalyysin perusteella.

    Valvontaresurssit käytetään siis niihin kohteisiin, joiden riskit on arvioitu isoimmiksi. Tämä pätee myös ulkomaisten pankkien sivuliikkeisiin, joita valvotaan yhteistyössä pankin kotivaltion viranomaisten kanssa.

    Miten riskit määritellään, sitä Fiva ei julkista, kuten ei myöskään vuosittaisia tarkastusmääriä.

    – Vaikka kuinka valvotaan, tällaisia tapauksia ei täysin saada kuriin. Ikinä ei olla tilanteessa, jossa jokainen asiakas käytäisiin läpi. Mutta pankit itsekin kiinnittävät rahanpesuun todella paljon huomiota nykyään, Juutinen sanoo.

    Pankit selvittävät jo nyt herkästi kuluttaja-asiakkaan varojen liikuttelua, etenkin jos kysymys on hiukankin isommista summista.

    Finanssialan Kivisaari ottaa esimerkiksi käteistalletukset, jossa jo nelinumeroisista talletussummista kysytään herkästi lisätietoja asiakkaalta. Hän ei usko, että tarkkailuun tulisi tämän tapauksen pohjalta merkittäviä muutoksia.

    Valvonta on yleisesti tiukentunut

    Juutisen mukaan valvonta on yleisesti aivan viime vuosina tiukentunut, kun rahanpesun ja terrorismin torjunnasta on puhuttu paljon.

    – Toki maiden välillä on edelleen eroja valvonnassa. Jo valvottavien määrä vaihtelee paljonkin, Juutinen sanoo.

    Professori Laitisen mukaan terrorismin pelko on saanut Euroopan suhtautumaan rahanpesuun aiempaa tiukemmin.

    – Seitsemän miljardin euron summa ei ole pankkimaailmassa niin valtava kuin yksittäisen kansalaisen näkökulmasta. Paljon riippuu siitä, mitä sillä tehdään. Jos pyrkimyksenä on tuottaa makeaa elämää Lontoossa, se on eettisesti ja moraalisesti paheksuttavaa. Mutta jos rahaa pestään vaikka terrorismin rahoittamiseen, puhutaan asiasta jossa koko Eurooppa on varpaillaan.

    Suomen valvonnasta raportti helmikuussa 2019

    Danske Bank ei ole tarkemmin kommentoinut uusimpia käänteitä, vaan viitannut syyskuussa valmistuvaan sisäiseen tutkintaan. Pankki on myöntänyt Viron-yksikön kautta tapahtuneen rahanpesun.

    EU:n rahanpesusääntöjen mukaan pankkien on selvitettävä huolellisesti tilien haltijat ja varojen alkuperä.

    Euroopan pankkiviranomainen EBA julkaisee maille yhteisiä ohjeita, ja OECD:n yhteydessä toimiva rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaryhmä FATF julkaisee raportteja rahanpesuvalvonnan järjestämisestä eri maissa.

    FATF tekee parhaillaan uutta raporttia Suomesta. Sen on määrä valmistua ensi vuoden helmikuussa.

    Lue myös:

    Danske Bankin rahanpesukohu Virossa paisuu, summa yli tuplasti odotettua enemmän: laittomia rahansiirtoja 7 miljardilla

    Viron pankkivalvoja tutkii: Miksei Danske Bank kertonut Putinin lähipiirin ja FSB:n rahanpesusta sen Viron konttorien kautta?Viron pankkivalvoja tutkii: Miksei Danske Bank kertonut Putinin lähipiirin ja FSB:n rahanpesusta sen Viron konttorien kautta?

    Lehti: Danske Bankin kautta kulki valtava määrä voitelurahaa Azerbaidžanista Eurooppaan

    Matalat vedet lisänneet veneiden pohjakosketuksia ja karilleajoja – Vakuutusyhtiölle ilmoitetuissa vahingoissa selvä piikki

    Matalat vedet lisänneet veneiden pohjakosketuksia ja karilleajoja – Vakuutusyhtiölle ilmoitetuissa vahingoissa selvä piikki


    Ifin korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen sanoo, että kuivan alkukesän takia alhaalla olleet vedet ovat näkyneet selvästi Ifiin ilmoitettujen venevahinkojen kasvuna. Tarkkoja kappalemääriä tai korvausten suuruuksia If ei kuitenkaan pysty...

    Ifin korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen sanoo, että kuivan alkukesän takia alhaalla olleet vedet ovat näkyneet selvästi Ifiin ilmoitettujen venevahinkojen kasvuna. Tarkkoja kappalemääriä tai korvausten suuruuksia If ei kuitenkaan pysty sanomaan.

    Suomenlahden merivartioston mukaan viranomaisten kirjanpidosta ei vahinkopiikkiä löydy. Syynä lienee se, että monet vahingoista ovat olleet puhtaasti aineellisia eivätkä ole johtaneet pelastustehtäviin.

    Ifin mukaan moottorin tai veneen pohjan pohjakosketuksia on tapahtunut runsaasti myös tutuilla vesillä kuten mökkirannassa, joka on ollut kuskeille tuttu monien vuosien ajan. Nyt matala vesi onkin paljastanut salakavalan kiven.

    Verrattuna tavalliseen kesään myös veneiden pohjat ovat nyt usein vaurioituneet kiville ajettaessa. Tänä kesänä on lisäksi tapahtunut jonkin verran isoja vahinkoja, joissa moottorin alaosa on repeytynyt.

    – Näissä tapauksissa veneellä on ollut enemmän vauhtia, ja kone on ottanut kovan iskun yllättäen vastaan tulleeseen kiveen. Eli tutuillakin vesillä kannattaa olla erityisen tarkkana, Virtanen huomauttaa.

    Ifille ilmoitetuista veneilyvahingoista ylivoimaisesti yleisimpiä ovat törmäykset erilaisiin esteisiin kuten laituriin, kiviin tai kivikkoihin.

    Ne muodostavat kaksi kolmasosaa kaikista veneilyturvasta korvattavista vahingoista. Ifin mukaan keskimääräistä useammin törmätään vaikeammin hallittavilla isoilla, yli 9-metrisillä purjeveneillä.

    Kauppasota hyytää pörssejä

    Kauppasota hyytää pörssejä


    Yhdysvaltojen aloittama kauppasota näyttää aiheuttavan hermoilua eurooppalaisissa pörsseissä. Helsingissä ja Tukholmassa oltiin aamupäivällä reilusti yli prosentin laskussa. Niin ikään Lontoon ja Frankfurtin pörsseissä lasku oli yli...

    Yhdysvaltojen aloittama kauppasota näyttää aiheuttavan hermoilua eurooppalaisissa pörsseissä.

    Helsingissä ja Tukholmassa oltiin aamupäivällä reilusti yli prosentin laskussa. Niin ikään Lontoon ja Frankfurtin pörsseissä lasku oli yli prosentin luokkaa.

    Aasiassa pörssit sulkeutuivat prosentin, pari miinuksella.

    Yhdysvallat on julkistanut listan uusista kiinalaistuotteista, joille se uhkaa asettaa tuontitulleja. Kiina puolestaan on ilmoittanut ryhtyvänsä vastatoimiin, jos Yhdysvallat toteuttaa uhkauksensa uusista tulleista.

    Presidentti Donald Trump on syyttänyt Kiinaa Yhdysvaltojen alijäämäisestä kauppataseesta ja amerikkalaisen tietotaidon kaappaamisesta.

    Trump sanoi viime viikolla, että Yhdysvallat voi lopulta määrätä tullimaksuja yli 500 miljardin dollarin eli noin 427 miljardin euron arvosta kiinalaisille tavaroille. Yhdysvaltojen koko tuonti Kiinasta oli viime vuonna suurin piirtein tämän verran.

    Lue lisää:

    Yhdysvallat uhkaa asettaa uusia tulleja Kiinalle – Kiina varoittaa vastatoimista

    Raportti: Neljännes maailmassa kalastetusta kalasta päätyy jätteeksi – samalla ylikalastus kasvaa edelleen

    Raportti: Neljännes maailmassa kalastetusta kalasta päätyy jätteeksi – samalla ylikalastus kasvaa edelleen


    Liiallinen kalastus on ollut kalateollisuuden ongelma vuosikymmeniä. Vuonna 1974 vain kymmenen prosenttia kalavesistä kärsi ylikalastuksesta. Neljä vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 2015 ylikalastettuja vesistöjä oli jo kolmannes. Pahimmin...

    Liiallinen kalastus on ollut kalateollisuuden ongelma vuosikymmeniä. Vuonna 1974 vain kymmenen prosenttia kalavesistä kärsi ylikalastuksesta. Neljä vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 2015 ylikalastettuja vesistöjä oli jo kolmannes.

    Pahimmin ylikalastettuja meriä ovat Välimeri ja Mustameri. Kummankin kalavarantoihin kohdistui yli 60 prosentin ylikalastus vuonna 2015. Tiedot perustuvat maanantaina julkaistuun raporttiin, jonka on julkaissut Yhdistyneiden kansakuntien Elintarvike- ja maatalousjärjestö, FAO.

    Yle / Aapo Parviainen

    Maailman kalan tuotannosta 88 prosenttia meni ihmisten ravinnoksi. Vielä 60-luvulla vastaava osuus oli alle 70 prosenttia.

    Henkeä kohti kalan kulutus onkin kasvanut huomattavasti. Vuonna 1961 kalaa syötiin vain yhdeksän kiloa henkeä kohti vuodessa, mutta vuonna 2015 suuhun haarukoitiin vuosittain jo hieman yli 20 kiloa kalaa.

    Neljännes saaliista menee hukkaan

    Raportin mukaan kalan kulutus onkin kasvanut 60-luvulta alkaen kaksi kertaa nopeammin kuin väestö. Kalan merkitys on siten hyvin merkittävä aliravitsemuksen ja suoranaisen nälänhädän torjunnassa.

    Kalansaaliista joutuu kuitenkin jätteeksi reilu neljännes ennen kuin päätyy kuluttajan ruokapöytään. Hukkaan joutuvan kalan määrää on saatu hieman vähentymään, mutta edelleenkin kalastuksen kylmäketjun hallinnassa on monin paikoin kehitettävää. Lisäksi troolareista heitetään kalaa takaisin mereen, jos se on väärää lajia tai esimerkiksi alamittaista.

    Tuotannon kasvu kalankasvatuksen varassa

    Joka toinen vuosi ilmestyvä FAO:n raportti kertoo, että maailman kalatuotanto saavutti vuonna 2016 uuden ennätyksen, 171 miljoonaa tonnia. Luvussa on mukana sekä varsinainen kalastus luonnonvesistä että kalankasvatus.

    Yle / Aapo Parviainen

    Itse asiassa tuotannon kasvu on perustunut reilut 20 vuotta kalankasvatuksen lisääntymiseen. Kala-altaissa kasvatetaan lähes puolet koko nykyisestä saaliista. Luonnonvesistä kalastaminen on hieman vähentynyt varsinkin viime vuosina.

    Raportissa ennustetaan, että maailman kalantuotanto ylittää 200 miljoonan tonnin rajan vuonna 2030. Kalankasvatuksen osuus kaikesta tuotannosta olisi tuolloin jo selvästi yli puolet.

    Suomen saamiset Kreikalta ovat huvenneet miljardeilla – kriisimaalle annettujen tukilainojen markkina-arvo on jo puolittunut

    Suomen saamiset Kreikalta ovat huvenneet miljardeilla – kriisimaalle annettujen tukilainojen markkina-arvo on jo puolittunut


    Kreikan hätälainoitus aloitettiin kahdeksan vuotta sitten, kun ilmeni että maa on elänyt yli varojensa jo pitkään. Vuosien saatossa Kreikalle on myönnetty eurojärjestelmän tukilainoja noin 180 miljardia euroa. Luku on arvio eri lähteistä...

    Kreikan hätälainoitus aloitettiin kahdeksan vuotta sitten, kun ilmeni että maa on elänyt yli varojensa jo pitkään. Vuosien saatossa Kreikalle on myönnetty eurojärjestelmän tukilainoja noin 180 miljardia euroa. Luku on arvio eri lähteistä kerätyistä tiedoista.

    Nyt tukilainojen markkina-arvo on laskenut jo noin puoleen alkuperäisestä. Lainapotin arvo on laskenut, koska sen ehtoja on helpotettu useita kertoja. Muun muassa laina-aikoja on pidennetty, korkoja alennettu ja niiden maksua lykätty.

    – Kyllä se [lainaehtojen muuttelu] on käytännössä puolittanut lainojen arvot. Tai enemmänkin kuin puolittanut, jos käytettäisiin markkinoiden arvioimia riskejä hinnoittelussa, päästrategi Jan von Gerich Nordeasta sanoo.

    Viimeksi kesäkuun lopussa EU-johtajat venyttivät muutamien lainaerien maksuaikataulua jopa vuoteen 2070 saakka. Ehtojen muuttelulla on vältytty lainapääoman leikkaamiselta, joka olisi vastoin EU:n perussopimusta – tai ainakin sen tulkintaa.

    – Maastrichtin sopimuksen artikla 125 kieltää velkojen yhteisvastuun valtioiden välillä. Varmaankaan nämä toimet eivät vielä ole varsinaisesti rikkoneet tätä pykälää, mutta ainakin sen henkeä on rikottu, taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Helsingin yliopistosta sanoo.

    Tässä pidetään yllä illuusiota, että Kreikka joskus maksaisi velkansa takaisin. Jan von Gerich

    Tukilainapottia hallinnoimaan on perustettu erillisiä instituutiota eurojärjestelmän kylkeen. Noin 130 miljardin lainapotti on järjestelty Kreikalle Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta. Toinen lainoja hallinnoiva instituutio on Euroopan vakausmekanismi (EVM), jonka kautta tukilainoja on ohjattu Kreikalle ERVV:n tukiohjelman jälkeen noin 47 miljoonaa euroa.

    Suomen vastuut näissä insitituutioissa ovat kaikkine takauksineen toistakymmentä miljardia euroa. Varsinainen lainaosuus Kreikalle lienee tällä hetkellä noin viisi miljardia euroa.

    Lainapotin markkina-arvon puolittuminen on siten vähentänyt Suomen osuuden arvoa parilla miljardilla eurolla. Vasta vuosikymmenten kuluttua selviää, paljonko tukilainoista lopulta palautuu takaisin, vai palautuuko mitään.

    – Tässä pidetään yllä illuusiota, että Kreikka joskus maksaisi velkansa takaisin. Teoriassa voidaan määritellä sellaisia skenaarioita ja ehtoja, että Kreikka maksaisi takaisin nämä velat. Toinen juttu on, että uskooko kukaan, että Kreikka niitä suostuisi poliittisesti toteuttamaan, sanoo Jan von Gerich.

    Lainajärjestelyistä on vaikea saada selvää

    Joukkovelkakirjamarkkinoita töikseen seuraavalle Gerichille Kreikan lainapaketit ovat olleet tavallista vaativampi kohde. Tietoa on saatavilla, mutta turhan niukasti, ja silloinkin valikoidusti. Tästä syystä laskelman tekeminen vei aikaa ja lopputulokseen sisältyy tavallista enemmän arviota.

    – Tietoa annetaan paljon, mutta paljon jätetään myös pimentoon. Jos katsotaan virallisia dokumentteja, niin sieltä on käytännössä mahdotonta löytää kaikkia yksityiskohtia, koska ne eivät varmasti ole siellä. Halutaan ehkä antaa jonkinlainen kuva siitä, että mitä on tapahtumassa. Se on kuitenkin niin monimutkainen järjestelmä, että vaikka kaikki tiedot annettaisiinkin, niin olisi hyvin haastavaa pysyä kärryillä, että mitä oikeasti on tapahtumassa.

    Lainaohjelmat eivät noudata oikeastaan minkään näköistä läpinäkyvyysperiaatetta. Tuomas Malinen

    Varsin kummallisena Jan von Gerich pitää tukilainojen ehtojen muuttelua moneen otteeseen. Hän ei muista törmänneensä vastaavaan aiemmin.

    Myös Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen pitää lainajärjestelyä varsin vaikeana hahmottaa. Varsinkin järjestelyä toteuttamaan rakennetut instituutiot ovat vastoin unionin omia periaatteita avoimuudesta.

    – Ohjelma ei täytä lainkaan unionin avoimuuden periaatteita. Jo alun perin järjestelyistä päätettiin hyvin epäselvissä olosuhteissa. Lainoja hallinnoivat instituutiot perustettiin EU-lain ulkopuolelle, koska EU-laki olisi kieltänyt ne vähintäänkin lain hengen tasolla. Lainaohjelmat eivät noudata oikeastaan minkään näköistä läpinäkyvyysperiaatetta, Tuomas Malinen suomii.

    Eurojärjestelmä on jäänyt tukiohjelmansa vangiksi

    Kreikan tukiruletti ei ole enää EU:ssa poliittisen väännön keskiössä. Pakolaiskriisi ja Brexit ovat sysänneet sen ongelmana sivuraiteelle.

    Mikään ei ole kuitenkaan muuttunut sen suhteen, että tukilainajärjestely on poliitikoille edelleen vaikea pähkinä päätettäväksi. Kun velkajärjestelyyn ei löydy yksimielisyyttä, on keksittävä kiertoteitä. Leikkauksista ei haluta puhua ainakaan julkisissa puheissa.

    – Jos leikkauksia alettaisiin oikeasti tehdä, niin populistipuolueiden kannatus nousisi arvatenkin hyvin korkeaksi. Siinä mielessä Kreikan kriisi ilmentää hyvin tätä euroalueen perusongelmaa, kun koko järjestelmä rakennettiin väärä pää edellä. Ensin olisi pitänyt olla poliittinen unioni ja vasta sitten valuuttaunioni. Nyt kun poliittista unionia ei ole, niin keplotellaan eteenpäin tässä valuuttaunionissa, Tuomas Malinen sanoo.

    Kreikalle on nyt luotu edellytykset päästä takaisin lainamarkkinoille. Jan von Gerich

    Tukilainoituksen ja niiden ehdoksi asetettujen säästö- ja yksityistämisvelvoitteiden avulla Kreikan valtion lainojen korkotaso on saatu palautumaan suunnilleen kriisiä edeltävälle tasolle. Se ei suinkaan tarkoita, että Kreikan lainatilanne olisi pian normalisoitumassa.

    Yle Uutisgrafiikka

    – Kreikalle on luotu nyt edellytykset päästä ainakin lyhyellä aikavälillä takaisin lainamarkkinoille. Kreikka joutuu silti maksamaan markkinalainoista selkeästi tukilainoja korkeamman hinnan. Lisäksi Kreikalle on järjestetty käteispuskuri, jonka pitäisi kattaa Kreikan rahoitustarpeet 22 kuukaudeksi. Se varmaan tarjoaa markkinoidenkin silmissä jonkinlaista liikkumavaraa palata markkinoille, Jan von Gerich kertoo.

    Tällä hetkellä Kreikalla on vain muutama pienehkö, alle kymmenen vuoden laina markkinoilla. Sen pidempiä lainoja maa ei oikeastaan pystykään laskemaan liikkeelle juoksuajaltaan pitkien tukilainojen takia.

    – Näin Kreikan on helpompi tulla markkinoille. Jos Kreikka tuo markkinoille esimerkiksi viisivuotisen velkakirjan, niin sijoittajat tietävät, että tämä velka maksetaan takaisin ennen kuin julkisille velkojille maksetaan takaisin. Jos Kreikka tulisi markkinoille satavuotisella velkakirjalla, tiedettäisiin että julkisille velkojille pitäisi maksaa ensin. Silloin tilanne olisi varmasti hyvin toisenlainen, Jan von Gerich selittää.

    Seuraavan taantuman myötä euroalueen kriisi palaa pahempana kuin koskaan. Tuomas Malinen

    Olennaisinta Kreikan paluun kannalta on kuitenkin maan talouden vahvistuminen. Viime aikoina Kreikan talous on ollut ylijäämäistä ennen velanhoitokuluja. Pahinta olisi, jos euroalue joutuisi jälleen taantumaan, jonka lähestymisestä on jo varoiteltu.

    – Seuraavan taantuman tai jopa laman myötä euroalueen kriisi palaa pahempana kuin koskaan. Silloin käsillä on euroalueen kohtalonhetki. Silloin mennään tulonsiirtounioniin tai sitten euroalue hajoaa siihen, että siitä eroaa yksi tai useampia maita, Tuomas Malinen ennustaa.

    Euromaiden myöntämien ja takaamien lainojen lisäksi Kreikka on saanut tukilainoja Kansainväliseltä valuuttarahastolta, IMF:ltä. Kreikalla on myös kahdenvälisiä lainoja eräiden euromaiden, kuten Suomen kanssa.

    Onko markkina-arvon laskenta lopulta turhaa?

    Kreikan lainapaketin markkina-arvon laskemista voi pitää teoreettisena spekulointina, koska Kreikan tukilainat eivät ole julkisen kaupan kohteena, vaan ikään kuin suljettu ERVV:N ja EVM:n kassakaappeihin. Markkinariskeillä ei ole näihin lainoihin mitään vaikutusta.

    Toisaalta valtionlainoihin suhtaudutaan myös niin, että niitä ei ole koskaan tarkoituskaan maksaa pois. Siitä käy hyvänä tiivistyksenä professori Pertti Haaparannan reilut neljä vuotta sitten kirjoittama kuplablogi. Valtiot hoitavat koronmaksun ja ottavat uutta velkaa vanhojen kuittaamiseksi. Siis tekevät juuri niin kuin ylivelkaantuneita kehotetaan olemaan tekemättä.

    Kierre johtaa velan kasvuun myös valtioiden kohdalla, ja juuri siksi näistä valtioiden valtavista velkavuorista on syytä olla huolissaan. Matala korkotaso on pitänyt tilanteen jotakuinkin hallinnassa vielä monen valtoin kohdalla, mutta paluu korkeampiin korkoihin johtaa väistämättä vaikeuksiin kriisimaissa, kuten Kreikassa.

    Silloin voi olla edessä tilanne, että Suomi muiden eurojärjestelmän maiden kanssa joutuu kuittaamaan tappiota tukilainoista.

    Lisätietoa:

    Maailmanhistorian suurin tukipaketti päättyy – Saako Suomi Kreikalle antamansa lainat takaisin?

    Yhteenveto Suomen päätöksistä Kreikan kriisin aikana

    Kreikan valtionlainojen hinnat ja korot vuodesta 1999 alkaen

    Komission laaja yhteenveto Kreikalle myönnetystä rahoitusavusta (eng.)

    Suomalaista osaamista Kiinaan – Nokia teki miljardisopimuksen maailman suurimman teleoperaattorin kanssa

    Suomalaista osaamista Kiinaan – Nokia teki miljardisopimuksen maailman suurimman teleoperaattorin kanssa


    Nokia ja Kiinan valtion omistama teleoperaattori China Mobile ovat allekirjoittaneet miljardin euron arvoisen kehyssopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on edesauttaa kiinalaista operaattoria parantamaan muun muassa verkkoyhteyksiään ja...

    Nokia ja Kiinan valtion omistama teleoperaattori China Mobile ovat allekirjoittaneet miljardin euron arvoisen kehyssopimuksen.

    Sopimuksen tarkoituksena on edesauttaa kiinalaista operaattoria parantamaan muun muassa verkkoyhteyksiään ja infrastruktuuriaan.

    Sopimus on yksivuotinen, mutta se on jatkoa yhtiöiden pitkäaikaiselle yhteistyölle.

    China Mobile on maailman suurin teleoperaattori. Sen matkapuhelinliittymien määrä on noin 900 miljoonaa.

    – Sopimus lujittaa Nokian johtavaa asemaa Kiinassa seuraavan sukupolven tekniikassa ja palveluissa, sanoi Nokia Shanghai Bellin johtaja Mark Wang tiedotteessa.

    Finanssivalvonta määräsi 50 miljoonan euron sakot Afarakin pääomistajalle

    Finanssivalvonta määräsi 50 miljoonan euron sakot Afarakin pääomistajalle


    Finanssivalvonta on määrännyt maksuun peräti 40 miljoonan euron suuruisen uhkasakon Afarakin kroatialaiselle suuromistajalle Danko Končarille. Tämän lisäksi Finanssivalvonta velvoittaa Končarin maksamaan 10 miljoonan euron lisäerän. Lisäerän...

    Finanssivalvonta on määrännyt maksuun peräti 40 miljoonan euron suuruisen uhkasakon Afarakin kroatialaiselle suuromistajalle Danko Končarille.

    Tämän lisäksi Finanssivalvonta velvoittaa Končarin maksamaan 10 miljoonan euron lisäerän.

    Lisäerän taustalla on se, että Končar ei ole noudattanut määräaikaan mennessä Finanssivalvonnan kehoitusta. Finanssivalvonta määräsi helmikuussa 2018, että Danko Končarin on tehtävä julkinen ostotarjous kaikista Afarakin osakkeista.

    Päätös on poikkeuksellinen suomalaisten pörssiyhtiöiden historiassa. Koskaan aikaisemmin Finanssivalvonta ei ole määrännyt vastaavia uhkasakkoja maksuun.

    Salatut omistukset veroparatiisissa

    Finanssivalvonnan mukaan Danko Končar on todellisuudessa hallinnoinut yhdessä lähipiirinsä kanssa yli 40 prosenttia Afarakin osakkeista.

    Mikäli yksi osakas omistaa yli 30 prosenttia pörssiyhtiöstä, on hänen lain mukaan tehtävä julkinen ostotarjous yhtiön kaikkien osakkeiden ostamisesta.

    Mystinen miljonääri75-vuotias Danko Končar on kroatialainen liikemies.Končarilla on mittavia omistuksia muun muassa kaivosalalla ja kiinteistöbisneksessä.Končar tuomittiin silloisessa Jugoslaviassa 1970-luvulla kahdentoista vuoden vankeusrangaistukseen talousrikoksista. Končarin mukaan tuomion taustalla oli poliittisia syitä.Končar asuu Lontoossa. Hänen vaimonsa Jelena Manojlovic on Afarakin hallituksen puheenjohtaja.

    Ylen MOT kertoi viime syksynä, että todellisuudessa Končar on hallinnoinut suoraan tai lähipiirinsä välityksellä enimmillään jopa 70 prosenttia yhtiön osakkeista.

    Muut osakkaat eivät tätä tienneet. Končar on rakentanut lähipiirinsä kanssa salattujen veroparatiisiyhtiöiden ja bulvaani- eli sijaisomistajien verkoston.

    MOT:n tiedot perustuivat muun muassa tietovuoto Paratiisin papereista peräisin oleviin asiakirjoihin

    Danko Končarin uhkasakon maksuun laittamisesta kertoi ensimmäisenä Kauppalehti.

    Afarakin tiedotteen mukaan Končar on valittanut Finanssivalvonnan päätöksestä hallinto-oikeuteen. Yhtiö toimii kaivosalalla.

    Afarakin osakkaat vaativat erityistilintarkastusta

    Afarakissa on käyty viime vuodet valtataistelua Danko Končarin ja suomalaisten osakkeenomistajien välillä.

    Pienosakkeiden mielestä Afarakissa ei ole huomioitu kaikkien osakkeenomistajien etuja.

    Končaria ovat arvostelleet näkyvästi etenkin Afarakin edeltäjän Ruukki Groupin perustajat Markku Kankaala ja Esa Huttunen sekä sijoittaja Kyösti Kakkonen.

    Afarakin tarina alkoi Ruukin kylästäAfarak Group toimi aikaisemmin nimellä Ruukki Group.Yhtiö on perustettu Pohjois-Pohjanmaalla Ruukin kylässä 1992 ja se toimi pitkään puunjalostusalalla.Vuonna 2008 Afarakin suurimmaksi omistajaksi nousi kroatialainen liikemies Danko Končar, jolla on pitkä kokemus kaivosalalta.Nykyisin Afarak toimii kaivosalalla muun muassa Etelä-Afrikassa, Turkissa ja Saksassa. Yhtiön pääkonttori on Maltalla.Yhtiöllä on lähes useita tuhansia suomalaisia osakkeenomistajia.

    Ylen tietojen mukaan pienosakkaat ovat jättäneet Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen, jossa pyydetään erityistilintarkastuksen määräämistä Afarakiin.

    Poikkeuksellisen hakemuksen on allekirjoittanut kaksitoista Afarakin suomalaisomistajaa. Vaatimusta käsiteltiin myös Afarakin yhtiökokouksessa keväällä.

    Lain mukaan viranomainen voi määrätä erityistilintarkastuksen, mikäli yli 10 prosentin osuuden yhtiöstä omistavat osakkaat sitä pyytävät perustelluista syistä.

    Aluehallintovirasto ei ole tehnyt asiassa vielä päätöstä.

    Danko Končarin sijoitusyhtiö neuvottelee enemmistöosuuden hankkimisesta Helsingin telakasta.Ronnie Holmberg / YleKroatialainen liikemies havittelee Helsingin telakkaa

    Danko Končar on ollut Afarakin eli entisen Ruukki Groupin pääomistaja vuodesta 2008 alkaen. Končar on syyteharkinnassa epäiltynä sisäpiiririkoksista.

    Končarin sijoitusyhtiö Kermas neuvottelee enemmistöosuuden hankkimisesta Helsingin telakasta. Telakan omistaa Venäjän valtionyhtiö United Shipbuilding Corporation.

    Venäläinen uutistoimisto Tass kertoi kesäkuun lopussa, että kauppa voitaisiin toteuttaa ainakin osittain osakevaihdolla. Uutistoimiston mukaan Danko Končar luovuttaisi Afarakin osakkeita venäläisille.

    Vastineena Danko Končar saisi 55 prosentin osuuden telakkayhtiöstä.

    Helsingin telakan venäläinen emoyhtiö on Yhdysvaltain talouspakotteiden kohteena. Mikäli osakevaihto toteutuisi, tulisi suomalaisen pörssiyhtiön merkittäväksi omistajaksi siis pakotteiden kohteena oleva venäläinen yhtiö.

    Yle ei ole tavoittanut Končaria, Helsingin telakan tai sen venäläisen emoyhtiön edustajia kommentoimaan kaupan etenemistä millään tavoin.

    Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Markkinataloudella on myös pimeä puoli

    Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Markkinataloudella on myös pimeä puoli


    Ikkunan kolumniIkkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät...

    Ikkunan kolumni

    Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Markkinatalous, kuten farkut, ei ole koskaan poissa muodista. Tämänhetkisessä julkisessa keskustelussa vallitsee kuitenkin sellainen markkinatalousvillitys, että mitään muuta lääkettä hyvinvointivaltion kehittämiseen ei tunnu edes olevan tarjolla.

    SDP-poliitikko Timo Harakka visioi hiljattain demareista "verotuksen saralla Suomen johtavaa markkinatalouspuoluetta". Porvarihallitus puolestaan vie läpi järkälemäistä sote-uudistusta väittäen kirkkain silmin, että terveydenhoidon tasoa voidaan nostaa vain yksityisen sektorin avulla.

    Suomessa ollaan unohtamassa koko hyvinvointivaltiomme historia. Menestyksemme olisi ollut mahdotonta vailla ymmärrystä markkinoiden pimeästä puolesta. Ennen kuin markkinaintoilu saa enemmän vahinkoa aikaan, kerrataan hieman taloustieteellisiä tosiasioita.

    Markkinatalous ei poista köyhyyttä. Parhaassakin tapauksessa puolet väestöstä elää köyhyysriskissä, koska eivät käy töissä. Koti-isät ja -äidit, vanhukset, työkyvyttömät, lapset ja täysipäiväiset opiskelijat eivät saa itse tarpeeksi tuloja työmarkkinoilta. Suomessa kaikkia näitä ryhmiä tuetaan. Valitettavasti näitä tuensaajia on alettu syyllistää. Tämä on absurdia.

    Sillä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan tai tuntee oikeita ihmisiä, on suurempi vaikutus yksilön menestykseen kuin lahjakkuudella tai toimeliaisuudella.

    Markkinoilla raha jakautuu epäoikeudenmukaisesti. Ahkeruudella ja yritteliäisyydellä luodaan vaurautta, mutta markkinataloudessa varallisuuserot kasvavat järjestään suhteettoman suuriksi. Varallisuuden keskittyminen harvojen ja valittujen käsiin on yleisen oikeustajun vastaista. Sillä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan tai tuntee oikeita ihmisiä, on suurempi vaikutus yksilön menestykseen kuin lahjakkuudella tai toimeliaisuudella. Eniten vaikutusta on tutkitusti sillä, kasvaako vauraissa oloissa.

    Suomen kaltaisissa avotalouksissa tuloerot ovat markkinoilla väistämättä suuret. Menestyville vientiyrityksille rahaa tulee ovista ja ikkunoista, joten niillä on varaa maksaa hyvää palkkaa. Muilla aloilla tuottavuuskehitys on vaatimattomampaa, riippumatta siitä, kuinka ahkeria työntekijät ovat. Ala määrittää palkkaa ahkeruutta enemmän ja tulot pysyvät pieninä - paitsi jos markkinatuloihin puututaan tulonsiirroilla ja työehtosopimuksilla.

    Köyhyystilastot ennen tulonsiirtojen ja tukien vaikutuksia kertovat paljon. Ilman tukia ja tulonsiirtoja köyhyyttä olisi Suomessa jopa Yhdysvaltoja enemmän.

    Markkinatalous ei ole koskaan kyennyt tarjoamaan kaikille työkykyisille töitä. Siihen tarvittaisiin vahvaa julkisen sektorin vetoapua. Puhumattakaan siitä, että taantumassa ja lamassa työt ovat erityisen tiukassa. Miksi yksilöä syytetään laiskuudesta, kun kyse on järjestelmän valuviasta?

    Ympäristön turmeleminen on markkinatalouden pahimpia syntejä. Markkinat suorastaan käskevät saastuttamaan, koska ympäristöhaitat eivät näy hinnoissa. Taloustieteilijät nimittävät näitä ulkoisvaikutuksiksi. Keinotekoisen alhaiset hinnat ohjaavat yrityksiä ja kuluttajia lisäämään päästöjä, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta ja muita ympäristötuhoja.

    Aidosti tehokkaassa taloudessa kala pakattaisiin ilman mannerten välisiä lentoja.

    Vaikka yksittäinen kuluttaja kuinka tunnollisesti söisi kasvisruokaa ja vähentäisi lentämistä, päästöt kasvavat ja tuotanto saa yhä absurdimpia piirteitä. Norjalainen lohi lentää Aasiaan pakattavaksi ja sieltä suomalaisen kaupan hyllylle. Aidosti tehokkaassa taloudessa kala pakattaisiin ilman mannerten välisiä lentoja. Tämä edellyttäisi sitä, että talouden kirjanpitoon sisällytettäisiin myös negatiiviset ulkoisvaikutukset eli tuotannon ja kulutuksen haitat.

    Ekonomistit painottavat, että oikein kohdistetuilla kannustimilla saadaan paljon aikaiseksi. Ympäristöasioissa kannustimet ovat markkinoilla erittäin dynaamiset. Ne kirittävät kuitenkin täysin väärään suuntaan – kohti ilmastokatastrofia.

    Markkinat kaventavat demokratiaa. Talousviisaat ymmärtävät myös, että markkinat ovat sisäsyntyisesti epädemokraattinen järjestelmä. Demokratiassa jokaisella kansalaisella on yksi ääni. Markkinataloudessa vaikutusvaltaa saa lompakon paksuuden perusteella.

    Taloudella on kuristusote politiikasta. Kansainvälisesti katsoen tilanne on synkkä. Monikansalliset energiayhtiöt käärivät voitot, jättävät ympäristöhaitat muiden maksettaviksi, levittävät valheita ilmastonmuutoksesta ja lobbaavat ilmastosopimuksia vastaan. Toteutettu politiikka noudattaa vuodesta toiseen suurten vaalirahoittajien ja sidosryhmien toiveita.

    Kilpailu keskittyy. Taloustieteissä painotetaan sitä, miten markkinoiden tehokkuus on sidoksissa kovaan kilpailuun. Todellisuudessa markkinoilla syntyy herkästi monopoleja ja oligopoleja ilman viranomaisten jatkuvaa valvontaa. Suuret yritykset ostavat nousevia kilpailijoita, ja hinnoittelevat niitä ulos markkinoilta. Julkinen sektori yrittää paikkailla ongelmaa. Kilpailuviranomaiset määräävät sakkoja pahimmista väärinkäytöksistä ja estävät monopoliasemaan johtavat fuusiot.

    Haittaverot, ympäristönsuojelu ja köyhyyden vähentäminen eivät toteudu ilman jatkuvaa valtion puuttumista markkinoiden toimintaan.

    Eikä pieneen talouteen mahdu montaa suuryritystä. Siksi Suomea onkin kutsuttu “keskittyneen kilpailun luvatuksi maaksi”. Täällä on erityistä syytä olla tarkkana siitä, millaiset pelisäännöt haluamme markkinoille asettaa.

    Markkinatalous vaatii jatkuvaa korjaamista. Markkinauskovaisilla on taipumus kritisoida äänekkäästi julkista sektoria. Ironista kyllä, julkinen sektori on juuri se taho, jonka suuntaan taloustieteessä käännytään, kun markkinatalous vaatii huoltoa. Haittaverot, ympäristönsuojelu ja köyhyyden vähentäminen eivät toteudu ilman jatkuvaa valtion puuttumista markkinoiden toimintaan.

    Vakavin markkinatalouden aiheuttama uhka on elinympäristömme romahtaminen rajattoman saastuttamisen ja kulutuksen seurauksena. Tiedeyhteisö on jo pitkään liputtanut päästökaupan, päästöjen verottamisen ja vahvan vihreän teollisuuspolitiikan puolesta. Tavoitteena on oltava nollapäästöjärjestelmien läpimurto liikenteessä, kulutuksessa ja tuotannossa. Markkinoiden reunaehtojen asettaminen, korkeat verot ja määrätietoinen valtion omistajaohjaus ovat hyvinvointivaltioiden vahvuuksia, joille on huutava maailmanlaajuinen tarve. Suomi voisi esimerkillään näyttää, kuinka vihreä teollinen vallankumous toteutetaan.

    Suomessa on pitkään osattu olla terveen skeptisiä markkinatalouden suhteen. Pidetään siitä kiinni tulevaisuudessakin.

    Joona-Hermanni Mäkinen

    Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

    Pörssiyhtiöiden tulosvauhti kiihtyy ennätystasolle metsäteollisuuden ja sellun kirittämänä – tullit, pakotteet ja kauppasota mörkönä

    Pörssiyhtiöiden tulosvauhti kiihtyy ennätystasolle metsäteollisuuden ja sellun kirittämänä – tullit, pakotteet ja kauppasota mörkönä


    Pörssiyhtiöiden ehdottomaksi ykköstoimialaksi nousee tällä kertaa metsäteollisuus. Kaikki kolme metsäjättiä takovat yhä kovempia tuloksia sellun ansiosta. Sellun hinta on nyt korkeammalla kuin koskaan tällä vuosituhannella. Valkoista...

    Pörssiyhtiöiden ehdottomaksi ykköstoimialaksi nousee tällä kertaa metsäteollisuus. Kaikki kolme metsäjättiä takovat yhä kovempia tuloksia sellun ansiosta.

    Sellun hinta on nyt korkeammalla kuin koskaan tällä vuosituhannella. Valkoista raaka-ainetta myydään Aasiaan niin paljon kuin ehditään myymään.

    Myös muut pörssin toimialat voivat nyt hyvin. Millään sektorilla ei mene huonosti, mutta ongelmayhtiöitä toki on joukossa.

    Huippuvuosi tulossa

    Markkinoilla on vankka, yhteinen käsitys siitä, että tämän vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen perusteella tästä vuodesta voidaan ennustaa huippuvuotta. Edelliseen huippuun eli vuoden 2007 tulostasoon ei vielä ihan ylletä, mutta vuodet eivät ole toisaalta täysin vertailukelpoisia, koska yhtiöt ovat muuttuneet niin paljon matkan varrella.

    – Yhteenlasketuissa liikevoitoissa päästään tänä vuonna jo aika lähelle edellistä huippuvuotta 2007, OP Ryhmän osaketutkimusjohtaja Henri Parkkinen sanoo.

    Tommi Parkkinen / Yle

    Parkkisen mukaan tulosten paranemisen laaja-alaisuudesta kertoo se, että markkinaennusteiden mukaan noin 70 prosenttia pörssiyhtiöistä pystyisi parantamaan tulostaan toisella vuosineljänneksellä verrattuna viime vuoden vastaavaan neljännekseen.

    Myös analyysiyhtiö Inderesin osakestrategi Juha Kinnunen uskoo, että monien yhtiöiden koko vuoden tulos nousee ainakin lähelle ennätyksiä.

    – Me Inderesillä seuraamme erityisesti pörssiyhtiöiden keskimääräistä tuloskehitystä, emme yhteenlaskettua tulosta. Näin saamme paremman kuvan siitä, miten keskimääräisellä pörssiyhtiöllä menee, kun taas yhteenlasketuissa luvuissa korostuvat pelkästään suuret, kansainväliset yhtiöt kuten Nokia, Nordea ja Telia, Kinnunen selvittää.

    Maailmantalous vedossa

    Sekä Henri Parkkinen että Juha Kinnunen sanovat, että suurin kiitos hyville tuloksille löytyy globaalin talouden hyvästä tilanteesta. Suomalaisfirmojen vienti vetää, ja toisaalta yhtiöt ovat tehneet takavuosina rankkoja saneerauksia, jotka kantavat nyt hedelmää.

    Hyvän tuloskehityksen suurimmaksi uhkatekijäksi jatkossa nimetään globaalin talouden suunnan muuttuminen mahdollisen kauppasodan, tullien ja pakotteiden takia. Myös voimakkaasti vahvistuva euro haittaisi Suomen vientiä pahasti.

    Sijoitusrahastoista hupeni kesäkuussa 1,5 miljardia

    Sijoitusrahastoista hupeni kesäkuussa 1,5 miljardia


    Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin kesäkuussa nettomääräisesti osuuksia 75 miljoonalla eurolla. Kun pörssikurssit samalla olivat laskussa, hupeni rahastojen arvo lähes 1,5 miljardilla eurolla, kertoo Finanssiala. Kuun...

    Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin kesäkuussa nettomääräisesti osuuksia 75 miljoonalla eurolla. Kun pörssikurssit samalla olivat laskussa, hupeni rahastojen arvo lähes 1,5 miljardilla eurolla, kertoo Finanssiala.

    Kuun lopussa rahastojen yhteenlaskettu arvo oli 115,3 miljardia euroa.

    Rahaa virtasi nettomääräisesti eniten ulos pitkän koron rahastoista, noin 364 miljoonaa euroa. Lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin 113 miljoonaa lisää. Osakkeisiin ja korkoinstrumentteihin sijoittaviin yhdistelmärahastoihin pantiin 50 miljoonaa lisää.

    Myös vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin lisää, nettomääräisesti 128 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisiin rahastoihin lasketaan esimerkiksi vuokra-asuntoihin tai metsään sijoittavat rahastot.

    Suurimmat sijoitukset ovat edelleen osakerahastoissa, joissa oli kesäkuun lopulla sijoituksia yli 43 miljardin euron edestä.

    Finanssialan arvion mukaan noin 1,2 miljoonaa 15-79-vuotiaista suomalaisista omistaa rahasto-osuuksia, mikä vastaa 28 prosentin osuutta. Suomeen on rekisteröity kaikkiaan 25 rahastoyhtiötä, joilla on tarjolla kaikkiaan 475 sijoitusrahastoa.

    Sisäilmaongelmat haittaavat jo poliisin arkityötä ympäri Suomea – viimeksi Vantaalla 50 poliisia pakeni väistötiloihin

    Sisäilmaongelmat haittaavat jo poliisin arkityötä ympäri Suomea – viimeksi Vantaalla 50 poliisia pakeni väistötiloihin


    Poliisit kamppailevat kelvottomien työtilojen kanssa ympäri Suomea. Viimeisin tapaus tulee Vantaan Tikkurilasta. Yli 50 ihmistä joutui toukokuussa siirtymään Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen pääpoliisiasemalta väistötiloihin sisäilmaoireilun...

    Poliisit kamppailevat kelvottomien työtilojen kanssa ympäri Suomea.

    Viimeisin tapaus tulee Vantaan Tikkurilasta. Yli 50 ihmistä joutui toukokuussa siirtymään Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen pääpoliisiasemalta väistötiloihin sisäilmaoireilun vuoksi.

    – Tiloista on löydetty erilaisia sädesieniä ja ilman epäpuhtauksia, jotka on todettu sellaiseksi että niistä on haittaa ja vaaraa terveydelle, Rantala kertoo väistötiloissa parinsadan metrin päässä poliisitalosta.

    Tilanne alkoi Rantalan mukaan yllättäen keväällä. Henkilökunta sai muun muassa hengitystie- ja silmäoireita.

    Löydöksiä on tehty vain muutamasta huoneesta, mutta väistöön siirrettiin huoneiden ympäriltä koko noin 40 hengen talousrikosyksikkö, osa hallintohenkilökuntaa ja laitoksen johto, mukaan lukien poliisipäällikkö Kari Rantala.

    Talousrikosyksikkö saatiin mahtumaan Helsinkiin Malmin poliisitaloon. Hallinnon väistötilat ovat vanhassa virastotalossa, jonka toisessa päässä on myös todettu sisäilmaongelmia ja joka on määrä purkaa syksyllä.

    Ongelmat alkoivat näistä tiloista, jotka on nyt suljettu. Taustalla poliisipäällikkö Kari Rantala (oik.) ja SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne.Markku Rantala / YleOngelmia useilla asemilla

    Sisäilmaongelmia on ainakin viidellä isolla ja yhdellä pienemmällä poliisiasemalla. Yle kertoi aiemmin tällä viikolla Oulun poliisin toissasyksynä rajusti kärjistyneestä oireilusta.

    Vantaan poliisijohto kävi Oulussa kysymässä neuvoa toimintatavoista, kun oireita keväällä tuli.

    – Kyllä kokonaiskuva kiinteistöistä näyttää aika synkältä. Koko ajan tehdään korjaavia toimenpiteitä, eikä käsiä voi nostaa pystyyn koska kyse on henkilöiden terveydestä, sanoo Poliisihallituksen materiaalihallintopäällikkö Jouni Jantunen.

    Tilannetta kuvaa hyvin myös se, että uudet poliisiasemat on otettu tänä ja viime vuonna käyttöön peräti neljässä kaupungissa: Lahdessa, Lappeenrannassa, Joensuussa ja Kotkassa. Kaikissa oli taustalla pitkittyneitä sisäilmaongelmia.

    Yle Uutisgrafiikka

    Alan ammattijärjestö Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL) sanoo suoraan, että tilanne vaikeuttaa jo päivittäisten töiden hoitamista. Erityisesti tämä näkyy tutkintapuolella, jossa työ tehdään valtaosin sisätiloissa.

    – Kyllä ongelmat näkyvät päivittäisessä henkilöstötilanteessa. Poliisimiesten määrä paperilla ei ole tärkeää, vaan se moniko on rivissä. Tilojen täytyy olla terveet ja turvalliset, jotta pystytään tekemään tulosta, SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne sanoo.

    Rinteen mukaan tilanne tulisi saada äkkiä kuriin.

    – Tätä työtä tehdään veronmaksajien rahoilla. Ja jokaisella meillä on vain yksi terveys.

    Vakavin tilanne Tampereella ja Jyväskylässä

    Poliisin toimitilat ovat valmistuneet pääosin 1960–1980-luvuilla. Tilat ovat monessa paikassa käyttöikänsä päässä, ja rakennuskannassa on runsaasti korjausvelkaa.

    Isoimmista ongelmista on kärsitty Oulun lisäksi Tampereella ja Jyväskylässä. Jyväskylän poliisitalo on ollut erikoinen murheenkryyni.

    Oireilu alkoi vuonna 1998 käyttöön otetussa talossa lähes samantien, ja jo vuonna 2007 alkoi mittava peruskorjaus. Ongelmat eivät ole kuitenkaan hellittäneet. Kuluvan vuoden aikana jopa kolmannes 270 työntekijästä on ilmoittanut oireista. Oulun tavoin oireilu oli vakavinta poliisivankilassa, joka suljettiin tammikuussa. Kiinniotettuja on kuskattu pisimmillään Tampereelle asti. Sen jälkeen poliisitalon sisäpihalle on valmistunut väliaikainen konttiputka.

    SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne.Markku Rantala / Yle

    Tampereella pääpoliisiaseman vanha osa eli niin sanottu A-talo on surkeassa kunnossa. Osa väestä on väistötiloissa, mutta päätöstä mahdollisesta uudesta poliisitalosta ei ole vielä tehty. Myös uudemmassa B-talossa on tehty rakennetiivistyksiä.

    – Sokkelit olisivat uudessa talossa jo korkealla, jos olisi alusta asti toimittu ripeästi. Taloon on laitettu paljon rahaa. Nyt ongelmaan on paneuduttu, ja tällä hetkellä näen tilanteen hieman valoisampana, Sisä-Suomen poliisilaitoksen työsuojeluvaltuutettu Veijo Niemi kertoo Tampereen tilanteesta.

    Niemi on ollut työsuojeluvaltuutettuna useita kausia ja todistanut leväperäisyyksiä.

    – A-taloon tehtiin vuonna 1993 remontti, jossa talo purettiin luurangoksi asti. Oli sateinen kesä, mutta työt tehtiin ilman huputusta. Muistan yhä, miten karmealta lupapalveluaula näytti. Rakennusmiehet olivat tehneet vanhoista ovista pitkospuut, joita pitkin he kulkivat kun lattia lainehti vedestä, Niemi sanoo.

    – B-talon kiinniottotiloissa taas asiakkaiden kuset levisivät käytävälle vuosikausia. Se oli rakenneongelma. Kun päihtyneet asiakkaat virtsasivat ohi pytyistä, kuset valuivat käytävälle jossa niitä kuivailtiin. Tämä sai jatkua pitkään, ennen kuin rakennevirhe korjattiin.

    Senaatti myöntää vakavuuden

    Valtion kiinteistöliikelaitos Senaatti-kiinteistöt hallinnoi isoa osaa poliisitaloista.

    – Totta kai tilanne on vakava, kun on tällaisia ongelmia. Varmaan yksittäisenä syynä on se, ettei ole oikea-aikaisesti lähdetty kaikkiin tarpeellisiin korjauksiin, Senaatin toimialajohtaja Riitta Juutilainen sanoo.

    Ongelmat kietoutuvat rahaan. Senaatti ja Poliisihallitus eivät ole löytäneet yhteistä linjaa tilojen saamiseksi ajoissa kuntoon. Peruskorjaukset ja toiminnalliset muutokset ovat mittavia, kun 1960–80-luvun rakennuksia päivitetään 2020-luvun tarpeisiin.

    Tilannetta hankaloittaa se, että poliisi joutuu maksamaan sitä korkeampia vuokria, mitä enemmän tiloihin ja tilamuutoksiin on investoitu rahaa. Senaatti ei osaa arvioida poliisitalojen kokonaiskorjausvelkaa.

    – Toiminnallisia muutostarpeita on paljon, ja kohteiden vaativuuden vuoksi korjausten suunnittelu vie aikaa, Juutilainen sanoo.

    Senaatti on kartoittanut poliisitalojen tilannetta. Tarkempi kartoitus valmistuu sen mukaan vasta syksyllä, eikä Yle saanut korjaustarpeista kohdekohtaisia tietoja.

    Toisaalta kaikki SPJL:n puheenjohtaja Rinnettä myöten vakuuttavat, että asennemuutos näkyy. Ongelmiin on herätty, eikä Oulun poliisilaitoksen kaltaisia umpisolmuja pitäisi enää syntyä. Senaatti on tehostanut muun muassa kiinteistöjen ennaltaehkäisevää seurantaa.

    Poliisipäällikkö Kari Rantala.Markku Rantala / YleRemontit venyvät, oireet pahenevat

    Poliisien terveyden kannalta pahinta on, että sisäilmaongelmien korjaaminen venyy helposti vuosien mittaiseksi.

    Samalla oireilu usein laajenee, eli tilojen käyttäjät maksavat odottelusta terveytensä heikkenemisellä. Oireilu on yksilöllistä, joten missään kohteessa kaikki eivät saa oireita.

    – Ajan kuluminen ja asioiden pitkittyminen on ihmiselle rankka juttu, poliisien ammattijärjestö SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne sanoo.

    – Usein tutkitaan paljon, mutta mitään ratkaisevaa ei löydy. Olen mukana useissa selvityksissä ja työryhmissä, mutta mistään ei edelleenkään löydy yhtä luotettavaa mittaria, joka kertoisi milloin altistusta on liikaa.

    Vantaalla taloon on päätetty tehdä peruskorjaus. Työntekijöille eli kaikille poliiseille, tuomioistuinväelle ja syyttäjänvirastolle etsitään nyt yhteistä väistötilaa.

    Evakosta on tulossa pitkä: ajatus on, että poliisit voisivat muuttaa korjattuihin ja laajennettuihin tiloihin vuonna 2022.

    – Peruskorjaus on ollut tulossa joka tapauksessa. Mutta sisäilmaongelmat ajoivat meidät väistöön jo nyt, sanoo poliisipäällikkö Kari Rantala.

    Oireilusta on luvassa pian lisätietoa. Turun yliopisto selvittää parhaillaan poliisien oireilun laajuutta koko maassa.

    Lakimuutokset pakottavat eläkeikää ylöspäin, mutta yhä useampi on  vapaaehtoisesti töissä vielä 65-vuotiaana

    Lakimuutokset pakottavat eläkeikää ylöspäin, mutta yhä useampi on vapaaehtoisesti töissä vielä 65-vuotiaana


    Nurmeslainen Eila Soikkeli jäi eläkkeelle vanhustyön hallintotehtävistä viime syksynä. Kun pitämättä jääneet lomat olivat takana, ja syksy pimeni, hänestä alkoi tuntua, että ei olisi hullumpaa tehdä taas töitä. Samaan aikaan vanhassa...

    Nurmeslainen Eila Soikkeli jäi eläkkeelle vanhustyön hallintotehtävistä viime syksynä. Kun pitämättä jääneet lomat olivat takana, ja syksy pimeni, hänestä alkoi tuntua, että ei olisi hullumpaa tehdä taas töitä. Samaan aikaan vanhassa työpaikassa oli iso tarve sijaiselle.

    – Onhan sitä kotonakin tietysti tekemistä ja harrastamista, mutta oli ihan kiva mennä siinä tilanteessa töihin. Sijaisuuden piti olla pariviikkoinen, mutta se kesti kaksi kuukautta, Soikkeli kertoo.

    Hän on yksi kasvavasta joukosta. Vaikka vanhuuseläkkeelle jäämisen kunniaksi kahvitetaan yleisimmin 63-vuotiaita, yhä useampi työskentelee yli lakisääteiden eläkeiän. Eila Soikkeli on trendissä mukana myös siksi, että hänen työpaikkansa oli hoitoalalla.

    – Eläkkeen ohella työssäkäyntiä jatkavista tiedetään, että naisilla se on hyvin tyypillistä hoiva-ammateissa ja miehillä erityisesti kuljetustehtävissä. Työ on hyvin keikka- ja kausiluonteista, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

    Eila Soikkeli oli jo etukäteen ajatellut, että voisi eläkkeellä vaihtaa istumatyöt varsinaisiin hoitotöihin. Hän tiesi alan sijaispulan, ja hänellä on hoitotyön koulutus, vaikka hän työskentelikin pitkään hallinnossa.

    – Sen sijaisuuden jälkeen olen tehnyt hoitajan töitä, ja olen tykännyt tosi paljon. Päivän jälkeen tietää kyllä, että on ollut töissä, mutta koen hyväksi, että olen liikkeessä.

    Eläkeputken tukkiminen näkyy luvuissa

    Eläkkeelle siirtymisen ikä on pikkuhiljaa noussut kymmenen viime vuoden aikana. Sitä selittävät ehkä jossakin määrin myös halut jatkaa työelämässä, mutta ennen muuta lakimuutokset, sanoo Tiina Palotie-Heino.

    – Erityisesti on vaikuttanut se, että varhaiseläkereittejä ei ole enää käytettävissä. Työttömyyseläkkeelle ei ole voinut jäädä enää vuoden 2012 jälkeen.

    Aikaisemmin käytössä ollut niin sanottu työttömyysputki oli helppo ratkaisu työnantajalle ja myös työntekijälle, jos vaihtoehtona oli irtisanominen. Jos oli tietyn ikäinen, sai ensin olla työttömyyspäivärahalla kaksi vuotta, ja sitten pääsi työttömyyseläkkeelle.

    Työkyvyttömyyseläkkeelle puolestaan siirrytään harvemmin kuin aikaisemmin, koska ihmisten jäljellä olevaan työkykyyn panostetaan ja heille haetaan uusia työtehtäviä, Palotie-Heino sanoo.

    – 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut tosi hienosti. Tänä vuonna luultavasti menee 50 prosentin raja rikki.

    Uusin laki hivuttaa eläkeikää kohti 70. ikävuotta

    Viime vuonna voimaan tullut eläkeuudistus on nyt alkanut nostaa lakisääteistä vanhuuseläkeikää kolme kuukautta vuodessa.

    Tänä vuonna eläkkeelle pääsee 63 vuoden ja kolmen kuukauden iässä, mutta jos haluaa täyden eläkkeen, pitää jaksaa kahdeksan kuukautta pitempään. Muutoin eläkkeestä nipsaistaan niin sanotun elinaikakertoimen mukainen palanen.

    Täyttä eläkettä tavoittelevan tämän päivän parikymppisen pitää varautua olemaan töissä 70-vuotiaaksi. Työnantajapuolen toiveesta haitaria ei venytetty kahdeksannelle vuosikymmenelle.

    Pelkkä vanhuuseläkelaki ei tietenkään riitä kertomaan, missä iässä suomalaiset todella eläköityvät. Tässä taulukossa musta viiva kertoo jo tapahtuneesta, sininen ja oranssi kurottavat kohti tulevaa.

    Yle UutisgrafiikkaEläkeaikeissa pientä muutosta

    Eläkeiän nostaminen on kaikkialla poliittisista päätöksistä kiperimpiä. Tällä hetkellä se kuohuttaa Venäjällä, jossa eläköitymisikää ollaan lykkäämässä kertaheitolla useita vuosia. Kansalaisten tuohtumus näkyy selvänä notkahduksena presidentti Vladimir Putinin kannatuksessa.

    Suomessa eläkeuudistuksen viimevuotiset kritiikin laineet – ainakin ääneen lausutut – näyttävät tasaantuneen melko nopeasti. Siitä antoi osviittaa jo tutkimus, jonka Eläketurvakeskus teki pian eläkeuudistuksen jälkeen.

    – Noin puolet vastaajista arvioi jäävänsä eläkkeelle silloin, kun heillä on oma lakisääteinen eläkeikänsä. Mutta sitten oli niitä, jotka harkitsivat lykkäävänsä lähtöään sen yli, kertoo Tiina Palotie-Heino.

    Heitä oli tutkimuksessa enemmän kuin niitä, jotka olivat jäämässä eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikäänsä.

    Ammattikohtaista tietoa tulossa ensi vuonna

    Lait pakottavat, mutta mikä vetää jatkamaan työelämässä vielä sittenkin, kun lain mukaan ei tarvitsisi? Trendi on se, että entistä useampi on töissä 64- ja 65-vuotiaana, kertoo Palotie-Heino.

    Asiantuntija-ammateissa sen tiedetään olevan suhteellisen tavallista. Muiden alojen luvut selvinnevät pian.

    – Eläketurvakeskus selvittää parhaillaan mahdollisuutta saada ammattikohtaista tietoa. Tavoitteena on julkaista tietoa tästä viimeistään ensi vuoden puolella.

    Joillekin työelämän imu voi olla jopa niin kova, ettei eläkkeelle malttaisi lähteä ollenkaan. Siinäkin on tullut laki eteen, mutta myös se on muuttunut, kertoo Palotie-Heino.

    – Useimmissa paikoissa 68 on se ikä, jolloin nyt vähän niin kuin joutuu lähtemään vanhuuseläkkeelle, julkisella sektorilla varsinkin. Vakuuttamisen yläraja kuitenkin nousee vuosina 1958–1959 vuonna syntyneillä 69:ään. Vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä se on 70 vuotta. Se on tietysti mahdollisuus, ei pakko.

    Hoivatyössä on suuri tarve keikkoja tekeville sijaisille.Viena Kytöjoki / Lehtikuva"Nyt saa itse valita"

    Palotie-Heino näkee eläkkeellä työskentelemiseen sekä imua että työntöä.

    – Tietysti viime kädessä ratkaisevat yleinen työllisyyskehitys ja työelämän laatukysymykset. Työpaikkoja on varmasti monenlaisia. Toisissa viihdytään, ja toisista on työntöä pois. Mutta kyllä nykyisin puhutaan aiempaa enemmän työelämän laadusta ja siihen panostamisen tärkeydestä.

    Eila Soikkelilla on varaa valita jo nyt. Maalla riittää halkojen tekemistä ja muuta työtä, ja isossa huushollissakin on hommia, mutta hän aikoo jatkaa myös keikkatöitä, kunhan terveyttä riittää.

    – Teen sen verran kuin hyvältä tuntuu. En niin, että olen ihan uuvuksissa. Nyt saa itse valita.

    Eurojackpotin 90 miljoonan euron jättivoitto Saksaan

    Eurojackpotin 90 miljoonan euron jättivoitto Saksaan


    Eurojackpotin jättivoitto on mennyt Saksaan, kertoo Veikkaus. 90 miljoonan euron potti jakautuu kahden voittajan kesken, joten molemmat saavat 45 miljoonaa euroa. Suomessakin lykästi: 5+1 -tuloksia saatiin viisi kappaletta, joista kukin kuittaa lähes...

    Eurojackpotin jättivoitto on mennyt Saksaan, kertoo Veikkaus. 90 miljoonan euron potti jakautuu kahden voittajan kesken, joten molemmat saavat 45 miljoonaa euroa.

    Suomessakin lykästi: 5+1 -tuloksia saatiin viisi kappaletta, joista kukin kuittaa lähes miljoona euroa. Voitot menivät muun muassa nettipelaajalle Turkuun, 50 osuuden nettiporukalle eri puolille maata sekä Kemissä pelatulle viiden osuuden porukalle.

    5+0-tuloksia löytyi Suomesta kuusi kappaletta. Tuloksella voitti yli 40 000 euroa.

    90 miljoonan euron maksimipottia tavoiteltiin seitsemän viikon ajan.

    Katso Eurojackpotin voittorivin numerot Veikkauksen sivuilta.

    Uskotko voittavasti illan 90 miljoonan jättipotin? Näin unelma toteutuu todennäköisemmin

    Uskotko voittavasti illan 90 miljoonan jättipotin? Näin unelma toteutuu todennäköisemmin


    Suomalaiset häviävät rahapeleihin hieman yli 55 euroa kuukaudessa, eli noin 660 euroa vuodessa. Summaan päästään, kun lasketaan yhteen Veikkauksen eri peleihin hävityt noin 1,8 miljardia euroa (pelikate) sekä arvio suomalaisten vuosittain...

    Suomalaiset häviävät rahapeleihin hieman yli 55 euroa kuukaudessa, eli noin 660 euroa vuodessa.

    Summaan päästään, kun lasketaan yhteen Veikkauksen eri peleihin hävityt noin 1,8 miljardia euroa (pelikate) sekä arvio suomalaisten vuosittain ulkomaille suuntautuneesta rahapelaamisesta. Nuo tappiot jaetaan sitten tasan kaikille suomalaisille pelaajille.

    Rahapelaajia on Suomessa noin kolme miljoonaa.

    Osa pelaa enemmän kuin 55 euroa kuukaudessa, osa vähemmän. Kaikki kuitenkin tavoittelevat voittoa.

    Tänä perjantaina pelikansan huomio on Eurojackpotissa, jossa jaetaan jälleen huimat 90 miljoonaa euroa. Päävoiton todennäköisyys on noin yksi sadasta miljoonasta.

    Suurin osa suomalaisista tietää, miten äärimmäisen epätodennäköinen tällainen voitto on – mutta kuten Veikkaus markkinoinnissaan hyvin kuvaa, tärkeää on myös voitosta unelmoiminen.

    Entä jos tavoittelisimme unelmia tavalla, jossa voitto olisi todennäköisempi?

    (Juttu jatkuu kaavion jälkeen)

    Juha-Matti Mäntylä / Yle

    Osakkeet ovat viime vuosisatoina tuottaneet noin 6,6 prosentin keskimääräistä tuottoa. Luku on lainattu professori Jeremy Siegeliltä, joka kävi läpi yhdysvaltalaisten osakkeiden reaalituotot vuosina 1802–2012.

    Yli kaksisataa vuotta on pitkä aika. Siihen mahtuu teollinen vallankumous ja pari maailmansotaa.

    Mikäli osakemarkkinoiden kasvu jatkuisi tuolla tahdilla, kasvaisi säännöllinen 55 euron kuukausisijoitus 30 vuodessa kaavion kuvaamalla tavalla noin 60 000 euroon.

    Kuusikymmentä tuhatta euroa on potti, jolla ei jäädä pois päivätöistä, mutta sillä saa verojenkin jälkeen vielä laadukkaan henkilöauton. Pelkillä osingoilla voisi todennäköisesti kustantaa etelänmatkan kerran vuodessa.

    Ikääntyneemmät suomalaiset eivät ehkä suunnittele sijoitustoimintaa 30 vuoden aikajänteellä, mutta he voivat vinkata asiasta nuoremmille lottoajille.

    Professori: Yhteiskunnan armoilla? Nella Nuora / Yle

    Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Vesa Puttonen on aktiivisijoittaja, joka on puhunut pitkään suomalaisten vaurastumisen merkityksestä.

    – Lottoarvontaa on mukava jännittää saunan jälkeen makkaraa syöden. Mutta onhan se tosi epärationaalista rahankäyttöä, jos ei ole muita säästöjä. Silloin ihminen on yhteiskunnan armoilla, hän sanoo.

    – Suomessa voi luottaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin. Toisaalta keskieläke on vain 1 700 euroa – sillä ei paljon matkustella tai käytetä yksityisiä terveyspalveluita.

    Ylen kaaviossa Puttonen kiinnittää huomion 6,6 prosentin tuotto-odotukseen. Se on kriittinen tekijä, kun lasketaan korkoa korolle.

    – Yhdysvalloissa käydään debattia siitä, onko Jeremy Siegel oikeassa vai liian optimistinen katsoessaan menneisyyteen. Tämän hetken ympäristössä esimerkiksi viiden prosentin tuotto-odotus voi olla perusteltu, Puttonen sanoo.

    Viiden prosentin tuotolla 60 000 euron potti kutistuisi noin 45 000 euroon. Sekin on iso summa.

    – Minkä tahansa tuottoluvun valitsette, jonkun mielestä se liian korkea tai matala, Puttonen sanoo.

    Lottoarvontaa on mukava jännittää saunan jälkeen makkaraa syöden. Mutta onhan se tosi epärationaalista rahankäyttöä. Professori Vesa Puttonen

    Rahoitusprofessorin oma osakesalkku on miljoonaluokkaa. Peliriskiä hän on ottanut ainakin Kreikan velkapapereilla. Innostavatko esimerkiksi jalkapallon MM-kisat pelaamaan rahasta?

    – Katson pelejä ja tutkin joukkueiden voittokertoimia ja miten ne menevät joskus ihan pieleen. Mutta en lyö vetoa – olen tainnut saada pelihaluni tyydytettyä pörssissä.

    Menneisyys ei ole tae tulevasta, kuuluu kultainen sääntö. Pörssi voi tuottaa jatkossa paljon vähemmän kuin tähän asti. Onnistumisen todennäköisyys on kuitenkin paljon suurempi kuin sillä, joka sijoittaa rahansa lottoon.

    Lottokansa vs. kansankapitalismi

    Suomessa on noin kolme miljoonaa uhkapelaajaa. Sijoittajia on puolet vähemmän.

    Arvio perustuu Euroclearin tietoihin suomalaisista osakkeenomistajista, Finanssialan laskelmiin rahastosijoittajien määrästä sekä Pörssisäätiön Ylelle laskemaan arvioon näiden kahden ryhmän päällekkäisyydestä.

    Alla sama kaaviona:

    Juha-Matti Mäntylä / Yle

    Tavoitteellisia sijoittajia on vielä merkittävästi vähemmän. Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeren mukaan sijoittaminen on monelle vain kourallinen osakkeita, jotka on saatu esimerkiksi vanhojen puhelinosakkeiden vaihdokkeina.

    Miksi tavoitteellinen sijoittaminen ei kiinnosta tämän enempää, Sari Lounasmeri?

    – Kuten noista peleihin käytetyistä summista näkyy, ei meiltä suomalaisilta riskinottohalukkuutta ainakaan puutu, Lounasmeri toteaa

    – Ihmiset kai ajattelevat, että he perehtyvät sijoittamiseen sitten eläkkeellä, kun on aikaa. Tai sitten he ajattelevat, että pitäisi sijoittaa isoja summia. Pienten summien sijoittaminen säännöllisesti on kuitenkin erinomainen strategia.

    Kuten tämän artikkelin ensimmäinen kaavio kuvasi, sijoitussalkun kasvu kiihtyy ajan kuluessa vaikka korko pysyisi ennallaan. Saavutetut tuotot synnyttävät uusia tuottoja.

    – Kun tavoitellaan korkoa korolle, aika on sijoittajan ystävä, Sari Lounasmeri sanoo.

    Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri .PörssisäätiöEntäs juniorijalkapallo?

    Aamulehti haastatteli keväällä sijoitusbloggaajaa, joka kertoi laittavansa lapsilisät pörssiin. Laskelman mukaan lasten eläkeikään mennessä koossa olisi jopa miljoonapotti. Tapauksesta uutisoivat myös Iltasanomat ja Kauppalehti.

    Uutinen herätti närää, sillä monella ei ole tähän varaa. He käyttävät lapsilisät lasten synnyttämiin kuluihin.

    Uhkapeli sen sijaan on rahareikä, josta käytännössä kaikki sitä harjoittavat voivat luopua elintason laskematta.

    Jäljelle jää kysymys siitä, mitä tapahtuisi sosiaalityötä tekeville järjestöille, kulttuurille ja urheiluseuroille, jos kaikki lopettaisivat uhkapelaamisen? Verottaja perii noin kolmanneksen voittopotista pääomatuloverona, mutta se ei korvaisi menetystä.

    Joukkopako peliautomaattien ja lottokuponkien ääreltä on kuitenkin epätodennäköinen – kenties vielä epätodennäköisempi kuin päävoitto Eurojackpotissa.

    "Kiinalla on ässä hihassaan" – kauppasodan kierrokset kovenevat, mutta Trumpin uho voi kostautua


    Jos Yhdysvallat ja Kiina ajautuvat kauppasodan kierteeseen, Kiinalla on useita keinoja vastata tilanteeseen, sanoo Nordean Kiinaan erikoistunut ekonomisti Tuuli Koivu. – Kiinalla on valtava arsenaali käytössään. On tihkunut tietoja siitä, että...

    Jos Yhdysvallat ja Kiina ajautuvat kauppasodan kierteeseen, Kiinalla on useita keinoja vastata tilanteeseen, sanoo Nordean Kiinaan erikoistunut ekonomisti Tuuli Koivu.

    – Kiinalla on valtava arsenaali käytössään. On tihkunut tietoja siitä, että yhdysvaltalaisia yrityksiä ikään kuin kiusataan Kiinassa: esimerkiksi rahteja jää jumiin. Kiinan talousjärjestelmä sallii monenlaiset keinot: viralliset tai epäviralliset, Koivu kommentoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa perjantaina.

    Kiina tietää, että jos Trump lätkäisee tulleja hyvin laajalti, se lyö myös yhdysvaltalaista kuluttajaa ja silloin Trumpin kannattajakunnan tuki näille tulleille saattaa romahtaa. Tuuli Koivu, Kiinaan erikoistunut ekonomisti, Nordea

    – Kiinalla on ässä hihassaan: Kiina tietää, että jos Trump lätkäisee tulleja hyvin laajalti ja melkein kaikelle Kiinan tuonnille, silloin se lyö myös yhdysvaltalaista kuluttajaa, ja silloin Trumpin kannattajakunnan tuki näille tulleille saattaa romahtaa, Koivu jatkaa.

    Kiina kova haastaja Yhdysvalloille

    Kauppasodassa presidentti Donald Trumpin kannattajakunnan mielenliikkeet ovat olennaisessa osassa. Nordic West Office -konsulttitoimiston Pohjois-Amerikan johtaja Kristiina Helenius listasi Ykkösaamussa kolme syytä siihen, miksi Yhdysvallat on lähtenyt kauppasodan tielle, ja yksi syistä on juuri Trumpin kannattajat.

    – Yhdysvalloissa on ihmisiä, jotka pitävät tätä erittäin tärkeänä ja he näkevät, että nyt heidän puoliaan pidetään. Siellä on fanaattinen kannattajakunta tälle Trumpin politiikalle, Helenius toteaa.

    Kristiina Heleniuksen mukaan kauppasodan tielle vetää maita lisäksi se, että Trump uskoo Yhdysvaltojen kärsineen vääryyttä. Trump on pitkään puhunut siitä, että Yhdysvallat häviää kansainvälisessä kaupassa. Kauppasotaan ajaa maita myös se, että Yhdysvallat haluaa rajoittaa Kiinan vaikutusvaltaa ja purkaa riippuvuutta.

    – Yhdysvaltojen ja Kiinan keskinäinen riippuvuus on erittäin suuri. Tarve irrottautua siitä otteesta on voimistunut Yhdysvalloissa, Helenius sanoo.

    Yhdysvallat asetti perjantaina 25 prosentin lisätullit sadoille kiinalaisille tuotteille, joiden tuonnin arvo on 34 miljardia dollaria.

    Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen arvioi, että Yhdysvallat on valinnut kohteeksi teknologian pitkään jatkuneen pelon takia.

    Jos Kiina pystyy jatkamaan teknologista kehitystään samalla tavoin kuin viime vuosina on tapahtunut, jossain vaiheessa he ovat hyvin lähellä Yhdysvaltoja. Iikka Korhonen, siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö, Suomen Pankki

    – Kiina on ainoa maa maailmassa, joka voi realistisesti ajatellen haastaa Yhdysvallat jollakin aikavälillä. Jos Kiina pystyy jatkamaan teknologista kehitystään samalla tavoin kuin viime vuosina on tapahtunut, jossain vaiheessa he ovat hyvin lähellä Yhdysvaltoja.

    Kiinan riippuvuus viennistä vähentynyt

    Kiinan kannalta nykyhetki ei ole niin tukala kuin vuonna 2008.

    – Sanoisin että nykyinen tilanne on vähemmän tukala kuin loppuvuonna 2008, jolloin maailmankauppa romahti rahoituskriisin seurauksena: se oli Kiinalle tosi tiukka paikka, Tuuli Koivu analysoi.

    – Viime vuosina Kiinan riippuvuus viennistä on vähentynyt selvästi, ja maan talouskasvua kannattelevat tällä hetkellä pitkälti kotimaiset tekijät. Mutta eihän tämä missään nimessä ole leikin paikka Kiinalle, Koivu jatkaa.

    Yritysmaailmalle kauppasodan uhka tuo epävarmuutta. Iikka Korhonen sanoo, että yritykset miettivät, tuleeko tuotteille lisää tariffeja ja toinen kauppasodan kierros. Se taas voisi lykätä investointeja ja siten syödä talouskasvua.

    Lue lisää:

    Yhdysvaltojen Kiina-tullit kovenivat, EU saattaa olla seuraava – jos kauppasota syttyy, kärsijänä voi olla Suomen autoteollisuus

    EK:n Häkämies Trumpin tulleista ja kauppasodasta: "Huonon kierre on alkanut"

    Trumpin ja Kiinan kauppasota viidessä kuvassa – kuinka miljardiluvut paisuivat huikeiksi

    Yhdysvaltojen Kiina-tullit kovenivat, EU saattaa olla seuraava – jos kauppasota syttyy, kärsijänä voi olla Suomen autoteollisuus

    Yhdysvaltojen Kiina-tullit kovenivat, EU saattaa olla seuraava – jos kauppasota syttyy, kärsijänä voi olla Suomen autoteollisuus


    Tänään perjantaina Yhdysvallat asetti 25 prosentin lisätullit sadoille kiinalaisille tuotteille, joiden tuonnin arvo on 34 miljardia dollaria eli noin 29 miljardia euroa. Kiina on sanonut vastaavansa samalla mitalla ja määräävänsä...

    Tänään perjantaina Yhdysvallat asetti 25 prosentin lisätullit sadoille kiinalaisille tuotteille, joiden tuonnin arvo on 34 miljardia dollaria eli noin 29 miljardia euroa. Kiina on sanonut vastaavansa samalla mitalla ja määräävänsä yhdysvaltalaisille tuotteille yhtä suuret vastatullit.

    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut USA:n langettavan Kiinalle lisää tullikorotuksia kahden viikon kuluttua, jotta tullattavia tuotteita kertyy yhteensä 50 miljardin dollarin arvosta.

    EU- ja kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen Elinkeinoelämän keskusliitosta kuvailee uusia rajoitteita vasta ensiaskeliksi USA:n ja Kiinan tappelussa. Kauppapolitiikka on lähinnä väline, kun suurvallat selvittävät asemiaan.

    – Kumpikin maa on Suomelle tärkeä vientimarkkina, joten tilanteen kiristyminen on ikävää, Turtiainen toteaa.

    Turtiaisen mukaan Euroopan unioni on poliittisesti vaikeassa välissä: sen täytyy puntaroida, onko Kiina vai Trumpin USA sille läheisempi kumppani.

    Samaan aikaan unionin on pistettävä Yhdysvalloille kampoihin omien tuontitulliensa kanssa. Trump on uhkaillut, että Yhdysvallat nostaisi eurooppalaisten autojen tuontitullit 2,5 prosentista 20 prosenttiin.

    EU- ja kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen EK:sta.Markku Rantala / YleMilloin kauppasota iskee?

    Kauppasodalle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Turtiaisen mukaan kriteerejä on kaksi: kaupan esteiden koko ja vastatoimien kierre. Kaupankäynnin rajoittamisen on oltava epätavallisen laajaa ja tapahduttava jatkuvana vuorotteluna.

    EU:n ja Yhdysvaltojen välillä kierre on jo olemassa. Yhdysvallat on korottanut alumiinin ja teräksen tuontitulleja ja EU on reagoinut asettamalla vastatulleja.

    – Jos 20 prosentin autotullit tulevat voimaan Yhdysvalloissa, mittakaava on poikkeuksellisen laaja. Silloin EU:n ja USA:n välillä voidaan puhua jo jonkinasteisesta kauppasodasta, Turtiainen sanoo.

    Tällä hetkellä seuraavaa siirtoa odotetaan Yhdysvalloilta. Maan kongressin välivaalit pidetään marraskuun alussa ja autotullien korottaminen niiden alla on Trumpin toivelistalla.

    Saksa ottaisi takkiinsa eniten

    Lähes kymmenen kertaa nykyistä korkeampi autojen tuontitulli olisi kova isku eurooppalaisille autonviejille.

    – Se saisi valmistajat miettimään, pitääkö valmistusta siirtää Euroopasta Yhdysvaltoihin. Saksa on kaikkein tärkein vientimarkkina, jonka menestyksestä muut maat ovat riippuvaisia, Turtiainen sanoo.

    Vaikka autoteollisuus on yksi Saksan merkittävimmistä teollisuuden aloista, maan kokonaistalous kestäisi tullien vaikutukset kyllä.

    Münchenin yliopiston Ifo-tutkimuslaitoksella on arvioitu, että auto- teräs- ja alumiinitullien yhteenlaskettu vaikutus voisi heikentää Saksan bruttokansantuotetta viidellä miljardilla eurolla. Toisaalta maan BKT oli viime vuonna 3 263 miljardia euroa, joten hurjaa lovea menetys ei saisi aikaan.

    Lähemmin tarkasteltuna tilanne voi sen sijaan olla toinen: yksittäiset toimialat ja yritykset saattavat kärsiä autojen tuontitulleista ankarasti. Autoteollisuus alihankkijoineen saattaisi joutua vaikeuksiin myös Suomessa.

    Uudenkaupungin tehtaalla ei panikoida

    Uudenkaupungin autotehtaan pääluottamusmies Mauri Partasen mukaan Trumpin uhkaamien tullikorotusten vaikutuksia on tällä hetkellä mahdotonta arvioida.

    Autonosia valmistetaan eri puolilla maailmaa, joten tullien aiheuttamat muutokset niiden tuotantoon ja sitä kautta Uudenkaupungin autotehtaan toimintaan eivät ole ennakoitavissa.

    – Ymmärtääkseni se vaikuttaa GLC-katumaasturiin, jos on vaikuttaakseen. Mutta ajan kanssa näkyy, toteutuvatko sellaiset uhat, Partanen sanoo.

    Yhdysvallat on yksi Mercedes-Benzin GLC-maasturin markkina-alueista. Niitä valmistetaan kuitenkin myös muissa tehtaissa kuin Valmet Automotivella Uudessakaupungissa.

    – Jos tuotantomuutoksia pitää suorittaa, ei tiedetä, missä tehtaassa niitä tehtäisiin.

    Tällä hetkellä Uudenkaupungin tehdas pyörii kuin muutenkin. Partasen mukaan tehtaalla uskotaan tuotannon noususuhdanteeseen.

    – Tällä hetkellä me voidaan vain tehdä kaikki meiltä tilatut autot hyvälaatuisina ja ajallaan. Se on varmin toimintatapa, spekulointiin on turha ryhtyä, hän sanoo.

    Jyrki Lyytikkä / Yle

    Lue myös:

    EU varoittaa Trumpia vastatoimista autotullikiistassa: Eniten kärsisi USA:n talous