Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Maakuntien muutosjohtajat: Sote-uudistuksen kaatuessakin kunnat lisäisivät palveluiden ulkoistamisia -

    Maakuntien muutosjohtajat: Sote-uudistuksen kaatuessakin kunnat lisäisivät palveluiden ulkoistamisia - "Paluuta entiseen ei ole"


    Kiistellyt sote- ja maakuntalait jumittavat koko kevään eduskunnassa valiokuntien mankeloitavana. Valiokunnilta uhkaa loppua aika kesken, sillä lakien pitäisi olla valmiina ennen kuin kansanedustajat lähtevät kesälomille. Uudistuksen uhkana on...

    Kiistellyt sote- ja maakuntalait jumittavat koko kevään eduskunnassa valiokuntien mankeloitavana. Valiokunnilta uhkaa loppua aika kesken, sillä lakien pitäisi olla valmiina ennen kuin kansanedustajat lähtevät kesälomille.

    Uudistuksen uhkana on myös se, että hallituksen rivit hajoavat, kun sotesta viimein äänestetään. Esimerkiksi hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki on jo ilmoittanut, että hän vastustaa sote-esitystä ja aikoo äänestää sitä vastaan.

    Maakuntien muutosjohtajat arvioivat Ylelle, että sote-palvelujen uudistaminen jatkuu maakunnissa, vaikka sote-uudistusta ei saataisi maaliin. Muutosjohtajien mukaan paluuta entiseen ei ole.

    Pirkanmaan sote-projektin johtaja Jaakko Herrala lataa suoraan, että ratkaisuksi ei käy se, että mitään ei tehdä.

    – Paluuta entiseen ei ole, Herrala sanoo.

    Suuren uudistuksen tarkoituksena on varautua tulevaisuuden haasteisiin. Ikääntyminen nostaa terveydenhoidon kustannuksia ja muuttoliike tuo omat ongelmansa.

    – Palvelut karkaavat pikkukunnista taajamiin ja kaupunkeihin ja kustannukset kasvavat, Herrala summaa.

    Maakunnat ovat jo nyt uudistamassa palvelujaan

    Muutosjohtajat sanovat, että maakunnat ovat tehneet uudistuksia jo lähes kaksi vuotta ja löytäneet todella paljon kehittämistä.

    Hoitoketjujen tiivistämistä ja toimintojen integroimista on valmisteltu jo perusteellisesti. Ne voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kunta- tai kuntayhtymäpohjalla, vaikka sote-uudistus kaatuisi.

    – Nykyisiltä kunnilta ja kuntayhtymiltä vaaditaan joka tapauksessa aktiivisia otteita, koska jotain on tehtävä palvelujen turvaamiseksi, Herrala sanoo.

    Sote-uudistuksen kaatuminen ei näkyisi välittömästi

    Sote-uudistuksen kaatuminen ei juuri näkyisi tavallisen kansalaisen elämässä. Esimerkiksi nykyiset sote-kuntayhtymät jatkaisivat toimintaansa vanhaan malliin.

    –Välittömästi ei varmasti mitenkään, koska kyllähän palvelut pelaa nytkin, Herrala toteaa.

    – En ole huolissani, että tässä mitään äkillistä romahtamista tapahtuisi. Kansalaisen näkökulmasta voi olla rauhallisin mielin.

    Kunnat kiinnostuneita palvelujen ulkoistamisesta

    Muutosjohtajien mukaan palvelut pyritään turvaamaan joka tapauksessa tavalla tai toisella. Mikäli sote-uudistus kaatuisi, kunnat lisäisivät palvelujen ulkoistamisia.

    – Mielenkiinto palvelujen kokonaisulkoistuksiin varmasti lisääntyisi, Herrala sanoo

    Herralan mukaan ulkoistukset ovat yksi keino turvata pienten ja syrjäisten paikkakuntien palvelut.

    Muutosjohtajien mukaan sote-uudistuksesta saataisiin laajemmat hartiat palvelujen järjestämiseen myös pienille ja syrjäisille paikkakunnille.

    – Olisi tärkeää, että palvelut olisivat yhdenmukaiset koko maassa, Herrala toteaa.

    – Lait toisivat mukanaan myös sääntelyä.

    Etenkin pienet kunnat saattaisivat pyrkiä entistä innokkaammin turvaamaan palvelut ulkoistamalla.

    Hallitus on vastikään kiristänyt ulkoistuksiin liittyvää lainsäändäntöä, mutta erimielisyyttä on siitä, voidaanko ulkoistuksia rajoittaa jatkossa, jos sote-uudistus kaatuu.

    Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että jos sote kaatuu, ei ole mitään tietoa siitä, mitä tulee tilalle. Näin ollen rajoituksistakin voitaisiin luopua.

    Esimerkkinä jättimäisestä ulkoistuksesta on Meri-Lapin kuntien päätös, jossa sairaanhoitopiiri valitsi terveyspalveluyritys Mehiläisen hoitamaan sote-palvelunsa. Sopimuksen arvo on 1,1 miljardia euroa.

    Valinnanvapautta tarvitaan, mutta se on osa kokonaisuutta

    Muutosjohtajien mukaan sote-uudistus on välttämätön.

    Muutos- ja maakuntajohtajat korostavat, että Suomen kansantalous, palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja hallinnon rakenteiden kehittäminen sekä uuden uuden teknologian hyödyntäminen edellyttävät, että jo kymmenen vuotta valmisteltu sote-uudistus on saatava maaliin.

    Käytännössä tämä tarkoittaisi palvelujen järjestämistä nykyistä suuremmissa yksiköissä. Mikään sote-malli ei tuo parempia palveluja, jos se jää puolitiehen tai ei koskaan valmistu.

    – Siellä missä nyt on vaikea päästä lääkäriin, niin siellä ei jatkossakaan pääse, Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies sanoo.

    – Valinnanvapautta tarvitaan, mutta se on vain osa kokonaisuutta, Häkämies selventää.

    Maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena on muun muassa koota eri organisaatioiden toimintoja yhteen. Näitä ovat maakuntaliittojen ja ely-keskusten aluekehityksen, kasvupalvelujen, alueidenkäytön ja ympäristöhallinnon toimintoja.

    Jos uudistus kaatuu, tavoiteltuja synergiaetuja ei saavuteta.

    Paine veronkorotuksiin kasvaisi

    Osa muutosjohtajista on valmis antamaan suurille ja varakkaille Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomelle mahdollisuuden omaan malliin, jos maakunnissa on siihen kykyjä.

    Esimerkiksi Keski-Suomessa on jo kokeiltu paljon keskustelua herättänyttä valinnanvapautta. Kokeilusta on kyselyn mukaan saatu hyviä kokemuksia.

    Pitemmällä aikavälillä kustannusten kasvun ja ikääntyvän väestön palvelutarpeen ennakoidaan kiristävän verotusta. Kansalaisten palvelujen kannalta yhdenvertaisuus maakunnan sisällä ei edistyisi niin hyvin kuin nyt soten suunnittelijat ovat ennakoineet.

    Verotuksen kiristämiselle on vain yksi vaihtoehto: leikata palveluita.

    Yle tavoitti kymmenen maakunta- tai muutosjohtajaa.

    Katso myös:

    Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

    Katso listasta missä ammateissa painetaan pisimmät ylityöt – Tutkija: usein ilmaiset ylityöt kannattavat

    Katso listasta missä ammateissa painetaan pisimmät ylityöt – Tutkija: usein ilmaiset ylityöt kannattavat


    Ilma on ollut sakeana ylityökieltoja talven ja kevään aikana: rakennusala, hoitohenkilöstö, kiinteistönhuolto, kauppa, teollisuuden sähköasentajat. Ylitöistä kieltäytyminen on ollut aseena monella alalla, kun työntekijät ovat vaatineet...

    Ilma on ollut sakeana ylityökieltoja talven ja kevään aikana: rakennusala, hoitohenkilöstö, kiinteistönhuolto, kauppa, teollisuuden sähköasentajat.

    Ylitöistä kieltäytyminen on ollut aseena monella alalla, kun työntekijät ovat vaatineet parempia palkkoja ja työehtoja. Ylitöistä kieltäytyminen on esimerkiksi lakkoa lievempi painostuskeino työnantajaa vastaan.

    Mutta missä ylitöitä paiskitaan eniten?

    Yle pyysi Tilastokeskukselta tuoreimmat tiedot ylitöitä tekevistä ammattiryhmistä ja ylitöiden tuntimääristä.

    Eri ammattiryhmistä sairaanhoitajien kieltäytyminen ylitöistä on ollut näkyvimmin esillä – siitäkin huolimatta, että juuri sairaanhoitajat ja kätilöt tekevät ylitöitä selvästi vähemmän kuin kymmenet muut ammattiryhmät.

    Juttu jatkuu listan jälkeen. Huomaa, että voit järjestää listan kunkin sarakkeen otsikosta.

    Sairaanhoitajien ammattiliiton Tehyn mukaan tilasto ei kerro koko totuutta.

    Liiton mukaan sairaaloiden työaikajärjestely eli jaksotyö häivyttää työntekijöiden joustamisen ja ylimääräisen työn näkyvistä.

    Esimerkiksi työtoverin sairastumisen takia tehty kaksinkertainen vuoro pidetään kahden tai kolmen viikon kuluessa vapaana. Sitä ei lasketa silloin ylityöksi, eikä siitä makseta lisiä.

    Pitkällä ajalla työntekijä voi saada huomattavaa tuottoa palkattomista ylitöistä Petri Böckerman

    – Tämä on hoitoalalla erittäin iso ongelma, sanoo Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

    Hänen mukaansa ongelma tuli esiin, kun kevään sopimusneuvottelujen aikana ei tehty vuoronvaihtoja eikä ylitöitä.

    – Huomattiin että monissa sairaaloissa ja monissa yksiköissä normaali työ pyörii tämän varassa.

    Esimerkiksi Kuopiossa anestesiahoitaja ja neurologi kertovat, että ylityöt vain tuntuvat kuuluvan alan luonteeseen. Oman joustamattomuuden takia ei haluta jättää potilasta pulaan.

    Ylitöistä yksi työpäivä lisää viikossa

    Esimerkiksi koneasentajille kertyy sairaanhoitajiin verrattuna kaksinkertainen määrä varsinaisia ylityötunteja viikossa. Työkoneiden kuljettajille vielä enemmän.

    Pomoportaan oloja moni saattaa epäillä tarpeettoman lokoisiksi. Mutta johtajanimike näyttää olevan tae myös ylitöistä: niitä kertyy vähintään kuusi tuntia viikossa. Myyntijohtajilla ylityöt venyttävät työviikkoa kahdeksan tuntia eli kokonaisen työpäivän verran.

    Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen pitää ylitöitä hyväksyttävänä ilmiöinä, kunhan ne eivät ole jatkuvia.

    Antti Parviala / Yle

    – Kun työviikon pituus lähestyy tai ylittää pitkäaikaisesti 50 tuntia, niin ollaan lähellä että terveysriskit lisääntyvät. Siitä voi olla pitkäaikaista haittaa terveydelle, Ropponen määrittelee.

    Hän tietää kuitenkin senkin, että mitä enemmän työ tehdään oman pään sisällä, sen vaikeampaa on työn ja vapaa-ajan erottaminen.

    – Oman toimintamallin tunnistaminen on tärkeää.

    Hänen mukaansa ei ole välttämättä ollenkaan haitaksi jos saa golf-radalla hyvän työidean. Tärkeää on kuitenkin, että työpaikalla osataan sopia työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta. Esimerkiksi aamuyöllä tulleista sähköposteista kannattaa jo vähän keskustella.

    Johtajista huomattavan suuri osuus tekee ylitöitä. Liiketoiminta- ja hallintojohtajista niitä sanoo tekevänsä 30 prosenttia, ja myyntijohtajista enemmän kuin joka viides.

    Ylitöitä ilmaiseksi? Joskus se kannattaa

    Tilastokeskuksen kyselyssä ylitöiksi on laskettu myös ne tunnit, joista ei makseta korvauksia erikseen.

    Mitä järkeä on tehdä ylitöitä ilmaiseksi firman piikkiin? Tutkijan mukaan se voi olla hyvinkin kannattavaa työntekijälle itselleenkin.

    – Pitkällä ajalla työntekijä voi saada huomattavaa tuottoa palkattomista ylitöistä. Sen avulla voi osoittaa että on motivoitunut, hyvä tyyppi ja siten edetä urallaan nopeammin, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Petri Böckerman.

    Hän muistuttaa, että ylityöt ovat yrityksessä nopein tapa reagoida kysynnän kasvuun. Jatkuva ylitöiden teettäminen on kuitenkin kallista lystiä – ainakin jos innokkaat työntekijät eivät tarjoa niitä ilmaiseksi.

    Mutta mikä selittää, että tällä hetkellä yksi Suomen kuumimpana käyvistä toimialoista on ylityölistan häntäpäässä? Rakennustyöntekijöistä vain kahdeksan prosenttia kertoo tehneensä ylitöitä.

    Työterveyslaitoksen Ropponen selittää alan vähäisiä ylityötunteja urakkaluonteisuudella ja sillä, että pitkien aliurakointiketjujen päässä olevat ulkomaiset työntekijät eivät vain osu Tilastokeskuksen kyselyyn.

    Lista on muodostettu Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaan niistä aloista, joilla kyselytutkimukseen vastaajat kertoivat tehneensä palkattomia tai palkallisia ylitöitä. Luokituksen takia listalla ei ole kaikkia ammatteja, joissa tehdään ylitöitä. Lue tästä Tilastokeskuksen tutkimusmenetelmästä.

    Moottoripyöräily voi olla tulevaisuudessa täysin kiellettyä – uskalletaanko prätkiä päästää enää teille, kun muu liikenne robotisoituu?

    Moottoripyöräily voi olla tulevaisuudessa täysin kiellettyä – uskalletaanko prätkiä päästää enää teille, kun muu liikenne robotisoituu?


    Henkilöliikenteessä on käynnistymässä vallankumous. Uutisissa kerrotaan lähes päivittäin Googlen, Uberin ja Teslan itseohjautuvista robottiautoista. Robottibussit ovat jo aloittaneet liikennöinnin Suomen teillä. Tutkijoiden mukaan ajokortti ja...

    Henkilöliikenteessä on käynnistymässä vallankumous.

    Uutisissa kerrotaan lähes päivittäin Googlen, Uberin ja Teslan itseohjautuvista robottiautoista. Robottibussit ovat jo aloittaneet liikennöinnin Suomen teillä. Tutkijoiden mukaan ajokortti ja ajoneuvon omistaminen ovat pian katoavaa kansanperinnettä.

    Kenties autoilija päästää mieluusti irti ratista ja syventyy automatkan ajan hyvään kirjaan, mutta mitä tulevaisuudella on tarjottavana moottoripyöräilijälle?

    Hän ei varmasti ole halukas päästämään otetta ohjaustangosta ja siirtymään matkustajan paikalle.

    – Istuisin mieluummin autossa, kuin hytisisin moottoritiellä pyörän päällä, jota en edes itse ohjaa, moottoripyörätutkija Janne Saarikoski sanoo.

    Liikenneturvan moottoripyöräseminaariin kokoontunut yleisö on pukeutunut nahkaan ja goretexiin. Moni nyökyttelee. Eihän itseohjautuvassa moottoripyörässä olisi mitään mieltä.

    Kehitystyö on kuitenkin käynnissä.

    AutoRD

    Brittiyhtiöt AutoRD ja AB Dynamics kehittivät itsekseen liikkuvan moottoripyörän BMW C1 -skootterin rungolle (video) . Yhtiöt uskovat tämän kaltaisten laitteiden löytävän käyttäjiä Aasian ylikansoitetuista suurkaupungeista.

    Suuremmat pyörävalmistajat eivät ole työntämässä kuljettajaa takasitsille, mutta niidenkin visioissa pyörät kulkevat itsekseen. Honda esitteli muutama vuosi sitten moottoripyörän, joka seuraa omistajaansa kuin koira (video). Vastaavasti Yamahan Motodroidia (video) on kutsuttu hevoseksi, jolla on renkaat.

    Sähkömoottoripyörä pysyy pystyssä tekoälyn kouluttaman painonsiirtojärjestelmän avulla, ja selviää jopa lempeästä töytäisystä.

    Motodroid on Yamahan visio tulevaisuuden moottoripyörästä.Yamaha Motor Co

    Tällaisia pyöriä ei saa kaupasta tänään eikä vielä pitkään aikaan. Sitä ennen moottoripyöräilijät pääsevät nauttimaan parantuneesta turvallisuudesta.

    Turvallisuus ensin

    Saksalaisen Boschin vuonna 2014 markkinoille tuoma MSC-teknologia oli pitkä askel moottoripyörien turvateknologioissa.

    Lyhenne tulee sanoista motorcycle stability control. Kyseessä on ajonvakautusjärjestelmä, jonka liikeanturit mittaavat moottoripyörän kallistuskulmaa sekä kiihtyvyyttä ja säätävät jarrutusta ja voimansiirtoa sen mukaisesti. Toisin kuin perinteisellä ABS-jarrulla, uudella järjestelmällä saattoi tehdä voimakkaita jarrutuksia myös kaarteessa.

    Ensimmäiseksi tekniikan otti käyttöön itävaltalainen KTM. Perässä tulivat saksalainen BMW sekä italialainen Ducati.

    Tämän vuoden huhtikuussa Ducati kertoi tarjoavansa järjestelmää tulevaisuudessa kaikkiin pyöriinsä. Ducati kertoi myös tuovansa vuoteen 2020 mennessä markkinoille moottoripyörän, jossa on tutkat tarkkailemassa liikennettä sekä pyörän edessä että takana. Moottoripyörätutkija Saarikosken mielestä kyse on merkittävästä avauksesta.

    – Ehkä tästä syntyy se ensimmäinen ensimmäisen automaatiotason moottoripyörä.

    Ensimmäisellä automaatiotasolla Saarikoski viittaa autoinsinöörien viisiportaiseen malliin, jolla he kuvaavat kehitystä kohti täysin automaattista liikennettä. Nollatasolla kuljettaja tekee itse kaiken, viidennellä tasolla hän voi vaikka nukkua.

    Käytännössä Ducati voi tutkalaitteiden avulla toteuttaa edellä liikkuvan ajoneuvon nopeuteen sopeutuvan vakionopeudensäätimen. Luvassa on mediatietojen mukaan myös järjestelmiä, jotka varoittavat peilien kuolleessa kulmassa olevista ajoneuvosta sekä peräänajovaarasta.

    Nämä ovat kuitenkin vasta ensimmäisen automaatiotason ominaisuuksia, joita on jo 1990-luvulta lähtien asennettu kalliimman hintaluokan henkilöautoihin.

    Janne Saarikoski on moottoripyöräilyn tulevaisuudesta kiinnostunut entinen liikennekouluttaja, joka tutkii nykyisin meriliikenteen digitalisaatiota.Janne Saarikoski

    Saarikoski sanoo, että automaatio ja turvalaitteiden kehitys laahaa moottoripyörissä kaukana autojen jäljessä.

    – Hyvä esimerkki on lukkiutumattomat jarrut. Autoissa ne ovat olleet pakollisia jo viisitoista vuotta, moottoripyörissä vasta viime vuoden alusta lukien.

    Saarikosken mukaan tilanne johtuu jo siitä yksinkertaisesta syystä, että autossa on enemmän tilaa. Kun BMW sovitti kolmisenkymmentä vuotta sitten lukkiutumattomat jarrut ensimmäiseen moottoripyöräänsä, järjestelmä oli kaikkea muuta kuin kevyt ja huomaamaton.

    – Autoteollisuuden pitää tehdä paljon kehitystyötä, ennen kuin uusi teknologia saadaan sopimaan moottoripyörän kokoiseen pakettiin.

    Toinen jälkeenjääneisyyden syy liittyy pyörämarkkinoihin. Moottoripyöriä myydään eniten Intian, Kiinan, Indonesian ja Vietnamin kaltaisissa kehittyvissä maissa, joissa se on edullinen työkalu eikä huipputekninen harrasteväline.

    Lisäksi kyse on asenteista. Perinnetietoisten motoristien mukaan automaatio etäännyttää kuljettajan aidosta ajokokemuksesta.

    – Monet harrastajat haluavat ajokin olevan yksinkertainen. He haluavat itse hallita kaiken, vaikka samaan aikaan tallissa on tuliterä auto, jossa on kaikki mahdolliset välineet, Janne Saarikoski sanoo.

    Perinnemotoristienkin harrastus muuttuu kuitenkin jatkossa entistä turvallisemmaksi, sillä autojen tekniikka kehittyy nopeasti.

    Vuosina 2011–2017 sattuneista moottoripyöräilijöiden kuolemaan johtaneista onnettomuuksista yli puolet johtui erilaisista törmäyksistä muiden ajoneuvojen kanssa. Mikäli muut ajoneuvot havaitsevat moottoripyörät jatkossa entistä paremmin, moottoripyöräilijä välttyy monelta vaaratilanteelta.

    Kuolemaan johtaneet moottoripyöräonnettomuudet Euroopassa, miljoonaa asukasta kohdenJuha-Matti Mäntylä / YleRobotti näkee moottoripyörän...

    Viime vuonna Janne Saarikoski vieraili Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koeajoradalla Tampereella testaamassa, näkeekö robottiauto moottoripyörän. Tapahtumia seurannut Motouutiset-lehti kertoi, että pienen ajoneuvon havaitseminen oli robottiautolle hankalaa.

    Anturit kertoivat moottoripyörän olevan kauempana, kuin se todellisuudessa oli.

    Saarikoski uskoo, että tästä ei synny ongelmaa.

    – En olisi huolissani antureiden havainnointikyvystä, se kehittyy huimin harppauksin.

    Tämä näyttää pitävän paikkansa. Toukokuussa VTT kertoi, että sen Marilyn-auto on varustettu uudella lidar-järjestelmällä, joka näkee jopa sumun läpi.

    VTT:n robottiauto Marilyn ja Ducati Supersport 939Janne Saarikoski

    Ajoneuvojen havainnointikykyä parantaa jatkossa myös se, että ne ovat verkon yli yhteydessä toisiinsa. Vaikka yksi auto ei havaitsisi moottoripyörää, se voi saada tiedon toisilta tienkäyttäjiltä.

    Ajoneuvojen välistä viestintää kehitetään myös moottoripyöriin. BMW, Yamaha ja Honda aikovat tuoda markkinoille vuoteen 2020 mennessä moottoripyöriä, jotka viestivät muun liikenteen kanssa. Moottoripyörävalmistajien yhteiseen Connected Motorcycle Consortium -organisaatioon ovat liittyneet myös Ducati, KTM, Suzuki ja Kawasaki.

    ... mutta ymmärtääkö robotti ihmistä?

    Tulevaisuuden itseohjautuvat ajoneuvot havaitsevat moottoripyörän. Toinen kysymys on, ymmärtääkö robottiauto moottoripyörän kuljettajaa.

    – Antureiden sijasta ongelmia voivat tuottaa ohjelmistot, joiden on opittava ennakoimaan moottoripyöräilijän inhimillinen käytös. Ihminen voi käyttäytyä robottiauton näkökulmasta hyvin epäloogisesti, Saarikoski sanoo.

    – Sitä voikin pohtia, päästetäänkö prätkiä tulevaisuuden hyvin automatisoituneen liikenteen sekaan – vai onko odotettavissa sääntelyä ja kieltoja.

    Tämän mahdollisuuden on tunnistanut moni muukin. Yhdysvalloissa puuhataan aiheesta jo draamaelokuvaa. The Last Motorcycle On Earth -elokuvan ohjaaja Eric Ristau väittää, että näköpiirissä on kulttuurisota, jonka osapuolia ovat "ne, jotka haluavat ajaa itse ja ne, jotka haluavat robotin ajavan".

    "The Great Escape" on BMW:n visio moottoripyöräilyn tulevaisuudesta.BMW Motorrad

    Janne Saarikoski valmisteli viime vuonna väitöskirjaa, jonka oli määrä kartoittaa moottoripyöräilyn tulevaisuutta.

    Se hanke jäi hyllylle, sillä moottoripyörätutkimukselle oli Suomessa kovin vaikea löytää kaupallisia kumppaneita. Tänään Saarikoski työskentelee Merikotka-tutkimuskeskuksessa ja paneutuu meriliikenteen digitalisaatioon.

    Mikä on siis moottoripyörän paikka maailmassa, jossa robotit valtaavat tiet?

    BMW julkisti pari vuotta sitten yllä olevassa kuvassa näkyvän konseptilaiteen, jonka on määrä luoda uskoa moottoripyöräilyn tulevaisuuteen. Seuraavan 30 vuoden aikana turvallisuus viedään automaation avulla niin pitkälle, ettei kuljettaja tarvitse enää kypärää.

    The Great Escape on täydellisen tietoinen ympäristöstään. Se opettaa heikkoa kuljettajaa ja auttaa kokeneempaa saavuttamaan maksimaalisen ajonautinnon.

    BMW Motorradin pääsuunnittelija Edgar Heinrichin mukaan tulevaisuuden läpikotaisin digitaalisessa maailmassa moottoripyöräily on yksi suurista analogisista kokemuksista.

    Luuletko tietäväsi, meneekö autosi katsastuksesta läpi? Testaa Ylen visassa, tunnetko tiukentuneet määräykset

    Luuletko tietäväsi, meneekö autosi katsastuksesta läpi? Testaa Ylen visassa, tunnetko tiukentuneet määräykset


    13:36 Korjattu virheellinen vastaus kohdasta, jossa kysytään tuulilasin vaarallisesta kiinnityksestä. Pahoittelemme virhettä. Lisäksi lisätty tarkennus siitä, että autoa saa erikseen luvalla siirtää ajokiellon saamisen jälkeen, vaikka...

    13:36 Korjattu virheellinen vastaus kohdasta, jossa kysytään tuulilasin vaarallisesta kiinnityksestä. Pahoittelemme virhettä. Lisäksi lisätty tarkennus siitä, että autoa saa erikseen luvalla siirtää ajokiellon saamisen jälkeen, vaikka renkaiden kulutuspinta on liian pieni.

    Tutkija näkee useita riskejä – Suomeen syntymässä kolme isoa yksityistä terveyspalveluyritystä

    Tutkija näkee useita riskejä – Suomeen syntymässä kolme isoa yksityistä terveyspalveluyritystä


    Yksityisten terveyspalveluyhtiöiden omistus on mennyt kahden päivän aikana uusiksi Suomessa. Terveystalo kertoi torstaina kasvavansa Suomen suurimmaksi yksityiseksi terveydenhuollon yhtiöksi ostaessaan Attendon terveyspalvelut. Perjantaina selvisi,...

    Yksityisten terveyspalveluyhtiöiden omistus on mennyt kahden päivän aikana uusiksi Suomessa.

    Terveystalo kertoi torstaina kasvavansa Suomen suurimmaksi yksityiseksi terveydenhuollon yhtiöksi ostaessaan Attendon terveyspalvelut.

    Perjantaina selvisi, että vakuutusyhtiöt LähiTapiola, Varma, Ilmarinen, kansainvälinen sijoitusrahasto CVC Capital Partners Fund VII sekä Mehiläisen nykyinen johto ostavat terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavan Mehiläisen. Viranomaisten pitää vielä hyväksyä yrityskaupat.

    Sosiaali- ja terveyspolitiikan yliopistonlehtori Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta pitää uutisia odotettuina. Etenkin Attendon kauppaa oli jo uumoiltu julkisuudessa. Mehiläisenkään omistusmuutos ei ollut tutkijalle yllätys.

    Iso vaikutus

    Jatkossa Suomessa on käytännössä kolme isoa terveyspalveluyritystä: Mehiläinen, Terveystalo ja Pihlajalinna.

    Tutkija näkee keskittymisessä useita riskejä.

    – Iso pelko on, että markkinat keskittyvät, kun yksi iso lähti pois. Näillä yrityksillä on valttikortit laajennuksiin, mutta pienten pärjääminen kilpailussa ei ainakaan helpotu.

    Jo nyt pienten yritysten on tutkijan mukaan vaikea pärjätä kuntien kilpailuissa. Jatkossa sote-ratkaisun avatessa terveyspalveluja entistä enemmän kilpailulle, vaikutus voi olla Tynkkysen mukaan iso.

    – Tämä voi johtaa epäedullisiin tuloksiin hinnassa, laadussa ja saatavuudessa. Tämä ei ole toivottavaa, jos sote-uudistuksessa pyritään hakemaan markkinoilta lisää dynaamisuutta.

    Keskittyvät vahvuuksiinsa

    Kaikki kolme yritysryhmää keskittyvät tutkijan mukaan erikoistumaan vähän eri palveluihin ja pyrkivät luomaan eri brändin itselleen.

    – Attendo on keskittynyt hoiva-alaan, ja kuntien vanhus- ja vammaisasumispalveluissa liikkuvat isot rahat. Terveystalo on tuttu työterveydestä ja yksityisrahoitteisista palveluista. Pihlajalinna taas on keskittynyt kuntaulkoistuksiin, Tynkkynen sanoo.

    Ismo Pekkarinen / AOP

    Tutkijan mukaan on riski, että yritykset keskittyvät omiin vahvuuksiinsa ja kilpailua ei synny tarpeeksi siitä syystä.

    – Voi tulla paikallisia monopoleja tai kartellikehitystä, Tynkkynen sanoo.

    Erityisen isot riskit ovat pienillä paikkakunnilla, jossa voi olla vain yksi, iso yksityinen yritys.

    – Jos pieni maakunta neuvottelee valtavan konsernin kanssa, asetelma ei ole tasapainoinen, Tynkkynen sanoo.

    Kotimaisuus imagotekijä

    Tuoreiden omistusmuutosten jälkeen Terveystalon ja Mehiläisen omistus on entistä kotimaisempaa.

    Kansainvälisestä sijoitusrahastosta tulee Mehiläisen enemmistöomistaja, mutta kotimaiset vakuutusyhtiöt nostavat osuuttaan.

    Ostaja eli Terveystalo on puolestaan suomalaisenemmistöinen ja ostettava Attendo on ruotsalaisomisteinen.

    Tutkija uskoo, että yritykset korostavat mielellään kotimaista omistajuutta sote-ratkaisun ovella.

    – Kotimaisuus on sitä, mitä yhtiöt hakevat. Se on imagokysymys.

    Terveystalo maksaa Attendon osista 233 miljoonaa euroa käteisellä. Mehiläisen kauppahintaa ei ole kerrottu, mutta Financial Times -lehden mukaan kaupan arvo olisi 1,8 miljardia euroa.

    Lue lisää:

    Terveyspalveluyhtiö Mehiläinen vaihtaa omistajaa - Ostajina kansainvälinen sijoiturahasto, kotimaisia vakuutusyhtiöitä ja yhtiön johtoa

    Terveystalo ostaa Attendon terveyspalvelut Suomessa

    Rehn: Kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi tarvitaan monipuolisia välineitä

    Rehn: Kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi tarvitaan monipuolisia välineitä


    Suomen Pankin uudeksi pääjohtajaksi valitun Olli Rehnin mielestä suomalaisten kotitalouksien ennätystasolle nousseen velkaantumisen hillitsemiseksi tarvitaan monipuolisia välineitä. – Tarvitaan myös uusia välineitä, kuten positiivinen...

    Suomen Pankin uudeksi pääjohtajaksi valitun Olli Rehnin mielestä suomalaisten kotitalouksien ennätystasolle nousseen velkaantumisen hillitsemiseksi tarvitaan monipuolisia välineitä.

    – Tarvitaan myös uusia välineitä, kuten positiivinen luottorekisteri ja työtä etenkin nuorten talousosaamisen ja talouslukutaidon vahvistamiseksi, Rehn sanoi tänään tiedotustilaisuudessa nimityksensä jälkeen.

    Presidentti Sauli Niinistö nimitti Rehnin Suomen Pankin pääjohtajaksi tänään. Seitsenvuotinen toimikausi alkaa heinäkuussa.

    Valtioneuvosto esitti Rehniä tehtävään eilen. Rehn toimii parhaillaan Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä. Tätä ennen hän on ollut muun muassa EU:n talouskomissaari ja elinkeinoministeri.

    Rehnin nouseminen Suomen Pankin pääjohtajaksi ei ollut yllätys. Suomen Pankkiin siirtymisestään lähtien Rehn on ollut kestoveikkauksissa pankin pääjohtajaksi Erkki Liikasen jälkeen.

    Liikanen jättää pääjohtajan paikan heinäkuussa. 67-vuotiaasta Liikasesta tuli pankin pääjohtaja vuonna 2004, ja tällä hetkellä hänellä on menossa toinen seitsenvuotinen toimikausi pankin johdossa.

    Rehnillä on tehtävään vahva kansainvälinen tausta. Hän vastasi EU-komission jäsenenä EU:n laajentumisesta 2004-2010 sekä talous- ja raha-asioista 2010-2014.

    Rehnillä on politiikan kentiltä vahva keskustatausta. Ennen Suomen Pankkiin siirtymistä Rehn oli elinkeinoministerinä ja samalla keskustan ministeriryhmän avainpelaajia.

    Koulutukseltaan Rehn on filosofian tohtori Oxfordin yliopistosta, pääaineenaan kansainvälinen talous.

    Pääjohtaja on raskaan sarjan talousvaikuttaja

    Suomen Pankin pääjohtaja on raskaansarjan talousvaikuttaja, jonka näkemyksillä on painoarvoa kotimaisessa talouskeskustelussa.

    Pääjohtaja on Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen eli yksi niistä, jotka päättävät euroalueen rahapolitiikasta. Rahapolitiikassa on eletty viime vuodet historiallisesti poikkeuksellisia aikoja nollakorkoympäristön keskellä.

    Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on korkoruuvia kiristellyt jo useampia naksuja. Euroopassa näkymä rahapolitiikan normalisoitumisesta on tuntunut valuvan eteenpäin. Tavallisen asuntovelallisen ei näillä näkymin tarvitse vielä hetkeen huolehtia korkojen suuremmasta loikasta ylöspäin.

    EKP on isojen kysymysten äärellä, kun se pyrkii rahapolitiikassa palaamaan kohti tavallisempia vesiä. Näillä linjauksilla on isot vaikutukset eri maiden ja koko euroalueen talouteen.

    Tiedotustilaisuudessa Rehn totesi, että rahapolitiikan normalisointi ei tarkoita paluuta mihinkään kriisiä edeltävään "vanhaan meininkiin".

    – Vaan siirtymää kovin erinäköiseen uuteen normaaliin, jossa rahapolitiikan välineistö on aiempaa monipuolisempi ja jossa toisaalta rahoitusvakaudella ja myös makrovakauspolitiikalla on perustellusti paljon isompi painoarvo ylipäänsä keskuspankkien toiminnassa kuin oli ennen kriisiä, Rehn sanoi.

    Olli Rehn nimitettiin Suomen Pankin pääjohtajaksi

    Olli Rehn nimitettiin Suomen Pankin pääjohtajaksi


    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on nimittänyt Olli Rehnin Suomen Pankin uudeksi pääjohtajaksi. Eduskunnan pankkivaltuusto esitti yksimielisesti Rehniä tehtävään huhtikuussa. Suomen Pankin pääjohtaja voi olla tehtävässä kaksi...

    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on nimittänyt Olli Rehnin Suomen Pankin uudeksi pääjohtajaksi. Eduskunnan pankkivaltuusto esitti yksimielisesti Rehniä tehtävään huhtikuussa.

    Suomen Pankin pääjohtaja voi olla tehtävässä kaksi seitsenvuotiskautta. Paikka vapautuu Erkki Liikaselta, jonka toinen seitsenvuotiskausi loppuu kesäkuussa.

    Ennen nimitystään pääjohtajaksi 56-vuotias Olli Rehn toimi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtajana. Koulutukseltaan Rehn on filosofian tohtori. Aiemmin hän on tehnyt uraa kotimaan politiikassa ja Euroopan unionissa.

    Rehn on toiminut elinkeinoministerinä vuosina 2015–2016 ja EU-komissaarina 2004–2014. Lisäksi on on ollut kansanedustajana vuosina 1991–1995 ja 2015–2017 sekä Euroopan parlamentin jäsenenä 1995–1996 ja 2014–2015.

    Rehnin on määrä aloittaa Suomen Pankin pääjohtajana 12. heinäkuuta.

    USA:ssa koululaiset kasvavat jo enimmäkseen Google-ympäristössä – Suomessa kisa luokkahuoneiden hallinnasta kiihtyy

    USA:ssa koululaiset kasvavat jo enimmäkseen Google-ympäristössä – Suomessa kisa luokkahuoneiden hallinnasta kiihtyy


    Mitä koneita Suomen luokkahuoneissa käytetään? – Sanoisin, että Microsoft on varmaan edelleen se ykkönen. Se on edelleen helppo kuntien tietohallinnolle käyttää, arvelee Opetushallituksen opetusneuvos Jukka Tulivuori. Yhteensopivuuden lisäksi...

    Mitä koneita Suomen luokkahuoneissa käytetään?

    – Sanoisin, että Microsoft on varmaan edelleen se ykkönen. Se on edelleen helppo kuntien tietohallinnolle käyttää, arvelee Opetushallituksen opetusneuvos Jukka Tulivuori.

    Yhteensopivuuden lisäksi Windows-käyttöjärjestelmän etuna on sen yleisyys työelämässä. Lisäksi yhtiön Office-ohjelmistosta on muodostunut jonkinlainen standardi koulumaailmassa. Microsoft saa myös kehuja käyttäjätuen hoitamisesta.

    Suomessa ei ole saatavilla koottuja tietoja siitä, mitä laitteita oppilailla on käytössään kouluissa. Laitehankintoihin ei ole valtakunnallisia suosituksia, vaan jokainen kunta ja koulu saavat itse päättää, mitä laitteita opetuksessa käyttävät.

    Kilpailutuksen hoitaminen kuntatasolla on johtanut siihen, että koulut saattavat maksaa samasta laitteesta eri hintaa.

    Opetusneuvos Tulivuoren mukaan tarkkoja laitesuosituksia ei anneta, koska opettajille halutaan antaa mahdollisimman vapaat kädet opetuksen suunnitteluun. Tavoitteena on, että laitehankinnat syntyisivät koulujen omista tarpeista.

    Koulujen päätösvalta kuitenkin vaihtelee kunnittain. Esimerkiksi Helsingissä kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Kasko päättää keskitetysti, mitä laitteita kouluihin hankintaan.

    Myös hankintatavat vaihtelevat kunnittain. Yleinen käytäntö on, että koulu tekee tilauksen kunnan laitehankinnoista vastaavalle palvelulle, joka joko ostaa laitteet tai vuokraa ne kouluille. Useissa suurissa kaupungeissa on päädytty vuokraamaan laitteet jälleenmyyjiltä. Tässäkin suhteessa poikkeuksen tekee Helsinki, joka ostaa laitteet itselleen.

    Laitehankintojen kilpailutuksen hoitaminen kuntatasolla on johtanut siihen, että koulut saattavat maksaa samasta laitteesta eri hintaa.

    Mikko Koski / YleApple kolkuttaa koulun ovelle

    Kilpailijoita on ilmestynyt apajille. Apple esitteli ensimmäisen iPad-taulutietokoneen kahdeksan vuotta sitten. Hyvin nopeasti pädit tulivat osaksi opetusta.

    – Applen mukaantulo on tehnyt hyvää. Se on pakottanut muut katsomaan käyttäjän näkökulmaa, eikä vain IT-hallinnon näkökulmaa, sanoo Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelun projektisuunnittelija Juha Alatalo.

    Applen koneita on toki löytynyt luokkahuoneista jo ennen iPadeja, mutta niiden kalliin hinnan vuoksi ne eivät tosissaan haastaneet Microsoftia luokkahuoneiden herruudesta.

    Nyt on kuitenkin toisin. Joissakin kunnissa Applen taulutietokoneet ovat jo ohittaneet määrässä Windows-käyttöjärjestelmää pyörittävät tietokoneet. Näin on tapahtunut esimerkiksi Pohjois-Karjalassa.

    Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että Apple on teknologiajäteistä ainoa, joka tekee laitteensa itse. Sen iOS-käyttöjärjestelmä tai opetussovellukset eivät pyöri muiden valmistajien laitteilla.

    Google otti muutamassa vuodessa amerikkalaiskoulut haltuunsa

    Yhdysvalloissa teknologiayhtiöiden kilpailu luokkahuoneiden hallinnasta on kovempaa kuin Suomessa. Kun Suomessa koulut laittavat laitteisiin kymmeniä miljoonia, amerikkalaiskoulut käyttävät laitehankintoihin vuosittain miljardeja dollareita.

    Tuosta kakusta suurimman siivun kaapii yhä Apple, joka usean vuosikymmenen ajan hallitsi Yhdysvaltojen opetuslaitemarkkinoita. Viimeisen kahden vuoden aikana Apple on kuitenkin menettänyt johtoasemansa Googlelle, jonka edulliset Chromebookit ovat nopeasti syrjäyttäneet hintavammat Macit ja iPadit.

    Viime vuonna amerikkalaiskouluihin tilatuista reilusta 12 miljoonasta taulutietokoneesta ja läppäristä vajaat 60 prosenttia oli Googlen Chromebookeja. Applen osuus oli reilu viidennes ja Microsoftin Windows-laitteiden vajaa viidennes.

    Apple onkin herännyt haastamaan Googlen. Maaliskuussa yhtiö esitteli uuden iPadin ja siihen sopivan kynän. Tätä pakettia yhtiö tarjoaa nyt alennettuun hintaan oppilaille.

    Myös verkkokauppajätti Amazon hamuaa koulumaailmaan tarjoamalla pilvipalveluitaan opiskelijoille.

    Koulut ovat täynnä tulevaisuuden kuluttajia. Heidän nappaaminen uskollisiksi asiakkaiksi jo koulunpenkiltä houkuttaa varmasti yhtiöitä.

    Suomessa Google ei ole vielä päässyt vauhtiin. Chromebookeja on kokeiluissa eri puolilla maata, mutta määrät ovat vielä murto-osia kilpailijoiden osuuksista.

    – Chromebookin vahvuudet ovat edullisuus ja pienikokoisuus. Mutta ainakin halvimmat ovat aika heikkotehoisia ja niissä on jonkin verran suorituskykyongelmia. Siksi nyt haetaan kokemuksia, että mihin ne soveltuisivat parhaiten, kertoo projektisuunnittelija Juha Alatalo.

    Tosin edullisen hintaluokan laitteet ovat aina suorituskyvyltään vaatimattomampia, oli käyttöjärjestelmä mikä tahansa. Käyttötarkoitus lopulta ratkaisee valinnan, Alatalo muistuttaa.

    Alatalo nostaa Googlen vahvuudeksi Chromebookien pyörittämän Chrome OS -käyttöjärjestelmän kiinnittymisen Googlen omiin pilvipalveluihin ja sovelluskirjaston. Tätä ominaisuutta hän pitää opetuskäytön kannalta merkittävänä kilpailuvalttina.

    Laitepuolen lisäksi Google hamuaakin omaa siivuaan koulujen oppimisympäristöistä Google Classroom -ohjelmallaan. Tätä markkinaa Suomessa hallitsee Microsoft. Hakukonejätti haastaa Microsoftin myös ohjelmistopuolella, jossa yhtiö yrittää syrjäyttää Microsoftin Office-kokonaisuuden omalla G Suite -paketillaan.

    Opetusneuvos Jukka Tulivuori uskookin, että kilpailu kiristyy, kun oppilashallintajärjestelmät alkavat toimia muillakin alustoilla kuin Windows.

    Teknologiayhtiöillä on paljon voitettavaa kouluissa. Laitteiden ja ohjelmistojen myynti on vain yksi puoli. Toinen puoli on se, että koulut ovat täynnä tulevaisuuden kuluttajia. Heidän nappaaminen uskollisiksi asiakkaiksi jo koulunpenkiltä houkuttaa varmasti yhtiöitä.

    Laitteiden määrät vaihtelevat kunnittain

    Kaksi vuotta voimassa ollut opetussuunnitelma edellyttää tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä kaikissa oppiaineissa. Tätä varten kouluihin on viime vuosina hankittu laitteita.

    Vielä kaksi vuotta sitten opetushallitus myönsi kunnille laiterahaa, jolla luokkahuoneisiin voitiin hankkia uusia laitteita. Nyt laitemäärät ovat sillä tasolla, että käytännöstä on voitu luopua, kertoo Tulivuori.

    – Meillä alkaa olla hyvä tilanne. Kun sitä vertaa viiden vuoden takaiseen, niin ollaan tultu aika pitkälle, Jukka Tulivuori toteaa.

    Koulujen laitemäärissä on kuitenkin suuria kunnallisia eroja. Ylen aiemmin tällä viikolla julkaisemasta selvityksestä ilmenee, että kouluissa oli viime vuonna yhtä oppilasta kohden keskimäärin 0,4 tietokonetta. Lappeenrannassa jokaisella oppilaalla on oma kone. Vantaalla tietokoneita ja tabletteja on enemmän kuin oppilaita, kun taas Valkeakoskella kymmentä oppilasta kohden on vain yksi kone.

    Saako oman koneen tuoda? Mikko Koski / Yle

    Pakilan alakoulussa Pohjois-Helsingissä viidesluokkalaiset opettelevat nopeuden laskemista koulun pihalla. Matkan mittaaminen tapahtuu analogisesti mittapyörällä, mutta ajanotto ja itse laskutoimitus hoidetaan puhelimella. Kun tulos on saatu selville, oppilaat ottavat kuvan tehtäväpaperista ja lähettävät sen oppimissovelluksen välityksellä opettajalle.

    Oppimistehtävien lisäksi digilaitteita käytetään tiedonhakuun tai vaikkapa videokuvan käsittelyyn ja julkaisuun. Ja kyllä niillä joskus pelataankin, sanoo luokanopettaja Tommi Tiittala.

    – Mutta koulussa me pelaamme aina ihan funtsailtuja ja jonkun oppimistehtävän sisältäviä pelejä, Tiittala tarkentaa.

    Pakilan alakoululaisilla on käytössään Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmää pyörittäviä kannettavia tietokoneita ja Applen iPad-taulutietokoneita. Huoltajan luvalla oppilas saa käyttää myös omia laitteitaan.

    – Omien laitteiden käyttö on aina vähän ongelmallista, koska koululla ei varsinaisesti ole vakuutusta niitä varten. Mutta toisaalta, kun lapsilla on tehokas tietokone taskussa, niin on hyvä, että he oppivat käyttämään sitä fiksusti ja hyödyllisiin asioihin, Tiittala pohtii.

    Yrittäjyys on tapa ilmaista itseään – viime vuonna yrityksistä lähes puolet oli alle 35-vuotiaiden perustamia

    Yrittäjyys on tapa ilmaista itseään – viime vuonna yrityksistä lähes puolet oli alle 35-vuotiaiden perustamia


    Mistä on kyse?Uusista yrityksistä 48 prosenttia oli alle 35-vuotiaiden perustamia vuonna 2017.Yrittäjät ovat yhä korkeammin koulutettuja.Yrittäjyys on oma valinta, jossa korostuvat yhteisöllisyys ja innovaatiot.Juha Kauppinen perusti ensimmäisen...

    Mistä on kyse?Uusista yrityksistä 48 prosenttia oli alle 35-vuotiaiden perustamia vuonna 2017.Yrittäjät ovat yhä korkeammin koulutettuja.Yrittäjyys on oma valinta, jossa korostuvat yhteisöllisyys ja innovaatiot.

    Juha Kauppinen perusti ensimmäisen oman yrityksensä 18-vuotiaana. Nyt kolmekymppisenä hän on kansainvälisen myynnin johtaja maailmallakin tunnetussa liikuntapelejä kehittelevässä CSE Entertainmentissa. Hänen mielestään nuoren kokemattomuuden voi nähdä myönteisenä asiana.

    – Ensimmäinen yritys tuli perustettua nuoruuden tyhmyyksissä, eikä siinä osannut pelätä tai liikaa suunnitella. Jos nyt pitäisi pistää pystyyn ensimmäinen yritys ilman minkäänlaista kokemusta, niin kyllä yritystoiminta olisi varovaisempaa.

    Nuoreksi yrittäjäksi määritellään alle 35-vuotias. Yrittäjä voi olla toki kokenut, vaikka hänet määritellään nuoreksi.

    Uusista yrityksistä 48 prosenttia oli viime vuonna alle 35-vuotiaiden perustamia. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2015 nuorten yrittäjien määrä on kasvanut 2 000:lla.

    Juha Kauppinen elää hetkessä, eikä tulevaisuutta tarvitse miettiä liikaa.Elisa Kinnunen / Yle

    Uusi sukupolvi näkee yrittäjyyden myönteisessä valossa.

    – Edellisinä vuosikymmeninä yrittäjyys on nähty viimeisenä keinona, kun palkkatyötä ei ole löytynyt. Nykyään se on tapa toteuttaa itseään, kertoo Nuorten Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai.

    Muutos on selkeä. Asenteet ovat muuttuneet ja yhteisöllisyys nähdään yhä tärkeämpänä yrittäjyydessä. Lisäksi yrittäjät ovat aina vain korkeammin koulutettuja. Arviolta hieman alle 10 000 noin 280 000:sta korkeakouluopiskelijasta on yrittäjiä, selviää Suomen Yrittäjien tutkimuksesta.

    Haavoittuvuudesta puhutaan ääneen. On turha pitää yllä kiiltokuvamaista elämää. Aicha Manai

    Cristina Pyykkönen tekee kainuulaista designiä puusta ja akryylistä. Hän tutustui yrittäjyyteen myös hyvin nuorena. Hän aloitti Windy Birch -nimisestä NY-yrityksestä. Nyt Pyykkönen on astumassa askeleen eteen päin, kun hän pian jakaa parin muun kainuulaisen designyrityksen kanssa yhteisen myyntipaikan.

    – Korostamme suomalaista designylpeyttä. Yhteisen hyvän periaatteella voimme kaikki saada näkyvyyttä.

    Aicha Manai uskoo yhteisiin toimitiloihin, jotka ovat yleistyneet. Samassa tilassa voi olla jopa viisi eri yritystä. Jokainen yritys voi toimia omien hommiensa parissa, vaikka työskenteleekin muiden kanssa samassa tilassa. Toisia ei nähdä yritysalalla uhkana.

    – Ei ole tullut vastaan, että kukaan varastaisi ideoita. Harvoin ideat loppuvat kesken, naurahtaa CSE Entertainmentin kansainvälisen myynnin johtaja Juha Kauppinen.

    Haavoittuneisuutta ei piilotella

    Uusi sukupolvi jaksaa kouluttautua, ideoida ja verkostoitua. Onko nuorilla ollenkaan heikkouksia?

    – Haavoittuvuudesta puhutaan ääneen. Uupumus ja matala palkkataso ovat yleisiä. On turha pitää yllä kiiltokuvamaista elämää, Aicha Manai painottaa.

    Voimavaroja saa yhteisöllisyydestä. Jakamalla ajatuksia nuoret pystyvät tukemaan toisiaan. Myös perheen ja vapaa-ajan yhdistäminen yrityselämään on vaikeaa.

    Juha Kauppista asian nostaminen esiin huvittaa. Tasapaino arjen ja työn välillä pitää löytää, ja siinä on vielä oppimista. Pyykkösen mielestä vapaa-aika on tärkeää, sillä kukaan ei jaksa tehdä töitä kellon ympäri. Pyykkönen kuitenkin uskoo, että yrittäjyyden voi yhdistää opintoihin.

    – NY-yrityksen alkuaikoina suoritin samaan aikaan lukiota ja ammatillisia opintoja.

    Ajan henki näkyy myös asiakkaille. Nykyään töitä tehdään ilman tarkkoja työaikoja ja yritysten aukioloajat ovat pidentyneet. Toisaalta arjen arvostaminen voi pitää liikkeen kiinni tai asiakkaat eivät kohtaa yrittäjää.

    – Yrittäjyys saattaa näkyä ulospäin itsekeskeisempänä, kun halutaan tehdä asioita omien ehtojen mukaan, Aicha Manai toteaa.

    Yritys ei ole ikuinen

    Näkyvyyttä on yhä vaikeampi saada, sillä yrityksiä on paljon. Sosiaalinen media on Manain mielestä sekä siunaus että kirous. Yrityksen pitää löytää tapa erottua valtavirrasta.

    Näkyvyydessäkin Minai nostaa esille verkostoitumisen. Facebookin vuoden vaihteessa tekemä uudistus yleisökeskeisyyden korostamisesta vaikeuttaa varsinkin pienyritysten näkyvyyttä, sillä ne eivät ole saaneet vielä jalansijaa yrityskentässä tai heillä ei ole varaa mainoksiin.

    Nykymaailmassa pelin henki on se, että välillä pitää uhkarohkeasti vain mennä eteen päin. Juha Kauppinen

    Nykyään jo puolen vuoden päästä voi huomata, jos yritys ei kannata. Yrittäjältä vaaditaan sinnikkyyttä ja asennetta. Koko ajan pitää oppia uutta, olla kiinnostunut kaikesta ja kouluttautua lisää. Kompastuskivinä harvemmin on raha. Yleisin syy lopettamiseen tai konkurssiin on uupuminen.

    Vuoden 2016 koulujen opetussuunnitelmissa on lisätty yrityskasvatusta. Lisäksi tulevia yrittäjiä valmennetaan myös konkurssiin. Konkurssi tai yrityksen hallittu alasajo ei välttämättä tarkoita, että yrittäjä olisi epäonnistunut tai huono yrittäjä.

    Kauppinen korostaa, että yritystä ei ajatella enää lopullisena määränpäänä, vaan yritystä saatetaan pyörittää 5–10 vuotta, ja sitten kokeillaan jotain muuta. Myöhemmin yrittäjyyteen voi taas palata.

    – Nykymaailmassa pelin henki on se, että välillä pitää uhkarohkeasti vain mennä eteenpäin.

    Nuori sukupolvi tarttuu suuriin ongelmiin. Yrityksen ensimmäinen tarkoitus on tuottaa, mutta tärkeiksi arvoiksi ovat nousseet yhteiskunnalliset ongelmat ja ekoteot. Paras yhdistelmä on, kun yritys menestyy ja tekee samalla jotain hyvää. Pyykkösen esineissä näkyy kestävä kehitys. Samoista puupaloista saa tehtyä kolme erilaista esinettä.

    – Kestävä kehitys on tärkeätä. Miksi tehdä vain yksi tuote, jos siitä on mahdollista tehdä monikäyttöisempi.

    Kuljettajapula uhkaa ammattimaista tavarakuljetusta

    Kuljettajapula uhkaa ammattimaista tavarakuljetusta


    Tavaraliikenteen kuljettajapulasta on kuulunut viestejä jo yli vuoden ajan. Se näkyy erityisesti kevyillä kuorma-autoilla tehtävässä jakeluliikenteessä. Yrittäjät ovat toivoneet, että ammattipätevyyden vaatimukset olisivat kevyillä...

    Tavaraliikenteen kuljettajapulasta on kuulunut viestejä jo yli vuoden ajan. Se näkyy erityisesti kevyillä kuorma-autoilla tehtävässä jakeluliikenteessä.

    Yrittäjät ovat toivoneet, että ammattipätevyyden vaatimukset olisivat kevyillä kuorma-autoilla vähäisemmät kuin raskaassa liikenteessä. Se helpottaisi tilannetta.

    Pelkkä kuorma-auton ajokortti ei enää riitä siihen, että voi harjoittaa ammattia. Tero Siitonen

    – Perustason ammattipätevyysvaatimukset ja sen päälle tulevat jatkokoulutukset ovat vieneet alalta väkeä. Pelkkä kuorma-auton ajokortti ei enää riitä siihen, että voi harjoittaa ammattia, toteaa Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Tero Siitonen.

    "Kynnys alalle on liian korkea"

    Auramaa-yhtiön toimitusjohtaja Pekka Auramaa vahvistaa, että ammattitaitoisista kuljettajista on pulaa. Auramaa-yhtiöt on yksi Suomen suurimmista logistiikka-alan yrityksistä. Sillä on vajaa 300 ajoneuvoyhdistelmää ja 13 toimipaikkaa.

    Yhtiö järjesti kuljettajien saamiseksi maaliskuussa jo toisen kerran rekry-tilaisuudet sekä Porissa että Forssassa Tänä vuonna tulos jäi odotettua huonommaksi.

    – Käytännössä kaikki kuljettajat tulevat meille joko jonkin oppilaitoksen kautta tai puolustusvoimien kouluttamana, Pekka Auramaa toteaa.

    Hänen mukaansa kynnys alalle nousi ammattipätevyysvaatimusten tultua voimaan. Silloin kuorma-ajokorttien määrä romahti. Samalla vanhojen kuljettajien ammattipätevyyden pitäminen voimassa vaikeutui. Kaikki tämä johti siihen, että reservissä olevien kuljettajien määrä väheni.

    Auramaa-yhtiö pärjää reservillään vielä tulevana kesänä, mutta seuraaviin rekrytointeihin on panostetettava tuntuvasti. Seuraava rekrytointitilaisuus on ensi keväänä.

    Opiskelijapaikat täynnä

    Vaatimus ammattipätevyydestä on näkynyt kuljettajien koulutuspuolella. Esimerkiksi Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedussa on muutaman viime vuoden aikana ollut ensisijaisia hakijoita enemmän kuin opiskelijoita on voitu ottaa sisään.

    Lehtori Tero Urpilainen kertoo opiskelijoiden työllistyvän lähes sataprosenttisesti.

    – Yrittäjiltä on tullut tänä keväänä paljon kyselyjä opiskelijoista, jotka olisivat vielä vapailla markkinoilla. Ei-oota on jouduttu myymään. Tilanne kertoo siitä, että työvoimapulaa on tai sellainen vähintäänkin orastaa, Urpilainen toteaa.

    Yrittäjiltä on tullut tänä keväänä paljon kyselyjä opiskelijoista, jotka olisivat vielä vapailla markkinoilla. Ei-oota on jouduttu myymään. Tero Urpilainen

    Puolustusvoimat on ylivoimaisesti suurin kuljettajien kouluttaja. Koulutuksen voi hankkia myös useista oppilaitoksista.

    Suomen Kuljetus ja Logistiikka -yhdistys SKAL on peräänkuuluttanut joustavaa koulutusmallia, jolla kuljettajien työllistymisen esteet saataisiin purettua. Yhdistyksen mielestä perustason ammattipätevyys on voitava suorittaa nykyisen koulutusmallin ohella myös pelkällä kokeella.

    Yhdistyksen alkuvuodesta tekemän kyselyn mukaan maanlaajuisesti joka kolmannella kuljetusyrityksellä on vaikeuksia löytää osaajia.

    Voisiko Pori kehittää lentoyhteyksiä Tampereen tai Turun kanssa? Professori:

    Voisiko Pori kehittää lentoyhteyksiä Tampereen tai Turun kanssa? Professori: "Suosittelen yhteistyötä lähialueiden kesken koko maassa"


    Mistä on kyse?Nextjet ehti lentää Porista Helsinkiin ja Tukholmaan vain reilun vuoden ennen konkurssiuutista.Aiemmin Porista ovat lentäneet muun muassa SAS, Airest, Air 100, Wingo ja Finncomm. Kaikki ovat lopettaneet reitit kannattamattomana.Pori oli...

    Mistä on kyse?Nextjet ehti lentää Porista Helsinkiin ja Tukholmaan vain reilun vuoden ennen konkurssiuutista.Aiemmin Porista ovat lentäneet muun muassa SAS, Airest, Air 100, Wingo ja Finncomm. Kaikki ovat lopettaneet reitit kannattamattomana.Pori oli lupautunut maksamaan Nextjetille markkinointitukea 3,5 miljoonaa euroa. Noin 150 000 euroa ehdittiin maksaa.

    Porin lentoliikenne on saanut jälleen kovan kolauksen, kun Nextjet-lentoyhtiö ilmoitti tiistaina menevänsä konkurssiin. Kaikki lennot peruttiin välittömästi.

    Porin kaupunki oli sopinut Nextjetin kanssa markkinointitukipaketista, jonka mukaan Pori maksaisi yhtiölle seuraavan viiden vuoden aikana 3,5 miljoonaa euroa. Tästä vain 150 000 euroa ehdittiin maksaa. Yllätyskonkurssista huolimatta Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen pitää tärkeänä Satakunnan liike-elämälle, että lentojen operointiin löytyy uusi yhteistyökumppani.

    Liikenne- ja kuljetustekniikan professori Jorma Mäntynen näkee toisenkin vaihtoehdon.

    – On jo nähty, ettei kaikista kaupungeista ole kannattavaa lentää. Lähimmät alueelliset lentoasemat voisivat tehdä yhteistyötä. Porin kannalta tällaisia kaupunkeja olisivat esimerkiksi Turku ja Tampere.

    On jo nähty, ettei kaikista kaupungeista ole kannattavaa lentää. Jorma Mäntynen

    Kaupunkien välinen yhteistyö mahdollistaisi sen, että lentoyhteyksiä voitaisiin kehittää yhdessä.

    – Tämän hetkisen tarjonnan perusteella Pori ei vielä hyödy, mutta tulevaisuudessa mahdollisesti.

    Ei vain Porin ongelma

    Professori Jorma Mäntysen mielestä Suomi on jäänyt hieman jälkeen pienempien lentokenttien kehitystyössä. Suomessa on perinteisesti keskitytty kehittämään Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja sen yhteyksiä.

    – Kaikkein tärkeintä olisi se, että yhdessä markkinoitaisiin omaa aluetta ja saataisiin jollekin keskeiselle lentoasemalle kansainvälisiä yhteyksiä. Samalla pitäisi myös hyväksyä se, että jokin kenttä on vahvempi kuin jokin toinen. Meillä on jo riittävän monta esimerkkiä siitä, että kaikilta kentiltä lentäminen ei toimi.

    Nextjet

    Nextjetin konkurssiuutisen jälkeen Porin kuntapoliitikkojen viesti lentoliikenteen säilyttämisestä on ollut vahva. Mäntynen sanoo ymmärtävänsä tämän, mutta näkee myös kääntöpuolen.

    – Kun katsoo konkurssia ja muita epäonnisia yrityksiä, niin kyllä ne sen puolesta puhuvat, etteivät lentoyhtiöt pidä Porin-lentoja realistisena.

    Lentoyhteyksien kannattavuus ei ole ainoastaan Porin ongelma. Samanlaisten asioiden kanssa painivat muutkin pienemmät suomalaiskaupungit.

    – Suomi on harvaan asuttu maa ja kansan koko on pieni. Kysyntä ei ole riittävää kaikille kentille, Mäntynen miettii.

    Lue lisää:

    Ruotsalainen NextJet-lentoyhtiö hakeutui konkurssiin – Kaikki lennot peruttiin

    Pori ehti maksaa konkurssiin hakeutuneelle Nextjetille 150 000 euroa: "Mahdollista saada takaisin, mutta pidetään epätodennäköisenä"

    Raskaan liikenteen historiallisia EU-päästörajoja tervehditään ilolla:

    Raskaan liikenteen historiallisia EU-päästörajoja tervehditään ilolla: "Insinöörit ovat ilmaston pilanneet, ja insinöörit saavat sen myös ratkaista"


    Raskaan liikenteen ajoneuvot joutuvat päästökuurille. Euroopan komission tänään Brysselissä julkistaman esityksen mukaan raskaan liikenteen on leikattava hiilidioksidipäästöjään 15 prosenttia vuoteen 2025 ja 30 prosenttia vuoteen 2030...

    Raskaan liikenteen ajoneuvot joutuvat päästökuurille.

    Euroopan komission tänään Brysselissä julkistaman esityksen mukaan raskaan liikenteen on leikattava hiilidioksidipäästöjään 15 prosenttia vuoteen 2025 ja 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

    Raskaan liikenteen hiilipäästöille asetetaan nyt ensimmäistä kertaa yhteiset EU-rajat.

    Alan suitsimista on pidetty itsestäänselvyytenä, sillä Pariisin ilmastosopimuksen mukaan EU-maiden on vähennettävä kasvihuonekaasujen päästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Raskaan liikenteen osuus tieliikenteen kaikista hiilipäästöistä Euroopassa on arviolta lähes kolmannes.

    Muutokset eivät astu voimaan välittömästi. Rajat koskevat vain tulevaa kalustoa ja vertailuvuotena on vuosi 2019, eli lähtötasoa päästään siis mittaamaan vasta ensi vuonna.

    Reaktiot: hyvä esitys

    Suomessa komission esitys herättää poikkeuksellisen vähän murinaa. Kuljetusalan yrittäjät sanovat osallistuvansa mielellään päästötalkoisiin.

    – Tämä on tervetullut lisä EU:n päästötalkoisiin ja täyttämään Suomen kansallisia tavoitteita. Ihan maltillinen ja tasapainoinen esitys, sanoo kuljetusalan yrittäjiä edustavan SKAL:n Brysselin-edunvalvoja Pasi Moisio.

    Polttopisteessä ovat autonvalmistajat, joiden kontolla on saada uusien autojen päästöt alas. Karjaalla toimiva perinteinen kuorma-autovalmistaja Sisu ei sekään ole moksiskaan EU:n uusista vaateista.

    – Suhtaudun esitykseen hyvin. Meidän kehityksemme on kohti hybridi- ja sähkömalleja, ja kaikkien on tehtävä jotain ilmaston eteen. Insinöörit ovat ilmaston pilanneet, ja insinöörit saavat sen myös ratkaista, sanoo Sisun toimitusjohtaja Timo Korhonen.

    Focke Strangmann / EPA

    Korhonen muistuttaa, että ilmastonmuutoksen varsinainen torjunta vaatii ennen kaikkea turhien kuljetusten vähentämistä.

    – Autonvalmistajana minun ei ehkä pitäisi sanoa näin, mutta pitäisi pohtia enemmän sitä, onko kaikkien tavaroiden roudaaminen edestakaisin rekoilla järkevää, hän jatkaa.

    Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) mukaan ehdotuksen taloudellista merkitystä on vielä hankala haarukoida.

    – Se voidaan sanoa varmasti, että vuoden 2025 jälkeen kaluston hinta nousee jonkin verran. Toisaalta polttoainekustannukset tulevat alenemaan, sanoo LVM:n liikenneneuvos Sabina Lindström.

    EU lupaa yrittäjille silkkaa säästöä

    2020-luvulla teillä on siis kahdenlaista kalustoa: vanhoja paljon kuluttavia dieselrekkoja ja uutta, rajat täyttävää eurokalustoa. Onko odotettavissa, että yrittäjien kalustonvaihtoa vauhditetaan raipalla tai porkkanoilla?

    Sitä kukaan ei vielä tiedä. EU-esitykseen sisältyy vuoden 2022 välitarkastelu, jolloin tavoitteiden saavuttamisen realistisuutta on määrä pohtia uudelleen.

    Yrittäjille EU lupaa silkkaa säästöä.

    Paremman kaluston tuoma polttoainesäästö tuo yhdelle yritykselle jopa 25 000 euron säästön viidelle vuodelle jaettuna, esitys lupaa. Se ei kuitenkaan tarkenna laskennallista autokohtaista säästöä. Kaluston hinnannousuksi puolestaan on arvioitu vain noin 2 000 euroa per auto.

    – Siitä lähdetään, että näiden ratkaisujen pitää olla kuljetusyritysten kannalta kustannusneutraaleja. Mutta tässä asetelmassa win–win-lopputulema [että kaikki voittavat] ei ole poissuljettu, ja siihen tietysti tähdätään, SKAL:n Moisio sanoo.

    Kritiikkiä: liian lepsut rajat

    Aivan pelkkää samettia vastaanotto ei ole ollut.

    Yksi: esitys on tehty ilman tietoa raskaan liikenteen todellisista päästöistä – päästöjen yhtäläiseen seuraamiseen kehitetty EU:n VECTO-järjestelmä saadaan käyttöön vasta ensi vuonna.

    Ja kaksi: erityisesti liikenteen ympäristöjärjestöt ja myös osa kuljetusyritysten liitoista ja isoista kauppatoimijoista ajoivat tiukempia päästörajoja. Puhuttiin jopa 40–50 prosentin tavoitteesta vuoteen 2030 mennessä. Siihen nähden nyt esitetty 30 prosentin tavoite on laimentunut versio tavoitteista.

    Roland Wittek / EPA

    Tiukempien rajojen puolesta lobbasivat olivat muun muassa Espanjan ja Hollannin kuljetusalan järjestöt sekä Ikea ja Nestle.

    Erityisesti isojen ajoneuvovalmistajien lobbaus puolestaan oli tiukasti maltillisempien rajojen puolella. Suomi edusti asiassa jonkinlaista kultaista keskitietä.

    Valmistajilla edessä kilpajuoksu

    Raskaan liikenteen kulutus pysyi vuosina 1990–2010 lähes muuttumattomana, sanoo tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä. Vuonna 2013 voimaan tullut Euro 6 -päästöstandardi tosin on hänen mukaansa "pikkuisen leikannut kulutusta".

    – Kyse ei ole siitä, että valmistajat olisivat levänneet laakereillaan. Henkilöautoissa on ollut paljon enemmän varaa parantaa tehokkuutta. Raskaalla puolella löysiä ei ole ollut yhtä paljon, Nylund sanoo.

    Yle Uutisgrafiikka

    Nyt insinööreillä on edessään alan kaikkien aikojen kilpajuoksu.

    Nylundin mukaan pelkkä moottorien rukkaaminen ei riitä, vaan lisäksi on kevennettävä ajoneuvoja, optimoitava vaihteistoja ja otettava sähköä mukaan käyttövoimaksi. Yllättävän iso merkitys on aerodynamiikalla eli ilmanvastuksen voittamisella.

    – Yhden harjoitelman mukaan aerodynamiikkaa parantavat osat voivat leikata kulutusta jopa 25–30 prosenttia. Joka tapauksessa ajoneuvoja pitää muuttaa kokonaisvaltaisesti, Nylund sanoo.

    Edessä vielä EU-kiemuroita

    Muutokset näkyvät teillä vasta 2020-luvulla.

    Ensimmäisessä vaiheessa päästötalkoisiin otetaan vain "isot kuorma-ajoneuvot". Luokkien tarkentamista odotetaan vielä EU:lta. Pienemmät kuorma-autot ja bussit ovat vuorossa vasta välitarkastelun 2022 jälkeen.

    Komission sanakaan ei ole sellaisenaan laki.

    Seuraavaksi esitystä ruotivat jäsenmaat ja Euroopan parlamentti, ja tuloksena saatava kompromissi hyväksyttäneen vasta ensi vuonna, mahdollisesti Suomen EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 2019.

    Entistä useampi asuu kerrostalossa, suurissa kaupungeissa myös lapsiperheet suosivat kerrostalokoteja

    Entistä useampi asuu kerrostalossa, suurissa kaupungeissa myös lapsiperheet suosivat kerrostalokoteja


    Kerrostaloasumisen suosio kasvaa Suomessa, kertoo Tilastokeskus. Viime vuonna kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä lisääntyi 22 600 asuntokunnalla eli 1,9 prosentilla vuoteen 2016 verrattuna. Vuonna 2017 yhteensä 1 214 500 asuntokuntaa asui...

    Kerrostaloasumisen suosio kasvaa Suomessa, kertoo Tilastokeskus. Viime vuonna kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä lisääntyi 22 600 asuntokunnalla eli 1,9 prosentilla vuoteen 2016 verrattuna.

    Vuonna 2017 yhteensä 1 214 500 asuntokuntaa asui kerrostaloissa. Se on lähes puolet kaikista asuntokunnista.

    Asuntokunta koostuu samassas asunnossa vakituisesti asuvista henkilöistä. Vuoden 2009 jälkeen asuntokuntien määrä kerrostaloissa on lisääntynyt nopeammin kuin muissa asuntotyypeissä.

    Pääkaupunkiseudulla ja muutamassa suuressa kaupungissa myös lapsiperheiden kerrostaloasuminen yleistyy. Muualla Suomessa lapsiperheiden suosituin valinta on yhä omakotitalo. Lapsiperheellä tarkoitetaan asuntokuntaa, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi.

    Tilastokeskuksen mukaan kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrän lisääntyminen johtuu muun muassa yksinasumisen lisääntymisestä. Keskimäärin yksinasuvista kolme viidestä asuu kerrostaloissa.

    Lisäksi viime vuosina yhtenä rakentamisen trendinä on ollut korkeiden asuinrakennusten pystyttäminen.

    Lue lisää:

    Järvenpää-ilmiö kerää alle 35-vuotiaita, hyvätuloisia nuoria aikuisia kehyskuntiin: "He haluavat tiivistä asumista raiteiden varrella"

    Roope Mokan kolumni: Kaikki muuttavat kohta kaupunkiin, mutta kaupungit ne vasta muuttuvatkin

    Reetta Rädyn kolumni: Lapsiperheiden määrä kantakaupungissa kasvaa – miksi asun lasten kanssa Kalliossa?

    Vastatuulessa olleen Rovion kannattavuus parani, Angry Birds 2 teki ennätyksen

    Vastatuulessa olleen Rovion kannattavuus parani, Angry Birds 2 teki ennätyksen


    Peliyhtiö Rovion oikaistu liikevoitto kasvoi 9,6 miljoonaan euroon vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Samalla yhtiön liikevaihto laski vajaan prosentin 65,7 miljoonaan euroon. Yhtiön kärkipelin Angry Birds 2:n bruttomyynti kasvoi 8,5 prosenttia...

    Peliyhtiö Rovion oikaistu liikevoitto kasvoi 9,6 miljoonaan euroon vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Samalla yhtiön liikevaihto laski vajaan prosentin 65,7 miljoonaan euroon.

    Yhtiön kärkipelin Angry Birds 2:n bruttomyynti kasvoi 8,5 prosenttia tammi-maaliskuussa. Samalla peli teki uuden liikevaihtoennätyksen. Myös Angry Birds Friends jatkoi hyvällä tasolla.

    Roviolla on tällä hetkellä kymmenen peliä eri kehitysvaiheissa. Niistä yksi on ennakkomarkkinoinnissa.

    Toukokuussa yhtiö julkaisi uuden Angry Birds for Messenger -pelin Facebookin Instant Games -alustalle.

    – Luovien, monialaisten tiimiemme yhteistyönä syntyy pelaajia kiinnostavaa peliviihdettä ja uskonkin että Roviolla on tarvittavaa kykyä, osaamista ja intohimoa pysyä kehityksen kärjessä, Rovion toimitusjohtaja Kati Levoranta sanoo yhtiön tiedotteessa.

    Uusi elokuva ensi vuoden syyskuussa

    Angry Birds -elokuvan jatko-osan on määrä tulla elokuvateattereihin vuoden 2019 syyskuussa. Rovio uskoo, että elokuva tarjoaa uusia mahdollisuuksia Angry Birds -brändin lisessoinnissa.

    Rovio aikoo sijoittaa 10–15 miljoonaa euroa pelien suoratoistopalvelua kehittävään tytäryhtiöönsä Hatch Entertainmentiin tänä vuonna. Rovio katsoo, että Hatch edustaa yhtä mahdollista muotoa tulevaisuuden pelaamisesta.

    Rovio odottaa konsernin liikevaihdon olevan tänä vuonna 260–300 miljoonaa euroa, kun viime vuonna se oli 297 miljoonaa euroa. Yhtiö odottaa vertailukelpoisen liikevoiton olevan 9–11 prosenttia liikevaihdosta.

    Helmikuussa Rovion osakkeen arvo romahti 50 prosenttia, kun yhtiö kertoi odotettua heikommista näkymistä.

    Tänään torstaina Rovion osakkeen arvo on noussut reilut neljä prosenttia.

    Korjaus 17.5. klo 15.25: Rovion toimitusjohtajan sukunimi on Levoranta, ei Levonen kuten jutussa alunperin luki.

    Terveystalo ostaa Attendon terveyspalvelut Suomessa

    Terveystalo ostaa Attendon terveyspalvelut Suomessa


    Attendon ja Terveýstalon yhdistyminen luo kahdesta johtajavasta terveysalan palvelyhtiöstä alan selvästi suurimman toimijan Suomessa. Kauppa vaatii vielä kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän. Terveystalo maksaa Attendon osista 233 miljoonaa...

    Attendon ja Terveýstalon yhdistyminen luo kahdesta johtajavasta terveysalan palvelyhtiöstä alan selvästi suurimman toimijan Suomessa.

    Kauppa vaatii vielä kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän.

    Terveystalo maksaa Attendon osista 233 miljoonaa euroa käteisellä. Kauppaan liittyvien järjestelyjen arvellaan saatavan päätöksen kuluvan vuoden loppupuolella.

    Kaupassa Attendo myy terveydenhuollon palvelujensa lisäki mm. suunhoitoon liittyvät osat.

    Terveystalo on maamme suurin terveyspalvelualan yritys. Yhtiöllä on 18 lääkärikeskussairaalaa ja sadalla paikkakunnalla yhteensä noin 180 toimipaikkaa. Yhtiöllä on noin 9 000 työntekijää ja se on noteerattu Helsingin pörssissä.

    Attendo on vuonna 1985 Ruotsissa perustettu yhtiö. Suomen osan toiminta alkoi vuonna 2000 ja sen liikevaihto Suomessa oli vuonna 2016 noin 440 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa Suomessa on noin 10 000 työntekijää. Nyt myytävien osien parissa on töissä noin 1 600 kokoaikaista työntekijää.

    Attendolle jää Suomessa ns. hoivapalvelut, esimerkiksi vanhusten hoivaan liittyvät toiminnot.

    Lue lisää:

    Terveysjätti Attendo miettii terveyspalvelujensa myymistä

    Terveystalo vahvistaa: Harkitsemme Attendon terveyspalvelujen ostamista

    Ruotsalaislehti: Attendo myymässä Suomen terveydenhoitopalvelunsa, todennäköisin ostaja Terveystalo

    Itäsuomalaiset sähköverkkoyhtiöt saivat 8 vuotta lisäaikaa – Siirtohintoihin silti korotuksia

    Itäsuomalaiset sähköverkkoyhtiöt saivat 8 vuotta lisäaikaa – Siirtohintoihin silti korotuksia


    Viimeksi siirtohintojen korotuksista kertoi keskiviikkona Suur-Savon Sähkön verkkoyhtiö Järvi-Suomen Energia Oy. Etupäässä Etelä-Savon alueella toimiva ja kuntien pääosin omistama yhtiö korottaa siirtohintoja reilut seitsemän prosenttia. –...

    Viimeksi siirtohintojen korotuksista kertoi keskiviikkona Suur-Savon Sähkön verkkoyhtiö Järvi-Suomen Energia Oy. Etupäässä Etelä-Savon alueella toimiva ja kuntien pääosin omistama yhtiö korottaa siirtohintoja reilut seitsemän prosenttia.

    – Ilman jatkoaikaa korotuspaine olisi ollut kymmeniä prosentteja, toimitusjohtaja Arto Pajunen perustelee.

    Hakemansa jatkoajan saivat myös pohjoissavolainen Savon Voima Verkko Oy ja Pohjois-Karjalassa toimiva PKS Sähkönsiirto Oy. Myös ne ovat korottaneet siirtohintoja alkuvuoden aikana.

    Järvi-Suomen Energian Arto Pajunen kiittelee Energiaviraston päätöstä ja arvioi sen merkitsevän kymmenien miljoonien eurojen säästöjä. Ilman jatkoaikaa yhtiö olisi joutunut purkamaan vielä käyttökelpoista verkkoa uuden tieltä.

    Kolme korotusta peräkkäin

    Laki sähkön toimitusvarmuudesta vaatii, että vuoteen 2028 mennessä sähkökatkot saavat kestää taajama-alueella korkeintaan kuusi tuntia. Haja-asutusalueella katko saa olla korkeintaan 36 tuntia.

    Itäsuomalaiset yhtiöt hakivat kahdeksan vuoden jatkoaikaa, jonka laki enimmillään sallii. Säävarman verkon tulee Itä-Suomessa olla lain vaatimassa kunnossa vuonna 2036.

    Verkkoyhtiöitä on arvosteltu kovista siirtohinnoista. Järvi-Suomen Energia on korottanut hintaa vuosien 2016 ja 2017 alusta. Nämä korotukset olivat yli 10 prosenttia kerralta. Heinäkuun alusta lähtien kiinteä kuukausitaksa nousee yli 30 euroon (+ 2,6 e) kuukaudessa.

    Siirtotaksa nousee 0,3 sentillä 3,9 senttiin kilowattitunnilta. Kiinteän kuukausitaksan osuus muodostaa suuren osan vapaa-ajanasukkaan sähkölaskusta.

    – Siirtomaksulla katetaan verkon rakentaminen ja ylläpito. Ne maksavat, ei niinkään verkossa kulkevan sähkö määrä, Arto Pajunen muistuttaa.

    Sähköverkkoa 250 metriä asiakasta kohti

    Savon Voiman verkkoyhtiö nosti taksojan keskimäärin 10 prosenttia huhtikuun alusta. Pohjois-Karjalassa korotus oli kuutisen prosenttia.

    – Jatkoaika pienentää asiakkaiden siirtohintaan kohdistuvaa korotuspainetta, Savon Voima Verkko Oy:n toimitusjohtaja Matti Ryhänen perustelee. Lähes samoin sanamuodoin jatkoajan vaikutuksia arvioi PKS Sähkösiirto asiakastiedotteessaan.

    Energiavirasto voi myöntää jatkoajan erittäin painavista syistä. Itäsuomalaisilla sähköyhtiöillä on verkko noin 250 metriä asiakasta kohtia. Alue on harvaanasuttua ja vesistöjen pirstomaa.

    Yhtiöt investoivat jatkoajasta huolimatta kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

    Pörssisijoittaminen saapui yläasteille ja näin nuoria houkutellaan sijoittajiksi:

    Pörssisijoittaminen saapui yläasteille ja näin nuoria houkutellaan sijoittajiksi: "Jätä energiajuomat juomatta, ilman rahaa saatat olla onneton"


    Nuoriso, huomio! Energiajuomien vähentämisessä voi olla rikkauden alku. – Jätät juomatta kaksi energiajuomaa ja yhden lattekahvin viikossa. Niitä ilmankin voi olla, ja sulla on vuoden jälkeen 500 euroa tilillä, Henrik Lämsä opastaa. – Ja...

    Nuoriso, huomio! Energiajuomien vähentämisessä voi olla rikkauden alku.

    – Jätät juomatta kaksi energiajuomaa ja yhden lattekahvin viikossa. Niitä ilmankin voi olla, ja sulla on vuoden jälkeen 500 euroa tilillä, Henrik Lämsä opastaa.

    – Ja pankkitilillä rahoille ei saa korkoa, joten rahat kannattaa sijoittaa. Viisisataa on siihen hyvä minimisumma, Matias Kaijomaa jatkaa.

    Menossa on Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun (SYK) lukion ykkösluokan yhteiskuntaopin tunti. Lämsä ja Kaijomaa ovat abeja ja Pörssisäätiön kouluttamia pörssilähettiläitä, jotka ovat tulleet pitämään oppitunnin sijoittamisesta.

    Asia ei ole etenkään lukion ekaluokkalaisille kovin kaukainen. Jo 18-vuotiaana voi sijoittaa itsenäisesti, lähettiläät muistuttavat.

    – Aika on rahaa. Mitä nuorempana aloittaa, sitä enemmän ehtii tienata, Lämsä sanoo.

    Pörssilähettiläät Henrik Lämsä (vas.) ja Matias Kaijomaa ovat itsekin aloittaneet sijoittamisen.Mikko Koski / Yle

    Kuulijakunta ylittää keskiarvot. A-englannin lukijoilta tarvittiin viime keväänä lähes kympin keskiarvo, jotta ovet SYK:n lukioon avautuivat. Koulun oppilaina on useita sivistyssukujen vesoja. Nyt tunnilla istuu entisen presidentin jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa.

    – Mitkä ovat kasvun parhaita rahoittajia? Me, tavalliset ihmiset. Suomalaisten pankkitileillä on kahdeksankymmentäseitsemän miljardia euroa rahaa, Lämsä jatkaa.

    Pörssisäätiö kouluttaa lisää lähettiläitä

    Pörssilähettiläät ovat tämän kevään uutuus paitsi lukioissa, myös peruskouluissa.

    Kyse on Pörssisäätiön pilottiprojektista, jolla säätiö haluaa parantaa nuorten talousosaamista. Säätiö on kouluttanut lähettiläiksi 12 nuorta, jotka ovat pitäneet oppitunteja pääkaupunkiseudun 9-luokkalaisille ja lukiolaisille.

    Nyt haetaan lisää 15–19-vuotiaita lähettiläitä ensi syksyä varten.

    – Hiljalleen on tarkoitus laajentua. Parin vuoden päästä lähettiläitä voisi olla kouluissa ympäri Suomen, sanoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

    "On tärkeää antaa kaikille tieto siitä, miten voi hakea parempaa tuottoa ja pyrkiä vaurastumaan. Jokainen voi sitten itse päättää, mitä sillä tiedolla haluaa tehdä", Pörssisäätiön toimitusjohtaja Lounasmeri sanoo lähettiläistä.Mikko Koski / Yle

    Malli on peräisin Ruotsista ja idea yksinkertainen: sijoitussaarnat menevät paremmin perille, kun nuoret kertovat niitä toisilleen.

    – Nuoret oppivat toisilta nuorilta ja jakavat vertaiskokemuksia oman talouden hallinnasta, säästämisestä, sijoittamisesta ja vaurastumisesta. Sekä opettajat että oppilaat ovat olleet tähän tyytyväisiä, Lounasmeri sanoo.

    Nuorten taloustiedot eivät ole täysin ruvella

    Talousopetusta on lisätty myös opetussuunnitelmaan. Syksystä 2016 lähtien talouslukutaitoa on opetettu jo neljänneltä luokalta lähtien.

    Ulkopuolista kouluviestintää on tehnyt erityisesti Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, joka on opettanut Yrityskylä-konseptilla talousasioita 6- ja 9-luokkalaisille jo vuosien ajan.

    Taustalla on se, että rahasta ja taloudesta puhutaan maailmassa aiempaa enemmän. Taloustaidoille katsotaan olevan tarvetta.

    Pikavippi- ja velkaantumiskeskustelusta voisi päätellä, että suomalaisnuorten taloustaidot ovat ruvella ja rahat hassataan heti kun ne saadaan. Aivan näin ei ole, sanoo Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi.

    Hänen ja taloustieteilijä Olli-Pekka Ruuskasen tekemä Kansallinen talouslukutaitotutkimus kahden vuoden takaa vihjaa, että pikavipit ja velat kasautuvat ennen kaikkea yli 26-vuotiaille. Sitä nuoremmat ovat Kalmin mukaan "jossain määrin ongelmallinen ryhmä" taloustiedoiltaan, mutteivät teoiltaan.

    Tutkimuksen mukaan taloustiedot myös paranevat sitä mukaa kun niitä tarvitaan. Paras taloustietämys on asuntolainojen, perheenperustamisen ja sijoitusvinkkien parissa painivilla työikäisillä.

    Yle Uutisgrafiikka

    Lisätietoa siitä, miten hyvin suomalaisnuoret ymmärtävät taloutta, on luvassa myöhemmin tänä vuonna. Suomi on tänä keväänä ensi kertaa mukana OECD-maiden koululaisten PISA-vertailun taloudellisen lukutaidon osiossa.

    – Nyt saadaan ensi kertaa tietoa siitä, miten suomalaisnuoret sijoittuvat taloustaidoissa kansainvälisesti, Kalmi sanoo.

    Kuuluuko pörssipuhe kouluun?

    SYK:n tunnilla pörssilähettiläät Lämsä ja Kaijomaa puhuvat luksustuotteista. Puheessa vilahtavat iPhone, Lamborghini ja Louis Vuitton.

    – On tärkeää unelmoida. Jos auto maksaa puoli miljoonaa ja tilillä on kaksikymppiä, niin pelkällä säästämisellä sitä autoa ei saa. Siinä sijoittaminen voi olla hyvä keino, Lämsä sanoo.

    Pörssisijoittaminen on lähtökohtaisesti rahantekoa ja riskipeliä, jossa pääomalle haetaan mahdollisimman korkeaa tuottoa. Kuuluuko se kouluun? Miksei, kysyy professori Panu Kalmi.

    – Miksei sijoittamista voisi ajatella perustaloustaitona? Pitäisin ymmärrystä sijoittamisen tuotosta ja riskeistä esimerkiksi rahastojen kautta sellaisena asiana, joka kuuluu yleissivistykseen, Kalmi sanoo.

    Koulun on pysyttävä avoinna ympäröivään maailmaan, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.Mikko Koski / Yle

    Positiivisesti asiaan suhtautuu myös opettajien ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.

    – On tärkeää avata opetusta koulun seinien ulkopuolelle. Arki- ja työelämän asiantuntijat ovat hyvä lisä opetukseen, ja on opettajan ammattitaitoa varmistaa, että vierailijat mahtuvat opetussuunnitelman raameihin, Salo sanoo.

    Asiantuntijavierailut kouluissa ovat arkipäivää. Luokkiin ja juhlasaleihin kutsutaan ja itse pyytävät niin poliisit, päihdevalistajat kuin ensiapukouluttajatkin.

    – Tarjouksia tulee paljon. Uskon, että niitä tulee enemmän kuin mitä kouluissa on mahdollisuus ottaa vastaan, OAJ:n Salo sanoo.

    Ylilyöntien hän uskoo jo omankin opettajankokemuksensa perusteella olevan harvinaisia. Raja vedetään uskonnolliseen ja poliittiseen julistamiseen sekä myymiseen. Koulu ei ole herätyskokous, puoluetoimisto tai markkinapaikka.

    Kriittisyys on kaiken a ja o

    Pörssilähettiläiden tunti on päätöksessä.

    Opettaja, lehtori Antti Palomäki on opettanut historiaa ja yhteiskuntaoppia SYK:ssä 16 vuotta. Hänen mukaansa oppilaat osaavat suhteuttaa asioita "hirveän hyvin", ja opettajan tehtävä on varmistaa näkökulmien kirjo.

    – Jos vieraana on vaikkapa propagandistissävytteinen yritysjohtaja, joka katselee asioita voitonteon kautta, niin vierailun jälkeen siihen tuodaan mukaan yhteiskunnallinen konteksti ja palkansaajan näkökulma, Palomäki sanoo.

    "Lähtökohta on, että opetetaan kriittisyyttä ja objektiivisuutta", sanoo SYK:n lehtori Antti Palomäki.Mikko Koski / Yle

    – Itse olen siinä suhteessa optimistinen, että nyky-ysiluokilla on varmasti aiempiin sukupolviin verrattuna parempi näkemys talouden tilasta, rahasta ja sen käytöstä.

    Tunnilla istuneet Peik Berg ja Rebekka Marttila vaikuttavat tyytyväisiltä kuulemaansa.

    – Oli kiinnostavaa. Tykkään, että nimenomaan nuoret kertovat näistä asioista, se tuntuu läheisemmältä, Marttila sanoo.

    – Sijoittamisesta on ollut sellainen kuva, että se on epävarmaa ja vakavaa. Tässä tuli hyvin ilmi, että se on pitkällä aikavälillä hyvä tapa kerryttää pääomaa ja ihan turvallisellakin tavalla, Berg sanoo.

    Entä mitä sanovat lähettiläät itse, mikä on rahan merkitys yhteiskunnassa?

    – Musta on tärkeä unelmoida. Ei kannata jättää unelmia väliin vain siksi että raha ei riitä. Silloin tehdään suunnitelma, ja seurataan sitä niin tarkasti että se saadaan toteutettua, Matias Kaijomaa sanoo.

    – Eihän se onnea tuo. Mutta ellei sitä ole, niin saattaa tuntea itsensä onnettomaksi, Henrik Lämsä päättää.

    Uusi mobiilisovellus noutaa tilitietoja useista pankeista - asiakkaan niin halutessa

    Uusi mobiilisovellus noutaa tilitietoja useista pankeista - asiakkaan niin halutessa


    Kymmenen vuotta sitten vakavien tietotekniikkaongelmien kanssa – silloin Sampo Pankki nimisenä – Suomessa painiskellut Danske Bank aikoo nyt tehdä päänavauksen monipankkipalveluissa. Yhtiö avaa mobiilipankkisovelluksen, jonka kautta asiakas...

    Kymmenen vuotta sitten vakavien tietotekniikkaongelmien kanssa – silloin Sampo Pankki nimisenä – Suomessa painiskellut Danske Bank aikoo nyt tehdä päänavauksen monipankkipalveluissa.

    Yhtiö avaa mobiilipankkisovelluksen, jonka kautta asiakas näkee myös muissa pankeissa olevien tiliensä saldoja ja tapahtumia.

    Palvelu hakee tiedot OP:n, Nordean, S-Pankin, Handelsbankenin, Ålandsbankenin ja Aktian verkkopankeista.

    Dansken asiakkaille avautuva palvelu edellyttää uuden mobiilipankkisovelluksen lataamista.

    Asiakas valitsee ja sallii

    – Mobiilipankkiin tulee painike, joka kysyy, haluatko katsella toisessa pankissa olevia tilitietojasi, kuvailee Danske Bankin kehitysjohtaja Rami Tättilä.

    Asiakkaan pitää valita ja hyväksyä erikseen jokainen pankki, joissa olevia tilitietojaan hän haluaa sovelluksen kautta selailla.

    Järjestelmän kautta näkyvät vain ne asiakkaan muissa pankeissa olevat käyttelytilit, jotka näkyvät asiakkaalle tilinpitäjäpankin omissa sähköisissä palveluissa.

    – Esimerkiksi määräaikaistalletukset eivät palvelun kautta näy, Tättilä sanoo.

    Vielä ennen juhannusta linjalle

    Palvelu on määrä saada käyntiin kesäkuussa.

    Palvelun taustana on eurooppalaisen maksupalveluasetuksen PSD2 ( Payment Services Directive) vaatimukset. Aluksi tilitietojaan voi palvelun kautta vain selailla. Myöhemmin avautuu mahdollisuus toisessa pankissa olevien varojen siirtelemiseen.

    Danske odottaa saavan varhaisella markkinoille tulollaan kilpailuetua. Tosin on varmaa, että myös muut esittelevät vastaavia sovelluksia.

    – Tulevassa markkinatilanteessa ei voi elää ilman tällaista palvelua, Tättilä ennakoi.

    Yli 80 000 euroa vuodessa ei välttämättä riitä sijoittamiseen, sanoo moni Nordean kyselyyn vastannut

    Yli 80 000 euroa vuodessa ei välttämättä riitä sijoittamiseen, sanoo moni Nordean kyselyyn vastannut


    Varojen riittämättömyyden ohella muun muassa pelko rahojen menetyksestä jarruttaa sijoittamista, ilmenee Nordean Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Sen mukaan neljännes suomalaisista ei säästä tai sijoita lainkaan. Joka kahdeksas...

    Varojen riittämättömyyden ohella muun muassa pelko rahojen menetyksestä jarruttaa sijoittamista, ilmenee Nordean Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

    Sen mukaan neljännes suomalaisista ei säästä tai sijoita lainkaan. Joka kahdeksas kertoi syyksi tiedon puutteen, ja yhtä moni sanoi pelkäävänsä riskiä ja rahojen menettämistä.

    Ylivoimaisesti suurin este sijoittamiselle vaikuttaa olevan varojen puute. Tämän mainitsi syyksi reilut 80 prosenttia heistä, jotka eivät sijoita.

    Myös moni hyvätuloinen oli sitä mieltä, ettei raha riitä sijoittamiseen. Niistä yli 80 000 euroa vuodessa tienaavista, jotka eivät sijoita, yli 60 prosenttia kertoi syyksi rahan puutteen.

    Taloustutkimuksen verkkopaneeliin vastasi noin tuhat suomalaista maaliskuun alussa.

    Brittimies väittää, että Nokian kännykkä aiheutti aivokasvaimen ja vaatii miljoonakorvauksia – Nokia ei kommentoi yksittäistapauksia

    Brittimies väittää, että Nokian kännykkä aiheutti aivokasvaimen ja vaatii miljoonakorvauksia – Nokia ei kommentoi yksittäistapauksia


    Britanniassa 60-vuotias aivokasvaimesta kärsinyt mies aikoo haastaa kännyköiden valmistuksesta jo luopuneen Nokian oikeuteen, kertoo Sunday Mirror -lehti. Lehden mukaan Wiganista Suur-Manchesterin alueelta kotoisin olevan entinen myyntimies vaatii...

    Britanniassa 60-vuotias aivokasvaimesta kärsinyt mies aikoo haastaa kännyköiden valmistuksesta jo luopuneen Nokian oikeuteen, kertoo Sunday Mirror -lehti.

    Lehden mukaan Wiganista Suur-Manchesterin alueelta kotoisin olevan entinen myyntimies vaatii jopa miljoonan punnan korvauksia, koska hän katsoo saaneensa aivokasvaimen Nokian kännyköiden runsaasta käytöstä 1990-luvulla.

    Sunday Mirrorin mukaan mies menetti kuulon toisesta korvastaan, kun häneltä leikattiin golf-pallon kokoinen aivokasvain vuonna 2001.

    Lehti kirjoittaa, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Britannian kansalainen haastaa matkapuhelinvalmistajan oikeuteen tällaisella perusteella. Lehden mukaan kuusi vuotta valmisteltu oikeusjuttu voisi johtaa satoihin samantyyppisiin korvausvaatimuksiin.

    Paikallislehti Wigan Todayn mukaan mies on kasvaindiagnoosistaan saakka vastustanut matkapuhelimia. Hän on muun muassa kampanjoinut sen puolesta, että kännyköihin laitettaisiin samankaltaiset varoitustekstit terveysriskeistä kuin tupakkatuotteisiin.

    Nokia: Turvallisuus avainasemassa

    Nokian viestinnästä kerrotaan Ylelle, ettei yhtiö kommentoi yksittäistapauksia.

    – Nokialle tuotteiden turvallisuus on aina ollut avainasemassa. Kaikki Nokian tuotteet noudattavat asiaankuuluvia altistumisiin liittyviä kansainvälisiä suosituksia sekä kansanterveysviranomaisten asettamia rajoja, yhtiö kertoo sähköpostitse.

    Lisäksi Nokian viestintä lähetti linkin Maailman terveysjärjestö WHO:n sivulle, jonka mukaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tehdyissä tutkimuksissa ei ole todettu haitallisia terveysvaikutuksia matkapuhelinten käyttöön liittyen.

    Ekonomisti arvioi kansantalouden tuotannon kasvun jatkuneen odotuksia vauhdikkaammin

    Ekonomisti arvioi kansantalouden tuotannon kasvun jatkuneen odotuksia vauhdikkaammin


    Kansantalouden tuotanto kasvoi maaliskuussa 3,1 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Helmikuuhun verrattuna kausivaihtelusta puhdistettu tuotanto nousi 0,3 prosenttia. Tilastokeskus arvioi lisäksi bruttokansantuotteen kehitystä kuluvan...

    Kansantalouden tuotanto kasvoi maaliskuussa 3,1 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Helmikuuhun verrattuna kausivaihtelusta puhdistettu tuotanto nousi 0,3 prosenttia.

    Tilastokeskus arvioi lisäksi bruttokansantuotteen kehitystä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Se ennakoi, että bruttokansantuote on kasvanut edellisestä neljänneksestä 1,1 prosenttia ja vuoden takaisesta 2,8 prosenttia.

    Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist arvioi kasvun jatkuneen korkealle viritettyjen odotusten mukaisena ja jopa vauhdikkaammin.

    – Vientiteollisuuden suhdanne on säilynyt hyvänä, ja samalla ulkomaankaupan rinnalle on astunut yhä enemmän kotimainen kysyntä tukemaan kasvua, hän sanoo tiedotteessa.

    Appelqvist kuitenkin muistuttaa, että ennakolliset tiedot voivat muuttua vielä paljon.

    – Parin edellisen neljänneksen kohdalla kasvuvauhti on myöhemmin tarkentunut aika selvästi alaspäin ennakkotiedoista, joten tilaa on myös pettymyksille.

    Ensimmäiset viralliset tiedot bruttokansantuotteen kehityksestä julkistetaan toukokuun lopussa.

    Pelkkä pankkitili, debit-kortti ja verkkopankkitunnukset? Peruspankkipalvelupaketit ovat kiinnostaneet vain harvoja

    Pelkkä pankkitili, debit-kortti ja verkkopankkitunnukset? Peruspankkipalvelupaketit ovat kiinnostaneet vain harvoja


    Kaikilla Suomessa laillisesti asuvilla on oikeus pankkitilin ja maksukortin lisäksi myös verkkopankkitunnukset sisältäviin peruspankkipalveluihin. Kuluttajan on siis niiden myötä pystyttävä nostamaan ja tallettamaan, tekemään tilisiirtoja ja...

    Kaikilla Suomessa laillisesti asuvilla on oikeus pankkitilin ja maksukortin lisäksi myös verkkopankkitunnukset sisältäviin peruspankkipalveluihin.

    Kuluttajan on siis niiden myötä pystyttävä nostamaan ja tallettamaan, tekemään tilisiirtoja ja maksamaan ostoksiaan niin myymälöissä kuin verkossakin.

    Pankkitunnusten on toimittava myös niin sanotun vahvan tunnistamisen välineinä. Sen sijaan minkäänlaiset luotot tai luottokortit eivät kuulu peruspankkipalveluihin.

    Suomessa nämä pankkien hinnastoista erikseen löytyvät peruspankkipalvelut eivät kuitenkaan ole kovinkaan suosittuja.

    Muutamia tuhansia perusmaksutilejä

    Säädöksen tarkoittamia perusmaksutilipaketteja on OP:n asiakkailla 3000–4000 kappaletta. Nordeassa perusmaksutilien määrä on noin 2000.

    Danske Bank ei kerro perusmaksutilien lukumäärää, mutta toteaa, että heillä tavallisia käyttötilejä avataan tuhatkertaisesti enemmän, eli esimerkiksi suhteessa 1 perusmaksutili 1000 käyttötiliä.

    Myös S-Pankin valikoimissa ovat asetuksen mukaiset perusmaksutilit, mutta pankin mukaan niille ei ole juurikaan ollut kysyntää. Näin vaikka perustason pankkipalvelut ovat pankin ydinliiketoimintaa. Peruspankkitoiminta hoituu osuuskauppojen jäsenyyden kautta. Jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen pankki antaa maksuttomat peruspankkipalvelut. Osuuskaupan jäsenyys eli "asiakasomistajuus" kuitenkin edellyttää palautuskelpoisen osuusmaksun maksamista.

    Jopa tapauksessa perusmaksutilien määrä on muihin tileihin verrattuna pieni. Esimerkiksi S-Pankilla on kokonaisuudessaan noin kolme miljoonaa tiliasiakasta.

    Peruspalveluja tarjottava myös maksuongelmaisille

    Vähäisestä käyttäjämäärästään huolimatta peruspankkipalveluita pidetään tarpeellisena perälautana, joka varmistaa, että taloudellisissa ongelmissakin olevilla kuluttaja-asiakkailla on pankkiyhteydet käytössä.

    Pankkien tulee tarjota kuluttajalle perusmaksupalveluja, vaikka hänellä olisi maksuhäiriömerkintä tai hän olisi toisen pankin asiakas.

    Palveluja on myös mukautettava esimerkiksi ikääntyneille tai toimintarajoitteisille, kuten näkövammaisille sopiviksi.

    Perusmaksupalvelujen myöntämättä jättämiselle pankki tarvitsee vankat perusteet. Tällainen voi olla esimerkiksi se, että palvelua haluavaa ei kyetä luotettavasti tunnistamaaan.

    Verkkopankkitunnukset ovat kuuluneet peruspankkipalveluihin vuoden 2017 alusta saakka. Peruspalveluista pankki saa periä maksuja, joiden on oltava kohtuullisia. Palvelujen ja maksujen tasoa seuraa finanssivalvonta.

    15.5.2018 klo 10.55 muutettu OP-Pohjola muotoon OP.

    Finanssivalvonta taloyhtiölainoista: Sääntelyä on jo nyt, mutta laki on puutteellinen

    Finanssivalvonta taloyhtiölainoista: Sääntelyä on jo nyt, mutta laki on puutteellinen


    Finanssivalvonta (Fiva) ei halua ottaa kantaa pankkikonserni Nordean ehdotukseen taloyhtiölainojen sääntelyksi. Nordea esitti maanantaina, että taloyhtiölainoille pitäisi asettaa yläraja tai rajoituksia lyhennysvapaisiin. Osastopäällikkö Samu...

    Finanssivalvonta (Fiva) ei halua ottaa kantaa pankkikonserni Nordean ehdotukseen taloyhtiölainojen sääntelyksi.

    Nordea esitti maanantaina, että taloyhtiölainoille pitäisi asettaa yläraja tai rajoituksia lyhennysvapaisiin.

    Osastopäällikkö Samu Kurri Fivasta kertoo, että yleisesti ottaen asuntolainoja koskevaa sääntelyä on jo voimassa ja säännökset kiristyvät edelleen heinäkuussa. Sekä voimassaolevat että tulevat säännösten kiristykset koskevat hänen mukaansa myös taloyhtiölainoja.

    – Taloyhtiölainat ovat mukana luottokaton laskemissäännöissä. Jos asunnon ostaja joutuu ottamaan myös tavallista pankkilainaa taloyhtiölainan päälle, siinä kohtaa tietysti oletetaan, että pankki tarkistaa tämän ihmisen taustat, Kurri huomauttaa.

    Kurrin mukaan Nordean väite, että taloyhtiölainojen ottajien korkoriskejä tai muita velan hoitoon liittyviä riskejä ei valvo kukaan, ei siis pidä tarkalleen ottaen paikkansa.

    Kurri kertoo, että laki ei anna tällä hetkellä riittävästi mahdollisuuksia taloyhtiölainojen kireämmälle sääntelylle.

    – Olemme esittäneet toiveita, että saisimme nykyistä kattavamman työkalupakin. Taloyhtiölainoihin meillä ei ole vielä suoraa välinettä. Lainsäädäntö on tältä osin puutteellinen, Kurri sanoo.

    Lue myös:

    Nordea varoittaa trendi-ilmiön varjopuolista – esittää taloyhtiölainoille ylärajaa tai rajoituksia lyhennysvapaisiin

    Nordea varoittaa trendi-ilmiön varjopuolista – esittää taloyhtiölainoille ylärajaa tai rajoituksia lyhennysvapaisiin

    Nordea varoittaa trendi-ilmiön varjopuolista – esittää taloyhtiölainoille ylärajaa tai rajoituksia lyhennysvapaisiin


    Finanssikonserni Nordea ehdottaa, että taloyhtiölainoille asetettaisiin yläraja tai rajoituksia lyhennysvapaisiin. Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller esittää tiedotteessa, että taloyhtiölainan ylärajan voisi asettaa...

    Finanssikonserni Nordea ehdottaa, että taloyhtiölainoille asetettaisiin yläraja tai rajoituksia lyhennysvapaisiin.

    Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller esittää tiedotteessa, että taloyhtiölainan ylärajan voisi asettaa esimerkiksi 50 prosenttiin uuden asunnon hinnasta. Tällä hetkellä yläraja voi olla hänen mukaansa jopa 80 prosenttia.

    Toinen vaihtoehto voisi olla Millerin mukaan eräänlainen yhtiölainan lyhennyspakko eli yhtiölainaan ei saisi lyhennysvapaata ennen kuin yhtiölainan määrä asunnon hinnasta on lyhentynyt esimerkiksi 50 prosenttiin.

    Nämä keinot turvaisivat Millerin mielestä jo hyvin asunto-osakkeen ostajaa taloudellisilta riskeiltä.

    Yhtiölaina on taloyhtiön yhteinen laina, josta kaikki osakkaat vastaavat. Taloyhtiölainat ovat yleistyneet viime vuosina uudiskohteissa, koska niiden avulla asunnon myyntihinta saadaan pienemmäksi.

    Lainojen ongelmaksi voi muodostua se, että asunnonomistaja ei kykene maksamaan taloyhtiölainansa lyhennyksiä ja muut osakkaat joutuvat maksamaan hänenkin osuutensa.

    Toisin kuin kotitalouksien ottamissa asuntolainoissa, yhtiölainojen kohdalla pankki ei pysty tarkastelemaan asiakkaan maksukykyä ja riskejä yhtä tarkkaan.

    – Nyt taloyhtiölainojen ottajien korkoriskejä tai muitakaan velan hoitoon liittyviä riskejä ei valvo kukaan. Tämä on meistä hyvin huolestuttavaa. Lisäksi kannattaa huomioida, että asuntosijoittamisen suosion kasvettua tavallisten suomalaisten keskuudessa, myös yhtiölainoja niihin liittyvine riskeineen kasaantuu kotitalouksille aiempaa enemmän, Miller sanoo tiedotteessa.

    Myös Fiva ja Suomen Pankki huolissaan

    Nordea on ilmaissut huolensa taloyhtiölainoista aiemminkin. Konsernin mukaan taloyhtiölainojen osuus velkamassasta on kasvanut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Taloyhtiölainat kasvoivat pelkästään viime vuonna kahdella miljardilla eurolla.

    Esimerkiksi viime vuonna taloyhtiölainat muodostivat jo 13 prosenttia kaikista kotitalouksien veloista, kun vuonna 2008 osuus oli 7 prosenttia, Nordea huomauttaa.

    Myös Finanssivalvonta (Fiva) ja Suomen Pankki ovat kertoneet olevansa huolissaan taloyhtiölainojen yleistymisestä.

    Fiva kertoi maaliskuussa maaliskuussa lähettäneensä pankeille kyselyn taloyhtiölainoista. Kyselyllä Fiva haluaa selvittää muun muassa, miten taloyhtiölaina otetaan huomioon, kun arvioidaan asiakkaan maksukykyä.

    Lue myös:

    Piilovelka kasvaa Suomessa vauhdilla – jopa 70 prosenttia asunnon hinnasta yhtiölainaa

    Nordea: Suomessa ei asuntokuplaa – Ja jos olisikin, se rajautuisi tietylle alueelle tai pieniin yksiöihin

    Pois alta, yhtiölaina kaatuu – Voiko naapurin velka rysähtää niskaan?

    Hitsauslaitteita valmistava Kemppi siirtää tuotantoaan Intiasta Lahteen

    Hitsauslaitteita valmistava Kemppi siirtää tuotantoaan Intiasta Lahteen


    Lahtelainen hitsauslaitteiden valmistaja Kemppi siirtää tuotantoaan Intiasta kotikaupunkiin. Kemppi sulkee Chennaissa sijaitsevan tehtaansa elokuun loppuun mennessä ja tuo laitevalmistuksen kotimaahan. Kempin Intian tehtaalla on tehty hitsauskoneiden...

    Lahtelainen hitsauslaitteiden valmistaja Kemppi siirtää tuotantoaan Intiasta kotikaupunkiin. Kemppi sulkee Chennaissa sijaitsevan tehtaansa elokuun loppuun mennessä ja tuo laitevalmistuksen kotimaahan.

    Kempin Intian tehtaalla on tehty hitsauskoneiden perusmalleja, joita aletaan valmistaa kesäkuusta alkaen Lahdessa samassa paikassa kuin yhtiön muita hitsauslaitteita.

    Lahdessa Kempillä on myös elektroniikkatehdas ja tuotekehitys.

    Toimintaansa Kemppi kehittää myös ulkomailla. Yhtiö avaa Kiinan Wuxiin uuden poltintehtaan ensi vuoden alussa.

    Kemppi työllistää yli 600 ihmistä 13 maassa. Yhtiön liikevaihto on yli 110 miljoonaa euroa.

    Nokian Renkaat voitti verottajan 90 miljoonan euron kiistassa

    Nokian Renkaat voitti verottajan 90 miljoonan euron kiistassa


    Nokian Renkaat Oyj kertoo voittaneensa hallinto-oikeudessa pitkän taistelun verottajan kanssa. Verokiista koski vuosien 2007–2010 veroprosessia. Yritys kertoo asiasta pörssitiedotteessa. Hallinto-oikeus kumosi Verohallinnon oikaisulautakunnan 89,2...

    Nokian Renkaat Oyj kertoo voittaneensa hallinto-oikeudessa pitkän taistelun verottajan kanssa. Verokiista koski vuosien 2007–2010 veroprosessia.

    Yritys kertoo asiasta pörssitiedotteessa.

    Hallinto-oikeus kumosi Verohallinnon oikaisulautakunnan 89,2 miljoonan euron veropäätökset kokonaan ja määräsi Verohallinnon lisäksi maksamaan oikeudenkäyntikuluja Nokian Renkaille 40 000 euroa.

    Nokian Renkaiden talousjohtaja Anne Leskelä on iloinen päätöksestä.

    – Tämä oli odotettua ja myönteistä.

    Kiista koskee Venäjän toimintoja

    Nokian Renkaille tehtiin verotarkastus vuosina 2012–2013. Tarkastus koski aiempien vuosien aikana tapahtunutta siirtohinnoittelua Nokian Renkaat Oyj:n ja etenkin sen venäläisten tytäryhtiöiden välillä.

    Verottaja katsoi, että Nokian Renkaat olisi niin kutsutulla siirtohinnoittelulla jättänyt maksamatta sille kuuluneita veroja. Yritys piti tätä perusteettomana ja kertoi heti valittavansa päätöksestä.

    Nokian Renkaiden mukaan se olisi joutunut maksamaan verot sekä Venäjällä että Suomessa samasta tulosta, jos päätöstä ei olisi kumottu.

    Oikaisupäätöksien takia Nokian Renkaat maksoi lisäveroa 89,2 miljoonaa euroa ja veronkorotuksia vuosilta 2007 – 2010. Yritys haki muutosta hallinto-oikeudelta tammikuussa 2017.

    Anne Leskelä kertoo, että onneksi Nokian Renkailla on perinteisesti ollut vahva tase.

    – Yritykselle määrätyt näin isot summat ovat taloudellisesti tosi raskaita, mutta onneksi meillä on perinteisesti ollut vahva tase.

    Leskelän mukaan verosummat eivät johtaneet irtisanomisiin.

    Yhtiö kertoo tekevänsä tarvittavat korjaukset oikeusvoiton jälkeen raportointiinsa, kun päätös on lainvoimainen. Verohallinnolla on 60 päivää aikaa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

    Vielä on epäselvää, mitä 90 miljoonalla eurolla tehdään.

    – Talousjohtaja ei sitä päätä. Meillä on isoja investointeja Pohjois-Amerikassa, Venäjällä ja Suomessa, Leskelä kertoo.

    Yhdysvaltojen Iran-linjaus nosti öljyn hintaa vain muutaman dollarin –  asiantuntija: Nyt katse Venezuelassa

    Yhdysvaltojen Iran-linjaus nosti öljyn hintaa vain muutaman dollarin – asiantuntija: Nyt katse Venezuelassa


    Öljyn hinta nousee, kun maailmantalouden kasvu nostaa kysyntää ja samaan aikaan öljyntuottajamaat rajoittavat ylituotantoaan. Neste Oilin energia-asiantuntija Lauri Kärnän mukaan raakaöljyn hintakehitys osoittaa, että öljyjärjestö OPECin...

    Öljyn hinta nousee, kun maailmantalouden kasvu nostaa kysyntää ja samaan aikaan öljyntuottajamaat rajoittavat ylituotantoaan.

    Neste Oilin energia-asiantuntija Lauri Kärnän mukaan raakaöljyn hintakehitys osoittaa, että öljyjärjestö OPECin tuotantorajoitukset ovat tehonneet.

    – Öljyvarastot ovat pitkäaikaisessa keskiarvossa. Se on nostanut öljyn hintaa 15–16 dollaria tynnyriltä, Kärnä totesi Ylen Aamu-tv:ssä.

    Kysynnän ja tarjonnan lisäksi öljyn hinnanmuodostuksen kolmas komponentti on pelko.

    Raakaöljyn hinta nousi noin kolme dollaria, kun Yhdysvallat vetäytyi Iranin ydinsopimuksesta. Kärnän mukaan vaikutus jäi maltilliseksi, koska Iraniin liittyvät pelot oli jo markkinahinnassa jo huomioitu.

    Iran on kasvattanut öljynvientiään voimakkaasti, viime kuussa se oli noin 2,5 miljoonaa barrelia päivässä. Kärnän mukaan markkinoilla arvioidaan nyt, että Trumpin linjauksen vuoksi Iranin öljyvienti supistuu 200 000 – 500 000 barrelilla päivässä.

    Tällainen tuotannon lasku ei vielä öljyalaa vielä horjuta.

    Samaan aikaan markkinoilla hermoillaan Kärnän mukaan myös Venezuelan tilannetta. Yhdysvallat on ilmoittanut harkitsevansa uusia pakotteita maan öljyntuotannolle.

    – Jää nähtäväksi mikä sen vaikutus on.

    Öljypulaa ei kuitenkaan Lauri Kärnän mukaan tarvitse pelätä. OPEC on rajoittanut tuotantoaan ja uhkakuvia nousee, mutta samaan aikaan ulkopuoliset maat kasvattavat tuotantoaan – Yhdysvallat etunenässä.

    Ras Tannuran öljynporauskenttä Dammamissa, Saudi Arabiassa.Lena Kara / AOPPahin uhkakuva

    Entä se pahin uhkakuva, jonka toteutuminen syöksisi öljyn hinnan pilviin?

    – Pahinta olisi se, että Iran toteaisi, että olkoon sitten – me ryhdymme viemään ydinohjelmaamme uudelleen eteenpäin. Se voisi eskaloida hermostumista Israelin ja Yhdysvaltain suunnasta.

    Pahimmassa tapauksessa syntyisi sotatoimia, ja Hormuzinsalmen läpi kulkeva tankkeriliikenne Irakista ja Kuwaitista sekä muista Persianlahden öljymaista pysähtyisi.

    – Sen salmen läpi kulkee lähes 20 prosenttia maailman öljystä – jos se jäisi tulematta joksikin aikaa, öljyn hinta nousisi ties kuinka korkealle, Lauri Kärnä toteaa Aamu-tv:ssä

    Tässä animoidaan Venäjän jalkapallon MM-kisojen virallista kisamaskottia – suomalainen kasvuyritys tähtää seuraavaksi Kiinaan

    Tässä animoidaan Venäjän jalkapallon MM-kisojen virallista kisamaskottia – suomalainen kasvuyritys tähtää seuraavaksi Kiinaan


    Viihdejärjestelmiä kehittävä kasvuyritys Uplause animoi parhaillaan toimistollaan Venäjän jalkapallon MM-kisojen virallista kisamaskottia. Seuraavaksi yritys haluaa Kiinan markkinoille. Uplausen viihdejärjestelmää on myyty jo yli...

    Viihdejärjestelmiä kehittävä kasvuyritys Uplause animoi parhaillaan toimistollaan Venäjän jalkapallon MM-kisojen virallista kisamaskottia.

    Seuraavaksi yritys haluaa Kiinan markkinoille. Uplausen viihdejärjestelmää on myyty jo yli kahteenkymmeneen maahan.

    Yrityksen vientitarina alkoi toden teolla Yhdysvalloista viitisen vuotta sitten. Yhdysvaltain markkinoille pääsyssä ratkaisevaa oli, että Uplause sai palkattua Atlantin taakse liiketoimintajohtajaksi henkilön, joka oli tehnyt pitkän uran NHL:ssä (National Hockey League) eli Yhdysvaltain ammattilaisten jääkiekkosarjassa.

    – Hänen verkostonsa ja osaamisensa auttoivat, että saimme ensimmäiset asiakkaat. Siellä on todella tärkeätä, että on olemassa valmis verkosto urheilubisneksessä, yhtiön toimitusjohtaja Veli-Pekka Marin kertoo.

    Ajoitus oli hyvä, yritys valmis, ja tuote vielä silloin aidosti ainutlaatuinen, joten suoranaista kilpailua Pohjois-Amerikan markkinoilla ei ollut.

    Veli-Pekka MarinJetro Kokko / YleViihdejärjestelmillä fanit huutamaan

    Uplause myy urheilutapahtumien stadionien ja areenoiden isoille näytöille viihdejärjestelmiä. Niissä voi otteluiden aikana olla vaikkapa pelejä, joihin yleisö voi osallistua. Näyttö kertoo myös tapahtuman desibelimäärän, ja samalla fanit voivat seurata itse tapahtumaa myös isolta näytöltä.

    – Olemme kehittäneet viihdejärjestelmän fanien aktivointiin, ja samalla se toimii yrityksille brändiviestinnän välineenä. Haluamme yhdistää nämä kaksi asiaa.

    Kyse on Uplausen mukaan interaktiivisuudesta ja autenttisuudesta: yleisö voi esimerkiksi pelata yhdessä tietokonepeliä isolla näytöllä ja vaikuttaa pelin kulkuun joko huutamalla tai vaikenemalla.

    Yrityksen NHL-liigayhteistyö jatkuu, ja asiakkaina on myös kymmenkunta ammattilaisjalkapallon NFL:n (National Football League) seuraa sekä joukkueita NBA:sta (National Basket League) eli ammattilaisten koripallosarjasta.

    Nyt houkuttavat Kiina ja Pekingin talviolympialaiset

    Seuraava etappi on kesäkuun puolivälissä alkavat Venäjän jalkapallon MM-kisat, mihin Uplausen 3D-artisti parhaillaan animoi kisojen virallista maskottia.

    Tavoitteena on seuraavaksi päästä myös Venäjän naapurin eli Kiinan markkinoille. Pekingin vuoden 2022 talviolympialaisten markkinat ovat valtavat. Suomalaisyritykset ovat jo aloittaneet vientiponnistelut. Jos mielii Kiinaan, paikalla on oltava ajoissa, eikä tie sinne välttämättä ole pelkästään silkkinen.

    Uplausen Marin kertoo, että Kiina on ollut mielessä jo pitkään. Marinin mielestä Kiina on ollut vaikea markkina varsinkin pienelle yritykselle, ja Team Finlandin vienninedistämismatkat ovat olleet enemmän suunnattuja isoille yrityksille ministeritason vierailuineen.

    Nyt yrityksessä kuitenkin koetaan, että suomalaisyrityksiä kansainvälistymisessä tukevan Business Finlandin Kiina-ohjelmasta voisi olla hyötyä myös pienelle yritykselle, kun mukana on valtio ja suomalaisia kaupunkeja yhdessä yritysten kanssa.

    Business Finland aloitti tämän vuoden alussa, kun Finpro ja Tekes yhdistyivät. Sen noin 40 toimipistettä eri puolilla maailmaan pyrkivät auttamaan suomalaisyrityksiä menestymään maailmalla.

    Tällä hetkellä Kiina onkin yksittäisistä maista tärkein kohde Business Finlandille, kertoo teemajohtaja Risto Huhta-Koivisto. Tarkoitus on olla läsnä muutamassa Kiinan suurista provinsseista ja avata näyttelytila pääkaupunkiin Pekingiin. Kiina-ohjelmaan panostavat valtion lisäksi kaupungit, urheiluopistot ja yritykset.

    Uplausen toimistossa animoidaan MM-jalkapallon kisamaskottia.Jetro Kokko / YleKorkean tason tukijat tarpeen

    Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin sopima valtioiden välinen virallinen talviurheiluohjelma alkaa ensi vuoden alusta. Sillä on yritysten kannalta erittäin suuri merkitys, sillä pienikin yritys tarvitsee virallisia tahoja ja kontakteja saadakseen jalansijaa markkinoilla ja kauppasopimuksia solmittua. Kiinan presidentti kävi valtiovierailulla Suomessa viime vuoden huhtikuussa.

    Mitä korkeamman tason tukijat, sen paremmin ovet bisnekseen aukeavat. Mahdollisuudet rahoitukseen ovat toisenlaiset kuin yksin yrittäessä Kiinan valtavilla markkinoilla. Sitä paitsi Kiinassa valtio säätelee monissa jättiprovinsseissaan myös yritystoimintaa ja vaikuttaa taustalla urakoihin.

    – Valtioiden välisellä yhteistyöllä on valtava merkitys Kiinassa. Toiseen valtioon luottaminen on tärkeää, ja myös henkilökohtaiset suhteet korostuvat, kertoo Huhta-Koivisto.

    Hän sanoo, että yksinkin on mahdollista yrittää valtaville markkinoille, mutta se on paljon vaikeampaa kuin ryhmänä meneminen.

    – Yksittäisenkin yrityksen kannattaa ottaa meihin yhteyttä ja aina, jos pystymme ja on resursseja, voimme auttaa avaamaan ovia ja kertoa, miten Kiinassa kannattaa toimia.

    Risto Huhta-KoivistoKatriina Laine / YleMyös rahoitusta saattaa järjestyä

    Business Finlandin kautta saattaa järjestyä myös vientirahoitusta. Huhta-Koiviston mukaan kiinalaiset ovat rahoittaneet useampia cleantech-teknologiaa vieviä suomalaisyrityksiä.

    Kiina-ohjelmassa on mukana myös useita suomalaisia kaupunkeja, ja yksittäinen yritys saattaa päästä Kiinaan esimerkiksi kaupunkiyhteistyön avulla. Huhta-Koivisto kannustaa yrityksiä ottamaan yhteyttä Business Finlandiin vientiväylien kartoittamiseksi.

    Uplausessa vientiponnistelut ovat vielä vaiheessa. Parhaillaan pohditaan, miten osallistua Business Finlandin Kiina-ohjelmaan.

    – Tämä uusi Business Finlandin valtiojohtoinen ohjelma, missä ovat myös kaupungit mukana, kuulostaa mielenkiintoiselta, ja talviurheilu teemana sopii meille tosi hyvin. Kun Kiinassa on vielä olympialaiset vuonna 2022, olemme sillä ajatuksella, että tästä voisi tullakin jotain, Marin pohtii.

    Uplausen kanssa samoilla markkinoilla kilpailevat perinteisemmät tapahtumatuotannot ja viihdejärjestelyt. Varsinaisesti samankaltaisilla tuotteilla haastajia ei ole.

    Kiinan vienti kasvussa

    Kiinan talviurheilumarkkinat ovat valtavat, eikä syy ole pelkästään tulevissa Pekingin talviolympialaisissa.

    Kiinan valtio haluaa näyttää muulle maailmalle, että maa kehittyy ja osaaminen on korkealla tasolla. Erityisesti Kiinan kasvavan keskiluokan halutaan panostavan erilaisiin talviurheilulajeihin. Valtio on asettanut tavoitteeksi, että 300 miljoonaa kiinalaista saadaan harrastamaan talviurheilua.

    Suomalaisyrityksiä toimii Kiinassa nyt noin 350. Tärkein vientisektori on suomalainen metsäteollisuus, sillä sellua menee kaupaksi kiihtyvään tahtiin. Lisäksi kasvuvauhtia on saatu sahateollisuuteen.

    Myös suomalaisten elintarvikkeiden vienti on kasvavan kiinnostuksen kohde, sillä turvallinen ja hyvänmakuinen suomalainen ruoka on myyntivaltti vaurastuvalle Kiinan keskiluokalle. Tällä hetkellä myös energiapuolella on luotu vahvoja suhteita ja eteneminen konkreettisiin projekteihin on meneillään, kertoo Huhta-Koivisto.

    Tullin tilastojen mukaan vienti Kiinaan kasvoi tavarakaupassa viime vuonna 27 prosenttia ja oli arvoltaan lähes 3,4 miljardia euroa. Tuonti Kiinasta Suomeen kasvoi viime vuonna 13 prosenttia. Suomeen tuotiin alkuvuodesta eniten puhelimia sekä radio- ja tv-laitteita. Erilaiset sähkökoneet ja laitteet sekä vaatteet ovat myös tuontitilastojen kärjessä.

    Maiden välinen kauppatase on Suomelle alijäämäinen, mutta alijäämä on supistunut parin viime vuoden aikana. Nyt se on noin 1,2 miljardia euroa.

    Viennissä korostuu jatkossa myös puhdas teknologia eli cleantech, sillä Kiinalla on suuria ympäristöongelmia ja esimerkiksi Pekingin ilmansaasteet on tuskallisen tuttu kokemus monelle pääkaupungin turistille.

    – Kiinalaiset tulevat todella panostamaan siihen, että ympäristön pitää olla puhdasta ja turvallista, Huhta-Koivisto sanoo.

    Koska Kiina alkaa olla tietoliikenteessä maailman vetureita, merkitsee se myös vientimahdollisuuksia tietoliikenteen ratkaisuille ja ohjelmistopalveluille. Verkkolaitevalmistaja Nokialle Kiina on jo merkittävä markkina.

    Lue lisää teemasta:

    Ideoita riittää, mutta osaammeko markkinoida: Asiantuntijan vinkit Kiinan markkinoille

    Ensimmäiset sikakontit lähtivät Kiinaan HKScanilta Forssasta – sorkkineen päivineen

    Pekingin talviolympialaiset pitää suomalaisyrityksen kiireisenä – suomalaisella talviurheiluviennillä meneillään kova Kiina-buumi

    Kreikan, Suomen ja Espanjan viljelijöillä on sama murhe, sanoo EU-maatalouden suomalainen päälobbari


    Mikä yhdistää suomalaista ohranviljelijää ja espanjalaista viininviljelijää? Näitä kumpaakin ja kymmenien muiden eurooppalaisten maiden maanviljelijöitä edustava Pekka Pesonen vastaa: – Ensinnäkin tämä yhteinen markkina. Viljelijät...

    Mikä yhdistää suomalaista ohranviljelijää ja espanjalaista viininviljelijää?

    Näitä kumpaakin ja kymmenien muiden eurooppalaisten maiden maanviljelijöitä edustava Pekka Pesonen vastaa:

    – Ensinnäkin tämä yhteinen markkina. Viljelijät kaikista EU-maista joutuvat houkuttelemaan ostajia tuotteilleen yli 500 miljoonan kuluttajan yhteismarkkinoilla.

    – Toinen yhdistävä tekijä on perheviljelmämalli. Suomalaisella, espanjalaisella ja italialaisella perhetilalla on samat murheet, EU-maataloustuottajien keskusjärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pesonen sanoo oheisella videolla.

    Suurin viljelijöiden murhe on yhä talous. Maanviljelijän tulot jäävät Pesosen mukaan alle puoleen EU-kansalaisen keskimääräisistä tuloista.

    Etelän maanviljelijät lobbaavat pohjoisia intohimoisemmin

    Pesosen työn voi sanoa äityvän jopa hektiseksi lähitulevaisuudessa, kun EU-maat hakevat asemiaan uuden monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluissa.

    Suomalaisten vetämä EU-eturyhmä

    Copa-Cogeca on EU:n maanviljelijöiden ja maatalousosuuskuntien eurooppalainen kattojärjestö. Se on ikään kuin Brysselin MTK.

    Suomen 23-vuotisen EU-jäsenyyden aikana keskusjärjestön nokkamiehenä on ollut yhteensä 17 vuotta suomalainen. Ensin toimintaa veti Risto Volanen vuodet 1997–2003 ja nyt Pekka Pesonen vuodesta 2007.

    Copa-Cogecalla on täysjäseninä 35 maanviljelijöiden etujärjestöä 25 EU-maasta. Esimerkiksi Romaniassa maanviljelijät eivät ole järjestäytyneet, mistä syystä sieltä ei ole edustusta.

    Brexitin jälkeisistä budjeteista on vaikeampi sopia kuin aiemmista, koska Britannian jättämä aukko on niin iso ja koska osa nettomaksajamaista vastustaa tiukasti lisämaksuja unionin budjettiin. Nettomaksajat tilittävät EU:lle enemmän jäsenmaksuina kuin saavat sieltä tukina takaisin.

    Maataloudesta ennakoidaan tulevan yksi budjetin suurimpia kärsijöitä, koska EU tarvitsee rahaa myös aivan uusiin kohteisiin kuten maahanmuuttoon.

    EU-komission esityksessä tulevat budjetit kasvaisivat, mutta uusien kohteiden rahoittamiseksi maaseudun tuista pitäisi karsia viisi prosenttia. Suomen osalta se tarkoittaisi joitakin kymmeniä miljoonia euroja.

    – Me tuemme komission tavoitetta lisätä EU:n resursseja, koska on selvää, että yhteisen tekemisen tarve kasvaa esimerkiksi turvallisuuden parantamisessa ja siirtolaisuudessa. Meille on kuitenkin tärkeää, että ei leikata yhteisestä [maatalous-]potista, koska pienetkin leikkaukset menevät perheiden tuesta.

    On selvää, että väännössä menevät Euroopan eri seutujen intressit välillä ristiin.

    – Aika ei ainakaan käy pitkäksi, Pesonen kommentoi tasapainoilua etelän ja pohjoisen viljelijöiden välillä.

    Etelän maanviljelijät lobbaavat tunnepitoisemmin kuin pohjoisen kollegansa. Esimerkiksi espanjalaiset viljelevät useampia tuotteita kuin suomalaiset.

    – Välimeren tuotteiden kuten viinin tai oliiviöljyn lobbaaminen on enemmän intohimoa, kansallisen perinteen esilletuomista. Suomessa sitä on vähemmän, Pesonen sanoo.

    Ovatko eteläeurooppalaiset siis parempia lobbaajia kuin suomalaiset?

    – Ei, tyyli vain on erilainen. Suomalaiset ovat asiapohjaisempia, kuten myös meidän naapurimme Ruotsissa ja Baltiassa. Etelä-Euroopassa on enemmän perinteitä ja yleistä politiikkaa mukana.

    Monet EU-maat ovat laatineet vientistrategioita

    Pesosen mielestä tulevissa EU-budjettineuvotteluissa Suomen kannalta on olennaista se, millaisena maataloustuotanto halutaan säilyttää ja miten kansallisesta edusta pidetään kiinni.

    Ruuan kysyntä kasvaa maailmassa. Monet muut EU-maat ovat laatineet kansallisia stretegioita maatalous- ja ruokaviennin lisäämiseksi.

    Esimerkiksi Irlanti aikoo liki tuplata ruokavientinsä vuoteen 2025 mennessä. Ranskalla on viisivuotinen strategia maatalousviennin kiihdyttämiseksi.

    – Suomessakin on syytä miettiä kansallista toimintatapaa. Täällä ei ole ollut tapana lähteä julistamaan isoja, korkealentoisia ajatusmalleja, mutta ehkä sitä olisi syytä miettiä – miten varmistamme, että meille tärkeät asiat kuten puhtaus ja vähäinen antibioottien, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö näkyisivät kuluttajalle? Ja että kuluttajat pystyisivät sitä arvostamaan ja maksamaan siitä riitävän hinnan?

    Kova talous -sarjassa Ylen taloustoimitus julkaisee joka maanantai ajankohtaisen haastattelun tai videon, jolla avataan talouden pinnan alla vaikuttavia ilmiöitä.

    Palveluala selvinnyt aktiivimallin leikkurilta muita pienemmin kolhuin – joka kolmannen ansioturvaa leikattu

    Palveluala selvinnyt aktiivimallin leikkurilta muita pienemmin kolhuin – joka kolmannen ansioturvaa leikattu


    Aktiivimallin vaikutuksia on seurattu viime kuukaudet kuumeisesti. Palveluala näyttäisi selvinneen aktiivimallin leikkurilta monia muita toimialoja pienemmin kolhuin. – Palvelualoilla on helpompi työllistyä satunnaisiin ja lyhytkestoisiin töihin...

    Aktiivimallin vaikutuksia on seurattu viime kuukaudet kuumeisesti. Palveluala näyttäisi selvinneen aktiivimallin leikkurilta monia muita toimialoja pienemmin kolhuin.

    – Palvelualoilla on helpompi työllistyä satunnaisiin ja lyhytkestoisiin töihin kuin monilla muilla aloilla, Palvelualojen työttömyyskassan johtaja Markku Virtanen sanoo.

    – Toimialoittain katsottuna ollaan varmasti sieltä parhaasta päästä.

    Kelan etuudensaajista noin puolelta on leikattu ansioturvaa

    Palvelualojen työttömyyskassan etuudensaajista noin 30 prosentin ansioturvaa on alennettu aktiivimallin vuoksi. Seitsemänkymmentä prosenttia kassan etuudensaajista on täyttänyt aktiivisuusedellytyksen.

    Perusturvaa hoitavan Kelan mukaan heidän etuudensaajistaan noin puolelta on ansioturvaa leikattu.

    Perusturvan varassa olevia kuritettu kovemmin kuin ansiosidonnaisen saajia?

    Virtasen mukaan johtopäätöksiä siitä, onko aktiivimalli kokonaisuudessaan kurittanut enemmän Kelan perusturvan varassa olevien etuuksia kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä olvien etuksia, on vielä liian aikaista tehdä.

    – Siltä näyttää, mutta vasta loppusyksystä olemme tässä asiassa viisaampia, Virtanen sanoo

    Aktiivimalli edellyttää työttömiltä työtä vähintään 18 tuntia 65 päivän tarkastelujakson aikana tai osallistumista vähintään viiden päivän hyväksyttyhin työ- ja elinkeinopalveluihin. Jos aktiivisuus ei täyty, etuus alenee 4,65 prosenttia päivärahasta.

    Edunsaajat voivat olla keskenään hyvinkin erilaisessa asemassa

    Palvelualojen työttömyyskassan johtaja korostaa, että myös etuuksien saajat voivat olla keskenään varsin erilaisessa asemassa.

    – Pitkäaikaistyöttömiin aktiivimallin leikkaukset tuntuvat osuvan järjestään myös meillä, Virtanen sanoo.

    Luvut ovat aktiivimallin ensimmäiseltä tarkastelujaksolta. Mukana ovat myös ne, joita aktiivisuusvelvoite ei koske. Aktiivimalli on ollut voimassa vuoden 2018 alusta.