Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Tornion-Muonionjokiseura: Hannukaisen avolouhos voisi laskea talviset pohjavedet meritaimenen kannalta vaarallisen alas

    Tornion-Muonionjokiseura: Hannukaisen avolouhos voisi laskea talviset pohjavedet meritaimenen kannalta vaarallisen alas


    Tornion-Muonionjokiseuran mukaan Kolarin Hannukaisen kaivoshanke voi olla uhka Tornionjoen meritaimenkannalle. Jokiseuran mukaan Hannukaiseen suunniteltu avolouhos voi alentaa pohjavesien pintaa merkittävästi. Suunniteltu kaivos sijaitsee Äkäsjoen...

    Tornion-Muonionjokiseuran mukaan Kolarin Hannukaisen kaivoshanke voi olla uhka Tornionjoen meritaimenkannalle. Jokiseuran mukaan Hannukaiseen suunniteltu avolouhos voi alentaa pohjavesien pintaa merkittävästi.

    Suunniteltu kaivos sijaitsee Äkäsjoen varrella. Äkäsjoki sivujokineen on merkittävä meritaimenen kutualue. Kaivoksen rakentaminen vaikuttaa meritaimenkantoihin suoraan esimerkiksi siellä, missä joen uomaa on tarkoitus siirtää.

    Erityistä huolta Tornion-Muonionjokiseurassa aiheuttaa kaivoksen vaikutus talviaikaisten pohjavesien tasoon, sillä talviaikana pienten kutujokien virtaama on käytännössä kokonaan pohjaveden varassa.

    Jokiseuran mukaan Pajalan Kaunisvaaran kaivoksen alueella pohjavesi on pudonnut enimmillään 16 metriä parin vuoden aikana. Jos pohjavedet putoaisivat Äkäsjoen sivuvesistöissäkin vierusjokien ulottumattomiin, niihin vaeltaneet emokalat kuolevat ja kutupaikat katoavat.

    Sivujokien uhanalainen meritaimenkanta katoamisvaarassa?

    Tornion-Muonionjokiseuran mukaan tämä voi tarkoittaa jopa tiettyjen meritaimenen osakantojen kuolemista sukupuuttoon. Yhdistys on huolissaan myös Hannukaisen ja Ruotsin Pajalan kaivosten yhteisvaikutuksesta rajavesistöön.

    Tornion-Muonionjokiseura on suomalais-ruotsalainen yhdistys, joka toimii rajajoen vaelluskalakantojen ja luonnon puolesta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnot kaivoshankkeen ympäristöluvasta muun muassa maanomistajilta, mutta ei jokiseuralta. Tornion-Muonionjokiseura kuitenkin katsoo, että sen näkemykset tulisi ottaa huomioon luvasta päätettäessä.

    Jokiseura toivoo, että talvivirtaamien muutokset ja niiden vaikutukset uhanalaisen meritaimenen kantaan selvitettäisiin perusteellisesti ennen asiasta päättämistä.

    Kolarilaisen perheyrityksen Tapojärvi Oy:n omistama Hannukainen Mining Oy suunnittelee Kolariin rautakaivosta. Hanke on herättänyt voimakasta keskustelua Lapissa ja erityisesti alueen matkailuelinkeinon ja mökkiläisten keskuudessa sitä on vastustettu.

    Tankotanssin MM-kisoihin Floridaan: 14-vuotias Oona Antinjuntti treenaa aikuisten kanssa:

    Tankotanssin MM-kisoihin Floridaan: 14-vuotias Oona Antinjuntti treenaa aikuisten kanssa: "Ehkä on vähän stressiä"


    Tästä on kyseTankotanssin MM-kilpailut kisataan Floridassa 17.-18. marraskuuta.Kisoissa on mukana 11 suomalaisurheilijaa.14-vuotias tankotanssija Oona Antinjuntti saapuu reppu selässään torniolaiselle joogasalille. Tanssiasun lisäksi repusta...

    Tästä on kyseTankotanssin MM-kilpailut kisataan Floridassa 17.-18. marraskuuta.Kisoissa on mukana 11 suomalaisurheilijaa.

    14-vuotias tankotanssija Oona Antinjuntti saapuu reppu selässään torniolaiselle joogasalille. Tanssiasun lisäksi repusta löytyy kemian koulukirja, koska heti treenien jälkeen nuori nainen suuntaa koululle suorittamaan koetta.

    Hallitseva junioreiden Pohjoismaiden mestari on aloittanut lajin jo 6-vuotiaana. Nykyisin hän treenaa nuoresta iästään huolimatta aikuisten kanssa. Arki on tasapainoilua harjoittelun ja opiskelun välillä. Nyt mielessä on kemian kokeen lisäksi myös tankotanssin MM-kisat.

    Kisakokemusta ei ole vielä paljon, joten lähtö MM-kisoihin jännittää.

    – On tosi huikeat tunnelmat ja myös hieman jännittynyt olo. Ehkä on vähän stressiä. Kun käy koulussa ja ajan suhteen pitää miettiä, että ehtiikö tehdä kaikkea, Antinjutti kertoo.

    Tankotanssin maailmanmestaruuskisoihin Floridaan lähtee kaiken kaikkiaan 11 suomalaisurheilijaa. Antinjuntti odottaa kisoja innolla.

    – Tietenkin toivoisi, että tämä kisamenestys jatkuisi. Taso on kyllä niin huikea, että lähden tavoittelemaan lähinnä sitä omaa parasta suoritusta.

    Oonan valmentaja Satu Myllymäki osallistuu myös itse MM-kisoihin.Risto Koskinen / YleKisoihin yhdessä valmentajan kanssa

    Kisapaikan maailmanmestaruuskisoista lunasti myös Antinjuntin valmentaja 50-vuotias Satu Myllymäki.

    – Näin tässä nyt sitten kävi, että myös itselle avautui kisapaikka ja pääsee MM-kisalavalle. Totta kai Oona on nyt tärkein omassa sydämessä, eli hänen menestymisensä ja hyvinvointinsa, kertoo viime vuonna EM-neloseksi kisannut Satu Myllymäki.

    Pitkä kisamatka vaatii ahkeraa treenaamista ja myös taloudellista tukea. Paikalliset urheilun ystävät ovatkin lähteneet tukemaan kaksikkoa.

    – Perustimme urheilijasivut ja mesenaatin kautta olemme saaneet tosi paljon ihania lahjoittajia. Siitä on saanut positiivista energiaa itsellekin, kun on huomannut, että ihmiset oikeasti haluavat että me pääsemme sinne kisoihin ja menestyisimme siellä, kertoo Myllymäki.

    Lue myös: Satu Myllymäen tarina sukkahousutehtaalta oman joogasalin pitäjäksi.

    Kati, Jasmin ja Heidi pelastavat katoamassa olevaa kulttuuriaan vaatekappale kerrallaan:

    Kati, Jasmin ja Heidi pelastavat katoamassa olevaa kulttuuriaan vaatekappale kerrallaan: "Olen viimein ymmärtänyt, mihin kuulun"


    Pohjois-Lapissa pieni joukko käsitöistä innostuneita naisia opettelee harvinaisia taitoja, jotta kauniit puvut ja lakit eivät katoaisi historiaan. Nämä naiset haluavat uudistaa perinteistä pukeutumista, jotta nuoret uskaltaisivat kantaa...

    Pohjois-Lapissa pieni joukko käsitöistä innostuneita naisia opettelee harvinaisia taitoja, jotta kauniit puvut ja lakit eivät katoaisi historiaan. Nämä naiset haluavat uudistaa perinteistä pukeutumista, jotta nuoret uskaltaisivat kantaa kulttuurinsa tunnusmerkkejä ylpeydellä.
    Sipilä: Lentoliikenteen GPS-häirinnän takana oli mahdollisesti Venäjä

    Sipilä: Lentoliikenteen GPS-häirinnän takana oli mahdollisesti Venäjä


    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) uskoo, että GPS-signaalin häirintä Lapissa Naton sotaharjoituksen aikana alkuviikosta oli tarkoituksellista. Esimerkiksi Norjassa on syytetty Venäjää GPS-häirinnästä harjoituksen aikana. Sipilä sanoi...

    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) uskoo, että GPS-signaalin häirintä Lapissa Naton sotaharjoituksen aikana alkuviikosta oli tarkoituksellista.

    Esimerkiksi Norjassa on syytetty Venäjää GPS-häirinnästä harjoituksen aikana. Sipilä sanoi tänään Ylen pääministerin haastattelutunnilla pitävänsä hyvin mahdollisena, että Venäjä oli Lapin ilmatilan GPS-häirinnän takana.

    – On teknisesti kohtuullisen helppoa häiritä avoimessa tilassa kulkevaa radiosignaalia, ja kyllä se mahdollista on, että Venäjä on ollut tässä häiritsevä osapuoli. Sellaiset kyvykkyydet Venäjällä tiedetään olevan, sanoi Sipilä.

    Sipilä arveli, että häirinnän viesti oli nimenomaan kyvykkyyden näyttäminen.

    – Varmasti viesti on kaikille osapuolille, kun se tulee sotaharjoituksen yhteydessä, että tällaisia kyvykkyyksiä häirinnän lähettäjällä on.

    Sipilän mukaan GPS-signaalin häiritseminen kasvattaa virheiden riskiä myös siviililiikenteessä ja järjestelmien tarkoitukselliseen häirintään pitää varautua paremmin.

    Sipilän mukaan GPS-signaalin häirinnästä on muutamia esimerkkejä aikaisemmin ja ne ovat ajoittuneet sotaharjoitusten yhteyteen.

    – Kaikki osapuolet varmasti myöskin harjoittelevat sitä, että miten häirintää tehdään ja miten häirinnän olosuhteissa pystytään toimimaan, toteaa Sipilä.

    Oikeusministeriön valmistelema mielenosoitusten ilmoitusajan pidentäminen Sipilälle uusi asia

    Yle uutisoi eilen oikeusministeriön suunnitelmista pidentää velvollisuus ilmoittaa mielenosoituksista poliisille nykyisestä kuudesta tunnista kolmeen vuorokauteen.

    Haastattelutunnilla kysyttäessä Sipilä totesi, että mielenosoitukset eivät ole Suomessa ongelma eikä suurta tarvetta ilmoittamisajan pidentämiseen ole. Sipilä sanoo, että jos muutosta tarvitaan, niin se hänen mielestään olisi lähempänä nykyistä kuutta tuntia kuin kolmea vuorokautta.

    Sipilän mukaan suunnitelma on hänelle uusi asia eikä siitä ole keskusteltu hallituksen sisällä.

    – Jos niistä ilmoitetaan vähän aikaisemmin, niin ei sekään varmasti ole mielenosoitusten järjestäjille mikään ongelma, Sipilä sanoi.

    Sipilä perää seuraavalle hallituskaudelle tavoitteeseen sitoutunutta kolmikantaa

    Sipilän mukaan seuraavalla hallituskaudella työllisyys pitäisi saada nostettua 75 prosenttiin, mikä tietäisi työpaikkaa noin sadalle tuhannelle työttömälle.

    Sipilä sanoi haastattelutunnilla, että työllisyysastetta voitaisiin nostaa sitoutumalla hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken hakemaan kolmikantaisesti keinot työllisyyden parantamiselle. Sitoutumisen pitäisi olla tavoitteellista niin, että jos tavoite ei toteudu, haetaan kesken kauden uudet toimet tavoitteeseen pääsemiseksi, sanoi Sipilä.

    – Tämmöinen tulokseen sitoutunut yhteistyötapa Suomesta on puuttunut. Me käymme asia kerrallaan näitä läpi ja sitten, jos yksi osapuoli ei halua edetä, niin on ollut mahdollisuus jäädyttää ja hidastaa ja haudata se asia.

    Sipilän mukaan ensi hallituskaudella pitäisi ratkaista myös miten kaikki yritykset pääsisivät soveltamaan työehtosopimusten joustoelementtejä. Tällä hetkellä paikallinen sopiminen on ongelmallista työnantajaliittoihin kuulumattomissa yrityksissä.

    Lue myös:

    Ulkoministeri Soini lupaa selvityksen GPS-häirinnästä Suomen alueella Naton sotaharjoituksen aikana

    Venäjän GPS-häirintä ulottui Lappiin Naton sotaharjoituksen aikana

    Pieni matkatoimisto itärajalta alkaa myydä Suomen-matkoja intialaisille –  Bollywood-tähden kuherrusloma Lapissa sai intialaiset kiinnostumaan Suomesta

    Pieni matkatoimisto itärajalta alkaa myydä Suomen-matkoja intialaisille – Bollywood-tähden kuherrusloma Lapissa sai intialaiset kiinnostumaan Suomesta


    Suomi ponnahti intialaisten tietoisuuteen viime joulukuussa, kun intialainen julkkispariskunta julkaisi Facebook-päivityksiä Lapista. Supersuosittu Bollywood-tähti Anushka Sharma ja huipputason kriketinpelaaja Virat Kohli viettivät Lapissa...

    Suomi ponnahti intialaisten tietoisuuteen viime joulukuussa, kun intialainen julkkispariskunta julkaisi Facebook-päivityksiä Lapista.

    Supersuosittu Bollywood-tähti Anushka Sharma ja huipputason kriketinpelaaja Virat Kohli viettivät Lapissa kuherruslomaansa ja kuvasivat itsensä lumisissa maisemissa.

    Lappi ei kuvissa ollut edukseen, sillä sää sattui olemaan harmaa ja tuhnuinen.

    Julkkispariskunnan miljoona seuraajaa kuitenkin näki kuvassa suosikkiensa lisäksi puhdasta luontoa ja ihmeellistä eksotiikkaa.

    – Suomalaiset matkatoimistot saivat sen jälkeen yhteydenottoja Intiasta. Intialaiset halusivat tietää, miten tänne pääsee, kertoo parikkalalaisen Xenia Toursin toimitusjohtaja Satu Myllys.

    Hänen yrityksensä tekee parhaillaan markkinointitutkimusta Intiassa. Suomen-matkailua edistävä Visit Finland on puolestaan palkannut Intiaan työntekijän jakamaan Suomi-tietoutta.

    Vain varakkaat suuntaavat kotimaan rajojen ulkopuolelle

    Intiassa on 1,33 miljardia asukasta, joista noin 28 miljoonalla on passi.

    Ulkomaille matkustaminen on toistaiseksi ollut melko harvinaista. Sen sijaan intialaiset matkustavat paljon lähes Euroopan kokoisessa kotimaassaan ja ovat tottuneita lentämään.

    – On laskettu, että vuonna 2020 Intiasta lähtee maailmalle 50 miljoonaa matkailijaa, sanoo Visit Finlandin Aasian matkailusta vastaava johtaja Teemu Ahola.

    Matkailu on keskiluokkaan kuuluvien ja sitä varakkaampien ihmisten harrastus.

    Ulkomaille lähtiessään he haluavat olla varmoja siitä, että matka täyttää heidän vaatimuksensa pienimpiä yksityiskohtia myöten.

    – Hyvin ohjelmoitu ryhmämatka on intialaisten juttu, sanoo Satu Myllys.

    Lappi houkuttelee, mutta pääkaupunkiseutu voittaa

    Tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana intialaiset ovat yöpyneet Suomessa yhteensä 62 300 vuorokautta.

    Hieman yli 70 prosenttia yöpymisvuorokausista on tilastoitu pääkaupunkiseudulle, noin 10 prosenttia Lappiin, ja loput Suomen isoimpiin kaupunkeihin.

    Vaikka tilastot muuta osoittavatkin, intialaiset odottavat kokevansa Suomessa koskematonta luontoa ja talvisia seikkailuja.

    – Revontulet, Lappi, lumi ja joulupukki, Ahola luettelee.

    Järvi-Suomen matkailupaketteja intialaisille

    Parikkalassa toimiva Xenia Tours haluaa tarjota intialaisille muutakin kuin lunta ja revontulia. Yritys aikoo myydä ensimmäiset Järvi-Suomen matkailupaketit intialaisille jo ensi kesänä.

    Pitkään Saimaan alueella toiminut yritys tuntee alueen palvelut ja palvelujen tarjoajat hyvin.

    –Majoitus-, retki- ja ohjelmapalvelujen kokoaminen onnistuu näistä lähtökohdista, sanoo Myllys.

    Parhaillaan yrityksen työntekijä on Intiassa kartoittamassa markkinoita ja etsimässä kumppaneiksi intialaisia matkanjärjestäjiä.

    – Tarkoitus on selvittää, miten parhaiten tavoitamme loppuasiakkaan. Olemme siinä onnellisessa asemassa, että suomalainen projektityöntekijämme on asunut Intiassa ja tuntee sikäläistä kulttuuria, sanoo toimitusjohtaja Satu Myllys.

    Messuille Delhiin, kiertueelle Intiaan

    Xenia Toursin kansainvälistymissuunnitelmat pääsivät vauhtiin, kun Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi yritykselle 53 000 euroa kehittämisrahaa Intiassa tehtävää markkinointitutkimusta varten.

    Kehittämisrahalla yritys palkkasi työntekijän, toisen puolen projektin kustannuksista yritys kattaa tulosrahoituksella ja lainalla.

    – Osallistumme Delhissä ensi vuoden alussa järjestettäville matkailumessuille, kertoo Myllys.

    – Olisi mukavaa, jos siellä olisi muitakin suomalaisia. Esimerkiksi pohjoisesta, kun Suomi nyt kuitenkin tunnetaan Intiassakin Lapista, hän sanoo.

    Visit Finland järjestää puolestaan helmikuussa 2019 Road Shown Intiassa ja toteuttaa matkailukampanjoita Mumbaissa ja Delhissä.

    Teemu Ahola povaa Suomi-huumalle lisää nostetta kuukausi sitten Intian National Geographic Traveller'ssa julkaistusta artikkelista. Upeasti kuvitetussa jutussa kerrottiin Suomesta ja lehden kannessa loistivat revontulet.

    Itseoppinut veneenveistäjä rakentaa purjevenettä Utsjoella – veneen runko keskellä kylää on hämmentävä näky

    Itseoppinut veneenveistäjä rakentaa purjevenettä Utsjoella – veneen runko keskellä kylää on hämmentävä näky


    UTSJOKI Haaveena on eläkepäivillä kelluskella ainakin Jäämeren aalloilla. Kahdentoista metrin pituisen purjeveneen rakentaminen on kestänyt nyt 12 vuotta, työ on edistynyt keskimäärin metrin vuodessa. Haavena on kolmen vuoden kuluttua päästä...

    UTSJOKI Haaveena on eläkepäivillä kelluskella ainakin Jäämeren aalloilla. Kahdentoista metrin pituisen purjeveneen rakentaminen on kestänyt nyt 12 vuotta, työ on edistynyt keskimäärin metrin vuodessa. Haavena on kolmen vuoden kuluttua päästä suurille vesille.

    Teppo Tähkäpää työskentelee kirvesmiehenä Pohjois-Norjan Vuoreijan kaupungissa Varanginniemen pohjoiskärjessä. Hänellä ei ole aikaisempaa oppia veneenteosta, muuta kuin se, mitä pikkupoikana oppi seuratessaan isäänsä, joka veisteli tavallisia järviveneitä.

    Vuoreijassa Tähkäpäällä oli pitkät illat aikaa opiskella veneenveistoa ja purjeveneen tekoa puusta. Oman purjeveneen rakentaminen on ollut haaveena pikkupojasta asti. Aluksi hän tutki netistä kaiken mahdollisen tiedon.

    – Tuolla kun jossain Vardössä eli Vuoreijassa on ollut hommissa, niin siellä on illalla luppoaikaa, kun jossain mörskässä asuu ilman televisiota. Mitäpä siinä muuta tietää, kuin tietokoneelta katsoa videoita tai piirrellä veneen piirustuksia, Tähkäpää kertoo.

    Usein aika kuluikin piirustusten hahmotteluun. Piirustukset ovat eläneet projektin edetessä. Tähkäpää on suunnitellut myös purjeet odottamaan mastoihin nostamista ja sitä hetkeä, kun tuuli tarttuu niihin.

    Utsjokelainen Teppo Tähkäpää on itseoppinut veneenveistäjä.Kirsti Länsman / YleVanhan kirjan neuvot tärkeitä

    Tärkeänä tietolähteenä purjevenen rakennuksessa on ollut alunperin englantilainen, noin satavuotias purjeveneraamattu. Kirja on myöhemmin julkaistu uusintapainoksena myös USA:ssa. Kirjasta löytyvät neuvot alusta loppuun siitä, miten purjevene rakennetaan puusta.

    Kirjassa neuvotaan muun muassa, miten puuosien kantavuusvaatimukset ja kaltevuuskulmat lasketaan. Se sisältää kaikki tärkeät tiedot myös esimerkiksi mastoprofiileista. Purjeiden suunnittelu onkin ollut Teppo Tähkäpäälle yksi mieluisimmista työvaiheista.

    Kirvesmies laati itse kaikki laskelmat ja teki piirustukset niiden pohjalta. Nyt sekä runko että kahdentoista ja kahdeksan metrin mittaiset mastot odottavat valmiina.

    Suunnitelmissa on vuoden kuluttua laskea vene vesille Pohjois-Norjassa Vesisaaren kaupungissa. Vielä on kuitenkin edessä vuosien työ, ennen kuin kaikki sisätyöt ovat valmiita ja haaveen toteuttaminen voi alkaa.

    Mastoprofiili on tehty kirjan oppien mukaisesti.Kirsti Länsman / Yle"Tämä on eläköitymispaatti"

    Moni varmasti haaveilee, että pääsisi kiitämään sinisten vetten päällä vapaana kuin taivaan lintu. Niin tekee myös Teppo Tähkäpää, joka odottaa jo kovasti, että pääsi merille – näin ensialkuun edes Jäämerelle.

    Kolmen vuoden kuluttua tuulen pitäisi tarttua hänen purjeisiinsa. Tähkäpää odotteleekin jo eläkevuosia, jolloin veneenveistoon on enemmän aikaa.

    – Tämä on eläköitymispaatti, tässä aika kuluu eläkettä odotellessa. Ja sitten kun pääsen eläkkeelle, niin voin lähteä mihin tuuli vie, haaveilee utsjokelainen Teppo Tähkäpää.

    Kirvesmiehen lujuuslaskelmien on syytä pitää paikkansa, jotta vene aikanaan kelluu Jäämerellä.Kirsti Länsman / Yle...onko sittenkään järkeä?

    Purjevene ei suinkaan ole ajanut karille pitkälle sisämaahan keskelle Utsjoen kirkonkylää. Tästä on noin 80 kilometrin matka Varanginvuonolle Pohjois-Norjaan.

    Monet varmasti hieraisevat silmiään yhden jos toisenkin kerran, kun näkevät purjeveneen rungon kuivalla maalla keskellä pientä saamelaiskylää.

    – Navigare necesse est, purjehtiminen on tärkeää, sanoivat jo muinaiset roomalaiset, siihen uskon minäkin, sanoo Teppo Tähkäpää.

    Aivan toinen asia onkin sitten pohtia, onko projektissa ollut järkeä. Tähkäpää tietää itsekin, mitä hänestä saatetaan ajatella Suomen pohjoisimman kunnan pienessä pitäjässä.

    – Ei kai kukaan selväjärkinen aloita tällaista savottaa. No ei todellakaan, naurahtaa itseoppinut purjeveneenrakentaja Teppo Tähkäpää.

    Mastot odottavat jo nostoa ja sitä, kun tuuli vihdoinkin tarttuu purjeisiin.Kirsti Länsman / Yle
    5G mahdollistaa turvallisemman tulevaisuuden autoilijoille –  reaaliaikaista tietoa tien kunnosta ja 3D kuvaa autosta toiseen

    5G mahdollistaa turvallisemman tulevaisuuden autoilijoille – reaaliaikaista tietoa tien kunnosta ja 3D kuvaa autosta toiseen


    Tulevaisuuden 5G-verkko tuo mukanaan lukemattomia mahdollisuuksia uusien palveluiden kehittämiselle. Merkittävintä on 5G-verkon tarjoama tiedonsiirtonopeus verrattuna nykyisiin langattomiin verkkoihin. Nopean verkon hyödyntämiseksi VTT,...

    Tulevaisuuden 5G-verkko tuo mukanaan lukemattomia mahdollisuuksia uusien palveluiden kehittämiselle. Merkittävintä on 5G-verkon tarjoama tiedonsiirtonopeus verrattuna nykyisiin langattomiin verkkoihin.

    Nopean verkon hyödyntämiseksi VTT, ilmatieteenlaitos ja Destia ovat kehitelleet uusia tiesää- ja turvallisuuspalveluita oman kaksivuotisen 5G-Safe hankkeen aikana. Lisäksi mukana on ollut asiantuntijoita useista yrityksistä ja virastoista.

    Tavoitteena on, että uudet palvelut toimisivat suoraan tulevaisuuden autoissa joihin on asennettu jo autotehtaalla tekniset valmiudet 5G-palveluiden käyttämiseksi.

    – Me halutaan tuottaa ajoneuvoille reaaliajassa uusia sääpalveluita ja toisaalta hakea niistä autoista sellaista tietoa joilla me saadaan ne omat palvelut paremmin vastaamaan tarpeita. Tavoittelemme tietenkin tilannetta, että auton oman navigaattorin sisälle on rakennettu myöskin se tiesääpalvelukokonaisuus, kertoo Ilmatieteenlaitoksen vanhempi tutkija Timo Sukuvaara.

    5G-teknologia tarjoaa mahdollisuuden myös parempaan automaattiajamisen hallintajärjestelmään. Niiden pilotoinnissa on hankkeen aikana ollut mukana VTT:n robottiauto-Martti. Sillä on testattu muun muassa esteiden ja urien havaitsemista tiessä.

    VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen 5G-teknologialla varustetut testiautot Sodankylän testiradalla.Pasi Pyykönen / VTTKuljettaja voi valita turvallisimman reitin

    Nopean 5G-verkon avulla pyritään kertomaan tiellä tapahtuvista muutoksista reaaliajassa autoissa olevien havaintolaitteiden avulla. Tieto voi liittyä tien pintaan ja tien sen hetkiseen turvallisuuteen.

    – Jos me saadaan autosta semmoisia havaintotietoja, että tiessä on vaikka liukas kohta. Se voi olla yksi pieni alue, notkelma tai yksi mutka tiessä, mutta jos sitä ei huomioida niin sillä voi olla katastrofaalisia seurauksia, sanoo Timo Sukuvaara.

    – Me halutaan vaikuttaa siihen, että tiedetään kaikki hankalat paikat ja pystytään varoittamaan autoilijoita kaikista tilanteista. Ne voivat olla säähän liittyviä, liikenneonnettomuuksia tai johonkin muuhun mahdollisesti vaaraa aiheuttavaan asiaan, jatkaa Sukuvaara.

    5G mahdollistaa myös reaaliaikaisen videokuvan ja 3D-tiedonsiirron ajoneuvojen kesken. Samalla tietenkin saadaan reaaliaikainen kuvatieto tienpinnasta sen kunnossapidosta vastaavalle taholle.

    – Esimerkiksi lumen auraukseen pystytään tuottamaan parempaa reaaliaikaista tietoa siitä kuinka paljon tiestöllä on lunta ja ajoittamaan, optimoimaan kunnossapitotoimintaa sen mukaan, sanoo Ilmatieteenlaitoksen asiakaspalveluiden yhteyspäällikkö Janne Miettinen.

    Kesällä sama palvelu kertoo tienpitäjälle kuinka syvät urat tiehen on kulunut tai onko tiessä vaarallisia roudan aiheuttamia kuoppia tai painautumia.

    5G teknologia mahdollistaa sen, että edellä ajava auto lähettää tietoa tien kunnosta ja tiellä olevasta esteestä perässä tulevaan autoon.Raimo Torikka / Yle5G vasta suunnitelmissa – kattaako tieverkon ikinä

    Vasta lokakuussa jaettiin 5G-verkon taajuudet operaattoreille kun huutokauppa päättyi. Tämän vuoksi 5G -verkon leviämistä teiden varsille voidaan joutua odottamaan vielä vuosia Etelä-Suomessakin, saatikka Lapissa, jossa edes 4G-verkko ei kata vielä kaikkia pääteitä, sivuteistä puhumattamaan.

    Suurimpiin kaupunkeihin saadaan ehkä ensimmäiset 5G-verkot muutaman vuoden kuluessa. Joitakin rajallisia verkkoja on osalla operaattoreista kuitenkin jo olemassa. Esimerkiksi Elisalla on muutama 5G-tukiasema Tampereen ydinkeskustassa.

    Telia on puolestaan kertonut avaavansa Helsinkiin vielä vuoden 2018 aikana oman 5G-verkon yhdesä Nokian kanssa. Kuluttajille tarkoitettuja 5G-päätelaitteita ei myöskään ole vielä tarjolla.

    Siksi uusia nopeisiin yhteyksiin perustuvia tiesääpalveluita joudutaan vielä odottamaan ainakin muutaman vuoden. Tieverkon kattaminen 5G-verkolla on ylipäätään epävarmaa, koska lähettimiä tarvitaan monin verroin enemmän kuin 4G-verkon peiton saavuttamiksi.

    – Osa palveluista toimii kyllä jo 4G-verkkojen kautta, eli niitä päästään ottamaan pikkuhiljaa käyttöön. 5G -verkot alkavat yleistyä ensi vuoden puolella, joten laajempaa kapasiteettia ja pieniä viiveitä vaativat palvelut alkavat vuoden 2020 jälkeen pikkuhiljaa yleistyä, kertoo VTT:n erikoistutkija Tiia Ojanperä.

    5G-Safe hankkeen testiautossa tiedonsiirtoon käytettiin erillistä 5G-lähetin/vastaanotinta.Raimo Torikka / Yle
    Safarioppaan murha lieventyi tapoksi hovioikeudessa

    Safarioppaan murha lieventyi tapoksi hovioikeudessa


    Joulukuussa 2016 avopuolisonsa surmanneen miehen tuomiota on lievennetty Rovaniemen hovioikeudessa. Hovioikeus katsoi, että kymmenet puukoniskut eivät johda murhatuomioon. Se tuomitsi tšekkimiehen 11 vuoden vankeuteen taposta käräjäoikeuden...

    Joulukuussa 2016 avopuolisonsa surmanneen miehen tuomiota on lievennetty Rovaniemen hovioikeudessa. Hovioikeus katsoi, että kymmenet puukoniskut eivät johda murhatuomioon. Se tuomitsi tšekkimiehen 11 vuoden vankeuteen taposta käräjäoikeuden langettaman elinkautisen sijaan.

    Yksi hovioikeuden tuomari oli sitä mieltä, että surma olisi pitänyt katsoa murhaksi, ja jätti asiasta eriävän mielipiteen.

    Lapin käräjäoikeus tuomitsi tämän vuoden helmikuussa tšekkiläisen 36-vuotiaan miehen elinkautiseen murhasta. Hän tunnusti oikeudessa tappaneensa avopuolisonsa, skotlantilaisen 26-vuotiaan naisen Enontekiön Kuttasessa joulukuussa 2016. Molemmat työskentelivät kausityöntekijänä ohjelmapalveluyrityksessä Enontekiöllä.

    Oikeuden mukaan mies iski naista riidan jälkeen useita kertoja puukolla samaan aikaan, kun nainen oli puhelimessa. Yhteensä puukoniskuja ja -viiltoja oli kymmeniä. Teon jälkeen mies pakeni koiravaljakon kanssa maastoon.

    Oikeudessa mies sanoi toimineensa surmahetkellä mielenhäiriössä. Käräjäoikeus määräsi miehen mielentilatutkimukseen ennen tuomion julistamista. Tutkimuksessa todettiin miehen olleen syyntakeinen surmahetkellä.

    Surmaa pidetään murhana muun muassa silloin, jos tappo on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla ja teko on myös kokonaisuutena arvosteltuna törkeä.

    Lue myös:

    Elinkautinen tuomio Enontekiön huskyfarmisurmasta, tšekkimies murhasi skottinaisen

    Enontekiön puukottaja joutuu mielentilatutkimukseen

    Syyttäjä vaatii tsekkimiehelle elinkautista murhasta – skotlantilaisen safarioppaan surman oikeuskäsittely alkoi Rovaniemellä

    Viikonlopun sää ei tarjoile yllätyksiä – harmaa ja tihkuinen keli jatkuu

    Viikonlopun sää ei tarjoile yllätyksiä – harmaa ja tihkuinen keli jatkuu


    Viikonloppuna sää jatkuu marraskuisen harmaana ja tihkuisena. Ylen meteorologi Matti Huutonen sanoo, että tuuli voimistuu lauantaina, mikä tarkoittaa, että keli voi tuulen kanssa tuntua kylmemmältä kuin tällä hetkellä. Toisaalta tuulen myötä...

    Viikonloppuna sää jatkuu marraskuisen harmaana ja tihkuisena.

    Ylen meteorologi Matti Huutonen sanoo, että tuuli voimistuu lauantaina, mikä tarkoittaa, että keli voi tuulen kanssa tuntua kylmemmältä kuin tällä hetkellä. Toisaalta tuulen myötä myös utuisuus vähenee.

    – Vettä ei ole luvassa kaatamalla, vaan kyseessä on enemmänkin niin sanottu pisartelu, kertoo Huutonen.

    Suomessa on pilvistä ihan kauttaaltaan. Myös sunnuntain isänpäivä sujuu pilvisissä merkeissä.

    Ainoastaan Pohjois-Karjalassa on sunnuntaina ehkä mahdollisuus nähdä aurinkoa, koska idästä työntyilee korkeapainetta Suomeen ja näin aurinko voi päästä pilkahtamaan.

    Huutosen mukaan marraskuun sää on muutaman asteen normaalia lämpimämpää. Vain Lapissa on lähipäivinä paikoin vähän pakkasta.

    Yle

    On mahdollista, että sää hiukan kylmenee viikon kuluttua ja ensi viikon viikonloppuna on hyvin aurinkoista. Huutonen kuitenkin muistuttaa, että ennuste näin pitkälle on vielä tosi epävarma.

    Herätys: Valkoisen talon tiedotustilaisuuden jälkipuinti jatkuu, kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistetaan, sää jatkuu pilvisenä

    Herätys: Valkoisen talon tiedotustilaisuuden jälkipuinti jatkuu, kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistetaan, sää jatkuu pilvisenä


    Valkoisen talon mikrofonin tavoittelusta selkkaus Yhdysvalloissa Valkoisen talon tiedotustilaisuudesta on kehkeytynyt selkkaus, jossa vastakkain ovat Valkoinen talo ja uutiskanava CNN. Tapahtumat käynnistyivät, kun uutiskanavan toimittaja yritti kysyä...

    Valkoisen talon mikrofonin tavoittelusta selkkaus

    Yhdysvalloissa Valkoisen talon tiedotustilaisuudesta on kehkeytynyt selkkaus, jossa vastakkain ovat Valkoinen talo ja uutiskanava CNN. Tapahtumat käynnistyivät, kun uutiskanavan toimittaja yritti kysyä presidentti Donald Trumpilta tiukkoja kysymyksiä – nyt toimittajaa syytetään Valkoisen talon harjoittelijan lyömisestä. Mistä on kyse ja mitä tapahtui? Katso täältä.

    Venäjän GPS-häirintä ulottui Lappiin Naton sotaharjoituksen aikana Suomen lennonvarmistuksen ANS Finlandin 6.11.2018 antama varoitus laajalla alueella GPS häiriöistä oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.Tapani Leisti / Yle

    Suomessa lennonvarmistus antoi alkuviikosta ensimmäistä kertaa ilmaliikenteelle varoituksen GPS-suunnistuksen laajasta häiriöstä Lapissa. Norjan viranomaisten mukaan häirintä tuli Venäjältä. Suomen viranomaiset vaikenevat lähteestä.

    Voiko etäopetus pelastaa pienet kyläkoulut? – Tätä testataan Kannuksessa ja Lapinjärvellä Googlen luoma Jamboard välittää Eskolassa piirretyt kuvat ja tekstit realiajassa Lapinjärvellä olevalle näytölle.Jari Kovalainen/Yle

    Pieni Eskolan kyläkoulu Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla saatiin säilymään, kun opetusvastuu siirtyi viidensadan kilometrin päähän Lapinjärvelle. Koulua on käyty syksystä asti osittain videoyhteyden avulla kahden koulun välillä. Poikkeuksellisesta etäopetuskokeilusta toivotaan syntyvän malli, jolla voitaisiin pelastaa muitakin lakkautusuhan alla olevia kyläkouluja.

    Tänään on vuoden kiinnostavin kirjallisuuspäivä – kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistetaan AOP

    Tänään selviää, mitkä kuusi kirjaa pääsevät kisaamaan 30 000 euron arvoisesta Finlandia-palkinnosta. Esiraati on lukenut reilusti yli toista sataa kirjaa, joiden joukosta heidän on täytynyt valita kuusi parasta. Tehtävä ei ole helppo. Lähetämme tilaisuuden suorana verkossa, jonka jälkeen kirjoja kommentoidaan studiossa. Lähetys alkaa klo 9.55. Finlandia-voittajat julkistetaan 28.11.

    Nenäpäivä näkyy ja kuuluu Ylen kanavilla sekä radiossa että tv:ssä Nenäpäivä on yhdistelmä huumoria ja hyväntekeväisyyttä. Nenäpäivä-kampanja huipentuu perjantaina Suomen suurimpaan hyväntekeväisyyslähetykseen, Nenäpäivä-show'hun, Yle TV2:lla ja Areenassa. Juontajina nähdään muun muassa Alma Hätönen, Arja Koriseva, Ernest Lawson, Susanna Laine, Jarkko Tamminen ja Jenni Poikelus.Jyrki Valkama / Yle

    Tänään vietetään valtakunnallista Nenäpäivää, jossa kerätään rahaa hyväntekeväisyyteen maailman lasten auttamiseksi. Yle lähettää Nenäpäivän lähetystä tv:ssä 4 tuntia ja radiossa jopa 40 tuntia. Lue artikkelistamme, mitä kaikkea Nenäpäivänä tapahtuu ja ketkä juontavat Nenäshow'ta.

    Sää jatkuu pilvisen harmaana Yle

    Loppuviikon aikana lännestä saapuu hajanaisia sateita. Ylen meteorologin Elina Suorsan mukaan sademäärät jäävät kuitenkin vähäisiksi ja sää jatkuu varsin lauhana. Lähinnä Lapissa on paikoin vähän pakkasta. Lue lisää säästä täältä.

    Venäjän GPS-häirintä ulottui Lappiin Naton sotaharjoituksen aikana

    Venäjän GPS-häirintä ulottui Lappiin Naton sotaharjoituksen aikana


    Suomessa lennonvarmistus antoi alkuviikosta ensimmäistä kertaa ilmaliikenteelle varoituksen GPS-suunnistuksen laajasta häiriöstä Lapissa. Varoitus kattoi Suomen osalta alueen Rovaniemen pohjoispuolelta pohjoiseen Norjan rajalle ja Kittilästä...

    Suomessa lennonvarmistus antoi alkuviikosta ensimmäistä kertaa ilmaliikenteelle varoituksen GPS-suunnistuksen laajasta häiriöstä Lapissa.

    Varoitus kattoi Suomen osalta alueen Rovaniemen pohjoispuolelta pohjoiseen Norjan rajalle ja Kittilästä itään Venäjän rajalle.

    Varoituksen julkaisi tiistaina Suomen lennonvarmistuksesta vastaava valtionyhtiö ANS Finland (Air Navigation Services Finland).

    Kyse oli lentoliikenteelle annettavasta NOTAM (Notice To Airmen) varoituksesta, joka alkoi tiistaina ja kesti keskiviikkoon puolilleöin.

    Varoitus oli luettavissa muun muassa Eurocontrolin nettisivuilla.

    Suomen lennonvarmistuksen ANS Finlandin 6.11.2018 antama varoitus laajalla alueella GPS häiriöistä oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.Tapani Leisti / Yle Lennonvarmistus sai häiriöstä tietoa Puolustusvoimilta

    ANS Finlandin operatiivisen johtajan Heikki Isomaan mukaan varoituksen antamiseen johtanutta tietoa saatiin muun muassa Puolustusvoimilta.

    – Olemme saaneet myös Puolustusvoimilta tietoa. Tieto on siis julkaistu heti, kun olemme sen saaneet, Isomaa vastaa kysymykseen, tuliko tieto häiriöstä puolustusvoimilta.

    – Olemme saaneet eri lähteistä tietoa, että Pohjois- tai Koillis-Suomessa olisi GPS-signaali mahdollisesti epäluotettava. Tieto on haluttu toimittaa lentoyhtiöiden ja ilmailijoiden tietoon turvallisuussyistä, Isomaa sanoo.

    Isomaan mukaan varoitus annettiin varmuuden vuoksi laajalle alueelle.

    – Olemme varovaisuussyistä julkaisseet sen riittävän laajalle alueelle, että lentäjät pystyvät varautumaan etteivät luota yksinomaan GPS:ään, Isomaa sanoo.

    Isomaa ei suostu arvioimaan, mistä häirintä on peräisin.

    Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Sami Nurmi vastasi Ylen sähköpostikysymyksiin, ettei Puolustusvoimat kommentoi asiaa. Nurmi neuvoi kysymään asiaa Viestintävirastolta.

    Yle UutisgrafiikkaNorjassa häiriöistä kerrottu pitkään

    Pohjois-Norjan lentoliikenteen GPS-häiriöstä uutisoi viime perjantaina Norjan Kirkkoniemessä ilmestyvä Barents Observer.

    Norjan varoitus GPS-häirinnästä annettiin jo lokakuun lopulla. Samana päivänä käynnistyi Naton suursotaharjoitus Trident Juncture. Harjoitus päättyi keskiviikkona. Myös Suomi osallistui harjoitukseen.

    Norjan varoitus lentäjille on yhä voimassa ja päättyy arvion mukaan perjantaina iltapäivällä. Myös Suomen lennonvarmistus ANS on julkaissut Norjan voimassa olevan varoituksen bulletinissaan.

    Norjan varoitus koskee lähellä Suomen ja Venäjän rajaa olevan Kirkkoniemen lentoaseman lennonvarmistusaluetta. Lennonvarmistusalue ulottuu Suomeen Inarinjärven koillispuolelle.

    Norjassa samalla alueella GPS-häirintää on todettu jo ainakin vuosi sitten. Norjan viranomaiset ovat arvioineet häirinnän tulevan Venäjältä.

    Viestintävirasto tiesi sittenkin

    Viime syksynä Norjassa Suomen Viestintävirastoa vastaava viranomainen Nkom arvioi häirinnän tulevan Venäjän puolelta. Tuolloin Suomen viestintävirasto vastasi, ettei sille ole tullut tietoa häirinnästä.

    Yle kysyi maanantaina sähköpostilla Viestintävirastolta, onko sillä tietoa Norjassa uutisoidusta viime aikojen GPS-häiriöstä. Viestintävirasto vastasi tiistaina, ettei sillä ollut muuta tietoa kuin mitä aiemmin mainitussa Barents Observerin artikkelissa oli kerrottu.

    Torstaina Viestintävirasto tarkensi vastaustaan kuultuaan ANS Finlandin julkaisemasta Suomea koskevasta varoituksesta.

    Johtaja Jarmo Ilme Viestintävirastosta vastasi Ylen sähköpostikysymykseen ilmoittaen, että virastolla on ollut tieto häirinnästä, mutta koska kukaan ei ole ilmoittanut kärsivänsä häiriöstä virastolla ei ole syytä puuttua asiaan.

    Norjassa ja Suomessa viranomaiset vakuuttavat, että GPS-signaalin häirintä ei vaaranna lentoliikennettä, koska lentokoneissa on muitakin suunnistusvälineitä kuin GPS.

    Suomen lennonvarmistuksen operatiivisen johtajan Heikki Isomaan mukaan mitään ilmoituksia ongelmista ei ole tullut, eikä varoitus ole vaikuttanut Lapin alueella kulkevien lentojen määrään.

    Pikkujouluissa ei haluta välttämättä rellestää pikkutunneille asti – firman juhlat ovat nykyään vähemmän kosteita ja enemmän ohjelmallisia

    Pikkujouluissa ei haluta välttämättä rellestää pikkutunneille asti – firman juhlat ovat nykyään vähemmän kosteita ja enemmän ohjelmallisia


    Tästä on kysePikkujoulut eivät enää vedä takavuosien tapaan.Pohjoisen teollisuuskaupunki Torniosta kerrotaan, että annosten määrä on tippunut jopa kolmannekseen.Pikkujoulukansaa houkutellaan ohjelmallisuudella ja nimekkäillä artisteilla.Tip...

    Tästä on kysePikkujoulut eivät enää vedä takavuosien tapaan.Pohjoisen teollisuuskaupunki Torniosta kerrotaan, että annosten määrä on tippunut jopa kolmannekseen.Pikkujoulukansaa houkutellaan ohjelmallisuudella ja nimekkäillä artisteilla.

    Tip tap. Firmojen pikkujouluperinne ei ole kadonnut, mutta trendi on laskeva. Takavuosien kosteat rymyjuhlat eivät enää saa porukkaa liikkeelle vaan pikkujouluohjelmiin haetaan nykyisin jotakin erilaista.

    – Mitään varsinaista tilastoa ei ole siitä, miten pikkujouluja ravintoloiden tiloissa vietetään. Sellainen näppituntuma on, että pikkujoulujen vietossa ohjelmallisuus on kasvamaan päin. Ravintolaruokailuun yhdistetään esimerkiksi teatterikäyntiä tai keilailua, sanoo Matkailu- ja ravintolapalvelut (MaRa) ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

    MaRan mukaan viime vuoden pikkujoulukausi sujui heidän jäsenyrityksissään myynnillisesti erittäin hyvin, sillä Suomen juhlavuoden humussa yritykset ja kuluttajat panostivat myös pikkujoulun juhlallisuuksiin tavanomaista enemmän. MaRalla on 2800 jäsenyritystä, joilla on 7700 toimipistettä.

    Tulevasta pikkujoulusta odotetaan jopa parempaa. Yhtenä tärkeänä syynä on verottajan tämän vuoden suuri jouluraha.

    Ennätyssuuret veronpalautukset näkyvät mitä todennäköisimmin positiivisesti tämän vuoden pikkujoulumyynnissä. Yritykset ja muut yhteisöt panostavat yhä vahvemmin henkilöstön pikkujouluihin ja muuhun virkistykseen, arvioi MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi.

    Takavuosien pikkujouluhuumaan ei enää päästä

    Tehdaspaikkakunnilla Meri-Lapissa suuret hotelliravintolat ovat perinteisesti osanneet varautua mahdollisiin isompiin juhlaseurueisiin pikkujoulukaudella. Nyt laskeva trendi on selkeästi nähtävissä. Esimerkiksi Park Hotel Tornion hotellijohtaja Jorma Sankalan mukaan annosmyynti on pudonnut jopa kolmannekseen.

    – Takavuosina pikkujoulun viettäjiä oli talon täydeltä vähintään kuusi täyttä viikonloppua ennen joulua. Aika kaukana ollaan niistä ajoista, kun myynti oli 7000 annosta. Siihen ei pääse enää kukaan, Sankala toteaa.

    Sankala tunnistaa haluttomuuden osallistua pikkutunneille jatkuviin rientoihin.

    – Eilenkin yksi asiakas soitti pikkujouluasioissa ja totesi omasta työporukastaan, että onhan meillä sitä väkeä, mutta he eivät lähde.

    Pikkujoulustrategiaa on Torniossa hiottu ja juhlijoita houkutellaan valtakunnan nimekkäillä artisteilla. Kokemus on opettanut järjestäjille, että jouluruokaa nauttivat seurueet eivät välttämättä jää odottamaan myöhään aloittavia esiintyjiä.

    – Yleinen trendi on, että monet ryhmät käyvät vain ruokailemassa ja lähtevät saman tien pois. Koitamme sitä illan kestoa jatkaa artistilla, Sankala kertoo.

    Pikkujouluista ihmisten aikaan kotiin

    Myös naapurikaupungissa Kemissä on huomattu asiakkaiden arvostavan varhain alkavaa ohjelmaa.

    – Varsinkin tanssiväki liikkuu mieluummin alkuillasta kuin pikkutunneilla. Tanssiorkestereiden esiintymisajat sijoittuvat meillä 21–01 välille, sanoo Kemin Scandic hotellin johtaja Kimmo Knuuti.

    – Jos on pikkujouluiltaa viettänyt illallisen merkeissä, niin siitä on hyvä jatkaa tanssiravintolan puolelle ja pääsee vielä ihmisten aikaan kotiinkin, Knuuti toteaa.

    Aika kaukana ollaan niistä ajoista, kun myynti oli 7000 annosta. Siihen ei pääse enää kukaan. Jorma Sankala, Park Hotel Tornion hotellijohtaja

    Alan perusongelmaan, heikkoon kannattavuuteen, MaRa tarjoaa lääkkeeksi anniskelun arvonlisäveron alentamista nykyisestä 24 prosentista 14 prosenttiin.

    – Anniskelun arvonlisäveron alentaminen on tärkeää kaikille matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Arvonlisäveron alentamisen myötä alkoholin hinta ravintoloissa alenisi noin 8 prosenttia. Se parantaisi toimialamme hintakilpailukykyä suhteessa matkustajatuontiin ja kauppaan, sanoo Lappi.

    Lue myös: Pikkujoulukausi tuo ruuhkaa ravintoloihin – tässä 8 virhettä, joilla pilaat seurueesi juhlan

    Toimittajalta: Yksi kommentti ministeriön viranomaisilta pysäytti:
“Kiitos, kun teet tästä aiheesta, sillä me emme tiedä tästä niin paljoa”

    Toimittajalta: Yksi kommentti ministeriön viranomaisilta pysäytti: “Kiitos, kun teet tästä aiheesta, sillä me emme tiedä tästä niin paljoa”


    Sama tilanne tulee vastaan joka arkipäivä. Kirjoitan tavallista nettiuutista uhanalaisella koltansaamen kielellä. Mutta yhtäkkiä saattaakin iskeä tietämättömyys. Mikä ihme on Ahvenanmaa koltansaameksi? Hektisessä toimittajan työssä vastaus...

    Sama tilanne tulee vastaan joka arkipäivä. Kirjoitan tavallista nettiuutista uhanalaisella koltansaamen kielellä. Mutta yhtäkkiä saattaakin iskeä tietämättömyys.

    Mikä ihme on Ahvenanmaa koltansaameksi?

    Hektisessä toimittajan työssä vastaus pitäisi saada nopeasti, koska uutinen pitäisi lukea pian radiossa. Yleensä tilanteessa, jossa koltankielistä sanaa ei löydy, vastaus Saamen Kielikaltiolta tulee jopa minuuteissa Facebookin kautta.

    Saamen Kielikaltio (Sámi Giellagáldu) on ollut konkreettinen toimija saamen kielten elvytyksessä jo viiden vuoden ajan. Sen tehtävänä on vahvistaa ja kehittää saamen kieliä.

    Yle Sápmi uutisoi tällä viikolla Saamen Kielikaltion loppumisesta. Saamen Kielikaltion toiminnan nykyrahoitus päättyy vuoden 2018 lopussa eikä monipuolisille saamen kielipalveluille löydy pysyvää pohjaa.

    Koltansaamenkieliselle toimittajalle tämä tarkoittaa sitä, että kielituki loppui kokonaan. Kielikaltion koltankielinen työntekijä lopetti työssään lokakuun lopussa. Inarinsaamenkielinen kielineuvonta loppui elokuussa ja pohjoissaamenkielinen neuvonta taas vuoden loppuun mennessä.

    Koltansaame (sääˊmǩiõll)

    Koltansaame on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.

    Kieltä puhuu äidinkielenään noin 400 henkilöä.

    Koltansaamen kieli on luokiteltu uhanalaiseksi kieleksi Suomessa. Norjassa koltansaame on kuollut, Venäjällä uskotaan olevan yhä kymmeniä kielen puhujia.

    Vielä vuonna 2006 arvioitiin, että Suomessa äidinkielenään koltansaamea puhuvista nuorin oli jo yli 30-vuotias.

    Koltansaamen kielen elvytystyössä on saatu paljon eteenpäin muun muassa kielipesätoiminnan ja aikuisten kielikurssitarjonnan myötä.

    Ainoa, keneltä voin kysyä sanastoapua työssäni, on koltansaamen opettaja, joka sattumalta toimii tällä hetkellä myös Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajana.

    Onko olemassa tilannetta, jossa suomenkielinen toimittaja turvautuu presidenttiin, eduskunnan puhemieheen tai pääministeriin, kun pohtii oikeaa kielioppia tai sananmuodostusta suomen kielelle?

    Koltankielisen uutisen kirjoittamispulma on vain yksi lukuisista esimerkeistä siitä, millaista on tehdä työtä uhanalaisella kielellä, jolla on vain muutama sata puhujaa. Suomessa koltan- ja inarinsaamen kielet ovat vakavasti uhanalaisia, mutta kielet ovat silti suuri osa monen arkipäivää niin työssä kuin kotonakin.

    Juuri Kielikaltion ansiosta kolmelle Suomessa puhutulle saamen kielelle muodostuu uusia sanoja ja niitä vakiintuu kielenkäyttöön.

    Kielikaltion toiminnan tyrehtyessä lähdin selvittämään, kuka Suomessa ottaa vastuun saamen kielenhuoltopalveluiden jatkuvuudesta. Uutisjuttua kirjoittaessani huomasin, että jopa ministeri- ja viranomaistason toimijat olivat tietämättömiä siitä, mistä koko saamen kielitoiminnassa on kyse.

    Keskustelin aiheesta useiden asiaa hoitaneiden viranomaisten kanssa. Vastuuta palloteltiin viranomaiselta toiselle. Tietoa saamen kielten parissa työskentelevistä toimijoista ei ollut tai se oli vanhentunutta. Vastuuta heiteltiin myös viranomaistaholta toiselle.

    Eräs kommentti ministeriön viranomaisilta pysäytti kuitenkin toden teolla.

    “Kiitos, kun teet tästä aiheesta, sillä me emme tiedä tästä niin paljoa.”

    Tieto uhanalaisten saamen kielten nykytilanteesta ei mitä ilmeisimmin ole välittynyt Suomessa valtion ylimmille viranomaisille. Juuri heille, jotka ovat mukana valmistelemassa päättäjille saamelaisia koskevien asioiden tulevaisuutta.

    Vielä vuonna 2006 lähes jokainen suomalainen media voivotteli, kuinka koltansaamen nuorin äidinkielinen puhuja on jo yli 30-vuotias. Tänä vuonna nuorin koltansaamen äidinkielinen täytti kaksi vuotta.

    Pienimmillekin saamen kielille syntyy ja tulee uusia puhujia. Kolmelle saamen kielelle tarvitaan jatkuvasti uusia toimijoita: toimittajia, opettajia, hoitajia ja organisaatioiden johtajia. He kaikki tarvitsevat ammattimaista, kielellistä tukea siinä missä suomen- tai ruotsinkielisetkin.

    Saamen kielten opetuksessa ja elvytyksessä otetaan jatkuvasti isoja edistysaskelia. Mutta mikä neuvoksi, jos kielten kannalta elintärkeä työ jää jatkuvasti jäihin sekä pysyvän rahoituksen että mitä ilmeisimmin myös tiedonpuutteen vuoksi?

    Kittilä-käräjillä tentattiin keskeistä kuntapäättäjää Timo Kurulaa

    Kittilä-käräjillä tentattiin keskeistä kuntapäättäjää Timo Kurulaa


    Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtajana toiminut Timo Kurula (kesk.) kertoo itse lukeneensa Levin hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren potkuista Lapin Kansasta. Pian valtakunnallisetkin mediat uutisoivat tunnettua Levin vaikuttajaa...

    Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtajana toiminut Timo Kurula (kesk.) kertoo itse lukeneensa Levin hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren potkuista Lapin Kansasta. Pian valtakunnallisetkin mediat uutisoivat tunnettua Levin vaikuttajaa koskevasta tutkintapyynnöstä.

    – Meteli oli viikonloppuna aika kova, ja päällimmäisenä tavoitteena oli rauhoitella tilannetta. Tilanteen normalisoiminen oli kiikarissa, se olisi kunnan etu ja Levin matkailualueen etu, kertoi Kurula oikeudessa motiivistaan perua tutkintapyyntö joulukuussa 2013.

    Kutsu kunnanhallituksen kokoukseen lähti kokouspäivän aamuna. Päätösesityksiä ei annettu hallintojohtaja Esa Mäkisen valmisteltavaksi, vaan ne valmisteli lakiasiantuntija Pertti Eilavaara Kurulan ohjeistuksen pohjalta.

    Kurula sanoo asialistan, esimerkiksi tutkintapyynnön perumisen, nousseen hänen ja kunnanhallituksen jäsenten käymien puhelinkeskustelun pohjalta.

    Hallintojohtaja ohitettiin valmistelussa

    Oulun kihlakunnansyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen kysyi, miksi valmistelua ei annettu hallintojohtaja Mäkisen tehtäväksi.

    – Onko se korrektia, että alaisen pitäisi alkaa esimiehensä asioita selvitellä, Kurula vastasi viitaten siihen, että kunnanjohtaja Anna Mäkelä oli Mäkisen esimies.

    Kurula myös totesi hallintosäännön sallivan sen, että päätökset tehdään kunnanhallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta.

    Syyttäjä kysyi myös, esittikö joku kunnanhallituksen jäsenistä tutkintapyynnön perumista.

    – Ainakin Eino Holck sanoi, että tutkintapyyntöasialle pitää tehdä jotain.

    "Yrittäjät luottivat Palosaareen"

    Kurula itse painotti kuulemisessaan Levin ja Jouni Palosaaren merkitystä kunnalle.

    – Matkailu on se, joka tuottaa kunnan veroäyrit. Jouni Palosaari on aivan keskiössä, hänellä on tietotaito ja alueen yrittäjät luottavat häneen.

    Törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä syytetyn Timo Kurulan kuuleminen kesti koko torstaipäivän, ja kuulusteluissa käytiin seikkaperäisesti läpi kokouksia, käytäväkeskusteluita ja kokouspöytäkirjoja.

    Syyttäjä kysyi myös sitä, miksi Kurula oli jäävännyt itsensä monesta Mäkelää koskeneesta kunnanhallituksen päätöksestä. Kurula sanoi toimineensa "varovaisuussyistä" ja vetosi siihen, että oli tavoitellut kunnanjohtajan paikkaa samaan aikaan Mäkelän kanssa.

    Mäkelän erottamispäätökseen kunnanvaltuustossa Kurula kuitenkin osallistui ja äänesti sen puolesta. Jääviydestä kysyneelle syyttäjälle Kurula vastasi, että valtuustossa jääviysmääräykset ovat erilaiset kuin kunnanhallituksessa.

    "Kohteli luottamushenkilöitä asiallisesti"

    Kurula kertoi menettäneensä luottamuksensa Mäkelään asioiden hitaan käsittelyn ja tutkintapyynnön vuoksi. Mäkelän käytöstä Kurula ei moittinut monen muun syytetyn tapaan ylimieliseksi.

    – Minusta hän kohteli luottamusmiehiä ihan asiallisesti, eikä hän koskaan ottanut esille, että häntä itseään kiusattaisiin.

    Kurula muisti oikeudessa monet asiat toisin kuin Mäkelä. Kurula sanoo vastanneensa Mäkelän viesteihin eikä toisaalta muista Mäkelän lähettäneen tekstiviestiä Palosaaren potkuihin liittyen. Mäkelän mukaan hänelle annettiin turhia työtehtäviä mahdottomalla aikataululla.

    Kurula taas sanoo, ettei hallintosääntöä olisi ollut tarve muokata niin laajasti kuin Mäkelä teki ja lisäaikaakin annettiin. Kurula myös kertoi kehottaneensa kaikkia pitämään kännykät äänettömällä ja mieluiten laukussa kokouksen ajan, ei vain Mäkelää.

    Kurula myös kiisti, että hän olisi vaatinut Mäkelää perumaan tutkintapyynnön Kurulan antamaan määräaikaan mennessä.

    Lue myös

    Kittilä-käräjillä kuultu puolet syytetyistä – tutkintapyyntö Palosaaresta oli monille "viimeinen pisara"

    Kittilä-käräjillä puitiin, tekikö "potkuvaliokunta" virheitä vai ei

    Kittilän entinen kuntapäättäjä oikeudessa: Kunnanjohtajan omavaltaisuus olisi johtanut anarkiaan

    Kittilä-oikeudenkäynnissä on aikatauluvaikeuksia – käsittelypäiviä lisätään

    Syytettyjen kuntapäättäjien puolustus: Kittilässä käytiin valtataistelu

    Kittilän syytetty kuntapäättäjä vetoaa luottaneensa itseään "järkevimpiin"

    Kittilä-oikeudenkäynnissä alkoi syytettyjen kuuleminen – "Olin niin tietämätön kuin olla ja voi"

    Kittilä-käräjät: Syytettyjen puolustus hiillosti kunnanjohtaja Anna Mäkelää

    Yle Rovaniemi jatkaa Kittilän virkarikosoikeudenkäynnin seuraamista Lapin käräjäoikeudessa.

    FIS näytti vihreää valoa Levin maailmancupille

    FIS näytti vihreää valoa Levin maailmancupille


    Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on hyväksynyt alppihiihdon maailmancupin järjestelyt Kittilän Levillä. Torstaina FIS totesi virallisesti, että Levin lumitilanne on hyvä ja kisat lasketaan. Järjestäjien mukaan Levin kilpailurinteessä on tällä...

    Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on hyväksynyt alppihiihdon maailmancupin järjestelyt Kittilän Levillä. Torstaina FIS totesi virallisesti, että Levin lumitilanne on hyvä ja kisat lasketaan.

    Järjestäjien mukaan Levin kilpailurinteessä on tällä hetkellä 80 prosenttia säilöttyä lunta ja 20 prosenttia lumitykeillä ammuttua keinolunta.

    Viime viikonloppuna järjestäjät jäädyttivät Levi Black -rinteen vedellä kivikovaksi injektoimalla sinne vettä. Sääennusteiden perusteella he uskovat, että rinne pysyy lähes jäisenä 17.–18.11. käytävään pujottelukisaan saakka.

    – Levin hiihtokeskus voi olla hyvin ylpeä. Heidän ponnistelujen ansiosta tämä on mahdollista – lumensäilöntä viime vuosina, suuret investoinnit lumen tuotantokapasiteettiin ja tietenkin intohimo talviurheilulle. Nyt kaikilla on täysi teho päällä ja joukkueilla viimeinen valmistautumisaika, sanoo FIS:n alppikilpailujen johtaja Markus Mayr FIS:n tiedotteessa.

    Levillä harjoittelee jo maailmancup-laskijoita Suomesta, Norjasta, Kanadasta, Isosta-Britanniasta, Slovakiasta, Saksasta ja Japanista. Kilpailuissa käytettävä Levi Black -rinne on kuitenkin ollut suljettuna harjoituksilta, sillä kisarinne pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvänä kisoja varten.

    Saamelaiskäräjien poliittinen toiminta on edelleen kysymysmerkki monelle – Hallituksen jäsen vaatii avoimuutta, puheenjohtaja myöntää ongelman

    Saamelaiskäräjien poliittinen toiminta on edelleen kysymysmerkki monelle – Hallituksen jäsen vaatii avoimuutta, puheenjohtaja myöntää ongelman


    Suomen Saamelaiskäräjien poliittinen tiedotus ja läpinäkyvyys on ollut puheenaiheena jo vuosikausia. Saamelaiskäräjät hyväksyi toimintaansa koskevan viestintästrategian kesäkuussa 2017 ja kuluvan vuoden alussa palkattiin viestintäsihteeri...

    Suomen Saamelaiskäräjien poliittinen tiedotus ja läpinäkyvyys on ollut puheenaiheena jo vuosikausia.

    Saamelaiskäräjät hyväksyi toimintaansa koskevan viestintästrategian kesäkuussa 2017 ja kuluvan vuoden alussa palkattiin viestintäsihteeri hoitamaan tiedotustoimintaa. Sen lisäksi Saamelaiskäräjät tiedottaa osasta toiminnastaan muun muassa nettisivuillaan ja sosiaalisen median kanavillaan Facebookissa ja Twitterissä.

    Onko tämä tarpeeksi? Yle Sápmi kysyi asiasta tavallisilta saamelaisilta, Saamelaiskäräjien puheenjohtajalta sekä yhdeltä hallituksen jäseneltä, joka perusti hiljattain blogin avatakseen ihmisille Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksentekoa.

    Saamelaiskäräjät

    Saamelaiskäräjät on saamelaisten virallinen kulttuuri-itsehallintoelin.

    Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen.

    Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla mutta on itsenäinen valtion viranomaisista.

    Saamelaiskäräjille valitaan neljän vuoden välein 21 varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä.

    Lähde: samediggi.fi

    Ihmiset eivät ole varmoja, mistä tieto löytyy

    Utsjokelainen Marketta Vuolab kertoo, että hänellä on omat tietolähteensä, keiltä saa tietoa Saamelaiskäräjien toiminnasta.

    – Onhan niitä tietolähteitä varmaan monenlaisia, mutta minä en jaksa niitä kaivella enkä aina löydäkään. Kuulen yleensä muilta politiikasta kiinnostuneilta, mikä sillä hetkellä on tärkeää saamelaispolitiikan saralla.

    Vuolab ei koe tietävänsä tarpeeksi Saamelaiskäräjien toiminnasta.

    – En tiedä tarpeeksi. Tiedän vain sen, mikä mediassa näkyy. Haluaisin kyllä kurkistaa niihin vallan kammareihin ja kuulla, mitä siellä puhutaan.

    Utsjokelainen Marketta Vuolab haluaisi tietää, mitä Saamelaiskäräjien seinien sisällä puhutaan.Vesa Toppari / Yle

    Inarilainen Marko Tervaniemi ei sano olevansa kiinnostunut politiikasta. Hän kertoo saavansa Saamelaiskäräjien toiminnasta tarpeeksi tietoa Saamelaiskäräjien nettisivuilta ja Yle Saamen kautta. Toisaalta hän on sitä mieltä, että ei tiedä tarpeeksi.

    – En kyllä tiedä tarpeeksi, mutta onhan siellä ne Saamelaiskäräjien sivut, jos haluaa tietää, luulen niin.

    Inarilainen Marko Tervaniemi ei seuraa politiikkaa ahkerasti.Vesa Toppari / Yle

    Vaikka Tervaniemi ei sano tarvitsevansa tietoa juuri nyt, olisi politiikasta hänen mielestään tärkeää saada tietoa ensi vuonna, kun on Saamelaiskäräjien vaalivuosi. Hän ei ole varma, mistä tieto silloin löytyy.

    – Ehkä sieltä Saamelaiskäräjien sivuilta tai Facebookista, jos ehdokkailla tai poliitikoilla on Facebook-sivut.

    Jos saamelaispolitiikka kiinnostaisi, niin tietoa löytyisi varmaan Saamelaiskäräjien sivuilta, muualta netistä ja saamelaismediasta, pohtii inarilainen Sara Keränen.

    – Ehkä olisi hyvä tietää vähän enemmän. Voisin etsiä tietoja erilaisista päätöksistä ja käsiteltävistä asioista.

    Inarilainen Sara Keränen äänestää ensi syksynä ensimmäistä kertaa Saamelaiskäräjien vaaleissa.Vesa Toppari / Yle

    Keränen ei osaa sanoa, seuraisiko hän Saamelaiskäräjien poliitikkojen kirjoituksia sosiaalisessa mediassa tai blogeissa, vaikka sellaisia olisikin tarjolla.

    – Varmaanhan he voisivat kertoa enemmän toimistaan, mutta en tiedä seuraisinko itse niitä.

    Tiedottaminen ja viestintä ovat parantuneet – "Paljon on kuitenkin vielä tehtävää"

    Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mielestä viestintästrategia ja viestintäsihteerin palkkaaminen ovat lisänneet oikeaa tietoa niin saamelaisista, Saamelaiskäräjien politiikasta kuin muistakin toimista.

    Saamelaiskäräjillä on jatkuvasti meneillään useita projekteja. Sanila-Aikio kertoo, että he ovat muun muassa uudistaneet pitkään työn alla olleet nettisivut, joiden kautta tiedotetaan nykyään muun muassa projektien sisällöistä.

    – Me pystymme nettisivujemme kautta jakamaan tietoa Saamelaiskäräjistä sekä siitä, millaisia asioita täällä on työn alla ja kuinka laaja tehtäväkenttämme on, Sanila-Aikio toteaa.

    – Olemme kuitenkin päässet vasta alkuun tiedotustoiminnan uudistamisessa.

    Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mielestä Saamelaiskäräjien tiedottaminen on parantunut, mutta ei tarpeeksi.Sámediggi

    Viestintäsihteerin toimi on tällä hetkellä määräaikainen, mutta Sanila-Aikio toivoo sen vakiinnuttamista.

    Saamelaiskäräjillä on ollut viime vuosina käsiteltävänä suuria asiakokonaisuuksia, muun muassa Saamelaiskäräjälain uudistaminen, Tenon kalastussopimus ja alkuperäiskansojen ILO 169 -sopimus. Sanila-Aikio kertoo, että hän on keskustellut tällaisista asioista ihmisten kanssa pääasiassa kasvokkain.

    – Minulla on ollut puheenjohtajavuosinani paljon töitä. Tietysti aina, kun olen joko vapaa-ajallani tai työni takia liikkeellä, pääsen keskustelemaan ihmisten kanssa. Jaan tietoja ajankohtaisista alkuperäiskansakysymyksistä ja muista suurista poliittisista asioista myös omalla Twitter-tililläni.

    Sanila-Aikion mielestä Saamelaiskäräjien viestinnän suhteen on vielä paljon parantamisen varaa. Hän itse haluaa tehdä työtä myös tulevaisuutta varten.

    – Tiedottaminen etsii vielä uomaansa. Minä aion käyttää voimiani oman loppukauteni ajan muun muassa virallisen tiedottamisen rakentamiseen, jotta seuraavien Saamelaiskäräjien olisi helpompaa aloittaa työnsä.

    Juha Kauppinen / SámediggiHallituksen jäsenen mielestä tiedotus on puutteellista – perusti blogin tiedonjanoon

    Saamelaiskäräjien nykyinen tiedotustoiminta ei ole riittävää, sanoo Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski. Hän perusti äskettäin blogin avatakseen ihmisille Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksentekoa.

    Pieski vaatii avoimuutta koko Saamelaiskäräjien politiikalta, mutta erityisesti hallituksen työskentelyltä. Käräjien täysistunto on hyväksynyt poliittisen toiminta-ohjelman ja hallitus toteuttaa sitä, Pieski huomauttaa. Pieski kertoo kirjoittavansa blogissaan erityisesti hallituksen päätöksenteosta. Hallituksen työskentely ei saa hänen mielestään olla niin salaista, ettei päivänvaloon päädy muuta kuin pöytäkirjoihin merkityt päätökset.

    – Olen ollut hieman tyytymätön siihen, millaisin perustein hallituksessa tehdään päätöksiä. Haluan sen vuoksi lisätä avoimuutta ja kertoa ulkopuolelle, millaista meidän toimintamme on ja mitä tehtäviä hallituksen jäsenelle kuuluu.

    – Erityisesti silloin, jos päätöksiä tehdään sellaisin perustein, jotka eivät ole linjamme mukaisia. Siinä tapauksessa minulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kertoa niistä, Pieski sanoo.

    Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski haluaa avoimuutta erityisesti käräjien hallituksen työskentelyyn.Yle Sápmi

    Pentti Pieski haluaa haastaa Saamelaiskäräjien jäseniä ottamaan vastuuta käräjien politiikan läpinäkyvyydestä.

    – Kansalla on oikeus saada tietää, millaisia päätöksiä me teemme. On tietysti jokaisen oma asia, haluaako kertoa omille äänestäjilleen ja muille, millaisia ajatuksia itsellään on ja miten näkee politiikan.

    Pieski haastaa myös saamelaismediaa seuraamaan enemmän Saamelaiskäräjien työtä. Saamelaiskäräjien järjestämien avoimien keskustelutilaisuuksien yhteydessä on tullut esille, että ihmiset eivät tiedä, mitä Saamelaiskäräjien jäsenet tekevät. Pieskin mielestä ihmisillä on sen vuoksi paljon ennakkoluuloja.

    – Ei voi olla niin, että kaikki tapahtuu Sajoksessa suljettujen ovien takana, toteaa Pieski.

    Puheenjohtaja kannustaa poliitikkoja aktiivisuuteen

    Sanila-Aikio tukee ajatusta Saamelaiskäräjien jäsenten omasta aktiivisuudesta. Hänen mielestään Pentti Pieskin blogi on hyvä asia.

    – Käsittelemämme asiathan ovat suurimmaksi osaksi julkisia. Mielestäni on hyvä, että niitä tuodaan esille edes jostakin näkökulmasta, sehän on sitten muista jäsenistä kiinni, tuntevatko he tarvetta kommentoida aiheita.

    – Toivon tottakai, että keskustelua käydään sillä tasolla, että luottamus omassa keskuudessamme ei kärsi.

    Sanila-Aikion mielestä jokaisen poliitikon velvollisuus on tuoda esille omia ajatuksiaan ja niitä linjauksia, joiden puolesta työskentelee.

    – Saamelaiskäräjien virallinen tiedotustoiminta ei pysty siihen ja siksi on erittäin tärkeää, että meidän poliitikkomme ottavat aktiivisesti kantaa asioihin. Sehän on sitä politiikan tekemistä.

    Sanila-Aikio painottaa kuitenkin, että Saamelaiskäräjillä on monenlaisia jäseniä ja jokaisella on oma tapansa pitää yhteyttä äänestäjiinsä.

    – Blogi-kirjoitukset eivät välttämättä saavuta kaikkia, Sanila-Aikio pohtii.

    Susia on Suomessa nyt jopa 50 prosenttia enemmän kuin keväällä  – kanta jopa päälle 300 yksilöä

    Susia on Suomessa nyt jopa 50 prosenttia enemmän kuin keväällä – kanta jopa päälle 300 yksilöä


    Suomen susikanta on kasvanut viime keväästä jopa 50 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen kehittämän ja tänään julkistaman uuden ennustemallin mukaan susia voi nyt olla luonnossa jopa päälle 300, kun niitä oli viime kevään kanta-arvion mukaan...

    Suomen susikanta on kasvanut viime keväästä jopa 50 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen kehittämän ja tänään julkistaman uuden ennustemallin mukaan susia voi nyt olla luonnossa jopa päälle 300, kun niitä oli viime kevään kanta-arvion mukaan pari sataa.

    Susia kuitenkin kuolee paljon talviaikaan, joten ensi keväänä määrä on laskenut taas pariin sataan yksilöön.

    Yle Uutisgrafiikka

    – Susikanta on pienimmillään maaliskuussa, jolloin vuosittainen kanta-arvio laaditaan. Ja kuten ennustemalli näyttää, kanta voi hyvin kasvaa 50 prosenttia parissa kuukaudessa loppukeväällä, kun pennut syntyvät. Jos meillä on vajaat 200 sutta maaliskuussa, niin toukokuun lopulla ja siitä eteenpäin voi hyvin olla tuommoiset 300 sutta, sanoo erikoistutkija Samu Mäntyniemi Luonnonvarakeskuksesta.

    – Ei ihme, että susia näkyy loppuvuodesta enemmän verrattuna maaliskuuhun, Mäntyniemi toteaa.

    Kanta painottuu länteen

    Itä-Suomea on pidetty suden perinteisenä elinalueena, mutta viime vuosina sudet ovat levittäytyneet etenkin Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Ennusteen mukaan suurin osa uusien susiparien reviireistä muodostuukin Länsi-Suomeen.

    Lue tästä jutusta tarkemmin, millä tavalla sudet ovat viime aikoina levittäytyneet Länsi-Suomeen.

    Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta selittää Länsi-Suomen suosiota erinomaisella saaliseläintilanteella suden näkökulmasta.

    – Länsi-Suomessa on sopivia alueita susille ja tiheämpi hirvikanta. Lounais- ja Etelä-Suomessa on valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista, jotka pääosin puuttuvat Itä-Suomesta, kertoo Kojola.

    Susi karttaa Järvi-Suomea

    Järvi-Suomessa susia on vähemmän, hiukan pohjoisemmassa Kuhmon seudulla ja Oulujärven eteläpuolella taas runsaammin.

    – Järvi-Suomessa susia ei tämän hetken tietojen mukaan juurikaan ole. Ennustemallin mukaan siellä tämmöisiä vaeltavia susia liikkuu silloin tällöin ja parissa sopivassa kohtaa on todennäköisesti lauma. Ennustemallin mukaan sudet kuitenkin kiertävät järvialuetta, jolloin siellä ei niin helposti törmätä lisääntymiskumppaniin. Näin järvialueella on pienempi todennäköisyys syntyä laumoja, Mäntyniemi selittää.

    Susikanta kasvaa voimakkaasti loppukeväällä, kun pennut syntyvät.AOPTalvi verottaa susikantaa

    Pian koittava talvi on kuitenkin ankaraa aikaa sudelle. Aliravitsemus, taudit ja loiset verottavat susikantaa, samoin niin laillinen kuin laiton pyynti on helpompaa talvella, koska suden jäljet näkyvät lumessa helposti. Siksi Luken Mäntyniemi arveleekin, että ensi keväänä susikanta on palautunut viime kevään lukemille.

    – Suomen susikannalle on tyypillistä, että talvella kuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin kesällä ja siksi ensi keväänä päädytään varmaan noin parin sadan suden kantaan, Mäntyniemi ynnäilee.

    Lue myös:

    Huolestuneet vanhemmat pitävät lapsiaan sisällä susien pelossa ja saavat haukut suojelijoilta – Suomen sudet asuvat nyt lännessä, Pohjanmaalla kanta on kaksinkertaistunut

    Susi vai koira – tunnistatko kuvista?

    Nuorilla ei ole välttämättä varaa maksaa ehkäisystä:

    Nuorilla ei ole välttämättä varaa maksaa ehkäisystä: "Se voi jäädä kokonaan hoitamatta" – Meri-Lapissa ilmainen ehkäisy vähensi aborttien määrää


    Tästä on kyseLappi on ollut pitkään raskaudenkeskeytyksien tilastoissa korkealla.Vuonna 2017 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tehtiin 97 ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella 232 raskaudenkeskeytystä.Näyttää siltä, että Meri-Lapissa...

    Tästä on kyseLappi on ollut pitkään raskaudenkeskeytyksien tilastoissa korkealla.Vuonna 2017 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tehtiin 97 ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella 232 raskaudenkeskeytystä.Näyttää siltä, että Meri-Lapissa tarjolla oleva maksuton ehkäisy on vähentänyt aborttien määrää.Muualla Lapissa raskaudenkeskeytyksien määrä on kuitenkin nousussa.

    Aborttien määrän kehitys vaihtelee eri puolilla Lappia. Lapissa aborttiluvut ovat olleet pitkään kurjat.

    Vielä neljä vuotta sitten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri oli aborttitilaston kärjessä.

    Viime vuosien aikana Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin raskaudenkeskeytysten määrä on laskenut kun taas Lapin sairaanhoitopiirin alueella abortteja tehdään yhä enemmän.

    Lapin keskussairaalassa tehtiin viime vuonna maan toiseksi eniten raskaudenkeskeytyksiä. Vuonna 2017 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tehtiin 97 ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella 232 raskaudenkeskeytystä.

    Viime vuonna raskauksia keskeytettiin Länsi-Pohjassa lähes maan keskiarvon eli 8,2 prosenttia (tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohti).

    Maksuton ehkäisy on tuottanut tulosta

    Mehiläinen Länsi-Pohjan synnytysten ja naisten tautien ylilääkäri Pia Vittaniemi iloitsee, että Meri-Lapissa nuorille tarjottava ilmainen ehkäisy on tehonnut. Ilmainen ehkäisy alle 25-vuotiaille on tarjolla nuorille kaikissa muissa Meri-Lapin kunnissa paitsi Kemissä ja Simossa.

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on myös toiminut ehkäisytyöryhmä, joka on miettinyt, miten aborttitilastoihin voidaan vaikuttaa. Työryhmän tuloksena oli juurikin tämä maksuton ehkäisy.

    – Ilmainen ehkäisy halutaan tarjota nimenomaan alle 25-vuotiaille, koska 20–25-vuotiaat ovat ikäryhmä, jossa eniten abortteja tehdään, Vittaniemi selventää.

    YleKorkeita lukuja ei ole osattu selittää

    Lapin keskussairaalan naistentautien ylilääkäri Katja Hämeenoja ei osaa suoraan selittää, mistä Lapin sairaanhoitopiirin kasvaneet aborttimäärät johtuvat. Asiaa on pyritty selvittämään ja tähän onkin tartuttu esimerkiksi Rovaniemellä ja Sodankylässä tarjottavalla maksuttomalla ehkäisyllä alle 25-vuotiaille.

    – Tämä uudistus on alkanut vasta alkuvuodesta, joten en oleta, että se näkyy vielä tilastoissa. Nyt kun me saadaan pitkäaikainen ehkäisy isolle osalle porukkaa hoidettua, niin ensi vuonna varmasti olemme paremmalla puolella näissä luvuissa, Hämeenoja sanoo.

    THL arvioi viime kesänä, että Suomessa on 35 kunnassa tarjolla maksuton ehkäisy nuorille. Vittaniemen mielestä käytäntö pitäisi ottaa laajemmin käyttöön. Hän epäilee, että eniten käyttöönoton vähyydessä on painanut kuntien taloudelliset syyt. Hän kuitenkin uskoo, että kunnissa arvostetaan ja halutaan tukea nuoria, joten valtakunnallisestikin maksuton ehkäisy voi olla jonain päivänä mahdollista.

    Nuorilla ei välttämättä ole varaa ehkäisyyn

    Molemmat ylilääkärit epäilevät, että nuorilla ei välttämättä ole varaa hankkia itse ehkäisyä. Kotona asuvilla nuorilla voi olla jopa kiinni siitä, että vanhemmilta ei uskalleta pyytää rahaa ehkäisyyn.

    Rovaniemeläiset opiskelijat Tiina Ojala ja Nelli Tuomola ovat molemmat sitä mieltä, että maksutta tarjottava ehkäisy on erittäin tervetullutta.

    – Uskon, että se on iso syy osalle nuorista, varsinkin vähätuloisille, että se ehkäisy voi jäädä kokonaan hoitamatta, Tiina Ojala toteaa.

    – Kyllähän sitä miettii, että se on aika kallista. Ennen kuin tämä maksuton ehkäisy tuli niin maksoin kyllä itse, koska pakkohan se on, Nelli Tuomola kertoo.

    Maksuton ehkäisy kunnille kannattavaa

    Raskaudenkeskeytyksen hinta riippuu siitä, millä tavalla se tehdään. Katja Hämeenoja kertoo, että yleisimmin abortti tehdään lääkkeillä ja kaavintoja tehdään vain, jos lääkkeellinen keskeytys epäonnistuu.

    Kustannukset ovat erilaisia kaikissa sairaanhoitopiireissä, mutta kalleimmillaan kaavinta voi maksaa jopa 2000 euroa. Asiakkaalle abortti maksaa kuitenkin vain poliklinikkamaksun verran.

    Esimerkiksi Raumalla on saatu hyviä kokemuksia maksuttoman ehkäisyn taloudellisuudesta. Kunta on laskenut säästävänsä noin 100 000 euroa vuodessa tarjoamalla maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille nuorille.

    Meri-Lapin kunnista Tornio, Ylitornio, Tervola ja Keminmaa tarjoavat maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille. Kemissä asia on tällä hetkellä käsittelyssä. Muualla Lapissa maksuttoman ehkäisyn tarjoavat Rovaniemen ja Sodankylän kunnat.

    Menetelmä lisää päällysteiden käyttöikää – rovaniemeläisyritykselle palkinto Yhdysvalloista

    Menetelmä lisää päällysteiden käyttöikää – rovaniemeläisyritykselle palkinto Yhdysvalloista


    Rovaniemeläinen Roadscanners-yritys on saanut kansainvälisen palkinnon. Yritys vastaanotti kansainvälisen tiealan järjestön International Road Federationin palkinnon Yhdysvalloissa torstaina aamulla Suomen aikaa. Palkinto myönnettiin ensimmäisen...

    Rovaniemeläinen Roadscanners-yritys on saanut kansainvälisen palkinnon. Yritys vastaanotti kansainvälisen tiealan järjestön International Road Federationin palkinnon Yhdysvalloissa torstaina aamulla Suomen aikaa.

    Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran Suomeen.

    Palkinnon sai Roadscannersin ja Liikenneviraston yhteinen PEHKO-niminen projekti, jonka tavoitteena on kasvattaa päällysteiden käyttöikää.

    Rovaniemeläisyrityksen kehittämällä menetelmällä voidaan paikantaa teiden heikot kohdat, määrittää ongelmien syyt ja korjata ne ennen vakavien vahinkojen syntymistä.

    Suomessa käytetään vuosittain 130-150 miljoonaa euroa noin 50 000 kilometriä sisältävän päällystetyn tieverkoston ylläpitoon. Väyläverkoston korjausvelan arvioidaan olevan yli miljardi euroa.

    Kolme vuotta käynnissä olleen projektin tuloksena Lapin ja Keski-Suomen testialueilla päällysteiden vuosikustannukset ovat pudonneet 10-36 prosenttia. Lopullisen tavoitteena on vuosikustannusten lasku 50 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Tutkimusta on laajennettu vuonna 2018 Hyvinkään alueelle Uusimaalle.

    Verokarhu on tänä vuonna oikea pehmonalle, Lappiin 95 miljoonaa euroa joulurahaa

    Verokarhu on tänä vuonna oikea pehmonalle, Lappiin 95 miljoonaa euroa joulurahaa


    Koko maan veronpalautukset ja jäännösverot löytyvät verohallinnon sivuilta. Alla olevasta kuvasta näet suoraan veronmaksajille tulevat palautukset ja mätkyt kunnittain. kuvakappaus verohallinnon sivuiltaTästä linkistä löydät koko maan...

    Koko maan veronpalautukset ja jäännösverot löytyvät verohallinnon sivuilta. Alla olevasta kuvasta näet suoraan veronmaksajille tulevat palautukset ja mätkyt kunnittain.

    kuvakappaus verohallinnon sivuilta

    Tästä linkistä löydät koko maan veronpalautus- ja jäännösverotiedot. Maakuntaa klikkaamalla avautuu kyseisen maakunnan kunnittainen näkymä.

    Naton suursotaharjoitus on päättynyt – katso videolta, kuinka hävittäjiä tankataan ilmassa

    Naton suursotaharjoitus on päättynyt – katso videolta, kuinka hävittäjiä tankataan ilmassa


    Suuri kansainvälinen sotaharjoitus Trident Juncture päättyi keskiviikkona. Kaksiviikkoisen harjoituksen aikana toimittiin pääasiassa Norjassa, mutta se käytti myös muun muassa Lapissa Rovaniemen lentotukikohtaa. Harjoitusalue ulottui Suomen...

    Suuri kansainvälinen sotaharjoitus Trident Juncture päättyi keskiviikkona. Kaksiviikkoisen harjoituksen aikana toimittiin pääasiassa Norjassa, mutta se käytti myös muun muassa Lapissa Rovaniemen lentotukikohtaa.

    Harjoitusalue ulottui Suomen lisäksi Norjaan ja Ruotsiin sekä Pohjois-Atlantille ja Itämerelle.

    Siihen osallistui noin 50 000 henkilöä Nato-maista sekä sen kumppanuusmaista, Suomesta ja Ruotsista. Suomen maa-, meri ja ilmavoimista harjoituksessa oli mukana 600 henkilöä.

    Trident Juncture oli niin sanottu korkean näkyvyyden harjoitus, joita Nato järjestää kolmen vuoden välein. Se oli Naton suurin sotaharjoitus sitten kylmän sodan.

    Nato järjesti taistelunäytöksen Trondheimin liepeillä osana Trident Juncture -sotaharjoitusta.Petri Raivio / YLELue myös

    Naton Stoltenberg Ylelle Norjan suursotaharjoituksessa: "Venäjälle lähetettävä viesti, että meitä ei pelotella"

    Venäjä aikoo ampua laivaston ohjuksia Naton harjoitusalueen keskellä – harjoituksen johtaja odottaa "ammattimaista käytöstä"

    Naton iso harjoitus näkyy ja kuuluu myös Lapissa

    Suurharjoitus tuo Suomen naapuriin 50 000 Nato-sotilasta: Sotilasliitto haluaa näyttää yhteisen puolustuksen voimaa

    Verottaja antaa suomalaisille joulurahaa ennätysmäärän, lähes kolme miljardia euroa – ja se onkin sitten viimeinen kerta

    Verottaja antaa suomalaisille joulurahaa ennätysmäärän, lähes kolme miljardia euroa – ja se onkin sitten viimeinen kerta


    Verottaja maksaa suomalaisille tänä vuonna ennätykselliset 2939 miljoonaa euroa veronpalautuksia. Veronpalautukset maksetaan 11. joulukuuta, viimeisen kerran yhtenä könttänä joulun alla. Veronpalautusten aikaistumisen saa aikaan verotuksen...

    Verottaja maksaa suomalaisille tänä vuonna ennätykselliset 2939 miljoonaa euroa veronpalautuksia. Veronpalautukset maksetaan 11. joulukuuta, viimeisen kerran yhtenä könttänä joulun alla.

    Veronpalautusten aikaistumisen saa aikaan verotuksen siirtyminen kunnolla digiaikaan. Verolakiin on tehty muutoksia, jotka mahdollistavat verotuksen valmistumisen joustavasti pitkin vuotta. Muutokset koskevat jo vuoden 2018 verotusta.

    Ensi vuoden alusta lähtien verottaja saa tiedot palkansaajille maksetuista palkoista ja veroista reaaliajassa kansallisen tulorekisterin kautta. Vuoden 2020 alusta lähtien myös etuus- ja eläketiedot ilmoitetaan rekisteriin reaaliajassa.

    Valtaosa veronmaksajista, nimenomaan ne, joilla ei ole erityisiä vähennyksiä, saavat tulevaisuudessa palautukset tililleen jo elokuussa.

    Joulukauppaa lihottaneet ”ylimääräiset” rahat ovat tämän vuoden jälkeen historiaa.

    Verohallinnon sivuilta voit katsoa oman paikkakuntasi palautusten ja lisäverojen määrän. Maakunnan kohdalta klikkaamalla avautuu näkymä kunnittain.

    Pohjoisen kauppiaat uskovat silti jouluun

    Jo ennakkoon on kuulunut epäilyjä, että verotuksen uusi malli näivettäisi joulukauppaa. Epäilyillä on myös vahva peruste.

    Rovaniemen Valokulman myyjä Timo Kajan sanoo, että joulukauppa starttaa kunnolla käyntiin silloin, kun veronpalautukset tulevat.Vesa Vaarama / Yle

    On selvää, että tänä vuonna sopivasti vajaat kaksi viikkoa ennen joulua kansalaisille tuleva lähes kolmen miljardin euron veronpalautus näkyy kaupoissa. Joulun myynti on perinteisesti vuoden kovinta kaupankäynnin aikaa.

    – Joulumyynti on todella merkittävä asia, joulukuussa myynti melkein tuplaantuu verrattuna normaalikuukausiin. Kyllä se on meille mahtavaa kaupan aikaa varsinkin Rovaniemen Prismassa, missä käyttötavarat ovat erittäin suuressa osassa, Rovaniemen Prisman ryhmäjohtaja Matti Puranen sanoo.

    Veronpalautuskäytännön muuttuminen ei isommin säikäytä pohjoisen kauppiaita. Ensi vuoden jouluun on vielä pitkä aika.

    – Sitä on vaikea vielä mennä arvioimaan, kun ei ole kristallipalloa mistä katsoa. Tulevaisuus näyttää, kodinkoneliike Euronics Valokulman myyjä Timo Kajan sanoo.

    Rovaniemen Prisman ryhmäjohtaja Matti Puranen uskoo ihmisten käyttävän raha jouluostoksiin vaikka veronpalautuksia ei tulisikaan.Vesa Vaarama / Yle

    Muutosta ei säikähdä myöskään ison tavaratalon johtaja.

    – Joulu on kumminkin joulu. Jos näyttää, että jouluna ei ole niin paljon rahaa käytettävissä, luulen, että kulutus kumminkin suuntautuu jouluun ja kotiin. Tällöin ehkä siirretään ulkomaanmatkoja tai muita suurempia investointeja myöhempään ajankohtaan, Prisman Puranen sanoo.

    Lapin matkailubuumi työllistää turvallisuutta valvovia viranomaisia – nyt kiinnostaa se, miten aasialaisturisti perehdytetään moottorikelkkailuun

    Lapin matkailubuumi työllistää turvallisuutta valvovia viranomaisia – nyt kiinnostaa se, miten aasialaisturisti perehdytetään moottorikelkkailuun


    Lapin lumon perässä matkustaville turisteille järjestetään huskyajeluita, moottorikelkkasafareita ja lumikenkäretkiä. Monella aasialaisturistilla ei ole entuudestaan mitään kokemusta lumesta tai jäästä. Useat ohjelmapalveluyritykset ovat...

    Lapin lumon perässä matkustaville turisteille järjestetään huskyajeluita, moottorikelkkasafareita ja lumikenkäretkiä. Monella aasialaisturistilla ei ole entuudestaan mitään kokemusta lumesta tai jäästä.

    Useat ohjelmapalveluyritykset ovat tehneet vuosia työtä sen eteen, että aktiviteetit olisivat turvallisia. Toisaalta alalle syntyy uusia yrityksiä jatkuvasti ja ne pitävät myös turvallisuutta valvovat viranomaiset kiireisenä.

    – Haluamme että turvallisuustaso on lain vaatimalla tasolla kaikissa yrityksissä, koosta riippumatta, toteaa johtava asiantuntija Mervi Murtonen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.

    Tukes valvoo kuluttajaturvallisuuslain toteutumista ja tekee sekä ennakkotarkastuksia että ilmoitukseen perustuvia tarkastuskäyntejä. Virasto järjestää myös koulutuksia asiakasturvallisuudesta.

    Ennakkotarkastuksia on Lapissa tehty tänä vuonna 50 yritykseen. Tarkastajia kiinnostaa esimerkiksi se, annetaanko ohjeet esimerkiksi moottorikelkkailuun selkeällä ja turistin ymmärtämällä kielellä.

    – Perehdyttäminen on yksi asia, jota haluamme kehittää. Se tarkoittaa muutakin kuin käyttöohjeita. Miten voidaan toimia tulkin välityksellä, miten eri kulttuureissa on totuttu ottamaan neuvoja vastaan, ne täytyy palveluntarjoajan huomioida, Murtonen toteaa.

    Kelkkasafarit keskeytettiin Inarissa

    Tarkastuksia tehdään myös sen jälkeen, kun yrittäjä itse tai asiakas on ilmoittanut tapaturmasta tai läheltä piti -tilanteesta. Virastossa seurataan myös lehtien onnettomuusuutisia.

    Safariyrityksiä koskien ilmoituksia on tänä vuonna tullut noin 20. Määrä on viime vuoden tasoa. Tyypillinen tapaus on se, että kokematon kuski törmää moottorikelkalla puuhun.

    – Olemme yrittäjien kanssa puhuneet siitä, että safareita pitäisi sopeuttaa taitotason mukaan ja valikoimaa laajentaa, Murtonen kertoo. Taitavammat kuskit vietäisiin pidemmälle ja ensi kertaa talveen tutustuvat kelkkailisivat paljon pienemmin ja valvotummin.

    Virasto antaa suosituksia, kehotuksia ja tarvittaessa määräyksiä turvallisuustason parantamisesta. Mikäli muutoksia ei määräaikaan mennessä tapahdu, voi virasto määrätä palvelun keskeytettäväksi. Näin on tapahtunut tänä vuonna vain kerran. Inarilaisyritys ei saa järjestää moottorikelkkasafareita ennen kuin turvallisuustaso on parantunut lain vaatimalle tasolle.

    Asiantuntija amerikkalaisyhtiön jättimäisistä datakeskussuunnitelmista:

    Asiantuntija amerikkalaisyhtiön jättimäisistä datakeskussuunnitelmista: "Täysin päinvastainen toimintatapa kuin alalla yleensä"


    Tästä on kyseAmerikkalaisyhtiö suunnittelee neljää datakeskusta Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon.Amerikkalainen Silent Partner Group ei ole edelleenkään ollut yhteydessä valitsemiensa paikkakuntien johtoon.Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja...

    Tästä on kyseAmerikkalaisyhtiö suunnittelee neljää datakeskusta Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon.Amerikkalainen Silent Partner Group ei ole edelleenkään ollut yhteydessä valitsemiensa paikkakuntien johtoon.Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja Pekka Järveläinen suhtautuu hankkeeseen varauksellisen innostuneesti.

    Tornioon, Sotkamoon ja Haminaan datakeskuksia havittelevan amerikkalaisen Silent Partner Groupin hankkeeseen voi suhtautua varauksellisen innostuneesti, luonnehtii Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja Pekka Järveläinen.

    – IT-alan yritykset, nämä uudet start upit, niistä ei oikein tiedä mikä on niin sanottu "rising star" eli mistä tulee iso jonain kauniina päivänä. Esimerkiksi Überista ei kymmenen vuotta sitten tiedetty mitään ja nyt se on maailman suurimpia yrityksiä, Järveläinen vertaa.

    – Ikinä ei pidä aliarvioida, mutta kyllähän suomalaisen perusluonteeseen pieni varauksellisuus kuuluu.

    Yhteydenpidon puute herättää ihmetystä

    Järveläinen haastatteli Silent Partner Groupin avainhenkilöitä, toimitusjohtaja Dale Hobbieta ja teknistä johtajaa Nick Glinkowskia. Hänen mukaansa haastattelun perusteella Silent Partner Group "vaikuttaa ammattilaiselta" ja esimerkiksi sijoituspaikkojen suhteen on tehty taustatyötä.

    Ihmetystä sen sijaan herättää se, miksi yhtiö ei ole ollut yhteydessä nimeämiinsä tulevien laitospaikkakuntien johtoon.

    Silent Partner Group on kertonut konesaliensa toimivan sähköverkosta riippumattomina omien energianlähteidensä varassa. Sähköntuotantoon on määrä käyttää uusiutuvia energianlähteitä ja esimerkiksi nesteytettyä maakaasua, LNG:tä.

    Myös konesalien jäähdytyksestä syntyvä hukkalämpö ja jopa energiantuotannossa syntyvät hiilipäästöt halutaan hyödyntää esimerkiksi läheisen teollisuuden tarpeisiin.

    Järveläinen pitää Silent Partner Groupin esittelemää datakeskuskonseptia erittäin mielenkiintoisena, mutta haastavana. Esimerkiksi energiaratkaisuiden osalta yhtiön suunnitelmien toteutuminen ei välttämättä ole aivan suoraviivaista.

    – Se on energialaitos, gigawatin energialaitos ja se on aikamoinen lupaprosessi ja tuollaisen energiamäärän siirtäminen on aikamoinen rekkaralli ja laivaralli. Energia-alan asiantuntijat ovat laskeneet, että tuo saattaisi olla jopa kaksi kertaa kalliimpi tapa tehdä sähköä palvelimille, kuin sen ostaminen Suomen kantaverkosta, Järveläinen sanoo.

    – Sillä tavalla täytyy asiantuntijana vähän varauksella suhtautua, että mikä on se konkretia täällä [suunnitelmien] takana. Pakko seurata mielenkiinnolla.

    Neuvottelut Norjassa paljon pidemmällä

    Järveläisen mukaan Silent Partner Groupilla on vastaavia datakeskushankkeita käynnissä myös Norjassa. Siellä neuvottelut paikallisten yhteisöjen kanssa ovat pidemmällä ja kumppanit tunnetumpia, sanoo Järveläinen. Silti yhtiön toimintatapa ihmetyttää myös Järveläistä.

    Yhtiö tullut julkisuuteen valtavilla datakeskushankkeillaan varsin aikaisessa vaiheessa.

    – Kyllä tämä on ihan täysin päinvastainen toimintatapa kuin alalla yleensä. Tällaiset Googlen kaltaiset yhtiöt tai vastaavan kokoiset, jotka tulevat johonkin maahan niin toimivat hyvinkin hiljaa taustalla ja sopivat asiat todella pitkälle ennen kuin tekevät minkäänlaista tiedotetta asiasta, Järveläinen sanoo.

    – Lähestymistapojahan on monta. Tämä vaikuttaa start upilta, joka on päättänyt aloittaa tällaisella disruptiivisella, vähän hajottavalla tiedotteella liikkeelle.

    Silent Partner Group on kertonut suunnittelevansa Suomeen neljää datakeskusta eli konesalia Haminaan, Sotkamoon (2 datakeskusta) ja Tornioon. Jopa 250 megawatin laitokset olisivat merkittävästi suurempia kuin esimerkiksi Googlen Haminaan rakentama datakeskus.

    Teiden talvihoitoa parannetaan – Lapissa vain kahdella pätkällä

    Teiden talvihoitoa parannetaan – Lapissa vain kahdella pätkällä


    Lapissa talvihoidon luokitus nousee seututiellä 955 välillä Inari–Lemmenjoen tienhaara luokasta III luokkaan II. Välimatka on 33, 7 kilometriä. Toinen luokituksen muutos tehdään kantatiellä 81 välillä Vanttauskoski–Kuusamo viitostien...

    Lapissa talvihoidon luokitus nousee seututiellä 955 välillä Inari–Lemmenjoen tienhaara luokasta III luokkaan II. Välimatka on 33, 7 kilometriä.

    Toinen luokituksen muutos tehdään kantatiellä 81 välillä Vanttauskoski–Kuusamo viitostien risteys. Tienhoito paranee luokasta II luokkaan Ib 109 kilometrin matkalla.

    – Se on merkittävä muutos, joka koskee erityisesti raskaan liikenteen reittiä, mutta myös matkailullisesti tärkeää reittiä, Lapin ELY-keskuksen kunnossapitovastaava Kari Parikka sanoo.

    Yhden luokan muutos myös näkyy tien käyttäjille.

    – Tässä tapauksessa luokkanosto merkitsee, että siellä puolitetaan lumen määrä kahdeksasta sentistä neljään senttiin, toimenpideajat kiristyvät, liukkaudentorjunta paranee ja myös sen toimenpideajat kiristyvät. Myös suolan ja hiekan käyttömäärä nousee. Tällä osuudella kulkuyhteydet paranevat merkittävästi.

    Lapissa tienhoidon pitäisi parantua viiden vuoden aikajänteellä

    Teiden talvihoidon uudet toimintalinjat parantavat Lapista katsottuna lähinnä eteläisen Suomen tiestön hoitoa. Painotukset ovat vahvasti raskaan liikenteen käyttämillä tieosuuksilla ja vilkkaimmin liikennöidyillä teillä.

    Alempien tieluokkien hoitoon on tulossa parannusta, kun luokkia yhdistellään ja luokitusta nostetaan.

    Se alkaa näkyä myöhemmin, kun urakoita kilpailutetaan uudestaan.

    – Uusien toimintalinjojen muutokset alkavat kulminoitua Lapissa 2019 syyskuusta alkaen. Kun jokainen urakka kilpailutetaan tulevan viiden vuoden aikana, niin siinä yhteydessä luokituksia tarkistetaan, Lapin ELY-keskuksen kunnossapitovastaava Kari Parikka sanoo

    – Toimintalinjamuutosten yhteydessä tulee lyhyempiä toimenpideaikoja ja lähtökynnysarvoja, että siinä mielessä tämä homma paranee, Parikka sanoo.

    Kukaan ei ota vastuulleen saamen kielenhuoltotyötä – Ministeri heittää pallon pohjoismaiselle yhteistyölle

    Kukaan ei ota vastuulleen saamen kielenhuoltotyötä – Ministeri heittää pallon pohjoismaiselle yhteistyölle


    Saamen kielten kielenhuollosta Suomessa vastaavan Saamen Kielikaltion (Sámi Giellagáldu) tämänhetkinen rahoitus päättyy vuoden lopussa. Tulevaisuuden rahoituksesta ei vielä ole saatu lopullista varmuutta, sillä eduskunta äänestää asiasta...

    Saamen kielten kielenhuollosta Suomessa vastaavan Saamen Kielikaltion (Sámi Giellagáldu) tämänhetkinen rahoitus päättyy vuoden lopussa. Tulevaisuuden rahoituksesta ei vielä ole saatu lopullista varmuutta, sillä eduskunta äänestää asiasta joulukuussa käsitellessään vuoden 2019 talousarviota.

    Jotta Saamen Kielikaltio pystyisi toimimaan kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamen kielen (pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielen) hyväksi, vaatisi se noin 370 000 euroa vuodessa. Kielikaltion tulevaisuuden toimintaa varten on esitetty sen tarvitsemasta budjetista noin puolet, 184 000 euroa.

    Taustaa: Kielikaltio on konkreettinen saamen kielten kehittäjä

    Nykymuotoinen Saamen kielikaltio aloitti toiminnassaan vuonna 2013. Kielikaltio toimii yhteispohjoismaisesti yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa.

    Suomessa Kielikaltio on tarjonnut kielenhuoltoa niin inarin-, koltan- kuin pohjoissaamen kielille. Lisäksi se on huolehtinut saamen kielten normituksesta. Esimerkiksi uudet saamenkieliset sanat hyväksytään Kielikaltion koordinoimien saamen kielijaostojen kautta.

    Toiminnan rahoitus on keskeytynyt toistuvasti viimeisen viiden vuoden aikana.

    Saamelaiskäräjät: "Kieliyhteistyön jatkuminen on nyt kiinni Suomen ja Ruotsin valtioista"

    Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ei olisi koskaan uskonut, millaisiin tuloksiin Saamen Kielikaltiossa ylletään muutaman vuoden aikana.

    Kun rahoitus loppuu, ottaa välttämätön saamen kielityö jälleen kerran takapakkia.

    – Esimerkiksi nyt koltansaamenkielisen Kielikaltion toiminnan loppuessa me palaamme taas siihen tilanteeseen, mikä koltansaamessa oli aiemmin. Meillä ei ole ainuttakaan kielityöntekijää, joka voisi auttaa tavallisia kielenkäyttäjiä ja normittaa uusia sanoja, mainitsee Sanila-Aikio.

    Norjan valtio on varmistanut, että Kielikaltion toiminnalla on pysyvä, jopa kolmen miljoonan kruunun vuosirahoitus. Suomessa ja Ruotsissa sen sijaan Saamen Kielikaltion jatkuvuudesta on jouduttu kantamaan huolta sen ensiaskelista lähtien.

    Saamelaiskäräjien puheenjohtaja toivoo pikaista kokoontumista sekä ministeriöiden, Kotuksen että Saamelaiskäräjien kesken.Vesa Toppari / Yle

    Saamen Kielikaltion toiminta oli Suomessa kokonaan tauolla vuosina 2014–2015, jolloin kolmelle saamen kielelle ei ollut tarjolla kielityöpalveluita. Tuolloin saamen kielijaostot eivät rahoituksen puuttuessa voineet kokoontua päättämään kielten uusista normituksista ja sanastoista.

    Sanila-Aikion mukaan kieliyhteistyön tulevaisuus on nyt kiinni Suomen ja Ruotsin valtioiden päätöksistä.

    Saamen Kielikaltio

    Saamen Kielikaltio on pohjoismainen saamenkielten ammatti- ja resurssikeskus.

    Kielikaltioon kuuluvat etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielet.

    Kielikaltio hyväksyy uutta terminologiaa, normittaa kirjoitettua kieltä, jakaa tietoa saamen kielistä, tekee kielenhuoltoa, työskentelee paikannimien ja nimipalvelun parissa sekä tarjoaa kielineuvontapalvelua kaikenlaisiin kielikysymyksiin.

    Kielikaltio toimii yhteispohjoismaisen Saamelaisen Parlamentaarisen neuvoston alaisena.

    Kielikaltion toiminta on tähän asti rahoitettu Interreg-projektirahoituksella, mutta projekti päättyi toukokuun lopussa.

    Kenellä on vastuu saamen kielenhuollosta?

    Joka vuosi, kun Kielikaltion toiminnan tulevaisuus nousee kyseenalaiseksi, nousevat esiin myös eri toimijoiden roolit. Suomessa ei ole montaa toimijaa, jotka tekevät kolmen saamen kielen elvytystyötä.

    Kielikaltion lisäksi puhuttujen kielten kielenhuollosta on Suomessa vastannut Kotimaisten kielten keskus Kotus. Nykytoiminnassaan Kotus vastaa ensisijaisesti suomen ja ruotsin kielten sanastoista ja kielenhuollosta. Lisäksi Kotuksessa toimii saamen kielten kielilautakunta, joka koordinoi saamen kielten kielenhuoltoa. Lautakunta kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa.

    Kotus ei kuitenkaan vastaa saamen kielten päivittäisestä kielenhuollosta, kertoo kielipolitiikan asiantuntija Matti Räsänen.

    – Käytännössä meidän resurssit ovat vähäiset. Meillä on yhteys saamen kieliin ainoastaan saamen kielilautakunnan ja sen edustajien kautta. Saamen kielenhuolto on tärkeää, mutta keskitymme toiminnassamme suomen ja ruotsin kieliin, kertoo Räsänen.

    Kielipolitiikan erityisasiantuntija Matti Räsänen toivoo, että saamen kielten toiminnalle löydettäisiin viimein pysyvämpiä ratkaisuja.Kotimaisten kielten keskus

    Kotuksen alainen saamen kielenhuolto siirrettiin vuonna 2012 Oulun yliopiston Giellagas-instituutille.

    Giellagaksessa ei kuitenkaan ole varsinaisia kielenhuoltajien virkoja; instituutissa on yksi inarinsaamen kielen yliopistonlehtorin ja yksi pohjoissaamen kielen yliopisto-opettajan toimi. Näiden toimien rahoituksesta saatiin osa Kotuksesta siirretyistä viroista.

    Oulun yliopiston Giellagas-instituutin vastuulla on ylläpitää saamen kielten tutkimusta ja yliopisto-opetusta – ei niinkään arkipäiväistä saamen kielten kielenhuoltoa tai sanastotyötä, kuten Kielikaltio on tähän mennessä tehnyt.

    Vähemmistökielten toiminta rajoittuu tällä hetkellä lautakuntiin emmekä voi tarjota kielenhuoltopalvelua saamen kielillä. Matti Räsänen, Kotimaisten kielten keskus

    Kotimaisten kielten keskuksen Matti Räsänen harmittelee tilannetta, jossa saamen kieltenelvytystyössä joudutaan vuodesta toiseen kituttelemaan.

    – Tilanne on vaikea ja epätoivottava. Tähän pitäisi jo löytää ratkaisu. Kielenhuollon ja saamen kielipesätoiminnat ovat sellaisia, että niihin pitäisi löytää jatkuvat rahoituskanavat, painottaa Räsänen.

    Kotus ei pysty kantamaan korttaan konkreettisiin kielitoimiin resurssipulan vuoksi. Räsänen painottaakin Saamelaiskäräjien, Saamen Kielikaltion ja Oulun yliopiston roolia saamen kielenelvytyksessä.

    – Heillä on iso rooli tänä päivänä. Me Kotuksessa pystymme vain seuraamaan kieliympäristöä ja Suomen kielipolitiikkaa.

    Opetusministeri valmis lisäämään resursseja: “Yhteispohjoismainen rahoitus löydettävä mahdollisimman nopeasti”

    Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä Kielikaltion toiminnalle täytyy löytää yhteispohjoismainen rahoitusratkaisu.

    – Opetus- ja kulttuuriministeriössä lähdemme siitä, että pysyvä rahoitusratkaisu täytyy löytää mahdollisimman pian ja ensisijaisesti yhteispohjoismaisena ratkaisuna. Suomessa on kyllä valmiutta lisätä resursseja ja rahoitusta, jos sitä vaaditaan, kertoo Grahn-Laasonen.

    Pysyvää rahoitusta opetusministeri ei lähde lupaamaan, mutta näkee, että Suomessa on kova tahtotila säilyttää kaikki kolme saamen kieltä elävinä. Ministeriötasolla on sitouduttu kielenelvytystyöhön ja kielten kehittämiseen, kertoo Grahn-Laasonen.

    – En sano, että mikään euromäärä on mahdoton, mutta oleellista on se, miten rahoitus käytetään vaikuttavasti ja mikä on se tapa säilyttää kolme saamen kieltä elävinä tuleville sukupolville. Se edellyttää hyvää yhteistyötä ja yhteisten ratkaisujen löytämistä.

    Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen peräänkuuluttaa yhteispohjoismaista ratkaisua.YleKielityö pysähtyy ainakin muutamaksi kuukaudeksi – Pohjoismaiselta työryhmältä esitys keväällä

    Grahn-Laasosen mukaan he odottavat tällä hetkellä pohjoismaisen työryhmän esityksiä Saamen Kielikaltion toiminnalle. Asian valmisteluvastuu on oikeusministeriöllä.

    Oikeusministeriöstä kerrotaan, että pohjoismainen saamelaisasioiden virkamiesyhteistyöelin NÄS päätti elokuun kokouksessaan asettaa työryhmän valmistelemaan esityksen Saamen Kielikaltion organisointitavasta.

    Työryhmän ensimmäiset esitykset valmistunevat huhtikuussa 2019, kertoo oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Hautakorpi.

    – Työtä johtavat Norjan viranomaiset ja siihen osallistuvat sekä kolmen maan viranomaiset että Saamelaiskäräjät. Työryhmän työtä on tarkoitus käsitellä pohjoismaisessa saamelaisasioiden ministerikokouksessa marraskuun 26. päivä, ja esityksen tulisi olla valmis huhtikuun loppuun mennessä, kertoo Hautakorpi.

    Korjaus uutiseen 6.11.2018 15:14: Johanna Hautakorpi on oikeusministeriön neuvotteleva virkamies eikä johda työryhmää, kuten aikaisemmin kerroimme.

    Pohjois-Suomen postilennoista ollaan luopumassa – Posti lupaa, ettei vaikutusta kirjeiden kulkuun tai jakelupäiviin

    Pohjois-Suomen postilennoista ollaan luopumassa – Posti lupaa, ettei vaikutusta kirjeiden kulkuun tai jakelupäiviin


    Posti aikoo lopettaa Pohjois-Suomen postilähetysten kuljettamisen lentoteitse ja siirtää kaiken pohjoisen postin kulkemaan maanteille. Muutos tulisi voimaan ensi vuoden alussa. Lentoja on tehty Helsingistä Rovaniemelle ja Ouluun ja sieltä takaisin...

    Posti aikoo lopettaa Pohjois-Suomen postilähetysten kuljettamisen lentoteitse ja siirtää kaiken pohjoisen postin kulkemaan maanteille. Muutos tulisi voimaan ensi vuoden alussa.

    Lentoja on tehty Helsingistä Rovaniemelle ja Ouluun ja sieltä takaisin Helsinkiin.

    Postin mukaan ilmojen halki kulkee tällä hetkellä vain murto-osa kaikista lähetyksistä. Niiden siirtäminen kumipyörille maanteitse kulkevien lähetysten joukkoon vähentää hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia.

    – Raha ja ympäristö lyövät kättä tässä muutoksessa. Pystymme vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja hillitsemään koko ajan vähenevien kirjeiden jakelu- ja yksikkökustannusten nousua. Tästä hyötyvät myös asiakkaamme, kertoo Postin kirjepalvelujen johtaja Kaj Kulp yhtiön tiedotteessa.

    Yksi syy lentojen lopettamiseen on Kulpin mukaan myös se, että kirjepostia ei lähetetä nykyisin niin paljon kuin aiemmin, joten niin suurta tarvetta nopealle kirjepostiviestinnälle valtakunnallisesti ei enää ole.

    Maantiekuljetuksia käytettiin jo kesällä 2017, kun Oulun lentokentän kiitotie oli kunnostuksen vuoksi poissa käytöstä.

    Postilennoista luopuminen vaikuttaa vain osaan yritysten lähettämistä kirjeistä. Myös pikakirjeen palveluun tulee muutoksia. Rajoituksista saa tietoa Postin nettisivuilta ja posteista lähempänä muutosajankohtaa. Muutoksella ei ole vaikutusta jakelupäivien määrään, sillä postia jaetaan edelleen 5 - 7 päivänä viikossa.

    Lentojen lakkauttamisen ei pitäisi viivästyttää postia

    Postilentojen lopettaminen ei tule Kulpin mukaan hidastamaan kirjepostin kulkua. Lähetykset luvataan jakaa tuotekohtaisten palvelulupausten ja kulkunopeuksien mukaisesti. Rahti ja paketit sekä pääosa kirjeistä ja lehdistä ovat kulkeneet tähänkin asti maantiekuljetuksina.

    Postilentojen lakkauttaminen pohjoiseen oli tapetilla jo vuonna 2012, kun Helsinki-Vantaan lentomelua haluttiin vähentää.

    Silloinen Postin palvelutuotannon johtaja Marko Toivari kommentoi Ylelle, että jos Posti ei voi käyttää lentokoneita postin kuljettamiseen, ei se pysty toteuttamaan palvelulupausta tasapuolisesti koko maassa.

    Postin kirjepalvelujen johtaja Kaj Kulp sanoo, että vuonna 2012 palvelulupausvaatimus oli se, että 95 prosenttia yleispalveluun kuuluvista kotimaan kirjelähetyksistä tulee olla toimitettuna toisena arkipäivänä jättöpäivästä.

    Nykyään postin ei tarvitse olla niin nopeasti perillä. Tällä hetkellä yleispalveluun kuuluvista lähetyksistä vähintään 50 prosenttia tulee olla perillä viimeistään neljäntenä arkipäivänä ja vähintään 97 prosenttia viimeistään viidentenä arkipäivänä jättöpäivästä.

    Seurakuntavaaleilla on myös poliittista merkitystä – silti puolueiden nimet ovat harvoin mukana ehdokaslistoilla

    Seurakuntavaaleilla on myös poliittista merkitystä – silti puolueiden nimet ovat harvoin mukana ehdokaslistoilla


    Tästä on kyseSeurakuntien luottamushenkilöt päättävät seurakunnan veroprosenttista, toiminnasta ja henkilövalinnoista.Lisäksi kirkkovaltuutetut valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on kirkon ylin päättävä elin ja...

    Tästä on kyseSeurakuntien luottamushenkilöt päättävät seurakunnan veroprosenttista, toiminnasta ja henkilövalinnoista.Lisäksi kirkkovaltuutetut valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on kirkon ylin päättävä elin ja päättää esimerkiksi kirkon avioliittokäsityksestäKirkon tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan, puoluepoliittisten listojen ehdokkaita on neljännes kaikista ehdokkaista.Tutkijan mielestä se, että puolueet ovat mukana seurakuntavaaleissa osoittaa sen, että kirkko on puolueille tärkeä.

    Kirkon tutkimuskeskus on selvittänyt puoluepoliittisten ehdokkaiden määrää syksyn seurakuntavaaleissa. Seurakuntavaalit toimitetaan neljän vuoden välein. Marraskuussa valitaan 400 seurakuntaan yhteensä noin 9 000 uutta luottamushenkilöä.

    Selvityksen mukaan puoluepoliittisten listojen ehdokkaita on neljännes kaikista ehdokkaista. Selvitys ei ole kattava.

    – Selvitys perustuu siihen, että yli puolesta ehdokaslistoista on tehty vapaaehtoinen kuvaus taustoista, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen.

    – Lisäksi on huomioitu puolueiden nimet listoissa sekä esimerkiksi se, että kokoomus käyttää Kuunteleva kirkko -nimeä ja perussuomalaiset peruskristilliset tai perusseurakuntalaiset -termiä, Salminen jatkaa.

    Yle selvitti: Lappi on keskustan maakunta myös seurakunnissa

    Seurakuntavaalit ovat ennen kaikkea paikalliset vaalit, joissa seurakuntalaisten joukosta valitaan henkilöt suunnittelemaan toimintaa seuraavalle nelivuotiskaudelle.

    Yle on selvittänyt Lapissa ehdokkaita asettaneiden ja kirkkovaltuustoissa vaikuttavien ryhmien taustat ja virkamiehiltä sekä luottamushenkilöiltä saatujen tietojen mukaan lähes kaikkien ryhmien taustalla on puolue tai puolueita.

    – Alueelliset vaihtelut voivat olla isoja. Lisäksi varmasti jotain on jäänyt katveeseen, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen kommentoi.

    Huomaamatta ovat saattaneet jäädä esimerkiksi tapaukset, joissa puolueet ovat yhden ryhmän sisällä. Tällaisesta käytäntöä on ollut ainakin sopuvaalien yhteydessä. Katvetta tulee toki myös siitä, että lähes puolet ehdokkaita asettaneista ryhmistä eivät ole kertoneet listan taustoista.

    Olen pitänyt aika kiusallisena sitä, että poliittisen ryhmän nokkamies sanelee, mitä mieltä saa olla. Matti Suomela, entinen Kemijärven kirkkovaltuuston puheenjohtaja

    Lapin seurakunnissa koetaan kuitenkin yleisesti, että puoluepolitiikan rooli on vähäinen.

    – En tunnista poliittisia jakolinjoja valtuustossa tai neuvostossa, sanoo Kolarin kirkkovaltuuston puheenjohtaja Vesa Pellikka.

    Osassa Lapin seurakuntia puoluepolitiikka kuitenkin ainakin välillä vilahtaa näkyviin.

    – Olen pitänyt aika kiusallisena sitä, että poliittisen ryhmän nokkamies sanelee, mitä mieltä saa olla. Kuvaavaa on, että keskusta pitää ryhmäkokouksen ennen joka kokousta, sanoo kesäkuussa Kemijärven kirkkovaltuuston puheenjohtajan tehtävästä luopunut Matti Suomela.

    Puolueiden näkyminen voisi madaltaa äänestyskynnystä

    Puolueille seurakuntavaaleilla on kuitenkin merkitystä.

    – Yhteiskunnallisesta vallankäytöstähän tässä on kysymys, sanoo tutkija Virpi Siitonen Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelussa.

    Puolueiden vallankäyttöä seurakunnissa on tutkittu vähän, mutta Siitonen on väitellyt poliittisten puolueiden aktivoitumisesta seurakuntavaaleissa 1970-luvulla.

    Siitosen mielestä se, että puolueet ovat mukana seurakuntavaaleissa osoittaa sen, että kirkko on puolueille tärkeä.

    – Kun on esillä seurakuntavaaleissa, hyödyttää se menestymistä myös muissa vaaleissa, hän sanoo.

    Puolueiden nimien häivyttäminen ehdokaslistoilta kuitenkin etäännyttää seurakuntavaaleja äänestäjistä. Salminen uskoo, että selkeämpi nimeäminen voi lisätä äänestysaktiivisuutta.

    – Se voisi helpottaa ehdokkaan löytymistä, koska puolue kertoo jotain ehdokkaan arvomaailmasta. Äänestäjän olisi helpompi löytää jotain, mihin samaistua, hän arvelee.

    Miksi puolueet sitten peittelevät ehdokaslistojen nimissä osallisuuttaan?

    – On luotettu siihen, että seurakuntatyö on äänestäjillä tuttua, Salminen arvelee.

    Erot löytyvät vaaliohjelmista

    Seurakuntavaaleissa voi olla hankalaa löytää eroja ehdokkaita asettaneiden ryhmien välillä. Puolueiden väliset erot ilmenevätkin selvimmin vaaliohjelmissa.

    Keskustan ohjelmassa ollaan yhteydessä hyvään Jumalaan ja tuodaan esille kasteen merkitystä. Kirkon toiminnan suunnittelussa keskusta huomioi tulevat maakunnat.

    Demarit lisäisi maallikkojen valtaa siirtämällä kirkkoneuvoston puheenjohtajan tehtävän kirkkoherralta maallikolle.

    Kokoomus haluaa kasvattaa seurakunnan vapaaehtoisten roolia. Lisäksi se korostaa uudistumista ja arvokeskustelun tarvetta.

    Vapaamielisintä puolueisiin liittyvää laitaa edustaa Armon Vihreät, jonka unelmissa kirkko vihkii myös samaa sukupuolta olevat.

    Ehdokasta voi etsiä myös vaalikoneesta.

    Seurakuntien luottamushenkilöt päättävät seurakunnan veroprosenttista, toiminnasta ja henkilövalinnoista. Lisäksi kirkkovaltuutetut valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on kirkon ylin päättävä elin ja päättää esimerkiksi kirkon avioliittokäsityksestä.

    Miljoonien lainat voivat olla riski – Pankit varoittavat taloyhtiöitä korkojen noususta

    Miljoonien lainat voivat olla riski – Pankit varoittavat taloyhtiöitä korkojen noususta


    Pankit ovat varoitelleet asiakkaitaan korkojen noususta lähes koko vuoden 2018 ajan. Taustalla on arvio, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan syksyllä 2019 ja se tulee näkymään yleisimmissä asuntolainojen koroissa, 12 kuukauden...

    Pankit ovat varoitelleet asiakkaitaan korkojen noususta lähes koko vuoden 2018 ajan. Taustalla on arvio, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan syksyllä 2019 ja se tulee näkymään yleisimmissä asuntolainojen koroissa, 12 kuukauden euribor-koroissa, mahdollisesti yli puoli vuotta ennakkoon.

    Koronnousun varoittajiin liittyi tänä syksynä myös Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, joka kantoi Yle TV1:n Ykkösaamussa erityistä huolta suurista taloyhtiölainoista. Rehn arvioi korkojen nousevan vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä.

    Taloyhtiölainoista ovat huolissaan myös pankit.

    "Viimeiset ajat olla hereillä"

    Rovaniemellä pääkonttoriaan pitävän Pohjolan Osuuspankin luottojohtajan Antti Rajalan mukaan uusilla taloyhtiöllä on usein miljoonien eurojen edestä lainaa maksettavana. Pienikin koronnousu näkyy nopeasti lainanhoitokulujen ja yhtiövastikkeiden nousuna, joka voi yllättää taloyhtiön ja osakkeenomistajat.

    Mitä isompi taloyhtiö, sitä isommat ovat usein myös lainapääomat. Suurimmissa taloyhtiöissä jopa yli 10 miljoonaa euroa.

    – Antaisin neuvon, että tässä on lähes viimeiset ajat olla hereillä ja miettiä, että onko tähän koronnousuun varauduttu taloyhtiössä, Rajala sanoo.

    Osuuspankki herättelee taloyhtiöitä koronnousun varaltaOP

    Korkojen nousuun voi varautua pankeista riippuen eri tavoilla. Osuuspankki suosittelee harkitsemaan esimerkiksi 12 kuukauden euribor-koron vaihtamista 10-15 vuoden kiinteäkorkoiseen lainaan.

    Kiinteäkorkoinen laina on alussa 12 kuukauden euriboria kalliimpi vaihtoehto, mutta se myös suojaa, jos korot lähtevät lyhyellä aikavälillä yli prosentin nousuun.

    – Taloyhtiölainat voidaan sitoa joko kokonaan tai osittain kiinteään korkoon, jolla rajataan koronnousun riskejä, Rajala sanoo.

    Rajala kannustaa katsomaan, millä hinnalla tällä hetkellä saa kiinteäkorkoisen lainan, ja voisiko se olla omalle taloyhtiölle edullisin tapa suojautua koronnousun riskeiltä.

    – Kyseessä on ensi vuoden asia.

    Tonttirahastot erityishuomion kohteena

    Taloyhtiöiden riskiä kasvattaa suurten yhtiölainojen lisäksi usein myös tonttirahaston omistama vuokratontti. Korkojen nousu nostaa vuokratontin vuokraa pienellä viipeellä, ja vuokrasopimuksesta riippuen korotus voi tulla jopa kaksi kertaa vuodessa.

    Vuokratontin sopimusehdot ovat nousseet Osuuspankissa erityishuomion kohteeksi.

    Hieman yllättäen Osuuspankki myös varoittaa, että mikäli sijoittajien omistusosuus nousee yli kolmannekseen taloyhtiöstä, se voi vaikuttaa rahoituksen ehtoihin. OP toivoo, että osakasluetteloon kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

    Maastopyöräilyä huipulla ja lähes kympin keskiarvo – suomalainen urheiluakatemia ohjaa nuoria kaksoisuramalliin

    Maastopyöräilyä huipulla ja lähes kympin keskiarvo – suomalainen urheiluakatemia ohjaa nuoria kaksoisuramalliin


    Alisa Hirvonen on nuori lentopalloilija joka pelaa rovaniemeläisessä lentopalloliigajoukkue Woman Volleyssa. Hän on edustanut myös Suomea nuorten maajoukkueessa viime kevään EM-karsinnoissa. Marraskuun loppupuolella 18 vuotta täyttävä Hirvonen...

    Alisa Hirvonen on nuori lentopalloilija joka pelaa rovaniemeläisessä lentopalloliigajoukkue Woman Volleyssa. Hän on edustanut myös Suomea nuorten maajoukkueessa viime kevään EM-karsinnoissa.

    Marraskuun loppupuolella 18 vuotta täyttävä Hirvonen opiskelee Rovaniemellä Ounasvaaran urheilulukiossa kolmatta vuotta.

    – Minä käyn lukion kolmeen ja puoleen vuoteen ja olen tehnyt niin, että keskityn tällä hetkellä ihan täysillä lentopalloon. Tästä syystä minulla on aika kevyet lukujärjestykset tällä hetkellä lukiossa. Lentopallo edellä mennään.

    Hirvonen on tehnyt suunnitelmansa urheilu-uran osalta tulevaisuudesta itse, mutta on keskustellut niistä myös vanhempiensa kanssa. Tavoite on asetettu korkealle.

    – No tottakai tavoitteet ovat korkealla. Haaveena on, että pääsisin viiden vuoden sisällä ulkomaille pelaamaan. Semmoinen haave on ollut pitkään ja sen eteen tehdään töitä kovasti, Hirvonen sanoo.

    Lentopalloilija Alisa Hirvonen (oik.) harjoittelemassa muiden urheiluakatemialaisten kanssa Lapin urheiluopistolla Rovaniemellä.Antti Mikkola / YleNuori Niko Heikkilä tähtää ammattimaiseen maastopyöräilyyn

    Rovaniemeläinen Niko Heikkilä on maastopyöräilijä ja käy myös Ounasvaaran urheilulukiota. Vaativa laji vaatii tiivistä harjoittelua, mutta urheilakatemian tuella harjoittelu ja lukio-opiskelu on saatu soviteltua siedettävästi yhteen.

    – Pari tuntia aamulla ja illalla menee toinen parituntinen herkästi jonkin sortin harjoitteluun. Muutama tunti menee tietenkin koulussa ja illalla läksyissä. Päivät ovat aika täysiä ja aika menee aikalailla kouluun ja urheiluun. Vapaa-aikaa jää kohtuullisesti, mutta ei hirveästi, Heikkilä kertoo arkipäivien kulusta.

    Niko Heikkilä tasapainoilee ohjaustangon kanssa etunojapunnerruksia aamutreeneissä Lapin urheiluopistolla.Antti Mikkola / Yle

    Tähtäin on korkealla myös 16-vuotiaalla Heikkilällä, mutta lukion hän haluaa hoitaa hyvin, vaikka lähteekin jo varhain keväällä kilpailemaan ulkomaille. Koulutehtävät ja tarvittavat läksyt Heikkilä hoitaa reissuillaan tietokoneella, jossa kulkevat mukana tarvittavat oppikirjat.

    – Tällä hetkellä ykköstähtäin on maastopyöräilyssä ja, että siitä tulisi se ammatti. Tietenkin pitää olla joku backup-suunnitelma ja sen takia tuo koulukin on hyvä hoitaa tässä urheilun sivussa, kertoo lähes kympin keskiarvolla koulunsa hoitava Heikkilä.

    Urheilu-uran jälkeisestä ammatista ja tulevaisuudesta Heikkilä ei osaa vielä kertoa, mutta suhtautuu asiaan rauhallisesti.

    – Sitten kun urheilu-ura on ohitse ja se on niin kuin paketissa, on aika siirtyä johonkin muuhun hommaan. Sitä en vielä osaa kertoa, mitä se on, koska en ole sitä tarkemmin ajatellut vielä.

    Tunnollinen harjoittelija ja oppilas Niko Heikkilä riensi rankan aamutreenin jälkeen oppitunnille Onasvaaran lukioon.Antti Mikkola / YleUrheiluakatemiasta ohjenuoraksi kaksoisuramalli

    Huipulle tähtäävien nuorten elämä pyörii hyvin pitkälle urheilun ja pakollisen koulun parissa. Juuri tuon vuoksi varmasti moni nuori kaipaa ammattilaisten tukea niin urheilu-uran kuin myös tulevaisuuden turvaamiseksi.

    Suomessa on 20 urheiluakatemiaa, jotka on perustettu valtakunnallisen urheiluoppilaitosjärjestelmän tueksi. Näihin kuuluvat Suomen 15 urheilulukiota ja 15 urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää.

    Lapin urheiluakatemian lentopallovalmentaja Teemu Mäkikyrö opastaa urheilulukion akatemiaurheilija Alisa Hirvosta Lapin urheiluopistolla.Antti Mikkola / Yle

    Huolimatta siitä, että terävimmälle huipulle tähtäävät urheilijat joutuvat väkisin pitämään taukoa opiskelussa ja ammatin hankkimisessa, nuorista urheilijoista jopa kolme neljästä jatkaa opintoja korkeakouluasteella.

    Urheiluakatemioiden kautta myös korkeakouluihin on saatu urheilijat huomioivia järjestelyjä ja valtakunnallinen yhteistyö on tiivistynyt viime vuosina.

    Lapin urheiluakatemian valmennuskeskuspäällikön Mikko Pohjolan mukaan Suomessa on otettu käyttöön yhteinen malli, jolla pyritään turvaamaan nuoren urheilijan uraa ja tulevaisuus.

    – Suomalaisessa urheilussa on valittu kaksoisuramalli ohjenuoraksi, jonka perusteella toimitaan. Eli kun kasvatetaan urheilijoita kohti urheilu-uran huipulle niin samaan aikaan myös opiskellaan sitä seuraavaa, urheilun jälkeistä uraa varten.

    Pohjola korostaa sitä, että nuorista pyritään pitämään huolta kaikin tavoin.

    – Pyritään pitämään huolta siitä, että ei heittäydytä pelkästään urheiluun. Jos urheilu-ura loppuu yllättäen vaikkapa loukkaantumiseen tai mielenkiinnon loppumiseen, niin ei olla tyhjän päällä.

    Lentopalloilija Alisa Hirvonen (kesk.) kurssikavereiden kanssa matematiikan tunnilla Ounasvaaran urheilulukiossa.Antti Mikkola / Yle