Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Mikä välähti pohjoisen taivaalla sunnuntaina? Ursa pyytää ilmoituksia havainnoista

    Mikä välähti pohjoisen taivaalla sunnuntaina? Ursa pyytää ilmoituksia havainnoista


    Lapissa on raportoitu sunnuntai-iltana taivaalla välähtäneestä valoilmiöstä. Kirkkaasta välähdyksestä tehtiin havaintoja muun muassa Inarissa, Enontekiöllä, Sodankylässä, Kittilässä ja Sallassa. Ursan Taivaanvahti-havaintojärjestelmään...

    Lapissa on raportoitu sunnuntai-iltana taivaalla välähtäneestä valoilmiöstä.

    Kirkkaasta välähdyksestä tehtiin havaintoja muun muassa Inarissa, Enontekiöllä, Sodankylässä, Kittilässä ja Sallassa. Ursan Taivaanvahti-havaintojärjestelmään tehdyissä havainnoissa kerrotaan tulipallosta, jonka arvioitua kirkkautta verrataan Venukseen ja kuuhun.

    Ursa ei ole saanut meteorin lentoradasta kuvallisia havaintoja. Panu Lahtinen Ursan tulipallotyöryhmästä sai Ivalon havaintokameraansa tallennettua 13.1.2019 kello 19:42 vain välähdyksen pilviverhon takaa.

    – Havaintokertomusten mukaan voitaneen olettaa, että kyseessä olisi kirkas meteori eli bolidi, tulipallo. Koska kuvallista havaintoa tai videota lentoradasta ei ole, niin tarkkaa kirkkautta on vaikea määrittää. Venusta kirkkaampia meteoreja kutsutaan siis tulipalloiksi, kertoo Ursan tulipallotyöryhmän jäsen ja meteoriryhmän vetäjä Jaakko Visuri.

    Visuri toteaa, että Taivaanvahti-palveluun tehtyjen ilmoitusten perusteella on vaikea määrittää, minkälaisesta meteorista on tarkkaanottaen ollut kyse. Hän kuitenkin arvelee meteorin liittyvän "gamma ursae minoridien" meteoriparveen, joka on toistaiseksi heikosti tunnettu.

    Ursa toivoo ihmisten ilmoittavan epätavallisista taivaantapahtumista Taivaanvahti-palveluun.

    Edellisen kerran Ylä-Lapissa havaittiin kirkas tulipallo vuosi sitten marraskuussa.

    16.1.2019 klo 14:59 korjattu havainnon päivämäärä.

    Historian ensimmäinen tammikuinen hirvenpyynti päättyi – Poronhoitoalueella pidennetty pyynti sekä haittaa että hyödyttää

    Historian ensimmäinen tammikuinen hirvenpyynti päättyi – Poronhoitoalueella pidennetty pyynti sekä haittaa että hyödyttää


    Talven hirvenmetsästyskausi päättyi tiistaina tammikuun 15. päivä. Tämänkertainen hirvestyskausi oli erityinen monella tapaa: pyynti sallittiin ensimmäistä kertaa myös tammikuun puolella ja lupamäärää nostettiin peräti 27 prosenttia viime...

    Talven hirvenmetsästyskausi päättyi tiistaina tammikuun 15. päivä. Tämänkertainen hirvestyskausi oli erityinen monella tapaa: pyynti sallittiin ensimmäistä kertaa myös tammikuun puolella ja lupamäärää nostettiin peräti 27 prosenttia viime vuodesta.

    Hirvenpyynti alkoi syyskuun alussa ja kesti noin kolme viikkoa ennen rykimätaukoa. Pyynti jatkui rykimän jälkeen lokakuun puolivälistä tammikuun puoliväliin. Lupamääriä lisättiin kuluneelle kaudelle, muun muassa Inarissa, jossa LUKE:n laskennassa on todettu olevan tuhansia hirviä.

    Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen kertoo, että sekä pidennetystä pyyntiajasta että kaatolupien määristä on ollut mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Jotkut pelkäävät, että hirvet loppuvat muutamassa vuodessa, jos lupia myönnetään paljon myös jatkossa. Toiset taas ovat tyytyväisiä suuriin lupamääriin ja pidennettyyn pyyntiaikaan.

    – Yllättävän vähän näin pyyntikauden aikana on tänne meille päin tullut palautetta. Metsästäjät ovat keskittyneet siihen hirvenmetsästykseen, toteaa Tossavainen.

    Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen on tyytyväinen kaadettujen hirvien määrään, vaikka kaikkia lupia ei käytettykään.Vesa Toppari / YlePoronhoitoalueella pyynnin pidentämisestä sekä hyötyä että haittaa

    Hirvenpyynnin viimeisinä päivinä angelilainen poromies Eino Länsman on liikkeellä jo varhain aamusta. Inarijokilaaksossa hirvet vaeltavat joen ja samalla Norjan ja Suomen rajan yli ja hirvestäjän on odotettava, milloin hirvi liikkuu Suomen puolella.

    – Yhden hirven näin, mutta se meni Norjan puolelle. En voinut ampua sitä, kertoo Länsman.

    Poromies Eino Länsman Inarin Angelista on myös ahkera hirvimies.Ritva Torikka / Yle

    Hirvet palaavat Suomen puolelle usein illalla, mutta silloin niitä ei enää näe ampua. Kaamoksen aikana päivä on lyhyt. Länsman ei ole ottanut hirvenpyynnistä stressiä, vaikka poromiehellekin hirvenliha kelpaa oikein hyvin.

    – Toisinaan on hyvä syödä muutakin kuin poroa. Ei tarvitse joka päivä syödä samaa soppaa, Länsman naurahtaa.

    Poromies ei jouda syksyllä hirvenpyyntiin. Siksi pidennetty pyyntiaika sopii Eino Länsmanille hyvin, se antaa paremmat mahdollisuudet pyytää pihoilla ja teillä pyöriviä hirviä vähemmäksi. Pidennetty pyynti ei kuitenkaan ole poronhoitajan kannalta pelkästään hyvä asia, se häiritsee poroja ja porojen paimentamista pidempään kuin ennen.

    – Poronhoitajalle se on huono. Hirvenpyytäjät saattavat ajaa moottorikelkoilla erityisluvalla esimerkiksi kansallispuistoon ja siellä liikkua suksin ja kelkoilla. Jälkiä tulee paljon ja porot lähtevät vaeltamaan niitä pitkin, Länsman kertoo.

    Paikalliset elinkeinot otettu jollain tasolla huomioon

    Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen kertoo, että heille aluetoimistoon ei ole tullut valituksia kuluneesta hirvenpyyntikaudesta ja sen jatkamisesta tammikuun puolelle. Hän painottaa, että poronhoito on ainakin osittain otettu huomioon pyyntimääräyksissä.

    – Tammikuun pyynnissähän koirien käyttö on jo lähtökohtaisesti kielletty. Ainoastaan haavoittuneiden hirvien pyyntiin saa käyttää koiraa. Siinä on huomioitu osaltaan poroelinkeinoa.

    – Hirvestäjien tulee tietenkin ottaa huomioon poronhoito kuten muutkin elinkeinot myös silloin, kun on lupa käyttää koiraa, Tossavainen jatkaa.

    Hirven jälkiä.Ritva Torikka / YlePidennetty pyyntiaika antaa mahdollisuuden pyyntiajan valitsemiseen

    Tossavainen painottaa, että pidennetyn pyyntiajan ja suurempien lupamäärien avulla pyritään vähentämään hirvivahinkoja.

    Hirvien määrä on viime vuosina lisääntynyt monilla alueilla Lapissa. Kannan kasvun ja ravinnon puutteen seurauksena hirvet ovat esimerkiksi Inarissa alkaneet pyörimään pihoilla poroille tarkoitettujen heinäpaalien perässä. Samasta syystä Inarin ja Utsjoen seudulla kuoli toissa keväänä nälkään jopa sata hirveä.

    – Pidemmällä pyyntiajalla pystytään vaikuttamaan hirvikantaan pidemmällä ajanjaksolla. Sillä tavalla pystymme vaikuttamaan hirvien aiheuttamiin vahinkoihin vielä joulukuun aikana sellaisella alueella, jonne hirviä kerääntyy. Jopa tammikuussa voidaan vielä vaikuttaa hirvikantaan pienialaisissa kohteissa.

    Angelilainen Eino Länsman tutkii hirven makuupaikkaa Inarijokivarressa. Hirvi on mennyt Norjan puolelle. Illalla se tulee takaisin, hän arvelee.Ritva Torikka / Yle

    Joidenkin näkemysten mukaan hirvenpyyntialueiden pitäisi itse voida päättää pyyntiajoistaan, jotta paikalliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon. Se ei Tossavaisen mukaan ole mahdollista tällä hetkellä.

    – Metsästyslain mukaan valtioneuvosto päättää rauhoitusajoista asetuksella. Siksi pyyntiajoista päättäminen paikallisella tasolla ei ole mahdollista.

    – Pitkä pyyntiaika antaa kuitenkin hirvenpyytäjille mahdollisuuden valita sopiva pyyntiaika, Tossavainen huomauttaa.

    Inarin alueen luvista käytettiin vain reilu kolmannes

    Inarin seutu on yksi hirvirikkaimmista alueista: lentolaskentojen perusteella alueella on arveltu liikkuvan tuhansia hirviä. Tämä on huomioitu lupia myönnettäessä. Edellisellä kaudella vuonna 2017 Inariin myönnettiin luvat 246 hirven pyyntiin. Tällä kaudella hirvestyslupia myönnettiin Inarin alueelle 1 442. Lupia olisi ollut haettavana kokonaiset 3 000 kappaletta.

    Vaikka lupia myönnettiin paljon, kaadettiin Inarin alueella vain yli 600 hirveä tällä kaudella. Jotkut hirviporukat eivät halunneet kaataa enempää kuin yhden hirven, vaikka lupia olisi riittänyt vaikka jokaiselle hirviporukan jäsenelle. Jotkut metsästäjät taas eivät kaataneet yhtään hirveä. Vaikka kaatomäärä on lupiin verrattuna vähän, on se aikaisempiin vuosiin verrattuna paljon.

    – Onhan se aikaisempaan verrattuna iso lisäys, kun aikaisempina vuosina kaadettujen hirvien määrä on ollut 200–250, Sami Tossavainen kertoo.

    Petri Timonen / LUKE

    Vaikka lupia jäi käyttämättä, on kaadettujen hirvien määrä sen verran suuri, että Lapin riistapäällikkö arvioi seuraavallekin kaudella myönnettävien kaatolupien määrä olevan huomattava.

    – Katsomme, millaisia havaintoja metsästäjät ovat tehneet, tutkimme hirvimääriä ja lähdemme siitä liikkeelle. Mutta varmasti merkittävän suuresta lupamäärästä on kysymys seuraavallakin kaudella, arvelee Tossavainen.

    Suojele mediatulvalta, pidä arkea yllä ja korosta, että maailmassa on paljon hyvää – näin käsittelet pienen lapsen kanssa uutisia seksuaalirikoksista

    Suojele mediatulvalta, pidä arkea yllä ja korosta, että maailmassa on paljon hyvää – näin käsittelet pienen lapsen kanssa uutisia seksuaalirikoksista


    Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen on joutunut vastaamaan jo useasti kysymyksiin kuinka pienelle lapselle kerrotaan hyväksikäyttöjä ja raiskauksia kertovista uutisista. Hän muistuttaa heti alkuun, että esimerkiksi...

    Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen on joutunut vastaamaan jo useasti kysymyksiin kuinka pienelle lapselle kerrotaan hyväksikäyttöjä ja raiskauksia kertovista uutisista. Hän muistuttaa heti alkuun, että esimerkiksi kymmenvuotiaalle ei ole syytä puhua raiskauksesta.

    – On tärkeää puhua totuudenmukaisesti, mutta lapsen ikätasoa kunnioittaen. Ei pienille lapsille tarvitse avata tämäntyyppisiä raakoja seksuaalirikoksia, vaan tärkeää on keskustella, ohjeistaa ja antaa tietoa turvallisista toimintatavoista digitaalisessa maailmassa, Vaaranen-Valkonen muistuttaa.

    Kaikkein tärkeimpänä ohjeena Vaaranen-Valkonen pitää sitä, että pieniä lapsia suojellaan liialliselta mediatulvalta. Aina se ei kuitenkaan onnistu, vaan tieto kantautuu lasten korviin jotain kautta.

    Silloin on tärkeä puhua tapahtuneesta rauhallisesti ja välttää ylireagoimista, tähdennetään sekä Pelastakaa Lapset ry:stä että Mannerheimin lastensuojeluliitosta. Voi puhua lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, muttei pelotellen, vaan toteavasti.

    MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki kehottaa vanhempaa ensin puhumaan asian läpi jonkun toisen aikuisen kanssa, koska lapsiin kohdistuvat julmuudet aiheuttavat raivoa ja pelkoa.

    – Silloin ei tule siirtäneeksi omaa tunnetilaa lapseen tai nuoreen, Pajamäki huomauttaa.

    Pidä yllä arkea ja turvallisuudentunnetta

    Vaaranen-Valkonen tähdentää, että lapselle tulisi korostaa myös maailman hyvyyttä ja turvallisuutta erityisesti nyt, kun mediatulva on valtava. Alakouluikäinenkin kuulee herkästi ikävät uutiset kavereilta tai koulun pihalla, vaikka ne kotona sensuroitaisiinkin.

    – On ensisijaisen tärkeää vahvistaa lapsen turvallisuudentunnetta, Vaaranen-Valkonen toteaa.

    Myös Pajamäki sanoo, ettei lapselle ole hyödyllistä nähdä maailmaa uhkaavana ja vaaroja täynnä olevana paikkana.

    – Rauhoita ja anna turvaa, se on aikuisen rooli. Tärkeintä on pysyä rauhallisena, kiinnittyä arkeen ja toteuttaa rutiineja, Pajamäki listaa.

    Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, ettei asioilla pelottelu tee hyvää lapselle.

    – Evoluutio ei ole meidän aivojemme kohdalla tehnyt minkäänlaista digiloikkaa. Jos lapsi pelästyy ja hämmentyy vaikkapa vanhemman reaktiota, lapsen järkiaivot kytkeytyvät pois päältä eikä silloin keskustelukaan ole kovin järkevää, Vaaranen-Valkonen huomauttaa.

    Miten aloittaa keskustelu vaikeista asioista?

    Vaaranen-Valkonen ja Pajamäki antavat muutaman käytännön vinkin siitä, miten keskustelun vaikeasta aiheesta vo aloittaa lapsen kanssa.

    – Ensinnäkin kysyisin, onko lapsi kuullut mitään ja selvittäisin, mitä lapsi tietää asiasta. Aikuisena on hyvä kertoa tietyt faktat, mutta ei täyttää lapsen mieltä yksityiskohdilla ja mässäillä tunneasioilla, Pajamäki sanoo.

    Pajamäen mukaan hyvä ohjenuora on selittämisen sijaan kysyä. Silloin saa selville, mikä lasta huolestuttaa. Keskusteluja ei ole myöskään tarve rajoittaa vain kotiin.

    – Toivoisin, että näitä keskusteluja käytäisiin myös kouluissa. Kaikilla lapsilla ei ole lähellään aikuista, jonka kanssa puhua asioista.

    Lapsen kanssa voi jutella samalla myös digitaalisen median turvallisesta käytöstä. Asioista puhuminen jo etukäteen helpottaa hämmentävistä asioista kertomista.

    Kimmo Mäntylä / Lehtikuva

    Vaaranen-Valkonen vinkkaa, että pienemmän lapsen kanssa on helpompi aloittaa keskustelu puhumalla ensin kivoista asioista. Voi vaikka kysyä lapselta mieluisimmista sovelluksista ja vasta sen jälkeen tiedustella onko digitaalisessa mediassa kohdannut mitään kurjia asioita.

    – Aikuinen voi kertoa pienellekin lapselle, että joillekin lapsille on lähetetty tissien tai pippelin kuvia ja että se on väärin. Kun näistä seksuaalisista asioista puhuu, annetaan malli, että niistä voi puhua, Vaaranen-Valkonen korostaa.

    Myös Pajamäki muistuttaa, että lapsen on vaikea puhua hämmentävistä asioista. Ne saattavat herättää syyllisyyden tunteita eikä sanoja aina löydy.

    – Vanhemman on hyvä ennaltaehkäistä ja sanoittaa se, että jos tapahtuu jotain hämmentävää netissä, niistä voi puhua. Vaikka vain sanomalla, että nyt kävi jotain outoa.

    Rovaniemen sairaalassa hoidetaan jo enemmän kelkkailussa kuin tieliikenteessä loukkaantuneita –

    Rovaniemen sairaalassa hoidetaan jo enemmän kelkkailussa kuin tieliikenteessä loukkaantuneita – "Ainoa kokemus jäästä on jääpala drinkkilasissa"


    Kun kelkkasafareita alettiin 1980-luvulla tarjota, osallistujat olivat useimmiten yritysasiakkaita, vauhtiin ja moottoreihin tottuneita eurooppalaismiehiä. Nyt asiakaskunnassa näkyy Lapin matkailijakirjo koko laajuudessaan. On naisia, eläkeläisiä,...

    Kun kelkkasafareita alettiin 1980-luvulla tarjota, osallistujat olivat useimmiten yritysasiakkaita, vauhtiin ja moottoreihin tottuneita eurooppalaismiehiä. Nyt asiakaskunnassa näkyy Lapin matkailijakirjo koko laajuudessaan. On naisia, eläkeläisiä, matkailijoita maista joissa lunta ei sada.

    – Thaimaalaisia perheenäitejä, joiden ainoa kokemus jäästä on jääpala drinkkilasissa, tiivistää ylitarkastaja Jaakko Leinonen Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (TUKES).

    Talvisaikaan Leinosen päätehtävä on valvoa kuluttajaturvallisuuslain toteutumista safariyritysten järjestämillä kelkkasafareilla. Hänen tuntumansa on, että osa netin kautta safarille ilmoittautuvista ei oikeastaan tiedä, mihin on lähdössä.

    – Heillä on käsitys siitä, että voidaan istua jeepissä ja katsoa jääkarhuja ja kuvata niitä. Sitten paikan päällä vasta realisoituu, mitä se safari tarkoittaa. Että siihen liittyy kelkka, jolla lähdetään ajamaan. Ja sitä täytyy ajaa itse.

    Saksalainen Martin Wolff mursi sääriluunsa moottorikelkkaonnettomuudessa helmikuussa 2018. Lapin keskussairaalassa apuna oli turistisosiaalityöntekijä Hanne-Mari Seppälä. Annu Passoja / Yle"Huvipuistot olisi jo suljettu"

    Puolen tunnin perehdytys moottorikelkan hallintalaitteisiin ja käsimerkkeihin riittää useimmille, mutta ei kaikille. Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä hoidettiin vuonna 2017 noin 170 kelkkaonnettomuuksissa loukkaantunutta. Heistä turisteja oli noin sata. Tällä kaudella kelkkasafareilla on loukkaantunut kolmisenkymmentä turistia.

    Lapin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnassa istuva poliisi Eero Heikkilä kertoo, että määrä on korkeampi kuin autoliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä. Näitä hoidettiin Lapin keskussairaalassa noin 130.

    "Jos huvipuistoissa loukkaantuisi yhtä paljon, olisikohan kaikki huvipuistot jo suljettu ?"

    Vaikka loukkaantuneiden osuus kymmenistätuhansista safareille osallistuvista on pieni, on se Leinosen mielestä liikaa. Samaa mieltä on Heikkilä.

    – Jos huvipuistoissa loukkaantuisi yhtä paljon kuin moottorikelkkailussa, olisikohan kaikki huvipuistot jo suljettu? hän aprikoi.

    Molemmat ovat kelkkailijoita itse ja pitävät kelkkailua myös turisteille sopivana ajanvietteenä, mutta nykyistä tiukemmin edellytyksin.

    – Safariyritysten pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota siihen, minkälaiseen maastoon ja minkälaisiin ajotilanteisiin asiakkaita viedään. Ja ovatko ensikertalaiset soveliaita siihen, että kuljettavat kelkkaa, jossa on asiakas kyydissä, Heikkilä sanoo.

    Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on laatinut kiinankieliset ohjeet moottorikelkkailusta.Annu Passoja / YleAloittelijat peltoaukeille

    Safariyritysten pitäisi viranomaisten mielestä aina erotella asiakkaat ajotaidon mukaan. Aloittelijoille sopisi helppo ja lyhyt ajelu peltoaukealla tai joen tai järven jäällä, mutta ei metsässä jossa on puita, mäkiä ja mutkia. Jäällä ajelu on turvallista kun alla on 20 senttiä teräsjäätä.

    "Riskienhallinnassa on vielä paljon tehtävää."

    Osa safariyrityksistä räätälöikin ajeluita osallistujien mukaan, mutta sitä pitäisi Heikkilän ja Leinosen mukaan tehdä paljon nykyistä enemmän.

    – Riskienhallinnassa ja tuotekehittelyssä on vielä paljon tehtävää, Leinonen toteaa.

    Myös ajo-opastusta pitäisi hänen mukaansa muokata erilaisille kohderyhmille. Nyt mennään Leinosen mukaan koko lailla samalla sapluunalla kuin 1980-luvun yritysasiakkaita neuvottaessa.

    Joiltakin kelkan ohjaimiin pääsy pitäisi yksinkertaisesti kieltää ja tarjota kyytiä oppaan ohjaamassa moottorireessä. Onnettomuustilastoissa selvästi erottuva riskiryhmä ovat vanhemmat naiset.

    Safariyrittäjiä Zimbabwesta asti

    Suomessa on arviolta reilut satakunta kelkkasafareita tarjoavaa yritystä, joista ehkä puolet on Leinosen valvonnan piirissä. Laki ei velvoita yrityksiä ilmoittamaan itsestään, joten monista safariyrityksistä TUKES kuulee vasta kun ne ovat toimineet jo hyvän aikaa.

    Tietoonsa tulleiden yritysten osalta ylitarkastaja Leinonen tarkastaa asiakirjoja, käy seuraamassa perehdytystä ja osallistuu joskus myös itse safarille. Lapin matkailubuumin ansiosta uusia yrityksiä syntyy taajaan ja myös yrittäjäkunta on kansainvälistynyt. Leinonen on tavannut esimerkiksi zimbabwelaisen safariyrittäjän. Moitittavaa hänen toiminnassaan ei ollut.

    Turvallisuuspäällikkö Markku Seurujärvi kertoo, että kelkan ohjaimiin pääsy kielletään turistilta "äärimmäisen harvoin". Seurujärven mukaan Lapin Safareilla reittivalintaan vaikuttaa osallistujien taitotaso.Annu Passoja / Yle

    Safariyrityksissä turvallisuutta on haettu teknisistä ratkaisuista. Pohjoismaiden suurin safariyritys Lapin Safarit on kehittänyt safarikelkkaan sähköisen kaasun rovaniemeläisen kelkkatehtaan BRP:n kanssa.

    – Se rajoittaa sillä tavalla, että hiljaisimmillaan kelkka kulkee 37 kilometriä tunnissa. Oleellinen asia on, että kun asiakas painaa kaasua, niin moottori ei anna tehoja ulos heti vaan tehot tulevat pikkuhiljaa, kertoo Lapin Safarien turvallisuuspäällikkö Markku Seurujärvi.

    Yrityksen kelkkasafareilla on tänä talvena sattunut muutama loukkaantuminen.

    Kehitystyö jatkuu kelkkatehtaalla

    Usein kelkkailija päätyy päin puuta, koska on painanut oikeassa kahvassa olevaa kaasua vahingossa, esimerkiksi vasemmalla kääntyessään tai painautuessaan eteenpäin möykkyisessä maastossa. Joskus ensikertalainen yksinkertaisesti sekoittaa oikean ja vasemman.

    Tällä hetkellä Lapin Safarit ja BRP Finland Oy miettivät, miten safarikelkkaa voisi parantaa niin, että matkustaja pysyisi kyydissä nykyistä paremmin. Usein takapenkillä on puoliso tai kaveri, jonka kanssa vaihdetaan vuoroa safarin puolivälissä.

    – Turvavyöhön en usko, mutta katsotaan, löytävätkö kelkkatehtaan insinöörit ratkaisua tähän, Seurujärvi toteaa.

    Onnettomuuksia selvittelevän poliisi Heikkilän mielestä aloittelijan kyydissä ei pitäisi olla matkustajaa lainkaan. Myös TUKES ohjeistaa, ettei kokemattoman kuljettajan kyytiin suositella matkustajaa.

    Lisäys 15.1. kello 19.10: Otsikossa mainittu tieto, että kelkkailuonnettomuuksissa loukkaantuu enemmän väkeä kuin muissa liikenneonnettomuuksissa, perustuu poliisi Eero Heikkilän antamiin tietoihin.

    Rovaniemi hankki Aalto-kiinteistöt ja Antinkulman 7,5 miljoonalla eurolla

    Rovaniemi hankki Aalto-kiinteistöt ja Antinkulman 7,5 miljoonalla eurolla


    Rovaniemen kaupunki tiedotti joulun alla ostaneensa kolme suojeltua Alvar Aallon suunnittelemaa kerrostaloa ja Sampokeskuksen korttelissa olevan Antinkulman liikekiinteistön. Suojellut Aalto-talot ovat ydinkeskustassa Koskikadun ja Jaakonkadun varrella....

    Rovaniemen kaupunki tiedotti joulun alla ostaneensa kolme suojeltua Alvar Aallon suunnittelemaa kerrostaloa ja Sampokeskuksen korttelissa olevan Antinkulman liikekiinteistön.

    Suojellut Aalto-talot ovat ydinkeskustassa Koskikadun ja Jaakonkadun varrella. Taloissa on liikkeitä ja toimistoja ja myös asuntoja.

    Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen antoi kaupasta pitkän tiedotteen, mutta kieltäytyi paljastamasta kauppahintaa.

    Yle Lapin uutiset tilasi Maanmittauslaitokselta kauppakirjan, joka on julkinen. Lotvonen tietää kiinteistökauppojen olevan julkisia, mutta sanoo, ettei voinut lain mukaan paljastaa hintaa.

    – Toki tiedän. Kauppahintarekisteriin Maanmittauslaitokselle tulee aikanaan tiedot ja jokainen voi ostaa ne tiedot, mutta emme voi tietoja antaa, koska me voimme käyttää niitä vain viranomaistehtäviin. Emme saa kertoa tietoja kenellekään, sanoo kaupunginjohtaja Esko Lotvonen.

    Revontuliveistos 100 000 euroa

    Kauppakirja on peräti 16-sivuinen. Siitä ilmenee koko Aalto-kiinteistökaupan yhteinen kauppahinta 7,5 miljoonaa euroa. Kauppakirjassa eritellään kiinteistöjen hinnat ja kaupan ehdot yksityiskohtaisesti.

    Myös Aallon suunnitteleman talon seinässä ollut, mutta korjauksia varten muutama vuosi sitten pois viety Esko Häiväojan Borealis -reliefi kuului kauppaan.

    Veistoksen osuus kauppahinnasta on kauppakirjan mukaan 100 000 euroa. Revontuliaiheinen veistos painaa 1,6 tonnia.

    Aalto-kiinteistöjen myyjä oli tunnetun rovaniemeläisen liikemiehen Antti Ahon perikunta. Kaupungin mukaan perikunta halusi myydä kiinteistöt juuri kaupungille.

    Kaupunginhallitus siunasi hankinnan salaa julkisuudelta

    Päätöksen Aalto-kiinteistöjen ja Antinkulman hankinnasta teki Rovaniemen kaupunginhallitus salaisesti. Kaupan teki muodollisesti ja teknisesti kaupungin omistajaohjauksessa oleva ja kokonaan omistama Rovaniemen Markkinakiinteistöt Oy.

    Kaupunginjohtaja Lotvosen mukaan omistajaohjauksena tehty hankintapäätös kuuluu yrityssalaisuuden piiriin.

    Mihin tämä strategia perustuu, että ostetaan kalleimmalta liikealueelta Rovaniemen keskustasta kiinteistöjä, kun kaupungit yleensä pyrkivät näistä eroon?

    – Kaupunginhallitus ei ole päätöksiä tehnyt. Olemme vain antaneet omistajaohjausta. Rovaniemen seudun markkinakiinteistöyhtiön hallitus on tehnyt kaupat ja vastaa tietenkin niistä asioista. Syy miksi näytettiin vihreää valoa on, että kaupungin ydinkeskusta on vahvassa kehitysvaiheessa. Siellä on kaupungin hyvä olla mukana, kun suunnitellaan maanalaisia parkkipaikkoja tai rakennusten jatkojalostusta, vastaa kaupunginjohtaja Esko Lotvonen.

    Lotvosen mukaan kolmas peruste on arkkitehti Alvar Aallon perinnön turvaaminen.

    Matkailu kiihdyttää kiinteistöbisnestä

    Erityisesti kasvava matkailu kuumentaa Rovaniemen kiinteistömarkkinoita. Tästä kertoo myös se, että sijoitusyhtiö Citycon myi Aalto-kiinteistöjen naapurin Sampokeskuksen vain vähän aiemmin 16 miljoonalla eurolla Trevia-nimiselle sijoitusrahastolle.

    Yleensä kaupungit ovat ostamisen sijaan myyneet kiinteistöjään ja nyt moni kyselee onko Rovaniemi alkanut kiinteistönjalostajaksi Aalto-kaupalla?

    – Kaupungin tehtävänä on myöskin pyrkiä saamaan omistukselleen mahdollisimman hyvä hinta. Me emme tietenkään ole mikään hintavedättäjä, mutta on selvä, että ei meillä veronmaksajien kannalta myöskään ole syytä millään tavalla subventoida ja alentaa näitä hintoja, sanoo kaupunginjohtaja Esko Lotvonen.

    Skábmagovat-elokuvafestivaali tarjoaa historian ensimmäisen, oman festivaaliklubin – Tänä vuonna tarjolla musiikkia enemmän kuin koskaan

    Skábmagovat-elokuvafestivaali tarjoaa historian ensimmäisen, oman festivaaliklubin – Tänä vuonna tarjolla musiikkia enemmän kuin koskaan


    Jos tänä vuonna haluaa Inarin Skábmagovat-elokuvafestivaaleilla nauttia muustakin taidetarjonnasta kuin elokuvista, tarjoaa tapahtuma laajan musiikkikattauksen filmien lisäksi. Kaamoksen kuvia -elokuvafestivaali järjestetään Inarissa tuttuun...

    Jos tänä vuonna haluaa Inarin Skábmagovat-elokuvafestivaaleilla nauttia muustakin taidetarjonnasta kuin elokuvista, tarjoaa tapahtuma laajan musiikkikattauksen filmien lisäksi. Kaamoksen kuvia -elokuvafestivaali järjestetään Inarissa tuttuun tapaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna, 24.–27.1.2019.

    Skábmagovat-elokuvafestivaalin tuottaja Taru Arrela kertoo, että ohjelmassa on tänä vuonna enemmän livemusiikkia kuin koskaan aiemmin. Musiikkia kuullaan niin elokuvanäytöksessä, konsertissa kuin festivaaliklubillakin.

    – Ennakkolipunmyynnin perusteella voi todeta, että yleisöllä on mielenkiintoa ja tilausta eri taiteenmuodoille elokuvien lisäksi. Tämä on ollut erittäin hyvää taustoitusta ja signaalia siitä, että jatkossakin panostamme myös musiikkitarjontaan, sanoo Arrela.

    Historian ensimmäinen, oma festivaaliklubi kokoaa nauttimaan festivaalitunnelmasta

    Skábmagovat-elokuvafestivaalin tuottaja Taru Arrela kertoo, että elokuva on ennen kaikkea henkilökohtainen kokemus, ja siitä herääviä kysymyksiä ja ajatuksia on tärkeää jakaa myös muiden kanssa. Tähän tarpeeseen vastaa Skábmagovat-elokuvafestivaalin historian ensimmäinen, oma festariklubi, Skábmaklubi.

    Skábmaklubi.Skábmagovat

    – Klubin toivotaan tuovan festivaaliyleisön, paikallisen väestön sekä kansainvälisen vierasjoukon yhteen nauttimaan festivaalin tunnelmasta musiikin saattelemana.

    – Skábmaklubi järjestetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa sekä perjantaina että lauantaina. Klubilla esiintyy muun muassa kolmikko Ulla Pirttijärvi-Länsman, Hilda Länsman ja Teho Majamäki sekä ensimmäistä kertaa Inarissa esiintyvä nuorten saamelaisnaisten perustama DJ-kollektiivi Article 3, kertoo Arrela.

    Ánnámáret ja Wimme suurimpina tähtinä

    Perjantaina on mahdollisuus kokea kaksi eri taiteenmuotoa yhtä aikaa. Perjantaina esitetään ikoninen mykkäelokuva Laila, johon muusikot Wimme ja Rinne loihtivat äänimaailman. Säestetty elokuva nähdään Sajoksessa perjantaina 25.1.2019 klo 19:15.

    Ánnámáret vie konsertissaan kuulijat kuvitteellisille tuntureille.Ánnámáret Ensemble

    Lauantaina 26.1.2019 klo 20:00 Ánnámáret yhtyeineen vie kuulijat kuvitteellisille tuntureille. Pressitiedotteessaan Anna Näkkäläjärvi-Länsman kertoo, että Nieguid duovdagat -konsertin äänimaailmassa yhdistetään menneisyys ja nykyisyys hyödyntämällä sekä perinteisiä että moderneja elementtejä: Ánnámáretin vokaalit, Ilkka Heinosen soittaman vanhan suomalaisen kansansoittimen jouhikon ja Turkka Inkilän japanilaisen shakuhachi-huilun äänet lomittuvat elektroniseen musiikkiin ja Marja Viitahuhdan videoiden maisemiin.

    – On jännittävääkutsua kuulijat konserttiimme, koska muusikoiden kanssa luomamme äänimaisema tuo musiikkiani esille aivan uudessa muodossa. Myös konsertin teema on minulle tärkeä. Se ilmaisee ajatuksia elämästä perinteisen ja modernin kulttuurin murroksessa, kertoo Näkkäläjärvi-Länsman.

    Perinteinen alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat järjestetään Inarissa tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Skábmagovat elokuvafestivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1999. Tämän vuoden teemana on arktisten alkuperäiskansojen elokuva.

    Ohjelman löydät täältä.

    Henkirikos Rovaniemellä: Poliisi epäilee miehen surmanneen vaimonsa ja sen jälkeen itsensä

    Henkirikos Rovaniemellä: Poliisi epäilee miehen surmanneen vaimonsa ja sen jälkeen itsensä


    Rovaniemellä on tapahtunut viime viikonloppuna henkirikos, jossa mies on todennäköisesti surmannut vaimonsa, ja sen jälkeen itsensä. Poliisi löysi kuolleet omakotitalosta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Partio oli saanut osoitteeseen...

    Rovaniemellä on tapahtunut viime viikonloppuna henkirikos, jossa mies on todennäköisesti surmannut vaimonsa, ja sen jälkeen itsensä.

    Poliisi löysi kuolleet omakotitalosta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Partio oli saanut osoitteeseen kotihälytyksen puolenyön aikaan.

    Asunnossa tehdyn paikkatutkinnan perusteella poliisi epäilee miehen surmanneen ensin vaimonsa ja sen jälkeen itsensä. Poliisin mukaan tapahtumaan ei epäillä liittyvän muita henkilöitä.

    Omakotitalossa ei ollut surmahetkellä paikalla muita ihmisiä. Poliisi ei kerro tapauksesta tässä vaiheessa enempää.

    Uudessa mallissa kaksivuotistarkistus tehdään neuvolan sijaan kotona – tutussa ympäristössä lapsen kehityksestä saadaan oikeampi kuva

    Uudessa mallissa kaksivuotistarkistus tehdään neuvolan sijaan kotona – tutussa ympäristössä lapsen kehityksestä saadaan oikeampi kuva


    Torniolainen kaksivuotias Minja Tallgren ottaa ovella vastaan tuttuja aikuisia. Siellä ovat neuvolantäti, terveydenhoitaja Anitta Roininen Hannulan neuvolasta ja tutun Kokkokankaan päiväkodin tädit, lastentarhanopettaja Päivi Lalli ja lastenhoitaja...

    Torniolainen kaksivuotias Minja Tallgren ottaa ovella vastaan tuttuja aikuisia. Siellä ovat neuvolantäti, terveydenhoitaja Anitta Roininen Hannulan neuvolasta ja tutun Kokkokankaan päiväkodin tädit, lastentarhanopettaja Päivi Lalli ja lastenhoitaja Carita Palmgren-Rautee.

    Minja ja hänen ikätoverinsa saavat hoitaa kaksivuotistarkastuksensa kotonaan, sillä Torniossa neuvolan ja varhaiskasvatuksen ihmiset ovat viime syksystä lähtien tulleet neuvolakäynnille perheen luokse.

    Minja kuuntelee, kun Carita Palmgren-Rautee lukee, Päivi Lalli seuraa sivummallaKimmo Hiltula / Yle

    Minjan äiti Malla Tallgren on tyytyväinen uuteen toimintamalliin. Lapsiperheelle on tärkeää, että kotikäynti istuu helposti arkeen.

    – On todella mukavaa, että tarkastus tullaan tekemään kotiin. Itselle se on paljon helpompaa, Tallgren sanoo.

    Koko perhe kokonaisuutena

    Tapaamisen aikana käydään läpi pitkä lista asioita, jotka liittyvät lapsen kehitykseen ja perheen rooliin. Kotikäynnillä voidaankin keskittyä aivan muuhun kuin lapsen pituuden ja painon kehitykseen, sillä nämä mittaukset ovat vanhemmat hoitaneet jo ennen tapaamista.

    Neuvolan kannalta on merkittävää, että kotikäynnillä saadaan mahdollisuus havainnoida lasta tämän luontaisessa ympäristössä.

    Lapsi on paljon luonnollisempi kotona kuin koskaan neuvolassa. Malla Tallgren

    – Kotona on hyvä tarkkailla esimerkiksi sitä, miten lapsi liikkuu. Neuvolassa ollaan kuitenkin vieraassa paikassa ja sillä on vaikutuksensa, sanoo terveydenhoitaja Anitta Roininen Hannulan neuvolasta Torniosta.

    Kaksivuotiaan Minjan äiti Malla Tallgren on samaa mieltä.

    – Lapsi on paljon luonnollisempi kotona kuin koskaan neuvolassa.

    Terveydenhoitaja Roinisen mielestä kotikäynneissä on myös se hyvä puoli, että paikalla on usein äidin lisäksi isä ja mahdolliset sisarukset. Näin perhettä voidaan käsitellä kokonaisuutena.

    Torniosta mallia muuallekin Suomeen

    Neuvolat ja varhaiskasvatus tekevät muuallakin maassa yhteistyötä, mutta Torniossa on menty muita pidemmälle. Kaikkien kaksivuotiaiden neuvolakäynnin tekeminen kotioloissa on ainutlaatuista.

    Neuvolaväelle kotikäynnit sinänsä ovat tuttuja aiemmilta vuosilta, sillä ensimmäinen neuvolakäynti lapsen syntymän jälkeen hoidetaan aina kotona. Tornion kaupungin ja Lapin yliopiston yhteistyönä kehitetty ja ESR-rahoituksen tukemana luotu uusi toimintamalli on tuonut myös varhaiskasvatuksen mukaan kotitapaamisiin.

    Kotikäyntien ansiosta perheeseen on syntynyt paljon nopeammin luottamuksellinen suhde. Päivi Lalli

    – Aluksi oli hiukan outoa tulla toisten kotiin. Aiemmin tällaiset asiat hoidettiin päiväkodissa, Minjan päiväkodin hoitaja Carita Palmgren-Rautee kertoo.

    Palmgren-Rautee on ollut mukana kotikäynneillä jo kokeiluvaiheessa. Torniossa kotikäyntimallia testattiin pari vuotta Hannulan ja Karungin neuvoloiden alueilla.

    – Näiden käyntien ansiosta perheeseen on syntynyt paljon nopeammin luottamuksellinen suhde, varsinkin jos lapsi on juuri aloittanut päiväkodissa, toteaa niin ikään Kokkokankaan päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja Päivi Lalli.

    Varhaiskasvatussuunnitelma kotioloissa

    Kotikäyntien aikana päivitetään myös kaksivuotiaiden varhaiskasvatussuunnitelma.

    – Suunnitelmassa mietitään lapsen vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita ja sitä kautta tavoitteita meidän pedagogiselle toiminnalle, Lalli kertoo.

    Alkutotuttelun jälkeen kotikäynneistä on tullut luonteva osa työtä. Carita Palmgren-Rautee ei kaipaa paluuta aiempaan käytäntöön.

    – Ei ole tullut sellaista edes ajateltua, hän toteaa.

    Kaksivuotiaan Minjan äidillä Malla Tallgrenilla on suhteellisen tuoretta kokemusta myös aiemmasta tavasta. Runsaan vuoden vanhemman isosiskon kaksivuotiskäynti hoidettiin vanhaan malliin neuvolassa.

    – Ehdottomasti tämä on parempi tapa. Entiseen malliin en haluaisi palata, Tallgren sanoo.

    Lunta tupruttaa alkuviikosta reippaasti ja ajokeli on osin surkea – aurinko ei suostu näyttäytymään

    Lunta tupruttaa alkuviikosta reippaasti ja ajokeli on osin surkea – aurinko ei suostu näyttäytymään


    Maanantain vastaisena yönä lännestä saapuvan matalapaineen myötä saadaan maan etelä- ja keskiosissa lumisateita. Lämpötila on Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan etelässä lähellä nollaa, joten osa lumesta voi tulla rännän...

    Maanantain vastaisena yönä lännestä saapuvan matalapaineen myötä saadaan maan etelä- ja keskiosissa lumisateita. Lämpötila on Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan etelässä lähellä nollaa, joten osa lumesta voi tulla rännän sekaisena.

    – Aamun mennessä lunta sataa paikoin viitisen senttiä, sää lauhtuu selvästi ja Kaakkois-Suomessa varoitetaan erittäin huonosta ajokelistä, Koskela sanoo.

    Kaakkois-Suomessa lunta tulee maanantai-iltaan mennessä kymmenisen senttiä. Lämpötilat ovat koko maassa enimmäkseen pakkasella, nollan ja viiden asteen välimaastossa, Lapissa pakkasta on enimmillään -15 astetta.

    – Hajanaiset lumisateet liikkuvat hitaasti itään ja tiistaina maan keskivaiheilla lunta tulee lisää vielä viitisen senttiä, Koskela sanoo.

    Keskiviikkona matalapaine alkaa heiketä, mutta maan itäosissa ja Pohjois-Suomessa saattaa edelleen sadella lunta.

    – Lämpötila on maan etelä- ja keskiosissa viiden pakkasasteen molemmin puolin ja pohjoisessa on edelleen pakkasta kymmenestä viiteentoista astetta.

    Koskelan mukaan tämän hetkisen ennusteen mukaan näyttää siltä, että torstaina voi taas lunta tupruttaa sakeammin.

    Viikonloppuna matalapaineen väistyttyä ilma kylmenee ja etelässäkin mittarilukemat voivat pudota kymmenen pakkasasteen tienoille.

    Viisi huippujuttua sunnuntai-iltaan: Kiinalaispariskunnan matka Pekingistä Rovaniemelle ja hurja teoria alkuräjähdyksestä

    Viisi huippujuttua sunnuntai-iltaan: Kiinalaispariskunnan matka Pekingistä Rovaniemelle ja hurja teoria alkuräjähdyksestä


    Seurasimme kiinalaispariskunnan matkaa Pekingistä Rovaniemelle: Arkinen Suomi on kiinalaisen silmissä outo paikka, jossa lapset kulkevat yksin kadulla ja kaupan maitohylly jatkuu metritolkulla Kiinalaisten matkailijoiden määrä kasvaa hurjaa vauhtia....

    Seurasimme kiinalaispariskunnan matkaa Pekingistä Rovaniemelle: Arkinen Suomi on kiinalaisen silmissä outo paikka, jossa lapset kulkevat yksin kadulla ja kaupan maitohylly jatkuu metritolkulla

    Kiinalaisten matkailijoiden määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Matkasimme pekingiläisen pariskunnan kanssa Lappiin selvittämään, mikä Suomessa kiehtoo.

    Antti Haanpää / Yle

    Jenny Matikainen: Kiinassa on normipäivä, kun kerrostalo lipuu pitkin jokea ja mies heittää lapsensa kalliolta, mutta pitääkö niistä kirjoittaa juttuja?

    Kiinassa itsekin työskentelevä toimittajakollegani on istuttanut päähäni ajatusleikin: Jos katson kirjeenvaihtajakauttani kymmenen vuoden päästä, mitä tulen katumaan? Mitä en tajunnut kertoa, pohtii Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen blogissaan.

    Uuden teorian mukaan alkuräjähdys synnytti sekä oman maailmankaikkeutemme että antimaailmankaikkeuden.L. Boyle/Perimeter Institute for Theoretical Physics

    Hurja teoria: Alkuräjähdys synnytti myös antimateriasta koostuvan antiuniversumin, jossa aika kulkee taaksepäin

    Uuden häkellyttävän teorian mukaan lähes 14 miljardia vuotta sitten sattunut alkuräjähdys ei synnyttänyt vain omaa universumiamme, vaan myös eräänlaisen "antiuniversumin". Tämä antiuniversumi olisi peilikuva omastamme: siellä aika kuluu taaksepäin ja se koostuu pääosin antimateriasta. Kosmologi Syksy Räsänen ei liputa puolesta eikä vastaan.

    Mikko Savolainen / Yle

    Sairaalan päätös palkata lääkäri ambulanssiin koitui ihmisten pelastukseksi – ensihoitolääkäri: "Tässä taistellaan aikaa vastaan"

    Ensihoitolääkäri Toni Pakkanen on aloittanut puoli vuorokautta kestävän työvuoronsa Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa. Kokemukset liikkuvasta ensihoitolääkäristä ovat olleet hyviä.

    .

    Toimittaja Raisa Mattila antaa keinussa vauhtia 3-vuotiaalle Frida-tyttärelleen.

    Tasa-arvoinen parisuhde romahti vauvan myötä 50-luvulle – Riidat ajankäytöstä ja kotitöistä sekä yksinäisyys kuormittavat lapsiperheiden parisuhteita

    Toimittajakaksikko yllättyi perhe-elämän mukanaan tuomista uusista riidanaiheista ja kirjoitti tuoreille vanhemmillle selviytymisoppaan, joka tarjoaa tietoa, vertaistukea ja neuvoja.

    Anne Ollin ystävät saivat tappouhkauksia saamelaisuuden takia – toisaalta sateenkaarisaamelaisella voi olla vaikeaa myös saamelaisyhteisössä

    Anne Ollin ystävät saivat tappouhkauksia saamelaisuuden takia – toisaalta sateenkaarisaamelaisella voi olla vaikeaa myös saamelaisyhteisössä


    Anne Olli vetää pussista kimaltelevan saamenpuvun. – Tämä on ihan Utsjoen mallin gákti. Perinteisessä olisi tosin sininen pohjaväri, punaiset hihansuut ja helma, mutta tässä on aika diskopallokangas, Olli sanoo. Hopeanvärinen vaate on yhtä...

    Anne Olli vetää pussista kimaltelevan saamenpuvun.

    – Tämä on ihan Utsjoen mallin gákti. Perinteisessä olisi tosin sininen pohjaväri, punaiset hihansuut ja helma, mutta tässä on aika diskopallokangas, Olli sanoo.

    Hopeanvärinen vaate on yhtä aikaa huikean överi ja perinteinen. Samalla se kertoo paljon kantajastaan. 25-vuotias Anne Olli on sateenkaarisaamelainen.

    Hän tuli kaapista järjestämällä toissakesänä Inarissa pidetyn Sápmi Pride -kulkueen.

    – Tällainen pieni ja huomaamaton tapa tulla kaapista, suosittelen, Olli nauraa.

    Maija-Liisa Juntti / Yle

    Oikeasti Olli tiesi jo yläasteella, että hän ei ole hetero. Sen tiesivät myös monet ystävät ja Olli on aina puhunut asiasta avoimesti, kun siitä on kysytty. Isommalle kaapista tulolle hän ei ole kokenut tarvetta.

    Hän on seurustellut myös miesten kanssa.

    – Kuutisen vuotta yhteensä, joten hetero-oletus on toki aika vahva. Ei minusta moni ole sitten arvannutkaan, että en ole hetero.

    Kun Olli alkoi järjestää vuoden 2017 Sápmi Pridea hänen äitinsä kysyi, miksi asia on niin tärkeä.

    – Sanoin, että siksi, kun en ole hetero.

    Äidin kanssa seksuaalisesta suuntautumisesta ei oltu aiemmin puhuttu.

    – Äiti oli hetken aikaa vähän hiljainen ja ilmeisesti yllättynyt, mutta hyväksyi kuitenkin asian.

    Tappouhkauksia, rasismia ja syrjintää

    Itsekin kahteen vähemmistöön kuuluva Anne Olli on aktiivinen vähemmistöjen oikeuksien puolestapuhuja. Hän haluaa kiinnittää huomiota siihen, miten päällekkäiset vähemmistöidentiteetit vaikuttavat sateenkaari-ihmisten hyvinvointiin.

    – Rasismia voi esiintyä ihan sateenkaari-ihmisten keskuudessa – homofobiaa ja transfobiaa saamelaisyhteisössä, Olli avaa.

    Hänkin on saanut osansa ihmisten suvaitsemattomuudesta. Kaveripiirissä on koettu tappouhkauksia saamelaisuuden takia ja toisaalta Olli on nähnyt, kuinka vaikeaa seksuaalivähemmistöön kuuluvalla saamelaisella voi olla saamelaisyhteisössä.

    Taustalla on asioita, joita Olli ei halua tarkemmin edes muistella.

    – Tiedän, että olen päässyt helpommalla kuin moni muu varsinkin vanhemmasta sukupolvesta. Minulla on hyviä ihmisiä ja paljon rakkautta ympärilläni, Olli sanoo.

    Kahteen vähemmistöön kuuluvat ovat haavoittuvaisemmassa asemassa yhteiskunnassa. Tutkija Laura Olsén, Lapin yliopisto

    Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien saamelaisten kokemaa ja vammaisten saamelaisten kohtaamaa syrjintää tutkinut Laura Olsén Lapin yliopistosta sanoo, että vähemmistöjen sisäisten vähemmistöjen kohtaamia ongelmia tunnistetaan edelleen huonosti.

    Puhutaan moniperustaisesta syrjinnästä eli monella eri perusteella yksilöön kohdistuvasta syrjinnästä.

    – Esimerkiksi saamelainen henkilö, joka kuuluu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön voi kohdata sellaista erityistä syrjintää, jota vain näihin kahteen kyseiseen vähemmistöryhmään kuuluva henkilö voi kohdata, Olsén sanoo.

    Moniperustaista syrjintää voivat kohdata myös muut kahteen tai useampaan vähemmistöön kuuluvat henkilöt, kuten vaikkapa romanitaustaiset homot tai vammaiset maahanmuuttajat.

    Kahteen vähemmistöön kuuluvat ovat jo itsessään haavoittuvaisemmassa asemassa yhteiskunnassa, Olsén sanoo.

    – Jos heihin kohdistuvaa syrjintää ei pystytä tunnistamaan, se lisää entisestään riskiä esimerkiksi syrjäytymiseen.

    Kristinusko tiukensi sukupuolirooleja Saamenmaalla

    Kristinuskon tulo Saamenmaalle toi mukanaan länsimaisen moraalikäsityksen ja normit. Sen uskotaan vaikuttaneen myös sukupuoliroolien tiukentumiseen.

    Saamelaisten omasta perinteestä löytyy nimittäin viitteitä siitä, että esimerkiksi muunsukupuolisiin on aiemmin suhtauduttu kenties mutkattomammin kuin nykyään. Olli kertoo kuulleensa pohjoissaamenkielisen sanonnan, joka tarkoittaa, että henkilö ei ole yksin peskin sisällä.

    – Ii leat okto beaskka siste. Peski on siis poronnahasta tehty vaate ja tällä ilmaistaan, että siellä on kaksi sukupuolta siellä peskin sisällä.

    Monet vastaavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kuvaavat sanat ja sanonnat ovat paljolti kadonneet saamenkielestä. Nykyään sanoja käännetään muista kielistä saameksi.

    Anne Olli valittiin vuoden 2018 sateenkaarinuoreksi ja LHBTIQ-aktivistiksi.Maija-Liisa Juntti / Yle

    – Kieli on tietenkin tärkeä ja omalla kielellään haluaa puhua myös seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiin liittyvistä asioista. Itse olen saamentanut suomen kielestä sateenkaarisaamelaisen, arvedávgesápmelaš. Olen alkanut käyttää sitä, koska se on minulle paljon luontevampaa sanoa kuin queer.

    Myös Lapin yliopiston tutkimuksessa kiinnitetään huomiota saamen kielen kadonneeseen sanastoon, joka viittaa vanhemman polven sateenkaarisaamelaisiin.

    Olsénin työryhmän tutkimuksessa kerrotaan vain joitakin pohjoisaamenkielisiä sanoja, kuten sparronisu, jolla on ennen viitattu naista rakastavaan naiseen.Sparru tarkoittaa tukipuuta tai kaksihaaraista oksaa, ja sen käyttö kuvastaa hyvin saamen kielelle ominaista tapaa käyttää vertauskuvallisia ilmauksia asioista puhuttaessa.

    Tutkimuksessa tuodaan esille myös toinen vasta hiljattain pohjoissaamen kieleen omaksuttu termi bonju, joka on suora käännös norjankieliselle queeriä tarkoittavalle sanalle skeiv. Tällä hetkellä ei ainakaan tutkijoiden tiedon mukaan ole löydetty ennen käytettyjä koltan- tai inarinsaamenkielisiä omia ilmaisuja kuvaamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.

    Maija-Liisa Juntti / Yle

    Pohjois-Amerikassa alkuperäiskansat ovat ottaneet käyttöön seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kuvaavan termin “two spirit”. Termi on alueen alkuperäiskansojen edustajien yhdessä valitsema ja sen katsotaan kuvaavan paremmin heidän omaa käsitystään seksuaalisuudesta ja sukupuolisuudesta.

    Koska suhtautuminen ja ymmärrys ihmisen seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden luonteesta on monella tapaa kulttuurisidonnainen, myös sateenkaarisaamelaisten aseman parantamiseksi olisi tärkeää, että juuri saamelaisten omia perinteitä ja sanontoja selvitettäisiin.

    Toistaiseksi historiaa on tarkasteltu enimmäkseen länsimaisen yhteiskunnan kantilta.

    – Tulisi ehkä tietoon, että saamelaisyhteisössä on ennen ajateltu näin ja käytetty tällaisia ilmauksia. Olisi tärkeää, että kaikki ei aina lähtisi siitä, mitä länsimainen yhteiskunta asettaa normeiksi, vaan että on myös muunlaisia tapoja nähdä ja katsoa maailmaa, Laura Olsén sanoo.

    Olsénin mukaan saamelaisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajien itsensä tekemä tutkimus voisi auttaa yhteisön identiteetin vahvistumista ja todentumista sekä henkilölle itselleen että saamelaisyhteisössä.

    25-vuotias Anne Olli kokee, että sateenkaarisaamelaisten elämä on jo helpottunut, kun asioista on alettu puhua.

    – Varmasti riippuu keneltä kysyy, mutta eteenpäin ollaan menty. Erilaisia ennakkoluuloja kohdataan edelleen, mutta tuntuu, että enemmän ollaan saatu tilaa.

    Millaista saamenpukua muunsukupuolinen saa käyttää? Anne Ollin saamenpuvun vyö on äidin vanha. Maija-Liisa Juntti / Yle

    Anne Olli diskopallo-gáktissaan ei ole saamelaispiirien kummajainen, sillä saamenpukuja valmistetaan erilaisista kankaista, ja varsinkin festareilla näkee nuorten saamelaisten yllä monenlaista kuosia.

    Jos nainen sen sijaan pukisi päälleen miehen gáktin, se herättäisi jo huomiota.

    – Niitä ei ole ihan ok noin vaan sekoittaa, että on vaikka naisten gákti ja miesten paulat eli nauhat, joilla kengät sidotaan, Olli sanoo.

    Gákti on perinteinen saamelainen vaate, jonka pukemiseen ja ompeluun liittyy paljon sääntöjä. Puvun selkämyksen erilevyiset nauhat ja helman erilaiset rypytykset kertovat esimerkiksi, mistä puvun kantaja on kotoisin. Anne Olli pitää Utsjoen mallin gáktia.

    – Jos Enontekiön pukuun vertaa, ne on superkoristeellisia ja leveähelmaisia. Niissä on paljon enemmän koristeellisuutta kuin Utsjoen tai inarinsaamelaisten puvussa.

    Gákti on olennainen osa saamelaiskulttuuria ja henkilön identiteettiä, siksi se nousee esille silloin, kun puhutaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Aihetta käsiteltiin myös itsenäisyyspäivänä Ylen Linnan jatkoilla, kun vuoden sateenkaarinuorta Anne Ollia haastateltiin suorassa lähetyksessä.

    – Tällä hetkellä muunsukupuolisille ei ole omaa gáktimalliaan. He pukeutuvat naisen tai miehen gáktiin sukupuolestaan huolimatta ja osa ei käytä gáktiä ollenkaan, niin kuin ei kaikki saamelaiset muutenkaan, Olli kertoi Ylen haastattelussa.

    Samalla hän pohti, että pukeutuminen ei aiemmin ollut niin tarkkaa kuin nykyään, eikä miesten ja naisten puvun malleja eroteltu selvästi.

    – Käytettiin enemmän sitä, mihin on varaa ja mitä on olemassa. Esimerkiksi siskolla on saattanut olla veljensä paulat kengissään.

    Maija-Liisa Juntti / YleKoulu avainroolissa syrjinnän ehkäisyssä

    Sateenkaarisaamelainen Anne Olli on kohdannut ennakkoluuloja sekä seksuaaliseen suuntautumiseen että saamelaisuuteen liittyen. Joskus pitää valita, onko queer vai onko saamelainen.

    – Se riippuu paikasta ja tilanteesta, että kumpaa uskaltaa olla vai uskaltaako olla molempia.

    Rasismia saamelaisia kohtaan esiintyy joka puolella Suomea, myös saamelaisalueella. Välillä se on suoraa ja räikeää, toisinaan piilossa olevat asenteet tulevat ilmi vahingossa. Harmittomaksi ajateltu kommentti voi tuntua tungettelevalta ja loukkaavalta, vaikka se johtuisikin kysyjän ajattelemattomuudesta tai silkasta uteliaisuudesta.

    Suomalaiset eivät tunne oman maan alkuperäiskansaa ja se ruokkii stereotypioita.

    Olli sanoo, että saamelainen saattaa joutua joskus miettimään, missä omaa äidinkieltään puhuu. Muu puheensorina yleensä lakkaa, kun alkaa kuulua saamen kieltä.

    – Tuleeko sieltä sitten huutelua vai ystävällismielistä utelua vai mitä, mutta usein kuitenkin jonkinlainen reaktio tapahtuu. Eihän se tietenkään kauhean kivalta tunnu, että joutuu miettimään, voiko puhua saamea.

    Ollin mukaan arkielämän rasismin lisäksi rakenteellinen rasismi on todellinen ongelma. Hän uskoo, että suvaitsemattomuus johtuu suurelta osin tietämättömyydestä. Suomalaiset eivät tunne oman maan alkuperäiskansaa ja se ruokkii stereotypioita.

    – Tosi vähänhän edelleenkään koulussa opetetaan saamelaisuudesta. Ehkä saamelaisalueella käydään saamelaismuseo Siidassa tai vietetään saamelaisten kansallispäivää.

    Myös Olsén peräänkuuluttaa tiedon lisäämistä ja näkee koululaitoksen olevan avainroolissa ennakkoluulojen murtajana. Olsénin työryhmän raportissa luetellaan keinoja, joilla moniperustaista syrjintää voitaisiin ehkäistä. Koululaitoksen kohdalla huomautetaan, että se toimii yhä osittain heteronormatiivisten roolien ja arvomaailman ylläpitäjänä.

    Tutkimuksessa tärkeänä tekijänä mainitaan myös media ja some, joilla voitaisiin lisätä positiivista kuvaa sekä saamelaisista että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Tärkeänä syrjinnän ehkäisyssä nähdään tietysti myös lainsäädäntö, jossa on jo tapahtunut muutoksia parempaan suuntaan esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain myötä.

    Maija-Liisa Juntti / Yle

    Joka tapauksessa moniperustaista syrjintää on yhä vaikea tunnistaa, mutta se olisi tärkeää, jotta osattaisiin tarvittaessa tarjota oikeanlaista apua. Esimerkiksi sateenkaarisaamelainen saa harvoin – jos koskaan – palvelua, jossa viranomainen tuntee sekä saamelaiskulttuuria että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiat, saamen kielestä puhumattakaan.

    – Ylipäätään saamenkielisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on niukasti saatavilla, Olsén huomauttaa ja sanoo, että kaikenlaista syrjintää pitäisi pyrkiä vähentämään ja ehkäisemään yksilöiden, ja sitä kautta myös yhteiskunnan, hyvinvoinnin lisäämiseksi.

    Panseksuaali ja saamelainen

    Anne Olli ajatteli aiemmin olevansa bi, mutta on sittemmin siirtynyt käyttämään panseksuaali-määritystä, joka on osittain biseksuaalin kanssa päällekkäinen termi. Setan määritelmän mukaan panseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista tai/ja emotionaalista vetoa kaikkia sukupuolia olevia ihmisiä kohtaan.

    – Sukupuoliahan on muitakin kuin mies ja nainen. Voin ihastua ja rakastua mihin tahansa sukupuoleen, sukupuolella ei ole minulle mitään väliä, Olli sanoo.

    Itsenäisyyspäivänä Linnan jatkoilla Olli puhui Ylen haastattelussa siitä, että kaikilla pitäisi olla tilaa olla oma itsensä, eikä kenenkään pitäisi tuntea olevansa yksin tai ulkopuolinen. Sen eteen hän itse toimii, ja puhuu asioista avoimesti, vaikka se ei aina ole helpoin tie.

    Mutta näin se vaan on, että tämä minä olen. Anne Olli

    – Sekä saamelaisena että sateenkaari-ihmisenä kohtaa paljon ennakkoluuloja ja niiden kanssa joutuu sitten elämään. Mutta näin se vaan on, että tämä minä olen.

    Laura Olsénin mukaan vähemmistöjen vähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä keskustellaan enenevässä määrin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Häntä kuitenkin huolestuttaa syrjivä ja rasistinen ilmapiiri, joka vaikuttaa usein negatiivisesti kaikkiin vähemmistöihin.

    Olsén kiittelee ihmisiä, jotka puhuvat kohtaamastaan syrjinnästä ja jakavat kokemuksiaan avoimesti.

    – Tietoisuus on varmasti lisääntynyt sitä kautta. Myös politiikan ja päätöksenteon yhteydessä moniperustaista syrjintää on alettu selvästi huomioimaan enemmän, Olsén sanoo.

    Myös Anne Olli näkee hidasta kehitystä. Hänelle esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki oli merkki isommasta muutoksesta, joka vaikutti yleiseen ilmapiiriin.

    – Toivon, että nämä vaikuttaa positiivisesti myös minun ikäisiin, kun minun ikäiset sateenkaarisaamelaiset lähtevät perustamaan perhettä, että heillä on sitten helpompaa kuin mitä on ollut vanhemmilla sukupolvilla, Olli sanoo.

    Anne Ollin Helsinki Pride-tapahtumaan ompelema gákti on malliltaan perinteinen Utsjoen puku. Saamenpukuun kuuluvat olennaisesti myös rintaneulat eli riskut. Anne Olli

    "Paluu tulevaisuuteen tai sata tapaa ylittää valtakunnan raja" – Tornio haluaa tehdä numeron rajan huomaamattomuudesta


    Takavuosina Suomen ja Ruotsin rajan olemassaolo häivytettiin Tornio-Haaparannalla lähes kokonaan. Vasta viime aikoina on herätty siihen, että turisteille on syytä alleviivata, kuinka helppoa Tornio-Haaparannalla on siirtyä maasta toiseen. Muualla...

    Takavuosina Suomen ja Ruotsin rajan olemassaolo häivytettiin Tornio-Haaparannalla lähes kokonaan. Vasta viime aikoina on herätty siihen, että turisteille on syytä alleviivata, kuinka helppoa Tornio-Haaparannalla on siirtyä maasta toiseen.

    Muualla maailmassa tiukkojakin rajamuodollisuuksia kokeneiden on tiedettävä ylittäneensä valtakunnan rajan, jotta he ymmärtävät, kuinka vaivatonta se Tornio-Haaparannalla on. Huomaamattomasta rajasta halutaan nyt tehdä numero.

    Tornion kaupunki on tekemässä kattavaa suunnitelmaa matkailun kehittämiseksi lähivuosina. Luonnollisesti työssä on mukana kaksoiskaupungin toinen puolisko Haaparanta.

    Raja on valtti

    Tornio ja Haaparanta haluavat päästä osille Suomen Lapin ja Ruotsin Norrbottenin matkailusuosiosta. Rajakaupungit pohtivat yhdessä, mitkä olisivat ostosmatkailun lisäksi seudun vetovoimatekijät. Listan kärkeen nousevat valtakunnan raja, Tornionjoki ja Perämeri saaristoineen.

    Matkailullisesti kiinnostavia paikkoja ovat muun muassa Kukkolankoski ja Matkakoski, Tornionjoen kalastusapajat sekä Perämeren kansallispuisto saarineen.

    – Halutaan korostaa meidän hienoa Tornionjokea sekä arktista saaristoa ja meriympäristöä, kuten jäätyvää merta, joka on aika uniikki asia meillä Lapissa, kertoo Katariina Huikari, joka koordinoi matkailun kehittämisprojektia.

    Itsestäänselvä valtti on maailman rauhallisimmaksi rajaksi mainittu Suomen ja Ruotsin valtakunnan raja.

    – Tämä meidän raja tekee meistä erikoisen. On tunnin aikaerot ja muut, jotka tekevät mahdolliseksi sen, että voidaan ylittää raja hauskalla tavalla, sanoo Katariina Huikari.

    Länsirajastakin halutaan kiinnostava käyntikohde

    Suunnittelutyö on vielä aluillaan, mutta jo nyt on hautumassa rajaan ja aikaeroon perustuvia ideoita työotsikolla "Paluu tulevaisuuteen" ja "Sata tapaa ylittää raja".

    Viime vuosina rajakaupunkien kauppakeskittymä on vetänyt lähinnä ostosmatkailijoita Suomesta ja Ruotsista, tosin myös norjalaisasiakkaita liikkeissä pyörii varsinkin kesäisin. Nyt tavoitellaan myös kauempaa maailmalta Lappiin tulevia matkailijoita.

    Jo naapurikaupunki Kemissä on turisteja vetäviä talvikohteita, etunenässä lumilinna ja matkailujäänmurtaja Sampo. Ajomatka Tornion ja Kemin välillä on vain parikymmentä minuuttia, joten ainakaan välimatkan ei pitäisi olla este pistäytymiselle naapurikaupungissa.

    Ideoita pohtimaan myös kaupunkilaiset

    Matkailuideoita pohtivat nyt kymmenet torniolaiset viranhaltijat, yrittäjät ja toisen asteen oppilaitosten edustajat yhdessä haaparantalaisten kanssa. Myös kaupunkilaiset ovat päässeet mukaan suunnitteluun. Esimerkiksi netissä järjestettyyn asukaskyselyyn saatiin torniolaisilta yli 250 vastausta.

    – Halusimme aukaista kyselyn kaupunkilaisille siitä syystä, että myös asukkaat käyttävät matkailupalveluita ja heillä on hyvää konkreettista tietoa alueelta. Halusimme varmistaa, ettei meiltä jää huomaamatta kätkettyjä helmiä, sanoo Katariina Huikari.

    Länsirajan matkailuideoita työstetään tulevina kuukausina työpajoissa, joissa käydään läpi esimerkiksi markkinointiin ja maankäyttöön liittyviä asioita.

    Projektikoordinaattori Katariina Huikari arvioi, että ensimmäiset ideat saadaan toteutukseen vuoden, kahden sisällä, mutta osa suunnitelmista tähtää kauemmas tulevaisuuteen.

    Puolustusvoimat tuomitsee lennoston komentajan käytöksen Lemmenjoella: Jos epäiltyjä virheitä havaitaan, niihin puututaan

    Puolustusvoimat tuomitsee lennoston komentajan käytöksen Lemmenjoella: Jos epäiltyjä virheitä havaitaan, niihin puututaan


    Puolustusvoimat tuomitsee Lemmenjoella epäillyn lennoston komentajan epäasiallisen käytöksen. Puolustuvoimat painottaa tiedotteessaan, että kaikkien nyt esillä olevien tapausten oikeusprosessit ovat edelleen kesken ja ketään ei ole...

    Puolustusvoimat tuomitsee Lemmenjoella epäillyn lennoston komentajan epäasiallisen käytöksen.

    Puolustuvoimat painottaa tiedotteessaan, että kaikkien nyt esillä olevien tapausten oikeusprosessit ovat edelleen kesken ja ketään ei ole lainvoimaisesti tuomittu. Se kuitenkin toivoo, että asia käsitellään riittävän nopeasti.

    Puolustusvoimat vetoaa lainsäädäntöön, joka rajoittaa rikosasioista tiedottamista ja siitä syystä puolustusvoimat ei viranomaisena voi kommentoida tapahtumien ja esitutkintojen yksityiskohtia.

    – Puolustusvoimien lähtökohtana on, että jos epäiltyjä virheitä tai rikkomuksia havaitaan, niihin myös puututaan. Epäillyn rikkeen tullessa tietoon aloitetaan esiselvitysprosessi, jonka tavoitteena on selvittää, ylittyykö esitutkintakynnys. Kaikkiin epäiltyihin virheisiin tai rikkomuksiin suhtaudutaan vakavasti, puolustusvoimat kertoo tiedotteessaan.

    Sen mukaan vuositasolla puolustusvoimissa tutkitaan noin 70–90 henkilökuntaan liittyvää sotilasrikosepäilyä. Rikoksista epäiltyjä sotilaita on ollut kaikista henkilöstöryhmistä.

    – Viime aikoina uutisoidut tapaukset osoittavat, että laki on kaikille sama, sotilasarvosta riippumatta, puolustusvoimat toteaa.

    Karjalan lennoston entinen komentaja, eversti Markus Päiviö sai tiistaina syytteet esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta. Epäillyt rikokset tapahtuivat Inarin Lemmenjoella syyskuussa 2017 Ilmavoimien Lapinmajalla järjestetyissä vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa.

    Lue lisää

    Silminnäkijät vaitonaisia välikohtauksesta Ilmavoimien kertausharjoituksessa – SS: Yksi haukutuista oli Nurmeksen kaupunginjohtaja

    Mitä tapahtui Lemmenjoella ja miten Puolustusvoimat toimi syytteisiin johtaneen harjoituksen jälkeen – Jussi Niinistö haluaa selvityksen

    Syyttäjä harkitsee esiselvitystä Puolustusvoimain komentajan toiminnasta Karjalan lennoston ex-komentajan tapauksessa

    Kuorma-auto ja minibussi törmäsivät Kiirunassa – kuusi ulkomaalaista kuoli

    Kuorma-auto ja minibussi törmäsivät Kiirunassa – kuusi ulkomaalaista kuoli


    Pohjois-Ruotsissa sijaitsevassa Kiirunan kunnassa tapahtui lauantaina aamuyöllä vakava liikenneonnettomuus, kun kuorma-auto ja minibussi kolaroivat. Kuusi minibussin kyydissä ollutta ihmistä kuoli onnettomuudessa. Lisäksi yksi loukkaantunut...

    Pohjois-Ruotsissa sijaitsevassa Kiirunan kunnassa tapahtui lauantaina aamuyöllä vakava liikenneonnettomuus, kun kuorma-auto ja minibussi kolaroivat.

    Kuusi minibussin kyydissä ollutta ihmistä kuoli onnettomuudessa. Lisäksi yksi loukkaantunut lennätettiin helikopterilla sairaalaan. Ruotsin poliisin mukaan kaikki menehtyneet olivat lähtöisin Pohjoismaiden ulkopuolelta.

    Expressen-lehden mukaan turmassa osallisena ollut kuorma-auto kuuluu kaivosyhtiö Kaunis Ironille. Lehden mukaan kuorma-auton kuljettaja ei loukkaantunut törmäyksessä.

    Turma tapahtui Vittangin ja Pajalan välisellä tiellä. Useita ambulansseja lähetettiin onnettomuuspaikalle.

    Artikkelia täydennetty 12.1. 2019 kello 17.26. Lisätty viranomaisten vahvistama tieto ulkomaalaisten kuolonuhrien alkuperästä.

    Puolet suomalaisesta lampaanvillasta päätyy roskiin samalla, kun Suomeen tuodaan villaa ulkomailta

    Puolet suomalaisesta lampaanvillasta päätyy roskiin samalla, kun Suomeen tuodaan villaa ulkomailta


    Arviolta noin puolet suomalaisista lampaanvillasta päätyy hävitettäväksi. Samaan aikaan kutojakansalle rahdataan ulkomaista villaa, jotta villalankojen tarve saadaan täytetyksi. Suurin syy kotimaisen villan heikkoon hyödyntämiseen on hinta –...

    Arviolta noin puolet suomalaisista lampaanvillasta päätyy hävitettäväksi. Samaan aikaan kutojakansalle rahdataan ulkomaista villaa, jotta villalankojen tarve saadaan täytetyksi.

    Suurin syy kotimaisen villan heikkoon hyödyntämiseen on hinta – tuottajille villasta maksettava korvaus on niin pieni, ettei sillä kateta aina edes keritsemisen kustannuksia.

    Sen lisäksi lampuri joutuu maksamaan kuljetuksen villaa ostavaan kehräämöön. Esimerkiksi lappilaiselle lampurille kuljetus voi tuoda materiaalin määrästä riippuen jopa satojen eurojen lisälaskun.

    Varsinkin jos villa on likaista, roskaista tai on ehtinyt huopua, siitä saa niin vähän rahaa, että lihantuotantoon keskittyvän lampurin on helpompi heittää raakavilla pois kuin lajitella ja puhdistaa se ja maksaa kuljetus kehräämöön.

    – Kun viljelijä pohtii päivittäisiä töitään, valitettavasti villan talteenotto ja sen ympärillä toimiminen ei ole ihan ensimmäisenä työlistassa, huokaa Suomen Lammasyhdistyksen puheenjohtaja, torniolainen luomulampuri Petri Leinonen.

    Petri Leinonen harmittelee sitä, että lampaanvillaa päätyy joskus roskiin.Laura Valta / Yle

    Koska kotimaisen lampaanvillan heittäminen hukkaan harmittaa kaikkia osapuolia, villantuotannossa mietitään nyt ratkaisuja.

    Suomenlampaan villasta paremmat tulot

    Villasta maksetaan 0,50–2,50 euroa kilolta, ja yhdestä lampaasta saadaan pari kiloa villaa kerralla. Keritseminen maksaa 3,50 euroa lampaalta, jos työn teettää ulkopuolisella.

    – Uskon, että siinä vaiheessa, kun hinta saadaan nykytasoltaan ehkä neljän, viiden euron kilohintaan raakavillassa, tarjontaa kyllä löytyy, Leinonen toteaa.

    Suomen suurin kotimaisen villan jatkojalostaja on Pirtin Kehräämö. Se maksaa villasta laadun mukaan – kun lampuri on lajitellut raakavillan valmiiksi, hän saa siitä paremman hinnan.

    Silti korkeinkin hinta on vielä alhainen. Siksi myös kehräämöllä on halu ja myös aikomus nostaa tuottajille maksettavaa hintaa.

    – Lähinnä pystyisimme maksamaan suomenlampaan villasta paremmin, sillä se on halutuinta, kertoo tuotantovastaava Päivi Häkkinen.

    Maamme yleisimmän lammasrodun eli suomenlampaan villan suosio johtuu sen pehmeydestä, jota voi lampureiden mukaan verrata jopa merinovillaan.

    Siksi kehräämön tavoitteena on, että lampurit opastetaan tuottamaan parempilaatuista villaa.

    Suomenlampaan raakavillaa pussissa.Laura Valta / YleJopa tuplasti enemmän tuloa raakavillasta?

    Tavoiteen taustalla on pieni kasvuyritys Myssyfarmi, joka tarvitsee aiempaa enemmän suomenlampaan luomuvillaa tuotteidensa valmistamiseen. Yritys hioo parhaillaan yhteistyötä Pirtin Kehräämön kanssa, jotta se saisi hyvälaatuista villaa, josta voitaisiin maksaa tuplasti nykytasoon verrattuna.

    – Meille siinä hintatasossa ei ole mitään uutta, sillä olemme koko ajan maksaneet villasta reilun korvauksen käyttämällemme tuottajalle. Uutta se on niille tiloille, joiden kanssa alamme yhteistyöhön, kertoo farmin emäntä Anna Rauhansuu.

    Pirtin Kehräämön ja Myssyfarmin yhteistyön tuloksia odottaa esimerkiksi torniolaislampuri Leinonen.

    – Onneksi on pari yritystä, joilla on selvästi halua panostaa suomenlampaan villaan ja siitä saataviin käsitöihin. Toivottavasti muutaman kuukauden päästä ehkä voisin innostua vähän enemmän, Leinonen toteaa varovasti hymyillen.

    Vaikka tuottajat saisivatkin villasta tuplahinnan, se ei tekisi esimerkiksi suomalaisesta villalangasta juuri lainkaan kalliimpaa.

    – Kun saamme hyvälaatuista raakavillaa, meillä menee vähemmän työvaiheita ja saamme tehtyä itsekin parempaa laatua, perustelee Häkkinen.

    Suomalaiset käyttävät eniten ulkomaista villalankaa

    Vaikka suomalaiset ovat kovia kuluttamaan villalankaa, merkittävä osa siitä on silti ulkomaista. Villalankojen markkinajohtaja Novita kertoo Maaseudun Tulevaisuudessa käyttävänsä lähinnä muualla EU:ssa tuotettua villaa ja perustelee sitä kotimaisen villan heikolla saatavuudella ja korkealla hinnalla.

    Kotimaisen villan tuottajia tilanne luonnollisesti harmittaa, sillä markkinoilla ei ole ainakaan pulaa kysynnästä.

    – Ymmärtääkseni Suomessa myydään villalankaa moninkertaisesti se määrä, mitä suomalaisista lampaista syntyy villaa, sanoo Leinonen.

    Leinonenkin silti myöntää, ettei ahdinko ratkea helpolla.

    – On siinä jumpattavaa, että keräily on oikeasti tehokasta ja me lampurit osaamme ja motivoidumme lajittelemaan villan kunnolla. Ja että siitä työstä maksetaan. Ei se ihan sormia napsauttamalla lähde tiloiltakaan.

    Laura Valta / YleKäsityötaitoinen lampuri saa villasta parhaan tulon

    Kaikkein parhaiten lampureista pärjäävät moniosaajat, jotka hyödyntävät lihan, jalostavat itse villansa lopputuotteiksi ja myyvät ne suoraan kuluttajille. Silloin villa tuottaakin tilalle jopa enemmän tuloja kuin liha.

    Näin on todettu esimerkiksi tervolalaisella Vanhalan lammastilalla, jossa tuotetaan luomulaatuista karitsanlihaa sekä valmiita villa- ja taljatuotteita. Raakavillan pesua ja kehruuta lukuunottamatta kaikki tehdään tilalla itse - jopa keritseminen.

    – On haluttu alun perinkin hyödyntää kaikki, mitä lampaasta voi saada, ettei mitään mene hukkaan. Kun tehdään lopputuote, saamme raakavillalle paremman hinnan ja tietenkin työllistettyä itsemme. Saamme myös omalle työlle palkkaa.

    Johanna Alamikkotervo keritsee itse lampaat ja tekee niiden villasta käsityötuotteita.Laura Valta / YleKaikille villalaaduille löytyisi käyttökohde

    Tuottajahinnan nousutoiveet koskevat kuitenkin vain suomenlampaan kasvattajia. Esimerkiksi liharotujen kasvattajat jäävät toistaiseksi vaille lupausta paremmasta korvauksesta.

    Leinonen toivoo silti, että kaikenlaisen villan arvostus nousisi. Suomenlampaan villaa karkeammat, mutta kestävämmät villalaadut sopivat esimerkiksi villakankaisiin, mattoihin tai eristeeksi.

    – Joka rotu tuottaa vähän erilaista villaa, ja ne sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Uskon, että kun saamme tämän suomenlampaan villaputken hyvin alkuun, se saisi liikkeelle myös muun rotuisten lampaiden villaa, Leinonen toivoo.

    Suomalaisen villan hävittämisestä on kirjoittanut myös Iltalehti.

    Rautanaula kuksassa kertoo maan kivusta – Saamelaisen käsityön taitaja osallistuu töillään yhteiskunnalliseen keskusteluun

    Rautanaula kuksassa kertoo maan kivusta – Saamelaisen käsityön taitaja osallistuu töillään yhteiskunnalliseen keskusteluun


    Jouni S. Laitin puu-, luu- ja sarvityöt ovat katsaus duodjin eli saamenkäsityön nykyhetkeen. Töillään käsityötaitaja kertoo saamelaisesta kauneuskäsityksestä, materiaalin käytöstä, duodjin elinvoimasta ja saamelaisten elämästä...

    Jouni S. Laitin puu-, luu- ja sarvityöt ovat katsaus duodjin eli saamenkäsityön nykyhetkeen. Töillään käsityötaitaja kertoo saamelaisesta kauneuskäsityksestä, materiaalin käytöstä, duodjin elinvoimasta ja saamelaisten elämästä nyky-yhteiskunnassa.

    – Perinteinen saamenkäsityö on tehty käyttöön, mutta nykypäivänä tarve on vähän muuttunut, ja duodji voi olla näyttävämpää, Laiti kuvailee.

    Saamenkäsityöläinen Jouni S. Laiti taitaa perinteiset puu-, luu- ja sarvityöt.Vesa Toppari / Yle

    Jouni S. Laitin näyttely Kädessäni maan äänet on nähtävillä Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa Inarissa 17.3.2019 saakka. Laitin työt heijastavat tapahtumia Saamenmaalla ja maailmassa saamelaisten ympärillä. Joillain töillään Laiti ottaa tietoisesti kantaa tämänhetkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

    – Pyrin käsitöideni kautta tehdä tunteita näkyviksi. Jos näyttelyni herättää katsojassa tunteita, koen onnistuneeni.

    Saamenpuvut, puukot, kuksat, ahkiot ja muut tarve-esineet on aikoinaan tehty itse tai yhteisön sisällä käyttöesineiksi, ja valmistusmenetelmät on opetettu sukupolvelta toiselle. Saamelainen muotokieli ja estetiikka perustuu pitkälti luonnon materiaaleihin ja käytännöllisyyteen.

    Tämä Jouni S. Laitin teos on nimeltään "Maamme on vielä meidän".Linnea Rasmus / Yle

    Käyttötarpeen muuttuessa saamelainen käsityö on nykyään yhä enemmän myös taidetta, jota myydään saamelaisyhteisön ulkopuolelle. Taidehistorian professori Tuija Hautala-Hirvioja toteaa artikkelissaan, että saamelainen nykytaide pohjautuu osin duodji-perinteeseen, sen materiaaleihin ja kauneusarvoihin. Utsjokelaisen kulttuuritutkija Vuokko Hirvosen artikkelin, Luonnonkäytöstä käsitöiden raaka-aineena, mukaan saamenkäsityöosaamisella on merkitystä saamelaisten yhteenkuuluvuuden tunteelle.

    Duodji voi olla yhteisölle myös keino sisäiseen vuorovaikutukseen. Tätä kieltä ymmärtävät ne, jotka tuntevat perinteen. Näyttelynsä esineillä Laiti pyrkiikin sanattomaan vuorovaikutukseen katsojan kanssa.

    "Äitini käsiin". Tiuhtaa ja käpyä käytetään vöiden ja paulojen kudontaan. Nämä sarvesta tehdyt työkalut ovat hyvä esimerkki taiteellisesti toteutetuista käyttöesineistä. Linnea Rasmus / Yle

    – Näyttelyssä on joitakin perinteisiä käsitöitä, joita ei ole tehty käyttöesineiksi. Kokonaisuus on jollain tapaa rikottu. Tarkoitus on, että se vähän häiritsee ihmisiä ja samalla herättää tunteita. Sitä kautta pyrin ottamaan kantaa, kertoo Laiti.

    Esimerkiksi teos, jossa pahkakuksan läpi on isketty ruosteinen naula, on saanut nimen "Maa niin kipuilee". Tästä katsoja voi päätellä, että kuksa edustaa maata.

    – Tämä pahkakuksa ei kuitenkaan ole oikea kuksa. Siinä on jotain, mikä riitelee perimmäisen käyttötarkoituksen kanssa. On kuitenkin parempi, että katsoja itse näkee ja sitten tulkitsee, että toimiiko se niin kuin minä olen ajatellut.

    Jouni S. Laitin ruosteinen puukko ja sarvesta tehty tuppi, "Särjetty uni".Linnea Rasmus / Yle

    Laiti opiskelee Saamelaisessa korkeakoulussa Norjan Kautokeinossa saamenkäsityötä, ja näyttely on osa hänen maisterityötään. Laiti on kotoisin Utsjoelta. Hän on pitkään toiminut Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamenkäsityöalan lehtorina Inarissa.

    Tekoäly voi tulla sairaanhoitoon jo muutaman vuoden sisällä – sovellus voi jopa ennustaa potilaan sairauksia

    Tekoäly voi tulla sairaanhoitoon jo muutaman vuoden sisällä – sovellus voi jopa ennustaa potilaan sairauksia


    Ensin lapsen vanhempi syöttää kysytyt tiedot lapsipotilaan tilasta. Sen jälkeen tekoäly analysoi saadun tiedon ja yhdistää siihen aiemman, tietovarastossa olevan taustatiedon. Tällä perusteella tekoäly osoittaa, onko hoidon tarve välitön, vai...

    Ensin lapsen vanhempi syöttää kysytyt tiedot lapsipotilaan tilasta. Sen jälkeen tekoäly analysoi saadun tiedon ja yhdistää siihen aiemman, tietovarastossa olevan taustatiedon. Tällä perusteella tekoäly osoittaa, onko hoidon tarve välitön, vai voidaanko odottaa seuraavaan päivään.

    Tämä voi olla tulevaisuuden toimintatapa, kun sairaalan päässä arvioidaan sairastuneen lapsen tarvitsemaa hoitoa. Sovellus on jo kehitteillä, asialla ovat Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit.

    Sairaanhoitopiirit tekevät lasten palvelutarvearvioinnin sovellusta yhdessä, mutta hyödyntävät sitä omalla tavallaan. Lapin sairaanhoitopiiri suunnittelee ottavansa palvelun käyttöön jo vuonna 2022, kun sairaalan päivystys on saanut uudet tilat.

    Lapin sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon tietovarastoa on kerätty jo vuodesta 2014 lähtien. Se sisältää toimintatietoa – kuten potilastietoja – sekä faktaa henkilöstöstä ja taloudesta. Huippuunsa kehitetty tietovarasto sai laatusertifikaatin, ensimmäisenä Euroopassa, kertoo Lapin sairaanhoitopiirin projektipäällikkö Janne Okkonen.

    Hän vastaa sekä sairaanhoitopiirin että tulevan Lapin maakunnan tietojohtamisen kehittämisestä. Tekoälystä on tässä moneksi, Okkonen sanoo.

    – Myöhemmässä vaiheessa tähän voidaan tuoda ennakoivaa ulottuvuutta, miten potilaan terveydentila ja hyvinvointi käytössä olevan tiedon varassa tulisi kehittymään.

    Eettinen pohdinta jatkuvasti mukana

    Palveluntarpeita voidaan ennakoida paitsi yksilö- myös väestötasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tekoälyä voidaan käyttää sen miettimisessä, miten paljon rahaa ja henkilökuntaa mihinkin palveluun laitetaan.

    Kristallipalloajatteluun voi liittyä riski, että sairauksia ennakoidaan väärin. Tämän myöntää myös Janne Okkonen. Hän muistuttaa, että sovelluksen ja potilaan välissä on aina ihminen.

    – Päätöksen taudin puhkeamiseen liittyvästä informaatiosta tekee aina lääkäri, ei laite. Laite antaa vain informaation.

    Eettistä pohdintaa käsitellyn tiedon luotettavuudesta ja varmuudesta käydään jatkuvasti, kun sovellusta kehitetään. Ihmisen tietojen yhdistäminen eri lähteistä erityiseksi profiiliksi ei ole edelleenkään lainsäädännön mukaan mahdollista.

    – Viime toukokuussa tietosuojavaltuutettu antoi kannanottonsa siitä, ettei yksilötason profilointia pidä tehdä eikä voikaan tehdä, Janne Okkonen sanoo.

    Lapin sairaanhoitopiirissä jatketaan tietovaraston kehittämistä muun muassa kuntien kanssa. Tällä hetkellä sairaanhoitopiirin tietovarastossa on jo potilastietoja muutamasta perusterveydenhuollon yksiköstä, Okkonen kertoo.

    Juttua on korjattu ja täsmennetty 11.1.2019 kello 11.10. Uuden sairaalarakennuksen arvioitu valmistumisvuosi on muutettu vuoden 2021 sijaan vuodeksi 2022. Lapin sairaanhoitopiiri ei ole saanut laatumainintaa vaan laatusertifikaatin.

    Junaliikenne palannut normaaliksi Oulun ja Kemin välillä

    Junaliikenne palannut normaaliksi Oulun ja Kemin välillä


    Junaliikenne Oulun ja Kemin välillä palasi liikennekatkoksen jälkeen normaaliksi lauantaina alkuillasta. Perjantaina syntynyt sähköratavaurio saatiin korjatuksi kello 17:n jälkeen, ilmoitti Rataliikennekeskus. Junien odotettiin pääsevän...

    Junaliikenne Oulun ja Kemin välillä palasi liikennekatkoksen jälkeen normaaliksi lauantaina alkuillasta. Perjantaina syntynyt sähköratavaurio saatiin korjatuksi kello 17:n jälkeen, ilmoitti Rataliikennekeskus.

    Junien odotettiin pääsevän liikennöimään aikatauluissa heti ratakorjausten valmistuttua.

    Junayhteyksiä korvattiin perjantaina ja lauantaina busseilla Oulun ja Kemin välillä, osin Oulun ja Rovaniemen välillä. Katkos alkoi varhain perjantaiaamuna, kun radalle kaatuneet puut rikkoivat sähköradan rakenteita Iin ja Myllykankaan välillä.

    Vaurioalueelle jäi Helsingistä Kemijärvelle matkalla ollut yöjuna, joka kuljetettiin vauriopaikalle tuodulla veturilla Kemiin.

    Miten lumivyöryyn uponneita etsitään ja missä ovat Suomen vyöryherkimmät rinteet – viisi kysymystä lumivyöryistä

    Miten lumivyöryyn uponneita etsitään ja missä ovat Suomen vyöryherkimmät rinteet – viisi kysymystä lumivyöryistä


    Norjan Tamokdalenin lumivyöryonnettomuuden tutkinta on saanut ihmiset varomaan lumivyöryjä myös Suomessa. Vyöryt on kuitenkin helppo välttää jo arkijärjellä. Tähän artikkeliin on koottu viisi tietoa lumivyöryjen synnystä ja niiden...

    Norjan Tamokdalenin lumivyöryonnettomuuden tutkinta on saanut ihmiset varomaan lumivyöryjä myös Suomessa. Vyöryt on kuitenkin helppo välttää jo arkijärjellä.

    Tähän artikkeliin on koottu viisi tietoa lumivyöryjen synnystä ja niiden pelastusoperaatioista.

    1. Mitä varusteita pitää olla mukana, jos lähtee seikkailemaan vaarallisille rinteille?

    Merkittyjen rinteiden ulkopuolelle ei pidä mennä ilman turvavarusteita, eikä varsinkaan yksin.

    Jokaisella retkeilijällä tulee olla mukanaan lapio, jolla lumeen hautautuneen voi kaivaa esiin sekä kokoon taitettava lumisondi, eli pitkä lumeen työnnettävä keppi, jolla etsintää tehdään.

    Jokaisella tulee myös olla mukanaan vartalossa kiinni oleva radiolähetin-vastaanotin, eli piippari, joka lähettää hälytyssignaalia. Sen avulla lumeen uponnut voidaan paikallistaa. Laite voidaan myös kytkeä vastaanottimeksi, jolla kadonnutta etsitään. Laitteiden akkujen virta kestää yleensä 100–200 tuntia.

    Retkeilijöille on tarjolla myös suoja-asuja, jotka toimivat ikään kuin autojen turvatyynyt. Onnettomuuden sattuessa ne muodostavat suojaavan pussin henkilön ympärille.

    Lumivyörystä varoittava kilpi.AOP2. Miten lumivyöryn uhrien etsintä tapahtuu?

    Lapin pelastuslaitoksen toimialuepäällikkö Pekka Väliheikki on ollut mukana lumivyöryn uhrin etsintäharjoituksissa. Jos uhrin täsmällistä sijaintia ei tiedetä, uhrien etsintä on erittäin kurinalaista työtä, hän kertoo.

    – Etsijät kulkevat rivissä aivan kylki kyljessä ja ottavat aina johtajan käskystä yhden askeleen kerrallaan eteenpäin. Joka askeleella sondi työnnetään lumeen.

    Etsijöiden eteneminen ja sondien käyttö voi olla erittäin hankalaa, koska lumi on usein kerrostunut suuriksi lohkareiksi. Lumilohkareista muodostuu valtava louhikko. Lisäksi lumi on pakkautunut tiukasti.

    Etsintäpartio.AOP

    Etsijöiden apuna käytetään lumivyörykoiria, joita todennäköisesti Norjankin turma-alueelle tuodaan, kun sinne aikanaan päästään.

    Norjan turmapaikka, Blåbärsfjellet-tunturi ja Tamokdalen-laakso sijaitsevat kaukana asutuksesta ja etsintähenkilöstö on tuotava sinne helikoptereilla.

    Kun uhri on paikannettu, hänet kaivetaan esiin yksinkertaisesti lapioilla. Kaivajien on oltava varovaisia, etteivät aiheuta uhrille lapioilla lisää vaurioita.

    3. Minkälaisissa olosuhteissa vyöry lähtee liikkeelle

    Lumivyöryjä on monenlaisia, mutta kaikki ne vaativat tietynlaiset olosuhteet, kertoo Ilmatieteen laitoksen aluepäällikkö Alberto Blanco Sequeiros.

    Vuorenrinteen kallistuskulman tulee olla suunnilleen 30–45 astetta. Loivemmassa kulmassa vyöry ei pääse liikkeelle, mutta jos rinne on jyrkempi, siihen ei kerry riittävästi lunta.

    Vyöry voi lähteä liikkeelle jo, kun lunta on puoli metriä. Useimmiten kuitenkin tarvitaan enemmän lunta.

    Lumivyöry edellyttää yleensä, että lumessa tapahtuu jonkinlainen olosuhteen muutos, Blanco Sequeiros kertoo.

    Suomessa yleinen lumivyörytyyppi on laattavyöry, jossa kappale lumihankea lähtee liikkeelle. Laattavyöryssä olosuhteet ovat muuttuneet niin, että vahvan hangen päälle on nopeasti satanut paljon uutta lunta. Uusi lumikerros lähtee liikkeelle laattamaisena kappaleena.

    Loskavyöryjä tapahtuu erityisesti kevättalvella, kun lumen päälle sataa runsaasti vettä, joka heikentää lumikiteiden sidoksia. Vesi voi myös tehdä lumikerroksen alle liukkaan pinnan.

    Perjantain lumivyöryn jälkiä Kellostapulilla. Ylläs Ski Patrol4. Mistä johtuu suurin osa Suomen lumivyöryistä

    Blanco Sequeirosin mukaan Suomessa luonnonoloista johtuvat lumivyöryt ovat kohtalaisen harvinaisia, sillä vyöryille otollisia maastonkohtia on melko vähän.

    Tästä syystä Suomessa suurin osa lumivyöryistä saa alkunsa ihmisen toiminnasta.

    Vyöryaroilla seuduilla liikkuu hiihtäjiä tai moottorikelkkailijoita.

    Vapaalaskijat voivat aiheuttaa suksillaan suurimman lumivyöryriskin. Ylläksen Kellostapuli vetää vapaalaskijoita.Jarmo Honkanen / Yle5. Missä ovat Suomen vyöryaltteimmat kohdat

    Suomessa eniten lumivyöryjä tapahtuu Yllästunturin vieressä olevalla Kellostapuli-tunturilla, kertoo Alberto Blanco Sequeiros. Kellostapuli on harvinaislaatinen maastonkohta, sillä se on sopivan jyrkkä lumivyöryille ja lisäksi sen rinteille kertyy erittäin paljon lunta.

    Jos läheiselle, tasamaalla olevalle säähavaintopisteelle on satanut 30 senttiä lunta, Kellostapulissa voi olla jo metri, Blanco Sequeiros kertoo.

    Suuri lumimäärä merkitsee, että Kellostapulilla voi tapahtua useita vyöryjä vuodessa, mikä on harvinaista. Yleensä lunta ei ehdi samana talvena kertyä tuntureille niin paljon, että sitä riittäisi kahteen vyoryyn.

    Ylläksen vieressä sijaitseva Kellostapuli vuonna 2009.Ville Laakso / Yle

    Kellostapuli on myös melko lähellä Ylläksen turistikohteita, joten sen alueella liikkuu retkeilijöitä.

    Toinen vyöryherkkä tunturi on Blanco Sequeirosin mukaan Rukatunturin lähellä sijaitseva Konttainen.

    Lisäksi Lapin Käsivarressa on paljon tuntureita, joilla esiintyy luontaisesti lumivyöryjä, mutta niistä ei ole kovin paljon tietoa, koska seudulla ei juuri liiku matkailijoita.

    Lue myös:

    Koetut onnettomuudet eivät pidä seikkailijoita pois äärioloista, mutta riskit pitää tiedostaa: "Mikään tavoite ei saisi ajaa elämän ohitse"

    Norjan poliisi vahvisti lumivyöryssä kuolleiden henkilöllisyydet

    Norjan poliisi: Emme usko löytävämme heitä elossa – Pelastusoperaatio muuttuu kuolleiksi oletettujen etsintäoperaatioksi

    Etsintähelikopterit joutuivat taas keskeyttämään Norjassa kadonneiden etsinnät – omaisia saapunut Tromssaan

    Kolmen suomalaisen laskijan kohtalonhetki Norjassa – NRK: kadonneita ei päästä etsimään tänään

    Kolme suomalaista kateissa Norjan tunturialueella Tromssassa – pelätään jääneen lumivyöryn alle

    Seurasimme kiinalaispariskunnan matkaa Pekingistä Rovaniemelle: Arkinen Suomi on kiinalaisen silmissä outo paikka, jossa lapset kulkevat yksin kadulla ja kaupan maitohylly jatkuu metritolkulla

    Seurasimme kiinalaispariskunnan matkaa Pekingistä Rovaniemelle: Arkinen Suomi on kiinalaisen silmissä outo paikka, jossa lapset kulkevat yksin kadulla ja kaupan maitohylly jatkuu metritolkulla


    Kiinalaisten matkailijoiden määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Matkasimme pekingiläisen pariskunnan kanssa Lappiin selvittämään, mikä Suomessa...

    Kiinalaisten matkailijoiden määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Matkasimme pekingiläisen pariskunnan kanssa Lappiin selvittämään, mikä Suomessa kiehtoo.
    Talousvaikeuksiin voi nyt hakea apua vaikka toiselta puolelta maata – velkaneuvonta siirtyi kunnilta oikeusaputoimistoihin

    Talousvaikeuksiin voi nyt hakea apua vaikka toiselta puolelta maata – velkaneuvonta siirtyi kunnilta oikeusaputoimistoihin


    Talous- ja velkaneuvonta on vuoden alusta siirtynyt kunnilta oikeusaputoimistoihin. Muutoksella halutaan yhdenmukaistaa kansalaisten saamia palveluja. Tavoitteena on myös lisätä sähköisten ja etäpalvelujen käyttöä. – Ajatuksena on, että...

    Talous- ja velkaneuvonta on vuoden alusta siirtynyt kunnilta oikeusaputoimistoihin. Muutoksella halutaan yhdenmukaistaa kansalaisten saamia palveluja. Tavoitteena on myös lisätä sähköisten ja etäpalvelujen käyttöä.

    – Ajatuksena on, että asiakkaat saisivat neuvoja videoyhteydellä kotikoneelle tai älylaitteelle, johtava julkinen oikeusasvustaja Matti Paldanius Lapin oikeusaputoimistosta sanoo.

    Suurin muutos asiakkaille kuitenkin on, että he voivat kääntyä minkä tahansa oikeusaputoimiston puoleen Suomessa. Tähän asti asiat on pitänyt hoitaa oman kotikunnan velkaneuvonnassa. Paldanius arvioi, että muutos voi madaltaa avun hakemisen kynnystä.

    – Monelle asiakkaalle asiointi omassa kunnassa on jonkinlainen kynnys. Siellä voi olla tuttuja, ei välttämättä velkaneuvonnassa, mutta naapurivirastoissa. Ei välttämättä haluta antaa ulospäin kuvaa, että olisi tällaisen palvelun tarpeessa, Paldanius sanoo.

    Jonotusajat kohtuullisiksi

    Paldanius arvelee, että kuntarajojen poistuminen vaikuttaa myös töiden tasaisempaan jakaantumiseen. Samalla se ehkäisee pitkien jonotusaikojen syntymistä.

    – Esimerkiksi Lapin toimiston sisällä saadaan varmasti jaettua asiakkaita paremmin, kun kuntarajat ovat poistuneet. Jos vaikka Rovaniemellä tuntuu olevan ruuhkaa, niin töitä voidaan jakaa muihin toimipaikkoihin ja näin tasata työmäärää.

    Kemissä, Rovaniemellä ja Sodankylässä talous- ja velkaneuvonta on jo muuttanut oikeusaputoimiston tiloihin. Kemijärvellä muutto on edessä helmikuussa ja Torniossa myöhemmässä vaiheessa.

    Esitys: Poliisille minimiaika hälytystehtäville

    Esitys: Poliisille minimiaika hälytystehtäville


    Harvaan asutun maaseudun verkosto haluaa, että poliisille säädettäisiin minimiaika, jonka kuluessa poliisin on oltava paikalla kiireellisimmissä hälytystehtävissä. Mikä se minimiaika olisi ja mitä se maksaisi? Siihen ei osaa verkoston...

    Harvaan asutun maaseudun verkosto haluaa, että poliisille säädettäisiin minimiaika, jonka kuluessa poliisin on oltava paikalla kiireellisimmissä hälytystehtävissä.

    Mikä se minimiaika olisi ja mitä se maksaisi? Siihen ei osaa verkoston puheenjohtaja Tytti Määttä Kuhmosta vastata.

    – Olemme pyytäneet Poliisihallitukselta arviota siitä, paljonko se vaatisi lisää rahaa ja mikä minimivasteaika olisi, mutta emme ole saaneet vastausta. Se on tosiasia, että minimivasteajan säätäminen vaatii lisää rahaa poliiseille, Määttä sanoo.

    Toiveissa myös nopea laajakaista ja kaivosvero

    Maaseudun verkosto haluaa myös muun muassa antaa nopean laajakaistan kaikille, kunnostaa teitä nykyistä paremmin, säätää kaivosveron ja säilyttää kuljetustuen. Harvaan asutun maaseudun verkosto esitteli eduskuntavaaliteemojaan Rovaniemellä torstaina.

    Määttä sanoo, että verkoston esitysten hintaa ei ole laskettu.

    – Osa ei maksa mitään ja osa tuo lisää tuloja. Esimerkiksi esittämämme kaivosvero jaettaisiin osaksi kunnalle, jossa kaivos sijaitsee.

    Harvaan asutun maaseudun verkostossa on asiantuntijoita eri puolilta maata saaristosta Itä- ja Pohjois-Suomeen. Verkoston vetäjä on Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy.

    Lapin matkailu hätyyttelee taas uutta ennätystä – takavuosien kasvuun ei silti ylletä

    Lapin matkailu hätyyttelee taas uutta ennätystä – takavuosien kasvuun ei silti ylletä


    Lapin matkailu jatkoi nousukiitoa marraskuussa. Tilastokeskuksen mukaan yöpymisten määrä Lapin majoitusliikkeissä kasvoi marraskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Lukema on hieman pienempi kuin koko maassa, jossa majoituksia oli 1,5 prosenttia...

    Lapin matkailu jatkoi nousukiitoa marraskuussa. Tilastokeskuksen mukaan yöpymisten määrä Lapin majoitusliikkeissä kasvoi marraskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Lukema on hieman pienempi kuin koko maassa, jossa majoituksia oli 1,5 prosenttia edellisvuotta enemmän.

    Kotimaisia matkailijoita vieraili Lapissa viisi prosenttia viime vuotista vähemmän, mutta ulkomaisia vieraita oli seitsemän prosenttia aiempaa enemmän. Eniten Lapissa vieraili brittejä, joiden yöpymiset nousivat yli neljänneksen.

    Suhteellisesti eniten yöpymiset kasvoivat Sallassa, Enontekiöllä ja Rovaniemellä. Pelkosenniemellä yöpymiset sen sijaan vähenivät tuntuvasti.

    Meneekö ennätys taas rikki?

    Tammi-marraskuussa Lapissa kirjattiin rekisteröityjä yöpymisiä runsaat 2,5 miljoonaa, kertoo Tilastokeskus. Se on 2,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Perinteisesti Lapin matkailun vilkkaimman kuukauden eli joulukuun tilastot eivät ole vielä valmistuneet.

    – Joulukuu on ollut todella hyvä. Meillehän laskeutui joulukaudella noin 700 tilauslentoa, matkailuasiantuntija Satu Luiro Lapin liitosta sanoo.

    Vuonna 2017 rekisteröityjä yöpymisiä oli kaikkiaan 2,9 miljoonaa. Joulukuussa 2017 yöpymisiä oli runsaat 465 000, joten viime vuonna saatettiin yltää edellisen vuoden lukemiin tai jopa sen yli. Se tarkoittaisi siis jälleen uutta ennätystä lappilaisen matkailuelinkeinon historiassa.

    Kaikki ei näy tilastoissa

    – Lapissa on paljon rekisteröinnin ulkopuolella olevaa majoitusta, jota on arviolta puolet enemmän mitä virallisissa tilastoissa näkyy. Näitä ovat esimerkiksi yksityisten omistamat mökit ja Airbnb-majoitus, Luiro lisää.

    Viralliset Lapin matkailun kasvulukemat ovat kuitenkin vaatimattomia, jos niitä vertaa edellisiin vuosiin. Vuonna 2017 rekisteröidyt yöpymiset nousivat yli yhdeksän ja vuonna 2016 jopa runsaat 13 prosenttia.

    – Tämä selittyy pitkälti sillä, että lentoliikennekapasiteetti kasvoi kun Lappiin tuli runsaasti lisää suoria lentoyhteyksiä ulkomaille, Luiro sanoo.

    Näin Suomen talvi saa ulkomaalaiset sekoilemaan liikenteessä: Luulevat latuja teiksi ja ajavat autoa ikkunat huurussa kesävaatteet päällä

    Näin Suomen talvi saa ulkomaalaiset sekoilemaan liikenteessä: Luulevat latuja teiksi ja ajavat autoa ikkunat huurussa kesävaatteet päällä


    Liikennevakuutuskeskuksen Venäjä-asiantuntija Seija Väyrynen kuuli ulkomaalaisten autoilijoiden vaarallisesta käyttäytymisestä työmatkallaan Inarin Raja-Joosepissa pari vuotta sitten. – Siellä oli revontulia ihastelevia kiinalaisturisteja,...

    Liikennevakuutuskeskuksen Venäjä-asiantuntija Seija Väyrynen kuuli ulkomaalaisten autoilijoiden vaarallisesta käyttäytymisestä työmatkallaan Inarin Raja-Joosepissa pari vuotta sitten.

    – Siellä oli revontulia ihastelevia kiinalaisturisteja, jotka pysäyttivät auton keskelle tietä ja sammuttivat valot, koska ne haittasivat valokuvaamista, Väyrynen kertoo.

    Hän alkoi kysellä Lapin matkailuyrityksiltä lisää kokemuksia ulkomaalaisten kuljettajien käyttäytymisestä Suomen talvioloissa. Ilmeni, että auton parkkeeraamista keskelle tietä esiintyi jopa alueilla, joilla nopeusrajoitus oli sata kilometriä tunnissa. Revontulien lisäksi pysähdyksen syynä saattoi porojen katselu tai kartanluku. Jotkut ajoivat keskellä tietä.

    – Autoilijat ovat myös ajaneet kelkkareiteillä tai hiihtoladuilla luullen ajavansa tietä pitkin.

    Jotkut luulevat, ettei täällä voi edes liikkua muulla kuin maasturilla. Tomi Heikkilä

    Osa kuljettajista ei osannut laittaa ajovaloja päälle, ja auton lämmityslaitteiden käyttö aiheutti pulmia.

    – Ikkunoiden lämmitystä ei osattu käyttää, minkä takia ikkunat olivat huurussa ja näkyvyys nolla. Yksi huomio oli, että kannattaisi olla talvivaatteet mukana. Joku kesävaatteissa ajanut oli ilmeisesti päätynyt penkkaan.

    Lumi on tuntematon käsite

    Liikennevakuutuskeskus ja Liikenneturva ovat nyt laatineet matkailuyritysten kokemusten pohjalta ulkomaalaisille autoilijoille suunnatun ajo-ohjeen. Siinä muistutetaan oikeanpuoleisesta liikenteestä, lämpimien vaatteiden tärkeydestä ja puhaltimien pitämisestä päällä, jotta ikkunoista näkee ulos.

    Noin vuosi sitten julkaistu ohjeistus muistuttaa myös Suomen nopeusrajoituksista ja vaikeista ajo-olosuhteista talvella. Sen suosiosta ei ole koottua tietoa, mutta viime aikoina Suomessa on tapahtunut useita ulkomaalaisten kuolonkolareita.

    Oulussa viime vuoden lopulla tapahtuneessa onnettomuudessa kuoli venäläisperhe. Viime viikonloppuna puolestaan venäläinen kuljettaja ja kyydissä ollut lapsi kuolivat Sodankylässä.

    Poliisin mukaan tänä talvena on sattunut myös onnettomuus, jossa kuoli Euroopan ulkopuolelta Suomeen muuttaneita ihmisiä. Kaikkiaan ulkomaalaiset ovat vuosittain osallisina 5-10 kuolonkolarissa.

    Voi olla, että yritetään ajaa vähän kuin suomalaiset. Heikki Ihalainen

    Poliisin mukaan etenkin Euroopan ulkopuolelta tulevien aiheuttamat kolarit johtuvat usein siitä, että kuljettaja ei huomioinut Suomen talvioloja.

    – Lumi voi olla täysin tuntematon käsite ja liukkaus yllättää, eikä heillä välttämättä ole varaa ostaa uusia autoja. Sohjoinen keli oli selvä tekijä ainakin yhdessä viime aikoina sattuneista kuolonkolareista, toteaa poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta.

    Ihalainen viittaa myös Liikenneviraston tilastoihin, joissa irakilaisten ja somalien aiheuttamat liikennevahingot ovat korkealla.

    – Ulkomaalaisten osuus onnettomuuksissa kasvaa, kun keli on huono. Voi olla, että yritetään ajaa vähän kuin suomalaiset, mutta takana ei ole tarpeeksi pitkää ajokokemusta talvioloissa. Ei osata ajaa tai suhteuttaa nopeutta keliin.

    Ulkomaalaisille suunnatussa ajo-ohjeessa muistutetaan muun muassa Suomen nopeusrajoituksista.LiikenneturvaVirolaiset kovimpia kaahareita

    Vuonna 2017 ulkomaalaiset aiheuttivat noin 1700 liikenneonnettomuutta Suomessa. Poliisin mukaan määrä ei ole kovin huolestuttava.

    Ylivoimaista kärkipaikkaa pitävät virolaiset. Liikennevakuutuskeskuksen tilaston mukaan virolaisten onnettomuuslukema oli lähes 800, kun perässä tulevilla Ruotsilla ja Venäjällä se oli 200-300 välillä.

    Auto saattoi pyöriä siinä saman porukan käsissä. Kuski vaihtui, mutta oli aina kännissä. Heikki Ihalainen

    Poliisin mukaan virolaiset ajavat usein ylinopeutta.

    – Se on selvää piittaamattomuutta. Joitakin vuosia sitten oli isompi ilmiö, että virolaiset rakennustyöläiset ajoivat humalassa. Auto saattoi pyöriä siinä saman porukan käsissä. Kuski vaihtui, mutta oli aina kännissä, Ihalainen kertoo.

    Ennakkotietojen mukaan venäläisten osuus kolareista pysyi viime vuonna suunnilleen samalla tasolla tai jopa väheni hiukan toissa vuodesta. Venäläisten ajotyyli sen sijaan on poliisin mukaan yleisesti ottaen parantunut takavuosista. Lisäksi he maksavat sakkonsa kuuliaisesti, koska muuten ei tule viisumia.

    – Nyt venäläisten turistien määrä on vähentynyt, mutta he ovat itärajalla tapahtuvan valvonnan ansiosta myös paremmin kontrollissa kuin virolaiset, jotka voivat tulla rajan yli miten vain.

    Igluja ja huskyjä

    Ulkomaalaisille suunnattua ajo-ohjetta on jaettu muun muassa raja-asemille ja Lapin autovuokraamoihin. Se on käännetty seitsemälle kielelleä. Ainakin Lapissa ohjeistus on koettu hyödylliseksi, kun autoa vuokraavien kiinalaisturistien määrä on kasvanut. Kiinalaisella ajokortilla on saanut ajaa Suomessa viime vuoden helmikuusta lähtien.

    – Jotkut luulevat, ettei täällä voi edes liikkua muulla kuin maasturilla. Että täällä on igluja ja huskyjä ja 20 senttiä lunta tiellä. Olemme panostaneet tosi paljon tiedottamiseen, kertoo Scandia Rovaniemen toimipistevastaava Tomi Heikkilä.

    Asiakkaille kerrotaan auton luovutusvaiheessa, millainen ajotapa Suomessa on ja miten auton ilmastointi toimii. Heikkilän mukaan etenkin kiinalaiset kyselevät ohjeita jo ennakkoon sähköpostitse. Tiedottaminen on kantanut hedelmää.

    – Tänä talvena ei ole ollut kuin pari tapausta, joissa auto on mennyt pahaan kuntoon. Aiempina vuosina niitä on saattanut olla jopa kahdeksan.

    Britit rynnivät ruotsalaisten ohi Suomeen – ulkomaiset matkailijat viettivät täällä marraskuussa yli 430 000 yötä

    Britit rynnivät ruotsalaisten ohi Suomeen – ulkomaiset matkailijat viettivät täällä marraskuussa yli 430 000 yötä


    Suomi kiinnosti brittejä matkailukohteena marraskuussa, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Britanniasta saapuneet matkailijat viettivät Suomessa marraskuussa useampia öitä kuin ruotsalaiset. Brittimatkailijoiden yöpymisten määrä kasvoi noin...

    Suomi kiinnosti brittejä matkailukohteena marraskuussa, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Britanniasta saapuneet matkailijat viettivät Suomessa marraskuussa useampia öitä kuin ruotsalaiset. Brittimatkailijoiden yöpymisten määrä kasvoi noin 14 prosentilla.

    Lapissa brittikasvua oli marraskuussa varsin reippaasti, 27 prosenttia, vaikka kuun lopulla brittilehdet maalasivat suuria otsikoita Lapin lumettomuudesta ja kertoivat Lapin-lentoja jopa perutun. Joulusesongista kattavampia tietoja saadaan toki vasta joulukuun tilastosta.

    Tilastokeskuksen mukaan ulkomaiset matkailijat viipyivät Suomen majoitusliikkeissä marraskuussa 2018 yhteensä lähes 435 000 yötä. Kokonaismäärä on suunnilleen vuodentakaisella tasolla.

    Venäläiset edelleen suurin ryhmä

    Venäläiset olivat marraskuussa ylivoimaisesti suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä, joka yöpyi maassa 60 500 vuorokauden verran. Kolmen kärki olivat vuotta aiemmin Venäjä, Ruotsi ja Saksa, nyt siis Venäjä, Saksa ja Britannia.

    Eniten kasvua tuli kiinalaisista matkailijoista, joiden yöpymisten määrä kasvoi poikkeuksellisenkin paljon – kolmanneksen suuremmaksi kuin vuosi sitten marraskuussa. Reippaasti vuodentakaista useampia öitä viipyivät myös japanilaiset. Koko alkuvuoden ajan japanilaisten yöpymisten määrä on kuitenkin ollut laskussa.

    Kotimaisille matkailijoille yöpymisiä kirjattiin marraskuussa runsaat miljoona. Yhteensä yöpymisvuorokausia kertyi Suomen majoitusliikkeissä noin 1,5 miljoonaa eli 1,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

    Tilastokeskuksen tiedot on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa.

    Uutista on muokattu klo 14.20: Korjattu marraskuun 2018 kolmen kärki ulkomaisten matkailijoiden kotimaissa. Aiemmin jutussa maat olivat Venäjä, Britannia ja Ruotsi.

    Poliisi jatkaa Kakslauttasen kuolonkolarin tutkintaa – Tieliikenteen lisääntyminen Lapissa ei näy onnettomuustilastoissa

    Poliisi jatkaa Kakslauttasen kuolonkolarin tutkintaa – Tieliikenteen lisääntyminen Lapissa ei näy onnettomuustilastoissa


    Poliisi jatkaa maanantaina Sodankylän pohjoisosassa tapahtuneen liikenneonnettomuuden tutkintaa. Kaksi ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui henkilöauton ja rekan nokkakolarissa Kakslauttasen eteläpuolella maanantaina aamupäivällä. Poliisin mukaan...

    Poliisi jatkaa maanantaina Sodankylän pohjoisosassa tapahtuneen liikenneonnettomuuden tutkintaa.

    Kaksi ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui henkilöauton ja rekan nokkakolarissa Kakslauttasen eteläpuolella maanantaina aamupäivällä. Poliisin mukaan onnettomuus tapahtui, kun pohjoiseen ajanut, Venäjän rekisterissä ollut henkilöauto lähti ohittamaan edellä ajanutta rekkaa ja törmäsi vastaantulleen Postin rekan keulaan.

    Onnettomuudessa kuolivat henkilöautoa ajanut mies ja takapenkillä istunut 3-vuotias lapsi.

    Onnettomuus tapahtui lähellä Sodankylän ja Inarin kunnanrajaa.Yle Uutisgrafiikka

    Vakavat, kuolonuhreja vaativat liikenneonnettomuudet ovat yhä harvinaisia pohjoisimmassa Suomessa. Viimeksi vakavampi liikenneonnettomuus vaati kolmen ihmisen hengen muutama vuosi sitten Inarissa.

    Vaikka liikenne on lisääntynyt Lapin teillä, ei se poliisin tietojen mukaan näy onnettomuustilastoissa.

    – Raskaan liikenteen onnettomuudet eivät ole tilastollisesti lisääntyneet. Myöskään muissa liikenneonnettomuuksissa, joista poliisilla on tietoa, ei ole tapahtunut lisääntymistä, kertoo tutkinnanjohtaja, ylikonstaapeli Esa Harju Sodankylän poliisista.

    Ulkomaalaisten matkailijoiden lisääntyminen liikenteessä näkyy sen sijaan hinaustilastoissa. Hinausalantoimijoiden mukaan etenkin aasialaisturistien tieltäsuistumiset ovat viime vuosina, ja eritoten viime aikoina, työllistäneet lisääntyvissä määrin.

    – Tällaisista tapahtumista ei ole kuitenkaan tullut poliisille tietoa. Kysymys on vähäisemmistä tieltäsuistumisonnettomuuksista, joista ei koidu henkilövahinkoja tai merkittäviä omaisuusvahinkoja, kertoo Harju.

    Muun muassa erilaiset ajo-olosuhteet ja oikeanpuoleinen liikenne voivat aiheuttaa hämmennystä ulkomaalaisissa kuskeissa.

    – Turistit, etenkään aasialaiset, eivät useinkaan ole tottuneita liikkumaan ja ajamaan meidän olosuhteissa. Joissain Aasian maissahan on myös vasemmanpuoleinen liikenne, mikä voi aiheuttaa hämmennystä ja sekaannusta heille tietyissä tilanteissa. Se on eräänlainen riskitekijä, Harju jatkaa.

    Poliisi ei ollut keskiviikkoaamuun mennessä saanut uusia tietoja maanantaisen onnettomuuden syistä. Tutkinta jatkuu asianomaisten kuulemisella.

    Kadonneita suomalaisia etsivä kopteri havaitsi lisää lumivyörypaikantimien signaaleja – etsintäalue tarkentuu

    Kadonneita suomalaisia etsivä kopteri havaitsi lisää lumivyörypaikantimien signaaleja – etsintäalue tarkentuu


    Pohjois-Norjassa kadonneiden suomalaisten etsinnöissä on tapahtunut edistystä. Kolme suomalaista miestä ja ruotsalainen nainen katosivat viime viikolla alueella, jolla oli tapahtunut suuri lumivyöry. Tromssan poliisi kertoo, että...

    Pohjois-Norjassa kadonneiden suomalaisten etsinnöissä on tapahtunut edistystä. Kolme suomalaista miestä ja ruotsalainen nainen katosivat viime viikolla alueella, jolla oli tapahtunut suuri lumivyöry.

    Tromssan poliisi kertoo, että etsintähelikopteri on havainnut signaaleja kahdesta uudesta lumivyörypaikantimesta. Ensimmäisten kahden lumivyörypaikantimen signaalit havaittiin perjantaina.

    Poliisin mukaan uusi löydös vahvistaa poliisin aiemman käsityksen, että kaikki neljä kadonnutta jäivät lumivyöryn alle. Löydös auttaa myös rajaamaan etsintäaluetta. Poliisi ei tässä vaiheessa kerro, missä signaalit on havaittu.

    Huono sää on vaikeuttanut etsintöjä. Etsintähelikopteri teki runsaan tunnin lennon yöllä, kun sääolot helpottivat hetkeksi. Etsintöjä on määrä jatkaa tänään päivänvalossa.

    Nelikko oli matkalla Blåbärfjelletin 1 440 metrin korkeudella olevalle huipulle. Ryhmän viides jäsen, ruotsalaismies, hälytti apua, kun ei tavoittanut ystäviään kännykällään.

    Vuodenajat ja luonto vaikuttavat pohjoisen tyttöjen hyvinvointiin enemmän kuin on ymmärretty

    Vuodenajat ja luonto vaikuttavat pohjoisen tyttöjen hyvinvointiin enemmän kuin on ymmärretty


    Tästä on kyseTuore väitöstutkimus selvitti pohjoissuomalaisten tyttöjen hyvinvointia.Tutkimuksen mukaan vuodenajoilla ja luonnolla on iso merkitys nuorille tytöille.Varpu Wiensin tutkimukseen osallistui 153 Lapissa asuvaa 13-16 -vuotiasta...

    Tästä on kyseTuore väitöstutkimus selvitti pohjoissuomalaisten tyttöjen hyvinvointia.Tutkimuksen mukaan vuodenajoilla ja luonnolla on iso merkitys nuorille tytöille.Varpu Wiensin tutkimukseen osallistui 153 Lapissa asuvaa 13-16 -vuotiasta tyttöä.Tutkimus on julkaistu nimellä Well-being of the adolescent girls in Northern Finland - a Hypothetical model.

    Vaihtuvat vuodenajat ja luonto vaikuttavat nuorten lappilaistyttöjen hyvinvointiin enemmän kuin on osattu ajatella, ja eläimet ovat monelle yksi tärkeimmistä suhteista. Tämä paljastui tuoreessa Oulun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa.

    Lappilaisten tyttöjen hyvinvointia on aiemmin tutkittu hyvin vähän. Vaikka suurin osa nuorista voi hyvin, on Suomessakin alueellisia sekä sukupuoleen liittyviä eroja, ja nimenomaan tytöt kokevat terveytensä ja hyvinvointinsa tietyssä vaiheessa huonommaksi kuin pojat.

    Pohjoissuomalaisten tyttöjen hyvinvoinnista väitellyt terveystieteiden tohtori Varpu Wiens kertoo, että ympäristön merkitys nousi tutkimuksessa selvästi esille uutena asiana, joka vaikuttaa tyttöjen hyvään oloon. Luonto toisaalta hellii ja toisaalta kurittaa.

    – Esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelu vaatii sopeutumista ja mukautumista. Talvi koettiin haastavaksi, jopa passivoivaksi ajaksi. Koulunkäynti, pukeutuminen ja liikkuminen on haastavaa, Wiens luettelee.

    Talvessa nähtiin kuitenkin myös hyviä puolia, jotka korostuivat kevättalvella. Luonto itsessään oli tutkimukseen osallistuneille lappilaistytöille voimavara.

    "Talvella on kiva, kun on pakkasta. On kylmä, mutta sitten on ihanat, kauniit maisemat niin tykkään kyllä olla ulkona." Sofia Helminen, 13.

    Luonto eheyttää, eläimet lohduttavat

    Nuoret tytöt kokivat, että luonto eheyttää, virkistää ja samalla rauhoittaa. Lisäksi ne tytöt, jotka olivat eläinten kanssa tekemisissä, pitivät niitä itselleen erittäin merkityksellisinä.

    – He saivat eläimiltä hyväksyntää, lohtua ja luotettavan kuuntelijan. Oli joku, jolle voi huolet kertoa ja ehkä kyyneleenkin tirauttaa. Ja voi olla varma siitä, etteivät juorut leviä, Wiens kuvailee.

    Tutkimuksen mukaan tyttöjen hyvinvointi rakentuu monesta eri tekijästä: terveydestä, sosiaalisista suhteista, tasapainoisesta elämästä, mukautumisesta ympäristön muutoksiin ja luontosuhteesta.

    Hyvinvointia heikentävät huonot elintavat, epäonnistumiset ja ristiriidat perheen tai ystävien kanssa.

    Wiens toivoo hartaasti, ettei väitös jäisi vain paperinmakuisiksi tuloksiksi kansioon, vaan tärkein viesti löytäisi tiensä nuorten kanssa tehtävään työhön.

    "Jos iltarusko on taivaalla ja lumi kimmeltää, niin ei siinä ainakaan voi huonolla tuulella olla." Noora Tilja, 14.

    Riikka Rautiainen / YleTutkimuksesta apua käytännön työhön

    Wiensin mukaan väitöksessä esiin nousseet asiat voisivat auttaa sekä nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisyssä että hoitotyössä. Eri palveluissa, joissa nuoria kohdataan, tulisi muistaa kysyä nuorilta itseltään miten ympäristö heihin vaikuttaa.

    – Ja lisäksi voisi tarjota luontoa ja eläimiä yhtenä vaihtoehtona hyvinvointia kohentamaan.

    "Se on tullut osaksi elämää. Pitää päästä ulos ja luontoon liikkumaan, se on tavallaan rauha. Ja talvella on hirveän nätit maisemat, ja tietysti kesälläkin on, niin tulee tietty hyvä fiilis kun on siellä." Noora Tilja, 14.

    Wiens korostaa, että tärkeintä olisi ymmärtää, että pohjoissuomalaisille tytöille hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, johon vaikuttaa moni tekijä.

    – Se on vuorovaikutuksessa olemista, sopeutumista ja mukautumista. Ja ennen kaikkea yksilöllinen asia. Nuorten pitää tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.

    Varpu Wiens ja eestinhevonen Engagen eli Enu. Wiens on tullut tutkimuksessaan samaan tulokseen, kuin minkä hän on huomannut omassa ja tyttäriensä elämässä: luonto ja eläimet tuovat hyvinvointia.Laura Valta / Yle

    Lisätty tarkennus klo 11.23: Jutussa kursiivilla näkyvät lainaukset eivät ole tutkimuksesta, vaan irrallisia kommentteja tutkimuksen aiheesta.

    Turistibussi kaatui Ivalossa – kukaan ei loukkaantunut,  lumi ja turvavyöt pelastivat

    Turistibussi kaatui Ivalossa – kukaan ei loukkaantunut, lumi ja turvavyöt pelastivat


    Saariselällä Inarissa turistibussi ajautui pois tieltä ja kaatui kyljelleen. Kyydissä olleet 32 ihmistä eivät loukkaantuneet, kertoo pelastuslaitos. Bussissa oli kuljettaja, opas ja 30 aasialaista turistia, kertoo päivystävä palomestari Jukka...

    Saariselällä Inarissa turistibussi ajautui pois tieltä ja kaatui kyljelleen. Kyydissä olleet 32 ihmistä eivät loukkaantuneet, kertoo pelastuslaitos.

    Bussissa oli kuljettaja, opas ja 30 aasialaista turistia, kertoo päivystävä palomestari Jukka Harmanen.

    – He kömpivät kattoluukun kautta ulos, ja heidät on nyt kuljetettu toisella linja-autolla hotellille, Harmanen kertoo.

    Turistit eivät joutuneet Harmasen mukaan odottamaan viimassa pitkään, vaan korvaava bussi saatiin järjestettyä 15-20 minuutissa.

    Päivystävän palomestarin mukaan loukkaantumisilta säästyttiin ainakin siksi, että kaikilla oli turvavyöt ja bussi kaatui pehmeästi lumeen. Onnettomuuspaikalla on tiessä loiva kaarre.

    – Vauhti on mennyt siinä ja on pehmeästi kaatunut. Mahdollisuus oli isoonkin savottaan. Edes ikkunoita ei rikkoutunut bussista.

    Hälytys onnettomuudesta Rovaniementielle tuli hieman ennen iltakahdeksaa. Tarkempi onnettomuuspaikka on Urupäässä noin kilometri Saariselältä pohjoiseen.

    Sää onnettomuushetkellä oli luminen: lunta tuli Harmasen mukaan taivaan täydeltä ja lunta oli myös tiellä.

    Bussi on pelastuslaitoksen mukaan ulkomaisen firman.

    Ilmatieteen laitoksesta kerrotaan, että Saariselän seudulla on ollut illalla normaali pakkaskeli ja paikoin satanut lumikuuroja.

    Pohjois-Norjan etsintöjä yritetään jatkaa keskiviikkona

    Pohjois-Norjan etsintöjä yritetään jatkaa keskiviikkona


    Pohjois-Norjassa ei vielä tiistainakaan päästy jatkamaan lumivyöryssä todennäköisesti kuolleiden hiihtäjien etsintöjä sääolosuhteiden vuoksi, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK. Viimeksi heitä etsittiin viikonloppuna. NRK:n mukaan paikan...

    Pohjois-Norjassa ei vielä tiistainakaan päästy jatkamaan lumivyöryssä todennäköisesti kuolleiden hiihtäjien etsintöjä sääolosuhteiden vuoksi, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK. Viimeksi heitä etsittiin viikonloppuna.

    NRK:n mukaan paikan päälle tulleet omaiset ovat matkustaneet takaisin Suomeen ja Ruotsiin.

    Norjan poliisi julkaisi tiistaina kuvan onnettomuudessa todennäköisesti kuolleesta 29-vuotiaasta ruotsalaisnaisesta. Kolmen suomalaismiehen kuvat julkaistiin omaisten luvalla jo maanantaina.

    Etsintöjä pyritään jatkamaan helikopterilla keskiviikkoaamuna, jos sääolot sen sallivat. Lumivyöryvaara on Tamokdalenissa yhä suuri.

    Helikopterietsintöjen ja pelastusviranomaisten turvaamiseksi alueelle on annettu lentokielto ensi viikon tiistaihin saakka.

    Onnettomuuden vuoksi perustettu kriisiryhmä on NRK:n mukaan purettu.