Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Lämpenevää, viilenevää, lämpenevää – Meteorologi: Hellerajaa hätyytellään heti huomenna

    Lämpenevää, viilenevää, lämpenevää – Meteorologi: Hellerajaa hätyytellään heti huomenna


    Siinä missä viime kesänä Suomi osui jatkuvasti matalapaineiden reitille, on tämä kesä alkanut toisenlaisissa merkeissä korkeapaineen seuratessa toinen toistaan. – Lämpötilat ovat pitkään pysytelleet tavanomaisten lukemien yläpuolella....

    Siinä missä viime kesänä Suomi osui jatkuvasti matalapaineiden reitille, on tämä kesä alkanut toisenlaisissa merkeissä korkeapaineen seuratessa toinen toistaan.

    – Lämpötilat ovat pitkään pysytelleet tavanomaisten lukemien yläpuolella. Takana on 11. toukokuuta alkanut seitsemän päivän hellejakso ja tänäänkin lämpötila on ollut harvinaisen korkealla ajankohtaan nähden. Lämpötilan pitäisi keskiarvojen mukaan olla ylimmillään 17 astetta, Ylen meteorologi Joonas Koskela kertoo.

    Muutaman hiukan viileämmän päivän jälkeen mittari kipusi sunnuntaina suuressa osassa maata jälleen 20 asteen yläpuolelle ja muun muassa Kanta-Hämeessä Hattulassa ja Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella on mitattu 23 asteen lukemia. Yöt ovat olleet silti koleita ja hallaa on esiintynyt.

    – Alkuviikolla korkeapaine vaikuttaa Suomen yllä, lännestä virtaa lämpimämpää ilmaa ja viikko alkaa suuressa osassa maata aurinkoisena. Maan etelä- ja keskiosissa hätyytellään siis jälleen hellerajoja maanantaina ja tiistaina, Koskela sanoo.

    – Lapissa on hiukan pilvisempää ja joitakin heikkoja sadekuurojakin voi Pohjois-Lapissa tulla, mutta Lapin eteläosissa mittarilukemat nousevat päivisin 20 asteen tuntumaan.

    Viikon puolessa välissä säärintama tuo kuurosateita

    Keskiviikkona vastaisena yönä sää muuttuu epävakaisemmaksi pohjoisesta valuvan säärintaman myötä, rintama tuo sadekuuroja ainakin maan keskiosiin. Maamme eteläpuolella liikkuva matalapaine saattaa puhaltaa joitakin kuurosateita myös maan eteläosiin.

    – Keskiviikko voi etelässä olla vielä kesäisen lämmin päivä, lämpötilan ollessa 20 asteen hujakoilla, pohjoisessa lämpötilat laskevat 15 asteen vaiheille ja Lapissa pilvisemmillä alueilla saattavat laskea 10 asteen alapuolellekin, Koskela ennustaa.

    Säärintamaa seuraa kuitenkin jo torstaina uusi lännen ja luoteen puolelta saapuva korkeapaine, jonka myötä aurinkoa on luvassa etenkin maan eteläosiin. Etelässä voidaan päästä 20 asteeseen ja vähän ylikin, mutta maan keskivaiheilla lämpötilojen ennustetaan jäävän 15-20 asteen välille ja Lapissa 10-15 asteen.

    – Perjantaina sää vaikuttaisi edelleen lämpenevän, pidemmälle ja viikonloppua ei vielä tässä vaiheessa uskalla ennustaa, Koskela toteaa.

    Koko Suomi nyt lumeton

    Ilmatieteen laitos kertoi, että talven viimeiset lumet sulivat Suomesta sunnuntaina lumensyvyden painuessa nollaan puolenpäivän jälkeen viimeiselläkin mittausasemalla Kittilässä. Lumet lähtivät tällä kertaa etuajassa.

    Pohjoisimmassa Lapissa pysyvät lumet sulavat tavallisesti toukokuun lopussa ja osassa Käsivarren Lappia vasta reippaasti kesäkuun puolella. Lumipeite on yleensä paksuimmillaan Lapissa vasta huhtikuun alkupuolella.

    Nyt koko Suomi on paljaana – viimeisetkin talven lumet sulivat

    Nyt koko Suomi on paljaana – viimeisetkin talven lumet sulivat


    Viimeisetkin talven lumet ovat sulaneet Suomesta, kertoo Ilmatieteen laitos. Lumensyvyys painui nollaan tänään puolenpäivän jälkeen viimeiselläkin mittausasemalla Kittilässä. Vielä kuukausi sitten Kittilässä oli lunta metrin verran. Lumet...

    Viimeisetkin talven lumet ovat sulaneet Suomesta, kertoo Ilmatieteen laitos.

    Lumensyvyys painui nollaan tänään puolenpäivän jälkeen viimeiselläkin mittausasemalla Kittilässä. Vielä kuukausi sitten Kittilässä oli lunta metrin verran. Lumet lähtivät tällä kertaa etuajassa.

    Pohjoisimmassa Lapissa talven lumet ovat viime vuosikymmeninä lähteneet yleensä vasta lähellä kesäkuun puoliväliä.

    Navetta paloi Ylitorniolla – Neljä vasikkaa jäi tulen saartamaksi

    Navetta paloi Ylitorniolla – Neljä vasikkaa jäi tulen saartamaksi


    Navettarakennus paloi aamupäivällä Ylitorniolla. Tulipalon saartamaksi jäi neljä vasikkaa. Navetassa oli yhteensä noin 70 lehmää, jotka omistajat saivat pelastettua. Eläinlääkäri tilattiin paikalle arvioimaan vasikoiden ja muun karjan...

    Navettarakennus paloi aamupäivällä Ylitorniolla. Tulipalon saartamaksi jäi neljä vasikkaa. Navetassa oli yhteensä noin 70 lehmää, jotka omistajat saivat pelastettua.

    Eläinlääkäri tilattiin paikalle arvioimaan vasikoiden ja muun karjan vointia. Palo syttyi ulko-ovea hitsatessa. Pelastuslaitoksen mukaan omistajien tehokas alkusammutus sai palon nopeasti hallintaan.

    – Jos meidän varaan olisi jäänyt, aika pahasti olisi palanut, sanoi päivystävä palomestari Lauri Manninen Lapin pelastuslaitoksesta.

    Lähimmällä yksiköllä oli Mannisen mukaan 60-70 kilometriä matkaa paikalle. Sammutusta helpotti se, että palo pääsi purkautumaan suoraan ulko-ovesta ulos.

    Pelastuslaitos sai hälytyksen tapahtuneesta kello 10 jälkeen aamulla. Paloa on sammuttamassa yli 10 yksikköä.

    Lue myös:

    Kymmenet eläimet kuolivat tuhoisassa navettapalossa Siilinjärvellä – Palomestari: "Täystuho"

    Tarveharkinnasta luopuminen helpottaisi Lapin työvoimapulaa

    Tarveharkinnasta luopuminen helpottaisi Lapin työvoimapulaa


    Tarveharkinnasta luopuminen lisäisi todennäköisesti ulkomaisen työvoiman tuloa Lappiin ja helpottaisi työvoimapulaa. Lapin työ ja elinkeinotoimiston johtajan Tiina Keräsen mukaan pitää kuitenkin harkita, millaiset valmiudet alueella on ottaa...

    Tarveharkinnasta luopuminen lisäisi todennäköisesti ulkomaisen työvoiman tuloa Lappiin ja helpottaisi työvoimapulaa. Lapin työ ja elinkeinotoimiston johtajan Tiina Keräsen mukaan pitää kuitenkin harkita, millaiset valmiudet alueella on ottaa vastaan kansainvälisiä työnhakijoita.

    – Pitää katsoa kokonaisuutta ja esimerkiksi kysyä ovatko lappilaiset yritykset ja työyhteisöt valmiita ottamaan vastaan kansainvälisiä työnhakijoita. Ovatko yritykset valmiita kansainvälistymään niin, että esimerkiksi työpaikkojen työkielenä käy myös joku muu kieli kuin suomi.

    Keränen arvelee, ettei palvelurakenne vielä vahvista ja tue kansainvälisen työvoiman tuloa Lappiin. Alueelta puuttuu esimerkiksi asettautumispalvelu, joka auttaisi muualta tulevia käytännön seikoissa.

    Lapissa saatavuusongelmaa monilla aloilla

    Tarveharkinta tarkoittaa, että viranomaiset voivat myöntää EU:n ulkopuolelta tuleville työluvan vain jos sopivaa työntekijää ei ole saatavissa EU:n sisältä. Lapissa mitään erityistä tarvetta tarveharkinnasta luopumiseen ei ole toistaiseksi ollut.

    Keräsen mukaan aiheesta ei ole käyty suuremmin keskustelua. Yrityksiltä ja yhteistyökumppaneilta aiheesta tulee kuitenkin viestiä.

    – He kertovat yritysten työvoiman saatavuuden ongelmasta, jopa niin ettei edes EU-alueelta löydy sopivia, Keränen sanoo.

    Alueellisissa työlupalinjauksissa on tunnistettu aloja, joissa työnantajilla on erityisiä vaikeuksia saada työvoimaa. Niille ei sovelleta tarveharkintaa. Lapin alueella tällaisia ovat esimerkiksi matkaoppaat, mökkisiivoojat, sairaanhoitajat, tarjoilijat ja kokit sekä autonasentajat.

    Viimeisimpänä tarveharkinnasta luopumista esitti toimihenkilöjärjestö STTK.

    Saamelaiskäräjälain uudistustyölle ehdotetaan jatkoaikaa

    Saamelaiskäräjälain uudistustyölle ehdotetaan jatkoaikaa


    Saamelaiskäräjälakitoimikunnalle ehdotetaan jatkoaikaa. Oikeusministeriön asettaman saamelaiskäräjälakitoimikunnan toimikausi umpeutui huhtikuun lopussa. – Oikeusministeriö on kuitenkin neuvottelujen tuloksena päättänyt ehdottaa toimikunnan...

    Saamelaiskäräjälakitoimikunnalle ehdotetaan jatkoaikaa. Oikeusministeriön asettaman saamelaiskäräjälakitoimikunnan toimikausi umpeutui huhtikuun lopussa.

    – Oikeusministeriö on kuitenkin neuvottelujen tuloksena päättänyt ehdottaa toimikunnan toimikauden pidentämistä elokuun 2018 loppuun saakka. Myös Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ehdottaa vastaavaa Saamelaiskäräjien hallitukselle, tiedottaa saamelaiskäräjät.

    Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee asian seuraavassa kokouksessaan 28.5.2018. Sen jälkeen oikeusministeriö päättää jatkosta. Tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa.

    Tavoitteena on saada uudistettu laki voimaan ennen seuraavia saamelaiskäräjävaaleja

    Oikeusministeriö asetti marraskuussa 2017 toimikunnan valmistelemaan saamelaiskäräjälain muutosta (Oikeusministeriö), jonka tehtävänä on valmistella tarpeelliset muutokset saamelaiskäräjistä annettuun lakiin.

    Toimikunnan tulisi antaa ehdotuksensa hallituksen esityksen muodossa, ja sen tulisi päästä yksimielisyyteen esityksen sisällöstä. Tavoitteena on, että uudistettu saamelaiskäräjälaki olisi voimassa seuraavissa saamelaiskäräjävaaleissa, syksyllä 2019.

    Toimikunnassa on mukana jäseniä ja asiantuntijoita Suomen saamelaiskäräjiltä, hallituspuolueista sekä oikeusministeriöstä. Toimikunnan asettamiskirjeen mukaan toimikaudeksi on määritelty 8.11.2017 - 30.4.2018. Toimikunta ei kuitenkaan saanut ehdotusta valmiiksi tähän päivämäärään mennessä.

    – Toimikunnalla oli jo alusta lähtien todella lyhyt aikataulu, toteaa saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila Aikio.

    Toimikunnan työstä on liikkeellä huhuja – Sanila-Aikio toivoo työrauhaa

    Noin kuukausi sitten inarilainen eläköitynyt toimittaja ja kunnallispoliitikko Veikko Väänänen kirjoitti blogissaan saamelaiskäräjälain uudistuksesta ja sen mahdollisesta sisällöstä. Lapin Kansa puolestaan kirjoitti torstaina, että uusi saamelaiskäräjälaki on kaatumassa erimielisyyksiin.

    – Neuvottelut ovat käynnissä ja toki pahoittelen sitä, että erilaisia huhuja on liikkeellä. Toivon nyt työrauhaa toimikunnalle, mikäli sen jatkoajasta päätetään, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

    Sekä Tiina Sanila-Aikio että oikeusministeriön demokratia- kieli- ja perusoikeusyksikön johtaja Johanna Suurpää eivät halua kertoa neuvottelujen sisällöstä enempää.

    – Valitettavasti en voi kommentoida keskeneräisiä neuvotteluja, toteaa Suurpää.

    Sanila-Aikion mielestä on tärkeää, että neuvottelijoiden välillä vallitsee luottamus.

    – Koska odotukset ovat korkealla, emme halua millään tapaa vaikeuttaa neuvotteluja. On tärkeää, että neuvottelijat voivat luottaa neuvottelukumppaneihinsa. Kun työ ja neuvottelut ovat kesken, on tärkeää, etten ota kantaa sisältökysymyksiin, lopettaa Tiina Sanila-Aikio.

    Ehdotus saamelaiskäräjälain uudistusta valmistelevan toimikunnan mahdollisesta jatkoajasta kuitenkin antaa vielä toivoa siitä, että toimikunta pääsee asiasta yksimielisyyteen.

    Päivitetty 18.5.2018 klo 17:50: Artikkeliin on lisätty Tiina Sanila-Aikion ja Johanna Suurpään kommentit sekä viimeinen kappale.

    Ensimmäiset koneet lähtevät pian maailmalle Suomen ainoasta lentokonetehtaasta

    Ensimmäiset koneet lähtevät pian maailmalle Suomen ainoasta lentokonetehtaasta


    Rovaniemellä toimivan Suomen ainoan lentokonevalmistajan testilentovaiheessa olevan Atol 650 LSA -koneen suunnittelu ja rakentaminen alkoi vuonna 2011. Ensilento prototyypillä lennettiin kolme vuotta sitten. Atolin isä ja suunnittelija,...

    Rovaniemellä toimivan Suomen ainoan lentokonevalmistajan testilentovaiheessa olevan Atol 650 LSA -koneen suunnittelu ja rakentaminen alkoi vuonna 2011. Ensilento prototyypillä lennettiin kolme vuotta sitten.

    Atolin isä ja suunnittelija, rovaniemeläinen Markku Koivurova on laittanut seitsemän vuoden aikana peliin lähes kaiken. Pian ensimmäiset sarjavalmisteiset koneet saadaan luovutettua tilaajille.

    – Meillä on ollut tuotantolupa kahden vuoden ajan. Olemme tehneet pääkomponentteja kuuteen koneeseen, joiden kokoonpano varsinaiseksi koneeksi päästään aloittamaan tässä parin, kolmen viikon kuluessa. Syksyllä on tarkoitus luovuttaa ensimmäinen kone asiakkaalle. Siitä kuuden koneen sarjasta on viisi myyty, kaksi Suomeen, yksi Yhdysvaltoihin, yksi Kanadaan ja yksi Australiaan, sanoo Atol Avioinin toimitusjohtaja Markku Koivurova.

    ATOL 650 LSA amfibio-kone rullaa vedessäAntti Mikkola / YleVaativa lupaprosessi loppusuoralla

    Atol on LSA-luokan amfibio-lentokone, joka voi toimia maalta, jäältä sekä vedestä. Kone on tavanomaisia pienkoneita pienempi ja kevyempi, mutta isompi ja tukevampi kuin ultrakevyet lentokoneet. Uuden koneen lupaprosessi on vaativa ja siksi testilentoja on tehty jo kolmen vuoden ajan.

    – Meillä on tyyppihyväksyntäprosessi menossa. Tyyppihyväksyntätyö on vain järkyttävän haasteellinen ja monivaiheinen. Kun tehdään äärimmäisen pienellä budjetilla niin se vaikuttaa sillä tavalla, että meillä ei ole varaa palkata kymmentä lentokoneinsinööriä. Meillä on vain kaksi insinööriä Vantaalla, naurahtaa Koivurova.

    Hän odottaa koneen saavan tyyppihyväksynnän tämän vuoden aikana.

    ATOL 650 LSA amfibio-kone lentää Lapin taivaallaAntti Mikkola / YleTähtäimessä Amerikan markkinat

    Lentokoneen osat teetetään alihankintana, mutta Atolin strateginen valmistus pidetään silti omissa käsissä.

    – Teemme itse ne komponentit, joiden tietotaitoa emme halua opettaa kellekään muulle. Ja tietenkin kokoonpanotyön, Koivurova kertoo.

    Lentokoneita kootaan Rovaniemen lisäksi tulevaisuudessa myös Brunswickin kaupungissa Yhdysvalloissa. Sinne on perustettu yhtiö joka hoitaa Pohjois-Amerikan markkinoille tarkoitettujen koneiden myynnin ja kokoonpanon.

    – Me toimitamme koneet sinne tavallaan rakennussarjana eli pääkomponentit menevät sinne suoraan ja siellä tehdään loppukokoonpano. Näin saadaan koneelle ''Made in USA''-leima, joka on hirmu tärkeä niillä markkinoilla.

    Parhaillaan Atol Avionilla on meneillään osakeanti, jolla haetaan lisäpääomaa toiminnan rahoittamiseen ja laajentumiseen.

    ATOL 650 LSA lentää Rovaniemellä Norvajärven maisemissaRaimo Torikka / Yle"Laskeutuessa valitaan tuleeko esiin pyörä vai suksi"

    Atolin kilpailuetuna monipuolisuus ja hinta. Atolin kilpailijoita on maailmassa vain muutama, koska pääosa LSA-koneista pystyy toimimaan vain maakentältä.

    – Atol on amfibio-kone, joka pystyy toimimaan saman lennon aikana maalta, vedestä ja lumelta. Koneessa on moottoroitu laskuteline, joka tulee esiin kun toimitaan kiitotiellä. Pyöriin saa myös sukset talvitoimintaa varten ja laskeutuessa valitaan tuleeko esiin pyörä vai suksi, kertoo Markku Koivurova suunnittelemansa koneen ominaisuuksista.

    Koivurovan mukaan Atolin hyötykuorman suuruus on toinen ominaisuus, joka tuo merkittävän kilpailuedun. Koneen hyötykuorma on peräti 275 kiloa eli jos polttoainetta otetaan täydet 75 kiloa niin matkatavaroiden sekä mukanaolijoiden yhteispaino voi olla 200 kiloa.

    ATOL on myös hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen, kone nykyhinta ilman alv:tä on 169 000 euroa. Pääkilpailijan kone maksaa sen sijaan noin 330 000 euroa.

    Koivurovan mukaan tavoitteena on kuitenkin nostaa Atolin hintaa sen jälkeen kun koneen tuotanto saadaan täysipainoisesti vauhtiin.

    Markku Koivurova lentää rakentamallaan koneella Lapin taivaalla.Antti Mikkola / YleKohderyhmänä varakkaammat seikkailijat

    Lentokonetehtailija uskoo Atolin vetoavan ihmisiin, joilla on varallisuutta ja haaveita.

    – Ostajakunta on varmasti samantyylinen kuin Harrikan ostaja eli keski-ikäinen tai hieman yli. Vähän paremmin toimeentuleva henkilö, jolla on elämä muuten kunnossa, mutta joka miettii, että mitä hankkisi.

    – Paljon on myös ihmisiä, jotka ovat ikänsä haaveilleet ilmailun harrastamisesta, mutta ruuhkavuosina eivät ole saaneet siihen mahdollisuutta. Sitten vanhempana kun on aikaa ja rahaa, heistä tulee meidän asiakkaita, arvelee Markku Koivurova.

    Atol on kevyt liikuttaa vedessä. Kone painaa alle 400 kiloa tyhjänä.Antti Mikkola / Yle
    Rovaniemellä halutaan listata lääkkeiden lisäksi vanhusten lempilaulut – kulttuurinen vanhustyö luo hyvinvointia

    Rovaniemellä halutaan listata lääkkeiden lisäksi vanhusten lempilaulut – kulttuurinen vanhustyö luo hyvinvointia


    – Jos hoitaja kokee, että laulu voisi olla hänen työkalupakissaan yksi työkalu, niin häntä pitäisi rohkaista siihen ja tarjota esimerkiksi koulutusta, ikäihmisten kulttuuripalvelujen tuottaja Matti Selin sanoo. Terveydenhuoltoon liittyviä...

    – Jos hoitaja kokee, että laulu voisi olla hänen työkalupakissaan yksi työkalu, niin häntä pitäisi rohkaista siihen ja tarjota esimerkiksi koulutusta, ikäihmisten kulttuuripalvelujen tuottaja Matti Selin sanoo.

    Terveydenhuoltoon liittyviä asioita kirjataan tarkasti, mutta ihmisten kulttuurisia mieltymyksiä ei tunneta. Kulttuurituottaja Matti Selin, Rovaniemen kaupunki

    Selinin kertoma esimerkki on yksi tapa saada taidetta ja kulttuuria mökin mummoille ja lisätä näin vanhusten hyvinvointia. Vastaavanlaisia ennakkoluulottomia avauksia tarvitaan, kun sote-uudistus lisää ennaltaehkäisevän työn määrää kunnissa.

    Rovaniemellä halutaankin nyt listata lääkkeiden lisäksi myös vanhusten lempilaulut.

    – Terveydenhuoltoon liittyviä asioita kirjataan tarkasti, mutta ihmisten kulttuurisia mieltymyksiä ei tunneta, Selin sanoo.

    Olennaista on, että ihmistä hoidetaan kokonaisuutena ja hänen taustansa tunnetaan.

    – Jos ihminen on tykännyt esimerkiksi klassisesta musiikista, niin saataisiin tuettua sitä jatkossakin.

    Rovaniemellä huhtikuussa aloittanut ikäihmisten kulttuuripalvelujen tuottaja Matti Selin on myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja. Puolet hänen palkastaan maksaa kulttuuripalvelut ja toinen puoli otetaan peruspalvelujen budjetista.Maija-Liisa Juntti / Yle

    – Aletaan ymmärtää, että taiteella ja kulttuurilla on oikeasti hyvinvointivaikutuksia ja että sillä on iso merkitys, että toimitaan tällä tavalla ennaltaehkäisevästi, Selin sanoo.

    Sote-malli vaatii ennakkoluulottomia uudistuksia

    Rovaniemi on osa 13 suomalaisen kaupungin Aili-verkostoa, jossa kehitetään kulttuurista vanhus- ja seniorityötä. Vastaavanlaisia toimintamalleja, jossa kulttuurituottajan palkka maksetaan sekä perusturvan että kulttuuripuolen kassasta löytyy ainakin Helsingistä, Tampereelta ja Seinäjoelta.

    Rovaniemen vapaa-ajanpalvelujen palvelupäällikön mukaan ikäihmisten kulttuurituottajan palkkausta vauhdittivat sote-alalle kaavaillut muutokset.

    – Yhdessä perusturvapalvelujen kanssa mietimme, miten voisimme ennakoida sitä, että tapahtuu uudistuksia, jolloin sote muuttaa maakuntaa ja moni ennaltaehkäisevä palvelu jää kuntaan, Merja Tervo sanoo.

    Kansalaisaloitteella avohakkuita vastaan – tavoitteena kieltää ne valtion metsissä


    Joukko Suomen ympäristöjärjestöjä käynnisti tänään torstaina kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on laki avohakkuiden lopettamiseksi valtion metsissä. Yhtä laajaa ympäristöjärjestöjen kansalaisaloitetta ei Suomessa ole aiemmin nähty,...

    Joukko Suomen ympäristöjärjestöjä käynnisti tänään torstaina kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on laki avohakkuiden lopettamiseksi valtion metsissä.

    Yhtä laajaa ympäristöjärjestöjen kansalaisaloitetta ei Suomessa ole aiemmin nähty, järjestöistä mukana ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Birdlife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö.

    Greenpeace Suomen maajohtaja Sini Harkin mukaan avohakkuiden lopettamista lähdettiin ajamaan kansalaisaloitteen kautta osittain "yleisön pyynnöstä".

    – Kyllä ne selvästi ovat se, mikä suomalaisia metsätaloudessa vaivaa. Ihan tutkimustenkin mukaan 70 prosenttia suomalaisista ei hyväksy avohakkuita. Ja kuitenkin se on yleisin hakkuutapa myös näissä meidän yhteisesti omistamissa valtion metsissä.

    Juuri nyt asiaan tartuttiin sen vuoksi, että Suomen metsiin on kohdistunut viime vuosina suurta painetta, Harkki sanoo.

    – Puhutaan valtavista uusista sellutehdasinvestoinneista. Valtio tavoittelee sellaista hakkuumäärän lisäystä, mikä ei missään nimessä ole kestävästi sovitettavissa yhteen luonnonsuojelutavoitteiden ja virkistysmetsien säilyttämisen ja ilmaston kanssa.

    Harkki toteaa yksinkertaisesti, että maisema, ihmisten hengähdyspaikat ja marjametsät tuhoutuvat vuosikymmeniksi, jos avohakkuu tehdään.

    – Koska vaihtoehtoja on. On mahdollista hoitaa metsiä kannattavasti ilman avohakkuita, hän jatkaa ja toteaa, että metsien muutkin merkitykset pitää ottaa huomioon.

    Avohakkuu näkyy heti lajistossa

    Hallitus aikoo lisätä metsien hakkuita Suomessa noin 80 miljoonaan kuutioon vuoteen 2025 mennessä. Hallituksen mukaan metsien kasvu on sen verran nopeaa, että hiilinielu ei tästä kärsi.

    – Hiilivarastojen kasvattaminen olisi olennaista, jos haluamme hidastaa ilmastomuutoksen etenemistä. Näillä hallituksen päätöksillä niitä toimenpiteitä käytännössä viskataan 20–30 vuodella eteenpäin, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

    – Kun mietitään, minkälainen aikataulu meillä on ilmastonmuutoksen torjumisen kanssa, niin se ei käy ollenkaan yksiin. Eli meillä on kiire, me emme voi lykätä näitä päätöksiä, Hölttä jatkaa.

    Höltän mukaan avohakkuita tehdään joka vuosi 100 000 – 150 000 hehtaarilla. Esimerkiksi vanhojen metsien määrä on vähentynyt kuluneen 15 vuoden aikana 40 prosenttia.

    – Oletettavasti, jos nämä uudet tehdassuunnitelmat toteutuvat, niin se siitä myös kasvaa.

    Avohakkuista kärsii monet lajit. Höltän mukaan esimerkiksi paikkalinnut tai monet sellaiset lajit, jotka eivät pysty sopeutumaan nopeaan yhtäkkiseen muutokseen.

    Hölttä kertoo, että jo nyt monet lajit ovat vähentyneet metsätalouden takia. Uhanalaisia metsälajeja on noin 800 ja moni ei vielä uhanalainen laji on vähentynyt. Esimerkiksi mustikan peittävyys on pienentynyt.

    – Ja ne ilmastovaikutukset pitäisi ottaa enemmän ja enemmän huomioon. Avohakkuun jälkeen maaperä alkaa vapauttaa hiiltä ilmaan. Tätä ei tämmöisessä maailmassa pitäisi sallia, jatkaa Greenpeacen Sini Harkki.

    Korjattu otsikko kello 9.26: Tavoitteena on kieltää avohakkuut valtion metsissä, ei kokonaan.

    Ounasjoen vesi jatkaa laskuaan Kittilässä

    Ounasjoen vesi jatkaa laskuaan Kittilässä


    Ounasjoen vedenpinta on jatkanut torstain vastaisen yön aikana laskuaan Kittilässä. Kittilän palopäällikön Jorma Ojalan mukaan vesi laskee nyt noin sentin tunnissa, kun edellispäivänä tunnissa laskua oli puolisen senttiä. Sodankyläntie on...

    Ounasjoen vedenpinta on jatkanut torstain vastaisen yön aikana laskuaan Kittilässä.

    Kittilän palopäällikön Jorma Ojalan mukaan vesi laskee nyt noin sentin tunnissa, kun edellispäivänä tunnissa laskua oli puolisen senttiä.

    Sodankyläntie on ollut Kittilässä tulvaveden vallassa, mutta viime yönä kolmen aikaan veden virtaaminen tien yli loppui. Torstaiaamuna vain toinen tien ajokaistoista oli veden alla.

    Jorma Ojalan mukaan tulvasta on tullut vahinkoa lähinnä kittiläläisten pihoille, joihin on rakennettu tulvavalleja. Pelastuslaitoksen tiedossa ei ole, että vesi olisi noussut kenenkään kellariin.

    Tulvavesi on käynyt Kittilässä korkeimmillaan tasolla, jolla se käy noin joka viides vuosi, Ojala arvioi. Vaikka vesi lähtisi uudelleen nousuun, ei se hänen arvionsa mukaan voi nousta enää korkeammalle, kuin missä se oli tällä viikolla.

    Kesän tulo etenee kohinalla, mustikka kukkii pian eteläisessä Lapissa

    Kesän tulo etenee kohinalla, mustikka kukkii pian eteläisessä Lapissa


    Mustikan varpuihin on alkanut jo tulla nuppuja eteläisessä Lapissa ja ensimmäiset mustikan kukat voivat aueta jo lähipäivinä. – Jos ja kun lämpimät säät jatkuvat tällaisina, niin kyllä jo viikonloppuna mustikka kukkii komeasti,...

    Mustikan varpuihin on alkanut jo tulla nuppuja eteläisessä Lapissa ja ensimmäiset mustikan kukat voivat aueta jo lähipäivinä.

    – Jos ja kun lämpimät säät jatkuvat tällaisina, niin kyllä jo viikonloppuna mustikka kukkii komeasti, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Rainer Peltola arvioi.

    Harvinaisen lämmin toukokuu saa pohjoisen mustikan kukkimaan pari viikkoa etuajassa normaalista. Peltolan mukaan aikainen kukinta ei ole ongelma sadon kannalta, kunhan luonnossa on myös mustikan pölyttäjiä.

    – Kukinta voi kestää muutaman päivän, jos on oikein lämmintä. Viileämmässä säässä se kestää samalla paikalla viikon ja joskus jopa kaksikin. Lämpimällä säällä pölyttäjät ovat aktiivisia, edellyttäen tietenkin että niitä pölyttäjiä on kerennyt syntymään, Peltola sanoo.

    Mustikan paras pölyttäjä Lapissa on Peltolan mukaan kimalainen.

    – Jotkut arktiset kimalaislajit pystyvät lentämään jopa nollan asteen lämpötilassa, Peltola kertoo.

    Jos säät jatkuvat Lapissa näin lämpiminä, voi myös hilla kukkia vielä toukokuun puolella.

    Ylä-Lapissa koulujen kesälomien siirto saa kannatusta - Pohjoisessa paras kesä on elokuussa

    Ylä-Lapissa koulujen kesälomien siirto saa kannatusta - Pohjoisessa paras kesä on elokuussa


    Vielä pitäisi kouluissa jaksaa pari viikkoa päntätä diftongin oikenemista. Inarissa ja Utsjoella koulut loppuvat 2. kesäkuuta. Suomen pohjoisimman kunnan rajanaapureilla, Tanan ja Kaarasjoen kunnissa Norjan puolella koulut loppuvat tänä vuonna...

    Vielä pitäisi kouluissa jaksaa pari viikkoa päntätä diftongin oikenemista. Inarissa ja Utsjoella koulut loppuvat 2. kesäkuuta. Suomen pohjoisimman kunnan rajanaapureilla, Tanan ja Kaarasjoen kunnissa Norjan puolella koulut loppuvat tänä vuonna pari viikkoa myöhemmin 21. kesäkuuta.

    Tulevana syksynä koulut alkavat Norjan puolella vasta elokuun 22. päivä. Utsjoella aloitetaan koulutie viikkoa aikaisemmin 14. elokuuta.

    Suomessa on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua koulujen kesälomien siirrosta. Rajakunnissa naapurin kanssa yhteiset lomakaudet helpottaisivat elämää, uskoo utsjokelainen opettaja Sámmol Lukkari. Esimerkiksi Norjan Sirman koulun ja Utsjoen koulukeskuksen välinen yhteistyö helpottuisi. Utsjoen saamenoppilaista osa opiskelee yhden päivän viikossa Sirmassa, ja vastaavasti sirmalaiset tulevat yhdeksi päiväksi Utsjoelle kouluun.

    Lukkari siirtäisi myös hiihtoloman pidempään pääsiäislomaan, kuten Norjassa.

    – Pääsiäisen aikaan emme tule Sirmaan kouluun, koska täällä lomaillaan silloin. Koen, että meillä Suomessa hiihtoloma on liian aikaisin. (viikko 10) Usein meillä on silloin 20-30 astetta pakkasta, sanoo Lukkari.

    Kesäkuussa voisi opettaa lapsille veneiden tervausta ja verkkojen pauloitusta, sellaisia asioita mitä Tenojokivarressa yleensäkin kesäkuussa tehdään, pohtii utsjokelainen opettaja Sámmol Lukkari.Vesa Toppari / YleLomien siirtäminen mahdollistaisi opetuksen saamelaistamisen – Laittaisi oppilaat tervaamaan Tenon veneitä

    Jos tulevaisuudessa koulu jatkuisi kesäkuussa kaksi viikkoa pidempään, Lukkari näkee siinä mahdollisuuden opettaa perinteitä ja samalla saamelaistaa opetusta.

    – Jos kesäkuussa opetus jatkuisi parilla viikolla eteenpäin, silloin voisi suunnitella opetuksen niin, että se tapahtuisi enemmän ulkona ja luonnossa. Voisi opettaa lapsille esimerkiksi Tenon veneiden tervausta ja verkkojen pauloitusta. Opettaisi sellaisia asioita, mitä me yleensäkin täällä kesäkuun alussa tehdään, suunnittelee Lukkari.

    – Tällainen opetus toisi koulun lähemmäs koteja ja sitä saamelaisuutta, mikä meillä täällä on, lopettaa Lukkari.

    Ivalon ala-asteella on myös keskusteltu kesälomien siirrosta, kertoo rehtori Pirkko Olli.

    – Elokuussa joskus tuntuu, voi ikävä kun koulu alkaa, vastahan se teki kesän tänne! Luulen, että jos tässä vaiheessa vuotta kysyisi asiaa, niin moni ajattelisi, että onneksi alkaa se kesäloma.

    – Jos taas säitä ajatellaan, niin usein paras kesä on vasta elokuun puolella, sanoo Olli.

    Ivalon ala-asteen rehtori Pirkko Olli ei siirtäisi lomia elinkeinoelämän ehdoilla.Anneli Lappalainen / Yle

    Koulujen kesälomien siirto kahdella viikolla lisäisi selvityksen mukaan matkailutuloa ja työllisyyttä. Kesälomien siirrolla olisi myönteiset vaikutukset niin matkailutuloon ja työllisyyteen kuin matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämiseen laajemminkin, totesi taannoin elinkeinoministeri Mika Lintilä.

    Haluja muuttaa koululaisten kesälomia löytyy muualtakin. Kahdeksan Tampereen kaupunkiseudun kuntaa haluaa selvittää koulujen työ- ja loma-aikojen muuttamista siten, että ne vastaisivat paremmin niin nykypäivän työelämän, perheiden kuin elinkeinoelämänkin tarpeita.

    Ivalon ala-asteen rehtori ei siirtäisi lomia elinkeinoelämän ehdoilla.

    – Tässä on monia puolia. Kunhan ei vain mentäisi yritysmaailman ehdoilla. Ensisijaisesti tulisi pohtia miten koululaisten elämä muuttuisi, jos lomia siirrettäisiin kahdella viikolla, sanoo Olli.

    Opettaja Päivi Nillukka-Rauhala pohtii marjastusta ja säitä. Yleensä Ylä-Lapissa kesä alkaa vasta juhannuksen kieppeillä.Anneli Lappalainen / Yle

    Ivalon ala-asteen opettaja Päivi Nillukka-Rauhala kannattaa lomien siirtämistä.

    – Se on hyvä ajatus. Täällä kesä alkaa vasta juhannuksen kieppeillä, syksyllä kun syystyöt alkavat, esimerkiksi marjastus, niin silloin alkaakin jo koulu. Olisin mielissäni, jos koulu alkaisi kaksi viikkoa myöhemmin, sanoo Nillukka-Rauhala.

    Inarin koulun pihalla, kesken hyppynaruleikin, Sáránne Näkkäläjärveltä tulee mielipide lomien siirrosta kuin apteekin hyllyltä.

    – Olisihan se hauskaa! Elokuussa on lämpimiä päiviä, perustelee Näkkäläjärvi.

    Sáránne Näkkäläjärvi njuiku bátti badjel Anára skuvla šiljus.Anneli Lappalainen / Yle
    Nuoret aloittivat nuuskataistelun Suomen ja Ruotsin rajalla: Jo alakoululaiset käyttävät ja myyvät nuuskaa

    Nuoret aloittivat nuuskataistelun Suomen ja Ruotsin rajalla: Jo alakoululaiset käyttävät ja myyvät nuuskaa


    Suomen ja Ruotsin rajalla on alettu taistella nuuskaa vastaan nuorten nuuska-agenttien voimin. Yle kertoi tiistaina, että nuuskaralli Ruotsista Suomeen on 50 miljoonan euron hämäräbisnes. Ruotsi on ainoa EU maa, jossa nuuskan valmistus ja myynti on...

    Suomen ja Ruotsin rajalla on alettu taistella nuuskaa vastaan nuorten nuuska-agenttien voimin. Yle kertoi tiistaina, että nuuskaralli Ruotsista Suomeen on 50 miljoonan euron hämäräbisnes. Ruotsi on ainoa EU maa, jossa nuuskan valmistus ja myynti on sallittu poikkeusluvalla. Ruotsista nuuskaa valuu Suomen markkinoille salakuljettajien avulla.

    Nuuskan helppo saatavuus naapurimaasta näkyy nuorten nuuskan käytössä. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan päivittäin nuuskaavia poikia on Suomen yläkouluissa ja lukioissa 8 prosenttia ja ammattikouluissa 17 prosenttia. Lapissa nuuskaa käyttää ammattikoulupojista jo joka kolmannes.

    Nuuskan vastaiseen työhön on otettu uudenlaisia keinoja kouluttamalla nuoria kertomaan nuorille nuuskan vaaroista. Nuuskaton Meri-Lappi -hankkeen tarkoituksena on vähentää erityisesti nuorten nuuskan käyttöä.

    Vanhemmat ostavat nuuskaa ja lapset välittävät

    Meri-Lapin kaikissa kuudessa kunnassa on omat nuoret nuuska-agentit. Vapaaehtoiset yläkoulu- ja lukioikäiset nuoret ovat kouluttautuneet nuuska-agenteiksi, jotka kiertävät ensisijaisesti alakouluilla.

    Nuuska-agenttien toiminnasta on ollut hyötyä. Torniolainen nuoriso-ohjaaja Terttu Mäkimartti kertoo, että nuorten viesti on mennyt perille. Nuuska on iso ongelma Meri-Lapin alueella ja Mäkimartti kertoo, että jo alakoululaiset käyttävät ja myyvät nuuskaa eteenpäin.

    Mäkimartti kertoo, että myös jotkut vanhemmat ostavat lapsilleen nuuskaa, koska se on halvempi ostaa itse Ruotsista kuin nuuskan laittomilta välittäjiltä. Nuuska kulkeutuu välikäsien kautta Suomen puolen kouluihin mutta nuuskakauppaa käydään myös Ruotsin puolella, jotta sitä ei tarvitse salakuljettaa Ruotsista Suomeen tullin läpi.

    – Olen tavannut ekaluokkalaisen nuuskakauppiaan. Oma vanhempi oli antanut purkin myytäväksi koulussa, Mäkimartti sanoo.

    "Ei tarvitse käyttää, että olisi suosittu"

    Nuorten nuuska-agenttien tietoiskut nuuskasta saattavat pysäyttää joitakin alakoululaisia. Nuuskan haitoista ei välttämättä tiedetä, ennen kuin karmeat kuvat ja esimerkit ne paljastavat.

    – Ei ole yhtään coolia käyttää nuuskaa tai tupakkaa. Meri-Lapissa nuuskan käyttö on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina hurjasti. Torniossa jopa alakoululaiset välittävät ja käyttävät nuuskaa, sanoo Tornion nuuska-agentti Elina Koivisto.

    Myös Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry pyrkii vähentämään nuorten nuuskan käyttöä uuden nikotiinihankkeen turvin, jossa tärkeässä asemassa ovat nuoret ja vertaistuki. Hankkeen erityiskohteet ovat Meri-Lapissa ja pääkaupunkiseudulla ja sen tavoitteena on saada tietoa siitä, mitä motiiveja nuuskan käytölle ja välitykselle on, mitä nuuska nuorille merkitsee ja minkälaisista syistä nuuskaa ollaan käyttämättä.

    Aikaisemmin on selvitetty, minkälaisia mielikuvia nuuskaa liittyy. Tulokset osoittivat, että nuuska nähdään savukkeita parempana ja sen ei ajatella haittaavan urheilua yhtä paljon kuin tupakoinnin. Se myös liitetään mielikuvissa vahvasti jääkiekkoon.

    – Esittelemme nuuskan haittoja ja mitä nuuska sisältää. Ei sitä kannata aloittaa eikä nuuskaa, alkoholia tai tupakkaa tarvitse käyttää, että olisi suosittu. Ei se auta, sanoo torniolainen nuuska-agentti Miia Mylläri.

    "Taas luonto teki tepposet" – Lämmin sää typistää kevään korvasienisatoa


    Pitkään jatkuneet lämpimät säät ovat kuihduttaneet kevään korvasienisatoa. Etelä-ja Keski-Suomessa korvasienen satokausi on jäämässä Luonnonvarakeskuksen mukaan lyhyeksi, sillä sienten kasvu on pysähtynyt veden puutteeseen. Erityistutkija...

    Pitkään jatkuneet lämpimät säät ovat kuihduttaneet kevään korvasienisatoa. Etelä-ja Keski-Suomessa korvasienen satokausi on jäämässä Luonnonvarakeskuksen mukaan lyhyeksi, sillä sienten kasvu on pysähtynyt veden puutteeseen.

    Erityistutkija Kauko Salo kuvailee tilannetta oudoksi, sillä aluksi näytti siltä, että tänä vuonna kaikki on otollista korvasienelle.

    – Korvasienikausi alkoi Etelä-Suomessa pari-kolme viikkoa sitten ja luntahan oli mahdottoman paljon. Sehän enteili sitä, että kosteusolosuhteet ovat hyvä korvasienelle.

    Itiöemien alut muodostuvat jo edellisenä syksynä, ja kosteasta maasta niiden on hyvä kehittyä maan päälle sieniksi.

    – Näin piti olla, mutta taas luonto teki tepposet. Lumi on sulanut valtavalla vauhdilla poikkeuksellisen hellejakson vuoksi, ja parhaaseen korvasieniaikaan. Se tietää sitä, että satokausi on jäänyt lyhyeksi. Osittain kasvupaikoilla korvasienet ovat kuivuneet paikoilleen, Salo sanoo.

    Sateet voivat auttaa, mutta vain Lapissa

    Salon mukaan tilanne voi mahdollisesti vielä muuttua Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta se ei ole todennäköistä.

    – Vaikka nyt alkaisivat sateet, ei elpymistä enää tapahdu, koska pienet alut ovat jo kuivuneet, Salo sanoo.

    Myös Lapissa korvasienisato on jäämässä heikoksi, jollei tällä viikolla saada sateita.

    – Kuivuus on kohdannut ihan samalla lailla Lapin aluetta, ja satokausi saattaa jäädä sielläkin lyhyeksi.

    Kauko Salo kehottaa korvasienen lappilaisia ystäviä lähtemään ripeästi metsään.

    – Sellaisilla paikoilla missä kosteutta on vielä tällä hetkellä, sieltä niitä korvasieniä kannattaisi mennä etsimään, ja kiireen vilkkaa.

    Loppuviikolle on ennustettu Lappiin jonkin verran sateita. Korvasienille tyypillinen kasvualue on 2-3 vuotta vanha hakkuualue.

    Helleraja paukkui taas rikki jo aamusta: Turun Artukaisissa mitattiin 25,1 astetta – sää on viilentymässä, mutta kesäiset lämpötilat pysyvät

    Helleraja paukkui taas rikki jo aamusta: Turun Artukaisissa mitattiin 25,1 astetta – sää on viilentymässä, mutta kesäiset lämpötilat pysyvät


    Sää viilenee hieman ja muuttuu muutenkin epävakaisemmaksi loppuviikkoa kohden, mutta lämpötilat pysyvät edelleen kesäisen lämpiminä, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen. Helleraja meni tänään taas rikki jo aamusta. Turun Artukaisissa...

    Sää viilenee hieman ja muuttuu muutenkin epävakaisemmaksi loppuviikkoa kohden, mutta lämpötilat pysyvät edelleen kesäisen lämpiminä, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen.

    Helleraja meni tänään taas rikki jo aamusta. Turun Artukaisissa mitattiin 25,1 astetta hieman ennen kello kymmentä. Yhtäjaksoisen helleputken pituus nousi samalla kuuteen päivään.

    Tänään on kuitenkin tämän kevään toistaiseksi viimeinen mahdollisuus kokea 30 asteen rikkoutuminen maan etelä- ja keskiosissa.

    – Ilmamassa on yhtä lämmin kuin eilen. Nähtäväksi jää, meneekö 30 astetta rikki, Paasonen sanoo.

    Ensi yön aikana Suomen ylle pääsee virtaamaan Atlantilta viileämpää ilmaa ainakin hetkeksi. Maan etelä- ja keskiosat jäävät vielä huomenna lämpimämmän ilman puolelle, mutta Lapissa kylmenee.

    – Perjantaina ja lauantaina lämpötilat tippuvat etelässäkin useammalla asteella. Lämpötilat pysyvät kuitenkin ajankohtaan nähden tavanomaisissa lukemissa, Paasonen kertoo.

    Iltapäivälehdet ovat repineet viime päivinä otsikoita mahdollisista rajuista ukkoskuuroista. Paasosen mukaan ukkosia voi esiintyä huomenna maan etelä- ja keskiosissa, mutta niiden rajuudesta ei voi vielä sanoa mitään.

    Sääennusteista voi lukea lisää Ylen sääsivulta.

    Lue myös:

    Kevään lämpöennätys paukkui jälleen – vielä jäätiin hiukan 30 asteen alapuolelle

    Tutkija: "Suomalaisille sopivin lämpötila on +14" – Helteestä sen sijaan on ihmiselle paljon hyötyjä ja myös haittoja

    Nuuskaralli on 50 miljoonan hämäräbisnes: 
laillisesti Ruotsissa myytävä nuuska päätyy pimeästi suomalaisnuorten huuleen

    Nuuskaralli on 50 miljoonan hämäräbisnes: laillisesti Ruotsissa myytävä nuuska päätyy pimeästi suomalaisnuorten huuleen


    Puhelimeni piippaa. Saan viestin iltauutisten aikaan. – Suostun haastatteluun, jos osaat ruotsia, vastaa nuori mies, jota olen lähestynyt kahdeksan tuntia aikaisemmin sosiaalisessa mediassa. “Matias” on ruotsinkielinen opiskelija, joka...

    Puhelimeni piippaa. Saan viestin iltauutisten aikaan.

    – Suostun haastatteluun, jos osaat ruotsia, vastaa nuori mies, jota olen lähestynyt kahdeksan tuntia aikaisemmin sosiaalisessa mediassa.

    “Matias” on ruotsinkielinen opiskelija, joka salakuljettaa nuuskaa Ruotsista ja myy sitä pääkaupunkiseudulla Facebookin kautta.

    Teemme haastattelun chatissä. Parikymppinen Matias kertoo myyneensä nuuskaa viitisen kuukautta. Se alkoi armeijassa. Kaikki käyttivät ja kysyntää oli, hän kertoo.

    Matias ei esiinny jutussa omalla nimellään, koska nuuskan salakuljettaminen ja myyminen on rikos.

    Kemi–Tornion käräjäoikeudessa tuomittiin vastikään Matiaksen ikäinen mies 370 000 euron vahingonkorvauksiin ja ehdolliseen vankeustuomioon nuuskan salakuljetuksesta.

    – Saan nuuskan myynnistä 200 euroa kuussa. Opiskelurahoja, Matias kirjoittaa.

    Näin nuuska valuu Ruotsista ruuhka-Suomeen

    Matiaksen bisnekset ovat osa laajamittaista, laitonta nuuskarallia, joka rehottaa viranomaisten silmien alla sosiaalisessa mediassa, ala- ja yläkouluissa, urheiluseuroissa.

    Nuuskaa löytää Facebookista käden käänteessä. Siellä Matiaksen kaltaiset myyjät tarjoavat sitä sekä avoimissa että suljetuissa ryhmissä.

    Kymmenen rasian torni nuuskaa kotiin kuljetettuna maksaa halvimmillaan 35 euroa. Laittomaan tavaraan ryhtyminen on tehty helpoksi.

    Tullin mukaan harmaa nuuskauppa on kymmenien miljoonien bisnes, jossa pyörii vuodessa jopa 50 miljoonaa euroa.

    Nuuskarallin päätepiste on ruuhka-Suomessa: pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Lahden alueella. Siis juuri siellä, missä Matiaskin myy.

    Välitystoiminta on kuin pyramidi, joka toimii ylhäältä alas ja jossa jokainen välikäsi hyötyy.

    Tornion tullin takavarikoimia nuuskatorneja.Antti J.Leinonen / Yle

    – On erillinen organisaatio, joka tuo nuuskat Ruotsista Suomeen ja erillinen organisaatio, joka varastoi ne. Sitten on vielä eri porukka, joka myy nuuskat, kertoo Tullin rikostutkinnan päällikkö Hannu Sinkkonen.

    Bisnes toimii vaikkapa näin: salakuljettaja hakee pakettiautollisen nuuskaa Haaparannalta. Sitä varten hän on saanut ennakkona käteistä jälleenmyyjiltä.

    He taas myyvät nuuskaa eteenpäin toisille myyjille, jotka myyvät sitä alamyyjille tai välittävät sitä Facebookissa.

    Toiset välikädet myyvät nuuskaa eteenpäin kouluissa ja urheiluseuroissa. Välittäjät voivat olla entisiä pelaajia, valmentajia, huoltajia. Kouluissa oppilastovereita.

    – Ketjun alapäässä koululaispoika saa voittoa vähemmän kuin se, joka salakuljettaa nuuskan Suomeen. Poika voi saada esimerkiksi euron per myyty rasia, mutta hänelle se on pitkä penni. Myös hän on rikosoikeudellisessa vastuussa, sanoo Tullin Sinkkonen.

    Vastikään tullin haaviin jäi kolmen hengen liiga, joka oli esitutkinnan mukaan salakuljettanut Suomeen yli 2 000 kiloa nuuskaa viime vuodenvaihteessa.

    Tapaus on siirtynyt syyteharkintaan rikosnimikkeillä törkeä veropetos ja salakuljetus. Valmisteveroja vältettiin 725 000 euron edestä.

    Matias korostaa olevansa harrastelija, eikä kerro mihin kohtaan organisaatiossa hän sijoittuu.

    – Olen pikkutekijä. Ne, jotka myyvät paljon, tienaavat paljon. En tunne sellaisia myyjiä, mutta tiedän että heitä on, kirjoittaa Matias chatissa.

    Tupakointi vähenee, nuuskaaminen lisääntyy

    Suuta kuivaa, olo on levoton. Päätä särkee ja kainalot hikoavat. Siltä tuntuu kun nuuskat ovat loppu, kertoo 19-vuotias turva-alaa opiskeleva Jesper Hotti.

    Vieroitusoireita.

    – Nuuska on koukuttavampaa kuin tupakka, koska siinä on enemmän nikotiinia, hän sanoo.

    Teemme haastattelua torniolaisessa opiskelijaboksissa, jonka seinältä tuijottaa rivi pääkalloja. Lattialla hyppii lemmikkikani Piki ja nurkissa pyörii Ruotsista haettuja nuuskapurkkeja.

    Jesper Hotti aloitti nuuskaamisen 14-vuotiaana. Koulukaveri oli käynyt isänsä luona Haaparannalla ja teki fysiikan tunnilla tarjouksen: ota tosta niin ei tarvitse käydä röökillä.

    Siitä se lähti. Silti Jesper pössyttelee silloin tällöin myös tupakkaa. Tarina on tilastojen mukaan tavallinen.

    Jesper Hotti kävi yläkoulunsa Keminmaassa, josta on rajalle parikymmentä kilometriä. Silloin tällöin hän sotki polkupyörällään kavereidensa kanssa Haaparannalle.

    Antti J.Leinonen / Yle

    Aina löytyi vanhempi mies, jota pojat huonolla englannillaan pyysivät hakemaan nuuskaa. Pohjoisessa se oli maan tapa.

    Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan päivittäin nuuskaavia poikia on Suomen yläkouluissa ja lukioissa 8 prosenttia ja ammattikouluissa 17 prosenttia.

    Lukiolaisten keskuudessa nuuskaaminen on jo yleisempää kuin tupakointi.

    Jesper Hottia nuoremmista, juuri täysi-ikäisiksi tulleista pojista nuuskaa on kokeillut lähes puolet, tytöistäkin melkein joka neljäs.

    Missään ei lue: nuuskaaminen kielletty. Savutonta nuuskaa voi käyttää oppitunnilla, ravintoloissa, lentokoneessa.

    Jotkut nuuskaavat jopa öisin. Jesper Hotti ei sentään.

    Mutta hänkin aloittaa päivänsä nuuskalla. Merkillä ei ole väliä. Hän ostaa halvinta.

    Haaparanta on nuuskaajan taivas

    Suomen vilkkain rajanylityspaikka sijaitsee alle kilometrin päässä Jesper Hotin opiskelijaboksista. Kaksoiskaupunki Tornio–Haaparannan välillä tehdään 14 miljoonaa rajanylitystä joka vuosi.

    Se on reitti, jonka kautta pimeä nuuska valuu Etelä-Suomeen. Nuuskakauppaa käyvän Matiaksen kotikonnuille on matkaa yli 700 kilometriä.

    Haaparannalla on nuuskaajan taivas: nuuskaa voi ostaa laillisesti ja monissa nuuskakaupoissa voi maksaa euroilla ja puhua suomea.

    Uusin yrittäjä, sekatavarakauppa Rajatukku aloitti nuuskan myynnin pari viikkoa sitten, “pakon sanelemana”. Nuuska on se, mikä tuo suomalaiset Haaparannalle, sanoo kauppias Toivo Jokiniemi.

    Bisnes on hänen mukaansa “aivan älytöntä”.

    – Se on vetonaula. Siinä sivussa saa myytyä muutakin, Jokiniemi kertoo.

    Rajatukussa on tavallisena tiistaina hiljaista, mutta parin korttelin päässä käy kuhina.

    Nuuskakairan tukku on Haaparannan nuuskakaupoista suurin.

    Antti J. Leinonen / Yle

    Rekisterikilpien perusteella neljä viidestä asiakkaasta tulee Suomesta.

    Osa hakee makeisia ja virvoitusjuomia, moni nuuskaa.

    Viihdekäyttäjäksi esittäytyvä savolaismies kertoo käyvänsä pari kertaa vuodessa ohikulkumatkalla.

    Torniolainen Aaro on liikkeellä pakettiautolla ja kantaa kolmea nuuskatornia, yhdessä tornissa on 10 nuuskapurkkia. Hän on muuttamassa Ouluun ja täyttää varastojaan.

    – Ei ruotsalaiset täällä käy. Asiakkaat ovat suomalaisia ja he hakevat paljon. Äijät kävelevät laatikoitten kanssa ulos, eikä kukaan valvo, hän sanoo.

    Juuri siksi haluan haastatella Nuuskakairan tukun omistajia.

    Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2016 lähes 20 miljoonaa euroa, viiden vuoden takaisesta liikevaihto on kolminkertaistunut.

    Se työllistää 14 henkilöä ja etsii usein suomea puhuvia myyjiä.

    Mutta Nuuskakairan avainhenkilöt eivät halua keskustella kanssani. Myös liikkeessä kuvaaminen kielletään.

    Ruotsissa on EU:n nuuskamonopoli. Se on ainoa maa, jossa nuuskaa saa ostaa vapaasti. Sitä ei kuitenkaan saa viedä maasta pois kuin omaan käyttöön.

    Lain mukaan kauppiailla ei ole velvollisuutta selvittää minne nuuska päätyy. Valvontavastuu on viranomaisilla.

    – Minua ei kiinnosta, viekö asiakas nuuskan naapuritaloon vai Suomeen. Valvonta kuuluu muille, sanoo Rajatukun Toivo Jokiniemi.

    Liittyessään EU-jäseneksi Ruotsi lupasi estää kaikin tavoin nuuskan pääsyn muihin jäsenmaihin.

    Toisin kävi.

    Ruotsin tullille kysymys on kiusallinen – Haaparannalla kukaan ei halua vastata. Minut ohjataan soittamaan tuhannen kilometrin päähän Tukholmaan.

    – Emme saa etsiä aktiivisesti nuuskaa, koska se ei ole kielletty aine. Jos teemme satunnaisen rajatarkastuksen ja löydämme nuuskaa, voimme takavarikoida sen, mutta vain, jos se ei ole tarkoitettu omaan käyttöön, kertoo asiantuntija Jonas Karlsson Ruotsin tullista

    Kauppa on Haaparannan pääelinkeino.Antti J.Leinonen / Yle

    .

    Haaparanta elää kaupasta ja nuuskasta

    Haaparannan raitilla ei näy tupakantumppeja, mutta käytetyt nuuskapussit pistävät silmään.

    Pistäydyn karkkikauppaan, jonka kerrotaan olevan maailman suurin. Täälläkin on myynnissä nuuskaa. On lakritsin, limen ja melonin makuista nuuskaa ja valkoista nuuskaa, jonka mainostetaan säästävän hampaita.

    Nuuskaa on tarjolla myös siroissa puuterirasian näköisissä metallipurkeissa. Ruotsissa markkinointiväki näyttää siis keksineen myös tytöt.

    Asukaslukuun suhteutettuna 9 000 asukkaan Haaparanta on Ruotsin kolmanneksi vilkkain liikekaupunki. Kaupunginjohtaja Lena Ekh myöntää, että nuuska on miljoonabisnes.

    – Ei se ole pelkkä nuuska, mikä tuo ihmiset tänne. Täältä haetaan myös makeisia, virvoitusjuomia ja suklaata, koska Ruotsissa sokerivero on alhainen. Myös autorenkaiden kauppa käy, sanoo Ekh.

    Toivo Jokiniemi nostelee punamustia torneja jääkaappiin Haaparannan kaupungintalon naapurissa. Niissä on vahvaa nuuskaa: yhdessä pienessä nuuskapussissa on nikotiinia neljä kertaa enemmän kuin savukkeessa. Tämä on juuri sitä, mitä asiakkaat häneltä toivovat.

    Myös Facebookissa nuuskaa myyvä Matias kertoo, että suomalaiset nuoret miehet suosivat vahvempia nuuskia kuin ruotsalaiset. Vahvemmat “potkivat” paremmin.

    Ruotsissa on tarjolla myös vahvaa “Sisu”-merkkistä nuuskaa, joka ainakin nimen perusteella on suunnattu suomalaisille.

    Facebookin nuuskaryhmien mukaan hinnat Haaparannan nuuskakaupoissa vaihtelevat jopa päivittäin. Kerrotaan, että isojen määrien ostajat saisivat paljousalennuksia niin, että torni irtoaisi jopa alle kympillä.

    Antti J. Leinonen / Yle

    Kauppias Jokiniemen mukaan nuuskaralli on painanut hinnat alas. Kilpailu on kovaa ja katteet jäävät olemattomiksi. Yhden tornin saa häneltä halvimmillaan 14 eurolla.

    – Ei meille jää siitä nuuskan myynnistä mitään, hän sanoo.

    Myös kansainvälinen tupakkateollisuus on haistanut savuttoman nikotiinin: se alkoi investoida ruotsalaiseen nuuskaan sen jälkeen, kun tupakointi Euroopassa alkoi vähentyä muun muassa tiukentuneen lainsäädännön vuoksi.

    Teollisuus on lobannut ahkerasti Euroopan unionin nuuskakieltoa vastaan. EU:n tupakkadirektiivissä nuuskan sisältämiä makuja ja tuoksuja ei rajoiteta, toisin kuin tupakassa ja sähkötupakassa.

    Juuri siksi nuuskaa saa myydä vaikka viskinmakuisena.

    Lobbarit suomalaisministerin työhuoneessa

    Suomalainen saa tuoda laillisesti omaan käyttöönsä kilon nuuskaa. Uudistettu tupakkalaki tuli voimaan vuonna 2016. Vielä lausuntokierroksella lakiesityksessä tuontirajaksi ehdotettiin puolta kiloa.

    Lisäksi purkkikohtaisista rajoituksista luovuttiin. Esimerkiksi 10 gramman painoista pussinuuskaa sai tuoda ennen kolme tornia mutta nyt kymmenen.

    Mitä kulisseissa tapahtui?

    Soitan silloiselle ministerille Juha Rehulalle, joka vastaa puhelimeensa Lahdentieltä. Kansanedustaja myöntää, että tupakkayhtiöt lobbasivat aktiivisesti lainvalmistelijoita.

    – Tapasin työhuoneessani Meritullinkadun ylimmässä kerroksessa muun muassa tupakkayhtiö Philip Morrisin edustajan, hän kertoo.

    Philip Morrisin viestintäjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä kertoo tavannneensa silloisen ministerin tupakkalakia valmisteltaessa. Hän sanoo, ettei ole puhunut nuuskasta vaan mm. savuttomista tupakkatuotteista.

    Mutta lobbasivatko muutkin?

    Sitä entinen peruspalveluministeri ei muista. Mutta ei hän voi kuitenkaan varmasti sanoa, ettei näin olisi tapahtunut.

    Varmaa on ainoastaan, ettei uusi laki ainakaan hillinnyt nuuskarallia.

    Nuuskaa haetaan kymmeniä torneja

    Huhtikuinen sade ropisee tuulilasiin Haaparannalla. Päihdetyöntekijä Saija Himanka istuu autossa ja tarkkailee nuuskanostajia.

    Hänen työnantajansa on kansalaisjärjestö Ehkäisevä päihdetyö, Ehyt ry., jonka tavoitteena on terveiden elintapojen edistäminen.

    Himanka on tehnyt salapoliisityötä Torniojoen suulla vuodesta 2013.

    Viidessä vuodessa nuuskaralli on räjähtänyt: kymmenen tornia, kaksikymmentä tornia, laatikoita. Sellaisia ovat määrät, joita suomalaiset Haaparannalta hakevat, hän kertoo.

    Saija Himanka käy Haaparannassa kerran kuukaudessa.Antti J.Leinonen / Yle

    Samassa ajassa Suomen tullin takavarikoimat nuuskamäärät ovat nousseet muutamasta kilosta tuhansiin kiloihin vuodessa.

    Tänä vuonna tullin haaviin on jäänyt jo 1 100 kiloa nuuskaa.

    Suurin osa takavarikoista tehdään Torniossa. Tulli säilyttää valtion haltuun siirtynyttä nuuskaa salaisessa paikassa, jonne pääsen tutustumiskäynnille.

    Jo ulko-ovella silmille pöllähtää pistävä haju. Nenä kutiaa, nikotiini käy henkeen.

    Tullin mukaan nuuskan salakuljetusta pyörittää 100–200 ihmistä, osa ammattimaisesti.

    Saija Himanka on nähnyt, miten homma etenee.

    – Jotkut ajavat suoraan takaovelle, lastauslaiturille. Ne kaupat on etukäteen sovittu, ja ne tehdään käteisellä rahalla. Olen jutellut sellaisten kanssa, jotka hakevat usein, hän kertoo.

    Tullin mukaan alalle on viime vuosina tullut lisää Matiaksen kaltaisi nuoria, itsenäisesti toimivia salakuljettajia.

    Yhdestä kymmenen rasiaa sisältävästä nuuskatornista saa voittoa pari kymppiä, laatikosta satoja euroja. Pakettiauton tuominen rajan yli tuottaa tuhansia euroja. Saija Himangan kokemuksen mukaan aika moni on tajunnut tämän.

    – Ihan tavallisia ihmisiä. He tekevät lisäbisnestä ja hankkivat nuuskan myynnillä rahaa ulkomaanmatkoihin tai television hankintaan.

    Nuorin nuuskanpyytäjä on ollut 12-vuotias

    Matias kertoo myyvänsä vain yli 18-vuotiaille, mutta välikäsien kautta hänen salakujettamansa, riippuvuutta aiheuttava nikotiinituote voi päätyä jopa alakouluikäisten lasten suihin.

    Nuuska ei ole mikään terveystuote. Siinä on 28 syöpää aiheuttavaa yhdistettä. Lisäksi se sisältää raskasmetalleja kuten lyijyä ja kadmiumia. Urheilijoilla se vaikuttaa esimerkiksi suorituskykyyn ja palautumiseen.

    Mutta menekki on taattu.

    – Kaikki nuuska, minkä jaksat tuoda, menee kaupaksi. Ihan miten isot määrät vaan, Matias kirjoittaa.

    Antti J.Leinonen / Yle

    Torniolainen Jesper Hotti on käyttänyt nuuskaa viisi vuotta ja nähnyt sen leviämisen lasten ja nuorten parissa. Koululaiset käyttävät nuuskaa jopa yhdessä aikuisten kanssa.

    Hänen kotimaakunnassaan Lapissa on tehty Suomen ennätys: täkäläisistä ammattikoulupojista nuuskaa käyttää jo joka kolmas.

    Luonnollinen selitys on maantiede, mutta myös markkinointikoneisto, joka jyllää nuorison suosimissa sosiaalisen median kanavissa kuten Instagramissa, Snapchatissä ja YouTubessa.

    – Nuorin nuuskanpyytäjä, jonka olen tavannut, oli 12-vuotias. En helvetissä antanut, kertoo Jesper Hotti.

    Lisäys 16.5.2016 klo 17.02, lisätty tupakkayhtiö Philip Morrisin Suomen viestintäjohtajan kommentti.

    Lisää aiheesta A-studiossa tänään kello 21 TV 1:ssä.

    Kommentointi on päättynyt.

    Tornionjoen tulva hidastui: Pahimmillaan vesi nousi 40 senttiä vuorokaudessa

    Tornionjoen tulva hidastui: Pahimmillaan vesi nousi 40 senttiä vuorokaudessa


    Tornionjoen vedennousu on hidastunut eilisestä, mutta vesi nousee edelleen noin 15 senttiä vuorokaudessa. Torniossa on varauduttu tulvaan korottamalla tulvapengertä puomien ja hiekkasäkkien avulla. Tiistaina tehdyn arvion mukaan vesi ei ylitä...

    Tornionjoen vedennousu on hidastunut eilisestä, mutta vesi nousee edelleen noin 15 senttiä vuorokaudessa. Torniossa on varauduttu tulvaan korottamalla tulvapengertä puomien ja hiekkasäkkien avulla. Tiistaina tehdyn arvion mukaan vesi ei ylitä Tornion Kaupunginlahtea suojaavaa tulvapengertä.

    Tulvapenkere Torniossa Tornionjoen varressa.Risto Koskinen / Yle

    – Nyt vedenpinnan nousutahti on hiipunut kun pahimmillaan se oli 40 senttiä vuorokaudessa. Tämän hetken tiedon mukaan vesi nousee Torniossa vielä tämän viikon ajan, mutta nousutahti on hidastunut ja näyttää siltä, että vesi tulee pysymään tulvavallien joen puolella, arvioi Lapin pelastuslaitoksen vt. pelastusjohtaja Harri Paldanius.

    Tulvavesi on noussut jo Tornion keskustassa sijaitsevan ravintolarakennuksen kulmalle.Risto Koskinen / YleSateita odotettavissa loppuviikolla

    Nyt Torniossa seurataan tiiviisti lähipäivien sään kehittymistä. Lapin ELY-keskuksen mukaan lähipäiville ei ole ennustettu suuria sateita Tornion vesistöalueelle, mutta torstaille ja perjantaille sateita on luvassa.

    – Tämän hetken sääennusteet näyttävät siltä, että meidän torjuntatoimet riittävät ja vesi pysyy näiden penkereiden joen puolella, kertoo pelastusjohtaja Harri Paldanius kertoo.

    Kovat sateet voivat kuitenkin muuttaa tilannetta.

    – Jos täällä Torniossa sataa vettä, niin se ei vaikuta tämän joen pintaan vaan vesi se menee tuonne merelle, mutta jos pohjoisempana tulee paljon vettä, eli yli 20 millimetriä päivässä, niin se taas alkaa nostamaan vedenpintaa myös täällä Torniossa, sanoo Paldanius.

    Haaparannan kaupungin rannassa pystytettiin tiistaina tulvasuojaa.Risto Koskinen / Yle

    Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat pitäneet tulvatilanteesta kokouksen tiistaina. Ruotsin puolella Haaparannalla on jatkettu varautumista veden nousuun ja tiistaina kaupungin rantaan levitettiin lisää tulvaesteitä.

    Rajan molemmin puolin asuville riskialueen asukkaille on lähetetty tekstiviestit tilanteesta ja heidän tulee seurata tiedotteita sekä välttää tarpeetonta liikkumista riskialueella, korostetaan ELY-keskuksesta.

    Haaparannalla tulvavesi on peittänyt leirintäalueen.Risto Koskinen / Yle
    Stora Enso tuo markkinoille muovin korvaavan biokomposiitin

    Stora Enso tuo markkinoille muovin korvaavan biokomposiitin


    Metsäyhtiö Stora Enso tuo markkinoille muovin korvaavan biokomposiitin. Yhtiön mukaan sen kehittämä DuraSense mahdollistaa sen, että suuri osa fossiilipohjaisesta muovista voidaan korvata puukuiduilla. – DuraSensen ansiosta pystymme tarjoamaan...

    Metsäyhtiö Stora Enso tuo markkinoille muovin korvaavan biokomposiitin. Yhtiön mukaan sen kehittämä DuraSense mahdollistaa sen, että suuri osa fossiilipohjaisesta muovista voidaan korvata puukuiduilla.

    – DuraSensen ansiosta pystymme tarjoamaan asiakkaille vastuullisen puupohjaisen vaihtoehdon, joka pienentää hiilijalanjälkeä jopa 80 prosenttia tuotteesta riippuen, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen yhtiön tiedotteessa.

    Tyypillisiä käyttökohteita ovat esimerkiksi huonekalut, kuormalavat, työkalut, auton osat, kauneus- ja hyvinvointituotteet, lelut, keittiötarvikkeet ja pullonkorkit.

    Stora Enso on Euroopan suurin puukuitupohjaisen biokomposiitin valmistaja

    DuraSense-rakeet ovat puukuitujen, polymeerien ja lisäaineiden yhdistelmä. Yhtiön mukaan niillä saavutetaan muovin kaltainen muotoiltavuus ja puun työstettävyys. Myös puukuitujen yhdistäminen kierrätettyihin tai biopohjaisiin polymeereihin on mahdollista.

    Stora Enson Biocomposites-liiketoiminnan johtaja Patricia Oddshammarin mukaan DuraSensen ansiosta muovin kulutusta voidaan vähentää jopa 60 prosenttia, mikä vähentää mikromuovin joutumista ympäristöön.

    – Stora Enson biokomposiitteja voidaan käyttää uudelleen materiaalina jopa seitsemän kertaa tai kierrättää muiden muovien mukana ja käyttää elinkaarensa lopussa energiaksi, Oddshammar sanoo.

    Biokomposiittien tuotanto on alkanut yhtiön Hylten tehtaalla Ruotsissa tänä vuonna. 12 miljoonan euron investoinnilla yhtiö on luonut 15 000 tonnin tuotantokapasiteetin, mikä tekee Stora Ensosta Euroopan suurimman puukuitupohjaisen biokomposiitin valmistajan.

    Osa Suomen pohjoisimman kunnan oppilaista siirtyi Norjaan kouluun, syynä Utsjoen koulukeskuksen sisäilmaongelmat

    Osa Suomen pohjoisimman kunnan oppilaista siirtyi Norjaan kouluun, syynä Utsjoen koulukeskuksen sisäilmaongelmat


    UTSJOKI. Suomen pohjoisimmassa kunnassa, Utsjoella, lapsijoukko pakkasi maanantaina taksin takakoppiin laatikoittain kirjoja ja askartelutarvikkeita. Sen jälkeen lapset istahtivat taksiin ja lähtivät muitta mutkitta kouluun, Norjan...

    UTSJOKI. Suomen pohjoisimmassa kunnassa, Utsjoella, lapsijoukko pakkasi maanantaina taksin takakoppiin laatikoittain kirjoja ja askartelutarvikkeita. Sen jälkeen lapset istahtivat taksiin ja lähtivät muitta mutkitta kouluun, Norjan Sirmaan.

    Siirtyminen toiseen valtioon käymään koulua ei ole heille mitenkään vaikeata, ei ainakaan kolmasluokkalaisen Ailu Laitin mielestä. Norjahan on ihan tuossa, Tenojoen toisella puolella.

    – Siellä on ihan ok piha ja parempi luokka kuin täällä, kuvailee Laiti tulevaa kouluaan. Hänellä on siellä odottamassa muutama ystäväkin, joten siirtyminen tuttuun kouluun on helppoa.

    Kolmasluokkalainen Ailu Laiti kertoo, että hänellä on Norjassa, Sirman koulussa muutama kaveri ja siksi on helppo mennä sinne kouluun.Vesa Toppari / Yle

    Utsjoki on pitkään tehnyt tiivistä yhteistyötä kahdenkymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Sirman koulun kanssa. Vuosikausia osa Utsjoen oppilaista on käynyt yhden päivän viikossa koulua Sirmassa. Vastavuoroisesti Sirman koulun oppilaat ovat taas käyneet yhden päivän viikossa koulua Utsjoen koulukeskuksessa.

    Syynä siirtymiseen Norjaan on Utsjoen koulukeskuksen sisäilmaongelmat. Utsjoen kunta päätti viime viikolla sulkea koulukeskuksen ja siirtää oppilaat väistötiloihin. Oppilaat käyvät loppu lukuvuoden koulua kunnantalolla ja seurakuntatalolla. Saamenkieliset 3-4 luokkalaiset siirtyivät Norjaan, Sirman kouluun.

    Opettaja: Saamen kielen kannalta siirtyminen Norjaan on hyvä asia

    Kahdenkymmenen minuutin ajomatkan jälkeen lapset saapuvat Sirmaan. Kukaan ei ujostele, vaan lapset kirmaisevat tottuneesti koulurakennuksen ovista sisälle. Opettaja Eila Tapiola kantaa raskaita eväs- ja kirjalaatikoita ja aloittaa päivän ensimmäisen oppituntinsa.

    Nyt saamme viettää kolme viikkoa intensiivisesti yhdessä. Katsotaan kuinka se vaikuttaa saamenkieleen käyttöön, sanoo opettaja Eila Tapiola.Vesa Toppari / Yle

    – En koe, että olemme tulleet toiseen valtioon. Me olemme käyneet täällä monia vuosia. Meillä on ollut yhteistä opetusta pitkään. Ennen olimme täällä yhden päivän viikossa, nyt koko viikon, kertoo Tapiola.

    Ainoa huono puoli, minkä lapset ovat tuoneet esille, on koulupäivän pidentyminen kuljetuksen vuoksi. Hyviä puolia sitten onkin rutkasti enemmän.

    – Saamen kielen kannalta on hyvä, että lapset voivat käyttää saamea keskenään ja viettää enemmän aikaa yhdessä sirmalaisten kanssa. Tähän asti olemme olleet yhdessä vain kaksi päivää viikossa, se on ollut mielestäni liian vähän.

    – Nyt saamme viettää kolme viikkoa intensiivisesti yhdessä. Katsotaan kuinka se vaikuttaa saamen kieleen käyttöön, pohtii Tapiola.

    Äiti: Vahvistaa saamelaisuutta sekä saamen kieltä

    Tenojokilaaksossa asiointi ja yhteistyö yli valtakunnanrajojen on luontevaa ja osa arkipäivää. Unelma yhteisestä koulusta on elänyt Tenojokilaaksossa kauan.

    Kun kahden maan saamelaislapset viettävät aikaa yhdessä, sillä on positiivinen vaikutus saamelaisuuteen ja saamen kieleen, sanoo Kati Eriksen.Vesa Toppari / Yle

    Äiti Kati Eriksen on onnellinen, kun hänen tyttönsä pääsee Norjaan kouluun. Valitettavaa hänen mielestään on se, että vain yksi hänen kolmesta lapsestaan kokee tämän.

    – Mielestäni Utsjoen ja Sirman lasten tulisi joka päivä käydä koulua yhdessä. Sirmassa on hyvä koulu. Piha sopii varsinkin alakouluikäisille. Olen kyllä iloinen ja niin on tyttärenikin, kuvailee Eriksen tuntemuksiaan.

    Kun kahden maan saamelaislapset viettävät aikaa yhdessä, sillä on positiivinen vaikutus saamelaisuuteen ja saamen kieleen.

    – Se vahvistaa molempia ja varsinkin sitä saamen kieltä. Kielestä tulee puhtaampaa heti, kun lapset kahta puolta Tenojokea ovat yhdessä. Kun saamen kieli on yhteisenä, ainoana kielenä, sellainen ripu rapu –kieli katoaa, selittää Eriksen.

    Opettaja ja kunnallispoliitikko Sammol Lukkari pohtii ensi syksyn tilannetta ja toivoo kaikkien saamenkielisten ala-astelaisten pääsevan Sirman kouluun.Vesa Toppari / Yle

    Jos ensi syksynä koulunkäynti jatkuu Norjassa, opettaja toivoo kaikkien saamenkielisten alakoululaisten pääsevän sinne.

    Utsjoen koulukeskuksessa aloitettiin kuntokartoitus keväällä. Tällä hetkellä ei ole vielä saatavilla virallisia tuloksia kuntokartoituksesta. Tulokset saadaan kesäkuussa, kertoi taannoin Utsjoen kunnan rakennustarkastaja Markku Porsanger. Kesän aikana koulukeskus ja ilmanvaihtokanavat saavat tehopuhdistuksen.

    Voidaanko koulukeskukseen palata syksyllä, sitä pohtii opettaja ja kunnallispoliitikko Sammol Lukkari.

    – Minä olen kunnan luottamustoimissa, niin tiedän jotain tästä tilanteesta. Miten minä sen muotoilisin? Pahoin pelkään, että jatkamme syksyllä täällä. Silloin meidän täytyy sovittaa lukujärjestys niin, että kaikki saamenkieliset alakoululaiset pääsevät tänne kouluun, toivoo Lukkari.

    Kittilän palopäällikkö: Niin sanottu tulvamatkailu harmittaa Kittilässä – Ounasjoen vedennousu pysähtyi

    Kittilän palopäällikkö: Niin sanottu tulvamatkailu harmittaa Kittilässä – Ounasjoen vedennousu pysähtyi


    Ounasjoen vedennousu on pysähtynyt alkuviikosta Kittilässä. Vesi näyttäisi kuitenkin pysyvän korkealla, mikä aiheuttaa maan vettymistä. – Aikaisempien kokemusten perusteella muutaman päivän päästä ainakin osiin rakennuksia se (vesi)...

    Ounasjoen vedennousu on pysähtynyt alkuviikosta Kittilässä. Vesi näyttäisi kuitenkin pysyvän korkealla, mikä aiheuttaa maan vettymistä.

    – Aikaisempien kokemusten perusteella muutaman päivän päästä ainakin osiin rakennuksia se (vesi) lähtee läpäisemään patoa sekä maaperää. Sitten voi tulla erilaisia yllätyksiä, kellareihin menee mahdollisesti vettä, Lapin pelastuslaitoksen Kittilän palopäällikkö Jorma Ojala kertoo.

    Ennusteiden mukaan tulva lähtee laskuun loppuviikosta, mutta sateet voivat muuttaa tilannetta. Ojala kertoo, että joidenkin ennustemallien mukaan vesisateita voi tulla loppuviikosta pohjoisessa.

    – Toki sitten vesi on korkealla pidempään ja aiheuttaa vettymistä, Ojala sanoo.

    Maanantai-iltana 14.5.2018 tulva saartoi pienen merkkikiven Uitontien päässä Kittilässä.Tapani Leisti / YleTiistaiaamuna 15.5.2018 tulva oli hieman laskenut ja Uitontien pään pieni merkkikivi oli kuivilla.Tapani Leisti / Yle

    Mikäli vedenpinta lähtisi uudelleen nousemaan, suurimmassa vaarassa olisi Kittilässä Pääskylänniemi. Alueella sijaitsee muun muassa ikäihmisten ja vammaisten palvelutalo. Ojalan mukaan evakuointiin ei tällä hetkellä näytä olevan tarvetta.

    Tulvista aiheutuu harmia paikallisille

    Maanantaina vettä oli kertynyt Muoniontielle, mutta tiistaina vesi oli jo poissa. Sen sijaan Sodankylän ja Pakatintiellä tulvii. Tiet ovat käytössä, mutta osa asukkaista pelkää kohtien ylittämistä. Yksittäisiä henkilöitä on kyyditetty Pakatista.

    Tulvat ovat aiheuttaneet Kittilässä myös uuden, erikoisen ongelman. Tulvan vuoksi ihmiset ovat alkaneet kävellä toisten pihojen läpi. Yksi kävelyreitti kulkee S-marketin tulvavallilla, joka päätyy yksityisen kodin pihalle. Jorma Ojalan mukaan tällainen voi jopa häiritä kotirauhaa.

    – Tällainen niin sanottu tulvamatkailu on harmillista.

    Ounasjoen tulvan suojaksi rakennettu patovalli vuotaa Kittilän keskustassa 15.5.2018. Taustalla veden saartama lintutorniTapani Leisti / Yle

    Tulvavalleja seurataan ja korjataan edelleen. Myös veden pumppauksia pihoilta sekä salaojan kaivoista jatketaan.

    – Meillä on ihan hyvä fiilis täällä. Meille tulee hyvin tietoa sään kehittymisestä. Nyt olemme odotustilassa ja toivomme, ettei mitään ylimääräistä tule, Ojala sanoo.

    Lue lisää

    "Kyllä meille riittää tämä yksi hukkuminen" – Eripura on viivästyttänyt Kittilän tulvasuojelua

    Enontekiöllä huhtikuussa tapahtuneen alueloukkausepäilyn esitutkinta lopetettu

    Enontekiöllä huhtikuussa tapahtuneen alueloukkausepäilyn esitutkinta lopetettu


    Lapin rajavartiolaitos tiedottaa, että norjalaisen sotilasosaston luvaton valtionrajanylityksen esitutkinta on lopetettu syyttäjän päätöksellä. Lapin rajavartiolaitos on tutkinut epäiltynä alueloukkauksena tapausta, jossa norjalainen...

    Lapin rajavartiolaitos tiedottaa, että norjalaisen sotilasosaston luvaton valtionrajanylityksen esitutkinta on lopetettu syyttäjän päätöksellä.

    Lapin rajavartiolaitos on tutkinut epäiltynä alueloukkauksena tapausta, jossa norjalainen sotilasosasto on liikkunut moottorikelkoilla ja ilman lupaa ylittänyt valtakunnan rajan Norjasta Suomeen ja takaisin Norjaan. Rajanylitys tapahtui 5.4.2018 Enontekiön tunturialueella. Tapaus tuli tietoon Norjan sotilasviranomaisen tekemän ilmoituksen perusteella.

    Lapin rajavartiolaitoksen mukaan esitutkinnassa saadun selvityksen perusteella tapahtunut alueloukkaus on ollut suhteellisen vähäinen ja keskeytynyt varsin pian. Asia on käsitelty Suomen ja Norjan välillä diplomaattiteitse. Muun muassa näistä syistä asian esitutkinta on nyt lopetettu syyttäjän päätöksellä.

    – Esitutkinnan jatkaminen olisi ollut epätarkoituksenmukaista suhteessa asian laatuun ja siitä mahdollisesti määrättävään seuraamukseen, Lapin rajavartiolaitoksen tiedotteessa kerrotaan.

    Torniossa jännitetään, pitääkö tulvapenkere pahimman tulvan loitolla – video näyttää, miten vesi nousee jo talojen pihoille

    Torniossa jännitetään, pitääkö tulvapenkere pahimman tulvan loitolla – video näyttää, miten vesi nousee jo talojen pihoille


    Tulvahuipun Tornion keskustassa odotetaan ajoittuvan loppuviikkoon, torstain ja lauantain välille. Vesi nousee Tornionjoessa edelleen, mutta Lapin ELY-keskuksen mukaan nousu on hivenen hidastunut. Maanantaina päivitetyn ennusteen mukaan tulvahuippu...

    Tulvahuipun Tornion keskustassa odotetaan ajoittuvan loppuviikkoon, torstain ja lauantain välille. Vesi nousee Tornionjoessa edelleen, mutta Lapin ELY-keskuksen mukaan nousu on hivenen hidastunut. Maanantaina päivitetyn ennusteen mukaan tulvahuippu jäisi korotetun tulvapenkereen alapuolelle, mutta vasta lähipäivien sateet ratkaisevat, kuinka käy.

    – Erittäin suuren epävarmuuden tuo se, mille alueille ja kuinka voimakkaina ennustetut sateet tulevat. Nyt ei sateita kyllä tarvittaisi, sanoo johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki ELY-keskuksesta. Tornion vesistöalueelle on kuitenkin luvassa sateita torstaille ja perjantaille.

    Lumien sulaminenkin vielä jatkuu, tosin viime päivien lämpöaalto on suurimman osan lumesta jo sulattanut. Esimerkiksi Torniossa oli maanantaina yli 23 lämpöastetta ja ylempänä Tornionjokilaaksossa Ylitorniolla mittarilukema kipusi yli hellerajan, korkeimmillaan 26,3 asteeseen.

    Tulvapuomia vahvistetaan entisestään

    Suomen ja Ruotsin viranomaiset sopivat maanantaiaamuna jatkotoimista tulvavahinkojen ehkäisemiseksi Torniossa ja Haaparannalla.

    Tornioon viikonloppuna saatua ja koottua tulvapuomia vahvistetaan pikaisesti. Johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki kertoo, että puomia tuetaan hiekkasäkeillä, jotta pari kilometriä pitkä puomi varmasti pysyy paikallaan.

    – Noin pitkästä tulvapuomista ei ole varmasti kokemusta missään. Nyt sitä sitten koeponnistetaan. Lisäksi on alustavasti sovittu, että mikäli veden pinta nousee tulvapenkereen tasalle, sillon aletaan korottaa Näräntietä. Tie suljetaan ja toista kaistaa korotetaan niin, että siihen saadaan moreenipenkka. Näin varmistetaan, ettei synny vahinkoja, vaikka tulvapuomi ei sitten pitäisikään, Alaraudanjoki sanoo.

    Risto Koskinen / Yle

    Tulvantorjuntatehtäviin Tornioon saatiin lauantaina varusmiehiä. He ovat olleet mukana muun muassa suojapuomien kokoamisessa. Myös Ruotsin puolustusvoimat on varautunut tulvasuojeluun.

    Jos vesi pääsee kipuamaan suojapenkereen yli, kastumisvaarassa ovat muun muassa Rajalla-kauppakeskus ja useita muita alueen kiinteistöjä.

    Asukkaille ohjeita tekstiviestillä

    Tornion ja Haaparannan asukkaita on kehotettu tarvittaessa suojaamaan kiinteistöjään ja muuta omaisuuttaan. Sekä Suomen että Ruotsin puolella riskialueen asukkaille on lähetetty tekstiviesti, jossa neuvotaan seuraamaan tulvatiedotusta sekä välttämään tarpeetonta liikkumista vaara-alueella.

    Tornion kaupunki on rajoittanut ajoneuvoliikennettä Uitonrannan alueella tulvansuojelutöiden takia. Tulvantorjuntaorganisaatio kertoo lisäksi tiedotteessaan, että parhaillaan selvitetään, onko tulvavaara-alueella kotihoidon asiakkaita. Lisäksi koululaisille välitetään tulvatietoa. Kaksoiskaupungin toinen puolikas, Haaparanta, on varautunut tulviin samaan tapaan.

    Myös muun muassa Liakanjoessa sekä ylempänä Tornionjokivarressa vedennousu uhkaa monin paikoin varsinkin vapaa-ajanasuntoja ja rantarakennelmia.

    Videon kuvaajat: Juho Tuovila, Antti Heikinmatti

    Lapin tulvatilanne on pahin Kittilässä ja Tornionjoella

    Lapin tulvatilanne on pahin Kittilässä ja Tornionjoella


    Kittilässä Ounasjoen tulvatilanne on edelleen kriittinen. Ounasjoen veden nousu on kuitenkin hidastunut, ja vedenpinta kääntyy ennusteen mukaan laskuun alkuviikon aikana. Tulviva Ounasjoki on kuitenkin kastellut rantojen kesämökkejä sekä...

    Kittilässä Ounasjoen tulvatilanne on edelleen kriittinen. Ounasjoen veden nousu on kuitenkin hidastunut, ja vedenpinta kääntyy ennusteen mukaan laskuun alkuviikon aikana.

    Tulviva Ounasjoki on kuitenkin kastellut rantojen kesämökkejä sekä mökkejä Kittilän leirintäalueella. Paikoin vesi on noussut myös maanteille, kuten Kittilästä Sodankylään vievälle tielle.

    Viikonlopun aikana Kittilässä urakoitiin satoja metrejä tilapäistä tulvapengertä sorasta. Siten on estetty vanhainkodin kastuminen Pääskylänniemen alueella, jossa on varauduttu kaikkiaan lähes sadan ihmisen nopeaan evakuointiin. Jos vesi nousee niin, etteivät tilapäiset penkereet riitä pitämään aluetta kuivana, ihmiset joudutaan evakuoimaan.

    Kevättulva hukutti peltoja Kittilän Könkäällä.Sari Korva

    Rovaniemellä Kemijoen vedenpinnan oletetaan vielä nousevan noin 40 senttiä Rovaniemen keskustan kohdalla, mutta nousu on talttumassa. Kemijärveen on saatu lupa ylittää vedensäännöstelyn yläraja, minkä ansiosta Kemijoessa on voitu pienentää juoksutusta.

    Lapin ely-keskuksen mukaan tulvaveden nousu pysähtyy Rovaniemellä tiistaihin mennessä, ja tiistain aikana tulvavesi lähtee jo hienoiseen laskuun.

    Kemijoen vesi valtaa pihapiiriä Rovaniemen Vitikanpäässä.Raimo Torikka / Yle

    Rovaniemellä uhkaavin tilanne on perinteisesti Vitinkanpäässä. Kaarina Kosken tontilla vesi jo kastelee varaston rappuset, ja tilanne pahenee, jos vedennousu jatkuu.

    – Ei ainakaan vielä näytä niin pahalta, mutta toivotaan, että tämä menee näin nätisti. Mutta jos se tuosta vielä nousee, niin minulta lähtee portaita ja muuta menemään tulvan mukana, Koski toteaa.

    Saunalautta tulvan armoilla Rovaniemen keskustassaVesa Vaarama / Yle

    Ivalossa virtaamat ovat kääntyneet jo laskuun. Ivalojoen vedenpinta jatkaa laskuaan, mikäli sateet ovat tämänhetkisen sääennusteen mukaisia loppuviikon aikana.

    Jarmo Siivikko / Yle

    Torniossa on tällä hetkellä Lapin pahin tulvatilanne, sillä vedenpinta nousee Tornionjoessa vielä noin 20 senttimetrin vuorokausivauhtia. Tämänhetkisen ennusteen mukaan tulvahuippu saattaa jäädä korotetun tulvapenkereen alapuolelle.

    Lue lisää Tornionjoen tilanteesta

    Laura Valta / YleLue lisää

    "Kyllä meille riittää tämä yksi hukkuminen" – Eripura on viivästyttänyt Kittilän tulvasuojelua

    Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan kesäkuussa

    Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan kesäkuussa


    Eduskunta on saanut valmiiksi europarlamentaarikko Paavo Väyrysen eduskuntaan paluuta koskevat selvitykset. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti. Pääsihteeri Maija-Leena Paavola kertoo, että eduskunnan kuulemien perustuslakiasiantuntijoiden mukaan...

    Eduskunta on saanut valmiiksi europarlamentaarikko Paavo Väyrysen eduskuntaan paluuta koskevat selvitykset. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

    Pääsihteeri Maija-Leena Paavola kertoo, että eduskunnan kuulemien perustuslakiasiantuntijoiden mukaan Väyrysellä on laillinen oikeus palata hoitamaan kansanedustajan tehtävää.

    Eduskunta on saanut lausunnot professori Juha Lavapurolta, professori Veli-Pekka Viljaselta ja eduskunnan entiseltä pääsihteeriltä Seppo Tiitiseltä. Lausuntoa odotetaan vielä emeritusprofessori Mikael Hidéniltä.

    Kansalaispuolueen perustanut ja keskustasta eronnut Väyrynen on ilmoittanut palaavansa eduskuntaan 12. kesäkuuta. Hän aikoo muodostaa oman eduskuntaryhmänsä.

    Väyrysen paluu on ilmoitusasiana esillä eduskunnan täysistunnossa tiistaina tai keskiviikkona.

    Väyrysen varamiehenä eduskunnassa keväästä 2015 istunut keskustan Mikko Kärnä joutuu siirtymään sivuun. Kärnä on uhannut riitauttaa Väyrysen paluun eduskuntaan, mutta pääsihteeri Paavolan mukaan asia on oikeudellisesti täysin selvä.

    Euroopan parlamenttiin Väyrysen tilalle siirtyy keskustan kansanedustaja Mirja Vehkaperä.

    Kittilässä vesi nousee edelleen – teitä suljettu ja autoja siirretty tulvan tieltä

    Kittilässä vesi nousee edelleen – teitä suljettu ja autoja siirretty tulvan tieltä


    Tulvavesi nousee edelleen Kittilässä, mutta viime päiviä hitaammin. Kittilän kirkonkylällä vesi nousi sunnuntain ja maanantain välisen yön aikana viisi senttimetriä. Kittilän Könkäällä vesi on kuitenkin jo laskenut 15 senttimetriä noin...

    Tulvavesi nousee edelleen Kittilässä, mutta viime päiviä hitaammin. Kittilän kirkonkylällä vesi nousi sunnuntain ja maanantain välisen yön aikana viisi senttimetriä. Kittilän Könkäällä vesi on kuitenkin jo laskenut 15 senttimetriä noin vuorokauden aikana.

    Kittilän Könkäällä tulvavesi on vallannut pellon.Sari Korva

    Lapin pelastuslaitoksen palopäällikön Jorma Ojalan mukaan odotettavissa on, että vedenpinnan lähdettyä eilen laskuun Könkäällä, alkaa tilanne vaikuttaa ajan kuluessa myös kirkonkylään. Tulvahuippu saavutetaan ennusteiden mukaan kolmen päivän päästä.

    Maanantaina aamulla Kittilässä vallitsi sumuinen ja sateinen keli.

    Vesi tulvii autoteille

    Pahin tilanne on Kittilän kirkonkylällä, missä autoja on jouduttu siirtämään tulvan tieltä ja teitä sulkemaan. Ajoneuvoja on siirretty pois niin leirintäalueelta kuin Rantatien kerrostaloalueen parkkipaikaltakin.

    – Siellä on käytännössä vesi niin korkealla, että autot jäisivät veden varaan, Ojala kertoo.

    Kaikki päätiet ovat toistaiseksi käytössä, mutta joitakin pienempiä teitä on jouduttu sulkemaan tulvan vuoksi. Sodankyläntiellä Kittilän sillan kohdalla käytössä on vain yksi ajokaista. Myös Muoniontiellä on vettä, mutta se ei Ojalan mukaan haittaa liikennettä.

    Kittilän tulvatilanne ei ole ainakaan toistaiseksi aiheuttanut evakuointeja. Lapin pelastuslaitoksen tiedossa ei ole myöskään, että vesi olisi päässyt kastelemaan asuntojen kellareita. Ojalan mukaan loma-asuntoja, saunoja ja mökkejä on sen sijaan jäänyt veden varaan.

    Pääskylänniemeä on suojattu tulvalta vallilla. Alueella sijaitsevien palvelutalojen ja rivitalojen evakuoinnin tarvetta arvioidaan seuraavan kerran maanantaina illalla.

    Tulvapenkereitä on tehty ja nostettu, jotta vesi ei tulisi pihoille. Tulvavallien korottamista jatketaan, ja vettä pumpataan vähemmäksi esimerkiksi pihoilta.

    Ounasjoen tulva saartaa taloa Kittilän keskustassa 14.5.2018.Tapani Leisti / YleRovaniemellä tilanne hallinnassa

    Lapin ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki arvioi, että Rovaniemellä vesi nousee vielä puolisen metriä. Rovaniemen alueen vedenkorkeudet pysyvät kuitenkin hallinnassa, sillä vettä voidaan pidättää reilummin Kemijärven tulovirtauman kääntyessä laskuun.

    Tänä keväänä Lapin pahin tulvatilanne on Torniossa. Ivalojoella ja Simojoella vesi on jo voimakkaassa laskussa.

    Aiempien ennusteiden mukaan suuria tulvia ei pitänyt tulla Lappiin lainkaan. Alaraudanjoen mukaan lumet sulivat kuitenkin voimakkaan lämpöaallon vuoksi merkittävästi nopeammin kuin ennusteissa oletettiin.

    Sodankylässäkin tulvii. Kitinen on noussut uimarannan parkkipaikalle keskustan tuntumassa.Armi Juopperi

    Juttua täydennetty 14.5.2018 12:28.

    Lue lisää

    Kittilässä harkitaan evakuointeja tulvan takia – video paljastaa vedenpaisumuksen laajuuden

    "Kyllä meille riittää tämä yksi hukkuminen" – Eripura on viivästyttänyt Kittilän tulvasuojelua

    Vesi nousee yhä Torniossa – tulva uhkaa kastella rakennuksia

    Vesi nousee yhä Torniossa – tulva uhkaa kastella rakennuksia


    Tornionjoen tulvatilanne jatkuu hankalana Torniossa. Tornionjoen vedenpinta on jatkanut nousuaan, kun muualla Lapissa jokien virtaamat ovat hidastuneet tai kääntyneet laskuun. Tornionjoella vesi nousee yhä parikymmentä senttiä vuorokaudessa. Lapin...

    Tornionjoen tulvatilanne jatkuu hankalana Torniossa. Tornionjoen vedenpinta on jatkanut nousuaan, kun muualla Lapissa jokien virtaamat ovat hidastuneet tai kääntyneet laskuun.

    Tornionjoella vesi nousee yhä parikymmentä senttiä vuorokaudessa. Lapin Ely-keskuksen johtavan vesitalousasiantuntijan Timo Alaraudanjoen mukaan näyttää siltä, että Tornionjoen tulvatilanteesta syntyy tänä vuonna kaikkein hankalin.

    – Se jää nähtäväksi, kuinka korkealle vedenpinta nousee, kun muutaman päivän päähän on tiedossa vielä vesisateita. Tässä tilanteessa niitä ei kyllä kaivattaisi, kuvailee Timo Alaraudanjoki.

    Tulvavesi uhkaa asuinrakennuksia Torniossa

    Lapin pelastuslaitoksen mukaan tulvat uhkaavat useita asuttuja kiinteistöjä ja vapaa-ajan asuntoja Tornion Liakkajoen varrella ja jokisuistossa.

    – Jos tulvavalli saadaan kuntoon, ei kaupunginlahden alueella pitäisi tapahtua vahinkoja. Taloja on kuitenkin vaarassa Liakanjokivarressa ja Tornionjoen Suomen puoleisella alueella, koska ongelma-alue on tosi laaja, kuvailee johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki Lapin Ely-keskuksesta.

    Vedellä täytetty tulvapuomi on saatu paikoilleen

    Viime yön aikana Tornion Näränperällä on saatu valmiiksi 1,7 kilometrin mittainen tulvapuomi, jonka avulla kaupunginlahden suojaksi rakennettua tulvapengertä on korotettu noin 45 senttimetriä.

    – Tulvapuomi on paikoillaan jämäkän tuntuisesti, sillä sen tueksi on lapettu hiekkasäkkejä noin 3-4 metrin välein. Olemme saaneet täytettyä ainakin 1500 hiekkasäkkiä ja tulvapuomin tukemista jatketaan niiden avulla vielä lähipäivien ajan, sanoo paloesimies Ilkka Koskela Lapin pelastuslaitokselta.

    Seuraavaksi Torniossa aletaan pengertää lisää Näränperän aluetta, jos näyttää siltä, että vesi nousee tulvapadon yli.

    Lapin ja erityisesti Tornionjoen tulvatilannetta pohditaan aamupäivällä Haaparannalla järjestettävässä kokouksessa. Paikalla ovat Lapin Ely-keskuksen, Lapin pelastuslaitoksen sekä Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat.

    Normaalisti +15, nyt jopa +30 – alkuviikko jatkuu poikkeuksellisen lämpimänä

    Normaalisti +15, nyt jopa +30 – alkuviikko jatkuu poikkeuksellisen lämpimänä


    Myös tänään maanantaina saadaan Suomessa nauttia kesäisestä säästä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Korkeapaine pysyy maan yllä, mutta heikkenee vähitellen. Suurimmassa osassa maata on aurinkoista, ja lämpötila kohoaa Lappia...

    Myös tänään maanantaina saadaan Suomessa nauttia kesäisestä säästä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Korkeapaine pysyy maan yllä, mutta heikkenee vähitellen. Suurimmassa osassa maata on aurinkoista, ja lämpötila kohoaa Lappia lukuunottamatta hellelukemiin.

    Koskelan mukaan kesäisen lämmintä säätä piisaa jopa sunnuntaihin saakka. Loppuviikolla korkeapaine heikkenee, ja iltapäiväkuurot yleistyvät koko maassa. Koko maassa on silti edelleen kesäisen lämmintä.

    – Keskiviikkona saattaa maan keskiosassa tulla sadekuuroja, ja loppuviikosta Lapissa saattaa olla jo viileämpää, mutta viikonloppuna lämpötilat kohoavat sielläkin.

    Koskelan mukaan lämpötilat ovat nyt selvästi tavanomaista korkeammat vuodenaikaan nähden.

    – Tavallisesti etelässä tähän aikaan vuodesta lämpötilat ovat 15–17 asteen paikkeilla.

    Kittilässä ei toistaiseksi tarvetta evakuointeihin

    Kittilässä ei toistaiseksi tarvetta evakuointeihin


    Tulvatilanne Kittilässä ei aiheuta ainakaan toistaiseksi evakuointeja. Aiemmin kerrottiin, että kunta on varautunut evakuoimaan noin 60 asukasta muun muassa Pääskylän palvelutalosta Pääskylänniemessä. Palopäällikkö Jorma Ojala Kittilästä...

    Tulvatilanne Kittilässä ei aiheuta ainakaan toistaiseksi evakuointeja. Aiemmin kerrottiin, että kunta on varautunut evakuoimaan noin 60 asukasta muun muassa Pääskylän palvelutalosta Pääskylänniemessä.

    Palopäällikkö Jorma Ojala Kittilästä kertoi, että sunnuntai-iltana tulvajohtoryhmän kokouksessa tietoja päivitettäessä oli todettu Ounasjoen yläjuoksun vedennousun hidastuneen.

    – Tämä on meille hyvä tieto ja helpottaa päätöksentekoa. Evakuoinnin tarvetta arvioidaan uudelleen aamulla. Ojalan mukaan vedenpinnan nousun seurauksena yksi yksityistie Levin alueella Sirkassa on poikki ja sinne järjestetty venekuljetus.

    – Teiden yli menee vesiä esimerkiksi Kittilän ja Sodankylän välisellä tien pätkällä, mutta siinä liikenne kulkee. Varoitusmerkit kertovat asiasta autoilijoille, Ojala muistuttaa

    Kittilän kunta vetosi asukkaisiin sunnuntaina illalla, jotta nämä välttäisivät tarpeetonta liikkumista tulva-alueilla ja teillä, joille vesi on noussut.

    – Muutama auto on sammunut veteen, ja osaa on avustettu kauhakuormaajalla pois kastumasta. Kastuneista rakennuksista meille ei ilmoituksia ole tullut. Vuosien varrella rakennuksiin on vesiä päässyt tulvien seurauksena, ja monet taloudet ovat poistaneet sakokaivojaan viimeisen parin kymmenen vuoden aikana, jotta tältä vältyttäisiin.

    Tulvavalleja ja suojauksia on Ojalan mukaan jatkettu sunnuntain aikana.

    Vuoden 2005 ennätyksellisen korkeasta vedenpinnan rajasta ollaan vielä noin 80 senttimetrin päässä.

    – En jaksa millään uskoa, että niin korkealla veden pinta tällä erää nousisi. Kittilän kirkonkylän kohdalla ei ole enää lunta. Lompolon ja Kuljun korkeudella eilen vielä lunta oli.

    Torniossa vesi noussee vielä metrin

    Torniossa koettiin viikonloppuna pahin tulvatilanne miesmuistiin, ilmoitti Lapin pelastuslaitos sunnuntaina iltapäivällä.

    Tornionjoen tulva nousee noin 30 sentin vuorokausivauhtia. Tulvan arvioidaan olevan huipussaan Tornion keskustan kohdalla ensi lauantaina 19. toukokuuta.

    Veden nousun vuoksi suojaustoimiin on pelastuslaitoksen mukaan aikaa yhdestä kolmeen vuorokautta. Sunnuntaiaamun tilanteesta veden arvioitiin nousevan Tornionjoessa vielä noin metrin.

    Viikonloppuna Torniossa keskityttiin tulvantorjuntatyössä Näränperän tulvavallin korottamiseen tilapäisellä tulvasuojarakenteella. Sunnuntain tilanteen perustella pelastuslaitos arvioi, että tulvaveden pinta vielä ylittää Näränperän vakituisen padon.

    – Korotetun tilapäisen tulvasuojan pitäisi kuitenkin riittää siihen, että tulvavesi ei pääse Tornion kaupunkiin, kertoi valmiuspäällikkö Ari Soppela Lapin pelastuslaitoksesta STT:lle.

    Lue lisää:

    Kittilässä harkitaan evakuointeja tulvan takia – video paljastaa vedenpaisumuksen laajuuden

    Kittilässä harkitaan evakuointeja tulvan takia – video paljastaa vedenpaisumuksen laajuuden


    Tulvavesien nousu on jatkunut tänään Kittilässä Lapissa. Kittilän kunta varautuu evakuoimaan esimerkiksi Pääskylän ja Metsolan palvelutalot ja Lanssitien rivitalot Pääskylänniemen alueella. Alueen viranomaiset seuraavat tulvatilannetta....

    Tulvavesien nousu on jatkunut tänään Kittilässä Lapissa. Kittilän kunta varautuu evakuoimaan esimerkiksi Pääskylän ja Metsolan palvelutalot ja Lanssitien rivitalot Pääskylänniemen alueella.

    Alueen viranomaiset seuraavat tulvatilannetta. Tulvajohtoryhmä kokoontuu kello 18 ja arvioi evakuointitarpeen uudelleen.

    Lapin ely-keskus ja pelastuslaitos kertovat, että vesi on kohonnut Sodankyläntielle sekä kantatielle 79 Sirkka–Muonio-välillä. Puolen päivän aikaan tiet olivat kuitenkin edelleen käytössä.

    Pelastuslaitos neuvoo siirtämään ajoneuvot pois pihoilta, joille vesi voi nousta.

    Vesi voi nousta vuoden 2005 tulvien tasolle

    Kittilän kunta kertoo, että tulvaveden nousu on hidastunut eilisestä. Siitä huolimatta vedenkorkeus saattaa nousta vuoden 2005 tulvien tasolle.

    Tulevien päivien sää vaikuttaa tulvatilanteeseen Kittilässä sekä muualla Lapissa.

    Tulvakeskuksen mukaan Kittilässä joen pinta on noussut nyt 10 senttimetrin päähän vahinkorajasta ja vesi on tulvinut kellareihin. Tulvaan on varauduttu pumppauksin ja suojaamalla rakennuksia.

    Tulvakeskus arvioi, että Ounasjoen pinta voi nousta vielä muutamia kymmeniä senttimetrejä. Siinä tapauksessa Kittilä-Sodankylän tie joudutaan sulkemaan ja asuntoja on kastumisvaarassa.

    Sulavien lumien aiheuttamat tulvat nousevat keskimääräistä suuremmiksi myös Kemijoen, Tornionjoen ja Ivalojoen alueilla.

    Erityisesti Torniossa pelätään tulvavahinkoja, jos vedet nousevat kaupunginlahden tulvapenkereiden yli.

    Lapissa pahimmat tulvat vuosikymmeniin – Joenvarren yrittäjä varautunut:

    Lapissa pahimmat tulvat vuosikymmeniin – Joenvarren yrittäjä varautunut: "Jos vesi tulee meidän sokkelistamme yli, niin sitten menee koko kylä"


    Tulvatilanne Lapissa oli viimeksi yhtä paha kuin nyt 10–20 vuotta sitten. Näin arvioi johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta tämänhetkisten tietojen mukaan. – Lapin tulvat ovat aina kevättulvia eli ei sinänsä...

    Tulvatilanne Lapissa oli viimeksi yhtä paha kuin nyt 10–20 vuotta sitten. Näin arvioi johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta tämänhetkisten tietojen mukaan.

    – Lapin tulvat ovat aina kevättulvia eli ei sinänsä mitään poikkeuksellista, mutta suurihan tämä on. Ei nyt ennätys, mutta kohtuullisen suuri, hän sanoo.

    Vehviläisen mukaan tilanne on tällä hetkellä pahin Kittilässä, jossa tulvaraja näyttäisi rikkoontuvan jo vuorokauden kuluessa. Tulva näyttäisi ely-keskuksen mukaan selkeästi ylittävän vahinkorajan, jopa 70 senttimetrillä.

    Vehviläinen arvelee, että Kittilän yläpuolella voi mennä teitä poikki ja evakuointiakin voidaan tarvita paikoin.

    Rovaniemelle ennustetaan mittaushistorian suurimpiin kuuluvaa tulvaa. Siellä tulva noussee lähelle tulvarajaa ensi viikon puolenvälin tietämillä.

    Tähän mennessä suurimmat tulvat siellä sattuivat vuosina 1997 ja 1993.

    Torniossakin tulvatilanne on kriittinen. Ellei tulvapenkerettä saada korotettua riittävästi, veden arvioidaan nousevan penkereen ylitse.

    Lumimäärä ja nopeasti lämmenneet kelit ovat syypäinä tilanteeseen.

    – Jos olisi ollut kylmemmät ilmat, niin olisi päästy paljon helpommalla. Nyt sattui aika huono tuuri. Kun on 20 astetta lumen päällä, niin kyllähän se lumi siinä sulaa, Vehviläinen toteaa.

    Tämän tulvakevään osalta edellinen isompi tulva sattui Kyröjoella. Vehviläisen mukaan säät olivat tässä välissä suotuisammat ja lumi suli hitaammin.

    Paikallinen yrittäjä valmistautunut

    Torniolainen ravintoloitsija Reijo Angeria kertoo Ylelle, että tulvatilanne ei huolestuta häntä. Tilanteeseen varautunut yrittäjä on turvallisin mielin, vaikka hänen Umpitunneli-ravintolansa sijaitsee aivan tulvivan joen vieressä.

    – Tiesimme, että tämä tulva on joku kaunis päivä tulossa. Valmistauduimme vuonna 2002. Teimme metri kahdeksankymmentä senttiä korkean sokkelin. Jos siitä menee yli, niin sitten uppoaa koko kylä.

    – Meillä on valmiudet nostaa sitä sokkelia vielä niin korkealla kuin mies ylettyy, Angervo kertoo.

    Juttua päivitetty 12.5. kello 14.53: Lisätty yrittäjä Reijo Angerian kommentit.

    Lue myös: Torniota uhkaavat miljoonaluokan vahingot – varusmiehiä avuksi tulvantorjuntaan

    Oman lapsen kuolema ei unohdu koskaan – Äiti, kuolenko minä?

    Oman lapsen kuolema ei unohdu koskaan – Äiti, kuolenko minä?


    Ranualaiseen Impiön perheeseen vuonna 1997 syntynyt Valtteri oli syntyessään pahasti sydänvikainen ja se asetti perheen aivan uuteen tilanteeseen. Valtterin ennuste oli alusta alkaen huono ja hän sai kestää seitsemän raskasta...

    Ranualaiseen Impiön perheeseen vuonna 1997 syntynyt Valtteri oli syntyessään pahasti sydänvikainen ja se asetti perheen aivan uuteen tilanteeseen. Valtterin ennuste oli alusta alkaen huono ja hän sai kestää seitsemän raskasta sydänleikkausta.

    – Se aika oli todella rankkaa. Me asuttiin Valtterin ensimmäiset kuukaudet Helsingissä ja sitten tultiin Ouluun ja vielä Lapin Keskussairaalaan Rovaniemelle, yhdentoista lapsen äiti Tarja Impiö kertoo.

    Seitsemännen leikkauksen jälkeen lääkärit lopulta kertoivat, että nyt aikaa on enää vähän, Valtteri ei tule selviämään.

    – Se aika koetteli parisuhdetta ja perhettä, ja pisti lähisukulaisetkin auttamaan. Koko Impiön kylä oli mukana arjen pyörittämisessä kun minä olin Hyksissä, Tarja Impiö muistelee.

    Äiti, kuolenko minä?

    Kaiken teki raskaammaksi selkeä kuva siitä, että Valtteri itsekin tuntui ymmärtävän oman tilansa ja siitä huolimatta jaksoi olla perheen ilona urheasti.

    – Kun lähdettiin viimeisen kerran kotoa sairaalaan Valtteri kysyi; äiti kuolenko minä? Silloin tuntui pahalta ja piti yrittää Valtterin ja itsensäkin takia pysyä rauhallisena. Kyllä Valtteri asian ymmärsi, mutta se oli sydäntäsärkevää katsoa vierestä, Tarja Impiö kertoo.

    Muutamaa päivää ennen kolmivuotissyntymäpäiväänsä Valtteri kuitenkin väsyi pois.

    – Tuo aika oli semmoinen, jota ei koskaan unohda. Elämässä voi tapahtua eri asioita, mutta se oman lapsen menettäminen on asia jota ei unohda, Tarja Impiö kertoo kyynelsilmin.

    Aina voi selvitä

    Kriisistä selviytyminen alkoi jo Valtterin ollessa elossa. Hoitava lääkäri valmisti perhettä parhaansa mukaan kohtaamaan välttämättömän. Kohtalon hetken lähestyessä hän kertoi aika olevan vähän ja kehotti kohtaamaan Valtterin poislähdön lopullisena tapahtumana.

    – Luoja antoi voimia selviytyä ja tämä Valtterin aika on hitsannut meidän perhettä yhteen ja antanut voimia eteenpäin. Vaikka mitä tapahtuu täällä elämässä meistä pidetään hyvää huolta, Tarja Impiö uskoo.

    Antakaa lapselle aikaanne

    Äitienpäivänä palkittava ranualainen yhdentoista lapsen äiti Tarja Impiö kehottaa antamaan aikaa lapsille. Kiireisessä elämänrytmissä lasta ei saa unohtaa. Kaikki se aika jonka lapselle antaa, maksaa itsensä takaisin jossain vaiheessa.

    – Olkaa lapsenne kanssa mahdollisimman paljon. Ja vaikka se tuntuu isolta uhraukselta nykypäivänä jäädä kotiin lasten kanssa mahdollisimman pitkään, se kannattaa. Kyllä sitä kerkiää tienaamaan myöhemminkin, Tarja Impiö toteaa.

    Äitienpäivänä 30 äitiä saa Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein. Kunniamerkit luovuttaa tasavallan presidentti äitienpäiväjuhlassa 13.5.2018 Säätytalolla Helsingissä. Tänä vuonna kunniamerkin Lapista saivat:
    Tarja Impiö, perheenäiti Ranualta, Maria Pentikäinen, yrittäjä Muoniosta , Aira Kantola, perheenäiti Tervolasta.