Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Edellinen Mauri-myrsky tempaisi mökin perustuksiltaan saarelta ja tuulta oli jopa 40 metriä sekunnissa: Muistatko Mauri-myrskyn vuodelta 1982?

    Edellinen Mauri-myrsky tempaisi mökin perustuksiltaan saarelta ja tuulta oli jopa 40 metriä sekunnissa: Muistatko Mauri-myrskyn vuodelta 1982?


    Syysmyrsky puistattaa Suomea lauantaina. Tuulet etenevät mereltä maan länsiosaan ja sisämaahan, jossa pahin myräkkä koetaan keskipäivällä ja alkuiltapäivällä. Tuulenpuuskien odotetaan olevan voimakkuudeltaan noin 20 metriä...

    Syysmyrsky puistattaa Suomea lauantaina. Tuulet etenevät mereltä maan länsiosaan ja sisämaahan, jossa pahin myräkkä koetaan keskipäivällä ja alkuiltapäivällä. Tuulenpuuskien odotetaan olevan voimakkuudeltaan noin 20 metriä sekunnissa.

    Aaltojen korkeus voi nousta neljään metriin.

    Vedenkorkeus nousee eniten Perämeren pohjukassa. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan merenpinta käy Kemissä korkeimmillaan 145 senttimetrissä.

    Myrskyvaroitus on annettu Perämeren pohjoisosaan ja eteläosaan. Iltapäivällä ja illalla on etelämyrskyä 21 metriä sekunnissa.

    Nyt riehuvan syysmyrskyn nimi on Mauri 18. Myrskyllä on nimikaima vuodelta 1982, jonka moni pohjoissuomalainen muistaa elävästi.

    Yle Kemin Facebookissa monet muistelivat Lapissa vuonna 1982 riehunutta Mauri-myrskyä.

    "Hyvin muistan. Kemin Karjalahden sillalla lensin tuulen voimasta kaidetta päin ja olin tippua sillalta alas rautatien pääle, ja sitten myöhemmin puu kaatu linja-auton eteen. Vähällä oli ettei kaatunut bussin pääle."

    "Kyllä on muistissa. Tankkasin Haaparannalla autoa, kun huoltoasemalta lähti kattopellit lentoon. Sitten ajeltiin myrskyn kanssa ”kilpaa” Ivaloon läpi pimeiden kylien ja tielle kaatuneita puita kierrellen."

    "Mullaki karkas Kalkkinokan laiturista 6-metrinen puinen kajuutta-vene."

    Vuoden 1982 Mauri-myrsky paiskasi raskaita purjeveneitä pitkälle mantereelle.YLEEdellinen Mauri vaati kaksi kuolonuhria

    Pohjois-Suomessa 22.9.1982 riehunut Mauri-myrsky oli rajuimpia myrskyjä kautta aikojen Suomessa.

    Kovimmillaan jopa 40 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli kaatoi metsää miljoonia kuutiometrejä, repi talojen kattoja ja aiheutti tulvatuhoja.

    Myrsky vaati myös kaksi kuolonuhria.

    Saarimökiltään suojaa hakenut pariskunta löytyi kuolleena Torniossa myrskyn jälkeen. Tuuli oli irrottanut mökin perustuksiltaan ja kuljettanut sen kilometrin verran veden pinnalla mantereelle. Mökin sisällä olleet olivat murskautuneet rantaa vasten.

    Menehtyneiden omaiset vaativat Ilmatieteen laitosta tilille siitä, että se ei ollut varoittanut kansalaisia tarpeeksi myrskyn voimakkuudesta.

    Lue myös: Yle seuraa Mauri 18-myrskyn vaiheita – kova tuuli voi katkoa sähköjä

    Ministeriö ehdottaa muutoksia suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvauksiin

    Ministeriö ehdottaa muutoksia suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvauksiin


    Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa muutoksia riistavahinkolakiin. Ministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen lakimuutoksesta, joka erottaisi porotalouden saamat suurpetokorvaukset muiden elinkeinojen saamista vastaavista...

    Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa muutoksia riistavahinkolakiin. Ministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen lakimuutoksesta, joka erottaisi porotalouden saamat suurpetokorvaukset muiden elinkeinojen saamista vastaavista korvauksista.

    Lakimuutosehdotuksen mukaan viljelyksille, tuotantoeläimille, irtaimistoille, koirille ja tarhamehiläisille aiheutuneet suurpetovahingot korvattaisiin aina täysimääräisesti.

    Sen sijaan porotaloudelle maksettavia petovahinkokorvauksia alennettaisiin aina, kun hakemusten korvaussummat nousevat siihen myönnettyjä määrärahoja suuremmiksi.

    Myös osaa poronomistajista koskenut korotettu korvausmenettely (ns. Lex Halla) on tarkoitus kumota, jotta poronomistajia kohdeltaisiin jatkossa tasapuolisesti.

    Ministeriö haluaa myös lisätä korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä lisäämällä uusia säännöksiä porovahinkojen todentamisesta.

    Nykyisin kaikkien korvauksia leikataan, kun rahat loppuvat

    Viime vuosina suurpetovahingoista haetut korvaukset ovat olleet niin suuria, että korvauksiin ei ole ollut riittävästi rahaa ja kaikki petokorvauksien saajat ovat menettäneet osan korvauksistaan ns. juustohöyläperiaatteella. Ainoastaan mahdolliset henkilövahingot on korvattu aina täysimääräisesti.

    Ministeriön mukaan lähes yhdeksän miljoonan euron suuruisesta petovahinkokorvausrahasta menee tänä vuonna porotaloudelle leijonanosa, lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Muille elinkeinoille maksetaan noin 600 000 euroa ja petovahinkojen ehkäisyyn menee noin puoli miljoonaa euroa.

    Viime vuonna kaikkien hakijoiden korvauksia jouduttiin leikkaamaan 26 prosenttia, jotta rahat riittäisivät. Pahimmillaan petokorvauksista on maksettu ajallaan vain noin puolet, kun valtion budjetissa oli liian vähän rahaa korvauksiin.

    Ministeriön ehdotus leikkaa korvauksia pahimmilta petovahinkoalueilta

    Esityksen mukaan kaikki poronomistajat laitettaisiin jatkossa samalle viivalle. Tällä hetkellä 10:ssä Käsivarren ja Kuusamon alueilla sijaitsevassa paliskunnassa maksetaan kaksinkertaisia korvauksia ns. Lex Hallan perusteella.

    Korotettua korvausta on maksettu vuodesta 2009 lähtien niille paliskunnille, joiden petovahingot ovat olleet erityisen korkeita kolmen edellisen vuoden ajan.

    Ministeriön esityksen tavoitteena on kohdella paliskuntia ja poronomistajia jatkossa tasapuolisesti siten, että kaikki saisivat korvauksen samalla kaavalla.

    Käytännössä kaikki poronomistajat saisivat korvauksen todennetuista porovahingoista 1,5-kertaisena, jolloin summa kattaa myös löytämättä jääneet porot sekä kuolleiden porojen etsinnästä aiheutuneet kulut.

    Korotettua korvausta saavien paliskuntien korvaukset laskisivat käytännössä nykyisestä noin 225 prosentista 150 prosenttiin yksikköporon hinnasta, mikäli korvauksia ei jouduta jatkossa leikkaamaan määrärahojen vähyyden vuoksi.

    Ministeriö: Muutos toisi täydet korvaukset kaikille

    Ministeriön mukaan kuitenkin kaksinkertaisten korvausten loppuminen tarkoittaisi myös sitä, että määrärahat riittäisivät kaikkien korvausten maksamiseen täysimääräisenä. Kaikki poronomistajat saisivat siten jatkossa koko 1,5-kertaisen korvauksen suurpetovahingoista.

    Korvaukset ovat silti jatkossakin riippuvaisia valtion budjetista – jos rahat loppuvat jostakin syystä, poronomistajille maksetaan vain osa korvauksista. Poronomistajille ei myöskään voi maksaa yli 10 miljoonaa euroa vuodessa, sillä Suomi on hakenut Euroopan komissiolta lupaa maksaa petovahingoista korvauksia porotaloudelle vain siihen summaan asti.

    Kittilä-oikeudenkäynnissä todistavat muiden muassa Antti Rinne ja Mikko Kärnä - eniten kunnantalon tapahtumista tietää kuitenkin entinen hallintojohtaja

    Kittilä-oikeudenkäynnissä todistavat muiden muassa Antti Rinne ja Mikko Kärnä - eniten kunnantalon tapahtumista tietää kuitenkin entinen hallintojohtaja


    Syyttäjien mukaan kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottaminen oli häikäilemätön kosto siitä, että Mäkelä teki tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta. Tarjouskilpailun hintatietoja vuotanut Palosaari oli jo saanut...

    Syyttäjien mukaan kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottaminen oli häikäilemätön kosto siitä, että Mäkelä teki tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta. Tarjouskilpailun hintatietoja vuotanut Palosaari oli jo saanut potkut hissiyhtiön hallitukselta, jossa istui myös Antti Rinne ammattiliitto PRO:n edustajana.

    Rinne palaa todistajanaitiossa Levin maailmancup-viikonloppuun marraskuussa 2013. Muutama tunti ennen ratkaisevaa hallituksen kokousta Rinne kertoi kahden muun hallituksen jäsenen kanssa hotellihuoneessaan Palosaarelle, että hänet aiotaan siirtää toimitusjohtajan paikalta. Palosaarelle olisi kuitenkin tarjolla projektipäällikön paikka. Palosaari on esitutkinnassa muistellut tapaamista sanoen, että "tilanne oli hämmentävä, koska asia hoidettiin humalassa".

    Antti Rinne kiistää olleensa tilanteessa humalassa eikä hänen mukaansa humalassa ollut kukaan muukaan.

    Joulukuussa sekä Mäkelä että Rinteen edustama Levin Matkailukeskus Oy päätyivät tekemään tutkintapyynnöt Palosaaresta, mikä riehaannutti Kittilän kuntapäättäjät.

    Kunnanhallituksen tuolloinen puheenjohtaja Timo Kurula vaati Rinnettä perumaan tutkintapyynnön hissiyhtiön hallituspaikkojen menetyksen uhalla. Tuossa tapaamisessa oli mukana myös Levin Matkailukeskuksen toimitusjohtaja Ari Aspia, joka kertoo Kurulan lahjoittaneen kaksi purkkia hillaa.

    Mikko Kärnä kertoo saaneensa Enontekiön kunnanjohtajana toimiessaan kittiläläiseltä kuntapäättäjältä puhelun, jossa häneltä kyseltiin Mäkelän hyvistä ja huonoista puolista. Kärnä kertoo, ettei hänellä ollut kuin hyvää sanottavaa.Yle SápmiKunnanjohtajilla eri käsitys Mäkelästä

    Virkarikoksista syytetyt kuntapäättäjät kiistävät syyttäjien väitteet siitä, että kyse olisi kostosta. Heidän mukaansa Mäkelä erotettiin koska hän oli yhteistyökyvytön ja valmisteli asiat puutteellisesti.

    Kunnantalon tapahtumista kuullaan kokonaisen päivän ajan Kittilän hallintojohtajana toiminutta Esa Mäkistä. Sekä kunnanjohtajan että syytettyjen kuntapäättäjien toimia läheltä seurannutta Mäkistä voineekin pitää avaintodistajana.

    "Olen itsekin joutunut uhkailujen kohteeksi." Esa Mäkinen, Kittilän entinen hallintojohtaja

    Mäkinen on kertonut kuulusteluissa kunnanjohtaja Mäkelän perehtyneen asioihin syvällisesti ja huomioineen luottamushenkilöt. Mäkinen ei havainnut tyytymättömyyttä kunnanjohtajaan ennen Palosaaresta tehtyä tutkintapyyntöä. Sen jälkeen kunnanjohtajaa kohdeltiin Mäkisen mukaan monesti asiattomasti ja myös Mäkelää tukeneita uhkailtiin esimerkiksi työpaikan menetyksellä.

    Mäkelän yhteistyötaidoista todistavat myös silloiset kollegat, Kolarin kuntaa johtanut Kyösti Tornberg ja Enontekiön kunnanjohtajana ennen kansanedustajakauttaan toiminut Mikko Kärnä. Kärnän mukaan yhteistyö Mäkelän kanssa toimi hyvin, syytettyjen todistajaksi kutsuma Tornberg taas sanoo Mäkelän olleen ylimielinen naapurikuntien suuntaan.

    Jouni Palosaari kertoo Mäkelän puolison tarjoutuneen projektinjohtotehtäviin hissihankkeeseen. Palosaari ei tarjoukseen tarttunut.Jarmo Honkanen / YleKäräjäsalissa palataan myös Mäkelän puolison työnhakuun

    Syytetyt ovat kutsuneet todistajaksi myös Jouni Palosaaren. Palosaari näkee itsestään tehdyn tutkintapyynnön taustalla sen, ettei Palosaari tarjonnut työtä Anna Mäkelän puolisolle Pekka Koskiselle syksyllä 2013. Myös Koskista kuullaan todistajanaitiossa.

    Todistajien kuulemiseen on varattu marraskuun kaksi viikkoa ja kaikkiaan kahdeksantoista todistajan joukossa on myös Pertti Eilavaara, jonka nimi on tullut tutuksi "Eilavaara-papereista" puhuttaessa.

    Eilavaaran lähettämät laskut ohjattiin kunnanhallitukselle, vaikka kunnanhallitus ei ollut asiantuntija-apua tilannut.

    Eilavaara on kertonut kuulusteluissa toimineensa riippumattomana oikeudellisena asiantuntijana, joka kuntapäättäjien pyynnöstä selvitti esimerkiksi oikeuskäytäntöjä ja tiettyihin ongelmatilanteisiin liittyvää lainsäädäntöä.

    Eilavaara kiistää antaneensa minkäänlaisia toimintaohjeita tai neuvoja kuntapäättäjille Anna Mäkelän suhteen. "En ole koskaan tavannut irtisanottua kunnanjohtajaa. En tunne, miten kunnanjohtaja on virkaansa hoitanut tai jättänyt hoitamatta", Eilavaara kertoo kuulusteluissa.

    Oma lukunsa on se, että Eilavaaran lähettämät laskut ohjattiin kunnanhallitukselle, vaikka kunnanhallitus ei ollut asiantuntija-apua tilannut. Kolme virkarikoksista syytettyä kuntapäättäjää joutuu tästä syystä oikeuteen myös törkeästä petoksen yrityksestä.

    Ruskan väriloisto on tänä syksynä komeampi kuin vuosiin – katso yleisön kuvat

    Ruskan väriloisto on tänä syksynä komeampi kuin vuosiin – katso yleisön kuvat


    Aurinko, lämpö ja kuivuus. Siinä ovat kolme elementtiä, jotka ovat Lapin tämänsyksyisen komean ruskan rakennuskivet. Lehtipuut ja aluskasvillisuus ovat pystyneet kesän mittaan tuottamaan itselleen hyvän määrän ravinteita auringon energiasta....

    Aurinko, lämpö ja kuivuus. Siinä ovat kolme elementtiä, jotka ovat Lapin tämänsyksyisen komean ruskan rakennuskivet.

    Lehtipuut ja aluskasvillisuus ovat pystyneet kesän mittaan tuottamaan itselleen hyvän määrän ravinteita auringon energiasta. Se näkyy nyt syksyllä puiden hyvinvointina. Ja lämpöäkin on riittänyt kasvun takeeksi.

    Kesän kuivuus taa on edistänyt ruskaa niin, että värit ovat hehkuvammat kuin monena edellisenä syksynä.

    – Kun kesä oli kuiva, ei tullut mitään haittaavia tekijöitä. Kun ei ole koivunruostetta tai muita eri kasvilajeja haittaavia sieniä, niin kirkkautta on paljon enemmän, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen sanoo.

    – Kesällä saatiin paljon auringonvaloa ja puut yhteyttivät paljon. Sitä kautta sokerivarannot ovat olleet hyvät.

    Mutta ei ruskan synty ole ihan näin yksinkertainen juttu.

    Kasvi imaisee energiat talvisäilöön

    Puut alkavat enteillä tulevaa jo sydänkesällä. Yöt alkavat pikku hiljaa pidentyä juhannukselta ja jo heinäkuun aikana alkaa hidas valmistautuminen syksyyn ja talveen. Kasvu loppuu, puu alkaa valmistaa talvehtimissilmuja ja kerätä arvokkaita ravinteita talteen.

    Kasvin lehtivihreä toimii kesällä luonnon aurinkokennona. Se tuottaa kasville energiaa auringonvalosta yhteyttämisen eli fotosynteesin kautta. Kun syksy koittaa, on lehtivihreä tehnyt työnsä.

    Haavan värivaihtelu on kiinni yksilöstä ja olosuhteista. Osa puista on keltaisia, osa voimakkaan punaisia. Samassa puussa voi myös olla sekä punaisia että keltaisia lehtiä.Vesa Vaarama / Yle

    Kasvin kannalta on edullisinta ottaa kaikki energia ja ravinneaineet talteen seuraava kasvukautta varten. Niinpä lehtivihreä alkaa hajota ja muun muassa sen sisältämä typpi varastoituu puun solukkoon, pääasiassa oksiin ja silmuihin. Ja siinä on ruskan salaisuus.

    Värit paljastuvat, kun vihreä katoaa

    Lehtivihreä käyttää yhteyttämiseen erityisesti auringonvalon lyhintä aallonpituutta, joka näkyy punaisena valona. Punainen ja sininen valo imeytyvät lehteen, mutta vihreän valon aallonpituus heijastuu takaisin. Siksi lehti näkyy ihmiselle vihreänä.

    Syksyllä lehtivihreä alkaa hajota ja lehdestä paljastuvat muut värit.

    Ruskan yleisimmät värit ovat keltainen ja oranssinkeltainen. Ne tulevat lehdessä olevasta ksantofyllistä ja karotiinista. Esimerkiksi koivun yleisin väri ruskassa on keltainen.

    Voimakas punainen väri tulee antosyaanista. Punainen on yleinen väri pihlajalla ja myös haavalla, jolla tosin on useammin keltaisia lehtiä.

    Lapin salaisuus on väriloiston kaikenkattavuus

    Ruska ei ole Lapin yksinoikeus, Etelä-Suomessa on myös nähtävissä komeaa väriloistoa yleensä lokakuulta alkaen. Etelässä erityisesti vaahterat ja pihlajat hehkuvat syksyn kauneutta.

    Mutta Lapissa ruska vain on vielä komeampi. Pohjoisessa myös aluskasvillisuus valmistautuu talveen samalla tavalla kuin lehtipuut. Koko kasvikunta vaihtaa väriä, ja se näkyy kauas.

    – Erämaa on varmaan yksi tekijä. Lapissa on laajat selkoset ja täällä näkee maiseman korkealta, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen sanoo.

    – Ja sitten meillä on maaruska. Meillä on ruska soilla, meillä on ruska kankailla, meillä on ruska tunturissa. Ja meillä on laajat tunturikoivikot.

    Pyysimme teiltä ruskakuvia ja saimme niitä paljon eri puolilta Suomea. Kiitos jokaiselle kuvia lähettäneelle. Uusia kuvia ei enää julkaista tähän artikkeliin.

    Lähettämällä kuvan Ylelle joukkoistuksen yhteydessä annat oikeuden käyttää, jakaa ja tarvittaessa muokata kuvaa kaikissa Ylen palveluissa. Lähetäthän vain itse ottamiasi kuvia. Yksityistilanteissa kysy lupa kuvassa näkyviltä ihmisiltä.

    Lasten kiireellisistä sijoituspaikoista on pula koko maassa – sijaisäiti peräänkuuluttaa pysyvyyttä

    Lasten kiireellisistä sijoituspaikoista on pula koko maassa – sijaisäiti peräänkuuluttaa pysyvyyttä


    Kun lapsi lähtee sijaisperheestä pois, luopumisen tuska on luonnollista, mutta tavoite on saavutettu. Lapsi pääsee palaamaan omaan tuttuun kotiinsa ja omille juurilleen. – Tässä työssä täytyy varautua niin luopumiseen kuin siihen, että lapsi...

    Kun lapsi lähtee sijaisperheestä pois, luopumisen tuska on luonnollista, mutta tavoite on saavutettu. Lapsi pääsee palaamaan omaan tuttuun kotiinsa ja omille juurilleen.

    – Tässä työssä täytyy varautua niin luopumiseen kuin siihen, että lapsi jää aikuisuuteen saakka, rovaniemeläinen sijaisperheen äiti Heidi kertoo.

    Kiireellisessä sijoituksessa ei välttämättä ole saatavilla perhehoitoa, vaikka se olisi lastensuojelulain mukaan ensisijainen sijoitustapa.

    Toisinaan kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen tie on mutkaisempi. Kiireellisessä sijoituksessa ei välttämättä ole edes perhehoitoa saatavilla, vaikka tämä olisi lastensuojelulain mukaan ensisijainen sijoitustapa. Pahimmillaan saattaa seurata siirtymistä laitoksesta toiseen.

    – Me tiedämme, että lastensuojelulapsilla on aika monesti kokemuksia siirtelystä sijaishuoltopaikasta toiseen, Lapin aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Sari Husa kertoo.

    Husa heittääkin ilmoille ajatuksen maakunnallisesta vastaanottoyksiköstä. Siellä kiireellisesti sijoitettavan lapsen tai nuoren sekä perheen tilanne arvioitaisiin ja löydettäisiin sen perusteella mahdollisimman oikeanlainen tuki ja tarvittaessa pysyvämpi koti.

    Husan mukaan Helsingissä on jo tällaisia yksiköitä: sekä vastaanottolaitoksia että vastaanottoperhetoimintaa.

    AOP

    Sijaisperheen äiti kannattaa ylitarkastajan ehdotusta.

    – Jos sillä pystyttäisiin nimenomaan paikasta toiseen siirtely ehkäisemään. On iso asia, jos lapsella paikka vaihtuu, Heidi miettii.

    Sijaishuoltopaikoista pula koko maassa

    Heidi on toiminut perhehoitajana jo 2010-luvun alusta lähtien. Heidänkin perheeseensä on sijoitettu lapsia kiireellisesti.

    – Joskus, jos puhelu tulee lyhyellä varoitusajalla, tehdään nopeitakin päätöksiä. Että etukäteen kannattaa miettiä, mihin on valmis, Heidi kertoo.

    Sijaishuoltopaikoista on Husan mukaan pula koko maassa. Tämä on käynyt hänen mukaansa ilmi aluehallintovirastojen välisissä keskusteluissa.

    Yle Rovaniemi kysyi lastensuojeluun liittyviä ongelmakohtia Lapin kunnista. Tästäkin sähköpostikyselystä käy ilmi, että sijaisperheitä tarvittaisiin paikoin enemmän. Viisi kunnan edustajaa viidestätoista vastanneesta kertoo näin.

    Pienimmissä kunnissa sijaisperheiden lisätarvetta ei tosin välttämättä ole, koska sijoitettuja lapsia tai nuoria on niin vähän. Jos sijoitus tapahtuu laitokseen, tarkoittaa se yleensä matkaa jonnekin muualle.

    Nuori sijoitetaan usein laitokseen

    Esimerkiksi Rovaniemellä laitospaikat ovat täynnä, kun lapsia ja nuoria sijoitetaan kaupunkiin muualta maakunnasta.

    Tällä hetkellä yli 13-vuotiaat nuoret johtavat lastensuojeluilmoitustilastoja koko maassa. Jos nuori joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle, on paikkana useimmiten laitos.

    Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

    SOS-lapsikylän aluejohtajan Janne Kankaanniemen mukaan nuoret sijoitetaan laitoksiin helposti sen vuoksi, että heidän arkeaan on helpompi siellä valvoa.

    – Usein ongelmat nuorilla liittyvät päihteidenkäyttöön ja koulunkäynnin erilaisiin haasteisiin. Laitosmuotoisessa ympäristössä tuen ja seurannan järjestäminen on helpompaa.

    – Nuorta tukeva, hyvä perhe voisi kuitenkin tuoda sellaista vakautta nuoren elämään, jota hän tarvitsee, Kankaanniemi lisää.

    Heidin perheeseen sijoitetut ovat olleet pienempiä lapsia.

    – Tämän on ajateltu toimivan meidän perhetilanteeseen nähden parhaiten, Heidi sanoo.

    Oikeanlaisia palveluja perätään

    Laitossijoituskaan ei aina palvele nuoren tarpeita, jos sen tarjoamat palvelut eivät ole oikeanlaisia.

    Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja sai valmiiksi syyskuussa ehdotuksen lastensuojelun maakunnalliseksi tiekartaksi. Siinä sanotaan, että nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluita tulisi parantaa. Myös kodin ulkopuolella asuvien nuorten kuntoutusta pitäisi tukea enemmän.

    – Psyykkisten syiden vuoksi sijoitusta kodin ulkopuolelle tarvitseville on Lapissa vähän paikkoja. Yleensäkin niin sanottuja välimallin palveluita tarvittaisiiin erityisesti mielenterveysasioissa, Tervolan sosiaalijohtaja Helena Hartikainen kertoo kentän kokemuksista.

    Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt Kananojan selvittämään, millä tavalla lastensuojelun palveluiden siirto tulevien maakuntien hoteisiin sujuisi hyvässä järjestyksessä. Lisäksi hän on etsimässä ratkaisuja lastensuojelutyön kuormittavuuteen.

    Jo nyt lastensuojelutyöhön on luotu moniammatillisia tiimejä eri kuntiin ratkomaan asiakkaiden ongelmia. Lisäksi soten toteutumisen jälkeen lastensuojeluasioitakin hoidettaisiin erityisissä perhekeskuksissa. Kananojan raportti valmistuu tänä vuonna.

    Tukea saa, jos osaa sitä etsiä

    Sijaisäiti Heidi osaa jo etsiä helpotusta perhehoitajuuden vaikeisiin hetkiin.

    – Tukea saa, täytyy osata itsekin pyytää. Itse olen tykännyt vertaisryhmistä, tällä hetkellä niitä ei ole valitettavasti menossa.

    Heidin mukaan sijaisperheille annetaan myös työnohjausta.

    Olen aina ajatellut, ettei tarvitse olla superäiti tai -isä, että ihan tavallinen perhe riittää. Rovaniemeläinen sijaisperheen äiti Heidi

    Heidin ja hänen miehensä perheessä on biologisia ja sijoitettuja lapsia. Lisäksi he toimivat viikonloppuisin tukiperheenä.

    – Olen aina ajatellut, ettei tarvitse olla superäiti tai -isä, että ihan tavallinen perhe riittää.

    Simo Pitkänen / Yle

    Pariskunta kokee sijaisvanhemman työn palkitsevan onnistumisen ilon kautta. Heidi kannustaa myös kaikkia kiinnostuneita osallistumaan sijaisperhekoulutuksiin.

    – Koulutus ei sido mihinkään, vaan koulutuksen aikana saa tietoa, mitä työ on. On ok, ettei haluakaan lähteä sijaisvanhemmaksi.

    Ennalta ehkäisevän työn piiriin kuuluvia tukiperheitä tarvittaisiin myös paikoin lisää. Kyselymme mukaan Lapissa viisi kuntaa tarvitsisi tällä hetkellä lisää tukiperheitä.

    Sijais- ja tukiperheiden löytämiseksi on joillain alueilla palkattu erityinen työntekijä. Esimerkiksi Meri-Lapin alueella viiden kunnan yhteinen työntekijä aloitti perheiden etsimisen elokuussa.

    Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo tänään lastensuojelun laitoshoidon tilanteesta. Voit seurata kello 11.30 alkavaa tilaisuutta tästä.

    Arktiset parlamentaarikot haluavat alkuperäiskansat mukaan päätöksentekoon – Saamelaiset pelkäävät kilpajuoksua arktisen alueen resursseista

    Arktiset parlamentaarikot haluavat alkuperäiskansat mukaan päätöksentekoon – Saamelaiset pelkäävät kilpajuoksua arktisen alueen resursseista


    Arktisen alueen parlamentaarikot kehottavat valtioita ottamaan alkuperäiskansat nykyistä paremmin mukaan päätöksentekoon. Tämä tulee esille tänään keskiviikkona Inarissa julkaistussa Arktisen parlamentaarikkokonferenssin...

    Arktisen alueen parlamentaarikot kehottavat valtioita ottamaan alkuperäiskansat nykyistä paremmin mukaan päätöksentekoon. Tämä tulee esille tänään keskiviikkona Inarissa julkaistussa Arktisen parlamentaarikkokonferenssin julkilausumassa.

    Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi kokosi Inariin 17.–19. syyskuuta lähes 50 kansanedustajaa Pohjoismaista, Kanadasta, Venäjältä, alkuperäiskansojen järjestöistä ja Arktisen neuvoston tarkkailijamaista. Konferenssin kantavia teemoja olivat ilmastonmuutos, digitalisaatio ja yritysten yhteiskuntavastuu.

    Arktisen parlamentaarikkokonferenssin julkilausuma pitää sisällään 42 huomiota. Alkuperäiskansat mainitaan niistä suorasti viidessä.

    Alkuperäiskansojen osalta Arktinen parlamentaarikkokonferenssi kehottaa arktisten alueiden valtioita, Arktista neuvostoa sekä Euroopan Unionin instituutioita muun muassa:

    edistämään alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen ennakkokuulemista päätöksentekoprosesseissa, jotka koskevat arktisen alueen taloudellista kehitystä.toteuttamaan yhdessä arktisten alueiden alkuperäiskansojen kanssa tutkimuksen tai vuosittaisen seminaarin, jossa alkuperäiskansat voivat jakaa perimätietoaan luonnonvarojen hallinnasta. Näin saataisiin tietoa ja koulutusta alkuperäiskansojen elämäntavoista, etiikasta ja kiertotalouden ymmärtämisestä.suuria arktisen alueen projekteja suunniteltaessa suorittamaan ympäristövaikutusten arviointeja niin, että niissä painotetaan arktisen ympäristön ja yhteiskunnan erityisominaisuuksia sekä kunnioitetaan alkuperäiskansoja ja paikallista väestöä.tukemaan alkuperäiskansojen aktiivista osallistumista Arktisen neuvoston työhön ja rohkaisemaan perinnetiedon sisällyttämistä kaikkiin neuvoston asiaankuuluviin ohjelmiin ja hankkeisiin.tunnustamaan alkuperäiskansojen aktiivisen osallistumisen merkitys ja tukemaan sitä kaikissa arktisella alueella käynnissä olevissa ja tulevissa toimissa ja prosesseissa Yhdistyneiden kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen (UNDRIP) hengessä. (vapaa käännös)Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi järjestettiin saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa 17.-19.9.Vesa Toppari / Yle

    Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio pitää julkilausumaa hyvänä askeleena eteenpäin.

    – Olen tyytyväinen siihen, että julkilausuma huomioi useassa kohdassa alkuperäiskansat ja painottaa yhteistyön tarvetta. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että julkilausumassa mainitaan YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus.

    Arktisen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni toivoo, että julkilausumalla on myös konkreettisia seurauksia.

    – Toivottavasti jokainen valtio laittaa kehotuksia toimeen. Toki arktiset parlamentaarikot ja varmasti myös alkuperäiskansojen organisaatiot seuraavat, miten asiat edistyvät, jotta niistä tulee totta myös käytännössä, Kulmuni toteaa.

    "Arktinen alue kohtaa ilmastonmuutoksen vaikutukset jo nyt" Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssiArktiseen parlamentaarikkokonferenssiin osallistuu kansanedustajia kahdeksasta kansallisesta parlamentista Pohjoismaista, Kanadasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista sekä Euroopan parlamentista.Pysyviä osanottajia ovat myös arktisen alueen alkuperäiskansojen keskeiset järjestöt, kuten aleuttien kansainvälinen järjestö, atabaskien järjestö, Gwich'in-kansan järjestö, inuiittien järjestö, Saamelaisneuvosto sekä Venäjän pohjoisten alkuperäiskansojen järjestö RAIPON. Toimintaan voivat osallistua myös Arktisen neuvoston tarkkailijamaat.Konferenssi kokoontuu joka toinen vuosi. Kokousten välillä työtä johtaa kymmenjäseninen pysyvä komitea. Komitean tärkein tehtävä on konferenssissa käsiteltävien asioiden valmistelu ja seuranta. Se myös pyrkii osaltaan edistämään arktisen alueen yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Komitea kokoontuu yleensä kolme kertaa vuodessa.Suomen edustaja komiteassa on valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni.

    Lähde: Suomen Eduskunta

    Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni avasi kolmipäiväisen konferenssin maanantaina. Hän korosti puheenvuorossaan yhteisen vastuun ja yhteistyön merkitystä.

    – Arktinen alue kohtaa ilmastonmuutoksen vaikutukset jo nyt, ja sekä luonto että ihmiset ovat uhattuina. Emme selviä jäävuoren kokoisista ongelmista yksin, Kulmuni totesi.

    Myös konferenssin avajaistilaisuuteen osallistuneen ulkoministeri Timo Soinin mielestä arktisen luonnon suojelu ja ilmastonmuutos on otettava vakavasti.

    – Se, mitä täällä tapahtuu, ei tapahdu pelkästään meille arktisille valtioille, vaan koko maailmalle merenpinnan nousuna, mahdollisina tulvina ja muina negatiivisina ilmiöinä.

    – On tärkeää, että ilmansaasteita ja mustaa hiiltä vähennetään maailmanlaajuisesti. Se ei auta, että niin tehdään pelkästään täällä, vaan sen täytyy tapahtua maailmanlaajuisesti, Soini painotti.

    Ulkoministeri Timo Soini osallistui konferenssin aloitustilaisuuteen.Vesa Toppari / YleOnko arktisella alueella varaa tasapainoilla kulutuksen ja kestävän kehityksen välillä?

    Vaikka arktisen alueen suojelu ja työ ilmastonmuutosta vastaan korostuivat Suomen poliitikkojen puheissa, esille nousi myös yhteinen viesti: maailmanlaajuisten päästövähennysten lisäksi arktisilla alueilla on ratkaistava, miten tasapainoilla kulutuksen ja kestävän kehityksen välillä.

    Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion avajaispuheenvuorosta on tulkittavissa, että kulutusta ja kestävää kehitystä ei tulisi rinnastaa samalle viivalle, kun kyseessä on arktinen alue.

    – Olemme erityisen huolissamme käynnissä olevasta kultaryntäyksestä arktiselle alueelle ja sen resursseihin. Suurin uhka kaikille arktisille alkuperäiskansoille on ilmastonmuutos ja sen vaikutukset. Arktinen alue on meidän kotimme, identiteettimme ja maamme.

    Konferenssissa Saamelaisneuvostoa edustanut Áslat Holmberg ei ihmettele, vaikka arktisen alueen hyödyntämisestä ja suojelusta puhutaan samassa lauseessa.

    – Usein valtaväestön tavoitteet ovat tärkeämpiä kuin alkuperäiskansojen elämäntavan säilyttäminen. Useinhan arktisten kansojen tai muutenkin alkuperäiskansojen alueet nähdään eräänlaisena resurssiaittana valtaväestön tarpeisiin, toteaa Holmberg.

    Saamelaisneuvoston varapuheenjohtaja Áslat Holmberg suhtautuu epäilevästi arktisen alueen hyödyntämispyrkimyksiin.Linnea Rasmus / Yle

    Konferenssin aikana Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio vetosi parlamentaarikkoihin, jotta saamelaisia ja muita alkuperäiskansoja kuultaisiin heitä ja heidän alueitaan koskevassa päätöksenteossa.

    Konferenssin julkilausuman perusteella Sanila-Aikion ja muiden saamelaispoliitikkojen pyyntö kuultiin.

    – Toisaalta kyseessä on vain yksi poliittinen paperi muiden joukossa, Áslat Holmberg pohtii.

    Haaveissa myös huippukokous

    Arktinen parlamentaarikkokonferenssi hyväksyi julkilausumansa keskiviikkona Inarissa yksimielisesti.

    Alkuperäiskansamainintojen lisäksi julistus pitää sisällään kohtia viestintäyhteyksien parantamisesta, ympäristönsuojelusta, meteorologisesta yhteistyöstä ja koulutuksesta. Julkilausumassa mainitaan erikseen myös mustan hiilen päästöjen vähentäminen.

    Lisäksi julistuksessa toivotaan, että arktisen alueen valtiopäämiehet saataisiin samaan pöytään keskustelemaan kestävästä kehityksestä pohjoisten alueiden näkökulmasta.

    Katri Kulmuni toivoo, että valtiot noudattavat aktisten alueiden parlamentaarikkojen julkilausuman suosituksia.Vesa Toppari / Yle

    Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni toivoo, että Suomi pääsisi isännöimään huippukokousta.

    – Me Suomen valtuuskunnassa luonnollisesti toivomme, että kokous järjestetään Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella ja täällä Suomessa, mutta tärkeintä on, että arktisista kysymyksistä keskusteltaisiin korkeimmalla mahdollisella poliittisella tasolla.

    Korjattu 20.9. klo 11:44: Jutussa puhuttiin aluksi Pohjoismaisesta Saamelaisneuvostosta. Neuvoston nimi on kuitenkin muutettu Saamelaisneuvostoksi vuonna 1992, kun ensimmäinen Venäjän saamelaisjärjestö liittyi neuvostoon.

    Saamelaiskäräjät haluaa kitkeä saamelaisuutta hyväksikäyttävää turismia

    Saamelaiskäräjät haluaa kitkeä saamelaisuutta hyväksikäyttävää turismia


    Saamelaiskäräjien uusi hanke valmistelee eettisiä ohjeistuksia ulkopuolisille matkailutoimijoille, jotka tuotteistavat saamelaiskulttuuria. Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeen tavoitteena on Saamelaiskäräjien tiedotteen mukaan...

    Saamelaiskäräjien uusi hanke valmistelee eettisiä ohjeistuksia ulkopuolisille matkailutoimijoille, jotka tuotteistavat saamelaiskulttuuria.

    Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeen tavoitteena on Saamelaiskäräjien tiedotteen mukaan saamelaisuutta hyväksikäyttävän matkailun sekä saamelaisia koskevan matkailun kautta leviävän väärän tiedon poistaminen.

    – Saamelaiskulttuurin symboleita on Suomessa tuotteistettu matkailussa jo vuosikymmeniä, ja tuotteistaminen on pitkään ollut ulkopuolisten määrittelemää sekä toteuttamaa, tiedotteessa sanotaan.

    Saamelaiskäräjien mukaan ulkopuolisten tuotteistamalla saamelaiskuvalla on vähän tekemistä aidon saamelaisuuden kanssa.

    – Matkailussa esiintyvä virheellinen ja primitivisoitu saamelaiskuva on pahimmillaan saamelaisyhteisöä loukkaavaa ja esineellistettävää.

    Tavoitteena aitous

    Hankkeen lähtökohtana on, että saamelaiskulttuurin tuotteistamisen ja esittämisen matkailussa tulee tapahtua vastuullisesti ja eettisesti kestävästi saamelaisyhteisön sisältä. Matkailupalvelujen tulisi perustua aitouteen. Jos tarjottavaan tuotteeseen kuuluu jokin saamelaisuuteen tai saamelaiskulttuuriin perustuva osuus, tulee se toteuttaa yhteistyössä saamelaisen toimijan kanssa.

    – Koko matkailualan tulee lähtökohtaisesti tähdätä siihen, että kaikki saamelaismatkailuun liittyvät toiminnot tukevat saamelaiskulttuurin säilymistä ja kehitystä. Aivan kuten Lapin matkailustrategiassa todetaan, saamelaiskulttuurin säilyminen elinvoimaisena edistää Lapin matkailun kehitystä, sanoo hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi tiedotteessa.

    Saamelaiskäräjät laskevat saamelaiskulttuuriin saamen kielen, saamelaisen kulttuuriperinnön, kulttuuri-ilmaukset, saamelaistaiteen, saamelaisten perinteisen tiedon, perinteiset saamelaiselinkeinot ja niiden nykyaikaiset harjoittamisen muodot samoin kuin muut saamelaisten alkuperäiskansana harjoittaman kulttuurin tavat ja muodot.

    Eettiset ohjeet valmistunevat ennen vuoden loppua.

    "Laittomuudet täytyy kitkeä" – EU-komission esitys lohikiintiön nostamisesta Itämerellä saa täystyrmäyksen pohjoisesta


    Tästä on kyseEU:n komissio esittää Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöksi noin 105 000 lohta.Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission mukaan esitys on uhkaa lohikantojen pitkäjänteistä hoitoa.Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio...

    Tästä on kyseEU:n komissio esittää Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöksi noin 105 000 lohta.Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission mukaan esitys on uhkaa lohikantojen pitkäjänteistä hoitoa.

    Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio tuomitsee EU-komission esityksen lohikiintiön nostamisesta. EU:n komissio esittää Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden ensi vuoden lohikiintiöksi noin 105 000 lohta, mikä on 15 prosenttia tätä vuotta enemmän.

    Rajajokikomission mukaan esitys on selvästi ristiriidassa kansainvälisen tieteellisen neuvonannon kanssa ja uhkaa lohikantojen pitkäjänteistä hoitoa.

    – Ehdotus voi johtaa ei-kestävään kalastukseen sekä heikompiin kalastusmahdollisuuksiin tulevaisuudessa.

    – Kiintiön nostamisen sijaan rajajokikomissio katsoo, että EU-komission tulee tarkasti noudattaa tutkijoiden neuvonantoa, todetaan suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission lausunnossa.

    Rajajokikomissio: Laittomuudet täytyy kitkeä

    Rajajokikomissio kehottaa myös jälleen kerran EU-komissiota puuttumaan vakavasti merisaaliin väärinraportointiin, ohjaamaan riittäviä resursseja lohisaaliin jäljitettävyyden parantamiseen sekä ehkäisemään laitonta kalastusta Itämerellä.

    Se vaatii EU:lta välittömiä toimia lohisaaliin väärinraportoinnin kitkemiseksi. Rajajokikomission saamien tietojen mukaan saaliin laajamittainen väärinraportointi lisääntyi Puolassa viime vuoden aikana.

    Tornionjoen kalastusalue: Tieteellistä suositusta tulee noudattaa

    Tornionjoen kalastusalue ei kannata lohen pyyntikiintiön nostamista Itämeren alueella 105 000 loheen. Kalastusalueen mukaan kiintiötä tulisi laskea kuten kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES on suositellut.

    Kalastusalue toteaa maa- ja metsätalousministeriölle antamassaan lausunnossa, että Suomen pitäisi noudattaa tieteellisen neuvoston suositusta.

    Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt komission esityksestä lausuntoja. Lausuntoaika päättyi viime viikolla. Suomen lopullisesta kannasta kiintiöön päättää eduskunta.

    Osa kaavailluista kansallispuistokorjauksista jäi tekemättä Lapissa – nyt jännitetään taas rahoitusta

    Osa kaavailluista kansallispuistokorjauksista jäi tekemättä Lapissa – nyt jännitetään taas rahoitusta


    Rovaniemen Auttikönkään kävelyreitin linjausta jouduttiin muuttamaan, koska kaikkien rakenteiden kunnostaminen ei onnistunut. Resurssit eivät riittäneet 3,5 kilometrin mittaisen polun ennallistamiseen. – Joudutaan purkamaan takaosalta rakenteita...

    Rovaniemen Auttikönkään kävelyreitin linjausta jouduttiin muuttamaan, koska kaikkien rakenteiden kunnostaminen ei onnistunut. Resurssit eivät riittäneet 3,5 kilometrin mittaisen polun ennallistamiseen.

    – Joudutaan purkamaan takaosalta rakenteita ja poistamaan käytöstä polkua. Siellä pystyy kulkemaan joka tapauksessa vähän erilaisilla linjauksilla, Lapin luontopalveluiden aluejohtaja Jyrki Tolonen sanoo.

    Positiivista on, että Auttikönkäällä on pystytty uusimaan liikuntaesteisten polkuvarustusta.

    Jarmo Honkanen / YleHuonokuntoisia reittejä paikoin puretaan

    Pitkospuita poistetaan ja reittejä oiotaan säännönmukaisesti muualtakin, tosin suunnitelmallisesti. Metsähallitus on pyrkinyt keskittämään kunnostuksia alueille, joilla on vaikuttavuutta.

    – Ne rahat, mitä me olemme saaneet, on käytetty sellaisiin paikkoihin, joissa on paljon käyttäjiä ja kaikista huonoimmat palvelut.

    Tolosen mukaan joissakin kohteissa toinen toimija on voinut ottaa alueen hoidettavakseen.

    Kunnostustöitä sekä uutta reittiä on tehty tänä vuonna Urho Kekkosen kansallispuistossa sekä Pallas–Ylläksen lähialueilla.

    – Olemme tehneet [Urho Kekkosen kansallispuiston] matkailukeskuksen lähialueelle uutta polkua, joka on ollut myös talvella käveltävissä. Olemme kunnostaneet useita matkailualueen teemapolkuja Kiilopään ja Saariselän lähialueella.

    Pallas–Ylläksellä lähialueita on sorastettu ja kunnostettu.

    Metsähallitus on saanut rahoitusta myös Enontekiöllä Kilpisjärven Saanan portaisiin sekä Rovaniemen Vaattunkikönkään ja Vikakönkään alueen korjaamiseen.

    Vaikka kaikkein hiljaisimpia alueita ei välttämättä enää uusita, on niiden autiotuvat haluttu kuitenkin säilyttää turvallisuussyistä, Jyrki Tolonen sanoo.

    Toiveissa muutama miljoona

    Lapin kansallispuistojen reitistökunnostukseen haetaan parhaillaan uutta rahoitusta. Tarve olisi ainakin miljoonalle eurolle, jos ei jopa kahdelle, muutaman seuraavan vuoden aikana. Reitistöjen korjausvelka on kuitenkin jo kahdeksan miljoonaa euroa Lapissa, Tolonen sanoo.

    – Varmistettuja merkittäviä rahoituksia ei ole. Pystymme nyt hoitamaan perushuollon ja ylläpidon. Erityisesti jos jotain oikein syrjäisiä paikkoja otetaan pois käytöstä.

    Tänä vuonna Lapin Luontopalvelut sai valtiolta rahaa noin 1,3 miljoonaa euroa, osa erillisen kärkihankkeen varjolla.

    Pitkospuureittiä Pyhätunturin Isokurussa.Marjukka Talvitie / Yle

    Valtio ottaa huomioon rahoitusta myöntäessään muun muassa maakunnan elinvoiman ja työllisyyden tukemisen. Tämä tarkoittaa käytännössä varminta rahoitusta alueille, joiden ympärillä on matkailutoimintaa.

    Kriittisiä kohteita vielä korjattavana

    Seuraavaksi korjattavana olisi Pyhä–Luoston portaita. Myös Ylläksellä on Tolosen mukaan tärkeitä polkuja.

    – Niitä [Ylläksen polkuja] joudutaan ehkä sulkemaan, jos emme saa rahoitusta.

    Pallaksen suunnalla on nyt jouduttu sulkemaan yksi latusilta, sillä se ei kestä enää tampparia. Nuorttijoen kävelysilta Savukoskella on myös Tolosen mukaan kriittinen paikka.

    Kesken jääneelle Auttikönkäälle toivotaan myös lisärahoitusta.

    – Auttikönkäällä on kuitenkin paljon käyntejä, Jyrki Tolonen sanoo.

    Metsästäjäporukan ainoa nainen nousi jahtipäälliköksi: Hanna Rautio, 37, saa miehet kuuntelemaan ilman vuosien kokemusta

    Metsästäjäporukan ainoa nainen nousi jahtipäälliköksi: Hanna Rautio, 37, saa miehet kuuntelemaan ilman vuosien kokemusta


    Tästä on kyseSuomessa on jo yli 20 000 naismetsästäjää, mutta johtotehtävissä heitä on vain kourallinen.Pellon Erän hirviporukkaa johtaa 37-vuotias Hanna Rautio, joka valittiin päälliköksi vain kolmen vuoden kokemuksen jälkeen.Jo joka...

    Tästä on kyseSuomessa on jo yli 20 000 naismetsästäjää, mutta johtotehtävissä heitä on vain kourallinen.Pellon Erän hirviporukkaa johtaa 37-vuotias Hanna Rautio, joka valittiin päälliköksi vain kolmen vuoden kokemuksen jälkeen.Jo joka neljäs uusi metsästäjä on nainen.

    Pellon Erän metsästysmajalle on kokoontunut parikymmentä oransseihin liiveihin ja lakkeihin varustautunutta miestä ja yksi nainen. Pian alkaa hirvijahti, ja 37-vuotias jahtipäällikkö Hanna Rautio suorittaa nimenhuutoa sekä jakaa tehtäviä hiljaisella äänellä.

    Ennen Raution johtokautta sama tilanne oli kuulemma paljon äänekkäämpi ja hälinää oli joka puolella, mutta nyt miesten on pakko kuunnella päällikköään.

    – Päätin, että en ala huutaa. He joutuvat kuuntelemaan, Rautio sanoo tiukasti ja väläyttää hymyn.

    Harvinainen jahtipäällikkö

    Rautio on valittu tänä vuonna jahtipäälliköksi 64-henkiseen metsästysseuraan, jossa kaikki muut ovat miehiä ja keski-ikä on lähempänä kuutta- kuin viittäkymmentä.

    Se on harvinaista. Sekä Suomen Riistakeskuksesta että Metsästäjäliitosta arvioidaan, että naisia on jahtipäälliköinä erittäin vähän. Useimmiten hirviporukan johtoon valitaan kokenut, vanhempi mies.

    Rautio sen sijaan on alle 40-vuotias seitsemän alaikäisen lapsen äiti ja ollut hirviporukassa vasta kolme vuotta, mikä tekee hänen nimittämisensä vielä harvinaisemmaksi.

    – Siinä on pitänyt osoittaa kykyä johtaa jahtia, koska jahtipäälliköllä on paljon vastuuta. Kolmessa vuodessa jos saavuttaa tämän luottamuksen, niin se on todella arvostettavaa, kommentoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

    Ei sillä, että Rautio olisi jahtipäällikön tehtävään tähdännyt. Innokas metsästäjä valittiin ensin seuran sihteeriksi, minkä jälkeen silloinen jahtipäällikkö ilmoitti jättävänsä tehtävän. Se, mitä sitten tapahtui, tuli täytenä yllätyksenä.

    Sinnikkyydellä vaativa tehtävä haltuun

    Kun seuralle piti löytää uusi jahtipäällikkö, joku ehdotti Raution suureksi hämmästykseksi häntä eikä kellään ollut mitään sitä vastaan.

    – Päätöshän oli sitten siinä, ei minulla ollut siihen mitään sanomista, Rautio nauraa.

    Rautio on tarttunut vaativaan tehtävään sinnikkyydellä. Hän on päntännyt lakipykäliä, opetellut sääntöjä ja kuuntelee herkällä korvalla kokeneempien neuvoja.

    – Tietysti se jännittää. Jos jotain sattuu niin se on minun vastuulla. Mutta hyvin on kyllä mennyt, tämän porukan kanssa ei ole ollut mitään ongelmia.

    Jahdissa on mukana useita koiria. Hanna Raution syliin pyrkimässä Reijo Lassilan karjalankarhukoira Nero.Laura Valta / Yle"Tämä on metsästäjien hommaa"

    Naisten määrä metsästysharrastusten parissa on kasvanut (Keskisuomalainen) jo useita vuosia peräkkäin. Metsästystä on perinteisesti pidetty miesten lajina, mutta enää naiset eivät ole harvinaisuus – jo joka neljäs uusi metsästäjä on nainen.

    – Näin ei ole pelkästään Suomessa, vaan se on kasvava trendi ympäri maailman, tietää Metsästäjäliiton Siitari.

    Siitarin mukaan trendi heijastelee laajempaa yhteiskunnallista ilmiötä, jossa naisia tulee entistä enemmän mukaan perinteisesti miehisinä pidetyille aloille.

    Suuntauksesta huolimatta naiset eivät vielä ole saaneet suuresti jalansijaa metsästyksen johtotehtävissä. Pellon Erässä ollaan tosin hieman yllättyneitä siitä, että heidän jahtipäällikkönsä on harvinainen, sillä metsästyksen tiimellyksessä sukupuolella ei ole mitään väliä.

    – Kaikki me olemme samalla viivalla tässä. Ei se ole sen kummempi, onko mies vai nainen tai tyttö tai poika. Tämä on metsästäjien hommaa, toteaa Pellon Erän entinen puheenjohtaja, nykyinen luvanhakija Reijo Lassila.

    Nuoret ja naiset ukkoutumista vastaan

    Monissa seuroissa on huolestuttu varsinkin hirviporukoiden ukkoutumisesta. Myös Suomen Metsästäjäliitto on kehittänyt keinoja (Uusimaa) houkutella nuoria metsästäjiä seuroihin.

    Vaikka pellolainen Hanna Rautio nuorentaa seuraansa, pienessä lappilaiskunnassakin edessä häämöttää ukkoutuminen.

    – Ehdottomasti pitää tulla enemmän naisia ja nuoria tähän matkaan. Meilläkin on paljon vanhoja, jotka kuitenkin tippuvat jossakin vaiheessa matkasta pois, Rautio huomauttaa.

    Myös Hanna Raution ja hänen miehensä Teemun perheessä kasvaa hyvää vauhtia seuraava metsästäjäsukupolvi. Vanhimpien metsästäjänalkujen ansiosta seitsemän lapsen äitikin pääsee harrastuksensa pariin.

    – Vanhin tytär on 17-vuotias ja toiseksi vanhin 16, he hoitavat pienempiä. He ovat antaneet minulle vapauden käydä metsällä. Saan olla ylpeä lapsista, he ovat itse päättäneet tämän asian, Rautio kertoo silmät loistaen ja hymyillen.

    Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

    Jahtipäällikön tärkein työkalu on puhelin, jonka avulla pidetään yhteyttä muuhun porukkaan ja seurataan koirien sijaintia.Laura Valta / Yle"Kotonakin totuttu vaimojen käskyvaltaan"

    Pellon Erän porukan arkiaamun jahti alkaa olla lopuillaan, sillä lämpötila nousee auringon mukana eikä paksuturkkisia koiria voi enää kauaa juoksuttaa metsässä. Samalla jahtipäällikön tärkein työkalu, puhelin, tärisee ja Hanna Rautio selvittää jahdin keskellä lastensa asioita.

    Vain hetkeä aiemmin Rautio riensi jahtikaverin kanssa kiireellä apuun, kun yksi koirista oli juoksemassa hirven perässä kovaa vauhtia suoraan valtatielle. Oli tilanne mikä hyvänsä, Rautio selvittää sen eleettömästi ja rauhallisesti, mutta jämäkästi.

    Juuri niin hyvä johtaja tekeekin. Ja vaikka siinä ei ole mitään merkitystä sukupuolella, Raution johtamat miehet laskevat mielellään leikkiä sukupuolirooleista – itsensä kustannuksella.

    – Olemme kotonakin tottuneet vaimojen käskyvaltaan, ja nyt ei tule enää niitä vieroitusoireita, kun me täällä reilusti pari kuukautta metsitymme, Pellon Erän konkari Reijo Lassila virnistää hyväntahtoisesti.

    Hanna Raution itäsiperianlaika Kunkku on jahdin jälkeen kaikkensa tehnyt.Laura Valta / Yle
    Satamien kilpailussa isot panokset – tulevaisuutta varmistellaan kymmenien miljoonien investoinneilla

    Satamien kilpailussa isot panokset – tulevaisuutta varmistellaan kymmenien miljoonien investoinneilla


    Tästä on kyseSatamat investoivat suuria summia palveluihinsa samalla, kun niihin johtavia väyliä syvennetään eri puolilla rannikkoa.Satamien keskinäistä kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat, jotka havittelevat samoja kuljetuksia kuin...

    Tästä on kyseSatamat investoivat suuria summia palveluihinsa samalla, kun niihin johtavia väyliä syvennetään eri puolilla rannikkoa.Satamien keskinäistä kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat, jotka havittelevat samoja kuljetuksia kuin kotimaan satamatkin.Laivaliikenteessä alusten koko on kasvanut, mutta Tanskan salmien syvyys rajoittaa kaikkein suurimpien alusten pääsyä Itämerelle.

    Belgialaiset ruoppaajat Fernao de Magalhaes ja Alexander von Humboldt kuorivat lähiviikkojen aikana meren pohjasta maata Oulun satama-altaalla ja sinne johtavalla väylällä.

    Ruoppaajien imuputkien päihin kiinnitetyt nelimetrisen pyörivät terät pyyhkivät lonkeroina pitkin merenpohjaa ja imevät kaiken eteensä osuvan hiekan, saven, soran ja kivet. Massiiviset pumput puskevat vanhaa merenpohjaa valtavia teräsputkia pitkin sataman laajennusosan täytteeksi.

    Vaikka kymmenen metriä syvästä väylästä kuovitaan pois vain 2,5 metriä, väylällä seilaavien alusten koko voi kasvaa jopa yli kaksinkertaiseksi.

    Satamien kilpailu kiihtyy

    Oulu on hyvä esimerkki siitä, millaisessa tilanteessa Suomen satamat ovat. Keskinäinen kilpailu pakottaa vastaamaan odotuksiin ja varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin. Niihin kuuluu muun muassa laivakoon kasvu, sekä monet teollisuuden kasvusuunnitelmat. Pohjois-Suomessa seurataan erityisen tarkalla silmällä esimerkiksi Kemijärvelle odotetun biotehtaan suunnitelmien etenemistä.

    Asemiaan kisassa ovat tällä erää kohentamassa Pohjanlahden rannikon satamat. Sekä Kokkolassa että Oulussa syvennetään satamiin johtavia väyliä ja satama-alueita, mutta satamiin ja meriväyliin tehdään kymmenien miljoonien investointeja myös muualla Suomessa.

    Oulun sataman ruoppauksessa käytetään belgialaisia imuruoppaajia, jotka ruoppaavat satama-altaan lisäksi myös uuden syväväylä linjan. Siinä hyödynnetään aiempaa enemmän myös merialueen luonnollisia syvänteitä.Risto Degerman / Yle

    Satamaliiton hallituksen puheenjohtaja ja Kokkolan sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting kertoo, että investointeja on tehty jo vuosia ja niitä tehdään jatkossakin.

    Väylillle isompia aluksia

    Suomen syväväyliä on ruopattu viime vuosina niin, että yhä suuremmat alukset pääsevät satamiin. Muutaman viime vuoden aikana on syvennetty väyliä Pietarsaareen, Uuteenkaupunkiin ja Raumalle. Parhaillaan työn alla ovat Oulun ja Kokkolan väylät ja suunnitelmissa on Kemin Ajoksen ja Helsingin Vuosaaren väylien ruoppaaaminen.

    Myös Ruotsissa on ollut esillä laajoja ruoppaushankkeita. Esimerkiksi Luulaja havittelee satamaan reilun 15 metrin väylää, jonka jälkeen satamaan pääsisivät kaikki Tanskan salmien läpi pääsevät alukset.

    – Satamien investoinnit ovat nimenomaan pitkän ajan sijoituksia. Tässä ei puhuta lyhyistä vuoden tai parin, saatikka kvarttaalien mittaisista investoinneista, vaan katse satamissa on aina pitkällä tulevaisuudessa, Witting sanoo.

    Sataman ja väylien ruoppaaminen on satamien ja väylien perushuoltoa ja esimerkiksi Perämeren rannikolla sitä vaatii myös jatkuva maan nouseminen. Varsinainen väylän syventäminen sen sijaan on lähtenyt teollisuuden tarpeista.

    – Esimerkiksi suuret puutavara-alukset ovat joutuneet tähän saakka liikennöimään Ouluun vajaassa lastissa, jotta alukset eivät uisi liian syvällä, Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkänen kertoo.

    Myös Kokkolassa väylän syventämisen perusteet ovat samanlaiset. Ruoppaamalla nykyistä 13 metrin väylää metrin syvemmäksi, isot laivat pääsevät satamaan täydessä lastissa.

    – Väylän syvennys on satsaus nykyiseen liikenteeseen, Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting kertoo.

    .

    Kokkolan sataman erikoisuuksiin kuuluu myös todellinen sisäsatama eli pohjoismaiden ainoa satamahalli, jossa laivat voidaan lastata ja purkaa hallin sisällä.Kokkolan satama

    Uudella väylällä on vaikutusta myös satamien väliseen kilpailuasetelmaan, sillä ne pystyvät kilpailemaan muita vastaan halvemmilla kuljetuskustannuksilla, koska samalla laivan ruumassa kulkevan lastin kuljetuskustannukset pienenevät roimasti.

    – Rahdin yksikkökustannukset putoavat peräti 40 prosenttia, ja sillä on valtava merkitys Pohjois-Suomen teollisuudelle ja yrityksille, Mykkänen sanoo.

    Kilpailu leviää myös rajojen yli

    Perinteisesti satamat ovat palvelleet nimenomaan paikallista ja lähi alueensa vienti- ja tuontitarvetta. Vaikka investointipuheissa korostetaankin nykylaivojen tarpeita, satamayhtiöiden mielessä siintävät myös ajatukset siitä, että satamiin lipuisi myös lisää uusia aluksia. Se taas kiristää kilpailua toisten satamien kanssa.

    – Jos katsotaan asiaa vaikkapa Perämeren suunnasta, niin oikeastaan ainoa osa Suomea, jonka kanssa ei suurta kisaa käydä, on Lounais-Suomi, jonka satamien kanssa meillä ei ole merkittävämpää kilpailua, Marko Mykkänen kertoo.

    – Mutta kaikkien muiden kanssa on, eli kyllä kaikki Suomen satamat kisaavat samoista asiakkaista.

    Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkäsen mukaan uuden syväväylän tarvetta on ollut erityisesti puutavarakuljetuksissa. Puuta on jouduttu rahtaamaan satamasta vajaiksi jätetyillä aluksilla, jotta niiden syväys ei ylittäisi aiempaa kymmenen metrin väylän rajaa.Risto Degerman / Yle

    Satamien kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat. Niiden kanssa kilpaillaan erityisesti kauttakulku- eli transitioliikenteessä. Suomenlahdella suomalaissatamien lähietäisyydellä toimivat Venäjän satamat, ja pohjoisessa kirittäjinä ovat Ruotsin satamat.

    Pohjoisessa on odotettu paljon kaivosteollisuuden vientiä ja sen alkamista. Katseet ovat yleensä suuntautuneet Kemin suuntaan, mutta samoille apajille pyrkivät myös muut.

    – Eikä pelkästään Suomen ja Ruotsin satamat, vaan varmasti kiinnostuneita ollaan jopa Norjasta asti. Kyllä nämä isot projektit kiinnostavat ihan varmasti kaikkia, Mykkänen sanoo.

    Ei vielä pudotuspeliä

    Kilpailun koveneminen ei vielä ole varsinaisesti pudottanut yhtään satamaa pelistä, mutta muutoksia niiden asemassa on varmasti odotettavissa.

    – Varmasti voi käydä niin, että osa satamista kasvaa ja osa taas ei. Mutta en usko, että varsinaisesti satamia lähdettäisiin sulkemaan, Torbjörn Witting sanoo.

    Oulu on tällä erää liikenteeltään satamien keskikastia. Suurimmat satamat löytyvät Suomenlahden rannikolta ja paikkakunnilta, joissa on mittavaa vientiteollisuutta (Satamaliitto). Suurin on Sköldvik ja sen jälkeen tulevat Helsinki ja muutamia vuosi sitten yhteiseen satamayhtiöön liittyneet Hamina ja Kotka.

    Etelä-Suomessa Helsingin satamat kilpailevat Suomenlahden kuljetuksista, mutta satama on ollut kiinnostunut myös pohjoisen kuljetuksista. Vuosaaren syväväylää on suunniteltu syvennettävän lähivuosina nykyisestä 11 metristä 13 metriin.Jyrki Lyytikkä / Yle

    Satamien tulevaisuuteen saattaa tulla muutoksia myös omistusjärjestelyjen avulla. Haminan ja Kotkan yhteinen satamayhtiö ei ole lakkauttanut satamia, vaikka omistus keskitettiin yhteen yhtiöön.

    Pohjoisessakin on heitetty ilmaan ajatus samanlaisesta yhteisestä satamayhtiöstä, vaikka ainakin Marko Mykkäsen mukaan se on ollut toistaiseksi lähinnä kahvipöytäkeskustelua.

    Muualla maailmassa satamien omistus on kuitenkin bisnestä siinä missä laivanvarustamotkin. Lisäksi niiden hallinnalla halutaan myös vaikutusvaltaa. Osto&logistiikka -digilehti kertoo, kuinka kiinalaiset ovat olleet kiinnostuneita paitsi Aasian myös Euroopan satamien omistamisesta.

    Luke: Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmat kullankaivun vaikutuksista poronhoitoon ovat virheelliset– Liitto seisoo yhä laskelmiensa takana

    Luke: Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmat kullankaivun vaikutuksista poronhoitoon ovat virheelliset– Liitto seisoo yhä laskelmiensa takana


    Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmat kullanhuuhdonnan vaikutuksista poronhoitoon perustuvat virheelliseen laskentatapaan. Saamelaiskäräjät oli pyytänyt Lukelta lausuntoa Lapin Kullankaivajain Liiton tekemästä...

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmat kullanhuuhdonnan vaikutuksista poronhoitoon perustuvat virheelliseen laskentatapaan.

    Saamelaiskäräjät oli pyytänyt Lukelta lausuntoa Lapin Kullankaivajain Liiton tekemästä muistiosta, joka käsitteli kullanhuuhdonnan vaikutuksia poronhoitoon sekä ulkopuolista asiantuntija-arviota kullanhuuhdonnan vaikutuksista poronhoitoon ja sen kannattavuuteen. Luke toteaa tuoreessa asiantuntijalausunnossaan, että liiton laskelmia kullankaivun eri muotojen aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista poronhoidolle ei voida pitää oikeina.

    Laskelmissa on muun muassa huomioitu ainoastaan se alue, joka eri kullankaivumuodoissa vuosittain kaivetaan ja käsitellään kullan etsimiseksi. Lisäksi arvio kullankaivualueiden palautumisesta laidunkäyttöön 10 vuoden kuluessa on Luken mukaan liian optimistinen.

    Saamelaiskäräjien elinkeinosihteerin Sarita Kämäräisen mukaan Luken lausunto näyttää toteen Saamelaiskäräjien huolen.

    Saamelaiskäräjien elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.Vesa Toppari / Yle

    – Lapin Kullankaivajain Liitto on laatinut muistionsa kullankaivun vaikutuksista poronhoitoon kumotakseen Saamelaiskäräjien näkemyksen siitä, että kullankaivulla, erityisesti koneellisella kullankaivulla, on pitkiä ja suoria negatiivisia vaikutuksia perinteisiin saamelaisiin elinkeinoihin, kuten poronhoitoon ja kalastukseen, ja sitä kautta saamelaisten oikeuteen harjoittaa omaa kieltään ja kulttuuriaan, Kämäräinen kertoo.

    Kuinka paljon tappiota kullankaivu tuottaa porotaloudelle?

    Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmien mukaan neljän pohjoisen paliskunnan alueella tapahtuva kaikkien kullankaivumuotojen yhteinen porotaloudelle aiheuttama haitta on 49,90 euroa vuodessa.

    Lapin Kullankaivajain Liiton edunvalvontatoimikunnan puheenjohtaja, geologi Antti Peronius sanoo, että kullankaivu tapahtuu enimmäkseen kosteikkomailla kuten soilla ja purojen rantasoilla, ja marginaalisen pieni osa jäkäläkankailla. Lisäksi koska kesällä alueilla ei ole pulaa heinäalueista, näkee Peronius itsesiassa, että poronhoidon rahallista tappiota ei synny laisinkaan.

    – Eivät porot silloin näe nälkää, ravintoa on yllin kyllin. Jos tällaisia muutaman hehtaarin kokoisia alueita poistuu sen kaltaisista laitumista, joita on yllin kyllin, niin ei sitä vaikutusta todellisuudessa ole lainkaan, sanoo Peronius.

    Kullankaivualue Lemmenjoen kansallispuistossa Inarissa.Inger-Elle Suoninen / Yle Sápmi

    Luken lausunnon mukaan laidunalueiden menetyksistä aiheutuvia poronhoidon nettotulojen menetyksiä laskettaessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon todellinen menetetty tai käytöstä osittain poistunut laidunalue, sen laatu ja taloudellinen arvo laitumena sekä näiden menetysten kesto.

    – Myös muut maankäytöstä aiheutuvat vaikutukset, jotka kohdistuvat poronhoitoon ja laitumiin, tulisi huomioida kattavissa taloudellisissa vaikutusarvioinneissa, Luken lausunnossa todetaan.

    Kaivettujen alueiden palautuminen laidunkäyttöön vie vuosia

    Lapin Kullankaivajain Liiton laskelman mukaan kaivetut ja maisemoidut kullankaivualueet palautuvat kymmenen vuoden kuluessa lähes kokonaisuudessaan takaisin porojen laidunkäyttöön. Luken mukaan arvio on osittain liian optimistinen.

    Luken lausunnossa sanotaan, että jos kysymyksessä on jäkälävaltainen laidun, sen palautuminen kullankaivun ja maisemoinnin jälkeen takaisin vastaavaksi laidunalueeksi kestää todennäköisesti lyhimmilläänkin kymmeniä vuosia.

    Geologi Antti Peroniuksen mukaan on totta, että jäkälämailla palautuminen vie kauemmin kuin kymmenen vuotta.

    – Täytyy kuitenkin muistaa, että me olemme 95 prosenttisesti kosteikoilla. Sen vuoksi se meidän kymmenen vuoden arvio on sellainen, että sen takana pystyy seisomaan, Peronius sanoo.

    Luke: Myös porokuolemaluvuissa epäselvyyksiä

    Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmien mukaan kullankaivu on aiheuttanut viimeisen 20 vuoden aikana neljän paliskunnan alueella keskimäärin 0,25 poron kuoleman vuodessa. Alueella on 300 kullankaivuvaltausta.

    Luke toteaa, että liiton toteuttaman porokuolemakyselyn luotettavuuteen ja kattavuuteen ei voida ottaa kantaa, koska Lapin Kullankaivajain Liiton muistiosta ei käy ilmi, miten kullankaivun aiheuttamia porokuolemia koskeva kysely kullankaivajille tehtiin ja mikä oli sen vastausprosentti. Lisäksi on epäselvää, kuinka luotettavasti kullankaivajat ovat voineet todeta ja rekisteröidä kaikki porokuolemat.

    Kullankaivualue Lemmenjoen kansallispuistossa Inarissa.Yle

    Antti Peronius kertoo, että kyselyn tekotapa ei tule muistiossa ilmi, koska porokuolemista ei ole tehty kyselyä. Hän kertoo liiton seuraavan tilannetta sen sijaan reaaliajassa.

    – Me seuraamme kokoajan näitä tapauksia. Olen ollut yli 20 vuotta mukana Kullankaivajain Liiton edunvalvonnassa ja siinä ajassa on ollut yksi porokuolema noin neljän vuoden välein, eli 0,25 poroa per vuosi.

    Milloin poro kiertää kaivualueet?

    Luken lausunnossa todetaan, että maankäyttömuotojen häiriövaikutuksia porojen laidunnukseen on tutkittu varsin paljon. Tutkimuksissa on muun muassa todettu, että porot välttävät kullanhuuhdonta-alueita erityisesti kesäaikaan, mutta myös alkutalvella. Porot saattavat kiertää kullankaivualueen jopa 1,5 kilometrin etäisyydeltä.

    Luken mukaan myös muu maankäyttö ja ihmisten toiminta kuluttavat jäkälälaitumia. Näistä syistä se katsoo, että laskettaessa kullankaivun vaikutuksia poronhoitoon mittarina ei voi käyttää vain vuosittain kaivettua maa-aluetta.

    Kullankaivajien kokemukset ovat Peroniuksen mukaan erilaiset. Kullankaivualueella on hänen mukaansa paljon poroja, joita koneet eivät häiritse.

    Kaija Länsman / YleLuken lausunto tiedoksi päättäjille

    Saamelaiskäräjien elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen kertoo, että Saamelaiskäräjät tulee käyttämään Luken lausuntoa työskentelynsä tukena elinkeino-, oikeus- ja ympäristösektorilla. Lausunto toimitetaan myös viranomaisille liitteenä esimerkiksi niihin lausuntoihin, jotka koskevat kullanhuuhdontalupahakemuksia.

    – Toivomme, että eri viranomaiset ottavat huomioon tämän Luonnonvarakeskuksen asiantuntijalausunnon päätöksiä tehdessään ja lupia myöntäessään, Kämäräinen kertoo.

    Vuorohoitolapset viettävät päivän yhdessä ja yön toisessa Sirkan päiväkodissa Kittilässä

    Vuorohoitolapset viettävät päivän yhdessä ja yön toisessa Sirkan päiväkodissa Kittilässä


    Vuorohoitolapsia siirrellään päivittäin kahden eri päiväkotirakennuksen välillä Kittilän Sirkassa. Vuorohoitoryhmät on siirretty tilanpuutteen takia Sirkan uuteen päiväkotiin. Rakennuksessa ei kuitenkaan ole turvallisuusmääräyksien...

    Vuorohoitolapsia siirrellään päivittäin kahden eri päiväkotirakennuksen välillä Kittilän Sirkassa. Vuorohoitoryhmät on siirretty tilanpuutteen takia Sirkan uuteen päiväkotiin.

    Rakennuksessa ei kuitenkaan ole turvallisuusmääräyksien edellyttämää paloilmoitinjärjestelmää, joten lapset joudutaan siirtämään yöksi vanhalle päiväkodille. Kunnan vs. varhaiskasvatuspäällikön mukaan tämä on lisännyt lasten turvattomuuden tunnetta ja aiheuttanut haastetta niin perheille kuin työntekijöille.

    Kittilän kunnanhallitus päättää tänään, hankitaanko Sirkan uuteen päiväkotiin palovaroitinjärjestelmä, minkä myötä lapset voisivat viettää rakennuksessa myös yön.

    Turvapaikanhakijan työnhaku onnistuu harvoin ilman välikäsiä – Lapissa on löytynyt lähinnä siivoustyötä, vaikka työvoimapula vaivaa koko matkailualaa

    Turvapaikanhakijan työnhaku onnistuu harvoin ilman välikäsiä – Lapissa on löytynyt lähinnä siivoustyötä, vaikka työvoimapula vaivaa koko matkailualaa


    Tästä on kyseTurvapaikanhakija voi tehdä palkkatyötä oltuaan Suomessa kolme kuukautta. Raja on kuusi kuukautta, mikäli turvapaikanhakija ei ole esittänyt passia tai muuta matkustusasiakirjaa.Turvapaikanhakijoiden työnhaun avuksi on kehitetty...

    Tästä on kyseTurvapaikanhakija voi tehdä palkkatyötä oltuaan Suomessa kolme kuukautta. Raja on kuusi kuukautta, mikäli turvapaikanhakija ei ole esittänyt passia tai muuta matkustusasiakirjaa.Turvapaikanhakijoiden työnhaun avuksi on kehitetty monenlaisia verkkosovelluksia mm. Zharity, Match Made in Startup Refugees ja Recommend a Refugee.Työllistymiseen otti Ylen haastattelussa (14.9) kantaa sisäministeri Kai Mykkänen (kok.), jonka mukaan oleskeluluvan saaneilla tulisi olla velvollisuus hakea ja ottaa vastaan työtä.

    Rovaniemen vastaanottokeskuksessa kolme vuotta asunut irakilaismies on tehnyt kaikkensa löytääkseen töitä.

    – Olen kysynyt suoraan yrityksistä, etsinyt ilmoituksia netistä ja kysellyt työssä olevilta tutuilta, tietäisivätkö he työmahdollisuuksista, kertoo Adem Ali. Palkkatyötä hän on onnistunut löytämään vain kahdeksi kuukaudeksi viime talvena, jolloin hän siivosi lasi-igluja Saariselällä.

    Turvapaikanhakijat ovat suuri mahdollisuus Lapissa, jossa tulevaisuudessa tarvitaan lisää työvoimaa. Yrittäjä Katja Ikäheimo-Länkinen, Santapark Arctic World

    Lapin matkailuala huutaa työvoimaa talvisesongin alla ja työntekijöitä etsivät niin siivousyritykset kuin ravintolat ja majoitusliikkeet. Joulupukin luolaa, hotellia ja ravintolaa pyörittävän Santapark Arctic Worldin yrittäjä Katja Ikäheimo-Länkinen kertoo, että talvikauden noin 350 työntekijästä uupuu vielä puolensataa.

    Yritys on työllistänyt henkilöstövuokrausyrityksen kautta aiemmin muutaman turvapaikanhakijan siivoustyöhön. Jos osaamista ja englannin kielen taitoa löytyy, Ikäheimo-Länkinen on valmis palkkaamaan heitä myös muihin tehtäviin.

    – Ehdottomasti. Turvapaikanhakijat ovat suuri mahdollisuus Lapissa, jossa tulevaisuudessa tarvitaan lisää työvoimaa. Meille ei ole tärkeää, onko turvapaikanhakija vai suomalainen vaan se, että löytyy oikea henkilö oikealle paikalle, Ikäheimo-Länkinen toteaa.

    Startup Refugees auttanut palkkatyöhön satoja turvapaikanhakijoita

    Muualla Suomessa työhaluiset ovat saaneet tukea Startup Refugees -vapaaehtoisverkostosta, joka on auttanut palkkatyöhön noin 450 turvapaikanhakijaa. Etelä-Suomessa töitä on löytynyt muiden muassa rakennustyömailta ja ravintoloista, Pohjanmaalla esimerkiksi metalliteollisuudesta ja ekovillatehtaalta. Nyt yritykset jo tietävät, minne soittaa työvoimapulassa.

    – Alussahan se oli sitä, että sai itse soittaa kovasti ja olla puhelinmyyjänä. Nyt yritykset, jotka ovat ottaneet ensimmäisen työntekijänsä ja heillä on kova tarve työntekijöille, ottavat aika nopeaan tahtiin muitakin, kertoo Startup Refugees -verkoston Pohjois-Suomen aluepäällikkö Matleena Aarikallio.

    Valinnanvaraa on paristatuhannesta turvapaikanhakijasta, joiden osaaminen ja koulutus on kirjattu ylös Match Made in Startup Refugees-verkkosovelluksen avulla.

    – Me esihaastattelemme kaikki, perkaamme jyvät akanoista. Tarjoamme sellaista ihmistä, josta itse uskomme että hän on yritykselle se paras työntekijä, Aarikallio sanoo.

    Rovaniemellä asuva Adem Ali kertoo opiskelleensa sisustussuunittelua Irakissa. Suomessa hän on valmis tekemään mitä työtä tahansa. Vapaaehtoistyötä Adem Ali tekeekin viikottain, mutta palkkatyötä hän on onnistunut saamaan vain kahdeksi kuukaudeksi.Annu Passoja / Yle

    Aarikallio kertoo, että erityisen tarkkaan mietitään sitä, ketä tarjotaan ensimmäisenä yritykseen, jossa turvapaikanhakijoita ei ole aiemmin ollut. Työ alkaa usein kokeilujaksolla.

    – Jos se kokeilu menee huonosti niin se yritys ei välttämättä ota pitkään aikaan ulkomaista työvoimaa, ihmiset kun ovat niin kovia yleistämään. Se on tosi tärkeää, että se ensimmäinen menee hyvin, Aarikallio toteaa.

    Siivoustyön voi opettaa näyttämällä

    Pohjanmaalla kaikki turvapaikanhakijat ovat saaneet kokeilun jälkeen jatkaa ja hyvien kokemusten kannustamana verkosto aloittaa nyt Lapissa, jossa turvapaikanhakijat ovat toistaiseksi päässeet lähinnä siivoamaan. Monille ensikosketuksen suomalaiseen työelämään on tarjonnut siivousyritys SOL, joka ei läheskään aina vaadi sen enempää suomen kuin englannin kielen taitoa.

    – Näyttämällä ja kuvien avulla heidät saadaan oppimaan ja usein myös työpari valitaan niin, että hän pystyy tulkkaamaan. Perusasiat, kuten turvallisuusasiat, pitää saada joka tapauksessa menemään perille, sanoo palvelujohtaja Niko Simonen SOL Palvelut Oy:stä.

    Yhtiö on työllistänyt muutaman vuoden kuluessa parisenkymmentä turvapaikanhakijaa Lapissa. Simonen kehuu heidän asennettaan ja opinhaluaan työssä, jota kantasuomalaiset harvoin hakevat.

    SOL ei pärjäisi ilman ulkomailta tulleita.

    Yrityksessä onkin perustettu monikulttuurisuustyöryhmä, joka esimerkiksi neuvoo eri kulttuurien ominaispiirteistä. Se myös ylläpitää kalenteria, johon on merkitty eri uskontojen juhlapäivät.

    – Näin voimme suunnitella töitä ja tarpeen vaatiessa laittaa juhlapäivän vapaaksi, Simonen kertoo.

    Siivoustyössäkin voi ratkaista kansalaisuus

    Simosen mukaan moni paikka jäisi siivoamatta ilman maahanmuuttajia ja päänvaivaa tuottaakin se, että joissain kohteissa vaaditaan suomalaista siivoojaa.

    – Asiakkailla voi olla suomen kielen vaatimuksia ja joissain paikoissa saatetaan vaatia jopa Suomen kansalaisuutta. Yleensä valtion ja kuntien kilpailutukset ovat sellaisia, ettei turvapaikanhakijoita voi sinne lähettää.

    Suomen oppimiseen taas ei kotoutumiskurssi riitä alkuunkaan, tietää Myanmarista kiintiöpakolaisen tullut Maria Thaw omasta kokemuksesta. Hänellä suomen kielen sanat loppuivat heti alkuunsa, kun piti soittaa työharjoittelupaikan perässä.

    Nyt kolmen lapsen äiti on siivonnut SOL:in punaisissa vaatteissa viisi vuotta.

    – Itse pitää olla aktiivinen ja sosiaalinen, ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin. Pitää vähän matkia perässä ja sitten on helpompi saada töitä, Thaw sanoo.

    Tulli epäilee: Kahdeksan henkilöä salakuljetti Ruotsista Suomeen 12 700 kiloa nuuskaa

    Tulli epäilee: Kahdeksan henkilöä salakuljetti Ruotsista Suomeen 12 700 kiloa nuuskaa


    Tulli kertoo paljastaneensa ammattimaisesti organisoidun nuuskan salakuljetusringin. Tulli epäilee, että kahdeksan henkilöä on salakuljettanut Ruotsista Suomeen yhteensä noin 12 700 kiloa nuuskaa vuosina 2016–2018. Jutussa on pääepäiltynä noin...

    Tulli kertoo paljastaneensa ammattimaisesti organisoidun nuuskan salakuljetusringin. Tulli epäilee, että kahdeksan henkilöä on salakuljettanut Ruotsista Suomeen yhteensä noin 12 700 kiloa nuuskaa vuosina 2016–2018.

    Jutussa on pääepäiltynä noin 50-vuotias Ruotsin Haaparannalla asuva Suomen kansalainen, jonka apuna on ollut Ruotsissa asuva nuorempi henkilö. Muiden epäiltyjen kotipaikat ovat Kainuussa, Itä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla.

    Kaikkia epäiltyjä epäillään törkeästä veropetoksesta ja salakuljetuksesta. Salakuljetetun nuuskan vältettyjen valmisteverojen määrä on Tullin arvion mukaan noin 4,6 miljoonaa euroa.

    Tullin mukaan nuuskaa on salakuljetettu vastaanottajille Suomeen Kemi-Tornion alueen kautta useilla henkilöautoilla kymmenien kilojen erissä. Suomessa nuuska on heti siirretty vastaanottajien omiin ajoneuvoihin, jonka jälkeen epäillyt vastaanottajat ovat kuljettaneet nuuskan henkilö- ja pakettiautoissa eri ostajille pääasiassa pääkaupunkiseudulle.

    Tullin esitutkinnassa on selvinnyt, että Haaparannalla asuva pääepäilty on Suomesta saamiensa toimeksiantojen perusteella salakuljettanut yhdessä kahden epäiltynä olevan henkilön kanssa nuuskaa Ruotsista Suomeen ammattimaisesti kahden vuoden ajan.

    Jutun esitutkinta on päättymässä ja se siirtyy syksyn 2018 aikana syyttäjälle syyteharkintaan.

    "Halusimme tuoda päättäjät saamelaisalueelle tutustumaan paikalliseen elämään" – Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi starttaa Inarissa


    Viitisenkymmentä kansanedustajaa arktiselta alueelta kokoontuu tänään maanantaina Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssiin Inariin. Parlamentaarikkokokous järjestetään saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 17.–19. syyskuuta. Kokoukseen...

    Viitisenkymmentä kansanedustajaa arktiselta alueelta kokoontuu tänään maanantaina Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssiin Inariin.

    Parlamentaarikkokokous järjestetään saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 17.–19. syyskuuta. Kokoukseen osallistuu edustajia kaikista Pohjoismaista, Kanadasta, Venäjältä, Euroopan parlamentista, alkuperäiskansojen järjestöistä sekä Arktisen neuvoston tarkkailijamaista kuten esimerkiksi Kiinasta ja Singaporesta.

    Konferenssi järjestetään Suomessa joka 18. vuosi. Tällä kertaa kokous päätettiin järjestää saamelaisalueella Inarissa hyvästä syystä, kertoo Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni.

    – On hienoa tuoda tämä kokous Lappiin ja saamelaisalueelle. Toivottavasti se levittää tietoisuutta arktisista asioista myös laajemmin kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun.

    – Halusimme tuoda muiden maiden kansanedustajat nimenomaan tänne, jotta vieraat näkevät omin silmin, miten täällä eletään, Kulmuni jatkaa.

    Kansainvälisen konferenssin keskiössä ilmastoasiat – myös alkuperäiskansoilla vahva edustus Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssiArktiseen parlamentaarikkokonferenssiin osallistuu kansanedustajia kahdeksasta kansallisesta parlamentista Pohjoismaista, Kanadasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista sekä Euroopan parlamentista.Pysyviä osanottajia ovat myös arktisen alueen alkuperäiskansojen keskeiset järjestöt, kuten aleuttien kansainvälinen järjestö, atabaskien järjestö, Gwich'in-kansan järjestö, inuiittien järjestö, Saamelaisneuvosto sekä Venäjän pohjoisten alkuperäiskansojen järjestö RAIPON. Toimintaan voivat osallistua myös Arktisen neuvoston tarkkailijamaat.Konferenssi kokoontuu joka toinen vuosi. Kokousten välillä työtä johtaa kymmenjäseninen pysyvä komitea. Komitean tärkein tehtävä on konferenssissa käsiteltävien asioiden valmistelu ja seuranta. Se myös pyrkii osaltaan edistämään arktisen alueen yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Komitea kokoontuu yleensä kolme kertaa vuodessa.Suomen edustaja komiteassa on valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni.

    Lähde: Suomen Eduskunta

    Arktisen alueen yhteistyön tavoitteena on parantaa alueen sekä siellä elävien alkuperäiskansojen ja muiden asukkaiden elinolosuhteita ja asemaa. Ensimmäinen arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi järjestettiin vuonna 1993.

    Tänään maanantaina konferenssin avajaistilaisuuteen Inarissa osallistuvat Kulmunin lisäksi muun muassa eduskunnan puhemies Paula Risikko, ulkoministeri Timo Soini sekä Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Myös Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjillä on vahva edustus parlamentaarikkokokouksessa.

    Kokouksessa parlamentaarikot tekevät julkilausuman, jolla tehdään yhteislinjaus siihen, miten arktista aluetta halutaan tulevaisuudessa kehittää. Kulmunin mukaan myös saamelaiset ja muut arktisen alueen alkuperäiskansat on huomioitu julkilausumaa laadittaessa.

    – Alkuperäiskansojen tilanne ja mahdollisuuksien kehittäminen sekä luonnon kanssa yhdessä eläminen on meidän toiminnan pohjalla ja myös siellä julkilausumassa. Oletan, että konferenssissa paikalla olevat saamelaiskäräjien edustajat tuovat näitä asioita esille omista näkökulmistaan, kertoo Kulmuni.

    Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta tapaamassa presidentti Sauli Niinistöä.EduskuntaKoulutuksen ylläpitäminen arktisilla alueilla ei ole itsestäänselvää

    Suomen valtuuskunnan arktisia kärkiteemoja ovat tänä vuonna muun muassa ympäristönsuojelu, viestintäyhteydet, meterologinen yhteistyö sekä koulutus.

    Kulmunin mukaan konferenssin yhteydessä on hienoa näyttää, miten saamelaisalueella on onnistuttu ylläpitämään pohjoisen alueen koulutusta. Koulutus ei ole itsestäänselvää pitkien välimatkojen arktisella alueella, kertoo Kulmuni.

    – Koulutuskysymykset ovat sellaisia asioita, jotka pitäisi pystyä kaikilla alueilla tuomaan lähelle ihmisiä. On hienoa näyttää Inarissa, miten Saamelaisalueen koulutuskeskus on pystynyt järjestämään koulutuksensa. Toivottavasti siellä jaetaan hyviä esimerkkejä eri maiden kesken.

    Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen kerääntyy maanantaina viitisenkymmentä arktisen alueen parlamentaarikkoa.Vesa Toppari / Yle

    Virallisen konferenssiohjelman lisäksi parlamentaarikot pääsevät tutustumaan Inarissa paikalliseen elämänmenoon. Ohjelmaan on sisällytetty muun muassa marjanpoimintaa, Inarijärven risteily sekä tutustumista saamelaiskulttuuriin.

    – Pitkien konferenssipäivien päätteeksi haluamme ohjelmassamme näyttää myös tavallisten ihmisten arkea täällä pohjoisessa Suomessa, Katri Kulmuni kertoo.

    Liisa Ansala johtaa Rovaniemen kaupunginhallitusta palkkatyönä – Katso, kuinka paljon kotikuntasi maksaa poliitikoille

    Liisa Ansala johtaa Rovaniemen kaupunginhallitusta palkkatyönä – Katso, kuinka paljon kotikuntasi maksaa poliitikoille


    Suomessa yhä useampi kuntapoliitikko tekee työtään täysipäiväisesti tai osa-aikaisesti – ja saa siitä palkkaa. Tämä käy ilmi Kuntaliiton tuoreesta raportista, joka käsittelee kuntien luottamushenkilöiden eli valtuutettujen,...

    Suomessa yhä useampi kuntapoliitikko tekee työtään täysipäiväisesti tai osa-aikaisesti – ja saa siitä palkkaa.

    Tämä käy ilmi Kuntaliiton tuoreesta raportista, joka käsittelee kuntien luottamushenkilöiden eli valtuutettujen, kunnanhallitusten jäsenten ja lautakuntien jäsenten palkkioita ja palkkoja.

    Yksi uusista kokopäiväpoliitikoista on rovaniemeläinen Liisa Ansala (kesk.). Hänestä tuli viime kuntavaalien jälkeen kesällä 2017 kotikaupunkinsa ensimmäinen täyttä kuukausipalkkaa saava luottamushenkilö. Palkka on vajaat 5 000 euroa kuukaudessa.

    Tästä voit katsoa oman kuntasi tilanteen. Jutun lopusta voit etsiä ja vertailla eri kuntien palkkioita.

    Palkkiotiedot on kerätty 1.6.2017 alkaneen valtuustokauden alussa ja joidenkin kuntien osalta tammikuussa 2018. Palkkiot ovat voineet muuttua valtuustokauden aikana.

    Rovaniemellä Ansala toimi kaupunginhallituksen puheenjohtajana jo edellisellä kaudella, kun tehtävä oli vielä osa-aikainen. Se tuntui raskaalta. Samaan aikaan piti tehdä omaa palkkatyötä Lapin yliopistolla. Kaupunginhallituksessa asioita riitti enemmän kuin niihin oli aikaa käytettävissä.

    Nyt tilanne on erilainen: Ansala ehtii osallistua kaupungin johtoryhmän kokouksiin, käydä enemmän taustakeskusteluja virkakunnan kanssa ja pitää itsensä paremmin kartalla siitä, millaisia asioita on valmistelussa.

    – Näin toimin paremmin linkkinä luottamushenkilöiden ja kaupungin työntekijöiden välillä, hän kertoo.

    Aikaa jää enemmän myös kuntalaisten tapaamiselle, tärkeälle osalle poliitikon työtä.

    Taulukosta puuttuvat pormestarit ja apulaispormestarit, sillä ne vastaavat kaupunginjohtajia.Kuntapoliitikkojen palkkiot ovat nousseet

    Kunnanvaltuusto on lain mukaan kuntien ylin päättävä elin. Se päättää vuosittain esimerkiksi kunnan budjetista. Kunnanhallitus taas vastaa kuntatasolla valtion hallitusta. Sen tehtävänä on panna päätökset toimeen ja esitellä asiat valtuustolle.

    Perinteisesti kuntapolitiikassa toimiville valtuutetuille, kunnanhallituksen jäsenille tai lautakunnan jäsenille on maksettu tehtävän hoitamisesta kokouskohtaiset palkkiot. Valtuustoissa melko tyypillistä on pitää kokous kerran kuussa ja kesällä harvemmin. Poikkeuksia tästäkin on: Helsingissä kokouksia on parikymmentä vuodessa.

    Vuosisummat ovat arvioita, ja ne perustuvat kyseisten kuntien valtuustojen kokouksien lukumääriin vuosina 2017 ja/tai 2018. Valtuustojen kokouksien määrä vaihtelee vuosittain ja kunnittain.

    Palkkio ei ole ollut sidottu ajankäyttöön: saman palkkion eteen voi nähdä vähemmän tai enemmän vaivaa. Valinnan tekee poliitikko.

    Palkkiot vaihtelevat enimmäkseen kunnan koon mukaan. Esimerkiksi vajaan 2 000 asukkaan Jämijärvellä valtuutetulle maksetaan 30 euroa kokoukselta ja yli 600 000 asukkaan Helsingissä 385 euroa kokoukselta.

    Poikkeuksiakin on: esimerkiksi Kauniaisissa valtuutetuille maksetaan 170 euroa kokoukselta, kun keskimäärin vastaavan kokoisissa kunnissa valtuutetut saavat jopa 100 euroa vähemmän.

    Valtuuston, hallituksen ja toimialalautakuntien kokouspalkkiot ovat nousseet edelliseltä valtuustokaudelta – kokouspalkkiot keskimäärin 14 ja vuosipalkkiot 18 prosenttia.

    Kaikki kuntien luottamushenkilöille maksettavat palkkiot ovat verotettavaa tuloa. Lisäksi puolueet perivät yleisesti luottamushenkilömaksua eli niin kutsuttua "puolueveroa" palkkioista. Sen suuruus on yleisimmin 10 prosenttia.

    Yhä useammalle kuntapolitiikka on työtä – tai vähintäänkin käy siitä

    Tehtävien vaativuuden vuoksi valtuuston, hallituksen ja lautakuntien puheenjohtajille maksetaan usein myös vuosipalkkioita.

    Joissakin kunnissa osa näistä luottamushenkilöistä saattaa hoitaa tehtäviään joko osa-aikaisena tai päätoimisena työnään. He saavatkin tehtävästä eläkettä kartuttavaa palkkaa, ja heillä on samat sosiaalietuudet kuin kunnan työntekijöillä.

    Kuukausipalkkaa saaville luottamushenkilöille ei yleensä makseta erikseen muita palkkioita tai korvauksia.

    Liisa Ansala Rovaniemen kaupunginvaltuuston salissaMaija-Liisa Juntti / Yle

    Kuntaliiton erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipposen mukaan trendi on selkeä: tällaisia poliittikkoja on kunnissa yhä enemmän.

    Yksi syy tähän on pormestarimalli, joka on korvannut monessa kunnissa kunnanjohtajan tai -johtajat pormestareilla. Kunnanvaltuusto valitsee pormestarin kuntapoliitikkojen keskuudesta. Hän on kunnan luottamushenkilö, joka toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana ja myös johtaa kuntaa.

    Kuntapolitiikka työnä ei ole kasvattanut suosiotaan kuitenkaan ainoastaan pormestarimallin vuoksi. Esimerkiksi Oulussa valtuuston puheenjohtajalle maksetaan tehtävästä 2 750 euron kuukausipalkkaa.

    Mikä selittää tätä trendiä? Piipposen mukaan se, että varsinkin isoissa kaupungeissa merkittävät luottamustehtävät vastaavat ajallisesti ainakin osa-aikatyötä.

    – Siinä ei toisinaan muuta ehdikään kuin tehdä päivätöitä ja vähän luottamustehtäviä päälle.

    Miten pitää politiikka avoimena kaikille?

    Kuntapoliitikkojen painoarvoa suhteessa virkamiehiin kasvatetaan usein siksi, että päättäjät haluavat varmistaa oman jälkensä näkyvän kaupungin toiminnassa.

    Näin tuumittiin myös Rovaniemellä, kertoo Liisa Ansala.

    – Halusimme, että olemme mukana jo siinä vaiheessa, kun päätöksiä valmistellaan. Näin ehdimme antamaan näkemyksemme kunnolla.

    Kunnallispolitiikan ammattimaistumisesta on puhuttu jo pitkään. Käsiteltävät asiat muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi. Poliitikoilta edellytetään paitsi enemmän ajankäyttöä, myös enemmän tietoa ja osaamista tehtäviensä hoitamiseen.

    – Tunnen syvää sympatiaa niitä kollegoita kohtaan, jotka hoitavat näin isoa tehtävää Rovaniemen kokoisissa ja jopa suuremmissa kaupungeissa osa-aikaisena, Ansala sanoo.

    – Työtä on paljon ja riittämättömyyden tunne kova.

    Miten pitää huoli siitä, että myös jatkossa kunnallispolitiikkaan pääsevät nekin, jotka eivät mieli siitä itselleen ammattia?

    – Näkisin, että meidän täytyy alkaa miettiä uusia tapoja siihen, miten luottamushenkilönä toimitaan ja miten päätöksenteko järjestetään.

    Ansala vinkkaa, että moni muu asia on jo vahvasti kiinni digimaailmassa, mutta päätökset tehdään vielä hyvin kiinteästi kokouspöytien ympärillä.

    – Voisin kuvitella, että vaihtoehtoja löytyy.

    Alla olevalla koneella voit perehtyä oman kuntasi luottamushenkilöiden palkkiotasoon. "Valtuuston pj" tarkoittaa kunnan- tai kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa, "hallituksen pj" kunnan- tai kaupunginhallituksen puheenjohtajaa.

    €/kok.-sarakkeen summa tarkoittaa kokousta kohden maksettavaa palkkiota ja €/v erillistä vuosipalkkiota, joka maksetaan kokouspalkkioiden päälle. Valtuutetuille ei pääsääntöisesti makseta erillistä vuosipalkkiota.

    - = Kunnassa on päätoiminen/osa-aikainen puheenjohtaja tai pormestari.
    0 = Palkkiota ei makseta tai kunnassa ei ole tällaista toimielintä.
    Sipoossa maksetaan kuukausipalkkiota, mikä sisältää kokouspalkkion.

    Jutun tiedot on koottu Kuntaliiton "Uutta kunnista 4/2018: Kuntien luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset vuonna 2017 alkaneella valtuustokaudella" -raportista Manner-Suomesta. Palkkiot ovat voineet muuttua valtuustokauden aikana.

    Ensi viikolla tavanomaista lämpimämpää syyssäätä – 20 asteen raja voi mennä rikki

    Ensi viikolla tavanomaista lämpimämpää syyssäätä – 20 asteen raja voi mennä rikki


    Ensi viikolla tulossa on tavanomaista lämpimämpää syyssäätä. Viikon keskivaiheilla lämpötilat nousevat etelässä jopa 20 asteen tuntumaan tai ylikin, ennustaa Ylen meteorologi Joonas Koskela. – Viikko alkaa kuitenkin sateisena ja tuulisena,...

    Ensi viikolla tulossa on tavanomaista lämpimämpää syyssäätä. Viikon keskivaiheilla lämpötilat nousevat etelässä jopa 20 asteen tuntumaan tai ylikin, ennustaa Ylen meteorologi Joonas Koskela.

    – Viikko alkaa kuitenkin sateisena ja tuulisena, lämpötilan noustessa enimmillään 15 asteeseen. Maanantaina Etelä- ja Keski-Suomessa tulee vettä 10 – 15 millimetriä, illalla sateet ovat Lounais-Suomen osalta jo ohi. Pohjoisessa on pääosin poutaa, Koskela sanoo.

    Tiistai on koko maassa osin aurinkoinen poutapäivä, lämpötilojen ollessa 15 asteen molemmin puolin.

    Keskiviikkona etelässä on poutaa, mutta maan keskiosien ja Lapin yli liikkuu sadealue, joka tuo tullessaan kymmenisen millimetriä vettä.

    – Keskiviikosta perjantaihin etelässä on lämpimiä päiviä ja 20 asteen lämpötilaraja menee todennäköisesti rikki, toisaalta luvassa on puuskaista navakkaa tai kovaa tuulta, Koskela kertoo.

    Myös yöt ovat ajankohtaan nähden lämpimiä.

    – Lapissa päivälämpötila on alkavalla viikolla 10 asteen molemmin puolin, yöllä voi paikoin esiintyä hallaa, kunnon yöpakkasia ei vielä sääkartoilla näy, Koskela kertoo.

    Kemin kulttuurikeskuksen kosteusongelma on iso – talosta joutuu lähtemään moni, myös taideteokset ja arkistot voivat olla vaarassa

    Kemin kulttuurikeskuksen kosteusongelma on iso – talosta joutuu lähtemään moni, myös taideteokset ja arkistot voivat olla vaarassa


    Kemin kulttuurikeskuksen sisäilmaongelmat eivät koske pelkästään kaupunginteatteria, joka on jo joutunut jättämään talon ehkä jopa vuosiksi, perumaan tai siirtämään esityksiä ja etsimään väistötiloja sekä korvaavaa ohjelmistoa....

    Kemin kulttuurikeskuksen sisäilmaongelmat eivät koske pelkästään kaupunginteatteria, joka on jo joutunut jättämään talon ehkä jopa vuosiksi, perumaan tai siirtämään esityksiä ja etsimään väistötiloja sekä korvaavaa ohjelmistoa. Evakkoon on joutunut väkeä myös muualta talosta ja lisäksi pelätään taideteosten, kirjojen ja arkistojen puolesta.

    Aiemmin syyskuussa Kemin kaupunginteatteri kertoi joutuvansa siirtämään kaiken toimintansa pois kulttuurikeskuksesta pahojen sisäilmaongelmien vuoksi. Teatterin oli pakko perua tältä syksyltä suurmusikaali Katri Helenan esitykset, koska sopivia korvaavia esitystiloja ei seudulta löytynyt. Väliaikaisena väistötilana toimii pääasiassa Kemin Pirtti, mutta etsinnässä on pitkäaikainen ratkaisu. Maanantaina 17.9. teatteri kertoo, millainen on syksyn uusi ohjelmisto, joka on loihdittu parissa viikossa.

    Musiikkiväkeäkin siirtynyt pois oireilun vuoksi

    Teatterin kanssa samassa rakennuksen osassa toimii myös muita. Ainakin teatteriravintolassa ja musiikkiopiston tiloissa sisäilmaongelma on hankala. Esimerkiksi Meri-Lapin Oratoriokuoro on joutunut siirtämään harjoitukset kulttuurikeskuksesta Kemin seurakunnan tiloihin. Myös osa Meri-Lapin musiikkiopiston opettajista ja oppilaista käyttää väistötiloja.

    Kenenkään ei tarvitse voida pahoin työpaikalla. Karri Perälä

    Musiikkiopiston vs. rehtori Karri Perälä kertoo, että muutamat opettajat ovat saaneet kulttuurikeskuksessa oireita ja heille on etsitty opetustilat muualta. Perälän mukaan jatkossakin mahdollisiin oireiluihin reagoidaan herkästi. Henkilöstö tietää, että jos olo käy tukalaksi, väistötiloihin pääsee. Tämä koskee tietysti myös oppilaita.

    – Kenenkään ei tarvitse voida pahoin työpaikalla.

    Myös muu talo on huolissaan

    Kulttuurikeskuksessa sijaitsevat myös Kemin taidemuseo, kaupunginkirjasto ja historiallinen museo. Näissä tiloissa sisäilmaongelmat eivät ainakaan vielä ole aiheuttaneet henkilöstölle oireita, mutta huolta tilanne herättää.

    – Muihin talon toimijoihin verrattuna meillä on ollut asiat ihan hyvin, taidemuseohan on rakennuksen uusinta osaa. Toistaiseksi olosuhteet ovat ok, mutta ei voi tietää, kuinka kauan. Kyllä pieni huoli on päällä koko ajan, sanoo taidemuseon intendentti Tanja Kavasvuo.

    Näyttelyitä suunnitellaan niin, että tauluja ei ripusteta varmoihin vuotokohtiin. Tanja Kavasvuo

    Kulttuurikeskuksessa ollaan huolissaan paitsi ihmisten hyvinvoinnista, myös arvokkaista aineistoista. Taidemuseossa on runsaasti arvotaidetta, kirjastossa valtava määrä monenlaista aineistoa ja historiallisessa museossa monenlaisia arkistoja, muun muassa valokuvia ja paperisia kotiseutuarkistoja.

    Vesisateella pelätään teosten puolesta

    Taidemuseossa eniten huolta aiheuttaa vuotava katto. Ämpärit taidemuseon lattialla eivät ole tavaton näky.

    – Esimerkiksi näyttelyitä suunnitellaan niin, että tauluja ei ripusteta varmoihin vuotokohtiin, Kavasvuo kertoo.

    Rankka sadesää aiheuttaa museo- ja kirjastoväelle huolta.

    – Kyllä aina rankan sateen jälkeen jännitetään, onko yöllä tullut vettä näyttelytilaan tai taidevarastoon. Samanlainen huoli on varmasti myös kirjastossa ja historiallisessa museossa, Kavasvuo sanoo.

    Kavasvuo painottaa, että katto pitäisi saada kiireesti kuntoon. Uhka taideteosten pilaantumisesta on suuri. Lisäksi, vaikka varsinaisilta vesivahingoilta vältyttäisiinkin, muutenkin talon pitäisi olla kunnossa, sillä taidetta on säilytettävä tietyissä, tasaisissa kosteus- ja lämpöolosuhteissa.

    Kemin kaupunki pohtii parhaillaan, mitä tehdä kulttuurikeskukselle; yritetäänkö rakennusta korjata vai päädytäänkö rakentamaan uusi talo. Asiasta keskustellaan varmasti esimerkiksi syyskuun viimeisenä maanantaina valtuuston iltakoulussa, jossa käsitellään ensi vuoden taloutta ja tulevia investointeja.

    Lauantaina sataa koko maassa – myös navakkaa tuulta tiedossa

    Lauantaina sataa koko maassa – myös navakkaa tuulta tiedossa


    Suomeen on viikonlopuksi tiedossa märkää keliä, sillä lauantaina saapuu lännestä sateita koko maahan. Päivällä vettä sataa varsinkin etelässä ja lännessä. Samalla tuuli voimistuu, mutta myrskytuulia ei ole tiedossa. – Lauantaina ja...

    Suomeen on viikonlopuksi tiedossa märkää keliä, sillä lauantaina saapuu lännestä sateita koko maahan. Päivällä vettä sataa varsinkin etelässä ja lännessä. Samalla tuuli voimistuu, mutta myrskytuulia ei ole tiedossa.

    – Lauantaina ja sunnuntaina sadealueilla tulee vettä ylimmillään 10 millimetriä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

    Koskelan mukaan pohjoisessa ja idässä on lauantaina aamulla vielä poutaa. Päivällä matalapaine siirtyy Perämerelle, jolloin myös Lappiin alkaa leviämään sateita.

    – Sunnuntaiyönä ne väistyvät Itä-Suomesta, ja Lapissa sataa sunnuntaille asti. Maanantaiksi tulee mahdollisesti vielä voimakkaampi sadealue, mutta sen ennuste on epävarma.

    Lämpötilat ovat lauantaina sateisella alueella 10–15 astetta. Lapissa lämpötila on poutaisellakin alueella 10 asteen tuntumassa. Ensi yönä voi olla hallaa pohjoisessa.

    – Sunnuntaina Lapissa on sateisella alueella alle 10 astetta. Aurinkoisilla alueilla voi olla 17 astettakin. Maanantaina lämpötilat ovat 10 ja 15 asteen välillä.

    Tuuli voi lähipäivinä olla navakkaa. Maanantaina Suomenlahdella voi mahdollisesti esiintyä myrskypuuskia.

    Meri-Lapin sote-kuohun uusin käänne: Hallituksen jäsenistä virkarikoskantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

    Meri-Lapin sote-kuohun uusin käänne: Hallituksen jäsenistä virkarikoskantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle


    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenten toimista sote-ulkoistusasiassa on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun ovat tehneet sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenet kemiläiset Hilkka Halonen (sd.) ja Aaro Tiilikainen...

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenten toimista sote-ulkoistusasiassa on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

    Kantelun ovat tehneet sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenet kemiläiset Hilkka Halonen (sd.) ja Aaro Tiilikainen (vas.). He haluavat oikeusasiamiehen toimiston selvittävän, syyllistyikö hallitus virkarikokseen todetessaan heidät jääveiksi palvelusopimusta koskevassa päätöksenteossa.

    Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi 22. joulukuuta päätöksen, jolla oikeutettiin sairaanhoitopiirin edustaja allekirjoittamaan alueen kuntien, sairaanhoitopiirin ja Mehiläisen muodostaman yhteisyrityksen toimintaa sääntelevä palvelusopimus. Yhteisyritys aloitti toimintansa tämän vuoden kesäkuussa.

    Valitus hallinto-oikeuteen teki esteelliseksi

    Halosen ja Tiilikaisen esteellisyyttä perusteltiin sillä, että he olivat valittaneet hallinto-oikeuteen Kemin kaupunginhallituksen sote-ulkoistusta koskevasta päätöksestä. Halonen ja Tiilikainen vetivät myöhemmin nimensä pois valituksesta.

    Sairaanhoitopiirin hallituksessa katsottiin kuitenkin, että he olivat asiassa esteellisiä. Hallituksen jäsen Outi Keinänen (kesk.) esitti Halosen ja Tiilikaisen jääväämistä perustellen esitystään hallintolailla. Hallitus päätti esteellisyydestä äänin 3–2, jossa sitä kannattivat Martti Ruotsalainen (kesk.) ja hallituksen puheenjohtaja Ritva Sonntag (kesk.).

    Hallintolain mukaan monijäseninen toimielin, kuten kuntayhtymähallitus, voi päättää jäsenensä esteellisyydestä.

    Halonen ja Tiilikainen katsovat, että päätös oli laiton ja sen tarkoitus oli estää heitä päättämästä asiasta.

    Halonen ja Tiilikainen todettiin esteellisiksi myös myöhemmässä hallituksen kokouksessa päätöksestä, jossa yhteisyrityksen hankintaa ja Halosen ja Tiilikaisen jääväämistä koskeva oikaisuvaatimus jätettiin tutkimatta. Oikaisuvaatimus jätettiin tutkimatta, koska Pohjois-Suomen hallinto-oikeus oli aiemmin todennut, että kyseisestä päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta kuntalain eikä hallintolain nojalla. Samaan ratkaisuun päätyi myöhemmin myös korkein hallinto-oikeus.

    Tuossa päätöksessä oli mukana myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen varajäsen, torniolainen Matti Lankila (kesk.)

    "Kyse on periaatteesta"

    Kantelussaan Halonen ja Tiilikainen haluavat eduskunnan oikeusasiamiehen selvittävän syyllistyivätkö Keinänen, Lankila, Ruotsalainen ja Sonntag virkarikokseen menettelyssään.

    – Tässä on kyse enemmänkin periaatteesta. Haluamme, että asia käsitellään laajemmin ja todetaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenten menettelyn laittomuus, toteaa Aaro Tiilikainen.

    Esittelijäneuvos Ulla-Maija Lindströmin mukaan oikeusasiamies voi käynnistää asiassa esitutkinnan, joka voi johtaa syytteen nostamiseen virkarikoksesta. Hänen mukaansa tällainen toimi on kuitenkin varsin poikkeuksellinen. Viimeksi näin on tapahtunut vuona 2016 ja sitä ennen vuonna 2011.

    Eduskunnan oikeusasimies ei voi kumota jääväyspäätöstä. Se ei myöskään voi puuttua yhteisyrityksen perustamisesta tehtyihin päätöksiin.

    Saamelaiskäräjien hallitus esittää, että täysistunto hylkää saamelaiskäräjälakiluonnoksen

    Saamelaiskäräjien hallitus esittää, että täysistunto hylkää saamelaiskäräjälakiluonnoksen


    Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se hylkäisi hallituksen esityksen saamelaiskäräjälain muuttamiseksi. Saamelaiskäräjien hallitus katsoo, ettei saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukainen...

    Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se hylkäisi hallituksen esityksen saamelaiskäräjälain muuttamiseksi.

    Saamelaiskäräjien hallitus katsoo, ettei saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukainen neuvotteluvelvoite täyttynyt asianmukaisesti lain uudistamisprosessissa.

    – Saamelaiskäräjät katsoo, että elokuun lopussa järjestetty 9 pykälän mukainen neuvottelu oli vain tekninen kuulemistilaisuus eikä täyttänyt saamelaiskäräjälain 9 pykälän tarkoitusta aidosta neuvottelusta, kertoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

    – Oikeusministeriö ja Saamelaiskäräjät ovat laatineet yhdessä ohjemuistion 9 pykälän mukaisesta neuvottelumenettelystä, ja onkin hyvin paheksuttavaa, ettei neuvotteluvelvoite täyttynyt eikä Saamelaiskäräjien neuvottelupyyntöihin suostuttu saamelaiskäräjälakia koskeneessa neuvottelussa, jatkaa Sanila-Aikio.

    "Lakiluonnos on vastoin Suomen hallituksen ja Saamelaiskäräjien välistä yhteisymmärrystä"

    Saamelaiskäräjälain toimikunnan työ seurantaryhmineen eteni talvella 2017–2018, mutta toimikunnalla oli alusta asti tiedossa työn vaativimmat kohdat, kirjoittaa Saamelaiskäräjät tiedotteessaan.

    Tästä johtuen Saamelaiskäräjät irtautui neuvotteluista, mutta pääministerin kannustuksesta niitä päätettiin vielä jatkaa.

    Toimikunta jätti mietintönsä lausuntokierrokselle kesäkuussa 2018.

    – Tosin Saamelaiskäräjät pyysi merkitsemään toimikunnan 13. kesäkuuta pidetyn kokouksen pöytäkirjaan, että seuraavien vaalien toteuttaminen nykyisen lain pohjalta on vastoin työryhmän saamaa toimeksiantoa ja samalla myös vastoin sitä Suomen hallituksen ja Saamelaiskäräjien välistä yhteisymmärrystä, jolle työryhmän asettaminen perustui, Sanila-Aikio huomauttaa.

    Saamelaiskäräjät käsittelee hallituksen esitystä kokouksessaan 24. syyskuuta

    Saamelaiskäräjien hallitus katsoo, että laki Saamelaiskäräjistä on keskeisin laki saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon, itsehallinnon järjestäytymisen ja sitä kautta saamelaisten itsemääräämisoikeuden näkökulmasta.

    Laki Saamelaiskäräjistä toimeenpanee saamelaisille alkuperäiskansana Suomen perustuslaissa taattuja oikeuksia. Saamelaiskäräjälain haasteet sekä muutostarpeet ovat monilta osin olleet tiedossa jopa lain säätämisestä saakka. Saamelaiskäräjien prioriteettina on ollut jo useamman vaalikauden ajan uudistaa lakia Saamelaiskäräjistä.

    Saamelaiskäräjien täysistunto käsittelee hallituksen esityksen kokouksessaan 24. syyskuuta Inarissa. Valtioneuvosto käsittelee saamelaiskäräjälakiesitystä 27. syyskuuta. Valtioneuvosto päättää kokouksessaan, Saamelaiskäräjien esityksestä, joko viedä tai olla viemättä lakiluonnoksen eduskunnan käsiteltäväksi.

    Jänkäkoirasta kalojen kunkku –  hauesta voi löytyä uusi magneetti Lapin matkailuun

    Jänkäkoirasta kalojen kunkku – hauesta voi löytyä uusi magneetti Lapin matkailuun


    Hauen kalastus on jo merkittävää bisnestä Etelä-Suomessa varsinkin merialueella saaristossa. Kalastussafareita järjestäviä yrityksiä on lukuisia. Lapissakin ollaan pikku hiljaa heräämässä. Hauen pyyntiretkiä tarjoavia yrityksiäkin on jo...

    Hauen kalastus on jo merkittävää bisnestä Etelä-Suomessa varsinkin merialueella saaristossa. Kalastussafareita järjestäviä yrityksiä on lukuisia.

    Lapissakin ollaan pikku hiljaa heräämässä. Hauen pyyntiretkiä tarjoavia yrityksiäkin on jo jokunen, mutta yleisesti ottaen haukea hyödynnetään Lapissa vain kotitarvekalana.

    Hauki on kuitenkin mitä parhain urheilukalastuksen kohde, tai ehkä nykyään pitää sanoa korrektisti virkistyskalastuksen kohde. Se on huomattavan yleinen, kasvaa isoksi ja tempoo sykähdyttävästi siiman päässä.

    Hauen kanssa kehtaavat poseerata jopa suuret valtionpäämiehet. Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvattiin 21-kilosen hauen kanssa Siperiassa vuonna 2013.Alaxey Nikolsky / Ria Novosti / EPA

    Lapissa puhdasvetisistä haukijärvistä ei ole pulaa ja niissä on runsaasti kalaa. Metsähallituksen iskuryhmä on kuluneena kesänä kiertänyt koekalastamassa vapavälineillä Etelä- ja Keski-Lapin erämaisilla järvillä. Tavoitteena on ollut löytää rauhallisia paikkoja missä voisi syvänteestä tai lumpeikon laidasta uistimeen tärähtää oikein kunnon jytky.

    – Ajatuksena on, että tätä tietoa voitaisiin hyödyntää kalastusmatkailun kehittämisessä. Näyttää siltä, että Lappiin on syntynyt ja on syntymässä lisää pienehköjä kalastusmatkailun ohjelmapalveluyrityksiä. Tavoite on, että meillä olisi sitten paikkoja mihin vesialueen omistajana voitaisiin tätä kalastusmatkailua ohjata, erikoissuunnittelija Markku Vierelä Metsähallituksen eräpalveluista sanoo.

    Iso hauki on kova taistelija. Sitä arvostetaan saaliskalana korkealle Etelä- ja Keski-Euroopassa.Urpo Remsu

    Koekalastuksissa tavoite on ollut selvä. Pikkupuikkarit eivät maksavia asiakaita kiinnosta.

    – Erinäisissä selvityksissä ja tutkimuksissa on useaan kertaan todettu, että kalastusmatkailijan yksi suuria kriteerejä matkakohteen valinnassa on se, että hänellä on mahdollisuus saada isoja kaloja. Tässä yritetään kartoittaa juuri niitä isojen kalojen kohteita, Markku Vierelä sanoo.

    Laiton kalastus halutaan kuriin Itämerellä: vaikeuttaa lohikiintiön määrittämistä

    Laiton kalastus halutaan kuriin Itämerellä: vaikeuttaa lohikiintiön määrittämistä


    EU:n komissio esittää Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöksi noin 105 000 lohta, mikä on 15 prosenttia tätä vuotta enemmän. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES esittää, että lohikiintiötä määriteltäessä huomioitaisiin...

    EU:n komissio esittää Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöksi noin 105 000 lohta, mikä on 15 prosenttia tätä vuotta enemmän.

    Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES esittää, että lohikiintiötä määriteltäessä huomioitaisiin myös salakalastuksen ja Puolan väärin raportoidun kalalajin osuus, mikä laskisi kiintiön 63 300 loheen.

    Merentutkimusneuvoston näkemystä kannattavat esimerkiksi Tornio-Muoniojokiseura ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

    Pitääkö syyttömien kärsiä?

    Sinänsä komission esitys perustuu ICES:n tieteellisessä neuvossa esitettyihin lukuihin. Se ei vain huomioi erityisesti Puolassa tapahtuvaa lohien ilmoittamista taimenina, jolloin lohen saalistilastot vääristyvät. Lisäksi komissio ei huomioi arvioita raportoimattomasta saaliista eli salakalastuksesta.

    – Komission mielestä kyseessä on valvonnallinen ongelma, joka liittyy laittomaan kalastukseen, arvioi maa- ja metsätalousministeriön kalatalousneuvos Risto Lampinen.

    Lampinen kertoo, että Suomen ammattikalastajat ovat komission näkemyksen kannalla.

    – Heidän mielestään laiton kalastus pitää kitkeä pois, jotta sääntöjä noudattava ei joudu kärsimään, hän kertoo.

    Suomi ajaakin EU:ssa välitöntä valvonnan tehostamista ja laittoman kalastuksen eliminointia.

    – Tässä komissio on avainasemassa. Suomella ei ole itsellään mahdollisuuksia puuttua Puolan kalastuksenvalvontaan, Lampinen toteaa.

    Ikävä puoli asiassa on se, että vaikka liikakalastus johtuu laittomuuksista, lohikannat ovat silti uhattuina.

    Suomi tavoittelee komission ehdotusta merkittävästi pienempää lohen kalastuskiintiötä

    Lohikiintiön määrittämisessä ollaan oltu vastaavassa tilanteessa jo noin kymmenen vuotta. Pitkään tilanne näytti kulkevan kohti ratkaisua.

    – Toissa vuoteen asti laittoman kalastuksen arvioitiin vähenevän niin, että se olisi loppunut joko tänä tai ensi vuonna. Viime vuonna tilanne kuitenkin muuttui ja laitonta kalastusta arvioidaan nyt olevan merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin, Lampinen kertoo.

    Todennäköisesti komission esitys ei kuitenkaan ole lopullinen sana kiintiössä.

    – Joka vuosi Suomen ja Ruotsin aktiivisuuden ansiosta kiintiötä on saatu vähän alemmaksi, Lampinen sanoo.

    Lampisen mukaan viime vuonna komissio esitti suunnilleen saman kokoista kiintiötä, mutta kiintiöksi tuli lopulta reilu 91 000.

    Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt komission esityksestä lausuntoja. Lausuntoaika päättyi keskiviikkona. Suomen lopullisesta kannasta kiintiöön päättää eduskunta.

    48 000 suomalaista lasta käy koulua väistötilassa:

    48 000 suomalaista lasta käy koulua väistötilassa: "Hyvää tässä on se, että nyt koulu ei ole homeessa" – Katso oman kuntasi tilanne


    Tänä syksynä lähes joka kymmenennen koululaisen opintie kulkee varsinaisen koulurakennuksen sijaan väistötiloihin. Kuntien Ylelle ilmoittamien tietojen mukaan syyslukukaudella 2018 ainakin 48 634 peruskoululaista opiskelee joko kokonaan tai...

    Tänä syksynä lähes joka kymmenennen koululaisen opintie kulkee varsinaisen koulurakennuksen sijaan väistötiloihin.

    Kuntien Ylelle ilmoittamien tietojen mukaan syyslukukaudella 2018 ainakin 48 634 peruskoululaista opiskelee joko kokonaan tai osittain väistötiloissa. Tämä tarkoittaa hieman yli 9 prosenttia kunnallisten ala- ja yläkoulujen oppilaista.

    Yhdessä kunnassa kaikki paikkakunnan oppilaat käyvät tällä hetkellä koulua väistötiloissa. Kymmenessä kunnassa väistössä olevia oppilaita on yli puolet peruskoululaisista.

    Voit katsoa alla olevasta sovelluksesta oman kuntasi oppilaiden tilanteen. Jos sovellus ei näy kunnolla, voit avata artikkelin selainnäkymässä tämän jutun lopussa olevasta linkistä.

    Väistötiloissa opiskelevat peruskoululaiset maakunnittain

    Ylivoimaisesti yleisimpänä syynä väistötiloihin muuttamiselle ovat Ylen selvityksessä koulurakennuksen sisäilmaongelmat. Ne ovat syynä vähintään yhdessä koulussa 95 kunnassa.

    Sisäilma vaikuttaa paitsi oppilaiden terveyteen myös koululaisten menestymiseen opinnoissa.

    – Jos verrataan sisäilmaltaan huonoimpia kouluja parhaimpiin, koulumenestys voi vaihdella niissä arvosanan verran, mikäli huonossa sisäilmassa ollaan pitkäaikaisesti, sanoo terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaughnessy.

    Myös opetusalan ammattijärjestö OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio pitää tärkeänä, että oppilaat siirretään pois kouluista, joissa on sisäilmaongelmia. Siirto ei silti ole useinkaan ongelmatonta.

    – Väistötiloissa on riski, että oppimistulokset heikkenevät. Usein niissä on vain minimivarustus koulunkäyntiin. Meille on tullut palautetta, että parakeissa on runsaasti ongelmia lämpötilan ja ilmanvaihdon kanssa, Länsikallio sanoo.

    THL:n Haverinen-Shaughnessy muistuttaa, ettei ole tutkittu, miten oppimistuloksille käy väistötiloissa.

    –Se tietenkin riippuu siitä, ovatko väistötilat parempia sisäilman laadultaan ja lämpötilaltaan kuin aikaisemmat tilat.

    “On täällä ollut ihan mukavaa, mutta vanhaan kouluun on vielä ikävä. Siellä on paljon muistoja.” Noora Rintala, 6.-luokka, Kyrkbackens skola, KokkolaKalle Niskala / Yle

    Top 10 kunnat: väistötiloissa olevien oppilaiden osuus

    Yllä olevassa taulukossa kerrotaan, kuinka moni kunnan koululainen opiskelee väistötilassa ja kuinka suuri osuus tämä määrä on kunnan kaikista peruskoululaisista.

    "Korjauksiin ei ole todellakaan ryhdytty ajoissa"

    Valtioneuvosto käynnisti tänä keväänä Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman. Tavoitteena on herättää kunnat huoltamaan kiinteistöjään säännöllisesti.

    Ministeriön mukaan kaikki kunnat eivät ole pitäneet rakennuksistaan riittävän hyvää huolta. Rakennusneuvos Ritva Kivi opetus- ja kulttuuriministeriöstä arvioi, että kuntien tämänhetkinen investointitahti ei riitä korjausvelan kattamiseen. Rakennusvelalla tarkoitetaan sitä, että rakennukset kuluvat nopeammin kuin niitä korjataan.

    – Kuntakonsernien korjausvelka on arviolta 4 miljardia euroa. Kunnossapitoon ja korjauksiin ei ole todellakaan ryhdytty ajoissa, Kivi arvioi.

    OAJ:n työelämäasiamies Länsikallio sanoo suoraan, että kunnat tarvitsevat valtiolta kannustinrahaa koulujen korjaamiseen.

    – Valtion tulisi ottaa tästä isommin kiinni ja ratkaista asioita yhdessä kuntien kanssa, jotta kouluja saadaan ripeästi uudistettua, Länsikallio vaatii.

    Terveet tilat -ohjelmassa kunnille jaetaan hyviä neuvoja, mutta rahaa koulujen kunnostamiseen ei ole valtiolta luvassa ainakaan tällä hallituskaudella.

    “Hyvää tässä on se, että nyt koulu ei ole homeessa, mutta koulumatka piteni. Täällä on uudet tilat, luokat ja ruokala. Niillä pärjää.” Viljami Petäjä, 6.-luokka, Kyrkbackens skola, KokkolaKalle Niskala / YleTop 10 kunnat: väistötiloissa olevien oppilaiden määrä

    Yllä olevassa taulukossa kerrotaan, kuinka moni kunnan koululainen opiskelee väistötilassa ja kuinka suuri osuus tämä määrä on kunnan kaikista peruskoululaisista.

    “Alussa oli hankalaa sopeutua uusiin ja ahtaisiin väistötiloihin. Nyt arki on kuitenkin lähtenyt sujumaan. Tietenkin opetusta haittaa se, että materiaaleja puuttuu, eikä liikuntatiloja ole”, Henna Vuotari, 8.-luokka, Pelkosenniemen kouluTapani Leisti / Yle

    Pelkosenniemellä kaikki kunnan 60 peruskoululaista ovat väistötiloissa vanhassa pankissa.

    Pelkosenniemen kunta päätti viime vuoden lopulla rakentaa uuden koulun, mutta päätös tehtiin vain yhden äänen enemmistöllä. Päätöksestä valitettiin ja nyt asia seisoo hallinto-oikeudessa. Osa poliitikoista pelkää, että uusi koulu veisi köyhän kunnan talousahdinkoon.

    – Harmittaa, että kunnan päättäjät eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen uuden koulun rakentamisesta. Kyllä kunnon koulu pitää olla kaikilla! Pelkosenniemen koulun 8. luokkaa käyvä Henna Vuotari sanoo.

    – Ikävä kyllä menee vielä 2–3 vuotta ennen kuin pääsemme uuteen kouluun. Onneksi nyt ollaan kuitenkin turvallisissa tiloissa, toteaa Pelkosenniemen koulun rehtori Anne Pahkala.

    Kalle Niskala / Yle

    Kokkolassa väistötilojen tarve on ratkaistu sijoittamalla usean koulun evakko-oppilaat samaan väistötilaan, entiseen kauppakouluun.

    Pitkäaikainen väistötila mahdollistaa myös satsaukset: koululaisille on rakennettu ulkoilupiha ja rakennuksessa on tehty ilmastointi- ja pintaremontti.

    – Hyvää tässä on se, että nyt koulu ei ole homeessa, mutta toisaalta koulumatka piteni. Täällä on uudet tilat, luokat ja ruokala. Niillä pärjää, arvioi väistötiloja Kirkonmäen ruotsinkielisen koulun kuudesluokkalainen Viljami Petäjä.

    Samaa mieltä on rehtori Joakim Hansén.

    “Nämä ovat evakkotiloiksi erittäin hyvät. Paljon paremmin ei voisi oikeastaan olla.” Joakim Hansén, rehtori, Kyrkbackens skola, KokkolaKalle Niskala / Yle

    Sisäilmaongelmien jälkeen toiseksi yleisin syy väistötilojen käyttöön oli kuntien mukaan tilanahtaus.

    Yle pyysi kuntia arvioimaan myös, kuinka moni lapsi käy koulua väistötiloissa vielä kevätlukukaudella 2019. Kyselyn perusteella tilanne pysyy lähes ennallaan, sillä ensi keväänä 9,3 prosenttia eli noin 47 900 koululaista opiskelee väistötiloissa.

    Sen sijaan Oulussa väistötiloissa olevien lasten määrän arvioidaan kasvavan keväällä yli 700:llä eli lähes 2 500:een. Tämä on 11 prosenttia kaikista kaupungin peruskoululaisista.

    – Oulussa oppilasmäärä kasvaa vuosittain 400–500 oppilaalla. Kasvu on jatkunut jo usean vuoden ajan. Siksi tarvitsemme lisää tilaa. Ennusteen mukaan kasvu laantuu hieman tulevina vuosina. Koulujen rakentaminen ja peruskorjaukset jatkuvat vielä lähivuodet, kertoo Oulun perusopetusjohtaja Marjut Nurmivuori.

    Väistötiloissa olevien oppilaiden osuus laskee Väistötiloissa olevien oppilaiden osuus pysyy ennallaan Väistötiloissa olevien oppilaiden osuus kasvaa

    Yllä olevissa taulukoissa kerrotaan, kuinka suuri osuus tämä määrä on maakunnan kaikista peruskoululaisista.

    Näin selvitys tehtiin

    Jutun tiedot oppilasmääristä ja väistötiloista pyydettiin elo–syyskuussa 295:ltä Suomen kunnalta poisluettuna Ahvenanmaa. 94 prosenttia kunnista vastasi määräaikaan mennessä.

    Selvitys kattoi lähes 515 000 peruskoululaista. Tiedot koskevat vain kunnallisia peruskouluja.

    Kaikki tiedot ovat kuntien itse ilmoittamia, joskin Yle on pyrkinyt tarkistamaan mahdolliset epäselvyydet ja -tarkkuudet. Kevätlukukauden 2019 tilanne perustuu kuntien omaan arvioon ja saattaa vielä muuttua.

    Onko tiedoissa mielestäsi puutteita tai epätarkkuuksia? Kerro meille se tällä lomakkeella.

    Tätä kysyimme kunnilta Kuinka monta peruskoulun oppilasta kunnassanne on kaikkiaan syyslukukaudella 2018?Kuinka moni kuntanne peruskoulun oppilaista käy koulua täysin tai osittain väistötiloissa syyslukukaudella 2018?Missä kuntanne kouluissa on siirretty oppilaita väistötiloihin?Mistä syystä oppilaita on siirretty väistötiloihin?Kuinka moni kuntanne peruskoulutason oppilas opiskelee väistötiloissa kevätlukukaudella 2019?

    Juttua päivitetty 13.9.2018 kello 9.20. Korjattu Lapinlahden oppilasluku, täydennetty ohjeet kuntakohtaisen hakukoneen käyttöön ja tarkennettu yhden haastateltavan esittelyä sekä tarkennettu selvityksen menetelmää.

    Juttua päivitetty 13.9.2018 kello 13.40. Korjattu tieto Vesannon väistötiloissa käyvistä oppilaista. Hieman alle puolet Vesannon koululaisista opiskelee väistötiloissa. Aiemmin jutussa kerrottiin virheellisesti, että Vesannon kaikki oppilaat olisivat väistötiloissa.

    Juttua päivitetty 13.9.2018 kello 14.50. Lisätty Porvoon tiedot.

    Turisteja on houkuteltu Lappiin itsenäisyyden alkuvuosista lähtien: funkkistyylisten hotellien avulla luotiin mielikuvaa houkuttelevasta matkakohteesta

    Turisteja on houkuteltu Lappiin itsenäisyyden alkuvuosista lähtien: funkkistyylisten hotellien avulla luotiin mielikuvaa houkuttelevasta matkakohteesta


    Lapin matkailu aloitettiin käytännössä lähes tyhjästä pian Suomen itsenäistymisen jälkeen. Matkailijoille oli tarjolla vain pieniä matkustajakoteja Rovaniemellä ja parissa muussa kirkonkylässä. Matkailua lähdettiin rakentamaan...

    Lapin matkailu aloitettiin käytännössä lähes tyhjästä pian Suomen itsenäistymisen jälkeen. Matkailijoille oli tarjolla vain pieniä matkustajakoteja Rovaniemellä ja parissa muussa kirkonkylässä.

    Matkailua lähdettiin rakentamaan valtiojohtoisesti. Toimintaa alkoivat suunnitella yhdessä Suomen valtio ja Suomen matkailijayhdistys.

    Arkkitehti Harri Hautajärvi on tehnyt väitöskirjan Lapin matkailun arkkitehtuurista.

    Sen pohjalta on tehty käsikirjoitus näyttelyyn, joka esittelee Lapin matkailua ja arkkitehtuuria 1930–1950 –luvun Suomessa. Rovaniemen Arktikumissa esillä olevan näyttelyn on tuottanut Arkkitehtuurimuseo.

    Lapin matkailua rakennettiin tyylillä, rahaa ja vaivaa säästämättä. Lappiin rakennettiin moderneja funkkistyylisiä hotelleja Pohjanhovin lisäksi Pallastunturille ja Petsamon Kolttakönkäälle.

    Kokonaisuudet mietittiin viimeisen päälle, jopa valaisimia, huonekaluja ja kankaita suunniteltiin hotellin omaan tyyliin sopiviksi.

    Pallastunturin matkailumajan seurusteluhuoneen sisutus oli suunniteltu nimenomaan Pallasta ajatellen. Kalustus oli kansainvälisestikin huomiota herättänyttä eksoottista eleganssia.R. Roos

    – Toiminnassa oli mukana alan parhaita ihmisiä. Parhaat arkkitehdit ja sisustusarkkitehdit Helsingistä ja samaten kaikki muut eri alojen toimijat pestattiin siihen työhön vuosikymmeniksi kaksikymmentäluvulta kuusikymmentäluvulle asti, arkkitehti ja näyttelyn kuraattori Harri Hautajärvi sanoo.

    Työn voi hyvällä syyllä sanoa onnistuneen.

    Postikorttikuvat Lapin hienoista hotelleista ja eksoottisista maisemista levisivät ympäri maailmaa. Käytännössä pohjaa Lapin nykyiselle vetovoimalle lähdettiin luomaan jo melkein sata vuotta sitten.

    Kahden tasoista majoitusta

    Aivan oma ilmiönsä oli matkailurakentamisen kaksijakoisuus, joka jossain muodossa on nähtävissä nykypäivänäkin.

    Toisaalla rakennettiin elitistisiä hotelleja, mutta toisaalla tehtiin talonpoikaishenkisiä matkailumajoja sekä pieniä ja vaatimattomia retkeilymajoja.

    – Se on mielenkiintoista, minä olen tutkinut sitä väitöskirjassani. Ensinnäkin rakennettiin kansainvälisen tyylin mukaisia ja trendikkäitä funkkishotelleja, jotka kalustettiin hyvin elegantisti.

    – Toisaalta samaan aikaan samassa arkkitehtitoimistossa, Väinö Vähäkallion toimistossa suunniteltiin kansallisromanttisia pienipiirteisiä punamullattuja matkailumajoja ja retkeilymajoja, jotka rakennettiin hirrestä, arkkitehti Harri Hautajärvi sanoo.

    Vanha hotelli Pallas.

    Lapin matkailua rakentamassa oli useita valtion laitoksia ja yhtiöitä kuten rakennushallitus, valtion rautatiet, valtion linja-autoyhtiö Pohjolan liikenne ja Alko.

    Alko oy:llä oli merkittävä rooli matkailun kehittämisessä sekä suoraan että tytäryhtiönsä Alkon Kansanravintolat Oy: n kautta.

    Esimerkiksi hotelli Pohjanhovin perustivat yhdessä Suomen Matkailijayhdistys, Oy Alkoholiliike Ab ja Alkon Kansanravintola Oy.

    Suomen valtiolla oli oma intressinsä Lapin matkailutoiminnan synnyttämisessä.

    – Lapin matkailun luomisessa oli ideana tehdä Suomea ja ainutlaatuista Lappia tunnetuksi sekä oman maan kansalaisille että ulkomaalaisille. Suomelle oli tärkeä luoda omaa identiteettiä ja saada ihmiset tutustumaan omaan maahansa, sanoo arkkitehti Harri Hautajärvi.

    17.9. muutettu väliotsikko muotoon: Kahden tasoista majoitusta, sekä tekstiin: toisaalla tehtiin talonpoikaishenkisiä matkailumajoja sekä pieniä ja vaatimattomia retkeilymajoja.

    Punkkihavaintoja tehty jo Suomen pohjoisinta kolkkaa myöten – Uudet loislajit voivat uhata pohjoisen poronhoitoa

    Punkkihavaintoja tehty jo Suomen pohjoisinta kolkkaa myöten – Uudet loislajit voivat uhata pohjoisen poronhoitoa


    Myös pohjoisimmasta Suomesta on jo löytynyt yksittäisiä punkkeja kissoista, koirista ja poroista. Esimerkiksi Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella löydettiin kuluneen kesän aikana kissasta punkki. Toinen löytyi vuotta aiemmin porosta...

    Myös pohjoisimmasta Suomesta on jo löytynyt yksittäisiä punkkeja kissoista, koirista ja poroista. Esimerkiksi Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella löydettiin kuluneen kesän aikana kissasta punkki. Toinen löytyi vuotta aiemmin porosta teurastuksen yhteydessä Inarin Kaamasessa.

    Punkkeja ei odoteta saapuvaksi vain etelästä, sillä Norjan rannikko on pohjoista myöten punkin levinneisyysaluetta. Punkki olisi levitessään uusi riesa ihmisten lisäksi muun muassa pohjoisen poronhoidolle, toteaa Helsingin yliopiston hirvieläinsairauksien dosentti ja poroeläinlääkäri Sauli Laaksonen.

    Tältä näyttää koiran ihosta löytynyt punkki.Jyrki Lyytikkä / Yle

    – Tästähän on lyhyt matka Norjan rannikolle. Punkkeja on jo löytynyt muutamasta porosta. Jos ilmasto lämpenee ja aluskasvillisuus rehevöityy, laajenee myös punkin levinneisyysalue ja levitessään se kykenee tartuttamaan ikäviä tauteja poroihin.

    Paras lääke loisia vastaan olisi riittävän pitkä pakkasaika talvella. Ilmaston lämmetessä dosentti Sauli Laaksonen pitää erilaisia loisia todellisena uhkana pohjoisen poronhoidolle.

    – Vatsakalvomato "Setaria tundra" on varmasti loisista tutuin. Myös valkohäntäpeuran aikanaan meille tuoma loinen, hirvieläimen imusuonistomato "Rumenifilaria andersoni" on jo levinnyt koko poronhoitoalueelle ja odotettavasti leviää myös Norjaan ja Ruotsiin, kertoo Laaksonen.

    Suomen paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila ei vielä huolestu punkkilöydöksistä. Ollilan mukaan poron karva on hyvä suoja erilaisia riesoja vastaan.

    Paliskuntainyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila ei pelkää punkin aiheuttavan poroille harmia.Anneli Lappalainen / Yle

    – Minä en näe sitä kovin pahana uhkana, sillä Norjan rannikko on jo olemassaankin punkkialuetta. En ole kuullut, että siitä olisi ollut porolle isompaa haittaa. Poro on tiheäkarvainen, eivätkä loiset yleensä pääse karvan läpi ihoon, Ollila pohtii.

    Korjattu 12.9.2018 klo 13:31: Loisten latinalaiset nimet korjattu alkamaan isolla alkukirjaimella. Rumenifilaria andersoni -loisen kirjoitusasu myös korjattu oikeaan muotoon. Jutussa puhuttiin myös hyönteisistä, vaikka punkki on hämähäkkieläin.

    Yle seurasi Kittilä-käräjien toista päivää – Puolustus kuvailee Mäkelän käytöstä

    Yle seurasi Kittilä-käräjien toista päivää – Puolustus kuvailee Mäkelän käytöstä "raivohulluksi" kostoksi siitä, että hänen miehensä ei päässyt Leville töihin


    Seuraamme poikkeuksellisen oikeudenkäynnin toista päivää tässä artikkelissa hetki hetkeltä. Istunto alkaa kello 9 Lapin aluehallintoviraston salissa Rovaniemellä. Yle seurasi hetki hetkeltä myös Kittilä-käräjien ensimmäistä...

    Seuraamme poikkeuksellisen oikeudenkäynnin toista päivää tässä artikkelissa hetki hetkeltä. Istunto alkaa kello 9 Lapin aluehallintoviraston salissa Rovaniemellä. Yle seurasi hetki hetkeltä myös Kittilä-käräjien ensimmäistä istuntopäivää eilen tiistaina.

    14:46 Keskiviikon istunto ja hetki hetkeltä -seuranta päättyy. Oikeudenkäynti jatkuu torstaina, ja oikeusprosessi on kokonaisuudessaan pitkä. Oikeudenkäynnin asioiden käsittelylle on varattu useita viikkoja aikaa.

    14:40 Työsuojeluviranomaisen edustaja esittää lopuksi, että työnsuojeluviranomaiset yhtyvät syyttäjän väitteisiin työsyrjinnästä. Edustajan mukaan kunnanjohtaja Anna Mäkelää kohdeltiin epäasiallisesti, ja toiminta alkoi heti Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta tehdyn tutkintapyynnön jälkeen. Epäasiallinen käyttäytyminen kesti yli vuoden ajan.

    Työsuojeluviranomaisen edustajan mukaan kunnanjohtajaa ei saa irtisanoa epäasiallisin syin eikä kunnanjohtaja Mäkelän erottamiseen ole esitetty riittäviä ja asiallisia syitä.

    14:30 Kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan sihteerin Sannareetta Virikon edustaja esittää, että Virikko ei ole voinut syyllistyä virkarikokseen, koska hän toimi sihteerin ominaisuudessa eli kirjasi muiden tekemiä päätöksiä raporttiin. Virikko kirjoitti raportista kolme eri versiota valiokunnalta saamien ohjeiden mukaan.

    14:25 Oikeuden istunto jatkuu kahvitaon jälkeen.

    13:44 Kahta syytettyä edustava asianajaja Jari Halttu vetoaa puheenvuorossaan siihen, että kunnan päätösten valmistelussa ei olisi vielä kysymys julkisen vallan käytöstä, joten virkarikossäännökset eivät koske sitä. Lisäksi Halttu korostaa, että kunnanjohtaja Mäkelää kuultiin riittävästi ennen irtisanomista, koska laissa ei ole erityisiä määräyksiä siitä, miten laajaa kuulemisen tulee olla.

    Haltun mukaan kunnanjohtaja Mäkelä piti yhteyttä vain pieneen sisäpiiriin, ja iso osa luottamushenkilöistä piti Mäkelän yhteydenpitoa riittämättömänä.

    Haltun mukaan tilapäisen valiokunnan toiminnassa ei ole kyse törkeästä virkavelvollisuuden väärinkäyttämisestä, sillä se ei pyrkinyt tahallisesti aiheuttamaan kenellekään huomattavaa etua tai haittaa.

    Syyttäjä Sari Anttonen Lapin käräjäoikeudessa 11.9.2018Maija-Liisa Juntti / Yle

    13:12 Mauri Taskilan (vas.) edustaja Petter Kavonius korostaa, että Taskila on ollut mukana päätöksenteossa vain sellaisissa tapauksissa, joissa on päätetty kunnan toimielinten päätöksentekoprosessista, eli hän ei ole ollut mukana kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomista varsinaisesti koskevassa päätöksenteossa.

    Kavonius tuo oikeudessa esille myös sen, että hallituksen vuonna 1995 tekemässä lakiesityksessä korostettiin sitä, että kunnanjohtaja pitäisi voida erottaa luottamuspulan vuoksi määräenemmistöllä, joten Kittilän kunnanvaltuustolla oli oikeus erottaa kunnanjohtaja jopa täysin ilman kunnanjohtajan kuulemista.

    Virkarikoksiin erikoistuneen emeritusprofessorin Pekka Viljasen mukaan Kavoniuksen mainitsema muutos ei kuitenkaan mennyt läpi eduskunnassa. Siitä luovuttiin juuri siitä syystä, että kunnanjohtajan erottamista ei haluttu helpottaa vaan päin vastoin kiristää. Viljanen sanoo, että Suomessa voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan kunnanjohtajan erottamiseen pitää olla aina asiallinen ja riittävä syy.

    13:05 Risto Similän (kesk.) edustaja korostaa sitä, että Similä on ollut mukana Kittilän päätöksenteossa niin vähän, että ei ole perusteita olettaa hänen osallistuneen mihinkään suunnitelmalliseen toimintaan kunnanjohtaja Mäkelänerottamiseksi. Edustajan mukaan Similä on myös käyttäytynyt asiallisesti Mäkelää kohtaan eikä hän siten ole syyllistynyt työsyrjintään Mäkelää kohtaan.

    12:52 Jukka Salmen (kesk.) edustaja korostaa sitä, että Salmi ei valmistellut kunnanjohtaja Mäkelän erottamispäätöstä ja hänellä on ollut syytä luottaa asian valmisteluun, joten Salmella oli "täysin vapaat kädet" päättää irtisanomisesta valtuustossa esityksen mukaan.

    Salmen edustaja korostaa, että irtisanomishetkellä Kittilän päätöksenteko oli täysin halvaantuneessa tilassa eikä Salmella ollut mitään Mäkelää vastaan eikä hänen puolesta.

    12:45 Oikeuden istunto jatkuu lounaan jälkeen. Puheenvuoron on saanut yksi puolustuksen edustaja, jonka nimestä ei saanut selvää ja jonka esityksestä ei voi kertoa videolinkin huonon äänenlaadun vuoksi.

    11:47 Oikeus keskeyttää istunnon lounaan ajaksi.

    11:05 Seitsemää syytettyä edustavan lakiasiaintoimiston johtaja Kari Uoti saa puheenvuoron. Uoti arvostelee syyttäjää siitä, että hän puuttuu poliittiseen prosessiin oikeudessa, ja kritisoi syyttäjän lausuntoa "rakenteellisesta korruptiosta". Uotin mukaan asiaa ei olisi pitänyt tuoda oikeuteen lainkaan, sillä poliittisten päättäjien tulee voida muodostaa mielipiteensä ilman pelkoa siitä, että "poliisi tulee oven taakse".

    Uotin mukaan kunnanvaltuutetut ovat kunnallisessa itsehallinnossa vastuussa vain äänestäjilleen. Lisäksi valtuutettujen tulee voida luottaa siihen, että päätösesitykset on valmisteltu laillisesti, ja päätökset tehdään valtuustossa puhtaasti poliittisen harkinnan perusteella.

    Uoti sanoo myös, että syyttäjä ei ole toiminut johdonmukaisesti, sillä syyte ei koske kaikkia niitä, jotka ovat olleet mukana valmistelemassa kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomista. Uotin mukaan valtuutettu Hille Kuusisto (kok.) oli mukana valmistelussa, mutta hän ei saanut syytettä virkarikoksesta, sillä Kuusisto äänesti valtuustossa Mäkelän erottamista vastaan.

    Uotin mukaan Kittilän kunnalla oli perustelut erottaa kunnanjohtaja Mäkelä, koska hän käyttäytyi julkisuudessa halventavasti Kittilän kuntaa kohtaan. Kittilän kunnan riidoissa on itse asiassa kyse Mäkelän kostosta Kittilän kunnalle ja Levin hissiyhtiön toimitusjohtajalle Jouni Palosaarelle.

    Uoti kuvailee Mäkelän käytöstä "raivohulluksi" kostoksi siitä, että hänen miehensä ei päässyt Leville töihin.

    Uotin mukaan lopputulos ei olisi muuttunut, vaikka Mäkelää olisi kuultu erottamisasiasta tarkemmin, sillä valtuusto olisi joka tapauksessa päätynyt erottamaan hänet.

    10:50 Leena Kinnusen (vas.) puolustusasianajaja korostaa, että Kinnunen on osallistunut varahenkilönä vain satunnaisesti Kittilän kunnanhallituksen kokouksiin, ja hänellä on ollut vain lyhyt aika tutustua kokousten esityslistoihin.

    10.33 Paula Nevalaisen (vas.) puolustusasianajaja korostaa, että hänen asiakkaansa ei ole ollut tietoinen mistään "varjovalmistelusta", johon syyttäjä viittaa. Syyttäjän mukaan monet kunnanhallituksen päätökset oli tosiasiassa tehty salassa jo ennen kokouksia. Nevalaisen edustajan mukaan Nevalainen ei tiedä mitään tällaisesta toiminnasta.

    10:29 Oikeus jatkaa istuntoa. Oikeuden puheenjohtaja kiinnittää huomiota videoyhteydessä käytettävän äänen laatuun, sillä Kittilässä oikeudenkäyntiä seuraavat henkilöt eivät ole saaneet kunnolla selvää puheista, ja pyytää kaikkia välttämään turhaa meteliä.

    10:10 Oikeus pitää taukoa.

    9:00 Kittilän kuntapäättäjien laajan virkarikosoikeudenkäynnin toinen istuntopäivä alkoi puolustuksen alkupuheenvuoroilla. Syytettyjen edustajat keskittyvät erityisesti syyttäjän väitteisiin tahallisuudesta ja motiivista. Useassa puheenvuorossa kyseenalaistetaan syyttäjän väite siitä, että kyse olisi kostosta. Puolustuksen mukaan kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisen taustalla oli epäluottamus, ja irtisanominen oli nimenomaan kunnan omien etujen mukaista.

    Puolustuksen puheenvuoroissa käsitellään myös kunnanjohtaja Anna Mäkelän työturvallisuuteen liittyviä yksityiskohtia. Puolustuksen mukaan Mäkelää ei kohdeltu epäasiallisesti tai lainvastaisesti, sillä kunnanjohtajan tulee kestää terävääkin kritiikkiä

    Kittilän virkarikosoikeudenkäynti alkoi tiistaina syyttäjän puheenvuorolla

    Ensimmäisenä istuntopäivänä syyttäjä lausui muun muassa, että nyt käräjillä puitavassa tapauksessa on kyse rakenteellisesta korruptiosta, jossa "Palosaarten sisarusten yritystoiminnan tarpeet" ovat alkaneet ohjata Kittilän kunnallista päätöksentekoa.

    Puolustus kiistää korruption. Tänään keskiviikkona käräjillä keskiössä on syytettyjen kuntapäättäjien puolustus. Oikeus käsittelee asiaa kaikkiaan usean viikon ajan juttukokonaisuuden laajuuden vuoksi.

    Taustalla on lähes viisi vuotta vanhoista tapahtumista alkanut vyyhti. Kittilän kunnan hallinto meni pahasti solmuun vuoden 2013 lopussa, kun joukko päättäjiä jätti tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajan tekemisistä.

    Oikeudenkäynnissä on kyse pitkälti siitä, rikottiinko Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän irtisanomisprosessissa lakia, ja erityisesti, rikottiinko sitä tietoisesti ja tahallaan. Kaikki syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikokseen.

    Syyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen Lapin käräjäoikeudessa Kittilä-käräjien ensimmäisenä istuntopäivänä 11.9.2018.Maija-Liisa Juntti / Yle

    Juttua täydennetään päivän aikana.

    Korjattu 12.9.2018 klo 17:03 professori Pekka Viljasen kommenttia.

    Lue myös

    SK: Uusi pöytäkirja: Näin Kittilän päättäjät pantiin puhumaan poliisille – Poromies: ”Koin tulleeni kusetetuksi”

    Pohjoisimmat kunnat haluaisivat lisätä norjan kielen opetusta –

    Pohjoisimmat kunnat haluaisivat lisätä norjan kielen opetusta – "Norjan kieli koetaan täällä hyödyllisempänä kuin ruotsi"


    Pohjoisimmat kunnat Inari, Enontekiö ja Utsjoki haluaisivat lisätä norjan kielen opetusta kouluissaan. Norjan kielen taitoa pidetään tärkeänä, ovathan kunnat rajakuntia Norjan kanssa. Opetussuunnitelmasta norjan kieltä ei kuitenkaan löydy ja...

    Pohjoisimmat kunnat Inari, Enontekiö ja Utsjoki haluaisivat lisätä norjan kielen opetusta kouluissaan. Norjan kielen taitoa pidetään tärkeänä, ovathan kunnat rajakuntia Norjan kanssa. Opetussuunnitelmasta norjan kieltä ei kuitenkaan löydy ja peruskouluissa norjaa voi lukea vain valinnaisaineena.

    Enontekiön kunnanvaltuutettu Elina Rousu-Karlsen on tehnyt valtuustoaloitteen norjan kielen saamiseksi osaksi opetussuunnitelmaa Enontekiöllä. Rousu-Karlsenin mukaan rajakunnan asukkailla on paljon yhteyksiä ja siteitä Norjaan ja siksi kielen opiskelu jo peruskoulussa olisi tärkeää.

    – Enontekiöllä on enemmän yhteistyötä Norjan kuin Ruotsin kanssa. Jos ajattelee laajemmin, niin enontekiöläisnuorilla on varmasti hyvät mahdollisuudet saada tulevaisuudessa töitä Norjasta. On todella sääli, että norjan kieltä ei opeteta Enontekiön kunnassa enempää, sanoo Elina Rousu-Karlsen.

    Enontekiön kunnanvaltuutettu Elina Rousu-Karlsen.Yle vaalikone “Norja ruotsin tilalle”

    Elina Rousu-Karlsen toimii kauppiaana Enontekiön Kilpisjärvellä ja käyttää norjan kieltä päivittäin työssään. Rousu-Karlsen olisi valmis menemään kieliasiassa jopa niin pitkälle, että vaihtaisi Enontekiön kunnassa pakollisen ruotsin kielen tilalle norjan kielen opetuksen.

    – Tämä olisi Enontekiön kunnalle hieno tilaisuus toimia pilottikuntana, jossa oppilas voisi itse valita opiskeleeko ruotsia vai norjaa. Tämä olisi myös meidän lukiolle mahtava mahdollisuus, jos ylioppilaskirjoituksissa voisi jonain päivänä kirjoittaa norjan kielen, ideoi Elina Rousu-Karlsen.

    Jyrki Lyytikkä / YleYli 100 oppilasta norjan kielen opissa pohjoisimmissa kunnissa

    Norjan kieltä voi opiskella Inarissa ja Enontekiöllä kerhoissa, jotka on tarkoitettu ala-asteikäisille. Enontekiöllä norjaa voi lukea myös valinnaisaineena. Inarin kunnan Ivalon ala-asteella norjan kielen kerhoissa on yhteensä 56 oppilasta. Enontekiön kunnasta ei ole saatavilla tarkkoja lukuja norjan opiskelijoista.

    Utsjoella tilanne on kuitenkin erilainen kuin naapurikunnissa. Siellä melkein kaikki saamenkieliset oppilaat lukevat norjan kieltä; yhteensä 61 oppilaalla on norja valinnaisaineena.

    Utsjoella norjan kielelle tehty oma opetussuunnitelma

    Utsjoen sivistystoimenjohtaja ja rehtori Laura Arola kertoo, että Utsjoella norjan kielen opetus on saatu pyörimään omalla paikallisella opetussuunnitelmalla. Utsjoella norjaa voi lukea ensimmäiseltä luokalta lähtien.

    – Vaikka norjan kieltä ei valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta sellaisenaan löydykään, niin sieltähän löytyvät kuitenkin vieraiden kielten oppimistavoitteet. Niitä voi käyttää pohjana ja niiden kautta mekin olemme luoneet oman opetussuunnitelman norjan kielelle, kertoo Laura Arola.

    Utsjoen sivistystoimenjohtaja ja rehtori Laura Arola.Vesa Toppari / YleRuotsin kielen taitoa vaaditaan useisiin virkoihin

    Ruotsin kielen opiskelu alkaa 6. luokalla ala-asteella. Pohjoisimmissa rajakunnissa norjan kielen taitoa pidetään kuitenkin arjen ja työn saamisen kannalta tärkeämpänä kuin ruotsin kieltä.

    Utsjoen sivistystoimenjohtajan ja rehtorin Laura Arolan mukaan Utsjoen kunnan koululaiset lukevat norjaa innokkaammin kuin ruotsia. Arola kuitenkin painottaa, ettei norjan kieli voi syrjäyttää ruotsin kieltä, sillä Suomessa useisiin virkoihin vaaditaan ruotsin kielen taitoa.

    – Niin kauan kun Suomessa vaaditaan ruotsin kielen taitoa jatko-opinnoissa ja viroissa, me haluamme tarjota ruotsin kielen opetusta. Norjan kieltä pitäisi kuitenkin opettaa Pohjois-Suomessa nykyistä enemmän, sillä monet kulkevat Norjan puolella töissä, pohtii Laura Arola.

    Päteviä opettajia vähän – oppimateriaalia ei lainkaan

    Inarin kunnan kouluilla on paljon yhteistyötä Norjan Nessebyn ja Sör-Varangerin koulujen kanssa. Inarin sivistystoimenjohtaja Ilkka Korhonen kertoo, että norjan kieli kiinnostaa oppilaita jo senkin takia.

    Norjan kielen opetuksen suurin ongelma on kuitenkin se, että päteviä opettajia on vähän ja oppimateriaalia ei lainkaan.

    – Varmaan suurin kanto kaskessa on se, että meillä Suomessa ei pysty pätevöitymään norjan kielen opettajaksi. Toisekseen norjan kieltä ei ainakaan alakoulun puolella tunnusteta opetussuunnitelmassa suoraan valinnaiskieleksi. Yläkoulussa ja lukiossa norjaa on kuitenkin mahdollista opiskella valinnaisaineena.

    Inarin sivistystoimenjohtajan Ilkka Korhosen mielestä Inarin kouluissa voitaisiin lukea ruotsin sijasta norjaa.

    – Meille ei ole suurta merkitystä sillä, opetetaanko täällä norjaa vai ruotsia. Se on kuitenkin kielipoliittiinen kysymys, josta halutaan pitää valtakunnassa kiinni. Norjan kieli olisi lapsille mielekkäämpi opiskeltava, koska he näkevät sille selkeämmän tarkoituksen, sanoo Korhonen.

    Inarin sivistystoimenjohtaja Ilkka Korhonen.Vesa Toppari / YleKielikokeilu ei onnistunut

    Opetusministeriöllä oli tarkoitus aloittaa tänä syksynä kielikokeilu, jossa pakollisesta ruotsin opetuksesta olisi luovuttu. Ajatuksena oli, että kokeiluun otettaisiin mukaan koko Suomesta 2 200 oppilasta, mutta kokeilu ei onnistunutkaan. Koulut toisensa jälkeen vetäytyivät kokeilusta.

    – Opetusministeriö kyllä myönsi luvat kielikokeiluun viidelle koululle, mutta koulut eivät halunneetkaan toteuttaa kokeilua, kertoo hallitusneuvos Janne Öberg Opetusministeriöstä.

    Kielikokeilussa ruotsin kielen sijaan oppilas olisi voinut opiskella jotain muuta vierasta kieltä, esimerkiksi venäjää. Siinä olisi myös seurattu kielivalintojen vaikutuksia oppimistuloksiin ja kielitarjontaan.

    Vaikka Enontekiön kunta ei hakenutkaan mukaan kokeiluun, olisi kielikokeilu sopinut Enontekiölle todella hyvin, sanoo kunnanvaltuutettu Elina Rousu-Karlsen. Rousu-Karlsen aikoo jatkaa edelleen työtä norjan kielen opetuksen puolesta kunnassa.

    – Koska oppimateriaalia ei ole, me voisimme projektin kautta tuottaa oppimateriaalia norjankieliseen opetukseen, kaikille luokka-asteille, esittää Elina Rousu-Karlsen.

    Korjattu 12.9.2018 klo 09.40: Kielikokeilu ei alkanutkaan tänä syksynä, vaikka tekstissä niin kerrottiin.

    Yle seurasi Kittilä-käräjien ensimmäistä päivää – katso tästä tärkeimmät tapahtumat

    Yle seurasi Kittilä-käräjien ensimmäistä päivää – katso tästä tärkeimmät tapahtumat


    klo 16.05 Hetki hetkeltä -seuranta päättyy tähän. Yle Uutiset seuraa Kittilän kuntakäräjiä eri välineissä. klo 16.02: Korhonen tuo puheenvuorossaan esille Levin hissiyhtiön hallituksessa Palosaarta koskevan tutkintapyynnön aikaan istuneen...

    klo 16.05 Hetki hetkeltä -seuranta päättyy tähän. Yle Uutiset seuraa Kittilän kuntakäräjiä eri välineissä.

    klo 16.02: Korhonen tuo puheenvuorossaan esille Levin hissiyhtiön hallituksessa Palosaarta koskevan tutkintapyynnön aikaan istuneen Antti Rinteen osuuden Palosaaren potkuihin. Korhosen mukaan Mäkelä on esteellisenä osallistunut Levi Ski Resort Oy:n asioiden käsittelyyn. Oikeudenistunto päättyy tältä päivältä.

    klo 15.33: Puheenvuoro on siirtynyt puolustusasianajaja Jari Korhoselle, joka toteaa että kunnanjohtaja toimii kunnanhallituksen alaisena. Useita syytettyjä edustavan Korhosen mukaan omistajaohjaus ajautui "täydelliseen kriisiin" Mäkelän aikana. Taustalla vaikuttivat Korhosen mukaan Mäkelän ja Jouni Palosaaren huonot välit.

    klo 15.15: Siponen ihmettelee, miksi irtisanomisprosessissa olisi pitänyt kuulla Mäkelän alaisia, jos kyse on luottamushenkilöiden ja kunnanjohtajan välisestä luottamuksen puutteesta.

    klo 15.12: Siponen kiistää, että Mäkelän työtehtäviä olisi vaikeutettu tai että Mäkelää olisi kielletty tuomasta hissiyhtiöön liittyviä asioita kunnanhallituksen esityslistalle. Siposen mukaan (kunnanhallituksen puheenjohtajana toiminut) Timo Kurula ei halunnut Mäkelän tuovan tietokonetta kunnanhallituksen kokouksiin, koska tietokoneen käytöstä seurasi "äänekästä naputusta, joka häiritsi kokousta".

    klo 14.53: Timo Kurulaa edustava asianajaja Olli Siponen toteaa, että Levin hissiyhtiön taloudellista merkitystä Kittilän kunnalle ei voi kyllin korostaa ja yhtiöön liittyvissä päätöksissä pitää käyttää suurta harkintaa. "Tutkintapyyntöä ei voi tehdä naiivisti", Siponen sanoo puheenvuorossaan. Siposen mukaan syytetyillä luottamushenkilöillä oli mielessä kunnan etu, ei Jouni Palosaaren etu. "Kunnanjohtajan on kestettävä kovaakin kritiikkiä. Nyt syyte lähtee siitä, että jos on eri mieltä kunnanjohtajan kanssa, se on rikos."

    klo 14.24: Mäkelän asianajaja John-Henrik Spåre kehottaa käräjäoikeutta kiinnittämään huomiota aikajanaan. Spåre toteaa, että vuonna 2010 Kittilän kunnanjohtajana aloittanut Mäkelä ei saanut kolmeen vuoteen "tavanomaisesta poikkeavaa kritiikkiä" toiminnastaan ja yhteistyö luottamushenkiköiden kanssa sujui normaalisti. Kun Mäkelä teki tutkintapyynnön Palosaaresta, kaikki muuttui Spåren mukaan "välittömästi ja olennaisesti". Mäkelä teki tutkintapyynnön virkavastuun puitteissa ja sen velvoittamana, Spåre toteaa.

    klo 14.00: Oikeuden puheenjohtaja, käräjätuomari Vilho Niiranen ilmoittaa vartin kahvitauosta.

    Maija-Liisa Juntti / Yle

    klo 13.57: Syyttäjän mukaan tilapäisen valiokunnan raportissa olleet virheet todettiin toistuvasti, mutta raporttia ei muutettu. Anttosen mukaan kuntapäättäjien toiminnassa kyse on ollut "ihan puhtaasti tahallisesta toiminnasta, ei yksittäisestä napin painalluksesta". Kuntapäättäjien toiminta osoittaa syyttäjän mukaan "sinnikästä pyrkimystä siihen, että Anna Mäkelästä päästään eroon".

    klo 13.45: Syyttäjä Sari Anttonen käsittelee Mäkelän erottamista valmistelleen tilapäisen valiokunnan toimintaa. Anttosen mukaan toiminnassa oli useita virheitä ja puutteita, esimerkiksi se että valiokunta ei kuullut yhtään Mäkelän alaista. Anttosen puhe välittyy käräjäsalista toimittajien työtilaan välillä heikosti ja Anttosen puheesta on ajoittain vaikea saada selvää.

    klo 13.34 Syyttäjä käy läpi työturvallisuusrikosta koskevaa haastehakemusta. Syyttäjä toteaa, että lääketieteellistä näyttöä epäasiallisen kohtelun vaikutuksesta Mäkelän terveyteen syyttäjä ei aio esittää, vaan kyse on terveyttä vaarantavasta toiminnasta.

    klo 13.22: Syyttäjän mukaan Kuntaliitto on useissa lausunnoissa todennut, että kunnanjohtaja Anna Mäkelällä oli oikeus tehdä poliisille tutkintapyyntö Palosaaren toiminnasta.

    klo 13.04: Oikeudenkäynti jatkuu lounastauon jälkeen asiaesittelyllä. Äänessä on syyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen. Hän palaa kunnanhallituksen päätökseen antaa omistajaohjausta Levin hissiyhtiön yhtiökokousedustajille liittyen Jouni Palosaaren asemaan. Syyttäjä kuvailee omistajaohjausta "määräysluonteisiksi velvoitteiksi", ja sanoo niiden rikkoneen sekä kunta- että hallintolakia.

    Syyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen Lapin käräjäoikeudessa Kittilä-käräjien ensimmäisenä istuntopäivänä 11.9.2018.Maija-Liisa Juntti / Yle

    klo 11.49: Oikeudenkäynnissä on vuorossa lounastauko.

    klo 11.29 Junnikkala-Heikkisen mukaan syyttäjillä on todisteita, joista käy ilmi että kuntapäättäjien toiminnan motiivina oli kosto. Syyttäjien mukaan toiminnan suunnitelmallisuutta ja häikäilemättömyyttä osoittaa muiden muassa se, että syytetyillä on ollut tiedossa päätöksenteosta aloitettu esitutkinta. Lainvastainen toiminta on jatkunut myös Kuntaliiton ohjeista ja lukuisista eriävistä mielipiteistä huolimatta, syyttäjä toteaa ja lisää, että syytetyt eivät voi vedota kokemattomuuteen tai tietämättömyyteen.

    klo 11.20: Syyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen tiivistää, että nyt puitavassa tapauksessa on kyse rakenteellisesta korruptiosta, jossa "Palosaarten sisarusten yritystoiminnan tarpeet" ovat alkaneet ohjata Kittilän kunnallista päätöksentekoa. Syyttäjän mukaan syytteisiin johtaneet tapahtumat alkoivat Mäkelän tekemästä tutkintapyynnöstä, minkä jälkeen kuntapäättäjät asettuivat vahvasti tukemaan Palosaarta.

    klo 11.07: Anna Mäkelän asianajaja John-Henrik Spåre ilmoittaa Mäkelän yhtyvän syyttäjän rangaistusvaatimuksiin ja vaativan oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Lisäksi Mäkelä vaatii epäasiallisen kohtelun aiheuttamista kärsimyksistä 20 000 euron korvausta.

    klo 11.04: Syyttäjän mukaan syytettyjen tarkoitus on ollut aiheuttaa erityistä vahinkoa Mäkelälle. Syyttäjän mukaan virkarikos on tehty erityisen suunnitelmallisesti ja välittämättä lainvastaista menettelyä koskevista huomautuksista.

    klo 10.52: Syyttäjä lukee vakavimmat eli törkeää virka-aseman väärinkäyttöä koskevat syytteet. Syytteet liittyvät Mäkelän irtisanomista koskevaan päätökseen ja sen valmisteluun. Syytetyt ovat Kittilän kunnanvaltuustossa vuosina 2014 - 2015 istuneita valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Syyttäjän mukaan Mäkelän irtisanomisen perusteeksi esitetyt syyt, kuten asioiden huono valmistelu, eivät ole olleet riittäviä ja todellisia. Mäkelää on syytetty myös johtamistaidon puutteesta, mutta Mäkelän alaisia eli kunnan työntekijöitä ei ole asiasta kuultu.

    klo 10.40: Syyttäjä lukee vuosien 2013 - 2014 työturvallisuusrikoksia koskevat syytteet. Syyttäjän mukaan Mäkelää on kohdeltu epäasiallisesti kuukausien ajan. Mäkelälle on syyttäjän mukaan esitetty vihamielisiä ja epäasiallisia kysymyksiä. Mäkelää on myös painostettu vetämään tutkintapyyntö takaisin sekä pyytämään anteeksi toimiaan ja myös kehotettu eroamaan. Mäkelää on syytteen mukaan kielletty laittamasta esityksiä kunnanhallituksen asialistalle eikä hänen esityksiään ole käsitelty. Mäkelää on myös kielletty käyttämästä puhelinta ja tietokonetta kunnanhallituksen kokouksessa. Hänelle on syyttäjän mukaan myös annettu tehtäviä turhaan ja "mahdottomalla aikataululla", kuten kunnan hallintosäännön uudistaminen. Työturvallisuusrikoksista syytetyt eivät ole syyttäjän mukaan välittäneet epäasiallisen käytöksen Mäkelälle aiheuttamista haitoista, kuten univaikeuksista.

    Maija-Liisa Juntti / Yle

    klo 10.28: Syyttäjä aloittaa syytteiden lukemiset virka-aseman väärinkäyttöä koskevilla syytteillä. Syytteet koskevat vuosia 2013 - 2014, jolloin syytetyt peruivat kunnanjohtaja Anna Mäkelän tekemän tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta. Syyttäjän mukaan syytetyt toimivat vastoin kunnan etua ja Palosaaren hyötyä tavoitellen.

    klo 10.21: Asianomistaja eli laittomasti erotettu kunnanjohtaja Anna Mäkelä avustajineen osallistuu oikeudenkäyntiin videolinkin välityksellä Helsingistä.

    klo 10.10: Oikeudenkäynti alkaa nimenhuudolla käräjätuomari Vilho Niirasen johdolla. Kaikki syytetyt avustajineen ovat paikalla. Syyttäjinä ovat Katri Junnikkala-Heikkinen ja Sari Anttonen Oulun syyttäjänvirastosta.

    klo 10.07: Toimittajille ei löytynyt tilaa käräjäsalina toimivasta juhlasalista vaan toimittajat käskettiin seuraamaan oikeudenkäyntiä videolinkin välityksellä naapurihuoneesta.

    Timo KurulaMaija-Liisa Juntti / Yle

    klo 9.53: Lapin aluehallintoviraston juhlasalin edusta on tupaten täynnä syytettyjä, asianajajia ja toimittajia. Eteisessä vastassa oli turvatarkastus metallinpaljastimineen. Syytetyt rupattelevat rennon oloisesti toistensa kanssa. "Hyvin olen yöni nukkunut", kertoo törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä syytetty Timo Kurula. Syytetyistä Tapani Rantajääskö on vielä suorasukaisempi. "Koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Täyttä höpötystä tämä on ollut tähän asti, rahaa tuhlattu ihan mielettömästi", Rantajääskö sanoo.

    Tapani RantajääsköMaija-Liisa Juntti / Yle

    Syytettynä on kaikkiaan 28 henkilöä, joita kaikkia syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lisäksi heistä kahdeksan on saanut syytteen virka-aseman väärinkäyttämisestä ja 14 työturvallisuusrikoksesta.

    Oikeus käsittelee asiaa usean viikon ajan juttukokonaisuuden laajuuden vuoksi. Syytettynä on valtuutettuja, jotka valittiin viime vaalikaudelle keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton listoilta.

    Taustalla on lähes viisi vuotta vanhoista tapahtumista alkanut vyyhti. Kittilän kunnan hallinto meni pahasti solmuun vuoden 2013 lopussa, kun joukko päättäjiä jätti tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajan tekemisistä.

    Seuraamme oikeudenkäynnin ensimmäistä päivää tässä artikkelissa hetki hetkeltä. Istunto alkaa kello 10 Lapin aluehallintoviraston salissa Rovaniemellä. Tervetuloa seuraamaan!