Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Lohien vaellustutkimus: Nousuvauhti Tornionjoessa on yllättävän hidasta

    Lohien vaellustutkimus: Nousuvauhti Tornionjoessa on yllättävän hidasta


    Lohien nousuvauhti Tornionjoessa on ollut yllättävän hidasta. Tornionjoella on aloitettu tänä kesänä uusi tutkimus, jossa seurataan taimenia ja lohia radiolähettimillä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi kertoo, että pääosa...

    Lohien nousuvauhti Tornionjoessa on ollut yllättävän hidasta. Tornionjoella on aloitettu tänä kesänä uusi tutkimus, jossa seurataan taimenia ja lohia radiolähettimillä.

    Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi kertoo, että pääosa radiolähettimillä varustetuista lohista on edelleen joen alajuoksulla.

    – Nousu on ollut vähän odotuksia hitaampaa. Lohien vauhtia ovat hidastaneet helle ja lähettimien asentamisen aiheuttama rasitus, Romakkaniemi arvelee.

    Lohien merkintä on aloitettu kesäkuun toisella viikolla ja tähän mennessä radiolähettimellä on varustettu noin sata lohta ja muutama taimen. Kalojen tutkimukseen on saatu uudenlaista radiolähetintekniikkaa, jonka avulla niitä voidaan seurata satojen kilometrien vaellusmatkoilla useita vuosia.

    – Nopean kevääntulon vuoksi taimenen pyyntisesonki oli todella lyhyt, Romakkaniemi kertoo.

    Merkinnöissä pidetään nyt tauko, koska kalojen kuntoa ei haluta riskeerata. Syksyllä tavoitteena on asentaa radiolähetin muutamalle kymmenelle taimenelle ja muutamalle lohelle.

    – Ensi kesänä tavoitteena on merkitä noin sata lohta ja 50 taimenta.

    Luonnonvarakeskuksen vaellustutkimus kestää neljä vuotta. Lohen ja taimenen radiolähetinseurannan etenemisestä kerrotaan tänään maanantaina Kolarissa LappeanLohessa kello 17.00.

    Vaaratiedote: Hätänumeroon soitettaessa häiriöitä Inarissa


    Hätänumeroon 112 soitettaessa saattaa esiintyä häiriöitä Inarin kunnassa Näätämön ja Sevettijärven alueella. Hätätilanteen sattuessa hakeudu häiriöalueen ulkopuolelle tai Inarin/Ivalon paloasemille, Ivalon poliisiasemalle tai Ivalon...

    Hätänumeroon 112 soitettaessa saattaa esiintyä häiriöitä Inarin kunnassa Näätämön ja Sevettijärven alueella. Hätätilanteen sattuessa hakeudu häiriöalueen ulkopuolelle tai Inarin/Ivalon paloasemille, Ivalon poliisiasemalle tai Ivalon terveysasemalle.

    Hätäkeskuslaitos

    Varningsmeddelande

    Det kan förekomma störningar i Enare, Näätämö och Sevettijärvi område, då man ringer 112. I händelse av nödsituation, sök er utanför störningsområdet eller till brandstationerna i Enare/Ivalo, Ivalo polisstation eller Ivalo hälsostation. Nödcentralsverket.

    "Maailman talous perustuu luonnonvarojen ylikuluttamiseen" – Meri-Lapin poikkeuksellinen teollisuuskeskittymä näyttää Kiinalle mallia kiertotaloudesta


    Perämeren pohjukassa sijaitsevassa Meri-Lapissa on koko Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna poikkeuksellisen paljon monipuolista teollisuutta 25 kilometrin säteellä. Alueella on kehitetty kiertotaloutta, jonka ydinajatuksena on korvata...

    Perämeren pohjukassa sijaitsevassa Meri-Lapissa on koko Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna poikkeuksellisen paljon monipuolista teollisuutta 25 kilometrin säteellä. Alueella on kehitetty kiertotaloutta, jonka ydinajatuksena on korvata uusiutumattomia luonnonvaroja.

    Kiertotalouden ydinajatus on, että toisen roska on toisen aarre. Meri-Lapissa materiaalien hyödyntäminen on tehokasta, sillä tuotantolaitokset voivat käyttää itse toiminnassaan syntyviä materiaaleja tai kuljettaa niitä lähistöllä sijaitseville toisille toimijoille.

    Tässä on ihan valtava mahdollisuus nyt kun meidät on tunnistettu maailmalla. Nani Pajunen

    Massiivisten jäteongelmien ja ehtyvien luonnonvarojen kanssa kamppailevassa maailmassa kiertotalous on nostettu ratkaisuksi moneen ongelmaan.

    – Me elämme tämän yhden maapallon luonnonvarojen varassa ja maailman talous perustuu näiden luonnonvarojen ylikuluttamiseen. Kiertotalouden myötä saamme ratkaisuja, miten pystymme elämään siten, että luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla eli niitä saadaan takaisin kiertoon, kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta toteaa.

    Meri-Lapissa tuotetaan 120 rekkalastillista teollisuuden sivutuotteita joka päivä

    Suomen ensimmäinen valtakunnallisen kiertotalouden osaamiskeskuksen perustamisesta Kemiin päätettiin viime vuonna. Suomen valtion juhlarahasto Sitra on myöntänyt osaamiskeskukselle 600 000 euron tuen, joka on määrä käyttää vaiheittain kahden ja puolen vuoden aikana. Kierto- ja biotalouskeskuksen perustajina toimivat Digipolis, Kemin kaupunki sekä Lapin ammattikorkeakoulu.

    Kemi valikoitui osaamiskeskuksen kohteeksi juuri Meri-Lapin runsaan raskaan teollisuuden johdosta. Meri-Lapissa tuotetaan teollisuuden sivutuotetta 1,7 miljoonaa tonnia vuosittain. Määrä vastaa 120 rekkalastillista vuoden jokaisena päivänä.

    – Meri-Lapissa on volyymia, joka mahdollistaa tällaisen liiketoiminnan ja kiertotalouden kehittämisen, ja myös osaajia, jotka pystyvät ratkomaan näitä haasteita kiertotalouden avulla, Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskuksen johtaja Kari Poikela sanoo.

    Sitran kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen näkee kiertotalouden tulevaisuuden alana.

    – Tässä on ihan valtava mahdollisuus nyt kun meidät on tunnistettu maailmalla. Me osaamme tehdä tätä ja Suomi on hyvin vahvasti tunnettu jo aiemmin hyvän koulutuksen maana eli nyt kun yhdistetään tämä hyvä osaaminen ja nämä kiertotalouden ratkaisut, niin tässähän on maailma auki kaikille mahdollisuuksille.

    Bei Feng / EPAYhteistyösopimus Kiinan kanssa

    Maailman ihmiset käyttävät joka vuosi enemmän luonnonvaroja kuin maailman luonto ehtii tuottaa. Viime vuoden osalta ylikulutuspäivä saavutettiin 2. elokuuta. Suomalaiset haaskaavat luonnonvaroja keskimääräistä enemmän, suomalaisten ylikulutuspäivä oli jo huhtikuussa. Jos kaikki maailman asukkaat eläisivät yhtä yltäkylläisesti kuin suomalaiset luonnonvaroja tarvittaisiin 3,6 maapallollisen verran. Sitran Nani Pajunen sanoo, että kiertotalous on jatkossa luonnonvarojen ylikulutuksen kanssa kamppailevalla maailmalle ainoa vaihtoehto.

    – Kun puhutaan kiertotaloudesta, niin sehän ei ole vaihtoehto muiden joukossa, vaan meidän täytyy oikeasti muuttaa toimintatapojamme siihen, että teemme näitä kiertotalousratkaisuja eli se on oikeastaan ainoa vaihtoehto.

    Kiertotalous on maailmalla monin paikoin vielä lapsen kengissä. Meri-Lapissa hyväksi havaitut kiertotalouden käytännöt ovatkin herättäneet kiinnostusta myös maailmalla, todisteena siitä on Kiinan kanssa hiljattain tehty sopimus kiertotalouden kehittämisyhteistyöstä.

    – Tarkoituksena on, että tämä toimintamalli lähtee kasvamaan myös Kiinan päässä ja yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia, Poikela sanoo, Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskuksen johtaja Kari Poikela sanoo.

    Poikela sanoo, että Meri-Lapin kiertotalousosaamista arvostetaan maailmalla.

    – Teollisuus on kestävää täällä ja asioita tehdään yhteistyöverkostossa teollisuuden toimijoiden kanssa. Se on malli, jonka ansiosta meitä katsotaan muualta Euroopasta ja maailmalta esimerkkinä.

    Kemin Digipolis OyMeri-Lapissa sijaitsee poikkeuksellinen teollisuuskeskittymä

    Meri-Lapissa lähekkäin sijaitsevat erilaiset teollisuustoimijat pyrkivät hyödyntämään toiminnassaan syntyvät sivutuotteet mahdollisimman tehokkaasti.

    – Meillä on Euroopan mittakaavassakin poikkeuksellisen monipuolinen teollisuuden keskittymä. Meillä on sellun, paperin ja kartongin valmistusta, sahakin mahtuu mukaan. On toisaalta kromikaivos, ferrokromin valmistusta ja ruostumattoman teräksen valmistusta ja siihen liittyvä vahva palveluyritysten verkosto tuossa ympärillä, Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskuksen johtaja Kari Poikela listaa.

    Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskus toimii linkkinä teollisuustoimijoiden välillä.

    – Toimimme välissä juoksupoikana ja kehittäjänä. Haluaisin itse nähdä, että me olemme se toimija, joka pystyy viemään tätä muutosta ja kehitystä eteenpäin nopeutetussa aikataulussa, Poikela pohtii.

    – Teollisuudessa on todella rautaisia ammattilaisia. Emme pysty heille kertomaan, mitä heidän pitäisi omissa tuotantoprosesseissaan tehdä paremmin, mutta voimme kertoa, mitä tarpeita muilla teollisuustoimijoilla ja kaivostoimijoilla on ja minkälaisia mahdollisuuksia toisen toimijan sivuvirran hyödyntämisessä on ja minkälaisia tarpeita on aukeamassa muualla yhteiskunnassa, Poikela selventää.

    Pyrkimys sataprosenttiseen kierrättämiseen

    Teollisuustoiminnassa syntyy muun muassa tuhkaa ja muita raaka-aineita, jotka sopivat esimerkiksi metsälannoituksiin ja maanrakennukseen. Osa materiaalista hyödynnetään esimerkiksi maanrakennuksessa.

    Metsä Groupin Kemin tehtailla tuotannossa syntyvä ylimääräinen materiaali pyritään kierrättämään sataprosenttisesti.

    – Kehitämme myös jatkuvasti uusia tuotteita tuotannon sivuvirroista, kertoo tehtaanjohtaja Tomi Seppä Metsä Groupin Kemin tehtailta.

    Luulen, että tässä ei maailma enää taka-askeleita ota. Kari Poikela

    Tehtaanjohtajan mukaan kiertotalous heijastuu kaikkeen toimintaan.

    – Se näkyy ihan kaikessa tekemisessä. Valmistamme uusiutuvasta pohjoisen puuraaka-aineesta tuotteita, jotka ovat kierrätettäviä ja niillä voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita. Koko meidän toimintamme on osa tätä kiertotaloutta, Seppä sanoo.

    Tulevaisuudessa yhä useampi työpaikka voi olla kiertotaloudessa

    Kiertotaloudella ei pyritä vain luonnonvarojen säästämiseen ja kustannussäästöihin, vaan toiminnan kaavaillaan tuovan mukanaan myös runsaasti uusia työpaikkoja.

    – Odotan, että tämä tulee tulevina vuosina tuomaan alueelle kymmeniä työpaikkoja ja viennin kautta enemmänkin. Olemme laskeneet, että meillä on viisitoista teollisen kiertotalouden vientiaihetta jo pidemmällä menossa olevia asioita. Siellä se työpaikkavaikutus on parhaimmillaan laskettu neljään sataan työpaikkaan ja saman verran tai enemmän voisi tulla myös investointimiljoonia, Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskuksen johtaja Kari Poikela laskee.

    Poikelan mukaan Meri-Lapin kiertotalousmenestyksen taustalla on oikea ajoitus.

    – Me olemme omalta osaltamme ratsastaneet trendin aallonharjalla. Ajoitukset ja ajatukset ovat sopineet hyvin yhteen maailman päättäjien kanssa. Pariisin ilmastosopimuskin viitoittaa tietä, mihin suuntaan maailma liikkuu. Luulen, että tässä ei maailma enää taka-askeleita ota.

    Valkohäntäpeurat ovat runsastuneet rajusti ja niin ovat punkitkin – kysyimme tutkijalta pitäisikö peurat ja kauriit ampua

    Valkohäntäpeurat ovat runsastuneet rajusti ja niin ovat punkitkin – kysyimme tutkijalta pitäisikö peurat ja kauriit ampua


    Valkohäntäpeurakannan voimakas kasvu herättää keskustelua erityisesti peuran tiheimmillä esiintymisalueilla Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajalla. Suomen luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeuroja, eli...

    Valkohäntäpeurakannan voimakas kasvu herättää keskustelua erityisesti peuran tiheimmillä esiintymisalueilla Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajalla. Suomen luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeuroja, eli valkohäntäkauriita, on nyt enemmän kuin koskaan: talvehtivan kannan koko on lähes 100 000 yksilöä.

    Yle julkaisi viime viikolla kaksi juttua valkohäntäpeuroista – niiden ennätykselliseksi kasvaneesta kannasta ja valkohäntäpeuran historiasta Suomessa. Molempien juttujen yhteydessä toimitukseen tuli runsaasti palautetta, jossa nostettiin esiin se, että valkohäntäpeurat ja metsäkauriit olisivat syyllisiä punkkien voittokulkuun ja leviämiseen Suomessa.

    Moni uskoo, että punkkien runsastumista voitaisiin estää sillä, että valkohäntäpeurakantaa vähennettäisiin rajusti. Muun muassa Åbo Akademista eläköitynyt loistutkija Margaretha Gustafsson hätkäytti muutama kesä sitten sanomalla (HS), että ongelmallisilta punkkialueilta pitäisi ampua kaikki kauriit. Voisiko ratkaisu olla näin suoraviivainen?

    Valkohäntäpeurakannan voimakkain keskittymä sijaitsee Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen rajalla sekä Uudellamaalla. Samoilla alueilla on myös metsäkauriita. Kauriskannan koosta ei ole tuoretta arviota.YlePeurat ja kauriit punkkien suosikki-isäntiä

    Suomen luonnonvarakeskuksessa työskentelevälle metsäeläintieteen professori Heikki Henttoselle kysymys hirvieläinkannan ja punkkien leviämisen yhteydestä on tuttu. Hän on vuosien ajan perehtynyt punkkien leviämiseen sekä eteläisessä Suomessa että Lapissa, napapiirin pohjoispuolella.

    Punkki tarvitsee kolme veriateriaa

    Aikuinen punkkinaaras tarvitsee veriaterian muniakseen munia, joista kuoriutuu toukkia.

    Toukka tarvitsee veriaterian muuttuakseen seuraavaan elämänvaiheeseen nymfiksi.

    Nymfi tarvitsee veriaterian muuttuakseen aikuiseksi lisääntyväksi punkiksi.

    Henttosen mukaan on totta, että valkohäntäpeurat, samoin kuin metsäkauriit, ovat punkkien suosikki-isäntiä. Aikuiset punkkinaaraat saavat isosta nisäkkäästä ison veriaterian. Yhdessä kauriissa tai peurassa voi olla jopa 2 000 punkkia. Aikuiset punkit vaanivat saalistaan korkeammalla kasvillisuudessa kuin nuoremmat nymfit ja toukat, jotka valitsevat kohteikseen myyriä ja pikkulintuja.

    – Kun punkkinaaras saa paljon verta, se munii paljon ja hyväkuntoisia munia. Se taas parantaa munista kuoriutuvien toukkien säilymistä, jos ne eivät onnistuisi heti löytämään tarvitsemaansa veriateriaa.

    Lisäksi isot nisäkkäät ovat pitkäjalkaisia ja nopeita, eli ne levittävät punkkeja laajalle alueelle tehokkaasti.

    Ensimmäiset seitsemän valkohäntäpeuraa tuotiin Suomeen ja Laukon kartanoon Amerikasta vuonna 1934. Nyt talvehtivan kannan vahvuudeksi arvioidaan 100 000 eläintä.Jouni MinkkinenIlman peuroja ja kauriita olisi myös punkkeja

    Henttonen ei kuitenkaan usko, että valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden hävittäminen kokonaan tekisi selvää punkeista. Ei vaikka esimerkiksi Hollannissa ja Yhdysvalloissa on tehty tutkimuksia, joissa on hävitetty tai aidattu kauriit tietyltä alueelta ja saatu näin myös punkkikanta laskemaan.

    – Tutkimuksissa punkit vähenivät, mutta eivät hävinneet kokonaan. Hirvieläinten poistaminen yhdestä paikasta ei olisi kovin tehokasta, sillä alue täyttyisi nopeasti uusilla tulokkailla. Koko kannan poistaminen voisi toimia vain saarissa ja niemissä, Henttonen sanoo.

    Henttosen mukaan tarvittaisiin laaja-alainen ja tehokas hirvieläinkannan harvennus, jotta sillä edes periaatteessa olisi vaikutusta punkkien määrään.

    – Mitään tarkkaa tietoa ei voi sanoa, kuinka paljon peura- ja kauriskantaa pitäisi vähentää, ja myös tulosta on vaikea ennustaa etukäteen. Lievä harventaminen voi johtaa siihen, että punkit keskittyvät jäljelle jääneisiin peuroihin ja kauriisiin ja lisääntyvät niin kuin ennenkin.

    – Ilman peuroja ja kauriita olisi myös punkkeja, mutta tosin vähemmän. Ei niistä kokonaan eroon päästä. Siilit, jänikset, ketut, supikoirat ja muut keskikokoiset nisäkkäät pitävät kuitenkin yllä jonkinlaista punkkikantaa.

    Tutkija sanoo, että jos punkit ovat ongelma mökki- tai omakotitontilla, voi harkita alueen aitaamista.

    Koirat levittävät punkkia pohjoiseen?

    Viime vuosina Henttonen on perehtynyt punkkihavaintoihin erityisesti napapiirin yläpuolella. Pohjoisia punkkihavaintoja on tehty esimerkiksi Muoniosta, Enontekiön Hetasta sekä Inarin Nellimistä ja Kaamasesta.

    – Kun mennään napapiiristä ylöspäin, olen vahvasti sitä mieltä, että punkit ovat pääosin koirien levittämiä, Henttonen sanoo.

    Punkki kiinnittyy koiraan nauttimaan veriateriaa ja voi matkustaa omistajien huomaamatta uusille alueille.Anna Wikman / Yle

    Punkkeja on löytynyt pohjoisesta erityisesti koirista, mutta myös kissoista ja ainakin yhdestä porosta. Tutkija on haastattanut lemmikkien omistajia.

    – Hyvin yleinen tarina on, että pohjoisen asukas on ollut koiriensa kanssa etelässä lomilla, tai metsästäjäpiireissä on oltu haukkukilpailussa, ja kun tullaan takaisin, koirasta löytyy punkkeja, Henttonen sanoo.

    Sama tarina kerrotaan myös toisin päin, eli etelän ihmiset käyvät pohjoisessa sukuloimassa tai muuta vastaavaa ja vievät punkkeja mennessään.

    Pohjoisen punkit ovat asutuskeskuksissa

    Pohjoisesta löytyy punkkeja myös koirista ja kissoista, jotka eivät ole käyneet missään muualla, mikä viittaa siihen, että paikallisia punkkipesäkkeitä on syntynyt.

    – Jos punkkeja löytyy kotoa koirasta, kyllä niitä on voinut pudota sinne pihamaallekin. Paikallinen kanta voi syntyä muutamasta lisääntyvästä yksilöstä.

    Pohjoisen punkkihavainnot on tehty nimenomaan asutuskeskuksista, mikä vahvistaa käsitystä esiintymien yhteydestä koiriin. Henttonen on myös yrittänyt kerätä punkkeja umpimetsistä eri puolilta Lappia, mutta keräyslakanaan ei ole tarttunut yhtään punkkeja.

    – Media antaa väärää kuvaa, kun kerrotaan, että punkit leviävät rintamana Lappiin. Siitä ei ole kyse. Pesäkkeet ovat paikallisia ja uskon vahvasti, että ne ovat syntyneet koiratrafiikin myötä.

    Henttonen on kirjoittanut aiheesta keväällä Jahti-lehdessä. Siinä hän toivoo koiranomistajien huolehtivan punkkitorjunnasta, kun eläimiä liikutellaan pohjoisen ja etelän välillä.

    – Asia erikseen on Meri-Lapin rannikkoseutu aina Tornioon asti. Siellä punkkeja on runsaasti kaikkialla, ja ne ovat levinnet omia aikojaan ilmaston muuttumisen ja hirvieläinten myötä.

    Lue myös: Suomalainen punkkitutkimus: Lähes joka viidennellä punkilla on borrelioosibakteeri

    Suomi sai Amerikan lahjaksi 7 valkohäntäpeuraa, ne vapautettiin luontoon ja nyt niitä 100 000 – valkohäntäpeurojen historia on kiehtova tarina isänmaanrakkaudesta

    Valkohäntäpeuroja on nyt ennätyksellisen paljon – pelti kolisee yli 5 000 kertaa vuodessa

    Rannikko jyrähtelee alkuperäiskansamusiikin tahtiin – Suosittu saamelaisfestivaali Riddu Riđđu käynnissä Norjassa

    Rannikko jyrähtelee alkuperäiskansamusiikin tahtiin – Suosittu saamelaisfestivaali Riddu Riđđu käynnissä Norjassa


    KAIVUONO, NORJA. Tavallisesti festivaalialueiden liepeillä leirintäalueet täyttyvät teltoista, mutta Norjan Kaivuonon (Kåfjordin) niityillä näkee selvästi, että nyt ollaan saamelaisfestivaaleilla. Jylhien vuorten välissä lepäävällä...

    KAIVUONO, NORJA. Tavallisesti festivaalialueiden liepeillä leirintäalueet täyttyvät teltoista, mutta Norjan Kaivuonon (Kåfjordin) niityillä näkee selvästi, että nyt ollaan saamelaisfestivaaleilla.

    Jylhien vuorten välissä lepäävällä festivaalialueella telttojen joukossa tasaisin väliajoin kohoaakin laavu. Eri alueiden saamenpukukirjosta voi päätellä, että ympäri laajaa Saamenmaata ollaan tultu Riddu Riđđuun - eli suomeksi festivaalia voi kutsua rannikon puhuriksi.

    Riddu Riđđu -festivaali järjestetään Norjan Kaivuonossa heinäkuisin.Aslak Paltto / YleSaamelaisnuoret suuntaavat joka vuosi innoissaan Riddu Riđđuun

    Riddu Riđđu on yksi vanhimmista saamelais- ja alkuperäiskansojen musiikkifestivaaleista.

    Norjan Koutokeinosta kotoisin olevat kaverukset ovat pystyttäneet laavunsa muiden joukkoon.

    He ovat kokeneita Riddu Riđđu kävijöitä ja nyt he ovat valmiita tämän vuoden festivaaleille. Ohjelmatarjonnan lisäksi heille on tärkeää tavata muita saamelaisnuoria neljästä maasta, kertoo kautokeinolainen Mihkkal Bergstrøm Oskal.

    – Minä olen Riddu Riđđussa jo kolmatta kertaa. Tämä paikka on aina täynnä laavuja ja täällä on hyvä fiilis, niin kuin aina. Odotan innolla hyviä konsertteja, iloitsee Bergstrøm Oskal.

    Kautokeinolainen Niels Ovllá Oskal Dunfjell varaa kalenteristaan joka vuosi tilaa tälle juuri tapahtumalle.

    – Nyt on jo viides kerta, kun olen täällä. Tulen mielelläni tänne joka vuosi. Täällä tapaa tuttuja ja tutustuu uusiin ihmisiin, ja tietenkin kokee ne konsertit, kertoo Niels Ovllá Oskal Dunfjell .

    Koutokeinolaisporukka odottaa tuttujen tapaamista ja tietenkin konsertteja.Laura Pieski \ Yle

    Elle Mari Dunfjell Oskalille on tärkeää kuulla alkuperäiskansa- ja saamelaismusiikkia samalla esiintymislavalla.

    – Täällä tapaa sellaisia ihmisiä, joita ei muutoin vuoden aikana näe. Ihmisillä on hyvä fiilis ja täällä on aina hyviä artisteja, hyvä meininki siis, sanoo Dunfjell Oskal.

    Monipuolinen ohjelma tuo esiin alkuperäiskansojen kulttuuria Australiasta Siperiaan

    Riddu Riđđu –festivaali on helppo tapa sukeltaa saamelais- ja alkuperäiskansojen musiikkiin. Artistikattaus on laaja: on säveliä leuddista (eli kolttasaamelaisten musiikkiperinteestä) folkrockiin, jota tarjoilee Saamenmaan suosittu yhtye, Felgen Orkester. Lavalle nousee myös saamelaismusiikin ikoninen ja esittelyjä kaipaamaton artisti Mari Boine.

    Kaukaisista vieraista kiinnostavin lienee Pohjois-Australiasta kotoisin oleva Baker Boy, jonka monikerroksinen esiintyminen kattaa graffiteista räppiin ja tanssista näyttelemiseen. Baker Boy on ensimmäinen yolngukielinen räppäri. Yolngu kieliä puhutaan Pohjois-Australiassa.

    Riddu Riđđu -festivaali tarjoaa jurttakonsertteja.Aslak Paltto / Yle

    Omalle kokemuslistalle kannattaa myös ehdottomasti lisätä tapahtuman lukuisat Jurttakonsertit. Tänä vuonna jurttien kätköissä soljuu kurkkulaulu. Jurttakonserteista odotetaan festivaalin yhtä suosituinta ohjelmanumeroa. Jurttakonsertissa akustiikka yhdistettynä syvältä kumpuavaan kurkkulaulantaan, on takuulla ainutkertainen kokemus. Kurkkulaulua esittää siperialainen Tuva Kyzy eli Tuvan tytöt. Tuva Kyzy on ensimmäinen ja ainoa naisten kurkkulauluyhtye.

    Riddu Riđđun erikoisohjelmistoon kuuluu myös nuorten käsityötaitajien näyttely, jossa muun muassa inarilainen käsityöläinen Anniina Turunen on luonut erityislaatuisen silkkihuivin. Lue lisää aiheesta: Nuorten saamenkäsityön taitajien luomukset neljästä maasta kootaan yhteiseen näyttelyyn – Inarilaisen Anniina Turusen silkkihuivi sisältää poliittisen viestin: ”Me olemme yhä tässä”

    Riddu riđđu – vapaasti käännettynä rannikon puhuri, jatkuu sunnuntaihin 15. heinäkuuta asti. Festivaalitunnelmiin voi uppoutua esimerkiksi ottamalla seurantaan Yle Sápmin Instagram-tilin, tunnuksella ylesapmi.

    Korjattu klo 23:03: Nimi korjattu muotoon Niels Ovllá Oskal Dunfjell, kun aiemmin luki Niels Ovllá Dunfjell Oskal.

    Lapin harvinaiset helteet jo tukalat: Naapurin vanhuksen vointia voi käydä kysymässä

    Lapin harvinaiset helteet jo tukalat: Naapurin vanhuksen vointia voi käydä kysymässä


    Lapissa helle jatkuu edelleen. Suuressa osassa maakuntaa helleraja on mennyt rikki jo useana päivänä. Ilmatieteen laitos antoi keskiviikkona Lappiin harvinaisen varoituksen tukalasta helteestä. Kesän lämpöennätys rikottiin ensin keskiviikkona...

    Lapissa helle jatkuu edelleen. Suuressa osassa maakuntaa helleraja on mennyt rikki jo useana päivänä. Ilmatieteen laitos antoi keskiviikkona Lappiin harvinaisen varoituksen tukalasta helteestä.

    Kesän lämpöennätys rikottiin ensin keskiviikkona Sodankylässä lukemalla +30,1 ja se ylitettiin heti seuraavana päivänä, kun Utsjoen Kevon mittausasemalla rekisteröitiin 30,3 lämpöastetta. Yli 30 asteen lämpötiloja on Suomessa mitattu viimeksi kolme vuotta sitten.

    Helteet jatkuvat ja lämpötila kohoaa suuressa osassa maata hellelukemiin, pohjoisessa paikoin 30 asteen tienoille.

    Kuuma sää on monelle ilo, mutta monelle myös iso rasitus. Riskiryhmille, kuten pienille lapsille, pitkäaikaissairaille ja varsinkin vanhuksille helle voi olla hyvinkin vaarallista. Myös täysin terve työikäinen varautuu näillä keleillä tavallista pidempiin taukoihin ja siihen, että juomavettä on riittävästi mukana.

    Vettä ja varjoa

    Esimerkiksi Rovaniemellä työskentelevä muurari Jouko Maikkunen sanoo, että vesi on varsinkin näillä keleillä tärkeää.

    – Kyllä sitä jaksaa, kun vettä vaan juo paljon. Puolitoista litraa menee kahdessa tunnissa, Maikkunen sanoo.

    Päiväkodeissa helteet on huomioitu niin, että välillä käydään ulkona varjossa ja sisällä jäähdyttelemässä. Niin sanotuille kesälapsille on lähetetty kotiin viestit, että lapset ottavat kotoa mukaan päiväkotiin aurinkorasvat, päähineet ja omat, nimetyt juomapullot.

    "Hei, mites täällä voidaan?"

    Helteellä myös toisten hyvinvointiin kannattaa kiinnittää tavallista enemmän huomiota. Esimerkiksi monet kerrostaloasunnot kuumenevat helteellä todella tukaliksi, joten vaikkapa yksin asuvan vanhuksen kuntoa ja vointia voi käydä naapuri kysäisemässä vallan hyvin.

    – Jos kerrostalossa oma asunto on tosi kuuma, niin todennäköisesti naapureidenkin huoneistoissa on lämmintä. Ja jos tietää, että naapurissa asuu ikäihmisiä, ei kukaan estä käymästä ovella kysäisemässä, että hei, mites täällä voidaan, rohkaisee Tornion kodinhoidon potilaskoordinaattori Marjo Kujansuu.

    Helle saa hyvälle tuulelle

    Hellejaksosta on osattu pohjoisessa myös iloita suuresti. Niin rannoilla, jäätelökioskeilla kuin terasseillakin on ihmisiä nauttimassa lämmöstä ja auringosta.

    Keminmaalainen Tiina Skinnari on nauttinut helteistä lomailemalla pienten lastensa kanssa. Kaikenlaista kesätekemistä on ehditty kokeilla.

    – Pitää nauttia nyt, niin harvoin helteitä on. Pihalle laitettiin pieni uima-allas. Ja tietenkin, mitä enemmän jätskiä, sitä parempi kaikkien mielestä, sanoo Skinnari.

    "Hyvä, että otettiin uimahousut mukaan"

    Helsingistä Rovaniemelle saapuneelle Ville Hurmalaiselle helteet olivat yllätys.

    – Tulimme anoppia katsomaan ja olin varautunut enemmän kolakkaan säähän, mutta eipäs ollutkaan. Hyvä, että otettiin uimahousut mukaan, Hurmalainen toteaa.

    Jäätelökioskilla Kemissä myyjänä toimiva Maiju Salmi on huomannut ihmisten hymyistä, että helle ja loma tekevät tehtävänsä. Heinäkuiset helteet näkyvät myös jäätelökioskin asiakasmäärissä.

    Työpäivät jäätelökioskissa voivat kuitenkin käydä kuitenkin tukaliksi.

    – Onhan tämä tämmöinen omanalaisensa sauna koko kioski, Salmi naureskelee.

    Ukkosta, mutta lämmintä lauantaiksi

    Lauantaina pohjoiseen on luvassa lämmintä, mutta epävakaista säätä. Sadekuuroja kehittyy Keski-Lapista maan keskiosan yli etelään yltävälle alueelle. Paikoin myös ukkostaa. Idässä ja läntisimmässä osassa maata on poutaista ja aurinkoista.

    Yle

    Sunnuntaina sää on lauantaita poutaisempaa. Sadekuuroja tulee lähinnä Itä-Suomesta Itä- ja Pohjois-Lappiin yltävällä alueella. Lämpötila kohoaa jälleen suurimmassa osassa maata 25 asteen yläpuolelle. Ensi viikolla hyvin lämmin sää jatkuu.

    Trumpin ja Putinin vierailu tuntuu länsirajalla asti: Henkilötodistus on oltava mukana rajan yli kävelijöilläkin

    Trumpin ja Putinin vierailu tuntuu länsirajalla asti: Henkilötodistus on oltava mukana rajan yli kävelijöilläkin


    Valtioneuvosto päätti perjantaiaamuna, että Suomi palauttaa matkustajien tarkastukset Schengen-alueen sisärajoille neljäksi vuorokaudeksi. Sisärajatarkastuksilla Suomi haluaa estää pääsyn maahan ihmisiltä, jotka saattavat uhata turvallisuutta...

    Valtioneuvosto päätti perjantaiaamuna, että Suomi palauttaa matkustajien tarkastukset Schengen-alueen sisärajoille neljäksi vuorokaudeksi. Sisärajatarkastuksilla Suomi haluaa estää pääsyn maahan ihmisiltä, jotka saattavat uhata turvallisuutta tai yleistä järjestystä Venäjän ja USA:n presidenttien maanantaisen tapaamisen yhteydessä.

    Tarkastuksia kohdennetaan keskeisten lentoasemien ja satamien lisäksi pohjoisen vilkkaimmille rajanylityspaikoille. Tarkastukset vaikuttavat huomattavasti länsirajalla ja erityisesti Torniossa.

    Rajan ylittäjiä tarkastetaan pistokokein

    Länsirajalla tarkastukset painottuvat Tornion ja Haaparannan väliselle alueelle, mutta rajavartiolaitos tai tulli voi vaatia henkilöllisyyden todistamista myös muilla pohjoisen rajanylityspaikoilla. Kaikkien rajan ylittäjien, siis myös pyörällä tai jalkaisin kulkevien, tulee varautua todistamaan henkilöllisyytensä.

    Tornion ja Haaparannan välinen rajanylitys.Minna Aula / Yle

    Rajavartiolaitoksen mukaan Pohjoismaiden kansalaisilla todistukseksi riittää ajokortti tai henkilökortti, muilta ylittäjiltä vaaditaan vähintään passi. Jos henkilöllisyystodistus ei ole mukana, rajan ylitys voi estyä tai viivästyä.

    Rajanylittäjiä tutkitaan pistokokein. Tarkastuksia tehdään sekä Suomeen saapuville että Suomesta lähteville

    Sisärajatarkastukset otettiin käyttöön perjantaina keskipäivällä ja ne jatkuvat tiistain keskipäivään asti.

    Nyt se on varmaa: Suomi palauttaa sisärajatarkastukset Trumpin ja Putinin huippukokouksen ajaksi

    Nyt se on varmaa: Suomi palauttaa sisärajatarkastukset Trumpin ja Putinin huippukokouksen ajaksi


    Suomi palauttaa sisärajatarkastukset määräajaksi Schengen-alueelle Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen-vierailun vuoksi. Valtioneuvosto päätti asiasta kokouksessaan tänään. Rajatarkastusten...

    Suomi palauttaa sisärajatarkastukset määräajaksi Schengen-alueelle Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen-vierailun vuoksi. Valtioneuvosto päätti asiasta kokouksessaan tänään. Rajatarkastusten palauttamista esitti sisäministeriö.

    Sisärajatarkastukset alkavat tänään perjantaina kello 12 ja jatkuvat ensi viikon tiistaihin kello 12:een saakka. Trump ja Putin tapaavat Helsingissä maanantaina 16. heinäkuuta.

    Sisärajatarkastuksilla Suomi haluaa estää pääsyn maahan sellaisilta ihmisiltä, jotka saattavat uhata turvallisuutta tai yleistä järjestystä.

    Rajavartiolaitoksen esikunnan apulaisosastopäällikkö Kimmo Elomaa kertoi STT:lle, että tarkastuksista ei pitäisi aiheutua suuria ruuhkia tai jonoja rajanylityspaikoille.

    Hänen mukaansa matkailijoiden kannattaa kuitenkin varata hieman ylimääräistä aikaa rajanylityspaikoille.

    Passi kannattaa ottaa mukaan

    Elomaan mukaan Schengen-alueen sisällä matkustavien kannattaa erityisesti nyt ottaa passi tai henkilökortti mukaan, koska se saatetaan tarkastaa Suomesta lähtiessä tai Suomeen palatessa.

    Rajavartiolaitoksen esikunnan apulaisosastopäällikkö kertoi Ylelle maanantaina, että sisärajatarkastuksia tehdään sekä Suomeen saapuville että Suomesta lähteville matkustajille. Rajavartiolaitos kohdentaa tarkastuksia erityisesti keskeisimmille lentoasemille ja satamiin sekä pohjoisen vilkkaimmille rajanylityspaikoille.

    Viranomaiset eivät tarkasta kaikkia matkustajia, vaan tarkastuksia tehdään kohdennetusti viranomaisten saaman tiedustelutiedon ja analyysien perusteella. Kaikkien matkustajien tulee kuitenkin varautua siihen, että saattavat tulla tarkastetuiksi. Tämän vuoksi matkustajien tulee pystyä osoittamaan henkilöllisyytensä ja matkustusoikeutensa.

    Suomi lopetti Schengen-alueelta saapuvien matkailijoiden rajatarkastukset vuonna 2001. Sisärajatarkastukset ovat sittemmin olleet käytössä kuitenkin muun muassa yleisurheilun MM-kisojen yhteydessä 2005. Sisärajatarkastukset palautettiin myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin ulkoministerikokouksen ajaksi vuonna 2008.

    Lue myös:

    Kaivonkannet hitsataan kiinni, Putinin ja Trumpin jättikoneet rullaavat kiitotielle, mustien autojen letkat pysäyttävät liikenteen... Huippukokous sekoittaa helsinkiläisten arjen

    Lentoliikenne sujuu normaalisti Trumpin ja Putinin huippukokouksen aikana – Helsinki-Vantaalla valmistellaan kulissien takana: "Punainen matto on pesty ja valmis käyttöön"

    Sisäministeriö esittää sisärajatarkastusten palauttamista Trumpin ja Putinin vierailun takia – alkaisivat perjantaina kello 12

    Rauhanvälitysverkoston johtaja avaa jälleen keskustelun saamelaisten omasta meppi-paikasta:

    Rauhanvälitysverkoston johtaja avaa jälleen keskustelun saamelaisten omasta meppi-paikasta: "Haluan palauttaa tämän aiheen Suomen valtionjohdon mieleen"


    Rauhanvälitysverkosto The Network for Religious and Traditional Peacemakersin johtaja ja pääministeri Juha Sipilän erityisavustaja Antti Pentikäinen avaa jälleen keskustelun saamelaisille annettavasta europarlamentin paikasta. Asiasta on tehty...

    Rauhanvälitysverkosto The Network for Religious and Traditional Peacemakersin johtaja ja pääministeri Juha Sipilän erityisavustaja Antti Pentikäinen avaa jälleen keskustelun saamelaisille annettavasta europarlamentin paikasta.

    Asiasta on tehty keskustelunavauksia jo vuosia, mutta aihe nousi jälleen otsikoihin Iso-Britannian erottua Euroopan Unionista. Yksi Iso-Britannian europarlamentin paikoista tulee nähtävästi Suomelle. Pääministeri Juha Sipilä piti helmikuussa mahdollisena, että tuleva kiintiöpaikka tulisi Ahvenanmaalle.

    Europarlamentikot Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Liisa Jaakonsaari (sdp.) toivat hiljattain esiin sen, että mahdollinen lisäpaikka tulisi Ahvenanmaan sijaan antaa saamelaisille, jotta Euroopan alkuperäiskansan ääni voisi nousta Euroopan politiikassa.

    Europarlamentikot Sirpa Pietikäinen ja Liisa Jaakonsaari haluaisivat nostaa saamelaisten asemaa Euroopan unionin politiikassa.Ylen kuvamanipulaatio

    Antti Pentikäinen tukee tätä ehdotusta ja haluaa palauttaa saamelaisedustajan paikan keskusteluun Suomen valtionjohdon tasolla.

    – Saamelaiset ovat Euroopan ainoa elossa oleva alkuperäiskansa ja saamelaisilla on kova kokemus siitä, että heidän ääntään ei kuunnella tai heidän äänensä sivuutetaan keskusteluissa, avaa Pentikäinen.

    Alkuperäiskansan edustaja lisäisi eurooppalaista demokratiaa?

    Suomi toimii vuosina 2017-2019 Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana ja Suomi on korostanut tänä puheenjohtaja-aikanaan muunmuassa korostanut YK:n kestävän kehityksen tavoitteita arktisessa yhteistyössä.

    Antti Pentikäinen ehdottaa Suomen valtionjohdolle, että oiva paikka ilmoittaa lisäpaikan antamisesta saamelaisille voisi olla ensi syksynä pidettävä Arktisen neuvoston huippukokous.

    Kuuntele Antti Pentikäisen koko haastattelu suomeksi Yle Areenasta.

    – Tätä ehdotusta tukemalla Suomen valtio tekisi hienon eleen osoittaessaan, että saamelaisten ääntä haluaan kuulla Euroopan tasolla heidän omalla äänellään. Tämä olisi merkittävä askel valtion ja saamelaisten välisessä yhteydessä, kertoo Antti Pentikäinen.

    Saamelaisilla olisi paljon annettavaa esimerkiksi Euroopan ilmastopolitiikkaan, esittää Pentikäinen.

    – Alkuperäiskansat ja saamelaiset ovat historiansa aikana menettäneet paljon. Saamelaiset elävät yhä ja europarlamenttipaikalla voisimme palauttaa heidän äänellään myös perinnetiedon poliittiseen päätöksentekoon. Saamelaisilla on paljon tietoa siitä, miten selviydymme ilmastonmuutoksesta ja erilaisten kriisien keskellä, pohtii Pentikäinen.

    Myös saamelaismepin paikasta ollut keskustelua jo parikymmentä vuotta

    Saamelaismepin paikasta keskusteltiin jo vuosituhannen vaihteessa. Silloinen Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio nosti esiin, että Suomen saamelaiset tarvitsevat oman edustajan etenkin poronhoitoa koskevien EU-päätösten valmistelussa. Tuolloin Aikio perusteli saamelaispaikkaa sillä, että Euroopan unionin päättäjille välittyy suomalaisten virkamiesten välityksellä saamelaiskulttuurista ja elinkeinoista jopa virheellinen kuva.

    Rauhanvälitysverkoston johtaja Antti Pentikäinen näkee, että tulevaisuudessa saamelaisilla voisi olla oma edustaja Europarlamentissa.Laurent Dubrule / EPA

    Myös saamelaisten parlamentaarinen neuvosto valmisteli saamelaisjäsenen ehdotusta vuosia, mutta asia ei edennyt keskustelua pidemmälle. Vuonna 2007 virallista asemaa tavoiteltiin Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisille EU:n sisäisessä lainsäädännössä.

    Ahvenanmaan maakuntahallitus on toiminut oman meppi-paikan puolesta jo vuosia ja pääministeri Sipilä kommentoi helmikuussa, että Ahvenanmaata on myös kuultu pariin otteeseen.

    Antti Pentikäinen haluaa nostaa saamelaisten meppi-paikan mahdollisuuden julkiseen keskusteluun, sillä saamelaisasioissa Suomella on yhä työnsarkaa.

    – Haluan sanoa, että Ahvenanmaan asema on hyvin turvattu, mutta saamelaisten osalta on jäänyt paljon työtä tekemättä. Mielestäni saamelaisten paikka Europarlamentissa lisäisi eurooppalaista demokratiaa, kun alkuperäiskansan ääni saataisiin viimein kuuluviin. Nyt olisi aika koko kansan keskustelulle ja toivon myös, että saamelaisten keskuudessa tämä asia nousisi esiin, sanoo Pentikäinen.

    Luontokuvaajan neljä kuvankaunista suosikkia: Vieraile näissä Suomen vähemmän tunnetuissa kansallispuistoissa ja luontokohteissa

    Luontokuvaajan neljä kuvankaunista suosikkia: Vieraile näissä Suomen vähemmän tunnetuissa kansallispuistoissa ja luontokohteissa


    Kun yhä useampi lähtee kansallispuistoon, täyttyvät tunnetuimpien kohteiden kuten Nuuksion ja Kolin kansallispuistot uusista innokkaista retkeilijöistä. Vuonna 2017 kansallispuistoissa vieraili Metsähallituksen mukaan ennätysmäärä eli 3,1...

    Kun yhä useampi lähtee kansallispuistoon, täyttyvät tunnetuimpien kohteiden kuten Nuuksion ja Kolin kansallispuistot uusista innokkaista retkeilijöistä. Vuonna 2017 kansallispuistoissa vieraili Metsähallituksen mukaan ennätysmäärä eli 3,1 miljoonaa kävijää. Suomen neljässäkymmenessä kansallispuistossa on kuitenkin muutakin nähtävää kuin Ukko-Koli.

    Luontokuvaaja Eeva Mäkinen kertoo myös huomanneensa luontoretkeilyn suosion omilla reissuillaan.

    – Olen tosi paljon jutellut sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat olleet ensimmäistä kertaa retkellä.

    Oletko vieraillut kansallis- tai luonnonpuistossa upeassa kohteessa, josta liian harva on kuullut? Lähetä meille kuva Suomen luontoalueiden unohdetuista kohteista! Lähetä kuvasi sähköpostilla suoraan toimittajalle [email protected] Kerro samalla mahdollisimman tarkasti, missä kohde tai reitti sijaitsee ja miksi juuri se on käymisen arvoinen paikka.

    Ennen kuvan lähettämistä lue Ylen kuvajoukkoistuksen säännöt täältä.

    Yle pyysi Eeva Mäkistä jakamaan omat, vähemmän tunnetut suosikkikohteensa.

    1. Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot, Kanta-Häme

    Vain hieman kauempana suositusta Nuuksiosta sijaitsevat vierekkäin Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot. Tammelassa Forssan kupeessa olevat puistot ovat Mäkisen mielestä Etelä-Suomen parhaita.

    Liesjärvellä helppo melontareitti on tehdä esimerkiksi noin viiden kilometrin matkan Kopinlahden parkkipaikalta Korteniemen perinnetilalle. Toinen vaihtoehto on meloa pitkin Kyynäränharjua, joka näkyy yllä olevassa kuvassa.

    Torronsuolla Kiljamon kierros on helppo, noin 1,6 kilometrin kävely. Keskivaiheilla sijaitsee Kiljamon lintutorni, josta maisemat ovat näkemisen arvoiset erityisesti auringonnousun aikaan. Alla oleva kuva on otettu tornista.

    2. Syötteen kansallispuisto, Pohjois-Pohjanmaa ja Etelä-Lappi

    – Suomalaiseen makuun älyttömän hieno paikka talvella ja kesällä, kuvailee Mäkinen.

    Kesällä hienoimmaksi kohteeksi Mäkinen nimeää Taivalkosken puolella sijaitsevan Pyhitystunturin, jonka huipulle on parin kilometrin nousu. Ylhäällä retkeilijä palkitaan 360 asteen maisemilla. Yllä oleva kuva on otettu Pyhitystunturin laelta.

    Talviretkeilijän kannattaa lähteä Ahmavaaralle. Hiihtämällä kymmenen kilometrin matkan pääsee tunturin alalaidalle, minkä jälkeen on noin 1,5 kilometriä kiipeämistä vaaran huipulle. Tunturimaisemasta pääsee nauttimaan näkötornista käsin.

    – Siellä on alueen yksi upeimmista tykkylumimaisemista.

    3. Oulangan kansallispuisto, Pohjois-Pohjanmaa ja Itä-Lappi

    Oulanka on monille tuttu, sillä puistossa sijaitsee Karhunkierros, joka on yksi Suomen tunnetuimmista vaellusreiteistä. Suosion takia monet paikat ovat täynnä retkeilijöitä. Mäkinen kertoo käyneensä melomassa Oulankajoella, minkä aikana ei näkynyt yhtäkään ihmistä.

    – Pyöräilemällä ja melomalla löytää ihan uusia ulottuvuuksia tutuistakin paikoista.

    Oulankajoen Kiutakönkään suvannolta Jäkälämutkaan voi meloa yhdessä päivässä tiiviisti tai kahdessa päivässä rennommin. Yhteensä matkaa on 25 kilometriä.

    – Suomessa oli aika eksoottista yöpyä hiekkarannalla teltassa, Mäkinen kertoo.

    4. Sompion luonnonpuisto, Sodankylä

    Vaikka Sompio ei olekaan kansallispuisto, Mäkinen haluaa suositella Pyhä-Nattasen tunturia. Kahden kilometrin matkan jälkeen jälkeen tunturin laella retkeilijöitä odottaa päivätupa.

    – Pyhä-Nattanen on yksi maagisimmista paikoista, missä olen käynyt. Siellä on erikoinen tunnelma, kun nousee kivikasojen päälle. Hyvällä säällä näkee melkein Venäjälle asti.

    Sompion vieressä sijaitsee varsin tunnettu Urho Kekkosen kansallispuisto.

    Yle järjestää tänä vuonna Mennään metsään -kampanjan, jonka aikana järjestetään yhteislenkkejä kaikissa Suomen kansallispuistoissa. Vinkit polkujuoksuun ja ilmoittautumiset lenkeille täältä. Tutustu kansallispuistoihin kampanjan videoilta Areenassa.

    Lue lisää:

    Somekuvat ja ekotrendit innostavat nuoretkin kansallispuistoihin – "Luonto on nyt pop"

    Riippumatto vaipanvaihtoon ja telttayö parkkipaikan läheisyydessä – näillä vinkeillä nautit lasten kanssa luonnosta

    Nuoret naiset innostuivat luonnosta – satumainen kuva somessa sysää ihmiset vaellukselle

    Mennään metsään -kampanjan polkujuoksukiertue kulkee Saaristomereltä Lemmenjoelle - tule mukaan!

    Veneilijän painajaisuni – onko väylämerkki oikeassa paikassa vai ei?

    Veneilijän painajaisuni – onko väylämerkki oikeassa paikassa vai ei?


    Rovaniemen venereittien pahimmat paikat löytyvät Kemijoelta Suutarinkorvasta ja siitä ylöspäin. Keskustasta alaspäin aina Valajaisille asti vettä riittää isommillekin veneille samoin kuin Ounasjoella, jossa pitää varoa lähinnä...

    Rovaniemen venereittien pahimmat paikat löytyvät Kemijoelta Suutarinkorvasta ja siitä ylöspäin. Keskustasta alaspäin aina Valajaisille asti vettä riittää isommillekin veneille samoin kuin Ounasjoella, jossa pitää varoa lähinnä hiekkapankkeja.

    Tälle kesälle veneväylien merkit on saatu tarkistettua Olkkakoskelle asti. Väylämerkkien tarkistaminen ja korjaaminen on silti vielä kesken.

    – Kun saadaan tarvikkeita, niin jatkamme Olkkakoskesta Oikaraiseen. Ja Ounasjoelta puuttuu vielä muutama merkki tästä kaupungista Nivankylään, Napapiirin infra Oy:n työnjohtaja Kari Peteri sanoo

    Virtavesi tekee työstä haastavaa. Poijut ovat koko ajan liikkeessä, mikä kuluttaa kiinnitysköysiä, kettinkejä ja sakkeleita. Samoin talvi tuo omat ongelmansa. Myös vedenkorkeuden vaihtelu hankaloittaa työtä.

    – GPS:llä ne käydään kaikki läpi keväällä. Mutta jos on paljon vettä, niin merkkejä ei pysty tarkastamaan, virta painaa ne uppiin. Ja jäät siirtelee niitä ja vaijereita katkeilee. Tällaista pientä murhetta niissä on joka kevät, Peteri sanoo.

    Olkkakosken kivikko on tarkka paikka

    Rovaniemen keskustasta kun lähtee Kemijokea ylöspäin on jokimaisema parhaimmillaan. Hiekkarantaisia saaria, virtapaikkoja ja kauniita rantoja. Ja jopa jokunen koski, vaikka rakennetulla joella ollaankin.

    Tiukkoja paikkoja riittää. Vaaralassa Honkasaaren kohdalla veneväylä tekee ässämutkaa kuin formularata konsanaan, ja Olkkakoskessa muutama kilometri ylempänä väylä on kapeimmillaan ehkä noin viiden metrin levyinen.

    Siellä jos missä veneilijän on pystyttävä luottamaan väylämerkkeihin.

    – Tänne kun lähdet Kemijokea ylöspäin Rovaniemeltä niin on kivisiä paikkoja . Kyllä merkkeihin on pakko luottaa jos haluat veneillä niin, että moottori ei ole rikki heti ensimmäisellä reissulla, sanoo Kemijoella perheensä kanssa paljon veneilevä Antti Niskala.

    – Ja onhan se turvallisuusriski. Jos siellä on iso kivi ja kajautat siihen, niin saattaa koko vene upota.

    Ilmakuva kertoo hyvin kuinka ahdas Olkkakosken kulkukelpoinen veneväylä onUula Kuvaja / Yle

    Olkkakoskea ylöspäin mentäessä Niskala osoittaa merkityn väylän oikeaa reunaa.

    – Tuon vihreän poijun kohdalla, tuolla missä on seuraava merkki, siinä on kivi mihin kaverilla eilen kolahti vene. Moottori oli onneksi aika ylhäällä, niin että siinä ei käynyt kovin pahasti, Antti Niskala sanoo.

    Ajamme kohdassa aivan väylän vasenta reunaa kävelyvauhtiakin hitaammin. Lähimpiin kivikoihin ei ole edes kivenheiton verran matkaa. Niskala katsoo veden syvyyttä veneen plotterista.

    – Jos tuo poiju olisi vähän tännempänä, jos väylä olisi pikkuisen kapeampi, niin siinä ei varmaan ongelmaa olisi. Tässä on kumminkin 2,3 metriä vettä vieläkin, Niskala sanoo.

    Virrassa näkyy isoja pyörteitä. Se paljastaa, että väylälläkin on pohjassa isoja kiviä. Vettä kuitenkin riittää turvalliseen ajamiseen.

    Vastaavanlaisia haasteita löytyy myös ylempää. Sinne ei kuitenkaan ole menemistä ennen kuin väylämerkit on tarkistettu ja varmistettu oikeille paikoilleen.

    Kesän lämpöennätys rikkoutui jälleen – Utsjoella mitattiin ennätyshelteitä

    Kesän lämpöennätys rikkoutui jälleen – Utsjoella mitattiin ennätyshelteitä


    Kuluvan kesän lämpöennätys rikkoutui torstaina iltapäivällä, kun Utsjoella Kevon mittausasemalla mitattiin hurjat +30,3:n asteen lämpölukemat. Helle-ennätys nousi eilisestä 0,2 astetta, sillä keskiviikkona Sodankylässä oli mitattu +30,1...

    Kuluvan kesän lämpöennätys rikkoutui torstaina iltapäivällä, kun Utsjoella Kevon mittausasemalla mitattiin hurjat +30,3:n asteen lämpölukemat.

    Helle-ennätys nousi eilisestä 0,2 astetta, sillä keskiviikkona Sodankylässä oli mitattu +30,1 astetta. Helteet ovat nyt poikkeuksellisen kovia, sillä 30 asteen lukemia on mitattu heinäkuussa viimeksi kolme vuotta sitten, vuonna 2015.

    Näillä näkymin ennätyslämmin sää jatkuu loppuviikon ajan. Ylen meteorologi Matti Huutosen mukaan pohjoisessa lämpötila voi vielä huomennakin nousta lähelle 30 astetta.

    – Viikonloppuna kovimmat helteet siirtyvät pohjoisesta etelään. Lähipäivinä lämpimintä on etelä- ja keskiosissa maata. Lapissa hieman "viilenee" viikonlopuksi, Huutonen sanoo.

    YleHelteinen sää jatkuu ensi viikolle asti

    Meteorologi Matti Huutonen arvioi, että sää jatkunee hyvin lämpimänä pitkään, näillä näkymin ensi viikon puolelle asti. Ensi viikon alku on laajalti helteinen, ellei jopa kuuma.

    Siitä eteenpäin epävarmuus on suurta. On mahdollista, että ensi viikon loppupuolella sää epävakaistuu kaakosta alkaen.

    – Hellelukemia mitattaneen vielä ensi viikon lopullakin laajalti. Ilmamassa on edelleen hyvin lämmintä, vaikka sateita kaakosta onkin tyrkyllä, Huutonen sanoo.

    Jos säätä on pitkälle ensi viikolle vielä hankala ennustaa kovin tarkasti, varmuudella voidaan sanoa, että tulevana viikonloppuna helteitä saadaan ympäri Suomea.

    YleIlmatieteen laitos varoittanut helteistä

    Lappiin annettiin keskiviikkona harvinainen hellevaroitus, joka on edelleen voimassa. Tänään torstaina hellevaroitus on laajentunut ja perjantaille varoituksia on annettu Lapin lisäksi pitkin Suomea.

    Ilmatieteen laitoksen hellevaroituksella pyritään ehkäisemään kuumasta aiheutuvia terveysongelmia. Varoituksen kohteena ovat erityisesti lapset ja vanhukset, sydän- ja verisuonisairaat, diabeetikot ja ulkona työtä tekevät.

    Ilmatieteen laitos jakaa hellevaroitukset kolmeen vaaratasoon. Nyt annettu keltainen varoitustaso, tukala helle, merkitsee yli +27 asteen päivälämpötilaa ja yli +20 asteen keskilämpötilaa.

    Oranssitasolla eli erittäin tukalassa helteessä korkein lämpötila on yli +30 astetta ja keskilämpötila +24 astetta. Punaisen, eli äärimmäisen tukalan helteen tasolla lämpö kipuaa yli +35 asteen ja vuorokauden keskilämpötila on yli +28 asteen.

    Lue lisää:

    Lappiin annettiin hellevaroitus – Sodankylässä ylittyi jo 30 astetta

    Hellettä pukkaa koko maahan – Lappiin huomenna lähes 30 astetta

    Tilastot sen kertovat: Heinäkuu on Suomen lämpimin ja sateisin kuukausi – korkein lämpötila mitattiin 8 vuotta sitten

    Helsinkiläisnuori skeittaa Lapin helteissä kohti Jäämerta – 1000 kilometrin rajapyykki rikki

    Helsinkiläisnuori skeittaa Lapin helteissä kohti Jäämerta – 1000 kilometrin rajapyykki rikki


    SODANKYLÄ Matka Helsingistä Jäämerelle – suorinta tietä autolla matkan pituudeksi tulee heittämällä yli tuhat kilometriä. Pelkästään ajatuksena matkan pituus hengästyttää. Autolla ajaessa matka taittuisi päivässä. Helsinkiläinen...

    SODANKYLÄ Matka Helsingistä Jäämerelle – suorinta tietä autolla matkan pituudeksi tulee heittämällä yli tuhat kilometriä. Pelkästään ajatuksena matkan pituus hengästyttää. Autolla ajaessa matka taittuisi päivässä.

    Helsinkiläinen 27–vuotias Xavier Hildén taittaa tämän matkan skeittilaudalla. Moni voi tunnistaa Hildénin hänen viime kesäisestä matkastaan. Hän pyöräili Alepa-fillarilla Helsingistä Nuorgamiin.

    Tänä kesänä Hildén on lähtenyt matkalle pohjoiseen jo yli kuukausi sitten, kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Puolimatkan rajapyykki on jo takana päin ja tänään torstaina Hildén taittaa skeittilaudalla 53 kilometrin matkan, Sodankylästä Peurasuvannolle.

    Miten skeittilauta valikoitui kulkupeliksi?

    – Skeittaaminen on minulle rakas harrastus ja mietin jo viime vuonna, että lähtisin skedellä, mutta sitten pidin sitä vähän hulluna ajatuksena, Hildén kertoo.

    Torstaina Sodankylästä matka jatkui pohjoiseen.Inger-Elle Suoninen / Yle

    Talven mietittyään Hildén päätti ottaa skeittilaudan ja lähteä kotoaan Helsingistä kohti pohjoista ja Jäämerta.

    – Hyvinhän sillä on päässyt. Ollaanhan täällä Sodankylässä jo, naurahtaa Hildén.

    Tuhat kilometriä täyttyi torstaina

    Hildén kertoo skeittaavansa vähintään 40 kilometriä kerrallaan, pisimpinä päivinä hän saattaa rullailla jopa 70 kilometriä.

    – Se ei enää ole ehkä niin kivaa, tuumaa Hildén yli 70 kilometrin matkoista.

    Hildén ei ole varma kertyvien kilometrien määrästä, mutta arvioisi matkaa kertyvän vajaa kaksi tuhatta kilometriä. Nyt tiedossa on kuitenkin merkkietappi kun on potkuteltu tuhat kilometriä.

    – Se on aika cool, aion varmana jotenkin juhlia sitä!

    Hildén kertoo skeittaavansa vähintään 40 kilometriä kerrallaan, pisimpinä päivinä hän saattaa rullailla yli 70 kilometriäkin.Vilja Pursiainen / Kaskas MediaMatka jatkuu hellevaroituksista huolimatta

    Lapissa lämpömittarit näyttävät korkeimpia lukemia vuosikausiin. Keskiviikkona Sodankylässä rikottiin 30 asteen raja ja Lappiin annettiin hellevaroitus. Viimeksi tällaisia hellelukemia Suomessa on ollut vuonna 2015.

    Helteestä piittaamatta Hildén jatkaa matkaansa urheasti kohti pohjoista.

    – Tottakai helle vaikuttaa paljonkin. Pitää juoda paljon vettä, mutta minä nautin siitä, että on lämmin.

    Matkansa aikana Hildén on kastunut vain pari kertaa. Lapin helteet tulivat yllätyksenä.

    – Kun mietin talvella tätä reissua, niin ei olisi tullut mieleenkään, että Suomessa on kunnon kesä. Tämä on ihan hauskaa. Ja varsinkin, että nyt just sattu tänne pohjoiseen vielä tälle loppupätkälle tämmöinen helle.

    Hildén lähtee jatkamaan matkaansa ennen keskipäivää, koska tien päällä menee usein koko päivä. Jos lähtöä siirtää myöhemmäksi, niin unet voivat jäädä vajaaksi eikä yöpaikkaa saata olla tarjolla.

    – Onhan tämä nyt vähän hölmöä lähteä keskipäivällä liikenteeseen. Minulla matkanteko riippuu ihan asfaltin kunnosta ja jos se on huono, niin joudun kävelemään, muutenkin kävelen ylämäet.

    Xavier Hildén napapiirilläXavier Hildén

    Hildénille parasta matkassa on luonto ja tietysti ihmiset. Hildén kertoo yllättyneensä ihmisten positiivisuudesta ja ihanuudesta.

    – Kun ajatellaan, että suomalaiset ovat jotenkin juroa tai epäsosiaalista kansaa, niin ei kyllä todellakaan ole. Varsinkaan täällä pohjoisessa.

    Saavuttuaan määränpäähänsä Jäämerelle, Hildén aikoo uida ja jäädä hetkeksi nauttimaan pohjoisesta luonnosta.

    Uudet seikkailut jo mielessä

    Hildén kertoo haluavansa viettää pysähdyspaikoissa useamman päivän. Sitten kun päättää taas lähteä, matka taittuu jouten.

    Viime kesänä Hildénin pyöräillessä Helsingistä Nuorgamiin, matka ei ollut fyysisesti samanlainen. Tämä matka on ollut hauskempi, kertoo Hildén.

    – Ehkä kuitenkin tuo skede on minulle paljon tutumpi. Ja olihan se pyörä vähän hankala, koska se on niin iso ja painava. Skeitin voi heittää vaikka tuohon rinkan sivuun, jos siltä tuntuu. Ei ole ikävä sitä pyörää, naurahtaa Hildén.

    Viime kesänä Hildén polki Alepa-fillarilla Helsingistä Nuorgamiin. Pyörämatkan tarkoituksena oli kiinnittää huomiota roskaamiseen.Arto Veräjänkorva / Yle

    Vaikka matka on vielä kesken, on Hildén ehtinyt miettiä uusiakin seikkailuja.

    – Onhan minulla paljon ideoita, kyllä minä haluan jotain tehdä. Nautin sellaisesta itsensä ylittämisestä ja nimenomaan tuolla luonnossa olemisesta. Kyllä se johonkin sellaiseen tulee liittymään, mutta ei enää Helsinki-Norja -väliä. Kyllä se on nähty sitten jo.

    Ranualla ostetaan jo hillaa –

    Ranualla ostetaan jo hillaa – "Tämän vuosituhannen huonoin hillavuosi"


    Hillan osto alkoi Ranualla torstaina. Hillanostaja Reijo Sääskilahti maksaa poimijalle aluksi 12 euroa kilosta. Hillaa myydään myös ulos, hinta on 22 euroa kilolta. Sääskilahden mukaan marjan laatu on oikein hyvä. – Nyt on laatu erittäin...

    Hillan osto alkoi Ranualla torstaina. Hillanostaja Reijo Sääskilahti maksaa poimijalle aluksi 12 euroa kilosta. Hillaa myydään myös ulos, hinta on 22 euroa kilolta. Sääskilahden mukaan marjan laatu on oikein hyvä.

    – Nyt on laatu erittäin hyvä, mutta määrät pieniä. Tämän vuosituhannen huonoin hillavuosi on nyt ainakin täällä Etelä-Lapissa. Suurin osa on vielä raakaa, että ensi viikko on se paras viikko näillä korkeuksilla, mutta tosi vähän on hillaa nyt.

    Hillaa on tuotu myyntiin Ranuan pohjoisilta ja itäisiltä soilta. Ihan kaikkialle ei kannata Sääskilahden mukaan mennä sitä keräämään, sillä kuivuus ja aikainen kesä on verottanut satoa rajusti.

    – Avosoille ei oikeastaan kannata edes mennä, että vesistöjen lähellä ja suonreunoilta kannattaa kerätä. Kukinnan aikaanhan oli kuusi viikkoa niin kuivaa, että hilla kärsii kuivuudesta, että avosoille ei tule. Muutenkin pölyttäjiä oli niin vähän, kun hilla alkoi kukkimaan toukokuun 20. päivä. Se on ehkä suurin syy, että hillaa ei tule oikein mihinkään.

    Reijo SääskilahtiAnnu Passoja / Yle
    Miksi lohet muuttuvat pienemmiksi? Laaja suomalainen geenitutkimus etsii syitä maailmanlaajuiseen mysteeriin

    Miksi lohet muuttuvat pienemmiksi? Laaja suomalainen geenitutkimus etsii syitä maailmanlaajuiseen mysteeriin


    Tästä on kyseMaailmanlaajuisesti on havaittu lohien koon pienentyneen. Syinä ovat ehkä isojen yksilöiden kalastus ja geneettinen kääpiöityminen.Akatemiaprofessori Craig Primmerin laaja tutkimus kartoittaa yhden geenin vaikutusta lohien...

    Tästä on kyseMaailmanlaajuisesti on havaittu lohien koon pienentyneen. Syinä ovat ehkä isojen yksilöiden kalastus ja geneettinen kääpiöityminen.Akatemiaprofessori Craig Primmerin laaja tutkimus kartoittaa yhden geenin vaikutusta lohien sukukypsyysiän määrittymiseen. Kun kala tulee sukukypsäksi, se lähtee nousemaan mereltä kotijokeensa.Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman altaissa polskii yli 10 000 lohenpoikasta, joiden kehitystä seurataan useamman vuoden ajan. Lohien elinolosuhteet ja ravinto vaihtelevat, jolloin saadaan selville, mikä merkitys ympäristötekijöillä on kalojen kasvuun ja sukukypsyyteen.

    Muutaman sentin mittaisia lohenpoikasia vipeltää Lammin biologisen aseman kala-altaissa. Nyt puolen vuoden ikäiset kalat paljastavat ehkä tulevaisuudessa, miksi tietty geeni saa toiset kalat nousemaan kutemaan jo yhden merivaellusvuoden jälkeen. Mutta jotkut saman vuosiluokan poikaset nousevat ensi kerran vasta 20-kiloisina viettyään meressä vuosia.

    Yli kymmenentuhatta lohenpoikasta kasvaa altaissa kolmen vuoden ajan ja kolmen kuukauden välein niistä otetaan osa näytteiksi mikroskoopin alle. Näin ymmärretään paremmin, miten eri tekijät vaikuttavat kasvuun, mutta myös geeneihin.

    Akatemiaprofessori Craig Primmer on tutkinut lohien genetiikkaa jo pitkään. Norjalaisten kumppaniensa kanssa hän löysi lohien sukukypsyysikää säätelevän VGLL3-geenin muutamia vuosia sitten etsiessään merkittäviä kohtia sekvensoiduista lohien geenikartoista.

    Tulokset julkaistiin Nature-lehdessä vuonna 2016. (Linkki artikkeliin tässä.)

    VGLL3-geeni selitti liki 40-prosenttisesti, missä iässä lohet nousevat kutemaan Norjan jokiin sekä Tornioon ja Tenoon. Biologit yllättyivät, sillä ennen lisääntymisiän oli ajateltu olevan enemmän monien geenien yhteispeliä.

    Yli 10 000 lohenpoikasta on nyt noin puolivuotiaita ja ne saavat kasvaa Lammin biologisella asemalla vielä parisen vuotta.Sasha Silvala / Yle

    – Me emme tiedä tarkkaan, miten geeni vaikuttaa lohen sukukypsyysikään. Näissä tutkimuksissa täällä Lammin biologisella asemalla yritämme ymmärtää, miten tämä geeni toimii molekyylitasolla. Onko vuorovaikutusta eri ympäristötekijöiden kanssa, esimerkiksi ruuan laatu tai lämpötila, akatemiaprofessori Craig Primmer sanoo.

    Yllättäen tutkijat huomasivat, että geeni toimii eri tavalla koirailla ja naarailla. Tutkimukset Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla jatkuvat nelisen vuotta.

    Lammin biologisella asemalla tutkitut lohet ovat Oulu- ja Nevajoen kantaa. Nämä poikaset ovat noin puolen vuoden ikäisiä.Sasha Silvala / YleLohet pienenevät

    Kautta maailman on havaittu lohien koon pienentyneen ja saavuttavan sukukypsyyden yhä nuorempina. VGLL3-geeni toimii eri tavoin eri sukupuolilla.

    Koirailla sen on havaittu useammin aikaistavan sukukypsyyttä, naarailla myöhäistävän. Useimmiten lohikoiraat kasvavat meressä vain vuoden, ennen kuin palaavat kotijoenlatvaansa kutemaan.

    Naaraat pulskistuvat meressä kaksi tai kolme vuotta. Mutta erilaisia sukukypsyysikätyyppejä esiintuu molemmilla sukupuolilla.

    Kun lohet kutevat, isot ja voimakkaat uroskalat ovat vahvoilla. Kuitenkin pienet ja vikkelät yksilöt saattavat ehtiä hedelmöittää naaraskalan laskemat mätimunat ja siirtää perimänsä niihin.

    Tällöin pienikokoisuus saattaa periytyä ja näkyä koko kalakannassa.

    Akatemiaprofessori Craig Primmer on tutkinut lohien genetiikkaa jo vuosia. Uusi tutkimus antaa vastauksia lohien sukukypsyysiän määrittymiseen.Sasha Silvala / YleAinutlaatuinen Tenojoki

    Australialaislähtöinen Craig Primmer pitää Tenojoen lohikantaa todella mielenkiintoisena. Tenon eri sivujoissa elää omia lohikantojaan, joiden perimä on omanlaisensa. Se vaikuttaa myös kalojen kokoon.

    Tenosta ja sen sivujoista on löytynyt yli 30 geneettisesti eriytynyttä lohikantaa. Vesistön lohipopulaatio lienee maailman monimuotoisin.

    – Tenolla on niin monta elinkiertomuotoa, kaikkiaan niitä on löydetty yli sata, sanoo Primmer.

    Elinkiertomuodon vaihtelu riippuu siitä, montako vuotta kalat elävät ensin joessa ja montako sitten merellä ennen kutemaan nousuaan. Vaihtelua lisää myös se, kutevatko kalat vain kerran tai useammin.

    Tenolla lohet saattavat jäädä jokeen jopa kahdeksaksi vuodeksi ennen merivaellustaan. Sitten osa kaloista viihtyy merellä pitkään ja kasvaa jopa yli 20-kiloiseksi ennen kuin palaavat jokeen.

    – Isot lohet voivat olla useaan kertaan kutevia tai sitten ne voivat olla kutemassa vasta ensimmäistä kertaa, akatemiaprofessori kertoo.

    Lohista otetaan kolmen kuukauden välein näytteet. Niistä selviää ravinnon ja ympäristötekijöiden vaikutus myös geeneihin.Sasha Silvala / YleLohet käyttäytyvät eri tavoin

    Tenon lohet voivat nousta jokeen kutemaan jopa neljä kertaa, mutta koiraslohet yleensä vähemmän, sillä useimmat niistä menehtyvät lisääntymismenojen jälkeen.

    Craig Primmerin mukaan koiraille käy niin, etteivät ne enää osaa palata normaalielämään kutemisen jälkeen.

    Isot lohet pystyvät lisääntymään myös voimakkaassa virrassa, missä voimakas naaraskala pystyy siirtelemään pohjakiviä mätinsä suojaksi. Sivujokien kalat ovat usein pienempiä, sillä matalissa latvavesissä kaksikymmentäkiloinen kala ei mahdu enää liikkumaan.

    Eri lohikannat ovat siis eriytyneet ympäristönsä mukaan. Craig Primmerin tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää, miten paljon ympäristötekijät ovat vuorovaikutuksessa kalojen perimän eli geenien ominaisuuksien kanssa.

    Luonnonvarakeskuksen sivuilla olevasta linkistä voit seurata, kuinka paljon lohia nousee Tornion- ja Simojokeen:

    LUKE: Tornion- ja Simojoen nousulohiseuranta

    Tervaniemen perhe saa nauttia joka aamu tuoreista kananmunista – infrapunalamppujen lämmössä kanat pärjäävät talven jopa Inarissa


    Kanaemot ja poikaset hyppivät sumpussa, kun Henna Tervaniemi heittää niille salaattia ja siemeniä evääksi. Lapset hyörivät mukana ja hoitavat innoissaan kanoja. Kanat ovat suosittuja kesäkavereita, ja joillain kesäkanojen pidosta tuleekin...

    Kanaemot ja poikaset hyppivät sumpussa, kun Henna Tervaniemi heittää niille salaattia ja siemeniä evääksi. Lapset hyörivät mukana ja hoitavat innoissaan kanoja.

    Kanat ovat suosittuja kesäkavereita, ja joillain kesäkanojen pidosta tuleekin ympärivuotista, kun innostus kasvaa kesän aikana.

    Inarilaisella Tervaniemen perheellä on ollut kanoja kotieläimenä nyt reilun vuoden. Perheen äiti Henna on unelmoinut kanoista jo kauan, mutta aviomiehellä kesti hetki innostua ajatuksesta.

    – Minä olen halunnut ottaa kanoja jo monta vuotta, mutta Marko ei ole antanut lupaa ennen kuin nyt, Henna Tervaniemi naurahtaa.

    Kanat tarvitsevat riittävästi tilaa ja suojan petoeläimiltä

    Kanojen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen, muistuttaa Elintarvikevirasto Evira kanojen pitoa koskevassa oppaassaan. Linnun täytyy muistaa keväällä pitää sisätiloissa lintuinfluenssaviruksen leviämisen estämiseksi.

    Kana munii iästään riippuen munan päivää kohden. Kahdeksan kanaa munii jo reilusti munia Tervaniemen perheenjäsenille joka päivä. Kukon lisäksi pihalla tepastelee myös 12 tipua. Kaksi kanaa on myös kadonnut teille tietämättömille.

    – Voi olla, että kettu tai pöllö on vienyt, Henna Tervaniemi arvelee.

    Kanoista oppii joka päivä uusia asioita tarkkailemalla

    Tuoreiden munien lisäksi kanoista on paljon iloa varsinkin lapsille. Niitä on mukava seurata, ja samalla oppii uusia asioita kanoista.

    – Eilen opin, että poikaset tunkevat joka paikkaan ja pitää huolehtia, että ei ole sellaisia paikkoja joissa ne voivat loukkaantua, Tervaniemi kertoo.

    He ovat oppineet myös, että ei ole helppo pitää montaa kukkoa samassa kanalassa. Kanat saavat tepastella pihassa vapaana, mutta kasvimaa on hyvä suojella niiltä.

    Talven kanat pärjäävät jopa Inarin pakkasilla kanalassa, kunhan niillä on jonkinlainen lämmityslaite. Yksi nyrkkisääntö on, että kun vesi ei jäädy, on tarpeeksi lämmin.

    – Meillä on kaksi infrapunalamppua, jotka lämmittävät. Se riittää, kertoo Tervaniemi.

    Eviran muistilista kesäkanojen pitäjälle

    Rekisteröidy kanojen pitäjäksi kuntasi maaseututoimeenLisäksi kaava-alueella ota yhteyttä kuntasi terveydensuojeluviranomaiseen ja rakennusvalvontaanSeuraa kanojen ulkona pitoon liittyviä määräyksiäTutustu kanoja koskeviin eläinsuojelusäädöksiinKanoja ulkomailta? Muista tuontivaatimukset!Huolehdi salmonellan sekä muiden tautien vastustamisestaLääkinnällisen hoidon ja kuolleiden eläinten lukumäärän kirjanpito kuntoonTutustu kanojen teurastus- ja lopetusohjeisiinSelvitä, miten kuolleen tai lopetetun kanan voi hävittää

    Lähde: https://www.evira.fi/elaimet/usein-kysyttya/muistilista-kesakanojen-pitajalle/

    Herra Koira jatkaa Lapin vaellustaan – huhtikuusta asti matkaa tehnyt koira ei ole vieläkään antanut ottaa itseään kiinni

    Herra Koira jatkaa Lapin vaellustaan – huhtikuusta asti matkaa tehnyt koira ei ole vieläkään antanut ottaa itseään kiinni


    Somekansa seuraa tiiviisti Herra Koiraksi nimetyn ison koiran liikkeitä Lapissa. Kesäkuun alun jälkeen koira kulki ensin Tornionjokivartta pitkin Tornioon, mistä se meni Ruotsin puolelle. Ihmisillä on hirveän paljon hyvää tahtoa antaa sille...

    Somekansa seuraa tiiviisti Herra Koiraksi nimetyn ison koiran liikkeitä Lapissa.

    Kesäkuun alun jälkeen koira kulki ensin Tornionjokivartta pitkin Tornioon, mistä se meni Ruotsin puolelle.

    Ihmisillä on hirveän paljon hyvää tahtoa antaa sille ruokaa ja vettä. Sonja Joensuu, etsintöihin osallistunut kittiläläinen

    Ruotsissa koirasta saatiin useita havaintoja, muun muassa Sangiksesta. Sieltä koira jatkoi pohjoiseen ja tuli takaisin Suomen puolelle Kolariin. Kolarista ja Äkäslompolosta koira kulki Kittilän Sirkan kylän läpi Kevitsaan.

    Viimeisin havainto koirasta on tehty tiistaina Sodankylässä. Koira vaikuttaisi olevan nyt matkalla takaisin Ylä-Lappiin.

    Herra Koirasta saatiin napattua kuva Sirkassa kesäkuun lopulla. Tästä matka jatkui Kevitsaan.Janne Majava

    – Tanhuassa tehtiin havainto, mutta sitten koira katosi viikoksi ja tuli taas tiistaina ihmisten ilmoille, etsintöihin osallistunut kittiläläinen Sonja Joensuu kertoo.

    Pitkästä matkasta huolimatta koira vaikuttaa edelleen hyväkuntoiselta.

    – Ihmisillä on hirveän paljon hyvää tahtoa antaa sille ruokaa ja vettä, kun se kulkee ohi, Joensuu kertoo.

    Saksalaisen pariskunnan kolme vuotta sitten kadonnut koira?

    Somessa on arvuuteltu, kenelle koira kuuluu ja mistä se on Lappiin ilmestynyt. Monet uskovat koiran tulleen Venäjältä rajan yli Suomeen.

    On myös huhuttu, että koira olisi kolme vuotta sitten Lapissa kolariin joutuneen saksalaispariskunnan lemmikki, joka pääsi onnettomuudessa karkuun omistajiltaan.

    Koiran kuvaa on jaettu ahkerasti myös saksalaisissa sosiaalisen median kanavissa.

    – Suomi-Saksa-seuran kautta sain lopulta tietoa, että tämä ei ole sama koira. Se kolari ajettiin Sodankylän seutuvilla vuonna 2015 ja se koira on jo löytynyt.

    Lappiin on luvattu hellettä reiluksi viikoksi, mutta Joensuu luottaa, että koira pärjää kuumassakin.

    – Eihän tuo olisi elossa pysynyt, jos ei osaisi luonnosta vettä juoda. Jokiseutuja se on tainnut nytkin kulkea.

    Epäonnistunut kiinniottoyritys sai varuilleen

    Koiraa on yritetty saada Kolarin kesäkuisen kiinniottoyrityksen jälkeen talteen Torniossa, jossa yritys ei Joensuun mukaan mennyt hyvin.

    – Ruotsissa sillä oli kova vauhti päällä, ehkä sen kiinniottoyrityksen takiakin. Yhden loukun ääressä se kuvattiin Äkäslompolossa, mutta ei sitä saatu kiinni.

    Joensuu epäilee, että loukuttaminen ei ole enää paras keino saada koiraa kiinni ja vetoaa ihmisiin, että sitä ei edes yritettäisi ottaa kiinni ilman kunnollista valmistautumista.

    – Toivoisin, että ihmiset ilmoittavat havainnot heti tuoreeltaan, eivätkä yritä ottaa koiraa kiinni. Jotakin pientä makupalaa voi antaa sen verran, että se pysähtyisi siksi aikaa, että sinne pääsee kiinniottajat paikalle.

    Joensuu toivoo, että koira saadaan kiinni ennen kuin se ehtii Venäjälle asti.

    – Sitten meillä on käet ristissä kyllä sen puolesta. Uutta kiinniottoyritystä tässä seuraavaksi suunnitellaan.

    Herra Koira -lempinimen saanut kulkuri on kiltti, mutta arka.Sonja Joensuu
    Lappiin annettiin hellevaroitus – Sodankylässä ylittyi jo 30 astetta

    Lappiin annettiin hellevaroitus – Sodankylässä ylittyi jo 30 astetta


    Lappiin on annettu harvinainen hellevaroitus. Ilmatieteen laitos varoittaa, että lähivuorokauden aikana Etelä- ja Keski-Lapissa on odotettavissa tukalaa hellettä. Hellevaroitusta ei annettu turhaan, sillä Sodankylässä Ilmatieteen laitoksen...

    Lappiin on annettu harvinainen hellevaroitus. Ilmatieteen laitos varoittaa, että lähivuorokauden aikana Etelä- ja Keski-Lapissa on odotettavissa tukalaa hellettä.

    Hellevaroitusta ei annettu turhaan, sillä Sodankylässä Ilmatieteen laitoksen mittauspisteellä oli jo +30,1 astetta keskiviikkona iltapäivällä. Viimeksi näin kuumaa on Suomessa mitattu vuonna 2015.

    Hellevaroituksella pyritään ehkäisemään kuumasta aiheutuvia terveysongelmia. Varoitukset on suunnattu erityisesti riskiryhmille sekä ulkona työskenteleville.

    Ilmatieteen laitos on jakanut hellevaroitukset kolmeen vaaratasoon. Nyt Lappiin annettu keltainen varoitustaso, tukala helle, merkitsee yli +27 asteen päivälämpötilaa ja yli +20 asteen keskilämpötilaa.

    Oranssitasolla eli erittäin tukalassa helteessä korkein lämpötila on yli +30 astetta ja keskilämpötila +24 astetta. Ilmatieteen laitos antaa punaisen varoituksen, kun tulossa on äärimmäisen tukalaa hellettä. Tuolloin lämpö kipuaa yli +35 asteen ja vuorokauden keskilämpötila on yli +28 astetta.

    30 plusasteen raja meni rikki

    Koko Lapissa on ollut viime päivät hyvin lämmintä. Alkuviikolla asteita on ollut enimmillään 27-28, mutta keskiviikkona Sodankylässä päästiin jo seuraavalle kymmenelle. Ilmatieteen laitoksen mittauspisteeseen kirjautui lukema +30,1 astetta. Se päihitti puolella asteella kesän aiemman lämpöennätyksen, 29,6 astetta, joka mitattiin Kemiönsaarella, Helsinki-Vantaalla ja Kouvolassa 15. toukokuuta.

    Keskiviikko on ollut helteisen kuuma päivä koko Lapissa aivan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Ilmatieteen laitoksen mukaan Ylitorniolla ja Rovaniemellä lämpötila on noussut 29,2 asteeseen ja lähes 29 asteeseen on päästy myös Pellossa, Savukoskella ja Kittilässä. Hellelukemissa on oltu koko maakunnassa.

    Ilmatieteen laitoksen mukaan sää jatkuu hyvin lämpimänä koko loppuviikon ajan ja mahdollisesti pitempäänkin. Kuuminta on maan keski- ja pohjoisosissa. Etelä-Suomessa on pilvisempää, ja lämpötilat ovat parinkymmenen asteen tuntumassa. Lähipäivinäkin Lapissa 30 asteen ylittyminen on hyvin mahdollista.

    11.7.2018 klo 16.50 Juttua täydennetty tuoreilla lämpötilatiedoilla.

    Lue lisää:

    Hellettä pukkaa koko maahan – Lappiin huomenna lähes 30 astetta

    Tilastot sen kertovat: Heinäkuu on Suomen lämpimin ja sateisin kuukausi – korkein lämpötila mitattiin 8 vuotta sitten

    Hellettä pukkaa koko maahan – Lappiin huomenna lähes 30 astetta

    Hellettä pukkaa koko maahan – Lappiin huomenna lähes 30 astetta


    Lähipäivinä sää on laajalti lämmintä, mutta etenkin lännessä ja etelässä tulee viilentäviä kuurosateita. Tänään keskiviikkona viileintä on Etelä-Suomessa ja paikoin alueella voi myös ukkostaa. Hellettä on Lapissa ja todennäköisesti...

    Lähipäivinä sää on laajalti lämmintä, mutta etenkin lännessä ja etelässä tulee viilentäviä kuurosateita. Tänään keskiviikkona viileintä on Etelä-Suomessa ja paikoin alueella voi myös ukkostaa. Hellettä on Lapissa ja todennäköisesti myös Länsi-Suomessa.

    Huomenna torstaina asteet saattavat kivuta Lapissa lähelle 30:tä. Myös koko muu maa saanee nauttia hellelukemista.

    Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan perjantai ja lauantai ovat loppuviikon epävakaisimmat päivät.

    Yle

    – Perjantaina epävakaisempi alue siirtyy Länsi-Suomeen ja liikkuu siitä lauantaina maan keskiosiin. Sademäärissä voi olla paikallisesti isoja vaihteluita, koska sateet ovat kuurottaisia, Koskela sanoo.

    – Perjantaina ilmamassa on sen verran lämmintä, että siellä missä ei sada ja aurinko pääsee paistamaan, asteet ovat 25:n vaiheilla.

    Lauantaina hellelukemiin päästään etelässä ja lännessä, Lapissa puolestaan viilenee. Sunnuntaina sää alkaa lämmetä laajemmalla alueella. Sadekuuroja tulee vielä Lapista Kainuuseen ulottuvalla alueella.

    Ensi viikolla sää lämpenee entuudestaan. Alkuviikosta lämpötilat voivat olla lähes koko maassa yli 25 astetta.

    Lappi kylpee helteessä tämän viikon – lämpimintä oli eilen Ylitorniolla

    Lappi kylpee helteessä tämän viikon – lämpimintä oli eilen Ylitorniolla


    Ylitornio oli tiistaina maan lämpimin paikka. Lämpötila kipusi Ylitornion Meltosjärvellä 28,4 asteeseen. Lähes samaan päästiin myös Sodankylässä (28,0 astetta) ja Rovaniemellä (28,1 astetta). Utsjoella ja Kittilässä lämpötila jäi hieman...

    Ylitornio oli tiistaina maan lämpimin paikka. Lämpötila kipusi Ylitornion Meltosjärvellä 28,4 asteeseen. Lähes samaan päästiin myös Sodankylässä (28,0 astetta) ja Rovaniemellä (28,1 astetta). Utsjoella ja Kittilässä lämpötila jäi hieman alle 28 asteen.

    Lapissa hellelukemat ylittyivät laajalti, mutta Meri-Lapissa niistä jäätiin aavistuksen. Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien mukaan Tornion Torpissa mitattiin ylimmillään 24,8 astetta ja Kemi-Tornion lentoasemalla 24,5.

    Aivan merenrannalla Kemin Ajoksessakin oli lämmintä 22,6 astetta.

    Helle jatkuu

    Sää jatkuu helteisenä myös loppuviikon. Ilmatieteen laitoksen mukaan lämpöä voi riittää pitempäänkin.

    Rovaniemellä ja Sodankylässä voidaan päästä lähelle 30 asteen rajaa jo keskiviikkona. Lähipäiviksi etenkin Lappiin on odotettavissa vielä lämpimämpää ilmaa.

    Tämän vuoden lämpöennätys 29,6 astetta on mitattu toukokuussa.

    Saamelaiselokuvien suoratoistopalvelu laajenee – mukaan myös muiden alkuperäiskansojen elokuvia

    Saamelaiselokuvien suoratoistopalvelu laajenee – mukaan myös muiden alkuperäiskansojen elokuvia


    Saamelaiselokuvien suoratoistopalvelu Sapmifilm.com avattiin maaliskuun alkupuolella alkuperäiskansojen elokuvakonferenssin yhteydessä Norjan Koutokeinossa. Palvelun kautta voi katsoa saamelaiselokuvia ja dokumentteja, joita on tuotettu eri maissa....

    Saamelaiselokuvien suoratoistopalvelu Sapmifilm.com avattiin maaliskuun alkupuolella alkuperäiskansojen elokuvakonferenssin yhteydessä Norjan Koutokeinossa. Palvelun kautta voi katsoa saamelaiselokuvia ja dokumentteja, joita on tuotettu eri maissa. Palvelusta vastaa Kansainvälinen Saamelaiselokuvainstituutti ISFI, ja se on toteutettu yhteistyössä Norgesfilm-yhtiön kanssa.

    – Sapmifilm.com on uusi tapamme tukea saamenmaan elokuvantekijöitä. Tuomme esiin saamelaista kulttuuria elokuvien kautta ja työskentelemme sen eteen, että saamelaiselokuvat saavat lisää näkyvyyttä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, selittää Sunna Nousuniemi Kansainvälisestä Saamelaiselokuvainstituutista.

    Nousuniemi kertoo toiminnan lähteneen hyvin käyntiin. Suoratoistopalvelusta löytyy tällä hetkellä noin 40 elokuvaa, ja palvelulla on käyttäjiäkin.

    – Yritämme koko ajan saada sinne lisää saamelaiselokuvia. Palvelu laajenee kaiken aikaa ja sille tulee lisää käyttäjiä.

    Nousuniemi ei kuitenkaan osaa sanoa käyttäjien tarkkaa lukumäärää.

    – Mutta Suomessa ei ole vielä niin paljoa käyttäjiä. Yritämme saada myös Suomesta enemmän saamelaisia katsojia, mutta tietysti myös muita katsojia.

    Kategoria muiden alkuperäiskansojen elokuville

    Palvelusta löytyy elokuvia monesta kategoriasta. On lyhytelokuvia, fiktiota, komediaa, kummitustarinoita, nuorten- ja lastenelokuvia sekä dokumentteja.

    – Sieltä löytyy esimerkiksi 7 Sámi stories, mikä on ISFI:n aloittama seitsemän saamelaisen lyhytelokuvan kokonaisuus. Olemme myös valinneet Saamelaisalueen koulutuskeskuksen mediaopiskelijoiden elokuvia ja haluamme esittää niitä, jotta nekin saavat enemmän huomiota.

    Suoratoistopalveluun halutaan kaikenlaisia saamelaiselokuvia. Tärkeää on, että elokuvissa kuuluu saamen kieli ja että palvelusta löytyy elokuvia eri kategorioista. Nousuniemi nostaa yhdeksi tavoitteeksi sen, että palvelu toimisi saamelaisten elokuvien arkistona.

    – Sinne tulee myös sellaisia vanhoja dokumentteja ja arkistofilmejä, jotta pääsemme osoittamaan, kuinka laaja tämä meidän kulttuuri on. Ja että on tosiaan tällainan paikka, josta löytyy kaikenlaisia elokuvia, joita ei välttämättä näytetä televisiossa tai elokuvafestivaaleilla. On todella tärkeää, että aina olisi tällainen mahdollisuus päästä katsomaan saamelaiselokuvia.

    Tarkoituksena on aloittaa myös alkuperäiskansojen kategoria, jotta muidenkin alkuperäiskansojen elokuvia saadaan näytettäväksi. Muiden alkuperäiskansojen elokuvat valitaan palveluun yhteistyössä Skábmagova-elokuvafestivaalin kanssa.

    – Aiomme hankkia sinne hyviä ja kiinnostavia elokuvia, jotta ihmiset pääsevät nauttimaan alkuperäiskansojen elokuvista.

    Yksi palveluun tulevista alkuperäiskansaelokuvista on grönlantilainen vuonna 2014 ilmestynyt musiikkidokumentti Sumé – The Sound of a Revolution, joka tulee katsottavaksi 22.8.2018.

    Roskanpoltosta roihahti palo asuinalueen kupeessa – Pelastuslaitos varoittaa: Maasto syttyy nyt erittäin herkästi

    Roskanpoltosta roihahti palo asuinalueen kupeessa – Pelastuslaitos varoittaa: Maasto syttyy nyt erittäin herkästi


    Pelastuslaitos muistuttaa, että maasto syttyy nyt erittäin herkästi. Metsäpalovaroitus on voimassa Etelä- ja Itä-Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä laajalla alueella läntisessä Suomessa. Tervolassa roihahti tiistaina puoliltapäivin maastopalo...

    Pelastuslaitos muistuttaa, että maasto syttyy nyt erittäin herkästi. Metsäpalovaroitus on voimassa Etelä- ja Itä-Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä laajalla alueella läntisessä Suomessa.

    Tervolassa roihahti tiistaina puoliltapäivin maastopalo omakotitaloalueen tuntumassa. Tuli uhkasi jo levitä varastorakennukseen, mutta viime hetkillä pelastuslaitos sai palon hallintaan. Maastoa ehti palaa noin neljä aaria.

    Pelastuslaitoksen mukaan maastopalo oli saanut alkunsa kytemään jääneestä roskanpoltosta. Palo oli kytenyt useita päiviä.

    Myös Inarissa syttyi iltapäivällä metsäpalo. Ainakin puolen hehtaarin kokoinen ala palaa Nitsijärven lähellä Sevettijärventien varressa.

    Rajavartioston helikopteri on sammuttamassa paloa ja sammutuskalustoa on matkalla palopaikalle Inarista. Pelastusviranomaisten mukaan kuivaan metsään päin puhaltava tuuli haittaa sammutustyötä.

    Lapin pelastuslaitos arvioi, että maastopalovaroitusalue todennäköisesti kasvaa lähipäivinä entisestään, koska luvassa on edelleen kuivaa säätä.

    Vaarallista kuskia takaa-ajettiin Suomesta Ruotsiin - poliisi pyytää vaaraan joutuneita ilmoittautumaan

    Vaarallista kuskia takaa-ajettiin Suomesta Ruotsiin - poliisi pyytää vaaraan joutuneita ilmoittautumaan


    Meri-Lapissa koettiin maanantai-iltana vaarallisia hetkiä, kun hurjaa ylinopeutta ajanut kuljettaja pakeni poliisia Kemistä Haaparannalle asti. Matkaan sisältyi runsaasti vaaratilanteita. Lopulta Ruotsin poliisi otti kuljettajan...

    Meri-Lapissa koettiin maanantai-iltana vaarallisia hetkiä, kun hurjaa ylinopeutta ajanut kuljettaja pakeni poliisia Kemistä Haaparannalle asti. Matkaan sisältyi runsaasti vaaratilanteita. Lopulta Ruotsin poliisi otti kuljettajan kiinni.

    Poliisitiedotteen mukaan tilanne alkoi hiukan ennen iltayhdeksää Kemissä. Poliisipartio havaitsi Koivuharjunkadulla Subaru Forester -henkilöauton, joka ajoi huomattavaa ylinopeutta. Poliisi aloitti takaa-ajon, joka jatkui Lapintielle ja Sauvonväylälle. Siellä pakenija muun muassa ajoi päin punaisia liikennevaloja. Perämerentiellä satasen rajoitusalueella vauhti kiihtyi jo 180 kilometriin tunnissa. Matkalla pakenija teki vaarallisia ohituksia ja oli muun muassa törmätä toiseen poliisiautoon, joka oli liittynyt hoitamaan tehtävää.

    Torniossa Raumojoen sillan kohdalla pakoauto ajoi piikkimattoon ja autosta tyhjeni toinen eturengas. Pako jatkui edelleen kolmella täydellä renkaalla. Poliisin mukaan Torpissa auton vauhti nousi 120 km/ h alueella, jossa rajoitus on 60 km/h.

    Useita uhkaavia tilanteita

    Kuljettaja ajoi lopulta Ruotsin puolelle. Haaparannalla pakenija ajoi liikenneympyrässä muun liikenteen vastaisesti ja jatkoi pakoa vastaantulevien kaistaa pitkin. Kalixin suunnasta tulleen rekka-auton kuljettaja joutui väistämään pientareelle estääkseen törmäyksen.

    Pakenijan ajo päättyi vajaan kymmenen kilometrin päähän Haaparannalta Vuonon risteyksen tietämissä. Siellä auto ajautui vastaantulleiden kaistan yli pientareelle ja jäi kiinni siihen. Paikalle tuli hyvin pian Ruotsin poliisipartio, joka otti kuskin kiinni.

    Pakenija puhalsi alkometriin vajaan promillen lukemat. Asiaa tutkitaan tällä hetkellä muun muassa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja rattijuopumuksena.

    Poliisin mukaan asia tulee oikeuskäsittelyyn todennäköisesti Suomessa.

    Tapauksessa vaaraan joutuneita pyydetään lähettämään yhteystietonsa poliisille osoitteeseen [email protected]

    Tenon kalastussäännön vastustamisesta lähtenyt kapina laajentui Saamenmaan laajuiseksi kansanliikkeeksi – nyt itsemääräämisoikeutta puolustetaan jo useiden paikallisyhteisöjen voimin

    Tenon kalastussäännön vastustamisesta lähtenyt kapina laajentui Saamenmaan laajuiseksi kansanliikkeeksi – nyt itsemääräämisoikeutta puolustetaan jo useiden paikallisyhteisöjen voimin


    Liikkeen taustalla Tenojoen uuden kalastussäännön vastustaminenMoratorio-ajatus lähti viime kesänä liikkeelle Tenojokilaaksossa, kun paikalliset osoittivat kovaa vastustusta uusia Tenojoen kalastussääntöjä kohtaan. Silloin Ellos Deatnu! (su....

    Liikkeen taustalla Tenojoen uuden kalastussäännön vastustaminen

    Moratorio-ajatus lähti viime kesänä liikkeelle Tenojokilaaksossa, kun paikalliset osoittivat kovaa vastustusta uusia Tenojoen kalastussääntöjä kohtaan. Silloin Ellos Deatnu! (su. Eläköön Teno!) -niminen ryhmä paikallisia ja muita aktiiveja julisti moratorion Tenojoen Tiirasaaren ympäristöön Utsjoella.

    Paikalliset Norjan ja Suomen puolella ovat jo pitkään vastustaneet rajajoki Tenon uutta kalastussopimusta, sillä se rajoittaa paikallisten saamelaisten perinteisiä kalastusmuotoja, ja laventaa ulkopaikkakuntalaisten oikeuksia Tenolle.

    Myöhemmin saman kesän aikana myös hieman ylemmäs Tenojokivarteen Dalvadaksen Korkeasaareen julistettiin moratorio.

    Se alkoi Utsjoen Tiirasaaresta.

    Ryhmä paikallisia kalastajia ja muita aktiiveja julisti viime kesänä Tiirasaarta ympäröivät Tenon kalavedet alueeksi, jolla valtion kalastussääntö ei päde, vaan voimassa ovat saamelaisten tapaoikeuteen perustuvat säännökset.

    Seurasi kahden kuukauden päivystäminen moratorioalueeksi julistetussa saaressa, tukikonsertti, toinen moratorio ylemmäs jokivarteen, kirjeitä ministereille.

    Tänä kesänä toimintaa on laajennettu perustamalla Internettiin moratoriotoimisto, joka neuvoo ja auttaa ihmisiä, jotka haluavat lisätä omien alueidensa itsemääräämistä moratorion avulla.

    Moratorio tarkoittaa yleisesti lain täytäntöönpanon hidastusta tai määräaikaista lykkäystä.

    Inarin metsäpalkiset eivät itse tienneet olevansa moratoriokartalla

    Moratoriotoimistolla on omat nettisivunsa, jotka tarjoavat neuvoja paikallisen itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen ja moratorioiden perustamiseen.

    Moratoriotoimiston nettisivuilla olevassa kartassa on tällä hetkellä merkittynä Tenojoen kaksi moratoriota, Tiirasaari ja Korkeasaari sekä Ruotsin ja Norjan rajalla sijaitseva Nása-tunturi.

    Myös kolme paliskuntaa ja yksi tokkakunta Suomen puolen saamelaisalueelta näkyy pisteinä moratoriokartassa. Kyseessä ovat Muddusjärven, Hammastunturin ja Paatsjoen paliskunnat sekä Nellimin tokkakunta Ivalon paliskunnasta.

    Moratoriokartassa näkyvät Korkeasaaren ja Tiirasaaren moratoriot, Nása-tunturin moratorio sekä Hammastunturin, Muddusjärven ja Paatsjoen paliskunnat ja Nellimin tokkakunta.Screenshot: http://moratoriadoaimmahat.org/moratoriat/

    Näistä paliskunnista ainakaan Muddusjärven ja Paatsjoen paliskuntien poroisännät Osmo Seurujärvi ja Petri Hänninen eivät vielä viime viikolla itse edes tienneet, että heidän paliskuntansa ovat mukana moratoriokartassa. He eivät ole virallisesti julistaneet moratoriota paliskuntiinsa.

    Muddusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi kertoo, että Muddusjärven paliskunta on antanut lausunnon yhdessä muutaman muun Inarin alueen paliskunnan kanssa, jossa se kieltää kaikki Metsähallituksen hakkuut paliskuntiensa alueella siihen saakka, että hakkuiden vaikutuksista poronhoitoon on tehty kokonaisvaltainen arvio.

    – Me olemme sanoneet, että paliskunnassamme ei saa hakata metsää, ja Metsähallitushan ei ole siellä moneen vuoteen hakannut. Onhan se vähän kuin moratorio, mutta ei sitä ole erikseen päätetty, että se on, Seurujärvi kertoo.

    Muddusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi. Poroisäntä johtaa paliskunnan eli tietyllä alueella toimivan poronhoitoyksikön toimintaa.Maria Saijets / Yle

    Inarin alueen vanhoissa metsissä poroja hoitavilla paliskunnilla on ollut pitkään erinäisiä kiistoja Metsähallituksen kanssa hakkuista paliskuntien alueella. Paliskunnat kokevat, että hakkuut kaventavat porojen laidunta kohtuuttomasti, kun taas Metsähallitus kokee hakkuiden olevan alueella vähäisiä.

    Osmo Seurujärvi arvelee, että jos tarve tulee, hänen mielestään paliskunta voisi perustaa moratorion alueelleen. Se olisi kuitenkin koko paliskunnan yhteisesti päätettävä.

    – Kyllä se on sellainen asia, kuten kaikki. Ei voi olla sellaisia asioita, että (paliskunnan) hallitus tai koko paliskunta ei tiedä. Keneltä vain menet kysymään, hänen pitää tietää, että mihin paliskunta kuuluu ja mihin ei, Seurujärvi sanoo.

    "Inarin paliskuntien konsepti on kuin moratorio"

    Moratoriotoimiston yksi perustaja, artivisti Jenni Laiti kertoo, että pyrkimyksenä moratoriokartassa on ollut nostaa esille myös muiden toimijoiden moratorioita.

    – Olemme tietysti halunneet koota karttaan niitä nostaaksemme esille kyseisiä asioita. Inarin metsäpaliskuntien moratoriot ovat myös sellaisia, että eivät ihmiset ehkä tiedä niistä niin paljon. Siksi haluamme myös tukea niitä, Laiti sanoo.

    Moratoriota ei siis tarvitse erikseen julistaa, vaan moratorio voi toimia eri tavoin, Laiti selittää. Laiti ei ole puhunut paliskuntien poroisäntien kanssa moratorioasioista, mutta on jutellut joidenkin Inarin paliskuntien ihmisten kanssa tilanteesta.

    – Se, miten minä olen ymmärtänyt Inarin metsäpaliskuntien päätöksiä, niin olen ymmärtänyt että se konsepti on kuin moratorio, Laiti sanoo.

    "Yhteisötaiteellinen itsemääräämishanke"

    Ellos Deatnu! -ryhmässä aktiivisesti viime kesästä lähtien toimineet Jenni Laiti, Niillas Holmberg ja Outi Pieski ovat perustaneet yhdessä moratoriotoimiston, eli “yhteisötaiteellisen itsemääräämishankkeen”, kuten he itse toimistoa kuvailevat.

    Ensimmäinen moratorio perustettiin Utsjoen Tiirasaareen.Ellos Deatnu

    Moratorio-ajatus levisi kevätkesällä Tenojokilaaksosta tunturialueelle kaivoksen ja vastustamiseen, kun Ruotsin ja Norjan valtioiden rajalla Násan tunturissa kolme Ruotsin puolen paliskuntaa ja yksi Norjan puolen paliskunta julistivat moratorion alueelle, johon on suunnitteilla kaivostoimintaa.

    Nása-tunturin moratorio syntyikin moratoriotoimiston avustuksella. Paikalliset ottivat yhteyttä moratoriotoimistoon ja pyysivät neuvoja. Násan moratorio on Jenni Laitin mukaan tärkeä muun muassa siksi, että se on sekä Norjan että Ruotsin valtioissa julistettu.

    – Se on kuitenkin Saamenmaan suurin moratorio ja se on hyvin merkittävä, sillä se on kahden valtion alueella ja myös siksi, että siinä on niin paljon ihmisiä mukana, Laiti sanoo.

    "Kun asioita miettii yksin, tuntuu ettei asioille voi mitään"

    Moratoriotoimistolla on monenlaisia suunnitelmia tälle kesälle. He ovat tähän mennessä tehneet Rájácumma-nimisen taideinstallaation, jolla hahmoteltiin rajoja Tenon vesistön itsemääräämisalueelle. Artivistikolmikko on käynyt keskusteluja paikallisten ihmisten kanssa eri puolilla Saamenmaata itsemääräämisoikeudesta ja joillain alueilla mahdollisista moratorioista.

    Jenni Laiti ja Outi Pieski rakentamassa Rájácummá-taideinstallaatiota, jolla tutkailtiin itsemääräämisoikeuden ominaisuuksia Tenon vesistössä.Xia Torikka / Yle

    Ihmisten kanssa yhteistyössä tehdyt prosessit vievät kuitenkin aikansa, eikä tulevaisuudesta voi vielä tarkasti sanoa mitään.

    – On paljon taiteellisia ajatuksia siitä, miten asiaa voisi myöhemmin käsitellä. Mutta sen näkee sitten, tämä prosessi on aivan alussa ja moratoriotoimisto on ollut todella vasta kuukauden auki, että senhän sitten näkee miten prosessi etenee, Jenni Laiti kertoo.

    Moratoriotoimiston tavoite ei ole perustaa niin paljon moratorioita kuin mahdollista, vaan keksiä yhdessä ratkaisuja alueiden itsemääräämiseen liittyviin kysymyksiin.

    – Kun ihmiset yksin miettivät näitä asioita kotona ja tuntuu että niin, ei tällekään asialle voi mitään, että on vähän luovutettu. Niin jo se, että ollaan yhdessä ja jutellaan niistä asioista, se itsessään on jo tietyllä lailla hyvä tulos, Laiti sanoo.

    Suomen pohjoisin lukio kustantaa opiskelijoilleen oppikirjat:

    Suomen pohjoisin lukio kustantaa opiskelijoilleen oppikirjat: "Maksulliset oppimateriaalit asettavat perheet eriarvoiseen asemaan, koska kustannus on sama tuloista riippumatta"


    Ensi lukuvuodesta lähtien lukion oppikirjat ovat maksuttomia Utsjoen saamelaislukion opiskelijoille. Utsjoen sivistyslautakunta päätti asiasta huhtikuussa. – Kyse ei ole pelkästään ensi vuodesta, vaan tästä eteenpäin ainakin toistaiseksi,...

    Ensi lukuvuodesta lähtien lukion oppikirjat ovat maksuttomia Utsjoen saamelaislukion opiskelijoille. Utsjoen sivistyslautakunta päätti asiasta huhtikuussa.

    – Kyse ei ole pelkästään ensi vuodesta, vaan tästä eteenpäin ainakin toistaiseksi, kertoo Utsjoen kunnan sivistysjohtaja-rehtori Laura Arola.

    Idea syntyi lukion kehittämisryhmässä, jossa opettajat ehdottivat ilmaisia oppikirjoja opiskelijoille. Kehittämisryhmässä pohditaan, mitä tehdä lukion pienille opiskelijamäärille. Maksuttomat koulukirjat ovat yksi syy, mikä voisi houkutella opiskelijoita lukioon.

    – Se ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka tähän päätökseen vaikutti, painottaa Arola.

    Utsjoen kunnan sivistysjohtaja-rehtori Laura Arola ei usko, että maksuttomat oppikirjat niinkään houkuttelisivat valitsemaan lukio-opintoja, mutta oppilaitoksen valintaan ne voivat vaikuttaa.Vesa Toppari / Yle

    Lukion oppikirjojen kustannukset ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Lukion uuden opetussuunnitelman myötä oppimateriaaleja on jouduttu uusimaan, eivätkä opiskelijat ole enää voineet ostaa vanhoja käytettyjä kirjoja, kertoo Arola. Hän viittaa myös Suomen lukiolaisten liiton tekemiin laskelmiin, joiden mukaan lukiolaiset joutuivat vuonna 2017 maksamaan oppikirjoistaan yli 400 euroa enemmän, kuin edellisvuonna.

    Arolan mielestä tilanne on epäoikeudenmukainen. Suurin syy oppikirjojen maksuttomuuteen onkin tehdä opiskelusta tasa-arvoisempaa.

    – Oppikirjat ovat suuri kustannus perheille ja se on samansuuruinen kaikille perheille. Vanhempien tulot eivät vaikuta siihen. Lukiolle tai kunnalle kyseessä ei kuitenkaan ole iso kuluerä, sillä meillä on niin vähän opiskelijoita.

    Utsjoen saamelaislukion nykyisillä opiskelijamäärillä maksuttomat kirjat tulevat maksamaan lukiolla noin 10 000 euroa vuosittain.

    Utsjoen lukiolaiset säästävät myös tietokoneissa

    Opetushallituksen selvityksen mukaan lukio-opinnot tulevat maksamaan opiskelijalle keskimäärin 2 500 euroa koko opiskeluajalta. Summa sisältää oppimateriaalit, ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut, sähköisissä ylioppilaskokeissa tarvittavan tietokoneen ynnä muut välineet ja ohjelmistot.

    Tietokone onkin yksi lisämeno lukiolaisen budjetissa. Utsjoen saamelaislukiossa on käynyt onni, sillä vuonna 2015 Utsjoen yrittäjien yhdistys, Tenonlaakson yrittäjät, lahjoitti tietokoneita lukiolaisten käyttöön.

    – Meillä on yhä sellainen tilanne, että kaikilla opiskelijoilla on opiskeluaikanaan käytössä yrittäjien lahjoittama kannettava tietokone, kertoo sivistysjohtaja-rehtori Laura Arola.

    Utsjokelainen Leevi Halonen aloittaa syksyllä opinnot kotikylänsä lukiossa. Hänelle siirtyminen peruskoulusta lukioon tapahtuu luontevasti. Kun kaikki opettajat ja koulukaverit ovat jo valmiiksi tuttuja, ei lukion aloittaminen edes jännitä.

    Halonen on tyytyväinen siihen, että oppikirjat tulevat olemaan maksuttomia.

    – Onhan se tosi mukavaa, ettei tarvitse omaa rahaa sijoittaa lukiokirjoihin. Ovathan ne aika kalliitakin, joten siinä tekee ison säästön.

    Nyt alkaa lämmin sääjakso – hellelukemat paukkuvat useana päivänä


    Tällä viikolla Suomen lämpötilat ovat varsin komeissa lukemissa, ja koko maassa saadaan nauttia keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Kymmenen päivän ennuste kertoo, että lämpöä piisaa aina ensi viikon lopulle. – Yölämpötilat...

    Tällä viikolla Suomen lämpötilat ovat varsin komeissa lukemissa, ja koko maassa saadaan nauttia keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Kymmenen päivän ennuste kertoo, että lämpöä piisaa aina ensi viikon lopulle.

    – Yölämpötilat ovat aika korkeita ja näyttää siltä, että päivisin sää kohoaa hellelukemiin useana päivänä. Alkuun lännessä ja pohjoisessa, mutta myöhemmin myös muuallakin maassa, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen.

    Paasosen mukaan tänään ja huomenna on lämpimintä on Länsi- ja Lounais-Lapissa sekä maan länsiosissa.

    – Keskiviikkona Lappi on kaikista lämpimin, ja viikon edetessä lämpötilat ovat enimmäkseen 20–25 asteen välillä. Loppuviikosta lämpö saattaa joinain päivinä kohota paikoin lähelle 30 astetta. Ihan Pohjois-Lapissa voi olla ajoittain 15 astetta.

    Paasosen mukaan lämmin sääjakso johtuu siitä, että lännestä työntyy Suomeen lämmintä ilmaa.

    – Sieltä tulee korkeanpaineen selänne. Jäämereltä ei pääse tulemaan virtauksia, eli viileää ilmaa. Se pitää ilmakehän lämpimänä.

    Etelässä voi sadella ja ukkostaa

    Sateita on luvassa lähipäivinä Etelä-Suomen alueelle, mutta määrät eivät ole suuria. Mukana voi olla myös joitakin ukkoskuuroja. Loppuviikosta paikallisia sateita on tiedossa muuallekin maahan.

    Lämpimän jakson ansiosta myös uimavedet lämpenevät merkittävästi, arvioi Paasonen. Kääntöpuolena voi olla sinilevän lisääntyminen uimapaikoilla.

    Asian vahvistaa tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta.

    – Mitä aurinkoisempaa, lämpimämpää ja tyynempää, niin yleensä sitä enemmän sinilevistä on myös haittaa. Tilanteet saattavat kuitenkin muuttua uimapaikoilla hyvin nopeasti. Esimerkiksi tuuli viedä sinilevää muualle, Lehtinen kertoo.

    Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisen leväkatsauksen voi katsoa täältä.

    Juniorit oppivat pelastustaitoja pohjoisessa: "Kyllä me tarvitsemme meripelastajia näille vesille tulevaisuudessakin"


    Vapaaehtoisen meripelastuksen junioritoiminta on alkanut Meri-Lapissa ensimmäistä kertaa. Meri-Lapin Meripelastusseuran toiminnassa on tällä hetkellä mukana kuusi nuorta, jotka harjoittelevat pelastus- ja merimiestaitoja viikoittain. Perämeren...

    Vapaaehtoisen meripelastuksen junioritoiminta on alkanut Meri-Lapissa ensimmäistä kertaa. Meri-Lapin Meripelastusseuran toiminnassa on tällä hetkellä mukana kuusi nuorta, jotka harjoittelevat pelastus- ja merimiestaitoja viikoittain.

    Perämeren pohjukassa nopeat meripelastustehtävät ovat pitkälti vapaaehtoisten varassa, sillä merivartiosto lakkauttaa Kemin toimipisteen ja lähin merivartioston alus lähtee pelastustehtäviin Oulun Virpiniemestä.

    Sisäministeriö lakkauttaa Kemin merivartioaseman ensi vuodesta lähtien. Saman kohtalon kokevat myös Kalajoen ja Kaskisen merivartioasemat. Päätös perustuu Rajavartiolaitoksen viime vuonna tekemään säästöesitykseen. Rajavartiolaitos on arvioinut, että kolmen aseman lakkauttaminen tuo 200 000 euron säästön toimitiloista johtuviin menoihin.

    Pienessä seurassa vapaaehtoisia on aina vähän, joten junioritoiminta on tärkeä satsaus tulevaisuuteen. Toiminta on Meri-Lapissa suunnattu 12–18-vuotiaille nuorille, ja 16 vuotta täyttänyt voi olla jo harjoittelijana mukana pelastusaluksella.

    – Tämä luo katseen tulevaisuuteen. Kyllä me tarvitsemme meripelastajia näille vesille tulevaisuudessakin, toteaa Kemissä nuorten toimintaa vetävä vapaaehtoinen meripelastaja Pasi Lassuri.

    Vetäjiä on vaikea löytää junioripuolelle

    Koko Suomessa vapaaehtoisen meripelastuksen junioritoiminnassa on mukana pari sataa nuorta.

    Toimintaa ei ole läheskään jokaisessa yhdistyksessä, sillä pienissä seuroissa vetäjien löytäminen on usein hankalaa.

    Lassurikin myöntää, että tekemistä riittää, kun vähällä väellä hoidetaan koko kesän päivystys, pelastus- ja avustustehtävät sekä koulutetaan nuoria. Mutta nuorten into tarttuu.

    – Se on mukava sitten vanhana miehenä tulla tänne kyselemään, että vieläkö pääsisi mukaan. Toivottavasti näitä kasvoja näkee tulevaisuudessakin näissä merkeissä, Kemissä nuorten toimintaa vetävä vapaaehtoinen meripelastaja Pasi Lassuri sanoo.

    Nuoret ovat tosissaan, vaikka hauskuus on tärkeintä

    Nuorten harjoituksissa tärkeintä on vielä se, että pelastus- ja merimiestaitojen harjoittelu on hauskaa. Esimerkiksi pintapelastusharjoitukset ovat toivottuja ja vedessä toimiminen vetää suut hymyyn, vaikka harjoittelu otetaankin tosissaan.

    – Parasta on, kun pääsee auttamaan toisia ja oppimaan uusia asioita. Ja tietenkin tuo merellä käyminen. Se on ollu aina kivaa lapsesta asti, sanoo Roope Jakovlev, joka aikoo alkaa vapaaehtoiseksi meripelastajaksi sitten, kun ikä riittää.

    Myös monella muulla junioritoiminnassa mukana olevalla on tavoitteena suunnata pelastus- tai terveydenhoitoalalle.

    – Kivointa on ihmisten auttaminen. Ensihoitoalalle olen menossa, niin niitä asioita käsitellään täällä, toteaa Eerika Tikkala.

    Lisää hellepäiviä tulossa: koko maa kylpee auringon lämmössä, sadekuuroriski alkuviikosta etelässä ja lounaassa

    Lisää hellepäiviä tulossa: koko maa kylpee auringon lämmössä, sadekuuroriski alkuviikosta etelässä ja lounaassa


    Alkavan viikon sää suosii lomalaisia. Koko maassa on 20–25 astetta lämmintä ja pääosin aurinkoista. Sääennusteiden mukaan helleraja rikkoutuu jossain päin Suomea joka päivä, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen. Tällä hetkellä viikon...

    Alkavan viikon sää suosii lomalaisia. Koko maassa on 20–25 astetta lämmintä ja pääosin aurinkoista. Sääennusteiden mukaan helleraja rikkoutuu jossain päin Suomea joka päivä, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen. Tällä hetkellä viikon lämpimimmät säät vaikuttaisivat olevan Lapissa.

    Etelä- ja Lounais-Suomessa on kuitenkin alkuviikosta sadekuuroriski. Keskiviikkona saattaa jopa hieman ukkostaa. Sateiden kokonaismäärä jää kuitenkin pieneksi, sillä kyse on lyhyistä kuurosateista.

    Kuivuus tuo mukanaan myös metsäpalovaroitukset, jotka laajenevat tiistaina koskemaan Länsi- ja Pohjois-Suomea.

    Sää pysyy loppuviikon tasaisen lämpimänä ja aurinkoisena.

    Yle
    Auton pesu kotipihalla voi saastuttaa ympäristöä

    Auton pesu kotipihalla voi saastuttaa ympäristöä


    Autojen ja moottoripyörien peseminen on hyvin saastuttavaa. Autoihin tarttuu asfaltista bitumia ja muita öljyjäämiä, joiden peseminen tehokkaasti ei onnistu ilman liuottimia. Lain mukaan omaakaan tonttia ei saa pilata. Ylitarkastaja Marko Kiviniemi,...

    Autojen ja moottoripyörien peseminen on hyvin saastuttavaa. Autoihin tarttuu asfaltista bitumia ja muita öljyjäämiä, joiden peseminen tehokkaasti ei onnistu ilman liuottimia.

    Lain mukaan omaakaan tonttia ei saa pilata. Ylitarkastaja Marko Kiviniemi, Lapin Ely-keskus

    Liuottimia käytettäessä auto tulee pestä paikassa, missä on hiekan- ja öljynerotuskaivot, esimerkiksi huoltoasemilla. Öljynerottiimiin kertyvä jäte toimitetaan käsiteltäväksi ongelmajätelaitokseen.

    Hellemmillä aineilla voi pestä kotipihassa

    Auton voi pestä laimeammilla pesuaineilla kotipihassa, jos siellä on viemäri ja pesu tapahtuu vain silloin tällöin.

    – Viikoittainkin jos pesee tai jos käyttää liuottimia, niin pitää mennä pesemään sinne missä on öljynerotuskaivo. Lain mukaan omaakaan tonttia ei saa pilata, ylitarkastaja Marko Kiviniemi Lapin Ely-keskuksesta muistuttaa.

    Useimpien taloyhtiöiden säännöt kieltävät auton pesun kerrostalojen pihoilla, vaikka viemäröinti löytyisikin.

    Lapin Ely-keskuksen ylitarkastaja Marko Kiviniemi.Johanna Sarjas / Yle
    Matkailijalle matonpesu on eksoottinen elämys – juuriharjan heiluttelu voi olla reissun kohokohta

    Matkailijalle matonpesu on eksoottinen elämys – juuriharjan heiluttelu voi olla reissun kohokohta


    Turistin mielestä on hauskaa, että suomalaisen räsymatosta saattaa löytyä vaikka mummon vanha yöpaita. Yhtä hilpeitä ja ihailevia reaktioita aiheuttaa juuriharjan kanssa matonpesupaikalla heiluva kesälomalainen. Helsingissä matonpesupaikat ovat...

    Turistin mielestä on hauskaa, että suomalaisen räsymatosta saattaa löytyä vaikka mummon vanha yöpaita. Yhtä hilpeitä ja ihailevia reaktioita aiheuttaa juuriharjan kanssa matonpesupaikalla heiluva kesälomalainen.

    Helsingissä matonpesupaikat ovat olleet kiertoajeluiden kohteena vuosien ajan.

    Visit Rovaniemen toimitusjohtajan Sanna Kärkkäisen mielestä matonpesu on hyvä esimerkki siitä, kuinka suomalaiselle tuttu asia voi olla matkailijan mielestä reissun mielenkiintoisimpia elämyksiä.

    – Kun olen ollut matkailijoiden kanssa matonpesupaikoilla, olen innoissani kertonut suomalaisesta räsymattoperinteestä ja mattolaitureista, Kärkkäinen sanoo.

    Visit Rovaniemen toimitusjohtajan Sanna Kärkkäisen mielestä suomalaisille arkisia asioita kannattaisi tarjota matkailijoille ennakkoluulottomammin.Jarmo Honkanen / Yle

    Lapissa aiotaan ottaa matonpesu yhdeksi kesämatkailuaktiviteetiksi ja Helsingissä matonpesupaikat ovat olleet kiertoajeluiden kohteena jo vuosien ajan.

    Matonpesuvedet lasketteva viemäriin tai imeytettävä maahan

    Matot tulee pestä kuivalla maalla. Parasta olisi johtaa mattojen pesuvedet viemäriin.

    Monilla mökeillä ei kuitenkaan ole viemäreitä ja saippuaiset pesuvedet on imeytettävä maahan.

    Pesuvesien sisältämä orgaaninen aine hajoaa mikrobitoiminnan ansiosta maaperässä muutamassa päivässä.

    Lapin Ely-keskuksen ylitarkastaja Marko Kiviniemi kehottaa valitsemaan mahdollisimman ympäristöystävälliset pesuaineet.

    – Voi ostaa vaikka Joutsen-merkillä varustettuja tuotteita, Kiviniemi sanoo ja muistuttaa, että täysin haitatonta pesuainetta ei ole.

    Kiviniemen mukaan mäntysuopa on yksi ympäristöystävällisimpiä pesuaineita, mutta sitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön.