Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Urheilija tarvitsee työpaikaltaan paljon joustoa – vastalahjaksi työnantaja saa usein hyvän asenteen ja taidon tsempata

    Urheilija tarvitsee työpaikaltaan paljon joustoa – vastalahjaksi työnantaja saa usein hyvän asenteen ja taidon tsempata


    – Voinko olla avuksi? kysyy myyjätär porilaisessa urheilukaupassa. Hän on Susanne Ojaniemi, joka pelaa pesäpalloa Porin Pesäkarhuissa. Ojaniemi työskentelee osa-aikaisena myyjänä XXL:ssä. Samassa liikkeessä käy töissä myös kaksi muuta...

    – Voinko olla avuksi? kysyy myyjätär porilaisessa urheilukaupassa.

    Hän on Susanne Ojaniemi, joka pelaa pesäpalloa Porin Pesäkarhuissa. Ojaniemi työskentelee osa-aikaisena myyjänä XXL:ssä. Samassa liikkeessä käy töissä myös kaksi muuta Ojaniemen pelikaveria. Myyntitöiden lisäksi Ojaniemi opiskelee luokanopettajaksi Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa ja tekee myös opettajan viransijaisuuksia.

    Vaikka Ojaniemi pelaa pesäpalloa Suomen huipulla, ei hänellä ole mahdollisuutta keskittyä ainoastaan urheiluun. Hänen on pakko ajatella myös toimeentuloaan ja tulevaisuuttaan. Siitäkin huolimatta, että urheilu menee tällä hetkellä kaiken edelle.

    Ojaniemen kaltaisia urheilijoita on paljon. Harva suomalainen urheilija pystyy ansaitsemaan elantonsa pelkästään urheilemalla. Esimerkiksi naisten Superpesiksessä pelaajapalkkiot ovat vaatimattomia.

    – En urheile rahan takia, ja kulut täytyy priorisoida, Susanne Ojaniemi sanoo.

    Toivottavasti löydän työn, joka mahdollistaa täysipainoisen harjoittelun ja pelaamisen. Milla Jakonen, Porin Pesäkarhut

    Hän sanoo tiedostavansa, että pelaajaura ei jatku loputtomiin. Siksi hän haluaa keskittyä siihen nyt niin paljon kuin mahdollista. Hän ei edes kaipaa kokoaikaista työtä urheilu-uran rinnalle.

    Susanne Ojaniemen tavoin myös joukkuekaveri Milla Jakonen on valinnut itselleen opettajan uran. Hän on jo valmistunut ammattiin ja etsii itselleen vakituista opettajan virkaa. Opiskeluaikana pesäpallo meni myös Jakosella kaiken edelle, mutta vakituisen työn haussa tilanne on uusi.

    – Toivottavasti löydän työn, joka edelleen mahdollistaa täysipainoisen harjoittelun ja pelaamisen. Olen kyllä luottavainen, Porin Käppärän koulussa viimeksi sijaistanut Milla Jakonen sanoo.

    Pesäpalloilija Milla Jakonen vetää oppituntia porilaisessa Käppärän koulussa.Tapio Termonen / YleSeurat auttavat työn haussa

    Susanne Ojaniemellä ja Milla Jakosella on siis urheilu-uran jälkeiset suunnitelmat jo pitkällä, mutta kaikilla urheilijoilla tilanne ei ole yhtä hyvä. Superpesiksessä pelaava Porin Pesäkarhut ja vastikään jalkapallon ykkösdivisioonaan noussut Musan Salama ovat aloittaneet yhteistyön henkilöstöpalveluja tarjoavan yrityksen kanssa. Tavoitteena on helpottaa pelaajien elämää urheilukenttien ulkopuolella.

    – Sparraamme urheilijaa työelämää varten: autamme työn haussa ja ohjeistamme työelämän pelisäännöissä. Kartoitamme urheilijan koulutuksen ja osaamisen sekä pohdimme yhdessä, miten urheilu-uran ja työelämän vaatimukset voidaan sovittaa yhteen, kertoo Mikko Virtanen HR Sata Henkilöstötalosta.

    Molemmissa urheiluseuroissa halutaan, että urheilijan siviilielämä on mahdollisimman hyvällä mallilla. Tasapainoisen elämän uskotaan heijastuvan sekä harjoitteluun että pelisuorituksiin.

    – Seura haluaa huolehtia pelaajastaan kokonaisvaltaisesti, sanoo Musan Salaman toiminnanjohtaja Petteri Lahti.

    Pohdimme yhdessä, miten urheilu-uran ja työelämän vaatimukset voidaan sovittaa yhteen. Mikko Virtanen, HR Sata Henkilöstötalo

    Lahti uskoo, että pelaajien auttaminen työuralla lisää myös urheiluseuran vetovoimaa. Pelaajat tuntevat toisia pelaajia ympäri maan ja kertovat seuran välittävästä ilmapiiristä. Se voi tuoda seuralle uusia pelaajiakin.

    – Emme varmasti koskaan ole se seura, joka maksaa eniten. Haluamme olla vetovoimainen joukkue muista syistä, Lahti sanoo.

    Myös Porin Pesäkarhujen pelinjohtaja Sami Österlund pitää tärkeänä, että pelaajien siviiliasiat ovat kunnossa. Seurassa on paljon nuoria pelaajia, mutta moni on jo työelämässä. Österlundin mukaan työvuorot joustavat yleensä hyvin urheilijoiden tarpeisiin, mutta joitakin järjestelyjä on jouduttu tekemään myös harjoitusaikatauluihin pelaajan töiden takia.

    Työnantaja arvostaa joukkuehenkisyyttä

    Sekä pesäpallossa että jalkapallossa pelataan pitkä kausi, ja pelimatkat vievät paljon aikaa. Myös pelikauden ulkopuolella pelaajilla on muun muassa harjoitusleirejä, jotka pitää ottaa huomioon työvuorolistoja laadittaessa. Työnantajilta tämä kaikki vaatii joustoa, mikäli pelaaja mielii täysipainoiseen suoritukseen pelikentillä.

    Ainakin Porin Pesäkarhujen ja Musan Salaman pelaajilla on työpaikan suhtautumisesta myönteistä kerrottavaa.

    – Työnantaja on joustanut hienosti, jos siihen on ollut tarvetta, sanoo Musan Salaman kapteeni Antti-Pekka Pihlainen, joka työskentelee fysioterapeuttina ikäihmisten hyvinvoinnin parissa Kokemäen kaupungilla.

    Musan Salaman kapteeni Antti-Pekka Pihlainen harjoittelee.Tapio Termonen / Yle

    Myös Pihlaisen joukkuekaveri Verneri Salminen sanoo, että aiempi opiskelu ja nykyiset työt ovat limittyneet hyvin yhteen urheilun kanssa. Salminen opiskeli lakimieheksi Lapin yliopistossa ja työskentelee nyt porilaisessa asianajotoimistossa. Ainakaan vielä pelejä tai harjoituksia ei ole tarvinnut jättää väliin töiden takia.

    – Jos asiakkaan aikataulu vaatii, niin totta kai työt voivat mennä urheilun edellekin, Salminen sanoo.

    Urheilijat ovat joukkuehenkisiä ja hyviä tsemppaamaan. Janne Rosenqvist, tavaratalopäällikkö

    Vaikka työnantajat joutuvat toistuvasti huomioimaan urheilijoiden erityisvaatimuksia, he saavat vastalahjaksi usein erittäin hyväkuntoisen työntekijän. Hyvä kunto voi tarkoittaa sitäkin, että sairaslomien määrä jää vähäiseksi. Joukkuelajien urheilijat ovat usein myös varsin sosiaalisia, ja sitä piirrettä moni esimies tervehtii iloiten.

    – Myös asenne ja kilpailuhenkisyys ovat kohdallaan. He ovat joukkuehenkisiä ja hyviä tsemppaamaan, sanoo tavaratalopäällikkö Janne Rosenqvist XXL:n Porin yksiköstä.

    Koulumaailmassakin puoliammatikseen pelaava urheilija on huomattu hyväksi työntekijäksi.

    – Urheilijat ovat tavoitteellisia ja tavoitteellisuus kuuluu myös koulutyöhön, sanoo Käppärän koulun rehtori Tero Grönmark.

    Läheisen itsemurha on

    Läheisen itsemurha on "pahinta kidutusta, mitä ihminen voi joutua kokemaan" – Saavatko surevat riittävästi tukea?


    Apu ehti perille liian myöhään. Kun lääkäri soitti, joutui Monica Tiisala toteamaan, että hänen parikymppisen tyttärensä elämä oli jo päättynyt. Kaisla oli tehnyt itsemurhan edellisenä päivänä. Hätä lapsen hyvinvoinnista vaihtui...

    Apu ehti perille liian myöhään. Kun lääkäri soitti, joutui Monica Tiisala toteamaan, että hänen parikymppisen tyttärensä elämä oli jo päättynyt. Kaisla oli tehnyt itsemurhan edellisenä päivänä.

    Hätä lapsen hyvinvoinnista vaihtui suruun – ja syyllisyyteen. Oman lapsen itsemurha on Tiisalan mukaan pahinta kidutusta, mitä ihminen voi joutua kokemaan.

    – Se on kauhua. Se rikkoo identiteettisi. Se kyseenalaistaa kaiken. Missään ei ole enää mitään järkeä. Sinut ympäröi vain tyhjyys. Yöllä et nuku, eikä aamulla ole mitään syytä nousta sängystä.

    Suru koskettaa monia

    Ensimmäiseen kahteen viikkoon Monica Tiisala ei syönyt mitään. Tyttären hautajaisiin mennessä jo ennestäänkin hoikasta varresta oli kadonnut lähes seitsemän kiloa.

    En voi enkä halua omia tätä surua vain itselleni. Monica Tiisala

    Lohduttomuus kuihdutti ja vei voimat. Läheiset yrittivät tukea, mutta hekin olivat surun murtamia. Kun tuttavat tulivat esittämään surunvalittelunsa, kohdistivat he sanansa usein äidille. Kaiken keskellä tuntui entistä pahemmalta, että perheen muiden lasten tunteet sivuutettiin.

    – Tunsin syyllisyyttä myös siitä. Kaislan siskot ohitettiin monesti, vaikka he seisoivat vieressäni. Heistä tällainen tuntui tietenkin pahalta. En voi enkä halua omia tätä surua vain itselleni, Tiisala toteaa.

    Kriisituki ei ole tavoittanut kaikkia

    Itsemurhan tehneen läheiset tarvitsevat tukea, kukin omalla tavallaan. Ei ole yhtä oikeaa tapaa auttaa. Joillekin ystävien ja sukulaisten tuki riittää, toiset kaipaavat vertaistukea tai ammattilaisten apua.

    Yhteiskunta ojentaa auttavan kätensä ensimmäisten joukossa – tai ainakin sen pitäisi tehdä niin. Kriisituen tarjoaminen on lakisääteistä, mutta moni vertaistukijärjestö Surunauhan puoleen kääntynyt on kertonut jääneensä ilman sitä.

    – Näin meille on kerrottu. Se kuulostaa hälyttävältä, sillä kriisituen pitäisi tulla heti, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Viivi Suihkonen.

    Empatiaa ja sen puutetta

    Monica Tiisalan luo kriisiapu ehti muutamassa tunnissa. Kaksi päivystävää sosiaalityöntekijää tuli kotikäynnille. He kertoivat, millaisia tunteita seuraavien päivien aikana todennäköisesti nousee pintaan. Vierailu ei kuitenkaan ollut pelkkää puhetta.

    Sosiaalityöntekijät olivat empaattisia, he halasivat. Se oli silloin tärkeää.

    Kaikki eivät osanneet käsitellä tilannetta yhtä hyvin. Sairaanhoitajan kotikäynti muutamaa päivää myöhemmin aiheutti vain aiempaa huonomman olon. Syynä oli Tiisalan mukaan tukeaan tarjonneen henkilön empatian puute ja huono tilannetaju. Sairaanhoitaja ei ollut läsnä eikä antanut surulle tilaa.

    Miksi suru pitäisi heti medikalisoida? Monica Tiisala

    Tämä tuntui pahalta.

    Perhe koki, että heitä yritettiin vain saada unohtamaan surunsa – jos ei muuten niin lääkkeillä.

    – Miksi suru pitäisi heti medikalisoida? Se pitää antaa surra, Tiisala kokee.

    Kaisla söi masennuslääkkeitä ennen itsemurhaansa. Niitä tarjottiin nyt myös hänen äidilleen.

    – Sairaanhoitaja ei kuunnellut meitä tässä asiassa. Olimme juuri kertoneet hänelle, että epäilimme vahvasti masennuslääkkeiden vaikuttaneen tyttäreni voinnin huononemiseen ja itsetuhoisuuden lisääntymiseen, mutta silti hän tarjosi lääkkeitä.

    Surijat eriarvoisessa asemassa

    Moni saattaa kieltäytyä tuesta pian läheisen itsemurhan jälkeen, koska se tuntuu ahdistavalta. Siksi Monica Tiisala toivoo, että yhteiskunta tarjoaisi tukea myöhemminkin.

    – Kaikki eivät ole alkuvaiheessa kykeneväisiä tukeen tai koe tarvitsevansa sitä. Tarve voi tulla vasta myöhemmin.

    Nyt kaikille avointa ammattiapua ei Tiisalan mukaan ole tarjolla. Vastuu tuen tarjoamisesta siirtyy hyvin nopeasti vapaaehtoisten harteille.

    Lavialainen Monica Tiisala ohjaa toiminnallista SomeBody-vertaistukiryhmää itsemurhan tehneiden läheisille.Päivi Meritähti / Yle

    Tämä on huomattu myös Surunauhassa.

    – Tuki on pitkälti kolmannen sektorin, eli meidän järjestöjen varassa. Kunnallista tukea pitäisi ehdottomasti olla enemmän. Myös seurantaa tarvitaan ihan siitäkin syystä, että läheisen itsemurhan kokeneella on itsellään kohonnut riski itsemurhaan, Viivi Suihkonen toteaa.

    Vaikka järjestöjen tarjoamaa tukea on eri puolilla Suomea, ei toimintaa ole kaikilla paikkakunnilla. Tämä asettaa läheiset eriarvoiseen asemaan. Tarjolla on mahdollisesti vain maksullista ammattiapua, jos sitäkään.

    Läheisen itsemurhan kokeneella on itsellään kohonnut riski itsemurhaan. Viivi Suihkonen

    Eriarvoisuus näkyy myös surijoiden välillä. Kaislan hyvä ystävä masentui ja menetti opiskelukykynsä vuodeksi.

    – Erityisesti ystävät jäävät helposti ilman yhteiskunnan tukea, koska esimerkiksi kunnan kriisituessa perhesuhde on aika tiukkaan määritelty. Mielestäni on vähän vanhanaikaista ajatella tämän määritelmän kautta, kuka on läheinen kenellekin, Viivi Suihkonen toteaa.

    ”Tätä minä toivoisin”

    Jos Monica Tiisala saisi päättää, miten itsemurhan tehneen läheisiä tuettaisiin, olisi toivelista pitkä.

    Osa toiveista liittyy puhtaasti keskustelun voimaan. Monilla on kova tarve saada puhua läheisen itsemurhasta. He janoavat tietoa aiheesta.

    – Itse luin aiheesta kaiken, minkä käsiini sain. Halusin löytää tietoa ja kokemuksia vertaisiltani, saman kokeneilta. Tärkeintä oli lukea ja kuulla, kuinka muut olivat oppineet elämään asian kanssa, Tiisala kertoo.

    Monica Tiisala haluaa muistaa Kaislan sellaisena kuin hän oli suurimman osan elämästään – iloisena. Tyttären lempiväri, keltainen, näkyy haudan kukkasissa.

    Omien lastensa kärsimystä sivusta seuranneena Tiisala haluaisi kiinnittää erityistä huomiota lasten ja nuorten huomioimiseen. Esimerkiksi opettajille hän toivoisi lisäkoulutusta itsemurhan tehneen läheisten kohtaamiseen.

    – Läheisen itsemurha vaikuttaa opiskelukykyyn, muun muassa muistitoimintoihin ja keskittymiskykyyn, eikä tätä edelleenkään huomioida riittävästi kouluissa.

    Surun takia pois koulusta jäävien opiskelijoiden on Tiisalan mukaan entistä raskaampaa palata opintojen pariin, kun he joutuvat tekemään korvaavia tehtäviä, eikä odotustasoa lasketa.

    – Tämä kuormittaa kohtuuttomasti esimerkiksi lukiolaisia. Jos on juuri menettänyt esimerkiksi siskonsa, ei voida olettaa, että muutaman päivän päästä koe menisi kauhean hyvin. Tämä tulisi huomioida arvioinneissa.

    Tiisala tiivisti toiveensa kymmeneen kohtaan:

    Toivelistan viimeisen kohdan toteutumiseen jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan.

    – Itsemurha on edelleen tabu ja moni häpeää sitä. Läheisillä on vaara syrjäytyä ja eristäytyä, joko omasta tahdostaan tai siksi, että lähiverkosto tai yhteisö eristää heidät. Kaipaisinkin asennemuutosta koko yhteiskunnalta.

    Voit esittää omat toiveesi tukimuodoista kommenttikentässä.

    Suru on yhtä suuri kuin rakkaus

    Monica Tiisalan tyttären kuolemasta on nyt vajaa puolitoista vuotta aikaa. Hän opettelee elämään menetyksensä kanssa.

    Hän ei ole päässyt yli, hän ei ole toipunut. Näitä sanoja Tiisala ei koskaan haluaisi kuulla, vaikka joku yrittäisikin niillä lohduttaa.

    – Millainen äiti olisin, jos sanoisin, että olen päässyt lapseni kuolemasta yli tai että olisin selviytynyt siitä. Läheisen itsemurha ei ole sairaus, josta voisi toipua.

    Suru kulkee Monica Tiisalan mukana edelleen joka päivä. Ajan kanssa hän on oppinut käsittelemään sitä. Hän on opiskellut itsemurhan tehneiden läheisten vertaistukiryhmän ohjaajaksi. Parhaillaan hän kehittää Surunauhalle opinnäytetyönään uutta toiminnallista sururyhmämallia.

    Kaisla ei unohdu koskaan.

    – Sanotaan, että suru on yhtä suurta kuin rakkaus oli. Rakastan tytärtäni ikuisesti ja äärettömän paljon. Suruni on elämänmittainen. Jäljelle on jäänyt loputon ikävä ja kaipaus, kiitollisuus ja rakkaus.

    Raitistuneet alkoholistit avautuvat juomisestaan: viisi yleistä oletusta juopon ajatuksenjuoksusta ja miksi ne monesti ovat vääriä

    Raitistuneet alkoholistit avautuvat juomisestaan: viisi yleistä oletusta juopon ajatuksenjuoksusta ja miksi ne monesti ovat vääriä


    Juopot, deekut, kännikalat, pulsut. Alkoholisteilla on monta nimeä. Kuvaukset eivät mairittele, vaan katsovat alentuvasti. He ovat niitä, jotka juovat itsensä ja perheensä rappiolle. Me muut taas juomme itsemme silloin tällöin hilpeälle...

    Juopot, deekut, kännikalat, pulsut.

    Alkoholisteilla on monta nimeä. Kuvaukset eivät mairittele, vaan katsovat alentuvasti. He ovat niitä, jotka juovat itsensä ja perheensä rappiolle. Me muut taas juomme itsemme silloin tällöin hilpeälle juhlatuulelle.

    Juopon elämä näyttäytyy ulkopuoliselle kaoottisena ja järjettömänä. Siinä ei ole mitään tolkkua. Totuus on kuitenkin toinen. Näin vakuuttavat yhteensä sata vuotta juoneet alkoholistit Antero, Kallu, Antti ja Albert.

    Neljän alkoholistin kaksi minää

    Antti, 35. Raittiina: vastuuntuntoinen, rauhallinen ja syvällinen ajattelija. Juoppona: Itsekäs, epäluotettava, perättömiä lupaileva nilkki

    Albert, 41. Raittiina: tasapainoinen, rehellinen ja rauhallinen perheenisä. Juoppona: Epärehellinen, ylimielinen ja kaikkivoipa oman elämänsä mestari.

    Kallu, 67. Raittiina: Suorasanainen, auttava ja kuunteleva eläkeläinen. Juoppona: Vihainen, katkera ja väkivaltainen ruhtinas.

    Antero, 67. Raittiina: Rauhallinen ja vapautunut AA-kerhoaktiivi. Juoppona: Ärtynyt ainaista roolia kantava maailmannapa.

    Alkoholistin elämä on loogista ja järjestelmällistä. Alkoholistin mieli ei koskaan lepää – päässä pyörivät koko ajan uudet suunnitelmat. Toki kaikki loogisuus ja suunnitelmallisuus liittyy vain yhteen asiaan – alkoholiin. Sen saamiseen, sen juomiseen, sen piilotteluun.

    Ymmärtääkseen alkoholisteja on ensin ymmärrettävä, että alkoholistilla on kaksi persoonallisuutta: yksi juovan ja ja yksi raittiin alkoholistin. Ja ne ovat kuin yö ja päivä.

    Neljä entistä juoppoa kertoo nyt totuuden alkoholisteihin liitetyistä oletuksista.

    Oletus 1: Alkoholistilla ei ole töitä

    Suurella osalla alkoholisteista on työ, ja he ovat usein työssään todella tarkkoja ja tunnollisia. Kallu, 67, ymmärtää, että tätä voi olla vaikea uskoa. Hän selittää, että alkoholisteja yhdistää usein perfektionismi. He vaativat itseltään paljon. Mikään ei ole kyllin hyvä. Myös miellyttämisen halu on monella suuri.

    – Eräs työnantajistani totesi, että hän palkkaisi mielellään töihin vain alkoholisteja. Pomon mukaan alkoholistit ovat tunnollisia työntekijöitä, jotka vääntyvät vaikka korkkiruuville, jos pyytää, Kallu kertoo.

    Albertilla, 41, oli hyväpalkkainen ja arvostettu akateeminen ammatti. Hän teki vuosia töitä krapulassa, sillä töissä ei voinut juoda. Haju olisi paljastanut. Mutta pillereitä ei huomannut kukaan. Lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttäjä sai pidettyä salaisuutensa kahden vuoden ajan. Hän ihmettelee vieläkin, ettei tehnyt virheitä pilleripäissään.

    – Jälkikäteen olen jutellut yhtiökumppanini kanssa, ja hän vakuutti, ettei tekemästäni työstä ole tullut jälkikäteen sanomista tai tehty kanteluita. Se merkitsee minulle äärimmäisen paljon, Albert toteaa.

    Oletus 2: Alkoholisti juo koko ajan

    Alkoholisti ei juo koko ajan. Mutta miettii juomista joka hetki. Koko ajan pitää suunnitella, milloin ja missä juo. Miten se onnistuu.

    Antero, 67, ajoi aikoinaan mökkiviikonloppua varten jo keskiviikkona valmistelevan reissun. Hän piilotti saaren täyteen pulloja ja ajoi sadan kilometrin matkan takaisin kotiin. Perjantaina ajettiin uudestaan mökille perheen kesken.

    Pomo ilmoitti, että kuukauden päästä on usean päivän työreissu Helsinkiin. Antero aloitti heti vimmaisen suunnittelun.

    – Mietin milloin voin juoda, milloin pitää olla selvin päin, milloin voin olla krapulassa. Minne auto kannattaa jättää, jos ratkean ryyppäämään. Minuutin tarkkaa aikatauluttamista tein koko kuukauden ennen reissua, Antero kuvailee.

    Viina tekee alkoholistista vangin. Hetkenkään vapautta ei ole, kun koko ajan pitää miettiä, milloin voi taas ottaa.

    Oletus 3: Alkoholisti on säälittävä myös omasta mielestään

    Kaupungin katuja pitkin harppoo Euroopan omistaja. Nuori mies, joka miettii miten huipputyyppi hän on. Sellainen, jota kaikkien on helppo lähestyä. Samainen mies on käynyt viimeksi kaksi viikkoa sitten suihkussa, vaatteita ei ole tullut vaihdettua viikkoihin. Hampaat hän oli pessyt kuukausia sitten.

    – Vastaan käveli nuori pari, ja minut ohitettuaan tyttö puuskahti pojalle: “Katso, mikä zombie!” Kuulin sen kyllä, mutta en ymmärtänyt yhtään, miten he voivat ajatella niin. Minusta, maailman siisteimmästä tyypistä, Antti, 35, muistelee.

    Nuorisovankilaan jouduttuaan Kallua pyydetään kuvailemaan itseään ja kertomaan, millaista työtä hän haluaisi lusiessaan tehdä. Nuori alkoholisti puhuu puhumasta päästyään, rakastaa omaa ääntään.

    – Lopetettuani tulee syvä hiljaisuus. Yksi vankilan työntekijöistä toteaa, että valitettavasti tämän vankilan johtajan paikka on jo täytetty.

    Oletus 4: Alkoholisti juo ilman sen kummempaa syytä

    Juovan alkoholistin mielestä juomiselle on aina hyvä syy. Erittäin usein syyllinen on joku muu kuin pulloon tarttuva itse. Nalkuttava vaimo tai rankka työ.

    Tekosyitä juomiselle oli loputtomasti. Albertin piti juoda, kun hänellä oli niin raskas ja vaativa työ. Piti juoda, kun stressi iski. Piti juoda, kun hän oli aina uneton. Sanonta 'raskaat työt ja raskaat huvit' oli yhtä puppua. Albertin mukaan hänellä oli raskas työ, koska hänellä oli niin raskaat huvit.

    – Lomaa piti saada kaikesta koko ajan. Töissä oli muka niin raskasta, että vapautin itseni täysin kaikista kotona tehtävistä töistä. Jälkikäteen ajatellen vaimoni hoiti vuosia yksin kolmea lasta, ja minä olin yksi heistä.

    Antero tietää, että alkoholisti syyttää aina muita. Useimmin maalitauluksi joutuu puoliso. Sen puutteessa käy vaikka verottaja tai yhteiskunta.

    – Alkoholisti ei osaa käsitellä vastoinkäymisiä ilman viinaa. Normaalit, pienetkin vaikeudet näyttäytyvät suurina vaaroina. Kaikki on mustaa ja negatiivista. Viinasta haetaan pakoa, vaikka juuri se vie syvemmälle synkkyyteen ja harhoihin.

    Oletus 5: Alkoholisti arvostaa syvällä sisimmässään juomiseen puuttujia

    Hankkisi oman elämän! Näin ajattelee alkoholisti usein, kun joku yrittää puuttua hänen juomiseensa. Hoitakoon omat asiansa! Antti suuttui, kun ystävät yrittivät puhua hänelle järkeä. Eihän hänellä ole mitään hätää, mies vakuutteli. Antti oli aloittanut juomisen jo 14-vuotiaana.

    – Olin omasta mielestäni päihteiden viihdekäyttäjä. En vain suostunut ymmärtämään, että ne bileet olivat kestäneet jo viisi vuotta. Olin juhlivinani jokaikinen päivä, vaikka siitä oli hauskanpito todella kaukana.

    Albertin vaimo oli taitava löytämään pullokätköt. Se ärsytti Albertia suunnattomasti. Ennen niin mukava vaimo piti heti hiljentää henkisellä väkivallalla. Sillä puhua alkoholistit osaavat, varsinkin toisten päälle.

    – Alkoholistille pullokätkön paljastuminen on järkyttävä asia, sillä samalla paljastuu kaikkein pyhin. Se, minkä salaamiseksi olet tehnyt jo vuosia kaikkesi. Alkoholisti ei todellakaan kaipaa kenenkään puuttuvan juomiseen. Mutta alkoholismi kaipaa.

    Ex-juoppojen vinkit läheisille

    Miten juopon saa lopettamaan ryyppäämisen? Neljä raitista alkoholistia puhuu kuin yhdellä suulla, kun heiltä pyytää vinkkejä juomiseen puuttumiseen. Kaksi tärkeintä neuvoa: laita alkoholisti selkä seinää vasten ja lakkaa säälimästä juoppoa.

    Läheisten on hyvä sisäistää alkoholismin kultainen sääntö: jos mikään ei muutu, mikään ei muutu – koskaan. Antti muistuttaa, että juuri sääli, hoivaaminen ja paapominen mahdollistavat juomisen. Kallu kannustaa lopettamaan heti alkoholistin hyysäämisen.

    – Monesti läheiset tanssivat kummallista tanssia alkoholistin ympärillä. He tekevät kaikkensa, jotta alkoholistilla olisi kaikki hyvin – ettei hän vain joisi. Se on aivan turhaa.

    Piilotettujen pullojen kaataminen lavuaariin tai maahan on Anteron mielestä ajanhukkaa. Alkoholisti ostaa menetetyn pullon tilalle kaksi uutta. Juovan toruminen tai ojentaminen ei vain toimi.

    Vaihtoehtoja voi antaa tasan kaksi: hoitoon tai ero. Alkoholisti Albert

    Oli kyseessä sitten juova työkaveri tai puoliso, asioista pitää puhua reilusti niiden oikeilla nimillä. Albert kannustaa puhumaan rehdisti alkoholismista, ei “alkoholiongelmasta”.

    – Ongelmia tulee ja menee, mutta alkoholiongelma ei mene koskaan ohi. Se on elinikäinen sairaus. Siitä voi toipua hyvään elämään, mutta parantua ei voi koskaan, Albert toteaa.

    Juomisesta huolta kantavan omaisen ei kannata jäädä yksin. Alkoholismista kannattaa kertoa avoimesti muille läheisille ja “liittoutua” yhdessä auttamaan alkoholistia. Albert neuvoo, että paras aika laittaa alkoholisti selkä seinää vasten on hänen heikkona hetkenään. Kun alkoholisti on taas kerran mokannut, krapuloissaan ja vasta suunnittelee seuraavan ryypyn ottamista.

    – Silloin on ammuttava kovilla, yhteisenä rintamana. Puoliso on tässä usein avainasemassa. Vaihtoehtoja voi antaa tasan kaksi: hoitoon tai ero. Ei tuumaakaan periksi. Ja muutoksen on tapahduttava tänään, ei huomenna, mitä alkoholisti aina ehdottaa, Albert neuvoo.

    Lisää aiheesta:

    AA-ryhmät harmaantuvat ja vanhemmat alkoholistit kantavat nuorista syvää huolta: “Liian moni nuori jättää tulematta uudestaan, kun ryhmästä ei löydy omanikäistä seuraa”

    Vaaratiedote: Vaara ohi Raumalla


    Myrkyllisen aineen vuoto on päättynyt ja tilanne ei aiheuta enää vaaraa. Satakunnan...

    Myrkyllisen aineen vuoto on päättynyt ja tilanne ei aiheuta enää vaaraa.

    Satakunnan pelastuslaitos

    Vaaratiedote Raumalle


    Raumo hamn. Hälsofarlig gas i luften. Gas sprider sig till havet. Alla i området uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om att faran är över. Satakunda...

    Raumo hamn. Hälsofarlig gas i luften. Gas sprider sig till havet. Alla i området uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om att faran är över. Satakunda räddningsverk.

    Raumalla typpihapporekasta vapautunutta vaarallista kaasua ei enää ilmassa

    Raumalla typpihapporekasta vapautunutta vaarallista kaasua ei enää ilmassa


    Metsä Groupin Rauman sellutehtaalla typpihapporekasta ei enää höyrysty kaasuja, eikä vaarallista kaasua enää ole ilmassa, pelastuslaitos kertoo. Pelastuslaitos kertoi kello kahden aikaan yöllä, että vuoto on hallinnassa ja tilanteen tarkkailua...

    Metsä Groupin Rauman sellutehtaalla typpihapporekasta ei enää höyrysty kaasuja, eikä vaarallista kaasua enää ole ilmassa, pelastuslaitos kertoo.

    Pelastuslaitos kertoi kello kahden aikaan yöllä, että vuoto on hallinnassa ja tilanteen tarkkailua jatketaan.

    Ensihoito tarkasti 62 altistunutta ihmistä, joista viisi vietiin hoitoon. Kukaan ei ole kuitenkaan saanut vakavia vammoja.

    Aiemmin päivystävä palomestari kertoi, että kaasulle ehti altistua 35 ihmistä.

    Lievissä tapauksissa typpihapporekasta höyrystynyt kaasu voi aiheuttaa silmien ja hengitysteiden ärsytystä.

    Pelastuslaitos tiedotti aiemmin, että tehtaalla typpihapporekka vuotaa, happoa valuu maahan ja ilmaan vapautuu haitallista kaasua. Alueella olevia ihmisiä kehotettiin pysymään sisällä ja sulkemaan ovet, ikkunat ja ilmanvaihto, mutta jo kello yhden aikaan päivystävä palomestari Miikka Jylhä sanoi STT:lle, että ikkunoita voi nyt pitää normaalisti auki.

    Jylhän mukaan vuodosta tuli ensimmäinen hälytys automaattisena. Metsä Groupin mukaan rekan perävaunun höyryäminen huomattiin illalla kello 21.20.

    Sellutehdas sijaitsee parin kilometrin päässä Rauman keskustasta osoitteessa Maanpääntie 6.

    Uutista on päivitetty klo 12.42: Korjattu tehtaan osoite ja etäisyys Rauman keskustasta.

    KSML: BioGTS haettu konkurssiin – 150 työpaikkaa uhan alla

    KSML: BioGTS haettu konkurssiin – 150 työpaikkaa uhan alla


    Biokaasu- ja biodiesellaitoksia valmistava jyväskyläläinen BioGTS Oy on jättänyt eilen konkurssihakemuksen, kertoo Keskisuomalainen (tilaajille). Vain kolme viikkoa sitten BioGTS haki yrityssaneerausta, koska se oli maksukyvytön....

    Biokaasu- ja biodiesellaitoksia valmistava jyväskyläläinen BioGTS Oy on jättänyt eilen konkurssihakemuksen, kertoo Keskisuomalainen (tilaajille).

    Vain kolme viikkoa sitten BioGTS haki yrityssaneerausta, koska se oli maksukyvytön. Saneeraushakemuksessa BioGTS ilmoitti velkojensa määräksi vajaat 11,7 miljoonaa euroa. Suurin velkoja on Keski-Suomen Osuuspankki 3,8 miljoonalla eurolla.

    Konkurssi on kova isku myös työllisyydelle, sillä BioGTS työllistää Jyväskylässä noin 50 asiantuntijaa, ja alihankkijaketjun kautta kokoaikaisesti yli 100 henkilöä.

    Saneerausta haettaessa BioGTS kerto yhtiön taloustilanteen heikentyneen tänä vuonna liiketoiminnan voimakkaan kasvun vuoksi. Yhtiö nimettiinkin vuonna 2016 "Vuoden kasvajaksi" (Kauppalehti).

    Lue myös:

    Biokaasuyhtiön ongelmat syvenevät – nyt Mikkelissä neuvotellaan laitossopimuksen purkamisesta
    Hallituksen lempilapsi joutui hankaluuksiin: Biokaasulaitosten valmistajalla maksuhäiriöitä ja katteettomia lupauksia tuotoista

    AA-ryhmät harmaantuvat ja vanhemmat alkoholistit kantavat nuorista syvää huolta:  “Liian moni nuori jättää tulematta uudestaan, kun ryhmästä ei löydy omanikäistä seuraa”

    AA-ryhmät harmaantuvat ja vanhemmat alkoholistit kantavat nuorista syvää huolta: “Liian moni nuori jättää tulematta uudestaan, kun ryhmästä ei löydy omanikäistä seuraa”


    AA-ryhmissä kannetaan syvää huolta nuorista alkoholisteista. Heitä harvemmin näkyy kokouksissa, varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla. AA-aktiivit pohtivat nyt valtakunnallisissa kokouksissa, miten ryhmien harmaantuminen saadaan...

    AA-ryhmissä kannetaan syvää huolta nuorista alkoholisteista. Heitä harvemmin näkyy kokouksissa, varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla. AA-aktiivit pohtivat nyt valtakunnallisissa kokouksissa, miten ryhmien harmaantuminen saadaan hidastumaan.

    Satakuntalainen alkoholisti Antero, 67, näkisi mielellään kokouksissa nuorempaa väkeä.

    – Minussa on nykyisin niin paljon lähimmäisenrakkautta, että surettaa nuorten puolesta. Tälläkin seudulla on paljon juovia nuoria, jotka tarvitsisivat apua, mutta eivät sitä osaa AA:sta hakea.

    Nuoret tuovat nuoria. 15 vuotta raittiina ollut Antero uskoo vahvasti siihen, että parasta markkinointia on nuorten suusta suuhun kulkeva puhe. Tärkeää olisi, että nuoremmat tulijat kokisivat jo ensimmäisessä kokouksessa kuuluvansa joukkoon.

    – Liian moni nuori jättää tulematta uudestaan, kun ryhmässä ei löydy omanikäistä seuraa. Moni kolme- tai neljäkymppinen pystyisi varmasti samaistumaan samaa elämänvaihetta elävien puheisiin paremmin kuin meidän eläkeläisukkojen tarinoihin.

    Ryhmässä voi käydä sanomatta sanaakaan

    Maakuntien AA-ryhmissä käyvien keski-ikä lähentelee eläkeikää. Tarkkaa tilastotietoa asiasta ei ole, sillä kokoukseen osallistujista ei pidetä minkäänlaista rekisteriä. Kokouksissa esittäydytään vain etunimillä.

    Sitäkään ei haluta AA:sta arvioida, kuinka monta suomalaista kokoontuu viikottain puhumaan alkoholismistaan. Ryhmiä on 260 paikkakunnalla, yhteensä 700 kappaletta.

    Nuoret seilasivat kokoushuoneen ja tupakkapaikan väliä kesken kokouksenkin. 67-vuotias alkoholisti Kallu

    Satakuntalaisen AA-ryhmän kokous on juuri alkamassa. Kaksitoista miestä ja yksi nainen asettuu kertakäyttökuppeineen vahakangasliinoilla peitettyjen pöytien ääreen. Suuri osa osallistujista on eläkeikäisiä tai lähellä sitä.

    Huoneessa käy hiljainen puheenporina. Puhe lakkaa, kun yksi alkoholisteista avaa kokouksen ja ryhtyy lukemaan sinikantista Kaksitoista Askelta ja Kaksitoista perinnettä -kirjaa. Alkoholistien “Ison kirjan” kieli on vanhahtavaa ja koukeroisten lauseiden perässä on välillä vaikea pysyä. Illan keskustelun herättäjänä toimii lause: “Ainoa vaatimus AA-jäsenyydelle on halu lopettaa juominen”.

    Kaikki näyttävät vaipuvan omiin aatoksiinsa. Osa heistä on kuullut luetun jo satoja, tuhansiakin kertoja. Silti yhtä miestä lukuun ottamatta kaikki haluavat jakaa tekstin herättämiä ajatuksia. Puhua kun ei ole pakko. Kuulemma joku on käynyt ryhmässä vuoden, ennen kuin sanoi mitään.

    SormusMari Kahila / Yle

    Pöydän päässä istuva mies aloittaa. Ääni on käheä ja ajatukset syviä. Vuoro toisensa jälkeen jokainen kertoo tekstin herättämistä tunteista ja tämän hetken aatoksistaan. Tulee ryhmän nuorimman jäsenen, 41-vuotiaan Albertin vuoro. Hän kertoo koskettavan tarinan oman alkoholisminsa pohjakosketuksesta. Ympärillä vuosikymmeniä vanhemmat nyökyttelevät hyväksyvästi.

    “Ryhmä on itseäni suurempi voima”

    Jokaisella alkoholistilla on oma polkunsa ensimmäiseen AA-kokoukseen. Paljon löytyy yhteistä, riippumatta iästä tai päihteestä. Valtaosa AA:han saapuvista nuorista on nykyisin sekakäyttäjiä. Niin oli myös neljä vuotta sitten ryhmään tullut Albert.

    Hän kertoo tien vieneen AA:han päivänä, jolloin kuukaudeksi tarkoitettu satsi lääkärin määräämiä pillereitä meni muutamassa minuutissa. Juominen ja päihteiden käyttö oli vallannut miehen koko elämän. Alkoholismia ei saanut enää piiloon – ei töissä eikä vapaa-ajalla.

    AA-ryhmässä jokainen puhuu vuorollaan. Ketään ei keskeytetä. Puhuakaan ei ole pakko.Mari Kahila / Yle

    Albert soitti lääkärille ja ilmoitti haluavansa katkaisuhoitoon. Lääkäri kysyi, saisiko hän antaa Albertin numeron AA-ryhmäläiselle. Illalla Albert istui jo kokouksessa. Ensimmäisen kerran puhuessaan hän pohti ääneen, onko hän alkoholisti. Kertoi juomisestaan sekä pullojen ja pillereiden piilottelusta ja pani merkille, että vanhemmat miehet nyökyttelivät lempeästi hymyillen.

    – Toki he tiesivät heti sen, mitä minä en ollut vielä valmis sanomaan ääneen. Minä olen alkoholisti. Sanoin sen ääneen jo seuraavassa kokouksessa, Albert muistelee.

    Albert puhuu erittäin lämpimästi ryhmästään. Häntä ei häiritse, vaikka omia ikätovereita ei ryhmästä löydykään. He ovat ikäerosta huolimatta kaikki “onnekkaita pirulaisia”, kun saavat ryhmästä ilmaista sielunhoitoa. Niin nelikymppisellä kuin 40 vuotta raittiina olleella kasikymppisellä on sama sairaus.

    – Ryhmä on itseäni suurempi voima. En ollutkaan enää maailman napa, vaan kuunneltuani muita opin siirtämään valtaa itseltäni pois.

    Nuoret ovat vanhojen alkoholistien peilejä

    Tulee ryhmän ainoan naisen vuoro puhua. Miesjoukko herkistyy.

    Keski-ikäinen nainen kertoo lapsuudestaan juovan isän varjossa. Siitä miten hän kantaa edelleen loputonta janoa isän huomiosta. Nainen kuvailee miten edelleen odottaa, että isä huomaisi hänet. Moni katselee käsiään ja nieleskelee liikutustaan. Kun tulee Kallun, 67, vuoro, hän pukee sanoiksi monen mietteet.

    – Sinä kuvasit juuri minut isänä. Kiitos siitä. Annoit todella paljon mietittävää.

    Kallu on ollut raittiina jo 24 vuoden ajan. Päivän kerrallaan, niin kuin raitistuneilla alkoholisteilla on tapana sanoa. Alkumetrejään AA:ssa mies kuvailee pitkäksi taaperrukseksi. Tuli juotua, käytyä AA:ssa, juotua lisää ja palattua ryhmään monta kertaa. Raittiudesta kiinni saanti otti seitsemän vuotta.

    Nykyisin mies käy säännöllisesti ryhmissä ja iloitsee aina uusista kasvoista pöytien ääressä.

    Pian neljännesvuosisadan raittiina ollut Kallu muistaa ensimmäisen AA-kokouksensa, jossa oli "kaikki pelot päällä ja kahvikuppi tärisi käsissä".Mari Kahila / Yle

    – Kyllä siinä aina palaa omaan itseensä ja aikoihin, jolloin on tullut AA:han. Nuoria kuunnellessa muistuu mieleen miten kädet pystyssä sitä kolmekymppisenä olikaan elämänsä kanssa.

    “Ihan tavallisia perheen isiä ja äitejä”

    Tiukassa istuva stereotypia alkoholistista olisi saatava rikki. Silloin nuortenkin olisi helpompi astua ryhmiin. Tätä mieltä on nelikymppinen Albert. Hänellä itselläänkin oli pitkään käsitys alkoholistista veneen alla asuvana pahasti rappiolla olevana ihmisenä.

    – Ajattelin, että alkoholisti on sellainen, joka on juonut työnsä, kotinsa, perheensä ja autonsa jo aika päivää sitten. Yllätyin, kun AA:ssa oli vastassa ihan tavallisia perheen isiä ja äitejä kaikista yhteiskunnan luokista.

    AA-kokouksissa kiertää kuppi, johon saa laittaa rahaa. Satakuntalaisryhmässä kerätyillä varoilla muun muassa ostetaan kokouksiin kahvia ja korppuja.Mari Kahila / Yle

    Nuoret sekakäyttäjät ovat haastaneet vanhoihin perinteisiin nojaavaa liikettä sallimaan vapaamman puheen päihteistä. Kokouksissa saa puhua muistakin aineista kuin alkoholista. Entinen sekakäyttäjä Albert puhuu kuitenkin useimmiten vain juomisesta, sillä “talossa talon tavalla”.

    – Ryypyn ottaminen on vain se tekninen osa alkoholismia. Kaikilla meillä on samat tunne-elämän häiriöt taustalla.

    Nuorten tulisi malttaa käydä kokouksissa

    Kallulla on tapana käydä AA-kokouksissa eri paikkakunnilla ja maakunnissa. Hän on osallistunut jopa nuorten omaan AA-ryhmään, joita on Suomessa vain vajaa kymmenen kappaletta.

    – Nuoret seilasivat kokoushuoneen ja tupakkapaikan väliä kesken kokouksenkin. Meno huvitti ja hermostutti samaan aikaan.

    Monessa ryhmässä on pantu merkille, että nuoria tulee ja menee. Kallu toivoisikin, että nuorilta löytyisi enemmän malttia. Vertaistukiryhmän voima ei hänen mukaansa välttämättä näyttäydy heti ensimmäisessä kokouksessa.

    Iäkkäämmiltä alkoholistilta löytyy kuitenkin ymmärrystä sille, että harva nuori etsii tukea raitistumiseen AA-kokouksista. Ei Kallukaan parikymppisenä vielä miettinyt tarvitsevansa apua, vaikka oli jo sairastunut alkoholismiin.

    – Taitaa olla niin, että jokaisen on otettava oma pohjakosketuksensa. Ja vasta sitten voi ymmärtää hakea apua.

    Haastateltavien nimet on muutettu.

    Lakiesitys kevytautojen sallimiseksi etenee – ajoneuvojen virittäminen huolettaa:

    Lakiesitys kevytautojen sallimiseksi etenee – ajoneuvojen virittäminen huolettaa: "Suomessa ei myydä yhtään henkilöautoa, jonka maksiminopeus olisi alle 160 kilometriä tunnissa"


    Tästä on kyseLakiesityksen kevytautoista ehdotetaan tulevan voimaan marraskuussa 2019.Kevytautoksi voitaisiin muuttaa vuosimallia 2014 tai uudempi henkilöauto, jonka omamassa saisi olla enimmillään 1500 kiloa.Kevytauton sallittu maksiminopeus olisi...

    Tästä on kyseLakiesityksen kevytautoista ehdotetaan tulevan voimaan marraskuussa 2019.Kevytautoksi voitaisiin muuttaa vuosimallia 2014 tai uudempi henkilöauto, jonka omamassa saisi olla enimmillään 1500 kiloa.Kevytauton sallittu maksiminopeus olisi 45km/t, siis sama kuin nyt mopolla ja mopoautolla.Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan kevytautot vähentäisivät 15–17-vuotiaiden tieliikenteessä loukkaantuneiden määrää jopa 62:lla.

    Nopeusrajoitettujen autojen eli kevytautojen on uutisoitu liikkuvan Suomen teillä jo ensi vuonna.

    Käytännössä ajoneuvo olisi muuten tavallinen auto, mutta sen nopeutta rajoitettaisiin maksimissaan 45 kilometriin tunnissa.

    Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut lakiesitystä, joka mahdollistaisi vuosimallia 2014 tai uudempien henkilöautojen muuntamisen kevytautoiksi. Lakimuutos on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että hallitus on antanut eduskunnalle asiasta esityksen.

    Mopoautoyritys Ligierin tuotepäällikkö Ulf Lemström ei lakiesityksen etenemisestä huolimatta usko, että hanke toteutuu.

    – On yllätys, että hanketta on viety näin hanakasti eteenpäin, sillä EU on tehnyt lakiesitykseen huomautuksia. Suomen hyvälle hallintotavalle on erikoista, että huomautusta ei käsitellä ensin, vaan hanketta silti ajetaan läpi.

    Huomautukset ovat tiedossa

    Lakiesityksen saamat huomautukset koskevat muun muassa ajokortti-, ajoneuvoluokka- ja sisämarkkinalainsäädäntöä.

    Tarkalleen ottaen huomautukset on antanut Euroopan komissio, ja liikenne- ja viestintäministeriö on niistä tietoinen.

    – Komissio on huomauttanut esimerkiksi ajoneuvoluokasta, mutta uutta ajoneuvoluokkaa ei ole tulossa, vaan kevytauto menisi traktoriluokan alle. Se olisi niin sanottu T1-ajoneuvo, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Aino Still.

    Osa huomautetuista kohdista on Stillin mukaan sellaisia, jotka on jo otettu huomioon.

    – Ei ole esimerkiksi komissiolle asti käynyt ilmi, että osa teknisistä vaatimuksista toteutuu jo nykyisessä lakiesityksessä. Tällaisia ovat esimerkiksi kevytautojen kokonaismassa.

    Matias Malin pääsi viime kesänä testaamaan kevytautoa Porissa.Mari Kahila / YleViritetäänkö kevytautoja?

    Kevytauto saisi kulkea enintään 45 kilometriä tunnissa, siis saman verran kuin mopo tai mopoauto.

    Kevytautojen virittäminen eli niiden maksiminopeuden muuttaminen on nähty ongelmana. Kun lakiesitys oli lausuntokierroksella, muun muassa Poliisihallitus totesi, että rajoittimien kiertämisen tekniset toteutustavat kehittyvät jatkuvasti, ja osaltaan se vaikeuttaa valvontaa.

    Virittämisestä on huolissaan myös Ulf Lemström.

    – Suomessa ei myydä yhtään henkilöautoa, jonka maksiminopeus olisi alle 160 kilometriä tunnissa. Ei sellaisia moottoriajoneuvoja ole, joiden rajoittimia ei pystyisi kiertämään.

    Ei sellaisia moottoriajoneuvoja ole, joiden rajoittimia ei pystyisi kiertämään. Ulf Lemström "Ei vähennä mopoautojen myyntiä merkittävästi"

    Uutiset kevytautojen mahdollisesta markkinoille tulosta ovat mopoautoyrittäjien mukaan jo nyt vähentäneet mopoautojen myyntiä radikaalisti.

    Myös Ulf Lemström pitää tilannetta harmillisena.

    – Kyllä tässä on aiheutettu erittäin suuri markkinahäiriö. Se on kestänyt jo kymmenen kuukautta ja tulee kestämään yhä.

    Kevytautojen tulo ei tarkoita, etteikö mopoautoja enää saisi myydä. Kysymys tuleekin olemaan lopulta siinä, kumman vaihtoehdon kuluttaja valitsee.

    Mopoautoilla ajetaan edelleen kevytautojen seassa. Aino Still

    – Ministeriössä on arvioitu, ettei tällä uudistuksella olisi merkittävää vaikutusta kilpailuun sisämarkkinoilla. Mopoautoilla ajetaan edelleen kevytautojen seassa, Aino Still sanoo.

    Hän ei usko, että Euroopan komissio ottaa enää kantaan lain valmisteluun ja hyväksyntään.

    – Ei sitä tietenkään voi kokonaan poissulkea, mutta lain valmistelussa on katsottu, että se täyttää myös Euroopan unionin lainsäädännön.

    Lue lisää:

    Kevytauto tulossa syyskuussa eduskuntaan – nuorten oikeus ajaa rajoitetun nopeuden henkilöautolla saa laajaa kannatusta

    45 km/h kulkevat nuorten kevytautot halutaan liikenteeseen ensi vuonna – rekkakuskit huolissaan: "Yksi mopoauto lisää työaikaa vartilla"

    Pääseekö auton rattiin pian alaikäisenä, ilman ajo-opetusta? Kevytautoilun seuraukset kauhistuttavat kriitikoita

    Ei kannettu vesi kaivossa pysy – kuivuudesta kärsivät ovat silti yrittäneet, koska uuden vesijärjestelmän hintalappu kauhistuttaa

    Ei kannettu vesi kaivossa pysy – kuivuudesta kärsivät ovat silti yrittäneet, koska uuden vesijärjestelmän hintalappu kauhistuttaa


    Pyykkikoneesta kuului viimeinen lurahdus syyskuun viides päivä. Huuhtelu oli vielä kesken, kun vesi loppui siikaislaisen Järviluoman pariskunnan kaivosta. Sen jälkeen vettä ei ole taloon saatu muuta kuin kantamalla. Monet konstit on kyllä...

    Pyykkikoneesta kuului viimeinen lurahdus syyskuun viides päivä. Huuhtelu oli vielä kesken, kun vesi loppui siikaislaisen Järviluoman pariskunnan kaivosta. Sen jälkeen vettä ei ole taloon saatu muuta kuin kantamalla.

    Monet konstit on kyllä koitettu. Kaivoon on muun muassa tuotu vettä tankkiautolla, mutta eihän kannettu vesi sanonnankaan mukaan kaivossa pysy.

    Rahat kankkulan kaivoon

    Sinnikkäitä yrittäjiä silti riittää. Mynämäkeläinen Satu Kankaristo tilasi ensimmäisen kerran vettä kaivoon noin kuukausi sitten. Hän tiesi, että ei se siellä kauan pysyisi, mutta päätti kokeilla hyväksi vakuutettua konstia.

    – Kuulin ammattilaiselta vinkin, että kaivon viereen maahan pitää kaataa vähintään sama määrä vettä kuin kaivoon. Siten vesi ei karkaa niin helposti.

    Tankkiauto valutti kaivon viereen useita kuutioita vettä, mutta maa oli niin kuivaa, että vesi katosi silmissä – niin maasta kuin kaivostakin.

    Kalliiksihan tämä tulee. Vanhan sanonnan mukaan rahat kirjaimellisesti häviävät Kankkulan kaivoon. Satu Kankaristo

    Kuution verran kaivon pohjalle kuitenkin jäi. Kaksihenkisessä perheessä on eletty säästeliäästi, ja nippa nappa on pärjätty, kun suurimmat pesut on hoidettu muualla.

    Nyt uusi vesikuorma on jo tulossa. Koska Kankariston koti on syrjäseudulla, maksaa veden kuljetus yli 200 euroa. Sen päälle tulee vielä vesimaksu.

    – Kalliiksihan tämä tulee. Vanhan sanonnan mukaan rahat kirjaimellisesti häviävät Kankkulan kaivoon.

    Kankariston vuokranantaja on tilannut kaivoon huollon. Ehkä se toteutuu ennen kolmatta vesikuormaa. Ehkä silloin kannettukin vesi pysyy kaivossa paremmin.

    Pesulle uimahalliin tai vesisateeseen

    Pohjaveden pinta on paikoin ennätyksellisen alhaalla ja sellaisetkin kaivot ovat kuivuneet, joissa on aina riittänyt vettä.

    Sulo Järviluoman mittatikku näyttää, että kaivon vedenpinta on alle metrin korkeudella. Vesi ei yllä ihan pumppuun asti.Julia Liljegren / Yle

    Porilaisen Jouni Kylävainion synnyinkodissa nykyisen kaltaista tilannetta ei ole nähty ainakaan viiteenkymmeneen vuoteen. Vesipula on noussut mittavaksi ongelmaksi koko naapurustossa.

    – Täällä Lattomerellä tilanne on kärjistynyt siihen pisteeseen, että hankaluuksissa taitavat olla kaikki, jotka ovat oman kaivon varassa. Yksikin iäkäs rouva on käynyt koko syksyn uimahallissa pesulla ja pärjännyt muuten sadevedellä.

    Kylällä on vaihdettu kokemuksia erilaisista ratkaisumalleista. Esimerkiksi kaivoon asennettavasta pussista saa avun, kunhan sitä täyttää säännöllisesti.

    Hankaluuksissa taitavat olla kaikki, jotka ovat oman kaivon varassa. Jouni Kylävainio

    Jouni Kylävainio ajattelee asiaa kuitenkin pidemmällä tähtäimellä. Koska pohjavesien pinta jatkaa laskemistaan, ei kaivojen tilanne korjaannu luonnon puolesta itsekseen – ainakaan kovin nopeasti.

    – Porakaivon tekeminen voisi auttaa, mutta aika vähissä on vesi ollut nyt porakaivoissakin. Siksi tässä nyt harkitaan kunnan vesiliittymää.

    Vääriä luuloja jätevesistä

    Kunnan vesiliittymän hankinta on monelle suuri investointi. Hintalappu nousee helposti tuhansiin euroihin. Huomattavasti suurempaakin laskua pelkäävät asukkaat sinnittelevät viimeiseen asti ilman vettä.

    – Monet eivät ole tilanneet kaupungin vesiliittymää, jotta heidän ei tarvitse samalla laittaa jätevesiasioita kuntoon, Jouni Kylävainio kertoo.

    Hän on itsekin ollut siinä käsityksessä, että kunnan vesiliittymää ei saa, ellei jätevesikartoitusta ja uudistuksia ole tehty.

    – Minulle sanottiin Porin Vedestä jo 14 vuotta sitten, että vesiliittymää ei saa, elleivät jätevedet ole normien mukaiset.

    Monet eivät ole tilanneet kaupungin vesiliittymää, jotta heidän ei tarvitse samalla laittaa jätevesiasioita kuntoon. Jouni Kylävainio

    Porin Veden verkostopäällikkö Jouko Halminen arvelee, että näin asia todennäköisesti on. Hän kuitenkin huomauttaa, että päätös ei ole vesilaitoksen. Kunnan ympäristöviranomainen vastaa jätevesijärjestelmien valvonnasta.

    Porin ympäristötarkastaja Johanna Koivukoski ei osaa äkkiseltään sanoa, mistä väärinkäsitys johtuu. Hän kuitenkin vakuuttaa, että pelko pakotetusta jätevesiremontista on useimmiten turha.

    Jos vapautus on annettu aiemmin esimerkiksi asukkaan iän perusteella, ei vesiliittymän hankkiminen automaattisesti kumoa tätä vapautusta.

    Lain tulkinnasta epäselvyyttä

    Kaikki ympäristöviranomaiset eivät osaa suoralta kädeltä kertoa, milloin jätevesiremonttia vaaditaan. Syy epätietoisuuteen löytyy laista.

    Lain mukaan jätevesijärjestelmä on uusittava puhdistusvaatimukset täyttäväksi, kun kiinteistöllä tehdään vesijärjestelmiä tai muuta suurempaa remonttia. Tämän remontin määritelmästä on kuitenkin monta tulkintatapaa.

    Pyhäjärviseudun ympäristöpäällikkö Jukka Reko tarkasti itsekin varmuuden vuoksi lähikunnista, miten asia on niissä ymmärretty. Voi olla, että tulkinta on jossain toinen, mutta lähtökohtaisesti vesiliittymän hankkimisen ei pitäisi laukaista jätevesijärjestelmän remonttia, jos taloon on aiemminkin tullut vettä – esimerkiksi kaivosta.

    – Jos kyse on talosta, johon on aiemmin tullut paineellinen vesi omasta kaivosta, ja siihen otetaan vesihuoltolaitoksen vesijohto, ei jätevesijärjestelmälle tarvitse tehdä mitään.

    Sulo ja Lea Järviluoma päättivät hoitaa jätevesiasiat kuntoon samalla, kun ottivat tontille vesiliittymän.Helmi Stenroos / Yle

    Reko muistuttaa, että kiinteistön sijainnilla voi olla asiaan vaikutusta. Jos asunto sijaitsee esimerkiksi alueella, joka on määritelty viemäriverkon toiminta-alueeksi, on kaikkien alueen asukkaiden liityttävä siihen.

    Myös esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneremontit voivat laukaista jätevesiprosessin. Asiassa on siis monta huomioitavaa yksityiskohtaa.

    Porin ympäristötarkastaja Johanna Koivukoski on lähtökohtaisesti sitä mieltä, että jos vesi loppuu, sitä on saatava. Hän toivoo, että kukaan ei jättäisi vesiliittymää tilaamatta siksi, että pelkää sen aiheuttamia vaatimuksia.

    Vaikka naapurilla olisikin ollut järjestelmän kanssa ongelmia, ei niitä välttämättä ole jokaisella.

    – Toivon, että ihmiset eivät jäisi näissä asioissa vain naapureiden puheiden varaan vaan tarkastaisivat oman tilanteensa viranomaisilta. Neuvoa voi kysyä ilman, että vaatimuksia aletaan esittää.

    Maksettavaa koko loppuelämäksi

    Kun pyykit olivat jääneet Järviluomien koneeseen Siikaisissa, ei asukkaille tullut mieleenkään jäädä pohtimaan, voiko vettä tilata tontille. Sitä oli saatava nopeasti, sillä emäntä Lea Järviluoma on menossa pian leikkaukseen ja hygieniataso on säilytettävä.

    – Kun vesi ei pysynyt kaivossa kantamalla, emme voineet ottaa sitä riskiä, että olisimme koko syksyn ilman vettä. Päätimme tilata veden kunnalta, hän kertoo.

    Koska piha piti kuitenkin kaivaa auki, pariskunta päätti hoitaa myös jätevesiasiat samalla kuntoon. Kerranhan se vain kirpaisee, he ajattelivat.

    – Tietenkin se tuntuu eläkeläisen kukkarossa aika pahalta, mutta olemme tehneet pankin kanssa sopimuksia. Katsotaan nyt, miten pärjätään, Sulo Järviluoma toteaa.

    Uusi pumppaamo tulee aivan Järviluomien kotitalon nurkalle. Reitti piti kaivaa auki läpi pihan. Emäntä kiittelee, että urakoitsija näki vaivaa istutusten säästämiseksi.Helmi Stenroos / Yle

    Vesiurakalle tulee hintaa noin 25 000 euroa. Suuri summa herättää jonkin verran murhetta, sillä maksettavaa riittää todennäköisesti koko loppuelämäksi.

    – Toivottavasti ei sentään perikunnalle jää hirveitä velkoja. Nostaahan järjestelmä sentään talon arvoakin jonkin verran, Lea Järviluoma pohtii.

    Ja toisaalta, kalliiksi vesi on kantamallakin tullut. Kaivon täyttökerta maksaa Siikaisissa noin 150 euroa. Kun vesi pysyy kaivossa pari tuntia, vilisevät sataset silmissä.

    – Sen aikaa ehdimme vedestä nauttia, että sain pestyä yhden koneellisen pyykkiä, ennen kuin kaivo oli taas tyhjä. Aika kallista pyykinpesua se tällä tavalla on, Lea Järviluoma toteaa.

    TVO kirii öisillä testeillä kiinni Olkiluoto kolmosen uutta viivästymistä

    TVO kirii öisillä testeillä kiinni Olkiluoto kolmosen uutta viivästymistä


    Tästä on kyseOlkiluoto kolmosen valmistuminen saattaa edelleen viivästyä pitkittyneiden testauksien takia.Laitostoimittaja kertoo päivitetyn aikataulun joulukuussa. TVO toivoo saavansa laitoksen sähköverkkoon vuonna 2019.Alunperin Olkiluoto...

    Tästä on kyseOlkiluoto kolmosen valmistuminen saattaa edelleen viivästyä pitkittyneiden testauksien takia.Laitostoimittaja kertoo päivitetyn aikataulun joulukuussa. TVO toivoo saavansa laitoksen sähköverkkoon vuonna 2019.Alunperin Olkiluoto kolmosen piti valmistua vuonna 2009.

    Olkiluoto kolmosella riittää testattavaa. Rakenteilla olevalla ydinlaitoksella on noin 200 erilaista järjestelmää, joilla kaikilla on oma testiohjelma. Testiohjelmat ovat erittäin laajoja ja kattavat kaiken mahdollisen.

    – Ensin testaamme että sähköt tulevat, mittaukset toimivat ja kaikki yksittäiset laitteet toimivat, kertoo OL3-projektin johtaja Jouni Silvennoinen Teollisuuden Voimasta.

    Silvennoinen jatkaa testattavien vaiheiden pitkää listaa. Yksityiskohtaisten osatestien jälkeen testattavaksi tulee järjestelmä kokonaisuudessaan. Tämäkään ei vielä riitä.

    – Lisäksi testaamme sen, että kaikki käyttöohjeet, kunnossapito-ohjeet ja määräaikaiskoe-ohjeet ovat sopivia, Silvennoinen sanoo.

    Testaamista kolmessa vuorossa

    Olkiluoto kolmosella työskentelee vielä yli 2 000 ihmistä, mutta varsinaisessa käyttöönotto-organisaatiossa on mukana runsaat 300 ihmistä laitostoimittaja Areva-Siemensiltä ja lisäksi joitakin kymmeniä ihmisiä Teollisuuden Voimalta.

    Tekemättä on edelleen useita satoja testejä. Tekemistä rajoittaa se, että joitakin testejä ei voi tehdä samanaikaisesti joidenkin muiden testien kanssa. Työtahtia kiristetään työvuoroja lisäämällä.

    – Me siirrymme osittain kolmeen vuoroon, jotta saamme nämä testit mahdollisimman tehokkaasti tehtyä, sanoo Jouni Silvennoinen TVO:sta.

    Suurin osa huonetiloista valmiina - kulkeminen yhä rajoitetumpaa

    Jäljellä olevasta työmäärästä huolimatta Olkiluoto kolmosen valmistuminen alkaa kuitenkin myös näkyä.

    Sisätiloja siivotaan jo ahkerasti ja noin 90 prosenttia kaikista huonetiloista on valmiina. Olkiluoto kolmosella on yhteensä noin 2 700 eri huonetilaa.

    Me siirrymme osittain kolmeen vuoroon, jotta saamme nämä testit mahdollisimman tehokkaasti tehtyä. Jouni Silvennoinen

    Töiden valmistuminen näkyy myös siinä, että rakennuksen sisällä muodostuu ajoittain jonoja. Kulku voimalaitoksen eri tiloihin tarkentuu sitä mukaan kun valmista tulee.

    Vielä alkuviikolla luultiin, että Olkiluoto 3 liitetään valtakunnan sähköverkkoon ensi toukokuussa ja se tuottaisi sähköä ensi syyskuussa. Nyt asiasta ollaan epävarmoja siihen asti, kunnes laitostoimittaja Areva-Siemens päivittää tiedon tämän vuoden loppuun mennessä.

    Alun perin Olkiluodon kolmannen reaktorin piti olla valmis jo 2009.

    Laura Huhtasaaren haukkumasta tamperelaiskoulusta ja rehtorista on tehty kantelu oikeuskanslerille – rehtori:

    Laura Huhtasaaren haukkumasta tamperelaiskoulusta ja rehtorista on tehty kantelu oikeuskanslerille – rehtori: "Raskas viikko"


    Kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps.) haukkumasta rehtorista ja koulusta on tehty kantelu oikeuskanslerille. Oikeuskanslerinviraston mukaan kantelu koskee rehtorin menettelyä. Kantelusta kertoi ensin Seura. Lehden mukaan kantelija on samanmielinen kuin...

    Kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps.) haukkumasta rehtorista ja koulusta on tehty kantelu oikeuskanslerille.

    Oikeuskanslerinviraston mukaan kantelu koskee rehtorin menettelyä. Kantelusta kertoi ensin Seura.

    Lehden mukaan kantelija on samanmielinen kuin Huhtasaari ja syyttää koulua vihanlietsonnasta.

    Oikeuskanslerinvirastosta kerrotaan Ylelle, että keskimäärin kantelujen käsittelyaika on kaksi kuukautta, mutta se voi viedä myös pidempään.

    Kantelun käsittely on ihan alussa, sitä ei ole vielä jaettu edes esittelijälle.

    Huhtasaari arvosteli Twitterissä viikonloppuna tamperelaisen koulun kannustavan vihaan politiikkoja kohtaan. Huhtasaari julkisti Twitterissä kuvan oppilaiden työstä, mikä herätti kansainvälistä huomiota esimerkiksi BBC:llä ja Independentissä.

    Tamperelainen koulu sai kohun jälkeen vihapostia esimerkiksi jihadismista. Koulu otti varotoimenpiteenä vartijan tällä viikolla saatuaan vihapostia.

    Koulun rehtori sanoi, että kuva on irrotettu asiayhteyksistä. Yhdeksäsluokkalaisten tehtävä oli tehdä kantaa ottavia julisteita. Rehtorin mukaan kansanedustaja ei olisi saanut julkaista kuvaa ilman lupaa.

    Koulu: "Raskas viikko"

    Koulun rehtori ei ole vielä kuullut kantelusta, eikä ota siihen kantaa.

    – Raskas viikko on takana, koska meidän tekemämme hyvä perustyö unohtuu, rehtori sanoo.

    Tampereella on arvosteltu Huhtasaaren avausta. Esimerkiksi Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ottivat torstaina kantaa Huhtasaari-kohuun.

    – Viimeaikaisessa keskustelussa on julkisuuteen nostettu yksi Tampereen koulu ja siellä tehty oppilastyö. Asiayhteydestään irrotettu nosto on kohtuuttomasti häirinnyt koulun työtä, pormestari ja konsernijohtaja sanoivat.

    Yle ei julkaise koulun nimeä oppilaiden alaikäisyyden takia.

    Lue lisää:

    Kansanedustaja Laura Huhtasaari hermostui koululaisten työstä: Julkaisi koulun ja oppilaiden etunimet – koulu sai vihapostia jihadismista

    Tamperelainen koulu otti vartijan Huhtasaari-kohun jälkeen tulleen vihapostin takia – opetusministeri ja Huhtasaari tukkanuottasilla

    Kilpailuvirasto haluaisi tutkia Onnibusin myynnin Koiviston Autolle – mutta se ei ole mahdollista

    Kilpailuvirasto haluaisi tutkia Onnibusin myynnin Koiviston Autolle – mutta se ei ole mahdollista


    Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) olisi toivonut mahdollisuutta tutkia Koiviston Auton ja Onnibusin välinen yrityskauppa. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole, sillä kaupan osapuolten yhteinen liikevaihto jää alle kilpailulaissa määritellyn...

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) olisi toivonut mahdollisuutta tutkia Koiviston Auton ja Onnibusin välinen yrityskauppa. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole, sillä kaupan osapuolten yhteinen liikevaihto jää alle kilpailulaissa määritellyn rajan.

    Jos raja ylittyisi, kaupasta olisi ollut ennen sen toteutumista ilmoitettava KKV:lle, joka tutkii, onko kaupalla haitallista vaikutusta kilpailulle. Kauppaa ei saa laittaa täytäntöön ennen kuin tutkinta on valmis.

    Jos raja ei ylity, virastolla ei ole lain mukaan mahdollisuutta tutkia kauppaa omasta aloitteestaan. Yhtiöiden yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa, jolloin se jää reilusti alle kilpailulain 350 miljoonan euron rajan.

    Suomen suurin bussiyhtiö Koiviston Auto kertoi eilen ostaneensa Onnibusin, joka on merkittävimmin tuonut hintakilpailun Suomen kaukobussiliikenteeseen.

    Apulaisjohtaja Valtteri Virtanen KKV:stä kuvailee kaupan olevan heidän näkökulmastaan kilpailullisesti kiinnostava.

    Kaupan myötä lahtelainen Koiviston Auto -konserni jää ainoaksi tai selkeästi merkittävimmäksi liikennöijäksi muutamien kaupunkien välisessä linja-autoliikenteessä.

    – Toinen näkökulma on Onnibusin luonne alalla kilpailijana, se on ollut aggressiivinen hintakilpailussa ja aktiivinen toimija. Usein näkökulmastamme tällaiset aggressiiviset kilpailua tuovat yritykset voivat olla kilpailua ajatellen kokoaan merkittävämpiä toimijoita. Tällaisten yritysten poistumisella saattaa olla isompi merkitys kuin vähemmän aktiivisen toimijan, Virtanen toteaa.

    Onnibusin tuoma hintakilpailu hyödyttänyt kuluttajia

    Virtanen painottaa, ettei ota kantaa siihen, onko Koiviston Auton ja Onnibusin kauppa mahdollisesti ongelmallinen kilpailua ajatellen.

    – Toivoisimme, että toimivaltamme olisi sellainen, että esimerkiksi tämä kauppa olisi päästy tutkimaan. En ota kantaa siihen, olisiko tämä kauppa ongelmallinen, mutta nyt sitä ei päästä edes selvittämään, Virtanen sanoo.

    Onnibusin myötä kaukoliikenteen hinnat ovat laskeneet monilla yhteysväleillä niin bussi- kuin junaliikenteessä. Kilpailu on näin koitunut kuluttajien eduksi, Virtanen sanoo.

    Koiviston Auton konsernijohtaja Antti Norrlin kommentoi eilen, että Onnibusin dynaaminen ja aggressiivinen hinnoittelu on nimenomaan se, millä yhtiö on pärjännyt, eikä matkustajien tarvitse pelätä hintojen nousua.

    Hintakilpailun väheneminen kaupan myötä on huolettanut monia Ylen eilistä uutista kommentoineita suomalaisia.

    Lue myös: Analyysi: Näin Onnibus tuli Suomeen ja pani bussimarkkinat sekaisin – värikäs tarina sai tänään vaisun lopun

    Päällekkäistä liikennettä monella reitillä

    Yhtiöiden aikatauluista voi nähdä, että muutamilla reiteillä Koiviston Auto on Onnibusin oston jälkeen lähes ainoa bussiliikennöitsijä, eikä kilpailua eri yritysten kesken jää.

    Tällaisia yhteyksiä on ainakin Helsinki–Pori, jossa liikennettä on Koiviston Autoon kuuluvan Satakunnan Liikenteen ja Onnibusin ohella vain PoriExpressillä ja H.P. Matkabussilla pienet määrät. Reiteillä Porista Tampereelle ja Vaasaan kilpailijoita ei jää, eikä merkittävästi myöskään reitillä Porista Turkuun.

    Helsingin ja Jyväskylän välillä Koivisto-Onnibusin ohella liikennöi Savonlinja, mutta vain muutamalla vuorolla päivässä. Sama tilanne tulee Helsingin ja Kuopion välille, jonne lisäksi Pohjolan Liikenne ajaa yövuoroa.

    Jyväskylän ja Oulun välisellä reitillä niin ikään Onnibus ja Koiviston Auto ajavat suurimman osan tarjonnasta, ohella liikennöi muutama Pohjolan Matkan vuoro.

    Kauppahintaa ei ole kerrottu julkisuuteen. Kauppalehden analyytikko on arvioinut Onnibusin hinnaksi 30–40 miljoonaa euroa.

    Muita uutisia aiheesta

    Koska halvimmalla kaukobussiin tai junaan? Näillä kolmella palvelulla voi verrata hinnat ja aikataulut samalla kertaa

    Kimppataksit ja kyytien yhdistely tehdään aiempaa yksinkertaisemmaksi: "Perusidea on helpottaa ihmisten elämistä ilman omaa autoa"

    Onnibus: Jyväskylä–Helsinki-reitille tulee tunnin vuoroväli, kaksi reittiä lopetetaan

    Pikavuorokisa kuumana – Uusin tulokas vetäytyy jo reiteiltä Helsinki-Tampere ja Turku-Jyväskylä-Kuopio

    Suomen suurin bussifirma Koiviston Auto osti Onnibusin – uusi omistaja: hinnat pysyvät halpoina

    Suomen suurin bussifirma Koiviston Auto osti Onnibusin – uusi omistaja: hinnat pysyvät halpoina


    Lahtelainen Koiviston Auto Oy on ostanut Onnibus.comin koko osakekannan. Suomen suurimman linja-autokonsernin Koiviston auton konsernijohtaja Antti Norrlinin mukaan Onnibus-brändi säilyy ja sen liikennettä kehitetään Onnibussin nykyisen johdon...

    Lahtelainen Koiviston Auto Oy on ostanut Onnibus.comin koko osakekannan.

    Suomen suurimman linja-autokonsernin Koiviston auton konsernijohtaja Antti Norrlinin mukaan Onnibus-brändi säilyy ja sen liikennettä kehitetään Onnibussin nykyisen johdon kanssa.

    Kauppaa on Norrlinin mukaan pohdittu pidemmän aikaa.

    – Kun Onnibus tuli markkinoille tällä uudella toimintatavallaan – sähköisellä lipunmyynnillä, dynaamisella hinnoittelulla ja tällä halpabussimeiningillä – ja mullisti markkinan, niin me jäimme vanhempana toimijana ikään kuin lähtötelineisiin, konsernijohtaja kertoo.

    – Tällä kaupalla pääsemme kiinni nykyaikaan ja saamme yhdistettyä Onnibusin nykyajan vahvuudet meidän 90-vuotiaan perheyrityksemme osaamiseen, hän iloitsee.

    Hinnoittelu ei muutu

    Hintojen nousua matkustajien ei Norrlinin mukaan tarvitse pelätä.

    – Onnibussin dynaaminen ja aggressiivinen hinnoittelu on nimenomaan se, millä Onnibus on pärjännyt. Se tulee jatkumaan, konsernijohtaja sanoo.

    OnniBus.com Oy:n toimitusjohtaja Lauri Helke odottaa yritysten voimien yhdistämisen tuovan alalle kasvua.

    – Kaukoliikenteessä yli 75 prosenttia tehdään edelleen henkilöautoilla, ja bussien osuus on noin kahdeksan prosenttia. Osuus on mahdollista kasvattaa jopa kaksinkertaiseksi. Toki tämä vaatii jatkuvaa kehittämistä, uusia palveluita ja oikean hinnoittelun, Helke sanoo.

    Koiviston Auto -konsernin liikevaihto on 169 miljoonaa euroa, työntekijöitä on 2 100 ja linja-autoja noin 1 000. Onnibusin liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä on 230. Linja-autoja yhtiöllä on 68. Onnibusin reitistö yhdistää nykyisellään 50 kaupunkia Suomessa.

    Kauppasummaa yhtiöt eivät kerro julkisuuteen.

    Koiviston Auton liikenneyhtiöt Helsingin Bussiliikenne, Jyväskylän Liikenne, Koiviston Auto, Koskilinjat, Kuopion Liikenne, Porvoon Liikenne ja Satakunnan Liikenne hoitavat linjoja ympäri maata Helsingistä Ivaloon ja Kilpisjärvelle asti ja kuljettavat kuukausittain 6,8 miljoonaa matkustajaa. Onnibussin matkustajamäärä on kuukausittain noin 300 000.

    Muita uutisia

    Kilpailuvirasto haluaisi tutkia Onnibusin myynnin Koiviston Autolle – mutta se ei ole mahdollista

    Analyysi: Näin Onnibus tuli Suomeen ja pani bussimarkkinat sekaisin – värikäs tarina sai tänään vaisun lopun

    Koska halvimmalla kaukobussiin tai junaan? Näillä kolmella palvelulla voi verrata hinnat ja aikataulut samalla kertaa

    Käyttötestit viivästyttävät Olkiluodon kolmosyksikköä

    Käyttötestit viivästyttävät Olkiluodon kolmosyksikköä


    Ydinvoimala Olkiluoto 3 -reaktorin käyttöönottotestit eivät ole edenneet laitostoimittaja Areva-Siemensin kesäkuussa toimittaman aikataulun mukaisesti, kertoo Teollisuuden Voima tiedotteessaan. TVO ei pysty arvioimaan, vaikuttaako testien...

    Ydinvoimala Olkiluoto 3 -reaktorin käyttöönottotestit eivät ole edenneet laitostoimittaja Areva-Siemensin kesäkuussa toimittaman aikataulun mukaisesti, kertoo Teollisuuden Voima tiedotteessaan.

    TVO ei pysty arvioimaan, vaikuttaako testien viivästyminen sähköntuotannon aloittamiseen. Kesäkuussa arvioitiin, että Olkiluoto 3 -reaktori alkaa tuottaa sähköä säännöllisesti syyskuussa 2019.

    Uuden aikataulun Areva-Siemens toimittaa TVO:lle joulukuun aikana.

    Rakennushanke alkoi vuonna 2005. Alun perin voimalan piti valmistua jo vuonna 2009.

    Lue lisää:

    Olkiluoto 3:n aikataulu viivästyy jälleen – sähköntuotanto alkaa neljä kuukautta aiottua myöhemmin

    Olkiluoto 3:n kuumakokeet onnistuivat – putkistotärinää tutkitaan yhä

    TVO tyynnyttelee uutisointia: "Olkiluoto 3:n kaupallisen tuotannon on tarkoitus alkaa suunnitellusti"

    Vaatimukset hoitohenkilökunnan rokotuksista kiristyvät – keikkatyötä tekevällä ei ole mahdollisuutta kieltäytyä

    Vaatimukset hoitohenkilökunnan rokotuksista kiristyvät – keikkatyötä tekevällä ei ole mahdollisuutta kieltäytyä


    Tästä on kyseMoni hoitoalan ammattilainen on vielä vailla lain mukaista influenssarokotusta.Työnantajat tiukentavat vaatimuksia alkavalla influenssakaudella.Keikkatyötä tekevät sijaiset eivät saa työtä, jos eivät ota...

    Tästä on kyseMoni hoitoalan ammattilainen on vielä vailla lain mukaista influenssarokotusta.Työnantajat tiukentavat vaatimuksia alkavalla influenssakaudella.Keikkatyötä tekevät sijaiset eivät saa työtä, jos eivät ota influenssarokotusta.Käytännöt vaihtelevat työpaikoilla. Esimerkiksi Rauman kaupunki edellyttää suojainten käyttöä, jos ei voi ottaa rokotetta.

    Tartuntatautilain 48 pykälä määrittelee, että influenssarokotus pitäisi olla ainakin niillä hoitoalan työntekijöillä, jotka työskentelevät "asiakas- ja potilastiloissa".

    Moni terveysalan ammattilainen on kuitenkin jättänyt rokotteen syystä tai toisesta ottamatta. Rokotuksesta kieltäytyneille on annettu jo varoituksiakin sen jälkeen, kun laki tuli voimaan maaliskuun alussa.

    Terveydenhuollon sijaisia välittävän Seuturekryn asiakkuuspäällikkö Päivi Penttinen yllättyi, kuinka moni keikkatyötä tekevä ammattilainen heräsi rokotuspakkoon liian myöhään. Lain tullessa voimaan rokotuksia ei ollut tarjolla.

    Kohupykälän voimaantulo vaikutti Penttisen mukaan selvästi jopa työvoiman saantiin.

    – Viime keväänä nähtiin selvästi, että sijaisia ei saatu aikaisempaan tahtiin. Sen takia asiakkaamme vielä viime keväänä löyhensivät vaatimuksiaan, koska omallakaan henkilökunnalla ei ollut kaikilla rokotteita. Influenssakausi alkoi olla takana päin ja selvästi joustettiin.

    Jos yksikkö vaatii rokotuksia, me emme voi tarjota töitä rokottamattomille. Se on kylmä totuus. Päivi Penttinen

    Seuturekry välittää noin 4 000 sijaista terveydenhuollon tehtäviin kunnissa, eri puolilla Suomea. Nyt työnantajat ovat Penttisen mukaan selvästi kiristäneet kantaansa ja influenssasuojaa vaaditaan aiempaa hanakammin.

    Seuturekry on jo lähettänyt ensimmäiset muistutuskirjeet sijaisilleen. Niissä korostetaan rokotusten välttämättömyyttä. Työnhakijan on osoitettava soveltuvuutensa tehtävään, tähän kuuluu myös ajantasainen rokotussuoja.

    – Jos yksikkö vaatii rokotuksia, me emme voi tarjota töitä rokottamattomille. Se on kylmä totuus.

    Allergisille muita töitä, keikkatyöläisille kenkää

    Kaikkein huonoin tilanne on rokotteelle allergisilla sijaisilla ja niillä, jotka eivät voi ottaa rokotetta terveydellisistä syistä. Asiakkuuspäällikkö Päivi Penttisen mukaan työtä ei ole tarjolla sellaisille, jotka eivät voi ottaa rokotetta. Hän toivoisi ainakin tähän tilanteeseen muutosta.

    – Se on iso ongelma. Tilanne käsitellään ihan samalla tavalla kuin jos et ota rokotetta. Keikkailu meidän kauttamme on vapaaehtoista, emmekä pysty tarjoamaan siinä tapauksessa töitä.

    Kalle Niskala / YleRaumalla ei vielä tiukat keinot käytössä

    Rauman aluesairaalan henkilökunnasta vasta reilut 60 prosenttia on suojannut itsensä influenssaa vastaan. Rauman sosiaali- ja terveyspalvelujen ylihoitajan Marja Lehtimäen mukaan työnantaja on aktiivisesti kannustanut työntekijöitään hoitamaan rokotukset kuntoon.

    – Olemme jakaneet muun muassa Brunbergin pusuja niille, jotka ottavat rokotuksen. He ovat saaneet myös merkin, jonka voi laittaa nimikilpeen.

    Ajattelemme, että pärjäisimme tällä ohjeistuksella eikä mitään radikaalimpaa tarvita. Marja Lehtimäki

    Lehtimäki ennakoi, että syksyn influenssakauden alkaessa rokotuskattavuus nousee huomattavasti. Hän uskoo, ettei periaatteellisista syistä rokotuksista kieltäytyviä ole Raumalla paljon.

    Maski kasvoille, jos ei ota rokotusta

    Alkavalla influenssakaudella työnantaja suhtautuu aikaisempaa tiukemmin rokotuspakkoon myös Raumalla. Influenssarokotus aiotaan vaatia, jos henkilö työskentelee lain määrittelemissä puitteissa.

    Toistaiseksi Raumalla ei ole ollut ristiriitatilanteita pakkorokotukseksikin kutsutun lakipykälän takia. Vaihtoehtona rokotukselle Rauma tarjoaa suojamaskien käyttöpakkoa niille, jotka syystä tai toisesta eivät halua ottaa influenssarokotusta.

    – Ajattelemme, että pärjäisimme tällä ohjeistuksella eikä mitään radikaalimpaa tarvita. Ainakaan toivottavasti, kertoo Rauman sosiaali- ja terveyspalvelujen ylihoitaja Marja Lehtimäki.

    Olemme jakaneet muun muassa Brunbergin pusuja niille, jotka ottavat rokotuksen. Marja Lehtimäki

    Lain soveltaminen ja käytännöt kuitenkin vaihtelevat eri työnantajilla, ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat ihmeissään ympäri Suomea. Kysymyksiä satelee niin ammattijärjestöille kuin työnantajajärjestöillekin.

    Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiin muutoksia parhaillaan. Muutokset tulevat eduskunnan käsittelyyn joulukuussa.

    Lue lisää:

    Sairaala antoi kirjallisia varoituksia työntekijöille, jotka eivät ottaneet influenssarokotetta – rokotepykälän tiukka tulkinta yllätti ministeriönkin

    Olkiluoto ykkönen takaisin valtakunnan sähköverkkoon tämän päivän aikana

    Olkiluoto ykkönen takaisin valtakunnan sähköverkkoon tämän päivän aikana


    Olkiluodon ydinvoimalan ykkösreaktori irrotettiin valtakunnan sähköverkosta myöhään maanantai-iltana. Teollisuuden Voima kertoo, että reaktori palautetaan takaisin valtakunnan sähköverkkoon tiistain aikana. TVO:n mukaan keskiviikkona noustaan 80...

    Olkiluodon ydinvoimalan ykkösreaktori irrotettiin valtakunnan sähköverkosta myöhään maanantai-iltana.

    Teollisuuden Voima kertoo, että reaktori palautetaan takaisin valtakunnan sähköverkkoon tiistain aikana.

    TVO:n mukaan keskiviikkona noustaan 80 prosentin tehotasolle. Täyteen tehoon reaktorissa päästään näillä näkymin perjantaina.

    Syynä tapahtumaan oli venttiilivika turbiinissa. Vika ei vaikuttanut ydinturvallisuuteen.

    Kaupallisen kalastuksen kuhan alamitta nousee vuoden 2019 alusta

    Kaupallisen kalastuksen kuhan alamitta nousee vuoden 2019 alusta


    Maa- ja metsätalousministeriö nostaa kuhan alamittaa ensi vuoden alusta Saaristomeren ja Pohjanlahden päätoimisten kaupallisten kalastajien osalta 37 senttimetristä 40 senttimetriin. Suomenlahden ja sisävesien kaupallisten kalastajien osalta...

    Maa- ja metsätalousministeriö nostaa kuhan alamittaa ensi vuoden alusta Saaristomeren ja Pohjanlahden päätoimisten kaupallisten kalastajien osalta 37 senttimetristä 40 senttimetriin.

    Suomenlahden ja sisävesien kaupallisten kalastajien osalta alamitta nousee 40:stä 42 senttimetriin.

    Vapaa-ajankalastuksessa alamitta on jatkossakin 42 senttimetriä.

    Alamittojen muutoksen taustalla pienentyneet kuhakannat

    Kaksi kolmasosaa merialueiden kaupallisen kalastuksen kuhasaalistaa kalastetaan Saaristomereltä. Alueen kuhakannan arvioidaan pienentyneen. Samoin alueelta pyydetyt kuhasaaliit ovat pienempiä.

    Suomenlahdella ja sisävesillä kuhakannan tila on luonnonvarakeskuksen lausunnon mukaan hieman parempi.

    Tanja Perkkiö / Yle

    Alamitan lisäämisen tavoitteena on kasvattaa kuhan saaliskokoa. Tämä varmistaa kuhakantojen suotuisan kehityksen, mikä on lausunnon mukaan edellytys sekä kaupallisen että vapaa-ajankalastuksen edellytysten paranemiselle.

    Luonnonvarakeskus jatkaa kuhakannan seurantaa myös alamitan muutoksen jälkeen. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää keskukselta lisäksi arvio alueellisen ja ajallisen kuturauhoituksen sekä eri pyydysten käytön rajoittamisen tarpeesta.

    Olkiluoto ykkönen irtosi valtakunnan sähköverkosta – syynä turbiinivika

    Olkiluoto ykkönen irtosi valtakunnan sähköverkosta – syynä turbiinivika


    Olkiluodon ydinvoimalan ykkösreaktori on irronnut valtakunnan sähköverkosta. Teolisuuden Voima kertoo tiedotteessa, että Olkiluoto ykkönen irtosi sähköverkosta maanantai-iltana kello 22.48. TVO:n mukaan syynä on turbiinivika eikä sillä ole...

    Olkiluodon ydinvoimalan ykkösreaktori on irronnut valtakunnan sähköverkosta.

    Teolisuuden Voima kertoo tiedotteessa, että Olkiluoto ykkönen irtosi sähköverkosta maanantai-iltana kello 22.48.

    TVO:n mukaan syynä on turbiinivika eikä sillä ole vaikutusta ydinturvallisuuteen. Vikaa selvitetään parhaillaan.

    TVO ei osaa vielä arvioida, milloin laitos saadaan palautettua takaisin valtakunnan verkkoon.

    Kansanedustaja Laura Huhtasaari hermostui koululaisten työstä: Julkaisi koulun ja oppilaiden etunimet – koulu sai vihapostia jihadismista

    Kansanedustaja Laura Huhtasaari hermostui koululaisten työstä: Julkaisi koulun ja oppilaiden etunimet – koulu sai vihapostia jihadismista


    Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) arvostelee Twitterissä tamperelaisen koulun kannustavan vihaan politiikkoja kohtaan. Huhtasaari julkisti Twitterissä kuvan oppilaiden työstä. – Useat opiskelijat ovat ottaneet minuun yhteyttä ja kertoneet,...

    Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) arvostelee Twitterissä tamperelaisen koulun kannustavan vihaan politiikkoja kohtaan. Huhtasaari julkisti Twitterissä kuvan oppilaiden työstä.

    – Useat opiskelijat ovat ottaneet minuun yhteyttä ja kertoneet, kuinka koulujen opettajat vihapuhuvat ja lietsovat ja kannustavat vihaan demokraattisesti valittuja poliitikkoja kohtaan. Tätä tapahtuu peruskoulussa ja lukiossa, Huhtasaari sanoo Twitterissä.

    Kuvassa oppilaat ovat laittaneet poliitikkojen kuvia maahanmuutosta kertovan julisteen alla. Otsikossa lukee Suomeen vai kuoleen?

    Suomeen tekstin alla ovat Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston kuvat ja kuoleen-tekstin alla Laura Huhtasaaren ja Jussi Halla-ahon kuvat. Huhtasaaren avauksesta alkoi Twitterissä kova keskustelu. Osa vaatii sosiaalisessa mediassa opettajalle potkuja ja ihmettelee koulujen toimintaa.

    Osa arvostelee opettajan koulutuksen saanutta Huhtasaarta siitä, että hän julkaisi oppilaiden etunimet ja koulun nimen.

    Oppilaisiin kohdistuu nimeltä arvostelua ja yhdessä jopa uhkausta väkivallasta. Tämä viesti on julkaistu 14 tuntia sitten, eikä sitä ole poistettu.

    – Jokainen pätevä opettaja tietää, ettei alaikäisten oppilaiden tunnistetietoja, töitä tai mitään muutakaan koskaan laiteta nettiin ilman lupaa, Twitterissä arvostellaan Huhtasaarta.

    Koulu: Ikävä yllätys

    Koulun rehtori sanoo, että kuva on irrotettu asiayhteyksistä. Yhdeksäsluokkalaisten tehtävä oli tehdä kantaa ottavia julisteita. Rehtorin mukaan kansanedustaja ei olisi saanut julkaista kuvaa ilman lupaa.

    – Oli ikävä yllätys, pakko myöntää. Oppilaiden nimiä ei saa julkaista ilman lupaa.

    Koulu on saanut sähköpostilla ja tekstiviestillä yksittäisiä viestejä, joissa rehtorin mukaan syytetään aivopesusta, marxismista ja jihadismista.

    Yle ei julkaise koulun nimeä oppilaiden alaikäisyyden takia.

    Huhtasaari: Koko nimet olisin rajannut

    Laura Huhtasaari kertoo saaneensa valokuvan, kun oppilaat itse ja vanhemmat ovat olleet yhteydessä.

    – Oppilaat itse ja heidän vanhempansa ovat olleet yhteydessä. En nyt ota kantaa, keneltä juuri tämän kyseisen sain.

    – Koulujen oppilaat ovat olleet yhteydessä aiemminkin muun muassa presidentinvaalien aikana ja kertoneet, kuinka opettajat olivat puhuneet minusta ja perussuomalaisesta puolueesta asiattomasti opetustilanteissa. Opettajien tehtävä ei ole lietsoa pelkoa jotain tiettyä demokraattista puoluetta tai poliitikkoa kohtaan, Huhtasaari kertoo Ylelle sähköpostitse.

    Kommenteissa tuli kritiikkiä siitä, että oppilaiden nimet näkyivät kuvissa. Arvostelijoiden mukaan tästä voi seurata vihakampanja oppilaita kohtaan.

    – Kyseessä on koulun aulassa julkisesti esillä oleva teos. Siinä on etunimet, koko nimet olisin rajannut pois. Luonnollisesti opettaja ja rehtori ovat vastuussa, millaisia töitä koulun seinille päätyy. Vastuu on opettajalla ja rehtorilla, ei oppilailla, Huhtasaari korostaa.

    Oppilaiden juliste on ollut aiemmin esillä Instagramissa.

    – Osoitus kouluissamme olevasta ilmapiiristä, että ainoa mistä koulun aikuiset ja apulaispormestari ovat huolissaan, on minun julkaisemani kuva, Huhtasaari sanoo.

    Apulaispormestari: Opetussuunnitelma ohjaa koulujen toimintaa

    Tampereen apulaispormestari, opettaja Johanna Loukaskorpi (sd.) sanoo, ettei poliitikkojen tulisi puuttua opetuksen sisältöihin.

    – Minusta on erittäin ikävää, että kansanedustaja nostaa twiitissään yksittäisen koulun ja oppilaat esiin julistaakseen omaa poliittista aatettaan. Kansanedustajien tulisi kannustaa nuoria yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen - ei yrittää kieltää sitä tai asettaa keinoja kyseenalaisiksi, mikäli ne eivät satu istumaan oman puolueen ajatusmaailmaan.

    Loukaskorven mukaan esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmaan kuuluu opiskella vaikuttamista ja vaikuttamisen keinoja sekä tapoja.

    – Henkilökohtaisesti pidän oppilaiden julistetta erittäin onnistuneena, sillä se herättää ajatuksia ja on vaikuttava. Kouluissa voidaan nyt keskustella, kuinka merkittävä vaikutus voi yksittäisellä julisteella olla tai kuinka kuvat saattavat somessa levitä käsittämättömän laajalle. Poliitikkojen tulisi antaa kouluille kasvatus- ja työrauha, eikä puuttua opetuksen sisältöihin. Opetussuunnitelma ohjaa koulujen toimintaa.

    Klo 11.20 Artikkelia on täydennetty apulaispormestarin kommenteilla.

    klo 12.40 Korjattu tieto, että kuva on oppilailta. Huhtasaari ei ota kantaa, keneltä kyseinen kuva on tullut. Vanhemmat ja oppilaat ovat hänen mukaansa olleet yhteyksissä.

    klo 13.25 Lisätty, että kuva on ollut aiemmin esillä Instagramissa ja Huhtasaaren uusi kommentti.

    Ratsaa rohkeasti mummosi jääkaappi! Moni vanhus syö liian vähän ja ravinneköyhästi: “Äiti sanoi juoneensa koko päivänä vain lasin mehua”

    Ratsaa rohkeasti mummosi jääkaappi! Moni vanhus syö liian vähän ja ravinneköyhästi: “Äiti sanoi juoneensa koko päivänä vain lasin mehua”


    – Oletpas sinä Liisa sokerinen tänään! Lähihoitaja Heli Ojamo on juuri mitannut 77-vuotiaan Liisa Oksasen verensokerin. Korkea lukema 17,7 käynnistää tutun keskustelun ruuasta. Pitäisi muistaa syödä säännöllisesti, ja muutakin kuin...

    – Oletpas sinä Liisa sokerinen tänään!

    Lähihoitaja Heli Ojamo on juuri mitannut 77-vuotiaan Liisa Oksasen verensokerin. Korkea lukema 17,7 käynnistää tutun keskustelun ruuasta. Pitäisi muistaa syödä säännöllisesti, ja muutakin kuin kurkkua kanelilla ja sokerilla höystettynä. Sitä on Liisan edessä nytkin kipollinen. Uunissa paistuvat maustetut kanankoivet.

    Merikarvian kotipalvelun lähihoitajat vierailevat Liisan luona kolmesti päivässä. Syömisestä puhutaan joka vierailulla diabeteksen vuoksi. Ennen insuliinipistosta hoitaja kantaa voileivän ja lasin maitoa olohuoneen pöydälle. Liisan haukatessa välipalaa lähihoitaja Heli Ojamo vannottaa Liisaa syömään lisää heti, kun kana joutaa uunista.

    – Syö, syö, syö! Sitä nämä flikat minulle joka päivä hokevat, Liisa Oksanen toteaa.

    Liisa Oksasella riittää omien sanojensa mukaan ruokahaluja. Hän on kaikkiruokainen ja haaveilee oman äitinsä tekemistä marjaisista karjalanpiirakoista.Mari Kahila / Yle

    Syömisestä muistuttelulle on tarvetta, toteaa Liisan tytär Sirpa Aalto. Hän kantaa suurta huolta äitinsä syömisestä. Parinkymmenen kilometrin päässä asuva tytär täyttää pari kertaa viikossa äidin jääkaapin ja yrittää kantaa kaupasta mahdollisimman monipuolista syömistä.

    – Äiti eläisi pelkällä kurkulla, viilillä ja mansikkasopalla, jos yhtään ei katsoisi perään. Pakko on säännöllisesti ratsata jääkaappi, jotta näkee mitä hän on syönyt ja mitä jättänyt syömättä, Sirpa Aalto sanoo.

    Jääkaapin ratsaus kannattaa

    Ikääntyneen jääkaappia saa ja pitääkin tutkia. Tätä mieltä on porilainen ravitsemusterapeutti Petra Rautakallio-Järvinen. Jääkaappi kertoo nopealla vilkaisulla, onko ruoka maistunut vai seisooko siellä viikkoja vanhaa ruokaa.

    Ravitsemuksesta on hyvä puhua positiivisessa hengessä. Syöminen on niin henkilökohtainen asia, että harva on valmis kuuntelemaan käskyttämistä. Ravitsemusterapeutti kannustaa kertomaan avoimesti, miksi kantaa huolta toisen syömisestä.

    77-vuotiaan Liisa Oksasen jääkaappi.Mari Kahila / Yle

    – Ruoka vaikuttaa niin suuresti ikäihmisen toimintakykyyn, että syömisestä kannattaa ehdottomasti uskaltautua puhumaan. Olo voi vanhuksella heiketä jo muutamassa päivässä, jos syöminen jää liian vähälle.

    Porissa tutkitaan parhaillaan, kuinka suurta potkua ravinto antaa ikäihmisille. Porin perusturvan ja Fazerin yhteiseen ravitsemustutkimukseen osallistuu 78 yli 65-vuotiasta, kotona asuvaa porilaista ja ulvilalaista.

    Tutkittavat saavat kahdeksan viikon ajan valmiit lounaat kotiin kuljetettuna. Tarkoitus on selvittää, millainen vaikutus proteiinipitoisella ruualla on ravintoaineiden saantiin, fyysiseen kuntoon ja elämänlaatuun.

    Porilainen Lauri Laine on saanut proteiinirikkaasta ruuasta lisää puhtia. "Voin paremmin kuin viime syksynä."Mari Kahila / Yle

    80-vuotiaan Lauri Laineen ja hänen vaimonsa Mirjamin jääkaappiin ilmaisia lounaita on kuskattu viiden viikon ajan. Vaikka tutkimus on kesken, on entinen pesäpalloilija huomannut kuntonsa parantuneen.

    – Voimaa on tullut lisää. Käyn useana päivänä viikossa kävelylenkillä, ja teen kuntopiiriä ulkokuntoilulaitteilla. Nyt olen huomannut, etten edes hengästy, vaikka teen jokaisessa laitteessa yli parikymmentä toistoa, toteaa Lauri Laine.

    Moni omainen kantaa huolta vanhuksen syömisestä

    Tuttua ja turvallista. Suosikkiruokina perunamuusi ja keitot. Soitto Porin kotihoidon palveluohjaaja Ritva-Anneli Ketoselle kertoo, että ikäihmiset kaipaavat kotiin kuljetettaviin aterioihin tuttuja makuja. Moni iäkkäämpi karsastaa esimerkiksi pastaa ja riisiä.

    – Omaiset ovat nykyisin hyvin kiinnostuneita ateriapalvelun ruokalistoista. Yhä useammin tilauksia perutaan niiltä päiviltä, joiden kohdalta löytyy ruoka, josta vanhus ei todennäköisesti tykkäisi.

    Omaisten huoli on noussut esille ikäihmisten ravitsemukseen liittyvissä tutkimuksissa. Leipomo- ja ruokapalveluyritys Fazerin tammikuussa teettämässä kyselytutkimuksessa kolmannes omaisista koki saavansa liian vähän tietoa iäkkään omaisensa syömisestä. Lähes jokainen tuhannesta vastanneesta määritteli ruokailuhetken olevan omaiselleen päivän tärkein, erittäin tärkeä tai merkityksellinen hetki.

    87-vuotiaan kotona yksin asuvan miehen jääkaappi. Kotipalvelu toimittaa ruuat päivittäin ja tilaa viikottain kaappiin täydennystä.Mari Kahila / Yle

    Fazer Food Servicesin asiakkuusjohtaja Tuomas Nurmelan mielestä omaisille on tärkeää jakaa tietoa senioreiden ravitsemuksesta ja ruokapalvelujen järjestelyistä. Esimerkiksi on hyvä tietää miksi senioreille tarkoitettu ruoka näyttää siltä miltä se näyttää. Helposti pureskeltavaksi tarkoitettu ruoka voi näyttää jonkun silmiin muusilta, joka ei herätä suuremmin ruokahalua. Nurmela muistuttaa, että ikäihmisille ja työikäisille valmistetaan ruokaa eri ravitsemuskriteerein.

    – Omaisten huoli kertoo välittämisestä. Syöminen herättää vahvoja tunteita. Ruoka on niin paljon enemmän kuin pelkkiä ravintoarvoja.

    Eläkkeen suuruudella on valtava vaikutus syömiseen. Mitä on varaa hankkia vai joutuuko jopa tinkimään ruuasta. Merja Suominen

    Kotiin toimitettavien ruokien kysynnän odotetaan kasvavan vauhdilla. Väestöennusteiden mukaan yli 80-vuotiaiden määrä tulee tuplaantumaan vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin maassamme asuu 1,4 miljoonaa yli 65-vuotiasta.

    Päivän ateriana vain lasi mehua

    Muutama vuosi sitten Sirpa Aallon äidille lakkasi maistumasta ruoka. Oikein mikään ei mennyt alas. Kolmessa vuodessa paino putosi yli 30 kiloa. Tyttärelle äidin syömättömyys oli raastavaa.

    – Oli päiviä, jolloin äiti sanoi juoneensa koko päivänä vain lasin mehua. Sanoin, ettei tämmöinen peli vetele. Jotain on pakko syödä. Ihan sama mitä.

    Liisa Oksasen lempiherkku on kurkkuviipaleet sokerilla ja kanelilla höystettynä.Mari Kahila / Yle

    Insuliinipistoksen annettuaan lähihoitaja Heli Ojamo pakkaa tarvikkeitaan kasaan. Hän muistuttaa Liisa Oksasta jo viidennen kerran kanankoivista. Etteivät ne vain unohtuisi uuniin. Puhe kääntyy vielä kerran oikeaoppiseen ravitsemukseen. Olisi hyvä muistaa syödä parin kolmen tunnin välein ja kaksi lämmintä ateriaa päivässä.

    – Jos minä noin söisin, painaisin pian 122 kiloa, Liisa Oksanen vastaa.

    Sen verran Liisa Oksanen painoi pari vuotta sitten. Kunnes lääkäri kehotti laihduttamaan, kun polvi alkoi reistailla. Tytär ei ole varma lakkasiko äiti syömästä pelkästään lääkärin sanojen vuoksi, mutta vaikutusta kehotuksella varmasti oli.

    Pelko lihomisesta saa syömään liian vähän

    Lihomisen pelko on yksi syy, miksi osa vanhuksista syö liian vähän. Tämä on Gerontologinen ravitsemus Gery ry:n toiminnanjohtajan Merja Suomisen mielestä surullista. Hän muistuttaa, että mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin pitää kantaa huolta siitä, syökö hän riittävästi. Ei siitä, syökö hän liikaa.

    – Meissä elää kyllä todella tiukassa se, että kaikkien pitää aina laihduttaa.

    Myös yksinäisyys köyhdyttää monen ruokavaliota. Puolison tai perheen kanssa syövät ikäihmiset aterioivat useammin kuin yksin asuvat.

    88-vuotiaan kotona yksin asuvan naisen jääkaappi. Kotipalvelu tilaa viikottain täydennystä jääkaappiin.Mari Kahila / Yle Pori

    Eroja ikäihmisten ravitsemuksesta kuitenkin löytyy paljon. Salminen korostaa, että osa vanhuksista syö hyvin ja riittävästi, osalla vanhuksia taas on suuria haasteita ravinnon kanssa. Suuri vaikutus ravitsemuksen tilaan on Suomisen mielestä vanhuksen sosioekonomisella asemalla.

    – Eläkkeen suuruudella on valtava vaikutus syömiseen. Mitä on varaa hankkia vai joutuuko jopa tinkimään ruuasta. Tämä jakaa ikäihmisiä eriarvoiseen asemaan.

    Vanhusten ravitsemus katveessa poliittisessa puheessa

    Tutkimukset ikäihmisten ravitsemuksesta ovat osin karua luettavaa. Kotona asuvista yli 65-vuotiaista joka kymmenes kärsii heikentyneestä ravitsemustilasta. Vanhainkodissa asuvista jopa neljännes saa MNA-ravitsemustestissä arvosanan heikko. Yleistä on proteiinin vajaus – vain joka viides yli 65-vuotias suomalainen saa sitä ravinnostaan riittävästi.

    Huono ravitsemustila – vähäinen proteiinin, vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti – kiihdyttää haurastumista ja lihaskatoa. Samalla vastustuskyky heikkenee sekä riski sairastumiskierteelle ja laitostumiselle kasvaa.

    94-vuotiaan kotona yksin asuvan naisen jääkaappi. Kotipalvelu toimittaa päivittäin ruuat ja tilaa viikottain täydennystä kaappiin.Mari Kahila / Yle

    Ikääntyneiden ravitsemussuositukset uusitaan ensi vuoden aikana. Valtion ravitsemusneuvottelukunta päivittää tuolloin vuonna 2010 tehdyt suositukset. Taustatyötä on tehty valtioneuvoston kanslian Ikäruoka-hankkeessa. Sen tavoitteena on selvittää, miten ravitsemusta tukemalla voitaisiin edistää ikäihmisten kotona asumista.

    Jopa puutarhaterapiasta puhutaan enemmän kuin ravinnon merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. Merja Suominen

    Vanhusten syömisestä tulisi Ikäruoka-hankkeen vastuullisen tutkijan Raisa Valveen mielestä puhua huomattavasti aiempaa enemmän. Myös poliittisella tasolla.

    – Esimerkiksi sote-myllerryksessä vanhusten ruokapalvelu on jäänyt keskusteluissa katveeseen. Aluehallintouudistuksen nettisivustolta sana ruokapalvelu löytyy vain kaksi kertaa – blogikirjoituksista, sanoo ravitsemustieteiden tutkija Valve.

    Gerontologinen ravitsemus Geryn toiminnanjohtaja Merja Suominen on Valveen kanssa täysin samaa mieltä. Ruuan merkityksestä ikääntyneen voinnille puhutaan aivan liian vähän.

    – Jopa puutarhaterapiasta puhutaan enemmän kuin ravinnon merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. Se on aika erikoista!

    Lue myös:

    Tutkijat kysyvät, maistuuko mummolle kasvismössö: "Kun ei näe, maista eikä haista, niin miksi söisi?"

    Toimittaja söi vanhusten ruokaa viikon ajan: Katso kuvat – söisitkö itse?

    Savon Sanomat: Pula hätäkeskuspäivystäjistä ei ota talttuakseen

    Savon Sanomat: Pula hätäkeskuspäivystäjistä ei ota talttuakseen


    Pula pätevistä hätäkeskuspäivystäjistä ei näytä hellittävän. Johtaja Marko Nieminen Hätäkeskuslaitoksesta kertoo Savon Sanomissa, että laitos olisi voinut palkata tänä vuonna myönnetyillä palkkarahoilla yli 30 päivystäjää lisää....

    Pula pätevistä hätäkeskuspäivystäjistä ei näytä hellittävän.

    Johtaja Marko Nieminen Hätäkeskuslaitoksesta kertoo Savon Sanomissa, että laitos olisi voinut palkata tänä vuonna myönnetyillä palkkarahoilla yli 30 päivystäjää lisää. Työmarkkinoilla ei kuitenkaan ollut kelpoisuuden omaavia hakijoita.

    Lehden mukaan useat hätäkeskuksista palkkaisivat vaikka heti päteviä päivystäjiä.

    Laskennallisesti koulutuksesta olisi pitänyt tulla alalle vuosittain 24 uutta päivystäjää, mutta se ei ole toteutunut käytännössä. Osa opiskelijoista ei valmistu, ja osa hakeutuu töihin muille aloille.

    Vaikka opiskelijoiden vuosittaista sisäänöttomäärää on nostettu 24:stä 32:een, Niemisen mukaan sekään ei riitä.

    Hätäkeskukset sijaitsevat Kuopiossa, Keravalla, Turussa, Porissa, Vaasassa ja Oulussa.

    Fortum alkaa kokeilla suolojen talteenottoa Meri-Porin tuhkanjalostamossa

    Fortum alkaa kokeilla suolojen talteenottoa Meri-Porin tuhkanjalostamossa


    Energiayhtiö Fortum on saanut Aluehallintovirastolta luvan suolojen talteenoton kokeilutoiminnalle Porin tuhkanjalostamossa. Luvan mukaisesti toiminta alkaa lokakuun alussa eli ensi viikolla. Fortum haluaa koetoiminnalla testata, voisiko mereen...

    Energiayhtiö Fortum on saanut Aluehallintovirastolta luvan suolojen talteenoton kokeilutoiminnalle Porin tuhkanjalostamossa.

    Luvan mukaisesti toiminta alkaa lokakuun alussa eli ensi viikolla. Fortum haluaa koetoiminnalla testata, voisiko mereen laskemisen sijaan laitoksessa muodostuvan tuhkan käsitellä suljetussa kierrossa.

    Kokeiluvaiheessa tuhkan määrä on alle kaksi prosenttia siitä tuhkan määrästä, mitä Porin tuhkanjalostamo tuottaisi täydellä teholla.

    Kansalaiset vastustavat

    Fortumin Meri-Porin tuhkanjalostamo on herättänyt runsaasti vastustusta kansalaisten keskuudessa. Asian takia perustettiin myös kansalaisliike, joka vaati nimenomaan suljettua järjestelmää.

    Tähän mennessä Fortumin tarkoituksena on ollut suodattaa suolavettä mereen Karhuluodon edustalla olevasta putkesta.

    Lue lisää:

    Fortum vastaa yleisön huutoon: Alkaa kokeilla suolojen talteenottoa Porin kiistellyssä tuhkanjalostamossa

    Fortum ehdottaa Porin tuhkanjalostamon poistoputkelle uutta sijaintia – poistovedet päästettäisiin Karhuluodon edustalle

    Kaupunki säästää ruotsin oppikirjoista – oppilaat vaativat jokaiselle kirjaa kotiin

    Kaupunki säästää ruotsin oppikirjoista – oppilaat vaativat jokaiselle kirjaa kotiin


    Tästä on kyseUlvilan kaupungilla ei ole varaa hankkia ruotsin oppikirjoja kaikille yläkoululaisille.Oppilaiden mukaan käytäntö vaarantaa ruotsin opiskelun.Rehtorin mukaan oppilaat saavat riittävät materiaalit koulusta, opettajat ja oppilaat...

    Tästä on kyseUlvilan kaupungilla ei ole varaa hankkia ruotsin oppikirjoja kaikille yläkoululaisille.Oppilaiden mukaan käytäntö vaarantaa ruotsin opiskelun.Rehtorin mukaan oppilaat saavat riittävät materiaalit koulusta, opettajat ja oppilaat arvostelevat käytäntöä.

    Ruotsin opiskelu on häiriintynyt Satakunnassa sijaitsevassa Ulvilan kaupungissa puuttuvien oppikirjojen takia.

    Nuorisovaltuusto on vaatinut Ulvilan kaupunkia takaamaan, että jokainen seitsemännen ja kahdeksannen luokan oppilas saa vähintään yhden työ- tai tehtäväkirjan käyttöönsä, jotta ruotsin opiskelu on mahdollista myös kotona.

    Rehtori: Raha ei riitä

    Ulvilan yhteiskoulun rehtori Jukka Kotiranta vastaa vaatimukseen toteamalla, että rahat eivät riitä siihen, että jokaiselle hankittaisiin ruotsin oppikirjat. Vain yhdeksännen luokan oppilailla on henkilökohtainen tekstikirja.

    Kotiranta toivoo, että Ulvilan sivistyslautakunta lisäisi määrärahoja. Edes siirtyminen sähköisiin oppimateriaaleihin ei auta, koska niistä tulee Kotirannan mukaan jopa nykyistä suuremmat kustannukset.

    Oppilaille materiaalipaketti

    Kotiranta kuitenkin korostaa, että oppilaat saavat tunneilta riittävästi materiaalia ruotsin opiskeluun. Kirjojen kappaleista on tehty oppilaille materiaalipaketit.

    – Materiaalipaketin huolellisesti täyttämällä oppilas kykenee ongelmitta omaksumaan samat asiat kuin kirjankin kanssa, Kotiranta kirjoittaa.

    Materiaalipaketin huolellisesti täyttämällä oppilas kykenee ongelmitta omaksumaan samat asiat kuin kirjan kanssa. Jukka Kotiranta

    Rehtori lupaa myös muita tukitoimia kuten tukiopetusta, jos oppilaan ruotsin opiskelussa on vaikeuksia.

    – Oppilaan oma aktiivisuus on edelleen merkittävä tekijä, ja läksyjäkin tulee normaaliin tapaan, Kotiranta sanoo.

    Oppilaat ja opettajat arvostelevat

    Nuorisovaltuuston keräämässä palautteessa kieltenopettajat toteavat, että kotitehtävien tekeminen ja varsinkin kokeisiin lukeminen on vaikeutunut käytännön takia. Opettajien mukaan tilanne on asettanut nykyiset oppilaat eriarvoiseen asemaan verrattuna aiempiin ikäluokkiin.

    Oppilaat puolestaan valittavat, että materiaalipaketin eli mm. monistenippujen pitäminen järjestyksessä ja hyvässä kunnossa on hankalaa. Kokeisiin lukeminen on heidän mukaansa kärsinyt. Osa vanhemmista on hankkinut lapsilleen oppikirjoja.

    Perusopetuslain mukaan kaikki oppimateriaalit ovat peruskoulussa oppilaille maksuttomia.

    Syysmyrsky riepoi etenkin Poria – tuhansia sähköttä, kaatuneita puita, pienkerrostaloista kattopellit irti

    Syysmyrsky riepoi etenkin Poria – tuhansia sähköttä, kaatuneita puita, pienkerrostaloista kattopellit irti


    Syysmyrsky on pitänyt Satakunnan pelastuslaitoksen kiireisenä illan ja yön aikana. Pelastuslaitoksella on ollut noin 130 vahingontorjuntatehtävää, joista 110 oli Porin alueella. Myrsky kaatoi bussipysäkin Meri-Porissa.Katja Halinen / Yle–...

    Syysmyrsky on pitänyt Satakunnan pelastuslaitoksen kiireisenä illan ja yön aikana.

    Pelastuslaitoksella on ollut noin 130 vahingontorjuntatehtävää, joista 110 oli Porin alueella.

    Myrsky kaatoi bussipysäkin Meri-Porissa.Katja Halinen / Yle

    – Normaalia rajumpi syysmyrsky. Tehtävämäärä on ollut iso, kuvailee päivystävä palomestari Tomi Anttila Satakunan pelastuslaitoksesta.

    – Valtaosa tehtävistä on ollut puiden kaatumisia teille ja joitakin taloja päin kaatuneita puita. Parista pienkerrostalosta on irronnut kattopellit. Isommilta vahingoilta on vältytty.

    Palomestari Anttila arvioi, että päivän valjetessa voi tulla vielä lisää ilmoituksia kaatuneista puista, kun ihmisiä on enemmän liikkeellä.

    Syysmyrskyssä tuuli puhalsi puuskissa reippaat 20 metriä sekunnissa.Derrick Frilund / Yle

    Sähköt poikki vielä useilta Porissa

    Sähkökatkot ovat koskettaneet Porissa pahimmillaan illan ja yön aikana yli 5 000 taloutta.

    Porissa on energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan ( tilanne klo 8:45 ) edelleen noin 900 taloutta ilman sähköä. Merikarvialla sähköttä on runsaat 600 ja Eurajoella noin 500 taloutta. Lisäksi sähköjä on paikoin poikki myös Raumalla ja Ulvilassa.

    Syysmyrsky irrrotti peltikattoa Porissa.Teemu Kahila / Yle

    Täydennys 27.09.2018 klo 8:45 Lisätty pelastuslaitoksen päivitetty tehtäväluku: 130.

    Merikarvialaiselle kierrätystehtaalle miljoonainvestointi – tavoitteensa lisätä Suomen muovinkierrätystä 50 prosenttiin kolmessa vuodessa

    Merikarvialaiselle kierrätystehtaalle miljoonainvestointi – tavoitteensa lisätä Suomen muovinkierrätystä 50 prosenttiin kolmessa vuodessa


    Kiertotalousyhtiö Lassila & Tikanoja investoi Merikarvian muovinkierrätyslaitokselle 3–5 miljoonaa euroa. Investoinnin myötä merikarvialaislaitoksen käsittelykapasiteetti kaksinkertaistuu 20 000 tonniin vuodessa ja se pystyy käsittelemään...

    Kiertotalousyhtiö Lassila & Tikanoja investoi Merikarvian muovinkierrätyslaitokselle 3–5 miljoonaa euroa.

    Investoinnin myötä merikarvialaislaitoksen käsittelykapasiteetti kaksinkertaistuu 20 000 tonniin vuodessa ja se pystyy käsittelemään entistä likaisempia ja hankalampia muovilaatuja.

    Lassila & Tikanoja on jo aiemmin investoinut samaan laitokseen yli 10 miljoonaa euroa. Yrityksen mukaan laitoksen kapasiteettiä voidaan jatkossa edelleen kasvattaa muovin käyttöönoton lisääntyessä.

    Nyt kierrätetään 27 prosenttia muovista, kolmen vuoden päästä tavoite on 50 prosenttia

    Merikarvialla sijaitseva kierrätyslaitos prosessoi erilaisia teollisuuden ylijäämä- ja hylkymateriaaleja sekä teollisuuden kuljetuslaatikoita uusioraaka-aineiksi.

    Tehdas valmistaa yli 100 erilaista uusiomuoviraetta, joita hyödynnetään pääosin kotimaisessa muoviteollisuudessa.

    Uuden investoinnin myötä Merikarvialle otetaan käyttöön uusi pesutekniikka, joka mahdollistaa hankalasti kierrätettävän muovin jalostamisen korkealaatuisiksi raaka-aineiksi kiertotalouden käyttöön. Uusi teknologia on tarkoitus ottaa käyttoon kesällä 2019, mutta materiaalin vastaanotto aloitetaan välittömästi.

    EU:n jätedirektiivi edellyttää, että vuonna 2025 muovipakkauksista pitäisi kierrättää 50 prosenttia ja vuonna 2030 55 prosenttia. Tällä hetkellä Suomessa kierrätykseen päätyy 27 prosenttia muovipakkauksista.

    Lue lisää:

    Kauppaketjut: Muovikassien suosio laskee yhä – katso, millainen hiilijalanjälki muovikassilla on verrattuna riisiin tai perunaan

    Kuuluuko jogurttipurkki muovinkeräykseen? Muovien lajittely yleistyy, mutta kaikille ei ole selvää, mikä kelpaa kierrätykseen

    Mitä muovijätteelle tapahtuu? – "Kuluttajamuovia ei ole koskaan viety ulkomaille"

    Susiyhdistys tarjoaa tuhat euroa Nakkilan sudentappajan kiinnisaamiseen johtavaan vihjeeseen:

    Susiyhdistys tarjoaa tuhat euroa Nakkilan sudentappajan kiinnisaamiseen johtavaan vihjeeseen: "Salametsästys tappaa Suomessa susia eniten"


    Nakkilassa viime viikonloppuna ammuttu susi on saanut myös lajin suojelijat aktivoitumaan. Suomen susi -yhdistys tarjoaa nimittäin tuhannen euron palkkiota vihjeestä, joka johtaa tekijän tai tekijöiden kiinniottoon. Vastaavia ilmiantokampanjoita on...

    Nakkilassa viime viikonloppuna ammuttu susi on saanut myös lajin suojelijat aktivoitumaan.

    Suomen susi -yhdistys tarjoaa nimittäin tuhannen euron palkkiota vihjeestä, joka johtaa tekijän tai tekijöiden kiinniottoon. Vastaavia ilmiantokampanjoita on tehty ennenkin, kertoo Suomen Susi ry:n puheenjohtaja Carina Lintula.

    – Itä-Suomessa esimerkiksi katosi kokonainen lauma muistaakseni vuonna 2015, silloin yritimme saada tekijöitä kiinni vastaavanlaisen kampanjan avulla, Lintula kertoo.

    Vihjeitä Nakkilan tapauksesta on tullut muutama ja ne on ohjattu poliisille.

    – Itse emme oikeastaan edes halua tietää vihjeiden sisältöjä, vaan ohjaamme ne suoraan poliisille. Poliisilla on parempi osaaminen siitä, ovatko vihjeet vakavasti otettavia.

    "Metsästäjien piirit ovat hyvin pienet"

    Metsästäjät ovat lojaaleja toisilleen. Joskus liiankin kanssa, miettii Carina Lintula.

    – Ei varmasti ole helppoa ilmiantaa kaveria ja jatkaa asumista samalla paikkakunnalla.

    Nakkilan susi oli tapettu yhdellä luodilla, ennen varsinaisen metsästyskauden alkua. Lintula uskoo, että Nakkilassa on ihmisiä, jotka tietävät syyllisen.

    – Metsästäjien piirit ovat niin pienet, että kyllä sana kulkee. Mutta jos meille susiyhdistyksen ihmisillekin tulee uhkauksia asiasta, niin varmasti tulisi myös ilmiantajille.

    Todennäköisesti juuri tästä syystä Suomen Susi -yhdistyksen vihjeet eivät ole vielä toistaiseksi koskaan johtaneet kiinniottoihin tai syytteisiin. Yhdistys aikoo kuitenkin jatkaa vihjepalkkioiden tarjoamista..

    – Siinä on myös nuorille metsästäjille se viesti, ettei salametsästys ole oikein. Salametsästys tappaa Suomessa susia eniten, Lintula sanoo.

    Poliisitutkinta ei itsestäänselvyys

    Carina Lintula uskoo, että suurin syy salametsästykselle ovat metsäkoiravahingot ja susihavainnoista ilmoittamiset julkisuudessa. Hän toivoo molempiin muutosta.

    – Toivoisin, että tulisi koirien irtipäästökielto susireviireillä. Minusta se on jo eläinrääkkäystä, että päästetään koiria sinne raadeltavaksi.

    Minusta se on eläinrääkkäystä, että päästetään koiria sinne raadeltavaksi. Carina Lintula

    Muutama viikko sitten sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa julkaistiin kuvia Nakkilan Järvikylässä sijaitsevalta riistanruokintapaikalta, jossa neljän suden lauma oli käynyt. Pian tämän jälkeen löytyi Nakkilasta ammuttu susi.

    – Tällaisten kuvien ja tarkkojen havaintopaikkojen julkistaminen johtaa yleensä aina siihen, että pian laumasta puuttuu ainakin yksi eläin. Olen pahoillani siitä, että tässäkin asiassa piti valitettavasti olla oikeassa. Sen sijaan iloinen olen siitä, että poliisi tutkii asiaa, se ei nimittäin ole näissä tapauksissa aina itsestään selvää, Lintula sanoo.

    Vinkkejä saatu, mutta tutkinta ei ole edennyt

    Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Minna Vuori Lounais-Suomen poliisista kertoo, että Nakkilan sudenkaadosta on saatu vinkkejä, mutta toistaiseksi ne eivät ole johtaneet mihinkään.

    – Ammuttu susi on lähetetty Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle tutkittavaksi. Raadon tutkiminen kestää varmasti ainakin joitain viikkoja, Vuori kertoo.

    Ammuttu susi löytyi Nakkilan Järvikylästä sunnuntaita 23. syyskuuta. Poliisille selvisi nopeasti, että susi oli ammuttu ja tapausta tutkitaan törkeänä metsästysrikoksena.

    Lue lisää:

    Nakkilasta löytyi kuoliaaksi ammuttu susi

    Länsi-Suomen rajusti kasvaneen susikannan seurantaan lisärahaa – lisäksi poikkeuslupien määrää susien kaatoon ei enää rajoiteta

    Nousiaisissa ammuttu eläin oli susi – ampuja tuomittiin törkeästä metsästysrikoksesta

    Ottaisitko ikäihmisiä kotiisi asumaan? Perhehoitaja voi tienata neljä tonnia kuussa, mutta pelkän rahan takia työhön ei kannata ryhtyä

    Ottaisitko ikäihmisiä kotiisi asumaan? Perhehoitaja voi tienata neljä tonnia kuussa, mutta pelkän rahan takia työhön ei kannata ryhtyä


    Tästä on kyseSuomessa oli viime vuonna 239 ikäihmisten perhekotia.Pitkäaikaisessa perhehoidossa oli 729 ikäihmistä.Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevat ikäihmiset eivät näy tilastossa, mutta Perhehoitoliitto arvioi heitä olevan noin...

    Tästä on kyseSuomessa oli viime vuonna 239 ikäihmisten perhekotia.Pitkäaikaisessa perhehoidossa oli 729 ikäihmistä.Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevat ikäihmiset eivät näy tilastossa, mutta Perhehoitoliitto arvioi heitä olevan noin 600.Perhehoitajalta ei vaadita alan koulutusta.Perhehoitaja tekee työtä toimeksiantosopimuksella.Pitkäaikaisesta perhehoidosta maksettava palkkio on noin 1 000 euroa kuukaudessa jokaisesta ikäihmisestä.Palkkion lisäksi ikäihmisistä maksetaan kulukorvaus, joka on noin 600 euroa kuukaudessa.Ikäihminen voi anoa paikkaa perhehoitoon kunnalta, joka arvioi hänen palveluntarpeensa.

    88-vuotias Hilkka Valtonen käärii reippaasti hihansa ja alkaa kuoria perunoita. Lihakeitto pitää saada porisemaan hyvissä ajoin ennen lounasaikaa.

    Valtonen on taitava käsistään. Hän pilkkoo juurekset keiton sekaan tasaisiksi kuutioiksi. Vaikuttaa siltä kuin keittiö olisi hänen hallinnassaan.

    Ajoittain se onkin. Valtonen ei kuitenkaan aina muista, että syödäkin pitäisi.

    Se on yksi syy, miksi hän ei enää pärjää omillaan.

    Aidosti osaksi perhettä

    Jos arjessa selviäminen tuntuu liian vaikealta, voi ikäihminen anoa kunnalta paikkaa perhehoitoon. Se on monelle mieluisa vaihtoehto laitoshoidon sijaan.

    Perhehoidossa ikäihmiset asuvat osana hoitajan perhettä. Hilkka Valtonen on asunut Aija Dunderin ja Pekka Kiven kotona Eurajoen Luvialla vasta alle kaksi kuukautta, mutta perhe tuntuu hänelle jo läheiseltä.

    Halauksia ei tässä talossa säästellä. Pekka Kivi kohtelee Hilkka Valtosta kuin perheenjäsentään.Katja Halinen / Yle

    Ulkopuolinenkin näkee sen. Kaikki talon asukkaat kuuluvat perheeseen. Kun Kiven ja Dunderin alle kouluikäinen lapsenlapsi tulee käymään, juoksee hän ensimmäiseksi tervehtimään olohuoneessa istuvia ikäihmisiä.

    Heitä on tässä perheessä kolme.

    Hilkka Valtonen, Helka Laine ja Tauno Polttila vitsailevat, kuinka rouvat eivät enää omaa ikäänsäkään muista. Kun viereen pelmahtaa pikkupoika, ei vuosilla kuitenkaan ole väliä. Ne ropisevat harteilta hetkessä ja kolmikko heittäytyy lapsenmielisiksi.

    Minä kun en omia lapsia saanut, on hienoa, että niitä on nyt ympärillä. Tauno Polttila

    Valtonen lurauttaa ensitöikseen ilmoille pari lastenlaulua. Polttila herkistyy ja kyynel nousee silmäkulmaan.

    – Minä kun en omia lapsia saanut, on hienoa, että niitä on nyt ympärillä. Välillä tuntuu siltä, kuin he olisivat omia.

    Polttilan vaimolla on lapsia, mutta he liittyivät yhteiseen perheeseen vasta hieman isompina. Vauva-aika jäi Polttilalta välistä. Siksi hän odottaakin nyt malttamattomana erityisesti nuorimman sukulaisen vierailua.

    – Perheen miniälle on juuri syntynyt vauva. Hän tulee pian kylään. Minulle merkitsee niin paljon, että saan sen vauvan syliini.

    Kokemusta ei tarvita

    Perhekoti Kastehelmen emäntä Aija Dunder on mielissään siitä, että saa työskennellä kotona. Hän on aina läsnä, kun lapsenlapset tulevat käymään.

    Dunder tutustui perhehoitajiin työskennellessään taksiautoilijana ja ajatus omasta perhekodista alkoi kiehtoa.

    – Minulla oli asiakkaina kehitysvammaisten perhehoitajia ja juttelin heidän kanssaan usein aiheesta. Ihailin heidän omistautumistaan. Sitten näin ilmoituksen, että omalla asuinalueellani haetaan perhehoitajia ikäihmisille ja otin asian puheeksi kotona.

    Dunderin mies, Pekka Kivi oli jo jonkin aikaa pohtinut, että haluaisi vaihtaa työpaikkaa. Hän oli työskennellyt pitkään teknisellä alalla. Vaimon ehdotus tuntui hänestäkin kiinnostavalta.

    Pariskunta lähti yhdessä perhehoitajille järjestettyyn valmennukseen, joka piti sisällään seitsemän tapaamiskertaa. Vaikka aluksi hieman epäilyttikin olisiko heistä työhön, oli oma perhehoitokoti pystyssä jo valmennusjakson päättyessä ja uusi suurempi koti hankittuna.

    Hilkka Valtonen osallistuu perheen askareisiin mielellään yhdessä Pekka Kiven ja Aija Dunderin kanssa. Keittiössä aikaa vierähtää paljon, sillä perhekodin asukkaat syövät viisi kertaa päivässä.Päivi Meritähti / Yle

    Ilman hoitoalan koulutusta ja kokemusta perhehoitaja voi ottaa vastuulleen neljä pitkäaikaista, ympärivuorokautista asukasta. Dunder ja Kivi olisivat voineet ottaa asukkaita enemmänkin, sillä he päättivät tehdä työtä yhdessä ja Dunder hankki itselleen työn ohessa lähihoitajan koulutuksen.

    Neljä asukasta tuntui kuitenkin sopivalta määrältä, jotta kodinomainen tunnelma säilyisi.

    Hoivaa, ei hoitoa

    Perhekodin perustamisesta on nyt jo neljä vuotta aikaa. Asukkaat ovat ehtineet vaihtua jokuseen kertaan.

    Tämän hetkisistä asukkaista Tauno Polttila ja Helka Laine ovat olleet perheessä pisimpään, noin puolitoista vuotta. Heitäkin pidempään, jopa kolme vuotta, perheessä on ollut yksi miesasukas, joka on nyt kuitenkin sairaalassa. Hänelle pidetään vielä paikkaa talossa siltä varalta, että hän toipuu perhehoitokuntoiseksi.

    Perhehoito on 95-prosenttisesti perheen pyörittämistä. Pekka Kivi

    Olisi hienoa ajatella, että asukkaat saisivat perhehoidosta loppuelämän kodin, mutta käytännössä perhehoitoon soveltuvat vain ne ikäihmiset, joilla on omaa toimintakykyä jäljellä. Kun heidän kuntonsa heikkenee ja he alkavat tarvita ympärivuorokautista hoitoa, on vaihtoehtona usein laitokseen siirtyminen.

    Pekka Kivi istuu asukkaiden kanssa usein olohuoneen sohvalla rupattelemassa niitä näitä. Helka Laine muistelee mielellään nuoruusvuosia.Päivi Meritähti / Yle

    – Perhehoito on 95-prosenttisesti perheen pyörittämistä. Se on sitä hoivaa ja huolenpitoa, mikä tämän johtoajatus on. Sen on tarkoitus olla mahdollisimman lähellä sitä perhe-elämää, johon ikäihmiset ovat omassa kodissaankin tottuneet, Pekka Kivi kertoo.

    Käytännössä perhekodin asukkaat ovat muun muassa muistisairaita. Osa saattaa tarvita apua hygieniassa, kuten vaippojen vaihtamisessa. Nostaminen ja terveydenhoidolliset työt eivät perhehoitajan rooliin kuulu.

    – Asukkaiden pitää päästä itse vessaan ja ruokapöytään. Heidän pitää olla aika omatoimisia, jotta toimintakyky säilyisi mahdollisimman pitkään, mutta tietenkin autamme tarvittaessa, Aija Dunder kertoo.

    Uusia hoitajia etsitään

    Johonkin raja on pakko vetää. Muuten perhehoitaja palaa helposti loppuun. Yksi selkeä ohjenuora perhehoitokodeille onkin annettu. Öisin ei tarvitse tehdä töitä. Jos ikäihminen tarvitsee apua yöllä, ei perhehoitokoti ole hänelle sopiva paikka.

    Muilta osin päätös tehdään yksilöllisesti.

    – Voi olla, että jossain perhehoitokodissa seuranpito riittää. Jos jollain on hoitoalan kokemusta, voi hän ottaa vaativampiakin asiakkaita. Jokainen voi itse pohtia, millaista perhehoitoa haluaa tarjota, kertoo ikäihmisten perhehoidon ohjaaja Sini Lahtinen Porin perusturvasta.

    Esimerkiksi Porissa etsitään parhaillaan uusia ikäihmisten perhehoitajia. Käynnissä oleva haku on vahvistanut jo aiemmin vallalla olleen käsityksen. Kiinnostusta on, mutta täysipäiväisen perhehoitokodin perustaminen askarruttaa.

    Perhehoidon asiantuntija Maarit Haverinen Perhehoitoliitosta uskoo, että tekijöitä löytyy, kunhan tietoisuus aiheesta lisääntyy.

    – Perhehoito tarjoaa mahdollisuuden työllistyä omassa kodissa ilman työmatkoja ja kellon määrittämiä työaikoja. Vaikka tehtävä on sitova, sisältyy siihen vapaus tehdä omaan tahtiin ja omalla tavalla.

    Olohuone ja keittiö ovat Perhekoti Kastehelmen yhteisiä tiloja. Asukkaat viettävät mielellään aikaa muiden seurassa.Katja Halinen / Yle

    Asiakkaiden suunnalta kysyntää on jo paikoin enemmän kuin paikkoja olisi tarjolla.

    – Viime aikoina kyselyitä perhehoitoon pääsemisestä on tullut muun muassa pääkaupunkiseudulta, jossa ikäihmisten perhehoitoa ei ole juuri tarjolla, Haverinen toteaa.

    Hän näkee, että tarjonta ja kysyntä kohtaisivat paremmin, jos ikäihmiset saisivat halutessaan paikan naapurikunnan puolelta. Yli kuntarajojen tehdään yhteistyötä jo nyt eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Eurajoen Luvialla sijaitseva perhehoitokoti Kastehelmi kuuluu seudulliseen yhteistyöverkkoon. Sen asukkaat tulevat lähikuntien alueelta.

    Mahdollisuutta perhehoitopaikkaan voi tiedustella omasta kunnasta. Kunta tekee palveluntarpeen arvioinnin ja päättää, millainen hoito kenellekin olisi hyödyllistä. Perhehoitoa on tarjolla myös lyhytaikaisena ja perhehoitaja voi vaihtoehtoisesti käydä ikäihmisten kotona.

    Rahan perässä ei kannata juosta

    Käytäntö vaihtelee paikkakuntakohtaisesti, mutta taloudellisesta näkökulmasta kunnat suhtautuvat perhehoitoon usein hyvin myönteisesti.

    – Kunta saa siitä pitkällä tähtäimellä säästöjä. On laskettu, että jos ikäihmisellä on tarvetta kahdelle tai useammalle kotihoidon käynnille päivässä, tulisi perhehoito jo halvemmaksi, kertoo vanhuspalveluiden sosiaalityöntekijä Niina Kuusinen Porin perusturvasta.

    Ikäihmiselle ympärivuorokautinen perhehoito tulee samanhintaiseksi kuin esimerkiksi tehostettu palveluasuminen.

    Aika pieni korvaus se loppujenlopuksi on. Aija Dunder

    Perhehoitaja saa puolestaan jokaisesta ikäihmisestä tuntuvan palkkion. Se riippuu hoidettavan kunnosta ja paikkakunnasta. Minimitaso on määrätty perhehoitolaissa, mutta maksut ovat perhehoidon asiantuntija Maarit Haverisen mukaan käytännössä suurempia.

    – Yleensä puhutaan noin tuhannesta eurosta kuukaudessa hoidettavaa kohden ja lisäksi kulukorvaus on noin 600 euroa kuukaudessa. Perhehoitajalla ei ole elatusvelvollisuutta hoidettavasta.

    Jos hoidettavia on neljä, nousee summa jo monen silmissä houkuttelevaksi. Mitään takeita ei kuitenkaan ole siitä, että hoitokoti on aina täynnä. Kuukausitulot voivat siis vaihdella suuresti.

    Pelkän rahan takia työtä ei muutenkaan kannata tehdä.

    – Jos olet tottunut saamaan päiväpalkan ja vaihdat sen sellaiseen, että olet töissä 24/7, koko ajan kuulolla ja kaikki aistit hereillä, niin aika pieni korvaus se loppujenlopuksi siitä on, Aija Dunder toteaa.

    Sitovaa, mutta antoisaa

    Perhehoitajan työ on raskasta. Aija Dunder ja Pekka Kivi eivät kiistä sitä.

    – Perhehoitajan arki on oikeastaan pelkkää arkea ilman sirkushuveja. Olet oikeasti koko ajan läsnä, Kivi toteaa.

    Saman on huomannut muukin perhe. Kun Dunder pohtii, kenelle perhehoitajan työ sopii, huikkaa vierailulla oleva tytär taustalta: Sellaiselle, jolla ei ole muuta elämää.

    Niinhän se on. Dunder sanoo, että joskus olisi mukava viettää vapaata viikonloppua ja lähteä vaikka ystäviä tapaamaan lyhyellä varoitusajalla. Vaikka vapaata kertyy, on sijaisen järjestäminen kuitenkin oma operaationsa. Jonkun pitää olla aina kotona. Edes tavallinen kauppareissu ei onnistu ilman järjestelyjä.

    Eihän tätä kannattaisi tehdä, jos ei pidä ikäihmisistä. Aija Dunder

    Sitovuudesta huolimatta vaakakuppi painaa enemmän positiivisten kokemusten puolelle. Työ on Dunderille ja Kivelle sydämenasia, elämäntapa.

    – Eihän tätä kannattaisi tehdä, jos ei pidä ikäihmisistä. Asukkaat tuottavat paljon hyvää mieltä ja työ on kiireetöntä. Ennemminkin pitää muistaa ottaa rauhallisesti. Pyjama päällä voi olla vaikka puoleenpäivään asti, jos siltä tuntuu, Dunder toteaa.

    Aivan kuin oma koti

    Asukkaiden mielestä huonoja puolia ei olekaan. Heillä on ympärillä ihmisiä, jotka pitävät heistä huolta ja joita he voivat kutsua ystävikseen – ehkä jopa perheekseen.

    Helka Laine liikkuu rollaattorilla ja tarvitsee sen kanssa joskus apua. Perhekodissa apu on lähellä.Päivi Meritähti / Yle

    Helka Laine iloitsee erityisesti siitä, että enää ei tarvitse olla yksin. Toki sukulaiset ja ystävät ovat häntä ennenkin käyneet katsomassa, mutta eivät päivittäin.

    – Lapset ja lapsenlapset käyvät, kun ehtivät, mutta heillä on omakin elämänsä. Yksinäisyyden takia he varmaan minulle paikan täältä hankkivat. He tietävät, että muorilla on täällä hyvä olla, Laine kertoo.

    Iälläkin voi olla asian kanssa jotain tekemistä. Laineella on vuosia jo 93. Hän uskoo, että sukulaisilla on rauhallisempi mieli, kun he tietävät, että joku katsoo muorin perään.

    He ovat myös käyneet tutustumassa hänen uuteen kotiinsa. Sen ovet ovat avoinna kaikille asukkaiden vieraille.

    Sekin perhekodin perustajan on syytä muistaa.

    Asukkaat saavat sisustaa omat makuuhuoneensa perhekodissa sellaisiksi kuin haluavat. Helka Laineen mukana Kastehelmeen muutti paljon muistoja.Katja Halinen / YleOvet auki perheenjäsenille

    Tauno Polttilan äänessä vierailut herättävät pientä haikeutta.

    Hänellä on vaimo kotona odottamassa. Vaikka Polttilan vaivat ovat vähäisiä, ei hän enää pärjää vaimon kanssa kotona kahdestaan. Sen verran päivittäistä apua hän tarvitsee.

    Pariskunta on yhdessä pohtinut, että asiat ovat hyvin, kunhan kumpikaan ei joudu laitokseen.

    Tauno Polttila viihtyy perhekodissa, mutta ikävöi vaimoaan.Päivi Meritähti / Yle

    Perhehoitokodissa vierailut onnistuvat aivan kuin omassa kodissakin. Vaikka talossa on silloin muutakin väkeä, on sieltä aina Polttilan mukaan omaakin rauhaa löytynyt.

    Sitä rakastuneelle parille mielellään suodaankin. Vaikka terveys reistailee, eivät tunteet katoa. Nyt rakkaus roihuaa vain uuden katon alla.

    – Muistan aina, kun matkalla huvilalleni pysähdyttiin tekemään enkelin kuvia hankikantoon. Silloin mietin, että voi kuinka minä tuota vaimoa rakastankaan. Niin minä rakastan vieläkin ja odotan häntä tänne luokseni.

    Jasper Pääkkönen saa päivittäin yhteistyöpyyntöjä, mutta lähtee mukaan vain murto-osaan:

    Jasper Pääkkönen saa päivittäin yhteistyöpyyntöjä, mutta lähtee mukaan vain murto-osaan: "Täytyy olla joko vihreä lanka tai sydän läsnä"


    Helsinkiläiseltä elokuvafestivaalilta syvällä Satakunnassa sijaitsevaan, reilun 11 000 asukkaan kuntaan. Matkaa noin kolme tuntia. Kunta on Eura, ja siellä kuhisee. Mitä Jasper Pääkkönen tekee Eurassa? Pääkkösen vierailu ei liity elokuviin,...

    Helsinkiläiseltä elokuvafestivaalilta syvällä Satakunnassa sijaitsevaan, reilun 11 000 asukkaan kuntaan. Matkaa noin kolme tuntia.

    Kunta on Eura, ja siellä kuhisee. Mitä Jasper Pääkkönen tekee Eurassa?

    Pääkkösen vierailu ei liity elokuviin, vaan mielenterveyskuntoutujille avattuun uuteen kuntoutuskotiin. Hän on yksi paikan perustajajäsenistä ja omistajista.

    Miten hän päätyi juuri Euraan?

    – Minuun ja pariin kaveriin oltiin yhteydessä, että kiinnostaisiko lähteä mukaan tällaiseen hankkeeseen. Perustajapariskunta Merja ja Jukka Lehdolla oli vankka ja vakuuttava näkemys, mitä he haluavat tehdä. Oli vaikeaa nähdä tilannetta, missä vastaus olisi ollut kieltävä, Pääkkönen kertoo.

    Kuntoutuskoti avattiin tiistaina. Koti on suunnattu erityisesti mielenterveyskuntoutujille, mutta sinne voi myös hakeutua vaikkapa murtuneen lonkan vuoksi.

    Merja Lehto, Jasper Pääkkönen ja Jukka Lehto Lehtocare-kuntoutuskodin avajaisissa Eurassa.Rami Koivula / YleKyselyitä tulee päivittäin

    Jasper Pääkkönen tunnetaan paitsi näyttelijänä, myös yrittäjänä. Helsingissä hän on yksi suositun ravintola- ja saunakompleksi Löylyn omistajista.

    – Filosofialtani en ole sellainen yrittäjä, jonka elämä pyörii numeroiden suurenemisen ympärillä. Niissä harvoissa hankkeissa, joihin lähden mukaan, on oltava joko se vihreä lanka eli ympäristöaspekti tai sydän läsnä hyvin vahvasti.

    Pääkkönen kertoo saavansa päivittäin kyselyitä ja tarjouksia mitä erilaisimpiin hankkeisiin. Suurimpaan osaan hän vastaa kieltävästi.

    – Osittain kieltäytyminen johtuu siitä, etten koe olevani intohimoinen yrittäjä, joka tavoittelee vain kasvua. Silloin kun lähden mukaan, sen pitää olla jotain, joka koskettaa arvojani, Pääkkönen sanoo.

    Jasper Pääkkönen kertoo, että tarkoituksena on avata lisää Euran Lehtocaren tyyppisiä kuntoutuskoteja.Rami Koivula / YleYhteiset arvot ratkaisivat

    Arvot olivat juuri se asia, jotka Jasper Pääkkösellä ja Lehdoilla kohtasivat.

    – Onhan tällaisella kodilla suuri yhteiskunnallinen merkitys. Toiminta on mahdollisimman asiakaslähtöistä, kertoo Merja Lehto.

    Uudessa kuntoutuskodissa panostetaan erityisesti liikuntaan.

    – Tiedetään, kuinka paljon fyysinen kunto vaikuttaa mielenterveyteen, mutta sitä ei vaan pidetä yllä.

    Tiedetään, kuinka paljon mielenterveyteen vaikuttaa fyysinen kunto, mutta sitä ei vaan pidetä yllä. Merja Lehto

    Euran kuntoutuskoti on ikään kuin pilottihanke, kertoo Pääkkönen.

    – Aikomus on avata tämän kaltaisia kuntoutuskoteja lisää. Toivottavasti jo ensi vuonna avaamme seuraavaa kohdetta.

    Pääkkönen näytteli viimeksi legendaarisen Spike Leen ohjaamassa BlacKkKlansman-elokuvassa, jota kriitikot ovat ylistäneet. Puhelin on sen jälkeen piipannut tavallistakin enemmän.

    – Ovia on auki, mutta mitään konkreettista ei ole vielä tapahtunut. Nyt on miehestä itsestään kiinni, pääseekö uusia mahdollisuuksia hyödyntämään.

    Lue lisää:

    Spike Lee Ylen erikoishaastattelussa: Äärioikeiston nousu ei ole vain Amerikan ongelma – "Ranskalla on Le Pen, Briteillä Brexit ja teillä se tyyppi, jonka nimeä en muista"

    Jasper Pääkkönen: Ohjaaja Spike Lee puhunut yhteistyön mahdollisuudesta jatkossakin – video

    Spike Leen leffan rasisti Jasper Pääkkönen: USA:ssa olin mustien koulukaverieni mukaan erilainen valkoinen, koska en ymmärrä ihonväriä

    Ouluun tuotiin kahdeksan vuotta sitten kaksi laivalastillista kivihiiltä ja nyt se kuljetetaan pois:

    Ouluun tuotiin kahdeksan vuotta sitten kaksi laivalastillista kivihiiltä ja nyt se kuljetetaan pois: "Jätettiin polttamatta, kun ei ollut pakko käyttää"


    Tästä on kyseOuluun tuotiin vuonna 2011 kaksi laivalastillista kivihiiltä varapolttoaineeksi.Nyt kivihiili on myyty ja osittain myös kuljetettu pois.Oulussa päätettiin olla käyttämättä kivihiiltä, vaikka se olisi ollut taloudellisesti...

    Tästä on kyseOuluun tuotiin vuonna 2011 kaksi laivalastillista kivihiiltä varapolttoaineeksi.Nyt kivihiili on myyty ja osittain myös kuljetettu pois.Oulussa päätettiin olla käyttämättä kivihiiltä, vaikka se olisi ollut taloudellisesti kannattavaa.

    Pienen kerrostalon kokoinen kivihiilikasa seisoo Oulun Vihreäsaaressa ja odottaa noutajaansa. Kasasta on jäljellä enää neljännes, sillä suurin osa siitä on jo kuljetettu laivalla muualle.

    Kaksi laivalastillista kivihiililtä ehti seisoa asfalttikentällä käyttämättömänä noin kahdeksan vuotta. Sitä olisi voitu käyttää kaukolämmön tuotantoon ja kotien lämmittämiseen, mutta Oulussa se jätettiin mieluummin käyttämättä. Nyt se on myyty muualle.

    Venäläinen kivihiili oli hankittu Ouluun varapolttoaineeksi eli huoltovarmuuden turvaamiseksi, kertoo Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala.

    – Niin suurta tarvetta ei koskaan tullut, että kivihiileen olisi turvauduttu.

    Ghanalainen pähkinäjäte toimi sytykkeenä

    Oulua on lämmitetty pitkään turpeella ja puulla, mutta kymmenkunta vuotta sitten molempia oli huonosti saatavilla. Kesät olivat sateisia ja turve sen vuoksi huonolaatuista. Metsäteollisuuden matalasuhdanteen vuoksi myöskään puuta ei saatu riittävästi.

    Pakkasta pidettiin loitolla ghanalaisella pähkinänsiemenen kuorella. Afrikasta laivattu pähkinäjäte toimi märän turpeen sytykkeenä. Silloin tehtiin päätös, että myös Oulussa voitaisiin käyttää kivihiiltä.

    Ouluun tuotu kivihiili murskattiin pienemmäksi, jotta sitä olisi soveltunut poltettavaksi Toppilan voimalaitoksessa.Timo Nykyri / Yle

    Energiateollisuus ry:n energiantuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama kertoo, että samassa tilanteessa oli moni muukin kaupunki. Kivihiilikasoja hankittiin ympäri Suomea.

    Kivihiilestä uhkasi tulla niin yleinen lämmityspolttoaine, että Bioenergia ry ilmaisi aiheesta huolensa vuonna 2013.

    Oulun lisäksi esimerkiksi Pori, Pietarsaari, Jyväskylä, Kuopio ja Kajaani olivat tuolloin joutuneet joko turvautumaan tai varautumaan kivihiilen polttamiseen. Ainakin Kuopiossa ja Jyväskylässä kivihiiltä käytettiin.

    Oulussa lähimpänä kivihiilen käyttöä oltiin tiettävästi vuoden 2013 kevättalvella. Oulun Energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä ennakoi tuolloin sanomalehti Kalevassa, että turpeen kanssa pärjätään juuri ja juuri, mikäli ei tule huippukylmää lopputalvea. Sitä ei tullut.

    Sen jälkeen tulivat lauhat talvet ja sähkön hinta halpeni, jolloin myös energianpolton tarve väheni. Kivihiilikasa säästyi.

    Jari Kostama arvelee, että kivihiilen käyttö olisi ollut Oulussakin jossakin vaiheessa jopa taloudellisesti kannattavaa. Nyt päästöoikeuden hinnannousu on tehnyt kivihiilen käyttämisestä kalliimpaa.

    Kukaan ei halua mainostaa käyttävänsä kivihiiltä

    Jari Kostama arvelee, että Oulussa yksi tekijä kivihiilen käyttämättä jättämiseen oli sen huono imago. Kivihiili on tuontituote ja se kasvattaa ilmastopäästöjä. Oulun Energian mainoslause on Pohjoista Voimaa ja yhtiö korostaa lähienergian merkitystä.

    Pertti Vanhalan mukaan yhtiö haluaa käyttää läheltä saatavaa puuta ja turvetta.

    – Haluamme, että rahat polttoaineesta jäävät maakuntaan. Kivihiili jätettiin polttamatta, kun ei ollut pakko käyttää.

    Vanhala sanoo, että kivihiilen maine ei ole tällä hetkellä hyvä eikä kukaan halua mainostaa käyttävänsä sitä polttoaineena. Kivihiilessä on kuitenkin puolensa. Se säilyy hyvin.

    – Vastaavaksi ajaksi varastoitu puu olisi lahonnut jo ajat sitten, Vanhala sanoo.

    Jatkossa Oulua lämmitetään yhä enemmän puulla.

    Vanhala mukaan kivihiilikasa toimi Oulussa vakuutuksen tavoin, mutta siitä kuitenkin saatiin rahat takaisin. Kauppahintaa hän ei kerro, mutta sanoo, ettei kasasta tullut isoa voittoa tai tappiota.

    Vanhala ei kerro myöskään, kuka kivihiilen osti. Kotimaisia käyttäjiä löytyy kuitenkin vielä paljon. Esimerkiksi Helsinki tuottaa kaukolämmöstään suurimman osan kivihiilellä.

    Energiateollisuuden tilastojen mukaan myös Espoo, Vantaa, Turku, Lahti, Vaasa, Pori ja Salo käyttivät kivihiiltä viime vuonna lämmittämiseen. Näiden lisäksi pieniä määriä kivihiiltä käytettiin esimerkiksi metsäteollisuudessa ja yksittäisissä voimalaitoksissa.

    Kostama arvelee, että muualla paitsi Helsingissä ja Vaasassa kivihiilestä pystytään luopumaan hallituksen kaavailemassa aikataulussa eli vuonna 2029.

    Kivihiilestä luopuminen on osa kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, joka tähtää ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

    Tilastokeskuksen mukaan kivihiilen käyttö väheni tammi-kesäkuussa viisi prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

    Kivihiilen ei haluttu jäävän käsiin

    Oulussa kivihiilestä päätettiin luopua kokonaan, sillä kaupunkiin on rakenteilla uusi voimalaitos, johon kivihiili ei enää käy polttoaineeksi. Toisaalta taustalla vaikuttaa myös tulossa oleva laki, joka rajoittaa kivihiilen käyttöä voimakkaasti.

    Vanhalan mukaan Oulussa ei haluttu jäädä odottamaan kivihiilen käyttökieltoa eikä myöskään haluttu kivihiilen jäävän käsiin.

    Kostaman mukaan kivihiili säilyisi uudessa laissa huoltovarmuuden takaajana.

    Oulun Energiaa uusi kivihiilen käyttöä koskeva laki ei enää koske. Sen sijaan keskustelua pohjoisessa riittänee siinä vaiheessa, kun aletaan puhua turpeen käytön rajoittamisesta.