Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Satamaoperaattori Europortsille uusi omistaja – yhtiö aikoo laajentua Suomessa

    Satamaoperaattori Europortsille uusi omistaja – yhtiö aikoo laajentua Suomessa


    Tästä on kyseSatamaoperaattorina Raumalla ja Pietarsaaressa toimiva Euroports saa uuden omistajan.Konserni on siirtymässä kolmen sijoitusyhtiön omistuksesta yhden, Monacossa sijaitsevan sijoitusyhtiön omistukseen.Europortsin Suomen-toiminnoista...

    Tästä on kyseSatamaoperaattorina Raumalla ja Pietarsaaressa toimiva Euroports saa uuden omistajan.Konserni on siirtymässä kolmen sijoitusyhtiön omistuksesta yhden, Monacossa sijaitsevan sijoitusyhtiön omistukseen.Europortsin Suomen-toiminnoista vastaava toimitusjohtaja suhtautuu kauppaan luottavaisesti.

    Rauman ja Pietarsaaren satamissa toimiva satamaoperaattoriyhtiö Euroports on saamassa uuden omistajan.

    Euroopassa, Turkissa ja Kiinassa toimivan konsernin nykyiset omistajat eli ranskalainen, kanadalainen ja englantilainen sijoitusyhtiö ovat tehneet viime viikolla esikauppasopimuksen konsernin myymisestä monacolaiselle R-Logitechille. Tämän yhtiön takana puolestaan on iso monacolainen pääomasijoitusyhtiö.

    Kauppahintaa ei kerrota, mutta arvion mukaan kyse on satojen miljoonien eurojen kaupasta.

    Neuvotteluja yhteistyöstä

    Europortsin Suomen-toimintojen toimitusjohtaja Timo Lehtinen sanoo, että lopullisesti kauppa lyödään lukkoon juhannukseen mennessä. Toimitusjohtaja arvioi, että kaupalla ei ole välitöntä vaikutusta Europortsin toimintaan Suomessa.

    – Emme tiedä vielä, mitä uusi omistaja aikoo, mutta suhtaudun tulevaan luottavaisesti, Lehtinen kuvaa tunnemia Ylelle.

    Lehtisen mukaan Europortsilla on tavoitteena laajentaa toimintaansa Suomessa. Yhtiöllä on nykyisinkin Rauman ja Pietarsaaren satamien lisäksi muutakin toimintaa logistiikkapuolella.

    Neuvotteluja vientiin ja tuontiin liittyvästä yhteistyöstä käydään muun muassa Rauman sataman perinteisen kilpailijan eli Porin sataman kanssa.

    Suomen ykkössatama Raumalla

    Europortsin konsernissa Suomen-toimintojen osuus kaikesta liiketoiminnasta on noin kymmenen prosenttia.

    Yhtiön liikevaihto Suomessa on noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Työntekijöitä sillä on noin 600. Näistä valtaosa työskentelee Rauman satamassa, joka on Suomen merkittävin paperin vientisatama ja myös merkittävä konttisatama.

    Rauman satama on viime vuosina laajentunut. Satama suunnittelee tälläkin hetkellä laajennusta siltä varalta, että satamaliikenne kasvaa lähivuosina.

    Satakunnan uusi psykiatrinen sairaala maksaa 51 miljoonaa euroa

    Satakunnan uusi psykiatrinen sairaala maksaa 51 miljoonaa euroa


    Tästä on kyseSatakunnan uusi psykiatrian erikoissairaala aiotaan rakentaa Porin Tiilimäelle.Rakentamiskustannukset ovat arvion mukaan lähes 51 miljoonaa euroa.Hankkeelle tarvitaan vielä sosiaali- ja terveysministeriön lupa.Porin Tiilimäelle...

    Tästä on kyseSatakunnan uusi psykiatrian erikoissairaala aiotaan rakentaa Porin Tiilimäelle.Rakentamiskustannukset ovat arvion mukaan lähes 51 miljoonaa euroa.Hankkeelle tarvitaan vielä sosiaali- ja terveysministeriön lupa.

    Porin Tiilimäelle suunniteltu uusi Satakunnan psykiatrisen erikoissairaanhoidon sairaala maksaa arvion mukaan lähes 51 miljoonaa euroa.

    Uuden Satapsykiatria-sairaalan on tarkoitus korvata Harjavallan sairaala. Sinne keskitetään merkittävä osa maakunnan psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta vuoden 2021 lopussa. Rakennukseen tulee myös sairaalakoulu.

    Alun perin siirto Poriin oli tarkoitus tehdä jo vuonna 2018, mutta sote-uudistuksen lykkääntyminen muutti suunnitelmia.

    Lupa valtiolta

    Sairaalan rakentamiskustannukset ovat niin suuret, että koko hankkeen aloittamiselle tarvitaan poikkeuslupa sosiaali- ja terveysministeriöltä.

    Sote-uudistuksen takia valtio on rajoittanut sairaanhoitopiirien oikeutta uusiin isoihin rakennusinvestointeihin. Käytännössä lupia on kuitenkin myönnetty varsin avokätisesti.

    Uuden sairaalan valmistumisen jälkeen Satakunnan sairaanhoitopiiri haluaa päästä eroon Harjavallan sairaalasta. Harjavallassa on hoidettu mielenterveyspotilaita yli vuosisadan ajan.

    Aiheesta voi keskustella 20.2. klo 22 saakka.

    Kankaanpään turvapaikanhakijat eivät halua jättää kotiaan  – ”Tarkoitus ei ole juurruttaa ketään vastaanottokeskukseen, se on tilapäinen vaihtoehto elämässä”

    Kankaanpään turvapaikanhakijat eivät halua jättää kotiaan  – ”Tarkoitus ei ole juurruttaa ketään vastaanottokeskukseen, se on tilapäinen vaihtoehto elämässä”


    Tästä on kyseMaahanmuuttovirasto sulkee alkuvuoden aikana viisi vastaanottokeskusta ja niiden asukkaat siirretään jäljelle jääviin paikkoihin.Keskuksia suljetaan, koska turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt ja laajan keskusmäärän...

    Tästä on kyseMaahanmuuttovirasto sulkee alkuvuoden aikana viisi vastaanottokeskusta ja niiden asukkaat siirretään jäljelle jääviin paikkoihin.Keskuksia suljetaan, koska turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt ja laajan keskusmäärän pitäminen tulisi valtiolle kalliiksi.Satakunnassa Kankaanpäässä asukkaat haluaisivat pysyä tutuksi tulleessa keskuksessaan ja ovat alkaneet kerätä nimilistaa sen puolesta.

    Kun ilmoitetaan, että kodista tulee lähtö vastoin omaa tahtoa, tulee kelle tahansa tippa silmään.

    Kankaanpään Niinisalon vastaanottokeskuksen asukkaat eivät pidätelleet itkuaan tammikuun alussa, kun he saivat ilmoituksen, että keskus suljetaan maaliskuun loppuun mennessä.

    Irakilainen Noor perheineen on asunut Kankaanpään Niinisalossa kolme vuotta. Yksi perheen kolmesta lapsesta on syntynyt vastaanottokeskuksessa. Perhe haluaisi jäädä Kankaanpäähän.

    – Mä haluan asua täällä. Melkein kolme vuotta täällä oma koti. Rauhallinen ja kaikki hyvin. Toivon, että ei kiinni, Noor kuvaili tuntojaan suomeksi kuultuaan sulkemispäätöksestä.

    Kankaanpään vastaanottokeskukseen on sijoitettu pelkästään perheitä.

    Kankaanpään Seutu -lehti kertoo, että Niinisalossa on nyt alettu kerätä nimiä vastaanottokeskuksen lakkauttamista vastaan. Nimiä keräävä irakilainen Omar Yaqoop kiittelee keskuksen väkeä ammattitaitoiseksi ja asialliseksi. Hän sanoo myös, että yksikössä ei ole ollut järjestyshäiriöitä.

    "Olemme laskevan tarpeen tilanteessa"

    Nimien keruu ei kuitenkaan auta. Maahanmuuttovirasto on tehnyt lopettamispäätökset, eivätkä suljettavaksi nimettyjen keskusten jatkoajat ole mahdollisia. Koko maassa suljetaan viisi keskusta ja väkeä siirretään jäljelle jääviin paikkoihin.

    – Olemme laskevan tarpeen tilanteessa. Paikkoja vapautuu pitkälti toista tuhatta kevään ja alkukesän aikana. Tätä on pakko tehdä kustannustehokkaasti, linjaa tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirastosta.

    Vastaanottokeskusten tarve on vähentynyt turvapaikanhakijoiden määrän vähenemisen takia. Maahanmuuttoviraston mukaan ylisuuren majoituskapasiteetin ylläpitäminen tulisi kalliiksi. Viime vuonna valtiolle tuli vastaanottokeskuksista noin 207 miljoonan euron lasku.

    Koko maassa vastaanottokeskuksiin on majoitettu tällä hetkellä runsaat 6 500 turvapaikanhakijaa. Paikkoja on tarjolla puolestaan noin 7 800.

    Tulosalueen johtaja Kimmo Lehto sanoo ymmärtävänsä, että kyse on ihmisistä, eikä pelkästään kylmistä numeroista. Hän kuitenkin muistuttaa, että vastaanottokeskuksia ei ole suunniteltu pysyviksi asuinpaikoiksi.

    – Vastaanottokeskuksessa ollaan sen aikaa, kun turvapaikkahakemuksen käsittely kestää. Tämän jälkeen oleskeluluvan saanut voi siirtyä jollekin paikkakunnalle ja siellä alkaa kotoutuminen. Ei tässä ole tarkoitus juurruttaa ketään vastaanottokeskukseen, se on tilapäinen vaihtoehto elämässä.

    Jos turvapaikanhakija haluaa ehdoin tahdoin jäädä paikkakunnalle, hänen pitää järjestää itse oma majoitus ja maksaa se.

    Keskuksiin suhtautuminen on osin muuttunut

    Satakunnassa Kankaanpään ohella myös Kokemäellä on toivottu keskukselle jatkoa. Paikkakunnilla on totuttu yhteiseloon turvapaikanhakijoiden kanssa alun kyräilyn jälkeen.

    Johtaja Kimmo Lehtoa ei varsinaisesti yllätä, että mielialat ovat monilla paikkakunnilla muuttuneet vuosien aikana.

    – Olen tavannut henkilöitä, jotka olivat aluksi aktiivisia vastustajia ja tekivät kunnanvaltuutettuina aloitteitakin keskuksia vastaan. Ja sitten he ovat tulleet paikan päälle karvalakki kourassa kertomaan huomanneensa, että asia onkin toisinpäin ja että keskus on tuonut monta hyvää asiaa paikkakunnalle.

    Satakunnan suljettavista keskuksista Kokemäen asukkaat siirtyvät maaliskuun aikana Poriin, Raumalle ja Karkkuun. Kokemäellä on tällä hetkellä 67 asukasta ja sen lisäksi kirjoilla 16 yksityismajoittujaa.

    Kankaanpään Niinisalon keskuksen asukkaiden uusi sijoituspaikka ei ole vielä tiedossa. Kankaanpäässä on tällä hetkellä 67 asukasta ja kahdeksan yksityismajoittujaa.

    Yksityismajoittuja on kirjoilla vastaanottokeskuksessa ja saa sieltä vastaanottopalvelut, kuten terveydenhuollon ja vastaanottorahan.

    Viisi keskusta suljetaan kevään ja kesän aikana

    – Helsinki/Metsäläntie, SPR Helsingin ja Uudenmaan piiri, 100 paikkaa, 30.4. mennessä

    – Kankaanpää, Medivida Oy, 90 paikkaa, 30.6. mennessä

    – Kokemäki, Pihlajalinna Terveys Oy, 90 paikkaa, 31.3. mennessä

    – Raasepori, Medivida Oy, 150 paikkaa, 31.3. mennessä

    – Helsinki/Kaarlenkadun toimipiste, Helsingin kaupunki, 200 paikkaa, 31.5. mennessä

    Rauman Lukon pelaajat kannustavat poikia lukemaan – "Olen aina uskonut, etteivät he lue yhtään kirjoja"


    Tästä on kyseLasten ja erityisesti poikien innostaminen lukemaan on useiden kansainvälisten lukutaitotutkimusten mukaan iso haasteRaumalla lukemiseen yritetään kannustaa lukupiirillä ja -videoilla sekä helppolukuisella kirjallaLukutempauksessa...

    Tästä on kyseLasten ja erityisesti poikien innostaminen lukemaan on useiden kansainvälisten lukutaitotutkimusten mukaan iso haasteRaumalla lukemiseen yritetään kannustaa lukupiirillä ja -videoilla sekä helppolukuisella kirjallaLukutempauksessa ovat mukana Rauman Lukon lisäksi Turun yliopisto, Väinö Riikkilä -kirjallisuusseura ja kirjailija Tapio Koivukari

    Joukko poikia istuu erkkeri-ikkunan penkillä Raumanmeren peruskoulussa. Yläkoululaisilla on käsissään Tapio Koivukarin nuortenromaani Gartzia – eloonjäänyt. Kirja kertoo Espanjan Baskimaalla asuvasta pojasta, joka lähtee valaanpyyntimatkalle Islantiin.

    Perusmeininkiä koululuokassa? Ei aivan, sillä esilukijana toimii Rauman Lukon hyökkääjä Toni Koivisto.

    Pelipaitaan sonnustautunut jääkiekkoilija lukee Gartzian tarinaa rauhallisella äänellä. Mukana on muitakin kiekkotaitureita, sillä Lukon pelaajat ovat tulleet koululle porukalla innostaakseen poikia lukemaan.

    Toni Koivisto tunnustautuu lukumieheksi.

    – Etenkin kauden aikana tulee luettua aika paljon. Se auttaa rauhoittumaan ja on muutenkin kehittävää hommaa.

    Hyökkääjä Janne Keränen arvioi, että Lukon pelaajista noin puolet harrastaa lukemista. Tuohon puoliskoon kuuluu myös kapteeni Janne Niskala, joka Lukon videolla kertoo lukutottumuksistaan ja haastaa tarttumaan Koivukarin nuortenromaaniin. Niskalan mukaan lukeminen on hyvä tapa esimerkiksi pelimatkoilla.

    Oppilaista Aaron Siivonen lukee omalla vuorollaan katkelman valaanpyytäjän seikkailuista. Hän myöntää olevansa yllättynyt siitä tiedosta, että kirjat kuluvat niinkin monen liigakiekkoilijan käsissä.

    – Olen aina uskonut, etteivät he lue yhtään kirjoja, Aaron Siivonen sanoo.

    Lue lisää:

    Isä! Ota kirja käteesi, niin poikasikin innostuu lukemisesta – Säännöllisen iltasadun lukeminen voi vaikuttaa merkittävästi lapsen tulevaisuuteen

    Olli Lindholmin muistoksi paloi Porissa tuhansia kynttilöitä – museo keräsi osan talteen jälkipolville

    Olli Lindholmin muistoksi paloi Porissa tuhansia kynttilöitä – museo keräsi osan talteen jälkipolville


    Satakunnan museo on tallentanut osan Olli Lindholmin muistokynttilöistä talteen kokoelmiinsa. Porilaistaustainen Yö-muusikko Lindholm kuoli äkillisesti sairauskohtaukseen viime maanantain ja tiistain välisenä yönä. Kuolinuutinen kosketti...

    Satakunnan museo on tallentanut osan Olli Lindholmin muistokynttilöistä talteen kokoelmiinsa.

    Porilaistaustainen Yö-muusikko Lindholm kuoli äkillisesti sairauskohtaukseen viime maanantain ja tiistain välisenä yönä. Kuolinuutinen kosketti suomalaisia ja porilaisia syvästi.

    Muistokynttilät paloivat tiistaina Porin torilla.Jenni Joensuu / Yle

    Porin torille kokoontui tiistai-iltana spontaanisti tuhansia ihmisiä muistotilaisuuteen.

    Porin torin Satakieli-lavan portaalle kertyi Lindholmin kunniaksi arviolta tuhansia kynttilöitä. Kynttilöitä on tuotu torille myös tämän jälkeen.

    Museoväki halusi tallentaa osan muistokynttilöistä museon kokoelmiin.

    Porin torilla järjestettiin tiistaina spontaani muistotilaisuus Olli Lindholmin kuoleman jälkeen.Jenni Joensuu / Yle

    – Ne säilyvät nyt muistona siitä, miten suuri merkitys Ollilla meille porilaisille oli, museo kirjoittaa Facebookissa.

    Uusi tapa toimia

    Satakunnan museon esinekokoelmista vastaava museoamanuenssi Johanna Jakomaa kertoo Ylelle, että tällainen esineiden tallentaminen on osa museomaailman uudistumista. Tarkoituksena on kerätä esineitä talteen heti eikä vasta vuosikymmenten päästä tapahtumista.

    – Pyrimme reagoimaan aiempaa nopeammin. On paljon helpompi hankkia tietoa ja luetteloida esineitä nyt eikä kymmenien vuosien kuluttua, Jakomaa sanoo.

    Olli Lindholm.Kalle Parkkinen / Lehtikuva

    Kynttilöiden lisäksi museon kokoelmiin päätyi muita muistoesineitä ja kortteja. Kaikki esineet valokuvataan ja dokumentoidaan erikseen, ennen kuin ne siirretään varastoon.

    Iso sikala paloi Merikarvialla – 250 eläintä kuoli palossa

    Iso sikala paloi Merikarvialla – 250 eläintä kuoli palossa


    Iso sikala paloi Merikarvialla Asmalantiellä. Noin 1 000 neliömetrin sikalarakennuksessa oli sisällä yli 250 eläintä. Yhtään eläintä ei saatu ulos rakennuksesta. Palopaikalla oli eläinlääkäri valmiina tarvittaessa lopettamaan eläimiä. –...

    Iso sikala paloi Merikarvialla Asmalantiellä. Noin 1 000 neliömetrin sikalarakennuksessa oli sisällä yli 250 eläintä.

    Yhtään eläintä ei saatu ulos rakennuksesta. Palopaikalla oli eläinlääkäri valmiina tarvittaessa lopettamaan eläimiä.

    – Eläimet ovat kaikki tuolla palaneen materiaalin seassa, kertoi päivystävä palomestari Joni Salo palopaikalta illansuussa.

    Palopaikalla on meneillään jälkisammutus ja raivaus, jotka Salon mukaan kestävät vielä useita tunteja.

    Palomiehet saivat palon rajattua niin, että sikalan toinen osasto säästyi liekeiltä. Myös tämä osasto on suuruudeltaan noin tuhat neliötä, ja siellä on noin 400 porsasta.

    Sikalan lähellä oli maatilan päärakennus sekä konesuoja, jotka eivät kärsineet vahinkoja.

    Palon syttymissyytä ei Salon mukaan vielä tiedetä.

    Paloa oli sammuttamassa parikymmentä yksikköä Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan pelastuslaitosten alueilta. Pelastuslaitos sai tiedon palosta kello 13:35.

    Lajilleen omistautuneet vesipalloilijat pelaavat varhain aamulla ja myöhään illalla –

    Lajilleen omistautuneet vesipalloilijat pelaavat varhain aamulla ja myöhään illalla – "Vesi on meidän elementtimme"


    Vesipalloilijoilta vaaditaan kovaa motivaatiota lajiinsa. Vaikka harjoitteluolosuhteet esimerkiksi Porissa ovat uuden uimahallin ansiosta hyvät, vesipalloilijat joutuvat harrastamaan lajiaan erikoisiin kellonaikoihin. Vesipalloa voi harrastaa vain...

    Vesipalloilijoilta vaaditaan kovaa motivaatiota lajiinsa. Vaikka harjoitteluolosuhteet esimerkiksi Porissa ovat uuden uimahallin ansiosta hyvät, vesipalloilijat joutuvat harrastamaan lajiaan erikoisiin kellonaikoihin. Vesipalloa voi harrastaa vain hallin aukioloaikojen ulkopuolella.

    Tämä tietää pelaajille aikaisia herätyksiä tai pitkiä valvomisia. Esimerkiksi SM-sarjaa pelaava Porin Sentterien naisjoukkue harjoittelee Porin keskustan uimahallissa iltaisin puoli kahdeksasta puoli kymmeneen.

    Sunnuntaisin halli on auki vähemmän aikaa, joten silloin myös vesipalloilijat pääsevät harjoittelemaan aikaisemmin.

    – Tämä on niin kiva laji. Peliajat ovat mitä ovat, mutta kyllä tänne aina mielellään tulee joukkueen kanssa, sanoo porilaisen Vesipalloseura Sentterin pelaaja Auroora Tanninen.

    Raskas ja vaativa laji omalla kustannuksella

    Monella vesipallopelaajalla on entisen kilpauimarin tausta. Uimataitoa todella tarvitaan, sillä pelaajien jalat eivät ylety altaan pohjaan.

    Otteluun kuuluu neljä kahdeksan minuutin erää, ja pelikello pysähtyy aina, kun tuomari keskeyttää pelin. Joukkueelta on altaassa yhtäaikaa maalivahti ja kuusi kenttäpelaajaa. Peli on erittäin nopeatempoista.

    – Vesi on meidän elementtimme. Siellä ei voi kuitenkaan vain uida edestakaisin ja heitellä palloa. Pitää myös ajatella tosi paljon, sanoo Maria Spoof Turun Uimareista.

    Turkulaisseura kohtasi Sentterit viime viikolla Porissa.

    Vesipallo on raskas ja taktinen laji.Tapio Termonen / Yle

    Vesipallo on Suomessa pieni laji, joka ei juuri koskaan näy otsikoissa. Peliajat ovat myös yleisön kannalta epäkiitollisia, mikä näkyy tyhjinä penkkeinä katsomoissa.

    Kustannuksia tulee kuitenkin esimerkiksi hallivuokrista ja pelimatkoista. Pelaajat maksavat lähes kaiken itse.

    – Kyllä tämä on ihan omakustannelaji. Totta kai seura auttaa, mutta me maksamme seuralle. Esimerkiksi hallivuokra Porissa on tosi kova, sanoo Sentterien pelaaja Alisa Mattsson.

    Menestystä haetaan nuorilla joukkueilla

    Naisten SM-sarjassa pelaa neljä joukkuetta. Vesipalloseura Sentterin ja Turun Uimareiden lisäksi sarjassa pelaavat Uinti Tampere ja Cetus Espoosta.

    Sentterin historia naisten SM-sarjassa on hieno. Seura on voittanut kymmenen suomenmestaruutta. Kuluvalla kaudella porilaisseura on kuitenkin liikkeellä varsin nuorella joukkueella.

    – Kyllä joukkueen potentiaali silti riittää ihan mihin vaan, sanoo Sentterien valmentaja Ilkka Lehti.

    Valmentaja Ilkka Lehti antaa neuvoja Sentterien pelaajille.Tapio Termonen / Yle

    Viime vuoden mestaruutta naisten SM-sarjassa puolustaa Turun Uimarit. Se menestyi viime vuonna hienosti, sillä se voitti SM-kullan lisäksi myös Pohjoismaiden mestaruuden. Nyt joukkue on nuorentunut.

    – Meille on tullut lisää nuoria pelaajia, mutta joukossa on myös kokeneita pelaajia. Kärkipään pelaajien pitää kantaa vastuu, sanoo Turun Uimareiden valmentaja Mika Wikström.

    Valmentaja Mika Wikström neuvoo Turun Uimareiden pelaajia.Tapio Termonen / Yle

    Turun Uimareilla on edustusjoukkue myös miesten SM-sarjassa. Porin Senttereillä miesten joukkuetta ei SM-sarjassa ole, mutta juniorityö tuottaa hyvää tulosta. Siitä merkkinä on muun muassa B-junioreiden SM-mitali tältä kaudelta.

    Seitsemän varoitusta eri puolille Suomea: Meteorologit kaipaavat suomalaisilta havaintoja liukkaudesta

    Seitsemän varoitusta eri puolille Suomea: Meteorologit kaipaavat suomalaisilta havaintoja liukkaudesta


    Nyt on liukasta monin paikoin Suomessa. Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eveliina Tuovinen sanoo, että liukasta on laajalla alueella Suomessa. Etenkin rannikolla kannattaa varoa, ettei kaadu. – Nyt on vaarallisenkin liukasta, kannattaa...

    Nyt on liukasta monin paikoin Suomessa.

    Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eveliina Tuovinen sanoo, että liukasta on laajalla alueella Suomessa. Etenkin rannikolla kannattaa varoa, ettei kaadu.

    – Nyt on vaarallisenkin liukasta, kannattaa olla varovainen. Hiekoitushiekat ovat sulaneet jään sisään ja jäinen, vesipintainen tie on todella liukas.

    Ilmatieteen laitos on antanut liukkaudesta varoituksen Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Uudellemaalle, Kymenlaaksoon, Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan. Helpotusta ei ole hetkeen luvassa.

    – Jos yöllä taas pakastuu ja sitten taas sulaa, se vain pitkittää liukasta aikaa, Tuovinen sanoo.

    Liukkaus jatkuu todennäköisesti viikonloppuna.

    – Aika aurinkoisen oloinen viikonloppu on tulossa. Lauantai on hyvin lauha, sunnuntaina lämpötila laskee. Oletan, että maan etelä- ja keskiosassa on laajalti liukkaita jalankulkutiet.

    Ylen mediatoimittaja Antti Eintola kuvasi, miten jalankulkijat ja pyöräilijät pärjäsivät liukkauden kanssa Tampereella perjantaina.

    Antti Eintola / YleAntti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Havaintoja pyydetään

    Liukkautta on vaikea ennustaa paikallisesti. Päivystävä meteorologi Eveliina Tuovinen sanoo, että liukkautta lasketaan eri malleista. Ne eivät ole aina luotettavia, joten suomalaisilta pyydetään myös havaintoja mallin tueksi.

    llmatieteen laitoksen havaintosovelluksen kautta voi antaa palautetta, jos jossakin on vaarallisen liukasta.

    – Jos on ladannut omaan kännykkäänsä Ilmatieteen laitoksen sovelluksen, oikealta yläkulmasta löytyy kiikari, ja sieltä pääsee antamaan havaintoja. Siellä on ukkosta, sadetta ja yksi on havainto jalankulkuliukkaudesta. Näemme reaaliajassa kartalla kaikki havainnot, joita ihmiset ovat lähettäneet.

    Havaintoja tulee joitain kymmeniä päivittäin, mutta enemmänkin saisi meteorologin mukaan tulla.

    Sairaala ruuhkautui, mutta ei kipsauksista

    Tampereen yliopistollisen sairaalan toimialuejohtaja Sally Järvelä sanoo, että sairaalaan ei ole tullut erityisen paljon potilaita liukastumisten takia.

    Kymmenkunta kipsausta päivässä on vielä normaali talvikuukausina.

    Sen sijaan sairaala on ollut ruuhkautunut, koska vanhuksilla on ollut runsaasti hengitystietulehduksia ja vatsatautia.

    Lue lisää:

    Paniikkijarrutus ja äkkiliike kaatavat talvipyöräilijän – video: ammattilainen näyttää, miten pysyt pystyssä

    Kuulutus hiihtolomalaisille: Lämpimin sää väistyy sunnuntaina ja talvi tekee paluun – lähetä meille kuva kevään auringosta

    EK:n selvitys: Seinäjoen seutu on jälleen vetovoimaisin alue yrityksille – Rauman seutu tekee huimaa nousua

    EK:n selvitys: Seinäjoen seutu on jälleen vetovoimaisin alue yrityksille – Rauman seutu tekee huimaa nousua


    Tästä on kyseElinkeinoelämän keskusliitto EK:n joka toinen vuosi tekemä Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta.Seinäjoen seutu on sijoittunut ykköseksi jo neljä kertaa peräkkäinVuoden 2019...

    Tästä on kyseElinkeinoelämän keskusliitto EK:n joka toinen vuosi tekemä Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta.Seinäjoen seutu on sijoittunut ykköseksi jo neljä kertaa peräkkäinVuoden 2019 Kuntarankingin toisena oli Rauman seutu, kolmantena Turun seutu

    Seinäjoen seutu on Suomen paras paikka yrityksille. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemästä Kuntaranking-selvityksestä.

    Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Tutkimuksessa hyödynnetään aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä.

    Seinäjoen seutu sijoittui rankingin ykköseksi jo neljättä kertaa. Yritysjohtajien mielipiteet alueesta olivat aikaisempaakin myönteisempiä.

    – Seutu menestyy hyvin tasaisesti kaikilla tutkimuksessa mukana olevilla osa-alueilla, kertoo johtava asiantuntija Jari Huovinen EK:sta.

    Seinäjoen vanavedessä kirivät Rauman ja Turun seudut.

    Paula Collin / YleRauma kovin nousija

    Raudoitteita valmistava Pintos toimii Eurassa ja Rauman Lapissa – seudulla, joka oli Kuntarankingin kakkonen ja kovin nousija. Edellisessä selvityksessä Rauma sijoittui viidenneksi, sitä edellisessä kahdeksanneksi.

    Pintoksen toimitusjohtaja Tuomas Pere kertoo, että Rauman seudulla on tehty hyvin paljon töitä sen eteen, että alue olisi yrityksille hyvä paikka. Se näkyy tuloksissa.

    – Täällä on tehty hyvin pitkäjänteistä työtä, kauppakamarit ovat aktiivisia ja on saatu hyvä yhteishenki tänne. Yritysten ja kuntien välillä käydään erittäin hyvää vuoropuhelua, Pere sanoo.

    Teollisuus on mennyt hyvin paljon eteenpäin, joten totta kai se näkyy näissä tilastoissa.  Tuomas Pere

    Raumalla telakka on tehnyt paluun laivanrakentajien kärkikastiin, ja Euraan on tullut paljon tontteja pk-yrityksille. Raumalla kaupungin rooli on ollut aktiivinen kaavoituksessa. Muun muassa nämä ovat asioita, jotka ovat Kuntarankingin sijoituksen taustalla.

    Lounais-Suomen positiiviset tuuletkin varmasti vaikuttavat, uskoo Pere. Rauman vanavedessä Kuntarankingissa tulee Turun seutu, joka sijoittui kärkikolmikkoon toista kertaa peräkkäin.

    – Muutaman vuoden aikana yritykset ovat saaneet merkittäviä voittoja, on tullut tilauksia. Teollisuus on mennyt hyvin paljon eteenpäin, joten totta kai se näkyy näissä tilastoissa.

    Idän ja lännen erot kasvaneet

    Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemästä selvityksestä käy ilmi, että Suomen itä- ja länsipuolten väliset erot näyttävät kasvaneen. Rankingin kymmenen parhaan joukossa on paljon läntisen Suomen seutukuntia. Ne ovat viime vuosien nousukauden selkeitä hyötyjiä.

    – Länsi-Suomen alueet ovat päässeet paremmin kiinni viime vuosien talouskasvuun. Itä-Suomessa on ollut enemmän haastetta tässä suhteessa, Jari Huovinen EK:sta sanoo.

    Saman suuntaista jakoa on ollut nähtävissä myös aikaisemmissa Kuntarankingeissa, mutta nyt jako on selvästi voimakkaampi kuin aikaisemmin.

    – Kuilu on leventynyt. Tietysti on hyvä muistaa, että kun kyse on moniulotteisesta vertailusta, jossa hyödynnetään sekä tilastomuuttujia että yrityskyselyn vastauksia, yksikään seutu ei ole paras tai heikoin kaikilla osa-alueilla. Kaikilta löytyy vahvuuksia ja kehityskohteita, Huovinen sanoo.

    Hän nostaa esimerkiksi Itä-Suomen. Siellä monilla seuduilla on vahvasti alueeseen sitoutuneita yrittäjiä, jotka haluavat olla mukana alueen kehityksessä. Se on seuduille arvokas voimavara.

    Yleissävy kriittinen

    Selvityksen mukaan yritysten näkemykset paikallisesta elinkeinopolitiikasta, sijainnin sopivuudesta, kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja yleisestä yritysilmapiiristä ovat koko maan tasolla plussan puolella.

    Kaiken kaikkiaan yrityskentässä näkyy kuitenkin kriittisyyttä. Eniten kehitettävää on kuntien yrityspalveluissa sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisessä palvelutuotannon työnjaossa.

    – Yleissävy yrityskyselyn puolella on kohtuullisen kriittinen. Paikallisia toimintaympäristöjä arvioidaan kohtuullisen toimiviksi, kuntapäättäjien toiminta on tyydyttävällä tasolla. Paljon on kehitettävää myös niillä seuduilla, jotka menestyvät kyselyssä hyvin, Jari Huovinen sanoo.

    Meillä on työpaikkoja ja hyvää kehitystä, mutta meidän pitäisi uskaltaa kertoa se koko Suomelle. Tuomas Pere

    Kehitettävää on Rauman seudullakin. Parannettavaa olisi muun muassa liikennejärjestelyissä, jotka ovat etenkin teollisuudessa elintärkeät.

    Pintoksen toimitusjohtaja Tuomas Pere nostaa kaikkein tärkeimmäksi vetovoimaisuuden. Sitä pitäisi lisätä.

    – Rauman seutu on muuttotappioaluetta ja se on iso haaste. Yritysten, kuntien ja kaupunkien pitäisi miettiä, miten saisimme ihmisiä muuttaman tänne. Meillä on työpaikkoja, hyvää kehitystä, hyvä asua ja elää, mutta meidän pitäisi uskaltaa kertoa se koko Suomelle, Pere sanoo.

    Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu–tammikuussa yhteensä 1 134 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita on vajaat 85 000.

    Viemäritöissä löytyi puolitoista tuhatta hopearahaa – konservoitu Ulvilan aarre näytteille Kansallismuseoon

    Viemäritöissä löytyi puolitoista tuhatta hopearahaa – konservoitu Ulvilan aarre näytteille Kansallismuseoon


    Satakunnassa sijaitsevan Ulvilan keskiaikainen raha-aarre tuodaan konservoituna yleisön nähtäville Kansallismuseoon Helsinkiin. Raha-aarre on yleisön nähtävillä museossa helmikuun 20. päivästä kesäkuun alkuun. Aarrekätkö löytyi vuonna 2004...

    Satakunnassa sijaitsevan Ulvilan keskiaikainen raha-aarre tuodaan konservoituna yleisön nähtäville Kansallismuseoon Helsinkiin. Raha-aarre on yleisön nähtävillä museossa helmikuun 20. päivästä kesäkuun alkuun.

    Aarrekätkö löytyi vuonna 2004 Ulvilan keskiaikaisesta kirkosta sakastin vierestä viemäröintitöiden yhteydessä. Tinakannun sisällä oli nahkapussi, jossa oli noin puolitoista tuhatta keskiaikaista hopearahaa.

    Rahat Itämeren piiristä

    Rahat on todennäköisesti kätketty 1390-luvulla ja ne ovat pääosin peräisin Ruotsista. Mukana on myös norjalaisia ja liivinmaalaisia rahoja sekä yksi raha Hampurista.

    Kätkön arvo oli aikanaan merkittävä, sillä se vastasi 28 Ruotsin markkaa. Vuonna 1 390 lehmä maksoi kaksi markkaa, joten rahoilla olisi saattanut ostaa noin 15-päisen karjan.

    Kulttuurikummi auttoi

    Ulvilan raha-aarteen konservoinnin mahdollisti kulttuurikummina Suomen Moneta, joka haluaa vaalia kummiuden avulla suomalaista kulttuurperintöä. Moneta pitää tärkeänä, että Ulvilan kätkön rahat säilyvät hyvin konservoituina muistoina tuleville sukupolville.

    – Kulttuurikummien ansiosta tehdään näkyväksi usein kulissien taakse jäävää konservointityötä, joka mahdollistaa näiden ainutlaatuisten esineiden säilymisen, sanoo Kansallismuseon tiedotteessa konservointiyksikön päällikkö Eero Ehanti.

    Ulvila oli keskiajalla yksi Suomen harvoista kaupungeista. Se menetti kaupunkioikeudet 1558, kun Juhana-herttua siirsi kaupungin nykyisen Porin paikalle.

    Rauman saksihyökkääjä tuomittiin yli kahdeksi vuodeksi vankilaan

    Rauman saksihyökkääjä tuomittiin yli kahdeksi vuodeksi vankilaan


    Raumalla ihmisten kimppuun saksien kanssa viime marraskuussa hyökännyt mies on tuomittu kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen. Tuomio annettiin tapon yrityksestä, huumausaineen käyttörikoksesta, törkeästä kotirauhan rikkomisesta, laittomasta...

    Raumalla ihmisten kimppuun saksien kanssa viime marraskuussa hyökännyt mies on tuomittu kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen.

    Tuomio annettiin tapon yrityksestä, huumausaineen käyttörikoksesta, törkeästä kotirauhan rikkomisesta, laittomasta uhkauksesta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. 19-vuotias mies tuomittiin lisäksi maksamaan erilaisia korvauksia yli 10 000 euroa.

    Tunkeutui sakset kädessä asuntoon

    Raumalaismies otettiin kiinni marraskuun alussa, kun hän kävi usean ihmisen kimppuun saksien kanssa.

    Mies oli hyökännyt saksien kanssa Suvitien ja Syväraumankadun vieressä olevalla laiturilla olleen toisen miehen kimppuun. Hän oli uhannut tappaa miehen ja lyönyt tätä saksilla. Uhri oli saanut torjuttua iskut ja päässyt pakenemaan.

    Tämän jälkeen saksien kanssa liikkunut mies oli jatkanut matkaansa kohti keskustaa ja hyökännyt talon edustalla olleiden kahden miehen kimppuun ja uhannut tappaa heidät. Hyökkäyksen kohteena olleet miehet pakenivat taloon, mutta hyökkääjä pääsi asuntoon sisälle rikkoen ikkunan. Hän yritti vahingoittaa asunnossa olleita, mutta he onnistuivat välttämään iskut.

    Poliisi sai miehen kiinni asunnosta nopeasti. Saksien kanssa riehunut mies taltutettiin sähkölamauttimella. Mies oli käyttänyt teon aikaan amfetamiinia, kannabista ja lääkettä, joka sisälsi metyylifenidaattia.

    Lue lisää:

    Mies hyökkäsi ihmisten kimppuun saksilla Raumalla – poliisi joutui taltuttamaan miehen sähkölamauttimella

    Porin keskustaan syttyi kynttilämeri Olli Lindholmin muistoksi:

    Porin keskustaan syttyi kynttilämeri Olli Lindholmin muistoksi: "Olli kosketti kaikkia"


    Porin torille syttyi tiistaina illalla kynttilämeri toissayönä sairauskohtaukseen kuolleen Olli Lindholmin muistoksi. Paikalle oli kerääntynyt satoja suru-uutisen pysäyttämiä porilaisia. Moni oli pukeutunut Ässä-vaatteisiin, sillä Lindholm...

    Porin torille syttyi tiistaina illalla kynttilämeri toissayönä sairauskohtaukseen kuolleen Olli Lindholmin muistoksi. Paikalle oli kerääntynyt satoja suru-uutisen pysäyttämiä porilaisia. Moni oli pukeutunut Ässä-vaatteisiin, sillä Lindholm tunnettiin intohimoisena Ässä-fanina.

    Tunnelma Lindholmin syntymäkaupungissa oli lähes harras, mutta monen mieleen nousi jo paljon iloisia muistoja ja hienoja kokemuksia Yö-yhtyeen keikoista.

    Jenni Joensuu / Yle

    – Olen koko nuoruuteni kuunnellut Ollin musiikkia. Olemme myös tavanneet keikalla. Minulle oli tärkeätä tulla tänne torille, kertoo kyyneleitään pyyhkivä nainen.

    Hänen ystävättärensä sanoo, että Olli kosketti kaikkia. Porin torillekin oli saapunut paljon eri-ikäisiä ihmisiä.

    – Ehkä yllättävintä tässä on se, että täällä on torilla on paljon teini-ikäisiä. 14-16-vuotiaat tytöt ja pojat ovat tulleet tänne kynttilä mukanaan.

    Jenni Joensuu / Yle

    Uutinen Lindholmin kuolemasta tuli porilaisille täytenä yllätyksenä ja sitä oli vaikea käsittää.

    – Ensimmäinen ajatus oli, että tämä ei ole totta. Ei niin hyvässä kunnossa oleva mies voi kuolla, kertoo porilaismies.

    Torilla kajahti useampaan otteeseen myös yhteislaulu, kun Lindholmin ja Yön fanit lauloivat yhtyeen lauluja.

    – Ollin kanssa oltiin tuttuja pitkään. Minä olin fiftari ja hän punkkari, mietti Rakkaus on lumivalkoinen -kappaletta torilla laulanut mies.

    Jenni Joensuu / Yle

    10:08 Korjattu päivä: tapahtuma oli tiistai-iltana eikä keskiviikkona.

    Lue lisää:

    The Voice of Finlandin nauhoitetu jaksot esitetään normaalisti – mukana kunnianosoitus Olli Lindholmille

    Jussi Hakulinen: "Olli Lindholm tunnisti hyvän biisin ja laittoi kappaleeseen kaikkensa"

    Olli Lindholmin kuolema pysäytti vakiokuntosalilla, Tampereella ja Porissa: "Melkein kuin olisi tuttu mennyt"

    Suvi Teräsniska luhistui keittiön lattialle kuultuaan oppi-isänsä Olli Lindholmin kuolemasta: "Ikävä on pohjaton"

    Jussi Hakulinen:

    Jussi Hakulinen: "Olli Lindholm tunnisti hyvän biisin ja laittoi kappaleeseen kaikkensa"


    Tästä on kyseYö-yhtyeen entinen jäsen Jussi Hakulinen on järkyttynyt Olli Lindholmin kuolemasta.Hakulinen jätti Yön 1985, mutta esiintyi myöhemmin yhtyeen kanssa ja teki sille kappaleita.Hakulisen välit Lindholmiin katkesivat pahasti yhdestä...

    Tästä on kyseYö-yhtyeen entinen jäsen Jussi Hakulinen on järkyttynyt Olli Lindholmin kuolemasta.Hakulinen jätti Yön 1985, mutta esiintyi myöhemmin yhtyeen kanssa ja teki sille kappaleita.Hakulisen välit Lindholmiin katkesivat pahasti yhdestä kappaleesta syntyneen riidan takia.

    Yö-yhtyeen alkuperäisjäsen, monien yhtyeen legendaarisimpien kappaleiden säveltäjä ja sanoittaja Jussi Hakulinen sanoo, ettei ole vielä päässyt yli tiedosta, että yhtyeen keulakuva Olli Lindholm on kuollut.

    Yle tapasi syvästi järkyttyneen Hakulisen tämän kotikaupungissa Porissa vain muutama tunti sen jälkeen, kun tieto Lindholmin kuolemasta tuli julkisuuteen.

    – Hiljaiseksi vetää. Ollilla oli lahjoja vaikka mihin. Lahjakkaimmillaan hän oli biisinteossa, kunhan hän vain uskoi itseensä, Hakulinen sanoo.

    Tähteyttä ja riitoja

    Hakulinen ja Lindholm olivat mukana perustamassa Yö-yhtyettä 1980-luvun alussa. Hakulisen käsialaa ovat muun muassa Yön ja Suomi-rockin tunnetut hitit Joutsenlaulu, Särkynyt enkeli ja Likaiset legendat.

    Porilaisnuoret nousivat koko Suomen tietoisuuteen ja menestykseen, mutta Hakulinen jätti yhtyeen jo vuonna 1985. Myöhemmin Hakulinen teki taas kappaleita Yölle – muun muassa kappaleen Rakkaus on lumivalkoinen – ja kävi jopa laulamassa yhtyeen konserteissa, mutta edessä oli uusi välirikko 2000-luvulla.

    Hiljaiseksi vetää. Jussi Hakulinen

    – Meidän välimme menivät poikki, kun tein 8-minuuttisen kappaleen perheestäni ja suvustani, nimeltään Kun nuoruus katoaa. Olli tykkäsi kappaleesta, mutta hän ei onnistunut pääsemään siihen sisälle. Minä lauloin biisin levylle. Olli päätti, että kappaletta ei oteta mukaan konserttikiertueelle. Sanoin, että tähän yhteistyömme loppuu, Hakulinen sanoo.

    "Olli laittoi kappaleeseen kaikkensa"

    Jussi Hakulisen mukaan välit Lindholmiin eivät korjaantuneet enää välien särkymisen jälkeen. Välirikossa saattoi olla jotain porilaista jääräpäisyyttä.

    Yön Olli Lindholm kuoli maanantain ja tiistain välisenä yönä.Tapio Nykänen / Yle

    – Olen tietoisesti pysynyt poissa suomalaisesta musiikkikulttuurista. Siinä ei ole tapahtunut paljon hyvää. Mutta Olli tunnisti hyvän biisin ja laittoi kappaleeseen kaikkensa, Hakulinen sanoo.

    16:46 Korjattu Kun nuoruus katoaa -kappaleen ajankohta.

    Olli Lindholmin kuolema pysäytti vakiokuntosalilla, Tampereella ja Porissa:

    Olli Lindholmin kuolema pysäytti vakiokuntosalilla, Tampereella ja Porissa: "Melkein kuin olisi tuttu mennyt"


    Uutinen muusikko Olli Lindholmin kuolemasta otettiin vastaan tyrmistyneenä Porissa ja Tampereella. Porissa kasvanut Lindholm asui yli 30 vuotta Tampereella. Olli Lindholm oli tuttu näky Fressi-kuntosalilla Tampereen Tammelassa. Keskusvastaava Martti...

    Uutinen muusikko Olli Lindholmin kuolemasta otettiin vastaan tyrmistyneenä Porissa ja Tampereella. Porissa kasvanut Lindholm asui yli 30 vuotta Tampereella.

    Olli Lindholm oli tuttu näky Fressi-kuntosalilla Tampereen Tammelassa.

    Keskusvastaava Martti Eriksson järkyttyi suru-uutisesta.

    – Oli raskas uutinen ja iso yllätys. Hän oli meidän pitkäaikainen kanta-asiakkaamme. Ihmiset ovat täällä ihmeissään, hän kuitenkin kävi täällä säännöllisesti liikkumassa, Eriksson sanoo.

    Fressin keskusvastaava Martti Eriksson järkyttyi Lindholmin kuolemasta. Matias Väänänen / Yle

    Lindholm puhui julkisuudessa usein rakkaasta kuntoiluharrastuksestaan.

    – Hän on ollut täällä monelle tuttu kasvo. Mutta meille oli tärkeää, että hän sai olla täällä yksi muiden joukossa. Hän sai liikkua kaikessa rauhassa ja varmaankin juuri siksi viihtyi täällä niin monta vuotta, Eriksson sanoo.

    "Olli on aina ollut kova jätkä"

    Myös Tampereen kadulla suru-uutinen kosketti.

    Harri Kopra ja Ulla Lahtinen arvostavat Lindholmin elämäntyötä.Mari Siltanen / Yle

    Lempääläläiset Harri Kopra ja Ulla Lahtinen sanovat, että kuolema yllätti.

    – Suu jäi auki, Lahtinen sanoo.

    – Järkyttävää. Liiippaa läheltä, tulilinjalla ollaan ikäryhmänä, Kopra sanoo.

    – Olli on aina ollut kova jätkä. Oman elämänsä kulkija, arvostan kovasti. Hän sanoi asiat suoraan, ei peitellyt eikä kierrellyt, eikä ymmärtääkseni puhunut pahaa toisista selän takia, hän jatkaa.

    Pariskunta kiittelee Yön vanhoja klassikkoja, mutta piti myös yhtyeen uusista lauluista. Harri Kopra piti Lindholmin äänestä, tavasta laulaa ja kappaleiden sanoista.

    – Sävellykset ovat aika yleisiä, mutta sanat on usein todella hyvät. Niissä on tarina. Ja sanoista saa selvän. Nykyartistit esittävät hyviä kappaleita, mutta ei tahdo saada selvää sanoista, Kopra kertoo.

    "Kauniita muistoja jää hänestä"

    Tamperelainen Arja Kangasmäki oli monta kertaa Olli Lindholmin keikoilla.

    – Ei ole totta. Oikeasti, hyvänen aika sentään, meni hyvä laulaja. Hän oli ihana laulaja, kauniita muistoja jää hänestä.

    – Aina menin keikalle, kun pääsin. Nyt se on ilmeisesti ohi. Mieleeni jää vauhdikas ja hyvä esiintyjä, Kangasmäki sanoo.

    Laila ja Eero KestinmäkiMari Siltanen / Yle

    Eero ja Laila Kestinmäki muuttivat Lindholmin tavoin Porista Tampereelle.

    – Siinä mielessä vähän melkein kuin olisi tuttu mennyt, vaikka ei henkilökohtaisesti tunnettu, Eero Kestinmäki sanoo.

    Laila Kestinmäki oli töissä Olli Lindholmin äidin kanssa samassa työpaikassa.

    – Hänen äitinsä oli oikein mukava työkaveri. Kamalalta tuntuu, kun nuori ihminen lähtee.

    "Onhan se aina porilainen"

    Suru-uutinen järkytti myös Porissa.

    – Kuulin uutisen. Ihmetyttää, nuori äijä vielä, Olavi Mäntynen sanoo.

    – On se kova paukku, tuollainen äijä lähtee tästä yhtäkkiä pois. Liian aikaisin lähdetään.

    Myös nuoret naiset Noora Pietilä ja Roosa Soininen yllättyivät suru-uutisesta.

    – Onhan se nyt aina porilainen. Ohjelmissa Pori aina jotenkin mainitaan. Luulen, että monia porilaisia koskettaa. Yö on niin Pori-juttu.

    Raumalainen Tea Vahala on ollut Yö-fani 25 vuotta. Viimeksi hän oli keikalla Tampere-talossa.

    – Yö-fanina ihan kauheaa. Luulin, että se on vitsi. Järkyttävää.

    Vahala aikoo kuunnella Rakkaus on lumivalkoinen -kappaletta illalla.

    Sirkka Rautiainen on seurannut tarkkaan Voice of Finlandia.

    – Voi sentään, niin nuorena. Kaikkihan tiesi, että hän on porilainen. Kyllä hän Poria mukanansa kuljetti koko ajan.

    Dingon Neumann:

    Dingon Neumann: "Olli Lindholm nukkui pois kohtuuttoman nuorena"


    Tästä on kyseYön keulakuvan Olli Lindholmin kuolema herättää suurta surua toisen porilaisyhtyeen Dingon Pertti Neumannissa.Neumann luonnehtii Lindholmin kuolleen kohtuuttoman varhain.Lindholm oli Neumannin mielestä erittäin iso hahmo...

    Tästä on kyseYön keulakuvan Olli Lindholmin kuolema herättää suurta surua toisen porilaisyhtyeen Dingon Pertti Neumannissa.Neumann luonnehtii Lindholmin kuolleen kohtuuttoman varhain.Lindholm oli Neumannin mielestä erittäin iso hahmo suomalaisessa populaarikulttuurissa.

    Dingo-yhtyeen keulakuva Pertti "Nipa" Neumann suree Yö-yhtyeen laulajan Olli Lindholmin yllättävää kuolemaa.

    – Olli nukkui pois aivan kohtuuttoman nuorena. Kauheaa!

    Neumann sanoo, että hänellä on Lindholmista pelkästään myönteisiä muistoja. Molemmat olivat Pori-rockin nuoria ikoneita, joiden yhtyeet nousivat suomalaisen musiikkielämän huipulle ja nuorisoidoleiksi 1980-luvulla.

    Olli Lindholm jättää ison aukon. Pertti Neumann

    – Kohtasimme ensi kertaa yhteisellä treenikämpällä vuonna 1983. Tovi on niistäkin ajoista vierähtänyt. Meillä on aina ollut hyvät välit, Neumann sanoo.

    Neumann arvioi, että Olli Lindholmilla oli erittäin iso merkitys suomalaiselle musiikkielämälle.

    – Hän jättää ison aukon. Olli Lindholm oli omasta mielestäni näkyvä, kuuluva ja vaikuttava hahmo suomalaisessa populaarimusiikin kentässä. Hänen muistonsa elää.

    Lue lisää:

    Laulaja Olli Lindholm on kuollut viime yönä – "Olli kertoi, että on huolissaan terveydestään"

    Laulaja Olli Lindholm on kuollut viime yönä –

    Laulaja Olli Lindholm on kuollut viime yönä – "Olli kertoi, että on huolissaan terveydestään"


    Suositun Yö-yhtyeen laulaja Olli Lindholm on kuollut 54-vuotiaana. Asian vahvistaa Ylelle Propromotion Oy:n toimitusjohtaja Taija Holm. Lindholm kuoli Holmin mukaan sairauskohtaukseen viime yönä. – Olen niin järkyttynyt, etten voi kommentoida...

    Suositun Yö-yhtyeen laulaja Olli Lindholm on kuollut 54-vuotiaana. Asian vahvistaa Ylelle Propromotion Oy:n toimitusjohtaja Taija Holm.

    Lindholm kuoli Holmin mukaan sairauskohtaukseen viime yönä.

    – Olen niin järkyttynyt, etten voi kommentoida muuta. Toivotan voimia omaisille, Taija Holm sanoo.

    Asiasta kertoi ensin Ilta-Sanomat. Asiasta kertoi myös Yö-yhtye virallisella Facebook-tilillä.

    – Olli oli meille paljon enemmän kuin bändikaveri. Hän oli meille sydänystävä, joka oli aina omiensa puolella. Hän jätti meille lukuisia muistoja sekä laulut, jotka elävät aina. Omaisille haluamme esittää osanottomme. Toivomme heille voimia surutyöhön.

    Kuolema tuli täytenä yllätyksenä. Bändin jäsenet ovat niin järkyttyneitä, etteivät pysty kommentoimaan asiaa.

    Olli Lindholm syntyi vuonna 1964 Porissa. Lindholm oli mukana perustamassa Yötä 1981, ja heti yhtyeen debyyttialbumi Varietee myi yli 80 000 kappaletta eli heittämällä yli kultalevyn rajan.

    Yle

    Yhtyeen suurin hittilevy on vuoden 2003 Rakkaus on lumivalkoinen. Olli Lindholm voitti Iskelmä-Finlandian vuonna 2008.

    Useita hittejä

    Jo 1980-luvulla kansansuosioon nousseen Yön solisti on viime vuosina tuomaroinut suuria katsojamääriä kerännyttä Nelosen laulukilpailua The Voice of Finlandia.

    Kaksi vuotta sitten Lindholm osallistui myös maan suurimpia musiikin alan tähtiä yhteen kokoavaan Vain elämää -televisio-ohjelmaan.

    Yö-yhtyeen oli määrä aloittaa useita paikkakuntia kattava akustinen kiertue Valkeakoskelta perjantaina. Tiketti-lippupalvelussa lukee, että keikka on peruttu.

    Yön hittikappaleisiin eri vuosikymmeniltä lukeutuvat tunnetuimpina Joutsenlaulu, Rakkaus on lumivalkoinen ja Pettävällä jäällä. Yhtyeen 21 studioalbumin lisäksi Olli Lindholmilla on neljä soololevyä. Iskelmä-Finlandian hän voitti vuonna 2008.

    Olli Lindholm asui Tampereella. Hänellä on kaksi aikuista lasta.

    Näin Lindholm kuvasi itseään viime lokakuussa Yle Areenan haastattelussa.

    – Minusta on niin moneksi. Yhtä lailla on se Voicen kyynelehtivä Olli, tilanteen vaatima kova Olli ja kotona tyttären kanssa hassu Olli. Ihmisten olisi hyvä tietää, että jos he luovat jotain kuvaa minusta, niin he miettisivät, että millainen mä oikeesti oon. Kuuntelis vaikka sitä musiikkia.

    Terveyshuolet varjostivat

    Viime vuosina Lindholmin tulevaisuudensuunnitelmia varjostivat terveysongelmat, kertoo kirjailija Arno Kotro. Hän kirjoitti toissavuonna ilmestyneen Lindholmin elämäkerran Yhden miehen varietee.

    – Olli kertoi, että on huolissaan terveydestään ja että verenpaine on ihan helvetillinen.

    – Hermosto kävi ylikierroksilla, ja hän joskus luonnehti, että olo on usein kuin lenkkeilijällä jota vastaan tulee karhu, Kotro toteaa Ylelle.

    Lindholmin kuolemaan johtaneen sairaskohtauksen laadusta ei ole kuitenkaan kerrottu tarkemmin.

    Katja Halinen / YlePorin kaupunki suruliputtaa

    Porin kaupunki järjestää tänään 12. helmikuuta suruliputuksen Olli Lindholmin muistolle. Lindholm oli syntyjään porilainen ja suruliputus järjestetään keskeisissä keskustan alueen kiinteistöissä ja niissä oppilaitoksissa, joissa Lindholm opiskeli.

    Tieto Lindholmin poismenosta otettiin kaupungilla surullisena vastaan.

    – Haluamme välittää lämpimän osanoton Lindholmin omaisille. Kaupungilla ja Lindholmilla oli yhteisiä suunnitelmia, mutta valitettavasti koskaan ei voi olla varma, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olli oli aina porilainen, sanoo Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen.

    Ihmiset alkoivat tuoda muistokynttilöitä Porin torille tiistaina päivän hämärtyessä. Rami Koivula / Yle

    Porin kaupunki perustaa Lindholmille muistopaikan Porin torin Satakieli-lavalle. Sinne voi tuoda laulajan muistoksi esimerkiksi kynttilöitä. Toive muistopaikasta on tullut kaupunkilaisilta.

    Tampere ei suruliputa tänään virallisesti, kerrotaan pormestarin kansliasta.

    Lue lisää:

    The Voice of Finlandin nauhoitetut jaksot esitetään normaalisti – mukana kunnianosoitus Olli Lindholmille

    Jussi Hakulinen: "Olli Lindholm tunnisti hyvän biisin ja laittoi kappaleeseen kaikkensa"

    Olli Lindholmin kuolema pysäytti vakiokuntosalilla, Tampereella ja Porissa: "Melkein kuin olisi tuttu mennyt" Suvi Teräsniska luhistui keittiön lattialle kuultuaan oppi-isänsä Olli Lindholmin kuolemasta: "Ikävä on pohjaton"

    Dingon Neumann: "Olli Lindholm nukkui pois kohtuuttoman nuorena"

    Ässät kunnioittaa Olli Lindholmin muistoa: Hiljainen hetki torstain ottelussa

    Pomarkku juhlii "kotikylän pojan" kanssa – Olli Lindholm hakee edelleen mielenrauhaa mummulan pihamaalta

    Yön Olli joululauluista: "Kyllä minä varpusta kuuntelen ennemmin kuin sikaa"

    Elävä arkisto: Olli Lindholmin oppivuodet

    Jutun kommentointi on avoinna 12.2.2018 kello 22:00 asti.

    Päivitetty 12.2. klo 17.20: Juttuun lisätty elämäkerturi Arno Kotron kommentit.

    Porin Yyteriin uusi suurhotelli ja tekojärvi?

    Porin Yyteriin uusi suurhotelli ja tekojärvi?


    Tästä on kysePorin Yyteriin suunnitellaan uutta asemakaavaa UPM-Kymmenen omistamalle alueelle.Asemakaavamuutos mahdollistaa toteutuessaan suuren hotellin rakentamisen.Kaavassa lisättäisiin Yyteriin myös uusia suojelualueita.Porin Yyterin kuuluisien...

    Tästä on kysePorin Yyteriin suunnitellaan uutta asemakaavaa UPM-Kymmenen omistamalle alueelle.Asemakaavamuutos mahdollistaa toteutuessaan suuren hotellin rakentamisen.Kaavassa lisättäisiin Yyteriin myös uusia suojelualueita.

    Porin Yyterin kuuluisien hiekkadyynien ja uimarannan lähettyville saattaa nousta uusi hotelli ja runsaasti uusia mökkejä, jos UPM-Kymmenen omistaman alueen asemakaavamuutos menee läpi.

    Yyterin santojen eteläosaan metsäalueelle ja lähelle rantaa voisi ehdotuksen pohjalta nousta kuusikerroksinen kylpylähotelli, vesiallas ja jopa 175 loma- ja matkailupalvelurakennusta.

    Kylpylähotelli voisi laajuudeltaan olla suurempi kuin esimerkiksi Naantalin kylpylä. Hotellirakennusten rakennusoikeus olisi 32 000 kerrosneliömetriä.

    Hotellin lähelle kaivettava vesiallas täytettäisiin luonnonvedellä. Allas olisi pituudeltaan 520 metriä ja leveydeltään keskimäärin 120 metriä. Sen suurin syvyys olisi kolme metriä ja se sijaitsisi puolen kilometrin päässä meren rannasta. Altaan keskellä sijaitsisi saari.

    Altaalle on tarkoitus keskittää matkailu- ja virkistyspalveluita.

    Merkittävä koko Satakunnalle

    Kaavasuunnitelma on ollut maanantaina Porin kaupunginhallituksen käsittelyssä. Suunnitelmassa todetaan, että hanke on erittäin merkittävä Yyterin ja koko Satakunnan kannalta.

    Porin Yyterissä sijaitsee jo tällä hetkellä yksi kylpylähotelli, joka on rakennettu 1970-luvun puolivälissä.

    Kaavamuutoksessa halutaan ottaa huomioon myös Yyterin merkittävät luontoarvot. Siinä muun muassa muutettaisiin Yyterin rantavyöhykettä luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojelualueen koko olisi 33 hehtaaria.

    Kaupunginjohtaja hotellista: Tervetuloa!

    Kaavamuutos ei vielä toteuduttuaan itsessään tarkoita, että Porissa alettaisiin rakentaa uutta hotellia. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen toteaa Ylelle, että hän ei ota kantaa siihen, nouseeko Yyteriin uusi hotelli vai ei. Hän kuitenkin toivottaa uuden hotellin tervetulleeksi.

    Kaavaehdotuksessa arvioidaan, että kaikki alueen yrittäjät hyötyvät siitä, että Yyteriin tulee lisää toimintaa. Uusien palvelujen toivotaan tuovan uusia matkailijoita alueelle myös talviaikaan.

    Uusien palvelujen toivotaan luovan Poriin myös runsaasti uusia työpaikkoja.

    Väitös: Eläkeläiset valtaavat tilaa kaupungista – muut mukautuvat

    Väitös: Eläkeläiset valtaavat tilaa kaupungista – muut mukautuvat


    Ihmiset viihtyvät ikätovereidensa seurassa. On siis luonnollista, että eläkeläisiä muuttaa sinne, missä heitä asuu jo ennestään. Näin naapurustosta löytyy seuraa, ja kaupungille on helppo lähteä porukalla päiväkahveille. Perjantaina...

    Ihmiset viihtyvät ikätovereidensa seurassa. On siis luonnollista, että eläkeläisiä muuttaa sinne, missä heitä asuu jo ennestään. Näin naapurustosta löytyy seuraa, ja kaupungille on helppo lähteä porukalla päiväkahveille.

    Perjantaina Tampereen yliopiston Porin-yksikössä väittelevä Antti Wallin toteaa eläkeläisten valtaavan kaupungeista entistä enemmän tilaa. Sosiologian alaan kuuluvan väitöskirjan mukaan muutos on alkanut jo vuosituhannen alussa. Muutos kiihtyy uusien ikäluokkien eläköityessä.

    – Suuret ikäluokat on ensimmäinen sukupolvi, joka on tottunut kuluttamaan, istumaan kahviloissa ja matkustamaan. Tällainen eläkeläisten käyttäytyminen lisääntyy jatkossa luultavasti entisestään, Wallin toteaa.

    Kahvilla pistäytyminen on tärkeä osa päivää

    Porissa eläkeläisten baariparlamentteja on helppo löytää mistä tahansa kauppakeskuksesta. Pentti Rantanen parantaa maailmaa kauppakeskus BePopissa, jossa väkeä on parhaimmillaan koolla toistakymmentä. Puheenaiheet kumpuavat usein aamun sanomalehdestä.

    Rantasen mielestä eläkeläiset ovat kokoontuneet Porissa jo vuosikymmenien ajan, mutta tavat ovat vähitellen muuttuneet. Ensin seisoskeltiin kauppatorilla, vakiopaikoilla.

    – Sen jälkeen ihmiset huomasivat, että ahaa, menemme baariin kahville porukalla ja keskustelemme siellä asiat kuntoon. Niin kuin teemmekin, Rantanen sanoo.

    Esko Oksasen päivärutiiniin kuuluu tuttavien tapaaminen kauppakeskus IsoKarhussa. Moottoripyöriä harrastava joukko odottelee uutta ajokautta kahvikupin äärellä.

    – On tärkeää, että syntyy tällainen päivän aktiviteetti, kun minäkin asun yksin. Kokoontuminen kahvilassa on hyvin tärkeää päivän kulussa.

    Kahvilta baariparlamenttilaisten päivä jatkuu kotiin syömään ja päiväunille.

    – Vatsan viereen maate. Sitä se on, kuvailevat Porin vapaat miehet.

    Asuinalueet eriytyvät ikäryhmien mukaan

    Koska eläkeläisten määrä kaupunkikeskustoissa lisääntyy ja he viettävät aikaansa palvelujen parissa, alkavat yrittäjät vääjäämättä suunnata tarjontaansa ikäihmisille.

    – Kaupalliset toimijat, kaupunkisuunnittelijat ja muut kaupunkilaiset mukautuvat heidän tarpeisiinsa. Uskon, että esimerkiksi kahviloita perustetaan sinne, missä liikkuu ikäihmisiä, Antti Wallin kertoo.

    Antti Wallin kokee lähtökohtaisesti hyväksi asiaksi, että ihmiset liikkuvat kaupungilla ja löytävät sieltä seuraa. Ikäihmisten suosimat paikat profiloituvat kuitenkin herkästi ikäihmisten paikoiksi eivätkä enää houkuta nuoria.

    Sama ilmiö koskee asuinalueita. Käy helposti niin, että ikäihmiset asuvat yhdellä alueella, työikäiset toisella ja opiskelijat kolmannella.

    – Jos joku asuinalue ikääntyy, siitä tulee hiljaisempi ja vähemmän dynaaminen paikka. Sekään ei välttämättä ole toivottavaa. Vanhemmat ihmiset kaipaavat ympärilleen myös nuorempaa väkeä, Wallin toteaa.

    Antti Wallin väittelee vanhusten keskittymisestä kaupunkien keskustaan.Jenni Joensuu / YleEläköityvillä on valtaa ohjata kehitystä

    Nyt eläköityvällä sukupolvella on Antti Wallinin näkemyksen mukaan valtaa määritellä kaupunkien ja yhteiskunnan kehitystä. Ikäihmisten ryhmittymissä ei sinänsä ole mitään pahaa. Jos asuinalueella asuu samankaltaisia ihmisiä, yhteisön muodostaminen on helpompaa.

    Ihmiset luovat kysynnän, ja alueelle muodostuu juuri heille sopivia palveluja. Yhdessä tekeminen ja harrastaminenkin on helpompaa, jos samasta asiasta kiinnostuneita löytyy lähipiiristä useampia.

    – Ihmiset kehittävät luonnostaan tällaista seurallista yhteistoimintaa tehdäkseen omasta elämästään parempaa, Wallin toteaa.

    Siitä huolimatta hän toivoisi, että kehittyvissä kaupunkirakenteissa olisi yhtä lailla tilaa niin nuorille kuin vanhoillekin.

    – Toivon, että kaikki pystyisivät elämään sovussa ja ymmärtämään erilaisuutta. Kaupungin sekoittuneisuus olisi mielestäni vain hyvä asia. Se kasvattaa, kun joutuu tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen.

    Aiheesta voi keskustella tämän artikkelin alla kello 22:een saakka.

    Turun telakan alihankkijat ihmettelevät, missä ovat sadat työttömät metallimiehet –

    Turun telakan alihankkijat ihmettelevät, missä ovat sadat työttömät metallimiehet – "Haettu on kissojen ja koirien kanssa eikä ole löydetty"


    Turussa sijaitsevan Laivasähkötyön toimitusjohtaja Juha Hietarinta ihmettelee viime aikojen uutisointia Lounais-Suomen työttömistä laivanrakentajista. Alueella pitäisi olla jopa tuhat työtöntä metallimiestä, joita kiinnostaisi...

    Turussa sijaitsevan Laivasähkötyön toimitusjohtaja Juha Hietarinta ihmettelee viime aikojen uutisointia Lounais-Suomen työttömistä laivanrakentajista. Alueella pitäisi olla jopa tuhat työtöntä metallimiestä, joita kiinnostaisi telakkateollisuus. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

    – Ihmettelen hiukan tätä, koska omakohtainen kokemus on ihan toinen, Juha Hietarinta sanoo.

    Laivasähkö on toiminut telakkateollisuudessa jo vuosikymmeniä sekä kokonaistoimittajana että alihankkijana. Hietarinta sanoo, että yritys etsii parhaillaankin hitsaajia.

    – Avoimeen hitsarin paikkaan ei ole tullut yhtään ainoaa hakemusta, Hietarinta ihmettelee.

    Laivasähkötyön toimitusjohtaja Juha Hietarinta työllistää suoraan 160 ihmistä. Kaikki työntekijät ovat suomalaisia.Yrjö Hjelt / Yle

    Soittokierros varsinaissuomalaisiin metallialan yrityksiin vahvistaa Hietarinnan ihmetyksen. Alueen työttömät metallimiehet eivät jostain syystä hae avoinna olevia työpaikkoja.

    Apuna kissat ja koirat

    Laivojen sisustukseen ja ulkokansiin erikoistuneen NITin toimitusjohtaja Jari Suominen sanoo, että yritys on yrittänyt löytää metallimiehiä suorahakuna, TE-toimiston kautta ja henkilöstövuokrayhtiön kautta – turhaan.

    – Sanotaan, että on satoja tai jopa tuhat metallimiestä työttömänä. Se on outoa, koska haettu on kissojen ja koirien kanssa eikä ole löydetty, Suominen sanoo.

    Me palkataan kaikki, jotka ovat osaavia ja päteviä. Se ei ole kiinni siitä, mistä he ovat kotoisin. Jari Suominen

    Lounais-Suomessa on meneillään ennen näkemätön positiivinen rakennemuutos. Turun ja Rauman telakat sekä Uudenkaupungin autotehdas ovat toimineet vetureina ja luoneet työpaikkoja etenkin Turun seudulle. Vuodesta 2015 lähtien Varsinais-Suomessa on työllistynyt 20 000 ihmistä.

    – Kyllä minä väittäisin, että jos on aktiivinen ja haluaa töitä, niin kyllä metallimiehelle tältä seudulta töitä löytyy, Jari Suominen sanoo.

    NITin toimitusjohtaja Jari Suominen haluaisi palkata pajalleen ohutlevy- ja sisustusmetallimiehiä.Yrjö Hjelt / YLE

    Samaa mieltä on Juha Hietarinta.

    – Jos tilastoissa on satoja työttömiä ja he eivät hae avoimia työpaikkoja, jossakin on vikaa.

    Hietarinnan mielestä kortistossa on eläkeputkessa olevia, työkyvyttömiä ja niitä, joita ei työnteko edes kiinnosta. Kaikki nämä vääristävät kuvaa todellisista työnhakijoista.

    – Viime viikollakin oli tapaus, jossa mies sanoi olevansa kiinnostunut töistä vasta kesän jälkeen eli kun ansiosidonnaiset päivärahat päättyvät.

    – Kun tekee urakkaa vuoden verran, sen jälkeen voi olla kaksi vuotta keskipalkalla ansiosidonnaisella. Miksi silloin tekisi töitä, Hietarinta selittää.

    Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan enimmillään 500 päivältä.

    Onko pulaa työstä vai tekijöistä?

    Telakkateollisuuden ja alihankkijoiden mielestä Lounais-Suomessa on siis pulaa osaavista ammattimiehistä, jotka kykenisivät erilaisiin laivanrakennusalan töihin. Samaa mieltä ollaan myös TE-toimistoissa ja ELY-keskuksissa.

    Miten sitten on mahdollista, että työnantajat valittavat työvoimapulaa ja työntekijät sitä, että eivät pääse töihin?

    – Työllistymisen esteet ovat moninaiset eli työvoiman kohtaanto ei ole mitenkään yksinkertainen juttu, sanoo Varsinais-Suomen TE-toimiston palveluesimies Jukka Vatanen.

    Hänen mukaansa Lounais-Suomen alueella on noin tuhat työtöntä, jotka hakevat sellaisia töitä, joissa voisivat ehkä työskennellä laivanrakennusteollisuudessa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä työttömänä yli sata hitsaajaa.

    Alexandr Fiscev työskentelee NITin konepajalla Turussa.Yrjö Hjelt / Yle

    Kuinka monella metallimiehellä sitten oikeasti on tarvittava ammattitaito ja kunto, jolla pärjää raskaassa teollisuustyössä, se onkin sitten toinen juttu.

    – Sellainen karkea arvio on, että ehkä muutama sata vain, Vatanen sanoo.

    Ulkomaalaiset vie työt

    Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton Satakunnan aluepäällikkö Jouni Nurmela piti Ylen haastattelussa metallimiesten työllistymisvaikeuksien syynä ulkomaista työvoimaa.

    Myös Teollisuusliiton suurimman ammattiosaston eli turkulaisen Teollisuus 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki sanoo, että varsinaista työvoimapulaa ei ole.

    – En usko. Mieluummin otetaan ulkomailta, mistä saadaan mahdollisimman halvalla joku tekijä.

    NITin toimitusjohtaja Jari Suominen kiistää ehdottomasti sen, että työnantaja valitsisi työntekijänsä kansallisuuden mukaan.

    – Ei pidä paikkaansa. Me palkataan kaikki, jotka ovat osaavia ja päteviä. Se ei ole kiinni siitä, mistä he ovat kotoisin. Helpompihan meidän on kommunikoida suomalaisten kanssa.

    Antero Palomäki puolestaan sanoo, että puheet metallimiesten töitten välttelystä ovat puppua.

    – Tuota en allekirjoita. Kun heille tarjotaan kunnolliset työnteon edellytykset, he varmasti hakeutuvat töihin.

    Teollisuus 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki uskoo, että metallimiehiä kiinnostavat työt, jos palkka on kunnollinen.Yrjö Hjelt / Yle

    Palomäen ammattiosaston jäsenistä on työttöminä yli 400 ihmistä. Kuinka moni heistä sitten voisi työllistyä telakkateollisuuden palvelukseen?

    – Puolet todennäköisesti ainakin pienellä lisäkoulutuksella, Palomäki sanoo.

    Miksi he eivät sitten työllisty?

    – Ei siihen ole mitään syytä löytynyt. Ilmeisesti he haluavat kunnon palkan eivätkä tyydy ihan kymmenen euron tuntipalkkaan, Palomäki pohtii.

    Tämä tuntuu aika merkilliseltä, että miksi työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa. Antero Palomäki

    Juha Hietarinta kiistää palkkojen polkemisen. Ammattitaito ratkaisee, kun työntekijä palkataan.

    – Omalta kohdaltani sanon, että meillä noudatetaan työehtosopimuksia ja maksetaan vähintään sen suuruinen palkka, mitä TES edellyttää.

    Ikä ei ole rasite

    Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli ihmettelevät, miten on mahdollista, että Lounais-Suomen työttömät metallimiehet ja muut laivanrakennusalalle haluavat eivät löydä töitä.

    Toisen puolen mielestä töitä ei ole tarjolla. Toinen puoli taas on sitä mieltä, että työ ei kiinnosta.

    – Tämä tuntuu aika merkilliseltä, että miksi työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa, Antero Palomäki sanoo.

    Palomäki pitää yhtenä syynä sitä, että työttömistä 40 prosenttia on yli 50-vuotiaita, joita työnantajat eivät halua.

    Laivasähkötyön toimitusjohtaja Juha Hietarinta on toista mieltä – tässäkin asiassa.

    – Ikä ei ole kriteeri. Jos on valmiiksi ammattilainen, niin totta kai semmoinen on tervetullut.

    Juttua korjattu klo 14.37: Ansiosidonnaista päivärahaa ei makseta kahta vuotta vaan enimmillään 500 päivältä.

    Lue lisää:

    Työvoimapulaa valittelevat telakat haalivat tekijöitä ulkomailta – Työtön laivanrakentaja kysyy: "Miksi minä en kelpaa?"

    Turun teollisuusväki huolissaan työttömistä laivanrakentajista – "Herää epäily, että telakoiden työnantajat haluavatkin tehdä laivat vain halpatyövoimalla"

    Telakoiden työvoimaongelmat eivät yllättäneet työministeriä: "Telakoilla viedään sivummalle ja kuiskutellaan asiasta"

    Lounais-Suomeen kaivataan lääkäreitä ja rakennusmiehiä – "Tilanne on pahin pitkään aikaan"

    HKScan aloittaa yt-neuvottelut – vähennystarve koko konsernissa enintään 220

    HKScan aloittaa yt-neuvottelut – vähennystarve koko konsernissa enintään 220


    HKScan kertoo tiedotteessa suunnittelevansa kustannustehokkuutensa parantamista kaikilla markkina-alueillaan ja aloittaa yt-neuvottelut. Yt-neuvottelut koskevan noin 1200 toimihenkilöä, ylempää toimihenkilöä ja johtoa HKScanin kaikissa...

    HKScan kertoo tiedotteessa suunnittelevansa kustannustehokkuutensa parantamista kaikilla markkina-alueillaan ja aloittaa yt-neuvottelut.

    Yt-neuvottelut koskevan noin 1200 toimihenkilöä, ylempää toimihenkilöä ja johtoa HKScanin kaikissa toimintamaissa. Tuotannon työntekijät ovat neuvottelujen ulkopuolella. Myös Rauman yksikössä työskentelevät ovat pääosin neuvottelujen ulkopuolella.

    Yhtiö kertoo tiedotteessa, että koko konsernissa vähennystarve on enintään 220.

    Toimitusjohtaja Tero Hemmilä sanoo tiedotteessa, että yhtiön kilpailukyky on jatkuvasti heikentynyt.

    – Jotta voimme vahvistaa kilpailuasemaamme tällä alalla, meidän on määrätietoisesti parannettava toimintamme kustannustehokkuutta sekä etsittävä uusia tapoja vastata asiakkaiden odotuksiin ja kuluttajien tarpeisiin kotimarkkinoillamme myös tulevaisuudessa, kertooTero Hemmilä tiedotteessa.

    HKScanin uusi toimitusjohtaja Tero Hemmilä aloitti tehtävässään kaksi päivää sitten. HKScanin pääkonttori sijaitsee Turussa.

    Kuolonkolari Nakkilassa valtatie 2:lla

    Kuolonkolari Nakkilassa valtatie 2:lla


    Satakunnassa valtatie 2:lla Nakkilan ja Harjavallan välillä on sattunut kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus. Onnettomuus sattui kello 12.30, kun pakettiauto ja henkilöauto törmäsivät toisiinsa nokkakolarissa suoralla tieosuudella. Henkilöauton...

    Satakunnassa valtatie 2:lla Nakkilan ja Harjavallan välillä on sattunut kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus.

    Onnettomuus sattui kello 12.30, kun pakettiauto ja henkilöauto törmäsivät toisiinsa nokkakolarissa suoralla tieosuudella. Henkilöauton kuljettaja kuoli, ja yksi pakettiauton kyydissä olleista loukkaantui vakavasti.

    Onnettomuus haittaa liikennettä alkuiltapäivästä. Käytössä oli vain toinen ajokaista.

    Pelastuslaitoksella ei ole tietoa onnettomuuden syystä. Tie onnettomuuspaikalla oli luminen ja liukas.

    Rauman satama suunnittelee isoa laajennusta

    Rauman satama suunnittelee isoa laajennusta


    Tästä on kyseRauman satamayhtiö hakee lupaa laajennukselle.Laajennus maksaisi noin 20 miljoonaa euroa.Laajennustyön aloitus vaatisi kuitenkin liikennemäärien kasvua.Rauman satamaa halutaan taas laajentaa. Satamayhtiö on päättänyt aloittaa...

    Tästä on kyseRauman satamayhtiö hakee lupaa laajennukselle.Laajennus maksaisi noin 20 miljoonaa euroa.Laajennustyön aloitus vaatisi kuitenkin liikennemäärien kasvua.

    Rauman satamaa halutaan taas laajentaa. Satamayhtiö on päättänyt aloittaa lupaprosessin satama-altaan laajentamiseksi ja uuden laiturin rakentamiseksi Petäjäksen laajennusalueen länsireunalle.

    – Satamayhtiön kokemuksen mukaan lupaprosessit voivat kestää vuosia, joten laajennushankkeisiin täytyy valmistautua hyvissä ajoin, satamayhtiön toimitusjohtaja Hannu Asumalahti sanoo.

    Altaan ja laiturin laajentamisen kokonaiskustannukset olisivat noin 20 miljoonaa euroa.

    – Satamalla on myös kokemusta vanhojen laituripaikkojen syventämisestä. Kokemukset valitettavasti eivät ole kovin positiivisia, koska työ on teknisesti hyvin vaativaa ja kallista, Asumalahti sanoo

    Edellinen sataman iso laajennustyö valmistui runsas vuosi sitten. Tuolloin syvennettiin kulkuväylä 12 metriin ja laajennettiin konttiterminaalia. Ennen tätä laajennusta Rauman satama joutui käymään läpi pitkällisen valitusprosessin.

    Ei vielä varmuutta laajennuksesta

    Rauman sataman toimitusjohtaja Hannu Asumalahti korostaa, että nyt vasta haetaan lupaa laajennukselle. Päätös laajennuksesta tehdään lupaprosessin jälkeen erikseen.

    Nykyisillä liikennemäärillä satama ei vielä lähde laajennustyöhön. Liikenteen määrän pitäisi kasvaa noin 10 prosenttia eli puoli miljoonaa tonnia. Viime vuonna liikenteen määrä jäi hieman vuoden 2017 kovista lukemista.

    – Näillä liikennemäärillä hanke ei vielä tule taloudellisesti ajankohtaiseksi, Asumalahti sanoo.

    Jos liikenne kasvaa ja lupaprosessi etenee myönteisesti, laajennus voisi valmistua aikaisintaan 2022 tai 2023.

    Huumekuskit ja kannabiskasvattajat työllistivät poliisia Lounais-Suomessa

    Huumekuskit ja kannabiskasvattajat työllistivät poliisia Lounais-Suomessa


    Poliisin haaviin jäi viikonlopun öinä tavanomaista enemmän huumeiden vaikutuksen alla ajavia Lounais-Suomessa. Epäiltyjen hallusta takavarikoitiin kannabista ja amfetamiinia. Huumausainerikoksiin syyllistyneitä tavoitettiin muun muassa Porissa,...

    Poliisin haaviin jäi viikonlopun öinä tavanomaista enemmän huumeiden vaikutuksen alla ajavia Lounais-Suomessa. Epäiltyjen hallusta takavarikoitiin kannabista ja amfetamiinia.

    Huumausainerikoksiin syyllistyneitä tavoitettiin muun muassa Porissa, Turussa, Salossa, Eurassa ja Laviassa sekä Ulvilassa.

    Eurassa ja Porin Laviassa paljastettiin Satakunnan poliisin Savu-projektin yhteydessä kaksi kannabiksen kasvattamoa. Kasvattamolöydöt johtivat useiden henkilöiden kiinniottoon. Heitä epäillään huumeiden käytöstä, välityksestä ja kasvattamisesta.

    Osan epäillyistä poliisi oli etsintäkuuluttanut jo aiemmin.

    Lounais-Suomen poliisi kertoo jatkavansa epäiltyjen rikosten tutkintaa sunnuntaina ja alkuviikosta.

    Ahtausalan työehtosopimuksesta sopu

    Ahtausalan työehtosopimuksesta sopu


    Satamien ahtaajien työehdoista on saatu aikaan neuvottelutulos. Ahtausalan uusi työehtosopimus on kaksivuotinen ja pitää sisällään sekä tekstimuutoksia että palkankorotuksia tänä ja ensi vuonna. Sopimuksesta neuvoteltiin pari viikkoa....

    Satamien ahtaajien työehdoista on saatu aikaan neuvottelutulos. Ahtausalan uusi työehtosopimus on kaksivuotinen ja pitää sisällään sekä tekstimuutoksia että palkankorotuksia tänä ja ensi vuonna.

    Sopimuksesta neuvoteltiin pari viikkoa. Työntekijöitä edustavan AKT:n ja työnantajaa edustavan Satamaoperaattorit ry:n on tarkoitus vahvistaa uusi sopimus kahden viikon kuluttua. Sopimuksen yksityiskohtia ei kommentoida ennen sitä.

    Poliisi ei jatka Porissa klementiinin sisältä löytyneen neulan alkuperän tutkintaa –

    Poliisi ei jatka Porissa klementiinin sisältä löytyneen neulan alkuperän tutkintaa – "Sehän on voinut tulla lähtömaasta"


    Tästä on kysePoliisi ei jatka Porissa klementiinistä löytyneen ompeluneulan alkuperän selvittämistä.Lounais-Suomen poliisin esikäsittely-yksikössä jää 6 000 juttua vuodessa pimeäksi.Merikarvialla poliisi ratkaisi neulajutun. ...

    Tästä on kysePoliisi ei jatka Porissa klementiinistä löytyneen ompeluneulan alkuperän selvittämistä.Lounais-Suomen poliisin esikäsittely-yksikössä jää 6 000 juttua vuodessa pimeäksi.Merikarvialla poliisi ratkaisi neulajutun. Merikarvialainen mies tunnusti asettaneensa neuloja leipomotuotteisiin ja makkaraan. Juttu on menossa syyteharkintaan.

    Klementiinistä löytyi ompeluneula porilaisessa Lukkarinsannan S-marketissa vajaa kaksi viikkoa sitten. Asiakas havaitsi neulan ja ilmoitti löydöstään kauppaan. Satakunnan Osuuskauppa teki asiasta tutkintapyynnön poliisille.

    Miten poliisi tutkii tapausta?

    – No, ei sitä tutkita sen enempää. Siellä on varmaan valvontakameroiden nauhat käyty läpi. Jos siellä ei ole mitään merkkejä siitä, että tämmöinen neula olisi kaupassa laitettu sinne eikä tekijästä ole tuntomerkkejä, juttu keskeytetään umpipimeänä, mikä tämänkaltaisilla tapauksissa yleensä tehdään. Ei meillä ole mahdollisuuksia panostaa siihen enempää tutkintaa, vastaa rikosylikomisario Jari Riiali Lounais-Suomen poliisista.

    Merikarvian neulajuttua poliisi alkoi tutkia

    Viime vuoden loppupuolella Merikarvialla Pohjois-Satakunnassa paljastui samankaltainen tapaus. Merikarvialainen mies tunnusti laittaneensa ompelukoneen neuloja kolmeen elintarvikkeeseen: kahteen eri leipomotuotteeseen ja makkaraan.

    Mies ei ole osannut kertoa teoilleen muuta selitystä kuin jännityksen hakemisen. Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa ja toimittaa myöhemmin asian syyttäjälle syyteharkintaa varten.

    Miksi poliisi alkoi tätä Merikarvian tapausta tutkia?

    – En osaa sanoa siitä tapauksesta sen tarkemmin. Siinä oli varmaan ehkä jotain lähtöä enemmän ja ehkä oli syytä epäillä jotain tiettyä henkilöä näistä kyseisistä teoista. Ja tietysti, jos näitä tapahtuu useampia, sittenhän se alkaa enemmän kiinnostaa, sanoo rikosylikomisario Riiali.

    – Jos yleisellä tasolla mietitään sitä, että kun neula löytyy jostain hedelmästä, mitä me voimme siinä tehdä. Sehän on voinut tulla lähtömaasta yhtä lailla. Ei poliisikaan mahdottomuuksiin pysty.

    Enemmänkin tämä on kiinnostanut mediaa kovasti. Meillä poliisissa tämä nähdään yksittäistapauksena ja vaikeasti selvitettävänä. Jari Riiali

    Onko kauppa esittänyt poliisille toiveita jutun selvittämiseksi?

    – Todennäköisesti kuten aina tämänkaltaisissa jutuissa asianomistajan toiveena on, että asiat selviävät. Sitä en tiedä, onko kaupasta oltu yhteydessä tutkijaan lähiaikoina.

    Toimialajohtaja Jussi Kaartinen Satakunnan Osuuskaupasta kertoo, että kauppa luottaa asiassa poliisin ammattitaitoon ja harkintakykyyn.

    "Poliisi ei ota isosta julkisuudesta paineita"

    Kuinka paljon poliisille tulee paineita tällaisen paljon julkisuutta saaneen tapauksen tutkimiseksi?

    – No, ei me näistä paineita oteta. Enemmänkin tämä on kiinnostanut mediaa kovasti. Meillä poliisissa tämä nähdään yksittäistapauksena ja vaikeasti selvitettävänä. Jos törkeämpi juttu jää pimeäksi, se voi aiheuttaa painetta poliisissakin ja lisätä intressiä selvittää rikos. Törkeimmät rikokset priorisoidaan aina edelle muita.

    Kuinka paljon poliisilla jää Lounais-Suomessa vuosittain juttuja pimeiksi?

    – Pelkästään meidän esikäsittely-yksikössämme 6 000 juttua joka vuosi. Esimerkiksi valtaosa pimeistä omaisuusrikoksista keskeytetään.

    Voiko keskeytetty juttu pulpahtaa uudelleen ratkaistavaksi?

    – Totta kai. Jos jotain uutta ilmenee, tutkinta on syytä käynnistää uudelleen. Tehdään tarvittavat toimenpiteet ja esitutkintaa jatketaan. Pimeäksi katsotun jutun tutkinta on keskeytetty toistaiseksi, sitä ei ole koskaan päätetty, selventää rikosylikomisario Jari Riiali.

    Rallionnettomuudet johtavat uusiin turvallisuussuosituksiin

    Rallionnettomuudet johtavat uusiin turvallisuussuosituksiin


    Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi tutkinnan kesäkuun 2018 autourheilukilpailuissa sattuneista onettomuuksista. Pohjanmaa-rallissa Seinäjoella kuoli katsoja 15.6. Vain viikkoa myöhemmin 22.6. Porissa kuoli toimitsija jokamiehenluokan...

    Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi tutkinnan kesäkuun 2018 autourheilukilpailuissa sattuneista onettomuuksista. Pohjanmaa-rallissa Seinäjoella kuoli katsoja 15.6. Vain viikkoa myöhemmin 22.6. Porissa kuoli toimitsija jokamiehenluokan kilpailussa.

    2010-luvulla autourheilussa on kuollut kaksi toimitsijaa ja yksi katsoja. Lisäksi vakavasti on loukkaantunut kaksi toimitsijaa ja yksi katsoja. Tilastoja ei kuitenkaan ole, joten tapauksia voi olla muitakin.

    Onnettomuustutkintakeskus kehottaa nyt autourheilualaa ja sitä valvovia viranomisia parantamaan alan turvallisuutta.

    Kesäkuun onnettomuuksien taustalla monenlaisia puutteita

    Nykyisellään autourheilutapahtumien turvallisuusvaatimukset ovat monimutkaiset. Sekä Seinäjoen että Porin autokilpailujen turvallisuussuunnitteluasiakirjat eivät täyttäneet esimerkiksi kuluttajaturvallisuuslain vaatimuksia.

    Myös pelastussuunnitelmat olivat niukkoja ja riskikartoitukset puutteellisia. Seinäjoella ei oltu perehdytty poliisin lupapäätöksiin ja -ehtoihin. Porissa järjestäjä ei olllut lähettänyt pelastussuunnitelmaa Satakunnan pelastuslaitokselle arvioitavaksi. Suunnitelmat eivät kunnolla ohjanneet kilpailuiden järjestelyitä ilmeisten riskien tunnistamiseen ja niiden toteutumisen estämiseen.

    Seinäjoen rallionnettomuudessa oli epäselvyyksiä vaarallisen ja kielletyn katselualueen merkityksistä. Autourheilun lajisäännöt eivät Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan ohjaa varmistamaan riittävästi katsojien ja toimitsijoiden turvallisuutta. Pohjanmaa-rallin Seinäjoen erikoiskokeella katsojat saivat valita katselupaikkansa lähes vapaasti. Porin onnettomuuden tutkinnassa taas ilmeni, että joissakin kilpailuissa lippumiehen tehtäviä olivat hoitaneet hyvin nuoret alaikäiset henkilöt.

    Viisi turvallisuussuositusta

    Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan tapahtumien viranomaisvaatimuksia tulee yksinkertaistaa ja sujuvoittaa. Tukesin (turvallisuus- ja kemikaalivirasto) tulee muun muassa suunnitella, millaisella yhteistyöllä saadaan aikaiseksi tapahtumatietokanta, johon järjestäjä voisi syöttää kilpailun perus- ja turvallisuussuunnittelutiedot, ja tieto ohjautuisi eri viranomaisille.

    Toiseksi OTKES suosittaa, että autourheilun kansallinen lajiliitto AKK-Motosport ry päivittää eri autourheilulajien säännöt ja mallipohjat sellaisiksi, että tapahtumien suunnittelussa voidaan tunnistaa ja vähentää juuri kyseisen tapahtuman riskit.

    Rallikilpailujen järjestät tulee ohjeistaa niin, että katsojat ohjataan merkityille katselualueille. Tällaisia alueita tulee olla riittävästi ja katsojia kiinnostavissa paikoissa. Ralliin liittyvistä vaaroista tulee kertoa yleisölle selkeästi.

    Neljänneksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että AKK-Motosport laatii jokamiehenluokan sääntöihin kuvauksen turvallisesta ratavalvontapisteestä. Myös toimitsijoiden pätevyydelle, perehdytykselle, varustukselle ja vähimmäisiälle tarvitaan vaatimukset.

    Viimeisenä suosituksena on se, että Autourheilun kansallinen lajiliitto laatii toimintamallin onnettomuustietojen ja -määrien keräämiseksi ja julkaisemiseksi. Sen tulee myös määritellä tavoitteet ja toimenpiteet onnettomuuksien vähentämiseksi.

    Sianlihantuottajien huoli afrikkalaisesta sikarutosta syvenee – villisikakantaa halutaan pienentää

    Sianlihantuottajien huoli afrikkalaisesta sikarutosta syvenee – villisikakantaa halutaan pienentää


    Tästä on kyseSianlihan tuottajat pelkäävät villisikojen levittämää afrikkalaista sikaruttoa.Suomessa tautia ei vielä ole, mutta se voi levitä monella eri tavalla.Villisikojen kanta on kasvussa, ja eläin on vaikea metsästettävä.Suomen...

    Tästä on kyseSianlihan tuottajat pelkäävät villisikojen levittämää afrikkalaista sikaruttoa.Suomessa tautia ei vielä ole, mutta se voi levitä monella eri tavalla.Villisikojen kanta on kasvussa, ja eläin on vaikea metsästettävä.

    Suomen sikatilalliset pelkäävät rajan takana uhkaavaa katastrofia. Suomessa afrikkalaista sikaruttoa ei vielä ole, mutta Venäjältä tätä villisikojen levittämään tautia löytyy runsaasti.

    Tauti on levinnyt myös Baltian maihin ja muualle Eurooppaan. Jos tauti tulee Suomeen, se on tietysti kova isku taudin saaville sikatiloille.

    Pahimmassa tapauksessa koko suomalaisen sianlihan vienti voisi loppua kokonaan. Varovaisenkin laskukaavion mukaan tämä tietäisi noin sadan miljoonan euron vuosittaisten vientitappiota.

    – Esimerkiksi Virossa tuotanto on puolittunut muutamassa vuodessa. Siellä on valtava villisikapopulaatio ja monta sikalaa on jo saanut tartunnan. Tilanne Virossa on todella vakava, sanoo Suomen sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö Huittisista.

    VillisikaAOP

    Ylikännön mukaan afrikkalaisen sikaruton virus voi levitä Suomeen monin eri tavoin. Se voi tulla suoraan sairastuneen villisian mukana ja levitä sikaloihin esimerkiksi olkien kautta.

    Lisäksi se voi kulkeutua Suomeen vaikka autonrenkaiden välityksellä. Ylikännö toivookin, että metsästäjät harrastaisivat villisian metsästystä vain kotimaassa eivätkä ulkomailla.

    Villisikakantaa halutaan rajata

    Luonnonvarakeskus arvioi viime vuonna Suomen villisikakannan kooksi reilut 3 000 yksilöä. Kyseessä on kuitenkin raaka arvio. Luken mukaan totuus voi olla lähes tuplamäärä.

    Kanta on kuitenkin kasvussa ja tiheimmillään Kaakkois-Suomen alueella. Lounaassa villisikoja on vähemmän, mutta jonkinlainen keskittymä on ollut Vakka-Suomen alueella eli Uudenkaupungin suunnalla.

    – Siellä on tosiaan ollut tiheämpi kanta. Ymmärtääkseni havainnot ovat kuitenkin vähentyneet tänä vuonna. Villisiat ovat voineet kulkea muualle, mutta niitä on myös metsästetty pois, sanoo riistapäällikkö Antti Impola Riistakeskuksen Satakunnan piiristä.

    Villisika on erittäin vaikea kaadettava. Se on arka ja viisas eläin, joka kulkee pääasiassa pimeään aikaan. Villisian metsästystä on helpotettu lailla. Metsästyksessä voi käyttää poikkeusluvalla lisävaloa.

    Havainnoista kannattaa ilmoittaa

    Kahden viimeisen metsästyskauden aikana Lounais-Suomessa on kaadettu noin 40 villisikaa. Riistakeskus toivoo saavansa ilmoituksen kaikista villisikahavainnoista, jotta kannan kehityksestä olisi mahdollisimman hyvä kuva.

    Sikatuottajat maksavat metsästysseuroille palkkion niistä kaadetuista villisioista, joista lähetetään näytteet Ruokavirastolle.

    – Jos villisian kannan annetaan kasvaa, niin kyllä se Suomessa hyvin pärjää ja lisääntyy. Villisika voi lähes tuplata kantansa vuodessa, jos sitä ei metsästetä, sanoo Suomen Sikatuottajain puheenjohtaja Martin Ylikännö.

    Padborgissa Tanskan ja Saksan rajan itäpäässä alettiin pystyttää villisika-aitaa 28. tammikuuta 2019.Frank Cilius / EPA

    Esimerkiksi Ruotsissa villisikakanta lähti kasvuun 1990-luvulla. Nyt siellä kaadetaan satoja tuhansia villisikoja vuodessa.

    Tanskassa villisikoja ei vielä ole ja sinne rakennetaan vajaa 70 kilometriä pitkä villisika-aita Saksan vastaiselle rajalle.

    Rauman satamassa alkavat yt-neuvottelut – irtisanomiset äärimmäisin vaihtoehto

    Rauman satamassa alkavat yt-neuvottelut – irtisanomiset äärimmäisin vaihtoehto


    Rauman Satama Oy aloittaa koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut. Henkilökunnan määrä on tällä hetkellä noin 30. Neuvotteluihin joudutaan maaliskuun loppupuolella voimaantulevan EU:n satamapalveluasetuksen vuoksi. Mahdollisia toimenpiteitä...

    Rauman Satama Oy aloittaa koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut. Henkilökunnan määrä on tällä hetkellä noin 30.

    Neuvotteluihin joudutaan maaliskuun loppupuolella voimaantulevan EU:n satamapalveluasetuksen vuoksi.

    Mahdollisia toimenpiteitä ovat satamavalvonta- ja kulunvalvontatoimintojen uudelleenjärjestely, työtehtävien muutokset tai lakkauttamiset mahdollisine uusine työsuhde-ehtoineen.

    Myös irtisanomiset ovat mahdollisia, mutta ne ovat satamajohtaja Hannu Asumalahden mukaan äärimmäinen vaihtoehto. Hän arvioi yt-neuvotteluiden kestävän parisen viikkoa.

    Porin insuliinineulasotkusta ei syytteitä – apteekki ja uhri sovittelivat asian

    Porin insuliinineulasotkusta ei syytteitä – apteekki ja uhri sovittelivat asian


    Tästä on kysePorissa tapahtuneessa insuliinineulasotkussa on löytynyt sopu uhrin ja apteekin välillä.Apteekki myi vahingossa asiakkaalle käytettyjä neuloja.Syyttäjä ei nosta syytettä Porissa viime vuonna sattuneesta...

    Tästä on kysePorissa tapahtuneessa insuliinineulasotkussa on löytynyt sopu uhrin ja apteekin välillä.Apteekki myi vahingossa asiakkaalle käytettyjä neuloja.

    Syyttäjä ei nosta syytettä Porissa viime vuonna sattuneesta insuliinineulasotkusta.

    Porin Yliopiston Apteekki myi maaliskuussa vahingossa käytettyjä insuliinikynän neuloja asiakkaalle. Asiakkaan alaikäinen poika ehti hänen äitinsä kertoman mukaan käyttää osan myydyistä neuloista ennen kuin apteekki otti asiakkaaseen yhteyttä. Ostaja teki tapahtuneesta rikosilmoituksen poliisille.

    Syyttäjä kertoo, että apteekki ja asiakas ovat päässeet sopuun asiasta sovittelumenettelyssä eikä syytettä ole välttämätöntä nostaa. Asianomistajilla ei ole ollut asiassa sittemmin mitään vaatimuksia.

    Asiaa tutkittiin vaaran aiheuttamisena.

    Rikoksesta epäiltynä kuullut sivuapteekin hoitaja ja insuliinineulat myynyt apteekin työntekijä kiistivät esitutkinnassa syyllistyneensä asiassa rikokseen. Kyse on ollut tapaturmasta.

    Syyttäjä jätti syytteen nostamatta epäillystä rikoksesta, koska ei ole olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäiltyjen syyllisyyden tueksi.

    Asianomistajalle ei ole tapahtuman seurauksena aiheutunut ruumiinvammaa tai sairautta.

    Riski onneksi pieni

    Käytettyjen neulojen myyminen aiheutti Porissa viime keväänä kohun. Myös lääkevalvonnasta vastaava Fimea kävi läpi apteekin toimintakäytäntöjä.

    Insuliinineulat voi hävittää kotitalousjätteen joukossa. Jostain syystä toinen asiakas oli palauttanut apteekkiin käytetyt neulansa, ja apteekin työntekijä sekoitti epähuomiossa vanhat ja uudet neulat.

    Käyttämättömissä insuliinineuloissa on sinetti, joka pitää poistaa ennen neulan käyttöä. Käytettyjen insuliinikynäneulojen aiheuttama infektioriski ei ole kovin suuri, mutta riski on kuitenkin olemassa.

    Normaalisti diabeetikot saavat neulat kuntien potilastarvikejakelusta. Tapauksessa asiakkaan ykköstyypin diabetesta sairastava poika oli unohtanut tilata uusia neuloja, jolloin hänelle oli jouduttu hakemaan neuloja apteekista.

    16.20 lisätty tieto: Väite siitä, että lapsi ehti käyttää neuloja oli lapsen äidin julkisuudessa kertoma tieto

    Sahoilla oli vaikea loppusyksy – Kiinan vienti sakkasi, suhdanne kääntyi laskuun

    Sahoilla oli vaikea loppusyksy – Kiinan vienti sakkasi, suhdanne kääntyi laskuun


    Tästä on kyseSahateollisuuden suhdanne kääntyi laskuun viime syksynä.Talousviisaiden mukaan sahojen suhdanteista on voinut ennustaa tulevaa taloustilannetta laajemminkin, mutta ei ehkä enää.Aasian markkinat heilauttelevat sahojen suhdanteita...

    Tästä on kyseSahateollisuuden suhdanne kääntyi laskuun viime syksynä.Talousviisaiden mukaan sahojen suhdanteista on voinut ennustaa tulevaa taloustilannetta laajemminkin, mutta ei ehkä enää.Aasian markkinat heilauttelevat sahojen suhdanteita isosti.Loppuvuonna etenkin kuusitavaran vienti Kiinaan sakkasi pahasti.

    Sahureita on totuttu pitämään talouden tulevaisuuden oraakkeleina. Puutavaran myynnin tyrehtyminen on tiennyt talouden kurimusta kaikille, kun taas sahatavaran kysynnän kasvu on antanut viitteitä edessä olevista lihavista vuosista.

    Toisten asiantuntijoiden mukaan näin on edelleen, toisten taas ei.

    Tutkimusjohtaja Paula Horne Pellervon taloustutkimuksen metsäalan tutkimuksesta kuuluu siihen ryhmään, jonka mukaan sahojen suhdanteista ei voi enää ennustaa tulevaa niin kuin ehkä ennen on voinut. Sahateollisuuden merkitys talouden ennustajana on heikentynyt globaalin kaupan huonon arvattavuuden vuoksi, Horne arvioi.

    – On loogista, jos investointeihin kohdistuva sahatavaratuotanto alkaa oireilla ennemmin kuin kulutustuotteet. Selkeätä ennustavaa roolia en kuitenkaan enää siinä näe.

    Aasian markkinat vaikeuttavat ennusteita

    PTT:n tutkimusjohtaja Paula Hornen mukaan etenkin Aasian markkinat voivat heilahdella voimakkaasti. Suomesta viedään puutavaraa paljon Kiinaan ja Japaniin. Etenkin Kiinan vienti tippui syksyllä rajusti.

    Siellä on paljon muitakin kasvavia valtioita Aasiassa, joihin Suomen sahateollisuuden vienti on nolla. Aasian maiden merkitys tulee vahvistumaan ja niin kauan kuin ne eivät ole merkittäviä, niin se tietyllä tavalla suhde erkaantuu. Paula Horne

    – Siellä on paljon muitakin kasvavia valtioita Aasiassa, joihin Suomen sahateollisuuden vienti on nolla. Aasian maiden merkitys tulee vahvistumaan ja niin kauan kuin ne eivät ole merkittäviä, niin tietyllä tavalla suhde erkaantuu.

    Sahatavaran vienti Kiinaan sakkasi

    Lounaissuomalaisilta sahoilta vahvistetaan, että Kiinan vienti on sakannut pahasti loppusyksyn aikana. Esimerkiksi Luvian sahalta kerrotaan, että Kiinan vienti väheni kesän jälkeen peräti 40 prosentilla.

    Saman suuntaista viestiä kertoo Westas Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kopra. Yhtiö omistaa kaksi perinteikästä sahaa Lounais-Suomessa, Pihlavan sahan Porissa ja Raunion sahan Koskella. Kopran mukaan etenkin kuusitavaran kysyntä on heikentynyt.

    – Jo keväällä oli merkkejä siitä, että Kiinan talous muuttuu. Kuusisahatavaran hinta lähti laskuun ja kysyntä samalla. Syksyllä myös Pohjois-Afrikan tilanne on ollut haastava. Se on vaikuttanut mäntysahatavaran suhdanteisiin ja markkinoihin.

    Sahateollisuuden viennin notkahduksesta ja sen syistä on aiemmin kertonut Kauppalehti.

    Varastot kasvaneet, mutta ei hälyttävästi

    Myös Sahateollisuus ry:n puheenjohtajana toimiva Pekka Kopra kuuluu siihen joukkoon, joka uskoo yhä vakaasti siihen, että sahojen taloudesta pystyy ennustamaan talouden suhdanteita laajemminkin.

    Ehkä se vaikein vaihe oli loppusyksystä ennen joulua ja uudenvuoden aikaan. Tulevalle vuodelle kauppoja on tehty. Varastot on sahatavarassa normaalia jonkin verran suuremmat, mutta ei mitenkään hälyttävän suuret kuitenkaan. Pekka Kopra

    – Kyllä voin sahateollisuusyrittäjänä tämän allekirjoittaa. Minullakin on sen verran työhistoriaa taustalla, että 2007–08 se toimi varsin hyvin ja nyt minun mielestä viime vuoden lopulla myöskin.

    Kopran mukaan täysromahdusta ei kuitenkaan ole näköpiirissä sahoillakaan. Westas on joutunut tekemään vain pieniä rajoituksia tuotantoon. Sahat pyörivät kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa.

    – Ehkä vaikein vaihe oli loppusyksystä ennen joulua ja uudenvuoden aikaan. Tulevalle vuodelle on kauppoja tehty. Varastot on sahatavarassa normaalia jonkin verran suuremmat, mutta ei nyt mitenkään hälyttävän suuret kuitenkaan.

    Raaka-aineen hinnan nousu syö sahojen kannattavuutta

    Pekka Kopran mukaan sahojen kannattavuutta on syönyt rajusti myös raaka-aineen kova hintojen nousu. Kopran mielestä sahateollisuus on joutunut sijaiskärsijäksi selluteollisuuden hyvälle nosteelle.

    Puutavaran hinta on lähtenyt Kopran mukaan nousuun, koska sellun keitto on Suomessa tällä hetkellä niin kannattavaa.

    – Toivoisin, että jos jollain toimialalla menee hyvin, niin puustamaksukykyä ohjattaisiin kyseiseen raaka-ainelajikkeeseen.

    Toki myös sahateollisuudella on ollut takanaan hyvät vuodet. Esimerkiksi Westakselle viime vuosi oli Kopran mukaan yrityksen viisivuotisen historian paras vuosi.

    – Nyt ei oikein tässä vaiheessa osaa sanoa, mitä tämä vuosi tuo tullessaan.