Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästys kielletään

    Punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästys kielletään


    Tukkakoskelon ja punasotkan metsästys kielletään kokonaan kolmen vuoden määräajaksi. Vastaava kielto koskee sisämaassa metsästettävää allia. Merialueilla allin metsästystä rajoitetaan metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä, joka...

    Tukkakoskelon ja punasotkan metsästys kielletään kokonaan kolmen vuoden määräajaksi.

    Vastaava kielto koskee sisämaassa metsästettävää allia. Merialueilla allin metsästystä rajoitetaan metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä, joka rajoittaa metsästyksen enintään viiteen alliin vuorokaudessa.

    Kosteikot katoavat, linnut kärsivät

    Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Janne Pitkänen sanoo, että syynä metsästyskieltoon on lintukantojen taantuminen. Esimerkiksi punasotkan kanta on viime vuosina heikentynyt elinympäristöjen muuttumisen eli kosteikkojen katoamisen ja umpeenkasvamisen takia.

    Punasotkan kanta on vähentynyt maassamme huimaa tahtia. Vesilintulaskentojen mukaan Suomen punasotkakanta on pudonnut jopa lähes 80 prosenttia 1990-luvun loppupuolelta.

    Yhteistyötä tarvitaan

    Erityisasiantuntija Janne Pitkänen korostaa, että metsästyskielto on vasta ensi askel lintukantojen taantumisen pysäyttämiseksi. Tärkeintä on palauttaa lintujen pesimäpaikoiksi sopivia kosteikkoja. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö lupaa toimia yhdessä ympäristöministeriön kanssa.

    – Toimia on tehtävä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Maa- ja metsätalousympäristössä voidaan palauttaa pieniä kosteikkoja ja lisätä lintujen elinympäristöjen määrää, Pitkänen sanoo.

    Kosteikkojen palauttaminen auttaisi myös muiden vesilintulajien tilannetta.

    Uho työpaikalla passitti paloesimiehen kävelemään takaperin asemalta toiselle:

    Uho työpaikalla passitti paloesimiehen kävelemään takaperin asemalta toiselle: "Pidän nyt suuni kiinni ja nieleskelen nämä haavat" – katso video


    Muutama vuosi sitten paloesimies Jani Hakala aukoi suutaan Porin paloaseman kahvipöydässä. Hän sanoi, että jos pöytään lyödään riittävä määrä seteleitä, kävelee hän vaikka takaperin keskuspaloasemalta Meri-Poriin. Työkaverit eivät...

    Muutama vuosi sitten paloesimies Jani Hakala aukoi suutaan Porin paloaseman kahvipöydässä. Hän sanoi, että jos pöytään lyödään riittävä määrä seteleitä, kävelee hän vaikka takaperin keskuspaloasemalta Meri-Poriin.

    Työkaverit eivät unohtaneet näitä puheita. He keräsivät kaikessa hiljaisuudessa ropoja kasaan ja päättivät, että Hakala pistetään kävelemään.

    Tällä viikolla sopiva summa oli kasassa. Mutta minkä arvoinen kävely oli?

    – Sanotaanko, että muutama kymppi olisi varmaan normaaleissa vedoissa riittävä, mutta en vielä sillä olisi lähtenyt kävelemään. Ei tässä päivätöitä silti voi lopettaa eikä maailmanympärysmatkalle lähteä. Johonkin siihen väliin se summa osuu, Hakala naureskelee salamyhkäisesti.

    Hän paljastaa, että osa potista on jo kulutettu Buranaan ja rakkolaastareihin. Sen verran tiukkaa vedon lunastaminen teki.

    – Onneksi Buranaa ei lasketa dopingiksi, sillä siihen oli pakko turvautua matkalla.

    Tiukinta teki henkisesti

    Matka kesti lähes kuusi tuntia ja kilometrejä kertyi 18,5. Ensimmäiset kilometrit olivat Jani Hakalan mukaan pahimpia.

    Ensin iski henkinen häpeä. Vaikka hän lähti liikkeelle jo viiden jälkeen aamulla, olisi vielä varhaisempi aloitusaika ollut parempi. Silloin uteliaita silmäpareja olisi ollut ympärillä vähemmän.

    Jani Hakala käveli lähes kaksikymmentä kilometriä takaperin.Katja Halinen / Yle

    Hakala ei kertonut urakasta etukäteen kenellekään, koska ei ollut varma, pystyykö todella kävelemään tuollaisen matkan takaperin.

    – Kovasta uhosta huolimatta puseroon hiipi ajatus, että tämä ei välttämättä onnistu. En ollut harjoitellut yhtään. Vasta viiden kilometrin kohdalla tuli sellainen olo, että ehkä sittenkin pystyn tähän.

    Kovasta uhosta huolimatta puseroon hiipi ajatus, että tämä ei välttämättä onnistu. Jani Hakala

    Siinä vaiheessa jumittuneet pohkeet olivat jo turtuneet kipuun. Lonkat vaivasivat kuitenkin loppuun asti.

    – Suurimman taisteluni kävin silti varmaan pään sisällä. Kyllähän kestävyysurheilussakin pitää kipua sietää, mutta tässä jouduin sen lisäksi sietämään omaa hölmöyttäni.

    Epätoivoisista hetkistä huolimatta matka taittui ilman suurempia ongelmia. Hakala kurkkasi aina pitkän suoran päässä, onko edessä esteitä. Hän luotti siihen, että vastaantulijat väistävät nähdessään tiellä oudon kulkijan.

    Suu supussa jatkossa

    Leikkimieliset vedot ovat Satakunnan pelastuslaitoksella tuttuja. Ne parantavat yhteishenkeä.

    – Tai sanotaanko näin, että eivät ne sitä ainakaan huononna. Kyllä niitä pilke silmäkulmassa kannattaa silloin tällöin tehdä, Jani Hakala sanoo.

    Hän kuvailee palokuntakulttuuria positiivisella tavalla hölmöksi ja porukkaa yllytyshulluksi. Se tuli jälleen todistettua. Siksi Hakala aikookin hillitä omia ideoitaan – ainakin hetken aikaa.

    – Pidän nyt suuni kiinni ja nieleskelen nämä haavat ensin, hän naurahtaa.

    Kahden syöpään sairastuneen äiti raivostui yli-iloisista ja ovia paukuttelevista hoitajista:

    Kahden syöpään sairastuneen äiti raivostui yli-iloisista ja ovia paukuttelevista hoitajista: "Kuolevia hoitavien tulisi osata kulkea silkkitossuin"


    Iloinen ja äänekäs hoitaja astuu huoneeseen ovet paukkuen. Kysyy kuinkas täällä voidaan. Taina Löytökorpi puree hampaita yhteen ja pakottaa itsensä olemaan vastaamatta: Mitäs tänne, kuolemaa tässä tehdään! Käsillä ovat Tainan leukemiaa...

    Iloinen ja äänekäs hoitaja astuu huoneeseen ovet paukkuen. Kysyy kuinkas täällä voidaan. Taina Löytökorpi puree hampaita yhteen ja pakottaa itsensä olemaan vastaamatta: Mitäs tänne, kuolemaa tässä tehdään! Käsillä ovat Tainan leukemiaa sairastavan 16-vuotiaan tyttären viimeiset elinpäivät ja hoitajan käytös saa äidin raivon partaalle.

    Äiti ja tytär ovat eläneet jo puolitoista vuotta sairaalaelämää, joka uuvuttaa vahvimmankin. Jatkuva taustamelu hermostuttaa. Aina jossain joku laite piippaa tai joku puhkeaa naapurihuoneessa itkuun. Öisin Taina Löytökorpi heräilee retkisängyllään äänekkäimpien hoitajien puheeseen.

    – Kuolevia hoitavien tulisi osata kulkea silkkitossuin. Tilannetajua vaaditaan, sillä koskaan potilaan huoneeseen tullessa ei voi tietää mitä siellä on aiemmin tapahtunut. Onko lapsi itkenyt koko päivän, äiti romahtanut tai toivo kaikonnut, Taina Löytökorpi toteaa.

    Taina Löytökorven tyttären kuva hänen viimeiseltä keväältään.Taina Löytökorpi

    Tarina saa luokallisen sairaanhoitajia hiljaiseksi ja pyyhkimään silmiään. Ulvilalainen Taina Löytökorpi on saapunut kertomaan syöpähoidon erikoistumisopintoja suorittaville ammattilaisille kokemuksiaan hyvästä, ja siitä vähemmän tahdikkaasta hoidosta. Tarvetta opille on, sillä jo joka kolmas suomalainen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa syöpään.

    Epämiellyttävää voidaan peittää ilolla

    Meluavaa ja yli-iloista hoitajaa on helppo paheksua, mutta myös ymmärtää. Vastaava sairaanhoitaja Lilli Marila toteaa, että hän tunnisti tarinasta piirteitä itsestään uransa alkuajoilta.

    – Epämukavia tilanteita tuli vastavalmistuneena peiteltyä välillä yli-iloisella käytöksellä ja ylireagoimalla vaikeisiin tilanteisiin. Nyt kokemuksen kartuttua tilanteisiin osaa suhtautua rauhallisemmin.

    Lilli Marilan mielestä kuolevien hoidossa on tärkeintä empaattisuus. On omattava tuntosarvet, joilla hoitaja aistii koko ajan potilaan ja omaisen tuntoja sekä toiveita.

    Nuoren ihmisen poismeno kosketti selvästi hoitajia ja lääkäreitä. Se antoi vahvan tunteen siitä, etten jäänyt suruni kanssa yksin. Taina Löytökorpi

    Taina Löytökorpi uskoo olleensa hoitajien näkökulmasta hankalasti lähestyttävä omainen. Tyttären sairastuttua leukemiaan hän sulkeutui kuin simpukka. Hän halusi olla mahdollisimman vaivaton ja koki, että moni muu tarvitsi hoitajien apua enemmän. Hän sentään seisoi omilla jaloillaan.

    – Sairaanhoitajat auttoivat minua ymmärtämään, ettei se saa mennä niin, että omaisista se, joka pitää eniten meteliä saa myös eniten apua.

    Apua kuolemansairaiden lasten omaiset tarvitsevat. Taina Löytökorpi kertoo, että syöpäsairaiden lasten osastolla moni vanhemmista elää vahvojen kipu-, uni- ja mielialalääkkeiden voimin. Vanhemman on jaksettava keinolla millä hyvänsä tukea sairasta lastaan.

    Saako hoitajakin itkeä?

    Nuori hoitaja itkee estoitta vainajan vierellä. Taina Löytökorven tytär on juuri menehtynyt ja äiti hämmentyy hoitajan itkusta. Hän havahtuu tajuamaan miten inhimillistä hoitotyö on.

    – Nuoren ihmisen poismeno kosketti selvästi hoitajia ja lääkäreitä. Se antoi vahvan tunteen siitä, etten jäänyt suruni kanssa yksin.

    Potilaan kuolema herkistää edelleen, mutta ei saa enää sairaanhoitaja Lilli Marilaa pois tolaltaan. Ensimmäinen potilaan kuolema on jäänyt mieleen, sillä kurkkusyöpää sairastaneen iäkkään naisen poismeno ei ollut kaunis, vaan yllättävän raju. Marila on edelleen kiitollinen, että samaan yövuoroon työpariksi sattui kokenut työkaveri, jonka avustuksella kokemuksesta selvittiin kunnialla eikä siitä jäänyt traumoja.

    – Olen pohtinut usein, saanko minä itkeä hoitotilanteissa. Mutta ihmisiä mekin vain olemme. Ja kun itselläkin on lapsia, puskee se äitirooli hoitajaminän läpi vahvasti esiin lapsia hoidettaessa, Marila toteaa.

    "Edellinen ennuste makaa haudassa!"

    Vain muutama kuukausi tyttären hautajaisten jälkeen lääkäri kertoi Taina Löytökorvelle hänen 15-vuotiaan poikansa sairastuneen kilpirauhassyöpään. Lääkäri vakuutteli pojalla olevan hyvät ennusteet. Löytökorpi muistaa miettineensä, että lääkäri puhuu hänelle kun lapselle, alentuen. Hän ei pystynyt enää pidättelemään itseään.

    – Huusin lääkärille, että älä puhu minulle ennusteista. Edellinen ennuste makaa haudassa!

    "Nappi" eli laskimoportti, jonka kautta sytostaatit valutetaan.Taina Löytökorpi

    Lääkäri vastasi heidän tietävän tyttären kohtalosta. Hoitotiimi oli ottanut selvää asiasta. Se sulatti äidin raivoa hieman, mutta kesti kauan ennen kuin hän pystyi uskomaan pojan parantumiseen.

    – Olin niin vihainen elämälle poikani puolesta. Miksei meidän perhettämme jätetty vieläkään rauhaan. Päällimmäisenä tunteina eivät olleet suru ja epätoivo, vaan viha ja raivo.

    Hyvät ennusteet kuitenkin pitivät paikkansa ja poika parantui.

    Kuoleman kohtaamista ei voi oikein kirjoista opettaa. Se pitää itse kokea. Tarja Lahti

    Ihmiset reagoivat kuoleman lähestymiseen eri tavoin ja kaikki tavat ovat oikeita. Hoitajan on pystyttävä samaistumaan kuolevan tai hänen omaisensa tunteisiin. Näin uskoo Rauman kotisairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja Tarja Lahti. Hän on itse menettänyt viisivuotiaan esikoisensa ja se kokemus on antanut paljon omaan työhön.

    – Osaan kertoa omaisille, että tiedän miltä heistä tuntuu. Kuoleman kohtaamista ei voi oikein kirjoista opettaa. Se pitää itse kokea. Kuoleman kohtaaminen opettaa läsnäoloa, kuuliaisuutta ja kunnioitusta.

    Läsnäoloa sen sijaan voi ja pitääkin Lahden mukaan opettaa. Hoitajana hän on oppinut kuuntelemaan ja lukemaan sanattomia viestejä.

    – Potilas saattaa vakuutella, ettei hänellä ole kipuja. Eleistä ja ilmeistä kuitenkin luen muuta ja otan asian puheeksi. Päädymme yhdessä nostamaan kipulääkitystä.

    Arvostelua ilman loukkaamista

    Sairaanhoitajat kiittelevät tapaamisen päätteeksi yhteen ääneen Taina Löytökorven suoria sanoja. Moni Satakunnan ammattikorkeakoulun syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju -koulutuksen osallistuja toteaa, että asiat eivät muutu ellei niistä puhuta.

    Eivätkä Löytökorven vaatimukset ole yhdenkään sairaanhoitajan mielestä kohtuuttomia.

    – Hiljaisuutta oppii janoamaan sairaalassa. Kun nukkuu lapsensa vierellä yöstä toiseen huonolla sängyllä, kuuntelee jatkuvaa taustamelua sekä syö ja juo epäsäännöllisesti alkaa toivoa, että hoitajat kulkisivat mahdollisimman hiljaa, eivätkä ainakaan paiskoisi ovia, Löytökorpi summaa.

    Sairaanhoitajat toivovat, että syöpähoidosta uskallettaisiin puhua, vaikka Löytökorpeakin jännitti tulla puhumaan ammattilaisille.

    – En halua loukata ketään. Ei ole tietenkään mukava arvostella hoitajien työtä, jonka tiedän olevan vaativaa. Mutta toisaalta, ketkä muut sen tekisivät, jos eivät lapsipotilaiden omaiset?

    Sunnuntaina ukkostaa ja sataa – ensi viikko tuo kimaran erilaisia säätyyppejä Suomeen

    Sunnuntaina ukkostaa ja sataa – ensi viikko tuo kimaran erilaisia säätyyppejä Suomeen


    Tänään lauantaina saadaan vielä nauttia laajalti aurinkoisesta ja lämpimästä säästä, lähinnä Lapissa tulee sadekuuroja. Tuuli voi aiheuttaa vahinkoja Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Perämerellä on mitattu myrskytuulia. – Toisaalta maan...

    Tänään lauantaina saadaan vielä nauttia laajalti aurinkoisesta ja lämpimästä säästä, lähinnä Lapissa tulee sadekuuroja. Tuuli voi aiheuttaa vahinkoja Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Perämerellä on mitattu myrskytuulia.

    – Toisaalta maan kaakkoisosissa mitattiin hellelukemia, Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo.

    Sunnuntaina matalapaine liikkuu maan eteläpuolitse itään tuoden kuurosateita ja ukkosia maan etelä- ja keskiosiin Pori-Joensuu-linjan eteläpuolelle. Myös Keski- ja Pohjois-Lapissa saadaan sateita.

    – Lämpötila jää suuressa osassa maata alle 20 asteen alapuolelle ja Pohjois-Lapissa laskee jo 10 asteen tuntumaan, Borgström toteaa.

    Tulevalla viikolla sää on vaihtelevaa ja kuurosateita tulee monen paikoin. Maanantaina maan eteläosissa on kuitenkin jälleen poutaa ja lämpötila kohoaa parinkymmenen asteen tienoille.

    – Lapissa sen sijaan saadaan sateita ja on tavallista viileämpää. Pohjois-Lapissa päivälämpötila putoaa jo alle 10 asteeseen, Borgström sanoo.

    Yleisesti lämpötilat ovat lähellä ajankohdan keskiarvoja tai hieman niiden yläpuolella. Sademäärä ei poikkea tavanomaisesta.

    YlePerseidien havainnointimahdollisuudet otollisimmat maan keski- ja eteläosissa

    Taivaankannen liikkeiden seuraamisesta innostuneita kiinnostaa perseidien meteoriparvi, jonka paras havaintoaika on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

    Borgströmin mukaan havainnointi onnistuu parhaiten pilvettömyyden puolesta maan keski-osissa sekä paikoin maan eteläosissa.

    Ursa kehottaa havaintoja tehdäkseen etsimään mahdollisimman pimeän paikan, josta näkyy suuri osa taivasta. Yhdistyksen mukaan paras tapa tähdenlentojen havaitsemiseen on maata selällään maassa ja tarkkailla taivasta vähintään puoli tuntia.

    Olosuhteet havainnoinnille ovat tänä vuonna Ursan mukaan auringonpimennyksen vuoksi suotuisat eikä Kuu häiritse valollaan, ja perseidejä voi nähdä parhaimmillaan jopa 60 kappaletta tunnissa.

    Kaupunkitulviin on syytä tottua: Ilmastonmuutos tuonee mukanaan yhä rankempia sadekuuroja

    Kaupunkitulviin on syytä tottua: Ilmastonmuutos tuonee mukanaan yhä rankempia sadekuuroja


    Sadevesikaivon kansi painaa kymmeniä kiloja, mutta se irtoaa paikoiltaan ammattilaisen käsissä tuossa tuokiossa puhdistusletkun tieltä. Myös veden voima voi saada kannen irtoamaan paikoiltaan. Näin kävi viimeksi Raumalla, kun poikkeuksellisen...

    Sadevesikaivon kansi painaa kymmeniä kiloja, mutta se irtoaa paikoiltaan ammattilaisen käsissä tuossa tuokiossa puhdistusletkun tieltä. Myös veden voima voi saada kannen irtoamaan paikoiltaan. Näin kävi viimeksi Raumalla, kun poikkeuksellisen voimakas sadekuuro sai kadut tulvimaan. Sadekuurojen aiheuttamat hulevesitulvat saivat heinä-elokuun vaihteessa myös esimerkiksi Lahden ja Hämeenlinnan keskustat hetkeksi sekaisin.

    Sadevesikaivot ja niihin liittyvät hulevesiviemärit ovat tärkeä osa kaupunkitulvien ehkäisemisessä, mutta niiden kapasiteetti ei riitä poikkeuksellisen voimakkaiden rajuilmojen mukanaan tuomien sateiden nielemiseen.

    – Me tiedämme, ja kaupunkisuunnittelijat ympäri maailman tietävät, että ääri-ilmiöitä voi tulla. Mutta pitää sitten pitää miettiä, onko se järkevää mitoittaa infrastruktuuri kestämään sellainen ilmiö, joka tapahtuu ehkä kerran sadassa vuodessa, Ilmatieteenlaitoksen ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä sanoo.

    Viemärit täyttyvät vähemmänkin harvinaisista sateista.

    – Ei ole tarkoituskaan, että kaikki rankkasateet mahtuisivat sinne putkiin. Pitää olla tulvareitit kunnossa, ja sen veden kulkea hallitusti katuja ja puistoalueita pitkin, selittää Lahden kaupungin vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin.

    Jatkossa sataa enemmän

    Ilmaston lämpenemisen odotetaan lisäävän sademääriä Suomessa.

    – Mitä lämpimämpi ilmakehä meillä on, sitä enemmän siihen voi sitoutua vettä, Ilmatietenlaitoksen Antti Mäkelä sanoo.

    Kesän rankkasateiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että sadekuurot voivat muuttua entistä voimakkaammiksi, jotka taajamien keskustoihin osuessaan voivat aiheuttaa pahojakin hulevesitulvia, kuten viime viikolla nähtiin. Hämeessä ja Raumalla oltiin kuitenkin kaukana Suomen ennätystulvasta joka sai Porin keskustan kaaoksen valtaan 11 vuotta sitten ja aiheutti miljoonien eurojen vahingot. Silloin vettä satoi arviolta 140 millimetriä kolmen tunnin aikana. Lahden kuuron saldoksi arvioitiin noin 20 millimetriä.

    – Maantiede auttaa meitä täällä Lahdessa aika paljon, ja meillä tulvareitit toimii. Jos vesi paljon nousee, niin se kulkee aika hallitusti katuja pitkin vesistöihin. Eli ei mene välttämättä kellareihin, vaan järviin, mikä on tietysti sitten kuormitustekijä, Ismo Malin kertoo.

    Kaupunkitulvat kuormittavat vesistöjä Hulevedet kuormittavat Vesijärveä.Elina Rantalainen / Yle

    Tulvaveteen hyytyvät autot ja kastuvat kaupunkilaisvarpaat ja kellarit eivät ole hulevesitulvien ainoa ongelma, vaan tulvista kärsivät myös vesistöt. Lahden keskustassa syntyvät hulevedet ovat toistaiseksi päätyneet sellaisinaan Vesijärven Enonselälle. Hulevesien mukana järveen kulkeutuu muun muassa ravinteita, raskasmetalleja ja mikromuoveja.

    – Yleisesti ajatellaan, että ritiläkaivot ovat viemäreitä ja olen usein törmännyt siihen, että sinne päätyy tupakantumpit ja harjataan hiekoitushiekat. Sitä ei ehkä tajuta, että harvassa paikassa ne päätyy mihinkään puhdistukseen, vaan suora putki menee järveen. Eli kaikki se moska, mitä sinne kaivoon pudotetaan, niin se on suoraan järvessä, Ismo Malin sanoo.

    Lahdessa asiaan on tulossa parannuksia, kun osa kaupungissa syntyneistä hulevesistä ohjataan jatkossa uusiin biosuodatusaltaisiin. Näin Enonselkää kuormittavia fosforipäästöjä saadaan arvioiden mukaan vähennettyä parin prosentin verran, mikä on Malinin mukaan merkittävä vähennys.

    – Tämä tulvien hallinta ja vesiensuojelu kulkevat koko ajan käsi kädessä, Malin toteaa.

    Hän muistuttaa, että kadut tulvivat varmasti jatkossakin, ja kaupunkilaisten pitäisi ottaa enemmän vastuuta toimistaan.

    – Järki päähän tuolla ajaessa, että ei sinne syviin tulvavesiin pidä mennä.

    Vähemmän asfalttia, enemmän vihreää

    Kaupunkitulvien ehkäisemiseksi ja vesistöjen suojelemiseksi on tehtävissä paljon muutakin. Mitä enemmän kaupungissa on vihreää esimerkiksi kattopuutarhojen, korttelipihojen ja katupuiden muodossa, sitä enemmän sadevesiä saadaan sidottua kasveihin.

    Linnanmäellä vihertävä katto kasvattaa osaltaan Helsingin sateensietokykyä.Yle / Sara Vertanen

    Maisema-arkkitehti Mari Ariluoma näkisi mielellään, että sadevesiä hyödynnettäisiin nykyistä enemmän myös kaupunkikuvaa elävöittävänä elementtinä.

    – Vanhoillakin keskusta-alueilla voidaan ehkä ajatella pienimuotoisia kanavia tai vesiaiheita, joihin voidaan jonkin verran sadevettä varastoida, Ariluoma sanoo.

    Hän muistuttaa, että istutuksia ja pieniä viivytysaltaita tai -kanavia tarvitaan paljon, jotta niistä olisi merkittävää hyötyä kaupunkitulvien ehkäisemisessä.

    Lahden keskustan sateensietokykyä parannellaan pikkuhiljaa katuremonttien yhteydessä.

    – Katuja kunnostettaessa aika pienillä tällaisilla hajautetuilla systeemeillä, ihan parkkiruudun kokoisilla viivytys-, imeytys- tai suodatusrakenteita voidaan sijoittaa katurakenteisiin siihen katumaisemaan, Ismo Malin kertoo.

    Aalto-yliopistossa kestävää maisemarakentamista tutkiva Mari Ariluoma toteaa, että Suomessa kestävään hulevesihallintaan liittyviä ratkaisuja on otettu suomalaiskaupungeissa verrattain hitaasti käyttöön.

    – Kyllä se valtakäytäntö on edelleen se, että hulevedet pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti johonkin viemäriverkostoon. Se on se, miten nämä on totuttu suunnittelemaan, ja sitä ei isossa kuvassa ole pystytty muuttamaan.

    Yleensä vaaditaan isompi katastrofi ennen kuin totuttuja toimintatapoja lähdetään muuttamaan.

    – Esimerkiksi Kööpenhaminassa ja Malmössä on käynyt niin, että kun on tullut isompi tulva, joka on aiheuttanut isoja taloudellisia vahinkoja, niin sitten vasta on herätty kunnolla toimimaan. Ehkä se vaatii sen Suomessakin, Ariluoma pohtii.

    Vesiputki halkesi keskellä katua Porissa – lähialueen asukkailta vesi poikki:

    Vesiputki halkesi keskellä katua Porissa – lähialueen asukkailta vesi poikki: "Vettä suihkusi miehen korkeudelle"


    Porilainen kaupunginvaltuutettu Ismo Läntinen (ps.) joutui keskiviikkona puolenpäivän aikaan keskelle uutistapahtumaa Porin keskustassa. Läntinen oli kävelemässä Otavankadun ja Gallen-Kallelankadun risteyksen kohdalla pääkirjaston vieressä, kun...

    Porilainen kaupunginvaltuutettu Ismo Läntinen (ps.) joutui keskiviikkona puolenpäivän aikaan keskelle uutistapahtumaa Porin keskustassa.

    Läntinen oli kävelemässä Otavankadun ja Gallen-Kallelankadun risteyksen kohdalla pääkirjaston vieressä, kun yhtäkkiä kaivon kansi pompahti ilmaan keskellä katua.

    – Vesi nousi ainakin miehen korkeudelle. Ihmiset hämmästyivät ja vähän pelästyivät, että mitä tapahtuu. Vettä tuli ainakin 20 minuuttia, Läntinen kertoo.

    Vettä suihkusi Otavankadulle keskiviikkona puolilta päivin. Vesisuihku rikkoi myös asfaltin.Päivi Meritähti / Yle

    Paikalle saapuivat lopulta Porin Veden korjausmiehet, jotka kertoivat Läntisen mukaan, että kyse oli vesiputken halkeamisesta.

    Vettä on lainehtinut kadulle, mutta viemärit ovat vetäneet normaalisti eikä suurempia vahinkoja siksi ole nähtävästi päässyt syntymään.

    Korjaustyöt aloitettu

    Porin Veden rakennuttajainsinööri Markku Harju kertoo paikan päältä, että vielä ei ole selvillä, onko haljennut putki runko- vai talovesijohto. Hänen mukaansa johto on nyt suljettu, samoin Otavankatu.

    Harjun mukaan vesi on poikki ainakin joiltakin lähistön asiakkailta. Tarkemmin asiasta tiedetään myöhemmin iltapäivällä. Harju ei osaa arvioida myöskään vuotaneen veden määrää.

    Korjaustyöt pyritään tekemään tämän iltapäivän aikana.

    Raumalla on paljastunut lisää tulvatuhoja – sadevesi kasteli pankin tallelokeroholvin

    Raumalla on paljastunut lisää tulvatuhoja – sadevesi kasteli pankin tallelokeroholvin


    Myrsky riepoi Raumaa viikko sitten maanantaina. Useille kiinteistöille aiheutui vesivahinkoja. Nyt on paljastunut, että sadevesi pääsi myös Länsi-Suomen Osuuspankin Rauman konttorin maanalaiseen tallelokeroholviin, kun kellarin rakenteissa kulkeva...

    Myrsky riepoi Raumaa viikko sitten maanantaina. Useille kiinteistöille aiheutui vesivahinkoja.

    Nyt on paljastunut, että sadevesi pääsi myös Länsi-Suomen Osuuspankin Rauman konttorin maanalaiseen tallelokeroholviin, kun kellarin rakenteissa kulkeva sadevesiviemäri oli hajonnut.

    Länsi-Suomen haastattelema pankin talousjohtaja Timo Frimodig kertoo, että pankki on ohjannut asiakkaita kääntymään korvausasioissa omien vakuutusyhtiöidensä puoleen.

    Taustalla on tallelokerosopimuksen ehto, jonka mukaan pankki ei korvaa tulipalon, tulvan tai siihen verrattavan muun onnettomuuden johdosta aiheutunutta vahinkoa.

    Tallelokeroiden kastumisesta kertoo myös Satakunnan Kansa.

    Tänään juhlitaan kissoja: Asuuko teillä laiska löhöilijä, sähäkkä saalistaja vai taitava temppuilija?

    Tänään juhlitaan kissoja: Asuuko teillä laiska löhöilijä, sähäkkä saalistaja vai taitava temppuilija?


    Kissat osaavat nauttia elämästä. Ne tekevät, mitä huvittaa. Kissat tuntevat oman arvonsa. Ne käyvät kovaa kilpaa koirien kanssa ihmisen parhaan ystävän paikasta. Onkin selkeästi olemassa kissaihmisiä ja koiraihmisiä. Yhtä kaikki, karvaiset...

    Kissat osaavat nauttia elämästä. Ne tekevät, mitä huvittaa.

    Kissat tuntevat oman arvonsa. Ne käyvät kovaa kilpaa koirien kanssa ihmisen parhaan ystävän paikasta.

    Onkin selkeästi olemassa kissaihmisiä ja koiraihmisiä. Yhtä kaikki, karvaiset ystävät ovat monille kuin perheenjäseniä.

    – Kissat ovat sosiaalisia ystäviä, joka ovat kaikessa mukana. Kissat osaavat ottaa paikkansa, jos joku tarvitsee lohtua tai seuraa, Suomen kissaliiton tiedottaja Outi Vallenius kuvailee omasta mielestään kissojen parhaita ominaisuuksia.

    Itsepäisyys hallitsevana piirteenä

    Jokainen kissa on yksilö. Joku viihtyy paremmin itsekseen, joku omistajansa kainalossa. Tietty käytös on kissalle luontaista syntymästä lähtien, mutta kasvuympäristö voi vaikuttaa siihen, mitkä piirteet nousevat pintaan.

    – Isossa laumassa kasvanut voi tottua ison lauman energiaan ja siihen, että siellä ei ryppyillä. Tällainen kissa ehkä alistuu helpommin ja antaa muille tilaa. Pienemmässä laumassa kasvanut kissa voi hakea enemmän huomiota itseensä, Outi Vallenius kuvailee.

    Vallenius muistuttaa, että kissojen kanssa mitään yleistyksiä ei voi tehdä. Jos joku luonteenpiirre pitäisi nostaa muiden ylitse, olisi se itsepäisyys.

    Toistoilla tuloksia

    Sopivilla virikkeillä itsepäinenkin kissa oppii talon tavoille. Outi Vallenius ohjeistaa, että lähtökohtaisesti jonkin tason koulutus kissoille pitäisikin tehdä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mieluiten heti pentuna, jotta kukkaruukut ja pöydillä olevat tavarat saisivat olla rauhassa.

    – Kissan pitää sopeutua talon tapoihin. Se oppii kyllä pysymään pois pöydiltä ja sohvilta, jos niin halutaan – ainakin silloin, kun joku on kotona. Kun kissa on yksin, tekee se silti, mitä haluaa, Vallenius naurahtaa.

    Kun kissa on yksin, se tekee mitä haluaa. Outi Vallenius

    Onnistuneen koulutuksen avaimena hän pitää toistoja. Kun kissalle löytää sopivan virikkeen, kuten herkkuja tai huomiota, oppii se toistojen avulla lähes mitä vain.

    Vallenius ei ole erityisemmin kouluttanut kissojaan, mutta osaavat ne tassua antaa ja palloa hakea. Hän kokee, että aktiiviset sisäkissat vaativat virikkeitä, jotta ne saavat kulutettua tarmoaan johonkin. Se hoituu leikkimälläkin, mutta esimerkiksi temppujen opettelu on erinomainen keino saada hallittua kissan käytöstä.

    Pyysimme teiltä tarinoita ja kuvia kissoista. Kiitos niistä. Kommentointi on nyt päättynyt. Uusia kuvia ei enää julkaista.

    Lähettämällä kuvan Ylelle joukkoistuksen yhteydessä annat oikeuden käyttää, jakaa ja tarvittaessa muokata kuvaa kaikissa Ylen palveluissa. Lähetäthän vain itse ottamiasi kuvia. Yksityistilanteissa kysy lupa kuvassa näkyviltä ihmisiltä.

    Ulvilan puukottaja oli uhrin läheinen – uhri toipumassa sairaalassa

    Ulvilan puukottaja oli uhrin läheinen – uhri toipumassa sairaalassa


    Ulvilassa maanantaina puukotettu uhri on poliisin mukaan toipumassa. Naisen puukotti 31-vuotias mies, joka on uhrin läheinen. Tapaus sattui maanantaina puolenpäivän aikoihin. Poliisi etsi miestä puukotuksen jälkeen Ulvilasta ja lähialueilta, ennen...

    Ulvilassa maanantaina puukotettu uhri on poliisin mukaan toipumassa.

    Naisen puukotti 31-vuotias mies, joka on uhrin läheinen. Tapaus sattui maanantaina puolenpäivän aikoihin. Poliisi etsi miestä puukotuksen jälkeen Ulvilasta ja lähialueilta, ennen kuin löysi tämän kuolleena.

    Puukotettua naista on päästy kuulemaan, eikä hän ole enää hengenvaarassa.

    Mikä on teon motiivi?

    – Olemme päässeet kuulemaan äitiä, mutta tutkinta on vielä kesken ja asioita on selvitettävänä, komisario Jarmo Laine sanoo.

    Vahvistatteko siis, että puukottaja oli puukotetun poika? Puhutte äidistä?

    – En voi sitä sanoa, Laine sanoo.

    Epäillyn ruumiin löysi poliisikoira. Miestä etsittiin myös muun muassa helikopterin kanssa.

    Tapausta tutkitaan tapon yrityksenä ja kuolemansyyn tutkintana.

    16:49 täsmennetty poliisin etsintää koskevaa kohtaa.

    Mies puukotti naista hengenvaarallisesti Ulvilassa – löytyi myöhemmin kuolleena

    Mies puukotti naista hengenvaarallisesti Ulvilassa – löytyi myöhemmin kuolleena


    Naista Ulvilassa maanantaina keskipäivällä puukottanut mies on löytynyt kuolleena. Uhri loukkaantui hengenvaarallisesti. Poliisi ryhtyi etsimään pakettiautolla karkuun lähtenyttä 31-vuotiasta epäiltyä miestä Ulvilasta ja lähiseudulta. Poliisi...

    Naista Ulvilassa maanantaina keskipäivällä puukottanut mies on löytynyt kuolleena.

    Uhri loukkaantui hengenvaarallisesti. Poliisi ryhtyi etsimään pakettiautolla karkuun lähtenyttä 31-vuotiasta epäiltyä miestä Ulvilasta ja lähiseudulta.

    Poliisi tiedotti ennen kuutta maanantai-iltana löytäneensä pakettiauton Ulvilasta. Rikoksesta epäilty mies oli auton lähistöllä maastossa kuolleena.

    Poliisi kertoo asiasta lisää tiistaina.

    Kalastajilta erittäin harvinainen hakemus Satakunnassa – haluavat varata merialueen vain ammattikalastuksen käyttöön

    Kalastajilta erittäin harvinainen hakemus Satakunnassa – haluavat varata merialueen vain ammattikalastuksen käyttöön


    Suomen ammattikalastajaliitto ry hakee Varsinais-Suomen Ely-keskukselta osittaista vesiliikennekieltoa Lännennaulat -nimiselle merialueelle Eurajoen edustalle. Hakemuksen mukaan kielto olisi voimassa seuraavat viisi vuotta aina huhtikuun puolivälistä...

    Suomen ammattikalastajaliitto ry hakee Varsinais-Suomen Ely-keskukselta osittaista vesiliikennekieltoa Lännennaulat -nimiselle merialueelle Eurajoen edustalle.

    Hakemuksen mukaan kielto olisi voimassa seuraavat viisi vuotta aina huhtikuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Ammattikalastajien mukaan vesiliikenne häiritsee heidän elinkeinoaan, kun pyydyksiä ajetaan rikki.

    Myös Eurajoen edustalla sijaitseva autonomisen laivaliikenteen saama testimerialue vaikuttaa asiaan. Selkämeren ammattikalastajien puheenjohtaja Sami Veneranta kertoo, että testimeren takia alueelta kiellettiin rysäkalastus, mihin nyt halutaan vastata samalla mitalla.

    – Jos kerran mereltä voidaan varata vesialueita, niin haluamme tietenkin suojella oman elinkeinomme, Veneranta sanoo.

    Vapaa-ajan kalastus ja sukeltaminen loppuisi

    Sami Venerannan mukaan vesiliikennekielto olisi ensimmäinen laatuaan, mikäli se menee läpi. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ylitarkastaja Teija Jokinen varmistaa asian Lounais-Suomen osalta.

    – Tiedossani ei ole, että tällaisia kieltoja olisi annettu ainakaan Satakunnan tai Varsinais-Suomen alueella. Yksityiskohtaista tietoa muualla Suomessa tehdyistä kielloista meillä ei ole, Jokinen sanoo.

    Pahimmillaan kalastajalle voi tulla satojen eurojen tulonmenetykset vuorokaudessa. Sami Veneranta

    Läpimennessään kielto tarkoittaisi sitä, että Lännennaulojen alueella ei saisi olla minkäänlaista ylimääräistä vesiliikennettä. Näin ollen se lopettaisi alueella muun muassa vapaa-ajan kalastuksen ja sukeltamisen. Vesiliikennelain mukaan kielto ei vaikuttaisi työnteon tai asunnon sijainnin vuoksi tarpeellista liikennettä.

    – Kun rysiä ajetaan rikki, vaikuttaa se kalastajan elinkeinoon ja pahimmillaan kalastajalle voi tulla satojen eurojen tulonmenetykset vuorokaudessa, Veneranta sanoo.

    Porin urheilusukeltajien puheenjohtaja Jari Leskiselle uutinen mahdollisesta vesiliikennekiellosta tuli yllätyksenä.

    – En ota vielä tässä vaiheessa kantaa, täytyy tutustua aiheeseen ensin tarkemmin, Lekinen sanoo.

    Lue lisää:

    Hallitus hyväksyi laivaliikenteen automaatiota helpottavan lakimuutoksen – etäohjattavat laivat testimerelle heinäkuussa

    Ensimmäinen lähes itseohjautuva laiva voi seilata testimerellä jo kesällä – miehittämättömien alusten kokeilu vaatii vielä lakimuutoksen

    Uutista päivitetty klo 14: lisätty Porin urheilusukeltajien puheenjohtajan kommentit.

    Kävijät ryntäsivät Porin asuntomessuille viilentyneenä päätösviikonloppuna – nyt pistetään uutta maalia pintaan 120 000

    Kävijät ryntäsivät Porin asuntomessuille viilentyneenä päätösviikonloppuna – nyt pistetään uutta maalia pintaan 120 000 "tuparivieraan" jäljiltä


    Porin asuntomessut ylsi yleisötavoitteeseensa, vaikka kesken heinäkuun helteiden sen saavuttaminen vaikutti nihkeältä. Asuntomessuilla vieraili kuukauden aikana noin 120 000 kävijää. Niistä 20 000 astui porteista sisään aivan viime...

    Porin asuntomessut ylsi yleisötavoitteeseensa, vaikka kesken heinäkuun helteiden sen saavuttaminen vaikutti nihkeältä. Asuntomessuilla vieraili kuukauden aikana noin 120 000 kävijää. Niistä 20 000 astui porteista sisään aivan viime tipassa.

    Viimeisen viikon torstaina messuportisa asteli sisään 100 000. kävijä. Sitten viikkoja jatkunut helle alkoi helpottaa ja kävijöiden tahti kiihtyä. Viikonloppuna messuilla oli jopa tungosta.

    – Vuosisadan helteisimmän heinäkuun jälkeen voi sanoa, että olemme tyytyväisiä kävijämäärään ja siihen, missä hengessä messut sujuivat, Suomen asuntomessujen operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää toteaa.

    Messuilla pääsi uimaankin

    Messuportit pidettiin auki useina iltoina jopa yhdeksään asti, jotta vieraat pääsivät alueelle myös pahimman kuumuuden helpotettua. Heikki Vuorenpää pitää silti ymmärrettävänä, että kuumalla ilmalla kiertely talosta toiseen ei houkuttanut.

    – Kyllähän sen tietää, että koko päivä on tukala, kun aamulla tulee hellevaroitus. Silloin on mukavampi viettää aikaa veden äärellä kuin asfaltin keskellä taloja kiertämässä.

    Porin asuntomessualueen sijainti oli siinä mielessä ihanteellinen, että osa taloista on rakennettu aivan jokirantaan. Virkistystä kaipaavat messuvieraat pääsivät jopa pulahtamaan yhteen alueen uima-altaista.

    Talot muuttovalmiita keskiviikkona

    Messuportit suljettiin sunnuntaina. Keskiviikkoon mennessä kaikki väliaikaiset järjestelyt on purettu ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa.

    Käytännössä harva lähtee muuttokuormansa kanssa liikkeelle niin nopeasti. Koti voi vaatia messujen jälkeen pientä pintaremonttia ja osassa taloista sisustus menee vielä uusiksi.

    – Harvemmin mitään isompaa remonttia kuitenkaan on edessä. Kokemustemme mukaan lattioiden suojaukset ovat pitäneet hyvin ja lähinnä porrashuoneissa on jouduttu vetämään uutta maalia pintaan, Heikki Vuorenpää kertoo.

    Vuorenpää vakuuttaakin, että talot luovutetaan asukkaille kuin uusina.

    – Heillä on vain ollut 120 tuhatta tuparivierasta.

    Messujen alkaessa osa taloista oli vielä myymättä, mutta kaikki kävivät kaupaksi kuukauden aikana.

    Kun aidat tällä viikolla kaatuvat ympäriltä, ovat Karjarannan kadut avoinna ohikulkijoille. Taloihin vierailla ei kuitenkaan ole enää asiaa ilman kutsua.

    Kuuma kesä toi eläinsuojeluun kiireen ja kaaoksen – tuuletusikkunoista tippuneita kissoja, väärin lenkitettyjä koiria ja loputtomasti huolestuneita puheluita

    Kuuma kesä toi eläinsuojeluun kiireen ja kaaoksen – tuuletusikkunoista tippuneita kissoja, väärin lenkitettyjä koiria ja loputtomasti huolestuneita puheluita


    Kolmenkymmenen asteen helteessä moni jätti hikilenkin väliin. Kuumassa auringonpaisteessa laahustaminenkin kävi täydestä työstä. Silti joku saattoi viuhahtaa polkupyörällä ohi läähättävää koiraansa lenkittäen. Silloin...

    Kolmenkymmenen asteen helteessä moni jätti hikilenkin väliin. Kuumassa auringonpaisteessa laahustaminenkin kävi täydestä työstä. Silti joku saattoi viuhahtaa polkupyörällä ohi läähättävää koiraansa lenkittäen. Silloin eläinsuojeluneuvojan puhelin pirahti.

    Tänä kesänä monet Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) eläinsuojeluneuvojista ovat saaneet poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja. Ihmiset ovat olleet huolissaan koirien liiallisesta lenkittämisestä, mutta myös olemattomista lenkeistä.

    – Monet ihmiset eivät ole ymmärtäneet, että lenkki ei ole koiralle vain urheilusuoritus. Se on koiran perustarve. Sen pitää päästä haistelemaan muiden koirien jälkiä ja ympäristöään muutenkin oman henkisen hyvinvointinsa takia, yhdistyksen viestintäpäällikkö Maria Lindqvist kertoo.

    Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että rajansa kaikella. Helteillä koiraa kannattaa ulkoiluttaa esimerkiksi varhain aamulla tai myöhään illalla, jolloin on hieman viileämpää. Lenkki voi myös olla lyhyt ja rauhallinen – kunhan koira pääsee pois neljän seinän sisältä.

    20 asteen juoksutusraja

    Vain harva koira kaipaa lämpimällä ilmalla kunnon juoksulenkkiä. Kun lämpötila tippui osissa Suomea 30 asteesta lähemmäs 20 astetta, ajatteli moni nyt olevan oikea aika reippaammalle kuntoilulle.

    Jos koira on lyhytkuonoinen, vanha tai sairas, en suosittelisi juoksutusta pyörän rinnalla millään ilmalla. Pauliina Marttila

    Porilainen eläinlääkäri Pauliina Marttila ei kuitenkaan juoksuttaisi ainuttakaan koiraa pyörän rinnalla yli 20 asteen lämpötilassa.

    – En suosittelisi sitä edes hyväkuntoisille koirille. Jos koira on lyhytkuonoinen, vanha tai sairas, en suosittelisi sitä millään ilmalla.

    Suoranaisesti kiellettyä se ei kuitenkaan ole. Eläinsuojelullisesti on vaikea määrittää tiettyä lämpötilarajaa juoksulenkeille. Sopiva lämpötila riippuu koiran ominaisuuksista, terveystilanteesta ja rodusta. Marttila sanookin, että talonpoikaisjärjen käyttö on sallittua.

    – Esimerkiksi ajokoirilla on pitkä kuono ja lyhyt turkki. Ne auttavat lämmönsäätelyssä. Ajokoiria juoksutetaankin usein pyörillä, koska niillä pitää olla hyvä kunto ainakin metsästyskaudella. Ne voivat mielestäni hyvinkin lähteä pyörälenkille vielä 20 asteen lämpötilassa.

    Parvekkeet surmanloukkuina

    Vaikka koirien lenkitys on aiheuttanut yhteydenottojen tulvan eläinsuojeluun, on ilmoitusten määrä vain murto-osa kokonaisuudesta. Huolta ovat herättäneet myös muun muassa kotipihoihinsa omistajien loma-aikojen ajaksi jätetyt koirat ja lasitetuilla parvekkeilla ulisevat koirat.

    – Joku niistä oli ilmoituksen mukaan yrittänyt epätoivoisena raapia itsensä ulos parvekkeelta, Maria Lindqvist kertoo.

    Kissoja putoilee asunnoista ihan hillittömästi. Maria Lindqvist

    Joku on siinä onnistunutkin. Tänä kesänä useat koirat, kissat ja jopa kilpikonnat ovat karanneet. Osalle karkureissu on ollut kohtalokas.

    – Useampi neuvojistamme on sanonut, että erityisesti kissojen suhteen tämä on ollut hurja kesä. Niitä karkailee ja putoilee asunnoista ihan hillittömästi.

    "Kaikki pystyvät auttamaan"

    Koirista kuumissa autoissa on kampanjoitu jo pitkään, mutta jostain syystä viesti ei tunnu menevän perille.

    – Ilmoituksia on tullut yllättävän paljon, selkeästi enemmän kuin viime kesänä, vaikka asiasta on lehdissäkin kirjoitettu vuodesta toiseen. Puhutaan varmaan kymmenistä tapauksista päivittäin, Maria Lindqvist harmittelee.

    Eläinsuojeluneuvojat ohjeistavat puhelimessa ihmisiä etsimään auton omistajaa ja olemaan tarvittaessa yhteydessä viranomaisiin.

    Sivullisten apu onkin merkittävässä roolissa eläinten ahdingon helpottamisessa. Erityisesti luonnonvaraiset eläimet ovat usein satunnaisten ohikulkijoiden avun varassa.

    Eläinsuojeluneuvojilla kiireinen kesä

    Kuumuus on lisännyt yhteydenottoja Suomen eläinsuojeluyhdistysten liittoon.

    Monet eläinsuojeluneuvojat kuvailevat kesää uransa kiireisimmäksi ja kaoottisimmaksi.

    Neuvojat antavat ohjeita puhelimessa niin huolestuneille soittajille kuin asianosaisille.

    Suurin osa tilanteista ratkeaa, kun eläinsuojeluneuvoja tekee neuvontakäynnin tai soittaa eläimen omistajalle.

    Vakavimmat tilanteet ohjataan viranomaisille ja valvontaeläinlääkäri tekee tarvittaessa kotikäynnin.

    Tänä kesänä soittajia ovat huolestuttaneet lemmikkien ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin lisäksi muun muassa tuotantoeläinten kuljetukset.

    Auttajia on onneksi riittänyt.

    – Soittoja tulee jatkuvasti. Useat neuvojamme sanovat, että tämä on ollut kiireisin ja kaottisin kesä koko heidän uransa aikana. On kuitenkin hienoa, miten ihmisten empaattisuus ja huoli eläimistä on noussut esiin, Lindqvist toteaa.

    Siksi eläinsuojeluneuvojien kiire ei paina harteilla. Tärkeintä on, että ihmiset haluavat tarjota apuaan.

    – Meiltä voi kysyä, miten se onnistuu. Kaikki pystyvät omalla toiminnallaan auttamaan eläimiä, kunhan vain haluavat.

    Lue myös:

    Siilivauvojen hoitajilla on nyt kädet täynnä työtä – kuivuudesta kärsivien eläinten juottamista kannattaa jatkaa

    Video: Korkeasaaren orvot tervapääskyn poikaset nousevat yksi kerrallaan siivilleen – voivat lentää jopa kolme vuotta laskeutumatta

    Suomessa on keksitty innovatiivisia keinoja helteillä viilentymiseen – Säkylässä ja Somerolla avattiin jäähalli, Helsingissä ruokakauppa

    Suomessa on keksitty innovatiivisia keinoja helteillä viilentymiseen – Säkylässä ja Somerolla avattiin jäähalli, Helsingissä ruokakauppa


    Viime viikkojen äärimmäisten räväköiden helteiden aikaan mediasta on saanut lukea lukuisia vinkkejä helteistä suojautumiseen. Helle on aiheuttanut harmia monin paikoin ja vaatinut Suomessa jopa kuolonuhreja. Suomalaiset ovat kehittäneet...

    Viime viikkojen äärimmäisten räväköiden helteiden aikaan mediasta on saanut lukea lukuisia vinkkejä helteistä suojautumiseen. Helle on aiheuttanut harmia monin paikoin ja vaatinut Suomessa jopa kuolonuhreja.

    Suomalaiset ovat kehittäneet helteiden varalle myös kekseliäitä viilennystempauksia. Säkylässä ja Somerolla avattiin keskiviikkona jäähallin ovet viilennystä kaipaavilla kuntalaisille. Kunnan asukkaiden nähtiin viilentävän ruumiinlämpöään jäähallin viileydessä.

    Kotiapua ikääntyneille tarjoavan Rauhanmajan arkiavun toimitusjohtaja Ari Heikkilä pisti Säkylän tempauksen pystyyn äkillisen idean innoittamana.

    Kuumuudesta kärsiviä vanhuksia työssään kohtaava Heikkilä sai idean jäähalliviilentelystä pohtiessaan sitä, miten voisi auttaa asiakkaitaan, jotka asuvat ilmastoimattomissa kodeissa.

    Terttu Salin, Pirkko Ruohonen, Aino Nummenpää ja Irja Korpela hakivat helpotusta helteeseen Säkylän jäähallista.Mari Kahila / YleKauppa tarjoaa viileän nukkumapaikan sadalle nopeimmalle

    Toisesta viilennykseen liittyvästä tempauksesta kuultiin keskiviikkona, kun helsinkiläinen ruokakauppa ilmoitti tarjoavansa viileät tilat yöksi helteestä kärsiville ihmisille. Ensi yönä Pohjois-Haagan K-Supermarketin lattioilla tulee yöpymään 100 ihmistä.

    Tempaus havaittiin lauantaina monissa kansainvälisissä tiedotusvälineissä. Suomalaisten yöpymisestä ruokakaupassa kertoivat ainakin kansainvälinen uutispalvelu Euronews, brittilehti Daily Mail, yhdysvaltalainen uutiskanava Fox News.

    Kauppias Marika Lindfors kertoo, että ajatus tapahtumasta lähti asiakkaiden palautteista. Niissä toivottiin, että viileässä kaupassa voisi nukkua kerrankin yön hyvin, kun omassa kodissa on niin kuuma helteiden takia.

    Kaupan lattialle nukkumaan on ilmoittautunut satoja ihmisiä, mutta pelastuslaitos määräsi, että suurin sallittu osallistujamäärä tempaukseen on 100 henkeä.

    Kauppias Marika Lindfors on ollut yhteydessä myös poliisiin ja Eviraan, jotka ovat myös sallineet yökyläilyn.

    – Evira toivotti meille hyvää yötä ja mukavaa hetkeä. He eivät nähneet tässä mitään ongelmaa, Lindfors kertoo.

    K-supermarket Pohjois-HaagaOma makuupussi tarvitaan, valot sammuvat puolilta öin

    Yöpyjillä pitää olla oma makuupussi ja alusta mukana kaupan lattialla nukkuessaan, kauppa ei tarjoa sänkyjä. Yöpymään on tulossa kaiken ikäisiä ihmisiä ja tapahtuma on päihteetön.

    Kauppa avaa ovensa nukkujille sen sulkeutumisajan, eli kello 22 jälkeen. Valot sammutetaan kaupassa puolilta öin, mutta hiljaisuutta ei ole määritelty.

    – Koetamme asetella ihmiset siten, että ne jotka aikovat valvoa, ovat toisella puolella kauppaa kuin ne, jotka haluavat nukkua, Lindfors sanoo.

    Kauppias ei pelkää, että yöpyjät varastaisivat hyllyistä mitään, koska tapahtumassa on jatkuva valvonta.

    – Isoveli valvoo koko tapahtuman ajan. Meillä on aika hyvä kamerasysteemi, josta näkee hyvin.

    Tällä hetkellä kaupassa tehdään valmisteluja siihen, että ihmiset mahtuvat nukkumaan. Käytäviltä tyhjennetään irtaimistoa pois tieltä.

    Lue lisää:

    Jäähallit avasivat ovensa helteestä kärsiville Säkylässä ja Somerolla – vinkkaa, missä muualla pääsee vilvoittelemaan

    Helle on alkanut vaatia kuolonuhreja Suomessa – "Mitä pidempään jatkuu, sitä raskaammaksi käy"

    "Suomalaisen talo ei saa erottua liikaa, eikä pröystäillä" – Yli puolet uusista omakotitaloista on valkoisia, mustia tai harmaita


    Porin asuntomessualueelle olisi saanut rakentaa minkä värisiä taloja tahansa. Rakentamistapaohjeissa annettiin talojen julkisivujen materiaalien ja värien suhteen vapaat kädet. Pientalotonteille nousi 23 valkoista, kaksi harmaata, kaksi mustaa ja...

    Porin asuntomessualueelle olisi saanut rakentaa minkä värisiä taloja tahansa. Rakentamistapaohjeissa annettiin talojen julkisivujen materiaalien ja värien suhteen vapaat kädet. Pientalotonteille nousi 23 valkoista, kaksi harmaata, kaksi mustaa ja yksi punainen omakotitalo.

    Pian yhteen valkoisista taloista muuttava Marjo-Riitta Lintula myöntää, että värivalintoja voi hyvällä syyllä moittia hieman tylsiksi.

    – Uskon kuitenkin, että täällä kyse on harkitusta tylsyydestä. Valkoinen, musta ja harmaa ovat trendikkäitä ja ajattomia värejä, jotka sopivat hyvin kaupunkirakentamiseen.

    Marjo-Riitta Lintula messutalonsa olohuoneessa.Mari Kahila / Yle

    Lintulan perheen taloa kuvaillaan messuesitteissä amerikkalaiseksi bungalowiksi balilaisella twistillä sekä ripauksella Alvar Aaltoa.
    Julkisivun väri oli valittuna ennen kuin talon mallistakaan oli tietoa. Valkoinen on ollut aina yksi Marjo-Riitan lempiväreistä.

    – Moni sanoo, ettei valkoinen ole edes väri. Mutta minulle valkoinen antaa tilaa. Tilaa ajatella, luoda ja vaihtaa sisustusta. Voin laittaa minkä väriset kukat tai joulukoristeet tahansa niin sisälle kuin ulos, kun päävärinä on valkoinen.

    Synkkään Suomeen valoa valkoisella

    Asuntomessualueen nuorin, kuuden viikon ikäinen asukas muuttaa myös valkoiseen kotiin. Jos isä Johan Saarni olisi saanut päättää, sisätilat olisi sisustettu vain mustalla ja valkoisella. Äiti Anniina Nurminen halusi kuitenkin taloon valkoisen kaveriksi hieman maanläheisiä sävyjä. Väri-ilottelua ei kaivannut kumpikaan.

    Anniina Nurminen ja Johan Saarni messutalonsa olohuoneessa.Mari Kahila / Yle

    – Me nautitaan yksinkertaisesta ja selkeästä värimaailmasta. Tehostaa voi sitten myöhemmin väreillä, jos haluaa.

    Valkoisen suosio niin talojen julkisivuissa kuin sisustuksessakin selittyy Johan Saarnin mukaan suomalaisella ilmastolla.

    – Meillä on kahdeksan kuukautta vuodesta synkkää ja pimeää. Ehkä siksi ihmiset haluavat valkoisen tuomaa valoisuutta koteihinsa.

    On noloa rakentaa liian näyttävästi

    Suomalaiset rakentavat ja sisustavat hillitysti. Viime vuosina rakennetuista omakotitaloista yli puolet ovat valkoisia, mustia tai harmaita. 60 prosenttia suomalaisista kertoo luottavansa valkoiseen perussävynä sisustuksessaan. Tiedot käyvät ilmi Suomen Asuntomessujen 1500 suomalaiselle teettämästä kyselystä.

    Mari Kahila / Yle

    Talojen väritysten trendit vaihtuvat kehitys- ja tutkimuspäällikkö Kari Tervosen mukaan hitaasti, 15-20 vuoden välein. Trendivärit ovat yhdistelmä suomalaisten omia lempivärejä ja uskomuksia siitä, mistä muutkin pitäisivät.

    – Talon halutaan olevan tyylikäs ja miellyttävän naapureidenkin silmää. Suomalaisen talo ei saa erottua liikaa, eikä pröystäillä, Tervonen summaa.

    Alle 40-vuotiaiden mielestä kaunein omakotitalo on moderni, vaaleasävyinen ja isoikkunainen kivitalo. Yksinkertaisia linjoja, hillittyä tyylikkyyttä ja kodikkuutta arvostetaan iästä riippumatta.

    – Meillä elää Pohjoismaissa vahvana ihanne demokraattisesta yhteiskunnasta, jossa olisi jotenkin noloa rakentaa liian näyttävästi.

    Moderni mielletään valkoiseksi

    Uusien pientaloalueiden rakentamistapaohjeet vaihtelevat suuresti eri puolella Suomea. Tiukimmillaan esimerkiksi omakotitalon julkisivun ja katon värisävy on ennalta määrätty.

    Ohjeistukset ovat asuntomessualueilla perinteisesti normaalia väljemmät. Se antaa mahdollisuuden kokeilla uudenlaista rakentamista. Porissa annetut vapaat kädet talon pintamateriaalien ja värien valinnan suhteen ei siis ole ennenkuulumatonta.

    Mari Kahila / Yle

    Maisema-arkkitehti ja taiteen maisteri Saara Pyykkö Aalto-yliopistosta toteaa, ettei Porin messualueen valkovoittoisuus ole sattumaa. Vapaat kädet värivalinnoissa eivät tarkoita sitä, että messualueista annettaisiin syntyä erimallisten ja -väristen talojen iloinen sekamelska.

    Pyykkö löytää Porin kaavoitusviranomaisten tekemästä Karjarannan asuntomessualueen rakentamistapaohjeesta selityksen alueen yhtenäisille värivalinnoille.

    – Ohjeisiin on kirjattu, että alueelle halutaan arkkitehtoniselta ilmeeltään moderneja, yksinkertaisia, selkeitä ja koristelemattomia kaupunkipientaloja. Voi olla, että arkkitehdit ovat tulkinneet tämän tarkoittavan yhtä kuin valkoisia julkisivuja, Pyykkö toteaa.

    "Musta ja harmaa sopii konttoreihin, ei koteihin"

    Tänä viikonloppuna päättyvillä asuntomessuilla on käynyt 107 000 suomalaista. Kiinnostusta sosiaalisessa mediassa on herättänyt etenkin alueen ainut korjausrakennuskohde, bunkkeriksi nimetty 1930-luvulla rakennettu Shellin asuin- ja autovajarakennus.

    Mari Kahila / Yle

    Kempeleläiset Eveliina ja Jouni Lohi ihastuivat messuilla Talo Lintulaan. Pariskunta olisi valmis muuttamaan taloon vaikka heti. Etenkin puunväriset ikkunanpuitteet miellyttivät silmää. Muu tarjonta oli pariskunnan makuun hieman yksitoikkoista.

    – Mustaa ja harmaata on ollut kyllä sisustuksissa liikaa. Nuo värit toimivat paremmin liiketiloissa, ei kodeissa. Julkisivuissa valkoinen toki on klassinen ja ajaton valinta.

    Kempeleläiset Eveliina ja Jouni Lohi messutalossa.Mari Kahila / Yle

    Merikarvialainen Johanna Lemmenranta kuvailee asuntomessutalojen väritarjontaa maanläheiseksi. Piristyksenä toimivat muutaman talon rohkeat lattiavärit ja tapettivalinnat. Värirevittelyjä hän ei olisi enempää kaivannutkaan.

    – Uskon, että neutraalit värit kestävät paremmin aikaa, eikä niihin kyllästy niin nopeasti kuin viime vuosina suosiossa olleisiin punaisiin tehosteseiniin.

    Porin laskuvarjo-onnettomuudessa kuollut oli kokenut hyppääjä – varusteissa tai varjossa ei ollut vikaa

    Porin laskuvarjo-onnettomuudessa kuollut oli kokenut hyppääjä – varusteissa tai varjossa ei ollut vikaa


    Porissa kuollut laskuvarjohyppääjä oli Satakunnan laskuvarjourheilijat ry:n mukaan kokenut lupakirjahyppääjä. Hyppääjä oli tekemässä niin sanotun vauhditetun alastulon, jossa hyppääjä pyrkii keräämään jyrkillä käännöksillä...

    Porissa kuollut laskuvarjohyppääjä oli Satakunnan laskuvarjourheilijat ry:n mukaan kokenut lupakirjahyppääjä.

    Hyppääjä oli tekemässä niin sanotun vauhditetun alastulon, jossa hyppääjä pyrkii keräämään jyrkillä käännöksillä mahdollisimman suuren nopeuden ennen varjon oikaisua maan pinnan suuntaiseen liikkeeseen.

    Onnettomuushypyn aikana varjon oikaisu epäonnistui, minkä takia hyppääjä törmäsi kovassa vauhdissa maanpintaan.

    Hyppy tehtiin neljän kilometrin korkeudesta. 38-vuotiaalla hyppääjällä oli kokemusta kyseisestä laskeutumistavasta ja sen tekniikka oli hänelle tuttu. Hyppääjän varjossa tai varusteissa ei myöskään ollut vikaa.

    Lue lisää:

    Porissa loukkaantunut laskuvarjohyppääjä kuoli vammoihinsa

    Porissa loukkaantunut laskuvarjohyppääjä kuoli vammoihinsa

    Porissa loukkaantunut laskuvarjohyppääjä kuoli vammoihinsa


    Porin lentoasemalla keskiviikkona loukkaantunut laskuvarjohyppääjä on kuollut saamiinsa vammoihin. Poliisi sai onnettomuudesta ilmoituksen keskiviikkona kello 18.10. Ilmoituksen mukaan hyppääjä oli loukkaantunut alastulossa. Asiassa ei epäillä...

    Porin lentoasemalla keskiviikkona loukkaantunut laskuvarjohyppääjä on kuollut saamiinsa vammoihin.

    Poliisi sai onnettomuudesta ilmoituksen keskiviikkona kello 18.10. Ilmoituksen mukaan hyppääjä oli loukkaantunut alastulossa.

    Asiassa ei epäillä rikosta. Poliisi jatkaa onnettomuuden tutkintaa.

    Harjavalta uskoo saavansa BASFin akkumateriaalitehtaan –

    Harjavalta uskoo saavansa BASFin akkumateriaalitehtaan – "Vahvuutemme on Suomen hyvä maine"


    Harjavallan kaupunki uskoo lujasti kaupungin mahdollisuuksiin saada alueelleen BASFin akkumateriaalitehdas. Kemian alan jättikonserni BASFilla on harkinnassa tehtaalleen eri sijoituspaikkoja Euroopassa, Harjavalta ainoana vaihtoehtona...

    Harjavallan kaupunki uskoo lujasti kaupungin mahdollisuuksiin saada alueelleen BASFin akkumateriaalitehdas.

    Kemian alan jättikonserni BASFilla on harkinnassa tehtaalleen eri sijoituspaikkoja Euroopassa, Harjavalta ainoana vaihtoehtona Suomessa.

    Harjavallassa tehdas sijoittuisi Pajakadulle suurteollisuuspuiston naapuriin. Tehtaalle kaavaillun tontin koko on runsaat 14 hehtaaria.

    Kaupunginjohtaja Hannu Kuusela sanoo, että kaupunki on saanut BASFilta kiitosta ratkaisukeskeisestä toiminnastaan. Hän uskoo myös Suomen maineeseen.

    – Täällä kun jotain luvataan, se myös toteutetaan.

    Yleisötilaisuudessa puhutti tehtaan melu

    Tehtaan ympäristövaikutuksia ja asemakaavoitusta esiteltiin torstai-iltana yleisötilaisuudessa. Kaupunginjohtaja Kuusela kertoo, että väkeä tuli paikalle odotettua vähemmän: noin 40 järjestäjät mukaan lukien.

    Yleisöä kiinnosti etenkin tehtaan aiheuttama melu.

    – Saksalaiset toimijat ilmoittivat, että tehdas ei juurikaan aiheuta melua, mutta tämä on yksi asia, jota selvitetään.

    Tehtaan YVA-suunnitelmasta voi jättää mielipiteen Varsinais-Suomen ely-keskukseen 7. elokuuta mennessä.

    Laskuvarjohyppääjä loukkaantui vakavasti onnettomuudessa Porissa

    Laskuvarjohyppääjä loukkaantui vakavasti onnettomuudessa Porissa


    Porin lentoasemalla sattui keskiviikkona laskuvarjohyppyonnettomuus, jossa hyppääjä loukkaantui vakavasti, kerrotaan Lounais-Suomen poliisista. Vanhempi konstaapeli Toni Nyman kertoo, että poliisi sai kello 18.10 Porin lentoasemalle tehtävän, jonka...

    Porin lentoasemalla sattui keskiviikkona laskuvarjohyppyonnettomuus, jossa hyppääjä loukkaantui vakavasti, kerrotaan Lounais-Suomen poliisista.

    Vanhempi konstaapeli Toni Nyman kertoo, että poliisi sai kello 18.10 Porin lentoasemalle tehtävän, jonka mukaan laskuvarjohyppääjä on loukkaantunut alastulossa.

    Vakavasti loukkaantuneen miehen tilasta ei keskiviikkona ollut tarkempia tietoja.

    Poliisi selvittää onnettomuuden syytä.

    Onnettomuudesta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

    Jäähallit avasivat ovensa helteestä kärsiville Säkylässä ja Somerolla – vinkkaa, missä muualla pääsee vilvoittelemaan

    Jäähallit avasivat ovensa helteestä kärsiville Säkylässä ja Somerolla – vinkkaa, missä muualla pääsee vilvoittelemaan


    Henki lähes salpautuu, kun jäähallin ovi aukeaa helteellä. Juuri sitä tunnetta monet ovatkin etsineet. Parinkymmenen asteen lämpötilaero saa tukalan tunteen unohtumaan hetkessä. Säkylän jäähallin oveen on teipattu lappu, jossa herkimpiä...

    Henki lähes salpautuu, kun jäähallin ovi aukeaa helteellä. Juuri sitä tunnetta monet ovatkin etsineet. Parinkymmenen asteen lämpötilaero saa tukalan tunteen unohtumaan hetkessä.

    Säkylän jäähallin oveen on teipattu lappu, jossa herkimpiä varoitetaan näin suuresta muutoksesta.

    Jäähallin seinään teipatussa lapussa pyydetään vapaaehtoisten apua ja muistutetaan suurista lämpötilaeroista hallin ja ulkoilman välillä.Mari Kahila / Yle

    Erityisesti paluu läkähdyttävään arkeen voi järkyttää vilvoittelun jälkeen. Toisaalta, monen elimistö on ollut helteessä sietokyvyn rajoilla jo viikkoja muutenkin. Jos arjesta on mahdollisuus paeta edes hetkeksi, tarttuu moni tilaisuuteen epäröimättä.

    Säkylän jäähalli avasi ovensa helteestä kärsiville tällä viikolla. Vastaava tempaus on käynnissä ainakin Somerolla.

    Yhteinen tahto pisti vauhtia viilennykseen

    Kotiapua ikääntyneille tarjoavan Rauhanmajan arkiavun toimitusjohtaja Ari Heikkilä pisti Säkylän tempauksen pystyyn äkillisen idean innoittamana. Useita kuumuudesta kärsiviä vanhuksia työssään kohtaava Heikkilä pohti, miten voisi auttaa asiakkaitaan, jotka asuvat ilmastoimattomissa kodeissa.

    Pohdinta sai pontta peruspalveluministeri Annika Saarikon kunnille lähettämästä kirjeestä, jossa hän toivoi, että ikääntyneiden jaksamisesta huolehdittaisiin yhteisvastuullisesti helleaallon aikana.

    Silloin Heikkilän päässä välähti. Hän keksi, että kaupungissa on iso, tyhjä ja ennen kaikkea kylmä halli.

    Heikkilä otti yhteyttä kaupunginjohtajaan, kaupungissa toimiviin yhdistyksiin ja jäähalliyhtiöön. Kaikki olivat sitä mieltä, että idea oli loistava. Jäähallin ovi avattaisiin kuumuudesta kärsiville ihmisille nopealla aikataululla.

    Tuo päivä koitti eilen.

    Syysvaatteet piti kaivaa kaapista esiin

    Välittömästi, kun Säkylän jäähallin ovet aukesivat, oli 83-vuotias säkyläläinen Pirkko Ruohonen jo ovella odottamassa. Hän näki aamulla paikallislehdessä ilmoituksen, että jäähalli olisi auki hellepäivinä kello 12–16. Lehdessä kehotettiin ottamaan syysvaatteet mukaan, sillä hallin lämpötila on vain kymmenen asteen tienoilla.

    – Sen mukaan pukeuduin ja lähdin tulemaan. Soitin ystävätkin mukaan. Ei täällä mielestäni takkia tarvittaisi, mutta piti sekin mukaan kaivaa, kun käskettiin, Ruohonen toteaa.

    Hallin pukukopeissa lämpötila on noin 20 astetta, joten monelle riittää niissäkin istuskeleminen. Ruohonen ystävineen tarkeni kuitenkin mainiosti viileämmälläkin puolella. Vaikka jäällä ei ollut luistelijoita, sai tyhjän kaukalon katseleminen rouvat muistelemaan nuoruusaikojaan.

    – Pelejä ja taitoluistelijoita on täällä käyty katsomassa ja itsekin olen paljon nuorena luistellut. Ne ajat ovat kuitenkin takanapäin, kun tässä on ollut lonkkaleikkauksia ja muuta, Ruohonen kertoo.

    Terttu Salin, Pirkko Ruohonen, Aino Nummenpää ja Irja Korpela hakivat helpotusta helteeseen Säkylän jäähallista.Mari Kahila / Yle

    Ruohosen ystävät, lähes 90-vuotiaat sisarukset Aino Nummenpää ja Irja Korpela ovat yrittäneet tähän mennessä selvitä helteistä painottamalla puuhansa varhaiseen aamuun ja myöhäiseen iltaan. Vierailu jäähallissa keskellä päivää tuo virkistävän tuulahduksen arkeen.

    – Ei kesä ole meitä onneksi uuvuttanut, mutta viilennys kelpaa. Täällä on hyvä olla, Korpela toteaa.

    Taksilla ilmaiseksi jäähallille

    Osalle ikäihmisistä kesä on ollut todellinen koettelemus. Säkylän kotihoidon esimies Kalevi Suhonen harmittelee, että apua eniten tarvitsevia ei ole vielä saatu jäähallille.

    – Tätä jäähalli-ideaa työstetään vielä ja samalla harjoitellaan tulevaa varten. Yritämme saada vielä enemmän väkeä virkistymään, Suhonen suunnittelee.

    Hän väläyttelee, että jatkossa esimerkiksi bussikuljetusten järjestäminen voisi olla mahdollista. Jo nyt mukaan on saatu paikallinen taksiyrittäjä, jolta voi tilata virkistyskyydin ilmaiseksi. Toistaiseksi kyytejä on tilattu alle kymmenen.

    – Tämä tempaus pistettiin pystyyn niin nopeasti, että kaikki eivät taida olla siitä tietoisia, taksiautoilija Jarmo Kyllönen arvelee.

    Mistä viilennys löytyy?

    Säkylän lisäksi myös Somero on avannut jäähallin ovet viilennystä kaipaaville kuntalaisille. Tämä tempaus on toteutettu pienemmässä mittakaavassa. Jäähallilla on käynnissä jääkiekkoleiri ja jäähalliyhtiö keksi, että ovet voisi pitää auki myös muille.

    Someron hallissa lämpötila on tällä viikolla vain kuusi astetta. Siitä pääsee nauttimaan hellepäivinä kello kymmenestä kuuteen asti.

    Missä muualla on tarjolla viilennystä? Jos tiedät, mihin oman kuntasi alueella kannattaa suunnata, vinkkaa siitä muille alla olevassa keskustelussa.

    Ukkosmyrsky sai raumalaiset kaduille soutelemaan ja kuvaamaan tulvan tuhoja – uusia sateita luvassa tänään:

    Ukkosmyrsky sai raumalaiset kaduille soutelemaan ja kuvaamaan tulvan tuhoja – uusia sateita luvassa tänään: "Jos vettä tulee yhtä paljon, tilanne on jälleen sama"


    Tulvavesi valtasi Raumalla maanantaina kellareita ja alikulkuja. Myös Rauman kanaali tulvi, kaivonkansia irtosi ja autoja jäi jumiin veteen. Poliisi kehotti ihmisiä pysymään poissa kaduilta. Ilmatieteen laitos arvioi maanantai-iltana, että vettä...

    Tulvavesi valtasi Raumalla maanantaina kellareita ja alikulkuja. Myös Rauman kanaali tulvi, kaivonkansia irtosi ja autoja jäi jumiin veteen. Poliisi kehotti ihmisiä pysymään poissa kaduilta.

    Ilmatieteen laitos arvioi maanantai-iltana, että vettä olisi tullut 12 tunnissa noin 25 millimetriä. Tiistaina Ilmatieteen laitoksen meteorologi Kaisa Solin sanoi, että vettä tuli useita kymmeniä senttejä.

    Raumalaiset osasivat ottaa myös ilon irti tulvan vaikutuksista.Carolus Manninen / Yle

    Päivystävä palomestari Timo Nurminen kertoi maanantai-iltana, että pelastuslaitokselta oli viisitoista yksikköä hoitamassa tehtäviä. Suurin osa tehtävistä oli kaatuneiden puiden raivauksia ja veden pumppaamista.

    Satamaan kymmenien tuhansien eurojen vahingot

    Raumalle maanantai-iltana iskenyt ukkosmyrsky aiheutti ongelmia jälleen myös Rauman satamassa.

    Ensimmäinen ukkosmyrsky iski Raumalle sunnuntaina. Silloin vettä pääsi valumaan sataman varastotilaan, jossa säilytetään paperirullia ja sellupaaleja.

    Osa työntekijöistä on ollut satamassa töissä 40 vuotta, eivätkä he muista tällaista myrskyä aiemmilta vuosilta. Timo Lehtinen

    Euroports Oy:n toimitusjohtaja Timo Lehtinen kertoo, että maanantain ukkosen aikana tavarat eivät olleet vaarassa.

    – Kahdesta varastosta repesi katto. Myrskystä koituu meille kymmenien tuhansien eurojen vahingot.

    Sunnuntaina satamaan jouduttiin hälyttämään kymmeniä työntekijöitä, maanantaina pärjättiin normaalilla miehityksellä.

    – Osa työntekijöistä on ollut satamassa töissä 40 vuotta, eivätkä he muista tällaista myrskyä aiemmilta vuosilta, Lehtinen sanoo.

    Oliko kyseessä trombi tai syöksyvirtaus?

    Raumalla puhuttiin maanantain myräkän jälkeen, että kaupunkiin olisi saattanut iskeä trombi. Ilmatieteen laitoksen meteorologi Kaisa Solin sanoo, että sääilmiön arviointi jälkikäteen on hankalaa.

    – Kuulostaa siltä, että kyseessä olisi saattanut olla trombi tai syöksyvirtaus.

    Äijänsuon jalkapallostadion oli maanantaina veden vallassa.Carolus Manninen / Yle

    Satakuntaan on luvattu lisää sateita jo tiistaille. Päivystävä palomestari Timo Nurminen Satakunnan pelastuslaitokselta sanoo, että Raumalla ollaan jälleen veden vallassa, jos samanlaiset sateet toistuvat.

    – Jos vettä tulee yhtä paljon kuin maanantaina, tilanne on jälleen sama. Viemärit eivät vedä yhtään sen enempää.

    Lue lisää:

    Tulvatilanne Raumalla helpottanut – kaduilla voi taas liikkua

    Ukkosen aiheuttama tulva laski Raumalla

    Tulvatilanne Raumalla helpottanut – kaduilla voi taas liikkua

    Tulvatilanne Raumalla helpottanut – kaduilla voi taas liikkua


    Maanantai-iltapäivän ukkosmyrsky aiheutti Rauman kaduilla tulvan, jonka seurauksena autoja juuttui alikulkutunneleihin, kaivonkansia irtosi ja puita kaatui. Poliisi kehotti tämän vuoksi alkuillasta välttämään liikkumista Rauman kaduilla. Illalla...

    Maanantai-iltapäivän ukkosmyrsky aiheutti Rauman kaduilla tulvan, jonka seurauksena autoja juuttui alikulkutunneleihin, kaivonkansia irtosi ja puita kaatui.

    Poliisi kehotti tämän vuoksi alkuillasta välttämään liikkumista Rauman kaduilla. Illalla noin kello 21.30 Turun Liikenneviraston tieliikennekeskus kertoi tulvatilanteen helpottaneen ja kaupungilla liikkumisen jälleen onnistuvan. Veden alla olivat kuitenkin edelleen Sinkokatu ja Luoteisväylän alikulku.

    Raumalla kadut tulvivat maanantaina jo toisena peräkkäisenä päivänä rankkasateiden seurauksena. Pelastuslaitokselle tuli runsaasti tehtäviä, kun sadevesiviemärit eivät vetäneet.

    Pelastuslaitos: Tulvavesi täytti kellareita ja liikehuoneistoja

    Päivystävä palomestari Timo Nurminen kuvaili tilannetta "pieneksi katastrofiksi". Vettä tulvi kellareihin ja alikulkuihin. Nurmisen mukaan viitisentoista yksikköä hoitaa tehtäviä illan ajan.

    Iltakahdeksan aikaan pelastuslaitoksella oli vielä parikymmentä paikkaa jonossa, jossa odotettiin pelastuslaitosta avuksi veden pumppauksissa.

    – Kellareissa, liikehuoneistoissa ja teollisuushalleissa on vettä ja niitä pumpataan tyhjiksi. Lähes kaikki kaatuneet puut on jo saatu raivattua pois kulkuväyliltä, Nurminen kertoi.

    – Poliisin antama kehotus liikkumisen välttämisestä johtui siitä, että muutama alikulkusilta oli täynnä vettä ja autoja juuttui sinne kiinni. Myös kaivonkansia nousi ylös ja kun tiellä on useampi sentti vettä, ei näe lainkaan minkälaisia kuoppia on veden alla.

    Nurmisen mukaan ukkosmyrsky kovan rankkasateen ohella aiheutti lisäksi puiden kaatumisia muun muassa leirintäalueella ja puita oli kaatunut myös autojen päälle. Isommilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin.

    Maanantaina iltapäivällä oli Rauman seudulla myös sähkökatkoja, jotka koskivat muutaman tunnin ajan satoja talouksia. Myrskytuhoja on laajalla alueella.

    Ilmatieteen laitoksen mukaan vettä on tullut Raumalla noin 25 millimetriä 12 tunnin aikana. Maanantain sateiden tauottua uusia rankkasateita ennustetaan Satakuntaan jo tiistaina iltapäivällä.

    Ukkonen rytisee lännessä ja pohjoisessa – helteet jatkuvat viikonloppuun


    Länsi-Suomeen saatiin sunnuntaina reipasta ukkosta, ja varsinkin Vaasassa ukkonen oli raju. Länteen on tiedossa ukkosta myös maanantaina, sillä erittäin lämmin ja kostea ilmamassa synnyttävät siihen oivalliset olosuhteet. – Iltapäivällä...

    Länsi-Suomeen saatiin sunnuntaina reipasta ukkosta, ja varsinkin Vaasassa ukkonen oli raju. Länteen on tiedossa ukkosta myös maanantaina, sillä erittäin lämmin ja kostea ilmamassa synnyttävät siihen oivalliset olosuhteet.

    – Iltapäivällä syntyy merituulta, joka aiheuttaa rannikon tuntumassa sopivaa nousuliikettä, joka synnyttää sade- ja ukkoskuuroja, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

    Kotakorven mukaan ukkosta on odotettavissa maanantaina Raumalle, Vaasaan ja Poriin. Ukkosen tuomat tuulenpuuskat voivat olla 15 metriä sekunnissa. Vettä tullee reippaasti, paikoin jopa useita kymmeniä millimetrejä. Salamointiakin voi paikoin tulla reilusti.

    Ukkoset siirtyvät viimeistään illalla Länsi- ja Pohjois-Lappiin, ja huomenna ukkostaa samoilla alueilla kuin tänään. Sää jatkuu helteisenä.

    – Asteet ovat tällä viikolla 25–30. Tänään on vähän päälle 30 astetta lännessä ja sisämaassa, Kotakorpi kertoo.

    Hellettä riittää tämän hetkisen ennusteen mukaan viikonloppuun saakka, jonka jälkeen sää muuttuu viileämmäksi, ja sadetta saadaan muuallekin päin maata.

    Erityisen kylmä ei silti tule, sillä asteita on viikonvaihteen jälkeen yleisesti 20, Lappiin on tosin tiedossa vain 10–15 astetta.

    "Kävimme tietämättämme tulevassa kodissamme" – Asuntomessukohde saattaa osua omalle tielle vuosia myöhemmin


    Nyt väki vaeltaa Poriin, mutta vuonna 1990 asumisen ja rakentamisen uusista ratkaisuista kiinnostuneet suuntasivat Tampereelle. Asuntomessut oli hajautettu useammalle alueelle, ja uudiskohteiden lisäksi esiteltiin esimerkiksi vanhan Lapinniemen...

    Nyt väki vaeltaa Poriin, mutta vuonna 1990 asumisen ja rakentamisen uusista ratkaisuista kiinnostuneet suuntasivat Tampereelle. Asuntomessut oli hajautettu useammalle alueelle, ja uudiskohteiden lisäksi esiteltiin esimerkiksi vanhan Lapinniemen teollisuuskiinteistön muuttamista asuin- ja kylpyläkäyttöön.

    Messukävijöitä kiinnosti myös täydennysrakentamista ja peruskorjaamista esittelevä Puu-Tammelan asuinalue. Sen reunalla törrötti paljon puhetta nostattanut putkiseinäinen rakennus, joka pian sai kansan suussa nimen Terästalo.

    Asunto-osakeyhtiö Terästammela oli vuonna 1990 asuntomessujen puhutuin rakennus.Anna Sirén / Yle

    Tuhansien messuvieraiden joukossa teräksistä ihmettä hämmästelemään saapui myös tamperelainen Vierin pariskunta.

    – Muistan hyvin kun kävelimme tuosta pihan poikki, Tapani Vieri sanoo.

    – Hississä ja portaissa oli kauhea tunku. Kävimme tietämättämme myös omassa tulevassa kodissamme, vaimo Kristiina Vieri nauraa vieressä.

    Kerrostalossa omassa rauhassa

    Suomen ensimmäinen teräsrakenteinen asuinkerrostalo oli lamaa edeltävän ajan futuristinen luksusluomus. Kahteen torniin sijoitetut kymmenen kotia markkinoitiin kuin päällekkäin ladottuina pieninä omakotitaloina.

    – Tämähän oli sellainen luksustalo. En olisi koskaan osannut kuvitella, että me muuttaisimme tähän itsekin, Kristiina Vieri sanoo.

    Neliöt eivät olleet halpoja, ja lama iski. Terästalon hienot asunnot alkoivat tehdä kauppaansa vasta vuosikymmenen loppupuolella. Vuonna 1998 hinnat olivat asettuneet, ja Vieritkin löysivät itsensä asumasta messutalosta.

    Heikki Keski-Pukkila on Tammelan terästalon pitkäaikaisin asukas. Hänen ylimmän kerroksen parvekkeeltaan aukeaa komea näkymä yli Tampereen.Jussi Mansikka / Yle

    Vuotta aiemmin siihen oli muuttanut Keski-Pukkilan pariskunta. He asuivat toisen tornin kahta ylintä kerrosta.

    Heikki Keski-Pukkila on tätä nykyä asunto-osakeyhtiö Terästammelan pitkäaikaisin asukas. Vaikka 200 neliön asunto on nyt leskimiehelle suuri, ei uutta kotia ole tullut etsiskeltyä.

    – Tämä on niin miellyttävä talo. Seinänaapureita ei ole, ja äänieristys on huippuluokkaa, joten keskellä kaupunkia saa olla ihan omissa oloissaan. Ilmanvaihto on jäähdytetty niin, ettei helteilläkään tule tukalaa.

    – Eikä näköaloja neljään suuntaan voi moittia, mies pohtii ylemmällä kahdesta parvekkeestaan.

    Terästalossa on kymmenen asuntoa, joista neljä on kaksikerroksisia. Heikki Keski-Pukkilan kotona tunnelma on kuin omakotitalossa.Jussi Mansikka / Yle"Öljynporaustornia" haukutaan vieläkin

    Sen sijaan moittimista on löytynyt rakennuksen poikkeavasta ulkomuodosta. Jokainen asukkaista on saanut kuulla ulkopuolisten kriittisiä arvioita kotitalonsa julkisivusta.

    –Kyllähän tätä rumaksi on sanottu. Minusta tämä on ihan kiva, ja toisaalta aika hyvä maamerkkikin: kylään tulijoille tarvitsee sanoa ajo-ohjeiksi vain, että se öljynporaustornin näköinen talo, Kristiina Vieri nauraa.

    – Ja esimerkiksi taksikuskit tuntevat tosi hyvin ilman osoitettakin. Jos joku keskustelukaveri ei satu tietämään alueesta tai talosta sen enempää, niin kyllä siitä joskus itsekin tulee kerrottua. Että hei, meillä oli täällä asuntomessut, Tapani Vieri hymyilee.

    Massan joukossa väläyksiä tulevaisuudesta

    Terästalon liepeillä asuva arkkitehti ja asuntosuunnittelija Anna Helamaa on hänkin suopea vuoden 1990 vallankumouksellisille putkiseinille.

    – Kyseessä on hyvin poikkeuksellinen kerrostalo, ei tällaisia ole kovin montaa. Arvostan itse kerrostalosuunnittelussa sitä, että tehdään vähän toisin. Tässä on kyllä tehty, Helamaa pohtii.

    Arkkitehti ja asuntosuunnittelija Anna Helamaa ei pidä paljon kritiikkiä saanutta teräksistä taloa kauhean näköisenä.Jussi Mansikka / Yle

    Terästalon oli alunperinkin tarkoitus osua kunnolla silmään, eikä sitä yritetty istuttaa ympäröivään Puu-Tammelaan. Anna Helamaa, joka katselee rakennusta päivittäin, ajattelee sen ilmentävän rakennusvuotensa sijasta pikemminkin sitä, mihin asuntosuunnittelun ja arkkitehtuurin kuviteltiin kehittyvän.

    – Se iso massa, mitä asuntomessuille tehdään, kertoo ehkä senhetkisestä ajasta, tilankäytöstä ja sisustusideoista. Aina silloin tällöin seassa on tämäntyyppisiä eteenpäin katsovia projekteja, jotka kertovat tulevasta. Ne saattavat jäädä yksittäisiksi hankkeiksi, mutta ovat välähdyksiä siitä, mitä muuta voisi olla.

    Kylään tulijoille tarvitsee sanoa ajo-ohjeiksi vain, että se öljynporaustornin näköinen talo. Kristiina Vieri

    Asuntomessujen alueet ovat usein jollakin tavoin teemoitettuja. Ne sulautuvat ympäröivään kaupunkirakenteeseen sijainnistaan riippuen vaihtelevassa ajassa. Tampereen Tammelassa ei enää juuri huomaa astelevansa vuoden 1990 messuvierasmassojen jalanjäljissä.

    – Tämä alue on kiinteästi kaupungin keskellä jo sijaintinsa puolesta, ja se on sulautunut ympäristöönsä täydellisesti. Jos tänne tulee joku, joka ei tiedä, että nämä ovat messutaloja, niin terästaloa lukuunottamatta mikään ei pistä silmään, Anna Helamaa arvioi.

    Katso, mitä Kerskarakentamisen korkeaveisu -nimisessä Ylen ohjelmassa sanottiin Tampereen messualueesta vuosi messujen jälkeen.

    Tasakatoille lähtöpassit messujen jälkeen

    Jos Tampereen vuoden 1990 messualueesta on tullut tavallinen osa ympäröivää asujaimistoa, on vähintään samaa sanottava Kangasalan Ranta-Koivistosta. Tämän päivän rauhallinen alue oli kuitenkin 46 vuotta sitten kaikkien huulilla.

    Kansa suuntasi sankoin joukoin alueelle, joka rakentui keskelle kaljua peltoa. Suomen kaikkien aikojen toiset asuntomessut kiinnostivat niin yleisöä kuin mediaa, ja Kangasalla vieraili itse tasavallan presidentti Urho Kekkonenkin.

    Ajankohtainen Kakkonen ihmetteli jo tuolloin, tuovatko messut mitään uutta asumiseen.

    Humusta huolimatta nopeasti nousseet laatikkotalot eivät vuonna 1972 tehneet kaikkiin varauksetonta vaikutusta. Asunto Oy Tammipolkuun 11 vuotta myöhemmin muuttanut Pekka Aaltonen muistaa ensi mietteensä tulevasta kotitalostaan.

    – Asuimme tuossa lähellä ja kävelimme tästä ohi. Tämä talo oli aika synkän näkönen. Väri oli ruman vihreä, talossa oli tasakatto eikä lainkaan ulkoeteistä. Eikä istutuksiakaan ollut juuri ollenkaan.

    Vuoden 1972 asuntomessualue nousi Kangasalle Rantakoiviston pellolle. Pekka Aaltosen kuva-albumista löytyy ilmakuva puuttomasta alueesta.Jussi Mansikka / Yle

    Jo ennen kuin Aaltoset muuttivat, messutalot kokivat muodonmuutoksen. Kosteusalttiiksi osoittautuneet tasakatot korjattiin harjamuotoon ja jokainen asunto sai erillisen ulkoeteisen. Vihreys vaihtui seinistä istutuksiin.

    Nyt vehreää, vaaleiden talojen täyttämää asuinaluetta ei hevillä tunnista vanhojen messuesitteiden kuvista. Aaltoset muistelevat asuntomessualueen mennyttä rumuutta hymyssä suin ja ovat kaikin puolin tyytyväisiä naapurustoonsa.

    Väki on vuosien saatossa vaihtunut, mutta asunnot eivät Ranta-Koivistossa pysy pitkään tyhjillään.

    Pekka Aaltonen ei ihastunut kotitaloonsa ensi silmäyksellä. Vuoden 1972 asuntomessujen jäljiltä rakennus oli räikeän vihreä laatikko, joka on sittemmin saanut mm. uuden värin, harjakaton ja ulkoeteiset.Jussi Mansikka / Yle

    – Täällä kauppa käy nopeasti. Tähän kuuluu myös kerrostaloalue, jossa asuu aika paljon nuorta väkeä. Tosin moni ostaa asunnon siksi aikaa kun rakentaa lähialueelle, Pekka Aaltonen pohtii.

    Messumenneisyyttä ei Ranta-Koivistossa usein muistella.

    – Eipä juuri. Ei meitä vanhoja partoja ole täällä niin paljon, eikä täällä ole näkyvissä juuri mitään sellaista kuin ennen. On varmaan unohtunut jo mielistä, että täällä on jotain ollutkin joskus.

    Asuntomessut jatkuvat Porissa 5. elokuuta saakka. Lue lisää messuihin liittyviä artikkeleita Yle Uutisten sivuilla. Elävä arkisto esittelee asuntomessualueita vuosien varrelta.

    Tänä kesänä jo 45 hellepäivää

    Tänä kesänä jo 45 hellepäivää


    Kesään on mahtunut jo 45 päivää, jolloin helleraja on ylittynyt ainakin jossakin päin maata, kertoo Ilmatieteen laitoksen tilasto. Ensimmäisen kerran 25 lämpöasteen helleraja ylittyi Porissa 11. toukokuuta. Heinäkuussa hellepäiviä on ollut jo...

    Kesään on mahtunut jo 45 päivää, jolloin helleraja on ylittynyt ainakin jossakin päin maata, kertoo Ilmatieteen laitoksen tilasto.

    Ensimmäisen kerran 25 lämpöasteen helleraja ylittyi Porissa 11. toukokuuta. Heinäkuussa hellepäiviä on ollut jo 22. Ylimmillään mittari on kohonnut 33,7 asteeseen Vaasassa 18. heinäkuuta.

    Viime vuonna hellepäiviä oli vain 19, samoin vuonna 2015. Peräti 65 hellepäivän ennätyskesä koettiin vuonna 2002, laitoksen helletilasto kertoo.

    Ilmatieteen laitoksen tilastoissa näkyvät touko–syyskuun hellepäivät vuodesta 1961 lähtien. Viikonloppuna sää näyttää jatkuvan helteisenä suuressa osassa maata.

    Kotkan Meripäivät tarjoaa 200 000 kävijän käyttöön kaksi juomavesihanaa –

    Kotkan Meripäivät tarjoaa 200 000 kävijän käyttöön kaksi juomavesihanaa – "Uskon, ettei vesi lopu kesken"


    Tästä on kyseKotkan Meripäiville on tulossa kaksi vesipistettäPori Jazz -festivaaleilla vesipisteitä oli 15Kotkaan on luvassa hellettä viikonlopuksiKotkan Meripäiville odotetaan viikonloppuna noin 200 000 vierasta. Kokonaiskävijämäärissä...

    Tästä on kyseKotkan Meripäiville on tulossa kaksi vesipistettäPori Jazz -festivaaleilla vesipisteitä oli 15Kotkaan on luvassa hellettä viikonlopuksi

    Kotkan Meripäiville odotetaan viikonloppuna noin 200 000 vierasta. Kokonaiskävijämäärissä mitattuna tapahtuma on Suomen toiseksi suurin.

    Helteisestä säästä ja suuresta kävijämäärästä huolimatta vieraille on tarjolla tapahtuma-alueella vain kaksi vesipistettä, joissa omia juomapulloja voi täyttää. Kummassakin vesipisteessä on yksi vesihana.

    Vesipisteet sijaitsevat Merikeskus Vellamossa ja sen viereen pystytetyssä Itämeri-kylässä.

    Merikeskuksen yläkerrassa sijaitsevasta vesipisteestä juotavaa voi hakea keskuksen aukioloaikoina, aamukymmenestä iltakuuteen. Sen jälkeen omia pulloja voi täyttää keskuksen alakerrassa iltakymmeneen asti.

    Vain Itämeri-kylän vesipiste on auki koko tapahtuman ajan.

    Vesikanistereita ei näy

    Kotkaan on viikonlopuksi luvassa helteistä säätä. Ennusteen mukaan esimerkiksi perjantaina lämpömittarin lukemat nousevat 26 asteeseen.

    – Tiedostamme, että on erittäin lämmin ilma. Järjestämme mahdollisuuksien mukaan esiintymispaikkoihin ja -lavoille vettä kanistereissa, Meripäivien tapahtumapäällikkö Tiina Salonen kertoo.

    Ylen toimittaja kävi tutustumassa festivaalialueeseen torstaina. Ainakaan aamupäivällä alueella ei näkynyt vesikanistereita. Myöskään tapahtuman infopisteen työntekijöillä ei ollut tietoa alueelle tulevista vesikanistereista.

    Toinen vesipiste sijaitsee Merikeskus Vellamon yläkerran opetushuoneessa.Juulia Tillaeus / Yle

    Salonen ei kuitenkaan ole huolissaan asiakkaiden vedensaannista.

    – Uskon, ettei vesi lopu kesken ainakaan vesipisteistä, sillä vesi tulee hanasta.

    Porissa vesipisteitä lisättiin

    Suomen kesän toinen suuri tapahtuma on Pori Jazz. Festivaalia vietetiin viime viikonloppuna, ja se keräsi maksullisiin tapahtumiin noin 58 000 ihmistä. Kaikkiaan kävijöitä oli kuitenkin enemmän.

    Pori Jazz -festivaaleilla ilmaisia vesipisteitä oli 15, eli moninkertaisesti enemmän kuin Meripäivillä.

    – Meillä oli aluksi kymmenen vesipistettä, Pori Jazzin logistiikkapäällikkö Kari Sarpela kertoo.

    – Vettä meni enemmän kuin koskaan. Kun vesipisteille alkoi kertyä jonoa, katsoimme parhaaksi lisätä niiden määrää. Pisteiden lisääminen ei maksa juuri mitään, emmekä halunneet, että ihmiset alkavat pyörtyillä.

    Meripäivien tapahtumapäällikön Tiina Salosen mukaan väliaikaisten vesipisteiden lisääminen ei ole helppoa eikä nopeaa. Hän sanoo, että veden puhtaus pitää varmistaa näytteiden avulla, koska se juoksee väliaikaisten putkien läpi.

    – Ei siis voi ajatella, että vaan laitetaan letku seinään, Salonen sanoo.

    Pori Jazzin logistiikkapäällikkö Kari Sarpela arvioi, että Kotkan Meripäivien kaksi vesipistettä on helteillä auttamatta liian vähän.

    – Eivät ne riitä alkuunkaan.

    Työntekijät auttavat

    Meripäivien tapahtuma-alueelta on mahdollista ostaa vettä ja muita juomia. Festarikävijä saa pulittaa vesipullosta enimmillään kolme euroa.

    Toinen vesipiste sijaitsee Merikeskus Vellamon vieressä, Itämeri-kylän lähellä.Juulia Tillaeus / Yle

    Lisäksi meripäiväalueelle voi tuoda omia alkoholittomia juomia enintään 0,5 litran avaamattomassa muovipullossa.

    Salosen mukaan festivaalin henkilökuntaa on ohjeistettu toimimaan valppaasti helteen vuoksi.

    – Jos nähdään jotain, mihin on syytä puuttua, tai vinkata esimerkiksi veden juonnista, niin sitten tehdään niin. Kaikki työntekijät pyrkivät auttamaan, jos on hätä veden kanssa, Salonen toteaa.

    Venatorin tehtaan rakennustyömaa Porissa tyhjillään kolmatta viikkoa – omistaja pohtii korjausten jatkamista

    Venatorin tehtaan rakennustyömaa Porissa tyhjillään kolmatta viikkoa – omistaja pohtii korjausten jatkamista


    Pigmenttivalmistaja Venator on ostamassa Yhdysvalloista uuden tehtaan, mikä lisää yhtiön Pohjois-Amerikan tuotantoa. Kaupan takia yhtiö harkitsee uudelleen, mitä Porin tehtaalla ylipäätään kannattaa korjata. Venatorin Porin Kaanaassa...

    Pigmenttivalmistaja Venator on ostamassa Yhdysvalloista uuden tehtaan, mikä lisää yhtiön Pohjois-Amerikan tuotantoa. Kaupan takia yhtiö harkitsee uudelleen, mitä Porin tehtaalla ylipäätään kannattaa korjata.

    Venatorin Porin Kaanaassa sijaitsevan tehtaan tulipalon jälkeiset uudelleenrakentamistyöt ovat olleet pysähdyksissä noin kolme viikkoa.

    Tehtaan johdon mukaan työt seisovat työmaalla heinäkuun alussa sattuneen onnettomuuden takia. Tuolloin kolme ihmistä loukkaantui rakennustyömaalla. Heidät kuljetettiin sairaalahoitoon ja rakennustyöt keskeytettiin.

    Töitä ei kuitenkaan ole jatkettu. Syy on tehtaan henkilökunnallekin epäselvä.

    – Jälleenrakennustyömaa on pysähdyksissä, kunnes olemme varmoja, että töitä voidaan jatkaa turvallisesti. Pyrimme jatkamaan töitä viikolla 32 [kahden viikon päästä] , kommentoi Venatorin tehtaanjohtaja Pasi Vartiainen.

    Vartiainen ei halua kommentoida yrityskaupan vaikutuksia korjaustöihin.

    Avi antoi puhtaat paperit

    Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Mervi Suokas kertoo käyneensä tehdasalueella tekemässä tarkastuksen heinäkuun onnettomuuden jälkeen.

    Avin näkökulmasta töitä olisi voitu jo jatkaa.

    – Työnseisaus ei ole avin viranomaisen päätös, Suokas sanoo.

    Venatorin (ent. Huntsman) tehdas paloi pahasti viime vuoden tammikuussa. Jälleenrakennustyöt aloitettiin pian palon jälkeen. Tämän vuoden toukokuussa Venator lomautti noin 450 työntekijästään sata henkilöä, lisäksi osa työntekijöistä on lomautusuhan alla tämän vuoden loppuun saakka.

    Lue lisää:

    Venator lomauttaa sata ihmistä – uhattuna oli yli puolet Meri-Porin pigmenttitehtaan työpaikoista

    Porin pigmenttitehtaalla yt-neuvottelut – kutsu yllätti pääluottamusmiehen

    "Heräsin siihen, että olin vetämässä tyttöystävääni turpaan" – katso videolta, miten rauhanturvaajan rajut kokemukset voivat sekoittua arkeen Suomessa


    Se oli haju. Palaneen ruumiin haju. Sitten silmät rekisteröivät näkemänsä ja kertoivat siitä aivoille – karrelle palanut ruumis, joka oli pysähtynyt ryömivään asentoon. Vasta viimeisenä tuli paikallisten kertoma tarina. Teinityttö oli...

    Se oli haju. Palaneen ruumiin haju. Sitten silmät rekisteröivät näkemänsä ja kertoivat siitä aivoille – karrelle palanut ruumis, joka oli pysähtynyt ryömivään asentoon.

    Vasta viimeisenä tuli paikallisten kertoma tarina. Teinityttö oli hakannut vanhan miehen vasaralla henkihieveriin, peitellyt oljilla ja sytyttänyt palamaan.

    – Tuollaista vihaa esiintyy. Sitä olisi tapahtunut enemmän, jos emme olisi olleet siellä, huokaisee entinen rauhanturvaaja Antti.

    Palaneen ruumiin hajun takia Antti ei syönyt kiuasmakkaraa vuosiin. Haju oli liian samanlainen.

    Tuollaista vihaa esiintyy. Sitä olisi tapahtunut enemmän, jos emme olisi olleet siellä. Antti Nuoren miehen palo seikkailuun

    Antti on entinen rauhanturvaaja. Hän ei esiinny omalla nimellään, eikä halua eritellä tarkasti, missä kaikkialla hän on ollut mukana rauhanturvaoperaatiossa. Mies vastaa kysymystä kiertäen, sotilaalle tyypillisesti. Kohteliaasti. Lyhyesti. Ei liian tarkasti. Yksityisyys on hänelle äärimmäisen tärkeää. Hän ei halua antaa kasvojaan sille, millainen rauhanturvaajan tulisi olla.

    – Olen ollut Balkanilla ja Afganistanissa.

    Antin ura rauhanturvaajana alkoi 1990-luvun lopulla ja kesti taukoineen lähes kymmenen vuotta. Hän oli vain pari vuotta päälle parikymppinen ensimmäisellä reissullaan.

    – Oli mahdollisuus lähteä ja sopivasti nuoren miehen seikkailumieltä. Olin nähnyt ennen ensimmäistä reissua maailmaa sen verran, että olin käynyt Ruotsin-laivalla.

    Olin nähnyt ennen ensimmäistä reissua maailmaa sen verran, että olin käynyt Ruotsin-laivalla. Antti

    Antti suhtautuu äärimmäisen vakavasti siihen, mitä on kokenut ja nähnyt. Hän ei anna haastattelua nimettömänä vain oman mukavuutensa tähden.

    – Kun on kohdannut paikallisia sotalordeja ja nähnyt, miten pahoja ihmisiä he voivat olla, ei tule mieleenkään kertoa tieten tahtoen nimeään julkisesti. Se ei ole vain oman itseni suojelua, vaan myös perheeni suojelua.

    Koulutusta kulttuuriin ja uhkiin

    Tällä hetkellä suomalaisia rauhanturvaajia on eri kohteissa noin 500. Määrällisesti eniten suomalaisia sotilaita on Libanonissa, missä heitä on reilut 300. Lisäksi heitä on Kosovossa, Malissa, Somaliassa, Irakissa ja Afganistanissa.

    Kriisinhallintatehtäviin hakee noin 1 500 reserviläistä vuosittain. Noin tuhat heistä on rauhanturvaoperaatioihin kelvollisia. Esteitä lähtemiselle voivat olla muun muassa erilaiset terveydelliset syyt ja epäselvyydet tai keskeneräiset asiat poliisin tai velkojien kanssa.

    Kiinnostus kriisinhallintatehtäviin on siis varsin suurta. Onko nuorilla realistinen kuva siitä, mikä heitä tehtävissä odottaa? Porin prikaatin kriisinhallintakeskuksen johtaja Pasi Autio uskoo, että on.

    – Hakijoiden kanssa keskustellaan rekrytointivaiheessa. Heille kerrotaan, mitkä operaatiot ovat käynnissä ja millaisia tehtäviä niissä on auki. Hakijat myös itse seuraavat mediasta, mitä missäkin on meneillään. Kylmiltään operaatioihin ei siis lähdetä, Autio kertoo.

    Säkylässä sijaitseva kriisinhallintakeskus tulee kaikille suomalaisille rauhanturvaajille tutuksi. Jokainen kriisinhallintaoperaatioon lähtevä sotilas käy noin kuukauden mittaisen koulutuksen Säkylässä ennen lähtöään.

    – Sotilaille on kulttuurikoulutusta, käydään läpi uhkaavia tilanteita ja varmistetaan, että operaatiossa jaksetaan henkisesti ja fyysisesti. Lisäksi lähtevälle joukolle koostetaan tietopaketti kohteesta, Autio sanoo.

    Albaanirikolliset tulivat uniin

    Koulutus ei pääty lähtökoulutukseen. Nykypäivänä yhtä suuressa roolissa on kotiinpaluun jälkeen purkutilaisuus, joka on jokaiselle operaatiossa olleelle pakollinen.

    Siviilin näkökulmasta on itsestäänselvää, että sotilaille järjestetään jonkinlainen keskustelutilaisuus vaarallisen ja stressaavan matkan jälkeen. Purkutilaisuuksien järjestäminen on kuitenkin alkanut alle kymmenen vuotta sitten, vuonna 2009.

    – Afganistanissa tilanne oli tuolloin paikoittain erittäin hektinen. Sen jälkeen tunnistettiin tarve purkujen järjestämiselle, selventää Pasi Autio.

    Afganistanissa tilanne oli paikoittain erittäin hektinen. Sen jälkeen tunnistettiin tarve purkujen järjestämiselle. Pasi Autio

    Antti on ollut purkutilaisuudessa vain kerran. Ennen vuotta 2009 sellaisista ei edes puhuttu.

    – Ensimmäisen reissun jälkeen Helsinki–Vantaalla morjestettiin kavereiden kanssa ja jatkettiin matkaa.

    Antilla olisi ollut ensimmäistä kertaa mahdollisuus mennä purkutilaisuuteen vuonna 2009. Hän ei mennyt.

    – Se tuntui jotenkin lapselliselta. Oltiin jo sovittu jätkien kanssa, että nähdään seuraavana kesänä.

    Ensimmäisen reissun jälkeen Antti nukkui omassa sängyssään ja näki unta albaanirikollisista. Seuraavaksi hän heräsi siihen, että oli käymässä silloisen tyttöystävän kimppuun, joka oli nukkunut vieressä.

    – Kyllähän jotkut asiat tulivat uniin. En silti koe, että olisin tarvinnut varsinaista mielenterveysapua.

    Omaa elämää ei voi paeta

    Tavallisen ihmisen korvaan Antin kokemukset kuulostavat rankoilta, mutta hänen suhtautumisensa niihin on yllättävän seesteinen.

    Johtuuko se siitä, että hän on sotilas, vai onko asioiden pois työntäminen ja jopa vähättely yksinkertaisesti ihmisen tapa selviytyä hankalista asioista?

    Kysytään sitä apulaisylilääkäri Anna Eskolalta Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) psykiatriselta konsultaatiopoliklinikalta. Kriisinhallintatehtävissä olleet sotilaat voivat ottaa poliklinikalle yhteyttä palveluksen jälkeen, jos kokevat tarvitsevansa apua.

    – Ei ole harvinaista, että ärsyke nykyhetkessä laukaisee vanhan trauman, Eskola sanoo.

    Sotilailla saattaa olla ongelmia jopa pyykinpesussa ja ruuanlaitossa. Ja jos on lähtenyt reissuun paetakseen oman elämän ongelmia, ovat ne siellä usein palaajaa odottamassa. Anna Eskola

    Posttraumaattiseen stressioireyhtymään kuuluvat traumaattiseen tapahtumaan liittyvät painajaiset, takaumat, tunnekyvyn latistuminen, eristäytyminen, ylivireystila, säpsähtely, masennus ja ahdistus sekä myös mahdolliset itsemurhayritykset. Yleensä oireyhtymä alkaa muutaman kuukauden sisään tapahtumasta ja häviää ajan myötä.

    – Yhdellä potilaalla vuosia sitten alkanut stressioireyhtymä rupesi oireilemaan uudestaan nykypäivän terroritekojen aallon takia. Hän muisteli omia kokemuksiaan, mutta koki myös turvattomuutta nykyhetkessä, Eskola selventää.

    Posttraumaattinen stressioireyhtymä ei siis esiinny vain yhdellä tavalla. Anna Eskola kertoo, että varsinaista posttraumaattista stressioireyhtymää tavallisempia ovat lievemmät soputumisvaikeudet siviilielämään. Oirekuvassa voi olla esimerkiksi masennusta, ahdistuneisuutta, unettomuutta ja päihteiden liikakäyttöä.

    – Sotilailla saattaa olla ongelmia jopa pyykinpesussa ja ruuanlaitossa. Ja jos on lähtenyt reissuun paetakseen oman elämän ongelmia, ovat ne siellä usein palaajaa odottamassa.

    Ärsytyskynnys madaltuu

    Pasi Aution mukaan tutkimuksissa on eritelty kolme motivaatiota lähteä rauhanturvaajaksi: seikkailu, omalla uralla eteneminen ja maailmanparantaminen, eli päämotiivina halu auttaa kriisialueilla olevia ihmisiä. Kolmella tyypillä ei ole suuria eroja siinä, kokeeko joku asiat raskaammin kuin toinen.

    On myös havaittu motivaation vaihtumista, kun huomataan, ettei ongelma ratkeakaan operaatiossa olon aikana. Sitten pyritäänkin löytämään operaatiosta esimerkiksi ammatillista hyötyä.

    – Ehkä näillä niin sanotuilla maailmanparantajilla on hivenen hankalampaa palata arkeen, kun oman operaation aikana ei maailma parannukaan, sanoo Pasi Autio.

    Antti tunnistaa rauhanturvaajatyypit. Hän uskoo, että motivaatio lähdölle muuttuu jokaisen operaation jälkeen.

    – Aluksi ei välttämättä ymmärrä omaa rooliaan oikein koko operaatiolle. Yksittäinen tylsähkö puoli vuotta saattaa olla kokonaisuudelle todella tärkeä.

    Aluksi ei välttämättä ymmärrä omaa rooliaan oikein koko operaatiolle. Yksittäinen tylsähkö puoli vuotta saattaa olla operaatiolle todella tärkeä. Antti

    Vaikka motivaatiot rauhanturvaajaksi lähtemiselle ovat erilaisia, sotilaita kuitenkin yhdistää yksi hyvin vahva tekijä, muistuttaa Porin prikaatin kenttärovasti Risto Katila.

    – Meidät viedään normaalista epänormaaliin. Se kuormittaa ja rasittaa. Ärsytyskynnys voi esimerkiksi olla matalampi, Katila selittää.

    Katila on itse ollut kerran mukana rauhanturvaajana, Libanonissa. Suomessa hän toimii kouluttajana purkutilaisuuksissa, jotka järjestetään kotiinpaluun jälkeen.

    Miesten synkkä mökkireissu

    Kosovossa ollessaan Antti tapasi pienen, noin 7-vuotiaan tytön. Hän luuli ensin, että tyttö oli sokea.

    – Ne silmät olivat niin sellaiset... kylmät. Sisällä ei ollut mitään. Juttelin tytön vanhempien kanssa ja tyttö oli nähnyt enemmänkin sotaa. Jos olemassaolollaan pystyy vastaavanlaisen estämään, niin kyllä koen sen mielekkääksi.

    Antti ei ole koskaan hakenut apua kokemiinsa traumoihin. Miten hän elää kaiken näkemänsä kanssa?

    – Hyvin. Olisi vaikeampaa, jos en olisi nähnyt asioita. Silloin ne askarruttaisivat enemmän, hän pohtii.

    Olisi vaikeampaa, jos en olisi nähnyt asioita. Silloin ne askarruttavaisit enemmän. Antti

    Luuleeko hän, että olisi joskus tarvinnut apua ammattilaisilta?

    – Ei, en sinänsä. Ei operaatioiden takia.

    Antti pysähtyy miettimään.

    – Tai tavallaan kyllä. Kyllä jotkut asiat ovat jääneet vaivaamaan, hän sanoo hiljaa.

    Miksei hän sitten ole hakenut apua?

    – Voihan se olla, että kallonkutistaja on alansa ammattilainen, mutta tuosta maailmasta hän ei tiedä mitään. Se, että pystyy juttelemaan samanlaisen reissun käyneen kaverin kanssa, on tärkeää. Kaveri tietää heti, mistä on kyse.

    Entisten reissukavereiden kanssa Antti kokoontuu yhä lähes vuosittain. Hän kuvailee tapaamisia "miesten synkiksi mökkireissuiksi".

    – Siellä puhutaan asioista, mitkä vaivaavat. Tai vain muistellaan jotain reissua. Jos tulitaistelussa olleella on tarve avautua, häntä kuunnellaan, mutta ei sellaisia asioita nosteta esille.

    Voiko kuolemaan tottua?

    – Ei siihen totu koskaan. Eikä pidäkään tottua.

    Rauhanturvaoperaatiot eivät ole sotaa, mutta niitä kutsutaan sodan kaltaisiksi olosuhteiksi. Sodassa ihmisiä kuolee ja loukkaantuu. Antin aikana vain yksi suomalainen sotilas on kuollut, loukkaantuneita on liuta. Hän itse ei ole koskaan loukkaantunut.

    – Muutaman kerran minua kohti on ammuttu niin, että ilmavalli rikkoutuu yläpuolella.

    Antti on silminnähden rennompi kuin haastattelun aluksi. Hän vastailee kysymyksiin suoraan, vaikka asetteleekin sanojaan tarkasti. Yksi kysymys saa hänet kuitenkin sulkeutumaan täysin.

    Oletko koskaan tappanut ketään?

    Antti kurottaa kohti vieressä raksuttavaa nauhuria ja painaa stop-nappulaa.

    – En tiedä varmasti, hän sanoo, kun nauhuri on pois päältä.

    Käytännössä Antin vastaus tarkoittaa sitä, että hän on ollut tilanteessa, jossa on ammuttu vihollista, ja hänen luotinsa on saattanut olla se ratkaiseva luoti. Sillä, kenen luoti oikeasti osuu, ei ole merkitystä.

    Kotona ei odottanut kukaan

    Taistelustressiksi kutsutaan ilmiötä, jossa ihminen on jännityksen jälkeen ylivalppaassa tilassa, josta on vaikea päästä eroon. Se ilmenee kireytenä, niskurointina, syrjäänvetäytymisenä ja yleisenä pahana olona.

    Muutaman kerran Antti vietti operaatioiden välillä Suomessa liian vähän aikaa. Silloin stressi kasaantui. Hän oli lyhytpinnainen, ärtyi nopeasti ja vältteli väentungoksia.

    – Kauppakeskukset olivat pahimpia. En voinut mennä esimerkiksi Prismaan, se oli aivan helvetistä.

    Sitten tuli operaatio, missä oikea elämä sekoittui elämään hiekkalaatikolla. Antin parisuhde päättyi.

    – Jos jossain kannattaa erota, niin operaatiossa. Mutta sieltä ei kannata tulla takaisin. Yhtäkkiä ympärillä ei olekaan kollegoita, sitä suojaverkkoa. Elämä ei tunnukaan kauhean mielekkäältä.

    Jos jossain kannattaa erota, niin operaatiossa. Mutta sieltä ei kannata tulla takaisin. Antti

    Suomessa kaveriporukka tuntui jakautuneen eron takia. Kotona ei odottanut kukaan. Tuttavapiirille joutui yhtäkkiä juurta jaksain perustelemaan, miksi Afganistanissa on käynnissä rauhanturvaoperaatio tai miksi juuri Antti on siellä.

    – En minäkään kysy, miksi joku on mainostoimistossa töissä tekemässä mainoksia, Antti puuskahtaa.

    Jos kotona odottaa vain kolmen kuukauden postit ja legioonallinen pölykoiria, miksi tulla takaisin?

    Kun takertuu menneeseen

    Kotiuttamiskoulutus järjestetään yleensä kahden tai kolmen kuukauden päästä operaatiosta paluun jälkeen. Vaihtoehtoja palveluksessa olleille ei anneta – jokaisen on pakko osallistua.

    – Nykyään kotiuttamiskoulutuksiin suhtaudutaan myönteisemmin kuin ennen. Ennen kulttuuri on ollut machoilevampaa. Nykypäivänä on ymmärretty, että asioita voi käsitellä muutenkin kuin hampaat irvessä, Risto Katila kertoo.

    Ennen kulttuuri on ollut machoilevampaa, nykypäivänä on ymmärretty, että asioita voi käsitellä muutenkin kuin hampaat irvessä. Risto Katila

    Rauhanturvaoperaatiossa mukana oleminen on monelle hyvin vaikuttava kokemus. Vaikka itse operaatiossa ei tapahtuisi mitään erityisen dramaattista tai vaarallista, mieli saattaa takertua kiinni siihen ympäristöön ja niihin ihmisiin, joiden kanssa operaatiossa vietetyt kuukaudet kuluvat.

    – Kotiuttamiskoulutuksessa ollaan siviilivaatteet päällä ja joillain jo parta kasvaa. Se on symbolisesti valtavan tärkeä tapahtuma, Katila kertoo.

    Koulutus koostuu ryhmä- ja yksilökeskusteluista. Lähtökohtana ei ole se, että jokaisella on ongelmia, mutta jos sellaisia havaitaan, niihin reagoidaan.

    Katkennut mieli

    Ovatko mielenterveysongelmat puolustusvoimille tabu?

    – Eivät ne tabu ole, mutta niihin suhtaudutaan eri tavoin. Jos jollain on jalka katki, kipsiin kirjoitetaan hauskoja terveisiä ja potilasta taputellaan selkään. Jos mieli menee katki, harva tulee sanomaan että hitto sä olet kova jätkä, kuvailee kenttärovasti Katila.

    Jos mieli menee katki, harva tulee sanomaan että hitto sä olet kova jätkä. Risto Katila

    Antti on eri mieltä.

    – Kyllä ne ovat jollain tavalla tabu. Ei niistä puhuta.

    Sekä Antti että Risto Katila huomauttavat, että kyse ei ole vain puolustusvoimista. Mielenterveysongelmiin suhtaudutaan yhteiskunnassa yhä kuiskutellen ja niitä sairastavia leimaa häpeä.

    – Yhteiskunnallinen keskustelu on muuttunut vuosien aikana parempaan suuntaan, mutta keskustelua pitäisi saada entistäkin avoimemmaksi. Niin mielenterveysongelmiin voitaisiin suhtautua kuin mihin tahansa terveysongelmaan.

    Siviilissäkin sotilas

    Ura sotilaana ei vaikuta Antin jokapäiväiseen elämään, hän vakuuttaa. Paitsi että vaikuttaa.

    Elokuussa 2017 Antti oli perheineen lähdössä Turkuun, kun hän kuuli puukottajan riehuvan kaupungissa. Siviili olisi todennäköisesti mennyt lukemaan uutisia ja sosiaalista mediaa päivittääkseen tilannetta. Antti soitti Turkuun kriisinhallintaoperaatiosta tutuille kollegoille saadakseen luotettavaa tietoa nopeasti.

    Hän käyttäytyi kuin sotilas, eikä itse edes huomannut sitä. Antti nyökyttelee.

    – Sotilastausta mahdollistaa ehkä sen, että tietää kenelle soittaa ja miten reagoida, Antti pohtii.

    Oma perhe on pääsyy sille, miksei Antti ole tällä hetkellä lähdössä uusiin operaatioihin. Se kuitenkin kutkuttaa mieltä.

    – Kyllä varmasti jossain vaiheessa lähden vielä.

    Mies on haistanut palaneen ruumiin, nähnyt väkivaltaa kaikkialla ympärillään ja väistänyt luoteja vain millimetreillä. Miksi hän haluaa kokea tuon maailman uudelleen?

    – Se on vain se... merkityksellisyys. Se porukka, yhteenkuuluvuus. Tieto siitä, että olen tekemässä jotain oikein.

    Antti Hämäläinen / Yle

    Juttua muokattu 26.7.2018 kello 10.30. Grafiikkaan lisätty Suomen osallistuminen Libanonin kriisinhallintaoperaatioon 2006-2007.

    Juttua muokattu 26.7.2018 kello 14:55. Grafiikkaan lisätty Suomen osallistuminen kriisinhallintatehtäviin Bosnia ja Hertsegovinassa 2004-2018 sekä Irakissa vuodesta 2015 eteenpäin.

    Lue lisää:

    Sotien uudet veteraanit -dokumentin pitkä versio

    Suomi jatkaa kriisinhallintaan Irakissa ja Afganistanissa

    YK:n rauhanturvaaja kuoli voimakkaassa hyökkäyksessä Malissa

    Asepalveluksessa vammautuneet haluavat parempaa hoitoa – 20 vuotta sitten kalliolta pudonnut mies kärsii yhä päivittäin kovista kivuista

    Suomen rauhanturvaajat vetäytyivät lopullisesti Bosniasta lähes 26 vuoden jälkeen – Suomen lippu laskettiin Sarajevossa viimeistä kertaa

    Varusmies ei saa kertoa Facebookissa, missä on – Puolustusvoimia ei huoleta lenkkeilijöiden sijaintia seuraava urheilusovellus

    Raumalainen vaeltaja joutui ukkosen silmään Lapissa – Salamanisku vei viideltä hetkeksi kävelykyvyn

    Raumalainen vaeltaja joutui ukkosen silmään Lapissa – Salamanisku vei viideltä hetkeksi kävelykyvyn


    LEMMENJOKI. Vaellus keskellä erämaata, Inarin Lemmenjoella muuttui maanantaina salamaniskusta viiden ihmisen yhteiseksi kokemukseksi, jota he tuskin koskaan unohtavat. Raumalainen Ari Vanhala oli matkalla Lemmenjoen Joenkielisen tunturiin, kun ukkonen...

    LEMMENJOKI. Vaellus keskellä erämaata, Inarin Lemmenjoella muuttui maanantaina salamaniskusta viiden ihmisen yhteiseksi kokemukseksi, jota he tuskin koskaan unohtavat.

    Raumalainen Ari Vanhala oli matkalla Lemmenjoen Joenkielisen tunturiin, kun ukkonen pakotti Vanhalan neljän muun lisäksi laavuun odottamaan ukkoskuuron ohimenoa. Satoi rajusti ja salamointi oli voimakasta. Viimeinen salama oli rajuin.

    Salama iski voimalla noin 15–20 metrin päässä sijaitsevaan mäntyyn. Iskun voimasta tulisijan kivet lennähtivät ilmaan ja Vanhala löysi itsensä maasta makaamasta.

    – Tajusin makaavani jäykkänä vaakatasossa. Siitä kun kampesin penkille, tunsin kuinka alakroppa oli lähes tunnoton. Oikea jalka oli kuin makaroni. Pienen hetken jälkeen alkoi aikamoinen särky, kertoo Vanhala.

    Laavun suojissa ukkosta pitivät Vanhalan lisäksi suomalainen ja venäläinen pariskunta. Kaikki olivat iskun jälkeen shokissa, varsinkin venäläinen nainen. Vanhalan mukaan naisen jalan iho oli muuttunut kelta-valkoiseksi. Suomalaisella naisella oli mennyt kuulo, joka kuitenkin palasi myöhemmin. Yhteinen helpotus oli suuri, kun kaikki ymmärsivät heidän selvinneen hengissä iskusta, vaikka kävelykyky olikin hetkeksi kaikilta mennyt, Vanhala kuvailee.

    – Salamanisku tapahtui joskus kolmen-neljän maissa iltapäivällä. Jalkojen toimintakyky palasi ja pystyin jatkamaan matkaani vasta kuuden maissa. Pohkeessa painoi kipeä lihas. Muut jäivät vielä laavulle toipumaan toviksi, kertoo Vanhala.

    Ilmatieteen laitoksen kuvasta voi nähdä Lemmenjoelle paikannetut maasalamat 23.7.2018.Ilmatieteen laitos.Kokemuksesta ei jäänyt pelkotiloja vaan tapahtuma käännettiin positiiviseksi

    Ari Vanhala on ollut myöhemmin yhteydessä tapahtumapaikalla olleeseen suomalaiseen pariskuntaan. He olivat käyneet lääkärin vastaanotolla tutkituttamassa salamaniskun mahdolliset vammat. Lääkäri oli todennut heidät terveiksi. Poliisi tai pelastuslaitos eivät ole saaneet ilmoitusta tapahtuneesta.

    Vanhala ei muistele pahalla tapahtumatta vaan tuntee, että on voimaantunut, sillä pysäyttävä kokemus sai erikoisia piirteitä aikaiseksi.

    – Minulla on ranteissa kipuilua, oli vielä tapahtumapäivän aamunakin. Kivut poistuivat. Samoin kävi toiselle suomalaismiehelle. Hänellä oli niskakipuja, jotka myös poistuivat, kuvaa Vanhala erikoista tapahtumaa.

    Monen päivän jälkeenkin vielä ajatukset poukkoilevat.

    – Päällimmäisenä tulee mieleen, että meidän tulee kunnioittaa luonnonvoimia. Meillä on etu kulkea luonnossa ja meidän tulisi kunnioittaa sitä. Tämä on se, mikä meille kaikille on jäänyt päällimmäisenä mieleen, lopettaa Vanhala.

    Lappiin ennustetaan keskiviikolle paikoin voimakkaita ukkoskuuroja. Salamointia voi seurata reaaliaikaisesti monilta eri sivuilta.

    Vuokraisitko porilaiselta polkupyörän? Järjestelmä ja kysyntää on, enää tarvitaan lisää fillareita

    Vuokraisitko porilaiselta polkupyörän? Järjestelmä ja kysyntää on, enää tarvitaan lisää fillareita


    Muutaman viikon käytössä ollut Zygä-palvelu yhdistää pyörien omistajat ja niitä tarvitsevat. Porissa pyörää käyttöönsä kaivanneet ovat löytäneet palvelun, mutta pyöriä on ollut vuokrattavana vain vähän. Porin kaupungin...

    Muutaman viikon käytössä ollut Zygä-palvelu yhdistää pyörien omistajat ja niitä tarvitsevat. Porissa pyörää käyttöönsä kaivanneet ovat löytäneet palvelun, mutta pyöriä on ollut vuokrattavana vain vähän.

    Porin kaupungin liikenneinsinööri Sanna Välimäki kertoo, että kysyntää on kymmenkertaisesti verrattuna tarjontaan.

    – Palvelu ei ole vielä tavoittanut porilaisia. Toivomme, että pyöriä tulisi lisää vuokrattavaksi, hän sanoo.

    Välimäki vertaa pyörää asuntoon. Jos asunnon on valmis vuokraamaan, miksei pyörääkin. Hän kuitenkin ymmärtää, miksi paikalliset eivät ole vielä tietoisia palvelusta.

    Palvelu ei ole vielä tavoittanut porilaisia. Sanna Välimäki

    – Järjestelmä valmistui aivan viime tipassa. Kehitämme Zygää edelleen.

    Zygä-palvelun kautta pyörän vuokraaja ja käyttäjä sopivat keskenään vuokra-ajasta, hinnasta ja pyörän luovutuksesta. Palvelu on tarkoitettu varsinkin pitkäaikaiseen vuokraukseen.

    Yhteiskäyttöpyörän älylukko aukeaa mobiilisovelluksen avulla.Liisa Kallio / YleOmia ja kaupungin yhteiskäyttöpyöriä

    Omien pyörien vuokrauksen lisäksi Porissa on ollut kaksi viikkoa käytössä kolme pop up -pyöräasemaa. Asemilta voi vuokrata kaupungin tarjoaman pyörän Donkey Republic -mobiilisovelluksen kautta.

    Yhteiskäyttöpyöriä on vuokrattu yhteensä tämän viikon tietojen mukaan lähes 200 kertaa. Määrä on ollut positiivinen yllätys.

    – Käyttäjät ovat löytäneet pyörät hyvin. Meidän ei ole myöskään tarvinnut siirtää pyöriä asemalta toiselle, sillä ne ovat liikkuneet tasaisesti, Sanna Välimäki kertoo.

    Esimerkiksi Turun kaupunkipyöriin verrattuna Porin yhteiskäyttöpyörien järjestelmä on kevyempi. Pyörähankkeessa mukana olevan Valpastin Oy:n toimitusjohtaja Mari Päätalon mukaan järjestelmä sopii etenkin keskisuuriin ja pieniin kaupunkeihin.

    – Järjestelmän saa nopeasti käyttöön. Siksi se sopii myös tapahtumiin hyvin, Päätalo kertoo.

    Omien pyörien vuokraus sekä pop up -asemien pyörät kuuluvat samaan Sitran rahoittamaan hankkeeseen, joka on toteutettu yhteistyössä Porin kaupungin sekä Valpastin Oy:n kanssa. Hankkeesta saatuja tietoja käytetään yhteiskäyttöpyöräilyn palvelumallin kehittämiseen.