Yle Uutiset | 18-139772, 18-129057, 18-135386, 18-149131, 18-145760, 18-148054 | Tuoreimmat uutiset

    Mitä tapahtuu, kun äiti ja tytär tekevät toisilleen pikkujoulumeikit? Katso videolta, oliko lopputulos kaunistus vai kauhistus:

    Mitä tapahtuu, kun äiti ja tytär tekevät toisilleen pikkujoulumeikit? Katso videolta, oliko lopputulos kaunistus vai kauhistus: "Ei! Et todellakaan laita sitä!"


    Satu Stenfors, 58, omistaa kymmenen meikkituotetta ja meikkaa saadakseen kasvonsa näyttämään pirteämmiltä. Meikkaaminen on harvoin mielessä. Susanna Jokinen, 16, omistaa sata meikkituotetta ja hänelle meikkaaminen on taidetta. Hän on katsonut...

    Satu Stenfors, 58, omistaa kymmenen meikkituotetta ja meikkaa saadakseen kasvonsa näyttämään pirteämmiltä. Meikkaaminen on harvoin mielessä.

    Susanna Jokinen, 16, omistaa sata meikkituotetta ja hänelle meikkaaminen on taidetta. Hän on katsonut viimeisen 5 vuoden ajan vähintään pari meikkitutorial-videota päivässä.

    Mari Kahila / Yle

    Haastamme porilaisen äidin ja tyttären loihtimaan itselleen ja toisilleen juhlameikit, ja teinin ilme on kauhistunut. Susannalla juhlameikin teko kestää yleensä puolitoista tuntia ja äidillä kymmenen minuuttia.

    Äiti aloittelee meikin tekoa. Ensimmäistä kertaa elämässään omalle tyttärelleen. Värit ja välineet näyttävät olevan hukassa. Äiti näyttää hämmentyneeltä, tytär epäluuloiselta. Vaikka erikseen on sovittu, ettei kumpikaan kommentoi toistensa meikkaustapoja tai meikkivalintoja, ei Susanna pysty pidättelemään itseään.

    – Ei! Et todellakaan laita sitä!

    Susanna kelpuuttaa toisen meikkivoiteen, mutta ei malta olla kummastelematta ääneen äidin taktiikoita. Äitiä tilanne alkaa huvittaa. Mieleen muistuu ensimmäinen kerta, kun tytär meikkasi hänet.

    – Se oli katastrofi!

    Suurin erimielisyys syntyi tuolloin silmämeikistä. Tytär pisti parastaan, mutta silmät muistuttivat äidin mielestä tomaatteja. Sen jälkeen äiti ja tytär ovat päässeet värimaailmasta yhteisymmärrykseen ja meikkaukset sujuvat leppoisissa tunnelmissa. Nykyisin Satu valmistautuu kaikkiin juhliin istahtamalla Susannan meikattavaksi.

    Pumpulinen pohjameikki kummastuttaa

    Äiti pumppaa meikkivoidetta runsaasti sormiinsa ja pyyhkii sitä tyttären poskiin, otsaan ja leukaan. Susanna nielaisee vastalauseensa, kun Satu tarttuu pumpulituppoon ja ryhtyy tasoittamaan sillä voidetta. Äiti tietää, mitä tytär ajattelee, sillä juuri pohjameikin tärkeydestä tyttärellä on paljon painavaa sanottavaa.

    Susanna on huomannut, että monen iäkkäämmän naisen leukapielissä kulkee vääränvärisen meikkivoiteen raja. Jos teini-ikäinen Susanna jotain saisi aikuisille meikkaamisesta opettaa, se olisi oman ihon tunteminen.

    Mari Kahila / Yle

    Ennen meikkivoiteen ostoa pitää tietää, onko iho rasvainen vai kuiva ja minkä sävyiset omat kasvot ovat. Susannan on itsekin vaikea löytää sopivaa meikkivoidetta, sillä myynnissä on paljon pinkkipohjaisia meikkejä ja kasvojen väri taittaa enemmän keltaiseen.

    – Häivytys on meikkivoiteen käytössä kaikista olennaisinta. Ei saa jäädä tarkkaa rajaa.

    Teinin 5 vinkkiä keski-ikäiselle meikkaajalle

    1. Tunne ihosi! Onko ihosi kuiva vai rasvainen? Kaikki meikit eivät käy kaikille!

    2. Valitse meikkivoiteen sävy huolella = vältä meikkivoiderajat leukaperissä!

    3. Malttia puuterin ja poskipunan kanssa!

    4. Opettele meikkien häivytys!

    5. Mene nettiin! Sosiaalinen media on pullollaan meikkaamisen opetusvideoita.

    Susanna Jokinen, 16v.

    Nyt mennään kuitenkin äidin tyylillä. Meikkivoide levittyy suurilla pyyhkäisyillä ja äiti ryhtyy etsimään puuteria. Leukaan ja kaulaan on kuitenkin jäänyt meikkiläntit, joista Susanna ei malta olla huomauttamatta.

    – Kaula! Kaula!, Susanna kuiskii hampaidensa välistä.

    Äiti ei huomaa tasoittamatta jääneitä kohtia ja luulee tyttären kannustavan lisäämään meikkiä. Satu pumppaa kaulalle aimo annoksen meikkivoidetta ja tasoittaa sen pumpulilla.

    Suihkiva poskipuna saa kulmat kohoamaan

    Ensimmäiset meikkileikit Satu Stenfors leikki jo 3-vuotiaana. Äidin siskot tutustuttivat tytön huumaavan kiinnostavaan kauneuden maailmaan ja siniseen luomiväriin. Vuoden päästä hän ilmoitti pienen lapsen päättäväisyydellä, että hänestä tulee isona kosmetologi.

    Mari Kahila / Yle

    Reilut viisikymmentä vuotta myöhemmin Satu myöntää nauraen, ettei hän osaa oikein vieläkään meikata. Meikkipussissa on kyllä laadukkaita tuotteita, mutta hänellä on edelleen lähes samat kikat käytössä kuin teininä. Ei hän saa meikkaamiseen kulumaan millään varttia pidempäänkin, oli sitten arki tai juhla.

    – Meikkaaminen ei ole koskaan ollut kovin tärkeää, vaikka rakastankin kaikkea kaunista. Tärkeintä on saada kasvoille meikeillä pirteämpi ilme. Meikki on kuin hyvät alusvaatteet, jotka piristävät heti olemusta.

    Kustannan meikkejä vuosittain sellaisella summalla, etten kehtaa sitä edes paljastaa. Satu Stenfors

    Tyttärelle tehtävä juhlameikki edistyy ripeää tahtia. Luomiin pohjalle kimaltavaa valkoista väriä, luomivakoon ja kulmaluulle tummempaa sävyä. Pinkkiä vielä piristämään luomien ylänurkkia. Kulmakarvat saavat uuden sävyn.

    – Kulmat ovat tärkeät, ne kehystävät hienosti kasvot. Vaikka muuten meikkaan harvoin, niin kulmat laitan aina, jos lähden roskakatosta kauemmas kotoa.

    Ripsivärin laitto jännittää molempia, mutta hommasta selvitään ilman haavereita. Poskipunan levitys saa tyttären kohottelemaan kulmiaan ja pidättelemään nauruaan. Suti suihkii poskipäiden lisäksi myös otsalla, kaulalla ja nenän päällä.

    Juhlameikki on valmis.

    Kaunistautumista vai taidetta?

    – Sit mennään!

    Tytär aloittaa äitinsä meikkaamisen itsevarmasti ja tottuneesti. Sukupolvierot äidin ja tyttären meikkaustyylissä näkyvät heti ensi metreillä. Nyt on selvästi siirrytty vuosiluvulle, jossa lähes joka toinen teini on itseoppinut meikkitaiteilija. Muna opettaa kanaa.

    Susanna levittää meikkivoiteen äidin kasvoille hellästi meikkisienellä töpötellen. Satu rentoutuu ja antautuu hemmoteltavaksi.

    Mari Kahila / Yle

    Susannan otteita katsoessa huomaa heti, että hän on ammentanut oppinsa meikkaamiseen netistä. Meikkejä ja työvälineitä on esillä kymmenittäin ja hän selvästi tietää mitä tehdä niillä. Susanna kertoo luoneensa oman tyylinsä yhdistelemällä ihailemiensa meikkitaiteilijoiden oppeja.

    – Viime viikolla tein ensi kertaa meikin imitoimalla joka vaiheen meikkitaiteilijan tutorial-videosta ja tajusin, että olisinpa tehnyt näin jo vuosia sitten. Olisin päässyt paljon helpommalla, kun ei olisi tarvinnut kaikkea opetella kantapään kautta.

    Mari Kahila / Yle

    Yksi uusimmista netistä poimituista opeista on cut crease -silmämeikki, jossa liikkuvan luomen ja luomivaon välille luodaan väreillä selvä raja. Kikka on käyttää liikkuvalle luomelle peiteväriä luomivärin sijaan. Susanna ei kuitenkaan kikkaile äidin iltameikin kanssa, vaan pyrkii lopputulokseen, joka miellyttää äidin silmää.

    – Monelle vanhemmalle ihmiselle, kuten äidillenikin, meikkaus on kaunistautumista ja omien piirteiden korostamista. Minulle se on tapa ilmaista itseäni taiteellisesti. Meikki on oman itseni jatke.

    Vyötä kireämmälle ja meikkejä ostoskoriin

    Susanna siirtyy silmämeikin tekoon. Värisävyiksi hän valitsee äidin suosikkeja. Taidokkaasti tehty meikki syntyy ripeään tahtiin, vaikka työvaiheita on monia: silmäluomien huolellinen pohjustus, värittömän luomivärin levitys, luomivärien laitto ja häivytys, rajausten teko ja niiden puuterointi.

    Mari Kahila / Yle

    Luomivärin käyttö on asia, jonka Susanna haluaisi äitinsä oppivan. Kimaltavaa luomiväriä laitetaan vain liikkuvalle luomelle, ei koko luomelle.

    – Toisaalta ei sillä ole merkitystä, miten meikkaa. Jokainen tyylillään. Mikä minä olen sanomaan, miten kenenkin pitäisi meikata ja itseään ilmaista, Susanna pohtii.

    Meikkien myynti kiihtyy Suomessa

    - Suomalaiset ostivat viime vuonna kosmetiikkaa 900 miljoonalla eurolla.

    - Viime vuosina etenkin värikosmetiikan eli meikkien myynti on kasvanut. Vuonna 2017 kasvua oli 2,2 % ja vuotta aiemmin 5,8%.

    - Sosiaalinen media vauhdittaa kauppaa. Blogit ja meikkivideot innostavat meikkaamaan.

    - Suomalainen käyttää kosmetiikkaan keskimäärin 170 euroa vuodessa. Eurooppalainen 125 euroa.

    Lähde: Teknokemian Yhdistys ry

    Satu vilkuilee hymynkare huulillaan itseään peilistä. Vaikkei iltameikki ole vielä ihan valmis, huomaa hänen olevan tyytyväinen näkemäänsä. Katseeseen sekoittuu meikin ja oman tyttären taitojen ihailua. Satu kuvaa tytärtään taiturimaiseksi meikkaajaksi, jolla on loistava visuaalinen silmä.

    – Olen aina kannustanut häntä meikkaamisessa, sillä tämä on taidetta. Käytännössä toimin myös sponsorina. Kustannan meikkejä vuosittain sellaisella summalla, etten kehtaa sitä edes paljastaa. Mutta mieluummin kiristän vaikka omaa vyötä kuin jätän tarvittavat meikit ostamatta, Satu toteaa.

    Juhlameikki passitetaan pihalle

    On palautteen aika. Molemmat ovat tyytyväisiä omaan suoritukseensa. Äiti on Susannan mielestä nyt tavallista nuorekkaamman näköinen. Kiilto kasvoilla ja huulissa vie iästä ainakin parikymmentä vuotta pois.

    – Minä ottaisin vain kymmenen vuotta iästä pois, ettei liioitella. Mutta joka tapauksessa, peilistä katsoo nyt oikein kaunis ja itsevarma nainen, Satu toteaa.

    Mari Kahila / Yle

    Meikkaus on molempien mielestä keino kohottaa itsetuntoa. Susanna tosin vitsailee, että oikein näyttävän meikin kanssa pitää olla myös valmis ottamaan vastaan nopea itsetunnon romahdus, kun meikki suttaantuu ja rapisee pois. Huomio on kuitenkin taattu, kun kasvoilla on taidokas meikki.

    – Saisin minä toki tässä äidin tekemässä juhlameikissäkin huomiota. Kaverit varmasti kysyisivät, mitä minulle oikein on tapahtunut, Susanna nauraa.

    Äiti on valmis ottamaan meikkihaasteesta opikseen. Ainakin huulikiilto pitää ostaa ja muutamia tyttären suosittelemia tuotteita. Tytär on pidättyväisempi. Haaste oli hauska, mutta ei muuta hänen omaa meikkaamistaan.

    – Opin sen, että teen jatkossakin itse omat juhlameikkini. Tämä äidin tekemä juhlameikki sopisi minun mielestäni paremmin vaikka metsälenkille, Susanna toteaa ja äiti räjähtää hersyvään nauruun.

    Katso vielä videot äidin ja tyttären omista meikkauksista
    Onko Pirilä liian huumemyönteinen nimi kaupunginosalle? Nimenmuutos nousi esille Harjavallassa

    Onko Pirilä liian huumemyönteinen nimi kaupunginosalle? Nimenmuutos nousi esille Harjavallassa


    Tästä on kyseHarjavallassa sijaitsevan Pirilän kaupunginosan nimi viittaa perussuomalaisvaltuutetun mukaan huumeisiin.Valtuutettu Markus Mäkinen vaatii Pirilän nimen muuttamista.Kaupunginjohtaja Hannu Kuusela suhtautuu nimenmuutosesitykseen avoimin...

    Tästä on kyseHarjavallassa sijaitsevan Pirilän kaupunginosan nimi viittaa perussuomalaisvaltuutetun mukaan huumeisiin.Valtuutettu Markus Mäkinen vaatii Pirilän nimen muuttamista.Kaupunginjohtaja Hannu Kuusela suhtautuu nimenmuutosesitykseen avoimin mielin, kunhan kaupunginosan asukkaita ensin kuullaan.

    Harjavallassa aletaan pohtia Pirilän kaupunginosan nimen muuttamista.

    Kaupunginvaltuutettu Markus Mäkinen (ps.) teki maanantaina valtuustoaloitteen nimenmuutoksesta. Hänestä nimi viittaa häiritsevästi huumausaineisiin. Amfetamiinia kutsutaan slangissa piriksi.

    – Parempi nimi voisi olla vaikka Satalinnan alue tai mikä tahansa sopiva siihen keksitään. Tässä kohtaa pitää esittää piriläläisille kysymys, mitä nimeä he pitävät sopivana, Mäkinen sanoo.

    Pitääkö perinteitä vaalia?

    Nimenmuutosehdotus on saanut vastaansa arvostelua, koska Pirilä on perinteinen nimi.

    Esimerkiksi sanomalehti Sydän-Satakunta otti kantaa nimenmuutosta vastaan pääkirjoituksessaan. Valtuutettu Mäkisen mielestä perinteet eivät saa estää nimenmuutosta.

    Toivon, että elämme tätä päivää. Markus Mäkinen (ps.)

    – Toivon, että elämme tätä päivää emmekä elä liikaa menneisyydessä, perussuomalaisvaltuutettu sanoo.

    Kaupunginjohtaja avoin muutokselle

    Harjavallan kaupunginjohtaja Hannu Kuusela kertoo, että valtuustoaloite tuli yllätyksenä ja herätti maanantaina valtuustosalissa ensin hilpeyttä. Asiaan ei hänen mukaansa ole vielä ehditty perehtyä virkakoneistossa.

    Moni on saattanut asua Pirilässä koko ikänsä ja haluaa asua siellä loppuelämänsä. Hannu Kuusela

    – Suhtaudun tähän täysin ennakkoluulottomasti. Suurin merkitys on sillä, mitä asukkaat itse kokevat. Vuodenvaihteen jälkeen teemme kyselyä, ehkä netissä. Kenties nimenmuutoksesta tulee Harjavallan 150-vuotisjuhlavuoden yksi tapaus, Kuusela sanoo.

    Pirilöitä muuallakin

    Kaupunginjohtaja Hannu Kuusela korostaa, että nimellä voi olla iso merkitys piriläläisille.

    – Moni on saattanut asua Pirilässä koko ikänsä ja haluaa asua siellä loppuelämänsä. Saa nähdä.

    Suomessa on muitakin Pirilä-nimisiä kaupunginosia, muun muassa Raisiossa ja Salossa. Pirilä on sukunimenä noin 600 suomalaisella ja Piri lähes 500 suomalaisella.

    Vapaaehtoiset ympäri Suomea riensivät rakentamaan lapsiperheelle kotia palaneen tilalle:

    Vapaaehtoiset ympäri Suomea riensivät rakentamaan lapsiperheelle kotia palaneen tilalle: "Mukaan vain, vaikka lautoja kantamaan"


    Kaksi kuukautta sitten pihalla oli vain hitunen tuhkaa – jäänteitä palaneesta kodista. Viikkoa myöhemmin seitsemänvuotias Nita Rajala kutsui jo väkeä uuden kotinsa tupaantuliaisiin. Ekaluokkalaisen kutsu oli vielä turhan hätiköity, mutta se...

    Kaksi kuukautta sitten pihalla oli vain hitunen tuhkaa – jäänteitä palaneesta kodista. Viikkoa myöhemmin seitsemänvuotias Nita Rajala kutsui jo väkeä uuden kotinsa tupaantuliaisiin.

    Ekaluokkalaisen kutsu oli vielä turhan hätiköity, mutta se oli merkki, että toivoa on. Kotinsa tulipalossa menettänyt tyttö alkoi uskoa, että mahdotonkin voi toteutua.

    Hän on asunut vanhempiensa kanssa autohallissa nyt reippaasti yli vuoden. Muuhun ei ole ollut varaa, sillä palaneessa kodissa ei ollut vakuutusta.

    Ei varaa nytkään ole, mutta onneksi on ihmisiä, jotka auttavat.

    – Nita joutui valitettavasti katsomaan, kun hänen kotinsa tuhoutui. Nyt hän näkee uuden kodin nousun. Se tuntuu todella hyvältä, äiti Sanna Mäensivu kertoo.

    Avustuksia ja talkootunteja

    Suomalaiset ovat lahjoittaneet kirkon kotimaanavun kautta Nita Rajalan perheelle kahdessa kuukaudessa noin 15 000 euroa uutta kotia varten. Lisäksi perhe on saanut lahjoituksena muun muassa ikkunoita, katon ja rakennusmateriaaleja.

    Sanna Mäensivu iloitsee lahjoitusten valtavasta määrästä.Päivi Meritähti / Yle

    Tarjottujen talkootuntien määrä on rahassa mittaamaton. Jämijärveläinen pihapiiri täyttyy joka viikko avuntarjoajista.

    – Täysin ventovieraista ihmisistä on tullut meille korvaamattomia. Heidän avullaan me nyt yritämme nousta täältä, totesi Sanna Mäensivu taloprojektin alkaessa lokakuussa.

    Puolet talosta katettuna

    Talo on noussut pala palalta, omassa tahdissaan. Jokainen edistysaskel riippuu siitä, mitä lahjoitustavaroiden joukossa on ja koska vapaaehtoiset rakentajat ehtivät paikalle.

    Katto on vielä pahasti keskeneräinen.Päivi Meritähti / Yle

    Viime viikolla avustusprojektin puuhanainen Sari Tanttinen etsi netistä kattomiehiä, jotta talo saataisiin peittoon ennen lumentuloa. Ihmiset vastasivat avunpyyntöön jopa seitsemän tunnin ajomatkan päästä.

    – Etäisyys ei tunnu olevan ongelma. Vuodenaika on kuitenkin vähän hankala, joten kattomiehet ovat kortilla. Viime viikonloppuna saatiin vasta puolet katosta valmiiksi.

    Tekemällä oppii

    Ammattimiesten puuttuessa puuhanainen on tarttunut töihin itse. Sari Tanttinen on asentanut omin käsin muun muassa vesiputkia taloon.

    – Yllättäviä asioita tässä oppii tekemällä – kuten sen, miten kylmä- ja kuumavesiputket ovat oikeassa järjestyksessä, toiset sepelin alla ja toiset styroksiin uritettuna.

    Työmaalla on silloin tällöin myös ammattilaisia. Tällä viikolla Sari Tanttinen on käynyt heidän kanssaan läpi muun muassa ilmastointisuunnitelmaa.Päivi Meritähti / Yle

    Luotto omaan osaamiseen on kasvanut syksyn aikana. Ammattilaiset ovat tarkastaneet työn jäljen, joten edes asennusvirheet eivät enää jännitä. Tanttinen pyytää silti varmuuden vuoksi apua säännöllisesti.

    – Voin lähettää vapaaehtoisille Whatsapilla kuvia ja kysyä neuvoja eri rakennusvaiheissa. Aika varmalla pohjalla tällaisen osaamattomankin kädenjälki on, kun joku on aina tukena edes etänä.

    Myös uuden talon isäntä on voittanut itsensä jo monesti. Vaimo Sanna Mäensivu kehuu, että korkeanpaikankammosta ei ole enää tietoakaan.

    – Siellä se mies keikkuu jo kuin oranki katolla.

    Kiri ilman kiirettä

    Keskeneräinen katto voi vielä tuottaa ongelmia. Suojaamaton välikatto ei kestä tuulta ja tuisketta rajattomasti. Riskinä on, että lunta tulee tupaan. Sari Tanttinen asettaa toivonsa sen varaan, että joku ehtii vielä viikonloppuna hätiin.

    – Yritämme nyt ottaa pienen kirin ja haalia kaikki mahdolliset katolle joutavat kasaan. Katto pitäisi eristää ja lattia valaa, jotta talo pysyy lämpimänä. Hommaa piisaa.

    Sanna Mäensivu ja Sari Tanttinen katselevat huolestuneina läpikuultavaa kattoa.Päivi Meritähti / Yle

    Vaikka Nita-tytär onkin malttamaton, on hän vihdoin ymmärtänyt, että joulua ei vielä uudessa kodissa vietetä. Äiti Sanna Mäensivu haluaa antaa kiireen keskellä talkoolaisillekin joulurauhan.

    – Talon kanssa ei ole mikään kiire. Tärkeintä on, että kaikki tämä ympärillämme tapahtuva on luonut uskoa siihen, että uusi koti valmistuu. Jo pelkkä ajatus siitä on tuntunut toivottomalta niin pitkään.

    "Uudella emännällä" selvät sävelet

    Perheen nuorimmainen tuskin pysyy poissa työmaalta joulunakaan. Sanna Mäensivu kertoo, että hänen tyttärensä rientää joka päivä talolle heti koulusta tultuaan ja lopettelee viimeisten joukossa.

    – Nitaa ei meinaa saada edes iltaisin syömään. Hänellä on valtavasti tarmoa. Hän siivoaa, nikkaroi ja maalaa. Esimerkiksi vuorilaudoissa näkyy Nitan kädenjälki vahvasti.

    Uusi koti valmistuu todennäköisesti keväällä. Siihen asti kolmihenkinen perhe asuu samassa pihassa olevassa autohallissa.Päivi Meritähti / Yle

    Seitsemänvuotiaalla on selvät sävelet kodin jokaisesta yksityiskohdasta. Mäensivu kertoo, että tytär tuntee jopa pohjapiirustuksen paremmin kuin kukaan muu. Hän on saanut itse siihen vaikuttaakin.

    Nitallehan tätä kotia rakennetaan.

    Talon uusi emäntä vaikuttaa jo nyt melko säpäkältä.

    – Nita on varmistellut, tuleeko talo hänen nimiinsä. Taitaa olla niin, että äiti ja isä päätyvät ovesta pihalle, jos kiukuttelevat, Mäensivu naurahtaa.

    Porin prikaatin jääkärikomppania läpäisi Naton arvioinnin

    Porin prikaatin jääkärikomppania läpäisi Naton arvioinnin


    Porin prikaatin 1. jääkärikomppania on läpäissyt sotilasliitto Naton tekemän suorituskyvyn arvioinnin, ilmoittaa Maavoimat. Arviointi yhdistettiin kriisinhallinnan harjoitukseen, joka pidettiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa marraskuun lopulla....

    Porin prikaatin 1. jääkärikomppania on läpäissyt sotilasliitto Naton tekemän suorituskyvyn arvioinnin, ilmoittaa Maavoimat.

    Arviointi yhdistettiin kriisinhallinnan harjoitukseen, joka pidettiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa marraskuun lopulla. Naton valtuuttama suomalaisista ja ulkomaalaisista arvioitsijoista koostuva ryhmä esittää nyt Natolle, että jääkärikomppanian taisteluvalmiutta vahvistetaan.

    – Tämä osoittaa, että pystymme antamaan varusmiehille kansainvälisen kriisinhallinnan vaikeisiin olosuhteisiin tähtäävän koulutuksen, Porin prikaatin komentaja, eversti Mika Kalliomaa sanoo.

    Porin prikaatin 1. jääkärikomppania on ensi vuoden ajan sekä Naton NRF-valmiudessa että osa Suomen ilmoittamaa YK:n ja EU:n joukkopoolia. NRF tarkoittaa niin sanottuja Naton nopean toiminnan joukkoja.

    Kokemäen Lidl jouduttiin tyhjentämään palon takia

    Kokemäen Lidl jouduttiin tyhjentämään palon takia


    Kokemäen Lidl jouduttiin tyhjentämään keskiviikkona aamupäivällä pullonpalautuskoneen sytyttyä. Henkilökunta tyhjensi kaupan asiakkaista jo ennen kuin pelastuslaitos ehti paikalle. Kone saatiin sammumaan, mutta kauppaa ei todennäköisesti avata...

    Kokemäen Lidl jouduttiin tyhjentämään keskiviikkona aamupäivällä pullonpalautuskoneen sytyttyä.

    Henkilökunta tyhjensi kaupan asiakkaista jo ennen kuin pelastuslaitos ehti paikalle.

    Kone saatiin sammumaan, mutta kauppaa ei todennäköisesti avata keskiviikkona. Syynä on se, että pullonpalautuskoneen palosta syntyi runsaasti sakeaa savua ja kaupalle aiheutuneet savuvahingot ovat merkittäviä.

    Kukaan ei loukkaantunut palossa.

    Porin rippikoulukiistassa kompromissi: Seta saa vierailla rippileireillä, mutta maininta Setasta poistettiin rippikoulusuunnitelmasta

    Porin rippikoulukiistassa kompromissi: Seta saa vierailla rippileireillä, mutta maininta Setasta poistettiin rippikoulusuunnitelmasta


    Seta voi jatkossakin vierailla Keski-Porin seurakunnan rippileireillä. Maininta yhteistyöstä on kuitenkin poistettu rippikoulujen paikallissuunnitelmasta. Keski-Porin seurakunnan seurakuntaneuvosto hyväksyi paikallissuunnitelman kokouksessaan...

    Seta voi jatkossakin vierailla Keski-Porin seurakunnan rippileireillä. Maininta yhteistyöstä on kuitenkin poistettu rippikoulujen paikallissuunnitelmasta.

    Keski-Porin seurakunnan seurakuntaneuvosto hyväksyi paikallissuunnitelman kokouksessaan tiistaina.

    Paikallissuunnitelmassa luki alun perin: Muita yhteistyötahoja ovat paikalliset toimijat, joiden palveluita käytetään rippikoulujen yhteydessä. Näihin lukeutuvat esimerkiksi erilaiset ruokailupalvelut, Satakunnan Seta ry sekä valokuvaamot.

    Teksti on korvattu virkkeellä: Yhteistyötahoja voivat olla myös muut paikalliset toimijat, joiden erityistä asiantuntijuutta hyödynnetään rippikoulujen yhteydessä.

    Paikallissuunnitelma vedettiin viimeksi pois listalta, kun osa neuvoston jäsenistä vieroksui siinä ollut mainintaa Setan vierailuista leireillä.

    Piispa Kalliala: Seta voi vierailla rippileireillä

    Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala totesi aiemmin Ylelle antamassaan haastattelussa, että hänen mielestään seksuaalivähemmistöjen etujärjestö Seta voi vierailla rippikoululeireillä. Kallialan mukaan rippikoulun ohjaajat ovat parhaita arvioimaan sitä, keitä kutsutaan rippileirille vierailijaksi.

    Kalliala sanoo, että seurakuntaneuvosto hyväksyy paikallissuunnitelman, mutta sen on perusteltua luottaa osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden valmisteluun.

    "Pyhiinvaellus aiheuttaa merkittävän infektioriskin" – Suomalaista hygieniaosaamista kaupitellaan Saudi-Arabiaan


    Tästä on kyseSuomessa tehdään uraauurtavaa työtä sisätilojen hygienian hallitsemiseksi.Suomalaista osaamista yritetään nyt viedä muun muassa Saudi-Arabiaan.Julkisten sisätilojen hygieniaa voidaan parantaa merkittävästi erilaisilla...

    Tästä on kyseSuomessa tehdään uraauurtavaa työtä sisätilojen hygienian hallitsemiseksi.Suomalaista osaamista yritetään nyt viedä muun muassa Saudi-Arabiaan.Julkisten sisätilojen hygieniaa voidaan parantaa merkittävästi erilaisilla antibakteerisilla tuotteilla, kuten huonekaluilla, kosketusvapailla hanoilla, hyvällä suunnittelulla, erilaisilla pintamateriaalivalinnoilla ja jopa valaistuksella.

    Sisätilojen bakteeripitoisuuksia voidaan hallita monin keinoin.

    Harva tietää, että esimerkiksi huonevalaistus voi tappaa tehokkaasti bakteereja. Salolaisen Led Tailor Innova7tionin kehittämä sininen led-valo tekee sen vaikkapa yön aikana.

    Teho perustuu uuteen led-tekniikkaan, jossa sinisen valon aallonpituus ja intensiteetti saavat aikaan mikrobeita tuhoavan vaikutuksen. Yrityksen mukaan valo yltää jopa 90–99 prosentin desifiointitehoon.

    – Tämä on erittäin uusi innovaatio. Olemme Euroopassa ensimmäisiä. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten kukaan ei tiennyt tälläisestä ominaisuudesta yhtään mitään, kertoo Led Tailorin tieteellinen asiantuntija Camilla Högman.

    Tieteellinen asiantuntija Camilla Högman esittelee Led Tailor Innova7ionin kehittämää desinfioivaa led-valoa.Jari Pelkonen / YleUudet innovaatiot torjumaan bakteeri-infektioita

    Moni muukin yritys on kehittänyt omia antimikrobisia tuotteita markkinoille. Esimerkiksi Isku Interior on tutkinut paljon erilaisia pintoja, jotka hylkivät tai tappavat vaarallisia bakteereja. Yhtiön kehityspäällikkö Kari Soljamo muistuttaa, että antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä lisääntyy maailmassa hälyttävästi.

    – Tiedetään, että käsihygienialla ja siivouksella voidaan vähentää bakteerien leviämistä, mutta myös antibakteerisilla pinnoilla. Ne tuovat merkittävän lisän ja ovat yksi keino muiden joukossa.

    Isku odottaa antimikrobisten tuotteiden viennistä lähitulevaisuudessa merkittävää kasvua liiketoiminnalle. Niin odottaa moni muukin yritys. Ongelmana on, että yksittäisinä innovaatioina niiden on vaikeaa päästä esiin erilaisissa rakennushankkeissa.

    Hygieniaosaamisesta luotiin allianssi

    Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö kokosivat ensimmäisenä maailmassa yhteen sisätilojen hygieniaan keskittyneen ohjeiston yhdessä Rakennustietosäätiön kanssa. RT-ohjesarjaa voidaan hyödyntää laajasti esimerkiksi julkisten tilojen suunnittelussa.

    Yksittäisiä tuotteita on markkinoilla, mutta tällaistä kokonaisuutta ei toistaiseksi tarjoa kukaan muu kuin Hygtech Alliance. Kari Soljamo

    Ryhmä suomalaisia yrityksiä on nyt lähtenyt hyödyntämään tätä tietopohjaa myös vientiponnisteluissa.

    Yhteistyö ohjesarjan luomisessa synnytti uudenlaisen yrityskonsortion, jossa suomalaiset yritykset yhdessä markkinoivat kokonaisvaltaista ratkaisua sisätilojen hygieniarakentamiseen. Hygtech Allianssiin kuuluu nyt kuusi isoa suomalaista yritystä – Iskun lisäksi Abloy, Oras, Teknos, Korpinen ja Lojer Group. Allianssin etu on, että se kykenee yhdessä toimittamaan lattiasta kattoon ulottuvan hygienisen ratkaisun.

    – Markkinoilla on yksittäisiä tuotteita, mutta tällaistä kokonaisuutta ei toistaiseksi tarjoa kukaan muu kuin Hygtech Allianssi, Kari Soljamo kertoo.

    Olemme jo päässeet tutustumaan yhteen saudien megaprojektiin, jossa he luovat tyhjästä kaksi kokonaista sairaalakeskusta, 'medical cityä'. Jos toiveunemme toteutuvat, pääsemme työskentelemään heidän kanssaan. Tiina Mäkitalo-Keinonen Päiväunissa Saudi-Arabian valtavat markkinat

    Ensimmäisenä aluevaltauksena allianssi tähyää öljyrikkaan Saudi-Arabian markkinoille. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun projektipäällikön Tiina Mäkitalo-Keinosen mukaan Saudi-Arabialla on käynnissä erittäin kunnianhimoinen suunnitelma terveydenhuollon parantamiseksi, ja siihen suomalaiset haluavat mukaan.

    – Olemme jo päässeet tutustumaan yhteen saudien megaprojektiin, jossa he luovat tyhjästä kaksi kokonaista sairaalakeskusta, 'medical cityä'. Jos toiveunemme toteutuvat, pääsemme työskentelemään heidän kanssaan yhdessä näissä projekteissa.

    Turun yliopiston kauppakorkeakoulun projektipäällikkö Tiina Mäkitalo-Keinonen näkee huimia mahdollisuuksia suomalaiselle hygieniaosaamiselle Saudi-Arabiassa.Jari Pelkonen / Yle

    Islamilaisen maailman keskuksena tunnettu Saudi-Arabia pyrkii lisäämään vuoden 2030 visiossaan pyhiinvaeltajien määrää nykyisestä kahdeksasta miljoonasta aina 30 miljoonaan.

    – Se aiheuttaa merkittäviä haasteita infektiokontrollille. Juuri tähän meillä suomalaisilla olisi erikoisosaamista, Mäkitalo-Keinonen sanoo.

    Piispa Kaarlo Kalliala Porin rippikoulukiistasta: Seta voi vierailla rippileireillä

    Piispa Kaarlo Kalliala Porin rippikoulukiistasta: Seta voi vierailla rippileireillä


    Tästä on kyseSeurakunnat laativat oman rippikoulujen paikallissuunnitelman valtakunnallisen uuden Suuri ihme -suunnitelman pohjalta.Keski-Porin seurakuntaneuvostossa maininta Setan vierailusta leireillä on aiheuttanut keskustelua puolesta ja...

    Tästä on kyseSeurakunnat laativat oman rippikoulujen paikallissuunnitelman valtakunnallisen uuden Suuri ihme -suunnitelman pohjalta.Keski-Porin seurakuntaneuvostossa maininta Setan vierailusta leireillä on aiheuttanut keskustelua puolesta ja vastaan.Piispa Kaarlo Kallialan mielestä rippikoulun ohjaajat ovat parhaita arvioimaan sitä, keitä kutsutaan rippileirille vierailijaksi: ovi on auki myös Setalle.

    Seksuaalivähemmistöjen etujärjestön Setan mahdollisuus vierailla rippileireillä on aiheuttanut Porissa kipakkaa keskustelua puolesta ja vastaan.

    Setalaiset ovat vierailleet Porissa rippileireillä jo aikaisempinakin vuosina. Setan leirivierailujen tarkoituksena on ollut laajentaa nuorten näkemyksiä ihmisyydestä.

    Keskustelu äityi valtakunnalliseksi, kun Keski-Porin seurakuntaneuvosto käsitteli kuukausi sitten rippikoulujen paikallissuunnitelmaa. Osa neuvoston jäsenistä suivaantui, kun suunnitelmassa oli maininta Setan vierailuista.

    – Setan olemus ja tavoitteet, sen koko agenda, ovat vieraita minulle. Ei ole myönteistä, että kehittyvälle nuorelle annetaan tällaista valistusta, purki tuntojaan kirkkoneuvoston jäsen Antti Pekola.

    Paikallissuunnitelma on työkalu rippikoulujen vetäjille

    Seurakunnat laativat paikallissuunnitelman valtakunnallisen uuden Suuri ihme -rippikoulusuunnitelman pohjalta. Suunnitelma on työkalu rippikoulujen vetäjille. Siinä muun muassa nostetaan esille nuoren oikeutta olla oma itsensä rippikoulua käydessään.

    Keski-Porin vt. kirkkoherra Hannu Tomperi veti vastustuksen vuoksi rippikoulun paikallissuunnitelman pois listalta uuteen valmisteluun ja neuvosto käsittelee asiaa uudelleen tiistaina 11. joulukuuta.

    Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala sanoo, että seurakuntaneuvosto hyväksyy paikallissuunnitelman, mutta sen on perusteltua luottaa osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden valmisteluun. Piispa pitää rippikoululeirin oven avoinna myös Setalle.

    Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo KallialaSari Toivonen / Yle

    Yle Pori kysyi sähköpostilla piispa Kallialalta hänen mielipidettään Porissa rippikoulun paikallissuunnitelmasta syntyneen kipakan keskustelun vuoksi.

    Minkälaisia ajatuksia Porissa käytävä keskustelu herättää?

    Sukupuolisuus ja seksuaalisuus muodostavat yhden herkimmistä ihmiselämän osa-alueista. Keskustelu osoittaa, kuinka se herättää tunteita. Jokainenhan meistä kaipaa ja ansaitsee tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on.

    Minkälainen painoarvo seurakuntaneuvoston paikallissuunnitelmaan tekemillä kirjauksilla on?

    Uusi rippikoulusuunnitelma Suuri Ihme sanoo paikallissuunnitelmasta näin: ”Seurakunnan työntekijät ovat itse parhaita asiantuntijoita arvioimaan paikallisia tarpeita ja resurssien riittävyyttä. Seurakunnissa laaditaan paikallinen rippikoulusuunnitelma, johon yksittäisten rippikoulujen toteutussuunnitelmat perustuvat. Paikallissuunnitelma on tarkoitettu ensisijaisesti työntekijöille ja se varmentaa rippikoulun laatua, nuorten tasapuolista kohtelua sekä tiedonkulkua esimerkiksi uusien työntekijöiden kohdalla.”

    Paikallissuunnitelma siis ohjaa seurakunnan rippikoulutyötä ja luo raamit rippikoulun toteuttamiselle. Seurakuntaneuvosto hyväksyy paikallissuunnitelman, mutta sen on perusteltua luottaa osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden valmisteluun. Nuorten kanssa työskentelevät tuntevat nuorten maailmaa parhaiten ja osaavat laatia suunnitelman siten, että se palvelee nuoren oppimista ja kasvua kristittynä.

    Nuorten kanssa työskentelevät tuntevat nuorten maailmaa parhaiten ja osaavat laatia suunnitelman siten, että se palvelee nuoren oppimista ja kasvua kristittynä. Kaarlo Kalliala

    Voiko seurakuntaneuvosto määritellä, kuka saa vierailla rippileireillä?

    Rippikoulun ohjaajat ovat parhaita arvioimaan, keitä kutsutaan rippikouluun vierailijoiksi.

    Kenen päätettävissä se on?

    Rippikouluun liittyvät vierailut sovitaan usein joko ryhmäkohtaisesti tai sitten niitä sopii seurakunnan rippikoulutyöstä vastaava tiimi. Paikallissuunnitelmassa yksityiskohtainen määrittely ei ole tarkoituksenmukaista. Suunnitelma luo puitteet, ja sen pohjalta rippikoulun ohjaajat toimivat. Vierailijoiden suhteen luottaisin rippikouluohjaajien osaamiseen. Lopulta vastuu on kirkkoherralla.

    Minkälaiset vierailut sopivat rippileireille?

    Rippikouluun voivat kyllä sopia monenlaiset vierailut ja vierailijat, mutta rippikoulun ohjaajien on oltava selvillä siitä, miten ne palvelevat rippikoulun tavoitteita. Kun leirijakso ei ole kovin pitkä, vieraat saattavat hajottaa sen kokonaisuutta.

    Rippikoulun vahvuus on se, että se on vahvasti kiinni nuorten elämänkysymyksissä. Kaarlo Kalliala

    Mikä on piispan kanta Setan vierailuille rippileireillä?

    Seta voi olla yksi mahdollinen vierailija.

    Mitä terveisiä piispalta asiaa pohtivalle Keski-Porin seurakunnan seurakuntaneuvostolle?

    Rippikoululla on vahva asema nuorten keskuudessa. Yksi syy rippikoulun suosioon on ollut sen kyky muuttua aikojen saatossa nuoria ja työntekijöitä kuunnellen. Rippikoulun vahvuus on se, että se on vahvasti kiinni nuorten elämänkysymyksissä.

    Lue lisää:

    Porilaisessa seurakunnassa kuohuu: Saako Seta käydä puhumassa rippileirillä?

    Satakunnan perussuomalaiset nuoret vaativat Setalle porttikieltoa rippileireille

    Seurakunta-aktiivi Porissa: "Jos Setan vierailut rippileireillä kielletään, vaadin kieltoa myös konservatiiviselle herätysliikkeelle"

    Rauman edustalle kohoaa suuri Kelluva saari – nuori kuvataiteilija sai Lönnströmin museon 100 000 euron jättipotin

    Rauman edustalle kohoaa suuri Kelluva saari – nuori kuvataiteilija sai Lönnströmin museon 100 000 euron jättipotin


    Raimo Saarisen Kelluva saari -teos on saanut Lönnströmin taidemuseon 100 000 euron projektirahan. Summalla toteutetaan luontoa jäljittelevä taideteos, suurehko saari, jossa näkyy peruskalliota, kiviä, kasvillisuutta ja puita. Kokoa saarelle tulee...

    Raimo Saarisen Kelluva saari -teos on saanut Lönnströmin taidemuseon 100 000 euron projektirahan. Summalla toteutetaan luontoa jäljittelevä taideteos, suurehko saari, jossa näkyy peruskalliota, kiviä, kasvillisuutta ja puita. Kokoa saarelle tulee taiteilijan suunnitelmien mukaan luodon verran, vähintään 20 neliömetriä.

    Saaresta tulee yhdistelmä keinotekoista ja oikeaa. Peruskallio rakennetaan betoniponttoonista samalla tekniikalla kuin isot laiturit. Saaren kasvit ja puut ovat oikeita, osa Suomessa luonnonvaraisesti kasvavia, osa eksoottisia.

    Toisin kuin oikeat esikuvansa, saariteos kelluu ja liikkuu laineiden mukana.

    – Se näyttää aidolta, mutta siinä on jotain, mikä poikkeaa tavanomaisesta. Toivon, että siitä tulee oikealla tavalla nyrjähtänyt, että se töytäisee meidät katsomaan omaa ympäristöämme eri tavalla, Saarinen sanoo.

    Saaren lopullinen muoto on vasta ideana taiteilijan mielessä, sillä Saarinen aloittaa proejtkin parissa ensi vuoden aikana. Myös tarkka sijoituspaikka selviää myöhemmin. Tarkoitus kuitenkin on, että saari kelluu valmistuttuaan meressä Rauman edustalla. Tulossa on pysyvä teos, jonne pääsee astumaan.

    Raimo Saarinen käyttää kasveja veistostensa materiaalina. Kuvassa aiemmat teokset Still life ja Neosgaia.Raimo SaarinenSaarisen materiaali ovat kasvit

    Helsingissä syntynyt Saarinen, 33, valmistui Kuvataideakatemiasta 2017. Hänet tunnetaan kasveja hyödyntävästä kuvanveistosta. Se on kirjaimellisesti kuvanveistoa, jossa käytetään materiaalina kasveja.

    – Kasvit ovat eläviä ja muuttuvat jatkuvasti. Perinteinen kuvanveisto on stabiilia ja ikuista. Tämä on voimakkaasti erilaista. On kiinnostavaa, että lopputulosta ei pysty täysin kontrolloimaan. Jossain vaiheessa täytyy ajatella, että oma osuus on nyt tehty ja teos jatkaa matkaansa, Saarinen kuvailee.

    Kelluvaa saarta ideoidessaan Saarista innosti ajatus siitä, että se tavoittaa myös niitä ihmisiä, jotka eivät normaalisti gallerioissa käy. Taiteilija pohtii teoksessaan länsimaista suhtautumista luontoon ja sitä, miten paljon ihminen muokkaa ympäristöään.

    – Minua kiinnostaa, missä menee luonnon, keinotekoisen ja rakennetun raja, Saarinen sanoo.

    Myös ilmastonmuutos on ollut tärkeä teema ja Saarinen toivoo, että teos toimisi keskustelunherättäjänä.

    – Saaria vajoaa pysyvästi meren alle ja toisaalta rantoja ja rannikkoa rakennetaan tiiviisti. On paljon hankkeita, joissa mietitään kelluvia asuntoja ja kaupunginosia.

    Saarinen oli yksi niistä sadasta taiteilijasta, jotka osallistuivat presidentti Sauli Niinistön muotokuvan tekemiseen.

    Aiempia projekteja muun muassa ajan talo

    Kelluva saari valittiin voittajaksi avoimen haun kautta ja projektille varattiin 100 000 euroa. Summa on yksi suurimmista kuvataidetunnustuksista Suomessa. Hakemuksia saapui 72 kappaletta. Monet niistä liittyivät ympäristön- ja ilmastonmuutokseen.

    Lönnströmin taidemuseo on toteuttanut nykytaiteen projekteja yhteistyössä kuvataiteilijoiden kanssa vuodesta 2016. Aikaisemmat teokset ovat Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen Keskustelupuisto – Peli yhteisestä maaperästä (2018–2020), Jani Ruscican Flatlands (2017–2018) ja taiteilijaryhmä IC-98:n Khronoksen talo (2016–2017).

    Teresia ja Rafael Lönnströmin säätiö ylläpitää Raumalla sijaitsevaa Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseota ja seinättömänä museona toimivaa Lönnströmin taidemuseota.

    Valmentajalle huudettu rasistinen solvaus keskeytti Ässien ja TPS:n C-junioreiden pelin Porissa – sääntöjen mukaan seurauksena voi olla sarjapaikan menetys

    Valmentajalle huudettu rasistinen solvaus keskeytti Ässien ja TPS:n C-junioreiden pelin Porissa – sääntöjen mukaan seurauksena voi olla sarjapaikan menetys


    Ässien C-nuorten ja TPS:n välinen jääkiekko-ottelu keskeytettiin keskiviikkona rasistisen huutelun takia. Satakunnan Kansan mukaan päätöksen keskeytyksestä teki TPS:n valmentaja Eddie Ngara, jolle solvaus huudettiin. Ässien C-junioreiden...

    Ässien C-nuorten ja TPS:n välinen jääkiekko-ottelu keskeytettiin keskiviikkona rasistisen huutelun takia.

    Satakunnan Kansan mukaan päätöksen keskeytyksestä teki TPS:n valmentaja Eddie Ngara, jolle solvaus huudettiin.

    Ässien C-junioreiden joukkueenjohtaja Markku Rantala vahvistaa tapahtuneen Ylelle ja kertoo, että Ässien osalta asia on selvitetty Jääkiekkoliiton kanssa.

    – Ässät sai tässä tilanteessa päättää, pelataanko ottelu uudestaan vai jääkö vajaan ottelun tulos voimaan. Sarjatilanteen kannalta kyseessä oli merkityksetön peli ja pelin tulos jää voimaan.

    Ässät johti ottelua keskeytyshetkellä 6–0. Peliä oli pelattu puolet täydestä ajasta.

    Rantala sanoo, että Ässien leirissä pelin keskeyttäminen aiheutti ihmetystä, mutta sai myös ymmärrystä.

    – Tuomareille ja valmentajille toki huudellaan aina pelin aikana, mutta rasismi ei missään tapauksessa kuulu jääkiekkoon.

    Jääkiekkoliitto: Pelistä luopuminen aiheuttaa sarjapaikan menetyksen

    Jääkiekkoliiton mukaan ottelun keskeyttäminen on lähtökohtaisesti sääntöjen vastaista ja tarkoittaa samalla sitä, että joukkue luopuu seuratoiminnasta.

    Yksittäisen ottelun tapahtumiin liitosta ei kuitenkaan haluttu tässä vaiheessa ottaa kantaa, vaan tapaus käsitellään erotuomariraportin perusteella. TPS Teamin joukkueenjohtaja Susanna Söderlund ei halua tässä vaiheessa kommentoida tapausta.

    – Mitään ei ole vielä ratkottu. Meiltä myös kysyttiin, haluammeko pelata ottelun uudestaan ja olimme sitä mieltä, että lopputulos saa jäädä voimaan.

    Uutista korjattu 7.12. kello 11:18 – tarkennettu TPS:n Susanna Söderlundin kommenttia pelin lopputuloksesta.

    Presidentin turvamiehet ovat tuttu näky Maija Santikon pihassa – Sauli Niinistön appivanhempien naapuri sai yllätyskutsun Linnan juhliin

    Presidentin turvamiehet ovat tuttu näky Maija Santikon pihassa – Sauli Niinistön appivanhempien naapuri sai yllätyskutsun Linnan juhliin


    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö liikkuu Porissa ollessaan varsin huomaamattomasti. Hän ei tee numeroa henkilökohtaisista menoistaan. Kun hän vierailee appivanhempiensa luona, eivät edes kaikki naapurit huomaa kotikadullaan mitään...

    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö liikkuu Porissa ollessaan varsin huomaamattomasti. Hän ei tee numeroa henkilökohtaisista menoistaan. Kun hän vierailee appivanhempiensa luona, eivät edes kaikki naapurit huomaa kotikadullaan mitään ihmeellistä.

    Maija Santikolta arvovaltainen vieras jää harvoin huomaamatta. Itse presidenttiä hän ei useinkaan näe, mutta turvamiehet ovat sitäkin tutumpi näky omalla kotipihalla.

    – He ajavat autonsa pihaamme ja istuvat siellä huomaamattomasti. Meillä on iso tontti, joten sieltä on helppo pitää vahtia joka suuntaan.

    Turvamiehet ovat saaneet Santikoilta luvan käyttää pihaa aina kun haluavat. Useimmiten vierailut osuvat yllättäviin aikoihin.

    – Yhdenkin kerran menin pihalle verkkareissa siivoamaan autoa, ja turvamiehet tulivat yllättäen kyselemään kuulumisia, Maija Santikko kertoo.

    Yhteyttä ei ole pidetty

    Näin on jatkunut jo vuosien ajan. Presidentin puoliso Jenni Haukio on voinut viedä perheensä huoletta tapaamaan vanhempiaan. Siellä he saavat olla rauhassa.

    – Tämä on hiljainen kylätie. Ei täällä ylimääräisiä ihmisiä juuri näy, Maija Santikko toteaa.

    Meillä on iso tontti, joten sieltä on helppo pitää vahtia joka suuntaan. Maija Santikko

    Alueen asukkaat eivät ole saaneet ohjeita tai käskyjä presidentin vierailuista. He ymmärtävät pitää matalaa profiilia. Kukaan ei huutele ulkopuolisille, milloin presidenttipari on paikalla.

    Heidän läsnäolonsa jää naapurustossa arkisten askareiden jalkoihin. Siksi Santikon postilaatikkoon tupsahtanut kirje olikin niin odottamaton.

    – Nythän on menossa Niinistön toinen presidenttikausi. Järjestely on jatkunut jo pitkään, joten kutsu tuli täytenä yllätyksenä.

    Pukupaniikki laukesi hetkessä

    Yllättävä kutsu nostatti ensimmäisenä mieleen paniikin. Mistä juhla-asu kolmessa viikossa?

    Onneksi Linnan juhlat herättivät innostusta koko tuttavapiirissä. Heti kun Santikko oli kertonut kutsustaan Facebookissa, hän sai yhteydenoton sekä puku- että korusuunnittelijalta.

    Sanni Salonen suunnitteli Maija Santikolle puvun ja Mari Syren korut.Jenni Joensuu / Yle

    Aikataulultaan tiukka projekti oli tuttu haaste sekä Sanni Saloselle että Mari Syrenille. Heidän kättensä jälki on näkynyt Linnan juhlissa ennenkin.

    Yhteinen sävel Santikon kanssa löytyi nopeasti.

    – Kun Maija kertoi, että hän haluaa pukunsa tuovan esille ympäristöteemaa, näin silmissäni heti ylöspäin leijailevat, huurteiset lehdet, jotka viestivät kasvun suuntaa. Kimallus lisää pukuun pakkaspäivän tuntua, Salonen kertoo.

    Kirjaillut lehdet ovat puvun katseenvangitsijoita.Jenni Joensuu / Yle

    Mari Syren puolestaan visioi heti pukusuunnitelman nähtyään, että lehtien ja huurteen pitää näkyä myös koruissa. Hopeiset lehdet Santikon ranteen ympärillä ja korvalehtiä koristamassa viimeistelevät sädehtivän kokonaisuuden.

    Lehtikoru kiertää Maija Santikon rannetta.Jenni Joensuu / YleOlohuoneen verhot uusiokäyttöön

    Ajatus ympäristöystävällisyydestä ei jää vain mielikuvan tasolle. Sanni Salosen suunnittelemassa puvussa on käytetty kekseliäästi Maija Santikon kotoa löytyneitä kierrätysmateriaaleja.

    – Tavoitteena oli, että vanhasta ja aikansa eläneestä, kuten olohuoneen keinokuituisista puhviverhoista, syntyisi jotain uutta. Äitini on ahertanut tuntikausia käyttäen verhoa lehtien yläpintojen kirjailuissa, Salonen kertoo.

    Puku ja korut valmistuivat kiireestä huolimatta hyvissä ajoin ennen juhlia. Kampaus ja meikki viimeistelevät vielä kokonaisuuden itsenäisyyspäivänä.Jenni Joensuu / Yle

    Ajatus vanhoihin verhoihin kääriytymisestä elämänsä todennäköisesti juhlallisimmassa tilaisuudessa ei huoleta Santikkoa. Hän on ylpeä saadessaan kantaa aidosti satakuntalaista kokonaisuutta yllään.

    – Kierrätys ja mukavuus yhdistyvät puvussa täydellisesti. Ehkä tämä saa lyhennettynä vielä käyttöikää muissa juhlissa. Ja korvakorut lunastan itselleni ihan vain fiilistelykäyttöön. Niin voin aina muistella tätä päivää.

    Valtatie poikki Porissa sähkölinjan palon takia

    Valtatie poikki Porissa sähkölinjan palon takia


    Porissa valtatie kahdeksan on jouduttu sulkemaan keskiviikkona illalla Porin pohjoispuolella Hanhiluodon kohdalla sähkölinjalla syttyneen palon takia. Pelastuslaitoksen mukaan riskinä oli, että sähkötolppa ja johdot kaatuvat tielle. Palomestarin...

    Porissa valtatie kahdeksan on jouduttu sulkemaan keskiviikkona illalla Porin pohjoispuolella Hanhiluodon kohdalla sähkölinjalla syttyneen palon takia.

    Pelastuslaitoksen mukaan riskinä oli, että sähkötolppa ja johdot kaatuvat tielle.

    Palomestarin mukaan palo on saatu sammumaan. Tien avaamisesta ei ole vielä tarkkaa tietoa.

    Pörssiyhtiö Enersense aloittaa yt-neuvottelut

    Pörssiyhtiö Enersense aloittaa yt-neuvottelut


    Muun muassa rekrytointialalla toimiva pörssiyhtiö Enersense aloittaa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa kahdentoista ihmisen irtisanomiseen. Vähentämistarve kohdistuu Suomeen ja hallinto-organisaatioon. Enersensen tiedotteen mukaan tavoitteena on...

    Muun muassa rekrytointialalla toimiva pörssiyhtiö Enersense aloittaa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa kahdentoista ihmisen irtisanomiseen. Vähentämistarve kohdistuu Suomeen ja hallinto-organisaatioon.

    Enersensen tiedotteen mukaan tavoitteena on saada puolen miljoonan euron säästöt ensi vuonna. Toimitusjohtaja Jussi Holopainen kertoo, että taustalla on Olkiluodon ydinvoimatyömaan merkityksen väheneminen.

    Vuonna 2017 Enersensen liikevaihto oli noin 47 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa oli vuoden 2017 aikana keskimäärin yli 660 ihmistä.

    Enersensen pääkonttori sijaitsee Porissa.

    Kova rytinä Raumalla: Torin suuri joulukuusi rojahti kumoon

    Kova rytinä Raumalla: Torin suuri joulukuusi rojahti kumoon


    Tästä on kyseVanhan Rauman torin joulukuusi on kaatunut.Kuusi romahti puoli kahdentoista maissa keskiviikkona.Torille ei tuoda uutta kuusta, kaupungilta kerrotaan.Rauman torilla Vanhassa Raumassa jököttänyt joulukuusi on kaatunut. Kuusi romahti...

    Tästä on kyseVanhan Rauman torin joulukuusi on kaatunut.Kuusi romahti puoli kahdentoista maissa keskiviikkona.Torille ei tuoda uutta kuusta, kaupungilta kerrotaan.

    Rauman torilla Vanhassa Raumassa jököttänyt joulukuusi on kaatunut. Kuusi romahti tuulessa puoli kahdentoista aikaan keskiviikkona.

    Silminnäkijä Harri Eeva kertoo kulkeneensa Kauppakatua torille päin, kun kuusi kaatui. Hän sanoo, että kukaan ei onneksi jäänyt puun alle.

    Noin 15 metriä korkean kuusen lähellä oli hetkeä aiemmin kävellyt paljon päiväkotilapsia. He eivät kuusen kaatuessa enää olleet paikalla.

    Ei uutta kuusta tilalle

    Kuusi oli pystytetty marraskuun puolivälissä. Se oli tuotu torille Voiluodolta. Rauman kaupunki kertoo, että torille ei haeta uutta kuusta kaatuneen tilalle.

    Kuusi seisoi Vanhan Rauman torilla.Harri Eeva

    – Kuusi on kärsinyt niin pahasti, että sitä ei nosteta pystyyn. Uuden kuusen tuominen taas vaatisi jo laitettujen jouluvalojen purkamista. Näillä näkymin tämä joulu mennään ilman kuusta, metsätalousinsinööri Pasi Rantanen sanoo.

    Kaupunki siivoaa kaatunutta kuusta pois torilta.Harri Eeva

    Vanhan Rauman torilla on ollut perinteisesti kuusi vuosikymmenten ajan. Rantanen ei muista, että kuusi olisi koskaan ennen vahingoittunut näin pahasti.

    Mitä ihmettä kouluissa tapahtuu? Väkivaltaa ja psyykkistä oireilua yhä nuoremmilla oppilailla

    Mitä ihmettä kouluissa tapahtuu? Väkivaltaa ja psyykkistä oireilua yhä nuoremmilla oppilailla


    "Poliisi sai tiistaina 27.11.2018 ilmoituksen, että Luvian yhtenäiskoulussa on oppilaan repusta löytynyt tyhjä pistoolikotelo ja patruunoita. Poliisin aloitettua asian selvittämisen ilmeni, että kyseisessä kotelossa on ollut pienikokoinen...

    "Poliisi sai tiistaina 27.11.2018 ilmoituksen, että Luvian yhtenäiskoulussa on oppilaan repusta löytynyt tyhjä pistoolikotelo ja patruunoita. Poliisin aloitettua asian selvittämisen ilmeni, että kyseisessä kotelossa on ollut pienikokoinen käsiase, jota poika oli näytellyt koulussa jo edeltävänä päivänä joillekin kavereilleen."

    Teksti on lainaus poliisin tiedotteesta. Syytä sille, miksi oppilas toi aseen kouluun, ei tiedotteessa kerrota. Poliisin käsityksen mukaan oppilaan tarkoitus ei ollut uhkailla tai vahingoittaa ketään aseella, mutta varmaa käsitystä asiasta ei ole.

    Kyseinen uutinen pysäyttää lukijansa jälleen kerran pohtimaan, mitä ihmettä koulumaailmassa tapahtuu. Koulurauhan suurin ongelma ei ole tunneilla käytettävät kännykät, vaan taustalla on suurempia ongelmia.

    Psyykkisesti oireilevien lasten määrä on rehtoreitten antaman palautteen perusteella lisääntymään päin. Taneli Tiirikainen

    Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen keväällä julkaiseman selvityksen mukaan kolmannes koulutuksen järjestäjistä kertoo, että väkivaltatapaukset ja häiriökäyttäytyminen ovat lisääntyneet Suomen kouluissa viimeisen kahden vuoden aikana. Tuloksia ei voi pitää selvityksen mukaan hyväksyttävinä.

    Asiantuntijat aluehallintovirastosta, OAJ:sta ja Porin kaupungin sivistystoimesta ovat yhtä mieltä siitä, että lasten ja nuorten psyykkinen oireilu on selvästi lisääntymässä. Tämä näkyy koulujen arjessa.

    – Usein käytösongelmien takana on psyykkisiä ongelmia. Koulun näkökulmasta asian hoitaminen on hankalaa, eikä se etene riittävän nopeasti. Psyykkisesti oireilevien lasten määrä on rehtoreitten antaman palautteen perusteella lisääntymään päin, vahvistaa Porin kaupungin sivistyskeskuksen opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen.

    Väkivallasta ilmoitus poliisille entistä herkemmin

    Otetaan vielä esimerkkilukuja Porin koulumaailmasta. Kouluväkivallasta tehtiin Porissa viime lukuvuotena yhteensä 64 ilmoitusta. Näistä tapauksista yli puolet sattui alakouluissa. Psyykkinen oireilu siis lisääntyy yhä nuoremmilla lapsilla.

    Kyllä siinä hiki tulee. Lapsi on tilanteessa hädissään, ja siinä joutuu jonkin aikaa kuitenkin olemaan. Tero Grönmark

    Poliisille asti väkivaltatapauksia ilmoitetaan porilaiskouluista vuosittain nollasta viiteen kappaletta. Taneli Tiirikaisen mukaan kynnys poliisille ilmoittamiseen pitäisi olla matala.

    – Takavuosina aika rajujakin tappeluita selviteltiin kouluissa omin voimin. Ajan henki on sellainen, että nykyään väkivaltatilanteiden selvitteleminen kuuluu poliisille, ei kouluille, Tiirikainen sanoo.

    Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen selvityksessä kävi myös ilmi, että monet vakavat häiriötilanteet, kuten varkaudet ja väkivaltatilanteet, käsitellään useimmiten yhä edelleen koulun sisäisesti. Selvityksen mukaan koulujen yhteistyötä lastensuojelun ja poliisin kanssa pitäisi lisätä entisestään.

    Opettajat turvautuvat fyysisiin keinoihin harvoin

    Vuosia alakoulun rehtorina toimineen Tero Grönmarkin mukaan jokaisen opettajan on oltava joka päivä valmiudessa kohtaamaan väkivaltaa. Monesti taitava puhuminen riittää rauhoittamaan tilannetta, mutta joskus opettajan on turvauduttava myös fyysisiin keinoihin.

    Grönmark on joutunut urallaan muutaman kerran tilanteeseen, jossa yksi aikuinen ei ole riittänyt rauhoittamaan oppilasta. Aggressiossa olevan oppilaan ottaminen syliotteeseen on aina vaativa tilanne käsitellä.

    – Akuutti tilanne estetään sillä tavoin. Kyllä siinä hiki tulee. Lapsi on tilanteessa hädissään, ja siinä joutuu jonkin aikaa kuitenkin olemaan.

    Tero Grönmark on juuri aloittanut uudessa virassaan kasvatuksen ja oppimisen tuen yksikön päällikkönä. Käytännössä hän on Porin koulukuraattorien ja koulupsykologien lähiesimies. Porissa virka on aivan uusi.

    – Tällä yksiköllä pyrimme siihen, että tuki tulee koulun arkeen entistä voimakkaammin, sillä kyllä tuelle tarvetta on, Grönmark sanoo.

    Ammattijärjestö suomii resurssipulaa

    Opetusalan ammattijärjestö OAJ on seurannut tilannetta huolestuneena. Liiton koulutusasiain päällikön Nina Lahtisen mukaan kouluissa ei ole riittävästi oikeanlaista tukea tarjolla. Hän löytää syyn myös muun muassa liian suurista opetusryhmistä.

    – Osa oppilaista käyttäytyy huonosti ja jopa aggressiivisesti sen vuoksi, että hän hakee aikuisen huomiota. Isossa ryhmässä hän ei saa sitä riittävästi.

    Kaikille pitää taata turvallinen opiskeluympäristö. Sellaiset tilanteet ovat kestämättömiä, joissa esimerkiksi psyykkisesti sairas lapsi joutuu odottamaan kuukausia ennen kuin saa apua. Nina Lahtinen

    Nina Lahtinen pitää toimimattomana kehityssuuntana nykyistä mallia, jossa erityishuomiota vaativat oppilaat on integroitu normaaliopetukseen ilman tarvittavia tukitoimia. Avuntarpeeseen pitäisi hänen mukaansa paneutua huomattavasti nykyistä huolellisemmin.

    – Lapsen pahoinvoinnin taustalla voi olla monia syitä, joita pitäisi lähteä analysoimaan. Myös ryhmän kokonaistilanne pitää huomioida. Kaikille pitää taata turvallinen opiskeluympäristö. Sellaiset tilanteet ovat kestämättömiä, joissa esimerkiksi psyykkisesti sairas lapsi joutuu odottamaan kuukausia ennen kuin saa apua, Lahtinen sanoo.

    Kansallisen koulutuksen arviointikeskus päätyi selvityksessään suosittamaan, että lisätään opetuksen eriyttämistä ja oppilaan tukea sekä ennaltaehkäistään häiriötilanteita lisäämällä opettajien täydennyskoulutusta.

    "Kolmiportainen tukimalli laitettava kuntoon"

    OAJ vaatii korjausta kolmiportaiseen tukimalliin, joka perustuu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mallia muutettiin perusopetuslaissa vuonna 2010.

    OAJ:n selvitysten mukaan esi- ja perusopetuksen oppilaille laissa turvatut oppimisen tukitoimet eivät toteudu, sillä tuen järjestämisessä on suuria puutteita.

    – Koulussa on oltava tarpeeksi opettajia. Pitäisi päästä pois siitä ajattelutavasta, että meillä ei tarvita pienryhmiä, Nina Lahtinen sanoo.

    Samaan tulokseen on tullut myös kansallisen koulutuksen arviointikeskus, joka keväisessä selvityksessään toteaa, että pienellä luokka- tai ryhmäkoolla ja mahdollisuudella pienryhmätyöskentelyyn on työrauhaa parantava vaikutus.

    Oppilas tuli kouluun ase mukanaan – poliisi tutkii rikoksena

    Oppilas tuli kouluun ase mukanaan – poliisi tutkii rikoksena


    Poliisi tutkii Satakunnan Eurajoella sijaitsevassa Luvian yhtenäiskoulussa sattunutta epäiltyä ampuma-aserikosta. Poliisi sai viime tiistaina tiedon, että Luvian yhtenäiskoulussa oli oppilas, jonka repusta oli löytynyt tyhjä pistoolinkotelo ja...

    Poliisi tutkii Satakunnan Eurajoella sijaitsevassa Luvian yhtenäiskoulussa sattunutta epäiltyä ampuma-aserikosta.

    Poliisi sai viime tiistaina tiedon, että Luvian yhtenäiskoulussa oli oppilas, jonka repusta oli löytynyt tyhjä pistoolinkotelo ja patruunoita. Poliisi lähti koululle ja tarkasti oppilaan. Hänen hallustaan ei löytynyt asetta, ja oppilas kiisti aseen hallussapidon.

    Jatkotutkimuksissa selvisi, että oppilas oli tuonut kotelossa pienaseen kouluun jo edellisenä päivänä eli maanantaina. Hän oli esitellyt käsiasetta kavereilleen. Oppilas oli luovuttanut aseen koulutuntien jälkeen tuntemalleen aikuiselle.

    Ei tarkoitus uhata

    Poika oli saanut aseen ottamalla sen luvatta tuttavansa luota maanantaina. Tuttavalla on aselupa. Poliisin mukaan virkavalta löysi aseen tuttavan luota.

    Poliisi kertoo, että tämän hetken tiedon mukaan pojan tarkoituksena ei ollut uhata aseella ketään. Asiaa tutkitaan kuitenkin ampuma-aserikoksena.

    Poliisi korostaa, että toimintakuntoinen ase alaikäisen hallussa kouluympäristössä on erittäin vaarallinen esine, vaikka tarkoituksena ei olisi vahingoittaa ketään.

    Selätä unettomuus asiantuntijoiden vinkeillä, mutta muista:

    Selätä unettomuus asiantuntijoiden vinkeillä, mutta muista: "Minkään yksittäisen kikan kokeileminen ei todennäköisesti auta"


    Taas hereillä, keskellä yötä. Kolmas vilkaisu kelloon alkaa jo ahdistaa. Olenkohan nukkunut tässä välissä ollenkaan? Todennäköisesti olet. Lääketieteen näkökulmasta on täysin normaalia herätä kolme kertaa yössä. Näin lohduttaa Porin...

    Taas hereillä, keskellä yötä. Kolmas vilkaisu kelloon alkaa jo ahdistaa. Olenkohan nukkunut tässä välissä ollenkaan?

    Todennäköisesti olet. Lääketieteen näkökulmasta on täysin normaalia herätä kolme kertaa yössä. Näin lohduttaa Porin perusturvakeskuksen neurologian erikoislääkäri, dosentti Juha Puustinen.

    – Useissa hoitosuosituksissa todetaan näin. Vasta neljäs kerta alkaa olla poikkeavaa.

    Jos olet iällä, voit herätä useamminkin. Vuosien lisääntyessä yöherätyksiä tulee entistä enemmän. Uni muuttuu myös pinnallisemmaksi. Kevyt ja katkonainen uni ovat arkea, joka pitää hyväksyä.

    Mutta milloin on syytä huolestua?

    Kuukauden jälkeen tutkimuksiin

    Unettomuudesta puhutaan, kun ihmisellä on toistuvasti vaikeuksia nukahtaa tai pysyä unessa. Hän herää kesken unien, vaikka saisi nukkua. Edes lomalla tai viikonloppuisin ei nukuta.

    Alle kuukauden univaikeuksista ei tarvitse Juha Puustisen mukaan huolestua.

    – Lyhyet unettomuusjaksot kuuluvat normaaliin elämään. Ihmiset reagoivat esimerkiksi stressiin ja elämänmuutoksiin unettomuudella.

    Joissain maissa unettomuus lasketaan poikkeavaksi vasta, kun sitä on jatkunut kolme kuukautta. Suomessa tutkimuksiin suositellaan hakeutumaan ensimmäisen kuukauden jälkeen. Näin siksi, ettei pitkittynyt uniongelma laskisi mielialaa tai aiheuttaisi sairauksia.

    Onko taustalla sairaus?

    Uneen vaikuttavien sairauksien lista on pitkä. Moni oireista jää helposti tunnistamatta. Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä olevansa esimerkiksi masentuneita.

    Myös uniapneaa on vaikea itse tunnistaa.

    – Potilaat eivät tiedosta olevansa jatkuvassa happivajeessa. He nukahtavat helposti, mutta eivät nuku kunnolla, Juha Puustinen kertoo.

    Jotta ongelman todellinen syy selviäisi, kannattaa lääkärin vastaanotolla listata kaikki oireensa – ei vain sitä, että ei saa nukuttua.

    Esimerkiksi burnoutin kokenut Raimo Lehtonen pääsi eroon 20 vuotta kestäneestä unilääkekierteestä, kun unettomuuden todellinen syy saatiin selville. Häntä pitivät hereillä levottomat jalat.

    Lääkäri havahdutti miettimään

    Kaikilla syy ei ole yhtä selkeä. Toimittaja ja tietokirjailija Leeni Peltonen oli huonouninen jo lapsena. Ruuhkavuosien huipulla hän haki unettomuuteen apua lääkkeistä ja söi niitä lopulta 25 vuotta. Kukaan ei sinä aikana maininnut, että unettomuudesta voisi päästä eroon ilman lääkkeitä.

    Vihdoin työterveyslääkäri havahtui Peltosen tilanteeseen.

    – Hän näki tiedoistani, että olen syönyt unilääkkeitä pitkään ja kysyi, tiedänkö, kuinka haitallisia ne voivat olla terveydelle. Se sai minut miettimään asiaa.

    Peltonen alkoi kokeilla erilaisia keinoja selviytyä öistä ilman lääkkeitä. Joku auttoi, toinen ei.

    Unilääkkeistä hyötyä vain harvalle

    Suomalaiset lääkitsevät itseään neurologian erikoislääkäri Juha Puustisen mukaan turhan hanakasti. Unilääkkeistä on todellista hyötyä vain harvalle.

    – Viime vuosikymmenellä 24 tutkimusta yhdistettiin tilastoksi, jonka mukaan 13 henkilöä pitää lääkitä unilääkkeillä, jotta yksi saa hyödyn.

    Käytännössä moni valittaa lääkärin vastaanotolla, että ei nuku öisin ollenkaan ilman unilääkkeitä.

    13 henkilöä pitää lääkitä unilääkkeillä, jotta yksi saa hyödyn. Juha Puustinen

    Puustisen mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että unilääkkeet pidentävät unta vain noin 25 minuuttia verrattuna lumelääkkeeseen. Lisäksi yksi herääminen jää pois joka toinen yö.

    – Jos kuusi herätystä kahdessa yössä on normaalia, en pidä yhden herätyksen pois jäämistä kovin merkittävänä vaikutuksena.

    Haittavaikutuksia on Puustisen mukaan sitäkin enemmän. Tutkimuksiin osallistuneilla unilääkkeidenkäyttäjillä on ollut ongelmia muun muassa muistin, älyllisten toimintojen ja tasapainon kanssa.

    Onko unihygienia kunnossa?

    Unettomuuden hoitosuosituksissa tavoitteena on, että lyhytaikaisessa unettomuudessa lääkkeitä ei käytettäisi ollenkaan. Niille olisi tarvetta vain poikkeustilanteissa.

    – Lähtökohtaisesti pitäisi selvittää, mikä on unettomuuden syy ja katsoa korjaantuuko uni, kun ongelman alkulähteeseen puututaan.

    Taustalla voi olla hyvinkin pieni ongelma, esimerkiksi huono unihygienia. Puustisen mukaan ihan ensimmäisenä jokaisen kannattaisi kysyä itseltään:

    Onko makuuhuoneessa liian kylmä tai kuuma, onko ympärillä melua tai häiritsevää valoa, ovatko tyyny ja patja oikeanlaiset?

    Niin moni yksityiskohta vaikuttaa unen saamiseen. Esimerkiksi rentoutumismielessä nautittu annos tai toinenkin alkoholia aiheuttaa Puustisen mukaan enemmän ongelmia kuin moni ymmärtääkään.

    – Ajatus yömyssystä on unen kannalta ihan väärä. Vaikka se auttaisikin rentoutumaan, sotkee se lopulta unen rakenteen. Alkoholi on varmin tapa aiheuttaa itselleen unihäiriö.

    Sama keino ei tehoa kaikille

    Vaikka olosuhteet nukkumiselle olisivat päällisin puolin kunnossa, ei uni silti välttämättä tule.

    Leeni Peltonen kirjoitti kirjan omasta unettomuustaistelustaan ja siitä, miten hän lopulta sai nukuttua ilman lääkkeitä. Se rohkaisi monet suomalaiset ottamaan häneen yhteyttä. He kertoivat kokeilleensa jo lähes kaikkea, mutta mistään ei ole ollut apua.

    – Ihmiset ovat asian suhteen aika toivottomia. He ovat tuskastuneet yrittämään. Ongelma on todella yleinen.

    Minkään yksittäisen kikan kokeileminen ei todennäköisesti auta. Leeni Peltonen

    Tuntemattomien ihmisten tarinoita kuunnellessa Peltonen on huomannut, että samat vinkit eivät auta kaikkia. Keinot unettomuuden selättämiseen ovat hyvin yksilöllisiä.

    – Minkään yksittäisen kikan kokeileminen ei todennäköisesti auta. Unettomuuden lääkkeetön hoito on monesta asiasta koostuva kokonaisuus. Tärkeintä on luottaa siihen, että itsellekin löytyy se oikea keino.

    Itseään ei kannata altistaa turhille ärsykkeille vilkuilemalla kelloa kesken unien. Nukuttujen tuntien laskeminen alkaa helposti ahdistaa.Tiina Jutila / Yle

    Peltonen uskoo, että jo pelkkä pelko unettomuudesta pitää monet hereillä. Nukkumisesta on tullut stressaava asia, kun pitää miettiä, pystyykö nukkumaan. Jos tästä ajatuksesta pääsee eroon ja alkaa uskoa, että nukkuminen on mahdollista, on se sitä oikeastikin.

    Jotta tämä onnistuisi, kannattaa Peltosen mukaan kiinnittää huomiota ainakin neljään asiaan.

    1. Opettele tuntemaan itsesi

    Itsensä tunteminen on tärkeää. Unettomuuden taustalla on yleensä joku syy. Jos se ei ole sairaus, voi siihen mahdollisesti vaikuttaa omalla toiminnallaan.

    Leeni Peltonen huomasi, että häntä pitää hereillä stressi. Hän oli täyttänyt päivänsä töillä, harrastuksilla ja kaikella mahdollisella. Vireystila oli huipussaan iltaan asti, eikä kroppa osannut rauhoittua yölläkään.

    – Moni ei ymmärrä, miten paljon päivä vaikuttaa yöhön. Kun lisäsin taukoja päivääni, sujuivat yötkin rauhallisemmin.

    2. Mieti päiväsi sisältöä

    Päivän yksittäiset tekemiset eivät välttämättä tunnu stressaavilta. Kun niitä kertyy päivään perä perään valtava määrä, voi kokonaisuus ahdistaa.

    – Esimerkiksi harrastukset ja ihmissuhteet voivat kuormittaa, jos ne muuttavat päivän suorittamiseksi. Päivässä pitäisi olla huokoisia, rentouttavia ja palauttavia hetkiä, jotta yökin sujuisi levollisesti.

    3. Pidä rytmisi säännöllisenä

    Vuorotyötä tekeville säännölliseen rytmiin pääseminen voi olla mahdotonta. Normaalissa arkirytmissä elävät voivat helpommin itse vaikuttaa siihen, milloin he menevät nukkumaan. Kaikki voivat silti hakea rytmiinsä säännöllisyyttä arjen ja vapaapäivien välillä.

    – Moni nukkuu arkena tosi vähän ja kuroo univajetta vapaapäivinä. Se sekoittaa helposti pakan. Jos vaikka sunnuntaina nukkuu aamulla pitkään, ei uni tule illalla ajoissa. Uusi viikko alkaa silloin jo vajaalla unella. Kierre on valmis.

    4. Hallitse ajatuksiasi

    Krooninen unettomuus alkaa helposti ahdistaa. Peltonen on havainnut, että monella on vääristynyt mielikuva omasta tilanteestaan.

    – Ihminen saattaa ajatella, että minussa on jotain vikaa, kun en nuku. Miksi muut nukkuvat, mutta minä en? Pitäisi ymmärtää, että unta ei voi pakottaa. Ensin pitää rentoutua, jotta voi nukkua.

    Ajatusten läpikäyminen ammattilaisen kanssa voi auttaa.

    Oletko sittenkään uneton?

    Ei kannata lannistua, jos makuuhuoneen tuuletuksesta, uudesta patjasta ja tyynystä ei ole apua unettomuuden selättämisessä. Keinoja riittää. Niiden oikea yhdistelmä voi tuoda avun yllättävän nopeasti.

    Tai voi olla, että nukut jo nyt riittävästi, vaikka et sitä huomaa.

    – Erityisesti ikäihmiset valittavat usein, että he heräävät kolmelta eivätkä saa enää unta. Heiltä jää usein huomaamatta, että he menevät nukkumaan jo kahdeksalta. Siinä ehtii nukkua jo monta tuntia, Juha Puustinen toteaa.

    Unirytmin aikaistuminen on Puustisen mukaan yksi normaaleista ikääntymisvaikutuksista. Unen tarve myös vähenee iän lisääntyessä ja uni muuttuu pinnallisemmaksi. Jos ikäihminen nukkuu yössä kuusi tai seitsemän tuntia, ei hänellä välttämättä ole minkäänlaista uniongelmaa.

    Kun on aikaa nukkua, näkee kuinka paljon unta todella tarvitsee. Juha Puustinen

    Osa työikäisistäkin pärjää kuuden tunnin yöunilla. Toiset tarvitsevat unta jopa kymmenen tuntia. Paras tapa määrittää oma unentarpeensa on tarkkailla, milloin herää luonnostaan.

    – Kun esimerkiksi lomalla on nukkunut ensimmäiset väsymyksensä pois, alkaa luonnollinen unirytmi tulla esiin. Kun on aikaa nukkua, näkee kuinka paljon unta todella tarvitsee.

    Puustinen lohduttaa, että satunnaisia huonosti nukuttuja öitä on kaikilla. Silloin ei ainakaan ole mikään unettomuutta aiheuttava sairaus kyseessä, jos ihminen herää useimmiten virkeänä ja kokee elämänlaatunsa hyväksi.

    – Syytä huoleen ei ole, jos aamu alkaa hyvällä mielellä.

    Talvi vierailee Etelä-Suomessa maanantaina – tiistain vesisade sulattaa lumet


    Laaja matalapaine tuo maanantaina ja tiistain vastaisena yönä lumisadetta Etelä- ja Länsi-Suomeen. Talvinen keli käy näillä alueilla kuitenkin vain kylässä, sillä pakkaslumi muuttuu pian sohjoksi ja sulaa pois. Lumisade alkaa Varsinais-Suomessa...

    Laaja matalapaine tuo maanantaina ja tiistain vastaisena yönä lumisadetta Etelä- ja Länsi-Suomeen. Talvinen keli käy näillä alueilla kuitenkin vain kylässä, sillä pakkaslumi muuttuu pian sohjoksi ja sulaa pois.

    Lumisade alkaa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa maanantaina iltapäivällä.

    Illan ja tiistaiyön aikana sateet etenevät Pohjanmaalta pääkaupunkiseudun tuntumaan ulottuvalle alueelle. Lunta sataa muutamia senttejä, runsaimmin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

    Ajokeli voi olla sateen vuoksi liukas, etenkin kun pakkaskeli vaihtuu lämpöasteisiin.

    Tiistaina sään lauhtuessa sade muuttuu vedeksi ja sulattaa lumen pois etelästä ja lännestä. Sään lämpeneminen sulattaa myös Kaakkois-Suomeen viikonloppuna sataneen lumen.

    Tuuli kylmentää itsenäisyyspäivän

    Lapissa ja Kainuussa lumipeite vahvistuu lähipäivinä vaikka sää lämpenee alkuviikolla.

    Keskiviikkona lämpötila putoaa pakkaselle Lounais-Suomea ja eteläisintä Suomea lukuunottamatta.

    Itsenäisyyspäivän aattona keskiviikkona sää kylmenee etelässäkin. Pohjoisessa tulee lumikuuroja, mutta etelässä voi aurinko pilkahdella.

    Itsenäisyyspäivänä torstaina on pakkasta lähes koko maassa. Etelä- ja lounaisrannikolla lämpötila on nollan tienoilla. Tuuli saa kuitenkin sään tuntumaan kylmemmältä.

    Olkiluodon kolmosreaktorin aikataulu vahvistui: Sähköntuotanto alkaa tammikuussa 2020

    Olkiluodon kolmosreaktorin aikataulu vahvistui: Sähköntuotanto alkaa tammikuussa 2020


    Olkiluodon kolmosreaktorin säännöllisen sähköntuotannon aloittaminen viivästyy neljällä kuukaudella. Sähköntuotanto aloitetaan Teollisuuden Voiman mukaan tammikuussa 2020. Edellisen aikataulun mukaan sähköntuotannon piti alka ensi vuoden...

    Olkiluodon kolmosreaktorin säännöllisen sähköntuotannon aloittaminen viivästyy neljällä kuukaudella.

    Sähköntuotanto aloitetaan Teollisuuden Voiman mukaan tammikuussa 2020. Edellisen aikataulun mukaan sähköntuotannon piti alka ensi vuoden syyskuussa. Viivästyminen johtuu pitkittyneistä käyttöönottotesteistä.

    – Olemme pettyneet aikatauluviiveestä, mutta keskeistä on, että käyttöönotto tehdään kokonaisuudessaan huolellisesti, ilman kompromisseja, sanoo OL3-projektin johtaja Jouni Silvennoinen tiedotteessa.

    Olkiluoto 3 on surullisenkuuluisa viivästymisiensä vuoksi. Alun perin sen piti valmistua jo vuonna 2009.

    Lue lisää:

    TVO kirii öisillä testeillä kiinni Olkiluoto kolmosen uutta viivästymistä

    Toto saapuu ensi kesän Pori Jazzeille

    Toto saapuu ensi kesän Pori Jazzeille


    Yhdysvaltalaisyhtye Toto saapuu ensi heinäkuussa esiintymään Pori Jazzeille. Esimerkiksi Africa, Rosanna ja Hold The Line -hiteistään tunnettu yhtye esiintyy Porin Kirjurinluodossa lauantaina 20. heinäkuuta. Yhtye päättää Poriin kuukauden...

    Yhdysvaltalaisyhtye Toto saapuu ensi heinäkuussa esiintymään Pori Jazzeille.

    Esimerkiksi Africa, Rosanna ja Hold The Line -hiteistään tunnettu yhtye esiintyy Porin Kirjurinluodossa lauantaina 20. heinäkuuta. Yhtye päättää Poriin kuukauden mittaisen Euroopan-kiertueensa.

    Pori Jazz julkaisi torstaina ensimmäiset esiintyjäkiinnityksensä. Toton lisäksi festivaaleilla esiintyy laulaja-lauluntekijä Angélique Kidjo, joka tulkitsee Talking Heads -yhtyeen kappaleita. Kidjo esiintyy Porissa perjantaina 19. heinäkuuta.

    Kotimaisista artisteista jazzien lavalla nähdään lauantaina muun muassa Ville Valo & Agents. Kokoonpano julkaisee helmikuussa albumin, jolta löytyy Rauli "Badding" Somerjoen aiemmin kuulemattomia lauluja. Myös kansan ikisuosikki J. Karjalainen saapuu konsertoimaan Poriin torstaina heinäkuun 18. päivä.

    Pori Jazz järjestetään Porissa 54. kerran 12.–20. heinäkuuta 2019.

    Ylen kysely: Positiivinen rakennemuutos ei näy Lounais-Suomen kuntien taloudessa – tilanne on hyvä vain neljässä kunnassa

    Ylen kysely: Positiivinen rakennemuutos ei näy Lounais-Suomen kuntien taloudessa – tilanne on hyvä vain neljässä kunnassa


    Vaikka Uudenkaupungin autotehdas ja Meyerin Turun telakka ovat saaneet Lounais-Suomessa aikaan positiivisen rakennemuutoksen, hyvä pöhinä ei tunnu yltävän alueen kuntien talouteen. Vain neljällä lounaissuomalaisella kunnalla menee taloudellisesti...

    Vaikka Uudenkaupungin autotehdas ja Meyerin Turun telakka ovat saaneet Lounais-Suomessa aikaan positiivisen rakennemuutoksen, hyvä pöhinä ei tunnu yltävän alueen kuntien talouteen.

    Vain neljällä lounaissuomalaisella kunnalla menee taloudellisesti tällä hetkellä hyvin. Asia käy ilmi Ylen alueen kuntajohtajille lähettämästä kyselystä.

    Oman kuntansa taloustilanteen kokevat hyväksi Naantalin, Loimaan, Säkylän ja Kustavin kuntajohtajat.

    – Säkylän tilanne on kuntien yleiseen tilanteeseen verrattuna oikeinkin hyvä. Ihan luottavaisin mielin katsomme eteenpäin, sanoo Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää.

    Kyselyyn vastasi yhteensä 39 kunnajohtajaa Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta.YleHaastava tulevaisuus

    Lounais-Suomesssa on 44 kuntaa. Kuntajohtajien mielestä näistä noin neljäsosalla eli yhdeksällä kunnalla menee taloudellisesti huonosti.

    Oman kunnan taloustilanne koetaan erittäin huolestuttavaksi Pomarkussa ja Huittisissa.

    – Tällä hetkellä näyttää tosi haastavalta. Verotulot laskevat viime vuoteen verrattuna 1,4 miljoonaa, sanoo Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa.

    Seitsemässä kunnassa taloustilanne on huono. Näitä ovat Nakkila, Kankaanpää, Mynämäki, Pori, Merikarvia, Raisio ja Jämijärvi.

    Meilläkin veroennusteet pettivät aika pahasti. Seija Österberg

    Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg selittää kunnan vaikeaa taloustilannetta.

    – Perusterveydenhuoltomme ja sosiaalipuolemme kustannukset nousivat tänä vuonna yli 1,6 miljoonaa. Tällaisen kunnan budjetissa se tuntuu.

    Österberg on huolestunut tilanteesta.

    – Kyllä sote-kustannukset täytyy saada kuriin.

    Satakunnassa menee huonommin kuin Varsinais-Suomessa

    Ylen kyselyn perusteella suurin osa kunnista, joilla ei mene niin hyvin, sijaitsee Satakunnassa. Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa odottaa ensi vuotta harmistuneena.

    – Myös ensi vuonna kuntien talous kiristyy valtion toimenpiteiden vuoksi, Jyrki Peltomaa sanoo.

    Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österbeg arvioi, että Mynämäellä saattaa olla edessä kunnallisveron nosto.Yrjö Hjelt / Yle

    Kuntaliiton mukaan erityisesti pienten kuntien taloustilanne on heikentynyt. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyvät toimenpiteet, kuten valtionosuuksin leikkaukset, heikentävät kuntien taloutta 254 miljoonaa euroa verrattuna tähän vuoteen.

    Yksi syy kuntien huonontuneeseen taloustilanteeseen tänä vuonna on ollut se, että kuntien saamat verotulot ovat ennustettua pienemmät. Tämä taas johtuu poikkeuksellisen suurista ennakonpalautuksista.

    Kuntaliiton arvion mukaan kunnallisverotilitykset ovat 600 miljoonaa vähemmän kuin keväällä ennustettiin.

    – Meilläkin veroennusteet pettivät aika pahasti, sanoo Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg.

    Väki vanhenee, palvelut lisääntyvät

    Ylen kyselyssä monet kunnanjohtajat pitävät kuntatalouden heikkenemisen syynä ikääntyvää väestöä, verotulojen laskua ja palvelukustannusten nousua.

    – Erityisesti erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet, sanoo Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa.

    – Kuntien pitäisi entistä enemmän saada itse harkita, miten ja mitä palveluja ne tuottavat, sanoo puolestaan Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen.

    Kuntien pitäisi entistä enemmän saada itse harkita, miten ja mitä palveluja ne tuottavat. Ari Koskinen

    Toiseksi pääsyyksi siihen, että kunnilla menee juuri nyt huonosti, nähdään valtionosuuksien leikkaukset ja valtion kunnille sälyttämät uudet tehtävät.

    – Monesti on tuntunut siltä, että normienpurkutalkoot on yhtä kuin velvoitteiden siitäminen kunnille. Myös rahoituksen hankkiminen on jäänyt kuntien kontolle, sanoo Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen.

    – Kunnat ovat kyllä tehneet viime vuosina sopeuttamistoimia, mutta valtiolta tulee koko ajan lisää velvoitteita. Emme me pysy niiden perässä, sanoo Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg.

    Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen toivoo, että valtio paimentaisi kuntia nykyistä vähemmän.Yrjö Hjelt / YleNouseeko veroprosentti?

    Monilla kunnilla Lounais-Suomessa on tulevina vuosina edessään mahdollisesti tuloveroprosentin nosto. Yksi näistä on Mynämäki.

    – Jos näin jatkuu, olemme välttämättä nostopaineessa. Kunnallisveroa pitää ehkä nostaa yhdestä kahteen prosenttia, sanoo Seija Österberg.

    Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen ei usko veronkorotuksiin pelastavana tekijänä.

    – Verot alkavat olla tapissa. En usko – ja tuskin kovin moni muukaan uskoo, että valtakuntamme talous tai julkinen talous nousee pelkällä verotuksella.

    Vehmaalla on laitettu toivoa paremmasta tulevaisuudesta Uudenkaupungin autotehtaan ja Turun telakan lisääntyviin työpaikkoihin. Kunta tarjosi vauvarahaa ja alkoi kaavoittaa tontteja muuttohaluisille. Uusia asukkaita on kyllä saatu, mutta kunnan väkiluku ei ole silti kasvanut.

    – Tuonelaan siirtyvien määrä on ollut sen verran suuri, että väestön nettokasvu on jäänyt miinuksen puolelle, Ari Koskinen valittelee.

    Lue lisää:

    Lounais-Suomeen syntymässä 30 000 työpaikkaa – alueen omat työttömät eivät enää riitä

    Positiivinen rakennemuutos tuo 7 miljoonaa euroa Lounais-Suomen liikenneyhteyksien parantamiseen

    1000 työpaikkaa tarjolla: Autotehtaan rekrytointirekka etsii ammattilaisia ympäri Suomea

    Tea Takkinen, 4, pääsee taas päiväkotiin ilman perusteluita – Eriarvoistuuko lapsuus, kun osa kunnista luopuu subjektiivisen päivähoidon rajauksesta, osa ei?

    Tea Takkinen, 4, pääsee taas päiväkotiin ilman perusteluita – Eriarvoistuuko lapsuus, kun osa kunnista luopuu subjektiivisen päivähoidon rajauksesta, osa ei?


    Tästä on kyseVuoden 2016 lakimuutos mahdollisti subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen kunnissaVuonna 2016 2/3 kunnista päätti rajata varhaiskasvatusoikeuden 20 tuntiin niiltä lapsilta, joiden vanhemmista toinen on kotona esimerkiksi...

    Tästä on kyseVuoden 2016 lakimuutos mahdollisti subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen kunnissaVuonna 2016 2/3 kunnista päätti rajata varhaiskasvatusoikeuden 20 tuntiin niiltä lapsilta, joiden vanhemmista toinen on kotona esimerkiksi työttömyyden tai hoitovapaan takiaKymmenestä suurimmasta kaupungista Helsinki, Espoo, Tampere ja Turku eivät alun alkaenkaan rajanneet lasten päivähoito-oikeuttaKymmenestä suurimmasta kaupungista valtaosa joko harkitsee tai on jo luopunut rajauksesta

    Tea Takkinen, 4, heiluttaa violettia, kimaltavaa taikasauvaa Lähemäen lastentalolla Mikkelissä. Hän kertoo pitävänsä päiväkodissa eniten leikkimisestä. Kotona on seitsemän kuukauden ikäiset kaksosvauvat, jotka pitävät äiti-Teijan kiireisenä.

    – Jo kaksosraskauden loppuajasta minun piti saada levätä, ja silloin haettiin Tealle pidennettyä hoitoaikaa. Täällä Tealla riittää tekemistä, kertoo Teija Takkinen.

    Siitä lähtien puolen vuoden välein Takkisen perheen on pitänyt hankkia neuvolasta suositus, että 4-vuotiaalle Tealle tarvitaan kokopäivähoitopaikka. Suosituspaperi pitää hankkia, koska kaksi kolmesta kunnasta päätti rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta vuonna 2016, kun se lain mukaan tuli mahdolliseksi. Näin teki myös Mikkeli.

    Teija Takkinen on helpottunut Mikkelin kaupungin päätöksestä luopua päivähoito-oikeuden rajauksesta. Tea Takkinen kertoo pitävänsä päiväkodissa eniten leikkimisestä.Esa Huuhko / Yle

    Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen tarkoittaa käytännössä, että kunnilla on mahdollisuus rajata lapsen varhaiskasvatusoikeus kokopäiväisestä 20 tuntiin viikossa, mikäli lapsen huoltajat eivät työskentele kokoaikaisesti, opiskele päätoimisesti tai toimi yrittäjänä. Lisää hoitoaikaa voi hakea perustellusta syystä.

    Tilanne muuttuu. Ensi vuoden elokuussa Takkisen perheen ei enää erikseen tarvitse todistaa Tean tarvetta kokopäivähoitoon. Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti juuri, että päivähoito-oikeuden rajauksista luovutaan. Syynä oli huoli ryhmäkoon kasvusta, lasten vaihtuvuudesta ja lasten saaman pedagogisen kasvatuksen epätasa-arvosta.

    – Se helpottaa arkea kummasti, kun ei tarvitse hakea suosituksia ja täytellä hakemuksia, sanoo Teija Takkinen.

    Päätöksen myötä Mikkelissä on edessä kahden uuden päiväkodin rakentaminen.

    Kunnat soutavat ja huopaavat päätöksissään

    Kuntaliitolla ei ole ajantasaista tietoa siitä, miten monella kunnalla on subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus käytössä. Vuoden 2016 lakimuutoksen jälkeen etenkin pienet kunnat päätyivät rajaamaan palveluita. Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo, että on hyvin tavallista, että kunnat hakevat omaa linjaansa uudistuksen keskellä.

    Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa suunta on selkeä: valtaosassa halutaan lapsille vapaa oikeus varhaiskasvatukseen. Helsinki ja Espoo eivät alun perinkään ottaneet käyttöön rajausta päivähoito-oikeudessa. Myöskään Tampereella ja Turussa oikeutta varhaiskasvatukseen ei ole rajattu eikä rajata ainakaan ensi vuonna.

    Suurista kaupungeista Vantaa poisti päivähoidon rajaukset elokuun alusta alkaen. Saman teki myös Lahti. Vantaalla noin kaksi kolmannesta osa-aikaisessa hoidossa olleista lapsista on palannut pidempään hoitoaikaan.

    – Kun rajaukset otettiin käyttöön, vähensimme varhaiskasvatuksen tiloja. Nyt niitä on täytynyt jälleen lisätä kuuden paviljonkipäiväkodin verran, sanoo Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen.

    Paviljonki- eli parakkipäiväkoti on valmiista elementeistä nopeasti pystytettävä rakennus.

    Vantaalla kulut kasvavat Askola-Vehviläisen mukaan 5,5 miljoonaa euroa. Vapaa päivähoito-oikeus kasvattaa kuntien varhaiskasvatukseen varattua budjettia. Monessa kunnassa rahaa tärkeämpää on kuitenkin periaate.

    – Helsingissä on vahvistunut ajattelu, että lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja että varhaiskasvatus nähdään myös syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna, sanoo varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas Helsingin kaupungilta.

    Myös Jyväskylä on päättänyt poistaa päivähoito-oikeuden rajoitukset ensi vuodesta alkaen. Päätös tehtiin talousarvion hyväksymisen yhteydessä maanantaisessa valtuuston kokouksessa. Rajoitus ehti olla voimassa pari vuotta. Talousarviossa lisättiin määrärahaa varhaiskasvatukseen 740 000 euroa tämän muutoksen takia.

    Kuopiossa on esitetty rajausten poistamista, mutta päätöstä asiasta ei vielä ole tehty. Samoin Joensuu harkitsee rajauksista luopumista. Myös Oulussa asia on vielä auki, ja ensi vuoden budjetista päätetään joulukuussa.

    Kymmenestä suurimmasta kaupungista ainoastaan Pori on tehnyt päätöksen, että päivähoidon rajaukset ovat voimassa myös ensi vuonna.

    Varhaiskasvatuksen professori: Vaarana lasten eriarvoistuminen

    Varhaiskasvatuksen professori Kirsti Karila Tampereen yliopistosta on huolissaan lasten eriarvoistumisesta, kun käytännöt vaihtelevat alueittain.

    – Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksella on jo nähtävissä negatiivisia vaikutuksia. Myös kokoaikaisesti varhaiskasvatuksessa olevat lapset kärsivät, koska lapsiryhmissä on entistä enemmän vaihtuvuutta ja levottomuutta.

    Eriarvoistumista voi Karilan mukaan seurata myös saman kunnan sisällä. Niillä asuinalueilla, joissa on runsaasti työttömiä, voi myös päiväkotien lapsiryhmissä olla enemmän vaihtelua siinä, kuka on milloinkin hoidossa. Esimerkiksi kaksi osa-aikaista lasta voi käyttää yhtä ja samaa paikkaa ja silloin kokonaisuudessaan lapsiryhmän koko kasvaa. Tämän tiedetään lisäävän lasten sosiaalista kuormittumista.

    – Näiden lasten kohdalle kasaantuu enemmän vielä haasteita, eikä se kai voi olla tarkoitus. Tällä alkaa olla jo yhteiskunnallista merkitystä, puhumattakaan merkityksestä lapselle ja hänen perheelleen, Karila pohtii.

    Päiväkodin johtaja Tuula Rahikainen leikkii lasten kanssa Lähemäen lastentalolla.Esa Huuhko / Yle

    Ei ihme, että keskustelu rajoitusten vaikutuksista on käynyt kuumana niin päiväkotien eteisissä kuin julkisesti. Mikkelissä Lähemäen päiväkodin johtaja Tuula Rahikainen kertoo saaneensa tulikivenkatkuista palautetta vanhemmilta, kun päivähoito-oikeutta rajoitettiin.

    – Päätös luopua rajoituksista helpottaa meidänkin työtä, kun hoitovuorojen palapelissa on vähemmän vaihtelua.

    Julkisuudessa on epäilty, että perheet jakautuvat kahteen kastiin häpeäleimojen saattelemana. Myös tutkijat ovat ryhtyneet selvittämään lasten polkuja varhaiskasvatuksessa eri kunnissa. Oulun yliopiston vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan vanhemmat suhtautuvat kriittisesti rajoituksiin.

    Yksivuotiaiden lasten huoltajien asenteita kartoittavassa tutkimuksessa selvisi, että myönteisesti subjektiivisen päivähoidon rajaukseen suhtautuvien (Yhteiskuntapolitiikka: 4/2018) määrä on noussut erityisesti äitien keskuudessa. Vertailukohtana oli aiempi tutkimus vuodelta 2013.

    Kenen oikeudesta pitäisi puhua?

    Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen ei ole huolissaan samoista asioista kuin varhaiskasvatuksen professori Kirsti Karila. Lahtisen mielestä 20 tuntia viikossa on yleisesti ottaen riittävä määrä varhaiskasvatusta. Jos se ei jollekin lapselle riitä, perustelemalla saa lisää.

    – Aluksi oli ehkä ylilyöntejä siinä, mitä perusteita vaadittiin. Minun käsitykseni on, että aika matalalla kynnyksellä saa hoitoaikaa lisää tällä hetkellä kunnissa.

    Lahtinen pohtii, että julkinen keskustelu kääntyy tällä hetkellä helposti aikuisten oikeuteen saada lapsi hoitoon työpäivän ajaksi, kun pitäisi puhua lasten oikeudesta saada laadukasta varhaiskasvatusta.

    Puhetapa juontaa juurensa aikaan, kun päivähoito oli sosiaalitoimen alainen palvelu. Tätä nykyä varhaiskasvatus nähdään osana lapsen koulupolkua, ja siksi sen järjestäminen on kunnassa sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen asioita.

    – Yhteiskunnallisesti pitäsi puhua siitä, mikä on riittävä määrä varhaiskasvatusta. Nyt on päätetty, että 20 tuntia viikossa on riittävä määrä. Eihän vanhemmilla ole suvereenia määräämisoikeutta esiopetukseen tai koulun tuntimääriinkään, sanoo Lahtinen.

    Kuntien säästöhalu voi osua omaan nilkkaan

    Varhaiskasvatuksen professori Kirsti Karila näkee vaaranpaikan siinä, että kunnat laskevat saavansa säästöjä. Kuntapoliitikkojen voi Karilan mielestä olla vaikea nähdä, mitä kuluja voi tulla myöhemmin, jos esimerkiksi lapsen oppimisvaikeuksia ei huomata ajoissa.

    – Keinot auttaa peruskouluaikana ovat kalliimpia kuin varhaiskasvatusvaiheessa. Osallistuminen varhaiskasvatukseen kasvattaa lapsessa sellaisia tietoja ja taitoja, jonka varassa he pystyvät toimimaan koululaisina ja kansalaisina. Mikä on sellaisen kunnan tulevaisuus, jossa lapset ovat eriarvoisia?

    Karila sanoo, että tasa-arvo lapsen näkökulmasta tarkoittaisi sitä, että jokaisella olisi mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, millaisesta perheestä on.

    –Tiedetään, että erityisesti heikommassa elämäntilanteessa olevat lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta. Samoin maahanmuuttajalapset ihan jo kielikysymysten takia.

    Esa Huuhko / Yle

    Lähemäen lastentalolla Perhoset-ryhmän lapset ottavat selvästi mallia toisistaan. He jonottavat innolla heijastinliivejä, joita on tarjolla ulkoilua varten.

    Tea Takkinen pukee itse jalkaansa toppakenkiä ilme keskittyneenä. Kun Tealta kysyy, onko hänellä päiväkodissa kavereita, tyttö tuhahtaa.

    – No katso nyt taaksesi, hän sanoo ja viittilöi ulko-ovelle päin. Siellä on rivi toppapukuisia lapsia, jotka odottavat Teaa metsäretkelle.

    Venatorin pigmenttitehtaan yt-neuvottelut päättyivät Porissa – 253 ihmistä menettää työnsä

    Venatorin pigmenttitehtaan yt-neuvottelut päättyivät Porissa – 253 ihmistä menettää työnsä


    Tästä on kyseVenator vähentää Porissa 253 työpaikkaa.Irtisanomiset liittyvät tehtaan sulkemiseen.Venator lopettaa Porin titaanidioksiditehtaan vuoteen 2021 mennessä.Porissa sijaitsevan Venatorin titaanidioksiditehtaan lakkauttamissuunnitelma...

    Tästä on kyseVenator vähentää Porissa 253 työpaikkaa.Irtisanomiset liittyvät tehtaan sulkemiseen.Venator lopettaa Porin titaanidioksiditehtaan vuoteen 2021 mennessä.

    Porissa sijaitsevan Venatorin titaanidioksiditehtaan lakkauttamissuunnitelma johtaa 253 työpaikan vähenemiseen. Venator kertoi asiasta maanantaina iltapäivällä.

    Venator ilmoitti syyskuussa lopettavansa Meri-Porissa sijaitsevan tehtaansa. Tämän jälkeen alkoivat yt-neuvottelut.

    Neuvottelujen päätyttyä Venator ilmoitti pitävänsä kiinni tehtaan sulkemisesta. 253:sta nyt päättyvästä työsuhteesta vain 20 loppuu määräaikaisuuden takia tai eläköitymällä.

    Tehdas suljetaan 2021

    Venatorilla on töissä Porissa yhteensä yli 400 ihmistä. Osa työntekijöistä eli 176 ihmistä saa jäädä vielä tehtaaseen, koska tehdas suljetaan vähitellen vuoteen 2021 mennessä.

    – Käynnistämme laajan työllistämistä edistävien toimien tukiohjelman, jonka piirissä ovat kaikki irtisanottavat Venatorin työntekijät, Venatorin tehtaanjohtaja Pasi Vartiainen sanoo.

    Tehtaan lopettaminen oli syyskuussa erittäin ikävä uutinen Porin kaupungille. Aivan täysin odottamatonta lakkautus ei kuitenkaan ollut, koska Meri-Porissa sijaitseva tehdas tuhoutui osittain vuonna 2017 suuressa tulipalossa.

    Fysioterapeutin 5 vinkkiä estämään ikäihmisten kaatumisia – videossa myös uusi laite, joka harjoittaa tasapainoa


    Ikäihmisten liikuntakyky ja sen harjoittaminen on tärkeää kaatumisten ehkäisyssä. Yksi apuväline ovat liikuntalaatat, joiden avulla voi harjoittaa tasapainoa. Tanskassa kehitetty liikuntapeli, Moto Tiles, on otettu käyttöön vanhustenhoidossa...

    Ikäihmisten liikuntakyky ja sen harjoittaminen on tärkeää kaatumisten ehkäisyssä. Yksi apuväline ovat liikuntalaatat, joiden avulla voi harjoittaa tasapainoa. Tanskassa kehitetty liikuntapeli, Moto Tiles, on otettu käyttöön vanhustenhoidossa eri puolilla maata tämän vuoden aikana.

    Innokkaimmin liikuntapeliä käytetään Turussa, jonne on hankittu viisi laitetta. Myös ainakin Satakunnan, Kuopion, Joensuun ja Tampereen ikäihmiset ovat päässeet kokeilemaan tasapainoilua tekoälyn avustuksella.

    Suomalaisyritys Meditas innostui tanskalaiskeksinnöstä ja toi sen Suomeen. Toimitusjohtaja Minna Laine kertoo, että tanskalaistutkimusten mukaan harjoituksen avulla tasapaino sekä alaraajojen kunto ja voima ovat parantuneet.

    Luustoliiton mukaan vuosittain sattuu yli 6 000 lonkkamurtumaa. Yhden murtuman hoito maksaa yli 30 000 euroa. Liukkaalla kelillä tasapaino ja vartalonhallinta ovat tärkeitä, jotta haavereilta vältytään.

    Turun kaupungin lääkinnällisessä kuntoutuksessa lähes 30 vuotta työskennellyt fysioterapeutti Tiina Pitkänen kokosi viisi vinkkiä, miten vältymme kaatumiselta jääkeleillä.

    1. Harjoittele nopeaa askellusta

    Monesti ajatellaan, että hyvä tasapaino on paikallaan seisomista ja yhdellä jalalla taiteilua. Kaatumisen ehkäisyssä on tärkeää, että siirrämme turvallisesti painoa jalalta toiselle. Kotona kannattaa ottaa askeleita eteen, taakse, ristiin ja sivulle rivakkaan tahtiin. Jos horjahtaa, otetaan askel nopeasti sivulle.

    – Kun ollaan kaatumassa, tarvitaan juuri tätä nopeaa sivuaskelta. On tärkeää saada liike tulemaan automaattisesti, neuvoo fysioterapeutti Tiina Pitkänen.

    2. Istumasta seisomaan kymmeniä kertoja päivässä

    Jalkojen lihasvoiman harjoittaminen on tärkeää kaikille. Sitä voi tehdä nousemalla istumasta seisomaan nopeaan tahtiin. Tätä harjoitusta tehdään vanhustenhuollossa paljon. Tahdin täytyy olla nopea, sillä horjahtaminenkin tapahtuu nopeasti. Tätä voi tehdä kymmenen kertaa, pitää pienen tauon välillä ja jatkaa niin monta kertaa kuin jaksaa.

    – Usein iäkkäitä neuvotaan ottamaan rauhallisesti. Tämä on virhe. Heitä pitää kannustaa opettelemaan nopeita, hallittuja liikkeitä. Voima on nopeutta ja nopeus on voimaa, sanoo fysioterapeutti Tiina Pitkänen.

    3. Portaiden nousu on hyvää harjoittelua jääkelien varalle

    Liukkaalla kelillä portaat ovat usein pahoja paikkoja. Asiaan kannattaa varautua ja harjoitella tasapainoa sisäportaissa tai rappukäytävässä. Alas voi tulla hissillä, sillä portaiden laskeutuminen voi tuntua polvissa.

    – Me suomalaiset olemme arkoja kulkemaan porraskäytävissä. Kannattaa hyödyntää hyvä harjoittelupaikka, neuvoo Tiina Pitkänen.

    4. Oikea ravinto kasvattaa lihaksia ja antaa voimia

    Tarvitsemme rakennusaineita, kun kasvatamme lihaksia ja kehitämme sitä kautta tasapainoa. Rakennusaineet ovat proteiineja eli valkuaisaineita.

    – Aamiaisella, välipalalla, lounaalla, päivällisellä ja iltapalalla pitäisi aina olla jotain proteiinia. Muuten lihakset eivät jaksa kasvaa, muistuttaa Tiina Pitkänen.

    5. Liukuesteet myös varpaiden alle

    Jääkeleissä tuskin kukaan kulkee ryhdikkäänä ja iskee koko jalkapohjaa maahan. Polvet menevät automaattisesti koukkuun, ja tukipintaa laajennetaan laittamalla jalkoja haralleen. Hyvä ohje on kävellä ulkona liukkaalla pehmein polvin.

    – Nastakengät ja liukuesteet ovat suositeltavia. Kannattaa laittaa kenkien alle sellaiset liukuesteet, joissa on nastoja sekä kantapään että varpaiden alla, neuvoo Tiina Pitkänen.

    Jyrki Kankaan Porilta saamaa lahja-aukiota ei ole missään –

    Jyrki Kankaan Porilta saamaa lahja-aukiota ei ole missään – "Antaa vaan levätä, jos ei muiden mielestä ole kiirettä"


    Tästä on kysePorin kaupunginhallitus päätti antaa vuonna 2014 Jyrki Kankaalle aukion tai kadun 70-vuotislahjana. Aukiota ei ole vielä toteutettuJyrki Kangas toimi vuosikymmenten ajan Pori Jazzin taiteellisena johtajana.Kangas on saanut vahvana...

    Tästä on kysePorin kaupunginhallitus päätti antaa vuonna 2014 Jyrki Kankaalle aukion tai kadun 70-vuotislahjana. Aukiota ei ole vielä toteutettuJyrki Kangas toimi vuosikymmenten ajan Pori Jazzin taiteellisena johtajana.Kangas on saanut vahvana vaikuttajana lempinimen Mr Pori Jazz.

    Aloitetaan kulttuurisesti arveluttavalla muunnelmalla ihan toisesta musiikkigenrestä, kun on kyse Mr Pori Jazzista ja hänen nimikkoaukiostaaan. Kas näin se menee vanhaa Popeda-hittiä mukaellen. Tästä on kyse: "Kuka aukioni vei, sitä löydy ei, kuka vei Porista Jyrkin aukion, voi siansorkat..."

    Aukiota ei ole tosin voitu viedä minnekään, koska sitä ei ole. Porin kaupunginhallitus päätti 70-vuotislahjanaan neljä vuotta sitten, että Jyrki Kankaalle nimetään Porissa aukio tai katu. Kangas on yksi Porin jazzfestivaalin perustajista ja hän toimi vuosikymmenten ajan Pori Jazzin taiteellisena johtajana.

    Kaupunginhallituksen lahjapäätöksen mitään näkyvää ei ole tapahtunut. Kaavoituspöydillä toki aukiota on pyöritelty.

    Jazzin porilaisittain omimpaan paikkaan Kirjurinluotoon – kuinkas muuten– Jyrki Kankaan aukiota on suunniteltu ja sinne se on kaavoitettu, mutta sitten tulee stoppi. Pulmana on se, että aukiolle ei ole nimetty toimeenpanijaa eikä rahaa.

    Porin kaupungin virkamiehet pompottelevat asiaa toisilleen. Yhtä kaikki neljän vuoden takainen kaupunginhallituksen aukiopäätös kyllä muistetaan mutta tällä hetkellä, eikä näköjään kaupunginhallituksen päätöksen jälkeenkään, aukion toteuttaminen ei ole konkreettisesti kenenkään hyppysissä.

    Kangas ei ole yllättynyt vitkuttelusta

    Siispä Jyrki Kangas saa odottaa aukiotaan. Mies itse suhtautuu tilanteeseen porilaisen sarkastisesti.

    – No, olen kuullut, että se liittyy tuleviin kaavoitusratkaisuihin. Se on varmaan semmoinen asia, että kun en ole oikein poliitikkojen ja virkamiesten suosiossa, aukio on sitten jäänyt lepäämään.

    En ole oikein poliitikkojen ja virkamiesten suosiossa. Jyrki Kangas

    Eikö tällainen vitkuttelu ihmetytä lahjansaajaa?

    – Ei ihmetytä. Yleensä tämmöiset asiat tehdään sen jälkeen, kun ihminen on kuollut. Elinaikana voisi olla noloa mennä avajaisiin kunnioittamaan itseään, Kangas miettii.

    Jyrki Kangasta ei itseä ihmetytä, että hänen nimikkoaukionsa toteuttaminen on viivästynyt vuositolkulla.Matti Kauvo / Yle

    – Että antaa vaan levätä, jos ei muiden mielestä ole kiirettä.

    Jos kuitenkin vähän vielä rivien välistä yrittää kaivertaa, olisiko silti mukavaa mennä aukion avajaisiin?

    – No, noloahan se jossakin mielessä olisi mutta toisessa mielessä kauhean ilahduttavaa ja kunnioitettavaa, Kangas myöntyy.

    Joten odotellaan kuinka käy.

    Tähti sai aukion asuntomessualueelle

    Aukioita on Porissa aikaisemmn päätetty myöntää kunnianosoituksena myös muille kuin Jyrki Kankaalle. Parayleisurheilusankari, ratakelaaja Leo-Pekka Tähti sai aukionsa nopealla aikataululla viime kesänä Porin asuntomessualueelle.

    Reposaaren loma-asuntomessualueelle puolestaan nimettiin kymmenen vuotta sitten kaksi puistoa: Kelpon puisto ja Eikan puisto sekä myös Eikan aukio. Niillä kunnioitetaan painin olympiavoittaja Kelpo Gröndahlia ja laulaja Eino Gröniä.

    Porin katunimistössä näkyy entuudestaan vanhempien aikojen merkkihenkilöitä: muun muassa Gallen-Kallelankatu, Sibeliuspuisto, Selim Palmgreninkatu ja Eetun Aukio, joka muistuttaa Porissa vaikuttaneesta Eetu Salinista.

    Viljasiilot olivat aikansa muotiluomuksia, ja niiden ulkonäköä ihailtiin – Mikkelin murskatessa betonijättiäisensä palasiksi, monet kaupungit miettivät, mitä niille pitäisi tehdä

    Viljasiilot olivat aikansa muotiluomuksia, ja niiden ulkonäköä ihailtiin – Mikkelin murskatessa betonijättiäisensä palasiksi, monet kaupungit miettivät, mitä niille pitäisi tehdä


    Tästä on kyseMikkelin viljasiilot puretaan uusien rakennusten tieltä.Valtio ja yksityiset toimijat rakensivat viljasiiloja kymmenittäin 1950- ja 1960-luvulla.Betoniset siilot edustivat aikansa funktionalismia ja niiden muotokieltä ihailtiin.Vaikka...

    Tästä on kyseMikkelin viljasiilot puretaan uusien rakennusten tieltä.Valtio ja yksityiset toimijat rakensivat viljasiiloja kymmenittäin 1950- ja 1960-luvulla.Betoniset siilot edustivat aikansa funktionalismia ja niiden muotokieltä ihailtiin.Vaikka osa siiloista on purettu, on niitä jäljellä kymmenittäin. Monissa säilytetään viljaa edelleen.

    Maailman ensimmäinen sylinterimäinen betonisiilo valmistettiin Amerikassa 1911. Eurooppalaiset arkkitehdit vaikuttuivat historiallisista tyyleistä vapaista, koruttomista rakennuksista.

    Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) rakennutti ensimmäisen betonitekniikalla valetun siilon Viipuriin 1932. Viipurin siilot kumosivat ulkomaalaisten asiantuntijoiden epäilykset siitä, ettei Suomen ilmastossa voisi rakentaa siiloja rautabetonirakenteella.

    Nykyihmiselle paljas laaja betonipinta voi tuntua karkottavalta ja ankealta, mutta Museoviraston intendentti Timo Kantosen mukaan siilot edustivat aikanaan muodissa ollutta funktionalismia.

    – Siilot yhdistettiin virtaviivaisuuteen ja sellaiseen rakentamiseen, jossa toiminnan tarkoitus näkyy yhdellä vilkaisulla. Sitä ei pyritty millään tavoin peittämään, vaan katsoja voi oivaltaa siiloja katsoessaan funktionalismin idean.

    1950- ja 1960-luku olivat Kantosen mukaan vilkasta rakentamisen aikaa, kuten sotien jälkeinen aika muutenkin. Rakentamisinto kesti aina 1980-luvulle saakka.

    1960-luvun alussa SOK:n viljakauppoja haittasi varastotilojen puute . SOK päätyi rakentamaan viljasiilot Mikkeliin, josta oli hyvät yhteydet muihin kaupunkeihin. Mikkelin kaupunginhallitus myönsi rakennusluvan viljasiiloille. Luvan mukaan siilot tuli rakentaa siten, että ne sopivat kaupunkikuvaan. Siilojen rakentamisessa käytettiin samaa tekniikkaa kuin Viipurin siiloissa oli käytetty.

    Vuonna 1963 viljasiilot nousivat hallitsemaan Mikkelin kaupunkikuvaa satamasta päin katsottuna.

    Teknoreivit myllyssä ja köysillä laskeutumista siilosta

    Viljasiilot olivat käytössä vain hieman yli kaksikymmentä vuotta. Jo ennen SOK:n toiminnan lopettamista Mannerheimintien varrella olevissa rakennuksissa, niihin alettiin suunnitella rehutehdasta. Rehuviljan vaikea saanti kuitenkin ajoi kaupungin rakennuslautakunnan hylkäämään rakennushankkeen.

    Alkoi lukemattomien ideoiden esittäminen ja kokeileminen. Mitä vanhalle myllylle ja siiloille pitäisi tehdä?

    1980-luvulla tontille kaavailtiin linja-autoasemaa. Suunnitelmia varten järjestettiin arkkitehtikilpailu. Suosituimman ehdotuksen mukaan aseman lisäksi tontille olisi rakennettu taidetalo, jossa olisi ollut nuoriso- ja koulutustiloja sekä liikehuoneistoja.

    Aseman rakentaminen nytkähti eteenpäin, kun vuosikymmenen lopulla Mikkelin kaupunki ja Matkahuolto oy perustivat Mikkelin Liikennetalo oy:n hanketta varten. Vuoden 1991 asemakaava mahdollisti myllyn ja siilojen paikalle rakentamisen.

    Ilmakuva Mikkelin kaupungista 1960-luvulta. Etualalla näkyvät korkeat viljasiilot.Kansallisarkisto, Mikkelin maakunta-arkisto

    Linja-autoasemahanke kuitenkin hyytyi alkaneeseen lamaan. 1990-luvun lopulla yritettiin vielä herättää henkiin ajatusta aseman rakentamisesta niin, että myllyä ja siiloja olisi hyödynnetty purkamatta niitä.

    Kuitenkin suunnitelmat linja-autoasemasta unohtuivat, ja vuonna 2007 siilotonttia vastapäätä rakennettiinkin matkakeskus.

    Entisen SOK:n rakennusten ei tarvinnut olla tyhjillään odotellessaan uutta linja-autoasemaa. Tiloja vuokrattiin 1990-luvun alkuun esimerkiksi lasiliikkeelle, autokorjaamolle, puusepänverstaalle ja varastotiloiksi.

    Valssimylly ja viljasiilot jäivät seisomaan tontille kahdestaan, kun varastorakennus viljasiilojen vierestä tuhoutui tulipalossa ja loput rakennukset purettiin.

    1990-luvun lopulla hurjapäät pääsivät laskeutumaan köysien avulla siilosta alas, kun siiloissa ja myllyssä toimi matkailualan yritys. Siilot ja mylly joutuivat kuitenkin purkamisuhan alle.

    Pro Siilo -kansalaisliike yritti löytää vaihtoehtoja rakennusten käytölle. Myllyn seinien sisällä järjestettiin performanssia, teknoreivit, taidetyöpajoja ja musiikkiesityksiä, kun liike järjesti Kulttuurimylly-tapahtuman.

    Mikkelin valssimyllyrakennus kuvattuna Mannerheimintieltä 1920-1930-luvulla.Kansallisarkisto, Mikkelin maakunta-arkisto

    Vuonna 2007 viljasiilojen seinää peitti ensimmäinen mainosbanderolli. Siilojen seinään maalattiin myös yhdeksäsluokkalaisten suunnittelema maalaus,. Teoksen tarkoituksena oli lisätä viihtyvyyttä ja antaa koululaisille mahdollisuus vaikuttaa kaupungin kehittämiseen. Ensimmäisen banderollin jälkeen viljasiilojen seinät ovat olleet mukana monenlaisessa mainonnassa.

    Vuonna 2010 uutisoitiin, että kaupunki oli tekemässä tontista miljoonakaupat. Joensuulainen Movera oy suunnitteli rakentavansa tontille hotellin. Hotellin rakentamisessa olisi hyödynnetty siiloja esimerkiksi aulatilana tai kahvilana.

    Kaupunki ehti järjestää vielä yhden kilpailun, jossa etsittiin ideoita tontin käytölle. Museovirasto olisi halunnut säilyttää rakennukset, mutta niiden todettiin olevan kelvottomia uusiokäyttöön. Tyhjillään olo säiden armoilla oli tehnyt tehtävänsä.

    Viimeisenä mainoksena siilojen kupeessa roikkui purkufirman mainos.

    Museovirasto jää kaipaamaan historiallisia siiloja

    Kuulaassa ilmassa kaikuvat rytmikkäät pamaukset, kun purkukone moukaroi siilon betonipintaa. Välillä kuuluu rytkettä, kun korkeuksista maahan putoaa irrotettuja metalliputkia tai raskaita betonilohkareita.

    Purkutyö on paljastanut siilojen seinältä hävyttömän graffitin. Tarkka voi huomata erikoisia yksityiskohtia, jotka purettu seinä on paljastanut, kuten portaat, jotka eivät johda mihinkään.

    Siilojen juurella ahkeroi lumitykki, joka on tuotu paikalle suihkuttamaan vesisumua, jotta ilma ei täyttyisi betonipölystä.

    Purkutyömaan viereisellä paikalla käy jatkuvasti ihmisiä seuraamassa siilojen katoamista. Työmaa tarjoaa näytelmän, jossa riittää katsottavaa. Suurten koneiden väsymättömässä työssä on myös jotakin rauhoittavaa. Monet tulevat paikalle uteliaisuudesta, mutta jotkut myös hyvästelemään siiloja, jotka ovat rakennettu heidän lapsuudessaan tai nuoruudessaan.

    Purkukone työn touhussa. Kone yltää 43 metristen siilojen huipulle, jossa se pala palalta nakertaa betonia irti rakennuksesta.Jarkko Hyttinen

    Myllyn ja siilojen purkamispäätös harmitti Museovirastoa, olivathan siilot olleet jo vuosikymmeniä kaupunkia hallitseva maamerkki kertoen aikansa rakennusperinteestä. Valtakunnan tasolla hätä ei kuitenkaan ole suuri, sillä Museoviraston intendentti Timo Kantonen arvelee, että viljasiiloja rakennettiin 1950- ja 1960-luvulla noin puolisataa niin valtion kuin yksityisten yritystenkin toimesta.

    Jotkin siilot jäivät tyhjilleen, kun viljan säilytyksessä siirryttiin suurempiin yksiköihin. Suurin osa tuolloin rakennetuista siiloista on kuitenkin vielä jäljellä. Vaikka siilot toisivatkin mielikuvia 1960-luvulta, varastoidaan viljaa tänäkin päivänä samoissa tai samannäköisissä pystysiiloissa.

    Esimerkiksi valtion omistama Viljava oy säilöö viljaa siiloissa melkein kahdellakymmenellä paikkakunnalla.

    Eri puolella Suomea jäljellä olevat viljasiilot ovat vielä tänäkin päivänä vaikuttavia rakennuksia niiden korkeuden vuoksi. Vaikka niiden ulkonäkö on peräisin vuosikymmenten takaa, on niiden habitukseen vaikutettu esimerkiksi valaisulla tai banderolleilla. Esimerkiksi Mikkelin siilot ovat loistaneet liloina keskoslasten kunniaksi ja vihreinä mielenterveyspäivänä.

    Hämeenlinnassa vanhat siilot päivitettiin 2000-luvulle, kun niiden kylkeen maalattiin Pohjoismaiden suurin seinämaalaus. Raumalaiset aikovat nokittaa hämeenlinnalaiset ja seuraavana kesänä heidän siilojensa kylkeen saatetaan maalata vielä Hämeenlinnan muraaliakin isompi taideteos (Satakunnan kansa).

    Hämeenlinnan seinämaalaus on toistaiseksi Pohjoismaiden suurin.Timo Leponiemi / Yle

    Kantonen harmittelee, että Suomessa ei ole vielä otettu vanhoja siiloja uusiokäyttöön, vaikka esimerkiksi Oslossa ja Kööpenhaminassa niitä on muutettu asunnoiksi ja toimistorakennuksiksi.

    Suomessa muutamat kaupungit ovat pohtineet betonijättien uusiokäyttöä, mutta ongelmaksi on yleensä noussut rakennusten huono kunto.

    Porissa suojellut viljavarastot kunnostettiin asunnoiksi, vaikka rakennuksen yhteydessä olevat siilot jäivätkin tyhjileen. Oulussa taas siilot räjäytettin loft-asuntojen tieltä. Uusien asuntojen ulkonäköön otettiin mallia siilojen pyöriestä muodoista.

    Kantonen toivoo ja uskoo, että siiloja jätettäisiin seuraavienkin sukupolvien ihailtavaksi.

    – Toivotaan, että ne ymmärrettäisiin säilytettäväksi. Runsaan määrän vuoksi uskon, että osa jää maamerkeiksi ja muistuttamaan viljavarastoinnin historiasta.

    Korjattu kello 8.30 Kantosen nimen kirjoitusasu.

    Korjattu kello 11:24 Kuvassa sanottiin Mannerheimintien ylitse kulkevan Savilahden silta. Silta onkin Vilhonkadun silta.

    Hierontaa, osteopatiaa ja elämyksiä – moni satsaa koiransa hemmotteluun enemmän kuin itseensä:

    Hierontaa, osteopatiaa ja elämyksiä – moni satsaa koiransa hemmotteluun enemmän kuin itseensä: "150 euron hiustenkuivain mopseille ei tuntunut yhtään liian kalliilta"


    Valkoinen paimenkoira Niro taistelee unta vastaan kuin pikkulapsi. Silmät meinaavat painua kiinni, mutta periksi ei voi vielä antaa. Niro on jo kymmenettä kertaa porilaisen urheilukoirahieroja Johanna Pellin käsittelyssä. Jo ensimmäisistä...

    Valkoinen paimenkoira Niro taistelee unta vastaan kuin pikkulapsi. Silmät meinaavat painua kiinni, mutta periksi ei voi vielä antaa. Niro on jo kymmenettä kertaa porilaisen urheilukoirahieroja Johanna Pellin käsittelyssä. Jo ensimmäisistä kosketuksista vilkkaan koiran hengitys tasaantuu ja olemus rentoutuu.

    – On mahtava seurata, miten nopeasti Niro rentoutuu. Hänellä on lantiossa vinoutta, joka aiheuttaa jumeja. Niitä saadaan täällä auki, ja juokseminen on heti helpomman näköistä, Niron omistaja Heini Kuusisto kertoo.

    Urheilukoirahieroja Johanna Pellin asiakkaista yhä useampi saapuu hoidettavaksi ilman sen kummempia vaivoja – vain hemmoteltavaksi. Vaikkapa syntymäpäivän kunniaksi. Ja nauttia koirat osaavat. Kolmen vartin kestoisen hieronnan lomasta kuuluu syviä huokauksia ja haukotuksia, silmät painuvat rentoutuneina kiinni ja osa jopa nukahtaa kesken kaiken. Palkaksi hieronnasta moni karvaturri tarjoaa suukkoja.

    Niro nousee katsomaan urheilukoirahieroja Johanna Pelliä ja omistajaansa Heini Kuusistoa, kun lonkasta löytyy jumittava lihas. 45 minuutia kestävän hieronnan aikana moni koira vaipuu uneen.Mari Kahila / Yle

    Koirahieronta tekee hyvää koiran, mutta ei välttämättä omistajan lihaksille. Hieronta tehdään lattialla, jossa usein myös omistaja konttaa avustamassa. Monella alkavat hieronnan aikana jalat ja selkä puutua. Pelli vitsaileekin usein ihmisasiakkaille, että seuraavaksi heidän kannattaa varata itselleen hieronta-aika.

    – Moni vastaa, että ensin koirat kuntoon ja sitten vasta mietitään itseään. Usein omistajat kertovat käyneensä aikoja sitten hierojalla, vaikka koira käy säännöllisesti nautiskelemassa.

    Koirien hemmottelut ja elämykset vauhdittavat miljardibisnestä

    Suomalaiset käyttävät koiriinsa vuosittain arviolta 1,2 miljardia euroa. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan jokaiseen koiraan käytetään keskimäärin yli tuhat euroa vuodessa. Lasku pitää sisällään muun muassa päivittäisen ruuan, rokotukset, eläinlääkärikäynnit, lelut ja varusteet.

    Suurelle joukolle koiranomistajia tonni vuodessa ei riitä alkuunkaan. Koiran kanssa harrastaminen nielee monelta jopa satasia kuussa.

    Tätä pidetään sellaisena hassunhauskana, keski-ikäisten naisten harrastuksena. Johanna Tuomi

    Suomessa on 700 000 koiraa, ja yksi niistä asustaa tutkimuspäällikkö Rahkosen kotona. Australiankelpie Bella on koko perheen lemmikki, jonka hemmottelusta perheenjäsenet leikkimielisesti kilpailevat. Bella muutti Rahkosille löytöeläinkodista, joten koiran hankinta vaikutti halvalta idealta.

    – Paino sanalla vaikutti. Heti hankkimisen jälkeen alkoivat kulut juosta. Esimerkiksi nartun leikkaamiseen meni yli 700 euroa.

    Kulutus ei Taloustutkimuksen mukaan näytä hiipumisen merkkejä, päinvastoin. Tutkimuspäällikkö Rahkonen uskoo, ettei suuri osa koiranomistajista ole valmis tinkimään koiran hyvinvoinnista, vaikka perheessä elettäisiin taloudellisesti tiukkaa aikaa.

    Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen perheessä australiankelpi Bellaa hemmotellaan muun muassa lenkeillä luonnossa. "Ihmiset satsaavat omaan hyvinvointiinsa koko ajan enemmän - ei ole siis ihme, että yhä useampi haluaa käyttää rahaa myös koiran hemmotteluun."Pauliina Rahkonen

    Perustarpeiden tyydyttämisen lisäksi nyt ollaan valmiita käyttämään rahaa koirien elämys- ja hemmottelupalveluihin. Niitä on kuitenkin vasta vähän tarjolla. Yritykset eivät ole Rahkosen mukaan vielä heränneet koko ajan kasvavaan kysyntään.

    – Olisin itse valmis maksamaan sata euroa paketista, jossa Bella saisi toteuttaa itseään luonnossa jonkinlaisella temppuradalla ja sen päälle sille tarjoiltaisiin hyvää ruokaa ja hemmottelua, tutkimuspäällikkö Rahkonen maalailee.

    Koirille ostetaan kalliimpaa kuin itselle

    Moni yrittäjä on syvässä unessa. Tätä mieltä on Kennelliiton tytäryhtiön, koiranäyttelypalveluja tarjoavan Showlinkin toimitusjohtaja Johanna Tuomi. Yrittäjät eivät hänen mukaansa selvästikään ymmärrä koiranomistajien ostopotentiaalia.

    Tuomen mukaan on vaikea ymmärtää yrittäjää, joka pitää liikkeensä suljettuna viikonloppuna, jolloin naapuriin saapuu jopa tuhatpäinen koiranäyttely-yleisö. Näin käy ympäri Suomen. Vasta muutamassa kunnassa paikalliset yrittäjät ovat havahtuneet tarjoamaan palvelujaan näyttelyvieraille.

    – Tätä pidetään sellaisena hassunhauskana, keski-ikäisten naisten harrastuksena, jota ei ole syytä ottaa vakavasti. Mutta yrittäjät eivät ymmärrä, kuinka paljon koiranomistajien taskuissa olisi rahaa käytettäväksi. Moni haluaisi shoppailla näyttelyn lomassa, Tuomi toteaa.

    Johanna Tuomen mopsit Fabian, Frida, Pumba ja Caramba saavat nukkua hänen sängyssään. Koirille ostetaan aina laatua. "Sitä vaikka itseltään nipistää, muttei koirilta", Showlinkin toimitusjohtaja Johanna Tuomi toteaa.Johanna Tuomi

    Koirakodeissa moni asia myös kuluu muita koteja nopeammin. Tuomi itse ostaa esimerkiksi uudet tyynyt sänkyyn useamman kerran vuodessa, sillä hän antaa perheen neljän mopsin nukkua kainalossaan.

    Kyllä sitä hullumpaankin voisi käyttää rahansa. Päivi Kapanen

    Tässä on markkinarako, jota yrittäjät eivät osaa Tuomen mukaan vielä hyödyntää. Koiranomistajat tarvitsevat muita useammin uusia mattoja, imureita, sohvia - mutta silti harva yrittäjä saapuu koiraharrastajien pariin markkinoimaan tuotteitaan. Moni valitsee autonkin koiraharrastuksen ehdoilla.

    – Koirille halutaan ostaa laatua. En raaskisi ostaa itselleni kallista fööniä, mutta 150 euron hiustenkuivain mopseille ei tuntunut yhtään liian kalliilta.

    Koirankakkapelosta päästiin yli Jämijärvellä

    350 kilometriä ei ole matka eikä mikään. Kuopiolaiset Päivi Kapanen ja Veera Waarna ajavat monta kertaa vuodessa viikonlopuksi Pohjois-Satakuntaan treenaamaan koirien kanssa. Jämijärvelle koiraharrastajia houkuttelee helppokulkuinen metsämaasto.

    – On Kuopiossakin metsää, mutta se on sellaista risukkoa. Täällä on tasaista maastoa, hienoa sammalikkoa ja upeita pylväspuita. Täällä löytyy loistavat puitteet monen lajin treenaamiseen, Veera Waarna sanoo.

    Veera Waarna käyttää bordercollie Friidaa säännöllisesti koirien fysioterapeutilla ja osteopaatilla. "Treeneissä kulkee paremmin, kuin lihakset ovat auki." Päivi Kapanen ei olisi vuosia sitten uskonut kuinka syvälle koiraharrastukseen voi hurahtaa. "Viimeisin hullutus oli, kun varasin koirille ajan valokuvaajalle!".Mari Kahila / Yle

    Kapasen ja Waarnan bordercolliet Vekku ja Friida pääsevät Jämin maastoissa harjoittelemaan jäljestämistä 40 lajitoverin kanssa. Koirat ja omistajat yöpyvät vuokrattavissa mökeissä, joiden rappusilta pääsee suoraan maastoon. Bensoihin, majoitukseen ja ruokaan kuluu useampia satasia viikonlopussa.

    – Kyllä sitä hullumpaankin voisi käyttää rahansa. Kun koiran kanssa harrastaa, näkee hyvin selvästi sen voivan hyvin. Voi hyvällä omallatunnolla pitää koiraa, kun tietää, että sillä on kaikki ok, Päivi Kapanen toteaa.

    Se, että Jämijärvestä on sukeutunut muutamassa vuodessa koiraharrastajien suosikki, ei ole sattumaa. Vajaan 2 000 asukkaan kunta päätti kolme vuotta sitten ryhtyä houkuttelemaan kuntaan yhä enemmän koiraihmisiä. Poliisin ja tullin virkakoirat ovat harjoitelleet ja kilpailleet Jämin maastoissa jo vuosikausia.

    Koirankakkaa pelätään ihan hirveästi. Jonna Haavisto

    Tällä hetkellä Jämijärvelle arvioidaan saapuvan pari tuhatta koiraharrastajaa vuosittain. Ratkaisevaa onnistumisessa on ollut paikallisten yritysten myötämielisyys koiria kohtaan. He ovat avanneet hotellin, vuokramökkien, ravintoloiden ja liikkeiden ovet myös karvaisille asiakkaille. "Ja tämä ei ole itsestäänselvyys", muistuttaa Jämijärven vapaa-aikasihteeri Jonna Haavisto. Koirat eivät yleensä ole moneen paikkaan tervetulleita.

    – Syy on yksinkertaisesti se, että koirankakkaa pelätään ihan hirveästi. Olen puolustanut koiraharrastajia ja sanonut, että heiltä harvemmin unohtuvat kakkapussit kotiin. Jälkien siivoaminen jää useammin tavallisen sohvanvaltaajakoiran omistajalta.

    Millaisia ajatuksia juttu sinussa herätti? Millaisia rahasummia käytät koiraasi? Miten koiraasi hemmottelet? Kirjoita kommenttisi Keskustele-osioon.

    Porin sataman hiilijunien tärinä sapettaa asukkaita –

    Porin sataman hiilijunien tärinä sapettaa asukkaita – "Talo nitisee ja natisee liitoksistaan kuin maanjäristyksessä"


    Tästä on kyseKivihiiltä Porin satamaan kuljettavien junien määrä on kasvanut.Asukkaat radan läheisyydessä ovat huolissaan hiilijunien taloille aiheuttamasta tärinästä.Liikennevirasto pohtii hiilijunien nopeuden alentamista.Tampereen ja Porin...

    Tästä on kyseKivihiiltä Porin satamaan kuljettavien junien määrä on kasvanut.Asukkaat radan läheisyydessä ovat huolissaan hiilijunien taloille aiheuttamasta tärinästä.Liikennevirasto pohtii hiilijunien nopeuden alentamista.

    Tampereen ja Porin välisellä rautatiellä lisääntynyt hiililiikenne huolestuttaa ratavarren asukkaita. Asukkaiden Liikennevirastolle tekemät valitukset hiilijunien aiheuttamista häiriöistä ovat kasvaneet moninkertaisesti.

    Ulvilalaisen Marianne Kojon talo on aivan radan lähellä. Tontti rajoittuu rautatiehen. Ovelta on nelisenkymmentä askelta kiskoihin.

    – Aika huonosti yhteiselo sujuu. Talo nitisee ja natisee liitoksistaan kuin olisi maanjäristys. Voi vain kuvitella, mitä tärinä tekee kiinteistön rakenteille ja asumismukavuudelle. Ei naurata, Kojo kuvailee hiilijunan aiheuttamaa tärinää.

    Kivihiilijunat ovat laillista terrorismia. Marianne Kojo

    Marianne Kojo on asunut junaradan pielessä vuodesta 1994 lähtien. Rata on alkanut haitata hänen elämäänsä vasta runsas vuosi sitten, kun kiskoilla alkoi kulkea Porin satamaan Tahkoluotoon kivihiiltä kuljettavia normaaleja tavara- ja matkustajajunia raskaampia junia.

    Hänen laskujensa mukaan junia menee tällä hetkellä 5-6 vuorokaudessa, kun alun perin asukkaille oli kerrottu, että määrä olisi yksi päivällä ja yksi yöllä.

    Ratavarren asukkaat ovat suivaantuneet Porin satamaan kulkevien hiilijunien aiheuttamasta tärinästä.Katja Halinen / Yle

    – Kivihiilijunat ovat laillista terrorismia. Vähemmän painoa, vähemmän junia, niin kaikilla säilyy mielenterveys ja talot ehijnä, Kojo sanoo.

    Hiilikuljetukset Porin satamaan lisääntyvät vielä tulevaisuudessa, kun Tahkoluodon uusi hiiliterminaali otetaan käyttöön.

    Rakenteita rikkova tärinätaso ei ole ylittynyt

    Liikennevirasto on mitannut hiilijunien aiheuttamaa tärinää Kokemäen ja Porin välillä 28 rakennuksessa radan lähellä. Ulvilassa neljässä mitatussa asuintalossa häiriöiden suositusarvot ylittyivät kaksinkertaisesti.

    – Jos tärinä ylittää tietyn tason, talon rakenteet voivat kärsiä ja tästä voi syntyä taloudellista vahinkoa. Yhdessäkään mittauksessa tällainen taso ei ole ylittynyt, sanoo melu- ja tärinäasiantuntija Erkki Poikolainen Liikennevirastosta.

    Liikennevirastossa on kuitenkin ymmärretty radan läheisyydessä asuvien huoli. Virasto pohtii, että johonkin kohtaan rataa asetetaan nopeusrajoitus ja tämän jälkeen tehdään uusia tärinämittauksia.

    Pori sai valtiolta luvan kilpailuttaa Helsingin-lennot

    Pori sai valtiolta luvan kilpailuttaa Helsingin-lennot


    Tästä on kysePori on saanut luvan kilpailuttaa Helsingin ja Porin välisen lentoreitin.Reitille etsitään toimijaa, joka lentäisi Porin kaupungin maksamalla tuella.Lentoreitti ei ole pysynyt toiminnassa markkinaehtoiselta pohjalta.Porin kaupunki on...

    Tästä on kysePori on saanut luvan kilpailuttaa Helsingin ja Porin välisen lentoreitin.Reitille etsitään toimijaa, joka lentäisi Porin kaupungin maksamalla tuella.Lentoreitti ei ole pysynyt toiminnassa markkinaehtoiselta pohjalta.

    Porin kaupunki on saanut Liikennevirastolta luvan kilpailuttaa Porin ja Helsingin väliset lennot.

    Lupa julkisen palvelun velvoitteen mukaisille lennoille on annettu aikavälille 1.8.2019–23.12.2022. Kaupunki onkin nyt alkanut etsiä sopivaa lentoyhtiötä reitille.

    Tavoitteena on löytää sellainen lentoyhtiö, joka ei mene konkurssiin tai luovu leikistä kesken. Kilpailutuksen hinta ei ole vielä tiedossa vaan riippuu saatavista tarjouksista.

    Vaikea reitti

    Porin ja Helsingin väliset lennot loppuivat toukokuussa, kun lentoyhtiö Nextjet meni konkurssiin.

    Nextjet ehti lentää reittiä vain runsaan vuoden ajan. Sitä ennen reittiä on lentänyt viime vuosina useita eri yhtiöitä, mutta kestävää markkinaehtoista tai edes kaupungin markkinointituella toimivaa ratkaisua ei ole löytynyt.

    Lentokenttä pelissä

    Kotimaisen reittiyhteyden avaaminen on tärkeää Porin kaupungille, koska lentokenttiä ylläpitävä Finavia maksaa kustannukset vain sellaisten lentokenttien osalta, joilla on säännöllistä kotimaista lentoreittiliikennettä.

    Lentokentän ylläpidon loppuminen tulisi Porin kaupungille kalliiksi. Kenttää käyttää muun muassa kaupungille tärkeä ilmailuopisto. Jos Finavia ei maksa kentän kustannuksia, kaupunki joutuu itse kaivamaan kuvettaan.

    Jo nyt reittiliikenteen loppumisesta on tullut kaupungille 50 000 euron kuukausittaiset kustannukset. Pori maksaa tukea Suomen Ilmailuopistolle.

    Hotelli ja tornitaloja? Isokarhun kauppakeskukseen kaavaillaan radikaaleja muutoksia Porissa

    Hotelli ja tornitaloja? Isokarhun kauppakeskukseen kaavaillaan radikaaleja muutoksia Porissa


    Porin kävelykadun varrella olevaan Isokarhun kauppakeskukseen suunnitellaan suuria muutoksia. Kauppakeskuksen omistavan Cityconin liiketoimintajohtaja Mari Laaksonen sanoo syyksi sen, että Puuvillan kauppakeskus on vähentänyt viime vuosina Porin...

    Porin kävelykadun varrella olevaan Isokarhun kauppakeskukseen suunnitellaan suuria muutoksia. Kauppakeskuksen omistavan Cityconin liiketoimintajohtaja Mari Laaksonen sanoo syyksi sen, että Puuvillan kauppakeskus on vähentänyt viime vuosina Porin ydinkeskustan kaupallista vetovoimaa.

    Kauppakeskuksen muutostarvetta aiheuttaa myös kuluttajien kasvava siirtyminen verkkokauppaan etenkin muotialalla.

    Kauppakeskuksilla eri asiakkaat Porissa

    Cityconin havaintojen mukaan Porissa kauppakeskukset eivät ole vahvistaneet toisiaan kuten on tapahtunut muualla. Puuvillan ja Isokarhun välimatka on vajaa kilometri, mutta Puuvillassa asioivat eivät välttämättä käy samalla kertaa keskustassa.

    – Esimerkiksi Tampereella toisen kauppakeskuksen tulo naapuriin lisäsi synergiaa, ihmiset asioivat molemmissa. Porissa on käynyt toisinpäin, sanoo liiketoimintajohtaja Laaksonen.

    Alustavien suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa liiketilat keskitettäisiiin Isokarhun ensimmäiseen kerrokseen. Vähittäiskaupan rinnalle halutaan julkisia palveluja sekä lisää kahviloita ja ravintoloita.

    – Ihmiset haluavat edelleen tavata toisiaan. Myös terveyden ja hyvinvoinnin palvelut ovat kasvussa.

    Tornitaloidea on esitetty Porin kaupungille

    Hotelli- ja hostellitarvetta kartoitetaan Isokarhun kauppakeskuksen ylempiin kerroksiin. Pysäköintikerroksen päälle puolestaan voitaisiin rakentaa asuntoja.

    Isokarhun pysäköintialueen päällä voi olla tulevaisuudessa tornitaloja.Juuso Kuusisto / Yle

    – Tornitaloja on esitetty ideatasolla kaupungille, ja meidän ajatuksemme tuntuvat sopivan kokonaisideaan siitä, mitä kaupungissa ajatellaan korkeasta rakentamisesta, kertoo liiketoimintajohtaja Mari Laaksonen.

    Isokarhuun kaavaillut tornitalot vaativat toteutuakseen vielä kaavallisia muutoksia. Cityconin suunnitelmat tarkentuvat ensi vuoden aikana.

    Kauppakeskuksen muutostarpeista kertoi ensimmäisenä Iltalehti.