Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Luvian suuri kalankasvattamolaitos sai luvan – verkkoaltaat avomerelle

    Luvian suuri kalankasvattamolaitos sai luvan – verkkoaltaat avomerelle


    Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Offshore Fish Finland Oy:lle määräaikaisen luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa ja verkkoaltaiden pitämiseen meressä Eurajoen merialueella Luvian edustalla. Lupa antaa mahdollisuuden myös...

    Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Offshore Fish Finland Oy:lle määräaikaisen luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa ja verkkoaltaiden pitämiseen meressä Eurajoen merialueella Luvian edustalla.

    Lupa antaa mahdollisuuden myös kalojen talvisäilytykseen Iso-Lampoorin niemen edustalla eli varsin lähellä asutusta. Erityisesti tämä on aiheuttanut kiivasta vastustusta paikallisten asukkaiden ja mökkiläisten keskuudessa.

    Lupa on voimassa 31. 12. 2029 saakka.

    Aluehallintoviraston tiedotteen mukaan lupa rajoittaa toiminnassa käytettävän rehun ravinnesisältöä noin kolmanneksen pienemmäksi kuin mitä hakemuksessa esitettiin. Myös verkkoaltaiden sallittu enimmäispinta-ala on hakemuksessa esitettyä pienempi.

    Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 10 000 neliömetriä.

    Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat 2 800 kiloa fosforia ja 27 000 kiloa typpeä vuodessa. Ravinteista suuri osa sitoutuu kaloihin.

    Ajokorttiuudistus ruuhkautti kesäkuun ajokokeet:

    Ajokorttiuudistus ruuhkautti kesäkuun ajokokeet: "Pelko kokeen vaikeutumisesta on turha"


    Vanhanmalliseen henkilöautokortin ajokokeeseen on tällä hetkellä lähes mahdoton päästä. Yksittäisiä aikoja voi vielä löytyä, mutta kesäkuun kalenteri on täyttynyt järjestään ympäri maata. Kun tieto lakimuutoksesta tuli, pistivät...

    Vanhanmalliseen henkilöautokortin ajokokeeseen on tällä hetkellä lähes mahdoton päästä. Yksittäisiä aikoja voi vielä löytyä, mutta kesäkuun kalenteri on täyttynyt järjestään ympäri maata.

    Kun tieto lakimuutoksesta tuli, pistivät kesäkuun loppuun mennessä 18 vuotta täyttävät autokoululaiset vauhtia opintoihinsa. Taustalla on pelko siitä, että ajokoe vaikeutuu.

    – Käsitys on, että tutkinto vaikeutuu. Ajoaikaa tulee 15 minuuttia lisää, mutta tiedossa ei ole, mitä siihen sisältyy, Porin liikenneopiston ajo-opettaja Seppo Tuumi toteaa.

    Maantieajo mukaan kokeeseen

    Päätös ajokorttiuudistuksesta tuli niin nopeasti, että tieto sen sisällöstä ei ole tavoittanut kaikkia. Trafin yksikönpäällikkö Marko Rajamäki uskoo autokoulujen kannustaneen siksi oppilaitaan suorittamaan kortin nopeasti.

    – Pelko kokeen vaikeutumisesta on turha, hän vakuuttaa.

    Kentältä esitetyt arviot siitä, että liikenneympyröitä hinksutetaan jatkossa kahdeksatta kertaa ympäri ja kaikenlaisia nippeleitä testataan, ovat Rajamäen mukaan vääriä.

    Jos oppilas on saanut hyvän opetuksen, ei tutkinnon pitäisi tuottaa ongelmia jatkossakaan. Marko Rajamäki

    On totta, että uudessa kokeessa mitataan ajotaitoja monipuolisemmin, mutta käytännössä vartin lisäaika on tarkoitus käyttää maantieajossa.

    – Ennen on ajettu kylillä, missä nopeusrajoitus on 40–60 km/t. Jatkossa halutaan viedä oppilaat myös maantieajoon, jossa nopeus on vähintään 80 km/t. Näin ajoa voidaan tarkkailla monipuolisemmin erilaisissa ympäristöissä, Rajamäki toteaa.

    Monipuolisuus on hänen mukaansa avainsana muutenkin. Nykyisen kokeen arviointi on ollut virheperusteista. Heinäkuusta alkaen arvio tehdään kokonaisuudesta.

    – Koe vain muuttaa muotoaan. Jos oppilas on saanut hyvän opetuksen, ei tutkinnon pitäisi tuottaa ongelmia jatkossakaan.

    Riittääkö kymmenen tuntia opetusta?

    Ajokorttiuudistus ei muuta vain ajokoetta. Se muuttaa koko ajo-opetuksen sisällön. Pakollisten ajotuntien määrä lähes puolittuu. Oppilaiden pitää viettää auton ratissa jatkossa vain kymmenen tuntia. Ajo-opettaja Seppo Tuumi ei usko tämän riittävän kaikille.

    – Opetus räätälöidään jatkossa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ihan varmasti joku tarvitsee opetusta enemmän kuin kymmenen tuntia.

    Ajokokeeseen voi kuitenkin mennä jo kymmenen ajotunnin jälkeen. Tuumia huolettaa tämän vaikutukset liikenneturvallisuuteen.

    – Pelkään, että liikennevahingot lisääntyvät, kun nuoret eivät enää saa sellaista opetusta kuin ennen. Muut ajo-opettajat, joiden kanssa olen jutellut, pelkäävät samaa.

    Kortin hinta voi tippua

    Hyvä puoli ajokorttiuudistuksessa on, että ajokortin voi saada jatkossa aiempaa halvemmalla – jos ei tarvitse ylimääräisiä ajo- tai teoriatunteja. Pakollisia teoriatunteja on listoilla enää neljä. Jos oppilas kokee tarvitsevansa lisää, hän voi ostaa niitä autokoululta tai hankkia tiedot itse.

    Uskoisin, että osalla oppilaista hinta laskee, osalla nousee. Seppo Tuumi

    Ajokortin hintaan pitää kuitenkin laskea mukaan uudistuksen jälkeen myös riskientunnistamiskoulutus, käytännössä esimerkiksi liukkaalla ja pimeällä ajo. Ne on laskutettu tähän mennessä vasta ajokokemuksen kartuttua niin sanotussa kakkosvaiheessa.

    Myös uusi ajokoe maksaa hieman aiempaa enemmän. Vielä on siis vaikea sanoa, millaiseksi uuden ajokortin hinta keskimäärin muodostuu.

    – Uskoisin, että osalla oppilaista hinta laskee, osalla nousee, Seppo Tuumi arvelee.

    Siirtymävaihe käynnistyy

    Ne, jotka ovat jo autokoulussa, mutta eivät ehdi suorittaa vanhanmallista ajokorttia kesäkuun loppuun mennessä, saavat käyttöönsä kahden kuukauden siirtymäajan. He voivat siis valita, koska haluavat suorittaa riskientunnistamiskoulutuksensa.

    – He voivat hoitaa sen joko ennen ajokoetta tai vanhaan tyyliin vasta syventävässä vaiheessa, jos haluavat, Marko Rajamäki kertoo.

    Heinäkuussa autokoulunsa aloittavilla valinnanvaraa ei enää ole.

    Apetit investoi lähes 10 miljoonaa euroa Säkylän tehtaaseen – tulossa uusi pihvi- ja pyörykkälinja

    Apetit investoi lähes 10 miljoonaa euroa Säkylän tehtaaseen – tulossa uusi pihvi- ja pyörykkälinja


    Apetit investoi 9,7 miljoonaa euroa Säkylän tehtaaseen. Tehtaalle tulee uusi pihvi- ja pyörykkälinja, joka kaksinkertaistaa tuotantokapasiteetin. Uudella tuotantolinjalla tullaan valmistamaan muun muassa kasvis- ja kalapohjaisia pihvejä ja...

    Apetit investoi 9,7 miljoonaa euroa Säkylän tehtaaseen. Tehtaalle tulee uusi pihvi- ja pyörykkälinja, joka kaksinkertaistaa tuotantokapasiteetin.

    Uudella tuotantolinjalla tullaan valmistamaan muun muassa kasvis- ja kalapohjaisia pihvejä ja pyöryköitä. Linjan rakentaminen alkaa elokuussa ja tuotannon arvioidaan käynnistyvän kesäkuussa 2019.

    – Pihvit ja pyörykät ovat jo muutaman vuoden olleet yksi Apetitin voimakkaimmin kasvavista tuoteryhmistä, vuosikasvun ollessa keskimäärin noin 20 prosenttia, sanoo Apetitin toimitusjohtaja Juha Vanhainen.

    Ydinjätteen loppusijoituskoe alkaa Olkiluodossa – katso videolta, millaisiin reikiin täytetyt ydinjätekapselit on tarkoitus haudata

    Ydinjätteen loppusijoituskoe alkaa Olkiluodossa – katso videolta, millaisiin reikiin täytetyt ydinjätekapselit on tarkoitus haudata


    Eurajoen Olkiluodossa aloitetaan juhannuksen jälkeen merkittävä koe, kun ydinjätteen loppusijoitusta ryhdytään testaamaan. Yle Uutiset pääsi seuraamaan, miltä yli 400 metrin syvyydessä sijaitseva Onkalo-koealue näyttää, ennen kuin se...

    Eurajoen Olkiluodossa aloitetaan juhannuksen jälkeen merkittävä koe, kun ydinjätteen loppusijoitusta ryhdytään testaamaan.

    Yle Uutiset pääsi seuraamaan, miltä yli 400 metrin syvyydessä sijaitseva Onkalo-koealue näyttää, ennen kuin se täytetään kokonaan bentoniittisavella.

    Kokeella selvitetään, voidaanko ydinjätteen loppusijoitus tehdä loppusijoitusyhtiö Posivan suunnittelemalla tavalla. Testejä on tähän mennessä tehty yksittäisillä järjestelmillä, mutta nyt testataan kaikkia järjestelmiä yhdessä.

    Jari Pelkonen / Yle

    Posivan mukaan loppusijoituksen pitäisi toimia ainakin teoriassa. Tällä testillä loppusijoitusprosessin tekninen toimivuus testataan myös käytännössä.

    – On tässä vuosia jo tätäkin valmisteltu. Voisi sanoa, että tässä on kehitys- ja tutkimustoiminnan kehityskaaren yksi pää. On tämä iso asia, sanoo Posivan kehitysjohtaja Tiina Jalonen.

    Eurajoen maaperään louhittuun koetunneliin on tehty loppusijoituskoetta varten reikä, jonne lasketaan kuparinen kapseli.

    Loppusijoituskokeessa kapseliin laitetaan lämpövastuksia, jotka kuumennetaan 100 asteeseen. Varsinaisessa loppusijoituksessa kapseli täytetään käytetyllä ydinpolttoaineella eli ydinjätteellä.

    Lämpövastuksia käytetään, koska kapseleihin myöhemmin säilöttävä käytetty ydinpolttoaine on kuumaa.

    Loppusijoituskapseli on noin viisi metriä korkea ja noin 1,5 metriä leveä.

    500 anturia tarkkailee tunnelia

    Sekä koereikä että -tunneli täytetään tiiviisti bentoniittisavella. Tunnelin suu suljetaan lopuksi teräsbetonista tehdyllä tulpalla.

    Posivan mukaan käytetty ydinpolttoaine on tarkoitus pakata loppusijoituskapseleihin kapselointilaitoksessa. Kapseloinnin jälkeen kapselit kuljetetaan hissillä maanalaisiin loppusijoitustiloihin.

    Koetunnelissa ja -reiässä on noin 500 anturia, jotka tarkkailevat koetunnelia ja -reikää. Alkuvaiheen testi kestää syksyyn asti, minkä jälkeen se jatkuu seurantatestinä niin kauan kuin anturit toimivat.

    – Me seuraamme miten lämpötilat menevät, miten savi paisuu, miten vesi virtaa ja sitten vertaamme näitä tuloksia niihin laskelmiin, joita olemme vuosien saatossa tehneet, sanoo toimitusjohtaja Janne Mokka.

    Ydinjätteen loppusijoituskoetta on suunniteltu vuodesta 2016 lähtien. Posiva aloitti Onkalon rakentamisen vuonna 2004.

    Posiva kertoo, että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen on määrä alkaa 2020-luvulla ja loppusijoittaminen jatkuu liki sata vuotta. Yhteensä loppusijoituslaitokseen sijoitetaan noin 3000 ydinjätekapselia.

    Lisää aiheesta:

    Posiva sai luvan rakentaa ydinjäteluolan – ehtoja piisaa

    Posiva: Olkiluoto ei ole vieläkään vaihtoehto Fennovoiman ydinjätteille

    Posiva ja Fennovoima sopimukseen – ydinjätteen loppusijoitus silti edelleen auki

    Fortumin putkisuunnitelmat poikivat kansalaisliikkeen Meri-Porissa:

    Fortumin putkisuunnitelmat poikivat kansalaisliikkeen Meri-Porissa: "On saatava valtakunnallinen haloo" – Reposaareen vaaditaan Porin kaupungin tuki


    Fortumin suunnitelmat rakentaa tuhkajalostamon poistovesiputki Karhuluodon edustalle Meri-Poriin on saanut kansalaiset liikkeelle. Reposaari-yhdistys järjesti torstaina alkuillasta kokouksen, jossa keskusteltiin putkisuunnitelman...

    Fortumin suunnitelmat rakentaa tuhkajalostamon poistovesiputki Karhuluodon edustalle Meri-Poriin on saanut kansalaiset liikkeelle.

    Reposaari-yhdistys järjesti torstaina alkuillasta kokouksen, jossa keskusteltiin putkisuunnitelman ympäristövaikutuksista. Muutaman vuoden vireillä ollut asia on saanut massat liikkeelle – Reposaaren koululla järjestettyyn tilaisuuteen oli kerääntynyt arviolta 120 ihmistä.

    Ainoa tavoite on kotivesien suojelu. Jyrki Kangas

    Reposaaren torstai-illassa aloitettiin kansalaisliikkeen perustamine lähivesien suojelemiseksi ja Fortumin poistoputkisuunnitelman pysäyttämiseksi. Hankkeen esittelijänä toimi Pori Jazzin entinen toimitusjohtaja Jyrki Kangas, joka sai ehdotuksestaan runsaat aplodit.

    Kokouksessa perustettiin lopulta toimikunta, joka aloittaa virallisen kansalaisliikkeen perustamisen.

    "Kansalaisliikkeeseen saatava muitakin porilaisia"

    Kansalaisliikkeen perustamista pidettiin hyvänä asiana. Paikalla olleiden mielestä on ensisijaisen tärkeää vakuuttaa sekä Porin kaupunki että muualla kuin Meri-Porissa asuvat porilaiset.

    – Kansalaisliikkeen tärkein tehtävä on mielestäni osoittaa Porin kaupungille, että suljettu järjestelmä tarvitaan, sanoi asianajaja Jouni Lehtimäki, joka on ollut mukana hankkeeseen liittyvissä valitusprosesseissa.

    Kokouksen sihteerinä toiminut Marja Tomberg painotti, että on tärkeää saada kansalaisliikkeeseen aktiiveiksi porilaisia joka alueelta.

    – Nyt meidän yyteriläistenkin pitää aktivoitua.

    Fortumin tuhkanjalostamo on Porin Mäntyluodossa.Katja Halinen / YleEnsimmäinen ympäristölupa kumottiin

    Fortumin Meri-Porin tuhkajalostamon päästöputki tulisi suunnitelmien mukaan Karhuluodon edustalle, noin puolitoista kilometriä rannasta. Aiemman suunnitelman mukaan putki olisi laskenut päästövedet suoraan Porin satama-altaaseen. Projektin johtaja Ville Yrjänä Fortumilta kertoi toukokuussa, että uusi sijainti päätettiin viranomaisilta ja asukkailta saadun palautteen perusteella.

    Meri-Porin asukkaat ovat olleet huolissaan jäteveden ympäristövaikutuksista mereen. Fortumin mukaan huoli on turha.

    – Käytännössä poistovesi sisältää vain pienen määrän suoloja, ja esimerkiksi raskasmetallit pestään lopputuotteesta pois, Ville Yrjänä sanoi Ylen haastattelussa toukokuussa.

    Poistovesiputken suunniteltu sijainti on Karhuluodon edustalla, noin 1,5 kilometriä rannasta. Meren syvyys putken paikalla on Reposaari-yhdistyksen mukaan 5-7 metriä.Fortum

    Fortum on hakenut aluehallintovirastolta uutta ympäristölupaa. Vuosi sitten keväällä myönnetty lupa kumottiin myöhemmin Vaasan hallinto-oikeudessa. Pitkän valitusprosessin välttämiseksi Fortum päätti hakea kokonaan uutta lupaa.

    Torstaina perustettu kansalaisliike aikoo seuraavaksi kysyä Porin kaupunginjohtajalta ja kaupunginhallitukselta heidän kantaansa Fortumin putkisuunnitelmaan. Kansalaisliike tiedustelee myös, onko kaupunki valmis kannattamaan liikkeen toimintaa Fortumin suunnitelman torjumiseksi.

    Lue lisää:

    Meri-Porin asukkaat vastustavat Fortumin tuhkajalostamon poistoputkea – kansalaiskokous kutsuttu koolle Reposaareen

    Fortum ehdottaa Porin tuhkanjalostamon poistoputkelle uutta sijaintia – poistovedet päästettäisiin Karhuluodon edustalle

    Ympäristöluvan kumoaminen viivästyttää Porin tuhkanjalostamon käyttöönottoa

    Kuka pitäisi huolta villikissoista? Voit auttaa niitä loukuttamalla – katso videolta, miten se onnistuu

    Kuka pitäisi huolta villikissoista? Voit auttaa niitä loukuttamalla – katso videolta, miten se onnistuu


    Vapaana seikkaileva leikkaamaton kolli voi saada kesän aikana helposti kymmeniä jälkeläisiä, jos lähistöltä löytyy seuralaisia. Luontoon syntyvistä pennuista ei huolehdi niiden kasvaessa kukaan. Jos nurkissa pyöri keväällä pari villikissaa,...

    Vapaana seikkaileva leikkaamaton kolli voi saada kesän aikana helposti kymmeniä jälkeläisiä, jos lähistöltä löytyy seuralaisia. Luontoon syntyvistä pennuista ei huolehdi niiden kasvaessa kukaan.

    Jos nurkissa pyöri keväällä pari villikissaa, voi niitä kesän lopussa olla moninkertainen määrä. Ongelma vain kasvaa, kun pennut muutaman kuukauden kuluttua ovat itsekin lisääntymisiässä.

    Tällaiset villikissojen populaatiot pitävät vapaaehtoiset eläinsuojelutyöntekijät kiireisinä. Pelkästään Kiikoisten löytöeläinpalvelu loukuttaa yrittäjä Mira Ekholm-Martikaisen mukaan joka kesä noin 150 kissaa.

    Tänä kesänä hän on jo levittänyt yhdessä vapaaehtoisten kanssa loukkuja pitkin Satakuntaa ja Pirkanmaata. Muutama kissa on loukkuihin mennytkin. Toisaalta kissat ovat valppaita eläimiä, eikä niitä noin vain huijata häkkiin.

    Villikissankin voi kesyttää

    Kissojen loukuttaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Jo vuosia vapaaehtoisena mukana ollut Jaana Sundberg kertoo yrittäneensä loukuttaa yhtä narttukissaa kolmen vuoden ajan. Se ei mennyt loukkuun millään, kun vieressä pyöri naapurin kollikissoja. Vasta kun hän sai luvan kollienkin loukuttamiseen, oli narttu valmis alistumaan kohtaloonsa.

    Minulta on kysytty, kuolevatko kissat heti, kun loukku napsahtaa Jaana Sundberg

    Loukutetun kissan kohtalo ei ole niin julma kuin moni luulee.

    – Minulta on kysytty, kuolevatko kissat heti, kun loukku napsahtaa, Sundberg kertoo kohtaamistaan väärinkäsityksistä.

    Todellisuudessahan loukun tarkoitus ei ole vahingoittaa kissaa. Turvallisessa loukussa kissa menee häkkiin ruuan houkuttelemana ja ovi napsahtaa kiinni sen selän takana.

    Eläinsuojeluyhdistykset ottavat vastaan loukutettuja kissoja ja pyrkivät löytämään niille omat kodit. Lähtökohtaisesti vain vakavasti sairaat kissat lopetetaan.

    Kissa oppi nopeasti luottamaan, kun se sai ruokaa. Jaana Sundberg

    Aina villikissoille ei kuitenkaan löydy ottajia. Moni pelkää niiden kesyttämisen olevan mahdotonta. Sundbergin kokemuksen mukaan pelko osoittautuu usein turhaksi.

    – Itse loukutin kerran 18 kissaa yhdestä populaatiosta ja jätin yhden niistä kotiin. Se oli helppo kesyttää. Kissa oppi nopeasti luottamaan, kun se sai ruokaa.

    Populaatio kasvaa piharakennuksessa

    Hyvällä tuurilla kissan voi saada loukkuun puolessa tunnissa. Niin kävi tänä kesänä vanhan maatilan pihapiirissä Satakunnassa. Ruoka houkutteli joukon nälkäisiä kissoja paikalle hetkessä. Rohkeimmat eivät arkailleet häkkiä vaan menivät sisään epäröimättä.

    Kyseisessä paikassa kissoja on tarkoitus loukuttaa tänä kesänä noin kaksikymmentä. Tarkka määrä ei ole tiedossa, sillä osalla kissoista on pentuja jossain piilossa. Nämä emokissat on vapautettava loukuista, jotta pennut eivät näänny nälkään.

    Kissat ovat löytäneet itselleen suojapaikan maatilan piharakennuksesta.

    Tyhjilleen jääneen maatilan navettarakennuksessa asuu parikymmentä kissaa.Päivi Meritähti / Yle

    Perikunta kutsui Kiikoisten löytöeläinpalvelun apuun, kun tilalla käyneet sukulaiset huomasivat tilanteen. He alkoivat käydä ruokkimassa kissoja, mutta totesivat urakan mahdottomaksi.

    – Me päätimme jatkaa ruokkimista jonkin aikaa, jotta saamme kerättyä kissojen luottamusta. Käymme pitkin kesää loukuttamassa niitä ja odotamme, koska pennut tulevat esiin, Mira Ekholm-Martikainen kertoo.

    Mielipiteitä puolesta ja vastaan

    Kissoja ei saa ilman lupaa loukuttaa toisen pihasta. Omaan pihaan loukun voi laittaa, mutta silloinkin naapurille kannattaa ilmoittaa, että pitää kissansa sisällä, jos ei halua sen päätyvän löytöeläintaloon.

    Varaudu silti mahdolliseen eripuraan, sillä loukutus herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan.

    – Osa ihmisistä on sitä mieltä, että kissan tulee saada kulkea vapaana ja siitä häiriintyvät valittavat turhasta. He ovat usein myös raivostuneita siitä, jos joku toimittaa heidän kissansa löytöeläintaloon, Mira Ekholm-Martikainen kertoo.

    Eläinsuojelun näkökulmasta ainakin kissat, jotka vaikuttavat siltä, että niistä ei kukaan huolehdi, kannattaa poimia talteen.

    Alkuun pääsee auttamalla yhtä kissaa

    Sari Raiskion vapaaehtoisinnostus alkoi kolme vuotta sitten, kun hän loukutti omassa pihassaan pyörineen villikissan. Loukun hän sai lainaan paikalliselta eläinsuojeluyhdistykseltä.

    Sen jälkeen hän on ajanut omalla kustannuksella satoja kilometrejä kahden maakunnan välillä pelastaen kissoja toinen toisensa jälkeen. Vapaaehtoistyöstä ei saa palkkaa eikä kulukorvauksia, mutta hyvää mieltä sitäkin enemmän.

    Meidän avullamme kissa pääsi kärsimyksistään. Minttu Kuokkanen

    Joskus pelastusoperaation jälkeen mieli on silti maassa. Sari Raiskio ja Minttu Kuokkanen kävivät kerran yhdessä pyydystämässä kissaa, jonka omat voimat eivät enää riittäneet.

    Kissa oli niin vakavasti loukkaantunut, että naisten piti kontata hakemaan se rakennuksen pohjasokkelista haavin kanssa.

    – Siitä tuli ahdistava tunne. Päällimmäisenä jäi silti mieleen, että meidän avullamme kissa pääsi kärsimyksistään, Kuokkanen toteaa.

    Molemmat naiset tekevät työtä Kiikoisten löytöeläinpalvelun vapaaehtoisina.

    Jokainen voi tarjota apuaan oman alueen löytöeläintalolle tai eläinsuojeluyhdistykselle. Ne lainaavat loukkuja myös yksityiseen käyttöön, jos yhden kissan pelastaminen kotinurkilta tuntuu aloittelijasta luontevimmalta.

    Näin loukutus onnistuu

    Loukutus on käytännössä aika helppoa.

    Loukku, eli yhdeltä reunalta avoin häkki, kannattaa asettaa säältä suojaisaan paikkaan. Jos lähellä ei ole katosta tai esimeriksi puun tarjoamaa suojaa, voi loukun päälle laittaa vaikka läpinäkyvän pleksin. Silloin kissa ei kastu sateellakaan.

    Umpinaista suojaa häkin ympärille ei kannata rakentaa, sillä se voi saada kissan epäröimään. Se ei helposti mene suljettuun tilaan.

    Jos pystyt hakemaan kissan loukusta nopeasti, ei suojalle ole tarvetta. Joka tapauksessa loukku pitäisi suositusten mukaan tarkastaa vähintään muutaman tunnin välein, jottei loukkuun jäänyt kissa ahdistu liikaa.

    Kun kissa astuu loukun perällä olevan metallilevyn päälle, napsahtaa luukku sen selän takana kiinni. Kuvassa oleva loukku on suljettu, jotta emokissa ei mene sinne vahingossa.Päivi Meritähti / Yle

    Kissan saa loukkuun helpoiten laittamalla loukun perälle voimakkaasti tuoksuvaa ruokaa. Nälkäinen kissa ei kiinnitä huomiota läpinäkyvään häkkiin, kun ruuan tuoksu houkuttelee riittävästi. Kun kissa astuu ruuan luona olevan levyn päälle, napsahtaa loukku kiinni sen selän takana.

    Ennen loukutusta kannattaa sopia, vietkö kissan löytöeläintaloon vai suoraan eläinsuojeluyhdistykselle. Löytöeläimet etsivät mahdollista omistajaansa 15 vuorokauden ajan. Jos kukaan ei kysele niitä, voivat ne muuttaa odotusajan jälkeen uuteen kotiin.

    Olkiluoto 3:n aikataulu viivästyy jälleen – sähköntuotanto alkaa neljä kuukautta aiottua myöhemmin

    Olkiluoto 3:n aikataulu viivästyy jälleen – sähköntuotanto alkaa neljä kuukautta aiottua myöhemmin


    Ydinvoimala Teollisuuden Voiman Olkiluoto3 -reaktori alkaa tuottaa sähköä säännöllisesti syyskuussa 2019. Aiemman aikataulun mukaan sähköntuotannon oli määrä alkaa toukokuussa 2019. Tuotannon aloitus myöhästyy siis nelisen kuukautta. Syynä...

    Ydinvoimala Teollisuuden Voiman Olkiluoto3 -reaktori alkaa tuottaa sähköä säännöllisesti syyskuussa 2019.

    Aiemman aikataulun mukaan sähköntuotannon oli määrä alkaa toukokuussa 2019. Tuotannon aloitus myöhästyy siis nelisen kuukautta. Syynä ovat viivästyneet kuumakokeet ja käyttöönottotestit.

    Suunnitelmien mukaisesti sähköverkkoon oli tarkoitus liittyä tämän vuoden joulukuussa. Nyt valtakunnan verkkoon on tarkoitus liittyä toukokuussa 2019.

    Putkistotärinä korjataan

    OL3-reaktoria on testattu pitkään. Kuumakokeet valmistuivat 50 päivää aikataulusta jäljessä. Aiemmin ongelmana oli paineistimen ja primääripiirin yhdyslinjan putken värinä, joka korjataan ennen polttoaineen latausta. Polttoaine on tarkoitus asentaa reaktoriin ensi vuoden tammikuussa.

    Vielä huhtikuussa TVO sanoi, että sähköntuotanto alkaisi suunnitellusti. Kokonaisuudessaan Olkiluoto 3 on lähes 10 vuotta aiotusta aikataulusta jäljessä.

    Lue lisää:

    Olkiluoto 3:n kuumakokeet onnistuivat – putkistotärinää tutkitaan yhä

    TVO tyynnyttelee uutisointia: "Olkiluoto 3:n kaupallisen tuotannon on tarkoitus alkaa suunnitellusti"

    Hallitus hyväksyi laivaliikenteen automaatiota helpottavan lakimuutoksen – etäohjattavat laivat testimerelle heinäkuussa

    Hallitus hyväksyi laivaliikenteen automaatiota helpottavan lakimuutoksen – etäohjattavat laivat testimerelle heinäkuussa


    Lakimuutos laivaliikenteen automaation helpottamiseksi on hyväksytty. Alusten vähimmäismiehitysvaatimuksista ja vahdinpidosta voidaan jatkossa poiketa määräaikaisesti, jos sillä edistetään ja kokeillaan uusia teknisiä innovaatioita. Eurajoen...

    Lakimuutos laivaliikenteen automaation helpottamiseksi on hyväksytty.

    Alusten vähimmäismiehitysvaatimuksista ja vahdinpidosta voidaan jatkossa poiketa määräaikaisesti, jos sillä edistetään ja kokeillaan uusia teknisiä innovaatioita.

    Eurajoen edustalla testimeri

    Kokeiluja saa tehdä erikseen määrätyillä alueilla ja reiteillä. Kokeilulupa myönnetään jokaiseen kokeiluun erikseen enintään kahdeksi vuodeksi. Etäohjattuja laivoja alkaa testata esimerkiksi Rolls-Royce Eurajoen edustalla Jaakonmerellä.

    Heinäkuun alussa voimaan astuvan lakimuutoksen ansiosta Suomen mahdollisuudet olla meriliikenteen digitalisaation edelläkävijä parantuvat.

    Lue lisää:

    Ensimmäinen lähes itseohjautuva laiva voi seilata testimerellä jo kesällä – miehittämättömien alusten kokeilu vaatii vielä lakimuutoksen

    Suomi kyntää itseohjautuvan meriliikenteen kärkimaana – Rolls-Roycen Turun yksikössä ollaan vuosia muita edellä

    Synnytystupa tarjoaa välivaihtoehdon kotisynnytykselle − videotykiltä voi heijastaa perheen toivomana vaikka luontokuvia tai meren kohinaa

    Synnytystupa tarjoaa välivaihtoehdon kotisynnytykselle − videotykiltä voi heijastaa perheen toivomana vaikka luontokuvia tai meren kohinaa


    Tästä on kyseSynnytystuvalla halutaan tarjota vaihtoehto kotisynnytykselleSynnytystupa on tarkoitettu matalan riskin synnyttäjilleSatakunnan keskussairaalan synnytystupa otetaan käyttöön elokuun loppuun mennessäSatakunnan keskussairaalassa on...

    Tästä on kyseSynnytystuvalla halutaan tarjota vaihtoehto kotisynnytykselleSynnytystupa on tarkoitettu matalan riskin synnyttäjilleSatakunnan keskussairaalan synnytystupa otetaan käyttöön elokuun loppuun mennessä

    Satakunnan keskussairaalassa on parhaillaan käynnissä uudenlaisen synnytyssalin, ”synnytystuvan”, kehittäminen.

    Synnytystupa on synnytyssali, joka on tarkoitettu matalan riskin synnyttäjille. Tällaisilla synnyttäjillä on mennyt raskausaika hyvin ja synnytykselle on arvioitu vähän riskejä. Potilaat myös seulotaan etukäteen.

    − Tämä on tietynlainen välivaihtoehto kotisynnytykselle, Satakunnan keskussairaalan osastohoitaja Marika Nieminen kertoo.

    Tuvalla halutaan tarjota äideille vaihtoehto kotisynnytykselle.

    − Tarjoamme äideille turvallisen ja kodinomaisen synnytyksen sairaalan seuratamenetelmiä ja henkilökunnan apua hyödyntäen. Lähtökohtana on aina potilasturvallisuus.

    Kuin olisi kotona

    Synnytystupa on varsinkin potilaille, jotka toivovat saavansa pehmeiden arvojen synnytyksen.

    – Tuvassa tuetaan ja kannustetaan äitiä pärjäämään mahdollisimman pitkälle omilla voimillaan, Marika Nieminen valaisee.

    Synnytystuvan ilmapiiristä pyritään luomaan kodintuntuinen uusilla kalusteilla ja sisustuksella. Aivan uusi lisäys synnytystuvassa on videotykki.

    Videotykillä voi heijastaa valkokankaalle perheen itse valitsemaa kuvaa, esimerkiksi luontoa tai merta. Marika Nieminen

    − Videotykillä voi heijastaa valkokankaalle perheen itse valitsemaa kuvaa, esimerkiksi luontoa tai merta, Nieminen sanoo.

    Muualla Suomessa ei ole käytössä videotykkiä synnytyssaleissa. Samantyyppisiä vaihtoehtoja synnytyksille on kuitenkin käytössä muuallakin Suomessa, kuten pääkaupunkiseudulla.

    Matalan riskin synnytysyksiköitä

    Kätilöiiton puheenjohtaja Marjo Lyyran mukaan käytöstä poistetulla Kätilöopistolla oli aiemmin matalan riskin synnytysyksikkö Haikaranpesä.

    − Olisi vallan ihanaa, jos synnytystuvat yleistyisivät, Lyyra toteaa.

    Vuoden 2013 Kätilöliiton kannanotossa julkistettiin kätilö Silja Seppäsen hanke, joka tunnettiin myöhemmin nimellä ViVa. Hankkeen tarkoitus oli edistää perheiden valintoja normaalin synnytyksen mahdollistamiseksi. Samassa kannanotossa Kätilöliitto esitti, että matalan riskin synnyttäjille on laadittava valtakunnalliset kriteerit ja hoitosuositukset.

    Satakunnan keskussairaalan synnytystupa on oma versionsa synnytystuvasta, ja samankaltaisia synnytyssaleja löytyy myös muista sairaaloista. SKS:n tuvan arvioidaan valmistuvan käyttöön elokuun loppuun mennessä.

    Korjattu 13.6.2018 klo 13:34: tarkennettu Kätilöliiton osuutta vuoden 2013 hankkeeseen ja väliotsikko muutettu

    Lue lisää:

    Uusi verikoe laskee synnytykselle päivän yhtä tarkasti kuin ultraääni

    Meri-Lapin synnytyksistä voi tulla vuosien oikeustaistelu – synnytykset jatkunevat vähintään ensi vuosikymmenelle

    Herätys: Kim ja Trump kättelivät vakavina, Vanhaa Raumaa kunnostetaan, sää viilenee ja poutaantuu

    Herätys: Kim ja Trump kättelivät vakavina, Vanhaa Raumaa kunnostetaan, sää viilenee ja poutaantuu


    Kim ja Trump aloittivat kahdenkeskisellä tapaamisella Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin neuvottelut alkoivat Sentosan saarella Singaporessa. Valtionpäämiesten kättely oli vakavailmeinen, ja sen jälkeen...

    Kim ja Trump aloittivat kahdenkeskisellä tapaamisella

    Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin neuvottelut alkoivat Sentosan saarella Singaporessa. Valtionpäämiesten kättely oli vakavailmeinen, ja sen jälkeen Kim ja Trump siirtyivät noin puoleksi tunniksi kahdenkeskisiin neuvotteluihin. Sen jälkeen kokous on jatkunut avustajien läsnä ollessa. Yle seuraa tapaamista hetki hetkeltä.

    Paluumuuttajalle voi jäädä luu käteen Ruotsin takuueläkepäätöksessä

    Ruotsista Suomen eläkeläisille tulevat takuueläkkeet voivat mahdollisesti päättyä muutaman vuoden päästä, mikäli oikeustapaus Ruotsissa muuttaa nykyistä lain tulkintaa. Suomessa 17 000 henkilöä saa takuueläkettä Ruotsista. Pieniä eläkkeitä maksetaan Ruotsista ulkomaille nykyiseen tapaan ainakin vuoteen 2019 saakka.

    Yle uutisgrafiikka Vanhan Rauman asukkaat korjaavat itse maailmanperintökohdettaan

    Museoviraston avustukset suomalaisille maailmanperintökohteille menivät tänä vuonna lähes kokonaan Rauman vanhalle kaupungille. Kohteiden kunnossapito on Raumalla asukkaiden omissa käsissä. Nyt saaduilla rahoilla on käynnistetty jo useita katto- tai seinäremontteja.

    Minna Rosvall / YleFinnair uskoo Lapin-lentojen kasvavan voimakkaasti

    Finnair lisää Lapin-lentoja 15 prosentilla ensi talvena. Erityisesti aasialaisten matkailu pohjoiseen on nousussa, ja yhtiö aikoo jatkossa lentää Rovaniemelle tarvittaessa myös isommilla koneilla. Finnairin myyntijohtaja Mikko Turtiainen ei tyrmää myöskään suoran Rovaniemi–Peking-lentoreitin mahdollisuutta tulevaisuudessa.

    FinaviaAamupäivällä sateita, päivällä poutaa

    Aamupäivällä maan eteläosassa tulee sadekuuroja ja paikoin ukkostaa, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen. Päivällä pohjoisesta virtaa kuivempaa ja viileämpää ilmaa koko maahan. Samalla sää poutaantuu. Päivälämpötila on pääosin alle 20 astetta, mutta Lapissa on selvästi viileämpää.

    Yle

    Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

    Vanhan Rauman asukkaat korjaavat itse maailmanperintökohdettaan:

    Vanhan Rauman asukkaat korjaavat itse maailmanperintökohdettaan: "Tämä ei ole mikään Disneyland, vaan täällä asutaan"


    Vanhan Rauman idyllisessä ympäristössä paukkuvat naulapyssyt. Useassa kadunkulmassa näkyy taloja, joiden seiniä on riisuttu tai maali on tuoretta. Asukkaat kunnostavat itse maailmanperintökohdettaan Vanhan Rauman alueella. Torin läheisyydessä...

    Vanhan Rauman idyllisessä ympäristössä paukkuvat naulapyssyt. Useassa kadunkulmassa näkyy taloja, joiden seiniä on riisuttu tai maali on tuoretta. Asukkaat kunnostavat itse maailmanperintökohdettaan Vanhan Rauman alueella.

    Torin läheisyydessä asuvat Arja ja Kalle Aalto elävät parhaillaan kattoremontin alla. Katselemme katolle, ja hetken kuluttua kipuamme sinne Kalle Aallon kanssa.

    – Kattotyö on sujunut ripeästi. Kuiva kevät on edesauttanut työn etenemistä. Meillä on töissä kaksi miestä, kertoo Aalto.

    Minna Rosvall / Yle

    Aaltojen talo on rakennettu 1950-luvulla. Aaltoileva sementtitiilikatto oli pakko korjata. Avustusta tuli museovirastolta, mutta se kattaa luonnollisesti vain osan kymmenien tuhansien eurojen urakasta. Aalto itse osallistui työhön sen alkuvaiheessa.

    – Katolla oli paksu kerros sammalta, siinä riitti lapioitavaa. Katto oli pakko korjata, sillä alushuopa oli paikoitellen hävinnyt kokonaan. Tiili on pitänyt sen verran, ettei vesi ole tullut läpi, kertoo Aalto.

    Ei mikään Disneyland

    Vanha Rauma on suosittu turistikohde. Se on myös Unescon maailmanperintökohde. Keväällä 2018 Museovirasto myönsi 250 000 euroa hoitoavustusta maailmanperintökohteisiin. Suurin osa julkistetuista kohteista on Vanhan Rauman alueella. Tukea saivat myös Suomenlinnassa tehtävät työt.

    Minna Rosvall / Yle

    Vanhassa Raumassa väkeä riittää ihastelemaan pihoille saakka. Asukkaat ovat tottuneet turisteihin, ja he kertovat mielellään taloistaan. Heinäkuisilla Pitsiviikoilla pihoille pääsee erillisen tapahtumankin puitteissa.

    Kalle Aalto muistuttaa, että Vanha Rauma on elävä kohde.

    Vanha RaumaPohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialuealue hyväksyttiin vuonna 1991 UNESCOn maailmanperintöluetteloon28 hehtaarin alueella on 600 rakennusta, joista suurin osa on yksityishenkilöiden omistamia

    – Tämä ei ole mikään Disneyland, vaan täällä asutaan. Aikakausien kerrostumat ovat esillä. Pidämme velvollisuutenamme, että taloja kunnostetaan. Täällä on mahdottoman mukava asua.

    Maailmanperintökohteessa ei saa korjata, miten haluaa.

    – Talon ulkopuoleen ei saa tehdä muutoksia, se täytyy säilyttää. Kattommekin tehdään niin, että ulkonäkö ei muutu.

    Kalle Aalto pyörittelee tiiltä käsissään. Hän sanoo saaneensa apua tiilien valintaan tutulta arkkitehdilta.

    – Uudet ovat melko samanlaisia kuin alkuperäiset, kertoo Aalto.

    Kalle Aalto esittelee uutta tiiltä.Minna Rosvall / YleLapsiperheen kotiin iso kattoremontti

    Vanhassa Raumassa korjausrahoja voidaan tarvita myös sellaisissa kohteissa, joissa vesi yksinkertaisesti tulee katosta sisään. Näin on käynyt Jenni Tuuralan kotona. Hän viittaa takanaan olevaan keltaiseen rakennukseen, jonka huopakatto on uusittava.

    Jenni Tuurala uusii keltaisen rakennuksen huopakaton.Minna Rosvall / Yle

    – Vessa ja pesuhuone ovat ulkorakennuksen katon alla. Sinne on päässyt pahasti kosteutta. Tulossa on iso remontti, huokaisee Tuurala.

    Aina välillä herää itsekin siihen, miten hienossa paikassa asuu. Tämä on helmi. Jenni Tuurala

    Jenni Tuurala on silti hyvin onnellinen, että voi vihdoinkin aloittaa remontin. Muutama vuosi sitten avustusrahat olivat kasassa, mutta sairastuminen syöpään muutti suunnitelmat.

    – Silloin en pystynyt toteuttamaan remonttia enkä voinut hyödyntää rahoja. Nyt sain uudella haulla rahat. Tuli ihan kyyneleet silmiin, kun kuulin asiasta, kertoo Tuurala.

    Vanhan Rauman tunnusmerkki on raatihuone.Minna Rosvall / Yle

    Tämänkin perheen pihalla vierailee usein talojen ihastelijoita. Tuurala kyllä toivottaa väen tervetulleeksi.

    – Aina välillä herää itsekin siihen, miten hienossa paikassa asuu. Tämä on helmi, naurahtaa Tuurala.

    Kalle Aalto on huomannut, että vierailijat haluaisivat jopa muuttaa Vanhan Rauman alueelle.

    – Lähistöllä asuva laittoi pihallaan olevalle kirpputorille lapun, että myös talo on myytävänä. Se myytiin kahdessa päivässä, kertoo Aalto.

    Katso lisää:

    Elävä arkisto: Vanha Rauma

    Vanha Rauma on maailmanperintökohde, mutta elää tätä päivää

    VR lisää vuoroja Tampere-Pori ja Tampere-Turku -väleille elokuusta alkaen

    VR lisää vuoroja Tampere-Pori ja Tampere-Turku -väleille elokuusta alkaen


    Junailu Tampereen ja Porin sekä Tampereen ja Turun välillä helpottuu elokuusta alkaen. Tampere-Pori –välille tulee kaksi uutta vuoroa jokaiselle arkipäivälle aamuun ja aamupäivään. Uusi vuoro lähtee Porista kahdeksan jälkeen ja toinen uusi...

    Junailu Tampereen ja Porin sekä Tampereen ja Turun välillä helpottuu elokuusta alkaen.

    Tampere-Pori –välille tulee kaksi uutta vuoroa jokaiselle arkipäivälle aamuun ja aamupäivään. Uusi vuoro lähtee Porista kahdeksan jälkeen ja toinen uusi vuoro Tampereelta kymmenen jälkeen.

    Tampereen ja Turun välille VR lisää vuorot perjantai-iltaan ja lauantaiaamuun. Perjantain vuoro lähtee Tampereelta kello 19 jälkeen ja lauantain Turusta ennen seitsemää. Näillä vuoroilla VR haluaa parantaa vaihtoyhteyksiä.

    Porin vuorot ovat valtion ostoliikennettä, Turun suunnan muutokset on tehty matkustajamäärien perusteella.

    VR lisää junavuoroja myös suurimpien kesätapahtumien kohdille. Pirkanmaalta Blockfest on sellainen. Tapahtuman molempina päivinä lisätään aamuyölle paluujuna kohti Helsinkiä. Myös Suomi Areena –viikonlopulle on lisävuoroja välille Pori-Tampere-Helsinki, sillä samaan aikaan Porissa on myös Pori Jazz ja Asuntomessut.

    Vähennyksiä Pirkanmaan junavuoroihin ei tälle vuodelle ole suunnitteilla.

    Työmatkajuna Helsinkiin palaa normaaliin aikatauluun

    Tampere-Helsinki aamujunan myöhästys päättyy jo viikon päästä.

    Junan kulkua on hidastettu ratatöiden takia. Ensi viikon maanantaista alkaen työmatkavuoro IC164 on perillä normaaliin aikaan eli ennen aamuyhdeksää. Tällä hetkellä juna on perillä kello 9.13.

    VR on saanut hidastuksesta paljon palautetta.

    Muut Tampere-Helsinki -välin hidastukset poistetaan vasta joulukuussa. Junaliikennettä hidastaa Tampereelle saavuttaessa myös Kansi ja Areena -rakennushanke.

    Liikesalaisuuksien pelätään vuotavan yksityisille terveysjäteille taktisten palkkausten mukana

    Liikesalaisuuksien pelätään vuotavan yksityisille terveysjäteille taktisten palkkausten mukana


    Yksityiset terveysjätit kahmivat julkisen puolen kiinteistöjä ja osaajia. Ylen tekemän laajan selvityksen mukaan eri puolilta Suomea sotea valmistelleita avainhenkilöitä on palkattu yksityiselle puolelle. Pirkanmaan muutosjohtajan Jaakko Herralan...

    Yksityiset terveysjätit kahmivat julkisen puolen kiinteistöjä ja osaajia. Ylen tekemän laajan selvityksen mukaan eri puolilta Suomea sotea valmistelleita avainhenkilöitä on palkattu yksityiselle puolelle.

    Pirkanmaan muutosjohtajan Jaakko Herralan mukaan yksityisten siirrot ovat tarkkaan valmisteltuja stategisia rekrytointeja. Erityisesti ylilääkärit, nuoret moniosaajat, maakuntien poliitikot ja henkilöstöjohtajat ovat yksityisten kiikarissa.

    Maakunnissa pelätään, että palkkausten mukana viedään myös liikesalaisuuksia.

    Tuorein palkkauskohu nousi Pirkanmaalla, jossa Sastamalan johtava ylilääkäri ja maakunnallisen sote-keskus-työryhmän vetäjä Jussi Korkeamäki siirtyi Pihlajalinnan Pirkanmaan aluejohtajaksi.

    – Kyseinen henkilö on tehnyt meillä Pirkanmaan maakuntauudistuksen sote-keskusten työryhmän puheenjohtajan tehtäviä, joissa käydään hyvin paljon jopa liiketoimintasalaisuuksia, Pirkanmaan muutosjohtaja Jaakko Herrala sanoo.

    Herralan mukaan Korkeamäki vei mukanaan Pihlajalinnaan tietoa muun muassa maakuntahallinnon kilpailukykysuunnitelmista.

    Jussi Korkeamäki oli Pirkanmaan sote-työryhmän puheenjohtaja kunnes siirtyi Pihlajalinnan Pirkanmaan aluejohtajaksi.Antti Eintola / Yle

    Korkeamäki itse näkee, että maakuntavalmistelu on pysynyt ylätasolla eikä konkretiaa ole ollut vielä paljon. Hänen mielestään liiketaloudellisia tai kilpailullisia asioita ole käsitelty.

    – Ei siellä oikeastaan liikesalaisuuksia ole. Kyllähän kuitenkin lähtökohtaisesti julkiset asiakirjat julkisella puolella ovat julkisia, ellei niitä erityisesti ole salattu, Korkeamäki kommentoi.

    – Tämä on ihan normaalia. Emme näe, että olisimme erityisen aggressiivisesti olleet liikkeellä. En usko, että olisi ollut erityistä liikesalaisuutta, koska valmistelua tehdään aika avoimesti, sanoo Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen.

    Herrala vertaa jossain määrin Korkeamäen siirtymistä ex-ministeri Laura Rädyn rekrytointiin. Räty oli Helsingin apulaiskaupunginjohtaja ja vastasi sosiaali- ja terveystoimesta. Hän siirtyi yksityisen Terveystalon liiketalousjohtajaksi vuonna 2016.

    Kisa osaajista yltynyt taisteluksi

    Pirkanmaa ei ole ainoa maakunta, josta keskeisiä sote-uudistajia on lähtenyt yksityisten leipiin. Pihlajalinna rekrytoi Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajan viime syksynä.

    Pihlajalinnan toimitusjohtaja myöntää, että avainhenkilörekrytoinnit ovat yrityksen ydinstrategiaa.

    – Toki osaamista tullaan tarvitsemaan. Pitää pystyä tarjoamaan mielenkiintoisia tehtäviä ja urapolkuja, Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen kertoo.

    Turussa sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Samuli Saarni siirtyi OP-Pohjolan johtotehtäviin. Lisäksi saman sairaanhoitopiirin perusturvayhtymän johtaja Timo Tolppanen lähti yksityisen Esperi Caren liiketoimintajohtajaksi.

    Ylä-Savossa, joka on valinnanvapauden etulinjassa, johtava lääkäri ja terveysjohtaja ovat lähteneet yksityisen palvelukseen.

    Kuopion yliopistollisen sairaalan johtaja Heikki Miettinen sanoo, että julkinen puoli ei tällä hetkellä pysty kilpailemaan yksityisen kanssa palkassa tai työaikajärjestelyissä.Matti Myller / Yle

    Ylen kyselyn mukaan mitä suurempi kaupunki, sitä tiukempi on taistelu osaajista. Esimerkiksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä on siirtynyt kymmenkunta osaajaa yksityiselle puolelle.

    Kuopion yliopistollisessa sairaalasta on lähtenyt eniten ortopedeja.

    – Julkinen puoli ei pysty kilpailemaan tällä hetkellä palkka-asioissa, eikä paljon myöskään työaikajärjestelyissä, KYSin sairaalajohtaja Heikki Miettinen toteaa.

    Kiinteistömarkkinat kuumina pikkukunnissa

    Osaajien lisäksi yksityinen puoli kahmii julkisen terveyspuolen kiinteistöjä. Mitä pienempi kunta, sitä kovempi kiinteistökisa on.

    Julkisen puolen sote-uudistajien mielestä yksityiset yrittävät vallata markkinoita kiinteistöjen avulla.

    Satakunnassa koko maakuntahallinto on viestinyt kunnille, etteivät ne rahapulassa luopuisi hoivakiinteistöistään. Satasoten muutosjohtaja Terttu Nordman kertoo, että firmat ovat perustelleet kunnille, että myynti kannattaa, koska myymällä kiinteistöt kunta voi varmistaa palvelujen säilymisen lähellä.

    – Monella kunnalla on vielä väärä käsitys, että myydessä kiinteistön, siihen tulee uusi toimija ja sillä varmistetaan palvelut omassa kunnassa, Nordman sanoo.

    Imatralla solmittiin yksi suurimmista kaupoista, kun kaupunki myi keväällä 9 sote-kiinteistöä Attendolle yhteensä 21 miljoonalla eurolla.

    Kunnat kertovat, että firmat tekevät tarjouksia ja firmat puolestaan sanovat, että kunnat haluavat päästä eroon rakennuksista.

    Keski-Pohjanmaan sotejärjestelmän muutosjohtajan Eija Kellokoski-Karin mukaan Attendo kahmii Keski-Pohjanmaan kuntien sote-kiinteistöjä.

    Kellokoski-Karin pelkää, että Attendon ideana on haalia kiinteistöt ja pullauttaa kiinteistössä toimiva julkinen puoli pihalle heti uuden sote-lain tultua voimaan. Uhkana on, että yksityiset eivät vuokraisikaan lain voimaan tultua kiinteistöjä kunnille vaan sulkisivat esimerkiksi hoivakodin ovet tai tarjoaisivat itse samaa palvelua kuin kunta aiemmin.

    Pohjanmaan sote-muutosjohtaja Jukka Kentala kertoo, että terveyspalveluyritykset haalivat kiinteistöjä kunta kerrallaan.

    – Jos valinnanvapaus toteutuu, kilpailua halutaan tuottaa nimenomaan sinne, missä sitä on ennestään vähän tarjolla, Kentala uskoo.

    Pohjois-Savon sote-muutosjohtaja Leila Pekkanen sanoo, että firmojen konsultit kiertävät Pohjois-Savon maakunnan kunnissa kaupoilla yksi toisensa perään.

    Kunnat pelkäävät vanhojen kiinteistöjen jäävän rasitteeksi

    Yksityiset puolestaan sanovat, että kunnat itse tarjoavat kiinteistöjä kaupan.

    – Kunnissa on pelkotila siitä, miten heidän sote-uudistuksen tullen käy kiinteistöriskien kanssa. Tästä syystä kunnat ovat lähestyneet yrityksiä tarjoamalla kiinteistöjä ostettavaksi, Pihjalalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen sanoo.

    – Uskomme, että meillä on hyvät mahdollisuudet hyödyntää avautuvaa markkinaa. Meidän täytyy tuoda palvelut lähemmäs ihmisiä ja verkon laajentaminen keskeisessä fokuksessa, Aaltonen jatkaa.

    Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen.Jukka Lehto / Yle

    Kunnat kauppaavat kiinteistöjään nyt voimakkaasti. Esimerkiksi Etelä-Savossa Savonlinnassa iso osa sote-kiinteistöstä on parhaillaan kaupan. Hirvensalmella kiinteistöt aiotaan myydä Attendolle, ja Vaasassa puolestaan on harkittu jopa keskussairaalakiinteistön myyntiä.

    Kunnat ovat myös tehneet erilaisia sopimuksia yksityisten kanssa. Esimerkiksi Kaavin kunta on myynyt kaikki kunnan sote-kiinteistöt yksityiselle ja on vuokralaisena tiloissa.

    Siilinjärven kunta puolestaan on pitänyt kiinteistöt itsellään, mutta myynyt kaiken irtaimiston kuten kalusteet, koneet ja instrumentit. Kunta vuokraa nyt myytyä irtaimistoa.

    Vielä ei ole y-tunnuksia, pankkitiliä eikä päätösvaltaa. Heti kun ne tulevat, me lähdetään isolla pyörällä liikkeelle Jaakko Herrala

    Sote-soppaa keitetään myös toisinpäin. Julkinen puoli houkuttelee osaajia ja valmistautuu tekemään omia siirtojaan heti, kun sote-laki saadaan nuijittua pöytään.

    – Maakunnat eivät pysty tässä vaiheessa tekemään isompia liikkeitä, koska vielä ei ole y-tunnuksia, pankkitiliä eikä päätösvaltaa. Heti kun ne tulevat, me lähdetään isolla pyörällä liikkeelle, Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala myhäilee.

    Korjattu 11.6.2018 klo 9:52 Pihlajalinnan toimitusjohtajan etunimi.

    Katso myös:

    Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

    Analyysi: Neljättä kertaa risuja soten remontoijille – Olisiko viime kesän varoitukset pitänyt ottaa vakavammin?

    Analyysi: Soten valmistuminen siirtyy taas – miksi ministerit hirttävät itsensä aikatauluihin, kun peruutusta pukkaa toisensa perään?

    Näin yksityiset terveysjätit kahmivat rakennuksia ja lääkäreitä – katso täältä oman maakuntasi tilanne

    Näin yksityiset terveysjätit kahmivat rakennuksia ja lääkäreitä – katso täältä oman maakuntasi tilanne


    Maakunnissa taistellaan sote-markkinoiden herruudesta verissä päin, selviää Ylen tekemästä laajasta selvityksestä. Perinteinen työnjako yksityisten terveysyhtiöiden ja julkisen palvelun välillä näyttää jo murtuneen, vaikka...

    Maakunnissa taistellaan sote-markkinoiden herruudesta verissä päin, selviää Ylen tekemästä laajasta selvityksestä.

    Perinteinen työnjako yksityisten terveysyhtiöiden ja julkisen palvelun välillä näyttää jo murtuneen, vaikka valinnanvapauslainsäädäntö odottaa edelleen itseään. Yksityinen puoli ei enää tyydy täydentämään julkisen puolen palveluita, vaan se monin paikoin vastaa niistä.

    Sote-jätit napsivat markkinaosuuksia kiinteistöostojen kautta, ja kaupparatsut koputtelevat kuntien virkamiesjohdon ovia tiuhaan. Tarjouksista on vaikea kieltäytyä, etenkin kun monen kunnan talous ei tällä hetkellä anna omille kiinteistöinvestoinneille myöten.

    Toisaalta Pihlajalinnasta kerrotaan, että eivät yritykset aina ole aloitteellinen osapuoli.

    Kiinteistöjen mukana siirtyvät usein myös henkilökunta ja tarvikkeet liikkeenluovutuksina. Ilmiön voimakkuus näyttää korostuvan pienissä kunnissa ja hoivapalveluissa.

    Kunta voittaa aina

    Hyvä esimerkki on satakuntalainen kriisikunta Jämijärvi. Kunta myi vanhan ja ennen kaikkea vanhentuneen hoivakiinteistönsä Attendolle, joka rakennuttaa tilalle uuden ja järjestää jatkossa palvelut kunnalle.

    Kunta voittaa kaikissa tapauksissa. Se pääsee eroon käyttökelvottomaksi jäävästä rakennuksesta ja saa tilalle uuden. Vaikka Attendo lopulta kyllästyisi pikkukunnan palveluiden tuottamiseen, kunnan maalla on kaupan seurauksena joka tapauksessa uusi talo, jossa palvelut järjestää.

    Maakuntahallinnoissa asia tuskastuttaa, vaikka kuntien kaupanteko nähdäänkin loogisena. Jäitä pitäisi laittaa hattuun, sillä kuntien tekemät vuosien pituiset hoiva- ja terveyspalvelusopimukset ovat siirtymässä maakuntien murheeksi, jos hallituksen uudistukset joskus saadaan maaliin.

    Yksittäisen kunnan etu ei välttämättä ole koko maakunnan etu, kuuluu muutosjohtajien viesti.

    Taistelu huippuosaajista

    Suuremmissa kaupungeissa korostuu kilpailu terveysmarkkinoiden avainhenkilöistä. Rekrymarkkinat ovat kuumenneet siihen pisteeseen, että mielenkiintoisia työtehtäviä ja uraratkaisuita tarjoavat yliopistosairaalatkin saavat tosissaan taistella lääkäreistään.

    Sairaanhoitopiirien johtajat kiinnittivät jo 2016 huomiota lääkärien keikkatyöskentelyn ehtoihin yksityispuolella. Uudessa kilpailutilanteessa keikkatyö voidaan yhä useammin tulkita julkisen sairaalan kanssa kilpailevaksi toiminnaksi.

    Keikkatyöhön vaadittuja sivutoimilupia on tarkistettu ja kiristetty ainakin Kuopiossa ja Jyväskylässä. Kuopiossa lääkärit äänestivät tiukentuneista ehdoista jaloillaan, ja yliopistosairaala joutui ottamaan askeleen taaksepäin.

    Kokoomuspoliitikoiden siirtymiset terveysjättien palvelukseen ovat viime vuosina herättäneet huomiota: Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty siirtyi mutkan kautta Terveystaloon ja kansanedustaja Lasse Männistö Mehiläiseen. Samaan määränpäähän päätyi myös ministeri Petteri Orpon avustaja Joonas Turunen.

    Sama ilmiö toistuu nyt myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kilpailu työvoimasta on kiristynyt huomattavasti. Sote-lakien kanssa veivaaminen on antanut etumatkaa terveysjäteille, joiden missio on tällä hetkellä kasvattaa verkostojaan maakunnissa.

    Johtajalääkärit ja sote-uudistuksen sisäkehällä olevat virkamiehet ja poliitikot ovat sote-markkinoiden arvokkaimpia pelinappuloita. Terveysyhtiöt pitävät huolen, että uusien työtarjousten perään ei tarvitse kysellä. Yksityinen puoli pystyy tarjoamaan joustavat työehdot ja -ajat. Ne ovat monen mielestä palkkaa tärkeämpiä asioita.

    Julkinen sektori pulassa

    Maakuntahallinto ei pysty vastaamaan rekrykilpailuun, koska sillä ei ole toistaiseksi tarjota mitään konkreettista. Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala puki asian näin:

    – Maakunnat eivät kykene tässä vaiheessa tekemään isompia liikkeitä, kun ei ole vielä y-tunnusta, ei pankkitiliä, eikä sillä lailla päätösvaltaa.

    Maakuntahallinnoissa rukoillaankin, että epämääräinen tilanne sote-lakien kanssa ei kestäisi enää kovin pitkään. Usea muutosjohtaja myös korostaa tulevien sote-keskusten yhtiöittämisen tarvetta. Se antaisi julkiselle puolelle ketteryyttä, jota markkinakilpailussa kaivattaisiin.

    Markkinoiden uusjako on jo käynnissä ja julkinen sektori näyttää jääneen telineisiin.

    Ylen kokoama lista ei välttämättä ole täydellinen, ja sitä saatetaan päivittää.

    Juttua täydennetty 11.6. klo 9:48: Lisätty tieto siitä, että listaus ei välttämättä ole täydellinen.

    Korjattu 11.6. klo 12:05: Päijät-Hämeen kartasta korjattu Hartolan ja Heinolan tekstejä.

    Korjattu 11.6. klo 15:37: Kanta-Hämeen ja Pohjois-Savon kuvien tekstejä.

    Korjattu 12.6. klo 10:50: Jaakko Herralan titteli muutettu Tampereen sote-muutosjohtajasta Pirkanmaan sote-muutosjohtajaksi.

    Katso myös:

    Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

    Analyysi: Neljättä kertaa risuja soten remontoijille – Olisiko viime kesän varoitukset pitänyt ottaa vakavammin?

    Analyysi: Soten valmistuminen siirtyy taas – miksi ministerit hirttävät itsensä aikatauluihin, kun peruutusta pukkaa toisensa perään?

    Video: Lentäjäveteraanit kiipesivät ketterästi vanhaan koulutuskoneeseen Vampulassa –

    Video: Lentäjäveteraanit kiipesivät ketterästi vanhaan koulutuskoneeseen Vampulassa – "Kaikki ilmailun liittyvät muistot ovat rakkaita"


    Tuuli viuhuu voimakkaasti Vampulan lentokentän puissa. Väki on koolla kunnioittamassa veteraanien muistoa. Tällä kertaa muistellaan erityisesti ilmasotaveteraaneja. Kahdella heistä, Eino Lehtisaarella ja Pentti Vanamolla, on hymy herkässä....

    Tuuli viuhuu voimakkaasti Vampulan lentokentän puissa. Väki on koolla kunnioittamassa veteraanien muistoa.

    Tällä kertaa muistellaan erityisesti ilmasotaveteraaneja. Kahdella heistä, Eino Lehtisaarella ja Pentti Vanamolla, on hymy herkässä. Lentokentän omistaja Leevi K. Laitinen on tarjonnut heille mahdollisuuden päästä lentämään vuodelta 1939 peräisin olevalla koulutuskoneella.

    Viima-kone on lentokapteeni Esa Passilan silmäterä. Hän on kunnostanut sen kokonaan.

    Lentokapteeni Esa Passila ja Viima-kone.MInna Rosvall / Yle

    Ensimmäisenä koneen luo kirmaa turkulainen Pentti Vanamo. Hetkessä apteekkarina elämäntyönsä tehneen Vanamon puvuntakki on poissa ja ryhdikäs 93-vuotias etsii vihreitä lentohaalareita. Viima liitelee muutamia kertoa lentokentän yli. Sitten se laskeutuu turvallisesti takaisin maahan.

    – Tietysti tuuli tuntui jonkin verran, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Kyllä se oli enemmän kuin laineilla menoa, kuvailee Vanamo Lennon jälkeen.

    Pentti Vanamo ja Esa Passila lähdössä lennolle.Minna Rosvall / Yle

    Vanamo on aina valmis lähtemään lennoille.

    – Kaikki ilmailuun liittyvät muistot ovat rakkaita. Pikkupojasta lähtien niitä on, kertoo Vanamo.

    Pentti VanamoMinna Rosvall / YleKoulutuskone oli tuttu

    Eino Lehtisaarelle Viima-kone oli tuttu. Hän oli saanut lentokoulutuksen kyseisellä koneella 1940-luvulla.

    Lennolla maata katsotaan välillä oikein ja välillä väärin päin. Eino Lehtisaari

    – Monta laskua olen suorittanut tällä koneella. Olen opetellut taitolentoa ja lentämään myös pilvessä, mittareiden avulla. Koulutusajat tulivat mieleen koneessa. Lennolla maata katsotaan välillä oikein ja välillä väärin päin, naurahtaa Lehtisaari.

    Esa Passila ja Eino LehtisaariMinna Rosvall / Yle

    Huittislaisille tuttu rovasti ei riisu papin tunnuksiaan edes kivutessaan koneeseen. Lentohaalari puetaan hänellekin siviiliasun päälle. 94-vuotias Lehtisaari ei ota todesta yleisön pohdintoja liian kovasta tuulesta. Hän luottaa lentokapteeni Esa Passilaan. Lentokoneet sävähdyttivät jo lapsena.

    – Lapsena lentäminen on tuonut väkeviä kokemuksia. Kun Loimaan kauppalan ylle lensi lentokone, se vaikutti ihan häkellyttävän hauskalta, kertoo Lehtisaari.

    Vampulan lentokenttä on vilkas

    Vampulan lentokentän omistaa kauppaneuvos Leevi K. Laitinen. Hän hankki itselleen lentolupakirjan 20 vuotta sitten. Vuosittain kentältä tehdään useita satoja lentoja. Suomessa on lentopaikat.fi -sivusto mukaan noin 60 virallista valvomatonta lentopaikkaa eli korpilentokenttää tai pienlentokenttää.

    Vampulan lentokenttäMinna Rosvall / Yle

    – Toisinaan on tullut ultrakevytlentäjiä parvena kesäiltaa viettämään. Täällä on ollut jopa toistakymmentä konetta, kertoo kauppaneuvos Leevi K. Laitinen.

    Innostun aina, kun kone nousee ylös ilmaan. Leevi K. Laitinen

    Kauppaneuvos lentää itse vuosittain Joensuuhun huoltamaan konettaan. Matkalla hän ihailee maisemia.

    – Innostun aina, kun kone nousee ylös ilmaan. Ajattelen, että on onni syntyä näin kauniissa isänmaassa, pohtii Laitinen.

    BASF pohtii sähköautojen akkuteknologiatehtaan rakentamista Harjavaltaan – aiesopimus käsittelyyn maanantaina

    BASF pohtii sähköautojen akkuteknologiatehtaan rakentamista Harjavaltaan – aiesopimus käsittelyyn maanantaina


    Maailman suurimpiin kemian alan yrityksiin kuulu BASF suunnittelee sähköautojen akkuteknologiaan liittyvän tehtaan rakentamista Harjavaltaan. Harjavallan kaupunginhallitus pitää maanantaina ylimääräisen kokouksen, jossa päätetään tehtaan...

    Maailman suurimpiin kemian alan yrityksiin kuulu BASF suunnittelee sähköautojen akkuteknologiaan liittyvän tehtaan rakentamista Harjavaltaan. Harjavallan kaupunginhallitus pitää maanantaina ylimääräisen kokouksen, jossa päätetään tehtaan perustamiseen liittyvästä tontin luovuttamisesta ja kaavoittamisesta. Aiesopimus olisi voimassa marraskuun loppuun saakka.

    Täysin varmaa tehtaan rakentaminen Harjavaltaan ei ole. BASF:in mukaan sillä on tehtaalle muitakin sijoitusvaihtoehtoja Euroopassa. Lopullisesti se päättää asiasta syksyllä.

    BASF investoi satoja miljoonia

    BASF ilmoitti vuosi sitten kesäkuussa, että yhtiö aikoo investoida ensivaiheessa 400 miljoonaa euroa alan johtaviin katodimateriaalien tuotantolaitoksiin Euroopassa. BASF:lla on harkinnassa eri sijoituspaikkoja Euroopassa, Harjavalta Suomessa yhtenä vaihtoehtona.

    BASF:n mukaan sen aikomuksena on valmistaa sähköautojen litiumioniakuissa käytettäviä katodisia materiaaleja. Katodisten materiaalien kysynnän odotetaan kasvavan, kun sähkökäyttöiset autot kasvavassa määrin yleistyvät.

    BASF ja Harjavallan kaupungin johto ovat vielä vaitonaisia tehtaan suuruusluokasta. Tehtaalle kaavaillun tontin koko on yli 14 hehtaaria.

    – Kyllähän tämä tontin koko jo kertoo, ettei kyse ole mistään pienestä hankkeesta, sanoo Harjavallan kaupungingeodeetti Jari Prehti.

    Kymmeniä työpaikkoja?

    Tehtaan rakennustyöt voisivat alkaa huhtikuussa, mikäli sopimus Harjavallan ja BASF:in välillä syntyy. Tehdas toisi Harjavaltaan ilmeisesti kymmeniä uusia työpaikkoja.

    – Tehtaalla olisi iso merkitys Harjavallan kaupungille. Myös vieressä olevan suurteollisuuuspuiston yritykset hyötyisivät yhteistyöstä, Prehti toteaa.

    Klo 16.39 lisätty tieto tehtaan mahdollisesta valmistumisajankohdasta

    Klo 18.11 poistettu tieto tehtaan mahdollisesta valmistumisajankohdasta BASF-yhtiön pyynnöstä. Yhtiö ei ole vielä tehnyt arviota asiassa.

    Saunan menneisyys on sen tulevaisuus – vai onko? Kerro, millainen sinun saunaperinteesi on

    Saunan menneisyys on sen tulevaisuus – vai onko? Kerro, millainen sinun saunaperinteesi on


    Koivunlehdet iskevät napakasti yläselkään. Iho kihelmöi ja aistit virittyvät äärimmilleen. Tervan tuoksu tihentää tunnelmaa jokaisella henkäyksellä. Nyt tuntuu raikkaalta ja virkeältä. Vai onko löylyn lämmössä sittenkin mukavampi...

    Koivunlehdet iskevät napakasti yläselkään. Iho kihelmöi ja aistit virittyvät äärimmilleen. Tervan tuoksu tihentää tunnelmaa jokaisella henkäyksellä. Nyt tuntuu raikkaalta ja virkeältä.

    Vai onko löylyn lämmössä sittenkin mukavampi loikoilla pitkällään, koko ylälauteen leveydeltä, silmät suljettuina, höyryn syleilemänä? Rauhaa rikkoo vain satunnainen sihahdus kiukaalla. Tämän rennommaksi ei elämä voisi muuttua.

    Kumpi tyyli sopii sinulle? Vai nautitko saunasta jollain muulla tavalla?

    Luonto lähellä kerrostalosaunassakin

    Suomalaisten saunomista tutkinut Laura Seesmeri väitteli aiheesta tänään tohtoriksi Porissa. Hän uskoo, että saunominen muodostaa vahvan yhteyden menneisyyteen ja luontoon – jopa silloin, kun sauna on kerrostalossa.

    – Moni on kertonut menevänsä saunan jälkeen parvekkeelle. Siellä voi kuunnella lintujen laulua. Luontoa voi olla lähellä, vaikka ei olisikaan järven tai meren rannalla.

    Vaikka saunominen on nykyään osa ihmisten arkipäivää, on sillä Seesmeren mukaan myös rooli tunteikkaan nostalgian tai jopa myyttisen menneisyyden ja ikiaikaisuuden paikkana, jossa luonto on voimakkaasti läsnä.

    Laura Seesmeri esitteli väitöskirjansa Porin yliopistokeskuksessa perjantaina.Päivi Meritähti / Yle

    Luonto ja maisema ovat hänen tutkimusaineistossaan vahvasti esillä. Haastateltavat kuvailevat saunakokemuksissaan, miltä tuntuu, kun koivunlehti koskettaa ihoa tai miltä saunan edustalla oleva sammal tuntuu jalan alla.

    – Löylyn jälkeinen vilvoittelu on maisemakokemus. Se luo läsnäoloa ympäristön kanssa, Seesmeri toteaa.

    Vihta ja tervaa tai tippoja purkista

    Sauna on Laura Seesmeren mukaan suomalaisten aikakone. Se sitoo meidät muistoihin. Löylyveden läiskähtäminen kiukaalle tai tervan ja vihdan tuoksu nostavat monelle mieleen sen tunteen, jonka sauna on joskus aiemminkin luonut.

    – Saunassa aisteilla on niin voimakas rooli, eri tavalla kuin jossain arjen muussa tekemisessä.

    Vihta kuuluu vahvasti suomalaiseen saunaperinteeseen sekä maalla että kaupungissa. Esimerkiksi Suomen saunaseuran kaupunkisaunoissa vierailevat asiakkaat ostavat niitä säännöllisesti.

    Sähkösaunassa ei enää kuulu tulen ritinää, mutta löylynheiton ääni on pysynyt samana. Laura Seesmeri

    – Meillä on pari saunaa, joissa voi vihtoa ja tasaiseen tahtiin asiakkaat niitä ostavat. Tervaa meillä ei käytetä, vaikka terva ja sauna kuuluvatkin vahvasti supisuomalaisuuteen, saunaseuran vt. toiminnanjohtaja Mari Paavola kertoo.

    Jos tervaa ja vihtoja ei ole saatavilla, hankkii moni perinteikkään tuoksun purkista löylytippojen muodossa.

    Seesmeren väitösaineistossa haastateltavat painottivat erityisesti tuoksujen merkitystä saunakokemuksessaan. Toisena tulivat äänet.

    – Se on sinänsä mielenkiintoista, että äänen merkitys ei ole muuttunut saunatyypin mukana. Vaikka sähkösaunassa ei enää kuulu tulen ritinää, on se merkittävin, eli löylynheiton ääni pysynyt samana.

    Millainen on perinteinen sauna?

    Vuosikymmeniä sitten saunassa tehtiin sahtia, kuivattiin lihaa, synnytettiin ja pestiin vainajia. Se oli monelle ainoa mahdollinen paikka puhdistautua. Nykyään sauna on muuttunut enemmän rentoutumispaikaksi.

    Vaikka saunan menneisyys onkin Laura Seesmeren mukaan sen tulevaisuus, ei kaikkia perinteitä tarvitse kuljettaa mukana. Jokainen voi valita niistä mieleisensä.

    – Sauna on elävää perinnettä. Sillä on suhde menneisyyteen, mutta se ei jämähdä paikoilleen. Ei aina saunota samalla tavalla.

    Kun opetus- ja kulttuuriministeriö tänä keväänä päätti ehdottaa saunomista Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, ei se rajannut, millaista perinteikäs saunominen Suomessa on.

    – Olen havainnut, että se, mikä mielletään perinteiseksi saunomiseksi voi muuttua. Jos joku on syntynyt 1980-luvulla, voi huoneistosauna olla hänen ensimmäinen saunansa, Laura Seesmeri muistuttaa.

    Millainen sinun käsityksesi perinteisestä saunasta on? Mitä sinun saunakokemukseesi kuuluu?

    Voit osallistua keskusteluun klikkaamalla "Kommentit"-painiketta alla.

    Kommentointi onnistuu uutisten selainversiossa ja Yle Tunnuksen avulla. Jos sinulla ei ole tunnusta, voit luoda sellaisen täällä(siirryt toiseen palveluun)

    Pori Jazzin pomo ehti aiheuttaa kohun ja saada kenkää vain tunneissa – Kysyimme viestintäasiantuntijoilta, miksi

    Pori Jazzin pomo ehti aiheuttaa kohun ja saada kenkää vain tunneissa – Kysyimme viestintäasiantuntijoilta, miksi


    Satakunnan Kansa kertoi eilen iltapäivällä Pori Jazzin vastavalitun, elokuussa aloittavan toimitusjohtajan kommenteista. Niissä hän antoi ymmärtää, että homoseksuaalisuudesta voisi eheytyä. Syntyi kiivas julkinen keskustelu, jonka lopuksi Pori...

    Satakunnan Kansa kertoi eilen iltapäivällä Pori Jazzin vastavalitun, elokuussa aloittavan toimitusjohtajan kommenteista. Niissä hän antoi ymmärtää, että homoseksuaalisuudesta voisi eheytyä.

    Syntyi kiivas julkinen keskustelu, jonka lopuksi Pori Jazzia pyörittävän yhdistyksen hallitus päätti Aki Ruotsalan työsopimuksen purkamisesta. Hallituksen puheenjohtaja Hannu Jaakkola totesi, ettei päätös ollut helppo. Sille ei kuitenkaan ollut hänen mukaansa muuta vaihtoehtoa.

    Miksi?

    ”Kohut ovat arsenikkia maineikkaille brändeille”

    Yritysten kyky tehdä tulosta on yhä useammin riippuvainen siitä, saavatko ne osakseen huomiota ja siitä, millaista mainetta ne itselleen rakentavat. Näin kirjoittaa viestintätoimisto Ellun Kanat muutama vuosi sitten julkaistussa yritysvastuullisuutta käsittelevässä raportissa.

    Yrityksen maine syntyy paitsi sen teoista myös johdon kannanotoista. Amerikkalainen Harvard Business Review kirjoitti alkuvuodesta yrityksien maineenhallinnassa tapahtuneesta muutoksesta. Aiemmin ajateltiin, että puolen valitseminen poliittisiksi nähdyissä kysymyksissä voi vaikuttaa negatiivisesti yritysten myyntiin. Yhteiskunnallisten vastakkainasettelujen lisääntyessä myös toimitusjohtajien kannanottojen määrä on kuitenkin kasvanut – ja niihin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota.

    Monelle asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle ei olekaan yhdentekevää, mitä Pori Jazzin tuleva toimitusjohtaja toteaa julkisessa keskustelussa. Kuluttajademokratiassa kansalainen äänestää lompakkoaan käyttämällä, ja siksi toimitusjohtajan kommentit eivät ole merkityksettömiä myöskään lopulta vastuussa olevalle hallitukselle.

    – Jokaisella yrityksellä on tietenkin mahdollisuus valita kantansa. Tässäkin tapauksessa Pori Jazz olisi voinut asettua toimitusjohtajansa tueksi, mutta se olisi saattanut aiheuttaa lisähaittaa, muistuttaa kriisiviestintään erikoistuneen Tekir Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa.

    Saukkomaan mukaan tällaiset kohut ovat myrkyllisiä kaikenlaisten yritysten maineille.

    – Mutta varsinaista arsenikkia ne ovat tunnetuille ja maineikkaille kulttuuribrändeille, joiden brändin arvo itsessään on suurempi kuin esimerkiksi liikevaihto. Sellaisille, kuten Pori Jazz. On myös brändejä, joiden johdolta voidaan kestää tällaisia mielipiteitä.

    Tutun kaavan mukaan

    Julkisuus ja julkiset keskustelut noudattavat usein tuttua kaavaa. Ihmisten tapa vuorovaikuttaa keskenään tai median lajityypit eivät muutu radikaalisti päivästä toiseen, sanoo mediatutkija, elokuvatutkimuksen professori Anu Koivunen.

    – Siksi jo eilen iltapäivällä oli ennustettavissa, miten Ruotsalan kommenteista tultaisiin puhumaan. Keskustelu kutsui osakseen puheenvuoroja sekä siitä, saako enää olla samoilla linjoilla Ruotsalan kanssa ja siitä, miten ”Pori Jazzit jäävät tänä vuonna välistä”, Koivunen summaa.

    Ruotsalan tapaus on Koivusen mukaan malliesimerkki mediatapahtumasta, jossa nähdään aiheesta riippuen ennustettavia rooleja ja repliikkejä. Media synnyttää tapahtumat, antaa niille areenan, nimeää ne ja kommentoi niitä.

    Harri Saukkomaa uskoo, että vastaavanlaisia tapauksia tullaan vielä tulevaisuudessa näkemään.

    – Eniten hankausta syntyy arvomaailmojen törmäämisessä ja erityisesti kommenteissa, jotka liittyvät ihmisten tasavertaiseen kohteluun, hän sanoo ja viittaa Susanna Kosken kommenteista nousseeseen keskusteluun.

    Saukkomaan mukaan yritysten ja ihmisten kannalta on haastavaa, ettei esimerkiksi kohua herättävän mielipiteen tarvitse olla tuore. Tässäkin tapauksessa Satakunnan Kansa oli nostanut esiin vanhat lausunnot, joihin tartuttiin.

    – Yritysten olisikin oltava tarkkana rekrytointivaiheessa ja mietittävä, millaisia ongelmia rekrytoinnista voi syntyä ja miten niitä voidaan etukäteen taklata. Mitä lähempänä yritys toimii suoraan ihmistä, sitä herkempi on oltava.

    Pori Jazz: Ruotsalan valinta toimitusjohtajaksi oli virhe –

    Pori Jazz: Ruotsalan valinta toimitusjohtajaksi oli virhe – "Mokattu on, toivottavasti sekin saa ymmärrystä"


    Viime yö meni Hannu Jaakkolalla pitkäksi. Matkoilla oleva Pori Jazzin hallituksen puheenjohtaja vastasi kahden puhelimen akkujen hiivuttua vielä jokaiseen festivaalin toimitusjohtajaa koskevaan sähköpostiin. Hän halusi varmistaa, että kaikki...

    Viime yö meni Hannu Jaakkolalla pitkäksi. Matkoilla oleva Pori Jazzin hallituksen puheenjohtaja vastasi kahden puhelimen akkujen hiivuttua vielä jokaiseen festivaalin toimitusjohtajaa koskevaan sähköpostiin. Hän halusi varmistaa, että kaikki tietävät Pori Jazzin tekevän selkeän pesäeron julkisuudessa esitettyihin homokommentteihin.

    Tilanne ryöpsähti nopeasti eilisen iltapäivän aikana, kun Satakunnan Kansa julkaisi Aki Ruotsalan haastattelun otsikolla:

    Pori Jazzin uuden toimitusjohtajan mukaan homoseksuaalisuudesta voi eheytyä siinä missä huumeistakin voi päästä irti – "En minä voi sitä kyseenalaistaa"

    Ruotsala joutui yleisön hampaisiin ja Pori Jazzilta vaadittiin nopeita toimia. Hallitus toimikin nopeasti – toimitusjohtaja sai potkut muutamassa tunnissa.

    Jaakkola toteaa, että nykyisessä valossa katsottuna Ruotsalan valinta toimitusjohtajaksi oli virhe.

    Eettiset arvot tulivat yllätyksenä

    Pori Jazz 66 ry:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Jaakkola tiedostaa, että muutamat esillä olevat henkilöt luovat mielikuvan koko festivaalista.

    – Organisaatiomme ei allekirjoita sellaista maailmankuvaa, joka Ruotsalaan on yhdistetty. Meillä on korkea etiikka ja nämä ajatukset ovat kaukana siitä.

    Pori Jazz on saanut pyyhkeitä siitä, että se ei ole selvittänyt toimitusjohtajansa taustoja ja ajatuksia ennen työsuhteen solmimista. Aki Ruotsala on liitetty homoseksuaalisten nuorten eheytymisestä kertovaan Älä alistu -kampanjaan julkisuudessa seitsemän vuotta sitten.

    Jos olisimme tuon tyyppisiä kysymyksiä esittäneet, saattaisimme istua raastuvassa. Hannu Jaakkola

    Näihin syytöksiin on Jaakkolan mukaan vaikea vastata. Hän kertoo, että yhdistys haastatteli suuren joukon hakijoita, eikä jokaisen vuosien takaisia mietteitä voitu selvittää. Haastattelussa ei myöskään voitu kysyä, mitä mieltä hakija homoista nykyään on.

    – Jos olisimme tuon tyyppisiä kysymyksiä esittäneet, saattaisimme istua raastuvassa vastaamassa haastattelutilanteen sopimattomaan kyselyyn.

    Ruotsalaan liitetyt eettiset arvot tulivatkin Jaakkolalle täytenä yllätyksenä. Hän vakuuttaa, että hallitus ei sellaisia arvoja hyväksy.

    Henkilövalinnan taustoja on Jaakkolan mukaan turha spekuloida enempää.

    Merkittävästi varovaisemmaksi tässä pitää ryhtyä. Hannu Jaakkola

    – Hallitus ottaa valinnasta täyden vastuun, eikä muita hankkeessa mukana olleita voi syyllistää. Käytimme haussa yhteistyökumppaneiden kontakteja, mutta Ruotsala ei tullut minkään kontaktoinnin kautta vaan ihan vapailta markkinoilta.

    Pori Jazz on jo saanut yhteydenottoja toimitusjohtajan paikasta kiinnostuneilta ehdokkailta. Valinta tehdään Jaakkolan mukaan nyt kaikessa rauhassa.

    – Hallitus ei toivon mukaan toista kertaa mokaa samalla tavalla. Merkittävästi varovaisemmaksi tässä pitää ryhtyä.

    Festivaali pysäytti kriisin nopeasti

    Pori Jazzin julkisuuskuva koki keskiviikkona kovan kolauksen. Festivaalia järjestävän yhdistyksen hallitus halusi paikata nopeasti sen, minkä pystyi.

    – Toivon, että reagoimme riittävän nopeasti. Selittelyyn ei ole varaa. Emme voi muuta kuin todeta, että mokattu on. Toivottavasti sekin saa ymmärrystä, Hannu Jaakkola toteaa.

    Tietyssä roolissa täytyy katsoa, mitä voi sanoa ja mitä ei. Pekka Isotalus

    Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus kiittelee Pori Jazzin toimintaa. Se toimi kriisiviestinnän ohjeiden mukaisesti.

    – Jos tilanne olisi pitkittynyt, olisi se hankaloitunut ja maine kärsinyt vakavampia vaurioita. Kun tässä toimittiin nopeasti, korjaantuvat maineen haittapuolet nopeasti ja jopa unohtuvat.

    Isotalus ottaa kantaa myös julkisuudessa esitettyyn kritiikkiin Aki Ruotsalan sananvapauden rajoittamisesta. Hän on itse vahva sananvapauden puolustaja, mutta ei koe, että tässä kohussa olisi siitä ollenkaan kyse.

    – Toimitusjohtajan sanojen on aina pitänyt olla samassa linjassa yrityksen kanssa. Jokainen voi edelleen sanoa, mitä haluaa, mutta tietyssä roolissa täytyy katsoa, mitä voi sanoa ja mitä ei.

    Aki Ruotsala puolustautuu

    Kohussa ryvettyneellä Aki Ruotsalalla on tällä hetkellä olo kuin arvaamatta yltynyt tuuli olisi napannut purjeeseen ja hän olisi jäänyt sen armoille. Hän ei etsi syyllisiä, mutta haluaa korjata ihmisten näkemyksen itsestään.

    Ruotsala haluaa painottaa, että hän ei missään nimessä rinnasta homoseksuaalisuutta huumeidenkäyttöön. Hän myös kieltää olleensa tukemassa Älä alistu -kampanjaa.

    – Edustamani järjestö osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toi esiin mielipiteen ja uskonnonvapauden teemoja. Ilmeisesti lehti on silloisessa mielipidekirjoituksessa laittanut järjestön kannanoton minun nimiini, Ruotsala toteaa.

    Hän haluaa puuttua myös Satakunnan Kansan eilen julkaisemaan haastatteluun.

    Kun näin tekstin, ilmoitin, että tämä ei ole sitä, mitä olen tarkoittanut. Aki Ruotsala

    Ruotsala kertoo lähettäneensä toimittajalle korjauspyynnön ennen jutun julkaisua. Korjauspyyntöä ei kuitenkaan huomioitu, koska sitaatit oli kirjoitettu nauhoitetusta haastattelusta. Ruotsala kokee, että hänen sanansa ymmärrettiin väärin.

    – Kun näin tekstin, ilmoitin, että tämä ei ole sitä, mitä olen tarkoittanut. Toimittaja halusi kuitenkin pitää sen ymmärryksen, mikä hänellä oli. Se harmittaa.

    Satakunnan Kansan päätoimittaja Tomi Lähdeniemi ei niele syytöksiä.

    – Ruotsala kiitti vielä tarkistusprosessin yhteydessä tiukasta ja hyvin taustoitetusta haastattelusta ja toivoi, että keskusteluyhteys säilyy avoimena jatkossakin, Lähdeniemi sanoo.

    Tarkennettu vastaus syntikysymykseen

    Kun Satakunnan Kansa eilen kysyi Aki Ruotsalalta, onko homous syntiä, vastasi hän näin:

    – En halua erotella ihmisiä. Minulla on ollut sellainen ajatus, että homoja ei ole olemassa, on vain homoutta.

    On vain ihmisiä ja sitten on homoutta ja heteroutta. Aki Ruotsala

    Hän kertoo tarkoittaneensa vastauksellaan kuitenkin tätä:

    – Minulla on sellainen ihmiskäsitys, jonka mukaan en erottele ihmisiä homoiksi tai heteroiksi. On vain ihmisiä ja sitten on homoutta ja heteroutta.

    Ruotsala kertoo, että hänen seksuaalivähemmistöön kuuluvat ystävänsä ovat tukeneet häntä kohun keskellä. Hän ei halua itseensä liitettävän syrjinnän mielikuvaa. Sen mielikuvan muuttaminen on kuitenkin vaikeaa.

    Pori Jazzille hän toivoo potkuista huolimatta pelkkää hyvää.

    – Tärkeintä on, että festivaali menestyy, kasvaa ja voi hyvin. Sillä on tärkeä rooli Porin kesässä ja porilaisia yhdistävänä asiana. Se oli ajatukseni ennen ja sitä se on tästä eteenpäinkin. Toivon Pori Jazzille kaikkea hyvää.

    SuomiAreena jatkuu seuraavat viisi vuotta –

    SuomiAreena jatkuu seuraavat viisi vuotta – "Pori on tapahtuman koti"


    Porin kaupunki ja Mediahub Helsinki ovat allekirjoittaneet jatkosopimuksen, joka varmistaa SuomiAreenan järjestämisen Porissa seuraavat viisi vuotta. Tämän kesän SuomiAreena on järjestyksessään kolmastoista. – SuomiAreena on maan suurin...

    Porin kaupunki ja Mediahub Helsinki ovat allekirjoittaneet jatkosopimuksen, joka varmistaa SuomiAreenan järjestämisen Porissa seuraavat viisi vuotta.

    Tämän kesän SuomiAreena on järjestyksessään kolmastoista.

    – SuomiAreena on maan suurin yhteiskunnallinen tapahtuma, joka on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta. Pori on SuomiAreenan koti, joten on hienoa, että yhteistyö Porin kaupungin kanssa jatkuu, sanoo Mediahub Helsingin vt. toimitusjohtaja Tomi Einonen tiedotteessa.

    Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen mukaan Pori on sitoutunut vahvasti kehittämään SuomiAreenaa myös jatkossa.

    SuomiAreena järjestetään Porissa 16.–20. heinäkuuta.

    Tapahtuman teemoina ovat tänä vuonna turvallisuus, vastuullisuus ja suvaitsevaisuus.

    SuomiAreenan omistavat Mediahub Helsinki ja Porin kaupunki. MTV on tapahtuman mediakumppani.

    Puu nielaisi hautakiven Porissa: ”Ilmeisesti sitä ei ole kukaan osannut kaivata”

    Puu nielaisi hautakiven Porissa: ”Ilmeisesti sitä ei ole kukaan osannut kaivata”


    Hautausmaalla retkeillyt päiväkotiryhmä sai yllättävän luonnonläheisen oppitunnin Porissa, kun hoitaja kertoi kuulleensa puusta, joka oli nielaissut hautakiven sisäänsä. Todisteet siitä olivat enää vaivoin nähtävissä, mutta lapset...

    Hautausmaalla retkeillyt päiväkotiryhmä sai yllättävän luonnonläheisen oppitunnin Porissa, kun hoitaja kertoi kuulleensa puusta, joka oli nielaissut hautakiven sisäänsä. Todisteet siitä olivat enää vaivoin nähtävissä, mutta lapset jaksoivat sinnikkäästi etsiä. Se oli ehdottomasti vierailun kohokohta, josta puhuttiin jälkeenpäin kotona ja kaveripiirissä.

    Legenda oli syntynyt.

    Käppärän hautausmaan työntekijöiltäkin kesti hetken löytää syyllinen puu alueelta. Moni ei ollut siitä ennen kuullutkaan.

    – Tämä on ruhtinaan poppeli, joka on kuulemma istutettu hautakiven viereen joskus 1970-luvulla. Puu on nielaissut kiven niin hyvin, ettei sitä meinaa huomata, Porin evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän ylipuutarhuri Sari Salow kertoo selvitettyään asiaa.

    Puun sisälle jäänyt hautakivi näkyy kuvan keskellä.Katja Halinen / Yle

    Salow pitää tilannetta hyvin ainutlaatuisena. Ihmiset ovat kyllä hautausmaan alkuvuosina ja sitä seuranneina vuosikymmeninä istuttaneet puita omaistensa haudoille, mutta kyseinen poppeli on saanut kasvaa rauhassa seurakunnan hoitamalla alueella näinkin pitkään.

    – Ilmeisesti kukaan ei ole osannut kaivata tätä hautaa ja tilanne on päässyt muotoutumaan tällaiseksi.

    Puut elävät hautausmaalla omaa elämäänsä

    Vaikka puut uhkaisivat hautakiviä, eivät ne automaattisesti saa kaatotuomiota. Sari Salow uskoo, että hautakiveä syleilevä poppelikin saa jatkaa kasvuaan.

    – Se ei ole ainakaan vielä kaatolistalla, koska puu on tukeva ja sehän saa kivestä itselleen lisää maadoitustukea.

    Se ei ole ainakaan vielä kaatolistalla. Sari Salow

    Puut elävät Salowin mukaan hautausmaalla omaa elämäänsä. Ne antavat voimansa näkyä ja nostelevat hautakiviä paikoiltaan. Jos puut alkavat kallistaa kiviä liikaa, voidaan niitä karsia, mutta ei kovin herkästi kaataa. Joskus niiden kasvuympäristökin silti häiritään.

    – Puiden juuret joutuvat koville silloin, kun hautoja kaivetaan. Tämähän on hautausmaa, joten jos joku kuolee, hänet haudataan. Emme voi rajata niin, että tämän puun ympäriltä emme kaiva.

    Poppelit nielevät kaiken sisäänsä

    Kasvitieteilijä, puutarhaneuvos Arno Kasvi nimittää Porin Käppärän hautausmaalla kiven nielaissutta poppelia puutarhabastardiksi. Se leviää helposti, koska se sietää huonoa maata ja ojitusta. Tiukassa maassa sen juuret hakeutuvat lika- ja hulevesiviemäreihin putkien saumoista ja tukkivat viemäreitä.

    – Olen ollut antamassa poppelien kaatotuomioita näistä syistä asuinalueilla.

    Poppelit ovat niin lujaa tekoa, että ne nielaisevat helposti sisäänsä mitä vain, joka osuu tielle. Esimerkiksi hautakivi puun tyvessä ei suuremmin Kasvia hämmästytä. Sillä ei ole luultavasti ollut juuri mitään vaikutusta puun kasvuun.

    Kivellä ei ole vaikutusta puun kasvuun. Arno Kasvi

    – Poppelien juuret ja paksuuskasvu ovat tyvellä niin voimakasta, että kivellä ei ole vaikutusta. Poppeli kasvaa usein myös luonnonkivien väleissä ja juuristo nielaisee ne puun lihoessa.

    Kasvin kotia ympäröivässä, Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa poppelit eivät ole saaneet kiviä syödäkseen, mutta puiden ympärille sidottuja metallietikettejä on kadonnut niiden sisuksiin useampia.

    Yhden suurista poppeleista Kasvi on istuttanut itse 40 vuotta sitten, joten hän ei pidä mahdottomana, että Porin hautausmaan puukin olisi kasvanut valtaviin mittoihinsa näin lyhyessä ajassa.

    Kasvitieteilijä kaataisi aluevaltaajat

    Puutarhaneuvos käsittelisi suomalaisten hautausmaiden kasvustoa rajummalla kädellä. Hän toivoo haudoille lisää suunnitelmallisuutta, hoitoa ja kauneutta.

    Alaa valtaavat puut pitäisi Arno Kasvin mukaan kaataa. Tilalle voisi istuttaa esimerkiksi pihlajia.

    – On olemassa helppohoitoisia lajikkeita, jotka ovat kauniita sekä kukinnaltaan että syysväreiltään. Niitä voisi istuttaa kivirivien väliin harvakseltaan antamaan hyönteisille ja linnuille ruokaa muistolehdoissa.

    Hän näkisi hautausmailla mielellään myös angervoa verhoamassa kivirivejä, joita routa siirtelee.

    – Pensas verhoaisi epäsymmetrisyyden ja kaunistaisi vainajien viimeistä leposijaa.

    Pori Jazzin hallitus: Vastavalittua toimitusjohtajaa Aki Ruotsalaa ei sittenkään palkata – Ruotsala: "Tärkeintä on Pori Jazzin menestys"


    Pori Jazz ry:n hallitus piti keskiviikkoiltana hätäkokouksen, jossa päädyttiin sille kannalle, ettei Aki Ruotsala voi ottaa vastaan toimitusjohtajan tehtävää, häntä saattelevan kohun seurauksena. Ruotsalan Satakunnan Kansalle antamat...

    Pori Jazz ry:n hallitus piti keskiviikkoiltana hätäkokouksen, jossa päädyttiin sille kannalle, ettei Aki Ruotsala voi ottaa vastaan toimitusjohtajan tehtävää, häntä saattelevan kohun seurauksena.

    Ruotsalan Satakunnan Kansalle antamat homokommentit nousivat keskiviikkona julkaistun jutun jälkeen ihmetyksen aiheeksi. Hän antaa ymmärtää jutussa muun muassa, että homoseksuaalisuudesta voi eheytyä samalla tavalla kuin huumeista voi päästä irti.

    Ruotsalan oli määrä aloittaa jazzien toimitusjohtajana 1. elokuuta. Nykyinen toimitusjohtaja Janne Nieminen päättää toimitusjohtajan tehtävässä heinäkuun lopussa. Uuden toimitusjohtajan rekrytoinnista tiedotetaan myöhemmin.

    Hallituksen puheenjohtaja Hannu Jaakkola pitää tilannetta valitettavana sekä Pori Jazzin että erityisesti seksuaalisten vähemmistöjen kannalta.

    – Pori Jazz irtisanoutuu täysin ja ehdottomasti kaikesta syrjinnästä. Olemme yhdenvertainen ja syrjimätön festivaali. Nämä arvot ovat yhteiset Pori Jazzin hallitukselle ja koko henkilökunnalle. Pyydämme anteeksi kaikilta, joita asia on koskettanut ja loukannut.

    Ruotsalaan liitetyt mielipiteet aiheuttivat Jaakkolan mukaan jazzien julkisuuskuvaan lommon.

    – Tämänkaltaiset päätökset eivät ole helppoja, mutta ei sille ollut vaihtoehtoakaan tämänkaltaisessa kulttuuriorganisaatiossa. Mikäli häneen nyt liitetyt mielipiteet olisivat olleet tiedossamme, emme tietenkään olisi valinnassa tähän päätyneet, Jaakkola toteaa.

    Ruotsala: "Tärkeämpi kuin yksikään työpaikka on Pori Jazz"

    Yle Uutiset ei tavoittanut Aki Ruotsalaa kommentoimaan asiaa. Ruotsala kuitenkin lähestyi mediaa tiedotteella puoli yhdeksän aikaan keskiviikkoillasta.

    – Tärkeämpi kuin yksikään yksittäinen työpaikka on Pori Jazz, jossa sekä artisteilla että yleisöllä on hauskaa. Syrjimättömyyden hengessä, Ruotsala toteaa.

    Ruotsala vakuuttaa suhtautuvansa kaikkiin tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.

    – Huomisesta alkaen olen vapaa arvioimaan tapahtunutta ja etsimään uusia haasteita.

    Pori Jazz järjestetään 53. kertaa 14.–22. heinäkuuta.

    Juttua päivitetty klo 20.30: Lisätty Aki Ruotsalan kommentit ja otsikkoa päivitetty.

    Korj. 6.6. klo 22.35: Kuvatekstissä luki virheellisesti, että Ruotsalaa oli haastateltu A-studiossa. Haasteltava oli Jaakkola.

    Lue lisää:

    Pori Jazzin uuden toimitusjohtajan homokommentit aiheuttivat kohun: Kiistää rinnastaneensa homot ja huumeidenkäyttäjät

    Pori Jazzin hallitus kokoontuu hätäistuntoon – homokommentteja laukoneen toimitusjohtajan tulevaisuutta mietitään

    Pori Jazzin hallitus kokoontuu hätäistuntoon – homokommentteja laukoneen toimitusjohtajan tulevaisuutta mietitään


    Pori Jazzin hallituksen puheenjohtaja Hannu Jaakkola kertoo, että Jazzin hallitusta yritetään saada vielä tänään hätäkokoukseen. Kokouksen aihe on viime perjantaina valitun toimitusjohtaja Aki Ruotsalan tulevaisuus festivaalin johdossa....

    Pori Jazzin hallituksen puheenjohtaja Hannu Jaakkola kertoo, että Jazzin hallitusta yritetään saada vielä tänään hätäkokoukseen. Kokouksen aihe on viime perjantaina valitun toimitusjohtaja Aki Ruotsalan tulevaisuus festivaalin johdossa. Ruotsalan kommentit homoseksuaaleista ovat olleet tänään esillä eri medioissa. Ruotsalan on tarkoitus aloittaa tehtävässä elokuun alussa.

    – Kyllä tämä asia täytyy tänään ratkaista johonkin suuntaan. Hallituksen jäseniä on ulkomailla, joten järjestäminen on hankalaa, itse Riiasta tavoitettu Jaakkola sanoo.

    Hannu JaakkolaTapio Termonen / Yle"Täysin arvojemme vastaista"

    Hannu Jaakkola on ollut yhteyksissä nykyiseen toimitusjohtaja Janne Niemiseen, joka on tällä hetkellä Porissa.

    – Kysymyksiä ja selvityspyyntöjä on tullut sekä yhteistyökumppaneilta että artisteilta. Kyllä tästä on julkisuuskuvallemme aiheutunut jo iso lommo.

    Hallituksen puheenjohtajana Jaakkola painottaa, että Pori Jazz sanoutuu irti kaikenlaisesta syrjinnästä. Hän pyytää organisaation puolesta anteeksi Ruotsalan kommentteja.

    Lue lisää:

    Pori Jazzin hallitus: Vastavalittua toimitusjohtajaa Aki Ruotsalaa ei sittenkään palkata – Ruotsala: "Tärkeintä on Pori Jazzin menestys"

    Pori Jazzin uuden toimitusjohtajan homokommentit aiheuttivat kohun: Kiistää rinnastaneensa homot ja huumeidenkäyttäjät

    Pori Jazzin uuden toimitusjohtajan homokommentit aiheuttivat kohun: Kiistää rinnastaneensa homot ja huumeidenkäyttäjät

    Pori Jazzin uuden toimitusjohtajan homokommentit aiheuttivat kohun: Kiistää rinnastaneensa homot ja huumeidenkäyttäjät


    Pori Jazzin uuden toimitusjohtaja Aki Ruotsalan Satakunnan Kansalle antamat homokommentit ihmetyttävät. Lehti julkaisi keskiviikkona Ruotsalan haastattelun, missä hän antaa ymmärtää muun muassa, että homoseksuaalisuudesta voi eheytyä samalla...

    Pori Jazzin uuden toimitusjohtaja Aki Ruotsalan Satakunnan Kansalle antamat homokommentit ihmetyttävät. Lehti julkaisi keskiviikkona Ruotsalan haastattelun, missä hän antaa ymmärtää muun muassa, että homoseksuaalisuudesta voi eheytyä samalla tavalla kuin huumeista voi päästä irti. Ruotsalan mukaan homoja ei myöskään ole olemassa, ainoastaan homoutta.

    Asia nousi esiin, kun lehden kolumnisti Altti Papinsaari kertoi Ruotsalan vuonna 2011 julkaistusta mielipidekirjoituksesta, jossa käsiteltiin Älä alistu -kampanjaa. Kampanjan keskeisenä ideana oli, että homoseksuaalisuudesta voi parantua. Porilaine-lehdessä Papinsaari kritisoi sitä, että Ruotsala ei halua erottaa kristillistä vakaumustaan arkisesta tekemisestään.

    Ruotsala on mukana myös politiikassa, hän on kristillisdemokraattien puoluevaltuuston puheenjohtaja.

    Viime viikolla Pori Jazzin johtoon palkattu Ruotsala löydettiin niin sanotulla täsmähaulla, eli hän ei ole itse hakenut tehtävään.

    Altti Papinsaari pitää mahdottomana ajatuksena, että Pori Jazzin hallitus on Ruotsalaa palkatessaan tiennyt tämän taustoista.

    – Tai jos on tiennyt, niin olen vielä suurempi kysymysmerkki, Papinsaari sanoo.

    Pori Jazzin hallitus ei kommentoi

    Mainosalan yrittäjänä toimiva Altti Papinsaari pitää Aki Ruotsalan lausuntoja haitallisina erityisesti Pori Jazzin ja Porin kaupungin imagojen takia.

    – Ei nykyään voida edustaa näin äärikonservatiivista suuntaa, missä kyseenalaistetaan ja jopa vähätellään seksuaalivähemmistöjä.

    Papinsaari sanoo seuraavansa mielenkiinnolla, miten tunnetun jazzfestivaalin sponsorit ja yhteistyökumppanit reagoivat Ruotsalan lausuntoihin. Pori Jazzin yhteistyökumppaneita ovat Radio Aalto, Ilta-Sanomat ja Somersby. Yle ei ole tavoittanut yhteistyökumppaneilta ketään kommentoimaan asiaa.

    Yle tavoitti Pori Jazz ry:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Jaakkolan työmatkalta Riiasta. Hän ei halunnut kommentoida asiaa, sillä hän ei ole ehtinyt tutustua aiheeseen.

    Ruotsala: Virheellistä uutisointia

    Pori Jazzin toimitusjohtaja Aki Ruotsala kiistää, että olisi ollut mukana Älä alistu -kampanjassa tai että olisi rinnastanut homoseksuaalisuuden huumeriippuvuuteen.

    – En missään tapauksessa ole sitä mieltä. Viittasin siihen, että jos jollain on sellainen kokemus, jota pitää eheytymisenä, niin en voi sitä kyseenalaistaa. Tämä on toimittajan väärinkäsitys, Ruotsala sanoo.

    Ruotsala kutsuu Satakunnan Kansan uutisointia virheelliseksi.

    – Tuntuu siltä, että yritetään synnyttää uutisankkaa.

    "Osallistuin yhteiskunnalliseen keskusteluun"

    Älä alistu -kampanja oli Nuotta-median ideoima ja toteuttama, nuorille suunnattu kampanja, jonka mukaan homoseksuaalisuudesta voi parantua kristinuskon avulla. Ruotsala oli tuolloin kristillisdemokraattisten nuorten puheenjohtaja.

    – Olin silloin järjestön puheenjohtaja ja puolustin ainoastaan mielipiteenvapautta. Olen siis osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun.

    Kysymykseen siitä, voiko homoudesta eheytyä, Ruotsalalla ei ole vastausta.

    – En osaa sanoa. En tiedä.

    Vasta viime viikolla Pori Jazzin toimitusjohtajaksi valittu Aki Ruotsala uskoo, ettei hänen haastattelullaan ole negatiivista vaikutusta hänen tehtäviinsä jazzfestivaalin johdossa.

    – Olen ollut yhteydessä hallituksen puheenjohtajaan. Hänen mukaansa minulla on edelleen hallituksen täysi tuki.

    KD:n Essayah ja Räsänen: Täysi tuki Ruotsalalle

    KD:n puheenjohtaja Sari Essayah sekä entinen puheenjohtaja Päivi Räsänen puolustavat valtuustonsa puheenjohtajaa kohun noustua.

    Puolueen ex-puheenjohtaja Päivi Räsänen kertoi keskiviikkona tiedotteessa antavansa "täyden tukensa" Ruotsalalle. Räsänen kertoo olevansa huolestunut siitä, ettei Suomessa ole tilaa kristilliselle vakaumukselle ihmisen elämän arvosta ja miehen ja naisen välisestä avioliitosta.

    – Vaikeneminen vain kaventaa tilaa uskonnonvapaudelta. Täysi tuki Akille ja Timolle, Räsänen kirjoittaa viitaten ulkoministeri Timo Soinin (sin.) aborttikannanottoihin.

    Essayah kommentoi Twitterissä, että on kumma, jos jonkun henkilön subjektiivisesti kokemaan elämänmuutokseen ja siitä kertomiseen ei voi ottaa kantaa. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Iltalehti.

    Juttua päivitetty 6.6. kello 15:20: lisätty tieto Hannu Jaakkolan tavoittamisesta.

    Juttua päivitetty 6.6. kello 16:10: lisätty Aki Ruotsalan kommentit.

    Juttua korjattu 6.6. kello 17:00 Ruotsala ei ollut lanseeraamassa Älä alistu-kampanjaa, kuten jutussa aiemmin virheellisesti väitettiin. Sen sijaan Ruotsala puolusti kampanjan tekijöitä mielipidekirjoituksessaan.

    Juttua päivitetty 6.6. kello 17:51 Lisätty KD:n kannanotot.

    Tutkimuksessa seurataan julkisten rakennusten sisäilmoja seuraavat kymmenen vuotta –

    Tutkimuksessa seurataan julkisten rakennusten sisäilmoja seuraavat kymmenen vuotta – "Kun rakennukset saadaan kuntoon, ihmiset tervehtyvät"


    Mistä on kyse?Turun yliopistossa on käynnistynyt valtakunnallinen tutkimus, jossa puututaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmiinTutkimuksessa julkisten rakennusten käyttäjien terveydentilaa seurataanTutkimus kestää kymmenen vuotta ja...

    Mistä on kyse?Turun yliopistossa on käynnistynyt valtakunnallinen tutkimus, jossa puututaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmiinTutkimuksessa julkisten rakennusten käyttäjien terveydentilaa seurataanTutkimus kestää kymmenen vuotta ja tavoitteena on luoda parhaat käytännöt koko maahan

    Julkisten rakennusten sisäilmaongelmiin puututaan Turun yliopistossa on käynnistyneessä valtakunnallisessa SATAKUNTA-hankkeessa.

    Tutkimuksessa selvitetään, ovatko julkisten rakennusten sisäilmakorjaukset onnistuneet tai minkälainen on uudisrakennuksen sisäilma. Tutkimukset tehdään käyttäjien terveydentilaa seuraamalla.

    – Kun oireet vähenevät ja sairauksia jää syntymättä, syntyy siitä kunnalle säästöä, sanoo työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta.

    Käyttäjille tehdään oirekyselyitä ja niitä toistetaan, jotta nähdään miten tilanne muuttuu.

    Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula PutusPetra Ristola / YleKymmenessä vuodessa parhaat käytännöt maahan

    Tutkimuksessa seurataan mukana olevien kuntien sisäilmakorjauksia kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa. Seurantaa tehdään kymmenen vuotta. Tavoitteena on myös testata uusia rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja.

    – Kun rakennukset saadaan kuntoon, ihmiset tervehtyvät, sanoo työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.

    Porista käynnistyneeseen hankkeeseen on ilmoittautunut jo 20 kuntaa. Sata kuntaa otetaan mukaan.

    – Odotukset ovat korkealla. Tavoitteena on luoda parhaat toimintamallit koko maahan, sanoo Putus.

    Turun yliopiston SATAKUNTA-hanke liittyy valtioneuvoston käynnistämään Terveet tilat 2028 -ohjelmaan. Ohjelma pyrkii tervehdyttämään julkiset rakennukset ja tehostamaan sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta.

    Kuusenkerkille riittäisi kysyntää maailmalla, mutta poimijoita ei löydy – kymppi tai kaksi tunnissa ei tunnu riittävän palkaksi

    Kuusenkerkille riittäisi kysyntää maailmalla, mutta poimijoita ei löydy – kymppi tai kaksi tunnissa ei tunnu riittävän palkaksi


    Katse kiinnittyy kuusenoksien vaalean vihreisiin päihin. Ne näyttävät aivan tavallisilta neulasilta, mutta ovat väriltään muita raikkaampia. Tuntumaltaan ne ovat melko pehmoisia – sellaisia, jotka eivät pistele kielellä. Kuusenkerkkiä voi...

    Katse kiinnittyy kuusenoksien vaalean vihreisiin päihin. Ne näyttävät aivan tavallisilta neulasilta, mutta ovat väriltään muita raikkaampia. Tuntumaltaan ne ovat melko pehmoisia – sellaisia, jotka eivät pistele kielellä.

    Kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan. Ne maistuvat aavistuksen suolaisilta.

    Kuusenkerkät tunnistaa vaaleasta väristä.Päivi Meritähti / Yle

    Monelle kuusenkerkän maku on tutumpi makeammista herkuista, kuten siirapista ja kuohuviinistä. Iso osa suomalaista ei ole silti kuusenkerkistä kuullutkaan.

    Poimijoista pulaa

    Maailmalla kuusenkerkille riittäisi kysyntää. Nordic Herbsin toimitusjohtaja Petri Koivisto arvelee, että Suomen metsistä saisi niitä hetkessä myytyä 45 000 kiloa. Kuusenkerkkiä ei ole kuitenkaan ehditty kaupallistaa Suomessa kysynnän vaatimassa tahdissa.

    Yksi merkittävimmistä esteistä on työntekijäpula. Suomalaisia on vaikea saada metsään urakoimaan.

    Kuusenkerkät

    Suomalaisten luomumetsien kuusenkerkät ovat kysyttyjä maailmalla.

    Noin 90 prosenttia Suomen metsistä täyttäisi luomumetsän kriteerit. Vain osa niistä on virallisesti sertifioituja.

    Yksi kuusenkerkkien hyödyntämisen suurimmista esteistä on poimijapula.

    Kuusenkerkistä valmistetaan muun muassa teetä, siirappia, kuohuviiniä ja kosmetiikkaa.

    Niitä saa kerätä vain maanomistajan luvalla.

    Näppärä poimija tienaa tunnissa parikymppiä tai enemmänkin, mutta monella tienesti jää noin kymmeneen euroon. Kerkistä maksetaan poimijoille keskimäärin viisi euroa kilolta, puhtaana käteen.

    – Olemme soittaneet satoja puheluita ja pitäneet kouluissa infotilaisuuksia, jotta saisimme metsään riittävästi poimijoita. Tuntuu kuitenkin siltä, että palkan pitäisi olla kymmeniä euroja tunnissa, jotta ihmiset lähtisivät mukaan, Koivisto toteaa.

    Eläkeläiset työskentelevät nautiskellen

    Viime viikolla siikaislaisessa metsässä huhki noin parikymmentä poimijaa. Heistä suurin osa oli maahanmuuttajia. Juuri muita ei metsään saatu.

    Alshmari Nadhem ja Ali Jamal Aldin saapuivat töihin Niinisalon vastaanottokeskuksesta.Tapio Termonen / Yle

    Muutama eläkeläinen intoutui kuitenkin hakemaan itselleen lisätienestiä.

    – Yritin saada kavereitakin mukaan, mutta he sanoivat, että siellä on liikaa hyttysiä ja homma on liian hidasta, Merikarvialta saapunut eläkeläinen Hilkka Viikilä kertoo.

    Hän kertoo, että kerkät irtoavat kuusesta kätevästi, kun niitä vetää vähän alaspäin. Latvasta niitä ei saa poimia, eikä koko kuusta kyniä, jotta puu kasvaa seuraavanakin vuonna.

    Viikilän kaulalla roikkuu kymmenen litran ämpäri. Kun molemmat kädet ovat vapaana, on kerkkien nyppiminen helpompaa. Ämpäri painaa täytenä noin kaksi kiloa. Viikilä poimii muutaman ämpärin päivässä. Hän ei ota paineita tahdista..

    – Tykkään olla luonnossa, eikä minulla ole kiire mihinkään. Jonkin sortin kipinän tämä kerääminen on herättänyt ja meinaan tulla metsään uudestaankin.

    Tämä on hyvä vaihtoehto sille, että makaisi vain illat televisiota katsellen. Kauko Ylikoski

    Toinen rennosti ottava poimija on siikaislainen Kauko Ylikoski. Hän arvioi, että kaksi kiloa tunnissa on sopiva tahti eläkeläiselle. Silloin helle ei rasita liikaa ja hyttysiäkin ehtii väistellä.

    Kuusenkerkät ovat Ylikoskelle uusi tuttavuus, mutta muilla metsän antimilla hän on hankkinut taskurahaa ennenkin.

    – Lapsena jo aloitin puolukoilla ja nykyään minut löytää enimmäkseen hillasuolta. Tämä on hyvä vaihtoehto sille, että makaisi vain illat televisiota katsellen.

    Metsä täynnä yrttejä

    Eläkeläiset tuntevat Petri Koiviston mukaan metsän arvon ja antimet hyvin. Hän harmittelee, että nuoret ovat niistä jotenkin vieraantuneet. Metsä tarjoaisi paljon ilmaisia herkkuja ja ansaintamahdollisuuksia.

    – Me voisimme luoda metsään työpaikkoja, mutta ihmisiä tarvitaan paljon. Vetoaisinkin suomalaisiin, että lähtekää liikkeelle, ettei tarvitse tuoda poimijoita ulkomailta. Jätetään rahat kotimaahan.

    Kuusenkerkät ovat kevyitä, mutta näppärä poimija kerää useamman kilon nopeasti.Tapio Termonen / Yle

    Tänä vuonna rahat jäävät monelta saamatta, sillä kuusenkerkät pysyvät pääosin metsässä. Koivisto toivoo, että muutaman vuoden kuluttua Suomen metsät olisi hyödynnetty huomattavasti paremmin. Kuusenkerkkien lisäksi kaupaksi kävisivät muun muassa koivunlehdet ja -mahla, kanervankukka, maitohorsma, mesiangervo ja vuohenputki.

    – Metsässä on tuhansia kasveja ja aina tuntuu löytyvän joku uusi juttu. Meillä on maailman puhtaimmat metsäalueet ja vain murto-osa niiden herkuista kerätään talteen.

    Vielä on matkaa siihen, että kaikki osaisivat hyödyntää yrttejä. Anna Nikkari

    On kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi kuusenkerkkien keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

    Suomalaiset ovat olleet yrttineuvoja Anna Nikkarin mukaan jossain määrin eksyksissä, mutta hän näkee edessä jo toivonpilkahduksia.

    – Ihmiset osaavat käyttää sieniä ja marjoja, mutta yrtit ovat jääneet unholaan. Nyt kuitenkin näkyy uutta nousua. Yrttikurssit ovat kysyttyjä ja ihmiset haluavat oppia. Vielä on silti matkaa siihen, että kaikki osaisivat niitä hyödyntää.

    Yyteriin uudet vessat juhannukseksi – palveluita kaivattiin jo toukohelteissä

    Yyteriin uudet vessat juhannukseksi – palveluita kaivattiin jo toukohelteissä


    Yyterissä on käynyt kevään aikana normaalia enemmän väkeä, kun sää on ollut tavallista lämpimämpää. Rantavieraat ovat ihmetelleet kiinniolevia vessoja. Porin kaupunki kertoo tiedotteessaan, että Yyterin varsinainen kesäkausi alkaa tämän...

    Yyterissä on käynyt kevään aikana normaalia enemmän väkeä, kun sää on ollut tavallista lämpimämpää. Rantavieraat ovat ihmetelleet kiinniolevia vessoja.

    Porin kaupunki kertoo tiedotteessaan, että Yyterin varsinainen kesäkausi alkaa tämän kuun puolivälissä.

    Rannalla on tällä hetkellä vuorokauden ympäri auki oleva wc-kontti uimakuopan vierellä. Uudet vessat tulevat rannalle ja ovat valmistuttuaan auki aamukymmenestä iltayhdeksään.

    Kun kesäkausi alkaa tämän kuun puolivälissä, rannalla alkaa päivystää uimavalvoja puolesta päivästä iltakuuteen elokuun puoliväliin asti.

    Uudistuksena rantaan tulee myös uusia pukukoppeja, penkkejä ja roskiksia.

    – Lisäksi rannalle tulee Yyteri-kirjaimet, joiden vieressä voi käydä vaikka ottamassa itsestään kuvan, sanoo Visit Porin toimitusjohtaja Anna Kyhä-Mantere tiedotteessa.

    Itse rantaakin kunnostetaan: levää poistetaan ja salakavalia kuoppia tasataan. Infotauluja ja alueen palvelukarttoja uusitaan sitä mukaa kun niitä valmistuu. Parkkitilaa on rakennettu lisää noin sadalle autolle.

    Koulujen sisäilmaraporttien julkaisu verkossa harvinaista – Turku ja Vantaa näyttävät suuntaa

    Koulujen sisäilmaraporttien julkaisu verkossa harvinaista – Turku ja Vantaa näyttävät suuntaa


    Mistä on kyse?Yle kysyi Suomen kymmeneltä suurimmalta kaupungilta miten he tarjoavat koulujensa sisäilmaraportit kansalaisten luettavaksiTiedot saatiin Helsingistä, Jyväskylästä, Kuopiosta, Lahdesta, Oulusta, Porista, Tampereelta, Turusta ja...

    Mistä on kyse?Yle kysyi Suomen kymmeneltä suurimmalta kaupungilta miten he tarjoavat koulujensa sisäilmaraportit kansalaisten luettavaksiTiedot saatiin Helsingistä, Jyväskylästä, Kuopiosta, Lahdesta, Oulusta, Porista, Tampereelta, Turusta ja VantaaltaKoulujen sisäilmaraporttien julkaisu on herättänyt keskustelua muun muassa Helsingissä, jossa suunniteltiin koulujen sisäilmaraportit sisältävää verkkopalvelua

    Vain harvat Suomen suurimmista kaupungeista julkaisevat koulujen sisäilmaraportteja koostetusti verkossa.

    Raportteja koostetusti julkaisevat vain Vantaa ja Turku. Vantaalla tietoja koulujen sisäilmatarkastuksista ja -korjauksista julkaistaan Ajankohtaisia korjauskohteita -sivustolla. Sinne kerätään tietoja myös muista kaupungin kiinteistöistä kuin kouluista.

    Turussa käytössä on vastaavan kaltainen sivusto kuin Vantaalla. Siellä julkaistaan tietoa ajankohtaisista kiinteistöjen sisäilma-asioista. Suunnitteilla on myös laajempi verkkopalvelu.

    Koulujen sisäilmaraporttien julkaisu on ollut laajasti esillä Helsingissä. Helsingin kaupunki kertoi aikaisemmin avaavansa toukokuussa verkkopalvelun, jossa se olisi julkaissut kaikki koulujen sisäilmaraportit. Kaupunki kuitenkin perui aikeensa, koska raportit sisältävät salassapidettävää tietoa. Koulukohtaiset tiedot julkaistaan erikseen koulujen omilla verkkosivuilla.

    Oulussa verkkopalvelu koulujen sisäilmaraporttien julkaisuun on suunnitteilla. Verkkoon koottaisiin kohteiden sisäilmaraportteja ja yleistä tietoja kiinteistöjen sisäilma-asioista. Vielä tällä hetkellä sisäilmaraportit eivät ole kenen tahansa saatavilla. Oppilaiden vanhemmat voivat lukea raportit koululla rehtoreiden luona.

    Turussa puhuttaa erityisesti Sepänkadun väistötilojen sisäilma. Kuvassa olevan Puolalan koulun oppilaat oavt siirtymässä Sepänkadulle Puolalan koulun peruskorjauksen ajaksi.Paula Koskinen / Yle"Pelkän raportin julkaisu ei hyvä asia"

    Kuopiossa tiedot koulujen sisäilma-asioista julkaistaan kunkin koulun omilla verkkosivuilla. Julkaistavaksi laitetaan kuitenkin vain tarkastusryhmän muistio, ei koko sisäilmaraporttia.

    Kaupungin rakennusterveysasiantuntija Petri Hartikaisen mukaan pelkkä tutkimusraportin julkaisu ei välttämättä ole hyvä tapa. Pelkän verkossa julkaistun raportin perusteella voi olla vaikea muodostaa kokonaiskuvaa koululla vallitsevasta sisäilmatilanteesta.

    – Jotta se olisi mahdollista, pitäisi verkossa julkaistavien tutkimusraporttien yhteyteen liittää kattavat ajantasaiset ja jatkuvasti päivittyvät tiedot tehdyistä korjaustoimenpiteistä, viranomaisvalvonnasta, ja tilanteen kehittymisestä koulu- ja työterveyden sekä vanhempainyhdistyksen näkökulmasta, Hartikainen sanoo.

    Raportit tilattavissa kaupungilta

    Monet kansalaiset ja oppilaiden vanhemmat pitävät sisäilmaraporttien julkaisua kuitenkin tärkeänä. Yksityiskohtaisten tietojen julkaiseminen lisäisi avoimuutta. Helsingin vanhempien yhdistys on pettynyt siihen, ettei Helsinki julkaissutkaan sisäilmaraportteja. Tällä hetkellä sisäilmaraportit saa tekemällä tietopyynnön ja joidenkin koulujen tietoja on koottu koulujen omille verkkosivuille.

    Myös muissa kaupungeissa sisäilmaraportteja voi pyytää saatavaksi kaupungilta. Pyyntöjä tulee kuitenkin harvoin. Kuopiossa, Porissa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla pyyntöjä tulee joitakin kymmeniä vuodessa, Lahdessa ja Jyväskylässä muutamia.

    Monissa kaupungeissa sisäilmaraportin voi tilata sähköpostitse, mutta Kuopiossa siihen saa käydä tutustumassa Tilakeskuksen asiantuntijan avustuksella. Kuopiossa asiantuntija esittelee raportin ja ajantasaisen tilanteen asiasta kiinnostuneille.

    Yllätysnimi Pori Jazzin toimitusjohtajaksi: Aki Ruotsala on kristillinen poliitikko ja kunnan virkamies

    Yllätysnimi Pori Jazzin toimitusjohtajaksi: Aki Ruotsala on kristillinen poliitikko ja kunnan virkamies


    Pori Jazzin uusi toimitusjohtaja on Aki Ruotsala. Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta. Aki Ruotsala siirtyy tehtäväänsä Merikarvian kunnan kehittämispäällikön tehtävästä. Hän on työskennellyt myös Siikaisten kunnansihteerinä sekä...

    Pori Jazzin uusi toimitusjohtaja on Aki Ruotsala. Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta.

    Aki Ruotsala siirtyy tehtäväänsä Merikarvian kunnan kehittämispäällikön tehtävästä. Hän on työskennellyt myös Siikaisten kunnansihteerinä sekä Sauli Ahvenjärven avustajana eduskunnassa ja suunnittelijana sisäministeriössä. Hän on kristillisdemokraattien puoluevaltuuston puheenjohtaja. Hän pyrki viime keväänä Porin kunnanvaltuustoon mutta jäi varavaltuutetuksi.

    Aki Ruotsala on hallintotieteiden maisteri. Hän valmistuu tämän vuoden aikana myös kauppatieteiden maisteriksi johtamisen koulutusohjelmasta.

    "Ei tarvitse olla joka osa-alueen osaaja"

    Pori Jazzin hallituksen mukaan Aki Ruotsala tuo mukanaan vahvaa johtamista ja kehittämistyön osaamista. Hallituksen mukaan sillä ei ole väliä, onko toimitusjohtaja kaikkien festivaalin osa-alueiden asiantuntija.

    – Häneltä saamme myös uudistajan ja verkostoitujan taitoja festivaaliorganisaatioon. Ruotsala tuntee hyvin porilaisen toimintaympäristön, mutta hänellä on myös hyvät valtakunnalliset yhteiskuntasuhteet, sanoo Pori Jazz 66 ry:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Jaakkola.

    Entinen toimitusjohtaja Janne Nieminen ilmoitti helmikuussa palaavansa takaisin kotikaupunkiinsa Hämeenlinnaan kulttuuripäälliköksi ja jättävänsä Pori Jazzin toimitusjohtajan tehtävät.

    Lue lisää:

    Pori Jazzin toimitusjohtaja palaa kotikaupunkiinsa – Janne Niemisestä Hämeenlinnan kulttuuripäällikkö

    Pori Jazzin uutta toimitusjohtajaa etsitään täsmähaulla: "Uskon, että hän on mukana jo tämän kesän festareilla"

    Pori Jazzin uusi toimitusjohtaja valittu – julkistetaan kesäkuussa

    Porilaisen fysioterapeutin raju väite: Lapsillemme myydään epäterveellisiä kenkiä

    Porilaisen fysioterapeutin raju väite: Lapsillemme myydään epäterveellisiä kenkiä


    Hyllykaupalla pettymyksiä. Fysioterapeutti Terhi Sulin alkaa tuskastua. Porilainen kenkäkauppa ja marketti toisensa jälkeen hän etsii yhä oikeanlaisia kenkiä. Välikausikenkiä, joilla viilettää kevään ja kesääkin. Ainoana kriteerinä on,...

    Hyllykaupalla pettymyksiä. Fysioterapeutti Terhi Sulin alkaa tuskastua. Porilainen kenkäkauppa ja marketti toisensa jälkeen hän etsii yhä oikeanlaisia kenkiä. Välikausikenkiä, joilla viilettää kevään ja kesääkin.

    Ainoana kriteerinä on, että kengät olisivat hänen kahden poikansa jaloille terveelliset. Kun usko alkaa loppua, Sulin miettii, että jos löytyisi kengät, jotka ovat edes sinne päin. Kyllä Porin kokoisesta kaupungista pitää löytyä lapsen jalalle terveellisiä kenkiä.

    Kävelyä pingviinien tyyliin

    Tieto lisää tuskaa. Lattea fraasi kävi nopeasti toteen, kun Sulin alkoi kaivaa tietoutta lasten jalkaterveydestä ja kenkien valinnasta ensimmäisen lapsen opetellessa kävelemään.

    Ensikengät. Nykyisin Sulin jo kavahtaa pelkän sanan kuultuaan. Sellaisia hänenkin pojalleen suositeltiin neuvolassa ja kenkäkaupassa. Kengät, jotka saavat lapset kävelemään kuin pingviinit. Kävely jäykillä kengillä ei rullaa, varpaat eivät pääse tekemään luonnollista työtään ja kanta iskeytyy liian voimalla maahan. Sulin kertoo, että jotkut ammattilaiset laittavat edelleen yhtäläisyysmerkit hyvän kengän ja tukevan kengän välille.

    – Se on ihan käsittämätöntä. Monet tuputtavat lapselle tukevia, kankeita kenkiä. Terve lapsen jalka ei tarvitse tukea. Jalan pitää päästä kehittymään ja vahvistumaan itse, Sulin toteaa.

    Hän neuvoo kengän valinnassa kiinnittämään huomiota siihen, että kengän pohja on juuri päkiän kohdalta helposti taipuva. Hyvä kikka on testata, pääseekö lapsi kengät jalassa varpailleen.

    Päkiän kohdalta taipuva kenkä.Terhi Sulin

    Lasten jalkaterien luut koostuvat lähes kokonaan pehmeästä rustosta. Siksi ne ovat erityisen herkkiä virheasennoille, jos jalassa on väärän malliset tai kokoiset kengät. Sulin uskoo, että terveet jalat voidaan pahimmillaan sairastuttaa kengillä. Jo aiemmin on uutisoitu, että valtaosa suomalaislapsista kulkee liian pienissä kengissä.

    Kapeat kengät sumputtavat varpaat

    Nelivuotias Topias juoksee rallia marketin kenkähyllyjen ympärillä.

    Äiti, Terhi Sulin, yrittää saada pojan pysähtymään ja astumaan sinisten tossujen pohjallisten päälle. Topias osaa itse, hän haluaa päättää, miten jalka pohjallisen päälle asetetaan. Pienen kinastelun jälkeen äiti saa neuvoa.

    Kantapään alareunan taakse pitää jäädä sentti tyhjää, koska jalan ollessa kengässä kantapään alareuna asettuu noin sentin päähän kengän takareunasta. Suositeltu kasvu- ja käyntivara on lasten kengissä 1,2–1,7 senttiä.

    Kenkä toisensa jälkeen saa hylätyn arvosanan. Lestit ovat järjestään liian kapeita. Ne hukkuvat Topiaksen jalan alle.

    – Erittäin monessa kengässä lesti kapenee kärkeä kohden. Vaikka lapsen jalan levein kohta ovat juuri varpaat ja päkiä. Vaivaisenluita saadaan jo lapsillekin, kun varpaat sumputetaan tällä tavalla kenkään.

    Kenkäteollisuus laahaa perässä ja pahasti. Terhi Sulin

    Hyvin monissa kengissä on Terhi Sulinin mukaan myös liian paksu pohja. Hän haluaisi lastensa kengänpohjien olevan alle viisi millimetriä paksuja. Tosin hän tietää, ettei sellaisista kannata markettien tai kenkäkauppojenkaan kenkähyllyillä haaveilla. Jos löytyisi edes alle sentin paksuisia pohjia.

    Sulinin mielestä lasten kengissä ei saisi olla lainkaan korkoa. Hän huomauttaa, että nykyisin osassa kengistä korko on piilotettu kengän sisälle. Matalakin korko muuttaa turhaan kehon asentoa ja lapsen kävelytapaa.

    – Jos kengän pohja on paksu ja taipumaton, on jalkineeseen tehtävä korkoa ja kärkikäyntiä, jotta sillä ylipäätään pystyy kävelemään.

    Kengissä olisi hyvä olla nauhat tai tarrat, jotta kengän saa säädettyä lapsen jalalle sopivaksi. Näin jalka ei pääse liikkumaan liikaa kengän sisällä ja kantapää pysyy paikoillaan.

    Värejä ei ole säästelty lasten kengissä. Pinkeissä tennareissa seikkailee lastenohjelma Ryhmä Haun tyttöjäsen Kaja, sinisiä kenkiä koristaa Vainu-koira. Näihin on lasten varmasti helppo ihastua, ja aikuistenkin.

    Juuri siitä ansasta Terhi Sulin haluaa varoittaa vanhempia. Lapselle ei vain yksinkertaisesti ole helppo ostaa kenkiä. Valikoimat ovat fysioterapeutin mielestä surkeat ja riski valinnan epäonnistumiseen tämän vuoksi erittäin suuri.

    Ortopedi: Liiasta joustavuudesta voi olla haittaa

    Kenkien ostaminen lapselle on helppoa. Näin toteaa yli 30 vuotta lasten ortopedisiä vaivoja ratkonut ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio. Hän on Terhi Sulinin kanssa monesta asiasta eri mieltä. Kallio toki itsekin kantaa huolta siitä, että lapset kulkevat liian pienissä tai ahtaissa kengissä, mutta muuten fysioterapeutti Sulin on ortopedin mielestä liian mustavalkoinen.

    – En lähtisi tuomitsemaan pohjan jäykkyyksiä. Minulla on paljon 10–12-vuotiaita potilaita, joiden kantapääkipu on aiheutunut juuri liikaa vapautta jalalle tarjoavista jalkineista. Niissä on liian löysä kantakuppi ja kiertolöysä pohja.

    Täysin korottomiksi ei Kallion mielestä tulisi myöskään lasten kenkiä tehdä. Hänen mielestään pieni korko ajaa kengissä asiansa, sillä siten kenkään saadaan parempi iskunvaimennus.

    – Jos alusta on kova, on korosta hyötyä. Jos taas liikutaan vaikkapa kimmoisalla nummipolulla, ei korkoa silloin tarvita.

    Valmistajilta saa nihkeästi vastauksia

    Löytyi kahdet lasten kengät, jotka nippa nappa täyttivät Sulinin asettamat terveellisen kengän kriteerit. Surkea tulos maan kymmenenneksi suurimmassa kaupungissa. Ratsiassa kengät päätyivät hylätyiksi etenkin huonon lestinsä takia. Hylkyjä saivat niin jäykät kengät kuin taipuisat ja kevyemmätkin kenkämallit.

    Ratsian tulos hämmentää. Mitä lapsillemme oikein myydään? Ja miksi?

    Sulin ei osaa vastata. Hän on yrittänyt saada vastauksia kotimaisilta ja ulkomaisilta kenkävalmistajilta. Aluksi hänen sähköposteihinsa ei vastattu tai vastaukseksi tarjottiin muutamaa ympäripyöreää lausetta. Hän ei myöskään saanut perusteita, miksi lasten tulisi käyttää tukea tarjoavia kenkiä.

    Kenkäteollisuus laahaa perässä ja pahasti. Tätä mieltä Sulin on ja uskaltaa sen ääneen sanoa. Hänen mukaansa faktat lapsen jalalle sopivista kengistä ovat olleet tiedossa jo yli kymmenen vuoden ajan. Hän ei ymmärrä, miksei kenkäteollisuus ota tietoja tosissaan.

    – Miksipä toisaalta he lähtisivät muuttamaan mallistojaan, kun ihmiset ostavat nyt myynnissä olevia kenkiä.

    Suomen sääolot vaikeat valmistajille

    – Ei pidä paikkaansa, sanoo Reiman markkinointijohtaja Topi Lintukangas.

    Hän ei luonnollisestikaan ole sitä mieltä, että Reima tekisi varta vasten lapsen jaloille epäterveellisiä kenkiä. Hän korostaa, että kaiken kenkäsuunnittelun lähtökohtana on aina lapsen jalka.

    Mari Kahila / Yle

    Välikausikengät ovat Lintukankaan mielestä haasteelliset. Suomen säät vaihtelevat keväisin. Tarjolla voi olla lämpötiloja kylmästä kuumaan, ja kenkien pitää tarjota suojaa kosteudelta. Kevyttä ja joustavaa kenkää on kevätkeleille vaikea tehdä. Se voisi Lintukankaan mukaan selittää Porissa tehdyn kenkäratsian surkeaa tulosta.

    Se ei vaan lämmitä ketään, jos teemme vaikka kuinka täydellisiä kenkiä ja ne jäävät sinne kaupan hyllylle. Topi Lintukangas

    Mutta ei Reimalla haluta asettua fysioterapeutti Terhi Sulinin kanssa napit vastakkain. Markkinointijohtaja kertoo, että kenkien suunnittelussa kuunnellaan koko ajan herkemmällä korvalla uutta tietoa lasten jalkojen terveydestä. Keveys ja joustavuus ovat Reiman uuden malliston lähtökohtia.

    Paksu pohja ei takaa lämpöä

    Jalkaterveyden puolesta puhuvan porilaisen Terhi Sulinin silmin muutoksia on tapahtunut hitaasti. Edelleenkin harvasta kengästä löytyy keveyttä ja joustavuutta. Kenkäteollisuuden askeleet kohti terveellisiä kenkiä ovat hänen mielestään aivan liian pieniä. Hän ihmettelee, miten tiukassa vanhentuneet uskomukset istuvat alan ammattilaisissa.

    Yksi virheellisistä uskomuksista on Sulinin mukaan se, että ohutpohjaiset kengät olisivat kylmät. Että pohjan tarvitsisi olla kengässä paksu siksi, että jalat pysyisivät lämpiminä.

    – Päinvastoin. Kun pohja on ohut ja joustava, pääsevät varpaat ja jalkaterä liikkumaan: veri kiertää jaloissa. Minä ja poikani kuljimme läpi talven ohutpohjaisissa kengissä. Kovimmille pakkasille laitoimme kenkään lämpöä tuovan pohjallisen. Kenenkään varpaat eivät palelleet.

    Täydelliset kengät jäävät kaupan hyllylle

    Kuluttajillakin on vastuunsa. Reiman markkinointijohtaja Topi Lintukangas muistuttaa, että suomalaisten kulutustottumukset muuttuvat todella hitaasti.

    – Se ei vaan lämmitä ketään, jos teemme vaikka kuinka täydellisiä kenkiä ja ne jäävät kaupan hyllylle.

    Muodikkuus ja ulkonäkö ajavat monella kuluttajalla Lintukankaan mukaan terveellisyyden edelle. Hän uskoo, että kaikilla kenkävalmistajilla on tiedossa, etteivät kärjestä kapenevat kengät, korkeat korot tai taivaita kohti nousevat kärkikäynnit ole hyväksi jalalle.

    – Ikävä kyllä hurjimmista luomuksista syntyy myös meidän tavallisten ihmisten vähän silotellumpi kenkämuoti. Vielä ikävämpää on se, että sama muoti siirtyy nykyään myös lasten jalkineisiin.

    Lintukangas on pistänyt merkille, että etenkin aikuisten parissa paljasjalkakengät ja urheilujalkineissa niin sanotut sormikengät ovat kasvattaneet viime vuosina huimasti suosiotaan. Viimeisen kymmenen vuoden ajan ohutpohjaiset ja joustavat kengät ovat Lintukankaan mukaan kuitenkin olleet varsin pienen piirin trendi.

    Lastenlääkäri sanoi, että on ihan sama millaisia kenkiä lapsi käyttää. Terhi Sulin

    Terhi Sulinia harmittaa. Ei hän ole puhumassa minkään trendin puolesta. Kyse ei ole muotivillityksestä, vaan aidosta huolesta lasten jalkojen terveydestä. Työsarkaa riittää. Sulinin mielestä moni fysioterapeutti tai lastenlääkäri jakaa lasten vanhemmille vanhentunutta tietoa kengistä, eikä siksi ole ihme, että suurin osa lapsista kulkee epäterveellisissä jalkineissa.

    – Yksi lastenlääkäri sanoi, että on ihan sama, millaisia kenkiä lapsi käyttää. Olin todella tyrmistynyt.

    Stressittömiä kenkäostoksia

    Ortopedian erikoislääkäri Tapio Kallio on Sulinia pöyristyttäneen lastenlääkärin kanssa samoilla linjoilla. Hänen mielestään lapselle, jolla ei ole jalkavaivoja, voi ostaa melkein millaiset kengät tahansa. Löysemmät tai jäykemmät kengät. Kunhan ne vain ovat sopivan kokoiset.

    – Ei tässä asiassa kannata olla niin puhdasoppinen. Tulee vain stressiä sekä aikuiselle että lapselle ja riitaa siitä, millaisia kenkiä saa käyttää ja millaisia ei, Kallio sanoo.

    Fysioterepeutti Sulinia huvittaa. Ei heidän perheessään kengistä ole tarvinnut stressata. Kenkäkaupoista ja marketeista ei ole ostettu jalkineita enää vuosiin. Perhe kulkee netistä ostetuissa kengissä, jotka saa tilata myös omien mittojen mukaan. Ja aina kun on mahdollista, lapset kulkevat ilman kenkiä. Erilaisilla alustoilla paljain varpain kulkeminen kun on parasta motorista treeniä lapselle. Kivikkoisilla pihoilla jalkaan voi sujauttaa nahkaiset sisätossut.

    Terhi Sulin tekee työtä sen eteen, että jatkossa lapsen jalalle terveellisiä kenkiä löytäisi lähimarketistakin. Keskusteluyhteys on auennut useampaan jalkinevalmistajaan.

    – Olen niin onnellinen, kun yksi suuren yrityksen kenkäsuunnittelija totesi, että tervettä jalkaa ei pidä tukea eikä pakottaa. Jalan tulisi saada käydä läpi kaikki kehitysvaiheet mahdollisimman luonnollisen tuntuman antavissa jalkineissa. Toivoa siis on!

    Tarkennus 1. kesäkuuta. klo 14.13: Suositeltu kasvu- ja käyntivara on lasten kengissä 1,2–1,7 senttiä.