Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Kun kansanedustaja kaipaa avustajaa, hän soittaa nuorisojärjestön puheenjohtajille –

    Kun kansanedustaja kaipaa avustajaa, hän soittaa nuorisojärjestön puheenjohtajille – "Broilerihautomoiksi" pilkatuissa pumpuissa kasvaa edelleen seuraava poliitikkosukupolvi


    Tasavallan presidentti Sauli Niinistön muotokuva kököttää kokoomusnuorten puheenjohtajan työhuoneen ikkunalaudalla. Seinillä roikkuu iltapäivälehtien lööppejä, joihin kokoomuksen nuorisosiipi on vuosien varrella päätynyt. Yksi niistä...

    Tasavallan presidentti Sauli Niinistön muotokuva kököttää kokoomusnuorten puheenjohtajan työhuoneen ikkunalaudalla.

    Seinillä roikkuu iltapäivälehtien lööppejä, joihin kokoomuksen nuorisosiipi on vuosien varrella päätynyt. Yksi niistä muistuttaa reilun kymmenen vuoden takaisesta tempauksesta, jossa joukko nuorisoaktiiveja päätti poseerata alasti järjestön teettämässä seinäkalenterissa.

    Poliittisissa nuorisojärjestöissä on aina osattu kohauttaa, mutta kohuja lukuun ottamatta puolueiden nuoriso- ja opiskelijatoiminta on monelle suomalaiselle tuntematonta ja näkymätöntä. Näin pohtii kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos.

    Yle teki syksyllä poliittisille nuoriso- ja opiskelijajärjestöille sähköpostikyselyn, jossa pyydettiin muun muassa kehumaan jonkin toisen puolueen järjestön toimintaa. Vuornoksen johtama kokoomusnuoret sai eniten kehuja, ja siksi olemme saapuneet heidän toimistolleen.

    Harva tuntuu pitävän nuorisojärjestöissä toimivaa porukkaa kovin miellyttävänä sakkina. Puhutaan broilerikasvattamoista, joissa kasvaa tavallisesta elämästä vieraantuneita sliipattuja nuorisopoliitikkoja – siis niin kutsuttuja poliittisia broilereita.

    Kansalaispalautetta annetaan reippaasti sähköpostitse ja sosiaalisessa mediassa.

    – Siellä kaivetaan esiin kaikki rötökset viimeisen 20 vuoden ajalta ja ruoditaan niitä. Tai sanotaan, että "menkää oikeisiin töihin", vaikka suurin osa meidän jäsenistä käy ihan oikeissa töissä, Vuornos sanoo ja naurahtaa.

    Puolueille omat nuorisojärjestöt ovat kuitenkin elintärkeitä.

    Henrik Vuornos laskeskelee, että ylivoimaisesti suurin osa nuorista kokoomuslaisista ehdokkaista ensi kevään vaaleissa tulee nuorisojärjestön riveistä. Vain muutamalla yksittäisellä ehdokkaalla ei ole lainkaan taustaa puolueen nuoriso- tai opiskelijajärjestössä.

    Haukku broilerikasvattamoista ei sinänsä osu kauas totuudesta. Järjestöjen tehtävänä on nimenomaan kasvattaa uusia poliitikkoja puolueille.

    Henrik Vuornos laskeskelee, että ylivoimaisesti suurin osa nuorista kokoomuslaisista ehdokkaista ensi kevään vaaleissa tulee nuorisojärjestön riveistä. Vain muutamalla yksittäisellä ehdokkaalla ei ole lainkaan taustaa puolueen nuoriso- tai opiskelijajärjestössä.

    Tämän tietää myös Turun yliopiston tohtorikoulutettava Annu Perälä. Hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaansa poliittisista nuoriso- ja opiskelijajärjestöistä.

    Muutama viikko sitten ilmestyneessä artikkelissaan Perälä kirjoittaa puolueiden sukupolvenvaihdoksista ja siitä, millainen rooli nuoriso- ja opiskelijajärjestöillä on ollut uusien kansanedustajien synnyttämisessä suurimmissa puolueissa eli keskustassa, kokoomuksessa ja SDP:ssä vuosina 1970–2015.

    Lyhyt vastaus on yksinkertainen: iso.

    – Joka neljännellä tuona aikana eduskuntaan nousseella kansanedustajalla on puolueen nuoriso- tai opiskelijajärjestötaustaa, Perälä kertoo.

    Yle Uutisgrafiikka

    Nuorisojärjestöistä on noustu eduskuntaan noin kolmekymppisinä, ja voidaankin ajatella, että ne ovat yksi merkittävimmistä teistä poliitikon uralle. Koska poliitikoksi ei voi kouluttautua missään, nuorisojärjestö toimii epävirallisena poliitikkokouluna.

    – Näillä kansanedustajilla on iästään huolimatta hyvin paljon valtakunnallisen tason poliittista kokemusta. He ovat istuneet puolueen keskeisissä luottamustoimissa ja yli puolet on työskennellyt esimerkiksi puoluetoimistossa tai avustajina kansanedustajille ja ministereille.

    Nuorisojärjestöt ovatkin portti puolueen sisäpiiriin, Perälä kirjoittaa. Ne tarjoavat osaamista ja verkostoja, aivan puolueen ylintä johtoa myöten. Samalle ne tuottavat puolueille uusia poliitikkoja ja myös politiikan taustakaartia.

    – Kun joku kansanedustaja etsii avustajaa, niin hän saattaa laittaa esimerkiksi minulle viestiä, että olisiko sulla vinkata sopivaa tyyppiä, Henrik Vuornos kertoo.

    Puolueet tekevät nuorisojärjestöjen avulla hallittuja sukupolvenvaihdoksia. Kun edellisen kaartin on aika lähteä, nuoret nostetaan järjestöstä esille vanhempien sukupolvien tukemina.

    Kevään eduskuntavaaleissa moni vaalipiiri menettää näkyviä ja tunnettuja kansanedustajia.

    Ylen A-studio arvioi aiemmin syksyllä erityisesti keskustan tilanteesta. Jutussa pohdittiin, onko nuorten haastajien mahdollista saavuttaa konkariedustajien äänipottia.

    Markku Rossi (kesk.) laskeskeli Ylelle, että Pohjois-Savon alueella keskustan äänistä menee jakoon yli 60 prosenttia.

    Annu Perälä havaitsi tutkimuksessaan, että puolueet tekevät nuorisojärjestöjen avulla hallittuja sukupolvenvaihdoksia. Kun edellisen kaartin on aika lähteä, nuoret nostetaan järjestöstä esille vanhempien sukupolvien tukemina.

    Esimerkkejä löytyy useita: Demarinuorten entinen puheenjohtaja Joona Räsänen sai tukea lohjalaiselta Matti Saariselta, kun tämä jätti eduskunnan. Kokoomusnuorten entinen puheenjohtaja, nykyinen oikeusministeri Antti Häkkänen taas sai vetoapua Kari Häkämieheltä.

    – Myös Katri Kulmuni (kesk.) tunnettiin lapissa Paavo Väyrysen "kummilapsena". Hän sai toki paljon torniolaisten ääniä, mutta oli työskennellyt esimerkiksi Väyrysen avustajana, Perälä kertoo.

    Perälän mukaan vanhemmat poliitikot saattavat ajatella, että jatkumoa tarvitaan. Ja jatkumo taas voidaan varmistaa nuorisojärjestön avulla.

    Tuoreet kasvot eivät ilmesty tyhjästä puolueiden listoille.

    Poliittisten nuorisojärjestöjen jäsenmäärät ovat olleet usein suurennuslasin alla.

    Vaikka nuorisojärjestöillä on selvästi iso rooli puolueen uudistumisessa, ei järjestöjä ole Suomessa tutkittu kovin paljon.

    Suurin mielenkiinto on yleensä kohdistunut järjestöjen jäsenmäärään tai pikemminkin siihen, kuinka niitä liioitellaan. Sen huomasi myös Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen, joka teki vuonna 1989 lisensiaatintutkielmansa nuorisojärjestötoiminnasta.

    – Siihen aikaan puhuttiin paljon poliitikkojen korruptiosta ja väärinkäytöksistä. Esillä oli sotkuja, joissa omat ja muiden rahat olivat niin sanotusti menneet sekaisin, Puuronen kertaa.

    Hän perehtyi siihen, millaiseen toimintaan tai moraaliin nuorisojärjestötoiminnassa sosiaalistutaan eli miten järjestön kulttuuria siirretään seuraaville sukupolville.

    – Huomasin, että valtionavustusjärjestelmä houkutteli tilastojen ja toiminnan kaunisteluun, jotta järjestöjen saamat avustukset olisivat isompia.

    Poliittisten nuorisojärjestöjen jäsenmäärät ovat olleet usein suurennuslasin alla.

    Esimerkiksi toukokuussa 2012 demariopiskelijoiden entinen pääsihteeri Mikko Sauli kertoi Helsingin Sanomille, että nuorisojärjestöjen jäsenmäärissä "on kyse petoksesta, ja kaikki tietävät sen". Hänen mukaansa jäsenmääriä oli jo pitkään liioiteltu merkittävästi.

    Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysikin aiheesta pian lisäselvityksiä.

    Osa järjestöistä on mennyt myös toiseen suuntaan. Perussuomalaisten nuorisojärjestö on noussut vajaan 200 jäsenen järjestöstä yli 2 000 jäsenen järjestöksi.

    Yle pyysi alkusyksystä opetus- ja kulttuuriministeriöltä haltuunsa nuorisojärjestöjen avustushakemuksia sekä -raportteja, joiden avulla pystyttiin koostamaan tiedot järjestöjen ilmoittamista jäsenmääristä vuonna 2007 ja 2017.

    Jäsenmäärissä on tapahtunut merkittävä muutos kymmenen viime vuoden aikana. On kuitenkin vaikea arvioida, kuinka iso osa muutoksesta johtuu rekistereiden putsauksesta ja kuinka iso osa yleisestä jäsenkadosta.

    Lukujen valossa esimerkiksi kokoomusnuoret olisi menettänyt kymmenessä vuodessa yli 70 prosenttia jäsenistään, joiden määrä on pudonnut yli 7 300 jäsenestä reiluun 2 100:een.

    Demarinuorissa taas on tultu yli 10 000 jäsenestä reiluun 3 000:een, keskustanuorissa puolestaan reilusta 14 000 reiluun 5 000:een.

    Kaikkien järjestöjen yhteenlasketuista jäsenmääristä on lähtenyt jopa yli 20 000 jäsentä, mikä tarkoittaa vajaata puolta.

    Osa järjestöistä on mennyt myös toiseen suuntaan. Perussuomalaisten nuorisojärjestö on noussut vajaan 200 jäsenen järjestöstä yli 2 000 jäsenen järjestöksi samaan aikaan, kun emopuoluekin on kasvanut.

    Myös KD-Nuorten ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden jäsenmäärät ovat kasvaneet kymmenen vuoden tarkastelujaksolla.

    Yle Uutisgrafiikka

    Vaikka luvut näyttävät kymmenen vuoden tarkastelujaksolla masentavilta, moni järjestöissä toimiva vakuuttaa menon olevan ihan mainio.

    Moni Ylen tekemään sähköpostikyselyyn vastannut järjestö totesi, että lähivuodet ovat olleet taas hieman parempia, ja uusia jäseniä on ollut helpompi löytää.

    – Meillä oli muutama hiljaisempi vuosi, mutta ehkä sen nyt taas huomaa, että tulee uusia lukio- ja ammattikouluikäisiä jäseniä, puheenjohtaja Henrik Vuornos pohtii.

    – Yleensä kun saa muutaman hyvän tyypin mukaan, niin he keräävät ympärilleen isomman porukan.

    Nuorisotoiminta ei sinänsä ole muuttanut muotoaan kultaisista vuosista, jolloin jäsenmäärät olivat suurempia.

    – Jokaisella tapahtumallamme on poliittinen osuus, johon on melko helppo saada kovatasoisia puhujia puolueesta. Moni heistä on itsekin ollut aikanaan mukana. Mutta tietysti kun paljon nuoria kokoontuu samaan paikkaan, on hauskanpitokin olennainen osa toimintaa, Vuornos sanoo.

    Hän muistelee, että joskus on ehkä keskitytty liiaksi hauskanpitoon, toisinaan liiaksi asiaan. Tasapainon löytäminen on tärkeää.

    "Poliittisesti nuorisojärjestöt ovat usein radikaalimpia, tarkoittaapa se sitten oikeisto-, vasemmisto- tai keskustaradikalismia." Vesa Puuronen

    Poliittisia nuorisojärjestöjä on nähty usein uutisissa myös silloin, kun ne ovat sanoneet jotain emopuolueensa linjoista poikkeavaa.

    Se on osin tarkoituskin. Vesa Puuronen muistuttaa, että poliittiset nuorisojärjestöt ovat riippumattomia ja kohtalaisen itsenäisiä suhteessa emopuolueeseensa.

    – Poliittisesti ne ovat usein radikaalimpia, tarkoittaapa se sitten oikeisto-, vasemmisto- tai keskustaradikalismia.

    Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos näkee oman järjestönsä linjauksissa kolme eroa suhteessa niin kutsuttuun ukkopuolueeseen.

    – Eroja on suhtautumisessa ulko- ja Eurooppa-politiikkaan, markkinatalouteen ja ympäristökysymyksiin, hän sanoo.

    Vuornos uskoo, että esimerkiksi Euroopan unionin jäsenyys on monille nuorille itsestäänselvyys, eikä Kekkosen ajan ulkopolitiikka ole lainkaan tuttua. Toisaalta taas ympäristökysymykset ovat nousseet esimerkiksi Nuorisobarometreissa nuoria eniten puhuttavaksi poliittiseksi teemaksi.

    – Tapahtumallamme Pohjanmaalla 27-vuotias insinööri tuli juttelemaan, että kyllähän tälle ilmastonmuutokselle pitäisi tehdä jotain teknologian ja markkinoiden ohjaamisen kautta. Mietin, että jos tällainen espoolainen opiskelija ja pohjalainen insinööri miettivät samaa asiaa, niin se taitaa olla aika läpileikkaava teema ympäri nuoren ikäluokan.

    Tässä näkyy nuorisojärjestöjen toinen keskeinen tehtävä. Sen lisäksi, että ne nostavat nuoria politiikkaan ja tarjoavat puolueelle väylän etsiä uusia kasvoja keskeisiin tehtäviin, ne myös ovat mukana uudistamassa puolueita ja tuovat nuorten äänen puolueen toimintaan.

    – Moni poliittinen kysymys on kuitenkin myös sukupolvikysymys.

    Suomessa väki harmaantuu ja vauvat vähenevät – Yle kysyi kaikilta puoluejohtajilta, mitä asialle pitäisi tehdä

    Suomessa väki harmaantuu ja vauvat vähenevät – Yle kysyi kaikilta puoluejohtajilta, mitä asialle pitäisi tehdä


    Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei ole yllättynyt väestöennusteen tiedoista, mutta luvut vetävät silti mietteliääksi. – Kymmenessä vuodessa lasten määrä on romahtanut. Meidän nuoret ikäluokkamme pienenevät jatkuvasti...

    Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei ole yllättynyt väestöennusteen tiedoista, mutta luvut vetävät silti mietteliääksi.

    – Kymmenessä vuodessa lasten määrä on romahtanut. Meidän nuoret ikäluokkamme pienenevät jatkuvasti ja tänä vuonna jäädään ilmeisesti alle 50 000 syntyvän lapsen ja se on todella vähän, Sipilä sanoo.

    Ikäluokkien pienenemisellä on Sipilän mukaan vaikutuksensa myös Suomen huoltosuhteeseen ja kestävyysvajeeseen. Kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä, että työikäisen väestön verotulot eivät riitä kattamaan ikääntyvän väestön hoivamenoja.

    Juha SipiläAntti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

    Asia pitää Sipilän mukaan nostaa pöydälle seuraavissa hallitusneuvotteluissa

    – Seuraavissa hallitusneuvotteluissa kaikilla puolueilla pitää olla vastaukset siihen, miten Suomesta tehdään lapsiystävällisempi maa, Sipilä sanoo.

    Sipilän ratkaisu olisi hallitusneuvotteluissa sovittava laaja perhepaketti, jonka yhtenä osana olisi myös perhevapaauudistus. Perhevapaauudistusta yritettiin toteuttaa myös tällä hallituskaudella, mutta siitä ei tullut mitään. Uudistusta pyrittiin tekemään kustannusneutraalisti, eli se ei olisi saanut maksaa.

    Seuraavalla hallituskaudella Sipilä olisi valmis panostamaan uudistukseen.

    – Perhevapaauudistus tulee maksamaan, se oli tämän hallituskauden harjoituksen oppi. Nyt meillä on mahdollisuus tehdä sellainen uudistus, joka maksaa.

    Sipilän mukaan hyvän huoltosuhteen säilyttäminen Suomessa vaatii myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

    Antti RinneHeikki Saukkomaa / Lehtikuva

    SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää syntyvyyden alenemista todella huolestuttavana. Hänen mielestään lapsiperheisiin ja nuoriin kohdistuva politiikka täytyy nostaa suomalaisen yhteiskuntapolitiikan keskiöön.

    – Tämä tarkoittaa sitä, että valtion tasolla asetetaan strategia ja sen pohjalta toimintaohjelma, jolla lähdetään viemään lasten, nuorten ja perheiden asemaa eteenpäin, Rinne sanoo.

    Konkreettiset toimenpiteet tarkoittaisivat Rinteen mukaan esimerkiksi perheiden taloudellista tukemista, maksutonta varhaiskasvatusta ja harrastusmahdollisuuksien joustavampaa linkittämistä koulupäivään.

    Perhevapaauudistuksen toteuttaminen ensi hallituskaudella olisi myös SDP:n toivomuslistalla. Rinteen mukaan SDP:n mallin mukaan toteutettu perhevapaauudistus rohkaisisi nuoria perustamaan perheitä.

    SDP:n mallissa molemmille vanhemmille taattaisiin kolmen kuukauden ansiosidonnainen vapaa. Sen lisäksi kuuden kuukauden osuus ansiosidonnaisesta vapaasta olisi perheen itse valitsemalla tavalla jaettavissa.

    Rinteen mukaan tarvitaan myös keskustelua niistä keinoista, joilla voidaan lisätä työperäistä maahanmuuttoa.

    – Syntyvyystilanne ei tule muuttumaan kovin nopeasti. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä sen eteen, että saadaan suomalainen väestö kasvamaan, mutta maailma on muuttunut ja tarvitaan myös koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa.

    Petteri OrpoJarno Kuusinen / AOP

    Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo katsoo, että syntyvyyden supistuminen ja työikäisen väestön kutistuminen ovat niin suuri kysymys, että tulevassa hallitusohjelmassa sitä tulisi käsitellä hallintorajat ylittävänä kokonaisuutena.

    – Ei ole vain yhtä keinoa, jolla tämä voitaisiin ottaa haltuun, Orpo sanoo.

    Tärkeimmäksi ja kiireellisimmäksi keinoksi Orpo nostaa perhevapaauudistuksen, jolla hänen mukaansa pitää parantaa perheiden asemaa, tuoda joustoja, kohentaa naisten työmarkkina-asemaa ja luoda tasa-arvoa. Tämä voitaisiin kokoomuksen mukaan toteuttaa jopa ilman lisäkustannuksia.

    Lisäksi varhaiskasvatusta on remontoitava niin, että viisivuotiaille tarjottaisiin kaksivuotisen esiopetus ja kaikille ilmainen, puolipäiväinen varhaiskasvatus.

    – Suomessa täytyy tehdä paljon sellaista tulevaisuustyötä, joka antaa nuorille uskoa siihen, että lapsihaaveen voi toteuttaa.

    Orpo toteaa, että syntyvyyden alhaisuus laittaa myös hallituksen kestävyysvajelaskelmat uusiksi. Avain kansantalouden pelastamiseen työikäisten ikäluokkien pienentyessä on työllisyysasteen nostaminen edelleen, Orpo sanoo.

    – Sekä työllisyystavoite että kestävyystavoite ovat kuin liikkuva maali. Me tulemme päivittämään meidän kestävyysvajearviomme lähitulevaisuudessa.

    Työperäinen maahanmuutto ja "osaavan väen" saaminen Suomeen on Orpon mukaan välttämätöntä, mutta ei ratkaise yksin alhaisen syntyvyyden luomia ongelmia.

    Pekka HaavistoOnni Ojala / Lehtikuva

    Perhevapaauudistus, varhaiskasvatukseen panostaminen ja lapsiperheiden tukeminen löytyvät myös vihreiden työkalupakista.

    Puheenjohtaja Pekka Haavisto näkee, että parhaat keinot vaikuttaa alhaiseen syntyvyyteen ovat niitä, jotka vähentävät epävarmuutta.

    – Lapsiperheiden elämään liittyvä epävarmuus on varmasti sellainen asia, joka on saanut monet ajattelemaan, että ei ole turvallista saada lapsia, Haavisto sanoo.

    Haaviston mukaan työikäisten määrän väheneminen tarkoittaa hyvinvointivaltion pohjan murenemista. Sen takia panostuksia lapsiperheisiin tarvitaan.

    – On hirveän tärkeää, että satsataan lapsiperheisiin ja parannetaan koulutuksen tasa-arvoa, että kaikissa olosuhteissa vanhemmat voivat ajatella, että on turvallista saada lapsia tähän maailmaan ja lapsien elämä menee eteenpäin.

    Jussi Halla-ahoJussi Nukari / Lehtikuva

    Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei usko, että perhevapaauudistuksen toteuttamisella tai muilla sosiaalipoliittisilla ratkaisuilla olisi vaikutusta syntyvyyteen.

    – En usko, että syntyvyyttä on mahdollista saada nousemaan sosiaali- tai perhepoliittisilla tempuilla. Jos lasten saaminen olisi kiinni olosuhteista, niin syntyvyydenhän pitäisi olla kaikkein korkein Euroopassa ja matalin kehitysmaissa, Halla-aho sanoo.

    Perussuomalaisten mielestä myöskään työperäisen maahanmuuton lisääminen ei ole ratkaisu. Mallia Halla-aho lähtisi hakemaan Japanista, jossa heikon väestönkasvun ongelmia pyritään ratkaisemaan maahanmuuton sijaan lisäämällä tehokkuutta yhteiskunnassa.

    – Meidän pitää lisätä yhteiskunnan toimintojen tehokkuutta esimerkiksi automatisaation avulla. Väestönkasvua itsessään ei voi pitää minään tavoitteena.

    Halla-ahon mielestä olennaisinta on, että heikkenevän väestönkasvun Suomi ei lähde lisäämään julkisia menoja epäonnistuneella maahanmuutolla.

    Li AnderssonJarno Kuusinen / AOP

    Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sen sijaan uskoo nimenomaan sosiaalipoliittisiin ratkaisuihin.

    – Huoli syntyvyydestä on nostettu eduskunnassa moneen kertaan esiin. Pitää tehdä kunnianhimoisempaa perhe- ja hyvinvointipolitiikkaa.

    Monen muun tavoin Andersson nostaa perhevapaauudistuksen tärkeimmäksi hankkeeksi seuraavalle hallitukselle. Lasten lukumäärä on ihmisten yksityisasia, mutta lapsia haluavien tilannetta voidaan helpottaa erityisesti naisten työmarkkina-asemaa parantavilla poliittisilla päätöksillä.

    – Pitäisi olla huolissaan niistä ihmisistä, joiden toivottu lapsiluku ja toteutunut lapsiluku eivät vastaa toisiaan.

    Anderssonin mukaan maahanmuuttopolitiikan on oltava sallivaa ja yhteiskunnan on kerättävä myös riittävät verotulot, jotta väestön ikääntyminen ei rapista vanhuspalveluita.

    Anna-Maja HenrikssonVesa Moilanen / Lehtikuva

    RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson miettisi keinoja siihen, millä tavalla Suomesta saataisiin tehtyä maailman lapsiystävällisin maa. Syntyvyyden parantamisen lisäksi RKP houkuttelisi Suomeen takaisin myös nuoria, jotka ovat lähteneet ulkomaille opiskelemaan tai työskentelemään.

    – Meidän valttikorttimme voisi olla siinä vaiheessa se, että meillä on niin hyvä perhevapaajärjestelmä, hyvät päiväkodit ja koulut, että nuoret perheet haluavat muuttaa Suomeen takaisin kun ovat käyneet ulkomailla, Henriksson.

    Myös RKP näkee perhevapaauudistuksen toteuttamisen yhtenä keskeisimpänä keinona, kun mietitään syntyvyyden parantamista.

    RKP liputtaa niin kutsutun 6 + 6 +6 mallin puolesta, jossa ansiosidonnaisen perhevapaan kesto pitenisi 18 kuukauteen. Mallissa kuusi kuukautta olisi varattu äidille, kuusi isälle ja loput voisi käyttää kumpi tahansa.

    – Tässä ajassa on paljon epävarmuutta, eivätkä nuoret aikuiset uskalla hankkia lapsia kun he eivät tiedä, onko töitä vielä ylihuomenna. Olisi hyvä miettiä yhdessä, miten me saamme tämän trendin kääntymään, koska me tarvitsemme lapsia Suomeen, Henriksson sanoo.

    Sampo TerhoMartti Kainulainen / Lehtikuva

    Hallituspuolue sinisten puheenjohtajan Sampo Terhon mielestä tuoreimmat väestöennusteet ovat "karmeaa katsottavaa".

    – Lapsissa on tulevaisuus ja ilman lapsia tulevaisuutta ei ole.

    Terhon mukaan ongelma ei ole ensi sijassa poliittinen, vaan muutos tarvitaan yhteiskunnan arvoihin.

    – Olemme yhteiskunnassa, jossa pelätään lapsiperhearkea. Vanhemmuutta ei arvosteta, niin kuin ennen arvostettiin. Ennen kaikkea tarvitaan perhearvojen kunnianpalautus.

    "Perhearvoja kunnioittava hallitus" tekisi Terhon mukaan päätöksiä, jotka helpottaisivat työssäkäyntiä ja opiskelua esimerkiksi tilanteessa, jossa lapset on hankittu nuorina.

    Perhevapaauudistus voidaan sinisten mukaan toteuttaa, kunhan se kunnioittaa perheiden valinnanvapautta. Mutta syntyvyyden vähäisyyden ongelmia uudistuksella ei kuitenkaan voi korjata, Terho painottaa. Myöskään eläkejärjestelmää muuttamalla tai työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä ongelma ei korjaannu.

    – Se korjaantuu perhearvojen palauttamisella kunniaan.

    Sari EssayahJarno Kuusinen / All Over Press

    Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah katsoo, että syntyvyyden aleneminen on erittäin huolestuttava ongelma, joka vaatii lisäpanostuksia lapsiperheiden tukiin.

    – Tämä hallitus on esimerkiksi jäädyttänyt lapsilisien indeksejä ja leikannut niitä. Päiväkodeissa ryhmäkokoja on suurennettu. Signaalit, joita on annettu, ovat hyvinkin lapsikielteisiä, Essayah sanoo.

    Yhteiskunnan ilmapiirin tulisi hänen mukaansa kannustaa perheitä hankkimaan lapsia.

    Myös kristillisdemokraatit kannattavat perhevapaauudistusta sillä reunaehdolla, että "perheiden valinnanvapaus säilyy".

    – Että perheet saavat itse päättää ja on mahdollisuus hoitaa lasta myös kotona. Eikä tarvitse välttämättä vanhempien olla hoitamassa, vaan se voi olla esimerkiksi isovanhempi tai joku perheen ulkopuolelta.

    Lisää aiheesta:

    Tilastokeskus: Suomessa on nyt vähiten nuoria yli sataan vuoteen – väkiluku kääntymässä laskuun 2035

    Viron hallitus horjuu YK:n siirtolaisuusopimuksen vuoksi – pieni Isänmaa-puolue estää Viron liittymisen sopimukseen

    Viron hallitus horjuu YK:n siirtolaisuusopimuksen vuoksi – pieni Isänmaa-puolue estää Viron liittymisen sopimukseen


    Viron hallitus on suistunut kriisiin YK:n siirtolaisuussopimukseen liittymistä koskevan kiistan vuoksi. Viron presidentti Kersti Kaljulaid ja hallituksen pääpuolueet Keskusta ja SDE (sosialidemokraatit) kannattivat sopimukseen liittymistä....

    Viron hallitus on suistunut kriisiin YK:n siirtolaisuussopimukseen liittymistä koskevan kiistan vuoksi.

    Viron presidentti Kersti Kaljulaid ja hallituksen pääpuolueet Keskusta ja SDE (sosialidemokraatit) kannattivat sopimukseen liittymistä. Pääministeri, keskustan Jüri Ratas edellytti päätökseltä hallituksessa yksimielisyyttä.

    Torstai-iltana hallituksen kokouksessa pienin hallituspuolue Isamaa (Isänmaa) kuitenkin vastusti sopimusta ja esti yhteisen päätöksen syntymisen. Asiasta kertoi Suomessa ensin Helsingin Sanomat.

    Suuremmat hallituskumppanit hermostuivat pahemman kerran. Sosialidemokraattien parlamenttiryhmän puheenjohtaja Jevgeni Ossinovski vaati Isamaa-liiton oikeusministerin Urmas Reinsalun eroa hallituksesta.

    – Valheelliselle väitekampanjalle alistunut Isamaa muutti hallituksen päätöskyvyttömäksi ja vei meidät samaan kerhoon Unkarin ja Puolan kanssa, sanoi Ossinovski Viron yleisradioyhtiölle ERR:lle.

    Reinsalu ei suostunut eroamaan ja sanoi demarien haluavan panna hänet polvilleen.

    Pääministeri Ratas ja muut keskustapuolueen johtajat ovat kokoontuneet perjantai-iltana pohtimaan, kuinka tilanne ratkaistaan.

    Presidentiltä kovat moitteet

    Sopimuksen torjuminen hallituksessa yllätti presidentti Kaljulaidin. Hän moitti hallitusta ulkopoliittisen linjan hylkäämisestä.

    – Emme saa suostua siihen, että vaalikampanja on jotain valeuutisten ja vihapuheen väliltä ja sen vuoksi käännetään selkä Viron ulkopolitiikan päälinjoille, mitä olemme 27 vuotta yhdessä rakentaneet, kirjoitti Kaljulaid.

    Virossa on ensi vuonna vaalit, mikä hermostuttaa poliittista elämää. Isamaa-puolueen kannatus on laskenut, ja populistinen EKRE-puolue kilpailee mielipidemittauksissa sen kanssa.

    Reinsalu kiisti kuitenkin, että siirtolaisuussopimuksen vastustaminen johtuisi gallupeista, vaan hänen mukaansa se on puoluekentän mielipide.

    YK:n siirtolaisuussopimus on tarkoitus hyväksyä ensi kuussa Marokon Marrakeshissa. Sopimus ei sido oikeudellisesti allekirjoittajamaita. Viron oikeuskanslerin mukaan se ei toisi Virolle oikeudellisia velvoitteita.

    Suomi on menossa mukaan YK:n siirtolaisuussopimukseen.

    Kahdeksan kouluaamuista luopuminen etenee Helsingissä:

    Kahdeksan kouluaamuista luopuminen etenee Helsingissä: "Teini-ikäisille liian aikaisia"


    Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoi perjantaina, että yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten eli ammattikoulujen ja lukioiden esitetään luopuvan kello 8 alkavista aamuista. Lausuntoesitystä...

    Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoi perjantaina, että yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten eli ammattikoulujen ja lukioiden esitetään luopuvan kello 8 alkavista aamuista. Lausuntoesitystä käsitellään ensi tiistaina opetuslautakunnassa. Vihreiden kaupunginvaltuutettu Emma Kari teki asiasta valtuustoaloitteen.

    – Monissa tutkimuksissa on tullut esiin, että kahdeksan aamut ovat teini-ikäisille liian aikaisia. Uni-valverytmi muuttuu usein teiniässä ja koululaiset ovat itse toivoneet tämän kaltaista muutosta, Pohjolainen perustelee kouluaamujen myöhäistämistä.

    Ammattikouluissa opiskellaan tosin jo nyt Pohjolaisen mukaan vapaammin.

    – Suurimmassa osassa kouluista varmaankin pystytään sopeuttamaan esimerkiksi ruokailut, vaikka koulut alkaisivatkin kello 8.30–9.00, Pohjolainen uskoo.

    – Muualla Suomessa ei ole vastaavaa linjausta, koulutuksen järjestäjä on saanut asiasta päättää, mutta jos tämä koko maahan tulisi, se olisi aika isokin linjaus, hän sanoo.

    – Lautakunnasta esitys etenee valtuustoon, jossa sitä vielä käsitellään, mutta jos näin linjataan, sitä lähdetään toteuttamaan ja uudistus näkyisi kouluissa ensi syksynä, Pohjolainen sanoi.

    Helsingissä tehtiin lukioille erillinen kysely kahdeksan aamuista luopumisesta.

    Vihreiden valtuutettu Kari perusteli aloitettaan sillä, että kahdeksalta alkavat kouluaamut ovat haitallisia erityisesti murrosikäisille ja ne lyhentävät nuorten nukkumisaikaa ja heikentävät koulumenestystä.

    Aloitteessa viitattiin myös opetusministeriön työryhmän esitykseen siitä, että nuorten koulupäivän ei tulisi alkaa ennen aamuyhdeksää sekä Suomen Lukiolaisten liiton esityksiin koulujen alkamisajankohdan myöhentämisestä.

    Nyt se on varmaa: pelastusalan peruskoulutus loppuu Helsingistä – Kuopiossa toimiva Pelastusopisto vastaa kaikista tutkinnoista vuodesta 2021 eteenpäin

    Nyt se on varmaa: pelastusalan peruskoulutus loppuu Helsingistä – Kuopiossa toimiva Pelastusopisto vastaa kaikista tutkinnoista vuodesta 2021 eteenpäin


    Tästä on kysePelastusalan peruskoulutus keskitetään Pelastusopistolle Kuopioon vuodesta 2021 eteenpäin.Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) vahvisti asian perjantaina.Helsingin Pelastuskoulun oikeus antaa alan perustason opetusta...

    Tästä on kysePelastusalan peruskoulutus keskitetään Pelastusopistolle Kuopioon vuodesta 2021 eteenpäin.Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) vahvisti asian perjantaina.Helsingin Pelastuskoulun oikeus antaa alan perustason opetusta lakkautetaan.Pääkaupunkiseudulla voi järjestää tulevaisuudessakin alan täydennyskoulutusta.

    Pelastusalan peruskoulutuksen keskittäminen Kuopioon saanut lopullisen sinettinsä. Koulutus keskitetään Pelastusopistolle vuodesta 2021 lähtien.

    Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) vahvisti asian erillispäätöksellä perjantaina. Mykkänen kumosi Helsingin kaupungin oikeuden antaa pelastusalan ammatillista peruskoulutusta. Nykyisin noin 90 prosenttia alan opiskelijoista koulutetaan Kuopiossa ja loput Helsingissä.

    Helsingin Pelastuskoulu huolehtii koulutukset loppuun käynnissä olevien pelastaja- ja alipäällystökoulutuksen osalta ja myös nyt hakuvaiheessa olevan, syksyllä 2019 alkavan pelastajakoulutuksen osalta. Opiskelijat voivat suorittaa opintonsa loppuun Helsingissä vuoteen 2021 mennessä.

    "Kehitämme alan koulutusta"

    Pelastusopistolla Kuopiossa tullaan muutoksen jälkeen kouluttamaan vuosittain 135 pelastajaa. Alipäällystötutkintoja suoritetaan noin 35. Sisäministeri Kai Mykkäsen mielestä peruskurssi kannattaa tuottaa yhdessä paikassa. Muun muassa Helsingin kaupunki on vastustanut koulutuksen keskittämissuunnitelmia.

    Mykkäsen mukaan siirtymäajan aikana Kuopion peruskurssin sisältöä kehitetään myös ensihoidon osalta tasolle, joka mahdollistaa Helsingin nykykäytännöt. Helsingissä kaikki noin 400 palomiestä ovat myös ensihoitajia.

    – Kehitämme alan koulutusta seuraavien vuosien aikana merkittävästi, esimerkiksi pelastajien ensihoitopätevyyden kohottamiseksi kaikkialla Suomessa, Mykkänen toteaa ministeriön tiedotteessa.

    Mykkänen toteaa, että pääkaupunkiseudulla voidaan jatkossakin järjestää pelastusalan täydennyskoulutusta.

    Kuopiossa toimiva Pelastusopisto sai vastikään valtion lisätalousarviosta 1,86 miljoonan euron lisämäärärahan ensi vuodelle. Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen totesi tuolloin Ylelle, että saatu rahoitus paikkaa vuosien mittaan kertynyttä rahoitusvajetta.

    ”Viesti Venäjälle mennyt perille”– Eduskunta tyytyväinen ulkoministeriön selvitykseen GPS-häirinnästä

    ”Viesti Venäjälle mennyt perille”– Eduskunta tyytyväinen ulkoministeriön selvitykseen GPS-häirinnästä


    Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) korostaa, että sotilaiden harjoitukset eivät saa vaarantaa siviilitoimintaa. – On tärkeä, että Suomi ilmaisee, että on asiaankuulumatonta, että meillä lentoliikennettä,...

    Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) korostaa, että sotilaiden harjoitukset eivät saa vaarantaa siviilitoimintaa.

    – On tärkeä, että Suomi ilmaisee, että on asiaankuulumatonta, että meillä lentoliikennettä, laivaliikennettä, älyliikennettä, kaikkea sitä, mihin GPS:ä käytetään, että tätä siviilitoimintaa häiritään, Vanhanen toteaa.

    Vanhanen: Ajattelematonta toimintaa

    Vanhasen mukaan satelliittipaikannustietoihin kohdistunut häirintä on ollut tavattoman ajattelematonta toimintaa.

    – Sotilaat harjoittelevat eri puolilla, mutta niitä harjoituksia ei pidä ulottaa siviiliyhteiskunnan puolelle eikä tulla toisen alueelle. Ilmatila, jossa myös nämä GPS-signaalit kulkevat, se on meidän territoriota, ja meidän pitää voida luottaa siihen, että meidän omat järjestelmät toimivat, Vanhanen huomauttaa.

    Ulkoministeri Soini valiokuntaan torstaina

    Ulkoasiainvaliokunta saa lisätietoa siitä, miten ulkoministeriö on yhteydessä Venäjän suuntaan, kun ulkoministeri Timo Soini (sin.) tulee valiokunnan kuultavaksi ensi viikon torstaina.

    – Ulkoministeri Soini on kertonut, että diplomaattiteitä ilmoitetaan. Minusta se on oikea tapa. Tässä olennaista on se, että Venäjän suuntaan reagoidaan. Osoitetaan, että me pidämme tätä sopimattomana ja että sellaista ei saa jatkossa tapahtua, Vanhanen linjaa.

    Vanhanen: Viesti mennyt Venäjälle

    Vanhanen luottaa, että viesti Venäjälle on jo mennyt perille.

    – Pääministerin viime viikonvaihteessa ilmaisema arvio oli jo erittäin vahva poliittinen viesti, Vanhanen arvioi.

    Vanhasen mukaan tapaamisessa ulkoministeri Soinin kanssa selvitetään, miten vastaaviin häirintätapauksiin jatkossa reagoidaan. Vanhasen mielestä GPS-häirintään pitäisi reagoida samalla tavalla kuin ilmatilan loukkauksiin.

    Venäjän reaktio ei yllättänyt

    Venäjän edustajat ovat jo ehtineet torjua Norjasta lähteneet tiedot, että GPS-häirintä olisi venäläisten toimintaa.

    Vanhanen ei ole yllättynyt venäläisten siilipuolustuksesta.

    – Tässä on vähän samaa kuin aikanaan ilmatilaloukkauksissa. Heiltähän ainakin yksi kommentti oli, että he vastaavat, jos tulee jotain konkreettista, Vanhanen kuvaa.

    Suomi ja Norja pitävät salaisuutensa

    Vanhanen pitää selvänä, että ei sen enempää Norja kuin Suomikaan ilmaise sellaista oman mittausteknologiansa tarkkuutta, että jotain konkreettista informaatiota tulisi.

    – Meiltä varmaankin lähtee se viesti, että tämmöinen häirintä on tullut ja se on paikannettu Venäjälle ja emme sitä hyväksy. Näin ainakin itse toimisin, Vanhanen neuvoo.

    Jussi Niinistö: Seuraamme tilannetta

    Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan ulkoministeriöllä on tiedotusvastuu GPS-häirintään liittyvissä selvityksissä.

    Puolustusministerien EU-kokouksesta ulkoasiainvaliokunnalle raportoinut Niinistö on hyvin niukkasanainen siitä, mitä Naton Norjassa toteuttaman sotaharjoituksen yhteydessä Pohjois-Suomessa tapahtui.

    – Asiaan liittyy kansalliseen turvallisuuteen liittyviä näkökohtia. GPS-häirintä on luonnollisesti lentoturvallisuuteen ja muuhunkin turvallisuuteen vaikuttava asia, siksi on syytä selvittää tämä asia, Niinistö toteaa.

    Niinistön mukaan puolustusministeriössä seurataan tilannetta.

    Lue myös:

    Ulkoministeriö: GPS-häirintä tuli Venäjän alueelta

    Norjan puolustusministeriö vahvistaa medialle: Lapin GPS-häirintä tuli Kuolan niemimaalta

    GPS-häirintä ulottui Lappiin Naton sotaharjoituksen aikana – häirinnästä on epäilty Venäjää

    Suomi ei aio vielä leikata kehitysapuaan Tansanialle – UM:n virkamies rauhoittelee homokampanjasta aiheutunutta kohua:

    Suomi ei aio vielä leikata kehitysapuaan Tansanialle – UM:n virkamies rauhoittelee homokampanjasta aiheutunutta kohua: "Yksittäisen henkilön populistinen kampanja"


    Suomi ei vielä harkitse keskeyttävänsä, leikkaavansa tai peruvansa kehitysapuaan Tansanialle. Ulkoministeriön Afrikan sarven ja itäisen Afrikan yksikön päällikkö Theresa Zitting kertoo Ylelle, että Suomi kuitenkin seuraa tarkasti Tansanian...

    Suomi ei vielä harkitse keskeyttävänsä, leikkaavansa tai peruvansa kehitysapuaan Tansanialle.

    Ulkoministeriön Afrikan sarven ja itäisen Afrikan yksikön päällikkö Theresa Zitting kertoo Ylelle, että Suomi kuitenkin seuraa tarkasti Tansanian ihmisoikeustilanteen kehittymistä. Zitting sanoo, että ulkoministeriössä on keskusteltu ja keskustellaan vastaisuudessakin aiheesta vilkkaasti.

    – Kun Tansaniassa nousee esiin tällainen huolestuttava tilanne, se ei ole tietenkään millään tavalla ”business as usual”-tilanne meille. Mutta emme koe, että haluamme siihen [kehitysapuun] koskea tällä hetkellä, Zitting sanoo.

    Tanska ilmoitti torstaina leikkaavansa kehitysapuaan Tansaniaan hallinnon homofobisten lausuntojen takia. Samana päivänä Maailmanpankki ilmoitti peruneensa maalle suunnitellun 300 miljoonan dollarin lainan hallinnon tiukkojen määräysten vuoksi.

    Kehitysapua työllisyyteen ja hallinnon uudistamiseen

    Zitting painottaa, että Suomi on erittäin huolestunut Tansanian ihmisoikeustilanteesta. Hän kertoo, että Suomen on tarkoitus katsoa jo lähiaikoina laajemmin yhteistyötä maan suuntaan, jotta ihmisoikeustilanteeseen saataisiin parannusta.

    Zitting muistuttaa, että Tansaniassa elää edelleen 25 miljoonaa ihmistä eli 40 prosenttia väestöstä ”äärimmäisessä köyhyydessä”, joten Suomen kehitysapu maalle on tärkeää.

    Suomen kehitysavun saajamaista Tansania kuuluu kymmenen suurimman joukkoon. Suomen suunniteltu tuki Tansanialle on 52 miljoonaa euroa vuosina 2016-2019.

    Zitting sanoo, että Suomen tuki Tansaniaan on kohdistunut lähinnä aloille, joita Suomi pitää tärkeinä asioina Tansanian kehitykselle. Niitä ovat hänen mukaansa muun muassa työpaikkojen lisääminen metsäsektorilla, hallinnon uudistamisen ja veronkannon tukeminen ja naisten osallistuminen politiikkaan.

    Raskaaksi tulleet tytöt pois koulusta ja homojen ilmiantokampanja

    Tansanian ihmisoikeustilanne on heikentynyt huomattavasti viime aikoina.

    Tansanian Dar Es Salaamissa kuvernööri Paul Makonda kehotti lokakuun lopussa kansalaisia ilmoittamaan viranomaisille homoseksuaalien nimiä, jotta homoseksuaaleja voitaisiin pidättää ratsioissa.

    Zitting haluaa kuitenkin rauhoittella kampanjasta syntynyttä kohua. Hänen mukaansa kyseessä on yksittäisen henkilön populistinen kampanja, joka on jo osoittanut rauhoittumisen merkkejä. Zittingin mukaan Tansanian hallitus ei ole suostunut allekirjoittamaan kampanjaa.

    – Makonda ei ole onneksi saanut valtavaa kansanryhmää kampanjansa taakse. Toivomme tietysti, että se jää henkilökohtaiseksi yritykseksi, joka kuihtuu kokoon.

    Homoseksuaalisuus on Tansaniassa laitonta, ja miesten välisestä seksistä voi saada elinkautisen tuomion. Homovastaisuus on Tansaniassa yleistä, joten monet homot ja muut seksuaalivähemmistöihin kuuluvat elävät piilossa.

    Tansania on myös estänyt raskaana olevia tyttöjä käymästä koulua. Tansanian presidentti John Magufuli on myös ilmoittanut, ettei tyttöjä saisi päästää palaamaan kouluun raskauden jälkeenkään.

    Zitting sanoo, että tansanialaiset ovat yrittäneet kertoa, että he järjestävät näille tytöille koulunkäynnin toisella tavalla.

    – Tämä ei kyllä hirveästi vakuuta ja tämän asian perään aiomme katsoa jatkossa.

    Myös Euroopan unioni on kertonut tarkastelevansa uudelleen suhdettaan Tansaniaan. EU veti aiemmin marraskuussa lähettiläänsä pois maasta.

    Tansanian oppositio ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat jo pitkään kritisoineet Magufulin tiukkaa linjaa. Human Rights Watch -järjestön mukaan Magufulin hallinto on "rajoittanut perusoikeuksia sortavilla laeilla ja määräyksillä".

    Sadasta suomalaisesta 44 tekee nyt töitä ja tilanne heikkenee – asiantuntijoiden kolme ratkaisua ongelmaan

    Sadasta suomalaisesta 44 tekee nyt töitä ja tilanne heikkenee – asiantuntijoiden kolme ratkaisua ongelmaan


    Työssäkäyvä suomalainen kuuluu selvästi vähemmistöön. Sadasta suomalaisesta 44 tekee töitä. Luku on peräisin tilasto- ja talousasiantuntijoiden Ylen A-studiolle tekemästä laskelmasta. Loput sadasta suomalaisesta käyvät koulua, opiskelevat,...

    Työssäkäyvä suomalainen kuuluu selvästi vähemmistöön.

    Sadasta suomalaisesta 44 tekee töitä. Luku on peräisin tilasto- ja talousasiantuntijoiden Ylen A-studiolle tekemästä laskelmasta. Loput sadasta suomalaisesta käyvät koulua, opiskelevat, ovat eläkkeellä tai työttöminä.

    Karkeasti sanottuna, 44 elättää kaikki 100 suomalaista.

    Tästä jutusta saat selville, kuinka moni sadasta suomalaisesta käy töissä tulevaisuudessa ja onko sillä jokin merkitys sinun elämääsi.

    Saat myös uutta tietoa siitä, ratkaiseeko pulan työssäkäyjistä maahanmuuttaja, kuusikymppinen mies vai vauvantekoiässä oleva nainen.

    Tänään asiasta saatiin uutta faktaa. Tilastokeskus julkaisi perjantaina aamulla ennusteen siitä, kuinka paljon eri ikäisiä suomalaisia on tulevina vuosikymmeninä.

    Nuorista ihmisistä käy suorastaan kato, jos ennuste toteutuu.

    Vanhojen ihmisten joukko taas kasvaa. Töissä käyviä suomalaisia on entistä vähemmän suhteessa huollettaviin eläkeläisiin, koululaisiin ja opiskelijoihin nähden.

    Edellinen väestöennuste julkaistiin kolme vuotta sitten.

    Työihmiset vähenevät vuosi vuodelta

    Tilanne oli aivan toinen 1980-luvun lopussa. Puolet kansasta tienasi verotuloja yhteiskunnan pussiin.

    1980-luvun lopulla juuri kukaan ei kärsinyt työttömyydestä ja eläkeläisiä oli nykyistä paljon vähemmän. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat kävivät silloin töissä.

    Nyt työikäisten määrä hupenee. Suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään ja eläkeläisten joukko kasvaa.

    Veronmaksajat vähenevät, mutta kulut kasvavat. Yhtälö on talouden kannalta huono.

    Julkisista palveluista karsitaan jo nyt rahoitusta. Esimerkiksi ammattikoulujen rahapotti on pienentynyt tuntuvasti viime vuosina.

    Alla näet visualisoinnin tilanteesta. Huomaat, että työssäkäyvien osuus on pienenemässä. Nykymenolla heidän määränsä hiipuu kymmenillä tuhansilla jo kymmenessä vuodessa. Kuviossa yksi pallo vastaa noin 50 000–60 000 ihmistä riippuen siitä, mikä on Suomen väestön suuruus.

    Työssäkäyvien osuus koko väestöstä on taloustieteilijöiden kielellä “taloudellinen huoltosuhde”. Sitä voi kuvata myös puhumalla huoltajien määrästä suhteesta huollettavien määrään.

    Kuvasta näet myös, miten suhde kehittyy, jos nykymeno syntyvyydessä, työllisyydessä ja maahanmuutossa jatkuu väestöennusteen mukaisesti vuoteen 2030 tai 2060. Klikkaamalla vuotta voit pysäyttää animaation haluamaasi vuoteen.

    Joka toinen suomalainen töihin

    Onko 44 työssä käyvää sataa suomalaista kohden paljon vai vähän?

    Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander saa vastata kysymykseen.

    – Se on liian vähän tulevaisuuteen nähden, hän sanoo.

    Kansantalousosastoa johtava Spolander näkisi mielellään, että puolet suomalaisista olisi töissä. Syynä on tunnettu asia: eläkeläiset vanhenevat. Jotta heistä voidaan pitää hyvää huolta, tarvitaan rahaa yhä enemmän.

    Spolander ennakoi suuria muutoksia suomalaisten työikäisten elämään, kun yhä useamman pitäisi olla töissä. Oletus on, että ellei mikään muutu, työihmisten määrä uhkaa olla pian alle 44 sadasta.

    – Jo siitä luvusta kiinnipitäminen on iso temppu, Spolander arvioi.

    Ylelle tehty analyysi käy läpi vaihtoehtoja, joilla temppu voitaisiin tehdä.

    Tilastoanalyytikot Jussi Pyykkönen, Juhani Koskinen, taloustieteilijä Janne Huovari sekä väestötieteilijä Mika Gissler ovat analysoineet Tilastokeskuksen uunituoreen väestöennusteen lukuja Ylelle. Pyykkönen ja Koskinen ovat kehittäneet analyysia varten uuden työkalun. Tässä linkki työkaluun.

    Jussi Pyykkönen sanoo analyysin perusteella, että sadasta suomalaisesta vähintään 44:n pitäisi osallistua työelämään jatkossakin. Siten nykyiset julkiset palvelut voisivat pysyä nykytasolla.

    Analyysin tehneiden asiantuntijoiden viesti on, että tilanne heikkenee ilman tekoja. Viesti on siis sama kuin valtiovarainministeriön.

    Jatkossa kerromme kolmesta eri ratkaisusta.

    Maahanmuuttajat olisivat nopein ratkaisu

    Miten voi saada enemmän irti kutistuvasta työikäisten joukosta?

    Pieni näpertely ei muuta mitään, Ylelle tehtyyn analyysiin osallistunut väestötutkija Mika Gissler sanoo. Neljän asiantuntijan analyysi paljastaa, että työssä olevien osuus säilyy edes nykyisellään vain reippaiden uudistusten avulla. Nopein ratkaisu suunnan muutokseen olisi analyysin mukaan maahanmuuton tuntuva lisääminen.

    Analyysi kertoo, että maahanmuuton pitäisi peräti kaksinkertaistua nykyisestä. Se tarkoittaa 70 000 maahanmuuttajaa vuodessa.

    Suomeen muuttavat työikäiset ihmiset siis kasvattaisivat työikäisten joukkoa.

    Filippiineillä kaikkien sairaanhoitajien unelma on päästä ulkomaille töihin, kertoo Bern Amar, 32. Siellä sairaanhoitajan palkka riitti juuri vuokraan, mutta ei perheen perustamiseen. Amar muutti vuonna 2012 Suomeen, kun hänelle tarjottiin töitä lähihoitajana vantaalaisessa hoivakodissa.Jari Kovalainen / Yle

    Maahanmuuton vaikutusten arviointi on vaikeaa. Asiaa pohditaan tarkemmin jutun loppupuolella.

    Väestötieteilijä Mika Gissler kiirehtii poliittisia päättäjiä toimimaan.

    – Nyt pitää tehdä kaikki toimet, jotka edistävät maahanmuuttajien työllistymistä ja tänne töihin tulemista.

    Alla olevasta käyrästä näet, miten maahanmuutto Suomeen on kasvanut. Vuonna 2016 muuttajia oli vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin Suomesta haki turvapaikkaa ennätysmäärä ihmisiä.

    Aikaa on vain kymmenen vuotta

    Ratkaisuilla on kiire. Analyysin tehneiden asiantuntijoiden laskelmissa siintää vuosi 2030. Muutoksen pitäisi tapahtua sitä ennen. Samaa sanoo myös valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.

    Vuonna 2030 suuret ikäluokat ovat siinä iässä, että hoivamenot ovat jo suuret.

    Ylijohtaja Spolander huomauttaa, että vanhenevan väestön palvelut, kuten eläkkeet ja sairaanhoito, ovat lakisääteisiä. Ne on pakko järjestää.

    Jos valtion tulot vähenevät, vaihtoehdoksi voi jäädä palvelujen tinkiminen nuoremmilta, esimerkiksi koulutuksesta.

    Palvelujen rahoittaminen voidaan hoitaa myös veroja ja maksuja korottamalla tai ottamalla velkaa. Spolanderin mielestä ne eivät ole kestäviä ratkaisuja.

    On vaihtoehtoja muitakin. Julkisia palveluja voidaan ehkä tuottaa tehokkaammin. Tätä valtio yrittää tuskaisen vaikealla sote-uudistuksella.

    Palataan siihen, kuinka maassa olisi tarpeeksi paljon työtä tekeviä asukkaita vanhusten määrän kasvaessa.

    Vauvat auttavat vasta 2040

    Tänä vuonna Suomessa on ihmetelty pientä vauvojen määrää. Syntyvyys on laskenut joka vuosi jo seitsemän vuoden ajan. Syntyvyys on pieni lähes kaikkialla länsimaissa. Suomessa se on pudonnut nyt harvinaisen alas.

    Suomen keskimääräinen 1,4 lasta yhtä naista kohden on toista luokkaa kuin esimerkiksi naapurimaa Ruotsin. Siellä synnytysikäiset naiset saavat elämänsä aikana keskimäärin 1,9 lasta.

    Syntyvyyden perusteella naapurimaassa tulee menemään taloudellisesti paremmin myös tulevaisuudessa. Työntekijöitä riittää enemmän kuin meillä.

    Ennen Viktorin syntymää lääkäritutkija Linda Mustelinin, 35, elämä täyttyi muusta: harrastuksista, opiskelusta, työnteosta Suomessa ja ulkomailla. Helsinkiläinen Mustelin ymmärtää tuttaviaan, jotka eivät hanki lapsia. – Nuorille aikuisille tarjoutuu nykyään paljon muitakin rooleja kuin se vanhemmuus.Jari Kovalainen / Yle

    Suoraviivaisesti katsottuna työikäisten vähentyminen johtuu siis liian pienistä perheistä. Jotta väestön määrä pysyisi ennallaan, syntyvyyden pitäisi olla 2,1 yhtä naista kohden. Lapsia on syntynyt tätä vähemmän 1960-luvun lopulta lähtien.

    Alla oleva käyrä kertoo, kuinka paljon lapsia on syntynyt yhtä naista kohden eri vuosikymmeninä. Huoltosuhde oli heikko myös viime vuosituhannen alussa. Silloin se johtui lasten suuresta määrästä.

    Ylelle tehdyssä analyysissa on laskettu, kuinka nykyistä korkeampi syntyvyys vaikuttaisi tulevaisuuden työikäisten määrään.

    Laskelma perustuu oletukseen, jonka mukaan syntyvyys olisi 1,7 lasta yhtä naista kohden. Syntyvyys oli sitä luokkaa ennen kuin se kääntyi laskuun kahdeksan vuotta sitten.

    Vaikka vauvoja alkaisi syntyä heti ensi vuodesta lähtien enemmän, se ei pelasta vuoden 2030 huolilta.

    Syy on yksinkertainen. Nyt syntyvät lapset pääsevät töihin ja pyörittävät yhteiskuntaa taloudellisesti vasta 20–30 vuoden kuluttua. Silloin eletään jo 2040-lukua.

    Vauvat eivät siis ehdi avuksi.

    Yli viisikymppiset ratkaisevasssa roolissa

    Onko nykyisistä työikäisistä apua vielä vuonna 2030?

    Kyllä vain. Yli 50-vuotiaidenkin pitäisi olla silloin vielä tienaamassa ja maksamassa veroja. He ovat vuoden 2030 kuusikymppisiä.

    Kaiken kaikkiaan työikäisistä nykyistä useamman pitäisi pysyä töissä: heidän itsensä pitäisi jaksaa ja yritysten täytyisi pitää kiinni ikääntyvistä työntekijöistä. Työllisyysasteen pitäisi siis nousta.

    Hollolassa asuva Esko Parikka, 63, päätti jatkaa työuraansa, kun oli ehtinyt olla kolme kuukautta eläkkeellä. Sitä ennen hän oli työskennellyt yhtä soittoa parikymppisestä alkaen, muun muassa timpurina ja korjaamopäällikkönä. – Mun mielestä työpaikan ilmapiiri on aika ratkaiseva tekijä, hän selittää työssä jaksamistaan.Jari Kovalainen / Yle

    Juuri nyt työikäisistä lähes 72 prosenttia käy töissä. Saavutusta on hehkutettu.

    Ylelle tehdyn analyysin perusteella 72 prosenttia ei kuitenkaan riitä tulevaisuuden Suomessa, jos julkiset hyvinvointipalvelut halutaan rahoittaa nykyiseen malliin.

    Analyysin Ylelle tehnyt ryhmä on laskenut, että työllisyysaste pitäisi kivuta lähes 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Työikäisistä siis 80 sadasta olisi silloin töissä. Onko se mitenkään mahdollista?

    Lähes 80 prosenttia on kova luku. Edes 1980-luvun talouden kuumien vuosien aikaan työllisyysaste ei ollut niin korkea.

    Suurin potentiaali työllisyysasteen nostoon löytyy yli 55-vuotiaiden joukosta. Etenkin sen ikäisistä miehistä putoaa työelämän ulkopuolelle suurempi osuus kuin vaikkapa Ruotsissa.

    Väestötutkija Mika Gissler kannustaa panostamaan miesten terveyteen ja koulutukseen – ja mikseipä naistenkin. Paremmin koulutetut ja terveet ihmiset jaksavat ja pärjäävät pidempään töissä kuin sairaat ja vähän opiskelleet. Työnteon pitäisi siis jatkua yhä useammalla vähintään 65 vuoteen.

    Gissler huomauttaa, että Islannissa eläkeikä on nousemassa 70 vuoteen. Olisiko siinä Suomellekin sopiva tavoite?

    Iäkkäimpiin työntekijöihin kannattaa panostaa siksikin, että heidän ikäluokkansa on suurempi kuin nuorten. Heihin panostamalla saa siis mahdollisimman suuren määrään lisää työvoimaa, perustelee laskelmaa tehnyt Jussi Pyykkönen.

    Vaikka analyysi korostaa ikääntyvissä työntekijöissä piileviä mahdollisuuksia, tavallisesti huolta kannetaan nuorten siirtymisestä töihin nopeasti koulun jälkeen. Myös syrjäytyneiden määrästä ollaan huolissaan.

    Molempien asioiden toki pitäisi kohentua, jotta huoltosuhde kohenisi.

    Mutta, mutta.

    Vaikka työikäisistä 80 sadasta olisikin töissä vuonna 2030, se ei riitä.

    Yllä olevasta graafisesta esityksestä näet, millainen työllisten osuus työikäisistä on ollut viime vuosikymmeninä. Hyvinvointivaltion kannalta työikäisiä pitäisi olla riittävä määrä, ja heistä riittävän ison osan pitäisi olla töissä.

    On keksittävä jokin muu ratkaisu.

    Joka vuosi 70 000 maahanmuuttajaa?

    Työikäiset siis vähenevät vuosi vuodelta.

    Tilastoanalyytikko Jussi Pyykkönen ja väestötutkija Mika Gissler näkevät tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi sen, että Suomeen muuttaa lisää työikäisiä ihmisiä.

    Suomeen muuttaminen yksin ei tietenkään auta. Tulijoiden on löydettävä paikkansa yhteiskunnassa ja saatava töitä.

    Bern Amar aikoo perheineen jäädä Suomeen. Hänellä ja kahdella lapsella on jo Suomen kansalaisuus, ja vaimokin opiskelee suomea työllistyäkseen. Amar arvostaa Suomen turvallisuutta; täällä esimerkiksi lapset voivat kulkea bussilla omin päin kouluun.Jari Kovalainen / Yle

    Analyysin tehneet asiantuntijat ovat laskeneet, että maahanmuuttajien määrän pitäisi kaksinkertaistua nykyisestä. Suomeen muuttaisi siis 70 000 uutta asukasta joka vuosi.

    – He kasvattaisivat työvoiman määrää, Jussi Pyykkönen toteaa.

    Pyykkösen ja kumppaneiden laskelmassa oletetaan, että kaikkien Suomessa asuvien työikäisten työllisyysaste pysyisi nykyisessä noin 72:ssa. Analyysissä ei eritellä maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysastetta. Näillä oletuksilla laskelman tulos on se, että 70 000 maahanmuuttajaa voisi ratkaista vanhenevan väestön huoltamista koskevan ongelman.

    Laskelma sisältää paljon oletuksia. Sitä voidaan kritisoida optimismistaan. Maahanmuuttajien työllisyysaste on tällä hetkellä kantaväestöä alhaisemmalla tasolla.

    Pyykkönen kehottaa epäilijää katsomaan naapurimaa Ruotsin esimerkkiä.

    Ruotsissa on paljon maahanmuuttajia ja kaikkien työllisyysaste on korkealla.

    Myös valtiovarainministeriössä pidetään hyvänä vaihtoehtona sitä, että maahanmuuttajia tulisi nykyistä enemmän. Ylijohtaja Mikko Spolanderin mielestä maahantulijat on vain saatava työelämään nykyistä paremmin.

    Taloustieteilijät pelkäävät, että vanheneva väestö ja jopa vähenevä asukasmäärä pysäyttävät talouskasvun.

    Katsotaan vielä lopuksi yhden kuvan kautta, miten eri ratkaisuehdot vaikuttaisivat siihen, mikä Suomessa on työssäkäyvien ja muiden suhde:

    Analyysi ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa

    Lisää maahanmuuttoa, lisää kaikenikäisiä työntekijöitä, lisää vauvoja. Siitä löytyvät työntekijät vuodelle 2030 ja siitä eteenpäin. Tilastoja analysoivat asiantuntijat löytävät resursseja maan sisältä ja maan rajojen ulkopuolelta.

    Lukujen muuttuminen todellisuudeksi on toinen juttu.

    Maahanmuuttajat eivät muutu ratkaisuksi, jos he eivät pääse töihin ja kaikin tavoin mukaan yhteiskuntaan. Iäkkäät eivät pysy työelämässä, jos heitä syrjitään tai heitä ei kouluteta. Nuoret eivät siirry nykyistä nopeammin työelämään, jos koulutus ei ole tehokasta. Vauvoja ei synny lisää käskemällä.

    Pystyykö Suomi muuttumaan?

    Näin juttu on tehty:

    Tilastoanalyytikot Jussi Pyykkönen ja Juhani Koskinen sekä väestötieteilijät Mika Gissler ja taloustieteilijä Janne Huovari analysoivat, mistä tulevaisuudessa löytyy tarpeellinen määrä työvoimaa.

    Pyykkönen ja Koskinen ovat kehittäneet analyysin tekoon uudenlaisen työkalun. Se löytyy täältä www.vaestoennuste.fi/ennuste.

    He ovat tehneet laskelmat vapaa-ajallaan. Pyykkönen tekee töitä konsulttina PTCS-nimisessä yrityksessä, Huovari PTT:n ennustepäällikkönä, Gissler THL:n tutkimusprofessorina ja Koskinen OP:n data-analyytikkona.

    Juttu on kirjoitettu analyysin pohjalta.

    Keskustele: Miten Suomen tulevaisuus ratkaistaan?

    Mitä sinä ajattelet Suomen väestön tulevaisuudesta? Miten haasteet voisi ratkaista? Osallistu keskusteluun jutun alla.

    Pääministeri Sipilän erityisavustaja Riikka Pakarinen siirtyy Panimoliiton toimitusjohtajaksi

    Pääministeri Sipilän erityisavustaja Riikka Pakarinen siirtyy Panimoliiton toimitusjohtajaksi


    Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) erityisavustaja Riikka Pakarinen, 37, siirtyy Panimoliiton toimitusjohtajaksi, kertoo liitto tiedotteessaan. Pakarinen aloittaa tehtävässään 1. tammikuuta 2019. Liittoa johtanut Elina Ussa siirtyi muihin...

    Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) erityisavustaja Riikka Pakarinen, 37, siirtyy Panimoliiton toimitusjohtajaksi, kertoo liitto tiedotteessaan.

    Pakarinen aloittaa tehtävässään 1. tammikuuta 2019. Liittoa johtanut Elina Ussa siirtyi muihin tehtäviin jo toukokuun alussa.

    Pakarinen (ent. Manner) on toiminut lähes kaksi vuotta Sipilän EU-asioiden erityisavustajana. Valtioneuvoston kansliaan hän siirtyi Metsäteollisuus ry:n edunvalvontapäällikön tehtävästä.

    Pakarinen on toiminut myös europarlamentaarikkona vuosina 2009–2014. Lisäksi hän on ollut keskustan varapuheenjohtaja vuosina 2012–2014.

    Koulutukseltaan Pakarinen on kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

    Oikeusministeriön tiukennus kokoontumislakiin saa tylyn vastaanoton: Huonoa lainvalmistelua, lyhyempikin ilmoitusaika riittäisi, miten käy turvapaikanhakijoiden palautusten vastustamisen?

    Oikeusministeriön tiukennus kokoontumislakiin saa tylyn vastaanoton: Huonoa lainvalmistelua, lyhyempikin ilmoitusaika riittäisi, miten käy turvapaikanhakijoiden palautusten vastustamisen?


    Sosiaalinen media, esimerkiksi Twitter ja Facebook, ovat muuttaneet mielenosoituksia. Kuka tahansa voi järjestää mielenosoituksen samana päivänä ja suuri joukko ihmisiä saadaan kokoon muutamassa tunnissa – oli sitten kyse sitten...

    Sosiaalinen media, esimerkiksi Twitter ja Facebook, ovat muuttaneet mielenosoituksia.

    Kuka tahansa voi järjestää mielenosoituksen samana päivänä ja suuri joukko ihmisiä saadaan kokoon muutamassa tunnissa – oli sitten kyse sitten turvapaikanhakijan palautuksista tai omaan korttelin suunnitellusta alkoholistiasuntolasta.

    Yle kertoi lauantaina, että oikeusministeriö ajaa tiukennusta kokoontumislakiin. Mielenilmauksista pitäisi ilmoittaa poliisille kolme vuorokautta ennen tapahtumaa.

    Nykyisin riittää, kun poliisi saa tiedon tapahtumasta kuutta tuntia ennen.

    Lausuntokierroksella lakiluonnos näyttää saaneen kiitosta vain Poliisihallitukselta.

    Järjestöt tyrmäävät

    Oikeuskansleri Tuomas Pöysti toteaa lausunnossaan, että lakiluonnos ei ole perusoikeuksien vastainen, mutta kokousten häiriöttömyyteen "riittäisi kolmea vuorokautta lyhyempikin ennakkoilmoitusaika".

    Eduskunnan oikeusasiamiehelle riittäisi, että poliisi saisi tiedon mielenilmauksesta 12 tai 24 tuntia ennen tapahtumaa, mikäli jotain muutoksia on tehtävä.

    Huomattavasti suoremmin sanansa asettelevat Ihmisoikeusliitto, Luontoliitto ja Oikeuspoliittinen yhdistys Demla. Järjestöt pitävät lakiluonnosta huonosti valmisteltuna ja perusoikeuksia kaventavana.

    Kapuloita rattaisiin voisi tulla esimerkiksi turvapaikanhakijoiden palautusta vastustaville kansalaisille. Palautuksia hoitaa poliisi. Palautuksia järjestetään nopealla aikataululla ja lentokentillä, joihin mielenosoittajilla ei ole pääsyä.

    Oikeuspoliittinen yhdistys Demla tyrmää oikeusministeriön lakiluonnoksen.

    – Pakkopalautuksissa mielenosoitukset kohdistuvat nimenomaan poliisia vastaan. Oikeusvaltion näkökulmasta tämä on ongelmallinen tilanne: valvoja ja se, jota kohtaan mieltä osoitetaan, on sama taho, sanoo Demlan Aura Kostiainen.

    Ilmoituksia tulee faksilla

    Poliisihallitus kannattaa muutosta, koska se helpottaisi poliisipartioiden työtä. Riittävä määrä virkavaltaa ehdittäisiin saada paikalle, kun toritapahtumassa kohtaavat toisiaan vastustavat ryhmät. Vastamielenosoitukset ovat nykyisin yleisiä.

    – Meille voidaan ilmoittaa tapahtumasta kuutta tuntia ennen. Miten poliisi pystyy turvaamaan tapahtuman? Ilmoituksia on tehty esimerkiksi faksilla toimipisteeseen, joka ei ole edes auki 24 tuntia vuorokaudessa, poliisitarkastaja Ari Järvenpää sanoo.

    Pääministeri Sipilä: Lähempänä kuutta tuntia

    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi sunnuntaina Yle Radio Suomen haastattelutunnilla, että mielenosoitukset eivät ole Suomessa ongelma.

    Sipilä kertoi, ettei tiennyt oikeusministeriön hankkeesta.

    – Jos ilmoitusaikoihin tarvitaan muutosta, niin se on lähempänä nykyistä kuutta tuntia kuin kolmea vuorokautta, pääministeri sanoi.

    Pääministeri arvioi, että hieman aikaisempi ilmoittaminen ei varmasti ole mielenosoitusten järjestäjillekään ongelma.

    Lakiluonnoksesta järjestetty lausuntokierros päättyy torstaina. Täältä voi katsoa tarkemmin, millaisia lausuntoja on tullut kansalaisilta, järjestöiltä ja viranomaisilta. Voit myös itse kantaa lakiluonnokseen.

    Sen jälkeen oikeusministeriö päättää, muutetaanko lakiluonnosta vai kuopataanko se. Kokoontumislain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2019.

    Oulussa erikoinen tilanne – kaupunginhallitus ja lautakunnat saatetaan joutua uusimaan, oikeuden mukaan valinnat olivat virheellisiä

    Oulussa erikoinen tilanne – kaupunginhallitus ja lautakunnat saatetaan joutua uusimaan, oikeuden mukaan valinnat olivat virheellisiä


    Oulun luottamushenkilövaalit saatetaan joutua uusimaan. Kesäkuun 2017 valtuuston kokouksessa ajauduttiin kymmeniin äänestyksiin, kun ensikertalainen valtuustoryhmä Asyl teki muutosesityksiä jokaiseen toisten valtuustoryhmien neuvottelemaan...

    Oulun luottamushenkilövaalit saatetaan joutua uusimaan. Kesäkuun 2017 valtuuston kokouksessa ajauduttiin kymmeniin äänestyksiin, kun ensikertalainen valtuustoryhmä Asyl teki muutosesityksiä jokaiseen toisten valtuustoryhmien neuvottelemaan nimilistaan.

    Kiistanalaiset valinnat koskevat luottamushenkilövalintoja muun muassa kaupunginhallitukseen, yhdyskuntalautakuntaan, rakennuslautakuntaan, hyvinvointilautakuntaan, sivistys- ja kulttuurilautakuntaan sekä tarkastuslautakuntaan toimikaudelle 2017–2021.

    Nyt Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Oulun kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2017 tekemät luottamushenkilövaalit muotovirhettä koskeneen valituksen pohjalta.

    Muotovirheeksi tulkitaan se, että ainoastaan ensimmäisen äänestyksen yhteydessä erikseen muistutettiin myös kaikkien muiden kuin nimeltä ehdotettujen olevan vaalikelpoisia.

    Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarisen mukaan kaupunki vie kiistan korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja jatkaa toistaiseksi toimintaa kesäkuussa tehdyillä hallitus- ja lautakuntavalinnoilla.

    Korjaus 15.11. klo 15.38: Jutussa viitataan valtuuston kesäkuun 2017 kokoukseen eikä kuluvan vuoden kesäkuuhun, kuten aiemmin jutussa todettiin.

    Korjaus 16.11. klo 7.02 Jutussa kerrottiin aiemmin, että Oulun luottamusmiesvaalit saatetaan joutua uusimaan. Kyseessä on kuitenkin luottamushenkilövaalit.

    Helpotusta tulossa kouluelämään: Opiskelijoiden saamat apurahat eivät jatkossa enää pienennä opintotukea

    Helpotusta tulossa kouluelämään: Opiskelijoiden saamat apurahat eivät jatkossa enää pienennä opintotukea


    Opiskelijoiden saamia apurahoja ei enää oteta huomioon tulona opintotuessa, ehdottaa hallitus. Tämä lieventää hallituksen mukaan opintotuen tarveharkintaa ja vähentää siihen liittyvää työtä Kelassa. Nykyisin toimeentulon turvaamiseksi...

    Opiskelijoiden saamia apurahoja ei enää oteta huomioon tulona opintotuessa, ehdottaa hallitus.

    Tämä lieventää hallituksen mukaan opintotuen tarveharkintaa ja vähentää siihen liittyvää työtä Kelassa. Nykyisin toimeentulon turvaamiseksi tarkoitetut apurahat voivat pienentää opiskelijan opintotukea.

    – Tämä säännös on koettu epäoikeudenmukaiseksi, koska apuraha on saatu kannustimena, sanoo opintotuesta vastaava eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) tiedotteessa.

    Hallitus esittää myös, että vanhempien tulojen vaikutuksesta opintorahan perusmäärään ja asumislisään luovutaan, kun opiskelija on alle 18-vuotias ja asuu muualla kuin vanhempansa luona.

    Hallituksen esityksen myötä alle 18-vuotiaat itsenäisesti asuvat voisivat saada opintorahan perusmäärän (101,74 e/kk) tarveharkinnattomasti sekä oikeuden lainatakaukseen, mikä mahdollistaisi myös asumistuen saamisen.

    Opintorahaa voitaisiin edelleen korottaa vanhempien pienten tulojen perusteella.

    Samalla luovuttaisiin vanhempien vaikutuksesta asumislisään. Tämä koskisi alle 18-vuotiaita asuntolassa, ulkomailla tai Ahvenanmaalla asumislisää saavia opiskelijoita. Tällä hetkellä nämä opiskelijat saavat leikkaamatonta asumislisää asuntolassa 88,87 euroa kuukaudessa ja ulkomailla tai Ahvenenmaalla 210 euroa kuukaudessa.

    Esitys käsitellään valtion ensi vuotta koskevan talousarvioesityksen yhteydessä.

    Opintotuen apuraha-asian on tarkoitus muuttua 1. tammikuuta 2019. Alle 18-vuotiaiden opintotuen tarveharkinnan on määrä lieventyä 1. elokuuta 2019.

    Lue myös:

    Opiskelijan 250 euron stipendi muuttui yllättäen Kelan mätkyiksi

    Sipilä: Ennuste on, että brexit-sopimusluonnos menee läpi Britannian parlamentissa

    Sipilä: Ennuste on, että brexit-sopimusluonnos menee läpi Britannian parlamentissa


    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) uskoo, että sopimusluonnos Britannian erosta Euroopan unionista hyväksytään myös Britannian parlamentissa. – Kyllä pääministeri Theresa May sitä on pyrkinyt varmistamaan koko ajan. Sen takia tämä...

    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) uskoo, että sopimusluonnos Britannian erosta Euroopan unionista hyväksytään myös Britannian parlamentissa.

    – Kyllä pääministeri Theresa May sitä on pyrkinyt varmistamaan koko ajan. Sen takia tämä neuvottelu on ollut näin tuskaista, sanoo Sipilä.

    – Mayn on pitänyt koko ajan varmistaa, että sopimusluonnos menisi myös parlamentissa läpi. Ei se helppoa tule olemaan, mutta kyllä ennuste on, että se menisi läpi.

    Sipilän mukaan jo etukäteen oli tiedossa, että ministerieroja tulee Britanniassa joka tapauksessa, kun luonnos erosopimukseksi valmistuu. Päätös EU-erosta on vaikea briteille.

    – Ei enemmistö kyllä ole kovin suuri brittiparlamentissa. Varmaan tulee olemaan tiukka ja haastava keskustelu Theresa Maylle, sanoo Sipilä.

    Sipilä arvioi, että Britanniassa on kova paine pysyä neuvotellun sopimusluonnoksen takana. Britannian parlamentti äänestää erosopimuksesta todennäköisesti joulukuussa.

    – Viime kädessä on kaikkien etu, että ei tule kovaa eroa vaan tulee hallittu ero, kiteyttää Sipilä.

    Erosopimuksen luonnos huippukokoukseen ensi viikon sunnuntaina

    EU-johtajat käsittelevät sopimusluonnosta sunnuntaina 25. marraskuuta huippukokouksessaan. Sipilä olettaa, että Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle vuoden 2019 toiselle puoliskolle tulee paljon keskeisiä neuvotteluja Britannian EU-eroon liittyen.

    Pääministerin mukaan erosopimusluonnos vastaa Suomen tavoitteita. Erosopimuksen luonnos on siis Suomen osalta hyväksyttävissä.

    – Nyt saadaan hallittu ero aikaan, arvioi Sipilä Britannia erosopimuksen neuvottelutilannetta.

    Britannian erosopimuksen luonnos käsitellään brittiparlamentin lisäksi vielä EU-parlamentissa. Sen jälkeen sopimusta käsittelee uudelleen valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokous eli Eurooppa-neuvosto.

    Irlannin rajakysymys selväksi vuoteen 2020 mennessä

    Iltapäivällä eduskunnassa pääministeri piti tärkeänä, että erosopimuksen luonnos Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajakysymyksestä on Irlannin hyväksyttävissä.

    Erosopimusluonnoksessa on Sipilän mukaan kolme eri vaihtoehtoa Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajakysymyksestä. Ratkaisun on tarkoitus selkiintyä vuoteen 2020 mennessä.

    Britannian EU-erossa Suomelle on tärkeää saada hyvä vapaakauppasopimus, varmistaa suomalaisten asema Britanniassa sekä varmistaa lentoliikenteen sujuvuus.

    Sipilä pitää Britannian EU-eroa harmillisena. Pääministerin mielestä parempi vaihtoehto olisi ollut Britannian jääminen Euroopan unionin jäseneksi.

    Tiedustelulait etenevät, mutta perustuslakivaliokunta vaatii useita muutoksia

    Tiedustelulait etenevät, mutta perustuslakivaliokunta vaatii useita muutoksia


    Perustuslakivaliokunta sai tänään valmiiksi lausuntonsa siviili- ja sotilastiedustelulaeista. Valiokunta kiinnitti huomionsa useisiin ongelmakohtiin, jotka vaativat vielä korjauksia, mutta valiokunnan arvion mukaan lait voidaan säätää vielä...

    Perustuslakivaliokunta sai tänään valmiiksi lausuntonsa siviili- ja sotilastiedustelulaeista. Valiokunta kiinnitti huomionsa useisiin ongelmakohtiin, jotka vaativat vielä korjauksia, mutta valiokunnan arvion mukaan lait voidaan säätää vielä tämän hallituskauden aikana.

    Valiokunnan mukaan tiedustelulait edellyttävät, että samalla turvataan tiedustelun tehokas valvonta. Valiokunnan mukaan viranomaisille ei voi ilman tehokasta valvontaa antaa niin paljon valtaa puuttua perusoikeuksiin kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan.

    Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lait tiedusteluvaltuutetusta ja tiedusteluvalvontavaliokunnasta on hyväksyttävä eduskunnassa ennen kuin tiedustelulait voidaan hyväksyä. Molemmat lait ovat perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä. Mietintöjen on puheenjohtaja Annika Lapintien (vas.) mukaan tarkoitus valmistua marraskuun loppuun mennessä.

    Kun mietinnöt ovat valmistuneet, laeista voidaan äänestää eduskunnan täysistunnossa.

    Valiokunta vaatii massavalvonnan kieltoa

    Valiokunnan mukaan tiedustelulakeihin on lisättävä esimerkiksi niin kutsuttua massavalvontaa koskeva kielto. Massavalvonnalla tarkoitetaan yleistä, kohdentamatonta ja kaikenkattavaa tietoliikenteen seurantaa.

    Lisäksi velvollisuutta ilmoittaa tietoliikennetiedustelusta on laajennettava myös viestin tunnistamistietojen käsittelyyn.

    Viestin tunnistamistiedoilla tarkoitetaan tietoa esimerkiksi siitä, millä verkkosivuilla tiedustelun kohde on vieraillut tai kenelle tämä on lähettänyt viestejä. Myös näiden tietojen selvittämisestä on valiokunnan mukaan ilmoitettava tiedustelun kohteelle. Hallituksen esityksen mukaan ilmoitusvelvollisuus koski vain tilanteita, joissa selvitettäisiin viestin sisältöä.

    Valiokunta vaatii myös, että tiedustelutoimintaa valvovalla valtuutetulla tulisi olla laajemmat oikeudet kuin hallituksen esityksessä.

    Uuden tiedusteluvaltuutetun oikeudet lisääntyisivät perustuslakivaliokunnan vaatimusten mukaisesti niin, että tiedusteluvaltuutetulla olisi puheoikeus tuomioistuimessa, kun tiedustelutoimien käytöstä päätetään. Hallituksen esityksen mukaan tiedusteluvaltuutetulla olisi vain läsnäolo-oikeus.

    Perustuslakivaliokunnan vaatimuksiin kuuluu myös tiedustelutoimivaltuuksien käytön välttämättömyyden kirjaaminen tiedustelulakeihin. Sillä valiokunta haluaa varmistaa, että järeimpiin tiedustelukeinoihin ei turvauduta liian matalalla kynnyksellä.

    – Välttämättömyyden kirjaaminen tarkoittaa sitä, että peilataan, onko olemassa muita keinoja, jotka rajoittavat vähemmän kansalaisten perusoikeuksia, valiokunnan puheenjohtaja Lapintie sanoo.

    Hallintovaliokunta vastaa siviilitiedustelulaista tehtävästä mietinnöstä. Sotilastiedustelulain mietintö taas on puolustusvaliokunnan vastuulla.

    Aiemmin syksyllä eduskunnassa äänestettiin perustuslain muuttamisesta kiireellisenä, jotta tiedustelulait saataisiin voimaan tämän hallituskauden aikana.

    TV1:n Ykkösaamussa Petteri Orpo: Mitä haluat kysyä?

    TV1:n Ykkösaamussa Petteri Orpo: Mitä haluat kysyä?


    Suhdanne-ennusteissa häämöttää jo hitaamman talouskasvun aika. Miten kasvun hiipuminen tulisi ottaa huomioon seuraavan hallituksen ohjelmassa? Minkälaisia vaalilupauksia kokoomus on valmis antamaan? Entä miten käy soten, saadaanko uudistus...

    Suhdanne-ennusteissa häämöttää jo hitaamman talouskasvun aika. Miten kasvun hiipuminen tulisi ottaa huomioon seuraavan hallituksen ohjelmassa?

    Minkälaisia vaalilupauksia kokoomus on valmis antamaan?

    Entä miten käy soten, saadaanko uudistus maaliin tällä hallituskaudella?

    TV1:n Ykkösaamun vieraana lauantaina 17.11. klo 10.05 on valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

    Orpolle voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen tv1.ykkosaamu@yle.fi (siirryt toiseen palveluun) tai alla olevalla lomakkeella.

    Tutkija kertoo, mitkä ovat brexit-skenaariot – ja mitä vaikutuksia niillä olisi Suomeen

    Tutkija kertoo, mitkä ovat brexit-skenaariot – ja mitä vaikutuksia niillä olisi Suomeen


    Britannian hallitus hyväksyi keskiviikkoiltana brexit-sopimusluonnoksen. Kysymys on siitä, eroaako Britannia hyvässä järjestyksessä vai kaoottisesti ilman sopimusta. Seuraavaksi luonnos menee Britannian parlamenttiin, jonka kanta on lehtitietojen...

    Britannian hallitus hyväksyi keskiviikkoiltana brexit-sopimusluonnoksen. Kysymys on siitä, eroaako Britannia hyvässä järjestyksessä vai kaoottisesti ilman sopimusta. Seuraavaksi luonnos menee Britannian parlamenttiin, jonka kanta on lehtitietojen perusteella vielä epäselvä.

    Britannian politiikan erityisasiantuntija, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Juha Jokela kertoo, että tilanne brexitin suhteen on hyvin mutkikas ja siihen liittyy monia muuttujia.

    Vaikka brittihallitus onkin nyt päässyt yksimielisyyteen, ei ole lainkaan varmaa, mihin kantaan brittiparlamentti asiassa päättyy. Toisaalta toisena osapuolena brexitin sopimisessa on EU, joka voi sanella ehtoja eroamiselle.

    Jos brexit-sopimus saadaan, asiat säilyvät ennallaan

    Jos brexit-sopimus saadaan voimaan sellaisena kuin se on ennakoitu, keskeistä suomalaisten kannalta UPI:n tutkija Juha Jokelan mukaan on se, että brexitissä noudetaan siirtymäaikaa, joka kestää ainakin vuoden 2020 loppuun.

    Tämä tarkoittaa, että vaikka Britannia poistuisi EU:n päätöksenteon rakenteista ensi vuoden maaliskuussa, kansalaisten elämä jatkuisi entiseen malliin siirtymäajan verran niin sanotun EU:n neljän vapauden puitteissa.

    – Ihmiset, tavarat, pääomat ja palvelut liikkuisivat edelleen vapaasti EU:n alueella. Suomalaiset ja muut EU-maiden kansalaiset voisivat edelleen mennä Britteihin opiskelemaan tai töihin, Jokela sanoo.

    Hänen mukaansa iso kysymys on, mitä vuoden 2020 jälkeen tapahtuu. On myös mahdollista, että Britannia hakee siirtymäajalle jatkoaikaa.

    Eri sektorit, joista brexit-neuvotteluissa keskustellaan, ovat Jokelan mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka, oikeus- ja sisäasiat sekä kauppa- ja taloussuhteet. Näistä kauppa on kaikista vaikein.

    – Jää nähtäväksi, muotoutuuko EU:n ja Britannian suhde samanlaiseksi kuin Kanadan suhde EU:hun vai vertautuuko se lähemmäksi Norjan ja Sveitsin suhdetta EU:hun, Jokela sanoo.

    Jos sopimusta ei synny, kukaan ei tiedä mitä tapahtuu

    Ellei erosopimusta saada aikaan EU:n ja eroavan jäsenvaltion välillä, EU-ero tulee voimaan kahden vuoden kuluttua eroilmoituksesta. Britannian EU-eroneuvottelut käynnistyivät maaliskuussa 2017, joten takaraja on maaliskuussa 2019.

    Mikäli Britannia ei pääse EU:n kanssa sopuun brexitin yksityiskohdista ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä, silloin tulee niin sanottu no deal -skenaario eli Britannian sopimukseton EU-ero, UPI:n tutkija Juha Jokela sanoo.

    Jokelan mukaan no deal -skenaariossa Britannia tippuu jonnekin tuntemattomaan suhteessa EU:hun. "No deal" sisältää epävarmuustekijöitä kosolti, ja se on vaikeasti ennakoitavissa, koska ero nykytilanteeseen on niin jyrkkä.

    – Siinä tilanteessa kansainvälisestä sääntelypohjasta ja lainsäädännöstä ryhdytään etsimään perusteita, joiden mukaan toimia. Varmasti silloin tukeuduttaisiin erilaisiin globaalihallinnon toimijoihin, kuten YK:hon ja kaupan kohdalla noudatettaisiin maailmankauppajärjestö WTO:n sääntöperustaa, Jokela sanoo.

    Hänen mukaansa keskeisimpiä kipukohtia ja kysymysmerkkejä no deal -tilanteessa on lentoliikenteen jatkuminen. Lääkehuolto ja -turvallisuus ovat myös toinen merkittävä kysymys, josta on neuvoteltava.

    Jokelan mukaan sopimuksettomassa tilanteessa ei noudatettaisi siirtymäaikaa, vaan silloin Britannia eroaisi yhdessä yössä kokonaan EU:sta.

    Lue lisää:

    May: Britannian hallitus hyväksyi brexit-sopimusluonnoksen – Yle seuraa hetki hetkeltä

    Miksei brexitiä voida perua? Miten se vaikuttaa Britanniaan lähteviin opiskelijoihin? Ylen EU-kirjeenvaihtaja vastasi 25 lukijakysymykseen brexitistä

    Kittilä-käräjillä kuultiin ristiriitaisia lausuntoja

    Kittilä-käräjillä kuultiin ristiriitaisia lausuntoja


    Lapin käräjäoikeus kuuli keskiviikkona kolmea syytettyä Kittilän kunnan luottamushenkilöiden virkarikosoikeudenkäynnissä. Yhteensä 28 henkilöä on syytteessä kunnanjohtaja Anna Mäkelän laittomaan irtisanomiseen ja kohteluun liittyvässä...

    Lapin käräjäoikeus kuuli keskiviikkona kolmea syytettyä Kittilän kunnan luottamushenkilöiden virkarikosoikeudenkäynnissä. Yhteensä 28 henkilöä on syytteessä kunnanjohtaja Anna Mäkelän laittomaan irtisanomiseen ja kohteluun liittyvässä jutussa muun muassa törkeästä virkavelvollisuuden väärinkäyttämisestä.

    Keskiviikkona kuultiin ensimmäisenä vasemmistoliiton Aki Maunulaa, joka toimi viime vaalikaudella Kittilän kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajana. Syyttäjä kysyi Maunulalta, miksi kunnanhallitus ei koskaan käsitellyt kunnanjohtaja Mäkelän erottamispäätöksen laillisuusvalvontaa, vaikka sitä vaadittiin toistuvasti.

    Maunulan mukaan hallintojohtaja Esa Mäkisen esitys tuli niin sanotulla lisälistalla julki vasta kokouksessa, joten kunnanhallituksella ei ollut aikaa tutustua siihen. Lisäksi Mäkinen oli jäävi, koska asia koski hänen esimiestään.

    Maunula ei kuitenkaan osannut kertoa oikeudelle syytä siihen, miksi kunnanhallitus ei ottanut asiaa käsittelyyn myöhemmissäkään kokouksissa, vaikka sillä oli mahdollisuus nimittää päätösasiaan toinen esittelijä.

    Saiko kunnanjohtaja tehdä tutkintapyynnön?

    Oikeudessa Maunula totesi moneen kertaan, että kunnanjohtaja Mäkelä ei olisi saanut tehdä tutkintapyyntöä hissiyhtiön toimitusjohtajasta omin päin. Kittilän kunnanhallituskin on ottanut sellaisen kannan, että kunnanjohtaja toimi vastoin hallintosääntöä ja kuntalakia.

    Kuntaliitto lausui Kittilän kunnanhallitukselle useaan kertaan, että kunnanjohtaja Mäkelällä oli oikeus tehdä tutkintapyyntö poliisille hissiyhtiön toimitusjohtajasta. Maunulan mukaan Kuntaliiton lausunnoilla ei kuitenkaan ollut merkitystä.

    Myös Kittilän silloinen hallintosääntö sanoi, että yksi kunnanjohtajan tehtäviä on edustaa kuntaa neuvotteluissa – jollei kunnanhallitus toisin päätä.

    Luotettiinko Inkeri Yrityksen asiantuntemukseen?

    Seuraavaksi ääneen pääsi keskustalainen Tapani Rantajääskö, joka toimi viime vaalikaudella kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen varajäsenenä.

    Rantajääskö toi aluksi esille tuohtumuksensa siitä, että kunnanjohtaja Mäkelältä oli törkeää kirjoittaa kunnan tiedotuslehtiseen artikkeli otsikolla ”Poliisi saapuu Kittilään”, sen jälkeen kun poliisi oli ilmoittanut aloittavansa esitutkinnan virkarikosepäilyistä.

    Rantajääskö oli viestittänyt kunnanjohtaja Mäkelälle ennen irtisanomisprosessia, että oman pesän riepottelu etelän lehdissä saa kaikki kittiläläiset vihaiseksi, ja Mäkelällä on valta lopettaa koko sotku. Rantajääskön mukaan Mäkelää ei olisi irtisanottu, jos hän olisi tunnustanut, että Levin hissiyhtiön toimitusjohtaja Jouni Palosaari on syytön.

    Syyttäjä kysyi Rantajääsköltä, miksi hän ei ottanut huomioon kunnanvaltuuston puheenjohtajan Inkeri Yrityksen varoituksia, että Anna Mäkelän irtisanomisprosessi on laiton. Rantajääskö sanoi, ettei silloin vasemmistoliittoa edustanut Yritys nauttinut hänen luottamustaan.

    Seuraavassa vastauksessaan Rantajääskö kuitenkin syytti Yritystä siitä, että Yrityksen olisi pitänyt estää laiton päätös kunnanjohtajan irtisanomisesta. Rantajääskön mukaan hän luotti Yrityksen asiantuntemukseen tässä asiassa.

    Suullista varoittamista ei voitu huomioida?

    Kolmantena syytettynä keskiviikkona puheenvuoron sai Markku Mäkitalo, joka toimi viime vaalikaudella Kittilän kunnanvaltuutettuna sekä keskustan ryhmäpuheenjohtajana ja Levin hissiyhtiön hallituksen varapuheenjohtajana. Häntä syytetään erillisessä oikeusprosessissa myös törkeän petoksen yrityksestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta, jotka liittyvät niin sanottuihin Eilavaaran laskuihin.

    Mäkitalo sanoi oikeudessa kokevansa tulleensa kusetetuksi, koska hissiyhtiön hallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja Mäkelä olivat keskustelleet toimitusjohtajan siirtämisestä toiseen toimeen hänen selkänsä takana ennen marraskuussa pidettyä hallituksen kokousta.

    Silti Mäkitalo äänesti joulukuussa hissiyhtiön seuraavassa kokouksessa tutkintapyynnön tekemisen puolesta. Syyttäjä kysyi, miksi hän kannatti joulukuussa tutkintapyyntöä jos koki marraskuussa tulleensa kusetetuksi. Mäkitalo vastasi, että asia oli hyvä selvittää, ja joulukuuhun mennessä oli tullut julki lehtijuttuja ja lisää sähköpostiviestejä.

    Syyttäjä kysyi Mäkitalolta, miksi hän ei ottanut huomioon esimerkiksi Inkeri Yrityksen varoituksia väliaikaisen valiokunnan raportissa olevista virheistä ja poliisin aloittamasta rikostutkinnasta kuntapäättäjien toimien vuoksi. Mäkitalon mukaan Yritys kertoi asiasta vain suullisesti, eikä asiaa sen vuoksi voitu ottaa huomioon. Poliisilta ei myöskään ollut tullut mitään virallista tietoa rikostutkinnasta.

    Syyttäjän kysymykseen, onko Mäkitalo mielestään aiheuttanut irtisanotulle kunnanjohtajalle eritysen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa, hän vastasi kieltävästi. Mäkitalon mukaan kunnanjohtajan virkaa hakenut ymmärtää kyllä, mitkä viran hoidon edellytykset ovat.

    Keskiviikkona alkoi myös viime valtuustokaudella kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen jäsenenä toimineen Susanna Kantolan (kesk.) kuuleminen. Aikataulusyistä siitä ei kerrota tässä nettijutussa.

    Lue myös

    Kittilä-käräjät: Syytetty moittii erotetun kunnanjohtajan toimintaa

    Kittilä-käräjillä tentattiin keskeistä kuntapäättäjää Timo Kurulaa

    Kittilä-käräjillä kuultu puolet syytetyistä – tutkintapyyntö Palosaaresta oli monille "viimeinen pisara"

    Kittilä-käräjillä puitiin, tekikö "potkuvaliokunta" virheitä vai ei

    Kittilän entinen kuntapäättäjä oikeudessa: Kunnanjohtajan omavaltaisuus olisi johtanut anarkiaan

    Kittilä-oikeudenkäynnissä on aikatauluvaikeuksia – käsittelypäiviä lisätään

    Syytettyjen kuntapäättäjien puolustus: Kittilässä käytiin valtataistelu

    Kittilän syytetty kuntapäättäjä vetoaa luottaneensa itseään "järkevimpiin"

    Kittilä-oikeudenkäynnissä alkoi syytettyjen kuuleminen – "Olin niin tietämätön kuin olla ja voi"

    Kittilä-käräjät: Syytettyjen puolustus hiillosti kunnanjohtaja Anna Mäkelää

    Yle Rovaniemi jatkaa Kittilän virkarikosoikeudenkäynnin seuraamista Lapin käräjäoikeudessa.

    Kirstunvartija Orpo innostui vertauskuvilla lyttäämään opposition vaihtoehtobudjetit:

    Kirstunvartija Orpo innostui vertauskuvilla lyttäämään opposition vaihtoehtobudjetit: "Lupausten aava ulappa, rakennettu höttöisälle pohjalle"


    Eduskunta keskusteli tänään opposition esittämistä vaihtoehdoista valtion ensi vuoden talousarvioksi eli budjetiksi. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) puolusti keskustelussa odotetusti hallituksen omaa budjettia ja arvosteli opposition...

    Eduskunta keskusteli tänään opposition esittämistä vaihtoehdoista valtion ensi vuoden talousarvioksi eli budjetiksi.

    Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) puolusti keskustelussa odotetusti hallituksen omaa budjettia ja arvosteli opposition ehdottamia vaihtoehtoja.

    Orpon mukaan vaihtoehtobudjetit vastaavat heikosti haasteeseen, jossa työllisyysaste olisi nostettava 75 prosenttiin 2020-luvulla. Orpo huomautti, että valtiovarainministeriön virkamiesten tekemän arvion mukaan vaihtoehtobudjettien vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen jäävät pieniksi.

    Orpo sanoi vitsikkäästi nostavansa vihreille hattua siitä, että puolue esitteli rohkeasti vaihtoehtobudjetin, joka eduskunnan tietopalvelun mukaan heikentäisi työllisyyttä 21 000 hengellä.

    – Emmekö me ole yhdessä puhuneet, että juuri työttömyys lisää eriarvoisuutta, Orpo kysyi vihreiltä.

    Suurinta oppositiopuoluetta SDP:tä Orpo sivalsi siitä, että puolue haluaa verottaa kovemmin työtä ja yrittämistä. Orpo kysyi, minne SDP ajattelee uusien työpaikkojen syntyvän.

    – Me tiedämme, että ne syntyvät yrityksiin. Tarvitsemme yrityksiä, jotka investoivat ja haluavat kasvaa Suomessa. Sinne niitä työpaikkoja syntyy. Suurin virhe tässä tilanteessa olisi pysäyttää talouden ja työllisyyden kasvu mittavilla veronkorotuksilla, Orpo sanoi.

    Orpon mielestä samalla opposition vaihtoehtojen taustalla siintää ”lupausten aava ulappa”, kun jokaiselle luvataan jotakin. Orpo myös totesi, että monet vaihtoehtobudjetit on rakennettu höttöisälle pohjalle.

    "SDP:n vaihtoehto yhtälönä mahdoton"

    Orpon mukaan SDP hankkisi vaihtoehtobudjetissaan lisätuloja hallinnon digitalisaatiouudistuksista 200 miljoonaa euroa. Lisäksi puolue haluaisi Orpon mukaan ottaa rahaa Sitran taseesta ja Suomen Pankista yli 400 miljoonaa euroa.

    – Valitettavasti tulevaisuuteen varattuja rahoja voi käyttää vain kerran. Menot on arvioitu alakanttiin ja tulot vastaavasti viritetty äärimmilleen, jotta teillä olisi varaa kaikkiin lupauksiinne. Kuilu esitystenne ja todellisuuden välillä on syvä ja leveä, Orpo sanoi.

    Orpo ihmetteli SDP:n väitettä, että puolueen vaihtoehtobudjetti vähentäisi velanottoa enemmän kuin hallituksen budjetti. Orpon mukaan näin epävarmalle pohjalle rakennettu budjetti ei ole uskottava eikä vastuullinen.

    – SDP:n vaihtoehto on yhtälönä kerta kaikkiaan mahdoton, Orpo totesi.

    Orpo muistutti eduskuntaa siitä, että vaikka vaalit lähestyvät, jokaisen tulee muistaa, että populismilla on lyhyet jäljet.

    – Tämän hallituksen jälkeen työn linjaa on jatkettava, jotta turvaamme hyvinvoinnin. Jos lipsumme tästä, edessä on kiihtyvä velkaantuminen, korkeammat verot ja alhaisempi elintaso. Sitä meistä kukaan ei varmasti halua, Orpo sanoi.

    Toisaalta Orpo kiitti oppositiota sen esittämistä vaihtoehdoista. Hän kehui, että vaihtoehtobudjetit on laadittu huolella, perustellusti ja kovalla työllä. Orpo myös piti keskustelua vaihtoehdoista erittäin tervetulleena.

    Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu laajenee

    Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu laajenee


    Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu laajenee. Opetus- ja kulttuuriministeriö avasi tänään kunnille haun ensi vuotta koskevaan kokeiluun, jossa valtion rahoitusosuus kaksinkertaistuu. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.)...

    Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu laajenee. Opetus- ja kulttuuriministeriö avasi tänään kunnille haun ensi vuotta koskevaan kokeiluun, jossa valtion rahoitusosuus kaksinkertaistuu.

    Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan tavoitteena on, että yhä useampi lapsi pääsisi varhaiskasvatukseen.

    – Laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa myönteisesti lasten myöhempään oppimiseen ja koulutiehen. Varhaiskasvatus tasaa lähtökohtien eroja ja sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja oppimistuloksissa. Näin se vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä, Grahn-Laasonen perustelee ministeriön tiedotteessa.

    Kokeilun ensimmäinen vaihe alkoi elokuussa, ja siihen valittiin mukaan 19 kuntaa eri puolilta Suomea. Kokeilun piirissä on ollut arviolta 12 400 viisivuotiasta lasta.

    – Joissain kunnissa on jopa saavutettu sadan prosentin osallistumisaste 5-vuotiaille kiitos aktiivisen yhteistyön perheiden kanssa, ministeri Grahn-Laasonen sanoo.

    Ensi vuoden kokeiluun voivat päästä sekä uudet hakijat että kokeilussa jo mukana olevat kunnat. Valtion rahoitusosuus nousee siten, että kun opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän avustuksen määrä on kokeilun ensi vaiheessa kattanut 20 prosenttia asiakasmaksutulojen vähenemisestä, nyt avautuneessa toisen kierroksen hakuvaiheessa määrä nousee 40 prosenttiin.

    Vanhanen pitää Norjan tietoja Venäjän osuudesta GPS-häirintään luotettavina:

    Vanhanen pitää Norjan tietoja Venäjän osuudesta GPS-häirintään luotettavina: "Tämän perusteella on syytä käydä venäläisten kanssa keskustelu"


    Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) luottaa Norjan tietoihin siitä, että Venäjä on ollut myös Suomeen asti ulottuneen GPS-signaalin häirinnän takana. Norjan puolustustusministeriö kertoi eilen, että Naton sotaharjoituksen...

    Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) luottaa Norjan tietoihin siitä, että Venäjä on ollut myös Suomeen asti ulottuneen GPS-signaalin häirinnän takana.

    Norjan puolustustusministeriö kertoi eilen, että Naton sotaharjoituksen aikana tapahtuneesta satelliittipaikannuksen häirinnästä vastasivat Kuolan niemimaalle sijoitetut venäläisjoukot. Vanhanen ei kuitenkaan usko, että Norja tulee esittämään todisteita.

    – Norjaa on syytä piitä luotettavana, mutta he tuskin tulevat paljastamaan mittaustekniikkaansa kenellekään. Teknisiä todisteita ei siis saada, ja sen perusteella saattaa hyvin käydä niin, että Venäjä kiistää asian, Vanhanen arvioi.

    Vanhasen mukaan GPS-häirintä on näiden tietojen perusteella syytä ottaa pöydälle Venäjän kanssa käytävissä keskusteluissa.

    – Jo tämän perusteella on syytä käydä venäläisten kanssa keskustelu, missä me ilmoitamme, että emme hyväksy tällaista häirintää meidän ilmatilassamme.

    GPS-häirintä nousi Suomessa julkisuuteen viime viikolla, kun Yle kertoi laajoista GPS-häiriöistä Lapissa. Vanhanen peräänkuulutti asian selvittämistä ja Suomelta samaa suhtautumista, kuin ilmatilaloukkausten yhteydessä.

    Ulkoministeri Timo Soini (sin.) lupasi, että asia selvitetään. Selvitystyö on Vanhasen mukaan parhaillaan käynnissä.

    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi asiaa viikonvaihteessa pääministerin haastattelutunnilla. Hän sanoi pitävänsä hyvin mahdollisena, että GPS-häirinnän takana oli Venäjä.

    Vanhasen mukaan pääministerin julkisuuteen esittämä arvio oli selkeä viesti myös Suomen ulkopuolelle.

    – Se on jo paljon sanottu. Se on vahva ja selkeä signaali, joka on noteerattu maailmalla, Vanhanen sanoo.

    Suomen puolustusministeriöstä asiaa ei ole kommentoitu.

    Venäjä on kiistänyt olevansa häirinnän takana.

    Lue myös:

    GPS-häirintä ulottui Lappiin Naton sotaharjoituksen aikana – häirinnästä on epäilty Venäjää

    VTV: Verotukien arvo lähes 27 miljardia, mutta niiden vaikutuksia ei kunnolla tiedetä

    VTV: Verotukien arvo lähes 27 miljardia, mutta niiden vaikutuksia ei kunnolla tiedetä


    Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n mukaan verotukien vaikutuksia ei tunneta kunnolla. Verotukien, esimerkiksi verovähennysten kustannuksia ja vaikutuksia seurataan vain niukalti, kertoo VTV tiedotteessa. Viraston mukaan erilaisten verotukien arvo...

    Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n mukaan verotukien vaikutuksia ei tunneta kunnolla. Verotukien, esimerkiksi verovähennysten kustannuksia ja vaikutuksia seurataan vain niukalti, kertoo VTV tiedotteessa.

    Viraston mukaan erilaisten verotukien arvo on tänä vuonna 26,8 miljardia euroa ja siitä 17,5 miljardia vähentää valtion verotuloja. Erilaisia verotukia on viraston mukaan yli 180.

    Verotuista lasketaan vuosittain vain niiden aiheuttamat verotulojen menetykset. Kolmasosalle tuista ei VTV:n mukaan edes pystytä laskemaan, paljonko ne vähentävät verokertymää.

    – Jotta päätöksentekijät voisivat paremmin arvioida kunkin verotuen tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta, tarvitaan taustalle enemmän tietoa. Lisäksi, kun uusia verotukia säädetään, tulisi perustella, minkä vuoksi politiikkakeinoksi on valittu juuri verotuki suoran tuen tai muun keinon sijaan, sanoo VTV:n ylitarkastaja Pälvi Polojärvi tiedotteessa.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti, kuinka tarkasti ja kuinka kattavilla tiedoilla valtiovarainministeriön arviot veromuutoksista ja verotukien vaikutuksista on laadittu.

    Britannian hallitus käsittelee tänään EU-eron sopimusluonnosta

    Britannian hallitus käsittelee tänään EU-eron sopimusluonnosta


    Britannian hallituksen odotetaan päättävän tänään iltapäivällä, hyväksyykö se sopimusluonnoksen EU-erosta. Mikäli pääministeri Theresa Mayn johtama hallitus hyväksyy sopimuksen, se viedään Britannian parlamentin eteen...

    Britannian hallituksen odotetaan päättävän tänään iltapäivällä, hyväksyykö se sopimusluonnoksen EU-erosta.

    Mikäli pääministeri Theresa Mayn johtama hallitus hyväksyy sopimuksen, se viedään Britannian parlamentin eteen äänestettäväksi. Tämän jälkeen lopullinen sopimus pitäisi vielä hyväksyttää 27 EU-maan kesken.

    Prosessille on kiire, sillä Britannian on määrä erota EU:sta maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli Britannia ei pian pääse sopuun erosopimuksesta, tämän aikarajan saavuttaminen käy mahdottomaksi. Tällöin Britannian joutuu eroamaan EU:sta ilman sopimusta, mitä monet pitävät kaikista huonoimpana ratkaisuna.

    Pääministeri Mayn visioimaa erosopimusta on Britanniassa kritisoitu niin konservatiivien kuin työväenpuolueenkin riveistä. May saattaa kuitenkin saada parlamentin tuen erosopimukselle, sillä sopimuksetonta lähtöä EU:sta vieroksutaan yli puoluerajojen.

    Brexit-neuvotteluita on nyt käyty yli vuosi. Yksi suurimmista ongelmista on ollut Pohjois-Irlannin rajakysymys. Tänään nähtäneen, minkälaiseen sopuun EU:n ja Britannian neuvottelijat ovat asiasta päässeet.

    Lue lisää:

    Kirjeenvaihtajalta: Britannian erosopimus ja minä

    Sopimusluonnos valmis – Britannian EU-erosta syntymässä yksimielisyys

    Sunday Times: Neljä brittiministeriä harkitsee jättävänsä Mayn hallituksen brexitin vuoksi

    Katso suorana eduskunnan täysistunto klo 14: Lyttääkö hallitus opposition vaihtoehtobudjetit?

    Katso suorana eduskunnan täysistunto klo 14: Lyttääkö hallitus opposition vaihtoehtobudjetit?


    Kaikkien oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit ovat nyt julki. Kansalainen voi tutkia, mihin valtion rahat ensi vuonna käytettäisiin ja mistä varat näihin käyttötarkoituksiin kerättäisiin, jos hallituksen ulkopuolella olevat puolueet saisivat...

    Kaikkien oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit ovat nyt julki. Kansalainen voi tutkia, mihin valtion rahat ensi vuonna käytettäisiin ja mistä varat näihin käyttötarkoituksiin kerättäisiin, jos hallituksen ulkopuolella olevat puolueet saisivat päättää.

    Vaihtoehtobudjetti on eräänlainen ajatusleikki: Sitä ei tarvitse testata tosielämässä, eikä kompromisseja muiden puolueiden kanssa tarvitse tehdä. Puolue voi kertoa keräävänsä ja jakavansa rahaa kuten itse tahtoo.

    Mutta vaihtoehtobudjeteissa linjataan aivan oikeasti kunkin puolueen ajamaa politiikkaa. Niitä käsitellään myös eduskunnan täysistunnossa ja keskustelua voi seurata suorana tänään Yle Areenassa ja TV1:ssä alkaen alkaen klo 14.

    Puolueet suhtautuvat vaihtoehtobudjetteihinsa kunnianhimoisesti: ne haluavat esiintyä vastuullisina ja asiantuntevina taloudenpitäjinä. Ero todelliseen, hallituksen budjettiesitykseen on tyypillisesti vain parin miljardin luokkaa, kun hallituksen koko budjetin loppusumma on yli 55 miljardia euroa.

    Mikään oppositiopuolue ei ottaisi ensi vuonna merkittävästi enempää velkaa budjettinsa rahoittamiseen kuin hallitus, jonka budjettiesitys vuodelle 2019 on 1,4 miljardia alijäämäinen.

    Esimerkiksi suurin oppositiopuolue SDP haluaa korostaa, että sen budjettivaihtoehdossa velkaa otettaisiin yli puoli miljardia euroa vähemmän kuin istuva hallitus aikoo ensi vuonna tehdä.

    Yle etsi opposition budjettivaihtoehdoista kiinnostavimpia havaintoja yhdessä Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen kanssa. Hän on aiemmin työskennellyt eduskunnan tietopalvelussa, jossa vaihtoehtobudjettien vaikutusarvioita lasketaan.

    Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.YleVasemmisto-oppositio: Satoja miljoonia koulutukseen

    Oppositio hyökkää budjettiesityksillään melko yhtenäisenä rintamana hallituksen parjattuja koulutusleikkauksia vastaan.

    Vihreät korottaisi opintorahaa vajaalla sadalla miljoonalla eurolla ja satsaisi lisäksi pelkästään yliopistoihin ja ammattikouluihin yhteensä 340 miljoonaa euroa.

    Lähes saman kokoluokan lisäykset löytyvät Vasemmistoliitolta ja SDP:ltä.

    Myös opposition porvaripuolueet panostaisivat hallitusta enemmän koulutukseen. RKP korottaisi opintorahaa 68 miljoonalla, antaisi yliopistoille 100 miljoonaa lisää ja ammattikouluillekin 20 miljoonaa.

    Perussuomalaiset osoittaisi yliopistoille ja ammattikouluille 80 miljoonaa hallitusta enemmän. Kristillisdemokraattien lisäykset näihin jäisivät pariinkymmeneen miljoonaan, mutta opintorahaa KD korottaisi 40 miljoonalla.

    Lisäksi varhaiskasvatus ja peruskoulu saisivat vähintään usean kymmenen miljoonan lisärahoituksen kaikilta oppositiopuolueilta.

    SDP, vihreät ja vasemmistoliitto muuttaisivat toisen asteen koulutuksen maksuttomaksi, joka lisäisi niiden esityksissä vuoden 2019 menoja noin 80 miljoonaa euroa. Demarit satsaisivat tarkoitukseen ensi vuonna 20 miljoonaa.

    Opiskelijat osoittivat mieltään koulutusleikkauksia vastaan Helsingissä maaliskuussa 2016.Petteri Paalasmaa / AOP

    Koulutusleikkausten korjailun lisäksi oppositiolta löytyy toki ehdotuksia lisärahasta muihinkin hallituksen säästökohteisiin.

    Esimerkiksi kehitysyhteistyö saisi oppositiolta tuntuvasti lisärahaa, perussuomalaisia lukuun ottamatta. Sosiaalietuuksien indeksijäädytyksiä peruttaisiin.

    Hallitukselta tekemättä jäänyt perhevapaauudistus on monen oppositiopuolueen budjetissa menoeränä. RKP laittaisi koko perhepolitiikan uusiksi 345 miljoonalla, vasemmistoliitto ja vihreät uudistaisivat vanhempainvapaita reilusti yli sadalla miljoonalla.

    SDP tekisi oman perhevapaauudistuksensa budjettineutraalisti.

    Yle UutisgrafiikkaHarmaa talous ja sokeri raha-automaatteina

    Kun koulutusmenoja selvästi halutaan lisätä, jostain on löydettävä vastaavasti lisää tuloja tai säästöjä. Kaikki puolueet kun pitäisivät budjetin tulot ja menot suunnilleen hallituksen esityksen mukaisessa tasapainossa.

    Suosittu tuloautomaatti on tänäkin vuonna harmaan talouden eli talousrikollisuuden ja veronkierron torjuminen, jonka seurauksena puolueet ilmoittavat vaihtoehtobudjeteissaan erilaisia arvioita verotulojen lisäyksestä ensi vuodelle.

    Esimerkiksi vihreiden mielestä harmaata taloutta torjumalla saisi ensi vuonna 130 miljoonaa euroa, RKP:n mukaan 70 miljoonaa. SDP ilmoittaa tiristävänsä harmaasta taloudesta 200 miljoonaa ja veron välttelijöiltä 100 miljoonaa euroa.

    Toinen suosittu tulonlähde on sokerituotteiden haittavero. Se löytyy vihreiden, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien listalta sekä SDP:ltä nimellä "terveysperusteinen vero".

    Kristillisdemokraatit ilmoittavat, että sokeriverolla voisi kerätä ensi vuonna peräti 250 miljoonaa euroa.

    – Se on ehkä aika optimistinen tuottoarvio, Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen toteaa.

    Uutena, sadan miljoonan euron tulonlähteenä vihreät ja vasemmistoliitto ottaisivat käyttöön lentoveron. Vihreät verottaisivat muovin käyttöä tätäkin rahakkaammin, 160 miljoonan euron edestä.

    Oppositio verottaisi sokerituotteita hallitusta tiukemmin.Ismo Pekkarinen / YleVasemmisto verottaisi pääomia

    Haittaverojen lisäksi vasemmistopuolueet hakisivat suuria lisärahavirtoja omistamisen verotuksesta.

    SDP keräisi 400 miljoonaa euroa verottamalla verovapaudesta nauttivien yhteisöjen sijoituksistaan saamia osinkoja. Sipilän hallituksen yrittäjävähennys ja metsälahjavähennys peruttaisiin.

    Vasemmistoliitto nostaisi yritysten maksaman yhteisöveron 22 prosenttiin ja kuittaisi näin budjettinsa tulopuolelle reilut 400 miljoonaa euroa. Hallitus pitää veron 20 prosentissa.

    Vasemmistoliitto ja vihreät kiristäisivät osinkoverotusta sadoilla miljoonilla ja leikkaisivat energiaintensiivisen teollisuuden nauttimia verohelpotuksia.

    SDP:llä tulopuolella on puolueen jo aikaisemminkin hellimä ajatus Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran ja Suomen pankin taseiden käytöstä valtion budjetissa. Pelkästään Sitralta demarit irrottaisivat 360 miljoonaa budjettimenojen katteeksi.

    SDP ottaisi lisäksi käyttöön finanssialan rahoitusveron.

    Oppositio ei ole yhtenäinen – perussuomalaiset leikkaisi maahanmuutosta

    Oppositio ei luonnollisesti ole yhtenäinen joukko. Mukaan mahtuu niin vasemmistoa kuin oikeistoakin, ja vaihtoehtobudjetit kuvastavat tietenkin puolueiden poliittista profiilia.

    Niinpä RKP ja perussuomalaisten keventäisivät ansiotuloveroja noin 300 miljoonalla eurolla, kun taas vasemmistoliitto kiristäisi niitä 645 miljoonalla. Tuloverotuksen keventämisen RKP rahoittaisi kiristämällä arvonlisäveroja yli 400 miljoonan euron edestä.

    Myös SDP keventäisi pieni- ja keskituloisten tuloverotusta yhteensä noin 270 miljoonalla, samalla suurituloisten verot kiristyisivät.

    Vasemmistopuolueet ja vihreät kiristäisivät perintöverotusta kymmenillä miljoonilla, kun taas RKP ja perussuomalaiset lieventäisivät sitä.

    Erityisesti vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa rahoitusta etsitään veronkiristyksillä, kun taas perussuomalaiset keventäisivät verotusta ja hankkisivat rahaa leikkaamalla menoja.

    Perussuomalaiset erottuu muista oppositioryhmistä maahanmuuttoon liittyvillä leikkauksillaan.

    Puolue ilmoittaa säästävänsä useita satoja miljoonia euroa valtion tuloja mielestään parempiin tarkoituksiin leikkaamalla esimerkiksi kotouttamisesta, kehitysyhteistyöstä ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta.

    Perussuomalaiset ottaisi budjettiinsa pelivaraa myös 230 miljoonan leikkauksella uusiutuvien energiamuotojen tukiin. Kristillisdemokraatit puolestaan leikkaisivat asumistuesta 300 miljoonaa euroa.

    Yle UutisgrafiikkaMitä opposition esitykset tekisivät työllisyydelle?

    Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit tehdään tositarkoituksella siinäkin mielessä, että niistä käydään eduskunnassa keskustelu ja niiden vaikutukset arvioidaan virkamiestyönä eduskunnan tietopalvelussa.

    Puolueista SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat teettäneet vaihtoehtobudjeteistaan kattavat analyysit, joissa arvioidaan esitysten tulonjakovaikutuksia ja ensimmäistä kertaa myös esityksen vaikutukset työllisyyteen. Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien esityksistä laajaa laskelmaa ei ole.

    Tietopalvelun analyysin mukaan SDP:n varjobudjetti loisi 7 000 työpaikkaa enemmän kuin hallituksen budjetti. Myös RKP:n esitys pääsee 3 000 työpaikkaa plussalle.

    Vihreiden ja vasemmistoliiton esitykset sen sijaan vähentäisivät työllisyyttä: vihreät 21 000:lla ja vasemmistoliitto 13 000:lla. Ekonomisti Olli Kärkkäinen selittää, että arviot perustuvat budjettimuutosten vaikutukseen työnteon kannustimiin.

    – Jos esimerkiksi työttömyysturvaa korotetaan, niin työttömien taloustilanne paranee, mutta työllistymisen kannustimet heikkenevät ja tällä lasketaan olevan jonkin verran negatiivista vaikutusta työllisyyteen.

    Kaikkien neljän puolueen esitykset pienentäisivät niin sanottua gini-kerrointa eli tasoittaisivat tulonjakoa hallituksen budjettiesitykseen verrattuna.

    Eniten tuloeroja tasaisi eduskunnan tietopalvelun analyysin mukaan vasemmistoliiton, sitten SDP:n ja kolmanneksi vihreiden esitys. Myös RKP:n vaihtoehtobudjetti vähentäisi tuloeroja hieman.

    Eduskunta keskustelee opposition vaihtoehtobudjeteista tänään keskiviikkona. Keskustelu on katsottavissa suorana Yle Areenassa ja TV1:ssä alkaen klo 14.

    Lisää aiheesta:

    Vihreiden vaihtoehtobudjetissa torjutaan ilmastonmuutosta ja panostetaan koulutukseen – lentäminen ja muovi verolle

    Pienituloiset voittavat eniten vasemmistoliiton varjobudjetissa – RKP panostaisi lapsiin ja koulutukseen

    Kristilliset panostaisivat vaihtoehtobudjetissaan lapsiin ja ikäihmisiin

    SDP julkisti budjettivaihtoehtonsa – Parempi koulutus vahvistaa työllisyyttä

    Perussuomalaisten varjobudjetti: Suomalaisille lisää ostovoimaa

    Kirjeenvaihtajalta: Britannian erosopimus ja minä

    Kirjeenvaihtajalta: Britannian erosopimus ja minä


    Aloittelin kirjeenvaihtajana Brysselissä samana päivänä kun brittien enemmistö äänesti EU-eron puolesta kansanäänestyksessä kesäkuussa 2016. Aihe on hallinnut EU-uutismaisemaa koko tämän ajan. Hakusanalla "brexit" tietokoneeltani löytyy 374...

    Aloittelin kirjeenvaihtajana Brysselissä samana päivänä kun brittien enemmistö äänesti EU-eron puolesta kansanäänestyksessä kesäkuussa 2016.

    Aihe on hallinnut EU-uutismaisemaa koko tämän ajan. Hakusanalla "brexit" tietokoneeltani löytyy 374 kirjoittamaani valmista juttua tai muistiinpanoa, melkein yksi joka toiselle päivälle.

    Koska brexit on kohtaloni, erosopimuksen kohtalonpäivä on sopiva hetki pysähtyä pohtimaan sitä, miten tähän on tultu. Britannian hallitus kokoontuu tänään keskiviikkona kello 16 Suomen aikaa hyväksymään tai hylkäämään alustavan sovun.

    Eroprosessi on ollut erinomaista draamaa, jollaisen käsikirjoitusta olisi ollut vaikea keksiä etukäteen. Välillä on poikettu puskafarssin puolelle.

    Kansanäänestyksen tulos tuli aamuyöstä juhannuspäivänä 2016 yllätyksenä miltei kaikille. Oletus oli ollut, että britit päättäisivät kaikesta huolimatta jäädä unioniin.

    Näin ei käynyt, ja äänestysidean isä, pääministeri David Cameron, erosi tehtävästään. Sekavien vaiheiden jälkeen uudeksi pääministeriksi valikoitui Theresa May.

    Ensireaktio oli hämmennys. Toinen oli, että kuka lähtee seuraavaksi. Brittien eron pelättiin johtavan ketjureaktioon, jossa unioni lähtee hiljalleen purkautumaan. Minäkin ennakoin tällaista.

    Alkuvaiheessa odotettiin, että Britannia ilmoittaisi saman tien hakevansa eroa. Ilmoitus käynnistäisi kahden vuoden neuvottelujakson, jonka lopuksi maa irtautuisi EU:sta. Eroilmoitusta saatiin kuitenkin odottaa yhdeksän kuukautta ennen kuin pöly oli Lontoossa laskeutunut siinä määrin, että britit uskalsivat ryhtyä neuvottelemaan.

    Kun neuvottelupöytään päästiin, Britannian neuvottelija David Davis joutui taipumaan kompromissiin toisensa perään. Neuvottelujärjestys ja eron taloudelliset seuraamukset sovittiin unionin toivomalla tavalla.

    EU:n pääneuvottelija Michel Barnier ja Davis astelivat Brysselissä toimittajien eteen muutaman viikon välein. Barnier moitti brittejä siitä, että he eivät tiedä, mitä haluavat.

    – Kello tikittää, kuului Barnier'n tunnuslause.

    Keväällä 2017 pääministeri May päätti jostain syystä järjestää ennenaikaiset parlamenttivaalit, ja hävisi enemmistönsä parlamentissa. Konservatiivit ottivat hallituksen tukipuolueeksi Pohjois-Irlannin unionistien DUP-puolueen.

    Kaikesta huolimatta neuvottelut rullasivat hiljalleen eteenpäin. Kansalaisten asemasta saatiin sopu melko pian, samoin kuin erolaskusta. Ratkaisematta jäi enää kysymys siitä, miten Irlannin rajalla vältetään rajatarkastuksen eron tultua voimaan.

    Viime kesänä May esitteli brexit-suunnitelmansa, ja Davis erosi protestina hallituksesta yhdessä ulkoministeri Boris Johnsonin kanssa. Kaksikko ryhtyi liputtamaan avoimesti konservatiivipuolueen brexit-puritaanien joukossa. Johnson on soimannut Mayn toimintaa kolumneissaan.

    Syyskuussa hän esimerkiksi kirjoitti, että Mayn brexit-suunnitelma on kuin Britannian perustuslain ympärille kiedottu itsemurhapommittajan liivi.

    Irlanti-kysymys osoittautui hankalammaksi kuin oli ehkä luultu. Kukaan ei keksinyt keinoa sovittaa yhteen kahta vastakkaista tavoitetta: rajatarkastuksia ei saa olla, mutta EU:n pitää voida valvoa, mitä sen alueelle tuodaan.

    Alkoi käydä selväksi, että eroaminen unionista ei ole yksinkertaista. Eikä ero automaattisesti palauta valtaa eroavan jäsenmaan pääkaupunkiin.

    Pikakelaus marraskuuhun: Ilma tihenee huhuista, että erosopimus olisi valmistumassa. Lopulta Irlannin yleisradioyhtiö RTÉ kertoo skuupin. Sopimuksen luonnos on valmis, ja se on lähetetty Lontooseen brittihallituksen hyväksyttäväksi.

    Tietokoneelle syntyy taas uusi brexit-juttu. Saksan liittokansleri Angela Merkelin linjapuhe Euroopan parlamentissa saa väistyä.

    Brittihallitus päättää iltapäivällä, hyväksyykö se sovun vaiko ei. Jos hyväksyy, ero hyvässä järjestyksessä on mahdollinen. Jos ei hyväksy, Mayn jatko pääministerinä on jälleen vaakalaudalla, ja ero ilman sopimusta on aiempaa lähempänä.

    Kävi kummin päin vain, Britannian ero vainoaa minua jatkossakin. Brexitin toteutumiseen on vielä 135 päivää aikaa. Sen jälkeen on vielä siirtymäkausi, jos asiasta päästään sopuun.

    Korjattu 14. marraskuuta kello 9.15: Britannian hallituksen kokouksen alkamisaika kello 16:een.

    Lue lisää:

    Uutta brexit-äänestystä vaativien ääni voimistuu, mutta aika on kortilla – "Edessä voi olla sukupolven mittainen erämaavaellus EU:n ulkopuolella"

    Sunday Times: Neljä brittiministeriä harkitsee jättävänsä Mayn hallituksen brexitin vuoksi

    Kaataako joku näistä kiistoista brexitin? Käynnissä on Britannian EU-eron kohtalon viikko

    Postista potkittu Irmeli Valve ei tahdo eläkkeelle, vaikka on jo 64:

    Postista potkittu Irmeli Valve ei tahdo eläkkeelle, vaikka on jo 64: "Jo koululaisena tein neljää työtä päällekkäin, ei kesäöinä tarvinnut nukkua"


    Minut irtisanottiin lokakuussa 2014 Postista. Työvelvoite loppui saman vuoden lopussa. Olin tuolloin 60-vuotias, eli pääsin “työttömyysputkeen”. Minulla olisi siis ollut mahdollisuus olla kotona ansiosidonnaisella työttömyysturvalla...

    Minut irtisanottiin lokakuussa 2014 Postista. Työvelvoite loppui saman vuoden lopussa.

    Olin tuolloin 60-vuotias, eli pääsin “työttömyysputkeen”. Minulla olisi siis ollut mahdollisuus olla kotona ansiosidonnaisella työttömyysturvalla eläkeikään saakka.

    Joku muu olisi voinut olla työttömyysputkesta helpottunut, minä en. Ajattelin silloin ja ajattelen edelleen, että en ole vielä valmis jäämään eläkkeelle. Ikä on vain numero.

    Lue Irmelin aiemmista vaiheista tästä ja tästä.

    Irmeli Haapakorpi-Valve64-vuotiaskoulutus: keskikouluammattinimike: palveluesimiessiivooja, kiinteistösihteeri, projektityöntekijäPostissa töissä 43 vuotta, kesätuurarina jo 15 vuotiaanaPostin jälkeen rappusiivoojana, kiinteistösihteerinä ja Postissa projektitöissäasuu Tuusulan Jokelassa

    Jaksamisen kannalta irtisanominen oli toki helpotus. Ensimmäisen vuoden työstin vuosia kestänyttä stressiä ja varmaan pientä burnoutin alkuakin.

    Mutta aika teki tehtävänsä. Seuraavan vuonna olin jo valmis palaamaan töihin. Aloitin rappusiivoojana: kaksi kertaa viikossa yhteensä 12 tuntia.

    Olen aina tehnyt paljon töitä. Työ antaa minulle rytmiä ja energiaa päivään, saan sillä lailla paljon aikaiseksi.

    "Kiinteistösihteerin työ oli pitkäaikainen haave, joka toteutui Postista irtisanomisen jälkeen", sanoo Irmeli Valve.Pekka Tynell / Yle

    Tuntui, että rappusiivous ei riittänyt. Halusin lisää työtä, mutta sellaisen, joka sopii yhteen pitkäaikaisen matkailuautoharrastuksemme kanssa.

    Syyskuussa 2016 aloitin kiinteistösihteerinä isännöitsijätoimistossa. Sovimme, että teen korkeintaan 20 tuntia viikossa.

    Kevät 2017 oli aikamoista säpinää. Työt eivät jääneet siivoukseen ja kiinteistösihteerin hommaan. Koska isännöintitoimistossa oli ruuhkaa, lopetin maaliskuussa rappusiivouksen ja ajattelin, että mennään kiinteistösihteerin pestillä. Sitten Postista kysyttiin, tulisinko vähäksi aikaa takaisin projektihommiin.

    Aloitin siellä toukokuussa ja lopetin kiinteistösihteerin työt.

    Uudessa työssäni otimme yhteyttä asiakkaisiin, joilla oli kysyttävää, tai jotka eivät olleet tyytyväisiä asuntonsa postilaatikkoryhmittelyyn. Elokuun alussa siirryin vielä uuteen projektiin, joka loppui lokakuun lopussa.

    "Oli mukava palata projektitöihin Postiin, tuntui niin tutulta", sanoo Irmeli Valve.Pekka Tynell / Yle

    Senkin jälkeen postista tarjottiin uutta työtä, mutta olin päättänyt, etten ota sitä enää vastaan.

    Halusin kerrankin leipoa ja laittaa joulua rauhassa. Postissa joulun tienoo oli aina ruuhkainen ja kiireinen. Viime jouluna sain ensimmäistä kertaa keskittyä pyhien valmisteluun ilman minkäänlaista työvelvoitetta.

    Olimme mieheni kanssa pitkään puhuneet siitä, että kotona pitäisi remontoida. Tarkoituksemme oli tehdä keittiöremontti ja saada se valmiiksi jouluksi, mutta homma lähti ihan käsistä. Keittiön ympäristö alkoi remontoidessa näyttää sellaiselta, että sillekin pitäisi tehdä jotain. Niinpä uudistimme koko alakerran. Suurimman osan työstä teimme mieheni kanssa kaksistaan.

    Remontin jälkeen hoidin iäkkäiden vanhempieni muuttoa. Vähän sen jälkeen isäni kuoli ja järjestelin hautajaisia.

    Kun katson viime kevättä taaksepäin, se on tyypillistä minua. Koko ajan oli monta asiaa meneillään, vaikken työssä ollutkaan.

    Vajaan vuoden minusta on tuntunut, että töissä ei ole enää pakko käydä. Tunne on uusi. Vaikka heti irtisanomisen jälkeen en ollut missään, silloinkin työpaikan etsiminen oli koko ajan mielessäni.

    Koululaisena tein kesäisin neljää hommaa päällekkäin: ensin jaoin aamuyöstä lehtiä, sitten päiväpostia, sitten kävin kaupan kassalla tuuraamassa ja illalla siivosin. Sen jälkeen lähdettiin tansseihin. Eihän valoisina kesäöinä tarvinnut viikolla nukkua juuri ollenkaan.

    Kun jäin Postista työttömäksi, yritin pitää vanhaa päivärytmiä yllä. Tein kaikki kotityöt illalla ja yöllä. Päivien tyhjyyttä täytin haalimalla kansalaisopiston kursseja.

    Päivisin en osannut ommella tai maalata, vaikka olisi ollut aikaa. Tuntui, että päivät vain kuluivat, enkä saanut mitään aikaiseksi. Sitä vaan mietti, mikä on hyödyllistä tekemistä ja mikä hyödytöntä.

    Vaikka siivosin keväällä taas muutaman kuukauden rappuja, pääni on alkanut hitaasti hyväksyä sen, että voisin joka päivä käyttää osan ajasta jonkun oman jutun tekemiseen. Voisin alkaa tehdä jotain sellaista, mitä olen suunnitellut tekeväni sitten, kun minulla on aikaa. Eli se kuuluisa “sit kun” -aika tuntuu olevan jotenkin lähempänä.

    Kaikki käsillä tekeminen on minun juttuni.Tykkään paljon ompelemisesta ja olen jo saanut vähän kankaita ja kaavoja leikattua.

    Olen miettinyt usein, että sitten kun minulla on aikaa, elvytän myös vanhan harrastukseni ja istun joen rannalla maalaamassa maisemia. Työvälineitä en ole kuitenkaan vielä saanut kaivettua esiin.

    "Olen aina tykännyt leipoa ja laittaa ruokaa. Joka päivä tulee tehtyä jotakin, viimeksi kuivakakkuja", sanoo Irmeli Valve.

    Minulle on ollut iso asia antaa itselleni lupa tehdä enemmän sitä, mistä olen haaveillut. Silti ajattelen edelleenkin, että jos olisi jokin, muutamankin tunnin säännöllinen työ, se rytmittäisi arkea.

    Olen viime syksystä alkaen ollut varhennetulla varhaiseläkkeellä. Sovitellusta päivärahasta saan tulojeni toisen puolen. Tämä järjestely mahdollistaa vielä työnteon. Siksi en edelleenkään ole ajatellut jäädä eläkkeelle, vaikka pääsisin.

    Työnteko ei ole ihan heti mahdollista. Olin syyskuun puolivälissä polven tekonivelleikkauksessa ja nyt pitää ensin katsoa, miten jalka kuntoutuu.

    Leikkaus meni hyvin. Olin sairaalassa neljä päivää. Reilun viikon olin kotona ja kun haava oli riittävästi parantunut, pääsin Kiljavan kuntoutussairaalaan.

    Olin siellä kaksi viikkoa. Kuntoutussairaalassa saattoi todella keskittyä kuntouttamiseen, koska kotihommiakaan ei voinut tehdä.

    Fysioterapeutti näytti jumppaliikkeitä, treenasin itse ja porukassa altaassa. Oli siellä onneksi muutakin toimintaa, sillä en jaksa pitkään olla paikallani enkä missään tapauksessa vain maata sängyssä. Jos muuta ei ollut, lähdin kävelylle tai kävelin sairaalan käytävällä.

    Toivottavasti muutaman kuukauden päästä jalka liikkuu jo normaalisti. Omasta treenaamisesta se paljolti riippuu, ja minä olen kyllä päättänyt tehdä kaiken sen eteen. Tarkoitukseni on esimerkiksi käydä joka päivä uimahallissa kuntouttamassa jalkaani.

    Sairaus, joka rajoittaa liikkumistani, ei oikein sovi luonteelleni. Kun menin leikkaukseen, kuvittelin että parissa päivässä olen taas kunnossa. Ei se niin mennyt, vaikka kuntoutumiseni on hyvin sujunutkin. Palautuminen tapahtuu tuskastuttavan hitaasti. Kaipaan tavallista elämääni.

    Jalkaleikkaus pysäytti minut. On ollut pakko ajatella, entä jos menisi liikuntakyky ja joutuisin olemaan paikallani kotona. Ei pääsisi enää reissaamaan samalla lailla kuin nyt teemme. Ainakin nyt tuntuu, että sellainen elämä ei olisi minkään arvoista.

    "Matkailuautoilu on miehelleni ja minulle ollut vuosikymmenien harrastus, jota ilman emme osaa elää", sanoo Irmeli Valve.Sasha Silvala / Yle

    Matkailuautoilu on meidän elämäämme, oikeastaan se on kokonainen toinen elämä. Paljon pitää tapahtua, että siitä luopuisimme. Tietysti juuri sairastuminen voisi sen aiheuttaa.

    Joka viikonloppu lähdemme mieheni kanssa reissuun jonnekin päin. Käymme erilaisissa tapahtumissa, oman caravan-yhdistyksemme tapahtumissa, joita myös puheenjohtajana järjestelen.

    Omalla matkailuautolla kulkeminen on ollut elämämme henkireikä sekä elämysten ja kokemusten lähde. Matkalla näkee erilaista elämää ja saa uusia kokemuksia. Molemmat jotakin sellaista, mitä rahalla ei voi ostaa, vaikka rahaa matkailuautoiluun tarvitaankin.

    Nautin uusien paikkojen näkemisestä ja tutustuin uusiin ihmisiin. Uuden oppiminen on ihanaa.

    Se oli kova paikka, kun en jalan takia päässyt Lahden perinteisille Caravan-messuille syyskuussa. En myöskään voinut lähteä Puolan matkalle, jota olin suunnitellut ja odottanut. Järki sanoi, että jalan kuntoutumista ei kannata riskeerata, mutta silti päätöksen tekeminen oli tosi vaikeaa. Olen niin tottunut olemaan liikkeellä ja tapaamaan koko ajan ihmisiä.

    Jalasta huolimatta olen koko ajan tietysti hoitanut yhdistyksemme paperiasiat ja järjestelly tulevaa toimintaa. Kämppäkaverini sairaalassa totesikin monta kertaa, että kas, “taas toimisto aukesi”.

    Puhelimessa puhuminen ja asioiden järjestely tuntui erityisen mukavalta kaiken sen kuntoutuksen keskellä, oli muutakin ajateltavaa. Onneksi nykytekniikka ei sido ihmistä aikaan ja paikkaan.

    Toivottavasti syksyn kuluessa pääsen täysillä matkailuauto-yhdistyksemme toimintaan mukaan sekä reissuun että pikkujouluihin.

    Voimani ovat aina riittäneet moneen. Tarvitsen vähän unta. Tosin irtisanomisen jälkeen minusta tuntui, etten muuta tehnytkään kuin nukuin, silloin en jaksanut mitään.

    Työssä ollessani nukuin neljä-viisi tuntia yössä. Nyt saatan nukkua kuusikin tuntia.

    Saan ihmisistä voimaa. Ihmisiä on tullut elämääni sekä töiden että harrastusten mukana, En olisi voinut olla töissä, joissa ei tapaa ketään. Vaikka sosiaalista elämää on ollut koko ajan ympärillä, olen kaivannut sitä aina lisää.

    En halua pysähtyä paikalleen, siitäkään huolimatta, että täytin juuri 64. Sitäpaitsi aikakin kuluu jostain syystä nopeammin kuin aikaisemmin. Vuorokausi on aina tuntunut lyhyeltä ja siltä se tuntuu edelleenkin. Ottaisin siihen muutaman tunnin lisää.

    Jos jokin minut pysäyttää, se on kroppani. Itse en osaa pysähtyä.

    Lue myös muiden postilaisten kuulumisia:

    Edes kahdet potkut ja 300 työhakemusta eivät lannista Eero Leinoa: Ei ole tärkeää, mitä tienaan, vaan että saan tehdä töitä

    Postista potkut saanut Kata Ahonen: Raskaat velat ja nivelrikko eivät lopeta työntekoa ja yrittäjyyttäni – "Ikinä en anna periksi"

    Eetu Pietarinen / Yle
    Pian saat nauttia täysimittaisesta eduskunnan kyselytunnista televisiossa ja netissä

    Pian saat nauttia täysimittaisesta eduskunnan kyselytunnista televisiossa ja netissä


    Yle näyttää eduskunnan kyselytunnin kokonaisuudessaan kevään täysistuntokauden ensimmäisestä kyselytunnista eli torstaista 10. tammikuuta 2019 alkaen. Muutoksen jälkeen eduskunnan kyselytunti on nähtävissä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa...

    Yle näyttää eduskunnan kyselytunnin kokonaisuudessaan kevään täysistuntokauden ensimmäisestä kyselytunnista eli torstaista 10. tammikuuta 2019 alkaen.

    Muutoksen jälkeen eduskunnan kyselytunti on nähtävissä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa torstaisin kello 16–17.

    – Vaalien supervuoden alusta kansalaisilla on mahdollisuus seurata eduskunnan kyselytunnit alusta loppuun. Aiemmin lähetys on katkennut ennen kyselytunnin loppua, jolloin erityisesti pienryhmien puheenvuorot ovat jääneet katsojilta näkemättä, sanoo Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

    – Kansalaiset saavat muutoksen jälkeen parhaat edellytykset seurata valitsemiensa kansanedustajien puheenvuoroja ja arvioida politiikan tekoa käytännössä, hän jatkaa.

    Uudistuksen myötä torstain kello 16.52 uutiset pitenevät ja siirtyvät tuntia aiemmaksi. 10. tammikuuta alkaen Yle Oddasat, Novosti Yle ja Yle Uutiset viittomakielellä nähdään ennen eduskunnan kyselytuntia klo 15.45. Muina päivinä uutiset lähetetään tuttuun tapaan kello 16.45.

    Viikottaiset kyselytuntilähetykset alkoivat Ylessä syysistuntokaudella 2008. Sitä ennen suora lähetys oli jokaisen kuukauden ensimmäisestä kyselytunnista.

    Sopimusluonnos valmis – Britannian EU-erosta syntymässä yksimielisyys

    Sopimusluonnos valmis – Britannian EU-erosta syntymässä yksimielisyys


    Yksimielisyys Britannian EU-erosta on syntymässä, kertoo Britannian hallitus. EU:n ja Britannian neuvottelijat ovat päässeet sopuun sopimustekstin sisällöstä. Maan hallitus kokoontuu keskiviikkona kello 16.00 Suomen aikaa arvioimaan...

    Yksimielisyys Britannian EU-erosta on syntymässä, kertoo Britannian hallitus. EU:n ja Britannian neuvottelijat ovat päässeet sopuun sopimustekstin sisällöstä.

    Maan hallitus kokoontuu keskiviikkona kello 16.00 Suomen aikaa arvioimaan sopimusluonnosta Britannian EU-erosta.

    Ministereitä on kehotettu tutustumaan etukäteen tarvittaviin papereihin. Kokousta emännöi pääministeri Theresa May.

    Vielä eilen EU:n pääneuvottelija Michel Barnier kertoi, ettei sopimusta ollut saavutettu. Keskustelut jatkuivat hänen mukaansa varsinkin Irlannin rajakysymyksestä.

    Ratkaisun syntyminen voisi periaatteessa tarkoittaa, että EU-johtajat kutsutaan sittenkin koolle marraskuussa. Varsinainen huippukokous on määrä pitää vasta joulukuun puolivälissä.

    "Mahdotonta hyväksyä"

    Britannian entinen ulkoministeri, konservatiivien Boris Johnsson, kommentoi brexit-erosopimuksen olevan "vasallivaltiotavaraa", joka ei suojelisi Pohjois-Irlantia.

    Johnson kertoi äänestävänsä erosopimusta vastaan asian tullessa parlamenttiin.

    – Sopimus on täysin mahdotonta hyväksyä sellaiselle, joka uskoo demokratiaan.

    Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn kertoi, että aikoo tutustua erosopimuksen yksityiskohtiin, sitten kun tiedot ovat saatavilla.

    – Mutta mitä tiedämme neuvotteluiden sekavasta käsittelystä, niin on epätodennäköistä tämän olevan hyväksi maalle, Corbyn sanoi lausunnossaan.

    Corbynin mukaan työväenpuolue aikoo äänestää vastaan jokaista brexit-sopimusta, joka ei ole hyväksi Britannialle.

    Irlannin tasavallassa ja Pohjois-Irlannissa vaikuttavan vasemmistopuolueen Sinn Féin puheenjohtaja Mary Lou McDonald kommentoi tiistaina, että erosopimuksessa on taattava, että Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille ei tule kovaa rajaa, kuten Irlannin pääministeri on luvannut.

    Lue myös:

    Uutta brexit-äänestystä vaativien ääni voimistuu, mutta aika on kortilla – "Edessä voi olla sukupolven mittainen erämaavaellus EU:n ulkopuolella"

    Sunday Times: Neljä brittiministeriä harkitsee jättävänsä Mayn hallituksen brexitin vuoksi

    Brexit-keulakuva Boris Johnsonin veli erosi hallituksesta EU-eron vuoksi

    Arvopaperikauppaan tulossa siirtymäaika, jotta brexitistä ei seuraa kaaosta

    Orpo ja Berner dieselveron poistamisesta: Koko liikenteen verojärjestelmä kaipaa uudistamista

    Orpo ja Berner dieselveron poistamisesta: Koko liikenteen verojärjestelmä kaipaa uudistamista


    Kansalaisaloite dieselveron poistamisesta tuskin menee sellaisenaan läpi, mutta dieselin käyttövoimaveroa todennäköisesti pohditaan osana laajempaa liikenteen verojärjestelmän uudistamista. Näin voi päätellä sekä liikenne- ja...

    Kansalaisaloite dieselveron poistamisesta tuskin menee sellaisenaan läpi, mutta dieselin käyttövoimaveroa todennäköisesti pohditaan osana laajempaa liikenteen verojärjestelmän uudistamista.

    Näin voi päätellä sekä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) että vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston kommenteista.

    Kansalaisaloite dieselveron poistamiseksi oli keräsi jo ensimmäisenä päivänä vaaditut yli 50 000 ja tiistain alkuiltaan mennessä siinä jo 95 500 nimeä. Aloitteen allekirjoittajat ovat kertoneet jättävänsä aloitteen vasta eduskuntavaalien jälkeen.

    – Se on todella suuri määrä allekirjoituksia nopeassa tahdissa. Kertoo siitä, että asia herättää tunteita ja paineita on, valtiovarainministeri Orpo sanoo.

    Orpon mukaan veron tuotto on noin 330 miljoonaa euroa vuodessa. Toisaalta dieselin alennettu verokanta on tulonmenetysvaikutuksiltaan yli 700 miljoonaa euroa vuodessa. Asia on siis kokoluokaltaan niin suuri, että se pitäisi Orpon mielestä ratkaista hallitusohjelmaneuvotteluiden yhteydessä.

    – Kytkisin tämän autoilun laajempaan verouudistukseen. Seuraavan vaalikauden aikana pitäisi aloittaa ohjelma, jossa vähäpäästöiset autot vapautettaisiin kokonaan autoveroista ja päästäisiin enemmän haittojen ja kulutuksen verotukseen, Orpo sanoo.

    Orpon mukaan pohjatyötä autoilun verotuksen uudistamiseksi on aloitettu jo valtiovarainministeriössä. Orpon mukaan kansalaisaloite osaltaan vauhdittaa pohjatyön tekemistä. Varsinaiset ratkaisut jäävät seuraavan hallituksen tehtäviksi.

    Berner siirtyisi käytön verotukseen

    Liikenneministeri Bernerin mielestä liikenteessä pitäisi siirtyä omistamisen verotuksesta käytön verotukseen.

    Liikenneministeri muistuttaa, että nykyisellä järjestelmällä on haluttu tukea erityisesti raskasta liikennettä, joka vastaa tavaroiden kuljetuksesta.

    Berner sanoo, että liikenteenverotuksessa olisi katsottava sekö tulot ja menot.

    Anne BernerJarno Kuusinen / AOP

    – Olisi katsottava, miten saamme entistä enemmän tuloja kytkeyttyä suoraan infraan, hän huomautti.

    Liikenneministeri ei usko, että ratkaisuja pystytään löytämään loppuhallituskaudella, vaan iso kokonaisuus jää seuraavan hallituksen pohdittavaksi.

    Hänen mukaansa näissä pohdinnoissa on otettava huomioon myös ympäristö.

    Haavisto: Koko verojärjestelmä käytävä läpi

    Vihreiden puheenjohtaja aloittanut Haavisto sanoo kansalaisaloitteen osoittavan, että keskustelua liikenteen verotuksesta tarvitaan. Hän sanoo ymmärtävänsä, että käyttövoimaveron maksu tuntuu kohtuuttomalta, kun diesellitrasta joutuu maksamaan jopa enemmän kuin bensiinistä.

    Pekka HaavistoEsko Jämsä / AOP

    –Verotusta ei voi ratkaista lyhyiden hintasuhteiden perusteella, mutta vihreiden tavoitteena on aina ollut, että verotus ohjaisi ilmaston ja kulutuksen kannalta ympäristöä säästävään suuntaan. Nyt meidän verojärjestelmä on suunniteltu veroja kerääväksi rakenteeksi, Haavisto huomautti.

    – Jos vero poistetaan, koko polttoaineverojärjestelmää pitää rukata uudestaan.

    Haavisto muistutti dieselautojen joutuneen monissa Keski-Euroopan maissa vastatuuleen, kun kaupunkien ilmanlaatu on huonontunut.

    Lue lisää aiheesta:

    Analyysi: Tajuavatko dieselveron poistamista vaativat, että verosta luopuminen nostaisi dieselin litrahintaa 26 senttiä?

    Autoalalla ei uskota dieselaloitteen menestykseen – "Jostain valtio veronsa kuitenkin hakee"

    Tuulikki Paavola pöyristyi dieseltankilla – kansalaisaloite sai nimet kasaan päivässä: "Oli kyllä tosi yllätys"

    Maanantaina alulle polkaistu kansalaisaloite dieselveron poistamiseksi kerää nimiä hurjaa vauhtia – 50 000 allekirjoituksen rajapyykki meni rikki jo illalla

    Kittilä-käräjät: Syytetty moittii erotetun kunnanjohtajan toimintaa

    Kittilä-käräjät: Syytetty moittii erotetun kunnanjohtajan toimintaa


    Kittilän kuntapäättäjien virkarikosoikeudenkäynnissä oli tiistaina kuultavana mm. Tarmo Salonen, joka oli viime vaalikaudella Kittilän kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja sekä perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja. Salonen...

    Kittilän kuntapäättäjien virkarikosoikeudenkäynnissä oli tiistaina kuultavana mm. Tarmo Salonen, joka oli viime vaalikaudella Kittilän kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja sekä perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja.

    Salonen korosti oikeudessa tiistaina moneen kertaan, että tilapäisen valiokunnan raportti ei ollut hänelle ainoa syy, miksi hän menetti luottamuksensa kunnanjohtaja Anna Mäkelään.

    Salosen mukaan merkittäviä tekijöitä hänelle henkilökohtaisesti olivat myös kunnan huono taloustilanne sekä epäselvyydet Levi Magic -hankkeessa. Salonen arvioi, että Kittilän kunta olisi joutunut taloudelliseen selvitystilaan parissa vuodessa, jos kunnanjohtaja Mäkelän linja olisi jatkunut taloudenpidossa.

    Kittilän kunnanvaltuusto erotti kunnanjohtaja Mäkelän vuonna 2014, mutta irtisanominen ei ole vieläkään täysin toteutunut pitkän valitusprosessin vuoksi.

    Pitkä tinka siitä, vaatiko hissiyhtiö rangaistusta vai ei

    Oikeudessa puitiin tiistaina pitkään sellaista yksityiskohtaa, lukeeko Levin hissiyhtiön tekemässä tutkintapyynnössä, että hissiyhtiö vaatisi itse rangaistusta toimitusjohtaja Jouni Palosaarelle.

    Tutkintapyynnön alussa sanotaan, että Levi Ski Resort -hissiyhtiön omistajat (Kittilän kunta ja Levin Matkailukeskus Oy) vaativat rangaistusta.

    Salonen vetosi tiistaina moneen kertaan tutkintapyynnön tähän kohtaan. Hänen mukaansa hissiyhtiö ei vaatinut tutkintapyynnössään Palosaarelle rangaistusta, eikä tästä syystä tutkintapyynnön perumisessa ollut mitään väärää.

    Kittilän kunta ja Levin Matkailukeskus Oy ilmoittavat vaativansa rangaistusta Levi Ski Resortin tekemä tutkintapyyntö, sivu 1

    Hissiyhtiön tekemässä tutkintapyynnössä sanotaan kuitenkin myöhemmin, että hissiyhtiön hallituskin vaatii rangaistusta Palosaarelle. Sama toistetaan myös tutkintapyynnön mukana olevassa liitteessä.

    Oy Levi Ski Resort Ltd:n hallitus yksimielisesti vaatii rangistusta Levi Ski Resortin tekemä tutkintapyyntö, sivu 7 Salonen muutti mieltään joulukuussa 2013

    Levin hissiyhtiön Levi Ski Resortin hallitus teki Levin hissikauppojen epäselvyyksistä tutkintapyynnön poliisille joulukuussa 2013. Tarmo Salonen (ps.) oli hyväksymässä tutkintapyyntöä hallituksen jäsenenä.

    Salonen sanoi oikeudessa marraskuussa 2018, että hän sai heti kokouksen jälkeen sellaista tietoa, joka muutti hänen mielensä. Salonen erosi hissiyhtiön hallituksesta joulukuussa 2013.

    Ylimääräisessä yhtiökokouksessa maaliskuussa 2014 hissiyhtiölle valittiin uusi hallitus, ja se perui heti tutkintapyynnön. Salonen toimi tässä hallituksessa puheenjohtajana.

    Kittilän kunta ei tehnyt mitään virallista päätöstä hissiyhtiön uuden hallituksen henkilövalinnoista, vaan asiasta päättivät Kittilän poliittiset kunnallisjärjestöt.

    Lue myös

    Kittilä-käräjillä tentattiin keskeistä kuntapäättäjää Timo Kurulaa

    Kittilä-käräjillä kuultu puolet syytetyistä – tutkintapyyntö Palosaaresta oli monille "viimeinen pisara"

    Kittilä-käräjillä puitiin, tekikö "potkuvaliokunta" virheitä vai ei

    Kittilän entinen kuntapäättäjä oikeudessa: Kunnanjohtajan omavaltaisuus olisi johtanut anarkiaan

    Kittilä-oikeudenkäynnissä on aikatauluvaikeuksia – käsittelypäiviä lisätään

    Syytettyjen kuntapäättäjien puolustus: Kittilässä käytiin valtataistelu

    Kittilän syytetty kuntapäättäjä vetoaa luottaneensa itseään "järkevimpiin"

    Kittilä-oikeudenkäynnissä alkoi syytettyjen kuuleminen – "Olin niin tietämätön kuin olla ja voi"

    Kittilä-käräjät: Syytettyjen puolustus hiillosti kunnanjohtaja Anna Mäkelää

    Yle Rovaniemi jatkaa Kittilän virkarikosoikeudenkäynnin seuraamista Lapin käräjäoikeudessa.

    Tuulikki Paavola pöyristyi dieseltankilla – kansalaisaloite sai nimet kasaan päivässä:

    Tuulikki Paavola pöyristyi dieseltankilla – kansalaisaloite sai nimet kasaan päivässä: "Oli kyllä tosi yllätys"


    Tuulikki Paavola oli viime keskiviikkona tankkaamassa työautoaan, kun hän huomasi dieselin hinnan nousseen korkeammaksi kuin bensiinin. – Pöyristyin, että miten tämä voi olla mahdollista, Paavola kertaa viime viikon tapahtumia Ylelle...

    Tuulikki Paavola oli viime keskiviikkona tankkaamassa työautoaan, kun hän huomasi dieselin hinnan nousseen korkeammaksi kuin bensiinin.

    – Pöyristyin, että miten tämä voi olla mahdollista, Paavola kertaa viime viikon tapahtumia Ylelle puhelimessa.

    Hän jutteli hintaerosta ja dieselautojen käyttövoimaverosta muutamien tuttaviensa kanssa. Seuraavana päivänä Paavola alkoi suunnitella kansalaisaloitteen tekemistä yhdessä aviomiehensä Heino Paavolan kanssa. Yksi tutuistakin lähti mukaan.

    Pohjois-Pohjanmaan Haapavedellä asuvilla Paavoloilla on kaksi omaa dieselautoa. Tuulikki Paavola ajaa myös paljon työnantajansa dieselautoa työssään postin ja sanomalehtien jakelijana.

    – Onhan tämä minun työnantajalle, jonka kaikki autot ovat dieseleitä, aika iso kustannuserä, hän pohtii.

    Tuulikki PaavolaHeino Paavola

    Paavoloiden kansalaisaloite dieselautojen käyttövoimaveron poistamisesta tuli julki eilen maanantaina. Aloite keräsi iltaan mennessä eduskuntakäsittelyä varten tarvittavat 50 000 nimeä. Tiistai-iltapäivään mennessä allekirjoittajia oli jo yli 90 000.

    Valtaisa suosio oli yllätys

    Paavola myöntää, ettei osannut odottaa kansalaisaloitteelle näin valtaisaa suosiota. Alun perin hän arveli, että ensimmäisenä päivänä nimiä saataisiin kasaan kolmesta viiteen tuhatta.

    – Oli kyllä tosi yllätys, Paavola sanoo.

    Hän uskoo, että uutisointi dieselin hinnan kipuamisesta bensiinin hinnan ohi vaikutti osaltaan aloitteen suosioon.

    – Luulen, että ihmiset vasta tavallaan tajusivat, että se onkin nyt näin päin.

    Paavolan mukaan aloite myös levisi Facebookissa kulovalkean lailla.

    Aikoo jättää aloitteen eduskunnalle vasta ensi keväänä

    Eduskunnalle toimitetut kansalaisaloitteet raukeavat, jos niitä ei ehditä käsitellä eduskuntakauden kuluessa.

    Paavola arvelee, että hyvä hetki aloitteen viemiselle eduskuntaan olisi eduskuntavaalien jälkeen.

    – Eihän se ehdi tämän nykyisen eduskunnan käsittelyyn millään, Paavola pohtii.

    Aikaa eilen avatun aloitteen toimittamiselle eduskuntaan on ensi vuoden toukokuuhun saakka.

    Lue myös:

    Analyysi: Tajuavatko dieselveron poistamista vaativat, että verosta luopuminen nostaisi dieselin litrahintaa 26 senttiä?

    Maanantaina alulle polkaistu kansalaisaloite dieselveron poistamiseksi kerää nimiä hurjaa vauhtia – 50 000 allekirjoituksen rajapyykki meni rikki jo illalla

    Harvinainen käänne bensapumpuilla: Dieselin hinta meni bensan ohi – Asiantuntijan mukaan tilanne voi jäädä pysyväksi