Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Seitsemän kansanedustajaa jättää eduskunnan Lounais-Suomessa  – Wallin:

    Seitsemän kansanedustajaa jättää eduskunnan Lounais-Suomessa – Wallin: "Tiedostan oman poliittisen parasta ennen -päiväykseni"


    Tästä on kyseSatakunnan vaalipiiristä eivät asetu ehdolle eduskuntavaaleissa kansanedustajat (suluissa äänimäärä vuoden 2015 vaaleissa): Kauko Juhantalo (4627), Timo Kalli (4215), Jaana Laitinen-Pesola (3483)Varsinais-Suomen vaalipiiristä...

    Tästä on kyseSatakunnan vaalipiiristä eivät asetu ehdolle eduskuntavaaleissa kansanedustajat (suluissa äänimäärä vuoden 2015 vaaleissa): Kauko Juhantalo (4627), Timo Kalli (4215), Jaana Laitinen-Pesola (3483)Varsinais-Suomen vaalipiiristä eivät asetu ehdolle eduskuntavaaleissa kansanedustajat: Stefan Wallin (9787), Ville Niinistö (8835), Maria Lohela (5583), Annika Lapintie (5027)

    Eduskunnasta häviää valtava määrä lounaissuomalaista kokemusta, kun alueen kansanedustajista seitsemän jättää työnsä eduskunnassa vapaaehtoisesti.

    Määrä on lähes kolmasosa Satakunnan ja Varsinais-Suomen 25 kansanedustajan kiintiöstä. Luopuvilla kansanedustajajilla on takana yhteensä 29 kautta eduskuntatyötä.

    Luopujissa on niin entisiä ministereitä, puolueen puheenjohtajia kuin eduskunnan entinen puhemieskin.

    Satakunnasta eduskunnasta jättäytyvät pois keskustan Timo Kalli, Kauko Juhantalo ja kokoomuksen Jaana Laitinen-Pesola. He keräsivät viime vaaleissa yhteensä 12 325 ääntä.

    Varsinais-Suomessa kansanedustajan työn jättävät vihreiden Ville Niinistö, sinisten Maria Lohela, vasemmistoliiton Annika Lapintie ja RKP:n Stefan Wallin. Heidän yhteenlaskettu äänisaaliinsa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa oli 29 232.

    Lounais-Suomessa jää kodittomaksi yhteensä 41 557 ääntä.

    Poliittinen ura oli tässä. Stefan Wallin Jää pois vielä kun on hauskaa

    Turkulainen RKP:n kansanedustaja Stefan Wallin on ollut eduskunnassa kolme kautta. Nyt tuntui sopivalta hetkeltä jättää eduskunta.

    – Pitää lopettaa, kun vielä tuntuu hauskalta ja ehtii tehdä jotain muutakin, Wallin sanoo.

    Lopetuspäätöksen mies sanoo tehneensä oikeastaan jo paljon aikaisemmin, kun kertoi sen julkisuuteen.

    – Kyllä minä taisin tietää jo vaalien jälkeen keväällä 2015, että nämä olivat minun viimeiset vaalini.

    Stefan Wallin toimi puolustusministerinä reilun vuoden 2011-2012.Yle

    Stefan Wallin on kokenut poliitikko, entinen puolueen puheenjohtaja ja moninkertainen ministeri.

    – Aikansa kutakin. Tiedostan oman poliittisen parasta ennen -päiväykseni ja kyllä se taisi jo mennä, Wallin sanoo.

    Satakunnan ikihongat lähtevät

    Satakuntalaiset Kauko Juhantalo ja Timo Kalli ovat kumpikin istuneet eduskunnassa seitsemän kautta. Juhantalo valittiin kansanedustajaksi ensi kerran jo vuonna 1979. Miehet perustelevat pois jäämistään pitkällä uralla.

    Jaana Laitinen-Pesola toimi ennen kansanedustajan pestiä sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtajana.Jari Pelkonen / Yle

    Porilainen kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola puolestaan kypsyi eduskuntatyöhön jo yhden kauden aikana.

    Hän ei halua enää reissata Porin ja Helsingin väliä, mitä on tullut tehtyä jo 20 vuotta. Ensin Tehyn puheenjohtajana 16 vuotta ja sen jälkeen kansanedustajana.

    Laitinen-Pesola sanoo jättäytyvänsä politiikasta kokonaan.

    – Nyt on aika rauhoittua tänne Poriin ja mihinkään vaaleihin en enää osallistu. Siihen on tullut sellainen kyllästymispiste, Laitinen-Pesola sanoo.

    Myös Stefan Wallin sanoo, että politiikka ei enää kiinnosta.

    – Poliittinen ura oli tässä.

    Aika tehdä jotain muuta

    Tänä keväänä poikkeuksellisen moni kansanedustaja luopuu eduskuntatyöstä vapaaehtoisesti. Ennen joulua 35 ilmoitti jättäytyvänsä pois eduskunnasta. Tämän jälkeen on tullut lisää luopujia.

    Viimeksi maanantaina eduskunnan jättämisestä kertoi sinisten Anne Louhelainen. Tällä hetkellä on tiedossa ainakin 40 kansanedustajaa, jotka eivät pyri eduskuntaan kevään vaaleissa.

    Mihinkään vaaleihin en enää osallistu. Jaana Laitinen-Pesola

    Perinteisesti eduskunnasta jäädään pois, kun on tullut istuttua riittävän kauan tai kun halutaan tehdä jotain muuta. Esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö on sanonut etsivänsä muunlaisia työtehtäviä.

    Myös Stefan Wallin aikoo pysyä työelämässä.

    – Ajattelin, että tämän kaltaiselle uran tehneelle miehelle olisi jonkinlaista kierrätysarvoa. Nyt näyttää, että nappaa. Työpaikka on aika lailla kiikarissa, Wallin pyörittelee asiaa.

    Mitä jäi käteen?

    Sekä Stefan Wallin että Jaana Laitinen-Pesola sanovat, että on hankala arvioida, mitä on saanut kansanedustajana aikaan.

    – Omassa eduskuntaryhmässä olen pystynyt vaikuttamaan asioihin omalla kokemuksellani, uskoo Laitinen-Pesola.

    – Olen aika varma, että moni asia on mennyt eteenpäin sen vuoksi, että minulla on ollut hyvät suhteet hallintoon ja päättäjiin, Wallin arvioi.

    Stefan Wallin sanoo, että eduskunnasta jää hyvät muistot ja kollegoita tulee ikävä.

    – Olen aika tyytyväinen poliittiseen uraani, mutta sen arvosanan antavat sitten muut.

    Lue lisää:

    35 kansanedustajaa on jättämässä eduskunnan tämän vaalikauden jälkeen: Sadattuhannet ihmiset eivät voi enää äänestää samaa ehdokasta

    Ääniharavien lähtö uhkaa keskustan asemia eduskuntavaaleissa: “On mahdotonta testamentata ääniä”

    Ville Niinistön poisjäänti eduskuntavaaleista on kova takaisku Varsinais-Suomen vihreille – osa Niinistön äänestäjistä saattaa siirtyä Li Anderssonin taakse

    Analyysi: Rinne ja Orpo hakevat jo kaksintaistelua – Sipilää ohjataan sivuraiteille oppositioon

    Analyysi: Hallitus haluaa rakentaa vajan ilman lupaa – pelaako hallitus sotessa liian kovalla riskillä?

    Analyysi: Hallitus haluaa rakentaa vajan ilman lupaa – pelaako hallitus sotessa liian kovalla riskillä?


    Kuukaudesta toiseen sote-uudistuksen yhteydessä on kiistelty siitä, pitääkö valinnanvapauslaista tehdä valtiontukia koskeva ennakkoilmoitus EU:lle. EU-kielellä puhutaan notifikaatiosta. Toteutuessaan valinnanvapauslaki antaa asiakkaalle oikeuksia...

    Kuukaudesta toiseen sote-uudistuksen yhteydessä on kiistelty siitä, pitääkö valinnanvapauslaista tehdä valtiontukia koskeva ennakkoilmoitus EU:lle. EU-kielellä puhutaan notifikaatiosta.

    Toteutuessaan valinnanvapauslaki antaa asiakkaalle oikeuksia valita, mistä ja keneltä hän hankkii sosiaali- ja terveyspalveluja.

    Jos notifikaatiota ei tehdä, otetaan suuria riskejä.

    Hallitus ei ole pitänyt notifikaatiota tarpeellisena. Se ei esittänyt ennakkoilmoitusta EU:lle tehtäväksi keväällä 2017, jolloin hallitus antoi ensimmäisen valinnanvapausesityksen, eikä keväällä 2018, jolloin eduskunta sai hallituksen toisen valinnanvapauslakiesityksen.

    Jo vuonna 2017 korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi toisin. Joulukuussa se totesi, että ainoa oikeudellisesti kestävä menettelytapa on se, että “kaavailtu lainsäädäntökokonaisuus notifioidaan komissiolle”.

    Myös perustuslakivaliokunta edellytti EU-oikeudellista arviota. Kesäkuussa 2017 antamassaan lausunnossaan, se totesi että “valtioneuvoston on jatkossa huolehdittava erityisen tarkasta lakiehdotusten EU-oikeudellisesta arviosta tarvittaessa yhteistyössä EU:n viranomaisten kanssa.”

    Samankaltaista viestiä perustuslakivaliokunta toisti vielä keväällä 2018. Tuolloin se halusi hallitukselta lisäselvitystä notifikaatioon liittyen.

    Jos korkeimman hallinto-oikeuden näkemys ennakkoilmoituksesta EU:lle olisi otettu vakavasti, asiasta olisi kenties saatu EU-komission kanta reilussa vuodessa.

    Lisäselvityksetkään eivät riittäneet, vaan hallitus sai vielä kesäkuussa 2018 laiskanläksyä. Tuolloin antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta edellytti, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tarkkaan selvitettävä, voidaanko ehdotettua valinnanvapausjärjestelmää pitää sisällöltään notifiointia edellyttävänä.

    Miksi EU:lle pitäisi tehdä ennakkoilmoitus?

    1. Euroopan unionin pelisääntöihin kuuluu, että sisämarkkinoilla jäsenvaltio ei voi antaa kilpailua vääristävää valtiontukea suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa.

    2. Vaikka tietty toimenpide olisi valtiontukea, se voi olla sallittua joko asiaa koskevan yleisen poikkeuksen tai komission tekemän hyväksymispäätöksen johdosta.

    3. Komissiolle tehtävän ilmoitusmenettelyn tarkoituksena on antaa komissiolle mahdollisuus varmistaa, että kysymyksessä ei ole kielletty valtiontuki tai todeta, että valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille.

    4. Vain komissio voi päättää, onko jokin tuki yhteensopiva vai ei yhteismarkkinoille, eli siis hyväksyttävä EU:n valtiontukisääntöjen kannalta.

    Karkeasti notifikaatiota voisi havainnollistaa esimerkillä vajan rakentamisesta.

    Haluan rakentaa itselleni vajan, johon tarvitaan rakennuslupa. En sitä kuitenkaan hae ja naapuri riitauttaa vajan rakentamisen. Jos häviän jutun tuomioistuimessa, se voi määrätä vajani purettavaksi. Jos olisin hakenut siihen lupaa, olisin sen saanut.

    Hallitus ei ole pitänyt notifikaatiota tarpeellisena

    Hallitus on toistuvasti todennut, että se ei pidä tarpeellisena tehdä valinnanvapauslaista valtiontukia koskevaa ennakkoilmoitusta EU:lle.

    Jos maakuntien sote-keskukset joutuvat esimerkiksi palauttamaan rahaa, seuraukset voivat olla hankalia. Eurooppaoikeuden professori Jukka Snell

    Ristiriitaiseksi hallituksen toiminnan tekee se, että hallituksen ensimmäisessä valinnanvapausesityksessä katsottiin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto tapahtuu unionin oikeuden näkökulmasta markkinoilla taloudellisena toimintana. Siksi hallituksen tuolloiseen esitykseen sisältyi myös velvollisuus yhtiöittää julkiset sote-keskukset.

    Viime marraskuussa taas eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta myötäili hallituksen kantaa ja sanoi, että maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palvelut (= sote-keskus ja hammashoitola) eivät ole taloudellista toimintaa eikä liikelaitosta tule pitää näiden palvelujen osalta yrityksenä.

    Miten käsitys voi muuttua päinvastaiseksi?

    EVA on hallituksen kanssa eri mieltä

    Tämän vuoden tammikuussa Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) tuli toiseen lopputulokseen kuin sote-valiokunta.

    Arviossaan se totesi, että valinnanvapauslaissa yritetään johdonmukaisesti kiertää Euroopan unionin valtiontukisäännöksiä. EVAn mukaan julkinen tuottaja voisi kilpailla eri säännöin kuin yksityinen tuottaja.

    EVAn mukaan julkisten ja yksityisten pitäisi olla samalla viivalla, ilman että julkinen sektori tukee omia yksikköjään. Kyse olisi ennen kaikkea maakunnan liikelaitoksista. Ne voisivat saada hyötyä emomaakunnalta, koska liikelaitoksen ja emomaakunnan resursseja on käytännössä vaikea pitää erillään.

    Maakunnan liikelaitokset eivät myöskään voi mennä konkurssiin. Lisäksi niille on tarkoitus siirtää omaisuutta julkisilta toimijoilta veloituksetta. EVAn mukaan tätä voidaan pitää EU:n valtiontukisäännösten vastaisena toimintana.

    Mitä voi tapahtua, jos notifiointia ei tehdä?

    EVAn näkemyksestä voi päätellä, että jos notifiointia ei tehdä, ennen pitkää joku yritys valittaa suomalaiseen tuomioistuimeen. Valituksen voisi tehdä esimerkiksi sote-keskusten omaisuuden siirrosta tai konkurssisuojasta.

    Sote-valiokunnan notifikaatioita käsittelevä osion johtopäätökset eivät ole samaa paria tekstin alkupuolen kanssa.

    Valittaja voisi sanoa, että sote-keskus saa halvemmalla lainaa ja paremmat tavaran toimitusehdot, koska se ei voi mennä konkurssiin.

    Tällöin kansallisen tuomioistuimen tehtävä on arvioida sitä, onko kysymys valtiontuesta. Jos tuomioistuin päätyisi siihen, että kyse on valtiontuesta, se voisi jäädyttää toimintoja, kieltää tuen maksamisen tai määrätä tukia takaisin perittäväksi. Seuraukset voisivat olla arvaamattomia.

    Jos notifikaatiota ei tehdä, on todennäköistä, että joku valittaa kansalliseen tuomioistuimeen, sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. Ojasen mukaan kansallisten tuomioistuinten toimenpiteet ovat riski.

    Saman huolen jakaa Turun yliopiston eurooppaoikeuden professori Jukka Snell. Hän varoittaa siitä, että jos maakuntien sote-keskukset joutuvat esimerkiksi palauttamaan rahaa, seuraukset voivat olla hankalia.

    Sote-valiokunnan mietinnössä kuuluu hallituspuolueiden ääni

    Sote-valiokunnan mietintöluonnoksen notifikaatioita käsittelevä osio on mielenkiintoista luettavaa. Alkuosa myötäilee asiantuntijoiden näkemyksiä ja siinä tunnistetaan myös huolia.

    Ei voida tarkalleen tietää, millaisia seurauksia mahdollisista tuomioistuimen päätöksistä on maakuntien liikelaitosten sote-keskusten toiminnalle.

    Sen sijaan valiokunnan johtopäätökset eivät ole samaa paria tekstin alkupuolen kanssa. Johtopäätösten mukaan valinnanvapauslain mukaiset palvelut eivät ole taloudellista toimintaa, kyse ei ole kielletystä valtiontuesta eikä notifikaatiota tarvitse tehdä.

    Alkupuolen ja loppupuolen eriparisuus selittyy luonnollisesti sillä, että eduskunnan sote-valiokunta toimii poliittisesti. Hallituspuolueiden ääni kuuluu erityisesti johtopäätöksissä.

    Joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään, mutta silti...

    Sote-uudistusta on riivannut loputon kiire. On ollut niin kiire saada lait voimaan, ettei notifikaatiolle ole ollut aikaa. Silti sote-lakeja ei vieläkään ole hyväksytty.

    Jos korkeimman hallinto-oikeuden näkemys ennakkoilmoituksesta EU:lle olisi otettu vakavasti, asiasta olisi kenties saatu EU-komission kanta reilussa vuodessa.

    Joulukuun 2017 lausunnossa KHO piti notifikaatiota ainoana oikeudellisesti kestävänä menettelytapana. Se totesi myös: “Tämä on mahdollista toteuttaa ennen kaavaillun lainsäädännön voimaantuloa niin, että komission näkemyksestä mahdollisesti aiheutuvat muutostarpeet voidaan ottaa huomioon ennen sitä.”

    Jos notifikaatiota ei tehdä, otetaan suuria riskejä. Ei voida tarkalleen tietää, millaisia seurauksia mahdollisista tuomioistuimen päätöksistä on maakuntien liikelaitosten sote-keskusten toiminnalle.

    Lue myös:

    Analyysi: Sote-keskuksista on tulossa lääkäriasema, asiakassuunnitelmasta merkillinen hallintohimmeli – unohtuiko sotesta so?

    HS-gallup: SDP:n etumatka kokoomukseen kapenee, perussuomalaiset nousivat

    HS-gallup: SDP:n etumatka kokoomukseen kapenee, perussuomalaiset nousivat


    Kokoomus kirii SDP:n etumatkaa Helsingin Sanomien tuoreessa puoluekannatusmittauksessa. SDP on edelleen suosituin puolue 20,9 prosentin kannatuksella, ja kokoomus sai 19,5 prosentin kannatuksen. Lehden edellisessä mittauksessa demareilla oli kahden...

    Kokoomus kirii SDP:n etumatkaa Helsingin Sanomien tuoreessa puoluekannatusmittauksessa.

    SDP on edelleen suosituin puolue 20,9 prosentin kannatuksella, ja kokoomus sai 19,5 prosentin kannatuksen. Lehden edellisessä mittauksessa demareilla oli kahden prosenttiyksikön etumatka kokoomukseen.

    Keskustan kannatus oli ennallaan 15,6 prosentissa. Vihreille mittaus lupasi 12,9 prosentin, perussuomalaisille 9,7 ja vasemmistoliitolle 9,4 prosentin kannatuksen.

    Perussuomalaiset ovat kasvattaneet kannatustaan yli prosenttiyksikön verrattuna edelliseen mittaukseen. Helsingin Sanomien mukaan maahanmuuttoon ja Oulun seksuaalirikoksiin liittyvä keskustelu joulukuun alkupuolella näyttää olevan perussuomalaisten nosteen takana. Saman havainnon pystyi tekemään Taloustutkimuksen Ylelle tekemästä kannatusmittauksesta.

    RKP ja kristillisdemokraatit saivat 4,3 ja tasan 4 prosenttia. Sinisille mitattiin 1,1 prosentin tuki.

    Kantar TNS:n toteuttamaan kannatusmittaukseen haastateltiin liki 2 300 ihmistä. Virhemarginaali on suurimpien puolueiden kohdalla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

    Helsingin Sanomien kannatusmittaus tehtiin 13.12.2018–11.1.2019. Viime viikonlopun uutisointi Oulun uusista seksuaalirikosepäilyistä tai alkuviikon eduskuntakeskustelu eivät siis vielä näkyisi tässä mittauksessa, mikäli niillä olisi vaikutusta puolueiden kannatuksiin.

    Lue lisää:

    Ylen puoluekannatusmittaus: Perussuomalaisille iso nousu, kokoomus kirii SDP:tä

    Ylen puoluekannatusmittaus: Miten suomalaiset äänestäisivät, jos vaalit pidettäisiin nyt?

    HS-gallup: Vihreiden kannatus kääntyi kasvuun Haaviston noustua puheenjohtajaksi

    Lemmenjoen jälkipyykki jatkuu – puolustusministeriö kuulee ilmavoimien komentajaa ja harkitsee, voiko tämä jatkaa huhtikuuhun

    Lemmenjoen jälkipyykki jatkuu – puolustusministeriö kuulee ilmavoimien komentajaa ja harkitsee, voiko tämä jatkaa huhtikuuhun


    Puolustusministeriö sai pääesikunnalta tänään selvityksen, miten tiedonkulku Lemmenjoen majan rikosepäilystä eteni puolustusvoimissa. Syyskuussa 2017 Karjalan lennoston vapaaehtoisessa kertausharjoituksessa lennoston silloisen komentaja...

    Puolustusministeriö sai pääesikunnalta tänään selvityksen, miten tiedonkulku Lemmenjoen majan rikosepäilystä eteni puolustusvoimissa.

    Syyskuussa 2017 Karjalan lennoston vapaaehtoisessa kertausharjoituksessa lennoston silloisen komentaja epäillään käyttäytyneen asiattomasti. Valtakunnansyyttäjänvirasto on nostanut syytteet kertausharjoitusten tapahtumista ilmavoimien komentajaa sekä Karjalan lennoston entistä komentajaa vastaan.

    Selvityksessä pääesikunta kertoi, missä järjestyksessä ja kuinka ripeästi kukin on tarttunut epäiltyihin väärinkäytöksiin.

    Lemmenjoella ilmavoimien Lapin majalla oli menossa vapaaehtoinen harjoitus, jossa oli paikalla pohjoiskarjalaisia johtajia ja päättäjiä. Tapahtumien kulkua selvitellään oikeudessa.

    Puolustusministeriön mielestä tämä ei kuulosta harjoittelulta.

    – Täytyy olla selvä raja sotilaskoulutuksen ja sidosryhmäyhteistyön välillä, puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanoo.

    Suhdetoimintaa vai tosi harjoittelua

    Niinistön mukaan hänen saamiensa ja julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Lemmenjoella vaikuttaa olleen kyse enemmänkin sidosryhmäyhteistyöstä.

    Miten Lemmenjoen rikosepäily eteni?

    2017 syyskuu: Karjalan lennoston Lemmenjoen vapaaehtoinen harjoitus

    2017 syyskuu: puolustusvoimien komentaja kuulee asiasta suullisesti

    2017 joulukuu: ilmavoimien komentaja tekee tutkintapyynnön Karjalan lennoston komentajasta

    2018 helmikuu: Karjalan lennoston komentaja siirretään pois komentajan tehtävästä

    2018 kesäkuu: ilmavoimien komentajan käynnistämä tutkinta lennoston komentajasta valmistuu 11.6. ja lähtee syyttäjälle 15.6.

    2018 kesäkuu: puolustusvoimien komentaja käynnistää esitutkinnan ilmavoimien komentajasta 15.6. jälkeen esitutkinta-aineiston perusteella

    2018 marraskuu: esitutkinta ilmavoimien komentajasta valmistuu 19.11. ja se toimitetaan syyttäjälle 22.11.

    2019 tammikuu: valtakunnansyyttäjä nostaa syytteet 9.1.2019

    2019 tammikuu: valtakunnansyyttäjänvirasto kertoo harkitsevansa esiselvitystä puolustusvoimien komentajan toiminnasta

    Lähteet: Pääesikunta ja Yle

    – Sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan, mutta puurot ja vellit eivät saa mennä sekaisin.

    Niinistö epäilee tapahtumien voivan vaikuttaa myös puolustusvoimien maineeseen ja sitä kautta maanpuolustustahtoon.

    – Maanpuolustustahtoa eivät tällaiset yksittäiset ylilyönnit saa vaarantaa, Niinistö sanoo.

    Puolustusministeriö haluaa jatkossa parempaa tiedonkulkua vastaavissa tapauksisa. Ministeriö selvityttää myös, onko armeijan kurinpitojärjestys tarkoituksenmukainen eli kuka voi tarttua epäiltyihin väärinkäytöksiin.

    Eskelistä kuullaan pian

    Lemmenjoen tapahtumia puidaan nyt sekä Helsingin hovioikeudessa että puolustusministeriössä.

    Valtakunnansyyttäjänvirasto on nostanut syytteet kertausharjoitusten tapahtumista ilmavoimien komentajaa sekä Karjalan lennoston entistä komentajaa vastaan.

    Kuvakaappaus lapinmaja.fi -sivultalapinmaja.fi

    Ilmavoimien komentajaa Sampo Eskelistä epäillään palvelusrikoksesta.

    Karjalan lennoston entistä komentajaa Markus Päiviötä epäillään esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta.

    Valtakunnansyyttäjä on ilmoittanut myös harkitsevansa esiselvitystä puolustusvoimien komentajan toiminnasta.

    Puolustusministeriö taas aikoo kuulla ilmavoimien komentajaa Sampo Eskelistä Lemmenjoen harjoitukseen liittyvistä tapahtumista. Kuulemisen suorittavat puolustusministeriön virkamiehet.

    Ylen tietojen mukaan kuulemisen perusteella ministeriö harkitsee, voiko Eskelinen jatkaa ilmavoimien komentajana. Eskelisen määräaika komentajan virassa jatkuisi periaatteessa huhtikuulle. Yle kertoi viime viikolla, että Eskelinen ei ole hakenut jatkoa määräaikaiseen komentajan tehtäväänsä.

    Ilmavoimien tuleva komentaja nimitetään

    Uusi ilmavoimien komentaja nimitettäneen perjantaina. Puolustusministeriö esittelee ehdotuksensa valtioneuvostossa huomenna torstaina. Perinteisesti komentajaksi on nimitetty joku kenraalikunnasta tai eversti, joka on pikimmiten saanut ylennyksen kenraaliksi.

    Kenraalikunnasta mahdollisia ehdokkaita ovat prikaatikenraalit Pasi Jokinen ja Jari Mikkonen. Jokinen on parhaillaan pääesikunnan valmiuspäällikkönä ja aiemmin hän on esimerkiksi johtanut ilmavoimien teknistä koulua Hallissa. Mikkonen taas on ilmavoimien esikuntapäällikkö eli nykyisestä komentajasta seuraava.

    Lue myös: Mitä tapahtui Lemmenjoella ja miten Puolustusvoimat toimi syytteisiin johtaneen harjoituksen jälkeen – Jussi Niinistö haluaa selvityksen

    Sipilä Mayn EU-erosopimuksen kaatumisesta:

    Sipilä Mayn EU-erosopimuksen kaatumisesta: "Kyllä tämä nyt näyttää aika pahalta"


    Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Britannian EU-eroneuvotteluissa odotetaan nyt Britannian seuraavaa siirtoa. Britannian parlamentin alahuone torjui tiistai-iltana pääministeri Theresa Mayn EU-erosopimuksen murskaluvuin. – Ei tämä...

    Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Britannian EU-eroneuvotteluissa odotetaan nyt Britannian seuraavaa siirtoa.

    Britannian parlamentin alahuone torjui tiistai-iltana pääministeri Theresa Mayn EU-erosopimuksen murskaluvuin.

    – Ei tämä ainakaan helpommaksi mennyt tuon äänestyspäätöksen jälkeen. Oma oletukseni oli, että May häviää äänestyksen, mutta ei noin reilusti, Sipilä sanoi toimittajille eduskunnassa.

    – Kyllä tämä nyt näyttää aika pahalta, alle puolet sai äänistä, hän lisäsi.

    Sipilä sanoi pallon olevan nyt Theresa Maylla, jonka täytyy antaa maanantai-iltaan mennessä oma B-suunnitelmansa.

    – Sitä nyt seuraavaksi odotetaan, ja sillä tavalla pallo on briteillä edelleenkin.

    Sipilän mukaan Britannian EU-eroa voidaan lykätä kesäkuun loppuun saakka, jos lisäajalle on jokin syy kuten esimerkiksi uudet vaalit, hallituksen vaihtuminen tai uusi kansanäänestys.

    – Mikä tahansa tilanne, joka muuttaisi nykyisen asetelman.

    Kovaan brexitiin varauduttu jo kesästä lähtien

    Suomessa työskenteleviä ja asuvia brittejä Sipilä kehottaa rekisteröitymään Maahanmuuttovirastoon, jos nämä eivät ole sitä vielä tehneet.

    Tämä nopeuttaa oleskelulupien käsittelyä.

    Sisäministeriö antaa lähiaikoina tarkemmat ohjeet, miten toimitaan siinä tilanteessa, jos Britannin sopimukseton EU-ero toteutuu maaliskuun lopussa.

    Sipilän mukaan tähän niin sanottuun kovaan brexitiin on varauduttu jo kesästä lähtien ja ministeriöt ovat siihen hyvin valmistautuneet.

    Lisää aiheesta:

    EU-maat rauhoittelevat Britannian kansalaisia sopimuksettoman brexitin varalta – Hollanti ohjeistaa brittejä kirjeitse

    Brittiparlamentin tyrmäys mietityttää EU:ssa: Sopimukseton brexit lähempänä kuin koskaan

    Britannian parlamentti murskasi Theresa Mayn EU-erosopimuksen – Nämä ovat brexit-kaaoksen seuraavat askeleet

    Asiantuntija Brexit-esityksen kaatumisesta: Normaalimmassa tilanteessa pääministeri May olisi varmaan eronnut

    Lomarahoja leikataan viimeistä kertaa, mutta loppuuko kiky-tuntien tekeminen koskaan?

    Lomarahoja leikataan viimeistä kertaa, mutta loppuuko kiky-tuntien tekeminen koskaan?


    Kolmivuotinen kilpailukykysopimus, tuttavallisemmin kiky, vetelee viimeisiään. Mutta kerran se on vielä tulossa: lomarahojen leikkaus. Varhaiskasvatuksen opettaja Miia Keränen odottaa kesällä 30 prosenttia pienempää kesälomatiliä. – Toki se...

    Kolmivuotinen kilpailukykysopimus, tuttavallisemmin kiky, vetelee viimeisiään. Mutta kerran se on vielä tulossa: lomarahojen leikkaus.

    Varhaiskasvatuksen opettaja Miia Keränen odottaa kesällä 30 prosenttia pienempää kesälomatiliä.

    – Toki se vaikuttaa kesälomasuunnitelmiin. Minä pärjään kyllä, mutta kollegoiltani olen kuullut, että jää reissuja tai muita suunnitelmia tekemättä.

    Tammikuun tilissä Keränen ja kaikki muut kuntien ja valtion työntekijät saavat lomarahaleikkauksista kipukorvauksen.

    Se on 9,2 prosenttia kuukausipalkasta. Hallitus kompensoi lomarahaleikkauksia myös verohelpotuksilla.

    "Työajan pidennys on pysyvä"

    Kilpailukykysopimuksessa sovittiin myös, että työaika pitenee 24 tuntia vuodessa eli kuusi minuuttia päivässä.

    Miia Keräsen työpaikalla työviikko piteni puolella tunnilla.

    – Se on merkittävä työajan pidennys. Meillä on ollut jo valmiiksi pitkä työaika. Onhan se aika kohtuutonta, että sekä lomarahaleikkaukset että työajan pidennys osuvat etenkin pienituloisiin naisvaltaisiin aloihin.

    Työnantajaleiristä kerrotaan, että ei kikytuntien tekeminen tähän lopu. Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen katsoo jo vuoteen 2020.

    – Lomarahaleikkaukset ovat määräaikaisia ja ne päättyvät, mutta työajan pidennys on pysyvä, koska se on lisätty työ- ja virkaehtosopimuksiin.

    Puoli tuntia lisää töitä tuntuu paljolta alalla, jolla ei aina ehdi itse syömään. Miia Keränen jakaa ruokaa lapsille.Mikko Koski/YleHaluamme tasa-arvoerän

    Terveydenalan ammattilaisia edustavan Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ei ole valmis jatkamaan työajan pidennyksiä. Hän aikoo seurata tarkkaan, mitä vientialalla päätetään.

    Viisi Teollisuusliiton toimialaa ilmoitti lokakuussa irrottautuvansa 24 tunnin työajan lisäyksestä.

    Hoitoala ei jää seuraamaan sitä sivusta.

    Tehyn Millariikka Rytkönen ennakoi, että seuraavista työehtosopimusneuvotteluista tulee vaikeat. Hän vaatii naisvaltaisille aloille tasa-arvoerää.

    Mikään muu ei tunnu enää auttavan palkkakuilun umpikuromiseen.

    – Kyllä ne vitsit siellä kentällä on vähissä. Haluamme tasa-arvoerän, jotta meidän työntekijät jaksavat sitä vastuullista ja raskasta työtä tehdä, Rytkönen sanoo.

    Asiantuntija Brexit-esityksen kaatumisesta: Normaalimmassa tilanteessa pääministeri May olisi varmaan eronnut


    Parlamentin alahuoneen edustajista peräti 432 äänesti sopimusta vastaan ja 202 puolesta. Yli sata pääministerin oman puolueen edustajaa äänesti vastaan. Tulos yllätti jyrkkyydellään jopa asiantuntijoita. – Siinä mielessä yllätti, että...

    Parlamentin alahuoneen edustajista peräti 432 äänesti sopimusta vastaan ja 202 puolesta. Yli sata pääministerin oman puolueen edustajaa äänesti vastaan. Tulos yllätti jyrkkyydellään jopa asiantuntijoita.

    – Siinä mielessä yllätti, että tämä on näin selvä. Ja että Theresa May ei ollut onnistunut parantamaan asemaansa puolueen sisäisen äänestyksen jälkeen, sanoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma.

    Joulukuun jälkeen Mayn asema on jatkanut heikentymistään.

    – Hänen asemansa puolueensa johtajana on niin kyseenalainen, että normaalimmassa tilanteessa hän olisi jo varmaan eronnut, Aunesluoma arvioi.

    Euroopan unioni -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Juha Jokela korostaa, että myös konservatiivipuolueen sisällä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten brexit tulisi toteuttaa.

    – Neuvottelujen edetessä yleinen kritiikki sille, että tämä neuvotteluratkaisu ei ole se oikea tapa, on kasvanut, Jokela sanoo.

    Asiassa on myös suoranaisia kiistakysymyksiä.

    – Ehkä se kaikkein keskeisin on Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaan liittyvä varajärjestely, toteaa Jokela.

    Aunesluoman mukaan äänestyksen tiukasti sopimuksen torjuva tulos estää sen, että samaa mallia tarjottaisiin parlamentille toistamiseen. Jos tappio ei olisi ollut näin selvä, May olisi voinut tulla sopimuksen kanssa uudelleen parlamentin eteen.

    – Nyt tämä sopimus on Britannian parlamentissa kuollut, Aunesluoma napauttaa.

    Lue lisää:

    Britannian parlamentti murskasi Theresa Mayn EU-erosopimuksen – Nämä ovat brexit-kaaoksen seuraavat askeleet

    Analyysi: Theresa May tuskin kaatuu EU-erosopimuksen rökäletappioon – Britannian taloudelle voi silti käydä huonosti

    Analyysi: Theresa May tuskin kaatuu EU-erosopimuksen rökäletappioon – Britannian taloudelle voi silti käydä huonosti

    Analyysi: Theresa May tuskin kaatuu EU-erosopimuksen rökäletappioon – Britannian taloudelle voi silti käydä huonosti


    Tästä on kysePääministeri Theresa Mayn EU-erospimus kaatui parlamentissa äänin 432–202.May ei aio erota, mutta hallituksen luottamuksesta äänestetään keskiviikkona.Hallituksen on kerrottava uusista brexit-suunnitelmistaan viimeistään...

    Tästä on kysePääministeri Theresa Mayn EU-erospimus kaatui parlamentissa äänin 432–202.May ei aio erota, mutta hallituksen luottamuksesta äänestetään keskiviikkona.Hallituksen on kerrottava uusista brexit-suunnitelmistaan viimeistään maanantaina.Jos mitään sopimusta ei hyväksytä eikä EU-eroa lykätä, Britannia eroaa ilman sopimusta 29. maaliskuuta.

    Britannian pääministeri Theresa May haluaa jäädä historiaan EU-ero brexitin toteuttaneena pääministerinä. Nyt varmaa on vain se, että hänet muistetaan historiallisesta tappiosta.

    Britannian pääministerin EU-erosopimus hylättiin lopulta 230 äänen enemmistöllä. Se on raskain tappio, jonka brittihallitus on kärsinyt parlamentissa yli sataan vuoteen.

    Normaalina aikana pääministeri olisi jo kertonut erostaan. Mutta brexit-kansanäänänestyksen jälkimainingeissa Britannia on pysyvässä poikkeustilassa, ja maalla on poikkeuksellisen jääräpäinen pääministeri.

    Pääministeri Theresa May itse ei aio erota. Hän on turvassa oman puolueen sisäiseltä syrjäytysyritykseltä vuoden ajan voitettuaan luottamusäänestyksen joulukuussa.

    Oppositiossa olevan työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn käynnisti lupauksensa mukaan epäluottamusmenettelyn hallitusta kohtaan myöhään eilen. Hallituksen kaatuminen tänä iltana järjestettävässä äänestyksessä on kuitenkin epätodennäköistä.

    Mayn sopimusta vastaan äänestäneet konservatiivit ja Pohjois-Irlannin demokraattinen unionistipuolue DUP palaavat todennäköisesti Mayn leiriin, kun kyse on hallituksen luottamuksesta. He eivät halua riskeerata työväenpuolueen valtaanpääsyä.

    Luottamusäänestyksestä näyttäisi tulevan sivunäytelmä. Tärkein kysymys myös sen jälkeen on se, kuinka Britannian parlamentti löytäisi kansanedustajien enemmistölle sopivan brexit-ratkaisun.

    Jotkut uskovat, että parlamentin enemmistö saattaisi tukea Norjan kaltaista läheistä EU-suhdetta Mayn ajaman jyrkemmän EU-eron sijaan. Toiset toivovat, että parlamentti voisi poliittisessa pattitilanteessa asettua uuden EU-kansanäänestyksen taakse.

    Tällaisten ratkaisujen ajamiseen tarvittaisiin epätavallisia keinoja. Parlamentissa punotaan juonia siitä, kuinka kansanedustajat voisivat puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä riistää brexit-prosessin hallituksen käsistä.

    Theresa Mayn mahdollisuudet ovat rajalliset. Jos hän tukisi läheisempiä EU-suhteita, nostaisi tämä konservatiivipuolueen EU-eromieliset takajaloilleen. Pääministeri voisi jäädä historiaan puoluejohtajana, joka tuhosi puolueensa nykyisessä muodossaan.

    Historiallisen mittakaavan tappion jälkeen voisi kuvitella, että Theresa Mayn sopimus on täysin kuollut ja kuopattu. Pääministeri on kuitenkin peräänantamattomuutensa todistanut moneen kertaan.

    Ei ole sanottua, etteikö hän vielä yrittäisi saada erosopimustaan parlamentin läpi ja EU:lta lisämyönnytyksiä. Brysselistä voi olla kuitenkin vaikea saada sopimukseen sen mittaluokan myönnytyksiä, että yli 200 brittikansanedustajan mieli muuttuisi.

    Ratkaisuja pitäisi löytyä nopeasti, sillä Britannian on määrä erota EU:sta maaliskuun 29. päivä.

    Mayn sopimuksesta ei lopulta näyttänyt pitävän juuri kukaan, mutta se olisi tuonut järjestelmällisen EU-eron. Sen kaatumisen jälkeen taloudellisesti tuhoisan sopimuksettoman brexitin riski on entistä suurempi.

    16.1. klo 6:53: Jutun loppuosaa on täydennetty.

    Lue myös:

    Parlamentti hylkäsi murskaluvuin Mayn brexit-sopimuksen, keskiviikkona epäluottamusäänestys – Yle seurasi hetki hetkeltä

    Brexit-äänestykseen valmistautuvalla brittiparlamentilla on edessään kuusi vaihtoehtoa – eikä yksikään niistä vaikuta lupaavalta

    Analyysi: Keskustatunneli, Hernesaari ja Nordiska Skolan kuumentavat Helsingin politiikan kevään

    Analyysi: Keskustatunneli, Hernesaari ja Nordiska Skolan kuumentavat Helsingin politiikan kevään


    Voisi ajatella, että Helsingissä olisi leppoinen kevät tulossa. Valtuustokausi on kohta puolivälissä ja valtuustokauden alussa luvatuista asioista moni on jo saatu toteutettua. Mihinkäs tässä siis kiire olisi. Huomio keskittyy eduskuntaan...

    Voisi ajatella, että Helsingissä olisi leppoinen kevät tulossa.

    Valtuustokausi on kohta puolivälissä ja valtuustokauden alussa luvatuista asioista moni on jo saatu toteutettua. Mihinkäs tässä siis kiire olisi. Huomio keskittyy eduskuntaan huhtikuun vaalien takia.

    Mutta mitä vielä. Helsinki on sotajalalla.

    Ainakin, jos asiaa kysyy kaupungin pormestarilta Jan Vapaavuorelta (kok.) Hän kertoo, että kevät kuluu taistelussa sotea vastaan. Aika painavaa tekstiä Suomen pääkaupungin pormestarilta. Vaikka viesti on vanha, on se edelleen yhtä pysäyttävä.

    Vapaavuori taitaa oikeasti haluta pysäyttää soten. Eikä hän ole Helsingissä ainoa. Kun Yle kysyi Helsingin valtuustopuolueiden ryhmäpuheenjohtajilta kevään tärkeimpiä poliittisia päätöksiä, mainitsi moni heistä soten. Se on eduskunnan päätös, mutta se vaikuttaa suoraan kuntien toimintaan.

    Helsinki haluaa edelleen kaataa soten ja maakuntauudistuksen.

    Tässä alla sote ja seitsemän muuta tärkeää Helsingin kaupungin poliittista kevään kuohuttajaa.

    1. SOTE

    Helsinki vastustaa edelleen Sotea ja maakuntauudistusta muiden isojen kaupunkien kanssa. Soten ja maakuntauudistuksen vaikutukset suuren Helsingin budjettiin olisivat massiiviset. Jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu, varakas Helsinki menettää rahaa.

    Sote-rahojen menetyksen jälkeen Helsinki ei voisi enää itse säädellä rahojensa jakoa, kuten se nyt on tehnyt. Vapaavuori on arvioinut, että sote veisi Helsingiltä ainakin puolet, jopa kaksi kolmasosaa sen budjetista pois. Kyse on yli parista miljardista eurosta.

    Tämän takia valtakunnallista sote-ratkaisua seurataan silmät tarkkana pääkaupungissa. Ratkaisu vaikuttaa suoraan pääkaupungin muihin päätöksiin.

    2. HERNESAARI

    Etelä-Helsingissä sijaitseva Hernesaari on Helsingin tällä hetkellä havittelema tulevaisuus pienoiskoossa: merellistä uutta kaupunkiasumista 6000 asukkaalle vanhalla telakka-alueella.

    Alueen asemakaava on yksi kevään merkittävimmistä päätöksistä. Suuret linjat on jo päätetty, mutta viilausta vielä tehdään.

    Yksi kysymys liittyy talojen korkeuteen. Jo luonnosvaiheessa taloja on korotettu, mutta haluaako viime aikoina korkeaa rakentamista suosinut valtuusto korottaa vielä entisestään Hernesaaren taloja?

    Uusien asukkaiden lisäksi Hernesaareen halutaan myös risteilyaluksia ja turisteja, kivijalkakauppoja, liikuntapalveluja ja umpikortteleita. Jos kaupunki saisi alueelle vielä pop up -liikkeitä ja start up -yrityksiä, se olisi poliitikkojen havittelema Helsinki pienoiskoossa.

    Mutta eniten poliittista eripuraa tulevat aiheuttamaan Hernesaaren liikennejärjestelyt. Autoilua vai joukkoliikennettä?

    3. KESKUSTATUNNELI

    Hernesaaren asemakaava tuo esiin vanhan kiistan keskustatunnelista.

    Helsingin toinen tämän hetken mahtipuolueista, kokoomus, lähtee siitä, että jos Hernesaaren asemakaava hyväksytään, hyväksytään samalla, että niin sanottu kokoojakatu, eli keskustatunneli rakennetaan.

    Keskustatunneli yhdistäisi läpikulkuliikenteen idän ja lännen välillä Helsingin keskustan alitse. Tunnelia pitkin myös turistit pääsisivät suoraan satamiin ja keskustan parkkihalleihin. Se veisi autoja pois keskustan kaduilta ja vapauttaisi tilaa kävelykeskustan rakentamiselle.

    Kokoomuksen Risto Rautavan mukaan moni asiantuntijakin on sitä mieltä, että Hernesaaren liikennejärjestelyt eivät tule toimimaan, ellei maanalaista kokoajakatua saada rakennettua. Etelä-Helsingin liikenne on jo nyt tukkoista.

    Kokoomus lähtee nyt siitä, että kokooajakatu pitää saada kirjattua Hernesaaren asemakaavan selostukseen. Heidän mielestään Hernesaarta ei voida ajatella vain yksinäisenä saarena, vaan asemakaavavaiheessa pitää jo päättää, miten liikenne Hernesaareen ja sieltä pois ratkaistaan.

    On vain pieni mutta: tällä hetkellä Hernesaaren asemakaavan selostuksessa keskustatunnelia ei mainita sanallakaan. Kokoomus tarvitsee rintamaansa monta puoluetta, että kokoojakatu-maininta saadaan lisättyä Hernesaaren asemakaavan selostukseen.

    Tunnelin mainitseminen saa silti heti ainakin vihreiden ja vasemmistoliiton karvat pystyyn. Voi jo kuulla, kuinka puolueiden toimistoista kajahtaa huuto: Taisteluasemiin! Täällä puolustetaan joukkoliikennetta ja kevyen liikenteen vahvistamista.

    Poliittinen valtataistelu on jo käynnissä.

    4. PYÖRÄTUNNELI

    Samanlainen, joskaan ei yhtä kuohuttava tunnelihankekiista elää vielä, ainakin tämän kevään Helsingissä.

    Päärautatieaseman alittava pyöräilytunneli tulee keväällä päätösvaiheeseen. Pyöräilytunnelin avulla Helsingin ydinkeskustan jalankulku- ja pyöräliikennettä pyritään sujuvoittamaan.

    Nyt rautatieaseman edusta on kuin seikkailurata, josta vain taitavin osaa sukkuloida itsensä hengissä läpi. Päätös asiasta tehdään alkuvuodesta. Esillä on ollut sekä erilaisia siltavaihtoehtoja että aseman alittava tunneli.

    Sen verran useita eri vaihtoehtoja asian toteutukseen on vuosien saatossa tullut, että ei olisi ollenkaan yllättävää, jos ennen päätöksentekoa nähdään vielä ainakin joku uusi hahmotelma, kuinka kevyenliikenteen alitus tai ylitys rautatieasemalla tulisi hoitaa.

    5. HYVÄ SISÄILMA

    Tulevana keväänä Helsingin poliitikot lautakunta- ja kaupunginhallitustasolla linjaavat myös muun muassa Helsingin koulujen ja päiväkotien sisäilmakorjauksia.

    Homekoulut ja huono sisäilma kuohuttavat aina ihmisiä. Vaalikeväänä teema on erityisen tärkeä.

    Eduskuntavaalikeväänä on varmaa, että myös kuntapolitiikassa valtuutetut ja puolueet pyrkivät kalastelemaan ääniä sillä, että omien äänestäjien alueiden koulut ja päiväkodit saadaan ensimmäisenä kuntoon.

    Luvassa on siis kiivasta keskustelua sisäilmasta ja homeesta.

    6. MAAPOLITIIKKA

    Sisäilman lisäksi päätettäväksi Helsingissä tulevat myös maapoliittiset linjaukset.

    Maapolitiikassa Helsingin on tarkoitus linjata muun muassa maan myynnin periaatteista. Vuokraako kaupunki maata, vai myykö se sitä.

    Poliittinen päätöksenteko asiasta tulee olemaan kiivasta väittelyä vasemmiston ja oikeiston välillä.

    Valtuustossa äänessä ovat ainakin vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, sekä kokoomuksen Otto Meri.

    Vasemmisto tulee vetoamaan, että Helsinki omistaisi maata jatkossakin itse, eikä möisi sitä pilkkahinnalla.

    Oikeisto, kokoomus kärjessä, ilveilee vasemmistolle kiitoksia siitä, että he välittävät yhteisen omaisuuden kestävästä hoitamisesta.

    Päätös maapolitiikasta tulee olemaan sanahelinää, johon vain Helsingin valtuusto pystyy. Pysykää kanavilla.

    7. NORDISKA SKOLAN

    Lapsimäärä kasvaa Helsingissä myös tulevana vuonna. Jälleen pitäisi löytyä jostain 1400 uutta päiväkotipaikkaa. Koulujakin tarvittaisiin lisää.

    Siihen pulaan ujuttautuu Helsingin kaupungin mullistava uudistus: Nordiska Skolan.

    Tämän rajojarikkovan uudenlaisen koulun suunnittelu aloitetaan helmi-maaliskuussa.

    Ajatuksena on, että koulussa kaikki luokat olisivat niin sanottuja ruotsin kielikylpyluokkia. Se olisi vallankumouksellista. Ei vain yksi luokka luokka-asteella, vaan kaikki luokat koko koulussa opiskelisivat ruotsia, mutta myös norjaa tai tanskaa.

    Vallankumouksellista on myös se, että Nordiska Skolan on tarkoitus toteuttaa yhteystyössä Pohjoismaiden verkostojen sekä ruotsin-ja suomenkielisten toimialojen kanssa.

    Tämä suomen- ja ruotsinkielisten yhteistyö on rajojarikkovaa koko Suomen historiassa.

    Käytännössä kaikki muut puolueet, paitsi perussuomalaiset ovat hyväksyneet Nordiska Skolanin, sillä koulu on listattu kaupungin strategiaan.

    Koska perussuomalaiset eivät hyväksyneet kaupungin strategiaa, he voivat rauhassa halutessaan vastustaa myös Nordiska Skolania.

    8. PITENEVÄT PUHEET

    Kaiken kaikkiaan vastustaminen ja puolustaminen tulee tänä keväänä varmasti lisääntymään Helsingin valtuuston kokouksissa, sillä eduskuntavaalit ovat lähellä ja puolueet haluavat profiloitua myös kuntatasolla.

    Jokainen valtuutettu, erityisesti eduskuntaan ehdolla olevat, haluaa äänensä ja mielipiteensä kuuluville.

    Odotettavissa Helsingissä on siis mahdollisesti entistä pidempiä kokokouksia. Puhe ei ainakaan Helsingin valtuustosta lopu.

    Miksi kannattavat yritykset eivät investoi? Nordean Kangasharju:

    Miksi kannattavat yritykset eivät investoi? Nordean Kangasharju: "Meillä on jäänyt pelko päälle"


    Erilaisia investointejaYleisesti ottaen investoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteista menoa, josta odotetaan saatavan tuloja useampana kuin yhtenä tilikautena.Aineelliset investoinnit ovat sijoittamista esimerkiksi koneisiin, laitteisiin ja...

    Erilaisia investointeja

    Yleisesti ottaen investoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteista menoa, josta odotetaan saatavan tuloja useampana kuin yhtenä tilikautena.

    Aineelliset investoinnit ovat sijoittamista esimerkiksi koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin.

    Aineettomia investointeja ovat esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen tehdyt sijoitukset.

    Korvausinvestoinniksi kutsutaan sijoituksia, joilla korvataan tuotantovälineiden kulumista.

    Laajennusinvestoinnit lisäävät tuotantokapasiteettia.

    Bruttoinvestoinnit pitävät sisällään sekä laajennus- että korvausinvestoinnit.

    Virheinvestoiniksi kutsutaan epäonnistunutta investointia.

    lähde: Taloussanasto, Taloustieto Oy

    Elikeinoelämän keskusliiton investointikyselyn tuloksissa on muutamia valopilkkuja, vaikkakin yleiskuva on varovainen.

    – Tälle vuodelle odotetaan viime vuoteen verrattuna lievää investointien kasvua. Eli T&K investointien odotetaan nousevan noin kolme prosenttia ja kiinteiden tehdasteollisuuden investointien vajaa kuusi prosenttia, sanoo EK:n asiantuntija Terhi Heikkonen.

    Lähimpänä vertailukohtana ovat vajaan parin vuoden takaiset luvut.

    – Investointien taso on vielä matala. Investointien lähimenneisyyden huippuvuosi oli 2017, ja ihan sille tasolle tästä noususta huolimatta ei tänä vuonna päästä.

    Kuten voimalaitoshankkeista ja sähköverkkojen uusimisesta käydyistä keskusteluista voi päätellä, etenkin energia-alan yrityksissä rahaa käytetään investointeihin myös jatkossa.

    Energiateollisuuden investoinnit ovat olleet korkealla tasolla jo viimeiset kymmenen vuotta. Siellä on silti edelleen odotettevissa vajaan 20 prosentin kasvua tälle vuodelle.

    Loppuunkulunutta korvataan uudella

    Toisaalta, nimenomaan energiateollisuuden investoinnit paljastavat tämänhetkisten satsausten yleisimmän syyn: Loppuun kulunutta korvataan uudella. Vanhaa kapasiteettia korvaavien investointien osuus on 42 prosenttia kaikista investoinneista.

    Toimialoittain investointien kasvua vuoteen 2018 verrattuna on kyselyn mukaan odotettavissa myös muun muassa kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa.

    Myös tutkimus ja tuotekehitystoiminnan suunta näyttäisi jatkuvan myönteisenä.

    – Jonkin verran on jo huomattu, että lasku on pysähtynyt, mutta se suuri notkahdus, joka Nokian jälkeen tapahtui, ei tokikaan sitä ole vielä saatu kurottua umpeen vaan taso tästä positiivisesta kehityksestä huolimatta on kovinkin matalalla, Heikkonen sanoo.

    Mutta miksi sitten investoinnit ovat yhä matalalla tasolla?

    – Meidän tiedustelun mukaan tärkeimpänä on kysynnän heikkous, Heikkonen sanoo.

    Investointien merkitystä on viime aikoina korostanut voimakkaasti muun muassa Nordea-pankin pääekonomisti Aki Kangasharju. Hänen mukaansa on huolestuttavaa, että yritykset eivät satsaa tulevaan.

    – Ei tämä kovin hyvää kasvupotentiaalia lupaa meille 2020-luvulle, Kangasharju napauttaa.

    Vaikka rahaa on, sitä ei käytetä investointeihin, vaan säästetään

    – Se mikä minua tässä ihmetyttää on kannattavuus Suomen yrityksissä. Ja se koko ajan kannattavuus vain paranee. Yleensä noususuhdanteessa kun kannattavuus paranee ja tulevaisuudenusko lisääntyy niin yritykset investoivat, mikä kääntää yritykset velkaantumisen puolelle, mutta sitä ei ole näköpiirissä Suomessa. Mutta se on näköpiirissä Ruotsissa, Jenkeissä ja muualla.

    Mutta mistä tämä sitten johtuu?

    – Minun oma teoria on, että meille on jäänyt pelko päälle. Yritykset ovat saaneet sellaisen halvauksen, että ne eivät tokene vaikka olisi minkälainen noususuhdanne maailmalla. Toisaalta meillä on peloteltu työvoiman loppumisella 20 vuotta. Ja viimeiset kymmenen vuotta on ollut se lamaantuma päällä, joka sitten tavallaan teki yritykset hyvin varovaiseksi, sanoo Kangasharju.

    Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemä teollisuuden investointitiedustelu on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää. Loka-marraskuussa 2018 tehtyyn tiedusteluun vastasi 267 yritystä.

    Lue lisää:

    Analyysi: Suomessa ei ole haluja lasten tekoon eikä investointeihin – kumpi kertoo enemmän uskonpuutteesta?

    Raiskauslait remonttiin: Sukupuoliyhteys lapsen kanssa halutaan muuttaa raiskaukseksi

    Raiskauslait remonttiin: Sukupuoliyhteys lapsen kanssa halutaan muuttaa raiskaukseksi


    Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) asettaa työryhmän raiskauslainsäädännön uudistamiseksi. Työryhmän tehtävä on rukata lakeja niin, että sukupuoliyhteys vastoin toisen tahtoa ja suostumusta on tulevaisuudessa rangaistavaa. Lisäksi...

    Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) asettaa työryhmän raiskauslainsäädännön uudistamiseksi.

    Työryhmän tehtävä on rukata lakeja niin, että sukupuoliyhteys vastoin toisen tahtoa ja suostumusta on tulevaisuudessa rangaistavaa.

    Lisäksi valmisteilla on lakimuutos, joilla sukupuoliyhteys nuoren lapsen kanssa säädetään rangaistavaksi raiskausrikoksena. Nykyään sukupuoliyhteydestä lapsen kanssa rangaistaan vain törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä.

    Lakimuutosten valmistelua on tehty viime kesästä, kertoo oikeusministeriön tiedote. Työ alkaa helmikuun alussa, ja hallituksen esitys tulee vasta seuraavan eduskunnan käsittelyyn.

    Hanke on myös niin sanottua suostumusperusteisesta raiskaussäännöksestä tehtyä kansalaisaloitetta laajempi.

    Eduskunnan käsittelyssä on jo tällä hetkellä hallituksen esitys, jossa halutaan säätää lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista kovemmat rangaistukset.

    Rikoslakiin on tarkoitus lisätä säännös törkeästä lapsenraiskauksesta. Myös lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuksia on tarkoitus ankaroittaa.

    Häkkänen: Oulun tapaukset hävyttömiä

    Oikeusministeri Antti Häkkänen sanoo, että hän on ollut varovainen kommentoimaan Oulussa ilmenneitä useilta epäiltyjä lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia.

    – Oulu on saanut itseni surumielelle, koska kyseessä on hädänalaisten ihmisten auttamisjärjestelmä ja tätä järjestelmää käytetään väärin.

    – Ihan kuin vieraana tulisit toisen kotiin ja teet siellä rikoksia. Ei voisi hävyttömämpiä rikoksia ollakaan.

    Oulun tapaukset ovat Häkkäsen mielestä järkyttävän kuuloisia, mutta hänen mukaansa pitää luottaa siihen, että rikosvastuu toteutuu tehokkaasti.

    Häkkänen sanoo, viime aikojen kuohuttavista tapautumista huolimatta on syytä harkita lakimuutoksia perusteellisesti kokonaisuutena.

    – Ei niin, että luetaan somesta kuohuttavia otsikoita ja päätetään tehdä pykälämuutoksia.

    Häkkäsen mielestä tilkkutäkkimäiset, kiireellä tehdyt yksittäiset muutokset eivät ole perusteltuja. Osa julkisuudessa olleista esityksistä voisi hänen mukaansa jopa johtaa rangaistusasteikon laskuun lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa.

    Häkkänen kertoi lakiuudistuksista ja otti kantaa Oulun tapahtumiin tiistaina oikeusministeriön järjestämässä Rikos ja rangaistus -tilaisuudessa Vantaan vankilassa.

    Juttua täydennetty oikeusministeri Antti Häkkäsen kommenteilla klo 12.12.

    Eduskuntaryhmät linjasivat: Nämä kolme lakihanketta saatava läpi tällä vaalikaudella, hallituksen panostettava seksuaalirikosten estämiseen

    Eduskuntaryhmät linjasivat: Nämä kolme lakihanketta saatava läpi tällä vaalikaudella, hallituksen panostettava seksuaalirikosten estämiseen


    Oulun seksuaalirikosepäilyt saivat kansanedustajat niin hallitus- kuin oppositiopuolueistakin yhteisymmärykseen. Kolmea eduskunnan käsittelyssä olevaa lakihanketta aiotaan kiirehtää vielä ennen vaalikauden loppua. – Lähdemme siitä, että...

    Oulun seksuaalirikosepäilyt saivat kansanedustajat niin hallitus- kuin oppositiopuolueistakin yhteisymmärykseen.

    Kolmea eduskunnan käsittelyssä olevaa lakihanketta aiotaan kiirehtää vielä ennen vaalikauden loppua.

    – Lähdemme siitä, että nämä kolme lakihanketta priorisoidaan, jotta niistä saadaan päätökset aikaiseksi kahden kuukauden kuluessa ja lait voimaan mahdollisimman pian, sanoi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

    On tavallista, että vaalikauden päätteeksi osaa hallituksen esityksistä ei ehditä käsitellä. Ne eivät siirry seuraavalle eduskunnalle, vaan raukeavat automaattisesti. Nyt eduskuntaryhmien puheenjohtajat haluavat varmistaa, ettei näin käy.

    Eduskuntaryhmien puheenjohtajat pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden kokouksensa päätteeksi.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

    Lakihankkeiden joukossa ovat esitys rikoslain muuttamisesta siten, että valiokuntakäsittelyssä kiristettäisiin törkeiden, lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten minimirangaistuksia. Lisäksi lakia henkilötietojen käsittelyssä poliisitoiminnassa muutettaisiin, jotta poliisin olisi mahdollisuus käyttää monipuolisemmin henkilötietoja rikosten ennaltaehkäisyssä.

    Kolmantena eduskuntaryhmät esittävät, että hallitus arvioisi käsittelyssä olevaa kansalaisuuslain muutosta uudelleen. Tällä hetkellä eduskunnalle annetussa esityksessä maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikoksiin syyllistynyt kaksoiskansalainen voisi menettää Suomen kansalaisuuden.

    Nyt hallitusta pyydetään selvittämään, voisiko kansalaisuuden menettää myös törkeän seksuaali- tai väkivaltarikoksen vuoksi.

    Näitä lakihankkeita kiirehditään:

    HE 212/2018: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain seksuaalirikoksia koskevaa lukua. Muun muassa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotettaisiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Ryhmänjohtajat päättivät, että valiokuntakäsittelyssä on kiristettävä myös törkeiden lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten minimirangaistuksia.

    HE 242/2018: Esitys parataisi poliisin mahdollisuuksia käyttää monipuolisemmin olemassa olevilla toimivaltuuksilla saatuja henkilötietoja rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Poliisi saisi esimerkiksi arvioida henkilötietojen tarpeellisuutta enintään kuuden kuukauden ajan.

    HE 272/2018: Esityksen ehdotetaan kansalaisuuslakia muutettavaksi siten, että eräisin rikoksiin syyllistynyt voisi menettää Suomen kansalaisuuden. Näitä rikoksia olisivat sellaiset Suomen elintärkeitä etuja vastaan kohdistuneet maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikokset, joista olisi säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi vähintään kahdeksan vuotta vankeutta ja joista olisi tuomittu vähintään viiden vuoden vankeus- tai yhdistelmärangaistus. Kansalaisuuden menettäminen voisi koskea vain sellaisia henkilöitä, joilla olisi myös jonkin toisen valtion kansalaisuus sekä riittävästi tosiasiallisia siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa. Myös syntyperäinen Suomen kansalainen voisi menettää kansalaisuuden mainituilla perusteilla. Ryhmänjohtajat velvoittivat hallituksen nopealla aikataululla arvioimaan mahdollisuuden täydentää esitystä törkeillä seksuaali- ja väkivaltarikoksilla.

    Kaikilla lakihankkeilla on opposition tuki

    Suurimman oppositiopuolueen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kiitteli kollegoitaan siitä, että pysäyttävät tapahtumat ovat saaneet kansanedustajat yhteen oppositio- ja hallitusjaosta huolimatta.

    – Synkkien uutisten keskellä saimme pienen valonpilkahduksen, kun onnistuimme löytämään kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisymmärryksen näistä nopeista toimista, hän sanoi.

    Vihreiden Krista Mikkonen painotti, että poliisilla on oltava riittävät resurssit rikosten selvittämiseen. Yhteiskokouksessa sovittiin myös ryhmien tuesta hallituksen lisäbudjetille tällä vaalikaudella, jossa kasvatetaan poliisin resursseja lapsiin kohdistuvan rikollisuuden torjuntaan.

    – Olen myös iloinen, että raiskauslainsäädännöstä tehdään kokonaisuudistus, jossa mietitään myös suostumuksen puutetta osaksi lainsäädäntöä, Mikkonen sanoi.

    Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri (ps.) kiitteli nyt sovittuja toimenpiteitä, mutta vaati hallitukselta vastauksia myös tulevaisuuden suhteen.

    – Esitykset puuttuvat tämänhetkiseen tilanteisiin. Ensi vuonna on varauduttu 4 000 uuden turvapaikkahakemuksen tulemiseen. Mitä teemme sille, että ihmisiä tulee koko ajan lisää?

    Sinisiltä oma avaus: palauttaminen mahdolliseksi uhasta huolimatta

    Eduskuntaryhmien lisäksi myös hallitus oli tänään koolla eduskunnassa. Pääministeri Juha Sipilä kertoi kokouksen jälkeen, että seksuaalirikosten tuomioiden koventamiselle on myös hallituksen tuki.

    Sinisten Jussi Niinistö saapui kokoukseen puolueensa oman "vaatimuslistan" kanssa. Siniset esittävät, että Suomi arvioisi uudelleen kansainvälisten sopimusten kuten YK:n pakolaissopimuksen tulkinnan.

    YK:n pakolaissopimuksen mukaan ihmistä ei voi palauttaa maahan, jossa on uhka kuolemantuomiosta, kidutuksesta tai muunlaisesta vainosta. Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo sanoi omassa tiedotustilaisuudessaan, että törkeisiin rikoksiin tuomitut tulisi voida palauttaa uhista huolimatta.

    – Perustuslain säätämisjärjestyksessä on muutettava törkeistä seksuaalirikoksista tuomion saaneiden käännytyspäätöksen saaneen palauttaminen myös maihin, joissa ei ole turvallista, Elo sanoi.

    Esitys on Elon mukaan ristiriidassa myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa, mutta tämän voisi hänen mukaansa ratkaista hyvällä valmistelulla. Puolue ei odottanut hallituskumppaneilta vastausta esitykseen vielä tänään.

    Palautukset Irakiin takkuavat edelleen

    Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) toppuuttelee sinisten toiveita.

    – Sanoisin, että jäitä hattuun kaikille, hän sanoo Ylelle.

    – Ei perustuslakia voi yhtäkkiä muuttaa tällaisessa asiassa. Pienen kiihkon vallassa minkään pykälän muuttaminen ei ole järkevää.

    Häkkänen muistuttaa, että eduskuntaryhmien sopimat toimet koskevat esityksiä, jotka hallitus on jo antanut eduskunnan käsittelyyn.

    – On tärkeää, että luotetaan myös siihen, mitä on jo tehty. Maahanmuuttojärjestelmää on jo kiristetty ja kontrollia saatu paremmaksi. Tulijoiden määrää on vähennetty sekä poliisien toimivaltuuksia ja resursseja kasvatettu, hän sanoo.

    Palautusten takkuaminen tunnistetaan kuitenkin myös muiden kuin sinisten riveissä. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoo hallituksen pyytäneen ulkoministeriöltä toimenpidelistaa siitä, miten lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneet ihmiset saadaan tehokkaasti poistettua maasta.

    Myös oikeusministeri Häkkänen painottaa, että palautussopimus Irakin kanssa olisi saatava aikaan mahdollisimman nopeasti.

    – Irak ei tällä hetkellä vastaanota muita kuin vapaaehtoisesti palaavia kansalaisiaan. Asiasta käydään neuvotteluja maan kanssa.

    Hallitus kokoontuu perjantaina kuulemaan muun muassa poliisin tilannepäivitystä seksuaalirikosepäilyistä ja jatkotoimista.

    Seurasimme tapahtumia hetki hetkeltä tässä artikkelissa:

    Lisää aiheesta:

    Raiskauslait remonttiin: Sukupuoliyhteys lapsen kanssa halutaan muuttaa raiskaukseksi

    Karkottaako Suomi seksuaalirikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen? 7 asiaa, jotka sinun tulisi tietää karkottamisesta

    KRP lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista: Netissä toimivista lasten ahdistelijoista on saatava parempi kuva

    Maahanmuuttajat huolestuivat uusista rikosepäilyistä ja välttelevät Oulun keskustaa – ”Kun tuli lisää näitä, loppui voimat”

    "Se on varmasti pisara valtameressä, mitä me kuullaan" – Asiantuntijat kehottavat aikuisia puhumaan grooming-ilmiöstä

    Poliisin kuusi vinkkiä nuorille: toimi näin, jos epäilyttävä henkilö ottaa yhteyttä somessa

    Presidentti Niinistön vierailu Kiinassa jatkuu – tapasi pääministeri Li Keqiangin

    Presidentti Niinistön vierailu Kiinassa jatkuu – tapasi pääministeri Li Keqiangin


    Presidentti Sauli Niinistö on tavannut Kiinan pääministerin Li Keqiangin. Tapaamisen aluksi Niinistö sanoi, että Kiinan taloudellisesta kasvusta on ollut hyötyä Suomelle. – Arvostamme kovasti sitä, että pienellä Suomella on niinkin hyvä...

    Presidentti Sauli Niinistö on tavannut Kiinan pääministerin Li Keqiangin. Tapaamisen aluksi Niinistö sanoi, että Kiinan taloudellisesta kasvusta on ollut hyötyä Suomelle.

    – Arvostamme kovasti sitä, että pienellä Suomella on niinkin hyvä mahdollisuus asioida täällä suuressa Kiinassa, Niinistö sanoi.

    Pääministeri Li kehui Niinistölle Suomea korulausein.

    – Suhde maidemme välillä on ollut etulinjassa Kiinan suhteissa Pohjoismaihin ja länsimaihin kokonaisuudessaan, Li sanoi.

    Niinistön valtiovierailu jatkuu vielä tänään Pekingissä. Paikallista aikaa illalla Niinistö osallistuu Kiinan ja Suomen välisen talviurheiluvuoden avajaisiin. Teemavuoden tarkoitus on tiivistää yhteistyötä talviurheilun alalla.

    Katso Yle Areenasta Ulkolinjan dokumentti: Kuka on Xi Jinping? – Kiinan presidentti on kasvattanut maan vaikutusvaltaa

    Eilen Niinistö tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin. Niinistö kertoi keskustelleensa tapaamisessa pitkään ihmisoikeuksista Xin kanssa. Niinistön mukaan aiheen läpikäymiseen käytettiin lähes tunti aikaa.

    Yhteistyösopimuksia solmittu

    Valtiovierailulle osallistuvat myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) sekä Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.). Kaikkiaan mukana oleviin valtuuskuntiin kuuluu lähes 100 suomalaista.

    Business Finlandista on arvioitu, että vierailun aikana solmitaan useita uusia yhteistyösopimuksia yritysten välillä. Presidenttien eilisen tapaamisen yhteydessä solmittiin kolme aiesopimusta, jotka koskevat Suomen ja Kiinan välistä yhteistyötä kulttuurin ja matkailun, patenttien sekä talviurheilun aloilla.

    Vierailu on jo kolmas presidentti Niinistön ja presidentti Xin en virallinen tapaaminen. Viimeksi Xi vieraili Helsingissä huhtikuussa 2017.

    Lue myös:

    Presidentti Niinistö tapasi Kiinan Xin: Illallinen venähti, koska puhuimme pitkään ihmisoikeuskysymyksistä

    Ottaako Niinistö Kiinassa esiin koulutusleireille suljetut miljoona uiguuria? Jos presidentti avaa suunsa, Suomesta voi tulla uusi Ruotsi

    Presidentti Niinistö tapasi Kiinan Xin: Illallinen venähti, koska puhuimme pitkään ihmisoikeuskysymyksistä

    Presidentti Niinistö tapasi Kiinan Xin: Illallinen venähti, koska puhuimme pitkään ihmisoikeuskysymyksistä


    Kiinan ja Suomen presidenttien kolmannella tapaamisella olisi riittänyt enemmän asiaa kuin aikaa. Se kävi nopeasti ilmi, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö saapui median eteen Pekingissä vietettyään iltapäivän Kiinan presidentin Xi...

    Kiinan ja Suomen presidenttien kolmannella tapaamisella olisi riittänyt enemmän asiaa kuin aikaa. Se kävi nopeasti ilmi, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö saapui median eteen Pekingissä vietettyään iltapäivän Kiinan presidentin Xi Jinpingin seurassa.

    Presidentti Niinistö listasi pitkän luettelon keskusteluissa esillä olleita asioita: ilmastonmuutos, EU:n tila, suurvaltapolitiikka, arktinen alue ja tietenkin Suomen ja Kiinan kahdenväliset suhteet.

    Ennakkoon kiinnosti, ottaisiko Niinistö esiin Kiinan ihmisoikeuskysymykset ja etenkin Länsi-Kiinan uiguurivähemmistön tilanteen. YK:n mukaan jopa miljoona uiguurimuslimia on suljettu leireille, joita Kiina kutsuu koulutuskeskuksiksi.

    Niinistön mukaan illallinen venyi juuri ihmisoikeuskeskustelun vuoksi.

    – Eräästä ihmisoikeuskysymyksestä puhuttiin pitkäänkin, Niinistö sanoi.

    Kanadan pääministeri otti yhteyttä

    Presidentti Niinistö ei halunnut eritellä suoraan, mistä ihmisoikeuskysymyksistä hän Xin kanssa puhui. Niinistö valitsi sanansa tarkoin ja mainitsi lehdistötilaisuudessa muun muassa Suomen uiguurivähemmistön esiin ottamat ongelmat.

    Xinjiangin leirejä koskevaan kysymykseen Niinistö vastasi ykskantaan:

    – Ne puhuttiin kaikki kyllä.

    Noin 80 lasta tervehti presidenttejä vastaanottoseremonioissa.Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia

    Niinistö otti esiin myös Kanadan ja kertoi, että Kanadan pääministeri Justin Trudeau oli häneen yhteydessä ennen matkaa.

    Kanadalla on ollut Kiinan kanssa diplomaattista kiistaa sen jälkeen, kun kiinalaisen teknologiayhtiön Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou pidätettiin Vancouverissa joulukuussa. Kanadan mukaan useita sen kansalaisia on pidätetty Kiinassa tapauksen jälkeen.

    "Ei kannata karttakepillä mennä osoittamaan"

    Niinistön mukaan ihmisoikeusasioista puhuttiin pitkään, eikä keskustelu herättänyt harmistusta isännän taholta. Tosin hän antoi ymmärtää, ettei Kiina muuttanut omaa kantaansa.

    – Kiinalla on omat käsityksensä tapahtumista ja he pitävät siitä tiukasti kiinni, Niinistö sanoi.

    Niinistön mukaan Suomi voi parhaiten näyttää ihmisoikeusasioissa mallia omalla esimerkillään.

    – Ei kannata karttakepillä mennä osoittamaan. Suomen vahvin sanoma tulee itse suomalaisen yhteiskunnan ja yhteisöjen kautta siitä, miten on rakennettu tällainen yhteiskunta. Ja jos niitä rakennuspalikoita lähtee hakemaan, sieltä löytyy kyllä aikamoinen arvovalikoima.

    Esillä myös suurvaltasuhteet

    Niinistö ja Xi tapasivat Pekingissä Taivaallisen rauhan aukion laidalla sijaitsevassa kansankongressipalatsissa. Kiinassa kun ollaan, juhlallisuudet olivat komeat: presidentit otti vastaan sotilassoittokunta ja Suomen lippuja innokkaasti liehuttavat lapset.

    Presidentit tapasivat nyt virallisesti kolmatta kertaa. Viimeksi Xi oli vieraana Helsingissä huhtikuussa 2017.

    Markku Ulander / Lehtikuva

    Presidentti Niinistö on päässyt viime vuosina seuraamaan suurvaltasuhteiden kehitystä läheltä. Viime kesänä Niinistö isännöi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamista Helsingissä.

    Luonnollisesti myös kolmen suurvallan Kiinan, Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet olivat esillä Xin ja Niinistön keskusteluissa.

    – Siitä sain kyllä aika selkeän kuvan, miten Kiinassa asioista ajatellaan. Kävimme myös Korean niemimaan läpi, jossa Kiinalla on roolinsa ja paljon tietoa, presidentti kertoi.

    Yhteistä säveltä ilmastonmuutoksen torjunnassa

    Niinistön mukaan Suomella ja Kiinalla on hyvin paljon samanlaisia ajatuksia erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnasta.

    – Vakaasti jäi se tunnelma, että Kiina on tosissaan näissä kysymyksissä. Kun tänään katseltiin ulos, niin ei mikään ihme.

    Pekingin taivas oli maanantaina peittynyt harmaaseen savusumuun. Niinistön valtiovierailu jatkuu huomenna, jolloin hän osallistuu muun muassa Suomen ja Kiinan yhteisen talviurheiluvuoden avajaistapahtumaan.

    Lue myös:

    Presidentit Niinistö ja Xi kättelivät: "Vahva Kiinan ja Suomen suhde hyödyttää kumpaakin"

    Ottaako Niinistö Kiinassa esiin koulutusleireille suljetut miljoona uiguuria? Jos presidentti avaa suunsa, Suomesta voi tulla uusi Ruotsi Pohjoismaat ovat havahtumassa Kiinan kasvavaan turvallisuusuhkaan

    KRP lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista: Netissä toimivista lasten ahdistelijoista on saatava parempi kuva

    KRP lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista: Netissä toimivista lasten ahdistelijoista on saatava parempi kuva


    Keskusrikospoliisi kiirehtii poliisin henkilötietolain uudistusta. Lasten ahdistelijoista voi nykyään kerätä tietoja, mutta tietojen jakaminen on laitonta. Se taas vaikeuttaa tutkintaa ja tiedonkulkua. Uudistettavana olevassa laissa poliisin...

    Keskusrikospoliisi kiirehtii poliisin henkilötietolain uudistusta.

    Lasten ahdistelijoista voi nykyään kerätä tietoja, mutta tietojen jakaminen on laitonta. Se taas vaikeuttaa tutkintaa ja tiedonkulkua.

    Uudistettavana olevassa laissa poliisin toimivaltuuksia tiedonhankinnassa ei lisättäisi, mutta poliisi voisi käyttää nykyisillä valtuuksilla saatuja henkilötietoja nykyistä monipuolisemmin rikosten estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä.

    Laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

    – Toivomme uudistusta siihen, että poliisi voisi kerätä, tallentaa ja analysoida saatavissa olevaa tietoa rikosten ennalta estämiseksi, sanoo kyberrikollisuuteen erikoistunut rikosylikomisario Sari Sarani keskusrikospoliisista.

    Nykyisin poliisi ei voi rekisteröidä tietoja, jollei yksittäistä ihmistä epäillä rikoksesta.

    – Ja kun ennalta estämisestä puhutaan, ei ole vielä tiedossa olevaa rikosta, Sarani kuvaa ongelmallista nykytilannetta.

    Päivitetty laki mahdollistaisi Saranin mukaan poliisille pitkäkestoisen analyyttisen tiedonhankinnan, jonka perusteella voitaisiin tehdä johtopäätöksiä myös tulevaisuuden tapahtumista.

    – Uskoisin, että siitä voitaisiin saada hyötyä esimerkiksi sen selvittämiseksi, mitä internetissä tapahtuu ihmisten välillä.

    Rikosylikomisario Sari Sarani KRP:stä toivoo poliisille mahdollisuutta saada kunnollinen tilannekuva verkossa tapahtuvasta ahdistelusta.Katriina Laine / Yle

    Keskusrikospoliisin mukaan myös nykyinen laki lapsipornografian levittämisen estotoimista on pahasti aikaansa jäljessä.

    – Se on äärimmäisen huono ja toimimaton laki, täysin vanhentunut. Se tulisi uudistaa, Sarani sanoo.

    Saranin mukaan teleoperaattoiden pitäisi voida estää asiakkaita pääsemästä sivustoille, jotka sisältävät lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia.

    Nettivinkki-palveluun tulee paljon ilmoituksia

    Saranin mukaan uudet lait auttaisivat siinä, että poliisilla olisi tarkempi tilannekuva siitä, mitä tietoverkoissa tällä hetkellä tapahtuu.

    Toimivaksi on hänen mukaansa osoittautunut poliisin Nettivinkki-palvelu.

    – Siihen tulee huomattavan paljon nimettömiä ilmoituksia yksityishenkilöiltä huolestuttavista asioista, jotka liittyvät usein väkivaltaan, seksualiseen hyväksikäyttöön tai ei-hyväksyttävään käytökseen.

    Poliisi voi jo tällä hetkellä esiintyä valehenkilöllisyydellä ja keskustella esimerkiksi pedofiilien kanssa, mutta sitä tehdään lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten kohdalla erittäin vähän tai ei juuri lainkaan.

    – Jonkin verran on myös lainsäädännöllisiäkin ongelmia siinä mielessä, että poliisi ei missään olosuhteissa näitä pakkokeinoja käyttäessään saa provosoida rikoksen tekemiseen, Sarani huomauttaa.

    Seksuaalirikosvyyhdin varjostama Oulu miettii selviytymiskeinoja – kaupungin viranomaiset pohtivat mitä valtiolta pyydetään

    Oulun poliisi vapautti alaikäisen seksuaalirikoksista epäillyn – tutkinta alkoi kuolemaan liittyneistä huhuista

    Oleskeluluvan saaneen seksuaalirikollisen karkottamista vaativa kansalaisaloite sai riittävästi kannatusta – nykyinen eduskunta ei ennätä käsitellä

    Ilmoitukset lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä lisääntyneet selvästi – Ulkomaalaistaustaiset epäiltynä viidenneksessä tapauksista

    Kyberrikollisuuteen erikoistunut rikosylikomisario Oulun tapauksista: "Kyse on vain jäävuoren huipusta"

    Oleskeluluvan saaneen seksuaalirikollisen karkottamista vaativa kansalaisaloite sai riittävästi kannatusta – nykyinen eduskunta ei ennätä käsitellä

    Oleskeluluvan saaneen seksuaalirikollisen karkottamista vaativa kansalaisaloite sai riittävästi kannatusta – nykyinen eduskunta ei ennätä käsitellä


    Kansalaisaloite seksuaalirikoksesta tuomitun oleskeluluvan peruuttamisesta ja henkilön karkottamisesta Suomesta etenee eduskuntaan. Aloite on ylittänyt vaadittavat 50 000 allekirjoituksen rajan verkkopalvelun sivuilla maanantaina. Aloite kerää...

    Kansalaisaloite seksuaalirikoksesta tuomitun oleskeluluvan peruuttamisesta ja henkilön karkottamisesta Suomesta etenee eduskuntaan. Aloite on ylittänyt vaadittavat 50 000 allekirjoituksen rajan verkkopalvelun sivuilla maanantaina.

    Aloite kerää tällä hetkellä nopeasti lisää kannattajia.

    Aloitteen on tehnyt tamperelainen Saila Al-Jewari Tampereelta joulukuun 6. päivä. Aloitteessa toivotaan, että Suomessa seksuaalirikoksen tehnyt henkilö menettäisi automaattisesti ilman valituslupaa oleskelulupansa ja maahanmuuttovirasto voisi karkottaa tuomitun välittömästi.

    Aloitteessa toivotaan myös, että tuomittu otettaisiin välittömästi säilöön, jotta mahdollinen pakeneminen saataisiin ehkäistyä. Samoin aloitteessa halutaan, että seksuaalirikollisen ei olisi mahdollista hakea Suomen kansalaisuutta missään tilanteessa riippumatta siitä, missä maassa rikos on tehty.

    Lakialoitteessa vaaditaan lakimuutosta siltä osin, että seksuaalirikoksesta tuomittu voidaan karkottaa Suomesta välittömästi ilman harkintaa, jossa huomioidaan muun muassa tuomitun perhetilanne tai oleskeluaika. Nykylain mukaan pakolaisoikeuden saanut kärsii rikoksesta saadun rangaistuksen Suomessa, eikä tuomittua voida karkottaa Suomesta rikoksen perusteella ennen tuomion kärsimistä.

    Karkotus mahdollinen vankeustuomion jälkeen

    Karkotuksesta on käyty keskustelua aikaisemmin erityisesti toissa vuonna tapahtuneiden Turun puukotusten yhteydessä. Puukotusten yhteydessä Maahanmuuttovirasto ohjeisti, että Suomessa tehty törkeä rikos ei mahdollista oleskeluluvan saaneen tuomitun karkotusta.

    Tapauskohtainen harkinta ilman automaatiota on osa länsimaista oikeudenkäyntiä. Oleskeluluvan saaneiden oikeusturvaa säätelee Suomen lain lisäksi Suomen hyväksymä YK:n pakolaissopimuks.

    Toisin kuin oleskeluluvan saaneet pakolaiset, turvapaikanhakija voidaan käännyttää Suomessa tehdyn rikoksen takia. Myös silloin käytetään harkintaa. Kansalaisaloiteessa ei haeta muutosta turvapaikanhakijoiden käännyttämiseen.

    Vankeustuomion jälkeen myös pakolainen voidaan karkottaa, jos hänen pakolaisuuden taustalla olevat olosuhteet ovat muuttuneet hänen kotimaassaan.

    Kansalaisaloite laitettiin vireille vähän sen jälkeen, kun polisii oli tiedottanut joulukuun alussa vanginneensa useita törkeistä seksuaalirikoksista Oulussa.

    Kansalaisaloite on kansalaisaloite.fi -sivun mukaan 25 aloite, joka toimitetaan eduskuntaan. Aloitetta ei ennätetä käsitellä viimeisiä kuukausia istuvassa nykyisessä eduskunnassa. Aloite pitää esittää eduskunnalle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun Väestörekisterikeskus on tarkistanut kannatusilmoitukset, joten aloite voidaan esittää tulevalle eduskunnalle vielä vaalien jälkeen.

    Juttua tarkennettu 14.1.2019 kello 20.23: Kansalaisaloite voidaan esittää myös tulevalle eduskunnalle aloitetta koskevan kuuden kuukauden säännön mukaisesti.

    Lue myös:

    16 epäiltyä, yksi vapaalla jalalla, uhrien määrä lähestyy kymmentä – ainakin tämä Oulun seksuaalirikosepäilyistä tiedetään

    Keskustan Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle tiistaiksi – taustalla Oulun ja Helsingin seksuaalirikosepäilyt

    Roope Mokan kolumni: Kiina ja Yhdysvallat taistelevat nyt siitä, kumpi kehittää tehokkaampia tekoälyjä – Euroopan kohtalo on jäädä jättien datafarmiksi

    Roope Mokan kolumni: Kiina ja Yhdysvallat taistelevat nyt siitä, kumpi kehittää tehokkaampia tekoälyjä – Euroopan kohtalo on jäädä jättien datafarmiksi


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaMinua on riivannut kysymys siitä, mitä tekoälyn kehitys tarkoittaa ihmiskunnalle. Olen...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Minua on riivannut kysymys siitä, mitä tekoälyn kehitys tarkoittaa ihmiskunnalle.

    Olen istunut luennoilla yrittäen ymmärtää tekoälyn politiikkaa. Lukenut, kuunnellut ja keskustellut. Olen tavannut akateemikkoja, virkamiehiä ja teknologisteja kolmelta mantereelta.

    Minulle on selvinnyt, että tekoälyn kehitys ei tarkoita, että meitä viisaampi voima ottaa vallan. Päinvastoin, tekoäly on erittäin tyhmä. Silti se tulee vaikuttamaan paljon siihen, minkälaista elämää koko pallolla eletään. Minulle on selvinnyt, että tekoäly tarjoaa parempia palveluita, halvempaa työvoimaa ja näin tuhoaa työpaikkoja. Uusi syntyy, mutta vain sinne missä tekoälyä kehitetään.

    Siksi ehkäpä kaikkein mielenkiintoisin asia, joka minulle on tekoälystä selvinnyt, on sen mukanaan tuoma uusi kolonialismin aalto.

    Nyt kilpaillaan siitä, mikä digitaalisten palveluiden ideologia on.

    Kävin marraskuussa tutustumassa kiinalaiseen, eurooppalaiseen ja yhdysvaltalaiseen tekoälytarjontaan älykaupunkimessuilla.

    Kiinalainen tekoälyn myyntimies esitteli innoissaan miten liikeherkät, droneilla lentävät ja erittäin pienet langattomat kamerat sekä lämpökamerat tunnistavat ihmisiä ja ajoneuvoja salamannopeasti.

    Hän näytti videolta, miten rosvon saa kiinni sekunneissa, kun kaikki kamerat on liitetty tekoälyyn. Poliisin tarvitsee vain tulla paikalle eikä rikosta edes ehti tapahtua.

    – Euroopassa tätä teknologiaa käytetään vain vankiloissa, kiinalaismies valitteli.

    Yhdysvaltalainen suuren teknologiafirman kauppias taas tarjosi tekoälyä, joka tunnistaa paitsi kasvot myös esineet. Eli tekoäly pystyisi tunnistamaan millaiset lenkkarit sinulla on jalassasi ja kassa osaisi tarjota niihin uusia nauhoja.

    – Tiedämme mitä haluat ennen sinua, yhdysvaltalainen kertoi.

    Eurooppalaiset taas tarjosivat projekteja, kilpailuja, yhteistyötä, älyä ja kestävyyttä. Korostimme arvoja, päämäärää ja kansalaisoikeuksia. Eurooppalaisilta puuttuivat tuotteet.

    Yhdysvaltain visiossa muutamalla yrityksellä on valta.

    Messuilla ymmärsin, että nyt kilpaillaan siitä, mikä digitaalisten palveluiden ideologia on. Vastakkain ovat yhdysvaltalainen idea ihmisestä tyydytettävänä kuluttajana ja kiinalainen idea ihmisestä oman asemansa valtiossa hyväksyvänä kansalaisena.

    Yhdysvaltain visiossa muutamalla yrityksellä on valta. Ne ohjaavat niin kulutusta kuin julkisuuttakin. Ne omistavat kuluttajan.

    Kiinan visiossa Kiina voi olla maailman johtaja, ilman siirtymistä demokratiaan.

    Hirvittäviä näkymiä molemmat.

    Kiinan suunnitelmissa on olla maailmanlaajuinen johtaja AI:ssa vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmien toteutumiseksi se käyttää valtaa ja rahaa. Pekingiin rakennetaan kahden miljardin tekoälykeskus. Kiinalla on jo 140 miljardin euron rahasto, joka sijoittaa nopeisiin tietokoneisiin, joilla tekoäly pyörii.

    Vielä nyt Yhdysvallat johtaa tekoälyn kehittämistä. Jenkkien suurilla teknologiayrityksillä, Googlella, Applella, Facebookilla ja Amazonilla, on sekä rahaa että dataa. Ne ovat ostaneet parhaat nykyteknologiat niiden kehittäjät. Ne pystyvät investoimaan satoja miljardeja tekoälyn kehitykseen.

    Kiina kuitenkin pystyy käyttämään keinoja, jotka eivät ole liberaalien demokratioiden saatavilla. Se voi komentaa yrityksiään ja kansalaisiaan.

    Kiinan valtio on päättänyt kahmia kaikki maan rajojen sisällä liikkuvan datan samaan varastoon, eli pakottaa kansalaisensa ja alueellaan toimivat yritykset jakamaan kanssaan kaikki tiedot.

    Koska tekoäly oppii vain datasta, on datan määrä oleellisimpia kysymyksiä tekoälyn kehittämisessä.

    Datan määrässä muut maat eivät pysty kilpailemaan Kiinan kanssa.

    On siis mahdollista, että tekoäly tulee siis tarjoamaan meille juuri sellaisia palveluita, kuin Kiinan kommunistinen puolue haluaa kansalaisilleen tarjota. Tai sellaisia joita yhdysvaltalainen kapitalisti näkee kannattavaksi tarjota.

    Kiinassa ja Yhdysvalloissa tekoälyn kehittämiseen satsataan satoja miljardeja, Euroopassa muutamia.

    Euroopalle on varattu siirtomaan rooli. Tekoäly kuppaa dataa, rahaa ja ruutuaikaa Euroopasta, ja pitää voitot, teknologian ja päätösvallan palveluiden kehittämisestä omassa maassaan.

    Ranska julkaisi kovalla kohulla 1,5 miljardin tekoälyrahaston. Saksa suunnittelee kolmen miljardin satsausta. EU haaveilee saavansa yksityisistä ja julkisista rahoista 20 miljardin satsaukset, mutta pystyy investoimaan tekoälyyn vain 1,5 miljardia seuraavina vuosina.

    Kiinassa ja Yhdysvalloissa tekoälyn kehittämiseen satsataan satoja miljardeja, Euroopassa muutamia.

    Jos Eurooppa haluaa määrittää millaisen yhteiskunnan digitaaliset palvelut luovat, tulee miettiä radikaaleja ajatuksia: koskea pyhiin lehmiin, kuten maataloustukiin tai eläkerahastoihin. Perinteisen teollisuuden tileillä ja osinkoina makaavat miljardit tulee saada suunnattua tekoälyyn. Tulee luoda datavero ja suunnata sen tuotot tekoälyyn.

    Ennen kaikkea, Euroopan pitää keksiä mitä tekoälyllä tehdään, muuta kuin kuluttamista ja kuuliaisuutta.

    Roope Mokka

    Kirjoittaja on tulevaisuudentutkija, joka uskoo, että elämme juuri nyt ihmiskunnan historian parasta ja epävarminta aikaa. Mokka työskentelee ajatushautomo Demos Helsingissä ja on toinen sen perustajista.

    Analyysi: Kun turvaa hakeneet lisäävät turvattomuutta – eduskunta kiristämässä seksirikosten rangaistusasteikkoa ja ulkomaalaispolitiikkaa

    Analyysi: Kun turvaa hakeneet lisäävät turvattomuutta – eduskunta kiristämässä seksirikosten rangaistusasteikkoa ja ulkomaalaispolitiikkaa


    Epäilty laaja lapsiin kohdistuva seksirikossarja järkyttää Oulun kaupunkia – tällä hetkellä on 16 epäiltyä ja 9 uhria. Epäillyt ovat turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaisia nuoria miehiä. Tapahtumat saivat myös päättäjät reagoimaan –...

    Epäilty laaja lapsiin kohdistuva seksirikossarja järkyttää Oulun kaupunkia – tällä hetkellä on 16 epäiltyä ja 9 uhria. Epäillyt ovat turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaisia nuoria miehiä.

    Tapahtumat saivat myös päättäjät reagoimaan – pääministeri, sisäministeri ja sosiaali- ja terveysministeri kävivät Oulussa tutustumassa tilanteeseen. Pääministeri Sipilä vakuutti hallituksen päättäväisyyttä kitkeä vastaavat rikokset.

    Jotta poliitikkojen lääkkeet olisivat oikeita, heidän pitää pystyä määrittelemään, mistä oikein on kyse. Kyse ei ole pelkästään rikollisuudesta, mutta ei myöskään pelkästään maahanmuutosta.

    Onko "Oulu" ilmiö?

    Aloitetaan siitä, missä Oulun epäillyt rikokset saivat alkunsa: netistä.

    Nuorten pyydystäminen netin somepalveluiden kautta ja heidän joutumisensa tätä reittiä seksuaalirikoksen uhriksi, on ilmiö, josta nähdään Ylen haastatteleman keskusrikospoliisin tutkijan mukaan vain jäävuoren huippu. Tekijöiden taustat ovat tutkijan mukaan monenlaisia. Houkuttelijoina on sekä suomalaisia että muualta tulleita.

    Entä epäiltyjen rikosten uhrit?

    Epäiltyjen rikosten kohteiksi joutui alaikäisiä, 12 - 15 vuotiaita tyttöjä.

    Seksirikoksia, myös lapsiin kohdistuvia, on tapahtunut Suomessa myös ennen kuin turvapaikanhakijoita tuli aiempaa enemmän vuoden 2015 pakolaiskriisissä.

    Oulun rikosepäilyssä tekijät ovat kuitenkin ulkomaalaistaustaisia.

    Oulun rikosepäilyjen ensimmäinen aalto tuli julki joulukuussa, toinen kuluvan viikon perjantaina. Tänään sunnuntaina Helsingin poliisi kertoi tutkivansa törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, jossa epäiltyinä on kolme ulkomaalaistaustaista henkilöä. Näistä syntyy julkisuudessa nopeasti ilmiö.

    Tilastot: Ulkomaalaistaustaiset korostuvat seksirikoksissa

    Rikostilastoista tiedetään, että ulkomaalaistaustaiset tekevät paljon seksirikoksia suhteessa siihen, minkä verran heitä on Suomessa. Tutkijoiden tulkinnan mukaan he ovat yliedustettuina seksirikoksissa.

    Tarkkaa lukua, kuinka paljon yliedustettuna he ovat, ei pysty julkaistuista tilastosta sanomaan. Seksirikoksia tekevät eniten nuoret miehet. Vuonna 2015 Suomeen tuli paljon juuri nuoria miehiä. Nuorten ulkomaalaistaustaisten miesten tekemiä rikoksia pitäisi verrata suomalaisten nuorten miesten rikoksiin.

    Juuri turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia on tutkittu tarkemmin. Poliisiammattikorkeakoulu selvitti rikollisuutta vuodelta 2016, jolloin Suomessa oli paljon edellisenä vuonna tulleita turvapaikanhakijoita. Tutkijoiden mukaan näiden tekemissä seksuaalirikoksissa uhrit olivat enimmäkseen alle 18-vuotiaita ja yleensä suomalaisia. Vertailutietoa ei ole, koska tutkimus on toteutettu vain kerran.

    Vuonna 2016 seksuaalirikoksia tehneissä oli suhteessa enemmän irakilaisia, afganistanilaisia ja marokkolaisia kuin yleensä rikoksia tehneissä.

    Seksirikoksista yleensä arvellaan paljastuvan vain osa. Kohteiksi joutuneilla on usein korkea kynnys nostaa asia esiin – oli tekijä sitten tuttu tai tuntematon.

    Ennen vaaleja on saatava päätöksiä – kahdesta syystä

    Poliitikot esittivät huolensa ja surunsa Oulun rikosepäilyistä nopeasti. Moni heistä, myös pääministeri Sipilä, puhui inhosta, jonka teot hänessä herättivät.

    Oulun tutkinnan laajentuessa hallitus kertoi lauantaina tekevänsä 10 kohdan listaa, joilla asiaan tartutaan.

    Tänään sunnuntaina oppositio- ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmät kertoivat istuvansa yhteiseen pöytään alkavan viikon tiistaina.

    Oulun tapahtumat ovat vakavia ja horjuttavat turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta, ja siksi päättäjien ja viranomaisten on toimittava nopeasti.

    Poliitikoilla on kuitenkin kiire reagoida myös, koska vaaleihin on enää kolme kuukautta. Uusia lakeja ei ehditä enää toteuttaa, mutta jotain olisi saatava aikaan. Jo tekeillä olevia lakeja on vaikea pusertaa läpi eduskunnan loppuruuhkasta. Jos ne jäävät roikkumaan vaalien yli, seuraava eduskunta ei välttämättä jatka niiden läpi viemistä.

    Toinen vaaleissa pelottava asia on puolueiden vaalimenestys. Muut puolueet pelkäävät oppositiopuolue perussuomalaisten rummuttavan Oulun tapahtumia ja keräävän ääniä, sillä puolueen agendan ydin on maahanmuuttovastaisuudessa.

    Eduskuntapuolueet näyttävät nyt päätyvän edistämään joitakin asioita yhdessä ja tekemään niille tilaa valiokuntien työpöydillä.

    Tiistaina yhteiseen pöytään

    Lauantaina sekä SDP että perussuomalaiset vaativat seksirikosten rangaistusasteikon kiristämistä. Hallitus onkin tehnyt asiasta esityksen, joka on eduskunnan työpöydällä. Ylen tietojen mukaan puolueet tavoittelevat yksimielisyyttä yli hallitus-oppositio-rajan, jotta laki saataisiin valmiiksi.

    Toinen ruuhkaan juuttunut esitys, josta puolueet keskustelevat tiistaina yhdessä, on esitys, jonka mukaan terrorismiin syyllistyneet voisivat menettää Suomen kaksoiskansalaisuuden. Sisäministeriöllä olisi haluja laajentaa tulkintaa niin, että myös muihin vakaviin rikoksiin – kuten vakaviin seksuaalirikoksiin – syyllistyneet voisivat menettää Suomen kaksoiskansalaisuuden. Asiaa tutkitaan, vaikka se tiedetään ongelmalliseksi Suomen kansainvälisten sopimusten takia.

    Puolueilla on haluja myös puhua lisärahasta poliisille ja Oulun tukemiseksi.

    Lisää listoja maahanmuutosta

    Kun hallitus aloitti 2015, mukana olivat myös perussuomalaiset. Nyt perussuomalaiset arvostelevat, että hallituksella olisi ollut neljä vuotta aikaa toimia estääkseen Oulun kaltaiset tapahtumat, mutta näin ei ole tapahtunut.

    Omasta mielestään hallitus on tehnyt paljon. Silti se aikoo tehdä vielä lisää. Sisäministeri Mykkänen lupaa listan, joka valmistunee helmikuun puolivälissä. Listoja hallitus on kirjoittanut ennenkin, vuonna 2015 ilmestyi turvapaikkapoliittinen paperi ja 2017 terrori-iskun jälkeen uusi lista, jossa oli mm. aloitteita turvapaikkalakien kiristämisestä. Mykkäsen listalla on Ylen tietojen mukaan osin samoja toimia kuin näissä.

    Julkisuudessa keskustelu on kääntynyt siihen suuntaan, että poliitikkojen odotetaan tarttuvan nimenomaan maahanmuuttajien tekemään seksuaalirikollisuuteen. Oulun epäiltyjen rikosten tekijöiden tausta yhdistyy tilastoihin, jotka kertovat ulkomaalaistaustaisten muita korkeammasta rikollisuudesta.

    Vaikka rikostuomioita aiotaan kiristää ja poliisille antaa resursseja, tämä ei riitä. Hallituspuolueissa on tuntuma, että "kansalaiset" eivät rauhoitu, ennen kuin maahanmuuttopolitiikkaan tehdään kiristyksiä. Toisaalta poliitikot yrittävät huolehtia siitä, että Suomi on jatkossakin oikeusvaltio, joka kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia.

    Moni poliitikko vetoaa taustakeskusteluissa tasavallan presidentin Sauli Niinistön lausuntoihin. Niinistö lausui viimeksi lauantaina: on kestämätöntä, että Suomesta turvaa hakeneet ovat luoneet tänne turvattomuutta.

    Juttua ja otsikkoa tarkennettu klo. 0.48: Tuomio-sana muutettu rangaistusasteikoksi.

    Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Ylen kyselyssä: Suomeen tarvitaan lähivuosina 650 poliisia lisää – vain kokoomus empii

    Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Ylen kyselyssä: Suomeen tarvitaan lähivuosina 650 poliisia lisää – vain kokoomus empii


    Valtaosa eduskuntapuolueiden puheenjohtajista on sitä mieltä, että poliisien määrää pitäisi lähivuosina nostaa useilla sadoilla. Puheenjohtajat kertovat kantansa Ylen tekemässä, turvallisuuspolitiikkaa käsittelevässä kyselyssä. Tällä...

    Valtaosa eduskuntapuolueiden puheenjohtajista on sitä mieltä, että poliisien määrää pitäisi lähivuosina nostaa useilla sadoilla. Puheenjohtajat kertovat kantansa Ylen tekemässä, turvallisuuspolitiikkaa käsittelevässä kyselyssä.

    Tällä hetkellä Suomessa on noin 7200 poliisia.

    Lapsiin kohdistuneet seksuaalirikosepäilyt ovat nostaneet pintaan kysymyksen, ovatko poliisin resurssit riittävät. Lisäksi Helsingin Sanomat uutisoi vuodenvaihteessa, että eräillä poliisilaitoksilla pienet rikokset jäävät poliisin resurssipulan vähälle huomiolle tai kokonaan tutkimatta.

    Yle kysyi eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta viime viikonvaihteessa, pitäisikö poliisien määrä ensi vuosikymmenen alkupuolella nostaa noin 7850:een, niin kuin Poliisihallitus on aiemmin esittänyt. Tämän verran poliiseja oli vuosikymmenen alussa.

    Kahdeksan eduskuntapuolueen puheenjohtajaa kannattaa asiaa.

    Yle Uutisgrafiikka

    Esimerkiksi keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä sanoo kyselyssä, että 7850 poliisiin olisi päästävä vuoteen 2023 mennessä. Sipilän mukaan poliisin tulo kestää hätätapauksissakin monilla paikkakunnilla liian kauan.

    SDP:n varapuheenjohtajan Sanna Marinin mielestä tulevan vaalikauden alussa on varmistettava parlamentaarinen ohjelma poliisien määrän johdonmukaiseksi lisäämiseksi. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että apua saa silloin kun sitä tarvitsee, Marin vastaa.

    Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei ota kysymykseen kantaa. Orpo vastaa, että kokoomus sitoutuu pitämään poliisien määrän vähintään nykyisessä 7200:ssa ja turvaamaan poliisipalveluiden saatavuuden koko maassa. Sisäministeriö arvioi parhaillaan, mikä olisi poliisitoiminnan tavoitteiden kannalta tarpeellinen henkilömäärä.

    Poliisitoiminnasta vastaava ministeri on tällä hetkellä Orpon puoluetoveri Kai Mykkänen.

    Poliisijärjestö: joka kymmenes hälytystehtävä jää ajamatta

    Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne haluaa poliittisilta päättäjiltä mielipiteiden lisäksi konkreettisia toimia. Poliisien määrän kasvattaminen 7850:een olisi hänen mielestään hyvä alku.

    – Poliisikunta on ollut kuluvan vuosikymmenen puhtaasti alasajossa. Siinä mielessä tämä toki on hyvä viesti, mutta toivon, että mielipiteen ohella tämä johtaisi ihan konkreettisiin toimenpiteisiin, hän sanoo.

    Jonne Rinne uskoo, että viimeistään viimeaikaiset uutiset, kuten lapsiin kohdistuneet seksuaalirikosepäilyt, havahduttavat päättäjät näkemään poliisien resurssien lisäämisen tarpeen.

    – Poliisihan ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, mutta kyllä yhteiskunnalla pitää olla kyky puuttua näihin asioihin ja selvittää ne. Poliisilla pitää olla riittävät resurssit, että kansalaisten oikeusturva saadaan turvattua näinkin ikävissä asioissa, Rinne sanoo.

    Hänen mukaansa on kestämätöntä, että poliisin resurssit eivät riitä tehtävien hoitamiseen, mikä näkyy niin kentällä kuin tutkintatehtävissä.

    – Käytännössä joka kymmenes hälytystehtävä jää ajamatta. Pidän tätä lukua erittäin isona. Kansalaisella on hätä ja hän kääntyy poliisin puoleen. Poliisi joutuu ilmoittamaan, että valitettavasti tähän hätäkutsuun emme pysty vastaamaan, hän sanoo.

    Poliisipulaan on tulossa tänä vuonna hieman helpotusta, kun poliisiammattikorkeakoulusta valmistuu 150 poliisia viime vuotta enemmän. Aloituspaikkojen määrää on nostettu siksi, ettei poliisien määrä vähenisi entisestään.

    Poliisien määrän lisäämisestä kysyttiin Ylen turvallisuuspolitiikkaa koskevassa kyselyssä, jonka tuloksista Yle uutisoi laajemmin lähiaikoina.

    Keskustan Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle tiistaiksi – taustalla Oulun ja Helsingin seksuaalirikosepäilyt

    Keskustan Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle tiistaiksi – taustalla Oulun ja Helsingin seksuaalirikosepäilyt


    Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle tiistaina keskustelemaan tilanteesta ja toimenpiteistä seksuaalirikosten estämiseksi. – Jokaisen Suomeen tulevan on elettävä maamme lakien mukaan ja...

    Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kutsuu eduskuntaryhmät koolle tiistaina keskustelemaan tilanteesta ja toimenpiteistä seksuaalirikosten estämiseksi.

    – Jokaisen Suomeen tulevan on elettävä maamme lakien mukaan ja kunnioitettava toisen ihmisen koskemattomuutta. Muuta vaihtoehtoa ei ole, Kaikkonen sanoo tiedotteessaan.

    Jo aiemmin tänään sunnuntaina SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman halusi aiemmin sunnuntaina kaikki eduskuntaryhmät koolle Oulun ja Helsingin seksuaalirikosepäilyjen takia.

    Lindtmanin mukaan ryhmät sopisivat yhteisistä, jo tällä vaalikaudella tehtävistä konkreettisista toimenpiteistä lapsiin ja nuoriin kohdistuvien seksuaalirikosten kitkemiseksi. Hän esittää kuutta toimenpidettä. Niihin kuuluvat muun muassa kansalaisuuden menettäminen tietyissä tapauksissa ja poliisien resurssien lisääminen.

    Antti LindtmanJarno Kuusinen / AOP

    – Hyväksyessään nämä muutokset eduskuntaryhmät lähettäisivät vahvan yhteisen viestin siitä, että me päätöksentekijät pystymme nopeisiin ratkaisuihin ihmisten oikeudentajua vakavasti koettelevien rikosten ehkäisemiseksi, Lindtman sanoo tiedotteessaan.

    Hän toteaa, että eduskunnan lakivaliokunnassa on parhaillaan käsittelyssä seksuaalirikoksiin ja kansalaisuuslakiin liittyviä lakiehdotuksia.

    – Ehdotankin, että eduskuntaryhmät kokoontuisivat heti alkavalla viikolla käsittelemään, miten nämä ehdotukset viedään eduskunnassa lävitse kiristäen selvästi lainsäädäntöä nykyisestä, Lindtman sanoo.

    Lauantaina Siniset vaati, että hallitus kokoontuu hätäkokoukseen Oulun uusien seksuaalirikosepäilyjen vuoksi. Myöhemmin lauantaina pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torppasi Sinisten vaatimukset hätäkokouksen järjestämisestä.

    Lue lisää

    Poliisi: Helsingissä kolme miestä kiinni epäiltyinä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista

    Sipilä: Suomeen tulevien on sopeuduttava lainsäädäntöömme ja arvoihimme

    Siniset vaatii hallitusta hätäkokoukseen Oulun seksuaalirikosepäilyjen takia

    16 epäiltyä, yksi vapaalla jalalla, uhrien määrä lähestyy kymmentä – ainakin tämä Oulun seksuaalirikosepäilyistä tiedetään

    Presidentti Niinistö Oulun seksuaalirikosepäilyistä: On kestämätöntä, että jotkut turvapaikanhakijat ovat tuoneet tänne pahaa

    Presidentti Niinistö Oulun seksuaalirikosepäilyistä: On kestämätöntä, että jotkut turvapaikanhakijat ovat tuoneet tänne pahaa


    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo, että on kestämätöntä, että rikosepäilyitä on tullut lisää. – On kestämätöntä, että jotkut meiltä turvapaikkaa hakeneet ja jopa turvapaikan saaneet ovat tuoneet tänne pahaa ja luoneet tänne...

    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo, että on kestämätöntä, että rikosepäilyitä on tullut lisää.

    – On kestämätöntä, että jotkut meiltä turvapaikkaa hakeneet ja jopa turvapaikan saaneet ovat tuoneet tänne pahaa ja luoneet tänne turvattomuutta, presidentti Niinistö sanoo lausunnossaan.

    Hänen mukaansa oikeus koskemattomuuteen kuuluu niihin arvoihin, joihin yhteiskuntamme perustuu ja joita jokaisen täällä on noudatettava.

    – Kuten jo aiemmin julkitulleiden epäilyiden kohdalla sanoin, Oulun teot järkyttävät meitä epäinhimillisyydellään. Järkytystä lisää se, että teot ovat kohdistuneet lapsiin.

    Presidentti kuitenkin muistuttaa, että maahan muuttaneille pitää antaa mahdollisuus elää Suomessa.

    – Tarvitsemme aroistakin asioista avointa ja asiallista keskustelua ja tarkkaan punnittuja päätöksiä. Ongelmiin on tartuttava ja ne on ratkaistava. Sen ansaitsevat kaikki ne ihmiset, joilla on tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme, taustastaan riippumatta.

    SDP:n Marin: Lisää poliiseja ja lainsäädäntömuutoksia

    SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin haluaa, että hallitus lisää poliisien määrää ja resursseja. Marinin mukaan hallituksen on herättävä sisäisen turvallisuuden ongelmiin ja ihmisten huoleen lasten ja nuorten turvalisuudesta. Oulun tapauksia hän pitää järkyttävinä ja vastenmielisinä.

    – Oulun järkyttävät tapaukset alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista osoittavat selvän tarpeen poliisien määrän ja resurssien lisäämisestä.

    Sanna Marin.Arsi Ikäheimonen / AOP

    Marin painottaa, että viranomaisille tulee taata riittävät resurssit, jotka määritellään tarpeen, ei taloustilanteen mukaan. Hän myös peräänkuuluttaa tarvetta lainsäädäntömuutoksille ja kriisiavun ohjaamiselle Ouluun.

    – Lapsi ei kykene päättämään seksuaalisesta kanssakäymisestä ja teko on tulkittava aina törkeäksi raiskaukseksi. Rangaistuksia on tiukennettava kautta linjan, mutta aivan erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien tekojen osalta.

    Sisäministeri Oulun seksuaalirikosepäilyistä: Tällaisten rikosten pitäisi olla kansalaisuuden menettämisen peruste

    Traumapsykologi: Oulun seksuaalirikokset ovat kaupungille suuronnettomuus – apua tarvitaan suurelle joukolle

    Pääministeri Sipilä Oulun uusista seksuaalirikosepäilyistä: Tämänkaltaista ei voi ymmärtää

    Oulussa on ilmennyt uusia alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikosepäilyjä – Kaupunkilaiset järkyttyivät: "Ovatko lapsemme turvassa?"

    Tutkijat: 2000-luvun hallitukset muuttivat Suomea nostamalla eläkeikää ja sitomalla maan ydinvoimaan – Olivatko 1900-luvun päättäjät parempia?

    Tutkijat: 2000-luvun hallitukset muuttivat Suomea nostamalla eläkeikää ja sitomalla maan ydinvoimaan – Olivatko 1900-luvun päättäjät parempia?


    Juha Sipilän (kesk.) hallitus voi jäädä historiaan siitä, että se pani suomalaisen terveydenhoidon uusiksi ja siirsi valtaa maakunnille, mutta tällä vuosituhannella Suomea ja kansalaisten arkea on myllerretty monilla muillakin...

    Juha Sipilän (kesk.) hallitus voi jäädä historiaan siitä, että se pani suomalaisen terveydenhoidon uusiksi ja siirsi valtaa maakunnille, mutta tällä vuosituhannella Suomea ja kansalaisten arkea on myllerretty monilla muillakin päätöksillä.

    Vallassa ovat vuorotelleet keskustalaiset, kokoomuslaiset ja demaripääministerit, ja Yle pyysi joukolta tutkijoita arvioita siitä, mikä kunkin hallituksen päätöksistä muutti Suomea eniten. Asiantuntijoilta kysyttiin myös mitä hallituksilta jäi tekemättä.

    Suomi on noussut 2000-luvun kansainvälisissä vertailuissa maailman onnellisimmaksi maaksi ja suomalaisnuoret maailman parhaiden osaajien kärkeen, mutta tutkijat nostivat poliitikkojen eniten maata muuttaneiden päätösten joukkoon muun muassa kahden hallituksen päättämät koulutusleikkaukset.

    Ylen kyselyyn vastasivat ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari, taloustieteen professori Roope Uusitalo ja politiikan tutkija Johanna Vuorelma.

    Miten hallitukset sitten ovat tätä maata muuttaneet?

    Lipposen kakkoshallitus päätti ydinvoimasta ja kuntouttavasta työtoiminnasta

    2000-luvun ensimmäiset vuodet Suomessa piti valtaa Paavo Lipposen (sd.) toinen hallitus, jonka kauden aikana ehkä näkyvin poliittinen tapahtuma oli Tarja Halosen nousu ensimmäiseksi naispresidentiksi.

    Paavo Lipposen vallasta luopuva kakkoshallitus kävi jäähyväiskäynnillä presidentin luona huhtikuussa 2003.Kimmo Brandt / AOP

    Janne Hukkinen nimeää Lipposen hallituksen kauaskantoisimmiksi päätöksiksi luvat Olkiluodon kolmosreaktorille ja ydinjätteen loppusijoitukselle Posivan Onkaloon.

    Hukkinen arvostelee, että Olkiluoto-päätös tarkoitti sitoutumista kalliiksi tulevaan, pahasti viivästyneeseen ydinvoimalaan, eikä "jatkuvasti halpenevaan aurinko- ja tuulivoimaan".

    Sadantuhannen vuoden päähän kurottavaa ydinjätesäilöä hän pitää "lähinnä uskonnollisena projektina".

    – Ajatus, että näin pitkät aikavälit voitaisiin ottaa haltuun suunnittelulla, on absurdi.

    Juho Saari nostaa sosiaali- ja terveyspolitiikan saralta kärkeen kuntouttavan työtoiminnan, jota kunnat velvoitettiin järjestämään varsinkin pitkään työttömänä olleille alle 25-vuotiaille. Tarkoituksena oli parantaa mahdollisuuksia päästä töihin.

    Saaren mukaan kuntouttava työtoiminta jää sosiaalipolitiikan historiaan. Siinä valtiovalta ohjaili kansalaisten käyttäytymistä aikaisempaa voimakkaammin ja pani uusiksi ajattelutapoja vastikkeellisuudesta.

    Kuntouttavaa työtoimintaa on myös arvosteltu jyrkästi, mutta Saaren mukaan se on perusteltua juuri kuntoutuksena, ei niinkään polun avaamisena työmarkkinoille.

    Elina Pylkkäsen ja Johanna Vuorelman mukaan Lipposen hallituksen merkittävimmät toimet liittyivät määrätietoiseen EU-jäsenyyden vahvistamiseen. Roope Uusitalo mainitsee veroasteen kääntymisen laskuun.

    Mitä jäi tekemättä? Pylkkänen sanoo, ettei hallituksen tavoite kannustinloukkujen purkamisesta edennyt.

    Vanhasen ykköshallitus saavutti työllisyystavoitteensa ja unohti tasa-arvon

    Sdp:n jälkeen suurimmaksi puolueeksi nousi keskusta, mutta Anneli Jäätteenmäen ja Matti Vanhasen johdossa kulkeneen hallituskauden aikaansaannoksista tutkijoilla näytti olevan vaikeuksia mainita konkreettisia päätöksiä.

    Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki kehui puolueensa äänipottia vuoden 2003 vaaleissa historialliseksi. Vieressä puoluesihteeri Eero Lankia ja varapuheenjohtaja Matti Vanhanen.Martti Kainulainen / Lehtikuva

    Uusitalo nostaa pitkävaikutteisista muutoksista esiin vuoden 2005 eläkeuudistuksen ja käyttöön otetun elinaikakertoimen, joka pienentää tulevienkin sukupolvien eläkkeitä.

    Pylkkänen nostaa kärkeen sen, että hallitus onnistui tilastojen perusteella tavoitteessaan lisätä työllisyyttä 100 000 henkilöllä kautensa aikana. Samalla linjalla on Vuorelma, joka muistuttaa, että hallitus oli 1990- ja 2000-luvuilla siihen mennessä ensimmäinen, joka onnistui työllisyystavoitteessaan.

    Saaren mukaan Vanhasen ensimmäinen hallitus merkitsi "hengähdyskautta".

    Tekemättä jääneitä päätöksiä nousi esiin useampia.

    Saari sanoo, että jälkeenpäin arvioituna hallitus olisi voinut päättää selvityksissä jo esiin nostetuista uudistuksista, jolloin Suomi olisi ollut valmiimpi vuosien 2008–2009 finanssikriisiin.

    Uusitalo sanoo, että hallitus unohti koulutuspolitiikan. Pylkkänen huomauttaa, että hallitus lupasi edistää tasa-arvoa poistamalla perusteettomat palkkaerot naisten ja miesten välillä, mutta näin ei käynyt.

    Vanhasen kakkoshallitus elvytti ja päätti ydinvoimaluvista

    Vanhasen toista ja sen jatkeena ollutta Mari Kiviniemen hallituskautta varjosti suistuminen syvään talouslamaan.

    Elina Pylkkänen ja Roope Uusitalo nostavat hallituksen merkittävimmäksi teoksi elvytystoimet, kuten tuloverotuksen keventämisen. Ilman sitä työttömyys olisi voinut räjähtää samaan aikaan suureksi ja Suomi kärsiä lamasta enemmän, he perustelevat.

    Puoluesihteeri Jarmo Korhonen, kansanedustaja Mari Kiviniemi ja pääministeri Matti Vanhanen keskustan kuntapäivillä tammikuussa 2007.Vesa Moilanen / Lehtikuva

    Myös Juho Saari sanoo, että kansainväliseen kriisiin sopeutuminen onnistui varsin hyvin, mutta antaa siitä kiitokset valtiovarainministeriön silloiselle johdolle.

    Janne Hukkinen pitää kauaskantoisimpina päätöksiä Fennovoiman ydinvoimaluvasta ja Itämeren Nord Stream -kaasuputkesta. Yhtenä perusteluna on, että ne vahvistavat Venäjän vaikutusvaltaa Suomessa ja Euroopassa.

    Myös Johanna Vuorelma pitää merkittävimpänä päätöksenä ydinvoimalupia, jotka "kärjistivät poliittista ja yhteiskunnallista ilmapiiriä" ja "joilla on ollut kauaskantoisia ulkopoliittisia seurauksia". Hän arvostelee, että "lupien valmisteluun liittyvä esteellisyys oli omiaan vähentämään luottamusta sekä poliittiseen päätöksentekoon että viranomaisiin".

    Juho Saaren mukaan Vanhasen kakkoskauden suurin saavutus oli asunnottomuuden vähentämisohjelma, jonka avulla Suomen asunnottomuus on saatu käännettyä laskuun.

    – Tältä osin Suomi menee vastavirtaan muuhun läntiseen maailmaan nähden, Saari sanoo.

    Saari kehuu, että ohjelma on kansainvälisesti kuuluisimpia suomalaisia uudistuksia, joka on myös arvioitu erittäin hyvin onnistuneeksi.

    Uusitalo mainitsee myös takuueläkkeen käyttöönoton, "jolla oli tuloeroihin ja köyhyyteen vaikutusta ehkä enemmän kuin millään muulla hallituksen päätöksellä".

    Pylkkänen mainitsee, että kannustinloukkujen purkaminen kuivui tälläkin vaalikaudella kokoon, samoin sosiaaliturvan uudistaminen.

    Hukkinen arvostelee elvytystä etupäässä teiden rakentamiseksi ja perinteiseksi siltarumpupolitiikaksi, kun hallitus olisi voinut keskittyä esimerkiksi "vihreän infrastruktuurin rakentamiseen".

    Oliko eläkeuudistus Kataisen kauden ykkössaavutus vai muiden ansiota?

    Vuosina 2011–2015 vallassa olleita Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksia haukuttiin jopa Suomen historian huonoimmiksi, oli se ansaittua tai ei.

    Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja ulkoministeri Alexander Stubb iloitsivat kokoomuksen noususta suurimmaksi puolueeksi vaalivalvojaisissa huhtikuussa 2011.Markku Ulander / Lehtikuva

    Vaalikauden ykköspäätöksenä saa tutkijoilta eniten mainintoja eläkeuudistus, josta sopivat käytännössä työmarkkinajärjestöt, eivät hallitus, ja jonka lopullinen hyväksyntä jäi seuraavalle eduskunnalle. Sen nostivat kärkeen Uusitalo ja Pylkkänen.

    Saari katsoo, ettei eläkeuudistusta voi laskea hallituksen ansioksi, mutta hallituksen tuki sen toimeenpanolle oli tärkeä.

    Uusitalo muistuttaa myös, että uudistuksia valmistellaan usein monen hallituksen aikana, minkä takia politiikan muutoksia ei usein ole tapana liittää tiettyyn hallitukseen.

    Pylkkänen kehuu, että Euroopan komissio arvioi eläkeuudistuksen malliesimerkiksi siitä miten harmaantuvassa maanosassa pidennetään työuria ja hillitään eläkemenoja.

    Johanna Vuorelman mukaan Kataisen ja Stubbin hallituksen merkittävin päätös olivat mittavat koulutusleikkaukset, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia, kuten ryhmäkokojen kasvu peruskoulussa.

    – Pienenä ja korkeasti kehittyneenä maana Suomen tärkein voimavara on korkea osaaminen, mikä edellyttää laadukasta koulutusta kaikilla koulutusasteilla, Vuorelma sanoo.

    – Leikkausten jatkuminen myös Sipilän hallituksen kaudella on heikentänyt entisestään luottamusta poliittisiin päättäjiin, koska hallituspuolueen edustajat rikkoivat ennen vaaleja tekemänsä lupauksen olla leikkaamatta enempää koulutuksesta.

    Saaren mukaan hallituksen tekemisistä jää historiaan rakennepoliittinen ohjelma, jonka oli tarkoitus vahvistaa talouskasvua ja kuroa umpeen kestävyysvajetta.

    Saari perustelee, että ohjelma palautti mieleen "suuret politiikkapaketit ja Korpilammen hengen" ja oli toistaiseksi viimeinen yritys rakentaa politiikan perustaksi laajapohjainen kansallinen konsensus. Menestys jäi kuitenkin saavuttamatta, osin koska vaalit olivat liian lähellä.

    Kuntien kovan vastustuksen takia jäi tekemättä perusteellisempi kuntauudistus, jossa kuntia olisi yhdistetty. Sosiaali- ja terveyspolitiikan uudistus puolestaan karahti perustuslakiin, ja lykkääntyi seuraavalle vaalikaudelle.

    Sipilän kautta hallitsi riitaisa sote-uudistus

    Vielä meneillään oleva Juha Sipilän hallituskausi muistettaneen ainakin riitaista sote- ja maakuntauudistuksesta, kädenväännöstä ay-liikkeen kanssa ja perussuomalaisten hajoamisesta.

    Juha Sipilän hallitus nimitettiin toukokuussa 2015. Pääministerin ympärillä Jussi Niinistö (vas.), Hanna Mäntylä, Anne Berner ja Olli Rehn.Petteri Paalasmaa / AOP

    Juho Saari sanoo, että kaudesta jäävät historiaan poliittisesta kompromissista kertova maakuntien määrä ja sote-uudistuksen rakenne, mutta myös työllisyysasteen nousu ja julkisen talouden alijäämän tasaantuminen.

    Myös Roope Uusitalo nostaa kärkeen maakuntien itsehallinnon ja terveyspalvelujen siirron maakuntien vastuulle.

    Saari kuitenkin huomauttaa, että hallituksen arviointi onnistuu vasta myöhemmin, jolloin nähdään mitkä uudistukset pannaan toimeen ja mitkä ovat niiden vaikutukset.

    Jos hallitukselta loppuu aika kesken ja alueuudistus jää toteutumatta, Uusitalo nostaisi kärkeen Sipilän läpi runnoman ja työmarkkinajärjestöjen solmiman kilpailukykysopimuksen. Hän perustelee, että sillä näyttäisi olleen merkittävä vaikutus työllisyyteen ja kustannustasoon.

    Elina Pylkkänen nostaa eniten Suomea muuttaneeksi päätökseksi Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset. Pylkkänen perustelee, että ne heikentävät talouden pitkän ajan kasvumahdollisuuksia, mikä tulee muuttamaan Suomen asemaa kansainvälisessä vertailussa.

    Johanna Vuorelman mukaan Sipilän hallituksen kauaskantoisin päätös on ollut aktiivimallin toteuttaminen, koska se kärjisti poliittista ilmapiiriä, vahvisti epäluottamusta poliittiseen päätöksentekoon ja heikensi luottamusta siihen, että hallitus edustaa myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien kansalaisten etuja.

    Janne Hukkinen mainitsee hakkuiden lisäämisen, jota hän arvostelee takapakiksi ilmastovelvoitteiden saavuttamiselle ja luonnon monimuotoisuudelle.

    Vasemmalta oikealle: Juho Saari, Johanna Vuorelma, Roope Uusitalo, Elina Pylkkänen ja Janne Hukkinen.Yle Uutisgrafiikka2000-luvun hallitusten päätökset kalpenevat 1900-lukulaisten rinnalla?

    Roope Uusitalon ja Juho Saaren vastausten perusteella 2000-luvun hallitusten päätökset eivät ole yhtä merkittäviä kuin edellisen vuosisadan poliitikkojen.

    Uusitalo sanoo, että 1990-luvun hallitusten päätökset olivat dramaattisia, erityisesti EU-jäsenyydestä ja euron käyttöönotosta päättäminen. Hän laskee mukaan myös pankkikriisin hoitamisen, YYA-sopimuksista irtautumisen ja esimerkiksi ammattikorkeakoulujen perustamisen.

    Kun 2000-luvun historiaa kirjoitetaan, hallitusten päätösten edelle nousevat Uusitalon mukaan esimerkiksi Nokian kasvu ja kriisi sekä sosiaalisen median nousu, joita poliitikot seurasivat lähinnä sivusta.

    Saari sanoo, että sosiaali- ja terveyspolitiikan saralla monet 1900-luvun päätökset esimerkiksi sosiaalivakuutusmaksujen jakamisesta sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta olivat "selkeästi tärkeämpiä vaikutusten kannalta kuin 2000-luvun tähänastiset uudistukset".

    Elina Pylkkänen ihmettelee 2000-luvun hallitusohjelmia, joista "herää kysymys, eikö tavoitteisiin ikinä päästä, vaikka toimia tehdäänkin". Yleisellä tasolla kaikki hallitusohjelmat ovat hänen mukaansa tavoitteiltaan samanlaisia, riippumatta siitä mitkä puolueet hallituksessa ovat.

    Pylkkänen listaa, että säännöllisesti toistuvia tavoitteita ovat työllisyyden nostaminen, julkisen talouden tasapaino sekä esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen satsaaminen. Jatkuva tavoite on myös painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutus- ja haittaveroihin sekä kohtuuhintaisten asuntojen lisääminen.

    Johanna Vuorelman mukaan merkittävimmät päätökset, jotka 2000-luvun hallituksilta ovat jääneet tekemättä, ovat sosiaaliturvan uudistaminen, kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja saamelaisten oikeuksia vahvistavan ILO-sopimuksen ratifiointi.

    Olivatko 1900-luvun päättäjät sitten nykyisiä parempia?

    Vuorelma ei pidä vertailua mielekkäänä. Kotimaisten poliitikkojen valtaa ja mahdollisuuksia tehdä pitkälle meneviä uudistuksia ovat kaventaneet 1990-luvun jälkeen EU, globalisaatio, talouden vapauttaminen sekä se, että hyvinvointivaltio on jo pitkälti rakennettu. Puolueiden valta määrittää politiikan asialista on ylipäätään vähentynyt.

    – Ei voi ajatella niin, että aikaisemmat hallitukset ovat olleet parempia tai huonompia, Vuorelma summaa.

    Korjaus 12.1. klo 12.27: Lipposen toisen hallituksen kausi loppui huhtikuussa 2003, eikä vuonna 2013, kuten kuvatekstissä mainittiin.

    Sisäministeri Oulun seksuaalirikosepäilyistä: Tällaisten rikosten pitäisi olla kansalaisuuden menettämisen peruste


    Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kommentoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa Oulun epäiltyjä seksuaalirikoksia. Mykkäsen mukaan epäillyt hyväksikäyttötapaukset ovat raukkamaisia. – Kyllä minä lähden siitä, että on kansallinen uhka, jos...

    Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kommentoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa Oulun epäiltyjä seksuaalirikoksia. Mykkäsen mukaan epäillyt hyväksikäyttötapaukset ovat raukkamaisia.

    – Kyllä minä lähden siitä, että on kansallinen uhka, jos aivan perusarvojamme, yksilön koskemattomuutta, törkeällä tavalla loukkaa, Mykkänen sanoo.

    Kaksoiskansalaisisilta pitäisi Mykkäsen mukaan voida törkeissä seksuaalirikosten tapauksissa poistaa kansalaisuus.

    – Ei voi olla niin, että jos Suomesta hakee turvaa, aiheuttaa sen jälkeen itse turvattomuutta, Mykkänen sanoo.

    – Tällainen ei missään nimessä mahdu Suomeen, eikä asiaa voi jättää sikseen.

    Kansalaisuuslain muuttaminen on perustuslaillisesta näkökulmasta Mykkäsen mukaan tietenkin haaste.

    Ministeriö selvittää, voidaanko kansalaisuutta hakevien arvoja testata

    Sisäministeriössä on käynnistettu joulukuun puolivälissä lisätoimien selvitys. Mykkäsen mukaan nyt selvitetään esimerkiksi sitä, voidaanko kansalaisuuslain muutoksella nostaa rimaa, jolla Suomen kansalaisuuden saa. Kysymys on esimerkiksi Suomen kansalaisuutta hakevien henkilöiden arvojen ja asenteiden testaamisesta ja niihin sitoutumisesta.

    – Ei tässä Maamme-laulun sanoja haeta, vaan sitä, että fyysinen koskemattomuus, sukupuolten seksuaalinen tasa-arvo, puuttumattomuus, näihin pitää sitoutua.

    Perjantaina Oulussa tuli ilmi neljä uutta seksuaalirikosepäilyä, joiden uhrit ovat alle viisitoistavuotiaita tyttöjä ja joiden tekijöiksi epäillään neljää ulkomaalaistaustaista miestä. Teot ovat tapahtuneet kesän 2018 aikana. Poliisi tutkii lisäksi jo aiemmin Oulussa tapahtuneita alaikäisiin tyttöihin kohdistuneita seksuaalirikoksia, joista epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia.

    Mykkäsen mukaan perjantaina uutisoiduista rikoksista epäillyt näyttävät olevan kotoisin tyypillisistä turvapaikanhakijoiden lähtömaista, Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä. Mykkänen mainitsee Afganistanin, Irakin ja Somalian. Mykkäsen mukaan tietyistä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maista tulevilla nuorilla miehillä on selvä yliedustus Oulun tapaisissa rikoksissa.

    Osa epäillyistä on saanut myönteisen päätöksen Suomen kansalaisuudesta, osa hakee turvapaikkaa ja osalla on oleskelulupa.

    Sisäministeri Kai Mykkänen on tänä aamuna keskustellut Oulun rikosepäilyistä poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen kanssa. Mykkänen lähtee tänään Ouluun ja keskustelee paikallisten viranomaisten kanssa tilanteesta.

    – Tällainen ei saa päästä leviämään ja Suomessa ei voi olla, jos ei tätä ymmärrä, Kai Mykkänen sanoo.

    12. tammikuuta kello 11.05: Keskustelu suljettu toistuvan kommentointiohjeen rikkomisen vuoksi.

    Lisää aiheesta:

    Oulussa on ilmennyt uusia alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikosepäilyjä – Kaupunkilaiset järkyttyivät: "Ovatko lapsemme turvassa"

    Pääministeri Sipilä Oulun uusista seksuaalirikosepäilyistä: Tämänkaltaista ei voi ymmärtää

    Siniset vaatii hallitusta hätäkokoukseen Oulun seksuaalirikosepäilyjen takia

    Siniset vaatii hallitusta hätäkokoukseen Oulun seksuaalirikosepäilyjen takia

    Siniset vaatii hallitusta hätäkokoukseen Oulun seksuaalirikosepäilyjen takia


    Siniset vaatii hallitusta kokoontumaan hätäkokoukseen. Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho esittää puolueen tiedotteessa, että hallitus kokoontuu saamaan sisäministeriltä ja turvallisuusviranomaisilta tiedonannon Oulun viimeaikaisten...

    Siniset vaatii hallitusta kokoontumaan hätäkokoukseen. Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho esittää puolueen tiedotteessa, että hallitus kokoontuu saamaan sisäministeriltä ja turvallisuusviranomaisilta tiedonannon Oulun viimeaikaisten seksuaalirikosepäilyjen takia.

    – Hallituksen täytyy saada tarvittavat faktat ja kuulla asiantuntijoiden toimenpide-esitykset. Hallituksen täytyy päättää pikaisesti toimenpiteistä, joilla annetaan kaikki mahdollinen tuki turvallisuusviranomaisille ja rikosten uhreille, ministeri Terho sanoo tiedotteessa.

    Tiedotteessa Siniset edellyttää, että seksuaalirikoksiin syyllistyneet turvapaikanhakijat karkotetaan maasta. Puheenjohtaja Terhon mukaan tarvitaan "kovemmat rangaistukset, hallitumpi maahanmuutto, palautukset pikavauhtia ja kunnon resurssit poliisille”.

    Aiemmin aiheesta:

    Traumapsykologi: Oulun seksuaalirikokset ovat kaupungille suuronnettomuus – apua tarvitaan suurelle joukolle

    Pääministeri Sipilä Oulun uusista seksuaalirikosepäilyistä: Tämänkaltaista ei voi ymmärtää

    Oulussa on ilmennyt uusia alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikosepäilyjä – Kaupunkilaiset järkyttyivät: "Ovatko lapsemme turvassa?"

    Yritykset eivät pääsekään täysillä mukaan työllisyyspilotteihin: Pääsy asiakastietoihin vaatii lain, joka jumittaa eduskunnassa

    Yritykset eivät pääsekään täysillä mukaan työllisyyspilotteihin: Pääsy asiakastietoihin vaatii lain, joka jumittaa eduskunnassa


    Hedelmällisiksi osoittautuneet, mutta viime vuonna lopetetut kuntien työllisyyskokeilut piti korvata tämän vuoden alussa saumattomasti uusilla työllisyyskeinoilla – hallituksen kasvupalvelupiloteilla. Toisin kävi: uusien keinojen edellytyksenä...

    Hedelmällisiksi osoittautuneet, mutta viime vuonna lopetetut kuntien työllisyyskokeilut piti korvata tämän vuoden alussa saumattomasti uusilla työllisyyskeinoilla – hallituksen kasvupalvelupiloteilla.

    Toisin kävi: uusien keinojen edellytyksenä oleva pilottilaki on jumissa ruuhkaisessa eduskunnassa, eikä lain läpimenosta ole takeita.

    Nyt etsitään uusia keinoja, jotta pilottien eteen tehty työ ei menisi hukkaan.

    Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) toivotaan, että pilottien ideoita voitaisiin hyödyntää nykyiselläkin lainsäädännöllä, mutta hieman sovellettuna.

    – On pilotteja, jotka menevät eteenpäin nykylaeillakin. Olisi tietysti harmi, jos lakeja ei ehdittäisi viedä eteenpäin, koska siellä on ideoita, joita uudessa maailmassa voitaisi kokeilla, työministeri Jari Lindström (sin.) kertoo.

    Niin sanottuja työllisyys- tai kasvupalvelupilotteja on 21, ja niistä iso osa keskittyy pitkäaikaistyöttömien palveluihin.

    Lindström pitää kuitenkin mahdollisena, että viivästyksestä huolimatta laki ehditään saamaan läpi ennen vaalitaukoa.

    Lue täältä, miten alueelliset työllisyyskokeilut toimivat: Ensin elämä haltuun, sitten vasta töihin – Onko kiistelty alueellinen työllisyyskokeilu "tempputyöllistämistä" vai työllistämisihme?

    Koko asiakasryhmän siirto yrityksille vaatii lain

    Pilottien saumattoman siirron sijaan työllisyyskokeilun jatkumoon on joka tapauksessa tulossa kuukausien keskeytys.

    Osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman TEM:n yritys- ja alueosastolta arvioi, että osa kasvupalvelupiloteista käynnistyy kesään mennessä, tuli lakimuutosta tai ei.

    Tämä vaatii kuitenkin pilottien "tuunaamista".

    – Uskon että osa piloteista pääsee käyntiin ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni hankkeista saadaan tuunattua, Pihlman sanoo.

    Hallitus on halunnut kasvattaa yksityisten yritysten käyttöä työllisyyspalveluissa. Yritysten pääsy TE-toimistojen asiakastietoihin vaatii kuitenkin pilottilain hyväksymistä.

    Tästä syystä sellaiset hankkeet, joissa yksityiset yritykset hoitaisivat kokonaan tietyn asiakasryhmän työllisyyspalvelut ovat poissuljettuja, ainakin toistaiseksi.

    – Sellaista ei päästä toteuttamaan millään alueella, koska siihen olisi tarvittu pilottilain voimaantuloa, Pihlman sanoo.

    Tällaisia ryhmiä voisivat olla esimerkiksi alle 30-vuotiaat, pelkän peruskoulutuksen varassa olevat työttömät tai maahanmuuttajat.

    – Mutta niitä työllisyyspalvelun osia voidaan viedä eteenpäin, joita on nytkin voitu toteuttaa yhteistyössä yksityisten tai järjestöjen kanssa, Pihlman jatkaa.

    Kuntaliiton Lindberg: Pilotti ilman lakia on vain hanke

    Työllisyyskokeilujen keskeyttämistä arvostellut Kuntaliiton työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Erja Lindberg suhtautuu epäillen siihen, onko työttömille iloa tai hyötyä räätälöidystä mallista.

    Lindbergin mukaan pilotti ilman pilottilakia ei ole pilotti.

    – Hienoa, että palveluja suunnitellaan ja kehitetään, mutta ei siinä enää pilotista ole kyse, vaan tavallisesta projektista, Lindberg hymähtää.

    Lindbergin mukaan työttömät ovat kärsineet siitä, että heidän hyvin alkaneet polut työelämään vaikeutuivat, kun alueellinen työllisyyskokeilu lopetettiin. Pitkäaikaistyöttömät saivat kokeilussa kokonaisvaltaista apua ongelmiinsa esimerkiksi omavalmentajalta.

    Kuntaliiton työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Erja Lindberg.Markku Pitkänen / Yle

    Katko näissä palveluissa venyy, kun pilotit eivät alkaneet heti kokeilun perään vuodenvaihteessa. Ne kokeiluun osallistuneet työttömät, jotka saivat päätöksen palvelustaan ennen joulukuun loppua, jatkavat niissä sovitun ajan.

    Auki on vielä sekin, kuinka moni työtön lopulta pääsee tuunattuihin uusiin kokeiluihin. TEM:n Marja-Riitta Pihlmanin mukaan pilotteihin piti alun perin saada mukaan noin 50 000 työnhakijaa.

    Kunnat ja TE-toimistot pohtivat seuraavaksi tuunattujen pilottien käytännön toteutusta.

    – Jokaisen alueen on käytävä läpi oma pilottihankkeensa ja -suunnitelmansa ja mietittävä yhdessä alueen toimijoiden kanssa, miten pilottia voidaan tuunata, että se voidaan käynnistää nykylainsäädännön valossa, Pihlman sanoo.

    Katainen jäi jumiin Itävaltaan, TV1:n Ykkösaamun vieras vaihtuu sisäministeri Kai Mykkäseen

    Katainen jäi jumiin Itävaltaan, TV1:n Ykkösaamun vieras vaihtuu sisäministeri Kai Mykkäseen


    Yle TV1:n Ykkösaamun lauantain vieras vaihtuu lentoliikenteen ongelmien takia. Ohjelman vieraaksi oli tulossa EU-komissaari Jyrki Katainen, mutta hän kertoi myöhään illalla jääneensä jumiin Wieniin lennon peruunnuttua. Kataisen sijaan...

    Yle TV1:n Ykkösaamun lauantain vieras vaihtuu lentoliikenteen ongelmien takia. Ohjelman vieraaksi oli tulossa EU-komissaari Jyrki Katainen, mutta hän kertoi myöhään illalla jääneensä jumiin Wieniin lennon peruunnuttua.

    Kataisen sijaan Ykkösaamussa haastateltavana on sisäministeri Kai Mykkänen (kok.). Kataiselta olisi kysytty Euroopan unionin myllerryksestä, Mykkäsen kanssa aiheena ovat muun muassa viime viikkoina järkyttäneet Oulun seksuaalirikosepäilyt.

    Ykkösaamu alkaa TV1:ssä lauantaina klo 10.05. Lähetystä voi seurata myös Yle Areenassa.

    SDP:n puheenjohtaja Rinne palasi Suomeen

    SDP:n puheenjohtaja Rinne palasi Suomeen


    Matkallaan Espanjassa sairastunut SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja hänen vaimonsa Heta Ravolainen-Rinne ovat palanneet turvallisesti Suomeen perjantai-iltana, kertoo SDP tiedotteessa. Puheenjohtaja Rinteen toipuminen on edennyt, mutta hän jatkaa...

    Matkallaan Espanjassa sairastunut SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja hänen vaimonsa Heta Ravolainen-Rinne ovat palanneet turvallisesti Suomeen perjantai-iltana, kertoo SDP tiedotteessa.

    Puheenjohtaja Rinteen toipuminen on edennyt, mutta hän jatkaa toipumista sairaalahoidossa myös kotimaassa.

    Rinne joutui Espanjassa sairaalahoitoon vakavan keuhkokuumeen vuoksi. Myös Rinteen vaimo oli sairaalahoidossa hengitystieinfektion takia.

    Aiemmin tällä viikolla ilmoitettiin, että Rinne on sairauslomalla tammikuun loppuun asti. Arvio sairausloman kestosta on edelleen sama, SDP:stä kerrotaan.

    Lue myös: SDP:n Antti Rinne joutunut sairaalaan Espanjassa keuhkokuumeen takia

    Poliittiset nuorisojärjestöt muodostivat varjoneuvotteluissa vähemmistöhallituksen, joka kaatui saman tien

    Poliittiset nuorisojärjestöt muodostivat varjoneuvotteluissa vähemmistöhallituksen, joka kaatui saman tien


    Poliittiset nuorisojärjestöt ovat saaneet varjohallitusneuvottelut valmiiksi. Lopulta hallituksen muodostivat demarit, kokoomus ja RKP. Oppositiovoimat kaatoivat hallituksen saman tien järjestöjen tiedotustilaisuudessa, sillä ne eivät olleet...

    Poliittiset nuorisojärjestöt ovat saaneet varjohallitusneuvottelut valmiiksi. Lopulta hallituksen muodostivat demarit, kokoomus ja RKP.

    Oppositiovoimat kaatoivat hallituksen saman tien järjestöjen tiedotustilaisuudessa, sillä ne eivät olleet tyytyväisiä hallitusohjelmaan.

    – Hallituksen ohjelma ei ollut tarpeeksi monipuolinen ja kunnianhimoinen, sanoi keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.

    Erityisesti keskustan puheenjohtajaa harmitti nuorten hallituksen leikkaukset kuntien valtionosuuksiin ja sinipunahallituksen uusi sote-malli, joka rakentui kuntien varaan.

    Keskustan epäluottamuslauseeseen yhtyivät vihreät, KD-nuoret, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset nuoret. Varjohallitusneuvotteluita vetänyttä demarinuorten puheenjohtajaa Mikkel Näkkäläjärveä harmitti vähemmistöhallituksen kaatuminen.

    – Kun politiikkaa tehdään, niin aina pitää tehdä kompromissejä. Jos kompromissikykyä ei ole riittävästi, niin sitten voi käydä tälläkin tavalla, Näkkäläjärvi sanoi.

    Näkkäläjärvi viittasi siihen, että vihreät nuoret irtaantuivat neuvotteluista tänään aamupäivästä. Vihreiden mukaan järjestöt eivät päässeet yksimielisyyteen hallitusohjelmasta.

    – Emme ole tyytyväisiä, kuinka paljon hallitus oli valmis karsimaan ympäristölle ja ilmastolle haitallisista tuista, vihreiden puheenjohtaja Amanda Pasanen sanoi.

    Tämän lisäksi vihreitä jäi hiertämään nuorten hallituksen linjaukset koulutusleikkauksien paikkauksista ja eläintuotannon tuista. Hallituslähteistä vihreitä arvosteltiin iltalypsystä.

    Nuorten hallitus painotti ilmastonmuutosta

    Vaikka nuorten hallitus jäi lyhytikäiseksi, se ehti saamaan hallitusohjelman aikaiseksi.

    Demarinuorten, kokoomusnuorten ja RKP:n nuorten painopisteet hallitusohjelmassa olivat ilmastonmuutos, hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen ja kansainvälinen toiminta.

    Nuorten hallitus pyrki hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen muun muassa yhtenäistämällä arvonlisäverokantoja 22 prosenttiin. Järjestöjen laskelmien mukaan tämä toisi valtiolle verotuloina 3,2 miljardia euroa.

    Tämän rahan nuorten hallitus käyttäisi muun muassa sosiaaliturvauudistukseen, lääkekorvauksiin ja ansitotuloveron keventämiseen kaikissa tuloluokissa.

    – Jotta sosiaaliturvauudistus voi onnistua, se tarvitsee uskottavan rahoituspohjan, kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos sanoi.

    Nuorten hallitus purkaisi kestävyysvajetta sekä leikkauksilla että veronkorotuksilla.

    Varjoneuvottelut käynnistyivät tiistaina

    Poliittiset nuorisojärjestöt käynnistivät varjohallitusneuvottelut tiistaina, jotta ne saisivat julkisuutta eduskuntavaaliteemoilleen ja -tavoitteilleen.

    Samalla neuvotteluiden oli tarkoitus antaa puolueiden lupauksille harjoitusta tulevaisuutta varten. Tiistaina järjestöt ottivat yhteen vaaliväittelyssä, jonka jälkeen ne alkoivat muodostaa hallitusta.

    Hallitukseen valikoituivat demarinuoret, kokoomus, vihreät ja RKP ja ne alkoivat neuvotella ohjelmasta torstaina. Sittemmin vihreät irtaantuivat hallitusrintamasta.

    Nuorisojärjestöt ottivat lähtökohdaksi Helsingin Sanomien ja Ylen puoluekannatusmittaukset, joiden myötä demarinuoret alkoivat vetää hallitusneuvotteluita.

    Juttua korjattu 19:58. Toisin kuin jutussa kerrottiin, siniset eivät yhtyneet epäluottamuslauseeseen. Siniset eivät saaneet puoluekannatusmittausten perusteella paikkoja eduskuntaan, joten ne eivät myöskään osallistuneet hallitusneuvotteluihin.

    Nuoret poliitikot vastustavat Jäämeren rataa emopuolueitansa jyrkemmin–

    Nuoret poliitikot vastustavat Jäämeren rataa emopuolueitansa jyrkemmin– "Rataa ei toteuta seuraavalla hallituskaudella"


    Puolueiden nuorisojärjestöjen mielipiteet Jäämeren ratahankkeesta poikkeavat selvästi heidän emopuolueidensa mielipiteistä. Puolueiden nuorisojärjestöt eivät ole valmiita edistämään Jäämeren ratahanketta seuraavalle hallituskaudelle. Asia...

    Puolueiden nuorisojärjestöjen mielipiteet Jäämeren ratahankkeesta poikkeavat selvästi heidän emopuolueidensa mielipiteistä.

    Puolueiden nuorisojärjestöt eivät ole valmiita edistämään Jäämeren ratahanketta seuraavalle hallituskaudelle. Asia tuli esille sekä nuorisojärjestöjen vaalipaneelissa tiistaina että järjestöjen perjantaina julkaistussa hallitusohjelmassa, jonka hallituspohjana olivat SDP, RKP ja Kokoomus.

    SDP:n nuorisojärjestön puheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven mukaan ratahanke pitäisi pysäyttää heti.

    – Ei ole ollenkaan järkevää lähteä suunnittelemaan sitä. Se ei ole ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta kestävä ratkaisu, ja se haittaa saamelaisten oikeuksia heikentämällä saamelaisten perinteisiä elinkeinoja merkittävästi. Hyödyt ovat vähäisiä verrattuna haittoihin.

    Demarinuorten Mikkel Näkkäläjärvi kertoo näkemyksiään vaaliväittelyssä. RKP-nuorten Christoffer Ingo haluaa puheenvuoron. Keskellä Vihreiden nuorten Sameli Sivonen ja KD Nuorten Aleksi Sarasmaa.Jouni Immonen / Yle

    Kokoomus on tuonut esille, että Jäämeren rata toisi lisää työpaikkoja. Kokoomusnuorten puheenjohtajan Henrik Vuornoksen mielestä olisi kuitenkin paljon tärkeämpiäkin hankkeita, joihin laittaa rahaa.

    – Lähtökohtaisesti meillä ei ole tiukkaa kantaa asiaan, mutta jos ajatellaan, että se rakennettaisiin julkisilla varoilla, niin ei se todellakaan ole prioriteettien kärkipäässä.

    – Tärkeämpää olisi esimerkiksi Helsinki-Rovaniemi radan kehittäminen, mikä vaikuttaa puoleen Suomeen. Jos tätä lähdetään edistämään, niin näen erittäin tärkeänä ottaa huomioon luontokysymykset ja alkuperäiskansojen oikeudet, sanoo Vuornos.

    Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ja Keskusta pitää Jäämeren ratahanketta erittäin tärkeänä. Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen ei kuitenkaan näe asiaa yhtä yksinkertaisena.

    – Näyttää siltä, että ei se hirveän järkevää olisi. Rata vietäisiin poronhoitoalueen läpi ja se olisi myös turvallisuuspoliittisesti hankala asia Suomelle. Se herättää paljon kysymysmerkkejä.

    Puheenvuoro on Keskustanuorten puheenjohtajalla Suvi Mäkeläisellä. Kokoomusnuorten Henrik Vuornos ja Vasemmistonuorten Tuomas Suihkonen odottavat vuoroaan.Jouni Immonen / Yle

    Sekä Vihreät että myöskin Vihreät nuoret vastustavat Jäämeren rataa.

    – Me olemme ehdottamasti ratahanketta vastaan. Se tuhoaa saamelaisten alueita ja on taloudellistesti kannattamaton. Se on Lapin herkälle luonnolle vaarallinen, sanovat Vihreiden nuorten puheenjohtajat Amanda Pasanen ja Sameli Sivonen.

    Vasemmistonuorten edustaja Tuomas Suihkonen on samaa mieltä Vihreiden kanssa.

    – Ehdottomasti vastustamme sitä, kyse on ilmastonmuutoksesta ja sen edistämisestä. Siinä kosketaan myös sekä alkuperäiskansojen maihin että poronhoitoalueisiin.

    Vasemmistonuorten Tuomas Suihkonen vastustaa Jäämeren rataa.Vesa Toppari // Yle

    Perussuomalaiset nuoret näkevät Venäjän rajaa lähelle suunnittelun radan uhkana turvallisuudelle. Sillä ei voida hädän hetkellä varmistaa tavarankuljetusta Suomeen, sanoo Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen.

    – Rata pitäisi vetää Ruotsin rajaa pitkin Norjaan. Suunniteltu ratalinjaus menee Venäjän rajaa pitkin ja se on turvallisuuskysymys. Rata olisi kranaatinheittimen päässä Venäjästä ja kriisin aikana se voitaisiin tuhota.

    Suomen ruotsalainen kansallispuolue on kertonut suhtautuvansa rataan kriittisesti. RKP-nuorten puheenjohtaja Christoffer Ingo näkee kuitenkin radan tärkeänä.

    – Se on tärkeä Suomen infrastruktuurin kannalta, näemme että rata pitäisi rakentaa. Ongelma on kuitenkin se, kun asiasta ei ole keskusteltu paikallisten kanssa.

    RKP-nuorten Christoffer Ingo näkee Jäämeren radan tärkeänä hankkeena.Vesa Toppari / Yle

    Kristillisdemokraattien nuoret eivät ole vielä muodostaneet tarkkaa kantaansa asiasta.

    – Me emme lähtökohtaisesti vastusta ratahanketta. Pitää kuitenkin ottaa huomioon turvallisuus, alkuperäiskansojen oikeudet ja ympäristönäkökulmat, sanoo Kristillisdemokraattisten Nuorten puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa.

    Nuorten järjestöt pystyvät vaikuttamaan emopuolueisiinsa

    Puolueet tekevät yhteistyötä nuorisojärjestöidensä kanssa, ja esimerkiksi SDP kysyy nuorten mielipidettä usein, kertoo demokraattinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

    – Demarinuoret on viime vuosina ollut vaikuttamassa SDP:n linjauksiin esimerkiksi sosiaaliturva- ja verotuskysymyksissä, nyt ponnistellaan kovasti ilmasto- ja ympäristökysymysten parissa.

    Myös Keskustanuoret tekevät tiiviisti yhteistyötä Keskustan kanssa.

    – Kyllä me pystymme aika paljon vaikuttamaan. Vaikka nyt emme olekaan keskustelleet Jäämeren radasta, uskoisin, että myös tulevaisuudessa pystymme vaikuttamaan asioihin, sanoo Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.

    Yle Uutisgrafiikka

    Liikenneviraston esiselvityksen mukaan Jäämeren rata parantaisi Suomen logistista asemaa ja saavutettavuutta sekä koko Euroopan yhteyksiä. Rata toisi vaihtoehtoisen kuljetusreitin Suomen vienti- ja tuontikuljetuksille. Jäämeren ympäri vuoden jäättömien syväsatamien kautta avautuisi uusi yhteys myös Atlantille ja Koillisväylälle.

    Jäämeren radan kuljetukset koostuisivat selvityksen arvioiden mukaan pääasiassa mineraaleista, kalatuotteista, raakapuusta ja metsäteollisuuden jalostustuotteista. Potentiaalisia kuljetuksia ovat myös Barentsin alueen luonnonvarat sekä tulevaisuudessa muut Kollisväylän kautta kulkevat tuotteet.

    Ehdotettavan Kirkkoniemi-linjauksen kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 2,9 miljardia euroa, mikäli linjaus kulkee Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle. Kirkkoniemen linjauksen investointikustannukset Suomen puolella ovat noin 2 miljardia euroa ja Norjan puolella noin 0,9 miljardia euroa.

    Liikenne- ja viestintäministeriö asetti keväällä 2018 Suomen ja Norjan välisen työryhmän jatkoselvittämään ratalinjausvaihtoehtoa Rovaniemeltä Kirkkoniemeen. Työryhmän toimikausi päättyi joulukuussa. Raportti julkaistaan liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivulla käännösten valmistuttua.

    Ilmavoimien komentaja vaihtuu – Rikossyytteen saanut Sampo Eskelinen ei hakenut jatkoa määräaikaiseen kenraalin virkaansa

    Ilmavoimien komentaja vaihtuu – Rikossyytteen saanut Sampo Eskelinen ei hakenut jatkoa määräaikaiseen kenraalin virkaansa


    llmavoimien komentaja vaihtuu. Presidentti Sauli Niinistö nimittää Ilmavoimien uuden komentajan todennäköisesti ensi viikolla. Nykyisen komentajan Sampo Eskelisen määräaikainen virkakausi kenraalina päättyy huhtikuun alussa. Eskelinen on...

    llmavoimien komentaja vaihtuu. Presidentti Sauli Niinistö nimittää Ilmavoimien uuden komentajan todennäköisesti ensi viikolla.

    Nykyisen komentajan Sampo Eskelisen määräaikainen virkakausi kenraalina päättyy huhtikuun alussa. Eskelinen on oma-aloitteisesti ilmoittanut loppuvuodesta, ettei hae jatkoa määräaikaiseen virkaan. Sotilasarvoltaan Eskelinen on kenraalimajuri.

    Ikänsä puolesta Eskelinen olisi voinut hakea kenraalin virkaan jatkokautta vuoteen 2022 asti. Ylen tiedon mukaan Sampo Eskelisellä on jo täysi sotilaseläkeoikeus.

    Vaikka Sampo Eskelinen olisi voitu nimittää jatkokaudeksi kenraaliksi, hänen tehtävänsä olisivat saattaneet muuttua.

    Eskelinen ei olisi saanut syksyn jälkeen ikänsä vuoksi enää itse ohjata sotilaskonetta eikä palkkaansa tuhansien eurojen kuukausittaista lentolisää. Olisi poikkeuksellista, että Ilmavoimien komentajana olisi kenraali, joka ei itse saa lentää.

    Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) vahvistaa Ylelle tiedon Ilmavoimien komentajan vaihtumisesta. Uusi komentaja aloittaa 1. huhtikuuta.

    Niinistö ei halua arvioida, olisiko Sampo Eskelinen saanut Ilmavoimien viimeaikaisten tapahtumien vuoksi jatkoa kenraalikauteensa.

    – Tätä on turha spekuloida. Mutta, totta kai, kaikki vaikuttaa kaikkeen, sanoo Jussi Niinistö.

    Eskelisen ilmoitus siitä, ettei hän hae jatkokautta tarkoittaa, että Eskelinen siirtyy reserviin ja eroaa Puolustusvoimien palveluksesta huhtikuun alussa. Eskelinen aloitti Ilmavoimien komentajana kesäkuussa 2017.

    Puolustusvoimien kenraalien virat ovat nykyisin määräaikaisia. Kausi kestää yleensä viisi vuotta.

    Rasitteena epäily palvelusrikoksesta ja Ilmasotakoulun jupakka

    Ilmavoimien komentaja Sampo Eskelinen on epäiltynä palvelusrikoksesta Karjalan lennoston Lemmenjoella järjestämän vapaaehtoisen kertausharjoituksen jälkiselvittelystä.

    Käytännössä kysymys on siitä, venyikö Eskelisen harkinta-aika esitutkinnan käynnistämisestä liian pitkäksi sen jälkeen kun tapaus oli tullut hänen tietoonsa.

    Karjalan lennoston entisen komentajan Markus Päiviön epäillään käyttäytyneen sopimattomasti lennoston sidosryhmien vapaaehtoisessa kertausharjoituksessa Lapissa Lemmenjoella. Päiviötä epäillään esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta.

    Tänä vuonna Ilmavoimien Ilmasotakoulun oppilasvalinnat ovat olleet julkisuudessa. Ilmasotakoulun oppilaiden lisävalinnassa on epäilty sukulaisten suosimista.

    Pääesikunnan mukaan lentoreserviupseerikurssin lisähaun valintaprosessissa on ollut tavanomaisesta poikkeavia vaiheita.

    Niinistö: Puolustusvoimain komentaja jatkaa, jos esiselvitys alkaa

    Jos valtakunnansyyttäjänvirasto käynnistää esiselvityksen Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin toimista Lemmenjoen kertausharjoitusten jälkiselvittelyssä, komentaja Lindberg voi puolustusministerin mukaan jatkaa tehtävässään.

    – Käsittääkseni esiselvitys ei ole mikään este komentajalle jatkaa tehtävässään. On eri asia sitten, jos käynnistetään esitutkinta, puhumattakaan syytteestä, sitten tilanne on toinen, arvioi Niinistö.

    Puolustusministerin mukaan hänellä on täysi luottamus Puolustusvoimain komentajaan Jarmo Lindbergiin.

    Korjaus 12.56: Eskelisen määräaikainen virka päättyy huhtikuun alussa eikä kuun lopussa.

    Juttua täydennetty klo 18.25: Lisätty tieto, että Eskelisen tehtävät olisivat saattaneet muuttua, jos hänet olisi nimitetty jatkokaudelle kenraaliksi.

    LUE LISÄÄ:

    Mitä tapahtui Lemmenjoella ja miten Puolustusvoimat toimi syytteisiin johtaneen harjoituksen jälkeen – Jussi Niinistö haluaa selvityksen

    Syyttäjä: Karjalan lennoston entistä komentajaa ja Ilmavoimien komentajaa epäillään sotilasrikoksista – Ilmavoimien komentaja saa jatkaa toistaiseksi tehtävässään