Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Ensimmäiset yhteiskuvat: Yhdysvaltain, Venäjän ja Suomen presidentit sekä puolisot tapasivat ennen huippukokousta – video

    Ensimmäiset yhteiskuvat: Yhdysvaltain, Venäjän ja Suomen presidentit sekä puolisot tapasivat ennen huippukokousta – video


    Venäjän presidentti Vladimir Putin, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja rouva Melania Trump sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tapasivat vielä ennen päivän odotetuinta tapaamista, jossa Trump ja Putin...

    Venäjän presidentti Vladimir Putin, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja rouva Melania Trump sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tapasivat vielä ennen päivän odotetuinta tapaamista, jossa Trump ja Putin keskustelevat kahden kesken.

    Yle seuraa huippukokouspäivää hetki hetkeltä.

    Yhteiskuvat otettiin Presidentinlinnan keltaisessa salissa ennen kuin Trump ja Putin istuivat lehdistön eteen lyhyttä kuvausta ja haastattelua varten.

    Aleksey Nikolskyi / AFP

    Ennen kuvien ottamista nähtiin historiallinen kättely: Donald Trump ja Vladimir Putin kättelivät ensimmäistä kertaa Helsingin-tapaamisen aikana. Kättelyn aikana ensin Trump ja sitten Putin taputtivat toisiaan käsivarteen.

    Aleksey Nikolskyi / AFP

    Presidenteistä otetussa yhteiskuvassa huomio kiinnittyy hauskaan yksityiskohtaan, sillä kaikki kolme presidenttiä ovat jopa sattumalta pituusjärjestyksessä, kun Niinistö isäntänä astuu keskelle.

    Yle

    Median edessä Trump ja Putin avasivat hieman keskustelun aiheita. Trumpin mukaan neuvotteluissa puhutaan kaupasta, ohjuksista ja Kiinasta. Putin kertoi haluavansa puhua Trumpin kanssa maiden välisistä suhteista ja vaikeista monenkeskisistä asioista.

    Venäjän ulkoministeriö kertoi Twitterissä presidenttien keskustelevan neuvotteluissaan suhteiden normalisoinnin lisäksi Ukrainasta, Syyriasta, Korean niemimaan tilanteesta sekä terrorismin vastaisista toimista.

    Tapaaminen pääsi alkamaan noin tunnin myöhässä, sillä Putin laskeutui Helsinkiin ilmoitettua myöhemmin. Molempien presidenttien autosaattueita oli odottamassa yleisöä ja mielenosoittajia Mannerheimintien ja Pohjois-Esplanadin varrella.

    Trump kiitti Niinistöä tapaamisesta:

    Trump kiitti Niinistöä tapaamisesta: "Oli kunnia" – Niinistö: Monipuolinen keskustelu


    Presidentit Donald Trump ja Sauli Niinistö ovat kommentoineet huippukokouspäivän aamiaiskeskustelua lyhyesti Twitterissä. Trump kiitti Niinistöä ja kuvaili hänen tapaamistaan kunniaksi. Niinistö kuvaili keskustelua monipuoliseksi...

    Presidentit Donald Trump ja Sauli Niinistö ovat kommentoineet huippukokouspäivän aamiaiskeskustelua lyhyesti Twitterissä. Trump kiitti Niinistöä ja kuvaili hänen tapaamistaan kunniaksi.

    Niinistö kuvaili keskustelua monipuoliseksi mielenkiintoisen päivän alkuun. Niinistö sanoi, että tunnin keskustelun aikana hän ja Trump ehtivät käydä läpi monta asiaa.

    Niin ikään rouva Melania Trump kommentoi Mäntyniemen-vierailua Twitterissä. Hän kiitti rouva Jenni Haukiota isännyydestä ja kertoi nauttineensa keskustelusta. Melania Trumpin ja rouva Haukion keskustelun aiheena olivat ongelmat, joita maat kohtaavat.

    Yle seuraa Trumpin ja Putinin tapaamista hetki hetkeltä tässä artikkelissa.

    Helsinki Loves Trump -ryhmän perustaja ylistää idoliaan:

    Helsinki Loves Trump -ryhmän perustaja ylistää idoliaan: "Hän edustaa yhdysvaltalaisia tavallisia ihmisiä, ja siksi hänestä on tullut sankarimme"


    Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kehui Suomea vuolaasti aamiaistapaamisen alussa Mäntyniemessä maanantaiaamuna. Trump sanoi aamiaistapaamiselle arvostavansa Suomea paljon ja kiitteli presidentti Sauli Niinistöä vieraanvaraisuudesta. – Suomi...

    Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kehui Suomea vuolaasti aamiaistapaamisen alussa Mäntyniemessä maanantaiaamuna.

    Trump sanoi aamiaistapaamiselle arvostavansa Suomea paljon ja kiitteli presidentti Sauli Niinistöä vieraanvaraisuudesta.

    – Suomi on mahtava maa, Trump lausui kohteliaasti.

    Helsinki Loves Trump -ryhmän perustaja Markus Bunders on tyytyväinen ja silminnähden ilahtunut kuullessaan Yhdysvaltojen presidentin näkemyksistä.

    – Se tuntuu aivan erinomaiselta. Me olimme eilen vastassa häntä ja hänen puolisoaan. Me vilkutimme ja hymyilymme hänelle, hän ja Melania vilkuttivat meille takaisin. Kansainvälinen uutistoimisto AP oli mukanamme ja he välittivät hymymme maailmalle. Olemme hyvin tyytyväisiä, että hyvä ilmapiiri on siirtynyt eiliseltä tähän aamuun, Bunders kertoi Ylen haastattelussa tunnelmistaan punainen Make America Great Again -lippalakki päässään.

    Yle seuraa Trumpin ja Putinin tapaamisen edistymistä hetki hetkeltä.

    Suomalaiset Trumpin ystävät perustettiin kolmisen viikkoa sitten

    Helsinki Loves Trump, eli suomalaiset Trumpin ystävät -ryhmä on perustettu kolmisen viikkoa sitten. Bunders kertoo, että suomalaiset Trumpin ystävät aikovat näkyä Helsingin katukuvassa hymyilemällä ja olemalla läsnä ylpeästi suomalaisina. Varsinaista poliittista agendaa ryhmällä ei perustajansa mukaan ole.

    Bundersin mukaan ryhmän varsinainen tavoite oli alkujaan toivottaa presidentti Trump tervetulleeksi, sekä tehdä se positiivisella tavalla, hymyillen.

    – Tässä olemme onnistuneet. Tänään on meidän kaikkien vuoro nauttia siitä, että meillä on näin ihania vieraita täällä kylässä, Bunders linjaa.

    Bundersin mielestä Donald Trump on kaikista sopivin henkilö maailman vaikutusvaltaisimmin ihmisen tehtävään siksi, koska hän "edustaa tavallisia ihmisiä".

    – Me arvostetaan aivan hirveästi tavallisia ihmisiä. Olemme suomalaisten, länsimaisten, kaikkien maailman tavallisten ihmisten puolella. Donald Trump edustaa yhdysvaltalaisia tavallisia ihmisiä. Hän on heidän äänensä maailmalla. Sitä kautta hänestä on tullut meidän sankarimme, Bunders ylistää.

    Tavallisten ihmisen asialla, yhteisellä arvopohjalla

    Helsinki Loves Trump -yhdistyksen perustaja näyttää kokevan Trumpin paitsi hyväksi esikuvaksi ja tavallisten ihmisten asiamieheksi, myös kovia uhrauksia tekeväksi henkilöksi.

    – Hän on vaivautunut edustamaan meitä ja tekee työtä meidän puolestamme. Yhdysvaltain kohdalla hän tekee työtä Yhdysvaltojen puolesta ja me teemme samaa työtä täällä Suomessa, Bunders hehkuttaa.

    Miestä ei huoleta edes se, että suurin osa suomalaisista ei pidä mielipidemittausten mukaan Trumpista kovinkaan paljoa. Siitä pitää huolen yhtenäinen arvopohja.

    88 prosenttia vastaajista arvioi Ylen kyselyssä Trumpin kärjistäneen yhteiskunnallista keskustelua ja lisänneen aggressiivista kommentointia sosiaalisessa mediassa.

    – Uskon, että suomalaiset jakavat samanlaisia arvoja kuin Trump ja hänen kannattajansa. Ei me niin kauhean erilaisia olla. Imagokysymykset aina kärjistyvät mediassa ja ihmisten mielissä. Me yritämme luoda positiivista henkeä – sekä henkilöön, politiikkaan, että tähän tapaamiseen. Meillä ei varsinaista poliittista agendaa ole.

    Trumpin tviitti Helsingistä hämmentää: Venäjä-suhteet ovat huonot,

    Trumpin tviitti Helsingistä hämmentää: Venäjä-suhteet ovat huonot, "koska Yhdysvallat on ollut hölmö"


    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syyttää huonoista Venäjä-suhteista omaa maansa "hölmöyttä" eikä neuvottelukumppaniaan presidentti Vladimir Putinia. Yle seuraa Trumpin ja Putinin tapaamista hetki hetkeltä tässä artikkelissa. Trump...

    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syyttää huonoista Venäjä-suhteista omaa maansa "hölmöyttä" eikä neuvottelukumppaniaan presidentti Vladimir Putinia.

    Yle seuraa Trumpin ja Putinin tapaamista hetki hetkeltä tässä artikkelissa.

    Trump kirjoitti Helsingissä aamulla lähettämässään tviitissä, että huonoista suhteista voi kiittää Yhdysvaltain vuosikausia jatkunutta omaa "hölmöyttä" sekä "noitavainoa" eli Venäjän vaalivaikuttamiseen liittyvää tutkintaa.

    Trump tviittasi mielipiteensä vain muutamaa tuntia ennen tapaamistaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa presidentinlinnassa Helsingissä.

    Hämmentävä kommentti

    Trumpin kommentti on hämmentänyt kommentoijia.

    Esimerkiksi CNN:n Valkoisen talon kirjeenvaihtaja Jake Tapper pitää erikoisena, että Trump syyttää huonoista suhteista Venäjän kyberhyökkäykseen liittyvää tutkintaa eikä itse hyökkäystä.

    Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt taas ihmettelee, miksi Trump ei mainitse lainkaan Ukrainan tai Syyrian sotia tai Venäjän vaalivaikuttamista syinä huonoihin suhteisiin.

    Venäjän ulkoministeriö sen sijaan totesi Twitterissä, että Venäjä on Trumpin kanssa samaa mieltä.

    Trump: otan vaalivaikuttamisen esiin tapaamisessa

    Trumpin kommentti ei ollut täysin ennenkuulumaton. Perjantaina hän arvosteli Britanniassa Yhdysvaltain sisäpolitiikkaa, jonka takia hänen on vaikea "tehdä asioita" Venäjän kanssa, uutiskanava CNN kertoo.

    Hän on myös usein arvostellut edeltäjäänsä Barack Obamaa huonojen Venäjä-suhteiden aiheuttamisesta. Putinia hän ei puolestaan ole juuri arvostellut.

    Toisaalta Trump on luvannut ottaa tapaamisessa esille Venäjän epäillyn vaikuttamisen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Erikoistutkija Robert Mueller asetti perjantaina syytteeseen 12 venäläistä tiedustelupalvelujen työntekijää epäiltyinä vaaleihin sekaantumisesta.

    Lue myös:

    Seuraa näitä viittä asiaa Trumpin ja Putinin huippukokouksessa – Syntyykö yllätysdiili, ja mitkä aiheet ovat tabuja?

    Washingtonin-kirjeenvaihtaja: "Monet politiikan asiantuntijat Yhdysvalloissa pelkäävät, että Trump jää Putinin vietäväksi"

    Trumpin ja Putinin tapaamista varjostaa iso mörkö: Tämän tiedämme nyt Trumpin Venäjä-yhteyksien tutkinnasta, jossa nostettiin taas uusia syytteitä

    Trumpit saapuivat Mäntyniemeen: "Suomi on mahtava maa" – katso videolta, kun presidenttiparit keskustelivat terassilla


    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottivat vastaan Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja rouva Melania Trumpin Mäntyniemessä maanantaina aamupäivällä. Niinistö ja Haukio tarjoavat virka-asunnollaan presidenttiparille...

    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottivat vastaan Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja rouva Melania Trumpin Mäntyniemessä maanantaina aamupäivällä.

    Niinistö ja Haukio tarjoavat virka-asunnollaan presidenttiparille aamiaisen. Presidenttien keskustelun aikana rouva Haukiolla ja rouva Trumpilla oma aamiaiskeskustelu.

    Aamiaistapaamisen alussa Trump sanoi arvostavansa Suomea paljon.

    – Suomi on mahtava maa, Trump sanoi ja myös kiitteli Suomea vieraanvaraisuudesta.

    Trump kommentoi myös viime viikkoista Nato-kokousta. Hänen mukaansa Nato ei ole ollut koskaan yhtenäisempi ja vahvempi kuin nyt.

    Yhdysvaltojen ja Suomen presidenttiparit tapaavat ennen Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huippukokousta.

    Yle seuraa Trumpin ja Putinin tapaamista hetki hetkeltä tässä artikkelissa.

    Aamiaisvierailun lopuksi presidenttiparin on määrä kirjoittaa nimensä Mäntyniemen vieraskirjaan.

    Trumpit suuntaavat Mäntyniemen vierailun jälkeen takaisin yöpymispaikkaansa Kalastajatorpalle. Varsinainen huippukokous käynnistyy Presidentinlinnassa puolen päivän jälkeen, kun presidentti Niinistö vastaanottaa ensin presidentti Putinin ja sitten presidentti Trumpin.

    Katso tapaamisen tarkempi ohjelma täältä.

    Washingtonin-kirjeenvaihtaja: "Monet politiikan asiantuntijat Yhdysvalloissa pelkäävät, että Trump jää Putinin vietäväksi"


    Trumpin ja Putinin tapaaminen on historiallinen tapahtuma, sillä tämä on ensimmäinen kerta vuoden 2010 jälkeen, kun Venäjän ja Yhdysvaltojen johtajat tapaavat virallisesti kahden kesken, Ylen Yhdysvaltojen-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen arvioi...

    Trumpin ja Putinin tapaaminen on historiallinen tapahtuma, sillä tämä on ensimmäinen kerta vuoden 2010 jälkeen, kun Venäjän ja Yhdysvaltojen johtajat tapaavat virallisesti kahden kesken, Ylen Yhdysvaltojen-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen arvioi Washingtonista.

    – Maiden välit ovat olleet jo usean vuoden ajan jäätävät, hyvin huonot. Tätä on verrattu jopa 80-lukuun, jolloin Ronald Reagan ja Mihail Gorbatšov käynnistivät dialogin kahden toisilleen vihamielisen valtion välillä vuonna 1986 Reykjavikin kokouksessa, Hentunen sanoo.

    Yle seuraa Trumpin ja Putinin tapaamista hetki hetkeltä.

    Hentusen mukaan politiikan asiantuntijat Yhdysvalloissa ovat olleet erityisesti huolissaan siitä, lupaako Trump jotakin sellaista, mitä hän ei pysty toteuttamaan tai joka voisi olla jopa vahingollista liittolaissuhteille.

    – Esimerkiksi Singaporessa kesäkuussa Kim Jong-unin tavatessaan Trump lupasi lopettaa sotaharjoitukset Etelä-Korean kanssa. Siinä mielessä tässä on suuret riskit Yhdysvaltojen kannalta, Hentunen arvioi.

    Hentusen mukaan Yhdysvalloissa on oltu huolestuneita siitä, millaisessa kunnossa Yhdysvaltojen perinteiset liittolaissuhteet ovat Brysselin Nato-kokouksen ja Trumpin Lontoon-vierailun jäljiltä.

    Ihmetystä on herättänyt Yhdysvalloissa myös se, miksi Trump haluaa tavata Putinin kahden kesken puolentoista tunnin ajan pelkästään tulkkien kanssa, ilman asiantuntijoiden ottamista mukaan.

    – Moni pelkää, että Trump jää Putinin vietäväksi, sillä Putin on paljon kokeneempi poliitikko, Ylen Yhdysvaltojen kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.

    Hentusen mukaan tutkinta Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin on myös ykkösaihe tapaamisen kannalta.

    – Iso kysymys on se, että millä tavalla ja missä valossa asiaa käsitellään ja suostuuko Putin puhumaan asiasta mitään, Hentunen sanoo.

    Venäjällä suhtautuminen maltillista: "Ei odoteta suuria läpimurtoja"

    Venäjällä ei odoteta suuria läpimurtoja huippukokouksen suhteen. Virallinen Venäjä on pyrkinyt madaltamaan odotuksia tapaamiselta, Ylen ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen arvioi Moskovasta.

    – Venäjälle odotetaan suhteiden normalisoimisen alkua, vuoropuhelun avaamista ja paluuta liennytyksen tielle, Heiskanen sanoo.

    Heiskasen mukaan Venäjällä odotetaan erityisesti keskustelua Syyrian tilanteesta. Yhdysvallat, Israel ja Saudi-Arabia pelkäävät erityisesti Iranin vaikutusvallan kasvua Syyriassa. Venäjä voisi olla valmis hakemaan neuvotteluratkaisua, joka lievittäisi näitä huolia.

    Taloussuhteiden parantaminen on myös Venäjän intresseissä, mutta Venäjällä tiedetään, että kongressi on sitonut presidentti Trumpin kädet Yhdysvaltojen asettamien talouspakotteiden suhteen.

    – Venäjä ei odota, että talouspakotteista päästäisiin eroon, joten siinä mielessä suhtautuminen ja odotukset ovat varsin maltilliset, Heiskanen arvioi.

    Heiskasen mukaan Venäjällä osataan arvioida Trumpin heikkouksia neuvotteluissa, mutta samaan aikaan pelätään Trumpin arvaamattomuutta ja yllättävyyttä.

    – Siksi monet venäläiset asiantuntijat ovat sanoneet, että ei ole ollenkaan varmaa, mitä neuvotteluista saadaan esille, Heiskanen sanoo.

    – Putinille tilanne on siinä mielessä helpompi kuin Trumpille, että hänellä on kotimaan politiikassa vahva asema, eikä ole vahvaa oppositiota. Putinin tuskin tarvitsee viedä tästä kokouksesta niin valtavia voittoja kotiin kuin mitä Trump toivoisi saavansa, Heiskanen jatkaa.

    Täsmennetty kello 10.09 kohtaa Venäjän odotuksista Syyrian suhteen.

    Jalkapallofinaalin keskeyttäneitä aktivisteja kuulusteltu – Pussy Riot: Asianajajaa ei ole päästetty heidän luokseen

    Jalkapallofinaalin keskeyttäneitä aktivisteja kuulusteltu – Pussy Riot: Asianajajaa ei ole päästetty heidän luokseen


    Jalkapallon maailmanmestaruuden finaaliottelussa Moskovassa kentälle juosseet Pussy Riot -aktivistit ovat olleet poliisin kuulusteltavina ilman asianajajaa, kertoo aktivistiryhmä Facebook-sivuillaan. Pussy Riotin sosiaalisessa mediassa kerrotaan, että...

    Jalkapallon maailmanmestaruuden finaaliottelussa Moskovassa kentälle juosseet Pussy Riot -aktivistit ovat olleet poliisin kuulusteltavina ilman asianajajaa, kertoo aktivistiryhmä Facebook-sivuillaan.

    Pussy Riotin sosiaalisessa mediassa kerrotaan, että "poliisimies puuttuu peliin" -tempauksella protestoitiin Venäjän virkavaltaa ja poliisivaltiota vastaan.

    Aktivistiryhmä vaatii muun muassa poliittisten vankien vapauttamista ja poliittisen kilpailun vapauttamista Venäjällä.

    – Tarvitsemme poliittista kilpailua - mahdollisuutta osallistua maasi elämään ja tulla valituksi - kaikille, aktivistit kertovat Youtubessa julkaisemallaan videolla.

    Poliiseiksi pukeutuneet neljä aktivistia juoksivat kentälle Ranskan ja Kroatian pelin loppupuolella. Vartijat ottivat aktivistit kiinni.

    Kentälle juosseet Pussy Riot ryhmän aktivistit keskeyttivät hetkeksi Ranskan ja Kroatian välisen jalkapallon MM-loppuottelun Moskovassa sunnuntaina.Reuters

    Juttua muokattu 16.7. klo 8:45. Korjattu tieto kentälle juosseiden aktivistien määrästä: Aktivisteja oli kahden sijasta neljä.

    Lue lisää:

    Turvatoimet pettivät jalkapallon MM-finaalissa – punkbändi Pussy Riot pääsi ryntäämään viheriölle kesken ottelun

    Valkoinen talo julkaisi tarkemman ohjelman Trumpin Suomen-vierailusta: Lehdistötilaisuus Putinin kanssa klo 16.50, presidenttipari lähtee kotiin klo 18.55

    Valkoinen talo julkaisi tarkemman ohjelman Trumpin Suomen-vierailusta: Lehdistötilaisuus Putinin kanssa klo 16.50, presidenttipari lähtee kotiin klo 18.55


    Valkoinen talo on julkaissut tarkemman ohjelman Yhdysvaltojen presidentin ja Venäjän presidentin Vladimir Putin tämänpäiväisestä huipputapaamisesta Helsingissä. Valkoisen talon lehdistöohjelmaa julkaisevan sivuston mukaan presidenttien...

    Valkoinen talo on julkaissut tarkemman ohjelman Yhdysvaltojen presidentin ja Venäjän presidentin Vladimir Putin tämänpäiväisestä huipputapaamisesta Helsingissä.

    Valkoisen talon lehdistöohjelmaa julkaisevan sivuston mukaan presidenttien kahdenvälinen tapaaminen alkaa Presidentinlinnassa kello 13.20. Laajempi tapaaminen ja työlounas alkavat kello 14.50.

    Presidentit pitävät yhteisen tiedotustilaisuuden kello 16.50. Tämän jälkeen presidentti Trump ja hänen vaimonsa Melania Trump suuntaavat kohti lentokenttää.

    Presidentti Trump osallistuu päivän aikana myös muun muassa yhteiselle aamupalalle presidentti Sauli Niinistön kanssa presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä. Aamupalan jälkeen presidentti Trump ja Melania Trump kirjoittavat nimensä vieraskirjaan.

    Putinin tarkempi aikataulu ei ole vielä selvillä, mutta hänen odotetaan saapuvan Helsinkiin aamulla.

    Yle seuraa päivän tapahtumia hetki hetkeltä tässä artikkelissa.

    Trumpin koko maanantain ohjelma

    Kello 9:25: Donald ja Melania Trump lähtevät majapaikastaan Kalastajatorpalta kohti tasavallan presidentti Sauli Niinistön virka-asuntoa Mäntyniemeä.

    Kello 9.30: Presidenttipari saapuu Mäntyniemeen, jossa on tervetuliaisseremonia.

    Kello 9:40: Trump syö aamiaisen presidentti Sauli Niinistön kanssa.

    Kello 10.30: Presidenttipari kirjoittaa nimensä Mäntyniemen vieraskirjaan.

    Kello 10.40: Trumpit lähtevät Mäntyniemestä takaisin majapaikkaansa Kalastajatorpalle.

    Kello 10:45: Trumpit saapuvat Kalastajatorpalle.

    Kello 12:40: Lähtö Kalastajatorpalta Presidentinlinnaan.

    Kello 13:00: Trumpit saapuvat Presidentinlinnaan.

    Kello 13:05 Presidenttipari kirjoittaa nimensä vieraskirjaan Presidentinlinnassa.

    Kello 13:10 Tervetuliaisseremonia Presidentinlinnassa.

    Kello 13:20: Trumpin ja Putinin kahdenvälinen tapaaminen alkaa.

    Kello 14:50: Trumpin ja Putinin työlounas.

    Kello 16:50: Lehdistötilaisuus.

    Kello 18:45: Yhdysvaltojen presidenttipari saapuu Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

    Kello 18:55: Presidenttipari nousee lentokoneeseen ja matka kohti Washington DC:tä alkaa.

    Ulkoministeri Soini: Pelkkä tapaaminenkin on jo saavutus, Ukrainan kriisi jumissa

    Ulkoministeri Soini: Pelkkä tapaaminenkin on jo saavutus, Ukrainan kriisi jumissa


    Soinin johtama ulkoministeriö on ahertanut viimeiset kaksi viikkoa, jotta kahden suurvallan johtajien ensimmäinen huippukokous onnistuisi. Presidenttien Donald Trump ja Vladimir Putin lisäksi Helsingissä tapaavat myös ulkoministerit Sergei Lavrov ja...

    Soinin johtama ulkoministeriö on ahertanut viimeiset kaksi viikkoa, jotta kahden suurvallan johtajien ensimmäinen huippukokous onnistuisi. Presidenttien Donald Trump ja Vladimir Putin lisäksi Helsingissä tapaavat myös ulkoministerit Sergei Lavrov ja Mike Pompeo.

    Sunnuntaina Trump antoi Skotlannissa lausunnon, jonka mukaan hän ei odota suuria maanantain huippukokoukselta. Se ei Soinia yllättänyt eikä harmittanut.

    – Mä luulen että molemmat päämiehet niin Trump kuin Putin pyrkivät pitämään odotuksen suhteellisen maltillisina sen takia ettei sitten tulisi pettymyksiä. Mutta he saattavat tietysti yllättääkin. Kyllä varmaan nämä keskustelut ovat perusteellisia ja mennään asioihinkin, mutta tärkeintä varmasti on että tulee tällainen myönteinen signaali, että he tulevat toimeen keskenään ja pystyvät keskustelemaan keskenään. Uskon, että tällainen tulema on molemmille mieleen.

    – Sitten tietysti nämä neuvottelut ratkaisevat mitä konkreettista tulee, mutta useinhan nämä kansainvälisen politiikan asiat tulevat isolla ja perusteellisella valmistelulla. Tässä voikin olla siten sellaisia tuloksia, joiden pohjalta lähdetään näitä probleemoita ratkaisemaan, ja se olisi minusta jo aika kelpoa.

    Syyria ja Iran hiertävät

    Syyria pitkä ja verinen sisällissota on Soinin mukaan varmasti esillä myös Helsingissä, mutta edistystä ei välttämättä saavuteta.

    Venäjä tukee sotilaallisesti Al Assadin hallintoa ja on saanut tuekseen Iranin.

    Iranin läsnäolo on ärsyttänyt Yhdysvaltoja, mutta erityisesti sen liittolaista Israelia. Presidentti Trump osoitti närkästyksensä Iraniin ilmoittamalla, että Yhdysvallat eroaa vuosikausia neuvottelusta ja vuonna 2015 solmitusta Iranin ydinsulkusopimuksesta. Sopimuksen muut allekirjoittajat Britannia, Venäjä, Ranska, Saksa ja Kiina tyrmistyivät Trumpin eroilmoituksesta.

    Soinin mukaan eroilmoituksen harkinta-aika on meneillään, eikä Syyrian tilanne välttämättä ratkenne parempaan päin Helsingissä. Mutta Soini muistuttaa, että molempien suurvaltojen puolustusvoimien komentajat tapasivat alkukesästä Suomessa ja silloin asialistalla oli nimenomaan Syyria.

    Soinin mukaan molemmilla mailla on vahva halu saada Syyrian sota loppumaan, sillä sota sitoo molempien suurvaltojen voimavaroja ja rahaa. Lisäksi molemmat haluavat viimeiseen asti välttää tilanteen, että sotisivat Syyriassa toisiaan vastaan.

    Ukrainan tilanne jumissa

    Soini uskoo, että Ukrainan tilanne ja Krimin pakkoliittäminen Venäjään nousevat keskusteluihin myös Helsingissä. Tämän konfliktin ratkaisun suhteen Soini on kuitenkin kaikkein vähiten toiveikas.

    Länsi tuomitsi tuoreeltaan vuonna 2014 on Venäjän Krimin pakkoliitoksen kansainvälisen oikeuden vastaiseksi ja asetti sen jälkeen talouspakotteita sekä viennille että yksittäisille venäläisille talousvaikuttajille. Venäjä vastasi vastapakottein, jotka ovat haitanneet esimerkiksi suomalaista elintarviketeollisuutta.

    Soini ei näe mitään merkkejä, jotta pakotteita voitaisiin purkaa.

    – En kyllä odota nopeita tuloksia.

    Soini arvioi, että konfliktin ratkaisuun tähtäävän Minskin sopimuksen toteuttaminen on sujunut kitkaisesti ja siksi äkkiratkaisu tuntuu mahdottomalta.

    – Kyllä sekä Euroopan että Suomen kannalta olisi mitä toivottavinta, että päästäiisin eteenpäin. Kyllä se mitä Ukrainassa on tapahtunut heijastuu kielteisesti myös Itämeren aluueeseen ja silloin se on vaikuttanut myös meihin.

    Suomi ajaa arktista puhtautta

    Kahdenkeskisissä tapaamisissa Suomi on päättänyt korostaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuttaan. Erityisesti tavoitteena on mustan hiilen eli nokipäästöjen vähentäminen, jotta ilmastonmuutos ei etenisi.

    Soinin mukaan Arktinen neuvosto on sikäli poikkeuksellinen kansainvälinen yhteistyötapa, että siellä monesta muusta maailman konfliktista eri mieltä olevat suurvallat ovat useimmiten yhtä mieltä. Neuvostoon kuuluvat pohjoismaiden lisäksi Venäjä, Kanada ja USA.

    Presidentti Niinistö on tavannut hiljattain sekä Trumpin että Putinin ja arktsiet kysymykset ovat olleet esillä molemmissa keskusteluissa.

    Entinen pääministeri Paavo Lipponen vihjasi perjantain TV1:n Päivän kasvo -ohjelmassa, että päätös nokipäästöjä vähentävien kokeilujen aloittamiseksi Pohjois-Venäjän tuotantolaitoksilla saatettaisiin tehdä nyt Helsingissä. Kokeiluja rahoittaisivat Venäjän lisäksi myös EU ja Yhdysvallat.

    Trumpin maailmankuulu kaksoisolento villitsi Kauppatorilla – Katso video


    Helsingin Kauppatorilla herätti sunnuntaina kiinnostusta Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin maailmankuulu kaksoisolento Dennis Alan. Trumpia imitoiva Alan käveli ympäri Helsinkiä ja otti yhteiskuvia ihmisten kanssa. Moni ihminen oli kiinnostunut...

    Helsingin Kauppatorilla herätti sunnuntaina kiinnostusta Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin maailmankuulu kaksoisolento Dennis Alan. Trumpia imitoiva Alan käveli ympäri Helsinkiä ja otti yhteiskuvia ihmisten kanssa. Moni ihminen oli kiinnostunut Trumpia hämmästyttävän paljon muistuttavasta Alanista, ja hänen ympärillään kävi kova kuhina.

    Alan kehui toimittajille muun muassa suomalaisnaisten kauneutta.

    – Älkää kertoko sitä vaimolleni, hän sanoi.

    Kaksoisolennolta tivattiin myös kantoja maailmanpoliittiseen tilanteeseen, kuten esimerkiksi kurdikysymykseen. Niihin hän pidättäytyi vastaamasta. Hän vieraili myös Helsinki Calling -mielenosoituksessa.

    "Trumpin imitointi oli hauskempaa ennen vaaleja"

    Chicagolainen Alan, 67, on kertonut haastatteluissa, että Trumpiksi muuntautuminen vie häneltä päivittäin 10 minuuttia.

    – Kaikkein tärkeintä Trumpin imitoinnissa ovat hänen hiuksensa, ne ovat hänen tavaramerkkinsä, Alan sanoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle. Hän on matkustellut ympäri maailmaa Trumpia imitoiden, viimeksi muun muassa Singaporessa presidentti Trumpin ja Pohjois-Korean Kim Jong-unin tapaamisessa. Siellä hän esiintyi yhdessä Kim Jong-unia imitoivan Howard X:n kanssa.

    Alanin mukaan huumori on hänen keinonsa käsitellä haastavaa maailmanpoliittista tilannetta. Trumpin imitointi ei ole aina helppoa, sillä joskus presidentti herättää ihmisissä vihamielisiä reaktioita, hän on kertonut BBC:n haastattelussa. Nykyisin Alanin täytyy kiinnittää paljon enemmän huomiota turvallisuuteensa.

    – Trumpin imitointi oli hauskempaa ennen kuin hän voitti vaalit. Silloin jopa ihmiset, jotka eivät pitäneet Trumpista, nauroivat, hän sanoi.

    Korjattu 16.7. klo 10. 59: Trumpin ja Kim Jong-unin tapaamiskaupunki korjattu Hongkongista Singaporeksi.

    Valoraketti osui veneeseen, häätö hotellivieraille ja koroke Bill Clintonille – Lue ja katso tästä Kalastajatorpan vaiheikas historia valtion päämiehien kestittäjänä


    Kalastajatorpalla on pitkä historia valtion päämiesten kestittämisessä. Siellä ovat vierailleet ainakin Ronald Reagan, Leonid Brežnev, Gerald Ford, Mihail Gorbatšov, Bill Clinton ja Boris Jeltsin. Tänään sunnuntaina Kalastajatorpalle suuntaa...

    Kalastajatorpalla on pitkä historia valtion päämiesten kestittämisessä. Siellä ovat vierailleet ainakin Ronald Reagan, Leonid Brežnev, Gerald Ford, Mihail Gorbatšov, Bill Clinton ja Boris Jeltsin.

    Tänään sunnuntaina Kalastajatorpalle suuntaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Melania Trump. Heidän lentokoneensa on määrä laskeutua Helsinkiin iltayhdeksältä. Yle seuraa illan tapahtumia hetki hetkeltä.

    Lentokentältä pariskunta suuntaa yhdessä delegaationsa kanssa Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevalle Kalastajatorpalle. Alueella sijaitsee myös valtion vierastalo.

    Kalastajatorpan läheisyydessä on kuhissut eilisestä lähtien amerikanenglantia puhuvia turvamiehiä, poliiseja ja sotilaita. Aluetta on eristetty nauhalla ja aidoilla. Teille on ajettu esteeksi isoja ajoneuvoja.

    Vielä eilen Hilton Kalastajatorpassa yöpyi myös muita asiakkaita.

    Asiakkaat siirrettiin muihin hotelleihin

    Kalastajatorpan alue sijaitsee Laajalahden rannalla. Sillä on pitkät perinteet, sillä sinne levittäytyi kartano jo 1600-luvulla.

    Sittemmin alueella on moneen kertaan purettu vanhaa ja rakennettu uutta.

    Nykyään siellä sijaitsevat valtion vierastalon lisäksi kaksi hotellirakennusta ja useita ravintoloita. Ravintoloissa on yhteensä parituhatta asiakaspaikkaa ja hotelleissa yli 300 huonetta.

    Kun Yhdysvaltain presidenttipari Ronald ja Nancy Reagan vierailivat Suomessa vuonna 1988, koko hotelli oli varattu presidentin virkakoneistolle.

    Myöhemmin vuonna 1997 silloiset Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit Bill Clinton ja Boris Jeltsin tapasivat Helsingissä. Tuolloin presidenttien delegaatiot pyrkivät kilpaa majoittumaan Kalastajatorppaan.

    Kalastajatorpan 100-vuotista historiaa juhlistaneella verkkosivustolla kerrotaan, että hotelli tyhjennettiin pikavauhtia muista asiakkaista.

    Clintonin ja Jeltsinin tapaaminen vaati hotellilta erityisjärjestelyjä. Keskellä pihamaata ollut kolmen metrin monttu peitettiin Suomen valtion rahoilla ja henkilökunta rakensi Yhdysvaltain presidentille korokkeen, jotta pyörätuolissa istunut Clinton olisi valokuvissa samalla tasolla Jeltsinin kanssa.

    Merivartioston raketti osui veneeseen

    Kalastajatorpalla on viettänyt aikaa Venäjän ja Yhdysvaltain päämiesten lisäksi muun muassa Euroopan johtoa.

    Vuonna 1975 Kalastajatorpalla järjestettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) iltaohjelma. Vastaanotolle osallistui valtionpäämiehiä 35:stä eri maasta.

    ETYK-kokouksen iltaohjelmaa varjosti se, että torpan edustalla menehtyi kaksi ihmistä. Merivartioston valoraketti osui lähistöllä liikkuneeseen veneeseen, ja vene syttyi palamaan.

    Vuonna 2008 torpalla kokoontuivat viiden EU-maan presidentit. Neljä vuotta myöhemmin Kalastajatorpalla tapasivat Suomen, Itävallan, Italian, Latvian, Portugalin, Saksan, Slovenian ja Unkarin presidentit. Tuolloinkaan ei vältytty erityisjärjestelyiltä.

    Hotelli rakensi tapaamista varten uudet pöydät presidentti Tarja Halosen adjutantin piirroshahmotelmien pohjalta.

    Lue myös:

    Yle seuraa hetki hetkeltä – Donald Trump saapuu Helsinkiin illalla

    Analyysi: Trump on valmis neuvottelemaan Putinin kanssa ohi Euroopan – suurvaltajohtajia yhdistää halu pönkittää omaa vaikutusvaltaansa

    Video: Katsele taivaalta, miten huippukokous levittäytyy Helsinkiin


    Yli 1 400 toimittajaa ja kuvaajaa seuraa maanantaina Helsingissä presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin kohtaamista. Kansainväliset televisioyhtiöt lähettävät raporttinsa aivan tapaamispaikan eli Presidentinlinnan edustalta. Tapaamisen...

    Yli 1 400 toimittajaa ja kuvaajaa seuraa maanantaina Helsingissä presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin kohtaamista. Kansainväliset televisioyhtiöt lähettävät raporttinsa aivan tapaamispaikan eli Presidentinlinnan edustalta.

    Tapaamisen aikana ilmassa ei kuvata, joten tallensimme etukäteen Helsinkiä yläilmoista ja lisäsimme videoon tärkeimmät tiedot. Ilmailu ja maasta ohjattavien pienten lentolaitteiden eli dronejen käyttö on jo sunnuntaista lähtien turvallisuussyistä kielletty.

    Tapaamisen yhteydessä kaupungilla järjestetään myös yli kymmenen mielenilmausta. Väkeä on kutsuttu koolle osoittamaan mieltä muun muassa ihmisoikeuksien puolesta sekä Trumpin kauppapolitiikkaa ja Putinin ulkomaanpolitiikkaa vastaan.

    Yle seurasi hetki hetkeltä – Donald Trumpin kone laskeutui Helsinki-Vantaalle, presidenttipari matkasi Kalastajatorpalle majoitukseen


    Suora lähetys lentokentältä klo 20.45 alkaen Helteinen Helsinki saa tänään sunnuntaina arvovaltaisen vieraan, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapuu Helsinkiin illalla. Presidentin lentokoneen Air Force Onen odotetaan laskeutuvan...

    Suora lähetys lentokentältä klo 20.45 alkaen

    Helteinen Helsinki saa tänään sunnuntaina arvovaltaisen vieraan, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapuu Helsinkiin illalla.

    Presidentin lentokoneen Air Force Onen odotetaan laskeutuvan Helsinki-Vantaan lentokentälle noin kello 21.

    Yle seuraa presidentin saapumista suorassa lähetyksessä, jota voi seurata klikkaamalla tämän jutun kuvaa.

    Lähetyksen alussa näytämme suoraa kuvaa Helsinki-Vantaan lentokentältä. Ylen erikoislähetys alkaa kello 21.05 ja sitä voi katsoa paitsi tämän jutun kuvaa klikkaamalla myös Yle TV1:ssä tai sitä voi kuunnella Yle Radio Suomessa. Seuraamme presidentin saapumista tässä artikkelissa hetki hetkeltä.

    Erikoislähetyksessä on haastateltavana ulkoministeri Timo Soini (sin.). Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Marjo Näkki ja Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Paula Vilén ennakoivat erikoislähetyksessä huomista presidenttien tapaamista.

    Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat maanantaina Helsingissä.

    Lue myös:

    Karkeita kielikuvia, pomotusta ja machoilua: Katso videolta, mitä muuta yhteistä Trumpilla ja Putinilla on kuin suurvaltajohtajuus

    Hyvätapainen televisiotähti vai kovasanainen kiinteistöhai? – tällainen vieras Donald Trump saattaisi olla, jos hän astuisi sinun kotiisi

    Yle seurasi Helsinki Calling -mielenosoitusta Senaatintorilla – Katso video


    Useat mielenilmaukset ovat vastassa, kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit saapuvat Helsingin huippukokoukseen. Ennakolta suurimmaksi mielenilmaukseksi arvioitu Helsinki Calling -mielenosoitusta, joka alkaa kello 13 ja etenee Kaisaniemenpuistosta...

    Useat mielenilmaukset ovat vastassa, kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit saapuvat Helsingin huippukokoukseen. Ennakolta suurimmaksi mielenilmaukseksi arvioitu Helsinki Calling -mielenosoitusta, joka alkaa kello 13 ja etenee Kaisaniemenpuistosta Senaatintorille.

    Senaatintorille kokoontui poliisin arvion mukaan yhteensä noin 2500 ihmistä.

    Marssille osallistuvat muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ja Vasemmistonuoret. Mieltä osoitetaan muun muassa ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta.

    Tänään myös Perussuomalaiset nuoret järjestivät Welcome Trump -mielenosoituksen Narinkkatorilla. Mielenilmauksella haluttiin toivottaa presidentti Trump tervetulleeksi Suomeen.

    Reetta Rädyn kolumni: Älä vihaa amerikkalaisia

    Reetta Rädyn kolumni: Älä vihaa amerikkalaisia


    Ikkunan kolumniIkkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät...

    Ikkunan kolumni

    Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina
    > Tutustu Ikkunan kolumnistikaartiin

    Kaveri sanoi saaneensa tarpeeksi Venäjästä, eikä halua enää käydä siellä. Venäjä salamurhaa kriitikkojaan, miehittää naapurivaltoja, pitää huijausvaaleja, sortaa homoja, häiriköi YK:n turvaneuvostossa. Eli: venäläiset ovat hirveitä, Venäjälle ei huvita enää mennä.

    Samaa kuulee Yhdysvalloista. Trumpin USA on vapauden irvikuva ja markkinataloudestakin vain kääntöpuoli. Trumpin ilmastopolitiikka tuhoaa maapallon, siirtolaispolitiikka rakentaa vauvoille vankiloita. Kuka tällaisesta maasta voi pitää? Amerikkalaiset, tyhmiä ihmisiä!
    Venäjän ja Yhdysvaltojen arvostelu kiihtyy, kun presidentit Putin ja Trump kohtaavat Helsingissä. Suurvaltojen johtajia katsoessa voi kysyä, ovatko he maailman kuva vuonna 2018. Tai ainakin Yhdysvaltojen ja Venäjän kuva.

    Ruma, itsekäs, piittaamaton, kärsimätön, moukkamainen, julma.

    Voi kuitenkin ajatella myös näin: Trump ei ole kuva amerikkalaisista, eikä Putin kuva venäläisistä. He eivät ole kuva maailman tilasta tai edes Venäjästä ja Yhdysvalloista. On reilua erottaa kansa heidän johtajistaan.

    Johtajilla on valta. Presidentit ovat paljon suurempia kuin heidän ääriviivansa. Mutta kun katsomme suurvaltojen johtajia ja heidän hulluuttaan, pitäisi jaksaa ajatella, että Trump on tuollainen, eikä että amerikkalaiset ovat tuollaisia. Putin voi olla kuva suurvaltapolitiikasta, vallanhimosta, tsaarin perinnöstä, pullistelusta, häikäilemättömyydestä. Mutta Venäjä hän ei ole, eikä venäläiset.

    Jos sekoitamme kansan ja johtajat, käy niin, että ensin venäläiset saavat kärsiä Putinin politiikasta ja vielä sen päälle siitä, että muu maailma pitää heitä pikkuputineina. Putin valitsi itse itsensä presidentiksi. Noin neljäsosa aikuisista amerikkalaisista äänesti Trumpia. Hän on populistisen politiikan, valemedian, ajan ja toki myös demokratian kuva. Mutta hän ei ole yhtä kuin ”amerikkalaiset”. Trumpin äänestäjään voi suhtautua joko ääliönä – tai ihmisenä, joiden valintoja todella tekisi mieli ymmärtää.

    Sen sijaan, että inhoaa Amerikkaa tai kokee saaneensa tarpeekseen Venäjästä, nyt on erinomainen aika laajentaa kuvaa herroista kohti kansalaisten kirjoa. Yhdysvalloissa asuu yli 320 miljoonaa ihmistä, Venäjällä yli 140 miljoonaa.
    Yle Areenassa pyörii kesän ajan hieno dokumentti The New York Timesin toimituksesta Trumpin kaudella. Liz Garbusin ohjaama neliosainen sarja Vuosi The New York Timesin toimituksessa (alkuperäiseltä nimeltään The Fourth Estate) seuraa erityisesti tutkivaa työtä tekeviä toimittajia. Herkullisimpia hetkiä dokumentissa ovat tilanteet, joissa toimittajat seuraavat taas yhtä Trumpin puhetta toimituksen telkkareista. Heidät katseensa käyvät kerta kerralta… niin, vaikea sanoa millaisiksi. Ilmeet ovat epäuskoisia, järkyttyneitä, väsyneitä, kauhistuneita, lopulta luhistuneita. Tämäkö on meidän Amerikkamme, he tuntuvat sanovan. En kestä tätä idiotismia, sivistyksen alasajoa, mitä tässä maassa tapahtuu, tuhannennen kerran: aivan uskomatonta, fucking unbelievable.
    Dokkari muistuttaa myös valtavista mielenosoituksista, joita Trumpia vastaan on pidetty pitkin Yhdysvaltoja. Kuvissa kansa nousee johtajaansa vastaan. Not my president, kylteissä lukee. Katsomosta tekee mieli huutaa mielenosoittajille, että älkää lannistuko, olemme teidän puolellamme, Trumpit ja Putinit tapahtuvat meille kaikille, tämä ei ole teidän syytänne, emme vihaa amerikkalaisia, venäläisiä, kiinalaisia, intialaisia, turkkilaisia tai unkarilaisia, vaikka heidän johtajansa olisivat millaisia.
    Kysymys kuuluu: Millaisia olisivat Putinin vastaiset mielenosoitukset Venäjällä, jos niitä voisi järjestää ilman pelkoa?
    Demokratioissa sanotaan, että kansa saa arvoisensa johtajat. Itsehän valitsivat pellensä! Tämä ei ole kovin kattava analyysi, sillä demokratia on altis populismille ja vaalienkin kautta saatamme saada johtajia, joiden kanssa suuri osa äänestäjistä ei jaa mitään arvoja. Eivät ”amerikkalaiset” ajatelleet muutamia vuosia sitten, että Trump olisi mahdollinen. Se oli. Voisiko Suomessa käydä samoin? Miksi ei voisi?

    Demokratioissa sanotaan usein myös niin, että on tärkeä oikeus saada olla osallistumatta politiikkaan ja olla äänestämättä vaaleissa. Onkohan tässäkään ajatuksessa pelkkää järkeä?

    Äänestyspakko ei kuulostaa ratkaisulta oikein mihinkään, mutta ajattelen yhä useammin, että meillä kaikilla on velvollisuus seurata yhteiskunnan tapahtumia, kiinnostua maapallon kohtalosta, yrittää pysyä kärryillä siitä, mitä oman napamme ympärillä tapahtuu. Tässä Venäjän vieressä asuessa Venäjä-analyysiksi ei pitäisi riittää: se on kauhea maa. Voisi sanoa vaikka: en tunne venäläisiä.

    Reetta Räty

    Kirjoittaja kasvoi Neuvostoliiton rajalla, kuuli mummon ja papan puhuvan nuoruutensa Sortavalasta ja kävi 90-luvulla high schoolia Yhdysvalloissa.

    ”Annamme valmiudet, mutta ei täällä ihmisestä täydellistä tehdä” – Poliisien koulutuksessa opetetaan, miten erottaa oikea väärästä

    ”Annamme valmiudet, mutta ei täällä ihmisestä täydellistä tehdä” – Poliisien koulutuksessa opetetaan, miten erottaa oikea väärästä


    Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat seuraavat tarkasti sitä, miten poliisit esiintyvät mediassa. Kun poliisia epäillään väärin toimimisesta, välittyy se heti opiskelijoiden keskuuteen. – Opiskelijat ovat hyvin tiedostavia. Kaikki mikä...

    Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat seuraavat tarkasti sitä, miten poliisit esiintyvät mediassa. Kun poliisia epäillään väärin toimimisesta, välittyy se heti opiskelijoiden keskuuteen.

    – Opiskelijat ovat hyvin tiedostavia. Kaikki mikä näkyy julkisuudessa, herättää väistämättä keskustelua, toteaa psykologi toimiva Jari Hyyti, joka opettaa Poliisiammattikorkeakoulussa etiikkaa.

    Julkisuudessa paljon huomiota herättäneitä tapauksia ovat olleet esimerkiksi korkea-arvoisten poliisien saamat virkarikossyytteet tai Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion rikosjuttu, joka on jälleen saanut uusia käänteitä.

    – Epäilyjä tai millään tavalla kesken olevia juttuja ei käsitellä opetuksessa. Kun paljon huomiota saaneisiin juttuihin tulee ratkaisuja, niin niitä saatetaan sen jälkeen käyttää esimerkkeinä, Hyyti kertoo.

    Ei vain lakipykäliä, vaan pohdintaa niiden soveltamisesta

    Poliisiksi aikovat opiskelevat Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella työnsä perusteita puolitoista vuotta ennen kuin suuntaavat käytännön työharjoitteluun.

    Koulustus opettaa paitsi lakipykäliä, myös sitä, miten työssä toimitaan eettisesti oikein.

    Erillistä etiikan opetusta löytyy silti koulutusohjelmasta vain vähän.

    Poliisin ammattietiikka -nimikkeellä opiskelijoille pidetään opintojen alkupuolella viisi tuntia luentoja ja neljän tunnin seminaari aiheesta.

    Käytännön tilanteet sitten koettelevat sitä eettistä särmää. Jari Hyyti

    Oppilaille esitellään muun muassa vanhoja oikeustapauksia ja pyydetään myös ratkaisemaan esimerkkitilanteita.

    – Paljon keskustelua herää esimerkiksi tilanteesta, jossa huoltamo tahtoo tarjota poliisille ruuasta alennusta verraten heitä vaikka rekkakuskeihin, Hyyti kertoo.

    – Oppilaat ovat hyvin tietoisia mahdollisista eturistiriidoista ja ymmärtävät, että poliisi on virkamiehenä erityisasemassa, hän jatkaa.

    Poliisiammattikorkeakoulu sijaitsee Tampereella.Petri Aaltonen / Yle

    Poliisiammattikorkeakoulussa operatiivisten valmiuksien osaamisalueen päällikkönä toimiva Lauri Haapaniemi muistuttaa, ettei erillinen etiikan tunti kuintenkaan anna koko kuvaa koulutuksesta.

    – Kyse on paljolti arvopohjasta ja arvojen noudattamisessa kaikessa toiminnassa. Sinänsä etiikan opetus siis läpäisee koko koulutuksen, hän kertoo.

    – Olemme ammattikorkeakoulu ja toimintamme on hyvin käytännönläheistä. Etiikkaa tuodaan ennemmin esille jatkuvasti hyvien toimintamallien opettamisen ja käytännön harjoitteiden kautta.

    Työyhteisön vastuu korostuu

    – Oppilaat ovat täällä meillä puolitoista vuotta ennen kuin lähtevät yli 40 viikon mittaiseen harjoitteluun. Opiskelijat ovat silloin väistämättä alttiita vaikutuksille, Lauri Haapaniemi sanoo.

    Työharjoittelussa poliisiopiskelijat toimivat nuorempina konstaapeleina ohjaajiensa opastamina.

    Lakien ja teorian opetuksesta siirrytään nopeasti käytännön tilanteisiin.

    – Meidän näkökulma on vahvasti siinä, että opetetaan perustyökalujenkäyttöä ja toimintaa ohjaavia sääntöjä. Mutta tavat, joita siellä työpaikalla on, totta kai vaikuttavat.

    Valtuuksien soveltaminen ratkaisee suurelta osin luottaako kansalainen poliisiin. Petri Alkiora

    Työyhteisön vastuuta korostaa myös Poliisiammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Petri Alkiora.

    – Me täällä annamme ammattiin valmiudet, mutta ei täällä ihmisestä täydellistä tehdä, hän naurahtaa.

    – Oppilaat itse haluavat oppia ja omaksua oikeat toimintamallit. Opetus painottuu perustoimivaltuuksien sisäistämiseen ja soveltamiseen. Tämä valtuuksien soveltaminen ratkaisee suurelta osin, luottaako esimerkiksi kansalainen poliisiin, Alkiora jatkaa.

    Hänen mukaansa esimerkkien pohdinta opiskeluvaiheessa kantaa vain tiettyyn pisteeseen asti. Käytännön työssä asiat eivät aina ole niin selkeitä. Samalla linjalla on psykologi Jari Hyyti.

    – Toki hankala tilanne on helpompaa tunnistaa ja ratkaista koulutuksessa kuin arjessa. Käytännön tilanteet sitten koettelevat eettistä särmää, Hyyti toteaa.

    Ex-pääministeri Esko Aho antaa huutia Trumpin

    Ex-pääministeri Esko Aho antaa huutia Trumpin "diilipolitiikalle": "Ensin täytyy saada aikaan kaaosta, jotta voi tehdä diilejä"


    Yhdysvaltain ja Venäjän väliset tunnelmat eivät ole hyvät, kuvailee Venäjän tuntija, Suomen entinen pääministeri ja East Officen hallituksen puheenjohtaja Esko Aho. – Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet ovat monella tapaa jännitteiset ja...

    Yhdysvaltain ja Venäjän väliset tunnelmat eivät ole hyvät, kuvailee Venäjän tuntija, Suomen entinen pääministeri ja East Officen hallituksen puheenjohtaja Esko Aho.

    – Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet ovat monella tapaa jännitteiset ja tietysti Yhdysvaltain sisäpoliittinen tilanne [kongressin välivaalit] kärjistää vielä osaltaan asetelmaa, niin että ei tämä mikään helppo tapaaminen ole, Aho sanoo.

    Sen vuoksi hän ei usko, että odotukset maanantain huippukokouksesta ovat kovin korkealla kummallakaan puolella. Aho pitää huippukokousta enemmän askeleena kohti jotain uutta, joka voisi olla jotain parempaa.

    East Office edesauttaa suomalaisten suurten teollisuusyritysten Venäjä-suhteita.

    "Pakotteissa ei ole odotettavissa mitään erityistä"

    Tärkeimmät asiat kahden suurvallan kauppasuhteissa ovat pakotteet ja vastapakotteet.

    – Suoranaiset vaikutukset ovat kohtuullisen rajalliset, mutta välilliset vaikutukset ovat isommat ja siinä mielessä uskoisin, että pääkeskusteluteema taloudessa on se, mitä näille pakotteille voidaan tehdä. En usko, että lyhyellä aikavälillä voidaan tehdä juuri mitään, en usko että mitään erityistä on odotettavissa tältäkään alueelta, sanoo Aho.

    Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan takia asetettujen pakotteiden kanssa toimiminen on ollut Ahon mukaan suhteellisen helppoa, koska on tiedetty tarkasti, mikä on pakotteiden alaista ja mikä ei.

    Eurooppalaisetkin yritykset voivat joutua välillisesti pakotteiden piiriin, jos ne käyvät kauppaa niiden kanssa, jotka ovat amerikkalaisten pakotelistalla. Erityisesti tämä koskee Venäjää ja Irania.

    – Paljonko voidaan puhua Ukrainasta ja Ukrainan kriisistä? Todennäköisesti ei ole kauhean paljon mahdollista tehdä mitään. Mutta voi olla että Syyriasta ja kenties Pohjois-Koreasta voidaan puhua, Aho arvelee.

    Hän toivoo myös aseidenriisunnan tulevaisuuden nousevan esiin keskusteluissa, koska maiden välinen yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. On olemassa riski että ajaudutaan uuteen varustelukierteeseen, jollei olemassa olevien sopimusten jatkoja saada varmistetuksi.

    Aho arvostelee Trumpin diilipolitiikkaa

    Esko Aho nostaa erityisesti esiin pohdintaa siitä, miksi presidentit Vladimir Putin ja Donald Trump ylipäätään tapaavat.

    – Eletään aivan uudenlaista maailmanaikaa. Aiemmin oli niin, että oli olemassa selviä sääntöjä ja niiden pohjalta koitettiin ratkoa asioita. Lähtökohtana oli se, että säännöt olivat kaikille samat.

    Ahon mukaan maailmassa on nyt vallalla ajatus, että sääntöjen maailmasta siirrytään diilien maailmaan.

    – Vähän näyttää siltä, että presidentti Trumpin toimintatapana on se, että ensin täytyy saada aikaan kaaosta, jotta voi pysytä tekemään näitä diilejä. Täytyy rikkoa sääntöjä, jotta voi tehdä uusia sopimuksia. Tämä on huono trendi erityisesti pienten Suomen kaltaisten maiden kannalta, Aho painottaa.

    Aho sanoo olevansa kriittinen sen suhteen, mitä on tapahtumassa. Hän kehottaa myös mediaa seuraamaan asioita kriittisellä otteella.

    – Medialle tämä aiheuttaa haasteita seurata tapahtumia kriittisesti, koska sääntöjen rikkomisesta saadaan meheviä uutisia, mutta usein jää kertomatta riskit ja vaarat, joita sääntöjen rikkomiseen liittyy.

    – Kun tehdään diilejä, saadaan positiivisen näköisiä uutisia, mutta usein ne diilit ovat sellaisia jotka eivät kohtelekaan kaikkia tasapuolisesti, Aho arvostelee.

    Erityisesti Suomessa on Ahon mukaan syytä seurata tätä tarkkaan ja katsoa kriittisesti sitä, mitä maailmalla tapahtuu. Vaikka presidenttien tapaaminen on myönteinen asia, sillä on varjopuolensa.

    Michael Klimentjev / EPA

    – Tämä johtaa siihen, että yhä enemmän maailman asioita alkaa mennä kammareihin, joissa pienillä mailla ei ole mitään sananvaltaa.

    Ahon mukaan Trump on vienyt kehityksen pisimmällle, mutta maailmalla on ollut pitkään vallalla suuntaus, joka suosii vahvaa ja yksilökeskeistä johtajuutta. Tätä taipumusta esiintyy eri puolilla maailmaa: Venällä presidentti Vladimir Putin, Kiinassa presidentti Xi Jinping ja Japanissa pääministeri Shinzo Aben hallintoon liittyy samanlaisia piirteitä. Lisäksi Aho mainitsee Turkin presidentin Recep Tayip Erdoganin. Trumpin tekemisillä on eniten vaikutusvaltaa, koska Yhdysvallat on niin suuri toimija maailmassa.

    Tullit ja tuontirajoitukset ovat Ahon mukaan sääntöjen rikkomista ja samalla uusien diilien tekemistä, mistä seuraa myös "paljon negatiivisia seurauksia" Yhdysvalloille itselleen. Myös Kiina toimii tavoin, joka ei ole maailmankaupan eri sopimusten hengen mukaista, mutta tilanne pahenee siitä, että Yhdysvallat vastaa siihen omalla tavallaan.

    Venäjän talouskasvu elpyy, tosin hitaasti

    Talouspakotteiden vaikutuksista Venäjän talouteen liikkuu erilaisia arvoita. Aho arvioi niiden olevan puolten prosentin luokkaa maan bruttokansantuotteesta (BKT). Erityisen tärkeää on pakotteiden vaikutukset investointeihin.

    – Kun on epävarmuus siitä, miten rahoitusjärjestelmä toimii ja kuinka isoja hankkeita voitaisiin rahoittaa, kyllä se karsii sekä venäläisten omia että ulkomaisia investointeja Venäjällä, arvioi Aho.

    Suomen Pankin mukaan Venäjän talous elpyy, mutta suhteellisen hitaasti. Muun maailman talouskasvu on nopeampaa. Maataloudessa on saatu parannuksia aikaan, kun Venäjä on suojannut omaa tuotantoaan kieltämällä elintarvikkeiden tuontia EU:n alueelta, myös Suomesta. Tämä on osunut erityisesti Valioon. Venäjä on päättänyt jatkaa länsimaista tulevien elintarvikkeiden tuontirajoituksia ensi vuoden loppuun.

    Vaikka öljyn hinta on noussut tänä vuonna, talouden näkymät ovat aiempaa vaisummat. Venäjän keskuspankki ennustaa tälle ja ensi vuodelle 1,5–2 prosentin kasvua. Hitaan kasvun lisäksi ongelmaksi on muodostunut pääomapako ulkomaille, mikä jatkuu edelleen kuukausi kuukaudelta.

    Yle UutisgrafiikkaYhdysvaltain oligarkkilista osui Putinin lähipiiriin

    Yhdysvaltojen pakotepolitiikka on osunut lujaa mm. venäläisiin oligarkkeihin, jotka pelkäävät joutumista pakotteiden piiriin.

    Varoittava esimerkki on alumiinikeisari Oleg Deripaska, jonka omaisuudesta suli yli miljardi euroa, kun Yhdysvallat huhtikuussa asetti pakotelistoilleen yhteensä 24 venäläistä suuryritystä ja yritysjohtajaa. Tuolloin myös rupla heikentyi eniten kahteen vuoteen suhteessa euroon.

    Yhdysvalloilla ja EU:lla on omat pakotelistansa, jotka eivät välttämättä ole yhteneväiset. Länsimaiden pakotteet muun muassa rajoittavat valtio-omisteisten rahalaitosten pääsyn Euroopan rahoitusmarkkinoille. Ne rajoittavat myös asekauppaa ja Venäjän öljyteollisuuden tarvitsemien investointihyödykkeiden saamista.

    Paitsi Ukrainan kriisi ja Krimin miehitys, myös Syyrian sota on syynä osaan pakotteista, samoin Venäjän epäilty sekaantuminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Syyrian sota taas liittyy koko Lähi-idän vakauteen, joissa molemmilla mailla on omat intressinsä. Syyria ja Lähi-itä saattavat nousta jopa keskiöön Helsingissä.

    EU puolestaan on vahvistanut jatkavansa Minsk ll -sopimukseen kytkettyjä talouspakotteita ensi vuoden tammikuun loppuun asti. Syynä on se, että Venäjä ei ole kyennyt täyttämään Minskin sopimuksen vaatimuksia. Minskin sopimus edellyttää osapuolten vetävän aseelliset joukot, sotakaluston, taistelijat ja palkkasoturit pois Ukrainasta.

    Venäjällä duuma on puolestaan hyväksynyt lakiesityksen, jota presidentti Vladimir Putin ei tosin ole vielä allekirjoittanut. Esitys kriminalisoisi Yhdysvaltojen pakotteiden noudattamisen.

    – Tämä on tietysti taloussuhteiden kannalta myrkkyä. Jos päästäisiin sen verran eteenpäin, että tiedettäisiin miten näitä pakotteita ja mahdollisia vastapakotteita ja mahdollisia uusia pakotteita tultaisiin soveltamaan, se olisi tietysti aika paljon, Aho sanoo.

    Presidentti Donald Trump ei kuitenkaan enää voi lentokoneessa kotimatkalla päättää pakotepolitiikan muuttamisesta, sillä Yhdysvaltain kongressi poisti viime kesänä Trumpilta itsenäiset oikeudet kumota monia talouspakotteita ja kongressin linja pakotteisiin on tiukempi kuin Trumpin.

    Yhdysvaltain ja EU:n pakotteita on pitkään soviteltu keskenään, mutta nyt niissä on tapahtunut eriytymistä, koska Yhdysvaltain pakotteisiin on tullut mukaan Venäjän epäilty vaikuttaminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

    Lisäksi EU:n yhtenäisyys on koetuksella pakotepolitiikassa, koska Itä-Euroopassa, Italiassa ja Itävallassa on ollut vahvaa epäluuloa pakotteita kohtaan. EU:n riveistä poistuu lisäksi vahvoja pakotteita kannattava Britannia.

    Nokittelukierrettä ja WTO-riitoja

    Suurvaltasuhteet ovat jännitteiset kuvailee myös Venäjä-johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK).

    Venäjän osuus Yhdysvaltain ulkomaankaupasta on noin puoli prosenttia, ja Yhdysvaltain osuus Venäjän ulkomaankaupasta noin viisi prosenttia.

    – Mittakaavaan nähden on verrattain paljon jännitteitä. Päällimmäisenä luonnollisesti Yhdysvaltain Venäjä-pakotteet, jotka ovat iskeneet erityisesti venäläisiin suurliikemiehiin sekä tuoneet epävarmuutta ja vähentäneet investointeja, Vuorio sanoo.

    Yhdysvallat on asettanut tulleja teräkselle ja alumiinille, joiden merkittävä viejä Yhdysvaltoihin Venäjä on. Myös Kiina ja EU ovat teräs- ja tuontitullien kohteita. Venäjä vastasi lätkäisemällä tulleja (25–40 prosenttia) tienrakennus-, kaivos- ja muihin laitteisiin. Venäjä on lisäksi käynnistänyt omat vastatoimensa ja harkitsee näiden riitojen viemistä Maailman kauppajärjestön WTO:n ratkaistavaksi.

    EK:n Venäjä-johtaja Petri Vuorio.Jouko Tapper / YleSuomalaisyritykset kärsijöinä, jos Iranin pakotteet palaavat

    Eurooppalaisia ja suomalaisia yrityksiä koskee pakotteiden kautta myös Iranin ydinsopimus. Trump on ilmoittanut Yhdysvaltain vetäytyvän ydinsopimuksesta ja palauttavan pakotteet elokuussa ja marraskuussa.

    Venäjä on ydinsopimuksen osapuoli, mutta se ei aio noudattaa amerikkalaisten asettamia pakotteita.

    Jos pakotteet palautuvat ydinsopimusta edeltävälle tasolle, suomalaisyrityksetkin voivat olla sen edessä, että pankkiyhteydet Iranissa vaikeutuvat. Lisäksi Yhdysvaltain markkinoilla toimivat yritykset joutuvat valitsemaan, toimiako Yhdysvaltain vai Iranin markkinoilla, jos pelkona ovat Yhdysvaltain sanktiot Iranin-kaupan takia.

    Suomelle toimintaympäristöllä iso merkitys

    Suomen ja EU:n kannalta katsottuna Putinin ja Trumpin tapaamisessa olennaisinta on Vuorion mukaan ylipäätään se, mihin suuntaan geo- ja kauppapoliittinen toimintaympäristö etenee.

    – Epävarmuuden väheneminen ja investointiympäristön paraneminen on aina hyväksi Suomelle investointihyödykkeiden viejänä, Vuorio kiteyttää.

    Nyt kun Suomen vienti vetää, se voi joutua kärsijän asemaan, jos suurvaltasuhteiden ilmapiiri kauppasuhteissa kylmenee entisestään.

    Helsingissä saattaa löytyä poliittisella tasolla sopimuksia, jotka voivat viedä taloutta eri suuntiin. Vuorio huomauttaa, että rauha heijastuu yleensä talouteen positiivisella etumerkillä.

    ”Näyttävä ulostulo usein toimeenpanoa tärkeämpi erilaisissa diileissä”

    Suurvaltajohtajille on tärkeätä näyttää huipputapaamisten jälkeen, että jotain on saatu aikaan, on konkreettisia tuloksia saatu tai ei. Molemmat presidentit saattavat tarvita jotain, joka ainakin näyttää merkittävältä sopimukselta.

    Putinin kannatus on kärsinyt pahan kolauksen eläkeuudistuksen julkaisemisen jälkeen. Venäjän talous tarvitsee uudistusta, mutta se nakertaa Putinin suosiota. VTSIOM-tutkimuslaitoksen mukaan lähes 90 prosenttia vastustaa uudistusta, joka nostaisi naisten eläkeiän 60:een ja miesten 65:een.

    Trumpilla puolestaan on edessä kongressin välivaalit marraskuussa.

    – Varmasti tähän ajankuvaan kuuluu se, että näyttävä ulostulo on usein toimeenpanoa tärkeämpi erilaisissa diileissä, EK:n Vuorio sanoo.

    Suomen isännyyteen luotetaan

    Esko Aho ei usko, että kokous auttaa Suomea omissa sisäisissä asioissa kovinkaan paljoa, mutta se tuo "suunnattomasti näkyvyyttä". Suomelle tarve näkyä on ehkä suurempi kuin Singaporelle, missä Trump tapasi Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin.

    – Usein kuvittelemme, että kyllähän Suomi tunnetaan ja tiedetään, mutta tosiasiassa Suomi on pieni tekijä maailmassa. Nyt olemme muutaman päivän maailman huomion keskipisteessä, ja se kannattaa käyttää taitavasti hyväksi.

    Aho on täysin eri mieltä niiden kanssa, jotka sanovat että Suomen maine saa jotain vahinkoa kokouksen järjestämisestä täällä. Kokous osoittaa hänen mukaansa, että Suomi hyväksytään paikkana ja Suomen isännyyteen on opittu luottamaan. Suomella on myös hyvä tilaisuus esitellä sekä saavutuksiaan että luontoa muulle maailmalle.

    Pankkianalyytikko: Lämpenevät suhteet vähentäisivät lisäpakotteiden riskiä

    Venäjän ja Yhdysvaltain kauppakiistat ovat isot, vaikka maiden välinen kauppa on maailmataloudessa aika pientä. Mistä tämä johtuu?

    – Osittain varmasti siitä, että Venäjän merkitys kauppakumppanina on melko pieni Yhdysvalloille. On tavallaan varaa vääntää sellaisesta, mistä seuraamukset ovat rajalliset, Nordean seniorianalyytikko Sanna Kurronen sanoo.

    Nordean seniorianalyytikko Sanna Kurronen.Nina Kaverinen

    Helsingin tapaamisen mahdollisista keskustelunaiheista Kurronen nostaa esille öljyn, joka on merkittävä tulonlähde paitsi Venäjälle myös Yhdysvalloille.

    – Öljy voi nousta keskustelun aiheeksi, koska Trump on jo kovistellut Opecia (öljynviejämaiden järjestö), että öljyn hinta on liian korkea, sanoo Kurronen.

    Venjän tavoitteena kauppapolitiikassa on Kurrosen mukaan ehdottomasti pakotteiden karsiminen. Jos maiden väliset suhteet lämpenisivät, vähentäisi se riskiä lisäpakotteista.

    Kauppapolitiikassa edistyminen ei analyytikon mielestä välttämättä edellytä poliittista sopua Syyriasta tai Iranista, koska Trump korostaa politiikassaan henkilökohtaisia suhteita. Poliittiset sopimukset toisivat kuitenkin uskottavuutta.

    – Markkinoiden kannalta olisi uskottavampaa, jos saataisiin konkreettisia poliittisia sopimuksia, jotta ei tarvitsisi tyytyä Trumpin tviitteihin, Kurronen toivoo.

    Suomen vientiyrityksille ja matkailulle olisi tärkeää ruplan vahvistuminen. Valuutan vahvistumisesta hyötyisivät paitsi vientiyritykset myös itärajan tuntumassa toimiva vähittäiskauppa.

    Yhdysvaltain ja Kiinan orastava kauppasota vahingoittaisi myös Eurooppaa

    Maailmankaupan yllä leijuu lisäksi Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan uhka, joka on kaupassa mitattuna suurempi asia, sillä Yhdysvallat ja Kiina ovat maailman suurimmat taloudet ja vastaavat yli puolesta maailmankaupan kasvussa.

    – Häiriöt niiden taloudessa heijastuisivat EU:n ja sitä kautta Suomen talouden näkymiin, EK:n Vuorio arvioi.

    Aiempien teräs- ja alumiinitullien lisäksi Trump ilmoitti tällä viikolla noin 200 miljardin dollarin uusista tuontitulleista monille kiinalaistuotteille. EU puolestaan on vastannut teräs- ja alumiinitulleihin vastatulleilla mm. Bourbon-viskille ja Harley-Davidson moottoripyörille.

    Trump on uhannut korottavansa eurooppalaisten autojen tuontitullit 20 prosenttiin, jolloin oltaisiin jo kauppasodassa myös EU:n ja Yhdysvaltojen kesken. Eurooppaan kohdistuvista autotulleista kärsisi eniten Saksa, joka vie EU-maista eniten autoja Yhdysvaltoihin.

    Suomessa autotulleista saattaisi kärsiä Uudenkaupungin Mercedez-Benzin valmistus, mutta autonosia valmistetaan eri puolilla maailmaa, joten tullien vaikutuksia on vaikea arvioida.

    Lue myös:

    "Haluamme kaksin- tai kolminkertaistaa maidemme välisen kaupan" – Trump ja May kehuivat suhdettaan vierailun kireästä tunnelmasta huolimatta

    Lähteinä lisäksi taustakeskustelu Nordean ekonomistin Tuuli Koivun kanssa, Suomen Pankki, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Maailmanpankki ja Yhdysvaltain kauppaministeriö.

    Miksi Putinia ei ole juuri näkynyt katsomossa? Jalkapalloa ja politiikkaa tutkinut Vesa Vares: ”Putin ei ehkä halunnut samaistua tappioon”

    Miksi Putinia ei ole juuri näkynyt katsomossa? Jalkapalloa ja politiikkaa tutkinut Vesa Vares: ”Putin ei ehkä halunnut samaistua tappioon”


    – Olen menestynyt työpaikkaveikkauksissa aina erittäin huonosti. Problematisoin liikaa. Ne, jotka veikkaavat enemmän vaistolla tai sympatialla, menestyvät paljon paremmin. Näin kommentoi omia MM-ennustuksiaan Turun yliopiston poliittisen historian...

    – Olen menestynyt työpaikkaveikkauksissa aina erittäin huonosti. Problematisoin liikaa. Ne, jotka veikkaavat enemmän vaistolla tai sympatialla, menestyvät paljon paremmin.

    Näin kommentoi omia MM-ennustuksiaan Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares. Vares on tutkinut politiikan ja jalkapallon suhteita. Oma suosikkimaajoukkue on ollut pikkupojasta asti Englanti.

    Politiikan ja palloilun kiemuroiden ennustaminen tuntuu olevan tutkijalle helpompaa kuin lopputulosten arvaaminen. Vares sanoi ennen Venäjän kisoja, että presidentti Vladimir Putinille kisat ovat otollinen tilaisuus osoittaa maailmalle ja erityisesti omalle kansalle, että Venäjä otetaan maailmalla vakavasti.

    Pääministeri päivystää katsomossa

    Kotisohvalta käsin on vaikuttanut siltä, että Venäjä on välttänyt isot ongelmat kisojen suhteen. Tämä kuva on myös Vareksella. Hän julkaisi keväällä _Pallon Herruus – Kuningaslajin valta ja lumo -_nimisen kirjan politiikan ja jalkapallon suhteista.

    – Kyllä se Venäjän näkökulmasta pluspuolelle menee aika voimakkaasti. Oleellisintahan Venäjälle oli alun perin, että kisat ylipäätään saadaan ja päästään paikkaamaan sellaista mainetta, että venäläiset eivät pystyisi järjestämään kisoja yhtä tehokkaasti tai näyttävästi kuin muut, Vares sanoo.

    – Sothsin olympialaisten kaltaisia skandaaleja ei ole tullut, ja urheilullisestikin meni paremmin kuin odotettiin.

    Putin sai kisojen avulla ehkä kiillotettua kansainvälistä kilpeään. Samalla hän sai ohjattua hieman huomiota pois isosta sisäpoliittisesta päätöksestä, eläkeikien nostosta Venäjällä. Vesa Vares ei kuitenkaan loppuottelun alla usko, että näitä kisoja tultaisiin muistamaan erityisesti Putinin kisoina.

    – Putin ei ole ollut aktiivisesti katsomossa, vaan yleensä Venäjän peleissä on saanut päivystää pääministeri Medvedev. Pudotuspeleissä Venäjän tappion mahdollisuus on ollut aika lähellä, joten ehkä Putin ei halua samaistua joukkueen tappioon.

    Granit Xhaka, Xherdan Shaqiri ja kuuluisat käsimerkit.AOPToimiiko Fifa johdonmukaisesti?

    Vesa Vareksen mukaan vuoden 2018 MM-kilpailuissa politiikka ei ole näkynyt erityisen paljon. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa on kuitenkin kiinnittänyt huomion muutamaan tapaukseen ja antanut pelaajille varoituksia.

    Kosovon albanialaistaustaiset, Sveitsin joukkuetta edustaneet pelaajat Granit Xhaka ja Xherdan Shaqiri näyttivät käsillään Albanian kansallista symbolia kaksipäistä kotkaa maalituuletuksissaan alkulohkopelissä Serbiaa vastaan.

    Kroatian Venäjä-välierävoiton jälkeen Ukrainassa pitkään pelannut puolustaja Domagoj Vida puolestaan omisti Venäjä-voiton Ukrainalle nettiin päätyneessä videopätkässä. Siitäkin Fifa antoi varoituksen.

    – Tuntuu aika omituiselta, että Fifa näkee vaivaa tällaisissa asioissa ja on kuitenkin antanut kisat maalle, joka on miehittänyt osan naapurimaastaan, Vares kommentoi jalkapalloliiton toimintaa.

    Professori Vesa Vares.Paula Koskinen / Yle"Jalkapallossa ei ole politiikkaa"

    Moskovalaisyleisö vihelsi välieräpelissä aina, kun Ukrainaa hehkuttanut Domagoj Vida koski palloon. Vida itse kommentoi videopätkää muun muassa kertomalla, että hän rakastaa sekä ukrainalaisia että venäläisiä. Hän lisäsi myös, että "jalkapallossa ei ole politiikkaa".

    Vesa Vares on luonnollisesti Vidan kanssa eri mieltä tästä asiasta.

    Vaikka tämä on ilkeästi sanottu, urheilijoiden haastattelut näistä asioista ovat äärimmäisen ennalta-arvattavia. Vesa Vares

    – Tämä on tietysti se mantra, jota aina toistetaan, koska sen pitäisi kai olla jonkinlainen ihanne, että politiikka ei kuulu jalkapalloon. Kun ajatellaan, minkälaisia massoja jalkapallo liikuttaa, niin pitäisi olla aika lahjaton poliitikko, jos ei yrittäisi ottaa siitä siivua.

    Mitä itse pelaajiin tulee, Vares sanoo ymmärtävänsä hyvin, miksi esimerkiksi Domagoj Vida toistaa jälkikäteen samaa mantraa kuin useimmat muutkin urheilijat.

    – Pelaajillekin on entistä tärkeämpää brändätä itseään mahdollisimman laajoille yleisöille ja mahdollisimman isot taloudelliset edut mielessä. Vaikka tämä on ilkeästi sanottu, urheilijoiden haastattelut näistä asioista ovat äärimmäisen ennalta-arvattavia.

    Karkeita kielikuvia, pomotusta ja machoilua: Katso videolta, mitä muuta yhteistä Trumpilla ja Putinilla on kuin suurvaltajohtajuus

    Karkeita kielikuvia, pomotusta ja machoilua: Katso videolta, mitä muuta yhteistä Trumpilla ja Putinilla on kuin suurvaltajohtajuus


    Venäjän ja Yhdysvaltojen ristiriidoista puhutaan paljon, mutta presidenteillä, Vladimir Putinilla ja Donald Trumpilla, tuntuu olevan yllättävän paljon myös yhteistä. Yle vertaili kahta maailmanpolitiikan suurinta "machomiestä" ja listasi...

    Venäjän ja Yhdysvaltojen ristiriidoista puhutaan paljon, mutta presidenteillä, Vladimir Putinilla ja Donald Trumpilla, tuntuu olevan yllättävän paljon myös yhteistä.

    Yle vertaili kahta maailmanpolitiikan suurinta "machomiestä" ja listasi videolle asiat, jotka maanantaina Helsingissä kohtaavia presidenttejä yhdistävät ja erottavat.

    Yhdistävien tekijöiden lisäksi presidenteistä löytyy myös paljon eroja

    Molempien johtajien suusta on totuttu kuulemaan mahtipontisen nationalistista puhetta, mutta Trumpinin ja Putinin tapa tiedottaa asioista poikkeaa usein toisistaan. Putinin viestintä on harkitumpaa, kun taas Trump tuntuu kirjoittavan Twitter-päivityksiä hyvinkin spontaanisti.

    – Trump ilmaisee asiat hyvin räväkästi, kun taas Putinin on konservatiivisempi ja hillitympi, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu analysoi.

    Timo Kallio / Yle Uutiset

    Twitterin lisäksi Trump näyttää tunteensa, erityisesti ärtymyksensä, myös muualla julkisuudessa, kun taas Putinin neutraaleista ilmeistä tunnetiloja on usein lähes mahdoton aistia. Trumpin käyttäytyminen julkisuudessa on liitetty miehen äkkipikaiseen luonteeseen.

    – Trump on Putinia taipuvaisempi tekemään erittäin impulsiivisia päätöksiä, toteaa Pesu.

    Myös Trumpin yksityiselämästä on valunut julkisuuteen huomattavasti värikkäämpää materiaalia kuin Putinin. Trump tuntuu nauttivan julkisuudesta huomattavasti Putinia vapautuneemmin.

    Timo Kallio / Yle Uutiset

    Putin on onnistunut pitämään yksityiselämänsä melko visusti piilossa. Trumpin avioliitoista ja muista naiskuvioista, perheestä sekä bisneskuvioista taas on kirjoitettu mediassa valtavasti.

    Löytävätkö presidentit neuvotteluissa yhteisen sävelen?

    Heinäkuun 16. päivä nähdään, onnistuuko Trumpin ja Putinin pyrkimys ottaa ensimmäinen askel Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteiden parantamiseksi. Varmaa on, että molemmat tulevat tapaamiseen varmoina omista neuvottelutaidoistaan.

    Mahdollisuus siihen, että presidentit tulevat yllättävänkin hyvin toimeen, on olemassa.

    – On mahdollista, että miehet kokevat toisiaan kohtaan testosteronivetoista sielunveljeyttä, Pesu naurahtaa.

    Lue myös:

    Mitä miehiä Putin ja Trump ovat? Yle selvitti faktat ja numerot molempien taustoista

    Analyysi: Suomalaisia yhdistää ainakin yksi asia – epäluottamus Vladimir Putinia ja Donald Trumpia kohtaan

    Trumpin ja Putinin huippukokous Helsingissä – Yle seuraa tapahtumia erikoislähetyksessä

    Sinetöityjä vessoja, maailmanpolitiikkaa ja veijarimaista maskuliinisuutta – lue Ylen kiinnostavat ennakkojutut Trumpin ja Putinin tapaamisesta

    Sinetöityjä vessoja, maailmanpolitiikkaa ja veijarimaista maskuliinisuutta – lue Ylen kiinnostavat ennakkojutut Trumpin ja Putinin tapaamisesta


    Donald Trumpin ja Vladimir Putinin historiallinen Helsingin huippukokous on herättänyt laajaa kiinnostusta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tästä artikkelista löydät linkkejä kiinnostaviin Ylen ennakkojuttuihin Trumpin ja Putinin...

    Donald Trumpin ja Vladimir Putinin historiallinen Helsingin huippukokous on herättänyt laajaa kiinnostusta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tästä artikkelista löydät linkkejä kiinnostaviin Ylen ennakkojuttuihin Trumpin ja Putinin vierailusta, sen vaikutuksista ja itse presidenteistä.

    Spekulaatiot Trumpin ja Putinin puheenaiheista käyvät kuumana

    Trump aikoo tavata Putinin ilman avustajia, mikä on huolestuttanut monia. Putinin pelätään pääsevän rautaisella neuvottelukokemuksellaan vaikuttamaan politiikassa kokemattomamman Trumpin päätöksiin.

    Trumpin ja Putinin keskustelun aiheet ovat vielä osin auki, mutta presidenttien arvellaan puhuvan esimerkiksi Syyriasta ja Iranin ydinsopimuksesta. Jo tapaaminen on sekä Venäjän että Yhdysvaltojen kannalta voitto, sillä neuvotteluyhteys hyödyttää molempia suurvaltoja.

    Niinistö päässee keskustelemaan molempien johtajien kanssa kahden kesken

    Sauli Niinistö aikoo tavata sekä Putinin että Trumpin kahden kesken. Niinistö kertoi, että haluaa keskustella suurvaltajohtajien kanssa muun muassa Itämeren jännittyneestä tilasta.

    Ylen teettämän kyselyn mukaan suomalaisia yhdistää epäluottamus Putinia ja Trumpia kohtaan. Suomalaiset eivät luota siihen, että suurvaltajohtajat voisivat tehdä maailmasta turvallisemman tai vähentää ristiriitoja.

    Lue lisää: Eurooppa pidättelee henkeä, kun arvaamaton Trump tulee Naton kautta tapaamaan Putinia

    Keskusteluyhteyden toivotaan olevan ensimmäinen askel kohti Venäjän ja Yhdysvaltojen parempia välejä.EPAHuipputapaaminen myllää maanantain kaupunkikuvan

    Presidenttien tapaamiseen on varauduttu Helsingissä monin tavoin, ja tapaaminen näkyy varmasti myös monien helsinkiläisten arjessa. Presidenttien vierailun myötä turvatoimet ovat huipussaan, minkä seurauksena esimerkiksi kaivonkansia on hitsattu kiinni, Helsingin seudun liikenteessä on muutoksia ja viranomaisia näkyy katukuvassa huomattavasti normaalia enemmän.

    Lue lisää: Helsingin Kauppatori tyhjennetään maanantaina Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamisen takia

    Millaisia Helsinkiin saapuvat suurvaltajohtajat oikein ovat?

    Donald Trumpin ja Vladimir Putinin matkat maailman vaikutusvaltaisimpien ihmisten joukkoon poikkeavat toisistaan. Trumpin tosi-tv-menneisyys ja Putinin ura KGB:n agenttina ovat kuin yö ja päivä. Toisaalta miesten arvoissa ja tavoitteissa on myös paljon samaa.

    Tiedätkö mitä mieltä miehet ovat abortista, tai millaiset ovat presidenttien aamutoimet? Ylen visasta voit testata tietosi Trumpista ja Putinista.

    Mielenkiintoinen on myös Trumpin vaimon Melania Trumpin tarina. Yhdysvaltain ensimmäisen naisen menneisyys alastonkuvineen on jotain, mitä presidentin puolisoilta ei ole Yhdysvalloissa ennen nähty.

    Trumpista ja Putinista rakennetaan tiettyä mielikuvaa kuvajournalistilla valinnoilla

    Se, millaisia kuvia Trumpista ja Putinista nähdään mediassa, vaikuttaa heistä syntyviin mielikuviin. Trumpista valitaan usein kuvia, joilla alleviivataan hänen "ääliömäisyyttään", kun taas Putinista tihkuu medialle veijarimaisesta maskuliinisuudesta kieliviä kuvia.

    Tutkimus: Hallitukselle ruusuja puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa – sote-asioista sen sijaan tulee pyyhkeitä

    Tutkimus: Hallitukselle ruusuja puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa – sote-asioista sen sijaan tulee pyyhkeitä


    Suomen nykyisen hallituksen bravuuri on kansalaisten mielestä tähän mennessä ollut puolustus- ja turvallisuuspolitiikka, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus. 45 prosenttia vastaajista arvioi hallituksen onnistuneen valtakunnan...

    Suomen nykyisen hallituksen bravuuri on kansalaisten mielestä tähän mennessä ollut puolustus- ja turvallisuuspolitiikka, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus.

    45 prosenttia vastaajista arvioi hallituksen onnistuneen valtakunnan turvallisuuden takaamisessa erittäin tai melko hyvin, ja vain 19 prosenttia näkee hallituksen epäonnistuneen sen suhteen.

    Hallituksen heikoimpana esityksenä pidetään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, jossa vain 15 prosenttia vastaajista arvioi hallituksen onnistuneen. 58 prosentin näkökulmasta kyse on epäonnistumisesta.

    Toinen heikkona pidetty osa-alue ovat koulutukseen ja sivistykseen liittyvät asiat, joissa vain 20 prosenttia vastaajista näkee myönteisiä asioita.

    Mielipiteet jakautuvat puolueiden mukaan

    Kuten olettaa saattaa, hallituspuolueiden kannattajat ovat kaiken kaikkiaan tyytyväisimpiä hallituksen toimiin. Suurin erimielisyys hallituksen ja opposition kannattajilla on siitä, kuinka hyvin hallitus on hoitanut Suomen taloudellista tilaa.

    Talousasioiden hoito on sujunut hallituspuolueiden kannattajista 79 prosentin mielestä hyvin, kun taas oppositiossa vain 25 prosenttia on valmis kehumaan hallitusta asiasta.

    Eroja on kuitenkin myös hallituspuolueiden sisällä. Keskustan kannattajat ovat joka asiassa kokoomuslaisia tyytyväisempiä hallitukseen. Suurin ero näkemyksissä on sosiaali- ja terveysasioissa, joissa hallitusta silittää myötäkarvaan 51 prosenttia keskustalaisista, mutta vain 26 prosenttia kokoomuslaisista.

    Tutkimuksen toteutti Kantar TNS, ja sitä varten haastateltiin 1 004:ää ihmistä. Vastaajat edustavat 18–79-vuotiaita suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan noin 3 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.

    Amnesty toivoo Niinistöltä kannanottoa suurvaltojen politiikkaan

    Amnesty toivoo Niinistöltä kannanottoa suurvaltojen politiikkaan


    Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International toivoo, että presidentti Sauli Niinistö muistuttaisi suurvaltoja kansainvälisten sopimusten noudattamisesta maanantaina Helsingissä alkavassa huippukokouksessa. Järjestön mukaan Niinistöllä on...

    Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International toivoo, että presidentti Sauli Niinistö muistuttaisi suurvaltoja kansainvälisten sopimusten noudattamisesta maanantaina Helsingissä alkavassa huippukokouksessa.

    Järjestön mukaan Niinistöllä on merkittävä rooli Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamisen isäntänä.

    – Niinistön olisi hyvä muistuttaa kansainvälisten sopimusten noudattamisesta, joka on suurvaltojenkin kannalta parempi vaihtoehto kuin kidutuksen salliminen ja sodan lakien jatkuva rikkominen, sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson järjestön julkaisemassa tiedotteessa.

    Johansson katsoo, että Niinistö voisi vahvalla kannanotolla osoittaa johtajille, mihin leiriin Suomi kuuluu.

    Ihmisoikeusjärjestö korostaa, että sekä Putin että Trump ovat molemmat romuttaneet ihmisoikeuksia valtakausillaan.

    – Heidän politiikkansa on johtanut perheiden hajoamisiin, lasten sulkemiseen häkkeihin, jatkuviin hirveyksiin Syyrian pitkittyneessä sodassa ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kidutukseen ja tappamiseen Tšetšeniassa, vain muutamia mainitakseni, toteaa Johansson.

    Hänen mukaansa huippukokous tarjoaa molemmille presidenteille mahdollisuuden muuttaa suuntaa ja alkaa johtaa myötätunnolla ja oikeudenmukaisuudella.

    Entinen pääministeri Paavo Lipponen ihmettelee Trumpin jyrkkää asennetta Saksaa kohtaan


    Entinen pääministeri ja nykyinen energia-alan konsultti Paavo Lipponen ihmettelee Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin jyrkkää asennetta Saksaa kohtaan. Parhaillaan Eurooppaa kiertävä Trump sanoi taannoin, että Saksa on Venäjän kontrollissa...

    Entinen pääministeri ja nykyinen energia-alan konsultti Paavo Lipponen ihmettelee Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin jyrkkää asennetta Saksaa kohtaan.

    Parhaillaan Eurooppaa kiertävä Trump sanoi taannoin, että Saksa on Venäjän kontrollissa energiariippuvuutensa takia.

    – Voidaan tietysti kysyä myös, että kuka tässä on kenestä riippuvainen. Kyllähän Venäjä on riippuvainen siitä, että se voi viedä koska sen elintaso on täysin kiinni siitä, että voidaan viedä öljyä ja kaasua, Lipponen kommentoi perjantaina Päivän kasvo -ohjelmassa.

    – Putkessa on kaksi päätä. Välilä on vaikuttanut siltä, että joku on keksinyt yksipäisen putken, että on vain se Venäjän pää, josta manipuloidaan.

    Nord Stream -kaasuputkihankkeen kanssa työskentelevän Lipposen mukaan on vakava kysymys, että Trump on ottanut Euroopan arvostelussaan Saksan silmätikuksi.

    – Saksa on Euroopan vakauden ankkuri. Myöskin Naton piirissä ja totta kai unionissa. Näissä Trumpin kommenteissa paistaa se, että halutaan heikentää Euroopan kilpailukykyä. Siinä on kysymys lisätulleista, niiden toimeenpanemisesta ja myöskin putkihankkeen vastustamisesta.

    – Vastustaminen tarkoittaa sitä, että tänne haluttaisiin tuoda 25–40 prosenttia kalliimpaa nestemäistä LNG-kaasua Yhdysvalloista.

    Päästöjä kuriin pilottihankkeella

    Venäjän presidentti Vladimir Putin ja presidentti Trump neuvottelevat maanantaina Helsingissä. Suomi on myös arktisen neuvoston puheenjohtaja, ja presidentti Sauli Niinistö on tuonut vahvasti esille pyrkimystä saada pohjoisen alueen mustan hiilen päästöjä vähennetyksi.

    Lipposen mukaan mustan hiilien päästöjä päästään rajoittamaan uudella pilottihankeella, jossa halutaan uusia Pohjois-Venäjällä toimivia paikallisia lämpövoimaloita.

    – Presidentti Niinistö on keskustellut asiasta sekä Putinin että Trumpin kanssa tästä, ja siinä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että tässä voidaan edetä.

    Lipposen mukaan hankkeessa on mukana myös Euroopan unioni, sillä kyse on rahoitusjärjestelmästä.

    – Eli nyt tulee pilotti, muutama voimala, Murmanskin Arkangelin alueella esimerkiksi. Yhdysvallatkin on tässä hyvin rakentavasti mukana, koska nähdään että tässä on jotakin konkreettista, mitä voidaan tehdä.

    Trump ja Putin tapaavat Presidentinlinnassa

    Trump ja Putin tapaavat Presidentinlinnassa


    Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit tapaavat Presidentinlinnassa, Tasavallan presidentin kanslia tiedottaa. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat Presidentinlinnassa Helsingissä maanantaina 16....

    Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit tapaavat Presidentinlinnassa, Tasavallan presidentin kanslia tiedottaa.

    Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat Presidentinlinnassa Helsingissä maanantaina 16. heinäkuuta 2018. Tapaamista isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

    Presidentti Niinistöllä on kahdenväliset tapaamiset molempien presidenttien kanssa.

    Trump tulee aamiaiselle Mäntyniemeen ennen tapaamista Presidentinlinnassa

    Maanantaiaamuna presidentti Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottavat Mäntyniemessä vastaan presidentti Trumpin ja rouva Melania Trumpin. Presidenttien keskustelun aikana rouva Haukiolla ja rouva Trumpilla on erillinen aamiaiskeskustelu.

    Tapaaminen Presidentinlinnassa käynnistyy puolen päivän jälkeen, noin kello 13, kun presidentti Niinistö vastaanottaa ensin presidentti Putinin ja sitten presidentti Trumpin.

    Venäjän ja Yhdysvaltojen presidenttien kahdenvälinen keskustelu käydään Presidentinlinnan Goottilaisessa salissa. Tapaaminen jatkuu laajemmalla kokoonpanolla työlounaalla Peilisalissa.

    Trump ja Putin pitävät yhteisen tiedotustilaisuuden Valtiosalissa

    Työlounasta ennen myös Yhdysvaltojen ja Venäjän ulkoministerit keskustelevat Presidentinlinnassa. Laajemmalla kokoonpanolla käytävien keskusteluiden päätteeksi presidentti Trump ja presidentti Putin pitävät yhteisen tiedotustilaisuuden Valtiosalissa.

    Tämän jälkeen presidentti Niinistöllä ja presidentti Putinilla on tapaaminen Presidentinlinnassa.

    Ulkoministeri Timo Soinilla on puolestaan tapaaminen Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon kanssa Presidentinlinnassa. Päivän päättää presidentti Niinistön lehdistötilaisuus Presidentinlinnassa.

    Siniset etsivät kannatusalhossa kiihkeästi vaaliliittoja: myös Väyrynen mukana kuvioissa – osa kansanedustajista luopuu politiikasta

    Siniset etsivät kannatusalhossa kiihkeästi vaaliliittoja: myös Väyrynen mukana kuvioissa – osa kansanedustajista luopuu politiikasta


    Siniset jatkaa kiihkeästi vaaliliittojen etsimistä ympäri Suomen, jotta kutistunut ja rahaton puolue saisi ehdokkaitaan läpi. Tuoreessa Ylen kannatusmittauksessa puolueen suosio laski lähelle yhtä prosenttia. – Helsingissä vaihtoehtoina on...

    Siniset jatkaa kiihkeästi vaaliliittojen etsimistä ympäri Suomen, jotta kutistunut ja rahaton puolue saisi ehdokkaitaan läpi. Tuoreessa Ylen kannatusmittauksessa puolueen suosio laski lähelle yhtä prosenttia.

    – Helsingissä vaihtoehtoina on sinisten, kristillisdemokraattien ja keskustan yhteinen vaaliliitto. Samoin Lapissa, kertoo sinisten puoluesihteeri, kansanedustaja Matti Torvinen.

    Hänen mukaansa oikein suunnitelluilla vaaliliitoilla olisi mahdollisuus jopa kymmeneen siniseen kansanedustajaan ja yhteen ministeriin – seuraavassa eli "konsensushallituksessa".

    – Siniset kykenevät hallitusyhteistyöhön kaikkien puolueiden kanssa. Prismoittuneessa politiikassa menestyy se, joka pystyy yhteistyöhön.

    Vastakaikua ei tule ainakaan keskustasta. Helsingin piirin puheenjohtaja Antti Siika-aho kertoo kuulleensa vaaliliittohuhuja jo joulukuussa, mutta yhteydenottoja ei ollut suuntaan eikä toiseen.

    – Keskusta ei lähde Helsingissä rakentamaan vaaliliittoja kenenkään kanssa, Siika-aho täsmentää.

    Sama viesti kuuluu Lapin piirin puheenjohtajalta, kansanendustaja Markus Lohelta: Lapissa keskusta ei muodosta vaaliliittoja.

    Yle UutisgrafiikkaEri näkemys vaaliliitoista Väyrysen kanssa

    Torvinen on sitoutunut eduskuntavaaliehdokkaaksi sinisten listoilta. Vaalipiiri on vielä auki, mutta Torvisen mukaan Lapin osalta on puhuttu epämuodollisesti vaaliliitosta kansanedustaja Paavo Väyrysen kanssa.

    – Paavo sanoi, että tule Matti meille. Sanoin, että eihän sulla ole puoluetta, Torvinen kertoo.

    Torvinen uskoo, että yhteispeli voisi tuoda kolme edustajaa. Paavo Väyrynen itse kieltää ehdottaneensa vaaliliittoa sinisten tai muidenkaan puolueiden kanssa.

    – Seitsemän tähden liike, tai oli se sitten kansalaispuolue, ei tee vaaliiittoja. En ole ottanut vaaliliittoja esille.

    Väyrysen mukaan sinisissä on kuitenkin potentiaalisia henkilöitä, jotka voisivat olla ehdokkaana samalla listalla hänen Seitsemän tähden liikkeensä kanssa.

    – Mutta olemme avoimella mielellä ja jos henkilö hyväksyy meidän säännöt ja asian, liikkeen puitteissa voi olla mukana pyrkimässä, Väyrynen lisää.

    Moni empii: Hongisto, Niinistö, Soini...

    Seitsemän sinistä kansanedustajaa on sanonut olevansa ehdolla keväällä 2019. He ovat Simon Elo, Ari Jalonen, Kari Kulmala, Kimmo Kivelä, Jari Lindström, Sampo Terho ja Matti Torvinen.

    Moni panttaa vielä, ryhtyykö ehdolle vai ei. Osa odottaa ex-puheenjohtajan, ulkoministeri Timo Soinin ratkaisua, sillä ilman kovia ääniharavia on lähes mahdotonta saada ehdokkaita läpi.

    – Siniset seisoo tai kaatuu kahteen mieheen, Timo Soiniin ja Sampo Terhoon, Matti Torvinen muotoilee.

    Samaa mieltä on puheenjohtaja Sampo Terho.

    – Kyllä sillä on paljon merkitystä, mitä Timo Soini tekee. Uudelle puolueelle, joka ei ole vielä täysin ihmisten mielissä selvä ja kirkas, että mitä se on tullut tekemään ja saavuttamaan, on hyvin tärkeää, että kokeneet tekijät jatkavat.

    –Hän (Soini) on minulle luvannut kyllä, että hän erittäin tarkkaan harkitsee jatkamista politiikassa ja ehkä erityisesti eurovaaleissa, Terho sanoo.

    Soini sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 29 527, Jussi Niinistö yli 11 000 ja Sampo Terho yli 10 000 ääntä.

    Yle UutisgrafiikkaNiinistö etsii motivaatiota, Hongistoa mietityttää terveys

    Motivaatiopulasta on kärsinyt puolustusministeri Jussi Niinistö, joka on vihjannut, ettei välttämättä jatkaisi politiikassa. Niinistö arveli toukokuussa, että ykkösehdokkaan kuten Timo Soinin ehdokkuus voisi ratkaista hänenkin lähtönsä eurovaaleihin.

    Myös Vaasan vaalipiirin puheenjohtaja Reijo Hongisto on kahden vaiheilla. Hänen mukaansa eduskuntavaalit ovat vakavassa harkinnassa.

    – En ole vielä ratkaissut omaa osallistumistani. Aina täytyy miettiä, onko terveyttä. Toistaiseksi ei ole terveydessä ollut mitään ongelmaa, mutta kun mies on 56, niin aina pitää vähän kuunnella sitäkin ja on monia muitakin asioita, joita en sen kummemmin halua tässä avata. Vakavan pohdinnan paikka se on aina.

    – Viime eduskuntavaaleissa ilmoitin ehdokkuudestani elokuun 20. päivä kello 12. Siihen mennessä pitäisi päätös saada tehtyä, Hongisto pohtii.

    Myös euro- ja maakuntavaaleja on mietittävä.

    Myös kansanedustaja Maria Lohelan spekuloidaan puolueessa jättävän tämän kauden viimeisekseen. Lohelan kerrotaan puhuneen asiasta avoimesti niin puolueen piirissä kuin Facebookissa. Lohelan mukaan hän ei ole puinut asiaa Facebookissa.

    Ylelle hän totesi, ettei ei ole ehdolla ainakaan Varsinais-Suomessa, koska muuttaa ensi vuonna Helsinkiin. Ehdokkuuteen hän ei ota toistaiseksi tämän tarkemmin kantaa.

    Yle UutisgrafiikkaGallupit sattuvat – osa sinisistä luopuu politiikasta

    Julkisesti siniset kommentoivat gallupeita reippaina ja muistuttavat siitä, miten vuosi on liian lyhyt aika todellisen kannatuksen mittaamiseen ja puolueorganisaation rakentamiseen.

    Anonyymisti osa myöntää, kuinka lamauttava tunne on nähdä kuukaudesta toiseen, kun kannatuskäyrä mataa kuukaudesta toiseen 1,5 prosentin hujakoilla.

    Puolueesta kerrotaan, että vuosi sitten kannatuksen odotettin olevan jo tässä vaiheessa jotain ihan muuta.

    He todennäköisesti luopuvat – ikä painaa

    Kansanedustaja Tiina Elovaara kertoi viikko sitten Ylelle harkitsevansa vakavasti jättävänsä puoluepolitiikan. Samalla hän kertoi, että häntä ovat RKP:tä lukuunottamatta pyytäneet kaikki eduskuntapuolueet loikkaamaan riveihinsä.

    Politiikan konkareilla alkaa tulla uraa täyteen jo työvuosien puolesta. Ylelle ehdokkuudesta kertoivat luopuvansa Pentti Oinonen ja Martti Mölsä.

    – En ihan varmaksi sano, mutta luultavasti en lähde, Mölsä sanoo.

    Hän lisää, että tämä pätee kaikkiin kevään vaaleihin. Hänen mukaansa gallupeilla ei ole tekemistä ratkaisun kanssa, vaan ikä alkaa jo painaa.

    Myös Pentti Oinonen katsoo, että parikymmentä vuotta politiikassa ja kolme kautta eduskunnassa riittää. Hän ei asetu ehdolle kevään vaaleissa vaan jättää politiikan kokonaan.

    – Katson, että loppuelämässä täytyy olla muutakin kuin politiikkaa, hän sanoo viitaten etenkin isoisän rooliinsa.

    Kuluva kausi eduskunnassa on ollut vähintäänkin värikäs, ei vähiten puolueen hajoamisen ja soten takia.

    – Kun on näitä isoja asioita ollut eduskunnassa, niin kyllä siellä henki on hivenen muuttunut tiukemmaksi ja kireämmäksi, Oinonen summaa.

    Uran pituuden puolesta yksi mahdollinen luopuja on Lea Mäkipää, hän aloitti politiikassa 80-luvulla. Hän ei itse paljasta ratkaisuaan vielä.

    – En osaa sitä sanoa, se nähdään syksyllä. Sen ymmärtävät kaikki, että vuosi on lyhyt aika kannatuksen rakentamiseen, vaan pikkuhiljaa mennään eteenpäin.

    Juttua korjattu 13.7. klo 21:00 Maria Lohelan osalta. Juttuun lisätty, että Lohelan kerrotaan puhuneen puolueessa avoimesti politiikasta luopumisesta ja että hän kiistää kirjoittaneensa asiasta Facebookissa. Alun perin jutussa sanottiin Lohelan pohtineen asiaa Facebookissa.

    Timo Soini tapaa Helsingissä Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon, tapaamista Venäjän Sergei Lavrovin kanssa järjestellään

    Timo Soini tapaa Helsingissä Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon, tapaamista Venäjän Sergei Lavrovin kanssa järjestellään


    Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit saapuvat Suomeen Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamisen yhteydessä. Ulkoministeri Timo Soini (sin.) tapaa yhdysvaltalaisen kollegansa Mike Pompeon. Ulkoministeriö ei vielä vahvista tapaamisen tarkkaa...

    Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit saapuvat Suomeen Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamisen yhteydessä.

    Ulkoministeri Timo Soini (sin.) tapaa yhdysvaltalaisen kollegansa Mike Pompeon. Ulkoministeriö ei vielä vahvista tapaamisen tarkkaa ajankohtaa.

    Ulkoministeriö ei myöskään kerro, mitä on tapaamisen asialistalla. Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedotteen mukaan Pompeo ja Soini keskustelevat alueellisista aiheista sekä Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisistä suhteista.

    Ulkoministeri Soini katkaisee kesälomansa tapaamisen takia.

    Timo Soinin erityisavustaja Riikka Taivassalo kertoo Ylelle, että Soinille pyritään järjestämään tapaaminen myös Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa. Tapaaminen varmistuu vasta myöhemmin.

    Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan Lavrov ja Pompeo tapaavat Helsingissä ja keskustelevat Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteista.

    Lue myös:

    Kaksi arvaamatonta jättiläistä – Suomella on hyvät suhteet sekä itään että länteen, mutta nyt molemmissa suunnissa myrskyää

    Helsingin Kauppatori tyhjennetään maanantaina Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamisen takia

    Hallitus esittää löysennyksiä lääkelakiin – apteekkeja voitaisiin jatkossa perustaa terveyskeskusten ja sairaaloiden yhteyteen

    Hallitus esittää löysennyksiä lääkelakiin – apteekkeja voitaisiin jatkossa perustaa terveyskeskusten ja sairaaloiden yhteyteen


    Hallitus esittää eduskunnalle lääkelain ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta (Fimea) annetun lain muuttamista. Lakimuutoksella hallitus haluaa lisätä apteekkien määrää ja lääkkeiden saatavuutta. Fimean mahdollisuuksia...

    Hallitus esittää eduskunnalle lääkelain ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta (Fimea) annetun lain muuttamista. Lakimuutoksella hallitus haluaa lisätä apteekkien määrää ja lääkkeiden saatavuutta.

    Fimean mahdollisuuksia perustaa uusia apteekkeja helpotettaisiin. Jatkossa apteekin perustamiseen vaikuttaisi nykyistä laajemmin apteekkipalveluiden tarve lääkkeiden saatavuuden turvaamisen lisäksi.

    Fimea voisi myös päättää apteekin perustamisesta sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön yhteyteen. Näillä toimintayksiköillä tarkoitetaan muun muassa kunnallisia terveyskeskuksia, yksityisiä lääkäriasemia sekä julkisia ja yksityisiä sairaaloita.

    Hallitus esittää lakiin myös apteekkien haku- ja myöntämiskäytäntöjen yksinkertaistamista ja apteekkien omistajanvaihdosten nopeuttamista.

    Fimealle esitetään lisäksi oikeutta määrätä uhkasakkoja lääkelain toimintoihin liittyen. Fimealle esitetään myös oikeutta sulkea apteekki väliaikaisesti, jos apteekkitoiminnan jatkaminen saattaisi aiheuttaa vakavan uhan potilasturvallisuudelle.

    Lakien on määrä tulla voimaan 1. lokakuuta.

    Arabiemiraatit saa Patrian toimittamat panssariajoneuvot kuntoon – asevalmistaja sai vientiluvan varaosille

    Arabiemiraatit saa Patrian toimittamat panssariajoneuvot kuntoon – asevalmistaja sai vientiluvan varaosille


    Valtioneuvosto on myöntänyt asevalmistaja Patrialle luvan viedä AMV-panssariajoneuvon varaosia Arabiemiraatteihin. Käytännössä lupa mahdollistaa sen, että jo aiemmin Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin toimitetut ajoneuvot saadaan huollettua ja...

    Valtioneuvosto on myöntänyt asevalmistaja Patrialle luvan viedä AMV-panssariajoneuvon varaosia Arabiemiraatteihin.

    Käytännössä lupa mahdollistaa sen, että jo aiemmin Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin toimitetut ajoneuvot saadaan huollettua ja pidettyä toimintakuntoisena. Patria myi vuonna 2016 Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin 40 AMV-ajoneuvoa.

    Valtioneuvoston käsiteltäväksi tulevat vain luvat, joiden arvo on yli miljoona euroa. Pienemmät kaupat päättää puolustusministeri.

    Patrian asevienti Arabiemiraatteihin on joutunut kritiikin kohteeksi, sillä alkuvuodesta selvisi, että suomalaisyhtiön valmistamia panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja oli käytetty Jemenissä.

    Arabiemiraatit on mukana Jemenin sodassa.Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan siellä on pommitettu myös siviilikohteita. Sodassa on kuollut ainakin 10 000 ihmistä ja miljoonia ihmisiä on paennut kodeistaan.

    Esimerkiksi Norja keskeytti alkuvuodesta aseiden ja ammusten myynnin Arabiemiraatteihin Jemenin tilanteen takia.

    Asevienti Arabiemiraatteihin on herättänyt keskustelua myös Suomessa.

    Oikeuskansleri antoi kesäkuussa ratkaisunsa, jonka mukaan valtioneuvosto ei toiminut lainvastaisesti myöntäessään Patrialle vientiluvan vuonna 2015 Arabiemiraatteihin. Oikeuskansleri piti kuitenkin tammikuussa 2018 myönnettyä jatkolupaa kritiikille alttiina.

    Lue myös:

    Miten suomalaisten asekaupat liittyvät Etelä-Afrikan presidentin eroon? Näin pyörii asevalmistaja Patrian bisnes

    Suomen asevienti Arabiemiraatteihin entistä tarkempaan harkintaan

    Miten suomalaisvaunu päätyi Jemenin veriseen sisällissotaan? Tuomioja: Päätökset eivät kestä tarkempaa tarkastelua

    Raija Toiviainen on uusi valtakunnansyyttäjä

    Raija Toiviainen on uusi valtakunnansyyttäjä


    Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on nimitetty uudeksi valtakunnansyyttäjäksi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti nimityksestä tänään valtioneuvoston esitykseen pohjautuen. Virka täytetään 1. elokuuta alkaen. Toiviainen...

    Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on nimitetty uudeksi valtakunnansyyttäjäksi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti nimityksestä tänään valtioneuvoston esitykseen pohjautuen.

    Virka täytetään 1. elokuuta alkaen. Toiviainen hoitaa tehtävää tällä hetkellä määräaikaisena.

    Valtakunnansyyttäjän virka vapautui, kun edellinen valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen erotettiin. Hän oli saanut sakkotuomion tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

    Valtakunnansyyttäjä toimii muun muassa ylimpänä syyttäjänä ja johtaa syyttäjätoimintaa.

    Lisäksi valtioneuvosto nimitti Helena Kontkasen jatkamaan konkurssiasiamiehenä. Viisi vuotta kestävä määräaikainen tehtävä alkaa 1.8.2018. Hän on hoitanut tehtävää vuodesta 2013 alkaen.

    Lue myös:

    Oikeusministeri valtakunnansyyttäjän potkuista: "Inhimillisesti ikävä asia, mutta virka on henkilöä suurempi"

    Hallitus antoi potkut valtakunnansyyttäjä Matti Nissiselle

    Uusi apulaisvaltakunnansyyttäjä vihaa vihapuhetta – "Sakkorangaistusten taso mietityttää"

    Nyt se on varmaa: Suomi palauttaa sisärajatarkastukset Trumpin ja Putinin huippukokouksen ajaksi

    Nyt se on varmaa: Suomi palauttaa sisärajatarkastukset Trumpin ja Putinin huippukokouksen ajaksi


    Suomi palauttaa sisärajatarkastukset määräajaksi Schengen-alueelle Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen-vierailun vuoksi. Valtioneuvosto päätti asiasta kokouksessaan tänään. Rajatarkastusten...

    Suomi palauttaa sisärajatarkastukset määräajaksi Schengen-alueelle Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen-vierailun vuoksi. Valtioneuvosto päätti asiasta kokouksessaan tänään. Rajatarkastusten palauttamista esitti sisäministeriö.

    Sisärajatarkastukset alkavat tänään perjantaina kello 12 ja jatkuvat ensi viikon tiistaihin kello 12:een saakka. Trump ja Putin tapaavat Helsingissä maanantaina 16. heinäkuuta.

    Sisärajatarkastuksilla Suomi haluaa estää pääsyn maahan sellaisilta ihmisiltä, jotka saattavat uhata turvallisuutta tai yleistä järjestystä.

    Rajavartiolaitoksen esikunnan apulaisosastopäällikkö Kimmo Elomaa kertoi STT:lle, että tarkastuksista ei pitäisi aiheutua suuria ruuhkia tai jonoja rajanylityspaikoille.

    Hänen mukaansa matkailijoiden kannattaa kuitenkin varata hieman ylimääräistä aikaa rajanylityspaikoille.

    Passi kannattaa ottaa mukaan

    Elomaan mukaan Schengen-alueen sisällä matkustavien kannattaa erityisesti nyt ottaa passi tai henkilökortti mukaan, koska se saatetaan tarkastaa Suomesta lähtiessä tai Suomeen palatessa.

    Rajavartiolaitoksen esikunnan apulaisosastopäällikkö kertoi Ylelle maanantaina, että sisärajatarkastuksia tehdään sekä Suomeen saapuville että Suomesta lähteville matkustajille. Rajavartiolaitos kohdentaa tarkastuksia erityisesti keskeisimmille lentoasemille ja satamiin sekä pohjoisen vilkkaimmille rajanylityspaikoille.

    Viranomaiset eivät tarkasta kaikkia matkustajia, vaan tarkastuksia tehdään kohdennetusti viranomaisten saaman tiedustelutiedon ja analyysien perusteella. Kaikkien matkustajien tulee kuitenkin varautua siihen, että saattavat tulla tarkastetuiksi. Tämän vuoksi matkustajien tulee pystyä osoittamaan henkilöllisyytensä ja matkustusoikeutensa.

    Suomi lopetti Schengen-alueelta saapuvien matkailijoiden rajatarkastukset vuonna 2001. Sisärajatarkastukset ovat sittemmin olleet käytössä kuitenkin muun muassa yleisurheilun MM-kisojen yhteydessä 2005. Sisärajatarkastukset palautettiin myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin ulkoministerikokouksen ajaksi vuonna 2008.

    Lue myös:

    Kaivonkannet hitsataan kiinni, Putinin ja Trumpin jättikoneet rullaavat kiitotielle, mustien autojen letkat pysäyttävät liikenteen... Huippukokous sekoittaa helsinkiläisten arjen

    Lentoliikenne sujuu normaalisti Trumpin ja Putinin huippukokouksen aikana – Helsinki-Vantaalla valmistellaan kulissien takana: "Punainen matto on pesty ja valmis käyttöön"

    Sisäministeriö esittää sisärajatarkastusten palauttamista Trumpin ja Putinin vierailun takia – alkaisivat perjantaina kello 12