Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Vakoilututkija Airistosta: Oli vakava virhe sallia venäläisten maanomistus tärkeiden kohteiden lähellä

    Vakoilututkija Airistosta: Oli vakava virhe sallia venäläisten maanomistus tärkeiden kohteiden lähellä


    Vakoilun historiaa tutkinut valtiotieteen tohtori ja ex-diplomaatti Jukka Seppinen sanoo seuranneensa Airiston Helmen tapausta huolestuneena jo pitkään. Hän kummeksuu, miksi kauppojen on annettu syntyä näin läheltä tärkeää vesiväylää, joka...

    Vakoilun historiaa tutkinut valtiotieteen tohtori ja ex-diplomaatti Jukka Seppinen sanoo seuranneensa Airiston Helmen tapausta huolestuneena jo pitkään. Hän kummeksuu, miksi kauppojen on annettu syntyä näin läheltä tärkeää vesiväylää, joka johtaa muun muassa Naantalin öljyjalostamoon.

    Meriväylän katkaiseminen edes lyhyeksi aikaa olisi Seppisen mukaan vakava tilanne. Seppinen kiinnittää huomiota varsinkin alueelle rakennettuihin helikopterikenttiin.

    – Niille on mahdollista siirtää kriisitilanteessa nopean toiminnan joukkoja.

    Seppisen mukaan Turun saariston ja Ahvenanmaan suunta on jo pitkään ollut strategisesti tärkeä. Saksalaiset rakennuttivat Turussa salaa sukellusveneen ennen toista maailmansotaa, ja laivaliikenteen lisäksi alueella kulkee tietoliikennekaapeleita.

    – Ensimmäinen kaapeli tuli sinne jo autonomian aikana Norjan halki Pietariin.

    Seppinen arvioi, että Airiston Helmen omistamista kiinteistöistä on ollut helppo tarkkailla meriväylän laivaliikennettä. Pelkkiä näköhavaintoja Seppinen ei pidä merkittävinä, vaikka siinä on kulkenut myös Naton sota-aluksia. Niitä tarkkaillaan muutenkin, Seppinen sanoo.

    Seppinen ei osaa arvioida, onko kiinteistöissä ollut esimerkiksi kuuntelulaitteita, mutta Supo ei ole sellaisesta kertonut.

    Suomessa poikkeuksellisen vilkasta keskustelua

    Tammikuussa Aalto-yliopiston apulaisprofessori Kirsikka Riekkinen ja emeritusprofessori Arvo Vitikainen selvittivät valtioneuvoston kanslian pyynnöstä, miten maanomistus strategisten kohteiden lähellä on säädetty muissa Euroopan maissa.

    Lopputulos oli, että muissa maissa strategisten kohteiden lähellä olevaa kiinteää omaisuutta voi hankkia suurin piirtein samalla tavalla ja samoin rajoituksin kuin Suomessa. Virossa ulkomaalaisten oikeutta hankkia maata strategisten kohteiden läheltä on joissakin tapauksissa rajoitettu tiukemmin.

    Riekkinen ja Vitikainen selvittivät maanomistamisoikeutta kaikkiaan kahdeksassa eri maassa. Kaikissa maissa käydään jossain määrin keskustelua maanomistuksesta strategisten kohteiden lähellä, mutta Suomen tilanne on poikkeuksellinen. Täällä maanhankkimista koskeva uusi lakiehdotus tulee eduskuntaan marraskuussa.

    Minusta keskustelua pitäisi rauhoittaa. emeritusprofessori Arvo Vitikainen

    – Meidän selvityksen mukaan tällaisia hankkeita ei ole muissa maissa vireillä, sanoo emeritusprofessori Arvo Vitikainen.

    Vitikainen arvioi, että Suomessa tilanne maan omistuksen osalta on hallinnassa ja menossa eteenpäin, kun eduskunta saa käsiteltäväkseen uuden lain. Jos laki hyväksytään, se mahdollistaa pakkolunastuksen ja etuosto-oikeuden.

    – Minusta keskustelua pitäisi rauhoittaa. Ei Suomessa mitään nopeita ääriliikkeitä tarvitse tehdä.

    Presidentti ja avainministerit ovat keskustelleet ulkomaisesta kiinteistöomistuksesta turvallisuuspolitiikan näkökulmasta jo viime vaalikaudella, vuosina 2011–2015. Keskustelua on käyty myös presidentin sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli niin sanotussa tp-utvassa.

    Ylen saaman tiedon mukaan presidentin sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavien ministerien kokouksessa olisi myös havainnollistettu karttojen avulla ulkomaista kiinteistöomistusta strategisten alueiden läheisyydessä eri puolilla Suomea.

    Keskustelu kiihtyy myös eduskunnassa

    Ylen tietojen mukaan myös eduskunnan puolustusvaliokunnalla oli viime vaalikaudella nähtävänään karttoja ulkomaalaisten omistamista kiinteistöistä Suomessa.

    Ulkomainen kiinteistöomistus esimerkiksi armeijan alueiden tai merkittävien vesiväylien läheisyydessä tuli keskusteluihin etenkin Venäjän Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014.

    Turun saariston operaation jälkeen eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pyytää suojelupoliisia ja puolustusvoimien sotilastiedustelua kuultavaksi Turun saariston rahanpesututkinnasta. Ulkoasiainvaliokunta haluaa kysyä, onko rahanpesututkinnassa tullut ilmi muita, esimerkiksi Suomen puolustukseen liittyviä asioita.

    Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen (kesk.) mukaan suojelupoliisia ja puolustusvoimia pyydetään kuultavaksi lähipäivinä. Kuuleminen järjestettäneen eduskunnan turvatilassa.

    Vanhanen kertoi tiistaina aamupäivällä, että häntä ei ole ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana erikseen informoitu Turun saariston rahanpesututkinnasta.

    Lisää aiheesta:

    Kaksi vangittu rahanpesujuttuun liittyen – Käräjäoikeus: syytä epäillä törkeästä rahanpesusta ja törkeästä veropetoksesta

    Presidentti Niinistö: "Olin tietoinen Turun saariston operaatiosta jo pitkään"

    UPI:n tutkija: Kiinteistöomistuksia koskeva laki kirjoitettava siten, että maakaupat mahdollista purkaa

    Hallituskuohunnan ilta:

    Hallituskuohunnan ilta: "Turha tätä on enempää jankata" – Keskustan Kaikkonen haluaa mennä eteenpäin


    Keskusta piti oman tuuletuskokouksensa Kesärannassa tiistai-iltana. Kokouksessa ollut keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kuvaili tunnelmia kokouksen jälkeen rauhoittuneeksi. Hänen mukaansa hallituksella on nyt muutakin tekemistä...

    Keskusta piti oman tuuletuskokouksensa Kesärannassa tiistai-iltana.

    Kokouksessa ollut keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kuvaili tunnelmia kokouksen jälkeen rauhoittuneeksi. Hänen mukaansa hallituksella on nyt muutakin tekemistä kuin nahistella keskenään "jonnin joutavista" asioista.

    Kaikkosen mukaan kokouksessa käytettiin reippaita sanoja ja kannanottoja.

    Hän vakuutti kokouksen jälkeen, että keskustan ryhmä on "hyvässä asennossa" tällä hetkellä, mutta että paineitakin oli.

    – On totta, että oli ärtymystä ja tarve tähän keskusteluun oli, mutta me olemme valmiita jatkamaan tästä eteenpäin, Kaikkonen sanoi.

    Kaikkonen totesi myös, että keskusta on tyytyväinen kokoomuksen aiemmin esittämään arvioon siitä, että hankaukset perustuivat vääriin tietoihin.

    – Turha tätä on enempää jankata, Kaikkonen totesi.

    Siniset haluavat rakentaa lisää yhteisymmärrystä

    Hallitusyhteistyö ei ole katkeamassa ainakaan sinisten suunnalta. Sininen eduskuntaryhmä ehdottaa hallituksen johtokolmikon liennytyskiertuetta paremman yhteisymmärryksen rakentamiseksi.

    Puheenjohtaja Sampo Terho esitti sinisten eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen, että hallituksen johtokolmikko, trio, vierailisi kaikkien hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kokouksissa torstaina.

    – On aivan totta, että hallituksen sisäinen keskustelu on ollut aika synkkäsävyistä viimeisen viikon ajan. Meidän esitys on, että trio-ministerit vierailevat torstaina jokaisessa hallituspuolueen eduskuntaryhmässä. Lähdetään sitä kautta rakentamaan loppuvaalikauteen oikeanlaista päättäväisyyttä viedä uudistukset läpi, sanoi Terho.

    Terhon ehdotuksen mukaan siis pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho kävisivät keskustelemassa hallitusyhteistyöstä yhdessä keskustan, kokoomuksen ja sinisten eduskuntaryhmissä.

    – Tekee varmasti hyvää hallituksen sisäiselle keskustelulle ja luottamuksen ilmapiirille, arvioi Terho.

    Pääministeri tai hallituksen ministerit saattavat käydä muiden kuin oman eduskuntaryhmänsä kokouksissa kertomassa esimerkiksi valmisteilla olevasta lakiesityksestä. Kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajien yhteisvierailu omien eduskuntaryhmiensä kokouksissa olisi harvinainen tapaus.

    Hallituspuolueiden puheenjohtajat käsittelivät maanantaina kokouksessaan hallitusyhteistyötä perjantain ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamusäänestyksen jäljiltä. Tänään tiistaina hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat pitivät vastaavanlaisen kokouksen aamupäivällä eduskunnassa.

    Simon Elo: Samat pelisäännöt kaikille hallitusryhmille

    Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo sanoi, että sinisten ryhmässä käytiin ilmaa puhdistava keskustelu hallitusyhteistyöstä.

    – Olen ymmärtänyt, että keskustassa ja myös meillä sinisissä on ollut ärtymystä. Nyt siitä on pystytty edustajien kanssa keskustelemaan, miten tilanne nähdään, kertasi Elo ryhmäkokouksen jälkeen.

    Elon käyttämä termi ärtymys viittaa erityisesti kokoomuksen suuntaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmän kolme naiskansanedustajaa jätti perjantaina äänestämättä Timo Soiniin kohdistuneessa luottamusäänestyksessä, vaikka he istuivat äänestyksen aikana paikoillaan eduskuntasalissa.

    Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi perjantaisen luottamusäänestyksen jälkeen, että kokoomuksen naiskansanedustajia vastaan ”kohdistui uhkailun tapaista".

    – On hyvin tärkeää, että pelisäännöt ovat kaikille hallitusryhmille samat. Sitä sinisten edustajat odottavat hallitusryhmiltä. Peräänkuulutamme hallitusyhteistyön jatkolle, että kaikille pitää olla samat pelisäännöt ja velvollisuudet, sanoi Elo.

    Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho ei illan kokouksen jälkeen halunnut arvioida kokoomuksen toimintaa hallitusyhteistyössä.

    – En nyt esitä mitään muita arvioita kuin sen, että on erittäin tärkeätä, että hallitus, joka on toimintakykyinen, niin kuin viime viikolla osoitettiin, jatkaa eteenpäin ja vie läpi ne uudistukset, jotka ovat kesken.

    Professori Scheinin: Eduskunnan puhemiehen olisi pitänyt estää Soinia äänestämästä omasta luottamuksestaan – lainoppinut lievensi myöhemmin kantaansa

    Professori Scheinin: Eduskunnan puhemiehen olisi pitänyt estää Soinia äänestämästä omasta luottamuksestaan – lainoppinut lievensi myöhemmin kantaansa


    Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta äänestettiin perjantaina. Soini sai eduskunnan luottamuksen äänin 100–60. Ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin ihmettelee, miksi ulkoministeri sai äänestää omasta luottamuksestaan. Scheinin...

    Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta äänestettiin perjantaina. Soini sai eduskunnan luottamuksen äänin 100–60.

    Ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin ihmettelee, miksi ulkoministeri sai äänestää omasta luottamuksestaan. Scheinin kommentoi asiaa perustuslakitwiitissä. Hänen mukaansa eduskunnan puhemiehen olisi pitänyt estää Timo Soinia äänestämästä.

    Perustuslakiblogin twiittejä kirjoittaa Martin Scheinin lisäksi toinen tunnettu perustuslakiasiantuntija, julkisoikeuden professori Juha Lavapuro. Molemmat ovat tuttuja vieraita eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

    Scheinin perustelee asiaa näin: "Perustuslain mukaan kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätökseen asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti. Hän voi kuitenkin osallistua asiasta täysistunnossa käytävään keskusteluun."

    "Henkilökohtaisena ei pidetä asiaa, jossa on kyse valtioneuvoston tai ministerin harjoittaman politiikan arvionnista", Scheinin jatkaa.

    Scheinin pehmentää kantaansa puhemiehen roolista

    Myöhemmässä perustuslakitwiitissä Scheinin hieman lieventää kantaansa. Hänen mielestään puhemiehellä ei olisikaan ollut velvollisuutta puuttua asiaan – Soinin sen sijaan olisi itse pitänyt ymmärtää olla äänestämättä.

    Pehmennys tapahtuu professori Juha Lavapuron päättelyketjun jälkeen. Siinä myös Lavapuro päätyy kannalle, jonka mukaan Soini teki tapauksesta henkilökohtaisen. Lavapuro päättelee, että sen perusteella Soinin olisi täytynyt pidättäytyä äänestyksestä.

    "Pehmennän päätelmääni: puhemiehellä ei ollut velvollisuutta estää Soinia äänestämästä, mutta asian henk.koht. luonteeseen vedottuaan Soinin olisi pitänyt ymmärtää olla äänestämättä", Scheinin twiittaa.

    Epäluottamuslauseen ulkoministeri Timo Soinia vastaan tekivät SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n eduskuntaryhmät.

    Juttua päivitetty kello 18.45: Lisätty Scheininin toinen twiitti ja muokattu otsikkoa ja jutun loppuosaa sen mukaisesti.

    Lisää aiheesta:

    Timo Soini sai eduskunnan luottamuksen äänin 100–60 – Orpolta synninpäästö äänestämättä jättäneille kokoomuslaisille: "Hyväksyin sen"

    Piittaamattomuutta ja paskahousuksi nimittelyä? Osa valtuutetuista haluaa erottaa kaupunginjohtajan Kalajoella

    Piittaamattomuutta ja paskahousuksi nimittelyä? Osa valtuutetuista haluaa erottaa kaupunginjohtajan Kalajoella


    Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella on jätetty valtuustoaloite kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin erottamiseksi. Aloitteen on allekirjoittanut kahdeksan valtuutettua ja kolme varavaltuutettua. Valtuustossa on 35 jäsentä. Erottamisvaatimusta perustellaan...

    Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella on jätetty valtuustoaloite kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin erottamiseksi. Aloitteen on allekirjoittanut kahdeksan valtuutettua ja kolme varavaltuutettua. Valtuustossa on 35 jäsentä.

    Erottamisvaatimusta perustellaan luottamuspulalla. Allekirjoittajien mukaan kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on esittänyt toistuvaa piittaamattomuutta lakia ja kunnan hallintosäännöksiä kohtaan. He väittävät, ettei Puoskari ole tuonut esille kaikkia päätöksenteon kannalta keskeisiä tietoja. Toisaalta hänen väitetään antaneen päätöksenteon pohjaksi vääriä tietoja.

    – Kaupunginjohtajan johtamistapa ei vastaa käsitystämme hyvästä johtamisesta ja esimiestyöstä. Useaan kertaan toistunut piittaamattomuus on syönyt luottamuksen, sanoo aloitteentekijä Sami Salmu.

    Epäasiallista käytöstä ja alaisten haukkumista

    Kalajoen kaupungin työntekijät ovat kertoneet luottamushenkilöille painostavasta ilmapiiristä ja kaupunginjohtajan toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä.

    Valtuutettujen saamien tietojen mukaan Puoskari on kohdellut epäasiallisesti sekä työntekijöitä että luottamushenkilöitä.

    Hän on myös puhunut halventavasti muun muassa viranomaisista. Ääriesimerkkinä on tapaus, jossa Puoskari haukkui kaupunginhallituksen kokouksessa kaupungin virkamiehiä paskahousuiksi.

    Toisessa kokouksessa kaupunginjohtajan väitetään arvostelleen Ely-keskuksen toimintaa kirosanoilla.

    Aloitteentekijät ovat koonneet epäluottamukseen johtaneet asiat 12 kohdan listaksi.

    Epäasiallisen käytöksen lisäksi valtuutetuille on herännyt epäilys, että kaupunginjohtaja on ollut esteellinen ja vaikuttanut epäasiallisesti poliittiseen harkintaan kaupungin ja Ruukki Engineering Oy:n välisessä konepajakiinteistökaupassa.

    Allekirjoittaneet arvostelevat myös tärkeisiin asioihin liittyvää tiedonsaantia heikoksi. Heidän mukaansa taustatietoja tuodaan pöytään vasta viime hetkellä.

    Esimerkiksi koulujen sisäilmatilanteen pahenemisesta luottamushenkilöt kokevat saaneensa tietoa liian usein vasta lasten vanhemmilta.

    Luottamuspula syntynyt tällä valtuustokaudella

    Jukka Puoskari on johtanut Kalajokea koko 2000-luvun ajan.

    Aloitteentekijä Sami Salmu on valittu valtuustoon sitoutumattomana vihreiden listalta. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on ensimmäisen kauden kansanedustaja Hanna Halmeenpää (vihr.). Kolmatta kauttaan Kalajoen valtuustossa istuvan Halmeenpää pitää tilannetta kestämättömänä.

    – Emme voi hyväksyä toimintatapaa, jossa kaupunginjohtaja pitää asiattomia puhutteluja työntekijöille ja kohtelee halventavasti alaisiaan, kommentoi Halmeenpää aloitteentekijöiden lehdistötiedotteessa.

    Muut allekirjoittajat ovat vihreiden ja keskustan riveistä, joukossa on myös perussuomalaisten varavaltuutettu.

    – Puoskari ei ole korjannut näitä ongelmaksi koettuja asioita, kun on saanut ne tietoonsa. Vaikea oli löytää muita ratkaisuja kuin aloitteen tekeminen, sanoo Sami Salmu.

    Salmun mukaan luottamuspula on syntynyt tämän valtuustokauden aikana. Aloitteentekijät esittävät, että valtuusto asettaisi kuntalain mukaisen tilapäisen valiokunnan valmistelemaan Puoskarin erottamista.

    Aloite ei ollut kaupunginjohtajalle täysi yllätys

    Aivan täytenä yllätyksenä valtuustoaloite ei Jukka Puoskarille tullut. Aloitteen takana on hänen mukaansa henkilöitä, jotka ovat kerran aikaisemminkin ottaneet epäluottamuksen esille.

    – Tietenkin on hieman yllättävää, että kun on kohtuu pitkään toiminut kaupunginjohtajana ja saanut aika hyvää palautetta siitä, mitä Kalajoella on tapahtunut ja miten kaupunkia on johdettu, niin aika lyhyessä ajassa herännyt sellainen ajatus, ettei luottamusta ole.

    Väitetystä epäasiallisesta käytöksestä Puoskarilla on eri näkymys. Hän on kuitenkin valmis käymään asioita läpi päätöksentekijöiden kanssa.

    – Meillä on hyvä henkilöstö, eikä heitä ole syytä haukkua. Totta kai esimiehen tehtäviin kuuluu antaa palautettakin, mutta asiat asioina. Paskahousuksi nimittely ei pidä paikansa, Puoskari kiistää.

    Puoskari on varatuomari, ja koulutustaustaansa vasten hän on yllättynyt etenkin väitteestä, ettei kunnioittaisi lakia tai kaupungin hallintosääntöä.

    – Sitten on joitakin tulkinnanvaraisia kysymyksiä, joista voi olla eri näkemyksiä. Se on ihan tavanomaista hallinnossa. Aloitteeseen pitää tietenkin suhtautua nöyrästi ja katsoa, onko se useammankin mielipide.

    Valtuutettujen halusta erottaa kaupunginjohtaja uutisoi ensimmäisenä KP24.fi.

    Juttua täydennetty kello 13.40: Lisätty yksityiskohtaisia tietoja 12 kohdan listasta, jonka aloitteentekijät ovat koonneet. Samalla muutettu otsikko.

    Juttua korjattu 14.55: Halmeenpää on ensimmäisen kauden kansanedustaja, ei kolmannen, kuten jutussa ensin luki. Kalajoen valtuustossa hän istuu kolmatta kauttaan.

    Juttuun lisätty kello 15:38 Puoskarin kommentti väitettyyn epäasialliseen käytökseen

    Hallituksessa kuohuu – keskusta on kriisikokouksessa Kesärannassa,  hallitusryhmien puheenjohtajat pitivät tuuletuspalaverin

    Hallituksessa kuohuu – keskusta on kriisikokouksessa Kesärannassa, hallitusryhmien puheenjohtajat pitivät tuuletuspalaverin


    Hallituksen eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat puineet tiistaina tulehtunutta tilannetta, joka sai alkunsa ulkoministerin Timo Soinin (sin.) perjantaisesta luottamusäänestyksestä. Tiistaina puolilta päivin päättyneen kokouksensa jälkeen...

    Hallituksen eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat puineet tiistaina tulehtunutta tilannetta, joka sai alkunsa ulkoministerin Timo Soinin (sin.) perjantaisesta luottamusäänestyksestä.

    Tiistaina puolilta päivin päättyneen kokouksensa jälkeen ryhmäpuheenjohtajat vakuuttelivat, että hallitusryhmät luottavat yhä toisiinsa.

    Erimielisyydet alkoivat, kun selvisi, että kokoomuksen Jaana Pelkonen, Saara-Sofia Sirén ja Lenita Toivakka eivät tue ulkoministeri Timo Soinia luottamusäänestyksessä.

    Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi äänestyksen jälkeen, että kokoomuksen naiskansanedustajia vastaan ”kohdistui uhkailun tapaista".

    Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen toivoo, että tilanne selviää.

    – Käytiin ilmaa puhdistava keskustelu ja meillä on aika samanlainen käsitys siitä, miten viime päivien tapahtumat menivät. Tämä keskustelu puhdisti ilmaa ja tuo edellytyksiä jatkotyölle, Kaikkonen sanoo.

    Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kalle Jokinen viittasi pääministeri Sipilän lausuntoon. Sipilä totesi viime viikolla , "että kenelläkään ei ole vaikeuksia painaa vihreää nappia" eli äänestää Soinin puolesta.

    Lausunto jätti epäselväksi, kenen arvoja pääministeri kommentoi. Kokoomuksessa koettiin, että kyse on uhkailusta. Ryhmäjohtaja Jokinen ehti lähettää asiasta jo tiedotteen.

    – Molemminpuolisen väärinkäsityksen vuoksi päädyttiin tällaiseen tilanteeseen. Harmittava episodi on kestänyt liian pitkään, ollaan nyt valmiita palaamaan normaaliin päiväjärjestykseen, kokoomuksen Jokinen sanoo.

    Sipilä ryöpytti kokoomusta

    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvosteli hallituskumppaninsa kokoomuksen toimintaa Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina.

    Sipilä totesi, että jatkokeskustelu asiasta on tarpeen. Jatkokeskustelua käydään nimenomaan eduskuntaryhmässä.

    Iltalehti kertoi aamulla, että keskustan eduskuntaryhmä kokoontuu tiistaina illansuussa Kesärannassa.

    Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo ilmoitti twitterissä, että myös siniset pitää tiistaina ylimääräisen kokouksen.

    Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kalle Jokinen ilmoitti, että tarvetta ylimääräiseen kokoukseen ei ole. Kokoomus pitää ryhmäkokouksensa normaaliin tapaan torstaina.

    Lisää tuuletusta illalla

    Keskustan ylimääräistä ryhmäkokousta luonnehditaan Ylelle hallituslähteistä tuuletuskokoukseksi. Puolueen eduskuntaryhmässä sitä pidetään jonkunlaisena kriisikokouksena mutta ei hätäkokouksena.

    Pääministeripuolue keskusta mietti , miten keskusta ja kokoomus voivat jatkaa Soini-äänestyksen jälkeen. Yle kertoi maanantaina asiasta. Lue täältä, miten se eteni.

    Sote huolettaa keskustaa

    Soini-äänestyksen jälkipyykki on kuitenkin vain osa keskustan murheita.

    Ylen tietojen mukaan vakavampi huolenaihe on sote. Sote-valiokunta on tehnyt töitä pitkään ja mietinnön valmistuminen saattaa venyä.

    Pahin pullonkaula on kuitenkin muodostumassa perustuslakivaliokuntaan, joka on ruuhkautunut.

    Ylelle arvioidaan useista lähteistä, että jos eduskunta päättää kiirehtiä tiedustelulakeja perustuslain kiireellisellä muutoksella, tiedustelulakien käsittely menisi useiden muiden lakien edelle - myös sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen edelle. Silloin soten käsittely voisi vaarantua.

    Keskustassa on myös huolia, onko hallituskumppani kokoomus yhä soten takana. Tähän asti kokoomuksen johto on vakuuttanut, että sotesta pidetään kiinni.

    Kokoomuksen käyttäytyminen Soini-kiistassa kuitenkin syö keskustalaisten luottamusta. Puolueen eduskuntaryhmästä väläytetään jopa mahdollisuutta hallituksen kaatamiseen, jos luottamusta ei löydy.

    OP aloittaa 6 000 hengen yt-neuvottelut: Tavoitteena sadan miljoonan vuosisäästöt

    OP aloittaa 6 000 hengen yt-neuvottelut: Tavoitteena sadan miljoonan vuosisäästöt


    OP kertoo aloittavansa yt-neuvottelut. Neuvotteluilla tähdätään sadan miljoonan vuosisäästöihin ja toiminnan joustavoittamiseen. Muutoksia suunnitellaan organisaatiorakenteisiin, työtehtäviin ja toimintatapoihin. Yt-neuvotteluissa on mukana 6...

    OP kertoo aloittavansa yt-neuvottelut. Neuvotteluilla tähdätään sadan miljoonan vuosisäästöihin ja toiminnan joustavoittamiseen. Muutoksia suunnitellaan organisaatiorakenteisiin, työtehtäviin ja toimintatapoihin.

    Yt-neuvotteluissa on mukana 6 000 henkilöä yhtiön keskusyhtiökonsernissa. Neuvottelut eivät koske OP Ryhmän osuuspankkeja.

    Ylen OP:n keskusyhteisökonsernin pääluottamusmies Eija Laurilalta saamien tietojen mukaan keskusyhteisökonsernissa ei olisi tiedossa suuria irtisanomisia.

    Neuvottelujen ulkopuolella ovat myös Helsingin OP-Kiinteistökeskus, Pohjola Terveys ja OP-Eläkekassa sekä OP Yrityspankkikonsernin Baltian toiminnot.

    Suunnitelman mukaan osa nykyisistä tehtävistä lakkaa tai muuttuu oleellisesti, mutta samaan aikaan avautuu merkittävä määrä uusia tehtäviä. Niitä pyritään tarjoamaan ensin talon omalle henkilökunnalle.

    Säästöihin pyritään OP:n mukaan keskittymällä ydinliiketoimintaan. OP pohtii myös, kuinka paljon töitä tehdään omassa talossa ja kuinka paljon ulkoistamalla.

    Keskustoiminnot vastaamaan muuttunutta tilannetta

    OP:n pääjohtajana aloitti maaliskuun alussa aiemmin työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana toiminut Timo Ritakallio.

    Viime syksynä nimityksensä julkistamisen jälkeen hän totesi Ylen haastattelussa, että pankin pärjäämisen kannalta olennaista on mahdollisimman hyvien palveluiden tarjoaminen asiakkaille.

    Vahvuutena on hänen mukaan se, että pankit ovat taseeltaan hyvässä kunnossa.

    Käytännössä nyt muokataan muun muassa Helsingin Vallilassa työskentelevien henkilöiden organisoitumista ja toimenkuvia.

    OP:n edellinen pääjohtaja, vuorineuvos Reijo Karhinen jäi eläkkeelle tammikuussa 2018. Hän toimi OP Ryhmän pääjohtajana vuodesta 2007 alkaen.

    Karhinen luotsasi ryhmän menetyksellisesti läpi kansainvälisen finanssikriisin sävyttämät vuodet, jolloin myös pankkisäätely tiukkeni voimakkaasti.

    Karhisen kannettua huolta pankkien oman asiakasrajapinnan säilymisestä, toimintaan tuli mukaan sittemmin rönsyiksi moitittuja toimialoja, kuten sähköautojen leasingia.

    Uusi pääjohtaja Ritakallio onkin antanut päinvastoin ymmärtää OP:n keskittyvän nyt yhä enemmän ydintoimintaansa.

    Nimensä mukaisesti OP Ryhmä on osuustoiminnallinen, itsenäisten osuuspankkien sekä ryhmän keskusyhteisön tytäryhtiöineen muodostama keskinäisessä yhteisvastuussa toimiva finanssiryhmä.

    OP Ryhmän keskusyhteisö on OP Osuuskunta. Siinä ylin päätösvalta on osuuskunnan kokouksella ja sen valitsemalla hallintoneuvostolla.

    Operatiivista päätösvaltaa käyttää hallintoneuvoston valitsema johtokunta, joka koostuu ammattijohtajista.

    OP Osuuskunnan omistavat keskusyhteisön jäsenpankit.

    Lue myös:

    OP:n tulos painui vuoden lopussa – koko vuoden tulos lähes 1,1 miljardia

    OP:n kulut nousivat lähes 10 prosenttia – Tulos sukelsi alkuvuonna

    OP palaa takaisin Finanssialan jäseneksi – eroon vaikuttanut kiista OP:n ja Sammon kanssa vielä ratkaisematta

    "Valtaamme pankkialan Suomessa" – brittiläinen miljardiyhtiö astui rehvakkaasti julkisuuteen

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto alkaa tutkia Kela-kyytien kilpailutusta – ”Tilausvälityskeskukset ovat saattaneet asettaa kohtuuttomia ehtoja takseille ja käyttää asemaansa väärin”

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto alkaa tutkia Kela-kyytien kilpailutusta – ”Tilausvälityskeskukset ovat saattaneet asettaa kohtuuttomia ehtoja takseille ja käyttää asemaansa väärin”


    Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on alkanut tutkia Kela-kyytien kilpailutuksia. Virasto kertoo Ylelle, että luupin alla on erityisesti tilausvälityskeskusten toiminta. – Taksimarkkinoiden näkökulmasta virasto selvittää tässä vaiheessa,...

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on alkanut tutkia Kela-kyytien kilpailutuksia. Virasto kertoo Ylelle, että luupin alla on erityisesti tilausvälityskeskusten toiminta.

    – Taksimarkkinoiden näkökulmasta virasto selvittää tässä vaiheessa, estävätkö Kela-kyytejä hallinnoivat välityskeskukset markkinoiden toimivuutta esimerkiksi jakamalla kyytejä syrjivästi tai kieltäytymällä tarjoamasta kyytejä kaikille autoilijoille, KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo sanoo.

    Virasto käy läpi, kuinka mittava mahdollinen kilpailuongelma on ja millä alueilla ongelmia tällä hetkellä esiintyy.

    Tämän lisäksi virasto selvittää, missä määrin Kelan taksikyytien kilpailutuksen aiheuttamat ongelmat ovat ristiriidassa taksimarkkinoiden avaamisella tavoiteltujen hyötyjen kanssa.

    Kela-kyytien ongelmat nousivat esille heinäkuussa. Julkisuudessa on ollut esillä tapauksia, joissa kyydit ovat olleet tunteja myöhässä, ne eivät ole tulleet lainkaan paikalle tai asiakas on joutunut odottamaan kyydin tilaamista pitkään puhelimessa.

    Yle kertoi toissa viikolla tapauksesta, jossa syöpähoidoista palaava potilas joutui soittamaan 62 kertaa ennen kuin hän pääsi varaamaan kyytiä kotiin.

    Kela-kyytejä käyttävät ihmiset, jotka eivät vammaisuuden tai sairauden takia pääsisi muuten hoitoihin.

    Ongelmien taustalla on ollut kaksi uudistusta, jotka astuivat voimaan heinäkuussa. Taksialan kyytien hinnoittelua vapautettiin heinäkuussa ja samalla taksilupien määrän rajoittamisesta luovuttiin. Tämän lisäksi Kela-kyytien kilpailutus astui voimaan.

    Kela kilpailutti keväällä tilausvälityskeskukset, jotka vastaavat nyt muun muassa kyytitilausten vastaanottamisesta, kuljetusten järjestämisestä, asiakkaiden kyytien yhdistelystä, valvonnasta ja raportoinnista Kelalle.

    Kyytipalveluita järjestää nyt yhdeksän tilauskeskusta.

    Virasto: Pitkät sopimukset ongelmana

    Suuren taksiuudistuksen eli uuden liikennepalvelulain tavoitteena on ollut muun muassa lisätä kilpailua ja helpottaa uusien yrittäjien tuloa markkinoille. Aiemmin taksilupien määrää rajoitettiin tiukasti.

    – Kela-kyytien epäonnistunut kilpailutus uhkaa syödä ainakin joillain alueilla taksimarkkinoiden avaamisella tavoitellut hyödyt, Leivo sanoo.

    Leivo viittaa ennen kaikkea Kela-kyytien pitkiin sopimuksiin ja tilausvälityskeskusten vahvaan asemaan eri alueilla.

    – Sopimusjakso on pitkä. Näin ollen markkinoiden avaamisesta saatavat hyödyt voivat jäädä toteutumatta, koska kilpailutus lukitsee markkinatilannetta tarpeettoman pitkäksi aikaa.

    Kelan laatimissa sopimuksissa kilpailun voittaneet välityskeskukset vastaavat kyydeistä kolme vuotta. Tämän lisäksi Kelalla on optio kahden vuoden jatkosta.

    Kela ei kommentoi sopimuksien pituuksia erikseen Ylelle. Laitos kertonee kantansa asiaan vasta, kun KKV julkistaa selvityksensä.

    Epäilyjä aseman väärinkäytöstä

    Kela-kyytien merkitys taksiyrittäjille vaihtelee alueittain. Osa yrittäjistä saa suurimman osan tuloistaan Kela-kyydeistä, jolloin tilausvälityskeskuksesta muodostuu vahva tekijä suhteessa yksittäiseen taksiyrittäjään.

    – Tietyin paikoin Kela-kyydit ovat yrittäjien elinehto. Kela on kilpailuttanut taksikyydit tilausvälityskeskusten kautta laajana kokonaisuutena. Siksi tilausvälityskeskukset ovat päässeet vahvaan asemaan ja ovat saattaneet joillakin alueilla asettaa kohtuuttomia ehtoja takseille, Leivo sanoo.

    – Toiminta on voinut olla myös kilpailulain vastaista määräävän aseman väärinkäyttöä, jos välityskeskus ei välitä Kela-kyytejä kaikille takseille.

    Osa taksiyrittäjistä on esittänyt väitteitä epätasapuolisesta kohtelusta. Taustalla on ollut se, että yrittäjät ovat käyttäneet alueillaan eri tilausvälityskeskuksen palveluita.

    Kuskien mukaan osa Kela-kyytejä välittävistä välityskeskuksista ovat vaatineet käyttämään pelkästään heidän palveluitaan, jos he aikovat saada jatkossa Kela-kyytejä.

    Keskusteluja Kelan kanssa

    Kilpailuvirastolle on tullut vähän valituksia taksiliikenteen isosta uudistuksesta eli hintojen ja taksilupien vapauttamisesta, mutta sitäkin enemmän kritiikkiä on satanut Kela-kyytien kilpailutuksesta ja tilausvälityskeskusten toiminnasta.

    Leivo sanoo, että KKV:lla ei ole toimivaltaa puuttua siihen, miten tarkoituksenmukainen Kelan kilpailutus on ollut tai miten se on vaikuttanut markkinoiden toimintaan.

    Virasto on tosin antanut viime ja tänä vuonna useita kriittisiä lausuntoja Kelan toiminnasta, kun laitos suunnitteli kilpailutusta. Virasto on kiinnittänyt lausunnoissaan huomiota muun muassa välityskeskuksen vahvaan asemaan, joka heikentää kilpailua markkinoilla.

    Kilpailuvirasto on esittänyt, ettei yhdelle keskukselle pidä antaa yksinoikeutta Kela-kyytien välittämiseen ja kuljetuksia hoitavien taksien valitsemiseen.

    – Virasto keskustelee Kelan kanssa siitä, millä tavalla kilpailutukset kannattaa jatkossa hoitaa niin, että kilpailu markkinoilla ei tukahdu, Leivo sanoo.

    Kela perustelee omaa malliaan tarkoituksenmukaisuudella. Kun vastuu on selkeästi yhdellä tilauspalvelukeskuksella, sitä on helppo ohjata ja valvoa. Samalla hinnat ovat samat eri puolella Suomea.

    Kilpailulaki antaa keinot puuttua

    Kilpailulaki antaa virastolle kuitenkin selkänojaa puuttua mahdollisiin määräävän markkina-aseman väärinkäytöksiin. KKV voi määrätä yritykselle sakon, joka on enimmillään kymmenen prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Esimerkiksi Valio sai saalishinnoittelustaan 70 miljoonan euron sakot.

    Käytännössä KKV velvoittaisi tilauskeskuksia tarjoamaan kyytejä kaille autoilijoille "syrjimättömin ja tasapuolisin ehdoin".

    KKV alkaa vasta selvittää, millainen tilanne on eri puolella Suomea. Virasto on lähettämässä taksiyrittäjille kyselyä markkinoiden toimivuudesta, jotta se saisi paremman kokonaiskuvan tilanteesta.

    Leivo toivoo, että taksiyrittäjät ja välityskeskukset säilyttäisivät nyt malttinsa tilanteessa. Välityskeskusten pitäisi arvioida asemaansa ja toimintatapojaan.

    – Jos välityskeskus on määräävässä markkina-asemassa, niin on riski, että se syyllistyy kilpailulain vastaiseen menettelyyn.

    Määräävässä asemassa oleva toimija ei saa keinotekoisesti rajoittaa kilpailua markkinoilla.

    Taksiyrittäjien pitäisi puolestaan itsenäisesti tehdä päätöksiä, hyväksyvätkö ne tilausvälityskeskusten ehdot. Mikäli yrittäjät vetäytyvät yhteisellä päätöksellä Kela-kyytien hoitamisesta, he syyllistyvät kartelliin.

    Kartellissa yritykset muodostavat yhteenliittymän, jonka tarkoituksena on jäädyttää kilpailu alalta. Kartellit ovat laittomia Suomessa.

    Lue lisää:

    Kymmeniä puheluita, tuntien odotusta ja peruuntuneita kyytejä – Miksi Kela-kyytiuudistus meni pahasti pieleen?

    Kuka korvaa, jos kyyti syöpähoitoon ei tule? Anne Berner ja taksiuudistuksen asiantuntijat vastasivat tähän ja 14 muuhun yleisön kysymykseen

    Kela-taksien tilanne parantunut vaaditulle tasolle kahta aluetta lukuunottamatta – Kela: Sanktiot edelleen mahdollisia

    KSML: Kansanedustaja Veera Ruoholle tulvii törky- ja vihapostia

    KSML: Kansanedustaja Veera Ruoholle tulvii törky- ja vihapostia


    Kansanedustaja Veera Ruoholle (kok.) on alkanut tulla runsaasti asiatonta postia, kirjoittaa Keskisuomalainen. Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) pahoinpitelemä ja ahdistelema Ruoho on saanut jälleen törky- ja vihapostia sen jälkeen, kun viime...

    Kansanedustaja Veera Ruoholle (kok.) on alkanut tulla runsaasti asiatonta postia, kirjoittaa Keskisuomalainen. Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) pahoinpitelemä ja ahdistelema Ruoho on saanut jälleen törky- ja vihapostia sen jälkeen, kun viime viikolla uutisoitiin Hakkaraisen tuomion jatkokäsittelystä hovioikeudessa.

    Ruoho harkitsee nyt rikosilmoituksen tekemistä, ellei törkyviestin lähettäminen lopu.

    Osa lähettäjistä kertoo nimensä ja olevansa perussuomalainen. Osan teksteistä voi Ruohon mukaan tulkita viittaavan perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kannattamiseen.

    – Tuntuu, ettei ole enää loukkausta, jota en olisi kuullut ja joka satuttaisi, joten asiattomat yhteydenotot ovat ajanhaaskausta sekä minulle että kiusaajilleni, Ruoho toteaa lehdessä.

    Asiattomien postien määrä voimistui kesällä, kun käräjäoikeus antoi tuomionsa Hakkaraiselle. Ne kuitenkin vähenivät, kun niiden kerrottiin päätyvän eduskunnan turvallisuusyksikölle. Lisäksi myös kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon tuki vähensi Ruohon mukaan viestejä ja puheluita.

    Hakkarainen aikoo pitää kiinni eduskuntavaaliehdokkuudestaan, vaikka saisi hovioikeudessa ehdollisen vankeustuomion Ruohon pahoinpitelystä ja ahdistelusta. Hakkarainen tuomittiin kesäkuussa 3 060 euron sakkoihin Ruohon pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta. Hän joutuu maksamaan lisäksi Ruoholle korvauksia 1 400 euroa.

    Käräjäoikeus katsoi, että Hakkarainen pahoinpiteli ja ahdisteli seksuaalisesti kollegaansa joulukuussa eduskunnan kahvilassa. Hakkarainen tarttui Ruohoa niskasta kiinni ja yritti suudella väkisin.

    Syyttäjä vaatii Hakkaraiselle kahden kuukauden ehdollista vankeutta. Perusteena on voimakas väkivalta, joka johti lopulta Ruohon niskan leikkaukseen. Hakkarainen voidaan erottaa eduskunnasta, mikäli hän saa hovista ehdollista.

    Lue myös:

    Syyttäjä: Kansanedustaja Veera Ruoho joutui niskaleikkaukseen kollegansa Teuvo Hakkaraisen väkivallan seurauksena

    Syyttäjä valitti Teuvo Hakkaraisen pahoinpitelytuomiosta, Hakkarainen itse ei

    Petteri Orpolta tukea vihapostin kohteeksi joutuneelle Veera Ruoholle

    Teuvo Hakkaraisen (ps.) hyllyttäminen luottamustoimista Viitasaarella jatkuu

    Kansanedustaja Hakkaraiselle ei eduskuntaryhmältä lisärangaistusta: "Yöt menevät unitableteilla" – Yle seurasi hetki hetkeltä oikeudenkäyntiä

    Viitasaari pidätti Hakkaraisen luottamustoimista oikeuskäsittelyn ajaksi

    Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen saa syytteen Veera Ruohon pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta

    Puhemies Lohelalta huomautus Hakkaraiselle: "Hän on käyttäytynyt erittäin törkeästi"

    Perussuomalaiset: Hakkaraisen tapaus on tältä erää loppuun käsitelty

    Perussuomalaisten Hakkaraisen käytös puhuttaa kansanedustajia – "On anteeksiantamatonta, että eduskunnan arvovaltaa murennetaan näin"

    KSML: Vihreiden Touko Aallon sairausloma jatkuu ainakin lokakuun puoliväliin

    KSML: Vihreiden Touko Aallon sairausloma jatkuu ainakin lokakuun puoliväliin


    Vihreiden puheenjohtajalle Touko Aallolle on myönnetty sairausloma lokakuun puoliväliin, kirjoittaa Keskisuomalainen. Aalto itse ei ole kommentoinut sairauslomansa pituutta, mutta lehti on saanut vahvistuksen eduskunnasta. On vielä epävarmaa, palaako...

    Vihreiden puheenjohtajalle Touko Aallolle on myönnetty sairausloma lokakuun puoliväliin, kirjoittaa Keskisuomalainen. Aalto itse ei ole kommentoinut sairauslomansa pituutta, mutta lehti on saanut vahvistuksen eduskunnasta.

    On vielä epävarmaa, palaako Aalto töihin lokakuussa, lehti kirjoittaa. Eduskunnan vastaavan työterveyslääkärin Anita Pienimäen mukaan uupumuksesta kärsivän toipuminen työkuntoiseksi voi kestää useita kuukausia.

    Touko Aalto jäi työuupumuksen takia sairauslomalle kansanedustajan ja puolueen puheenjohtajan tehtävistä 13. syyskuuta. Hänen tehtäviään puolueen puheenjohtajana hoitaa varapuheenjohtaja, köyhyystutkija Maria Ohisalo. Päivänpoliittista toimintaa ohjaa Vihreä eduskuntaryhmä ja sen puheenjohtaja Krista Mikkonen.

    Lue myös:

    Touko Aalto jää sairauslomalle – syynä uupumus: "Jaksamiseni rajat ovat tulleet vastaan"

    Maria Ohisalo sijaistaa Touko Aaltoa puheenjohtajan sairausloman ajan

    Ex-puheenjohtaja Niinistö Touko Aallon sairauslomasta: Tilanne on ollut vuoden meille kaikille aika haastava

    Touko Aalto ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kärkipoliitikko, joka uupui – "On johtajia, jotka ovat piiputtaneet niin tappiin, etteivät muista puolisonsa nimeä"

    Vihreiden mikkeliläinen varapuheenjohtaja: Aallon sairaslomalla vähäiset vaikutukset Touko Aalto ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kärkipoliitikko, joka uupui – "On johtajia, jotka ovat piiputtaneet niin tappiin, etteivät muista puolisonsa nimeä"

    Kaikkonen kutsui keskustan eduskuntaryhmän Kesärantaan tiistaiksi

    Kaikkonen kutsui keskustan eduskuntaryhmän Kesärantaan tiistaiksi


    Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vahvisti STT:lle maanantaina illalla, että hän on kutsunut eduskuntaryhmän koolle Kesärantaan tiistaiksi. Ryhmä kokoontuu pääministerin virka-asunnolla iltapäivällä kello 17. Asiasta...

    Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vahvisti STT:lle maanantaina illalla, että hän on kutsunut eduskuntaryhmän koolle Kesärantaan tiistaiksi.

    Ryhmä kokoontuu pääministerin virka-asunnolla iltapäivällä kello 17. Asiasta ensin uutisoineen Iltalehden mukaan pikavauhtia koolle kutsutussa tapaamisessa puidaan muun muassa hallitusyhteistyötä.

    Kaikkonen ei kommentoinut STT:lle tiistain kokouksen sisältöä.

    – Ei muuta kerrottavaa tässä vaiheessa, hän viestitti maanantai-iltana.

    Hallituskumppanien keskustan ja kokoomuksen välit kiristyivät sen jälkeen kun eduskunnassa äänestettiin viime perjantaina ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta.

    Soinin luottamusäänestyksestä syntyi hallitusyhteistyötä koetteleva sotku – kävimme läpi, mistä syytöksissä on kyse

    Soinin luottamusäänestyksestä syntyi hallitusyhteistyötä koetteleva sotku – kävimme läpi, mistä syytöksissä on kyse


    Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamusäänestyksen jälkeen hallituspuolueet keskusta ja kokoomus ovat ilmiriidassa ja ilmassa on lennellyt syytöksiä puolin ja toisin. Kävimme läpi, miten tapahtumat etenivät. Toukokuu Ulkoministeri Soini...

    Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamusäänestyksen jälkeen hallituspuolueet keskusta ja kokoomus ovat ilmiriidassa ja ilmassa on lennellyt syytöksiä puolin ja toisin.

    Kävimme läpi, miten tapahtumat etenivät.

    Toukokuu

    Ulkoministeri Soini osallistuu virkamatkallaan Kanadassa abortinvastaiseen tapahtumaan. Julkisuuteen asia nousee, kun mukana oleva valtiosihteeri Samuli Virtanen jakaa kuvan tilaisuudesta Twitterissä.

    Tapahtumaan osallistumisen jälkeen Soini lyö lisää vettä myllyyn kommentoimalla blogissaan Irlannin aborttiäänestystä.

    Äänestyksessä irlantilaiset äänestivät maan tiukan aborttilainsäädännön höllentämisen puolesta. Irlannin aborttilainsäädännön takia esimerkiksi insestistä tai raiskauksesta raskaaksi tulleilla ei ollut oikeutta aborttiin.

    – Likaisen veden lähde. Voi näyttää hyvältä, mutta maistuu pahalta, Soini kirjoitti Irlannin kansanäänestykseen viitaten.

    Soinin abortinvastaisista esiintymisistä käydään keskustelua hallituksessa. Keskusteluita tuolloin Ylelle kommentoineen valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Soinin toiminta oli aiheuttanut kysymyksiä hallituksen linjasta.

    Orpo ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toivovat, että hallituksessa käyty keskustelu tuo Soinille lisää harkintaa.

    Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö moittii Soinia Talouselämän haastattelussa.

    Elokuu

    Ulkoministeri Soini kommentoi aborttiasioita jälleen blogissaan. Tällä kertaa kirjoituksen kirvoitti Argentiinan senaatin päätös hylätä tiukkaa aborttilainsäädäntöä höllentävän esitys.

    Päätöksen jälkeen Soini julkaisee kirjoituksen, jossa hän ylistää Argentiinaa. Kirjoituksensa Soini päättää pusuemojiin.

    Tietoisesti provosoiva kirjoitus herättää laajasti kiukkua. Soinin ministerikollegat Anne-Mari Virolainen (kok.) ja Annika Saarikko (kesk.) arvostelevat Soinin kirjoitusta Twitterissä.

    Pääministeri Sipilä kommentoi Soinin kirjoittelua sanomalla, että asiasta käytiin Soinin kanssa keskustelu jo touko-kesäkuussa.

    SDP kertoo puoluejohdon kesäkokouksessa kutsuvansa opposition koolle syksyn alussa pohtimaan välikysymystä Soinin toiminnasta.

    7. syyskuuta

    SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n eduskuntaryhmät kertovat esittävänsä epäluottamuslausetta Soinille tämän aborttikannanottojen vuoksi.

    Epäluottamuslauseesta kertoneen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan epäluottamuslause on osoitettu Soinille, ei koko hallitukselle. Tällä yritetään hyödyntää hallituskumppaneiden hyvin tiedossa oleva tyytymättömyys Soinin toimintaa kohtaan.

    – Uskomme, että esittämällä epäluottamuslauseen ulkoministeri Soinille hallituspuolueiden edustajien – erityisesti edistyksellisten naisten – on helpompi äänestää naisten oikeuksien puolesta ilman, että samalla täytyy ottaa kantaa koko hallituksen luottamukseen, Lindtman sanoo kokouksen jälkeen.

    Oppositiosta perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät osallistu epäluottamuslauseeseen.

    18. syyskuuta

    Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antaa ulkoministeri Soinille moitteet osallistumisesta abortinvastaiseen tilaisuuteen toukokuussa virkamatkallaan Kanadassa.

    Pääministeri Sipilä sanoo keskustelleensa Soinin kanssa oikeuskanslerin päätöksestä. Sipilä sanoo uskovansa, että Soini ottaa oikeuskanslerin lausunnosta opikseen.

    Oikeuskanslerin päätöksen jälkeen Sipilältä kysytään myös lähestyvästä luottamusäänestyksestä ja siitä, onko hallituksen linja yhtenäinen.

    – Uskon, että hallituksessa on yhteinen käsitys siitä ja eduskuntaryhmissä on yhteinen käsitys siitä, että Soinilla on ryhmien luottamus, Sipilä vastaa toimittajille valtiosalissa.

    Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo antaa Verkkouutisille haastattelun, jossa hän ei lupaa kokoomuksen eduskuntaryhmän yksimielistä tukea.

    – Jokainen tekee viime kädessä itse päätöksen. Lähtökohta on se, että me äänestämme hallituksen luottamuksen puolesta, Orpo sanoo Verkkouutisten mukaan.

    19. syyskuuta

    Siniset tekevät luottamusäänestyksestä hallituskysymyksen.

    Ylen haastattelussa sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoo, että jos Soini kaatuu, niin hallitus kaatuu.

    Muutamat kokoomuksen kansanedustajat kertovat julkisuudessa epäröivänsä Soinin luottamuksen puolesta äänestämistä.

    20. syyskuuta

    SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta esittää Soinille epäluottamuslauseen.

    Eduskunnan suuressa salissa Soini puolustautuu vetoamalla mielipiteen- ja uskonnonvapauteen. Useat kansanedustajat ärtyvät Soinin esiintymisestä, jossa ei kuulu anteeksipyyntöä. Kokoomuksen Jaana Pelkonen ja Saara-Sofia Sirén kertovat, etteivät voi äänestää Soinin luottamuksen puolesta.

    Samaan aikaan EU-huippukokoukseen Itävallan Salzburgissa osallistunut pääministeri Sipilä kommentoi aihetta suomalaismedialle. Jälkeenpäin kokoomus arvosteli Sipilää tämän haastattelun perusteella tehdyistä tulkinnoista.

    Ylen 20.30-lähetyksessä käytettiin Sipilän haastattelusta seuraavaa kohtaa: En usko, että kellään on mitään ongelmaa painaa tässä asiassa vihreää. Kun asia on käyty läpi, niin luottamus Soinin toimimiseen ulkoministerinä on kaikilla olemassa.

    Seuraavassa haastattelu kokonaisuudessaan.

    Oppositio on jättämässä epäluottamuslausetta parhaillaan. Mitkä reaktiot tähän?

    Sipilä: Oppositiolla on oikeus jättää myöskin henkilökohtainen epäluottamuslause. Tästä ollaan keskusteltu hallituksen sisällä ja Soini on luvannut tässä asiassa käyttäytymistään korjata. Meille se riittää ja vihreää painetaan.

    Mitä tapahtuu, jos epäluottamus perjantaisessa äänestyksessä tulee, mitä tapahtuu hallitukselle?

    Sipilä: Ei sitä tule. Ei sitä ole mietitty.

    Edellytättekö keskustan kansanedustajilla ryhmäkuria tässä asiassa?

    En usko, että kellään on mitään ongelmaa painaa tässä asiassa vihreää. Kun asia on käyty läpi, niin luottamus Soinin toimimiseen ulkoministerinä on kaikilla olemassa.

    Onko hallituksen koossapysyminen riskinä?

    Sipilä: Tämä on ihan samanlainen luottamusäänestys kuin muutkin luottamusäänestykset

    Torstain ryhmäkokousten jälkeen sekä kokoomuksen että keskustan johto vakuuttaa ryhmien äänestävän Soinin luottamuksen puolesta. Muutamat kokoomuksen kansanedustajat pysyvät kuitenkin edelleen kannassaan, etteivät aio äänestää Soinille luottamusta.

    Keskustan ryhmässä on tyytymättömyyttä kapinallisia kokoomusedustajia kohtaan. Keskustan kansanedustaja Markku Pakkanen koplaa Twitterissä yhteen Soini-äänestyksen ja hallituksen esityksen irtisanomissuojan heikentämisestä.

    Iltalehden mukaan siniset uhkaavat kaataa hallituksen, jos yksikään keskustan tai kokoomuksen kansanedustaja äänestää Soinin luottamusta vastaan.

    Eduskunta äänesti ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 21. syyskuuta.Markku Ulander / Lehtikuva

    21. syyskuuta

    Soini saa eduskunnan luottamuksen äänin 100-60. Kokoomusedustajista Lenita Toivakka, Saara-Sofia Sirén ja Jaana Pelkonenovat salissa paikalla, mutta jättävät mielenilmaisuna äänestämättä.

    Äänestyksen jälkeen kokoomuksen eduskuntaryhmä lähettää eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kalle Jokisen nimissä tiedotteen otsikolla: "Emme hyväksy edustajiemme painostusta"

    – Emme hyväksy vähättelyä edustajiemme arvopohjaa kohtaan. On käsittämätöntä, että pääministeri on todennut, että äänestyksen ei pitäisi olla kenellekään vaikeaa, tiedotteessa todetaan.

    Pääministerille kohdistetun syytöksen lisäksi tiedotteessa puhutaan kokoomuksen kansanedustajien painostuksesta:

    – Emme hyväksy, että edustajiamme on tässä kysymyksessä painostettu hallituskumppaneiden taholta ja kytketty muihin asioihin.

    Jokisen lisäksi painostuksesta puhuu myös puheenjohtaja Orpo, joka mainitsee kokoomuksen naisedustajien kokeman painostuksen Ylen haastattelussa luottamusäänestyksen jälkeen.

    Kokoomusjohto ilmoittaa myös, että äänestämättä jättäneet kansanedustajat eivät saa rangaistusta.

    Kokoomuksen toiminta saa keskustalaiset kiehumaan. Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Hanna Kosonen lähettää tiedotteen, jossa kokoomuksen hyökkäystä keskustaa vastaan kuvaillaan halpamaiseksi.

    – Pidän Kokoomuksen toimintaa kestämättömänä luottamuksen ja yhteistyön kannalta. Samalla painostussyytökset ovat halpamainen yritys siirtää huomio pois siitä, että Kokoomuksessa ei jälleen kerran pystytty pitämään kiinni siitä linjasta, jonka Kokoomuksen oma johto on ilmoittanut puolueen eduskuntaryhmän linjaksi, tiedotteessa kirjoitetaan.

    22. syyskuuta

    Lauantaina keskustan puolueaktiivit kokoontuvat Jyväskylään politiikka- ja toimintapäiville.

    Tilaisuuden aluksi Sipilä pitää puheen, jonka aluksi hän lataa täyslaidallisen hallituskumppanin niskaan.

    – Olen rauhallinen mies, mutta minullakin on rajani ja eilen nuo rajat ylitettiin, Sipilä toteaa puheessaan.

    Sipilä jatkaa kokoomuksen arvostelua myöhemmin mediatilaisuudessa. Hän vaatii asian läpikäymistä trion eli hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken.

    – Kyllä se aika erikoista on, että toisen hallituspuolueen eduskuntaryhmä ottaa kantaa taustoja ja faktoja tarkistamatta ja esittää syytteen, että olisin painostanut tai vähätellyt tätä kysymystä. Kun olen sitä kysynyt, niin yhtään ainoaa faktaa sen taustalle ei ole pystytty esittämään, Sipilä sanoo.

    Kokoomus kommentoi asiaa ainoastaan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kalle Jokisen tviitillä, jossa viitataan väärinkäsitykseen Sipilän lausunnoista.

    Jokisen mukaan lausuntoa on käyty Sipilän kanssa läpi, mutta tämä ei ilmeisesti Sipilälle riitä, sillä Jyväskylässä hän vaatii vakavaa keskustelua aiheesta.

    – Ilman vakavaa keskustelua tästä ei voida mennä eteenpäin,

    23. syyskuuta

    Pääministerin haastattelutunnilla Sipilä jatkoi kokoomuksen arvostelua ja vaati kokoomusta esittämään faktoja väitteidensä tueksi.

    Sipilän mukaan hallitus on kiistasta huolimatta toimintakykyinen.

    Illalla julkaisemassaan blogikirjoituksessa Sipilä jatkoi aiheen käsittelyä.

    – Poliittisen keskustelun keskiöön on nostettava dialogi sekä keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus. Myönnän avoimesti, että eniten työssäni satuttavat sellaiset julkiset väitteet, joista ei kertakaikkisesti tunnista itseään. Viime perjantaina kävi niin.

    Kokoomusjohto ei ole kommentoinut kiistaa maanantai-iltaan mennessä.

    Lue myös:

    Soinin luottamusäänestyksen jälkipyykkiä pestään puheenjohtajien kesken – Sipilä: "Ilman vakavaa keskustelua tästä ei voida mennä eteenpäin"

    Analyysi: Soinista tuli ukkosenjohdatin – Luottamusäänestys toi näkyväksi vaalikauden lopun jännitteet

    Nämä 5 asiaa tiedämme Airiston operaatiosta: Rahanpesua ja kansainvälisiä talousrikoksia saaristoidyllissä – kartta näyttää omistusten sijainnin

    Nämä 5 asiaa tiedämme Airiston operaatiosta: Rahanpesua ja kansainvälisiä talousrikoksia saaristoidyllissä – kartta näyttää omistusten sijainnin


    Turun saaristossa nähtiin viikonloppuna harvinaisen laaja poliisioperaatio, jossa olivat mukana sekä puolustusvoimat että Rajavartiolaitos. Keskusrikospoliisin mukaan kyse on tavallisesta talousrikostutkinnasta. Ihmetystä on herättänyt, miksi...

    Turun saaristossa nähtiin viikonloppuna harvinaisen laaja poliisioperaatio, jossa olivat mukana sekä puolustusvoimat että Rajavartiolaitos. Keskusrikospoliisin mukaan kyse on tavallisesta talousrikostutkinnasta.

    Ihmetystä on herättänyt, miksi poliisi iski saaristossa pariinkymmeneen kohteeseen kommandopipot päässä ja konepistoolit kädessä?

    Kauppamerenkulun pääväylä kulkee alueen halki koilliseen kohti Turkua.Yle Uutisgrafiikka

    1. Epäilyjä rahanpesusta, maksattomista palkoista ja veronkierrosta.

    Poliisi otti viikonlopun aikana kiinni yhteensä kolme ihmistä, joista yksi päästettiin sunnuntaina vapaaksi. Poliisi kertoi sunnuntaina kuulustelleensa ainakin seitsemää henkilöä.

    Maanantaina KRP vaati kahta viime viikonloppuna Turun saariston suuroperaatiossa pidätettyä henkilöä vangittavaksi tiistaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa "syytä epäillä" –perusteella. Epäillyt ovat tutkinnan kohteena olevan yrityksen työntekijöitä. Toinen heistä on Viron ja toinen Venäjän kansalainen.

    Poliisin tutkimat rikosnimikkeet ovat törkeä rahanpesu ja törkeä veropetos. Palkkoja olisi maksettu pimeästi. Verottaja teki poliisille tutkintapyynnön elokuussa ja tutkinta alkoi helmikuussa.

    Verottajan harmaan talouden yksikkö epäilee, että Lounais-Suomessa toiminut yhtiö on käyttänyt uudis- ja saneerausrakentamisessa pimeää työvoimaa.

    Rahanpesu on Keskusrikospoliisin mukaan kansainvälistä ja epäiltyjen rikosten selvittämien kestänee ainakin kesään 2019 asti.

    2. Kommandopipot ja konepistoolit kädessä.

    Operaatiossa olivat poliisin lisäksi mukana rajavartiolaitos ja puolustusvoimat. Kommandopipo ja aseet ovat poliisin mukaan perusvarusteita. Niitä pidetään aina mukana.

    Poliiseja liikkui silminnäkijöiden mukaan ainakin Paraisilla sijaitsevan Airiston Helmen rantarakennuksella.

    Poliisin mukaan rajavartiolaitosta tarvittiin, koska kohteita oli niin paljon. Etsintöjä on tehty parissakymmenessä paikassa ympäri saaristoa. Rajavartiolaitos on auttanut esimerkiksi kuljetuksissa.

    Kotietsinnöistä löytyi STT:n mukaan esimerkiksi neljä asetta, jotka vaikuttavat keräilyaseita. Muutakin tavaraa on niin paljon, että niiden tutkiminen kestää aikansa.

    3. Mikä on Airiston helmi?

    Ainakin osa kotietsinnöistä kohdistui Turun saaristossa miljoonakauppoja viime vuosina tehneeseen kiinteistöyhtiöön Airiston Helmeen.

    Airiston Helmi on perustettu syksyllä 2007. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin silloin vuonna 1964 syntynyt venäläistaustainen mies.

    Suomen kaupparekisteriin toimitettujen asiakirjojen mukaan venäläismiehellä on myös Maltan kansalaisuus. Maltaa käytetään usein hyväksi verosuunnittelussa ja suoranaisessa veronkierrossa.

    Ylen MOT:n selvitys kertoo, että yhtiön omistajien ja hallitusten jäsenten taustalla on laaja yritysverkosto muun muassa Puolassa, Virossa ja Italiassa.

    Airiston Helmen omistamat maat sijaitsevat sotilaallisesti tärkeillä alueilla. Yrityksellä on omistuksia Nauvossa, Korppoossa, Paraisilla, Länsi-Turunmaalla ja Houtskarissa.

    Yhtiön omistuksessa voi olla vielä tätäkin enemmän maa-alueita. Kiinteistörekisterin kautta saa tiedot vain suorista maakaupoista.

    Säkkikuodolle on rakennettu rivitaloja.Eino Kossila / Yle

    4. Mistä muusta on kyse?

    Poliitikot aloittivat heti etsintöjen jälkeen twitterissä kisan siitä, kuka on ensimmäiseksi ehdottanut venäläisten omistusten rajoittamista Suomessa.

    Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ei ole halunnut antaa asiasta haastatteluja. Sen sijaan Niinistö julkaisi maanantaina tiedotteen, jossa hän kertoi, että kiinteistökauppojen turvallisuutta lisätään. Tekeillä on lakiesitys, joka parantaa Suomen edellytyksiä puuttua kansallista turvallisuutta vaarantaviin maakauppoihin.

    Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ovat kertoneet olleensa tietoisia poliisioperaatiosta.

    5. Nämä asiat vielä ihmetyttävät.

    Poliisi on ollut operaatiosta harvasanainen. Poliittiset päättäjät keskittyivät vielä sunnuntaina vaikenemaan. Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti Yle Radio Suomen haastattelutunnilla, että hän tiesi poliisitutkinnasta. "Keskusrikospoliisi tiedottaa asiasta", sanoi Sipilä.

    Maanantaina Keskusrikospoliisi ja sisäministeri Kai Mykkänen ovat vakuutelleet, että kyse on aivan tavallisesta talousrikostutkinnasta.

    Suojelupoliisi on kieltäytynyt kommentoimasta asiaa.

    Jos ja kun epäillyt summat liikkuvat parissa miljoonassa, voi kysyä, miksi näin iso operaatio? Esimerkiksi Danske Bankin rahanpesujupakassa summat olivat aivan toista luokkaa, 200 miljardia euroa.

    Kittilän entinen vs. kunnanjohtaja oikeudessa asiakirjojen salaamisesta

    Kittilän entinen vs. kunnanjohtaja oikeudessa asiakirjojen salaamisesta


    Lapin käräjäoikeus on aloittanut oikeudenkäynnin Kittilän entistä vs. kunnanjohtajaa Kyösti Tornbergiä vastaan. Syyttäjä vaatii Tornbergille sakkorangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska hän kieltäytyi luovuttamasta julkisia...

    Lapin käräjäoikeus on aloittanut oikeudenkäynnin Kittilän entistä vs. kunnanjohtajaa Kyösti Tornbergiä vastaan. Syyttäjä vaatii Tornbergille sakkorangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska hän kieltäytyi luovuttamasta julkisia asiakirjoja niitä pyytäneille henkilöille.

    Asiakirjat olivat Pertti Eilavaaran kirjoittamia asiantuntijalausuntoja, joista on laskutettu Kittilän kuntaa. Niitä pyysivät kunnalta yksityiset henkilöt sekä tiedotusvälineet.

    Tornberg perusteli asiakirjojen salaamispäätöstään poliisin esitutkinnalla, mutta syyttäjän mukaan hän ei voinut kunnanjohtajana käyttää sellaista perustetta.

    Asiassa annetaan ratkaisu tämän viikon perjantaina.

    Sisäministeri Mykkänen Airiston operaatiosta: Poikkeuksellinen tutkinta, toteutettiin suunnitelmien mukaan

    Sisäministeri Mykkänen Airiston operaatiosta: Poikkeuksellinen tutkinta, toteutettiin suunnitelmien mukaan


    Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) pitää viranomaisten yhteistyötä ja Airiston talousrikosepäilyn yhteydessä tehtyä kotietsintäoperaatiota onnistuneena. – Operaatio on viikonloppuna toteutettu suunnitelmien mukaan. On tärkeää, että...

    Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) pitää viranomaisten yhteistyötä ja Airiston talousrikosepäilyn yhteydessä tehtyä kotietsintäoperaatiota onnistuneena.

    – Operaatio on viikonloppuna toteutettu suunnitelmien mukaan. On tärkeää, että Suomessa oikeusvaltiota laitetaan toimeen kaikissa tapauksissa, kun kynnys esimerkiksi kotietsinnän suorittamiseen ylittyy, Mykkänen kommentoi Espoon keskuspaloasemalla.

    Mykkänen perehtyi paloasemalla muun muassa pelastustyöntekijän kuntovaatimuksiin tekemällä kuntotestiin palomiehen varusteissa.

    Mykkänen: Kotietsintään riittää talousrikosepäily

    Ministeri kertoo kuitenkin saaneensa tiedon sen suunnittelusta hyvissä ajoin. Itse tutkinnan etenemistä kommentoi KRP.

    – Sisäministerillä on poliisilakiin liittyvä oikeus, ja poliisihallituksellakin velvollisuus informoida merkittävistä tutkinnoista. Tämä (tutkinta) on luonnollisesti poikkeuksellinen, ja sen takia tästä on keskusteluja käyty.

    KRP:n mukaan operaatiota on valmisteltu helmikuusta asti. Massiivisen oloinen operaatio on herättänyt kysymyksiä, liittyykö tutkintaan muutakin kuin talousrikosepäilyjä.

    Mykkäsen mukaan on selvä, että kynnys tämäntyyppisiin kotietsintöihin voi ylittyä pelkän talousrikosten perusteella.

    – Voi tehdä ja tiedän hyvin, että päätös kotietsinnästä tehtiin nimenomaan siksi, että kynnys ylittyy julkisuudessa ilmoitettujen vakavien talousrikosten takia, Mykkänen kommentoi.

    Kiinteistöjen omistus läpinäkyvämmäksi

    Hallitus valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka tavoitteena on varmistaa kansallinen turvallisuus kiinteistökaupoissa. Tarkoitus on täsmentää muun muassa sääntöjä strategisilla alueilla sijaitsevien kiinteistöjen ulkomaalaisomistuksesta.

    – On tiettyjä alueita, joiden osalta on käytettävä helpommin etuosto-oikeutta. On pystyttävä pitämään huolta, että me tiedämme keiden omistuksessa alueet ovat, Mykkänen sanoo.

    Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) arvioi maanantaina, että eduskunta saisi ulkomaalaisten maakauppoja koskevan lakiesityksen eteensä marraskuussa.

    Lue myös:

    KRP: Talousrikosepäilyä Turun saaristossa on selvitetty verottajan kanssa helmikuusta alkaen – pidätetyt ulkomaan kansalaisia

    Puolustusministeri Jussi Niinistö: Ulkomaalaisten maakauppoja koskeva lakiesitys eduskunnalle marraskuussa

    Läheisen saaren asukas seurasi aitiopaikalta KRP:n operaatiota Rymättylän Säkkiluodossa

    Miksi Turun saaristoon iskettiin kommandopipot päässä ja konepistoolit kädessä "normaalissa talousrikosjutussa"? – Näistä 9 asiasta poliisi vaikenee

    Puolustusministeri Jussi Niinistö: Ulkomaalaisten maakauppoja koskeva lakiesitys eduskunnalle marraskuussa

    Puolustusministeri Jussi Niinistö: Ulkomaalaisten maakauppoja koskeva lakiesitys eduskunnalle marraskuussa


    Puolustusministeriö valmistelee lakiesitystä, jonka tavoitteena on varmistaa kansallinen turvallisuus kiinteistökaupoissa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa, jolloin esitys voidaan käsitellä vielä nykyisen eduskunnan...

    Puolustusministeriö valmistelee lakiesitystä, jonka tavoitteena on varmistaa kansallinen turvallisuus kiinteistökaupoissa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa, jolloin esitys voidaan käsitellä vielä nykyisen eduskunnan aikana, kerrotaan puolustusministeriön maanantaina julkaisemassa tiedotteessa.

    Tiedotteessa arvioidaan, että lait tulisivat voimaan vuoden 2020 alusta.

    Lakiesityksen mukaan valtiolle tulisi paremmat edellytykset puuttua kansallista turvallisuutta vaarantaviin kauppoihin. Tavoitteena on luoda useita eri keinoja, joista voidaan valita tilanteeseen sopivin, sanotaan puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) tiedotteessa.

    Niinistön mukaan lakiesityksen valmistelussa on otettu huomioon perusoikeudet ja kiinteistökaupan sujuvuus.

    Puolustusministeriössä on lisäksi valmisteltu esitys, jonka mukaan puolustusvoimien sotilasvirkaan voitaisiin nimittää vain Suomen kansalainen, jolla ei ole muun valtion kansalaisuutta.

    Maanpuolustuskorkeakoulusta annettua lakia on puolestaan tarkoitus muuttaa niin, että upseerin virkaan voi opiskella vain sellaiset Suomen kansalaiset, joilla ei ole muun valtion kansalaisuutta.

    Nykyisin Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa edellytyksenä ovat Suomen kansalaisuus, reserviupseerin koulutus, riittävä terveydentila, nuhteettomuus ja korkeintaan 26 vuoden ikä, paitsi lentäjillä 23 vuoden ikä. Joissakin tapauksissa Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori voi myöntää poikkeusluvan.

    Puolustusministeriön tiedotteen mukaan uuteen säännökseen tulee niin ikään mahdollisuus myöntää hakijalle eri vapaus kaksoiskansalaisuuden osalta.

    Juttua on täydennetty Maanpuolustuskorkeakoulun osalta 24.9. klo 15:00.

    Ylelle vilautettiin ainutlaatuista Mannerheim-aineistoa – ex-valtionhoitaja varoitti vasta itsenäistynyttä Suomea idän uhasta

    Ylelle vilautettiin ainutlaatuista Mannerheim-aineistoa – ex-valtionhoitaja varoitti vasta itsenäistynyttä Suomea idän uhasta


    Marsalkka Carl Gustaf Mannerheimiin ja hänen sukuunsa liittyvää aineistoa raotettiin Ylen aamu-tv:ssä maanantaina. Ylitarkastaja Kent Sjöblom Kansallisarkistosta toi lähetykseen kopioita aineistossa mukana olevista kirjeistä ja kuvista. Kyseessä...

    Marsalkka Carl Gustaf Mannerheimiin ja hänen sukuunsa liittyvää aineistoa raotettiin Ylen aamu-tv:ssä maanantaina. Ylitarkastaja Kent Sjöblom Kansallisarkistosta toi lähetykseen kopioita aineistossa mukana olevista kirjeistä ja kuvista.

    Kyseessä on aineisto, jonka Venäjän presidentti Vladimir Putin lahjoitti tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 70-vuotislahjaksi elokuussa Sotshissa. Niinistö lahjoitti aineiston eteen päin Kansallisarkistolle.

    Sjöblom esitteli lähetyksessä kopiota puheesta, jonka Mannerheim piti kokoomuspuolueen delegaatiolle vuonna 1919. Puheessaan Mannerheim esittää puolueelle kiitokset tuesta, jonka hän oli saanut siltä hoitaessaan aiemmin valtionhoitajan tehtävää.

    Mannerheimin puhe kokoomusdelegaatiolle.Yle

    Mannerheim myös käytti puheessaan tilaisuutta hyväkseen arvioiden Suomen sisä- ja ulkopoliittista tilannetta.

    – Hänen arvionsa oli, että vaikka meillä oli vasta saatu itsenäisyys, Suomi ei suinkaan ollut mitenkään turvallisessa tilanteessa sen paremmin sisäpoliittisesti kuin ulkopoliittisestikaan. Idässä suuri naapuri oli kolkuttamassa ovelle, Sjöblom sanoi viitaten silloiseen Venäjän sisällissotaan bolševikkien vallankumouksen jälkeen.

    Sjöblom toi lähetykseen näytille myös kopion Mannerheimin kirjoituskoneella kirjoittamasta puheesta, jonka hän piti Tukholmassa vuonna 1936. Häneltä oli pyydetty lausuntoa Suomen poliittisesta tilanteesta. Tuona vuonna maailmanpoliittinen tilanne oli levoton natsi-Saksan varustautumisen vuoksi.

    – Eduskunta oli juuri sitä ennen julistanut, että Suomi on liittynyt skandinaaviseen puolueettomuusblokkiin. Mannerheim piti sitä erityisen hyvänä ratkaisuna, koska Pohjoismaat oli tuttu ympäristö myös Suomelle, Sjöblom sanoi.

    Mannerheimin puhe Suomen sisä- ja ulkopoliittisesta tilanteesta.Yle

    Kooste Mannerheim-aineistosta on nähtävillä yleisölle ainoastaan tänään Kansallisarkistossa Helsingissä. Kokoelmassa on noin 170 asiakirjaa ja valokuvaa.

    Lue myös:

    Ainutlaatuinen tilaisuus: Putinilta saatuja Mannerheimin kirjeitä ja valokuvia nähtävillä vain ensi maanantaina

    MT: Niinistö Putinin lahjoittamista Mannerheim-asiakirjoista: ”Onkohan lahjoittaja lukenut ihan koko materiaalin?”

    Presidentti Niinistö lahjoittaa Kansallisarkistoon Mannerheim-suvun asiakirjoja – ovat synttärilahja Putinilta

    Kiinnostavaa lukemista sunnuntai-iltaan: Kela-kyytien ongelmat, Obaman eläkepäivät ja neljä esimerkkiä hallituskauden vaikutuksista tukiin

    Kiinnostavaa lukemista sunnuntai-iltaan: Kela-kyytien ongelmat, Obaman eläkepäivät ja neljä esimerkkiä hallituskauden vaikutuksista tukiin


    Sirpa Granqvist sai tietää sairastavansa rintasyöpää kolme ja puoli vuotta sitten. Hänen mukaansa Kela-kyytien tilanne muuttui täysin heinäkuussa, kun uudistus astui voimaan.Toni Määttä / YleKymmeniä puheluita, tuntien odotusta ja...

    Sirpa Granqvist sai tietää sairastavansa rintasyöpää kolme ja puoli vuotta sitten. Hänen mukaansa Kela-kyytien tilanne muuttui täysin heinäkuussa, kun uudistus astui voimaan.Toni Määttä / Yle

    Kymmeniä puheluita, tuntien odotusta ja peruuntuneita kyytejä – Miksi Kela-kyytiuudistus meni pahasti pieleen?

    Syöpähoidoista palaava karkkilalainen Sirpa Granqvist joutui soittamaan 62 kertaa ennen kuin hän pääsi edes jonottamaan taksikyytiä takaisin kotiin. Kela-kyytien ongelmat ovat jatkuneet heinäkuusta lähtien, eikä kukaan tunnu ottavan vastuuta sotkusta. Miten tässä näin kävi?

    Seppo Suvela / Yle

    Kuka sai, kuka menetti eniten? Kela laski Ylelle neljä esimerkkiä Sipilän hallituskauden vaikutuksista tukiin

    Sipilän hallituksen viimeinen budjetti on ollut tämän viikon eduskunnan käsittelyssä. Mutta millainen kokonaiskuva muodostuu koko hallituskauden neljästä lähes tuhatsivuisesta budjettikirjajärkäleestä? Kelan päämatemaatikko sanoo, että kokonaiskuvan hahmottaminen ei ole helppoa, mutta parhaiten se onnistuu esimerkkilaskelmien avulla.

    Miten 57-vuotias eläkeläinen saa aikansa kulumaan? Leijalautailun, muistelmien ja kampanjoinnin parissa – ainakin, jos sattuu olemaan Barack Obama

    Yhdysvaltain entinen presidentti on palannut kampanjapolulle avittaakseen demokraatteja kongressivaaleissa. Ennen vaaleja hän piipahtaa Suomessa.

    Ennen hedelmöityshoitolakia suomalaisilla klinikoilla ehdittiin hoitaa parikymmentä sijaissynnytystapausta.AOP

    Kohduttomat naiset haluavat sijaissynnytykset lailliseksi Suomessa, päättäjät siirtävät asiaa eteenpäin – "Ei tässä niin käy, että me olemme hiljaa"

    Suomalaisia on alkanut hakeutua kiistanalaisiin sijaissynnytysjärjestelyihin ulkomaille sen jälkeen, kun hedelmöityshoitolaki kielsi sijaissynnytykset vuonna 2007.

    Koulusurmien muistomerkki.Pasi Takkunen/Yle

    Syyllisyys painaa hengenvaarasta selvinneitä – Kauhajoen koulusurmassa kaikki läheiset ystävänsä menettänyt: ”Olen paennut sitä päivää kohta 10 vuotta”

    Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kauhajoen yksikön restonomiopiskelija Julia tunsi itsensä huonovointiseksi aamulla 23. syyskuuta kymmenen vuotta sitten. Hän päätti jättää tenttiä edeltävät kertaustunnit väliin ja mennä suoraan kokeeseen.

    Päätös ehkä pelasti hänen henkensä, sillä Kauhajoen koulusurma kohdistui Julian luokkaan.

    Tommi Parkkinen / Yle

    Iltasyönti lihotti opettajan reilusti ylipainoiseksi – Nyt 37 kiloa kevyempänä hän kertoo, ettei lopulta tehnyt mitään ihmeellistä

    Antti Taipaleelta katosi elopainoa 37 kiloa. Siihen ei tarvittu ihmedieettiä eikä valtavaa määrää liikuntaa tai nälän tunnetta. Rahaakaan ei mennyt kalliisiin laihdutuskeittoihin, ateriankorvikkeisiin tai ihmejauheisiin, vaan kaikki apu tuli ilmaiseksi oman kaupungin liikuntaneuvonnasta.

    Pääministeri Sipilä jättioperaatiosta: Valtionjohto presidenttiä myöten tiesi operaatiosta etukäteen

    Pääministeri Sipilä jättioperaatiosta: Valtionjohto presidenttiä myöten tiesi operaatiosta etukäteen


    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi haastattelutunnilla lauantaina alkanutta KRP:n suuroperaatiota, jossa on otettu kolme ihmistä kiinni talousrikosepäilyyn liittyen. Yksi kiinniotetuista vapautettiin sunnuntaina. Hän sanoi, että...

    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi haastattelutunnilla lauantaina alkanutta KRP:n suuroperaatiota, jossa on otettu kolme ihmistä kiinni talousrikosepäilyyn liittyen. Yksi kiinniotetuista vapautettiin sunnuntaina. Hän sanoi, että valtiojohtoa on informoitu tapahtumien kulusta.

    Sipilä sanoi, että hän on saanut tarkat tiedot, missä mennään ja että kyse on poikkeuksellisen isosta operaatiosta ja ilmeisen suurista talousrikkeistä, rahanpesusta ja veropetoksista.

    – KRP kuitenkin vastaa tiedottamisesta, eivätkä poliitikot, Sipilä sanoi.

    Sipilän mukaan puolustusministeriössä on valmistelussa lakialoite maakauppoihin liittyen ja hallituksen esitys siitä tullaan todennäköisesti tekemään ja joitakin tarkennuksia on tulossa maakauppa-asioihin, mutta tällä tapauksella ei ole kytköstä siihen.

    Kiista kokoomuksen kanssa kaivertaa

    Pääministeri Sipilää myönsi hermostuneensa lauantaina Jyväskylässä keskustan tapahtumassa.

    Sipilän mukaan suuttumus johtui siitä, että hänen mukaansa on erittäin poikkeuksellista, että hallituspuoluekaveri ottaa tällä tavoin kantaa toisen puolueen toimintaan, kuin minkä kokoomus teki tiedotteen julkaistessaan perjantaina. Kokoomus syytti muita hallituspuolueita kokoomuksen kansanedustajien painostamisesta ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamukseen liittyvässä äänestyksessä.

    – Itselleni tuli puun takaa se tieto, en olisin vähätellyt tai painostanut muita puolueita. Jokainen ryhmä tekee omana päätöksensä ja äänestyspäätökset ovat täysin eduskuntaryhmien omien päätösten varassa.

    Sipilä penää kokoomukselta tietoa siitä, mihin väite siitä, että hän olisi yrittänyt vaikuttaa toisten puolueiden äänestyspäätöksiin perustuu.

    – Olisi aika erikoista, että ottaisin kokoomuksen toimintaan kantaa, tulkinta on täysin väärä. Keskusteluyhteys meillä kuitenkin kokoomuksen kanssa on.

    – Poliittisessa keskustelussa minua ärsyttää, jos pannaan arvoasioita tai muita asioita toisen suuhun. Minusta olisi kohtuullista, että asia oikeaisi. Tiedote ei synny ilman harkintaa, kyllä siinä pääministerin syyttäminen oli harkittua, mutta faktoihin se ei perustunut.

    Sipilä painotti, että Soini on luvannut muuttaa käyttäytymistään ja eduskunnan äänestys ei koskenut aborttioikeuksia.

    – Soinin puheita ei hallitus siunannut, ne edustavat Soinia, eivät hallituksen ja ulkopolitiikan linjaa, Sipilä halusi jälleen muistuttaa, korostaen, että maailmalla esiintyessään on silti syytä olla tarkkana.

    Keskustelukulttuuriin olisi Sipilän mukaan kiinnitettävä huomiota koko poliittisessa kentässä.

    – Keskustelukulttuuri on kärjistynyt ja some-viestinnässä nopeita, lyhyitä viestejä saattaa lähteä pienellä harkinta-ajalla, hän totesi.

    Työttömyyskorvauksen karenssiasia ja rajanveto yrityksen koon kanssa pohdinnassa

    Hallituksella on valmisteilla laki, jossa irtisanomisia pienistä yrityksistä helpotetaan.

    Sipilä sanoi, että sen sijaan, että riitaan johtanutta työaikalakimuutosta lähdettiin viemään väkisin eteenpäin, päätettiin tehdä kohdennettu muutos ja helpottaa kaikkien pienimpien yritysten tilannetta.

    – Lausuntokierros on käyty läpi ja lausuntopalautetta käydään nyt läpi ja sen perusteella tehdään hallituksen esitys. Rajanveto siitä, onko kysymys kymmenen vai 20 hengen yrityksistä, on hankalaa. Työttömyyskorvauksen karenssiasia on myös pohdittu, Sipilä kertoi.

    Sipilän mukaan pienempien yritysten riski yhdessä työllisyysvaikutusten kanssa on esityksen takana.

    – Koko maan työllisyysongelma ei toki ratkea tällä, olemme kuulleet työmarkkinajärjestöjä asiasta. Taistelu ei ole hallituksen tärkein, mutta työllisyysasteen parantaminen on keskeisimpiä tavoitteitamme. Jonkin toimen työllisyysvaikutusten laskeminen etukäteen on erittäin vaikeata.

    Sipilä halusi tuoda esiin, että hallituksen lainvalmisteluvastuuta ja eduskunnan lainsäädäntövastuuta ei kuitenkaan voida ulkoistaa. Sipilän mukaan hallitus käy keskustelua ja voi tehdä kompromisseja edunvalvontaorganisaatioiden kanssa.

    – Asia on kesken, enkä halua vielä arvioida lopputulosta, marraskuussa esitys on menossa käsittelyn jälkeen eduskuntaan, Sipilä summasi.

    Eduskunta käsittelee sote-asioita aikataulujensa puitteissa

    Sote-asiasta Sipilä totesi, että asia on nyt eduskunnan käsissä.

    – Lait ovat tulleet eduskuntaan jo aikaa sitten, en lähde valiokunnan sisäistä aikataulua arvoimaan. Lisäaikaa eduskunnalle annettiin jo keväällä ja antaa sen nyt tehdä työnsä rauhassa.

    Sipilä sanoi olevansa iloinen ylipäänsä hallituksen saavutuksista ja muun muassa työllisyyden kasvusta. Myös soten toteutumisen suhteen hän oli edelleen optimistinen.

    Lue lisää

    KRP otti kolmannen kiinni jättioperaatiossa Turun saaristossa

    Tekninen vika aiheutti savua presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä

    Tekninen vika aiheutti savua presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä


    Presidentin virka-asunnon sähkötiloissa oli lauantai-iltana tekninen vika, joka aiheutti savua. Pelastuslaitoksen mukaan savu ei aiheuttanut vaaraa eikä henkilövahinkoja, eikä sen vuoksi myöskään tarvinnut evakuoida ihmisiä. –...

    Presidentin virka-asunnon sähkötiloissa oli lauantai-iltana tekninen vika, joka aiheutti savua.

    Pelastuslaitoksen mukaan savu ei aiheuttanut vaaraa eikä henkilövahinkoja, eikä sen vuoksi myöskään tarvinnut evakuoida ihmisiä.

    – Sähköpääkeskuksessa tapahtui ilmeisesti laitteiston ylikuumentuminen, joka muodosti savua ja se laukaisi automaattisen palohälytyksen. Varsinaista tulipaloa ei siis kohteessa ollut, päivystävä palomestari Pia Manninen kertoi.

    Mannisen mukaan automaattihälytys aktivoi pelastuslaitoksen lähdön paikan päälle ja kun Mäntyniemen henkilökunta oli havainnut tiloissa näkyvääkin savua, hätäkeskus lähetti lisää yksiköitä paikalle.

    – Tehtävämme oli paikantaa savua tuottava kohta ja sen jälkeen jäähdytellä sähköpääkeskusta hiilidioksidisammuttimella sekä hoitaa savutuuletusta, Manninen kuvaili tapahtumia.

    Pelastuslaitos sai hälytystehtävän ennen iltakahdeksaa Mäntyniemeen.

    Paikalla on ollut useita pelastusyksiköitä.

    Soinin luottamusäänestyksen jälkipyykkiä pestään puheenjohtajien kesken – Sipilä:

    Soinin luottamusäänestyksen jälkipyykkiä pestään puheenjohtajien kesken – Sipilä: "Ilman vakavaa keskustelua tästä ei voida mennä eteenpäin"


    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vaatii, että ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamusäänestyksen jälkeen syntynyt kiista käydään trion eli hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken läpi. – Ilman vakavaa keskustelua tästä ei voida mennä...

    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vaatii, että ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamusäänestyksen jälkeen syntynyt kiista käydään trion eli hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken läpi.

    – Ilman vakavaa keskustelua tästä ei voida mennä eteenpäin, Sipilä sanoi Jyväskylässä keskustan puoluetapahtuman yhteydessä järjestetyssä mediatilaisuudessa.

    Jo aamupäivällä tapahtuman avanneessa puheessaan Sipilä viittasi eilisen tapahtumiin ja totesi "rajan ylittyneen".

    Luottamusäänestyksessä kokoomuksen rivit repesivät. Äänestyksen taustalla oli ministeri Soinin osallistuminen abortinvastaiseen tapahtumaan virkamatkansa aikana. Äänestyksen jälkeen kokoomus syytti eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kalle Jokisen nimissä lähetetyssä tiedotteessa hallituskumppaneita kansanedustajiensa painostamisesta.

    Sipilä pitää kokoomuksen syytteitä vakavina.

    Sipilän mukaan normaalisti yksittäisten kansanedustajien heitot eivät ylitä sellaista rajaa, että asia pitäisi käydä läpi puheenjohtajien kesken, mutta eduskuntaryhmän puheenjohtajan tiedote on eri asia, sillä se on koko eduskuntaryhmän kanta.

    – Kyllä se aika erikoista on, että toisen hallituspuolueen eduskuntaryhmä ottaa kantaa taustoja ja faktoja tarkistamatta ja esittää syytteen, että olisin painostanut tai vähätellyt tätä kysymystä. Kun olen sitä kysynyt, niin yhtään ainoaa faktaa sen taustalle ei ole pystytty esittämään, Sipilä sanoo.

    Myös kokoomuksen Jokinen palasi tänään kiistaan Twitterissä ja pyrki lieventämään aikaisempia syytöksiä. Muuten kokoomuksesta ei ole kiistaa tänään kommentoitu.

    Sipilän mukaan hänellä ei ole tietoa siitä, että keskustan kansanedustajat olisivat painostaneet ketään.

    – Minulla ei ole tällaista tietoa. Itse en ole ainakaan painostanut ketään. Se on ihan selvä asia. Miksi minä painostaisin kansanedustajia, varsinkin sellaisissa kysymyksissä, jotka ovat hyvin henkilökohtaisia ja herkkiä?

    Kokoomus ei ole yksilöinyt painostusväitteitä, mutta huomiota herätti julkisuudessa ainakin se, että keskustan kansanedustaja Markku Pakkanen vaati Twitterissä kokoomukselta yhtenäisyyttä ennen luottamusäänestystä toteamalla, että hallituksen esitys irtisanomissuojasta otetaan muuten tarkasteluun.

    Sipilän mukaan myös Pakkasella on muiden kansanedustajien tapaan ilmaisunvapaus.

    – Jos Pakkasen kanta irtisanomissuojaan on tuon mukainen, niin se otetaan tässä keskustelussa huomioon. Nyt käydään keskustelua siitä, miten esitystä pitää lausuntopalautteen perusteella muuttaa.

    Sipilän mukaan esitys on edelleen tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa.

    Lue myös:

    Analyysi: Soinista tuli ukkosenjohdatin – Luottamusäänestys toi näkyväksi vaalikauden lopun jännitteet

    Sipilä raivostui kokoomuksen toiminnasta Soinin luottamusäänestyksessä: "Keskusta ahdattiin nurkkaan, johon emme kuulu"

    Ann Selin Ylellä: PAM aikoo tukea vasemmistoehdokkaita sadoilla tuhansilla euroilla – "Näin palkansaajavihamielistä hallitusta ei ole ollut aikoihin"


    Palvelualojen ammattiliitto PAM aikoo tukea ensi kevään eduskuntavaaleissa vasemmistoehdokkaita sadoilla tuhansilla euroilla, PAMin ja myös SAK:n edustajiston puheenjohtaja Ann Selin paljastaa Ylen Ykkösaamussa. Hän toteaa, että aktiiviset toimijat...

    Palvelualojen ammattiliitto PAM aikoo tukea ensi kevään eduskuntavaaleissa vasemmistoehdokkaita sadoilla tuhansilla euroilla, PAMin ja myös SAK:n edustajiston puheenjohtaja Ann Selin paljastaa Ylen Ykkösaamussa.

    Hän toteaa, että aktiiviset toimijat ay-liikkeessä ovat pääsääntöisesti sitoutuneet tai kannattavat vasemmistopuolueita.

    – Jäsenissä on monenlaista ja tuemme vaalien aikana eri puolueita.

    Selinin mukaan PAM aikoo laittaa vaaleihin enemmän resursseja kuin koskaan aiemmin ja palkansaajien ääni "tuodaan selkeästi esiin".

    – Tarkoitus on, että maan hallitus huomaisi, että olemme nyt tosissamme. Tällä hallituskaudella, kolmen vuoden ajan palkansaajia on kurmuutettu. Ei ole sattumaa, että SAK:n kampanjaksi tuli viimeinen niitti. Se on todellakin sanapari, jota kentällä kovasti käytetään. Eikö mikään riitä, kun palkansaajia laitetaan polvilleen, Selin sanoo.

    Hänen mukaansa kuluva hallituskausi eli viimeiset kolme vuotta on muuttanut monen PAMin jäsenen näkemyksen. PAMin tuki vasemmistopuolueille kumpuaa pettymyksestä hallituksen ajamaa politiikkaa ja palkansaajien aseman heikentämistä kohtaan.

    – Ei meillä näin palkansaajavihamielistä hallitusta ole ollut pitkään aikaan. Tulee mieleen lähinnä Esko Ahon hallitus [90-luvulta], joka työreformeineen hyökkäsi yhtä pahasti ammattiyhdistysliikettä vastaan, Selin jyrähtää.

    Mikään kompromissi ei käy PAMilla – laki on vedettävä pois

    Hallitus suunnittelee lakia, jossa työntekijöiden irtisanomissuojaa heikennettäisiin alle 20 hengen yrityksissä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä väläytti aiemmin Ylellä, että 20 henkilöä ei ole kiveen hakattu raja, vaan irtisanomissuojan henkilörajan laskemista alemmaksi voisi tarkastella.

    Selin tyrmää tämän. Hänen mukaansa palkansaajapuoli ei tule tekemään minkään näköisiä kompromisseja asian suhteen. Palkansaajan irtisanomissuojaa ei yksinkertaisesti saa heikentää missään tilanteessa.

    – Kerta kaikkiaan se ei tule palkansaajille käymään, että yrityksen koko määrittää sen, millainen irtisanomissuoja työntekijällä on. Ei kannata leikkiä numeroilla, oli kaksi, kolme tai viisi, vastaus on aina sama. Kysymys on ihmisten tasavertaisesta kohtelusta.

    Ammattiliitot ilmoittivat ylityökieltojen käynnistämisestä maanantaina. Joukko on laajentunut viikon mittaan. PAM liittyi mukaan joukon jatkoksi tiistaina. PAM ei kuitenkaan ole ilmoittanut ylityökieltojen alkamisaikaa, eikä Selin suostunut tätä paljastamaan.

    Selinin mukaan ay-liike on asian kanssa tosissaan. Hänen mukaansa tilanne voi kärjistyä hyvin pitkälle, sillä "väki on vihaista".

    – Väki on niin vihaista, että on kova halu saada hallitukselle näytetyksi, että ymmärtäkää nyt hyvänen aika, että tällaista ei voi tehdä. Tässä laissa ihmiset laitetaan yrityksen koon mukaan tosi eriarvoiseen asemaan, ja myös yritykset joutuvat eriarvoiseen asemaan, Selin sanoo.

    Hän huomauttaa, että palkansaajilla ei ole kovin paljoa keinoja tuoda mielipidettään esille. Siksi keinot ovat järeät, koska työkalupakissa ei ole paljoa vaihtoehtoja.

    Selin huomauttaa, että kyse ei ole hetkellisestä ärtymyksestä, vaan tämä on seurausta pitkän aikavälin tapahtumien ketjusta, jossa irtisanomislaki on vain viimeinen niitti.

    Selinin mukaan järkevää olisi, jos riitelevät osapuolet voisivat istua kolmikantaisesti pyöreän pöydän ääreen sopimaan asioista. Jos hallitusta haluaa olla varmistua siitä, että tilanne ei pahene entisestään, Selin neuvoo hallitusta vetämään lakiesityksen pois.

    – Mitään noloa ei ole, jos tästä peräännyttäisiin, olemme enemmän kuin valmiit katsomaan vaihtoehtoja kolmikantaisesti, hän sanoo.

    Lisäys klo 18.30: Selinin sitaatti haastattelusta

    Lue lisää:

    Teollisuusliitto ja Pro päättivät vastatoimista irtisanomissuojan heikennystä vastaan: Aloittavat ensi maanantaina ylityökiellon

    Hallitus taiteilee yrittäjien toiveiden toteuttamisen ja työntekijöiden suututtamisen välillä – työministeri ay-liikkeen uhittelusta: "Toivottavasti tämä ei nyt lähde aivan lapasesta" Hallitus taiteilee yrittäjien toiveiden toteuttamisen ja työntekijöiden suututtamisen välillä – työministeri ay-liikkeen uhittelusta: "Toivottavasti tämä ei nyt lähde aivan lapasesta"

    Vastatoimet irtisanomissuojan heikennystä vastaan laajenevat: myös AKT julisti ylityökiellon

    Antti Rinne: Hallitus on syypää työtaistelutoimiin

    Super, Tehy ja JHL liittyvät hallituksen vastustajiin – julistivat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot

    Työmarkkinoilla irtisanomiskiista kärjistyy, kun ylityökiellot astuvat voimaan – HUS: Joitain leikkauksia saatetaan joutua perumaan

    PAM mukaan ylityökieltoihin – listalla muitakin työtaistelutoimia

    Sipilä raivostui kokoomuksen toiminnasta Soinin luottamusäänestyksessä:

    Sipilä raivostui kokoomuksen toiminnasta Soinin luottamusäänestyksessä: "Keskusta ahdattiin nurkkaan, johon emme kuulu"


    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) palasi tänään Jyväskylässä keskustan politiikka- ja toimintapäivillä eiliseen äänestykseen ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta. – Eilinen jäi mietityttämään. Sitä päivää tehtiin...

    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) palasi tänään Jyväskylässä keskustan politiikka- ja toimintapäivillä eiliseen äänestykseen ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta.

    – Eilinen jäi mietityttämään. Sitä päivää tehtiin viestintätoimistoista. Keskusta ahdattiin nurkkaan, johon emme kuulu. Tämä on se osa politiikkaa, jota en tule koskaan ymmärtämään, Sipilä sanoi.

    Sipilä kuvaili eiliseen liittyvää mielikuvien muokkaamista "iljettäväksi". Piikki kohdistui hallituskumppani kokoomukseen.

    – Me olemme aina puolustaneet myös meille hankalia päätöksiä. Olemme joukkuepelaajia.

    Luottamusäänestyksessä kokoomuksen rivit repesivät ja äänestyksen jälkeen kokoomus ja keskusta syyttelivät toisiaan.

    – Olen rauhallinen mies, mutta minullakin on rajani ja eilen nuo rajat ylitettiin, Sipilä totesi puheessaan.

    Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Kalle Jokinen lähetti äänestyksen jälkeen tiedotteen, jossa hallituskumppaneita syytettiin kokoomuksen kansanedustajien painostamisesta.

    Tänään Jokinen kommentoi kiistaa Twitterissä toteamalla, että aiempia lausuntoja on käyty Sipilän kanssa läpi. Jokisen perjantaina lähettämässä tiedotteessa pidettiin käsittämättömänä sitä, että pääministeri on todennut, että äänestyksen ei pitäisi olla kenellekään vaikea.

    Jokisen mukaan Sipilä ei kuitenkaan tarkoittanutkaan kokoomuksen ryhmää.

    Luottamusäänestyksessä oli kyse vain ministeri Soinin luottamuksesta, mutta siniset uhkasivat kaataa koko hallituksen, mikäli Soini olisi joutunut lähtemään.

    Kolme kokoomuksen kansanedustajaa jätti protestina äänestämättä Soinin luottamuksen puolesta. He olivat salissa paikalla, mutta eivät äänestäneet mitään. Kokoomusjohdon mukaan heille ei ole tulossa rangaistusta toiminnastaan.

    Luottamusäänestyksen taustalla oli ministeri Soinin osallistuminen abortinvastaiseen tapahtumaan virkamatkansa aikana. Soini sai toiminnastaan oikeuskanslerin moitteet.

    Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei halunnut kommentoida Ylelle hallituspuolueiden kiistaa luottamusäänestyksestä.

    * Juttua päivitetty klo 14.14, lisätty Kalle Jokisen tviitti.

    Lue myös:

    Analyysi: Soinista tuli ukkosenjohdatin – Luottamusäänestys toi näkyväksi vaalikauden lopun jännitteet

    Ensin elämä haltuun, sitten vasta töihin – Onko kiistelty alueellinen työllisyyskokeilu

    Ensin elämä haltuun, sitten vasta töihin – Onko kiistelty alueellinen työllisyyskokeilu "tempputyöllistämistä" vai työllistämisihme?


    Julkisuudessa on viikon sisään kiistelty hallituksen alueellisen työllisyyskokeilun lopettamisesta. Työllisyyskokeiluja on järjestetty Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa, ja kokeilun piirissä on ollut 45 000...

    Julkisuudessa on viikon sisään kiistelty hallituksen alueellisen työllisyyskokeilun lopettamisesta.

    Työllisyyskokeiluja on järjestetty Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa, ja kokeilun piirissä on ollut 45 000 asiakasta.

    Kokeiluun osallistuneiden kuntien lisäksi opposition ja hallituspuolueidenkin kansanedustajat ovat arvostelleet hyviä tuloksia tuoneen kokeilun alasajamista vuoden lopussa. Uusien työttömien ohjaaminen kokeiluun loppuu jo syyskuussa.

    Työllisyyskokeilun tuloksia on hehkutettu positiiviseen sävyyn (Talouselämä, Helsingin Sanomat, Suomen Kuvalehti), mutta miten tämä työllisyysihme on käytännössä saavutettu?

    Kurkistimme asiakasmäärältään kokeilun suurimman alueen, Pirkanmaan lukujen taakse. Kuntaliiton lisäksi erityisesti Pirkanmaa on protestoinut lopetusta ärhäkästi. Kun kokeilu alkoi viime vuoden elokuussa, TE-toimistolta tupsahti kymmenen kokeilukunnan työllisyyspalveluihin 21 000 asiakasta.

    Onko työllistyminen kestävällä pohjalla?

    Heinäkuun lopussa Pirkanmaan kokeilun asiakkaana oli jo noin 25 000 henkilöä. Asiakkaiden määrä on kasvanut vuoden aikana, koska TE-toimiston puolelta on pudonnut kokeiluun uusia peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavia ihmisiä.

    Kuntien työllisyyspalvelut ovat vastanneet kokeilun aikana Kelan peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevien työttömien palveluista, ja ansiosidonnaista korvausta saavat työttömät ovat säilyneet TE-toimistojen eli valtion vastuulla.

    Käytännössä TE-toimistoihin ovat jääneet ne helpommin avoimille työmarkkinoille työllistyvät työttömät, ja kokeilukunnat ovat vastanneet pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista. TE-toimistojen virkailijoita on siirtynyt kuntiin töihin kokeilun ajaksi.

    Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen valossa tulokset näyttävät hyvältä – erityisesti, kun ne on saatu aikaan lyhyessä ajassa, vain vuodessa.

    Kuntouttavassa työtoiminnassa lähdettiin kitkemään haittakasveja, kuten jättibalsamia ja -putkea Kokeiluun osallistunut tamperelaistyötön

    Työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt Pirkanmaalla vuodessa melkein viidenneksen, ja alueen työttömyysprosentti painui heinäkuussa 10,4 prosenttiin. Kokeilussa olevien asiakkaiden määrä on noussut, mutta samaan aikaan työttömien osuus heistä on laskenut. Kokeilun alkaessa viime vuoden elokuussa asiakkaista oli työttömänä yli 72 prosenttia, vuoden päästä heinäkuussa enää 54 prosenttia.

    Kelan tilastoista puolestaan selviää, että Pirkanmaan työttömiä on siirretty ahkerasti passiivisesta työttömyydestä erilaisiin työllisyystoimenpiteisiin.

    Aiemmin tällaisia toimia on kutsuttu “tempputyöllistämiseksi” eli kyse ei ole “oikeista“ työpaikoista, mutta nykyään ymmärretään, että pitkään työttömänä olleet eivät ole suoraan valmiita töihin.

    Pirkanmaan työllisyyskokeilun ohjelmajohtaja Regina Saari kertoo, että monet heidän asiakkaistaan tarvitsevat valmennusta, kuntoutusta, koulutusta tai sosiaali- ja terveyspalveluja ennen työllistymistä. Kokeilun aikana he ovat saaneet näitä palveluja omavalmentajan kautta.Tampereen kaupunki

    Pirkanmaalla aktivointitoimissa olevien työttömien määrä on kasvanut runsaalla kolmanneksella viime ja tämän vuoden heinäkuun välisenä aikana. Suurin hyppäys, 80 prosenttia, näkyy kuntouttavassa työtoiminnassa. Sinne on ohjattu väkeä runsain määrin.

    Työkokeilussa ja omaehtoisessa työttömyysturvalla opiskelussa näkyy samaan aikaan vain muutaman prosentin nousua. Työvoimakoulutuksen käyttö on puolestaan laskenut 15 prosenttia. Tähän on vaikuttanut myös koulutuksen uudistaminen koko maassa.

    Tuloksia voi pitää merkittävinä, koska kokeilun asiakasryhmä on ollut se kaikkien vaikeimmin työllistettävissä oleva. Monella kokeilussa olevista työttömistä on heikot valmiudet nykyiseen työelämään. Ennen työllistymistä on siis ylitettävä isoja esteitä, ja saatava oma elämä ensin hallintaan.

    Voi sanoa, että kokeilun aikana on syntynyt toimivia niin kutsuttuja välityömarkkinaratkaisuja, mutta ei runsaissa määrin avoimien työmarkkinoiden työpaikkoja.

    Yhden luukun periaate: Omavalmentaja

    Kokeilun vahvuuksiin kuuluu se, että työttömät ovat saaneet sen aikana yhdestä paikasta työnhakuavun lisäksi koulutus- tai terveys- ja sosiaalipalveluja.

    Pirkanmaan työllisyyskokeilua johtava Regina Saari korostaa, että suuri osa heidän asiakkaistaan on ollut työttömänä erittäin pitkään. Noin puolet jopa yli 1 000 päivää eli noin kaksi ja puoli vuotta.

    – Isolla osalla asiakkaista ei ole vakiintunutta työuraa tai asemaa työmarkkinoilla. Paljon on myös heitä, joiden polku töihin on tosi pitkä, ohjelmajohtaja Saari kertoo.

    Pirkanmaalla on huomattu, että asiakkailla on ollut pitkään paha palveluvaje, ja tätä on nyt yritetty paikata.

    Asiakkaat eivät tipahda mihinkään mustaan aukkoon, vaan he siirtyvät pääosin takaisin TE-toimistoon Marja-Riitta Pihlman, TEM

    Saari listaa keskeisiä asioita, joita kokeilusta pitäisi ehdottomasti ottaa jatkossa käyttöön: Omavalmentaja, jolta työtön saa hänelle räätälöityä henkilökohtaista palvelua ja moniammatilliset lähipalvelut omassa kunnassa. Omavalmentaja kartoittaa asiakkaan kanssa yhdessä, mitä hän tarvitsee.

    – Mikä on asiakkaan kokonaistilanne, osaaminen ja elämänhallinnan taso? Riittävätkö työllistymistä edistävät toimet vai tarvitaanko myös koulutusta tai sosiaali- ja terveyspalveluja? Saari luettelee.

    Saari kertoo, että työvoimapoliittisia toimia ja kuntouttavaa työtoimintaa käytetään hyväksi selvitettäessä, mitä asiakas käytännössä osaa ja tarvitsee.

    Yle Uutisgrafiikka

    Kolmas keskeinen oppi on Saaren mukaan asiakkaan palvelutarvearvioiden hyväksikäyttö kunnissa: Tarvitaanko enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja, koulutusta vai työllisyydenhoitoa? Myös yksityisten palveluiden ostaminen on helpompaa, kun tiedetään, mitä tarvitaan.

    Saari myöntää, että hyvä taloustilanne on vauhdittanut kokeilua. Yritykset haluavat taas palkata väkeä ja työpaikkoja on vapaana monipuolisesti eri aloilla. Kuinka paljon hyvä taloussuhdanne on vaikuttanut myönteisiin lukuihin, ja mikä on itse kokeilun ansiota? Tätä on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta arvioida.

    Saaren mukaan hyvä työmarkkinatilanne auttaa niiden työttömien työllistymistä, joiden osaaminen ja kunto ovat hyvällä tasolla. Heidän asiakkaansa tarvitsevat paljon enemmän työllistymistä edistäviä toimia.

    Tulosten eli kokeilun vaikuttavuuden vertailu on vaikeaa, koska vertailukohtaa ei ole. Kelan päivärahoja ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien työttömien työllistymisessä on suuria eroja.

    Saari kuitenkin kertoo, he ovat kyenneet työllistämään asiakkaitaan jopa paremmin kuin helpompien asiakkaiden kanssa työtä tekevä Pirkanmaan TE-toimisto.

    – Hyvän kasvun aikana pitäisikin tehdä kaikki toimet, joilla pitkään työttömänä olleet saadaan työmarkkinoille, koska heidän auttaminen sinne ei ole helppoa. Sitten kun työmarkkinatilanne taas muuttuu, se työ on entistä hankalampaa, Saari painottaa.

    Työtön: Miten jättibalsamin kitkeminen auttaa työllistymään?

    Yleen otti yhteyttä kokeilussa mukana oleva tamperelainen työtön, jota on ärsyttänyt työllisyyskokeilun hypetys mediassa. Hän kiittelee omavalmentajaansa, mutta muuten kokeilu saa kritiikkiä.

    Työtön haluaa pysyä nimettömänä, koska pelkää arvostelun vaikuttavan tukipäätökseen, jonka hän tarvitsee työllistyäkseen. Yle on kuitenkin vahvistanut kertomuksen hänen aktivointisuunnitelmastaan.

    Työtön kertoo tekevänsä säännöllisesti freelance-töitä, mutta tarvitsee samalla elämiseen työttömyysturvaa.

    Hänen mielestään työttömiä on kohdeltu Tampereella yhtenä massana. Keikkatyöläinen on yrittänyt täyttää aktiivimallin ehdot, mutta eri aktiivisuuden muotoja ei lain mukaan pysty yhdistelemään. Lopulta hänen piti valita yksi kuntouttavan työtoiminnan vaihtoehdoista tai päivärahaan napsahtaisi karenssi.

    Alueellinen työllisyyskokeilualkoi 1.8.2017 ja päättyy 31.12.2018.Mukana viisi aluetta: Satakunta, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Savo ja Lappi.Kokeilukunnat vastanneet Kelan peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olevien työttömiensä työllisyyspalveluista.Samalta luukulta on saanut myös sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalveluja.Kunnat ja valtio maksavat työmarkkinatukikuluista osansa, mutta aktivointitoimien aikana tuen maksaa valtio.Pitkäaikaistyöttömiä aktivoimalla kunnat ovat säästäneet maksuosuuksissaan, ja rahoja on hyödynnetty palveluihin.Kuntien ja TE-toimistojen osin päällekkäiset resurssit on käytetty tehokkaammin.Kolmasosa kokeilun työntekijöistä on tullut TE-toimistoilta, loput kunnilta.

    Lähde: TEM, Kuntaliitto

    Työtön päätti käydä katsomassa, mitä Pitkospuita pitkin eteenpäin-ryhmä pitää sisällään, koska esittelyssä hänelle maalailtiin kuvaa luonnossa virkistymisestä.

    – Ohjaaja sanoi minulle heti suoraan, ettei tämä pidä paikkaansa. Käytännössä lähdettiin kitkemään ympäri kaupunkia haittakasveja, kuten jättibalsamia ja -putkea.

    Työttömiä kuljetettiin Tampereen kaupungin viher- ja luonnonsuojelualueille tekemään korjaus-, kunnossapito- ja siivoustöitä. Työtön kertoo katselleensa Hervannan toimipisteen seinällä olevia aikatauluja, ja laskeskeli, että toimintaan osallistuu satoja työttömiä useassa vuorossa. Hän ei ymmärtänyt, miten vieraslajien kitkeminen edistää työllistymistä.

    – Pitkospuut-ryhmässä tapasin minua 5–10 vuotta vanhempia miehiä, joista näki, ettei heillä ole kaikki ihan kotona. He näyttivät syrjäytyneiltä sosiaalipuolen asiakkailta.

    Työtön koki olevansa aivan väärässä paikassa ja seurassa, joten hän vaihtoi pikaisesti tarjolla olevaan hyvinvointiluentoon.

    Apulaisoikeusasiamies moitti pari viikkoa sitten julkaistussa päätöksessä sitä, että työttömät on velvoitettu työttömyysetuuden menettämisen uhalla ja vastoin palvelutarvettaan osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Hänestä työtoimintaan pakko-ohjaamisessa on kysymys hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden vastaisesta menettelystä.

    Onko työttömät siirretty vain johonkin työllisyystoimeen, jotta tilastot kaunistuvat?

    Regina Saari myöntää, että kuntouttavan työtoiminnan ryhmä on yksi Tampereen kaupungin lukuisista aktivointimuodoista. Hän kertoo, että pitkäaikaistyöttömissä on paljon mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, jotka tarvitsevat alkuun tämän tyyppistä toimintaa.

    Kokeilun asiakkaat ovat osallistuneet työllisyyttä edistäviin toimiin muun muassa kaupungin isoissa hankkeissa. Tällaisia ovat esimerkiksi Tampereen raitiovaunutyömaa ja Hiedanrannan kaupunginosan rakentaminen.

    Hän sanoo, että kaikki 25 000 asiakasta eivät millään voi olla tyytyväisiä toimintaan. Saaren mielestä työtön on selkeästi joutunut ryhmään, joka ei vastaa hänen palveluntarvettaan.

    – Kannattaa tulla pikaisesti omavalmentajan tykö ja tehdä uusi suunnitelma. Meillä on ovet aina auki, hän vinkkaa.

    Saari kertoo, että kyselyn mukaan pääosa kokeilun asiakkaista on ollut tyytyväinen tarjolla oleviin palveluihin, ja he ovat voineet valita itselleen parhaimman vaihtoehdon.

    Sanasota: Kuka säästänyt ja kuka maksanut?

    Työministeri Jari Lindström (sin.) on pitänyt kiinni alkuperäisestä hallituksen päätöksestä, vaikka myöntää kokeilun tulokset hyviksi. Tosin se on myös hänen mukaansa maksanut.

    Lindströmin mielestä valtaosa kokeilun aikana syntyneistä työpaikoista on valtion varoista tuettuja, esimerkiksi työkokeiluja tai erilaisissa yhdistyksissä palkkatuella tehtävää tuettua työtä.

    Ministerin välityömarkkinoiden väheksyntä on hieman ristiriidassa hallituksen budjettiriihen puheiden ja toimien kanssa. Vaikeimmin työllistyvien työttömien palveluihin haluttiin panostaa rahaa.

    Kunnat ja valtio jakavat työttömien työmarkkinatukikulut seuraavasti: Ensimmäiset 300 päivää maksaa valtio. Tämän jälkeen kunnat ja valtio puolittavat maksut. Kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea yli tuhat päivää, kunnan osuus nousee 70 prosenttiin.

    Jos työtön on aktivointitoimissa, valtio maksaa työmarkkinatukikulut täysin tältä ajalta. Valtio kustantaa myös palkkatuen ja osan kuntouttavasta työtoiminnasta.

    Jos nämä palveluketjut katkeavat, asiakkaat palaavat taas passiivitilaan ja heidän motivointinsa uudelleen on entistä vaikeampaa Regina Saari, Pirkanmaan työllisyyskokeilu

    Kuntaliiton laskelman mukaan työmarkkinatukimenoja säästetään koko kokeilun aikana noin 11,5 miljoonaa euroa.

    On epäselvää, miten kokeilu on vaikuttanut valtion työmarkkinatuki- ja muihin menoihin. Vasta kokeilun päätyttyä selviää, mitä kunnille ja valtiolle jää lopulta viivan alle.

    Tampere on kertonut satsanneensa kokeiluun omaa rahaa 11 miljoonaa euroa. Vastaavasti kaupunki arvioi säästäneensä 10 miljoonaa euroa työmarkkinatukimaksuja. Muut kunnat eivät ole Tampereen tapaan laittaneet kokeiluun juuri lisärahaa, mutta käyttäneet säästyneet maksut työttömien palveluihin.

    Kuntaliitto on arvioinut, että vuoden aikana on saatu aikaan 10 000 työpaikkaa. Tämä luku pitää sisällään kokeilussa olevat työttömät työnhakijat, jotka ovat löytäneet itse työtä, työllistetty palkkatuella tai tukityöllistetty välityömarkkinoille, mutta ei kokeilujen palveluiden (työkokeilu, kuntouttava ja valmentava toiminta) kautta mahdollisesti töihin siirtyneitä.

    Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että heinäkuun lopussa kaksi kolmasosaa kokeilun asiakkaista oli työttömänä, viidennes palveluissa, kymmenen prosenttia töissä avoimilla markkinoilla ja viisi prosenttia palkkatuella tai starttirahalla.

    Kuntaliiton mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä on pudonnut noin neljänneksellä ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähes viidenneksellä kokeiluvuoden aikana.

    Pilottien kohtalo epävarma, katkeaako polku töihin?

    Työllisyysasioiden hoito siirtyy valtiolta maakuntien vastuulle vuoden 2021 alussa, jos ja kun syksyn kuumottavin poliittinen aihe sote- ja maakuntauudistus saadaan maaliin.

    Tästä syystä hallituksella ei ole enää halua panostaa kuntien pyörittämään kokeiluun. Työvoima- ja yrityspalvelut muuttuvat kasvupalveluiksi, ja yksityiset yritykset aiotaan päästää nykyistä laajemmin hoitamaan työnvälitystä.

    Hallitus aikoo jatkaa työllisyyskokeiluja ennen tätä järjestämällä parikymmentä kasvupalvelupilottia. Jokaisella maakunnalla on tarpeensa mukainen painotus, esimerkiksi vaikeimmin työllistyvät, nuoret tai yrityspalvelut.

    Kasvupalvelupilotit mahdollistava lakiesitys on kuitenkin pahasti kesken eduskunnassa. Pilotit toteutuvat suunnitellusti heti kokeilun perään, jos muutoslait saadaan voimaan vuoden vaihteessa.

    Työ- ja elinkeinoministeriön yritys- ja alueosaston osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman rauhoittelee kauhukuvia.

    – Asiakkaat eivät tipahda mihinkään mustaan aukkoon, vaan he siirtyvät pääosin takaisin TE-toimistoon, osa myös kasvupalvelupilotteihin. Heidän työtoimintansa tai palkkatukensa jatkuu sovitun ajan vuoden vaihteen jälkeen, Pihlman sanoo.

    Kuntaliiton työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Erja Lindberg sanoo, ettei TE-toimistoihin palaaville kymmenille tuhansille työttömille pystytä takaamaan kokeilun kaltaista henkilökohtaista palvelua.Markku Pitkänen / Yle

    Kuntaliiton työllisyysasioiden kehityspäällikkö Erja Lindberg ei ole yhtä optimistinen. Kun kokeilun 45 000 työtöntä palaavat takaisin oman alueen TE-toimistoon, heille ei ole tarjolla omavalmentajia tai räätälöityjä palveluja, vaan pääosin nettipalveluissa asiointia.

    Hyvän kasvun aikana pitäisi tehdä kaikki toimet, joilla pitkään työttömänä olleet saadaan työmarkkinoille Regina Saari, Pirkanmaan työllisyyskokeilu

    Lindberg arvioi, että pilotteja tuskin saadaan käyntiin ennen ensi kesää, vaikka lakimuutos menisi läpi eduskunnassa syksyn aikana. Esimerkiksi it-järjestelmien rakentaminen alkaa vasta sitten, kun muutokset on hyväksytty.

    Hän sanoo, ettei lain läpimeno perustuslakivaliokunnassa ole mikään läpihuutojuttu, koska monia asioita on vielä avoinna. Voidaanko yrityksiä esimerkiksi päästää työvoimahallinnon tietojärjestelmiin?

    – Työttömien palveluarvioiden tekemiseen voi tulla puolen vuoden tauko. Tämä on ihmisten pompottelua, juuri kun he ovat päässeet hyvään alkuun, Lindberg harmittelee.

    Lindbergin mukaan pilotit ovat myös nykyistä kokeilua suppeampia. Niihin ei tule osallistumaan kymmeniä tuhansia työttömiä, kuten nykyiseen kokeiluun.

    Kuntaliitto onkin vaatinut kokeilun jatkamista siihen asti, kunnes kasvupalvelut saadaan toimimaan.

    Pirkanmaan ohjelmajohtaja Regina Saari on huolissaan kokeilun päättymisen vaikutuksista siihen osallistuneiden kuntien pitkäaikaistyöttömyyteen.

    Monen työttömän polku työelämään on vielä pahasti kesken. Hän pelkää heidän tippuvan takaisin aiempaan palveluvajeeseen.

    – Jos asiakkaiden yksilölliset palveluketjut nyt katkeavat, he palaavat taas passiivitilaan ja heidän motivointinsa uudelleen on entistä vaikeampaa, Saari toteaa.

    Saarea harmittaa myös se, että kokeilun loppuessa kunnat menettävät toimenpidevallan pitkäaikaistyöttömiinsä, ja joutuvat taas passiivisiksi maksumiehiksi. Nyt sama raha on käytetty asiakkaiden aktivointipalveluihin.

    Lue myös: Työministeri Lindström ei taivu työllisyyskokeilujen jatkoon: "Hyviä tuloksia, mutta isoja satsauksia"

    Tuloksellisten työllisyyskokeilujen lopettaminen saa yhä enemmän kritiikkiä – työttömien pelätään jäävän väliinputoajiksi

    Analyysi: Soinista tuli ukkosenjohdatin – Luottamusäänestys toi näkyväksi vaalikauden lopun jännitteet


    Hallituspuolueet eivät odottaneet, että ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamusäänestykseen kasautuisi niin paljon jännitteitä kuin lopulta kävi. Samalla tuli entistä selvemmäksi, että hallituspuolueiden välillä on...

    Hallituspuolueet eivät odottaneet, että ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamusäänestykseen kasautuisi niin paljon jännitteitä kuin lopulta kävi. Samalla tuli entistä selvemmäksi, että hallituspuolueiden välillä on luottamuspulaa.

    Luottamusäänestykseen kasautui jo ensi kevään eduskuntavaalien paineita. Etenkin kannatusalhossa kulkevan keskustan pelkona on, että puolue kärsii pääministeripuolueena vaalitappion, kun se on kokoomuksen kanssa hallituksessa. Kuten kävi vaaleissa vuonna 2011.

    Oppositiossa SDP:n johdolla lisäksi vasemmistoliitto, vihreät ja RKP onnistuivat Soiniin kohdistuvalla luottamusäänestyksellä sekoittamaan hallituspuolueiden pasmat. Perinteinen opposition välikysymys harvoin pystyy moiseen.

    Timo Soinin toiminta ja kirjoittelu aborttiasiassa soi neljälle oppositioryhmälle mahdollisuuden haastaa hallitusta ihmisten tunteisiin ja oikeudenmukaisuuteen vetoavasti.

    Abortti jakaa mielipiteitä sekä herättänee tunteita ja kiinnostusta moninkertaisesti verrattuna välikysymykseen raideliikenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Moni äänestäjä pystyy asemoimaan itsensä joko puolesta tai vastaan, olemaan omasta näkökulmastaan hyvän tai pyhän puolella pahaa vastaan.

    Luottamusäänestyksessä taisteltiin naisten äänistä ensi eduskuntavaaleissa. Samalla käytiin taistelua myös suurimman puolueen asemasta etenkin SDP:n ja kokoomuksen välillä. Niin sanotuissa liikkuvissa, puoluetta mahdollisesti vaihtavissa äänestäjissä on liberaaleja, kaupunkilaisnaisia, nuoriakin.

    Neljä oppositiopuoluetta onnistui nappaamaan politiikan keskustelualoitteen. Sitten tapahtumat alkoivat vyöryä omalla painollaan kohti hallituksen sisäistä torailua. Epäluottamuslauseen jättäneet puolueet jäivät jupakan loppuvaiheessa jo itse huomion ulkopuolelle.

    Oikeuskanslerin mukaan ulkoministeri Timo Soinin taiteilu aborttikysymyksessä – virkamatkalla kynttiläkulkueessa – on ollut ongelmallista. Soini itse korostaa, ettei kuitenkaan toiminut lainvastaisesti.

    Epäluottamuslauseen tehneet oppositioryhmät ja muutamat kokoomuksen naisedustajat eivät nähneet Soinissa nöyryyden hiventäkään. Asetelma paisutti entisestään poliittista väittelyä.

    Eduskunnassa äänestettiin ja jätettiin äänestämättä monesta asiasta.

    Neljä oppositioryhmää pääsi äänestämään horjuttaakseen hallitusta. Epäluottamus Timo Soinia kohtaa pitää varmasti paikkansa. Soinin aborttinäkemys oli myös mahdollisuus herättää epäjärjestystä hallituspuolueiden sisällä.

    Hallituksen johtokolmikko Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Sampo Terho ohjasi hallituspuolueiden kansanedustajia äänestämään hallituksen luottamuksesta. Keskustassa perustelua kuunneltiin herkemmin kuin kokoomuksessa.

    Kokoomus koki pääministeri Juha Sipilän jopa vähättelevän aborttia arvokysymyksenä kokoomuksen naisedustajille. Pääministeri Juha Sipilä sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei usko, että "kellään on mitään ongelmaa painaa tässä asiassa vihreää".

    Pääministeriä paheksui tiedotteessaan hallituskumppani kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen. Ei voi todellakaan puhua kitkattomista väleistä hallituksessa.

    Keskustassa ainakin yksi kansanedustaja koki äänestävänsä myös alle kahdenkymmenen työntekijän yritysten irtisanomismahdollisuuden helpottamisesta.

    Torstaina keskustan Markku Pakkanen vaati Twitterissä kokoomusta tukemaan yksimielisesti hallitusta tai irtisanomissuojaan liittyvään esitykseen täytyy tehdä korjauksia. Kokoomus tulkitsi viestin painostukseksi.

    Yksittäinen viesti kertoo, että kahden päähallituspuolueen kesken on erimielisyyksiä tulevista lakiesityksistä. Näkemysten yhteensovittaminen on taas hieman vaikeampaa.

    Kolme kokoomusnaista istui eduskuntasalissa ja jätti äänestämättä, tukematta Soinia. Kansanedustajat Jaana Pelkonen, Lenita Toivakka ja Saara-Sofia Sirén kertoivat protestillaan, että ulkoministeri Soinin tasapainoilu oman ja Suomen linjan välillä naisten seksuaaliterveydessä ei käy heille.

    Kolmen naisen protestilla oli lopulta puheenjohtaja Petteri Orpon tuki.

    Kokoomus näpäytti pääministeriä, sinisiä ja keskustaa. Ja näpäytys on huomattu, etenkin keskustassa.

    Hallituksen pienin puolue siniset muistutti viikolla, että jos Timo Soini kaatuu, kaatuu hallitus. Tuskin kokoomuksen näpäytys ilahduttaa heitäkään.

    Sinisten ja kokoomuksen välillä on muutenkin kitka kasvanut.

    Sinisissä ei ilahduttu sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) näkemyksestä sotilasvirkojen kaksoiskansalaisuudessa. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on ajanut kaksoiskansalaisille täyskieltoa sotilasvirkoihin, Mykkäsen mukaan rajavartiolaitoksessa riittäisi turvallisuusselvityksen teko.

    Pääministeri Juha Sipilän hallitus ajautui luottamusäänestysjupakan myötä taas yhden askeleen kohti hankalampaa yhteistyötä. Puhuttavaa hallituksessa riittää luottamuksen parantamiseksi. Eikä nyt ollut edes kysymys sotesta, hankalasti edenneestä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta.

    Hallitus ei tähän kaatunut. Lopputaival on vaan aiempaa hankalampi ihan itsekin aiheutettuna.

    Vaalien lähestyessä epäluuloisuus hallituskumppaneihin yleensä kasvaa eikä vähene. Luottamuslauseäänestys ja sen kaikki sivujuonet näyttivät, miten SDP kumppaneineen oppositiossa onnistui lietsomaan luottamuspulaa hallituksen sisälle.

    Lue myös:

    Näin kansanedustajat äänestivät Soinin luottamuksesta: selkeä tuki äänin 100–60

    Timo Soini sai eduskunnan luottamuksen äänin 100–60 – Orpolta synninpäästö äänestämättä jättäneille kokoomuslaisille: "Hyväksyin sen"

    Näin kansanedustajat äänestivät Soinin luottamuksesta: selkeä tuki äänin 100–60

    Näin kansanedustajat äänestivät Soinin luottamuksesta: selkeä tuki äänin 100–60


    Eduskunta on äänestänyt ulkoministeri Timo Soiniin (sin.) kohdistuneesta epäluottamuslauseesta. Epäluottamuslause koski Soinin esittämiä abortin kieltämistä tukevia kannanottoja. Eduskunnan sivuilla olevan virallisen tuloksen mukaan Soini sai...

    Eduskunta on äänestänyt ulkoministeri Timo Soiniin (sin.) kohdistuneesta epäluottamuslauseesta. Epäluottamuslause koski Soinin esittämiä abortin kieltämistä tukevia kannanottoja.

    Eduskunnan sivuilla olevan virallisen tuloksen mukaan Soini sai eduskunnan luottamuksen jatkaa ulkoministerin tehtävässä äänin 100-60. Äänestyksessä jaa-ääniä annettiin 100, ei-ääniä 60, tyhjiä 18 ja poissa-ääniä 21.

    Sekaannusta äänestystuloksen tulkinnassa aiheutti kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen (kok.) väärä napinpainallus.

    Vartiainen ilmoitti heti äänestyksen jälkeen painaneensa vahingossa uudestaan läsnä-nappia, mutta tarkoittaneensa painaa jaa-nappia eli äänestävänsä Soinin luottamuksen puolesta. Näin Vartiainen rekisteröityi poissaolevaksi.

    Äänestyksen lopputulokseen Vartiaisen ilmoituksella ei kuitenkaan enää ollut vaikutusta. Äänestysnappia painettuaan kansanedustaja voi saada pöytäkirjaan merkinnän virheestään, mutta hän ei voi enää muuttaa ääntään.

    Hallituksen edustajista äänestyksestä pois jäivät myös kokoomuksen Lenita Toivakka, Sari Multala, Saara-Sofia Sirén ja Jaana Pelkonen, sinisten Tiina Elovaara ja Maria Lohela sekä keskustan Mauri Pekkarinen.

    Myös opposition puolella kärsittiin sekaannuksista. Kansanedustajat Emma Kari (vihr.) ja Sanna Marin (sd.) kertoivat Twitterissä olleensa läsnä salissa ja äänestäneensä ei, mutta äänet eivät menneet perille ja molemmat kirjattiin poissaolevaksi äänestyksestä.

    Hallituspuolueiden kansanedustajat, joiden ääni rekisteröityi ”poissa”

    He olivat paikalla äänestyksessä

    Juha Rissanen, Yle. Kuvat: Eduskunta.

    He eivät olleet paikalla äänestyksessä

    Juha Rissanen, Yle. Kuvat: Eduskunta.
    Tiedustelulakien käsittely etenee eduskunnassa – Kiireellinen käsittely ratkaistaan äänestyksessä

    Tiedustelulakien käsittely etenee eduskunnassa – Kiireellinen käsittely ratkaistaan äänestyksessä


    Hallituksen esitykset siviili- ja sotilastiedustelulakien muuttamisesta etenevät eduskunnassa. Perustuslakivaliokunnan mielestä lakien kiireelliselle käsittelylle ei ole esteitä. Perustuslakivaliokunta esittää hallituksen ehdottaman,...

    Hallituksen esitykset siviili- ja sotilastiedustelulakien muuttamisesta etenevät eduskunnassa. Perustuslakivaliokunnan mielestä lakien kiireelliselle käsittelylle ei ole esteitä.

    Perustuslakivaliokunta esittää hallituksen ehdottaman, luottamuksellisen viestinnän suojaa koskevan muutoksen hyväksymistä muutettuna. Valiokunta esittää lisäksi eräitä perustuslain tulkintaa ohjaavia kannanottoja.

    Luottamuksellisen viestinnän perusoikeussuojan tavoitteena on turvata jokaiselle oikeus luottamukselliseen viestintään ilman, että ulkopuoliset saavat oikeudettomasti tiedon hänen lähettämiensä tai hänelle osoitettujen luottamuksellisten viestien sisällöstä.

    Perustuslakivaliokunta hyväksyi hallituksen esittämän muutoksen, jonka mukaan lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. Tämä perustuslain muutos tekisi mahdolliseksi siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännön säätämisen.

    Perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt ehdotusta, jonka mukaan perustuslaissa käytetty ilmaisu ”rikosten tutkinnassa” korvattaisiin ilmaisulla ”rikosten torjunnassa”. Tämä osa hallituksen esityksestä ei liity tiedustelulakien säätämiseen vaan siihen, että hallituksen käsityksen mukaan säännöksen tulkinta on erkaantunut säännöksen sanamuodosta. Perustuslakivaliokunnan mielestä muutos tulisi valmistella huolellisesti erikseen.

    Ei kantaa kiireellisyyteen

    Perustuslakivaliokunta katsoo lisäksi, että ei ole estettä käsitellä perustuslain muutos poikkeuksellisesti kiireellisessä menettelyssä. Tämä edellyttää, että viiden kuudesosan määräenemmistön vaatimus eduskunnan täysistunnossa toteutuu.

    Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan tee ehdotusta lakiehdotuksen julistamisesta kiireelliseksi. Tämä yhdessä valiokunnan aikaisemman käytännön kanssa korostaa sen merkitystä, että perustuslain muuttamisessa noudatetaan vastaisuudessa normaalimenettelyä.

    Jos perustuslain muutos on eduskunnassa tarkoitus julistaa kiireelliseksi, sitä koskeva ehdotus on eduskunnan työjärjestyksen mukaan tehtävä asian toisessa täysistuntokäsittelyssä ennen kuin keskustelu on päättynyt.

    Perustuslakivaliokunnan mietintö on yksimielinen.

    Lapintie: Myös muutoksia lakiesitykseen

    Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoo, että perustuslakivaliokunta teki muutoksia hallituksen esitykseen.

    – Perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt sitä, että luottamuksellisen tiedon suojaan voitaisiin kajota rikosten torjunnan vuoksi. Haluamme pitää voimassa aikaisemman määritelmän: kysymyksessä pitää olla rikoksen tutkinta.

    Kiireellisen käsittelyn perustuslakivaliokunta jätti eduskunnan suureen saliin, vaikka näyttikin sille vihreää valoa.

    –Perustuslakivaliokunta päätyi siihen, että ei ole ehdotonta estettä kiireelliselle hyväksynnälle. Jos asiaa ei käsitellä kiireellisesti tämän vaalikauden aikana, se ei tarkoita sitä, että siviili- ja sotilastiedustelulait jäisivät kokonaan käsittelemättä. Ne pitää muuttaa ja kirjoittaa uudelleen niin, että ne vastaavat nykyistä perustuslakia.

    Puhemiesneuvosto päättää siitä, milloin asia tuodaan eduskunnalle ja äänestykseen.

    Kittilä-oikeudenkäynnissä todistavat muiden muassa Antti Rinne ja Mikko Kärnä - eniten kunnantalon tapahtumista tietää kuitenkin entinen hallintojohtaja

    Kittilä-oikeudenkäynnissä todistavat muiden muassa Antti Rinne ja Mikko Kärnä - eniten kunnantalon tapahtumista tietää kuitenkin entinen hallintojohtaja


    Syyttäjien mukaan kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottaminen oli häikäilemätön kosto siitä, että Mäkelä teki tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta. Tarjouskilpailun hintatietoja vuotanut Palosaari oli jo saanut...

    Syyttäjien mukaan kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottaminen oli häikäilemätön kosto siitä, että Mäkelä teki tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta. Tarjouskilpailun hintatietoja vuotanut Palosaari oli jo saanut potkut hissiyhtiön hallitukselta, jossa istui myös Antti Rinne ammattiliitto PRO:n edustajana.

    Rinne palaa todistajanaitiossa Levin maailmancup-viikonloppuun marraskuussa 2013. Muutama tunti ennen ratkaisevaa hallituksen kokousta Rinne kertoi kahden muun hallituksen jäsenen kanssa hotellihuoneessaan Palosaarelle, että hänet aiotaan siirtää toimitusjohtajan paikalta. Palosaarelle olisi kuitenkin tarjolla projektipäällikön paikka. Palosaari on esitutkinnassa muistellut tapaamista sanoen, että "tilanne oli hämmentävä, koska asia hoidettiin humalassa".

    Antti Rinne kiistää olleensa tilanteessa humalassa eikä hänen mukaansa humalassa ollut kukaan muukaan.

    Joulukuussa sekä Mäkelä että Rinteen edustama Levin Matkailukeskus Oy päätyivät tekemään tutkintapyynnöt Palosaaresta, mikä riehaannutti Kittilän kuntapäättäjät.

    Kunnanhallituksen tuolloinen puheenjohtaja Timo Kurula vaati Rinnettä perumaan tutkintapyynnön hissiyhtiön hallituspaikkojen menetyksen uhalla. Tuossa tapaamisessa oli mukana myös Levin Matkailukeskuksen toimitusjohtaja Ari Aspia, joka kertoo Kurulan lahjoittaneen kaksi purkkia hillaa.

    Mikko Kärnä kertoo saaneensa Enontekiön kunnanjohtajana toimiessaan kittiläläiseltä kuntapäättäjältä puhelun, jossa häneltä kyseltiin Mäkelän hyvistä ja huonoista puolista. Kärnä kertoo, ettei hänellä ollut kuin hyvää sanottavaa.Yle SápmiKunnanjohtajilla eri käsitys Mäkelästä

    Virkarikoksista syytetyt kuntapäättäjät kiistävät syyttäjien väitteet siitä, että kyse olisi kostosta. Heidän mukaansa Mäkelä erotettiin koska hän oli yhteistyökyvytön ja valmisteli asiat puutteellisesti.

    Kunnantalon tapahtumista kuullaan kokonaisen päivän ajan Kittilän hallintojohtajana toiminutta Esa Mäkistä. Sekä kunnanjohtajan että syytettyjen kuntapäättäjien toimia läheltä seurannutta Mäkistä voineekin pitää avaintodistajana.

    "Olen itsekin joutunut uhkailujen kohteeksi." Esa Mäkinen, Kittilän entinen hallintojohtaja

    Mäkinen on kertonut kuulusteluissa kunnanjohtaja Mäkelän perehtyneen asioihin syvällisesti ja huomioineen luottamushenkilöt. Mäkinen ei havainnut tyytymättömyyttä kunnanjohtajaan ennen Palosaaresta tehtyä tutkintapyyntöä. Sen jälkeen kunnanjohtajaa kohdeltiin Mäkisen mukaan monesti asiattomasti ja myös Mäkelää tukeneita uhkailtiin esimerkiksi työpaikan menetyksellä.

    Mäkelän yhteistyötaidoista todistavat myös silloiset kollegat, Kolarin kuntaa johtanut Kyösti Tornberg ja Enontekiön kunnanjohtajana ennen kansanedustajakauttaan toiminut Mikko Kärnä. Kärnän mukaan yhteistyö Mäkelän kanssa toimi hyvin, syytettyjen todistajaksi kutsuma Tornberg taas sanoo Mäkelän olleen ylimielinen naapurikuntien suuntaan.

    Jouni Palosaari kertoo Mäkelän puolison tarjoutuneen projektinjohtotehtäviin hissihankkeeseen. Palosaari ei tarjoukseen tarttunut.Jarmo Honkanen / YleKäräjäsalissa palataan myös Mäkelän puolison työnhakuun

    Syytetyt ovat kutsuneet todistajaksi myös Jouni Palosaaren. Palosaari näkee itsestään tehdyn tutkintapyynnön taustalla sen, ettei Palosaari tarjonnut työtä Anna Mäkelän puolisolle Pekka Koskiselle syksyllä 2013. Myös Koskista kuullaan todistajanaitiossa.

    Todistajien kuulemiseen on varattu marraskuun kaksi viikkoa ja kaikkiaan kahdeksantoista todistajan joukossa on myös Pertti Eilavaara, jonka nimi on tullut tutuksi "Eilavaara-papereista" puhuttaessa.

    Eilavaaran lähettämät laskut ohjattiin kunnanhallitukselle, vaikka kunnanhallitus ei ollut asiantuntija-apua tilannut.

    Eilavaara on kertonut kuulusteluissa toimineensa riippumattomana oikeudellisena asiantuntijana, joka kuntapäättäjien pyynnöstä selvitti esimerkiksi oikeuskäytäntöjä ja tiettyihin ongelmatilanteisiin liittyvää lainsäädäntöä.

    Eilavaara kiistää antaneensa minkäänlaisia toimintaohjeita tai neuvoja kuntapäättäjille Anna Mäkelän suhteen. "En ole koskaan tavannut irtisanottua kunnanjohtajaa. En tunne, miten kunnanjohtaja on virkaansa hoitanut tai jättänyt hoitamatta", Eilavaara kertoo kuulusteluissa.

    Oma lukunsa on se, että Eilavaaran lähettämät laskut ohjattiin kunnanhallitukselle, vaikka kunnanhallitus ei ollut asiantuntija-apua tilannut. Kolme virkarikoksista syytettyä kuntapäättäjää joutuu tästä syystä oikeuteen myös törkeästä petoksen yrityksestä.

    Timo Soini sai eduskunnan luottamuksen äänin 100–60 – Orpolta synninpäästö äänestämättä jättäneille kokoomuslaisille: "Hyväksyin sen"


    Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on saanut eduskunnan luottamuksen äänin 100–60. Eduskunta äänesti Soinin luottamuksesta tänään perjantaina. Epäluottamuslausetta esitti oppositiopuolue SDP Soinin abortin kieltämistä tukevien kannanottojen...

    Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on saanut eduskunnan luottamuksen äänin 100–60.

    Eduskunta äänesti Soinin luottamuksesta tänään perjantaina. Epäluottamuslausetta esitti oppositiopuolue SDP Soinin abortin kieltämistä tukevien kannanottojen vuoksi.

    Eduskunnan sivuilla olevan virallisen tuloksen mukaan Soinin luottamuksen puolesta äänesti 100 kansanedustajaa. Soinia vastaan äänesti 60 edustajaa. Tyhjää äänesti 18 ja poissaolevia oli 21.

    Näin kansanedustajat äänestivät Soinin luottamuksesta: selkeä tuki äänin 100–60

    Yle näytti iltapäivän tapahtumat eduskunnassa suorana verkossa ja TV1:ssä. Voit katsoa tallenteen eduskunnan tapahtumista klikkaamalla yllä olevaa kuvaa.

    Vartiainen aiheutti sekaannusta

    Sekaannusta äänestystuloksen tulkinnassa aiheutti kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen väärä napinpainallus.

    Vartiainen ilmoitti heti äänestyksen jälkeen painaneensa vahingossa uudestaan läsnä-nappia, mutta tarkoittaneensa painaa jaa-nappia eli äänestävänsä Soinin luottamuksen puolesta. Näin Vartiainen rekisteröityi poissaolevaksi.

    Äänestyksen lopputulokseen Vartiaisen ilmoituksella ei kuitenkaan enää ollut vaikutusta. Äänestysnappia painettuaan kansanedustaja voi saada pöytäkirjaan merkinnän virheestään, mutta hän ei voi enää muuttaa ääntään.

    Myös opposition kansanedustajista Emma Kari (vihr.) ja Sanna Marin (sd.) kertoivat Twitterissä olleensa läsnä salissa ja äänestäneensä ei, mutta äänet eivät menneet perille ja molemmat kirjattiin poissaolevaksi äänestyksestä.

    Jotkut kokoomusedustajat jättivät äänestämättä

    Kokoomuksen kansanedustajat Saara-Sofia Sirén ja Jaana Pelkonen kertoivat Ylen haastattelussa äänestyksen jälkeen ilmoittautuneensa tarkoituksella poissaoleviksi, vaikka olivat läsnä salissa.

    – En kokenut, että kysymyksessä olisi ollut hallituskysymys ja pidän valitettavana, että se sellaiseksi tehtiin, mutta kun näin oli ja yksittäisen kansanedustajan ääni oli se, joka kannattelee hallituksen jatkoa, niin katsoin että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin näyttää oma mielipiteensä olemalla äänestämättä, Sirén selittti.

    Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho ilmoitti keskiviikkona, että jos Soini kaatuu, niin koko hallitus kaatuu.

    – Tässä oli aika vaikeassa puun ja kuoren välissä olevassa tilanteessa, että ministerille en voi antaa luottamusta, mutta myöskään en suostunut olemaan kaatamassa hallitusta, Pelkonen sanoi.

    Kokoomusedustajista poissa olivat myös Sari Multala ja Lenita Toivakka. Sirénin ja Pelkosen tavoin Toivakka oli läsnä istuntosalissa. Hän perusteli toimiaan Twitterissä.

    – Myös minulla on omat periaatteeni ja arvoni. Niihin kuuluu erittäin vahvasti tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustaminen. Ja niitä aion puolustaa myös tänään. Taistellaan arvojen puolesta, Toivakka tviittasi.

    Orpolta synninpäästö

    Poissaoleviksi ilmoittautuneet kokoomuslaiset saivat puolueen puheenjohtajalta Petteri Orpolta heti synninpäästön. Orpo sanoi Ylen haastattelussa ymmärtävänsä niitä henkilöitä, jotka eivät äänestäneet, sillä kysymyksessä oli hyvin vaikea asia.

    Hyväksyin sen, että he pidättäytyivät äänestämästä. Petteri Orpo

    – Erityisesti meidän naisedustajat kokivat, että heitä painostetaan, kun tähän asiaan kytketään muita asioita, jotka eivä liity millään tavalla tähän, Orpo sanoi.

    Orpon mukaan äänestäminen tuli heille erittäin vaikeaksi eikä rangaistusseuraamuksia ole tulossa.

    – Minun täytyy sanoa, että hyväksyin sen, että he pidättäytyivät äänestämästä.

    Soini: Luottamus tuli selvin numeroin

    Timo Soinin mielestä äänestystulos ei jättänyt epäselväksi sitä, onko hänellä eduskunnan luottamus.

    – Se on ja selvin numeroin, Soini totesi toimittajille äänestyksen jälkeen.

    Soinin mielestä hallituspuolueille ei jää äänestyksestä säröjä.

    Elämä jatkuu. Minä menen pesemään pyykkiä, pakkaamaan laukkuni ja lähden huomenna New Yorkiin Suomen ulkoministerinä. Timo Soini

    – Elämä jatkuu. Minä menen pesemään pyykkiä, pakkaamaan laukkuni ja lähden huomenna New Yorkiin Suomen ulkoministerinä. Toinen vaihtoehto olisi ollut pakata Volvo ja lähteä Sastamalaan kesämökille, Soini letkautti.

    Soinilta kysyttiin, aikooko hän jatkossakin kirjoittaa blogissaan abortista.

    – Eiköhän minun aborttikanta ole nyt tässä maassa tullut viimeisen 30 vuoden aikana tullut hyvin selväksi, Soini vastasi.

    Soinilta tiedusteltiin myös, oliko aborttikohussa itse asiassa kyseessä sinisten poliittinen operaatio, jonka pyrkimyksenä on tehdä puolue tunnetuksi ja tehdä eroa perussuomalaisiin.

    – Tällaista operaatiota ei kukaan järjestä jonkun julkisuuden takia. Ehkä olisi hyvä ymmärtää, että kaikilla ihmisillä on vakaumuksia – sellaisia kysymyksiä, jotka eivät heille ole pelin eikä politikoinnin aihe, Soini vastasi.

    Perussuomalaiset äänesti tyhjää

    Perussuomalaisten koko eduskuntaryhmä äänesti tyhjää. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Leena Meren mukaan sananvapauden ja omantunnonvapauden puolustaminen oli heille tärkeämpää kuin Soinia koskeva kysymys.

    – Meillä on ihmisiä, jotka toivoisivat, että Soini poistuisi ministerinaitiosta. Me emme lähteneet nyt mihinkään henkilökohtaisille kostoretkille, Meri sanoi Ylen haastattelussa.

    Feldt-Ranta: Vastoin Suomen linjaa

    Epäluottamuslauseen tehneen SDP:n kansanedustajan Maarit Feldt-Rannan mielestä Soini on toistuvasti esiintynyt vastoin Suomen ulkopoliittista linjaa.

    – Hän on toistuvasti senkin jälkeen, kun hän on saanut pääministeriltä nuhteet ja myöskin presidentiltä huomautuksen, jatkanut tätä. Myös eilen eduskunnan täysistunnossa hän totesi, että hän jatkossakin pidättää itsellään oikeuden toimia oman harkintansa mukaan, Feldt-Ranta perusteli perjantaina eduskunnassa juuri ennen eduskunnan äänestystä.

    SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi äänestyksen jälkeen, että "sanojen ja tekojen ristiriita näyttää olevan on aika vahva".

    – Nyt kävi sillä tavalla, että valtapolitiikka voitti, Rinne sanoi.

    Raportti: Lobbauksen sääntelyyn ei ole yhtä kaiken kattavaa ratkaisua

    Raportti: Lobbauksen sääntelyyn ei ole yhtä kaiken kattavaa ratkaisua


    Lobbauksen sääntelyssä ei ole yhtä kaikkiin tilanteisiin sopivaa ratkaisua, ilmenee Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden laatimasta raportista. Lobbarirekisteri pitää raportin mukaan sovittaa aina siihen ympäristöön, jossa päätöksentekoa on...

    Lobbauksen sääntelyssä ei ole yhtä kaikkiin tilanteisiin sopivaa ratkaisua, ilmenee Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden laatimasta raportista. Lobbarirekisteri pitää raportin mukaan sovittaa aina siihen ympäristöön, jossa päätöksentekoa on tarkoitus säännellä.

    – Lobbarirekisterin tavoite on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen, selvityksessä arvioidaan.

    Itä-Suomen yliopiston tutkijat vertasivat EU:n, Irlannin, Britannian, Itävallan ja Yhdysvaltojen rekisterikäytäntöjä. Suppein lobbauksen määritelmä löytyi Britanniasta ja laajin Irlannista.

    Irlannin laaja määritelmä kattaa lähes kaiken yhteydenpidon useimpiin päätöksentekijöihin.

    Valtioneuvoston tilaamassa raportissa kerrotaan, että vertailtuja rekisterejä yhdistää se, että ne ovat julkisen viranomaisen ylläpitämiä ja kattavat sekä lainsäädäntö- että toimeenpanovaltaan kohdistuvan lobbauksen.

    Lobbausrekisteri tarkoittaa, että siihen kirjautuvat julkisesti esimerkiksi etujärjestöt ja kansalaisjärjestöt, jotka haluavat vaikuttaa päätöksentekoon.

    Lue lisää:

    Väitöstutkimus: Taloudellinen eliitti saa sisäpiiritietoa, lobbaa lait ja hallitsee Suomea

    Suomeen halutaan lobbarirekisteri – aiheesta käynnistetty kansalaisaloite

    Hallitus kahlitsi itsensä Timo Soinin turvaksi – selitämme 6 sanaa luottamusäänestyksen salakielestä

    Hallitus kahlitsi itsensä Timo Soinin turvaksi – selitämme 6 sanaa luottamusäänestyksen salakielestä


    Tämänpäiväinen Soini-äänestys on harvinainen tapaus. Kyse ei ole Timo Soinin (sin.) toimista ulkoministerinä vaan muista tempauksista. Ulkoministeri sai moitteet oikeuskanslerilta, koska hän oli osallistunut Kanadan-virkamatkallaan aborttia...

    Tämänpäiväinen Soini-äänestys on harvinainen tapaus. Kyse ei ole Timo Soinin (sin.) toimista ulkoministerinä vaan muista tempauksista.

    Ulkoministeri sai moitteet oikeuskanslerilta, koska hän oli osallistunut Kanadan-virkamatkallaan aborttia vastustavaan tapahtumaan. Oikeuskanslerin mukaan Soini ei rikkonut lakia, mutta hän saattoi hämärtää, mikä oikein on Suomen linja.

    Tyttöjen ja naisten oikeuksista ja seksuaaliterveydestä puhuminen on Suomen ulkopolitiikan ydintä. Suomessa abortti on laillinen. Soini taas on eri yhteyksissä vastustanut aborttia ja perustelee kantaansa uskonnollisella vakaumuksellaan.

    Jo yksittäiseen ministeriin kohdistuva luottamusäänestys sinänsä on kummajainen Suomen politiikassa.

    – Näitä ei ole usein. Viime vaalikaudella oli neljän vuoden aikana kaksi, nyt on sama suhde, arvioi eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.

    Hallitus kaatuisi Soinin mukana

    Kyseessä ei ole pelkästään Soinin ministerinpaikka, sillä äänestyksestä tehtiin hallituskysymys. Soinin kaatuminen kaataisi koko hallituksen.

    – Soini-äänestyksen julistaminen hallituskymykseksi on Sampo Terhon (sin.) viesti, että nyt on tosi kysymyksessä. Tällaiseen mahalaskuun hallitus ei halua päättää kauttaan, sanoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

    Jokisipilä ennustaa, että ryhmäpiiskureilla on täysi työ pitää edustajat kurissa ja saada heidät äänestämään Soinin puolesta.

    Selvitimme, mitä eri tapoja eduskunnalla on punnita luottamus ja milloin näitä keinoja käytetään:

    1. Luottamusäänestys

    Eduskunta voi äänestää ministerin tai koko hallituksen luottamuksesta, jos yksi kansanedustaja ehdottaa ja toinen tukee.

    Epäluottamuslausetta voi ehdottaa minkä vaan asiaan liittyvän kysymyksen yhteydessä – esimerkiksi budjettikeskustelussa, kuten Soinin kohdalla puhuttaessa ulkoministeriön budjetista. Jos luottamuksen puolesta äänestäneitä on enemmän kuin vastaan äänestäneitä, ministeri saa pitää työnsä.

    Luottamusäänestykseen ovat joutuneet esimerkiksi liikenneministeri Anne Berner (kesk.) ja pääministeri Jyrki Katainen (kok.). Oppositio puuttui Bernerin toimiin Finavian riskinhallinnassa. Berner sai luottamuksen.

    Pääministeri Jyrki Katainen joutui äänestykseen tilattuaan filosofi Pekka Himaselta tulevaisuusraportin kilpailuttamatta. Kataiseen luotettiin.

    Jatkosodan jälkeen sisäministeri Yrjö Leino menetti luottamuksen ja joutui eroamaan. Kommunisti Leino oli suostunut "täsmäluovutukseen": hän keräytti 20 suomalaista Malmin lentokentälle, heidät pidätettiin ja lennätettiin Neuvostoliittoon.

    2. Välikysymys

    Välikysymys on toinen tapa päätyä äänestämään ministerin tai hallituksen luottamuksesta. Sitä kannattamaan tarvitaan 20 edustajaa. Tämä on opposition tavallisin tapa hiillostaa hallitusta. Enemmistö voittaa äänestyksen.

    1920-luvulla ulkoministeri Rudolf Holsti joutui eroamaan, kun häntä menetti eduskunnan luottamuksen välikysymyksessä.

    Holsti oli mennyt omin päin sopimaan yhteisestä ulkopolitiikasta Puolan ja Baltian kanssa. Hänen katsottiin toimineen omavaltaisesti, sillä Suomessa eduskunta päättää sodasta ja rauhasta.

    3. Tiedonanto

    Hallitus antaa tiedonannon esimerkiksi hallitusohjelmasta. Tiedonannon jälkeen eduskunta äänestää, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta.

    4. Hallituskysymys

    Jonkin asian julistaminen hallituskysymykseksi on pelkkää politiikkaa.

    Tällä ministerit korostavat jonkin asian merkitystä ja kiristävät muiden tukea. Kun Sampo Terho julisti Soini-äänestyksen hallituskysymykseksi, hän tarkoitti, että jos Soini ei saa luottamusta, siniset lähtee hallituksesta ja Sipilän hallitus menettää enemmistönsä.

    5. Ryhmäkuri

    Puolueet patistavat kansanedustajat äänestämään samalla tavalla. Enemmistöhallituksen kansanedustajat tukevat hallitusta ja se säilyttää luottamuksensa.

    Myös oppositioryhmät äänestävät yleensä yhtenäisesti. Ryhmäkuria ei vaadita aina – esimerkiksi homoliitoista äänestettäessä kansanedustajat saivat lähes joka puolueessa äänestää omantuntonsa mukaan.

    Tämänpäiväisessä Soini-äänestyksessä kokoomus tukee hallitusta, mutta Verkkouutisten mukaan jokainen voi kuitenkin tehdän oman ratkaisunsa. Muutama kokoomuslainen on sanonut, että he eivät aio äänestää Soinin luottamuksen puolesta.

    6. Hallituskriisi

    Jos ministeri menettää luottamuksensa, hänet voidaan vain korvata toisella ministerillä.

    Jos asiasta on tehty hallituskysymys, puolue lähtee hallituksesta ja maassa on hallituskriisi. Silloin pääministeri voi yrittää muodostaa uuden hallituksen, jatkaa vähemmistöhallituksella tai ehdottaa presidentille, järjestettäisiinkö uudet vaalit.

    Miten äänestyksessä käy?

    Kun hallitus kahlitsi itsensä Soiniin, se todennäköisesti pelasti ulkoministerin.

    – Jos olisi lähdetty pelkästä Soinista äänestämään, hallitusryhmissä olisi voinut käydä miten vaan, politiikantutkija Markku Joksipilä arvioi.

    Tutkijan mielestä olisi suuri yllätys, jos hallitus kaatuisi tähän.

    Osa hallituspuolueiden kansanedustajista arvosteli Soinin toimintaa naisten ja tyttöjen oikeuksien vastaiseksi. Silti pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi hallituksen tukevan Soinia.

    Arvopuheet jätettiin omaan arvoonsa

    Äänestyksessä on kyse myös arvoista. Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Soinin arvostelijoiden mielestä tämä on toiminut Suomen ulkopolitiikan arvojen vastaisesti.

    Puheenjohtaja Jussi Halla-aho perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa .Jussi Nukari / Lehtikuva

    Suomen hallitus on vetosi arvoihin, kun perussuomalaiset hajosi kahtia. Sipilän hallitus päätti, ettei Jussi Halla-ahon perussuomalaisten arvopohja sovi Suomen hallituksen arvopohjaan.

    – Kun perussuomalaisia ei otettu hallitukseen, poliittisesta välttämättömyydestä tehtiin hyve. Todellisuudessa monen puolueen hallituksessa on aina monenlaisia arvoja, Jokisipilä sanoo.

    Tällä kertaa hallitus ei mainitse arvoja, vaikka Soinin arvot näyttävätkin olevan eri kuin hallituksen.

    – Halla-ahon arvopohja ei kelvannut, Soininkin arvopohja on eri. Mutta sillä ei ole merkitystä. Politiikassa kyllä pystytään löytämään perustelut päinvastaisillekin ratkaisuille.

    Soini sen sijaan on itse kääntänyt asian arvokysymykseksi. Mutta niin päin, että kysymys on hänen sananvapaudestaan ja oikeudestaan uskonnonvapauteen.