Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Maakuntien muutosjohtajat: Sote-uudistuksen kaatuessakin kunnat lisäisivät palveluiden ulkoistamisia -

    Maakuntien muutosjohtajat: Sote-uudistuksen kaatuessakin kunnat lisäisivät palveluiden ulkoistamisia - "Paluuta entiseen ei ole"


    Kiistellyt sote- ja maakuntalait jumittavat koko kevään eduskunnassa valiokuntien mankeloitavana. Valiokunnilta uhkaa loppua aika kesken, sillä lakien pitäisi olla valmiina ennen kuin kansanedustajat lähtevät kesälomille. Uudistuksen uhkana on...

    Kiistellyt sote- ja maakuntalait jumittavat koko kevään eduskunnassa valiokuntien mankeloitavana. Valiokunnilta uhkaa loppua aika kesken, sillä lakien pitäisi olla valmiina ennen kuin kansanedustajat lähtevät kesälomille.

    Uudistuksen uhkana on myös se, että hallituksen rivit hajoavat, kun sotesta viimein äänestetään. Esimerkiksi hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki on jo ilmoittanut, että hän vastustaa sote-esitystä ja aikoo äänestää sitä vastaan.

    Maakuntien muutosjohtajat arvioivat Ylelle, että sote-palvelujen uudistaminen jatkuu maakunnissa, vaikka sote-uudistusta ei saataisi maaliin. Muutosjohtajien mukaan paluuta entiseen ei ole.

    Pirkanmaan sote-projektin johtaja Jaakko Herrala lataa suoraan, että ratkaisuksi ei käy se, että mitään ei tehdä.

    – Paluuta entiseen ei ole, Herrala sanoo.

    Suuren uudistuksen tarkoituksena on varautua tulevaisuuden haasteisiin. Ikääntyminen nostaa terveydenhoidon kustannuksia ja muuttoliike tuo omat ongelmansa.

    – Palvelut karkaavat pikkukunnista taajamiin ja kaupunkeihin ja kustannukset kasvavat, Herrala summaa.

    Maakunnat ovat jo nyt uudistamassa palvelujaan

    Muutosjohtajat sanovat, että maakunnat ovat tehneet uudistuksia jo lähes kaksi vuotta ja löytäneet todella paljon kehittämistä.

    Hoitoketjujen tiivistämistä ja toimintojen integroimista on valmisteltu jo perusteellisesti. Ne voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kunta- tai kuntayhtymäpohjalla, vaikka sote-uudistus kaatuisi.

    – Nykyisiltä kunnilta ja kuntayhtymiltä vaaditaan joka tapauksessa aktiivisia otteita, koska jotain on tehtävä palvelujen turvaamiseksi, Herrala sanoo.

    Sote-uudistuksen kaatuminen ei näkyisi välittömästi

    Sote-uudistuksen kaatuminen ei juuri näkyisi tavallisen kansalaisen elämässä. Esimerkiksi nykyiset sote-kuntayhtymät jatkaisivat toimintaansa vanhaan malliin.

    –Välittömästi ei varmasti mitenkään, koska kyllähän palvelut pelaa nytkin, Herrala toteaa.

    – En ole huolissani, että tässä mitään äkillistä romahtamista tapahtuisi. Kansalaisen näkökulmasta voi olla rauhallisin mielin.

    Kunnat kiinnostuneita palvelujen ulkoistamisesta

    Muutosjohtajien mukaan palvelut pyritään turvaamaan joka tapauksessa tavalla tai toisella. Mikäli sote-uudistus kaatuisi, kunnat lisäisivät palvelujen ulkoistamisia.

    – Mielenkiinto palvelujen kokonaisulkoistuksiin varmasti lisääntyisi, Herrala sanoo

    Herralan mukaan ulkoistukset ovat yksi keino turvata pienten ja syrjäisten paikkakuntien palvelut.

    Muutosjohtajien mukaan sote-uudistuksesta saataisiin laajemmat hartiat palvelujen järjestämiseen myös pienille ja syrjäisille paikkakunnille.

    – Olisi tärkeää, että palvelut olisivat yhdenmukaiset koko maassa, Herrala toteaa.

    – Lait toisivat mukanaan myös sääntelyä.

    Etenkin pienet kunnat saattaisivat pyrkiä entistä innokkaammin turvaamaan palvelut ulkoistamalla.

    Hallitus on vastikään kiristänyt ulkoistuksiin liittyvää lainsäändäntöä, mutta erimielisyyttä on siitä, voidaanko ulkoistuksia rajoittaa jatkossa, jos sote-uudistus kaatuu.

    Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että jos sote kaatuu, ei ole mitään tietoa siitä, mitä tulee tilalle. Näin ollen rajoituksistakin voitaisiin luopua.

    Esimerkkinä jättimäisestä ulkoistuksesta on Meri-Lapin kuntien päätös, jossa sairaanhoitopiiri valitsi terveyspalveluyritys Mehiläisen hoitamaan sote-palvelunsa. Sopimuksen arvo on 1,1 miljardia euroa.

    Valinnanvapautta tarvitaan, mutta se on osa kokonaisuutta

    Muutosjohtajien mukaan sote-uudistus on välttämätön.

    Muutos- ja maakuntajohtajat korostavat, että Suomen kansantalous, palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja hallinnon rakenteiden kehittäminen sekä uuden uuden teknologian hyödyntäminen edellyttävät, että jo kymmenen vuotta valmisteltu sote-uudistus on saatava maaliin.

    Käytännössä tämä tarkoittaisi palvelujen järjestämistä nykyistä suuremmissa yksiköissä. Mikään sote-malli ei tuo parempia palveluja, jos se jää puolitiehen tai ei koskaan valmistu.

    – Siellä missä nyt on vaikea päästä lääkäriin, niin siellä ei jatkossakaan pääse, Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies sanoo.

    – Valinnanvapautta tarvitaan, mutta se on vain osa kokonaisuutta, Häkämies selventää.

    Maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena on muun muassa koota eri organisaatioiden toimintoja yhteen. Näitä ovat maakuntaliittojen ja ely-keskusten aluekehityksen, kasvupalvelujen, alueidenkäytön ja ympäristöhallinnon toimintoja.

    Jos uudistus kaatuu, tavoiteltuja synergiaetuja ei saavuteta.

    Paine veronkorotuksiin kasvaisi

    Osa muutosjohtajista on valmis antamaan suurille ja varakkaille Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomelle mahdollisuuden omaan malliin, jos maakunnissa on siihen kykyjä.

    Esimerkiksi Keski-Suomessa on jo kokeiltu paljon keskustelua herättänyttä valinnanvapautta. Kokeilusta on kyselyn mukaan saatu hyviä kokemuksia.

    Pitemmällä aikavälillä kustannusten kasvun ja ikääntyvän väestön palvelutarpeen ennakoidaan kiristävän verotusta. Kansalaisten palvelujen kannalta yhdenvertaisuus maakunnan sisällä ei edistyisi niin hyvin kuin nyt soten suunnittelijat ovat ennakoineet.

    Verotuksen kiristämiselle on vain yksi vaihtoehto: leikata palveluita.

    Yle tavoitti kymmenen maakunta- tai muutosjohtajaa.

    Katso myös:

    Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

    Presidentti Sauli Niinistö sisällissodan muistojuhlassa: On hyvä muistaa, että siitä selvittiin

    Presidentti Sauli Niinistö sisällissodan muistojuhlassa: On hyvä muistaa, että siitä selvittiin


    Sunnuntaina on vietetty kaatuneiden muistopäivää. Turussa arkkipiispa Kari Mäkisen isännöimään sisällissodan muistopäivään osallistuivat pääministeri Juha Sipilä, presidentti Sauli Niinistö sekä eri puolueiden ja uskontojen...

    Sunnuntaina on vietetty kaatuneiden muistopäivää. Turussa arkkipiispa Kari Mäkisen isännöimään sisällissodan muistopäivään osallistuivat pääministeri Juha Sipilä, presidentti Sauli Niinistö sekä eri puolueiden ja uskontojen edustajat.

    Päivä alkoi Helsingin Hietaniemen hautausmaalta, jossa presidentti Sauli Niinistö kunnioitti kaatuneita laskemalla seppeleen Sankariristille.

    Kaatuneiden muistopäivää vietetään kaikissa Suomen sodissa ja rauhanturvatehtävissä kuolleiden kunniaksi.

    Sankarihautoja Helsingin Hietaniemen hautausmaan kaatuneitten muistopäivänä.Sisällissota on sisältänyt paljon vaikenemista

    Iltapäivällä Turun Tuomiokirkossa järjestettiin ekumeeninen jumalanpalvelus. Johdantosanat piti arkkipiispa Kari Mäkinen. Mäkinen totesi, että sisällissota ja sen jälkeinen aika on sisältänyt paljon vaikenemista.

    – Kaikesta ei ole voinut kertoa, eikä kaikille. Sekin on muovannut meitä. Se hiljaisuus asuu meissä edelleen.

    Mäkinen totesi, että sisällissodan perintö on myös kirkon perintöä ja haavat kirkon haavoja. Samalla se muistuttaa myös paljon sataa vuotta paljon vanhemmasta kirkon ja kristinuskon perinteestä.

    – Jokaisen ihmisen arvo ja arvokkuus ovat loukkaamattomia. Tämä ei viime kädessä ole kiinni siitä, miten me olemme kirkossa tai yhteiskunnassa olemme osanneet tai osaamme sen osoittaa, Mäkinen sanoi.

    Arkkipiispa Kari Mäkinen johti muistohetkeä Turun tuomiokirkossa 20. toukokuuta.Roni Lehti / LehtikuvaKukkatervehdykset punaisille ja valkoisille

    Kirkosta muistokulkue siirtyi punavankien muistomerkille ”535” Turun Kurjenkaivonkentälle ja sen jälkeen vuoden 1918 sankarimuistomerkille.

    Valtionjohto laski kukkatervehdykset sekä punaisten että valkoisten muistomerkeille yhdessä puolueiden nuorisojärjestöjen sekä kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen edustajien kanssa.

    Pääministeri Juha Sipilä kertoi olevansa tyytyväinen siitä, että sadan vuoden takaista vaikeaa aikaa on muistettu tänä keväänä yhdessä sovinnon hengessä.

    Presidentti Sauli Niinistö totesi, että suomalaiset muistavat sisällissodan historialliset tapahtumat. Niistä voi myös oppia jotakin.

    – On hyvä muistaa se, että siitä selvittiin. Luulen, että tässäkin tilaisuudessa siitä on aika paljon kysymys, että kunnioitetaan kaikkien muistoa, mutta rakennetaan yhteyttä, Niinistö sanoi.

    Sisällissodan yhteistä muistopäivää vietettiin Turussa kaatuneitten muistopäivänä 20. toukokuuta. Nuorisojärjestöjen edustajat laskivat kukkatervehdyksen Turun punavankileirin muistomerkki 535:lle Kurjenkaivonkentällä.Roni Lehti / Lehtikuva"Me selvisimme suhteellisen nopeasti"

    Niinistö osallistui aiemmin tässä kuussa Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa Kyösti Kallion sovinnonpuheen juhlaan. Juhla oli Niinistön mukaan esimerkki siitä, miten voidaan luoda uutta näkökulmaa Suomen historiaan.

    Nivalassa muisteltiin valkoista senaattoria Kyösti Kalliota. Hän oli ensimmäinen merkittävä poliitikko, joka ehdotti sodan vastakkainasettelusta luopumista Nivalan kirkossa toukokuussa 1918. Kyösti Kalllio näytti esimerkkiä muille.

    - Me selvisimme suhteellisen nopeasti sovinnon ja demokratian kautta. Sillä tavoin opimme kunnioittamaan toistemme mielipiteitä, vaikka ne erilaisia olisivatkin, ja luomaan demokratian keinoin välineet keskustella myös riidoista.

    "Suurin osa minunlaisistani nuorista kohtaa lopulta vain aktiivileikkurimallin" – Mitä tapahtui nuorisotakuulle?


    Helsinkiläinen 25-vuotias Isabella Taipale tietää, millaista apua työtön nuori tarvitsee. Hän jäi työttömäksi valmistuttuaan ammattikoulusta joulukuussa 2016. Seurasi taloudellisia ongelmia ja Kelan byrokratian kanssa selviäminen oli vaikeaa....

    Helsinkiläinen 25-vuotias Isabella Taipale tietää, millaista apua työtön nuori tarvitsee.

    Hän jäi työttömäksi valmistuttuaan ammattikoulusta joulukuussa 2016. Seurasi taloudellisia ongelmia ja Kelan byrokratian kanssa selviäminen oli vaikeaa. Apua hän sai Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-valmennusryhmästä, josta tuli nopeasti tärkeä.

    – Se teki hyvää itsetunnolle. On tosi tärkeää, että ei jää yksin kotiin makaamaan. Siitä ei kukaan hyödy mitään, Taipale sanoo.

    Taipale jäi työttömäksi alle 25-vuotiaana, jolloin hän kuului vielä niin sanotun nuorisotakuun piiriin.

    Nuorisotakuun rahoitus kuihtui

    Nuorisotakuu oli edellisellä hallituskaudella lanseerattu kärkihanke. Se astui voimaan vuonna 2013 ja hankkeen rahoitukseen varattiin aluksi 60 miljoonaa euroa vuosittain.

    Päälle tuli vielä nuorten aikuisten osaamisohjelma, joka nosti nuorisotakuun rahoituksen jopa yli sataan miljoonaan euroon vuodessa, nuorisotakuun toteutumista seuranneesta Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan.

    Nuorisotakuu on periaatteessa vieläkin voimassa. TE-toimistojen ohjeistusten mukaan alle 25-vuotiaille nuorille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille olisi edelleen löydettävä tekemistä kolmen kuukauden sisällä siitä, kun nämä ovat ilmoittautuneet työttömiksi. Nuorisotakuun toteuttamiseen suunnattu rahoitus vain on kuihtunut.

    Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa nuorisotakuuta koskeva kärkihanke kulkee nimellä ”nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan”, mutta rahoitusta sillä on vain murusia edelliseen hallituskauteen verrattuna.

    Tälle kärkihankkeelle on osoitettu vain 10 miljoonaa euroa koko hallituskauden ajalle.

    Helsingin Ruoholahdessa asuva Isabella Taipale toivoo työttömille nuorille lisää tukea leikkausten sijaan.Markku Pitkänen / Yle

    Hallitus toisensa jälkeen on korostanut pitävänsä nuorisotyöttömyyttä isona ongelmana.

    Suurin huoli kohdistuu työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin NEET-nuoriin (Notin Employment, Education or Training), joilla menee Nuorisotutkimusseuran julkaiseman raportin mukaan muita nuoria huonommin käytännössä kaikilla elämän osa-alueilla.

    Isabella Taipale pääsi Vamos-ryhmän jälkeen puolen vuoden työkokeiluun, joka päättyi helmikuussa. Nyt hän elää työmarkkinatuella ja toivoo pääsevänsä pian Diakonia-ammattikorkeakoulun pääsykokeisiin.

    Taipale on itse saanut apua, mutta hän kertoo lähipiiriinsä kuuluvan paljon nuoria, jotka ovat työttöminä jääneet tyhjän päälle.

    – Pian kuullaan varmasti taas hienoja vaalipuheita siitä, että nyt ei leikata opinnoista, eikä siitä eikä tästä. Lopulta suurin osa meistä nuorista, jotka ovat vailla opiskelu- tai työpaikkaa, kohtaavat vain aktiivimallileikkurin. Nuoret tarvitsisivat enemmän tukea ja työllistymistä edistäviä palveluita, Taipale sanoo.

    Nuorisotakuu tavoitteli juuri tätä, mutta lopulta tulokset eivät olleet kummoisia. Nuorisotakuu astui voimaan mahdollisimman huonossa vaiheessa. Suomi painui uudestaan taantumaan ja myös nuorten työttömien määrä ponkaisi kasvuun.

    Ilman nuorisotakuuta nuorisotyöttömyys olisi tosin voinut olla vielä korkeammalla tasolla.

    Yle Uutisgrafiikka

    Nuorisotakuun periaatteita voi pitää kannatettavina, mutta käytännön toteutusta ongelmallisena, sanoo nuorisotutkimuksen dosentti Jaana Lähteenmaa Tampereen yliopistosta.

    – Nuorisotakuussa oli hyvä ajatus, mutta tätä kolmen kuukauden lupausta ei ole pystytty pitämään. Työmarkkinat menivät taantuman aikana entistä pahemmin tukkoon ja TE-toimistoilla ei ollut mahdollisuutta palvella kaikkia nuoria.

    Ongelmia syntyi myös nuorisotakuuseen kuuluvasta koulutustakuusta, joka toi ammattioppilaitoksiin nuoria, joilla ei ole edellytyksiä pärjätä opinnoissaan ilman tukitoimia.

    – Pahimmillaan aktivointikeskusteluissa on käynyt niin, että TE-toimistossa on vain etsitty joku paikka mihin tunkea nuori ilman, että paikan soveltuvuutta on pystytty arvioimaan kunnolla, Lähteenmaa sanoo.

    Mikä on yhteisötakuu?

    Nuorisotakuun tilanne nousi esille viime viikolla, kun eduskunnassa käsiteltiin opposition välikysymystä alle 30-vuotiaiden nuorten asemasta.

    Vihreät ja SDP toivoivat nuorisotakuun kehittämistä edelleen. Vihreät vaativat uuden, nuorisotakuun ympärille perustettavan asiantuntijaryhmän perustamista, mutta kärkihankkeesta vastaava kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) ei innostunut. Hänen mukaansa hankkeen toimeenpanoa seuraa ja arvioi jo nuorisotakuun neuvottelukunta.

    Nuorisotakuun neuvottelukunnassa puheenjohtajana on syksystä asti toiminut kansanedustaja Tiina Elovaara (sin.). Hallituksen kärkihankkeen idea ei kirkastu helposti.

    – Työministeri Ihalaisen edellisellä hallituskaudella käynnistämää nuorisotakuuta halutaan muuttaa yhteisön suuntaan. Ei ajatella asiaa vain yksilön syrjäytymisen kannalta, vaan vahvistetaan yhteisötoimijoita, Elovaara kuvailee.

    Yhteisötoimijoilla Elovaara tarkoittaa erilaisia järjestöjä ja yhdistyksiä, koulujen kaltaisia julkisen sektorin toimijoita ja yksityisiä yrityksiä. Käytännössä hallituksen pienestä 10 miljoonan euron potista rahoitusta on jaettu erilaisille hankkeille, jotka tekevät esimerkiksi etsivää nuorisotyötä. Neuvottelukunnassa ei käsitellä rahoituksen määrää.

    Lisäksi hallitus on varannut 5 miljoonaa euroa lisärahoitusta nuorille matalan kynnyksen palveluja tarjoavien Ohjaamojen toiminnan vakiinnuttamiseksi. Ohjaamot kehitettiin nuorisotakuun yhteydessä Euroopan sosiaalirahasto ESR:stä saadulla hankerahoituksella.

    Ohjaamot ovat saaneet paljon kiitosta siitä,että nuori löytää tarvitsemansa avun yhdestä pisteestä sen sijaan, että hän pyörisi byrokratian rattaissa yhdeltä luukulta toiselle.

    "Hyvinvointivaltiomme alisuoriutuu"

    Elovaaran johtaman neuvottelukunnan on tarkoitus julkaista loppuraportti kärkihankkeen toteutumisesta ensi syksynä. Se tulee olemaan kriittinen.

    – Jos olen ihan brutaalin rehellinen, niin erilaiset työryhmät ja niiden suuri määrä nuorison syrjäytymiseen liittyvien asioiden ympärillä ovat enemmän ongelma kuin ratkaisu, Elovaara sanoo.

    Elovaara toivoo selkeämpää johtamista lasten ja nuorten politiikkaan ja palveluihin liittyen.

    – Tällä hetkellä hyvinvointivaltiomme alisuoriutuu tehtävässään auttaa ja huolehtia lapsista ja nuorista.

    Samaa on esittänyt lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, joka eduskunnalle luovuttamassaan selvityksessä toivoi paremmin johdettua ja seurattua lapsipolitiikan strategiaa.

    Isabella Taipale toivoo tulevaisuudessa työskentelevänsä seurakunnan nuorisotyön parissa.Markku Pitkänen / Yle

    Neuvottelukunnassa on toistakymmentä asiantuntijaa lukion opettajista ja nuorisotyöntekijöistä eri ministeriöiden edustajiin. Elovaaran mukaan keskusteluissa on käynyt ilmi, että lapsia ja nuoria koskevan politiikan kenttä on tällä hetkellä liian sirpaleinen ja sekava.

    – Toivoisin, että olisi yksi pysyvä foorumi, jolla olisi vähän jämäkämmät ja suoraviivaisemmat tavoitteet. Tällä hetkellä eri tahojen lapsiin ja nuoriin kohdistuvia hankkeita on paljon. Ne pitäisi koota yhteen. Se ei ole vain tämän hallituskauden ongelma.

    Neuvottelukunnan jäsen, Turun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila on samaa mieltä.

    – Ei pitäisi toimia hallituskausien perusteella ja ainoastaan toisistaan irrallisten kärkihankkeiden kautta. Olisi keksittävä asioita, joihin voitaisiin sitoutua hallituskaudesta toiseen ja kokonaisvaltaisempia, eri sektorirajat ylittäviä toimenpiteitä.

    TE-toimistojen lisämäärärahoilla tai erilaisilla hankkeilla voi olla myöhäistä puuttua ongelmiin, jotka ovat syntyneet jo varhaisina kouluvuosina .

    Koulutussäästöjen pitkä varjo

    Koulutuksesta on leikattu merkittäviä summia tällä ja edellisellä hallituskaudella. Junttila muistuttaa, että koulutuksesta säästäminen tulee kalliiksi myöhemmin.

    – Lapset ja nuoret ovat tärkein asia, mihin me voimme rahamme laittaa. Meillä ei ole toista kohdetta, millä olisi yhtä kauaskantoiset vaikutukset.

    Leikkaukset näkyvät suoraan nuorten arjessa.

    Isabella Taipale toivoo pääsevänsä Diakonia-ammattikorkeakouluun ja lopulta nuorisotyöntekijäksi seurakuntaan tai häntä itseään auttaneeseen Vamos-ryhmään. Hän on hakenut opiskelupaikkaa aikaisemminkin ja joutunut pettymään.

    – Koulupaikkoja pitäisi olla enemmän. Se pelastaisi monen nuoren elämän, että pääsisi kiinni johonkin.

    Jos koulun ovet eivät aukea, Taipale jatkaa ainakin vapaaehtoistöiden tekemistä.

    – Haluan pysyä työelämässä jollain tavalla kiinni ja olla ihmisten kanssa tekemissä, vaikka sitten vapaaehtoistyön kautta. Se on minulle tärkeää.

    Kiinan varapääministeri: Kiina ja USA perääntyvät kauppasodasta, eivät toteuta uhkauksiaan tuontitulleista

    Kiinan varapääministeri: Kiina ja USA perääntyvät kauppasodasta, eivät toteuta uhkauksiaan tuontitulleista


    Kiina ja Yhdysvallat ovat sopineet, etteivät toteuta uhkauksiaan toisiinsa kohdistuvista tuontitulleista, sanoo Kiinan korkein talousviranomainen, varapääministeri Liu He Kiinan valtion uutistoimiston Xinhuan mukaan. Tarkoituksena on välttää maita...

    Kiina ja Yhdysvallat ovat sopineet, etteivät toteuta uhkauksiaan toisiinsa kohdistuvista tuontitulleista, sanoo Kiinan korkein talousviranomainen, varapääministeri Liu He Kiinan valtion uutistoimiston Xinhuan mukaan.

    Tarkoituksena on välttää maita uhkaava kauppasota. Yhdysvallat ei ole julkisuuteen kommentoinut tuontitullikysymystä.

    Maat neuvottelivat kauppasuhteistaan perjantaina ja lauantaina Washingtonissa korkean tason poliitikkojen kesken. Liu edusti Kiinaa neuvotteluissa.

    Keskustelujen jälkeen julkaistussa yhteisessä julkilausumassa tariffeista ei puhuta, eikä siinä muutenkaan määritellä, missä määrin Yhdysvaltain kauppa-alijäämää suhteessa Kiinaan voitaisiin kaventaa.

    Trumpin hallinto on vaatinut Kiinaa kasvattamaan tuontia jopa 200 miljardin dollarin eli noin 170 miljardin euron verran. Julkilausumassa tästä ei mainita mitään.

    Yksityiskohdat jäivät auki

    Kiina lupaa kasvattaa merkittävästi tuontia Yhdysvalloista, erityisesti maataloustuotteiden ja energian tuontia.

    Julkilausuman mukaan Yhdysvallat lähettää edustajansa Kiinaan sopimaan yksityiskohdista.

    Näihin voi sisältyä teollisuustuotteiden kaupan kasvattamista ja vahvempaa yhteistyötä henkisen omaisuuden suojan vahvistamiseksi.

    – Kiinan kansan kasvavan kulutuksen ja korkealaatuisen talouskehityksen tarpeiden tyydyttämiseksi Kiina kasvattaa merkittävästi Yhdysvaltain hyödykkeiden ja palveluiden ostoja. Tämä tukee Yhdysvaltain kasvua ja työllisyyttä, julkilausumassa ilmoitetaan.

    Julkilausumassa ei kuitenkaan mainita mitään lukuja eikä mittaluokkaa.

    Yhdysvaltojen kauppatase oli viime vuonna 375,2 miljardin dollarin verran alijäämäinen Kiinaan nähden. Tämä ärsyttää suuresti presidentti Donald Trumpia, joka lupasi vaalikampanjassaan tasapainottaa maiden välistä kauppaa.

    Trump ilmoitti maaliskuun alussa määräävänsä kovat tullit teräkselle ja alumiinille ja sanoi, että halvan teräksen tuonti Kiinasta haittaa amerikkalaisia tuottajia ja kansallista turvallisuutta.

    Ilmoituksesta alkoi kauppasotaa enteilevä kierre, jossa Kiina ja Yhdysvallat uhkailivat vuoron perään toisiaan aina vain uusilla tuontitulleilla.

    Täydennetty ja täsmennetty jutun otsikkoa ja muotoiluja kello 10.20

    Opintotuen tulorajojen remonttiaikeet ovat hiipuneet selvitykseksi – muutokset jäävät seuraavan hallituksen kontolle

    Opintotuen tulorajojen remonttiaikeet ovat hiipuneet selvitykseksi – muutokset jäävät seuraavan hallituksen kontolle


    Moni työstä opintoihinsa lisärahaa keräävä opiskelija koettaa vältellä törmäystä opintotuen tulorajoihin. Jos tilipussi pullistuu "liikaa", opiskelija joutuu pulittamaan opintotukeaan takaisin – joko vapaaehtoisin palautuksin tai perintänä...

    Moni työstä opintoihinsa lisärahaa keräävä opiskelija koettaa vältellä törmäystä opintotuen tulorajoihin. Jos tilipussi pullistuu "liikaa", opiskelija joutuu pulittamaan opintotukeaan takaisin – joko vapaaehtoisin palautuksin tai perintänä korkojen kera.

    Varsinkin pääkaupunkiseudulla monen on pakko pestautua töihin. Pelkällä opintotuella on vaikea tulla toimeen ja maksaa korkeita vuokria.

    Opintotuesta vastaava ministeri Sampo Terho (sin.) ilmoitti helmikuussa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan kannattavansa opintotuen tulorajojen poistamista tai nostamista.

    Terho perusteli näkemystään sillä, ettei opiskelijoita saisi rangaista työnteosta. Mielipidekirjoituksessa Terho hehkutti, että näin opiskelijoita kannustetaan ahkeruuteen.

    – Ajatus tulorajojen poistosta on minulle henkilökohtaisesti mieluinen. Opintoraha on laskenut, joten on perusteltua pohtia tulorajojen nostamista tai poistamista. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus elättää itseään ennemmin työllä kuin opintolainalla.

    Tulorajojen poisto kutistui "tuluskukkaroksi"

    Yle kysyi nyt ministeriltä, miten mieluisan ajatuksen eteenpäin vieminen etenee. Onko huoli opiskelijoiden työnteon tulorajoista sulanut talven lumien lailla? Ministeri Terho vastaa, että aiheesta on tekeillä selvitys.

    – Nyt on tehty valmistelevaa työtä. Virallisesti selvitys alkaa kesäkuussa.

    Ylen tietojen mukaan ministeriö olisi valmis selvityksen tekemiseen. Työ saattaa kuitenkin lykkääntyä eteenpäin kesäkuulta, koska sen pohjana käytettävä laaja tutkimus valmistunee vasta syksyllä.

    Ministeriö on tehnyt johtopäätöksen, että selvityksen dataa ehdittäisiin käyttää apuna vasta ensi vaalikaudella – ei siis tämän hallituksen työkaluna opiskelijoiden työntekoa kahlitsevien tulorajojen poistamiseksi.

    Myös ministeri Terho sanoo, ettei tämä hallitus ehdi tulorajaremonttia tehdä.

    – Selvitys tulee vasta tulevien hallitusten käyttöön. Tämä vaalikausi on jo niin pitkällä, ettemme ehdi tehdä näitä uudistuksia. Mutta luulen, että niille löytyy melko laaja kannatus tulevissakin eduskunnissa.

    Lue lisää:

    Opiskelija: tarkista, oletko saanut liikaa opintotukea – jos et maksa, Kela perii tuet takaisin korkojen kera

    Kelan laskuri vuositulorajan selvittämiseksi

    Hallitus ei saa sote- ja maakuntalakeja ajoissa valmiiksi, ja nyt pienpuolueet ovat vaikeuksissa –

    Hallitus ei saa sote- ja maakuntalakeja ajoissa valmiiksi, ja nyt pienpuolueet ovat vaikeuksissa – "Demokraattiset periaatteet eivät toteudu"


    Maakuntavaalit on tarkoitus pitää jo lokakuussa, vaikka eduskunta ei ole vielä saanut maakunta- ja sote-lakeja valmiiksi. Liian lyhyt aika lakien voimaantulon ja vaalipäivän välillä on monesta syystä ongelmallinen, mutta erityisen hankala tilanne...

    Maakuntavaalit on tarkoitus pitää jo lokakuussa, vaikka eduskunta ei ole vielä saanut maakunta- ja sote-lakeja valmiiksi.

    Liian lyhyt aika lakien voimaantulon ja vaalipäivän välillä on monesta syystä ongelmallinen, mutta erityisen hankala tilanne on niille ehdokkaille, jotka aikovat osallistua vaaleihin eduskuntapuolueiden ulkopuolelta.

    Järvenpää Plus -kansanliikkeen puheenjohtaja Katja Repo on huolissaan siitä, että sitoutumattomien mahdollisuus osallistua maakuntavaaleihin on tehty hyvin vaikeaksi.

    – Ei tämä ainakaan edistä yhteiskunnan moniäänisyyttä. Käytännössä vain puolueet tulevat pärjäämään, jolloin meillä muilla ei ole kauheasti vaihtoehtoja, Repo sanoo.

    Aika loppuu kesken

    Keskeisiä ongelmia on kaksi. Tällä kertaa aikaa on normaalia vähemmän sekä valitsijayhdistyksen perustamiseen että vaalityöhön tarvittavan rahoituksen keräämiseen.

    Valitsijayhdistyksen kautta ehdolle asettuvan on kerättävä ensin ehdokkuuteen oikeuttava määrä kannattajakortteja. Oikeusministeriö on ehdottanut maakuntavaaleihin osallistumiseen oikeuttavaksi rajaksi viittäkymmentä kannattajaa, mutta vaadittava lukumäärä varmistuu vasta, kun lakipykälät ovat valmiita.

    Mikään ei periaatteessa estä nimien keräämistä jo nyt, mutta oikeusministeriö suosittelee valitsijayhdistyksiä ryhtymään nimien keräystyöhön vasta, kun vaaleja koskevat lait ovat astuneet voimaan.

    Toinen ongelma koskee rahoituksen keräämistä. Se haittaa valitsijayhdistysten ehdokkaiden lisäksi monia eduskunnan ulkopuolisia pienpuolueita.

    Ennen vaaleja ehdokkailla on tavallisesti mahdollisuus kampanjoida ja kerätä rahaa puoli vuotta ennen vaaleja. Maakuntavaalien kampanja-aika tulee jäämään nykyisellä aikataululla vain neljään kuukauteen, Järvenpää Plus -liikkeen Repo sanoo.

    – Kampanja-aika voi alkaa vasta, kun lait tulevat voimaan. Käytännössä se tarkoittaisi heinä-elokuuta, jolloin rahoituksen keräämiseen ei ole mitään mahdollisuuksia.

    Suurten puolueiden vaalityön rahoitus ei ole samalla tavalla riippuvainen kampanja-ajasta. Niillä on tavallisesti voimassaolevat rahankeräysluvat, jolloin rahoitusta on mahdollista kerätä myös vaalikauden ulkopuolella.

    "Tilanne pienpuolueiden ja eduskuntapuolueiden välillä on vääristynyt"

    Liberaalipuolue sai viime kuntavaaleissa ensimmäiset valtuutetut kunnanvaltuustoihin, ja se aikoo osallistua myös maakuntavaaleihin.

    Puolueella ei ole voimassaolevaa rahankeräyslupaa, joten myös sen pitää odottaa lakien voimaanastumista ennen kuin rahoituksen kerääminen voidaan aloittaa.

    Liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiainen sanoo, että tilanne pienpuolueiden ja eduskuntapuolueiden välillä on vääristynyt.

    – Meillä on huolena, että näin pikaisella aikataululla järjestettävissä maakuntavaaleissa demokraattiset periaatteet eivät toteudu. Tämä pätee sekä ehdokasasetteluun että siihen, että äänestäjillä ei ole riittävästi aikaa perehtyä näihin asioihin.

    Liberaalipuolue on tehnyt maakuntavaalien aikatauluun liittyvistä ongelmista kantelun oikeuskanslerille. Samasta aiheesta oikeuskanslerinvirastoon on saapunut yhteensä kaksi kantelua, jotka pyritään oikeuskanslerinviraston mukaan ratkaisemaan toukokuun aikana.

    – Erityisesti tästä kärsivät sitoutumattomat valitsijayhdistykset. Hallituspuolueilla on myös tietenkin parempaa tietoa lain läpimenosta ja sisällöstä. Eihän se ole millään tavalla oikein, että muutaman kuukauden varoitusajalla voidaan tempaista vaalit, Tiainen sanoo.

    Suurilla puolueilla vaalityö on jo täydessä vauhdissa. Keskustan puoluetoimistolta kerrotaan, että ehdokkaita on jo yli tuhat, kun täysi lista tarkoittaisi vajaata 1 800 ehdokasta. SDP:n listoilla ehdokkaita arvioidaan olevan noin 800.

    Vaalipäällikkö toivoo vakavaa keskustelua kansalaisten oikeuksista

    Oikeusministeriön vaalipäällikkö Arto Jääskeläinen ymmärtää sitoutumattomien ja pienpuolueiden näkökantoja.

    – Tämä poikkeuksellisen tiukka aikataulu, mikä maakuntavaaleissa ilmeisesti on tulossa, niin eihän se ongelmaton ole. Ymmärrän näitä huolia kyllä. Ne liittyvät yleisesti ottaen vaalien osallistumisoikeuksien käytännön toteutumiseen.

    Hallitus linjasi viime kesänä, että lakikokonaisuus on tarkoitus saada eduskunnasta läpi toukokuun loppuun mennessä. Aikataulu ei kuitenkaan pidä. Viimeisin tieto valiokunnista on, että sote-lakien käsittely uhkaa venyä heinäkuulle.

    Jääskeläisen mukaan teknisiä mahdollisuuksia vaalien nopeampaakin järjestämiseen on, mutta tiukka aikataulu herättää kysymyksen kansalaisten oikeuksien toteutumisesta.

    Valitsijayhdistykset tarvitsevat aikaa tarvittavan kannatuksen keräämiseen, puolueiden sisäinen ehdokasasettelu ei tapahdu hetkessä ja äänestäjille pitää tiedottaa, mistä vaaleissa ylipäätään on kyse.

    – Toivon, että vakavaa keskustelua käydään siitä, toteutuvatko kansalaisten vaali- ja osallistumisoikeudet, jotka on perustuslaissa säädetty. Toteutuvatko ne käytännössä tällaisella tiukalla aikataululla?

    Hallituspuolueissa pohditaan maakuntavaalien lykkäämistä

    Hallituksen edellisen esityksen mukaan maakuntavaalit oli tarkoitus järjestää jo presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa. Sote-lakien törmääminen perustuslakiin sotki kuitenkin aikataulut.

    Aikataulujen venyminen on saanut myös hallituspuolueiden edustajat pohtimaan maakuntavaalien siirtoa.

    Sinisten puoluesihteeri Matti Torvinen on ehdottanut maakuntavaalien siirtoa kevääseen 2019 eduskunta- ja eurovaalien yhteyteen. Myös kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen on toivonut maakuntavaalien lykkäämistä.

    Euroopan neuvoston suosituksen mukaan vaalien keskeisen lainsäädännön tulisi olla valmiina vuotta ennen vaaleja.

    Katso myös:

    Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

    Ministeri Leppä sovinismisyytöksistä: Olen ollut aina tasa-arvon puolestapuhuja

    Ministeri Leppä sovinismisyytöksistä: Olen ollut aina tasa-arvon puolestapuhuja


    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on kommentoinut erityisavustajansa potkuja. Yle uutisoi aiemmin lauantaina, että Jari Leppä antoi erityisavustajalleen potkut. Hänen entinen erityisavustajansa Satu-Marja Tenhiälä on syyttänyt häntä...

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on kommentoinut erityisavustajansa potkuja.

    Yle uutisoi aiemmin lauantaina, että Jari Leppä antoi erityisavustajalleen potkut. Hänen entinen erityisavustajansa Satu-Marja Tenhiälä on syyttänyt häntä sovinismista. Hänen mukaansa ministeri ei pidä koulutetuista naisista, ja haluaa nostaa arkielämän sovinismin keskusteluun. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

    Ministeri Jari Leppä sanoo tiedotteessa olleensa aina tasa-arvon puolestapuhuja.

    Hän sanoo, että ei hyväksy asiatonta käytöstä keneltäkään johtamassaan ministeriössä. Ministerin mukaan kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, ihonväristä tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

    – Jo kotona minulle opetettiin, että kaikkia ihmisiä kohtaan on oltava tasa-arvoinen ja kohtelias.

    Hänen mukaansa erityisavustajan ja esimerkiksi ministeriön asiantuntijoiden ja eduskunnan yhteistyön pitää olla saumatonta. Ministeri sanoo, että ei ollut tyytyväinen näihin vaatimuksiin Tenhiälän osalta.

    Ministeri sanoo tiedotteessa, että on pyrkinyt tukemaan nuorten naisten menestymistä politiikan saralla ja aikoo tehdä näin myös tulevaisuudessa.

    Lue myös:

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä antoi potkut erityisavustajalleen – "Olen nostanut nyt kissan pöydälle", sanoo ministeriä sovinismista syyttävä entinen avustaja

    Halla-aho: Miten kukaan voi vakavalla naamalla sanoa, että pitää puhua sosiaaliturvan kehittämisestä eikä maahanmuutosta?

    Halla-aho: Miten kukaan voi vakavalla naamalla sanoa, että pitää puhua sosiaaliturvan kehittämisestä eikä maahanmuutosta?


    Perussuomalaiset haluaa irrottautua iskulauseista ja lähteä seuraaviin vaaleihin asiapuolueena. Timo Soinin puheenjohtajakaudelta tutuksi tulleita sutkauksia ei enää kuulla entiseen tahtiin. Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho otti lauantaina...

    Perussuomalaiset haluaa irrottautua iskulauseista ja lähteä seuraaviin vaaleihin asiapuolueena. Timo Soinin puheenjohtajakaudelta tutuksi tulleita sutkauksia ei enää kuulla entiseen tahtiin.

    Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho otti lauantaina perussuomalaisten puoluevaltuustossa valtion kirstunvartijan roolin. Hän syytti löysästä taloudenpidosta sekä hallitusta että suurinta oppositiopuoluetta SDP:tä.

    SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupaili vappupuheessaan enemmän rahaa eläkeläisille. Sata euroa kuukaudessa. Halla-aho pitää Rinteen lausuntoja löysinä vaalipuheina.

    – Vertasin Rinteen puheita nigerialaiskirjeisiin. Kaikki tietävät, että sosiaalidemokraatit ei vaalien jälkeen nosta eläkkeitä, Halla-aho sanoo.

    Halla-ahon mukaan häntä on usein neuvottu puhumaan enemmän eläkkeistä ja sosiaaliturvasta ja eläkkeistä ja keskittyä vähemmän maahanmuutosta "öyhöttämiseen".

    – Voisinhan minä liittyä Rinteen kuoroon ja vaatia lisää rahaa kaikille ja kaikkeen hyvään. Minä en kuitenkaan pidä valehtelusta ja epärehellisyydestä.

    "Oma kansa ensin"

    Veronmaksajien rahoja ei pidä Halla-ahon mukaan käyttää muodikkaisiin asioihin, kuten maahanmaahanmuuttajien elättämiseen.

    – Keskeisissä maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on ollut jo vuosikymmeniä alle 20 prosenttia. Miten kukaan voi vakavalla naamalla sano, että pitää puhua sosiaaliturvan kehittämiestä, eikä maahanmuutosta?

    Halla-aho kertoi haluavansa avata äänestäjille enemmän asioiden syy-yhteyksiä. Perussuomalaisten kovalta näyttävää politiikkaa hän perusteli säästölinjalla.

    – Emme kannata niin sanottua kovaa politiikkaa ilkeyttämme. Kannatamme sitä siksi, että muuten meillä ei ole edellytyksiä tehdä pehmeää politiikkaa siellä, missä sitä tarvitaan.

    Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho antoi kyytiä myös hallitukselle. Hän ei usko, että sote-uudistus säästää rahaa.

    – Tarkoituksena ei ole parantaa terveyspalveluja, vaan avata veronmaksajien kukkaro monikansallisille terveysjättiläisille, jotka usein eivät edes maksa verojaan Suomeen.

    Keskusta puolestaan sai Halla-aholta moittelta maakuntahallinnon hellimisestä. Vaikka perussuomalaiset kannattaa lähivaikuttamista, maakuntahallinnosta uhkaa Halla-ahon mukaan tulla himmeli, "jonka tehtävänä on generoida suojatyöpaikkoja ja kokouspalkkiota".

    Halla-ahon mukaan perussuomalaiset kannattaa taloudessa terveen järjen politiikkaa. Sen toteuttamisessa nykyinen hallitus on Halla-ahon mukaan joutunut hakoteille. Talous on parantunut, mutta se johtuu maailmantalouden parantumisesta, ei hallituksen toimista.

    – Kaikkien viime vuosien hallituksille miljardit ovat pikkurahoja, kun puhutaan maailmanparantamisesta tai maahanmuutosta. Meille oma kansa tulee ensin.

    Juttua ja otsikkoa korjattu 20.5. kello 11.50: Sitaatti ""Miten kukaan voi vakavalla naamalla puhua sosiaaliturvasta eikä maahanmuutosta" on korjattu muotoon: "Miten kukaan voi vakavalla naamalla sanoa, että pitää puhua sosiaaliturvan kehittämisestä eikä maahanmuutosta."

    Lue myös:

    Halla-aho antaisi Suomen harmaantua Japanin malliin: Jos valtion rahat eivät riitä, kiristetään vyötä

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä antoi potkut erityisavustajalleen –

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä antoi potkut erityisavustajalleen – "Olen nostanut nyt kissan pöydälle", sanoo ministeriä sovinismista syyttävä entinen avustaja


    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) antoi potkut luonnonvara-asioista vastanneelle erityisavustajalleen maaliskuussa. Satu-Marja Tenhiälä oli ehtinyt työskennellä ministerin erityisavustajana seitsemän kuukauden ajan. Iltalehti...

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) antoi potkut luonnonvara-asioista vastanneelle erityisavustajalleen maaliskuussa. Satu-Marja Tenhiälä oli ehtinyt työskennellä ministerin erityisavustajana seitsemän kuukauden ajan. Iltalehti kirjoitti aiemmin, että potkujen taustalla on ministerin sovinismi. Tenhiälä vahvistaa Ylelle asian, mutta ei halua kommentoida yhteistyön päättymistä enää mitenkään.

    Tenhiälä haluaa, että asiasta keskustellaan yleisellä tasolla niin, että arkipäivän sovinismi työpaikoilla tulee esille. Tenhiälä korostaa, että jatkaa työtään MTK:n asiantuntijana eikä halua puuttua ministerin toimiin enää mitenkään.

    – Olen nyt nostanut kissan pöydälle, ja toivon, että tästä keskustellaan yleisellä tasolla, Tenhiälä sanoo.

    – Saamani palautteen mukaan, tietynlainen (sovinistinen) naisten kohtelu on aika yleistä, hän jatkaa.

    Tenhiälä kertoo saaneensa paljon hyvää palautetta siitä, että potkujen taustat nousevat esille. Tenhiälän mukaan palautetta on tullut muun muassa valtionhallinnossa työskenteleviltä ja yksityisellä sektorilla työskenteleviltä naisilta.

    Iltalehti kirjoittaa, että Tenhiälä osasi odottaa potkuja, sillä yhteistyö ei sujunut ministerin kanssa. Ministeri voi valita avustajansa ja voi myös antaa potkut, jos yhteistyö ei suju ministerin toivomalla tavalla. Tenhiälä kertoo, että hän ei ole saanut potkuja huonosti tehdyn työn takia, vaan taustalla on sovinismia. Hänen mukaansa ministeri Lepälle koulutettu nainen on ongelma.

    Pääministerin poliittinen avustaja puolustelee Leppää

    Pääministerin erityisavustaja Riina Nevamäki ja keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen puolustavat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.) Twitterissä.

    Kumpikin sanoo, ettei Leppä ole sovinisti, vaan kohtelias mies. Kososen mukaan Leppä on aina tukenut ja tsempannut häntä ja nostaa toiminnallaan sekä naisia että miehiä.

    Nevamäen mielestä Lepällä ei ole myöskään vaikeuksia puhua koulutetun naisen kanssa, vaan päinvastoin hän on erittäin yhteistyökykyinen ihminen.

    Lue myös:

    Ministeri Leppä sovinismisyytöksistä: Olen ollut aina tasa-arvon puolestapuhuja

    Eduskunnassa on meneillään kumma taistelu, joka on sotesota pienoiskoossa – Mitä ihmettä valiokunnassa tapahtuu?

    Eduskunnassa on meneillään kumma taistelu, joka on sotesota pienoiskoossa – Mitä ihmettä valiokunnassa tapahtuu?


    "Kaaos, lastentarha, kiusaamista". Näin soten ytimessä vääntävän eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan osapuolet kuvailevat työilmapiiriä tänä keväänä. Keskiviikkona valiokunnan oppositioedustajat arvostelivat hallituspuolueita...

    "Kaaos, lastentarha, kiusaamista". Näin soten ytimessä vääntävän eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan osapuolet kuvailevat työilmapiiriä tänä keväänä.

    Keskiviikkona valiokunnan oppositioedustajat arvostelivat hallituspuolueita "härskistä" politikoinnista.

    Valiokunnan hallituspuolueet olivat samana aamuna jyränneet lisää aikaa sote-lakien käsittelylle ja päättäneet olla antamatta lausuntoa julkisen talouden kehyksestä. Lue lisää tästä.

    Perjantaina valiokuntien puheenjohtajista koostuva puhemiesneuvosto yritti luoda työrauhaa.

    Puhemies Paula Risikko (kok.) ilmaisi kokouksen jälkeen neuvoston tahtotilan: sote pidetään aikataulussa, kunhan lainsäädännön laadusta ei tingitä.

    – Yhteinen tahto on, että asiat saadaan eteenpäin ja saadaan pidettyä aikataulu.

    Mitä ihmettä valiokunnissa tapahtuu?

    Sosiaali- ja terveysvaliokunnasta on tullut sotesodan pienoismalli, jossa syytökset kimpoilevat opposition ja hallituspuolueiden välillä.

    Hallituksen riveistä on maaliskuusta asti väitetty opposition viivyttävän hanketta tahallaan: kutsumalla valiokuntaan yli sata asiantuntijaa ja antamalla asiantuntijoiden puhua tarpeettoman pitkästi.

    Jotta kuvio ei olisi liian yksinkertainen, napit vastakkain eivät ole vain oppositio ja hallituspuolueet vaan myös jotkut hallituksen edustajat. Etenkin keskusta ja kokoomus kinaavat sotesta keskenään.

    Viivytteleekö oppositio tahallaan?

    Valinnanvapauslaki tuli eduskuntaan maaliskuussa, ja käsittelyaikataulun kiire tiedettiin: kyse on jo toisesta yrityksestä, sillä laki karahti perustuslakiin viime kesänä.

    Hallituspuolelta pidetään outona, että valiokunnan tuoreelta puheenjohtajalta Krista Kiurulta (sd.) kului siitä huolimatta yli kuukausi pelkästään lisäkokousten ajankohdasta päättämiseen.

    Myös asiantuntijoiden kuulemisen kerrotaan kangerrelleen. Kokouspäiviä on lyöty lukkoon viime tingassa, minkä takia kuulemiseen ehti esimerkiksi tällä viikolla valmistautua vain muutama asiantuntija.

    – On esitys, ja sille kannatus, mutta puheenjohtaja jatkaa keskustelua niin pitkään, että opposition edustajat ehtivät lähteä huoneesta, eikä kokous ole enää päätösvaltainen, kuvailee valiokunnan varajäsen Simon Elo (sin.).

    Kiuru kiistää jyrkästi viivyttelevänsä

    – En millään tavalla. Käymme asioita läpi huolellisesti ja perusteellisesti, mutta niin että edetään sujuvasti, Kiuru sanoo.

    Miksi sitten maaliskuussa eduskuntaan tullut uusi valinnanvapauslaki myöhästyi? Sen olisi pitänyt olla valmis toukokuun loppuun mennessä.

    – Me kaikki tunnemme olot, miksi vv (valinnanvapaus) alun perin viivästyi. Uusi laki tuli eduskuntaan myöhään, maaliskuussa. Näin isossa uudistuksessa kaksi kuukautta on todella niukka aika, Krista Kiuru puolustautuu.

    Joidenkin hallituspuolueiden edustajien mielestä ei ole sattumaa, että SDP valitsi puhemieheksi siirtyneen Tuula Haataisen seuraajaksi juuri Kiurun, joka hallitsee poliittisen pelin.

    .

    Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) eduskunnassa Helsingissä perjantaina 4. toukokuuta.Antti Aimo-Koivisto / LehtikuvaKiurun maratonpuhe, valiokunta täynnä keskustalaisia

    Tällä viikolla valiokunnasta kantautui taas kummia. Tiistaina sote-valiokuntaan marssi keskustan varsinaisten jäsenten lisäksi kolme keskustan varaedustajaa. Valiokunnassa istui siis puolentusinaa keskustan edustajaa.

    Tarkoituksena oli taata hallituspuolueiden enemmistö tämän viikon kuohunta-aiheesta, kehysbudjetin lausunnosta äänestettäessä.

    Opposition edustajat tyrmistyivät äänestysehdotuksesta, ja alkoi kova hälinä: osa piti puheenvuoron.

    Hallituslähteiden mukaan Kiuru viivytti lopulta kokousta niin pitkällä ja monipolvisella monologilla, että täysistunnosta tuuttaava kello ehti soida kello 13:55. Kokous keskeytyi, eikä asiasta ehditty päättää.

    Kiurun mukaan väitteet maratonpuheesta ovat niin perusteettomia, ettei hän kommentoi niitä.

    Keskiviikkona valiokunta äänesti hallituspuolueiden enemmistöllä, ettei kehyksestä anneta lausuntoa. Hetkeä myöhemmin oppositio piti valtiosalissa aiheesta viiden edustajan voimin näyttävän tiedotustilaisuuden.

    Miksi hallituspuolueet eivät itse puutu meininkiin?

    Pääministeripuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan aikatauluongelmia on ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnassa muita valiokuntia enemmän. Eikö valiokuntia saada kuriin, Antti Kaikkonen?

    – Valiokunta päättää lähtökohtaisesti itse työskentelystään. Hallituspuolueiden ryhmänjohtajina olemme kuitenkin vedonneet, että valiokunnat hoitaisivat tehtävänsä viivyttelemättä, Kaikkonen vastaa.

    Hallituksella, tässä tapauksessa vaikkapa keskustalla olisi kuitenkin vähemmän aikatauluhuolia, jos sillä olisi valiokunnassa muiden hallitusryhmien sataprosenttinen tuki. Nehän voisivat enemmistöllään äänestää kaikki esityksensä läpi.

    Näin ei kuitenkaan ole. Opposition lisäksi myös hallituskumppani kokoomuksen edustaja on kävellyt ulos kokouksesta ennen kuin päätöksiä on tehty, Ylelle kerrotaan.

    Hallituspuolueet olisivat esimerkiksi voineet vähentää paheksumaansa asiantuntijoiden määrää, jos kaikki hallituspuolueet olisivat niin halunneet.

    Sote-laki sukkana läpi

    Puhemies Risikon mukaan sote-lakien tulisi olla niin laadukkaita, että ne menevät perustuslakivaliokunnasta "sukkana läpi".

    Tämän enempää ei puhemiesneuvosto voisikaan itsenäisesti työskenteleviä valiokuntia määrätä, saati asettaa niille aikatauluja.

    – Mutta me voimme ilmaista tahtotilamme, ja sen me ilmaisimme, Risikko sanoi.

    Sote-sota kuohuu, mutta puhemies Risikko ennakoi tulehtuneen tunnelman laantuvan.

    – Ne joiden kanssa minä olen keskustellut, sanovat että kyllä asiat hoidetaan. Niin se on aina tässä talossa tehty: ensin on ehkä vähän kiristynyt tunnelma, mutta käsikynkkää täältä aina lähdetään.

    Katso myös:

    Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

    Halla-aho antaisi Suomen harmaantua Japanin malliin: Jos valtion rahat eivät riitä, kiristetään vyötä

    Halla-aho antaisi Suomen harmaantua Japanin malliin: Jos valtion rahat eivät riitä, kiristetään vyötä


    Jussi Halla-ahon pyöräilykypärässä lukee I love my brain, suomeksi: rakastan aivojani. Puolueen puheenjohtaja kertoo pyöräilleensä tapaamiseen vanhan puoluetoimiston kautta, jos toimittaja ja valokuvaaja olisivat vahingossa väärässä...

    Jussi Halla-ahon pyöräilykypärässä lukee I love my brain, suomeksi: rakastan aivojani.

    Puolueen puheenjohtaja kertoo pyöräilleensä tapaamiseen vanhan puoluetoimiston kautta, jos toimittaja ja valokuvaaja olisivat vahingossa väärässä osoitteessa.

    Perussuomalaiset on muuttanut Helsingin Erottajalta kulman taakse Iso Roobertinkadulle. Vanhan ja uuden puoluetoimiston loukku on yksi Halla-ahon päänvaiva, mutta palataan siihen myöhemmin.

    Halla-aho puhuu lauantaina perussuomalaisten puoluevaltuuston väelle Helsingissä. Maahanmuuttopolitiikan tiukennus on yksi teema, kun puolue lähtee kampanjoimaan maakunta- ja eduskuntavaaleihin.

    Perussuomalaiset ei helpottaisi Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ETAn ulkopuolelta tulevien työntekijöiden pääsyä Suomeen. Eikä Halla-aho edes usko, että EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät pelastaisivat valtion verotulot tai kansalaisten eläkkeet, päinvastoin.

    – Saatavuusharkintaa pitäisi tiukentaa nykyisestä huomattavasti.

    Torstaina toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esitti ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista, kunhan tarkastuksiin ja valvontaan riittää rahaa. Palolan mukaan Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa.

    Suomessakin väki voisi harmaantua ja vähetä Japanin malliin

    Jussi Halla-ahon puolesta Suomi voisi kulkea Japanin tietä: väki vähenee ja ikääntyy.

    – Suomessa voi aivan hyvin olla tulevaisuudessa paljon pienempikin väestö.

    Maahanmuutto ei ole synnyttänyt meidän huoltosuhdeongelmaa, mutta se pahentaa sitä. Jussi Halla-aho

    – Japani halutaan pitää japanilaisena, ongelmia ei yritetä ratkaista maahanmuutolla, vaikka siihen olisi Aasiassa oikein hyvät edellytykset. Siellä on hyväksytty, että tulevaisuuden Japanissa on paljon vähemmän ihmisiä kuin tänä päivänä.

    Halla-aho paikkaisi Japanin mallin mukaan väestön ikääntymistä teknologisella kehityksellä, robotisaatiolla ja toimintoja tehostamalla.

    Japani on yksi maailman talousmahdeista. Maassa syntyvyys on alhainen ja väestön odotetaan vähenevän tulevaisuudessa.

    Perussuomalaisten puheenjohtaja myöntää, että alhaisesta syntyvyydestä ja väestön ikääntymisestä kertyy ongelmia vuosikymmeniksi huoltosuhteeseen, siis työtä tekevien määrään suhteessa muihin.

    Halla-ahon mielestä maahanmuutto ei kuitenkaan paranna huoltosuhdetta Suomessa. Hän ei siis luota, että riittävä määrä maahanmuuttajia saisi töitä ja saavuttaisi suomalaisen tulotason, vaan jäisi työttömiksi ja joutuisi turvautumaan enemmän tulonsiirtoihin kuin maksaisi veroja.

    – Maahanmuutto ei ole synnyttänyt meidän huoltosuhdeongelmaa, mutta se pahentaa sitä.

    "Täytyy kiristää vyötä, jos verotulot vähenevät"

    Tässä kohtaa pitää kysyä, mikä on Halla-ahon keino ratkaista huoltosuhde, jos väestö ikääntyy eikä lapsia, uusia työntekijöitä synny. Siis miten pidetään huolta, että työtä ja työssä kävijöitä riittää yhteiskunnan palvelujen ylläpitämiseksi? Mistä kertyvät verotulot valtiolle ja kunnille, miten turvataan eläkkeiden nykytaso?

    – Sitten täytyy kiristää vyötä, jos julkinen raha ja verotulot vähenevät.

    Halla-aho ei vastaa kysymykseen, merkitsisikö vyön kiristäminen esimerkiksi sosiaaliturvan leikkausta, kun seuraavan kerran huonommat ajat koettelevat maan ja valtion taloudessa.

    – Uskon, että ihmiset ovat kyllä valmiita kipeisiinkin päätöksiin rahojen ollessa loppu, jos he samalla kokevat, että järjestelmä on oikeudenmukainen.

    Halla-ahon mukaan ihmisten oikeudentajua loukkaa, jos, silloin kun ollaan köyhiä ja kipeitä, kylvetään rahaa lapiokaupalla jonnekin muualle. Tällä vertauksella Halla-aho soimaa Suomen maahanmuutto- ja eurooppapolitiikkaa.

    Vastaukseen Halla-aho kytkee kansainvälisen ilmastopolitiikan velvoitteet Suomelle. Energiaa tarvitsevan vientiteollisuuden edellytyksistä täytyy pitää huolta. Perussuomalaiset kokee EU-maiden sopimien ilmastotoimien taakan Suomelle epäoikeudenmukaiseksi.

    Halla-ahon talouspoliittinen yleisperiaate on, että velkaantuminen ei voi jatkua. Pitää elää suu säkkiä myöten.

    Jussi Halla-aho haluaisi nykyistä tiukemmat rajat EU:n ulkopuolisten työtekijöiden saatavuusharkinnalle.Nella Nuora / YleRuotsi Halla-aholle varoittava esimerkki

    Halla-ahon mielestä EU:n ulkopuolisten työntekijöiden saatavuusharkinta ei estä osaajien tuloa Suomeen, koska osaajat on jo vapautettu harkinnasta.

    Työvoimaa on tulvinut lähinnä sellaisille aloille, joilla työvoimasta on jo valmiiksi ylitarjontaa. Jussi Halla-aho

    – Suurin osa niistä, jotka tulevat saatavuusharkintakanavaa pitkin, on laitossiivoojia ja vastaavia.

    Halla-aholle EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten työntekijöiden saatavuusharkinnan purkanut Ruotsi on varoittava esimerkki.

    – Työvoimaa on tulvinut lähinnä sellaisille aloille, joilla työvoimasta on jo valmiiksi ylitarjontaa. Eli maahanmuuttajia tulee sellaisille aloille, joilla on nimenomaan maahanmuuttajista koostuvaa vähän koulutettua, kielitaidotonta työvoimaa jo yllin kyllin tarjolla.

    Viime eduskuntavaalien jälkeen Eurooppaa kohtasi pakolaiskriisin. Myös Suomi tiukensi omia säädöksiään turvapaikanhaussa.

    Halla-aho puhuu edelleen vielä tiukemman maahanmuuttopolitiikan tarpeesta.

    Halla-aho vertaa SDP:n eläkelupausta nigerialaishuijaukseen

    Halla-aho ei ollut ehdolla viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015. Hänet valittiin EU-parlamenttiin 2014.

    Seuraaviin eduskuntavaaleihin puolueen puheenjohtaja aikoo ehdolle.

    Halla-aho tavoittelee perussuomalaisille paikkaa hallitusneuvotteluihin, mutta ei halua arvioida puolueita, joiden kanssa perussuomalaiset neuvottelupöytään pääsisi tai haluaisi.

    – En pidä elämän ja kuoleman kysymyksenä, olisinko itse ministerinä siinä tapauksessa, että perussuomalaiset osallistuisivat hallitukseen. Tietenkin oletusarvoisestihan näin on.

    Yleensä puolueen puheenjohtaja on ministerinä hallituksessa. Mutta perussuomalaisten hallitusennuste ei ole hyvä.

    Viime kesänä keskusta ja kokoomus näyttivät Halla-ahon johtamille perussuomalaisille ovea ulos hallituksesta. Puolueesta irtautuneet nykyiset siniset jäivät hallitukseen. Vuosi sitten MTV:n haastattelussa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa olisi "todella vaikea ajatus".

    Oppositiossa SDP ja perussuomalaiset ovat kuitenkin tehneet joitakin välikysymyksiä hallitukselle yhdessä muiden oppositioryhmien kanssa.

    Halla-aho suhtautuu epäilevästi muiden puoleiden vaalienaluspuheisiin. Kun puhutaan valtion taloudesta, Halla-ahon esimerkki on SDP.

    – Vaalien jälkeen demarit eivät tule yhtään korottamaan eläkkeitä eivätkä mitään muitakaan etuisuuksia. Tämä vertautuu lähinnä nigerialaishuijaukseen. Kaikki tietävät, että tuo ei pidä paikkansa, mutta kun se on kuitenkin niin houkutteleva ja miellyttävä tarjous, niin otetaan se.

    – Kaikki puolueet mielellään jakavat rahaa, varsinkin ennen vaaleja. Kaikki tietävät, että ne valehtelevat.

    Perussuomalaisten seuraava puoluekokous on eduskunta- ja eurovaalien jälkeen ensi vuonna. Halla-aho ei halua vielä ennakoida, onko hän itse halukas jatkamaan perussuomalaisten johdossa. Vaalitulokset vaikuttavat ratkaisuun.

    Maakunnat valtion talutusnuoraan

    Perussuomalaiset vastustaa nykymuotoista hallituksen esitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi, siis maakuntahallinnon ja terveydenhoidon valinnanvapauden kytkentää. Halla-aho muistuttaa, että siinä mallissa, jota perussuomalaiset oli neuvottelemassa, valinnanvapautta ei tarkoitettu voimaan heti sote-muutoksen alkuvaiheessa.

    Eduskunnan sote-kiireisiin Halla-aho antaisi lisää aikaa.

    – Niin paljon kuin vaatii.

    Sitä paitsi, Halla-ahon mielestä suurin osa maasta pärjäisi nykyisellä terveydenhoitomallilla. Toki toimintoja pitäisi tehostaa.

    Halla-aho aikoo ehdolle maakuntavaaleihin, jos vaalit syksyllä järjestetään. Hän patistaa ehdokkaiksi myös puolueen kansanedustajia.

    Tosin nykymallin maakuntavaltuusto tarvitsisi Halla-ahon mielestä verotusoikeuden ja aidosti valtaa maakunnan asioiden päättämiseen. Nyt niin tehtävät kuin rahatkin tulevat valtiolta.

    – Maakunnat ovat todellisuudessa taloudellisesti valtion talutusnuorassa ja maakunnille siirretään leijonanosa kuntien tehtävistä. Tässä siirretään paikallista itsehallintoa valtiolle, vaikka pitäisi tapahtua päinvastoin, arvioi Halla-aho.

    – Ymmärrän sen, että maakuntavaaleihin osallistuminen ei välttämättä hirmuisesti houkuttele poliitikkoja, jos maakuntien itsehallinto rajoittuu siihen, mitä leikkaamalla saavutetaan vaaditut kustannussäästöt.

    Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho uuden puoluetoimiston edustalla. Puolue neuvottelee parhaillaan sinisten hallitseman Perussuomalaisten tukisäätiön kanssa keskinäisten välien ratkaisemisesta.Nella Nuora / YlePuoluetoimisto muutti - suhde tukisäätiöön ratkeamassa?

    Perussuomalaisten puoluetoimisto muutti maaliskuussa, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon sanoin 99 askelta remonttia karkuun.

    Vanhan puoluetoimiston tilat omistaa nykyisten sinisten hallitsema Perussuomalaisten tukisäätiö. Puoluetoimisto maksoi vuokraa tukisäätiölle vanhasta puoluetoimistosta. Tukisäätiö maksoi puolestaan puolueelle takaisin lainaa, jolla vanhan puoluetoimiston huoneisto oli ostettu.

    Kun siniset lähtivät puolueesta viime kesänä, mutkistui perussuomalaisten ja sen tukisäätiön suhde. Nyt käydään neuvotteluja tilanteen ratkaisemiseksi. Molemmille osapuolille kysymys on aatteen lisäksi rahasta.

    Halla-aho haarukoi paria tulevaisuuden mahdollisuutta: paluu vanhaan puoluetoimistoon remontin valmistuttua tai vuokrasuhteen purku yhteisymmärryksessä. Halla-ahon mukaan tukisäätiö ei nyt tue perussuomalaisten toimintaa.

    – Yksi mahdollisuus on, että säätiö muuttaa itse oman hallituksensa koostumusta tai puretaan yhteys säätiön ja puolueen välillä. Sitten tulee ratkaistavaksi myös se, mitä tehdään säätiön omistamalle ja puolueen lainoittamalle puoluetoimistolle.

    Tukisäätiön hallituksen jäsen Paula Juka kertoo, että nyt neuvotellaan määräaikaisen vuokrasopimuksen lisäksi kaikesta puolueen ja tukisäätiön suhteessa. Juka on nykyisin Sinisen tulevaisuuden Muhoksen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.

    – Ei kukaan halua katastrofia. Nyt neuvotellaan ratkaisua, joka selvittäisi perussuomalaisten ja tukisäätiön välit.

    Yksityiskohdista, kuten koituuko puolueelle tai tukisäätiölle puoluetoimistojärjestelystä tappioita, kumpikaan osapuoli ei hiisku. Lisää tietoa luvataan ehkä ensi viikolla.

    Lue myös:

    Siniset haraa vastaan: Hallitus ei luovu työvoiman tarveharkinnasta

    Koodari oli vähällä nostaa kytkintä tuskastuttuaan ulkomaalaisena työnsaannin vaikeuteen: "Ajattelin, että se on Suomen tappio eikä minun" – Nyt esteitä poistetaan useilla aloilla

    Susanna Koski syyttää kiivaasta keskustelusta vasemmistoa: "Pahin henkilökohtainen hyökkäys miesmuistiin"


    Kuluneen viikon suosituin puheenaihe on ollut kansanedustaja Susanna Kosken (kok.) ja työttömän Anna-Maija Tikkasen kohtaaminen Ylen Kuplat-ohjelmassa. Kosken esiintyminen aiheutti rajun julkisen keskustelun niin tiedotusvälineissä, sosiaalisessa...

    Kuluneen viikon suosituin puheenaihe on ollut kansanedustaja Susanna Kosken (kok.) ja työttömän Anna-Maija Tikkasen kohtaaminen Ylen Kuplat-ohjelmassa. Kosken esiintyminen aiheutti rajun julkisen keskustelun niin tiedotusvälineissä, sosiaalisessa mediassa kuin eduskunnassakin.

    Ylen Pressiklubissa vieraillut Koski näki koko kohun vasemmiston masinoimana lokakampanjana, häneen kohdistuneena, järjestelmällisesti suunniteltuna henkilökohtaisena hyökkäyksenä.

    – Kun viha kohdistuu yhteen henkilöön, kyse on sotakielellä ilmaistuna, näin karrikoiden, vastustajan eliminoinnista. Suomalaisessa kontekstissa se on ihan saavutus, jos on kyseessä vasemmiston vihollinen, Koski sanoi.

    Kosken mukaan hänen ympärillään pyörinyt kohu on "suurin ad hominem -ripuli, mitä Suomen kansa on koskaan miesmuistiin kohdannut". Tällä Koski tarkoitti henkilöön käyvää hyökkäystä, jossa huomio keskitetään keskusteltavan aiheen sijasta yksittäiseen henkilöön.

    – Samaa tapahtui aktiivimallin kanssa. Tarkoitus on traumatisoida Suomen päättäjät, ettei esimerkiksi sosiaaliturvaa uudistettaisi.

    Kosken mukaan yksittäisiä poliitikkoja yritetään tällä tavalla hiljentää, estää puhumasta vaikeista asioista.

    Pressiklubissa käsiteltiin erityisesti Kuplat-jakson kohtaa, jossa Koski kertoi, että "meillä jokaisella on kuule rajoitteita" nauraen, kun työtön Anna-Maija Tikkanen kertoi omista rajoitteistaan. Joidenkin kommenttien mukaan Kosken rajoite on empatiakyvyttömyys.

    Koski vastasi, että hän vain yritti hakea ratkaisuja. Hänen mukaansa politiikassa järjen käyttö tunteiden sijaan on hyvin tärkeää.

    – Mä kyllä koin, että puhuin ihmiselle hänen mahdollisuuksiensa kautta. Se on mun mielestä ihan hyveellistä politiikkaa. Se on ehkä tässä yhteiskunnassa laajemminkin vika, että lähestytään rajoitteiden kautta, eikä mietitä sitä, mikä kaikki olisi jonkun kohdalla mahdollista, Koski sanoi.

    Näin Niinistö perustelee aloitettaan naissotilaista:

    Näin Niinistö perustelee aloitettaan naissotilaista: "Tällä sain median tiedostamaan puolustusvoimien suuren säästövaateen"


    Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin. ) ehdotti Lännen medialle antamassaan haastattelussa, että naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta voitaisiin luopua määräajaksi. Tätä Niinistö perusteli säästösyillä. Ehdotus herätti heti median...

    Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin. ) ehdotti Lännen medialle antamassaan haastattelussa, että naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta voitaisiin luopua määräajaksi. Tätä Niinistö perusteli säästösyillä.

    Ehdotus herätti heti median huomion ja nostatti ryöpyn vastalauseita hallituksesta oppositioon. Kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) piti ehdotusta takapajuisena ja naisia vähättelevänä. Annika Saarikko (kesk.) piti ministerin säästölogiikkaa heikkona.

    Yle tavoitti puolustusministerin eduskuntatalolla perjantaina. Haastattelun perusteella huomion hakeminen oli ministerin tavoitekin.

    Miksi vähentää naisista jotka haluavat asepalvelukseen, eikä esimerkiksi miehistä jotka eivät sinne halua?

    – Kyse on perustuslaista. Miehille on säädetty yleinen asevelvollisuus, jota on noudatettava. Naisten asepalvelus on vapaaehtoinen, joten siitä voi säästää, jos sellainen tahtotila on.

    Tulisiko pohtia sitten lainmuutosta?

    – Ei. Nykytilanne on hyvä. Halusin vain tällä hätähuudolla saada poliittiset päättäjät ja kansalaiset huomaamaan, että 2020-luvulla meillä on melkoisia haasteita toiminnan tason säilyttämisessä, Niinistö sanoo.

    Haasteilla Niinistö tarkoittaa niin sanottua JTS-miljardia, joka Niinistön mukaan luo puolustusvoimille 50 miljoonan säästövaateet.

    – Jokainen ymmärtää, että jotain radikaaleja ratkaisuja täytyy löytää jos säästöihin mennään.

    "Sitten pahnanpohjimmaisena naisten vapaaehtoinen asepalvelus, joka on pieni pikantti lisä kokonaisuudessa." Puolustusministeri Jussi Niinistö

    Jos naisia ei yhtenä vuonna otettaisi lainkaan palvelukseen, saataisiin Niinistön laskujen mukaan neljän miljoonan säästöt. Suomen puolustusbudjetti on tänä vuonna 2 872 miljoonaa euroa. Samaan aikaan puolustusvoimien budjetin ulkopuolella ollaan tekemässä hävittäjä- ja sotalaivahankintoja, joiden kustannukset lasketaan kymmenissä miljardeissa.

    Naisten asepalvelusta koskeva säästötavoite oli kuitenkin vain yksi Niinistön säästöehdotuksista. Niistä tärkein on Niinistön mukaan valtion tilapalveluja tuottavan Senaattikiinteistöjen pilkkominen.

    – Sitten pahnanpohjimmaisena naisten vapaaehtoinen asepalvelus, joka on pieni pikantti lisä kokonaisuudessa, Niinistö sanoo.

    Oliko tämä siis vain jonkinlainen heitto vai ihan vakavasti otettava ajatus?

    – Tämä oli herätyshuuto ja tällä sain median tiedostamaan tämän suuren säästövaateen, mikä 2020-luvulla puolustusvoimiin kohdistuu, Niinistö toistaa.

    Aiotteko myös viedä asian eteenpäin?

    – Tulen, tai ministeriö tulee antamaan ohjeistusta pääesikunnalle, miten nämä säästöt suoritetaan. Suunnittelua joudutaan aloittamaan jo nyt, koska nämä ovat pitkiä prosesseja.

    Ehdotusta on hallituksessa sanottu sopimattomaksi ja että se heikentäisi puolustuskykyä. Miten vastaatte?

    – Toivon, että hallituskumppanit sitten ovat valmiita avaamaan rahanöyrejä ja että siihen löytyy rahoitusta. Toivon, että viimeistään hallitusneuvotteluissa löytyy halua muuttaa JTS-miljardi, ja halu pilkkoa Senaattikiinteistöt.

    Eli tämä oli tavallaan uhkaus?

    – Tämä oli herätyshuuto.

    Puolustusministeri säästäisi naisten asepalveluksesta pari miljoonaa: Samaan aikaan Suomella on alkamassa rauhanajan kallein varustautuminen

    Lännen Media: Puolustusministeri Niinistö säästäisi jättämällä naiset ulos armeijasta – Reserviläisliitto tyrmää ehdotuksen

    Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet lopetetaan, tilalle sopeutumisraha

    Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet lopetetaan, tilalle sopeutumisraha


    Eduskunnan puhemies Paula Risikko ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat päättäneet kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän purkamisesta. Jatkossa kaikille kansanedustajille maksetaan edustajantoimen jälkeen...

    Eduskunnan puhemies Paula Risikko ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat päättäneet kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän purkamisesta.

    Jatkossa kaikille kansanedustajille maksetaan edustajantoimen jälkeen sopeutumisrahaa, joka on ollut jo käytännössä vuonna 2011 ja sen jälkeen valituilla kansanedustajilla.

    Päätös sopeutumiseläkejärjestelmän purkamisesta koskee niitä entisiä kansanedustajia, jotka tällä hetkellä saavat sopeutumiseläkettä, ja niitä ennen vuotta 2011 valittuja kansanedustajia, jotka nykylain mukaan ovat siihen oikeutettuja.

    Perussuomalaiset eivät hyväksyneet nykyiseen sopeutumisrahaan suunniteltuja parannuksia. Sopeutumisrahan saamiseksi edellytetään vain vuoden kansanedustajana toimimista nykyisen kolmen vuoden sijasta ja rahaa korotetaan 1790 eurosta 2050 euroon.

    Perussuomalaiset karsastivat myös sitä, että kansanedustajien sopeutumisraha ei ole verrattavissa työttömyysturvaan eivätkä esimerkiksi työttömyysturvan aktiivimallisäännökset koske sopeutumisrahaa.

    Sopeutumisrahan lisäksi kansanedustajat voivat hakea kansliatoimikunnalta harkinnanvaraista eläkettä, mitä perussuomalaiset eivät myöskään hyväksyneet.

    Sopeutumisrahaa maksetaan 1–3 vuotta sen perusteella, kuinka kauan edustajatoimi on kestänyt.

    Sopeutumisrahajärjestelmää on tarkoitus korjata niin, että ensimmäisen ja toisen kauden edustajien sopeutumisraha tarkistetaan lähemmäs ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa ja oikeus sopeutumisrahaan syntyy, kun on ollut vuoden kansanedustajana. Sopeutumisrahaa maksettaessa otetaan huomioon ansio- ja yrittäjätulojen ja myös pääomatulot.

    Eduskuntaryhmien puheenjohtajien on tarkoitus tehdä sopeutumiseläkejärjestelmän uudistamisesta yhteinen lakialoite.

    Vanha sopeutumiseläke on aiheuttanut runsaasti arvostelua liiasta avokätisyydestä. Esimerkiksi ex-kansanedustajien osake- ja pääomatulot eivät ole vaikuttaneet korvauksen suuruuteen.

    Lue myös:

    Sopeutumiseläkettä saa 30 ex-kansanedustajaa: Näin “kultapossukerhon” etuja ollaan karsimassa

    Kansalaisaloitteen tekijä haluaa kansanedustajat samalle viivalle muiden kanssa – Professori: "Sopeutumiseläkkeellä kikkailu nakertaa poliitikkojen mainetta"

    Presidentti Niinistön erityisavustaja loikkaa finanssijätti Nordean johtajaksi

    Presidentti Niinistön erityisavustaja loikkaa finanssijätti Nordean johtajaksi


    Presidentti Sauli Niinistön erityisavustaja Pete Pokkinen siirtyy liike-elämän palvelukseen. Pokkinen on nimitetty pohjoismaisen pankkikonsernin Nordean yhteiskuntasuhdejohtajaksi Suomessa. Pokkinen toimii uudessa tehtävässään myös Nordean...

    Presidentti Sauli Niinistön erityisavustaja Pete Pokkinen siirtyy liike-elämän palvelukseen. Pokkinen on nimitetty pohjoismaisen pankkikonsernin Nordean yhteiskuntasuhdejohtajaksi Suomessa.

    Pokkinen toimii uudessa tehtävässään myös Nordean konsernijohtajan Casper von Koskullin ja muun konsernijohdon strategisena neuvonantajana. Pokkinen aloittaa Nordeassa 4. kesäkuuta.

    Pokkinen on työskennellyt Niinistön erityisavustajana kesäkuusta 2015 lähtien, lukuun ottamatta aikaa ennen tammikuun presidentinvaaleja, jolloin hän työskenteli Niinistön kampanjaveturina.

    Niinistö on kutsunut uudeksi erityisavustajakseen Juuso Rönnholmin, joka työskentelee tällä hetkellä oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) erityisavustajana. Rönnholm aloittaa kanslian palveluksessa kesäkuun alussa.

    Rönnholm työskenteli presidentin kansliassa myös presidentinvaalien alla.

    Pitääkö jokainen tukipennonen ansaita vai irtoaako apu myös toimettomalle? Sosiaaliturvan täysremontissa ollaan peruskysymysten äärellä

    Pitääkö jokainen tukipennonen ansaita vai irtoaako apu myös toimettomalle? Sosiaaliturvan täysremontissa ollaan peruskysymysten äärellä


    Suomalaisen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa kahdesta asiasta vaikuttaa olevan yksimielisyys: uudistus on tehtävä ja etuudet pitää saada nykyistä isommiksi kokonaisuuksiksi. Uudistuksen tavoite puolestaan on eriarvoisuuden vähentäminen ja...

    Suomalaisen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa kahdesta asiasta vaikuttaa olevan yksimielisyys: uudistus on tehtävä ja etuudet pitää saada nykyistä isommiksi kokonaisuuksiksi.

    Uudistuksen tavoite puolestaan on eriarvoisuuden vähentäminen ja työllisyyden ja toimeliaisuuden parantaminen.

    Mutta millä tavalla se tehdään onkin jo toinen juttu. Uudistusta valmisteleva projektiryhmä on isojen kysymysten äärellä.

    Pitäisikö ihmiseltä vaatia nykyistä enemmän vastinetta, jotta hän saisi etuuksia? Pitääkö perusturvan koskea kaikkia kansalaisia samalla tavalla vai tarkastellaanko enemmän yksilöiden todellisia tarpeita? Onko sosiaaliturva jokaista yksilönä koskeva vai otetaanko huomioon myös perhetilanne?

    Nämä arvovalinnat ja perusvalinnat on seurantaryhmän päättäjien tehtävä ennen kuin lähdetään teknisesti eri malleja tutkimaan ja niiden toimivuutta käytännössä ratkaisemaan. Liisa Heinämäki, projektipäällikkö, valtioneuvoston kanslia

    Näiden peruskysymysten ympärille on nyt rakennettu kuusi valintojen eroa korostavaa vaihtoehtoa pohjaksi arvovalinnoille, kertoo hanketta vetävä projektipäällikkö Liisa Heinämäki valtioneuvoston kansliasta.

    – Nämä arvovalinnat ja perusvalinnat on seurantaryhmän päättäjien tehtävä ennen kuin lähdetään teknisesti eri malleja tutkimaan ja niiden toimivuutta käytännössä ratkaisemaan.

    Annetaanko ihmisen valita itse vai ohjataanko työhön ja opiskeluun?

    Alustavien vaihtoehtojen toisessa ääripäässä on ajatus julkisen talouden äärimmäisestä niukkuudesta ja toisessa hyvin vaurastuneesta Suomesta.

    Ääripäiden välissä puolestaan ovat vaihtoehdot, joissa velvoitteet ja vastikkeellisuus liittyisivät joko työn tekemiseen tai oman osaamisen lisäämiseen.

    Projektipäällikkö Liisa Heinämäen mukaan nämä kuusi mallia on tietoisestikin kärjistettyjä. Näin eri vaihtoehtojen välille on saatu selviä eroja ja peruskysymyksiin liittyvistä arvovalinnoista voidaan aidosti keskustella.

    Sosiaaliturva 2030 vaihtoehtokartta

    .

    1. Minimiturva (ääripää): niukan talouden Suomessa turvataan vain välttämätön, etuuksien taso ja kattavuus vähenee

    2. Työn tukeminen: kaikki sosiaaliturva tukee työikäisen väestön saamista töihin, nykyistä vahvempi vastikkeellisuus

    3. Yksinkertainen järjestelmä: eroon monimutkaisesta sosiaaliturvasta, digitalisaatio ja tekoäly avuksi

    Hilppa Hyrkäs / Yle Uutisgrafiikka

    4. Osaamisen kasvu: kaikki sosiaaliturva tähtää osaamisen kehittämiseen, osittain nykyistä vahvempi vastikkeellisuus

    5. Laaja osallistuminen: matala vastikkeeton perusturva, jota voi nostaa aktiivisuudella

    6. Vapaa valinta (ääripää): yksi hyvätasoinen etuus, vauraassa Suomessa voi valita myös toimettomuuden

    Puolueiden, työmarkkina-, yrittäjä- ja kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva parlamentaarinen seurantaryhmä valitsee vaihtoehdoista pari kolme tarkempaan tutkintaan.

    Se ei välttämättä tarkoita, että jotkut vaihtoehdoista otetaan uudistuksen pohjaksi sellaisenaan vaan niitä voidaan myös yhdistellä.

    – Nyt keväällä mietitään, mitä halutaan. Alkusyksystä pääpaino siirtyy reaalimaailmaan ja taloudellisiin reunaehtoihin eli siihen mikä on oikeasti mahdollista. Loppusyksystä edetään miettimään, miten siihen päästään, miten uudistustyö voi askeltaa eteenpäin, projektipäällikkö Liisa Heinämäki kertoo.

    Valmista pitäisi olla ensi vuoden helmikuussa. Parahiksi ennen tulevia eduskuntavaaleja ja vaalikeskusteluja.

    Voit osallistua keskusteluun aiheesta alla.

    Lue myös:

    Näin perusturvaa aiotaan uudistaa: Enemmän rahaa käteen, jos menet töihin – "Byrokratia ja pompottelu vähenisi"

    Italian hallitusta muodostava Viiden tähden liike on

    Italian hallitusta muodostava Viiden tähden liike on "suuri tuntematon" – 5 tähdellistä syytä, miksi Eurooppa on varuillaan


    Viiden tähden liike sanoo, ettei se ole puolue vaan ei-puolue. Se ei halua kuulua oikeistoon tai vasemmistoon. Sen ideologiasta ei ole mitään tietoa, mutta joka tapauksessa ryhmä voitti vaalit ja käy nyt hallitusneuvotteluita Pohjoisen liiton...

    Viiden tähden liike sanoo, ettei se ole puolue vaan ei-puolue. Se ei halua kuulua oikeistoon tai vasemmistoon. Sen ideologiasta ei ole mitään tietoa, mutta joka tapauksessa ryhmä voitti vaalit ja käy nyt hallitusneuvotteluita Pohjoisen liiton kanssa.

    Siksi Euroopan unionissa pidätetään hengitystä ja pelätään, mitä kaikkea Italian hallitus pahimmillaan voi romuttaa. Siihen on syynsä: ensi kerran puolue osallistui vaaleihin vuonna 2013, kun EU "kurjisti" kansaa. Liike on uhitellut ajatuksella euroerosta ja lainojensa laiminlyönnistä, mikä kauhistuttaa päättäjiä muissa Euroopan maissa.

    Kokosimme tutkijaa, diplomaatteja ja EU-lähteitä haastattelemalla viisi kohtaa, joiden takia Italian tuleva hallituspuolue arveluttaa.

    1. Mitä asioita liike ajaa? Riippuu keneltä kysyy

    Koomikko Beppe Grillon ympärille syntynyt liike on syntynyt putsaamaan poliittisen systeemin.

    – Liikkeen mukaan toisiinsa kytkeytyneet poliitiikan ja talouden eliitit ovat pettäneet kansan, tiivistää liikkeen lähtökohtaa European Policy Centerin politiikka-analyytikko Marco Giuli.

    Liikkeellä ei ole ideologiaa, vaan se tarttuu tilanteen mukaan akuutteihin asioihin: se on esimerkiksi vastustanut Natoa ja Euroopan talouskuria, arvostellut maahanmuuttoa, ajanut perustuloa ja tasaveroa sekä epäillyt rokotteita. Sitä, mistä ideat kuplivat ja kuka niistä päättää, ei ole helppo selvittää. Liikkeellä ei nimittäin ole puoluekoneistoa.

    Kun liikkeen johtajalta Luigi di Maiolta kysyttiin, kuka päättää hallitukseen menosta, hän vastasi: "Minä." Näin kertoo diplomaattilähde, joka samalla kuitenkin epäilee, onko näin. Puolueella on nimittäin sisäpiiri, jossa esimerkiksi puoluejohdon jättänyt Grillo edelleen kummittelee.

    2. Mihin tätä voisi verrata? Ei mihinkään

    Viiden tähden liike on uniikki. EPC:n Marco Giulin mukaan sitä ei voi verrata mihinkään eurooppalaiseen puolueeseen. Perinteisillä puolueilla on ideologia, ja yleensä palaute tulee jotain muuta kautta kuin netistä.

    Opportunistinen ja joustava toimintatapa muistuttavat kuitenkin oikeistopopulisteista. Esimerkiksi Espanjan Podemos ja Kreikan Syriza ovat ylpeästi vasemmalla, missä taas viisi tähteä ei halua olla.

    Suomeen syntynyt LiikeNyt muistuttaa italialaista liikettä siinä, ettei sillä ole ideologiaa ja se aikoo rakentaa kantansa kuulemalla nettikansaa. Se on oikeastaan ainoa poliittinen liike, jota näyttää suoraan kopioineen italialaisten idean.

    3. Liike heiluu tilanteen mukaan oikealle ja vasemmalle

    Ajamalla perustuloa ja vastustamalla kurjistumista viisi tähteä on vedonnut perinteisesti vasemmistoa äänestäneisiin. Oikeistoa äänestäneitä se on houkutellut arvostelemalla maahanmuuttoa.

    Hallituskumppaniksi vaalivoittaja ottaisi Pohjoisen liiton, jos ryhmät saavat sovittua ohjelmasta. Ne olisivat hallituksessa tasavertaisia kumppaneita. Pohjoisen liitolla on kokemusta hallitusvastuusta Berlusconin hallituksissa, mutta puolue on muuttunut.

    – Matteo Salvinin aikana puolue on liikkunut merkittävästi kohti äärioikeistoa. Se on poiminut opportunistisesti asioita, kuten muuttoliike ja EU, sanoo EPC:n Marco Giuli.

    EU-lähteissä taas pelätään, että Italian hallituksen käsissä on pahimmillaan koko EU:n tulevaisuus, sillä ei ole mitään käsitystä, mitä hallitus todellisuudessa ajaisi. Euron kriisi, pankkikriisi, maahanmuuttopolitiikan ongelmat - kaikkia pidetään mahdollisina.

    4. Vastapuolen on vaikea luottaa neuvottelijaan, joka antaa nettikansan päättää

    Luottaisitko poliittiseen kumppaniin, joka ensin sopii kanssasi ja sanoo sen jälkeen alistavansa ratkaisun nettiäänestykseen? Entä jos nettiäänestystä hoitaisi yksityinen firma, joka ei avaa toimintatapojaan julkisuuteen? Uskaltaisitko tehdä diilin, jos et tietäisi, onko neuvottelija vain marionetti ja todellinen ratkaisuntekijä joku muu? Tällaisia asioita joutuvat pohtimaan muiden Euroopan maiden johtajat, jos 5 tähteä tulee Italian hallitukseen.

    – Viiden tähden liike on todella tuntematon esine. On läpinäkymätöntä, miten päätökset tehdään ja epäselvää, kuka liikettä oikeasti johtaa, EPC:n tutkija sanoo.

    5. Protesti voi laimentua, jos liike saa vallan

    Hallitusneuvottelut ovat loppusuoralla. Viime päivinä niistä on vuodettu julkisuuteen ohjelmaluonnoksia ja tietoja. Samalla suunta on ollut radikaalista maltillisempaan. Esimerkiksi eurosta lähtö ei olisi enää hallitusryhmien tavoitteena.

    Viiden tähden liike vesitti teemojaan jo vaalikampanjan aikana. Aiemmin peruskauraa ollut Naton ja EU:n arvostelu oli poissa.

    Jos nettiäänestyksen tulosta noudatetaan, poliitikolla ei viime kädessä ole välttämättä valtaa. Toisaalta liikkeen johton saattaisi manipuloida maltillisemmaksi, koska Viiden tähden liikkeen sisäpiiri on saattanut oivaltaa, millaiseen tilanteeseen esimerkiksi eurosta lähtö voisi johtaa.

    – Tämä kaikki on äärimmäisen spekulatiivista, koska perusasia on, ettemme tiedä, voiko läpinäkymättömään järjestelmään luottaa, politiikka-analyytikko Marco Giuli sanoo.

    Lue myös:

    Vuotanut asiakirja paljastaa Italian tulevan hallituksen suunnitelmat: Euroero mahdollistetaan, velkoja mitätöidään, Venäjä-pakotteet nurin

    Dokumenttiprojekti: Valta kansalle?

    Valtiovarainministeriö: Soten valinnanvapaudella säästetään nolla euroa

    Valtiovarainministeriö: Soten valinnanvapaudella säästetään nolla euroa


    Sote-uudistukseen keskeisesti liittyvällä valinnanvapausmallilla säästetään pyöreät nolla euroa. Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön kansliapäällikön, valtiosihteeri Martti Hetemäen eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle torstaina...

    Sote-uudistukseen keskeisesti liittyvällä valinnanvapausmallilla säästetään pyöreät nolla euroa.

    Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön kansliapäällikön, valtiosihteeri Martti Hetemäen eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle torstaina toimittamasta muistiosta.

    Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun valtiovarainministeriö on arvioinut valinnanvapausmallin säästöpotentiaalia.

    Muistion mukaan valinnanvapaus ei tuo säästöjä, koska sen arvioidaan lisäävän kustannuksia. Tämä johtuu siitä, että valinnanvapauden arvioidaan tuovan palvelut saataville yhä useammalle.

    – Peruspalveluihin pääsyä parantamalla valinnanvapaus vähentää erikoissairaanhoidon menojen kasvua. Toisaalta peruspalveluihin pääsy lisää menoja, Hetemäki toteaa muistiossa.

    Muistiossa esitetty arvio valinnanvapauden säästöpotentiaalista on yllättävä, sillä sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on saada julkiset sosiaali- ja terveysmenot kuriin. Hallituksen mukaan sote-uudistuksella pitäisi pystyä hillitsemään menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.

    Toisaalta hallitus ei ole erityisemmin painottanut sitä, että juuri valinnanvapauden lisääminen hillitsisi kustannuksia. Valinnanvapauden lisäämisen tavoitteena on se, että asiakas pääsisi nykyistä nopeammin hoitoon.

    Säästötavoite silti toteutumassa

    Muistiossa arvioidaan myös muita sote-uudistuksen osatekijöiden vaikutusta sote-menojen säästöpotentiaaliin ja säästöihin. Laskelmasta käy ilmi, että sote-uudistuksen kolmen miljardin euron kustannussäästötavoite on saavutettavissa.

    Muistion mukaan neljän miljardin euron suuruiset säästöt tulevat lähes pelkästään tiedon ja teknologian käytöstä. Eri palveluiden yhteensovittamisen eli palveluintegraation säästöpotentiaaliksi on arvioitu 0,6 miljardia euroa.

    Muistiosta ei käy ilmi, mihin arvio neljän miljardin euron säästöpotentiaalista tiedon ja teknologian käytöstä tarkalleen ottaen perustuu.

    Hetemäki kuitenkin kirjoittaa, että tiedon ja teknologian tuottavuushyödyt ovat suuret esimerkiksi vanhustenhuollossa. Hetemäki viittaa muistiossaan Etelä-Karjalan Eksote-malliin. Muistiossa kerrotaan, että Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen on arvioinut aikaisemmin, että digitalisaatiolla olisi yksin erittäin suuri sote-menojen kasvua vähentävä vaikutus.

    Hetemäki mainitsee Eksoten myös perustellessaan palveluintegraation säästöpotentiaalia. Hetemäen mukaan palveluiden yhteensovittaminen alentaa oletettavasti 52 suurimman kunnan sote-menot Eksoten tasolle. Tämä tarkoittaisi 360 miljoonan euron säästöjä koko maassa.

    Lue myös:

    Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

    Nyt se tapahtui: Hallitus esittää valinnanvapautta sote-palveluihin

    Siniset haraa vastaan: Hallitus ei luovu työvoiman tarveharkinnasta

    Siniset haraa vastaan: Hallitus ei luovu työvoiman tarveharkinnasta


    Hallitus ei aio luopua EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnasta. Kokoomus ja keskusta ovat kannattaneet tarveharkinnasta luopumista, mutta siniset vastustaa muutosta. Työministeri Jari Lindström nojaa tiukasti...

    Hallitus ei aio luopua EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnasta. Kokoomus ja keskusta ovat kannattaneet tarveharkinnasta luopumista, mutta siniset vastustaa muutosta.

    Työministeri Jari Lindström nojaa tiukasti hallitusohjelmaan.

    -En ole samaa mieltä. Se on hallitusohjelmaan kirjattu asia ja tämä hallitus menee tällä kirjauksella loppuun saakka, Lindström vastaa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan keskusteluavauksiin.

    Työministeri Lindström muistuttaa, että yhdessä on päätetty työlupakäytännön kehittämisestä.

    -Nyt tässä minun mielestäni hätiköidään . Aiemmin yhdessä todettiin, että tarveharkinta ei ole tässä se ongelma, vaan enemmänkin nämä työlupaprosessit, Lindström huomauttaa.

    Työministeri Lindströmin mukaan työlupien käsittelyyn on tullut tämän vuoden alusta lisää resursseja ja nyt on ensin katsottava, miten uudistukset toimivat.

    Työministeri Lindström korostaa, että jos tarveharkintaa avattaisiin, niin valvontaan tarvitaan lisää voimavaroja, jotta ei tulisi väärinkäytöksiä.

    -Ruotsissa luovuttiin tarveharkinnasta työvoimapula-aloilla ja kävi niin, että ihmiset menivät aivan muualle kuin missä oli se väitetty työvoimapula eli ei se ongelma ole näin helposti ratkaistavissa, Lindström toteaa.

    Lue myös:

    Ulkomaisen työvoiman pääsy Suomeen jakaa palkansaajia: Duunarien SAK haluaa pitää kiinni tarveharkinnasta, toimihenkilöiden STTK luopuisi siitä

    Kova avaus palkansaajapuolelta: Ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen helpotettava

    Ulkomaisen työvoiman pääsy Suomeen jakaa palkansaajia: Duunarien SAK haluaa pitää kiinni tarveharkinnasta, toimihenkilöiden STTK luopuisi siitä

    Ulkomaisen työvoiman pääsy Suomeen jakaa palkansaajia: Duunarien SAK haluaa pitää kiinni tarveharkinnasta, toimihenkilöiden STTK luopuisi siitä


    Palkansaajakeskusjärjestö SAK ei innostu toimihenkilöjärjestö STTK:n halusta helpottaa Euroopan ulkopuolisen työvoiman pääsyä Suomeen niin sanotusta saatuvuusharkinnasta luopumalla. – Saatavuusharkintahan koskee erityisesti SAK:laisten...

    Palkansaajakeskusjärjestö SAK ei innostu toimihenkilöjärjestö STTK:n halusta helpottaa Euroopan ulkopuolisen työvoiman pääsyä Suomeen niin sanotusta saatuvuusharkinnasta luopumalla.

    – Saatavuusharkintahan koskee erityisesti SAK:laisten liittojen duunariammatteja, eikä niinkään STTK:n ja akavalaisten ammatteja. Siinäkin mielessä tämä on vähän naapuritontille paaluttamista, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta Ylelle.

    STTK:n puheenjohtaja Antti Palola linjasi torstaina, että Suomeen tarvitaan pitkällä aikavälillä lisää ulkomaista työvoimaa, kun huoltosuhde heikkenee. Hänen mukaansa saatavuusharkinnasta voidaan luopua, kunhan valvontaa vahvistetaan.

    Saatavuusharkinta tarkoittaa, että EU:n ulkopuolelta tulevaa työnhakijaa ei valita tehtäviin, joihin löytyy tekijöitä Suomesta tai muualta Euroopasta.

    Eloranta: Ei merta edemmäs kalaan

    SAK:n mielestä saatavuusharkinnasta on syytä pitää kiinni, vaikka työvoiman tarpeesta ja myös ulkomaisen työvoiman käytöstä ollaan valmiit keskustelemaan.

    – Meillä on edelleen myös Suomessa työvoiman tarjontaa ja se on hyvä, että käymme ne resurssit läpi. Myös työnantajat joutuvat tässä miettimään, miten sitä työvoimaa saisi ja näkemään vähän vaivaa sen eteen. Eikä vain lähdetä heti merta edemmäs kalaan, Eloranta sanoo.

    Elorannan mukaan ulkomaisen työvoiman käytön valvontaan liittyviä ongelmia ei kaivata yhtään lisää.

    SAK:n johtajan mielestä maahanmuutolla ei myöskään voida ratkaista heikkenevää huoltosuhdetta, eli työikäisten määrän pienenemistä suhteessa eläkeläisiin.

    – Ne määrät olisivat niin massiivisia, että siinä syntyisi sitten vähän muutakin sosiaalista ongelmaa. Täytyy muistaa että sieltähän ei tule vain työntekijä. Sieltä tulee myös sitten hänen puolisonsa, perheensä ja ehkä hänen vanhempansa, isovanhempansa ja lapsensa, Eloranta sanoo.

    Yle kertoi torstaina, että saatavuusharkintaa käytännössä jo puretaan Suomessa TE-keskusten paikallisilla ratkaisuilla. Yhä useampia ammattinimikkeitä on vapautettu saatavuusharkinnasta, kun työvoimapula riivaa noususuhdanteessa eri aloja.

    Kova avaus palkansaajapuolelta: Ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen helpotettava

    Kova avaus palkansaajapuolelta: Ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen helpotettava


    Toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n puheenjohtaja Antti Palola avaa ovia ulkomailta tulevalle työvoimalle. STTK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä puhunut Palola muistutti, että huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Suomessa...

    Toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n puheenjohtaja Antti Palola avaa ovia ulkomailta tulevalle työvoimalle.

    STTK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä puhunut Palola muistutti, että huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Suomessa on tehtävä enemmän työtä ja on saavutettava nykyistä korkeampi työllisyysaste.

    – Jos ja kun suomalaisia ei riitä täyttämään tätä tarvetta, pitkällä aikavälillä tarvitsemme työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta, Palola totesi.

    Ääripäät hallitsevat keskustelua

    Palola myönsi, että asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta hyvin herkkä, ja yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan.

    – STTK haluaa hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman, Palola linjasi.

    Palola kuvaili maahanmuuttajien joukkoa moninaiseksi. Siihen kuuluu Suomeen työn takia tulleita osaajia ja ammattilaisia, rakkauden perässä tulleita, opiskelijoita, pakolaisia, turvapaikanhakijoita, perheen yhdistämisen kautta tulleita ja monia muita.

    Maahanmuuttajat tulevat töihin ja opiskelemaan

    Palola muistutti, että vastoin yleistä luuloa maahanmuuttajista monet tulevat Suomeen nimenomaan opiskelemaan ja tekemään töitä, ja heillä on usein opiskelu- ja työpaikka valmiina.

    – STTK:n mielestä työvoiman saatavuusharkinnasta voitaisiinkin luopua edellyttäen, että riittävät resurssit tarkastuksiin ja valvontaan on varmistettu, Palola huomautti.

    Palolan mukaan saatavuusharkinta lisää usein byrokratiaa ja viivästyttää työvoiman hankintaa tilanteessa, jossa osaamista ja tekijöitä ei syystä tai toisesta Suomesta löydy. Lisäksi monet ammatit on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta

    Palola nosti esille, että Suomen ikärakenteen näkökulmasta maahanmuutolla olisi myös myönteinen vaikutus esimerkiksi työeläkkeiden rahoitukseen.

    STTK torjuu palkkojen polkemisen

    Palola korosti, että STTK esittää maahanmuuton lisäämistä pidemmällä aikavälillä, mutta ei tingi reunaehdoista. STTK edellyttää, että ulkomaista työvoimaa kohdellaan yhdenvertaisesti kotimaiseen työvoimaan nähden.

    – Sanomme ei palkkojen polkemiselle, kaksille työmarkkinoille, harmaalle taloudelle ja työntekijöiden epäasialliselle kohtelulle, Palola painotti.

    Palolan mukaan myös ammattiliitoilla on merkittävä rooli säällisten työehtojen noudattamisen valvomisessa.

    Maahanmuuttajat tarvitsevat palveluja

    Palola tähdensi, että hyvä maahanmuuttopolitiikka on kokonaisvaltaista.

    – Maahanmuuttajaperheissä se tarkoittaa esimerkiksi päiväkotipaikkoja lapsille, koulu- ja opiskelupaikkoja nuorille, kieli- ja täydennyskoulutusta kaikille sekä tukipalveluja tarvitseville, Palola listasi.

    Palolan mukaan maahanmuuttajat puolestaan tarjoavat Suomelle ja suomalaisille uusia kansainvälistymisen väyliä, uutta yritteliäisyyttä erityisesti palvelualoille ja kulttuurien kohtaamisia.

    Lue myös:

    Koodari oli vähällä nostaa kytkintä tuskastuttuaan ulkomaalaisena työnsaannin vaikeuteen: "Ajattelin, että se on Suomen tappio eikä minun" – Nyt esteitä poistetaan useilla aloilla

    HS-gallup: SDP yhä suosituin puolue

    HS-gallup: SDP yhä suosituin puolue


    Suurin oppositiopuolue SDP on pitänyt kärkipaikkansa Helsingin Sanomien tuoreimmassa gallupissa. Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, saisi SDP 21,2 prosenttia äänistä. Toiseksi eniten ääniä saisi kokoomus, jota äänestäisi 20,5 prosenttia....

    Suurin oppositiopuolue SDP on pitänyt kärkipaikkansa Helsingin Sanomien tuoreimmassa gallupissa.

    Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, saisi SDP 21,2 prosenttia äänistä. Toiseksi eniten ääniä saisi kokoomus, jota äänestäisi 20,5 prosenttia. Kolmanneksi suosituin puolue on edelleen keskusta 15,7 prosentin kannatuksella.

    Neljättä sijaa pitää hallussaan vihreät 14,2 prosentin kannatuksella. Viidenneksi suosituin on vasemmistoliitto 8,7 prosentin kannatuksellaan. Kuudennella sijalla on perussuomalaiset, jonka kannatus laski suhteessa eniten eli 0,4 prosenttiyksikköä. Kannatus vajosi 7,7 prosenttiin.

    RKP:tä äänestäisi nyt 4,4 prosenttia ja kristillisdemokraatteja 3,8 prosenttia. Hallituksessa olevia sinisiä äänestäisi 1,7 prosenttia.

    SDP kiri kokoomuksen ohi HS:n edellisessä gallupissa. Vielä maaliskuun gallupissa kärkipaikkaa piti kokoomus.

    Tuoreimman gallupin toteutti Kantar TNS 16. 4 - 11.5. välisenä aikana. Kyselyyn vastasi reilut 2 400 ihmistä. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

    Sähköalan työkiistaan sopu

    Sähköalan työkiistaan sopu


    Sähköistys- ja sähköasennusalaa koskevassa työriidassa on päästy sopuun, kertoo valtakunnansovittelijan toimisto. Kaikki työriidan osapuolet hyväksyivät aamuyöllä virkaa tekevän valtakunnansovittelija Jukka Ahtelan antaman...

    Sähköistys- ja sähköasennusalaa koskevassa työriidassa on päästy sopuun, kertoo valtakunnansovittelijan toimisto.

    Kaikki työriidan osapuolet hyväksyivät aamuyöllä virkaa tekevän valtakunnansovittelija Jukka Ahtelan antaman sovintoehdotuksen.

    Sovun löytyminen tarkoittaa sitä, että tänään torstaina alkaviksi ilmoitetut lakot peruuntuvat.

    Syntynyt sopimus on voimassa maaliskuun loppuun 2020 saakka, ja se sisältää yhteensä 3,4 prosentin palkankorotukset. Lisäksi sopimukseen sisältyy muun muassa urakkatyöhön, työaikoihin ja vuokratyön käyttöön liittyviä työehtosopimuksen tekstimuutoksia ja kehittämistoimia.

    Työriidassa ovat olleet osapuolina Sähköalojen ammattiliitto ja Palvelualojen työnantajat PALTA sekä Sähkötekniset työnantajat STTA.

    Sähköalan työkiistassa sovintoesitys – vastauksia odotetaan aamukahteen mennessä

    Sähköalan työkiistassa sovintoesitys – vastauksia odotetaan aamukahteen mennessä


    Virkaa tekevä valtakunnansovittelija Jukka Ahtela on antanut sovintoesityksen sähköalan työkiistassa, kertoo Sähköliitto. Ahtela pyytää vastauksia torstaina kello 02:een mennessä. Sähköliiton hallinto kokoontuu noin iltakymmeneltä. Jos...

    Virkaa tekevä valtakunnansovittelija Jukka Ahtela on antanut sovintoesityksen sähköalan työkiistassa, kertoo Sähköliitto. Ahtela pyytää vastauksia torstaina kello 02:een mennessä. Sähköliiton hallinto kokoontuu noin iltakymmeneltä.

    Jos sovintoesitys hyväksytään, huomenna alkaviksi ilmoitetut lakot Palvelualojen työnantajat Paltan ja Sähkötekniset työnantajat STTA:n jäsenyrityksissä peruuntuvat.

    Sähköliitto on ilmoittanut työnseisauksista, jotka alkaisivat huomenna sähköistys- ja sähköasennusalalla Paltan ja Sähköteknisten työnantajien jäsenyrityksissä. Alalla on voimassa ylityökielto. Lakot koskisivat yli viittätuhatta Sähköliiton jäsentä.

    Sähköliitto hylkäsi Ahtelan 9. toukokuuta antaman sovintoesityksen. Työnantajapuolelle eli Paltalle ja Sähköteknisille työnantajille sovintoesitys olisi kelvannut.

    Lue lisää:

    Sähköalan työriitaan ei saatu sovintoesitystä

    Juttua päivitetty kello 23.04 sovintoesityksen takarajan lykkääntymisen mukaiseksi.

    Analyysi: Aktiivimalli lyö metallimiestä ja ekonomia useammin kuin tarjoilijaa, mutta auttaako se ketään heistä työllistymään?

    Analyysi: Aktiivimalli lyö metallimiestä ja ekonomia useammin kuin tarjoilijaa, mutta auttaako se ketään heistä työllistymään?


    Kohutun aktiivimallin vaikutuksista työttömien käyttäytymiseen yritetään vasta hapuillen saada selvää, vaikka ensimmäinen kolmen kuukauden tarkastelujakso on jo tukevasti takana. Jotain jo tiedetään: Sekä Suomen suurin ansiosidonnaista...

    Kohutun aktiivimallin vaikutuksista työttömien käyttäytymiseen yritetään vasta hapuillen saada selvää, vaikka ensimmäinen kolmen kuukauden tarkastelujakso on jo tukevasti takana.

    Jotain jo tiedetään: Sekä Suomen suurin ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksava kassa YTK että Kela ovat kertoneet omista asiakkaistaan.

    Molemmilla noin puolet työttömistä on yltänyt hallituksen tavoittelemaan aktiivisuuteen ja saa pitää korvauksensa. Puolet joutuu selviämään seuraavat kuukaudet leikatulla tuella.

    Ehkä tulos on juuri sellainen, kuin lainsäätäjä on tarkoittanutkin.

    Kenties tukileikkauksen uhka todella patisti työttömät suurempaan aktiivisuuteen, kun näinkin moni selvisi syynistä. Ja kenties leikkauksen kohteeksi joutuneet havahtuvat nyt ponnekkaampaan työnhakuun, kun tuntevat aktiivimallin leikkausraipan nahoissaan.

    Mutta paraneeko työllisyys?

    Vastausta ei valitettavasti ole. Ei ainakaan vielä. Mallin mukaiseen aktiivisuuteen yltäneiden prosenttiosuudesta ei voi suoraan päätellä, oliko uudistus hyvä vai huono.

    Selvältä silti näyttää, ettei aktiivimalli ota kovin hyvin huomioon erilaisten työttömien erityistä tilannetta.

    Esimerkiksi Kelan kautta työttömyysturvaa nauttivat ovat aivan omanlaisensa työttömien joukko. Osa heistä ei pysty aktivoitumaan, oli vaikutus tukiin mikä vain. He tarvitsisivat työkuntoon päästäkseen tyystin erilaista apua kuin aktiivimallin tarkoittamat työllistymispalvelut.

    Kepillä kannustaminen toimii parhaiten, jos työttömän valmiudet työllistyä ovat valmiiksi kohtalaisen hyvät.

    Hallitus korjasi kehysriihessään joitakin aktiivimallin valuvikoja. Työvoimatoimistot saivat lisää resursseja ja aktiivisuuden osoittamiseen kelpaavia koulutusvaihtoehtoja lisättiin.

    Mutta uudistuksen perusajatus ei ole muuttunut: työttömien käyttäytymistä halutaan muuttaa etuuksien leikkaamisen uhalla. Samat aktiivisuusehdot koskevat kaikkia työttömiä.

    Aktiivimallin leikkuri näyttää kuitenkin osuvan joihinkin kipeämmin kuin toisiin, eikä syy ole välttämättä aktiivisuudessa tai sen puutteessa.

    Palvelualojen työttömät näyttävät selviävän aktiivimallin leikkauksilta muita paremmin. Vain vajaa kolmannes kaikista edunsaajista on reputtanut aktiivisuusvaatimuksen ja joutuu leikkurin kohteeksi.

    Työttömien diplomi-insinöörien ja ekonomien tilanne taas on aivan toinen. Etuusleikkuri heilahtaa suurimmalle osalle. Vain noin kolmannes on pystynyt täyttämään aktiivisuusehdon.

    Selitys löytyy alojen erityispiirteistä.

    Palvelualan hommissa tehdään paljon osa-aikatöitä ja nautitaan samalla soviteltua työttömyyspäivärahaa. Toisin sanoen palvelualoilla työttömyysturvaa saavista suuri osa ei lähtökohtaisestikaan ole kokonaan työttömiä. "Aktiivisuus" on ollut lähtötilanne, eikä seurausta oivaltavasta työllisyyspolitiikasta.

    Kokonaan toinen kysymys on, ovatko palvelualojen monet osa-aikaiset tilanteessa omasta tahdostaan.

    Diplomi-insinööreille, ekonomeille ja arkkitehdeille osa-aikatöitä ei kuitenkaan ole läheskään yhtä paljon tarjolla. Sopivien työvoimapalveluidenkin löytäminenkin voi olla hankalaa.

    Myös teollisuudessa ollaan palvelualoja useammin joko kokopäivätöissä tai kokonaan työttömiä. Aktiivimalli leikannee sielläkin etuuksia yli puolelta työttömistä.

    Kattavampaa dataa aktiivimallin seurauksista on käytössä vasta vuoden lopulla, kun useampi kolmen kuuden tarkastelujakso on vertailtavissa. Silloin nähdään, onko aktiivisuuteen yltävien osuus muuttunut ja millä keinoilla se erilaisissa ammattiryhmissä saavutetaan.

    Tietoa pitäisi saada myös siitä, miten aktiivisuuden osoittaminen on onnistunut eri alueilla ja eri ikäryhmissä. Jos arvata pitää, aktiivimallin leikkaus osuu useammin iäkkäisiin kainuulaisiin kuin Etelä-Suomen keskusten nuoriin.

    Lopulta aktiivimallin onnistumisen ratkaisee se, parantaako sen käyttöönotto työllisyyttä Suomessa.

    Saa nähdä. Tai sitten ei saa. Aktiivimallin vaikutusta tulee lopultakin olemaan erittäin vaikea osoittaa.

    Suomi elää nousukautta ja työmarkkinat vetävät muutoinkin paremmin kuin pitkään aikaan. Jos työllisyys on ensi keväänä nykyistä paremmalla tolalla, hallitus kiittää asiasta itseään ja siinä sivussa aktiivimallia. Vaalitaistoa käyvä oppositio kertoo työllisyyden parantuneen suotuisan suhdanteen vuoksi, eikä kiitä hallitusta mistään.

    Hallituksen oma tavoite on aktiivimallin aiheuttamaan poruun ja byrokratiaan nähden sitäpaitsi vaatimaton: vain 8000 työllistä lisää.

    Sisäministeri Mykkänen poliisijohtajan hyllytyksestä: Jos tuomio on vapauttava, Aapio voi palata tehtäväänsä

    Sisäministeri Mykkänen poliisijohtajan hyllytyksestä: Jos tuomio on vapauttava, Aapio voi palata tehtäväänsä


    Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo, että Helsingin poliisipäällikön Lasse Aapion väliaikainen viraltapano oli välttämätöntä Helsingin poliisin toimintakyvyn ja luottamuksen varmistamiseksi, vaikka Aapio itse katsoi voivansa jatkaa...

    Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo, että Helsingin poliisipäällikön Lasse Aapion väliaikainen viraltapano oli välttämätöntä Helsingin poliisin toimintakyvyn ja luottamuksen varmistamiseksi, vaikka Aapio itse katsoi voivansa jatkaa työssään.

    – Me olemme tehneet sen arvion, että tämä voisi johtaa heikentyneeseen toimintakykyyn Helsingin poliisin komentajana. Sen takia on pienempi riski, että Aapio viraltapannaan prosessin ajaksi ja sijaiset hoitavat tehtävää.

    Ministerin mukaan hyllytys jatkuu lainvoimaiseen tuomioon asti. Hän korostaa, ettei hyllytyspäätös ole kannanotto syyllisyyden tai syyttömyyden puolesta.

    – Jos tuomioistuin toteaa hänet syyttömäksi, niin tämä ei saa olla sellainen asia, joka estää palaamasta.

    Mykkänen: Oikeusvaltio toimii

    Mykkäsen mukaan on liian aikaista ottaa kantaa siihen, saako Lasse Aapio potkut, jos hänet todetaan syylliseksi.

    Yhteensä kolme korkeaa poliisijohtajaa on saanut virkarikossyytteen. Aapion lisäksi virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetään entistä poliisiylijohtajaa Mikko Paateroa ja entistä Helsingin poliisipäällikköä Jukka Riikosta.

    Sisäministerin mielestä tilanne osoittaa, että suomalainen oikeusvaltio toimii, kun poliisin korkeaa johtoa asettaa avoimesti syytteeseen, jos tarvetta ilmenee.

    – Näin järjestelmän juuri tulee toimia. Samalla on vakava asia, että edes tämän hyvin poikkeuksellisen Aarnion tapauksen osalta on päässyt syntymään tällainen vyyhti. Uskon, että samanlaista vyyhtiä ei jatkossa ainakaan näillä keitoksilla pääsisi syntymään.

    Hallituspuolueet estivät valiokunnan kuulemisen sotekiireen takia, oppositio raivostui:

    Hallituspuolueet estivät valiokunnan kuulemisen sotekiireen takia, oppositio raivostui: "Ennennäkemättömän härskiä"


    Sosiaali- ja terveysvaliokunta keskeyttää talousasiantuntijoiden kuulemiset julkisen talouden kehyksestä eikä anna siitä lausuntoa sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Valiokunta äänesti asiasta keskiviikkona hallituspuolueiden...

    Sosiaali- ja terveysvaliokunta keskeyttää talousasiantuntijoiden kuulemiset julkisen talouden kehyksestä eikä anna siitä lausuntoa sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Valiokunta äänesti asiasta keskiviikkona hallituspuolueiden kansanedustajien tuella.

    Perusteluna oli oppositioedustajien mukaan sote-uudistuksen aikataulupaine.

    Tiettävästi kyse on ensimmäisestä kerrasta eduskunnan historiassa, kun valiokunta ei ota kantaa tämän kokoluokan uudistuksen rahoitukseen, kertoivat suivaantuneet oppositioedustajat toimittajille eduskunnassa.

    – Olen ollut 11 vuotta kansanedustajana, enkä koskaan ole nähnyt näin härskiä ja huolestuttavaa toimintaa, kuvaili Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).

    Vastalauseen menettelylle antoivat kaikki sote-valiokunnan oppositiopuolueet: SDP, vihreät, perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja RKP. Ne vaativat eduskunnan puhemiesneuvostolta kannanottoa siitä, toimittiinko nyt oikein.

    – Onko hyväksyttävä menettely, että sote-kiireen takia näin merkittävä asia jää täysin käsittelemättä valiokunnassa, emmekä siitä mitään lausu. Hallituksen sote-aikataulu uhkaa nyt vahvasti demokratiaa, sanoi Aino-Kaisa Pekonen (vas.).

    – Hallituspuolueet jyräsivät opposition, koska heillä on enemmistö valiokunnassa, lisäsi Alanko-Kahiluoto.

    Riittääkö raha – hallitus ja oppositio eri mieltä

    Opposition mielestä talouden asiantuntijoiden kuuleminen julkisen talouden kehyksestä olisi ollut välttämätöntä, jotta sote-laeista voidaan päättää.

    Edustajien mukaan hallituksen menokehyksessä ei oteta huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen lisärahan tarvetta. Uudellamaalla uudistuksen on arvioitu leikkaavan noin 300 miljoonaa euroa.

    – Julkisen talouden suunnitelmassa ei ole huomioitu lainkaan sote-palveluiden lisärahoitustarvetta, vaikka me tiedämme tällä hetkellä, että uudistus tulee vaatimaan vuonna 2020 vähintään miljardin euron lisäkustannukset. Sen jälkeen vielä enemmän, sanoi SDP:n Anneli Kiljunen.

    – Me tiedämme että kustannukset kasvavat. Se, että julkisen talouden kuulemiset on pitänyt lopettaa näin lyhyeen, on pöyristyttävää. Puhutaan miljardien rahoista, joissa on jo valtava monttu, eikä lisärahoitusta ole tulossa, sanoi perussuomalaisten Arja Juvonen.

    Toisin kuin oppositio, hallitus on vakuuttanut kehysriihen yhteydessä, että maakunta- ja sote-uudistuksen rahoitus on turvattu sen alkuvuosina.

    Kannanotossaan huhtikuussa hallitus lupaa varautuvansa ihmisten palvelutarpeen kasvuun ja täydentävänsä lakeja tarvittaessa syksyllä.

    "Valheellista väittää ettei rahoitusta käsitellä"

    Valiokunnan hallituspuolueissa opposition ulostuloa ja sanavalintoja pidetään väärän mielikuvan luomisena ja tahallisena harhaanjohtamisena.

    Valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) painottaa, että tämänpäiväisessä äänestyksessä oli kyse julkisen valtiontalouden kokonaiskehyksen, ei soten rahoituksen asiantuntijakuulemisista.

    Soten rahoitusta sote-valiokunta käsittelee esimerkiksi torstaina ja perjantaina.

    - Tässä on sekoitettu tahallaan kaksi täysin eri asiaa. On valheellista antaa mielikuva, ettei soten rahoitusta käsiteltäisi kunnollisesti, Heikkinen vastaa kollegoidensa ulostuloon.

    Heikkisen mukaan oppositio luo tahallaan väärää mielikuvaa.

    - Halutaan hämmentää, luoda aiheetonta pelkoa. Sote-uudistusta on yritetty luoda kymmenen vuotta, Heikkinen huomauttaa.

    "Kyse ei ole viivytystaktiikasta"

    Anneli Kiljusen mukaan edustajat odottavat puhemieheltä vastausta kirjelmään jo torstaina.

    Oppositioedustajat kiistävät, että kyse olisi hallitukselle ensiarvoisen tärkeän sote-lakipaketin viivyttämisestä.

    – Ei ole viivytystaktiikkaa. Ei voi päättää sote-laeista, ellei tiedetä millaisia taloudellisia vaikutuksia niillä on, sanoi Alanko-Kahiluoto.

    – Hallituspuolueiden toiminta tässä on uskomatonta. Sote-uudistus on tärkeä, mutta kiire ei voi tarkoittaa ettemme ota kantaa kehysbudjettiin. Sosiaali- ja terveysmenot ovat miljardiluokan osa menokehyksestä, RKP:n Veronica Rehn-Kivi.

    20:45 Lisätty Hannakaisa Heikkisen kommentit

    Katso myös:

    Ymmärrätkö miten sote vaikutta sinuun? Kokeile Ylen pelillä

    EU:n Tusk arvosteli kovasanaisesti Trumpia:

    EU:n Tusk arvosteli kovasanaisesti Trumpia: "Kun on tällaisia ystäviä, niin kuka tarvitsee vihamiehiä?"


    Bulgarian Sofiassa puhunut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk arvostelee harvinaisen kovasanaisesti Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia. Tuskin mukaan Trumpin myötä Euroopalla ei enää ole harhakuvitelmia Yhdysvaltain suhteen. Trumpin...

    Bulgarian Sofiassa puhunut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk arvostelee harvinaisen kovasanaisesti Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia.

    Tuskin mukaan Trumpin myötä Euroopalla ei enää ole harhakuvitelmia Yhdysvaltain suhteen.

    Trumpin päätökset, kuten tuontitullit sekä Iranin ydinsopimuksesta vetäytyminen, kertovat Tuskin mukaan "oikukkaasta itsevarmuudesta".

    Tusk peräänkuuluttaa EU:lta yhtenäisyyttä Yhdysvaltain uuden linjan edessä.

    EU-johtajat keskustelevat Sofiassa muun muassa siitä, miten EU:n pitäisi vastata Trumpin päätökseen vetää Yhdysvallat Iranin ydinsopimuksesta.

    Lue myös:

    Analyysi: Iran osoitti sen jälleen – Trump hajottaa, mutta ei hallitse

    Lista vastatoimista virallisestikin julki: Näin EU aikoo vastata Trumpin terästulleihin

    Hallituspuolueilta ruusuja ja risuja SDP:n verolinjauksille

    Hallituspuolueilta ruusuja ja risuja SDP:n verolinjauksille


    SDP on julkistanut vero-ohjelmansa, jonka tähtäin on vuodessa 2030. Puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan Suomen verotusta pitäisi kääntää eurooppalaiseen suuntaan. -Meidän mallissa omistuksen verotus tulee kiristymään eli pääomatulojen ja...

    SDP on julkistanut vero-ohjelmansa, jonka tähtäin on vuodessa 2030. Puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan Suomen verotusta pitäisi kääntää eurooppalaiseen suuntaan.

    -Meidän mallissa omistuksen verotus tulee kiristymään eli pääomatulojen ja omistuksen verottaminen hieman tulee kiristymään ja ansiotulojen verotus saattaa jopa keventyä, Rinne linjasi.

    Pääomien niukkuus huolestuttaa

    Hallituspuolueista keskustan verotyötyöryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä moittii SDP:n verolinjaa vanhakantaiseksi

    -Kyllä se johtaisi verotuksen kiristymiseen, kun me on nyt päästy kokonaisveroasteen laskuun. Myöskin siinä on tuollaista vanhakantaista asennetta suomalaista omistajuutta ja yrittäjyyttä kohtaan minusta, mistä pitäisi päästä eroon, Ala-Nissilä ruotii.

    Kokoomuksen veroasiantuntijoihin kuuluva Elina Lepomäki näkee ongelmana suomalaisten niukat pääomat.

    -Ja sen takia pitäisin huolestuttavampana sitä, että meillä on vähemmän pääomaa kuin muissa EU-maissa ja erityisesti myös siitä, että sitä ei ole kovinkaan paljon kotitalouksilla myöskään siinä vaiheessa että ollaan oltu vaikka 20 vuotta jo töissäkin niin sitten saattaa olla ainoa omaisuuserä, joka on vaikkapa rivitalon pätkä. Niin kyllä minä toivoisin, että tähän omistamiseen ja sitä kautta syntyvään arvonlisään kiinnitettäisiin enemmän huomiota, Lepomäki sanoi.

    Kannustinloukkuja halutaan purkaa

    SDP:n tavoite tiivistää veropohjaa ja pitää verokannat matalina saa hallituspuolueilta kannatusta.

    Myös työtulovähennyksen laajentaminen pienipalkkaisille saa tukea kilpakumppaneilta.

    -Verotuksen uudistaminen ja sosiaaliturvan uudistaminen, joka sekin hanke hallituksella on, ne pitää katsoa nyt yhdessä, jotta löydetään ihmisen kannalta paras, kannustava ja hyvä veroratkaisu, keskustan Ala-Nissilä huomautti.

    -Me tarvitaan kannustinloukkujen purkamista paitsi matalapalkkatyössä niin sitten myöskin keski- ja hyvätuloisessa työssä ja erityisesti tähän toiseen puoleen toivon kyllä demareilta myös vastauksia vielä, kokoomuksen Lepomäki totesi.

    Lepomäki ennakoi jo tulevia hallitusneuvotteluja.

    -Mutta hyvä että he tekevät tässä vaiheessa linjauksia niin tässä ehditään justeeraa asioita vielä ennen hallitusneuvotteluita, Lepomäki sanoi.

    Lue myös:

    SDP kiristäisi omistamisen verotusta ja keventäisi pienipalkkaisten verotusta

    Yle sai Suomen suurimman työttömyyskassan laskelmat: Lähes puolet ansiosidonnaista saavista ei täytä aktiivimallin ehtoja

    Yle sai Suomen suurimman työttömyyskassan laskelmat: Lähes puolet ansiosidonnaista saavista ei täytä aktiivimallin ehtoja


    Yleinen työttömyyskassa YTK eli niin sanottu Loimaan kassa kertoo Ylelle, että sen kautta työttömyysetuuksia saavista 51 prosenttia on tähän mennessä täyttänyt aktiivimallin ehdot. Vastaavasti 49 prosenttia ei ole osoittanut mallin mukaista...

    Yleinen työttömyyskassa YTK eli niin sanottu Loimaan kassa kertoo Ylelle, että sen kautta työttömyysetuuksia saavista 51 prosenttia on tähän mennessä täyttänyt aktiivimallin ehdot.

    Vastaavasti 49 prosenttia ei ole osoittanut mallin mukaista aktiivisuutta.

    YTK:hon kuuluu yli 400 000 jäsentä ja se on ylivoimaisesti Suomen suurin työttömyyskassa. Sen jäsenistö on melko kattava otos ansiosidonnaista työttömyysturvaa nauttivista suomalaisista.

    Aktiivimalli edellyttää työttömiltä työntekoa vähintään 18 tuntia 65 päivän tarkastelujakson aikana tai osallistumista vähintään viiden päivän hyväksyttyihin työ- ja elinkeinopalveluihin. Kolmas vaihtoehto aktiivisuuden osoittamiseen on riittävä määrä yrittäjätuloa.

    Jos aktiivisuus ei täyty, etuus alenee 4,65 prosenttia päivärahasta.

    YTK:n edunsaajista aktiivisuuden on täyttänyt työllä 62%, TE-palveluilla 35% ja yrittäjyydellä 3% työttömistä.

    Sama suhde kuin Kelan työttömillä

    YTK:n Ylelle tekemä alustava tarkastelu koskee ajanjaksoa tammikuun alusta toukokuun puoliväliin. Siinä ovat mukana sellaiset noin 25 000 edunsaajaa, joilla 65 päivän tarkastelujakso on tullut täyteen.

    – Vaikutusten laskeminen on näin varhain vielä hankalaa ja epävarmaa. Aktiivimallin mekanismia ei vielä tarkkaan tunneta ja tieto on hajallaan, koska kassojen maksujärjestelmiä ei ole luotu tilastointia varten, toteaa YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund.

    Kela on aiemmin kertonut aktiivimallin vaikutuksista omiin työttömyysturva-asiakkaisiinsa. Myös heistä reilut puolet on ollut aktiivisia ja välttää tukien leikkauksen. Kelan tarkastelussa oli mukana yli 170 000 työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa nauttivaa henkilöä.

    Alakohtaiset erot voivat olla suuria

    Alustavat tiedot ja laskelmat aktiivimallin seurauksista työttömille antavat viitteitä siitä, että malli kohtelee eri alojen työttömiä eri tavoin.

    Palvelualoilla vain alle kolmannes työttömyysturvan saajista joutuu tukileikkausten kohteeksi. Tätä ilmeisesti selittää osa-aikaisten töiden suuri osuus alalla.

    Aloilla, joilla osa-aikatyötä on vähemmän, aktiivimalli kurittaa kovemmin.

    Korkeasti koulutettujen suuri työttömyyskassa IAET arvioi Talouselämälle, että vain kolmannes sen edunsaajista täyttää aktiivisuusehdon. Leikkauksen kohteeksi joutuisi siis 67 prosenttia korkeasti koulutetuista työttömistä.

    Ylen tietojen mukaan alustavat arviot teollisuuden työttömistä kertovat, että myös heistä selvästi suurin osa joutuu aktiivimallin tukileikkauksen kohteeksi.

    Päivitetty klo 16.08.: Lisätty prosenttiosuudet aktiivisuusehdon täyttämisen keinoista.