Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Yrittäjät listasivat parhaat paikat yrittää – Pääkaupunkiseutu ja Tampere loistavat poissaolollaan

    Yrittäjät listasivat parhaat paikat yrittää – Pääkaupunkiseutu ja Tampere loistavat poissaolollaan


    Mistä on kyse?Suomen Yrittäjät kartoittaa kyselyllä kuntien ja yrittäjien yhteistyötä valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti.Kysely tehdään kahden vuoden välein.Kyselyyn vastasi 5 835 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää.Kysely...

    Mistä on kyse?Suomen Yrittäjät kartoittaa kyselyllä kuntien ja yrittäjien yhteistyötä valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti.Kysely tehdään kahden vuoden välein.Kyselyyn vastasi 5 835 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää.Kysely toteutettiin yhteistyössä IROResearchin kanssa 16.2.–16.4.2018.

    Yrittäjien mielestä parhaat kunnat yrittää ovat Seinäjoki, Lieto ja Muurame. Paras maakunta on Pohjois-Karjala.

    Yrittäjien listauksessa on silmiinpistävää, että isoimmat kaupungit loistavat poissaolollaan. Kymmenen kärjessä ei ole Helsinkiä, Vantaata, Espoota tai Tamperetta, vaikka niissä on eniten yrityksiä.

    Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien kyselystä, johon vastasi yli 5 800 yrittäjää eri puolilta Suomea.

    Kyselyn tulos julkaistiin keskiviikkona kunnallisjohdon seminaarissa Tampereella, jossa on paikalla 1 200 kunnan virkamiestä, valtuutettua ja yrittäjävaikuttajaa.

    Yrittäjyyskasvatus alkaa päiväkodissa

    Isojen kaupunkien ykköseksi valittu Seinäjoki menestyi kaikilla mittareilla, mistä kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki on iloinen.

    – Yritämme toimia jouhevasti, nopeasti ja määrätietoisesti, Rasinmäki kuvaa.

    Toivo Sukari, kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, toimitusjohtaja Tuomas Hentula ja hallintojohtaja Jari Jokinen allekirjoittamassa Ideaparkin esisopimusta viime maaliskuussa.Olli Koski / Yle

    Hänen mukaansa yrittäjähenki on pesiytynyt koko kaupunkiin: virkamiehiin ja konserniyhtiöihin. Yrittäjyyskasvatusta annetaan jo Seinäjoen päiväkodeissa.

    Kaupunki pyrkii toimimaan yrityksien hyväksi maanhankinnassa, kaavoituksessa ja tonttipalveluissa. Myös peruspalvelut ovat tärkeitä, jotta yritykset saavat työntekijöitä.

    – Lähtökohtana on kuusi vuotta sitten tehty strategia, jonka mukaan yrittäjyys on tärkein voimavara.

    Miten Seinäjoen toiminta eroaa esimerkiksi pääkaupunkiseudusta? Rasinmäki arvioi, että suuruus vaikuttaa.

    – 63 000 asukkaan kaupungissa voimme tuntea kaikki. Meillä on 3 000 yritystä ja pyrimme käymään niissä viiden vuoden aikana.

    Samaa arvelee Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.

    – Pienissä kunnissa kuntatoimijat ja yrittäjät ovat hyvin tiiviissä yhteydessä keskenään ja jokaisella yrityksellä on kunnalle merkitystä. Näin yrittäjien toiveet tulevat helpommin ja yksilöllisimmin kuulluiksi, Oksala sanoo.

    Hänen mukaansa Helsingissä heikoimmaksi osa-alueeksi arvioidaan julkisia hankintoja, joihin pienet yritykset kokevat usein hankalaksi osallistua.

    Jyvät erottuvat akanoista

    Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Hannamari Heinonen sanoo, että voittajat ovat menestyneet kyselyssä aiemminkin.

    – Jokainen kunta toimii todella tiiviissä vuoropuhelussa yrittäjien kanssa ja ymmärtää, että ne tuottavat verotuloja ja palveluja, Heinonen kuvaa voittajia.

    Kyselyssä ovat menestyneet usein pienet kunnat, vaikka pääkaupunkiseudulla on paljon yrityksiä.

    – Trendi on ollut, mitä pienempi paikka, sitä parempi tulos. Se johtuu ehkä siitä, että toimijat tuntevat toisensa paremmin ja tapaavat luontevasti useilla foorumeilla.

    Isoissa kaupungeissa kaupungin elinkeinopolitiikka voi jäädä etäiseksi yrittäjälle tai kaupunki voi näyttäytyä monimutkaisena kumppanina. Yksi selittävä tekijä Heinosen mukaan on, että kyselyn vastausmäärä isojen kaupunkien yrittäjiltä jäi pieneksi.

    Menestyksen salaisuus on Heinosen mukaan silti selvä.

    – Suomessa kaikki kunnat haluavat olla yrittäjämyönteisiä. Jyvät erotellaan akanoista siinä vaiheessa, kun strategiasta tehdään totta.

    Kyselyn mukaan yrittäjät ovat tyytyväisempiä kotikuntaansa kuin aiemmin. Parhaat arviot yrittäjät antavat elinkeinopolitiikasta, viestinnästä, koulutuksesta ja osaamisesta. Tyytymättömimpiä yrittäjät ovat kunnan hankintapolitiikkaan.

    Yrittäjien mielestä parhaat kunnat

    Yli 50 000 asukasta:

    SeinäjokiJyväskyläJoensuuKouvolaSaloKuopioOuluRovaniemiLappeenrantaTurku

    10 000–50 000 asukasta

    LietoIlmajokiLieksa ja YlöjärviLempääläUlvilaPirkkalaNaantaliKaarinaAlavus

    Alle 10 000 asukasta

    MuurameMerikarviaVieremäKeiteleSäkyläIlomantsiPomarkkuKarviaSiikainen sekä Rusko

    Yrittäjien mielestä parhaat maakunnat

    Pohjois-KarjalaSatakuntaEtelä-PohjanmaaPirkanmaaSavoVarsinais-SuomiPohjois-PohjanmaaKeski-SuomiLappiUusimaaEtelä-KarjalaEtelä-Savo ja KainuuKeski-PohjanmaaPääkaupunkiseutuKymi ja Rannikko-PohjanmaaHämePäijät-Häme
    Skaalan saneerausohjelma hyväksytty – 64 miljoonan euron velat järjesteltiin uudelleen

    Skaalan saneerausohjelma hyväksytty – 64 miljoonan euron velat järjesteltiin uudelleen


    Pohjanmaan käräjäoikeus on vahvistanut ovi- ja ikkunavalmistaja Skaalan saneerausohjelman. Se koskee yhteensä lähes 64 miljoonan euron velkoja. Suurin osa velkojista hyväksyi saneerausmenettelyn maksuohjelmineen. Skaala Group Oy ja sen kotimaiset...

    Pohjanmaan käräjäoikeus on vahvistanut ovi- ja ikkunavalmistaja Skaalan saneerausohjelman. Se koskee yhteensä lähes 64 miljoonan euron velkoja. Suurin osa velkojista hyväksyi saneerausmenettelyn maksuohjelmineen.

    Skaala Group Oy ja sen kotimaiset tytäryhtiöt Skaala Production Oy ja Skaala Oy jättivät hakemuksen viime elokuussa ja päätös saneerausohjelman vahvistamisesta saatiin tänään.

    Saneerausohjelman vahvistaminen tarkoittaa sitä, että yhtiön saneerausmenettely lakkaa ja velkasuhteiden aiemmat ehdot kumoutuvat. Nyt ryhdytään sovitun saneerausohjelman mukaisiin yritysjärjestelyihin ja toteuttamaan uusia velkaehtoja. Skaala tiedottaa uusista järjestelyistä tänään klo 18.

    Enemmistön Skaala Groupista omistaa nykyään itävaltalainen INF-konserni.

    Fortnite-sessiot koukuttavat nuoret pelikonsoleiden ja Youtuben äärelle – tubettaja KASSPE:

    Fortnite-sessiot koukuttavat nuoret pelikonsoleiden ja Youtuben äärelle – tubettaja KASSPE: "Kaikkea voi tehdä sopivasti, vaikka se olisi paljon"


    Kasperi Laine eli KASSPE tubettaa Fortnite-sessioita, joita nuoret seuraavat. Pelistriimeillä ja tallenteilla on kymmeniä tuhansia katselukertoja. Yksi, ehkä näkyvin, Laineen seuraajaryhmä ovat noin 10-vuotiaat pojat. He pelaavat itsekin,...

    Kasperi Laine eli KASSPE tubettaa Fortnite-sessioita, joita nuoret seuraavat. Pelistriimeillä ja tallenteilla on kymmeniä tuhansia katselukertoja.

    Yksi, ehkä näkyvin, Laineen seuraajaryhmä ovat noin 10-vuotiaat pojat. He pelaavat itsekin, kommentoivat pelisessioita aktiivisesti ja osallistuvat pelitapahtumiin. Heille Laine on idoli ja hänen tapaamisensa huippua.

    – Parasta oli nähdä KASSPEn pelaavan. Pääsin kuvaankin, iloitsee 10-vuotias Iisakki Viinamäki Seinäjoella, missä Kasperi Laine osallistui PeliJamit-hyväntekeväisyystapahtumaan.

    Kiinnostava ilmiö

    Fortnite nousi ilmiöksi viime syksynä. Se on K12-peli, jota Kasperi "KASSPE" Laine kuvailee ennen kaikkea yhteisölliseksi. Vaikka ammutaankin, pelataan pisteistä. Pelaajia on miljoonia.

    – Fortnitessa koukuttaa se, että peli luo jännitystä, jokainen peli on erilainen ja se on uudelleenpelattava. Yksi menestyksen syy on varmasti myös se, että se on ilmainen, Kasperi Laine sanoo.

    Pelikasvattaja, Tampereen yliopiston tutkija Mikko Meriläinen arvioi, että 12 vuoden ikäraja osuu pelissä aika hyvin kohdalleen. Sarjakuvamaisesti toteutettu, epärealistinen, aika karkkivärinen ovat termejä, joilla Meriläinen kuvailee Fortnitea.

    – Se on hyvin sosiaalinen peli, jota pelataan usein porukalla. On ollut kiinnostava nähdä, että yhtäkkiä on tullut tälläinen valtava ilmiö nuoremman pelaajakansan ympärille. Puhutaan ainakin pienimuotoisesta, mikro-sukupolvikokemuksesta, Meriläinen sanoo.

    Viimeisimpiä vastaavia peli-ilmiöitä ovat olleet hänen mukaansa Pokemon-Go ja Overwatch. Ja, jos peliteollisuuden luonnonlait toteutuvat, ottaa joku uusi peli pian jo Fortnitenkin paikan.

    – Fortnite elää aikansa, mutta jossain vaiheessa tulee seuraava aalto, joka kaappaa tämän.

    Iisakki Viinamäki harrastaa Fortnitea.Hanne Leiwo/YlePelaaminen on kivaa

    Iisakki Viinamäki pelaa Fortnitea. Joinain päivinä pelaamiseen menee viisi tuntia, joinain päivinä vähemmän. Iisakin mukaan pelaaminen vaan on kivaa ja Fortnite hyvä, ja vähän jännittäväkin peli, jossa taistellaan ja rakennellaan kaikenlaisia juttuja.

    Iisakin pelaamista ei ole rajoitettu tiettyyn päivittäiseen tuntimäärään. Äiti Tiina Viinamäki kertoo, että ennemminkin tarkkaillaan pojan touhuja kokonaisuutena.

    – Iisakki ulkoilee paljon, tekee maalla metsätöitä ja maahommia ja harrastaa muutakin. Kyllä sen huomaa, jos se [pelaaminen] menee jonkun tietyn rajan yli. Mielestäni tämä on tulevaisuuden ala, eikä näitä lapsia voi oikein [pelien parista] poissakaan pitää, Tiina Viinamäki sanoo.

    Kuin silmälaput hevosella

    Mikko Meriläiselle keskustelu peli- eli ruutuajasta on tuttua. Hän ei kuitenkaan haluaisi puhua pelkästään ruudun ääressä vietettävästä ajasta, vaan nuoren elämän kokonaisuudesta.

    Toiselle sopiva pelaamisen määrä on toiselle liikaa. Oikea määrä löytyy keskustellen ja sovitellen.

    – Aikaan jumahtaminen sulkee silmiämme kuin hevosten silmälaput – ei nähdä enää kuin aika, vaikka olisi paljon muutakin tarkasteltavaa, Meriläinen sanoo.

    Fakta on, että kaikkea voi tehdä liikaa ja liika on aina liikaa. Kaikkea voi myös tehdä sopivasti, vaikka se olisi paljon. Kasperi "KASSPE" Laine

    Myös Kasperi Laine on saanut osallistua ruutuaikakeskusteluun. Kun pelaaminen on harrastus, se vie enemmän aikaa samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin harrastus.

    – Fakta on, että kaikkea voi tehdä liikaa ja liika on aina liikaa. Kaikkea voi myös tehdä sopivasti, vaikka se olisi paljon, Laine sanoo.

    Meriläisen mukaan kaikki uusi, etenkin jos se liittyy lapsiin ja nuoriin, on meillä koettu pelottavana ja pelaaminen nähdään lähtökohtaisesti haitallisena. Esimerkkeinä hän mainitsee sarjakuvat, television ja puhelimen, jonka pelättiin lopettavan ihmisten kasvokkaisen kanssakäymisen.

    Pelaamiseen tai Fortniteen ei kuitenkaan liity mitään kovin ihmeellistä.

    – Tämä vaan sattuu olemaan huippusuosittua, Meriläinen sanoo.

    Kuulokkeet korvilla

    Iisakilla on pelatessa kuulokkeet korvilla. Kavereiden kanssa jutellaan ja kommentoidaan peliä. Kun pelatessa tunteet kuumenevat, ärräpäitäkin voi päästä.

    – No, joka päivä puhutaan sellaisia. Vähän kiroilua. Ei me tehdä mitään asialle, Iisakki kertoo.

    Seinäjoella järjestetyssä hyväntekeväisyysturnauksessa Iisakki Viinamäki sijoittui omassa pelisessiossaan top3:een eli hänen suorituksensa kerrytti yhteistä hyväntekeväisyyspottia. Menestys tuntui hyvältä.

    Mitäs silloin, jos peli päättyykin tappioon liian aikaisin?

    – No, silloin mä menen vaan uuteen peliin, Iisakki selittää.

    Jos kesällä saa pelata vähän normaalia enemmän, oletan että siitä on lapsen hyvinvoinnille enemmän hyötyä kuin haittaa Mikko Meriläinen

    Kaperi Laine tiedostaa, että hänen pelisessioitaan seuraavat lapset ja nuoret. Hän pyrkii olemaan esimerkkinä online-käyttäytymisen suhteen. Vaikka netissä ei roskapuheelta voikaan välttyä, KASSPEn videoilla ei koskaan esimerkiksi kiroilla.

    – Kun on nuoria katsojia, ei haluta antaa vaikutteita, että kiroiltaisiin paljon. Koitan pitää omat juttuni mahdollisimman reiluina ja asiallisina, Kasperi Laine sanoo.

    Kasperi "KASSPE" Laine pelaamassa Fortnitea Seinäjoella PeliJamit-hyväntekeväisyystapahtumassa.Hanne Leiwo/YleKesälomalla mielenrauhaa

    Kesälomien alkaessa koululaisten rutiinit rikkoutuvat ja pelaamiselle jää enemmän aikaa koulunkäynniltä.

    Pelikasvattaja Mikko Meriläinen kehottaa vanhempia ottamaan rennosti ja sallimaan arkea runsaamman pelaamisen kesäloman aikana.

    – Soisin nuorten ja vanhempien mielenrauhan kannalta, että koko kesäloma ei menisi sen stressaamiseen, montako tuntia tänään on pelattu. Jos kesällä saa pelata vähän normaalia enemmän, oletan että siitä on lapsen hyvinvoinnille enemmän hyötyä kuin haittaa, Meriläinen sanoo.

    Jos kesällä haluaa tavoitella unelmaansa Fortnite-mestarina, on treenaamisen määrä siinäkin A ja O. Vaikka muita pelaajia seuraamalla voi oppia, parhaiten taidot karttuvat yrityksen ja erehdyksen kautta.

    – Jos häviää, pohtii miksi hävisi ja missä teki virheen. Pelaaminen vaatii tunteja taakse, Kasperi Laine sanoo.

    Johanna Tidström aloitti asuntosijoittamisen yksiöstä 1990-luvulla – nyt hän rakennuttaa rivitaloja:

    Johanna Tidström aloitti asuntosijoittamisen yksiöstä 1990-luvulla – nyt hän rakennuttaa rivitaloja: "Tavoitteena on, että tämä on minun eläkesäästöni"


    Vaasalainen Johanna Tidström kävelee rakennuttamansa rivitalon pihapiirissä. Kaivinkone tasoittaa pihamaata tontin rajalla, kun rivitalon sisällä asennetaan keittiökalusteita. Pian on valmista ja uudet asukkaat voivat muuttaa uusiin...

    Vaasalainen Johanna Tidström kävelee rakennuttamansa rivitalon pihapiirissä. Kaivinkone tasoittaa pihamaata tontin rajalla, kun rivitalon sisällä asennetaan keittiökalusteita. Pian on valmista ja uudet asukkaat voivat muuttaa uusiin koteihinsa.

    Johanna Tidströmille asuntosijoittaminen ei ole uutta. Hän osti ensimmäisen pienen kerrostaloyksiön Vaasan keskustasta jo 90-luvun lopussa. Siitä kasvoi innostus, joka on muuttunut työksi.

    – Tässä näkee konkreettisesti työnsä jäljen, Tidström toteaa.

    Naiset haluavat vaurastua

    Keskustelu sijoittamismahdollisuuksista käy vilkkaana myös naisten omissa keskusteluryhmissä ja sosiaalisessa mediassa. Sijoitusryhmissä keskustellaan niin sijoittamisesta, säästämisestä kuin yleisestä taloudesta: Kannattaako sijoittaa Applen osakkeisiin? Kannattaako Turusta ostaa sijoitusyksiö tai -kaksio? Minkä pankin rahasto on paras? Miten säästää lapsille?

    Terhi Majasalmen vinkit asuntosijoittamiseen:

    1. Mieti millainen ja kuka on asiakas: Kenelle tarjoat asuntoa tai asuntopalvelua? Kuinka paljon joku on valmis maksamaan siitä?

    2. Seuraa taloudellista tilannetta: Kuinka paljon ihmisillä on rahaa käytettävissä? Kuinka paljon ihmiset pystyvät maksamaan?

    3. Mieti sijainti: Mihin olisi paljon potentiaalisia tulijoita?

    4. Mieti rahoitus: Jos ottaa velkarahaa, niin miten se vaikuttaa omaan talouteen, jos asunto ei mene heti kaupaksi/löydy vuokralaisia?

    Yksi suosituimmista Facebook-ryhmistä on Vauras Nainen. Ryhmän ylläpitäjän, varallisuusvalmentaja ja sijoittaja Terhi Majasalmen mukaan ryhmä on kasvattanut suosiotaan suorastaan räjähdysmäisesti. Kun viime toukokuussa jäseniä oli 2 500, on niitä tämän vuoden toukokuussa yli 36 000.

    – Ryhmässä saa hyvin vertaistukea sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan, Majasalmi toteaa.

    Majasalmi on innoissaan, että naiset pohtivat omaa talouttaan.

    – On tärkeää meidän jokaisen elämässä, että oma talous on turvattu ja että pienistä ja isoista puroista tulisi sitä tulovirtaa.

    Ismo Pekkarinen / AOPErilaisia sijoituskohteita

    Naisten sijoitusinnokkuuden lisääntyminen on huomattu myös esimerkiksi Osuuspankissa.

    OP:n säästämisen ja sijoittamisen johtaja Katja Taposen vinkit asuntosijoittamiseen:

    1. Selvitä omat tavoitteesi ja oma sijoittajaprofiili: Minkälaista tuottoa tavoittelet? Minkälaisia riskejä olet valmis ottamaan? Onko oma taloudellinen tilanteesi niin hyvä, että se kestää matkanvarrella tulevat hankaluudet? Onko riittävän hyvä puskurikassa?

    2. Tee huolelliset laskelmat: Millaista tuottoa tavoittelet sijoittamisella?

    3. Valitse sijoituskohde huolellisesti: Tutki huolellisesti asunto-osakeyhtiön taloudellinen tilanne ja tulevat remontit.

    – Naiset ovat esimerkiksi rahastosijoittajina ohittaneet hienoisesti miehet. Tämä trendi on jatkunut muutaman vuoden ja näyttää siltä, että naiset ovat yhä kiinnostuneempia siitä, miten he voisivat vaurastua, kertoo OPn säästämisen ja sijoittamisen johtaja Katja Taponen.

    Rahastosijoittamisen lisäksi naisia kiinnostavat asunnot ja perinteisemmät osakkeet.

    Eläkesäästöjä

    Johanna Tidströmin mukaan asuntosijoittamisessa nälkä kasvaa syödessä. Ensimmäiset onnistuneet asuntokaupat innostivat sijoittamaan nopeasti myös tontteihin, kiinteistöihin ja uudiskohteisiin. Tidström myy asuntoja eteenpäin keräten pääomaa, mutta pitää myös asuntoja itsellään sijoituskohteena ja hankkii vuokralaisia.

    – Hoidan itse kaikki vuokraukset, vuokralaiset. Siinä on aikamoinen työ, pelkkä ostaminen ei riitä. Itselläni on nyt sopivankokoinen salkku. Tavoitteena on, että tämä on minun eläkesäästöni, Tidström kertoo.

    Pääsääntöisesti Tidströmin sijoituskohteet sijaitsevat pääasiassa Pohjanmaalla, mutta niitä löytyy myös muualta.

    Mikä sitten asuntosijoittamisessa kiehtoo? Tidströmin kohdalla se on konkreettisuus: tulot on kohtuullisen helppo ennustaa, ja asunnot ovat aika riskitön sijoituskohde. Aivan helppoa asuntosijoittaminen ei kuitenkaan ole, vaikka olisi kuinka hyvin perehtynyt.

    – Joka päivä oppii uutta: Millainen on hyvä sijoituskohde, millaisia tuottoja pystyy saamaan, miten saadaan tasainen kassavirta, miten vuokralaisia valitaan ym. Aina kaikki ei mene nappiin, mutta niistä virheistä pitää oppia ja tehdä korjaavia liikkeitä, Tidström kertoo.

    Johanna TidströmMerja Siirilä / YleAsuntosijoittamisessa tarvitaan nyt kärsivällisyyttä

    Asuntosijoittaminen – kuten ei sijoittaminen ylipäätänsä – ole keino tienata nopeasti rahaa. OPn Säästämisen ja sijoittamisen johtajan Katja Taposen mukaan. Asuntojen hinnat ovat nousseet kasvukeskuksissa jo useamman vuoden ajan.

    – Takavuosien vuokratuottoihin ei tällä hetkellä päästä, joten liikkeellä kannattaa olla pitkäjänteisesti ja varautua siihen, että asuntojen ja vuokrien hinnat voivat laskea, Katja Taponen OPsta kertoo.

    Hän toteaa, että mikäli laskelmat on tehty huolella ja on varauduttu esimerkiksi koronnousuun ja sekä vuokrien laskuun, riskit ovat kohtuulliset isoimmissa kasvukeskuksissa. Tuotto-odotuksissa kannattaa olla hyvin maltillinen.

    Varallisuusvalmentaja ja sijoittaja Terhi Majasalmi sijoittaa tällä hetkellä Yhdysvaltoihin. Silti hän on seurannut kotimaan markkinatilannetta.

    – Vähän kauhulla mietin, että millaiset pari-kolme vuotta tässä tulee olemaan. Olen itse ainakin huolissani tästä velkaantuneisuudesta ja siitä, että taloyhtiöiden lainat kasvavat. Jollakin ne velat on kuitenkin maksettava ja se on huolestuttava ilmiö, Majasalmi toteaa.

    Myös Majasalmi toivoo, että ihmiset katsoisivat asuntosijoittamista pitkän aikavälin sijoittamisena.

    Merja Siirilä / YleEnsimmäinen askel sijoittamiseen

    Sijoittamisen aloittaminen voi tuntua vaikealta. Majasalmen mukaan tarvitaan rohkeutta ottaa ensimmäinen askel sijoittamisen maailmaan.

    – Jokainen on joskus ollut aloittaja. Pitää vain hypätä sen kuilun yli, mikä tuntuu monesta kauhean isolta. Se voi olla se 20 euroa tai 50 euroa se ensimmäinen sijoitus ja siitä se sitten lähtee, Majasalmi rohkaisee.

    Johanna Tidströmillä yksi asunto johti toiseen, kolmanteen ja neljänteen. Tulevaisuudessa tarkoituksena on rakentaa Vaasaan pienkerrostalo, jonka paperit ovat jo valmiina. Suunnitteilla on yhteensä 35 asuntoa. Millainen kaupunki Vaasa on asuntosijoittamisen näkökulmasta?

    – Mun mielestä todella hyvä. Täällä on paljon opiskelijoita, on aika helppo saada vuokralaisia. Pitää kuitenkin olla tarkka, että mistä ostaa ja millaisia vuokratuottoja odottaa, Tidström kertoo.

    Kaikissa päiväkodeissa ei suostuta rasvaamaan lapsia aurinkovoiteella – keskustele

    Kaikissa päiväkodeissa ei suostuta rasvaamaan lapsia aurinkovoiteella – keskustele


    Emma Heikkisen puolitoistavuotias tytär meni toukokuun poikkeuksellisena hellepäivänä päiväkotiin aurinkorasva repussaan. Kun äiti haki hänet pois, tytöllä oli päällään pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet. Lämmintä oli Heikkisen mukaan...

    Emma Heikkisen puolitoistavuotias tytär meni toukokuun poikkeuksellisena hellepäivänä päiväkotiin aurinkorasva repussaan. Kun äiti haki hänet pois, tytöllä oli päällään pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet. Lämmintä oli Heikkisen mukaan varjossa melkein 30 astetta.

    Äiti ihmetteli, miksi tyttö oli puettu tanakammin rasvaamisen sijasta ja sai vastaukseksi, että Vaasan kaupunki on kieltänyt rasvaamisen päiväkodissa.

    – Kyllä se vähän herätti ihmetystä, kun rasvan käytöstä koko ajan toitotetaan, sanoo Emma Heikkinen.

    Kuntien välillä ja sisälläkin onkin erilaisia linjauksia. Helsinki ohjeistaa vanhempia tuomaan rasvan mukana, eikä Kokkolakaan sitä kiellä. Pietarsaaressa mietitään jopa, olisiko käytännöllisempää hankkia päiväkoteihin yhteiset rasvat.

    Säteilyturvakeskuksen asiantuntijan mukaan palamisen riski on huomattavasti suurempi uhka kuin mahdollinen huoli rasvojen sisältämistä aineista, ja rasvauksesta aiheutuva vaivakin kannattaa nähdä.

    "Lapset eivät ole ulkona ottamassa aurinkoa"

    Vaasan varhaiskasvatus on pyytänyt jo vuosia sitten terveydenhuollosta näkemyksen aurinkovoiteiden käytöstä hoitopäivän aikana. Päätöksestä pidetään yhä kiinni. Kannanoton mukaan päiväkoti-ikäinen lapsi ei hoitopäivän aikana tarvitse aurinkovoidesuojausta, mutta tarvitsee suojauksen paljolta auringonpaisteelta.

    Varhaiskasvatusjohtaja Lillemor Gammelgård sanoo, että linjauksen taustalla ovat käytännön syyt. Päivähoidossa ei anneta lapsille mitään lääkeaineita eikä rasvata heitä muillakaan rasvoilla ilman lääkärin määräystä.

    – Se on vanhempien tehtävä.

    Lillemor Gammelgårdin mukaan aamuinen rasvaus kotona riittää. Päiväkodissa olennaista on pitää lapset suojassa auringolta, ja se onnistuu pitkien vaatteiden ja suunnittelun avulla. Keskipäivällä ulkoilua vältetään, ja henkilökunta huolehtii muutenkin siitä, että lapset eivät ole liikaa suorassa auringonpaisteessa.

    – Lapsethan eivät ole ulkona ottamassa aurinkoa.

    Gammelgård sanoo myös, että rasvaaminen olisi käytännössä iso urakka. Jos jokainen lapsi toisi oman rasvansa, hyllyissä olisi kymmeniä purkkeja. Aurinkorasvojen terveellisyydestä aikanaan käyty keskustelu on vaikuttanut päätökseen, mutta pääsyy Vaasan linjaan ovat käytännön perusteet.

    Simo Pitkänen / Yle

    Esimerkiksi Helsingin kaupunki ohjeistaa vanhempia tarvittaessa laittamaan lapsen mukaan nimellä varustetun aurinkovoiteen ja/tai suojaamaan lapsen ihon jo kotona voiteella. Sitä siis voidaan laittaa myös päiväkodissa.

    Kokkolan tuore linjaus nojaa näkemykseen siitä, että aurinkovoide ei ole lääkeaine. Toive on, että huoltajat rasvaavat lapset itse aamulla, mutta pitkinä päivinä lisärasvaus voi olla tarpeen. Jos huoltajat tuovat hoitopaikkaan aurinkovoiteen, sitä voidaan laittaa olosuhteiden vaatiessa ja tilanteen salliessa, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Kai Kytölaakso.

    Vaatteet ja ulkoilun suunnittelu ovat silti ensisijalla.

    – Sataa lasta olisi mahdoton rasvata. Mutta täyttä kieltoa ei ole, meillä ei ole siihen oikeutta, sanoo Hakalahden päiväkodin johtaja Satu Forsberg.

    Melko vastavalmistunut Isokylän päiväkoti kärsii siitä, että pihalla on varsin vähän varjopaikkoja. Päiväkodin johtaja Marika Hautaniemi sanoo, että oman rasvan saa ilman muuta ottaa mukaan.

    – Tarkoitus on, että vanhemmat rasvaisivat aamulla, mutta iltapäivällä on hyvä rasvata uudelleen, ja sen tekee henkilökunta.

    Henkilökunnasta kukaan ei ole myöskään sanonut, etteikö lapsia ehtisi rasvata.

    Isokylän monitoimitalon lastenhoitaja Laura Niemi levittää lapsille soveltuvaa aurinkorasvaa, ergonomisella lastenhoitotasolla.Clarissa Jäärni / Yle

    Pietarsaaressakin päädyttiin viime viikolla näkemykseen, että aurinkorasvaa tarvitaan kotona laitetun satsin lisäksi uusi kerros iltapäivällä. Omien purkkien rumbasta pääsemiseksi kaupungissa mietitään nyt yhteisten aurinkorasvojen ostamista päiväkoteihin. Omia rasvoja käytettäisiin vain allergiaperustein.

    Tärkein suojautumiskeino on vaatetus, mutta heinäkuussakin auki olevan Kirkkorannan päiväkodin johtaja uskoo, että rasvaakin tarvitaan.

    – Pitää miettiä, että jos kyseessä olisi oma lapsi, mitä toivoisin? Vaikka rasva ei anna täydellistä suojaa, se suojaa kuitenkin. Tärkeintä on lapsen terveys, sanoo päiväkodinjohtaja Taina Heikkinen-Kaivosoja.

    Toisaalta hän tiedostaa samoin perustein voivan olla, että kaikki eivät halua lastaan rasvattavan.

    Emilia Malin / YleSTUK: Aurinkorasvaa muun suojauksen rinnalla

    Säteilyturvakeskuksen STUKin erikoistutkija tietää, että käytännöt asiassa vaihtelevat paikkakunnittain ja jopa päiväkotikohtaisesti. STUK ei näe perusteita rasvauskiellolle.

    Pitkät vaatteet ja varjossa olo ovat toki keskuksen ohjelistalla, mutta niiden rinnalla kannattaa käyttää myös aurinkorasvaa, sanoo erikoistutkija Lasse Ylianttila Ionisoimattoman säteilyn valvonta -yksiköstä.

    – Melanooman ja muiden ihosyöpien kannalta lapsuus on riskiaikaa, ja tärkeintä on estää palaminen. Kaikki muut riskit ovat pienempiä.

    Ylianttila ei kannata edes alle 3-vuotiaiden rasvauskieltoa. Hänen mukaansa alle kävelyikäistä ei kannata pitää auringossa, mutta sitä isommille hän laittaisi lapsille tarkoitettua aurinkorasvaa.

    Ylianttila pitää Euroopan alueella valmistettuja ja myytäviä rasvoja turvallisina, sillä EU:n kemikaaliasetuksessa on jo pitkään listattu aurinkorasvan turvalliset ainesosat.

    Ison joukon rasvaaminen päiväkodissa voi olla vaivalloista, mutta se kannattaa, sanoo Ylianttila. Toisaalta rasvaaminen on turvallista henkilökunnalle, vaikka hanskojakaan ei käytettäisi.

    – Rasvat on tutkittu ihon läpi imeytymisen kannalta. Niistä ei tule niin isoa altistusta, että se olisi riski.

    Vaasalaisäiti haluaa muutoksen

    Emma Heikkinen alkoi ihmetellä avoimesti Vaasan linjaa, ja keskustelu levisi hänen äitinsä Facebook-päivityksen kautta mediaan. Asiasta kirjoitti muun muassa sanomalehti Pohjalainen.

    Heikkisen mukaan aamuinen rasvaus ei suojaa lasta enää iltapäivällä.

    – Yritän saada tähän muutoksen: että rasvattaisiin ennemmin edes kerran päivässä kuin ihmeteltäisiin muutaman vuoden päästä, kun ihosyöpätilanne räjähtää käsiin, pamauttaa Heikkinen.

    Heikkinen ei usko, että kyse olisi työajasta. Hänen mukaansa rasvaamiseen kuluu vähemmän aikaa kuin muina vuodenaikoina pukemiseen. Uv-suojatut vaatteet taas ovat tavallisia kalliimpia, eikä kaikilla ole niihin varaa.

    Heikkinen pitää myös rasvaamista osana perushoitoa, joka on lähihoitajien työtä. Itsekin hoitoalalla työskentelevä Heikkinen sanoo, että asiakas rasvataan aina tämän niin pyytäessä.

    Jarno Kuusinen / AOP

    Rasvojen jakaminen fysikaalisiin ja kemiallisiin suodattimiin on menettänyt viime vuosina merkityksensä, ja erikoistutkija Lasse Ylianttilan mukaan pitäisi puhua mieluummin epäorgaanisista ja orgaanisista suodattimista.

    Epäorgaaniset suodattimet, titaani- ja sinkkioksidit, ovat aurinkorasvoissa nykyään nanomuodossa ja suojaavat säteilyltä absorboimalla UV-säteilyä eli imemällä sitä itseensä. Aiemmin ne olivat voiteessa suurempina hiukkasina, jolloin ne heijastivat UV-säteitä pois iholta ja näkyivät iholla valkoisena kerroksena.

    Ylianttilan mukaan yli 30:n suojaa on vaikea saada aikaiseksi ilman epäorgaanisia suodattimia, varsinkin jos haluaa suojata ihoa myös UV-A-säteilyltä eikä vain UV-B:ltä. Tämän vuoksi käytännössä kaikki aurinkovoiteet sisältävät sekä epäorgaanisia että orgaanisia suodattimia. Niiden sekoituksella on saatu aikaan suoja sekä UV-B- että UV-A-säteilyltä.

    Ultraviolettisäteilyn suurimmat erot ovat siinä, kuinka syvälle ihoon säteet tunkeutuvat. UV-B-säteily jää ihon pintaosiin. Se polttaa ihoa ja altistaa ihosyöville. Toisaalta ilmakehässä auringon UV-B-säteilystä vaimenee noin 90 prosenttia.

    UV-A-säteet taas tunkeutuvat ihon syviin kerroksiin. Ne ruskettavat ja vanhentavat ihoa. Myös UV-A-säteily voi edistää ihosyöpää. Tämä säteily ei juuri vaimene ilmakehässä.

    Yleisesti suomalaisten aurinkosuojauksessa on Ylianttilan mielestä vielä parantamisen varaa. Kyselytutkimus kertoo ihmisten tietävän palamisen riskit. Käytäntöön asti tieto ei silti vielä kaikilla mene.

    Video: 73-vuotias Lars-Erik Kesti lähtee neljän kuukauden purjehdukselle Britteinsaarille –

    Video: 73-vuotias Lars-Erik Kesti lähtee neljän kuukauden purjehdukselle Britteinsaarille – "Haaveena olisi kiertää maapallo vielä kerran, mutta kun vaimo ei tahdo päästää"


    Purjehdusseura Vaasan Merenkyntäjien kotisatamassa Vaskiluodossa on tyytyväinen mies. 73-vuotias Lars-Erik Kesti on varustellut silmäteränsä, lähes yksitoistametrisen purjevene s/y Birgittan valmiiksi pitkää reissua varten. Purjeveneen...

    Purjehdusseura Vaasan Merenkyntäjien kotisatamassa Vaskiluodossa on tyytyväinen mies. 73-vuotias Lars-Erik Kesti on varustellut silmäteränsä, lähes yksitoistametrisen purjevene s/y Birgittan valmiiksi pitkää reissua varten.

    Purjeveneen kajuutoissa on silmiinpistävän siistiä ja tavarat ovat ojennuksessa. Toukokuun lopussa Birgittan kokka suuntaa kohti Britteinsaaria.

    – Päämääränä ovat Shetlannin saaret. Sen jälkeen kierretään koko Englanti. Sieltä sitten Saksaan ja Hollantiin ja Kielin kanavaa pitkin takaisinpäin Suomeen, Kesti kertaa matkasuunnitelmaa.

    Matkalle on varattu aikaa nelisen kuukautta.

    – Vene pitää saada nostettua Merenkyntäjien satamaan talveksi, joten ennen jäiden tuloa pitää päästä takaisin.

    Purjeveneen nimikin tulee perusteltua, kun selviää, että matkaseuraksi lähtee vaimo Birgitta. Purjeveneen ahtaissa kajuutoissa pärjätään hyvin harjoitetulla yhteispelillä.

    – Olemme olleet naimisissa 40 vuotta, joten ei kai siellä mitään riitaa enää tule, Kesti nauraa.

    Lars-Erik Kesti s/y Birgittan ruorissa.Jarkko Heikkinen / YleVeneilijäkunta ikääntyy

    Vaasan Merenkyntäjissä on huolestuttu veneilijöiden ikääntymisestä. Seuran kommodori Jari Pakkasen mukaan uusien jäsenten saaminen on seuran elinehto. Sama huoli jaetaan myös valtakunnallisesti Suomen purjehdus ja veneily ry:ssä.

    Veneseurojen etujärjestön mukaanveneiden omistaminen ei enää kiehdo entiseen malliin ja tulevaisuudessa veneilyä harrastetaan enemmän esimerkiksi vuokraveneillä.

    – Purjehdus, kuten monet muutkin vanhat harrastukset potevat samaa laajenevaa ilmiötä, jäsenistön ikääntymistä. Veneilyharrastuksen piiriin tulisi saada nuoria, joilla on aikaa ja mahdollisuuksia aloittaa uusi harrastus, Pakkanen toivoo.

    Merenkyntäjät tekevät harrastusta tutuksi järjestämällä esimerkiksi keskiviikkokilpailuja kesän mittaan. Junioreiden purjehdusleirillä nuoret oppivat purjehduksen saloja.

    Haaveena maailmanympäripurjehdus

    Kestin pariskunnalla on pitkistä purjehduksista vankka kokemus.

    – Vuonna 2009 menimme Välimerelle ulkokautta ja olimme siellä kolme vuotta. Kiersimme Kyprokselle saakka. Takaisin tulimme kanavia pitkin Lyypekkiin ja sieltä Vaasaan.

    Purjehtijana eläkepäiviä viettävällä Lars-Erik Kestillä olisi haaveena maailmanympäripurjehdus.

    – Haaveena olisi kiertää maapallo vielä kerran, mutta kun vaimo ei tahdo päästää. Kysyin Birgittalta, että mitä minun pitää tehdä, että heität minut pihalle ja pääsen lähtemään. Vaimo sanoi vain että sitä ei tarvitse pelätä, Kesti sanoo.

    Nuorena syttynyt kipinä ei ole sammunut.

    – Lähdin merille 16-vuotiaana ja olin sillä reissulla 6-vuotta. Sieltä jäi halu merelle ja nimenomaan avomerelle, että ei näy maata. Silloin tuntuu siltä, kuin olisi kuningas omassa valtakunnassaan.

    KarhuBasketin kultamitalia juhlitaan kansanjuhlassa Kauhajoella –

    KarhuBasketin kultamitalia juhlitaan kansanjuhlassa Kauhajoella – "Olemme tehneet historiaa"


    Kauhajoella juhlitaan Korisliigan voittoa lauantai-iltana kansanjuhlalla. Kauhajoen kaupunki kutsuu kaikki KarhuBasketin ystävät kansanjuhlaan Virkun puistoon lauantaina kello 18. Ohjelmassa on pelaajahaastatteluita, muutama puhe ja musiikkiesityksiä,...

    Kauhajoella juhlitaan Korisliigan voittoa lauantai-iltana kansanjuhlalla.

    Kauhajoen kaupunki kutsuu kaikki KarhuBasketin ystävät kansanjuhlaan Virkun puistoon lauantaina kello 18. Ohjelmassa on pelaajahaastatteluita, muutama puhe ja musiikkiesityksiä, joista osa on yllätyksiä myös kaupunginjohtaja Linda Leinoselle.

    – Viimeisiä vahvistuksia esiintyjiltä vielä odotetaan, Leinonen sanoo.

    Leinonen oli itsekin seuraamassa perjantaista finaaliottelua. Hänen äänensä on lauantaiaamupäivällä kovasta kannustuksesta vielä vähän käheä.

    – Siinä joutui vähän huutelemaan neuvojakin kentälle ja viimeisillä minuuteilla piti peittää silmiäkin, se meni niin jännittäväksi, Leinonen nauraa.

    Kaupunginjohtaja kiittelee korisvoittoa ja koriskevättä siitä, että otteluiden myötä kaupunki on saanut paljon positiivista näkyvyyttä. Sitä, muistaako kaupunki KarhuBasketin voittoisia pelaaija muullakin kuin juhlalla, ei ole vielä päätetty.

    Kauhajoen Karhubasket juhlii mestaruuttaAOP"Haluamme voittaa ensi vuonna taas"

    KarhuBasketin pelaajat juhlivat kultamitalia perjantaina yötä myöten.

    – Oli tyypilinen suomalainen juhla; sauna ja paljon alkoholia. Kaikki olivat iloisia, hehkuttaa KarhuBasketin pelaaja Bojan Sarcévic.

    Sarcévic pelaa KarhuBasketissa ja viidettä vuotta ja sanoo, että jatkaa joukkueessa vielä ensi kaudellakin.

    – Olemme tehneet historiaa ja olemme iloisia. Haluamme voittaa ensi vuonna taas., Sarcévic sanoo.

    Junat kulkevat taas normaalisti pääradalla – ratajärjestelmävika Parkanon ja Seinäjoen välillä korjattu

    Junat kulkevat taas normaalisti pääradalla – ratajärjestelmävika Parkanon ja Seinäjoen välillä korjattu


    Pääradan kaukojunaliikenne kulkee taas normaalisti. Liikenneviraston rataliikennekeskuksesta kerrotaan, että Parkanon ja Seinäjoen välisen junaliikenteen eilen seisauttanut ratajärjestelmävika on saatu korjattua. Junat myöhästelivät...

    Pääradan kaukojunaliikenne kulkee taas normaalisti.

    Liikenneviraston rataliikennekeskuksesta kerrotaan, että Parkanon ja Seinäjoen välisen junaliikenteen eilen seisauttanut ratajärjestelmävika on saatu korjattua.

    Junat myöhästelivät pahimmillaan yli kaksi tuntia. Vika saatiin lopullisesti korjattua aamuyhdeltä.

    Järjestelmävika hidastaa raideliikennettä – vika pääosin korjattu

    Järjestelmävika hidastaa raideliikennettä – vika pääosin korjattu


    Liikenteenohjausjärjestelmän vika Parkanon ja Seinäjoen välisellä rataosuudella on pääosin korjattu. Junaliikenne oli rataosuudella muutaman tunnin keskeytettynä, mutta käynnistettiin illalla uudelleen rajoitetulla nopeudella aiheuttaen junille...

    Liikenteenohjausjärjestelmän vika Parkanon ja Seinäjoen välisellä rataosuudella on pääosin korjattu.

    Junaliikenne oli rataosuudella muutaman tunnin keskeytettynä, mutta käynnistettiin illalla uudelleen rajoitetulla nopeudella aiheuttaen junille 10-20 minuutin myöhästymisiä. Pahimmillaan henkilöjunat olivat myöhässä yli kaksi tuntia.

    Vika alkoi noin kello 18.45 ja pysähdyksissä oli tuolloin neljä henkilöjunaa.

    Lopullisen korjauksen arvioidaan valmistuvan tämän vuorokauden puolella.

    Kahdeksan laudaturin Elsa Österåker haravoi kesän hautausmaata – kauempana tulevaisuudessa siintää tutkijan työ

    Kahdeksan laudaturin Elsa Österåker haravoi kesän hautausmaata – kauempana tulevaisuudessa siintää tutkijan työ


    Kevään neljästä kahdeksan laudaturin ylioppilaista kaikista parhaiten yo-kirjoituksissa menestyi mustasaarelainen Elsa Österåker, 18. Vasa gymnasiumin oppilas kirjoitti laudaturien lisäksi vielä kaksi eximiaa. – Olihan se lopulta yllätys,...

    Kevään neljästä kahdeksan laudaturin ylioppilaista kaikista parhaiten yo-kirjoituksissa menestyi mustasaarelainen Elsa Österåker, 18. Vasa gymnasiumin oppilas kirjoitti laudaturien lisäksi vielä kaksi eximiaa.

    – Olihan se lopulta yllätys, että tulos oli näin hyvä, naurahtaa Österåker.

    Österåker kirjoitti laudaturin pitkästä matematiikasta, fysiikasta, kemiasta, biologiasta, maantiedosta, terveystiedosta, äidinkielestä ja englannin kielestä. Eximian arvoisesti hän suoritti suomen kielen ja saksan kielen kokeet.

    – Suomen kieli ei ole minulle helppoa, koska kuulen sitä niin vähän, kertoo ruotsinkielisellä Pohjanmaalla asuva Österåker.

    Vasa gymnasiumin rehtori Anne Levonen kertoo, että Österåker on koko lukioajan ollut tunnollinen oppilas, jonka opiskelua on leimannut aito ja vilpitön halu omaksua uutta tietoa ja oppia uusia taitoja.

    Tiedonjanoa ja uteliaisuutta

    Elsa Österåker myöntää, että sellainen hän varmasti on - hänellä on paljon tiedonjanoa ja uteliaisuuttakin.

    Siihen viittaavat myös huippuoppilaan tulevaisuuden suunnitelmat. Hän on pyrkinyt Helsingin yliopistoon lukemaan biologiaa ruotsinkieliselle linjalle.

    – En vielä osaa tarkasti sanoa, mitä haluaisin ammatikseni tehdä, mutta tutkijan työ kiinnostaa, kertoo Österåker.

    Liikuntaa ja erityisesti luonnossa liikkumista harrastavalla abiturientilla on takana työntäyteinen kevät. Aikaa muiden kuin koulukirjojen lukemiselle ei ole jäänyt, vaikka Österåker mielellään lukisi muitakin kuin oppikirjoja.

    – Nyt kesällä on onneksi aikaa lukea!

    Varsinaista lomaa Österåker ei kuitenkaan vietä. Hän on jo pestautunut kesätöihin Mustasaaren hautausmaalle ja sanoo, että ruohon leikkaaminen ja haravoiminen on aivan mainiota vastapainoa kevään opiskelu-urakalle.

    Kevään ylioppilaista koko Suomessa vain neljä kirjoitti kahdeksan laudaturia ja Österåker sai heistä ainoana lisäksi kaksi eximiaa. Katso täältä kaikki kevään ylioppilaat.

    Jo toinen huipputulos samaan perheeseen Helsingissä

    Suomessa tehtiin vain kaksi pisteiltään vielä parempaa tutkintoa. Parhaiten menestyi helsinkiläisen Ressun lukion kokelas Karlos Koponen, joka kirjoitti yhden aineen enemmän kuin Österåker ja sai kuusi laudaturia ja viisi eximiaa.

    Lääkäriksi tähtäävälle nuorelle miehelle Ressu on ollut hyvä kokemus.

    – Ei siellä nyt niin paljoa kilpailla, kuin mitä maineesta voisi päätellä. Ihan hyvä ilmapiiri siellä on. Saa olla oma itsensä, huippukirjoittaja toteaa.

    Koposen isosisko Karoliina teki puolestaan kolme vuotta sitten aine-ennätyksen kirjoittamalla 16 ainetta. Myös sisko kirjoitti Ressusta. Siskon esimerkki innoitti ahkeroimaan.

    – Innoitti kirjoittamaan enemmän aineita kuin tavallisesti.

    Koponen sai siskolta myös vinkkejä ja opastusta kirjoituksiin lukemiseen sekä kokeiden jaksottamiseen.

    Kuusi laudaturia ja viisi eximiaa helsinkiläisestä Ressun lukiosta kirjoittanut Karlos Koponen ja koira VuppeAntti Kolppo / YleIda Koskinen yllättyi huipputuloksestaan - "Olen sellainen vipan illan pänttääjä"

    Ida Koskinen kirjoitti kahdeksan laudaturia Lappeenrannan lyseon lukiosta. Hän yllättyi hyvästä tuloksestaan.

    Koskinen ei ole omien sanojensa mukaan mikään suunnitelmallinen opiskelija vaan lukeutuu mielestään heihin, jotka pänttäävät koetta edeltävänä iltana. Näin kävi myös ylioppilaskirjoituksissa.

    – Minä valmistauduin todella epäjohdonmukaisesti kirjoituksiin. Minua vähän hävettää se, Koskinen tunnustaa.

    Lappeenrantalaisneito haaveilee matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opinnoista Helsingin yliopistossa. Hänen haaveammattinsa on opettaja.

    Kahdeksan laudaturin ylioppilas Ida Koskinen LappeenrannastaYle/Elli Sormunen
    Hopeaveden suosittelu rehottaa edelleen netissä, vaikka viranomaiset puuttuivat lainvastaiseen mainostamiseen

    Hopeaveden suosittelu rehottaa edelleen netissä, vaikka viranomaiset puuttuivat lainvastaiseen mainostamiseen


    Hopeaveden suosittelu sisäiseen käyttöön on jatkunut viranomaisten toimenpiteistä huolimatta, uutisoi Svenska Yle. Syksyllä 2017 uutisoitiin, että viranomaiset ovat puuttuneet mainostamiseen, jossa suositellaan hopeaveden käyttöä...

    Hopeaveden suosittelu sisäiseen käyttöön on jatkunut viranomaisten toimenpiteistä huolimatta, uutisoi Svenska Yle.

    Syksyllä 2017 uutisoitiin, että viranomaiset ovat puuttuneet mainostamiseen, jossa suositellaan hopeaveden käyttöä sisäisesti.

    Hopeaveden myyminen sisäisesti nautittavaksi on kielletty EU:ssa. Hopeavedellä tarkoitetaan vettä, jossa on minimaalisia hopeahiukkasia. Monet asiantuntijat ovat varoittaneet hopeaveden terveysvaaroista.

    Hopeaveden on eläinkokeissa havaittu aiheuttavan muun muassa sisäelinvaurioita.

    Svenska Yle on seurannut hopeavesikeskustelua Facebook-ryhmissä. Keskusteluissa vanhemmat kertovat antavansa hopeavettä lapsille ja vauvoille.

    Ryhmissä myös monet hopeavesiyrittäjät ja -valmistajat Suomessa ja Ruotsissa kehottavat antamaan sairaille lapsille hopeavettä sisäisesti, vaikka hopeaveden markkinointi sisäiseen käyttöön on laitonta.

    Viranomaiset puuttuivat hopeaveden markkinointiin viime syksynä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea kertoi olleensa yhteydessä viiteen yritykseen, jotka markkinoivat hopeavettä lainvastaisesti.

    Hopeaveden antaminen lapselle on myös johtanut poliisitutkintaan. Kahta naista, jotka ovat juottaneet lapselleen hopeavettä, on epäilty pahoinpitelystä. Svenska Ylen mukaan tapaukset siirtyvät syyteharkintaan lähipäivinä.

    Lue myös:

    Hopeaveden vakavat oireet herättivät viranomaiset – Professori: Ilmiöstä huolestuttu ruotsinkielisellä Pohjanmaalla

    "Monien oppilaiden mielestä se on rangaistus" – monikielisessä Närpiössä peruskoululainen saa jopa 798 tuntia enemmän opetusta kuin muualla


    Luokanopettaja Janne Lindström pitää suomen kielen tuntia Stenbackens skolanin 5-luokkalaisille. Valtaosa koulun oppilaista on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, mutta joukossa on myös monia maahanmuuttajaoppilaita. – Minullakin on oppilaita,...

    Luokanopettaja Janne Lindström pitää suomen kielen tuntia Stenbackens skolanin 5-luokkalaisille. Valtaosa koulun oppilaista on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, mutta joukossa on myös monia maahanmuuttajaoppilaita.

    – Minullakin on oppilaita, joiden äidinkieli on bosnian kieli. Äidinkielen lisäksi heidän pitää oppia myös ruotsia, suomea ja englantia. Jos on lahjakkuutta, se on helppoa, mutta jos on vähänkin vaikeuksia, niin kyllä se ottaa aikaa, selvittää Lindström.

    Närpiössä monikulttuurisuus on yksi syy siihen, että kaupungissa on haluttu satsata perusopetukseen ja erityisesti kielten opettamiseen.

    Ylen tekemän koulukyselyn mukaan Närpiö on esimerkiksi opetustuntien määrässä huipputasoa muihin kuntiin verrattuna.

    Närpiö tarjoaa oppilaille 243 vuosiviikkotuntia, kun lakiin kirjattu vähimmäisvaatimus on yli 20 tuntia vähemmän eli 222 vuosiviikkotuntia. Närpiöläislapset istuvat siis peruskoulun penkillä yhdeksän vuoden aikana satoja tunteja pidempään kuin laki minimissään vaatii.

    – Vuodesta 2010 lähtien olen ollut täällä, ja heti totesin, että täällä satsataan kouluun ihan oikeasti, toteaa Janne Lindström. Ennen Närpiöön muuttamistaan Lindström toimi rehtorina Espoossa.

    Kielet, matematiikka ja liikunta

    Oppilaille tarjotaan Närpiössä lisätunteja muun muassa ruotsin ja suomen kielessä, matematiikassa sekä liikunnassa. 9500 asukkaan kaupungissa vain viitisen prosenttia asukkaista on suomenkielisiä.

    – Täällä oppilaat kuulevat aika harvoin suomen kieltä, huomauttaa Närpiön kaupungin sivistystoimenjohtaja Åsa Snickars.

    Snickarsin mukaan lisäopetusta suomen kielessä tarvitaan, jotta Närpiössä varttuneilla nuorilla on mahdollisuus lähteä opiskelemaan tai asettua asumaan minne tahansa Suomessa.

    Kielitaidon merkitys kaupungissa on ymmärretty, mutta yhtä lailla matematiikkaan halutaan satsata ja myös liikuntaan, kertoo Åsa Snickars.

    – Nykyään lapset istuvat niin paljon!

    Snickarsin mukaan perusopetukseen satsaaminen on ollut Närpiössä tietoinen valinta, jonka takana ovat sekä poliitikot että vanhemmat. Kaupunki on halunnut profiloitua sivistyskaupunkina.

    Mahdollisuus oppia enemmän

    Janne Lindströmin mukaan Närpiön näkövinkkelistä katsottuna tilanne näyttää oikein hyvältä, mutta valtakunnallisesti ajatellen vähän epäoikeudenmukaiselta.

    – Eihän koulu ole silloin tasa-arvoinen, jos toisilla on enemmän tunteja kuin toisilla.

    Selvästi vähemmän kuin Närpiössä eli 226 vuosiviikkotuntia on opetusta tarjolla esimerkiksi Teuvalla. Närpiön naapurikunta kuuluu heikoimpien joukkoon Ylen kouluselvityksessä.

    Teuvalla luokkien ryhmäkoko ylittyi keskimääräisestä, oppilaita oli paljon yhtä opettajaa kohden ja myös rahaa käytettiin opetukseen muita kuntia vähemmän. Kunnanjohtaja Veli Nummela selittää tulosta osin säästöillä ja tarkan euron politiikalla.

    Janne Lindström huomauttaa, että oppiminen ei ole pelkästään tuntimääristä kiinni. Hänen mukaansa siihen vaikuttaa moni muukin asia kuten esimerkiksi opettaja, motivaatio ja koulunkäynnin puitteet. Tuntimäärän merkitystä Lindström ei kuitenkaan väheksy.

    – Onhan sinulla etu, jos olet saanut yhdeksän vuoden ajan vaikka kaksi tuntia enemmän opetusta viikossa kuin joku toinen oppilas.

    Viggo Bergvikin mukaan koulussa on hauskaa, kun saa pelata välitunnilla jalkapalloa. Myös kielten oppiminen kiinnostaa Viggoa.Mirva Ekman / Yle"Miksi me asutaan just täällä Närpiössä?"

    Åsa Snickars arvelee, että närpiöläiskoululaiset eivät tiedosta istuvansa koulun penkillä peruskoulun aikana tunneissa laskien jopa puoli vuotta pitempään kuin monien muiden kuntien koululaiset.

    Nopealla laskukaavalla laskettuna närpiöläiset ysiluokkalaiset saisivat kirmata kesälaitumille jo viimeisen lukuvuoden marraskuussa. Silloin tulisi lain edellyttämä tuntimäärä täyteen.

    Janne Lindström on paljastanut asian oppilailleen.

    – Monien mielestä se on rangaistus ja he kysyvät, että miksi me asutaan just täällä Närpiössä, nauraa Lindström. Hän tunnustaa, että olisi varmaan itse ajatellut kouluaikana samalla tavalla.

    – Sitten on niitäkin, jotka ottavat asian tosissaana ja ymmärtävät, että ylimääräiset tunnit ovat hyvä asia.

    Viikon helleputki on ohi ja ukkosia on luvassa, mutta ei hätää: ensi viikolla lämpenee taas

    Viikon helleputki on ohi ja ukkosia on luvassa, mutta ei hätää: ensi viikolla lämpenee taas


    Liki viikon jatkuneet helteet väistyvät Suomen yltä itään torstain ja perjantain aikana. Viikonloppuna korkeapaine alkaa taas vahvistua ja sää on aurinkoista. Ensi viikolla on sitten taas lämmintä ja hienoa kesäistä säätä. Sitä ennen...

    Liki viikon jatkuneet helteet väistyvät Suomen yltä itään torstain ja perjantain aikana. Viikonloppuna korkeapaine alkaa taas vahvistua ja sää on aurinkoista. Ensi viikolla on sitten taas lämmintä ja hienoa kesäistä säätä.

    Sitä ennen saattaa Satakunnasta Kainuuseen yltävän alueen etelä- ja kaakkoispuolella paikoin ukkostaa ihan kunnolla. Illalla voi sitten jytistä aivan etelässä.

    – Kyllä se rintama sieltä ponnistaa ja saattaa tuoda mukanaan paikallisia ukkosia, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

    – Varoituksia ei ole, joten yksittäisiksi kuuroiksi ne kuitenkin jäävät, Huutonen kertoo.

    Paikallisesti ukkoskuuroista voi sataa vettä 10,20, tai jopa 30 millimetriä.

    – Keskimäärin sateet jäävät kuitenkin hyvin vähäisiksi.

    Ennusteen mukaan rintama ylittää Suomen niin, että huomenna perjantaina voi ukkostaa enää aivan itärajan tuntumassa kaakossa.

    Samalla hän muistuttaa, että ukkoskausi on jo tältä vuodelta alkanut. Eilen keskiviikkona Suomessa laskettiin noin 1 100 maasalamaa.

    Ukkosiin liittyy aina metsä- ja maastopalojen vaara. Pitkään jatkuneen kuivan jakson takia metsä- tai ruohikkopalovaroitus on annettu valtaosaan maata Lapin pohjoisosia myöten.

    Pari päivää viileämpää, sitten taas lämpenee

    Jos loppuviikko on sitten vähän kulunutta totuttua viileämpää, niin viikonloppuna sää alkaa taas lämmetä. Se johtuu Suomen ylle lännestä tulevasta korkeapaineesta.

    Lapissa on lähipäivinä jopa alle 10 plusastetta ja Pohjanmaalla korkeintaan 20. Etelässä voi olla hiukan lämpimämpää. Hellerajalle ei kuitenkaan torstain jälkeen ihan heti päästä.

    Matti Huutonen arvioi, että sää jatkuu viikonvaihteen jälkeen lämpimänä. Esimerkiksi mitään äkillisiä kylmänpurkauksia ei ennustemalleissa ole näkyvissä.

    – Virtaukset näyttävät tulevan etelän kantilta ja lämpötila nousee monin paikoin 20 asteen tasolle. Se on ihan hyvä toukokuun puolivälin lukema, mutta 30 asteeseen ei päästä, Huutonen muistuttaa.

    Suomessa on kouluja, joissa yli 10 oppilasta käyttää yhtä konetta – katso oman kuntasi tilanne

    Suomessa on kouluja, joissa yli 10 oppilasta käyttää yhtä konetta – katso oman kuntasi tilanne


    Kauhavan Kosolan koulun neljäsluokkalaiset marssivat peräkanaa opettajansa Teemu Hakalan kanssa hakemaan kopiohuoneesta läppäreitä. Ihan kaikki eivät konetta itselleen saa ja valikoimaa täydennetään muutamalla tabletilla ja pöytäkoneella. Osa...

    Kauhavan Kosolan koulun neljäsluokkalaiset marssivat peräkanaa opettajansa Teemu Hakalan kanssa hakemaan kopiohuoneesta läppäreitä. Ihan kaikki eivät konetta itselleen saa ja valikoimaa täydennetään muutamalla tabletilla ja pöytäkoneella.

    Osa koululaisista joutuu tekemään harjoituksia pareittain, sillä kaikille ei ole koneita.

    Luokanopettaja Teemu Hakala kertoo, että kannettavia on ollut käytössä 12. Tämän lisäksi on muutamia tabletteja ja pöytäkoneita. Koneiden vähyyden vuoksi on jouduttu tekemään erityisjärjestelyitä.

    – Meillähän on tuolla opettajanhuoneessa vuorolista, jonka mukaan on jaettu vuoroja. Meillä on ollut sitten kaksi lasta aina yhdellä koneella koska ei ole ollut mahdollisuutta antaa jokaiselle lapselle omaa konetta, jolla työskennellä, kertoo Hakala.

    Kauhavan Kosolan koulun neljäsluokkalaisia.Terhi Varjonen/YleKoulujen väliset erot ovat suuria

    Piitu Mäyrä sai läppärin ja laskee jo täyttä päätä matematiikan tehtäviä Sanoma Pron Bingelistä. Menossa ovat kerto- ja jakolaskujen tehtävät. Ne Piitu selvittää nopeasti.

    – Tällä on kiva tehdä tehtäviä ja voi tällä tehdä muutakin kuin matikkaa. Uskontoakin voi tehdä, selittää Piitu.

    Piitu käyttää oppiaineiden harjoitusohjelmistoja kotonakin. Niiden avulla hän harjoittelee kokeisiin. Opettaja Teemu Hakala kertoo, että viikossa voidaan käyttää keskimäärin yksi tai kaksi tuntia koneita.

    Yle kysyi jokaisesta Suomen kunnasta, kuinka paljon perusopetuksessa oli oppilailla käytössä tietoteknisiä laitteita. Kauhava sijoittui listan loppupäähän.

    Viime vuonna Kauhavalla oli vain 0,1 konetta oppilasta kohden eli yksi kone kymmenelle oppilaalle. Yhtä heikko tilanne oli Valkeakoskella ja Aurassa. Luku on kunnan keskiarvo, joten joukossa on kouluja, joissa yhtä konetta käyttää useampi kuin kymmenen oppilasta.

    Listan toisessa päässä on Askola, jossa jokaista koululaista kohti on 1,5 konetta. Lähes sama tilanne on Vantaalla ja Huittisissa.

    Chromebookit ja iPadit ovat suosiossa

    Kaikkiaan noin 20 kunnassa on jokaisella koululaisella käytössään oma kone. Keskimäärin kuntien perusopetuksessa on koneita 0,4 per oppilas.

    Uusi opetussuunnitelma painottaa teknologian käyttöä eri oppiaineissa, mutta kuten vertailu osoittaa, koululaiset ovat tässä kohtaa hyvinkin erilaisessa asemassa. Opetusalan asiantuntijoiden mukaan laitteita ei ole tarpeeksi opetussuunnitelman näkökulmasta.

    – Missään nimessä uutta opetussuunnitelmaa ei voi toteuttaa tällaisella varustelutasolla. Se on ihan kristallinkirkas juttu, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoi Ylen jutussa koulujen aiemmin kouluista, joissa käytössä on oppilasmäärään nähden vain murto-osa koneita.

    Helsingissä koulujen käytössä on yhteensä 50 700 konetta, eli hiukan enemmän kuin yksi kone yhtä oppilasta kohden. Luvussa ovat kuitenkin mukana myös henkilökunnan käytössä olevat koneet, minkä vuoksi kaupungin tietoja ei löydy tämän jutun lopusta löytyvästä listasta. Sama tilanne on Imatralla.

    Tyypillisiä laitteita ovat Googlen kosketusnäytölliset Chromebook-läppärit ja Applen iPadit. Laitteiden puutteen lisäksi ongelmana voi olla niiden ikä. Esimerkiksi Lappeenrannasta myönnetään, että vaikka koneita on oppilasmäärään suhteutettuna hyvin, osa laitteista on jo vanhentuneita.

    Kauhavan koneiden määrä kolminkertaistuu

    Viime vuoden luvuissa Kauhava oli siis vielä listan loppupäässä. Kaupunki on kuitenkin kuluvan vuoden aikana hankkinut uusia Chromebookeja eli kannettavia koneita 460 kappaletta. Se käytännössä lähes kolminkertaistaa Kauhavan koneiden määrän.

    Patrik Mäenpää, Eljas Hovila, Luukas Mäki ja Samu Kankaanpää ahkerina. Lina-Lotta Laurila ja Roosa Norjamäki tekevät myös tehtäviä.Terhi Varjonen/Yle

    Luokanopettaja Teemu Hakala sanoo,että lisäkoneet parantavat tilannetta kouluissa huimasti.

    – Pidän tätä merkittävänä muutoksena. Siinä tulee monenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää tietotekniikkaa. Jokainen oppilas voi käyttää omaa konettaan. Kauhavankin kouluissa voidaan tehdä erittäin hienoja projekteja uusien koneiden kanssa.

    Myös monessa muussa kunnassa on päätetty hankkia tänä vuonna lisää laitteita tai vähintään harkitaan sitä. Alla olevasta taulukosta näet, millainen tilanne oli vuonna 2017.

    Juttua päivitetty 16.5. Tarkennettu tietokoneiden määrää Huittisissa. Alkuperäisessä suhdeluvussa olivat virheellisesti mukana myös henkilökunnan tietokoneet ja tabletit.

    Länsi-Suomen merivartiosto irrotti lohirysässä kiinni olleen ryhävalaan Rauman edustalla

    Länsi-Suomen merivartiosto irrotti lohirysässä kiinni olleen ryhävalaan Rauman edustalla


    Ryhävalas oli Rauman edustalla kiinni lohirysässä tiistaina iltapäivällä. Merivartiosto tiedotti asiasta Twitterissä. Kello 14:46 vartiosto twiittasi, että valas on saatu rysästä irti. Länsi-Suomen merivartiosto tiedottaa Twitterissä, että...

    Ryhävalas oli Rauman edustalla kiinni lohirysässä tiistaina iltapäivällä. Merivartiosto tiedotti asiasta Twitterissä. Kello 14:46 vartiosto twiittasi, että valas on saatu rysästä irti.

    Länsi-Suomen merivartiosto tiedottaa Twitterissä, että kyseessä oli sama Lotaksi nimetty valas, joka oli kiinni rysässä lauantaina Vaasan edustalla. Tuolloin Vallgrundin merivartioaseman partio irrotti valaan ja saattoi sitä kohti avomerta.

    Lue lisää:

    Siikarysästä lauantaina vapautettu ryhävalas Lotta poistui Ruotsin suuntaan ja katosi merelle – video näyttää pelastajat työssään

    Silakan loppuminen pisti ministeriöön vauhtia – silakanpyyntiin miljoonia kiloja lisäkiintiöitä:

    Silakan loppuminen pisti ministeriöön vauhtia – silakanpyyntiin miljoonia kiloja lisäkiintiöitä: "Tällä saamme helpotusta akuuttiin tilanteeseen"


    Pohjanlahden silakanpyyntiin on myönnetty lisää lupia tälle vuodelle. Silakkaa voi kalastaa 9 miljoonaa kiloa enemmän kuin mitä alkuperäiset kiintiöt sallivat. Lisäkiintiöt on myöntänyt Varsinais-Suomen ELY-keskus sen jälkeen, kun maa- ja...

    Pohjanlahden silakanpyyntiin on myönnetty lisää lupia tälle vuodelle. Silakkaa voi kalastaa 9 miljoonaa kiloa enemmän kuin mitä alkuperäiset kiintiöt sallivat.

    Lisäkiintiöt on myöntänyt Varsinais-Suomen ELY-keskus sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö oli vahvistanut korotetun Suomen kiintiön. Silakka ja samalla kalastajien ja silakanjalostajien työt olivat loppumassa tältä vuodelta, kun kalastuskiintiöt olivat täyttymässä.

    – Tällä saamme helpotusta akuuttiin tilanteeseen, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kalatalousneuvos Risto Lampinen.

    Tehty lisäys kiintiöihin on sama, jota ennakoitiin saatavaksi EU:lta myöhemmin tänä vuonna. Ministeriö kirjelmöi komissiolle pitkin kevättä, jotta arviot kalamääristä saataisiin korjattua.

    EU pudotti silakan kalastuskiintiötä Pohjanlahdella täksi vuodeksi 40 prosenttia. Lisäkiintiöiden jälkeenkin pudotus on 32 prosenttia. Kalastajat ja jalostajat ennakoivat aiemmin, ettei noin kymmenen prosentin lisäys kalamääriin pelasta vuotta.

    – Tilanne ei ole sinänsä muuttunut. Kaikki perustuu yrittäjien välisiin sopimuksiin. Toivottavasti kalastajat ja jalostajat suunnittelevat lisäkiintiöiden käytön niin, että kalaa riittää loppuvuodeksi, Lampinen toteaa.

    Lomalle kaikesta huolimatta

    Kalastaja Anders Granfors Kaskisista aikoo lopettaa työt suunnitellusti 25. toukokuuta lisäkiintiöistä huolimatta.

    – Näin olen suunnitellut ja poikien pitää tietää koska he voivat pitää lomansa.

    Jos kiintiötä on vielä jäljellä ensi viikon lopun jälkeen, hän aikoo kalastaa loput syksyllä. Granfors kertoo myös aikovansa vielä etsiä kiintiöitä vuokrattavaksi muilta kalastajilta.

    Lisää aiheesta: Kalanjalostajan mukaan silakka loppumassa Suomesta: "Me lopetamme hommat ja lomautamme porukan loppuvuodeksi" – Ministeriö sysää vastuuta tyrmistyneille yrittäjille

    Kotimaisia uusia perunoita luvassa jo ylioppilasjuhliin – Helteet jouduttavat kevätkylvöjä

    Kotimaisia uusia perunoita luvassa jo ylioppilasjuhliin – Helteet jouduttavat kevätkylvöjä


    Kevään kylvökausi on käynnistynyt lupaavasti lämpöaallossa. Varhaisperunat on istutettu koko maassa, ja ensimmäisten erien avomaan perunat saapuvat näillä näkymin jo kevään ylioppilasjuhliin ainakin osassa maata. – Aivan varmasti...

    Kevään kylvökausi on käynnistynyt lupaavasti lämpöaallossa.

    Varhaisperunat on istutettu koko maassa, ja ensimmäisten erien avomaan perunat saapuvat näillä näkymin jo kevään ylioppilasjuhliin ainakin osassa maata.

    – Aivan varmasti ylioppilasjuhliin kotimaisia perunoita tulee, mutta sitä ei uskalla luvata, että ihan joka niemeen ja notkelmaan. Kyllä ne ovat vielä sellaisia ensimmäisiä erikoiseriä, arvioi maatalousalan neuvonta- ja kehittämisorganisaatio ProAgrian johtava asiantuntija Terhi Taulavuori.

    Runsasluminen talvi on kuitenkin osaltaan viivästyttänyt perunasadon valmistumista.

    – Liikkeelle lähtö oli tänä vuonna myöhäisempää, sen verran lunta oli ihan Turunmaan saaristossa ja Lounais-Suomessakin.

    Koko maata lämmittävä helleaalto on kiihdyttänyt kevätkylvöjä maan etelä- ja keskiosissa. Pohjanmaan rannikolla suurin osa kevätviljasta on jo kylvetty.

    Mansikoitakin saadaan pian

    Kevätkylvöt ovat etelässä ja idässä muutaman päivän jäljessä aikataulusta, mutta Pohjois-Pohjanmaalla ne saattavat alkaa etuajassa.

    Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa odotetaan peltojen kuivumista.

    Lämmin sää on saanut tuholaiset liikkeelle. Ensimmäiset tuomikirvat ovat kuoriutuneet, ja havaintoja on tehty myös kirpoista ja kumina- sekä kaalikoista.

    Etelä-Suomessa harsolla suojatuissa mansikkakasvustoissa ensimmäiset kukat ovat jo auenneet.

    – Kasvihuoneiden ja muovitunnelien satoa saadaan ylioppilasjuhliin, mutta avomaan mansikkakausi alkaa perinteisesti myöhemmin, Taulavuori sanoo.

    Myös herukat kukkivat osissa maata. Runsaslumisen talven ansiosta vadelmakasvustot ovat talvehtineet hyvin.

    Varhaisvihannesten istutukset etenevät aikataulun mukaisesti, vaikka märät pellot hidastivatkin töiden aloittamista.

    Tie Vaasasta Laihialle on tulevaisuudessa nelikaistainen

    Tie Vaasasta Laihialle on tulevaisuudessa nelikaistainen


    Vaasassa selvitetään moottoritien ja Laihian välisen tien nelikaistaistamista. Väli kulkee valtatiellä kolme Helsingbystä Laihialle alkaen moottoritien päästä. Liikennemäärät reitillä tulevat ennusteen mukaan olemaan niin suuria, että...

    Vaasassa selvitetään moottoritien ja Laihian välisen tien nelikaistaistamista. Väli kulkee valtatiellä kolme Helsingbystä Laihialle alkaen moottoritien päästä.

    Liikennemäärät reitillä tulevat ennusteen mukaan olemaan niin suuria, että liikenneviraston ohjeen mukaan tiellä tulisi olla kaksi kaistaa suuntaansa. Kyseessä ei todennäköisimmin olisi moottoritien jatkaminen, vaan nelikaistaisen maantien rakentaminen.

    Nopeusrajoitus tiellä olisi 100 kilometriä tunnissa. Suunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään. Parhaillaan kilpailutetaan yleissuunnitelman ja ympäristövaikutusten arvioinnin tekijöitä.

    Kilpailutusta hoitaa Insinööritoimisto Kolmostie Oy. Yhtiöstä kerrotaan, että tieratkaisut selviävät vasta suunnitelmien valmistuttua.

    Yleissuunnitelman tekeminen voisi alkaa loppuvuodesta 2019 ja rakentaminen joskus 2020-luvulla.

    "Työnnetään pakara Paulille ja palautetaan" – burleski innostaa naisia liikkumaan


    Iltapäivän aurinko lämmittää Burly Q -tanssistudiota Vaasan keskustassa. Alkamassa on burleskin tekniikkatunti. Shakkiruutulattialle järjestäytyy seitsemän naista, jotka kaikki ovat lämmenneet täydestä sydämestään burleskille. Margareta...

    Iltapäivän aurinko lämmittää Burly Q -tanssistudiota Vaasan keskustassa. Alkamassa on burleskin tekniikkatunti.

    Shakkiruutulattialle järjestäytyy seitsemän naista, jotka kaikki ovat lämmenneet täydestä sydämestään burleskille.

    Margareta Lundén sanoo itseään leikillisesti ryhmän mummoksi. Hänen burleski-innostuksensa taustalta löytyy oma tytär.

    – Tytär keksi tämmöisen iloisen syntymäpäivälahjan muutama vuosi aiemmin ja tulin koittamaan. Samantien innostuin, hymyilee Lundén.

    Erika Strengell, Johanna Tuomivirta, Margareta Lundén ja Satu Bergendahl nauttivat burleskitunneista.Anna Wikman/YleSopii kaikille

    Tunti aloitetaan alkulämmittelyllä, sillä lihakset halutaan lämpimiksi ennen kuin lähdetään varsinaisiin liikkeisiin.

    – Lantio eteen, taa, vahva vatsa, pidä hartiat alhaalla. Muistakaa hengittää, ohjeistaa koreografi, pilates- ja burleskiopettaja ja burleskitaiteilija Tanja Karppi eli Lily Kiss Kiss.

    Tanja Karppi on itse sukeltanut burleskin syövereihin kymmenisen vuotta sitten. Hän pitää tunteja omassa studiossaan ja käy esiintymässä Lily Kiss Kiss -hahmona. Karppi on pitänyt kurssilla alaikärajana 18:aa vuotta, mutta yläikärajaa ei ole. Eikä muitakaan rajoja.

    – Tämä sopii kaikille, kaikenikäisille ja -kokoisille. Ja käy mulla muutama mieskin tanssimassa, sanoo Karppi.

    Tanja Karppi innostui burleskista kymmenisen vuotta sitten.Anna Wikman/Yle

    Vuosien myötä Tanja Karppi on nähnyt, miten aluksi arasta naisesta on kuoriutunutkin itseensä luottava ja itsestään pitävä nainen.

    – Se on mulle ohjaajana se suola miksi haluan tehdä tätä. Mikä sen positiivisempaa, kuin että tähän tulee ihminen, vähän eksyksissä, ehkä häpeilee itseään, mutta tuleekin viikko viikon jälkeen uudestaan ja puhkeaa siihen omaan kukkaansa. Mä olen tosi onnellinen siitä, hehkuttaa Karppi.

    Hänen mielestään burleski auttaa siihen, että jokainen saa, ja voi, nauttia omasta kehostaan juuri sellaisena kuin se on. Samalla myös nauttii elämästä.

    "Burleskissa keho ja mieli on mukana"

    Helsinkiläinen Petra Innanen eli Bettie Blackheart on suomalaisen burleskin uranuurtaja ja sitä kautta tullut tutuksi monelle. Hän on myös tuottanut kansainvälistä Helsinki burleski -festivaalia vuosina 2008-2017. Huhtikuussa järjestettiin kotimainen tapahtuma, jossa esiintyjiä oli yli sata.

    Burleskilla ei ole omaa lajiliittoa, mutta Innanen arvelee harrastajia löytyvän joitakin tuhansia. Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, sillä burleskia opetetaan jo monissa paikoissa ympäri Suomen. Puoliammattimaisia esiintyjiä on satoja ja ammattilaisia muutamia kymmeniä.

    Burleskissa naiseus pääsee oikeuksiinsa.Anna Wikman/Yle

    Burleskin hiljalleen kasvanut suosio saattaa johtua siitä, että burleski on paljon muutakin kuin tanssi.

    – Pistät itsesi likoon ja käsittelet naiseuttasi ja seksuaalisuuttasi. Se voi avata patoja kehollisuudesta. Burleskissa on keho ja mieli mukana ja se voi olla hyvinkin syvällinen kokemus, kertoo Innanen.

    Tässä Innanen painottaa myös opettajan taitoja osata huomioida ja käsitellä tanssiharrastajan ehkä syvältäkin kumpuavia tunteita omasta kehollisuudesta.

    Petra Innanen on vuosien varrella joutunut perustelemaan miksi hän, feministiksi itseään sanova nainen, tanssii burleskia. Innasta tämän yhdistelmän ihmettely hieman huvittaa.

    Hän on sanonut muun muassa, että burleskiin liittyy taidemuotona feministisiä piirteitä ja että burleski tuo esille naisen omaehtoista seksuaalisuutta .

    – Burleski on radikaalia, sillä siinä voi viedä naiseutensa äärimmilleen, kertoo Innanen.

    Omaksi iloksi

    Osa burleskia harrastavista pitää harrastuksen omien seinien sisäpuolella eikä halua lähteä estradeille. Mutta hyvin usein harrastus viekin mennessään niin, että esiintyminen alkaa kiinnostaa.

    Jenni Hautala ei myönnä mitään, mutta nuoren naisen nauru ja ilmeet ovat paljonpuhuvat kun kysyn, aikooko hän lähteä esiintymään.

    – Jaa-a, punastuu Jenni.

    Tanssiminen on ollut Jenni Hautalalle aina ominainen itseilmaisun keino.Anna Wikman/Yle

    Jennille burleski on henkireikä normiarkeen. Työpäivän kuviot jäävät mielestä heti, kun tulee tunnille. Tanssi ylipäänsä on ollut Jennille mieluisa harrastus ja keino ilmaista itseään. Burleskia piti tietenkin koittaa.

    – Tässä oot täysin sinut itsesi kanssa ja hyväksyt itsesi niin kuin sä oot. Tämä on tasapaino työlle ja kaikelle muulle, kertoo Jenni.

    Margareta Lundén ei ole suunnitellut esiintyvänsä burleskitaiteilijana, mutta burleski näkyy elämässä muuten.

    – Liikkuvuus on parantunut ja kun on kävelyllä niin kyllähän sitä vähän keinuttaa, nauraa Lundén.

    Kuka Pauli?

    – Työnnetään pakara Paulille ja palautetaan. Pakara Paulille! huutaa Tanja Karppi ja saa naiset nauramaan.

    Kyse on siitä, että naiset tanssiessaan kuvittelevat eteensä yleisön. Yksi yleisön edustaja on nimetty Pauliksi. Tai voi hänet nimetä keneksi tahansa, mutta Vaasan tytöillä se on Pauli. Ja liike on napakka isku pakaralla juuri sinne Paulin suuntaan, viettelyä unohtamatta.

    Tanja Karpin tunneilla ei murjoteta.Anna Wikman/Yle

    – Me on tyttöjen kanssa yhdessä päätetty, että tää pakara on Paulille, nauraa Karppi.

    Naisten tunnilla töitä tehdään tosissaan ja, kun tunti on ohi, on hiki ja posket punoittavat.

    – Olipa hikinen treeni, mahtavaa naiset, kehuu Karppi.

    "Mitä pelättävää on enää, kun pahin pelkosi toteutuu ja selviät siitä” – Nuorena molemmat vanhempansa menettäneelle Sofianni Apajalle raskaat kokemukset ovat myös voimavara


    Koulussa valmistauduttiin lähestyvään äitienpäivään perinteisellä korttiaskartelulla. 9-vuotias Sofianni Apaja leikkasi vaaleanpunaiselle korttipohjalle violetista paperista sydämen ja sen sisälle vielä toisesta paperista toisen sydämen....

    Koulussa valmistauduttiin lähestyvään äitienpäivään perinteisellä korttiaskartelulla. 9-vuotias Sofianni Apaja leikkasi vaaleanpunaiselle korttipohjalle violetista paperista sydämen ja sen sisälle vielä toisesta paperista toisen sydämen. Kanteen hän kirjoitti ”mummalle”.

    Opettaja kysyi, että tekeekö hän kortin äidille haudalle vai isoäidille.

    – Muistan ajatelleeni, että turhaa sitä on viedä haudalle sateeseen pilaantumaan ja tein mummalle. Hän oli minulle tärkeä ja asui lähellä.

    Sofiannin mielestä siinä ei ollut mitään kummallista, että muut tekivät kortteja äideilleen ja hän isoäidille. Pienellä paikkakunnalla luokkatoverit tiesivät, ettei hänellä ole äitiä. Päivää ehkä vähän varottiinkin korostamasta.

    Kolari

    Kohtalokas liikenneonnettomuus tapahtui heinäkuussa 2005. Äiti ajoi ja 8-vuotias Sofianni istui apukuskin takana takapenkillä. Hän ei muista kolaria, mutta muistaa välähdyksiä ennen onnettomuutta, sen jälkeen tienpenkalta ja matkalta sairaalaan. Tytär selvisi aivotärähdyksellä, mutta äiti kuoli.

    Sairaalavuoteen ympärillä olivat serkku, täti ja isä, kun isä kertoi äidin kuolleen. Sofianni Apaja muistelee, ettei vielä siinä vaiheessa osannut sisäistää tai ymmärtää tapahtunutta.

    Kun hän pääsi kotiin sairaalasta, arki jatkui isän kanssa ja loppukesän ajan heillä oli myös apuna ja seurana Sofiannin seitsemän vuotta vanhempi serkku. Vasta kun serkku lähti syksyllä opiskelemaan, alkoi totuus valjeta.

    – Sen muistan, että silloin automatkalla itkin, kun veimme serkkua pois.

    Sen jälkeen isä järjesti töitään niin, että pystyi olemaan arkisin enemmän kotona.

    Äitienpäiväkortissa kukkivia tulppaaneja.Hanne Leiwo/YleToiset hautajaiset

    Äidin kuoleman jälkeen Sofianni Apaja vietti paljon aikaa saman ikäisen serkkunsa ja tämän perheen kanssa. Viikonloppuisin ja koulun loma-aikoina oltiin vuoroin serkun perheen luona ja vuoroin hänen kotonaan.

    Elämä kuitenkin mullistui uudelleen, kun isä kuoli sairauskohtaukseen. Sofianni oli juuri täyttänyt 16.

    Isän hautajaisissa minulta kysyttiin, että miltä tuntuu olla täysorpo. Siinä jouduin vastatusten sen asian kanssa, että minulla ei tosiaan ole enää perhettä. Sofianni Apaja

    – Isän hautajaisissa minulta kysyttiin, että miltä tuntuu olla täysorpo. Siinä jouduin vastatusten sen asian kanssa, että minulla ei tosiaan ole enää perhettä.

    Sittemmin hänen perhekäsityksensä on muuttunut. Perinteisen ydinperheen sijaan Sofianni Apaja pitää perheenään sukulaisia ja perhetuttavia, joiden kanssa on läheinen ja paljon tekemisissä.

    Tärkeä tukiverkosto

    Äidin kuolemasta on nyt 13 vuotta, isän kuolemasta viisi. Sofianni Apaja ei kuitenkaan pidä koettelemuksiaan kohtuuttomina. Hän on selvinnyt tragedioistaan mielestään hyvin.

    – On totta, että olen joutunut elämässäni käsittelemään tiettyjä asioita aikaisemmin kuin muut. En tiedä, onko se nyt kokonaisuutena ollut kovempi nuoruus kuin jollakin muulla.

    Hän arvelee, että esimerkiksi väkivaltaisen lapsuuden kokeminen saattaa jättää syvempiä arpia.

    Oma suhtautuminen ja asenne ovat auttaneet Sofiannia selviytymään, mutta iso merkitys on ollut myös hänen tukiverkollaan.

    – On tärkeää, että on hyvät tukiverkostot: sukua, kavereita tai perhetuttavia. Olen sitä mieltä, että niitä elämän tukipylväitä voivat olla muutkin kuin äiti ja isä. Joillekin voi auttaa myös ammattiapu, mutta se on varmaan yksilöllistä.

    Olen sitä mieltä, että niitä elämän tukipylväitä voivat olla muutkin kuin äiti ja isä. Sofianni Apaja

    Tämän vahvistaa myös sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Hän sanoo, että lähimmän ihmisen kuolema järisyttää lapsen perusturvallisuuden kokemusta merkittävästi. Lapselta katoaa sekä psyykkinen turva että arjen rakenteiden kantaja.

    Pajamäen mukaan lapsi tarvitsee ensialkuun lähelleen aikuisen, joka kykenee tukemaan lasta arjessa selviytymisessä, pitämään kiinni elämän perustarpeista. Lapsen hyvin tuntemalla aikuisella on usein kyky antaa tilaa ja aikaa lapsen yksilölliselle tavalle surra.

    – Lapsi tarvitsee vierelleen aikuisen, joka luo lapsen ympärille suojakehikon; antaa lämpöä, pitää huolta arjen rutiinien jatkuvuudesta sekä kuuntelee menetykseen liittyviä kokemuksia ja tunteita, jotka ajan mittaan voivat vaihdella alkushokin kaoottisuudesta ristiriitaisiin tunteisiin, sekä surun ja menetyksen asteittaiseen hyväksymiseen.

    Puhuminen ja muisteleminen on tärkeää

    Sofianni Apaja ohjattiin heti äidin kuoleman jälkeen terapiaan, mutta hän koki, että se oli aivan liian aikaista. Vieraalle puhuminen osoittautui mahdottomaksi, kun ei osannut itsekään käsitellä asiaa.

    Kun hän varhaisteininä luki psykologin arvion itsestään, lausunto jäi vaivaamaan vuosiksi. Sen vuoksi hän päätyi menemään psykologille myöhemmin uudelleen.

    – Olin pitkään miettinyt psykologille menemistä, jotta saisin selville, onko minulle jäänyt arviossa mainittuja mahdollisia traumoja ja patoutumia. Se oli muutenkin haastavaa aikaa, koska en lukion jälkeen oikein tiennyt, mitä tulevaisuudelta haluaisin.

    Toinen kerta psykologilla oli hedelmällisempi ja siellä selvisi, ettei syytä huoleen ollut traumojen tai muunkaan suhteen.

    Lapsi tarvitsee vierelleen aikuisen, joka luo lapsen ympärille suojakehikon; antaa lämpöä, pitää huolta arjen rutiinien jatkuvuudesta sekä kuuntelee menetykseen liittyviä kokemuksia ja tunteita. Tatjana Pajamäki

    Tatjana Pajamäki MLL:stä painottaa, että lapsen tarve keskustella ja jakaa koettua tuskaa on suuri, vaikkakin lasten käsittelytavat ja kyvyt ilmaista tunteita eroavat toisistaan. Pajamäen mukaan selviytymisen kannalta kokemuksesta puhuminen sekä kuolleen ihmisen muisteleminen on tärkeää.

    – Lapsen kokonaistilanteesta riippuen toinen vanhempi, kummit, koulupsykologi, oma terapeutti esimerkiksi voivat olla jakamassa ja auttamassa surun kanssa toimeen tulemista.

    Etenkin jos lapsi on menettänyt vanhempansa äkillisesti, olisi Pajamäen mukaan tärkeää, että tilannetta kartoitettaisiin ja vointia seurattaisiin myös ammattilaisen taholta riittävän pitkän aikaa. Lapsen selviytymiseen vaikuttaa paljon se, minkälaista tukea hänelle pystytään tarjoamaan ja kuinka normaalia elämää hän pystyy tapahtuman jälkeen elämään.

    Sofiannia Apaja menetti molemmat vanhempansa nuorena, mutta ei koe äitien- tai isänpäivän viettoa raskaiksi.Pauliina Jaakkola / YleSelviytyjä

    Sofianni Apajan kykyä käsitellä ja jäsentää kokemaansa ei voi kuin ihmetellä. Hän on hyvin nuorena joutunut käymään läpi suurimmat mahdolliset menetykset, mutta on silti tukevasti jaloillaan.

    Hän itse sanoo, että itsenäisyys ja omatoimisuus kumpuaa jo lapsuudesta. Ehkä se johtuu siitä, että hän oli ainoa lapsi ja tottunut touhuamaan yksin, mutta kotona myös kannustettiin siihen. Hän virnistää, että äidin motto oli, että vanhempien tehtävä on tuottaa lapsille pettymyksiä.

    – Muistan, että jos vaikka kiipesin jonnekin, niin äiti sanoi, että kun kerran pääsin sinne, niin pääsen varmaan poiskin. Sillä tavalla hän kannusti minua ottamaan vastuun omista teoistani.

    Sitä hän on sittemmin toteuttanutkin. Hänen ei ole tarvinnut soitella ketään laittamaan lamppua kattoon tai muidenkaan pikkuaskareiden vuoksi. Sofianni naurahtaa, että kaverit sen sijaan saattavat soitella ja kysellä apua häneltä.

    Hän pohtii, että raskaista kokemuksista voi ammentaa myös voimavaroja.

    – Mitä pelättävää on enää jäljellä sen jälkeen, kun pahin pelkosi toteutuu ja selviät siitä huolimatta.

    Äitienpäivä ilman äitiä, isänpäivä ilman isää

    Jokainen ihminen käsittelee menetyksiä omalla tavallaan. Sofianni Apajalle äitienpäivät, isänpäivät, syntymäpäivät ja kuolinpäivät ovat päiviä muiden joukossa.

    – Lapsena muistan, kun isän kanssa käytiin haudalla äitienpäivänä ja tiesin kavereiden viettävän päivää perheidensä kanssa. En kuitenkaan kokenut sitä niin, että olisi tapahtunu jokin hirveä vääryys, kun en yhtenä päivänä saa tehdä sitä, mitä kaikki muut tekevät.

    Hän ei ajattele vanhempiensa muistamisen tai haudalla käymisen olevan sidottua tiettyihin päiviin. Hän käy vanhempiensa haudalla, kun on mahdollisuus ja siltä tuntuu. Siellä voi kertoa mielessään kuulumisia ja se on myös tapa jäsentää ajatuksia, tavallaan oma terapiakeino.

    Eihän tämä aina helppoa ole ollut ja välillä on ollut epätoivoisia aikoja, mutta minusta tuntuu, että olen hyvä rauhoittamaan itseäni ja näkemään asiat järjen kautta. Sofianni Apaja

    Vaikka elämä on kantanut, on vanhempia ollut välillä kova ikävä. Etenkin elämän risteyskohdissa, silloin kun on ollut vaikeaa. Sellainen hetki oli esimerkiksi lukion jälkeen, kun hän ei tiennyt, mitä haluaisi tehdä. Silloin omien vanhempien näkemys tilanteesta olisi ollut tarpeen. Siitäkin hän kuitenkin selviytyi ja parin mutkan kautta hän päätyi opiskelemaan äitinsä tavoin juristiksi.

    Suruaan Sofianni Apaja kuvailee koko elämän kestäväksi prosessiksi, jonka alle ei kuitenkaan tarvitse luhistua. Sen voi murrosvaiheissa käsitellä uudelleen ja jatkaa elämää.

    – Eihän tämä aina helppoa ole ollut ja välillä on ollut epätoivoisia aikoja, mutta minusta tuntuu, että olen hyvä rauhoittamaan itseäni ja näkemään asiat järjen kautta.

    Helleraja rikki Porissa – lämpötila nousi 25,1 asteeseen

    Helleraja rikki Porissa – lämpötila nousi 25,1 asteeseen


    Reilun viikon ajan jatkunut aurinkoinen sää on tuonut mukaan kevään ensimmäisen hellepäivän. Porissa mitattiin perjantaina iltapäivällä 25,1 asteen lukemat. Toistaiseksi muualla ei ihan näin koviin lukemiin ole päästy. Esimerkiksi Vaasan...

    Reilun viikon ajan jatkunut aurinkoinen sää on tuonut mukaan kevään ensimmäisen hellepäivän.

    Porissa mitattiin perjantaina iltapäivällä 25,1 asteen lukemat.

    Toistaiseksi muualla ei ihan näin koviin lukemiin ole päästy. Esimerkiksi Vaasan seudulla on tänään ylletty monin paikoin 25 asteen lähelle.

    Lämpötila rannikkoseudulla lähti laskuun iltapäivällä merituulen takia. Ilman sitä helleraja olisi voinut rikkoutua myös Vaasassa.

    Sää jatkuu aurinkoisena pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko maassa aina ensi viikon puoliväliin saakka.

    – Tämän päivän perusteella on odotettavissa, että helleraja menee rikki ainakin jossain päin maata lähes päivittäin, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen.

    Lue myös: Korkeapaine on ja möllöttää – Meteorologi: Äitienpäivänä helleraja +25 voi ylittyä jopa parilla asteella

    Lainahoitajamalli kuohuttaa Seinäjoen keskussairaalassa – työryhmä ratkomaan pelisääntöjä

    Lainahoitajamalli kuohuttaa Seinäjoen keskussairaalassa – työryhmä ratkomaan pelisääntöjä


    Tänä vuonna käyttöönotettu lainahoitajamalli on herättänyt suurta närää Seinäjoen keskussairaalassa. Hoitajat ovat kritisoineet muun muassa sitä, että he joutuvat oudoille osastoille työskentelemään ilman kunnon perehdytystä. Myös...

    Tänä vuonna käyttöönotettu lainahoitajamalli on herättänyt suurta närää Seinäjoen keskussairaalassa. Hoitajat ovat kritisoineet muun muassa sitä, että he joutuvat oudoille osastoille työskentelemään ilman kunnon perehdytystä. Myös sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on ollut yhteydessä sairaanhoitopiiriin asian hoitamisesta

    – Paikalliset toimijat on viestineet Tehylle, että tämä on aika akuutti ja aika paha ongelma ja me ollaan oltu yhteydessä sairaanhoitopiiriin, että päästään keskustelemaan tilanteesta, kertoo Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

    Jotain tilanteesta kertoo se, että mallia kritisoineet hoitajat ovat esiintyneet nimettöminä sekä lehtijutuissa että mielipidekirjoituksissa. Myös pääluottamusmies ohjasi haastattelun suoraan koko järjestön edunvalvontajohtajalle.

    – Kyllä se kertoo tulehtuneesta tilanteesta ja myöskin pelosta, ei haluta käsitellä asiaa. Se on tietenkin selvä, että ei pidäkään käsitellä julkisesti. Toivottavasti saadaan asia selvitettyä hyvässä yhteistyössä, Kirvesniemi toteaa.

    Kokeneen hoitajan työpariksi

    Lainahoitajamallissa hyödynnetään omaa hoitohenkilökuntaa mahdollisimman tehokkaasti. Jos omalla osastolla on hyvä tilanne ja hoitaja vapautuu muihin töihin, hänet voidaan sijoittaa tarpeiden mukaan toiselle osastolle kokeneen hoitajan työpariksi. Vastaavanlaisia hoitotyön järjestelyjä on käytössä muissakin sairaanhoitopiireissä.

    Viime vuosi oli Seinäjoella pilottivuosi ja työvuoron vaihtoja oli noin 150.

    Sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Kari Jokinen painottaa, että malli on työehtosopimusten ja henkilöiden työsopimusten mukainen. Sijoitukset ovat lyhytaikaisia eivätkä koske kaikkein kriittisimpiä toimintoja.

    – En näe, että tilanne olisi tulehtunut. Varmaan tämä johtuu siitä, että henkilöt ovat kokeneet, että heillä ei ole osaamista siirtyä muualle. Toivotaan syvempää ja laajempaa perehdytystä, Jokinen pohtii.

    Sekä Jokinen että synnytysten ja naistentautien sekä lastentautien toimintayksikön ylihoitaja Kirsi Korkiamäki arvioivat, että malli on vasta alkuvaiheessa ja ongelmat johtuvat osin siitä. Tehyn Else-Mai Kirvesniemi on eri mieltä.

    – Meille tullut viesti on se, että kyse ei ole mistään alkukankeudesta vaan aidosti ongelmasta siellä työyhteisössä. Ei ole riittävästi työntekijöitä ja työntekijöitä siirretään osastolta toiselle ilman riittävää perehdytystä.

    Sopua etsitään

    Nyt on kuitenkin perustettu kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä on tarkkailla mallin toimivuutta ja hioa pelisääntöjä. Työryhmään kuuluvat ammattijärjestöjen edustajat, työsuojeluvaltuutetut, hoitotyön johto ja yksiköiden vetäjät.

    – Nyt on ammattijärjestöjen kanssa sovittu, että katsotaan tilanne. Pyritään yhteishengessä ratkomaan tätä, henkilöstöjohtaja Kari Jokinen kertoo.

    – Kyllä tämä vaatii edelleen puhumista periaatteista, mitä malli oikeasti tarkoittaa, mitä lainahoitaja tekee, ylihoitaja Kirsi Korkiamäki toteaa.

    Tehyn Else-Mai Kirvesniemi haluaa erityisesti selvittää, että juuri työsopimusten ehdot täyttyvät mallissa. Hän on kuitenkin tyytyväinen työryhmän perustamisesta.

    – Se on erittäin hyvä uutinen, minun näkemykseni on että paikallisesti nämä asiat täytyy ratkaista.

    Yrittäjätorilla myytiin keksejä, koruja ja taidetta – eteläpohjalaiskoulujen yrittäjyysopetus konkretisoitui alakoululaisten toritapahtumaksi

    Yrittäjätorilla myytiin keksejä, koruja ja taidetta – eteläpohjalaiskoulujen yrittäjyysopetus konkretisoitui alakoululaisten toritapahtumaksi


    Ilonan, Miian ja Wilman kojulla on myynnissä itse tehtyjä keksejä. Ne on pussitettu sievästi Wiima-logollisiin neljän kappaleen myyntieriin. Tuotemerkki on tyttöjen oma ja ihan tätä varten kehitelty. Viereisellä pöydällä Pullapojat myyvät...

    Ilonan, Miian ja Wilman kojulla on myynnissä itse tehtyjä keksejä. Ne on pussitettu sievästi Wiima-logollisiin neljän kappaleen myyntieriin. Tuotemerkki on tyttöjen oma ja ihan tätä varten kehitelty.

    Viereisellä pöydällä Pullapojat myyvät eilen koulun jälkeen leipomaansa pullaa – eurolla kappale. Lisäksi myynnissä on ainakin itse tehtyjä koruja, taidetta ja muffineja.

    Käynnissä on Seinäjoen alakoululaisten Toripäivä.

    Yrittäjämäinen toimintatapa on eteläpohjalaiskoulujen erikoisuus uudessa opetussuunnitelmassa. Alakoululaiset esittelivät oppejaan Yrittäjätorilla Seinäjoella.Hanne Leiwo/Yle"Olen oppinut, mitä rahalla oikeasti tekee"

    Eteläpohjalaiskuntien yhteiseen opetussuunnitelmaan kirjattiin vuonna 2016 maakunnan omana erikoisuutena yrittäjämäinen toimintatapa.

    Yrittäjämäistä toimintatapaa, ja sen ohessa osallisuutta, painotetaan läpäisyperiaatteella kaikessa opetuksessa ala- ja yläkouluissa.

    Yläkoulussa sitä on seitsemäsluokkalaisille pakollinen kurssi. Alakouluissa yrittäjämäistä toimintatapaa voi opiskella valinnaisesti, vaikkapa Pikkuyrittäjät -kurssilla.

    Seinäjoen torilla asiakkaita odottelevat Eeva ja Vera ovat valmistaneet myyntiin koruja. He ovat tyytyväisiä tuotteisiina, vaikka niiden valmistamisessa tulikin lopuksi vähän kiire.

    Tytöt ovat osallistuneet Kivistön koulussa Pikkuyrittäjät -valinnaiskurssille talven ajan.

    – Olen oppinut, mitä rahalla oikeasti tekee ja mihin ja kuinka paljon sitä tarvitaan. Et pysty oikein tekemään mitään, jos sinulla ei ole rahaa, Vera sanoo.

    Kumpikaan tytöistä ei tyrmää yrittäjyyttä ammattivaihtoehtona, vaikka alakoululaisille ammatinvalinta ei olekaan vielä ajankohtainen. Yläkoulussa yrittäjyysopintoja voi kuitenkin vielä jatkaa, ja miettiä asiaa.

    Vera ja Eeva olivat valmistaneet yrittäjätorille koruja.Hanne Leiwo/YleHalu kokeilla uutta

    Etelä-Pohjanmaan kuntien yhteisessä opetussuunnitelmassa yrittäjämäisyys käsitetään laajasti kaikkeen elämään liittyvänä toimintana, ei vain yritystoimintana. Se on asennetta ja positiivista ajattelua.

    – Se on halua kokeilla uutta, oppia ja sitä, että jos tulee epäonnistumisia, ei lannistuta niistä, vaan haetaan joku toinen ratkaisutapa. Tavoitteellista toimintaa eli jonkun tavoitteen eteen työskentelyä, ynnää Nurmon yläasteen yrittäjyyskasvatuksen opettaja Antti Iivari.

    Antti Iivarin tekemä Yrittäjämäinen toimintatapa -opas opettajille julkaistiin keväällä.

    – Siitä löytyy paljon elementtejä, mitä on ollut ennenkin, mutta ne on nyt koottu yksiin kansiin ja koetettu konkretisoida.

    "Mitä tekisin seuraavalla kerralla toisin"

    Kulunut talvi on ensimmäinen, jolloin uutta opetussuunnitelmaa on sovellettu myös yläkoulussa.

    Lapuan yläkoulussa seitsemäsluokkalaisten yrittäjämäinen toimintatapa -kursseilla on toteutettu projekteja. 9 rinnakkaisluokkaa on kukin valmistanut oman luokkaprojektinsa, jonka toteutuksessa jokaisella oppilaalla on ollut oma roolinsa. Projekti on voinut olla vaikkapa urheilupäivän järjestäminen alakoululaisille.

    Onnistumisia on tullut, mutta epäonnistumisiakaan ei ole pelätty, sanoo yläkoulun rehtori Petri Saunamäki.

    – Osa oppimista on projektin tarkastelu. Esimerkiksi sen pohtiminen, mitä tekisin seuraavalla kerralla toisin, Saunamäki sanoo .

    Saunamäki uskoo, että yrittäjämäisen toimintatavan henki tulee näkymään tulevina vuosina oppilaiden toiminnassa, vaikka varsinaista oppiainetta ei enää heille olekaan tarjolla myöhemmillä luokilla.

    – Ehkä se näkyy asenteena ja periksiantamattomuutena seiskojen elämässä tulevina vuosina. Se jää nähtäväksi, Saunamäki sanoo.

    Pullapoikien kojulla oli myynnissä itse leivottuja tuoreita pullia.Hanne Leiwo/YleArki on tavoitteellista jo alakoulussa

    Seinäjoen perusopetusjohtaja Jari Jaskari toimi Etelä-Pohjanmaan seudullisen opetussuunnitelman suunnittelutyön johtoryhmän puheenjohtajana. Hän on tyytyväinen siihen, miten yrittäjämäinen toimintatapa on näkynyt alakoulujen valinnaisainetarjottimilla.

    Alakoululaiset ovat saaneet valita ainakin pop up -kahvilatoimintaa, elokuvan tekemistä ja erä- ja luontokursseja, sekä esimerkiksi Pikku yrittäjät -kursseja.

    – Olen erittäin tyytyväinen siihen, miten yrittäjämäinen ajattelutapa ja sen tärkeys on kouluilla sisäistetty. Siinä korostuu oppilaan vastuunottaminen itsestä ja omasta itsestä huolehtiminen, Jaskari sanoo.

    Koko kouluajan sun pitää asettaa itsellesi tavoitteet, miksi haluat oppia jonkun asian. Ja sen jälkeen voit asettaa uuden. Antti Iivari

    Yrittäjämäisyyden opiskelua läpi koulupolun pidetään perusteltuna, sillä ajattelulla ei tavoitella vain lasten kasvamista yrittäjiksi, vaan ylipäätään aktiivisuutta ja opiskelu- sekä työelämätaitojen hallintaa.

    – Itsensä työllistämisen taito on tärkeä. Myös se, että osaat markkinoida itseäsi, kun haet töitä. Niitä taitoja tässä oppiaineessa pyritään harjoittamaan, Antti Iivari sanoo.

    Iivari toteaa, että jo alakouluikäisten arki on tavoitteellista.

    – Koko kouluajan sun pitää asettaa itsellesi tavoitteet, miksi haluat oppia jonkun asian. Ja sen jälkeen voit asettaa uuden tavoitteen.

    Jari Jaskari muistuttaa, että jo ennen uutta opetussuunnitelmaa nuori yrittäjyys -toimintaa on ollut kouluissa. Nyt esimerkiksi yläkoulussa aihepiiri tulee kuitenkin vastaan koko ikäluokalle. Nähtäväksi jää, valitsevatko yrittäjämäistä toimintatapaa opiskelleet seiskat tulevina vuosina enemmän yrittäjyyskasvatusta myös valinnaisaineena, Jaskari pohtii.

    Eero, Peetu ja Santeri myivät itse tekemiään muffineja, kaurakeksejä ja taidetta.Hanne Leiwo/YleTuotto jaetaan tasan

    Alakoululaisten Toripäivässä Seinäjoella kauppa käy hiljakseen. Onneksi aurinko paistaa ja kevätpäivä on lämmin.

    Peetun, Santerin ja Eeron pöydällä myydään muffineita, kaurakeksejä ja itse tehtyä taidetta. Jos jotain myytävää jää, sitä saa myydä myöhemmin vielä koulullakin. Toripäivän tuotto jaetaan tasan, jos sitä tulee.

    Eero haaveilee lääkärin urasta, mutta Peetulle ja Santerille yrittäjyys voisi olla tulevaisuuden vaihtoehto.

    – Ei sitä ikinä tiedä, pojat sanovat.

    Sahayritys keskeytti poikkeuksellisesti puun oston – metsänomistajatkin myöntävät, että hinta alkaa olla tapissaan

    Sahayritys keskeytti poikkeuksellisesti puun oston – metsänomistajatkin myöntävät, että hinta alkaa olla tapissaan


    Jo puolitoista vuotta kestänyt tukkipuun hinnannousu hiertää saha-alan yrityksiä. Kalajokinen Junnikkalan Saha ilmoitti tiistaina poikkeuksellisesta toimesta: yritys lopettaa puun oston metsänomistajilta ainakin toukokuuksi. – Viime keväästä...

    Jo puolitoista vuotta kestänyt tukkipuun hinnannousu hiertää saha-alan yrityksiä. Kalajokinen Junnikkalan Saha ilmoitti tiistaina poikkeuksellisesta toimesta: yritys lopettaa puun oston metsänomistajilta ainakin toukokuuksi.

    – Viime keväästä tukkipuun hinta on noussut 15 prosenttia. Jos kehitys jatkuu, sahojen talous painuu tappiolle, sanoo toimitusjohtaja Kalle Junnikkala.

    Vielä toistaiseksi sahan kannattavuus näyttää hyvältä, mutta syksyllä tilanne muuttuu vaikeaksi, jos suunta jatkuu.

    – Lähellä ollaan sitä hullua aikaa, missä oltiin 10 vuotta sitten. Nyt tukkipuu maksaa 65 euroa kuutiolta pohjalaismaakunnissa. Mutta samalla lopputuotteiden hinnat ovat neljänneksen matalammalla.

    Suomen kymmenen suurimman sahan joukkoon kuuluva Junnikkala pitää raaka-ainemarkkinoita vääristyneinä ja ylikuumentuneina. Toimitusjohtajan mukaan kuitupuuta käyttävä selluteollisuus hyötyy tilanteesta.

    – Kuitupuukauppaa käydään tukkipuun kustannuksella. Sahojen käyttämän tukkipuun hinta teki keväällä taas harppauksen ylöspäin. Kuitupuun hinta on noussut vain viitisen prosenttia vuodessa. Tähän epäsuhtaan halutaan korjaus, kertoo Junnikkala.

    Vaikka kalajokinen saha lopettaa puun oston, kuluttajille se ei vielä näy. Puuta riittää varastossa jopa syyspuolelle asti. Yritys kykenee ainakin toistaiseksi tuottamaan lautaa, lankkua ja talojen ulkoverhoilupaneeleita normaalisti.

    Raaka-aineen ja lopputuotteen hinta eivät nouse samassa suhteessa

    Metsänomistajat Keskipohjan johtaja Juha Laitinen pitää Junnikkalan sahan ilmoitusta puun oston keskeyttämisestä hyvänä keskustelun avauksena siitä, että raaka-aineen ja lopputuotteen hinta eivät ole nousseet samassa suhteessa.

    Laitinen toteaa, että tukkipuun hinta reagoi kysynnän kasvuun voimakkaammin kuin kuitupuun. Tällaisissa tilanteissa tukkien hinnat nousevatkin useasti kipurajoille. Metsänomistajille tilanne on otollinen.

    – Tämä on hyvä signaali metsänomistajille siitä, että puun hinta on oikeasti hyvällä tasolla. Nyt kannattaa puuta tarjota myyntiin. Ei tämä kuitenkaan niin dramaattinen uutinen ole kuin voisi kuvitella, että Junnikkala lopettaisi kokonaan puun oston, toteaa Metsänomistajat Keskipohjan johtaja Juha Laitinen.

    Metsänomistajatkin myöntävät, että puun hinta alkaa olla tapissaan.

    – Ei lopputuotemarkkikoilla ole varaa siihen, että mentäisiin vuoden 2007 hinnannousuun, mutta nyt kyllä olemme kymmenen vuoden aikajänteellä huippusuhdanteessa, myöntää Laitinen.

    Laitila arvioi, että puukauppa on käynyt tämän vuoden puolella noin Keski-Pohjanmaalla 30 prosenttia edellisvuotta vilkkaammin. Tosin pohjalaismaakunnissa oli viime vuonna hieman vaisumpaa, kun osassa maata tahkottiin hakkuuennätyksiä.

    Julkitulolla toivotaan muita sahoja mukaan

    Miksi sitten hintaneuvottelua käydään julkisuudessa?

    – Tämä on yhdenlainen tapa avata peliä. Päätettiin nostaa asia pöydälle, ehkä saadaan myös muita yrityksiä mukaan. Keskustelua on jo syntynyt, sanoo toimitusjohtaja Junnikkala.

    Junnikkala on tehnyt vuosittain investointeja parantaakseen tehokkuutta ja voidakseen selvitä alan vaihteluista. Nyt ollaan kuitenkin kipurajalla.

    Junnikkalan toiminta-alue ulottuu Oulujoen pohjoispuolelta ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Yhtiöllä on saha- ja lämpölaitokset Kalajoella ja Oulaisissa. Työntekijöitä on 150.

    Yhtiö laskee tuovansa toimeentuloa 400 henkilölle.

    Oletko sinä tilannut Kiinasta halpatuotteita? Esittele meille onnistunut ja epäonnistunut ostoksesi

    Oletko sinä tilannut Kiinasta halpatuotteita? Esittele meille onnistunut ja epäonnistunut ostoksesi


    Suomalaiset tilaavat innokkaasti kiinalaisista verkkokaupoista tuotteista. Viime vuonna Suomeen saapui 15 miljoonaa lähetystä, kun edellisvuonna määrä oli 11 miljoonaa lähetystä. Tänä vuonna määrän uskotaan olevan edellisiä vuosia suurempi....

    Suomalaiset tilaavat innokkaasti kiinalaisista verkkokaupoista tuotteista. Viime vuonna Suomeen saapui 15 miljoonaa lähetystä, kun edellisvuonna määrä oli 11 miljoonaa lähetystä. Tänä vuonna määrän uskotaan olevan edellisiä vuosia suurempi. Määrässä ei ole mukana edes paketit, jotka tulevat Suomeen Tullin kautta.

    Verkkokaupoista ostettaessa tuote ei välttämättä aina vastaa luvattua. Tuote voi olla väärän kokoinen, väärän värinen tai muuten epäonnistunut. Riski saada vääränlainen tuote kasvaa, kun puhutaan erityisen edullisista hinnoista. Facebookin kiinakauppoja käsittelevässä facebook-yhteisössä jaetaan päivittäin useita kuvia onnistuneista ja epäonnistuneista ostoksista.

    Lähetä meille kuva ostoksestasi

    Oletko sinä tehnyt onnistuneita ostoksia? Vai oletko kenties pettynyt saatuun tuotteeseen niin paljon, että se on jäänyt käyttämättä? Lähetä meille kuva ja kerro meille, mitä tuote maksoi.

    Voit lähettää kuvan alla olevan napin kautta tai osoitteeseen [email protected]

    Voit myös käyttää Twitterissä tai Instagramissa tunnistetta #ylekiinatuote

    Ennen kuvan lähettämistä lue Ylen kuvajoukkoistusten pelisäännöt täältä.

    Lue lisää: "Hälytyskellojen pitäisi soida, jos pelkillä postikuluilla saa tuotteen" – Yle tilasi ja testasi viisi halpatuotetta Kiinasta

    "Hälytyskellojen pitäisi soida, jos pelkillä postikuluilla saa tuotteen" – Yle tilasi ja testasi viisi halpatuotetta Kiinasta


    Suomalaisten into Kiinasta ostettavia halpatuotteita kohtaan ei ole hiipumassa. Vuonna 2016 suomalaiset tilasivat 11 miljoonaa kirjelähetystä. Viime vuonna määrä oli jo 15 miljoonaa ja määrään ei ole laskettu mukaan pakettilähetyksiä. Yle...

    Suomalaisten into Kiinasta ostettavia halpatuotteita kohtaan ei ole hiipumassa. Vuonna 2016 suomalaiset tilasivat 11 miljoonaa kirjelähetystä. Viime vuonna määrä oli jo 15 miljoonaa ja määrään ei ole laskettu mukaan pakettilähetyksiä. Yle tarkkaili Facebookin Kiinakauppa-ryhmien kautta alkuvuonna, mitä suomalaiset tilaavat Kiinasta ja osti kuluttajien tilaamia tuotteita myös toimitukseen.

    Ostoskoriin päätyi viisi eri tuotetta: suositun suomalaisen kenkäsuunnittelijan kenkien piraattikopiot, kasvonaamio, hampaiden oikaisuun ja valkaisuun tarkoitettu muotti, ihohuokosia puhdistava imuri sekä lävistyssetti, jolla voi itse tehdä lävistyksiä.

    Yle tilasi tuotteet 29.1.2018 kiinalaisesta verkkokaupasta. Paketit ja kuplamuoviin pakatut kirjeet saapuivat Suomeen alle kuukaudessa, kengät pikalähetyksenä kotiovelle asti reilussa viikossa.

    Vaikka kiinakaupoista puhutaan yleisnimityksenä, saapui kaksi tuotteista Laosista ja Taiwanista.

    Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ei voi suorittaa tuotevalvontaa EU-maiden ulkomailta tuleville tuotteille. Virasto pystyy kuitenkin valistamaan ja ohjeistamaan ihmisiä tuotteiden mahdollisista vaaroista. Yle esitteli osan tuotteista Tukesin Kemikaalituotteiden ryhmäpäällikkö Marilla Anttilalle ja kyseisen alan ammattilaisille.

    Kasvonaamio

    Ylen tilaama kasvonaamio näyttää vastaavanlaiselta kuin mitä myös suomalaisista verkkokaupoista voi ostaa. Toimittaja ei huomaa eroavaisuutta kaupasta ostettaviin versioihin nähden.

    EU-lainsäädännön mukaan kosmetiikkapakkauksessa täytyy olla ainesosaluettelo, säilyvyys ja käyttöohjeet. Tästä pakkauksesta löytyvät tuote- ja aineosaselosteet englanniksi. Aivan puhtain paperein tuote ei kuitenkaan läpäise Suomen lainsäädännön vaatimuksia, sillä valmistajan tiedot puuttuvat.

    – Aivan varmaksi ei uskalla sanoa, että pitääkö ainesosamäärittely paikkaansa, Anttila toteaa.

    Huhtikuussa Los Angelesin poliisilaitos takavarikoi 700 000 dollarin arvosta väärennettyjä meikkejä. Testeissä meikeistä löytyi bakteereja, ihmisen virtsaa ja eläimen ulostetta.

    Piraattimeikkituotteiden pakkauksia on vaikea erottaa aidoista. Hinnasta voi kuitenkin päätellä, ovatko tuotteet väärennettyjä vai aitoja. Myös Suomen Tullin haaviin jää paljon kosmetiikkaväärennöksiä.

    Myös Ylen MOT-ohjelma perehtyi Kiinasta tilattuihin meikkeihin huhtikuussa, ja tullilaboratorion testissä yhdestä tuotteesta löytyi muun muassa lyijyä..

    Vaasalainen kosmetologi Sinikka Lähdemäki ei uskaltaisi laittaa voidetta kasvoilleen. Häntä epäilyttää erityisesti tuotteen edullinen hinta.

    – Hälytyskellojen pitäisi soida, jos pelkillä postikuluilla saa tuotteen, Lähdemäki toteaa.

    Lähdemäen mukaan hoitavien kasvonaamioiden hinta muodostuu hoitavista aineista. Mikäli tuotetta aikoo käyttää, suosittelee Lähdemäki kokeilemaan sitä ensin kädelle. Tukesin Marilla Anttilan, kuten Lähdemäenkään mukaan tämä ei kuitenkaan takaa, että tuotteesta ei koituisi allergisia oireita tai haittaa kasvoille levitettäessä.

    – Halpaa ja hyvää ei ole, Lähdemäki toteaa.

    Lävistyssetti

    Sosiaalisessa mediassa suurta keskustelua on herättänyt tatuointineulojen ja lävistystarvikkeiden tilaaminen. Kuinka turvallista lävistyksien tekeminen kotona on? Miten huolehtia hygieniasta?

    Ylen postikuluineen kuusi euroa maksavasta pakkauksesta löytyy muun muassa kumihanskat, lävistyspihdit ja monenlaisia steriilisti pakattuja lävistysneuloja sekä pieni pussi lävistyskoruja. Anttila tarkastelee tuotetta ja huomaa puutteita.

    Suuri puute on, ettei pakkauksesta löydy minkäänlaisia käyttöohjeita tai kirjallista materiaalia. Täten muun muassa valmistaja ja lävistysneulojen materiaali jää mysteeriksi.

    – Lävistysten tekemisessä kyllä luottaisin ammattilaiseen. Kun ihon pinta rikotaan, niin siinä on aina se bakteerien siirtymismahdollisuus verenkiertoon, Anttila toteaa.

    Anttila pohtii myös ovatko korut EU-lainsäädännön täyttämiä, eli sisältävätkö ne nikkeliä.

    – Koruissa ei EU-lainsäädännön mukaan sallita nikkeliä, lyijyä tai kadmiumia. Näistä ei voi tietää ihan näin pakkauksen perusteella, että sisältävätkö vaiko ei.

    Mikäli lävistyksiä tekee itse, täytyy Tukesin Anttilan mukaan hygieniasta huolehtia erityisen hyvin.

    – En osaa yhtään sanoa, että miten ikinä kotiolot saa niin steriiliksi, että näitä uskaltaisi käyttää, Anttila toteaa.

    Vaasalaisen tatuointi- ja lävistysliike Fist of Needles lävistäjä Jamie Rao Kodial tarkastelee ja mittaa lävistyskoruja tarkkaan. Hän kiinnittää heti huomiota niiden pieneen kokoon.

    – Tämä sopii huulilävistyksiin, tämä nenälävistyksiin, tämä sopii kokonsa puolesta miesten nännilävistykseen, mutta siihenkin se on kyllä hyvin pieni, Rao Kodial tarkastelee.

    Yksi lävistyskoru jää kokeneeltakin lävistäjältä mysteeriksi, mihin se kokonsa ja suoran muotonsa puolesta kuuluisi.

    Pakkaus on erikoinen: se sisältää neulat viidelle lävistykselle, kuusi erilaista lävistyskorusettiä, mutta vain yhdet kertakäyttöiset pihdit ja yhdet hanskat.

    – Heti kun koskee ei-steriiliin paikkaan, täytyy vaihtaa uudet hanskat, Rao Kodial kertoo.

    Vaikka neulat ja pihdit ovat steriilisti omissa pakkauksissaan, eivät hanskat ja korut ole pakattu steriilisti.

    – Infektioriski on hyvin suuri, Rao Kodial toteaa.

    "Minna Parikan kengät"

    Kiinakaupat myyvät hyvin paljon designväärennöksiä. Väärennöksiä löytyy muun muassa Marimekon unikkokuosista ja tanskalaisen arkkitehti Arne Jacobsenin Design letter-tuotteista. Laittamalla hakusanaksi esimerkiksi "nordic style", täyttyy verkkosivusto sisustuslehdistä tutuilla kopioilla. Myös vaatealan väärennöksiä kiinalaisilla verkkosivuilla tulee yllättävän paljon vastaan.

    Yksi Ylen tilaamista tuotteista oli Minna Parikan kuuluisien bunny-kenkien kopiot. Alkuperäiset, Espanjassa valmistetut Minna Parikan versiot maksavat verkkokaupasta riippuen reilut 300 euroa, kiinakaupassa postikuluineen 16 euroa.

    Minna Parikka on taistellut piraattiväärennöksiä vastaan jo useiden vuosien ajan, tuotemerkistään jo vuodesta 2007 lähtien. Aitoja Minna Parikan kenkiä myyvän vaasalaisen Avocas-liikkeen Heidi Tornikoski ja Eija Järveläinen naurahtavat kengät nähdessään.

    – Nämä ovat nahkakengän kangas-piraattiversiot, naurahtaa Tornikoski.

    Myös toimittaja huomaa kenkien laadullisen eron. Siinä missä alkuperäiset ovat nahkaa, ovat kopiot jäykät kangasversiot. Tekokuituinen häntä on kiinnitetty klipsillä, kun oikea lampaasta valmistettu häntä on ommeltu ja liimattu. Eron huomaa myös korvien ompeluista.

    Kopiointia näissä kengissä ei ole pyritty edes peittelemään: pohjassa lukee Minna Parikan sijaan selkeästi "Made in China".

    – Nämä kengät tunnistaa kyllä vähänkin Minna Parikan tuotteisiin perehtynyt henkilö kaukaa kopioiksi, Eija Järveläinen toteaa.

    Hampaiden valkaisuun ja oikomiseen tarkoitettu muotti

    Monien tuotteiden esittelytekstit verkkokauppojen sivuilla lupaavat suuria. Niin tapahtuu myös hampaisiin tarkoitetun muotin esittelyssä: Tuote soveltuu niin oikomiseen kuin hampaiden valkaisuun. Esittelykuvissa oikomista vailla olevista hampaista on taiottu näyttävä hammashelmirivistö.

    – En kyllä usko, että tällä pystyy oikomaan hampaita, toteaa A-Hammaslääkäreiden hammaslääkäri Jaana Sippus tarkastellessaan tuotetta.

    Entä sitten valkaisun laita? Hammasmuotin mukana ei tullut mitään valkaisevaa voidetta tai vastaavaa, joten sen mahdollinen käyttäjä joutuu itse hankkimaan.

    Normaalisti hampaidenvalkaisuun tarkoitetut muotit ovat Sippuksen mukaan hyvin tiiviitä. Täten valkaisevaa ainetta kuluu hyvin vähän ja se vaikuttaa ikenien sijasta hampaisiin.

    – Tällä muotilla geeliä menee varmasti viikon annos kerralla ja valkaisugeelihän siinä valkaisussa juuri maksaa, Sippus toteaa.

    Sippus uskoo, että muovinen muotti voisi soveltua hyvin urheilussa käytettäväksi hammassuojaksi. Muuten sen hyödyt jäävät vähäisiksi.

    – En usko, että tuotteesta on hyötyä, mutta en usko, että on myöskään haittaakaan, Sippus toteaa.

    Mustapäitä ja epäpuhtauksia poistava kasvoimuri

    Mustapäitä ja ihohuokosia puhdistavan ja pattereilla toimivan kasvoimurin saa kiinakaupoista kahden euron postikuluja vastaan. Esittelykuvat lupaavat, että tuotteen käytön jälkeen kuluttajan kasvot ovat puhdistuneet ihon epäpuhtauksista.

    Tuotteen teho jää kuitenkin mysteeriksi. Ennen kuin tuotetta pystytään testaamaan, laitteen muoviosa murtuu ja pattereita ei voi asettaa tuotteeseen.

    Kiinakauppoihin perehtyneessä facebook-ryhmässä on paljon kokemuksia vääristä ja viallisista tuotteista. Rahat saa pääsääntöisesti takaisin ja tuotetta joutuu myös harvoin palauttamaan takaisin kohdemaahan.

    Koska tuote on rikki, on hankala tehdä arviota, miten se toimii.

    – Nyt emme tiedä sitä tehoa, että onko tuote niin tehokas, että aiheuttaa vaurioita. Jos laite olisi ollut toimiva, niin ehkä itse kokeilisin vaikka paperille ensin, Tukesin Marilla Anttila kertoo.

    Vaasa Day Spa:n kosmetologi Sinikka Lähdemäki ei myöskään pysty arvioimaan tuotteen vaikutuksia. Mikäli tuotteen imuteho on kuitenkin voimakas, voi se aiheuttaa suurtakin tuhoa kasvoille.

    – Tuote voi aiheuttaa pysyvää haittaa iholle, esimerkiksi jos henkilöllä on herkkä couperosaiho, Lähdemäki toteaa.

    Mitä kannattaa ottaa huomioon? Tukesin kemikaalituotteiden ryhmäpäällikkö Marilla AnttilaMerja Siirilä / Yle

    Verkkokaupoista löytyy Marilla Anttilan mukaan tuotteita ihan joka lähtöön.

    – On tuotteita, jotka täyttävät jopa EU-lainsäädännön vaatimukset, sellaisia, jotka täyttävät sen lähtömaan vaatimukset ja sitten on sellaisia, jotka ovat ihan jätteestä kyhättyä roskaa ja jotka voivat olla tosi vaarallisia.

    Jos Kiinan verkkokaupoista haluaa tilata tuotteita, niin miten varmistua, että tuote olisi kunnollinen? Anttilan mukaan kuluttajan täytyy arvioida tarkkaan, pystyykö mitenkään vakuuttumaan myyjän oikeellisuudesta.

    – Kannattaa selvittää, millaista palautetta verkkokaupasta on annettu ja pystyykö tuotteen palauttamaan, mikäli on tarvetta, Anttila toteaa.

    Kun tuote on saapunut kuluttajalle, kannattaa kiinnittää huomiota, onko sen mukana käyttöohjeet ja onko esimerkiksi valmistaja mainittu. Vielä ennen käyttöönottoa kannattaa Anttilan mukaan kuitenkin pohtia tuotteen käyttöä.

    – Jos tuote on erityisen halpa, niin missä silloin on mahdollisesti säästetty?

    Artikkelia korjattu 9.5.2018 klo 9:08: Yksi paketti saapui Laosista, ei Vietnamin Laosista.

    Lue lisää ja kerro kokemuksesi: Oletko sinä tilannut Kiinasta halpatuotteita? Esittele meille onnistunut ja epäonnistunut ostoksesi

    KHO: Ei lupaa turvetuotannolle Teuvan Valkianevalla

    KHO: Ei lupaa turvetuotannolle Teuvan Valkianevalla


    Korkein hallinto-oikeus on pitänyt voimassa Vaasan hallinto-oikeuden viime syksyisen päätöksen Harjun Turve Oy:lle myönnetyn turvetuotantoluvan kumoamisesta Teuvan Valkianevalla. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto oli myöntänyt Harjun...

    Korkein hallinto-oikeus on pitänyt voimassa Vaasan hallinto-oikeuden viime syksyisen päätöksen Harjun Turve Oy:lle myönnetyn turvetuotantoluvan kumoamisesta Teuvan Valkianevalla.

    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto oli myöntänyt Harjun Turve Oy:lle luvan turvetuotannon aloittamiseksi Närpiönjoen Itäjoen yläosalla sijaitsevalla Valkianevalle vuonna 2015. Päätöksestä valittivat Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry ja yksityishenkilöt.

    Lokakuussa 2017 hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston lupapäätöksen. Hylkäämispäätöksen perusteena olivat muun muassa turvetuotannon mahdolliset haitalliset vaikutukset Itäjoen arvokkaaseen kalakantaan.

    Yhtiö valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä asiassa tänään tiistaina.

    Luonnonsuojeluliitto tyytyväinen

    Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin aluesihteeri Teemu Tuovinen on tyytyväinen korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen.

    – Erityisen hienoa on huomata se, miten vesiluontomme arvokkaita ja uhanalaisia kala- ja eliölajeja arvostetaan nykyisin päätöksenteossa, Tuovinen sanoo.

    Luonnonsuojeluliiton kannanotossa Tuovinen toteaa, että turvetuotannon saaminen vesiin, joissa on uhanalaisia lohikaloja, on nykyisin vaikeaa.

    – Linjaus on viime vuosien aikana selvästi muuttunut ja tämä tulisi huomioida uusia turvealueita suunniteltaessa, että virheinvestoinneilta vältyttäisiin.

    Maakuntauudistuksen poliittinen valmistelu uusiksi Pohjanmaalla – RKP kahmi lähes kaikki paikat ja kohu oli valmis

    Maakuntauudistuksen poliittinen valmistelu uusiksi Pohjanmaalla – RKP kahmi lähes kaikki paikat ja kohu oli valmis


    Pohjanmaan maakunnassa perustettiin viime syksynä poliittinen viiteryhmä valmistelemaan maakuntauudistusta. Ryhmän tehtävä on tuoda valmistelutyöhön poliittista näkemystä. Maakunnan kaikki kunnat nimesivät ryhmään edustajansa. Lopputuloksena...

    Pohjanmaan maakunnassa perustettiin viime syksynä poliittinen viiteryhmä valmistelemaan maakuntauudistusta. Ryhmän tehtävä on tuoda valmistelutyöhön poliittista näkemystä.

    Maakunnan kaikki kunnat nimesivät ryhmään edustajansa. Lopputuloksena viiteryhmään kuuluu nyt 13 ruotsalaista kansanpuoluetta (RKP) edustavaa henkilöä, yksi edustaja kokoomuksesta ja yksi keskustasta. Suuressa osassa Pohjanmaan kuntia RKP on suurin puolue.

    Nyt viiteryhmän kokoonpanosta on noussut kohu. Ensimmäisenä siihen kiinnitti huomiota sanomalehti Pohjalainen.

    Yksi arvostelijoista on kansanedustaja ja Pohjanmaan maakuntavaltuuston toinen varapuheenjohtaja Susanna Koski (kok).

    – Vaikka RKP saattaa olla tällä alueella valtaa pitävä puolue, se ei ole mikään otanta tästä väestöstä. Suomenkielisten kannattaa ihan tosissaan miettiä, mitä tämä tarkoittaa, Susanna Koski sanoo.

    Koski on huolissaan siitä, että poliittista näkemystä valmistelutyöhön tuova ryhmä on nyt poliittisesti epäedustava.

    – Ei ole ydinkysymys, että kyse on RKP:sta. Toki siinäkin ongelma on se, että valtakunnallisella tasolla se on pienellä kannatuksella oleva puolue, mutta meidän maakunnassa se olisi näin merkittävällä tasolla valmistelussa.

    Vaikka RKP saattaa olla tällä alueella valtaa pitävä puolue, se ei ole mikään otanta tästä väestöstä. Susanna Koski

    Koski pitää erikoisena sitä, että poliittinen viiteryhmä koottiin kuntien edustajista. Hän muistuttaa, että jatkossa uudessa maakunnassa organisaatiota ohjaavat poliittiset puolueet maakuntavaltuustossa ja -hallituksessa.

    – Uuteen maakuntaan valitaan organisaatiota ohjaamaan edustajat poliittisin perustein. Mielestäni kuntaperusteinen ratkaisu oli erikoinen, Koski sanoo.

    Kaikki puolueet kutsutaan mukaan

    Viiteryhmästä noussut kohu pakottaa nyt Pohjanmaan liiton muuttamaan sen kokoonpanoa. Liitto lähettää lähiaikoina puolueille kirjeen asiasta.

    – Täydennämme ryhmää niin, että kaikki puolueet ovat edustettuina, sanoo Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Kaj Suomela.

    Poliittiseen viiteryhmään kutsutaan yksi edustaja kaikista poliittisista puolueista, jotka eivät ole vielä siinä mukana.

    Pohjanmaan liitto perustelee poliittisen viiteryhmän alkuperäistä kokoonpanoa sillä, että kunnissa tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioon liittyvät päätökset ja suurin osa maakuntaan siirtyvästä henkilöstöstä ja omaisuudesta siirtyy juuri kunnista.

    Jokaisesta kunnasta haluttiin siis edustaja ryhmään.

    – He luovuttavat noin 50 prosenttia henkilöstöstään uuteen maakuntaan. Oli heidän nimitettävissään kenet he haluavat mukaan, Suomela sanoo.

    Pohjanmaan liitto ottaa viime päivien kohuun kantaa nettisivuillaan. Liitto muistuttaa, että valmistelutyö tapahtuu väliaikaisessa valmistelutoimielimessä ja työryhmissä, kun taas viiteryhmä on viestintäkanava valmistelun ja kuntien välillä.

    Pohjanmaan liiton kyltti.Anna Wikman / Yle"Esittelijällä on politiikassa paljon valtaa"

    Kansanedustaja Susanna Koski kyseenalaistaa myös poliittisen viiteryhmän laajentamisen. Hänen mukaansa tietyin perustein valittua ryhmää ei voi laajentaa toisin perustein. Myös ryhmän kasvava koko arveluttaa.

    – Kun ryhmän koko kasvaa epätarkoituksenmukaisesti, valmistelu siirtyy aivan toisaalle, vaikka valtuusto tekee lopulliset päätökset. Esittelijällä on politiikassa paljon valtaa, Koski heittää.

    Koski on huolissaan myös siitä, että esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ollaan hänen mukaansa valmistelussa Pohjanmaata edellä. Hän peräänkuuluttaakin Pohjanmaan liiton valtuustolle tilannekatsausta siitä, missä mennään ja miten valmisteluun annetut resurssit on käytetty.

    – Maakunta saa päättää resursseista ja on paljon erityiskysymyksiä, mitä täällä pitää ehkä ottaa huomioon. Siksi on tärkeätä, että demokratiaa on kunnioitettu myös valmistelussa.

    Pohjanmaalla suomenkieliset vähemmistönä

    RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on seurannut Pohjanmaan liiton poliittisesta viiteryhmästä käytyä keskustelua mediasta. Hän sanoo ymmärtävänsä, että alueella, jossa RKP on monessa kunnassa suurin puolue, tällainen tilanne on voinut syntyä.

    – Samalla katson, että on tärkeätä, että kun näin isoa uudistusta tehdään, siinä on mahdollisimman laaja edustus ja eri puolueet edustettuina, Henriksson sanoo.

    Henriksson pitää hyvänä sitä, että Suomen viiteen kaksikieliseen maakuntaan on vireillä kielivähemmistöjen etua ajavat vaikuttamiselimet. Pohjanmaa on maakunnista ainoa, joissa vähemmistönä ovat suomenkieliset. Henriksson jopa vahvistaisi suunniteltujen vaikuttamiselinten asemaa.

    – Näkisin niin, että se pitäisi muuttaa lautakunnaksi. On tärkeää, että on vähemmistökielen asiat tulevat hoidetuksi ja valtuustot ja hallitukset pysyvät mukana siinä, mitä tarvitaan, että palvelut toimisivat sekä suomeksi että ruotsiksi parhaalla mahdollisella tavalla, Henriksson sanoo.

    Kompromissia haetaan

    Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on koolla seuraavan kerran ensi maanantaina (14. toukokuuta). Sanomalehti Pohjalaisessa Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Matias Mäkynen toteaa (8.5.), että asiassa pyritään löytämään kompromissi sitä ennen.

    Poliittisen viiteryhmän seuraava kokoontuminen on 19. kesäkuuta.

    Turkistarhojen jättiketuista halutaan lopullisesti eroon –

    Turkistarhojen jättiketuista halutaan lopullisesti eroon – "Tarkoitus on löytää raja-arvoja sille, minkä näköinen kettu lainsäädännön näkökulmasta kelpaa jalostukseen"


    Turkistarhalta karannut ja villieläinhoitolaan Raippaluotoon päätynyt poikkeuksellisen suurikokoinen sinikettu on herättänyt jälleen keskustelua tarhakettujen jalostamisesta. Ketun silmät ovat liikajalostuksen vuoksi puoliksi ummessa. Sen turkki...

    Turkistarhalta karannut ja villieläinhoitolaan Raippaluotoon päätynyt poikkeuksellisen suurikokoinen sinikettu on herättänyt jälleen keskustelua tarhakettujen jalostamisesta. Ketun silmät ovat liikajalostuksen vuoksi puoliksi ummessa. Sen turkki on silmien alapuolella kasvanut liikaa ja kääntynyt vasten pupilleja.

    Turkisala on itse pyrkinyt hillitsemään kettujen koon kasvamista, mutta valvontaviranomaisten mukaan suuria uroskettuja tulee edelleen vastaan valvontakäynneillä.

    – Kyllä niitä isoja kettuja on vielä, ei niistä ole kokonaan eroon päästy, toteaa ylitarkastaja Sari Salminen Evirasta. Evira ohjaa Suomessa eläinsuojeluvalvontaa.

    Keinot puuttua jalostamiseen

    Kettujen kokoon ei tähän saakka ole puututtu viranomaistoimenpitein.

    – Siihen on puututtu vain silloin, kun koosta on ollut eläimelle terveydellistä haittaa, esimerkiksi siitä on aiheutunut joku sairaus tai liikkumisen vaikeutta. Muuten jalostukseen on pyritty vaikuttamaan neuvonnan keinoin eli on neuvottu olemaan käyttämättä jalostukseen huomattavan suuria eläimiä.

    Nyt Evira aikoo kuitenkin yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa vetää selviä rajoja siitoskettujen jalostukselle.

    – Meillä on käynnistetty projekti, jossa tarkoitus on löytää raja-arvoja sille, minkä näköinen kettu vielä lainsäädännön näkökulmasta kelpaa jalostukseen ja minkä näköinen ei kelpaa.

    Eläinsuojelulaki kieltää sellaisen eläinjalostuksen tai jalostusmenetelmien käyttämisen, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa sen terveydelle tai hyvinvoinnille.

    Salmisen mukaan jalostuspykälä on ollut hankala pykälä, koska kriteerit eivät ole olleet selkeitä. Nyt tekeillä olevan kriteeristön ansiosta lain tulkinta tulee helpommaksi.

    Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi viime syksynä salaa kuvattuja videoita ja kuvia pohjalaisilta turkistarhoilta.Oikeutta eläimilleKetut eivät hetkessä kutistu

    Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto eli Pro Fur on selvitellyt Kokkolasta löytyneen ylisuuren ketun alkuperää ja päätynyt epäilemään, että kettu on lähtöisin liittoon kuulumattomalta tilalta Kokkolan seudulta.

    – Tila ei näin ollen olisi millään tavalla kontrollissa, liitosta kerrottiin lauantaina.

    Sari Salminen huomauttaa, että järjestäytymisaste alalla on erittäin suuri eikä voida lähteä siitä, että suuria kettuja olisi pelkästään liittoon kuulumattomilla tiloilla.

    – Onhan aiempina vuosina julkisuudessakin ollut kuvia – eikä pelkästään salaa kuvattuja – liiton omilta tarhoilta, missä on tällaisia isoja kettuja. Ja hetkessähän tilanne ei muutu, kun vain kerran vuodessa syntyy poikasia, toteaa Salminen.

    Kun tarhakettujen koko on jalostuksen seurauksena kasvanut, olisi eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeätä huolehtia siitä, että ne eivät olisi ylipainoisia eikä niillä olisi muita rakenteellisia ongelmia, tähdentää Salminen.

    Tehovalvontaa tänä vuonna

    Turkistarhojen valvontaa on lisätty tänä vuonna. Evira on määrännyt jo tähän mennessä 130 tarhaa tarkastettavaksi. Esimerkiksi vuonna 2016 tarkastettiin koko vuoden aikana vain 38 tarhaa.

    Tarkastettavat tarhat valitaan osin satunnaisotannalla ja osin tiettyjen riskitekijöiden perusteella. Tarkastusten tekeminen on aluehallintovirastojen ja läänineläinlääkäreiden vastuulla.

    – Ehdottomasti tavoitteena on, että kaikki tarkastukset saadaan tehtyä, toteaa Sari Salminen.

    Valtaosa Suomen turkistarhoista sijaitsee pohjalaismaakunnissa. Läänineläinlääkäri Matti Nyberg Vaasasta kertoo, että tänä vuonna tähän mennessä otantaan perustuvia tarkastuksia on tehty jo yli 50 tarhalla.

    Yhtenä syynä valvonnan tehoiskuun on aikaisempina vuosina tarhoilla havaitut eläinsuojelulain rikkomukset. Vuoden 2017 valvontakäyntien tuloksia ei ole vielä raportoitu, mutta vuonna 2016 66 prosentilla tarhoista havaittiin puutteita.

    Kenkätehtaan toiminta päättyy vielä tänä vuonna – Janita Oy aloittaa yt-neuvottelut Seinäjoella

    Kenkätehtaan toiminta päättyy vielä tänä vuonna – Janita Oy aloittaa yt-neuvottelut Seinäjoella


    Seinäjoella toimiva kenkätehdas Janita Oy aloittaa yt-neuvottelut. Janitan tiedotteen mukaan yrityksen tuotanto Seinäjoella tulee näillä näkymin päättymään tämän vuoden aikana. Yt-neuvottelut koskevat 70 työntekijää. Toimintaedellytykset...

    Seinäjoella toimiva kenkätehdas Janita Oy aloittaa yt-neuvottelut. Janitan tiedotteen mukaan yrityksen tuotanto Seinäjoella tulee näillä näkymin päättymään tämän vuoden aikana.

    Yt-neuvottelut koskevat 70 työntekijää.

    Toimintaedellytykset Venäjällä muuttuneet

    Janitan tuotannosta yli 80 prosenttia menee vientiin Venäjälle, Kanadaan, Baltiaan ja entisen itäblokin maihin. Suurimmat vientimaat ovat olleet ensin Neuvostoliitto ja nykyään Venäjä.

    Yhtiön mukaan sen toimintaedellytykset Venäjällä ovat vaikeutuneet merkittävästi ja kauppakumppanit ovat hakeneet uusia kumppaneita muualta. Vapautuneen tuotantokapasiteetin siirto läntisille, jo kilpailluille, markkinoille ei ole mahdollista, tiedotteessa todetaan.

    Janitan mukaan yhtiön taloudellinen tilanne muuttui merkittävästi vuonna 2014, kun ensimmäiset Venäjän pakotteet astuivat voimaan ja ruplan kurssi romahti. Tällä oli vaikutuksia myös venäläisten ostovoimaan.

    Yhtiöstä kerrotaan, että vuoden 2014 jälkeen sen liikevaihto on pudonnut 18 miljoonasta eurosta alle 6 miljoonaan euroon.