Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Uintireissu Vietnamissa oli viedä suomalaismiehen hengen, sydän pysähtyi kaksi kertaa – ystävän päättäväisyys pelasti

    Uintireissu Vietnamissa oli viedä suomalaismiehen hengen, sydän pysähtyi kaksi kertaa – ystävän päättäväisyys pelasti


    Tästä on kyseOululainen Heikki Niemimäki oli kolme kuukautta sitten vakavassa onnettomuudessa Vietnamissa.Niemimäki hukkui ja hänen sydämensä pysähtyi kaksi kertaa. Hänet saatiin kuitenkin elvytettyä.Ystävän päättäväisen toiminnan...

    Tästä on kyseOululainen Heikki Niemimäki oli kolme kuukautta sitten vakavassa onnettomuudessa Vietnamissa.Niemimäki hukkui ja hänen sydämensä pysähtyi kaksi kertaa. Hänet saatiin kuitenkin elvytettyä.Ystävän päättäväisen toiminnan ansiosta Heikki pääsi nopeasti hyvään hoitoon.Niemimäellä oli matkavakuutus, joka kattoi sairaalahoitojen ja ambulanssilentojen kustannukset.Nyt Niemimäki kuntoutuu Helsingissä.

    Noin kolme kuukautta sitten oululainen Heikki Niemimäki, 25, saapui tyttöystävänsä kanssa veneellä vietnamilaiseen rantakaupunkiin Vung Tauhun viettämään viikonloppulomaa.

    Mies oli lomaillut Vietnamissa jo pidemmän aikaa. Hän oli omien sanojensa mukaan talvea paossa. Mies oli tutustunut tyttöystäväänsä muutamaa kuukautta aiemmin yhteisten ystävien kautta.

    Pariskunta saapui kaupunkiin aamulla. He kävivät pikaisesti hotellissa ja menivät rannalle. Matkalla rantaan Niemimäki lähetteli äitinsä kanssa viestejä. Kertoi, että elämä kukoistaa. Ja yritti opettaa tyttöystäväänsä tanssimaan valssia.

    Päivä oli lämmin ja Niemimäki päätti mennä mereen uimaan. Tyttöystävä jäi rannalle, hän ei osaa uida.

    Muuta mies ei siitä päivästä muista. Sinä päivänä hän hukkui.

    Ystävä hädässä tunnetaan

    Kun Niemimäen uintireissu oli kestänyt jonkin aikaa, alkoi hänen tyttöystävänsä miettiä, missä mies viipyi. Hän lähti etsimään miestä. Niemimäki makasi meressä, kasvot veteen päin. Tyttöystävä raahasi hänet rantaan, huusi apua.

    Mies ei hengittänyt.

    Heikki Niemimäki tapasi tyttöystävänsä Una Nguyen viime vuoden marraskuussa. Ennen onnettomuutta, he olivat käymässä Unan vanhempien luona.Mikko Huhta

    Samaan aikaan Niemimäen ystävä Mikko Huhta lomaili myös Vietnamissa. Hän oli tapahtumien aikaan päivällisellä ystävänsä kanssa Ho Chi Minhin kaupungissa, joka oli parin tunnin ajomatkan päässä Heikki Niemimäen olinpaikasta.

    Kesken päivällisen Huhdan puhelin soi. Puhelimessa oli Niemimäen tyttöystävä.

    Naisen puheesta ei saanut itkun vuoksi selvää. Huhta erotti kuitenkin muutaman sanan naisen nyyhkytysten seasta: "Heikki on hukkunut."

    – Ensimmäinen ajatukseni oli, että nyt pitää toimia. Kävelin ravintolasta ulos moottoripyörälle ja soitin samalla vakuutusyhtiön hätäpalveluun, SOS Internationaliin.

    Hän selitti hätäpalveluun tilanteen, josta alettiin selvittämään, mikä on lähistön paras sairaala ja hoitamaan sinne maksusitoumusta. Palvelusta saa myös neuvoa, jos ei tiedä, mitä tämän tyyppisessä hätätilanteessa tulee tehdä.

    Lääkäri sanoi, että sieltä löytyy ainoa sairaala, jossa Heikki voisi selvitä. Mikko Huhta

    Mutta Huhta tiesi, mitä tehdä. Niemimäki elvytettiin rannalla ja vietiin ambulanssilla paikalliseen sairaalaan. Siellä hänen sydämensä pysähtyi uudestaan.

    Miehen vammat olivat niin vakavat, ettei paikallisessa sairaalassa oltaisi voitu tehdä mitään hänen pelastamisekseen. Huhta vaati, että Niemimäki toimitetaan sairaalaan samaan kaupunkiin, missä hän itse oli.

    – Ambulanssi, joka haki Heikin rannalta oli paikallisen sairaalan ambulanssi. Ne eivät suostuneet aluksi viemään Heikkiä muuhun kuin heidän omaan sairaalansa. Yritin saada Heikin parempaan sairaalaan, johon oltiin hoitamassa vakuutusyhtiön maksusitoumusta.

    Muutaman puhelimessa vaihdetun painavan sanan jälkeen ambulanssinkuljettajat myöntyivät Huhdan pyyntöön. Niemimäki kiidätettiin Ho Chi Minhin sairaalaan.

    "Taustalla näkyi kun Heikkiä elvytettiin"

    Kun Niemimäki kamppaili hengestään Vietnamissa, sarasti aamu Suomessa. Heikin äiti Pirkko Niemimäki oli saanut aamun mittaan iloisia viestejä pojaltaan rannalta. Noin tunti viestien vaihdosta Pirkko Niemimäen puhelin soi.

    – Minulle tuli videopuhelu Heikin tyttöystävältä Unalta. Ensiksi luulin, että Una nauraa, mutta se olikin itkua. Hän sai sanottua vain mama, mama. Sitten Una käänsi kuvakulmaa ja taustalla näkyi kun Heikkiä elvytettiin.

    Onnettomuuden seurauksena Heikin aivot kärsivät happivajeesta. Aivojen sisäpuolella oli turvotusta, mikä vaikutti hermoimpulssien etenemiseen ja sitä kautta liikkumiseen. Aivojen ulkorunko ja älypuoli, olivat kuitenkin vahingoittumattomia.Mikko Huhta

    Pirkko Niemimäen ajatuksiin tulvivat erilaiset kauhukuvat: muisto hänen omasta isästään, joka kuoli yllättäen vajaa vuosi sitten. Hänen elvytyksensä ei onnistunut, onnistuuko Heikin? Ja muisto siitä, mitä Heikki kerran sanoi. Että jos hänelle sattuu jotain reissuillaan, voi hänet tuhkata ja haudata sinne, missä hän on.

    – Kyllä siinä jonkinlaiseen shokkiin meni. Ja tuli sellainen avuttomuus. En yhtään tiennyt, mitä pitäisi tehdä tai mihin ottaa yhteyttä.

    Niemimäen ystävä saapui hänen luokseen ja he soittivat vakuutusyhtiön hätänumeroon. Seuraavana päivänä Heikki Niemimäki siirrettiin sairaalalennolla Thaimaan pääkaupunki Bangkokiin.

    Selkä vetäytyi kaarelle ja kädet käpristyivät. Pirkko Niemimäki

    Siirto Bangokiin tapahtui vakuutusyhtiön avustuksella. Mikko Huhta keskusteli onnettomuudesta kuultuaan SOS Internationalin lääkärin kanssa puhelimessa. Huhta kertoo, että hätäpalvelun lääkäri teki päätöksen siitä, miten hoito jatkuu. Heti sen jälkeen, kun Niemimäen sydän saatiin taas lyömään muutamien pysähdyksien jälkeen.

    – Ja päätös oli, että Heikki lennätetään mahdollisimman pian yksityiskoneella Bangkokiin, missä on parasta mahdollista hoitoa tähän tilanteeseen. Lääkäri sanoi, että sieltä löytyy ainoa sairaala, jossa Heikki voisi selvitä.

    Sairaala oli Samitivej International Hospital Bangkok Sukhumvit.

    – Ja se oli huikea. Se on rankattu maailman seitsemän parhaan sairaalan joukkoon, Huhta kertoo.

    Pelkät sairaalalennot olisivat maksaneet huimia summia. Heikki Niemimäellä oli onneksi matkavakuutus, joka kattoi hoitojen ja ambulanssilentojen kustannukset.

    Kahden viikon taistelu

    Seuraavana päivänä vakuutusyhtiön lääkäri soitti Pirkko Niemimäelle. Lääkäri kertoi Heikin onnettomuuden olevan niin vakava, että Thaimaahan voidaan lennättää yksi omainen vakuutusyhtiön kustannuksella.

    Myös Heikki Niemimäen isä ja veli lähtivät Thaimaahan, mutta omakustanteisesti. Muutama päivä onnettomuuden jälkeen koko perhe oli miehen luona Bangkokissa.

    Tällä koneella Heikki Niemimäki ja hänen ystävänsä Mikko Huhta lennätettiin Vietnamista Thaimaahan.Mikko Huhta

    Ennen lähtöä perhe oli kuullut, että Niemimäki on käynyt tajuissaan ja häneltä on otettu hengitysputki pois. Pirkko Niemimäki oli toiveikas. Hän ajatteli pääsevänsä juttelemaan poikansa kanssa siitä, miten onnettomuus tapahtui.

    – Mutta ei se ihan niin mennyt. Vaikka hengitysputki oli otettu pois, ei Heikki pystynyt puhumaan.

    Heikki taisteli hengestään parin viikon ajan. Perhe ei voinut tehdä muuta kuin toivoa parasta.

    Yhtenä päivänä nähtiin edistystä, kun Niemimäki kävi välillä tajuissaan ja yritti kohdistaa katsettaan ääntä kohti. Toisina päivinä hän oli todella huonossa kunnossa ja kärsi kovasta kuumeesta.

    – Heikillä on kuumekouristuksia ja niitä tuntui todella pahalta katsoa. Selkä vetäytyi kaarelle ja kädet käpristyivät. Silloin tuli aina sellainen olo, että mitä tästä tulee.

    Äiti rauhoitti puheellaan

    Pikkuhiljaa Niemimäen vointi koheni. Eräänä päivänä Mikko Huhta kysyi tajuissaan olevalta Heikiltä, tunnistaako tämä huoneessa olijat.

    Niemimäki yritti vastata. Hän alkoi muodostaa sanoja isi ja Juha. Ja mamelukki.

    – Heikki sanoo minua joskus mamelukiksi, Pirkko Niemimäki naurahtaa.

    Kun Heikki Niemimäki oli Bangkokin sairaalassa, hänen keuhkoissaan oli vielä vettä. Sitä yritettiin saada pois takomalla hänen selkäänsä. Sairaalassa miehelle nousi muutaman kerran kova, melkein 40 asteen kuume.Mikko Huhta

    Vaikka Niemimäki ei pystynyt puhumaan ja oli suurimman osan Bangkokissa-oloajasta enemmän tai vähemmän lääke- ja kuumehouruissa, ei perhe lopettanut puhumista. He tiesivät, että Heikki kyllä kuulee.

    – Silloin kun Heikillä oli kuumekouristuksia, monitorista näki, että sydän väpättää hirveää vauhtia. Mutta sitten kun hänelle puhui, alkoi syke tasaantumaan.

    Kun Heikki Niemimäki oli tajuissaan, kommunikoi hän äidilleen silmiä räpyttämällä. Pirkko Niemimäki kysyi pojaltaan, haluaako hän kuulla jääkiekkouutisia. Vastaukseksi Pirkko Niemimäki sai vahvan räpsäytyksen. Kuten myös kysymykseen, haluaako Heikki kuulla tyttöystävänsä ääniviestejä.

    – Näki selvästi, että Heikki ilahtui kovasti viesteistä. Yksi päivä Una lähetti viestissään lentopusuja. Heikki laittoi suunsa pusuasentoon, sen merkiksi, että hän lähetti takaisin suukkoja. Se tuntui niin ihanalta.

    Ensimmäiset muistikuvat

    Niemimäki oli Bangkokin sairaalassa hoidossa noin kaksi viikkoa, minkä jälkeen hänet lennätettiin sairaalalennolla Ouluun. Tuo lento on hänen ensimmäinen muistikuvansa onnettomuuden jälkeen.

    – Kun heräsin minulla oli hirveän kuuma ja jano. En saanut juoda mitään, etten vahingossa vetäisi vettä henkeen. Minulla oli nenämahaletku silloin. En pystynyt puhumaan. Yritin, mutta sanat eivät tulleet niin nopeasti suusta, että kukaan olisi ymmärtänyt.

    Se vaatii ihmiseltä todella kovaa tahtoa. Anu Niemilehto

    Pirkko Niemimäki lensi poikansa kanssa Suomeen. Vaikka Heikki Niemimäki ei pystynyt puhumaan, äiti näki, miten kova jano pojalla oli. Jo sairaalassa Heikki osoitti janon tunteensa laittamalla suun suppuun. Niin myös nyt. Vettä ei tippunut.

    – Jos Heikki olisi puhunut, olisi hän varmasti rukoillut, että anna sitä juomaa. Ja niin minä olisin halunnutkin antaa. Olisin halunnut kaataa kannullisen vettä hänen kurkkuunsa, mutta sen sijaan jouduin kostuttamaan hänen suutaan vedessä uitetuilla pumpulipuikoilla.

    Vaikka Niemimäki oli ollut pääosin tajuttomana onnettomuuden jälkeen ja vähät valveillaoloajan muistoista olivat alitajunnan ja todellisuuden sekamelskaa, hän tiesi suurinpiirtein, mitä oli tapahtunut. Edes se, että hän oli sairaalalentokoneessa, ei herättänyt ihmetystä.

    – Äiti oli minun vierellä. Ei minulla ollut mitään hätää.

    Niemimäki vietiin aluksi Oulun yliopistolliseen sairaalaan ja sieltä Oulun kaupunginsairaalan kuntoutusosastolle.

    Ensimmäiset askeleet sisulla

    Vajaa kuukausi hukkumisen jälkeen Niemimäki sanoi ensimmäisen kolmen sanan lauseensa. Toipuminen alkoi etenemään hurjaa vauhtia. Hän alkoi istumaan, liikuttelemaan rajojaan ja puhumaan.

    Vakavasta onnettomuudesta toipuminen vaatii ennen kaikkea aikaa. Toinen äärettömän tärkeä tekijä toipumiselle on kuntoutujan oma motivaatio.

    Heikki Niemimäki kertoo, että kuntoutus on sujunut hyvin. Hänen kätensä ovat alkaneet toimimaan paremmin ja puhelimella soittaminen onnistuu jo itsenäisesti.Mikko Huhta

    Motivaatiota Heikki Niemimäeltä ei ainakaan puutu. Tai sinnikkyyttä. Mies on tällä hetkellä Helsingissä Validia-kuntoutuksessa, joka on entinen Invalidiliiton Käpylän Kuntoutuskeskus.

    Kun soitan Heikille, puhelimeen vastaa iloisen kuuloinen mies. Hän on ottanut pari päivää aiemmin ensimmäiset askeleensa ilman rollaattoria. Se tapahtui pienen sisuuntumisen seurauksena.

    – Otin ruokailun yhteydessä maitolasin, joka läikkyi syliin. Se alkoi ärsyttämään niin paljon, että palasin huoneeseeni.

    – En aikaisemmin saanut laitettua puhelimesta musiikkia soimaan, koska silmä-käsi -koordinaatio ei toimi vielä kunnolla. Maidon läikkymisestä sisuuntuneena avasin puhelimeni ja laitoin Spotifystä biisin soimaan.

    Puhelimesta pärähti soimaan Jon Bon Jovin It's my life. Miehen rollaattori oli hieman kauempana. Hän nousi pystyyn ja käveli sen luo.

    – Tipuaskelilla, mutta kuitenkin. Silloin päätin, että kävelen tämän kuntoutuksen loputtua.

    Kuntoutuminen on tapahtunut harvinaisen nopeasti

    Tällä hetkellä, kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen, Niemimäki kävelee jo sujuvasti ilman rollaattoria. Hänen päivänsä koostuvat kokoaikaisesta treenaamisesta. Fysioterapeutin kanssa kävellään portaita, lihaskuntoa treenataan kuntosalilla ja puhetta sujuvoitetaan puheterapeutilla.

    Terveysyritys Coronarian fysio- ja puheterapeutti Anu Niemilehto sanoo, että kolmessa kuukaudessa kuntoutuminen niinkin hyvään kuntoon kuin Heikki on nyt, on suhteellisen harvinaista.

    – Ihmisen aivot ja keho ovat aika uskomattomia. Monesti ihmiset toipuvat vakavistakin onnettomuuksista yllättävän hyvin.

    He ovat joutuneet kokemaan rajuja asioita. Pirkko Niemimäki

    Mitä vaikeammasta vauriosta on kyse, sitä todennäköisempää Niemilehdon mukaan on myös se, että ilmenee jonkinlaisia jälkioireita. Tämä on yleistä esimerkiksi aivovaurioiden kohdalla.

    – Oireet voivat olla esimerkiksi huimausta, muistiongelmia ja liikkumisen vaikeuksia. Tai ihan sitä, että väsyy normaaleista askareista helpommin. Onnettomuus voi aiheuttaa myös käyttäytymisen ja tunne-elämän muutoksia.

    Vakavastakin onnettomuudesta voi Niemilehdon mukaan kuitenkin toipua niin, että ihminen kykenee itsenäiseen elämään ja pystyy palaamaa esimerkiksi työelämään.

    – Se on todella yksilöllistä. Toisella kuntoutus on hyvin hidasta ja toisella hyvin nopeaa. Varsinkin nuorilla kuntoutujilla kuntoutumista voi tapahtua usein hyvinkin nopeasti.

    "He ovat joutuneet kokemaan rajuja asioita"

    Heikki Niemimäki on saanut lääkäriltä luvan lähteä kuntoutuksen aikana käymään Vietnamissa. Hänen äitinsä Pirkko Niemimäki on lupautunut matkakumppaniksi, koska Heikki ei saa matkustaa vielä yksin.

    – He eivät ole ehtineet olla kamalan kauan parina. Mutta he ovat joutuneet kokemaan rajuja asioita, Pirkko Niemimäki sanoo.

    Äiti oli tehnyt jo aiemmin päätöksen: mitä ikinä Heikille saattaa matkoilla sattua, niin se tapahtuu silloin, kun hän toteuttaa suurinta unelmaansa.

    – Iso osa ihmisistä ei toteuta unelmiaan. Eivätkä ole onnellisia. Nämä ajatukset rauhoittivat minun mieleni.

    Onnettomuden seurauksena Heikki Niemimäen aivot kärsivät happivajeesta, mikä olisi pahimmillaan voinut aiheuttaa aivovamman.

    Näin ei onneksi käynyt, eikä onnettomuus vaikuttanut miehen kielitaitoonkaan. Englannin puhuminen sujuu edelleenkin hyvin. Niin myös ne muutamat lauseet, jotka mies oppi sanomaan vietnamiksi: minä rakastan sinua ja minulla on sinua ikävä.

    Miten hukkuminen tapahtui?

    Niemimäen tapaturman aiheuttamat vammat ovat pääasiassa fyysisiä. Hän ei koe, että onnettomuus olisi vaikuttanut henkiseen puoleen. Ainakaan vielä.

    Jossain vaiheessa mies aloittaa vesikuntoutuksen. Hän arvelee, että se jos jokin saattaa palauttaa mieleen Vietnamin tapahtumat. Sen kun hän hukkui.

    Miten kaikki sitten tapahtui? Varmuutta siitä ei ole, koska Heikki Niemimäki ei muista tapahtumia. Alkoholilla ei kuitenkaan ollut osuutta asiaan.

    Lääkärit ovat olleet Heikki Niemimäen mukaan ihmeissään siitä, että hän on kuntoutunut niin nopeasti. Vielä pari kuukautta sitten hän ei liikkunut tai puhunut. Nyt hän puhuu kahta kieltä sujuvasti. Puheen tempo on vielä kuitenkin hieman hidas.Mikko Huhta

    Niemimäki epäilee, että hän pyörtyi veteen nestehukan seurauksena. Sinä päivänä hän ei ollut juonut muuta kuin pari kuppia kahvia. Siitäkään ei ole tietoa, miten kauan hän ehti vedessä olla.

    Mutta yksi asia on varmaa. Jos Mikko Huhta ei olisi saanut Vung Taun ambulanssikuskeja suostuteltua tuomaan Heikkiä parempaan sairaalaan, olisi hänen tarinansa päättynyt mitä luultavammin toisella tavalla.

    – Luultavasti se olisi ollut yhden suunnan reissu sairaalaan. Ja sieltä hauta-arkkuun, Heikki Niemimäki toteaa.

    Niemimäki on ollut yhteydessä tyttöystäväänsä Vietnamiin siitä lähtien kun puhuminen taas onnistui. Hän kertoo heidän juttelevan puhelimessa päivittäin pari kolme tuntia.

    Rakkaus.

    Pitää toipua, jotta pääsee takaisin Vietnamiin, missä tyttöystävä asuu.

    Vesiskootterien määrä vesillä on kasvanut räjähdysmäisesti – säännöistä tietämättömät kuskit ovat poliisien päänvaivana

    Vesiskootterien määrä vesillä on kasvanut räjähdysmäisesti – säännöistä tietämättömät kuskit ovat poliisien päänvaivana


    Tästä on kyseVesiskoottereiden määrä on noussut Suomessa lähes kymmeneen tuhanteen.Vesiskoottereilla hurjastelevista kuskeista tulee usein valituksia poliisille.Nelitahtimoottorilla toimivissa vesiskoottereissa on pienempi melusaaste kuin...

    Tästä on kyseVesiskoottereiden määrä on noussut Suomessa lähes kymmeneen tuhanteen.Vesiskoottereilla hurjastelevista kuskeista tulee usein valituksia poliisille.Nelitahtimoottorilla toimivissa vesiskoottereissa on pienempi melusaaste kuin avoveneissä.Vesiskootterin ajamiseen ei tarvitse ajokorttia tai koulutusta. Rekisteröityä moottorikäyttöistä kulkuneuvoa saa kuljettaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta.

    Vesiskoottereiden määrä on lisääntynyt hurjasti koko 2000-luvun ajan. Sea-Doo vesiskoottereiden maahantuoja BRP:n tuotevastaava Joni Launosen mukaan ostajien kirjo on todella laaja, yhdistävänä tekijänä on kuitenkin innostus vesillä liikkumiseen.

    – Stereotyyppinen vesiskootterikuski ei ole enää kesälomaa viettävä NHL-tähti.

    Vesiskootterin käyttö matkailussa moottoripyörän tai moottorikelkan tapaan on Launosen mukaan myös yleistynyt. Skoottereiden koko on kasvanut, mikä mahdollistaa pidemmätkin reissut. Esimerkiksi neljä vuotta sitten Risto Piispa teki maailmanennätyksen ajamalla Helsingistä Marokkoon neljässäkymmenessä päivässä.

    Vesiskootteria käytetään nykyään myös matkailutarkoituksessa.Petri Lassheikki / Yle

    Vesiskoottereiden hintatason lasku on luultavasti yksi syy niiden suosion nousuun. Tämän vuoden toukokuussa vesiskoottereita rekisteröitiin valtakunnallisesti peräti 299 kappaletta.

    Vuosien 2004-2016 välillä ensirekisteröityjen vesiskoottereiden määrä nousi 240 prosenttiyksiköllä. Suomessa niitä on jo lähes kymmenen tuhatta.

    – Myös siirtyminen äänekkäistä kaksitahtimoottoreista ekologisempiin ja hiljaisempiin nelitahtimoottoreihin on edesauttanut, että skoottereita ostetaan enemmän, Launonen kertoo.

    Poliisi valvoo myös vesillä

    Lämmin kesäpäivä houkuttelee ihmiset hurjastelemaan vesillä. Oulun poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Jukka Lauhikari kertoo, että poliisi valvoo myös vesillä liikkujia joki-ja merialueilla, sekä järvillä.

    Poliisi tekee yhteistyötä merivartioston kanssa. Lauhikaren mukaan Oulun poliisilaitoksella on käytössä kaksi vesiskootteria, sekä moottorivene.

    – Toisessa vesiskootterissa on noin 250 hevosvoimaa ja toisessa 300. Huippunopeus molemmilla on noin 130 kilometriä tunnissa. Kiihdytys nollasta sataan sujuu noin kolmessa sekunnissa. Näitä samoja vehkeitä on markkinoilla kuluttajillekin.

    Timi Kärki / Yle

    Vesiskoottereiden avulla poliisi pystyy liikkumaan nopeasti pitkiäkin välejä. Skoottereilla pääsee myös matalikkoon, joka ei välttämättä ole veneellä mahdollista.

    Suurimmat riskitekijät päivittäisessä liikenteessä vesillä ovat Lauhikarin mukaan varusteiden puute ja yleinen tietämättömyys säännöistä.

    – Ihmiset vuokraavat vesiskoottereita, ajelevat niillä esimerkiksi Oulujokisuistossa ilman, että tietävät mitkä nopeusrajoitukset siellä ovat.

    Onnettomuuksia sattuu yllättävän vähän

    Vaikka vesiskoottereilla ajo saattaa näyttää välillä huolettomalta, tapahtuu onnettomuuksia todella vähän. Trafin mukaan vuosina 2015-2017 onnettomuuksia, joissa vesiskootteri on ollut osallisena, on ollut Suomessa vain 77. Kuolemaan johtaneita tapauksia oli kaksi kappaletta. Onnettomuuksista lähes puolet olivat kuskista riippumattomia, kuten esimerkiksi vika laitteistossa tai ilkivalta.

    Kun vauhti voi nousta yli sataan kilometriin tunnissa, on vesiskootteri veneen törmätessä kuin luoti. Jukka Lauhikari

    Vanhempi konstaapeli Jukka Lauhikari ihmettelee onnettomuuksien vähyyttä.

    – Todella yllättävää. Kun ajattelee, että vesiskootterin vauhti saattaa olla toista sataa kilometriä tunnissa, on se ihme, ettei onnettomuuksia ole sattunut enempää.

    Trafin tilastoista korostuu kuitenkin se, että alkoholi on useammin mukana vesiskoottereilla tapahtuneissa onnettomuuksissa kuin silloin kun onnettomuus tapahtuu muilla vesikulkuneuvoilla.

    "Kipparin tulee muistaa, mitkä ovat kipparin vastuut"

    Vanhempi konstaapeli Jukka Lauhikari pitää vesillä olevaa yhden promillen rattijuopumusrajaa hyvin vaarallisena, sillä vesiskootteri on vauhtinsa puolesta helposti verrattavissa moottoripyörään.

    – Kun vauhti voi nousta yli sataan kilometriin tunnissa, on vesiskootteri veneeseen törmätessä kuin luoti.

    Oulussa poliisi on ollut vesiskoottereiden vuokraajien kanssa yhteistyössä, jotta yhteisistä säännöistä pidettäisiin huolta. Vanhempi konstaapeli Lauhikari toivoo, että juhannuksena muistettaisiin pitää järki päässä, varsinkin vesillä.

    – Turvallisuudesta täytyy huolehtia. Kipparin tulee muistaa, mitkä ovat kipparin vastuut. Kaikilla täytyy olla asiaan kuuluvat varusteet ja vesiliikenteessä pitää olla selvinpäin.

    Media keskittyy yhä harvempien käsiin: Kaleva ostaa jälleen nipun lehtiä, pönkittää asemaansa media-alan ykkösenä pohjoisessa

    Media keskittyy yhä harvempien käsiin: Kaleva ostaa jälleen nipun lehtiä, pönkittää asemaansa media-alan ykkösenä pohjoisessa


    Tästä on kyseKaleva-konserni osti aikaisemmin suuren määrän Joutsen Media Oy:n alla ilmestyneitä paikallislehtiä.Yrityskaupan myötä Kaleva on Pohjois-Suomen suurin media-alan yritys.Viestintä-alan tietokirjailijan mukaan pienten medioiden...

    Tästä on kyseKaleva-konserni osti aikaisemmin suuren määrän Joutsen Media Oy:n alla ilmestyneitä paikallislehtiä.Yrityskaupan myötä Kaleva on Pohjois-Suomen suurin media-alan yritys.Viestintä-alan tietokirjailijan mukaan pienten medioiden keskittyminen suurten käsiin on tapa vastata kansainvälistyvään kilpailuun.

    Kaleva ostaa valtaosan pohjoissuomalaisen Joutsen Median toiminnoista. Kaupan myötä Kalevan omistukseen siirtyvät paikallislehdet Koillissanomat, Iijokiseutu, Pudasjärvi-lehti, Rantalakeus, Siikajokilaakso ja Oulu-lehti.

    Kauppaan kuuluu myös Kolmiokirjan noin kuusikymmentä aikakauslehteä. Lisäksi Kalevan omistukseen tulevat osuudet Oulun Suorajakelu Oy:stä ja Koillis-Jakelu Oy:stä.

    Kaleva on jo aiemmin hankkinut omistukseensa myös Alma Median Lapissa ilmestyvät lehdet, sekä sen kustantamat paikallislehdet Pohjois-Pohjanmaalla.

    Suomenmaa säilyy Joutsen Medialla

    Kaleva Oy:n toimitusjohtaja Juha Laakkosen mukaan pohjoissuomalaisen mediakentän hallinta on tapa vastata lehtialan murrokseen.

    – Joillekin paperinen lehti on edelleen tärkeä, jotkut haluavat sisältöjä digitaalisesti. Vaikka digitaalisuus kasvaa, uskomme kuluttajan olevan se, joka päättää, minkä kanavan kautta hän sisältönsä lukee.

    Laakkonen kertoo, että kipeiden päätösten jälkeen yhtiössä pyritään nyt kasvuun. Kaleva ilmoitti huhtikuussa yt-neuvotteluiden alkamisesta. Neuvottelut johtivat 11 henkilötyövuoden vähennyksiin ja 1,5 miljoonan euron säästöihin.

    – Yt:t jättävät aina jälkensä. Olemme kuitenkin kasvuyhtiö, Laakkonen sanoo.

    Joutsen Media Oy:n toimitusjohtaja Sauli Huikuri kertoo, että kaupan myötä lehtitoiminnossa olevat henkilöt siirtyvät vanhoina työntekijöinä Kaleva-konsernin palvelukseen.

    – Lopulliset kauppakirjat tehdään Kalevan kanssa sen jälkeen, kun yhtiökokouksemme on hyväksynyt kaupan elokuussa.

    Joutsen Media jatkaa Suomen Keskustan äänenkannattajan Suomenmaan julkaisemista. Lisäksi sen omistukseen jää toimitustiloja Helsinkiin, Ruukkiin, Liminkaan ja Pudasjärvelle.

    Kotimaisilla medioilla vastassaan ulkomaiden mediajätit

    Tietokirjailija, vuosina 2001–2009 Kalevan päätoimittajana toimineen Risto Uimosen mukaan Kalevan lehtikaupat ovat osa pidempää tavoitetta, jossa yhtiö pyrkii Pohjois-Suomen media-alan valtiaaksi.

    Uimosen mukaan media-alan keskittyminen on luonnollista ja paikallismedioiden säilymisen kannalta tarvittavaakin.

    Hän muistuttaa, että Kaleva sekä muut yhä enemmän digitalisoituvat kotimaiset mediat eivät kilpaile kuluttajien ajankäytöstä ainoastaan keskenään. Vastassa ovat Youtuben ja Googlen kaltaiset pohjoisamerikkalaiset mediajätit.

    – Pienet toimijat eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa, joten lehtien ostaminen on mahdollisesti ainoa tapa edetä asiassa. Kysymys kuitenkin kuuluu, onko tämäkään tarpeeksi?

    Uimosen mukaan Suomenmaan tilanteen kohdalla on mielenkiintoista nähdä, millä rahalla sen toiminta jatkuu.

    – Oletan, että Joutsen Median muiden tuotteiden tuotolla on pystytty myös rahoittamaan Suomenmaata. Nyt rahoituksen jatkuminen on Suomenmaan ja Keskustan murhe, Uimonen toteaa.

    Ei vielä alle viiden tunnin junamatkaa – Helsinki–Oulu-väli on VR:lle haasteellinen

    Ei vielä alle viiden tunnin junamatkaa – Helsinki–Oulu-väli on VR:lle haasteellinen


    Tästä on kyseSeinäjoki-Oulu -radan perusparannustyö on välitavoitteessa. Kaksoisraide loppuu Ylivieskassa.Tavoitteeseen eli alle viiden tunnin matka-aikoihin Helsinki-Oulu -välillä ei toistaiseksi päästä.Junamatkustus pääradalla on nopeassa...

    Tästä on kyseSeinäjoki-Oulu -radan perusparannustyö on välitavoitteessa. Kaksoisraide loppuu Ylivieskassa.Tavoitteeseen eli alle viiden tunnin matka-aikoihin Helsinki-Oulu -välillä ei toistaiseksi päästä.Junamatkustus pääradalla on nopeassa kasvussa.

    Helsinki-Oulu -välisen junaradan yli kymmenen vuotta jatkunut perusparannus ei vieläkään ole lyhentänyt matka-aikaa luvattuun alle viiteen tuntiin.

    Pääradan kapasiteetti on täynnä varsinkin ruuhka-aikoina. Tarvittava kaksoisraide yltää pohjoisessa vasta Ylivieskaan, ja kolmannen raiteen puute Tampereen eteläpuolella hidastaa myös pohjoisen liikennettä.

    Osa matkustajista on sitä mieltä, että juna-aikataulut aiheuttavat VR:lle haasteita.AOP

    Matka-aikoja on kuitenkin saatu lyhennettyä jo kymmenillä minuuteilla. Uudet aikataulut yhdessä hinnoittelu-uudistuksen kanssa ovat nostaneet Oulun rautatieaseman matkustajamäärät miljoonaluokkaan, samalle tasolle Oulun lentoaseman matkustajamäärien kanssa.

    Vuonna 2017 VR:n matkustajamäärät Helsinki-Oulu –välillä kasvoivat peräti 48 prosenttia, tosin kesällä monet lentomatkustajat siirtyivät raiteille Oulun lentoaseman oltua kuukauden päivät kiinni peruskorjaustöiden vuoksi.

    Kansalaiset odottavat

    Osa matkustajista kokee, että jo nykyisissäkin aikatauluissa on VR:lle haasteita. Kempeleläiset Riku Kukkola ja Tuula Kyöstilä odottelevat junaa uudella, 15 miljoonaa euroa maksaneella Kempeleen asemalla. Kyöstilä ei ole huomannut matka-aikojen lyhentymistä tähän astisten rataremonttien jälkeen.

    – Aika paljon tulee käytettyä lentokonetta, Tuula Kyöstilä tunnustaa.

    Kukkolaa sen sijaan sapettaa, että VR:llä on hänen havaintojensa perusteella ollut vaikeuksia pitää kiinni nykyisistä aikatauluista.

    – Junat ovat myöhästelleet puolentoista vuoden ajan joka kerran, kun lapset ovat kulkeneet etelään tai etelästä pohjoiseen päin, Riku Kukkola puuskahtaa.

    Ruukin asemalta Ouluun matkustava Tuomas Tuori sen sijaan on tyytyväinen jo nykyisiinkin matka-aikoihin.

    – Tämä on paljon mukavampaa kuin autolla kulkeminen, mies vakuuttaa.

    Lisää matkustajapaikkoja pääradalle

    VR aikoo nopeuttaa Oulu-Helsinki -väliä loppuvuodesta vajaasta kuudesta tunnista reiluun viiteen tuntiin.

    VR:n kaukoliikenteen suunnittelujohtaja Juho Hannukainen kertoo, että Liikennevirasto tekee ensin paljon ratatöitä Seinäjoki-Kokkola-Oulu -välillä etenkin viikonloppuisin.

    – Rata on jo nopeutunut. Joulukuussa on mahdollisuus lyhentää matka-aikoja lisää, kun ratatyöt saadaan loppuun, Juho Hannukainen ennakoi.

    VR kehittää muun muassa myyntijärjestelmää ja uudistaa eräitä vaunuosastoja.Jyrki Lyytikkä / Yle

    Junien matkustajakapasiteettia parannetaan tänä ja ensi vuonna lisäämällä ruuhkajuniin kaksikerrosvaunuja. Yksi uusi vuorokin on luvassa. Hannukainen kertoo, että elokuussa aloittaa uusi lauantain lisävuoropari Seinäjoki-Oulu -yhteysvälille.

    – Päärata on todella täynnä ruuhka-aikoina, mutta tiettyihin rakoihin on mahdollista lisätä vielä junia, Hannukainen arvioi.

    VR aikoo kohentaa matkustajien palvelukokemusta muun muassa kehittämällä myyntijärjestelmää ja uudistamalla eräitä vaunuosastoja sekä ravintolavaunuja. Säästölippuja myydään jatkossa myös makuupaikoille

    Lisärahoitusta etsitään EU:sta

    Pääradan vuonna 2007 alkaneesta miljardi-investoinnista on tähän mennessä valmista noin 880 miljoonan euron edestä. Eduskunnan liikennevaliokunnan varapuheenjohtajana toiminut Mirja Vehkaperä (kesk.) kokee, että päättäjillä on valiokunnassa selkeä kuva pääradan ongelmista.

    – Viiden tunnin alitusta saadaan vielä odottaa. Pääradan kapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä. Sinne tarvitaan lisää raidepareja eteläpäähän ja kaksoisraide Ylivieska-Oulu välille, Vehkaperä toteaa.

    Europarlamentissa työtään aloittava Vehkaperä kiirehtii Suomen hallitukselta periaatepäätöstä pääradan parantamisesta aina Ruotsiin asti, jotta hankkeelle oli neuvoteltavissa EU-rahoitusta hankkeelle.

    Monet erityislapsiperheet eivät jaksa taistella oikeuksiensa puolesta – ”Miksi äitien pitää tietää aina enemmän kuin virkamiesten?”

    Monet erityislapsiperheet eivät jaksa taistella oikeuksiensa puolesta – ”Miksi äitien pitää tietää aina enemmän kuin virkamiesten?”


    Tästä on kyseJoukko oululaisia erityislasten vanhempia teki toukokuussa joukkokantelun Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Oulun tavasta kohdella erityislapsiperheitä.Kantelijoiden mukaan Oulu on toistuvasti rikkonut kaikkia sosiaalihuollon lakeja ja...

    Tästä on kyseJoukko oululaisia erityislasten vanhempia teki toukokuussa joukkokantelun Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Oulun tavasta kohdella erityislapsiperheitä.Kantelijoiden mukaan Oulu on toistuvasti rikkonut kaikkia sosiaalihuollon lakeja ja saattanut perheet ahdinkoon.Vanhemmat kokevat, että kaupungin sosiaalitoimen työntekijät eivät kerro vanhemmille heidän oikeuksistaan, vaan näiden pitää itse ottaa selvää niistä. He kaipaisivat kunnalta kokonaisvaltaisempaa näkemystä.Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan autismikirjon ihmiset ovat monesti väliinputoajia palveluiden saannissa.Nykyiset lait ovat vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Nämä lait korvaisi syksyllä eduskuntaan tulossa oleva uusi vammaisten erityispalveluja koskeva laki. Sen tarkoituksena on, että väliinputoajia ei enää olisi, vaan kaikki saisivat samat palvelut toimintakyvyn ja tarpeen pohjalta.

    Joukko oululaisia erityislasten vanhempia teki toukokuussa joukkokantelun Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Oulun kaupungin tavasta kohdella vaikeassa tilanteessa olevia erityislapsiperheitä.

    Joukkokantelun tehneiden kertomuksissa toistuu usein asetelma, jossa kaupungin sosiaalitoimen työntekijät eivät kerro vanhemmille heidän oikeuksistaan, vaan niistä pitää ottaa selvää itse.

    Kantelijat kokevat myös, että kaupungin pitäisi tarkastella erityislasten tilanteita kokonaisvaltaisemmin. Nyt asioista huolehtiminen jää heidän mukaansa kokonaan vanhempien vastuulle.

    Esimerkiksi oululainen, kymmenvuotiaan asperger-pojan äiti Anni Rekilä kertoo, että kukaan heidän perheensä kanssa tekemisissä olleista kaupungin virkamiehistä ei ole kertonut erityishuolto-ohjelman (THL) mahdollisuudesta eikä kukaan ei ole ottanut kokonaisvastuuta pojasta missään vaiheessa.

    Kaikki organisaatiot ovat Rekilän mukaan katsoneet asiaa vain omasta näkökulmastaan siitä lähtien, kun kunnallinen päiväkoti nosti kädet pystyyn ja ilmoitti, ettei pärjää neljävuotiaan pojan kanssa. Myöhemmin poika on esimerkiksi yrittänyt kävellä jäällä sulaan, kun hänellä on ollut niin paha olla.

    – Kaupungin ohje on tällaisissa tapauksissa soittaa hätänumeroon, kertoo Anni Rekilä.

    Oululaisten erityislapsiperheiden joukkokanteluun osallistunut Hanna Orell on ollut 13-vuotiaan poikansa Oton omaishoitaja kymmenen vuotta. Hän kokee perheensä olevan paljon paremmassa asemassa kuin moni muu erityislapsiperhe.

    – Läheskään kaikki erityislapset eivät saa omaishoitajaa ja jos saavatkin, niin pestejä myönnetään usein vain lyhyinä määräaikaisuuksina, sanoo Orell.

    Useimmat vanhemmista eivät halua esiintyä omalla nimellään

    Hanna Orell ja Anni Rekilä esiintyvät Ylen jutuissa omalla nimellään muidenkin vanhempien puolesta, vaikka olisi tietysti helpompaa pysyä nimettömänä. Useimmat kantelijoista eivät jaksa eivätkä uskalla mahdollisten sanktioiden pelossa esiintyä julkisesti

    Orell ja Rekilä arvioivat, että moni vaikeassa tilanteessa oleva vanhempi ei ole jaksanut lähteä mukaan edes tähän kanteluun, koska heillä ei vain yksinkertaisesti ole voimia sellaiseen.

    He pohtivatkin, miksi äitien pitää tietää aina enemmän kuin virkamiesten ?

    – Raskainta on, että tuntee olevansa hyvin yksin. Ei ole mitään sellaista tahoa, joka hoitaisi meidän perheemme asioita. Eri organisaatiot, kuten koulu, sosiaalitoimi, lasten ja nuorisopsykiatrian ryhmä ja Kelan kustantama lasten perhekuntoutus (Laku) eivät keskustele keskenään, vaan tarinan kertominen pitää aloittaa aina aivan alusta, Anni Rekilä sanoo.

    Koulunkäyntiavustajaa ei saa

    Rekilä kertoo poikansa ongelmien lähteneen toden teolla käsistä siinä vaiheessa, kun hän joutui kolmannella luokalla nykymallin mukaisesti kahden opettajan 44-henkiseen ryhmään.

    Asperger-lapsi ei äidin mukaan pärjännyt näin isossa ryhmässä varsinkin, kun päivästä puuttuu rakenne. Tämän takia hänet siirrettiin pienluokkaan, jossa muut olivat käytännössä adhd-lapsia.

    – Laku-tiimi kertoi kyllä mitä tukitoimia olisi tarvittu pienluokassa pärjäämiseen, mutta koulu ilmoitti, että sellaiseen ei ole mahdollisuutta. Niinpä poika siirtyi erityiskouluun. Siellä levottomuutta oli vielä enemmän ja tilanne paheni, kertoo Anni Rekilä.

    Anni Rekilä kokee erityislapsen vanhempana raskaimmaksi asiaksi tunteen siitä, että jää hyvin yksin. " Aina pitää aloittaa tarinan kertominen alusta"Paulus Markkula / Yle

    Äidin mielestä pojalle kaikkein paras ratkaisu olisi pienluokka ja tarvittava tuki. Sellainen ei kuitenkaan ole mahdollista.

    – Oulun kaupungissa on minun saamieni tietojen mukaan hiljainen sopimus, että koulunkäyntiavustajia ei myönnetä, vaikka koulu katsoisi sellaista tarvittavan, sanoo Anni Rekilä.

    Kantelussa on kovia syytöksiä

    Kantelun tehneiden vanhempien mukaan Oulu on toistuvasti rikkonut kaikkia sosiaalihuollon lakeja ja saattanut perheet ahdinkoon epäämällä laittomasti tukea tarvitsevilta perheiltä palveluja, omaishoidontukia ja erityishuolto-ohjelmia.

    – Oulu syrjii erityisen tuen tarpeessa olevia perheitä. Erityislapsia vaaditaan siirtymään kotiopetukseen, ja kaupunki pakottaa lapsia vaihtamaan koulua sekä hidastelee sosiaalihuollon päätöksiä, sanoo kantelijoiden puhenaiseksi ja koordinaattoriksi lähtenyt Marika Salo.

    Oulu ei kantelijoiden mukaan myönnä henkilökohtaisia avustajia vammaisille lapsille vapaa-ajalle eikä kouluun. Kaikilta muilta erityislapsilta kuin vammaisilta on heidän mukaansa Oulussa evätty erityishuolto-ohjelma ja siihen liittyvä palvelusuunnitelma.

    – Nehän ovat kaikkia erityistä tukea tarvitsevia varten. Joissakin tapauksissa erityishuolto-ohjelma on evätty jopa kehitysvammaisilta, sanoo Marika Salo.

    Kehitysvammaisen Oton äiti ei pysty lähtemään töihin

    Otto Lämsä tarvitsee ympärivuorokautista huolenpitoa ja apua esimerkiksi pukeutumisessa ja wc-käynneissä.

    Hänellä on MASA-oireyhtymä (Duodecim), joka on hyvin harvinainen perinnöllinen sairaus. Se on yksi x-kromosomin vaurioiden vuoksi kehitysvammaisuutta aiheuttavista taudeista, johon liittyy muun muassa kävelemisen ja puheen tuottamisen vaikeutta. Nimitys tulee englanninkielisistä sanoista Mental retardation, Afasia, Shuffling manner of walking ja Adducted thumbs.

    Lähihoitajan koulutuksen saanut Orell haluaisi kymmenen omaishoitajavuoden jälkeen lähteä takaisin työelämään nyt, kun Otto on jo isompi.

    Hanna Orell kaipaisi muutosta Oulun kaupungin ja sen työntekijöiden asenteisiin.Timo Sipola / Yle

    Kaupunki ei kuitenkaan ole tehnyt töihin lähtemisestä kovin helppoa. Otolle ei voida järjestää hoitoa äidin ollessa töissä. Iltavuorojen aikana se vielä onnistuisi, mutta aamu- ja yövuorojen ajaksi hoidon järjestäminen tuntuu olevan mahdotonta.

    Vammaispalvelun kanta on, että Oton isän pitäisi tällaisessa tilanteessa tulla apuun, koska kymmenen vuotta sitten eronneilla vanhemmilla on yhteishuoltajuus.

    – En ymmärrä sitä kaupungin linjausta, että Oton isä joutuisi auttamaan minua töihin lähdössä. Eihän se ole kovin realistista, että isän pitäisi jättää oma työnsä ja tulla hoitamaan poikaansa, jotta minä pääsen töihin, sanoo Hanna Orell.

    Kantelijat arvostelevat kaupungin asennetta

    Kaupunki ei kantelun mukaan noudata myöskään lain mukaisia käsittelyaikoja, eikä saata asianmukaisia kirjallisia selvityksiä ja päätöksiä vanhempien nähtäväksi.

    – Asiakkaiden viesteihin, soittoihin tai muihinkaan yhteydenottoihin ei vastata asianmukaisesti. Toiminta on jatkunut jo vuosia, eikä ongelmiin ole puututtu muistutuksista huolimatta, sanoo Marika Salo.

    Erityislasten vanhempien täytyy tietää paljon, jotta he ylipäätään pärjäävät. Viime vuosina kaupungin henkilöstön neuvonta erityislapsia koskevissa asioissa on useimpien haastateltujen vanhempien mukaan käynyt aika vähäiseksi.

    – Jos et tiedä mihin olet oikeutettu, ei sitä sinulle kerrota. Vielä kymmenen vuotta sitten, kun aloin omaishoitajaksi, palvelu toimi Oulussa hyvin, sanoo Hanna Orell.

    Oululaisten joukkokantelun puhenaisena toimiva Marika Salo (vas.), Hanna Orell ja Otto Lämsä.Timo Sipola / Yle

    Hänen mukaansa tärkein asia mihin Oulun kaupungissa pitäisi saada muutos, on henkilökunnan ja kaupungin asenne asiakkaan kohtaamisessa.

    – Kun edes näyteltäisiin, että ollaan myötätuntoisia ja ymmärretään asiakasta. Sillä pääsisi jo pitkälle, Hanna Orell sanoo.

    Hän kokee silti perheensä tilanteen monella tapaa hyväksi verrattuna karumpaa kohtelua saaneisiin kohtalotovereihinsa. Otto on esimerkiksi saanut henkilökohtaisen avustajan useamman vuoden sinnikkään hakemisen jälkeen.

    – Kolmannella kerralla tärppäsi. Poika on jo sen verran iso, että eivät enää kehdanneet olla myöntämättä avustajaa.

    Joukkokanteluista on koettu olevan hyötyä

    Muuallakin Suomessa erityislasten oikeuksien toteutuminen on vaatinut perheiden joukkokanteluita. Niillä asioita on saatu eteenpäin.

    Esimerkiksi Kempeleessä turvauduttiin joukkokanteluun kaksi vuotta sitten ja asioihin on Salon mukaan siellä koettu saatavan parannusta.

    – Omassa kunnassani Limingassa AVI on valvonut kunnan toimia ja sitä kautta esimerkiksi omaishoitajuudelle on saatu julkiset kriteerit, Marika Salo kertoo.

    Vammaisten erityispalveluja järjestetään Suomessa kahden eri lain nojalla. Ne ovat vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Ihan ensisijainen laki on kuitenkin sosiaalihuoltolaki, joka on tarkoitettu kaikille jotka tarvitsevat sosiaalipalveluja.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkemys

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla kerrotaan, että kehitysvammalakia on mahdollista soveltaa myös autismikirjon ihmisille (Autismi- ja aspergerliitto).

    THL:n mukaan kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia.

    Lain soveltaminen ei siis edellytä kehitysvammadiagnoosia. Riittää, että henkilön kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt ja että tämä johtuu synnynnäisestä tai kehitysiässä saadusta sairaudesta tai vammasta.

    THL:n erityisasiantuntija Sanna Ahola kertoo, että kuntien ei ole kuitenkaan pakko tehdä erityishuoltosuunnitelmaa eikä soveltaa vammaisten erityishuoltolakia, jos henkilö saa sopivat ja riittävät palvelut vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain nojalla.

    – Autismikirjon ihmiset ovat monesti väliinputoajia palveluiden saannissa. Vaikka vammaispalvelulakia voi ja pitääkin soveltaa myös autismikirjon henkilöihin, ei sitä kautta välttämättä aina järjesty sopivia palveluja, Sanna Ahola sanoo.

    Otto Lämsä tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa.Timo Sipola / Yle

    Hänen mukaansa sellaisten ihmisten, joiden avun tarve ei ole niinkään fyysistä, vaan kyse on henkisistä ja psykologisista ongelmista, on vaikea saada sopivia palveluja. Se johtuu organisaatioiden jäykkyydestä.

    – Mikään ei estä kuntia järjestämästä vammaispalvelulain nojalla ihan mitä tahansa henkilöä auttavaa palvelua, mutta sitä mahdollisuutta kunnat eivät juuri käytä, Ahola kertoo.

    Nykyiset lait ovat vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Nämä lait korvaisi syksyllä eduskuntaan tulossa oleva uusi vammaisten erityispalveluja koskeva laki. Sen tarkoituksena on, että väliinputoajia ei enää olisi, vaan kaikki saisivat samat palvelut toimintakyvyn ja tarpeen pohjalta.

    – Nyt toimintaa ei suunnitella tarpeesta lähtien. Sen sijaan lähdetään siitä, että meillä on nyt nämä palvelut tarjolla. Niistä pitäisi pystyä valitsemaan, vaikka ei olisikaan juuri sitä palvelua, mitä henkilö tarvitsee.

    Aholan mukaan joissakin kunnissa ja kuntayhtymissä kuitenkin räätälöidään ihmisille hyvinkin yksilöllisiä palveluja.

    Oulun kaupunki kommentoi

    Oulun kaupungin puolesta Ylelle asiaa kommentoivat sosiaalijohtaja Arja Heikkinen sekä sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä.

    Penttilä kiistää, että Oulun kaupungilla olisi mitään hiljaista sopimusta siitä, että koulunkäyntiavustajia ei myönnetä, vaikka koulu katsoisi sellaista tarvittavan. Oulussa on Penttilän mukaan nykyisellään 400 koulunkäyntiavustajaa.

    – Oulun kaupunki myöntää tarvittaessa oppilaalle erilaisia tuen palveluita. Lapsen tuen tarve arvioidaan ja toteutus suunnitellaan yhdessä perheen kanssa, Penttilä sanoo.

    Heikkisen mukaan erityislapsia koskevien hakemusten käsittelyaikataulut ovat Oulussa parantumassa. Viime vuonna vammaispalvelulain mukaisista hakemuksista 92,7 prosenttia käsiteltiin lakisääteisessä ajassa. Tämän vuoden tammi-toukokuussa 97,2 prosenttia hakemuksista käsiteltiin Heikkisen mukaan lakisääteisessä ajassa.

    Työntekijöiden saavutettavuutta on Heikkisen mukaan parannettu palautteen perusteella, sillä käyttöön on otettu kokopäivätoiminen palvelunumero.

    – Myös netin kautta voi ottaa yhteyttä.

    Vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua ei myönnetä Oulussa perusopetuksen toteuttamiseen.

    – Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja tarvitsevien opiskelijoiden tuki kouluun on opetustoimen vastuulla, ja opetus annetaan erityisopetuksena, Heikkinen kertoo.

    Taustalla on myös Nokian romahdus ja sote-uudistus

    Erityislasten ahdingon taustalta löytyy Suomen talouden ennen näkemättömään kukoistukseen nostanut Nokian ihme. Se toi Ouluun muhkean verokertymän sekä palkkaverojen että varsinkin yhteisöverojen muodossa. Tämä mahdollisti pitkään hyvät ja toimivat palvelut. Erityislastenkin asiat olivat Oulussa paljon paremmin kuin nyt.

    Kun Nokian puhelinbisnes romahtamiseen johtaneet ongelmat alkoivat vuosikymmen sitten, se alkoi tuntua Oulun kuntataloudessa. Verotulot ja yhteisöverotulot vähenivät pysyvästi niin paljon, että aikaisemmin omavarainen Oulu joutui ottamaan joka vuosi lujasti velkaa.

    Samalla alettiin etsiä säästöjä kaupungin toiminnasta. Viimeisen kymmenen vuoden talouskurimus on kiristänyt resursseja sekä sosiaalitoimessa, että perusopetuksessa. Samalla aikajaksolla erityislapsiperheet ovat kokeneet palveluiden heikentyneen olennaisesti.

    Pitkään vireillä olleen soteuudistuksen vuoksi kuntien kannattaa juuri nyt vähentää sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettyjä resursseja.

    Sote-uudistuksessa kuntien valtionavusta leikataan pois se, mitä niiltä nyt kuluu sosiaali- ja terveysmenoihin. Mitä enemmän nyt säästetään poistuvaa budjetin osaa, sitä enemmän niillä on jatkossa rahaa jäljelle jäävien tehtäviensä hoitamiseen.

    Heikkinen sanoo, että määräaikaisia päätöksiä omaishoidosta on tehty aiemman käytännön mukaan, mutta nykyisin tästä käytännöstä on luovuttu.

    – Nyt pyritään tekemään toistaiseksi voimassa olevia päätöksiä, ja asiakassuunnitelman päivityksen yhteydessä tai muuttuneen elämäntilanteen myötä päätöstä arvioidaan ja tarkastetaan.

    Heikkinen kertoo Oulun kaupungin linjanneen, että vaikka erityishuolto-ohjelman laatiminen ei edellytä kehitysvammadiagnoosia, on olennaista arvioida, voidaanko palveluja järjestää muun lain perusteella.

    – Usein sama tai vastaava soveltuva palvelu voidaan myöntää esimerkiksi sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain nojalla. Nämä lait ovat ensisijaisia erityishuoltolakiin nähden. Oikeuskäytännössä on nykyisin ryhdytty tulkitsemaan lakia siten, että asiakkaalle tulee myöntää taloudellisesti edullisin palvelu.

    Hänen mukaansa henkilökohtaista apua ei ole tarkoitettu lastenhoitoon. Henkilökohtainen avustaja avustaa lasta niissä asioissa, joita hän ikänsä puolesta tekisi jo itsenäisesti, mutta ei vammansa vuoksi pysty tekemään.

    Erityislasten palveluita on monessa paikassa ja niihin liittyy lukuisia eri toimijoita. Heikkisen mukaan tarkoituksena on juuri se, että perhe saa ohjauksen tarvitsemiinsa palveluihin ja tiedon oikeudesta palveluihin samanaikaisesti.

    – Tässä asiassa on kyllä kehittämistä. Haasteena on edelleen eri viranomaisten yhteistyö yhdessä perheen kanssa. On ikävää, jos vanhemmille on jäänyt kokemus, että vastuu on jäänyt heille kokonaan.

    Myös Oulun kaupunki toivoo Heikkisen mukaan, että uudistuksen alla olevassa vammaislainsäädännössä erityislasten tarpeet huomioitaisiin nykyistä täsmällisemmin.

    Lue lisää:

    Laki takaa erityislapsiperheiden arkeen tukea - oikeus valittaa päätöksistä jää usein käyttämättä

    Erityislasten vanhempien puheenvuoro: Kaksitoista tarinaa erityisarjesta

    Katso, mitkä tuotteet myyvät isojen kaupunkien kirpputoreilla – Tampereella eniten kirppareita asukaslukuun nähden

    Katso, mitkä tuotteet myyvät isojen kaupunkien kirpputoreilla – Tampereella eniten kirppareita asukaslukuun nähden


    Pääkaupunkiseudulla ostetaan muita innokkaammin käytettyjä vaatteita ja kenkiä, Tampereella huonekaluja ja Turussa sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Tampereella puolestaan on eniten kirpputoreja asukaslukuun nähden. Tiedot käyvät ilmi Suomen...

    Pääkaupunkiseudulla ostetaan muita innokkaammin käytettyjä vaatteita ja kenkiä, Tampereella huonekaluja ja Turussa sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Tampereella puolestaan on eniten kirpputoreja asukaslukuun nähden.

    Tiedot käyvät ilmi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) tekemästä alustavasta selvityksestä, jossa on tarkasteltu, kuinka suuri osuus tuotteista päätyy kirpputoreille ja käytetyn tavaran nettimarkkinoille kuudessa suurimmassa kaupungissa.

    – Painolla mitattuna käytetyt huonekalut vaihtavat eniten omistajaansa ja kappalemäärällisesti vaatteet ja kengät, sanoo Syken tutkimusinsinööri Olli Sahimaa tiedotteessa.

    Selvityksessä arvioidaan, että vaatteita ja kenkiä, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, huonekaluja sekä urheiluvälineitä ostetaan ja myydään erilaisissa nettipalveluissa ja kirpputoreilla vuosittain runsaat 56 000 tonnia. Tämä on noin kaksi prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.

    – Massana merkittävin tuoteryhmä on huonekalut, yhteensä vajaat 35 000 tonnia, Sahimaa sanoo.

    Selvitys tehtiin Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Helsinki, Espoo ja Vantaa on niputettu selvityksessä yhteen.Suomen ympäristökeskus

    Tarkastelluista kaupungeista suurin kirpputoritiheys oli Tampereella, jossa kirpputoreja oli noin 37 – eli yksi kirpputori jokaista 6 200 asukasta kohden. Pääkaupunkiseudulla kirpputoritiheys on pienin; yksi noin 9 900 asukasta kohden. Paikallisilla kirpputoritoimijoilla on yli 90 toimipistettä ja lisäksi valtakunnallisilla yli 20 kirpputoria.

    Pääkaupunkiseudulla erilaisia uudelleenkäyttövaihtoehtoja on kuitenkin tarjolla kattavammin kuin muualla. Pääkaupunkiseudulta löytyy aktiivista vertaisverkkokauppaa, valtakunnallisten ketjujen kirpputoritoimintaa ja paikallisia kirpputoritoimijoita. Turussa, Tampereella ja Oulussa uudelleenkäyttö on suurelta osin paikallisten toimijoiden hallussa.

    Brändituotteet säilyttävänsä arvonsa

    Selvityksessä tarkasteltiin myös tavaroiden jälleenmyyntiarvoa. Tuotteiden hinta laski enimmillään jopa yli 80 prosenttia alkuperäishinnasta. Arvonsa säilyttivät brändituotteet, mutta hinta saattoi vaihdella yksittäisessä kauppatilanteessa merkittävästi.

    – Etenkin vaatteet ja urheiluvälineet menettivät arvoaan. Syynä voi olla esimerkiksi vaatteiden heikko laatu, urheiluvälineiden kuluminen tai trendien vaihtelu, arvioi tutkija Hanna Eskelinen Sykestä.

    Suomen ympäristökeskusUudelleenkäyttö vielä lapsen kengissä

    Selvityksen pohjana ovat kirpputorikauppaa pyörittävien tekemät arviot uudelleenkäyttöön ohjautuvasta määrästä vuositasolla. Nettikirpputorit ja vertaisverkkokauppa ovat tehostaneet tuotteiden uudelleenkäyttöä.

    – Tarvitsemme kuitenkin edelleen uusia liiketoimintamalleja, jotka vähentävät uusien tavaroiden ostamisen tarvetta. Myös ympäristötietoisuuden ja kulutuskriittisyyden kasvu voivat lisätä uudelleenkäytön suosiota, HSY:n materiaalitehokkuusasiantuntija Henna Teerihalme sanoo tiedotteessa.

    Selvityksen ulkopuolelle jäivät muun muassa antiikkiliikkeet, huutokaupat, kirjastojen annetaan-pisteet sekä Varustelekan tapaiset käytettyjä tavaroita myyvät kaupat. Myös ilman välikäsiä tapahtuva tavaroiden luovutus ja myynti, kuten ilmoitustaulumyynnit, viikonloppukirppikset, tutuille annetut ja myydyt tavarat on rajattu pois.

    Selvityksessä painotetaankin, että määräarviot antavat vain suuntaa-antavan kuvan seutujen uudelleenkäyttöön päätyvistä tavaravirroista. Todelliset määrät ovat suurempia.

    Selvitys löytyy kokonaisuudessaan Suomen ympäristökeskuksen nettisivulta. Se on osa 6Aika Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -yhteishanketta, jonka tavoitteena on löytää kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa ja tukea kiertotalouden innovaatioiden kaupallistamista kuutoskaupunkien alueella.

    Saako haja-asutusalueilla rakentaa pian ihan mihin vaan? Neljä kuntaa miettii sääntö-Suomea uusiksi

    Saako haja-asutusalueilla rakentaa pian ihan mihin vaan? Neljä kuntaa miettii sääntö-Suomea uusiksi


    Pyyniemestä avautuu komea näkymä Vihtijärvelle. Tälle tontille on saanut rakennusluvan omakotitalolle, koska kyseessä on vanha kantatila. Muille kuin vanhoille kantatiloille rakennusluvan saaminen onkin huomattavasti hankalampaa, ellei...

    Pyyniemestä avautuu komea näkymä Vihtijärvelle. Tälle tontille on saanut rakennusluvan omakotitalolle, koska kyseessä on vanha kantatila. Muille kuin vanhoille kantatiloille rakennusluvan saaminen onkin huomattavasti hankalampaa, ellei mahdotonta.

    – Tiedän paljon toisen ja kolmannen polven vihtijärveläisiä, jotka haluaisivat rakentaa talon ja muuttaa tänne, mutta lupaa ei tipu. Tämä on tuttu dilemma, josta on puhuttu tällä kylällä paljon ja pitkään, Markku Pietilä toteaa.

    Pietilä on sekä kyläyhdistyksen hallituksen jäsen että kokoomuksen kunnanvaltuutettu.

    Etelä-Suomen kuntien haja-asutusalueilla noudatetaan yleisesti vuodelta 1959 peräisin olevaa tilajakoa. Kullekin tilalle kuuluu tietty määrä rakennuspaikkoja, ja kun määrä on täynnä, lisärakentamista ei yleensä enää sallita.

    Markku Pietilä.Paula Tiainen / Yle

    Kunnilla on jatkossa entistä laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa alueidensa kehittämiseen. Esimerkiksi toimistojen muuttaminen asunnoiksi tai kesämökkien valjastaminen ympärivuotiseen käyttöön on helpottunut, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) muistuttaa blogissaan.

    Käytännön ratkaisuja rakentamisen sujuvoittamiseen haetaan nyt ympäristöministeriön käynnistämässä pilotissa, jossa ovat Vihdin lisäksi mukana Kouvola, Lohja ja Oulu.

    Myönteisiä kokemuksia entistä vapaammasta rakentamisesta

    Vihti aikoo paneutua ympäristöministeriön ohjauksessa nimenomaan haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuuksiin.

    Vihdin naapurikaupunki Lohja uusi rakennusjärjestyksensä pari vuotta sitten ja salli esimerkiksi entistä suurempien piharakennuksien ja korkeampien aitojen vapaan rakentamisen jo silloin.

    – Ensin pelättiin, että mitä tämä aiheuttaa, mutta me ei olla jouduttu yhtään rakennusta purattamaan, eli hyvin on toiminut, Lohjan kaupungin johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää kehaisee.

    Mäenpään mielestä esimerkiksi loma-asuntojen laajennusprojektit voisi vapauttaa poikkeamislupakäsittelyltä kokonaan. Rakentajalle hyöty koituisi sekä säästettynä aikana että rahana.

    Lohjalla ja Vihdissä on runsaasti kaavoittamattomia haja-asutusalueita.Paula Tiainen / Yle

    – Poikkeamisluvan tai suunnittelutarveratkaisun käsittelyaika saattaa olla meillä jopa neljä kuukautta, ja toki prosessissa kuluu myös rakentajan euroja ihan huomattava summa.

    Pilottikunnat saattavat vaikuttaa myös lakiuudistukseen

    Sekä Lohjalla että Vihdissä on runsaasti kaavoittamattomia haja-asutusalueita, joiden rakentamiseen on säännöllisin väliajoin toivottu helpotuksia niin asukkaiden kuin kuntapäättäjienkin taholta.

    Ainakaan Markku Pietilä ei usko mahdollisen rakentamisen vapautumisen tuovan suurta asukasryntäystä Vihtijärvelle, vaikka hän itse siellä viihtyykin.

    – Eivät kaikki halua asua maaseudulla, missä ei ole jäähallia eikä uimahallia ja bussitkin kulkee aika harvoin. Itse kuitenkin arvostan maaseutumaista asumista, kyläyhteisöä ja sitä, että täältä voi käydä Helsingissä töissä. Toki se on hiukan hankalampaa kuin vaikka Lauttasaaresta, mutta onnistuu, Markku Pietilä naurahtaa.

    Pilottikuntien kokemuksilla saattaa olla kauaskantoisia ja laajamittaisia seurauksia, sillä ympäristöministeriö laatii parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Siinä on tarkoitus hyödyntää myös pilottikunnista kertyvää tietoa.

    Kummitus sai nimikko-oluen ja kiitti kilisyttelemällä laseja – aavetarinat pitävät yllä paikallishistoriaa

    Kummitus sai nimikko-oluen ja kiitti kilisyttelemällä laseja – aavetarinat pitävät yllä paikallishistoriaa


    Tästä on kyseKummitustarinoita hyödynnetään nykyisin usein markkinoinnissa.Erikoiset tarinat säilyvät hyvin ihmisten muistissa ja ne säilyttävät paikallishistoriaa.Kummitustarinoiden arkipäiväistyminen voi auttaa sellaisia ihmisiä, jotka...

    Tästä on kyseKummitustarinoita hyödynnetään nykyisin usein markkinoinnissa.Erikoiset tarinat säilyvät hyvin ihmisten muistissa ja ne säilyttävät paikallishistoriaa.Kummitustarinoiden arkipäiväistyminen voi auttaa sellaisia ihmisiä, jotka ovat kokeneet jotain yliluonnollista.Kummitustarinat liittyvät yleensä johonkin vanhaan rakennukseen tai paikkaan.Monien kummitustarinoiden takaa löytyy historiallisia tapahtumia.

    Kilisevät juomalasit, tyhjästä portaikosta kuuluvat askeleet ja itsestään hanasta valuva olut. Nämä ovat esimerkkejä siitä, mitä Oulun kenties tunnetuimman kummituksen sanotaan saavan aikaiseksi. Kyseessä on Jumprun kummitus. Siitä on puhuttu baaritiskillä niin kauan kuin Ravintola Kaarlenholvi on ollut olemassa.

    Jumprun kummituksen kerrotaan olevan Hailuodon edustalla karille ajautuneen hollantilaisaluksen matruusi. Tämä oli rötöstellyt Oulun kaupungissa, joutunut tyrmään ja kuollut sinne unohdettuna. Vankityrmä sijaitsi samaisen rakennuksen kellarissa, missä ravintola Kaarlenholvi nykyään toimii.

    Vuonna 1895 kuolleesta matruusista riittää tarinaa vielä tänäkin päivänä. Ravintoloitsija Ari Laakkonen kertoo, että merkkejä Jumprun kummituksesta on saatu ihan hiljattain.

    Jumprun kummituksen kerrotaan kilistelleen ravintolan laseja moneen otteeseen.Timo Nykyri / Yle

    Laakkosen mukaan kummitus sai keväällä oman nimikko-oluen ja asiakkaat alkoivat kysellä baarimestarilta, että tykkääkö kummitus oluestaan. Baarimikko oli vastannut, että eipä ole vielä kommentoinut. Saman tien olivat kahvatuopit orrella alkaneet väristä.

    – Tulkitsimme sen myönteiseksi kommentiksi. Laakkonen naurahtaa.

    Laakkonen ei itse myönnä nähneensä Jumprun kummitusta. Tarinoita hän sen sijaan on kuullut useita.

    Kummitustarina vaikuttaa ravintolan toimintaan yhä konkreettisesti, sillä osa työntekijöistä ei mielellään jää yksin ravintolaan yövuoroon.

    Kummitustarinat ovat saaneet uusia ulottuvuuksia

    Kummitusten käyttäminen markkinointimielessä matkailussa on yhä yleisempää. Monissa kaupungeissa järjestetään kummituksiin liittyviä kävelykierroksia, ja myös kartanoiden kummitusperinnettä käytetään hyväksi.

    Esimerkiksi Oulussa moniin vanhoihin rakennuksiin liittyy kummitustarina. Osalle rakennuksista kummitukset ovat myös tärkeä osa imagoa. Tällaisia ilmiöitä tutkitaan muun muassa professori Ulo Valkin tutkimusryhmässa Tarton yliopistossa.

    Turun yliopiston tutkimusjohtajalle professori Marja-Liisa Honkasalolle ilmiö on tuttu. Honkasalo on tutkinut suomalaisten yliluonnollisia kokemuksia. Hän on huomannut, kuinka enkeli- ja kummitustarinat ovat kaupallistuneet ja kuinka aihetta käsitellään yhä enemmän myös mediassa.

    – Kun jokin on ihmeellistä, sitä aletaan helposti brändätä ja käyttää myös markkinoinnissa, Honkasalo sanoo.

    Nämä ovat kiehtovia tarinoita, joita voi käyttää talon esittelykierroksilla. Alpo Merilä

    Hän näkee keskustelussa kummitustarinoista tervetulleita piirteitä sikäli, että se saattaa auttaa muuttamaan ihmisten suhtautumista yliluonnollisina pidettyihin kysymyksiin. Niiden kertomisesta on usein seurannut häpeäleima ja ihmisten mielenterveyden epäily, Honkasalo sanoo.

    Tarinoiden taustalla traagista rakkautta ja koettua vääryyttä

    Raahen ja Oulun alueen kummituksista kirjan tehnyt raahelainen opettaja ja kirjailija Aki Pulkkanen sanoo, että vanhat kummitustarinat ovat oivallinen keino säilyttää paikallishistoriaa.

    – Ihmiset haluavat antaa eri paikoille ja tapahtumille merkityksiä ja kummitustarinat auttavat muistamaan niitä.

    Pulkkanen julkaisi viime syksynä kirjan Gunilla ja kummat kertomukset, johon hän on koonnut sata tarinaa alueen kummituksista. Pulkkanen kertoo, että kirjan julkaisemisen jälkeen tarinoihin on tullut ihmisiltä lisätietoa ja myös uusia tarinoita on kerrottu niin paljon, että niissä olisi aineksia toiseen teokseen.

    Raahelainen Aki Pulkkanen keräsi kotiseutunsa kummitustarinat kirjaksi.Timo Nykyri / Yle

    Pulkkasen keräämät tarinat liittyvät johonkin tiettyyn paikkaan ja niistä on useita eri versioita. Tarinoita yhdistää se, että monesti niissä on taustalla joko traagista rakkautta tai elinaikana koettua vääryyttä.

    Kummitustarinoiden takaa löytyy myös oikeita historiallisia tapahtumia, kuten hollantilaisalus Sofia Marian haaksirikko Hailuodon edustalla vuonna 1859. Laivan hylky löydettiin 1970-luvulla ja sen esineistöä on näytillä Pohjois-Pohjanmaan museossa.

    – Jumprun kummitus auttaa myös tämän tapahtuman muistamisessa, Pulkkanen sanoo.

    Henkilökunta ei koske Pehkosen tuoliin

    Myös Oulun lääninhallitustalo käyttää kummitustarinoita markkinoinnissaan. Lääninhallitustalossa kerrotaan majailevan jopa kaksi eri kummitusta. Toinen niistä on pitkäaikaisen maaherra Eero Pehkosen haamu.

    Toinen on levoton lakeija, miespalvelija, joka hirtti itsensä kellarikerroksessa ja toisen version mukaan talon komeaan portaikkoon.

    Tässäkin taustalla oli toivoton ja epäsäätyinen rakkaus.

    Erään version mukaan lääninhallituksen lakeijana toiminut miespalvelija hirttäytyi tähän portaikkoon epätoivoisen rakkauden seurauksena.Timo Nykyri / Yle

    Pohjois-Suomen aluehallintovirastoin viestintäpäällikkö Alpo Merilä kertoo, että kummitukset ovat rakennuksessa viikoittain läsnä.

    – Harva se päivä henkilökunta kertoo, että kummituksia tuntuu olevan liikkeellä.

    Esimerkiksi kuuluu ääniä, vaikka talossa ei pitäisi olla ketään, yläkerran entisen virka-asunnon tuolin istuinosaan näyttää tulevan painauma merkiksi, että Pehkonen istuutuu jakkaralle. Merilän mukaan talon henkilökunta välttelee tuoliin koskemista.

    Pehkosen muotokuvan uskotaan myös seuraavan katsellaan ohikulkijoita.

    – Nämä ovat kiehtovia tarinoita, joita voi käyttää talon esittelykierroksilla.

    Merilä arvelee Pehkosen kummittelun rauhoittuneen, sillä hänellä itsellään ei ole kummituksesta havaintoa.

    – Pehkosen muistoksi laitettiin vuosi sitten kyltti lääninhallitustalon seinään. Jospa hän olisi siitä rauhoittunut, Merilä sanoo.

    Kaatuuko Oulun uusi ihme työvoimapulaan? ICT-ala tarvitsee tuhansia uusia työntekijöitä, mutta niitä ei ole

    Kaatuuko Oulun uusi ihme työvoimapulaan? ICT-ala tarvitsee tuhansia uusia työntekijöitä, mutta niitä ei ole


    Tästä on kyseOulussa lasketaan olevan tarve 3000:lle ICT-alan työntekijälle seuraavan kolmen vuoden aikana.Oulun kauppakamari selvitti työvoimatarpeen alan yrityksiltä.ICT-ala tarvitsisi runsaasti lisää koulutuspaikkoja.Osaavaa työvoimaa...

    Tästä on kyseOulussa lasketaan olevan tarve 3000:lle ICT-alan työntekijälle seuraavan kolmen vuoden aikana.Oulun kauppakamari selvitti työvoimatarpeen alan yrityksiltä.ICT-ala tarvitsisi runsaasti lisää koulutuspaikkoja.Osaavaa työvoimaa etsitään myös ulkomailta.Kansainvälisten investointien pelätään vähenevän työvoimapulan vuoksi.

    Oulussa lasketaan olevan tarve jopa 3 000:lle ICT-alan osaajalle seuraavan kolmen vuoden aikana.

    Asia käy ilmi Oulun kauppakamarin tuoreesta selvityksestä, johon kartoitettiin alueen elinkeinoelämän työvoimatarpeita tuleville vuosille.

    Muutos on ollut nopea, sillä vuosikymmenen alkupuolella kaupungissa jäi työttömäksi noin 3 500 ihmistä ICT-alan rakennemuutoksen ja Nokian suurten irtisanomisten jälkeen. Nyt ala työllistää Oulussa noin 14 000 ihmistä.

    Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen muistelee, että näin isosta rekrytointitarpeesta puhuttiin edellisen kerran 1990-luvulla, kun Nokia palkkasi työntekijöitä Ouluun.

    Tänä vuonna alan työvoiman tarpeen arvioidaan olevan noin 1 100 ihmistä. Vuosille 2019-2020 on laskettu tarvittavan 1 800 osaajaa. Eniten tarvetta on ohjelmistokehittäjille eli koodareille.

    Koulutuksen roima lisääminen ei ole helppoa

    Selvityksen mukaan esimerkiksi alan koulutuspaikkoja tarvittaisiin jopa puolet nykyistä enemmän. Tänä vuonna Oulun yliopistosta, Oulun ammattikorkeakoulusta ja työvoimahallinnon kursseilta valmistuu noin 450 ICT-alan osaajaa.

    Koulutuspaikkojen merkittävä lisääminen ei kuitenkaan ole kovin yksinkertaista. Oulun yliopiston professori ja koulutusdekaani Jari Iinatti sanoo, että yliopiston aloituspaikkojen lisääntyminen näkyisi työmarkkinoilla aikaisintaan viiden vuoden päästä.

    – ICT-alan koulutuspaikkoihin ei myöskään kohdistu suurta hakupainetta, joten radikaalia paikkamäärän nostoa on vaikea perustella esimerkiksi opetusministeriölle, Iinatti sanoo.

    Oululaiset yritykset etsivät työntekijöitä myös ulkomailta.Jyrki Lyytikkä / Yle

    ICT-alan työvoimapulaa yritetään helpottaa Oulun yliopistossa syksyllä käynnistyvällä muuntokoulutuksella. Se on suunnattu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alla oleville henkilöille, jotka pystyvät suorittamaan korkeakoulututkinnon kahdessa vuodessa.

    Oulun yliopiston projektipäällikkö Mikko Halttunen kertoo, että vain osa muuntokoulutuksen paikoista saatiin täytettyä.

    – Muuntokoulutukseen soveliaita työttömiä ei näytä alueelta enää löytyvän, Halttunen sanoo.

    Yritykset tähyävät ulkomaille

    Esa Pellikaisen mukaan oululaiset yritykset etsivät työntekijöitä myös ulkomailta, sekä harkitsevat toimipisteiden sijoittamista myös Suomen ulkopuolelle.

    Työntekijäpulaan liittyy myös riskejä. Kansainvälisten toimijoiden pelätään joko vähentävän investointejaan tai jopa sulkevan Oulun yksiköitään, mikäli ne eivät saa tarpeeksi osaavaa henkilökuntaa.

    Ouluun on tullut kymmeniä kansainvälisiä yrityksiä, ja alueelle on perustettu yli 500 korkean teknologian startup-yritystä viimeisen viiden vuoden aikana.

    Lisäksi alueelle jäi paljon toimijoita ICT-alalla koetusta murroksesta huolimatta, Pellikainen muistuttaa.

    – Esimerkiksi Nokia on edelleen iso työnantaja Oulussa.

    Lue myös:

    Kilpailu koodareista on nyt veristä: pelkkä kova palkka ei riitä, vaan työntekijöitä houkutellaan myös parturipalveluilla ja nimikko-oluella

    Oikaisu Yle uutiset Pohjois-Pohjanmaalle Kuusamon ns. kaivoskaavan kumoamisesta 14.6.2018


    Yle Oulun radiolähetyksessä torstaina 14. kesäkuuta 2018 kerrottiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden kumonneen Kuusamon yleiskaavan, jossa pyrittiin estämään kaivostoiminta Rukan lähialueilla. Uutisoinnin yhteydessä todettiin hallinto-oikeuden...

    Yle Oulun radiolähetyksessä torstaina 14. kesäkuuta 2018 kerrottiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden kumonneen Kuusamon yleiskaavan, jossa pyrittiin estämään kaivostoiminta Rukan lähialueilla.

    Uutisoinnin yhteydessä todettiin hallinto-oikeuden kumonneen kaavan perustuslain vastaisena.

    Hallinto-oikeuden peruste kaavan kumoamiselle oli kuitenkin se, että sen hyväksymisen yhteydessä ei ole selvitetty ja arvioitu kaavan vaikutuksia riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain yhdeksännen pykälän tarkoittamalla tavalla, ja kaupungin loppuvuodesta 2016 hyväksymä kaava aiheuttaa siitä valittaneelle kaivosyhtiölle kohtuutonta haittaa.

    Väyrysen paluu eduskuntaan sekoitti neljän poliitikon elämät: yksi ulos, yksi Brysseliin, yksi viikoksi eduskuntaan ja yksi lopulta kansanedustajaksi

    Väyrysen paluu eduskuntaan sekoitti neljän poliitikon elämät: yksi ulos, yksi Brysseliin, yksi viikoksi eduskuntaan ja yksi lopulta kansanedustajaksi


    Tästä on kysePaavo Väyrysen paluu eduskuntaan aiheutti useita muutoksia keskustan kokoonpanoissa.Mikko Kärnä väistyi eduskunnasta Väyrysen tieltä. Kansanedustaja Mirja Vehkaperä aloittaa Väyrysen tilalla europarlamentaarikkona.Vehkaperän...

    Tästä on kysePaavo Väyrysen paluu eduskuntaan aiheutti useita muutoksia keskustan kokoonpanoissa.Mikko Kärnä väistyi eduskunnasta Väyrysen tieltä. Kansanedustaja Mirja Vehkaperä aloittaa Väyrysen tilalla europarlamentaarikkona.Vehkaperän tilalle nousee ensin viikoksi Eija Nivala, jonka jälkeen loppukauden istuu Hanna-Leena Mattila.

    Konkaripoliitikko Paavo Väyrynen palasi eduskuntaan tiistaina.

    Vaikka Väyrynen edustaa nyt Kansalaispuoluetta, pyöritti hän keskustan edustajapaikat uusiksi niin tehokkaasti, että loppujen lopuksi eduskuntaan nousee vielä Oulun vaalipiiristä toiseksi varaedustajaksi jäänyt raahelainen Hanna-Leena Mattila (kesk.).

    Sitä ennen kuitenkin ensimmäinen varaedustaja Eija Nivala tekee uskomattoman, vain kahdeksan päivän mittaisen uran kansanedustajana. Iltalehden mukaan kyseessä on peräti kansanedustajan uran lyhyyden Suomen ennätys.

    Miten näin oikein kävi?

    Kun Väyrynen palasi europarlamentista eduskuntaan, sai hänen tilalleen aiemmin noussut Mikko Kärnä (kesk.) lähteä. Europarlamenttiin Väyrysen tilalle olisi noussut Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjien nykyinen toimitusjohtaja. Pentikäinen päätti kuitenkin jatkaa yritysmaailman parissa, joten paikka siirtyi EU-vaalien toiselle varasijalle jääneelle oululaiselle kansanedustajalle Mirja Vehkaperälle (kesk.).

    Vehkaperän tilalle eduskuntaan nousee Oulaisten vastaava kirkkoherra Eija Nivala (kesk.). Nivala joutui kuitenkin poikkeukselliseen tilanteeseen, sillä hän sai toukokuussa kirkkoherran paikan tuhopoltetusta kirkosta tunnetuksi tulleesta Ylivieskan seurakunnasta.

    – Hain jo ennen joulua kirkkoherran virkaan. Silloin tämä kuvio ei ollut selvillä, Nivala kertoo Yle Uutisille.

    – Olen alusta asti ilmoittanut, että jos nousen eduskuntaan, aion hakea vapautusta.

    Kun Nivala valittiin kirkkoherraksi, hän kertoi esimerkiksi Kotimaa24:lle, että aikoo olla kansanedustajana uuden työnsä alkamiseen 1. syyskuuta asti. Sittemmin Nivala kuitenkin totesi, ettei ole tarkoituksenmukaista olla kansanedustajana kesäkauden yli, kun hänen tilalleen tulevalla on edessään muutenkin lyhyt kausi ennen ensi kevään vaaleja.

    Näin ollen eduskuntaan siis nousee raahelainen kaupunginvaltuutettu Hanna-Leena Mattila. Mattila on ammatiltaan historian ja äidinkielen lehtori yläkoulussa.

    Mirja Vehkaperä (vas. yläkulma) lähtee europarlamenttiin, Hanna-Leena Mattila (oik. yläkulma) nousee eduskuntaan loppukuusta. Sitä ennen Eija Nivala (vas. alakulma) käväisee kansanedustajana. Mikko Kärnä joutuu jättämään eduskunnan.Lehtikuva / Keskusta / Yle UutisgrafiikkaNivala osallistuu eduskunnan ohjelmaan alle viikon ajan

    Kansanedustajan paikasta ei kuitenkaan livetä noin vain, joten seuraavaksi edessä on jokseenkin erikoinen protokolla.

    Nivala sai kansanedustajan valtakirjansa perjantaina. Maanantaina hän vie sen tarkistettavaksi oikeuskanslerille, minkä jälkeen hän tapaa puhemies Paula Risikon (kok.). Kello kahden täysistunnossa Nivala todetaan virallisesti kansanedustajaksi.

    Tämän jälkeen hän tekee vapautuspyynnön, jonka puhemiesneuvosto käsittelee. Eduskunnan aikataulujen takia Nivalan vapautusta ei kuitenkaan voida myöntää heti.

    Kuvio on siinä määrin ennalta tiedossa, että Hanna-Leena Mattila kertoo aloittavansa tehtävässään tiistaina 26. kesäkuuta sen jälkeen, kun hän on käynyt läpi samat muodollisuudet kuin Nivala.

    Nivalan viimeiseksi päiväksi jää 25. kesäkuuta, jolloin hän on ehtinyt olla kansanedustajana kahdeksan päivää, maanantaista maanantaihin. Iltalehden mukaan myös Paula Lehtomäki (kesk.) oli viime vuonna kansanedustajana kahdeksan päivää, mutta hän istui aiemmin eduskunnassa noin kuudentoista vuoden ajan. Näin ollen Nivalaa voidaan pitää ensisijaisesti ennätyksen haltijana.

    Nivala kertoo, että hän aikoo osallistua eduskunnan täysistuntoihin ja äänestyksiin viikon aikana. Iltalehti kertoi aiemmin tällä viikolla, että Nivala saa normaalin kansanedustajan palkan tältä ajalta. Lehden laskelmien mukaan Nivala saa palkkaa ja verovapaata kulukorvausta asuinpaikkansa mukaan yhteensä noin 2 000 euroa.

    Mattilalle yllätysnousu eduskuntaan

    Hanna-Leena Mattilalle lopputulos oli mieluisa yllätys. Hän muistelee, että kolmen vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa äänistä jäi uupumaan noin 148.

    – Eihän sitä pidä kauhean todennäköisenä, että tilanne muuttuisi, kun on toisella varasijalla, Mattila kertoo Ylelle.

    Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimiva Mattila on ollut aktiivisesti mukana politiikassa vuodesta 2008, jolloin hänet valittiin ensimmäistä kertaa valtuustoon.

    Kansanedustajakaudellaan Mattila aikoo olla puolueensa mukana edistämässä sote- ja maakuntauudistusta. Myös Raahen ja lähiseudun asiat ovat mielessä, varsinkin kaikki elinvoimaisuuteen liittyvät teemat.

    – Ainakin alueen ääni kuuluu hieman paremmin, vaikka yhden kansanedustajan on vaikea saada aikaan muutosta.

    Toiveissa olisi, että Raaheen voitaisiin esimerkiksi kohdentaa enemmän opiskelupaikkoja. Mattilan mukaan kaupungissa on runsaasti työpaikkoja, mutta ei riittävästi opiskelupaikkoja. Opiskeluista olisi helpompi siirtyä töihin samalle paikkakunnalle.

    Myös jatko on selvillä: Mattila aikoo olla ehdolla toiselle, tällä kertaa kokonaiselle, vaalikaudelle ensi kevään eduskuntavaaleissa. Sen sijaan Ylivieskaan lähtevä Eija Nivala ei ole ehdolla, mutta hän ei täysin tyrmää, etteikö olisi enää koskaan politiikassa.

    – No, nyt keskityn virkani hoitamiseen, Nivala toteaa.

    Sijoittajalla on tukku seteleitä ja iso ongelma: rahoitettavia yrityksiä ei synny tarpeeksi

    Sijoittajalla on tukku seteleitä ja iso ongelma: rahoitettavia yrityksiä ei synny tarpeeksi


    Tästä on kyseOuluun syntyi ICT-alan jätti-irtisanomisten seurauksena satoja startup-yrityksiä.Enää uusia startupeja ei synny entiseen tahtiin.Asia huolettaa sekä sijoittajaa että elinkeinoelämää.Rahoitusta uusille yrityksille olisi...

    Tästä on kyseOuluun syntyi ICT-alan jätti-irtisanomisten seurauksena satoja startup-yrityksiä.Enää uusia startupeja ei synny entiseen tahtiin.Asia huolettaa sekä sijoittajaa että elinkeinoelämää.Rahoitusta uusille yrityksille olisi tarjolla.

    Audiosuunnittelija Mikko Sundmanilla on pitkä kokemus startup-yrittäjyydestä. Mies aloitti yritystoimintansa jo vuonna 2012 työskenneltyään sitä ennen Nokian alihankkijan palveluksessa.

    Seitsemään vuoteen on mahtunutylämäkiä ja alamäkiä, mutta Sundmanin yritys on yhä olemassa.

    Nyt tulevaisuus näyttää vaihteeksi valoisalta. Talouden nousukausi näkyy tilauksissa, kun sekä kunnat että yksityishenkilöt uskaltavat investoida. Myös kilpailulainsäädännön muutokset ovat pienyrittäjän puolella.

    – Kunnan edustaja voi ostaa tuotteita tai palveluja pieneltä yrittäjältä. Aikaisemmin se ei ollut julkishallinnon sääntöjen mukaan helppoa tai aina edes mahdollista, Sundman sanoo.

    Mikko Sundmanin äänentoistolaitteet syntyvät mikroskoopin avulla.Paulus Markkula / Yle

    Sundmanin äänentoistoalan yritys on yksi niistä 600–700 startup-yrityksestä, jotka perustettiin Ouluun Nokian romahduksen ja ICT-alan suurten irtisanomisten jälkeen. Tilastojen mukaan niistä kaksi kolmesta on vielä olemassa.

    BusinessOulu -liikelaitoksen johtajan Juha Alamursulan mukaan Oulussa startup-yritykset ovat pärjänneet keskimääräistä paremmin. Tähän voidaan olla kaupungissa tyytyväisiä, mutta siinä piilee myös vaara.

    Alamursulan mukaan Ouluun syntyy uusia startup-yrityksiä vuosittain 50–100. Määrä ei tyydytä, sillä samaan aikaan osa yrityksistä lopettaa toimintansa kannattamattomana.

    – Startupeihin liittyvä isoin uhka on siinä, että niitä on liian vähän, Alamursula sanoo.

    Alamursulan mukaan uusilla startup-yrityksillä mahdollistettaisiin sekä yhteiskunnan että elinkeinoelämän uudistuminen.

    Tuudittaudutaanko Oulussa hyvän olon tunteeseen Sijoittaja Ville Heikkinen on huolissaan, että startup-yrityksiä ei synny enää riittävästi.Timo Nykyri / Yle

    Pääomasijoittaja Ville Heikkinen Butterfly Venturesista on Alamursulan kanssa samoilla linjoilla. Yrityksiä pitäisi syntyä enemmän.

    – Suurin huoli, mitä tällä hetkellä kannan on se, että täällä tuudittaudutaan hyvän olon tunteeseen. Kun ollaan päästy pohjakosketuksesta ja menee paremmin, ei muisteta tehdä perustyötä.

    Perustyöllä Heikkinen tarkoittaa uusien startupien ja innovaatioiden syntymisen mahdollistavaa pohjatyötä.

    Heikkisen yritys on sijoittanut kymmeniin oululaisfirmoihin. Ensimmäistä yritysportfoliota sijoitusyhtiö alkoi rakentaa vuonna 2013. Siinä on yhteensä 39 oululaistaustaustaista startupia. Niistä osa on jo lopettanut toimintansa, mutta 75 prosentilla suunta on positiivinen tai yritys on jo myyty, Heikkinen kertoo.

    Onko se itseisarvo, että meillä pitää syntyä saman verran startupeja kuin syntyi toimialan murroksen jälkeen? Sami Halonen

    Sijoitusyhtiö huomasi Oulun yrityskentän rajallisuuden alkaessaan kerätä toista sijoitusportfoliota. Uusia sijoituskriteerit täyttäviä oululaisyrityksiä ei löytynyt siihen enää tarpeeksi.

    Heikkinen ei odota startupien joukosta löytyvän Nokian kaltaista yhtä jättimäistä toimijaa, vaan useita uusia isoja yrityksiä.

    – Toivon, että sieltä tulisi 200 hyvää kansainvälistä kasvuyhtiötä. Silloin meillä ei olisi munat samassa korissa, eikä yksi epäonnistuminen kaada koko kansantaloutta.

    Heikkisen mukaan rahaa aloittaville kasvuhaluisille ja kasvukykyisille. yrityksille olisi kuitenkin tällä hetkellä tarjolla, sillä varhaisen vaiheen sijoittajia on markkinoilla useita.

    – Kansainvälisten menestystarinoiden myötä tarjolle tulee enemmän myös kansainvälisten sijoittajien rahaa.

    Lisää tukea olemassa oleville yrityksille

    Oululainen Kielo Growth on yksityinen yrityshautomo, jonka tiloissa työskentelee useita startup-yrityksiä. Kielosta löytyy myös Mikko Sundmanin työhuone ja verstas.

    Kielon toimitusjohtaja Sami Halonen keskittyisi määrän sijaan jo olemassa olevien yritysten tukemiseen.

    – Onko se itseisarvo, että meillä pitää syntyä saman verran startupeja kuin syntyi toimialan murroksen jälkeen? Enemmän on kysymys siitä, että miten voidaan hyödyntää kaikki osaaminen, että saadaan uusia menestyksekkäitä kansainvälisiä yrityksiä.

    Sami Halonen on yksityisen yrityshautomon Kielo Growthin toimitusjohtaja.Paulus Markkula / Yle

    Halosen mukaan alkavat yritykset tarvitsisivat tukea nimenomaan myyntiin ja markkinointiin. Vaikka alan osaamista alkaa vähitellen olla, se katoaa startupeista nopeasti isompiin yrityksiin, Halonen sanoo.

    – Oulusta löytyy maailman luokan teknologista osaamista monen teknologian suhteen, mutta haasteita on kaupallistamisesta ja bisnesosaamisesta.

    Kielo perustettiin vuonna 2016 ja sen tilat täyttyivät varsin nopeasti. Halosen mukaan tämä kertoo siitä, että aloittavat yritykset tarvitsevat sekä toimivat tilat että kannustavan ilmapiirin ympärilleen. Kielon tiloissa toimii kolmisenkymmentä yritystä, joista suurin osa on startupeja.

    Kielon taustalta löytyy esimerkiksi sijoittaja Ari Takanen, joka oli yksi tietoturvayhtiö Codenomicon perustajia. Codenomicon myytiin muutaman vuosi sitten amerikkalaiselle yritykselle, ja sen jälkeen Takanen palasi takaisin startup-maailmaan tukemaan aloittavia yrityksiä.

    Korjaus 15.6.2018 klo 16.57: Elinkeinoyhtiö BusnessOulu on muutettu muotoon BusinessOulu -liikelaitos.

    Oulun uimahallin altaisiin ulostanutta etsitään edelleen – valvontaa lisättiin

    Oulun uimahallin altaisiin ulostanutta etsitään edelleen – valvontaa lisättiin


    Tästä on kyseHuhti- ja toukokuussa Oulun uimahallissa toistuvasti altaisiin ulostanutta henkilöä etsitään edelleen uimahallin ja poliisin yhteistyöllä.Ulostamistapaukset aiheuttivat kaupungille tuhansien eurojen kustannukset muun muassa vesien...

    Tästä on kyseHuhti- ja toukokuussa Oulun uimahallissa toistuvasti altaisiin ulostanutta henkilöä etsitään edelleen uimahallin ja poliisin yhteistyöllä.Ulostamistapaukset aiheuttivat kaupungille tuhansien eurojen kustannukset muun muassa vesien puhdistuksen ja laitehankintojen vuoksi.Uimahallilla ei uskota ulostamistapausten vaikuttaneen uimahallin kävijämääriin, jotka yleensä laskevat kesällä muutenkin.

    Huhti- ja toukokuussa Oulun uimahallissa ilmenneet kakkatapaukset ovat edelleen poliisin tutkittavana. Raksilassa sijaitsevalta uimahallilta kerrotaan, että yhteistyötä poliisin kanssa tehdään edelleen ulostajan kiinni saamiseksi.

    Uimahallilla lisättiin ja tehostettiin kakkatapausten vuoksi valvontaa allasalueilla, minne on tullut myös uusia tallentavia valvontakameroita.

    Kesällä kävijöiden määrä laskee, koska ihmiset liikkuvat mieluummin enemmän ulkona kuin sisällä. Jari Leviäkangas

    Henkilökunnan työn lisääntyminen tehostetun valvonnan vuoksi, ulosteiden likaamien vesien ylimääräinen puhdistaminen ja kameravalvonnan laitehankinnat ovat aiheuttanut kaupungille useiden tuhansien eurojen lisäkustannukset.

    – Ulosteongelmia ei ole nyt ollut. Haluan uskoa, että lisääntynyt valvonta on osaltaan estänyt altaisiin ulostamisen jatkumisen, arvioi Oulun kaupungin liikuntalaitosten isännöitsijä Jari Leviäkangas.

    – Toivottavasti kakkatapausten saama julkisuus on lisännyt tekijän ymmärrystä tekojensa vakavuudesta.

    Ei vaikutusta kävijämäärään

    Oulun kaupungin liikuntalaitosten isännöitsijä Jari Leviäkangas kertoo, että uimahallin kävijämäärät ovat laskeneet, mutta ei usko sen johtuvat keväisistä altaaseen ulostamistapauksista.

    – Kesällä kävijöiden määrä laskee, koska ihmiset liikkuvat mieluummin enemmän ulkona kuin sisällä. Alkukesän säät ovat myös suosineet ulkoliikuntaa.

    Leviäkangas haluaa myös uskoa, että kaupunkilaiset luottavat Oulun uimahallin henkilökunnan ammattitaitoon ja allasvesien puhdistuksessa käytettävään tekniikkaan.

    Lue lisää:

    Oululaista uimahallia riivaava ongelma jatkuu – aikuisten allas suljettiin taas ulosteen takia

    Oululaisen uimahallin kiusana on toistuva ulosteongelma – aikuisten altaasta löytynyt jätöksiä jo kolmesti kuukauden sisällä

    ''Suomalaiset ovat hullua teatterikansaa!'' - Uusi sukupolvi tuo kesäteatterin myös kaupunkeihin

    ''Suomalaiset ovat hullua teatterikansaa!'' - Uusi sukupolvi tuo kesäteatterin myös kaupunkeihin


    Tästä on kyseKesäteatteria tehdään entistä ammattimaisemmin.Kesäteatteri voi olla kaupungille matkailuvaltti.Oulun Hupisaarille valmistuu uusi monikäyttöinen kesäteatteri.Ammattilaiset ja harrastajat tekevät yhä enemmän...

    Tästä on kyseKesäteatteria tehdään entistä ammattimaisemmin.Kesäteatteri voi olla kaupungille matkailuvaltti.Oulun Hupisaarille valmistuu uusi monikäyttöinen kesäteatteri.Ammattilaiset ja harrastajat tekevät yhä enemmän yhteistyötä.

    Sadoissa teattereissa ympäri Suomea valmistaudutaan parhaillaan kesän näytöksiin. Teatterin tiedotuskeskuksen mukaan kesäteatteri kerää Suomessa joka suvi miljoonayleisön. Esityksissä käsitellään usein vaikeita yhteiskunnallisia asioita naurun ja huumorin keinoin.

    – Kesä, valo, luonto ja teatteri näyttävät olevan pettämätön yhdistelmä, toteaa Teatterin tiedotuskeskuksen johtaja Hanna Helavuori

    Helavuoren mukaan luonto tarkoittaa yhä useammin myös urbaania ympäristöä. Kesäteatterin takia ei siis tarvitse matkustaa enää pitkiä matkoja vaan uusi sukupolvi tekee esityksiä myös kaupungeissa. Näiden rinnalle on syntynyt myös uusia kesäteatterin muotoja.

    Kesäteatterit keräävät runsaasti yleisöä joka kesä.Jussi Koivunoro / Yle

    Helavuori uskoo, että kaupungit ja kunnat ovat huomanneet kesäteatterin tuomat mahdollisuudet ja haluavat panostaa siihen entistä enemmän. Myös erilaiset tuotanto- ja tapahtumayhtiöt ovat selkeästi havainneet kesäteatterin kaupalliset mahdollisuudet.

    – Kesäteatteritoimintaan käytetään koko ajan enemmän ulkopuolista rahoitusta ja halutaan ammattimaisia tuottajatahoja huolehtimaan sisällöstä. Totta kai paikallisia harrastajia on edelleen, mutta tämä ilmiö on ollut selkeästi näkyvillä viimeisen viiden vuoden ajan.

    Kesäteatteri voi olla kaupungin vetonaula

    Oulun Hupisaarille rakennetaan parhaillaan uutta kesäteatteria vanhanaikaisen ja huonokuntoisen teatterirakennuksen tilalle.

    Kesäteatteria Pohjois-Pohjanmaalla

    Vaikka Hupisaarilla ei vielä päästä nauttimaan kesäteatterista, pääsee Pohjois-Pohjanmaan alueella katsomaan monen muun teatterin näytöksiä.

    Meri Oulun kesäteatterissa pääsee nauramaan televisiosta tutulle Reinikaiselle.Raahen teatteri esittää Pauli Ylitalon kantanäytelmän Kahavia! Kahavia!Taivalkosken Jokijärvellä kuullaan suomalaista klassikkomusiikkia, kun Pölkky-teatterilla esitetään Olavi Virta- musikaalia.Kuusamon näyttämöllä nähdään Kai Lehtisen ohjaama Vuokravaimo.Pyhäjoella Annalan museossa Pyhäjoen näyttelijät esittävät Se suuri kalansaalis-näytelmän.Nivalan kesätetterissa nähdään Marja Hannulan ohjaama näytelmä Kupla.

    Toiveena on ollut alusta saakka saada pitkäikäinen tila, joka mahdollistaisi monipuolisen sisällön tarjoamisen sekä asukkaille että matkailijoille, kertoo kaupungin tapahtuma-aluepäällikkö Jari Leviäkangas. Suomen epävakaiseen kesäsäähän on varauduttu suurella katoksella, joka mahdollistaa myös teatterin käytön pitkälle syksyyn.

    – Odotukset ovat todella kovat. Näkisin, että Hupisaarten teatterista tulee vetovoimainen tekijä Oulun kaupunkiin. Nyt kun sinne saadaan vielä laadukasta toimintaa ja mahdollisesti muutakin kuin kesäteatteria kuten musiikkia ja lastenteatteri.

    Ammattilaiset ja harrastajat yhteistyössä

    Uuden Hupisaarten kesäteatterin toiminnan suunnittelussa on ollut mukana useita teatteri- ja näyttämötaiteen toimijoita. Kesällä 2019 Hupisaarten kesäteatterissa nähdään Oulun Työväen Näyttämön, Teatteri Neliapilan, Oulun teatterin sekä Teatteri Rion tuotantoa. Uudet tilat ovat kuitenkin myös muiden halukkaiden käytössä eikä toimintaa ole rajattu pelkästään kesäteatteriin.

    Uusi kesäteatteri otetaan käyttöön kesällä 2019Halo arkkitehdit

    Oulun teatterin taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen kertoo, että yhteistyö on sujunut hyvin, ja uusia tiloja odotetaan innolla. Hän uskoo, että yhteistyö tulee olemaan hedelmällinen.

    – On tosi hienoa, kun alkaa joku uusi juttu, niin ihmiset pystyvät myös katsomaan omaa ajatusmaailmaansa vähän toiselta kantilta. Kaikki olivat tosi innoissaan ja halukkaita tekemään yhteistyötä saman katon alla, Kari-Pekka Toivonen sanoo.

    – Suomalaisethan ovat ihan hullua kesäteatterikansaa! Täällähän riittää yleisöä ja varsinkin tekijöitä. Se ei varmasti lopu koskaan, iloitsee Oulun työväen näyttämön puheenjohtaja Minna Kuusisto.

    29.6. vietetään valtakunnallista kesäteatteripäivää.

    Polkupyörä alle, peninkulma matkaa ja ohjamaan – näin kuluvat Kai Lehtisen päivät Kuusamossa:

    Polkupyörä alle, peninkulma matkaa ja ohjamaan – näin kuluvat Kai Lehtisen päivät Kuusamossa: "Kesäteattereissa on jokin taika"


    Tästä on kyseKai Lehtinen ohjaa kesänäytelmän Kuusamon Näyttämöllä. Lehtinen ohjaa Olli Tolan näytelmän ”Vuokravaimo”.Useita isoja rooleja valkokankaalla näytellyt Lehtinen tunnustautuu harrastajanäyttelijöiden ihailijaksi.Lehtinen...

    Tästä on kyseKai Lehtinen ohjaa kesänäytelmän Kuusamon Näyttämöllä. Lehtinen ohjaa Olli Tolan näytelmän ”Vuokravaimo”.Useita isoja rooleja valkokankaalla näytellyt Lehtinen tunnustautuu harrastajanäyttelijöiden ihailijaksi.Lehtinen astuu näyttämölle itse seuraavan kerran loppukesästä.

    Näyttelijä Kai Lehtinen karauttaa Torankijärven rantaan vauhdikkaasti polkupyörällään. Pyörä mallia SA-int nojaa Kuusamon Näyttämön kesäteatterilavan sivuseinään tuntikausia, kunnes saa taas kyytiä Lehtisen polkiessa takaisin majapaikkaansa peninkulman päähän.

    Lehtisestä on tullut kesäksi ohjaaja. Kuusamon Näyttämön kesäteatteriesitys, Olli Tolan kirjoittama ”Vuokravaimo” saa ensi-iltansa 6. heinäkuuta.

    Vielä kesäkuun puolenvälin tuntumassa harjoituksissa on lähinnä kaoottinen meininki; näyttelijät replikoivat hapuilevasti, liikehtivät levottomasti, unohtavat vuorosanojaan. Lehtinen nauraa ja huitoo käsillään.

    – Eikö ookki vähä huolestuttavan näköstä, Lehtinen toteaa puhtaalla Kuusamon murteella poistuessaan kahvitauolle.

    Harrastajilla merkillinen tahdon voima

    Valkokankaalla useissa isoissa rooleissa loistanut Kai Lehtinen tunnustautuu Itä-Suomen ja Lapin ystäväksi.

    Lehtisen oli helppo lähteä Koillismaan ylängölle ohjaamaan. Kotipuolessa asiat ovat sillä tolalla, ettei isännän ”tarvi olla sekoittamassa asioita”, kuten taiteilija asian ilmaisee.

    – Ja nälkähän tänne töihin ajoi, Lehtinen lisää hirnahtaen perään persoonallisen naurunsa.

    Kai Lehtinen ohjaa Kuusamon Näyttämön kesäteatteriesityksen. Katsomossa näytelmän tuottaja Heikki Siikaluoma (vas.) ja Kuusamon Näyttämön puheenjohtaja Harri Laurila seuraavat harjoitusten etenemistä.Ensio Karjalainen / Yle

    Nälällä on kaksi merkitystä Lehtiselle. Ehkä suurempana nälkä tehdä teatteria. Kun tavalliset ihmiset kokoontuvat omasta tahdostaan harrastamaan teatteria, syntyy siitä Lehtisen mukaan jotain todella hienoa.

    – Näissä kesäteattereissa on jokin taika. Liekö joku suomalainen juttu, että harrastajat uhraavat työpäivänsä jälkeen illatkin siihen, että saavat esittää, Lehtinen kehuu.

    Lehtinen muistuttaa ammattinäyttelijöiden menevän teatteriharjoituksiin töihin, kun harrastajat taas tekevät teatteria sydämestään.

    – Siinä on hienoinen ero, mutta lopputuloksessa eroja tuskin huomaa, Lehtinen sanoo.

    Taiteen tekemisessä ei saa kumarrella liikaa

    Olli Tolan kirjoittamasta näytelmästä ”Vuokravaimo” syntyi kohu toissa kesänä, kun sitä esitettiin Porin Kirjurinluodolla.

    Tuolloin käsikirjoittaja pyysi jopa poistamaan nimensä näytelmän käsiohjelmasta. Tolan mielestä näytelmän sovitus ei vastannut lähimainkaan hänen käsikirjoitustaan.

    Kai Lehtinen sanoo eläytyvänsä vahvasti nykyhetkeen. Tällä kertaa kesäteatterin ohjaamiseen.Ensio Karjalainen / Yle

    Kai Lehtinen sanoo muistavansa hädin tuskin kaplakan, mutta puhuu pontevasti taiteellisista vapauksista ohjaustyössä.

    – Kyllähän minä tätä käsikirjoitusta olen näpelöinyt aika paljon, joten katsotaan kelpaako tämä versio alkuperäiselle käsikirjoittajalle. Lopulta kysymys on aina jonkin asteisesta taiteesta ja silloin ei pidä kumarrella liikaa yhtään mihinkään, Lehtinen sanoo.

    Talven tullen kohti pohjoista

    Lehtisen kesä ohjaajana päättyy heinäkuuhun. Hän kertoo elävänsä elämäänsä vaiheissa, joiden aikana ei paljoa katsota kalenteriin.

    – En omista edes kalenteria, vaikka viime aikoina olen kovasti yrittänyt kalenterin käyttöä opetella. Yleensä tallennan kaikki asiat päähän. Menetelmä on toiminut yllättävän hyvin. Tiedän missä minun milloinkin pitää olla, Lehtinen sanoo.

    Talven odottaminen saa miehen huokaamaan.

    – Huh. Nyt en tosin osaa sanoa ensi talvesta mitään, kun tämä teatteri pyörii koko ajan päässä. Olen hetkessä niin täydellisesti kiinni, Lehtinen naurahtaa.

    Kai Lehtinen naurattaa ohjattaviaan. Olli Tolan näytelmässä ovat mukana muiden muassa Elias Tuuliainen ja Esa Tikkanen.Ensio Karjalainen / Yle

    Lehtisen oma näyttäytyminen teatterilavalla jatkuu ainakin ”Kairan kulkijat” esityksen merkeissä. Lehtinen kiertää syksympänä Lappia yhdessä näyttelijä Heikki Rantasen kanssa kahden miehen näytelmän voimin.

    – Elokuvatyöt tulevat sykleittäin. Onneksi niitäkin saan vielä tehdä, mutta elokuvanteossa taukoa voi tulla vuosi tai parikin. Silloin on keksittävä, miten peruna kaivetaan maasta omin voimin, Lehtinen kertoo.

    Kaivostoimintaa rajoittava yleiskaava kumottiin Kuusamossa – hallinto-oikeuden mukaan kunta jätti tekemättä lain vaatimat selvitykset

    Kaivostoimintaa rajoittava yleiskaava kumottiin Kuusamossa – hallinto-oikeuden mukaan kunta jätti tekemättä lain vaatimat selvitykset


    Tästä on kyseKuusamon kaupungin niin sanottu kaivoskaava kaatui hallinto-oikeudessa. Päätöksen mukaan kaupunki ei voi ennakolta kieltää kaivostoimintaa kaavassa esitetyssä laajuudessa.Kaupungilla on kuukausi aikaa päättää valittaako se...

    Tästä on kyseKuusamon kaupungin niin sanottu kaivoskaava kaatui hallinto-oikeudessa. Päätöksen mukaan kaupunki ei voi ennakolta kieltää kaivostoimintaa kaavassa esitetyssä laajuudessa.Kaupungilla on kuukausi aikaa päättää valittaako se hallinto-oikeuden ratkaisusta.Kaivosyhtiö sanoo, ettei päätös vaikuta sen suunnitelmiin Kuusamossa.Juomasuon malmialueelta kaivosyhtiö suunnittelee jatkossa hyödyntävänsä kobolttia ja kultaa.

    Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kaatanut Kuusamon kaupungin niin sanotun kaivoskaavan. Kaupunki hyväksyi loppuvuodesta 2016 strategisen yleiskaavan, jonka mukaan kaupunki olisi päässyt ennakkoon estämään kaivostoiminnan Kuusamon tärkeillä matkailualueilla.

    Hallinto-oikeuden mukaan kaupungilla ei ole mahdollista ennakkoon kieltää kaavoituksella elinkeinotoimintaa niin laajalla alueella kuin hylätyssä kaavassa esitettiin.

    Kaavasta valittivat australialais-suomalaisen Latitude 66 Cobolt Oy:n sittemmin ostamat kaivosyhtiöt. Hallinto-oikeuden päätöksestä kertoivat ensimmäisinä Koillis-Sanomat ja Kaleva.

    On myös oikeusoppineita, jotka ovat hallinto-oikeuden päätöksestä eri mieltä. Jouko Manninen

    Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen ei myönnä pettyneensä yleiskaavan kaatumiseen.

    – Virkamiehenä arvioin, että asioihin pitää suhtautua käytännönläheisesti. Valtuusto on asiassa ilmaissut tahtonsa, mutta hallinto-oikeuden mukaan kaivosasioita ei voi ratkaista ennakkoon vaan tapauskohtaisesti.

    Kuusamon kaupunki perehtyy päätökseen ja pohtii valittaako se siitä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusluvan hakemiseen on aikaa kuukausi.

    – Kaivostoimintaa rajoittava yleiskaava oli kaupungilta tämmöinen ennakkotapauskohtainen ratkaisu, josta hallinto-oikeus on eri mieltä. On myös oikeusoppineita, jotka ovat hallinto-oikeuden päätöksestä eri mieltä, Jouko Manninen sanoo.

    Kaivostoiminnan vastustajat eivät luovu kannastaan

    Kuusamossa kaivostoimintaa vastustava Pro Kuusamon mukaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös kumota Kuusamon kaupunginvaltuuston hyväksymä strateginen yleiskaava ei muuta kuusamolaisten tahtotilaa.

    Jyrävänkoski Oulangan kansallispuistossa.Ismo Pekkarinen / AOP

    – Tässä hallinto-oikeuden käsittelyn aikana on tullut entistä selvemmäksi se, että kaivoshomma ei Juomasuolle sovi. Se on matkailun ydinalueella aivan kansallispuiston ja Rukan matkailukeskuksen alueella, Pro Kuusamon varapuheenjohtaja Jokke Kämäräinen kommentoi ja jatkaa.

    – Että kaikkien näiden luontoelinkeinojen toiminnan keskellä olisi kaivos: se on ihan mahdoton asia.

    Tiedotteessa yhdistys sanoo, ettei kaivoksen paikka ole Kitkajoen läheisyydessä tai olemassa olevien luontoelinkeinojen ja matkailuyritysten ydinalueella.

    Tiedotteessa todetaan, että Kuusamosta on tulossa ainutlaatuinen ennakkotapaus, jossa punnitaan kunnan kaavoitusvalta ja kuntalaisten tahtotilaa kaivostoiminnan suhteen. Yhdistyksen mukaan kaivostoiminnalla ei edelleenkään ole luontoon pohjautuvien elinkeinojen tärkeillä ydinalueilla sosiaalista toimilupaa.

    Kaivosyhtiön suunnitelmiin päätöksellä ei ole vaikutusta

    Latitude 66 Cobolt Oy:n toimitusjohtaja Thomas Hoyer sanoo, että Rukalta noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaa Juomasuon malmialuetta tullaan kehittämään edelleen.

    – Päätuote tulee olemaan koboltti. Teknisesti on mahdollista hyödyntää myös kultaa ja molempia tullaan hyödyntämään.

    – Hallinto-oikeuden päätös antaa meille tavallaan juridisen mahdollisuuden kehittää kaivostoimintaa myös lähempänä Rukaa, mutta sitä emme tee, Thomas Hoyer sanoo.

    Juomasuon malmialue on ollut kaivostoimijoiden ja matkailuyrittäjien kiista-aiheena vuosikausia. Juomasuo sijaitsee paikassa, missä malmeja ei olisi saanut louhia nyt hylätyn yleiskaavan mukaan.

    16.6. klo 15.30 Jutun otsikkoa on muutettu muodosta ”Kaivostoimintaa rajoittava yleiskaava kumottiin Kuusamossa – hallinto-oikeus: kaava oli perustuslain vastainen" muotoon: ”Kaivostoimintaa rajoittava yleiskaava kumottiin Kuusamossa – hallinto-oikeuden mukaan kunta jätti tekemättä lain vaatimat selvitykset”

    16.6 klo 15.30 Jutusta on poistettu lause ” Hallinto-oikeus piti kaavaa perustuslaissa määritellyn omaisuuden suojan ja elinkeinonharjoittamisen vapauden vastaisena”

    Lue lisää:

    Kanadalainen timanttiyhtiö etsii jättipottia Rukatunturin kupeesta

    Akkujen kiivas kehitys kasvattaa kiinnostusta kobolttiin – Kuusamon kultakaivossuunnitelmatkin uusille urille

    Tampere ja Mänttä-Vilppula hakevat yhdessä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi – kumppaneiksi toivotaan myös muita Pirkanmaan kaupunkeja tai kuntia

    Tampere ja Mänttä-Vilppula hakevat yhdessä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi – kumppaneiksi toivotaan myös muita Pirkanmaan kaupunkeja tai kuntia


    Tampereen ja Mänttä-Vilppulan kaupungit osallistuvat yhteistyössä vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihakuun. Kaupungit valmistelevat yhteisen hakemuksen, jossa Tampere on päähakijakaupunki ja Mänttä-Vilppula pääkuntakumppani. Tampereen...

    Tampereen ja Mänttä-Vilppulan kaupungit osallistuvat yhteistyössä vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihakuun. Kaupungit valmistelevat yhteisen hakemuksen, jossa Tampere on päähakijakaupunki ja Mänttä-Vilppula pääkuntakumppani.

    Tampereen pormestari Lauri Lyly ja Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen allekirjoittivat torstaina kulttuuripääkaupunkihakuun liittyvän aiesopimuksen.

    Kumpikin kaupunki on jo aiemmin ilmoittanut osallistuvansa hakuun. Mänttä-Vilppulassa asiasta päätettiin jo syksyllä 2016 ja Tampereella tänä keväänä. Molemmat kaupungit olivat mukana myös vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkihaussa.

    Euroopan kulttuuripääkaupunkihaku tehdään aina päähakijakaupungin nimellä. Tampereen ja Mänttä-Vilppulan tavoitteena on valmistella Tampereen nimellä hakemus, johon molemmat kaupungit rakentavat näkyvän sisältökokonaisuuden tukeutuen omiin vahvuuksiinsa.

    Mänttä-Vilppula on hakemuksessa näkyvin pääkuntakumppani. Kumppaneiksi voidaan ottaa ja toivotaan myös muita Pirkanmaan kaupunkeja tai kuntia.

    Tampere ja Mänttä-Vilppula tekevät hakemuksen valmistelusta tarkennetun yhteistyösopimuksen lokakuun loppuun mennessä. Molemmat kaupungit vastaavat itse omista hallinnollisista kuluistaan. Varsinaisesta toiminnasta aiheutuvista kuluista, valmistelukustannuksista ja vastuista sovitaan tarkennetussa sopimuksessa.

    Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 valitaan joku suomalaiskaupungeista. Aiemmin kulttuuripääkaupunkikisaan on ilmoittautunut Oulu, joka on arvioinut, että kulttuuripääkaupungin tittelin hintalappu voi nousta 20 miljoonan euron hujakoille.

    Lue lisää: Oulu haluaa Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelin, vaikka sen hintalappu voi olla jopa 20 miljoonaa euroa – "On sen arvoista"

    Äkäisen majavan uhittelu tallentui videolle – "Jouduin todella perääntymään"


    Juha Laaksonen näki jo kaukaa, että ojassa lyllersi jokin. Oli keskiviikkoyö kello kahden jälkeen. Ylellä luontotoimittajana työskentelevä Laaksonen pyöräili hiekkatietä Kuusamossa, Salmisen kylän kohdalla, ja oli matkalla äänittämään...

    Juha Laaksonen näki jo kaukaa, että ojassa lyllersi jokin.

    Oli keskiviikkoyö kello kahden jälkeen. Ylellä luontotoimittajana työskentelevä Laaksonen pyöräili hiekkatietä Kuusamossa, Salmisen kylän kohdalla, ja oli matkalla äänittämään lintujen öistä laulua.

    Päästessään lähemmäs mystistä lyllertäjää Laaksonen yllättyi toden teolla, kun otus paljastui majavaksi.

    – Majava kuivalla mäntykankaalla hiekkatien vieressä! Jos minulla ei olisi videota tilanteesta, eihän tätä kukaan uskoisi, Laaksonen kertoi Yle Radio Suomen Luontoillassa keskiviikkona.

    Lisää yllätyksiä oli luvassa. Kun Laaksonen oli pysäyttänyt pyöränsä, laskenut äänityslaitteensa maahan ja lähestyi ojaa kuvatakseen majavaa, eläin rynnisti ojasta ylös kohti Laaksosta.

    – Majava katsoi minua tuimasti, alkoi tuhista ja lähti tulemaan päälle. Jouduin todella perääntymään. Se tuli äänityslaitteiden ja pyörän yli ja oli kohtalaisen huonolla tuulella, Laaksonen kuvaili.

    Yleensä majava väistää ihmistä

    Luontoillan asiantuntijan Heidi Kinnusen mukaan majavat liikkuvat öisin etsiessään uutta reviiriä. Ensimmäisen ja mahdollisesti myös toisen elinvuotensa majavat viettävät samalla reviirillä vanhempiensa kanssa, minkä jälkeen ne etsivät itselleen oman reviirin.

    Laaksosen kohtaama äkeä otus saattoi siis olla nuori yksilö, joka etsi ensimmäistä omaa reviiriään.

    Laaksonen muistuttaa, että majavat yleensä väistävät ihmistä. Toisaalta äkäisen majavan kanssa ei ole leikkimistä, sillä puiden katkomiseen erikoistuneille hampaille ei tuottaisi vaikeuksia vaikkapa purra ihmiseltä sormea irti.

    Hetken kuvattuaan Laaksonen meni kauemmas ja antoi majavalle tilaa rauhoittua. Majava ei kuitenkaan palannut heti ojaan, vaan jatkoi matkaansa maantietä pitkin. Laaksonen kertoi pyöräilleensä sen perässä etäällä noin 100–200 metrin matkan, ennen kuin majava luikki ojaan ja katosi näkyvistä.

    Laaksonen nimesi kohtaamisen yhdeksi elämänsä kolmesta parhaasta luontohavainnosta.

    – Se ääni, mikä majavasta lähti! Hännästä lähti armoton paukahdus hiekkatietä vasten, Laaksonen kuvaili Luontoillassa.

    Kuuntele ja katso myös:

    Luontoilta 13.6.2018

    Yle Luonto seuraa majavaperheen kesää

    Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisluvan saaminen voi viivästyä entisestään

    Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisluvan saaminen voi viivästyä entisestään


    Tästä on kyseFennovoima pyrkii saamaan voimalaprojektin dokumentoinnin Säteilyturvakeskukselle valmiiksi vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla.Yhtiön tavoitteena on saada ydinvoimalaitoksen rakentamislupa vuoden 2019 loppuun mennessä.Aikataulu on...

    Tästä on kyseFennovoima pyrkii saamaan voimalaprojektin dokumentoinnin Säteilyturvakeskukselle valmiiksi vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla.Yhtiön tavoitteena on saada ydinvoimalaitoksen rakentamislupa vuoden 2019 loppuun mennessä.Aikataulu on tiukka. Toistaiseksi vain 10–20 prosenttia aineistosta on toimitettu Säteilyturvakeskukselle.Stuk tarvitsee koko aineiston toimittamisen jälkeen vähintään puoli vuotta ns. hiljaista aikaa sen käsittelemiseen.Fennovoima esitteli Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen tilaa ja töiden edistymistä Hanhikivenniemellä keskiviikkona 13.6.2018

    Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisluvan saaminen voi viivästyä entisestään.

    Fennovoiman Hanhikiven voimalan rakentamislupaan tarvittavista asiakirjoista on laskentatavasta riippuen toimitettu vain 10–20 prosenttia, kertoo projektipäällikkö Janne Nevalainen Säteilyturvakeskuksesta. Kaikki aineisto kulkee laitostoimittajalta STUK:ille Fennovoiman kautta.

    – Se on ollut meille raskasta. Suomalainen tapa suunnitella on aiheuttanut haasteita laitostoimittajalle, sanoo Fennovoiman projektijohtaja Minna Forsström.

    Yhtiön alkuperäinen suunnitelma oli saada valtioneuvostolta rakentamislupa jo tänä vuonna. Viime syksynä Fennovoima siirsi tavoitteensa ensi vuoteen.

    Tiukka aikataulu

    Projektijohtaja Forsströmin mukaan nyt tavoitteena on saada rakentamislupa vuoden 2019 loppuun mennessä.

    Hän arvioi, että dokumentaatio saataisiin valmiiksi vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

    Kiireisintä rakentamisen aikaa olisivat vuodet 2020–2022. Työntekijöitä arvioidaan olevan Pyhäjoella enimmillään 4000–5000 henkeä.

    – Pidämme edelleen kiinni siitä, että Pyhäjoen ydinvoimala otetaan käyttöön vuonna 2024, sanoo Forsström.

    Tämän hetken tietojen mukaan tämäkin aikataulu saattaa olla liian optimistinen. STUK tarvitsee koko aineiston toimittamisen jälkeenkin vielä vähintään puoli vuotta niin sanottua hiljaista aikaa hakemuksen käsittelyyn.

    Säteilyturvakeskus ei sinänsä ota mitään kantaa Fennovoiman aikatauluihin. Se keskittyy arviomaan ydinvoimalan turvallisuuteen liittyviä asioita.

    Mediapäivä Hanhikivenniemellä

    Fennovoima esitteli keskiviikkona töiden edistymistä ja hankkeen tilaa medialle Pyhäjoella.

    Suunnittelun viivästymisen takia varsinaiseen laitokseen liittyvät työt eivät etene Hanhikivenniemellä. Tämä koskee esimerkiksi reaktorikaivantoa ja jäähdytystunneleita.

    Titan-2 viestintäpäällikkö Mihail Tchitcherin kertoo töiden etenemisestä mediapäivässä.Paulus Markkula / Yle

    Erilaiset oheistyöt kuten 600 hengen ruokalan ja 2600 hengen sosiaalitilojen rakentaminen vaikuttaisi kuitenkin etenevän suunnitelmien mukaisesti.

    – Sosiaalitilojen rakentaminen alkaa vielä tänä kesänä, kertoo Titan-2:n viestintäpäällikkö Mihail Tchitcherin.

    Fennovoiman pääkonttorin henkilöstö siirtyy Pyhäjoelle vuosina 2019 ja 2020. Samalla myös Rosatom ja Titan-2 siirtävät työntekijöitään Pyhäjoelle.

    – Vuoden 2020 loppuun mennessä Pyhäjoelle tulee työhön noin 800 toimihenkilöä, joista osa muuttaa perheineen, sanoo Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen.

    Fennovoiman mukaan työntekijät tulevat asumaan useilla eri paikkakunnilla ja osa pendelöi töissä Etelä-Suomesta saakka. Perheelliset venäläiset ovat yhtiön mukaan hakeutumassa asumaan pääasiassa Ouluun.

    Ydinvoimalan suunnitelmat kesken

    Hanhikiven laitoksen perussuunnittelu on keskeisiltä osiltaan vielä kesken. Janne Nevalaisen mielestä on kuitenkin myönteinen asia, että Fennovoima tarkistaa lupa-aineiston ennen sen toimittamista STUK:ille

    STUK:in mukaan lisäaika tässä vaiheessa on parempi vaihtoehto, kuin asioiden tekeminen moneen kertaan rakennusvaiheessa, kuten Olkiluodossa on käynyt.

    Laitossuunnittelu antaa lisäaikaa myös Fennovoiman turvallisuuskulttuurin ja johtamisjärjestelmän parantamiselle, joissa STUK:in mukaan on parantamisen varaa.

    Pyhäjoen referenssilaitosta Venäjän Sosnovyi Borissa on tällä viikolla käytetty jo 90 prosentin kuormalla. Kesäkuun aikana laitoksella on määrä päästää 100 prosentin tehoon. Referenssilaitos otetaan suunnitelmien mukaan kaupalliseen käyttöön tämän vuoden loppuun mennessä.

    Ulkomaalainen mies syytteessä törkeästä ihmiskaupasta – pakotti nuoren naisen prostituutioon useissa kaupungeissa

    Ulkomaalainen mies syytteessä törkeästä ihmiskaupasta – pakotti nuoren naisen prostituutioon useissa kaupungeissa


    Oulun kihlakunnansyyttäjä on nostanut syytteen törkeää ihmiskauppaa koskevassa asiassa. – Hänen uhrinaan on ollut samanikäinen nainen, kertoo kihlakunnansyyttäjä Maarit Ketonen. Miehen epäillään pakottaneen naisen pahoinpitelemällä sekä...

    Oulun kihlakunnansyyttäjä on nostanut syytteen törkeää ihmiskauppaa koskevassa asiassa.

    – Hänen uhrinaan on ollut samanikäinen nainen, kertoo kihlakunnansyyttäjä Maarit Ketonen.

    Miehen epäillään pakottaneen naisen pahoinpitelemällä sekä väkivallalla uhkaamalla toimimaan prostituoituna useassa kaupungissa sekä Suomessa että ulkomailla.

    – Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet Belgiassa ja Oulussa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa, Maarit Ketonen sanoo.

    Syytteen rikosnimike on törkeä ihmiskauppa ja toissijaisesti törkeä paritus. Mies vangittiin maaliskuussa. Hän on edelleen vangittuna.

    Mies on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

    Asia käsitellään Oulun käräjäoikeudessa 26.–28.6.

    Riidattomat velka-asiat keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen

    Riidattomat velka-asiat keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen


    Riidattomien velka-asioiden käsittely keskitetään ensi vuoden syyskuusta lähtien yhdeksään käräjäoikeuteen. Jatkossa niitä käsitellään ainoastaan Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja...

    Riidattomien velka-asioiden käsittely keskitetään ensi vuoden syyskuusta lähtien yhdeksään käräjäoikeuteen. Jatkossa niitä käsitellään ainoastaan Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa.

    Nykyisin summaarisia asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Uudistukseen liittyvän lainsäädännön voimaantulo vahvistettiin presidentin esittelyssä keskiviikkona.

    Summaarisia ovat sellaiset riidattomat velkomisasiat, jotka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. Tyypillisiä tapauksia ovat maksamattomia laskuja ja vuokria koskevia velkomisasiat. Lisäksi summaarisiin kuuluvat esimerkiksi häätöä koskevat riidattomat asiat.

    Oikeusministeriön mukaan keskittämisellä nopeutetaan ja tehostetaan summaaristen riita-asioiden käsittelyä. Viime vuonna käräjäoikeuksissa ratkaistiin 376 000 summaarista riita-asiaa.

    Sähköistä asiointia lisätään

    Samalla sähköinen asiointi tulee summaarisissa riita-asioissa pakolliseksi esimerkiksi perintätoimintaa harjoittaville ja oikeudenkäyntiasiamiehille syyskuusta 2019 alkaen.

    Heidän on toimitettava summaarisen riita-asian haastehakemus käräjäoikeudelle käyttäen oikeushallinnon tietojärjestelmää tai sähköistä asiointipalvelua. Muulla tavalla toimitetut haastehakemukset jätetään normaalitapauksissa tutkimatta.

    Yksityishenkilöt voivat jatkossakin omassa asiassaan toimittaa summaarisen haastehakemuksen myös paperisena tai sähköpostin liitetiedostona.

    Kirurgin veitsen sijasta katse jalkoihin – biomekaniikalla korjataan väärää kävelytyyliä

    Kirurgin veitsen sijasta katse jalkoihin – biomekaniikalla korjataan väärää kävelytyyliä


    Mistä on kyse:Jalan rasitusvammat ovat erittäin yleisiä.Kipu ajaa 60-80 prosenttia suomalaisista lääkärin luo jossain elämänvaiheessa.Perinteisessä jalkakirurgiassa tutkiminen ja hoito kohdistetaan usein jalkaterän kipualueeseen.Biomekaanisessa...

    Mistä on kyse:

    Jalan rasitusvammat ovat erittäin yleisiä.

    Kipu ajaa 60-80 prosenttia suomalaisista lääkärin luo jossain elämänvaiheessa.

    Perinteisessä jalkakirurgiassa tutkiminen ja hoito kohdistetaan usein jalkaterän kipualueeseen.

    Biomekaanisessa lähestymistavassa korjataan kävelyyn liittyviä häiriöitä, jolloin myös jalkakipuoireet alkavat rauhoittua.

    Jalan rasitusvammat ovat suomalaisilla yleisiä. Ne haittaavat liikkumista ja voivat estää jopa työnteon. On arvioitu, että kipu voi ajaa joissakin elämänvaiheissa jopa 80 prosenttia suomalaisista lääkärin luo.

    Kansainvälisillä lentokentillä harjaantunut silmä erottaa nopeasti suomalaisen muiden kansallisuuksien joukosta. Kävelytyyli kertoo oleellisen. Ylävartalon staattisuus, sen liikkumattomuus on meille tyypillistä.

    Sosiaaliset paineet vaikuttavat kävelytyyliin

    Oulun yliopistollisen sairaalan ortopedian erikoislääkäri Tero Klemola sanoo, ettei se ole hyvää eikä tehokasta kävelyä. Hyvä, rento käsien liikettä hyödyntävä liikkumistapa mielletään meillä ehkä leuhkaksi tavaksi liikkua.

    – Lähtökohtaisesti lapsen liikkuminen on vapaata ja normaalia, mutta myöhemmin mukaan tulevat sosiaaliset paineet. Urheilussa parasta liikkumista ei haeta välttämättä yksilön omista vahvuuksista, vaan parasta voimantuottoa haetaan pelkästään lajin näkökulmasta, sanoo Klemola.

    Kävelytapaan vaikuttavat hyvin monet tekijät, kuten kulttuuri, sosiaaliset paineet, sopimattomat kengät ja vallitseva muoti. Armeijassa opittu marssiminen ei ole normaalia kävelyä. Urheilussa voi taas korostua lajin kannalta yksipuolinen näkemys ihmisen liikkumisesta.

    Jos pinttynyt kipu on kantapäässä, biomekaniikassa syytä ei lähdetä ensisijaisesti hakemaan sieltä.Juha Hintsala / Yle

    Muutaman vuoden takainen lökäpöksymuoti vaikutti nuorilla askeleiden mittaan ja jalan tukipinnan laajuuteen. Kävely muuttui hankalaksi, koska housut pysyivät jalassa vain kävelyä säätämällä. Kun aletaan kiinnittää huomiota omaan ulkonäköön, tehdään korjausliikkeitä myös omaan kävelytapaan, eikä aina hyvään suuntaan, Klemola pohtii.

    Ennaltaehkäisy on a ja o

    Suomalainen on herkkä kävelyhäiriöille ja haluaa tehdä asiat oikein. Oikeasta liikkumistavasta on Klemolan mukaan hyvin kirjavia käsityksiä. Yhtä oikeaa ei ole olemassa.

    – Meillä on valtava määrä hyviä tapoja liikkua, jotka ovat sidoksissa yksilön ruumiinrakenteeseen. Jokainen yksilö on erilainen ja se täytyy ottaa lähtökohdaksi, kun henkilölle lähdetään kertomaan oikeasta liikkumistavasta.

    Kävelyhäiriö voi oireilla aluksi lievänä ja jatkuessaan se tuottaa yhä enemmän ongelmia. Sen vuoksi ennaltaehkäisevä puuttuminen vaivoihin olisi perusteltua.

    OYS:n liikuntafysiologi Vesa Laine, ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tero Klemola tutustuvat kävelyanalyysin tuloksiin.Juha Hintsala / YleLuonnon oma toimintamalli

    Biomekaniikalla tarkoitetaan luonnon suunnittelemaa toimintamallia. Se turvaa raajojen kuormittumisen turvallisesti, ja kudokset kestävät rasituksen. Jos tästä toimintamallista poiketaan, se altistaa monille ongelmille.

    Kävelyongelmaisen potilaan biomekaaninen tutkimus on Suomessa vielä suhteellisen uutta. Oulun yliopistollisessa sairaalassa jalkakirurgien lähtökohtana on, että kipualueen leikkaushoidon sijasta korjataan kävelyyn liittyviä häiriöitä, jolloin myös jalkakipuoireet alkavat rauhoittua.

    – Jos esimerkiksi jalkaterässä on pinttynyt kipu kantapäässä, syytä ei lähdetä ensisijaisesti hakemaan kantapäästä. Tutkitaan, onko olemassa tekijöitä, jotka kuormittavat kantapäätä liiallisesti, Klemola kertoo.

    Eniten parantamisen varaa on siinä, ettei hoideta pelkkiä oireita. Tapio Kallio

    Asioita käydään läpi kliinisessä tutkimuksessa. Sen jälkeen toimenpiteet kohdistetaan kuormitusta aiheuttaviin tekijöihin, ei kipeään kantapäähän. Jos kävelyketjuun on tullut jokin häiriö, viereiset rakenteet alkavat kuormittua. Hoidossa ei lähdetä katkomaan kipeitä rakenteita tai poistamaan niveliä tai hermoja.

    – Kipu on merkki siitä, että nivelet ja hermot tekevät työtään ja ilmoittavat väärästä rakenteiden kuormituksesta jalassa. Potilas pystyy usein soveltuvin harjoittein hoitamaan itse lihaskireyden aiheuttaman kuormitushäiriön jalassaan, sanoo Klemola.

    Oireen sijasta haetaan syytä

    Alaraajojen alueella on suurin osa rasitusvammoista ja niissä biomekaniikalla on erittäin suuri merkitys. Ortopedi ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio hoitaa urheilu- ja liikuntavammoja. Kallion mielestä tietoisuutta ihmisen biomekaniikasta ja sen hyödyistä tulisi lisätä.

    – Biomekaniikan kautta pystymme pureutumaan todellisiin ongelman aiheuttajiin ja korjaamaan oikeita syitä, jolloin vaivasta päästään paljon paremmin eroon.

    – Luonnon laatimat toimintarajat ovat onneksi aika laajat, mutta näiden rajojen ulkopuolella syntyy ongelmia. Peruslähtökohta on, että alaraajan rasitusvammassa pitäisi miettiä, onko kyseessä biomekaaninen ongelma, joka olisi korjattavissa, sanoo Tapio Kallio.

    Biomekaaninen lähestymistapa huomioi ihmisen biologisen ja anatomisen variaation.

    Biomekaniikkaan vihkiytymättömällä lääkärillä on usein lähtökohtana, että rasitusvammoja hoidetaan levolla ja lääkkeillä. Kun ihminen palaa liikuntaharrastuksen pariin, ja jos varsinaista syytä ei korjata, rasitusvammaoire palaa usein takaisin entistä pahempana.

    – Rasitusvammoissa oleellista on, ettei hoideta pelkästään oiretta, vaan yritetään selvittää sen taustalla oleva syy ja korjata se. Tavallisimmin syy löytyy alaraajojen biomekaniikasta.

    Pyrimme hoitamaan liikkuvaa potilasta, emme seisovaa potilasta. Tero Klemola

    Ennen kuin peruuttamattomia kudosmuutoksia ehtii tapahtua, ihmisen biomekaniikkaa tulisi korjata oikeaan suuntaan. Se tarkoittaa usein huomion kiinnittämistä esimerkiksi jalkineisiin, lihasvoimaan, lihastasapainoon ja suoritustekniikkaan lajista riippuen. Biomekaniikka on luonnon toimintamalli joka takaa, että kudokset kuormittuvat sillä tavalla kuin luonto on sen suunnitellut.

    – Eniten parantamisen varaa on siinä, ettei hoideta pelkkiä oireita. On mietittävä, mistä vaiva johtuu ja näitä syitä tulee korjata, summaa Kallio.

    Askelsykli paljastaa ongelmakohdat

    Biomekaniikkaan perustuvassa kävelytestissä hyödynnetään askelsykliä, jossa askelparista erotellaan eri vaiheita. Hyvässä kävelyssä on todettavissa kahdeksan siihen kuuluvaa alavaihetta. Jos jossakin niistä on häiriö, kävelyssä on jotain korjattavaa. Biomekaaninen lähestymistapa ottaa huomioon ihmisen biologisen ja anatomisen vaihtelun.

    – Oikein tapahtuneet aiemmat vaiheet johtavat aina hyvään seuraavaan vaiheeseen. Pyrimme löytämään kullekin jalalle sopivan tavan toimia askelluksessa. Askelluksen korjauksella saamme myös oireita tuottavan rasitusvamman syyt haltuun, kuvailee Klemola.

    Vaiva voi olla petollisen vähäoireinen. Tero Klemola

    Yhtenäiseen hoitoketjuun kuuluu myös fysioterapia, jota ilman biomekaaninen lähestymistapa ei tuota tuloksia. Potilaan informointi ja perusteellinen kliininen tutkimus ovat tärkeitä. Silloin kun potilas ymmärtää ongelman todelliset syyt, hän on motivoitunut osallistumaan hoitoon. Se on oleellista hyvän lopputuloksen kannalta, etteivät virheasennot enää uusiutuisi, tähdentää Tero Klemola.

    – Pyrimme hoitamaan liikkuvaa potilasta, emme seisovaa potilasta.

    OYS:n kävelyanalyysissa käytetään hyväksi paineanturilevyä ja suurnopeusvideota.Juha Hintsala / Yle

    Tarvittaessa liikuntafysiologi tekee kattavan kävelyanalyysin testilaboratoriossa ja fysioterapeutti ohjeistaa harjoitteet potilaalle. Jos potilaalla on lihaskireyksiä, häntä neuvotaan pääsemään niistä eroon säännöllisillä omatoimiharjoitteilla. Jalkaterän kävelynaikaisen, biomekaanisen toiminnan tuntemuksen kautta huomattiin, että osa vaivaisenluupotilaista pystyy korjaamaan vaivaisenluuvirheasennon omalla lihastoiminnallaan

    – Ensin katsotaan konservatiivinen hoito eli se mihin omatoimisella harjoittelulla päästään. Jos ongelmista ei itse pääse eroon omatoimisella harjoittelulla, niin silloin mietitään yhdessä kirurgiaa, sanoo Klemola.

    Uusi hoito vaivaisenluuhun

    Tyypillisimmilään jalkakirurgi hoitaa vaivaisenluita. Sillä tarkoitetaan jalkapöydän ongelmaa, jossa ukkovarvas kääntyy muihin varpaisiin päin. Lieväasteinenkin vaivaisenluu vaikuttaa heikentävästi jalkaterän ponnistuskapasiteettiin ja haittaa alaraajan toimintaa.

    – Vaiva voi olla petollisen vähäoireinen. Nivel ei ole välttämättä hirveän kipeä, ja sen vuoksi hoitoon ei hakeuduta ennen kuin jalkaterässä on känsittymiä ja kipuja, Klemola sanoo.

    Oulun yliopistollisessa sairaalassa on kehitetty uusi leikkaustekniikka vaivaisenluiden hoitoon. Siinä ei poisteta ykkösvarpaan tyven pattia, vaan asennetaan ponnistava osa jalasta takaisin oikealle paikalleen, jolloin myös esteettinen häiriö korjaantuu.

    – Kehitimme biomekaaniseen ajatteluun pohjautuen leikkaustekniikan, jossa varpaan tyviniveltä ei avata lainkaan. Tämä tekniikka on ensimmäinen laatuaan, jossa korjaus tehdään varpaan tyvinivelen ulkopuolelle. Samalla kirurgisen vaurion määrä potilaalle vähenee, kertoo Klemola.

    Tero Klemolan väitöstutkimus lisää tietoa jalkaterän biomekaniikasta ja sen hyödyntämisestä vaivaisenluupotilaan tutkimisessa ja hoidossa. Lisäksi se kertoo erilaisten korjausmenetelmien vaikutuksista vaivaisenluupotilaan kävelyyn..

    Joustavan vaivaisenluun korjaaminen on mahdollista tehdä isovarpaan tyviniveleen koskematta.OYS

    Uudessa lähestymistavassa vaivaisenluuvirheasennon joustavuus on määräävä tekijä hoitomenetelmän valinnassa.

    – Väitöskirjatutkimuksessa uutta leikkaustekniikkaa verrattiin kävelyvaikutuksiltaan vallitsevaan hoitokäytäntöön. Kävelyanalyysitulokset olivat merkittävästi paremmat kuin yleisesti käytetyssä jalkapöytäluun kärkiosan katkaisu- ja siirtokorjausmenetelmässä, summaa Klemola.

    "Tuntui todella ahdistavalta ja jälkeenpäin iski katumus" – Työhaastattelu voi olla asiattomien kysymysten tulva


    Tästä on kysePerheeseen liittyvät ja muut henkilökohtaiset kysymykset ovat lähes aina kiellettyjä työhaastatteluissa.Asiattomista työhaastatteluista ilmoitetaan viranomaisille vain muutamia kertoja vuodessa.Haastattelusta voi pyytää...

    Tästä on kysePerheeseen liittyvät ja muut henkilökohtaiset kysymykset ovat lähes aina kiellettyjä työhaastatteluissa.Asiattomista työhaastatteluista ilmoitetaan viranomaisille vain muutamia kertoja vuodessa.Haastattelusta voi pyytää selvityspyynnön, jossa työnantaja avaa valintaan kohdistuneet kriteerit.

    Seurusteletko? Miksi erositte edellisessä parisuhteessa? Milloin aiot hankkia lapsia? Miksi vasta silloin?

    Tällaisia asioita kysyttiin oululaiselta 21-vuotiaalta naiselta työhaastattelussa. Nainen ei tahdo esiintyä omalla nimellään, koska hän ei halua hankalan ihmisen mainetta työnantajien keskuudessa. Haastattelussa keskityttiin tunnin ajan lähes ainoastaan henkilökohtaisiin kysymyksiin.

    – Haastattelu tuntui todella ahdistavalta ja jälkeenpäin iski katumus, kun vastasin henkilökohtaisiin kysymyksiin. Tuli automaattisesti sellainen olo, että työnantaja on ikään kuin yläpuolella. Opin, etten enää ikinä vastaa tuollaisiin kysymyksiin.

    Hän jakoi ikävän kokemuksen perheelle ja ystäville, mutta hän ei vienyt asiaa eteenpäin viranomaisille. Kun nainen pyysi edellisestä työpaikasta suositusta, työnantaja vihjasi jättämään hakemuksen sikseen. Nainen päätti olla jatkamatta hakemustaan.

    Asiattomasta työhaastattelusta ilmoitetaan harvoin viranomaisille

    Nuoret eivät välttämättä tiedä, mitkä kysymykset työhaastatteluissa ovat kiellettyjä tai kysymyksien outoudesta ei vain välitetä. Tällöin haastattelijan on helppo urkkia epäoleellista tietoa.

    Haastattelija ei saa kysyä mitä haluaa. Jos työhön kuuluu komennus ulkomaille, voi tällöin kysyä perheestä tarpeellisia järjestelyjä varten.Timi Kärki / Yle

    Työnhakijat ilmoittavat epäasiallisista haastatteluista todella harvoin. Tasa-arvovaltuutetun ja työnsuojeluviranomaisen toimistoon ilmoituksia tulee vain muutamia vuodessa, joten ilmiön yleisyyttä on vaikea arvioida.

    Palvelualojen ammattiliiton (PAM) Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne pitää tätä ongelmallisena, koska tällöin yritykset pääsevät epäasiallisesta käytöksestä kuin koira veräjästä. Oman hankaluutensa asian eteenpäin viennissä on se, miten epäasiallisen käytöksen voi todistaa.

    – Tällainen juridinen haastaminen tilanteessa, jossa sinä olet yleensä yksin siinä työhaastattelussa on haastavaa, kun sinulla ei ole todistajia. Työnantaja voi tilanteessa sitten sanoa, että se on ollut ihan asiallinen haastattelu.

    Lapsien hankkimisen ajankohta tai lapsien määrä ei kuulu työnantajalle muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Enni Ala-Mikkula

    Asiattomat kysymykset ovat myös haastavia väistää. Jos haastateltava jättää vastaamatta kysymyksiin, voi olla että hänen mahdollisuutensa laskevat työpaikan saamisessa. Jos työpaikalle on todella tarvetta, voi hakija helposti avautua puhumaan henkilökohtaisista asioista.

    Viranomaisille ilmoitetut ongelmalliset työhaastattelutilanteet liittyvät lähes aina sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Usein kärsivänä osapuolena onkin nainen, kertoo Tampereen yliopiston yritysjuridiikan yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula.

    – Lapsien hankkimisen ajankohta tai lapsien määrä ei kuulu työnantajalle muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Poikkeuksia ovat esimerkiksi pitkät ulkomaankomennukset, jolloin perheestä on hyvä tietää erikoisjärjestelyiden varalta.

    Työhaastattelussa keskitytään olennaiseen

    Työhaastattelussa haastattelija pyrkii mittaamaan hakijan kyvykkyyttä, motivaatiota ja joustavuutta. PAM:in Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne muistuttaa, että haastattelun pitää olla asiallinen ja tasapuolinen. Tasapuolisuus tarkoittaa siis sitä, ettei haastateltava joutuisi ahdistavaan tilanteeseen, eikä haastattelija olisi tilanteessa niskan päällä.

    Kielletyt aiheet haastatteluissa on helppo tunnistaa.

    – Hakijan uskonto, ammattiliitto tai siihen kuuluminen, seksuaalinen suuntautuminen, parisuhdetilanne. Eli yksinkertaisesti sellaiset asiat, mitkä eivät kuulu työhön, Kalliorinne muistuttaa.

    Suomen laki löytyy helposti netistä.Emilia Malin / Yle

    Juridisesti yleispätevää vastausta kiellettyihin kysymyksiin on vaikea antaa, Tampereen yliopiston yritysjuridiikan yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula vastaa.

    Yksinkertaisinta on tarkistaa omat oikeudet lakikirjasta: laki yksityisyyden suojasta työelämässä, yhdenvertaisuuslaki ja laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.

    Työhaastattelu kertoo myös työnantajasta

    Risto Kalliorinne huomauttaa, että työhaastattelussa työnhakija myös arvioi mahdollista työnantajaa. Pienien yrityksien haastattelijalla ei välttämättä ole vastaavanlaista osaamista rekrytoinnissa kuin suurilla yrityksillä. Tästä johtuen voi syntyä myös väärinkäsityksiä.

    Harva työntekijä haluaa olla hämärän oloisessa yrityksessä töissä. Työhaastattelu siis kertoo työpaikasta paljon. Jos haastattelussa puhutaan asiattomaan sävyyn, tai kysytään outoja kysymyksiä, kannattaa miettiä haluaako tuoda omaa osaamista yritykselle.

    Rekrytointiprosessi on kaikille avoin

    Valtion ja kunnan rekrytointiprosessi on kaikille julkinen ja palkkaamisessa käytetään ennalta määrättyjä kriteereitä. Eniten selvityspyyntöjä työntekijöiden valinnoista tuleekin kunnalle ja valtiolle.

    – Myös yksityisille toimijoille voi laittaa selvityspyynnön, jossa työnantajan pitää selventää, mitkä kriteerit ovat vaikuttaneet henkilön palkkaukseen, yritysjuridiikan yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula huomauttaa.

    Asiattomasta käytöksestä työhaastattelussa kehotetaan ilmoittamaan tasa-arvovaltuutetulle, työsuojeluviranomaiselle, tai ammattiliittoon. Kaikki Ylen haastattelemat asiantuntijat ja viranomaiset toivoivat, että ihmiset uskaltaisivat ilmoittaa asiasta eteenpäin.

    Viisi henkilöä syytteessä ravintolaryppään rikosepäilyistä – useita törkeitä rikoksia

    Viisi henkilöä syytteessä ravintolaryppään rikosepäilyistä – useita törkeitä rikoksia


    Oulun kihlakunnansyyttäjä Ilkka Kalliokulju on nostanut syytteet rikosjutussa, joka liittyy kuuden yhtiön nimissä harjoitettuun ravintolatoimintaan Oulussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Tampereella ja Joensuussa. Syytteet on nostettu viittä...

    Oulun kihlakunnansyyttäjä Ilkka Kalliokulju on nostanut syytteet rikosjutussa, joka liittyy kuuden yhtiön nimissä harjoitettuun ravintolatoimintaan Oulussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Tampereella ja Joensuussa. Syytteet on nostettu viittä henkilöä vastaan.

    – Pääepäilty on ulkomaalaistaustainen mies, jota vastaan on nostettu useita syytteitä. Syytteessä on myös kaksi suomalaista naista ja oululainen lakimies, jota vastaan syyte on nostettu törkeästä rahanpesusta, Ilkka Kalliokulju kertoo.

    Syytekohtia on kaikkiaan 22. Rikosnimikkeinä ovat kiskonnantapainen työsyrjintä, kaksi törkeää velallisen epärehellisyyttä, viisi törkeää kirjanpitorikosta, kolme törkeää veropetosta, kuusi rekisterimerkintärikosta sekä kirjanpitorikos, törkeä petos ja petos.

    Kaikki vastaajat ovat kiistäneet syyllistyneensä esitutkinnassa olleisiin rikoksiin. Laaja juttu tuli syyteharkintaan vuoden 2017 heinäkuussa.

    Rikosjuttua käsitellään aikanaan Oulun käräjäoikeudessa.

    Liikesalaisuuksien pelätään vuotavan yksityisille terveysjäteille taktisten palkkausten mukana

    Liikesalaisuuksien pelätään vuotavan yksityisille terveysjäteille taktisten palkkausten mukana


    Yksityiset terveysjätit kahmivat julkisen puolen kiinteistöjä ja osaajia. Ylen tekemän laajan selvityksen mukaan eri puolilta Suomea sotea valmistelleita avainhenkilöitä on palkattu yksityiselle puolelle. Pirkanmaan muutosjohtajan Jaakko Herralan...

    Yksityiset terveysjätit kahmivat julkisen puolen kiinteistöjä ja osaajia. Ylen tekemän laajan selvityksen mukaan eri puolilta Suomea sotea valmistelleita avainhenkilöitä on palkattu yksityiselle puolelle.

    Pirkanmaan muutosjohtajan Jaakko Herralan mukaan yksityisten siirrot ovat tarkkaan valmisteltuja stategisia rekrytointeja. Erityisesti ylilääkärit, nuoret moniosaajat, maakuntien poliitikot ja henkilöstöjohtajat ovat yksityisten kiikarissa.

    Maakunnissa pelätään, että palkkausten mukana viedään myös liikesalaisuuksia.

    Tuorein palkkauskohu nousi Pirkanmaalla, jossa Sastamalan johtava ylilääkäri ja maakunnallisen sote-keskus-työryhmän vetäjä Jussi Korkeamäki siirtyi Pihlajalinnan Pirkanmaan aluejohtajaksi.

    – Kyseinen henkilö on tehnyt meillä Pirkanmaan maakuntauudistuksen sote-keskusten työryhmän puheenjohtajan tehtäviä, joissa käydään hyvin paljon jopa liiketoimintasalaisuuksia, Pirkanmaan muutosjohtaja Jaakko Herrala sanoo.

    Herralan mukaan Korkeamäki vei mukanaan Pihlajalinnaan tietoa muun muassa maakuntahallinnon kilpailukykysuunnitelmista.

    Jussi Korkeamäki oli Pirkanmaan sote-työryhmän puheenjohtaja kunnes siirtyi Pihlajalinnan Pirkanmaan aluejohtajaksi.Antti Eintola / Yle

    Korkeamäki itse näkee, että maakuntavalmistelu on pysynyt ylätasolla eikä konkretiaa ole ollut vielä paljon. Hänen mielestään liiketaloudellisia tai kilpailullisia asioita ole käsitelty.

    – Ei siellä oikeastaan liikesalaisuuksia ole. Kyllähän kuitenkin lähtökohtaisesti julkiset asiakirjat julkisella puolella ovat julkisia, ellei niitä erityisesti ole salattu, Korkeamäki kommentoi.

    – Tämä on ihan normaalia. Emme näe, että olisimme erityisen aggressiivisesti olleet liikkeellä. En usko, että olisi ollut erityistä liikesalaisuutta, koska valmistelua tehdään aika avoimesti, sanoo Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen.

    Herrala vertaa jossain määrin Korkeamäen siirtymistä ex-ministeri Laura Rädyn rekrytointiin. Räty oli Helsingin apulaiskaupunginjohtaja ja vastasi sosiaali- ja terveystoimesta. Hän siirtyi yksityisen Terveystalon liiketalousjohtajaksi vuonna 2016.

    Kisa osaajista yltynyt taisteluksi

    Pirkanmaa ei ole ainoa maakunta, josta keskeisiä sote-uudistajia on lähtenyt yksityisten leipiin. Pihlajalinna rekrytoi Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajan viime syksynä.

    Pihlajalinnan toimitusjohtaja myöntää, että avainhenkilörekrytoinnit ovat yrityksen ydinstrategiaa.

    – Toki osaamista tullaan tarvitsemaan. Pitää pystyä tarjoamaan mielenkiintoisia tehtäviä ja urapolkuja, Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen kertoo.

    Turussa sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Samuli Saarni siirtyi OP-Pohjolan johtotehtäviin. Lisäksi saman sairaanhoitopiirin perusturvayhtymän johtaja Timo Tolppanen lähti yksityisen Esperi Caren liiketoimintajohtajaksi.

    Ylä-Savossa, joka on valinnanvapauden etulinjassa, johtava lääkäri ja terveysjohtaja ovat lähteneet yksityisen palvelukseen.

    Kuopion yliopistollisen sairaalan johtaja Heikki Miettinen sanoo, että julkinen puoli ei tällä hetkellä pysty kilpailemaan yksityisen kanssa palkassa tai työaikajärjestelyissä.Matti Myller / Yle

    Ylen kyselyn mukaan mitä suurempi kaupunki, sitä tiukempi on taistelu osaajista. Esimerkiksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä on siirtynyt kymmenkunta osaajaa yksityiselle puolelle.

    Kuopion yliopistollisessa sairaalasta on lähtenyt eniten ortopedeja.

    – Julkinen puoli ei pysty kilpailemaan tällä hetkellä palkka-asioissa, eikä paljon myöskään työaikajärjestelyissä, KYSin sairaalajohtaja Heikki Miettinen toteaa.

    Kiinteistömarkkinat kuumina pikkukunnissa

    Osaajien lisäksi yksityinen puoli kahmii julkisen terveyspuolen kiinteistöjä. Mitä pienempi kunta, sitä kovempi kiinteistökisa on.

    Julkisen puolen sote-uudistajien mielestä yksityiset yrittävät vallata markkinoita kiinteistöjen avulla.

    Satakunnassa koko maakuntahallinto on viestinyt kunnille, etteivät ne rahapulassa luopuisi hoivakiinteistöistään. Satasoten muutosjohtaja Terttu Nordman kertoo, että firmat ovat perustelleet kunnille, että myynti kannattaa, koska myymällä kiinteistöt kunta voi varmistaa palvelujen säilymisen lähellä.

    – Monella kunnalla on vielä väärä käsitys, että myydessä kiinteistön, siihen tulee uusi toimija ja sillä varmistetaan palvelut omassa kunnassa, Nordman sanoo.

    Imatralla solmittiin yksi suurimmista kaupoista, kun kaupunki myi keväällä 9 sote-kiinteistöä Attendolle yhteensä 21 miljoonalla eurolla.

    Kunnat kertovat, että firmat tekevät tarjouksia ja firmat puolestaan sanovat, että kunnat haluavat päästä eroon rakennuksista.

    Keski-Pohjanmaan sotejärjestelmän muutosjohtajan Eija Kellokoski-Karin mukaan Attendo kahmii Keski-Pohjanmaan kuntien sote-kiinteistöjä.

    Kellokoski-Karin pelkää, että Attendon ideana on haalia kiinteistöt ja pullauttaa kiinteistössä toimiva julkinen puoli pihalle heti uuden sote-lain tultua voimaan. Uhkana on, että yksityiset eivät vuokraisikaan lain voimaan tultua kiinteistöjä kunnille vaan sulkisivat esimerkiksi hoivakodin ovet tai tarjoaisivat itse samaa palvelua kuin kunta aiemmin.

    Pohjanmaan sote-muutosjohtaja Jukka Kentala kertoo, että terveyspalveluyritykset haalivat kiinteistöjä kunta kerrallaan.

    – Jos valinnanvapaus toteutuu, kilpailua halutaan tuottaa nimenomaan sinne, missä sitä on ennestään vähän tarjolla, Kentala uskoo.

    Pohjois-Savon sote-muutosjohtaja Leila Pekkanen sanoo, että firmojen konsultit kiertävät Pohjois-Savon maakunnan kunnissa kaupoilla yksi toisensa perään.

    Kunnat pelkäävät vanhojen kiinteistöjen jäävän rasitteeksi

    Yksityiset puolestaan sanovat, että kunnat itse tarjoavat kiinteistöjä kaupan.

    – Kunnissa on pelkotila siitä, miten heidän sote-uudistuksen tullen käy kiinteistöriskien kanssa. Tästä syystä kunnat ovat lähestyneet yrityksiä tarjoamalla kiinteistöjä ostettavaksi, Pihjalalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen sanoo.

    – Uskomme, että meillä on hyvät mahdollisuudet hyödyntää avautuvaa markkinaa. Meidän täytyy tuoda palvelut lähemmäs ihmisiä ja verkon laajentaminen keskeisessä fokuksessa, Aaltonen jatkaa.

    Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen.Jukka Lehto / Yle

    Kunnat kauppaavat kiinteistöjään nyt voimakkaasti. Esimerkiksi Etelä-Savossa Savonlinnassa iso osa sote-kiinteistöstä on parhaillaan kaupan. Hirvensalmella kiinteistöt aiotaan myydä Attendolle, ja Vaasassa puolestaan on harkittu jopa keskussairaalakiinteistön myyntiä.

    Kunnat ovat myös tehneet erilaisia sopimuksia yksityisten kanssa. Esimerkiksi Kaavin kunta on myynyt kaikki kunnan sote-kiinteistöt yksityiselle ja on vuokralaisena tiloissa.

    Siilinjärven kunta puolestaan on pitänyt kiinteistöt itsellään, mutta myynyt kaiken irtaimiston kuten kalusteet, koneet ja instrumentit. Kunta vuokraa nyt myytyä irtaimistoa.

    Vielä ei ole y-tunnuksia, pankkitiliä eikä päätösvaltaa. Heti kun ne tulevat, me lähdetään isolla pyörällä liikkeelle Jaakko Herrala

    Sote-soppaa keitetään myös toisinpäin. Julkinen puoli houkuttelee osaajia ja valmistautuu tekemään omia siirtojaan heti, kun sote-laki saadaan nuijittua pöytään.

    – Maakunnat eivät pysty tässä vaiheessa tekemään isompia liikkeitä, koska vielä ei ole y-tunnuksia, pankkitiliä eikä päätösvaltaa. Heti kun ne tulevat, me lähdetään isolla pyörällä liikkeelle, Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala myhäilee.

    Korjattu 11.6.2018 klo 9:52 Pihlajalinnan toimitusjohtajan etunimi.

    Katso myös:

    Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

    Analyysi: Neljättä kertaa risuja soten remontoijille – Olisiko viime kesän varoitukset pitänyt ottaa vakavammin?

    Analyysi: Soten valmistuminen siirtyy taas – miksi ministerit hirttävät itsensä aikatauluihin, kun peruutusta pukkaa toisensa perään?

    Naurispellon laidalta suosituksi koristepuuksi
– harvinaisen punalehtisen koivun juuret ovat Pohjois-Pohjanmaan mullassa

    Naurispellon laidalta suosituksi koristepuuksi – harvinaisen punalehtisen koivun juuret ovat Pohjois-Pohjanmaan mullassa


    Tästä on kyseYlikiimingissä, Oulussa kasvava punakoivu tuli tutkijoiden tietoisuuteen 40 vuotta sitten.Punakoivu on harvinainen mutaatio, jossa punaiset antosyaanit peittävät lehtivihreän alleen.Koivun lisäysmenetelmä kehitetiin Oulun...

    Tästä on kyseYlikiimingissä, Oulussa kasvava punakoivu tuli tutkijoiden tietoisuuteen 40 vuotta sitten.Punakoivu on harvinainen mutaatio, jossa punaiset antosyaanit peittävät lehtivihreän alleen.Koivun lisäysmenetelmä kehitetiin Oulun yliopistossa ja siitä on tullut sen jälkeen suosittu koristepuu.Koivusta on useita muitakin erikoismuotoja, kuten pirkkalan-, kelta-, taalain- tai pylväskoivu.Puiden erikoismuodoille riittää kysyntää, kun tarvitaan esimerkiksi pieni- tai kapeakasvuisia puita.

    Etelä-Ruotsi ja Avoimet puutarhat -tapahtuma vuonna 2015. Paikallinen puutarhan omistaja halusi esitellä suomalaiselle puutarhaturistille pihaltaan yhden erityisen puun. Hän kertoi ylpeänä erikoisuudestaan, punakoivusta, jonka alkuperän hän tiesi ulottuvan Pohjois-Suomeen. Punalehtinen koivu on Skånessa harvinaisuus ja puutarhaharrastajan silmäterä.

    Kasviekologian dosentti Ari-Pekka Huhta Oulun yliopistosta kertoo, että kysymys on harvinaisesta mutaatiosta, jossa lehtien väri on muuttunut, ja punaiset antosyaanivärit ovat vallitsevia. Lehdissä on myös lehtivihreää, mutta se peittyy punaisen värin alle.

    – Se on todella harvinaista. Ylikiimingissä on maailman ainoa paikka, jossa kantapuu on. Evoluutio tuottaa mutaatioita jatkuvasti ja karsii pois sellaiset, jotka eivät menesty. Jostain syystä tämä on aika hyvin menestynyt, eli se pystyy yhteyttämään melko normaalisti.

    Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on punakoivuja, jotka ovat ensimmäisiä kloonattuja alkuperäisen punakoivun jälkeläisiä. Punakoivu on hieskoivu, siitä kertoo myös latinakielinen nimi "Betula pubescens".Hanna Juopperi / Yle

    Punakoivun kantapuun huomasi jo 60-luvun lopulla Ylikiimingissä, nykyisen Oulun alueella maanviljelijä Jaakko Tikkanen. Naurispellon laidalla hänen huomionsa kiinnittyi erikoiseen puuhun, jonka lehdet olivat keväällä puhjetessaan vihreät. Pari viikkoa myöhemmin ne muuttuivat tummanpunaisiksi.

    Punaisena hohtavan koivun tarina on esimerkki siitä, miten koristekasvit usein pihoihin ja joskus Suomen rajojen ulkopuolellekin päätyvät. Se tapahtuu sattumalta, kun luonto päättää järjestää yllätyksen.

    Oksia opettajalle

    Punalehtinen koivu oli pitkään paikallinen erikoisuus, josta tiesivät lähinnä kyläläiset.

    Tutkijoiden tietoisuuteen puu tuli vuonna 1978, kun maanviljelijän tytär Elli Tikkanen otti asian puheeksi koulussaan. Hän kertoi koivusta biologianopettajalleen ja vei sen oksia näytille. Opettaja Aulikki Similä tiesi, että nyt käsissä on jotain poikkeuksellista.

    – Minulle tuli heti mieleen, että verivaahteroitakin on olemassa. Kävin Ellin kanssa sitä katsomassa paikan päällä ja myöhemmin ilmoitin sen kasvitieteen laitokselle ja sieltä sitten tuli tutkijoita katsomaan puuta.

    Puun lisääminen onnistui kloonaamalla

    Punakoivun mahdollinen käyttö koristepuuna alkoi kiinnostaa heti sen löytymisen jälkeen, mutta sen lisääminen ei ollut yksinkertainen juttu.

    Tämä jakaa usein mielipiteitä kansan keskuudessa. Ari-Pekka Huhta

    Pellon laidalla kasvava puu ei tee siemeniä, eikä juurruttaminen pistokkaista onnistunut. Lopulta pitkään jatkuneen yrittämisen jälkeen puuta saatiin lisättyä mikrolisäysmenetelmällä, Ari-Pekka Huhta kertoo.

    – Tietystä silmun osasta pitää saada erotettua osaset, jotka muodostavat tulevat lehdet, rungon ja juuret. Sitä kloonataan laboratorioputkiin, kasvatetaan kasvatusliuoksessa ja kun se varttuu siellä putkessa, niin vasta sitten siirretään se kasvualustoille.

    Punakoivun lehdet muuttuvat punaisiksi pari viikkoa puhkeamisensa jälkeen. Syksyllä ruska-aikaan väri muuttuu kirkkaanpunaiseksi. Pohjoisessa kasvaneen puun talvenkestävyys on hyvä, mutta Etelä-Suomessa kasvaessaan puu on tavallisia koivuja herkempi saamaan esimerkiksi erilaisia sienitauteja.Hanna Juopperi / Yle

    Mielenkiintoinen luonnonoikku on se, että vaikka kantapuu ei koskaan ole tehnyt siemeniä, ovat sen kloonatut jälkeläiset niitä tuottaneet, ja osa siemenistä kasvaneista koivuista on ollut myös punalehtisiä.

    Puiden erikoismuodoille kysyntää

    Punakoivun kaltaisia poikkeavalla tavalla kasvavia puita on paljon. Taimistoviljelijät ry:n toiminnanjohtaja Jyri Uimonen kertoo, että puiden erikoismuodot ovat suosittuja. Syitä siihen on monia.

    Pienillä pihoilla on järkevää suosia puiden kääpiöiviä, pienikokoisiksi jääviä muotoja. Julkisessa rakentamisessa puolestaan kiinnostavat kapeat, pylväsmäiset puut, jotka eivät levittäydy katujen ylle. Harrastajien keskuudessa on kysyntää myös poikkeuksellisille väreille tai lehtimuodoille, Uimonen kertoo.

    Eläkkeellä oleva biologianopettajan Aulikki Similän pihamaalla punakoivu kasvaa kunniapaikalla.Hanna Juopperi / Yle

    Poikkeuksellinen väritys herättää myös tunteita puolesta ja vastaan. Kasviekologian dosentti Ari-Pekka Huhta tietää, että punaisena loimottava puu on takuuvarma keskustelunaihe.

    – Tämä jakaa usein mielipiteitä kansan keskuudessa, että sopiiko tämmöinen uusi muoto esimerkiksi vanhoihin kartanopuistoihin tai arvokkaille paikoille. Siitä on monta mielipidettä, mutta kyllä se sieltä ainakin selvästi erottuu.

    Eläkkeellä oleva biologianopettaja Aulikki Similä on viehättynyt puuhun, jonka tarinaan itsekin liittyy kiinteästi. Hän on vienyt punakoivua myös eteenpäin.

    – Olen monesti vienyt syntymäpäivälahjaksi punakoivun taimen tuttaville.

    Koululaisen kasvio voi löytyä Instagramista – viidellä vinkillä pääset jo pitkälle sen kuvaamisessa

    Koululaisen kasvio voi löytyä Instagramista – viidellä vinkillä pääset jo pitkälle sen kuvaamisessa


    Uusi opetussuunnitelma haluaa, että nuoret oppivat edelleen tunnistamaan kasveja. Ympäristön havainnointi ja ymmärtäminen ovat biologian perustaitoja. Kouluilla on toteutuksessa paljon liikkumavaraa. Opettaja voi päättää mitä kerätään, miten...

    Uusi opetussuunnitelma haluaa, että nuoret oppivat edelleen tunnistamaan kasveja. Ympäristön havainnointi ja ymmärtäminen ovat biologian perustaitoja.

    Kouluilla on toteutuksessa paljon liikkumavaraa. Opettaja voi päättää mitä kerätään, miten ja milloin: oppilas voi koostaa perinteisen tai digitaalisen kasvikokoelman tai digitaalisen eliökokoelman. Kesällä 2018 näyttää siltä, että moni yläkoululainen kerää parikymmentä kasvia.

    Sähköinen kasvio on nopea ja helppo toteuttaa. Kasvit saavat jäädä rauhassa kasvamaan, niitä ei tarvitse kuivata, eikä nuori joudu pohtimaan jokamiehen oikeuksia – esimerkiksi sammaleiden ja jäkälien keräämiseenhän tarvitaan maanomistajan lupa.

    Digitaalisen kasvion teossa kännykällä pääsee pitkälle jo muutamalla vinkillä:

    1. Muista valo

    Kuvaa kasvi mieluiten aamulla tai illalla. Keskipäivän suora auringonporotus tekee kuvaan helposti kovat varjot. Aamun ja illan valo siivilöityy pehmeämpänä.

    2. Irti taustasta

    Mustikkamätäs näyttää kuvassa helposti varpujen vihreältä massalta, joka uppoaa vihreään taustaan. Jos opettaja on ohjeistanut laittamaan valkoisen paperin kuvattavan kasvin taakse, tee niin. Jos ei, kuvaa kasvi mahdollisimman läheltä, jolloin tausta sumenee.

    3. Älä zoomaa

    Kännykkäkuvan laatu voi heiketä zoomatessa. Mene mieluummin puhelimen kanssa mahdollisimman lähelle kasvia. Zoomaamisessa on aina epätarkkuuden riski. Lähelle menemällä kuvaan saa myös syvyyttä.

    4. Seuraa ohjeita

    Opettajan antamat ohjeet kannattaa lukea huolellisesti, ja tehdä pyydetyt merkinnät, esimerkiksi kasvin ja kuvaajan nimet, kasvupaikka, kuvausaika. Huolellisuus ja siisteys ovat valttia digiherbaariossakin. Jos haluaa biologiassa vuosikymmeniä tehdyn kaltaisen kokoelman, kasvin pitää olla kuvattaessa kukassa. Jos ohjeissa ei vaadita tällaista, kasvin voi kuvata milloin haluaa.

    5. Terävyyttä käsittelyllä

    Pieni kuvan parantelu ei ole pahasta, kunhan ei mene överiksi. Puhelimien omilla ohjelmilla saa jo riittävän hyvän käsittelyn aikaan. Pienellä muokkaamisella haetaan lähinnä terävyyttä.

    Kasviovinkit antoivat vuoden 2018 nuori kuvaaja, ylivieskalainen Paula Tavasti ja biologian ja maantieteen opettajien Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Helena Änäkkälä.

    Näin yksityiset terveysjätit kahmivat rakennuksia ja lääkäreitä – katso täältä oman maakuntasi tilanne

    Näin yksityiset terveysjätit kahmivat rakennuksia ja lääkäreitä – katso täältä oman maakuntasi tilanne


    Maakunnissa taistellaan sote-markkinoiden herruudesta verissä päin, selviää Ylen tekemästä laajasta selvityksestä. Perinteinen työnjako yksityisten terveysyhtiöiden ja julkisen palvelun välillä näyttää jo murtuneen, vaikka...

    Maakunnissa taistellaan sote-markkinoiden herruudesta verissä päin, selviää Ylen tekemästä laajasta selvityksestä.

    Perinteinen työnjako yksityisten terveysyhtiöiden ja julkisen palvelun välillä näyttää jo murtuneen, vaikka valinnanvapauslainsäädäntö odottaa edelleen itseään. Yksityinen puoli ei enää tyydy täydentämään julkisen puolen palveluita, vaan se monin paikoin vastaa niistä.

    Sote-jätit napsivat markkinaosuuksia kiinteistöostojen kautta, ja kaupparatsut koputtelevat kuntien virkamiesjohdon ovia tiuhaan. Tarjouksista on vaikea kieltäytyä, etenkin kun monen kunnan talous ei tällä hetkellä anna omille kiinteistöinvestoinneille myöten.

    Toisaalta Pihlajalinnasta kerrotaan, että eivät yritykset aina ole aloitteellinen osapuoli.

    Kiinteistöjen mukana siirtyvät usein myös henkilökunta ja tarvikkeet liikkeenluovutuksina. Ilmiön voimakkuus näyttää korostuvan pienissä kunnissa ja hoivapalveluissa.

    Kunta voittaa aina

    Hyvä esimerkki on satakuntalainen kriisikunta Jämijärvi. Kunta myi vanhan ja ennen kaikkea vanhentuneen hoivakiinteistönsä Attendolle, joka rakennuttaa tilalle uuden ja järjestää jatkossa palvelut kunnalle.

    Kunta voittaa kaikissa tapauksissa. Se pääsee eroon käyttökelvottomaksi jäävästä rakennuksesta ja saa tilalle uuden. Vaikka Attendo lopulta kyllästyisi pikkukunnan palveluiden tuottamiseen, kunnan maalla on kaupan seurauksena joka tapauksessa uusi talo, jossa palvelut järjestää.

    Maakuntahallinnoissa asia tuskastuttaa, vaikka kuntien kaupanteko nähdäänkin loogisena. Jäitä pitäisi laittaa hattuun, sillä kuntien tekemät vuosien pituiset hoiva- ja terveyspalvelusopimukset ovat siirtymässä maakuntien murheeksi, jos hallituksen uudistukset joskus saadaan maaliin.

    Yksittäisen kunnan etu ei välttämättä ole koko maakunnan etu, kuuluu muutosjohtajien viesti.

    Taistelu huippuosaajista

    Suuremmissa kaupungeissa korostuu kilpailu terveysmarkkinoiden avainhenkilöistä. Rekrymarkkinat ovat kuumenneet siihen pisteeseen, että mielenkiintoisia työtehtäviä ja uraratkaisuita tarjoavat yliopistosairaalatkin saavat tosissaan taistella lääkäreistään.

    Sairaanhoitopiirien johtajat kiinnittivät jo 2016 huomiota lääkärien keikkatyöskentelyn ehtoihin yksityispuolella. Uudessa kilpailutilanteessa keikkatyö voidaan yhä useammin tulkita julkisen sairaalan kanssa kilpailevaksi toiminnaksi.

    Keikkatyöhön vaadittuja sivutoimilupia on tarkistettu ja kiristetty ainakin Kuopiossa ja Jyväskylässä. Kuopiossa lääkärit äänestivät tiukentuneista ehdoista jaloillaan, ja yliopistosairaala joutui ottamaan askeleen taaksepäin.

    Kokoomuspoliitikoiden siirtymiset terveysjättien palvelukseen ovat viime vuosina herättäneet huomiota: Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty siirtyi mutkan kautta Terveystaloon ja kansanedustaja Lasse Männistö Mehiläiseen. Samaan määränpäähän päätyi myös ministeri Petteri Orpon avustaja Joonas Turunen.

    Sama ilmiö toistuu nyt myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kilpailu työvoimasta on kiristynyt huomattavasti. Sote-lakien kanssa veivaaminen on antanut etumatkaa terveysjäteille, joiden missio on tällä hetkellä kasvattaa verkostojaan maakunnissa.

    Johtajalääkärit ja sote-uudistuksen sisäkehällä olevat virkamiehet ja poliitikot ovat sote-markkinoiden arvokkaimpia pelinappuloita. Terveysyhtiöt pitävät huolen, että uusien työtarjousten perään ei tarvitse kysellä. Yksityinen puoli pystyy tarjoamaan joustavat työehdot ja -ajat. Ne ovat monen mielestä palkkaa tärkeämpiä asioita.

    Julkinen sektori pulassa

    Maakuntahallinto ei pysty vastaamaan rekrykilpailuun, koska sillä ei ole toistaiseksi tarjota mitään konkreettista. Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala puki asian näin:

    – Maakunnat eivät kykene tässä vaiheessa tekemään isompia liikkeitä, kun ei ole vielä y-tunnusta, ei pankkitiliä, eikä sillä lailla päätösvaltaa.

    Maakuntahallinnoissa rukoillaankin, että epämääräinen tilanne sote-lakien kanssa ei kestäisi enää kovin pitkään. Usea muutosjohtaja myös korostaa tulevien sote-keskusten yhtiöittämisen tarvetta. Se antaisi julkiselle puolelle ketteryyttä, jota markkinakilpailussa kaivattaisiin.

    Markkinoiden uusjako on jo käynnissä ja julkinen sektori näyttää jääneen telineisiin.

    Ylen kokoama lista ei välttämättä ole täydellinen, ja sitä saatetaan päivittää.

    Juttua täydennetty 11.6. klo 9:48: Lisätty tieto siitä, että listaus ei välttämättä ole täydellinen.

    Korjattu 11.6. klo 12:05: Päijät-Hämeen kartasta korjattu Hartolan ja Heinolan tekstejä.

    Korjattu 11.6. klo 15:37: Kanta-Hämeen ja Pohjois-Savon kuvien tekstejä.

    Korjattu 12.6. klo 10:50: Jaakko Herralan titteli muutettu Tampereen sote-muutosjohtajasta Pirkanmaan sote-muutosjohtajaksi.

    Katso myös:

    Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

    Analyysi: Neljättä kertaa risuja soten remontoijille – Olisiko viime kesän varoitukset pitänyt ottaa vakavammin?

    Analyysi: Soten valmistuminen siirtyy taas – miksi ministerit hirttävät itsensä aikatauluihin, kun peruutusta pukkaa toisensa perään?

    Sokeutuminen ei pysäyttänyt Keijo Raitasta: nyt hän harrastaa jousiammuntaa ja on pian valmis maisteri

    Sokeutuminen ei pysäyttänyt Keijo Raitasta: nyt hän harrastaa jousiammuntaa ja on pian valmis maisteri


    Äkillinen aggressiivinen silmäpohjatulehdus sokeutti Toholammilla Keski-Pohjanmaalla asuvan Keijo Raitasen kokonaan. Hänen toinen silmänsä on ollut sokea jo syntymästä lähtien. Ensimmäiset pari kuukautta kuluivat alakuloisella mielellä. Sitten...

    Äkillinen aggressiivinen silmäpohjatulehdus sokeutti Toholammilla Keski-Pohjanmaalla asuvan Keijo Raitasen kokonaan. Hänen toinen silmänsä on ollut sokea jo syntymästä lähtien.

    Ensimmäiset pari kuukautta kuluivat alakuloisella mielellä. Sitten Raitanen alkoi ajatella läheisiä ja heidän jaksamistaan.

    – Eihän kukaan jaksa, jos en minä itse jaksa.

    Näön merkitys nousi esiin uudella tavalla, kun sitä ei enää ollut. Oli opeteltava kaikki uudestaan.

    Parranajokin tuntui yllättävän kiusalliselta. Keijo Raitanen

    – Aluksi sitä vain tuskastui, kun tuntui, ettei mikään onnistu. Parranajokin tuntui yllättävän kiusalliselta, muistelee Keijo Raitanen.

    Näön menettäminen tarkoitti myös työstä luopumista, sillä Raitanen oli ammatiltaan kultaseppä. Muutoksen myötä talon yläkertaan rakennetun työpajan laitteet saivat lähteä. Elämän palikat oli mietittävä uudelleen.

    Suomessa näkövammaisia on noin yksi prosentti eli 50 000–60 000. Heistä täysin sokeita on muutama prosentti.

    Näkövammaisia työskentelee nykyään yli sadassa ammatissa, vain kaivos- ja kaivannaisteollisuudessa heitä ei ole. Erityisen hyvin näkövammaisille sopii liiton mukaan sisätyö, jossa voi hyödyntää tietotekniikkaa.

    Nälkä kasvoi syödessä

    Opettajavaimon ehdotuksesta Keijo Raitanen aloitti lukio-opinnot verkossa. Hän käytti näkövammaisten apuvälineitä, kuten puhesyntetisaattoria. Avustaja auttoi laittamalla laitteet päälle.

    Opinnot jatkuivat Oulun Yliopiston Avoimessa yliopistossa aineina historia ja teologia. Kotikunnan sosiaalityöntekijän kautta löytyi avustaja, joka kuljetti Raitasta luennoille. Automatkaa Toholammilta Ouluun kertyi vajaat 200 kilometriä suuntaansa.

    Keijo Raitasen työpöydällä ei näyttöä tarvita.Tarja Niku-Raitanen

    Eikä sekään riittänyt. Kun Raitanen oli suorittanut kaikki teologian kurssit, jotka Oulussa voi tehdä, hän hakeutui Helsingin yliopistoon. Nuoruuden haave, teologian opiskelu, oli jäänyt muiden vastuiden takia. Nyt oli otollinen aika.

    Kulkeminen Toholammilta Helsinkiin on tarkoittanut sitä, että ensin Raitanen saa kyydin naapurikunnan Kannuksen rautatieasemalle. Sieltä hän matkustaa Helsinkiin, jossa järjestyksenvalvojat auttavat hänet pois junasta.

    Opiskelujen alkuvaihe vaati paljon Helsingissä oloa, mutta onnistui, kun Raitaselle helsinkiläislähtöisenä järjestyi huone vanhan kotitalon kellarista.

    Näkövammaisten liiton mukaan opiskelutapojen muutokset ovat vaikuttaneet näkövammaisten opiskeluun. Kun fyysisiä oppikirjoja ei enää aina ole ja kursseja tehdään erilaisissa oppimisympäristöissä, vie tiedon hakeminen ja liikkuminen paikasta toiseen enemmän aikaa.

    Näkövammaisista opiskelee keskiasteelle asti lähes yhtä moni kuin näkevistäkin. Korkea-asteen opinnoissa heitä on 19 prosenttia ja koko väestöstä 32 prosenttia.

    Tulevaisuus avoimena

    Kuuden vuoden opiskelut ovat nyt takana ja maisterivaihe edessä. 58-vuotiaan Keijo Raitasen tavoitteena on saada opiskelut valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä. Valittu opintolinja mahdollistaa kirkon viran vastaanottamisen.

    Minä en kuitenkaan uskalla vielä sanoa, tuleeko minusta pappi. Keijo Raitanen

    – Minä en kuitenkaan uskalla vielä sanoa, tuleeko minusta pappi.

    Sokea jousiampuja

    Keijo Raitanen oli nuorena kiinnostunut japanilaisesta kulttuurista ja sen erilaisesta maailmasta. Hän innostui budo-lajeista ja harrasti miekkailua. Kyse oli lähinnä miekan käsittelyn opettelusta yksinään, ei kontaktin ottamisesta vastustajan kanssa.

    Jo tuohon aikaan Keijo ihaili seurassa harjoitettua japanilaista jousiammuntaa, kyudoa.

    – Se oli niin komean näköistä!

    Vaikka voisi ajatella, että jousiammunta on sokealle mahdotonta, Keijo otti yhteyttä vanhaan seuraansa ja kertoi haluavansa kokeilla. Hänet toivotettiin tervetulleeksi mukaan harjoituksiin. Näkövammaisen harrastuksena jousiammunta on harvinainen, mutta kun tavoitteena on hyvä suoritus eikä tarkka osuma, niin sekin onnistuu.

    Keijo Raitanen tähtääTarja Niku-RaitanenJalkakopelolla tauluun

    Raitasen ampumapaikalla on pöytä tarvikkeita varten, vierestä lähtee lattiaa pitkin naru maalitaululle. Ampuja vaistoaa oikealla jalalla narun ja kulkee sitä pitkin. Harjoitustaulu, jota Raitanen käyttää, on parin–kolmen nuolenmitan päässä. Näkevän pitkänmatkanampujan taulu on 28 metrin päässä.

    – Tätä voisi kuvata lähinnä seremonialliseksi jousiammunnaksi, jossa ajatuksena on mahdollisimman puhdas suoritus.

    Harrastus alkoi puolen vuoden ”kumiritsalla” ampumisella, sitten jousta avattiin ja suljettiin ja totuteltiin sen voimaan. Vasta tämän jälkeen päästiin ampumaan nuolilla. Keijolla on nyt takanaan kahden vuoden harjoittelu ja monta asiaa hänen mukaansa vielä opittavana.

    Yllättynyt itsekin

    Kahdeksan sokean vuoden aikana on tapahtunut monenlaista. Aluksi Keijo Raitasesta tuntui, että loppuelämä saattaisi olla kuoleman odottamista, mutta niin ei käynytkään.

    – Minusta tästä on tullut ihan mielekäs elämä, joka todennäköisesti jatkuu mielekkäänä elämänä.

    "Ääriliike vai ihmisoikeuksien asialla?" Pridesta on kiistelty Kokkolassa jo viikkoja, eikä tapahtuma aiemminkaan ole levinnyt ilman vastustusta


    Kokkolassa järjestetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia edistävä pride-tapahtuma ensimmäistä kertaa kesäkuun puolivälissä. Taustalla on joukko yksityishenkilöitä, sillä Seta ei toimi alueella. Yhteistyötahojen saaminen...

    Kokkolassa järjestetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia edistävä pride-tapahtuma ensimmäistä kertaa kesäkuun puolivälissä. Taustalla on joukko yksityishenkilöitä, sillä Seta ei toimi alueella.

    Yhteistyötahojen saaminen mukaan on ollut vaikeaa: monet yritykset ja osa kulttuurilaitoksistakin on jättänyt tukematta tapahtumaa ja vedonnut neutraaliin kantaan. Samaan vetosi kaupunginhallituksen puheenjohtaja maakuntalehdessä perustellessaan sitä, miksi hän esitti, ettei pridelle myönnettäisi tukea.

    Maakunta- ja paikallislehtien mielipidesivuilla ja tekstaripalstalla on myös käyty kiivastakin keskustelua priden hyväksyttävyydestä.

    Viime vuonna Tornio–Haaparannassa ensi kertaa järjestetyn BorderPriden tuottajalle Kiti Kalliomäelle vastustus on tuttua. Kielteistä viestiä tuli lehtien mielipide- ja tekstaripalstoilla ja sosiaalisessa mediassa, henkilökohtaista vihapostia tippui tasaiseen tahtiin.

    – Se piti vain kääntää ajatukseksi, että tämän takia sitä tehdään. Vaikka posti olisi miten henkilökohtaista, pitää muistaa että on heitä, jotka eivät uskalla olla avoimesti sitä mitä ovat. Heidän takiaan tätä on valmis tekemään, sanoo Kalliomäki.

    Ensimmäinen Kainuu Pride vuonna 2016 nostatti vielä melko vähän kielteistä palautetta.Laura Tolonen / YleEnsimmäinen tapahtuma on vaikein

    Tornion ja Haaparannan yhteisen tapahtuman erikoisin puoli oli Kalliomäen mielestä se, että Ruotsin puolella vastustusta ei ollut, ja yhteistyö niin viranomaisten kuin yrittäjien kanssa oli saumatonta. Suomessa yrittäjiä oli vaikea saada mukaan ja kanssaihmisten vastustus jatkui aina tapahtumaan asti: Haaparannan kunnalta varastettiin sateenkaarilippuja, ja niiden polttamisesta julkaistiin kuvia. Kulkuetta häiriköitiin Kalliomäen mukaan jopa radikaalisti.

    Setan hallituksessa istuva Kalliomäki on seurannut myös Kokkola Priden alla käytyä keskustelua ja pitää sitä todella voimakkaana. Hän näkee vastustuksen taustalla tiedon puutetta ja pelkoa.

    – Ihmiset joilla ei ole tietoa tai jotka eivät halua ottaa sitä vastaan, ajattelevat, että pride on ääriliikkeiden asia. Jokaisen pienen paikkunnan pitäisi järjestää pride, koska se avaa silmiä – päättäjienkin.

    Toista BorderPridea valmistellaan elo-syyskuun vaihteeksi Meri-Lapissa paremmin odotuksin. Useammat suomalaisetkin yritykset ovat innostuneet mukaan, ja alun yhteistyökumppaneista on pidetty kiinni. Kalliomäki näkee taustalla hitaan lämpenemisen ja muutosvastaisuuden kulttuurin, joka usein leimaa pienten piirien paikkoja. Esimerkiksi yliopistokaupungeissa asukaskunta vaihtuu, ja sen mukana näkemykset tuulettuvat ja suvaitsevuus lisääntyy.

    Osalle pride edustaa ääriajattelua

    Oulussa järjestettiin priden edeltäjä, Vapautuspäivät eli Vaparit, jo 1997, ensimmäinen North Pride puolestaan vuonna 2010. Ilman vastustusta ei Oulussakaan selvitty, muistelee Martu Väisänen, yksi ensimmäisen Priden järjestäjistä.

    – Ainahan huutelua on ja mielensäpahoittajia. He ovat niitä, joilla on kaikki ihmisoikeudet kunnossa ja jotka eivät ymmärrä, että tässä tehdään töitä, että saataisiin kaikille ihmisoikeudet. Huutelu kertoo ennakkoluuloista, omasta pahasta olosta ja siitä, ettei ole tutustuttu asioihin.

    Oulu Pride 2018:n tuottaja Väisänen muistuttaa, että yksi tapahtuman tarkoitus onkin jakaa asiallista tietoa. Lisäksi tarkoitus on toki myös pitää hauskaa ja tarjota osallistujille mahdollisuus tavata muita vertaisiaan.

    – Pienillä paikkakunnilla on ihmisiä yhä kaapeissa. Pridejen merkitys on vielä valtava: ne tarjoavat turvallisen paikan, jossa ihminen voi olla oma itsensä ja huomata, ettei olekaan yksin.

    Ihmisiä marssimassa Oulu Pridessa 2012.Kirsi Karppinen / Yle

    Oulussa pride on sittemmin pidetty myös vuonna 2012, ja seuraavaa puuhataan heinäkuulle. Myös Väisäsen mukaan aika on muutamassa vuodessa muuttunut, ja yhteistyökumppaneita on nyt selvästi helpompi saada.

    Esimerkiksi Oulun kaupunki tukee tapahtumaa tuhansilla euroilla. Osa tuesta on suoraa avustusta ohjelmistoon, lisäksi kaupunki antaa tapahtumalle ilmaiseksi tiloja käyttöön. Väisäsen mukaan kaupungin viesti on ollut, että hyvinvointi on sitä, että pidetään vähemmistöistä hyvää huolta.

    Toki nihkeyttä on ilmassa nytkin, ja kieltäviä vastauksia yrityksiltä tulee yhä.

    – Kaikki eivät uskalla lähteä mukaan, sillä osan mielestä pride edustaa jotain ääriajattelua, sanoo Väisänen.

    Kainuussa ensimmäisen kerran saama tuki yllätti

    Kajaanissa ensimmäinen Kainuu Pride järjestettiin toissakesänä. Päätös syntyi toukokuun puolivälissä ja ensimmäinen Kainuu Pride näki päivänvalon heinäkuun alkupuolella. Idean äiti, Helsingissä asuva, entinen kainuulainen Mira Haataja yllättyikin siitä, miten paljon niin vähässä ajassa saatiin aikaan.

    Haataja pohti etukäteen, millaisia aaltoja tapahtuma mahtaa nostattaa – hänen kokemuksensa mukaan kun Kainuussa omia mielipiteitä ei aina tuoda esille, ei hyvässä eikä pahassa.

    – Pride on kuitenkin näkyvä brändi, ja toivoin, että se herättää keskustelua.

    Pieni yllätys Haatajalle oli se, miten paljon tukea yksityisin voimin ponnistettu tapahtuma sai. Kaikki suuret taidelaitokset teatterista taidehalliin ja museoon lähtivät mukaan. Syntyi paikallisen leipomon oma leivos, ripustettiin sateenkaaripyykkiä, tehtiin kirjastoon sateenkaarihylly. Tapahtuman kulut saatiin katettua yritysten tuella.

    Kainuu Pride

    Kielteistä palautetta tuli sitäkin jonkin verran, vihapostiksi luokiteltavaa Haatajan mukaan ei lainkaan. Pride oli mediassa esillä runsaasti, mutta esimerkiksi mielipidekirjoituksia oli vähän.

    – Sain henkilökohtaisia viestejä, että tapahtuma on turha ja väärä. Myös uskonnollissävytteistä palautetta tuli: että se loukkaa perhearvoja. Silti tällainen palaute oli vähäistä.

    Kainuun Seta perustettiin uudelleen ensimmäisen Priden jälkeen, ja viime vuonna tapahtuma järjestettiin Kajaanissa toistamiseen. Tuolloin paikallislehdessä virisi kirkkoherran kielteisestä kirjoituksesta keskustelu ja jälkipuinti, jonka Haataja yhä muistelee olleen raskas monille.

    Seksuaalipakolaisten viestit liikuttivat

    Haataja sanoo kuitenkin saaneensa paljon viestejä siitä, kuinka Pride on tehnyt alueella hyvää. Erityisesti keskustelu on auttanut nuoria, jotka miettivät identiteettiään. Tapahtuma on tehnyt heille näkyväksi sitä, etteivät he ole yksin.

    – Kaapista tulleet muuttavat asioita. Toivotaan, että ihmiset näkevät, että sehän oli kiva juhla eikä kaupunki räjähtänyt, nauraa Haataja.

    Haataja sai ensimmäisen priden jälkeen viestejä myös seksuaalipakolaisiksi kutsumiltaan ihmisiltä eli heiltä, jotka olivat aikanaan muuttaneet Kainuusta ilmapiiriä pakoon.

    – Niissä kirjoitettiin, että "voi kun tämä olisi tapahtunut silloin kun minä olin nuori". Viestien lukeminen oli surullista ja liikuttavaa.

    Moni vähemmistöön kuuluva kokee yhä, että isommilla paikkakunnilla on helpompi hengittää.

    – Toisaalta joka paikasta löytyy ahdasmielisiä – ja toisaalta kuka vain voi yllättää, summaa Haataja.

    AOPRovaniemellä pride otti tulta heti

    Suomen pohjoisin, vakiintunut Pride järjestettiin Rovaniemellä tänä vuonna jo kuudetta kertaa. Idea syntyi aikanaan kaveriporukassa, mutta ensimmäisenkin priden viralliseksi järjestäjäksi ryhtyi Rovaniemen Seta.

    Tapahtumaa viisi vuotta tuottanut Mari Mäki kuvaa vastaanottoa alusta asti hyväksi. Ylioppilaskunnan aktiivina Mäki tunsi paljon ihmisiä, ja priden rakentaminen verkostojen varaan toimi kivuitta. Yhteistyökumppaneita löytyi opiskelijajärjestöistä, poliittisista nuorisojärjestäjistä, yrityksistä ja julkisyhteisöistä.

    Alussa yhteistyö tosin haettiin sieltä, missä arveltiin maaperän olevan lähtöjään vastaanottavaista ja mukaan yritettiin saada erilaisia tekijöitä. Toisaalta tavoitteena oli alusta asti mainstreamin matalan kynnyksen tapahtuma positiivisessa hengessä, ilman mielenosoitustunnelmaa.

    Osallistujaodotukset ylittyivät: ensimmäisiin iltabileisiin arvioitiin tulevan 70–100 ihmistä, tuli yli 350. Ensimmäisen Arctic Pride olikin Mäen mukaan isoin askel, henkinen päänavaus:

    – Että hei: tämä on mahdollista, tätä voi tehdä täällä – korkealla profiililla ja kunnolla.

    Sittemmin pride on vakiinnuttanut paikkansa Rovaniemellä, ja porukkaa tulee ympäri Suomen ja ulkomailtakin. Yhteistyökumppanit ovat pysyneet ja niiden piiri laajentunut. Kaupunki on mukana, samoin seurakunta, vaikka haasteita ja vastaääniäkin on matkan varrella mahtunut.

    Urheilusektorin saaminen mukaan oli pitkään nihkeää, mutta viime vuonna lentopallojoukkue Perungan Pojat lähti mukaan prideen näyttääkseen tukensa kanadalaisvahvistukselleen, jonka sopimus toisaalla Euroopassa peruuntui homouden vuoksi. Mäki pitää PerPon liikkua päänavauksena koko urheilupuolelle.

    Lentopallojoukkue Perungan Pojat treeneissä Rovaniemellä 2. maaliskuuta 2017. Jarmo Honkanen / Yle

    Kyse on Mäen mukaan oikeiden ihmisten löytämisestä: arvoliittolaisten eli yritysten, kansalaisjärjestöjen ja julkisten toimijoiden, joilla on yhteistä rajapintaa tai jokin kulma, jolla tulla mukaan – ja ripaus rohkeuttakin tarvitaan.

    – Kaikilla pitäisi olla jokin kulma: sitä joko on niin pro, että haluaa edistää asiaa tai sitten tunnustaa, että meillä tässä on ongelma ja tulee siksi mukaan. Usein se, joka uskaltaa ensimmäisenä lähtee murtamaan tabuja, voi myös näyttäytyä positiivisessa valossa.

    Ei susirajaa, vaan kulttuuriraja

    Mäki ei muista ArcticPriden alkuvaiheesta edes vastustavaa mielipidekirjoittelua saati mitään vihapostiksi luokiteltavaa. Järjestyshäiriöitäkään ei ollut. Hän ei näe pridejen leviämisessä “susirajaa”, eikä kaupungin koko ole ratkaiseva. Rovaniemi on opiskelijakaupunki ja tulijoiden ansiosta monen kulttuurin sulatusuuni, jossa konservatiivisuus ei hallitse, sanoo Mari Mäki:

    – Vastaanotto riippuu paikkakunnan kulttuurista ja siitä, millaiset voimat siellä vaikuttavat ja miten vahvoina. Jos Pride herättää voimakasta vastustusta, tapahtumaa tarvitaan, ja sitä suuremmalla syyllä se pitää järjestää.

    Mäki uskoo, että suuri yleisö ei ole asiasta välttämättä mitään mieltä – ja niin saa olla. Hän kannustaa silti tukemaan tapahtumaa vaikka vain menemällä katsomaan kulkuetta, sillä yleensä ääripäät kuuluvat kovimmin.

    – On ihan fine ajatella, ettei tämä koske minua. Kyse on kuitenkin vähemmistöjen puolustamisesta, ja niin kauan kuin asioissa on korjattavaa, ne pitää nostaa esiin.

    Mari Mäen mielestä Pridet voidaan hyvin lopettaa siinä vaiheessa, kun kaikkien oikeudet ovat samalla viivalla. Jos tapahtuma nostaa kuohuja jo ennakkoon, työtä riittää.

    – Vastareaktio tapahtumaan kertoo siitä, että ongelma on olemassa, ja se on aika iso.