Yle Uutiset | 18-148154, 18-139457, 18-133348, 18-148431, 18-144877, 18-129150 | Tuoreimmat uutiset

    Toimittajalta: Nuorukainen tuli Ouluun Irakista ja nyt hän kantaa leijonakorua – mistä se kertoo?

    Toimittajalta: Nuorukainen tuli Ouluun Irakista ja nyt hän kantaa leijonakorua – mistä se kertoo?


    Suomen katse on jo muutaman viikon ollut kääntyneenä Ouluun. Pohjois-Pohjanmaalla on käynnissä poikkeuksellinen seksuaalirikostutkinta, jonka lukuisat epäillyt ovat tulleet maahan joko turvapaikanhakijoina tai pakolaisina. Järkytys, hämmennys,...

    Suomen katse on jo muutaman viikon ollut kääntyneenä Ouluun. Pohjois-Pohjanmaalla on käynnissä poikkeuksellinen seksuaalirikostutkinta, jonka lukuisat epäillyt ovat tulleet maahan joko turvapaikanhakijoina tai pakolaisina.

    Järkytys, hämmennys, suru ja viha. Kaikkia noista on Oulussa tunnettu viimeisten viikkojen aikana.

    Tapahtumat ovat myös politisoituneet.

    Lensin alkuviikosta Ouluun tarkoituksenani ottaa selvää, mitä kaupungissa ajatellaan alkushokin haihduttua.

    Tapasin lukuisia ihmisiä. Kerron tässä ainoastaan kolmesta.

    He ovat ulkoisesti täysin erilaisia, mutta heissä on myös jotain samaa.

    Olli tapaa tuttaviaan lähiökapakassa säännöllisen epäsäännöllisesti.Jaakko Mäntymaa / Yle

    Ollin kohtasin kaurismäkeläisen lähiöpubin baaritiskillä. Mies liikkui rollaattorilla, kasvot olivat uurteiset.

    – Yleistäminen on vahingollista, Olli sanoi.

    Kello oli hiukan yli puolen päivän maanantaina. Olli kertoi olevansa paikan vakiokasvo.

    Hän oli huolissaan siitä, että kauheasta rikostapauksesta saisivat kärsiä nekin, joilla ei ole tapahtumiin osaa eikä arpaa.

    Mies ajatteli ja punnitsi sanojaan. Katse oli kirkas ja lämmin.

    Soldiers of Odin -takki vilahti Oulu herättää Suomen! -mielenosoituksessa, mutta paikalla oli myös lapsiperheitä.Jaakko Mäntymaa / Yle

    Saman tiskin toisessa päässä istui Jone. Hänellä oli edessään tuoppi. Seksuaalirikosepäillyille hän kertoi toivovansa väkivaltaista kuolemaa.

    Jone ei oikeasti halua päästää ketään päiviltä. Kovan puheen ja kiukun takana on pelko. Hän on suurperheen isä.

    – Minulla on neljä lasta. Haluan tietynlaista turvallisuutta.

    Kun samana iltana seurasin perussuomalaisten järjestämää mielenosoitusta Oulun kaupungintalon edessä, vastaani tuli Mariwan. Hän kertoi tulleensa Suomeen kahdeksan vuotta sitten Irakista.

    Hän on nuori, hoikka ja huoliteltu. Täydellinen maalitaulu Oulun rikosepäilyn synnyttämälle epäluulolle.

    Mariwanin kauluspaidan ylimmät napit olivat auki. Rinnalla oli leijonariipus. Hän kertoi sietävänsä ja jopa ymmärtävänsä rasisteja. Raiskaajia hän sanoi vihaavansa.

    Mariwanin mukaan Oulun tapaus on vaikuttanut hänen elämäänsä. – Jotkut kaverit ovat jättäneet mut syrjään. Että haista paska ulkomaalainenJaakko Mäntymaa / Yle

    Olli, Jone ja Mariwan ovat enemmän kuin ulkokuorensa. Kun pintaa raaputtaa, heistä paljastuu kerroksia ja ristiriitoja.

    He ovat yksilöitä, joilla on oma historiansa.

    Ihminen yksinkertaistaa ja lokeroi. Se on pakollista, sillä maailma on muuten liian monimutkainen käsiteltäväksi. Pakollisella on myös varjopuolensa. Se tekee yksilöistä massaa, muutaman ominaisuuden karikatyyrejä.

    Niputtamisen kohteeksi joutuminen ei tunnu mukavalta. Se sattuu, olit sitten Oulun kaupungintalon edustalla mieltä osoittava kantasuomalainen mies tai julkisia paikkoja välttelevä muslimi.

    Oulussa kytee. Ei anneta liekeille happea.

    Lue myös: Yle selvitti: Tällaisia ovat Oulun seksuaalirikoksista epäillyt

    Uhrin läheiset auttoivat nappaamaan Oulun Tuiran seksuaalirikoksista epäillyn –  myös sosiaalista mediaa hyödynnettiin

    Uhrin läheiset auttoivat nappaamaan Oulun Tuiran seksuaalirikoksista epäillyn –  myös sosiaalista mediaa hyödynnettiin


    Oulun poliisi tutkii pitkäkestoisen hyväksikäyttövyyhdin lisäksi kahta Tuiran kaupunginosassa tapahtunutta erillistä seksuaalirikosta. Molemmat epäillyt rikokset ovat tapahtuneet 17. marraskuuta ulkotiloissa. Rikosylikomisario Markus Kiiskinen...

    Oulun poliisi tutkii pitkäkestoisen hyväksikäyttövyyhdin lisäksi kahta Tuiran kaupunginosassa tapahtunutta erillistä seksuaalirikosta.

    Molemmat epäillyt rikokset ovat tapahtuneet 17. marraskuuta ulkotiloissa.

    Rikosylikomisario Markus Kiiskinen myöntää, että uhrin läheiset olivat merkittävässä roolissa toisen epäillyn kiinniotossa. Hän ei halua avata tarkkaa tapahtuman kulkua.

    – Omaiset ovat osoittaneet aktiivisuutta siihen, että tämä epäilty on tavoitettu ja saatu kiinni hieman myöhemmin tästä tapahtuma-ajasta. Poliisi on sitten suorittanut kiinnioton.

    Pitääkö paikkansa, että epäilty houkuteltiin paikalle sosiaalisen median avulla?

    – Kyllä sosiaalista mediaa on käytetty siinäkin tilanteessa, Kiiskinen toteaa.

    Vangittu mies oli kiinnostunut poliisin ammatista

    Toisesta Tuiran seksuaalirikoksesta on vangittu 22-vuotias mies. Mies vangittiin kaksi viikkoa sitten. Häntä epäillään todennäköisin syin törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

    Hieman alle vuosi sitten eräs eteläsuomalainen paikallislehti kirjoitti maahanmuuttajien itsenäisyysjuhlasta, jossa myös 22-vuotias epäilty oli mukana. Syyriasta kotoisin oleva mies kertoi aiemmin olleensa kotoutumiskurssilla Espoossa ja asuvansa nyt pienellä paikkakunnalla Etelä-Suomessa.

    Lehtijutun mukaan mies puhui tuolloin jo melko hyvin suomea. Hän kertoi myös artikkelissa olevansa kiinnostunut poliisin ammatista. Nykyään miehen osoite löytyy Oulusta.

    Toista Tuiran tapauksista on tutkittu seksuaalisena hyväksikäyttönä. Kyseinen epäilty pidätettiin, mutta hänet päästettiin vapaaksi 4. joulukuuta. Poliisin mukaan vangitsemisen esittämiselle ei ollut perusteita. Poliisi ei ole kertonut tästä epäillystä tarkempia tietoja.

    Poliisin mukaan Tuiran teoista epäillyt miehet tunsivat toisensa. Molemmissa tapauksissa uhri oli 10–15-vuotias tyttö.

    Poliisi ei tarkentanut, kumman epäillyn kiinniotossa läheiset auttoivat.

    Yle selvitti: Tällaisia ovat Oulun seksuaalirikoksista epäillyt

    Yle selvitti: Tällaisia ovat Oulun seksuaalirikoksista epäillyt


    Maanantaiaamuna 26. marraskuuta poliisipartiot lähtivät eri kohteisiin Oulussa. Osa suuntasi yksityisiin kotiosoitteisiin. Haukiputaalla ammattiopiston opiskelijoiden työ keskeytyi, kun poliisit marssivat työsaliin. Yksi Haukiputaan opiskelijoista,...

    Maanantaiaamuna 26. marraskuuta poliisipartiot lähtivät eri kohteisiin Oulussa. Osa suuntasi yksityisiin kotiosoitteisiin.

    Haukiputaalla ammattiopiston opiskelijoiden työ keskeytyi, kun poliisit marssivat työsaliin.

    Yksi Haukiputaan opiskelijoista, Afganistanista kotoisin oleva mies, pyydettiin poliisin matkaan. Opettaja yritti tiedustella poliiseilta, mistä on kyse. Poliisi ei voinut kertoa.

    Samaan aikaan eri puolilla Oulua tapahtui kuusi samankaltaista kiinniottoa. Useita, ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä otettiin kiinni. Useimmat otettiin kiinni kotoaan tai sen läheisyydestä.

    Ylen A-studio selvitti Oulussa kiinniotettujen miesten taustoja. Ylen tietojen mukaan seksuaalirikosvyyhdissä on mukana henkilöitä Irakista, Afganistanista ja Eritreasta. Kaikki epäillyt ovat tulleet maahan turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

    Poliisi työskenteli kaikessa hiljaisuudessa vielä useita päiviä. Miehet vangittiin Oulun käräjäoikeudessa. Rikosnimikkeet olivat vakavia: törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Kaikki vangittiin raskaimmalla perusteella – todennäköisin syin epäiltynä.

    Vasta lauantaina poliisi tiedotti tutkivansa törkeää lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosta, jossa on epäiltynä seitsemän ulkomaalaistaustaista miestä.

    Yksityiskohdat alkoivat paljastua; uhri oli 10–15-vuotias. Hyväksikäyttöä oli kestänyt lähes viisi kuukautta, kesäkuun alusta lokakuun loppuun.

    Myöhemmin poliisi paljasti etsivänsä myös kahdeksatta miestä rikoksesta. Myös tätä oli yritetty ottaa kiinni maanantaina ja poliisi oli etsinyt häntä sen jälkeen tuloksetta. Mies jäi lopulta kiinni Saksasta.

    Kaksi muuta tutkintaa

    Samaan aikaan kävi ilmi, että poliisi tutkii myös kahta Oulun Tuiran kaupunginosassa tapahtunutta seksuaalirikosta, joissa epäiltynä on ulkomaalainen mies. Uhri on molemmissa tapauksissa alle 15-vuotias tyttö.

    Toisesta Tuiran seksuaalirikoksesta vangittu mies on Ylen tietojen mukaan kotoisin Syyriasta. Poliisi ei ole vahvistanut Ylen tietoja, mutta on kertonut, että rikosepäilyissä on Suomen lisäksi neljä eri kansalaisuutta. Osalle epäillyistä on myönnetty Suomen kansalaisuus.

    Yle selvitti epäiltyjen taustoja julkisista lähteistä saatavilla tiedoilla, kuten viranomaisten asiakirjoista, sosiaalisen median profiileista ja haastattelemalla heitä tuntevia ihmisiä. Tietojen saatavuus vaihteli suuresti – osasta löytyi hyvin niukasti tietoja.

    Ainakin kolmelta epäillyltä löytyi yhteys Oulun Vallinkorvan vastaanottokeskukseen, joka on sittemmin lakkautettu.

    Ylen tietojen mukaan yhdelläkään epäillyllä ei ole aiempia rikostuomioita. Saksassa kiinniotettua miestä vastaan on nostettu syyte näpistyksestä, jota on tarkoitus puida Oulun käräjäoikeudessa ensi viikolla.

    Oulun seksuaalirikosvyyhti on Suomessa monella tavalla poikkeuksellinen – tekijöitä on useita ja tekoaika on pitkä.

    Kaikkiaan kahdeksan miehen epäillään törkeästi hyväksikäyttäneen alle 15-vuotiasta lasta useiden kuukausien ajan. Neljää heistä epäillään myös törkeästä raiskauksesta. Kahta epäillään näiden nimikkeiden lisäksi vielä tytön pahoinpitelystä.

    Moitteeton oppilas

    Kun syy poliisin ammattioppilaitoksessa tekemälle kiinniotolle selvisi, hämmennys levisi Haukiputaalla. Kyseinen mies opiskeli Haukiputaan ammattiopistossa. Hän suoritti opintojaan suomeksi ja hänellä oli ystäviä.

    – Hän oli kohtelias nuori mies. Hänen opintonsa sujuivat moitteettomasti, kertoo Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikönjohtaja Alpo Kaisto.

    Myös aiemmin miestä opettanut henkilö kuvailee häntä aktiiviseksi oppilaaksi, josta ei ole mitään kielteistä sanottavaa.

    Afganistanista kotoisin oleva mies oli saapunut Suomeen vuodenvaihteessa 2015–2016. Hänet sijoitettiin aluksi Oulun Vallinkorvan vastaanottokeskukseen.

    Mies on ollut Suomessa ollessaan aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Hänellä on useita profiileja muun muassa Facebookissa ja Instagramissa. Usein päivitykset olivat selfieitä tai kuvia luonnosta.

    Päivityksistä käy ilmi, että miehen mielialat vaihtelivat. Syyskuussa 2016 mies kertoi olevansa väsynyt ja pohtivansa paluuta Afganistaniin.

    Välillä hän puolestaan kertoi olevansa iloinen ja odottavansa tulevaisuutta innolla. Hän latasi kuvia Suomen lipusta ja suomalaisesta koulusta. Hän harrasti biljardin pelaamista ja riemuitsi ensimmäisestä lomastaan.

    Lähes päivälleen vuotta ennen hänen vangitsemistaan, marraskuussa 2017, mies avautui yksinäisyydestään.

    – Kaikki päättyy aikanaan, eikä mikään kestä. Minä olen asunut Suomessa noin kaksi vuotta. Ei ole minulla ketään täällä. Ei perhettä tai sukulaisia. Olen yksin kylmässä… Suomessa. Mietin, kuka auttoi minua? Mitä minulla on vielä edessä? Mihin minä lopetan?

    Vuotta myöhemmin hänet vangittiin epäiltynä nuoren tytön törkeästä raiskauksesta. MTV:n tietojen mukaan uhri on hieman yli kymmenvuotias tyttö.

    Yhteyksiä samaan vastaanottokeskukseen

    Oulun pitkäkestoisesta hyväksikäyttötapauksesta epäillään yhteensä kahdeksaa miestä. Heidät kaikki on vangittu.

    Viimeisin epäilty, 25-vuotias irakilaismies, vangittiin keskiviikkona poissaolevana Oulun käräjäoikeudessa. Poliisi joutui etsintäkuuluttamaan miehen ja tämä otettiin kiinni Saksasta tiistaina.

    Vangitsemisen perusteita tarkastellessa selviää, että eniten rikosnimikkeitä on Haukiputaalta kiinniotetulla afganistanilaisella ja Saksasta kiinniotetulla 25-vuotiaalla irakilaismiehellä.

    Heitä syytetään törkeän raiskauksen ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi myös pahoinpitelystä. Myös pahoinpitelyn tekoajaksi on merkitty sama kuin muissa teoissa, lähes viisi kuukautta. Kyse on fyysisestä pahoinpitelystä.

    Oulun poliisin rikosylikomisario Markus Kiiskinen ei halua kommentoida, onko tapauksessa ollut niin kutsuttua johtohahmoa tai päätekijää. Hän ei myöskään avaa sitä, kuka tai ketkä ovat solmineet mahdollisen ensikontaktin uhriin.

    – Näistä nimikkeistä voin sanoa sen verran, että ne tulevat todennäköisesti tutkinnan aikana täsmentymään. Tässä ollaan edelleen alkuvaiheessa tutkinnassa, Kiiskinen toteaa.

    Ylen tietojen mukaan Haukiputaalta kiinniotettu afganistanilainen ja 25-vuotias irakilaismies ovat olleet yhtä aikaa Vallinkorvan vastaanottokeskuksessa keväällä 2016. Molemmat miehet ovat myös Suomessa ollessaan olleet aktiivisia sosiaalisessa mediassa.

    Myös irakilaismiehen kuvat ovat usein selfieitä luonnossa. Eräässä kuvassa hän poseeraa sisällä kodissa, jonka seinällä roikkuu useita mustavalkoisia ylioppilaskuvia.

    Heinäkuussa 2017 hän kävi Helsingissä ja latasi useita kuvia tutuista turistikohteista sosiaaliseen mediaan.

    Kahden miehen välinen ystävyys näkyy myös sosiaalisessa mediassa – afganistanilainen on kommentoinut monia irakilaisen kuvia.

    Rikosylikomisario Kiiskinen kertoo, että myös irakilainen mies yritettiin ottaa kiinni samaan aikaan muiden kanssa. Häntä ei kuitenkaan tavoitettu.

    Poliisi antoi miehestä etsintäkuulutuksen ja jatkoi etsintöjä 11. joulukuuta saakka, kunnes kuva miehestä julkaistiin. Samana iltapäivänä mies otettiin kiinni Saksasta.

    Toistaiseksi ei ole tarkkoja tietoja, missä vaiheessa mies on lähtenyt ulkomaille tai edes siitä, että missä olosuhteissa hänet on siellä otettu kiinni.

    – Tietysti helposti voi näin ajatella, että hänelle on kantautunut tieto, että tuttavia on otettu kiinni tällaiseen kokonaisuuteen liittyen. Ja jos hän on kokenut olevansa osallinen tällaiseen, niin on mahdollista, että hän on ottanut jalat alleen ja paennut maasta, Kiiskinen luonnehtii.

    Facebookissa mies on tykännyt muun muassa Saksassa sijaitsevan Münchenin kaupungin sivusta.

    Vallinkorvaan kytkeytyy myös kolmas vangituista. Hän on 28-vuotias ja kertoo sosiaalisessa mediassa olevansa kotoisin Afganistanista. Hän on kuvannut videon Youtubeen Vallinkorvan vastaanottokeskukselta.

    Mies on ladannut Youtubeen useita muitakin videoita Suomesta. Yksi viime keväänä julkaistu video on kuvattu kauppakeskus Valkeassa.

    28-vuotiasta epäillään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä mutta ei muista vyyhdissä esillä olleista rikosnimikkeistä.

    Maahanmuuttovirasto ei kommentoi, missä vastaanottokeskuksissa epäillyt ovat mahdollisesti asuneet. Poliisi on kuitenkin vahvistanut, että kaikki epäillyt ovat saapuneet Suomeen joko turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

    Vallinkorvan vastaanottokeskus suljettiin elokuussa 2017.

    Alaikäisenä kiintiöpakolaisena Suomeen

    Pitkäkestoisen vyyhdin kahdeksasta epäillystä yhteensä neljää epäillään törkeästä raiskauksesta. Yllämainittujen afganistanilaisen ja irakilaisen lisäksi myös 25-vuotiasta miestä ja 38-vuotiasta miestä epäillään sekä törkeästä raiskauksesta että törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

    25-vuotias asuu Oulun keskustan eteläpuolisella asuinalueella.

    38-vuotiaalla on puolestaan voimassa oleva osoite Vantaalla. Häneltä löytyy myös muutamia riita-asioita Vantaan käräjäoikeudesta. Niissä häneltä on yritetty karhuta joidenkin satojen eurojen velkoja, mutta lopulta kanteet on jätetty sikseen. Mies on ollut pitempään Suomessa, sillä vanhin kanteista on vuodelta 2010.

    Loput kolme miestä on vangittu epäiltynä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

    Kaksi heistä, 33-vuotias ja 23-vuotias, asuvat saman tien varressa oululaisella asuinalueella. Tosin Oulun käräjäoikeudessa vaaditaan parhaillaan 23-vuotiaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä sekä takaisinmaksua häneltä erääntyneistä vuokrista.

    Julkiset asiakirjat paljastavat, että 23-vuotias mies on kotoisin Eritreasta. Hän saapui Suomeen alaikäisenä kiintiöpakolaisena vuonna 2013.

    “En tiedä miksi hän teki näin”

    Viimeinen epäillyistä on 20-vuotias afganistanilainen ja hän asuu Oulun keskustan pohjoispuolella sijaitsevalla asuinalueella.

    Vuonna 2017 hän asui toisella paikkakunnalla Pohjois-Pohjanmaalla. Tuolloin häneen tutustunut nuori mies kertoo Ylelle, että epäilty oli aktiivinen ja sosiaalinen.

    – Hän oli kiltti ja kunnollinen. Hän ei polttanut tupakkaa, ei juonut alkoholia, mies luonnehtii.

    Tuttavan mukaan mies muutti Ouluun koulun takia. Hän kertoo puhuneensa edellisen kerran miehen kanssa puhelimessa kesällä 2018 muuton jälkeen.

    – Hän oli yksinäinen ja surullinen ja kertoi, ettei tunne ketään. Hän harmitteli, että miksi muutti pois, hänellä oli siellä (entisellä paikkakunnalla) paljon ystäviä ja tekemistä.

    Nuori mies oli aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Julkisten profiilien perusteella selviää, että hän kommentoi joskus myös nuorten naisten kuvia. Hän saattoi kehua naista nätiksi tai kommentoida rivin sydämiä.

    Tuttava on surullinen ja hämmentynyt kuultuaan poliisitutkinnasta. Hän on itsekin maahanmuuttaja ja kertoo uutisoinnin herättäneen vihaa kaikkia maahanmuuttajia kohtaan.

    Tuttava toivoo, että esimerkiksi vastaanottokeskuksissa koulutettaisiin yhä enemmän suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista sekä annettaisiin seksuaalikasvatusta.

    – On vaikea uskoa, että hän on tehnyt tällaista. En tiedä miksi hän teki näin. Olen niin vihainen hänelle ja surullinen sen pikkutytön takia.

    Yhdistys kumoaa huhut

    Poliisin mukaan kaikki kahdeksan epäiltyä tunsivat toisensa entuudestaan. Yle ei ole onnistunut selvittämään mahdollisia yhteyksiä kaikkien epäiltyjen välillä.

    Rikosylikomisario Kiiskisen mukaan tutkinnassa on “tekotapaankin liittyen” käynyt ilmi, että epäillyt tuntevat toisensa.

    – Tarkalleen en tiedä, mikä se tapa kunkin välillä on ollut. Perinteisestä järjestäytyneestä rikollisuudesta ei ole viitteitä. Siitä on viitteitä, että he tuntevat toisensa. Oletan, että ulkomaalaistaustaiset henkilöt viettävät vapaa-aikaansa samoissa paikoissa ja sitä kautta tuntevat toisensa.

    Oulussa toimivan Vuolle Setlementin toiminnanjohtajan Jussi Kemppaisen mukaan Vuolle-opiston opiskelijoissa on kaksi samannimistä henkilöä kuin vangittujen joukossa.

    Vuolle Setlementti tarjoaa laajamittaisesti opintoja ja palveluita maahanmuuttajille. Toiminnanjohtajan mukaan henkilökunta ja nuoret ovat olleet järkyttyneitä uutisista. Myös vihamielinen palaute on lisääntynyt.

    – Kyllä se näkyy tunnelmissa. Oulussa monet ihmiset ovat järkyttyneitä tapahtumista ja myös huolissaan ja peloissaan.

    Uutisoinnin jälkeen keskustelupalstoilla on levitetty huhuja, että seksuaalirikosvyyhdissä epäillyt henkilöt olisivat osallistuneet Vuolle Setlementin järjestämille koulu- tai päiväkotivierailuille.

    Kemppainen kiistää väitteet ja paheksuu, että tämänkaltaisia väitteitä nostetaan esiin, kun puhutaan tällä hetkellä tutkinnassa olevista seksuaalirikoksista.

    – Toivon, että poliisi saa ripeästi asiat selvitettyä, mutta että tässä ei lähdettäisi syyllistämään maahanmuuttajaväestöä eikä tietysti missään tilanteessa heidän kanssaan työskenteleviä, Kemppainen toteaa.

    Kuohuntaa on lisännyt se, että isomman rikosvyyhdin yhteydessä poliisi tiedotti kahdesta Oulun Tuiran kaupunginosassa tapahtuneesta seksuaalirikoksesta, joissa myös on uhrina alle 15-vuotias tyttö. Molemmissa Tuiran tapauksissa on epäiltynä ulkomaalaistaustainen mies.

    Lisäksi poliisi varoitti vielä erillisessä tiedotteessa ulkomaalaisten miesten houkuttelevan lapsia netissä kontaktiin kanssaan.

    – Kyllä se on herättänyt keskustelua ja se oli tarkoituskin. Se on herättänyt keskustelua somessa, mutta pääpointti oli, että se herättäisi keskustelua kodeissa lasten ja vanhempien kesken ja myös kouluissa, Kiiskinen toteaa.

    Tapaukset ovat järkyttäneet koko Suomea, mutta erityisesti tunteet ovat nousseet pintaan Oulussa.

    10. joulukuuta Oulun perussuomalaiset järjesti kaupungintalon edustalla mielenilmauksen, johon osallistui noin sata henkeä.

    Oulun maanantaisen mielenosoituksen yhteydessä poliisi otti kiinni paikallisen miehen.Jaakko Mäntymaa / Yle

    “Mikrofoni vapaa” -keskustelun yhteydessä puhujaksi nousi ulkomaalaistaustainen mies, mikä kuumensi tunteita yleisössä. Eräs yleisössä ollut paikallinen mies yritti käydä puhujan kimppuun. Poliisit veivät miehen putkaan rauhoittumaan.

    – Ilmapiiri on kireä ja jännittynyt. Sen asian tiimoilta ollaan hereillä ja toimitaan etupainotteisesti, ettei pääse tulemaan mitään levottomuuksia tai vahingontekoja, Kiiskinen kertoo.

    Kiiskinen painottaa toivovansa malttia julkisiin keskusteluihin.

    – Toivon, ettei ulkomaalaistaustainen, joka ei millään tavalla liity tähän, saa osakseen perusteetonta syrjintää tai halveksuntaa.

    Poikkeuksellinen vyyhti kesti kuukausia

    Monet pohtivat sitä, miten näin karmea rikos on päässyt tapahtumaan ja miksi sitä on jatkunut useita kuukausia.

    – Kertoisin jos voisin, Kiiskinen toteaa.

    Poliisi sai tiedon tapauksesta “yhteistyöviranomaiselta”, jota se ei toistaiseksi suostu tarkemmin yksilöimään.

    – Tämä tieto tuli meille jo aikaisemmin, keskellä syksyä. Syy miksi siitä tiedotettiin vasta nyt, on että kiinniottoja edelsi huomattavan paljon tiedonhankintaa ja kuulusteluja.

    Poliisin tutkinta on vielä niin alkumetreillä, ettei tekojen motiivia ole päästy selvittämään. Poliisi selvittää esimerkiksi sitä, liittyykö tapaukseen lapsipornoa. Poissuljettua ei ole myöskään se, että teot voisivat ylittyä Suomen rajojen ulkopuolelle.

    Rikosylikomisario Kiiskinen puhuu itsekin siitä, kuinka poikkeuksellista rikosvyyhtiä poliisi parhaillaan tutkii.

    – Kyllä tämä poliisinkin tunteisiin vaikuttaa, vaikka ei tunteita saa siihen työhön liittää. Tämä käsillä oleva tapaus tuntuu kyllä meistä kaikista järjettömän törkeältä rikosepäilyltä, ja siksikin teemme täydellä teholla töitä asian ympärillä.

    Lisää aiheesta A-studio: Talkissa TV1:ssä klo 21:10. Vieraina afganistanilaistaustainen opettaja Jami Homa, psykologi Nina Nurminen, poliisitarkastaja Mia Poutanen ja erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen.

    Turun sivistysjohtaja:

    Turun sivistysjohtaja: "Sopivin tapa muistaa opettajaa on toivottaa hänelle hyvää joulua" – Kuntaliiton lakimies: "Suklaalevy tai kynttilä on hyväksyttävä"


    Tästä on kyseEspoossa on päädytty ohjeistamaan vanhempia, kun he joulun lähestyessä muistavat lastensa opettajia lahjoin.Kaupunki on lähettänyt vanhemmille viestin, jonka mukaan kalliit lahjat eivät ole soveliaita opettajille.Monessa muussa...

    Tästä on kyseEspoossa on päädytty ohjeistamaan vanhempia, kun he joulun lähestyessä muistavat lastensa opettajia lahjoin.Kaupunki on lähettänyt vanhemmille viestin, jonka mukaan kalliit lahjat eivät ole soveliaita opettajille.Monessa muussa Suomen kaupungissa vanhempiin ei ole asian tiimoilta yhteydessä, eikä ohjeistusten antamiseen ole nähty tarvetta.Kuntaliiton lakimiehen mukaan lahjoja antaessa tai vastaanottaessa on keskeistä miettiä, miltä toiminta näyttää ulkopuolisen silmin.

    Vaikuttaa, että suuressa osassa Suomea ei ole Espoon tapaan ohjeistettu koululaisten huoltajia, jotta he eivät hankkisi koulujen opettajille kalliita lahjoja. Tällaiselle ohjeistukselle ei myöskään kuntien mukaan vaikuta olevan tarvetta.

    Yle soitti tai otti yhteyttä sähköpostitse Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun, Kajaanin, Vantaan ja Sotkamon koulu- ja sivistysjohtajiin ja kysyi, miten kaupunkien kouluissa suhtaudutaan opettajien muistamiseen lahjoin. Vastaus saatiin muualta paitsi Tampereelta.

    Kaikista tavoitetuista kaupungeista vastattiin, että huoltajille ei ole annettu ohjetta eikä sille ole ollut mitään erityistä tarvetta.

    "Olen ymmärtänyt, että opettajille annetuissa lahjoissa on pysytty kohtuudessa"

    Helsingissä opettajille ei ole annettu ohjeistusta yleensä jouluisin ja keväisin oppilaiden antamiin muistamisiin.

    – Luotamme, että koulujen henkilöstö pystyy arvioimaan sopivat toimintatavat ja viestinnän koteihin tarvittaessa, Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Outi Salo kertoo.

    Oulun kaupungilla ei ole ollut tarvetta puuttua siihen, minkälaisia lahjoja oppilaat ja näiden perheet antavat opettajille. Oulun kaupungin perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori sanoo, että kalliit lahjat opettajille eivät ole olleet Oulussa puheenaiheena, eikä hän tunnista ilmiötä, jossa opetushenkilöstö olisi saanut kalliita lahjoja oppilailta tai näiden perheiltä.

    Lahjakäytäntöihin ei ole puututtu myöskään Turun ja Vantaan kouluissa. Turun sivistystoimen toimialajohtaja Timo Jalonen kertoo, että kaupungin yleiset ohjeet riittävät.

    – Kaupungin henkilöstöä on ohjeistettu, että arvokkaita lahjoja ei pidä ottaa vastaan.

    Hyväksyttävä joululahja voisi olla vaikkapa suklaalevy tai kynttilä. Saija Haapalehto

    Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth kertoo, ettei tarkkaan tiedä yksittäisten koulujen tilannetta asiassa. Hän kuitenkin toteaa, ettei asia ole koskaan noussut Vantaalla esille, ja jos olisi, olisi hän siitä todennäköisesti kuullut.

    – Olen ymmärtänyt, että opettajille annetuissa lahjoissa on pysytty kohtuudessa. Kohtuus on aika yleinen sana kaikessa täällä Vantaalla.

    Yle tiedusteli asiaa myös Tampereen sivistysjohtajilta puhelimitse, mutta ei tavoittanut heitä kommentoimaan asiaa.

    On mietittävä, miltä toiminta näyttää ulkopuolisen silmin

    Kuntaliiton lakimies Saija Haapalehdon mukaan pienen, arvoltaan vähäisen, esimerkiksi jouluun teemaan liittyvän lahjan antaminen opettajalle on laillisesti hyväksyttävää.

    – Hyväksyttävä joululahja voisi olla vaikkapa suklaalevy tai kynttilä, Haapalehto kirjoittaa sähköpostitse,

    Haapalehdon mukaan on mietittävä, miltä lahjan antaminen näyttää ulkopuolisen silmin. Hyväksyttävän lahjan laatua tai arvoa ei ole erikseen määritelty, joten arvio edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa.

    – Jos tilanne arveluttaa virkamiestä tai lahja on liian arvokas, aina on mahdollisuus kieltäytyä lahjan vastaanottamisesta, Haapalehto sanoo.

    Turun sivistystoimen toimialajohtaja Timo Jalosen mukaan opettajat ovat kiitollisimpia niistä lahjoista, jotka ovat aineettomia. Ajatus on tärkein.

    – Sopivin tapa muistaa opettajaa on toivottaa hänelle oikein hyvää joulua ja kiittää kuluneesta lukuvuodesta.

    Monet espoolaiset vanhemmat ovat saaneet joulun alla kouluilta Wilma-viestin, että opettajien ei pidä ottaa vastaan yksityisiltä henkilöiltä tai yrityksiltä muuta kuin arvoltaan vähäisiä mainos- tai muita vastaavia lahjoja. Rahan tai lahjakortin vastaanottaminen on viestin mukaan kielletty kokonaan.

    "Eivätkö he tajua, että kuka vaan voi olla mitä vaan netissä?" – Oulun seksuaalirikosepäilyjen vanavedessä vanhemmilta vaaditaan parempaa vastuunkantoa


    Torstai-illan A-studio: Talk käsittelee sitä, miten maahanmuuttajien tekemiä seksuaalirikoksia voitaisiin ennaltaehkäistä. Ohjelman alla Yle kysyi yleisöltä, millaisia kysymyksiä Oulun rikostapaukset ovat herättäneet lasten sosiaalisen median...

    Torstai-illan A-studio: Talk käsittelee sitä, miten maahanmuuttajien tekemiä seksuaalirikoksia voitaisiin ennaltaehkäistä.

    Ohjelman alla Yle kysyi yleisöltä, millaisia kysymyksiä Oulun rikostapaukset ovat herättäneet lasten sosiaalisen median käytöstä ja miten lapsille puhutaan seksuaalisesta häirinnästä. Oulun tapauksissa somen rooli on korostunut.

    Vastauksia tuli vuorokaudessa runsaat 40. Monissa vastauksissa vanhempien vastuuta lastensa puuhista verkossa pidettiin liian heppoisena.

    – Missä vanhempien vastuu? Kukaan ei päästä lasta kulkemaan yksin pimeillä kujilla, mutta netin ja somen käyttöä ei rajoiteta käytännössä ollenkaan, yksi vastaaja pohti.

    – Sellaisia kokemuksia, että oman 11-vuotiaan lapsen luokkakavereiden somen käyttöä ei valvota millään tavalla, toinen vastaaja harmitteli.

    Osa vastaajista pahastui koko kysymyksenasettelusta, koska heidän mielestään lasten täytyy vapaasti saada solmia kontakteja muihin ihmisiin, eikä heidän vapauttaan saisi rajoittaa. Jotkut taas kokivat valvonnan käytännössä hyvin vaikeaksi.

    – Miten voin varmistaa aukottomasti, missä lapseni netissä liikkuvat? Mistä merkeistä lapsen käytöksessä voin parhaiten päätellä hänen liikkuvan kielletyssä seurassa? Miten varoittaa lapsia niin, etteivät he säikähdä kaikkia uusia kontakteja tai eri kulttuureista tulevia ihmisiä?

    – Tänään kysyin, onko koulussa keskusteltu näistä tilanteista, joita voi netin kautta syntyä – valitettavasti ei. Murrosiässä oleville herkille mielille on vaikea käsitellä asiaa. ”Älä kerro enempää!” oli vastaus, kun aloitin dokumenttimaisesti kertoa Oulun tapahtumista.

    "Nimeä ei saa antaa, ketään ei saa tavata"

    Osa vastaajista kertoi kuitenkin itse seuraavansa hyvin tarkkaan sitä, millaisia kontakteja perheen lapset verkossa solmivat.

    – Olen hyvin pienestä lähtien korostanut lapsille, että netissä ei saa antaa kenellekään tuntemattomalle oikeaa nimeä, osoitetta, kuvaa, puhelinnumeroa tai muitakaan tietoja, eikä ketään saa tavata.

    Muutamassa vastauksessa haluttiin rajoittaa lasten älypuhelinten käyttöä tai jopa kieltää älypuhelimet ja somen käyttö alle 16-vuotiailta. Myös voimakeinoista haettiin apua:

    – Nuorille pitää opettaa itsepuolustusta.

    Yksi vastaaja kertoi opettaneensa tytärtään olevan epäileväinen kaikkia kohtaan, jotka haluavat häneltä jotakin, riippumatta siitä, kuinka viaton pyyntö on. Toinen vastaaja sanoi varoittavansa lapsiaan lähtemästä ulkomaalaistaustaisten miesten tai poikien seuraan.

    – Olemme sopineet, että jos heistä joku lähestyy, pitää huutaa niin lujaa kuin keuhkoista lähtee "EI! ÄLÄ KOSKE! ÄLÄ HÄIRITSE! POISTU!"

    Sosiaalityöntekijänä toimiva vastaaja totesi, että lapsella pitää saada olla pieniä salaisuuksia, mutta muutokset lapsen olemuksessa pitää heti ottaa vakavasti.

    – Jos näinkin nuorta lasta [kuten Oulussa] hyväksikäytetään näin räikeällä tavalla ja pitkään, lapsensa tunteva aikuinen ei voi olla huomaamatta muutoksia lapsen käytöksessä ja koko habituksessa. Lapsi jota ei omat vanhemmat ”huomaa” ja joka ei saa rakkautta ja huolenpitoa sieltä mistä pitäisi, hakee sitä ”mistä vaan” – vaikka näinkin kammottavalla tavalla.

    Lisää aiheesta A-studio: Talkissa TV1:ssä klo 21:10. Vieraina afganistanilaistaustainen opettaja Jami Homa, psykologi Nina Nurminen, poliisitarkastaja Mia Poutanen ja erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen.

    Puhuttavatko kansanedustajia Trafin tietoturvakohu ja turvallisuustilanne? Katso eduskunnan kyselytunti suorana kello 16


    Eduskunta kokoontuu viikottaiselle kyselytunnille tänään torstaina kello neljä. Kansanedustajilla on mahdollisuus kysyä esimerkiksi liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tietoturvakohusta. Viime aikoina on puhuttanut myös turvallisuustilanne niin...

    Eduskunta kokoontuu viikottaiselle kyselytunnille tänään torstaina kello neljä.

    Kansanedustajilla on mahdollisuus kysyä esimerkiksi liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tietoturvakohusta. Viime aikoina on puhuttanut myös turvallisuustilanne niin Suomessa kuin Euroopassa muun muassa Oulun rikosepäilyjen ja Strasbourgin iskun takia.

    Kyselytunnilla eivät ole vastaamassa EU:n huippukokouksissa Brysselissä oleva pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eikä flunssan takia sairauslomalle jäänyt valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

    Viime viikolla kyselytunti jäi väliin itsenäisyyspäivän takia.

    Voit seurata kyselytuntia suorana Yle Areenasta tai ylläolevaa kuvaa klikkaamalla. Kyselytunti alkaa kello 16. Yle näyttää kyselytunnin myös TV1:ssä kello 16–16.52.

    Lisää aiheesta:

    Strasbourgin ampujan keskustelu taksikuskin kanssa kertoo terroristisesta motiivista: "Tapoin ihmisiä Syyriassa kuolleiden veljien puolesta"

    Millaisia kysymyksiä Oulun raiskausepäily herättää lasten somen käytöstä? Miten ohjeistat lastasi? A-studio: Talk käsittelee aihetta torstaina

    Trafin pääjohtaja väistyy – Berner: En vaikuttanut johtajan lähtöön

    Tietoturva-asiantuntija STT:lle: Trafin palvelun ongelmallisin seikka oli pelkällä henkilötunnuksella toimiva haku

    Berner Trafin verkkopalvelukohusta: Massaluovutusta ei näyttäisi tapahtuneen, mutta kaikkia tietoja ei vielä ole

    Pian saat nauttia täysimittaisesta eduskunnan kyselytunnista televisiossa ja netissä

    Oulussa ilmennyt uusi epäilty seksuaalirikos ei liity aikaisempiin epäilyihin, erottava tekijä ainakin some

    Oulussa ilmennyt uusi epäilty seksuaalirikos ei liity aikaisempiin epäilyihin, erottava tekijä ainakin some


    Oulun poliisi tutkii alaikäiseen kohdistunutta epäiltyä seksuaalirikosta. Asiasta kertoi ensin Ilta-Sanomat ja Kaleva. Rikoskomisario Eveliina Karjalainen ei kommentoi epäillyn tekijän kansalaisuutta. Poliisi on vaitonainen myös uhrin...

    Oulun poliisi tutkii alaikäiseen kohdistunutta epäiltyä seksuaalirikosta. Asiasta kertoi ensin Ilta-Sanomat ja Kaleva.

    Rikoskomisario Eveliina Karjalainen ei kommentoi epäillyn tekijän kansalaisuutta. Poliisi on vaitonainen myös uhrin kansallisuudesta. Hän kuitenkin vahvistaa sen, että kyseinen tapaus ei liity kolmeen muuhun epäiltyyn seksuaalirikostapaukseen, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö. Näissä kolmessa tapauksessa tekijät ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina.

    Nyt julki tulleessa tapauksessa on ainakin se ero aikaisempiin seksuaalirikosvyyhteihin, että epäilty tekijä ei ole ottanut alaikäiseen uhriin yhteyttä sosiaalisen median kautta. Oulun poliisi antoi aikaisempiin tapauksiin liittyen varoituksen ja poliisi kehotti erityisesti nuoria tyttöjä ja nuorten vanhempia tarkkaavaisuuteen sosiaalisessa mediassa.

    Karjalainen ei kommentoi sitä, tunsivatko uhri ja epäilty tekijä toisensa. Poliisi ei tässä vaihessa tiedota asiasta enempää tapauksen arkaluontoisuuden vuoksi.

    Kaupunki pimitti vuosia teatterin asiakirjoja, jotka toimittaja lopulta sai monen oikeusasteen jälkeen – tästedes vastaava salailu vaikeutuu

    Kaupunki pimitti vuosia teatterin asiakirjoja, jotka toimittaja lopulta sai monen oikeusasteen jälkeen – tästedes vastaava salailu vaikeutuu


    Tästä on kyseSanomalehti Kaleva sai Oulun kaupungin pitkään pimittämät teatterin sisäiseen tarkastukseen liittyvät muistiotKorkein hallinto-oikeus velvoitti kaupungin luovuttamaan salatut muistiot valituksen tehneelle toimittajalle.Professorin...

    Tästä on kyseSanomalehti Kaleva sai Oulun kaupungin pitkään pimittämät teatterin sisäiseen tarkastukseen liittyvät muistiotKorkein hallinto-oikeus velvoitti kaupungin luovuttamaan salatut muistiot valituksen tehneelle toimittajalle.Professorin mukaan päätös on merkittävä ennakkopäätös, joka selkeyttää julkisuuslain vaatimuksia ja vaikeuttaa tiedon pimittämistä.

    Oulun kaupunki joutui luovuttamaan pitkän oikeusväännön jälkeen sanomalehti Kalevalle papereita, joita kaupunki yritti salata. Asiasta kertoi ensimmäisenä Kaleva.

    Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan kyseessä on merkittävä ennakkopäätös, joka velvoittaa kunnat avoimempaan viestintään.

    Paperit koskivat kaupunginteatterin palvelujen ostoja. Niitä oli pyytänyt toimittaja Esko Aho.

    Oulun kaupungin silloinen kaupunginjohtaja Matti Pennanen hylkäsi vuonna 2016 Ahon asiakirjapyynnön, ja Aho valitti asiasta hallinto-oikeuteen. Joulukuussa 2018 asiasta tuli ratkaisu korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

    Kiista koski tarkemmin sanottuna muistioita kaupungin omistaman Oulun kaupunginteatteri Oy:n palvelujen ostosta teatterin taiteellisen johdon omistamilta ja hallinnoimilta osakeyhtiöiltä. Oulun kaupunki on maaliskuussa 2016 pyytänyt Oulun kaupunginteatteri Oy:ltä selvitystä siitä, noudattaako yhtiö toiminnassaan omistajan eli kaupungin edellyttämiä hyvän hallinto- ja johtamistavan periaatteita.

    – Tiesin, että näiden papereiden piti olla julkisia. Siinä ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin hakea lupaa oikeuden kautta, sanoo Kalevan toimittaja Esko Aho.

    Toivoisin, että viranomaiset suhtautuisivat julkisuuteen jo alun pitäen vakavasti ja myönteisesti. Olli Mäenpää

    Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi lokakuussa 2017 Oulun kaupunginjohtajan päätöksen ja velvoitti kaupunginjohtajan antamaan Aholle jäljennökset maaliskuulle 2016 päivätyistä muistioista.

    Oulun kaupunki valitti Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä ja vaati, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

    Kun Kaleva joulukuussa 2018 sai muistiot, se teki jutun, jonka mukaan Oulun kapunginteatteri hankki taiteellisen johtajansa Kari-Pekka Toivosen ja näyttelijä Merja Larivaaran osakeyhtiöltä palveluja hieman yli 76 000 euron arvosta vuosina 2014–2016. Silloinen kaupunginjohtaja Matti Pennanen katsoi, että hankintoihin liittyvä menettelytapa ei ollut eettisesti hyväksyttävä eikä hyvän hallintotavan mukainen.

    Merkittävä ennakkopäätös

    Aiempi kaupunginjohtaja perusteli asiakirjojen salaamista sillä, että kyse on yhtiön ja kaupungin välisestä asiasta eikä kaupungille viranomaisena kuuluvasta tehtävästä. Oulun kaupunginteatteri on kaupungin omistama yhtiö. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kunta toimii viranomaisen ominaisuudessa siinäkin yhteydessä, kun se harjoittaa omistajaohjaustoimintaa.

    Oulun kaupungin mukaan kysymys oli merkittävästä ennakkopäätöksestä kaikille kaupungeille ja kunnille, jotka tekevät omistajapoliittisia tarkastuksia omistamiinsa yhtiöihin.

    – Me halusimme tietoisesti löytää lopullisen päätöksen asialle. Se ei ole merkityksellinen vain Oulun kaupungille, vaan kaikille kunnille, kertoo Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

    Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kysymys on kunnan harjoittamasta omistajaohjaustoiminnasta, jolloin se toimii viranomaisen ominaisuudessa. Näin muistiot kuuluivat lähtökohtaisesti julkisuuslain piiriin.

    – Nyt tiedetään, että kaupungin tekemät sisäisen tarkastuksen muistiot osakeyhtiöihin ovat julkisia, sanoo Laajala.

    Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan KHO:n päätöksen tärkein viesti on, että vaikka kaupungit ja kunnat organisoituvat konserneiksi, se ei vaikuta kuitenkaan julkisuuslain soveltamiseen. Päätös lähettää selvän viestin kunnille ja kaupungeille.

    – Organisaatiorakenteet eivät ole ensisijaisia, vaan kunnan toiminnan avoimuus. Toivoisin, että viranomaiset suhtautuisivat julkisuuteen jo alun pitäen vakavasti ja myönteisesti, Olli Mäenpää muistuttaa.

    Juttua täydennetty 13.12. kello: 7.50: Jutun alkuun lisätty maininta siitä, että asiasta kertoi ensimmäisenä Kaleva. Alkuun lisätty myös Kalevan verkkoartikkelin linkki.

    Millaisia kysymyksiä Oulun raiskausepäily herättää lasten somen käytöstä? Miten ohjeistat lastasi? A-studio: Talk käsittelee aihetta torstaina

    Millaisia kysymyksiä Oulun raiskausepäily herättää lasten somen käytöstä? Miten ohjeistat lastasi? A-studio: Talk käsittelee aihetta torstaina


    Poliisi tutkii useita seksuaalirikostapauksia, joissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö ja epäilty on tullut Suomeen kiintiöpakolaisena tai turvapaikanhakijana. Yhteistä teoille on, että epäilty ja uhri näyttäisivät tavanneen...

    Poliisi tutkii useita seksuaalirikostapauksia, joissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö ja epäilty on tullut Suomeen kiintiöpakolaisena tai turvapaikanhakijana.

    Yhteistä teoille on, että epäilty ja uhri näyttäisivät tavanneen sosiaalisessa mediassa. Teot ovat tapahtuneet Oulussa.

    Tapaukset ovat herättäneet kysymyksiä muun muassa lasten sosiaalisen median käytöstä. Moni vanhempi myös parhaillaan miettii, miten omaa lasta voisi neuvoa niin, ettei tämä joutuisi samanlaisiin tilanteisiin.

    Käsittelemme aihetta A-talk-keskusteluohjelmassa torstaina 13. joulukuuta klo 21.10 TV1:llä.

    Millaisia huolia tapaus on sinussa herättänyt lasten somen käytöstä? Miten olet niitä ratkaissut? Tai oletko itse joutunut vastaaviin tilanteisiin?

    Kerro alla olevalla lomakkeella. Lomake on suojattu ja tiedot tulevat vain toimituksen käyttöön ohjelman ja juttujen tekoa varten.

    Päivitys 13.12. klo 19.40: Kysely on päättynyt. Kiitos vastauksista!

    Coca-Cola pahoittelee sen joulurekasta aiheutuneita ruuhkia Oulussa – yksi myöhästyi työtapaamisesta, toinen ei ehtinyt hakemaan lasta päiväkodista ajoissa

    Coca-Cola pahoittelee sen joulurekasta aiheutuneita ruuhkia Oulussa – yksi myöhästyi työtapaamisesta, toinen ei ehtinyt hakemaan lasta päiväkodista ajoissa


    Eilen Oulun Kaakkurissa vieraillut Coca-Cola-joulurekka sai Oulun liikenteen sekaisin useaksi tunniksi. Liikenne esimerkiksi Oulun läpi kulkevalla moottoritiellä ruuhkautui tiistai-iltapäivänä siten, että automatkaan kaupungin sisällä saattoi...

    Eilen Oulun Kaakkurissa vieraillut Coca-Cola-joulurekka sai Oulun liikenteen sekaisin useaksi tunniksi.

    Liikenne esimerkiksi Oulun läpi kulkevalla moottoritiellä ruuhkautui tiistai-iltapäivänä siten, että automatkaan kaupungin sisällä saattoi kulua jopa tunti ylimääräistä aikaa. Rekan lisäksi ruuhkaan saattoivat vaikuttaa myös esimerkiksi veronpalautusten tuoma ostosruuhka, normaali iltapäiväruuhka ja iltapäivällä tapahtunut tieliikenneonnettomuus.

    Kati Kyyrönen oli menossa Oulun Limingantullista yliopistolle työtapaamiseen, mutta ei lopulta mennyt, sillä hän tiesi myöhästyvänsä niin paljon. Hänen bussinsa oli noin puolituntia myöhässä.

    – En ymmärtänyt ensin mistä oli kyse. En ollut kuullut Coca-Cola-joulurekasta.

    – Yllättävää, että Oulussa voi joutua tällaiseen liikenneruuhkaan, Kyyrönen jatkaa.

    Ylen toimittaja Päivi Köngäs oli menossa Oulun keskustasta Oululahteen hakemaan lastaan päiväkodista.

    – En ehtinyt hakea lastani päiväkodista iltapäivä viiteen mennessä, enkä ollut ainoa.

    Päiväkodissa oli nimittäin myös muita lapsia odottelemassa hakijoitaan, mutta päiväkodin työntekijät olivat osanneet varautua tilanteeseen.

    Normaalisti Könkäällä menee matkaan noin kymmenestä minuutista varttiin, mutta eilen siihen vierähti jopa 55 minuuttia. Matka on reilut viisi kilometriä.

    – Ihmiset kävelivät Äimäraution kohdalla ohi autoista. Kävelemällä pääsi nopeammin kuin autolla, Köngäs kertoo.

    – Oululaiset eivät osaa ajaa ruuhkassa, risteysalueet olivat ihan tukossa, hän jatkaa.

    Coca-Colalle jättiruuhkat olivat yllätys

    Coca-Cola Suomen viestintäpäällikkö Théa Natri pahoittelee syntyneitä ruuhkia.

    – Tapahtuman tarkoituksena ei missään nimessä ollut aiheuttaa harmia.

    Natrin mukaan rekkaa saapui katsomaan tuhansia ihmisiä.

    – Kun ihmisiä tulee enemmän kuin fyysinen tila vetää, niin se aiheuttaa aina ongelmia, Natri kommentoi.

    Natrin mukaan järjestelyt vietiin niin pitkälle kuin se oli mahdollista.

    – Keskustelimme kauppiaan ja valvovien viranomaisten kanssa siitä, millaista liikenteen ohjaamista tarvitaan.

    Coca-Cola-joulurekan kiertue alkoi 8.12. Helsingistä. Natri kertoo, että Helsingin tapahtuman jälkeen osattiin odottaa, että ihmisiä tulee paljon myös muualla. Silti Oulun tapahtuman suosio yllätti Natrin.

    – Olemme tehneet tämän tyylisellä konseptilla aikaisemminkin tapahtua. Tämä erosi vain niin, että nyt kyseessä oli joulurekka, se kiinnostaa ihmisiä paljon.

    Natrin mukaan etukäteen ei voitu sanoa sitä, minkä verran tapahtumaan tulee ihmisiä, sillä kyseessä oli ilmaistapahtuma. Seuraavaksi joulurekka suuntaa Rovaniemelle.

    – Olemme yhteydessä Rovaniemen viranomaisten kanssa liikennejärjestelyistä.

    Poliisi ei yllättynyt siitä, että seksuaalirikoksista epäilty mies oli poistunut Suomesta – kiinniottopaikasta tai -tavasta ei vielä tietoa

    Poliisi ei yllättynyt siitä, että seksuaalirikoksista epäilty mies oli poistunut Suomesta – kiinniottopaikasta tai -tavasta ei vielä tietoa


    Oulun seksuaalirikoksista epäilty mies otettiin eilen kiinni Saksassa. Ylikomisario Markus Kiiskisen mukaan heillä ei ole vielä tarkempaa tietoa Saksassa tapahtuneista käänteistä. – Meillä ei ole tietoa vielä kiinniottopaikasta tai -tavasta,...

    Oulun seksuaalirikoksista epäilty mies otettiin eilen kiinni Saksassa. Ylikomisario Markus Kiiskisen mukaan heillä ei ole vielä tarkempaa tietoa Saksassa tapahtuneista käänteistä.

    – Meillä ei ole tietoa vielä kiinniottopaikasta tai -tavasta, Kiiskinen kommentoi sähköpostitse Ylelle.

    Kiiskisen mukaan poliisille ei ollut kovin iso yllätys, että epäilty oli poistunut Suomesta.

    – Kun häntä ei alkuvaiheessa tavoitettu, oli luonnollisesti paljon mahdollista, että hän karttaa kiinnijoutumistaan.

    Poliisi ehti julkaista eilen miehen nimen ja kuvan, koska miestä ei ollut tavoitettu.

    Saksassa napattu miestä epäillään osalliseksi laajaa julkisuutta herättäneeseen tapaukseen, jossa useaa ulkomaalaistaustaista epäillään muun muassa alle viisitoistavuotiaan tytön raiskauksesta.

    Häntä epäillään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja pahoinpitelystä.

    Samaan tapaukseen liittyen on jo vangittu seitsemän miestä, jotka ovat tulleet Suomeen joko turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

    Epäillyt teot tapahtuivat yksityisasunnoissa useiden kuukausien aikana. Lisäksi poliisi selvittää sitä, ovatko seksuaalirikoksista epäillyt henkilöt syyllistyneet lapsipornon levitykseen.

    – Esitutkinta on alkuvaiheessa, eikä enempää kerrottavaa nyt toistaiseksi ole, Kiiskinen kertoo.

    Kaleva: Tutkinnassa vielä yksi alaikäiseen kohdistuva seksuaalirikos

    Poliisi tutkii Oulussa myös kahta muuta seksuaalirikosepäilyä, joissa epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia ja uhrit alle 15-vuotiaita tyttöjä. Näiden rikosten epäillään tapahtuneen Tuiran kaupunginosassa ulkona ja samana päivänä marraskuun puolessa välissä.

    Toista niistä tutkitaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, toista törkeänä raiskauksena ja törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty on ollut pidätettynä, mutta hänet vapautettiin maanantaina. Hän on kuitenkin edelleen epäilty.

    Lisäksi Oulun käräjäoikeudessa on keskiviikkona käsitelty muun muassa törkeään raiskaukseen liittyvää vangitsemisasiaa, joka ei liity edellä mainittuihin tapauksiin. Vangitsemispäätös on tehty alun perin lokakuussa. Kalevan tietojen mukaan myös tässä tapauksessa epäillyn rikoksen uhri on alaikäinen.

    Lue myös: Tämän tiedämme Oulun seksuaalirikosepäilyistä nyt: Kymmenen epäiltyä, joista yksi tavoittamatta, useita kansallisuuksia, kaikki uhrit alle 15

    Kohuttu Pohjolakoti on tehnyt parannuksia – koulukodilta vaaditaan kuitenkin vielä suunnitelmaa rajoitteiden vähentämiseksi

    Kohuttu Pohjolakoti on tehnyt parannuksia – koulukodilta vaaditaan kuitenkin vielä suunnitelmaa rajoitteiden vähentämiseksi


    Tästä on kyseApulaisoikeusasiamies havaitsi keväällä useita puutteita muhoslaisen Pohjolakodin toiminnassa.Tuolloin koulukodissa rajoitettiin lapsia lainvastaisilla keinoilla, muun muassa liikkumisvapautta rajoittamalla.Apulaisoikeusasiamiehen...

    Tästä on kyseApulaisoikeusasiamies havaitsi keväällä useita puutteita muhoslaisen Pohjolakodin toiminnassa.Tuolloin koulukodissa rajoitettiin lapsia lainvastaisilla keinoilla, muun muassa liikkumisvapautta rajoittamalla.Apulaisoikeusasiamiehen joulukuisen ratkaisun mukaan asiat ovat parantuneet keväästä, mutta koulukodin pitää selvittää vielä, miten rajoitustoimia voitaisiin vielä vähentää.

    Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on antanut päätöksen Pohjolakotiin huhtikuussa tehdystä tarkastuksesta.

    Päätöksessä Sakslin pyytää Pohjolakotia laatimaan suunnitelman siitä, kuinka se vähentää tai kokonaan luopuu koulukodin nuoriin aikaisemmin käytetyistä rajoitustoimista.

    Pohjolakodissa on rajoitettu muun muassa lapsen liikkumisvapautta ja yhteydenpitoa sekä oman omaisuuden käyttöä.

    Pohjolakodin täytyy toimittaa suunnitelma rajoitustoimien vähentämisestä ensi vuoden syyskuuhun mennessä.

    – Lasten on yhdessä henkilökunnan kanssa tarkoitus osallistua tämän suunnitelman laadintaan, oikeusasiamiehen kanslian esittelijä Tapio Räty kertoo.

    Rajoittamisen rajanvedossa vielä tekemistä

    Päätöksessä todetaan, että Pohjolakoti on jo muuttanut muun muassa nuorten puhelimen käyttöön ja heitä koskeviin rajoitustoimien kirjaamiseen liittyviä käytäntöjä. Näiden lisäksi Pohjolakoti on kouluttanut henkilöstöä rajoitteiden käytöstä lokakuussa 2018.

    Oikeusasiamiehen kanslian on koulutuksen jälkeenkin otettu yhteyttä rajoittamisesta. Niiden perusteella Sakslinista näyttää siltä, että Pohjolakodissa ei ole kaikille työntekijöille ja lapsille selvää, missä tilanteissa ja millä edellytyksillä rajoitustoimiin voidaan ryhtyä.

    – Epäselvää näyttäisi olevan myös se, milloin kysymys on tavanomaiseen kasvatukseen liittyvistä asioista ja päätöstä edellyttävistä rajoitustoimenpiteistä, Sakslin toteaa.

    Nuoret ovat antaneet Pohjolakodista ja sen korjaustoimista on myönteistäkin palautetta. Oikeusasiamiehen kanslian esittelijä Tapio Räty kertoo, että tarkastuksen jälkeen useat koulukodin lapset ovat ottaneet oikeusasiamiehen kansliaan yhteyttä ja he ovat kertoneet, että ilmapiiri on koulukodissa parantunut.

    – Lasten kannalta parempaan suuntaan ollaan siis menossa.

    Pohjolakotia ylläpitävän Nuorten Ystävien tiedotteen mukaan apulaisoikeusasiamiehen esiin nostamiin asioihin aiotaan kiinnittää huomiota. Näitä asioita ovat yhdistyksen mukaan muun muassa puhelimen käyttö, nuoren asioiden huolellinen kirjaaminen nuoren asiakirjoihin ja henkilökunnan jatkuva koulutus erityisesti rajoitustoimien käytöstä.

    Lue myös:

    Yllätystarkastus paljasti lukuisia epäkohtia koulukodissa – Pohjolakodin johtajan mukaan ongelma on osin laissa, lapsiasiavaltuutettu varoittaa lain yläpuolelle asettumisesta

    Pohjolakoti-tapaus johtamassa lain muutoksiin: jatkossa myös lapsia kuultava

    "Aika moni meidän nuorista karkaisi, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin" – Ruotsissa ei ihmetellä Pohjolakodin toimia vaan ennemmin sitä, miksi koulukodissa ei saa olla kunnon kuria

    Oulun seksuaalirikoksista epäilty otettiin kiinni Saksasta

    Oulun seksuaalirikoksista epäilty otettiin kiinni Saksasta


    Seksuaalirikoksista Oulussa epäilty mies on otettu kiinni Saksasta, poliisi kertoo tiistaina iltapäivällä. Poliisi oli samana päivänä jo ehtinyt julkaista miehen nimen ja kuvan, koska miestä ei ollut tavoitettu. Häntä epäillään törkeästä...

    Seksuaalirikoksista Oulussa epäilty mies on otettu kiinni Saksasta, poliisi kertoo tiistaina iltapäivällä.

    Poliisi oli samana päivänä jo ehtinyt julkaista miehen nimen ja kuvan, koska miestä ei ollut tavoitettu.

    Häntä epäillään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja pahoinpitelystä, kertoi ylikomisario Markus Kiiskinen Ylelle aiemmin tiistaina.

    Miestä epäillään osalliseksi laajaa julkisuutta herättäneeseen tapaukseen, jossa useaa ulkomaalaistaustaista epäillään muun muassa alle viisitoistavuotiaan tytön raiskauksesta.

    Samaan tapaukseen liittyen on jo vangittu seitsemän miestä, jotka ovat tulleet Suomeen joko turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

    Epäillyt teot tapahtuivat yksityisasunnoissa useiden kuukausien aikana.

    Poliisi tutkii Oulussa myös kahta muuta rikosepäilyä, joissa epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia ja uhrit alle 15-vuotiaita tyttöjä. Näiden rikosten epäillään tapahtuneen Tuiran kaupunginosassa ulkona ja samana päivänä marraskuun puolessa välissä.

    Toista niistä tutkitaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, toista törkeänä raiskauksena ja törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty on ollut pidätettynä, mutta hänet on eilen vapautettu. Hän on kuitenkin edelleen epäilty.

    Korjattu 12.12. kello 7.27: Ylikomisarion etunimi korjattu. Jutussa luki aikaisemmin virheellisesti Marko, vaikka ylikomisarion etunimi on Markus.

    Päivitetty uutista 11.12. kello 15.06: Mies on saatu kiinni, joten uutista on päivitetty kauttaaltaan.

    Erityistukea tarvitsevien seksi on yhä tabu – Jere ja Julia Fonsen tutustuivat toisiinsa harrastuksessa ja menivät naimisiin kuukausi sitten

    Erityistukea tarvitsevien seksi on yhä tabu – Jere ja Julia Fonsen tutustuivat toisiinsa harrastuksessa ja menivät naimisiin kuukausi sitten


    Tästä on kyseJotta kukaan ei jäisi yksin -hankkeessa ovat mukana Sexpo-säätiö, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Autismisäätiö.Villiklubin käynnistivät Helsingin kaupunki ja Kehitysvammatuki 57 ry.Kolme vuotta sitten alkaneen...

    Tästä on kyseJotta kukaan ei jäisi yksin -hankkeessa ovat mukana Sexpo-säätiö, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Autismisäätiö.Villiklubin käynnistivät Helsingin kaupunki ja Kehitysvammatuki 57 ry.Kolme vuotta sitten alkaneen klubitoiminnan suosio on yllättänyt. Tilaisuuksia järjestetään myös mm. Tampereella, Seinäjoella, Turussa ja Oulussa.Seuraava Villiklubi on Tampereella 14. joulukuuta Ravintola Kivenheitossa.Erityistä tukea tarvitseville on muitakin tapaamispaikkoja: mm. Voimavirta Setlementti Tampereen tiloissa.

    Jere ja Julia Fonsen ovat erityistukea tarvitsevia nuoria aikuisia. He tutustuivat toisiinsa jalkapalloharrastuksessa. Nyt he ovat olleet naimisissa kuukauden verran.

    – Hän on vaan niin mukava. Ja hän on lojaali. Voimme luottaa molemmin puolin, Julia Fonsen sanoo miehestään.

    He ovat onnekkaita, sillä yksinäisyys koetaan tässä väestöryhmässä erityiseksi ongelmaksi. Siksi nuori aviopari kannustaa menemään mukaan toimintaan ja harrastuksiin.

    – Me harrastamme myös salibandya ja biljardia, Jere Fonsen kertoo.

    – Ihastuin Julian luonteeseen ja elämänasenteeseen. Häneen pystyy luottamaan ja hänelle pystyy kertomaan kaikkia asioita. Hänen kanssaan on hauskaa. Saa itkeä ja nauraa – viettää hauskaa elämää.

    Nuoripari Jere ja Julia Fonsen tulivat laulamaan karaokea Villiklubille. Aviopari aikoo hankkia lemmikiksi koiran. Jerellä on menossa myös autokoulu.Jussi Mansikka / Yle

    Jotta kukaan ei jäisi yksin -hankkeen järjestämä Villiklubi on Fonseneille paikka tavata tuttuja. He laulavat karaokea myös duettona. Iltaa vietetään nopeasti täyttyvässä Ravintola Kivenheitossa.

    – Onhan tämä hyvä tilaisuus. Aina ei tietenkään ravintoloista voi elämänrakkautta löytää, mutta siihenkin on mahdollisuus, jos vain luottaa itseensä, Julia Fonsen rohkaisee.

    – Täällä on sellaista porukkaa, jonka kanssa voi puhua rehellisesti ja luottamuksellisesti. Ehkä jopa seksistä, Jere Fonsen sanoo.

    "Tärkeintä on saada läheisyyden kokemus"

    – Yksinäisyys on jo monessa kansanryhmässä kansantauti, ei yksinomaan erityistä tukea tarvitsevien ihmisten elämässä, Markku Vellas sanoo. Hän työskentelee projektipäällikkönä Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä.

    Vellas korostaa, että sosiaalinen elämä on tärkeä hyvinvoinnin lähde.

    – Perushoitohan meillä on ollut hyvällä tasolla, mutta sosiaalisen kohtaamisen taitoja ei siihen sisälly.

    Markku Vellas ja Helvi Hellsten setvivät erityistä tukea tarvitsevien ongelmia. Setlementin Voimavirta on yksi erityistä tukea tarvitsevien ihmisten kohtaamispaikka, jossa voi pelata biljardiakin.Mauri Tikkamäki / Yle

    Kynnys lähteä tapaamaan ihmisiä julkisille paikoille on suuri. Kyse ei ole aina vain asenteista, vaan ihan käytännön asioista, kuten esimerkiksi pyörätuolilla liikkumisen haasteista.

    – Kohtaamispaikoista on pula. Tämä meidän Voimavirta on hyvä paikka ja on niitä myös esimerkiksi seurakunnilla. Monilla on kuitenkin vaikea päästä kohtaamispaikkoihin, erityisohjaaja Helvi Hellsten sanoo. Hänen toimipisteensä sijaitsee Setlementin Tampereen osastolla.

    – Monelle on tärkeintä saada läheisyyden kokemus, hän muistuttaa.

    "Avoimuus olisi paras lähtökohta"

    Erityistason seksuaaliterapeutti Tanja Roth on tullut Tampereen Villiklubille Oulusta saakka. Hän tietää, että kysymykset seksistä askarruttavat. Niitä ei voi lakaista maton alle, koska seksuaalisuus toteutuu kaikilla ihmisillä joka tapauksessa jollain tavalla.

    – Ehkä tavallisin kysymys on yksinäisyys ja se, että kenen kanssa voisi harrastaa seksiä. Joissain maissa on laillista ostaa seksipalveluja. Itse en näkisi sitä pois suljettuna asiana, vaan joskus vaihtoehtona.

    – Oli ihmisellä vammaa tai ei, niin kyse on siitä, että mistä löytäisi kumppanin, jota voisi rakastaa ja joka rakastaisi.

    Terapeutti Tanja Roth tietää erityisnuorten tavallisimmat kysymykset. Ne liittyvät kumppanin löytämiseen.Jussi Mansikka / Yle

    Villiklubilla pyritään syventämään sosiaalisia taitoja, jotka osaltaan ovat tie parempaan seksuaaliterveyteen. Sosiaaliset taidot on opittava ja ne kehittyvät muiden kanssa toimiessa.

    Osalle puhe seksistä on vaikeaa.

    – Dramaattisiakin tilanteita voi tulla eteen, sillä aihe on melko lailla tabu. Avoimuutta tarvittaisiin.

    – Pitäisi kertoa, kuinka ne asiat pitäisi hoitaa. Jos ei lähipiirissä asiasta puhuta, niin löytyy kyllä tahoja, jotka voivat antaa neuvoja, Roth sanoo.

    Myös Markku Vellas kehottaa avoimuuteen.

    – Jokaisellehan on jo pelkkä oman seksuaalisuutensa kohtaaminen haaste. Avoimuus olisi tässä paras lähtökohta, kun tiedetään, että jollain tavalla seksi kuitenkin toteutuu. Villiklubilla seksiin pyritään saamaan turvallinen lähestymistapa, Vellas kertoo.

    Jon Mattsson laulaa karaokea Villiklubilla.Jussi Mansikka / Yle

    Omaisille oman kehitysvammaisen lapsen murrosikä ja lisääntyvä kiinnostus sukupuoliasioista voi olla hankalaa. Seksuaaliterapeutti korostaa, että asioista pitää puhua selkeästi.

    – Tieto pitää antaa ymmärrettävällä kielellä, esimerkiksi selkokielellä. Voi puhua lyhyillä lauseilla ja välttää monimutkaisia käsitteitä, Roth neuvoo.

    "Huolenahan on hyväksikäytön vaara"

    Tieto seksistä on tärkeää myös erityistä tukea tarvitseville, sillä se ehkäisee vaaratilanteita ja hyväksikäyttöä.

    – Voisi ottaa esille kysymyksen siitä, tuntuuko hyvältä, jos ventovieras tulee koskettelemaan. Että ihmisen saisi ohjauksen siihen jo ennakolta, Hellsten sanoo.

    – Huolenahan on hyväksikäytön vaara, Vellas jatkaa.

    Entä mitä voi sanoa heille, jotka eivät tule ajatelleeksi, että erityistä tukea tarvitsevilla on aivan samat seksuaaliset tarpeet kuin kaikilla muillakin?

    – Kyllä siinä tervettä valistusta tarvitaan, kun seksi kuitenkin tapahtuu ja toteutuu. Uskon että nuorempi sukupolvi on jo suvaitsevaisempaa tässä suhteessa, Vellas sanoo.

    Lue myös:

    "Pyörätuolissa minusta tulee näkymätön" – Onko vammaisilla lupa puhua seksistä?

    Kehitysvammaisten seksuaalisuus ei enää ole tabu – nettiopas antaa sanat vaietuille asioille

    Opettaja Samran Khezri: Maahanmuuttajalapset kokevat häpeää ja surua Oulun seksuaalirikosten takia

    Opettaja Samran Khezri: Maahanmuuttajalapset kokevat häpeää ja surua Oulun seksuaalirikosten takia


    Turun Normaalikoulussa Varissuolla opettava Samran Khezri on joutunut pohtimaan koko uransa ajan, kuinka maahanmuuttajataustainen lapsi pystyy rakentamaan uuden indentiteetin tullessaan uuteen maahan. – Alusta alkaen ajattelin, että on tärkeää...

    Turun Normaalikoulussa Varissuolla opettava Samran Khezri on joutunut pohtimaan koko uransa ajan, kuinka maahanmuuttajataustainen lapsi pystyy rakentamaan uuden indentiteetin tullessaan uuteen maahan.

    – Alusta alkaen ajattelin, että on tärkeää kertoa heille, keitä he ovat, miksi he ovat täällä ja mitä heidän tulee tehdä. Kun itse tulin Suomeen ajattelin, että mitä tahansa teen, se voi leimata kurdeja tai tuoda kunnioitusta heitä kohtaan, sanoi opettaja Samran Khezri Radio Suomen Päivässä.

    Oulussa paljastuneissa seksuaalirikostapauksissa maahanmuuttajataustaisten miesten epäillään syyllistyneen vakaviin seksuaalirikoksiin. Oulun poliisi varoitti tyttöjä ulkomaalaistaustaisista miehistä somessa. Julkinen keskustelu maahanmuuttajien rikosepäilyistä vaikuttaa myös maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja nuoriin.

    – Tietysti lapset kokevat häpeää ja ovat surullisia, jos heidän maanmiehensä tekee väärin. Jokainen toivoo, että hänen maataan ja kulttuuriaan edustava onnistuu.

    Opettajana Khezri kertoo, mitä laki sanoo ja millaisia rangaistuksia rikoksista seuraa. Hän haluaa kertoa myös oman mielipiteensä nuorille.

    – Monelle maahanmuuttajalapselle olen myös isähahmo. Voin sanoa, että toisen ruumiin hyväksikäyttäminen on kiellettyä missä tahansa kultuurissa. Pitää vain valistaa ihmisiäsiitä, miten voidaan kunnioittaa toista ihmistä.

    Maahanmuuttajalasten ristiriitainen identiteetti

    Khezri näkee työssään ristiriitoja maahanmuuttajalasten entisen kotimaan ja suomalaisen kulttuurin välillä.

    – Valitettavasti monet perheet ajattelevat, että täällä heidän on pakko säilyttää oma kulttuuri-identiteettinsä ja uskontonsa. Moni vanhempi ajattelee, että jos siitä vähänkin luovutaan, se on menetys ja tappio.

    Khezrin mielestä lapsilla ei ole kykyä elää kahdessa eri maailmassa.

    – Lapsi ei voi olla sataprosenttisesti somali, kurdi, afgaani tai turkkilainen kotona. Koulussa he näkevät, kuinka nuoret normaalisti käyttäytyvät.

    – Muukalaisuuden leima korostuu lapsissa liikaa, vaikka monet heistä ovat syntyneetkin Suomessa. Miten kauan voidaan korostaa, että he ovat maahanmuuttajataustaisia.

    Khezrin mielestä maahanmuuttajien kielenopetusta korostetaan ja yhteiskunnallisten asioiden opettaminen jää liian vähälle.

    – Pitää puhua suomalaisista elämäntavoista, kulttuurista ja laeista. En usko, että genetiivin ja partitiivin osaaminen on kaiken a ja o. Pitää ymmärtää, että ollaan yhteiskunnan jäsen heti, kun astutaan Suomeen.

    Lisää aiheesta:

    Oulun poliisilta harvinainen varoitus: Varoittaa tyttöjä ulkomaalaistaustaisista miehistä somessa

    Miltä näyttää murhaajan mielessä? Sen tietää ehkä parhaiten Kari Eriksson, joka on puolustanut sarjakuristajaa ja kymmeniä henkirikoksen tehneitä

    Miltä näyttää murhaajan mielessä? Sen tietää ehkä parhaiten Kari Eriksson, joka on puolustanut sarjakuristajaa ja kymmeniä henkirikoksen tehneitä


    Tästä on kyseKari Eriksson on oululainen rikosoikeuteen erikoistunut asianajaja.Eriksson on edustanut monia vakavia rikoksia tehneitä ihmisiä. Hän on puolustanut muun muassa sarjakuristajana tunnettua Michael Penttilää ja oululaista...

    Tästä on kyseKari Eriksson on oululainen rikosoikeuteen erikoistunut asianajaja.Eriksson on edustanut monia vakavia rikoksia tehneitä ihmisiä. Hän on puolustanut muun muassa sarjakuristajana tunnettua Michael Penttilää ja oululaista insesti-isää.Välillä vakavia rikoksia tehneiden puolustaminen on tuonut Erikssonille kritiikkiä. Hän kuitenkin kokee, että on ensisijaisesti vastuussa päämiehelleen, ei yleisölle.

    Jos tutustuu Suomen viime vuosikymmenien raaimpiin rikosjuttuihin, yhdistää niitä usein yksi nimi: Kari Eriksson.

    Hän on oululainen rikosoikeuteen erikoistunut asianajaja, joka on hoitanut urallaan yli sata henkirikosjuttua. Useissa tapauksissa hän on toiminut syytetyn asianajajana.

    Kun Erikssonilta kysyy, miksi hän ottaa tämän tyyppisiä juttuja hoidettavakseen, vastaus on yksinkertainen.

    – Koska se on työtäni ja osaan työni.

    Syitä on kuitenkin paljon muitakin, mutta mennään niihin hieman myöhemmin.

    Vuonna 1993 Eriksson oli juuri avannut oman asianajotoimistonsa. Samana vuonna sarjakuristajana tunnettu Michael Penttilä (Aamulehti) kuristi kuoliaaksi 42-vuotiaan naisen. Sitä ennen hän oli tappanut äitinsä ja 12-vuotiaan tytön.

    Penttilä oli Erikssonin asianajotoimiston toinen asiakas. Eriksson on edustanut Penttilää siitä lähtien.

    – Minulla on paljon asiakkaita, joihin asiakassuhde on ollut pitkä. Pidän sitä merkkinä siitä, että olen onnistunut tehtävässäni ja ainakin asiakkaan arvion mukaan tehnyt parhaani. Penttilän ensimmäinen juttu on jäänyt hyvin mieleeni. Tein siihen paljon omaa selvitys- ja tutkintatyötä.

    "Kun menin oikeustieteelliseen, niin loppui se keljuilu"

    Eriksson ajattelee, että hänen lapsuudellaan ja perheellään on suuri vaikutus siihen, miksi hän päätyi asianajajan ammattiin. Ja etenkin siihen, miten hän tekee työtään.

    Hän on lähtöisin Martinniemestä, pienestä kylästä Oulun liepeiltä. Eriksson on nuorin neljästä lapsesta, syntynyt vuonna 1964.

    Hänen äitinsä Aila Eriksson teki raskasta työtä ahtaajana satamassa ja oli yksinhuoltaja siitä lähtien, kun Eriksson täytti 10 vuotta. Isä Bror Eriksson oli merimies, eikä poika isän pitkien matkojen vuoksi ollut kovin paljon tämän kanssa tekemisissä.

    Erikssonin äiti oli hyvin voimakastahtoinen ihminen.

    Kun huonosti menneen yläasteen jälkeen Eriksson meinasi jättää menemättä lukioon, ei äiti antanut periksi. Eikä silloin, kun Kurtinhaudan rantametsä meinattiin rakentaa täyteen hienostoasuntoja. Silloin äiti käynnisti kansanliikkeen ja keräsi yli tuhat nimeä sisältävän adressin metsän suojelemiseksi.

    – Äiti voitti taistelun ja metsä säilyi. Ja minä menin lukioon.

    Kumpi heistä loppujen lopuksi oli sitten se paha? Kari Eriksson

    Erikssonin koti oli varsin köyhä. Äidin työ keskittyi kesäkauteen, eikä tuolloinen yhteiskunta sisältänyt nykyisenkaltaisia tukijärjestelmiä, kuten toimeentulotukea. Eriksson toteaa, ettei äiti olisi sellaista ottanut vastaankaan. Ylpeyttä, kun riitti tässäkin suhteessa.

    Vaikka perhe oli köyhä, ei heiltä uupunut henkistä rikkautta. Hänen äitinsä piti lukemisesta ja kirjallisuudesta, joten kotona oli aina paljon kirjoja.

    Erikssonkin piti lapsena lukemisesta, siitä huolimatta koulu takkusi. Kysymys ei niinkään ollut arvosanoista, vaan vaikeuksista opettajien kanssa. Auktoriteettien kunnioittaminen ja mieliksi olo ei häneltä tahtonut onnistua.

    Ongelmat johtivat yläasteen viimeisellä luokalla koulusta erottamiseen. Erikssonin isoveli, joka on tunnettu kirjailija Joni Skiftesvik, sai hänet puhuttua takaisin kouluun. Veljeksillä on eri sukunimet, koska heillä on eri isät.

    Kun Eriksson meni lukioon, yritettiin häntä jopa hieman kiusata sen vuoksi. Kun eihän työläisen lapsi mene mihinkään herrojen kouluun.

    – Kun menin oikeustieteelliseen, niin loppui se keljuilu.

    Miten pahaa voi puolustaa?

    Eriksson kertoo asioista mielenkiintoisesti. Hän ei viljele puheissaan lakikieltä tai monimutkaisia termejä, vaan vastaa kysymyksiin mielellään vertauskuvin ja erilaisten esimerkkien kautta.

    Jos palataan kysymykseen, miksi hän ottaa asiakkaikseen ihmisiä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, alkaa Eriksson puhumaan lääkäreistä.

    – Luulen, että lääkäri, joka tekee vaikeita leikkauksia, kokee työnsä osin sen vaativuuden vuoksi mielenkiintoiseksi. Jos hän hoitaisi vain nuhapotilaita, hän tuskin olisi uraansa kovin tyytyväinen.

    Sama pätee hänen mielestään myös oikeustieteeseen.

    Eriksson tekee töitä noin 60-70 tuntia viikossa ja edustaa asiakkaita ympäri Suomen.Juha Virranniemi / Yle

    Moni on kysynyt Erikssonilta, miten hän voi puolustaa ihmisiä, jotka ovat niin pahoja.

    Pahuus on käsite, jota ei ole helppo määritellä.

    – Usein lyhyen uutisen perusteella on helppoa kauhistella jonkun toimintaa. Kun asiasta tietää enemmän, ei ratkaisu olekaan niin helppo.

    Hän kertoo taas esimerkin.

    Parikymmentä vuotta sitten oli tapaus, jossa nainen tappoi aviomiehensä ampumalla tätä haulikolla. Eriksson kertoo, että pariskunta oli ollut aviossa parikymmentä vuotta, mies oli hyvin mustasukkainen, ei päästänyt vaimoa mielellään minnekään ja pahoinpiteli häntä. Tätä kesti vuosia.

    Nainen oli kova Tapani Kansa -fani ja hän kuuli, että Kansa oli tulossa esiintymään läheiselle tanssilavalle. Naisen aviomies kysyi, aikooko tämä mennä katsomaan keikkaa. Vaimo oli ihmeissään ja samalla innoissaan, miehen käytöskin muuttui pariksi viikoksi täysin.

    Eriksson kertoo, että kun keikkapäivä tuli ja nainen oli lähdössä tanssilavalle, mies tulikin ulko-oven eteen ja kysyi, luuliko nainen oikeasti pääsevänsä lähtemään ja nauroi päälle.

    Naisen päässä sumeni. Hän otti haulikon, joka oli asetettu seinällä olevien hirvensarvien päälle ja ampui.

    – Kumpi heistä loppujen lopuksi oli sitten se paha? Mies, joka oli lain puitteissa kiusannut vaimoaan vuosia ja yritti lopuksi viedä tältä viimeisenkin toivon, vai nainen, joka kiusattuna toimi selvästi lain vastaisella tavalla.

    Syytetyn pään sisässä

    Psykologia on Erikssonille yksi tärkeimmistä työkaluista. Kun hän tapaa ensimmäistä kertaa rikoksesta syytetyn, ei hän välttämättä puhu tapahtuneesta rikoksesta, vaan yrittää tutustua ihmiseen. Herättää luottamuksellisen suhteen. Päästä ihmisen pään sisään.

    Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tapahtumien yksityiskohtia käydään läpi kerta toisensa jälkeen. Sivussa tulee selvitetyksi ihmisen elämään liittyvät asiat, joilla usein on merkitystä myös itse jutun hoitamisen kannalta.

    – Asian avaaminen ja sen läpikäyminen ei ole helppoa sille, joka on sen itse kokenut. Usein myös rikoksentekijä on järkyttynyt. Teko on voinut tapahtua hetken mielijohteesta ja lopputulos ei ole ollutkaan toivottu.

    Vaikeneminen on joskus raskasta, mutta työn luonne huomioiden se on välttämätöntä. Kari Eriksson

    Rikosjutun hoitaminen on eräänlainen prosessi, jossa asia lähtee liikkeelle ensimmäisestä tapaamisesta ja huipentuu oikeudenkäyntiin.

    – Kun tapaan syytetyn ensimmäisen kerran, yritän kuunnella ja kertoa yleisistä asioista. En ala kauhistelemaan asioita. Kun pääsen lähelle ihmistä ja juttuun kiinni juurta jaksaen, on se todella mielenkiintoista.

    Usein ihminen ei Erikssonin mukaan pysty heti muistamaan rikokseen liittyviä tapahtumia – ainakaan kaikkia merkityksellisiä. Sen vuoksi hän yrittääkin tavata asiakasta mahdollisimman useasti ja käydä asiaa läpi vähitellen.

    – Pyrin siihen, että oikeudenkäyntivaiheessa päämieheni pystyy kertomaan myös ikävistä asioista, jottei mikään merkityksellinen jäisi kertomatta jännittämisen tai ahdistuksen vuoksi.

    Väkivaltaan ei turru

    Muutama vuosi sitten perheenisä poltti kotitalonsa (Mtv-uutiset), jossa oli sisällä hänen kaksi pientä lastaan. Lapset kuolivat.

    Eriksson toimi isän puolustusasianajajana ja niin kuin aina, pyrki pääsemään päämiehensä pään sisään.

    Oikeudenkäynnin jälkeen Eriksson lähti lomalle. Hän ei saanut nukuttua ja heräili joka yö. Jutun traagisuus tuli uniin.

    Asianajajan työssä kuulee paljon salaisuuksia. Asioita, jotka liittyvät oikeusjuttuun tai pelkästään asiakkaaseen. Se, mitä asiakas Erikssonille kertoo, jää aina vain hänen tietoonsa.

    – Asianajajilla ei ole työnohjausta, kuten monissa muissa raskaissa ammateissa. Minä en puhu perheelleni, työnohjaajalle tai ylipäätään kenellekään työhöni liittyvistä asioista. Vaikeneminen on joskus raskasta, mutta työn luonne huomioiden se on välttämätöntä.

    Työn voisi tehdä myös toisella tapaa. Paneutua vähemmän, lukea esitutkintapöytäkirjat ja keskustella hieman syytetyn kanssa. Se ei ole Erikssonille vaihtoehto.

    – Asianajajan työhön pitäisi liittyä moraali. Että ei mene sieltä, mistä aita on matalin vaan puolustaa niitä, jotka eniten apua tarvitsevat.

    Eriksson on saanut välillä kovaakin kritiikkiä työstään. Välillä hänestä tuntuu, että ihmiset ajattelevat hänen olevan yhtä kuin syytetty.Paulus Markkula / Yle

    Vaikka Eriksson on ollut mukana useissa jutuissa, joihin on liittynyt väkivaltaa ja raakuutta, ei hän ole turtunut niille. Ihmisten kokema tuska koskettaa. Joskus hyvin voimakkaastikin.

    – Yritän varoa ja joskus jopa pelkään, että myötätunto tai ihmisen suru vaikuttaisi minuun tai työhöni. Omasta mielestäni näin ei ole käynyt. Käytökseeni ja tapaani hoitaa juttuja se kyllä on vaikuttanut.

    Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ikävänkin asian voi hoitaa tyylikkäästi ja tärkeät kysymykset esittää asiallisesti. Ilkeilyllä ei Erikssonin mielestä saavuta mitään hyvää.

    Vastapainona työssä kohdatuille rankoille asioille tuovat hevoset ja raviurheilu. Eriksson on toiminut Suomen Hippoksen varapuheenjohtajana, Hippoksen valtuuskunnan jäsenenä ja tälläkin hetkellä Oulun raviradan puheenjohtajana. Kotitallissa on tällä hetkellä kaksi hevosta.

    – Hevoset ovat vilpittömiä ja palkitsevat hyvän hoidon. Hevonen ei katso ihonväriä eikä asemaa. Hyviä ominaisuuksia myös meille ihmisille.

    Puolustaminen ei tarkoita tekojen hyväksymistä

    Eriksson on saanut osakseen paljon kritiikkiä työnsä vuoksi. Välillä hänestä on tuntunut siltä, että ihmiset ajattelevat, että hän on yhtä kuin henkilö, jota hän edustaa.

    Esimerkiksi silloin, kun hän puolusti oululaismiestä, joka oli käyttänyt tytärtään hyväksi vuosia (Mtv-uutiset) ja tytär synnytti isälleen lapsen.

    Eriksson ymmärtää hyvin, miksi teko kuohutti suurta yleisöä, mutta silti hän sääli päämiestään.

    – Se, että puolustan asiakasta, ei tarkoita, että hyväksyisin hänen tekonsa. Sääli tai myötätunto ei myöskään ole merkki teon hyväksymisestä. Viime kädessä minä vastaan työstäni asiakkaalleni, en suurelle yleisölle.

    Pahan tunnusmerkit eivät näy ihmisestä päälle päin Kari Eriksson

    Raa'at henki- ja väkivaltarikokset ovat usein sellaisia, jotka järkyttävät asianomaisten lisäksi myös muita ihmisiä. Eriksson ymmärtää täysin, että tekijän puolustaminen tuntuu pahalta ja ehkä jopa siltä, että tehdystä rikoksesta yritettäisiin tehdä hyväksyttävää.

    Näin asia ei tietenkään ole. Eriksson korostaa, että oikeusjärjestelmä on rakennettu sen varaan, että kaikilla on oikeus puolustukseen.

    – Toisella puolella on aina poliisi ja syyttäjä. Järjestelmä on vahva, eikä syytetyllä ole mahdollisuutta saada oikeutta ilman asianmukaista puolustusta.

    Hän ei tunne huonoa omaatuntoa siitä, että avustaa ihmistä, jonka väitetään tehneen jonkun hirveän teon.

    – Siitä voisin tuntea huonoa omaatuntoa, jos tiedän että olisin voinut tehdä jotain enemmän, mutta en tehnyt. Asianajajan tehtävä ei ole olla päämiehensä tuomari. Jos niin tekee, on se iso virhe.

    Paha ei kadu

    Yleensä ihmiset, jotka ovat tehneet raakoja henkirikoksia, ovat hyvin järkyttyneitä silloin, kun Eriksson menee tapaamaan heitä ensimmäisen kerran.

    Poikkeuksiakin on. Eriksson on tavannut uransa aikana myös puhtaasti pahoja ihmisiä. Niitä, jotka eivät ole järkyttyneitä siitä, että he ovat tehneet pahaa toiselle. Niitä, joilta puuttuu myötätunto.

    – Olen kohdannut sellaisia todella pahoja ihmisiä arvioni mukaan alle kymmenen. En tietenkään ole mikään psykologi, mutta kokemukseni perusteella jotkut vain ovat pahoja.

    – Pahan tunnusmerkit eivät näy ihmisestä päälle päin. Musta ja paha elää ihmisen sisällä. Tuntemani pahat ihmiset ovat yleensä olleet älykkäitä ja narsistisia. Heiltä puuttuu normaali tunnepohja ja heidän mielestään kaikki muut ovat väärässä.

    Kun Eriksson kohtaa tällaisen ihmisen, miettii hän aluksi, voiko avustaa tällaista ihmisistä. Sekä sitä, voiko tunteet vaikuttaa hänen työhönsä.

    – Jos vähänkään mietin, että en voi tehdä parastani, en ota juttua vastaan.

    Rikokset raaistuvat, tekijät nuorentuvat

    On olemassa myös toisenlaista pahuutta. Eriksson kutsuu sitä opituksi pahuudeksi. Tai moraalittomuudeksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ihminen on oppinut kotoaan tietyn tavan toimia ja ajatella.

    Hän kertoo asiakkaastaan. Nuoresta miehestä, jota syytettiin taposta ja kahdesta muusta vakavasta henkeen ja terveyteen kohdistuvasta rikoksesta.

    Asiakkaan molemmat vanhemmat olivat olleet vankilassa useita kertoja vakavista rikoksista. Toisella oli jopa tilillään henkirikos.

    – Uskon, että asiakkaani koki tekemänsä väkivallan oikeutetuksi. Vallitsevat yhteiskunnan normit eivät tuntuneet yhtä hyväksyttäviltä kuin kotona annettu opetus siitä, miten väärään tulee suhtautua. Poliisi ja tuomioistuin eivät tuo turvaa, omat konstit ovat parempia.

    Näin ajattelee Erikssonin mukaan moni muukin nykynuori. Väkivaltarikokset, niiden laatu ja tekijät ovat muuttuneet. Rikokset ovat hänen mukaansa aiempaa raaempia ja tekijät yhä nuorempia.

    – Uhrin kotiin meneminen ja pahoinpitelyn muuttuminen kidutukseksi, ei ole enää epätavallista, vaan paremminkin vallitseva käytäntö.

    Kun Eriksson aloitti rikosasianajajan työn, menettely ja moraali olivat kentällä erilaista.

    Erikssonin mukaan rikosmaailma on muuttunut monella tapaa hänen uransa aikana. "Entisten sääntöjen sijasta sääntönä on säännöttömyys", hän toteaa.Juha Virranniemi / Yle

    Ennen nuoren asiakkaan kaverit toivat toimistolle tupakkaa ja rahaa vietäväksi kaverilleen, joka oli pidätettynä. Nyt kun nuori pidätetään, on tavallista, että hänen asuntonsa käydään tyhjentämässä kaikesta arvokkaasta ja jossakin vaiheessa siirrytään vaatimaan rahaa pidätetyn läheisiltä.

    – Entisten sääntöjen sijasta sääntönä on säännöttömyys. Ehkä tässä on yksi syy siihen, miksi turvaa haetaan erilaisista järjestöistä ja ryhmistä.

    Monesti rikoksiin kuuluu päihteet. Oulussa kasvava huumeongelma on näkynyt apteekkiryöstöjen sarjana. Eriksson on hoitanut myös niihin liittyviä juttuja paljon.

    Ryöstöjen loppumiseen ei Erikssonin mukaan auta rangaistusten koventaminen, koska niitä tekevät ihmiset ovat riippuvaisia huumausaineista tai lääkkeistä. Apteekkiryöstöjen suuri määrä Oulussa kertoo hänen mielestään siitä, että tarve päihdehoidolle on todella suuri.

    – Kun apua, hoitoa tai viime kädessä lääkkeitä ei ole tarjolla, hätäapu hankitaan rikollisin keinoin.

    Ongelmat olisivat Erikssonin mielestä ratkaistavissa, jos halua siihen löytyisi.

    – Sivistyneen valtion ja Oulun, joka on vähintäänkin pohjoisen Suomen keskus, mittari voisi olla se, kuinka hyvin se huolehtii heikoimmista. Heikkoja ovat myös ne, jotka ovat huume- tai päihdekoukussa.

    Kiitos on tärkeämpää kuin raha

    60–70 tuntia viikossa. Niin paljon Eriksson tekee töitä keskimäärin joka viikko. Hänestä se ei tunnu paljolta. Eikä työ välillä tunnu työltä laisinkaan, ennemminkin ajanvietteeltä.

    – Ei tätä työtä varmasti voisi tehdä, jos se olisi jotenkin vastenmielistä. Se on vähän sama asia, jos olisi pappina eikä uskoisi jumalaan.

    Työt eivät unohdu täysin edes silloin, kun hän lomailee. Yleensä kolmannen päivän jälkeen hän kaivaa pöytäkirjat matkalaukustaan ja alkaa lueskelemaan niitä.

    Vaikka työ on mukavaa, ei Eriksson luonnollisestikaan tee työtään ilmaiseksi. Asianajajan liksat eivät myöskään ole huonoimmasta päästä. Mitä raha hänelle merkitsee?

    – Sain tänään kiitokseksi asiakkaalta täytekakun. Minua liikuttaa paljon enemmän sen tapaiset asiat kuin raha.

    Suomessa rikosasioita hoitavat asianajajat eivät Erikssonin mukaan asianajajien palkkatilastojen kärjessä, kuten ehkä muualla maailmassa.

    – Rikosasianajan työ on kutsumustyötä. Sen verran olen pärjännyt myös rahallisesti, että minun ei tarvitse tehdä juttujen suhteen valintaa rahan, vaan sen mukaan, mikä minua kiinnostaa.

    Yksi Erikssonin edustamista asiakkaista painoi hänelle paidan vankilassa.Juha Virranniemi / Yle

    Moraali. Se on Erikssonin mielestä yksi tärkeimmistä asioista asianajajan työssä.

    Hänelle se tarkoittaa eritoten vastuuta asiakasta kohtaan. Sekä sitä, että tekee parhaansa jutun laadusta riippumatta. Pieni juttu asianajajalle voi olla asiakkaalle elämänkysymys.

    – Jos hyvämaineinen ihminen joutuisi aiheettomasti syytetyksi näpistämisestä, olisi se luultavasti hänen elämänsä suurimpia juttuja, vaikka siitä saa vain 10 päiväsakkoa. Minun ystäväni sanoi kerran, että ei ole olemassa pieniä ja isoja juttuja, on vain olemassa pieniä ja suuria asianajajia.

    Eriksson viittaa usein äitiinsä ja hänen sanontoihinsa. Yksi hänen tärkeimmistä elämänohjeistaan on ollut, että aina pitää tehdä kovasti töitä ja ketään ei saa nöyryyttää eikä halveerata. Hän pitää äitinsä ohjetta tähänastisen elämänsä parhaana.

    Erikssonista on mukava ajatella, että jos hänen äitinsä vielä eläisi, olisi hän luultavasti melko tyytyväinen poikaansa.

    – Olen opiskellut vaikka alkutaival oli vaikeaa. Minulla on hyvä ammatti ja minua ihan arvostetaankin. Olen hyvin tyytyväinen tähän nykytilanteeseen, toivon että saisin sen pidettyä. Ja että pysyisin terveenä ja kaikki menisi hyvin.

    Oulussa asuva irakilaismies:

    Oulussa asuva irakilaismies: "Aina kun turvapaikanhakija tekee jotain pahaa, tuntuu, etten voi katsoa muita ihmisiä silmiin"


    Tästä on kysePoliisi epäilee kymmentä henkilöä kolmesta eri seksuaalirikoksesta. Kaikissa tapauksissa tekijät ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina.Irakilainen Al-Shiblawi haluaa tuoda luottamuksen takaisin...

    Tästä on kysePoliisi epäilee kymmentä henkilöä kolmesta eri seksuaalirikoksesta. Kaikissa tapauksissa tekijät ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina.Irakilainen Al-Shiblawi haluaa tuoda luottamuksen takaisin turvapaikanhakijoita kohtaan.

    Poliisi tutkii Oulusta kolmea seksuaalirikostapausta, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö. Kaikissa kolmessa tapauksessa epäillyt tekijät ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Tutkinnassa on tällä hetkellä kymmenen epäiltyä, jotka edustavat eri kansalaisuuksia.

    Tapaus on järkyttänyt koko Suomea ja Oulussa asuva irakilainen Al-Shiblawi Amer Salih halusi myös tuoda muiden turvapaikanhakijoiden äänen kuuluviin.

    Al-Shiblawi Amer Salih saapui Suomeen noin kolme ja puoli vuotta sitten turvapaikanhakijana. Hän kokee surua, häpeää ja syyllisyyttä Oulun tapahtumista, vaikkei hän ole itse mitään tehnyt.

    – Aina kun turvapaikanhakija tekee jotain pahaa, tuntuu, etten voi katsoa muita ihmisiä silmiin. Mietin, että mitä ihmiset minusta ajattelevat. Ehkä joku ajattelee, että minä olen syyllinen.

    Toisten ihmisten kuunteleminen auttaa ymmärtämään

    Al-Shiblawi toimi Irakissa asuessaan vankilan sosiaalityöntekijänä, ja Suomessa hän kouluttautui hoitoalalle. Hän kokee, että on aika antaa takaisin, kun häntä on kohdeltu niin hyvin.

    – Kun kouluni loppui, en halunnut vain istua kotona ja odottaa, että Kela maksaa minulle. Halusin päästä tekemään töitä ja pääsinkin työkokeiluun palvelukotiin, jossa voin auttaa ihmisiä, jotka sitä tarvitsevat.

    Al-Shiblawi uskoo, että kaikki turvapaikanhakijat tuntevat myötätuntoa uhreja ja omaisia kohtaan ja lupaa, että he haluavat auttaa kaikilla mahdollisilla keinoilla.

    – Meidän pitää myös kuunnella muiden ihmisten tunteita ja kertoa, miltä tämä meistä tuntuu. Emme me kaikki ole pahoja ja tiedän, että suomalaiset fiksuina ihmisinä huomaavat sen.

    Al-Shiblawi Amer Salih ei ole saanut nykyisellä oleskeluluvallaan tuotua perhettään Suomeen. Hän kokee että hänen ystävänsä ovat hänen nykyinen perheensä.Timo Nykyri / Yle

    Lähes neljän vuoden aikana Al-Shiblawi on nähnyt, että suomalaiset ovat alkaneet luottamaan turvapaikanhakijoihin, mutta se tuo mukanaan epätoivoa, kun luottamus taas rikotaan.

    – Ehkä meidän turvapaikanhakijoiden pitää nyt pysyä hieman etäällä ja kertoa muille, miltä tämä meistä tuntuu. Emme me tätä tapausta hyväksy.

    Apua on annettava takaisin

    Hän muistuttaa että ainoa tapa parantaa tilannetta on osoittaa kiitollisuutta ja antaa apua takaisin, kun vain on mahdollista.

    – Näen usein, että muut pukevat hienot vaatteet ja laittavat hienoa parfyymiä ennen kuin he lähtevät kaupungille. Suomalaiset eivät välitä noista asioista, ole oma itsesi ja muista että teot määrittävät ihmisen, ei hienot vaatteet.

    Kun Al-Shiblawilta kysyy suhtautuvatko turvapaikanhakijat tai maahanmuuttajat eri tavalla Oulun tapahtumiin, tulee jämäkkä vastaus.

    – Ei tietenkään. Kaikissa maissa, kulttuureissa ja uskonnoissa raiskaus, varsinkin alaikäisiin, on kiellettyä ja hirveää. En voi ymmärtää, miten tekijät voivat hyväksyä tekonsa.

    Keskustelu suljettu toistuvan kommentointiohjeen rikkomisen takia.

    Poliisi selvittää, onko Oulun epäillyssä seksuaalirikosvyyhdessä mukana lapsipornon levitystä, myös yksi epäilty on etsintäkuulutettu

    Poliisi selvittää, onko Oulun epäillyssä seksuaalirikosvyyhdessä mukana lapsipornon levitystä, myös yksi epäilty on etsintäkuulutettu


    Tästä on kyseOulun seksuaalirikosvyyhdestä on etsintäkuulutettuna yksi epäilty.Jos tutkinta ei etene, aikoo poliisi julkaista etsintäkuulutetun tuntomerkit.Lisäksi poliisi poliisi selvittää, liittyykö tapaukseen mahdollisesti lapsipornon...

    Tästä on kyseOulun seksuaalirikosvyyhdestä on etsintäkuulutettuna yksi epäilty.Jos tutkinta ei etene, aikoo poliisi julkaista etsintäkuulutetun tuntomerkit.Lisäksi poliisi poliisi selvittää, liittyykö tapaukseen mahdollisesti lapsipornon levittämistä.

    Poliisi on etsintäkuuluttanut yhden Oulun seksuaalirikoksista epäillyn henkilön. Rikosylikomisario Markus Kiiskinen kertoo, että epäillyn tuntomerkit julkaistaan, jos siihen on tarve. Asiasta kertoi ensimmäisenä Kaleva.

    – Katsomme ensin, edistytäänkö tutkimuksissa ilman tuntomerkkien julkistamista. Toivottavasti siihen ei tarvitse mennä.

    – Nyt tärkeintä on tavoittaa tämä henkilö, Kiiskinen jatkaa.

    Kiiskinen ei tässä vaiheessa kerro etsintäkuulutetun rikosnimikettä. Hänen mukaansa poliisilla ei toistaiseksi ole lisää epäiltyjä.

    Lapsipornon levitys mukana esitutkinnassa

    Lisäksi poliisi selvittää sitä, ovatko seksuaalirikoksista epäillyt henkilöt syyllistyneet lapsipornon levitykseen. Kiiskisen mukaan tämä liittyy osana esitutkintaan.

    – Selvitämme nyt juurta jaksaen sen, onko muihin rikosnimikkeisiin syyllistytty vai ei, Kiiskinen kommentoi.

    Poliisi tutkii Oulusta kolmea seksuaalirikostapausta, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö. Kaikissa kolmessa tapauksessa tekijät ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina.

    Kaksi epäillyistä tapauksista tuli poliisin tietoon normaaleina hälytystehtävinä ja yksi muiden viranomaisten kautta.

    Tutkinnassa on yksi tapaus, johon liittyen on vangittu peräti seitsemän ihmistä. Rikoskokonaisuus alkoi paljastua poliisille loppukesästä. Epäiltyjä on todennäköisesti lisää. Tapauksessa tehdään uusi kiinniotto pian, poliisista arveltiin keskiviikkona.

    Tätä tapausta tutkitaan ainakin pahoinpitelynä, törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ja törkeänä raiskauksena. Epäillyt teot tapahtuivat yksityisasunnoissa useiden kuukausien aikana.

    Kaksi muuta epäiltyä rikosta on tapahtunut Oulussa Tuiran kaupunginosassa ulkona ja samana päivänä marraskuun puolessa välissä.

    Toista niistä tutkitaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, toista törkeänä raiskauksena ja törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä.

    Poliisin mukaan ei ole viitteitä, että kolme epäiltyä tapausta liittyisivät ainakaan suoraan kaikki toisiinsa. Poliisin mukaan ei ole mahdotonta, että uusia tapauksia tulee vielä esiin.

    Oulun seksuaalirikosepäilyissä ei uutta tiedotettavaa – Poliisin mukaan uusia tapauksia ei ainakaan vielä tullut esiin

    Oulun seksuaalirikosepäilyissä ei uutta tiedotettavaa – Poliisin mukaan uusia tapauksia ei ainakaan vielä tullut esiin


    Rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan poliisilla ei ole uutta tiedotettavaa Oulun seksuaalirikosepäilyistä. Poliisi tutkii Oulusta kolmea seksuaalirikostapausta, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö. Kaikissa kolmessa...

    Rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan poliisilla ei ole uutta tiedotettavaa Oulun seksuaalirikosepäilyistä.

    Poliisi tutkii Oulusta kolmea seksuaalirikostapausta, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö. Kaikissa kolmessa tapauksessa tekijät ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Kaksi epäillyistä tapauksista tuli poliisin tietoon normaaleina hälytystehtävinä ja yksi muiden viranomaisten kautta.

    Tutkinnassa on yksi tapaus, johon liittyen on vangittu peräti seitsemän ihmistä. Rikoskokonaisuus alkoi paljastua poliisille loppukesästä. Epäiltyjä on todennäköisesti lisää. Tapauksessa tehdään uusi kiinniotto pian, poliisista arveltiin keskiviikkona.

    Tätä tapausta tutkitaan ainakin pahoinpitelynä, törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ja törkeänä raiskauksena. Epäillyt teot tapahtuivat yksityisasunnoissa useiden kuukausien aikana.

    Kaksi muuta epäiltyä rikosta on tapahtunut Oulussa Tuiran kaupunginosassa ulkona ja samana päivänä marraskuun puolessa välissä.

    Toista niistä tutkitaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, toista törkeänä raiskauksena ja törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä.

    Poliisin mukaan ei ole viitteitä, että kolme epäiltyä tapausta liittyisivät ainakaan suoraan kaikki toisiinsa.

    Poliisin mukaan ei ole mahdotonta, että uusia tapauksia tulee vielä esiin.

    Lue myös: Tämän tiedämme Oulun seksuaalirikosepäilyistä nyt: Kymmenen epäiltyä, joista yksi tavoittamatta, useita kansallisuuksia, kaikki uhrit alle 15

    Yhdessä laulamisesta haetaan apua Parkinsonin taudin oireisiin – moni kärsii ääniongelmista, mutta puheterapiaan on vaikea päästä

    Yhdessä laulamisesta haetaan apua Parkinsonin taudin oireisiin – moni kärsii ääniongelmista, mutta puheterapiaan on vaikea päästä


    – Onpas hyvää pitsaa. Saiskos sitä lii-sää? kuoronjohtaja Kaisa Tienvieri rallattaa selkeästi artikuloiden. Parikymmentä pitkulaisen luokkahuoneen reunoilla istuvaa laulajaa lähtee toistamaan Tienvieren perässä, ja ottaa ilmeet ja kädet...

    – Onpas hyvää pitsaa. Saiskos sitä lii-sää? kuoronjohtaja Kaisa Tienvieri rallattaa selkeästi artikuloiden.

    Parikymmentä pitkulaisen luokkahuoneen reunoilla istuvaa laulajaa lähtee toistamaan Tienvieren perässä, ja ottaa ilmeet ja kädet mukaan kuvitteellista tarjoilijaa kutsuessaan.

    – Onpas hyvää pitsaa. Saiskos sitä lii-sää?

    Tampereen yliopistolla on koolla Parkinson potilaiden lauluryhmä. Mukana on sairastuneita ja heidän läheisiään eri puolilta Suomea. Kauimpaa tulleet ovat matkustaneet omalla kustannuksellaan puoleksitoista tunniksi laulamaan Kemistä ja Oulusta asti.

    Parkinsonin tautiHitaasti etenevä, parantumaton neurologinen sairausAlkaa tavallisimmin 50-70-vuotiaanaSuomessa Parkinson-potilaita on noin 14 000Taudin aiheuttajaa ei tiedetä

    Lähde: Suomen Parkinson-liitto

    Lauluryhmä on osa tänä syksynä käynnistynyttä tutkimusta, jossa pyritään selvittämään, helpottaako laulaminen Parkinsonin taudin oireita.

    Poikkeuksellisen monitieteellisessä hankkeessa on asiantuntemusta Tampereen kolmesta korkeakoulusta: yliopistosta, teknillisestä yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta.

    Kolmivuotiseen tutkimukseen osallistuu logopedian, psykologian, musiikintutkimuksen, musiikin koulutuksen, signaalinkäsittelyn ja vuorovaikutteisen teknologian tutkijoita ja ammattilaisia.

    Ääniongelmista puhutaan vähän

    Tamperelaiselle Juhani Marjokorvelle laulaminen on ollut aina tärkeää. Kuinka ollakaan, myös Marjokorven ensimmäiset Parkinson- oireet ilmenivät kuoroharjoituksissa.

    – Se vaikutti ihan aivoinfarktilta. Puhe alkoi pätkiä ja vasen käsi vipattaa. Oireet menivät ohi, mutta säikähdin, ja lähdin hakemaan syytä, Marjokorpi kertoo.

    Parkinson-diagnoosin Marjokorpi sai kaksi vuotta sitten, monta vuotta ensioireiden ilmaantumisen jälkeen.

    Parkinsonin taudin yleisimpiä ja tunnetuimpia oireita ovat vapina, liikkeiden hitaus ja lihasjäykkyys. Marjokorven käsiala muuttui suttuiseksi, ja jalkojen vapinan vuoksi hän on joutunut turvautuman rollaattoriin.

    Juhani Marjokorpi laulaa edelleen kuorossa vaikka sairaus on heikentänyt hänen ääntään.Marjut Suomi / Yle

    Vaikka lähes kaikilla potilailla on myös huomattavia oireita äänen kanssa, siitä puhutaan vähän. Parkinson voi muuttaa äänen monotoniseksi ja tehdä puheesta epäselvää.

    – Kaikki tapahtuu hirveän kankeasti. Ääni on heikentynyt hirveästi. Olen ollut puhuja ja puhunut nuorena miehenä ilman mikrofonia Tampereen Tuomiokirkossa. Nyt en edes mikrofonin kanssa saisi ääntä kuuluviin, Juhani Marjokorpi sanoo.

    – Minulla on myös vaikeuksia saada hengitys tahditettua puheeseen. Ilma loppuu äkkiä.

    Sairaudesta huolimatta Marjokorpi on jatkanut kuoroharrastustaan. Kun puheterapeutti kysyi keväällä halukkuutta lähteä Parkinson-potilaiden lauluryhmään, hän innostui välittömästi.

    – Ajattelin, että tämä sopii ilman muuta minulle.

    Ääni- ja nielemisongelmat voivat rajoittaa elämää

    Käynnissä olevassa tutkimuksessa pyritään selvittämään, voisiko yhdessä laulaminen toimia kuntoutusmuotona puheterapian rinnalla. Logopedian tuntiopettaja, tutkija Nelly Penttilä Tampereen yliopistosta näkee laulamisen nimenomaan puheterapian täydentäjänä, ei korvaajana.

    – Tällä hetkellä kaikki puheterapiaa tarvitsevat eivät pääse terapiaan. Niitä harvoja puheterapeutteja, jotka työskentelevät aikuisten kanssa, ei voi työllistää määräänsä enempää. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ikääntyneet potilaat, Penttilä sanoo.

    – Laulussa saadaan kaikki puhuessa tarvittavat sata lihasta monipuolisesti käyttöön. Täällä tehdään isosti ja monipuolisesti ja ääntä käytetään paljon enemmän ja pidempään kuin puheterapiassa. Tässä on myös paljon tunnetta pelissä.

    Tutkija Nelly Penttilä on huomannut, että harjoitusten aikana moni on saanut ääneensä ilmeikkyyttä ja voimaa.Marjut Suomi / Yle

    Ääneen katoamiseen ja muuttumiseen sekä nielemisongelmiin voi liittyä häpeää, joka saa sairastuneen välttelemään sosiaalisia tilanteita. Samassa tilanteessa olevien kanssa laulamisesta toivotaan löytyvän apua myös Parkinsonin tautiin yleisesti liittyvään ahdistukseen ja masennukseen.

    Kuntoutus saa olla hauskaa

    Lauluryhmän harjoituksissa ainakin nauretaan paljon.

    – Vaikka tämä on kuntoutusta, niin tämä voi olla kivaa. Kaikenlaiset hassuttelut ja yhteistä tekemistä vahvistavat jutut ovat tosi tärkeitä, kuoronjohtaja Kaisa Tienvieri sanoo.

    – On hienoa nähdä, että tällaisella laulullisella menetelmällä voi olla paljon merkitystä. Olemme kuitenkin tosi paljon yhteydessä toisiimme äänellä, ja se on tärkeä osa persoonaamme. Jos tällaisella tekemisellä voidaan palauttaa ihmiselle yhteisöllisyyttä ja toisten ihmisten yhteyteen pääsemistä ja toisaalta lisätä varmuutta ja vahvistaa omaa persoona, niin se on aika huikeaa.

    Ääniharjoitusten lisäksi ryhmässä myös lauletaan yhdessä.Marjut Suomi / Yle

    Jatketaan siis harjoituksia.

    – Otetaan kattohuoneistosta yksi R ja tuodaan se ihan alas, Kaisa Tienvieri sanoo ja näyttää mallia.

    Piirissä istuva ryhmä päristää ärrää ja kumartuu alas asti tuoleissaan.

    – Ja tuodaan se ällällä ylös.

    Kuorolaiset lällättävät ohjaajan perässä ja suoristautuvat penkeissään.

    – Täällä on hirveän hauskaa. Olen huomannut, että harjoitukset selvästi auttavat ja kehittävät ääntä. Puhe on voimistunut ja selkeytynytkin, Juhani Marjokorpi sanoo neljän harjoituksen kokemuksella.

    Voisiko laulaminen siirtää puheterapian tarvetta?

    Kaikkiaan kahdeksan kertaa kokoontuva lauluryhmä on yhteisen matkansa puolivälissä. Ensimmäisen tutkimusjakson tuloksia kerrotaan jo ensi keväänä.

    – Harjoitusten aikana monen ääneen on tullut ilmeikkyyttä ja voimaa. Moni on saanut ärränsäkin takaisin – konsonantit kun katoavat usein ensiksi, tutkija Nelly Penttilä kertoo.

    – Toivon, että pystyisimme osoittamaan ryhmässä laulamisen voimistavan ääntä ja lisäävän puheen ymmärrettävyyttä sekä tuovan aktiivisuutta, elämäniloa ja vapauttavan ihmisiä rajoitteistaan.

    – Jos tämä toimii, esimerkiksi nielemisen vaikeuksia saadaan hidastettua tai ennaltaehkäistyä ja puheterapiaan hakeudutaan myöhemmin, Penttilä toivoo.

    Oululaiset järkyttyivät epäillyistä raiskauksista – kaupunki terävöittää koululaisten opastusta sosiaalisen median käyttöön

    Oululaiset järkyttyivät epäillyistä raiskauksista – kaupunki terävöittää koululaisten opastusta sosiaalisen median käyttöön


    Tästä on kysePoliisi tutkii Oulussa kolmea seksuaalirikostapausta, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö.Kaikissa kolmessa tapauksessa tekijät ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina.Yhteistä...

    Tästä on kysePoliisi tutkii Oulussa kolmea seksuaalirikostapausta, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö.Kaikissa kolmessa tapauksessa tekijät ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina.Yhteistä epäilyissä on, että epäilty ja uhri näyttäisivät tavanneen sosiaalisessa mediassa.

    Alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset herättävät oululaisissa nuorissa myötätuntoa ja surua. Poliisi tutkii Oulussa kolmea seksuaalirikostapausta, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö. Nuorista löytyi myös niitä, jotka eivät olleet vielä kuulleet tapahtuneesta lainkaan.

    17-vuotiasta Petrus Kinnusta huolettaa, yleistyvätkö tapaukset Oulussa sekä se, että miten tapahtuman uhrit kestävät traumaattisen tilanteen jatkossa.

    – En kuitenkaan usko, että tämä vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen mitenkään huomattavasti.

    16-vuotiaat Melissa Valli ja Sanni Suutari ovat miettineet omaa liikkumista keskustassa ja suunnitelleet jatkossa liikkuvansa varovaisemmin myöhempinä kellonaikoina. Suutari on myös huolissaan ystävistään.

    – Niiden kavereiden puolesta olen huolissani, jotka eivät tiedä tästä tapauksesta.

    En usko, että tämä vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen mitenkään huomattavasti, oululainen Petrus Kinnunen sanoo.Marko Väänänen / Yle

    Aamulla tapahtumasta järkyttynyt Anna Kurttila pohtii, voiko tapahtunut sytyttää myös lieveilmiöitä muita ulkomaalaisia kohtaan.

    – Tämä on aivan hirveä tapahtuma, mutta onneksi verrattain harvinainen. Yleistä pelkotilaa pidä lietsoa, Kurttila sanoo.

    Järkytys vei yöunet

    Yli 25 vuotta Oulussa asunut meksikolaistaustainen El Hassane Kazza sanoo järkyttyneensä epäiltyjen raiskaustapausten vuoksi ja menettäneensä hetkeksi yöunensa.

    – Olen järkyttynyt ja shokissa, koska teen työtä maahanmuuttajien parissa, El Hassane Kazza sanoo.

    El Hassane Kazza työskentelee monikielisenä ohjaajana Oulun monikulttuurikeskus Villa Victorissa. Hänen mukaansa tieto tapahtuneesta on järkyttänyt ulkomaalaisia samalla tavalla, kuin kantaväestöäkin.

    – Asiaa pitäisi nyt käsitellä esimerkiksi jonkinlaisessa infotilaisuudessa, jossa mukana olisivat sekä kantasuomalaiset että maahanmuuttajat. Näin ihmiset voisivat purkautua asiasta, El Hassane Kazza sanoo.

    Kaupungilta uusia ohjeistuksia kouluille

    Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala sanoo, että Oulu terävöittää työtään nuorten ja lasten parissa.

    – Olemme keskustelleet koulutoimen johdon kanssa asiasta jo tiistaina. Kouluissa käynnistetään uudelleen keskustelu erityisesti sosiaalisen median käytöstä ja sen riskeistä. Koulutoimen johto on antamassa asiasta ohjeet, miten toimimme jatkossa.

    – Tärkeää on, että asiasta keskustellaan koulujen lisäksi myös muualla lasten kanssa työskentelevien kesken.

    Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala sanoo, että Oulu terävöittää työtään nuorten ja lasten parissa.Timo Nykyri / Yle

    Päivi Laajala sanoo, että huolimatta järkyttävistä rikosepäilyistä Oulu on edelleen turvallinen kaupunki lapsille ja aikuisille.

    – On kuitenkin arvioitava uudelleen, mitä kaupunki voi tehdä turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen eteen enemmän.

    Puolet sanoo kohdanneensa seksuaalisesti loukkaavia asioita

    Oulun Tyttöjen Talossa työskentelevä seksuaaliväkivaltatyön ohjaaja Mervi Koskela kertoo, että Tyttöjen Talon tuoreen kyselyn mukaan sekä alaikäiset että täysi-ikäiset kohtaavat erityisesti sosiaalisen median välityksellä monenlaista seksuaalisuutta loukkaavaa materiaalia.

    – Täysi-ikäisistä yli puolet sanoo kohdanneensa seksuaalisuutta loukkaavia kokemuksia sosiaalisen median kautta ja alaikäisistä lähes puolet, Koskela kertoo.

    Tyttöjen Talo tarjoaa eri puolilla Suomea tukea 12–29-vuotiaille tytöille ja naisille erilaisissa elämäntilanteissa. Tyttöjen Taloja ylläpitävät paikalliset setlementtiyhdistykset. Koskelan mukaan seksuaalista väkivaltaa esiintyy valitettavan paljon.

    – En puhu pelkästään nyt julki tulleista tapauksista, vaan yleisesti tyttöjen ja naisten kokemuksista, joita on Oulussa tosi paljon, Koskela sanoo.

    Kouluissa käynnistetään uudelleen keskustelu erityisesti sosiaalisen median käytöstä ja sen riskeistä. Päivi Laajala

    Koskela harmittelee, että Oulussa seksuaalisen väkivallan ilmiöitä työstetään Tyttöjen Talon työntekijöiden kokemusten perusteella vähemmän, kuin esimerkiksi Helsingissä.

    – Toivoisin, että Oulussakin keskusteltaisiin avoimemmin seksuaalisesta väkivallasta. Olemme toki yrittäneet Tyttöjen Talona pitää ääntä asiasta, kovastikin. Toivottavasti nyt käsillä oleva tapaus aktivoi keskustelua seksuaalisesta väkivallasta.

    Lue lisää: Tämän tiedämme Oulun seksuaalirikosepäilyistä nyt: Kymmenen epäiltyä, joista yksi tavoittamatta, useita kansallisuuksia, kaikki uhrit alle 15

    Poliisiylijohtaja Oulun raiskaustutkinnasta:

    Poliisiylijohtaja Oulun raiskaustutkinnasta: "Kyse on erittäin iljettävästä rikollisuuden muodosta, mutta toivon kansalaisilta malttia"


    Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on seurannut tarkasti Oulun poliisin seksuaalirikostutkintoja. Maan korkein poliisiviranomainen kuvailee rikosepäilyjä selvin sanoin. – Tässä on kyse erittäin iljettävästä rikollisuuden muodosta, mitä ei...

    Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on seurannut tarkasti Oulun poliisin seksuaalirikostutkintoja.

    Maan korkein poliisiviranomainen kuvailee rikosepäilyjä selvin sanoin.

    – Tässä on kyse erittäin iljettävästä rikollisuuden muodosta, mitä ei missään tapauksessa voi hyväksyä, Kolehmainen sanoo.

    Kolmessa seksuaalirikostutkinnassa on tällä hetkellä yhteensä 8 epäilyä. Heistä 7 on epäiltyinä teoista, jotka ovat poliisin mukaan kohdistuneet yhteen henkilöön, yläkouluikäiseen tyttöön.

    Myös kahdessa muussa tutkinnassa uhrina on ollut yläkouluikäinen tyttö. Näissä molemmissa tutkinnoissa epäiltyjä on yksi.

    Poliisi tutkii tekoja törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ja törkeänä raiskauksena.

    "Antaa poliisin suorittaa tutkinta rauhassa"

    Poikkeuksellista näissä tutkinnoissa on se, että kaikki epäillyt ovat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina tai pakolaisina. Osa heistä on saanut poliisin mukaan Suomen kansalaisuuden, osalla turvapaikkaprosessi on kesken.

    Yhden tutkinnan kohdalla poikkeuksellista on myös, että epäiltyjä on kymmenkunta ja yksi uhri.

    Oulun rikostutkinnat ovat järkyttäneet kansalaisia. Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi rikosepäilyitä keskiviikkona.

    Poliisin tutkinnat ovat kuitenkin vielä kesken, ja poliisiylijohtaja toivoo malttia kansalaisilta.

    – Antaa poliisin suorittaa esitutkinta rauhassa, ja katsoa, mitä siinä selviää. Nyt ei missään tapauksessa pidä lähteä tässä ottamaan oman käden oikeutta. Toivon todella kaikilta osapuolilta nyt malttia.

    Poliisiylijohtajan mukaan poliisi on varautunut hyvin Itsenäisyyspäivän mielenilmauksiin niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa.

    Lue myös:

    Pääministeri Sipilä Oulun raiskausepäilyistä: "Epäinhimillinen teko, jonka pahuutta ei voi käsittää"

    Tämän tiedämme Oulun seksuaalirikosepäilyistä nyt: Kymmenen epäiltyä, useita kansallisuuksia, kaikki uhrit alle 15

    Pääministeri Sipilä Oulun raiskausepäilyistä:

    Pääministeri Sipilä Oulun raiskausepäilyistä: "Epäinhimillinen teko, jonka pahuutta ei voi käsittää"


    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ottanut kantaa Oulussa tapahtuneisiin epäiltyihin seksuaalirikoksiin. Poliisi tutkii parhaillaan kolmea vakavaa lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Sipilän mukaan tapahtumat ovat herättäneet laajaa...

    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ottanut kantaa Oulussa tapahtuneisiin epäiltyihin seksuaalirikoksiin. Poliisi tutkii parhaillaan kolmea vakavaa lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta.

    Sipilän mukaan tapahtumat ovat herättäneet laajaa järkytystä ja syystä.

    – Jokaisella on oikeus koskemattomuuteen. Kyse on perustavaa laatua olevasta asiasta. Tätä oikeutta on puolustettava kaikissa tilanteissa ja sen loukkauksiin on puututtava, korostaa Sipilä tiedotteessaan.

    – Lapseen kohdistuva seksuaalirikos on epäinhimillinen teko, jonka pahuutta ei voi käsittää. Rikoksen uhrin kärsimystä ei voi mitenkään poistaa. Oikeusvaltiossa syylliset saavat rangaistuksen etnisyydestä riippumatta.

    Sipilä painottaa, että Oulun tapauksen tutkinnasta ja tiedottamisesta vastaa poliisi, tuomiosta oikeuslaitos.

    – Seksuaalirikosten rangaistusten on vastattava kansan oikeustajua. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksien koventamisesta.

    Poliisin mukaan laajimmassa rikoksessa epäiltynä on useita ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Epäillyt teot ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin lapsiin.

    Lue lisää:

    Tämän tiedämme Oulun seksuaalirikosepäilyistä nyt: Kymmenen epäiltyä, useita kansallisuuksia, kaikki uhrit alle 15

    Oulun poliisilta harvinainen varoitus: Varoittaa tyttöjä ulkomaalaistaustaisista miehistä somessa

    Poliisilla on lisää epäiltyjä alle 15-vuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta Oulussa – seitsemän yhä vangittuna

    Nuoriin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten koventamista viritellään eduskunnassa

    Törkeä lapsenraiskaus tulossa rikoslakiin – taustalla 10-vuotiaan tytön seksuaalinen hyväksikäyttö

    Kiitos keskustelusta. Keskustelu on päättynyt, koska osa keskustelijoista ei noudattanut Ylen kommentointiohjetta.

    Tämän tiedämme Oulun seksuaalirikosepäilyistä nyt: Kymmenen epäiltyä, joista yksi tavoittamatta, useita kansallisuuksia, kaikki uhrit alle 15

    Tämän tiedämme Oulun seksuaalirikosepäilyistä nyt: Kymmenen epäiltyä, joista yksi tavoittamatta, useita kansallisuuksia, kaikki uhrit alle 15


    Poliisi tutkii Oulusta kolmea seksuaalirikostapausta, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö. Kaikissa kolmessa tapauksessa tekijät ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Poliisin mukaan ei ole...

    Poliisi tutkii Oulusta kolmea seksuaalirikostapausta, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö. Kaikissa kolmessa tapauksessa tekijät ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina.

    Poliisin mukaan ei ole mahdotonta, että uusia tapauksia tulee vielä esiin.

    Kolme erillistä tapausta

    Tutkinnassa on yksi tapaus, johon liittyen on vangittu peräti seitsemän ihmistä. Rikoskokonaisuus alkoi paljastua poliisille loppukesästä. Epäiltyjä on todennäköisesti lisää. Tapauksessa tehdään uusi kiinniotto pian, poliisista arveltiin keskiviikkona.

    Tätä tapausta tutkitaan ainakin pahoinpitelynä, törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ja törkeänä raiskauksena. Epäillyt teot tapahtuivat yksityisasunnoissa useiden kuukausien aikana.

    Kaksi muuta epäiltyä rikosta on tapahtunut Oulussa Tuiran kaupunginosassa ulkona ja samana päivänä marraskuun puolessa välissä.

    Toista niistä tutkitaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, toista törkeänä raiskauksena ja törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä.

    Seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty on ollut pidätettynä, mutta hänet on eilen vapautettu. Hän on kuitenkin edelleen epäilty.

    Törkeästä raiskauksesta ja törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty on edelleen vangittuna.

    Uhrien ikää poliisi ei kerro tarkkaan: se on kaikissa kolmessa tapauksessa 10–15 vuotta. Uhrien ei tiedetä tunteneen toisiaan.

    Keskiviikkona kello 17 aikoihin Oulun poliisista kerrottiin, että yhtä epäiltyä ei ole vielä ollenkaan tavoitettu. Poliisi ei halunnut eritellä tarkemmin, mihin kolmesta seksuaalirikoskokonaisuudesta hänen epäillään syyllistyneen.

    Epäillyt tekijät

    Poliisin mukaan kaikki epäillyt tekijät ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Yksi on ollut maassa pidempään, suurin osa joitain vuosia. Osa on pakolaisia, osalla on turvapaikkaprosessi kesken, osa on Suomen kansalaisia. Yksi on yli kolmekymppinen, muut ovat 20–30-vuotiaita. Poliisin mukaan kansalaisuuksia on suomalaisen lisäksi neljä.

    Tekotapa

    Yhteistä epäilyissä on, että epäilty ja uhri näyttäisivät tavanneen sosiaalisessa mediassa. Siksi poliisi eilen varoittikin oululaisia ulkomaalaistaustaisista, jotka ottavat yhteyttä somen välityksellä. Poliisin mukaan varoitus on voimassa, vaikka julkisuuteen tulleista epäilyistä epäillyt ovat pääosin vangittuina.

    Poliisin mukaan vaikuttaa siltä, että Oulussa on useita tapauksia jo ennen tätä, joissa ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat lähestyneet tyttöjä sosiaalisessa mediassa. Poliisi ei voi vahvistaa, ovatko yhteydenotot osin tai kokonaan nyt rikoksista epäiltyjen tekemiä.

    Poliisi kuitenkin kertoo, että paljon esillä useassa yhteydessä ollut kauppakeskus Valkea ei ole tullut tutkinnassa esiin.

    Toistaiseksi ainakin erillisiä tapauksia

    Poliisin mukaan ei ole viitteitä, että kolme epäiltyä tapausta liittyisivät ainakaan suoraan kaikki toisiinsa.

    Poliisin mukaan näyttää, että laajan, usean epäillyn sisältävän tapauksen epäillyt tuntevat toisensa. Samoin kahden muun tapauksen epäillyt tekijät tuntevat toisensa. Poliisin mukaan ei ole tietoa, että epäillyt tuntisivat myös muiden tapausten epäilyjä.

    Kuitenkin poliisi puhuu siitä, että nuorten tyttöjen tavoittaminen somessa kyseenalaisiin tarkoituksiin voi olla mahdollinen "trendi".

    – Tyypillisesti kaveriporukoilla on samantapaisia tapoja toimia ja tämänkaltaista toimintatapaa osa harrastaa, sanoo rikosylikomisario Markus Kiiskinen.

    Poliisin mukaan tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole syytä ajatella, että kyse olisi jostain järjestäytyneestä toiminnasta, jossa olisi pyritty tekemään seksuaalirikoksia. Poliisi ei myöskään suostu puhuman yhtenäisestä ryhmästä, joka olisi tällaista toimintaa harrastanut.

    Poliisi myös kuitenkin huomauttaa, että tietenkään kaikki Oulun pari-kolmekymppiset ulkomaalaistaustaiset miehet eivät houkuttele nuoria somessa.

    Uudet tapaukset mahdollisia

    Kiiskisen mukaan on mahdollista, että uusia tapauksia tulee esiin, koska aihe on ollut esillä ja mahdolliset uhrit voivat tämän vuoksi ilmoittautua. Hän sanoo, että ei voi ottaa kantaa, onko poliisilla syytä epäillä, että uusiakin tapauksia olisi.

    – Ei akuutisti ole tutkinnassa muita tämänkaltaisia epäilyjä, mutta ne ovat mahdollisia. Tämä perustuu spekulaatioihin, sanoo rikosylikomisario Markus Kiiskinen.

    Lue lisää:

    Poliisiylijohtaja Oulun raiskaustutkinnasta: "Kyse on erittäin iljettävästä rikollisuuden muodosta, mutta toivon kansalaisilta malttia"

    Pääministeri Sipilä Oulun raiskausepäilyistä: "Epäinhimillinen teko, jonka pahuutta ei voi käsittää"

    Oulun poliisilta harvinainen varoitus: Varoittaa tyttöjä ulkomaalaistaustaisista miehistä somessa

    Oulun poliisilta harvinainen varoitus: Varoittaa tyttöjä ulkomaalaistaustaisista miehistä somessa


    Oulun poliisi kehottaa erityisesti nuoria tyttöjä ja nuorten vanhempia tarkkaavaisuuteen sosiaalisessa mediassa. Poliisista kerrotaan, että Oulun seudulla on tullut viime aikoina ilmi tapauksia, joissa ulkomaalaistaustaiset, usein suomen kieltä...

    Oulun poliisi kehottaa erityisesti nuoria tyttöjä ja nuorten vanhempia tarkkaavaisuuteen sosiaalisessa mediassa.

    Poliisista kerrotaan, että Oulun seudulla on tullut viime aikoina ilmi tapauksia, joissa ulkomaalaistaustaiset, usein suomen kieltä taitamattomat miehet ovat houkutelleet selvästi itseään nuorempia alaikäisiä tyttöjä kanssaan kontaktiin. Pahimmillaan kontaktit ovat johtaneet epäilyihin vakavista seksuaalirikoksista.

    Oulun poliisi tutkii tällä hetkellä kolmea erillistä tapausta, jossa ulkomaalaistaustaisia miehiä epäillään lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista.

    Seitsemän miestä on vangittu epäiltynä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta.

    Haluamme poliisissa alleviivata, että kaikki ulkomaalaistaustaiset eivät ole rikollisia tai epärehellisiä. Markus Kiiskinen

    Sen lisäksi poliisilla on tutkinnassa kaksi erillistä tapausta, joissa on kaksi eri epäiltyä. Molemmat tapaukset ovat tapahtuneet marraskuun puolivälissä Oulussa Tuiran kaupunginosassa.

    Kaleva kertoo, että toisessa tapauksessa ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään syyllistyneen alaikäiseen tyttöön kohdistuneeseen törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja törkeään raiskaukseen. Toisessa ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään syyllistyneen alaikäiseen tyttöön kohdistuneeseen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

    – Nämä ikävät tapahtumat ovat yksi syy siihen, että päätimme lähettää tämän tiedotteen, Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskinen kertoo.

    Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskinen kertoo, että seitsemän vangitun tapauksessa epäiltyjen epäillään tunteneen toisensa. Sama pätee myös kahden erillisen tapauksen epäiltyihin.

    Kontaktia haetaan sosiaalisen median avulla

    Kiiskinen kertoo, että kaikissa edellä mainituissa tapauksissa miesten epäillään ottaneet kontaktia lapsiin sosiaalisen median kautta. Tapaukset, joissa aikuiset miehet ottavat yhteyttä nuoriin tyttöihin somessa, ovat Kiiskisen mukaan Oulun seudulla kasvussa.

    – Puhutaan kymmenistä tapauksista. Poliisille tulee tietoa houkuttelusta ja ikävistä yrityksistä. Kaikki eivät kuitenkaan johda esitutkintaan. Ne tapaukset menevät esitutkintaan, jos tapaaminen on jo sovittu ja henkilöä on jo ahdisteltu.

    Tieto tapauksista on tullut poliisille lasten vanhemmilta ja joissain tapauksissa sosiaaliviranomaisilta.

    Nyt puhutaan näistä yhdeksästä henkilöstä, jotka tällä hetkellä ovat vangittuina. Markus Kiiskinen

    Kiiskinen kertoo, että poliisissa mietittiin viime päivien aikana tiedotteen lähettämistä, mutta viimeaikaiset seksuaalirikosepäilyt vahvistivat päätöksen varoituksen lähettämisestä, koska kaikkiin tapauksiin liittyi sosiaalinen media.

    – Toivon, että tämä ei lisää rasismia. Haluamme poliisissa alleviivata, että kaikki ulkomaalaistaustaiset eivät ole rikollisia tai epärehellisiä. Nyt puhutaan näistä yhdeksästä henkilöstä, jotka tällä hetkellä ovat vangittuina.

    Poliisi kehottaa nuoria olemaan tarkkaavaisia ja vanhempien tietoisia siitä, kenen kanssa lapsi viettää aikaa netissä ja vapaa-aikana.

    Epäilyttävistä henkilöistä ja yhteydenottajista tulee ilmoittaa poliisille. Poliisille voi ilmoittaa epäilyttävistä yhteydenottajista vihjeet.oulu(at)poliisi.fi sähköpostiin, vihjenumeroon 0295 416 194 tai asioimalla poliisiaseman palvelupäivystyksessä.

    Lue lisää: Seitsemän vangittu Oulussa epäiltyinä törkeistä seksuaalirikoksista – uhri on alaikäinen

    Poliisilla on lisää epäiltyjä alle 15-vuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta Oulussa – seitsemän yhä vangittuna

    Neljää epäillään osallisuudesta murhaan Oulussa – poliisi: rikos tapahtui soramontulla ja ruumis kätkettiin

    Neljää epäillään osallisuudesta murhaan Oulussa – poliisi: rikos tapahtui soramontulla ja ruumis kätkettiin


    Oulun käräjäoikeus vangitsi maanantaina kaksi oululaista miestä epäiltynä osallisuudesta murhaan. Käräjäoikeus on jo aiemmin vanginnut yhden miehen samaan rikoskokonaisuuteen liittyen. Poliisi epäilee, että tekoon liittyy myös neljäs...

    Oulun käräjäoikeus vangitsi maanantaina kaksi oululaista miestä epäiltynä osallisuudesta murhaan. Käräjäoikeus on jo aiemmin vanginnut yhden miehen samaan rikoskokonaisuuteen liittyen. Poliisi epäilee, että tekoon liittyy myös neljäs henkilö, joka on aikaisemmin vangittu toiseen rikosasiaan liittyen.

    Epäilty henkirikos tuli ilmi tutkittaessa ilmoitusta kadonneesta henkilöstä. Ilmoitus kadonneesta henkilöstä tehtiin marraskuun alussa.

    Poliisin tiedotteen mukaan tutkinnassa ilmi tulleiden seikkojen johdosta asiaa alettiin tutkia murhana. Epäilty teko on tapahtunut lokakuun alussa Oulussa.

    Kaikki epäillyt ovat nuorehkoja oululaisia miehiä. Teosta epäillyt ovat kiistäneet osallisuutensa henkirikokseen.

    Teon motiivi on selvinnyt

    Epäiltyä henkirikosta tutkitaan murhana, sillä esitutkinnan tämän hetkisen tilan perusteella kyseessä on ollut etukäteen suunniteltu teko. Epäillyillä on poliisin tiedotteen mukaan aikaisempaa rikoshistoriaa, mutta teko ei liity järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

    Poliisilla on käsitys teon motiivista, mutta motiivia tai teon yksityiskohtia ei poliisi kerro julkisuuteen tutkinnan turvaamiseksi.

    Poliisi epäilee, että henkirikoksen uhrin ruumis on kätketty teon jälkeen. Poliisi on tehnyt maastoetsintöjä vainajan löytämiseksi ja etsintöjä poliisi jatkaa lähitulevaisuudessa.

    Poliisi pyytää yleisön apua teon selvittämiseksi

    Poliisin mukaan henkirikos on tapahtunut lauantaina ja sunnuntain välisenä yönä 7. lokakuuta 2018. Uhria on kuljetettu aamuyöllä kello kolmen jälkeen tumman värisessä Audi A6 – henkilöautossa Tuiran kaupunginosasta Oulun koillispuolelle maasto- tai soramonttualueelle, jossa henkirikos on tapahtunut.

    Poliisi pyytää kansalaisia ilmoittamaan asiaan mahdollisesti liittyvistä havainnoista Oulun poliisin vihjenumeroon 0295 416 194 tai sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.oulu(at)poliisi.fi.

    Poliisilla on lisää epäiltyjä alle 15-vuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta Oulussa – seitsemän yhä vangittuna

    Poliisilla on lisää epäiltyjä alle 15-vuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta Oulussa – seitsemän yhä vangittuna


    Oulun poliisilla on useita epäiltyjä lisää liittyen alle 15-vuotiaan tytön epäiltyyn törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja törkeään raiskaukseen. Oulun käräjäoikeus on vanginnut seitsemän miestä epäiltynä kyseisistä...

    Oulun poliisilla on useita epäiltyjä lisää liittyen alle 15-vuotiaan tytön epäiltyyn törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja törkeään raiskaukseen.

    Oulun käräjäoikeus on vanginnut seitsemän miestä epäiltynä kyseisistä rikoksista.

    Rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan poliisilla on kuitenkin tapaukseen liittyen lisää epäiltyjä, joita tullaan lähipäivinä kuulustelemaan. Myös nämä epäillyt ovat 20–30-vuotiaita Oulun alueella asuvia ulkomaalaistaustaisia miehiä. Poliisin mukaan miehet ovat keskenään tuttuja.

    Epäilty uhri on valtaväestöön kuuluva kantasuomalainen alaikäinen tyttö. Poliisi ei kerro, mistä miehet tuntevat tytön.

    Epäillyt seksuaalirikokset ovat poliisin mukaan tapahtuneet useiden kuukausien aikana useissa yksityisasunnoissa. Rikoskokonaisuus alkoi paljastua poliisille loppukesästä.

    Lue lisää: Seitsemän vangittu Oulussa epäiltyinä törkeistä seksuaalirikoksista – uhri on alaikäinen

    Äärimmäisen harva siruttaa kissansa, ja sen takia lemmikki ei välttämättä ikinä löydä kotiin –

    Äärimmäisen harva siruttaa kissansa, ja sen takia lemmikki ei välttämättä ikinä löydä kotiin – "Vastuulliset lemmikinomistajat ovat tämän jo ymmärtäneet"


    Tästä on kyseKotikissoja sirutetaan vain harvoin.Rekisteröity mikrosiru nopeuttaisi esimerkiksi karanneen kissan palautumista omistajalleen.Siruttaminen yleistyy hiljalleen, mutta kissoilla se ei ole tulossa pakolliseksi kuten koirille suunnitellaan...

    Tästä on kyseKotikissoja sirutetaan vain harvoin.Rekisteröity mikrosiru nopeuttaisi esimerkiksi karanneen kissan palautumista omistajalleen.Siruttaminen yleistyy hiljalleen, mutta kissoilla se ei ole tulossa pakolliseksi kuten koirille suunnitellaan vuoden 2021 alusta.

    Oululaiskerrostalossa kävi vahinko pari kuukautta sitten. Perheen kissa Namu säikähti jotakin, otti jalat alleen ja karkasi ikkunasta teille tietämättömille. Naapuri ehti nähdä kissan katoamisen.

    Kun kissan emäntä Saana Tolppanen tuli illalla kotiin, oli edessä huoli kissan kohtalosta. Tolppanen ryhtyi tuumasta toimeen ja aloitti toimet kissan saamiseksi takaisin. Hän ilmoitti asiasta kahdessa eri Facebook-ryhmässä ja saikin selville, että kissa oli nähty lähialueella.

    Tolppanen etsi kissaansa laittamalla ilmoituksia ja seuraamalla Facebook-ryhmiä, jättämällä katoamisilmoituksia eri puolille Oulua ja ehtipä hän hankkia loukunkin kissan kiinnisaamiseksi.

    Namu-kissa omistajansa Saana Tolppasen sylissä Oulun Kaukovainiolla.Timo Nykyri / Yle

    Etsinnöistä huolimatta Namun karkumatka venyi liki kahteen kuukauteen. Tarinalla on onnellinen loppu, sillä lopulta Kempeleessä sijaitseva lemmikkihoitola Vierashuone sai Namun asiakkaakseen, ja omistaja tavoitti kissansa sieltä.

    Se tavallinen tapaus

    Kempeleläinen lemmikkihoitolan yrittäjä Simo Tolonen saa asiakkaakseen vuosittain noin 300 kissaa. Omistajan kertova mikrosiru löytyy vain harvalta lemmikkihoitolaan tuodulta kissalta.

    – Kokemukseni mukaan vain kaksi löytökissaa sadasta on sirutettu, Tolonen kertoo.

    Pelkkä mikrosiru ei kuitenkaan riitä, siru pitää myös rekisteröidä.

    – Kaikki siruttajat eivät automaattisesti rekisteröi kissansa tietoja yhteenkään rekisteriin, joten sirusta ei silloin ole hyötyä.

    Kempeleen lemmikkihoitola Vierashuoneen tiloissa on noin 30 löytökissaa.Timo Nykyri / Yle

    Tolonen ihmettelee kissaomistajia, jotka antavat kissansa liikkua pihalla ilman valvontaa.

    Tolonen on huomannut, että kissojen siruttaminen yleistyy, mutta hitaasti.

    – Suuri osa, jotka leikkauttavat kissansa eläinlääkärillä, siruttavat sen samalla. Vastuulliset lemmikinomistajat ovat tämän jo ymmärtäneet. On kuitenkin edelleen ihmisiä, jotka päästävät kissansa kulkemaan vapaana, mikä ei ole oikein, Tolonen kertoo.

    Mikrosiru kaikille eläimille

    Kissoja sirutetaan eläinlääkärissä sekä vapaaehtoisten avulla. Asialla ovat yleensä eläinsuojeluyhdistykset.

    Myös miljonaa mikrosirua -kampanja kiertää siruttamassa kissoja ja muita eläimiä eri puolilla maata. Kampanja kävi Oulussa 5.1.2018. Tuolloin sirutettiin 113 kissaa ja 28 koiraa. Vuoden 2019 alussa kampanja kiertää siruttamassa eläimiä Haminassa, Orimattilassa, Lohjalla ja Kangasalla.

    Siruttajat tekevät hommaa vapaaehtoisesti ja harrastusmielessä, ja omistajalle kustannukset ovat selvästi halvemmat kuin normaalisti.

    Miljoona mikrosirua -tapahtuman siruttaja Annulii Koponen kertoo, että he ovat siruttaneet noin 5 000 kissaa. Työ on vasta alussa.

    – Kukaan ei tiedä tarkkaa kissojen määrää maassamme. Arviot pyörivät 600 000:sta aina miljoonaa saakka. Veikkaan, että meidän siruttamamme noin 5 000 kissaa on alle prosentti koko maan kissoista.

    Kansallisia rekisterejä, joihin kissan tai koiran voi rekisteröidä, on neljä. Ne ovat Siruhaku (Siruhaku.fi), Turvasiru (Turvasiru.fi), Kennelliitto (Kennelliitto.fi) ja Kissaliitto (Kissaliitto.fi). Siruttaminen maksaa muutamasta kympistä yli 100 euroon eläinlääkärillä.

    – Voisin sanoa näin, että jokainen maatiaiskissan omistaja ymmärtää siruttamisen ja rekisteröinnin tärkeyden viimeistään siinä vaiheessa, kun käy lunastamassa kissansa löytöeläinkodista, kertoo Koponen.

    Koponen muistuttaa, että Kennelliitto sai vaatimuksensa läpi hallituksen esitykseen eläinsuojelulain (Valtioneuvosto) uudistukseen. Koirat aletaan esityksen mukaan siruttamaan vuoden 2021 alusta. Kissat esityksestä puuttuvat.

    – Itse en usko pakkoon, uskon vapaaehtoisuuteen ja tietoisuuden lisäämiseen. Siru ja sen rekisteröinti ovat halpaa verrattuna siihen, että lunastaa kissansa löytöeläinkodeista, Koponen sanoo.

    Sirutus laskisi kustannuksia

    Lemmikkihoitola Vierashuoneen Simo Tolonen kannustaa kissanomistajia siruttamaan lemmikkinsä. Näin oleskeluaika löytöeläinkodissa lyhenisi ja kustannukset omistajalle laskisivat.

    Lemmikkihoitola Vierashuone vastaa Oulun kaupungin sekä ympäristökuntien Muhoksen, Kempeleen, Hailuodon, Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän irrallaan tavattujen lemmikkieläinten tilapäisestä hoidosta. Kuntalaiset maksavat Vierashuoneen löytöeläintoiminnan.

    Namu-kissa saa omistajansa Saana Tolppasen mukaan turvasirun.Timo Nykyri / Yle

    Kun omistaja hakee löytökissansa takaisin Vierashuoneelta, tulee se maksamaan vähintään 55 euroa. Jos omistajaa ei löydy, voidaan kissa myydä uuteen kotiin 190 eurolla.

    Kadonneen kissansa Saana Tolppanen sai takaisin, vaikka sillä ei ollutkaan mikrosirua. Nyt hän aikoo nyt siruttaa kissansa, kaiken varalta.

    – Jos se maksaa muutaman kympin, niin sen maksaa mielellään. Taidanpa siruttaa myös sekarotuisen koirani samalla, naurahtaa Tolppanen.

    Juttua korjattu 8.56: Jutussa sanottiin virheellisesti, että lain mukaan kissa ei saa liikkua luonnossa ilman valvontaa. Laissa ei kuitenkaan ole tällaista määräystä. Korjattu lisäksi kohtaa, jossa kerrotaan, että koirille suunnitellaansirutusta vuoden 2021 alusta. Kyse on vasta hallituksen esityksestä.

    Juttua korjattu 13.36. Vaihdettu sana turvasiru mikrosiruksi, koska mikrosirun voi rekisteröidä neljään eri rekisteriin, joista turvasiru on yksi. Lisätty linkit rekistereihin.

    Seitsemän vangittu Oulussa epäiltyinä törkeistä seksuaalirikoksista – uhri on alaikäinen

    Seitsemän vangittu Oulussa epäiltyinä törkeistä seksuaalirikoksista – uhri on alaikäinen


    Oulun käräjäoikeus on vanginnut seitsemän miestä epäiltyinä törkeistä lapseen kohdistuvista seksuaalirikoksista, kertoo Oulun poliisi. Käräjäoikeus vangitsi epäillyt miehet keskiviikkona. Tapauksen rikosnimikkeinä ovat törkeä lapsen...

    Oulun käräjäoikeus on vanginnut seitsemän miestä epäiltyinä törkeistä lapseen kohdistuvista seksuaalirikoksista, kertoo Oulun poliisi. Käräjäoikeus vangitsi epäillyt miehet keskiviikkona.

    Tapauksen rikosnimikkeinä ovat törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä raiskaus.

    Epäillyt teot ovat tapahtuneet tämän vuoden aikana pääosin Oulussa yksityisasunnoissa, kertoo rikosylikomisario Markus Kiiskinen Oulun poliisista.

    Kiiskisen mukaan epäillyt teot jatkuivat useita kuukausia. Hän ei halua kertoa tarkemmin tapahtumien ajankohtaa.

    – En tutkintataktisista syistä vielä tekoaikaa tarkemmin halua sanoa, koska tämä on sellainen asia, johon saattaa tulla vielä myös lisää epäiltyjä, Kiiskinen sanoo STT:lle.

    Epäillyt teot ovat kohdistuneet alaikäiseen tyttöön. Poliisi ei halua kertoa uhrin tarkkaa ikää.

    – Sen voi sanoa, että hän on selvästi alaikäinen tyttölapsi, Kiiskinen sanoo.

    Kiiskisen mukaan uhrin ja epäiltyjen miesten välillä ei ole sukulaisuussuhdetta. Hän kertoo, että epäillyt olivat tunteneet toisensa.

    Poliisin mukaan epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia. Kiiskinen ei halua tarkemmin avata epäiltyjen taustaa.

    Epäillyistä miehistä yksi on yli kolmekymppinen, muut ovat iältään 20–30-vuotiaita.

    Oulun poliisi käynnisti tapauksesta rikostutkinnan marraskuun aikana.