Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Suomalaisyrityksen markkinointijohtaja prinssi Harryn sormuksesta:

    Suomalaisyrityksen markkinointijohtaja prinssi Harryn sormuksesta: "Kyllähän se kovasti sormukseltamme näyttää"


    Oululaisen Ouran toimistossa on otettu hyvillä mielin vastaan brittimedioiden havainto, jonka mukaan Britannian prinssi Harry käyttää yrityksen älysormusta, joka muun muassa mittaa unen laatua. – Ollaan nähty kuvat ja ihasteltu niitä, Ouran...

    Oululaisen Ouran toimistossa on otettu hyvillä mielin vastaan brittimedioiden havainto, jonka mukaan Britannian prinssi Harry käyttää yrityksen älysormusta, joka muun muassa mittaa unen laatua.

    – Ollaan nähty kuvat ja ihasteltu niitä, Ouran markkinointijohtaja Marjo Piirto kertoo.

    Piirto ei kuitenkaan vahvista, onko Harryn sormessa nähty musta sormus todella Ouran valmistama.

    – Kyllähän se kovasti sormukseltamme näyttää. Emme kuitenkaan voi antaa yksityiskohtaisia tietoja asiakkaistamme ja yhteisön jäsenistämme.

    Prinssi Harryn nähtiin käyttävän Ouraa vieraillessaan Australiassa yhdessä vaimonsa Meghan Marklen kanssa. Pariskunta kertoi matkallaan odottavansa perheenlisäystä.

    Prinssi Harryn mahdollisesta Oura-sormuksesta uutisoi muun muassa Daily Mail.

    Lue myös:

    Britannian prinssi Harrylla oululainen älysormus – mittaa aktiivisuutta, sydämen sykettä ja unen laatua

    Lapin keskussairaalassa pula erikoislääkäreistä – näkyy päivystystyön kuormittumisena

    Lapin keskussairaalassa pula erikoislääkäreistä – näkyy päivystystyön kuormittumisena


    Lapin keskussairaala kaipaa lisää erikoislääkäreitä jopa neljälle eri alalle. Päiväaikainen sairaalatyö hoituu nykyisellä lääkäriryhmällä, mutta päivystystyössä lääkäripuute näkyy, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin...

    Lapin keskussairaala kaipaa lisää erikoislääkäreitä jopa neljälle eri alalle. Päiväaikainen sairaalatyö hoituu nykyisellä lääkäriryhmällä, mutta päivystystyössä lääkäripuute näkyy, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Mattila.

    – Päivystysrasitus henkilökunnallamme on liian suuri kestävään tilanteeseen.

    Enemmän tarvittaisiin vatsan alueen kirurgeja, lastenlääkäreitä ja ortopedejä sekä silmälääkäreitä.

    – Joudumme ostamaan kaihileikkauksia jonkin verran, Mattila kertoo.

    Tarve kunkin lääkäriryhmän kohdalla on yhdestä kahteen. Pienen Lapin keskussairaalan kohdalla kyse on kuitenkin suhteellisesti suuresta määrästä.

    Lääkärilainoja osuuskunnasta?

    Potilaiden hoitoon lääkäripula ei vaikuta, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela. Jokelankin mukaan kysymys on nimenomaan siitä, että yksi lääkäri joutuu tekemään paljon päivystysvuoroja.

    Viisi pohjoisinta sairaanhoitopiiriä miettii parhaillaan lääkäripulan ratkaisuksi osuuskunnan perustamista Oulun yliopistollisen sairaalan ympärille.

    Idea on, että erikoisalojen lääkärit voisivat lääkäripankin välittämänä vierailla eri sairaaloissa niiden tarpeen mukaan. Osuuskunnasta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Lapin Kansa keskiviikkona.

    Viiden sairaanhoitopiirin ohjausryhmä keskusteli osuuskuntaehdotuksesta viimeksi torstai-iltapäivällä Oulussa. Lähtöajatuksena on ollut osuuskunnan perustaminen jo tämän vuoden aikana.

    Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvat Lapin keskussairaala, Mehiläinen Länsi-Pohja Oy, Oulun yliopistollinen sairaala, Keski-Pohjanmaan keskussairaala ja Kainuun keskussairaala.

    15 000 asukkaan pikkukaupunki porskuttaa keskellä ei mitään, kun samaan aikaan moni muu tekee kuolemaa – näin syntyi Ylivieskan ihme

    15 000 asukkaan pikkukaupunki porskuttaa keskellä ei mitään, kun samaan aikaan moni muu tekee kuolemaa – näin syntyi Ylivieskan ihme


    – Tilanne on katastrofaalinen. Savonlinnan Opiskelija-asuntojen toimitusjohtaja Hannu Kurki kuvaa tilannetta tyhjillään olevan kerrostalon pihalla. Savonlinna elää ensimmäistä syksyä ilman opettajankoulutuslaitosta. Noin 900 opiskelijaa ja...

    – Tilanne on katastrofaalinen.

    Savonlinnan Opiskelija-asuntojen toimitusjohtaja Hannu Kurki kuvaa tilannetta tyhjillään olevan kerrostalon pihalla.

    Savonlinna elää ensimmäistä syksyä ilman opettajankoulutuslaitosta. Noin 900 opiskelijaa ja päälle parisensataa henkilökunnan jäsentä on siirtynyt Joensuuhun.

    Opiskelija-asunnoissa on tyhjillään 700 paikkaa. Kahdeksan kerrostaloa laitetaan peruslämmölle talven ajaksi. Kaupunki on purkanut kesän aikana jo viisi kaupungin vuokrakerrostaloa ja kuutisen rivitaloa.

    Asukkaita asuntoihin löydy.

    – Kaupunki kuolee, sanoo Pasi Herranen Savonlinnan keskustassa.

    Ympärillä on lukuisia tyhjiä liikehuoneistoja. Kaupunki on arvioinut menettävänsä 12–13 miljoonan euron verran ostovoimaa vuositasolla opettajankoulutuksen siirron vuoksi.

    Alue- ja kaupunkikehityksen asiantuntija Timo Aron arvio Savonlinnasta on karu.

    – Savonlinnan muutos on ollut yksi rajuimmista mitä on ollut seutukaupungeissa.

    AOP / Yle Uutisgrafiikka

    Seutukaupungit ovat kovin erilaisia. Suurempia ja pienempiä, surkastuvia ja kasvavia. Etelä-Savon Savonlinna kuuluu ensin mainittuihin: se on suuri surkastuva seutukaupunki.

    Pohjois-Pohjanmaan eteläkärjessä sijaitseva Ylivieska puolestaan on seutukaupunkien menestyjä. Puhutaan Ylivieskan ihmeestä.

    Reilun 15 000 asukkaan Ylivieskan väkimäärä on kasvanut pitkään ja kasvun ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku kasvaa yli 18 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä.

    Kaupungin työpaikat ovat viime vuosina lisääntyneet niin yksityissektorilla kuin julkisella puolellakin. Asuntoja rakennetaan ja uusi koulurakennus nousee kaupunkiin lähivuosina.

    Kuten kaikilla Suomen kunnilla ja kaupungeilla, Ylivieskallakin on pulmansa. Sen velkataakka nousee lähivuosina. Kun vertaillaan muihin seutukaupunkeihin, Ylivieskalla menee kuitenkin erittäin hyvin.

    Mistä Ylivieskan ihme syntyy?

    Rumasti sanottuna Ylivieska on keskellä ei-mitään. Miksi ihmeessä se kasvaa?

    Hiukan ristiriitaisesti sijainti kaukana suuremmista kaupungeista auttaa kaupunkia. Sen kauppa- ja palvelukeskittymä vetää asiakkaita ympäryskunnista.

    Vasta hiljattain työnsä aloittaneen kaupunginjohtaja Maria Sorvisto kiittelee alueen yrittäjiä. Hän nostaa esiin erityisesti yhden, hyvin ristiriitaisen, hahmon.

    – On ollut onni, että meillä on ollut yrittäjiä ja elinkeinoelämän toimijoita, jotka ovat rohkeasti laajentaneet yrityksiä. Vuonna 2003 kevättalvella Kärkkäinen avasi uuden markettinsa Savarin alueelle. Siitä lähtien meidän väkiluku on ollut kasvussa, Sorvisto sanoo.

    Sorvisto viittaa Kärkkäisen tavarataloketjuun, jonka perustaja ja toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen on ollut julkisuudessa viime vuosina runsaasti.

    Kärkkäinen on muun muassa saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Monet yritykset ovat boikotoineet tavarataloketjua.

    Ylivieskaa hän on kuitenkin vaurastuttanut. Hänen perustamansa tavaratalon ympärille on vuosien varrella melkoinen vähittäiskaupan keskus.

    Opiskelijoita Centrian Ylivieskan kampuksella.YleKorkeakouluilla on väliä

    Yliopiston vetäytyminen Savonlinnasta oli kaupungille turmiollista. Ylivieskassa ei ole yliopistoa, mutta ammattikorkeakoulu Centrian kampus on.

    Se on kaupungille äärimmäisen tärkeä. Nuoret tuntuvat pysyvän paikkakunnalla hyvin, vaikka Oulun houkutus on vain puolentoista tunnin ajomatkan päässä.

    Ylivieskassa syntynyt ja kasvanut stand up -koomikko Iikka Kivi kuuluu niihin, jotka lähtivät Ouluun. Hän kehuu kaupungin kulttuuritarjontaa ja ilmapiiriä virkeäksi.

    – Nyt ollaan kuitenkin Pohjanmaalla, pitää olla sen suhteen realistinen: tämä on junttialuetta Suomessa. Täällä se ei kuitenkaan sillä tavalla näy. Luulen, että se voi johtua siitä, että täällä on ammattikorkeakoulu. Se kerää jonkun verran ihmisiä eri puolilta Suomea, Kivi pohtii pilke silmäkulmassa.

    Centrian suurin omistaja on Kokkolan kaupunki. Lisäksi Centria toimii Pietarsaaressa. Jos syystä tai toisesta ammattikorkeakoulu keskittäisi toimintaansa ja vetäytyisi kaupungista, se olisi Ylivieskalle iso isku.

    Seutukaupunkeja on Savonlinnan ja Ylivieskan lisäksi 53 kappaletta. Voit tutustua seutukaupunkeihin, niiden elinvoimaisuuteen ja taloudellisiin tilanteisiin vaikkapa Timo Aron ja Susanna Haanpään T55-Seutukaupunkianalyysin avulla.

    Suomalaisyritys kehitti tekniikan, jolla käytetyistä paristoista saadaan lannoitetta – Tracegrow tavoittelee isoa kasvua


    Käytettyjen paristojen sisältämien aineiden hyötykäyttöön on kaivattu tehokkaampia keinoja. Suomalainen cleantech-yritys Tracegrow tavoittelee tältä kiertotalouden alalta isoa liiketoimintaa. Yrityksen kehittämällä teknologialla voidaan...

    Käytettyjen paristojen sisältämien aineiden hyötykäyttöön on kaivattu tehokkaampia keinoja. Suomalainen cleantech-yritys Tracegrow tavoittelee tältä kiertotalouden alalta isoa liiketoimintaa.

    Yrityksen kehittämällä teknologialla voidaan valmistaa käytettyjen alkaliparistojen sisältämästä sinkistä ja mangaanista lannoitteita maanviljelyyn.

    Tracegrow'n toimitusjohtaja Tatu Leppänen kertoi teknologiasta torstaina Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

    – Innovaatiomme perustuu täysin kemiaan, prosessia voisi verrata lääketehtaaseen, Leppänen sanoi.

    Paristoissa on myös haitallisia aineita, joita ei saa päästä luontoon. Leppäsen mukaan heidän teknologiallaan paristoista saadaan hyvin täsmällisesti käyttöön juuri halutut aineet.

    Prosessissa paristot murskataan, ja käsitelty massa käy läpi liuotusprosessin suodatuksineen ja puhdistuksineen. Yli jäävät haitalliset aineet, kuten nikkeli ja elohopea, toimitetaan ongelmajätelaitokselle.

    Leppänen kertoo, että yritys valvoo lannoitteiden puhtautta muun muassa omavalvonnalla ja teettämällä tuotteille ulkopuolisen puhtaustarkistuksen ennen niiden lähtöä myyntiin.

    Lopputuotteena syntyy nestemäinen hivenaineita sisältävä liuos, jossa mukana on mangaania, sinkkiä, kaliumia ja rikkiä. Liuos voidaan levittää esimerkiksi kasteluveden mukana edistämään ruoka- ja viljelykasvien kasvua.

    Tuotantolaitos avautui kesällä Kärsämäelle

    Leppäsen mukaan käytettyjä alkaliparistoja on varastoitu paljon eri puolilla Eurooppaa ja niitä on päätynyt myös kaatopaikoille. Usein paristot päätyvät sulattoihin, joissa sinkki voidaan ottaa talteen, mutta suuri osa kertyy varastoihin.

    Nykymenetelmillä kaikkia paristojen sisältämiä aineita on ollut hankala hyödyntää. Tracegrow'n mukaan sen ratkaisulla saadaan käytettyjen alkaliparistojen hivenaineista noin 80 prosenttia uudelleen käyttöön.

    Tracegrow myy valmistamiaan mikroravinnetuotteita lannoitteiden jälleenmyyjille ja lannoitevalmistajille. Se aikoo myös toimittaa teknologiaansa pohjautuvia tuotantolaitoksia globaalisti muun muassa kierrätysyrityksille, lannoitevalmistajille sekä -jakelijoille.

    Tavoitteena on yltää 100 miljoonan euron liikevaihtoon muutaman seuraavan vuoden aikana. Yhtiön ensimmäinen tuotantolaitos avautui kesäkuussa Kärsämäellä.

    Kuinka juuri suomalaisyritys on tehnyt tällaisen innovaation? Leppäsen mukaan maailmalla ei ole tarpeeksi paneuduttu paristojen hyödyntämiseen tällä tavalla. Lisäksi Suomesta löytyy kovan luokan osaamista kemian alalta, jota kehitystyössä tarvitaan.

    Muita uutisia kiertotaloudesta

    "Maailman talous perustuu luonnonvarojen ylikuluttamiseen" – Meri-Lapin poikkeuksellinen teollisuuskeskittymä näyttää Kiinalle mallia kiertotaloudesta

    Hyviä uutisia ilmastolle: Muovin kierrätyksellä voidaan pudottaa yllättävän paljon päästöjä, kertoo raportti

    Oulaskankaan sairaalassa riemuittiin synnytysten jatkumista, mutta kyseessä olikin virhetulkinta – nyt henkilöstöä odottavat yt-neuvottelut

    Oulaskankaan sairaalassa riemuittiin synnytysten jatkumista, mutta kyseessä olikin virhetulkinta – nyt henkilöstöä odottavat yt-neuvottelut


    Oulaskankaan sairaala sai kesällä helpottavia uutisia: synnytystoiminta sairaalassa saa jatkua, vaikka korkein hallinto-oikeus päätti lakkauttaa sen tämän vuoden loppuun. Sairaala sai sosiaali- ja terveysministeriöltä kuitenkin tämän vuoden...

    Oulaskankaan sairaala sai kesällä helpottavia uutisia: synnytystoiminta sairaalassa saa jatkua, vaikka korkein hallinto-oikeus päätti lakkauttaa sen tämän vuoden loppuun.

    Sairaala sai sosiaali- ja terveysministeriöltä kuitenkin tämän vuoden heinäkuussa poikkeusluvan synnytystoiminnan jatkamiselle vuoteen 2021 asti.

    Asia sai uuden käänteen, kun Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kuuli, että STM:n myöntämä poikkeuslupa ei kumoakaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä synnytystoiminnan lakkauttamisesta.

    Taustaa Oulaskankaan synnytystoiminnan lakkauttamispäätöksestäValvira määräsi vuonna 2016 Oulaskankaan synnytystoiminnan lakkautettavaksi 31.3.2017 alkaen. Keskeinen peruste synnytystoiminnan lakkauttamiselle oli vastasyntyneen tehostetun valvonnan puuttuminen.Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri valitti päätöksestä, mutta myös korkein oikeus piti voimassa Valviran päätöksen ja määräsi synnytystoiminnan lakkautettavaksi Oulaskankaalla 31.12.2018 alkaen.Heinäkuussa 2018 sosiaali- ja terveysministeriö myönsi poikkeusluvan synnytystoiminnan jatkamiseksi 31.12.2021 saakka. Poikkeusluvasta huolimatta korkeimman hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.

    – Olimme virheellisesti positiivisessa käsityksessä STM:n päätöksen jälkeen, PPSHP:n johtaja Ilkka Luoma kertoo.

    PPSHP sai tiedon asiasta elo-syyskuun vaihteessa Valviralta. Tämä johti siihen, että PPSHP aloittaa keskiviikkona 17.10. yt-neuvottelut, jotka koskevat koko Oulaskankaan sairaalan henkilöstöä.

    – Kun vuotta on jäljellä vain 2,5 kuukautta, niin valitettavasti tässä epäselvässä tilanteessa meidän pitää varautua erilaisiin skenaarioihin ja tulimme siihen tulokseen, että aloitamme yt-neuvottelut, Luoma sanoo.

    Synnytystoiminnan jatkaminen edellyttäisi Luoman mukaan ministeriön myönteisen poikkeusluvan lisäksi sitä, että Valvira vakuuttuu PPSHP:n tekemien parannuksien riittävyydestä suhteessa lainsäädäntöön ja asetuksiin.

    Sekä sen, että Valvira ehtii tehdä uuden valvonnan ja arvion, ja tältä osin myönteisen päätöksen, joka kumoaisi heidän aiemman päätöksen synnytystoiminnan lakkauttamisesta.

    Luoma toivoo, että Valvira ehtii suorittaa valvontaprosessin mahdollisimman nopeasti ja että se vakuuttuisi synnytystoiminnan kehitetystä toiminnasta sekä lain- ja asetusten mukaisuudesta.

    – Olemme lähestyneet Valviraa ja lähettäneet tiedon kaikista kehittämistoimenpiteistä, joita Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnan osalta on tehty.

    Irtisanomisten määrää ei vielä tiedetä

    Se, miten paljon irtisanomisia tullaan mahdollisesti tekemään, ei vielä Luoman mukaan ole selvillä. Asiaa mutkistaa se, että Oulaskankaan synnytystoiminnan tulevaisuus on vielä täysin avoin.

    Luoma painottaa, etteivät he halua etupainotteisesti tehdä Oulaskankaan synnytystoimintaa mahdottomaksi.

    – Toivomme, että tulevaisuudenkuva selkeytyy ja nähdään että yt:t voidaan supistaa tai rajata synnytystoiminta sen ulkopuolelle, jos Valvira tekee sen jatkumisesta myönteisen päätöksen.

    Jos Valvira ei ehdi tehdä valvontaprosessia vuoden loppuun mennessä, tai ei vakuutu synnytystoiminnan laadusta, eikä näin ollen tee aiemman päätöksen kumoavaa päätöstä, pyrkii PPSHP Luoman mukaan tarjoamaan mahdollisimman monelle Oulaskankaan työntekijälle muuta työtä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta.

    Yt-neuvottelut eivät kuitenkaan koske pelkästään Oulaskankaan synnytystoimintaa vaan myöskin psykiatrian toiminnan uudelleen organisointia.

    Lainvoimainen lupa Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnalle on päättymässä tämän vuoden loppuun.

    Lue myös:

    Oulaskankaalla synnytykset jatkuvat, vaikka vasta keväällä potilasturvallisuudessa oli suuria puutteita – professori pitää poikkeuksellisena

    Herätys:  Hallituksen luottamusäänestys, asunnottomien yö, Suomen talous iskussa, Kazakstanin presidenttivierailu, sateet tulevat

    Herätys: Hallituksen luottamusäänestys, asunnottomien yö, Suomen talous iskussa, Kazakstanin presidenttivierailu, sateet tulevat


    Hallituksen luottamuksesta äänestetään tänään Eduskunta äänestää iltapäivällä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen luottamuksesta. Kiihkeä keskustelu hallituksen työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamisesta...

    Hallituksen luottamuksesta äänestetään tänään

    Eduskunta äänestää iltapäivällä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen luottamuksesta. Kiihkeä keskustelu hallituksen työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamisesta päättyi eduskunnassa tiistai-iltana. Hallituksen odotetaan selviävän luottamusäänestyksestä. Ammattiyhditysliike aikoo jatkaa työtaistelutoimiaan kiisteltyä irtisanomislakia vastaan.

    Asunnottomuus vähentynyt, mutta ei poistunut

    Asunnottomien määrä on laskenut Suomessa viimeiset viisi peräkkäistä vuotta, joskin paikallisesti, esimerkiksi Turussa ja Oulussa, määrä on viime vuodesta hieman noussut. Oululainen Markku Korhonen asuu ulkona teltassa kesät talvet. Kylmien ilmojen tullessa mies vuoraa teltan styroksilla, jotta siitä tulisi lämpimämpi.

    Marko Väänänen / YleSuomi nousuun talouskilvassa

    Maailman talousfoorumi WEF on laittanut 140 maata paremmuusjärjestykseen niiden kansainvälisen kilpailukyvyn perusteella. Suomi sijoittuu vertailussa sijalle 11 eli yhden pykälän korkeammalle kuin viime vuonna. Luokittelua voi pitää eräänlaisena talousviihteenä, mutta sijoitusten taustalla on kovaa faktaa, jota mitataan lähes sadalla eri tunnusluvulla.

    Bloomberg / Getty ImagesSuomeen saapuva Kazakstanin Nazarbajev on "stanien" itsevaltaisten johtajien vanhin

    Suomeen keskiviikkona vierailulle saapuva presidentti Nursultan Nazarbajev on hallinnut Kazakstania kovin ottein maan itsenäistymisestä eli vuodesta 1991 saakka. Sitä ennen hän toimi Neuvosto-Kazakstanin johtajana. Keski-Aasian entiset neuvostotasavallat, niin kutsutut stanit tunnetaan autoritäärisistä johtajistaan. Maita yhdistää poliittisten vapauksien puute.

    Nursultan Nazarbajev juhlimassa vaalivoittoa joulukuussa 2005.Sergei Chirikov / EPAAnalyysi: Britannia katuu EU-eroa, muttei riittävästi

    Britannian EU-eron sävelten piti olla selvillä tänään alkavassa EU-huippukokouksessa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei edes ensi kuuhun annettu armonaika riitä. Neuvottelujen umpikujasta huolimatta Britannia ei ole pyörtämässä brexit-päätöstään.

    Lontoossa osoitettiin mieltä brexitin puolesta 16. lokakuuta.Neil Hall / EPALännestä saapuu sateita

    Aamu on monin paikoin sumuinen tai pilvinen. Päivällä maan keskivaiheilla tulee heikkoja sadekuuroja tai tihkusadetta. Illalla hieman runsaammat sateet liikkuvat maan pohjoisosan yli itään. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

    Yle Sää
    Markku Korhonen vuoraa telttansa styroksilla, jotta siellä pärjäisi 30 asteen pakkasessa – vaikka asunnottomien määrä laskee, heitä on yhä tuhansia

    Markku Korhonen vuoraa telttansa styroksilla, jotta siellä pärjäisi 30 asteen pakkasessa – vaikka asunnottomien määrä laskee, heitä on yhä tuhansia


    Tästä on kyseAsunnottomia on Suomessa yli 7 000.Asunnottomuus muuttaa muotoaan ja koskee yhä monipuolisemmin erilaisia ihmisiä.Osa asunnottomista yöpyy kavereiden tai sukulaisten nurkissa, osa rappukäytävissä ja taivasalla.Oululainen entinen...

    Tästä on kyseAsunnottomia on Suomessa yli 7 000.Asunnottomuus muuttaa muotoaan ja koskee yhä monipuolisemmin erilaisia ihmisiä.Osa asunnottomista yöpyy kavereiden tai sukulaisten nurkissa, osa rappukäytävissä ja taivasalla.

    Oululainen entinen yrittäjä Markku Korhonen on ollut vailla vakituista asuntoa kolmisen vuotta. Hän asuu teltassaan ympäri vuoden ja nyt hän on laittamassa sitä toverinsa kanssa talvikuntoon.

    – Laitan avaruushopeasta telttaan lisäkaton. Ja jos jostain pystyn niin sanotusti lainaamaan styroksia, niin laitan sitä makuupussin alle ja seinille.

    Telttaan mahtuu pari makuupussia ja reppu, jossa hän kuljettaa vaihtovaatekertaa. Ilma teltassa on raikas, sillä kolea tuuli puhaltaa sen läpi.

    Hän kertoo, että viime talvena pakkanen kiristyi pahimmillaan 30:een asteeseen. Lämpimänä pysyminen oli hankalaa, ja sillan alle teltalle piti kömpiä puolen metrin hangessa.

    Korhonen kertoo päätyneensä telttaan saadakseen pienen toimeentulotukensa riittämään alkoholiin ja ravintoon. Ruoka-apua hän saa eri seurakuntien vuorotellen tarjoamista ilmaisaterioista.

    Ensin täytyy saada asunto alle, sillä arjen rakentaminen ilman asumista on tavattoman vaikeaa. Juho Saari

    Ilmainen lounas Vapaakirkolla on saanut oululaisen Mauno Hahdon siistiytymään kaupunkikuntoon. Neljä vuotta sitten alkoholi vei parisuhteen ja toi asunnottomuuden kavereiden nurkissa, rappukäytävissä ja joskus taivasallakin. Omaisuus on yhtä kuin päällä oleva vaatekerta.

    – Pärjäilen hyvin huonosti. Ei ole hääviä ollut, juuri ja juuri tulen toimeen. Ei se helppoa ole, Hahto kertoo.

    Tällä hetkellä Oulussa asunnottomat ja päihdeongelmaiset voivat saada katon päänsä päälle Kenttätien palvelukeskuksesta. Korhonen ja Hahto kaipaisivat yhteiskunnan apua juuri oman asunnon tai huoneen muodossa.

    – Olisi oma huone, jossa voisi olla rauhassa. En pysty olemaan Kenttätien palvelukeskuksessa. Siellä on paljon eri kuntoisia ihmisiä samassa huoneessa, Markku Korhonen sanoo.

    Asunnottomuus hellittää hitaasti

    Asunnottomien määrä on laskenut Suomessa viimeiset viisi peräkkäistä vuotta, joskin paikallisesti, esimerkiksi Turussa ja Oulussa, määrä on viime vuodesta hieman noussut.

    Viime vuoden vaihteessa asunnottomia oli 7 100, joista pitkäaikaisasunnottomia 1 400. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran mukaan perheellisiä asunnottomista on noin 500. Nuorten asunnottomuus lisääntyi hieman. Asunnottomien kokonaismäärä pieneni 330 henkilöllä vuodesta 2016.

    Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta pitää asunnottomuuden lopullista poistamista vaativana, sillä asunnottomiksi ajaudutaan nykyisin hyvin erilaisten syiden vuoksi.

    – Ennen asunnottomat olivat useimmiten päihde- ja elämänhallintaongelmaisia keski-ikäisiä miehiä. Nyt on tullut nuoria, maahanmuuttajia, ja näyttää tulevan paljon lastensuojelun jälkihuollon lapsiakin.

    Saari muistuttaa, että asunnottomuus vieraannuttaa yhteiskunnasta ja heikentää itsetuntoa. Tähän vaikuttaa myös muiden ihmisten suhtautumistapa asunnottomiin ja moniongelmaisiin.

    – Ensin täytyy saada asunto alle, sillä arjen rakentaminen ilman asumista on tavattoman vaikeaa. Ja sen jälkeen pala palalta, askel askeleelta elämä siitä rakentuu. Moni on sen polun jo käynyt, Saari kannustaa.

    Asunnottomien yötä vietetään monin tapahtumin eri puolilla Suomea keskiviikkona 17.10. Esimerkiksi Oulussa teemayö näkyy erityisesti Rotuaarin aukiolla kello 15–21. Paikalla asunnottomat voivat mittauttaa verenpainettaan Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoilla ja leikkauttaa hiuksiaan vapaaehtoisilla partureilla. Teltasta tarjotaan kahvia, pullaa ja makkaraa sekä lämpimiä vaatteita niitä tarvitseville.

    Lue myös:

    Asunnoton nainen asui kuukauden lumimajassa, toinen keräsi pulloja henkensä pitimiksi – "Pelkoa ei saa näyttää"

    Ihmisroska-kohu johti tutkintapyyntöihin ja rikosilmoitukseen – koditon mies tunnisti itsensä lehtikuvasta, järkyttyi ja marssi poliisin pakeille

    Ihmisroska-puheet eivät johda oikeustoimiin – eikä kodittomasta otettu uutiskuvakaan

    Lisäys 17.10. klo 12.32: Kuvatekstiin lisätty tieto siitä, että poliisi ei aloittanut rikostutkintaa Markku Korhosen tekemästä rikosilmoituksesta Kalevasta.

    "Tällaisella hetkellä ei ole sanoja, mutta silti niitä pitäisi löytyä" – Kalajoki hiljeni yhteisen surun äärellä


    Kalajoen kirkko täyttyi tiistai-iltana ihmisistä, jotka kokoontuivat suremaan lauantaina auto-onnettomuudessa kuolleita kolmea nuorta miestä. Surun määrä oli kauniissa tilaisuudessa toimittaja Sanna Kojon mukaan käsin kosketeltava. Paikalla oli...

    Kalajoen kirkko täyttyi tiistai-iltana ihmisistä, jotka kokoontuivat suremaan lauantaina auto-onnettomuudessa kuolleita kolmea nuorta miestä.

    Surun määrä oli kauniissa tilaisuudessa toimittaja Sanna Kojon mukaan käsin kosketeltava. Paikalla oli paljon nuoria, ja menetys vie sanat.

    – Sanattomaksi vetää kyllä, sanoo yksi nuorista.

    Uhrien muistoksi sytytettiin tilaisuudessa kolme kynttilää. Kirkkoherra Kari Lauri pyrki lohduttamaan surevia ja muistutti keskustelemisen tärkeydestä eteenpäin selviämisessä.

    – Tällaisella hetkellä ei ole sanoja, mutta silti niitä pitäisi löytyä.

    Nuorisotyönohjaaja Tanja Vähäoja puolestaan muistuttaa, että jokainen suree tavallaan. Tukea löytyy nykyään omien verkostojen lisäksi esimerkiksi kriisipuhelimista ja nettipalveluista.

    Mutta miten surusta voi etsiä tietä ulos?

    – Elämällä arkea, neuvoo Vähäoja.

    Kolme kynttilää palaa onnettomuudessa kuolleiden nuorten muistoksi Kalajoella.Sanna Kojo / Yle

    Kolme nuorta kuoli ja yksi loukkaantui lauantaiyönä Ylivieskantiellä lähellä Tyngän kylää sattuneessa ulosajossa. Kaikki olivat kalajokelaisia, auton kuljettaja 18-vuotias, muut vuotta nuorempia. Kaksi uhreista oli veljeksiä.

    Auto oli ajautunut kaarteessa pientareelle, törmännyt peltoliittymärumpuun ja ajautunut tieltä ulos noin 50 metrin ja päätynyt ojaan katolleen.

    Tiistaina selvisi, että onnettomuusauton vauhti oli 165 kilometriä tunnissa turvatyynyjen lauetessa. Törmäys oli niin voimakas, että se rekisteröitiin jopa seismologian laitoksella.

    Poliisi puhutti jo viikonloppuna onnettomuudesta selvinnyttä nuorta. Hän kertoo seurueen lähteneen Tyngän kylälle tapaamaan kaveriaan. Eloonjääneen viimeinen muistikuva on auton tulo kohtalokkaaseen mutkaan. Hän ei muista tilannenopeutta eikä sitä, että tapahtunutta olisi edeltänyt mikään erityinen.

    Kuulusteluissa on selvinnyt, että ennen ajoon lähtöä seurueessa oli nautittu alkoholia. Rattijuopumusta ei kuitenkaan epäillä.

    Kalajoella kolme nuorta kuoli ja yksi loukkaantui vakavasti ulosajossa 13. lokakuuta.Tomi Hirvinen / Lehtikuva

    Seurakunta aloitti kriisityön jo onnettomuusyönä. Kirkko on ollut auki, ja nuorille on järjestetty nuorten ilta. Lisäksi kriisiapua on annettu kouluissa ja oppilaitoksissa.

    Onnettomuuden uhrit olivat Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän opiskelijoita. Ammattioppilaitoksessa on tarjolla kriisiapua koko loppuviikon ajan.

    Myös Kalajoen kaupunki on antanut tukea sekä nuorisotalossa että puhelimessa. Kalajoella on varauduttu siihen, että avuntarve voi jatkua pitkään.

    Poronjäkälää on kerätty Suomessa jo kauan, mutta nyt sitä himoitsevat sisustajatkin

    Poronjäkälää on kerätty Suomessa jo kauan, mutta nyt sitä himoitsevat sisustajatkin


    Tästä on kysePoronpallerojäkälää on kerätty Suomessa noin sadan vuoden ajan eri tarkoituksiin, kuten esimerkiksi hautaseppeleisiin ja poron ravinnoksi.Nyt poronjäkälästä jalostetaan design-sisustustuotteita.Muun maussa pehmeys ja pohjoinen...

    Tästä on kysePoronpallerojäkälää on kerätty Suomessa noin sadan vuoden ajan eri tarkoituksiin, kuten esimerkiksi hautaseppeleisiin ja poron ravinnoksi.Nyt poronjäkälästä jalostetaan design-sisustustuotteita.Muun maussa pehmeys ja pohjoinen eksotiikka tekevät poronjäkälästä halutun sisustusmateriaalin.

    Suomen jäkälälajeista taloudellisesti merkittävintä palleroporonjäkälää on kerätty iät ajat. Sitä kerätään edelleen muun muassa hautaseppeleisiin, kukkasidontoihin ja esimerkiksi ruoaksi poroille.

    Nyt kyseinen jäkälä ei kelpaa ainoastaan kotimaan kukkapuodeissa ja poronhoitoalueilla, vaan myös maailman suurissa metropoleissa. Siellä jäkälä löytää yhä useammin tiensä esimerkiksi trendikkäisiin viherseiniin.

    Hailuodon jäkälä leviää Aasiaan ja Amerikkaan

    Hailuodossa poronjäkälää on kerätty eri tarkoituksiin jo sadan vuoden ajan. Nyt sitä kerätään sisustusteollisuuden tarpeisiin.

    Hailuotolaisyritys Polarmoss vie jäkälää kymmeniin maihin eri puolille maailmaa. Myyntiverkosto ulottuu Aasiasta Amerikkaan.

    – Meiltä on lähtenyt jäkälää noin 80 maahan ja tällä hetkelläkin sitä toimitetaan reiluun 60 maahan. Sitä myydään ihan raakajäkälänä, mutta sen lisäksi värjättynä ja erilaisina interior design -tuotteina, kertoo Polarmossin toimitusjohtaja Pauli Karvosenoja.

    Jäkälästä saadaan viherseiniin erilaisia muotoja , joilla voidaan jäjitellä vaikkapa metsäisiä maisemia.Risto Degerman / Yle

    Jäkälä on suhteellisen uusi materiaali sisustamisessa. Hailuodossakin poronjäkälää on värjätty vasta toistakymmentä vuotta, vaikka luonnonjäkälää on myyty jo vuosikymmeniä. Sisustamismateriaalina jäkälä kilpailee luonnonmukaisuudellaan.

    Muun muassa julkisia tiloja suunnittelevan helsinkiläisen Studio Sirkuksen sisustusarkkitehti Riikka Steinberg, kertoo, että moni suosii nimenomaan luonnonmukaisia ja myrkyttömiä materiaaleja. Hän on itse suunnitellut esimerkiksi ilmoitustauluja, joiden materiaalina käytetään luonnonmukaista hamppua.

    – Vaikka itse mielelläni välttäisinkin puhumasta varsinaisesti mistään trendeistä, niin hyvin monia sisustussuunnittelun osia voidaan nykyisin pudottaa juuri "eko"-sanan alle, Steinberg sanoo.

    Koriste-esineistä kokonaisiin viherseiniin

    Värikkäitä jäkäläkoristeitä käytetään pääasiassa sisustuksen korosteina, mutta suurempia jäkäläpintoja voidaan hyödyntää myös akustiikan parantamisessa.

    Pehmeä materiaali imee hyvin hälyääniä. Pauli Karvosenojan mukaan jäkälää käytetäänkin nykyisin yhä enemmän myös viherseinissä.

    Viherseinien tarvetta lisää nykyinen suuntaus rakentaa julkisista ja työtiloista yhä avoimempia. Sisustusarkkitehti Riikka Steinbergin mukaan avotilat vaativat usein tilanjakajia.

    – Viherseinät voivat olla käyttökelpoisia paitsi tilan jakajina myös hälyäänien vaimentajina, Steinberg sanoo.

    Hän kuitenkin muistuttaa, että ne jakavat myös mielipiteitä, sillä varsinkin elävistä kasveista valmistettavat viherseinät ovat usein kalliita ja ne vaativat pitkäaikaista hoitamista.

    – Osa saattaa myös karsastaa niitä esimerkiksi toimistoissa ihan senkin takia, että niiden pelätään aiheuttavan haju- tai homehaittoja, Steinberg sanoo.

    Jäkälän suosion lisääntyminen viherseinissä perustuukin juuri siihen, ettei niitä tarvitse kastella tai hoitaa kuten elävää seinää.

    Toisaalta siihen liittyy myös pohjoista eksotiikkaa. Esimerkiksi kansainvälisillä messuilla yleisö ihmettelee outoa materiaalia ja sen pehmeyttä.

    – Moskovassa monet nuoret naiset halusivat painaa poskensa esillä ollutta jäkäläseinää vasten ja valokuvauttaa itsensä sitä vasten, Pauli Karvisenoja kertoo.

    Huumeongelmien lisääntyminen on näkynyt Oulussa ryöstöjen sarjana – Poliisi:

    Huumeongelmien lisääntyminen on näkynyt Oulussa ryöstöjen sarjana – Poliisi: "Näyttävät lähinnä epätoivoisilta teoilta"


    Oulussa viime viikon aikana tapahtuneiden ryöstöjen motiivi liittyy Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskisen arvion mukaan huumeiden käyttöön. Yhden viikon aikana Oulussa on ryöstetty neljä vähittäiskauppaa, yksi kioski ja yksi...

    Oulussa viime viikon aikana tapahtuneiden ryöstöjen motiivi liittyy Oulun poliisilaitoksen rikosylikomisario Markus Kiiskisen arvion mukaan huumeiden käyttöön.

    Yhden viikon aikana Oulussa on ryöstetty neljä vähittäiskauppaa, yksi kioski ja yksi apteekki. Lisäksi ryöstön kohteeksi on joutunut kaksi yksityishenkilöä.

    Ryöstösaaliiksi saatua rahaa on ilmeisesti käytetty joko suoraan huumeiden ostamiseen tai huumevelkojen maksamiseen.

    – Kyllä ne poliisin silmiin näyttävät lähinnä epätoivoisilta teoilta. Saaliit ovat olleet muutamasta kympistä muutamaan sataseen, kertoo rikosylikomisario Markus Kiiskinen Oulun poliisista.

    Kiiskisen mukaan ryöstöt näyttävät liittyvän lisääntyneeseen huumeiden käyttöön, mikä on näkynyt Oulussa parin viime vuoden ajan.

    – Voidaan sanoa, että huumausaineita on enemmän liikkeellä ja meidän tilastojemme mukaan huumausaineongelma on tänä vuonna edelleen kasvanut, Kiiskinen kertoo.

    Ryöstöistä kiinniotetut ovat sekä päihteiden että huumeiden käyttäjiä. Tekijöistä osa on uusia ja osa niin sanottuja poliisin vanhoja tuttuja, eli henkilöitä, jotka ovat jääneet rikoksista kiinni aiemminkin.

    Järjestäytyneestä rikollisuudesta ei kuitenkaan poliisin mukaan ole kyse, vaikka tutkinnassa onkin tullut esiin, että samoja henkilöitä on osallistunut useampiin rikoksiin.

    Poliisi keskittänyt voimia ryöstöjen selvittämiseen

    Poliisin mahdollisuudet estää ryöstöjä etukäteen ovat vähäiset, sillä niiden ennakointi on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tehtyjen rikosten selvittelyssä poliisi on kuitenkin Kiiskisen mukaan onnistunut hyvin. Hän kertoo, että ryöstöjen tutkintaan onkin keskitetty viime päivien aikana tavallista enemmän voimia.

    – Kun saamme nyt tutkinnan avulla kiinni niitä henkilöitä, jotka ovat rikoskierteessä tällaisissa rikoksissa, sen voi tietysti olettaa helpottavan tilannetta jatkossa.

    Vaikka yleinen turvallisuus ei useiden lyhyen ajan sisällä tapahtuneiden ryöstöjen takia olekaan oleellisesti heikentynyt, Markus Kiiskinen muistuttaa, että rikoksilla on suuri vaikutus esimerkiksi kauppojen työntekijöihin.

    – Voi vain kuvitella kuinka traumaattinen vaikutus tapahtumilla voi olla sille kassalle tai myyjälle, joka joutuu tällaisen ryöstön kohteeksi. Se voi pahimmillaan jopa lamauttaa työkyvyn.

    – Mutta jos tällainen tapaus kuitenkin sattuu kohdalle, niin silloin pitää antaa se, mitä he pyytävät, sillä se on kuitenkin vain rahaa. Oma terveys menee kaiken edelle, Kiiskinen muistuttaa.

    Rikosylikomisario Markus Kiiskinen vetoaa myös ryöstön kohteeksi joutuneiden puolesta.

    – Toivosin, että kun ilmiö valitettavasti on nostanut päätään, niin työyhteisössä pohditaan keinoja, miten näitä traumaattisia tilanteita käsitellään.

    Kunnanjohtajista yritetään päästä eroon melko harvoin – Kalajoella luottamuspulaan haetaan ulkopuolista apua

    Kunnanjohtajista yritetään päästä eroon melko harvoin – Kalajoella luottamuspulaan haetaan ulkopuolista apua


    Aloitteita kunnan- tai kaupunginjohtajien erottamiseksi tehdään kunnissa vaihtelevasti, ja tilanne vaihtelee vuosittain. Keskimäärin erottamisaloitteita on tehty vuosina 2005–2013 vajaat kolme kappaletta vuodessa. Tuore selvitys asiasta on juuri...

    Aloitteita kunnan- tai kaupunginjohtajien erottamiseksi tehdään kunnissa vaihtelevasti, ja tilanne vaihtelee vuosittain. Keskimäärin erottamisaloitteita on tehty vuosina 2005–2013 vajaat kolme kappaletta vuodessa. Tuore selvitys asiasta on juuri vireillä.

    Kalajoella osa valtuutetuista jätti kaksi viikkoa sitten aloitteen kaupunginjohtajansa erottamiseksi. He syyttävät kaupunginjohtajaa muun muassa epäasiallisesta käytöksestä.

    Tarkkaa tilastotietoa erottamisaloitteiden määrästä ei tällä hetkellä ole, sanoo Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Heidi Rämö.

    – Vuositasolla puhutaan pienistä määristä, ja ne vaihtelevat hyvin suuresti. Vuosi sitten kahden kuukauden aikana tuli neljäkin tapausta, mutta tämän vuoden alku on ollut paljon rauhallisempi, Rämö kertoo.

    Tänä vuonna tilapäisiä valiokuntia ei Rämön mukaan ole perustettu yhtä paljon kuin viime vuonna.

    – Ehkä nyt on pystytty neuvottelemaan asioista paremmin ja pääsemään yhteisiin lopputuloksiin.

    Suomen Kuntajohtajat ry on ammatillinen yhdistys, eikä se ota kantaa yksittäisiin tapauksiin.

    Kalajoella apua haetaan kunnan ulkopuolelta

    Myöskään Kalajoella ei haeta ratkaisua luottamuspulaan tilapäisestä valiokunnasta, vaikka vastaesityksen tehneet sitä toivoivat.

    Kaupunginjohtajan erottamisaloitetta puntaroitiin kaupunginhallituksessa maanantaina, ja luottamuspulaan päädyttiin hakemaan ratkaisua lopulta ulkopuoliselta asiantuntijalta.

    Se tarkoittaa, että kunnan ylimmät virkamiehet ja luottamushenkilöt yrittävät ratkaista tilanteen neuvottelemalla, myös pelisääntöjä ja työnjakoa täsmennetään.

    Valiokunnan kannalla olleet Kalajoen kaupunginhallituksen jäsenet perustelivat kantaansa sillä, että kaupunginjohtajan irtisanomisaloitteessa ei ole kyse epäluottamuksesta muita luottamushenkilöitä tai virkamiesjohtoa kohtaan.

    – Jotta toiminta kunnassa voi palautua normaaliksi, epäluottamuksen taustalla olevat syyt pitää selvittää, perustelee vastaesityksen tehnyt Jukka Rahja (kesk.).

    Kalajoen luottamuspulan ratkaisukeinot päättää valtuusto.

    Kuntalain mukaan valtuusto voisi asettaa tilapäisen valiokunnan etsimään sovintoratkaisua, kun erottamisaloite on tullut vireille.

    Uusi tutkimus käynnistymässä

    Kuntaliitto on käynnistämässä seurantatutkimusta siitä, kuinka paljon aloitteita kunnan- tai kaupunginjohtajan erottamiseksi tehdään vuosittain. Viimeksi asiaa selvitettiin vuosina 2005–2013.

    Tuona aikana yhteensä 24 kunnassa tehtiin aloite, jossa esitettiin kunnanjohtajan irtisanomista tai siirtämistä muihin tehtäviin. Aloitteen pohjalta tilapäisiä valiokuntia kunnanjohtajan erottamisen selvittämiseksi perustettiin 13 tapauksessa.

    "Aika moni meidän nuorista karkaisi, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin" – Ruotsissa ei ihmetellä Pohjolakodin toimia vaan ennemmin sitä, miksi koulukodissa ei saa olla kunnon kuria


    Tästä on kyseKoulukotinuorten olot ovat Ruotsissa paljon ankarammat kuin Suomessa.Myös koulukotinuoria koskeva laki on Ruotsissa verrattain ankara. Se mahdollistaa muun muassa nuorten puhelimien ja kirjeiden tarkastelun.Ruotsin Kalixissa sijaitsevan...

    Tästä on kyseKoulukotinuorten olot ovat Ruotsissa paljon ankarammat kuin Suomessa.Myös koulukotinuoria koskeva laki on Ruotsissa verrattain ankara. Se mahdollistaa muun muassa nuorten puhelimien ja kirjeiden tarkastelun.Ruotsin Kalixissa sijaitsevan koulukodin johtaja ihmetteleekin miten, Pohjolakodissa ylipäätään voidaan hoitaa vaikeita koulukotinuoria.Hänen mukaansa Kalixin koulukodin nuorista moni karkaisi, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin.

    Piikkilankaa ja aidattuja pihoja, ruumiintarkastuksia ja kännyköiden takavarikointeja: tällaista on arki vain reilun 200 kilometrin päässä otsikoihin nousseesta Pohjolakodista, Ruotsin Kalixissa. Tuolla paikkakunnalla sijaitsee Johannisbergin valtiollinen koulukoti, jonka piikkilankaportit kohoavat korkeuksiin.

    Noiden porttien edessä seisoo mies. Hän on koulukodin johtaja Tomas Fjellvind. Pohjolakoti on hänelle tuttu, sillä hänen johtamansa koulukoti on tehnyt jo usean vuoden ajan yhteistyötä sen kanssa.

    Hänen mukaan ne nuorten vapauksia rajoittavat kurinpitotoimenpiteet, joista Pohjolakotia on huomautettu, ovat välttämättömiä.

    – Aika moni meidän nuorista karkaisi, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin, Fjellvind arvelee.

    Pohjolakodilla on rajoitettu varsinkin huumenuorten liikkumista ennaltaehkäisevästi, jottei päihteiden käyttö lisääntyisi.

    Lasten kertomusten ja ohjaajien asiakirjoihin tekemien merkintöjen perusteella Pohjolakodissa tosiasiassa rajoitetaan ainakin lapsen liikkumisvapautta ja yhteydenpitoa sekä oman omaisuuden käyttöä ilman päätöksiä. Lisäksi lapsia käytännössä eristetään omiin huoneisiinsa ilman eristämistä koskevaa päätöstä.

    Kuri kovempi Ruotsin puolella

    Suomen ja Ruotsin koulukotitoiminta on järjestetty hyvin eri tavoin. Koulukotipaikkoja on Ruotsissa monin verroin enemmän ja niissä on kovempi kuri kuin Suomessa.

    Pohjolakotia voi verrata Johannisbergin koulukotiin, sillä kumpikin on tarkoitettu viimesijaiseksi paikaksi ongelmanuorelle.

    – Kaikki vapaaehtoiset keinot on kokeiltu, ennen kuin päätyy meidän huoltoon, Tomas Fjellvind kertoo.

    Ruotsissa on vaikea ymmärtää, miten suomalaisilla säännöillä kyetään toimimaan ongelmanuorien kanssa.Timo Nykyri / Yle

    Johannisbergin koulukoti näyttää ulospäin vankilalta. Se johtuu siitä, että se on yksi niistä viidestä ruotsalaisesta koulukodista, joihin sijoitetaan myös alaikäisenä vakavasta rikoksesta suljettuun hoitoon tuomittuja nuoria.

    Johannisbergin koulukodissa on 18 nuorta kolmella osastolla. He ovat yli 15-vuotiaita, jotka ovat tulleet laitokseen käräjäoikeuden päätöksellä.

    Kuten muissakin Ruotsin koulukodeissa, on Johannisbergissäkin osastot sekä piha aidattuja. Liikkuminen on rajoitettua. Verikokeita ja virtsanäytteitä voidaan ottaa, jos koulukodin asujaa epäillään päihteiden käytöstä. Heille on mahdollista tehdä myös ruumiintarkastuksia.

    Ruotsissa on eri lainsäädäntö yksityisille ja valtiollisille koulukodeille. Suomessa valtiollisen ja yksityisen koulukodin välillä on vain pieni ero.

    Fjellvind: Suomen malli ei toimisi Ruotsissa

    Fjellvind pitää suomalaisten koulukotien työkaluarsenaalia ja niiden mahdollisuuksia rajoittaa ongelmanuorten toimintaa ongelmallisena. Ruotsissa Suomen koulukotimalli ei Fjellvindin mukaan toimisi.

    – Uskon että hyvin moni näistä nuorista jotka ovat meillä juuri nyt, karkaisi hyvin nopeasti, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin. He eivät pysyisi siellä. He palaisivat päihteiden käytön sekä rikollisuuden pariin, arvioi Fjellvind.

    Meillä on mahdollisuus ottaa verikokeita ja virtsakokeita kun epäillään päihteiden käyttöä. Me voimme myös tarkistaa heidän kirjeet ja puhelimet. Tomas Fjellvind

    Koulukodissa nuori käy koulua valvotusti ja oppii elämisen perusasioita sekä rutiineja. Hän oppii pesemään pyykkinsä ja huolehtimaan itsestään sekä ympäristöstään. Laitosajan lopputulos on yleensä hyvä. Suurin kysymys Ruotsissa onkin se, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun kunnalliset sosiaalipalvelut ottavat vastuun nuoresta hänen lähdettyä koulukodista.

    – Kun he palaavat kotiympäristöönsä ja kaverien pariin, silloin riski repsahtaa takaisin rikollisuuden ja väärinkäytön poluille on hyvin suuri. Ei jakseta vastustaa kaverien ja lähiympäristön painetta, sanoo Fjellvind.

    Vapautta voi Ruotsissa rajoittaa helpommin

    Fjellvindin mukaan nuorten vapauksia voidaan rajoittaa selkeästi enemmän Kalixin koulukodissa kuin Pohjolakodissa.

    Kun nuori päätetään Ruotsissa sijoittaa koulukotiin, samalla oikeus päättää rajoittamistoimenpiteistä.

    – Valtion koulu- ja nuorisokodeissa on mahdollisuus rajoittaa asukkien elämään monella tavalla. Meillä on mahdollisuus ottaa veri- virtsakokeita kun epäillään päihteiden käyttöä. Me voimme myös tarkistaa heidän kirjeet ja puhelimet.

    Suomessa vapauksien rajoittamiseen haetaan lupaa erikseen.

    Kuten muissakin Ruotsin nuorisokodeissa, on Johannisbergissäkin osastot sekä piha aidattuja.Timo Nykyri / Yle

    Vaikeat lapset sijoitetaan Ruotsissa valtion koulukoteihin. Suomessa ei ole tällaista jakoa.

    Yksityiset koulukodit ovat lähes samassa asemassa valtiollisten koulukotien kanssa Suomessa.

    Suomessa lastensuojelulaki on kaikille sama

    Pohjolakodin johtajan Kati Lehtolan mukaan lastensuojelulain tulkitsemisen vaikeus on osaksi syynä koulukodista löydettyihin epäkohtiin.

    Yksityisten kotien toimintaa säätelevä lastensuojelulaki toimii Lehtolan mukaan niin sanotuissa kevyemmissä yksiköissä ja perhehoidossa, mutta koulukoteihin sijoitettujen nuorten kanssa sen toteuttamista on erittäin haasteellista noudattaa.

    Lehtolan mukaan Suomessa laki ei ole pysynyt mukana muuttuvan maailman ja sen tuomien ongelmien kirjon kanssa.

    Hän onkin esittänyt, että lastensuojelulakia tulisi uudistaa. Se että sama lastensuojelulaki määrittelee rajoitustoimenpiteet viisivuotiaalle sijoitetulle lapselle ja 17-vuotiaalle koulukotinuorelle, ei hänen mukaansa välttämättä toimi.

    Lehtolan mukaan Suomi on läntisen Euroopan ainoa maa, jossa koulukotinuoret hoidetaan saman lain puitteissa, kuin muutkin lapset ja nuoret.

    – Ruotsin kollegat ihmettelevät, että miten tällaisissa puitteissa voidaan ylipäätään hoitaa samantyyppisiä nuoria, joita he Kalixissa hoitavat.

    Pohjolakodin johtaja Kati Lehtolan mukaan lastensuojelulakia tulisi uudistaa, jottei samoja rajoitustoimenpiteitä käytettäisi viisivuotiaasta lapsesta aina 17-vuotiaaseen koulukotinuoreen saakka.Juha Hintsala / Yle

    Suomessa viranomaisilla ja lastensuojelualalla toimivilla kansalaisjärjestöillä on yllättävän hyvin vähän tietoa Ruotsin järjestelmästä ja sen eroista suomalaiseen järjestelmään.

    Yle yritti saada tätä juttua varten haastattelua muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, jossa on jo suunniteltu muutoksia lastensuojelulakiin Pohjolakodin tapauksen vuoksi. Kukaan ei kuitenkaan ollut valmis käsittelemään aihetta. Sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä että Lastensuojelun keskusliitosta kerrotaan, että ruotsalaiseen systeemiin aiotaan kyllä paneutua.

    Lue lisää:

    Yllätystarkastus paljasti lukuisia epäkohtia koulukodissa – Pohjolakodin johtajan mukaan ongelma on osin laissa, lapsiasiavaltuutettu varoittaa lain yläpuolelle asettumisesta

    Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii koulukodeissa olevien lasten kuulemista – "Ministeriö ei ole kiinnittänyt huomiota lasten oikeuksien toteutumiseen"

    Pohjolakoti ilmoitti parannuksista toiminnassaan, huomiota kiinnitetty lasten kiinnipidon ehtoihin

    Viikko alkaa Kalajoella suruliputuksella – kouluissa tarjolla kriisiapua kolmen nuoren hengen vaatineen auto-onnettomuuden jälkeen

    Viikko alkaa Kalajoella suruliputuksella – kouluissa tarjolla kriisiapua kolmen nuoren hengen vaatineen auto-onnettomuuden jälkeen


    Koulutyö alkaa maanantaina Kalajoella hiljaisella hetkellä lauantain vastaisena yönä sattuneen, kolme kuolonuhria vaatineen auto-onnettomuuden jäljiltä. Kaikki autossa olleet neljä nuorta olivat kotoisin Kalajoelta. Toisen asteen oppilaitoksissa...

    Koulutyö alkaa maanantaina Kalajoella hiljaisella hetkellä lauantain vastaisena yönä sattuneen, kolme kuolonuhria vaatineen auto-onnettomuuden jäljiltä. Kaikki autossa olleet neljä nuorta olivat kotoisin Kalajoelta.

    Toisen asteen oppilaitoksissa on lisäksi paikalla kriisiryhmä, psykologeja, kouluterveydenhoitajia ja koulukuraattoreita.

    Kaikissa kaupungin kiinteistöissä on maanantaina suruliputus.

    Kalajoen kaupungin hyvinvointipalvelujohtaja Anne Mäki-Leppilampi kertoo, että kaikille tarvitseville järjestetään apua.

    – Varsinkin näissä kouluissa, joissa on menehtyneiden ikätovereita, meillä on heti aamulla hiljainen hetki ja pieni tiedotustilaisuus. Samalla kerromme, millä tavalla apua on saatavilla.

    Avuntarve voi jatkua pitkäänkin

    Tilaisuudet järjestetään Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun Kalajoen toimipisteessä sekä kaupungin lukiossa.

    – Kaikkien koulujen rehtorien ja johtajien kanssa on sovittu, että jos apua tarvitaan, sitä järjestään kaikille. Tärkeintä on päästä pikkuhiljaa normaaliin päivärytmiin. Ketään ei jätetä yksin.

    Kokemusten mukaan avuntarve voi jatkua pitkäänkin. Kalajoella on varauduttu siihen, että tukea on tarjolla ainakin vuoden päivät.

    Kalajoella on tarjottu onnettomuuden jälkeen tukea eri tavoin. Kaupunki päätti muun muassa poikkeuksellisesti avata kriisipuhelimen, kertoo hyvinvointipalvelujohtaja Anne Mäki-Leppilampi.Heidi Harju / Yle

    Onnettomuus on koskettanut laajaa joukkoa.

    – Tällaiseenhan ei voi koskaan varautua. Se koskettaa hyvin laaja-alaisesti ikätovereita, vanhempia, sukulaisia. Mutta myös muita paikkakuntalaisia, ja se on ajatuksissa vahvasti läsnä.

    Kalajoen kaupunki avasi lauantaina kriisipuhelimen, joka on ollut avoinna ympäri vuorokauden.

    – Olen itse ollut Kalajoella 15 vuotta, eikä tarvetta tällaiselle ole onneksi aiemmin ollut. Onnettomuus kosketti kuitenkin niin montaa, joten katsoimme parhaaksi tarjota apua myös tätä kautta, Mäki-Leppilampi kertoo.

    "Se on jatkuvasti mielessä, että miksi näin käy"

    Virallisten keskustelukanavien lisäksi tapahtunut on puhuttanut niin kodeissa kuin kahvipöydissä. Sunnuntaina paikalliselle huoltoasemalle pysähtyneillä perjantaiyön tapahtumat olivat päällimmäisenä mielessä.

    – Ainahan se tällainen koskettaa, ja kun mukana oli tuttujen lapsia, niin tragedia on kyllä pysähdyttänyt kaiken kaupungissa. Ei sitä oikein ymmärrä eikä käsitä, että näin voi käydä, kalajokinen Juha Rahkola miettii.

    Hän vei yhteen surutaloon kukkia lauantaina.

    Kalajokinen Juha Rahkola kiittelee seurakunnan ja kaupungin järjestämää kriisiapua.Heidi Harju / Yle

    – Kyllähän se turhauttaa ja ihmetyttää. Se on jatkuvasti mielessä, että miksi näin käy. Se on niin valitettavaa kuin vain voi olla, ja julmaa. Omaisten elämä ei koskaan enää palaudu entiselleen.

    Seurakunnan ja kaupungin aktiivisuus avuntarjoamisessa saa kiitosta.

    – Kyllähän tätä keskustelua käydään jokaisessa kahvipöydässä. Onneksi seurakunta ja kaupunki ovat olleet aktiivisia: jos onnettomuus tulee oikein lähelle, niin ammattiapu on tärkeää, sanoo Rahkola.

    Samaa mieltä on Rahkolan kanssa samassa pöydässä istuva Raimo Hihnala.

    – Mietteliääksi se vetää. Nämä ovat ikäviä tapauksia, ei voi muuta sanoa. Kotona ja kahvipöydissä tästä on keskusteltu. Jossainhan siitä täytyy pystyä puhumaan.

    Onnettomuuspaikalle sytytetty kymmeniä kynttilöitä

    Vielä sunnuntaina ihmisiä kävi tasaisena virtana onnettomuuspaikalla hiljentymässä. Kalajoen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Tanja Vähäoja oli läsnä, kun nuoret sytyttivät tien pientareelle kynttilöitä.

    – Nuoret miettivät paljon sitä, miten tämä on mahdollista ja onko tämä totta. Ehkä enemmän myös sitä, että tämä olisi voinut tapahtua heille itselleenkin, Vähäoja kertoo.

    Sunnuntaihin mennessä onnettomuuspaikalle oli tuotu jo kymmeniä kynttilöitä.Heidi Harju / Yle

    Monelle onnettomuuspaikalla käynti auttaa pääsemään alkuun surutyössä.

    – Tällaiset symboliset asiat, kuten kynttilöiden sytyttäminen, kukkien tuominen ja hiljentyminen antavat menetykselle kasvot, ne ovat hyvin tärkeitä. Ne auttavat myös aloittamaan surutyön ja tekemään tapahtuneesta konkreettisen, sanoo Vähäoja.

    Tiistaina Kalajoen kirkossa järjestetään suruhartaus kello 19.

    Poliisi puhutti Kalajoen auto-onnettomuuden ainoaa eloonjäänyttä:

    Poliisi puhutti Kalajoen auto-onnettomuuden ainoaa eloonjäänyttä: "Muistikuvat loppuvat kohtalokkaaseen mutkaan"


    Kalajoella lauantaina kolme kuolonuhria vaatineen auto-onnettomuuden ainoaa eloonjäänyttä on päästy puhuttamaan, kerrotaan Oulun poliisista. Kaikki autossa olleet neljä ihmistä olivat 2000-luvulla syntyneitä ja kotoisin Kalajoelta. Poliisin...

    Kalajoella lauantaina kolme kuolonuhria vaatineen auto-onnettomuuden ainoaa eloonjäänyttä on päästy puhuttamaan, kerrotaan Oulun poliisista. Kaikki autossa olleet neljä ihmistä olivat 2000-luvulla syntyneitä ja kotoisin Kalajoelta.

    Poliisin mukaan auton takapenkillä istunut nuori mies loukkaantui vakavasti ulosajossa, mutta hän voi kuitenkin olosuhteisiin nähden hyvin.

    – Häntä on päästy tänään puhuttamaan ja hän muistaa, että he ovat viettäneet tapahtunutta edeltävänä päivänä aikaa yhdessä. Illalla he olivat päättäneet lähteä käymään Tyngän kylässä kaverin luona, kertoo rikoskomisario Jan Sormunen Oulun poliisista.

    Sormusen mukaan onnettomuudesta selvinnyt mies muistaa sen, kun auto tuli kohtalokkaaseen mutkaan, mutta sen jälkeen muistikuvia hänellä ei ole.

    Poliisin tutkimusten mukaan onnettomuusauto ajoi huomattavaa ylinopeutta. Ajonopeus oli ainakin 150 kilometriä tunnissa. Myös alkoholin osuutta onnettomuuteen tutkitaan.

    – Hän ei muista käytettyä ajonopeutta tai sitä, että olisi ollut jotain erityistä ennen onnettomuutta, Sormunen sanoo.

    Poliisi aikoo puhuttaa eloonjäänyttä nuorta miestä lisää, kun hänen vointinsä kohenee.

    Lue lisää

    Kalajoen seurakunta perheiden ja nuorten tukena: "Tärkeintä on nyt läsnäolo ja kuunteleminen"

    Kolme nuorta miestä kuoli ulosajossa Kalajoella – Poliisi: Huomattava ylinopeus, ainakin 150 km/h

    Poliisi aikoo kuulla Kalajoen turmassa loukkaantunutta sunnuntaina

    Poliisi aikoo kuulla Kalajoen turmassa loukkaantunutta sunnuntaina


    Poliisi pyrkii kuulemaan Kalajoen kuolonkolarissa loukkaantunutta nuorta miestä tänään. Asiasta kertoi kolmen nuoren kuolemaan johtaneen ulosajon tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jan Sormunen STT:lle aamupäivällä. Poliisi kuulee vuonna 2001...

    Poliisi pyrkii kuulemaan Kalajoen kuolonkolarissa loukkaantunutta nuorta miestä tänään. Asiasta kertoi kolmen nuoren kuolemaan johtaneen ulosajon tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jan Sormunen STT:lle aamupäivällä.

    Poliisi kuulee vuonna 2001 syntynyttä kalajokista tänään, jos turmassa vakavasti loukkaantuneen tila sen sallii. Sormusen mukaan tapauksen tutkinnasta ei ole tällä erää muuta uutta kerrottavaa julkisuuteen.

    Ulosajossa lauantain vastaisena yönä loukkaantunut matkusti turma-auton takapenkillä. Autossa olleet kolme muuta kalajokista nuorta miestä menettivät henkensä. Poliisin mukaan Ylivieskantieltä suistunut auto oli ajanut rajua ylinopeutta.

    Lue lisää:

    Kolme nuorta miestä kuoli ulosajossa Kalajoella – Poliisi: Huomattava ylinopeus, ainakin 150 km/h

    Kalajoen seurakunta perheiden ja nuorten tukena: "Tärkeintä on nyt läsnäolo ja kuunteleminen"

    Uusi lokakuun lämpöennätys on 20,9 astetta – katso kuvat, kuinka huippulämmintä päivää vietettiin

    Uusi lokakuun lämpöennätys on 20,9 astetta – katso kuvat, kuinka huippulämmintä päivää vietettiin


    Pohjanmaalla Kruunupyy saa kunnian pitää hallussaan uutta lokakuun lämpöennätystä. Kruunupyyssä sijaitsevalla Kokkola-Pietarsaaren lentokentällä mitattiin sunnuntai-iltapäivällä 20,9 astetta, kertoo Ilmatieteen laitos. Jo aiemmin päivällä...

    Pohjanmaalla Kruunupyy saa kunnian pitää hallussaan uutta lokakuun lämpöennätystä. Kruunupyyssä sijaitsevalla Kokkola-Pietarsaaren lentokentällä mitattiin sunnuntai-iltapäivällä 20,9 astetta, kertoo Ilmatieteen laitos.

    Jo aiemmin päivällä lämpöennätys meni rikki Ylivieskan lentokentällä, Siikajoella ja Kruunupyyssä jo mainitulla Kokkola-Pietarsaaren lentokentällä, joissa mitattiin 19,5 astetta.

    Vanha SE-tulos, 19,4 astetta, mitattiin 33 vuotta sitten Helsingin Malmilla.

    Myös viime yö oli poikkeuksellisen lämmin. Lokakuun yöajan lämpöennätys meni rikki Vaasassa, missä lämpötila laski alimmillaan 14,3 asteeseen.

    Aiempi yölämmön ennätys on vuodelta 1961, jolloin Salossa mitattiin 14 astetta, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman kertoo.

    Myös muualla Pohjois- ja Keski-Euroopassa on viime päivinä mitattu poikkeuksellisen lämpimiä lukemia. SVT:n mukaan Ruotsin Målillassa mitattiin 24 asteen lämpötila, mikä on ajankohtaan nähden korkein lukema sitten tilastoinnin aloittamisen vuonna 1946.

    Ennätyslämmintä oli lauantaina myös pohjoisessa Saksassa. Maan sääpalvelun DWD:n mukaan esimerkiksi lähellä Itämeren rannikkoa Schwerinissä mitattiin 26,8 astetta ja hieman etelämpänä jopa yli 28 asteen lämpötiloja.

    Pyysimme teiltä kuvia lämpimän syyspäivän vietosta ja niitä tuli runsaasti. Kiitokset kuvan lähettäneille. Uusia kuvia ei enää julkaista tähän artikkeliin.

    Lue tästä Ylen Uutisten kuvajoukkoistuksen pelisäännöt.

    Kahdeksan lapsen äiti saa vaikka nukkua univelkoja, kun hoitaja tulee käymään – Sievi kehitti oman perhepalvelun, etteivät lapsiperheet uuvu

    Kahdeksan lapsen äiti saa vaikka nukkua univelkoja, kun hoitaja tulee käymään – Sievi kehitti oman perhepalvelun, etteivät lapsiperheet uuvu


    Sieviläisen Anni Vähäsöyringin perheessä on kahdeksan lasta: neljä koululaista ja neljä alle kouluikäistä. Kun perhepalvelun kotihoitaja tulee käymään, äiti pääsee vaikka nukkumaan univelkoja – tai asioille. – Tällaisessa perheessä,...

    Sieviläisen Anni Vähäsöyringin perheessä on kahdeksan lasta: neljä koululaista ja neljä alle kouluikäistä. Kun perhepalvelun kotihoitaja tulee käymään, äiti pääsee vaikka nukkumaan univelkoja – tai asioille.

    – Tällaisessa perheessä, missä ei ole haittaa apukäsistä, se on iso apu.

    Vähäsöyringit käyvät joskus myös tiistaisessa perhemiitissä, jossa lämpimän aterian saa edullisesti. Lisäksi Sievin omaan perhepalveluun kuuluu kerran viikossa lapsiparkki, jolloin lapset voi jättää hoitoon muutamaksi tunniksi vaikka asioille lähtiessään.

    Perhepalvelu on ollut olemassa jo viisi vuotta, ja sitä käyttää noin kymmenesosa Sievin lapsiperheistä. Se on tarkoitettu kaikkien perheiden palveluksi, ehkäisemään uupumista ja mahdollisia myöhempiä ongelmia.

    – Ennen kaikkea että saataisiin tämän avulla perheiden pahoinvointi loppumaan ja perheet jaksaisivat niin sanotun säpinäkauden ohi. Se antaisi mielekkyyttä, sanoo idean isä Tarmo Leppälä.

    Perheen kuopus Ohto Vähäsöyrinki Anni-äitinsä sylissä.Raila Paavola / Yle

    Vähäsöyringin perheen lapsista vanhin on 11-vuotias, nuorin vasta kolme kuukautta. Anni Vähäsöyrinki on iloinen siitä, että perhepalvelu antaa matalan kynnyksen kotiapua tavallisille perheille eikä tilanteiden tarvitse kriisiytyä, jotta apua annetaan.

    Kotiapu on arkista: joskus hoitaja on jäänyt lasten kanssa, kun äiti on nukkunut univelkoja tai lähtenyt asioille. Kotihoitaja on myös saattanut laittaa lasten kanssa ruokaa tai tehdä pientä siivousta.

    Vähäsöyringille palvelu on ollut iso ilo, sillä korvatulehduskierreperheessä kuluu välillä kuukausia vähillä unilla.

    – Silloin ollaan eniten äärirajoilla. Raskasta oli myös silloin, kun kaikki lapset olivat pieniä. Nyt kun osa on jo isompia, tuntuu helpommalta, sanoo Vähäsöyrinki.

    Toisaalta sekin jo helpottaa, että tietää apua olevan saatavilla. Ei tule tunnetta, että on pakko pärjätä yksin tai että tarvitaan isompi kriisi jotta saa apua.

    Anni Vähäsöyringillä perhepalvelun käyttämiseen ei ole ollut kynnystä, mutta hän tietää, että kaikille ei ole helppoa päästää vierasta ihmistä kotiinsa.

    – Nykykulttuuri on ehkä vähän sellainen, että yksin pitää pärjätä, mutta ei se todellakaan ole niin. Ilman muuta kannattaa ottaa tällaista apua vastaan!

    Iso perhe tarvitsee ison hiekkalaatikon.Raila Paavola / Yle

    Sievin perhepalvelukeskus sai alkunsa viisi vuotta sitten, kun Tarmo Leppälä törmäsi koulupudokastyössä siihen, että nuorten ongelmat johtuivat usein perheiden vaikeuksista. Leppälä alkoi herätellä keskustelua siitä, miten voitaisiin ottaa kiinni vaikeuksista ennen kuin ne kärjistyvät.

    – Perheet eivät mielellään kerro ongelmistaan. Ne pitää oivaltaa: mennä paikalle ja kysyä, onko teillä vaikeaa, muistelee Leppälä.

    Kunta, seurakunta ja peruspalveluyhtymä pohtivat, miten saataisiin perhetyöntekijöitä, ja yhdistyksen alkuvaikeuksissa silloinen kunnanjohtaja Markku Koski antoi toimintaan rahaa omasta kukkarostaan.

    Heti aluksi kysyttiin, mitä perheet haluavat. Yli kymmenen prosenttia Sievin yli 600 perheestä vastasi. Toiminta alkoi yhdellä työntekijällä ja niillä kolmella asialla, joita perheet toivoivat: perhemiitillä, lapsiparkilla ja perhetyöllä. Ne ovat yhä voimissaan.

    Aluksi rahaa kerättiin niin myyjäisillä kuin avustuksina yrityksistä, seurakunnasta ja järjestöiltä. Sittemmin kunta on nähnyt työn hyödyt, ja jo kahden vuoden ajan perhepalvelukeskuksella on ollut kaksi työntekijää. Sievin perhepalvelukeskus saa nykyään rahaa jo kunnan budjetista.

    Viime vuonna palvelua käytti 57 eri perhettä. Ne maksavat pientä korvausta kotiavusta, perhemiitin ruuasta ja lapsiparkista.

    Palvelun toivotaan tavoittavan kaikki kunnan perheet, sillä saatu palaute on ollut hyvää. Perheille tehdään joka vuosi kysely, jotta pysyttäisiin perillä siitä, millaisia toiveita niillä avun suhteen on. Tavoite on yhä ennallaan:

    – Toivotaan, että tämä työ vähentää tulevia ongelmia, sanoo Tarmo Leppälä.

    Kalajoen seurakunta perheiden ja nuorten tukena:

    Kalajoen seurakunta perheiden ja nuorten tukena: "Tärkeintä on nyt läsnäolo ja kuunteleminen"


    Kalajoen seurakunta aloitti kriisityön hyvin nopeasti yöllä nuorten tuhoisan liikenneonnettomuuden jälkeen. Kirkkoherra Kari Lauri kertoo saaneensa ensimmäisen puhelinsoiton tapahtumista jo aamuyöllä pari tuntia onnettomuuden jälkeen. –...

    Kalajoen seurakunta aloitti kriisityön hyvin nopeasti yöllä nuorten tuhoisan liikenneonnettomuuden jälkeen. Kirkkoherra Kari Lauri kertoo saaneensa ensimmäisen puhelinsoiton tapahtumista jo aamuyöllä pari tuntia onnettomuuden jälkeen.

    – Seurakuntamme työntekijöitä lähti yöllä Kirkon henkisen huollon ryhmän Hehun kanssa viemään suruviestejä koteihin. Ryhmä toimi poliisin ja sosiaalipäivystyksen ohjeiden mukaisesti, Kari Lauri kertoo.

    "Suru koskettaa nyt paikkakuntaamme"

    Nuorten kuolemaan johtanut onnettomuus on tragedia perheiden ja omaisten lisäksi myös koko paikkakunnalle. Kirkko pyrkii kulkemaan nuorten rinnalla, ja seurakunta on yhteydessä muun muassa alueen kouluihin.

    – Meidän tehtävä on kulkea ihmisten rinnalla surunkin hetkinä.

    Kirkkoherra Kari Lauri myöntää, että surevan nuoren kohtaaminen on haasteellista.

    – Tärkeintä on läsnäolo ja kuunteleminen. Se jo luo nuorelle turvallisuutta, kun hän huomaa, että heistä pidetään huolta elämän äkkitilanteissa ja vaikeissa hetkissä, Kari Lauri uskoo.

    Kirkko avoinna hiljentymistä varten, kriisiapua tarjolla myös kaupungilta

    Kalajoen kirkko on avoinna tänään lauantaina kello 17–20 hiljentymistä, kuuntelemista ja keskustelua varten. Kalajoen seurakuntakodilla järjestetään myös nuorten ilta kello 18–21. Sekä kirkossa että seurakuntakodissa on paikalla kirkon työntekijöitä.

    – Omaisten kanssa olemme sopineet, että järjestämme tulevana tiistai-iltana suruhartauden kirkossa, Kari Lauri jatkaa.

    Myös Kalajoen kaupunki järjestää kriisiapua sitä tarvitseville. Kaupungin kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden maanantaiaamuun kello kahdeksaan saakka numerossa 044 4691 558. Tämän jälkeen neuvontanumero on 044 4691 505.

    Nuorisotalo Alex on auki tänään lauantaina kello 13–21 ja sunnuntaina 12–21 välisenä aikana. Paikalla on henkilökuntaa tukena ja keskusteluapuna.

    Kouluilla ja oppilaitoksilla kriisiapua järjestetään tulevana maanantaina.

    Lauantaiyönä Kalajoelta Ylivieskaan johtavalla tiellä tapahtui onnettomuus, jossa nuorten auto suistui tieltä kohtalokkain seurauksin. Kolme nuorta kuoli ja yksi nuori loukkaantui. Seurakunnan tiedotteen mukaan loukkaantuneella ei ole hengenvaaraa.

    Kolme nuorta miestä kuoli ulosajossa Kalajoella – Poliisi: Huomattava ylinopeus, ainakin 150 km/h

    Kolme nuorta miestä kuoli ulosajossa Kalajoella – Poliisi: Huomattava ylinopeus, ainakin 150 km/h


    Kolme nuorta miestä on kuollut henkilöauton ulosajossa Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella, kertoo poliisi. Lisäksi auton takapenkillä matkustanut nuori mies loukkaantui vakavasti. Ulosajossa kuollut henkilöauton kuljettaja ja toinen henkensä...

    Kolme nuorta miestä on kuollut henkilöauton ulosajossa Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella, kertoo poliisi. Lisäksi auton takapenkillä matkustanut nuori mies loukkaantui vakavasti.

    Ulosajossa kuollut henkilöauton kuljettaja ja toinen henkensä menettäneistä matkustajista olivat veljeksiä, kertoo poliisi STT:lle.

    Kaikki autossa olleet neljä ihmistä olivat poliisin mukaan 2000-luvulla syntyneitä. Rikoskomisario Jan Sormunen Oulun poliisista kertoo, että auton kuljettaja oli 18-vuotias, muut olivat vuotta nuorempia. Kaikki olivat kalajokelaisia.

    Loukkaantunut nuorukainen on kuljetettu Oulun yliopistolliseen sairaalaan jatkohoitoon. Hänen vammoistaan ei ole tarkkaa tietoa, mutta poliisi ei ole päässyt vielä puhuttamaan häntä.

    Syöksyi kymmeniä metrejä tieltä ja päätyi ojaan

    Poliisin mukaan Kalajoen suunnasta tullut auto oli toistaiseksi varmistamattomasta syystä ajautunut kaarteessa pientareelle, törmännyt peltoliittymärumpuun ja ajautunut noin 50 metrin matkan ulos tieltä päätyen ojaan katolleen.

    Rikoskomisario Sormunen kertoi lauantaipäivällä Ylelle, että vaikuttaa vahvasti siltä, että tieltä suistumisen aiheutti huomattava ylinopeus. Auton nopeus on ollut ainakin 150 kilometriä tunnissa, kun kyseisellä tieosuudella saa ajaa 100 kilometriä tunnissa.

    – Poliisi ei ole havainnut turmapaikan tutkinnassa tiellä jarrutusjälkiä, Sormunen kertoo STT:lle.

    Sormusen mukaan ainakin loukkaantuneen matkustajan turvavyö oli ollut kiinnitettynä. Muiden osalta tarkkaa tietoa ei vielä lauantaina ollut.

    Kuljettajaa epäillään poliisin mukaan törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeistä kuolemantuottamuksista sekä törkeästä vammantuottamuksesta. Onnettomuustutkintalautakunta ja poliisi jatkavat asian tutkintaa.

    Onnettomuus sattui Ylivieskantiellä lähellä Tyngän kylää lauantaina aamuyöllä kello yhden jälkeen.

    Auton nopeus on ollut ainakin 150 kilometriä tunnissa, kun kyseisellä tieosuudella saa ajaa 100 kilometriä tunnissa.Tomi Hirvinen / LehtikuvaKirkkoherra IS:lle: "Suru ympäröi meitä kaikkia"

    Kalajoki on vain 12 000 asukkaan kunta. Pienessä kunnassa tällainen onnettomuus koskettaa kaikkia, kertoo Kalajoen seurakunnan kirkkoherra Kari Lauri Ilta-Sanomille.

    – Näin iso tapahtuma pysäyttää ja suru ympäröi meitä kaikkia, hän sanoo lehdelle.

    Laurin mukaan Kalajoen kirkko on tänään auki kaikille ja siellä on seurakunnan työntekijöitä, joiden kanssa tragediasta voi keskustella. Avoin suruhartaus järjestetään ensi viikon tiistaina tai keskiviikkona.

    Kalajoelle suuri aurinkoenergiapuisto ja energiavarasto

    Kalajoelle suuri aurinkoenergiapuisto ja energiavarasto


    Kalajoen kaupunki toteuttaa hankkeen yhteistyössä Hybrid-Power Finlandin kanssa. Kohteet sijoittuvat Kalajoen Läntisten alueelle, jonne on rakentumassa myös tuulivoimapuisto. Rakennustyöt ovat käynnistymässä lähiaikoina, ja 29 hehtaarin alueen...

    Kalajoen kaupunki toteuttaa hankkeen yhteistyössä Hybrid-Power Finlandin kanssa. Kohteet sijoittuvat Kalajoen Läntisten alueelle, jonne on rakentumassa myös tuulivoimapuisto.

    Rakennustyöt ovat käynnistymässä lähiaikoina, ja 29 hehtaarin alueen on tarkoitus olla valmis vuoden kuluttua.

    Alueelle kootaan erilaisia uusiutuvan energian tuotantomuotoja

    Kalajoen kaupungin ja Hybrid-Powerin tiedotteen mukaan aurinkopuisto ja energiavarasto tulevat olemaan osa Suomen ensimmäistä uusiutuvan energian puistoa, jossa yhdistyy useita uusiutuvia energiantuotantomuotoja.

    Hybrid-Power Finlandin esimerkkikuvassa hahmotetaan sitä, miten vastaavanlainen uusiutuvan energian puisto voisi toimia osana kaupunkirakennetta.Hybrid-Power Finland

    Aurinkovoimala koostuu noin 40 000 aurinkopaneelista, joiden sähköllä voidaan lämmittää arviolta 650 omakotitaloa. Aurinkopaneelien väliin rakennetaan puolestaan kasvutunneli, jossa kasvatetaan erilaisia kasveja ympäri vuoden.

    Lisäksi alueelle rakennetaan akkuteknologiaan perustuva energiavarasto.

    Kalajoki aikoo hyödyntää aurinkopuistoa ja energiavarastoa myös tutkimuksessa sekä matkailussa. Hiekkasärkkien alueelle rakennetaan bio- ja uusiutuvan energian tutkimus- ja kehittämisympäristö, jossa tullaan hyödyntämään 3D- ja virtuaalitekniikkaa.

    Sen on tarkoitus valmistua kahden–kolmen vuoden kuluttua.

    4-vuotiaalle näkövammaiselle Olavi Odedeyille kuvia tärkeämpää on se, miltä asiat tuntuvat –

    4-vuotiaalle näkövammaiselle Olavi Odedeyille kuvia tärkeämpää on se, miltä asiat tuntuvat – "Mieluisin on pehmeä, kanin turkkia muistuttava karva, jota voidaan hivellä poskea vasten"


    Tästä on kyseNäkö- ja monivammaisille lapsille valmistetaan ensikirjoja vapaaehtoistyönä ympäri Suomea.Äitiyspakkauksen mukana tulevat tai kauppojen valikoimissa olevat ensikirjat eivät sovellu näkö- ja monivammaisile, koska ne sisältävät...

    Tästä on kyseNäkö- ja monivammaisille lapsille valmistetaan ensikirjoja vapaaehtoistyönä ympäri Suomea.Äitiyspakkauksen mukana tulevat tai kauppojen valikoimissa olevat ensikirjat eivät sovellu näkö- ja monivammaisile, koska ne sisältävät pääosin kuvia ja tekstiä.Kampanjan taustalla on oululainen Vuokko Keränen, joka havahtui siihen, ettei näkö- ja monivammaisille lapsille ollut tarjolla ensikirjoja.Koskettelukirjat ovat näkö- ja monivammaisille tärkeä väline muuan muassa aistikokemusten ja vuorovaikutuksen syntymisessä.

    Neljävuotias Olavi Odedeyi tunnustelee pienillä sormillaan froteista aurinkoa, johon on kirjailtu hymynaama. Auringon keltainen väri erottuu hyvin mustasta taustasta.

    – Olavi erottaa jonkin verran värejä ja siksi kirkkaat värit ovat mieluisia, Olavin äiti, Aino Odedeyi kertoo.

    Näkövammaiselle Olavi Odedeyille kuvia tärkeämpää on se, miltä asiat tuntuvat. Siksi oma koskettelukirja on tärkeä.

    – Koskettelukirja toimii meillä apuna vuorovaikutuksen luomisessa, koska Olavi ei itse ota kontaktia.

    Koskettelukirjaa käytetään myös Olavin fysioterapiassa esimerkiksi aistiharjoitteissa ja motoriikan harjoittelussa.

    – Olavi reagoi selvästi erilaisiin materiaaleihin. Mieluisin on pehmeä, kanin turkkia muistuttava karva, jota voidaan hivellä poskea vasten, oululaisen fysioterapiayritys Marjulin fysioterapeutti Enna Ollikainen kertoo.

    "Kaikilla on oikeus omaan ensikirjaan"

    Näkövammaiselle lapselle ensimmäiset aistikokemukset ympäröivästä maailmasta syntyvät kosketuksen ja kuuloaistin avulla.

    Ensikirjoja suositellaan jopa vastasyntyneiden vauvojen kanssa käytettäväksi, sillä ne tukevat asiantuntijoiden mukaan aikuisen ja lapsen turvallisen vuorovaikutussuhteen muodostumista.

    Koskettelukirjat ommellaan käsityönä. Olavi erottaa jonkin verran kirkkaita värejä ja keltainen froteesta ommeltu aurinko erottuu hyvin mustalta taustalta.Marko Väänänen

    Muutama vuosi sitten näkövammaisille pienokaisille tarkoitettuja ensikirjoja ei kuitenkaan ollut saatavilla missään.

    Tavalliset ensikirjat, joita on jo vuodesta 1985 lähtien (Lastenkirjainstituutti) jaettu äitiyspakkausten mukana sisältävät paljon kuvia ja loruja. Ne eivät sellaisenaan sovi näkövammaisille lapsille.

    Tähän ongelmaan havahtui oululainen Vuokko Keränen tutustuttuaan vuonna 2014 Facebookin kautta vammalalaiseen perheeseen, jonka äiti toivoi yksivuotiaalle sokealle Minttu-tyttärelleen omaa koskettelukirjaa.

    – Ihan jokaisella lapsella tulisi olla oikeus omaan ensikirjaan, oululainen IKIOMA-koskettelukirjan kehittäjä Vuokko Keränen kertoo.

    Keränen oli jo vuodesta 2010 lähtien ommellut yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa koskettelukirjoja, jotka lahjoitettiin valtion ylläpitämään kirjallisuuskeskus Celiaan.

    Vuokko Keränen on ylpeä kehittämästään IKIOMA-ensikirjasta.Marko Väänänen / Yle

    Celia lainaa koskettelukirjoja näkövammaisille lapsille, mutta vasta kahden vuoden iän jälkeen. Syynä ovat hygienia- ja kestävyysvaatimukset.

    – Muistelin, että omat näkevät lapseni olivat kahden vuoden ikään mennessä selailleet lukuisia kirjoja.

    Minttuun tutustuttuaan Keränen päätti laittaa pystyyn kampanjan, jotta kaikki lapset saisivat oman ensikirjansa.

    Keränen suunnitteli itse koskettelukirjan, joka sai nimekseen IKIOMA-ensikirja. Neljä paksua sivua, jotka sisältäisivät eri materiaaleja ja värejä. Yhdelle sivulle syntyi kirkkaankeltaisesta froteesta muotoiltu aurinko, toiselle sivulle kankaan alle ommeltuja, rapisevia hernepusseja.

    – Mahdollisimman paljon erilaisia materiaaleja, muotoja ja värejä, lastentarhanopettajanakin aikaisemmin työskennellyt Keränen kertoo koskettelukirjan kehittelystä.

    Vangitkin osallistuvat ompelutalkoisiin

    Keränen alkoi itse ommella koskettelukirjoja, joista ensimmäisen hän lahjoitti vammalalaisen perheelle viime vuoden huhtikuussa. Olavi Odedeyi sai viidennen vapaaehtoisten käsissä valmistuneen ikioma-kirjan.

    IKIOMA-koskettelukirjoja on valmistettu talkoilla noin 200 kappaletta, kun vapaaehtoiset ympäri Suomen ovat liittyneet mukaan ompelutalkoisiin.

    Ensimmäiset talkoot järjestettiin Oulun Nuorten naisten kristillisen yhdistyksen, NNKY:ntiloissa ja myöhemmin vapaaehtoisia on löytynyt ympäri Suomea muun muassa Sastamalasta, Lahdesta ja Satakunnan vankilan Köyliön osastolta.

    – Köyliön osastolla miesvanki innosti toista mukaan sanoen, että tule sinäkin mukaan, kun koko elämämme olemme tehneet pahaa ja nyt voimme tehdä jotain hyvää. Vedethän siinä meinasi tulla silmiin, Keränen muistelee.

    Koskettelukirjan sivut ovat irrotettavia ja lapsi voi tutkia niitä myös erikseen.Marko Väänänen / Yle

    Vuokko Keränen kertoo olevansa nöyrän ylpeä siitä, että IKIOMA-ensikirjahankkeesta on muodostunut valtakunnallinen kampanja, joka hyväksyttiin myös Suomi100 -juhlavuoden ohjelmaan.

    – Jenni Haukiolle lähetettiin kirja numero sata, Keränen iloitsee.

    Huhtikuussa Keränen saikin Mäntyniemestä kortin, jossa tasavallan presidentti puolisoineen kiitteli IKIOMA-ensikirjahanketta muistamisesta.

    Keränen toivoo, että ensikirjojen lahjoittaminen kaikille näkö- ja monivammaisille lapsille vakiintuisi käytännöksi äitiyspakkauksissa jaettavien ensikirjojen tavoin. Suomessa syntyy vuosittain arviolta 70 näkövammaista lasta.

    – Kyse on myös yhdenvertaisuudesta, Keränen kertoo.

    Savonlinna hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 –

    Savonlinna hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 – "Tästä ei varmasti kukaan ole edes kateellinen"


    Neljä Itä-Suomen maakuntaa suunnittelee hakevansa Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Maakunnat kertovat tiedotteessaan, että haluavat samalla nostaa Saimaan vetovoimaa. Neljän maakunnan yhteishanke on nimeltään Saimaa-ilmiö. Sen...

    Neljä Itä-Suomen maakuntaa suunnittelee hakevansa Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Maakunnat kertovat tiedotteessaan, että haluavat samalla nostaa Saimaan vetovoimaa.

    Neljän maakunnan yhteishanke on nimeltään Saimaa-ilmiö. Sen tavoitteena on tehdä Järvi-Suomesta Suomen kiehtovin matkailukohde.

    Maakuntien yhteishakemus julkistettiin Rantasalmella seminaarissa. Seminaarissa puhuneen pitkäaikaisen yhteiskunnallisen vaikuttajan Erkki Liikasen mielestä Järvi-Suomi on yksi Suomen harvoista tunnettavuuden valttikorteista maailmalla.

    – Savonlinnan tarina on aivan ainutlaatuinen. Haku on loistava juttu. Tästä ei varmasti kukaan ole edes kateellinen, Liikanen kehuu.

    Liikanen vaikutti viimeksi Suomen Pankin pääjohtajana. Jättäessään pestinsä hän ilmoitti heti tv-haastattelussa suuntaavansa nauttimaan olostaan Saimaalla.

    Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntaliittojen yhteishankkeeseen ovat tulossa mukaan myös maakuntien keskuskaupungit Mikkeli, Kuopio, Lappeenranta ja Joensuu. Neljän maakunnan alueella asuu lähes 700 000 asukasta.

    – Kaikki näkevät tämän investointina, jolla on kulttuurin välityksellä positiivinen vipuvaikutus koko Itä-Suomen vetovoimaisuuteen, taloudelliseen toimeliaisuuteen ja matkailuun, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

    Aiemmin suomalaisina kulttuuripääkaupunkeina ovat toimineet Turku ja Helsinki. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kaupunkien esivalinnasta. Kansallinen hakuprosessi käynnistyy aikaisintaan vuoden 2019 loppupuoliskolla.

    Savonlinna valittiin yksimielisesti ehdokkaaksi

    Savonlinna on maakuntien yksimielinen valinta yhteiseksi kulttuurikaupungiksi. Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen perustelee Savonlinnan valintaa muun muassa sen maantieteellisellä sijainnilla maakuntien keskuskaupunkien risteyspisteessä.

    – Savonlinna on Itä-Suomen vanhin kaupunki. 1400-luvulla rakennettu Olavinlinna on maailman pohjoisin yhä toiminnassa oleva keskiaikainen linna. Unohtamatta saimaannorppaa, huikeita kansallismaisemiamme, luostarikulttuuria ja itäsuomalaisia ruokaperinteitä, Korhonen luettelee.

    Saimaa-ilmiön verkostomaista toimintamallia on arvioitu ainutlaatuiseksi Euroopan kulttuurikaupunkien historiassa. Euroopan kulttuuripääkaupungit ovat näkyvin Euroopan unionin kulttuurituen muoto. Kulttuuripääkaupunkeja on nimetty 1980-luvun puolivälistä lähtien.

    – Tiettävästi mikään hakijakaupunki ei ole aikaisemmin saanut samassa suhteessa ja laajuudessa taakseen vastaavaa määrää muita maakuntia, kaupunkeja ja kuntia, Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen iloitsee.

    Kulttuuripääkaupungeiksi aikovat Suomesta hakea myös ainakin Oulu, Tampere ja Mänttä-Vilppula.

    Luulitko, että smoothie on yksinomaan terveellinen juoma? –

    Luulitko, että smoothie on yksinomaan terveellinen juoma? – "Pitäisi suhtautua hampaita kuluttavina tuotteina"


    Tästä on kyseHampaiden eroosio eli hammaskiilteen syöpyminen on yleistynyt viime vuosina Suomessa.Hammaseroosion kasvun syynä on happamien ruokien ja juomien kulutuksen kasvu.Myös nuuskan käytön lisääntyminen näkyy suussa. Nuuskan käyttö...

    Tästä on kyseHampaiden eroosio eli hammaskiilteen syöpyminen on yleistynyt viime vuosina Suomessa.Hammaseroosion kasvun syynä on happamien ruokien ja juomien kulutuksen kasvu.Myös nuuskan käytön lisääntyminen näkyy suussa. Nuuskan käyttö aiheuttaa ienvetäytymää ja muutoksia suun limakalvolla.

    Happamien tuotteiden käyttö lisääntyy nuorten keskuudessa. Niin myös suun terveyden ongelmat, kuten hammaseroosio, joka on lisääntynyt viime vuosina.

    Hammaseroosio tarkoittaa hampaan pinnalla olevan kiilteen liukenemista. Happamat tuotteet liuottavat mineraaleista koostuvaa kiillettä silloin, kun tuotteen pH-arvo laskee alle neljään. Käytännössä se tarkoittaa monia virvoitusjuomia, energiajuomia, happoja sisältäviä makuvesiä, appelsiinitäysmehuja, siidereitä ja lonkeroita.

    – Hampaiden kiillevaurio on palautumaton, se ei siitä enää muuksi muutu, sanoo hampaiden erosiivisesta kulumisesta väitöstutkimuksen tehnyt Oulun yliopiston hammaslääketieteen tohtori Viivi Alaraudanjoki.

    Oulun yliopiston väitöstutkimuksessa tutkittiin hampaiden erosiivista kulumista. Tutkimuksessa selvisi, että hampaiden erosiivinen kuluminen on yleinen löydös tutkimuksessa mukana olleilla aikuisilla.

    Hampaiden kemiallista kulumista voi aiheuttaa mikä tahansa hapan aines, joka pääsee kosketuksiin hammaskiilteen tai hammasluun kanssa. Lähes puolella tutkituista oli erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia.

    – Nuorten kohdalla hammaseroosioon pääsyynä on happamien ruokien ja juomien kulutuksen kasvu, sanoo Alaraudanjoki.

    Mehut, limut ja energiajuomat ja makuvedet kannattaa jättää pois, jos suussa on havaittu eroosiota. Viivi Alaraudanjoki

    Toisaalta syy löytyy myös epäsäännöllisestä ateriarytmistä. Kun aterioiden välillä syödään tai juodaan jotain hapanta, se saa aikaan kiilteen kulumisen. Myös tuotteiden annoskoon kasvu aiheuttaa ongelmia. Monet karkit ovat happamia ja nykyään karkkipussit ovat yhä isompia.

    – Niitä napostellaan pikkuhiljaa. Happamia limuja, mehuja, energiajuomia, urheilujuomia juodaan myös usein. Ruokavalion muutos on tärkein syy nuorten hampaiden kulumiseen, Viivi Alaraudanjoki toteaa.

    Miten hampaiden eroosiolta voi välttyä?

    Hampaiden kiillevaurioiden välttämiseksi tärkeintä on säännöllisen ateriarytmin noudattaminen. Happamat tuotteet tulisi syödä aterian yhteydessä, eikä aterioiden välillä. Kalsiumia sisältäviä maitotuotteita ei saisi jättää pois. Monet nuoret ovat jättäneet ne pois joko eettisistä tai muista syistä.

    – Maitotuotteet ovat nimenomaan niitä, jotka pystyvät puskuroimaan happamuutta eri tuotteissa. Kun syö vaikkapa marjoja, kannattaa ottaa mukaan esimerkiksi jugurttia tai rahkaa, Alaraudanjoki muistuttaa.

    Hampaat kannattaa harjata etukäteen jo ennen happaman syöntiä.Yle Uutisgrafiikka

    Monelle meistä on jäänyt sellainen mielikuva, että happaman ruoan tai juoman nauttimisen jälkeen hampaita ei saisi harjata muutamaan tuntiin. Viivi Alaraudanjoen mielestä asia kannattaisi unohtaa jo tutkimustenkin valossa. Parempi tapa on harjata hampaat jo ennen happaman ruoan syömistä.

    – Hampaat kannattaa harjata etukäteen jo ennen happaman syöntiä. Tutkimuksissa on ilmennyt, että vaikka on odotettu neljäkin tuntia, pehmentynyt hammaskiille ei kovetu tarpeeksi kestääkseen harjausta.

    Hedelmät, marjat ja terveysjuomat voivat olla haitallisia hampaille

    Hampaille haitallisia happoja sisältävät vitamiinijuomat ja makuvedet mielletään usein terveellisiksi. Niitä myös markkinoidaan terveellisinä tuotteina. Jos juoma sisältää sokeria, samalla kasvaa myös hampaiden reikiintymisriski.

    – Nykyään juissataan, tehdään smoothieitä ja fruitieitä. Näihinkin tuotteisiin pitäisi suhtautua käytännössä aina hampaita kuluttavina tuotteina, hammaslääketieteen tohtori Viivi Alaraudanjoki sanoo.

    Sama pätee erilaisiin dieetteihin ja ruokavalioihin, jotka eivät sisällä ollenkaan maitotuotteita. Kalsiumia sisältävien maitotuotteiden etuna on, että ne pystyvät puskuroimaan happamuutta. Erilaiset äärilaitojen ruokavaliot ja dieetit, jotka sisältävät vain kasvispohjaisia tuotteita eikä lainkaan maitotuotteita, ovat myös hampaiden eroosiota aiheuttavia riskitekijöitä.

    Turhia happamia tuotteita tulisi välttää. Viivi Alaraudanjoki

    Alussa hampaiden kiilteen vaurioitumista ei välttämättä edes huomaa. Kun hampaan kiille on kulunut lähes kokonaan pois purupinnalta tai hampaan pinnalle on tullut pieniä kuoppia, silloin hammasta alkaa vihlomaan.

    – Hammas on arka niin kylmälle kuin kuumalle, tai happamalle ja makealle. Pidemmän päälle pureminenkin muuttuu hankalaksi kivun vuoksi,Viivi Alaraudanjoki sanoo.

    Myöhemmin hampaiden etualueen esteettiset ongelmat tulevat näkyviin. Purenta voi alkaa madaltumaan, kun kaikki hampaat kuluvat. Lopulta voidaan tarvita juurihoitoa tai purennan kuntoutusta.

    Päivän aikana happamia tuotteita ei tulisi syödä useita kertoja päivässä. Jos happamia tuotteita syö yli kolme kertaa päivässä, silloin on niin sanotussa eroosioriskissä.

    – Turhia happamia tuotteita tulisi välttää. Mehut, limut ja energiajuomat ja makuvedet kannattaa jättää pois, jos suussa on havaittu eroosiota.

    Nuuskan käyttö näkyy nopeasti suussa

    Nykyään nuuskan käyttö on lisääntynyt ja se on suosittua varsinkin nuorten miesten keskuudessa. Nuuska saatetaan jopa mieltää terveellisempänä vaihtoehtona tupakoinnille.

    – Nuuskan käyttöön sisältyy suuria terveysriskejä. On huolestuttava, että käyttö lisääntyy. Kasvu on nykyään hyvin voimakasta myös tyttöjen keskuudessa, nuuskan vaikutuksia tutkiva hammaslääketieteen tohtori Tarja Tanner Oulun yliopistosta sanoo.

    Nuuskan käyttö vaikuttaa haitallisesti yleisterveyteen. Jo yksittäisen nuuska-annoksen käytön jälkeen verenpaine nousee ja sydämen syke kiihtyy. Nuuskan käytöllä voi olla yhteys myös kakkostyypin diabetekseen. Raskauden aikana nuuskan käyttö lisää riskiä raskausmyrkytyksille, ennenaikaisille synnytyksille ja sikiövaurioille.

    Nuuskan käyttö lisää suun ja nielun alueen syöpien riskiä.Antti J. Leinonen / Yle

    Hammaslääkärin vastaanotolla nuuskan käyttäjä erottuu hyvin helposti. Tyypillinen nuuskan aiheuttama muutos on norsunnahkamaisen näköinen vaurio suun limakalvolla. Jo muutaman viikon käytön jälkeen limakalvo muuttuu vaaleaksi.

    – Nuuskan käyttäjän tunnistaa kyllä heti. Mitä vahvempaa nuuska on, sitä nopeammin muutokset ovat erotettavista suun limakalvolta, Tanner sanoo.

    Nuuska aiheuttaa tyypillisesti ikenien vetäytymää, jolloin hammaskaula paljastuu. Silloin hammaskaula on alttiimpi vaurioille ja värjääntymiselle. Nuuska vaikuttaa myös hampaan kiinnityskudokseen, ja voi edesauttaa kiinnityskudossairauksia. Epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu nuuskan käytöllä olevan yhteys myös lisääntyneeseen suun ja nielun alueen syöpien riskiin.

    Nuuskan aiheuttamat vauriot suussa paranevat yleensä, kun käytön lopettaa.

    – Mutta jos ienvetäytymä on jo tullut hammaskaulalle, niin se on palautumaton vaiva, Tarja Tanner toteaa.

    Kelluvia taloja Loviisaan? Lähivuosina asuntomessuillaan lähinnä Etelä-Suomessa

    Kelluvia taloja Loviisaan? Lähivuosina asuntomessuillaan lähinnä Etelä-Suomessa


    Uusimaa on vahvasti edustettuna tulevien vuosien asuntomessuilla. Keskiviikkona selvisi, että vuoden 2023 asuntomessut järjestetään Loviisassa ja seuraavana vuonna 2024 messuillaan Keravalla. Vuoden 2025 asuntomessuista järjestelyvastuun ottaa Oulu....

    Uusimaa on vahvasti edustettuna tulevien vuosien asuntomessuilla. Keskiviikkona selvisi, että vuoden 2023 asuntomessut järjestetään Loviisassa ja seuraavana vuonna 2024 messuillaan Keravalla.

    Vuoden 2025 asuntomessuista järjestelyvastuun ottaa Oulu. Päätökset uusista järjestelypaikkakunnista teki Osuuskunta Suomen Asuntomessujen hallitus.

    Aikaisemmin on jo päätetty, että asuntomessut järjestetään Tuusulassa (2020) ja Lohjalla (2021). Ennen Uudenmaan-kiertuetta messut nähdään ensi kesänä Kouvolassa.

    Asuntomessuvalintaa pidettiin tärkeänä asiana sekä Loviisassa että Keravalla. Loviisan kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom toteaa, että etenkin pienemmän kaupungilla kohdalla merkitys korostuu.

    – Tämä merkitsee erittäin paljon koko kaupungille ja sen kiinteistömarkkinoille, puhumattakaan turismista ja näkyvyydestä.

    Loviisaan kelluvia asuntoja?

    Loviisassa asuntomessualue rakentuu Kuningattarenrantaan. Alue on lähellä keskustaa, mutta silti pysynyt pitkään käyttämättömänä.

    – Se on varmaan yksi syy, miksi asuntomessujakin alue kiinnosti, Oker-Blom sanoo.

    Loviisa sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Kaupunginjohtajan mukaan mahdollisia muuttajia on tarkoitus houkutella esimerkiksi toimivalla joukkoliikenteellä.

    Lisäksi Oker-Blomilla on heittää jo nyt ässä hihastaan: Kuningattarenrantaan havitellaan nimittäin kelluvia taloja.

    – Katsotaan, miten niiden osalta käy, onko kiinnostusta, Oker-Blom sanoo.

    Hän visioi myös ulkoilmauimalaa, rantareittiä ja ylkikulkusiltaa lahden yli. Merielementti aiotaan pitää rakentamisessa vahvasti mukana.

    Oker-Blomin mukaan kaavoitus ja arkkitehdit työstävät parhaillaan asuntomessualueen suunnitelmia ja infratyöt aloitetaan tulevana kesänä.

    Kerava tarjoaa historiaa ja urbaania rakentamista

    Keravan asuntomessut järjestetään Kivisillan alueella, joka sijaitsee Keravan kartanon läheisyydessä. Vieressä virtaa Keravanjoki.

    Kaupunginjohtaja Kirsi Rontun mukaan kyseessä on merkittävä kulttuuri- ja luontoalue.

    – Alue on siinä suhteessa poikkeuksellinen, että pystymme siellä yhdistämään historiaa urbaaniin rakentamiseen.

    Rontu nostaa myös esille jakamis- ja kiertotalousyhteisön, joka toimii alueella. Hänen mukaansa alueella on "omaleimaisuutta", joka varmasti kiinnostaa Helsingissä asti.

    Keravan asuntomessualueelle halutaan monipuolista rakentamista, mutta tarkempia suunnitelmia ei vielä ole. Asia menee vielä valtuuston hyväksyttäväksi, ja vasta sen jälkeen käynnistetään suunnitelutyöt.

    Maastopyöräilyä, uusia hotelleja ja gondolihissejä – laskettelukeskukset joutuvat keksimään koko ajan uutta, jotta asiakkaita riittäisi

    Maastopyöräilyä, uusia hotelleja ja gondolihissejä – laskettelukeskukset joutuvat keksimään koko ajan uutta, jotta asiakkaita riittäisi


    Tästä on kyseKilpailu asiakkaiden vapaa-ajasta pakottaa myös hiihto- ja laskettelukeskukset satsaamaan palveluiden kehittämiseen.Suomea markkinoidaan nykyisin Euroopan lisäksi myös Aasiassa hiihto- ja laskettelukohteena.Maan kolme suurinta...

    Tästä on kyseKilpailu asiakkaiden vapaa-ajasta pakottaa myös hiihto- ja laskettelukeskukset satsaamaan palveluiden kehittämiseen.Suomea markkinoidaan nykyisin Euroopan lisäksi myös Aasiassa hiihto- ja laskettelukohteena.Maan kolme suurinta laskettelukeskusta ovat Pohjois-Suomessa: Levi, Ruka ja Ylläs.

    Rinnekeskusten välinen kilpailu ajaa keskukset investoimaan suuria summia palveluiden parantamiseen. Investointeja tehdään nimenomaan menestyvissä keskuksissa.

    Maan ykköspaikasta Kittilän Levin kanssa kilpaileva Kuusamon Ruka saa tälle kaudelle käyttöön uuden gondolihissin, jollainen hankittiin Leville jo vuonna 2000.

    Gondolihissin on määrä yhdistää jatkossa Rukatunturin kaksi keskusta eli hissi tulisi kulkemaan nykyisen länsipuolella olevan keskuksen ja uuden tunturin itäpuolelle rakennettavan keskuksen väliä.

    Investointeja tehdään myös pienissä keskuksissa. Esimerkiksi Ylitornion Aavasaksalla avataan tulevana kautena uusi laskettelurinne. Etelä-Suomen keskusten ykköspaikasta kilpailevat Kuopion Tahko ja Jämsän Himos (Himoksen Sanomat) ovat julkistaneet omia investointejaan lähivuosille.

    Gondolihissi on toiminut Levillä jo vuosia. Rukalle hytilliset hissit ovat tulossa.Ensio Karjalainen / Yle

    Viime vuosina lappua luukulle ovat kuitenkin joutuneet sovittelemaan muun muassa konkurssiin ajautunut Riihivuori Muuramessa sekä toiminnanjatkajan puutteesta kärsinyt Perhe-Luosto Sodankylässä. Myös muutama vuosi sitten konkurssiin ajautuneen Paljakan rinneyhtiön jatkonäkymät ovat avoimena Puolangalla.

    Keskinäisen kilpailun sijasta kamppailua vapaa-ajasta

    Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors muistuttaa, että hiihto- ja laskettelukeskukset kamppailevat aivan samoista asioista kuin muutkin vapaa-ajanpalvelut eli ihmisten ajasta ja kiinnostuksesta.

    Vaikka suurimmalla osalla hiihto- ja laskettelukeskuksista tulevaisuus onkin valoisa, keskusten joukko jakaantuu aikaa myöten niihin, jotka kehittyvät ja menestyvät ja niihin, jotka joutuvat antamaan periksi.

    – Heikoimmilla ovat keskukset, jotka toimivat muuttotappioalueilla eivätkä ole kehittäneet toimintaansa. Sen sijaan, jos keskusta on kehitetty systemaattisesti, on sillä varmasti tulevaisuutta, Harri Lindfors sanoo.

    Iso-Syöte havittelee kasvua ulkomailta

    Suomen laskettelukeskusten kokovertailussa (Suomen hiihtokeskusyhdistys) kymmenettä paikkaa pitävän Pudasjärven Iso-Syötteen myynnin painopiste on jo muutamien vuosien ajan ollut lähialueen ja Oulun talousalueen lisäksi voimakkaasti nimenomaan Keski-Euroopassa.

    – Meillähän perinteisiä asiakkaita ovat olleet britit. Ja asiakkaita on tullut paljon myös sekä Keski- että Etelä-Euroopasta. Nyt Aasiakin on avautunut eurooppalaisille ja ennen kaikkea meille suomalaisille. Kyllä me siitä aiomme ottaa melkoisen ja merkittävän siivun, Iso-Syötteen rinneyrittäjä, teollisuusneuvos Jorma Terentjeff sanoo.

    Iso-Syöte kilpailee Keski-Euroopan huippurinteiden kanssa omin eväin, pohjoisen eksotiikalla ja kansallispuiston luontoelämyksillä.Risto Degerman / Yle

    Terentjeffin haaveissa siintääkin nostaa Suomen eteläisin tunturi muutamien vuosien kuluessa selvästi nykyistä merkittävämmäksi laskettelukeskukseksi. Keskusten suuruuskisan kymmenes sija pitäisi nostaa viidenneksi ja siinä kasvua haetaan nimenomaan ulkomailta.

    Keski-Euroopasta on houkuteltu kävijöitä myös kesäaktiviteeteilla. Pudasjärven kaupunki ja metsähallitus ovat rakentaneet alueelle kattavan maastopyöräreitistön ja tunturihotellille valmistuu ensi kesäksi pyöräilijöiden palvelukeskus.

    Uusi hotelli perusmatkailijoille

    Iso-Syötteellä on tätä nykyä vain yksi hotelli tunturin huipulla, mutta Pudasjärven kaupunki on havitellut alueelle vuosikausia myös uusia hotelleja. Uutta ulkopuolista investoijaa ei kuitenkaan ole löytynyt.

    Nyt paikallinen rinneyhtiö on käynnistämässä oman huoneistohotellin rakentamista.

    – Rinneyhtiön kasvun pullonkaula on selkeästi ollut vuosia majoitus. Me olemme joutuneet myymään valtavan paljon ei oota monina juhlapyhinä, Jorma Terentjeff kertoo.

    Maastopyöräilystä odotetaan vetoapua monessa keskuksessa. Harri Lindforsin mukaan noin kymmenkunta keskusta satsaa nykyisin tosissaan maastopyöräilyyn, jonka avulla pidennetään talvimatkailuun painottunutta toimintaa.Risto Degerman / Yle

    Suunnitelmissa on rakennuttaa laskettelurinteiden tuntumaan alarinteiden juurelle alkuvaiheessa 60 huoneen huoneistohotelli. Sitä on tarkoitus päästä rakentamaan jo tämän vuoden puolella niin, että se olisi valmis ensi vuoden syksyllä.

    Hotelli rakennetaan oulaistelaisessa talotehtaassa moduleista, jotka tuodaan tehtaalta valmiina ja kootaan paikan päällä hotelliksi.

    Terentjeffin mukaan tavoite on muutaman vuoden kuluessa rakentaa vielä lisää niin, että lopulta alueella olisi yhteensä 200 uutta huonetta.

    Sviittejä ja eksotiikkaa ulkomaalaisten houkuttelemiseksi

    Myös Iso-Syötteen tunturihotellinyrittäjä Juha Kuukasjärvi on jo usean vuoden suunnitellut uuden hotellin rakentamista, mutta hanke on toistaiseksi edennyt nihkeästi.

    – Me olemme halunneet tehdä uuden hotellin puusta ja hirrestä, ja se on vaatinut tavallista enemmän pohdintaa ja suunnittelua, Kuukasjärvi kertoo.

    Hotellinjohtaja Juha Kuukasjärven mukaan Suomessa ei aina edes huomata, kuinka iso asia erämaaluonto kansallispuistoineen on. Keskieurooppalaisille matkailijoille juuri ne ovat kuitenkin se iso asia pelkkien laskettelurinteiden sijasta.Paulus Markkula / Yle

    Hänen mukaansa hotellisuunnitelmia ei ole haudattu, mutta tällä hetkellä painopiste on nykyisen rinnehotellin remonteissa.

    – Me suunnittelemme tuohon hotellin viereen vähän lisää sviittityyppistä majoitusta. Tavoitteena on saada ne valmiiksi parin vuoden päästä, Juha Kuukasjärvi kertoo.

    Myös nykyiseen hotelliin on rakennettu pari luksusluokan sviittiä, joiden pääasiallinen käyttäjäkunta löytyy kansainvälisistä vieraista.

    Ilman työtä kansainvälisiä matkailijoita ei kuitenkaan Suomeen saada. Tässä työssä keskukset ovat olleet tiiviissä yhteistyössä Visit Finlandin kanssa, jonka mukana suomalaiset ovat osallistuneet muun muassa kansainvälisille messuille.

    Tunturihotellin muodonmuutoksesta vuosien kuluessa kertoo uusi Karhunpesä -sviitti. Vielä joitakin vuosia sitten tilassa laulettiin karaokea. Kun sen suosio vuosien varrella hiipui, vetovoimaa haetaan nyt erämään eksotiikasta.Risto Degerman / Yle

    Juha Kuukasjärven mielestä on kuitenkin tärkeää, että suomalaiset keskukset eivät olisi liian samanlaisia keskenään.

    – Varsinkin, jos ajatellaan eurooppalaisia asiakkaita, on meidän kilpailijat enemminkin tuolla Islannissa, Kanadassa ja Norjassa kuin tässä lähellä, Kuukasjärvi sanoo.

    Säteilymittausasema tulossa ja loppusijoitus kunnossa, mutta

    Säteilymittausasema tulossa ja loppusijoitus kunnossa, mutta "aivot" puuttuvat – Pyhäjoen ydinvoimala on vailla automaatiojärjestelmää ja se on ongelma


    Tästä on kyseSäteilyturvakeskuksen mukaan Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikiven ydinvoimalaitoksen automaatiojärjestelmäsuunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään.Huomattava osa Fennovoiman asiantuntijahenkilöstöstä ei aio muuttaa Pyhäjoelle....

    Tästä on kyseSäteilyturvakeskuksen mukaan Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikiven ydinvoimalaitoksen automaatiojärjestelmäsuunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään.Huomattava osa Fennovoiman asiantuntijahenkilöstöstä ei aio muuttaa Pyhäjoelle. STUK pitää asiaa ongelmana turvallisuudelle.STUK:n mukaan Fennovoima on edennyt käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen valmistautumisessa valtioneuvoston edellyttämällä tavalla.Pyhäjoelle perustetaan pysyvä säteilyvalvonta-asema syksyn aikana.Säteilyturvakeskuksen pääjohtajan mukaan Fennovoiman aineiston toimittamisen viivästyminen on antanut STUK:lle mahdollisuuden hoitaa muita kiireellisiä hankkeita pois alta.

    Säteilyturvakeskuksen mukaan Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikiven ydinvoimalaitoksen automaatiojärjestelmäsuunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään.

    Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisluvan dokumentaatiosta puuttuu edelleen karkeasti arvioiden 90 prosenttia. Varsinkin automaation osalta Rosatomilla ja Fennovoimalla on ollut vaikeuksia toimittaa vaadittua aineistoa. Nyt kun Hanhikiven automaatiojärjestelmää ei toimitakaan Rolls-Royce, vaan joku muu toimija, ollaan tämän asian suhteen pitkälti nollapisteessä.

    – Kyllä se meidän näkökulmasta hyvin alkuvaiheessa on, jos ei ole selkeää sopimusta ja sitoutumista tiettyyn automaation toimittajiin ja lähtötietoa turvallisuusarvioinnille, sanoo Hanhikiven voimalaitoshankkeen valvonnan projektipäällikkö Janne Nevalainen.

    Nevalaisen näkökulmasta ydinvoimalaitoksen automaatiojärjestelmä on aivan keskeinen alue kun arvioidaan sen turvallisuutta.

    – Automaatio on ydinvoimalan aivot, hän lisää.

    Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippanan mukaan Fennovoiman aineiston toimittamisen viivästyminen on antanut STUK:lle mahdollisuuden hoitaa muita kiireellisiä hankkeita pois alta.

    – Meillä on ollut ihan riittävästi töitä pöydällä ennen tätäkin hanketta. Nyt on saatu Olkiluodon 1:n ja Olkiluoto 2:n käyttölupien arviointi alta pois ja pian saadaan myös Olkiluoto 3:n. Sen jälkeen on enemmän osaavia resursseja vapaana Fennovoiman hankkeen arvioimiseen, Tiippana sanoo.

    Säteilyturvakeskus on kiinnittänyt huomiota Fennovoiman turvallisuuskulttuurin puutteisiin. Samaan aikaan STUK on arvostellut myös Suomen muiden ydinvoimayhtiöiden, Teollisuuden Voiman ja Fortumin turvallisuuskulttuureja.

    "Osaavat ihmiset keskeinen asia turvallisuuden kannalta"

    Toinen merkittävä asia turvallisuuden kannalta on myös Fennovoiman osaamisen turvaaminen yhtiön henkilöstön siirtyessä Pyhäjoelle lähes kokonaisuudessaan.

    Yhtiön sisäisten selvitysten perusteella tiedetään, että noin kolmannes nykyisestä henkilökunnasta ei tule muuttamaan Pyhäjoelle tai pendelöimään sinne.

    – Se on osaamisen ja ammattitaidon kannalta merkittävä asia, koska osaavat ihmiset ovat keskeinen asia turvallisuuden kannalta. Se on iso haaste ja me edellytämme, että Fennovoima tekee selvitykset ja korjaavat toimenpiteet tämän johdosta, Nevalainen sanoo.

    Noin kolmannes Fennovoiman työvoimasta ei yhtiön selvityksen mukaan aio muuttaa Pyhäjoelle.Marko Väänänen / Yle

    Muita turvallisuuskulttuurin puutteiden kannalta keskeisiä osa-alueita ovat Nevalaisen mukaan keskeisten turvallisuusasioiden käsittely Fennovoimassa. Esimerkkeinä hän mainitsee reaktorin painesäiliön kestävyyden turvallisuusperustelu 60 vuoden käyttöiälle ja varautuminen vakavan reaktorionnettomuuden hallintaan.

    Fortumin mukana oleminen näkyy

    Nevalainen kertoo myös, että Fortumin mukana olo hankkeessa näkyy asiantuntemuksena STUK:lle toimitetussa aineistossa esimerkiksi käytetyn polttoaineen varaston osalta.

    Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonnasta vastaava johtaja Jussi Heinosen mukaan Fennovoima on edennyt käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen valmistautumisessa valtioneuvoston edellyttämällä tavalla.

    – Voimalaitoksen käytöstäpoistosuunnitelma on toimitettu ja hyväksytty, sanoo Heinonen.

    Käytöstä poisto kestää arviolta 40 vuotta.

    Pyhäjoelle pysyvä säteilymittausasema

    Pyhäjoelle perustetaan pysyvä säteilyvalvonta-asema tämän syksyn aikana. Tähän asti Pyhäjokea lähimmät vastaavat säteilymittausasemat ovat Raahessa ja Kalajoella.

    Säteilyturvakeskuksen ympäristön säteilyvalvonnasta vastaavan laboratorionhoitaja Maarit Muikku kertoo, että toimivien ydinvoimalaitosten ympäristössä säteilyä mitataan hyvin tarkkaan.

    – Arvot eivät ole toistaiseksi ylittäneet lähellekään asetettuja raja-arvoja, sanoo Muikku.

    Suurimmat säteilymäärät mitataan Suomessa Itä-Uudenmaan rapakivivyöhykkeellä, missä pitoisuuksia nostaa maaperän radon.

    STUK järjesti Hanhikiven hanketta koskevan tiedotustilaisuuden ja sen yhteydessä myös kansalaistilaisuuden Pyhäjoella tänään.

    Hanhikiven voimalaitoshankkeen valvonnan projektipäällikkö Janne Nevalaisen mukaan voimalan turvallisuusarviota on vaikea tehdä ilman tietoa automaatiojärjestelmän toimittajasta.Paulus Markkula / Yle

    "Aloitteentekijät ovat luoneet totuudenvastaista mielikuvaa" – Kalajoen kaupunginjohtaja kiistää perustelut erottamisvaatimuksensa takana


    Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on jättänyt 18-sivuisen vastineen erottamisaloitteeseen, jonka osa kaupunginvaltuutetuista luovutti toissaviikolla. Kahdeksan kaupunginvaltuutetun ja kolmen varavaltuutetun allekirjoittamassa...

    Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on jättänyt 18-sivuisen vastineen erottamisaloitteeseen, jonka osa kaupunginvaltuutetuista luovutti toissaviikolla. Kahdeksan kaupunginvaltuutetun ja kolmen varavaltuutetun allekirjoittamassa valtuustoaloitteessa Puoskaria syytettiin muun muassa epäasiallisesta käytöksestä ja piittaamattomuudesta.

    Suurin osa Kalajoen valtuutetuista asettui Puoskarin taakse jo tuoreeltaan, kun 25 valtuutettua allekirjoitti seuraavaksi nimilistan, jossa puolustettiin Puoskaria kaupunginjohtajan tehtävässään.

    Nyt Kalajoen kaupunginvaltuustolle osoittamassaan vastineessa Puoskari pyrkii kumoamaan sekä yleisellä tasolla että kohta kohdalta listan, jonka erottamista ajavat olivat koonneet vaatimuksensa tueksi. Tosin Puoskarin mukaan aloitteessa esitetyt seikat ovat monelta osin niin epätäsmällisiä ja puutteellisesti yksilöityjä, että niihin on mahdotonta ottaa kantaa.

    Piittaamattomuutta ja ohjaamista?

    Aloitteentekijät syyttävät Puoskarin muun muassa osoittaneen toistuvaa piittaamattomuutta lain säädöksiä ja hallintosäännön määräyksiä kohtaan. Hän ei heidän mukaansa ole myöskään ryhtynyt toimiin riittävän nopeasti saatuaan tietoa laillisuusongelmista.

    Vastineessaan Puoskari korostaa, että päätökset tehdään kaupungin eri toimielimissä yhteistyössä asian valmistelijan, esittelijän ja päätöksentekijän kanssa. Puoskarin mukaan siksi kritiikkiä tehdyistä päätöksistä on kohtuutonta kohdistaa vain yhteen toimijaan. Sen sijaan pitäisi etsiä yhdessä ratkaisua mahdollisen virheen korjaamiseen.

    Hän muistuttaa myös, että laillisuuden valvonta kuuluu kaupunginhallituksen lisäksi tarkastustoimelle. Tilintarkastajat eivät ole esittäneet, että Kalajoen kaupungissa olisi toimittu piittaamattomasti lainsäädäntöä tai määräyksiä kohtaan.

    Jukka Puoskaria syytetään aloitteessa myös voimakkaasta ohjaamisesta ja siitä, että hän ei ole esittelijänä tuonut esiin kaikkia keskeisiä tietoja. Puoskari toteaa vastineessaan, että asioiden valmistelu kuuluu kaupunginjohtajan velvollisuuksiin. Päätösesitykset eivät kuitenkaan sido päättäjiä.

    – Mielestäni kappaleen väite on myös ristiriitainen: kaupunginjohtajan väitetään yhtä aikaa vaikuttavan liikaa päätöksentekoon ja tuovan liian vähän tietoa päätöksenteon tueksi, kirjoittaa Puoskari.

    “Sanomisiani on irrotettu asiayhteydestä”

    Kalajoen kaupungin työilmapiirin on väitetty olevan painostava, ja kaupunginjohtajan pitävän asiattomia puhutteluja sekä kohtelevan ihmisiä epäasiallisesti. Puoskari katsoo, ettei väitteeseen voi ottaa kantaa, koska sitä ei ole yksilöity.

    Hän sanoo, etteivät anonyymit kyselyt asiasta tue väitettä. Puoskarin mukaan myös hänen sanomisiaan on irrotettu asiayhteydestä, jolloin niiden sisältö on kääntynyt päinvastaiseksi.

    Kaupunginjohtaja sanoo, ettei häirintää pidä hyväksyä missään muodossa eikä kenenkään tekemänä. Jos selvitettävää on, tapaukset pitää yksilöidä ja käydä läpi kaikkia kuullen. Häirinnän yhdyshenkilön ja työsuojelupäällikön mukaan heihin ei ole oltu yhteydessä häirintätapauksissa, joissa aiheuttajana olisi ollut kaupunginjohtaja.

    "Ei yhtään varoitusta tai huomautusta 29 vuoden aikana"

    Kaupunginjohtajan erottamisaloitteessa Puoskarin johtamistapaa pidetään monella tapa moitittavana, ja hänen irtisanomistaan perustellaan Kalajoen kaupungin kokonaisedulla. Aloitteessa myös todetaan, että Puoskarille on kerrottu ongelmista, mutta niihin ei ole puututtu, ja kaupunginjohtaja on siten menettänyt aloitteen allekirjoittaneiden luottamuksen.

    Jukka Puoskari on johtanut Kalajokea lähes koko 2000-luvun ajan.Yle

    Puoskari puolestaan huomauttaa, ettei hänelle ole annettu koko 29-vuotisen virkauransa aikana yhtään varoitusta tai huomautusta työnantajalta. Hän toteaa, etteivät kaikki kaupunginjohtajan päätökset voi kuitenkaan olla kaikkien mieleen.

    – Virkamiehet valmistelevat ja tekevät esityksen päätöksentekoon ja päätöksentekijät päättävät joko esityksen mukaisesti tai paremmaksi katsomallaan tavalla.

    Kaupunginjohtajan mukaan on myös tärkeää, ettei "kenenkään virkamiehen tai päätöksentekijän tarvitse pelätä valmistelua, päätösesitystä tai päätöstä tehdessään joutuvansa aiheettomasti häirinnän tai rankaisutoimenpiteiden kohteeksi".

    Kannanotto erottamisaloitteeseen myös kaupungin johtoryhmältä

    Lisäksi Puoskari hämmästelee erottamisaloitteen väitettä pitkäaikaisesta huonosta johtamisesta, sillä aloitteen takana olevat valtuutetut ovat yhtä lukuun ottamatta ensimmäisen kauden valtuutettuja. Sen sijaan pidempään Puoskarin kanssa työskennelleet ovat antaneet Kalajoen kuntapäättäjille Puoskarin toimintaa puoltavan lausunnon, jonka kaupunginjohtaja on toimittanut vastineensa ohessa.

    Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari toteaa myös vastineessaan, ettei demokraattisessa organisaatiossa voi aina toimia kaikkien toivomusten mukaan, ja sitä on täysin kohtuutonta vaatia.

    – Toivottavaa olisi, että Kalajoen kaupungin toiminnassa toimitaan demokraattisesti tehtyjen päätösten mukaisesti. Mikäli asianosainen katsoo, että päätökset eivät ole lain mukaisia, on hänellä aina mahdollisuus saattaa asia valitusviranomaisten ratkaistavaksi.

    Äiti soitti hätänumeroon, kun koulutaksin kyytiin jätettyä erityislasta ei alkanut kuulua – eikä kyseessä ole ainoa kerta, kun koulukyyti on takunnut vaarallisesti

    Äiti soitti hätänumeroon, kun koulutaksin kyytiin jätettyä erityislasta ei alkanut kuulua – eikä kyseessä ole ainoa kerta, kun koulukyyti on takunnut vaarallisesti


    Tästä on kyseErityislasten kyydeissä on havaittu useita laiminlyöntejä myös Oulussa.Vammaisjärjestön mukaan on hyvin vaarallista jättää erityislapsi yksin tien varteen.Oulun kaupunki harkitsee sanktioita virheisiin syyllistyneille...

    Tästä on kyseErityislasten kyydeissä on havaittu useita laiminlyöntejä myös Oulussa.Vammaisjärjestön mukaan on hyvin vaarallista jättää erityislapsi yksin tien varteen.Oulun kaupunki harkitsee sanktioita virheisiin syyllistyneille taksiyrityksille.

    Erityislasten alakoulua käyvä Eevertti on toistuvasti kadonnut koulutaksijärjestelmän syövereihin. Pahimmillaan äiti on joutunut soittamaan hätänumeroon.

    – Tilanne oli kauhea siinä vaiheessa, kun soitin hätäkeskukseen. Poliisit soittivat minulle takaisin ja kyselivät lapsen tuntomerkkejä, karkailutaipumuksia, viimeisintä vaatetusta, repun väriä ja sitä, missä hän voisi olla. Lapseni ei pysty ymmärrettävästi kertomaan, kuka tai mistä hän on.

    – Sitten koululta soitettiin, että taksi on tuonut lapsen perille yli tunnin myöhässä.

    Niina-äiti esiintyy jutussa ilman sukunimeään, koska hän ei halua työnsä vuoksi puhua perheestään julkisesti. Hän on saanut luvan jakaa tietoa myös muiden erityislasten taksiongelmista, joista keskustellaan perheiden perustamassa nettiryhmässä.

    – Taksien aikataulut pettävät ja kehitysvammaisia lapsia jätetään yksin tien varteen. Myöhästymisistä tai peruutuksista ei tiedoteta. Vanhempien puheluihin ei vastata tai kuljettaja ei puhu suomea. Joku kuljettaja saattaa syytellä kyyditettävää lasta myöhästymisestä, Niina luettelee.

    Erityislapsi tulisi aina luovuttaa aikuiselta aikuiselle, ellei vanhempien kanssa ole muuta sovittu. Jaana Lauri

    Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Oulu ei suinkaan ole ainoa kunta, jossa on vastaavanlaisia ongelmia erityislasten koulukuljetuksissa, vaan ongelma on valtakunnallinen. Kurttila painottaa, että olisi äärimmäisen tärkeää pitää huolta erityislasten kuljetuksista vastaavien henkilöiden koulutuksesta ja osaamisesta.

    – Kuka vain ei pysty näitä kuljetuksia tekemään, ja sille annetaan liian vähän tällä hetkellä painoarvoa. On kuitenkin kyse erittäin vaativasta palvelusta, jossa osaamista täytyy korostaa, kun näitä kilpailutuksia ja palveluja tehdään.

    Koulukyytien myöhästymisien tai tulematta jättämisien lisäksi Kurttila kertoo ison ongelman olevan koulukyytien liian pitkä kesto.

    – Erityisen tuen piirissä olevilla lapsilla koulukyytien ajat ovat erittäin pitkiä, vaikka matkan pituus olisi lyhyt. Tässä taustalla ovat kilpailutushankinnat, joissa hinta määrittelee, eikä niinkään laatu ja lapsen tarpeet. Tämä on mennyt vain huonompaan suuntaan.

    Järjestö huolestui koulukyydeistä

    Oulun kehitysvammaisten tuki ry on ryhtynyt kartoittamaan koulutaksiongelmia vanhempien yhteydenottojen vuoksi. Toiminnanohjaaja Jaana Laurin mukaan koulutakseissa on ilmennyt tänä syksynä kymmeniä ongelmatapauksia.

    Selvityksessä on tullut ilmi erilaisia turvallisuusohjeiden laiminlyöntejä. Sovituista aikatauluista on lipsuttu jopa tunnista puoleentoista, jos kyyti on ylipäätään tullut. Toisaalta osa liikennöitsijöistä on onnistunut jopa kiitettävästi.

    – Erityislapsi tulisi aina luovuttaa aikuiselta aikuiselle, ellei vanhempien kanssa ole muuta sovittu. Yksin jättäminen voi olla hyvin vaarallista. Lapsi ei ymmärrä aikaa eikä paikkaa ja saattaa lähteä karkuun. Ja mietitäänpä tilannetta, että kohdalle sattuu aikuinen, joka on väärällä tavalla kiinnostunut lapsista, Lauri sanoo.

    Jaana Laurin mukaan vammaisjärjestö kokoaa tietoja koulutaksien ongelmista.Timo Nykyri / Yle

    Jaana Lauri kertoo itsekin juuri pelastaneensa yksin kyytiä odotelleen lapsen myöhästyneenä kouluun kadun varresta.

    – Kauhistutti, kun tajusin, että lapsia varoitellaan juuri tästä eli lähtemästä vieraan aikuisen mukaan.

    Laurin mukaan monet erityislasten vanhemmat eivät enää jaksa taistella sovituista kyydeistä, vaan kuskaavat lapsiaan itse ja kärsivät tilanteesta töissä.

    Koululla jopa taksikaaos

    Eniten erityislasten kyytiongelmista Oulussa kärsinyt koulu on Metsokangas. Koulun sähköisellä Wilma-kanavalla tilannetta on pahimmillaan kuvattu taksikaaokseksi.

    Rehtori Kalle Komulaisen mukaan Metsokankaan koulun erityisopetus on kärsinyt taksikaaoksesta.Marko Väänänen / Yle

    Rehtori Kalle Komulainen vahvistaa, että kuljetusongelmat ovat erityislasten ja opetuksen kannalta haitallisia.

    – Monet erityislapset ovat hyvin herkkiä. Jos tulee tällaisia yllättäviä tilanteita, saattaa koko loppupäivästä tulla aika haastava.

    Rehtorin mukaan ihanteellista olisi, että erityislasten kuljetukset ja koulupäivät koostuisivat mahdollisimman turvallisista ja samanlaisina toistuvista olosuhteista.

    – Ymmärrän kyytien kilpailutuksen merkityksen. Mutta usein siitä seuraa se, että firmat vaihtuvat jopa vuosittain. Se aiheuttaa aina koulullekin hankaluuksia.

    Komulaisen mukaan ongelmia esiintyy Metsokankaalla nyt hieman vähemmän kuin lukukauden alkuviikkoina.

    – Edelleenkin myöhästymisiä sattuu viikoittain. Tai lapsi jätetään koulun pihalle, vaikka on selkeästi sovittu, että täytyy saattaa sisälle asti aikuisen luo. Mutta alun kaaoksesta tilanne on parantunut, Komulainen toteaa.

    Kaupunki lupaa sanktioita

    Oulun kaupungin logistiikkapäällikkö Hannu Honkanen vakuuttaa, että koulukyydeissä oleviin ongelmiin puututaan, kun niitä ilmenee. Erityislasten kuljetusongelmat ovat Honkasenkin tiedossa. Vastikään ongelmia käsiteltiin liikennöitsijätapaamisessa.

    – Kuljetuksia järjestellään osittain matkapalvelukeskuksen kautta ja syyskuun lopussa pidimme tapaamisen niille liikennöitsijöille, joiden liikennöintiä järjestellään matkapalvelukeskuksen kautta. Tapaamisessa käsittelimme toiminnassa ilmenneitä ongelmia.

    Vammaisjärjestön Jaana Lauri ei pidä kaupungin toimenpiteitä riittävinä.

    – Tällä hetkellä ongelmia on yhä, Lauri kommentoi.

    Oulussa ei tiettävästi ole nostettu oikeusjuttuja isoissakaan ongelmatilanteissa. Esimerkiksi Tampereella yksi taksinkuljettaja on syytteessä heitteillepanosta. Koulutaksi jätti kehitysvammaisen tytön kadunvarteen lähelle kotia, vaikka taksissa oli ohjeet lapsen luovuttamisesta vain aikuisen valvontaan. Tyttö ehti vaeltaa vuolaaseen ojaan, josta naapuri hänet pelasti.

    Vastaavia koulutaksiongelmia on tältä syksyltä raportoitu muualtakin Suomesta. Esimerkiksi Järvenpäässä erityislapsia on jäänyt tien poskeen, kun koulukyyti ei tullutkaan.

    Harvinaisen lämmintä ilmaa virtaa Suomeen loppuviikosta: Etelässä jopa +15, Lapissa jopa +10

    Harvinaisen lämmintä ilmaa virtaa Suomeen loppuviikosta: Etelässä jopa +15, Lapissa jopa +10


    Loppuviikon lämpötilat ovat kohoamassa selvästi keskimääräistä korkeammiksi koko maassa. Ylen meteorologin Seija Paasosen mukaan Suomeen virtaa torstaista lähtien etelästä hyvin lämmintä ilmaa. Päivälämpötilojen ennustetaan nousevan noin...

    Loppuviikon lämpötilat ovat kohoamassa selvästi keskimääräistä korkeammiksi koko maassa.

    Ylen meteorologin Seija Paasosen mukaan Suomeen virtaa torstaista lähtien etelästä hyvin lämmintä ilmaa. Päivälämpötilojen ennustetaan nousevan noin viisi astetta keskimääräistä korkeammiksi.

    Paasosen mukaan näin lämpimän ilmamassan tulo Suomeen tähän aikaan vuodesta on harvinaista.

    – Tällä ilmamassalla meillä olisi kesällä hellettä, Paasonen sanoo.

    Tähän aikaan vuodesta yöt ovat kuitenkin niin pitkiä, että lämpötila ei pääse nousemaan yhtä korkeaksi kuin kesällä.

    Lämpötila nousee 15 asteeseen

    Tänään maanantaina ja huomenna tiistaina sää on vielä epävakaista, ja lähes koko maassa sataa. Etelässä lämpötila nousee kuitenkin jo yli kymmeneen asteeseen.

    Keskiviikkona sää poutaantuu ja aurinkokin pääsee paistamaan. Aurinkoisilla alueilla lämpötila voi etelässä olla jopa 15 astetta, maan keskivaiheilla noin kymmenen astetta ja Lapissakin noin viisi astetta.

    Torstain vastainen yö on kylmä, mutta torstaista eteenpäin etelästä alkaa virrata Suomeen vielä lämpimämpää ilmaa, joka levittäytyy yhä kauemmas pohjoiseen. Perjantaina lauha ilmamassa on jo levinnyt koko maahan. Jos aurinko pääsee paistamaan, lämpötila voi kohota etelässä jopa 15 asteen yläpuolelle.

    Yle

    Perjantaina Oulunkin korkeudella saadaan nauttia 10–12 asteen lämpötiloista ja viikonloppuna Lapissa lämpötila nousee noin 5–10 asteeseen.

    Yle

    Myös loppuviikon yöt ovat lämpimiä. Maan etelä- ja keskiosissa lämpötila pysyy yöllä 5–10 asteessa ja Lapissakin ollaan plussan puolella.

    Sumupilvet saattavat jäädä roikkumaan koko päiväksi

    Aurinkoista säätä Paasonen ei vielä uskalla ennustaa loppuviikolle, koska lämmin ilmamassa tuo mukanaan kosteutta, joka saattaa yön aikana tiivistyä sumupilveksi.

    Vielä on epävarmaa, kuinka paksu sumukerroksesta tulee ja miten nopeasti aurinko hälventää sitä. Sumupilvi saattaa siis jäädä roikkumaan pitkälle päivään.

    – Mielenkiinnolla seuraamme, kuinka pilvisyys kehittyy viikonlopun aikana, Paasonen sanoo.

    Lämpö jatkuu syyslomalla

    Paasosen mukaan lämpötila jatkuu keskimääräistä lauhempana myös ensi viikolla, kun monet koululaiset viettävät syyslomiaan.

    Sateilta ei kuitenkaan vältytä, sillä Suomen yli kulkee ensi viikolla useita matalapaineita. Niiden tarkat reitit ovat vielä epävarmoja.

    Paasonen huomauttaa, että matalapaineiden takia ensi viikon ennusteiden epävarmuus on vielä suuri.

    Siirrät ilmaston tuhoavan elämäntavan lapsillesi, etkä edes tajua tekeväsi niin – Asiantuntijoiden mukaan toivoa ei ole menetetty

    Siirrät ilmaston tuhoavan elämäntavan lapsillesi, etkä edes tajua tekeväsi niin – Asiantuntijoiden mukaan toivoa ei ole menetetty


    Tästä on kyseProfessori Veli-Matti Värrin tuoreen kirjan mukaan siirrämme tietämättämme haitallisia toimintamalleja lapsillemmeVärrin mukaan ylikulutuksen kierre pitäisi katkaista ja koulutusjärjestelmä muuttaaYhdeksi keinoksi nähdään...

    Tästä on kyseProfessori Veli-Matti Värrin tuoreen kirjan mukaan siirrämme tietämättämme haitallisia toimintamalleja lapsillemmeVärrin mukaan ylikulutuksen kierre pitäisi katkaista ja koulutusjärjestelmä muuttaaYhdeksi keinoksi nähdään koulutuksen muuttaminen luontolähtöisemmäksiEko-opetuksesta on onnistuneita esimerkkejä jo 30 vuoden takaaKokemuspohjaisen oppimisen toivotaan elvyttävän tulevien sukupolvien luontosuhteen

    Ilmastokatastrofin etenemisestä saatiin uutta tietoa tänään maanantaina, kun kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi raporttinsa.

    Jos päästöt ilmakehään saadaan taitettua rajuun laskuun lähivuosina, ilmaston lämpeneminen on yhä mahdollista rajata 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Pelkästään puoli astetta enemmän tarkoittaisi, että maailma olisi dramaattisesti huonommassa jamassa: merenpinta nousisi enemmän ja herkät ekosysteemit olisivat vaarassa. Esimerkiksi kaikki korallit kuolisivat.

    Tutkijoiden synkät varoitukset seuraavat toistaan. Miksi emme muuta käyttäytymistämme, vaikka tiedämme että ympäristö kärsii ja voisimme teoillamme helpottaa sen tuskaa?

    Tampereen yliopiston kasvatustieteen professori, filosofi Veli-Matti Värri uskoo tietävänsä, mistä on kyse. Värrin mukaan siirrämme ympäristöä kuormittavaa elämäntapaamme, usein tiedostamattamme, sukupolvelta toiselle.

    Tässä kuussa julkaistavassa kirjassaan Värri selvittää, miten ilmastolle haitalliset tavat siirtyvät vanhempien ja myös koulujen kautta lapsillemme.

    – On ymmärrettävää, että niin käy. Koulut kasvattavat lapsia ja nuoria työelämään, jossa on omat välttämättömyytensä ja pakkonsa, joita ei yleensä kyseenalaisteta kilpailutaloudessa.

    Värrin mielestä suomalaista koulujärjestelmää pitäisi muuttaa radikaalisti. Mahdollisimman pian.

    – Jos emme lähde päiväkodista alkaen luomaan uudenlaista suhdetta kulutukseen, kasveihin, eläimiin ja toisiimme, niin meillä ei ole toivoa.

    Terveen luontosuhteen metsästäjät

    On syytä palata ajassa vajaat 30 vuotta taaksepäin.

    Anorakkitakkinen mies kohentaa nuotiota metsäisen suon laidalla Oulun Huutilammen rannalla. On vuosi 1991 ja syyslukukausi on alkanut vastikään. Käynnissä on biologian tunti kaukana luokkahuoneen halogeenivalon loisteesta.

    Olin yksi tuolla retkellä olleista oppilaista.

    Nyt, lähes päivälleen 27 vuotta myöhemmin, sama mies vastaa puhelimeen. Ääni on tuttu, mutta asteen patinoituneempi. Seppo Saloranta on jäänyt hiljattain eläkkeelle piskuisen oululaisen Hönttämäen ala-asteen rehtorin toimesta.

    Nykyään hän toimii Sirene-tutkijaverkoston jäsenenä ja on erityisen kiinnostunut, miten esimerkiksi luonnossa pidettävät oppitunnit vaikuttavat lasten oppimiseen.

    Luonnossa tapahtuva opettaminen oli Seppo Salorannalle luonteva valinta, sillä hän oli jo ennen opettajaksi ryhtymistään innokas suunnistaja ja partiolainen.Seppo Saloranta

    Saloranta loi Hönttämäen ala-asteelle luonnossa seikkailemiseen perustuvan opetustyylin aikana, jolloin Suomen kouluissa oltiin vasta siirtymässä luonnonsuojeluopetuksesta kohti ympäristökasvatusta.

    90-luvun alussa opetus tapahtui hyvin paljon luokkahuoneissa. Saloranta oivalsi, että lapset on vietävä luontoon oppimaan.

    – Käsittelimme vähemmän, mutta tärkeämpiä asioita. Ne koettiin itse.

    Saloranta toimi aluksi oman luonto- ja ekoinnostuksensa ohjaamana, intuitiolla. Myöhemmin hän tutustui aiheeseen liittyviin tutkimuksiin.

    – Ympäristöstä välittävien aikuisten taustalta löytyy tutkimusten mukaan hyvin nuorena syntynyt luontosuhde.

    Aina on uskottava parempaan, vaikka se olisi vaikeaa. Veli-Matti Värri

    Seppo Saloranta uskoo, että kestävään elämäntapaan kasvattamisella on merkitystä, vaikka sen tulokset näkyvät hitaasti, vuosikymmenten päästä. Ilmastonmuutoksesta puhuminen ei ole erityisen trendikästä koulumaailmassa.

    – Paljon puhutaan tiloista ja digitaalisuudesta, mutta kestävän kehityksen kasvatuksesta puhutaan tosi vähän.

    Koulu voi Salorannan mielestä toimia lapselle luontosuhteen rakentajana, mikäli lapsi ei saa luontokokemuksia kotoa.

    – Jos esimerkiksi mökki- ja kalareissuihin ei ole mahdollisuutta, niin koulun rooli korostuu.

    Hönttämäessä kolmisenkymmentä vuotta sitten esitellyt opit ovat saaneet sittemmin vastakaikua: oppiaineita yhdistelevä ja kokemukseen perustava oppiminen otettiin mukaan pari vuotta sitten voimaan tulleeseen opetussuunnitelmaan. Lisäksi ekomyönteisille kouluille myönnetään Suomessa Vihreä Lippu -sertifikaatteja.

    Se ei kuitenkaan tarkoita, että asiat olisivat nyt kunnossa. Salorannan vuosi sitten tekemästä väitöstutkimuksesta käy ilmi, että monen alakoulun kestävän kehityksen opetus on satunnaista ja päälle liimattua.

    – Puhutaan kuitenkin koko maapallon kohtalon kysymyksistä.

    Seppo Saloranta ei väitä metsäretkien tai keräysastioiden pelastaneen maailmaa. Hän tietää, että ilmastokriisin helpottamiseksi vaadittaisiin isoja tekoja, joihin emme ole vielä valmiita.Marko Väänänen / Yle

    Myös Veli-Matti Värri tunnistaa viime vuosien hyvän kehityksen koulumaailmassa. Opetukseen on muun muassa tullut mukaan lasten ekososiaalinen sivistäminen

    – Se ei vaan taida riittää, hän huokaisee.

    – Ei riitä, että opetamme lapsia ja nuoria kierrättämään ja tekemään pieniä tekoja, vaan tarvitaan suuria muutoksia koko kasvatus- ja koulutusjärjestelmissä.

    Värrin mielestä koulun pitää kasvattaa valistuneita kuluttajia, mutta lapsia ei pidä musertaa sukupolvemme tekemillä virheillä.

    – Lapsi suhtautuu maailmaan ennakkoluulottomasti ja hänellä on synnynnäinen myötätunto kaikki kasveja, eläimä ja toisia ihmisiä kohtaan. Sitä pitää tukea.

    Teot ja toivo

    Veli-Matti Värrin mielestä taloudessa ja politiikassa tarvitaan täyskäännös. Hän muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunnan luominen toi paljon hyvää, mutta sen nimissä tuhottiin vesistöjä ja hakattiin metsiä yli tarpeen.

    – Sen seurauksena meille on jäänyt päälle pyrkimys parempaan ja parempaan.

    Värri ymmärtää, että ison muutoksen tekeminen on vaikeaa, koska globaali talousjärjestelmä on tietynlainen rautahäkki, jossa vallitsevat suuryhtiöiden ja sijoittajien omistusvalta.

    Hän ennustaa, että puhtaan ilman ja veden loppumisen myötä jokainen joutuu väistämättä tinkimään saavuttamastaan elämänlaadusta. Mutta olemmeko valmiita isoihin muutoksiin elintavoissamme ennen sitä?

    Värri näkee siitä paljon toivon merkkejä: ihmiset puhuvat arjessaan ekologisista asioista ja tutkijamaailmassa on kiinnostavia hankkeita. Hän uskoo, että suurimmalla osalla on aito halu parantaa maailmaa.

    Ongelma on se, että ihmiset tuntevat voimattomuutta. Konkreettiset keinot puuttuvat.

    – Ihmiset eivät ymmärrä olevansa kiinni haitallisissa rakenteissa. Ne pitäisi purkaa.

    Veli-Matti Värri toivoo ihmisten ymmärtävän ylikulutuksen väistämättömät seuraukset. Markkinataloutta hän pitää toimivana ja kannatettavana, jos ymmärretään ekologisuuden rajat.Antti Eintola / Yle

    Myös Seppo Salorannan mielestä ilmassa on hyviä merkkejä, kuten kasvisruuan suosion kasvu ja pyrkimys hiilineutraliuteen.

    – Nyt puhutaan asioista, joista ei 90-luvun alussa oltu kuultukaan.

    Saloranta uskoo, että pienillä teoilla luodaan uskoa tulevaan. Opettajan on tärkeää luoda lapsille toivoa, vaikka uhkia paljon.

    Hänen mukaansa on pääasia, että lapsille tulee voimaantumisen tunne, tunne että voi tehdä asialle jotain.

    – Tehdään vaikka linnunpönttöjä tai järjestetään mielenosoituksia.

    Myös professori Veli-Matti Värrin puheessa toistuu sana toivo.

    Kaikista synkimpien ilmastonäkymien keskelläkään kolmen nuoren naisen isä ei halua vaipua kasvattajana liialliseen synkkyyteen.

    – Aina on uskottava parempaan, vaikka se olisi vaikeaa.

    – Kun lapsi syntyy maailmaan, meidän on luotava hänelle toivoa. Se on meidän velvollisuutemme kasvattajina.

    Lue lisää:

    Ilmastoasiantuntija: Ilmaston lämpeneminen uhkaa suomalaisten tärkeitä eläinlajeja

    Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

    5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

    Ilmastopolitiikkaa häiritsee suuri konna – Asiantuntijat löytävät sankareita Aasiasta ja Afrikasta

    Maailman ilmatieteen järjestön johtaja: "Suomi ei ole ilmastonmuutoksen voittaja" – kasvukausi voi pidentyä, mutta haitat ylittävät hyödyt

    Tiesitkö, että Suomen suot voisivat torjua ilmastonmuutosta? Nyt aloitetaan työ, jolla ojitettuja soita ja metsiä palautetaan hiilinieluiksi