Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Seitsemän varoitusta eri puolille Suomea: Meteorologit kaipaavat suomalaisilta havaintoja liukkaudesta

    Seitsemän varoitusta eri puolille Suomea: Meteorologit kaipaavat suomalaisilta havaintoja liukkaudesta


    Nyt on liukasta monin paikoin Suomessa. Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eveliina Tuovinen sanoo, että liukasta on laajalla alueella Suomessa. Etenkin rannikolla kannattaa varoa, ettei kaadu. – Nyt on vaarallisenkin liukasta, kannattaa...

    Nyt on liukasta monin paikoin Suomessa.

    Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eveliina Tuovinen sanoo, että liukasta on laajalla alueella Suomessa. Etenkin rannikolla kannattaa varoa, ettei kaadu.

    – Nyt on vaarallisenkin liukasta, kannattaa olla varovainen. Hiekoitushiekat ovat sulaneet jään sisään ja jäinen, vesipintainen tie on todella liukas.

    Ilmatieteen laitos on antanut liukkaudesta varoituksen Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Uudellemaalle, Kymenlaaksoon, Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan. Helpotusta ei ole hetkeen luvassa.

    – Jos yöllä taas pakastuu ja sitten taas sulaa, se vain pitkittää liukasta aikaa, Tuovinen sanoo.

    Liukkaus jatkuu todennäköisesti viikonloppuna.

    – Aika aurinkoisen oloinen viikonloppu on tulossa. Lauantai on hyvin lauha, sunnuntaina lämpötila laskee. Oletan, että maan etelä- ja keskiosassa on laajalti liukkaita jalankulkutiet.

    Ylen mediatoimittaja Antti Eintola kuvasi, miten jalankulkijat ja pyöräilijät pärjäsivät liukkauden kanssa Tampereella perjantaina.

    Antti Eintola / YleAntti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Antti Eintola / Yle Havaintoja pyydetään

    Liukkautta on vaikea ennustaa paikallisesti. Päivystävä meteorologi Eveliina Tuovinen sanoo, että liukkautta lasketaan eri malleista. Ne eivät ole aina luotettavia, joten suomalaisilta pyydetään myös havaintoja mallin tueksi.

    llmatieteen laitoksen havaintosovelluksen kautta voi antaa palautetta, jos jossakin on vaarallisen liukasta.

    – Jos on ladannut omaan kännykkäänsä Ilmatieteen laitoksen sovelluksen, oikealta yläkulmasta löytyy kiikari, ja sieltä pääsee antamaan havaintoja. Siellä on ukkosta, sadetta ja yksi on havainto jalankulkuliukkaudesta. Näemme reaaliajassa kartalla kaikki havainnot, joita ihmiset ovat lähettäneet.

    Havaintoja tulee joitain kymmeniä päivittäin, mutta enemmänkin saisi meteorologin mukaan tulla.

    Sairaala ruuhkautui, mutta ei kipsauksista

    Tampereen yliopistollisen sairaalan toimialuejohtaja Sally Järvelä sanoo, että sairaalaan ei ole tullut erityisen paljon potilaita liukastumisten takia.

    Kymmenkunta kipsausta päivässä on vielä normaali talvikuukausina.

    Sen sijaan sairaala on ollut ruuhkautunut, koska vanhuksilla on ollut runsaasti hengitystietulehduksia ja vatsatautia.

    Lue lisää:

    Paniikkijarrutus ja äkkiliike kaatavat talvipyöräilijän – video: ammattilainen näyttää, miten pysyt pystyssä

    Kuulutus hiihtolomalaisille: Lämpimin sää väistyy sunnuntaina ja talvi tekee paluun – lähetä meille kuva kevään auringosta

    Terästehtaan ytimessä sykkii työntekijöiden omistama ruokala, joka on harvinainen poikkeus henkilöstöravintoloiden joukossa

    Terästehtaan ytimessä sykkii työntekijöiden omistama ruokala, joka on harvinainen poikkeus henkilöstöravintoloiden joukossa


    Tästä on kyseRaahen terästehtaan ruokalaosuuskunta perustettiin vuonna 1975.Nykyään se vastaa noin 2 500 työntekijän ruokahuollosta.Myös Helsingissä ABB:n tehtailla toimii iso osuuskuntaruokala.Harva yritys vastaa itse henkilökuntansa...

    Tästä on kyseRaahen terästehtaan ruokalaosuuskunta perustettiin vuonna 1975.Nykyään se vastaa noin 2 500 työntekijän ruokahuollosta.Myös Helsingissä ABB:n tehtailla toimii iso osuuskuntaruokala.Harva yritys vastaa itse henkilökuntansa työmaaruokailusta.

    Raahen terästehtaan ruokalassa on pihvipäivä. Keittiössä paistetaan tänään yli tuhat sveitsinleikettä. Lisäksi leivotaan, pestään vihanneksia, paistetaan ahvenfileitä, valmistellaan huomisen uunimakkara-annoksia ja totta kai tiskataan.

    Vaikka liha- ja makkara-annokset teettävätkin töitä, niin aiemmin niitä tehtiin vielä useammin, kertoo ruokalaosuuskunnan ravitsemuspäällikkö Pirjo Ollila yli 40 vuoden työkokemuksella.

    – Nykyään menee enempi kala-, kasvis- ja broileriruokia. Ennen oli liha- ja makkararuokia erittäin paljon. Mutta yksi on ylitse muiden – hernekeitto ja lätyt torstaisin. Niitä ei voita mikään.

    Työntekijöiden omistama henkilöstöravintola

    Ollila jää eläkkeelle tänä keväänä. Hän aloitti Rautaruukilla kesäkuussa 1976, jolloin ruokala oli ehtinyt toimia noin vuoden ajan. Paljon on muuttunut vuosikymmenten varrella.

    – Esimerkiksi tilat ovat menneet uusiksi, ja teknologia on helpottanut työtä niin keittiössä kuin toimistossakin, Ollila toteaa.

    Leipomotyöntekijä Ulla Leinonen ja ravitsemuspäällikkö Pirjo Ollila ovat olleet työkavereita 35 vuoden ajan.Marko Väänänen / Yle

    Ruokalaosuuskunnan omistavat työntekijöiden ammattiosastot. Ruokalassa on yli 30 työntekijää, jotka vastaavat parin tuhannen työntekijän työmaaruokailusta.

    – Ruokala on erittäin tärkeä henkilöstön hyvinvoinnin kannalta ja uskon, että panoksemme näkyy tehtaan alueella, ravitsemuspäällikkö Ollila arvioi.

    Ruokailu katkaisee työpäivän mukavasti. Jarkko Matkala

    Terästehtaan työntekijämäärän väheneminen näkyy myös keittiössä. Rautaruukin aikaan tehtaalla oli enimmillään noin 4 000 työntekijää ja ruokalassa lähes 50 työntekijää.

    Ruokala kokoaa metallimiehet saman pöydän ääreen

    Tehdasalueella etäisyydet ovat pitkät. Töitä tehdään noin 500 hehtaarin alueella, mutta kun lähdetään syömään, suunnaksi otetaan ruokala. Tähän on totuttu yli 40 vuoden aikana.

    Ruokala on tuttu paikka Pekka Eskolalle ja Arto Pyhtilälle, jotka ovat työskennelleet terästehtaalla yli 30 vuotta.Marko Väänänen / Yle

    Valsaamon laitosmiehet Pekka Eskola ja Arto Pyhtilä käyvät päivittäin henkilöstöravintola Helgessä eli tutummin ruokalassa.

    – Kyllä tämä on tärkeää, sellainen sosiaalinen tapahtuma, kun näkee muitakin tuttuja kuin vain oman yksikön työkavereita, toteaa yli 30 vuotta tehtaalla työskennellyt Eskola.

    Moni yritys on ulkoistanut keittiönsä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Timo Lappi

    Pyhtilällä työhistoriaa on vielä muutama vuosi enemmän. Hänen mukaansa ruokalan tarjonta on monipuolistunut menneistä vuosikymmenistä.

    – Ennen lisukkeina ei paljon muuta ollut kuin puolukkaa ja suolakurkkua, mutta nyt niitä on paljon enemmän ja hyvät salaattipöydät.

    Pyhtilä tuumaa vielä, että kyllä työmies keitollakin pärjää.

    Tehtaanjohtaja Jarkko Matkala tuntee ruokalan jo yli 20 vuoden takaa, kun hän tuli töihin Rautaruukille.Marko Väänänen / Yle

    Myös tehtaanjohtaja Jarkko Matkala nostaa esille ruokalan sosiaalisen tärkeyden.

    – Tämä on hyvä paikka vaihtaa kuulumisia, ja ruokailu katkaisee työpäivän mukavasti. Myös tieto liikkuu, tämä varmaan onkin meidän tehokkaimpia tiedotuskanavia, hän naurahtaa.

    Osuuskunta voitti kilpailutuksen

    Yritysten tai työntekijöiden omistamat työmaaruokalat ovat vähentyneet Suomessa, mutta esimerkiksi useissa elintarvike- ja lihateollisuuden yrityksissä keittiö on vielä omissa käsissä.

    Kaikkiaan suunta on kuitenkin ollut selkeä ulkopuolisen yrityksen ruokapalveluihin, kertoo valtakunnallisen Matkailu- ja ravintolapalvelut -yhdistyksen toimitusjohtaja Timo Lappi.

    – Tiedän yksittäisiä yrityksiä, jotka vielä huolehtivat itse työmaaruokailusta, mutta kyllä se hyvin harvinaista nykyään on. Moni yritys on ulkoistanut keittiönsä viimeisen kymmenen vuoden aikana, Lappi kertoo.

    Harva yritys vastaa enää nykyään henkilöstönsä työmaaruokailusta. Marko Väänänen / Yle

    Raahen terästehtaallakin ruokalaosuuskunta oli lähellä loppua 1990-luvulla, kertoo ravitsemuspäällikkö Pirjo Ollila.

    – Pystyimme tuolloin kuitenkin osoittamaan kannattavuutemme ja kilpailukykymme tehtaalle ja verottajalle.

    Henkilöstöravintolat eivät kilpaile vain keskenään. Timo Lappi

    Viime vuosina vastaavia tilanteita ei ole enää ollut, eikä välttämättä ole tulossakaan.

    – Kyllähän ketjut saattavat olla kiinnostuneita, mutta niin kauan kuin toiminta kehittyy ja meillä on yhteinen visio, ei ole mitään syytä muuttaa mallia, kertoo tehtaanjohtaja Jarkko Matkala.

    ABB:n osuusruokala täyttää 80 vuotta

    Raahen terästehtaan ruokala ei ole ainoa laatuaan, mutta se on suurimpia. Suomessa on vielä useita ruokalaosuuskuntia etenkin kone-, paperi- ja telakkateollisuudessa. Keittiöiden koko vaihtelee muutamasta työntekijästä pariinkymmeneen.

    Pitäjänmäen osuusruokala vastaa ABB:n Helsingin työntekijöiden ruokahuollosta. Näin on ollut jo kohta 80 vuotta, sillä osuuskunta on perustettu lokakuussa 1939.

    Nykyään osuuskunnan omistajia ovat yhtiön Helsingin yksiköiden yli 2 000 työntekijää, jotka ovat maksaneet kahden euron osuusmaksun.

    –Tuolla maksulla työntekijät saavat liittymislahjana ruokakupongin eli voittoa tulee heti, naurahtaa osuuskunnan toimitusjohtaja Hanna Linnala.

    ABB:n osuusruokalan listalla on päivittäin niin sanottu kevyempi ruokavaihtoehto. Osuuskunnan toimitusjohtaja Hanna Linnalan mukaan työntekijät ovat aiempaa kiinnostuneempia ruoan terveellisyydestä. Hanna Linnala

    Osuuskunnan jäsenyys tuo muitakin ruokailun hintaan ja sujuvuuteen liittyviä etuja. Tärkeää on myös ruokalan luoma yhteishenki, Linnala arvioi.

    – Pyrimme sitouttamaan asiakkaamme ja moni, varsinkin pitkään töissä ollut, kokee tämän omaksi paikakseen, Linnala toteaa.

    Miljardisneksestä käydään kovaa kilpailua

    Matkailu- ja ravintola-alan arvion mukaan lounasruokailussa liikkuu vuosittain Suomessa yli 2 miljardia euroa. Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden osuus on noin neljännes eli yli 500 miljoonaa euroa.

    Alan kilpailu on kovaa. "Kympin" lounaassa kustannusten pitää olla kurissa ja tuotteen kunnossa, arvioi Matkailu- ja ravintolapalvelujen toimitusjohtaja Timo Lappi.

    – Kustannustason huomioiden suomalaiset saavat lounasaikaan erinomaista ja edullista ruokaa. Henkilöstöravintolat eivät kilpaile vain keskenään, vaan myös muiden lounasta tarjoavien ravintoloiden kanssa.

    Valtakunnallisten lounasketjujen ravintolat ovat usein avoimia myös muille kuin yritysasiakkaille.Risto Ukkonen / Yle

    Suomen suurin henkilöstöravintolaketju on Fazer Food Services, jolla on Suomessa noin 600 ravintolaa ja yli 3 000 työntekijää. Yhtiön suurin yritysravintola toimii Uudenkaupungin autotehtaalla, jossa on yli 4 000 työntekijää.

    Fazer Foodin asiakkuusjohtaja Jiri Luodon mukaan isot kohteet ovat kiinnostavia ja työläitä, mutta myös palkitsevia.

    – Kun asiakasmäärä lisääntyy, panokset kasvavat. Pystymme tarjoamaan pelkän ravintolan lisäksi laajemman palvelupaketin. Henkilöstöllekin isot kohteet tarjoavat mielenkiintoisia urapolkuja esimerkiksi johtamiseen liittyen.

    Seuraavaksi suurin ravintolayhtiö on Sodexo, jolla on noin 300 ravintolaa Suomessa. Kahden jätin takana tulevat Antell ja ISS Catering Services, joilla kummallakin on noin sata ravintolaa.

    Viinereitä ja teräsrullia

    Palataan vielä SSAB:n terästehtaalle Raaheen.

    Sulaa metallia, isoja työkoneita, raskaita teräsrullia ja kahden kämmenen kokoisia viinereitä. Ihan heti ei tulisi mieleen, että tehdasalueelta löytyy oma leipomo.

    Raahen terästehtaan leipomossa paistetaan päivittäin satoja viinereitä ja munkkeja. Leipomossa tehdään myös leivät, leivokset ja ennakoon tilattavat täytekakut.Marko Väänänen / Yle

    Leipomossa on jo vuosikymmenten ajan tehty kaikki ruokalan leipä- ja leivonnaistuotteet lukuun ottamatta gluteenittomia valmisteita.

    – Niiden tekeminen vaatisi oman tilansa ja aikansa, toteaa yli 25 vuotta ruokalan leipomossa työskennellyt Ulla Leinonen.

    Aikaa kahden työntekijän leipomossa tarvitaan, sillä esimerkiksi joulun aikaan siellä leivottiin 17 000 joulutorttua.

    Pihlajalinna teki yli kymmenen miljoonan voiton: Työntekijämäärä kasvoi vuodessa yli tuhannella

    Pihlajalinna teki yli kymmenen miljoonan voiton: Työntekijämäärä kasvoi vuodessa yli tuhannella


    Hoiva- ja lääkärikeskusyhtiö Pihlajalinnan liikevaihto on kasvanut voimakkaasti. Liikevaihto oli viime vuonna lähes 500 miljoonaa euroa. Kasvua oli 15 prosenttia. Liikevoitto oli viime vuonna 12,8 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto oli 14...

    Hoiva- ja lääkärikeskusyhtiö Pihlajalinnan liikevaihto on kasvanut voimakkaasti. Liikevaihto oli viime vuonna lähes 500 miljoonaa euroa. Kasvua oli 15 prosenttia.

    Liikevoitto oli viime vuonna 12,8 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto oli 14 miljoonaa euroa, jossa oli laskua lähes 30 prosenttia.

    Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa henkilökuntaa 5 850 työntekijää. Pihlajalinnan työntekijämäärä kasvoi yli tuhannella hengellä, vuosi aiemmin heillä oli 4 753 ihmistä töissä.

    Yhtiö odottaa liikevaihdon kasvavan myös tänä vuonna.

    Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen sanoo, että kannattavuus koheni erityisesti kokonaisulkoistusten johdosta, mutta uusien yksiköiden avaukset rasittivat tulosta.

    Pihlajalinna avasi uudet uudet lääkärikeskus-sairaalat Ouluun, Seinäjoelle sekä Turkuun. Pihlajalinna myös osti viime vuonna Verson 17 toimipistettä Pohjois-Savossa. Lisäksi se hankki esimerkiksi Doctagonin, joka vahvisti asemia ruotsinkielisillä seuduilla.

    Viime aikoina on käyty keskustelua vanhusten hoivasta ja hoivayritysten bisneksestä.

    PIhlajalinna kertoo käynnistävänsä osakepohjaisen kannustinohjelman yhtiön valituille avainhenkilöille. Enintään 25 avainhenkilöä pääsevät mukaan kannusteohjelmaan.

    – Osakepalkkio-ohjelman kokonaisarvo olettaen, että kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt täyttävät sijoitusedellytyksen täysimääräisesti, on noin 3,8 miljoonaa euroa, Pihlajalinna kertoo pörssitiedotteessa.

    Ohjelmalla halutaan sitouttaa avainhenkilöt, joiden on sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin, jotta pääsevät kannustusohjelmaan. Ohjelma on viisivuotinen eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa luovuttaa ennen vuotta 2022.

    Toimitusjohtaja: Hoivakotikohu lisännyt huomiota laadullisiin tekijöihin

    Toimitusjohtaja Joni Aaltonen kertoo Pihlajalinnan tiedotteessa tähtäävän "toiminnan tehostamiseen vaarantamatta kotimaisen terveydenhuollon tulevaisuuden kehitystä".

    Hänen mielestään tärkeintä on mennä asiakkuusnäkökulma edellä sekä toiminnan laadun varmistaminen kaikissa tilanteissa.

    – Tehostaminen ei tule näkymään hoitajamitoituksissa, Aaltonen tähdentää Ylelle.

    Hoivakotikohu on laittanut myös Pihlajalinnan lisäämään huomiota laadullisiin tekijöhin.

    – Pihlajalinna on hyvin vähän mukana vuorokausihinnalla myytävissä asumispalveluissa.

    Pihlajalinna on vuonna 2001 perustettu suomalainen yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottava yritys.

    Pihlajalinna tuottaa muun muassa lääkärivastaanottopalveluita, erikoissairaanhoitoa, päivystyspalveluita, kirurgisia palveluita, työterveyshuoltoa, hammashoitoa ja hyvinvointipalveluja.

    Autot liukastelivat ojaan pääkallokelillä Jokilaaksoissa: peilijäisillä teillä parikymmentä ojaanajoa ja kiinni jäämistä

    Autot liukastelivat ojaan pääkallokelillä Jokilaaksoissa: peilijäisillä teillä parikymmentä ojaanajoa ja kiinni jäämistä


    Poikkeuksellisen liukas keli aiheutti jopa toistakymmentä liikenneonnettomuutta Pohjois-Pohjanmaalla Jokilaaksoissa torstaina iltapäivällä. Peilijäisillä teillä rekkoja ja henkilöautoja ajautui ojaan useilla eri tieosuuksilla Kalajoella ja...

    Poikkeuksellisen liukas keli aiheutti jopa toistakymmentä liikenneonnettomuutta Pohjois-Pohjanmaalla Jokilaaksoissa torstaina iltapäivällä.

    Peilijäisillä teillä rekkoja ja henkilöautoja ajautui ojaan useilla eri tieosuuksilla Kalajoella ja Raahessa. Pyhäjoella rekka luisui vastaantulevien kaistalle törmäten henkilöautoon, ihmeen kaupalla kukaan ei loukkaantunut.

    Lisäksi raskaita ajoneuvoja juuttui mäkiin, muun muassa Kalajoella täysperävaunullinen rekka tukki liikenteen Oulaistentiellä ja poliisi joutui ohjaamaan liikennettä.

    – Jos peilijäässä ollut tie oli vähänkään kalteva, niin autot vain yksinkertaisesti luisuivat ojaan, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Esa Ihalainen kertasi torstai-iltana. Ihalaisen mukaan tiet olivat siinä kunnossa, että valtateilläkin saattoi ajaa korkeintaan noin kolmeakymppiä

    Myös peltikolareita sattui muutamia. Loukkaantumisilta kuitenkin vältyttiin.

    Pohjois-Pohjanmaalla pienessä pakkassäässä saatu vesisade veti tienpinnat peilijäähän torstaina.

    Jäinen sade sotkin pahasti liikennettä myös Oulun seudulla torstaina.

    Liikenne saatiin sujumaan illan aikana kaikilla teillä. Valtatiet ovat jo suhteellisen hyvässä kunnossa Pohjois-Pohjanmaalla.

    Jäätävä sade on sotkenut liikenteen Oulun seudulla – autot luistelevat jäisillä teillä

    Jäätävä sade on sotkenut liikenteen Oulun seudulla – autot luistelevat jäisillä teillä


    Lauhtunut sää ja jäinen sade ovat vaikeuttaneet liikennettä torstai-iltapäivänä Oulussa. Tieliikennekeskuksen tietoon on tullut useita peltikolareita ja ulosajoja, mutta isoilta onnettomuuksilta on vältytty poikkeuksellisen liukkaasta kelistä...

    Lauhtunut sää ja jäinen sade ovat vaikeuttaneet liikennettä torstai-iltapäivänä Oulussa. Tieliikennekeskuksen tietoon on tullut useita peltikolareita ja ulosajoja, mutta isoilta onnettomuuksilta on vältytty poikkeuksellisen liukkaasta kelistä huolimatta.

    – Jäinen sade aiheuttaa ongelmia etenkin Pohjois-Pohjanmaan länsiosissa ja Oulusta Kajaanin suuntaan, kertoo liikennepäivystäjä Olli Puolimatka.

    Oulun seudulla ongelmia on ollut etenkin moottoritien liittymissä, jotka ovat jäätyneet ja aiheuttaneet ongelmia raskaille ajoneuvoille.

    Tieliikennekeskuksesta kerrotaan, että yksi liittymä Oulun eteläpuolella joudutaan vielä sulkemaan iltapäivällä liukkauden takia.

    – Siinä on jäänyt useita raskaita ajoneuvoja jumiin, joten se suolataan vielä ja todennäköisesti suljetaan liikenteeltä noin puoleksi tunniksi, kertoo liikennepäivystäjä Olli Puolimatka.

    Risto Degerman / Yle

    Myös Oulun keskustassa kadut ovat jäätyneet pahoin, ja linja-autoilla on ollut vaikeuksia päästä liikkeelle. Osa busseista on jouduttu myös tyhjentämään matkustajista, kertoo paikalla ollut Ylen toimittaja

    Käräjäoikeus tuomitsi raahelaismiehen syyntakeettomana äitinsä ja tuntemattoman naisen murhista

    Käräjäoikeus tuomitsi raahelaismiehen syyntakeettomana äitinsä ja tuntemattoman naisen murhista


    Tästä on kyseOikeus katsoi miehen syyllistyneen syyntakeettomana kahteen murhaan, kahteen pahoinpitelyyn, kahteen raiskauksen yritykseen, tapon yritykseen ja moottorikulkuneuvon käyttövarkauteen.Mies oli THL:n lausunnon perusteella...

    Tästä on kyseOikeus katsoi miehen syyllistyneen syyntakeettomana kahteen murhaan, kahteen pahoinpitelyyn, kahteen raiskauksen yritykseen, tapon yritykseen ja moottorikulkuneuvon käyttövarkauteen.Mies oli THL:n lausunnon perusteella syyntakeeton.Toinen murhatuista oli miehen äiti, toinen oli 25-vuotias, miehelle tuntematon nainen.

    Ylivieska-Raahen käräjäoikeus tuomitsi 1970-luvulla syntyneen raahelaismiehen syyntakeettomana äitinsä ja tuntemattoman naisen murhista. Syyntakeettomuuden vuoksi miestä ei tuomittu oikeudessa rangaistukseen.

    Miestä ei ole oikeuden mukaan enää tämän asian takia pidettävä vangittuna. Mies määrättiin 3. tammikuuta tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon.

    Oikeus totesi miehen syyntakeettomaksi tammikuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon perusteella.

    Mies murhasi oman äitinsä ja 25-vuotiaan, miehelle tuntemattoman naisen Raahessa syyskuussa 2017. Nuoren naisen ruumis löytyi tontilta Raahen keskustasta ja äidin ruumis tämän kotoa.

    Jutun käsittely alkoi käräjäoikeudessa elokuussa 2018, jolloin tehdyssä välituomiossa mies määrättiin mielentilatutkimukseen.

    Syylistyi myös muihin rikoksiin

    Murhien lisäksi käräjäoikeus katsoi miehen syyllistyneen syyntakeettomana kahteen pahoinpitelyyn, kahteen raiskauksen yritykseen, tapon yritykseen ja moottorikulkuneuvon käyttövarkauteen.

    Oikeuden mukaan mies oli syyntakeeton kaikissa käsitellyissä asioissa ja hänet jätettiin rankaisematta.

    HIV-positiivista miestä syytettiin myös törkeästä pahoinpitelystä eli taudin levittämisestä. Oikeuden mukaan riski tarttumisesta oli suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä niin pieni, että syyte törkeän pahoinpitelyn yrityksestä tai vaaran aiheuttamisesta hylättiin.

    Oikeudessa esitetyn lääkärilausunnon mukaan teon aikoihin miehestä otetuissa verinäytteissä HI-viruskopiomäärät ovat olleet mittaamattoman matalia, minkä vuoksi tartuntavaara on ollut olematon.

    Miehen puolustusasianajaja Pasi Leinonen kertoo Ylelle, ettei hänen asiakkaansa ole vielä päättänyt, aikooko hän valittaa käräjäoikeuden tuomiosta.

    Lue myös: Syyttäjä: Raahen murhista syytetty halveksi ja vihasi naisia

    Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse

    Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse


    Tästä on kyseYle aukaisi Oulun seksuaalirikosten epäillyt rikosnimikkeet ja niiden rangaistusasteikot.Artikkelissa käydään läpi, mitä tarkoittaa lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaus,...

    Tästä on kyseYle aukaisi Oulun seksuaalirikosten epäillyt rikosnimikkeet ja niiden rangaistusasteikot.Artikkelissa käydään läpi, mitä tarkoittaa lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaus, törkeä raiskaus, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta henkilöltä ja pahoinpitely.Sekä seksuaalirikoksissa että kaikissa rikoksissa syyllisen tuomitseminen maksimirangaistukseen on suhteellisen harvinaista.

    Oulun seksuaalirikoksista epäiltyjä miehiä epäillään tapauksesta riippuen useista eri rikoksista.

    Miehiä epäillään tapauksesta riippuen muun muassa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Osaa heistä epäillään myös törkeästä raiskauksesta, pahoinpitelystä, seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta henkilöltä ja lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin.

    Ensimmäinen syyte tapauksista nostettiin eilen keskiviikkona.

    Mutta mitä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tai lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa? Yle aukaisi muun muassa nämä lakitermit yhdessä käräjätuomari, mediatuomari ja Oulun rikososaston johtaja Janika Kasken ja vanhemman rikoskonstaapeli Milla Kynkäänniemen kanssa. Lisäksi Kynkäänniemi on myös työskennellyt kahdeksan vuotta lapsiin kohdistuneiden väkivaltarikosten tutkinnassa.

    Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö

    Lainsäädännön mukaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on esimerkiksi lapsen koskettelemista vaatteiden päältä tai alta. Se voi olla myös lapsen pakottamista katsomaan seksuaalista sisältöä. Myös väkisin suuteleminen voidaan katsoa lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi, jos siinä tapahtuu ihokontakti.

    – Lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä kyse on yleensä jostain muusta kuin sukupuoliyhteydestä, mutta kuitenkin seksuaalisesta teosta, Janika Kaski kertoo.

    Laki määrittelee sukupuoliyhteyden niin, että se on sukuelimellä, muulla ruumiinosalla tai esineellä tehtävää sukupuolielimeen tai peräaukkoon kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon. Sukupuoliyhteys voi olla myös toisen sukupuolielimen väkisin ottamista omaan kehoon.

    Joissain tapauksissa lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä voi tapahtua myös sukupuoliyhteys, mutta tekoa ei kokonaisuutena arvosteltaessa pidetä törkeänä.

    – Esimerkiksi jos sukupuoliyhteydessä olleet henkilöt ovat suhteellisen samanikäisiä, mutta heidän iässään on sen verran eroa, että katsotaan kyseessä olevan rikos, Kaski sanoo.

    Lapsen seksuaalisen hyväksikäytöstä saa vähintään neljä kuukautta vankeutta, ja enintään siitä voidaan tuomita neljä vuotta vankeutta.

    Lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö

    Lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön rikosnimike täyttyy, mikäli on sukupuoliyhteydessä alle 16 vuotta nuoremman lapsen kanssa. Teko voi olla kuitenkin törkeä, vaikka sukupuoliyhteyttä ei olisi tapahtunut.

    Lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön kriteerit voivat täyttyä myös, jos teko aiheuttaa uhrille hänen iän tai kehitystasonsa vuoksi erityistä vahinkoa tai jos teko tehdään erityisen nöyryyttävällä tavalla.

    – Teko on nöyryyttävä esimerkiksi silloin, jos tekijöitä on useampia tai jos tapaukseen liittyy kuvaamista, Milla Kynkäänniemi kertoo.

    Rikos voi olla törkeä myös silloin, jos teon tekee lapselle sellainen henkilö, johon lapsi luottaa tai josta lapsi on riippuvainen. Kyse voi olla esimerkiksi lähisukulaisesta tai vaikkapa valmentajasta.

    Lisäksi törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö edellyttää sitä, että se on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

    Oulun epäillyt seksuaalirikoksetOulussa on paljastunut useita lapsiin kohdistuneita epäiltyjä seksuaalirikoksia.Kahdeksan miehen epäillään hyväksikäyttäneen lasta törkeästi useiden kuukausien ajan Oulussa. Tapaukseen liittyy useita rikosnimikkeitä, yhden miehen osalta epäillään myös sesuaalipalvelujen ostamista nuorelta henkilöltä.Lisäksi Oulussa on tapahtunut kaksi muuta epäiltyä alaikäiseen kohdistunutta seksuaalirikosta Tuiran kaupunginosassa.Joulukuussa poliisi kertoi myös tutkivansa kahta erillistä tapausta, jotka eivät viranomaisten mukaan liity aikaisempiin tapauksiin.Tammikuussa poliisi kertoi tutkivansa vielä neljää muuta alaikäiseen kohdistunutta seksuaalirikosta Oulussa.Helmikuussa poliisi on kertonut tutkivansa kolmea muuta alkuvuodesta tapahtunutta alaikäiseen kohdistunutta seksuaalirikosepäilyä, joista on vangittu yksi mies.Raahessa tutkittiin muun muassa törkeää raiskausta, mutta tämä ilmianto osoittautui vääräksi. Tapausta tutkitaan nyt lapsen houkuttelemisena seksuaalisiin tarkoituksiin.Epäillyt tekijät ovat ulkomaalaistaustaisia.Kaikki uhrit ovat alaikäisiä.

    Törkeässä lapsen seksuaalisessa hyväksikäytöstä voidaan tuomita vähintään vuosi vankeutta ja enintään kymmenen vuotta.

    Suomessa on valmisteilla lakimuutos, jolla sukupuoliyhteys nuoren lapsen kanssa säädetään rangaistavaksi raiskausrikoksena. Nykyään sukupuoliyhteydestä lapsen kanssa rangaistaan vain lapsen törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä. Myös lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuksia on tarkoitus ankaroittaa.

    Milla Kynkäänniemi on sitä mieltä, että kun lapseen kohdistuu törkeää seksuaalista hyväksikäyttöä, pitäisi puhua automaattisesti raiskauksesta. Silloin oikeuden ei tarvitsisi arvioida sitä, onko lapsi ymmärtänyt, mitä on tapahtunut tai onko hän ollut esimerkiksi alisteisessa asemassa.

    – Kun puhutaan pienestä lapsesta, ei hän välttämättä ymmärrä, mitä tapahtuu. Sitten oletetaan, että hänen pitäisi kertoa jälkeen päin siitä, miten hän on kokenut tapahtuneet asiat. Mielestäni se on liikaa vaadittu.

    Raiskaus

    Raiskauksessa toinen ihminen pakotetaan sukupuoliyhteyteen väkivallalla tai sen uhkaamisella.

    Raiskauksesta voidaan tuomita myös, mikäli ihminen on sukupuoliyhteydessä henkilön kanssa, joka on tiedottomassa tilassa, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan vuoksi eikä näin ollen pysty puolustamaan itseään tai ilmaisemaan omaa tahtoaan.

    – Kun puhutaan raiskauksesta, se ei pelkästään tarkoita niin sanotusti perinteistä sukupuoliyhteyttä. Raiskaus voi olla myös muunlaista tunkeutumista toisen kehoon, esimerkiksi jos työntää vasten toisen tahtoa vaikkapa sormen sisään, se on raiskausta, Kynkäänniemi kertoo.

    Raiskauksesta tuomitaan vähintään vuosi vankeutta ja enintään kuusi vuotta.

    Helmikuun alussa asetetaan työryhmä raiskauslainsäädännön uudistamiseksi. Työryhmän tehtävä on säätää lakeja niin, että sukupuoliyhteys vastoin toisen tahtoa ja suostumusta on tulevaisuudessa rangaistavaa.

    Törkeä raiskaus

    Kuten raiskauksessa myös törkeässä raiskauksessa käytetään väkivaltaa tai uhataan väkivallalla.

    Raiskaus muuttuu kuitenkin törkeäksi, jos raiskauksessa aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus, hengenvaarallinen tila tai siinä aiheutetaan tuntuvaa henkistä kärsimystä. Milla Kynkäänniemen mukaan henkinen väkivalta on aina haastavaa näyttää toteen.

    – Henkistä väkivaltaa voisi olla vaikkapa nöyryyttäminen, jos uhri esimerkiksi sidotaan käsistä ja pidetään alastomana. Toinen esimerkki voisi olla sellainen, jossa uhri joutuu tekemään jotakin nöyryyttävää tai uhrin läheistä uhataan väkivallalla.

    Raiskauslainsäädännön uudistamisesta on ollut viime aikoina puhetta, ja lainsäädännön selvittämiseen on tulossa työryhmä.Tiina Jutila / Yle

    Raiskaus on törkeä myös silloin, jos rikoksen tekevät useat henkilöt tai rikos tehdään erityisen raa'alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla tai raiskauksessa käytetään ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä tai muuten uhataan vakavalla väkivallalla.

    – Törkeä raiskaus voi olla esimerkiksi rajuimmillaan sellainen teko, jossa on mukana useampia henkilöitä, uhataan teräaseella tai muulla hengenvaarallisella välineellä ja teko esimerkiksi kuvataan, Kynkäänniemi kertoo.

    Viime kädessä syyttäjä määrittelee rikosnimikkeen, yleensä poliisin tutkinnanjohtajan kanssa keskusteltuaan. Lopulta käräjäoikeus katsoo, onko teko kokonaisuutena arvostellen törkeä.

    Törkeästä raiskauksesta tuomitaan vähintään kaksi vuotta ja enintään 10 vuotta vankeutta.

    Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin

    Lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin tarkoittaa sitä, että tekijä ehdottaa lapselle tapaamista tai muuta seksuaalista kanssakäymistä, jonka tarkoituksena on kohdistaa lapseen seksuaalista tai törkeää seksuaalista hyväksikäyttöä tai ostaa häneltä seksuaalipalveluja.

    Milla Kynkääniemen mukaan kyseinen rikosnimike on hyvin harvoin käytetty, sillä yleensä tällaiset tapaukset kirjataan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksenä.

    Kynkäänniemi vertaa lapsen houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin paljon esillä olleeseen groomingiin, mikä tosin usein kirjataan seksuaalisen hyväksikäytön yrityksenä. Groomingissa aikuinen pyrkii luomaan luottamussuhteen, joka mahdollistaa lapsen hyväksikäytön myöhemmässä vaiheessa.

    Kynkäänniemi ei pidä lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin -rikosnimikettä kovin onnistuneena.

    – Rikosnimikkeen on ehkä ajateltu olevan seksuaalisen houkuttelun lievä muoto. Käytännössä kuitenkin seksuaalisen hyväksikäytön yritys täyttyy useimmiten. Esimerkiksi jos tekijä lähettää seksuaalisia viestejä tai kuvan omasta alapäästään, se todennäköisesti kirjataan lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi tai sen yritykseksi.

    Lapsen houkuttelemisesta seksuaalisin tarkoituksiin voidaan antaa sakkoja tai tuomita enintään vuosi vankeutta.

    Seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta henkilöltä

    Seksuaalipalvelujen ostamisella nuorelta henkilöltä tarkoitetaan jonkinlaista korvausta, jonka antamalla tai lupaamalla nuori saadaan houkuteltua sukupuoliyhteyteen tai muunkaltaiseen seksuaaliseen tekoon.

    Kyseiseen rikokseen ei syyllisty, mikäli tekijä päättää antaa nuorelle vasta jälkikäteen korvauksen. Tässä tapauksessa korvauksesta ei ole ollut mainintaa tai edes ajatusta ennen tekoa.

    Korvauksen antaminen tai lupaaminen itsessään ei vielä täytä rikoksen tunnusmerkkejä, vaan edellytyksenä on myös, että alaikäinen on ryhtynyt seksuaaliseen tekoon. Rikoksen yritys on kuitenkin rangaistavaa.

    Groomingiksi kutsuttu ilmiö ei ole asiantuntijoiden mukaan uusi asia, mutta sosiaalisen median sovellusten lisääntyessä myös mahdollisuudet lasten ja nuorten houkutteluun ovat lisääntyneet.AOP

    Milla Kynkäänniemen mukaan joissain tapauksissa rikoksen näyttäminen toteen on hankalaa. Vaikeaa voi olla näyttää toteen se, onko esimerkiksi raha vaihtanut omistajaa. Houkuttimena voidaan käyttää myös jotain muuta kuin rahaa, esimerkiksi matkan kustantamista tau opintosuorituksen hyväksymistä.

    Myös tämä rikosnimike on harvoin käytetty.

    – Voi olla, että niitä on enemmän, muttei tapauksia tule ilmi.

    Milla Kynkäänniemen mukaan seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta henkilöltä -rikosnimike ei kuitenkaan aina tule tutkinnassa esiin, jos esimerkiksi uhri tai epäilty ei kerro asiasta.

    Seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta henkilöltä voidaan antaa sakkoja tai tuomita enintään kaksi vuotta vankeutta. Myös teon yritys on rangaistava.

    Pahoinpitelyt

    Pahoinpitelyjä on olemassa lievää pahoinpitelyä, pahoinpitelyä ja törkeää pahoinpitelyä. Milla Kynkäänniemen mukaan lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa on paljon.

    – Lievää pahoinpitelyä eli tällaista kuritusväkivaltaa on ja se elää yhä. Tähän voidaan laskea esimerkiksi tukistaminen ja luunappien antaminen.

    Niin sanottu tavallinen pahoinpitely lapsen kohdalla voi olla esimerkiksi sellainen, jossa lasta lyödään kämmenellä

    – Pahoinpitelyjä, joista lapselle tulee selkeitä näkyviä vammoja, esimerkiksi mustelmia, on niitäkin valitettavan paljon.

    Puolestaan tyypillinen törkeä pahoinpitely on sellainen, jossa käytetään teräasetta. Lapsen kohdalla törkeä pahoinpitely on sellaista, jossa käytetään esimerkiksi vyötä, remmiä tai teräasetta. Vyön ja remmin käyttäminen eivät kuitenkaan laissa rinnastu teräaseeseen, eivätkä suoraan johda siihen, että tekoa voitaisiin pitää törkeänä pahoinpitelynä.

    – Nämä ovat tapauksia, jossa lasta halutaan nöyryyttää, Kynkäänniemi sanoo.

    Maksimirangaistukset eivät todellakaan ole nyt käytössä. Milla Kynkäänniemi

    Vauvoihin ja taaperoihin kohdistuvia törkeitä väkivallan tekoja ovat esimerkiksi lapsen ravistelu ja hänen raajojensa vääntely.

    Pahoinpitely voi olla törkeä myös, jos siinä aiheutetaan vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila tai, jos rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla. Lisäksi teon pitää olla kokonaisuutena arvostellen törkeä.

    Janika Kasken mukaan lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta tuomitaan usein pahoinpitelynä. Tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti: mitä on tapahtunut, kuinka monta kertaa ja missä olosuhteissa.

    Lievästä pahoinpitelystä rangaistuksena on sakkoja. Myös pahoinpitelystä voidaan antaa sakkoja tai tuomita enintään kaksi vuotta vankeutta. Puolestaan törkeästä pahoinpitelystä tuomiona on vähintään vuosi vankeutta ja enintään 10 vuotta.

    – Karkeasti voi sanoa, että jos sama teko kohdistettuna lapseen ja aikuiseen, siitä seuraa tekijälle ankarampi rangaistus, jos teko kohdistuu lapseen, Kaski sanoo.

    Rangaistukset

    Janika Kasken mukaan sekä seksuaalirikoksissa että kaikissa rikoksissa maksimirangaistukseen syyllisen tuomitseminen on suhteellisen harvinaista.

    Samaa mieltä on myös Milla Kynkäänniemi. Hänen mukaansa esimerkiksi seksuaalirikoksien maksimituomiot ovat hyvinkin korkeita, mutta rangaistusasteikkoa ei käytetä kovinkaan laajasti. Kynkäänniemi ajattelee, että esimerkiksi 10 vuotta on pitkä tuomio.

    – Mutta jos emme pääse siihen, että maksimeja käytetään, niin varsinkin suuri yleisö kokee, että rikoksista ei saa mitään tuomioita. Maksimirangaistukset eivät todellakaan ole nyt käytössä.

    Mediatuomari ja Oulun rikososaston johtaja Janika Kasken mukaan sekä seksuaalirikoksissa että kaikissa rikoksissa maksimirangaistukseen syyllisen tuomitseminen on suhteellisen harvinaista.Juha Kivioja / Yle

    Hän arvelee, että oikeuskäytäntö muuttuu, jos syyttäjät hakevat kovempia tuomioita. Muutos on kuitenkin hyvin hidasta.

    Jos rikoksia on useampia, niistä tuomitaan yhteinen rangaistus. Se muodostuu rikoslain mukaan siten, että rikoksesta, josta tulisi tuomittavaksi ankarin vankeusrangaistus, otetaan niin sanottu pohjarangaistus. Yhteisen rangaistuksen muodostuksessa tarkastellaan myös sitä, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen.

    – Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että noin kolmasosa toisten tekojen rangaistuksista lisätään pohjarangaistukseen ja sitä kautta muodostuu lopullinen rangaistus, Oulun rikososaston johtaja, käräjätuomari ja mediatuomari Janika Kaski kertoo.

    Juttua on korjattu 14.2. kello 15.40: Jutussa sanottiin, että sukupuoliyhteys on lain mukaan sukuelimellä tapahtuvaa tunkeutumista tai toisen sukupuolielimen ottamista omaan kehoon. Sukupuoliyhteyden määritelmään kuitenkin kuuluvat myös muilla ruumiinosilla tai esineillä tapahtuva tunkeutuminen.

    Lue myös:

    Mistä syystä joku raiskaa lapsen? Voiko ihminen syyllistyä hyväksikäyttöön vain kulttuuritaustan takia? Psykologit pohtivat, miksi jotkut päätyvät hirveisiin tekoihin

    "Herättää jo kysymyksiä siitä, mistä nyt on kysymys" – Kertaamme, mitä tiedämme Oulun seksuaalirikosepäilyistä

    Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta “ilmiön”

    Tältä näyttivät penkkariautojen lakanat ympäri Suomen – valitaan niistä yhdessä päivän paras!

    Tältä näyttivät penkkariautojen lakanat ympäri Suomen – valitaan niistä yhdessä päivän paras!


    Abiturientit ovat tänään olleet perinteisillä penkkariajeluillaan useimmilla Suomen lukiopaikkakunnilla. Muutamilla paikkakunnilla abit ovat heittäneet hyvästit opinahjolleen jo aiemmin. Keräsimme tänään kuvia koko maan penkkarihulinoista....

    Abiturientit ovat tänään olleet perinteisillä penkkariajeluillaan useimmilla Suomen lukiopaikkakunnilla.

    Muutamilla paikkakunnilla abit ovat heittäneet hyvästit opinahjolleen jo aiemmin.

    Keräsimme tänään kuvia koko maan penkkarihulinoista. Autojen kylkiä koristivat niin mäkilegenda Matti Nykänen, Queen-yhtye kuin Brexit.

    Meille lähetettyihin kuviin voit tutustua tässä jutussa.

    Me valitsimme kuvista 19 jatkoon. Voit äänestää päivän parasta penkkarilakanaa ilmaisessa Yle.fi-sovelluksessa. Äänestysaikaa on huomiseen perjantaihin kello 12 saakka.

    Lue Ylen kuvajoukkoistusten pelisäännöt täältä.

    Yhtä Oulun seksuaalirikoksesta epäiltyä vastaan on nostettu syyte

    Yhtä Oulun seksuaalirikoksesta epäiltyä vastaan on nostettu syyte


    Kihlakunnansyyttäjä on nostanut syytteen 22-vuotiasta ulkomaalaistaustaista miestä vastaan Oulun Tuirassa viime vuoden marraskuussa tapahtuneeksi epäillystä seksuaalirikoksesta. Miestä syytetään törkeästä lapsen seksuaalisesta...

    Kihlakunnansyyttäjä on nostanut syytteen 22-vuotiasta ulkomaalaistaustaista miestä vastaan Oulun Tuirassa viime vuoden marraskuussa tapahtuneeksi epäillystä seksuaalirikoksesta. Miestä syytetään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Uhrina on 14-vuotias tyttö.

    Mies on vangittuna ja hän on kiistänyt epäillyt rikokset.

    Tuirassa tapahtui samana viikonloppuna myös toinen epäilty alaikäiseen kohdistunut seksuaalirikos. Tätä tapausta tutkitaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä.

    Molemmat epäillyt rikokset ovat tapahtuneet 17. marraskuuta ulkona. Poliisin mukaan Tuiran teoista epäillyt miehet tunsivat toisensa.

    Oulussa on tutkinnassa kymmenkunta julkisuuteen kerrottua tapausta, joissa ulkomaalaistaustaista miestä epäillään alaikäiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Uusin tapaus tuli esiin tänään tiistaina.

    Tapauksista useisiin liittyy se, että uhri on epäilyn mukaan tavoitettu sosiaalisen median kautta.

    Jutun käsittely oikeudessa aloitetaan jo tässä kuussa.

    Alaotsikkoa on korjattu 13.2. kello 15.06: Alaotsikossa väitettiin virheellisesti, että tapaus on vasta siirtynyt syyteharkintaan. Rikoksesta on nostettu jo syyte. Asia oli oikein otsikossa ja leipätekstissä.

    Lue myös:

    Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta “ilmiön”

    Oulussa uusi alaikäiseen kohdistunut seksuaalirikosepäily – tuli ilmi, kun poliisi tutki viime viikonlopun epäiltyjä seksuaalirikoksia

    Oulussa uusi alaikäiseen kohdistunut seksuaalirikosepäily – tuli ilmi, kun poliisi tutki viime viikonlopun epäiltyjä seksuaalirikoksia

    Oulussa uusi alaikäiseen kohdistunut seksuaalirikosepäily – tuli ilmi, kun poliisi tutki viime viikonlopun epäiltyjä seksuaalirikoksia


    Oulussa on ilmennyt uusi alaikäiseen kohdistunut seksuaalirikosepäily. Rikosnimikkeinä ovat törkeä raiskaus ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Rikoksen epäillään tapahtuneen yksityisasunnossa tammikuussa. Uhrina on 14-vuotias...

    Oulussa on ilmennyt uusi alaikäiseen kohdistunut seksuaalirikosepäily. Rikosnimikkeinä ovat törkeä raiskaus ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Rikoksen epäillään tapahtuneen yksityisasunnossa tammikuussa. Uhrina on 14-vuotias tyttö.

    Tapaus tuli ilmi, kun poliisi tutki viime viikonloppuna tapahtuneeksi epäiltyjä kahta alaikäiseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Näistä kaikista kolmesta rikoksesta epäillään samaa miestä, mutta poliisi ei ole kertonut, onko epäiltyjä tulossa lisää.

    Kahden alaikäisen tytön epäillään joutuneen raiskatuksi yksityisasunnossa Oulussa viime viikonloppuna. Toinen heistä oli alle 16- ja toinen alle 18-vuotias. Uhrit tunsivat poliisin mukaan toisensa. Poliisi kommentoi aiemmin Ylelle, että näihin kahteen epäiltyyn rikokseen ei vaikuta liittyvän sosiaalinen media.

    Oulun käräjäoikeus on vanginnut tutkintavankeuteen rikoksista epäillyn ulkomaalaistaustaisen miehen.

    Molempien rikosasioiden tutkinta on rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan alkuvaiheessa.

    Oulussa on tutkinnassa kymmenkunta julkisuuteen kerrottua tapausta, joissa ulkomaalaistaustaista miestä epäillään alaikäiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Tapauksista useisiin liittyy se, että uhri on epäilyn mukaan tavoitettu sosiaalisen median kautta.

    Oulun tuoreimpaan seksuaalirikosepäilyyn ei liity some, uhrit tunsivat toisensa

    Oulun tuoreimpaan seksuaalirikosepäilyyn ei liity some, uhrit tunsivat toisensa


    Alkuviikosta selvisi, että Oulun poliisilla on jälleen tutkinnassa uusi alaikäisiin kohdistunut seksuaalirikos, josta epäillään ulkomaalaistaustaista miestä. Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Markus Kiiskinen kertoo, että uhrit...

    Alkuviikosta selvisi, että Oulun poliisilla on jälleen tutkinnassa uusi alaikäisiin kohdistunut seksuaalirikos, josta epäillään ulkomaalaistaustaista miestä.

    Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Markus Kiiskinen kertoo, että uhrit tuntevat toisensa. Uhreja on yhteensä kaksi, toinen on alle 16-vuotias ja toinen alle 18-vuotias. Uhrien epäillään joutuneen raiskatuksi yksityisasunnossa viime viikonloppuna.

    Tapaukseen liittyen on pidätetty yksi henkilö. Poliisi selvittää parhaillaan, liittyykö tapaukseen myös muita epäiltyjä.

    Tekoja tutkitaan törkeänä raiskauksena ja nuoremman uhrin osalta myös törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä. Muita nimikkeitä ovat lisäksi pahoinpitely ja pakottaminen.

    Kiiskisen mukaan sosiaalinen media ei liity tähän tapaukseen. Poliisilla on tällä hetkellä tutkinnassa yhteensä kymmenen alaikäisiin kohdistunutta seksuaalirikostapausta, joissa osassa uhreja on houkuteltu sosiaalisen median kautta.

    Kaikissa poliisin tutkinnassa olevissa seksuaalirikostapauksissa uhrit ovat alaikäisiä tyttöjä ja epäillyt tekijät ulkomaalaistaustaisia miehiä. Ensimmäinen tapaus tuli ilmi viime vuoden joulukuussa ja viimeisimmät tällä viikolla.

    Oulussa epäillään kahta uutta alaikäiseen kohdistunutta seksuaalirikosta – yksi otettu kiinni

    Oulussa epäillään kahta uutta alaikäiseen kohdistunutta seksuaalirikosta – yksi otettu kiinni


    Oulussa epäillään tapahtuneen viikonloppuna jälleen uusi alaikäisiin kohdistunut epäilty seksuaalirikos. Asiasta kertoi ensin Kaleva. Tapauksen tutkinnanjohtajan ja rikoskomisario Eveliina Karjalainen vahvistaa Ylelle, että tapaus on...

    Oulussa epäillään tapahtuneen viikonloppuna jälleen uusi alaikäisiin kohdistunut epäilty seksuaalirikos. Asiasta kertoi ensin Kaleva.

    Tapauksen tutkinnanjohtajan ja rikoskomisario Eveliina Karjalainen vahvistaa Ylelle, että tapaus on tutkinnassa.

    Poliisin tiedotteen mukaan se tutkii tapausta, jossa kahden alaikäisen tytön epäillään joutuneen raiskatuksi yksityisasunnossa. Toinen uhreista on alle 16-vuotias ja toinen alle 18-vuotias. Tekoja tutkitaan törkeänä raiskauksena ja nuoremman uhrin osalta myös törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä. Muita nimikkeitä ovat lisäksi pahoinpitely ja pakottaminen.

    Poliisi on ottanut teosta epäiltynä kiinni yhden henkilön. Epäilty on ulkomaalaistaustainen henkilö, jolla on oleskelulupa Suomeen. Hän on ollut Suomessa jo useita vuosia. Poliisi ei kommentoi sitä, onko epäiltyjä tässä vaiheessa useampia.

    Poliisi ei kommentoi myöskään sitä, liittyykö sosiaalinen media tapaukseen.

    Useita epäiltyjä lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia

    Oulun poliisi on kertonut julkisuuteen useista alaikäiseen kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä. Poliisi on jo aiemmin kertonut, että sillä on tutkinnassa kaikkiaan yhdeksän eri juttua, joissa on yhdeksän uhria ja 17 epäiltyä. Näitä epäilyjä yhdistää se, että poliisi on tiedottanut niistä, uhrit on pääosin tavoitettu sosiaalisessa mediassa ja epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia.

    Ensimmäinen tapaus tuli julki viime vuoden joulukuussa, kun Oulun poliisi tiedotti ensimmäisistä vangitsemisista. Tässä epäillyssä seksuaalirikoksessa on kahdeksan epäiltyä ja yksi alaikäinen uhri. Hyväksikäyttöä oli epäilyn mukaan kestänyt vuonna 2018 miltei viisi kuukautta yksityisasunnossa.

    Lisäksi joulukuussa tuli julki kaksi muuta erillistä epäiltyä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Molemmat epäillyt rikokset ovat tapahtuneet 17. marraskuuta ulkona Tuiran kaupunginosassa.

    Pitkään kestäneen epäillyn seksuaalirikostapauksen ja Tuiran epäiltyjen seksuaalirikosten lisäksi joulukuussa tuli julki, että tutkii kahta erillistä epäiltyä lapseen kohdistunutta rikosta, jotka eivät poliisin mukaan liity aikaisempiin epäiltyihin tapauksiin. Molemmat epäillyt rikokset tapahtuivat marras-lokakuussa.

    Tammikuussa seksuaalirikosepäilyjä tuli jälleen lisää. Perjantaina 11. tammikuuta Oulun poliisi kertoi, että se on käynnistänyt esitutkinnan neljästä uudesta seksuaalirikosepäilystä, jotka ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin tyttöihin. Epäiltyjä on yhteensä neljä. Epäillyt teot olivat tapahtuneet kesän 2018 aikana.

    Rikosnimikkeitä on useita tapauksista riippuen. Viime viikolla kerrottiin, että laajimman tapauksen osalta yhtä vangittua epäillään myös seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta henkilöltä.

    Yksi tapaus on myös osoittautunut vääräksi ilmiannoksi. Kyse oli Raahessa ilmi tulleesta epäilystä.

    Ylen tammikuussa keräämien tietojen mukaan yhteensä Oulun poliisilaitoksen alueella on tutkinnassa yli 130 lapsiin kohdistunutta hyväksikäyttöepäilyä.

    Lue myös:

    Oulun seksuaalirikostutkinnoista puolet syyttäjälle helmikuussa – Näin Suomea järkyttäneet tutkinnat ovat edenneet

    Takavuosien rallilupaus ajaa uudella autolla yhden rallin – sen jälkeen hän vuokraa sitä rahakkaille hinnalla, jota ei paljasteta tarkkaan

    Takavuosien rallilupaus ajaa uudella autolla yhden rallin – sen jälkeen hän vuokraa sitä rahakkaille hinnalla, jota ei paljasteta tarkkaan


    Tästä on kyseKiiminkiläissyntyinen rallikuljettaja Janne Tuohino on hankkinut omistukseensa WRC-auton.Tuohino ajaa autolla Ruotsin rallin, jonka jälkeen auto on vuokrattavissa.Auto on maailman ensimmäinen yksityistallin...

    Tästä on kyseKiiminkiläissyntyinen rallikuljettaja Janne Tuohino on hankkinut omistukseensa WRC-auton.Tuohino ajaa autolla Ruotsin rallin, jonka jälkeen auto on vuokrattavissa.Auto on maailman ensimmäinen yksityistallin WRC-kilpuri.

    Kiiminkiläissyntyinen, nykyään Dubaissa asuva rallikonkari Janne Tuohino astuu uudenkarheaan Ford Fiesta RS WRC-autoon kotimaan pinnalla ensimmäistä kertaa oululaisessa moottoriurheilukeskus Ouluzonessa. 43-vuotias Tuohino on edellisen kerran ajanut World Rally Car-luokan (WRC) autolla MM-tasolla vuonna 2006.

    Kansainvälisen autoliiton FIAn maailman kovatasoisimman rallikilpailusarjan nelivetoauto on saapunut maahan vain päiviä aiemmin. Nyt Tuohino pääsee kokeilemaan, miltä englantilaisen Malcolm Wilsonin kuuluisan M-Sportin rakentama täysiverinen WRC-neliveto tuntuu ajossa.

    Edessä on valmistautuminen ja osallistuminen Ruotsin MM-ralliin. Kisaan, jonka Tuohino on ajanut aiemmin 9 kertaa. Parhaimmillaan Tuohino on ollut Ruotsin MM-rallissa neljäs vuonna 2004 Fordin tehdastiimin ajajana.

    Vatsassa pyörii pieniä perhosia.

    – Aktiiviuran aikana ei jännittänyt, mutta kun Englannissa istuin tehtaalla autoon ensi kertaa, niin vatsassa hiukan kouristeli, virnistää Tuohino kävellessään kohti rallitallinsa WRC-autoa.

    Tuohino ajaa auton sisään Ruotsissa

    MM-sarjan tehdasautot ovat turboahdettuja 1,6-litraisia nelivetoisia tuotantoautoihin pohjautuvia autoja.

    Jotta tietäisi millaista kalustoa hän aikoo vuokrata muille, ajaa Tuohino autolla itse Ruotsin rallissa.

    – Alun perin suunnitelma oli, että olisimme olleet mukana jo Rovaniemellä Arctic Lapland Rallyssä tammikuun lopulla, mutta ihan siihen emme ehtineet, Tuohino kertoo.

    JanPro Racing vuokraa autoa huoltorekkoineen.Timo Nykyri / Yle

    Tuohino saa viereensä kartturiksi Mikko Markkulan. Markkula on ollut viime vuodet Teemu Sunisen kartturi. Yhteistä rallitaivalta on paljon takana jo 2000-luvun aktiiviajoista. Ajotavoitetta kysyttäessä ajatus vetää Tuohinon mietteliääksi, vaikka rallissa menestyminen ei ole ykkösasia.

    – Pääasia on, että saamme auton esille, kaikkien nähtäville. Potentiaaliset asiakkaat haluavat nähdä auton lisäksi millaisen huollon, millaisen henkilökunnan ja kaluston pystymme tarjoamaan, kertoo Tuohino.

    – Toivottavasti ei hölmöillä rallipolulla, Tuohino jatkaa.

    Asiakkaiden kartoitus menossa

    WRC-kisaan ei kuitenkaan voi osallistua aivan noin vain eikä aivan kuka vain. Paksun lompakon ohella tarvitaan tietyt luvat.

    Suomen autourheilun kansallisen lajiliiton AKK-Motorsportin lajipäällikkö Henrik Frank kertoo, että kunkin maan lajiliitto myöntää kuljettajalle ajolisenssin kotimaan kilpailuihin. Ulkomailla kilpailemisen tarvitaan FIAn hyväsyntä. Tämän lisäksi tarvitaan kokemusta ja menestystä yleisessä luokassa.

    Kyselyjä ja yhteydenottoja Tuohino on jo saanut. Potentiaalisia asiakkaitakin on jo kartoitettu.

    – Kotimaisia vaihtoehtoja on ehkäpä 5-6, alle 10 kuitenkin. Ulkomaisia vuokraajiakin jo tiedän ja tarjouksiakin on jo jätetty, mutta neuvottelut ovat kesken.

    Janne Tuohino ajaa yksityistallinsa Fordia Ouluzonessa.Pekka Loukkola / Yle

    Tuohino asuu perheineen Dubaissa. Löytyykö potentiaalisia asiakkaita siltä suunnalta?

    – Ei sieltä kovin montaa kuskia löydy. Toki tunnen alueen kuljettajat ja kyllähän he käyttävät rahaa enemmän, mutta päätyvätkö meille asiakkaaksi vai ottavatko kalustoa muualta, niin siihen en osaa sanoa.

    Auton ja huoltoauton kuljettaminen ralleihin maksaa. Vuokrahintaa Tuohino ei suoraan sano, koska hintaan vaikuttaa kokonaisuus ja ralli jossa ajetaan. Myös testipäivien määrä nostaa kustannusta. MM-ralliin osallistuvan vuokrahinta kokonaisuudelle voisi Tuohinon mukaan olla 200 000 euron luokkaa.

    Lisäksi auton vakuuttaminen maksaa ja myös se, kuka autolla kilpailee. Hinta muotoutuu kokonaisuudesta. Tuohino ei myöskään kerro summaa, jolla hän hankki auton Englannista.

    – Sen verran sanon, minkä koko moottoriurheiluväki jo tietää: autourheilu on kallista.

    Maailman ensimmäinen yksityistallin vuokra-WRC

    Tuohinon JanPro Racing on ensimmäinen yksityinen tiimi maailmassa, joka aikoo vuokrata modernia WRC-autoa. Ruotsin rallin jälkeen kalusto on vuokrattavissa. Hinta määräytyy tapauskohtaisesti ja auto on vuokrattavana niin MM-, SM- kuin mihin tahansa maailman rallikilpailuihin, riippuen vuokraajan toiveista.

    – Kaikki haluavat tietää, paljonko autossa on tehoa ja miten se vertautuu tehdastallien autoihin.

    Englantilaisen M-Sportin rakentama mallivuoden 2019 Ford on kolmas yksityiselle myyty auto, mutta ensimmäinen, joka menee vuokrakäyttöön.

    – Minulla on ollut jo vuosia mielessä ajatus, että haluan olla moottoriurheilussa mukana ralliurani jälkeen jollakin tavalla. Saimme sovittua M-Sportin kanssa asiat ja olemme ensimmäisenä liikkeellä vuokrakonseptilla.

    – Uskon tähän tulevaisuuteen, Tuohino kertoo.

    Uusi rikosnimike Oulun seksuaalirikosepäilyissä: Yhtä miestä epäillään myös seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta

    Uusi rikosnimike Oulun seksuaalirikosepäilyissä: Yhtä miestä epäillään myös seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta


    Yhtä Oulun seksuaalirikoksista epäiltyä epäillään myös seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta henkilöltä. Asiasta kertoi ensin Iltalehti. Mies on ollut vangittuna epäiltynä muun muassa törkeästä raiskauksesta, joka kohdistuu...

    Yhtä Oulun seksuaalirikoksista epäiltyä epäillään myös seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta henkilöltä. Asiasta kertoi ensin Iltalehti.

    Mies on ollut vangittuna epäiltynä muun muassa törkeästä raiskauksesta, joka kohdistuu alaikäiseen.

    Nyt hänet on vangittu epäiltynä myös seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta henkilöltä.

    Epäilty liittyy vyyhtiin, josta epäiltynä on yhteensä kahdeksan ulkomaalaistaustaista miestä.

    Kyseessä on laaja ja paljon julkisuutta saanut tapaus, jossa kahdeksan ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään muun muassa törkeästi hyväksikäyttäneen yhtä alle 15-vuotiasta useiden kuukausien ajan. Neljää heistä epäillään myös törkeästä raiskauksesta. Kahta epäillään näiden nimikkeiden lisäksi vielä tytön pahoinpitelystä.

    Oulun poliisin rikosylikomisario ja tutkinnanjohtaja Eveliina Karjalainen ei kommentoi sitä, onko epäily, että seksuaalisia palveluja olisi ostettu nimenomaan samalta alaikäiseltä, joka on muun muassa epäillyn törkeän raiskauksen uhri.

    Karjalainen ei kommentoi myöskään sitä, epäilläänkö muita henkilöitä tässä vaiheessa myös seksuaalipalvelujen ostamisesta.

    Lue myös:

    Oulun seksuaalirikostutkinnoista puolet syyttäjälle helmikuussa – Näin Suomea järkyttäneet tutkinnat ovat edenneet

    Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta “ilmiön”

    Oulun kaupunki hakee valtiolta yli kahta miljoonaa euroa seksuaalirikosten ehkäisemiseksi

    Oulun kaupunki hakee valtiolta yli kahta miljoonaa euroa seksuaalirikosten ehkäisemiseksi


    Oulussa aiotaan rakentaa uusi malli seksuaalirikosten ehkäisemiseksi. Valtiovarainministeriöltä haetaan runsaan 2,3 miljoonan euron rahoitusta tarvittaviin toimenpiteisiin. Hakemus toimitettiin ministeriön lisäksi myös pääministeri Juha...

    Oulussa aiotaan rakentaa uusi malli seksuaalirikosten ehkäisemiseksi. Valtiovarainministeriöltä haetaan runsaan 2,3 miljoonan euron rahoitusta tarvittaviin toimenpiteisiin.

    Hakemus toimitettiin ministeriön lisäksi myös pääministeri Juha Sipilälle. Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mukaan rahoitushakemus on tarkoitus käsitellä ripeällä aikataululla.

    – Pääministeri Juha Sipilä oli yhteydessä hakemuksen saatuaan ja totesi, että se käsitellään mahdollisimman pian.

    Töitä tehdään nuorten kanssa ja keskuudessa

    Toimenpideohjelman mukaan rahaa käytettäisiin muun muassa lasten ja nuorten parissa työskentelevien koulutuksen ja osaamisen vahvistamiseen.

    – Lasten ja nuorten kanssa avoin keskustelu, kuuntelu ja arjessa mukana oleminen on parasta työtä, jolla pyritään ennaltaehkäisemään ongelmia, kaupunginjohtaja Päivi Laajala sanoo.

    Yksi osa nuorten kanssa tehtävää työtä olisiuusi nuorten kohtaamispaikka, jossa olisivat läsnä myös nuoriso-, mielenterveys- ja päihdepalvelut, seurakunnat ja eri järjestöjä.

    Nuoret halutaan mukaan kohtaamispaikan suunnitteluun. Yhtenä tavoitteena on aktivoida nuoria kehittämään ratkaisuja somen turvalliseen käyttöön.

    Rahaa käytettäisiin myös uudenlaiseen liikkuvaan tukityöhön. Asiantuntijat tekisivät käytännön työtä häirintä- ja kriisitilanteisiin liittyen, kun lapset ja nuoret tarvitsevat apua ja tukea.

    Apua tarjottaisiin myös nuorten itsetunnon vahvistamiseen. Yläkoululaisten kanssa tehdään media- ja koulutustyötä, jossa nuoret pääsevät kertomaan omia videotarinoitaan.

    – Olemme pyrkineet miettimään, miten voisimme huomioida media- ja some-puolen. Monesti me aikuiset elämme erilaisessa maailmassa kuin nuoret, Laajala arvioi.

    Myös viranomaiset ja vanhemmat halutaan mukaan

    Oulun kaupunki hakee rahoitusta myös työntekijöiden ja asiantuntijoiden osaamisen kehittämiseen. Lasten ja nuorten parissa työskenteleville järjestetään koulutusta seksuaalirikosten tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi.

    Tukea tarjotaan lisäksi vanhemmille ja viranomaisille. Vanhemmille järjestetään ohjausta, neuvontaa ja alueellisia koulutuksia, joissa kiinnitetään huomiota myönteiseen lapsi-aikuinen-suhteeseen.

    Eri viranomaisten laajalla yhteistyöllä pyritään vähentämään seksuaalirikoksia kokonaisuudessaan. Tavoitteena on ehkäistä niin maahanmuuttajien kuin kantasuomaistenkin tekemiä seksuaalirikoksia.

    Kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mukaan käytännön toimet on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian, ja niistä toivotaan pysyvää apua.

    – Arvioimme pidemmällä aikavälillä, mikä on järkevää jättää pysyväksi toiminnaksi. Se on ilman muuta lähtökohtamme.

    Ministereiltä tukea Oululle

    Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala kertoi aikaisemmin Ylelle, että Oulun kaupunki aikoo hakea kriisitukea valtiolta. Laajala tapasi tammikuun puolivälissä muun muassa sisäministeri Kai Mykkäsen ja pääministeri Juha Sipilän Oulun epäiltyjen seksuaalirikosten tiimoilta.

    Sisäministeri Mykkänen kertoi aikaisemmin Ylelle, että Oulu on oikeutettu tukeen, vaikka sen seksuaalirikosmäärät eivät poikkea muista isoista kaupungeista.

    Hän pitää Oulussa ilmitullutta vyyhtiä poikkeuksellisen pöyristyttävänä ja turvallisuuden tunteeseen iskevänä.

    – Emme voi osoittaa kylmyyttä oululaisille. On yhteinen asia, että turvallisuuden tunne pysyy hyvänä koko maassa ja sen vuoksi Oulua täytyy tukea erityisesti, Mykkänen kommentoi Ylelle tammikuussa.

    Ministerin mukaan Oulussa tehtävä työ seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi palvelee myös muita kaupunkeja.

    Lue myös:

    "Tämä on kriisitilanne" – Järkyttynyt kaupunginjohtaja vaatii Oulun seksuaalirikosepäilyjen jälkihoitoon valtion tukea

    Oulun seksuaalirikostutkinnoista puolet syyttäjälle helmikuussa – Näin Suomea järkyttäneet tutkinnat ovat edenneet

    Raahen epäily alaikäiseen kohdistuvista seksuaalirikoksista oli väärä ilmoitus

    Raahen epäily alaikäiseen kohdistuvista seksuaalirikoksista oli väärä ilmoitus


    Raahessa yksi epäilty seksuaalirikoskokonaisuus on paljastunut esitutkinnassa ainakin pääosin perättömäksi. Tutkinnassa ollut törkeä raiskaus ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, jotka ilmoituksen mukaan tapahtuivat Raahessa syyskuun...

    Raahessa yksi epäilty seksuaalirikoskokonaisuus on paljastunut esitutkinnassa ainakin pääosin perättömäksi. Tutkinnassa ollut törkeä raiskaus ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, jotka ilmoituksen mukaan tapahtuivat Raahessa syyskuun lopussa. Vangittuna ollut 1999 syntynyt henkilö on vapautettu.

    Rikoskomisario Hannu Mensonen vahvistaa Ylelle, että tapaus on sama kuin tammikuussa uutisoitu epäily seksuaalirikos. Tuolloin uutisoitiin, että epäilty tekijä on ulkomaalaistaustainen, mutta nyt poliisi ei kommentoi epäillyn syntyperää. Poliisi kuitenkin vahvistaa, että kyseessä on sama henkilö.

    Poliisi ei kommentoi väärän ilmiannon motiiveja. Poliisi on tehnyt rikosilmoituksen väärästä ilmiannosta.

    Tapausta tutkitaan kuitenkin vielä lapsen houkuttelemisena seksuaalisiin tarkoituksiin. STT:lle poliisi kertoi, että houkuttelun epäillään tapahtuneen sosiaalisessa mediassa.

    Oulussa tutkinnassa useita seksuaalirikosepäilyjä

    Raahen tapaus tuli julkisuuteen Oulun seksuaalirikosepäilyjen jälkeen. Poliisi tutkii Oulussa lukuisia alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikosepäilyjä, joista yhdessä tapauksessa on useita epäiltyjä.

    Poliisilla on Oulussa käsissään kaikkiaan yhdeksän eri juttua, joissa on yhdeksän uhria ja 17 epäiltyä. Epäillyt tekijät ovat ulkomaalaistaustaisia ja kaikki uhrit ovat alaikäisiä.

    Oulun poliisin rikosylikomisario Markus Kiiskisen kommentoi aikaisemmin Ylelle, että puolet tapauksista eli ainakin neljä valmistunee jo helmikuun aikana syyteharkintaan. Kaikki loput on tarkoitus saada tutkituiksi ja syyteharkintaan kevään aikana vielä ennen kesää.

    Jutun alkua ja otsikkoa on täsmennetty 7.2. kello 10.53: Jutussa ja otsikossa käytettiin aiemmin muotoilua, jonka mukaan ilmoitus tai epäily seksuaalirikoksista on osoittautunut perättömäksi. Kuitenkin tapausta tutkitaan edelleen muuttuneella rikosnimikkeellä eli lapsen houkuttelemisena seksuaalisiin tarkoituksiin, joten muotoilua on täsmennetty sekä otsikkoon että jutun ensimmäiseen lauseeseen. Jutussa on alusta saakka ollut tieto, että tapaus on edelleen tutkinnassa lapsen houkuttelemisena seksuaalisiin tarkoituksiin.

    Lue myös:

    Oulun seksuaalirikostutkinnoista puolet syyttäjälle helmikuussa – Näin Suomea järkyttäneet tutkinnat ovat edenneet

    Käräjäoikeus on vanginnut miehen epäiltynä alaikäiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta Raahessa – ei liity Oulun tapauksiin

    Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta “ilmiön”

    Kolat esiin: Jopa 30 senttiä lunta luvassa – saderintama toisensa perään vyöryy Suomen yli

    Kolat esiin: Jopa 30 senttiä lunta luvassa – saderintama toisensa perään vyöryy Suomen yli


    Poutaisen keskiviikon jälkeen Suomeen on jälleen tiedossa sateita. Ainakin kolme eri sadealuetta liikkuu loppuviikon aikana Suomen yli, ja niistä voi kertyä maan keski- ja itäosiin 20-30 senttiä lunta. Ensimmäinen sadealue leviää Suomeen jo...

    Poutaisen keskiviikon jälkeen Suomeen on jälleen tiedossa sateita. Ainakin kolme eri sadealuetta liikkuu loppuviikon aikana Suomen yli, ja niistä voi kertyä maan keski- ja itäosiin 20-30 senttiä lunta.

    Ensimmäinen sadealue leviää Suomeen jo torstaiyön aikana ja se liikkuu nopeasti Suomen yli itään niin, että päivällä lunta sataa vielä idässä ja pohjoisessa.

    Perjantaina maan etelä- ja keskiosaan leviää jälleen uusia sateita. Keskiosassa maata sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sateet ovat lunta, etelässä tulee myös räntää tai vettä.

    Lisää sateita on leviämässä Suomeen viikonlopun aikana lounaasta. Samalla Suomeen leviää lauhaa ilmaa ja lämpötila kohoaakin viikonlopun aikana suojan puolelle aina Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta myöten. Lapissa lämpötila pysyttelee vielä pakkasella.

    Ajokeli tulee olemaan hankala useampana päivänä sekä lumisateen että myös jäätävien sateiden vuoksi. Lisäksi lisääntyvä lumikuorma voi tuoda ongelmia sähkönjakeluun varsinkin maan keski- ja itäosassa.

    Voisiko tuohi korvata muovin? Tuohipiiri pitää yllä vanhaa käsityöperinnettä

    Voisiko tuohi korvata muovin? Tuohipiiri pitää yllä vanhaa käsityöperinnettä


    Tuohi on joustava, kestävä, kevyt ja monikäyttöinen materiaali, jota kutsutaan myös entisajan muoviksi. Se, mitä nykyään tehdään muovista, tehtiin ennen tuohesta. Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa kokoontuu viikoittain tuohipiiri, jossa pidetään...

    Tuohi on joustava, kestävä, kevyt ja monikäyttöinen materiaali, jota kutsutaan myös entisajan muoviksi. Se, mitä nykyään tehdään muovista, tehtiin ennen tuohesta.

    Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa kokoontuu viikoittain tuohipiiri, jossa pidetään yllä vanhaa käsityöperinnettä.

    Kurssin ohjaaja Esko Uusitalo pyöräyttää siron tuohisormuksen valmiiksi muutamassa sekunnissa ja ojentaa vielä tuohesta taittelemansa ruusun kaupan päälle.

    Esko Uusitalo on Nivalan tuohipiirin vetäjä. Puoli seitsemän -ohjelma vieraili Nivalassa tutustumassa tuohitöiden tekoon.Yle/Minna PerovuoTuohi irrotetaan pystypuun yläosasta

    Tuohitöiden teko aloitetaan kesällä keräämällä työstettävä materiaali. Paras aika on juhannuksen tienoilla, jolloin tuohi irrotetaan koivun rungon yläosasta isoina levyinä.

    Tuohen kerääminen ei ole jokamiehenoikeus, vaan siihen on oltava metsänomistajan lupa.

    – Keräämisen jälkeen tuohen annetaan jonkin aikaa kuivahtaa, muuten se rupiaa homehtumaan, kertoo Uusitalo ja näyttää kuinka prässätystä tuohilevystä saa irrotettua neljäkin kerrosta työstettävää tuohta.

    Esko Uusitalo on vetänyt Nivalan tuohipiiriä jo lähemmäs kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana ryhmäläisten käsissä on syntynyt tuohesta muun muassa vateja, koreja, hattuja, virsuja, lompakoita, kontteja, hattuja ja pannunalusiaYle/Minna PerovuoKäsistä suoraan sydämeen

    Käsillä tekeminen on tutkitusti hyväksi aivoille. Hyvää mieltä tuo myös yhteisöllisyys ja nauru, joka on herkässä. Nivalan tuohipiirissä käsitöitä tehdään suurella sydämellä ja läheiset mielessä.

    Tuomo Vähäsöyringin käsissä syntyy puukahvoin varustettu kaunis kori valmistujaislahjaksi lapsenlapselle.

    – Tämä säilyy pitkään. Ainakin hänelle jää muisto tämmöisestä papasta, Vähäsöyrinki nauraa ja hymy leviää silmiin asti.

    Viereisessä pöydässä vatia työstävä Esko Kivioja on tehnyt vuosien mittaan suuritöiset tuohikontit jokaiselle lapselleen, eli peräti yksitoista kappaletta.

    Tuohella voi päällystää esineitä tai luoda kokonaan uusia.Yle/Minna PerovuoKansallisromanttinen tuohisormus lyhyeen lempeen

    Elina Hyvärinen ja Pekka Peräaho näpertävät sormusten parissa.

    Hyvärinen on tuohitöiden kanssa vielä aloittelija mutta Peräahon opastuksella tuohisuikaleen päät kääntyvät pienten pihtien avulla sormuksen muotoon.

    Minä tuohesta kultaisen sormuksen tein, sillä kihlaan heilan itsellein. Tämä tuohinen sormus ja lempeni vaan, kestää yhden illan kerrallaan. Laulusta Tuohinen sormus. Sanat Tatu Pekkarinen

    – Hertsileijaa, Hyvärinen huudahtaa, kun tuohisormuksen keskelle muodostuu risti. Peräaho kehuu vuolaasti sormuksen ulkomuotoa.

    – Minä olen aina arvostanut käsillä tekemistä. Se on elämän rikkaus, että osaa tehdä käsillään jotain. Käsityöt ovat ainutkertaisia taideteoksia. Mikään ei ole samanlainen kuin toinen, Peräaho toteaa.

    Kansanperinne jatkuu niin kauan kuin tekijöitä riittää

    Uusitalo leikkaa tuohilevyistä lisää suikaleita ja katselee hymyillen ryhmäänsä. Iloinen puheensorina täyttää luokkahuoneen, samalla kun kädet käyvät ja uusia tuohitöitä valmistuu.

    – Tuohitöissä on vain taivas rajana. Malleja voi aina kehitellä eteenpäin ja keksiä uusia. Toisina päivinä hoksii jotain ja toisina on vähän hiljasempaa.

    Tuohipiirin tuotosten perusteella hiljaisempia päiviä ei juurikaan ole ollut.

    Katso juttu Nivalan tuohipiiristä:

    Vuosia jatkunut kiista uuden hoitokodin kosteusvaurioiden maksajasta päättyi sopimalla – ennakkotapaus korvausvelvollisesta jäi saamatta

    Vuosia jatkunut kiista uuden hoitokodin kosteusvaurioiden maksajasta päättyi sopimalla – ennakkotapaus korvausvelvollisesta jäi saamatta


    Tästä on kyseRajakylän Hoivan uusista tiloista paljastui vakava kosteusvaurio vain muutama vuosi valmistumisen jälkeen.Virheelliset asennukset tehnyt alihankkija teki varsin pian konkurssin, ja vaurioiden korjausvastuista on kiistelty vuosien...

    Tästä on kyseRajakylän Hoivan uusista tiloista paljastui vakava kosteusvaurio vain muutama vuosi valmistumisen jälkeen.Virheelliset asennukset tehnyt alihankkija teki varsin pian konkurssin, ja vaurioiden korjausvastuista on kiistelty vuosien ajan.Kaupunki ja pääurakoitsijan roolin perinyt YIT Oyj ovat sopineet molemminpuolisesta vastaantulosta ja kiista ei etene oikeuden ratkaistavaksi. Ennakkopäätöstä siitä, kenelle vastaavissa kiistoissa korvausvastuu kuuluu, ei siis saatu Oulusta.

    Rajakylän Hoivan odotettiin helpottavan vaikeaa hoivapaikkapulaa Oulun kaupungissa. Aliurakoitsijan jäljiltä paljastui kuitenkin asennusvirheitä, jotka johtivat piileviin kosteusvaurioihin. Vauriokorjausten ajaksi useita vanhuksia jouduttiin siirtämään pois uusista tiloista.

    Noin 14 miljoonaa euroa maksaneen Oulun Rajakylän Hoivan kosteusvauriot havaittiin vain muutama vuosi valmistumisen jälkeen palvelukodin märkätiloissa vuonna 2014. Tilat remontoitiin kuntoon 2016.

    Myöhässä tavoiteaikataulustaan vuonna 2011 valmistuneen, 90 laitospaikan hoivakodin urakat kilpailutettiin osissa vuonna 2009.

    Korjaustöiden vastuukysymykset osoittautuivat mutkikkaiksi, sillä aliurakoitsija ajautui konkurssiin. Oulun kaupunki haki kuitenkin korvausta pääurakoitsijana toimineelta Palmberg Rakennus Oy:ltä, joka myöhemmin siirtyi Lemminkäinen Talo Oyj:n kautta lopulta YIT Oyj:n omistukseen.

    YIT:n kanta on ollut, että pääurakoitsijalla ei kuitenkaan ollut vastuuta kyseisten märkätilojen laadun valvonnasta, sillä kyseisen osaurakan oli kilpailuttanut Oulun kaupunki.

    Vuosien kiista maksajasta sai päätöksensä keskiviikkona, kun YIT ja kaupunki sopivat, että YIT maksaa osan kuluista mutta ei kaikkia.

    YIT:n Talonrakentamisen Pohjois-Suomen johtaja Marko Palonen on tyytyväinen pitkään hierottuun sopuratkaisuun kaupungin kanssa.

    – Molemmat osapuolet hakivat aktiivisesti ratkaisua. Mitään ei jäänyt hampaankoloon, Palonen vakuuttaa.

    Ennakkotapaus jäi syntymättä

    Oulun kaupungin virkamiesjohtoa korjausten jääminen veronmaksajien kontolle harmitti siinä määrin, että kiista oltiin tarvittaessa valmiita viemään oikeuteen. Kosteusvaurioiden korjauksista koitui lähes 300 000 euron kustannukset.

    Sovittelun tuloksena osapuolet luopuvat ratkaisun hakemisesta oikeusteitse, ja YIT korvaa osan korjauskustannuksista Oulun kaupungille. Samalla tapauksesta ei muodostu ennakkotapausta pääurakoitsijan vastuista vastaavissa tilanteissa.

    YIT:n Marko Palonen kertoo, että hänellä ei ole omakohtaisia havaintoja ongelmien synnystä, sillä hän ei ollut tuolloin yhtiössä töissä. Myös Oulun kaupungin organisaatiossa ovat vastuuhenkilöt vaihtuneet pitkän korvauskiistan aikana. Palosen mukaan kiista on ainutlaatuinen.

    – Korvauskiista on ollut hankala juuri alihankkijan konkurssin ja silloisten sopimusjärjestelyjen vuoksi. Nyt pöytä on puhdas ja kuluttava tilanne ratkennut. Katseet suunnataan eteenpäin, Palonen sanoo.

    Oulun kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen johtaja Johan Alatalo uskoo, että pitkistä neuvotteluista on ollut hyötyä kaikille osapuolille. Alatalo korostaa Palosen tapaan, että oikeuskäsittelyn lopputulosta ei olisi voinut ennustaa.

    – Sovittelu ei sinällään ota kantaa siihen, kuka on ollut oikeassa ja kuka väärässä. On hyvä, että asia on perinpohjaisesti käyty läpi ja ollaan päästy tähän tilanteeseen, Alatalo summaa.

    Kuntaliitto: harvinainen tapaus

    Myös Kuntaliitossa tapausta pidetään harvinaisena. Tilapalvelupäällikkö Jussi Niemen mukaan kosteusvaurio-ongelma, johon kytkeytyy alihankintayrityksen konkurssi ja vastaavia sopimuskuvioita, vaikuttaa valtakunnallisestikin poikkeukselliselta.

    Korvauskiista on kulminoitunut siihen, kuuluiko konkurssin tehneen alihankkijan valvonta kilpailuttaja-tilaaja Oulun kaupungille vai pääurakoitsijana toimineelle Palmberg Rakennus Oy:lle.

    Nykyisin vastaava tapa pilkkoa urakat on harvinaisempi, ja alalla yleistyy niin kutsuttu elinkaarimalli, jossa pääurakoitsija ottaa kokonaisvastuulleen myös uuden kiinteistön käytön aikaisen ylläpidon.

    – Yhtä autuaaksi tekevää toimintamallia ei ole. Sekä osiin pilkotuissa että elinkaarimallilla toteutetuissa hankkeissa on onnistuneita toteutuksia, Jussi Niemi pohtii.

    Kuntaliitto suosittelee Kuivaketju10-toimintamallin käyttämistä laadun varmistamisessa. Kuivaketju10 on uusi rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä.

    – Joskus virheitä tapahtuu. Silloin virheeseen johtaneet prosessit vain kannattaa käydä huolellisesti läpi vastaisen varalle, Niemi sanoo.

    Selvitimme, miksi turvapaikanhakijoiden päiväkoti- ja kouluvierailut nähtiin Oulussa uhkana ja mistä niissä oli kyse

    Selvitimme, miksi turvapaikanhakijoiden päiväkoti- ja kouluvierailut nähtiin Oulussa uhkana ja mistä niissä oli kyse


    Tästä on kyseOulussa päätettiin, ettei turvapaikanhakijoiden päiväkoti- ja kouluvierailuja toistaiseksi voi järjestää.Tällaisia vierailuja on järjestetty viimeksi vuodenvaihteessa päättyneessä Esikoto-hankkeessa: yksi vierailu päiväkotiin...

    Tästä on kyseOulussa päätettiin, ettei turvapaikanhakijoiden päiväkoti- ja kouluvierailuja toistaiseksi voi järjestää.Tällaisia vierailuja on järjestetty viimeksi vuodenvaihteessa päättyneessä Esikoto-hankkeessa: yksi vierailu päiväkotiin ja joitakin kouluihin.Vierailujen lopettamista on perusteltu palautteella. Sivistys- ja kulttuurijohtajan mukaan palaute liittyy ennen kaikkea pelkoon siitä, että turvapaikanhakijat ja oppilaat muodostaisivat suhteita vierailujen aikana.Vierailuita järjestäneen Vuolle Setlementin toiminnajohtaja Jussi Kemppainen pitää osaa kauhuskenaarioista käsittämättöminä.Vierailujen lopettamista on vaadittu Oulussa jo alkuvuonna 2018 valtuustoaloitteella, mutta tuolloin kaupunki piti vierailujen kieltämistä yhdenvertaisuuslain näkökulmasta kestämättömänä ratkaisuna.

    Oulun kaupunki päätti vasta, että turvapaikanhakijaryhmiä ei toistaiseksi enää päästetä kaupungin päivähoitopaikkoihin tai oppilaitoksiin tutustumiskäynneille.

    Päätös tehtiin sen jälkeen, kun Oulussa oli tullut esiin epäilyjä alaikäisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista, joiden epäillyistä osa on tullut maahan turvapaikanhakijoina. Päätöksen tehnyt sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä kertoo, että näiden epäilyjen jälkeen vierailuista oli tullut niin paljon palautetta, että vierailut katsottiin parhaaksi keskeyttää toistaiseksi tilanteen rauhoittamiseksi ja vierailuohjeiden valmistelemiseksi

    Turvapaikanhakijat ovat käyneet Oulussa toisinaan koulussa ja viime vuoden alussa yhdellä päiväkotivierailulle osana syksyllä päättynyttä Vuolle Setlementin Esikoto-hanketta.

    Turvapaikanhakijoiden vierailut ovat siis paljosta palautteesta huolimatta koskeneet suoraan vain hyvin pientä ihmisjoukkoa.

    Kysyimme Oulun sivistys- ja kulttuurijohtajalta, mikä on palautteissa esiin tuotu uhka, jonka takia vierailut päätettiin keskeyttää huolimatta siitä, että poliisin mukaan niihin ei ole liittynyt riskejä. Selvitimme myös, mistä vierailuissa on ollut kyse.

    Miksi turvapaikanhakijat ovat tavanneet lapsia?

    Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Penttilän mukaan turvapaikanhakijoiden koulu- ja päiväkotivierailujen tarkoituksena on ollut hyödyttää sekä lapsia ja nuoria että turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijoille kyse on kotouttamisesta, lasten ja nuorten osalta kulttuurikasvatuksesta. Esimerkiksi kouluissa turvapaikanhakijat ovat voineet kertoa omasta kielestään.

    – Erityisesti kouluissa ajatus on, että oppilaat saavat tietoa siitä, mistä maista turvapaikanhakijat ovat lähteneet ja tutustuvat eri kulttuureihin ja kieliin.

    Vuolle Setlementin toiminnanjohtajan Jussi Kemppaisen mukaan vierailuille osallistuneet ovat järjestäjän hyvin tuntemia ja valikoimia nuoria, jotka ovat saaneet koulutuksen vierailuihin.

    Kemppainen kertoo, että ainoa päiväkotivierailu järjestettiin päiväkodin vanhempainillassa esiin nousseen toiveen takia keväällä 2018.

    Oulun kaduilla väistämättä törmää kuitenkin ihmisiin monesta kulttuurista. Jussa Kemppainen

    Päiväkotivierailulla maahanmuuttajat näyttivät lapsille kuvia kotimaansa eläimistä ja maisemista. Yksi vierailulle osallistuva nainen teki kasvomaalauksia, ja lapset tekivät maahanmuuttajien kanssa rannekkeita, joihin kirjoitettiin kunkin nimi persiaksi.

    Vierailu kesti 1,5 tuntia. Siihen osallistui kahdeksan turvapaikanhakijaa, kolme heidän ohjaajaansa ja kolme päiväkodin ohjaajaa.

    Kemppainen kertoo, että vierailuja on järjestetty myös muualle kuin kouluihin ja päiväkoteihin, esimerkiksi työpaikoille. Hän sanoo, että sosiaalisessa mediassa on ihmetelty, miksi turvapaikanhakijoita ei viedä töihin, mutta todellisuudessa he ovat tehneet todella paljon vapaaehtoistyötä.

    – He ovat olleet muun muassa vapaaehtoisina Rukan maailmancupissa, Tervahiihdossa ja pyöräilyn SM-kisoissa, Kemppainen luettelee esimerkkejä.

    Käykö päiväkodeissa muita vierailijoita?

    Toisin kuin lukuisissa some-keskusteluissa epäillään, oululaisissa päiväkodeissa ja kouluissa käy muitakin aikuisten tutustujien ryhmiä. Etenkin kouluissa mutta myös päiväkodeissa vierailee toisinaan monenlaisia ulkopuolisia.

    Penttilä kertoo, että esimerkiksi viime vuonna Saksan liittopresidentti kävi Oulun-käynnillään koulussa ja päiväkodissa.

    Oulun Hiukkavaaratalon uudenlaisia luokkahuoneita on esitelty sivistys- ja kulttuurijohtajan mukaan useille vierailuryhmille.Paulus Markkula / Yle

    Penttilän mukaan Oulun kouluissa käy paljon vieraita tutustumassa esimerkiksi uudenlaisiin oppimisympäristöihin, kuten monitoimitaloon, jossa on samassa rakennuksessa koulu, päiväkoti, kirjasto ja muita tiloja. Vierailijoissa on kansainvälisiä opettajia, opiskelijoita ja esimerkiksi yritysten edustajia.

    – Koulut ovat hyvin suosittuja vierailukohteita. On totta, että päiväkodeissa ei käy niin paljon vierailijoita. Joissain päiväkodeissa käy paljonkin vieraita, suurimmassa osassa käy vähän tai ei ollenkaan, Penttilä sanoo.

    Myös muualla Suomessa päiväkodeissa käy vieraita. Tampereen, Turun, Helsingin ja Vantaan varhaiskasvatuksesta vastaavat johtajat kertovat Ylelle, että päiväkodeissa käy vieraita. Tyypillisesti vieraat ovat kansainvälisiä vierailijoita, joita kiinnostaa suomalainen varhaiskasvatus, siihen liittyvät pedagogiset ratkaisut tai esimerkiksi tilan käyttö.

    Yhdessäkään edellä mainituista kaupungeista ei muisteta, että turvapaikanhakijaryhmien järjestettyjä vierailuja olisi ollut.

    Helsingistä kuitenkin kerrotaan, että avoimen varhaiskasvatuksen leikkipuistotoiminnassa on ollut mukana turvapaikanhakijaperheitä.

    – Meillä on avoin palvelu, johon kutsumme avoimesti kaikkia perheitä. Meillä on selkeä muoto näille vierailukäynneille, eikä meillä ole ollut mitään yleiskeskustelua Oulun tapaukseen liittyen, sanoo Helsingin leikkipuisto- ja iltapäivätoiminnan päällikkö Hanna Linna.

    Mikä on vierailuissa nähty uhka?

    Päätöstä vierailujen lopettamisesta on perusteltu ihmisten osoittamalla huolella, joka on noussut etenkin Oulussa tutkittavien seksuaalirikosepäilyjen takia.

    Vierailut on järjestetty aina koulun tai päiväkodin henkilökunnan ollessa läsnä.

    Vuolle Setlementin toiminnanjohtajan Jussi Kemppaisen mukaan sosiaalisessa mediassa liikkuneet huhut siitä, että yksi Oulun seksuaalirikoksista epäilty olisi osallistunut koulu- tai päiväkotivierailulle, eivät pidä paikkansa. Hän kertoo, että yksi epäilty on ilmeisesti ollut osallistujana Vuolle Setlementin järjestämässä, kaikille avoimessa tilaisuudessa, jossa juostiin Cooperin testi. Näitä kuvia on myöhemmin levitetty somessa ja väitetty niiden olevan kouluvierailulta.

    Mikä on sitten tilanteisiin liittyvä uhka, josta palautetta kaupungille laittaneet ihmiset ovat huolissaan? Kun kerran vierailut keskeytettiin seksuaalirikosepäilyjen takia, onko pelko se, että turvapaikanhakijat yrittäisivät tehdä seksuaalirikoksia esimerkiksi päiväkodissa henkilökunnan ollessa paikalla?

    – En ole kokenut, että suoraan olisi viitattu, että käytettäisiin juuri siinä tilanteessa lapsia tai nuoria hyväksi. Palautteessa on ollut, että kun käydään lukiossa tai yläkoulussa, siellä luodaan suhteita ja tutustutaan, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä sanoo.

    – En ihan tarkkaan ole itsekään hahmottanut, mikä konkreettisesti on se turvallisuuden tunnetta horjuttava seikka, Penttilä lisää.

    Vuolle Setlementin toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen pitää kauhuskenaarioita päiväkodeissa ja kouluissa lapsia metsästävistä turvapaikanhakijoista käsittämättöminä.

    – Pelottavaa, että tällaisia ajatuksia edes on.

    Myös Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier on vieraillut oululaisten koulu- ja päiväkotilaisten luona Hiukkavaaratalossa.Clemens Bilan / EPA

    Vierailut nousivat kuitenkin kiistanaiheeksi jo ennen Oulussa tutkittavia seksuaalirikosepäilyjä. Noin vuosi sitten osa kaupunginvaltuutetuista allekirjoitti perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun jättämän aloitteen, jossa vaadittiin vierailujen lopettamista. Perusteena oli, että kaikkien osallistujien taustoja ei voi varmuudella selvittä.

    Tuolloin sivistys- ja kulttuuripalvelut tyrmäsivät ehdotuksen toteamalla, että yhdenvertaisuuslain näkökulmasta ei ole kestävää, jos yhdeltä ihmisryhmältä kielletään vierailut.

    Yksi aloitteen allekirjoittajista oli viime valtuustokaudella sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajanakin toiminut kaupunginvaltuutettu Matias Ojalehto (kesk.). Hän pitää edelleen turvapaikanhakijoiden vierailuja turhia jännitteitä yhteiskuntaan aiheuttavina.

    Hän kertoo myös saaneensa parikymmentä viestiä päiväkoti- ja kouluvierailuista. Hän uskoo, että viestit ovat vanhemmilta.

    Ojalehdon mukaan voi kysyä, ovatko kaikki palautteissa esitetyt perusteet vierailujen estämiselle relevantteja. Hän kuitenkin sanoo, että ei ole koskaan saanut palautetta, jonka mukaan turvapaikanhakijat pitäisi päästää päiväkoteihin.

    Ojalehto sanoo, että viestien lähettäjät ovat olleet huolissaan muun muassa siitä, voisiko esimerkiksi Turun puukotusten tapaista terrori-iskua tapahtua päiväkodissa. Hän ei itse pidä tällaista todennäköisenä.

    – Saamissani palautteissa ei ole pelätty, että vierailun aikana tapahtuisi seksuaalista hyväksikäyttöä. Palautteissa on enemmän ollut huolta siitä, että eihän lapsille anneta viestiä, että kulttuurieroilta suljetaan silmät eikä avoimesti kerrota haasteista, joita niihin liittyy.

    Haasteilla hän viittaa esimerkiksi naisen asemaan ja erilaisiin suojaikärajoihin eri kulttuureissa. Myös Ojalehto kertoo, että palautteissa toistuu pelko "suhteiden luomisesta" vierailujen aikana.

    – Yhteydenottajilla on selkeästi ajatus, että he eivät halua, että nuoret tai lapset saisivat sitä kautta kontakteja turvapaikanhakijoihin.

    Oulun kaupungintalolla tammikuussa järjestetyssä turvallisuusinfossa kerrottiin turvapaikanhakijoiden koulu- ja päiväkotivierailujen keskeyttämisestä. Projekti, johon viime aikojen vierailut ovat liittyneet, on kuitenkin päättynyt jo vuodenvaihteessa.Matias Sieppi / AOP

    Ojalehto sanoo, että hän ei usko, että päiväkotilasten kohdalla olisi huolta suhteiden luomisesta. Päiväkotivierailuihin liittyvä suurin ongelma on hänestä se, että turvapaikanhakijoiden menneisyyttä ja taustoja ei tunneta.

    – Jos vanhemmat kysyvät vaikka päiväkodin johtajalta, ketä päiväkodissa on käynyt, mielestäni heillä on oikeus tietää. Jos ei tarkkaan pystytä kertomaan, millaisista olosuhteista ja taustoista ihmiset tulevat, se on omiaan luomaan ylimääräistä jännitettä lasten vanhempien ja turvapaikanhakijoiden välille.

    Kaupunginvaltuutettu Matias Ojalehto sanoo, että hänen mukaansa kansainvälinen kasvatus voisi tarkoittaa myös "länsimaisista arvoyhteisöistä tuleviin" tutustumista.

    – Kansainvälistä kasvatusta voitaisiin antaa muutenkin, vaikka vaihto-opiskelijavierailujen ja täällä jo asuvien kansainvälisten ihmisten avulla. Pitäisin sitä kuntalaisten mielipiteitä paremmin huomioivana.

    Miksi vierailut keskeytettiin, vaikka niistä ei ole ollut ongelmaa?

    Ylen aiemmin haastatteleman apulaispoliisipäällikkö Arto Karnarannan mukaan poliisin tiedossa ei ole vierailuihin liittyvää uhkaa. Myöskään sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä tai Vuolle Opiston toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen eivät ole kuulleet vierailuista mitään negatiivisia kokemuksia.

    Penttilä kertoo, että päätös vierailujen keskeyttämisestä tehtiin kuitenkin runsaan palautteen takia.

    – Jos vanhemmilta tulee kovasti palautetta, niin vierailuita ei järjestetä.

    En ihan tarkkaan ole itsekään hahmottanut, mikä konkreeettisesti on se turvallisuuden tunnetta horjuttava seikka. Mika Penttilä

    Hän kuitenkin itsekin sanoo, että ei ole tiedossa, ovatko palautteen lähettäjät vierailukohteiden lasten vanhempia tai edes vanhempia ylipäätään.

    – Tiedetään myös, että helposti tulee viestejä ihmisiltä, joilla ei minkäänlaista kosketuspintaa asiaan.

    Hänen mukaansa nyt kuitenkin pitää puhua ja jollakin tapaa selvittää oululaisten vanhempien kanta vierailuihin.

    Myös Vuolle Setlementin Jussi Kemppainen sanoo, että on hyvä, että vierailuja ei juuri nyt järjestetä "työrauhan" takia. Hän kuitenkin toivoo, että niitä jatkettaisiin mahdollisimman pian. Kouluilta on jo tullut toiveita uusista vierailuista. Hänen mukaansa on ennakkoluuloinen ajatus, että lasten tai nuorten ei haluttaisi tapaavan joistain kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä vaan esimerkiksi pelkästään länsimaista tulleita maahanmuuttajia.

    – Oulun kaduilla väistämättä törmää kuitenkin ihmisiin monesta kulttuurista. Luulisi, että jos joku pelkää heitä, hän nimenomaan toivoisi, että eri kulttuureista tuleviin voisi tutustua tällaisten suunniteltujen vierailujen avulla.

    Uutista on korjattu 6.2. kello 10.21: Jutussa väitettiin virheellisesti, että Matias Ojalehto olisi ollut sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana vielä vuosi sitten päiväkotivierailujen kieltämistä vaativan aloitteen aikaan.. Hän ei kuitenkaan enää ollut.

    Lue myös:

    Asiantuntijat lyttäävät Oulun päätöksen lopettaa turvapaikanhakijoiden päiväkotivierailut: "Lähellä rasistista tapaa hahmottaa maailmaa"

    Opetusministeri Oulun päätöksestä lopettaa turvapaikanhakijoiden päiväkotivierailut: "Uskon, että Oulussa on tehty hyvää harkintaa"

    Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta "ilmiön"

    Punkki, ihminen tai vaikka talitiainen voi olla mehiläispesän surma – viime talvena mehiläistarhojen talvitappiot olivat harvinaisen suuret

    Punkki, ihminen tai vaikka talitiainen voi olla mehiläispesän surma – viime talvena mehiläistarhojen talvitappiot olivat harvinaisen suuret


    Tästä on kyseSuomessa talvehtii tänä vuonna ennätyksellisen suuri määrä mehiläispesiä, yli 70 000 kappaletta.Vaikka mehiläispesät eivät hätkähdä koviakaan pakkasia, kuolee osa pesistä talven aikana.Viime talvena talvitappiot olivat...

    Tästä on kyseSuomessa talvehtii tänä vuonna ennätyksellisen suuri määrä mehiläispesiä, yli 70 000 kappaletta.Vaikka mehiläispesät eivät hätkähdä koviakaan pakkasia, kuolee osa pesistä talven aikana.Viime talvena talvitappiot olivat harvinaisen suuret, yli joka viides talvehtineista pesistä kuoli tai heikkeni niin, ettei tuottanut kesän aikana hunajaa.Suuret tappiot heikentävät alan kannattavuutta.

    Hengitys huuruaa pikkupakkasessa, kun mehiläistarhaaja, Suomen Mehiläishoitajain Liiton puheenjohtaja Hannu Luukinen kahlaa hangessa kohti mehiläispesiään Limingassa.

    Lunta on puolisääreen asti ja taivaalta satelee hiljalleen lisää. Hän ei ole vieraillut pesillä pariin kuukauteen, sillä mehiläiset pärjäävät normaalisti itsekseen läpi talven.

    Mehiläispesän rauhallinen ulkokuori kuitenkin valehtelee. Mehiläiset eivät vaivu talvella horrokseen, vaan ne tietävät, että läheisyys lämmittää.

    Luukinen kurkistaa varovasti yhden pesän sisään. Siellä ne ovat, nätisti talvipallossa. Sen keskellä on pesän tärkein yksilö, emo eli kuningatar.

    Pallon ulommaiset mehiläiset värisyttävät siipiään ja pitävät pesän lämpimänä koko talven ajan. Pitkän linjan mehiläistarhaaja Ari Seppälä Jyväskylästä kuvailee pesän talviaikaa runollisesti.

    – Sanon aina, että mehiläiset kertovat juttuja toisilleen ja lämmittävät mökkiä koko talven. Siellä ne rauhassa surisevat ja pitävät huolen, että talvipallon sisällä on noin 25 astetta lämmintä.

    Kuluva talvi on ollut kylmä, mutta pakkaset eivät pesää yleensä hetkauta, kertoo mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala Suomen Mehiläishoitajain Liitosta.

    – Kun on lämmintä, ne ovat väljemmin, kun tulee kylmempää, ne menevät tiiviimmin toisiaan vasten.

    Pahoja talvitappioita

    Vaikka mehiläisillä on hienostunut tapa elää läpi talven, viime vuonna tapahtui harvinaisen paljon mehiläisyhteiskuntien talvikuolemia.

    Pesistä kuoli tai heikkeni talven aikana yli joka viides, selviää Mehiläishoitajain Liiton keräämistä tiedoista. Talven aikana heikentynyt mehiläisyhteiskunta ei tuota hunajaa seuraavana kesänä. Talvitappiot nakertavatkin alan kannattavuutta.

    Mehiläiset eivät vaivu talvella horrokseen. Ne kerääntyvät pesässään kuvassa näkyväksi talvipalloksi ja pitävät toisensa lämpiminä. Hanna Juopperi / Yle

    Eniten pesäkuolemia aiheutti pesissä lisääntyvä varroapunkki (Suomen Mehiläishoitajain Liitto), joka levittää mukanaan myös erilaisia virustauteja. Mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala huomauttaa, että myös tarhaajien toiminnassa on kehittämisen varaa.

    Talvella, nopeiden lämpötilanvaihtelujen seurauksena pesiin kertyvä kosteus voi olla mehiläisille kohtalokasta. Vesi tiivistyy kylmällä ilmalla pesän rakenteisiin, ja jos katosta tippuu kylmää vettä mehiläisten päälle, ne eivät pysty ylläpitämään pesässä tarvittavaa lämpöä.

    Kun lämmönhukka kasvaa, kuluu myös enemmän ruokaa. Pahimmassa tapauksessa pesään varastoitu ruoka loppuu kesken ja mehiläiset kuolevat nälkään.

    Myös esimerkiksi emon kuolema tai muut emo-ongelmat, liian pieni yhteiskunta tai erilaiset mehiläistaudit voivat aiheuttaa pesän kuoleman tai heikentymisen talven aikana.

    Tinttien ruokinta-automaatti

    Joskus tuhoaja voi pyrähtää paikalle lintulaudalta.

    Hannu Luukinen huomaa yhden pesän edustalla lumessa linnun siiven jälkiä. Tällä kertaa lintu on ehkä vain viettänyt yönsä pesän alla lämpimässä, mutta joskus talitiaiset oppivat käyttämään pesää ruokinta-automaattinaan.

    – Linnut koputtelevat pesän etureunaan ja kun mehiläinen tulee kurkkimaan, niin silloin se napataan nokkaan. Tämä saattaa tietyissä tapauksissa olla pesälle ihan kohtalokasta, Luukinen kertoo.

    Mehiläistarhaajalle talvi on rauhallista aikaa, koska mehiläiset pärjäävät talvella yleensä parhaiten itsekseen. Mehiläistarhaaja Hannu Luukinen käy silloin tällöin tarkistamassa, että kaikki on tarhalla hyvin, eivätkä esimerkiksi talvimyrskyt ole aiheuttaneet vahinkoja.Hanna Juopperi / Yle

    Häiritty pesä talvehtii huonommin ja tietääpä Maritta Martikkala kertoa pesistä, jotka ovat kuolleet talviaikana esimerkiksi läheisen rakennustyömaan tärinän aiheuttamiin häiriöihin.

    Myös hiiret ja muut jyrsijät ovat kiinnostuneita pesistä talvella. Niiden pääsy pesään estetään pesien lentoaukkoihin asennettavilla hiirenestimillä. Keväällä pesiä voivat kiusata myös talviuniltaan heränneet karhut, kun sähköistettyjä suoja-aitoja ei ole vielä voitu asentaa tarhojen ympärille.

    Pesiä ennätyksellisen paljon

    Vaikka viime vuonna talvi oli mehiläistarhoille vaikea, Suomessa talvehtii nyt yli 70 000 mehiläispesää, ilmenee Mehiläishoitajain Liiton tilastoista. Martikkalan mukaan määrä on ennätyksellisen suuri.

    Hänen mukaansa uusia tarhaajia on tullut lisää ja monet isot toimijat ovat lisänneet pesämääräänsä. Mehiläispesiä lisätään tekemällä niistä uusia jaokkeita, ja viime vuonna lämmin kesä mahdollisti pesämäärän lisäämisen.

    Talvitappioista huolimatta tänä talvena mehiläispesiä on talvehtimassa ennätyksellinen määrä.Hanna Juopperi / YleKeväällä on puhdistuslennon aika

    Mehiläiset lähtevät liikkeelle pesistään, kun lämpötila kohoaa keväisiin lukemiin. Silloin on puhdistuslennon aika. Ari Seppälä kertoo, että mehiläinen ei ulosta pesäänsä, vaikka se syö talven aikana useamman kerran painonsa verran ruokaa. Lämmin kevätpäivä saa mehiläiset lentoon.

    – Keväällä ulostetta voi olla jopa kolmannes mehiläisen painosta. Silloin ne lentävät pesästään muutaman kymmenen metrin matkan ja ulostavat hangelle.

    Jos jollekulle varma kevään merkki ovat tippuvat räystäät, mehiläistarhaajalle se on ruskeaksi värjäytynyt hanki pesän edustalla. Pesä on selvinnyt talvesta ja valmiina kevääseen.

    Lue myös:

    Kukka kuulee pölyttäjän pörinän – lähestyvä mehiläinen saa helokin tuottamaan makeinta mettään

    Millaista on kuulua alkuperäiskansaan? Ylen uusi dokumenttisarja avaa neljän nuoren elämän kerroksia

    Millaista on kuulua alkuperäiskansaan? Ylen uusi dokumenttisarja avaa neljän nuoren elämän kerroksia


    Musiikki, elokuvakulttuuri, roller derby. Muun muassa nämä asiat auttavat neljää rohkeaa alkuperäiskansanuorta jaksamaan eteenpäin haastavinakin päivinä. Gearddit (suom. Kerrokset) -nimisessä sarjassa ovat mukana inarilainen Aslak Uula Länsman,...

    Musiikki, elokuvakulttuuri, roller derby. Muun muassa nämä asiat auttavat neljää rohkeaa alkuperäiskansanuorta jaksamaan eteenpäin haastavinakin päivinä.

    Gearddit (suom. Kerrokset) -nimisessä sarjassa ovat mukana inarilainen Aslak Uula Länsman, inarilainen Sunna Nousuniemi, grönlantilainen Aqqalu Berthelsen ja nykyisin Oulussa asuva ivalolaislähtöinen Anne Olli.

    Dokumenttisarjan nimen taustalla on ajatus siitä, miten ihmisessä on useita erilaisia kerroksia – kuten puun vuosirenkaat, jotka kasvavat vuodesta toiseen jokainen omalla tavallaan – joita ei aina näe tai joista muut eivät välttämättä tiedäkään.

    Sarjassa käsitellään esimerkiksi identiteettiä, mielenterveyttä, rakkautta sekä tulevaisuutta. Haastattelut on toteutettu pohjoissaameksi ja osittain englanniksi. Sarja on tekstitetty suomeksi. Ohjelma on nähtävillä koko maailmassa.

    Mielenterveys ja huoli huomisesta

    Kerrokset-dokumenttisarjan kolmea saamelaisnuorta yhdistää se, että he kertovat avoimesti omista haasteistaan mielenterveysongelmien kanssa.

    Esimerkiksi Anne Olli ei ole saanut koskaan mielenterveyspalveluita omalla äidinkielellään, pohjoissaameksi. Ennen varsinaisten oireiden käsittelemistä hän on joutunut pitkän kaavan kautta kertomaan hoitajille siitä, mitä saamelaisuus on ja minkälaisia asioita kulttuuriin kuuluu. Se, ettei kulttuurin ominaispiirteitä tunneta, voi aiheuttaa pelkoa siitä, ettei mielenterveysongelmien taustoja ymmärretä täysin.

    – En voi tietää, olisiko minulla mielenterveysongelmia, jos en olisi saamelainen, toteaa Anne Olli miettiessään syitä alakuloisuuden ja masentuneisuuden taustalla.

    Anne Olli kuuluu vähemmistön vähemmistöön, hän kutsuukin itseään sateenkaarisaamelaiseksi. Joskus hän kuulee vihapuhetta, kun kulkee saamenpuku yllään, mutta hän saamelaisuudesta hän on kuitenkin ylpeä. Anne Olli on mukana Gearddit - Kerrokset -dokumenttisarjassa ja hänen jaksonsa ilmestyy 20.2.2019 Yle Areenassa. Linda Tammela / Yle

    Aslak Uula Länsman puolestaan kertoo, kuinka päätyi vuonna 2014 tutkimuksiin esimerkiksi keskittymisvaikeuksien vuoksi. Selvisi, että hänellä on ADHD. Monen erilaisen elämän mutkan ja kiemuran vuoksi ADHD löytyi vasta aikuisiällä, sillä esimerkiksi koulussa Länsmanilla oli aina mennyt arvosanojen puolesta hyvin. Länsman kutsuukin ADHD:ta mieluummin ominaisuudeksi, kuin sairaudeksi.

    Rap-musiikki on yksi tapa, jolla hän kertoo tunteistaan sekä yhteiskunnallisiin asioihin liittyvistä näkemyksistään, mutta myös huolistaan:

    "Ilmasto lämpenee, ihminen kylmenee, tulee kyseenalaiseksi ihmisarvo ja minun kansani." Suomennettu Aslak Uula Länsmanin rap-lyriikoista

    Jokaista kolmea saamelaisnuorta yhdistää myös pelko ja huoli huomisesta – siitä, millaiselta saamelaisten tulevaisuus näyttää.

    Rakkautta ja iloa

    Saamenmaa. Se on jokaisella sarjan päähenkilöistä tärkeänä mielessä ja tiukasti sydämessä. Saamelaisuus tuo iloa ja ylpeyttä.

    Grönlantilainen Aqqalu Berthelsen muutti vuosi sitten tyttöystävänsä Sunna Nousuniemen luokse Inariin ja koki heti olevansa Inarissa kuin kotonaan, onhan Inarissa tiivis saamelaisyhteisö, joka tuntui inuiitille varsin kotoisalta.

    Aqqalu Berthelsen on kotoisin Grönlannista, mutta Saamenmaa on hänelle koti. Hän löysi Saamenmaalta rakkauden ja muutti tyttöystävänsä, inarilaisen Sunna Nousuniemen luokse. Aqqalu Berthelsen ja Sunna Nousuniemi ovat mukana Gearddit -dokumenttisarjassa ja heidän jaksonsa ilmestyy 13.2.2019 Yle Areenassa.Linda Tammela / Yle

    Musiikkituottajana työskentelevä Berthelsen ja elokuvafestivaalin johtajana toimiva Nousuniemi ovat yhtä mieltä siitä, että alkuperäiskansaan kuulumisella on suuri merkitys heidän rakkaudessaan ja rakastumisessaan – elämää alkuperäiskansaan kuuluvana ei tarvitse erikseen selittää, kun toinen sen ymmärtää täysin.

    Aslak Uula Länsman muutti itse useiden vuosien jälkeen takaisin kotiseudulleen Saamenmaalle. Isänsä kotipaikassa, syrjäisessä Lisman kylässä Inarissa, Länsman istahtaa keinutuoliin ja toteaa tuntevansa sisäistä rauhaa.

    – Saan voimaa ja iloa muiden ihmisten hymyistä ja ystävällisestä käytöksestä, pohdiskelee Länsman kysyttäessä elämän hienoimmista hetkistä.

    Kaikki jaksot helmikuussa Yle Areenassa

    Kerrokset-dokumenttisarja on kuvattu Inarissa ja Oulussa marraskuussa 2018.

    Sarjan on tehnyt ja tuottanut Yle Saamen toimittaja, journalismin opiskelija Linda Tammela osana opinnäytetyötään Oulun ammattikorkeakouluun.

    Sarjan musiikista vastaa toimittaja Mikkâl Morottaja, joka tunnetaan inarinsaamenkielisestä rap-musiikistaan Amocina. Ohjelmassa kuullaan lisäksi Aslak Uula Länsmanin rappia sekä Aqqalu Berthelsenin DJ-tuotantoa.

    Gearddit - Kerrokset -dokumenttisarjan jaksot ilmestyvät Yle Areenassa 6.2., 13.2. ja 20.2.

    Automatisaatioon tähtäävä uudistus vaikeuttaa yrittäjien ja urheiluseurojen elämää –

    Automatisaatioon tähtäävä uudistus vaikeuttaa yrittäjien ja urheiluseurojen elämää – "Todellisuus ei taivu tulorekisteriin"


    Tästä on kyseVerohallinnon alaisuudessa toimiva Kansallinen tulorekisteri otettiin käyttöön vuoden vaihteessa.Uusi järjestelmä tähtää mahdollisimman pitkälle vietyyn automaatioon palkkatietojen ilmoittamisessa. Käytännössä automaatio ei...

    Tästä on kyseVerohallinnon alaisuudessa toimiva Kansallinen tulorekisteri otettiin käyttöön vuoden vaihteessa.Uusi järjestelmä tähtää mahdollisimman pitkälle vietyyn automaatioon palkkatietojen ilmoittamisessa. Käytännössä automaatio ei kuitenkaan aina toimi.Tulorekisteri aiheuttaa isoja ongelmia toimintansa pelkistäneissä vanhan liiton yrityksissä. Isommillekin yrityksille se on tuonut useita vaikeuksia.Myös urheiluseuroissa tulorekisterin käyttöönotto on muuttanut raportointikäytäntöjä rajusti.

    Tilitoimistoyrittäjä Johanna Rahkala on huolestunut tulorekisterin käyttöönoton seurauksista monelle pikkufirmalle ja pienille tilitoimistoille.

    Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta (Tulorekisteri), joka sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla. Se otettiin käyttöön tämän vuoden alussa.

    Tulorekisterin tarkoituksena on harmaan talouden kitkeminen ja se, että palkkatietojen tarvitsijat kuten Verohallinto, vakuutusyhtiöt, Kela ja työllisyysrahasto saisivat tiedot mahdollisimman ajantasaisesti.

    Uuden järjestelmän käyttöön ottamiseen on Rahkalan mukaan liittynyt ja liittyy paljon ongelmia, vaikka asiaa on valmisteltu pitkään.

    – Meillä työmäärä on lisääntynyt tammikuussa tulorekisterin takia todella paljon. Tähänastisen kokemuksen perusteella arvioin, että palkkailmoitusten määrä nousee järjestelmän myötä noin viisinkertaiseksi aikaisempaan verrattuna, Rahkala sanoo.

    Hänen kokemuksensa on se, että tulorekisterin ruuhkaisuuden takia ilmoitukset eivät tahdo mennä perille. Jos menevätkin, niin perillemenosta ei tule ilmoitusta. Ihan yksinkertaiselta tulorekisteri ei näytä edes siitä kertovalla Verohallinnon Youtube-videolla.

    Järjestelmät eivät vielä seurustele keskenään

    Teoriassa järjestelmä mahdollistaa palkkailmoituksen lähtemisen palkkaohjelmistoista teknisen rajapinnan kautta automaattisesti tulorekisteriin.

    Käytännössä tulorekisterijärjestelmän rajapinnat eivät vielä aina toimi eikä niitä kaikissa palkkaohjelmissa ole ollenkaan.

    Tulorekisterin tukkoisuuden ja muiden alkuongelmien Rahkala uskoo kuitenkin korjaantuvan ajan kanssa, vaikka alan yrittäjille keskeneräisenä lanseeratusta järjestelmästä on koitunut paljon ylimääräistä työtä, painetta ja harmaita hiuksia.

    Tilit tasan -tilitoimiston toimitusjohtaja Rahkalan huolen kohteena ovat paljon isommat asiat.

    Tulorekisteri edellyttää yritysten palkanmaksujen ilmoittamista viiden päivän sisällä tapahtumasta. Erillisiä palkkaennakkoja järjestelmä ei tunnista, vaan myös toisesta palkkapäivästä pitää tehdä ilmoitus erikseen.

    Palkkaennakot historiaan?

    Palkkaennakon käsittely joka kerta erikseen ilmoitettavana palkkana on ongelma paitsi satunnaista palkkaennakkoa eli "kottia" tarvitseville, mutta lisäksi firmoissa, joissa kuukauden toinen palkkapäivä on ollut virallisesti ennakkoa.

    – Monessa yrityksessä on pitkään ollut käytössä palkkaennakot. Ne on kirjattu työsopimukseen tai työehtosopimukseen eikä niistä välttämättä lähdetä luopumaan tulorekisterin vuoksi, Rahkala sanoo.

    Tyypillisiä aloja, joilla tällaista käytäntöä on sovellettu, ovat Rahkalan mukaan rakennusala, maanrakennusala ja esimerkiksi leipomot.

    Mitään alarajaa ilmoitettaville summille ei ole Marjo Björk, viestintäpäällikkö, Tulorekisteri-hanke

    Tulorekisterin ylläpitäjä ei näe palkkaennakkoasiassa ongelmaa.

    – Sehän on työnantajan asia, kuinka usein hän palkkaa maksaa. Mutta aina täytyy tulorekisteriin tehdä ilmoitus viiden vuorokauden sisällä, sanoo Verohallinnon alaisuudessa toimivan Kansallisen tulorekisterihankkeen viestintäpäällikkö Marjo Björk.

    Hänen mukaansa palkkojen ilmoittamisen automatisointiin tähtäävä uudistus on lähtenyt hyvin käyntiin.

    Björkin mukaan noin 80 prosenttia ilmoituksista on jo tullut automaattisesti palkkajärjestelmien ja tulorekisterin väliin rakennettujen teknisten rajapintojen kautta.

    Teoriassa kehittyneet ohjelmistot mahdollistavat palkkailmoituksen lähtemisen teknisen rajapinnan kautta automaattisesti tulorekisteriin. Käytännössä tässä on Rahkolan mukaan vielä suuria ongelmia.

    –Täydellinen automatisointi ei ole realismia. Jonkun täytyy aina syöttää tiedot järjestelmään, sanoo Rahkala.

    Ilmoitusten määrä moninkertaistuu

    Aikaisemmin työnantajat tekivät palkkatietoilmoituksen kerran vuodessa neljään eri paikkaan eli Verohallinnolle, työeläkelaitoksille, Työllisyysrahastolle ja työtapaturmavakuutusyhtiöille.

    Björk korostaa sitä, että vuoden vaihteesta lähtien ilmoitus on pitänyt tehdä vain yhteen paikkaan, eli tulorekisteriin.

    Tämä pitää kuitenkin tehdä joka palkanmaksutapahtuman jälkeen. Mikä moninkertaistaa käsin tehtävien ilmoittamiskertojen määrän, jollei yrityksellä ole digitaalisen palkkajärjestelmän ja tulorekisterin välistä teknistä rajapintaa.

    Tilitoimistoyrittäjä Johanna Rahkalan mukaan tulorekisteri ja todellisuus eivät kohtaa. Yrittäjät arastelevat kuitenkin arvostella verohallintoa. Niinpä hän puhuukin monen muunkin yrittäjän puolesta.Timo Nykyri/ Yle

    Läpinäkyvyyden ja reaaliaikaisuuden parantamiseksi tehty uudistus tarkoittaa pikkufirmassa sitä, että entisen muutaman ilmoituksen sijasta niitä pitää tehdä vähintään noin 40 vuodessa.

    Järjestelmä ei Rahkolan mukaan hahmota palkkaennakkojen laajuutta ja merkitystä pienissä firmoissa.

    – Pienyrittäjät saattavat nostaa firmastaan omaa palkkaansa useamman kerran kuukaudessa sen mukaan, miten firman tilillä rahaa sattuu olemaan. Kertoja voi olla jopa kaksikymmentä kuukaudessa. Nyt jokaisesta palkan nostosta olisi tehtävä palkkalaskelma ja tulorekisteri-ilmoitus, sanoo Rahkala.

    Järjestelmä pakottaa yrittäjän digi-maailmaan

    Käytännössä järjestelmä edellyttää yrittäjiltä siirtymistä digitaaliseen palkkahallintoon, mitä moni pienyrittäjä on nimenomaan kaihtanut, koska kokee sen vaikeaksi.

    Pienet yritykset ovat vaikeuksissa. Tulorekisteri lisää hallinnollista taakkaa ja työmäärää pienissä yrityksissä ja tilitoimistoissa. Monet yritykset hoitavat itse palkkahallinnon ja tilitoimisto puolestaan tilinpidon yrittäjän kuukausittain toimittavien paperidokumenttien pohjalta.

    On paljon yrittäjiä, jotka eivät käytä tietokonetta tai älypuhelinta. Toisilla taas ei ole varaa hienoihin automaattisiin palkanmaksujärjestelmiin.

    – Heitä ei ole huomioitu tässä ollenkaan. Palkkatietojen syöttö manuaalisesti tulorekisterin verkkolomakkeelle on hankalaa ja aikaa vievää, joten se ei ole järkevä eikä taloudellinen vaihtoehto, sanoo Rahkala.

    ViestintäpäällikköBjörkmyöntää, että järjestelmä ohjaa yrityksiä digitaaliseen palkkahallintoon ja ylipäätään digitaaliseen maailmaan.

    – Jos yrityksen palkkajärjestelmän ja tulorekisterin väliin ei ole rakennettu teknistä rajapintaa tai digitaalista palkkajärjestelmää ei ole, ilmoittaminen on kätevintä hoitaa maksuttoman palkanlaskentaohjelman (palkka.fi) kautta, mutta se vaatii tietokoneen tai älypuhelimen, sanoo Björk.

    Erotuomarin palkkiotkin on ilmoitettava viiden vuorokauden sisällä

    Samoin esimerkiksi urheiluseuroissa joudutaan ongelmiin käteismaksujen kanssa.

    – Se 15 euron tuomaripalkkio on maksettu siinä kentän laidalla ja ilmoitettu kaikki tuomaripalkkiot yhtenä summana kuukauden päätyttyä verottajalle. Nyt jokainen pikkumaksu käsitellään erillisenä palkanmaksuna, josta pitää tehdä ilmoitus viiden päivän sisällä, Rahkala kertoo.

    Kansallisen tulorekisterihankkeen viestintäpäällikkö Marjo Björk vahvistaa tämän.

    – Kaikki tällaiset palkat ja palkkiot ilmoitetaan tulorekisteriin viiden vuorokauden sisällä tapahtumasta. Mitään alarajaa ilmoitettaville summille ei ole, Björk sanoo.

    Tämä on tehty tosi vaikeaksi vanhan liiton yrittäjille Johanna Rahkola, toimitusjohtaja, tilitoimisto Tilit tasan

    Rahkala kaipaisi tulorekisteriin ainakin muutamia selkeitä parannuksia, jotta se sopeutuisi paremmin rinnakkaiseloon todellisuuden kanssa.

    Viiden vuorokauden ilmoitusaika on hänen mukaansa kohtuuttoman lyhyt. Siihen lasketaan mukaan myös viikonloput.

    Byrokratiaa pitäisi muutenkin saada hänen mielestään karsittua uudesta järjestelmästä.

    – Esimerkiksi matka- ja palkkaennakoita ei ole järjestelmän toimivuuden takia tarpeen ilmoittaa erikseen. Kuukausikohtaisten ilmoitusten pitäisi riittää, sanoo Rahkala.

    Uudet järjestelmät mullistavat tilitoimistoalan

    Rahkolan mielestä tänä vuonna käyttöön otettu tulorekisteri ja muutaman vuoden päästä toteutuva arvonlisäverotuksen ilmoittamisen muutos ajavat alan toiminnan isojen toimijoiden käsiin. Ainoastaan isoilla taloilla on varaa jatkossa hoitaa yritysten talous- ja palkkahallintojärjestelmiä.

    – Tämä on tehty tosi vaikeaksi vanhan liiton yrittäjille. Pienillä tilitoimistoilla on paljon pienyrittäjiä asiakkaina. He tuovat paperit kerran kuussa tilitoimistoon, koska perinteinen tapa on edullisin ja heille yksinkertaisin, sanoo Rahkala.

    Tilitoimistojen ohjelmistokulut nousevat moninkertaisiksi ja ne olisi pysyttävä siirtämään asiakkaiden maksettavaksi. Samaan aikaan uudessa sähköisessä järjestelmässä asiakas tekee osan työstä itse.

    – Niinhän se meille markkinoitiin, että voitte ottaa lisää asiakkaita ja laskutatte edelleen saman verran, Rahkala sanoo.

    Lue myös:

    Mikä ihmeen tulorekisteri? Yritysten pitää ottaa uusi järjestelmä käyttöön jo vuodenvaihteessa – vain osa on siihen valmis

    Tietosuojavaltuutettu: Isoilta järjestelmähankkeilta puuttuu ohjaus – "Meillä on tässä maassa kova usko erilaisiin rekistereihin"

    Uusi tulorekisteri kerää miljoonien suomalaisten tietoja yhteen paikkaan – Verottaja rauhoittelee: Tietojen käyttäminen tarkkaan rajattua

    Puolen Suomen sairaalat jakavat leikkauksensa – veitsen alle voi joutua 200 kilometrin päähän, mutta hoitoon pääsisi nopeammin

    Puolen Suomen sairaalat jakavat leikkauksensa – veitsen alle voi joutua 200 kilometrin päähän, mutta hoitoon pääsisi nopeammin


    Tästä on kyseViisi pohjoista sairaanhoitopiiriä jakaa erikoissairaanhoidon työnjakosasetuksen listaamat leikkaukset, jos suunnitteilla oleva yhteinen osuuskunta toteutuu.Potilasvirtoja ohjattaisiin yli maakunta- ja sairaanhoitopiirirajojen, jotta...

    Tästä on kyseViisi pohjoista sairaanhoitopiiriä jakaa erikoissairaanhoidon työnjakosasetuksen listaamat leikkaukset, jos suunnitteilla oleva yhteinen osuuskunta toteutuu.Potilasvirtoja ohjattaisiin yli maakunta- ja sairaanhoitopiirirajojen, jotta leikkausten sairaalakohtaiset lukumäärävaatimukset täyttyisivät.Kainuussa suunnitelma on herättänyt kiivasta keskustelua. Huolta aiheuttaa etenkin rintasyöpäleikkauksien siirtyminen Ouluun.Suunnitelman mukaan Kainuun keskussairaalaan tulisi lisää lonkan ja polven tekonivelleikkauksia sekä selkäleikkauksia.

    – Jos olisi pakko, vastaa hyrynsalmelainen Martti Iija kysymykseen, olisiko hän valmis lähtemään leikkaukseen Kajaania kauemmaksi.

    Hänet on leikattu kerran Kainuun keskussairaalassa, ja leikkaus sujui hienosti.

    Vuodenvaihteessa Kajaaniin muuttanut Satu Rinnetmäki on samoilla linjoilla. Hän ei koe hyvänä sitä, että leikkauksen perässä pitäisi matkustaa muualle.

    – Tämä on kuitenkin kaupunki ja maakunnassa asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä, Rinnetmäki perustelee.

    Keskustelu leikkausten keskittämisestä käy Kainuussa kiivaana. Etenkin rintasyöpäleikkausten mahdollinen siirtyminen Ouluun on herättänyt tunteikkaita kommentteja mielipidepalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Oman sävynsä keskusteluun tuovat myös kevään eduskuntavaalit.

    Mistä keskustelussa on kyse? Viime vuoden alussa voimaan astunut erikoissairaanhoidon työnjakoasetus määrää tietyille kirurgisille leikkauksille sairaalakohtaiset lukumäärät. Esimerkiksi lonkan ja polven tekonivelleikkauksia pitäisi olla vuodessa 600 kappaletta ja rintasyöpäleikkauksia vähintään 150.

    Jos potilas joutuu menemään isoon ja outoon sairaalaan yksin, se ei ole enää inhimillistä. Marja-Leena Tuhkanen

    Tämän takia pohjoisen viisi sairaanhoitopiiriä suunnittelevat yhteistä osuuskuntaa, joka jakaisi asetuksen listaamat leikkaukset sairaaloiden kesken. Lukumäärät täyttyvät Oulun yliopistollisessa sairaalassa, mutta eivät läheskään kaikissa Pohjois-Suomen keskussairaaloissa.

    Jos mitään ei tehdä, keskussairaaloiden leikkausvalikoima uhkaa kaventua ja päivystys heikentyä.

    – Meidän tulee kyetä ohjaamaan potilasvirtoja yli maakunta- ja sairaanhoitopiirien rajojen, jotta myös pienimmissä sairaanhoitopiireissä saavutettaisiin asetuksen edellyttämät lukumäärävaatimukset, sanoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma.

    Rintasyövän hoitotulokset maan kärkeä – entä jatkossa?

    Potilaalla on terveydenhoitolain mukainen oikeus valita julkisista sairaaloista hoitopaikka, kun hoidon tarve on todettu ja perusteltu. Myös osuuskunnassa potilasvirtojen ohjaaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen.

    Tähän liittyy myös riski – mikä saisi esimerkiksi kajaanilaisen potilaan hakeutumaan vapaaehtoisesti leikkaukseen Ouluun tai vastavuoroisesti oululaisen potilaan Kajaaniin?

    – Yhtenä kannustimena on nopeampi hoitoon pääsy. Jo nyt potilaat ovat olleet valmiita liikkumaan esimerkiksi Oulaskankaan ja Oulun yliopistollisen sairaalan välillä, kun he tietävät, että hoidon laatu on sama riippumatta leikkauspaikasta, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma kertoo.

    Erikoissairaanhoidon työnjakoasetus määrää tietyille leikkauksille sairaalakohtaiset lukumäärät. Jos vaatimukset eivät täyty, leikkauksia ei voi enää tehdä sairaalassa.Mimmi Nietula / Yle

    Suunnitelman mukaan Kainuun keskussairaala luopuu rintasyöpä- ja paksusuolensyöpäleikkauksista (Kainuun Sanomat). Viime vuonna Kainuussa tehtiin 66 rintasyöpäleikkausta. Paksusuolensyöpäleikkauksia tehtiin 12 kappaletta, kun niitä pitäisi asetuksen mukaan tehdä vähintään noin 70 vuodessa. Molemmat syövät leikattaisiin jatkossa Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

    – Emme haluaisi luopua mistään, mutta lukumäärät eivät täyty. Tarvitsisimme muilta alueilta 84 rintasyöpäleikkausta lisää vuodessa. Sellaista ei ole osuuskuntavalmistelussa ainakaan vielä luvattu, Kainuun sote-kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto sanoo.

    Kainuulaisten huoli on suuri. Tästä kertoo muun muassa se, että Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen Kajaanin osasto sai lyhyessä ajassa lähes 1 300 nimeä (Kainuun Sanomat) adressiin, jolla vaaditaan rintasyöpäleikkausten säilymistä Kainuun keskussairaalassa. Asetuksen kohtuullistamista vaativaan adressiin on kertynyt nimiä huomattavasti vähemmän: 77 allekirjoitusta.

    – Rintasyöpäpotilaita on paljon, mutta hoito uhkaa pirstoutua. Kainuun keskussairaalassa hoito on hyvää ja tulokset ovat maan kärkeä, sanoo Kajaanin osaston puheenjohtaja Marja-Leena Tuhkanen.

    Yhtenä kannustimena on nopeampi hoitoon pääsy. Ilkka Luoma

    Kainuussa rintasyövän hoidon laatujärjestelmää on hiottu parikymmentä vuotta. Asetus ei vaikuta potilaiden hoitoon, ainoastaan leikkaus tapahtuisi toisessa sairaalassa.

    – Toivomme, että hoitoketju ei katkea. Osaajiemme on mahdollista käydä hoitamassa potilaitaan myös muissa sairaaloissa, eli sama lääkäri kävisi leikkaamassa asiakkaan toisessa sairaalassa osuuskunnan kautta, Maire Ahopelto sanoo.

    Marja-Leena Tuhkanen korostaa, että leikkaustapahtuma on syöpäpotilaalle rankka. Välimatkan takia omaiset eivät välttämättä pääsisi potilaan tueksi sairaalaan.

    – Jos potilas joutuu menemään isoon ja outoon sairaalaan yksin, se ei ole enää inhimillistä, Tuhkanen toteaa.

    Jokainen sairaala luopuisi jostakin toisen hyväksi

    Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma sanoo ymmärtävänsä kainuulaisten huolen ja harmituksen. Kysymys ei ole siitä, etteikö rintasyöpäleikkausten laatu olisi Kainuussa asianmukaisella tasolla. Leikkauksia ei yksinkertaisesti riitä Pohjois-Suomessa useampaan kuin kolmeen sairaalaan.

    – Sairaaloiden välinen työnjako ja roolittaminen edellyttävät sitä, että jokainen sairaala joutuu luopumaan jostakin toisen sairaalan hyväksi. Muutoin vastassa olisi massiivinen leikkausten keskittyminen Pohjois-Pohjanmaalle, Luoma sanoo.

    Näin leikkaukset jakaantuisivat sairaaloittain

    Kainuun keskussairaala, Kajaani: lonkan ja polven tekonivelleikkaukset sekä selkäkirurgia.

    Keski-Pohjanmaan keskussairaala, Kokkola: rintasyöpäleikkaukset, lonkan ja polven tekonivelleikkaukset sekä selkäkirurgia.

    Lapin keskussairaala, Rovaniemi: rintasyöpä- ja paksusuolisyöpäleikkaukset, lonkan ja polven tekonivelleikkaukset sekä selkäkirurgia.

    Länsi-Pohjan keskussairaala, Kemi: asetuksen 7. pykälän ulkopuoliset leikkaukset, kuten tyrä- ja sappileikkaukset.

    Oulun yliopistollinen sairaala: rintasyöpä- ja paksusuolisyöpäleikkaukset, lonkan ja polven tekonivelleikkaukset sekä selkäkirurgia. Munuais-, kilpirauhas- ja eturauhassyöpäleikkaukset.

    Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Kokkolan keskussairaala ei tekisi jatkossa paksusuolensyövän leikkauksia. Rovaniemellä Lapin keskussairaala joutuisi puolestaan luopumaan muun muassa lonkan ja polven tekonivelten uusintaleikkauksista sekä munuaissyövän leikkauksista.

    – Tässä työnjaossa Kainuussa olisi säilymässä lonkan ja polven tekonivelleikkaukset sekä selkäleikkaukset, jotka eivät jatkuisi ilman sairaaloiden roolittamista ja osuuskunnan ohjausvaikutusta, Luoma sanoo.

    Samalla tavalla esimerkiksi Lapin keskussairaalassa pyrittäisiin lisäämään rintasyövän sekä paksusuolisyövän leikkauksia, jotta asetuksen vaatimukset täyttyisivät. Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa puolestaan lisättäisiin rintasyöpäleikkausten lisäksi lonkan ja polven tekonivelleikkauksia.

    Kainuun keskussairaalassa tehdään vuosittain lähes 6 000 leikkausta. Ilman työnjakoa KAKS menettäisi asetuksen piirissä olevat noin 730 leikkausta vuodessa.

    – Joistakin asioista täytyy pyrkiä sopimaan. Emme menettäisi kaikkea, vaan saisimme pitää omat lonkan ja polven tekonivelleikkaukset sekä selkäleikkaukset, ja saisimme niitä mahdollisesti jonkin verran myös lisää, sanoo Kainuun sote-johtaja Maire Ahopelto.

    Enää ei voi jahkailla

    Kajaanilaiset Ritva ja Osmo Korhonen ovat seuranneet leikkausten ympärillä käytävää keskustelua. Heidän mielestään kainuulaiset tulisi hoitaa lähellä, Kajaanissa. Toisaalta, jos keskittäminen toisi Kajaaniin lisää leikkauksia, olisi se myös hyvä asia.

    – Käyttöä pitää olla, tänne tulisi lääkäreitä ja hoitoon olisi mahdollista päästä ilman pitkää odottamista, Ritva Korhonen sanoo.

    Puoliso Osmo Korhosen mielestä tärkeintä on, että paikalla on ammattitaitoinen henkilökunta.

    – Se on iso tekijä, onnistuuko leikkaus vai tuleeko siinä jokin ikävä häiriö, Korhonen sanoo.

    Kainuun sote-kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto sanoo, että Kainuun keskussairaala tarvitsisi muualta 130 lonkan ja polven tekonivelleikkausta vuodessa, jotta lukumäärävaatimukset täyttyisivät. Selkäleikkauksia tarvittaisiin noin 15 lisää vuodessa.Mimmi Nietula / Yle

    Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirit ovat sitoutuneet esittämään työnjakoa hallituksilleen helmikuussa, ja valtuustot päättäisivät asiasta mahdollisesti maaliskuussa. Luoma arvioi Lääkärilehdelle aikaisemmin, että osuuskunta voisi olla toiminnassa huhtikuussa.

    Selvää on, että pohjoisen sairaanhoitopiirien on ratkaistava asia nopeasti, sillä asetuksen siirtymäaika päättyi viime heinäkuussa.

    Maire Ahopellon mukaan asetus on hyvin yksiselitteinen, eikä siihen ole luvassa muutoksia. Tosin sosiaali- ja terveysministeriö on jo käynnistänyt selvityksen siitä, miten asetus on vaikuttanut keskussairaaloiden päivystystoimintaan koko maassa.

    – Sen pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä, onko asetus vaikuttanut toimintoihin positiivisesti vai negatiivisesti, tai mahdollisesti kustannuksiin. Toivottavasti selvityksen valmistuttua asiaa voidaan tarkastella, Ahopelto sanoo.

    Lue lisää:

    Pienet sairaalat on pakotettu kilpailemaan tekonivelpotilaista – samalla leikkausten määrä on alkanut kasvaa huomiota herättävästi

    "Ei erivapauksia" – vaativat hoidot keskitetään, vaikka osa sairaaloista kapinoi loppuun asti

    Matti Nykäsen viimeinen sutkautus keikkamyyjälle raha-asioista: “Kyllä mä tän ymmärrän, mutta mun aivot ei”

    Matti Nykäsen viimeinen sutkautus keikkamyyjälle raha-asioista: “Kyllä mä tän ymmärrän, mutta mun aivot ei”


    Matti Nykäsen viimeiseksi keikaksi jäi esiintyminen perjantaina 1. helmikuuta ravintola Pallogrillissä Helsingin Laajasalossa. Yli seitsemän vuotta Nykäsen keikkoja myynyt Esa Nummela Magnum Livestä kertoo, että keikka oli sujunut hyvin, sillä...

    Matti Nykäsen viimeiseksi keikaksi jäi esiintyminen perjantaina 1. helmikuuta ravintola Pallogrillissä Helsingin Laajasalossa.

    Yli seitsemän vuotta Nykäsen keikkoja myynyt Esa Nummela Magnum Livestä kertoo, että keikka oli sujunut hyvin, sillä siitä ei hänen korviinsa ole kantautunut mitään erityistä.

    – Suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu, että jos keikka menee hyvin, siitä ei kuulu mitään. Jos menee huonosti, niin sitten kuuluu. Nyt ei ole kuulunut mitään, joten keikka on ollut ilmeisen hyvä.

    Viimeisellä keikalla Nykänen esiintyi yhdessä kitaristi-laulajan ja taustanauhojen kanssa. Rockshow'ssa hän esitti omia kappaleitaan. Nykäsen keikat olivat yleensä noin tunnin mittaisia, mutta viimeinen keikka oli ollut normaalia pidempi, noin puolitoista tuntia.

    Työmoraali kohdillaan

    Matti Nykänen keikkaili ahkerasti, vuosittain esiintymisiä kertyi noin sata. Hän veti show'taan pari kertaa viikossa. Välillä Nykänen piti pidempiä lomia, mutta sitten hän saattoi vetää keikkoja tiheämmällä tahdilla.

    – Tälle vuodelle oli jo tiedossa 50 keikkaa, kertoo keikkamyyjä Esa Nummela.

    Hän oli tosi sydämellinen, lämmin ja kiva tyyppi, kun hänet oppi tuntemaan. Esa Nummela

    Nummela ehti työskennellä Nykäsen keikkamyyjänä yli seitsemän vuotta. Tuona aikana hän ehti tutustua Nykäseen hyvin.

    Aluksi Nummelaa jännitti, minkälainen tyyppi Nykänen on, sillä mielikuvat perustuivat vain lehdistä luettuun.

    – Sitten kun Matti päästi minut lähelleen, meistä tuli ihan kavereita. Mielikuvat siitä mitä lehtien palstoilta oli lukenut muuttui. Hän oli tosi sydämellinen, lämmin ja kiva tyyppi, kun hänet oppi tuntemaan. Oikein lämpimät muistot jäävät kyllä.

    Keikkamyyjä sai usein kyselyitä viinaan menevästä artistista, että tuleeko tämä varmasti paikalle.

    – En ole varmaan yhtä luotettavaa artistia myynyt. Olipa Matti kipeänä tai pää kainalossa, niin aina hän meni keikalle. Työmoraali oli sikäli kohdillaan. Vaikka hänellä oli kuumetta, niin aina hän meni keikalle ja teki sovitut duunit.

    Joutsenossa asunut Nykänen tykkäsi keikkailusta, eikä valittanut pitkistä ajomatkoistakaan. Jos tuli yksittäinen keikkakysely Ouluun, Nykänen halusi sen mennä tekemään, vaikka matka oli pitkä.

    – Hän oli musahommista aina innoissaan. Matti tykkäsi kierrellä tuolla, vaikka oli välillä ujo ja hiljainen.

    Matin mitalit ja kuolemattomimmat sanonnat kirjoitettuna lapulle.Juha Metso / AOPHuumorintajua

    Esa Nummelalle on jäänyt mieleen Nykäsen esiintymistä erityisesti hänen viljelemänsä huumori.

    – Hänen välispiikkinsä olivat stand up -komiikkaa. Kun nämä lentävät lauseet kuten fifty-sixty yhdistettiin Matin muuten hyvään huumorintajuun, niin ne olivat todelle viihdyttäviä settejä. Biisien välissä tuli aina jotain hauskaa läppää.

    Matti Nykäsen kuolema tuli Nummelalle aivan puskista. Vielä viime viikolla he juttelivat puhelimessa tulevista keikoista.

    – Nyt jäi kaikki tavallaan vähän kesken ja puolitiehen. Viime viikolla käytiin läpi palkanmaksullisia asioita ja rahaliikennettä. Matti heitti, että kyllä mä tän ymmärrän, mutta kun mun aivot ei. Se hymyilytti minua kovin.

    Lue lisää:

    Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut

    Näin Matti Nykästä on kunnioitettu ympäri Suomea ja maailmaa - Yle Urheilu kerää muistoja hetki hetkeltä

    Nämä Matti Nykäsen lentävät lauseet tullaan muistamaan: "Elämä on ihmisen parasta aikaa"

    Yrittäjä pahoinpiteli työntekijöitään kun työn jälki ei miellyttänyt – tuomittiin vankeuteen

    Yrittäjä pahoinpiteli työntekijöitään kun työn jälki ei miellyttänyt – tuomittiin vankeuteen


    Ylivieskalainen yrittäjä on tuomittu yhden vuoden ja kymmenen kuukauden vankeuteen muun muassa työntekijöidensä pahoinpitelystä. Yrittäjä oli pahoinpidellyt toistuvasti viittä työntekijäänsä työpaikalla kun yritys oli saanut työstään...

    Ylivieskalainen yrittäjä on tuomittu yhden vuoden ja kymmenen kuukauden vankeuteen muun muassa työntekijöidensä pahoinpitelystä.

    Yrittäjä oli pahoinpidellyt toistuvasti viittä työntekijäänsä työpaikalla kun yritys oli saanut työstään kielteistä palautetta. Yrittäjä oli myös pahoinpidellyt avovaimoaan ja uhannut sanallisesti hänen henkeään.

    Lisäksi hänet tuomittiin yhdestä ravintolassa tapahtuneesta pahoinpitelystä.

    Kahdessa tapauksessa syyttäjä piti pahoinpitelyjä törkeinä, mutta oikeus ei yhtynyt näkemykseen törkeästä tekomuodosta. Oikeus totesi tapausten olleet lähellä törkeän pahoinpitelyn rajaa.

    Juttukokonaisuudessa oli seitsemän asianomistajaa, tuomioon johtaneet teot tapahtuivat vuosina 2015-2018.

    Vaikka alle kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdolliseksi, käräjäoikeus päätyi passittamaan miehen vankilaan tekojen poikkeuksellisuuden, vakavuuden ja tekijän häikäilemättömyyden vuoksi.

    Yrittäjä kiisti pahoinpitelysyytteet. Hän piti niitä tekaistuina ja työntekijöiden huumeiden käyttöön liittyvänä. Työntekijät olivat myöntäneet käyttäneensä huumeita vapaa-ajallaan tekojen aikana.

    Tapaus käsiteltiin Oulun käräjäoikeuden Ylivieskan toimipisteessä.

    Paikallislehti peittosi suuret mediat sukupuolten tasa-arvossa –

    Paikallislehti peittosi suuret mediat sukupuolten tasa-arvossa – "Haastateltava pitää valita niin, että se on aiheen kannalta paras"


    Tästä on kyseSuomalaisessa mediassa naiset esiintyvät huomattavasti harvemmin kuin miehet.Osassa mediatalojen toimituksia tasa-arvoisuutta on alettu seuraamaan säännöllisesti. Muun muassa Koillissanomissa asiaan pohditaan ajoittain.Koillissanomissa...

    Tästä on kyseSuomalaisessa mediassa naiset esiintyvät huomattavasti harvemmin kuin miehet.Osassa mediatalojen toimituksia tasa-arvoisuutta on alettu seuraamaan säännöllisesti. Muun muassa Koillissanomissa asiaan pohditaan ajoittain.Koillissanomissa naisia esiintyi lehden julkaisuissa viime vuonna eniten suomalaisen median kentässä.

    Naisia esiintyy suomalaismedioissa huomattavasti miehiä vähemmän.

    Naisten osuus oli alimmillaan viidennes ja ylimmillään runsas kolmannes tutkittujen medioiden viime vuoden digijutuissa. Tämä selviää Tasa-arvobotti -nimisen robotin mittauksista, joita julkaistiin Sanomalehtien liiton Suomen Lehdistö -lehden tuoreimmassa numerossa.

    Tasa-arvonäkökulmasta heikoiten selvisi Savon Sanomat, jossa naisten osuus vuonna 2018 oli viidennes. Parhaiten pärjäsi Koillismaalla eli Kuusamon ympäristössä ilmestyvä paikallislehti Koillissanomat, jossa osuus läheni 40 prosenttia.

    Asiasta keskustellaan toimituksessa

    Koillissanomien vt. päätoimittaja Jenny Halvari sanoo, että lehden toimituksessa keskustellaan ajoittain haastateltavien sukupuolesta, mutta tiukkaa kiintiöajattelua Koillissanomien toimitus ei Halvarin mukaan harjoita.

    – Toimituksen henkilöstö osittain ohjaa haastateltavien ja aiheiden valintaa, kun kirjoittavista toimittajista 50/50 on naisia ja miehiä.

    Halvarin mukaan uutistoiminnassa ei ole kuitenkaan järkevää pyrkiä siihen, että lehden sivuilla esiintyy naisia ja miehiä tasapuolisesti.

    – Haastateltava pitää valita mielestäni aina niin, että se on aiheen kannalta kaikkein paras, Halvari toteaa.

    Urheilujutuissa naiset esillä

    Naisten suuri osuus Koillissanomien jutussa selittyy Halvarin mukaan osin urheilun ja politiikan uutisilla. Lehti seuraa ahkerasti muun muassa naisten Mestaruusliigassa pelaavaa Kuusamon lentopallojoukkuetta. Lisäksi levikkialueen kuntien ja seurakuntien johtotehtävissä työskentelee paljon naisia.

    Suomen Lehdistön vs. päätoimittaja Noora Autio sanoo, että naisten osuuden lisääminen haastateltavina on erittäin tärkeä asia.Jyki Lyytikkä / Yle

    Jenny Halvari sanoo, että kun maailma ei ole vielä valmis, niin 50/50 vaatimus mahdollisesti typistäisi jopa miesten määrän tietyissä aiheissa liian pieneksi.

    – Toisin sanoen pahimmassa tapauksessa esimerkiksi vapaa-ajan aiheita kommentoisivat vain naiset, kun miesten kiintiö olisi käytetty jo niin sanottuihin miesten perinteisiin aloihin.

    "Naisten osuus on tärkeä asia"

    Suomen Lehdistön vs. päätoimittaja Noora Autio sanoo, että naisten osuuden lisääminen haastateltavina on erittäin tärkeä asia.

    – Jokaisen toimittajan ja toimituksen kannattaisi seurata haastateltaviensa nais- ja miesjakaumaa sekä myös sitä, missä rooleissa haastateltavat esiintyvät, aktiivisina tekijöinä vai passiivisina kohteita, Autio toteaa.

    Aution mukaan nykyinen naisten pieni määrä jutuissa on valintojen seurausta, ja niihin valintoihin kannattaa kiinnittää huomiota.

    – Nykyinen naisten määrä ei mielestäni vastaa todellista yhteiskuntaa. Naisia ei ole yhteiskunnassa eikä sen tehtävissä niin vähän kuin mediassa. Eikä ole mitään syytä, miksi päästäisimme naisia niin vähän ääneen.

    – Ilman muuta olen sitä mieltä, että tämä on asia, joka vaatii huomiota ja parannusta. Toki se ei tarkoita sitä, että haastateltavan valintaan vaikuttaisi vain sukupuoli. Usein on mahdollisuus valita samaan aiheeseen yhtä hyvin perehtynyt nainen tai mies, Autio sanoo.

    Pohjoismaissa yhtäläinen suuntaus

    Tasa-arvobotti on ruotsalaisen Max Berggrenin kehittämä. Laskuri toimii hänen perustamansa Prognosis-yhtiön kautta.

    Koillissanomien sisällöistä löytyy usein nainen.Ensio Karjalainen / Yle

    Vs. päätoimittaja Noora Autio muistuttaa, että tasa-arvobotin julkaistut lukemat ovat pelkästään viime vuodelta.

    – Yksittäisistä medioista on vaikea vaikea sanoa miten tasa-arvoon on kiinnitetty niissä huomiota ja mitä tasa-arvon eteen on tehty, Autio sanoo.

    Suomen lisäksi robotti seuraa eri medioiden lukemia Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Naisten osuus medianäkyvyydestä on jäänyt kolmannekseen myös muissa Pohjoismaissa.

    Robotti laski naisten ja miesten nimiä sekä eri sukupuolia kuvaavia termejä 15 suomalaismedian digitaalisista jutuista.

    Viime vuonna toiseksi tasa-arvoisin oli tasa-arvorobotin laskelmien mukaan Yle Uutiset (naisten osuus 34,8 %), kolmanneksi Svenska Yle (32,6 %), neljänneksi Iltalehti (30,3 %) ja viidenneksi Helsingin Sanomat (29,7 %).

    Lähteet: Suomen Lehdistö

    Kuukautiskipuun suhtaudutaan yhä vähätellen:

    Kuukautiskipuun suhtaudutaan yhä vähätellen: "Esimies on sanonut, että et ikinä tule saamaan työterveydestä sairauslomalappua"


    Tästä on kyseKivuliaiden kuukautisten hoito on kehittynyt huomattavasti viime vuosien aikana.Uutta tietoa on saatu esimerkiksi endometrioosista, joka on merkittävin kuukautiskipuja aiheuttava sairaus.Suhtautuminen kuukautiskipuihin muuttuu kuitenkin...

    Tästä on kyseKivuliaiden kuukautisten hoito on kehittynyt huomattavasti viime vuosien aikana.Uutta tietoa on saatu esimerkiksi endometrioosista, joka on merkittävin kuukautiskipuja aiheuttava sairaus.Suhtautuminen kuukautiskipuihin muuttuu kuitenkin hitaasti.Esimerkiksi työnantajat voivat suhtautua kuukautisista johtuviin poissaoloihin nihkeästi.

    Ota buranaa ja tule töihin.

    Näin kommentoi Anna-Marin esimies kuukautiskivuista kärsivälle työntekijälle. Anna-Mari työskentelee siivousalan yrityksessä, jossa esimiehen suhtautuminen kaikkiin poissaoloihin on hyvin nuivaa. Erityisen tarkkailun alla ovat etenkin kuukautiskivut.

    – Esimies on sanonut, että et ikinä tule saamaan työterveydestä sairauslomalappua tästä syystä, sillä kyseessä ei ole sairaus, Anna-Mari kertoo.

    Anna-Mari ei esiinny jutussa omalla nimellään, sillä ei halua joutua vaikeuksiin työpaikallaan pohjoissuomalaisessa pikkukaupungissa.

    Palvelualojen ammattiliiton työympäristöasiantuntija Erika Kähärä uskoo, että kyse on laajemmasta ilmiöstä, jossa työnantajien suhtautuminen kaikenlaisiin paikallisiin poissaoloihin on jyrkentynyt.

    Osa työnantajista on alkanut tehdä poissaoloista omia linjauksia, jotka eivät noudata sovittuja ehtoja. Kähärän mukaan taustalla on yritysten jatkuva pyrkimys saada työvoimakulut mahdollisimman alas.

    – Suhtautuminen kaikenlaisiin poissaoloa vaativiin oirehtimisiin on tiukentunut, jos verrataan esimerkiksi 15 vuoden takaiseen aikaan, jolloin sairauden laatua ei välttämättä edes kysytty.

    Käy itselläkin tunteisiin kun näkee, että toiset ovat kipeänä töissä. Anna-Mari

    Kähärä sanoo, että työnantaja voi vaatia kuukautiskipuihin liittyvästä poissaolosta sairauslomatodistuksen, mutta se ei voi väittää, ettei kyseessä olisi palkallinen sairausloma.

    Kähärän mukaan kuukautiskipuihin liittyvät poissaoloerimielisyydet eivät kuitenkaan ole laaja ongelma tai ainakaan niitä ei tuoda helposti esille. Toisaalta naiset saattavat häpeillä ja ilmoittaa poissaolonsa syyksi esimerkiksi oksennus- tai vatsataudin.

    Kuukautiskivut olivat pahempia kuin synnytys

    Anna-Mari kertoo, että hänen työpaikallaan osa työntekijöistä on pelästynyt esimiehen linjausta, eivätkä he uskalla olla poissa.

    – Kuukautiskipuihin syödään tyyliin paketillinen buranaa, että töissä pystytään olemaan edes jotenkin.

    Anna-Marin mukaan kipeänä työskentely johtuu osaltaan siitä, että hänen työpaikallaan työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Se on myös monen nuoren ensimmäinen työpaikka, eikä käytäntöjä uskalleta tai osata kyseenalaistaa.

    – Käy itselläkin tunteisiin kun näkee, että toiset ovat kipeänä töissä.

    Pahimmillaan kuukautiskivut voivat lamaannuttaa naisen kotiin neljän seinän sisälle useaksi päiväksi.Paulus Markkula / Yle

    Anna-Mari tietää, mitä kivuliaat kuukautiset ovat. Hän kertoo teininä itkeneensä kivusta menkkojen vuoksi pari päivää kuukaudesta.

    – Kuukautiskivut olivat pahimmillaan pahempia kuin synnytys.

    Hänen kipunsa helpottivat lapsen saamisen jälkeen.

    Anna-Marin mukaan esimiehen väitteistä huolimatta työterveydessä kuukautiskipuihin on kuitenkin suhtauduttu ymmärtäväisesti. Sairauslomatodistukseen merkitään sanallisen selostuksen sijaan tautidiagnoosin koodi.

    Erika Kähärän mukaan lääkärikäynnillä on syytä olla tarkkana, että saa oikeinkirjoitetun lääkärintodistuksen, josta löytyvät oikeat koodit sekä sairaus- että oirediagnoosille.

    Joka kymmenes nainen kärsii kovista kuukautiskivuista

    Väestöliiton asiantuntijalääkärin Miila Halosen mukaan on hämmentävää, että aikuiset naiset joutuvat vielä vuonna 2019 pohtimaan tällaisia asioita.

    Halonen sanoo ymmärtävänsä työnantajia siinä mielessä, ettei kyseessä ole esimerkiksi tapaturmasta johtuva vamma, eikä se tartu.

    Kuukautiskipu voi kuitenkin olla infernaalinen ja verrattavissa kivultaan sydäninfarktiin. Se myös rappeuttaa elämää monelta osin.

    Voimakkaisiin kuukautiskipuihin voi liittyä esimerkiksi oksentelua, pahoinvointia, vatsakramppeja, päänsärkyä ja ripulia. Noin 10 prosenttia naisista kärsii kovista kivuista, mutta Halosen mukaan lähes jokaisella naisella on kokemusta vaivasta jollakin tavalla.

    Hurjimmillaan kuukautiskivut vangitsevat naisen kotiin. Outi Uimari

    Halonen on huolissaan etenkin nuorista naisista, jotka eivät välttämättä osaa itse hakeutua lääkäriin vaivojen vuoksi.

    – Ajatellaan, että kuukautiset ovat jotain, mikä on kestettävä ja siedettävä, ikään kuin kivulle ei mahdettaisi mitään.

    Erika Kähärän mukaan toistuvasti kovista kuukautiskivuista kärsivien kannattaisi käydä työterveysneuvottelu työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Silloin olisi mahdollisuus saada sairauspoissaoloja varten helpotettu ilmoitusmenettely, eikä joka kerta tarvitsisi mennä erikseen lääkäriin.

    Kivuliaiden kuukautisten taustalla voi olla sairaus

    Oulun yliopistollisen sairaalan gynekologi, kliininen opettaja Outi Uimari sanoo, että vaikeiden kuukautiskipujen vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin, sillä monesti taustalta voi löytyä hoidettavissa oleva sairaus.

    Uimarin mukaan kuukautiskipuja ei voi pitää normaalina, jos kivuista kärsii joka kuukausi ja ne ovat niin voimakkaita, että avuksi tarvitsee vahvoja särkylääkkeitä. Myöskään päivittäisen toimintakyvyn alentuminen, harrastusten karsiminen tai koulusta ja töistä poissaoleminen kipujen vuoksi ei ole enää normaalia.

    Uimari kertoo, että perusterveydenhuollossa kuukautiskipuja voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä yhdistämällä siihen esimerkiksi parasetamolia. Jos naisella on edelleen kipuja, arvioidaan voidaanko aloittaa hormonaalinen lääkitys.

    Lääkärin mukaan kuukautiskipuja ei voi pitää enää normaalina, jos niiden vuoksi pitää toistuvasti käyttää vahvoja särkylääkkeitä. Paulus Markkula / Yle

    Mikäli nainen edelleen kärsii kivuista, voidaan hänet lähettää erikoissairaanhoitoon, jossa tutkitaan, löytyykö taustalta sairaus.

    Tavallisin kuukautiskipuja aiheuttava sairaus on endometrioosi, jonka tiedetään aiheuttavan myös lapsettomuutta. Endometrioosia esiintyy 4–10 prosentilla naisväestöstä. Se on yksi tavallisimpia naisten sairauksia .

    Endometrioosi tarkoittaa kohdun limakalvon sirottumatautia. Siinä kohdun limakalvoa esiintyy kohdun ulkopuolella vatsaontelossa minkä tahansa elimen pinnalla.

    Endometrioosin lisäksi kuukautiskipuja aiheuttaa adenomyoosisairaus ja rakennepoikkeavuudet naisen synnytin elimissä, mutta ne ovat harvinaisempia.

    Endometrioosi voi tulla pian kuukautisten alkamisiän jälkeen

    Outi Uimarin mukaan endometrioosista on saatu paljon uutta tietoa viime vuosina. Sitä voi esiintyä jo pian kuukautisten alkamisiän jälkeen, toisin kuin aikaisemmin on uskottu.

    Esimerkiksi joitakin vuosia sitten nuorelle saatettiin sanoa, ettei tällä voi olla endometrioosia ikänsä vuoksi. Tänä päivänä tilanne on toinen.

    Tutkimusten mukaan endometrioosi-diagnoosin saamiseen on voinut kulua jopa 7–9 vuotta. Syynä tähän on se, että naiset eivät hakeudu ajoissa lääkäriin ja toisaalta lääkärit eivät välttämättä osaa tunnistaa sairautta.

    – Lääkäreillä on tässä oman tietämyksensä päivittämisen paikka, Uimari sanoo.

    Uimarin mukaan kuukautiskivut ovat yhä valitettavan aliarvioitu ja alihoidettu oire tai sairaus. Hoidon parantamisen eteen tehdään kuitenkin töitä. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa on toiminut kahden ja puolen vuoden ajan endometrioosityöryhmä.

    Asia koskee kuitenkin puolta maailman väestöstä. Miila Halonen

    Lisääntyneen tutkimuksen ansiosta kuukautiskipujen taustalta tiedetään usein löytyvän sairaus ja sitä kautta myös tautidiagnoosi.

    Maailman terveysjärjestö WHO:n päivitetyssä tautiluokituksessa (ICD 11), on tehty endometrioosin osalta tarkennuksia ja luotu uusia luokituksia muun muassa lantion alueen kroonisille kipusairauksille. Päivitetty tautiluokitus otettaneen Suomessa käyttöön sote-uudistuksen yhteydessä.

    Uimarin mukaan uusi tautiluokitus muuttaa myös lääkäreiden käsitystä kroonisten kipusairauksien hoidosta. Kroonisen kivun huolellinen hoitaminen on tärkeää, sillä potilaiden tiedetään herkistyvän kivun tuntemukselle.

    – Hurjimmillaan kuukautiskivut vangitsevat naisen kotiin neljän seinän sisälle, eikä hän kykene normaaleihin toimintoihin usean päivän aikana.

    Uimarin mukaan kaikkia kroonisesta kivusta kärsiviä ei pystytä hoitamaan täysin oireettomaksi tai kivuttomaksi, mutta kaikille kuukautiskivuista kärsiville löytyy jonkinlaista hoitoa.

    Kivuton nainen ei välttämättä ymmärrä toista

    Anna-Marin työpaikalla kuukautiskipuihin nuivasti suhtautuva esimies on nainen. Erika Kähärä ja Miila Halonen uskovat, että nimenomaan naispuolisten esimiesten suhtautuminen asiaan voi olla tiukempaa.

    Halosen mukaan asiaan ei välttämättä osata suhtautua oikein, jos vaivaa ei ole itsellä tai se on omalta kohdalta saatu hoidettua tai esimies itse pystyy sinnittelemään omien kipujensa kanssa.

    – Kaipaan tähän naisten välistä solidaarisuutta.

    Anna-Mari epäilee, ettei hänen esimiehensä itse tiedä, millaista on kärsiä kovista kuukautiskivuista.

    Joka kymmenes nainen kärsii kovista kuukautiskivuista.Paulus Markkula / Yle

    Halosen mukaan työelämässä olisi hyväksyttävä, että osa ihmisistä on kerran kuukaudessa kipeänä ja silloin vähemmän tuottava. Hän peräänkuuluttaa kuukautisiin liittyen muutenkin avoimempaa keskustelua. Kuukautisiin liittyy edelleen paljon häpeää, eikä siitä puhuta edes lähimmille ihmisille, kuten puolisolle.

    – Keskustelulle on valtava tilaus, jotta saataisiin nolostuttavuus aiheen ympäriltä pois. Asia koskee kuitenkin puolta maailman väestöstä.

    Halosen mukaan kuukautiskipuihin liittyvä ajatusmaailman muutos tapahtuu hitaasti. Hän on kuitenkin huomannut, että nyt teini-iässä olevat tytöt osaavat puhuvat asiasta avoimesti.

    Toisaalta Suomessa on myös totuttu siihen, että naiset ovat sisukkaita ja hoitavat hommat valittamatta. Pärjäämisen kulttuuri on vahva ja naisilta odotetaan jopa ylimaallista suoriutumista, Halonen sanoo.

    – Jos samanlainen kipu johtuisi mistä tahansa muusta syystä, kuin kuukautisista, kuka tahansa olisi kiireesti passittamassa töistä joko kotiin tai lääkäriin.

    Lue myös:

    Kuukautisköyhyys on tabu — "Siinä pitää miettiä, laittaako rahan ruokaan vai kuukautissuojiin”

    Moni lääkärikään ei tunnista endometrioosia – Dana Paredesin kivut alkoivat 14-vuotiaana, mutta oikeaa hoitoa hän sai vasta lähes nelikymppisenä

    Kuukautisaktivistit ovat feministejä, jotka tahtovat poistaa häpeän menkoista: “Meille lyödään heti nipoleima päähän”

    Terveysside on tuliainen sodasta – tiesitkö nämä kymmenen asiaa kuukautisista?

    Opetusministeri Oulun päätöksestä lopettaa turvapaikanhakijoiden päiväkotivierailut:

    Opetusministeri Oulun päätöksestä lopettaa turvapaikanhakijoiden päiväkotivierailut: "Uskon, että Oulussa on tehty hyvää harkintaa"


    Tästä on kyseOpetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vieraili Oulussa torstaina.Vierailun taustalla ovat Oulussa viime aikoina esille nousseet seksuaalirikosepäilyt.Opetusministeriön valmistelussa on uusi sosiaalisen median turvallisuustaitoja...

    Tästä on kyseOpetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vieraili Oulussa torstaina.Vierailun taustalla ovat Oulussa viime aikoina esille nousseet seksuaalirikosepäilyt.Opetusministeriön valmistelussa on uusi sosiaalisen median turvallisuustaitoja vahvistava ohjelma.

    Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vieraili torstaina Oulussa. Vierailun taustalla olivat Oulussa viime aikoina esille nousseet seksuaalirikosepäilyt.

    Vierailullaan ministeri keskusteli esimerkiksi koulujen ja poliisin edustajien kanssa, miten kaupungissa voidaan jatkossa ehkäistä paremmin lapsiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä ja seksuaalirikoksia.

    – Ennen kaikkea on keskusteltu siitä, miten voidaan auttaa Oulua ja Oulun seutua esillä olleiden seksuaalirikosten torjumiseksi tulevaisuudessa.

    Opetusministerin mukaan Oulussa tehty päätös turvapaikanhakijoiden koulu- ja päiväkotivierailuiden väliaikaiseksi lopettamiseksi oli harkittu.

    – Uskon, että Oulussa on tehty hyvää harkintaa ja käyty asioita läpi hyvinkin monien ammattilaisten yhteistyössä. Valtio odottaa Oulun kaupungilta ehdotuksia siitä, miten voimme olla tukemassa ja auttamassa tässä työssä eteenpäin.

    Oulun kaupungin päätös vierailujen lopettamisesta on herättänyt myös eriäviä mielipiteitä.

    Uusi ohjelma valmistelussa

    Grahn-Laasosen mukaan ministeriöiden valmistelussa on uusi valtakunnallinen ohjelma, jonka avulla pyritään vahvistamaan nuorten sosiaalisen median turvallisuustaitoja. Erityisesti kouluihin suunnattu ohjelma aiotaan ottaa ensin käyttöön Oulussa viime aikoina esille nousseiden seksuaalirikosepäilyjen vuoksi.

    – Ohjelmaa valmistellaan grooming-ilmiönja muiden vastaavien sosiaalisen median aikakauden karujen ilmiöiden tunnistamiseksi ja seksuaalisen väkivallan, häirinnän sekä rikosten torjumiseksi. Ohjelma kohdistetaan erityisesti lapsille ja nuorille.

    Nuorista huomaa, että asia on herkkä ja se puhuttaa. Sanni Grahn-Laasonen

    Valmistelutyö tapahtuu ministerin mukaan moniammatillisessa yhteistyössä. Oleellisia paikkoja ovat koulut, jotka mahdollistavat kokonaisten ikäluokkien kohtaamisen.

    Ministerin mukaan eri tahojen yhteistyö on tärkeää Oulun tilanteessa.

    – On tärkeää, että Oulun alueella pystytään vahvistamaan turvallisuuden tunnetta, saamaan rikolliset kiinni ja rangaistua. Lisäksi pyritään vahvistamaan turvallisuuden tunnetta kouluissa, nuorisotiloissa ja muissa nuorten luonnollisissa ympyröissä.

    "Nuorten puheenvuorot olivat arvokkaita"

    Ministeri kuuli päivän aikana myös nuorten ajatuksia Oulun epäillyistä seksuaalirikoksista.

    – Nuorten puheenvuorot olivat arvokkaita. Heidän näkemyksiään meidän aikuisten kannattaa kuunnella herkällä korvalla, Grahn-Laasonen sanoo.

    Ministeri toivoo, että oululaisnuorilla on aikuisia, joiden kanssa epämukavistakin asioista ja kysymyksistä voi keskustella.

    – Nuorista huomaa, että asia on herkkä ja se puhuttaa.

    Myös sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) oli tarkoitus saapua torstaina Ouluun, mutta hänen matkansa peruuntui keskiviikkona Amsterdamissa sääolosuhteiden vuoksi.

    Oulun seksuaalirikostutkinnoista puolet syyttäjälle helmikuussa  – Näin Suomea järkyttäneet tutkinnat ovat edenneet

    Oulun seksuaalirikostutkinnoista puolet syyttäjälle helmikuussa – Näin Suomea järkyttäneet tutkinnat ovat edenneet


    Poliisilla on käsissään kaikkiaan yhdeksän eri juttua, joissa on yhdeksän uhria ja 17 epäiltyä. Epäillyistä 13 on edelleen tutkintavankeudessa. Tapausten tutkinnanjohtajan, Oulun poliisin rikosylikomisarion Markus Kiiskisen mukaan puolet...

    Poliisilla on käsissään kaikkiaan yhdeksän eri juttua, joissa on yhdeksän uhria ja 17 epäiltyä. Epäillyistä 13 on edelleen tutkintavankeudessa.

    Tapausten tutkinnanjohtajan, Oulun poliisin rikosylikomisarion Markus Kiiskisen mukaan puolet tapauksista eli ainakin neljä valmistunee jo helmikuun aikana syyteharkintaan. Kaikki loput on tarkoitus saada tutkituiksi ja syyteharkintaan kevään aikana vielä ennen kesää.

    Tutkinta alkoi marraskuussa

    Ensimmäinen tapaus tuli julki viime vuoden joulukuun ensimmäisenä päivänä, kun Oulun poliisi tiedotti ensimmäisistä vangitsemisista. Silloin kerrottiin, että Oulun käräjäoikeus on vanginnut seitsemän miestä epäiltyinä törkeistä lapseen kohdistuvista seksuaalirikoksista. Käräjäoikeus oli itse asiassa vanginnut miehet jo kolmea päivää aiemmin marraskuun puolella.

    Rikosnimikkeinä olivat törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä raiskaus. Poliisi kertoi lisäksi, että teot olivat jatkuneet useita kuukausia ja että ne olivat kohdistuneet alaikäiseen tyttöön. Epäiltyjen kerrottiin olevan ulkomaalaistaustaisia 20-30-vuotiaita miehiä.

    Pian poliisi jo tiedottu uusista rikosepäilyistä..

    Myös nämä epäillyt ovat 20–30-vuotiaita Oulun alueella asuvia ulkomaalaistaustaisia miehiä. Poliisin mukaan miehet ovat keskenään tuttuja.

    Oulun poliisin poikkeuksellisen laaja tiedottaminen sai poliitikot huolestumaan. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi, että "lapseen kohdistuva seksuaalirikos on epäinhimillinen teko, jonka pahuutta ei voi käsittää".

    Oulun poliisi tiedotti uusista rikosepäilyistä joulukuussa. Poliisi kertoi tutkivansa jo yhteensä viittä seksuaalirikosjuttua. Näiden juttujen rikosnimikkeet olivat törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä raiskaus.

    Yhä uusia tapauksia

    Tammikuussa seksuaalirikosepäilyjä tuli jälleen lisää.

    Perjantaina 11. tammikuuta Oulun poliisi kertoi, että se on käynnistänyt esitutkinnan neljästä uudesta seksuaalirikosepäilystä, jotka ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin tyttöihin.

    Uhreja oli houkuteltu sosiaalisessa mediassa. Ainakin yksi uhri oli myös huumattu.

    Epäillyt teot olivat tapahtuneet kesän 2018 aikana. Rikosnimikkeet olivat raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Epäiltyjä oli yhteensä neljä, ja kaikki he olivat ulkomaalaistaustaisia.

    Epäillyt tekijät olivat uusia, eivätkä he liittyneet polisiin mukaan aiempiin seksuaalirikosepäilyihin.

    Samassa yhteydessä poliisi vahvisti tiedon, jonka mukaan yksi Oulun raiskausuhri oli menehtynyt viime syksyn aikana. Hänen kuolemaansa ei kuitenkaan epäillä liittyvän rikosta.

    Poliitikot huolestuivat

    Oulun seksuaalirikostutkinnat ja niistä poikkeuksellisen laaja tiedottaminen saivat poliitikot liikkeelle.

    Pääministeri Sipilä kertoi, kuinka jo aiemmat tapaukset herättivät hänessä "syvän inhon tunteen", ja että jokaisen tänne tulevan on noudatettava Suomen lakeja ja kunnioitettava jokaisen ihmisen koskemattomuutta. Hän muistutti, että vakavat rikokset vaikuttavat kielteisesti oleskeluluvan saamiseen.

    Myös valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tuomitsi jyrkästi uudet seksuaalirikosepäilyt.

    Kulttuuriministeri ja sinisten puheenjohtaja Sampo Terho vaati hallitusta joululomilta hätäkokoukseen kuulemaan sisäministeriä ja turvallisuusviranomaisia. Tiedotteessa Siniset edellytti, että seksuaalirikoksiin syyllistyneet turvapaikanhakijat karkotetaan maasta.

    Samankuuloista kommentoitia tuli myös kokoomuksesta. Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan kansalaisuuden menettäminen pitäisi olla mahdollista myös törkeisiin seksuaalirikoksiin tuomittujen osalta. Asiasta on jo vireillä lakiestys.

    Hallitus lupasi muutama viikko sitten hätäapua Oulun kaupungille noin kaksi miljoonaa euroa.

    Painavin jyrähdys tuli tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä.

    – On kestämätöntä, että jotkut meiltä turvapaikkaa hakeneet ja jopa turvapaikan saaneet ovat tuoneet tänne pahaa ja luoneet tänne turvattomuutta, presidentti Niinistö totesi lausunnossaan.

    Julkiseen kekusteluun sytykkeitä

    Oulun rikosepäilyt ovat nostaneet julkiseen keskusteluun tähän mennessä useita aiheita: lasten seksuaalisen nettihoukuttelun, eli niinsanotun groomingin, maahanmuuton, turvapaikkaoikeudet, maastakarkottamiset, kansalaisuuden menettämisen, seksuaalirikosten rangaistusasteikon kiristämisen – ja myös sen, onko reagoinneissa ollut ylilyöntejä.

    Viime maanantaina järjestetyssä Oulun kaupungin turvallisuusinfossa kerrottiin kaupungin päätöksestä lopettaa toistaiseksi turvapaikanhakijoiden tutustumiskäynnit kouluihin ja päiväkoteihin.

    Päätöksen on arvosteltu lähestyvän jo rasista tapaa hahmottaa maailmaa. Turvapaikanhakijoiden niputtaminen erilliseksi, yhdenmukaiseksi ryhmäksi on Ylen haastatteleman Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtosen mukaan huolestuttavaa.

    On myös pohdittu, onko Oulu lasten seksuaalisuuden hyväksikäytön ja maahanmuuttajien suhteen ilmiö – ja avattu sitä, mikä on ulkomaalaistaustaisen ja kantaväestön suhde rikostilastoissa.

    Lue lisää:

    Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta “ilmiön”

    Päivi Happonen: Onko Oulu ainoa paikka, jossa tutkitaan seksuaalirikoksia? Mitä Oulun poliisin tiedotuskampanja sai aikaan?