Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Kostiaisen veljeksillä hujahtaa helposti koko ilta ulkojäillä – tutkija suosittaa lapsia liikkumaan vähintään kolme tuntia päivässä

    Kostiaisen veljeksillä hujahtaa helposti koko ilta ulkojäillä – tutkija suosittaa lapsia liikkumaan vähintään kolme tuntia päivässä


    Veljekset Tarmo ja Taisto Kostiainen viettävät kaiken mahdollisen vapaa-aikansa ulkojäillä. Poikia on miltei mahdotonta saada pysymään poissa kodin vieressä sijaitsevalta kentältä. Pelit saadaan aina pystyyn, ja kentällä viilettää harva se...

    Veljekset Tarmo ja Taisto Kostiainen viettävät kaiken mahdollisen vapaa-aikansa ulkojäillä. Poikia on miltei mahdotonta saada pysymään poissa kodin vieressä sijaitsevalta kentältä. Pelit saadaan aina pystyyn, ja kentällä viilettää harva se päivä kymmeniä lapsia.

    Kolmen lapsen äidin Anni Kostiaisen huutelut kotiovelta syömään kaikuvat toisinaan kuuroille korville.

    – Useimmiten poikia pitää muutaman kerran käydä huutamassa ovelta. Jos muu ei auta, niin laitan pikkusiskon asialle hakemaan veljensä ruokapöytään, hän nauraa.

    Laitaatsillan kenttä Savonlinnassa on talvisin Kostiaisen perheen ykköspaikka. Kentän kunnossapito on osoitus yhteisöllisyydestä. Vireän asuinalueen kyläyhdistys on ottanut asiakseen järjestää talkoovoimin mahdollisuuden jääurheiluun. Puolenkymmentä aktiivitalkoolaista pitää kentän pelikunnossa päivittäin.

    – Tämä on hieno esimerkki siitä, mitä yhteisesti voidaan saada aikaan. Jokaisella on kiireinen arki, ja kaikki tekevät omien mahdollisuuksien mukaan osansa yhteisen hyvän eteen, Kostiainen selventää.

    Pihapelit ja -leikit innostavat

    Pihapelit ja -leikit ovat lapselle yksi tärkeimmistä liikuntamuodoista. Näin arvioi kouluikäisten lasten liikunnasta väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon tekevä Eeva-Kaarina Lampinen. Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen mukaan esi- ja alakouluikäiset tytöt liikkuvat keskimäärin 1,7 ja pojat kaksi tuntia päivässä.

    Lapin urheiluopistolla opettajana työskentelevän Lampisen mielestä lapselle pitäisi kertyä liikuntaa vähintään kolme tuntia päivässä. Kolmeen tuntiin lasketaan mukaan liikunta laidasta laitaan höntsäilystä koulumatkojen taittamiseen pyörällä tai kävellen.

    – Pihapeleistä ja -leikeistä lapset ovat ihan oikeasti innostuneita. Niiden avulla saadaan sähköiseen mediaan liittyvää lasten passiivisuutta vähennettyä, Lampinen sanoo.

    Omaehtoista ja ulkona tapahtuvaa liikuntaa

    Positiivisena tutkimustuloksena Lampinen pitää erityisesti sitä, että suurin osa lasten liikunnasta on omaehtoista ja ulkona tapahtuvaa. Ohjatut urheiluharrastukset eivät ole välttämättömiä lasten liikuntamäärien turvaamiseksi. Lampisen mielestä on tärkeää, että lapset pääsevät ulkona toteuttamaan omaa luovuuttaan.

    – Kyllähän lapsi on valmiimpi, kun hänellä on itseluottamus toimintaansa ja hänelle annetaan oikeasti mahdollisuus käyttää omaa luovuuttaan ja kekseliäisyyttään.

    SaPKon juniorijoukkueissa pelaavat Kostiaisen veljekset ylittävät kirkkaasti liikuntasuositukset. Taisto, 7, on Juniori-SaPKon leijonakiekkokoululainen, ja isoveli Tarmo, 11, pelaa SaPKon E-junioreissa. Vapaapäivinään Tarmo saattaa viettää kotikentällä 5–7 tuntia päivässä. Pikkuveli ei jää paljon pekkaa pahemmaksi.

    – Olen täällä jäällä varmaan neljä tuntia päivässä, Taisto Kostiainen ynnäilee.

    Taisto (vas.) ja Tarmo Kostiaisen viettävät kaiken mahdollisen vapaa-aikansa ulkojäillä.Kalle Purhonen / Yle

    Tarmo Kostiainen sanoo harjoittelevansa ulkojäillä harhautuksia ja yläkulmalaukauksia. Veljekset seurasivat Kanadassa MM-kultaa voittaneen Nuorten Leijonien pelaajia oppimismielessä. Tuoreilta maailmanmestareilta tarttui mukaan uusia kikkoja ja vinkkejä minne laukoa.

    Entisen SaPKo-kapteenin Anssi Kostiaisen poikien suonissa virtaa jääkiekkoilijan veri, ja tavoitteet ovat sen mukaiset.

    – Päästä pelaamaan NHL:ään, tulee veljesten vastaus kuin yhdestä suusta.

    Yhteisöllisyys lisääntymässä

    Aktiivitalkoolainen Anssi Kostiainen jäädyttää Laitaatsillan kentän lähes päivittäin joko aikaisin aamulla ennen töihin lähtöään tai illalla, kun valot sammuvat kentältä. Hän jäädyttää kenttää nyt viidettä talvea. Kentän laidalla olevat vanhemmat kolaavat lunta jäältä ja katsovat myös naapureiden lasten perään.

    – Minusta tärkeintä on, että lapset pääsevät liikkumaan. Tälle alueelle on muuttanut paljon lapsiperheitä. Innokasta porukkaa löytyy kesäisin puistoon ja talvisin jääurheiluun.

    Kyläyhdistys toteutti alueelle Street Workout -puiston neljä vuotta sitten. Kiipeilytelineet ovat kovassa käytössä kesäisin.

    Yhteisöllisyys on toisista huolta pitämistä ja turvallisuuden luomista. Eeva-Kaarina Lampinen

    Väitöskirjatutkija Eeva-Kaarina Lampinen arvioi yhteisöllisyyden olevan lisääntymässä. Hän sanoo osan vanhemmista olevan hyvinkin aktiivisia järjestämään asuinalueensa lapsille pihapelejä. Kun lapset kasvavat isommiksi, pelit syntyvät usein itsestään, jos asutaan lähellä ulkojäitä.

    – Yhteisöllisyys on toisista huolta pitämistä ja turvallisuuden luomista. Kivaa yhteistä tekemistä saadaan aikaan talkoovoimin, Lampinen havainnollistaa.

    Anni Kostiainen uskaltaa lähettää lapsensa ihan keskenäänkin kodin vieressä sijaitsevalle kentälle pelaamaan.

    – Pelit saadaan aina pystyyn, eivätkä meidän lapset ole täällä koskaan yksin.

    Koululaiset pelaavat paljon keskenään, ja lasten vanhemmat osallistuvat pihapeleihin lähinnä viikonloppuisin.

    – Isommat koululaiset ottavat hienosti pienemmätkin peliin mukaan ja huomioivat heidät pelitilanteissa, Kostiainen kiittelee.

    Kostiaisen veljekset olivat kuin kotonaan tv-jutun kuvauksissa.Kalle Purhonen / YleVahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta

    Laitaatsillasta löytyy paljon aktiivisia vanhempia, ja asuinalueella koetaan vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kostiaiset muuttivat Laitaatsiltaan kuusi vuotta sitten. He valitsivat kotinsa asuinalueen ja talon perusteella.

    – Emme osanneet arvata minkälaisen lottovoiton saamme tästä yhteisöstä. Meillä on upeat naapurit, olemme koko perhe saaneet täältä tosi hyviä ystäviä, Anni Kostiainen iloitsee.

    Aktiivitalkoolainen Asko Koukkari on itsekin viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa ympäristössä, jossa yhteisöllisyys on korostunut. Paras kiitos kentän huoltotöistä tulee katsellessa isoa lapsijoukkoa vilistämässä jäällä.

    – Täällä on parhaimmillaan melkein kolmekymmentä lasta telmimässä. Vähintään kymmenen täällä on aina pelaamassa, Koukkari sanoo hymyillen.

    Koukkarin mielestä on tärkeää lisätä lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia.

    – Kyllähän tämä liikunta tasoittaa sitä, kun mobiililaitteet ja sähköiset välineet vetävät nykyisin niin helposti puoleensa, hän tietää.

    Tutkija Eeva-Kaarina Lampinen sanoo lasten yleiskunnon ja motoristen taitojen huonontuneen. Kun keho ja mieli ovat passivoituneessa tilassa, niin se alkaa näkyä koulumaailmassa. Tutkimuksen mukaan yli puolet lapsista ylitti suositellun kahden tunnin ruutuajan käytössä varsinkin viikonloppuisin.

    – Joillakin lapsilla saattaa mennä yli kuusikin tuntia päivässä kännykän kimpussa, Lampinen tarkentaa.

    Hän on huolissaan etenkin siitä joukosta lapsia, jotka ovat huonokuntoisia nuoresta pitäen.

    – Muutaman tunnin koululiikunnan lisääminen tai liikunnan yhdistäminen muihin oppiaineisiin olisi tärkeää, Lampinen painottaa.

    Keskusteluosiossa voit kertoa, miten teidän asuinalueellanne on tilaa pihapeleille. Osallistuvatko vanhemmat pihapelipaikkojen kunnossapitoon?

    Saimaannorpilla riittävästi lunta pesimiseen – vapaaehtoisia tarvitaan vain muutamien apukinosten kolaamiseen

    Saimaannorpilla riittävästi lunta pesimiseen – vapaaehtoisia tarvitaan vain muutamien apukinosten kolaamiseen


    Saimaannorppa on saanut taivaalta runsaasti pesätarpeita tänä talvena. Siksi vapaaehtoiset voivat pitää tänä vuonna taukoa laajamittaisesta apukinosten kolaamisesta Saimaalla. Apukinosten kolaamisen tarkoitus on ollut, että kaikilla alueilla...

    Saimaannorppa on saanut taivaalta runsaasti pesätarpeita tänä talvena. Siksi vapaaehtoiset voivat pitää tänä vuonna taukoa laajamittaisesta apukinosten kolaamisesta Saimaalla.

    Apukinosten kolaamisen tarkoitus on ollut, että kaikilla alueilla olisi norpan pesintään sopivia kinoksia. Norppa aloittaa yleensä pesän teon heti, kun kinoksia on muodostunut riittävästi.

    – Seuraamme vielä lumitilannetta. Yksittäisiä apukinoksia voidaan tehdä niille alueille, joille ei ole muodostunut luonnonkinoksia, kertoo suunnittelija Miina Auttila Metsähallituksesta.

    Saimaan jäillä liikkumista vaikeuttaa heikko jäätilanne, sillä paikoitellen teräsjäätä on vain muutama senttimetri. Varsinkin eteläisellä Saimaalla jäätilanne on keskimääräistä heikompi. Jäälle on myös noussut monin paikoin vettä.

    Jopa 300 kolaajaa ollut norpan apuna

    Lumikinoksia ei ole moneen talveen kasaantunut Saimaalle riittävästi luonnonvoimien avulla. Apukinoksia tehtiin norpille ensimmäisen kerran vuonna 2014, minkä jälkeen niitä on heikkojen lumiolojen vuoksi kasattu vuosittain.

    – Norppa pesii rantakinoksiin. Kinosta varten tarvitaan jäätä, lunta ja riittävän voimakasta tuulta, joka liikuttaa lunta niin, että se rantoihin kinostuu, sanoo suunnittelija Miina Auttila Metsähallituksesta.

    Ihanteellisessa pesäkinoksessa on kerroksellisuutta, joka muodostuu lämpötilavaihtelujen avulla. Kinoksen pinnan tulisi olla kova, jotta pesän katto pysyy paikoillaan romahtamatta. Tänä vuonna olosuhteet ovat suosineet tällaisten kinosten syntyä.

    – Saimaan rannoilla on nyt laajojakin patjamaisia kinoksia, joiden pinta on kovettunut, kertoo Auttila.

    Vuosina 2014-2018 on tehty yhteensä hieman reilut 1 000 apukinosta, joihin on syntynyt 264 kuuttia. Runsaan 300 paikallisen vapaaehtoisen joukko on tehnyt tämän suojelutoimenpiteen toteuttamisen mahdolliseksi.

    Norpan auttamiseksi vähälumisina talvina on myös kokeiltu esimerkiksi kelluvaa tekopesää. Lyhteistä koottuun järviruokopesään syntyi ensimmäinen kuutti keväällä 2017.

    Norppakanta elpyy

    Etenkin apukinokset ovat auttaneet saimaannorppakannan elvyttämisessä. Viime vuosina hieman yli puolet kuuteista on syntynyt ihmisten lumikolilla tekemiin apukinoksiin.

    Saimaannorpan kannasta viime talvena tehdyn arvion mukaan viiksiniekkoja on Saimaalla 380–400.

    – Viime vuonna norppakannan koosta oli vaikea saada luotettavaa tietoa, koska joillain alueilla pesintätilanne oli niin huono, kertoo ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta.

    Saimaannorppa saattaa selvitä tänä talvena ilman apukinoksia

    Saimaannorppa saattaa selvitä tänä talvena ilman apukinoksia


    Saimaannorppa saattaa tänä vuonna selvitä pesinnästään ilman apukinoksia. Lunta on tullut aiempiin vuosiin verrattuna paljon ja tuuli on pöllyttänyt sitä norpan pesäpaikkojen luo. Norppapesäpartiot tutkivat viikonloppuna luonnonkinosten...

    Saimaannorppa saattaa tänä vuonna selvitä pesinnästään ilman apukinoksia.

    Lunta on tullut aiempiin vuosiin verrattuna paljon ja tuuli on pöllyttänyt sitä norpan pesäpaikkojen luo.

    Norppapesäpartiot tutkivat viikonloppuna luonnonkinosten tarvetta Saimaan norppaluodoilla. Tilanne näyttää hyvältä, kertoo Norppa-aktiivi Harri Ekholm.

    – Viitenä edellisenä talven olen ollut kolaamassa tuohon samaan paikkaan kinosta. Nyt työnsin kaverini Ossin suksisauvan kinoksen päältä ja se tapasi jään metriä alempana. Eli siinä on metrinen, hyvä luonnonkinos. Jos kaikkialla on tällaista, niin tänä vuonna ei tartte kolata, Ekholm arvelee.

    Hän lisää, etteivät norppapesäpartiot päätä apukinoksista, vaan ne keräävät tiedot ja Metsähallitus Savonlinnassa tekee päätöksen.

    Virallinen tieto norppien apukinosten tarpeesta saadaan Metsähallitukselta keskiviikkona.

    Yli puolet sote-alan työntekijöistä raportoi väkivallasta – Ensihoitaja:

    Yli puolet sote-alan työntekijöistä raportoi väkivallasta – Ensihoitaja: "Uhkailu on päivittäistä, kiinni käydään joka kuukausi"


    Kun joensuulainen ensihoitaja Tuomas Valtonen jokin aika sitten astui sisään asuntoon, johon oli hälytetty ambulanssi, vastassa oli puukolla uhkaileva mies. Valtonen pääsi työparinsa kanssa pakenemaan paikalta, ja avuksi kutsuttiin poliisit....

    Kun joensuulainen ensihoitaja Tuomas Valtonen jokin aika sitten astui sisään asuntoon, johon oli hälytetty ambulanssi, vastassa oli puukolla uhkaileva mies. Valtonen pääsi työparinsa kanssa pakenemaan paikalta, ja avuksi kutsuttiin poliisit. Väkivalta tai sen uhka ovat läsnä jokaisessa työvuorossa.

    – Sanallinen uhkailu on päivittäistä. Keskimäärin kerran kuussa meillä on tilanne, jossa käydään fyysisesti käsiksi. Sitäkin vakavampia tapauksia on muutama vuosittain, kertoo Valtosen työpari, ensihoitaja Vesa Parviainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

    Ensihoitaja menee ihmisten kohteihin ja kohtaa työssään väkivallan koko kirjon: vastassa voi olla sekava vanhus tai sekakäyttäjä.Markku Pitkänen / YLE

    Väkivalta hoitotyössä lisääntyy vuosi vuodelta. Siitä kertovat esimerkiksi Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyn tuoreet tulokset. Kysely toteutettiin viime vuonna Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 24 000 sote-alan työntekijää.

    Kaikista vastaajista 54 prosenttia kertoi kokeneensa väkivalta- ja uhkatilanteita työssä, kerrotaan Työterveyslaitokselta. Pohjois-Karjalan Siun Sotessa väkivallasta raportoi 60 prosenttia vastaajista. Joillakin toimialoilla kyselyn luvut ovat huomattavan korkeat: Siun Sotessa ikäihmisten kanssa työskentelevistä lähes 80 prosenttia ja pelastuslaitoksen henkilöstöstä 70 prosenttia oli kokenut väkivalta- ja uhkatilanteita. Seksuaalista häirintää asiakkaiden taholta oli kokenut 15 prosenttia vastaajista.

    1500 ilmoitusta väkivallasta

    – Luvut pitävät varmasti paikkansa, sillä meillä on samansuuntaista tietoa myös muista lähteistä. Siun Soten henkilöstö teki viime vuonna lähes 1 500 ilmoitusta väkivallasta Haipro-ilmoitusjärjestelmään. Kasvua edellisestä vuodesta on 14 prosenttia, sanoo Siun Soten työsuojelupäällikkö Mikko Simonen.

    Ensihoitaja näkee työssään potilasväkivallan koko kirjon: vastassa voi olla sekava vanhus, harhainen mielenterveyspotilas tai aggressiivinen päihteiden sekakäyttäjä. Päihteet ovat mukana suuressa osassa väkivaltatilanteita, mutta joskus taustalla ovat myös somaattiset sairaudet. Esimerkiksi potilaan matala verensokeri, epileptisen kohtauksen jälkitila tai sydäninfarktin aiheuttama aivojen hapenpuute voivat selittää väkivaltaista käytöstä.

    Hoitoalan työntekijät raportoivat väkivaltatilanteista aiempaa herkemmin. Käytännön tuntuma kuitenkin on, että väkivalta on selvästi lisääntynyt, ei pelkästään siitä ilmoittaminen. Viime vuosien selvitykset tukevat huomiota.

    Eniten väkivaltaa esiintyy vanhustenhoidossa, päivystyksissä, mielenterveyspuolella ja kehitysvammahuollossa.Kalevi Rytkölä / Yle

    Suomen Ensihoitoalan Liiton kyselyssä viime vuonna yli 90 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa työssä väkivaltaa ja joka neljäs vastaaja oli joutunut pahoinpidellyksi. Reilu vuosi sitten Terveyden ja hyvivoinnin laitos teki kyselyn vanhuspalveluiden työntekijöille. Siinä kahdeksan kymmenestä vastaajasta oli joutunut ruumiillisen väkivallan kohteeksi.

    – Väkivaltatilanteita on huolestuttavan paljon ja niiden kirjo on laaja. Lievemmässä päässä on huutamista ja haukkumista, ja vakavimmat tapaukset ovat työtapaturmia, joissa työntekijä loukkaantuu ja vammat vaativat sairaalahoitoa, Siun Soten työ suojelupäällikkö Mikko Simonen kuvailee.

    Viime vuonna Siun Sotessa väkivalta aiheutti sairaanhoidon tarvetta 30 työntekijälle.

    Nuoret naiset lähtevät alalta uhkien vuoksi

    Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tuula Oksanen on huolissaan valtakunnallisen Mitä kuuluu -kyselyn tuloksista.

    – Väkivalta on sote-alalla selvä kuormitustekijä. Sitä kokevat erityisesti nuoret ja naiset, esimerkiksi lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Se on huolestuttavaa nuorten työurien ja alalla pysymisen näkökulmasta, Tuula Oksanen sanoo.

    Vanhustyössä väkivaltaa ehkäisee, jos hoitajat tuntevat potilaansa hyvin.

    Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti asiaan kantaa uudenvuodenpuheessaan.

    Väkivallan lisääntymiseen on monia syitä. Ensihoitaja Tuomas Valtosen mielestä päihteiden sekakäyttö aiheuttaa suuren osan väkivaltatilanteista ambulanssissa.

    – Tuntuu myös, että viranomaisten kunnioittaminen on vähentynyt. Auttaja nähdäänkin uhkana, Valtonen sanoo.

    Vanhustyössä väkivaltaa aiheuttaa usein potilaiden sekavuus. Pitkäaikaisosastoilla hoidettavat ovat aiempaa huonokuntoisempia. Kotihoidossa puolestaan työskennellään yksin, mikä myös kasvattaa väkivallan riskiä.

    Kädet näkyvillä, älä tuijota

    Väkivaltaa tuskin saadaan sote-alalta kitkettyä, toteaa työsuojelupäällikkö Mikko Simonen. Silloin ratkaisuksi jää tilanteiden ennakointi. Siihen Siun Sotessa pyritään kouluttamalla henkilökuntaa. Tähän mennessä noin viidennes henkilöstöstä on käynyt väkivaltatilanteita käsittelevän Avekki-koulutuksen.

    – Tavoitteena on, että meidän henkilöstö osaa lukea uhkatilanteita etukäteen ja pyrkii rauhoittamaan tilanteen ennen kuin mitään tapahtuu. Ja kun tapahtuu, on tärkeää osata toimia niin, ettei kukaan vahingoitu, Mikko Simonen sanoo.

    Pidä kädet näkyvillä, mutta ei puuskassa. Puhu selkeitä, lyhyitä lauseita. Kerro, mitä teet. Katso silmiin, mutta älä tuijota. Pysy rauhallisena. Varmista, että pääset tarvittaessa pois tilanteesta.

    Tuomas Valtonen ja Vesa Parviainen purkavat väkivaltatilanteet yleensä työparin kanssa heti tapahtuman jälkeen.Laura Kosonen / Yle

    Muun muassa tällaisia perustaitoja Siun Soten turvallisuuskouluttaja Markus Haukka neuvoo ensihoitajille.

    – Jos ihminen on sekava, sanat eivät mene läpi. Yli puolet viestinnästä tapahtuu kehon kielellä. Tärkeintä on pysyä itse rauhallisena, Haukka sanoo.

    Vanhustyössä avainasia Haukan mielestä on, että hoitajat tuntevat potilaansa ja heidän tapansa. Jos vanhus vastustelee, kannattaa pohtia, voisiko pesun tai vaipanvaihdon siirtää rauhallisempaan hetkeen.

    Uhkailuun turtuu

    Väkivalta sote-alalla on myös resurssikysymys. Sitä voidaan ennaltaehkäistä niin, että hoitajia on työvuoroissa riittävästi. Erityisesti ilta- ja yöaikaan sairaalaosastoilla on yleensä pienempi miehitys, jolloin työntekijöiden asema on turvattomampi.

    Ensihoitajat Tuomas Valtonen ja Vesa Parviainen tunnistavat väkivallan aiheuttaman kuormituksen.

    – Uhkailuun tottuu, vaikka ei varmaan pitäisi. Useimmiten asiat puretaan työparin kanssa, mutta työpaikalla on myös mahdollisuus ohjattuun jälkipurkuun. Väkivallasta puhutaan selvästi enemmän kuin ennen, Vesa Parviainen sanoo.

    Jättirekkoja huristaa Suomen teillä jo noin parikymmentä – Katso video, miten rekkakuski käsittelee yli 30-metristä ajoneuvoa


    Antti Kososen ohjaama jättirekka on tuonut Kiteen Puhokseen, Stora Enson sahalle lastin kuusitukkia. Iso trukki purkaa lastin käden käänteessä. Kyytiin lastataan uusi kuorma sahatavaraksi kelpaamatonta puuta. Ne matkaavat selluksi Uimaharjun...

    Antti Kososen ohjaama jättirekka on tuonut Kiteen Puhokseen, Stora Enson sahalle lastin kuusitukkia. Iso trukki purkaa lastin käden käänteessä. Kyytiin lastataan uusi kuorma sahatavaraksi kelpaamatonta puuta. Ne matkaavat selluksi Uimaharjun tehtaalle. Lastaus tapahtuu Kososen kuljettaman rekan omalla lastauslaitteella, niinpä lastaus vie aikaa noin kolme varttia.

    Kosonen kehuu rekan ajo-ominaisuuksia.

    Jättirekat Suomen teillä

    Trafi antoi vuonna 2013 luvan kehittää suurempia rekkoja Suomen teille. Kahdeksan vanhinta lupaa on nyt jo umpeutunut, kertoo johtava asiantuntija Otto Lahti Trafista.

    Suomen teillä huristaa tällä hetkellä noin kaksikymmentä yli 76-tonnista rekkaa.

    Raakapuun ajossa on neljä 84–100-tonnista rekka-autoa

    Haketta ajaa viisi rekka, joiden paino on 84–100 tonnia.

    – Ensi alkuun kyllä vähän jännitti miten se käyttäytyy, kun ei ollut minkäänlaista kokemusta tämäntyyppisestä rekasta. Mutta yllätyin kuitenkin siitä, miten vakaa se on ollut ajaa. Jarrutusmatkakaan ei ole kovin paljoa pidempi verrattuna tavalliseen rekkaan, sanoo Kosonen.

    Rekka on enonkoskelaisen Kari Malmstedtin pääosin suunnittelema 32-metrinen ja 92-tonninen raakapuun kuljetukseen tehty auto. Siinä on 12 akselia ja 20 rengasta, joten paino jakautuu melko pitkälle matkalle. Malmstedin rekka pystyy kuljettamaan keskimäärin 25 prosenttia isompia puukuormia kuin tavallinen puurekka. Puutavaraa mahtuu kyytiin 65 tonnia. Rekan perävaunut on valmistettu Heinolassa A. Weckman Oy:n tehtaalla. Perävaunuissa on useita Weckmannin henkilökunnan kehittämiä innovaatioita.

    Ennakoiva ajotapa korostuu jättirekan ratissa

    Liikkeellelähtö Puhoksesta tuottaa pieniä ongelmia nollakelissä. Rekan vakiovarustukseen kuuluu hiekoituslaatikot, joista saa ripautetttua hiekkaa vetävien pyörien eteen. Hiekka auttaa, matka kohti Joensuuta ja Uimaharjua alkaa.

    – Myös rekan peruuttaminen onnistuu. Se vaatii tosin ajattelua ja totuttelua tavallisen rekan jäljiltä, naurahtaa Kosonen.

    Rekan perässä lukee "PITKÄ KULJETUS". 32-metrisen auton ohittaminen vie muutaman sekunnin pidempään, ohitustilanteessa metrit ovat joskus tiukalla. Toistaiseksi Malmstedin omistama rekka on saanut matkata ilman onnettomuuksia. Kuljettaja Antti Kosonen toivoo kuitenkin muilta tiellä liikkujilta malttia.

    – Kyllä joitain turhan hurjia ohituksia ja läheltä piti -tilanteita on tämänkin ratissa vastaan tullut, mutta muutoin nämä muutamat kuukaudet, jotka rekka on ollut ajossa, ovat sujuneet mukavasti.

    Ennakoiva ajotapa korostuu entisestään tällaisen ajopelin ratissa, toteaa Antti Kosonen.

    Juttua täydennetty 10.1.2019 klo 11.10: Tarkennus rekan perävaunujen valmistuksesta

    Savonlinnan lentokoneonnettomuudessa kiitotie oli kunnossa – nyt tutkitaan, miten konetta lennettiin

    Savonlinnan lentokoneonnettomuudessa kiitotie oli kunnossa – nyt tutkitaan, miten konetta lennettiin


    Onnettomuustutkintakeskuksen alustavan tutkimuksen mukaan Savonlinnan lentokentällä kiitotie oli normaalissa talvikunnossa maanantaiaamuna, kun matkustajalentokone ajautui siltä ulos. Onnettomuustutkintakeskus aloitti tutkintansa selvittämällä...

    Onnettomuustutkintakeskuksen alustavan tutkimuksen mukaan Savonlinnan lentokentällä kiitotie oli normaalissa talvikunnossa maanantaiaamuna, kun matkustajalentokone ajautui siltä ulos. Onnettomuustutkintakeskus aloitti tutkintansa selvittämällä kiitotien kunnossapitotoimia.

    Säätila tapahtuman aikana ei ollut poikkeuksellisen huono. Kiitotietä oli myös kunnostettu riittävästi.

    – Kenttä oli sellaisessa kunnossa, että turvallinen laskeutuminen oli mahdollista. Siellä oli normaalit talviolosuhteet eli liukasta ja pilvistä, mutta siinä ei ole mitään ihmeellistä, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo.

    Jälkien perusteella lentokone on laskeutunut kiitotien vasempaan reunaan, jonka jälkeen se on ajautunut kiitotien ulkopuolelle ja pysähtynyt noin 20 metrin päähän kiitotien reunasta lumipenkkaan. Lentokoneessa on useita vaurioita muun muassa molemmissa potkureissa sekä siiven tyvessä olevissa laskuvalonheittimissä. Myös lentokoneen renkaisiin tuli vaurioita.

    Lentokone ajautui noin 20 metriä ulos kiitotieltä.Onnettomuustutkintakeskus

    Onnettomuuskeskus alkaa nyt tutkia mustien laatikoiden sisältöä. Mustat laatikot tarkoittavat äänitallenteita ja lentoarvotallenteita. Niistä käyvät ilmi niin ohjaamossa käydyt keskustelut kuin lentäjän tekemät ohjausliikkeetkin.

    – Vielä ei voi tehdä johtopäätöksiä onnettomuuden syystä, mutta nyt tutkinnan painopiste siirtyy koneeseen, ja siihen, miten konetta on lennetty. Siihen liittyy koneen ja lennonjohdon välinen kommunikaatio, Nurmi sanoo.

    Onnettomuustutkintakeskus kokoaa tarvittavan faktatiedon tapahtuneesta, analysoi sen ja antaa sen jälkeen suosituksensa siitä, miten vastaavalta voidaan välttyä jatkossa. Koko tutkimuksessa kestää noin 6-9 kuukautta.

    Lennot jatkuvat normaalisti torstaina

    Onnettomuus tapahtui Savonlinnassa maanantaina varhain aamulla. Airlinkin siirtolennolla olleen koneen laskeutuminen meni pitkäksi, se ajautui sivuun kiitoradalta ja pyörähti noin 90 astetta ympäri sivuttaissuunnassa.

    Koneessa oli tapahtumahetkellä vain miehistö, eikä tilanteessa aiheutunut henkilövahinkoja. Kone oli valmistautumassa reittilentoon Savonlinnasta Helsinkiin.

    Savonlinnan ja Helsingin välillä operoiva Airlink perui kaikki lentonsa maanantain ja tiistain ajaksi. Keskiviikkonakin lennetään vain yksi lento Helsingistä Savonlinnaan. Torstaiaamusta eteenpäin lennot jatkuvat normaalisti.

    Muokattu 9.1.2019 kello 10:54 Viimeisestä kappaleesta poistettu sana 'lentoyhtiö' Airlinkin edestä. Airlink markkinoi Helsingin ja Savonlinnan välisiä lentoja. Lentoyhtiö on RAF-Avia Airlines.

    Savonlinnan lentokoneonnettomuuden tutkinnassa huomio kiitoradan kunnossapitoon – Finaviaa kehotettu juuri tarkistamaan kenttien hoitotoimet

    Savonlinnan lentokoneonnettomuuden tutkinnassa huomio kiitoradan kunnossapitoon – Finaviaa kehotettu juuri tarkistamaan kenttien hoitotoimet


    Onnettomuustutkintakeskus aikoo kiinnittää maanantai-aamuisen lentokoneen sivuluisun tutkinnassa huomiota Savonlinnan lentokentän kunnossapitotoimiin. Onnettomuustutkintakeskus suositteli Finavialle kaksi kuukautta sitten, että yhtiö tarkistaa...

    Onnettomuustutkintakeskus aikoo kiinnittää maanantai-aamuisen lentokoneen sivuluisun tutkinnassa huomiota Savonlinnan lentokentän kunnossapitotoimiin. Onnettomuustutkintakeskus suositteli Finavialle kaksi kuukautta sitten, että yhtiö tarkistaa kiitoteiden kunnossapidon käytäntönsä, kiitotien kunnon arviointimenettelyt ja sen, miten muuttuviin olosuhteisiin reagoidaan.

    Suosituksen taustalla oli Turussa sattunut, Savonlinnan tapausta muistuttava onnettomuus, jossa lentokone ajautui sivuluisuun muun muassa sohjoisen kiitoradan takia.

    – Emme ole vielä seuranneet, miten Finavia on noudattanut suosituksiamme, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo.

    Totesimme, että kunnossapito-ohjeet ovat riittävällä tasolla, eikä muutoksia tarvitse tehdä. Finavian tekninen johtaja Henri Hanson

    Finavia on tarkistanut ohjeensa kiitoratojen kunnon arviointiin ja niiden kunnossapitoon liittyen. Muutoksia toimintaan ei ole tehty.

    – Kävimme läpi ohjeiden ajantasaisuuden ja paikkansapitävyyden. Totesimme, että ne ovat riittävällä tasolla, eikä muutoksia tarvitse tehdä, Finavian tekninen johtaja Henri Hansson sanoo.

    Savonlinnan lentokentällä toimivan, muun muassa matkatavaroita käsittelevästä Maavoima Oy:stä kerrotaan kiitoradan olleen erittäin liukas. Finavialta ei kerrota, millaisia mittauksia tai kunnossapitotoimia Savonlinnan kentälle tehtiin ennen koneen laskeutumista.

    Kiitoradalta sivuun ajautunut RAF Avian lentokone Savonlinnan lentokentällä.Kalle Purhonen / Yle

    Hansonin mukaan kiitoratojen kuntoa seurataan jatkuvasti, ja lentokenttien talvikunnossapito on Suomessa huippuluokkaa. Kiitoradalta mitataan muun muassa kitkaan liittyviä ominaisuuksia joka kerta, kun sääolosuhteet muuttuvat. Lentokoneen kapteeni saa tiedot järjestelmiinsä.

    – Kapteeni tekee päätöksen siitä, onko kentälle turvallista laskeutua, Hansson sanoo.

    Onnettomuustutkintakeskus kerää nyt talteen lentokoneen mustat laatikot ja lennonjohdon tallenteet sekä haastattelee miehistöä. Kiitotien kitkaolosuhteet mitattiin kentältä heti tuoreeltaan tapahtuman jälkeen.

    Johtaja Veli-Pekka Nurmi painottaa, että vaikka kukaan ei loukkaantunut, on tämänkaltaiset onnettomuudet tärkeää tutkia huolella.

    – Meillä on Suomessa talviaikaan hyvin erikoiset olosuhteet moniin muihin paikkoihin nähden. On tärkeää saada tutkittua tällaiset tapaukset voidaksemme ottaa niistä opiksi, Nurmi sanoo.

    Savolinnan lentokenttä maanantaina muutama tunti onnettomuuden jälkeen.Kalle Purhonen/Yle
    Nella-koira rakastui hampaiden harjaukseen, eikä päästä emäntää nukkumaan ennen kuin hampaat on pesty – Katso videolta, kuinka opetat saman omalle koirallesi

    Nella-koira rakastui hampaiden harjaukseen, eikä päästä emäntää nukkumaan ennen kuin hampaat on pesty – Katso videolta, kuinka opetat saman omalle koirallesi


    6–vuotias cockerspanieli Nella istuu hoitopöydällä ja antaa kiivaasti tassua eläintenkouluttaja Mirva Paasoselle. Se yrittää saada Paasosen tajuamaan, ettei nyt ole tauon paikka. “Harjataan taas hampaita, jooko?”, koira tuntuu...

    6–vuotias cockerspanieli Nella istuu hoitopöydällä ja antaa kiivaasti tassua eläintenkouluttaja Mirva Paasoselle. Se yrittää saada Paasosen tajuamaan, ettei nyt ole tauon paikka. “Harjataan taas hampaita, jooko?”, koira tuntuu sanovan.

    Nellalle hampaiden pesu on niin mieluisaa puuhaa, että se pyytää sitä itse. Sen hampaita on pesty pennusta saakka. Eläintenkouluttajan oppiin Nella pääsikin vain siksi, että sen kanssa on helppo tehdä opetusvideo hampaiden harjauksesta.

    Vaikka koiran hampaita ei olisi pesty pennusta saakka, voi harjaamisesta tulla aikuisenkin koiran kanssa sujuva osa arkea.

    – Jos koira on tottunut siihen, että sitä käsitellään eikä sillä ole huonoja kokemuksia hampaiden pesusta, se oppii perusasiat parhaimmillaan muutamassa minuutissa, Paasonen sanoo.

    Palataan Paasosen neuvojen pariin tuonnempana. Kerrataan sitä ennen, miksi koiran hampaita edes pitäisi harjata.

    Vaikkapa siksi, ettei oman koiran suusta voisi ottaa tällaisia valokuvia:

    Anna Chrons

    Kuvassa on sekarotuisen Alma-koiran suu. Almalta oli pudonnut useita hampaita ennen kuin se pääsi eläinlääkäriin. Siellä siltä poistettiin 30 hammasta. Jäljelle jäi yksi. Sekin pitää poistaa pian.

    Hampaat poistanut eläinlääkäri Anna Chrons määräsi Almalle aluksi vain pehmeää ruokaa. Toipumisen jälkeen se saa syödä, mitä se ikenillään pystyy syömään.

    – Jotkut kyllä rouskuttelevat kummasti pelkillä ikenilläkin. Paremmin se pärjää ilman hampaita kuin heiluvien, mätien hampaiden kanssa, Chrons sanoo.

    Anna Chrons

    Tämän kuvan koiralta suurin osa hampaista oli pudonnut jo ennen eläinlääkärireissua.

    Koirien hampaita alkaa putoilla plakin ja bakteerien suuhun kertymisen seurauksena. Plakki kivettyy ajan mittaan hammaskiveksi. Ikenien alle kertyvä hammaskivi tulehduttaa ensin ikenet ja etenee vähitellen kohti hampaita kiinni pitäviä kudoksia. Jos voimakas tulehdus pääsee tekemään tuhojaan kiinnityskudoksissa pitkään ilman hoitoa, hammas alkaa heilua.

    – Jos samanlainen tulehdus olisi vaikka koiran kyljessä, sitä ei katselisi kukaan. Mutta kun ongelma on suussa piilossa, se on helppo unohtaa tai olla ymmärtämättä, Chrons sanoo.

    Koira voi olla suustaan hyvinkin kipeä, mutta ei näytä sitä. Moni ei tajua koiralla olevan ongelmia suussa edes silloin, kun mädäntyneet hampaat jo haisevat suussa. Koiran hengityksen ei kuuluisi haista.

    – Viimeistään silloin kannattaa tuoda puhdistukseen ja tarkastukseen. Se, että koira syö hyvin, ei valitettavasti ole minkäänlainen todiste siitä, että suu on kunnossa, Chrons sanoo.

    Rauhoitettuna tehtävä hammaskiven poisto voi ainakin hidastaa, mutta myös estää ikenissä olevan tulehduksen etenemisen hampaiden kiinnistyskudoksiin. Se edellyttää kuitenkin, että hampaita myös harjataan kotona ahkerasti.

    Nella-koira odottaa innolla, milloin hampaiden harjaus alkaa.Riina Kasurinen/Yle

    Cockerspanieli Nella on yksi Aila Tarkiaisen kolmesta koirasta. Tarkiainen pesee kaikkien koiriensa hampaat joka ilta. Aikaa kuluu noin kymmenen minuuttia.

    – Silloin kun ne olivat pentuja, ne saivat alkuun pureskella hammasharjaa. Pennut olivat noin nelikuisia, kun lisäsin hammastahnaa. Pikkuhiljaa aloin harjailemaan, Tarkiainen kertoo.

    Kolmikon vanhimpana koirana Nella on rutinoitunein hampaiden pesuun. Se ei edes päästä Tarkiaista illalla nukkumaan ennen kuin pesu on suoritettu.

    – Se istuu vessan oven edessä niin pitkään, että haen hammasharjan ja pesen sen hampaat, Tarkiainen kertoo.

    Ilman harjausta Nellalla ei olisi enää yhtään hammasta. Nella-koiran omistaja Aila Tarkiainen

    Tarkiainen pesee useimmiten pelkät hampaiden ulkopinnat. Sisäpinnat ovat hankalammat. Eläinlääkäri Anna Chronsin mukaan ulkopintojen peseminen onkin tärkeintä, sillä ulkopuolelle plakkia kertyy koirilla eniten.

    Hammashoito on eläinlääketieteessä nouseva ala. Eläinten hampaista tiedetään koko ajan enemmän, ja yhä useampi eläinlääkäri syventää osaamistaan nimenomaan hampaiden hoidossa. Chrons hoitaa lähes pelkästään hammaspotilaita.

    Vielä muutama vuosi sitten ihmiset luulivat hänen vitsailevan, kun hän kehotti harjaamaan koiran hampaat. Nykyään ihmiset tietävät, että koirien hampaita pitäisi harjata. Parasta on olisi pestä hampaat ainakin viidesti viikossa. Esimerkiksi kerran viikossa peseminen on niin harvoin, ettei siitä ole mitään hyötyä.

    Harva harjaa lainkaan. Koiralle hampaiden harjaus ei luonnostaan ole mieluisaa, ja niinpä hammaspesu voi olla niin koiralle kuin omistajalle tahtojen taistelu.

    Palataan eläinkouluttaja Mirva Paasosen ja Nella-koiran luokse. Paasonenhan lupasi, että hänen konsteillaan koira oppii harjauksen alkeet minuuteissa. Ja vieläpä tykkää siitä.

    Mirva Paasonen on yksi Suomen ensimmäisen yliopistotasoisen eläinkouluttajakoulutuksen osallistujista. Joulukuussa päättyneessä koulutuksessa perehdyttiin käyttäytymisanalyysiin ja sen hyödyntämiseen eläinten koulutuksessa.Riina Kasurinen/YleKoiralle pakottaminen voi olla hirvittävä kokemus, ja se haluaa jo sen takia pois tilanteesta. Eläintenkouluttaja Mirav Paasonen

    Paasonen kehottaa opettamaan hampaiden harjauksen koiralle järjestelmällisesti, asteittain edeten. Alkukoulutus kannattaa tehdä huolellisesti, jotta rutiinista tulisi helppo. Paasonen luottaa koulutuksessa vapaaehtoisuuteen.

    – Ihmiselle voi riittää se, että koiran hampaat saa harjattua vastentahtoisestikin. Koiralle pakottaminen voi kuitenkin olla hirvittävä kokemus, ja se saattaa alkaa sen takia välttelemään hampaiden harjausta jatkossa.

    On mahdollista, että koiran pyrkimys päästä pois hampaiden pesulta kärjistyy vähitellen. Koira voi alkaa esimerkiksi murista omistajalleen tai juosta piiloon nähdessään hammasharjan.

    – Jos koira vastustelee, sen annetaan poistua tilanteesta. Pidetään tauko ja kokeillaan hetken kuluttua uudestaan.

    Paasosen perusajatus on, että koiralle opetetaan ensin hampaiden käsittely, jonka jälkeen koulutukseen lisätään harjaaminen. Tällä tavalla voi opettaa hampaiden harjauksen niin pennulle kuin aikuiselle koiralle. Ohjeet sopivat myös koiralle, jolla on ongelmia hampaiden harjauksessa.

    Jutun pääkuvana olevalla videolla Paasonen esittelee Nella-koiran kanssa kolme koulutusvaihetta. Kun ne osaa, hampaiden harjaus sujuu kuin leikki.

    Mirva Paasonen ja Nella-koira.Yle

    Videolla Paasonen käyttää koulutuksen apuna äänimerkkiä. Hän naksauttaa kieltään aina sillä hetkellä, kun Nella toimii oikein. Heti perään Nella saa namin. Äänimerkki kertoo koiralle täsmällisesti, milloin se teki oikein.

    Aila Tarkiainen ei ole koskaan kouluttanut Nellaa äänimerkkien avulla. Nella oppi kuitenkin hetkessä, että kielen naksautus tarkoittaa, että nyt saa namin. Paasonen opetti äänimerkin Nellalle ennen varsinaista koulutusta hampaiden harjaukseen.

    – Annoin Nellalle yksitellen makupaloja kun se istui, ja aina ennen makupalaa tuli äänimerkki, Paasonen kertoo.

    Paasonen korostaa koulutuksen etenemistä pienin askelin. Vaikeustasoa voi nostaa vähitellen esimerkiksi pidentämällä kerta kerralta kosketuksen tai harjaamisen kestoa.

    Eikö riitä, jos kuitenkin syöttäisi vain puruluita?

    Aila Tarkiainen syöttää koirilleen hampaiden pesun lisäksi puruluita. Nella, Nelly ja Netta saavat niitä joka ilta, tutun rutiinin mukaisesti.

    – Kun Emmerdalen lopputunnus kajahtaa, koirat säntäävät jalkoihin. Se on niille merkki, että nyt saadaan luut.

    Luut auttavat hampaiden hoidossa, sillä poskihampaat puhdistuvat, kun koira pureskelee luuta. Moni ajatteleekin, että koiran hammashoidon voi hoitaa kokonaan syöttämällä sille luita. Eihän kukaan susienkaan hampaita harjaa.

    Suden ruokavalio on kuitenkin tyystin erilainen kuin kotikoiran.

    – Jos kotikoirakin saisi kokonaisen jäniksen raadeltavakseen, sen hampaat puhdistuisivat ihan eri tavalla esimerkiksi nahkaa repiessä, sanoo eläinlääkäri Anna Chrons.

    Aila Tarkiainen ja Netta-koira.Riina Kasurinen/Yle

    Vaikka luiden syöminen auttaa poskihampaiden puhdistuksessa, koira ei käytä etuhampaitaan pureskeluun, joten niihin voi kertyä plakkia.

    Luiden syömisessä on hampaiden kannalta myös riskinsä. Koirien hampaat voivat murtua, kun ne puraisevat jotakin kovaa. Monet eläinlääkärit eivät nykyään suosittelekaan koirille lainkaan luonnon luita. Ne ovat niin kovia, että hampaat voivat lohjeta tai murtua.

    – Hammasmurtumia tulee ihan varmasti susillekin, Chrons sanoo.

    Susien hampaiden tilanne on kuitenkin sikäli parempi kuin monen kotikoiran, ettei niilla ole erityistä alttiutta plakin kertymiseen. Isot kotikoirat ovat tässä mielessä suden kaltaisia, ja hammasongelmat ovat erityisesti pienten koirien ongelma. Mitä enemmän kotikoiran pää muistuttaa suden päätä, sen todennäköisemmin sen suu pysyy kunnossa jopa ilman hampaiden harjausta.

    Tarkiaisen koirat saavat tällä kertaa nahkarullia. Usein käytössä on myös hampaiden puhdistukseen tarkoitettuja puruluita. Chronsin mukaan ne ovat ihan hyviä, jos koira malttaa pureskella niitä, eikä hotkaise herkkua kolmella puraisulla vatsaansa.

    Aila Tarkiaisen Netta-koiran hampaissa ei ole moitittavaa.Riina Kasurinen/Yle

    Nella-koiran hampaat kiiltelevät puhtauttaan. Ahkerasta hammaspesusta huolimatta se ei ole välttynyt hammaslääkärikäynneiltä. Nellalta on jouduttu poistamaan seitsemän hammasta tulehduksen takia.

    – Ilman harjausta Nellalla ei olisi enää yhtään hammasta, Tarkiainen sanoo.

    Mirva Paasonen nostaa Nellan alas hoitopöydältä ja kumartuu rapsuttamaan sitä. Nella pyrkii nuolemaan kouluttajansa naamaa. Ainakin pusut ovat puhtaita.

    Korjattu 7.1. klo 11.08: Toisin kuin jutun yhdessä kuvatekstissä alun perin luki, Paasosen suorittama yliopistotasoinen koulutus ei ole tutkinto vaan kyse on Tampereen yliopiston täydennyskoulutuksesta.

    Savonlinnassa matkustajakone ajautui ulos kiitotieltä – lennot peruttu, ei henkilövahinkoja

    Savonlinnassa matkustajakone ajautui ulos kiitotieltä – lennot peruttu, ei henkilövahinkoja


    Savonlinnassa matkustajakone on ajautunut varhain maanantaiaamuna ulos lentokentän kiitoradalta. Koneen laskeutuminen meni pitkäksi, se ajautui sivuun kiitoradalta ja pyörähti noin 90 astetta ympäri sivuttaissuunnassa. Airlinkin siirtolennolla...

    Savonlinnassa matkustajakone on ajautunut varhain maanantaiaamuna ulos lentokentän kiitoradalta. Koneen laskeutuminen meni pitkäksi, se ajautui sivuun kiitoradalta ja pyörähti noin 90 astetta ympäri sivuttaissuunnassa.

    Airlinkin siirtolennolla olleessa koneessa oli tapahtumahetkellä vain miehistö eikä tilanteessa aiheutunut henkilövahinkoja. Kone oli valmistautumassa reittilentoon Savonlinnasta Helsinkiin. Kone päätyi ulos kiitotieltä laskeutumisvaiheessa.

    – Jos laskutelineet olisivat pettäneen koneen pyörähdyksessä, se olisi ollut iso rysäys, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo.

    Onnettomuustutkintakeskuksen paikkatutkintaryhmä on matkalla tutkimaan onnettomuuden syytä. Onnettomuustutkintakeskus tutkii esimerkiksi millaiset kitkaolosuhteet paikalla ovat ja kuinka paljon kentällä on lunta. Tutkinnassa on käytössä äänitallenne ohjaamosta sekä lentoarvotallenne. Lentoarvotallenne kertoo koneen teknisiä tietoja, kuten missä kunnossa moottori oli tapahtuman aikana ja millaisia ohjausliikkeitä lentäjä teki.

    – Onnettomuus ei ole tavaton, mutta ei yleinenkään, Nurmi sanoo.

    Nurmen mukaan Savonlinnan onnettomuus muistuttaa Turussa sattunutta onnettomuutta, jossa matkustajalentokone joutui sivuluisuun. Yhtenä syynä Turussa oli loskan paksuuntuminen kiitotiellä.

    Savonlinnan ja Helsingin väliset lennot on tältä aamulta peruttu. Matkustajia pyydetään seuraamaan lentoyhtiön tiedotusta.

    Lentokone on mallia Saab 340.

    Onnettomuudesta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

    Keski-Euroopan helteillä yllättävä vaikutus – halpalentoyhtiö avaa lentoreitin Suomeen kuumista kesistä kärsiville keskieurooppalaisille

    Keski-Euroopan helteillä yllättävä vaikutus – halpalentoyhtiö avaa lentoreitin Suomeen kuumista kesistä kärsiville keskieurooppalaisille


    Halpalentoyhtiö Ryanair ilmoitti perjantaina, että se avaa huhtikuun alussa suorat lennot Berliinin ja Lappeenrannan välillä. Lennot jatkuvat lokakuun lopulle, mutta Lappeenrannan lentoasema käy neuvotteluja reitin saamisesta ympärivuotiseksi. –...

    Halpalentoyhtiö Ryanair ilmoitti perjantaina, että se avaa huhtikuun alussa suorat lennot Berliinin ja Lappeenrannan välillä.

    Lennot jatkuvat lokakuun lopulle, mutta Lappeenrannan lentoasema käy neuvotteluja reitin saamisesta ympärivuotiseksi.

    – Reitti palvelee koko eteläistä Saimaata, ja suorilla lennoilla tulee matkustajia Lappeenrannan lisäksi Imatran, Mikkelin ja Savonlinnan seuduille, sanoo lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro.

    Turisteja soutelemassa Lappeenrannan satamassa.Kari Kosonen/Yle

    Ensimmäisenä kautena tavoitteena on tuoda Berliinistä suorilla lennoilla Saimaalle lomalle hieman yli 3 000 saksalaisturistia.

    – Omatoimimatkailijoiden lisäksi matkanjärjestäjät ovat kiinnostuneita tuomaan pieniä turistiryhmiä Saimaalle, sanoo matkailun markkinointiyhtiön GoSaimaan johtaja Juha Sorjonen.

    Keski-Euroopasta pakoon paahtavaa hellettä

    Lentoyhtiöt etsivät uusia kohteita kuumista kesistä kärsiville keskieurooppalaisille, ja kiinnostus Saimaata kohtaan on kasvussa.

    Ryanair lentää Lappeenrantaan kesällä 2019 Saksasta, Italiasta ja Kreikasta. Myynnissä on lähes 68 000 lentopaikkaa.

    – Viime kesänä Italiasta, Kreikasta ja Espanjasta tulevien lomailijoiden määrä lisääntyi Saimaalla. Syynä oli kotimaan helle, jota pakoon monet lähtivät Saimaalle, sanoo johtaja Juha Sorjonen..

    Matkustajia nousemassa Milanon Bergamoon lähtevään koneeseen. Tommi Parkkinen / YleLennot myyneet hyvin

    Käytännössä Ryanairin lennot Milanon Bergamosta Lappeenrantaan olivat koko viime kesän lähes loppuunmyytyjä.

    Vajaa kolmannes reitin matkustajista oli Saimaalle saapuvia turisteja. Ateenan lennoilla kreikkalaisten matkailijoiden osuus oli pienempi.

    Tähän asti pienten matkanjärjestäjien on ollut käytännössä mahdotonta tuoda ryhmiä Saksasta Saimaalle, koska asiakasmäärät eivät riitä kokonaisen charter-lennon vuokraamiseen saati kesäkauden kestävään lentosarjaan.

    – Ehdottomasti suorat yhteydet ovat suuri etu ja parantavat saavutettavuutta. Nyt matkanjärjestäjät voivat varata koneista kiintiöitä, jatkaa Sorjonen.

    Matkailija nauttii laivamatkasta Saimaalla. Tommi Parkkinen / YlePieniä ryhmiä Saimaalle

    Saimaasta ei ole tarkoitus tehdä Lapin kaltaista massaturismin kohdetta, vaan matkanjärjestäjien kanssa neuvotellaan pienistä 5–15 hengen ryhmistä. Työtä on tehty jo muutaman vuoden ajan, ja tuloksia odotetaan tänä kesänä.

    – Ne voivat olla esimerkiksi työ- tai kaveriporukoita, jotka tulevat katsomaan vaikkapa Imatranajoja tai vuokraavat pariksi viikoksi mökin jostain päin Saimaata.

    Pienille ryhmille räätälöitävät valmismatkat ovat nouseva trendi Keski-Euroopassa. Saksassa toimii matkanjärjestäjiä, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi erä- tai kalastusmatkailuun. Myös slow tourism eli ns. hidas matkailu lisää suosiotaan.

    M/S Carelia Saimaan kanavassa matkalla Viipuriin.Pasi Tapanainen/ Yle

    Eteläisen Saimaan alueen matkailuyhtiöt GoSaimaa ja Visit Saimaa ovat markkinoineet yhdessä Visit Finlandin kanssa Saimaan aluetta lähinnä saksankielisessä Keski-Euroopassa. Nyt markkinointia keskitetään uuden reitin myötä Berliinin alueelle.

    Matkailun markkinointiyhtiöiden lisäksi matkailuyrittäjät neuvottelevat suoraan matkanjärjestäjien kanssa.

    – Teemme yhteistyötä saksalaisten matkanjärjestäjien kanssa niin, että saisimme viisumivapaille Venäjän risteilyille enemmän risteilyturisteja jo tänä kesänä, sanoo varustamo Saimaa Travelin toimitusjohtaja Kirsti Laine.

    Saksalaisturistit korvaavat heikentyvän ruplan myötä vähentynyttä venäläisten laivamatkailua. Lisäksi ryhmiä on tarkoitus viedä Saimaalle, jossa Lappeenrannan ja Savonlinnan välisten risteilyjen määrä lisääntyy.

    M/S Puijo Kerman kanavassa Heinävedellä.Saimaan Laivamatkat OyLappeenrannasta eteläisen Suomen low cost -kenttä

    Tänä vuonna Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee noin 70 000 matkustajaa, kun mukaan lasketaan matkanjärjestäjien tilauslennot.

    Tämä tarkoittaa matkustajamäärän yli kaksinkertaistumista viime vuodesta, sillä vuonna 2018 matkustajia oli 33 489.

    Vielä muutama vuosi sitten kentän toiminta oli käytännössä keskeytynyt, kun reittilentoja ei ollut lainkaan. Kenttä siirtyi Finavialta lopulta Lappeenrannan kaupungin omistukseen.

    Liikematkustuksen sijaan kenttää kehitetään nyt matkailupainotteisena lentoasemana yhteistyössä matkailuyrittäjien kanssa. Toimintatavan muutoksen myötä Ryanair keskittää Suomen-lentojaan Lappeenrantaan. Ryanairin avaus on tuomassa kentälle muitakin yhtiöitä.

    – Lentoyhtiöille on edullisempaa lentää Lappeenrantaan, kuin muille eteläisen Suomen kentille, toteaa lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro.

    Lappeenrannan lentoasemaJari Tanskanen / Yle

    Berliinin ja Lappeenrannan välisen reitin avaamista vauhdittivat myös ennakkolaskelmat venäläisten kasvavasta matkustuksesta.

    – Berliinissä asuu suuri venäläisyhteisö, ja Pietarista matkustetaan paljon Saksaan. Vaikka Pietarin Pulkovosta on suoria lentoja Berliiniin, kysyntää riittää myös Lappeenrannan kautta.

    Lentoyhtiöt hyvittävät päästöjä

    Kasvava lentomatkustus lisää lentoliikenteen päästöjä. Suomi on mukana kansainvälisen lentoliikenteen päästöjärjestelmässä Corsiassa, jolla pyritään vuodesta 2020 alkaen pysäyttämään lentoliikenteen päästöjen kasvu. Päästöjä verrataan vuosien 2019–2020 keskiarvoon. Tällöin lentoyhtiöiden pitää hyvittää kasvu ostamalla päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta.

    Esko Jämsä / AOP

    Päästöjen vähentämiseen pyritään myös biopolttoaineiden ja energiatehokkaan lentotoiminnan avulla.

    – Lappeenrantaan tulevat lennot eivät käytännössä joudu lainkaan odottamaan laskeutumisvuoroa, vaan pääsevät laskuun suoraan. Koneiden rullausmatkat ovat myös lyhyet, ja nämä vähentävät olennaisesti päästöjä, sanoo Lappeenrannan Lentoasema oy:n toimitusjohtaja Eija Joro.

    Taviskuntoilija, kuuntele kehoasi! – Ylikuormitustilasta kärsinyt Kati Kosonen:

    Taviskuntoilija, kuuntele kehoasi! – Ylikuormitustilasta kärsinyt Kati Kosonen: "Välillä kävin salin pihassa kääntymässä ja olisin halunnut mennä, mutta en vaan jaksanut"


    Vuodenvaihteen jälkeen moni haluaa aloittaa uuden terveellisemmän elämän, ja kuntokeskuksissa on ruuhkaa. Kompastuskivenä voi kuitenkin olla liian kova aloitus. Kehon ylikuormitustila saattaa vaania tavallistakin kuntoliikkujaa, jos ei osaa...

    Vuodenvaihteen jälkeen moni haluaa aloittaa uuden terveellisemmän elämän, ja kuntokeskuksissa on ruuhkaa. Kompastuskivenä voi kuitenkin olla liian kova aloitus. Kehon ylikuormitustila saattaa vaania tavallistakin kuntoliikkujaa, jos ei osaa höllätä treenaamisesta ja tunnistaa kehonsa palautumistarvetta.

    Savonlinnalainen Kati Kosonen, 38, on löytänyt terveemmän suhteen ja tasapainon kuntoiluun. Aiemmin hän meni salille, vaikka ei olisi jaksanut.

    – Välillä kävin salin pihassa kääntymässä ja olisin halunnut mennä, mutta en vaan jaksanut, hän muistelee.

    Myös Kososen ajatusmaailma on muuttunut. Hän sanoo kuuntelevansa itseään aiempaa enemmän ja lepäävänsä silloin, kun keho sitä vaatii. Aina ei ole ollut näin.

    Nelisen vuotta sitten liikuntakin meni pelkäksi suorittamiseksi. Kosonen kamppaili painonhallinnan kanssa ja suoritti töissä, kotona ja kaikkialla. Kuukausia kestäneestä tilanteesta alkoivat läheisetkin huomautella.

    Nykyisin Kosonen käy neljä kertaa viikossa salilla, ja lukkopainitreenit on kerran viikossa. Lisäksi hän ulkoilee päivittäin koiransa kanssa. Kosonen treenaa nettivalmennuksen avulla, ja hänen harjoitusohjelmassaan on lepoviikko noin puolentoista kuukauden välein.

    – Lepoviikon aikana en mene salille ollenkaan.

    Kati Kososella on nettivalmennuksen harjoitusohjelmassaan lepoviikko noin puolentoista kuukauden välein.Kalle Purhonen / YleKuntoiluinto tyssää usein liian kovaan aloitukseen

    Kuntoilukipinä saattaa lopahtaa yhtä nopeasti kuin on syttynytkin. Kuntokeskusyrittäjä Eero Piirosen mielestä kuntoliikkujan kompastuskivenä on usein liian tehokas ja kova aloitus. Kunto ei kehity, jos ei lepää riittävästi.

    – Ajatuksena usein on, että nyt kun treenaan mahdollisimman kovaa, niin tästä se lähtee. Mutta sitten tulee herkästi kyllästyminen, Piironen kuvailee.

    Piironen korostaa, että pelkästään kovalla liikunnalla kuntoliikkujan keho ei kovin helposti ajaudu ylikuormitustilaan, vaan siihen vaikuttavat myös uni, ravinto ja stressitekijät.

    Kuntokeskusyrittäjä Eero Piironen arvioi, että pelkästään kovalla liikunnalla kuntoliikkuja harvoin saa kehoaan ylikuormitustilaan.Kalle Purhonen / Yle

    Palautumista edistävät asiat, kuten riittävä uni ja säännöllinen ruokailu kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta käytännössä niiden toteuttaminen ei olekaan niin helppoa. Vaikka palautumisen tärkeys tiedetään, niin kovin herkästi se usein unohtuu.

    – Omaa kehoaan kannattaa kuunnella ja keskittyä siihen, että unen määrä on riittävä. Myös ruokailurytmiään olisi hyvä seurata päivän aikana, sillä tauot ruokailujen välissä saattavat venähtää pitkiksikin, Piironen muistuttaa.

    Oman kehon kuuntelu ontuu

    Fysioterapeutti Sami Piisilä Tanhuvaaran urheiluopistolta sanoo unen määrän vähenemisen olevan stressioire. Hänestä oman kehon antamien merkkien tunnistaminen riippuu ihmistyypistä ja persoonallisuudesta. Ne, jotka eivät tunnista tai halua tunnistaa kehonsa merkkejä ovat usein tunnollisia ihmisiä kaikilla elämän osa-alueilla.

    – Yleisin virhe on, että oma jaksamattomuus tulkitaan huonoksi kunnoksi, eikä väsymyksen uskota johtuvan kehon kuormittuneisuudesta.

    Palautumisessa pätevät samat lainalaisuudet niin kuntoilijoilla kuin kilpaurheilijoillakin. Kun harjoittelu on ollut liian tiukkaa ja lihakset tuntuvat väsyneiltä, puhutaan kuntoilijoiden kohdalla usein alipalautumisesta.

    – Jos väsyttää, niin paljon hyödyllisempää on jättää harjoitus tekemättä. Pitäisi malttaa ottaa muutama päivä vähän kevyemmin, Piisilä sanoo.

    Kati Kososen elämässä on ollut paljon kuormittavia tekijöitä viime vuosina. Kosonen on oppinut tunnistamaan kehonsa merkkejä. Havaittuaan mielialan laskun, alavireisyyden ja jatkuvan unentarpeen, hän höllää treenaamisesta.

    – Olen lopettanut kaiken suorittamisen ja teen asioita, joista tykkään. Osaan ottaa oman aikani ja lähteä esimerkiksi ulkoilemaan.

    Kosonen on tavoitteellinen ja tunnustaa salille menemättä jättämisen tuntuvan luovuttamiselta. Hän on kuitenkin oivaltanut palautumisen merkityksen ja osaa reagoida kehonsa tuntemuksiin. Hän ei liiku väkisin, jos keho kaipaa lepoa.

    – Kehitystä tulee silti, vaikka lepää. Lepo tekee hyvää keholle ja mielelle, Kosonen tietää.

    Kati Kosonen ei liiku väkisin, jos hänen kehonsa kaipaa lepoa.Kalle Purhonen / YleLeposyke paljastaa ylikuormituksen

    Nuoria hiihtäjiä valmentava Sami Piisilä seuraa valmennettaviensa leposykettä vähintään kolme kertaa viikossa. Normaalista poikkeavat syketasot voivat kertoa siitä, että urheilija on harjoitellut liikaa tai hän on tulossa kipeäksi. Sykkeitä seuraamalla kehon ylikuormitustila on havaittavissa jo ennakoivasti.

    – Leposyketasot alkavat kasvaa ennen kuin ihminen edes tunnistaa kehonsa olevan kuormittunut, Piisilä selventää.

    Jos ihmisen elämässä on paljon kuormitustekijöitä, iso vyyhti on valmis: arki on kiireistä ja töissä on stressiä, yöunista nipistetään ja syödäänkin miten sattuu. Olipa kuntoliikkuja tai kilpaurheilija, niin riittävä syöminen on tärkeintä.

    – Harjoituksesta palautuminen on hitaampaa, jos ei ole syönyt säännöllisesti, Piisilä havainnollistaa.

    Neljä vuotta sitten vuorotyötä tekevän Kati Kososen pelastus oli personal trainer, jonka suunnitteleman harjoitus- ja ravinto-ohjelman avulla hän sai arkensa tasapainoon puolessa vuodessa. Ja painokin on pysynyt hallinnassa siitä lähtien. Isoimman pysyvän muutoksen Kosonen teki ruokailurytmiinsä. Hän syö viidesti päivässä monipuolista ruokaa.

    Jojoilulle stoppi

    Vuodenvaihteessa moni haluaa aloittaa uuden elämän, ja kuntokeskuksissa on ruuhkaa. Joillekin kuntoilun aloittamisesta on tullut jojoileva elämäntapa. Kosonen on välttänyt jojoilun kuntoilemalla tasaisesti ja luopumalla kovista tavoitteista.

    – Pikku hiljaa eteenpäin ja pienillä muutoksilla, niin sillä pääsee jo pitkälle, Kosonen rohkaisee.

    Jotta kuntoilukipinä ei lopahtaisi heti alkuunsa, ammattilaisen ohjeistus ja realistinen suunnitelma esimerkiksi viikoittaiselle liikunnalle ovat paikallaan. Kuntokeskusyrittäjä Eero Piironen kohtaa työssään aina ajoittain asiakkaita, jotka kärsivät lyhytaikaisesta kehon ylikuormitustilasta. Asiakkaita joutuu toisinaan toppuuttelemaan.

    – Koen sen ihan velvollisuutena kertoa asiakkaalle, jos sellaista havaitsen.

    Itsensä kuuntelu vaatii armollisuutta itseä kohtaan. Kati Kosonen sanoo olevansa nykyisin sinut itsensä kanssa. Lempeys itseä kohtaan on tullut ajatusmaailman muuttumisen myötä. Kosonen sanoo hänen itsetuntonsa olevan sen verran hyvä, ettei hän koe enää ulkonäköpaineita.

    Ei ole pakko jaksaa kaikkea koko ajan ja olla jatkuvasti tehokas. Kati Kosonen

    Kahden kouluikäisen lapsen äitinä Kosonen on kokenut riittämättömyyden tunteita tasapainotellessaan kodin ja työn välillä. Hän on oppinut suhteuttamaan asioita tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin.

    – Ei ole pakko jaksaa kaikkea koko ajan ja olla jatkuvasti tehokas.

    Onnettomuustutkintakeskus: Mäntyharjun keväisessä kemikaalionnettomuudessa syynä oli, että säiliövaunut olivat liian painavia pysäytyskengille

    Onnettomuustutkintakeskus: Mäntyharjun keväisessä kemikaalionnettomuudessa syynä oli, että säiliövaunut olivat liian painavia pysäytyskengille


    Viime huhtikuussa sattuneen Mäntyharjun Kinnin säiliövaunuonnettomuuden syy on onnettomuustutkintakeskuksen mukaan se, että säilytyksessä olleiden kemikaalivaunujen pysäytyskengät olivat liian heikot suhteessa vaunujen painoon ja säilytyspaikan...

    Viime huhtikuussa sattuneen Mäntyharjun Kinnin säiliövaunuonnettomuuden syy on onnettomuustutkintakeskuksen mukaan se, että säilytyksessä olleiden kemikaalivaunujen pysäytyskengät olivat liian heikot suhteessa vaunujen painoon ja säilytyspaikan mäkisyyteen.

    Vainikkalasta Mussaloon menossa olevat bensiinin lisäainetta MTBE:tä sisältävät vaunut vietiin Kinniin 21.3. Vaunujen paikallaan oleminen varmistettiin kahdella lukittavalla pysäytyskengällä, molemmissa päissä junaa.

    – Kaksi jarrukenkää oli liian vähän, koska maaston lasku oli noin neljä promillea. Kolme pysäytyskenkää olisi tarvittu, kun takana on yli 40 tonnia tavaraa, Otkesin johtava tutkija Esko Värttiö sanoo.

    Vaunut pysyivät paikallaan kolmen viikon ajan, kun sää oli suotuisa. Vaunut lähtivät liikkeelle liikkeellelähtövastuksen vähentyessä sään lämmettyä ja kiskojen kosteuden pienennettyä pysäytyskenkien pitokykyä.

    Rautatieliikenteen harjoittajan ohjeistus pysäytyskengistä ei huomioinut radan pituuskaltevuutta ja vaunujen painoa. Ohjeistuksessa pysäytyskenkien pitokyky oli oletettu liian suureksi. Pysäytyskengille tehdyt testit osoittivat oikeaksi Onnettomuustutkintakeskuksen laskelmat pysäytyskenkien riittämättömästä pitokyvystä.

    – Miten näin voi olla? Ihan arkijärjelläkin on eri asia säilyttää iso massaa tasaisella kuin mäessä, sanoo Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi.

    Turvallisuustutkintalain mukaan Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on parantaa turvallisuutta, joten Otkes ei käsittele syyllisyys, vastuu tai vahingonkorvauskysymyksiä.

    Säiliövaunuja Mäntyharjun Kinnin kemikaalionnettomuuspaikalla 7.4.2018.Etelä-Savon pelastuslaitosTaustalla vaarallisten aineiden kuljetusten ruuhkautuminen

    Onnettomuuden taustalla oli epäonnistunut logistiikkaketju. Alkuvuoden 2018 aikana vaarallisten aineiden kuljetukset Venäjältä alkoivat ruuhkautua, minkä seurauksena ratapihat Suomessa alkoivat täyttyä. Tuli tarve säilyttää vaarallisia aineita myös muualla kuin vaarallisille aineille varatulla ratapihalla.

    – Tavaraa tuli Venäjältä maahan, mutta ei mennyt pois. Rataverkon kapasiteetti ja maahan tulevan liikenteen rajoittaminen epäonnistui, Nurmi sanoo.

    Kinnin liikennepaikka Mäntyharjulla.Esa Huuhko / Yle

    VR Transpoint pyysi tietoa Liikennevirastolta, mihin vaunuja voitaisiin viedä lähellä Kouvolaa eli Venäjän rataa. Liikennevirasto määritteli vaunuille paikaksi käytöstä poistettuja vaunujen säilytyspaikkoja. Niitä olivat Harju, Selänpää, Kinni ja Lelkola Savon radalta.

    Väliaikainen paikka ei ole niin turvallinen, kuin ratapiha.

    – On ihan eri asia säilyttää vaunuja vaarallisten aineiden ratapihalla kuin väliaikaisilla paikoilla. Siellä pelastushenkilöstöllä on suunnitelmat ja he harjoittelevat jatkuvasti onnettomuuden varalta, Nurmi sanoo.

    Liikennevirastolla ja VR:llä ei ollut oman tulkintansa mukaan keinoja rajoittaa liikennettä. Liikenteen turvallisuusvirastolla ja liikenne- ja viestintäministeriöllä taas puolestaan ei ollut tietoa ruuhkautumisen aiheuttamasta turvallisuusriskistä.

    VR tehnyt jo muutoksia toimintaansa

    VR tiedottaa tehneensä mittavia muutoksia toimintaansa onnettomuuden seurauksena. Vaarallisia aineita sisältäviä vaunuja säilytetään nykyään vain niille tarkoitetuilla virallisilla ratapihoilla.

    Pysäytyskengistä on käynnistetty selvitys. VR kehittää laskentamallia, jolla voisi mitoittaa tarvittaen pysäytyskenkien määrän nykyistä paremmin. VR on myös lisännyt henkilöstön koulutusta ja esimiesvalvontaa.

    VR on myös saanut sovittua Venäjän rautatieyhtiö RZD:n kanssa periaatteista koskien junien sivuun vetämistä Venäjällä, mikäli liikenne Suomen puolella yllättäen ruuhkautuu.

    Pelastushenkilöstö oli vaarassa

    Otkes toteaa, että myös pelastustoimissa oli parantamisen varaa. Onnettomuuspaikalla olleita riskejä ei järjestelmällisesti arvioitu eikä työturvallisuutta ja lisäonnettomuuksien vaaraa huomioitu riittävästi.

    – Hengityssuojaimia ei käytetty, eikä valvottu suojaimien käyttöä. Sitä ei oltu käsketty tekemään, Nurmi sanoo.

    Onnettomuudessa oli hyvin suuri määrä helposti syttyvää kemikaalia, mutta pelastustoimissa tätä ei huomioitu Otkesin mukaan riittävästi. Esimerkiksi sähköradasta puuttui hätämaadotus. Aine olisi voinut syttyä palamaan.

    – Voi sanoa, että tässä selvittiin tuurilla.

    Pelastushenkilöstöä Kinnin onnettomuuspaikalla.Etelä-Savon pelastuslaitos

    Pelastushenkilöstö oli sikäli hankalassa asemassa, ettei heillä ollut tietoa vaarallisen aineen säilytyksestä Kinnissä. Tilapäisestä säilytyksestä olisi pitänyt tehdä ilmoitus pelastusviranomaisille. Ohjeistus ilmoituksen antamisesta ei kuitenkaan kerro selvästi kenen asiasta olisi pitänyt ilmoittaa. Ilmoitus jäi tekemättä.

    – Tutkinnan yhteydessä kävi ilmi, että näitä ilmoituksia tehdään huonosti ympäri Suomea, Nurmi sanoo.

    Mäntyharjun säiliövaunuonnettomuudessa pelastustoimintaa johdettiin etänä. Pelastustoiminnan yhteistoimintaelimen, Itä-Suomen tilannekeskuksen tarjoamia tukitoimintoja ei hyödynnetty. Etäjohdon tulkinta tilanteesta ei vastannut todellista tilannetta onnettomuuspaikalla. Tilannekuva ei kehittynyt riittävästi.

    Puhdistuskalustoa Kinnin kemikaalionnettomuuspaikalla yön pimeydessä.Etelä-Savon pelastuslaitosOtkes antaa kuusi korjauskehotusta tulevaan

    Onnettomuustutkintakeskus antaa tapahtumien seurauksena kuusi uutta turvallisuussuositusta.

    1. Keinoja, joilla estetään Venäjältä saapuvien vaarallisten aineiden kuljetusten ruuhkautuminen Suomessa on kehitettävä.

    Kehitystyö kuuluu rautatieliikenteen harjoittajien, Väyläviraston ja toimivaltaisten viranomaisten tehtäväksi.

    2. Rautatieliikenteen harjoittajien ja rataverkon haltijien pitäisi tehdä riskiarvio vaarallisia aineita sisältävien vaunujen säilytyksestä muualla kuin tähän tarkoitetuilla ratapihoilla.

    Nurmen mukaan vaarallisia aineita sisältävien säiliövaunujen turvallisuustaso romahtaa, kun niitä säilytetään ratapihojen ulkopuolella. Rautatieliikenteen riskien tunnistamista ja hallintaa tulee petrata merkittävästi, painottaa Nurmi.

    3. Väyläviraston pitäisi laatia ohjeistus vaunujen paikallaan pysymisen varmistamisesta valtion rataverkolla.

    4. Rautatieliikenteen harjoittajien ja Väyläviraston pitäisi pyrkiä parantamaan normaaliin rautatieliikenteeseen liittyvien riskien tunnistamista.

    Niiden pitäisi myös kehittää riskien hallintaa turvallisuusjohtamisjärjestelmissään.

    Tutkinnassa todettiin, että VR:n turvallisuusjohtamisjärjestelmässä päivittäiseen liikenteeseen liittyvät riskit jäävät liian vähälle huomiolle. Liikenneviraston rautatieturvallisuuden johtamisjärjestelmä puolestaan painottuu radanpidon ja rakennushankkeiden riskien hallintaan.

    5. Väyläviraston pitäisi tiedottaa roolistaan ja vastuualueestaan kaikille sidosryhmilleen.

    Rautatiealan toimijoiden roolit ja vastuut eivät ole kaikkien sidosryhmien tiedossa. Rautatieonnettomuuksien ympäristövahinkojen vastuutahoja ja käytännön toimintamalleja ei ole määritelty riittävän selkeästi. Ratapelastusjoukkueen roolia tulisi myös selventää.

    6. Sisäministeriön pitäisi varmistaa, että pelastustoimi määrittelee periaatteet etäjohtamiselle ja onnettomuuspaikan tilannekuvan välittämiselle.

    Otkes muistuttaa Raaseporin tasoristeysonnettomuudessa antamastaan suosituksesta

    Sisäministeriön pitäisi myös laatia laatii etäjohtamista koskeva ohjeistus.

    Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus toistaa turvallisuussuosituksen, jonka se antoi 26.10.2017 Raaseporin neljän hengen kuolemaan johtaneen tasoristeysonnettomuuden jälkeen. Otkes suositteli tuolloin ja suosittelee nyt, että sisäministeriön pitäisi huolehtia toiminta-alueen viranomaisten johtopaikan perustamisesta pitkäkestoisissa tai poikkeavissa moniviranomaistehtävissä.

    Mäntyharjulla viranomaiset ja muut toimijat eivät organisoituneet säiliövaunuonnettomuuden pelastustoimissa ja jälkihoidossa. Yhteistoiminta jäi puutteelliseksi, eikä tilanteeseen soveltunutta pelastuskalustoa ja resursseja hyödynnetty.

    Pelastustoiminnan päätyttyä jälkitorjuntavastuu jäi avoimeksi. Osin tähän vaikutti epäselvyys siitä, mitä onnettomuuspaikan siirtyminen Liikenneviraston vastuulle tarkoitti.

    Laajoissa, useiden toimijoiden yhteistoimintaa edellyttävissä onnettomuustilanteissa toiminta-alueen viranomaisten johtopaikka loisi edellytykset paremmalle ja tehokkaammalle yhteistyölle.

    Onnettomuustutkintakeskuksen koko tutkintaselosteen löydät täältä.

    Korjattu 3.1.2019 klo 11:34: Otsikkoa muutettu. Otsikossa puhuttiin aluksi jarruista, korjattu pysäytyskengiksi.

    Sähkökatkoskonkari Raija Vehmala on tullut toimeen vuorokauden ilman sähköjä – Sähköasentajat ovat tulleet tutuksi ja kännykkä ladataan kirkonkylällä

    Sähkökatkoskonkari Raija Vehmala on tullut toimeen vuorokauden ilman sähköjä – Sähköasentajat ovat tulleet tutuksi ja kännykkä ladataan kirkonkylällä


    Kangasniemeläisen Raija Vehmalan aamupala valmistui kynttilänvalossa. Hänelle sähkökatkos ei tullut yllätyksenä. – Voi aina epäillä, että jos tulee epänormaali luonnonilmiö, sähköt menee lyhyeksi tai pitkäksi ajaksi. Vehmalan kodissa...

    Kangasniemeläisen Raija Vehmalan aamupala valmistui kynttilänvalossa. Hänelle sähkökatkos ei tullut yllätyksenä.

    – Voi aina epäillä, että jos tulee epänormaali luonnonilmiö, sähköt menee lyhyeksi tai pitkäksi ajaksi.

    Vehmalan kodissa sähköt katkesivat uuden vuoden päivänä yhdentoista aikaan. Keskiviikkoaamuna hän toivoi, että sähköt olisivat jo palanneet, sillä talossa oltiin oltu ilman sähköä jo lähes vuorokausi.

    Toivoa sähköistä toivat Vehmalan pihaan aamulla ajaneet sähköasentajat. He ovatkin tulleet Vehmalalle tututuiksi jo edellisistä sähkökatkoista.

    Vehmalalla on onneksi puuhella, joten ruuanlaitto ei ole haaste. Suurempi ongelma talossa on se, ettei vesi juokse ilman sähköä. Ilman vettä myöskään vesivessat eivät toimi.

    Vehmalalla on kotonaan ämpäreitä, sillä vessaan kirkonkylälle on toistakymmentä kilometriä. Kylältä saa myös vettä, ja vieraisilla olevat nuoret pääsevät lataamaan kännyköitään.

    Maakunnassa poikkeuksellinen sähkökatkotilanne

    Etelä-Savossa oli aamulla noin kymmenentuhatta kotia ilman sähköjä. Koko maassa ilman sähköä aamulla oli 90 000 taloutta.

    Verkkoyhtiö Järvi-Suomen Energia siirtyi aamulla punaiseen valmiustilaan eli suurhäiriötilaan. Ongelman aiheuttaa painava lumi, joka on taivuttanut paljon puita ja oksia sähkölinjojen päälle

    Järvi-Suomen Energian käyttöpäällikkö Mika Huttu kuvailee tilannetta hyvin pahaksi.

    – Pahin skenaario on toteutunut. Yöllä satoi lisää lunta, ja se on kiinnittynyt puiden oksiin. Myrsky ehti tulla ennen kuin puut puhdistuivat lumesta.

    Aamulla sata asentajaa lähti korjaamaan tilannetta. Uutinen Aapeli-myrskyn laantumisesta otettiin Järvi-Suomen Energialla ilolla vastaan, sillä Hutun mukaan nykyisissä vioissa riittää korjattavaa.

    – Työpäivät tulee olemaan pitkiä. Seuraavat kaksi vuorokautta menee aika vähillä unilla.

    Mikäli tarve vaatii ja sää sallii, helikopterit nousevat torstaina ilmaan kartoittamaan vielä tilannetta.

    Korjaus 2.1. klo: 12:42 Kirjonkylälle on matkaa toistakymmentä ei kaksikymmentä kilometriä.

    Matkapuhelinverkoissa edelleen häiriöitä – myrskytuulet katkoneet sähköjä tukiasemilta

    Matkapuhelinverkoissa edelleen häiriöitä – myrskytuulet katkoneet sähköjä tukiasemilta


    Myrskytuulista ja tykkylumesta johtuvat sähkökatkot ovat aiheuttaneet häiriöitä matkapuhelinliikenteeseen keskiviikkona. Elisan ja DNA:n matkapuhelinverkoissa oli iltayhdeksän jälkeen edelleen lukuisia häiriöitä eri puolilla Suomea. Ongelmat...

    Myrskytuulista ja tykkylumesta johtuvat sähkökatkot ovat aiheuttaneet häiriöitä matkapuhelinliikenteeseen keskiviikkona. Elisan ja DNA:n matkapuhelinverkoissa oli iltayhdeksän jälkeen edelleen lukuisia häiriöitä eri puolilla Suomea.

    Ongelmat ovat koskettaneet kymmeniä tuhansia asiakkaita. Häiriöt vaikuttavat puhe-, tekstiviesti- sekä datapalveluiden toimivuuteen. Telian matkapuhelinverkoissa osa häiriöistä on korjautunut sähköjen palautumisen myötä.

    Matkapuhelinverkon kuuluvuus saattaa olla jopa paikoin estynyt kokonaan. Ongelmista huolimatta hätäpuheluiden pitäisi pääasiassa toimia häiriöalueillakin.

    Vaikka puhelut hätäkeskukseen ohjautuvat tarvittaessa automaattisesti toisen operaattorin verkkoon, voi matkapuhelinverkon toimivuudessa olla silti ongelmia paikoittain. Hätäkeskus ohjeistaa, että tällaisessa tilanteessa on paras yrittää soittaa uudelleen numeroon 112 ja tarvittaessa hakeutua verkon kantamalle. Mikäli puhelu ei matkapuhelimesta onnistu, on etsittävä lähin lankapuhelin.

    Hätäkeskuspuheluihin vaikuttavat verkon viat ovat melko harvinaisia. Edellisen kerran mahdollisista ongelmista hätäpuheluiden soittamisessa on jouduttu varoittamaan viime vuodenvaihteessa Kainuussa.

    Matkapuhelinverkon häiriöt poistuvat sähköjen palautumisen myötä, kertoo Timo Saxen Telian viestinnästä.

    – Se on ennen kaikkea siitä kiinni, kuinka nopeasti saadaan sähkönjakelu palautettua normaaliksi tukiasemilla..

    Operaattorit ovat päivän mittaan toimittaneet varavirtaa tärkeimmille tukiasemilleen.

    Matkustajajuna törmäsi kaatuneisiin puihin – junaliikenne on pysähdyksissä Mikkelin ja Pieksämäen välillä

    Matkustajajuna törmäsi kaatuneisiin puihin – junaliikenne on pysähdyksissä Mikkelin ja Pieksämäen välillä


    Junaliikenne on pysähdyksissä Mikkelin ja Pieksämäen välillä IC 701 –junan törmättyä radalle kaatuneisiin puihin Mikkelin ja Hiirolan välillä matkallaan Pieksämäelle. Junan virroitin vaurioitui törmäyksessä. Juna joudutaan avustamaan...

    Junaliikenne on pysähdyksissä Mikkelin ja Pieksämäen välillä IC 701 –junan törmättyä radalle kaatuneisiin puihin Mikkelin ja Hiirolan välillä matkallaan Pieksämäelle.

    Junan virroitin vaurioitui törmäyksessä. Juna joudutaan avustamaan dieselveturilla takaisin Mikkeliin ja matkustajat saadaan Rataliikennekeskuksen mukaan vasta Mikkelissä muihin kulkuneuvoihin.

    Osuus on yksiraiteinen. VR:n mukaan neljä junaa korvataan Mikkelin ja Pieksämäen välillä busseilla. IC70 -juna Oulusta Pieksämäen kautta Helsinkiin myöhästyi yli puolitoista tuntia.

    Kaikki matkustajajunat on toistaiseksi korvattu linja-autoilla Mikkelin ja Pieksämäen välillä.

    Puiden raivauksen ja radan tarkastuksen jälkeen junaliikenne pääsee jälleen jatkumaan, korjausaikatauluarviota ei toistaiseksi ole, mutta aamuun mennessä reitin uskotaan olevan selvä.

    Rataliikennekeskuksen mukaan ennen iltayhdeksää turmapaikalle oli matkalla työkone, joka auttaa puiden rauvauksessa ja tarkistaa sähköradan mennessään.

    Olavinlinnan vieressä köllötellyt norppa hurmasi viikonloppuna Savonlinnassa –

    Olavinlinnan vieressä köllötellyt norppa hurmasi viikonloppuna Savonlinnassa – "Parempi olisi olla tähän aikaan vuodesta suojassa lumiluolassa"


    Savonlinnan keskustan liepeillä, Olavinlinnan viereisen Tallisaaren rannassa köllötellyt nuori saimaannorppa keräsi runsaasti huomiota viikonloppuna. Norppa ilmestyi saaren rannan jäille perjantaiaamuna ja viihtyi runsaasta yleisöstä huolimatta...

    Savonlinnan keskustan liepeillä, Olavinlinnan viereisen Tallisaaren rannassa köllötellyt nuori saimaannorppa keräsi runsaasti huomiota viikonloppuna.

    Norppa ilmestyi saaren rannan jäille perjantaiaamuna ja viihtyi runsaasta yleisöstä huolimatta paikallaan koko päivän. Norppa myös palasi samalle kalliolle lauantaina puolenpäivän aikaan, mutta kuvaajien ja yleisön harmiksi norppa ei enää sunnuntaina kallioille vaivautunut. Joidenkin havaintojen mukaan norpan kuitenkin nähtiin sukeltelevan lähistöllä myös sunnuntaina.

    Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskelan mukaan norppahavainto Savonlinnan keskustassa ei ole ennennäkemätön, mutta keskellä talvea norppia harvemmin jäillä nähdään.

    – Norppien olisi tähän aikaan vuodesta parempi olla jossain muualla kuin avovesillä. Kun Saimaassa on jäätä ja rantakinoksiin on tuiskuttanut lunta, parempi olisi olla lumiluolan suojassa jään päällä.

    Poikkeuksellinen kesyys herättää huolta terveydentilasta

    Savonlinnassa havaittu norppa oli Koskelan mukaan harvinaisen kesy, mikä herätti huolta sen hyvinvoinnista. Pari vuotta sitten joulun aikaan samoilla tienoilla nähty norppa oli niin huonokuntoinen, että antoi ottaa itsensä kiinni. Tuolloin silminnähden sairas norppa menehtyi pian eläinlääkärin ja Koskelan parhaista ruokkimisyrityksistä huolimatta.

    – Kun norppa on näin kesy, on aina syytä olla huolissaan.

    Koskela aikoo pitää silmänsä auki norppahavaintojen varalta myös lähipäivinä.

    – Metsähallituksen toimisto sijaitsee sattumoisin sopivasti tässä Olavinlinnan nurkilla. Kyllä tässä tulee rantoja kierrettyä, josko norppaa näkyisi. Terveydentilan näkee norpan käyttäytymisestä helposti, sairaat norpat uivat vähän kömpelösti ja selkä on usein uidessa veden pinnalla.

    Nuori urosnorppa on mitä luultavimmin viime kevään poikasia ja katselee Olavinlinnan lähistöltä tulevia kotivesiä. Myös ravinnoksi sopivia pikkukaloja on Olavinlinnan lähistöllä sopivasti.

    Savonlinnan keskustan tienoilla on Koskelan arvion mukaan asunut joidenkin vuosien ajan muutamia norppia.

    Korpihotellin paukuttomaan uuteen vuoteen tuodaan koiria 300 kilometrin päästä:

    Korpihotellin paukuttomaan uuteen vuoteen tuodaan koiria 300 kilometrin päästä: "Pelkään, ettei vanhan koiran sydän kestä pamauksia"


    12-vuotias jackrusselinterrieri Athos tepsuttaa innokkaana pitkin kävelytietä Mikkelin Tuppuralassa. Hajut vievät koiraa, kun äkkiä viereisen luistelukaukalon seinään pamahtaa jääkiekkoa pelaavien lasten laukaus. Pamahduksen kuullessaan Athos...

    12-vuotias jackrusselinterrieri Athos tepsuttaa innokkaana pitkin kävelytietä Mikkelin Tuppuralassa. Hajut vievät koiraa, kun äkkiä viereisen luistelukaukalon seinään pamahtaa jääkiekkoa pelaavien lasten laukaus. Pamahduksen kuullessaan Athos jähmettyy, vetää selkänsä kyyryyn ja tärisee pelosta. Se pälyilee ympärilleen, haluaa pakoon, eikä suostu enää jatkamaan matkaa kohti luistelukaukaloa.

    Athos pelkää kovia pamahduksia. Jos arkiset luistelukaukalon äänet saavat sen pois tolaltaan, on uudenvuoden aatto Athokselle kauhunäytelmä.

    – Pahin oli, kun se kuusi vuotta sitten meni shokkiin. Sen tassut menivät ihan kylmäksi, hengitys oli heikkoa ja kaikin puolin se voi huonosti. Soitin päivystävälle eläinlääkärille ja kysyin mitä teemme, kun koira kuolee käsiin, kertoo Athoksen omistaja Pirjo Haapsaari-Loisti.

    Athoksen verenkierto käynnistettiin hieromalla sitä koko perheen voimin, ja Athos tokeni shokista. Sen jälkeen se ei ole viettänyt ainuttakaan uutta vuotta ilman rauhoittavia lääkkeitä.

    Athos on kauhuissaan kovien äänien lisäksi myös valon välähdysten ja ruudin hajun takia.

    – Kun kello tulee 18, vaikeat ajat alkavat.

    Pirjo Haapsaari-Loistilla on jackrusselinterrieri Athoksen lisäksi sekarotuinen Santa-koira. Santa ei pelkää ilotulituksia.Esa Huuhko / YleHotelli tarjoaa paukutonta uutta vuotta

    Rauhoittavien lääkkeiden lisäksi Athos-koira kapaloidaan painepaitaan ja sillä on korvatulpat sekä huivi pään ympärille kiedottuna. Radio soi, jotta rakettien äänet peittyisivät. Ikkunoissa sälekaihtimet ovat kiinni ja verhot edessä.

    – Olen virittänyt vielä viltin verhojen päälle, ettei välähdyksiä varmasti näkyisi.

    Varotoimista huolimatta Athos pakenee uutta vuotta piiloon sohvan alle, ja pelkää kuollakseen. Uusi vuosi rivitaloasunnossa kaupungissa on Athokselle liikaa.

    – Yritin varata meille äänieristetyn huoneen vantaalaisesta lentokenttähotellista. Se myy koirille uudenvuoden paketteja. Soitin sinne syyskuussa, mutta se oli jo silloin varattu täyteen.

    Tarkalleen ottaen vantaalaisen Clarionin äänieristetyt huoneet varattiin täyteen jo silloin, kun edellinen vuodenvaihde oli taputeltu tammikuussa. Hotelli sijaitsee lentokentän läheisyydessä, missä ilotulitteet ovat kiellettyjä. Pauketta voi kuulua vähän, mutta vain vaimeasti.

    Hotelli Heimarin kaikkiin huoneisiin voi tulla koirien kanssa ympäri vuoden. Uutena vuotena hotellin naapurustoa on pyydetty jättämään raketit ampumatta.Esa Huuhko / YlePelkään, ettei vanhan Oton sydän kestä stressiä. Paula Salovaara

    Clarion oli tähän vuoteen saakka ainoa hotelli, joka on keksinyt hyödyntää hiljaisuuden myyntivalttina uutenavuotena. Tänä vuonna myös Haapsaari-Loistin kotikaupungissa Mikkelissä maaseutu hotelli Heimari keksi tarjota samaa.

    – Hotellimme sijaitsee metsän keskellä. Meillä on paljon omaa maata, eikä meidän maillamme ammuta yhtään rakettia. Myös lähimmän naapurin kanssa on tehty sopimus, ettei sielläkään ammuta, kertoo hotellin yrittäjä Jaana Orava.

    Heimariin on tullut varauksia ympäri Suomea. Yksi vuodenvaihteen Heimarissa viettävistä on lahtelainen Paula Salovaara koiransa Oton kanssa. Otto on 10-vuotias pyreneittenmastiffi, joka ottaa uudenvuoden raskaasti. Se läähättää, vinkuu ja kulkee stressaantuneena ympäri huushollia, vaikka olisi saanut rauhoittavia.

    – Se on jo niin vanha, että pelkään, ettei sen sydän kestä.

    Pyreneittenmastiffi Otto matkustaa uuden vuoden viettoon Lahdesta Mikkeliin.Paula SalovaaraOlisi ihan ok, jos pauke kestäisi oikeasti vain iltakuudesta aamukahteen. Paula Salovaara

    Salovaara ja Otto-koira asuvat kerrostalossa. Kaupungissa pamahdukset kaikuvat paitsi taivaalla, myös talojen kiviseinät kertaavat pamahdukset. Viime uudenvuoden Salovaara ja Otto viettivät Vantaalla Clarionissa, ja kokemus oli mahtava: Otto kuorsasi kaikessa rauhassa läpi räiskeen ja paukkeen.

    – Olihan se aika hauskaa, kun käytiin illalla aulabaarissa kaverin kanssa, siellä ihmiset istuivat illallisella koirien kanssa. Oli vaikka minkä näköisiä ja kokoisia koiria.

    Tänä vuonna korpihotelliin Heimariin houkuttaa maaseutu. Lahdesta ei aja Heimariin kuin pari tuntia. Sitten pääsee jo luonnonhelmaan.

    – Lenkkimaastot ovat varmasti paremmat kuin lentokentän kupeessa ja on kiva, kun hotelli on niin pieni. Siellä saadaan olla rauhassa niin koira kuin minäkin, Salovaara sanoo.

    Pirjo Haapsaari-Loisti toivoo, että rakettien ampuminen kiellettäisiin yksityishenkilöiltä kokonaan.Esa Huuhko / YleRauhoittavat lääkkeet lähtevät mukaan metsän keskelle

    Haapsaari-Loistin Athos-koiralle paukuton uusivuosi hotellissa oman kaupungin kupeessa voisi olla loistoratkaisu. Haapsaari-Loisti innostui ajatuksesta ensin, mutta alkoi epäröidä. Kuuluisivatko raketit kuitenkin liikaa 15 kilometrin päässä keskustasta sijaitsevaan hotelliin?

    – Kävin aiheesta keskusteluja, ja päädyin siihen, että vaikka hotellin mailla ei raketteja ammuta, niin naapuruston pamaukset voivat olla Athokselle liikaa. Se on varmasti loistava ratkaisu koirille, jotka eivät ole vielä niin pahassa jamassa kuin Athos.

    Athos ja Haapsaari-Loisti matkustavat tänä vuonna ystävän mökille Jaalaan. Siellä ei ole pamahtanut raketin rakettia vuosikausiin.

    – Otan kyllä rauhoittavat mukaan jokatapauksessa.

    Athos-koira pelkää kaikenlaisia kovia pamauksia. Myös ukkosmyrskyt pelottavat sitä.Esa Huuhko / Yle

    Uudenvuoden raketit aiheuttavat koiravanhuksille Athokselle ja Otolle kummallekin niin suurta stressiä, että omistajat kirjaimellisesti pelkäävät niiden kuolevan pelkoon. Haapsaari-Loisti ja Salovaara eivät silti kieltäisi raketteja kokonaan.

    – Jos se pauke kestäisi oikeasti iltakuudesta sinne kahteen, se olisi ihan ok. Mutta räiske alkaa täällä Lahdessa joka vuosi jo tapaninpäivän iltana, Salovaara sanoo.

    Molemmat toivovat, että lakialoite ilotulitusten rajaamisesta vain ammattilaisten käsiin saisi kannatusta ja menisi läpi eduskunnassa. Haapsaari-Loisti pohtii, että uuden lain aikana ihmiset eivät valitettavasti voisi enää paukutella lähiöissä ja pelloilla.

    – Silti kannatan lakialoitetta koirani takia, Haapsaari-Loisti toteaa.

    Ilotulitteista tuli vuodenvaihteen kuuma peruna – osa kunnista toivoo lasershowsta ilotulitusten korvaajaa

    Ilotulitteista tuli vuodenvaihteen kuuma peruna – osa kunnista toivoo lasershowsta ilotulitusten korvaajaa


    Kokkolan kaupunki kokeili mökkikauden päättävien Venetsialaisten aikana ilotulituksen korvaamista laservaloshowlla (Keskipohjanmaa). Palautetta tuli kahdenlaista, mutta jotain voinee päätellä siitä, että uutenavuotena Kokkola järjestää yhä...

    Kokkolan kaupunki kokeili mökkikauden päättävien Venetsialaisten aikana ilotulituksen korvaamista laservaloshowlla (Keskipohjanmaa). Palautetta tuli kahdenlaista, mutta jotain voinee päätellä siitä, että uutenavuotena Kokkola järjestää yhä perinteiset ilotulitukset.

    – Kyllä perinteet ovat tärkeitä. Ihmisillä oli ehkä erilaisia odotuksia lasershowsta – osalla enemmän, osalla vähemmän. Ja todellisuuden suhteen oli vähän haastetta, muotoilee kehitysjohtaja Jonne Sandberg.

    Venetsialaisten lasershown tuottaja vastasi aikanaan maakuntalehdessä kritiikkiin sanomalla, että kaikki meni suunnitellusti. Sen sijaan etukäteen ei kerrottu tarpeeksi selvästi, että valot näkyvät parhaiten lavan etupuolelle, minne ne suunnataan (Keskipohjanmaa).

    Kokkolan kehitysjohtaja Sandberg uskoo silti, että lasershown tapaiset valoleikittelyt ovat tulevaisuuden trendi ja ilotulitukset vähenevät – mutta millä aikataululla, se jää nähtäväksi.

    Tänä uutenavuotena lasershowta kokeilee ainakin Espoo, joka ei tosin ole järjestänyt ilotulituksia enää vuosiin. Turussa on tehty valtuustoaloite laseresitykseen siirtymisestä ensi vuonna. Kuopiossakin on mietitty vaihtoehtoja perinteiselle ilotulitukselle.

    Kuntalaisaloite ilotulituksen korvaamisesta laserilla tehtiin myös Mikkelissä. Aloite ei mennyt läpi, vaan hallintojohtaja vetosi laservaloesityksen hintaan ja vähäisiin kokemuksiin, lähinnä Kokkolasta. Vastauksessa todettiin silti, että myös Mikkeli seuraa kehitystä ja saattaa ottaa lasershown vähintää osaksi juhlallisuuksia.

    Yle

    Helsingissä nähdään vuoden vaihtuessa perinteinen suuri ilotulitusshow, jonka Yle televisioi suorana. Sen lisäksi monissa kaupunginosissa on omia ilotulitusnäytöksiään (Stadissa.fi).

    Myös esimerkiksi Vaasassa ja Jyväskylässä nähdään kaupungin ilotulitus. Keskisuomalaiskunnista valtaosa ei järjestä ilotulituksia, vaan rahat annetaan vaikkapa stipendirahastoon, kuten Kinnulassa.

    Joissain kunnissa, kuten Oulussa, Seinäjoella ja Pietarsaaressa ilotulitukset järjestetään perhetapahtumissa alkuillasta. Kokkolassa ilotulituksia on itse asiassa kaksi, ensimmäinen jo illalla.

    Kokkolassa ilotulitusten lisäksi nähdään valoinstallaatio. Kaupunki kokeilee erilaisia malleja 400-vuotisjuhlavuoden alla, sillä kaupungintalon vastaremontoitu katto ei enää salli ilotulittamista kuten ennen. Tänä vuonna tulitteet ammutaan maan tasalta.

    Rajat räiskeelle -kansalaisaloite puolestaan haluaa, että tähtisädetikkuja järeämpien ilotulitteiden käyttö jätettäisiin Suomessa ammattimaisille toimijoille, joilla on Tukesin lupa järjestää ilotulituksia. Aloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn.

    Ennätysmäärä turisteja löytää tiensä Suomeen: Yöpymisissä tehdään kaikkien aikojen ennätys – Saksa, Ruotsi ja Aasia kirivät Venäjän rinnalle

    Ennätysmäärä turisteja löytää tiensä Suomeen: Yöpymisissä tehdään kaikkien aikojen ennätys – Saksa, Ruotsi ja Aasia kirivät Venäjän rinnalle


    Suomessa yöpyi Tilastokeskuksen tietojen mukaan lokakuun loppuun mennessä reilut 5,6 miljoonaa ulkomaista vierasta. Koko edellisvuoden luku oli 6,7 miljoonaa turistia. – Vaikka tämä loppuvuosi olisi vain nollakasvua, uusi ennätys syntyy, Business...

    Suomessa yöpyi Tilastokeskuksen tietojen mukaan lokakuun loppuun mennessä reilut 5,6 miljoonaa ulkomaista vierasta. Koko edellisvuoden luku oli 6,7 miljoonaa turistia.

    – Vaikka tämä loppuvuosi olisi vain nollakasvua, uusi ennätys syntyy, Business Finlandin tutkimuspäällikkö Katarina Wakonen sanoo.

    Lokakuussa yöpymisten määrä kasvoi kuusi prosenttia edellisvuodesta. Loppuvuoden luvut valmistuvat myöhemmin, mutta Suomeen tehtyjen lentovarausten perusteella Suomen matkailulla näyttäisi menevän lujaa.

    – Lentoyhtiöt ovat kasvattaneet kapasiteettiaan talvikuukausille. Myös lentovaraukset talvikuukausille ovat kasvusuunnassa erityisesti Saksasta, Kiinasta, USA:sta ja Etelä-Koreasta. Venäjän ja Britannian kohdalla on kysymysmerkkejä, Wakonen sanoo.

    Tämä vuoden ennätys nousee näillä näkymin 6,8 miljoonan vuorokauden tuntumaan.

    Vuonna 2017 lyötiin edellinen vuodelta 2013 ollut ennätys majoitusvuorokausissa. Sen jälkeen yöpymiset kääntyivät laskuun venäläisten matkailun romahdettua puoleen entisestä. Krimin kriisi, kansainväliset pakotteet ja ruplan kurssin heikkeneminen veivät venäläisten matkailuhaluja.

    – Viime vuosi oli aivan huikea 17 prosentin kasvulla, nousimme uudelle tasolle. Tänä vuonna pysymme tällä korkealla tasolla sillä kasvua tälle vuodelle tulee arviolta reilun prosentin verran, Katarina Wakonen kuvaa.

    Tammi-lokakuussa maavertailun kärkipaikkaa piti edelleen Venäjä 680 000 yöpymisvuorokaudella. Sen niskaan hengittävät Saksa 550 000 ja Ruotsi lähes 500 000 yöpyjällä. Aasialaisia yöpyjiä oli yhteenlaskettuna 870 000.

    Itä-Suomi jää vielä ennätysluvuista

    Suomen matkailun ennätysvire näkyy myös Itä-Suomen majoitusliikkeissä. Vuoden 2013 ennätyslukuihin ei kuitenkaan rajan tuntumassa olevissa maakunnissa ylletä.

    Esimerkiksi Etelä-Savossa yöpyi ennätysvuonna 213 000 ulkomaalaista vierasta. Tänä vuonna mennään viime vuoden 163 000 yöpyjän tasolla.

    –Venäläiset ovat edelleen suurin ryhmä, mutta heidän osuus pienenee. Olemme saaneet päätä auki saksankieliseen Eurooppaan ja sieltä tulee ensimmäinen ryhmä uudeksi vuodeksi, rantasalmelaisen Järvi-Sydän Oy:n lomakeskuspäällikkö Aku Kärki kertoo.

    Mikkeliläisen Anttolanhovin uusi vuosi on lähes täyteen varattu, vaikka venäläismatkailijoita ei tule edellisvuosien tahtiin. Yksittäisiä vuodenpaikkoja ja öitä on vielä vapaana.

    – Heitä tulee, mutta eri tavalla kuin aiemmin. Lähtöpäätös saatetaan tehdä hyvinkin myöhään. Aivan viime päivinä kysyttiin vielä paikkoja 30 hengen ryhmälle, mutta sellaista ei ollut enää tarjolla, hotellinjohtaja Ella Savolainen harmittelee.

    Anttolanhovi näki läheltä venäläismatkailun kultakauden. Uusivuosi ja loppiainen oli useita vuosiamyyty täyteen. Ohjelma oli rakennettu venäläiseksi.

    – Mikkeliin saatettiin tulla yksityiskoneella ja taksi saattoi odottaa pihalla 24/7. Talon kalleinta viiniä meni merkistä riippumatta paljon. Enää ei tilata kymmeniä vodka-pulloja. Perheet käy kaupungissa shoppailemassa ja saattavat käydä hampurilaisilla siellä. Takavuosina haluttiin huviloihin oma kokki ja tarjoiluhenkilökunta.

    Pasi Peiponen / Yle
    Kyllästyttävätkö jouluruoat? Kevennä ähkyä näillä kymmenellä korealaisella reseptillä

    Kyllästyttävätkö jouluruoat? Kevennä ähkyä näillä kymmenellä korealaisella reseptillä


    Korealainen ruokapöytä on runsas ja värikäs. Aterialla tarjotaan höyrystettyä riisiä, keittoa, kimchiä ja paistettua kalaa tai lihaa. Alku- ja pääruokia ei erotella, sillä järjestyksellä ei ole välilä. Ruokailu on tärkeä tapahtuma ja...

    Korealainen ruokapöytä on runsas ja värikäs. Aterialla tarjotaan höyrystettyä riisiä, keittoa, kimchiä ja paistettua kalaa tai lihaa. Alku- ja pääruokia ei erotella, sillä järjestyksellä ei ole välilä. Ruokailu on tärkeä tapahtuma ja kestää usein pitkään. Ruokakipot kiertävät pöydässä ja ruuan jakaminen edistää yhteisöllisyyttä.

    Korealainen ruokakulttuuri rantautui toden teolla Suomeen reilu vuosi sitten Etelä-Koreassa pidettyjen olympialaisten myötä. Marttojen ruokakursseilla korealaiset maut ovat kiehtoneet osallistujia.

    – Kurssit ovat olleen niin suosittuja, etteivät kaikki halukkaat ole mahtuneet mukaan, sanoo Savon Marttojen kotitalousiantuntija Satu Räsänen.

    Räsäsen näppituntuman mukaan yksi ruokatrendi kestää yleensä kolmisen vuotta. Kiinnostus korealaiseen ruokaan kestänee siis vielä jonkin aikaa.

    – Kiinalainen, japanilainen ja thaimaalainen ruoka ovat jo tuttuja meille. Ihmiset kaipaavat uusia makuja ja elämyksiä. Yksi syy korealaisen ruuan suosioon on varmasti myös terveellisyys.

    Koreassa uskotaan viiden elementin teoriaan. Ihmiskeho on korealaisten mukaan terve vain silloin, kun Jin ja Jang sekä viisi elementtiä ovat tasapainossa. Maun viisi elementtiä ovat tulinen, kirpeä, hapan, makea ja suolainen. Viisi väriä ovat punainen, keltainen, vihreä, valkoinen ja musta. Ruoassa perusmakujen ja värien on oltava tasapainossa.

    Maailman terveellisintä ruokaa

    Korean kansallisruokaa on kiinankaalista valmistettu kimchi. Se on sipulilla, valkosipulilla, inkiväärillä ja chilillä maustettua hapankaalia, jota tarjoillaan joka aterialla. Ruoka on saanut alkunsa 1300-luvulla, kun korealaiset keksivät säilöä kasvikset hapattamalla ja upottaa ne saviruukussa maahan.

    Kimchiä pidetään yhtenä maailman terveellisimmistä ruoista, sillä se sisältää runsaasti aminohappoja, maitohappobakteereita ja vitamiineja. Kimchin valmistusperinne on liitetty myös Unesco:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (Unesco).

    Kiinankaalista valmistettu kimchi on Korean kansallisruoka. Kimchin hapattamiseen menee noin viikko, mutta pikakimchin voi tehdä keittämällä noin tunnissa.Tarja Nyyssönen / Yle

    Näillä Marttojen resepteillä loihdit värikkään ja runsaan korealaisen aterian. Varoitus! Sisältää paljon pilkkomista ja voi lopulta viedä kielen mennessään.

    Menu: Bindaetteok eli mungpapuletut sekä dippikastikeDoenjang jjigae eli soijapapupataBulgogi eli tulilihaHaemul pajeon eli pannukakku merenelävilläDakdoritang eli tulinen kanakeittoBibim Guksu eli kylmänä tarjottavat nuudelitKimchi eli korealainen hapankaaliOi muchim eli maustetut kurkutHöyrytetty riisiHedelmiä kookoskastikkeessaMungpapuletut

    16-18 kappaletta

    4 dl keitettyjä, kuorittuja mungpapuja1 dl kimchiä3 kevätsipulia1 valkosipulinkynsi1 tl suolaa1/2 tl mustapippuria3 kananmunaa

    Jauha keitetyt mungpavut sauvasekoittimella. Lisää sen verran vettä, että saat sileää puuroa. Hienonna kimchi, kevätsipulit ja valkosipuli. Sekoita ne, mausteet ja munat taikinaan. Paista taikinasta lettuja öljy-seesamiöljyseoksessa. Jos taikina ei paistettaessa pysy koossa, sekoita joukkoon lusikallinen maissitärkkelystä.

    Dippikastike letuille 1 valkosipulinkynsi1 kevätsipuli4 rkl soijakastiketta1/2 rkl riisiviinietikkaa1 rkl seesamiöljyä1/2 tl chilijauhetta

    Hienonna valkosipuli ja kevätsipuli. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään, kunnes seos on tasaista. Anna maustua jääkaapissa.

    Soijapapupata 1 pieni sipuli1 valkosipulinkynsi1 punainen chili250 g kiinteää tofua1/2 kesäkurpitsa100 g siitakesieniä2 kevätsipulia2 rkl doenjang-soijapaputahnaa2 tl chilijauhetta4,5 dl riisin keitinvettä

    Hienonna sipulit ja chili. Kuutioi tofu ja kesäkurpitsa. Paloittele sienet ja viipaloi kevätsipulit. Kuumenna hienonnetut sipulit ja chilipalko kattilassa pienessä tilkassa öljyä, lisää mukaan doenjang-tahna ja chilijauhe. Anna kypsyä pari minuuttia. Lisää joukkoon noin 1/2 dl riisin keitinvettä ja sekoita voimakkaasti, jotta paputahna liukenee veteen. Kun seos alkaa saota, lisää vettä pikkuhiljaa, kunnes kaikki tahna on liuennut. Lisää kesäkurpitsa, tofu, sienet ja kevätsipuli. Keitä noin 10 min, kunnes kasvikset ovat kypsiä. Poista kattila liedeltä ja tarjoa kuumana höyrytetyn riisin kanssa.

    Bulgogi eli tuliliha on vahvasti maustettu eteläkorealainen talviruoka.Tarja Nyyssönen / YleTuliliha 600 g naudan ulkofileetäMarinadi:4 rkl soijaa1 rkl vettä2rkl seesamiöljyä2 – 3 rkl fariinisokeria1 rkl hienonnettua inkivääriä3 hienonnettua valkosipulinkynttä4 silputtua kevätsipulia tai iso hienonnettu sipuliPinnalle:paahdettuja seesaminsiemeniä, silputtua chiliä ja ripaus sormisuolaa

    Leikkaa liha mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Parhaat viipaleet saat kohmeisesta lihasta. Sekoita marinadin ainekset keskenään ja kaada seos lihaviipaleiden päälle, kun sokeri on liuennut. Anna lihan maustua liemessä vähintään 2 tuntia.

    Valuta lihat liemestä ja kuumenna iso valurautapannu hyvin kuumaksi. Paista liha kolmessa erässä nopeasti ja nosta kuumennetulle vadille. Ripottele pinnalle seesaminsiemeniä, vähän silputtua chiliä ja tarvittaessa hiutalesuolaa.

    Pannukakku merenelävillä 180 g äyriäisiä (simpukoita, katkarapuja, mustekalaa, jne)n. 50 g ruohosipulia2,5 dl vettä1 rkl riisiviinietikkaa1/2 tl suolaa1 kananmuna2,5 dl vehnäjauhoja

    Pese sipulit ja leikkaa varret 3 – 4 osaan, riippuen sipulin pituudesta. Sekoita taikinan ainekset kevyesti vatkaten. Paista mereneläviä reilussa öljyssä noin minuutin verran ja asettele sitten osa sipuleista äyriäisten päälle. Kaada puolet taikinasta äyriäisten ja sipulien päälle, lisää vielä loput sipulit ja kaada loppu taikina pannulle. Anna paistua miedolla lämmöllä, kunnes taikina on hyytynyt koko lätyn osalta, ja käännä varovasti ympäri, esimerkiksi lautasta apuna käyttäen.

    Tulinen kanakeitto n. 500 g broilerin koipireisiä2-3 perunaa1 iso sipuli1 porkkana2 valkosipulinkynttäpieni pala tuoretta inkivääriäKastike:2 rkl korealaista chilitahnaa1 tl chilijauhetta1 1/2 – 2 rkl hunajaa / siirappia1 rkl omena/riisiviinietikkaaPäälle:1 tl seesamiöljyä1 rkl seesaminsiemeniä

    Sekoita kastikkeen ainekset keskenään huolellisesti. Paloittele sipuli lohkoiksi. Hienonna valkosipulinkynnet ja viipaloi inkivääri ohuiksi suikaleiksi. Sekoita kanat, sipulit sekä inkivääri kastikkeeseen ja kääntele huolellisesti.

    Laita kana-sipuli-kastikeseos kattilaan ja kaada päälle vettä niin, että kanat ja sipulit peittyvät juuri ja juuri. Keinä noin 20 – 30 minuuttia.

    Kuori sillä välin perunat ja porkkana ja paloittele reiluiksi suupaloiksi. Kun kanat ja sipulit ovat kiehuneet riittävästi, lisää joukkoon peruna- ja porkkanapalaset. Mikäli vettä on liian vähän, lisää sitä sen verran, että perunat ja porkkanat peittyvät. Keitä vielä noin puoli tuntia, kunnes liemi alkaa olla sakeampaa ja perunat ovat kypsyneet. Lisää halutessasi joukkoon silputtua purjoa. Viimeistele keitto seesamiöljyllä ja seesaminsiemenillä.

    Kylmänä tarjottavat nuudelit 150 g täysjyvänuudeleita1 l vettä4 kananmunaa1 kurkku2 porkkanaa1/2 pieni punakaali2 isoa salaatinlehteä2 kevätsipulia4 dl itusekoitustaKastike:1 limetin mehu3 rkl soijakastiketta2 rkl korealaista chilikastiketta2 rkl hunajaa1 rkl paahdettua seesamiöljyä1 rkl seesaminsiemeniä1 rkl vettä

    Tee kastike. Purista limetin mehu. Sekoita kaikki kastikeaineet kulhossa. Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja huuhtele kylmällä vedellä. Keitä kananmunia noin 8 minuuttia ja jäähdytä kylmässä vedessä.

    Leikkaa kurkku, porkkanat, kaali ja salaatti ohuiksi suikaleiksi ja viipaloi kevätsipuli. Yhdistä nuudelit, vihannekset ja idut. Sekoita kastike joukkoon. Kuori ja halkaise kananmunat ja viimeistele annokset kananmunanpuolikkailla.

    Korealainen hapankaali 600 – 700 g kiinankaalian. 100 g kevätsipuleita2 rkl karkeaa merisuolaa2 rkl sokeria8 valkosipulinkynttäpala tuoretta inkivääriä1 dl korealaista chilijauhetta2 rkl kalakastiketta1 dl sokeria2 dl kylmää vettäLisäksi:1-2 dl kylmää vettä purkkiin

    Vaihe 1: Poista kaalista uloimmat lehdet. Huuhtele kaali kokonaisena. Halkaise pitkittäin puoliksi ja leikkaa sitten poikittain noin parin senttimetrin levyisiksi suikaleiksi. Huuhtele kevätsipulit ja leikkaa ne ohuiksi renkaiksi. Laita kasvikset isoon kulhoon ja lisää joukkoon suola ja sokeri. Kääntele hieman, jotta suola ja sokeri leviävät kasvisten joukkoon. Laita kulhon pinnalle kelmu ja lautanen painoksi. Anna maustua jääkaapissa yön yli.

    Vaihe 2: Kumoa kaaliseos siivilään ja anna nesteen valua pois, mutta älä huuhtele kasviksia. Jätä odottamaan siivilään. Kuori ja paloittele valkosipulinkynnet. Kuori ja raasta inkivääri. Mittaa kaikki chilitahnan ainekset kulhoon ja soseuta tahnaksi. Sekoita chilitahna ja kaaliseos yhteen kulhossa. Siirrä kimchi puhtaisiin purkkeihin (n. kahteen 1/2 l tai yhteen 1 l purkkiin). Painele seos tiiviisti purkkiin, jotta väliin ei jää ilmakuplia. Lisää purkin pinnalle noin 1 dl vettä, jotta kaaliseos on nesteen peitossa. Sulje kansi ja jätä purkki huoneenlämpöön vuorokaudeksi, jotta käyminen alkaa. Siirrä sitten jääkaappiin 2 – 3 vuorokaudeksi, jonka jälkeen kimchiä voi jo syödä. Parhaimmillaan se on noin viikon päästä.

    Pikakimchi 1/4 (250 g) kiinankaalian. 5 dl vettä1 1/2 rkl merisuolaa1 valkosipulinkynsi1/2 mietoa punaista chiliä2 tl raastettua inkivääriä1 tl sokeria1 tl valkoviinietikkaa tai omenaviinietikkaa1/2 rkl tomaattisosetta

    Kiehauta vesi ja suola, annan jäähtyä hetken. Poista kaalista kanta ja leikkaa suikaleiksi. Kaada suolavesi kaalin päälle ja anna tekeytyä 10 minuuttia. Sekoitia tekeytymisen puolivälissä. Siirrä kaali siivilään ja huuhtele kunnolla. Valuta kuivaksi ja taputtele ylimääräinen neste paperilla pois. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Halkaise chili, poista siemenet ja hienonna chili. Sekoita kaikki mausteet keskenään, lisää joukkoon kaali ja sekoita tasaiseksi. Anna maustua noin puoli tuntia.

    Mausteiset kurkut 1 kurkku1 rkl soijakastiketta2 rkl riisiviinietikkaa1 rkl sokeria1/2 tl chilijauhetta1 tl seesaminsiemeniä2 kevätsipulia

    Viipaloi kurkku ohuiksi viipaleiksi. Sekoita soijakastike, etikka ja sokeri keskenään. Kaada kastike kurkkuviipaleiden päälle ja sekoita. Lisää mausteet ja viipaloitu kevätsipuli. Tarjoa heti, jotta kurkut pysyvät rapeina.

    Höyrytetty riisi 3 dl lyhytjyväistä riisiävettä

    Mittaa riisi kattilaan ja laske päälle runsaasti viileää vettä. Huuhtele riisiä vedessä, kunnes vesi on maitomaisen sakeaa. Ota riisivettä talteen 4,5 dl soijapapupataa varten ja vaihda vesi. Jatka huuhtelua, kunnes huuhteluvesi on suhteellisen kirkasta. Keitä riisi kypsäksi kattilassa pakkauksen ohjeen mukaan.

    Hedelmiä kookoskastikkeessa Hedelmiä koristeellisesti tarjoiluvadillaKookoskastike:2 dl kookoskermaa2 dl kookosmaitoa1 rkl perunajauhoja1 keltuainen2 rkl sokeria1 tl vaniljasokeria

    Vatkaa kattilassa kookoskerma, kookosmaito, perunajauhot, keltuainen ja sokeri. Kuumenna kastike kiehuma pisteeseen samalla koko ajan sekoittaen, kunnes kastike sakenee. Älä annan kiehua.

    Nosta kastike jäähtymään ja mausta vaniljasokerilla. Tarjoile hedelmien kanssa.

    Tarjoile menun kaikki ruoat yhtä aikaa pöytään. Ruokajuomana on usein teetä.

    Pieni Tuusulan käräjäoikeus on ratkonut muun muassa satoja avioeroja vuodessa, mutta nyt se on loppu: 7 käräjäoikeutta katoaa Suomesta lopullisesti

    Pieni Tuusulan käräjäoikeus on ratkonut muun muassa satoja avioeroja vuodessa, mutta nyt se on loppu: 7 käräjäoikeutta katoaa Suomesta lopullisesti


    Lähivuosina on syytä olla tarkkana, jos käsky käräjille käy. Vuodenvaihteesta alkaen toteutuva käräjäoikeusuudistus karsii Suomesta kaikkiaan seitsemän käräjäoikeutta. Niistä suurin osa on Etelä-Suomessa Uudellamaalla. Muutosta odotellaan...

    Lähivuosina on syytä olla tarkkana, jos käsky käräjille käy.

    Vuodenvaihteesta alkaen toteutuva käräjäoikeusuudistus karsii Suomesta kaikkiaan seitsemän käräjäoikeutta. Niistä suurin osa on Etelä-Suomessa Uudellamaalla.

    Muutosta odotellaan kuitenkin esimerkiksi toimintaansa lopettelevassa Tuusulan käräjäoikeudessa levollisin mielin.

    – Uusi organisaatio ei ole niin haavoittuva kuin tällainen pieni yksikkö. Siellä riittää henkilöstöä siirrettäväksi erilaisiin tehtäviin tarpeen vaatiessa, sanoo Tuusulan käräjäoikeuden laamanni Petteri Palomäki.

    Käräjäoikeudet myös erikoistuvat uudistuksen yhteydessä. Esimerkiksi summaariset eli kirjallisessa menettelyssä ratkottavat, riidattomat velkomisasiat keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen syyskuussa.

    Käräjäoikeuksia lakkautetaan seitsemän. Lakkautettavista paikoista Hyvinkäälle, Kemiin, Kokkolaan ja Ylivieskaan jää käräjäoikeuden sivukanslia.Yle Uutisgrafiikka

    – Uskon, että erikoistuminen tuottaa entistä laadukkaampia ja nopeampia ratkaisuja, Palomäki ennakoi.

    Summaaristen velkomisasioiden määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuoden 2006 aikana niitä saapui Suomen käräjäoikeuksien ratkottaviksi 150 000 kertaa.

    Vuonna 2017 määrä oli jo yli kaksinkertainen: 403 000.

    Joka kolmas käräjäoikeus on lakkautettu

    Käräjäoikeuksien määrä on pudonnut 2000-luvun aikana noin kolmannekseen.

    Vielä vuonna 2000 käräjäoikeuksia oli 66, kun tulevan vuodenvaihteen jälkeen niitä on enää 20.

    Nykyisistä käräjäoikeuksien toimipaikoista katoaa vuodenvaihteessa niin ikään noin joka kolmas.

    Rakenneuudistus pyrkii ennen kaikkea turvaamaan "tuomioistuinten toimintakyvyn niukkenevien resurssien maailmassa", sanoo oikeusministeriön projektipäällikkö Jyrki Määttä.

    – Ongelmiksi on todettu oikeudenkäynnin pitkät kestot ja oikeudenkäyntikulujen merkittävä kasvu. Tämän uudistuksen tavoitteena on luoda käräjäoikeusverkosto, joka kykenee antamaan oikeusturvaa taiten. Asiat ratkotaan nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin.

    Oikeusministeriön käräjäoikeusverkoston kehittämishankkeen projektipäällikkö Jyrki Määttä.Paula Tiainen / Yle

    Tämän pitäisi koitua esimerkiksi rikosasiassa sekä asianomistajan että syytetyn eduksi.

    – Entistä isommat toimintayksiköt pystyvät organisoimaan toimintansa tehokkaammiksi nimenomaan asiakkaan näkökulmasta, Määttä tähdentää.

    Matkat pitenevät – mutta sähköinen asiointi voi auttaa

    Vaikka käräjäoikeuden asiakaspalvelu ja kanslia ovensa sulkisivatkin, saattavat istunnot vielä paikoin jatkua muun muassa kesken olevien tilajärjestelyjen takia. Tämä on tilanne myös Tuusulan käräjäoikeudessa.

    Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden toimipaikkoihin Hyvinkäälle ja Vantaalle siirrytään vasta myöhemmin.

    – Toivotaan, että tämä ei ole sekavaa. Toki muutos on haasteellinen – että kukaan ei ole väärässä paikassa väärään aikaan, Tuusulan käräjäoikeuden laamanni Petteri Palomäki myöntää.

    Nina Keski-Korpela / Yle

    Käräjäoikeusuudistus venyttää sekä asiointi- että työmatkoja pitkin Suomea.

    – Asiointimatkat pitenevät paikoin sekä kansliaan että istuntopaikoillekin. Haitallisia vaikutuksia pyritään vähentämään sähköisellä asioinnilla ja etäyhteyksien hyödyntämisellä istunnoissa, toteaa oikeusministeriön projektipäällikkö Jyrki Määttä.

    Järvenpäässä toimivassa Tuusulan käräjäoikeudessa ratkottiin viime vuonna 11 000 riidatonta velkomusasiaa, 1 000 rikosasiaa, 200 laajaa riita-asiaa sekä 500 avioeroa.

    Vertailun vuoksi: Suomen suurimmassa käräjäoikeudessa Helsingissä vastaavat luvut olivat 52 600 velkomusasiaa, 8 000 rikosasiaa, 1 700 laajaa rikosasiaa ja 2 500 avioeroa.

    Uudeltamaalta lakkautettavien kolmen hallinnollisen kanslian ja Lohjan sivukanslian lisäksi kansliat poistuvat Iisalmesta, Imatralta, Kotkasta, Kuusamosta, Raahesta, Savonlinnasta, Sodankylästä sekä Varkaudesta.

    Istuntopaikat lopetetaan 14 paikkakunnalta.

    Lue myös:

    Eduskunta hyväksyi käräjäuudistuksen – nykyisistä käräjäoikeuksista lakkaa seitsemän (22.11.2017)

    Neljäsosa käräjäoikeuksista hallituksen lakkautuslistalla – "Olisi pitänyt tarkemmin selvittää vaikutukset kansalaisten oikeusturvaan" (27.1.2017)

    7 käräjäoikeutta katoaa – mitä tapahtuu rosvolle ja tuomarille? (11.2.2016)

    Käräjäoikeuksista karsitaan joka neljäs – leikkuri käy kaikilla nykyisillä kansliapaikkakunnilla (11.2.2016)

    Kirkko jakaa varoituksia homoparien vihkimisestä – emeritusprofessori:

    Kirkko jakaa varoituksia homoparien vihkimisestä – emeritusprofessori: "Kirkko kuvittelee, että se voi toimia suomalaisen yhteiskunnan sisällä omilla säännöillään"


    Keskustelu pappien oikeudesta vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja on roihahtanut jälleen uuteen liekkiin. Suomen evankelisluterilainen kirkko jakaa varoituksia papeille, jotka ovat vihkineet samaa sukupuolta olevan pareja. Viimeisin huomautus tuli...

    Keskustelu pappien oikeudesta vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja on roihahtanut jälleen uuteen liekkiin.

    Suomen evankelisluterilainen kirkko jakaa varoituksia papeille, jotka ovat vihkineet samaa sukupuolta olevan pareja. Viimeisin huomautus tuli maanantaina Mikkelissä, jossa hiippakunnan tuomiokapituli antoi kirjallisen varoituksen samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä.

    Kirkko on antanut tähän mennessä ainakin kuudelle papille varoituksen samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä. Lisäksi Helsingin hiippakunnassa Kai Sadinmaalle on annettu samasta asiasta moite vuosi sitten. Moitetta pidettiin ensimmäisenä selkeänä rangaistuksena papille, joka on vihkinyt samaa sukupuolta olevia pareja.

    Kirkko perustelee varoituksia sillä, että papit toimivat vastoin kirkon päätöksiä ja piispojen ohjeistusta.

    Lain edessä tilanne on kuitenkin vähintään epäselvä. Vihkimistä toimittava pappi hoitaa nimittäin myös virkatehtävää, ja silloin on noudatettava Suomen lakia.

    Suomen lainsäädännössä avioliitto on sukupuolineutraali.

    – Pappi toimii aivan oikein, kun hän käyttää virkamiesvaltaansa ja vihkii samaa sukupuolta olevia pareja, sanoo Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.

    Hänen mielestään vihkimiskiista on oikeudellistunut ja nyt vastakkain ovat maalliset ja kirkon näkökannat.

    – Tilanne on kärjistynyt kirkon oikeuskäsityksen ja maallisen oikeuskäsityksen välille. Jännite on mahdollinen katolisessa kirkossa, jossa on oma kanoninen oikeusjärjestys. Suomessa konservatiiviset tuomiokapitulit kuvittelevat olevansa samanlainen paavin tuomioistuin, joka voi jakaa Jumalan tuomioita maallisissa asioisssa. Tämä käsitys on virheellinen.

    Lain tulkinta asian ympärillä on hyvin erilaista kirkon sisällä ja sen ulkopuolella. Kankaan mielestä se kertoo osaltaan yhteiskunnan kahtiajaosta.

    – Kirkko kuvittelee, että se voi toimia suomalaisen yhteiskunnan sisällä omilla säännöillään. Aivan samalla tavalla kuin Bandidos-jengi joutuu noudattamaan Suomen voimassa olevaa lainsäädäntöä, sama velvollisuus on kirkolla.

    Piispa: Pappi rikkoi virkavelvollisuuksiaan

    Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen sanoo, että Suomen evankelisluterilaisen kirkon papilla ei ole oikeutta eikä mahdollisuutta vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon.

    – Jos pappi toimii vastoin annettuja säännöksiä, niin hän rikkoo virkavelvollisuuksiaan. Tällaisessa tilanteessa tuomiokapitulin pitää puuttua asiaan, Häkkinen toteaa.

    Siviilioikeuden emeritusprofessori Kangas ei allekirjoita piispa Häkkisen lausuntoa.

    – Lausunto ei pidä paikkaansa. Papin oikeus vihkiä avioliittoon ei perustu kirkkolakiin tai kirkkojärjestykseen, vaan se perustuu avioliittolakiin.

    Millä tahansa työnantajalla on oikeus antaa työntekijälleen varoitus, mutta ei välttämättä asiassa, joka liittyy myös omantunnon ratkaisuihin.

    – On täysin tulkinnan varaista, rikkooko pappi virkavelvollisuuksiaan silloin, kun hän vihkii kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä.

    Häkkinen puolestaan painottaa, että tuomiokapitulin mielestä varoituksen antaminen ei ole vastoin lakia.

    – Päinvastoin. Olemme noudattaneet niitä kirkkolain säädöksiä, jotka meitä tuomiokapitulina sitovat.

    Mikkelin hiippakunnan piispan Seppo Häkkisen mielestä sateenkaaripapeille jaetut varoitukset kestävät laillisen tarkastelun.Kalle Purhonen/Yle

    Häkkisen mukaan kirkossa on tehty laajaa oikeudellisesta selvitystä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä, ja Kankaan esittämä näkökulma on myös ollut esillä.

    Kirkon käsitys myös juridisesti kuitenkin on se, että kirkon pappi ei voi vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.

    – Juristien näkökulmasta on tuotu esille se, että nämä nykyiset säännökset ja ohjeet riittävät aivan hyvin. Avioliittolain muutoksella ei ollutkaan tarkoitusta koskea uskonnollisten yhdyskuntien vihkimisoikeuteen.

    Kiistelty kirkkolaki

    Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli kertoo varoituksesta tiedotteessaan, jonka mukaan varoituksen taustalla on kirkkolaki.

    Samaisessa paperissa Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli toteaa, että Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa kirkollisesta vihkimisestä määrätään kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa, joiden mukaan kirkollinen avioliitto on miehen ja naisen välinen.

    Kirkkolain osalta tämä ei pidä paikkaansa. Kirkolla on uskonnonvapaus, jonka perusteella se voi määritellä uskonasioistaan. Kuitenkaan kirkkolaissa ei ole tällä hetkellä tarkkaan määritelty sitä, millainen kirkon vihkimä avioliitto on.

    Kirkkolaissa ei sanota, että avioliitto olisi vain naisen ja miehen välinen. Toisaalta, kirkkolaissa ei myöskään todeta sitäkään, että avioliitto olisi samaa sukupuolta olevien välinen.

    Sen sijaan Suomen laissa sanotaan, että avioliitto on sukupuolineutraali.

    Kirkon muut ohjeet kuten kirkkojärjestys ja kirkkokäsikirja eivät ole lain kanssa samalla viivalla.

    – Esimerkiksi Kirkkokäsikirja on tekninen ohjekirja, se ei ole merkittävämpi lähde kuin avioliittolaki, Kangas toteaa.

    Muuttuuko kirkkolaki tai luopuuko kirkko viranomaisvallasta?

    Tilanne olisi varoitusten kannalta selkeämpi, jos kirkko esimerkiksi muuttaisi kirkkolakia niin, että sinne kirjattaisiin tarkemmat sanamuodot kuvaamaan kirkon vihkimää avioliittoa. Se voisi olla kuitenkin haasteellista, sillä viime aikaisten tutkimusten mukaan yli puolet papeista kannattaa samaa sukupuolta olevian parien kirkollista vihkimistä.

    – Se selkeyttäisi tilannetta, mutta oikeustilanne ei sitä välttämättä nytkään vaadi. Oma kysymyksensä on se, että pystytäänkö sellaista saamaan aikaan, koska se vaatii ison määräenemmistön kirkolliskokouksessa, Häkkinen sanoo.

    Myös lain näkökulmasta tilanne olisi silloin selkeämpi.

    – Silloin varoitus, joka perustuisi siihen, että pappi rikkoo virkavelvollisuuksiaan, olisi oikeutettu. Nythän kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessa ei tällaista kannanottoa ole, Kangas sanoo.

    Luterilaisen kirkon ytimeen kuuluu uudistuminen. Piispa Seppo Häkkinen

    Toinen vaihtoehto olisi se, että kirkko luopuisi viranomaistehtävästään. Piispa Häkkinen sanoo, että asia on ollut esillä kirkolliskokouksessa.

    – Laajan selvityksen pohjalta kirkolliskokous päätyi kuitenkin siihen, että kirkon ei tule luopua vihkioikeudesta. Viime kädessä tämän kuitenkin ratkaisee valtiovalta.

    Häkkinen kuitenkin näkee, että kirkon pitää uudistua.

    – Erityisesti luterilaisen kirkon ytimeen kuuluu uudistuminen. Sen täytyy kuitenkin aina lähteä kirkon omasta uskonkäsityksestä. Se ei voi olla tuuliviiri, että aina, kun yhteiskunnassa ajatus tai arvot muuttuvat, niin kirkko muuttaisi käsitystään.

    Hallinto-oikeudesta odotetaan ensimmäisiä päätöksiä

    Suomessa on tähän mennessä jaettu sateenkaaripapeille varoituksia ympäri maata.

    Lapuan hiippakunnassa on annettu kaksi varoitusta ja kummastakin varoituksesta papit ovat valittaneet hallinto-oikeuteen. Niin ikään Oulun hiippakunnassa tuomiokapituli on antanut kahdelle papille varoituksen asiasta. Heistä toinen on valittanut tuomiokapitulin päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

    Viime viikolla Mikkelissä varoituksen saanut pappi ei vielä tiedä, valittaako hallinto-oikeuteen.

    Lisäksi Helsingin hiippakunnassa annetusta moitteesta on valitettu hallinto-oikeuteen.

    Espoon hiippakunnassa on annettu varoitus viime vuoden joulukuussa. Hiippakunnan mukaan pappi ei valittanut asiasta hallinto-oikeuteen.

    Turun arkkihiippakunnassa, Porvoon, Tampereen tai Kuopion hiippakunnassa ei ole annettu asiassa varoituksia.

    Maallinen laki meni Jehovan todistajien omien sääntöjen ohi. Emerituspofessori Urpo Kangas

    Nyt odotetaankin linjaavia päätöksiä hallinto-oikeudesta.

    – Tuomioistuimen päätösten ennustaminen on vaikeaa. Meillä on erilaisia hallinto-oikeuksia, joissa on erilaisia kokoonpanoja.

    Kangas uskoo, että päätökset jatkavat matkaa myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

    – Juuri korkein hallinto-oikeus ratkaisi asian koskien Jehovan todistajien oikeutta kerätä henkilötietoja. Siellä katsottiin, että maallinen laki meni ohi Jehovan todistajien omien sääntöjen ohi. Uskoisin, että tämä on lopputulos myös vihkimiskiistassa.

    Hallinto-oikeuksien päätöksillä olisi Kankaan mukaan merkitystä. Jos korkein hallinto-oikeus katsoisi, että kirkko voi antaa perustellusti varoituksia henkilöille, jotka vihkivät samaa sukupuolta olevia henkilöitä, se nakertaisi Kankaan mukaan luottamusta oikeuslaitokseen.

    Jos korkein hallinto-oikeus katsoo, että kirkko ei voi jakaa sateenkaaripapeille varoituksia, vaikuttaa se suoraan papin työhön.

    – Uskoisin, että ne papit, jotka haluavat käyttää vihkimisoikeutta samaa sukupuolta oleviin pareihin, he käyttäisivät sitä pelkäämättä, että toimivat väärin.

    Herätys: Riistetyt rekkakuskit ajavat Suomenkin teillä, Mäntyharjun kemikaalionnettomuus paljasti ongelmia, lisää lunta koko maahan

    Herätys: Riistetyt rekkakuskit ajavat Suomenkin teillä, Mäntyharjun kemikaalionnettomuus paljasti ongelmia, lisää lunta koko maahan


    Kotina parin neliön koppi, palkkana puolet siitä mitä pitäisi Euroopan teillä ajaa monen kerroksen rekkakuskeja. Tilastojen mukaan puolalainen, kansainvälisiä kuljetuksia ajava kuski tienasi toissa vuonna keskimäärin 600 euroa kuussa ja...

    Kotina parin neliön koppi, palkkana puolet siitä mitä pitäisi

    Euroopan teillä ajaa monen kerroksen rekkakuskeja. Tilastojen mukaan puolalainen, kansainvälisiä kuljetuksia ajava kuski tienasi toissa vuonna keskimäärin 600 euroa kuussa ja suomalainen 2 800 euroa. Alinta kastia Euroopan teillä ovat filippiiniläiset kuskit, jotka ajavat lähes kellon ympäri kahden euron tuntipalkalla. Kuljetusalan kirjavista työoloista ja palkoista voit lukea täältä.

    Keväinen kemikaalionnettomuus paljasti epäkohtia

    Viime huhtikuussa Mäntyharjun metsissä, Kinnin liikennepaikalla tapahtui harvinainen kemikaalionnettomuus, kun 601 metriä pitkä säiliövaunuletka lähti liikkeelle ja törmäsi sivuradan päässä olleeseen päätypuskimeen. Rytäkässä maahan lorisi 35 tonnia puhdasta, erittäin räjähdysherkkää kemikaalia. Onnettomuus on paljastanut monia epäkohtia kemikaalien kuljetuksiin sekä kemikaalivuotojen jälkihoitoon liittyen. Mitä tuona lauantaina oikein tapahtui? Siitä kertovat nyt kolme ihmistä onnettomuuden läheltä.

    Jani Rautiainen / Etelä-Savon pelastuslaitosLehti: Venäjä mustamaalasi Trump-tutkija Muelleria somessa

    Venäjä on kohdistanut disinformaatiokampanjan Yhdysvalloissa erikoissyyttäjä Robert Muelleriin, kertoo The Washington Post -lehti. Lehden mukaan kampanja alkoi pian sen jälkeen, kun hänet oli nimetty tutkimaan Donald Trumpin presidentinvaalikampanjan mahdollisia yhteyksiä venäläisiin. Venäjä hyödynsi lehden mukaan Muelleriin kohdistuneissa hyökkäyksissään Facebookiin ja Twitteriin luotuja valetilejä.

    Robert MuellerMichael Reynolds / EPATrumpin entisen neuvonantajan tuomio tulee tänään

    Tänään tiistaina tulee vihdoin Yhdysvaltain liittovaltion tuomarin tuomio liittyen Donald Trumpin entiseen neuvonantajaan Michael Flynniin. Mielenkiintoisinta on, miten paljon paljastetaan tuomion perusteista. Jos esimerkiksi vahvistuu, että Flynn oli keskustellut Venäjä-pakotteiden lieventämisestä Venäjän Washingtonin-lähettilään kanssa Trumpin käskystä, asia on tietenkin Trumpin kannalta vakava.

    Michael FlynnAndrew Harrer / EPALisää lunta lähes koko Suomeen

    Vielä aamulla lunta tulee niin etelässä kuin pohjoisessakin, mutta sademäärät ovat pieniä. Lunta sataa päivälläkin monin paikoin kuuroittain, ja ajokeli voi olla paikoin huono. Pohjois-Lapissa on selkeämpää ja pakkasta on parisenkymmentä astetta. Loppuviikolla sää poutaantuu ja kylmenee, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

    Yle

    Lue lisää Ylen sääsivuilta.

    Keskellä korpea koettiin suuronnettomuuden vaara, kun räjähdysherkkää kemikaalia lorisi luontoon rikkoutuneesta junavaunusta –

    Keskellä korpea koettiin suuronnettomuuden vaara, kun räjähdysherkkää kemikaalia lorisi luontoon rikkoutuneesta junavaunusta – "Jos vaunut olisivat syttyneet, meillä ei olisi ollut mahdollisuutta sammuttaa niitä"


    Vaarallisten aineiden onnettomuus, pieni. Se oli hätäkeskuksen ensiarvio tilanteesta viime huhtikuussa, kun tavarajunankuljettaja oli tehnyt ilmoituksen Kinnin liikennepaikalla Mäntyharjussa tapahtuneesta junavaunun suistumisesta huhtikuisena...

    Vaarallisten aineiden onnettomuus, pieni.

    Se oli hätäkeskuksen ensiarvio tilanteesta viime huhtikuussa, kun tavarajunankuljettaja oli tehnyt ilmoituksen Kinnin liikennepaikalla Mäntyharjussa tapahtuneesta junavaunun suistumisesta huhtikuisena lauantaina puolen päivän aikaan.

    Ensiarvio oli väärä.

    Ilmoituksen tekohetkellä bensan lisäaineena käytettävää erittäin herkästi syttyvää kemikaalia oli ehtinyt valua luontoon kenenkään huomaamatta jo hyvän aikaa.

    Toisaalta, kuka vuodon olisi voinut huomata, sillä 601 metriä pitkä venäläinen säiliövaunuletka oli seissyt keskellä korpea Kinnin liikennepaikalla ylhäisessä yksinäisyydessä jo lähes kolme viikkoa. VR:n työntekijä kävi katsomassa vaunuja kerran vuorokaudessa.

    Suurelle osalle aiemmin tuntematon kemikaali nimeltään metyyli-tert-butyylieetteri eli MTBE-kemikaali on vaarallinen luontoon valuessaan, sillä se on esimerkiksi moottoribensaakin herkemmin syttyvä aine.

    Kinnin liikennepaikalla kemikaalista muodostui onnettomuuspaikan ylle kaasupilvi ja vieressä ilmaa halkoivat Savon radan kipinää iskevät sähkölangat. Räjähdysvaara aiheutti alueelle suuronnettomuuden vaaran.

    – Oli onni, että sinä päivänä onnettomuuspaikalla tuuli. Vaarallinen kaasupilvi sekoittui tehokkaasti tuuleen ja hiukan vähensi vaaraa. Jos vaunut olisivat syttyneet, meillä ei olisi ollut mahdollisuutta sammuttaa niitä, sanoo onnettomuuden pelastustöitä johtanut palomestari Eero Aho.

    Lisäksi onnettomuus järkytti puhtaasta luonnostaan ja kesäasukkaistaan tunnettua Mäntyharjun kuntaa.

    Mystinen kemikaali pääsi onnettomuudessa etenemään vauhdilla, sillä juuri kukaan ei heti tiennyt, miten sen kanssa pitäisi toimia. Öljyn tai bensan kanssa suunnitelmat ovat selvät, mutta että metyyli-tert-butyylieetteri? Mikä se edes on?

    Pelastuslaitos joutui yllätetyksi, sillä heillä ei ollut mitään tietoa kemikaalilastista keskellä metsää. Ei ollut suunnitelmaa onnettomuuden varalle.

    Mitä lauantaina 7.4.2018 oikein tapahtui?

    Siitä kertoo nyt kolme ihmistä Kinnin onnettomuuden läheltä.

    Kello 7.00, Mikkeli

    Palomestari Eero Aho, 34, sulkee kotinsa oven ja ottaa ensimmäiset juoksuaskeleet. Ilma on raikas ja pieni pakkanen narskuu lenkkareiden alla. Aho juoksee kolmen kilometrin työmatkansa aina samaa reittiä.

    Työpaikalla Etelä-Savon pelastuslaitoksella rutiinit jatkuvat: suihku, kaurapuuro ja kahvi. Aho vaihtaa muutaman sanan yöllä päivystäneen palomestarin kanssa. Yö oli sujunut rauhallisesti. Hyvä sää, ei uhkakuvia.

    – Sen lauantain piti olla hyvin tavallinen päivä. Tosin tässä työssä ei koskaan tiedä, mitä viiden minuutin päästä tapahtuu, Aho sanoo.

    Kello kahdeksan hän aloittaa päivänsä päivystävänä palomestarina koko Etelä-Savon maakunnan alueella.

    Kello 10.34 Kinnin liikennepaikka, Mäntyharju

    Kinnin liikennepaikka sijaitsee keskellä korpea linnuntietä noin 15 kilometriä Mäntyharjusta etelään. Teitä pitkin matkaa tulee lähes tuplasti enemmän. Alue on erittäin harvaan asuttua.

    Kinnin liikennepaikalla on hiljaista. Mäntyistä kangasmetsää halkovat kiskot, Savon rata.

    Esa Huuhko / Yle

    Liikennepaikan merkkinä raiteiden vieressä töröttää pienen pieni kirkkaanpunainen rakennus.

    Sen edessä olevilla raiteilla on sen sijaan jotain massiivista. 50 säiliövaunullista syttymisherkkää kemikaalia seisoo hievahtamatta liikennepaikan sivuraiteella. Jos letkan viertä lähtisi kävelemään, saisi tarpoa yli puolen kilometrin matkan.

    Vaunut ovat lähteneet matkaan Venäjältä. Letka on ylittänyt Suomen ja Venäjän rajan Vainikkalan kohdalla, jossa se on siirtynyt VR:n haltuun. Se on matkalla Kotkan Mussalon sataman kautta maailmalle, mutta satama on niin tukossa, että lasti ei mahdu odottamaan lähtöään ratapihalle. Liikenneviraston luvalla se odottaa jatkokuljetusta Kinnin liikennepaikalla. Juuri tätä paikkaa VR on käyttänyt harvoin välivarastointipaikkana, viimeksi 1990–2000-lukujen taitteessa.

    Lunta on maassa ja aurinko paistaa ajoittain. On ihan hiljaista.

    Kinnin kohdalla rata viettää hieman alaspäin. Junaratojen maailmassa kaltevuus ilmoitetaan promilleina eli kuinka paljon rata viettää 1 000 metrin matkalla. Kinnin kohdalla se viettää 2,4 promillea ja osasta kohtaa kaltevuus on jopa 10 promillen luokkaa. Se on raidemaailmassa paljon, sillä esimerkiksi ratapihat ovat kaltevuudeltaan yleensä alle 2,5 promillea kaltevia.

    Yhtäkkiä Kinnin hiljaisuus rikkoutuu, kun raiteet alkavat paukkua ja kolista merkkinä lähestyvästä junasta. Tasan kello 10.30 maa tärisee, kun ohi ajaa henkilöjuna Pendolino Helsingistä Kajaaniin.

    Hiljaisuus laskeutuu tunnin ajaksi kunnes tapahtuu jotain poikkeavaa. Ajassa 11.40,23 puolen kilometrin pituinen letka liikahtaa. Pysäytyskengät, joiden tarkoitus on pitää vaunuja radalla paikallaan, pettävät.

    Ensin letka matelee, mutta vauhti kiihtyy, kun yhteensä 3 000 tonnia kemikaalia vyöryy yhä kovempaa vauhtia kohti sivuraiteen päätepistettä.

    Letka liikkuu yhteensä muutaman sadan metrin matkan ja törmää radan päässä olleeseen päätypuskimeen. Kaksi vaunua jyrää päätypuskimen alleen maan tasalle. Toinen vaunuista suistuu ojaan ja perässä tuleva vaunu vääntyy vaunua vasten ja tekee siihen reiän. Reiästä alkaa lorista kemikaalia ulos noin litra sekunnissa.

    MTBE-kemikaalia vaipuu maahan ja se etenee lauman lailla yhtenä massana lumen alle, viereiseen ojaan ja sen kautta kohti ympäröivää aluetta. Kemikaali liukenee erittäin hyvin veteen ja maaperään.

    Eikä unohdeta nyt sen räjähdysherkkyyttä. Se on tässä hetkessä olennaista, sillä pian onnettomuuspaikan ohi on ajamassa tavarajuna.

    Asmo Raimoaho / Yle Kello 12.20, Pelastuslaitos, Mikkeli

    Etelä-Savon pelastuslaitoksen alakerrassa johtokeskuksessa pöydällä olevat viranomaisverkon virve-puhelimet alkavat piipata. Tulee hälytys. Palomestari Eero Aho katsoo puhelimestaan hälytysviestin: vaarallisten aineiden onnettomuus, pieni.

    – Pieni, ei siis toimenpiteitä minulle, Aho ajattelee.

    Paikalle on jo hälytetty Mäntyharjun yksikkö. Pieneksi kuvaillut onnettomuudet aiheuttavat harvoin päivystävälle palomestarille työtä. Ne hoidetaan paikan päälle menevän yksikön voimin.

    Nyt kuitenkin Aho miettii asiaa uudemman kerran. Hälytysviestissä on lisätieto: tapahtunut rautatiellä. Onnettomuuden on havainnut onnettomuuspaikan ohi ajaneen tavarajunan veturinkuljettaja. Hän on ilmoittanut asiasta Kouvolan ratahallintakeskukseen, josta on soitettu hätäpuhelu Kuopioon.

    Esa Huuhko / Yle

    Savon radan liikenne ja sähköt katkaistaan. Aho yrittää tavoittaa välittömästi veturinkuljettajaa lisätietoja varten, mutta ongelmat alkavat. Normaalisti pelastuslaitoksella tiedetään, kuka on tehnyt hälytyksen, ja mistä numerosta. Nyt numero on väärä.

    Kun Aho saa viimein kuljettajan kiinni, hän ei osaa kertoa tarkempia tietoja kemikaalivuodosta. Ainoastaan sen, että paikan päällä haisee. Tämän hän on havainnut, vaikka on ajanut ohi 80 kilometrin tuntivauhtia.

    Se kiinnittää Ahon huomion.

    – Jos ajaa tavarajunalla tuollaista vauhtia ohi ja silti hyttiin asti haisee, ei voi olla pienestä vuodosta kysymys, Aho sanoo.

    Samassa Aho saa paikan päältä videon. Mäntyharjun yksikkö on löytänyt onnettomuuspaikan. Videolta näkyy, kun säiliöstä vuotaa lorona kemikaalia luontoon. Onnettomuuden kokoluokkaa nostetaan välittömästi.

    – Tästä tuleekin vähän erilainen päivä. Jos tämän olisin tiennyt, niin onnettomuuden koko olisi heti nostettu. Kun ei tiedetty, niin se johti harhaan, Aho sanoo.

    MTBE-kemikaali löytyy pelastusviranomaisten käyttämästä OVA-ohjeista. Ne on laadittu Työterveyslaitoksen kemikaaliturvallisuus-työryhmässä. Netistä löytyvät ohjeet on tarkastanut asiantuntijaryhmä, jossa on ollut jäseniä Kemianteollisuudesta, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista, pelastusopistosta sekä myrkytystietokeskuksesta.

    Ohjeissa sanotaan, että ainetta ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi. Ei, vaikka ympäristöviranomaiset ovat arvioineet jälkikäteen, että kemikaali on aiheuttanut lähilammessa kalakuolemia.

    Kello 12.21, Mäntyharju

    36-vuotias metsäneuvoja Jari Kasurinen lopettelee ruokailua perheensä kanssa, kun kännykkä piippaa hälytyksen merkiksi taskussa. Kasurinen on vapaapalokuntalainen ja hänellä on sopimus Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Hän on sitoutunut vapaaehtoisena lähtemään pelastustehtäville, kun tarvetta tulee.

    Viesti kertoo onnettomuudesta, johon liittyy venäläisiä säiliövaunuja.

    – Pieni keikka tuli, taidanpa lähteä käymään.

    Ensimmäisenä paikan päälle lähtee Mäntyharjun paloasemalta Kasurinen, vuorossa oleva palomestari sekä toinen vapaapalokuntalainen. Kolmikko ottaa mukaansa muun muassa öljyntorjuntakärrin. Matka Kinniin pitkin metsäteitä etenee normaalia rauhallista ajovauhtia. Kiire ei ole, sillä onnettomuus on arvioitu pieneksi. Paikan päältä tiedetään, että siellä on ”jotakin hajua”. Matkalla tulee tieto myös kemikaalin nimestä, mutta se ei kuulosta tutulta.

    Viimeisen mutkan takaa pilkistää Kinnin asemapaikan punainen mökki. Pienen aseman edessä raiteet ovat tyhjät. Kasurinen jää odottamaan autoon, kun kaksi miehistä lähtee pitkin radan vartta tutkimaan tilannetta. Kymmenen minuuttia myöhemmin miehet palaavat tiedusteluretkeltään.

    Pelastustehtävän luonne alkaa muuttua.

    Pelastajat ajavat kalliota pitkin autot lähemmäksi onnettomuuspaikkaa. Aho ohjeistaa Mikkelistä, että vaunuja on lähestyttävä "tuulen yläpuolelta" eli ikään kuin tuulen takaa. Palomestari Ahon arvio on, että jos vaunu räjähtää, se todennäköisesti singahtaa eteenpäin.

    Tilanne alkaa valjeta. On siis olemassa räjähdysvaara. Sähkö on onneksi jo katkaistu junan sähköverkoista. Kaikki liikkeet ovat harkittuja ja kaikki toimintaa tähtää siihen, että kipinöitä ei pääse syttymään.

    Kemikaalia lorisee kuitenkin koko ajan, ja kolmikko tekee kaikkensa, että saisi sitä talteen. Heillä on päällään paineilmalaitteet, sillä kemikaali haisee terävästi.

    He haalivat autosta kaikki mahdolliset kipot, mihin ainetta saa kerättyä. Tiimin omassa öljyntorjuntakärrissä ei ole tarpeeksi tilanteeseen sopivia tarvikkeita.

    Mukana on kuitenkin 200 litran tynnyreitä, joihin vuotavaa ainetta kootaan. Kolmikko leikkaa kanistereita puoliksi, jotta saavat ujutettua pienempiä astioita vuotokohdan alle. Tilanne tuntuu Kasurisesta toivottomalle. Eikä millään muotoa pieneltä tehtävältä.

    – Lisää miehiä ja kalustoa tarvitaan ja nopeasti, viestitetään pelastusta johtavalle Aholle Mikkeliin.

    Klo 20.06, Mäntyharju

    Kinnin metsät ovat tuttuja Mäntyharjun kunnan hallintojohtaja Tuomo Penttiselle. Hän on ajanut maastopyörällä metsien pikkuteitä ja asuu muutamien kilometrin päässä Kinnin liikennepaikalta.

    Penttinen viettää lauantai-iltaa kotona ja mielessä pyörii iltapäiväuutisista kuultu tieto, että Mäntyharjussa on tapahtunut onnettomuus. Junanvaunu on suistunut kiskoilta ja kemikaalia on valunut luontoon. Vieläpä ihan kotikulmilla.

    Onnettomuus ei kuitenkaan vaikuta vakavalta, sillä kuntaan ei ole tullut onnettomuusilmoitusta pelastuslaitokselta. Kunnassa on valmiusryhmä, joka saa viestin pelastuslaitokselta, jos kunnan alueella tapahtuu jotain poikkeuksellista.

    Nyt tällaista viestiä ei ole tullut.

    – Ei mitään ihmeellistä siis, Penttinen ajattelee.

    Kunnan ykköspomo, kunnanjohtaja, on vielä lauantain paikan päällä ennen kuin illalla lähtee matkalle. Hänestäkään ei kuulu iltapäivän aikana.

    Tasan kello 20.06 kilahtaa Penttisen kännykkä sähköpostin merkiksi. Pelastuslaitos tiedustelee, minkälainen on kunnan ympäristönsuojelusopimus ja kuka vastaa kunnan puolesta ympäristönsuojelusta.

    – Eipä tainnutkaan olla niin pieni juttu, Penttinen ajattelee.

    Koska on ilta ja kunnanjohtaja lähtenyt lennolle, vastuu paikan päällä on nyt Penttisellä. Myöhäisillan aikana Penttinen saa pelastuslaitokselta pala palalta enemmän tietoa onnettomuudesta: karttoja sekä tarkempaa kuvausta tapahtumista.

    Kartasta näkyy, että onnettomuuspaikan lähilammista on yhteys Sarkaveteen.

    Sarkavesi on Mäntyharjulle tärkeä järvi ja osa Mäntyharjun reittivesistöä. Sen rannalla on loma-asutusta kuten mökkejä. Penttinen huolestuu.

    – Alkaa vaikuttaa siltä, että tilanteesta ei selviä sillä, että muutamalla ämpärillä poistetaan ojasta tavaraa, hän sanoo.

    Ajatus ärsyttää, sillä asiaa on pohdittu aiemminkin. Paikalliset ovat tehneet havaintoja silloin tällöin Savon radan pistoraiteilla seisovista vaunuletkista. Yhteistä seisoville letkoille on ollut se, että kukaan ei tunnu tietävän, mitä ne ovat, miten niistä pidetään huolta, ovatko ne tyhjiä vai täynnä ja miksi ne ylipäätään keskellä metsää seisovat.

    Niin on asian laita nytkin.

    Penttisellä tai muilla kunnan ihmisillä ei ole ollut mitään tietoa, että kunnan alueella seisotetaan yli kahden ja puolen viikon ajan 50 säiliötä herkästi syttyvää MTBE-kemikaalia keskellä luontoa.

    – Meistä on uskomatonta, että keskellä metsää seisoo vartioimattomana tällaisia pommeja. Jo ilkivallan mahdollisuus on valtava, Penttinen sanoo nyt.

    Kunnassa päätetään, että alkuvaiheessa ei ole aika tuoda esiin omaa närkästystä. Kunta haluaa huolehtia yhdessä muiden viranomaisten kanssa onnettomuudesta tiedottamisesta ihmisille.

    Huoli kasvaa, kun matkailualan yrittäjät alkavat soitella. Onpa Sarkaveden rannalla myös lääkekaasuja valmistava yhtiö Woikoski Oy, joka tarvitsee toimintansa pyörittämiseen puhdasta vettä.

    – Oltiin järkyttyneitä, kun tajuttiin, että esimerkiksi öljyä pystytään keräämään pois, mutta tätä ainetta ei voi kerätä mitenkään. Lisäksi pikkuhiljaa alkoi selvitä, että aine etenee Sarkaveteen.

    Puoli vuotta myöhemmin

    Reilut kuusi kuukautta myöhemmin onnettomuuspaikka näyttää erilaiselta. Vaunujen jyräämän päätypuskimen tilalle on tullut uusi stoppari.

    Ensimmäisten joukossa onnettomuuspaikalle tullut Jari Kasurinen seisoo junaraiteen vieressä samaisella ojanpenkalla, jossa huhtikuisena viikonloppuna työskenteli pelastustöiden parissa kellon ympäri.

    – Nyt ei uppoa saapaskaan lumeen, hän pohtii.

    Kinnin onnettomuus on ollut Kasurisen vapaapalokuntantauran suurin keikka. Räjähdysvaaran lisäksi haasteita toi yllätyksellisen suuri vuoto.

    – Kyllä se hyvin pian selväksi kävi, että aika toivotonta tämä on kolmeen mieheen. Lisää miehiä ja kalustoa tarvittiin ja nopeasti. Pienelle tehtävälle kun oli lähdetty, niin kyllähän se yllätti, että kyseessä olikin sitten valtava säiliövaunu, joka vuotaa valtoimenaan.

    Penkalta katseltuna oja, johon kemikaali valui, näyttää harmittomalta ja pieneltä. Siellä on kuitenkin piilossa rumpu, jonka kautta aine eteni lähilampiin ja sieltä isompiin järviin.

    – Olisihan se hyvä ollut, jos olisi saatu pato tehtyä heti tuonne rummun luokse, mutta se viivästyi. Eihän se kovin hyvin näy tänne. Näytti silloin, että siinä on vain pieni lätäkkö. Ja olisi kyllä toivonut, että pumppauskalusto olisi tullut aikaisemmin paikan päälle.

    Onnettomuuspaikalle saatiin illalla paikan päälle kaksi imuautoa.. Toinen ajoi teitä pitkin illalla ja toinen vietiin kiskoja pitkin perille. Lisäksi paikan päälle vietiin tyhjiä säiliöitä. Samalla muut vaunut vietiin pois ja se vähensi suurräjähdyksen vaaraa.

    Yön aikana maastosta imettiin kemikaalia ja se pumpattiin kiskoilla oleviin tyhjiin säiliöihin. Toinen imuauto pumppasi raakaa kemikaalia. Sunnuntaina imuautojen letkut ja pumppujen tiivisteet alkoivat sulaa, koska niitä ei ole tarkoitettu kemikaalien pumppaamiseen.

    Etelä-Savon pelastuslaitosYmpäristö toipuu?

    Tällä hetkellä onnettomuusalueella kemikaalia on edelleen maaperässä. Todennäköisesti se on jatkanut matkaansa myös pohjaveteen. Etelä-Savon ely-keskuksen ympäristönsuojelun asiantuntija Esa Rouvinen on ollut mukana onnettomuuden jälkihoidossa alusta asti.

    Hän sanoo, että vaikka MTBE oli ympäristönsuojelun asiantuntijoille tuttu aine, aiheutti se päänvaivaa torjunnan näkökulmasta, koska se on vesiliukoista.

    – Jos kyseessä olisi ollut esimerkiksi bensa, niin olisi heti tiedetty, miten pitää toimia. Esimerkiksi bensa ja diesel käyttäytyvät niin, että ne pysyvät veden pinnassa. Silloin öljyntorjuntatyönä tehdään puomitus.

    Puomitusta yritettiin onnettomuuden jälkeen myös onnettomuuspaikan lähilammilla Kärmelammella ja Ojantauksenlammella, mutta MTBE ei puomeja totellut.

    – Tiedettiin, että ei me saada sitä kiinni, kun se liukenee ja menee ainakin osin ali. Kuitenkin pyrittiin saada se liukenemaan koko vesimassaan, jotta se etenisi pienempinä pitoisuuksina Sarkaveteen. Puomituksen kanssa oltiin todennäköisesti myös myöhässä.

    Jälkikäteen ympäristöasiantuntijat ovat arvioineet, että kemikaali olisi edennyt maaperän ja pienempien lampien kautta vajaan kahden kilometrin matkan muutamssa vuorokaudessa isompaan järveen Sarkaveteen. Vauhtia kemikaalin vaellukselle antoivat kevättalven sulamisvedet ja virtaukset.

    Ympäristöasiantuntijat etsivät aluksi tietoa maailmalta saakka: miten tätä kemikaalia kerätään luonnosta ja miten sitä käsitellään? Melkeinpä ainoaksi veden puhdistusmalliksi valikoitui “strippaus”. Se tarkoittaa, että vettä ruiskutetaan ilmaan, jotta kemikaali vedessä haihtuisi pois. Auringonvalo hajottaa tehokkaasti kemikaalia ilmassa.

    Paikan päällä on tällä hetkellä myös merikontteja, joissa vettä yritetään puhdistaa sekä strippaamalla että myös aktiivihiilen avulla, mutta se vaikuttaa toimivan huonosti.

    Asmo Raimoaho / Yle / Google

    Kemikaalipitoisuudet ovat laskeneet alueen vesistöissä merkittävästi. Heti onnettomuuden jälkeen läheisessä Kärmelammessa kemikaalipitoisuus oli yli 1 700 000 mikrogrammaa litrassa, nyt pitoisuus on noin 1 000 mikrogrammaa litrassa. Ojantauksenlammen pitoisuus on tällä hetkellä noin 300 mikrogrammaa litrassa.

    Toisessa läheisessä lammessa, Pajulammaessa, vesistöjen syyskiertojen myötä pitoisuus on alle 10 mikrogrammaa litrassa. Pajulammella käyttösuositus on edelleen se, että vettä ei pitäisi juoda tai käyttää sauna- tai pesuvetenä.

    Onnettomuuspaikan lähellä olevassa järvessä, Sarkavedessä, pitoisuudet olivat korkeimmillaan 20 000 mikrogramman luokkaa. Silloin suositus oli, että vettä ei voisi käyttää edes saunavetenä, eikä sitä voinut juoda.

    Nyt tilanne on normalisoitunut. Sarkavedessä pitoisuudet ovat Rouvisen mukaan todella pieniä, 0,1 mikrogramman luokkaa. Pitoisuuden pienuuden voi ymmärtää sitä kautta, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjeisti onnettomuuden jälkeen, että alle seitsemän ja puolen mikrogramman pitoisuus on jo niin pieni, että kaivovettäkin voi tällöin juoda.

    Onnettomuuspaikan lähellä patoaltaita ja lähilampien vettä puhdistetaan edelleen.

    Mutta onko aine ihmisille tai ympäristölle myrkyllistä?

    Suomessa vallitseva virallinen tieto sekä haastatellut ympäristön asiantuntijat sanovat, että MTBE ei ole varsinaisesti ympäristölle tai ihmisille myrkyllinen.

    Kuitenkin onnettomuuspaikan lähilammissa, joissa kemikaalia oli alkuvaiheessa suuret määrät, todettiin kalakuolemia. Niiden tutkimukset ovat kesken, mutta esimerkiksi ympäristönsuojelun asiantuntijan Rouvisen mukaan on hyvin todennäköistä, että kalakuolemat johtuivat kemikaalin pääsystä lampeen.

    Myös ihmisille MTBE voi aiheuttaa terveysoireita. Puhdas liuos voi aiheuttaa esimerkiksi huimausta, pahoinvointia, keskushermosto-oireita ja ärsyttää hengitystä. Rouvisen mukaan joitakin ilmoituksia iho-oireista sekä limakalvojen ärsyyntymistä olisi ilmennyt ihmisillä Kinnin vesistöjen lähellä.

    – Olen kuullut myös epäilyjä, että kemikaalissa olisi jotain karsinogeeniä, mutta Suomessa ei ole sellaista tietoa, että se syöpää aiheuttaisi. Eikä se myöskään kerry ravintoketjussa, Rouvinen painottaa.

    Ympäristönsuojelun asiantuntijat sanovat, että Kinnin päästö ja sen jälkeinen tilanne on ollut vakava, mutta katastrofista ei voi puhua.

    – Toisaalta, puhdas vesi ei saa haista tai maistua pahalle. Ja kemikaali pilaa pohjavettä ja sieltä sen poistaminen on usein hidasta ja kallista, Rouvinen toteaa.

    Sarkaveden rannalla toimivasta kaasuyhtiö Woikoski Oy:sta kerrotaan, että heidän mielestään ympäristövaikutuksia vähätellään eikä onnettomuuden vakavuutta haluta tunnustaa.

    Teollisten kaasujen lisäksi Woikoski valmistaa elintarvike- ja lääkekaasuja. Niiden tuotannossa puhdas vesi on elintärkeää. Onnettomuus pysäytti useaksi päiväksi Sarkaveden rannalla Voikoskella sijaitsevan tehtaan tuotannon. Tehtaalle on onnettomuuden jälkeen kuljetettu puhdasta vettä säiliöillä aina marraskuun lopulle saakka.

    Yhtiöstä kerrotaan, että onnettomuuden takia he ovat kärsineet noin sadan tuhannen euron tappiot, ja korvauskysymys on vireillä VR:n kanssa.

    Yritystä huolestuttaa se, että heidän mielestään kukaan ei tiedä, miten MTBE maaperässä käyttäytyy. Tämän takia Woikoski jatkuvasti tutkii myös itse vettä. Se tuo edelleen lisäkustannuksia.

    Onnettomuuden tutkinnan kysymysmerkkejä

    Kuuma kysymys on se, että miksi vaunut lähtivät liikkeelle?

    Toistaiseksi sitä ei tiedetä. VR:n mukaan säällä kuten esimerkiksi tuulella on voinut olla osuutta asiaan. VR:n mukaan asiantuntijatkaan eivät osaa sanoa, vaikuttiko asiaan kymmenen minuuttia ennen vaunujen liikahtamista ohi ajanut pendolino.

    Onnettomuutta tutkii onnettomuustutkintakeskus, joka julkaisee tuloksensa heti tammikuun alussa.

    Onnettomuustutkintakeskuksen lisäksi onnettomuutta tutkii Itä-Suomen poliisi. Esitutkintaa tehdään Itä-Suomen poliisilaitoksen talousrikostutkinnassa, jonne otetaan tutkintaan vakavampia tai jollain tapaa poikkeuksellisia ympäristörikoksia.

    Onnettomuutta tutkiva rikosylikonstaapeli Veli-Matti Pajunen kertoo, että poliisi kävi paikan päällä Kinnissä onnettomuuden jälkeen, mutta totesi pian, että ei ryhdy asiaa tutkimaan.

    Kuitenkin toukokuun loppupuolella Etelä-Savon ely-keskus teki tutkintapyynnön epäillystä ympäristön turmelemisesta. Lisäksi yksittäiset kansalaiset olivat pyytäneet tutkintaa. Poliisi aloitti esitutkinnan.

    Jani Rautiainen / Etelä-Savon pelastuslaitos

    Poliisi pyrkii selvittämään onnettomuuden perussyyn, aiheutetun rikosvahingon määrän ja esimerkiksi sen, onko joku ihminen syyllistynyt jollain tavalla esimerkiksi vaunujen liikkeelle lähtöön. Poliisi pyrkii tekemään myös arvion siitä, mitä ennallistamistoimet kustantavat.

    Nyt ennallistamistoimista vastuun on ottanut VR.

    Ympäristörikostutkinnassa poliisi tekee yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Onnettomuutta tutkiva Pajunen sanoo, että poliisi odottaa ympäristöasiantuntijoiden lausuntojen lisäksi Onnettomuustutkintakeskuksen raporttia.

    Tämä on Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Veli-Pekka Nurmen mielestä outoa.

    Onnettomuustutkintakeskus selvittää onnettomuuden kulkua, ei syyllisiä tai vastuullisia. Pajusen mukaan poliisikin toki tutkii, mutta odottaa silti OTKESin raporttia.

    – Ei ole järkevää, että toinenkin tutkii samoja asioita. Me tutkitaan nyt muita asioita, Pajunen kertoo.

    Nurmi painottaa, että heidän raporttiaan ei voi käyttää todisteena oikeudessa eikä se ota kantaa syyllisiin. Oikeudellisen vastuun kohdentaminen on poliisin tehtävä.

    – Meidän tutkintaa tehdään turvallisuuden parantamiseksi. Meillähän on todistamiskielto oikeudessa. Jos on syyllisyys-, vastuu- tai vahingonkorvauskysymyksiä, niin se on silloin poliisille kuuluvaa tutkintaa, Nurmi sanoo.

    Onko se tyypillistä, että poliisi odottaa onnettomuustutkintakeskuksen raporttia?

    – Ei missään nimessä, Nurmi sanoo.

    Pajunen painottaa, että poliisi on tehnyt koko ajan myös omia tutkimuksia. Poliisin esitutkinta valmistuu ensi vuoden puolella kesään mennessä.

    Onnettomuus paljastanut epäselvyyksiä

    Kinnin onnettomuus on nostanut esiin monia kemikaalien kuljetuksiin ja vuotoihin liittyviä epäselvyyksiä.

    Onnettomuuden jälkeen on käynyt ilmi, että kemikaalivuotojen jälkitorjunnan hoidossa vastuut ovat suorastaan epäselviä. Toisin on esimerkiksi öljyvahinkojen kohdalla: jälkitorjuntavastuu on säädetty kunnalle.

    On erikoista, että kemikaalien osalta vastuita ei ole selkeästi osoitettu. Ensi vuoden alusta alkaen tilanne mutkistuu entisestään, kun öljyvahinkojen hoito siirtyy pelastuslain alle, jossa jo nyt kemikaalivahinkoja hoidetaan. Sitten saman lain alla hoidetaan sekä öljy- että kemikaalivahinkojen torjuntatehtäviä, mutta käytännöt ovat osittain erilaiset.

    Kun kemikaalivahingon torjunta ei vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä, mutta ympäristö vaatii kunnostamista, on pilaaja vastuussa ympäristönsuojelulain mukaan.

    Kuitenkin ympäristöministeriön mukaan vähänkään monimutkaisemmissa maa-alueiden kemikaalivahingoissa saattaisi olla tarvetta jälkitorjunnalle, mutta tällä hetkellä jälkitorjunnan käsite liittuu vain öljyvahinkoihin.

    Pahimmillaan epäselvä tilanne viivyttää torjuntatoimenpiteitä ja vahinko voi laajeta.

    Lisäksi soppa sekoittuu entisestään, kun perinteisiin öljyihin sekoitetaan biotuotteita. Kun biotuote on osa perinteistä öljytuotetta, on kyse öljyvahingon torjunnasta. Jos kuitenkin biokomponentti valuu luontoon puhtaasti yksin, on kyse kemikaalivahingon torjunnasta.

    Lisäksi onnettomuus paljasti, että Suomessa on saanut säilyttää kemikaalivaunuja keskellä korpea lähes kenenkään tietämättä jopa viikkoja. Ja vieläpä luvan kanssa. Liikennevirasto oli antanut luvan säilytykseen myös Kinnin tapauksessa. Tieto oli tyssännyt siihen, ja pelastusviranomaiset olivat autuaan tietämättömiä räjähdysherkän kemikaalin olemassaolosta.

    Lisäksi VR ja Liikennevirasto ovat onnettomuuden jälkeen muuttaneet käytäntöjään niin, että kemikaalivaunuja ei enää seisoteta Kinnin tapaisilla liikennepaikoilla vaan erityisillä vaarallisten aineiden käsittelyä ja säilytystä varten suunniteluilla ratapihoilla.

    Nyt on lausuntokierrokselle lähtenyt asetusluonnos, jossa vaarallisen aineiden kuljetuksen ilmoitusvelvollisuutta on täsmennetty ja junayhtiön pitäisi sen mukaan huolehtia, että alueen pelastusviranomaiset tietävät asiasta

    Esa Huuhko / Yle

    Mäntyharjun hallintojohtaja Tuomo Penttinen kertoo, että harmitus on ollut suurta, sillä mökkiläisten huolen lisäksi yrittäjät menettivät asiakkaitaan.

    Jopa kymmenen kilometrin päästä onnettomuuspaikalta yritykset ovat menettäneet "myrkkymaineen" takia asiakkaita, vaikka todellisuudessa kemikaali ei vaikuta millään muotoa niin kaukana onnettomuuspaikalta.

    – Olemme mainostaneet itseämme sillä, että kanootilla meloessa voit juoda vaikka järvestä suoraan. Tämähän on ollut valtava isku sille kokonaisuudelle.

    – Poikani opiskelee pääkaupunkiseudulla. Kun hän kertoo olevansa Mäntyharjusta, ei ensimmäinen kommentti enää ole, että niin siellä on se taidekeskus Salmela, vaan saatetaan sanoa, että niin teillä onkin siellä se myrkky-juttu, asutko lähellä?

    Mäntyharjussa on mietitty, olisiko tätä voitu estää.

    Penttinen kertoo, että ajoittain mietityttää esimerkiksi se, olisiko heidän pitänyt olla aktviisempia selvittämään, mitä letkoja luonnon keskellä seisoo. Aina ajoittain niistä ihmiset ovat vinkkailleet.

    – Olisiko pitänyt tuoda huoli esille, koska tiedostettiin, että on riski? Ei kuitenkaan koskaan uskottu tällaiseen massiiviseen mittakaavaan. Lähinnä ajateltiin, että joku venttiili voisi alkaa tihkumaan.

    Penttinen kuitenkin uskoo, että aika tekee tehtävänsä ja pikku hiljaa vuoto unohtuu. Mäntyharjun kunta ei aio lähteä hakemaan korvauksia esimerkiksi VR:ltä.

    Se on kuitenkin selvää, että kunnan historiaan jää arpi.

    – Tätä ei olisi pitänyt tapahtua koskaan, Penttinen toteaa.

    Juttua varten on kerätty tietoa haastattelemalla jutussa esiintyvien haastateltavien lisäksi Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Jani Salmista ja ympäristölakimies Jouko Tuomaista, ympäristöministeriön hallitussihteeri Merja Huhtalaa, VR:n turvallisuusjohtajaa Jari Hankalaa ja Woikoski Oy:n henkilöstöä ja toimitusjohtajaa Clas Palmbergiä.

    18.12. klo 10.00 korjattu juttuun Pendolin ohitusajaksi kello 10.34. Aiemmin jutussa oli virheellisesti kello 11.30. Lisäksi korjattu koko lastin paino, joka on 3 000 tonnia eikä 30 000 tonnia kuten jutussa aiemmin virheellisesti kerrottiin.

    Lossionnettomuus Enonkoskella: Henkilöauto ajoi lossista järveen, yksi kuollut

    Lossionnettomuus Enonkoskella: Henkilöauto ajoi lossista järveen, yksi kuollut


    Yksi ihminen on kuollut Etelä-Savon Enonkoskella tapahtuneessa lossionnettomuudessa. Enonkosken Hanhivirran lossi oli rantautumassa Hanhivirran pohjoisrannalle, kun lossissa ollut henkilöauto kiihdytti voimakkaasti ja ajoi lossin suljettua ajosiltaa...

    Yksi ihminen on kuollut Etelä-Savon Enonkoskella tapahtuneessa lossionnettomuudessa.

    Enonkosken Hanhivirran lossi oli rantautumassa Hanhivirran pohjoisrannalle, kun lossissa ollut henkilöauto kiihdytti voimakkaasti ja ajoi lossin suljettua ajosiltaa päin. Ajosilta petti törmäyksen voimasta ja auto putosi lossista järveen.

    Yle Uutisgrafiikka

    Pelastuslaitos sukelsi elottoman kuljettajan autosta noin puoli tuntia onnettomuuden jälkeen. Ajoneuvossa ei ollut muita matkustajia. Kuljettaja todettiin kuolleeksi tapahtumapaikalla.

    Lossiliikenne keskeytettiin onnettomuuden vuoksi noin kahdeksi tunniksi. Pelastuslaitos sai hälytyksen onnettomuuspaikalle maanantaina kello 13:48.

    Poliisi selvittää tapahtumien kulkua ja onnettomuuteen johtaneita olosuhteita.

    Trafin osastopäällikkö Juha-Matti Korsi pitää onnettomuutta hyvin poikkeuksellisena. Hänen mukaansa vastaavaa ei ole tiettävästi tapahtunut aiemmin. Vuosia sitten on ollut tapauksia, joissa lossiin on lastattu liian painavia rekkoja, jolloin lossi on kipannut ja rekka on pudonnut veteen.

    Samoin aika ajoin on sattunut onnettomuuksia, joissa auto on ajettu liian suurella tilannenopeudella rantaan liukkaalla kelillä. Auto ei olekaan pysähtynyt vaan on päätynyt veteen.

    Mies tappoi naisystävänsä ja piilotti ruumiin kuoppaan – sai vankeutta 9 vuotta 10 kuukautta

    Mies tappoi naisystävänsä ja piilotti ruumiin kuoppaan – sai vankeutta 9 vuotta 10 kuukautta


    Etelä-Savon käräjäoikeus on tuominnut naisystävänsä Savonlinnassa kesällä surmanneen miehen yhdeksäksi vuodeksi ja 10 kuukaudeksi vankeuteen taposta ja hautarauhan rikkomisesta. Kolmikymppinen nainen katosi heinäkuussa syntymäpäiväjuhlien...

    Etelä-Savon käräjäoikeus on tuominnut naisystävänsä Savonlinnassa kesällä surmanneen miehen yhdeksäksi vuodeksi ja 10 kuukaudeksi vankeuteen taposta ja hautarauhan rikkomisesta.

    Kolmikymppinen nainen katosi heinäkuussa syntymäpäiväjuhlien jälkeen, ja poliisi alkoi nopeasti epäillä henkirikosta. Kävi ilmi, että mies oli pahoinpidellyt naisystävänsä ja piilottanut ruumiin. Pian katoamisen jälkeen poliisi pidätti naisen kanssa seurustelleen miehen, joka on nyt saanut tuomion teoistaan.

    Ilta-Sanomien ja MTV:n uutisten mukaan nainen oli kuollessaan raskaana: hän odotti syytetyn lasta, ja epäiltyä rikosta edelsi riita edellisistä kumppaneista.

    Tuomittu ei omien sanojensa mukaan aikonut tappaa

    Mies tappoi naisen asuntonsa kylpyhuoneessa juhlista lähtemisen jälkeen pahoinpitelemällä tätä nyrkeillä lyöden. Mies on tunnustanut syyllisyytensä pahoinpitelyyn ja kuolemantuottamukseen.

    Hän on tunnustanut lyöneensä naista ylävartaloon. Hän kiistää väkivallan olleen erityisen voimallista.Hän kertoo, ettei hänellä ei ollut aikomusta tappaa naisystäväänsä.

    Käräjäoikeus puntaroi tapon ja kuolemantuottamuksen eroa tapauksessa. Käräjäoikeus päätyi siihen, että vaikka mies ei suoranaisesti aikonut tappaa naisystäväänsä, hänen on täytynyt tietää yleisen käsityksensä perusteella käyttämänsä väkivallan johtavan kuolemaan. Miehen on täytynyt myös havaita naisystävänsä tajuttomuus ja tekonsa seuraukset jo tapahtumien alkuvaiheessa.

    Kuljetti ruumista autolla ja hautasi kuoppaan

    Pahoinpitelyn jälkeen mies kuljetti ruumiin auton takakontissa parin sadan kilometrin päähän Juukaan, Pohjois-Karjalaan. Hän hautasi naisen metsään kaivamaansa kuoppaan. Hän kiistää syyllistyneensä hautarauhan rikkomiseen, sillä kohteli mielestään ruumista arvostavasti.

    Käräjäoikeus tuomitsi miehen hautarauhan rikkomisesta sillä perusteella, että hänen toimintansa ei vastaa yleistä käsitystä ruumiin kunnioittavasta ja arvokkaasta kohtelusta.

    Tuomittu on vangittuna Mikkelin vankilaan. Hän on jo päättänyt ilmoittaa tyytymättömyytensä tuomioon. Puolustusasianajaja Jyrki Piiparisen mukaan hovioikeudesta haetaan uudelleen arviointia siihen, millaista väkivalta on ollut eli onko kyseessä tappo vai kuolemantuottamus.

    Kolmikymppinen nainen pahoinpideltiin hengiltä Savonlinnassa kesällä – miesystävä tänään tuomiolla

    Kolmikymppinen nainen pahoinpideltiin hengiltä Savonlinnassa kesällä – miesystävä tänään tuomiolla


    Käräjäoikeus antaa tänään tuomion Savonlinnassa kesällä kadonneen naisen henkirikosjutussa. Kolmikymppinen nainen katosi heinäkuussa syntymäpäiväjuhlien jälkeen, ja poliisi alkoi nopeasti epäillä henkirikosta. Pian poliisi pidätti naisen...

    Käräjäoikeus antaa tänään tuomion Savonlinnassa kesällä kadonneen naisen henkirikosjutussa.

    Kolmikymppinen nainen katosi heinäkuussa syntymäpäiväjuhlien jälkeen, ja poliisi alkoi nopeasti epäillä henkirikosta. Pian poliisi pidätti naisen kanssa seurustelleen miehen, jolle vaaditaan nyt vankeusrangaistusta taposta ja hautarauhan rikkomisesta.

    Syyttäjän mukaan mies tappoi naisen asuntonsa kylpyhuoneessa juhlista lähtemisen jälkeen pahoinpitelemällä tätä.

    Ilta-Sanomien ja MTV:n uutisten mukaan nainen oli kuollessaan raskaana: hän odotti syytetyn lasta, ja epäiltyä rikosta edelsi riita edellisistä kumppaneista.

    – (Syytetty) on kohdistanut (uhriin) voimakasta ja määrällisesti runsasta väkivaltaa, joka on kohdistunut pääasiassa uhrin päähän, syyttäjä sanoo syytekirjelmässä.

    Ruumis löytyi parinsadan kilometrin päästä

    Mies on tunnustanut muun muassa lyöneensä naisystäväänsä kolmesti nyrkillä kasvoihin ja piilottaneensa ruumiin metsään kaivamaansa kuoppaan. Hän on kiistänyt syyllistyneensä tappoon tai hautarauhan rikkomiseen.

    Jos miestä ei tuomita taposta, syyttäjä vaatii hänelle toissijaisesti rangaistusta törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.

    Naisen ruumista ehdittiin etsiä viikon verran, kunnes poliisi löysi ruumiin miehen kertoman avulla. Ruumis löydettiin Pohjois-Karjalasta Juuasta, jonne on matkaa Savonlinnasta parisataa kilometriä.

    Pikaruokaa kerjäävistä cityketuista tuli some-julkkiksia – Kimmo Ohtonen: Söpöjen kettuvideoiden taustalla on huolestuttava ilmiö


    Tuuheaturkkinen kaupunkilaiskettu lyöttäytyy seuraan lenkillä, vaikka mukana olisi koirakin. Se saattaa istua omakotitaloalueen jalkakäytävällä odottamassa, kun ihminen lähestyy, ja tulee jopa nuuskimaan lenkkeilijän lahkeita. Repolaisen...

    Tuuheaturkkinen kaupunkilaiskettu lyöttäytyy seuraan lenkillä, vaikka mukana olisi koirakin. Se saattaa istua omakotitaloalueen jalkakäytävällä odottamassa, kun ihminen lähestyy, ja tulee jopa nuuskimaan lenkkeilijän lahkeita. Repolaisen rummanruskeat silmät napittavat suoraan ihmisen silmiin kysyvästi, hätkähtämättä. Pikaruokapaikan parkkipaikalla nuori sulavaliikkeinen kettu juoksee auton luokse, kun ikkunaa raotetaan.

    Mikkelissä on tehty vuoden mittaan useita havaintoja ketuista, jotka tulevat ihmistä lähelle. Facebookissa Puskaradio Mikkeli vilisee tarinoita ketuista, jotka tutkivat pihapiirejä kissojen ulkotarhoja myöten. Luontotoimittaja Kimmo Ohtonen on huolissaan ilmiöstä, johon hänkin törmäsi pikaruokaravintolan pihalla.

    – Nuori kettu, varmaan tämän kesän pentuja, oli ehdollistunut auton ikkunan avaamiseen, se oli kuin koira Pavlovin kellojen soidessa. Se on selvästi ruuanhakureissulla. Se teki ihan systemaattista kierrosta autosta autoon.

    Ohtonen ei kuitenkaan antanut ketulle ruokaa, jolloin se lähti jatkamaan matkaa. Ohtonen arvioi, että kettu on oppinut hyödyntämään ihmisiä, jotka heittelevät ruokaa ikkunoista.

    – Se on voinut oppia tämän käytöksen jopa vanhemmiltaan, se voi olla jo toisen tai kolmannen sukupolven pikaruokakettu. Tämä ei kuitenkaan ole kannustettavaa millään tavalla, että ruvetaan ruokkimaan kettuja oman viihteen takia.

    Ihmistä lähestyvä kettu voi myös Etelä-Savon vs. riistapäällikön Ohto Salon mielestä olla kiinnostunut nimenomaan ihmisen tarjoamasta ruuasta. Salo arvioi, että varsinkin nuoret ketut ovat myös luontaisesti uteliaita, olivat ne sitten kaupungissa tai erämaassa syntyneitä.

    – Jos kettu on koko nuoren ikänsä ollut ihmisen lähellä, se ei välttämättä pelkää. Toisaalta erämaakettukin saattaisi hölmistyä ensi kertaa ihmisen nähdessään ja jäädä katselemaan. Ehkä vasta seuraavalla kerralla se juoksisi ihmistä karkuun, pohtii Salo.

    Kaupunkilaisketulle riittää ruokaa ilman ruokkimistakin

    Kimmo Ohtonen sanoo, että ranskalaiset tai hampurilaiset tuskin ovat ketulle sopivaa ravintoa. Hänen mielestään ihmisten pitäisi miettiä, miten ketulle käy, jos se ei enää pelkää ihmistä.

    – En tiedä, mitä se tekee ketun elimistölle, jos se syö pikaruokaa päivittäin. Ketun ruokkiminen ei kuitenkaan ole ihmisen eikä luonnon kannalta hyvä asia. Urbaanillekin ketulle riittää kyllä ravintoa luonnon puolesta, on jyrsijöitä, lintuja ja rusakoita. Pitää muistaa, että kettu on maailman laajimmalle levinnyt maapeto, ja se on hyvin sopeutuvainen.

    Älykkyys ja sopeutuvaisuus voi kääntyä luontokappaletta itseään vastaan, jos joku vastaantulija ei kerran lähestykään eläintä hyväntahtoisesti. Terveen nuoren ketun paikka ei Ohtosen mielestä ole lähellä ihmistä.

    – Jos pikaruokakettu on tohkeissaan tulossa hakemaan autoilijoilta ruokaa, se voi kerran jäädä auton alle. Tai joku ihminen haluaakin tehdä ketulle pahaa.

    Voi syntyä vaikka pikaruokakettudynastia, ja se ei ole hyvä asia.

    Mikkelissä puhuttavat kaupunkilaisketut eivät ole ainutkertainen ilmiö. Ketun leikkimielisyys ja autojen yhdistyminen ruokaan toi eläimen myös Kirkkonummen bussivarikolle.

    – Näitä tarinoita on useitakin Suomesta, että kettu sopeutuu terassikaveriksi pihapiiriin, sanoo Ohtonen.

    Ohtonen varoittaa, että kun yksi kettu oppii tulemaan ihmistä lähelle, pian niitä on useampi etsimässä ravintoa.

    – Voi syntyä vaikka pikaruokakettudynastia, ja se ei ole hyvä asia.

    Kääntyvätkö söpöt some-kuvat kettuja vastaan?

    Kimmo Ohtonen kertoo kuvanneensa ketun toimintaa pikaruokapaikan parkkipaikalla, ja julkaisi videon ketun käytöksestä Instagramiin. Julkaisuun hän kirjoitti pohdiskelevia sanoja siitä, mihin kettujen ruokinta johtaa.

    Jälkikäteen hän miettii, kääntyvätkö myös söpöt sosiaaliseen mediaan jaetut kuvat loppujen lopuksi kettua itseään vastaan, jos ketun lähelle tulemista pidetään kuvaamisen takia jopa toivottavana.

    – Kaupungistumisen myötä kettu on saanut armeliaamman kohtalon kuin silloin, kun tuotantoeläimiä piti suojella petoeläimiltä. Kettua ei koeta viholliseksi. Nyt some- ja kissavideoiden aikaan siitä on tullut jopa julkkiseläin, joka voi viihdyttää meitä. Tämä yksi pikaruokakettu ilmentää aika hyvin tätä muutosta.

    Vs. riistapäällikkö Ohto Salo muistaa, että ketun poikaset ovat entisaikaan saattaneet maaseudullakin saada vääränlaista huomiota osakseen.

    – Poikasia saatettiin ottaa elätiksi. Lähtökohtaisesti tällaisia asioita pitää vain muistella, ei toteuttaa. Villieläimet kuuluvat niiden omaan elinympäristöön.

    Salo peräänkuuluttaa tervettä kunnioitusta villiä eläintä kohtaan.

    – Vaikka ketusta ei yleensä ole vaaraa, on syytä olla varuillaan. Kettu voi levittää myös kettusyyhyä eli kapia. Siitä ei kuitenkaan ole syytä hysterisoida. Lähtökohtaisesti se ei ikinä ole ihmiselle hengenvaarallinen.

    Kapi voi ulosteiden kautta levitä myös lemmikkeihin.

    Kettujen tulo kaupunkiin ei johdu niiden määrän kasvusta

    Kettuhavaintojen ja some-kuvien lisääntyminen johtaa arvaukseen, että kettuja olisi aiempaa enemmän. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

    – Riistakolmiolaskentojen mukaan maakunnassa on jopa aiempaa vähemmän kettuja. Toisaalta paikallista vaihtelua on paljon, ja jonain vuonna kaupunkien lähellä voi syntyä tavallista enemmän poikueita, mikä sitten näkyy havaintojen määrissä, arvioi Etelä-Savon vs. riistapäällikkö Ohto Salo.

    Salo kertoo, että kaupunkilaiskettuja on ollut yhtä kauan kuin kaupunkejakin. Niistä vain puhutaan tällä hetkellä enemmän ja eri sävyyn kuin ennen. Lisäksi kettu huomataan kaupungissa helpommin kuin metsässä.

    Kimmo Ohtosen havaitseman ketun suoranaisen ruokkimisen lisäksi ihminen saattaa ruokkia kettua myös huomaamattaan. Rohkea kettu saattaa vierailla vaikkapa ulos ruokitun lemmikin ruokakupilla tai pursuavalla jäteastialla.

    – Jo ruuan tuoksu houkuttaa ketun paikalle, kuten muitakin eläimiä. Omienkin kokemusteni perusteella kissan tai koiran nappulat houkuttelevat kettuja, vaikka niiden tuoksu ihmisen mielestä voi olla luotaantyöntävä, pohtii Salo.

    Mies hoitaa supikoiria ja saa siksi tappouhkauksia –

    Mies hoitaa supikoiria ja saa siksi tappouhkauksia – "Viimeisimmän tapauksen jälkeen jouduin hankkimaan murtohälyttimet"


    Jarmo Lautamäen kodin ovessa on murtohälytinfirman tarra. Vanha puutalo sijaitsee kävelymatkan päässä Mikkelin keskustasta. Kodin alakerrassa toimiva Lautamäen villieläinhoitola on tunnettu paikka. – Supikoirakeskustelun jälkeen asensin...

    Jarmo Lautamäen kodin ovessa on murtohälytinfirman tarra. Vanha puutalo sijaitsee kävelymatkan päässä Mikkelin keskustasta. Kodin alakerrassa toimiva Lautamäen villieläinhoitola on tunnettu paikka.

    – Supikoirakeskustelun jälkeen asensin murtohälyttimet, Lautamäki sanoo.

    Hän viittaa sosiaalisessa mediassa syntyneeseen myrskyyn, joka syntyi hänen hoidettuaan yksin jäänyttä supikoiranpentua.

    Lautamäki julkaisee hoitamistaan villieläimistä kuvia ja tarinoita Facebook-sivuillaan. On tavallista, että hän saa työstään paitsi kiitosta, myös kummasteluja ja moitteita. Moni oudoksuu sitä, että Lautamäki näkee niin paljon vaivaa luontokappaleen takia.

    – Joidenkin ihmisten on vaikea sulattaa, että saatan esimerkiksi ajaa pari sataa kilometriä loukkaantuneen talitiaisen takia.

    Kun Lautamäki otti hoitoon supikoiran pennun, palautepankki räjähti käsiin.

    Villieläinhoitaja Jarmo Lautamäki kissansa kanssa.Riina Kasurinen / Yle

    Oli kesäkuu 2016, kun Lautamäki sai juvalaisilta mökkeilijöiltä puhelun. Mökin pihapiiriin oli etsiytynyt pieni supikoiran pentu. Mökin lähellä tien pientareella makasi kuolleena kaksi aikuista supikoiraa. Pennun vanhemmat olivat jääneet auton alle.

    – Pentu oli lähtenyt pesästä etsimään ruokaa ja turvaa.

    Lautamäki haki supikoiran hoiviinsa. Hän laskeskeli, että pentu oli todennäköisesti noin kahden kuukauden ikäinen. Lautamäki ruokki pentua aluksi äidinmaidonkorvikkeella, mutta huomasi pian, että pentu syö myös kiinteää ruokaa.

    Supikoiran pentu oli villieläinhoitolassa kaksi viikkoa. Lautamäellä ei ollut vielä tuolloin ulkohäkkiä eläimille, joten hän päätti viedä pennun suurempaan villieläinhoitolaan Orimattilaan. Ennen lähtöä hän antoi pennun telmiä hetken talonsa pihalla nähdäkseen, että se liikkuu normaalisti. Samalla hän nappasi pennusta kuvan ja julkaisi sen Facebookissa.

    – Sitä ei olisi pitänyt tehdä, Lautamäki sanoo. Julkaisuun alkoi nopeasti tulla vihaisia kommentteja.

    Supikoiran pentu Lautamäen villieläinhoitolan pihalla.Jarmo Lautamäki

    Ensin tuli kysymyksiä. Etkö sinä Jarmo ymmärrä, mitä oikein teet? Sitten ihmisiä alkoi suututtaa. Lautamäelle kerrottiin monin sanakääntein, että supikoira on peto ja pesärosvo. Se tuhoaa lintujen pesät ja syö poikaset. Levittää tauteja ja vie vieraslajina elintilaa kotimaisilta pienpedoilta.

    Kommentoijien mielestä Lautamäki olisi tehnyt ympäristöteon tappamalla supikoiran pennun.

    – Luen paljon tutkimuksia. Niiden valossa supikoira ei ole ensinkään sellainen pesärosvo kuin annetaan ymmärtää.

    Syytöksiin Lautamäki vastasi kertomalla, että hänelle jokaisen eläimen elämällä on arvo. Hän ei jaottele apuaan sen mukaan, kuinka pidetty tai hyljeksitty luontokappale on tai mikä sen rooli luonnossa on. Jokaisella eläimellä on oikeus saada hoitoa ja oikeus elää.

    Tätä kommentoijat eivät halunneet kuulla. Viestien sävy muuttui. Alkoi tulla uhkauksia.

    – Siellä kirjoitettiin, että jonkun pitää nyt käydä tuolle Jarmolle opettamassa, ettei noin voi tehdä.

    Supikoira ei sittenkään ole pesärosvo?

    Supikoirasta tulee ensi vuoden helmikuussa virallisesti Suomessa haitallinen vieraslaji. Status muuttuu koko EU:n alueella uuden asetuksen takia. Vieraslajit ovat ihmisen mukana luontaiselta levinneisyysalueeltaan muualle kulkeutuneita lajeja, jotka aiheuttavat haittaa esimerkiksi ympäristölle, eläinten terveydelle tai ihmisten taloudelle.

    Supikoira on elänyt alkujaan Kaakkois-Aasiassa. 1990-luvun alussa venäläiset toivat Neuvostoliittoon 9 100 supikoiraa. Laji levisi nopeasti ympäri Eurooppaa.

    Supikoiria metsästetään muun muassa houkuttelemalla niitä loukkuun.Petra Ristola / Yle

    Yleisin supikoiraan Suomessa liitetty käsitys on Lautamäellekin toistuvasti kerrottu supikoiran taipumus tuhota lintujen pesät ja syödä poikaset. Siksi sitä vihataan. Tutkimusten mukaan supikoiran ravinnossa lintujen osuus on kuitenkin yleensä pieni.

    Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Kaarina Kauhalan mukaan jo supikoiran rakenne ja purukalusto kertovat, ettei se ole ensisijaisesti lihaa syövä peto. Sen kulma- ja raateluhampaat ovat pienet, mutta taaimmat poskihampaat leveät ja vahvat. Poskihampaita supikoira käyttää hyönteis- ja kasviravinnon jauhamiseen.

    – Supikoira syö, mitä sattuu kiinni saamaan. Lyhytjalkaisena ja hitaana se ei ole kovin hyvä saalistaja.

    Supikoirien tehometsästys ei välttämättä auta lintuja vaan voi päinvastoin pienentää lintukantaa. Yhdessä kokeessa huomattiin, että mitä enemmän supikoiria metsästettiin, sitä enemmän ketut saivat elintilaa, ja sitä huonommin lintukanta voi. Vahvan lintukannan ja supikoirakannan yhteys on todettu myös ulkomaisissa tutkimuksissa.

    Supikoira ei siis ole lintujen pahin turmio. Mutta haitallinen se on. Supikoira nimittäin levittää raivotautia ja tappavia loisia.

    Raivotauti on sataprosenttisen tappava myös ihmisillä. Erikoistutkija Kaarina Kauhala, Luonnonvarakeskus

    Suomessa puhkesi 1988–1989 ensimmäistä kertaa metsäraivotautiepidemia. Kolme neljästä tietoon tulleesta raivotaudin eli rabieksen kantajasta oli tuolloin supikoira.

    – Kysymyksessä on tauti, joka on puhjetessaan sataprosenttisen tappava myös ihmisillä. Siihen kannattaa suhtautua vakavasti, Kauhala sanoo.

    Suomen metsissä aloitettiin epidemian seurauksena syöttirokotteiden levittäminen kaakkoisrajalle. Tauti saatiin kuriin. Nykyäänkin joka syksy Suomessa lennetään metsien yllä ja pudotetaan maahan kalasyöttejä, joihin on kätketty raivotautirokote. Syöttirokote toimii hyvin.

    Supikoira levittää myös myyräekinokokki-nimistä loista. Ihmisessä loinen etsiytyy maksaan. Se tuhoaa maksan pitkälti jo ennen kuin ihminen oireilee. Suomen luonnossa tautia ei ole havaittu.

    Pelkona on, että suuri supikoirakanta johtaisi ekinokokin leviämiseen metsämarjoihin supikoiran ulostaessa. Silloin marjat pitäisi keittää ennen käyttöä, kuten nyt jo tehdään Keski-Euroopassa. Siellä etenkin ketut levittävät loista.

    – Jos ekinokokki on yleinen metsäneläimillä, itse kukin voi miettiä huvittaako raakoja marjoja enää syödä, Kauhala sanoo.

    Ekinokokin huippuesiintymisalueilla Sveitsissä ja muissa Alppimaissa noin yksi ihminen sadastatuhannesta tai miljoonasta sairastuu vuosittain.

    Raivotautiepidemiaa estetään pudottamalla joka syksy Suomen kaakkoisrajalle hyvänmakuisia syöttejä, joissa on sisällä rokoteampulli.Janne Ahjopalo / YleKaikissa tutkimuksissa sanotaan, että se saattaa levittää tauteja. Siis vain saattaa. Villieläinhoitaja Jarmo Lautamäki

    Jarmo Lautamäki vastustaa supikoirien ympärillä leijuvaa tautien pelkoa. Hän huomauttaa, että kaikilla metsäneläimillä on loisia, eikä supikoira ole pahin tautien levittäjä.

    – Kaikissa tutkimuksissa sanotaan, että se saattaa levittää. Siis vain saattaa. Mihinkään hysteriaan ei ole tarvetta.

    Supikoirakantaa pitää rajoittaa Lautamäenkin mielestä. Hänestä on ihan hyvä, jos supikoiria ammutaan 150 000 vuodessa. Hän ei näe ristiriitaa kannan rajoituksen ja supikoirien hoitamisen välillä.

    – Jos kyse on loukkaantuneesta eläimestä, tehtäväni on hoitaa se kuntoon. Hoidan kaikenlaisia muitakin eläimiä, joita metsästetään. Kun päästän eläimen takaisin luontoon, se saatetaan ampua, mutta se ei liity hoitotilanteeseen.

    Lautamäki ei oppinut kerrasta, millaista vihaa supikoira Suomessa herättää. Uutta somejulkaisua seurannut ryöpytys sai hänet kuitenkin pelkäämään oman ja perheensä turvallisuuden puolesta.

    Uusia uhkauksia: "Teidät kaikki pitäisi tappaa"

    Viime vuonna Lautamäki sai soiton Mikkelin lähistöltä ihmiseltä, joka oli löytänyt loukkaantuneen supikoiran metsästä.

    – Se oli ulissut siellä kuusen oksien alla ties kuinka kauan tuskissaan. Kyljessä oli reikä. Joku oli ampunut sitä, mutta ei ollut viitsinyt tarkistaa, kuoliko se.

    Supikoira oli nälkiintynyt ja pahoin loukkaantunut. Eläimen tuskaisesta kohtalosta tuohtuneena Lautamäki otti supikoirasta kuvan ennen kuin vei sen eläinlääkäriin lopetettavaksi. Hän julkaisi kuvan Facebookissa, ja keskustelu räjähti käsiin saman tien. Jotenkin vielä oli siedetty pienen pennun hoitaminen, mutta aikuisen supikoiran auttaminen sai ihmiset raivon valtaan.

    – Sain tappouhkauksia. Perhettäni uhattiin. Joku kirjoitti, että teidät kaikki pitäisi tappaa.

    Lautamäki antoi ampumahaavan saaneelle supikoiralle vettä ja ruokaa ennen kuin vei sen lopetettavaksi.Jarmo Lautamäki

    Villieläinhoitalan julkiselle Facebook-seinälle tuli useita uhkauksia nimimerkkien takaa kirjoittavilta ihmisiltä. Hän harmittelee, ettei tullut ottaneeksi kuvakaappausta ennen kuin poisti koko keskustelun.

    Aluksi Lautamäki ajatteli, että ihmiset pelleilevät. Sitten viestejä alkoi tulla lisää. Tilanne oli pelottava ja horjutti turvallisuuden tunnetta.

    – Ennen meillä saattoi jäädä ulko-ovi lukitsematta yöksi. Nyt kierrän tarkasti ovet ja ikkunat läpi ennen nukkumaan menoa. Aina on riskinä, että joku päättää baari-illan jälkeen lähteä toteuttamaan uhkauksiaan.

    Lautamäki hankki murtohälyttimet ja poisti supikoirakeskustelut villieläinhoitolan Facebook-seinältä. Supikoiria hän hoitaa yhä.

    Supikoiran saa pian surmata kuka tahansa

    Lautamäen kasvoilta heijastuu kiukku, kun hän pohtii millaiseen asemaan supikoira joutuu, kun siitä tulee helmikuussa virallisesti vieraslaji.

    – Supikoirasta tulee lainsuojaton.

    Tähän saakka supikoira on ollut riistaeläin. Se tarkoittaa, että supikoiran on saanut tappaa vain henkilö, jolla on metsästyskortti. Metsästyksen on täytynyt myös olla kestävällä pohjalla eli lajia ei ole saanut metsästää olemattomiin. Jatkossa saa, ja se on myös tavoite.

    Kun supikoira siirtyy riistaeläimestä vieraslajiksi, laji yritetään poistaa luonnosta. Sen voi tappaa kuka tahansa maanomistajan luvalla. Eläinsuojelulain vaatimukset eivät kuitenkaan muutu supikoiran kohdalla. Se tarkoittaa, ettei eläintä käytännössä saa lopettaa miten tahansa.

    – Aseen pitää olla riittävän tehokas, jotta eläin pystytään tappamaan eläinsuojelu huomioiden. Henkilö, joka ei tiedä mitään supikoiran kokoisen eläimen tappamisesta, ei pysty tekemään sitä lain mukaisesti, sanoo lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

    Kun emo tapetaan, pennut nääntyvät nälkään. Se on kamala kuolema. Villieläinhoitaja Jarmo Lautamäki

    Erityisesti ajatus siitä, että supikoiran saa metsästää milloin tahansa, myös pesimäaikaan, kuohuttaa Lautamäkeä. Säädöksiin on tosin kirjattu, ettei supikoiraa saa tappaa, jos sillä on pennut mukanaan.

    Lautamäen mielestä kirjauksesta ei ole mitään apua. Supikoiraemo jättää pennut pesäänsä, kun se lähtee etsimään ruokaa.

    – Ei sitä kukaan tiedä, onko sillä pennut jossakin vai ei. Ne nääntyvät nälkään ja se on kamala kuolema.

    Jarmo Lautamäen villieläinhoitolassa on tällä hetkellä hoidossa loukkaantunut varis.Riina Kasurinen / Yle

    Lainsäädäntöneuvos Kemppaisen mukaan pentujen tilanne ei muutu nykyisestä. Supikoira ei ole nytkään pesimäaikaan rauhoitettu. Lautamäen mielestä muutoksen tekee se, että supikoiria voi metsästää pian kuka tahansa tietämättä mitään luonnosta.

    – Tämä yhdistettynä supikoiravihaan tarkoittaa, ettei ketään kiinnosta onko supikoiralla poikaset vai ei.

    Ei kukaan sure rotankaan poikasia, jotka jäävät kuolemaan, kun emo syö myrkkyä. Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, maa- ja metsätalousministeriö

    Kemppainen vertaa supikoiraa rottaan. Eihän kukaan sure rotankaan poikasia, jotka jäävät kuolemaan, kun emo syö myrkkyä.

    Lautamäki auttaisi rottaakin.

    – Jyrsijöitä voi harvoin auttaa, koska niiden vammat ovat yleensä liian suuria. Jos rotalla olisi toivoa selviytyä, en jättäisi sitä kuolemaan.

    Hän aikoo vapauttaa hoitamiaan supikoiria luontoon vastaisuudessakin. Kemppaisen mukaan laki ei kiellä Lautamäen toimintaa.

    – Kyllä meidän kannattaa kuitenkin vakavasti miettiä, mikä sääntelyn tavoite on. Vaikka auttaminen takaisin luontoon voi tuntua eläinsuojelulta, sillä aiheutetaan samalla vahinkoa alkuperäisille ja jopa uhanalaisille eläinlajeille. Jokaisen täytyy tehdä eettiset valinnat omalla kohdallaan.

    Metsästys voi pahentaa raivotaudin leviämistä

    Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaarina Kauhala on mukana työryhmässä, joka pohtii konkreettisia keinoja pitää supikoirakanta kurissa nyt, kun siitä tulee virallisesti haitallinen vieraslaji. Suunnitelma julkaistaan kommentoitavaksi lähiviikkoina.

    Kauhala ei näe supikoiran metsästystä kannattavana keinona torjua sen aiheuttamaa uhkaa koko maassa. Lintukosteikoissa ja saaristossa siitä voi Kauhalan mielestä olla hyötyä. Sen sijaan supikoirien mukana leviävien tautien ja loisten hillitsemiseen metsästys ei auta.

    Tutkimustulosten perusteella voi olla jopa niin, että metsästys pahentaa taudin leviämistä.

    – Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa levisi ketturabies, joka yritettiin pysäyttää metsästämällä. Siellä metsästettiin hurjat määrät kettuja ja rabies vaan levisi ja levisi, Kauhala sanoo.

    Uhkailijoiden kanssa keskustelu on kuin puhuisi seinälle. Eivät he usko tutkimuksia. Villieläinhoitaja Jarmo Lautamäki

    Tiheä kanta altistaa tautien puhkeamiselle, mutta metsästys voi edesauttaa taudin leviämistä uusille alueille. Mitä harvempi kettu- tai supikoirakanta on, sitä pitempiä matkoja eläimet liikkuvat etsiessään toistensa seuraa. Samalla ne levittävät tautia yhä laajemmalle.

    Euroopan ketturabies saatiin kuriin syöttirokotteilla eli samalla keinolla kuin Suomessa 1988 villiintynyt epidemia.

    – On parempi rokottaa supikoirapariskunta kaakkoisrajalla, jolloin se jatkaa elämäänsä siellä. Koska supikoira on reviirieläin, pariskunta ei anna tilaa Venäjältä mahdollisesti tuleville uusille supikoirille.

    Jarmo Lautamäki pelkää, että hänellä jatkossa hoidossa entistä enemmän supikoiran pentuja lain muuttumisen takia.Yle

    Lautamäkeä suututtaa supikoiran kohtaama petoviha. Hän on kokenut keskusteluyritykset vihaajien kanssa hyödyttömiksi. Edes tutkimustiedon tarjoaminen ei ole saanut vastakaikua.

    – Se on kuin puhuisi seinälle. Eivät he usko tutkimuksia, eivätkä tutkijoita.

    Lautamäen mielestä moni metsästäjä on jumittunut ajatukseen pesärosvosta.

    – He uskovat, että supikoira kiipeää puuhunkin syömään linnunpoikaset. Ei se edes osaa kiivetä. Se on aika ressukka töppöjalkoineen.

    Tuomiokapituli antoi homoparin vihkimisestä kirjallisen varoituksen sateenkaaripappi Heikki Karastille –

    Tuomiokapituli antoi homoparin vihkimisestä kirjallisen varoituksen sateenkaaripappi Heikki Karastille – "Tiesin varoituksen tulevan"


    Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli on antanut kirjallisen varoituksen seurakuntapastori Heikki Karastille. Tuomiokapituli päätti varoituksen antamisesta kokouksessaan maanantaina. Tuomiokapitulin mukaan Karasti toimi vastoin pappisviran...

    Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli on antanut kirjallisen varoituksen seurakuntapastori Heikki Karastille. Tuomiokapituli päätti varoituksen antamisesta kokouksessaan maanantaina.

    Tuomiokapitulin mukaan Karasti toimi vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta vihkiessään samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon tänä syksynä.

    Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen ja tuomiokapituli ohjeistivat Karastia ennen vihkimistä siitä, ettei papin tule vihkiä samaa sukupuolta olevaa paria. Karasti myönsi tuomiokapitulille toimineensa piispan antaman ohjeistuksen vastaisesti. Tuomiokapituli katsoi päätöksessään, että Karastin toiminta oli erityisen moitittavaa, sillä häntä oli ohjeistettu aiheesta muuta papistoa enemmän.

    Karastin mukaan varoitus ei tullut hänelle yllätyksenä.

    – Tämä oli odotettavissa. Piispa ja tuomiokapituli ovat täällä sen verran vanhoillisia, että tiesin varoituksen tulevan.

    "Yksikään pari ei jää vihkimättä"

    Vihkimällä samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon Karasti toimi tuomiokapitulin mukaan evankelisluterilaisen kirkon säännösten vastaisesti. Karasti kuitenkin katsoo kirkon laahaavan avioliittokäsityksessään menneessä ajassa.

    – Kirkko on hidas uudistumaan. Naisella piti olla vielä 1930-luvulle asti edusmies, ja eronneiden uudelleen vihkimiseenkin suostuminen kesti. Maistraatti tutkii avioliiton esteet, ja mielestäni kirkon jäseniä on palveltava, mikäli he haluavat kirkollisen vihkimisen.

    Karasti pitää pienempänä pahana piispan ohjeistusta vastaan rikkomista, kuin yhdenvertaisesta kohtelusta luopumista.

    – Kun on koko uransa puhunut, että homoseksuaalitkin ovat aivan tavallisia ihmisiä, ei sitä voi enää uran loppumetreillä mennä muuttamaan.

    Homoparia Karasti tuskin tulee enää vihkimään.

    – En voi vihkiä, muuten minut erotetaan virasta. Seuraavan kysyjän ohjaan muiden sateenkaaripappien pakeille. Yksikään pari ei kuitenkaan jää vihkimättä.

    Tuomiokapitulit eri linjoilla

    Tuomiokapituli pääsi Karastin jäljille, kun tästä tehtiin kantelu tuomiokapituliin muiden Sateenkaaripappien sivuilta löytyvien pappien tapaan. Tuomiokapitulit kohtelevat sateenkaaripappeja eri tavoin, sillä esimerkiksi Turun hiippakunnan tuomiokapituli ei ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin. Karastia sen sijaan opastettiin piispa Häkkisen toimesta siitä, ettei homopareja tule vihkiä.

    Lopulta asia tuli ilmi, kun Oulun maistraatti ilmoitti kirkolle Karastin vihkineen homoparin avioliittoon. Karasti lähetti avioliittoon vihityn parin tiedot heidän kotipaikkakuntansa mukaisesti Oulun maistraattiin, sillä homopareja ei voi kirjata suoraan kirkon järjestelmiin.

    Kirkko ja kaupunki -lehdessä spekuloitiin viime viikolla Oulun maistraatin vuotavan sateenkaaripappien tietoja kirkolle. Lopulta syyksi paljastui kirkon tietojärjestelmä, joka ei tue samaa sukupuolta olevien avioliittojen kirjaamista automaattisesti. Järjestelmän tuottamasta virheilmoituksesta selvisi myös, kuka parin oli vihkinyt.

    Karasti ei ole vielä päättänyt, valittaako hän hallinto-oikeuteen saamastaan varoituksesta.

    – Ensi alkuun ajattelin, etten missään nimessä valita. Toisaalta, moni kollega on päätynyt valittamaan, ja mitä enemmän hallinto-oikeuteen tulee valituksia näistä varoituksista, sitä paremmin ongelman laajuus huomataan. Harkinta on vielä käynnissä.

    Lisää aiheesta:

    Viidelle papille piiskaa sateenkaariparien vihkimisestä – Professori: "Kirkko on jumittunut henkisen halvautumisen tilaan"

    Evankelis-luterilainen kirkko ei ala vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja

    Homoparien vihkimisasia pian kirkon pöydälle – Suomeenkin "Norjan malli"?