Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Maakunta kokoaa leveät hartiat superlupaustensa tueksi – Hiihtäjä, hyppääjä, nyrkkeilijä ja meloja saavat tukea toisistaan

    Maakunta kokoaa leveät hartiat superlupaustensa tueksi – Hiihtäjä, hyppääjä, nyrkkeilijä ja meloja saavat tukea toisistaan


    Jasmin Kähärä, Jessica Kähärä, Vilma Viitanen ja Miika Nykänen. Nimet eivät vielä nostata juuri sykettä suuren yleisön sydämissä. Lähellä se hetki kuitenkin on, sillä kaikki ovat urheilu-uransa läpimurron kynnyksellä. Nelikon tueksi on...

    Jasmin Kähärä, Jessica Kähärä, Vilma Viitanen ja Miika Nykänen. Nimet eivät vielä nostata juuri sykettä suuren yleisön sydämissä.

    Lähellä se hetki kuitenkin on, sillä kaikki ovat urheilu-uransa läpimurron kynnyksellä.

    Nelikon tueksi on Mikkelissä perustettu uusi tukiryhmä, jonka tarkoituksena on siloittaa nuorten tietä terävimmälle huipulle. Maakunnallisena tavoitteena on leipoa jopa olympiavoittajia.

    Etelä-Savon kaltainen muuttotappiomaakunta menettää herkästi parhaat urheilijansa suuriin kaupunkeihin parempien opiskelu- ja harjoitusmahdollisuuksien takia. Tuoreen tallin avulla nuoret on tarkoitus pitää urheilijat kasvattajaseurojen väreissä.

    –Tämä on yksilöurheilijoiden ryhmä, joka turvaa urheilijoiden laadukkaan harjoittelun ja menestyksekkään urheilijan elämän. Uudet suomalaiset olympiavoittajat tehdään nyt. Tämä on yksi vastaus myös huippu-urheilun rahoitukseen, josta on paljon puhuttu, tallin taustalla olevan Etelä-Savon Liikunnan aluejohtaja Heino Lipsanen muistuttaa.

    Entisenä maajoukkuemailerina tunnettu Lipsanen vakuuttaa, että mukaan valituilla urheilijoilla on mahdollisuus edetä aivan kansainväliselle huipulle saakka.

    – Me luomme edellytykset sille.

    Hiihtäjä, hyppääjä, nyrkkeilijä ja meloja

    Ryhmään valikoituneet lupaukset edustavat kaikki omia lajejaan. Mukana on hiihtäjä, yleisurheilija, nyrkkeilijä ja meloja.

    Nykänen on meloja, joka on jo tovin edustanut Suomea melonnan aikuisten arvokisoissa. Parhaimmillaann mies on jo melonut kaksikoissa EM-kisojen pistesijoille..

    Vilma Viitanen on nyrkkeilijä, joka on voittanut kovassa lajissa jo oman ikäluokkansa EM-hopeaa.

    Jasmin Kähärä on ollut hiihdossa oman ikäluokkansa ylivoimainen ykkönen Suomessa ja käynyt kokeilemassa vauhtiaan jo aikuisten maailmancupissa.

    Jessica Kähärä on yleisurheilija, joka nappasi kesällä EM-hopeaa korkeudessa ja –pronssia pituudessa.

    Vesa Pöppönen / AOPKymmenen vuoden uurastus edessä?

    Saimaa Sport Pro Teamiksi nimetyn tallin sparraajana ja esikuvana toimii mikkeliläinen olympiavoittaja Mikko Kolehmainen. Kolehmainen meloi olympiakultaa Barcelonassa 1992. Vuotta myöhemmin Kolehmainen kahmi MM-kultaa Kööpenhaminassa. Molemmat arvokisavoitot tulivat 500 metrin kajakkiyksiköissä.

    Nelikon kokenein Miika Nykänen seuraa Kolehmaisen jälkiä melonnassa, jonka huipulle pääsyy vaatii vuosien ankaran harjoittelurääkin. Mitään takeita arvokisamitaleista ei ole.

    – Kymmenen vuotta siihen näillä nuorilla menee. Pitää muistaa, että he ovat vasta uransa alussa, mutta tällainen yhteinen ryhmä on aivan loistava tapa olla heidän tukenaan, Mikko Kolehmainen sanoo.

    Miika Nykänen pitää taloudellisen tuen lisäksi tärkeänä, että eri lajien urheilijat voivat olla toistensa tukena onnistumisten ja epäonnistumisten hetkellä.

    – Voimme oppia toisiltamme ja käydä vaikka tutustumassa toistemme lajeihin, Nykänen pohtii.

    Jokaiselle ryhmän jäsenellä on selkeänä tavoitteena menestyminen maailman huipulla. Joukon kuopus Jessica Kähärä pääsee testaamaan omia kykyjään seuraavaksi Argentiinaan nuorten olympialaisiin.

    – Aivan mahtavaa päästä mukaan, sillä olen kuullut, että siellä on aivan samanlaiset olosuhteet kuin oikeissakin olympialaisissa.

    Jasmin Kähärä on hallinnut oman ikäluokkansa hiihtokilpailuja näytöstyyliin. Alkavan talven päätavoitteet ovat nuorten MM-hiihdot Lahdessa.

    – Siellä tavoitteena on mitalisija, mutta pidemmällä tähtäimellä olympialaiset. Olympiakulta on ollut tavoitteena niin pitkään kuin muistan.

    Jasmin Kähärä hallitsee hiihtolatuja omassa ikäluokassaan.Petri Vironen / Yle

    Korjattu 25.9.2018 kello 9.03: Vilma Viitasen nimi. Aiemmin jutussa luki virheellisesti Vilma Nykänen.

    Erityisjärjestelyt Savonlinnan taidelukiossa pelastivat vaikeasta migreenistä kärsivän abiturientin syksyn kirjoitukset – teki sähköiset yo-kokeet ilman tietokonetta

    Erityisjärjestelyt Savonlinnan taidelukiossa pelastivat vaikeasta migreenistä kärsivän abiturientin syksyn kirjoitukset – teki sähköiset yo-kokeet ilman tietokonetta


    Savonlinnan taidelukiossa tehtiin viime viikon keskiviikkona ja perjantaina historiaa, kun kerimäkeläinen abiturientti Iida Hämäläinen teki kaksi jäljellä ollutta sähköistä ylioppilaskoettaan erityisjärjestelyin paperilla avustajansa avulla....

    Savonlinnan taidelukiossa tehtiin viime viikon keskiviikkona ja perjantaina historiaa, kun kerimäkeläinen abiturientti Iida Hämäläinen teki kaksi jäljellä ollutta sähköistä ylioppilaskoettaan erityisjärjestelyin paperilla avustajansa avulla. Hämäläinen sanoo avustetun tulostuksen toimineen yllättävän hyvin.

    – Ensimmäisen kerran kuullessani tästä järjestelystä olin vähän äimän käkenä, että tuleekohan onnistumaan. Oli siinä tietysti jonkun verran säätämistä tulostamisen kanssa, mutta hyvin siitä selvittiin, Hämäläinen kertoo.

    Vaikeasta migreenistä kärsivä Hämäläinen on joutunut kaksi kertaa suoraan sähköisestä yo-kokeesta sairaalaan migreenikohtauksen takia. Sairaalakeikka tuli viime syksynä ja viimeksi keväällä. Hämäläinen on helpottunut saatuaan yo-urakan kunnialla päätökseen.

    – Nyt ei tarvinnut pelätä sitä kipua. Sitä tietää, että tietokoneella ollessa alkaa sattua niin kovaa päähän, että pitää ottaa paljon lääkettä, eikä se välttämättä edes riitä.

    Hallinto-oikeuden päätös mahdollisti yo-kokeet tulosteina

    Hämäläinen anoi aiemmin ylioppilaskokeiden suoritustavoista päättävältä ylioppilastutkintolautakunnalta lupaa tehdä kokeet perinteisesti paperilla, mutta lupaa ei myönnetty. Niinpä Hämäläinen ja hänen perheensä valittivat hallinto-oikeuteen. Kesäkuisessa päätöksessään hallinto-oikeus totesi ylioppilastutkintolautakunnan menettelyn rikkovan kansalaisten tasavertaisuutta, joten syksyn kirjoituksissa Hämäläinen sai käyttää sähköisessä yo-kokeessa tulosteita apunaan.

    Ylioppilastutkintolautakunta ei kommentoi yksittäisiä tapauksia. Lautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kommentoi kuitenkin yleisellä tasolla hallinto-oikeuden päätöstä.

    – YTL on tulkinnut hallinto-oikeuden päätöstä niin, että kokelaalle myönnetyt erityisjärjestelyt eivät ole olleet riittäviä hänen tilanteensa huomioon ottaen.

    Hämäläiselle ja hänen perheelleen valitusprosessi oli raskas. Piti etsiä paljon tietoa siitä, minkä perusteella valituksen voisi tehdä hallinto-oikeuteen.

    – Siinä oli onneksi koulu tosi hyvin mukana, ja äiti teki ison työn etsiessään kaikkia lakipykäliä. Hankalinta oli varmaan hallinto-oikeuden päätöksen odottaminen, milloin se tulee ja kerkeekö se edes täksi syksyksi. Onneksi se kuitenkin nyt ehti, Hämäläinen huokaa helpottuneena.

    Ylioppilastutkintolautakunta käsitteli erityisjärjestelypyynnön uudestaan. Lautakunnan pääsihteeri sanoo hallinto-oikeuden pitäneen lähtökohtana sitä, että erityisjärjestelynä toteutettaisiin paperille tulostetut tehtävät siltä osin kuin se on mahdollista.

    – Hallinto-oikeuden perusteluissa näkyi kyllä, että nykyaikaisissa kokeissa ja opetussuunnitelman tavoitteissa on aika monimuotoisiakin tehtäviä ja materiaaleja ja että ihan kaikilta osin se (paperille tulostaminen) ei ole mahdollista, Tähkä selventää.

    Avustaja tietokoneen käyttäjänä

    Yo-kokeen avustettu tulostus oli käytössä ensimmäistä kertaa Suomessa Iida Hämäläisen kirjoittaessa englannin pitkän oppimäärän 19. syyskuuta ja yhteiskuntaopin 21. syyskuuta. Avustetussa tulostuksessa avustaja voi tulostaa kokelaan pyytämät osuudet kokeesta.

    – Kokelas voi sanella avustajalle vastauksensa tai kirjoittaa ne paperille. Avustaja kirjaa vastauksia suoraan koejärjestelmään tai skannaa osuuksia. Kokelas voi tarkistaa tulosteesta vastauksensa, YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä havainnollistaa.

    Kokelaalla on avustetussa tulostuksessa käytössään avustajan lisäksi erillinen tila. Ylioppilastutkintolautakunta ohjeistaa kokelaan lukiota teknisen järjestelyn toteuttamisessa. Joidenkin yo-kokeiden osioiden tulostaminen paperille on mahdotonta, koska kokeissa voi olla monimuotoisia osuuksia. Esimerkiksi kokeen kuultavat osuudet eivät ole tulostettavissa.

    – Avustaja voi käynnistää kokelaalle kuultavat osuudet. Jos kokeessa on yksityiskohtia, joista kokelas haluaa lisätietoja, niin avustaja voi ottaa niistä kokelaan pyynnöstä kuvakaappauksia. Avustaja voi tehdä kokelaan ohjeistuksessa kaikkea sitä koneella, mitä kokelas ei itse siinä kokeessa pysty tekemään, Tähkä kertoo.

    Englannin kokeessa Hämäläinen tarvitsi avustajaa enemmän kuin yhteiskuntaopin kokeessa.

    – Englannin kokeessa oli videoaineistoja, joita avustaja minulle selitti ja auttoi niiden kanssa. Sen lisäksi oli englannin kuuntelu, jossa avustaja tauotti minulle ja laittoi hommat pyörimään koneelta. Sitten minä vastailin paperille, hän kertoo.

    Savonlinnan taidelukion abiturientti Iida Hämäläinen tähtää oopperalaulajaksi.Kati Rantala / YleHaaveammattina oopperalaulaja

    Yo-kirjoitusten ollessa nyt ohi Iida Hämäläinen aikoo vähän aikaa ottaa ihan rennosti. Keväällä hän jää taidelukioon kouluavustajaksi ja hakee opiskelemaan klassista laulua. Hämäläinen haaveilee oopperalaulajan ammatista.

    – Siinä ei ainakaan vielä paljon tietokonetta tarvitse. Lavalla voi laulaa ilman tietokonettakin, hän hymyilee.

    Hämäläisellä on kotona tietokone, johon on asennettu sinisen valon suodatin. Sen avulla hän pystyy olemaan vähän pidempään koneella. Puoli tuntia tai maksimissaan tunnin, jonka jälkeen pitääkin ottaa päikkärit.

    Hämäläinen myöntää tietokoneellisen tulevaisuuden huolestuttaneen häntä aiemmin enemmän. Varsinkin lukion alkuaikoina hän kertoo ajatelleensa, että opiskella ei voi ilman tietokonetta. Silloin Hämäläinen koki tietokonekeskeisyyden ongelmaksi, mutta osaa nyt olla rennosti asian kanssa.

    – Nyt olen jotenkin oppinut elämään sen ajatuksen kanssa, että hyvin pärjään ilmankin.

    Erityisjärjestelyihin vaaditaan lääkärintodistus

    Kaikkiin sairauden ja vamman perusteella myönnettäviin erityisjärjestelyihin tarvitaan lääkärintodistus. YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo erityisjärjestelyjen hakemiseen tarvittavan mielellään heti lukion alusta lähtien pohdintaa ja suunnittelua siitä, miten yo-tutkinnosta selvitään. Anomukseen tarvitaan lääkärin lausunnon lisäksi tietoja lukiolta erityisjärjestelyjen toteuttamisesta, niiden tarpeellisuudesta ja toimivuudesta.

    Iida Hämäläinen kehuu ylioppilastutkintolautakunnan tiedottaneen ja opastaneen häntä ja Savonlinnan taidelukiota todella hyvin erityisjärjestelyissä.

    – Meille tuli YTL:stä mies tänne, ja hän selitti meille ihan viimeisen päälle, että miten nämä kaikki hommat toimivat. Hän kysyi minulta monta kertaa, että jännittääkö tai hermostuttaako minua tai haluanko tietää vielä jotakin, Hämäläinen kiittelee.

    Abiturientille, jonka terveys estää sähköisen kokeen tekemisen, on annettava mahdollisuus menestyä kokeissa. YTL:n pääsihteeri sanoo pelkän paperisen kokeen olevan kohtuuton tilanne opiskelijan kannalta. Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät sitä, että yo-kokeeseen sisältyy monimuotoisia tavoitteita ja taitoja.

    – Avustajan käyttäminen kokeessa antaa sen mahdollisuuden, että kokelas pääsee vastaamaan oikeastaan käytännössä kaikkiin tehtäviin hyvin monipuolisesti. Pelkkä paperinen koe olisi aika kalpea versio, jos sieltä vain yksinkertaisesti jätettäisiin pois ne osuudet, joita ei ole mahdollista tulostaa suoraan, Tähkä sanoo.

    Tähkä uskoo, että tulevaisuudessa ylioppilastutkintolautakunnalle tulee muutamia vastaavia erityisjärjestelyhakemuksia. Kokelaan, jonka terveydelle sähköisen kokeen tekeminen on kohtuutonta, on mahdollista käyttää yo-kokeessa avustettua tulostusta.

    – Varsinaista paperista koetta ei ole jatkossakaan mahdollista tehdä. Tässä (erityisjärjestelyssä) edellytetään erityisen painavia terveydellisiä perusteita ja sitä, että muut erityisjärjestelyt eivät ole riittäviä, Tähkä painottaa.

    Riita tiskialtaan käytöstä johti 150 veitseniskuun – Mikkelin opiskelijamurhasta 12 vuoden ehdoton vankeustuomio

    Riita tiskialtaan käytöstä johti 150 veitseniskuun – Mikkelin opiskelijamurhasta 12 vuoden ehdoton vankeustuomio


    Mikkelin opiskelijasurmasta on annettu käräjäoikeuden tuomio. Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi 21-vuotiaan ulkomaalaisen miehen 12 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta. Murhasta tuomitun miehen...

    Mikkelin opiskelijasurmasta on annettu käräjäoikeuden tuomio. Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi 21-vuotiaan ulkomaalaisen miehen 12 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta.

    Murhasta tuomitun miehen mukaan hänelle ja henkirikoksen uhrille oli syntynyt tekopäivänä kiistaa soluasunnon tiskialtaan käytöstä. Tuomittu mies olisi kertomuksensa mukaan halunnut ottaa vettä altaan vesihanasta. Miehen kanssa samassa asunnossa asunut vietnamilaisopiskelija oli pessyt kanaa hanan alla, jolloin syytetty oli käskenyt kovasanaisesti vietnamilaismiestä poistumaan keittiöstä.

    Uhrin vastattua väistymispyyntöön kiroillen oli tuomittu puukottanut miestä päähän kädessään olleella veitsellä. Mies käytti surmatyössä veitsen lisäksi puukkoa. Uhria oli puukotettu lopulta 139 kertaa pään ja ylävartalon alueelle. Uhrilla oli lisäksi käsissään 23 teräaseen aiheuttamaa torjuntavammaa.

    Uhrin tyttöystävä oli puukotuksen alkaessa makuuhuoneessa. Tuomittu mies oli mennyt teon aikana naisen huoneeseen ja lyönyt tätä nyrkillä päähän niin, että nainen oli lyönyt päänsä makuuhuoneen patteriin. Tuomittu kertoi esitutkinnassa lyöneensä naista estääkseen tätä kutsumasta poliisin. Oikeudessa mies kuitenkin kiisti kertomuksensa.

    Tuomittu kiisti murhasyytteet, mutta myönsi väkivallan

    Tuomittu mies kiisti oikeudessa murhasyytteet, mutta myönsi kohdistaneensa uhriin väkivaltaa ja syyllistyneensä tappoon.

    Puolustuksen mukaan tuomittu oli valmistellut itsemurhaa ennen surmatekoa. Muiden asunnossa asuvien toiminta oli kuitenkin viivästyttänyt puolustuksen mukaan itsemurha-aikeen toteuttamista, ja keittiöön samaan aikaan vietnamilaismiehen kanssa osuminen oli laukaissut syytetyn raivon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielentilalausunnon mukaan tuomittu oli teon aikana alentuneesti syyntakeinen.

    Tuomittu oli esitutkinnassa kertonut, että hänen aikomuksenaan oli ollut surmata joku ennen itsemurhan tekemistä. Käräjäoikeus ei kuitenkaan nähnyt tuomitun kertomusta kiistattomana todisteena siitä, että teko olisi ollut harkittu.

    Käräjäoikeuden tuomion mukaan uhriin kohdistettu väkivalta oli ollut voimakasta ja julmaa. Tuomittu oli myös jatkanut väkivaltaa uhrin kaaduttua puolustuskyvyttömänä maahan.

    Alentuneesti syyntakaisena tehdyn murhan lisäksi mies tuomittiin alentuneesti syyntakeisena tehdystä pahoinpitelystä ja törkeän pahoinpitelyn yrityksestä.

    Mies tuomittiin lisäksi korvaamaan uhrin vanhemmille aiheuttamastaan kärsimyksestä kummallekin 12 000 euroa sekä uhrin hautajaiskulut ja vanhempien matkakulut. Uhrin tyttöystävälle mies tuomittiin korvaamaan 9 500 euroa.

    Surmatyö tapahtui marraskuussa 2017 Mikkelin Raviradantiellä sijaitsevassa opiskelija-asunnossa.

    Henkirikoksen uhri oli Vietnamista kotoisin oleva Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelija.

    Metsässä muhii mojova yllätys – Mustatorvisieniä, suppilovahveroita ja lampaankääpiä käden ulottuvilla

    Metsässä muhii mojova yllätys – Mustatorvisieniä, suppilovahveroita ja lampaankääpiä käden ulottuvilla


    Monen lomailijan unelmakesä oli liiankin lämmin ja kuiva monille metsän antimille. Marjoista esimerkiksi mustikka kärsi kuivuudesta ja sato jäi huonoimmaksi "miesmuistiin". Myös sienten kohdalla näytti pitkään siltä kehnolta. Moni kiersi...

    Monen lomailijan unelmakesä oli liiankin lämmin ja kuiva monille metsän antimille. Marjoista esimerkiksi mustikka kärsi kuivuudesta ja sato jäi huonoimmaksi "miesmuistiin".

    Myös sienten kohdalla näytti pitkään siltä kehnolta. Moni kiersi turhaan tuttuja sienimetsiä elokuun lopulle saakka. Metsästä löytyi lähinnä hirvikärpäsiä.

    – Heinäkuun lopulla ja elokuun alkupuolella on yleensä hyvää sieniaikaa, mutta nyt oli epätoivoista ja huonoa. Sai kulkea aivan tyhjässä metsässä, keruutuotetarkastaja Päivi Saikkonen Kangasniemeltä muistelee.

    Tilanne muuttui elokuun puolivälin jälkeen sateiden myötä. Saikkonen kertoo saaneen ensimmäisen kunnon sienisaaliinsa elokuun lopun sieninäyttelyyn. Siitä tilanne on vielä parantunut.

    – Nyt tilanne näyttää hyvältä.

    Saikkonen kouluttaa sienineuvojia ja vie erilaisia ryhmiä sienimetsään. Syyskuussa koululaisille, opiskelijoille ja kansalaisopistojen sieniharrastajille on riittänyt näytettävää.

    – Sienikausi jatkuu pitkään, varmaan lokakuun lopulle saakka, ellei kovia pakkasia tule. Suppiksia voi kerätä jopa joulupöytään ellei pakkasta ja lunta tule liikaa, Päivi Saikkonen pohtii.

    Myös Suomen Sieniseuran varapuheenjohtaja Tea von Bonsdorff vahvistaa kangasniemeläisen Päivi Saikkosen havainnot. Itä-Suomessa on muhimassa loppukesän sateiden myötä hyvä sienisyksy.

    – Mutta paikalliset vaihtelut voivat olla erittäin voimakkaita. Läheisissä metsissä voi olla hyvin erilainen tilanne, von Bonsdorff sanoo.

    Keruutuotetarkastaja Päivi Saikkonen kannustaa suomalaisia menemään sienimetsään. Tarjolla on terveellistä lähiruokaa, jonka saa talteen pitämällä mielessä muutaman perusasian.

    – Sienikoriin poimitaan vain sellaisia sieniä, jotka varmuudella tunnetaan. Ja on tärkeää poimia ja viedä kotiin vain hyvälaatuisia sieniä. Se tylsistyttää harrastusta, jos kotiin viedään toukkaisia ja huonolaatuisia sieniä keittiössä perattavaksi. Esipuhdistus tehdään metsässä, Saikkonen muistuttaa.

    Lue lisää:

    Upea tattisato yllätti kuivan kesän päätteeksi – katso kuvat yleisön sienisaaliista

    Pinnalta suuri ja mahtava, sisältä kultaa ja kristallia – kävimme kurkistamassa Moskovan maailmankuulun Bolšoi-teatterin kulissien taakse

    Pinnalta suuri ja mahtava, sisältä kultaa ja kristallia – kävimme kurkistamassa Moskovan maailmankuulun Bolšoi-teatterin kulissien taakse


    Massiivinen kristallikruunu kimaltelee katossa. Korkealle kohoavan salin kulmauksessa on pöytä, jonka taakse laskeutuu juhlavanpunainen kangas. Valtava mainosnäyttö on ainoa esine, joka rikkoo kauttaaltaan arvokkaan linjan...

    Massiivinen kristallikruunu kimaltelee katossa. Korkealle kohoavan salin kulmauksessa on pöytä, jonka taakse laskeutuu juhlavanpunainen kangas. Valtava mainosnäyttö on ainoa esine, joka rikkoo kauttaaltaan arvokkaan linjan sisustuksessa.

    Äänimaiseman täyttää matala puheensorina, kun tulkit kääntävät ristiin venäjän- ja englanninkielisiä lauseita. Kielimuuri on tiedotustilaisuudessa ilmeinen mutta kierrettävissä.

    Venäläismediaa on paikalla runsaasti. Suomalaisen oopperafestivaalin vierailu venäläisen oopperan kodissa herättää mielenkiinnon. Kiinnostavimmat kysymykset esittää pitkällä eläkeiässä oleva toimittajarouva. Sekä Savonlinnan Oopperajuhlat että nyt esitettävä Giuseppe Verdin Otello ovat hänelle vanhoja tuttuja.

    Salissa vallitsee välitön tunnelma, mutta lopullisesti jään rikkoo taiteellinen johtaja Jorma Silvasti. Kokenut seuramies päättää kertoa anekdootin aiemmin kehuja keränneestä Olavinlinnasta ja sen akustiikasta. Savonlinnan Oopperajuhlien päänäyttämöä kun ei rakennettu 1400-luvulla oopperataloksi.

    Silvasti veistelee tarinaa festivaalilla vierailleista amerikkalaisturisteista, jotka eivät moista yksityiskohtaa tulleet ajatelleeksi. Ihmettelivät tarinan mukaan ääneen, että kun kerran akustiikka ja kaikki ovat viimeisen päälle, miksi linna on rakennettu niin lähelle junarataa.

    Naurunremakka kestää pitkään.

    Tiedotustilaisuudessa puhuivat kapellimestari Antonello Allemandi (vas.), ohjaaja Nadine Duffaut, taiteellinen johtaja Jorma Silvasti, Bolšoi-teatterin johtaja Vladimir Urin sekä festivaalijohtaja Jan Strandholm.Ghadi Boustani / YleLähtikö teatterin Stalinin aikaisia vaaseja datšaan?

    Ilta tummuu Moskovan keskustassa, mutta kaupunki ei hiljene eikä pimene. Kaupat ovat elektroniikan erikoisliikettä myöden auki vielä kymmeneltä, kadut on koristeltu valaisimilla kuin jouluna.

    Sieltä täältä kuuluu juhlinnan ääniä. Kattobaarissa soi Elvis.

    Myös Bolšoi-teatteri on valaistu näyttävästi. Jykevä rakennus on keskustan maamerkkejä, jonka edustalla paikalliset ja turistit ottavat kuvia itsestään.

    Moni klassikkoteos on saanut taidetehtaassa ensiesityksensä, muun muassa Tšaikovskin hittibaletti Joutsenlampi sekä viime kesänä Savonlinnan viime kesän yleisömagneetti Patarouva.

    Historiallinen näyttämö pantiin kerralla kuntoon 2000-luvulla. Virallisesti remontti maksoi noin puoli miljardia euroa, mutta kuuden vuoden projekti herätti epäilyjä korruptiosta.

    Historiallisen puolen katsomon päällä kohoaa kattokruunu.Ghadi Boustani / Yle

    Saksalaislehti Der Spiegel julkaisi tammikuussa 2013 haastattelun, jossa nimettömänä pysytellyt henkilö väittää tietävänsä, kuka käänsi remontissa käytetyt miljoonat edukseen ja koristeli datšansa teatterista varastetuilla Stalinin aikaisilla vaaseilla.

    – Teatteri on kansallisaarteemme, mutta nyt sen maine on pilattu, hän sanoo haastattelussa.

    Pari viikkoa ennen haastattelun julkaisua tuntematon mies oli heittänyt Bolšoin baletin taiteellisen johtajan kasvoille happoa. Iskun oli tilannut baletin tähtitanssija. Tästä ja muista taidetalon skandaaleista voit lukea täältä.

    Tyhjänä eteen avautuvan historiallisen näyttämön parvikatsomossa skandaalit eivät käryä. Sen sijaan mieli on teatterin pitkän ja maineikkaan historian vietävänä.

    Tärkeä osa mennyttä ovat säveltäjänimet, kuten Tšaikovski, Musorgski, Rahmaninov, Rimsky-Korsakov ja Šostakovitš. Vieressä on paraatipaikka, josta ensi-iltoja ovat seuranneet johtajat keisareista presidentteihin.

    Suora yhteys Putiniin

    Teatterin nykyinen johtaja Vladimir Urin on tottunut vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin. Juuri Urin aloitti Bolšoin johtajana vuoden 2013 skandaalin jälkeen.

    – Tämänkaltainen teatteri, jossa työskentelee 3 000 ihmistä, ei voi välttyä ongelmilta, hän myöntää.

    – Tietenkin koko ajan esiintyy ongelmia, mutta nykyään ne ovat kaikki luonteeltaan taiteelliseen työhön liittyviä. Vuoteen 2013 viittaavia tai muita sellaisia ongelmia meillä ei ole nykyään ollenkaan.

    Urinilla on suuren johtajan olemus. Silmäkulmassa on pilkettä, eleistä huokuu vaikutusvalta. Venäjällä monet teatterit saavat rahaa suoraan valtiolta. Maan ylpeydenaihe, Bolšoi, on luonnollisesti yksi niistä.

    Urinilla on suora yhteys valtion ylimpään johtoon, myös Vladimir Putiniin.

    – Ei ole sellaista ongelmaa, ettemme voisi olla yhteydessä hallitukseen tai presidenttiin. Pyrimme kuitenkin olemaan häiritsemättä presidenttiä liian usein, koska hänellä riittää ongelmia ratkaistavaksi.

    Tapaaminenkin järjestyy, jos tarvetta on.

    – Hän löytää aina aikaa keskustelulle ongelmistamme, Urin kertoo.

    Tältä paikalta esityksiä ovat katselleet johtajat keisareista presidentteihin.Ghadi Boustani / YleBolšoin johtaja: "Kukaan ei vaikuta päätöksiimme"

    Taiteellinen vapaus puhuttaa aina, kun kysymys on Bolšoi-teatterista. Vuonna 2017 syntyi kohu, kun teatterin piti esittää baletti legendaarisesta tanssijastaan Rudolf Nurejevista. Ensi-ilta peruttiin viime hetkellä.

    Uutisissa nostettiin esiin epäilys siitä, että Venäjän kulttuuriministeriö olisi estänyt tuotannon esittämisen. Baletin epäiltiin rikkovan lakia, joka kieltää "homopropagandan esittämisen alaikäisille". Nurejev oli avoimesti homoseksuaali.

    Epäilyistä huolimatta baletti sai ensi-iltansa myöhemmin samana vuonna. Urin kertoi viivästyksen syyksi tuotannon keskeneräisyyden.

    – Joudun usein vastaamaan kysymykseen, miten vapaasti voin päättää Bolšoi-teatterin asioista. Työskentelen nyt kuudetta vuotta, ja vastaamme itsenäisesti ohjelmistosta ja kaikesta, mikä liittyy Bolšoi-teatterin sisäisiin asioihin. Kukaan ei vaikuta päätöksiimme.

    Desdemonana ja Otellona nähtiin yhdysvaltalaistaiteilijat Marina Costa-Jackson ja Carl Tanner.Ghadi Boustani / YleToimittajalla ja kuvaajalla vapaat kädet

    Kulissien takana on ruuhkaa ennen kenraaliharjoitusta. Suomesta tuotiin koko Otello-tuotanto oopperakuoroineen päivineen – tosin orkesteri ja lapsikuoro ovat Bolšoi-teatterin väkeä.

    Laulajia istuu rivissä meikattavana. Kiire on kova. Käytäväkyselyssä jokainen vastaantulija kertoo, että järjestelyt Bolšoi-teatterin takahuoneessa ovat mainiot. Töitä on helppo tehdä, kun puitteet ovat kunnossa.

    Meikkien parissa ahertavat suomalaiset ja venäläiset ammattilaiset. Tehtävää riittää kuin liukuhihnalla.

    – Työt sujuvat mainiosti. Suomalaiset puhuvat suomea, venäläiset venäjää, maskeeraustiimin johtaja Kaarina Kokkonen huikkaa.

    Järjestelyt sujuivat teatterin takahuoneessa maskeerausta myöden ammattimaisesti.Ghadi Boustani / Yle

    Käytävillä riittää liikennettä, mutta ihmiset puikkelehtivat sujuvasti toistensa ohi. Pukuhuoneiden ovet ovat auki. Oopperakuorolaiset taistelevat peiliseinän edessä viittojensa kiinnityssysteemin kanssa.

    Tunnelma on välitön. Toimittaja ja uutiskuvaaja saavat kierrellä tilassa vapaasti haluamiaan reittejä.

    Lapsikuorolaiset odottavat lavalle pääsyä käytävän laidalla. Kaksi poikaa leikkii Tähtien sotaa laulamalla Imperiumin marssia ja heiluttamalla kuvitteellisia valomiekkoja.

    Harjoituksen kuluessa käy selväksi, että kysymys on huippulahjakkuuksista. Lapset laulavat kuin enkelit. Katsomosta huudetaan bravo.

    Venäjältä entistä enemmän asiakkaita Savonlinnaan

    Vierailun järjestämiseen on käytetty vuosia. Alun perin Savonlinnan Oopperajuhlat oli lähdössä Moskovaan jo pari vuotta aiemmin, mutta projekti viivästyi. Syynä oli muun muassa ruplan kurssin romahdus.

    Byrokratiaa on riittänyt, kun kohde on EU:n ulkopuolella. Töitä on tehty paljon, mutta molemmat esitykset olivat sentään loppuunmyytyjä.

    Festivaalijohtaja Jan Strandholm uskoo, että kulttuurisillan rakentaminen Suomen ja Venäjän välille on vaivan ja rahan arvoista.

    – Tietysti pyrimme nostamaan Savonlinnan Oopperajuhlien brändiä kansainvälisesti, mutta samalla tällaiset vierailut tekevät hyvää sekä Savonlinnalle että koko Suomelle.

    Vierailulla on konkreettista arvoa. Mediajulkisuus Venäjällä auttaa suomalaisfestivaalia haalimaan entistä enemmän yleisöä itänaapurista. Perinteisesti matkailijoita on saapunut eniten Pietarin suunnalta, mutta ehkä jatkossa myös Moskovasta löydetään aiempaa useammin tie Itä-Suomeen.

    – Kyllä me haluamme laajentaa sitä aluetta, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että trendi on kasvava, Strandholm toteaa.

    Pelkästään oopperakuoron vieminen Suomesta Moskovaan on byrokraattinen ponnistus.Ghadi Boustani / Yle

    Oopperasta sovittaessa esiin nousi Otello, produktio, joka nähtiin Savonlinnan Oopperajuhlilla tänä kesänä. Bolšoissa sitä ei olla nähty moneen kymmeneen vuoteen.

    – Sopimusvaiheessa tietenkin kuuntelimme Bolšoin toiveita siitä, mitä toisimme esitettäväksi.

    Strandholm kertoo, että muita käytännön asioihin tai taiteelliseen sisältöön viittaavia toiveita ei Moskovan suunnalta kuulunut missään vaiheessa.

    Savonlinnan Oopperajuhlat ja Bolšoi-teatteri ovat vanhoja tuttuja. Viimeksi Savonlinnasta vietiin Moskovaan Aulis Sallisen Ratsumies vuonna 2006. Bolšoi-teatteri esitti Jolanta-oopperan Savonlinnassa kesällä 2017.

    Olavinlinnassa oopperataiteesta nauttivat silloin presidentit Vladimir Putin ja Sauli Niinistö.

    Ranskalaiset veivät historiallisen näyttämön ja peruivat sitten tulonsa

    Tuotanto on monille Savonlinnassa käyneille tuttu. Lavastuksen ydintä ovat kaksi peiliä, joihin heijastetaan oopperan kuluessa videokuvaa.

    Otelloa Moskovassa esitti Carl Tanner, Desdemonaa Marina Costa-Jackson ja Jagoa Elia Fabbian.

    Cassion roolissa nähtiin suomalaistenori Joska Lehtinen. Hän kertoo vaikuttuneensa Moskovasta kaupunkina alkaen hotelliaamiaisesta.

    Lehtinen on kokenut esiintyjä muun muassa saksalaisilla oopperalavoilla, mutta Venäjällä hän nousi lavalle ensimmäistä kertaa.

    – Onhan se hienoa esiintyä täällä. Olen kuullut teatterista juttuja jo vanhemmiltani, jotka ovat muusikoita. Erikoislaatuinen tilaisuus, Lehtinen toteaa.

    Bolšoi-teatteri tarjosi Savonlinnan Oopperajuhlien käyttöön erinomaisen lapsikuoron.Ghadi Boustani / Yle

    Nälkä kasvaa syödessä. Toivoa sopii, että ensi kerralla sopimus solmitaan niin, että esitykset nähdään Bolšoi-teatterin historiallisella näyttämöllä. Nyt Otello esitettiin uudella, historiallista vähän pienemmällä näyttämöllä.

    – Olisihan se vielä siistimpää, Lehtinenkin innostuu.

    Asiasta neuvoteltiin myös tällä kertaa, mutta esteenä oli Pariisin ooppera, jonka piti vierailla Bolšoissa samaan aikaan Savonlinnan kanssa. Lopulta ranskalaiset peruivat vierailunsa.

    Käännöslipsahdus tiedotustilaisuudessa

    Moskova antoi Savonlinnan Oopperajuhlien vierailun aikana parastaan. Tarjolla oli kokemuksia ja näkyvyyttä, ja niitä festivaali ja Otellon työryhmä myös keräsivät.

    Toisaalta ei ole matkaa ilman sattumuksia. Palataankin tiedotustilaisuuteen, josta kerrottiin tämän jutun alussa.

    Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti kuvaili toimittajajoukolle Chorégies d'Orange -festivaalin kanssa yhteistyönä tehtyä Otelloa. Silvastin mukaan produktio on kuin kissa – sillä on monta elämää. Sitä on esitetty monta kertaa eri yhteyksissä, aina hieman erilaisena.

    Pätevinkin tulkki erehtyy joskus. Kääntäjä kertoi venäläistoimittajille, että tällä kertaa Otellossa nähdään kissoja lavalla.

    Sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa ongelmia useissa lukioissa – YTL:

    Sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa ongelmia useissa lukioissa – YTL: "Tunnin viivästys muutamassa lukiossa on tyypillistä"


    Sähköisten ylioppilaskirjoitusten alku viivästyi tänään useissa lukiossa. Ongelmien syynä oli sähköisen koeympäristön palvelinjärjestelmä, jonka kautta ylioppilaskokelaat kokeensa suorittavat. Esimerkiksi Mikkelin lukiossa pitkän vieraan...

    Sähköisten ylioppilaskirjoitusten alku viivästyi tänään useissa lukiossa. Ongelmien syynä oli sähköisen koeympäristön palvelinjärjestelmä, jonka kautta ylioppilaskokelaat kokeensa suorittavat.

    Esimerkiksi Mikkelin lukiossa pitkän vieraan kielen ylioppilaskokeen alku viivästyi tänään lähes tunnilla.

    Mikkelin lukion apulaisrehtori Erkki Salmela arvioi, että ongelmien syynä oli ylioppilastutkintolautakunnan palvelimelta ladattu virheellinen koepaketti. Koepaketissa oli mukana kymmenen eri koetta: englannin, ranskan, espanjan, saksan ja venäjän pitkien oppimäärien kokeet niin suomen- kuin ruotsinkielisinä.

    Karsittu koepaketti pelasti

    Salmelan mukaan sähköisen koeympäristön palvelin herjasi toistuvasti koepakettiin sisältyneessä, ruotsinkielisessä kokeessa olleesta virheestä. Ylioppilastutkintolautakunta toimitti Mikkeliin karsitun koepaketin, jossa ei ollut mukana ruotsinkielisiä kokeita.

    Karsitun koepaketin avulla ylioppilaskokeen suorittaminen päästiin aloittamaan toisessa Mikkelin lukion koesaleista kello 9:42 ja toisessa salissa 9:58, eli 58 minuuttia myöhässä. Yo-kokelaat saivat pidennystä kokeen kuuden tunnin suoritusaikaan viivästysten mukaisesti, joten viimeinen kirjoittaja poistui Mikkelissä kokeesta vasta hieman ennen iltapäiväneljää.

    Useilla lukioilla ongelmia myös maanantaina

    Mikkelin lukiossa koeympäristö pyörii virtuaalisella, eli YTL:n termistön mukaan niin sanotulla tikuttomalla palvelimella. Pienemmissä lukioissa koeympäristöä pyörittävä palvelin käynnistetään USB-muistilta, mutta yli 100 kokelaan lukioilta ylioppilastutkintolautakunta vaatii virtuaalipalvelimen käyttöä. YTL:n mukaan joillain lukiolla oli maanantain äidinkielen yo-kokeen yhteydessä ongelmia virtuaalipalvelimen käynnistyksessä. Tuolloin kokeen alku viivästyi pahimmillaan jopa puolellatoista tunnilla.

    Mikkelissä äidinkielen kokeet saatiin maanantaina suoritettua ilman ongelmia, ja virtuaalipalvelinta oli testattu YTL:n ohjeiden mukaan ennen koetta. Ongelmat vaikuttavatkin ratkenneen YTL:n toimittaman, kevennetyn koepaketin myötä.

    – Kaikki mahdollinen tehtiin ennakkoon. Latasin koepakettitiedoston vielä uudestaan ennen koetta, kun huomasimme, että ongelmia tuli. Se ei kuitenkaan auttanut, apulaisrehtori Salmela sanoo.

    Pääsihteeri: Tunnin viivästys muutamassa lukiossa on tyypillistä

    Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo, että keskiviikkona koepakettiin liittyviä ongelmia on ollut "alle kymmenellä" lukiolla.

    – Useimmissa lukioissa viivästyksen kesto on ollut tänään noin puoli tuntia. Kahdessa lukiossa koetta on päästy suorittamaan reilun tunnin viiveen jälkeen.

    Tähkän mukaan ongelmia on esiintynyt niin tikullisia kuin tikuttomia palvelimia käyttäneissä oppilaitoksissa.

    – Tällaisiin tilanteisiin on osattu varautua. Olemme tarjonneet lukioille eritasoisia ratkaisuja sähköisen kokeen aloitusongelmiin, ja muutamalle lukiolle toimitettiin tänään riisuttu koepaketti. Tunnin viivästys muutamassa lukiossa on tyypillistä, sillä kokeita tehdään kuitenkin noin 400 lukiossa.

    Ongelmista kärsineille lukioille Tähkä suosittelee yhteydenottoa ylioppilastutkintolautakuntaan. YTL pyrkii myös korjaamaan mahdollisia ongelmia yhteistyössä lukioiden kanssa jo ennakkoon.

    – Jos tänään oli ongelmia, niin kannattaa olla yhteyksissä. Meiltä päin otetaan yhteyttä kaikkiin lukioihin, jotka ovat kokeen aloitusongelmista ilmoittaneet, ja etsitään yhteistyössä ratkaisuja.

    Kaivuutyömailla karmaisevia löytöjä – Rakennustyömailta on tänä vuonna paljastunut jo useita luurankoja

    Kaivuutyömailla karmaisevia löytöjä – Rakennustyömailta on tänä vuonna paljastunut jo useita luurankoja


    Kaivinkone oli viime keväänä kaivamassa hiekkaa ja soraa hiekkakumpareella Virolahdella Kymenlaaksossa, kun kaivinkoneenkuljettaja teki yli metrin syvyydestä yllättävän löydön. Kuopassa näkyi ihmisen pääkallo. Maanomistaja ilmoitti...

    Kaivinkone oli viime keväänä kaivamassa hiekkaa ja soraa hiekkakumpareella Virolahdella Kymenlaaksossa, kun kaivinkoneenkuljettaja teki yli metrin syvyydestä yllättävän löydön. Kuopassa näkyi ihmisen pääkallo. Maanomistaja ilmoitti tapauksesta Museovirastoon.

    Tutkija Simo Vanhatalo tuli paikalle koekaivausryhmän kanssa.

    – Ruumis näytti hämmentävältä tapaukselta. Siinä oli pitkät jalat, eikä selkeää ruumista, Simo Vanhatalo kuvailee.

    Muita luurankoja ei lähialueelta toistaiseksi löytynyt. Vanhatalo arvioi radiohiiliajoitusnäytteen tuloksen perusteella, että luut ovat peräisin 1800–1900-lukujen taitteesta.

    Virolahdelta löytyi maankaivuutöiden yhteydessä viime maaliskuussa luuranko.Simo Vanhatalo / Museovirasto

    Kuopion Juankoskelta paljastui pääkallo sateen huuhtomalta pihatieltä. Poliisin ja Museoviraston tutkimuksissa maasta paljastui 8–9-vuotiaan lapsen hauta.

    Lapsen kallo otettiin talteen ja toimitettiin poliisin tutkimuksiin Vantaalle. Vainajan kuolinaikaa selvitettiin Yhdysvalloissa sijaitsevassa radiohiiliajoituslaboratoriossa.

    – Vainajan kuolinajaksi saatiin karkasti 1800-luku, kertoo tutkija Simo Vanhatalo Museovirstosta.

    Kotkassa puolestaan salaojatyöt keskeytyivät erikoisella tavalla omakotitalon pihalla kesäkuussa, kun maan alta löytyi ihmisen luita. Pihamaalta löytyi muun muassa olkaluita, solisluita ja kylkiluita.

    Paljastui, että alueella saattaa olla vanha venäläisten hautausmaa. Luut odottavat edelleen poliisin huomassa pääsyä Museovirastoon ja osteologien eli luustontutkijoiden tutkittaviksi.

    Salaojatyöt keskeytyivät Kotkassa viime kesänä, kun maan alta paljastui ihmisen luita.Sakari Saksa / Yle

    Myös Savonlinnasta Olavinlinnan läheisyydestä löytyi elokuussa kymmenen vainajan jäännökset kunnallistekniikan rakennustyömaalta. Paikalla on todennäköisesti ollut venäläisen varuskunnan hautausmaa 1740-luvulta 1800-luvun puoliväliin. Sijainti viittaa siihen, että löydöt liittyvät Ruotsin ja Venäjän välisiin sotiin.

    Löydöt lisääntyneet

    Museovirasto on saanut tänä vuonna ilmoituksia ihmisen luista neljältä eri työmaalta. Museovirasto ei ole tilastoinut tapauksia, mutta tänä vuonna niitä on paljon enemmän kuin aiemmin.

    – Aikaisempina vuosina on tullut hyvin harvoin ilmoituksia, ehkä yksi tai kaksi vuodessa. Luulen, että Virolahden tapaus antoi poliisille kipinän, että kun kallo tai luuranko löytyy, se voi liittyä muinaisjäännökseen, kertoo tutkija Simo Vanhatalo.

    Myös maanomistajat ovat entistä valveutuneemmin ilmoittaneet löydöksistä.

    – Hautausmaista ja kallolöydöistä on ollut juttuja lehdistössä, joten ihmiset ovat osanneet ottaa yhteyttä, arvioi Vanhatalo.

    Vanhoja hautapaikkoja suojelee muinaismuistolaki. Simo Vanhatalon mukaan viranomaisille ilmoittamista ei kannata pelätä, sillä lähes aina rakentaminen yllättäen löytyneen vanhan hautapaikan päälle sallitaan.

    Ilmoitus hätäkeskukseen

    Rikoskomisario Ari Järveläinen Kaakkois-Suomen poliisista kehottaa aina ilmoittamaan hätäkeskukseen, jos epäilee löytäneensä ihmisen luun. Sen jälkeen poliisi selvittää, liittyykö luu johonkin rikokseen tai kadonneeseen ihmiseen.

    Jos kyseessä on selkeästi tuore luu, on poliisillakin tutkintakynnys herkemmässä

    Usein maasta löytyneille ihmisen luille löytyy luonnollinen selitys, kun esimerkiksi ilmenee, että paikalla on ollut vanha hautausmaa. Vanhojen yksittäisten luiden menneisyys voi yhtä hyvin jäädä arvoitukseksi.

    Toisinaan luita on saattanut myös kantautua vanhoilta hautapaikoilta maansiirtojen yhteydessä kauaskin alkuperäiseltä paikalta.

    Rikoskomisario Petri Korpisammal Kaakkois-Suomen poliisista kertoi Ylelle viime kesäkuussa, että ihmiset tuovat poliisilaitokselle näytille luita aina silloin tällöin.

    Biokaasuyhtiö BioGTS  hakeutui yrityssaneeraukseen – nopea kasvu heikensi taloutta

    Biokaasuyhtiö BioGTS hakeutui yrityssaneeraukseen – nopea kasvu heikensi taloutta


    Käräjäoikeus hyväksyi keskiviikkona yrityssaneerausmenettelyn käynnistämisen. Yrityksen suurimmat velkojat ovat puoltaneet BioGTS Oy yrityssaneeraushakemusta. BioGTS kertoo tiedotteessaan yhtiön taloustilanteen heikentyneen tänä vuonna...

    Käräjäoikeus hyväksyi keskiviikkona yrityssaneerausmenettelyn käynnistämisen. Yrityksen suurimmat velkojat ovat puoltaneet BioGTS Oy yrityssaneeraushakemusta. BioGTS kertoo tiedotteessaan yhtiön taloustilanteen heikentyneen tänä vuonna liiketoiminnan voimakkaan kasvun vuoksi.

    Tässä haastavassa tilanteessa ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hakea yhtiö yrityssaneeraukseen. Saneerausmenettelyn tavoitteena on vakauttaa yhtiön tilanne ja turvata toiminnan jatkuminen, BioGTS Oy:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen kertoo.

    BioGTS Oy:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen luottaa yhtiön vientinäkymiin.Jaana Polamo / Yle

    Yhtiöllä on tänä vuonna ollut ongelmia laitosten toimitusprojektien maaliin viemisessä. Tästä syystä kaksi urakkasopimusta purettiin ja yhtiö menetti huomattavat urakkasummat. BioGTS pitää sopimuksien purkamisia molemmissa tapauksissa kiistanalaisina. Rautiaisen mukaan takapakit vaikeuttivat taloustilannetta ja hidastivat uusien projektien liikkeellelähtöä Suomessa, mutta vientimarkkinaa on kaikesta huolimatta saatu avattua.

    – Ensimmäisen Kiinan projektin asiakas on ollut erittäin tyytyväinen saamaansa palveluun, ja seuraavat projektit Kiinaan ja Vietnamiin ovat jo työn alla. Todellinen potentiaali ja kasvunäkymät ovat vientikaupan sektorilla, johon tullaankin jatkossa panostamaan, Mika Rautiainen vakuuttaa.

    BioGTS:n vaikeudet tulivat laajemmin ilmi ensi kerran kesäkuussa. Alkuviikosta BioGTS itse ilmoitti pysäyttävänsä hyvässä vaiheessa olleen urakan Mikkelissä.

    Velkasaneeraushakemuksessa BioGTS ilmoittaa velkojensa määräksi liki 11,7 miljoonaa euroa. Suurimmat velkojat ovat Finnvera Oyj, OP Vakuutus Oy, OP Henkivakuutus Oy ja Keski-Suomen Osuuspankki. Suurimmat saatavat on Keski-Suomen Osuuspankilla: 3,8 miljoonaa euroa.

    BioGTS Oy on vuonna 2011 perustettu patentoitujen ja tehdasvalmisteisten biokaasu- ja biodiesellaitosten valmistaja. Yhtiö työllistää Jyväskylässä noin 50 asiantuntijaa. Lisäksi yritys työllistää alihankkijaketjun kautta kokoaikaisesti yli 100 henkilöä.

    Yritys on ollut kolmena vuona peräkkäin Keski- ja Itä-Suomen alueen kasvuyritysten listan kärjessä ja palkittiin vuonna 2016 koko Suomen kovimpana kasvuyrityksenä (Kauppalehti).

    Osa bussikuskeista tekee kahta työtä ja rikkoo lepoaikoja –

    Osa bussikuskeista tekee kahta työtä ja rikkoo lepoaikoja – "Asia on nähtävissä ja pelättävissä"


    Tästä on kyseKuljettajien ajokyvyn seuranta on pitkälti kuskeilla itsellään.Pohjolan Liikenne on huomannut kuljettajien tekevän vapaa-ajallaan työtä.Kahden työn tekemisellä voi rikkoa lepoaikasääntöjä.Osa bussiyrittäjistä on huolissaan...

    Tästä on kyseKuljettajien ajokyvyn seuranta on pitkälti kuskeilla itsellään.Pohjolan Liikenne on huomannut kuljettajien tekevän vapaa-ajallaan työtä.Kahden työn tekemisellä voi rikkoa lepoaikasääntöjä.

    Osa bussiyrittäjistä on huolissaan kuljettajien tavasta tehdä töitä vapaa-ajalla.

    Kuljettajille on määritelty lepoajat, jotta vireystila olisi mahdollisimman hyvä. Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko kuitenkin kertoo, että osa kuljettajista tekee kahta työtä, eikä työnantaja pysty valvomaan lepoaikojen noudattamista.

    – Asia on nähtävissä ja pelättävissä. Tiedämme muutamia kuljettajia meiltä, jotka ajavat autoa myös vapaa-aikanaan, Alanko sanoo.

    Väsyneenä ajaminen on riski liikenteessä. Vaikka kuljettajia valvotaan alkolukoilla ja ajotapaseurantalaitteilla, väsymisen tietää vain kuljettaja itse.

    Houkutus voi olla suuri tehdä keikkaa. Terhi Penttilä

    Pohjolan Liikenne käy lepoaikamääräykset läpi kuljettajien kanssa esimerkiksi työsopimusta tehdessä. Toisen työn tekeminen vapaa-ajalla ei ole automaattisesti kiellettyä, mutta riittävät lepoajat ovat laissa määriteltyjä.

    – Me emme voi seurata sitä, mitä yksittäinen työntekijä tekee vapaa-aikanaan, mutta me voimme edellyttää, että ne asiat tehdään oikein.

    Alangon mukaan kuljettajapula kasvattaa ilmiötä ja se on kaikkien isojen kuljetusyritysten haaste.

    – Kyse on pienestä osasta kuljettajista. Iso osa hoitaa asiat juuri niin kuin pitääkin, muistuttaa Alanko.

    Onnibussin toimitusjohtaja Lauri Helke kommentoi, että ongelmia ei ole isossa mittakaavassa, vain muutamia yksittäistapauksia on tullut esille.

    Pohjolan Matkan, Savonlinjan, Savo-Karjalan linjan ja Koiviston auton toimitusjohtajille ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa työntekijä olisi tehnyt kahta työtä. Osa yrityksistä kieltää työn tekemisen kilpailijalle vapaa-aikana.

    Vireystila on kuljettajan itsensä vastuulla

    Kaikki bussiyhtiöt kertoivat Ylelle, että piirit alalla ovat pienet. Jos työntekijä tekee niin sanottua kuutamokeikkaa, työkaverit todennäköisesti tietävät siitä ja kertovat työnantajalle.

    Pirkanmaalaisen kuljetusliikkeen Länsilinjojen toimitusjohtaja Terhi Penttilä muistaa yksittäistapauksia, jolloin työntekijä on jäänyt kiinni kahden työn tekemisestä. Penttilä peräänkuuluttaa muiden kuljetusliikkeiden tavoin kuljettajien vastuuta kertoa toisesta työstä.

    – Houkutus voi olla suuri tehdä keikkaa. Jos jättää ilmoittamatta työnantajalle toisesta työtä, työnantajalla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä asiaan käsiksi.

    Länsilinjat tiedottaa ja kouluttaa työntekijöitä, jotta he tietäisivät lepoaikavaatimukset. Penttilä aprikoi, voisiko työnantaja tarkastaa kuljettajan tulot verottajan kautta. Näin työnantaja voisi saada tietoonsa, onko kuski saanut palkkaa muualtakin.

    – Siihen on suhtauduttu kriittisesti.

    Osa-aikaiset työntekijät voivat tehdä töitä usealle työnantajalle. Jokaisella kuljettajalla on henkilökohtainen digipiirturi, johon ajoajat ja lepoajat kirjautuvat. Esimerkiksi taksit eivät kuitenkaan käytä piirturia. Kaikissa vanhemmissa busseissa ei myöskään ole digipiirturia. Aiemmin raskaan liikenteen puolella digipiirtureita on kerrottu kierrettävän esimerkiksi magneeteilla.

    – Osa-aikaisten kanssa sopimukset ovat selkeästi määriteltyjä. He huolehtivat itse riittävistä lepoajoista, sanoo Pohjolan Matkan toimitusjohtaja Johanna Lehtonen.

    Yökerhossa istuminenkin voi kuormittaa

    Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnanjohtaja Kai Valonen tunnistaa ilmiön. Bussionnettomuutta, joka olisi johtunut lepoaikojen väliin jättämisestä, ei ole ollut tutkittavana.

    – Linja-autoalalta puuttuu kokonaisvaltainen turvallisuusjohtaminen. Ilmailu-, raide- ja henkilöliikenne ovat tässä linja-autoalaa edellä, Valonen sanoo.

    Valonen sanoo, että vapaa-ajalla kuskina oleminen ei kuulosta hyvältä. Toisaalta muukin vapaa-aika voi kuormittaa ja laskea vireystilaa.

    – Esimerkiksi alkoholin juominen tai yökerhossa istuminen voi kuormittaa.

    Matkustajien soitot voivat pelastaa onnettomuudelta

    Kuljetusalalla vuorokausilevon tulee olla yhtäjaksoinen ja vähintään 11 tuntia jokaista 24 tuntia kohden. Viikkolevon täytyy olla yhtämittaisesti 45 tuntia.

    Jos lepoaika ei täyty, voi kuljettajan vireystila laskea. Joka kahdeksannen kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden taustalla oli vireystilan lasku vuosina 2007–2016. Tuolloin sattui 261 kuolonkolaria, joihin väsyneen kuljettajan virhe oli osasyy. Lisäksi vuosittain tapahtuu yli kymmenen kolaria, jotka johtuvat kuljettajan nukahtamisesta.

    Kuopion bussiturman jälkeen yleiseen keskusteluun nousi kuljettajien ajokyky. Yksikään linja-autoyritys, johon Yle soitti, ei ollut saanut tavallista enempää yhteydenottoja matkustajilta bussimatkojen turvallisuuteen liittyen.

    Isoilla bussiyhtiöillä on monia tapoja selvittää ajokykyä. Useissa busseissa on alkolukko, ajotavanseurantalaite ja digipiirturi.

    – Asiakaspalaute on todella tärkeää. Jos ajotavassa, palvelussa tai liikennekäyttäytymisessä on huomioitavaa, me mietimme tarkasti, mistä se johtuu. Toivoisin, että saisimme asiakaspalautetta, jos kuljettajan ajokykyä epäillään, sanoo Länsilinjojen toimitusjohtaja Terhi Penttilä.

    Metsissä saattaa lymytä jopa tuhat löytämätöntä sienilajia – Suurista ruokasienistäkin on Suomessa vähän tutkimustietoa

    Metsissä saattaa lymytä jopa tuhat löytämätöntä sienilajia – Suurista ruokasienistäkin on Suomessa vähän tutkimustietoa


    Suomessa on paljaalla silmällä havaittavia sieniä, niin kutsuttuja suursieniä vielä paljon löytämättä ja tutkimatta. – Satoja, jopa tuhat lajia voi olla vielä löytymättä. Sienitutkijoita on Suomessa aika vähän, joten isoista...

    Suomessa on paljaalla silmällä havaittavia sieniä, niin kutsuttuja suursieniä vielä paljon löytämättä ja tutkimatta.

    – Satoja, jopa tuhat lajia voi olla vielä löytymättä. Sienitutkijoita on Suomessa aika vähän, joten isoista ruokasienistäkin löydetään uusia lajeja. Lajien tutkimuksen edistyminen on pitkälti kiinni osaajista ja tutkimuksen rahoituksesta, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen sieni-tiimissä työskentelevä suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff.

    Tutkijat ovat tähän mennessä tunnistaneet noin 2000 paljaalla silmällä nähtävää sienilajia Suomesta. Lisäksi tiede tuntee vielä tuhansia suomalaisia hyvin pieniä tai mikroskooppisen pieniä sieniä.

    Sienitutkijoilla on apunaan muitakin tunnistuskeinoja kuin sienen ulkonäkö ja rakenne. DNA-tutkimusten ja mikroskoopin avulla esimerkiksi rusakkonuljaskasta erotettiin vastikään viisi lajia.

    – Rusakkonuljaskaa kerättiin ja syötiin, mutta ihmeteltiin pitkään, että miten sieni voi olla niin muunteleva. Luonnontieteellisten museonäytteiden ja mikroskoopin avulla sekä DNA-menetelmillä pystyttiin erottamaan, että kyseessä olikin viisi eri lajia. Yleisimmälle niistä jätettiin nimi rusakkonuljaska, muut saivat uudet nimet, kertoo von Bonsdorff.

    Uusista lajeista ainakin neljä on suomalaisia: jänönnuljaska, purppuranuljaska, rusojalkanuljaska ja rusakkonuljaska. Ruskonuljaskaa ei suomesta ole vielä tavattu. Mukana hankkeessa oli kaksi suomalaistutkijaa.

    Parhaillaan kerätäänkin sieniharrastajien avulla verkossa uutta tietoa sienistä Sieniatlashankkeen avulla Suomen lajitietokeskukseen. Siihen on kertynyt jo yli 18 000 havaintoa lähes 1900 lajista. Kuka tahansa kansalainen voi ilmoittaa palveluun havaintonsa.

    Osa sienistä uhanalaisia

    Tea von Bonsdorffin työhön Helsingin yliopiston Luomuksessa kuuluu esimerkiksi sienten uhanalaisuusarvioinnin tekeminen. Arviointi tehdään kymmenen vuoden välein, uusin valmistuu ensi vuoden puolella.

    – Iso osa sienistä elää puiden kanssa yhteiselämää. Kun metsiä käsitellään voimakkaasti, jotkut sienilajit kärsivät. Toiset lajit taas kärsivät perinnebiotooppien katoamisesta ja maatalouden muuttuessa. Jotkut lajit puolestaan kärsivät, kun lahopuuta poistetaan metsästä, kertoo von Bonsdorff.

    Uhanalaisissa lajeissa on esimerkiksi muutamia tattilajeja. Rusohelttavahakas arvioidaan sen sijaan kokonaan hävinneeksi. Sitä ei ole tiettävästi havaittu (Iltalehti) vuoden 1876 jälkeen.

    – Mielenkiintoista nähdä, löydetäänkö se joskus vielä Suomesta, sanoo von Bonsdorff.

    Von Bonsdorff viihtyy sienimetsässä myös vapaa-aikana, ja on Suomen sieniseuran varapuheenjohtaja.

    – Omia lempisieniäni ovat korvasieni, ukonsieni, mustatorvisieni ja mustavahakas.

    Kalle Purhonen / YleSienisadossa suuria vaihteluita

    Alkusyksystä näytti siltä, että sienisato jää tavallista pienemmäksi. Koko maassa sieniä oli harvakseltaan kuivan kesän jäljiltä. Syyskuun puolessa välissä satonäkymät ovat hyvät, vaikka paikallista vaihtelua on edelleen paljon.

    – Itä-Suomeen on saatu enemmän sadetta, minkä ansiosta sienisato voi siellä olla muuta maata runsaampi. Itä-Suomessa on totuttu keräämään varsinkin tatteja, ja sinne on noussut paljon erilaisia tatteja. Myös mustavahakasta on Itä-Suomessa paljon, kun se taas täältä pääkaupunkiseudulta lähes puuttuu, arvioi von Bonsdorff.

    Biokaasuyhtiön ongelmat syvenevät – nyt Mikkelissä neuvotellaan laitossopimuksen purkamisesta

    Biokaasuyhtiön ongelmat syvenevät – nyt Mikkelissä neuvotellaan laitossopimuksen purkamisesta


    Mikkeliin valmisteilla olevan biojalostamon laitostoimittaja haluaa purkaa urakkasopimuksen. BioSairila Oy on aloittanut laitostoimittaja BioGTS Oy:n kanssa sopimuksen purkuneuvottelut yrityksen ilmoituksen pohjalta. – Ilmoitus tuli eilen. Se oli...

    Mikkeliin valmisteilla olevan biojalostamon laitostoimittaja haluaa purkaa urakkasopimuksen.

    BioSairila Oy on aloittanut laitostoimittaja BioGTS Oy:n kanssa sopimuksen purkuneuvottelut yrityksen ilmoituksen pohjalta.

    – Ilmoitus tuli eilen. Se oli pienoinen yllätys. Nyt meidän pitää ottaa haltuun tuo projekti. Laitosrakentaminen on hyvässä vaiheessa, ja seuraavaksi pitäisi aloittaa prosessilaitteiden asennukset, toteaa Biosairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen.

    BioGTS ilmoitti urakan pysäyttämisestä taloudellisiin syihin vedoten. Neuvotteluissa pohditaan esimerkiksi alihankintasopimuksien siirtoa tilaajalle.

    Maanrakennusurakka Metsä-Sairilan alueella jatkuu normaalisti. Tavoitteena on minimoida laitoksen valmistumiseen vaikuttavat viivästykset.

    – Joku ratkaisu pitää saada lähiviikkoina ja ainakin tähän mennessä on neuvoteltu hyvässä yhteistyössä. Tavoitteena on, että hanke saadaan valmiiksi ensi kesään mennessä. Alunperin oli pieni odotus siitä, että jo vuoden vaihteessa olisi ehditty joltain osin laitoksen laitteita pyörittää, niin tämä varmasti viivästyy, kertoo Hirvonen.

    Hirvosen näkemys on, että hankkeen kustannukset eivät kasva suunnitellusta, vaikka mutkia matkaan tulikin.

    – Toki neuvottelut ovat vasta alkaneet ja katsotaan sitten eri osa-alueet, miten ne toteutetaan. Laitoksessa on varauduttu yhdeksän miljoonan euron investointiin ja siinä suuruusluokassa yritetään pysyä.

    Biokaasulaitosten toiminnassa ongelmia ympäri maata

    BioGTS:n toimittamien biokaasulaitosten käyttöönotossa on ollut ongelmia ympäri Suomea.

    Näin on tapahtunut myös Mikkelin Haukivuorella, missä toimiva Biohauki Oy ilmoitti elokuussa purkavansa laitoksen toimitussopimuksen BioGTS:n kanssa. Yhtiön mukaan sopimuksen purkamisen syynä olivat laitoksen toiminnassa havaitut virheet ja puutteet.

    BioGTS:n toimitusjohtaja Mika Rautiaisen mukaan Haukivuorella kyse on takuuajan korjauksiin liittyvästä kiistasta, ja sopimuksen purkaminen on laiton.

    Toimitusjohtaja: "Meitä pyritään ahdistamaan nurkkaan"

    Rautiainen syytti myös Jyväskylän kaupungin jätehuoltoyhtiö Mustankorkea Oy:ta Haukivuoren laitoksen sopimusriidoista. Mustankorkea purki oman laitossopimuksensa BioGTS:n kanssa viime helmikuussa.

    – Entinen asiakkaamme Jyväskylän kaupungin jätehuoltoyhtiö Mustankorkea Oy konsultoi (BioHauki Oy:ta) tässä asiassa, ja pyrkii parhaansa mukaan ahdistamaan meitä nurkkaan. Se on tätä Jyväskylän kaupungin elinkeinopolitiikkaa, Rautiainen totesi BioGTS:n lähettämässä tiedotteessa.

    Mikkelissä Biosairilan laitosurakka pysäytettiin BioGTS:n ilmoituksella taloudellisista syistä.

    BioGTS on joutunut maksuhäiriöineen myös protestilistalle, missä yritykselle on merkitty toukokuussa reilun 6300 euron maksamaton saatava. Toimitusjohtaja Rautiainen kertoi Ylelle kesäkuussa, että maksuhäiriömerkintä johtui maksuliikennejärjestelmän ja tilitoimiston vaihdosta.

    Noin kymmenen miljoonan euron laitoshankkeessa mukana myös valtion rahoja

    Biosairilan biokaasulaitoksen pitäisi alkuperäisen aikataulun mukaan valmistua keväällä 2019. Laitoksen investoinnin kokonaiskustannus on noin 9,7 miljoonaa euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriön kärkihanketukea on 3,4 miljoonaa euroa.

    Hankkeen toteutuksesta järjestettiin kansainvälinen tarjouskilpailu, ja saatujen tarjousten perusteella biojalostamon toteuttajaksi valittiin Jyväskylässä toimiva laitostoimittaja BioGTS.

    Mikkelin kaupunki omistaa BioSairilasta 80 prosenttia ESE Oy:n ja MetsäSairila Oy:n kautta. 20 prosenttia yhtiön osakkeista on BioGTS Oy:n omistuksessa.

    – Myös nämä omistussuhteet ovat jatkossa neuvottelujen alla, kaikesta tähän urakkaan liittyvästä neuvotellaan. Tärkeintä on saada tuo urakka ja laitosrakentaminen jälleen käyntiin, toteaa Biosairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen.

    Lue myös:

    Hallituksen lempilapsi joutui hankaluuksiin: Biokaasulaitosten valmistajalla maksuhäiriöitä ja katteettomia lupauksia tuotoista

    Isännän hurjasta haaveesta tuli vihdoin totta – Lehmän lannasta kaasua oman auton tankkiin

    Biokaasuautoilu kutoo verkkonsa yhä ylemmäs Suomea – Tutkija: ”Tällä pidetään maaseutua elinvoimaisena”

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot


    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin. Yle selvitti...

    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin.

    Yle selvitti kaikkien 15 liigajoukkueen hallitusten jäsenten taustat ja sidonnaisuudet. Suurin osa jäsenistä on liikemiehiä, joille liigajoukkueen hallituksessa istuminen ei ole ainoa luottamustoimi.

    Voit siirtyä suoraan oman joukkueesi tietoihin yllä olevasta pudotusvalikosta tai tankata kaikkien joukkueiden tiedot alta löytyvästä listasta.

    HIFK

    Pelaajabudjetti 3,25 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jukka Valtanen

    Korvasi potkut saaneen Pentti Matikaisen vuonna 2008, kun HIFK oli konkurssin partaalla. Toimii myös Jääkiekkoliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana. On työskennellyt aiemmin Elisassa ja Lorealilla.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Everi

    On ollut mukana kehittämässä jääkiekon mestarien liigaa CHL:ää ja on myös CHL:n hallituksen jäsen. Puuhannut monitoimiareenaa Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun.

    Leo Bensky

    Maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan perheyritys Oy Anglo-Nordic Ab toimitusjohtaja. Tuli HIFK:hon sijoittajaksi vuonna 2008 seuran talousahdingon aikana, kun HIFK järjesti osakeannin.

    Gustaf Björnberg

    Tuli myös HIFK:n omistajaksi seuran kannalta surkeana vuonna 2008. Metsäteollisuusyhtiö Myllykosken (sittemmin myyty UPM:lle) omistajasuvun perijä.

    Alexander Lindholm

    Otava-konsernin toimitusjohtaja. Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen.

    Kaj Swanljung

    Pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Ammatiltaan asianajaja, joka on mukana useiden yritysten hallituksissa, esimerkiksi naantalilainen alkoholijuomiin keskittynyt Brinkhall Sparkling Oy.

    Harri Tuohimaa

    Handelsbanken Rahoitus Oyj:n toimitusjohtaja. Entinen jääkiekkoilija, joka on edustanut SM-liigassa Lukkoa ja HIFK:ta sekä Suomea Sarajevon olympialaisissa.

    HPK

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,37 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Antti Toivanen

    Työskennellyt aikaisemmin muun muassa kiinteistönvälittäjänä ja yritysrahoituspäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Matti Vihervuori

    Ollut pitkään HPK-edustusjääkiekko ry:n hallituksessa. Ollut Hämeen Sanomien toimitusjohtaja.

    Jyrki Louhi

    Pelaajaurallaan HPK:n seuraikoni, jonka pelipaita on nostettu Hämeenlinnan jäähallin kattoon. KPMG:n erityisasiantuntija urheilujuridiikassa ja -verotuksessa.

    Mika Koskinen

    Länsi-Auton aluejohtaja.

    Mika Uutela

    Rakennussaneerausyhtiö MV Maalaus Oy:n toimitusjohtaja.

    Tapio Vekka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Vekka Liikenteessä. Kiinteistö- ja ruokapalveluita tarjoavan Tekmen toimitusjohtaja. Ollut aiemmin myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

    Ilves

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,4 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Risto Jalo

    Entinen liigapelaaja, joka on Ilveksen toimitusjohtaja jo toistamiseen. Autonvuokrausyritys Noble Team Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

    Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä

    Entinen SM-liiga- ja NHL-pelaaja. Asuu Savonlinnan Kerimäellä, jossa toimii lammastilansa Herttualan toimitusjohtajana.

    Timur Kärki

    Ohjelmistoyritysten Gofore ja Erofog Oy toimitusjohtaja.

    Esa Ranta-aho

    Belgiassa hevostalli ER-horsea pyörittävä toimitusjohtaja.

    Markku Pekkola

    Työskentelee talous- ja palkkahallinnon asiantuntijana Accountorissa ja istuu myös yhtiön hallituksessa.

    Mikkelin Jukurit

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 3,36 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tuomas Muotka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Kalevankankaan Areena Oy:ssa, jonka toimialaa on tapahtumien järjestäminen Jukurien kotihallilla Kalevankankaan jäähallilla. On myös jäähallilla toimivan Heimoravintolat Oy:n toimitusjohtaja. Pelannut Jukureissa juniorina.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Toivakka

    Suomen jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja, toiminut myös Mestiksen puheenjohtajana. Toivakan suku on vaikuttanut Mikkelin yrityselämässä jo yli sata vuotta. Suku on ollut mukana muun muassa kauppakeskus Akselissa ja Mikkelin toriparkissa sekä vaikuttaneet kunnallispolitiikassa. Toivakan suvun omistama A. Toivakka Oy on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista.

    Jukka Ahokas

    Mikkelin kaupunkilehden toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi toimii monella toimialalla pelaavan JLV Investin toimitusjohtajana. Yrityksen toimialoiksi on ilmoitettu muun muassa lehtien julkaisutoiminta, mainostoimistopalveluiden tuottaminen ja kiinteistöjen omistaminen.

    Reijo Björkman

    On mukana Kalevankankaan Areenan ja Heimoravintoloiden hallituksissa. Vakuutusmeklari Meklaritalo-yrityksessä.

    Jyrki Larvanto

    Mikkeliläisen Kantolan Rengas Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. Yritys kuuluu Rengas Center -ketjuun. Osti Kantolan Renkaan koko osakekannan vuonna 2005.

    Kai Simola

    Toimitusjohtaja putki-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja erikoisurakointia tarjoavassa Star Expert Oy -yrityksessä. Sai vuonna 2015 Mikkelin kaupungin vuoden yrityspalkinnon.

    Heikki Viitikko

    Osti viime vuonna Jukureista 28 prosenttia. Kiinteistösijoittaja. Estate Oy -nimisen yrityksen toimitusjohtaja.

    JYP

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 8,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Aku Vallenius

    Jypin entinen pelaaja. Koiranruoka ja -tarvikeyritys Ryrys Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Jypin akatemiajoukkue D Teamin toimitusjohtaja, Jyväskylän Jäähalli Oyn hallituksen jäsen.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Seppänen

    Toimii hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana yli kymmenessä kiinteistöosakeyhtiössä. Hallitusjäsenyyksiä lukuisssa muissakin eri alan firmoja. Seppäsellä on ollut sormensa pelissä Jypin kohdalla joko toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan roolissa parikymmentä vuotta. Aiemmin hän oli koko Jypin suurin yksittäinen omistaja.

    Pekka Harvia

    Kuuluu Harvian saunasukuun. Paikka sekä vene- ja konekauppaan keskittyvän Jyväs-Marinen että uutta liikuntakeskusta Jyväskylään valmistelevan Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa.

    Heimo Viinanen

    On myös Jyväs-Marinen ja Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa, sekä kirjanpainoalan yritys Grano Oyn hallituksessa.

    Sari Rito

    Jypin hallituksen ainoa nainen. On myös kiinteistösijoitusyritys Rito Oyn toimitusjohtaja. Yritys toimi vaatealalla vuoteen 1998 saakka.

    Anssi Lyytinen

    Optikkoalalla. Toimii Dioptiria Oyn ja Virlans Oyn toimitusjohtajana.

    Esa Polas

    Istuu lukuisten asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa. On puheenjohtaja kolmen eri alan yrityksen hallituksissa, muun muassa kuljetuspalveluita ja autokauppaa.

    Kalpa

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Toni Saksman

    Nostettiin toimitusjohtajaksi tappiollisen kauden 2012–2013 päätteeksi. Työskennellyt aiemmin tilitoimisto Pretax Kuopio Oyn toimitusjohtajana. Osakas ja hallituksen jäsen konsulttiyritys Javeco Oyssa, jossa työskentele konsulttina.

    Hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen

    Vuoden 2017 liikemies, entinen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja.

    Kyösti Karhunen

    Kuopiolaisen tavarataloketju Carlsonin toimitusjohtaja.

    Mikko Kuparinen

    Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen ja Juniori-Kalpa ryn puheenjohtaja. Sijoittaja, sijoitusyhtiö Canelcon Capital Oyn toimitusjohtaja.

    Markus Pohjonen

    Rakennusbisneksessä mukana. Toimitusjohtaja kahdessa eri kuopiolaisessa rakennusfirmassa. Puheenjohtajana useissa taloyhtiöissä Kuopiossa. Kuopion vuoden nuori yrittäjä 2013.

    Jarmo Vidgrén

    Omistaa veljiensä kanssa metsäkoneyhtiö Ponssen ja toimii yrityksen myynti- ja markkinointijohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Ponsse on tukenut Kalpaa vuodesta 2004 asti.

    KOOKOO

    Pelaajabudjetti 1,7 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,94 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Sakari Välimaa

    Kiekkoillut I-divisioonan joukkueessa Kotkan Titaanit ja toiminut myös joukkueen toiminnanjohtajana. Ollut aiemmin myös TPS:n myyntipäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Pulkkinen

    Microsoftin johtoryhmässä liiketoimintajohtajana.

    Heikki Hietala

    Yrittäjä muun muassa hallitilaa vuokraavassa Tehovarastot -yrityksessä.

    Jouni Mankki

    Töissä rakennusalan yritys Swecossa.

    Pulla Peltola

    Leipomoalan yrittäjä. Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen (sit.).

    Pahto Ruohtula

    KooKoon suurin yksittäinen omistaja - omistaa noin 19 prosenttia. Perustanut majoitusalan yritys Suomen Majoitusmestarit, jonka myi viime vuonna.

    Mika Turkki

    Puhelinpalveluita myyvän FIN Kotimaan Puhelinpalvelut Oyn omistajia.

    Oulun Kärpät

    Pelaajabudjetti 3,2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 15,8 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tommi Virkkunen

    Oli Kärppien hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010 saakka. Toimitusjohtaja myös kahdessa Kärpät -konsernin tytäryhtiössä: musiikkifestivaaleja järjestävä Qstock Oy ja työvoimaa vuokraava Työtahti Oy.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Kontsas

    Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö. Jääkiekkotapahtumajärjestäjä Glacies Oyn, Raksilan Harjoitushalli ja Raksilan Tekojääkentän Katsomo ky hallitusten jäsen, Työtahti Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Petri Harju

    Rakennuttajatoimisto Promenin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen ja Pohjoisen panimo Maistila Oyn hallituksen jäsen.

    Jari Pirinen

    RSM Finland Recoveryn toimitusjohtaja. Työskennellyt ennen Finnveralla ja Pohjolan Osuuspankissa. Koneiden myynti- ja vuokrafirma Realmachinery Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Arto Yli-Martimo

    Kuuluu Osuuspankin hallintoneuvostoon. Metalliteollisuudessa Mectalent Oyn hallituksen jäsen ja liikkeenjohdon konsultointia tekevän Asylum Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Rauman Lukko

    Pelaajabudjetti 2,6 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,3 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Timo Rajala

    Inisinööri, työskennellyt muun muassa Elisalla.

    Hallituksen puheenjohtaja Ari Salmi

    Liigan hallituksen jäsen. Hallituksen puheenjohtaja myös Logistikas Oyssä ja Olderman Oyssa. Jälkimmäisessä myös toimitusjohtajana, samoin Rautarukkanen Oyssä. Hallituksen jäsen myös Rauman satamayhtiö Rauma Marine Constructionsissa.

    Rami Aarikka

    Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja.

    Veli-Matti Lanne

    Contineo Oyn toimitusjohtaja. Contineo omistaa muun muassa RTK-Palvelun ja RTK-Henkilöstöpalvelun, jotka kuuluvat Lukon kanssa samaan konserniin. Suurin osa Lukon rahoituksesta tulee juuri RTK:lta. Lanne on myös RTK Henkilöstöpalvelun hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen jäsen myös neljässä muussa yrityksessä.

    Mika Marttila

    Osuuskauppa Keulan hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

    Janne Mokka

    Ydinjätehuollon asiantuntijayritys Posiva Oyn toimitusjohtaja. Entinen ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) tuotantojohtaja.

    Esa Tommila

    Entinen Lukon pelaaja. Hallituksen jäsen Lukon junioriareena Tuki-Areena Oyssä.

    Lahden Pelicans

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,22 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tomi-Pekka Kolu

    Työskennellyt Pelicansissa vuodesta 2004, muun muassa markkinointijohtajana. Pelannut Pelicansissa 57 Liiga-ottelua kaudella 1999-2000.

    Hallituksen puheenjohtaja Pentti Matikainen

    Entinen pelaaja ja valmentaja, joka valmensi Suomen maajoukkueen vuonna 1988 olympialaisissa hopealle.

    Pasi Nurminen

    Pelicansin suurin omistaja: omistusosuus yli 70 prosenttia. Entinen maalivahti, joka on pelannut Liigan ja maajoukkueen lisäksi NHL:ssä. Kuuluu myös Pelicansin valmennustiimiin.

    Tommi Kurkaa

    Asfaltointiyritys Iskuasfaltin toimitusjohtaja ja Pelicansin pienomistaja.

    Juho Ruoti

    Toimitusjohtaja linja-autoalan perheyritys Reissu-Ruoti Oyssa. Pelicansin pienomistaja.

    Simo Santapukki

    Apulanta-yhtyeen rumpali, toinen omistaja Apulanta Oysta. Omistaa myös kiinteistöjä Lahdessa.

    SaiPa

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,45 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jussi Markkanen

    Entinen Liiga- ja NHL-pelaaja. Omistaa SaiPasta noin 19 prosenttia.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Tersa

    Omistaa melkein 25 prosenttia yhtiöstä. Pyörittää Lappeenrannan K-Rautaa.

    Jussi Okko

    Hänen isänsä johtama Okimar Invest on Liiga-Saipan toinen pääosakas liki 25 prosentin omistuksella. Työskentelee perheensä omistamassa kivialan yritys Ylamaa Groupissa.

    Kari Koskimies

    Omistaa Liiga-Saipasta noin 16 prosenttia. Yrittäjänä muun muassa urheiluvälinemyynnissä.

    Kimmo Lecklin

    Edustaa hallituksessa SaiPa ry:tä, joka vastaa seuran junioritoiminnasta. Entinen liigatason maalivahti.

    Ville Suni

    Perheyritys Auto-Suni Oyn toimitusjohtaja.

    Timo Tikkinen

    Liigayhtiön pienomistaja, rahoitusalan ammattilainen.

    Teemu Toiviainen

    Töissä Nokian talousjohdossa. Liiga-Saipan pienomistaja.

    Vaasan Sport

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,5 miljoonaa

    Toimitusjohtaja Tomas Kurten

    Pitkä kokemus kansainväliseltä matkailualalta.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen

    Jääkiekon SM-liiga Oyn hallituksen puheenjohtaja. Vaasan Jäähallin Ravintolayhtiön hallituksen puheenjohtaja ja iLOQ Oy -nimisen digitaalisia lukitusratkaisuja myyvän yrityksen toimitusjohtaja. Sportin hallituksen kaikki kuusi jäsentä kuuluvat myös ravintolayhtiön hallitukseen.

    Ismo Aukee

    Valoitusratkaisuja tekevän Jukolux Oyn toimitusjohtaja.

    Tommie Jern

    Lääkefirma Ratiopharmin toimitusjohtaja.

    Martti Ehrnrooth

    Kuuluu Jukoluxin hallitukseen. Sen ja Sportin lisäksi istuu kahdeksan muun yhtiön hallituksissa, muun muassa kiinteistöalaa.

    Kjell Jonas Hemming

    JCH Investments Ltd, hallituksen puheenjohtaja.

    Ari-Pekka Soini

    Koiraharrastuksiin keskittyvän Paws Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

    Tappara

    Pelaajabudjetti 2,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Mikko Leinonen

    Entinen Liiga- ja NHL-hyökkääjä. Kuuluu jääkiekkotapahtumia järjestävän Glacies Oyn, Tappara Sport Oyn ja Hakametsän palvelut Oyn hallituksiin.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Penttilä

    Pyörittää Tampereella omaa asianajotoimistoaan.

    Sirkka Hagman

    Tapparan hallituksen ainoa naisjäsen ja Liiga-joukkueiden hallitusten kahdesta naisjäsenestä toinen. Rengasalalla toimivan Black Donuts Engineeringin prokuristi. Lempäälän Jäähalli Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Jouni Oja

    Rahoitusyhtiö Kivainvest Oyn toimitusjohtaja. Mukana usean muun eri yhtiön hallituksessa.

    Ronald Grönlund

    Kerrotaan olevan hallituksessa yhden seuran pääomistajan Chaim "Poju" Zabludowiczin edustaja. Air Intelligence Oyn hallituksen jäsen.

    Pasi Näkki

    Tallink Siljan toimitusjohtajan sijainen.

    Ari Penttilä

    Matkapoikien toimitusjohtaja.

    Antti Peltonen

    Sähkö-Pelto Oyn toimitusjohtaja. Lähes kolmisenkymmentä roolia muiden yritysten hallituksissa tai kiinteistöosakeyhtiöissä.

    Tommy Westerberg

    Antti Peltosen tapaan useita kymmeniä rooleja eri yritysten hallituksissa. Tilitoimisto Westerbergin toimitusjohtaja.

    TPS

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,7 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Santtu Jokinen

    Aloitti TPS:n veturina tämän vuoden kesäkuussa. Sitä ennen työskenteli lähes 20 vuotta Lindström Groupilla eri tehtävissä. Koulutukseltaan diplomi-insinööri.

    Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Marin

    Jääkiekon SM-liigan hallituksen jäsen. Turkuhallin Palvelu Oyn hallituksen puheenjohtaja, Uplause Oyn toimitusjohtaja.

    Ilkka Paananen

    Peliyhtiö Supercellin hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja. Myös suositun Wolt -ruokakuljetusyrityksen hallituksen jäsen.

    Mikko Kodisoja

    Supercellin perustajajäsen ja prokuristi.

    Porin Ässät

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,25 miljoonaa euroa

    Vt. toimitusjohtaja Mikael Lehtinen

    Korvasi potkut saaneen Eeva Perttulan kuluvan vuoden toukokuussa. Toiminut aiemmin junioriässien toiminnanjohtajana.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Juusela

    Luvata Pori Oyn henkilöstöjohtaja ja hallituksen jäsen. MVR-Yhtymän hallituksen jäsen. Valittiin hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä 2018, sitä ennen oli Ässien junioritoiminnasta vastaavan Porin Ässät ryn hallituksen jäsen vuosina 2014–2018, puheenjohtajana 2015–2018.

    Juha Hakanpää

    Astora-Rakennus Oyn pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Astora Group Oyn toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Porin Ravit Oyn hallituksen jäsen.

    Janne Ojanen

    Porin Ravien hallituksen puheenjohtaja, entinen Ässät Oyn hallituksen puheenjohtaja. Huhujen mukaan ei tullut toimeen aiemmin tänä vuonna irtisanotun toimitusjohtaja Eeva Perttulan kanssa.

    Jali Prihti

    Sampo-Rosenlew Oyn hallituksen puheenjohtaja. Ollut Ässien hallituksessa vuodesta 2012 alkaen, joukkueenjohtajana myös junioritoiminnassa.

    Kimmo Suominen

    Suomen pesäpalloliiton kurinpitopäällikkö ja urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen. Asianajaja Eversheds Sutherland -nimisessä yrityksessä.

    Jaakko Virtanen

    Porin elementtitehtaan yrittäjä ja toimitusjohtaja. 154 liigaottelua Ässissä. Ässät Oy hallituksessa 2010–2013, Ässät ryn hallituksessa 2008–2014. Patajunnuareena Oyn hallituksen jäsen.

    Lue lisää:

    Kärpät uusii mestaruuden, pistepörssin voittaja suoraan historiankirjoista – Yle Urheilu listasi liigakauden palkintojen saajat ja potentiaalisimmat haastajat

    SM-liigakautta ennakoivassa erikoislähetyksessä nostettiin esille ennakkosuosikit ja lupaavimmat nuoret: "Kuin uusi Aho tai Laine, joka olisi paras aikainen joululahja liigalle"

    Liiga-avaus oli poikkeuksellista hurlumhei-juhlaa – täydellä kierroksella mätettiin 19 ylivoimamaalia

    "Hänestä on haihtunut elämänilo" – loukkasiko piparkakkusänky todella itsemääräämisoikeutta, kysyvät kehitysvammaisen Sannen vanhemmat


    Sänky on ulkoa kuin piparkakkutalo, joka on maalattu valkeaksi ja vaaleanpunaiseksi. Sisältä näkee kattoon kiinnitetyt tuttujen ihmisten valokuvat. Reunoina ovat pyöreät puiset rimat ja niiden takana pleksi, jotta jalka tai käsi ei juuttuisi...

    Sänky on ulkoa kuin piparkakkutalo, joka on maalattu valkeaksi ja vaaleanpunaiseksi. Sisältä näkee kattoon kiinnitetyt tuttujen ihmisten valokuvat. Reunoina ovat pyöreät puiset rimat ja niiden takana pleksi, jotta jalka tai käsi ei juuttuisi väliin.

    Tällainen on Seija-Charlotta Saarelaisen ja Sami Mitsmanin kehitysvammaisen Sanne-tyttären sänky tämän hoitolaitoksessa Pieksämäellä.

    Tai tällainen se oli. Sillä kaksi viikkoa sitten vanhemmat saivat tiedon, että Sannen "sänkytalon" ovi oli purettava. Se tapahtui vain kaksi päivää sen jälkeen, kun eduskunnan oikeusasiamies oli löytänyt kiellettyjä häkkisänkyjä kehitysvammaisten asumisyksiköistä Pohjois-Karjalasta. Saarelaisen mukaan laitoksen henkilökunnan edustaja soitti hänelle ja viittasi oikeusasiamiehen päätökseen.

    Häkkisängyt on kielletty, koska muun muassa Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea on pitänyt niiden käyttöä ihmisarvoa loukkaavana.

    Hän pyytää, että hoitaja avaa oven, menee sinne nukkumaan ja vetää itse oven perässään kiinni. Sami Mitsman

    Sannen vanhempien on vaikea yhdistää kidutuksen ja ihmisarvon loukkaamisen kaltaisia sanoja tyttären nukkumisjärjestelyihin. 25-vuotias Sanne sairastaa Angelmanin oireyhtymää, johon liittyy hänellä epilepsia ja unihäiriöitä.

    Joko tytär on tarvinnut vierelleen jonkun aikuisen tai sitten hän on nukkunut suljetussa tilassa, kuten puusepän tilaustyönä rakentamassa piparkakkusängyssä.

    Oireyhtymän vuoksi tytär ei pysty kertomaan omaa mielipidettään sängystä puhumalla. Vanhempien mukaan hän on kuitenkin nukkunut siinä paremmin kuin avoimessa tilassa.

    – Hän pyytää, että hoitaja avaa oven, menee sinne nukkumaan ja vetää itse oven perässään kiinni, kuvaa isä Sami Mitsman.

    Hoitolaitos: Purkaminen ei liity häkkisänkykieltoon

    Sen jälkeen kun Sannen sängystä tehtiin avoin, tytär on nukkunut huonosti. Mitsmanin mukaan hän vaeltelee, seisoo oven luona seuraamassa yöhoitajan työskentelyä tai torkkuu istualtaan huoneessa olevassa tuolissa. Nukkumista on jouduttu helpottamaan unilääkkeillä.

    – Hän on ollut väsynyt ja jopa niin huonossa kunnossa, että häntä on pitänyt taluttaa kahta puolta. Hän on kuin vastakohta toimeliaalle, iloiselle ja nauravaiselle itselleen. Valvomisen ja lääkkeiden jälkeen hänestä on haihtunut elämänilo, Mitsman suree.

    Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen kiistää Ylelle, että sängyn oven poistaminen liittyisi eduskunnan oikeusasiamiehen päätökseen. Sen sijaan kyse on Vaalijalan omasta harkinnasta syntyneestä hoidollisesta ratkaisusta.

    Tämä on ratkaisu, joka kyllä on toiminut, mutta joka on kuitenkin poikkeuksellinen. Ilkka Jokinen

    Jokinen ei ole törmännyt missään määritelmään siitä, millainen kielletty häkkisänky tarkkaan ottaen on. Vaalijalassa käytetty sänky ei kuitenkaan hänen eikä muunkaan henkilökunnan mielestä ole samanlainen kuin esimerkiksi Honkalampikeskuksessa uutiskuvien perustella käytetyt sängyt.

    – Mutta meidänkin sängyssä on rakenteita, joita voidaan purkaa ja katsoa, miten ne vaikuttavat asiakkaan yöuneen. Todennäköisesti se olisi purettu muutenkin, koska tämä on ratkaisu, joka kyllä on toiminut, mutta joka on kuitenkin poikkeuksellinen, hän sanoo.

    – Seuraamme tietenkin jatkuvasti asiakkaiden hyvinvointia ja teemme toimenpiteitä sen mukaan, miltä se näyttää. Asiasta on kulunut vasta niin vähän aikaa, että lopullisia johtopäätöksiä ei voi vielä tehdä.

    "Sellaisesta ei koskaan puhuttu meille mitään"

    Itä-Suomen aluehallintovirasto pyysi Vaalijalaa aiemmin selvittämään, onko laitoksessa käytössä häkkisänkyjä. Vastauksessaan Vaalijala ilmoitti, että häkkisänkyjä ei ole, mutta kertoi kuitenkin samalla Sannen piparkakkusängystä. AVI ei ole puuttunut järjestelyyn.

    – Halusimme kertoa tämän sänkyasian heille kokonaisuudessaan, Ilkka Jokinen sanoo.

    Seija-Charlotta Saarelainen yllättyy kuullessaan Jokisen selvityksen asiaan. Hän sanoo tarkistaneensa laitoksesta tulleen puhelun sisällön jälkeenpäin ja hänestä häkkisänkyuutisoitiin viitattiin puhelussa suoraan.

    – En usko, että tämä oli suunniteltua. Sellaisesta ei ole koskaan puhuttu meille mitään, hän sanoo.

    Jo sängynlaidan nostaminen vaatii sukelluksen byrokratiaviidakkoon

    Saarelainen ja Mitsman kertoivat tyttärensä tilanteesta Facebookissa ennen kuin kuulivat Vaalijalan johdon näkökulman asiaan. Julkinen päivitys on kerännyt Facebookissa parissa päivässä satoja jakoja.

    Tapaus kuvaa kehitysvammaisten hoidon ja itsemääräämisoikeuksien välisiä ristiriitoja, jotka ovat nyt pinnassa. Oman näkökulmansa häkkisänkykeskusteluun on tuonut myös Honkalampikeskuksessa hoidossa olleen kehitysvammaisen pojan äiti.

    – Sanne ei ole ainut, joka tarvitsee erikoissängyn. Niitä tarvitsevia on Angelman-lapsissa ja muissa kehitysvammaisissa paljon, Seija-Charlotta Saarelainen sanoo.

    Vaalijalan kuntayhtymän johtajan Ilkka Jokinen avasi vaikeaa yhtälöä Yle Mikkelin radiolähetyksessä elokuun lopussa. Hän sanoi, että asiassa on juridinen pohja, jonka mukaan häkkisänkyjen käyttö on selkeästi kielletty. Toisaalta kehitysvammaisten omaiset ovat käyttäneet häkkisänkyjä kotonaan ja todenneet niiden toimivan.

    Häkkisängyt ovat ääriesimerkki. Rajanvetoa joudutaan käymään jo siitä, kuinka paljon kehitysvammaisen sängyn laitaa saa korottaa.

    – Jos sängynlaitaa korotetaan, se pitää selvittää, siitä tehdään valituskelpoinen päätös ja jokainen sängynlaidan nosto pitää kirjata asiakastietojärjestelmään. Tästä on syntynyt melkoinen byrokratia, mutta laki vaatii, Jokinen sanoi radiolähetyksessä.

    Ammattilaisetkaan eivät ole aina varmoja, mikä on sallittua

    25-vuotiaan Sannen vanhemmat eivät tiedä, millaisessa sängyssä heidän lapsensa tulevaisuudessa saa nukkua. Lähitulevaisuudessa tytär muuttaa Attendon uuteen yksikköön Kuopiossa, joka on lähempänä vanhempien asuinpaikkaa kuin Pieksämäellä sijaitseva Vaalijalan hoitolaitos.

    Saarelaisen mukaan Attendo on jo etukäteen pyytänyt aluehallintovirastosta tietoa, millaisen sängyn Sannelle saa asentaa. Jos lupa saadaan, sängystä tehdään samanlainen piparkakkutalo kuin Vaalijalassa on ollut.

    Tutkimus: Viljelijöiden mielestä maatalous kannattaa sittenkin tyydyttävästi –

    Tutkimus: Viljelijöiden mielestä maatalous kannattaa sittenkin tyydyttävästi – "Yllättävän positiivinen arvio"


    Tästä on kyseTuoreen kyselytutkimuksen mukaan 30% maatalousyrittäjistä arvioi tilansa kannattavuuden tyydyttäväksi.Maatalousyrittäjät uskovat kannattavuuden paranevan tulevina vuosina.Asiantuntija arvioi, että usko tulevaan kumpuaa alan...

    Tästä on kyseTuoreen kyselytutkimuksen mukaan 30% maatalousyrittäjistä arvioi tilansa kannattavuuden tyydyttäväksi.Maatalousyrittäjät uskovat kannattavuuden paranevan tulevina vuosina.Asiantuntija arvioi, että usko tulevaan kumpuaa alan kehityksestä, kuten uudesta teknologiasta ja brändiytymisestä.

    Juvan Tuhkalassa peltojen päällä leijuu tiheä usva. Aamu on utuinen kuin maatalouden tulevaisuus, luomuviljelijä Anssi Laamanen toteaa. Laamanen on yksi yhteisnavetta Juvan Muumaan yrittäjistä.

    Koska Juvan Muumaa on luomutila, sillä menee ehkä vähän paremmin kuin ojan pohjalla rämpivässä maataloudessa keskimäärin, Laamanen arvioi. Hän antaisi tilan kannattavuudelle arvosanan kolme, asteikolla yhdestä kuuteen.

    – En kovin hyvää arvosanaa antaisi.

    Laamasen arvio osuu yksiin yleisen näkemyksen kanssa. Maatalouden kehitysnäkymiä kartoittaneen tutkimuksen mukaan suomalaisten viljelijöiden antama arvosana tilojensa kannattavuudelle on keskimäärin 3,04. Tutkimuksessa arvosana yksi oli erittäin heikko ja kuusi erittäin hyvä. Kolme on välttävä.

    Useampi kuin joka kolmas maatalouyrittäjä näkee tilansa kannattavuuden tyydyttävänä tulevina vuosina.Yle Uutisgrafiikka

    Laamasta tutkimustulos kummastuttaa, sillä hän arvioi maataloudella menevän heikommin. Laamanen antaisi arvosanaksi kokonaisuutena kakkosen.

    Tutkimuksessa kakkosen toimeentulolleen antoi 888 viljelijää eli 22 prosenttia vastanneista. Paljon useampi antoi arvosanan neljä: 1332 viljelijää eli 30 prosenttia vastanneista.

    Laamasen mielestä yleisarvosanaa kolme ei kuitenkaan kannata juhlia.

    – Se kertoo siitä, että tiloilla saadaan juuri ja juuri kulut hoidettua ja ehkä lainan lyhennyksetkin maksettua, mutta omalle työlle ei saada palkkaa, Laamanen arvelee.

    Laamasen tapaan maatalouden kehitysnäkymien parissa työskentelevä Luonnonvarakeskuksen tutkija Pasi Rikkonen pitää viljelijöiden arvioita yllättävän positiivisina ottaen huomioon alan yleisen tilanteen.

    Tutkimus tehtiin helmi-maaliskuussa, joten kuiva hellekesä oli vielä kokematta. Toisaalta loputtoman sateinen kesä 2017 oli jo takana.

    – Maatalouden kannattavuus on monen asian summa, ja luonnonvoimilla on aina iso rooli siinä, Rikkonen sanoo.

    Maatilojen kehitysnäkymät 2025 –tutkimus toteutettiin viljelijöille lähetettynä nettikyselynä. Siihen vastasi 4442 viljelijää. Vastaukset on painotettu edustamaan koko maata ja eri tuotantosuuntia.

    Viljelijät uskovat, että lähivuosina menee paremmin

    Rikkosen huomion herätti erityisesti se, että tutkimuksen mukaan viljelijät uskovat kannattavuuden myös paranevan tulevaisuudessa. Maa- ja metsätalousministeriö ja useat maatalouden toimijat, kuten MTK tilaavat tutkimuksen Kantar TNS Agrilta kahden vuoden välein.

    Edellisessä tutkimuksessa joka kolmas vastaaja uskoi, että maatalouden kehitysnäkymät ovat melko heikot. Nyt enää joka kolmas oli sitä mieltä. Useimmat uskoivat kannattavuuden olevan seuraavien 3–5 vuoden aikana tyydyttävällä tasolla.

    – Yrittäjät ajattelevat, että tästä huonommaksi tilanne ei enää voi mennä, Rikkonen pohtii tulosta.

    Maatalouden kannattavuus on laskenut vuodesta 2011 saakka. Paitsi, että pohjalta on tie vain ylöspäin, Rikkonen arvioi, että tulevaisuuden toivoa nostavat myös myönteiset muutokset maataloudessa. Uutta teknologiaa otetaan käyttöön, tilakoot kasvavat ja tehokkuus lisääntyy. Se parantaa taloudellisia tuloksia ja luo toivoa, Rikkonen uskoo.

    Alalla myös puhaltavat uudet tuulet. Ruuasta puhutaan paljon enemmän kuin ennen, ja se näkyy myös maanviljelyksessä. Kiinnostus luomuun on kasvanut viljelijöiden keskuudessa, ja lähiruokaa osataan markkinoida.

    – Sieltä (maataloudesta) löytyy pieniä brändin alkuja, jotka tuovat uskoa alalle ja toivoa kannattavuuden kasvusta, Rikkonen sanoo.

    Luomuviljelijä Anssi Laamanen Juvan Muumaasta vuokrapeltojensa edessä.Riina Kasurinen/Yle

    Rikkonen arvelee, että ruuasta puhutaan tänä päivänä paljon myös siksi, että maailmanlaajuiset tapahtumat ja kriisit ovat herättäneet ihmiset pohtimaan omavaraisuutta. Rikkosen mielestä onkin huolestuttavaa, että kyselytutkimuksen mukaan suomalaista ruokaa tuotetaan tulevaisuudessa määrällisesti vähemmän kuin ennen.

    Esimerkiksi Luonnonvarakeskus on arvioinut, että tähän saakka tuotantomäärä on pysynyt ennallaan, vaikka tilojen määrä vähenee. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan esimerkiksi maitoa tuotettaisiin Suomessa vuonna 2025 18 prosenttia vähemmän kuin nyt.

    Luomuviljelijä Anssi Laamasen mielestä maatalouden asema julkisessa keskustelussa on noussut aiempaa myönteisempään asemaan. Kuluttajat ovat ilmaisseet halukkuutensa maksaa kotimaisesta ruuasta. Myös teollisuus on antanut viitteitä siitä, että kiinnostusta kotimaisten tuotteiden jalostukseen löytyy.

    – Vielä kun saataisiin kauppa mukaan tähän. Se on ainoa tie parempaan tulevaisuuteen, Laamanen sanoo.

    Kouvolaan keskitetään koko Itä- ja Kaakkois-Suomen käräjäoikeuksien riidattomat velka-asiat

    Kouvolaan keskitetään koko Itä- ja Kaakkois-Suomen käräjäoikeuksien riidattomat velka-asiat


    Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kouvolassa aletaan käsitellä koko Itä- ja Kaakkois-Suomen riidattomia velka-asioita ensi syksystä lähtien. Valtioneuvosto vahvisti torstaina riidattomien velkomisasioiden käsittelyn keskittämisen yhdeksään...

    Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kouvolassa aletaan käsitellä koko Itä- ja Kaakkois-Suomen riidattomia velka-asioita ensi syksystä lähtien.

    Valtioneuvosto vahvisti torstaina riidattomien velkomisasioiden käsittelyn keskittämisen yhdeksään käräjäoikeuteen. Niin sanottujen summaaristen riita-asioiden käsittely keskitetään syyskuun 2019 alusta alkaen Kymenlaakson lisäksi Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksiin.

    Kymenlaakson käräjäoikeus Kouvolassa vastaa vuoden päästä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueista niin sanotuissa summaarisissa riita-asioissa.

    – Tämä vahvistaa Kouvolassa Kymenlaakson käräjäoikeutta oikeudellisena osaamiskeskittymänä. Keskittäminen tuo Kouvolan käräjäoikeuteen alustavien arvioiden mukaan 15-20 uutta tehtävää, toteaa oikeusministeri Antti Häkkänen.

    Työpaikkoja siirtyy Kouvolaan pääasiassa muista Itä-Suomen käräjäoikeuksista.

    Summaarisia ovat sellaiset riidattomat velkomisasiat, jotka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. Tyypillisiä tapauksia ovat maksamattomia laskuja ja vuokria koskevat velkomisasiat. Lisäksi niihin kuuluvat muun muassa häätöä koskevat riidattomat asiat.

    Vuonna 2017 käräjäoikeuksissa ratkaistiin lähes 376 000 summaarista riita-asiaa.

    Savonlinnan vesisotku alkaa selvitä – Hintalappu jopa 13 000 euroa kiinteistöltä

    Savonlinnan vesisotku alkaa selvitä – Hintalappu jopa 13 000 euroa kiinteistöltä


    Savonlinnan Kerimaan alueen vesisotku alkaa selvitä. Itä-Savon Vesi saa vastuulleen Kerimaan vesihuollon lokakuun alussa, jos Savonlinnan kaupunginhallituksen maanantainen päätös saa lainvoiman. Vaikka alueelle on nyt määritelty vesihuoltolaitos...

    Savonlinnan Kerimaan alueen vesisotku alkaa selvitä.

    Itä-Savon Vesi saa vastuulleen Kerimaan vesihuollon lokakuun alussa, jos Savonlinnan kaupunginhallituksen maanantainen päätös saa lainvoiman.

    Vaikka alueelle on nyt määritelty vesihuoltolaitos ja vesihuoltoalue, on talousveden toimittamisen aikataulu vielä auki. Itä-Savon Veden on mahdollisesti rakennettava alueelle uusi vesi- ja viemäriverkosto, mikäli Kerimaan nykyisen vesijohtoverkoston hinnasta ei päästä sopuun.

    Liittymiskustannukset nousevat vähintään 6000 euroon

    Tällä hetkellä alueella olevassa, Puikkari Oy:n omistamassa verkostossa toimitetaan alueen kiinteistöille pesuvettä, joka ei sovellu talousvedeksi. Mahdollisen uuden verkoston rakentamisesta päättää Itä-Savon Vesi.

    Itä-Savon Vesi ja Puikkari eivät ole saaneet sovittua Kerimaan nykyisen vesihuoltoverkoston hinnasta.

    Vesihuollon saaminen alueelle ei tule asukkaille halvaksi, sillä Itä-Savon veden arvion mukaan vesihuoltoverkostoon liittyminen tulee maksamaan vähintään 6 200 euroa kiinteistöltä. Mikäli alueelle rakennetaan uusi vesihuoltoverkosto, voivat liittymiskulut nousta jopa 13 200 euroon.

    Itä-Savon Vesi arvioi Savonlinnan kaupungille toimittamassaan lausunnossa, että uuden verkoston sijoittaminen Puikkarin omistamalle maa-alueelle voi johtaa pitkään oikeusprosessiin ja nostaa liittyjien kuluja entisestään.

    Lue myös:

    Summasten kakkoskodista tuli painajainen vesikiistan takia – Vettä ei tule hanasta, eikä vessaa saa vetää

    Savonlinnan vesikiistassa uusi käänne: Puikkari jakaa vettä terveysvalvonnan kiellosta huolimatta

    Savonlinnan jätevesikiistan oikeuskäsittely päätökseen – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa

    Lomakylän ja kaupungin kiista jatkunut vuosia – Lähiseudun asukkailta katkaistiin vedet

    "Jumala meitä tältä kaivokselta varjelkoon", parahdetaan vesistöstään elävällä Heinävedellä – kaivoksista riidellään nyt monessa kunnassa


    Tännekö kaivos? Tämä kysymys kuohuttaa nyt Suomen kuumimmassa kaivoskiistakunnassa, Etelä-Savon Heinävedellä. Ei tarvitse kuin katsoa karttaa, ja ymmärtää miksi. Sijaintihan on herkkä kuin mikä. Kuntaa halkoo Kallaveden ja Saimaan linkki,...

    Tännekö kaivos?

    Tämä kysymys kuohuttaa nyt Suomen kuumimmassa kaivoskiistakunnassa, Etelä-Savon Heinävedellä.

    Ei tarvitse kuin katsoa karttaa, ja ymmärtää miksi.

    Sijaintihan on herkkä kuin mikä.

    Kuntaa halkoo Kallaveden ja Saimaan linkki, Heinäveden reitti. Se on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta siinä missä Koli, Imatrankoski ja Pallastunturitkin.

    Järviä, lampia ja kanavia on niin paljon, että lähes neljännes kunnan pinta-alasta on vettä. Veden äärellä sijaitsevat myös Suomen ainoat ortodoksiluostarit, Valamo ja Lintula.

    Yle Uutisgrafiikka

    Ja keskellä niitä on arviolta 19 miljoonan tonnin grafiittiesiintymä.

    Jos esiintymän sijainti olisi saatu päättää kaivosyhtiön konttorilla, se olisi asemoitu keskelle asumatonta korpea. Mutta sijainnin on määrännyt luonto, ja siksi grafiitti makaa Heinävedellä lähes vesien sylissä.

    Ja matkailu- ja imagomielessä vedet ovat kunnalle kaikki kaikessa.

    Jotta vältetään vääriä mielikuvia, niin tehdään yksi asia selväksi. Kaivokselle kaavailtu paikka ei sijaitse aivan rannassa eikä suoraan luostarien alueella.

    Se sijaitsee pienen Aitolammen alueella, josta isompiin vesiin yhteydessä olevan Varisveden rantaan on noin kilometri.

    Jutun pääkuvassa Aitolampi näkyy etualalla ja Varisvesi taustalla. Alla oleva kuva on otettu samaan suuntaan hieman edempää Aitolammen päältä – kaivoksen paikkaa on soviteltu suunnilleen kuvan etualalle.

    Esa Huuhko / YleUseita kiistoja ympäri Suomea

    Heinävesi ei ole ainoa paikka Suomessa, jossa kiistellään kaivoksesta.

    Sitä mukaa, kun kaivosala on viime vuosina saanut tuulta purjeisiinsa ja Suomesta on etsitty metalleja ja mineraaleja kiihkeämmin kuin vuosiin, myös vastustus on lisääntynyt.

    Kyse on samasta asiasta kuin Heinävedellä: joskus kaivannaiset ovat herkissä paikoissa, ja silloin kiistat syttyvät herkemmin.

    Paikallisesti "kiista" tarkoittaa yleensä huolta luontoarvoista.

    Ja kaivosalan maine on 2010-luvulla tahrautunut. Talvivaaran sotkut ovat kirkkaana kaikkien mielessä. Nivalassa kiristellään hampaita siitä, että kaivosyhtiö meni konkurssiin ja ympäristöhaittojen siivous jäi veronmaksajien kontolle.

    Törmääminen matkailuun ja luontoarvoihin yhdistää kaikkia tämän hetken kiistoja. Alueilla on sellaisia matkailuhelmiä kuin Ruka ja Ylläs.

    Yle Uutisgrafiikka

    Samalla on muistettava, että Suomessa on tukku toimivia kaivoksia, joista ei käydä minkäänlaisia kiistoja. Esimerkiksi Siilinjärven fosfaattikaivos on lähellä kaupunkialuetta, muttei siitä puhuta.

    Heinävedellä vastustus kasvoi nopeasti isoksi.

    Kaivosta vastustava Pro Heinävesi -liike luovutti tiistaina kunnan päättäjille yli 3 000 allekirjoitusta keränneen kuntalaisaloitteen. Allekirjoittajista 800 on paikallisia. Aloitteessa vaaditaan, että kunta tekee kaikkensa kaivoshankkeen torjumiseksi. Lisäksi hanketta vastustavaan yleiseen nettiadressiin on kertynyt tähän mennessä yli 5 500 nimeä.

    Noin 3 500 asukkaan Heinävesi on kaivoskapinalle otollinen: luonto on kuntalaisille tärkeä, ja vastarinta on hyvin organisoitua. Heinävedellä asuu muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton SLL:n entinen puheenjohtaja Risto Sulkava, nykyään Heinäveden luonnonystävien puheenjohtaja.

    Pro Heinävesi on tiedottanut riskeistä enemmän kuin vasta alkuvaiheessa oleva malminetsintäyhtiö Beowulf Mining ja sen suomalainen tytäryhtiö Fennoscandian Resources hankkeen mahdollisuuksista ja potentiaalista.

    Beowulfilla on vaikea tehtävä

    Tämä tuli ilmi myös Heinävedellä tiistai-iltana pidetyssä tilaisuudessa, jossa päättäjät, kaivosyhtiö ja vastustajat kohtasivat.

    Kaivoksen vastustajat vyöryttivät valtuutetuille ja medialle ison määrän tietoa siitä, miksi he pitävät kaivosta ison riskin hankkeena: esiintymä on köyhähkö, sivukiveä tulisi paljon, sivukivessä on rikkiyhdisteitä, jotka aiheuttavat valumavaaran sivukivikasoista vesistöihin, avolouhoksesta tulisi pöly- ja meluhaittaa kilometrien päähän, ja paikallisia työpaikkoja syntyisi vain kourallinen.

    Beowulfin toimitusjohtaja Kurt Budge ja Suomen-toimintojen johtaja Rasmus Blomqvist pystyivät lähinnä sanomaan, että yksityiskohdat ovat selvillä eli polttaviin kysymyksiin voidaan vastata vasta hankekartoituksen valmistuessa noin kuuden kuukauden päästä.

    Tiistaina tiedotusvoitto meni nähdyn ja kuullun perusteella kaivoksen vastustajille tennislukemin 6–0.

    Valtuusto alkaa käsitellä grafiittiasiaa syyskauden avausistunnossaan 17. syyskuuta, ja kuntalaisaloitekin edennee valtuustokäsittelyyn syksyn aikana. Samalla valtuusto muodostaa periaatekannan siihen, onko kunta kaivoksen puolella vai ei, ja onko sillä aseita vastustaa hanketta jos se niin haluaa. Kaikkien valtuutettujen kanta ei ole vielä edes selvillä – tuskin heille itselleenkään.

    Beowulf Miningin toimitusjohtaja Kurt Budgella on hankala pala saada kaivokselle hyväksyntä vesistöjen hallitsemassa kunnassa.Esa Huuhko / Yle

    Kaivoshankkeita kaikkiaan yhdeksässä kohteessa Ruotsissa ja Suomessa edistävä Beowulf on Heinävedellä tiukassa paikassa.

    Yhtiö on pieni, muutaman työntekijän malminetsintäyhtiö, jolla ei ole toimivia kaivoksia eikä ammattimaista viestintäväkeä. Beowulf on täysin toista maata kuin vaikkapa Kittilässä kultaa kaivava kanadalainen Agnico Eagle, jonka liikevaihto huitelee 2,5 miljardin euron kieppeillä.

    Toimitusjohtaja, kaivosalan brittikonkari Budge sanoi tiistaina, ettei ole tottunut Heinäveden vastustuksen kaltaiseen huomioon. Yhtiön rasitteena on lisäksi aiemman johdon epäonnistuminen Kallakin rautamalmikaivoksen yhteiskuntasuhteissa, minkä vuoksi erityisesti alueen saamelaiset ovat olleet takajaloillaan.

    Beowulf korostaa, että tässä vaiheessa on vielä täysin hämärän peitossa, onko Heinäveden grafiittia ylipäätään kannattavaa kaivaa ylös. Nyt alkavassa hankekartoituksessa sitä selvitetään tarkemmin, kuten myös päästöjä, työpaikkoja ja verotuloja.

    – Vasta sitten saadaan vastauksia. Mutta tänään alkoi työnteko sen eteen, ettei yhteisö enää tunne itseään suljetuksi grafiittihankkeen ulkopuolelle, Budge vakuuttaa Ylelle.

    Budge korostaa, että maailmalla ja Suomessa laajenemassa oleva akkuteollisuus tarvitsee grafiittia, ja jos sitä saadaan Suomesta niin sitä ei tarvitse hankkia Kiinasta. Tähän eli raaka-aineomavaraisuuden parantamiseen pyrkii koko Euroopan unioni.

    Viestintä epäonnistui

    On selvää, että Beowulf on ylenkatsonut tiedottamisen Heinävedellä, eli pohjustanut hankkeensa huolimattomasti.

    Esimerkiksi Lintulan ja Valamon luostarien johtajat saivat vasta heinäkuussa tietää, että grafiittikaivosta ylipäätään suunnitellaan heidän lähitienoilleen. Yhtiö ei ollut ottanut heihin yhteyttä henkilökohtaisesti.

    Muutenkin Beowulf on kertonut yksityiskohdista kunnassa niukasti, mikä on jättänyt paikallisiin salailun maun.

    Mutta koko kaivoksen rakentaminen on vielä kaukana. Kuten monessa muussakin kiistanalaisessa hankkeessa.

    Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela muistuttaa, ettei Suomeen ole vuonna 2011 voimaan tulleen kaivoslain perusteella avattu vielä yhtään uutta kaivosta. Hänen mukaansa Heinävedestä ei pitäisi edes puhua vielä kaivoshankkeena vaan vasta kehityshankkeena.

    Ainakin kolme asiaa on vielä avoinna: esiintymän kannattavuus, luvansaanti ja grafiitin maailmanmarkkinahinnan kehitys. Paikallisten reagointiherkkyyden hän ymmärtää.

    – Niin sen pitääkin olla. Kyse on maankäytöstä, ja on tärkeää nostaa kissa pöydälle, hän sanoo.

    Kaivosten vastustaminen oli yksi teema myös Kaivosteollisuus ry:n hallituksen elokuun kokouksessa. Etujärjestö korostaa viestinnän tärkeyttä ja pyrkii kiistojen pohjalta jalkauttamaan vastuullisuusjärjestelmänsä nyt alan myös pieniin yrityksiin.

    Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Sergei työhuoneessaan.Esa Huuhko / YleKirkko ottaa kipakasti kantaa

    Grafiittikiistan ytimessä on luottamuspula. Ulkomaisen kaivosyhtiön aikeisiin tai ympäristön kunnioitukseen ei luoteta.

    Poikkeuksellista on, että ortodoksinen kirkko on ottanut voimakkaasti kantaa kaivosta vastaan. Luterilaiset piispat Seppo Häkkinen ja Jari Jolkkonen ovat antaneet tulitukea omalla kannanotollaan.

    Yleensä kirkot pysyvät erossa maallisista taloushankkeista.

    Nyt kirkko pelkää, että ulkomainen intressi ja pääoma jyräävät paikalliset näkökulmat.

    – Tuotot valuvat maailmalle. Jos voisi olla vakuuttunut, että kaikki hoidetaan puhtaasti eikä luonnonvahinkoja tule, niin hanketta voisi kannattaa. Mutta nyt emme voi tähän luottaa, vaikka sitä kuinka meille luvattaisiin, ortodoksisen kirkon johtaja, arkkipiispa Leo sanoo Ylelle.

    Leo muistuttaa, ettei ihminen ole luomakunnan herra vaan sen varjelija.

    Sergei luki kaivostilaisuudessa Lintulan ja Valamon yhteisen kannanoton.Esa Huuhko / Yle

    Valamon johtaja, arkkimandriitta Sergei asettaa sanansa luostarin toimistosiiven kulmahuoneessa samaan asentoon.

    – Eilisen tilaisuuden jälkeen olen vain entistä enemmän sitä mieltä, ettei tässä ole meidän kannaltamme mitään järkeä. Hanke on todella huolestuttava luonnon kannalta, isä Sergei sanoo.

    Sekä Valamon että Lintulan luostarit ovat pieniä yhteisöjä, jotka hengittävät puhdasta luontoa ja viljelevät yrttejä sekä mustaherukoita. Kaivos on pelkkänä ajatuksenakin niille kauhistus.

    Periaatteellinen kuilu vastustajien ja kaivosyhtiön välillä on iso.

    Beowulfin toimitusjohtaja Kurt Budge uskoo insinöörityöhön, kuten kaivosalalla kuuluukin. Hän sanoo Ylelle, että jos esiintymä katsotaan kannattavaksi, on insinöörien tehtävä suunnitella kaivos niin, ettei siitä ole vaaraa ympäristölle.

    Hän vakuuttaa, että ympäristöarvot ovat Beowulfille tärkeitä. Kaivos toimii vuosikymmenen tai kaksi, hän sanoo, ja sitten paikka maisemoidaan. Englannissa Budge on saanut ympäristöpalkinnonkin Rainton Meadowsin hiilikaivos-avolouhoksen entistämisestä.

    Kaivosta vastustaville kuntalaisille ja luostareille kysymys on periaatteellinen: miten tällaiseen maisemaan edes kehdataan suunnitella kaivosta?

    Valamon johtaja Sergei sanoo lukeneensa viime aikoina paljon kaivostoiminnasta. Hänen mielestään huonoja esimerkkejä luonnon pilaamisesta on liikaa, jotta riskiä kannattaisi edes harkita.

    – Miten sitä nyt sanoisi? No, Jumala meitä tältä kaivokselta varjelkoon.

    Juttuun on haastateltu myös Itä-Suomen yliopiston kaivospolitiikan professoria Juha Kotilaista.

    Putka-asiakasta pahoinpidelleen poliisin tuomio pysyi ennallaan hovissa

    Putka-asiakasta pahoinpidelleen poliisin tuomio pysyi ennallaan hovissa


    Putka-asiakasta Mikkelissä pahoinpidelleen poliisin saama sakkotuomio pysyi ennallaan hovioikeudessa. Hovioikeus kuitenkin kevensi vanhemman konstaapelin maksettavaksi määrättyjä päiväsakkoja. Itä-Suomen poliisin vanhempi konstaapeli sai...

    Putka-asiakasta Mikkelissä pahoinpidelleen poliisin saama sakkotuomio pysyi ennallaan hovioikeudessa. Hovioikeus kuitenkin kevensi vanhemman konstaapelin maksettavaksi määrättyjä päiväsakkoja.

    Itä-Suomen poliisin vanhempi konstaapeli sai kesäkuussa Etelä-Savon käräjäoikeudessa tuomion pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta hänen lyötyään kiinniotettua miestä Mikkelin poliisiasemalla.

    Vanhempi konstaapeli tuomittiin tuolloin 35 päiväsakon rangaistukseen.

    Itä-Suomen hovioikeus kevensi vanhemmalle konstaapelille määrättyjen päiväsakkojen euromäärää vastaamaan virastaan pidätettynä olleen poliisin laskeneita tuloja. Muilta osin käräjäoikeuden tuomio pysyi ennallaan.

    Virassa jatkoa arvioidaan tuomion saatua lainvoiman

    Itä-Suomen poliisipäällikkö Taisto Huokon mukaan tapaus etenee seuraavaksi poliisin sisäiseen hallinnolliseen menettelyyn, kunhan hovioikeuden tuomio saavuttaa lainvoiman.

    – Henkilöä kuullaan uudestaan vielä tuomion saatua lainvoiman. Kyseeseen voi tulla kirjallinen varoitus, virasta määräajaksi erottaminen tai jyrkimpänä seuraamuksena irtisanominen. Niiden asioiden välillä punnintaa käydään, Huokko kertoo.

    Yli 3 000 vastustaa Heinävedelle suunniteltua grafiittikaivosta – Luostarit, luontoväki ja brittiyhtiö napit vastakkain

    Yli 3 000 vastustaa Heinävedelle suunniteltua grafiittikaivosta – Luostarit, luontoväki ja brittiyhtiö napit vastakkain


    Tästä on kyseBrittiyhtiö Beowulf Mining kartoittaa Heinävedelle avolouhoksena toteutettavaa grafiittikaivosta.Hanke on vasta malminetsintä- ja kartoitusvaiheessa.Esiintymä on lähellä vesistöjä ja on herättänyt runsaasti paikallista...

    Tästä on kyseBrittiyhtiö Beowulf Mining kartoittaa Heinävedelle avolouhoksena toteutettavaa grafiittikaivosta.Hanke on vasta malminetsintä- ja kartoitusvaiheessa.Esiintymä on lähellä vesistöjä ja on herättänyt runsaasti paikallista vastarintaa.

    Tuleeko Heinävedelle brittiyhtiön pyörittämä grafiittikaivos vai ei?

    Tähän ei saatu vastausta tiistai-iltana Heinäveden kunnanvirastolla, vaikka Beowulf Mining -yhtiö jalkautui kuntaan vastaamaan kysymyksiin laajasti kiinnostaneessa tilaisuudessa.

    Kuulolle olivat Heinäveden valtuutettujen lisäksi tulleet kaivosta vastustavan Pro Heinävesi -liikkeen ja luonnonsuojelijoiden johtohenkilöt, kunnanjohtaja sekä Lintulan ja Valamon luostarien johtajat.

    Se kuultiin, että grafiittipitoista malmia on Heinäveden Aitolammen alueella arviolta 19 miljoonaa tonnia, ja yhtiö on saanut malminetsinnän tältä erää valmiiksi.

    Kaivetaanko malmia koskaan ylös, kukaan ei vielä tiedä.

    Beowulfin mukaan koko kysymys on vielä liian aikainen. Toimitusjohtaja Kurt Budgen mukaan hankekartoitus alkaa tänä syksynä, ja sen tuloksia odotetaan noin puolen vuoden kuluttua eli lopputalvesta tai alkukeväästä 2019.

    – Kuuden kuukauden kuluttua meillä on enemmän vastauksia, Budge sanoi.

    Kuntalaisaloite keräsi 3 000 nimeä

    Brittiyhtiö jalkautui Heinävedelle hälventääkseen hankkeen ympärillä vellonutta keskustelua.

    Grafiittimalmi on Heinävedellä herkässä paikassa vesistöjen keskellä. Kuntakeskus on linnuntietä parinkymmenen kilometrin päässä, mutta Lintulan nunnaluostari vain runsaat kolme kilometriä mahdollisesta kaivospaikasta.

    Kaivos olisi avolouhos, sillä maan alle menemiseen esiintymä on todennäköisesti liian köyhä.

    Kaivosta suunnitellaan Heinäveden Aitolammen tuntumaan.Esa Huuhko / Yle

    Vastausten puuttumisesta huolimatta valtuustosalissa kuultiin kipakka parituntinen keskustelu, jota edelsi kaivosta vastustavan Pro Heinävesi -liikkeen oma tunnin tiedotustilaisuus.

    Pro Heinävesi luovutti kunnan päättäjille yli 3 000 allekirjoitusta keränneen kuntalaisaloitteen. Allekirjoittajista 800 on paikallisia. Aloite on etenemässä valtuuston käsittelyyn. Aloitteessa vaaditaan, että Heinäveden kunta ryhtyisi kaikkiin mahdollisiin toimiin kaivoshankkeen estämiseksi.

    Pro Heinävesi -liikkeen mukaan hanke uhkaa arvokasta, Saimaahan yhteydessä olevaa Heinäveden reittiä. Erityisesti liikettä huolettavat sivukivestä vapautuvat rikkiyhdisteet ja niiden mahdollinen liukeneminen vesiin sekä avolouhoksen pöly- ja meluhaitat.

    – Tämä on korkean riskin hanke. Kunnan matkailuarvoissa on paljon pelissä, eikä niitä ole varaa menettää, liikkeen puheenjohtaja Jukka Leppänen sanoi.

    Beowulf toimii Ruotsissa ja Suomessa, mutta sillä ei ole toimivia kaivoksia.

    Yhtiöllä on yhdeksän suunnitteluvaiheessa olevaa hanketta, joista pisimmällä on Kallakin rautamalmikaivos Pohjois-Ruotsissa. Yhtiö on tehnyt viime vuodet paljon suhdetyötä Ruotsissa, sillä yhtiön aiempi johto sai paikalliset takajaloilleen.

    Beowulf yrittää hälventää epäluuloa

    Beowulfin ja valtuutettujen tapaaminen oli alun perin määrä järjestää suljettujen ovien takana, mutta vasta kokouspäivänä myös media päätettiin päästää paikalle.

    Toimitusjohtaja Budge ja hänen suomalainen aisaparinsa Rasmus Blomqvist tekivät kaikkensa tyynnytelläkseen hankkeen herättämää vastarintaa.

    – Meidän olisi täytynyt kertoa teille enemmän tästä hankkeesta jo aiemmin, Budge pahoitteli ja Blomqvist tulkkasi suomeksi.

    – Mutta monet väitteet, jolla kaivosta on vastustettu, eivät perustu faktoihin. Meidän tavoitteenamme on kaivos, josta ei jää pysyvää vahinkoa ympäristöön, Budge jatkoi.

    Budgen mukaan malminetsintä osoitti, että Aitolammen esiintymä on lupaava. Mutta hän tähdentää, että hanke on vasta aivan alkuvaiheessa. Nopeimmallakin aikataululla kaivosta voitaisiin Budgen mukaan alkaa perustaa vuosina 2021–2022.

    Beowulf Mining toimitusjohtaja Kurt Budge.Esa Huuhko / Yle

    Kaivoksen vastustajat eivät puheita purematta nielleet. Kaivoksen olemassaolo nähdään uhkana jo sinänsä, ja mahdollisten jätevesien pääseminen luontoon huolettaa.

    – Hirveästi mitään uutta ei jäänyt käteen, sanoi Pro Heinäveden Leppänen tilaisuuden jälkeen.

    Valtuutetuilla on edessään periaatekannan muodostaminen: toivottaako kunta edes hankkeen tervetulleeksi vai ei. Ellei, kunnan on pohdittava onko sillä ylipäätään keinoja hankkeen pysäyttämiseksi, jos se etenee.

    Myös luostarit kaivosta vastaan

    Oman mausteensa keitokseen tuo Lintulan ja Valamon ortodoksiluostarien sijainti kymmenen kilometrin säteellä grafiittiesiintymästä.

    Valamon johtaja, arkkimandriitta Sergei esitti tilaisuudessaan luostarien yhteisen kannan, joka on tyrmäävä.

    – Ymmärrämme että grafiittia tarvitaan, mutta grafiittikaivoksia ei pidä perustaa keskelle kauneinta luontoa. Onko Heinäveden kunnalla varaa menettää luostarinsa, joista se on tunnettu Suomessa ja maailmanlaajuisesti?

    Sekä Beowulfin että kuntapäättäjien työ asiassa jatkuu välittömästi.

    Iso osa Suomen kansallispuistojen reiteistä huonossa kunnossa – samaan aikaan puistot ovat suositumpia kuin koskaan

    Iso osa Suomen kansallispuistojen reiteistä huonossa kunnossa – samaan aikaan puistot ovat suositumpia kuin koskaan


    Tästä on kyseKolmannes Suomen kansallispuistojen kesäreiteistä on joko huonossa tai keskinkertaisessa kunnossa.Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnossapitoon on varattu vuosittain vajaa 40 miljoonaa euroa.Olemassaolevien rakenteiden pitäminen...

    Tästä on kyseKolmannes Suomen kansallispuistojen kesäreiteistä on joko huonossa tai keskinkertaisessa kunnossa.Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnossapitoon on varattu vuosittain vajaa 40 miljoonaa euroa.Olemassaolevien rakenteiden pitäminen hyvässä kunnossa vaatisi noin 44 miljoonaa euroa.

    Suomen kansallispuistojen kävijämäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Viime vuonna kävijöitä oli yli kolme miljoonaa. Samaan aikaan jopa kolmannes Suomen kansallispuistojen kesäreiteistä on joko huonossa tai keskinkertaisessa kunnossa. Tyypillinen puute on esimerkiksi pitkospuiden huono kunto.

    – Olen itsekin huomannut, kun paljon niillä alueilla liikun, etteivät vaikkapa kaikki pitkospolut tai taukopaikat ole todellakaan priimakunnossa. Opastetaulut saattavat olla haalistuneita tai niitä voi olla sotkettu, Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Timo Tanninen sanoo.

    Kansallispuistojen kunto nousi ajankohtaiseksi aiheeksi, kun Lapinsalmen riippusillan kannatinvaijeri petti heinäkuussa Repoveden kansallispuistossa ja silta romahti. Tutkinta paljasti, että onnettomuus johtui väärinasennetusta ankkuritangosta.

    – Voi sanoa, että päättäjät ovat heränneet, ja tietenkin me Metsähallituksessa kannamme vastuumme. Se oli erittäin ikävä tapahtuma, Tanninen toteaa.

    Repoveden kansallispuiston romahtanut riippusilta.Kari Niemi

    Kouvolan ja Mäntyharjun alueilla sijaitseva Repoveden kansallispuisto on yksi nopeimmin kävijämääräänsä kasvattaneista kansallispuistoista. Puistossa vierailee vuosittain noin 170 000 kävijää.

    Siltaonnettomuuden seurauksena Metsähallitus aloitti rakenteiden kuntokartoituksen eri puolilla Suomea. Repovedellä tarkastuksen kohteena ovat olleet esimerkiksi Katajavuoren näköalatasanne ja Mustalamminvuoren näkötorni. Tarvetta olisi erityisesti kansallispuiston polkureitistön kunnostamiseen. Polut ovat lähteneet leviämään kävijämäärien kasvettua.

    Rahat eivät riitä

    Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnossapitoon ei ole Metsähallituksen mukaan varattu tarpeeksi rahaa. Kaikkien olemassa olevien rakenteiden pitäminen hyvässä kunnossa maksaisi Metsähallituksen mukaan noin 44 miljoonaa euroa. Vuosibudjetti on vajaa 40 miljoonaa euroa.

    – Esimerkiksi pitkospuiden uusiminen on kallista. Puhutaan kuitenkin muutamasta kymmenestä tuhannesta eurosta kilometriltä. Ja kun ajatellaan puuta luonnossa, niin kymmenen vuotta menee vielä hyvin, mutta 15 vuoden kuluttua niitä pitäisi jo uusia, Timo Tanninen toteaa.

    Etelä-Konneveden kansallispuistoa.Tenho Tornberg / Yle

    – Tällä hetkellä me suomalaiset laitamme verovaroin henkeä kohden alle kymmenen euroa vuodessa kansallispuistojen, koko Suomen luonnonsuojelualueverkoston ja retkeilyalueiden hoitoon. Jos saisimme tasan kympin, niin asiat olisivat hyvässä kunnossa ja voisimme vakuuttaa ihmiset siitä, että palvelut ovat kunnossa, puistoihin on helppo tulla ja siellä on hyvä retkeillä, Tanninen toteaa.

    Hallitus on varannut yhteensä 1,9 miljoonaa euroa lisärahaa kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnossapitoon. Tannisen mukaan korjausvelan taittaminen vaatisi noin kuuden miljoonan lisäystä määrärahoihin lähimmän viiden vuoden aikana.

    Metsähallituksen toiveissa on, että osa lisärahasta pystyttäisiin kohdentamaan Repoveden kansallispuiston rikkoutuneen riippusillan uusimiseen.

    – Avainasia meillä tulee olemaan asiakasturvallisuuden parantaminen, että ne rakenteet mitä meillä on, niin niillä on turvallista mennä, Tanninen sanoo.

    Ei pääsymaksuille

    Metsähallitus on mitannut Suomen kansallispuistojen kävijätyytyväisyyttä. Kävijät ovat arvioineet hyvinvointivaikutuksen arvoksi noin sata euroa. Moni Ylen haastattelemista retkeilijöistä olisi valmis maksamaan kansallispuistojen kunnossapidosta.

    – Ymmärrän tietysti heitä, jotka eivät käytä palveluita, että pitääkö heidänkin sitten maksaa siitä. Mutta kyllä itse olisin valmis maksamaan selvästi enemmän, aika paljon tulee kansallispuistoja käytettyä, Repovedellä retkeilevä Petteri Pentti toteaa.

    Luontopalvelujohtaja Timo Tanninen ei kannata pääsymaksuja kansallispuistoihin.

    – Kyllä meillä ehdoton periaate on se, että kansallispuistoihin ja valtion retkeilyalueille on ilmaista tulla ja nauttia. Meillä on jokamiehenoikeus Suomessa, joka on aivan loistava juttu.

    Luontomatkailussa mahdollisuuksia

    Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Timo Tanninen uskoo, että kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnolla on suuri yhteiskunnallinen merkitys.

    – Suomeen kohdistuu älyttömän iso matkailubuumi, ja luontomatkailu kukoistaa. Suomeen tullaan pitkälti luonnon takia, ja kansallispuistoissa on sitä upeinta luontoa. Siinä mielessä myös luontomatkailusektorin kehittäminen edellyttäisi sitä, että palvelut ovat kunnossa, Tanninen sanoo.

    Repovedellä retkeilevä Outi Repo on samaa mieltä.

    – Mielestäni kansallispuistot ovat voimavara, jota emme vielä ole avanneet kansainvälisesti. Tämä on parasta, mitä Suomella on tarjolla. Uskon, että voisimme myös rahoittaa tätä turismin kautta.

    Kansanedustajan pestiä tavoitteleva perussuomalaisten valtuutettu kehotti

    Kansanedustajan pestiä tavoitteleva perussuomalaisten valtuutettu kehotti "eliminointitehtäviin" Punaista Ristiä kohtaan – tuomittiin käräjäoikeudessa 50 päiväsakkoon


    Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi Kaakkois-Suomen vaalipiirissä pyrkivä Ano Turtiainen on saanut Etelä-Savon käräjäoikeudessa tuomion julkisesta kehottamisesta rikokseen. Juvan perussuomalaisten puheenjohtaja ja kunnanvaltuutettu...

    Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi Kaakkois-Suomen vaalipiirissä pyrkivä Ano Turtiainen on saanut Etelä-Savon käräjäoikeudessa tuomion julkisesta kehottamisesta rikokseen.

    Juvan perussuomalaisten puheenjohtaja ja kunnanvaltuutettu Turtiainen kehotti Facebook-kirjoituksessaan rikoksiin Suomen Punaista Ristiä kohtaan.

    Facebook-päivitykseensä Turtiainen oli jakanut blogitekstin, jossa käsiteltiin Tampereen kaupungin ja SPR:n järjestämää infotilaisuutta vastaanottokeskuksista. Turtiainen kiitteli saatetekstissä kansalaisia, jotka "ovat ottaneet riskejä toimiessaan eliminointitehtävissä olemassa olevien ja suunnitteilla olevien vastaanottokeskusten tuhoamisessa."

    Kirjoituksessa Turtiainen myös kysyi, "onko nyt aika laajentaa toimia vihollisen pääpaikkoihin, joista sen toimia johdetaan. Tästä jakamastani kirjoituksesta selviää pahin vihollisemme (SPR)."

    Syyttäjän mukaan Turtiaisen julkaisema kirjoitus kehotti tuhoamis- ja eliminointitoimiin, eli ainakin omaisuusrikoksiin Suomen Punaista Ristiä kohtaan. SPR oli oikeusjutussa asianomistajana.

    "Ne, ketkä ottavat kantaa yhteiskunnan ongelmiin, tuntuvat olevan syytettynä"

    Turtiainen kiisti oikeudessa syyllistyneensä rikokseen. Käräjäoikeudelle toimittamassaan vastauksessa hän sanoi aikoneensa saada blogitekstin jakamalla aikaan asiallista keskustelua.

    – Tämä on tätä päivää. Ne, ketkä ottavat kovasti kantaa yhteiskunnan ongelmiin, tuntuvat olevan vähän jokainen jollain tavalla syytettynä ja saavan sakkoja, Turtiainen kommentoi tuomiotaan Ylelle.

    – Ei tämä yllätyksenä tullut, kyllähän poliittinen ajojahti on sellaista ollut. Osasin arvata, että kyllähän siellä on sakkolappu varmaan kirjoitettu valmiiksi.

    Turtiainen tuomittiin käräjäoikeudessa 50 päiväsakon rangaistukseen. Hän ei usko valittavansa tuomiosta.

    – En usko, että päätös mihinkään muuttuu valittamalla. Tuskin siihen voimavarojani käytän.

    Mielii ehdolle eduskuntavaaleissa

    Turtiainen on nostettu Etelä-Savon piirin ehdokasehdokkaaksi eduskuntavaaleihin Kaakkois-Suomen vaalipiiriin. Lopullisen päätöksen ehdokkuudesta tekee ensin Perussuomalaisten Etelä-Savon piiri, jonka jälkeen Kaakkois-Suomen piirijärjestöt vielä päättävät koko vaalipiirin ehdokaslistasta. Lopuksi Perussuomalaisten puoluehallitus vielä vahvistaa ehdokaslistan.

    Facebook-kirjoituksesta noussut kohu vei Turtiaisen poliittiselle uralle.

    – Itse asiassa olen politiikassa mukana, koska ajattelin, että mielipiteilläni on kysyntää. Minua houkuteltiin politiikkaan mukaan, niin lähdin. Uskon olevani käräjillä juuri siksi, että olen menestynyt politiikassa.

    – Kun aloin kampanjoimaan maakuntavaaleihin ja ostin paikallislehdestä ilmoituksen, niin haastemies otti yhteyttä ja tämä asia piti saada kiireesti käräjille. Aikaisemmin minulle jäi poliisilta sellainen käsitys, että tästä tulee syyttämättäjättämispäätös, Turtiainen kertoo.

    – Nyt kun minua on vielä esitetty eduskuntavaaliehdokkaaksi, niin potti vain kasvaa. Tuntuu vain, että halutaan tehdä tikusta asiaa.

    Piispat vaativat lisäselvityksiä Heinäveden kaivoshankkeesta

    Piispat vaativat lisäselvityksiä Heinäveden kaivoshankkeesta


    Itäsuomalaiset piispat ovat ottaneet kantaa Heinäveden grafiittikaivoshankkeeseen. Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkisen ja Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkosen yhteisessä kannanotossa kaivataan lisäselvityksiä kaivoshankkeen...

    Itäsuomalaiset piispat ovat ottaneet kantaa Heinäveden grafiittikaivoshankkeeseen.

    Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkisen ja Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkosen yhteisessä kannanotossa kaivataan lisäselvityksiä kaivoshankkeen ympäristövaikutuksista.

    Piispojen mukaan hanketta arvioitaessa joudutaan punnitsemaan luonnon suojelemiseen ja ihmisten työllistämiseen liittyviä arvoja.

    Koska tiedot hankkeen ympäristövaikutuksista ovat alustavia, piispat ovat huolissaan hankkeen vaikutuksista pohjoisen Saimaan luonnolle.

    Myös ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo on ilmaissut aiemmin huolensa kaivoshankkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista.

    Lue lisää:

    Suojeluasiantuntija Heinäveden kaivossuunnitelmasta: Talvivaaran ympäristökatastrofi epätodennäköinen, mutta haittoja syntyisi

    Heinäveden kaivoshankeen ympäristöriskit huolestuttavat alueen ihmisiä

    Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Heinäveden kaivoshankkeesta: Kallioperästä saattaa liueta jätevesiin happamia sulfideja, syöpävaarallista arseenia tai asbestia

    Mökkijärven rannalla laiduntavat lehmät ovat ihania, mutta kakkivat veteen – Nyt tutkitaan, pilaako rantalaidunnus vesiä

    Mökkijärven rannalla laiduntavat lehmät ovat ihania, mutta kakkivat veteen – Nyt tutkitaan, pilaako rantalaidunnus vesiä


    Kymmenen lehmää seisoo polven korkuisessa heinikossa. Ympärillä on pajukkoa ja lepikkoa, sellaista mikä puskee niityn tilalle heti, kun hampaat eivät ole kaluamassa kasvillisuutta. Lehmälauman tehtävänä on syödä pusikko matalaksi. Niin, että...

    Kymmenen lehmää seisoo polven korkuisessa heinikossa. Ympärillä on pajukkoa ja lepikkoa, sellaista mikä puskee niityn tilalle heti, kun hampaat eivät ole kaluamassa kasvillisuutta.

    Lehmälauman tehtävänä on syödä pusikko matalaksi. Niin, että tieltä näkisi taas järvelle ja rannassa olisi nilkkoja myöten asti ulottuvan mudan sijasta hiekkapohja. Niin kuin oli ennen.

    – Tämä on vanhaa hakamaata. Maanomistaja kysyi, että söisivätkö lehmät järvikaislaa, niin saataisiin vanhaa maisemaa aukeamaan, joroislainen maanviljelijä Jussi Rahikainen sanoo.

    Maanomistajan yhteydenoton jälkeen Rahikainen mietti tovin, mahtaako eläinten pito vesirajassa aiheuttaa seuraamuksia ympäristöviranomaisen kanssa. Koska esimerkiksi pellon lannoittaminen rantaan saakka on kiellettyä, arvelee moni, ettei laiduntaminenkaan ole suotavaa.

    Esa Huuhko/YleRantalaiduntamisesta ei saa aiheutua vesistöjen pilaantumista eikä haittaa virkistyskäytölle. erityisasiantuntija Sonja Pyykkönen, Ympäristöministeriö

    Rantalaiduntamisen laillisuus nousee keskusteluun joka kesä. Ympäristöviranomaiset saavat huolestuneita yhteydenottoja esimerkiksi mökkiläisiltä siitä, pilaavatko naapuritilan lehmät vedessä laiduntaessaan mökkijärven veden. Rahikainen kertoo kuullensa, että joissakin paikoissa ei enää haluta mennä järveen uimaan kun lehmä on käynyt siellä ensin.

    Rantalaiduntamista koskeva lainsäädäntö on selvä. Lain mukaan rantalaiduntaminen on sallittua. Kinkkisen asiasta tekee se, että rantalaiduntaminen voidaan silti kieltää tapauskohtaisesti.

    – Siitä ei saa aiheutua vesistöjen pilaantumista eikä haittaa virkistyskäytölle. Laiduntamista voidaan rajoittaa myös hygienia- ja terveyssyistä, Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Sonja Pyykkönen sanoo.

    Tänä kesänä esimerkiksi ministeriöön tulleille kansalaisten yhteydenotoille on antanut pontta suuret sinilevämäärät, jotka ovat saaneet ihmiset huolestumaan rantalaidunnuksen vaikutuksista vesistöjen ravinnekuormiin. Moni uskoo, että lehmien lanta ja virtsa valuvat veteen ja rehevöittävät sitä.

    Tämän hetken käsitys kuitenkin on, että vesistöt ja rantojen luonto pikemminkin hyötyvät lehmien läsnäolosta.

    – Tätä on tutkittu vielä melko vähän, mutta kaikki tähänastiset tutkimustulokset ovat sen suuntaisia, että rantalaidunnuksesta on enemmän hyötyä kuin haittaa, Pro Agria Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntija Saara Ryhänen sanoo.

    Kymmeniä kiloja kasvimassaa siirtyy rannasta lehmän vatsaan

    Ryhäsen mukaan yksi emolehmä syö keskimäärin 75 kilogrammaa kasvibiomassaa laitumelta vuorokaudessa. Se käyttää siitä kasvuunsa, elintoimintoihinsa ja mahdollisesti vatsassaan olevan vasikan kasvuun suuren osan, eikä ulos tulevan lannan määrä ole lähelläkään 75 kiloa. Ainakin kasvillisuus rannassa vähenee.

    – Kasvillisuushan jäisi muuten luonnontilaisena lahoamaan ja ravinteet vapautuisivat maahan ja veteen. Kun eläimet syövät sen, niin se siirtyy täältä pois päin, Ryhänen sanoo.

    Lehmät eivät muutenkaan tee liukumiinojaan veteen, kertoo viljelijä Jussi Rahikainen kokemukseensa perustuen. Lehmät sontivat yleensä kun ne nousevat makuulta, ja ne makoilevat mieluummin kuivemmilla alueilla ylhäällä laitumella kuin kosteassa rannassa.

    Pro Agria ja Luonnonvarakeskus tutkivat Joroisselän rannalla olevalla Rahikaisen lehmälaitumella, millaisia vaikutuksia lehmien laidunnuksella on rannan kasvillisuuteen ja kuinka paljon laiduntaminen poistaa kasvibiomassaa ja ravinteita. Tutkimus on osa laajempaa Peltohavainto-hanketta, jossa tuotetaan viljelijöille tietoa biotaloudesta ja kiertotaloudesta.

    – Koska edelleen on sellaisia käsityksiä, että rantalaidunnus haittaa vesistöjä, niin haluamme saada vahvistusta, että tämä on hyvä juttu, Ryhänen sanoo.

    Meidän elukat tykkää lähteä uimaan, niin pitää vetää naru veteenkin. maanviljelijä Jussi Rahikainen, Joroinen

    Jotta rannassa laiduntamisen oletetut hyödyt toteutuvat, täytyy laidunnuksen olla suunniteltua. Maaseutuviranomaiset kertovat, että yksi keskustelua herättävistä asioista on rannan ylilaidunnus. Ihmiset ovat huolissaan siitä, että liian suuri lehmälauma yrittää saada ravintonsa liian pieneltä laitumelta.

    Jos laitumella on liikaa eläimiä, paitsi, että ruoka ei riitä, kasvaa myös ravinnevalumien riski. Paljaaksi poljetuilla, kasvipeitteettömillä, tiiviillä alueilla fosforipitoisuus voi nousta korkeaksi ja pintavalunnan riskit kasvavat.

    – Vuosien myötä tulee kokemus, jolla oppii arvioimaan, millainen lauma mahtuu minkäkinlaiselle alalle, Rahikainen sanoo.

    Rahikaisen naapurin tapaan moni toivoo rannalleen lehmiä. Vanhat hakamaat ovat viisaasti laidunnettuna nykyään harvinaisia ja arvostettuja ympäristöjä, sillä niissä viihtyvät useat uhanalaiset lajit. Tästä syystä lehmiä on vuosien tauon jälkeen alkanut jälleen näkyä rannoilla.

    Perinnemaisemien hoitamisesta voi saada myös korvausta. Ilman korvausta ei Rahikainenkaan ehkä olisi lähtenyt lehmiään siirtämään.

    Luonnonlaidun työllistää enemmän kuin viljelty pelto pihapiirissä, sillä metsäneläimet särkevät aitoja. Aitojen aluset on vaikeampi pitää puhtaana kun maaperä on vaihtelevaa.

    Lisäksi aidan voi joutua tekemään veneestä käsin.

    – Nämä meidän elukat on semmosia, että ne tykkää lähteä uimaan, niin pitää vetää naru veteenkin. Pari vuotta sitten ne uida polskutti jokea pitkin mantereelle aitauksena ulkopuolelle, vaikka ruokaa oli ihan yhtä paljon toisellakin puolella.

    Outo minipuoti ihastuttaa: aina auki, ei henkilökuntaa, ei hintoja – ”Matkalla Cheekin keikalta poikkesimme maailman suloisimpaan kauppaan!”

    Outo minipuoti ihastuttaa: aina auki, ei henkilökuntaa, ei hintoja – ”Matkalla Cheekin keikalta poikkesimme maailman suloisimpaan kauppaan!”


    Soratie vaan kapenee ja silmät etsivät pientä pytinkiä. Auton navigaattorin mukaan sen pitäisi tupsahtaa kohta näkyviin. Mutkaisen Mouhintien jyrkät mäet tuntuvat mahanpohjassa, aivan kuin ajelisi rallitiellä. Ohi sujahtaa Repoveden...

    Soratie vaan kapenee ja silmät etsivät pientä pytinkiä. Auton navigaattorin mukaan sen pitäisi tupsahtaa kohta näkyviin. Mutkaisen Mouhintien jyrkät mäet tuntuvat mahanpohjassa, aivan kuin ajelisi rallitiellä.

    Ohi sujahtaa Repoveden kansallispuiston viitta ja Mouhun taistelujen muistomerkin kyltti. Yhtäkkiä eteen avautuu eteläsavolainen peltomaisema ja toden totta - aivan tien laidassa seisoo outo pytinki auringonkukkaviljelmän vieressä.

    Maitolaituria selvästi isompi kioski on tehty harmaantuneesta laudasta, ovi on selkosen selällään ja seinällä roikkuu kyltti ”aina auki”. Oven yläpuolella lukee rehvakkaasti Kyläkauppakeskus. Rakennelman edessä on pyöreä pöytä ja muutama tuoli.

    Nuolniemen minipuoti on aina auki ja nyt ympäri vuoden.Arvo Vuorela / Yle

    Tämä noin viiden neliön puoti on tullut monissa medioissa tutuksi siitä, että siellä on tarjolla jos jonkinlaista tavaraa, muttei henkilökuntaa tai hintalappuja.

    –Jaana Utti aloitti tämän viime kesänä pienimuotoisempana. Tänä kesänä on panostettu tuotteistamiseen, ja nyt täällä on hyvä tarjonta: kaikille jotain, kertoo toimittajaa opastamaan tullut Leila Iholin.

    Jaana Utti on työskennellyt johtotehtävissä Imatran kaupungilla ja Tietoenatorilla. Nyt hän pyörittää työelämän uudistamista konsultoivaa yritystä Helsingissä. Iholin puolestaan on jäänyt eläkkeelle, joten hänelle on luonnostaan langennut rooli katsoa, että paikat pysyvät Kyläkauppakeskuksessa kunnossa.

    Sekatavarakauppa pienoiskoossa

    Putiikki muistuttaa pienoiskoossa vanhan ajan kyläkauppaa, sekatavarakauppaa, jossa myytiin kaikkea mikä sisään mahtui. Kioskin oven porrasaskelmana toimii pyöreä katukaivon kansi Helsingistä. Lattiaa elävöittävät värikkäät räsymatot.

    Elämäni merkillisin shoppailupaikka. 60 vuotta olen kauppoja kierrellyt. Jorma vieraskirjassa

    Sähköistetyn kojun pystyttivät viime kesänä Jaanan mies Veijo Utti ja mökkiläinen Jarmo Räsänen sillä ajatuksella, että molempien tytöille piti saada tekemistä kesäksi. Räsästen muuttaessa pois kylältä Jaana Utti ryhtyi kehittämään kauppaideaa eteenpäin.

    Jäätelöpakastin on täytetty monen monta kertaa kuuman kesän aikana.Arvo Vuorela / Yle

    Kioskin sisällä hurisee pystypakastin täynnä jäätelötuutteja ja –tikkuja sekä pakastepizzoja. Vierestä kylmäkaapista löytyy virvoitusjuomia, muttei olutta. Kun kaupassa ei ole henkilökuntaa, niin ikärajalla rajoitetun oluen pitäminen tarjolla ei ole mahdollista.

    Outoa: ihmiset maksavat vapaaehtoisesti

    Kasvukeskusten auto- ja hypermarketeihin verrattuna Nuolniemen Kyläkauppakeskus edustaa aivan jotain muuta, jopa vanhaa hyvää aikaa.

    – Täällähän ei myydä mitään. Kaikki on ilmaista, ja jos joku haluaa maksaa tuotteista, se on toki mahdollista. Ihmiset ovat kyllä valtavan hyvin halunneet maksaa tuotteista. Se on outoa ja olemme hyvin hämmästyneitä ihmisten rehellisyydestä, tunnustaa Iholin.

    Ei voinut ottaa kaikkea mitä olisi halunnut. Olisin halunnut koko kioskin. Toivottavasti maksoimme tarpeeksi. Tero vieraskirjassa

    Nuolniemesssä vakituisesti asuva Tarjamaarit Mäkelä piipahtaa putiikkiin hakemaan isännälle kahvimaitoa.

    – Fiilikset kaupasta ovat veikeät, ja on hauska nähdä ihmisiä. Jos osuu samaan aikaan paikalle vierailevan kävijän kanssa, niin kyllä siinä juttua tulee.

    Mäkelä kertoo käyvänsä puodissa melko usein ja etenkin lapsenlapsille käynnit ovat kohokohtia.

    – Tänne kävellään nauttimaan jäätelöistä ja lapset ovat aivan onnessaan. He tutkivat aina, onko täällä määrättyjä tikkareita.

    Irtokarkit ovat jäätelön ohella maistuneet etenkin nuoremmille Kyläkauppakeskuksen vieraille.Arvo Vuorela / Yle

    Nuolniemen puotierikoisuus on ollut julkisuudessa jo melkoisesti. Siitä ovat kertoneet muun muassa Pitäjän Uutiset, Kouvolan Sanomat, Länsi-Savo, Ilta-Sanomat ja Talous-Sanomat.

    – Julkisuutta on tullut paljon, ja se on lisännyt asiakasmäärää. Ihmiset tulevat kiinnostuneina katsomaan, että hyvänen aika, mitäs täällä on. Vieraskirjassa ihmetellään, miten tällainen kauppa voi olla olemassa, Leila Iholin kertoo.

    Puoti on säästynyt ilkivallalta

    Kyläläiset ovat joukolla hämmästelleet, kuinka kyläpuoti on saanut olla rauhassa, eikä mitään pahaa ole tapahtunut.

    – Tuotteet eivät sinänsä ole arvokkaita, eikä täältä voi varastaa, sillä millään ei ole hintaa, kaikki on ilmaista.

    Kesän ampiaisparvistakaan ei ole ollut haittaa, sillä yksi kylän mies rakensi pellepelottomasti puolentoista litran vesipulloista ja siideritölkeistä tehokkaita ampiaisansoja.

    Vichyvesipullosta ja siideritölkistä tehty ansa pyydystää ampiaisia tehokkaasti.Arvo Vuorela / Yle

    Kylän viidakkorumpu toimii ilmiselvästi. Putiikin pihalle saapuu tasaiseen tahtiin väkeä. Yksi heistä on lähellä asuva Sakari Nikki, eläkkeelle jäänyt toimittaja.

    Kyläkauppakeskuksen suosioon Nikiltä löytyy looginen selitys: suomalaisten uteliaisuus.

    – Jos on jotakin, joka on vähänkin kummallista ja hyvin mediassa markkinoitua, niin uteliaita riittää. Tälle on ollut tilausta, sillä kauppaa ei löydy 20 kilometrin säteellä. Ihmisiltä puuttuu aina jotakin, ja sitten tullaan katsomaan, onko sitä jotakin tässä kummallisessa Kyläkauppakeskuksessa, pohtii Nikki.

    Sadantuhannen neliön mies vihki viisi neliöä käyttöön

    Kauppakeskus Sellon toimitusjohtaja Matti Karlsson kävi vihkimässä Nuolniemen putiikin käyttöön kesän alussa.

    Kymmenkunta kauppakeskusta, muun muassa Sellon ja Omenan avannut Karlsson totesi vihkiäispuheessaan, että Nuolniemen minipuoti oli ensimmäinen, jossa ei ollut logistiikkaongelmia.

    – Se oli mieleenpainuvin avaus kaikista. Jotkut olivat hirveitä spektaakkeleita, mutta tämä oli lämmin ja pienimuotoinen. Asiakaspotentiaalista oli paikalla lähes puolet eli parikymmentä henkilöä.

    Osuttiin vahingossa – ihastuttava kyläkauppa. Kiitos elämyksestä! Soili ja Jarmo vieraskirjassa

    Karlsson näkee, että yhteiskunnassa on aina tilaa individuaalille, ihmisten omaehtoiselle toiminnalle.

    – Kukaan ei tällaisella bisneksellä elä ja se aiheuttaa vain vähän työtä, mutta joskus maailmassa on hyvä tehdä asioita, joilla on jalompi tavoite.

    Etelä-Savon ja Kymenlaakson rajamailla

    Maantieteellisesti Nuolniemen kylä sijaitsee Etelä-Savossa, vaikka onkin rajojen mukaan pohjoisimpia Kymenlaakson kyliä ja pohjoisinta Kouvolaa.

    – On kiva olla kaupunkilainen, kun katsoo näitä peltoja ja sorateitä. Sadan kilometrin säteellä löytyy Heinola, Mikkeli, Lahti, Kotka ja Lappeenrantakin hyvin lähellä, eli tämähän on suorastaan keskipiste, kehuu Sakari Nikki.

    Sakari Nikki on nauttinut koko kesän Kyläkauppakeskuksen jäätelötarjonnasta.Arvo Vuorela / Yle

    Sakari ja hänen poikansa Timo ovat monien muiden tavoin käyneet tiuhaan tahtiin putiikin jäätelöaltaalla. Hellepäiviä kun on riittänyt.

    – Samalla on saanut tutustua vanhempiin ja nuorempiin ihmisiin, joilla on mökkejä lähiseudulla. Kaikki ovat tulleet huumorin pilke silmäkulmassa katsomaan, että mitä ihmettä.

    Nuolniemessä vierailee kaikenikäisiä ihmettelijöitä. Paluumatkalla Cheekin jäähyväiskeikalta Lahdesta piipahti neljä nuorta ihastelemassa paikkaa. Viime viikonloppuna paikalle hurautti henkilöautolla kolme noin 18-vuotiasta kotkalaista nuorukaista.

    Cheekin jäähyväiskeikalta tultiin porukalla ihastelemaan merkillistä Nuolniemen puotia.Arvo Vuorela / Yle

    Jaana Utin mielestä se on häkellyttävää ja antaa nuorista paremman kuvan kuin yleisesti ajatellaan.

    – Siinä ne istuskelivat, joivat kahvia ja ottivat kuvia auringonkukista. Naapuri Tom Iholin totesikin, että ennen sentään mentiin baariin tai nakkikioskille.

    Partavaha yllättävän suosittua

    Nuolniemessä on vain yhdeksän ympäri vuoden asuttua taloa ja parikymmentä mökkiä, joista osa on talviasuttavia.

    – Ei täällä montaa kymmentä ihmistä asu, mutta kaikki ovat aktiivisia kävijöitä. Tämän kuuman kesän suosikki on ollut jäätelö ja irtokarkkeja on mennyt paljon, kun mökkiläisillä on lapsia kyläilemässä. Vesipullot ja limsat ovat kelvanneet myös, luettelee Leila Iholin.

    Lisäksi on noudettu muun muassa ruokatarvikkeita, tiskiharjoja, pesuaineita, vehnäjauhoja, sokeria, kahvia ja partavahaakin.

    – Vahapurkkeja oli viisi. Nyt on enää yksi jäljellä ja olemme hämmästelleet, että kukahan niitä on tarvinnut.

    Kapselikahvikeitin on ollut kovassa käytössä Kyläkauppakeskuksessa.Arvo Vuorela / Yle

    Leila huolehtii myös kassalippaan säännöllisestä tyhjennyksestä ja listaa puuttuvia tavaroita, jotta Jaana Utti osaa tuoda täydennystä.

    – Kun Jaana tulee viikonloppuisin tänne, niin hän tuo tullessaan täydennystä, tai sitten käymme yhdessä kaupassa noin kerran viikossa. Kesäaikaan, kun jäätelöä hupeni paljon, Jaana kävi lomallaan kaupassa parikin kertaa viikossa.

    Matkalla Cheekin keikalta Lahdesta poikkesimme maailman suloisimpaan kauppaan! Ninni, Aki, Taija ja Janette vieraskirjassa

    Jääkaapin vierestä löytyy moderni kapselikahvinkeitin ja se on ollut kesällä varsin suosittu. Café au laitin, espresson, americanon ja kaakaon valmistusohjeet on kirjattu isolle päreelle. Kapselirasiat ovat jo tyhjiä, joten kahvia on pihapöydän ääressä nautittu kesällä antaumuksella.

    – Tänne on matkaa mistä tahansa. Kun tulee vaikka Lahdesta 70 kilometrin päästä, niin onhan se kivaa juoda tässä kahvit, kun lähelläkään ei ole kioskia tai kahvilaa, kertoo Iholin.

    Kondomia käytetty maksuvälineenä

    Kassakonetta kioskissa ei näy, mutta korkean tiskin keskellä nököttää pieni sininen kassalipas. Siihen kioskissa asioivat laittavat rahaa omatuntonsa mukaan. Lipas tyhjennetään aina iltaisin ja joskus päivälläkin. Valvontakameroita ei ole, mutta niitäkin tehokkaampia valvovia silmiä löytyy naapurista.

    – Meiltä näkee suoraan tähän tielle, joten nähdään helposti kuinka paljon asiakkaita käy. Kukaanhan ei näe mitään, mutta heti tiedetään, kun paikalla käy esimerkiksi sininen auto, myhäilee Iholin.

    – Vapaaehtoinen maksaminen ei ole yllättänyt, suomalainenhan on rehellinen, talkoohenkinen ja tukee hyviä asioita, vahvistaa Sakari Nikki.

    Eurojen lisäksi siniseen lippaaseen on sujautettu 5 000 forintin seteli, yksi punta ja 10 penceä.

    – Ai niin – ja yksi käyttämätön kondomi, joka on nyt laitettu tarjolle hyllylle, lisää Leila Iholin.

    Kylmiä virvoitusjuomia, elintarvikkeita, kirjoja, paikallislehtiä....Arvo Vuorela / YleVerraton kokoontumispaikka tutuille ja tuntemattomille

    Sakari Nikki näkee, että kyläpuodilla on vahva sosiaalinen ja yhteisöllinen merkitys kohtaamispaikkana. Samaan tapaan kuin kylän miehet ennen vanhaan istuskelivat kyläkaupan portailla turisemassa.

    – 50-60 –luvuilla kaupan portailla juotiin ykköspilsneriä ja käytiin läpi kylän asiat, sukujen väliset riidat, ihmissuhteet ja kaikki mahdollinen. Tässäkin päästään samaan tunnelmaan, jos enemmän ihmisiä osuu kerralla kohdalle, miettii Nikki.

    Kiva kun löytyi munia, päästään letunpaistoon. –Eila, Valtteri, Veera, Milja, Niko, Tanja ja Esa

    Jättimäisen kauppakeskus Sellon toimitusjohtaja Matti Karlsson arvostaa kyläpuotia mainiona paikkana kokoontua. Muutoin väki touhuaisi omissa oloissaan omilla tiloilla, pihoilla ja mökeissä.

    Tarjamaarit Mäkelä komppaa Nuolniemen olevan yhteisöllisen kylän, jossa seuraillaan liikkuuko ulkopuolisia. Jos joku tarvitsee apua, niin autellaan ja tehdään paljon yhdessä.

    – On täällä yksi linja-autokin käynyt, lähistöllä oli syntymäpäivät ja linja-autollinen vieraita tuli sieltä käymään. Kyllä tänne bussi mahtuu, mutta sisälle ei kyllä mahdu montaa ihmistä, pohtii Mäkelä.

    Minipuodin ulkopuolelta löytyy puutarhaosasto yrtteineen, vihanneksineen ja puutarhatonttuineen. Iso telkänpönttö on tuunattu tyhjien tölkkien kierrätyspisteeksi. Jauhesammutin riippuu oven vieressä ja päätyseinällä roikkuu puolikymmentä aitoa golfmailaa.

    – Golfrata on tässä soratiellä, kun tie on vapaa. On siinä pelattukin ja golfpallojakin on täältä haettu. Virallinen golfkenttä löytyy Mäntyharjusta.

    Leila Iholin iloitsee, kun ympäristö on pysynyt hyvin siistinä, roskat menevät roskikseen ja tyhjät tölkit pönttöön.

    – Auringonkukat pellolta ovat kelvanneet yllättävän hyvin. Niitä istutettiin kasvamaan isolle alalle Kyläkauppakeskusta varten. Ja viereisen talon pusikosta voi käydä vapaasti poimimassa punaviinimarjoja, niitä on monta pensaallista.

    Kyläkauppakeskuksen vierestä löytyy komea auringonkukkapelto.Arvo Vuorela / YlePorakaivo tulossa, tarjolla myös aitta ja sauna

    Jaana Utti muistuttaa, että Kyläkauppakeskuksen vierestä löytyy idyllinen hirsiaitta, jonka keskimmäinen kamari on täysin vapaasti käytettävissä yöpymiseen. Aitasta löytyy pedattuna parivuode. Yöpymisestä voi maksaa putiikin lippaaseen, jos siltä tuntuu.

    – Ja läheltä löytyy myös sauna, jonka saa halutessaan lämmittää. Se tosin maksaa 20 euroa per lämmitys.

    Kesän suosiosta rohkaistuneena Jaana Utti aikoo pitää Kyläkauppakeskuksen auki myös talvella. Tuotevalikoima vaihtuu talveen sopivaksi ja muun muassa jäätelöt jäävät pois. Talviaikaan siirrytään lauantaina 20. lokakuuta kekrijuhlassa, jossa poltetaan kokko sekä tarjotaan ruokaa ja musiikkia.

    Ensi viikolla putiikkiin saadaan porakaivovesi ja lähiaikoina paikalla saadaan valot. Viereen nousee myös laajennusosa, joka toimii talviaikana myös hyvänä sääsuojana. Kokeiltavana on ollut myös kymmenen retkisängyn telttahotelli ja kun paikalle saadaan vesijohto, telttahotelli on tarkoitus ottaa ensi kesänä virallisesti käyttöön.

    Nuolniemen Kyläkauppakeskuksen piha-aitassa voi vapaasti nukkua yön yli.Arvo Vuorela / Yle
    Savonlinnan tekonivelleikkaukset aiotaan ulkoistaa – tavoitteena päivystyksen turvaaminen

    Savonlinnan tekonivelleikkaukset aiotaan ulkoistaa – tavoitteena päivystyksen turvaaminen


    Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri suunnittelee tekonivelleikkausten ulkoistamista niihin erikoistuneelle Coxa-sairaalalle. Samalla tavoitteena on erikoissairaanhoidon ja päivystyksen turvaaminen Savonlinnan keskussairaalassa. Sosterin hallitus on...

    Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri suunnittelee tekonivelleikkausten ulkoistamista niihin erikoistuneelle Coxa-sairaalalle.

    Samalla tavoitteena on erikoissairaanhoidon ja päivystyksen turvaaminen Savonlinnan keskussairaalassa. Sosterin hallitus on tänään hyväksynyt asiaa koskevan aiesopimuksen.

    – Tämä tarkoittaisi Savonlinnan seudun potilaille, että pystymme säilyttämään lähipalvelut ja tuomaaan kustannustehokkuutta. Tämä on seudun veronmaksajien näkökulmasta erittäin positiivinen, toteaa Sosterin kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro.

    Tekonivelleikkausten ulkoistaminen merkitsisi myös leikkausten määrän kasvua. Savonlinnan keskussairaalassa tehdään tätä nykyä alle 300 tekonivelleikkausta vuodessa. Yhteistyön myötä leikkausten määrää voitaisiin nostaa, kuten keskittämisasetus edellyttää.

    Vuoden alussa voimaan tullut keskittämisasetus säätää minimimääristä tietyille leikkauksille. Esimerkiksi tekonivelten kohdalla määrä on vähintään noin 600 leikkausta vuodessa.

    Tekonivelleikkauksissa yhteistyötä suunniteltiin aiemmin Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Essoten kanssa. Peitsaron mukaan kaikki yhteistyö Essoten kanssa on mahdollista, vaikka kuntayhtymä aikookin edetä tekonivelleikkausten järjestelyssä Coxan kanssa.

    – Edellytys on, että kenen kanssa neuvotteluja tehdäänkin, kyse on vastavuoroisesta neuvottelusta. Ei siitä, että meiltä siirretään pelkästään pois jotain toimintoja, pohtii Peitsaro.

    Toimintamallin muoto vielä auki

    – Tällä yhteistyöllä pyrimme molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, joka samalla turvaa kirurgian toiminnan ja päivystyspalvelut Savonlinnassa. Päivystyspalvelut täällä ovat välttämättömät, jotta alueen asukkaat saavat tasaveroiset ja oikea-aikaiset palvelut, toteaa Sosterin kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro.

    Coxan ja Sosterin yhteistyön toimintamallin muotoa ei vielä ole sovittu. Uusi toimintamalli voisi käynnistyä aikaisimmillaan jo vuoden 2019 alussa.

    – Yhteisyritys tai muu toimintamalli perustetaan vuoden loppuun mennessä ja yhteistoiminta käynnistyisi Coxan brändin alla mahdollisesti alkuvuodesta, sanoo Peitsaro.

    Coxa on Suomen ainoa tekonivelleikkauksiin keskittyvä sairaala. Vuonna 2017 Coxassa tehtiin 4048 tekonivelleikkausta.

    Savonlinna on Coxalle mielenkiintoinen kohde, sanoo toimitusjohtaja Tarmo Martikainen.

    – Meille tulee myös kasvavassa määrin potilaita vapaan hoitopaikan valinnan perusteella ympäri Suomea, arvioi Martikainen.

    Essote: Aiesopimus murentaa maakunta- ja sote-uudistusta

    Essote ei katso hyvällä Sosterin ja Coxan aiesopimusta. Essoten johtavat luottamushenkilöt ja kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen pitävät Sosterin aiesopimusta maakunta- ja sote-uudistavista murentavana toimena.

    Essoten johdon mielestä keskittämisasetuksen mukaiset toimet pitäisi päättää sopimusten mukaisesti Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sisällä, vaikka sairaanhoitopiirit tällä hetkellä ovat itsenäisiä toimijoita.

    – Kirurgian työnjaon kysymykset ovat alueen sopimusten mukaisesti Kuopion erityisvastuualueen kysymyksiä. Essote teki keväällä erittäin hyvän tarjouksen työnjaosta. Valitettavasti Sosteri ei siihen tarttunut, sanoo Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

    Kortelainen myöntää yllättyneensä, että Sosteri päätyi juuri tähän ratkaisuun. Hän kuitenkin ymmärtää, että Savonlinnassa etsitään omaa tulevaisuutta turvaavia ratkaisuja.

    – Meillä Mikkelin keskussairaalassa on hyvä ortopedian yksikkö ja tavoitteenamme on, että meillä kuuden sadan tekonivelleikkauksen volyymiin, jotta voimme pitää ortopedian päivystyksemme, sanoo Kortelainen.

    Essote neuvottelisi vielä

    Kortelainen olisi vielä valmis neuvottelemaan yhteistyöstä Sosterin kanssa. Niin Kortelainen kuin Essoten hallitus muistuttavat keväällä Sosterille tehdystä yhteistyötarjouksesta.

    – Essote teki erittäin anteliaan työnjakotarjouksen keväällä. Nyt nämä asiat on syytä päättää Erva-alueella, ei esimerkiksi Tampereella. Essote on aina valmis neuvottelemaan, sanoo Essoten hallituksen puheenjohtaja Aira Kietäväinen (kesk.)

    Kietäväinen viittaa Coxan omistuspohjaan, joka on vahvasti pirkanmaalainen. Coxan suurin omistaja on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Kortelaisen mielestä tilanne on vähintään mielenkiintoinen.

    – Suomen toiseksi suurin sairaanhoitopiiri ja sen yhtiö on toki hyvin vahva. On uutta, että se tulee KYS:in erva-alueen alueelle. Aihe varmasti puhuttaa, sillä toimintaympäristö muuttuu nyt nopeasti. Toivon, että myös KYS ottaa asiaan vielä kantaa, toteaa Kortelainen.

    Juttua päivitetty 13:10: Lisätty tietoja Risto Kortelaisen haastattelun perusteella.

    Syyttäjä: Poliisit toimivat oikein Mäntyharjun takaa-ajossa – ei syy-yhteyttä kuolonkolariin

    Syyttäjä: Poliisit toimivat oikein Mäntyharjun takaa-ajossa – ei syy-yhteyttä kuolonkolariin


    Syyttäjä ei aloita varsinaista esitutkintaa poliisin toiminnasta Mäntyharjun kuolonkolarissa, jossa takaa-ajo päättyi kolmen ihmisen kuolemaan. Poliisipartio lähti heinäkuussa ajamaan takaa epäiltyä rattijuoppoa Mäntyharjulla. Poliisia paennut...

    Syyttäjä ei aloita varsinaista esitutkintaa poliisin toiminnasta Mäntyharjun kuolonkolarissa, jossa takaa-ajo päättyi kolmen ihmisen kuolemaan.

    Poliisipartio lähti heinäkuussa ajamaan takaa epäiltyä rattijuoppoa Mäntyharjulla. Poliisia paennut mies törmäsi suurella nopeudella kahteen autoon. Mies ja kaksi muuta ihmistä kuolivat kolarissa.

    Syyttäjän tekemän esiselvityksen perusteella poliisit eivät voineet vaikuttaa tapahtumiin tai miehen liikennekäyttäytymiseen.

    – Poliisimiesten toiminnalla ei ole ollut syy-yhteyttä liikenneonnettomuuteen. Tilanteessa on toimittu asianmukaisesti, eikä asiassa ole syytä epäillä rikosta, virasto sanoi tiedotteessaan.

    Lue myös:

    Mäntyharjun kuolonkolarissa sai surmansa keskisuomalainen pariskunta – poliisia paenneella kuskilla ei ajo-oikeutta

    Poliisin takaa-ajo päättyi nokkakolariin Mäntyharjulla, kolme kuollut

    Opiskelijat pelastavat ravintolat arki-iltoina:

    Opiskelijat pelastavat ravintolat arki-iltoina: "En ollut edes tajunnut, kuinka tärkeä tämä yksi torstai-ilta on"


    Värikkäät haalarit piristävät harmaata torstaita Tampereen Sorsapuistossa, kun opiskelijat aloittelevat illanviettoa nurmikolla. Viinipitoiselle piknikille kokoontuneet korkeakoululaiset eivät suuremmin sure rahanmenoa. – No mulla on tässä...

    Värikkäät haalarit piristävät harmaata torstaita Tampereen Sorsapuistossa, kun opiskelijat aloittelevat illanviettoa nurmikolla. Viinipitoiselle piknikille kokoontuneet korkeakoululaiset eivät suuremmin sure rahanmenoa.

    – No mulla on tässä kaksi iltaa takana. Sellainen viiskymppiä mennyt molempina iltoina, että jos miettii voiko näin jatkaa, niin ei voi, on vastaus, yhteiskuntatutkimuksen opiskelija Miska Puputti sanoo.

    – Jos on jotain isompia tapahtumia niin kuin Hämeenkadun Appro, niin niihin osaa kyllä varautua, että sitten sitä rahaa menee, saman porukan Tiina Helin kertoo.

    Ne tulee isosti, lujaa, samaan aikaan ja ostaa volyymilla paljon. Antti Kokko

    Opiskelijat ovat aloittaneet syyskarkelonsa Tampereella, ja se tarkoittaa hyvää kaupungin kaikille baareille. Erityisen iloisia siitä ollaan pörssiyhtiö Restamaxissa, jonka yökerhoissa järjestetään kaikki Tampereen isot opiskelijabileet: Kolmiot, Haalarit ja Pistot.

    – Merkitys on kohtalaisen suuri. Yleisellä tasolla voidaan puhua moninkertaisista määristä, jos toisena arkipäivänä ei ole ohjelmaa ja toisena on Kolmiobileet, Restamaxin nuorisoyökerhojen linjajohtaja Miko Helander kertoo sähköpostitse.

    Helanderin mukaan arkipäivien asiakasmäärät ovat laskeneet entisaikojen kultavuosista, jolloin liikematkailu ja Nokian nousukausi liikuttivat ihmisiä. Opiskelijat ovat paikanneet tätä tyhjiötä.

    – Opiskelijoiden luoma yhteisöllisyys sekä aktiivinen yhdessä tekeminen saavat paljon ihmisiä liikkeelle, jolloin myös muuta asiakaskuntaa löytää meille arki-iltoina, Helander kertoo.

    Yhteiskuntatutkimusta opiskelevat Roosa Niemi ja Miska Puputti kertovat alkoholinkäytön merkityksen vähentyneen opiskelijakulttuurissa.Jani Aarnio / Yle

    Opiskelijajuhlat, kuten Ranta-kubilla kerran kuussa järjestettävät poikkitieteelliset Kolmiot, ovat ison kokoluokan bileitä, joita eri opiskelijajärjestöt ja ravintolat yhdessä järjestävät. Tarkoitus on kaikissa sama: koota haalarikansa yhteen klubiin tanssimaan ja tutustumaan toisiinsa.

    – Ne on ne yhteiset tarinat mitä sieltä tulee, inside-läpät ja uudet tutut. Ne motivoi käymään näissä juhlissa, Tiina Helin sanoo.

    Opiskelijat juhlivat arkiöisin

    Puiden lehtien liukuessa oranssiksi alkavat korkeakoulukaupunkien katuja täplittää valkoiset, siniset, keltaiset, vihreät, mustat, pinkit ja punaiset haalarit. Välillä haalarit suorastaan tulvivat tukkimaan kadut – erityisesti Suomen suurimman opiskelijatapahtuman, Tampereen Hämeenkadun Appron aikaan, jolloin kaupungissa tallustelee lievästi siksakaten yli 10 000 opiskelijaa.

    Joillekin pienemmille baareille se voi olla vuoden paras ilta. Maria Suutela

    Baarit ja klubit tarjoilevat väsymättä viihdykettä keskellä viikkoa nuoruuden huumaansa ruokkiville ja juottaville nuorille. Vastavuoroisesti opiskelijat mahdollistavat lukemattomat työtunnit, klubien juomatilaukset, snägärityöntekijöiden hodarihuhkimiset sekä taksiarmeijoiden ja yöbussien pilkunaikaiset asiakasvyöryt.

    Kun syksy saa, sen huomaa varmasti tiskin takana.

    – Muutos on ihan järjetön. Viikkokäyttäytyminen muuttuu täysin verrattuna kesään. Sähköposti laulaa koko ajan opiskelijamenoista, ravintola Doriksen ravintolapäällikkö Antti Kokko kuvailee.

    Vuonna 1986 avattu Doris on ehtinyt olla monen opiskelijaporukan kantapaikka. Ravintolapäällikkö Antti Kokko kertoo kuulevansa tiskillä usein entisten opiskelijoiden muistoja baarissa vietetyistä illoista ja siellä syttyneistä romansseista.Veikko Eromäki / Yle

    Vuosikymmenet opiskelijoille ja muille viihtyjille livemusiikkia ja tiskijukkien soittolistoja tarjonnut Doris on yleensä kiinni keskiviikkoisin. Seuraavat kolmisen viikkoa se on poikkeuksellisesti varattu eri opiskelijajärjestöjen tapahtumille niin keskiviikkoisin kuin maanantaisinkin.

    – Vapaata meillä ei ole käytännössä yhtään, Kokko sanoo tyytyväisenä.

    Opiskelijat katosivat, Savonlinna hiljeni

    Kuinka oleellista opiskelijoiden juhliminen on Dorikselle? Mitä jos Tampereen korkeakoulut siirrettäisiin esimerkiksi Sastamalaan?

    – Doris ottaisi tällaisessa ihan mahdottomassa ajatuksessa ihan älyttömän kolauksen. Doriksen liiketoiminta keskittyisi pelkästään viikonloppuihin, mikä on monien klubien toimintatapa.

    Se ei Kokon mukaan ole kestävää ravintolatoimintaa.

    – On huomattu, että nykyisellä kulurakenteella ja verotuksella se on kolmesta viiteen vuotta, mitä ravintola voi pelkästään viikonloppuihin keskittymällä pyöriä, kertoo Kokko.

    Tampereella ei tällaisesta tarvitse murehtia. Savonlinnassa näin kuitenkin kävi, kun siellä vuosia järjestetty opettajakoulutus siirrettiin Joensuuhun. Seuraukset kaupungin ravintolatoiminnalle olivat katastrofaaliset.

    – Kun satoja nuoria lähtee paikkakunnalta, ovat vaikutukset koko ravintolaelämään hyvin kielteiset. Savonlinnassa aukioloaikoja supistettiin ja jotkut ravintoloitsijat kertoivat lopettavansa, matkailu- ja ravintola-alan työmarkkinajärjestö MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo.

    Luokanopettajiksi opiskelevat kokoontuivat ryhmäpotrettiin Tampereen Sorsapuistossa.Jani Aarnio / Yle

    Lapin mukaan suomalaisten nuorten aikuisten kulutustavat ovat eurooppalaiset ja suhtautuminen ravintoloihin ja baareihin hyvällä tavalla arkipäiväinen.

    – Mikä tahansa oppilaitos, joka kouluttaa yli 18-vuotiaita, on merkittävä kaupungin ravintolatoiminnan kannalta.

    "Opiskelija on ryhmäeläin"

    Moni miettii, millä rahalla opiskelijat juhlintansa kustantavat. Tuet ovat pieniä, asuminen kallista ja opiskelun ohella töissäkäymistäkin nipistetty tulorajoilla. Tähän ravintolat vastaavat arki-iltojen juomatarjouksilla.

    Kaikessa on kyse niin kutsutusta keskiostosta.

    – Jos puhutaan opiskelijoista verrattuna vaikka viikonloppukävijään, niin rahankäyttö on alle puolet, paljon pienempää. Vähänkin fiksu ravintola laskee hintoja opiskelijoita varten, Doriksen Kokko sanoo.

    Halpoja juomia kompensoi ostojen määrä.

    – Puhutaan volyymimyynnistä. Opiskelija on kuitenkin ryhmäeläin. Ne tulee isosti, lujaa, samaan aikaan ja ostaa volyymilla paljon.

    Ravintola-ala onkin jatkuvaa tasapainottelua kysynnän ja tarjonnan ehdoilla: isot ihmismäärät vaativat myös enemmän henkilökuntaa paikalle, mikä kerryttää maksettavien palkkojen määrää.

    Haalarimerkit voivat olla erilaisista tapahtumista ansaittuja palkintoja, oman ainejärjestön tai opinahjon tunnuksia tai ne voivat esitellä hurttia opiskelijahuumoria.Jani Aarnio / YleValtava sosiaalisuuden jano

    Hämeenkadun Appro -tapahtuman projektipäällikkönä tänä vuonna toimiva kauppatieteiden opiskelija Maria Suutala on käynyt haalaririennot läpi itsekin. Hän ymmärtää opiskelijatapahtumien taloudellisen merkityksen.

    – Opiskelijakulttuuri on iso ja kiinteä osa kaupunkikuvaa, ja Appro on sen isoimpia ilmenemismuotoja.

    Kyllähän mä täältä olen parhaat kaverini löytänyt. Maria Suutala

    Ravintolajätti Restamax on Appron pääyhteistyökumppani. Sen klubeilla järjestetään suurin osa jatkojuhlista, mutta yhteensä tapahtumassa on kierrettävänä kymmeniä kuppiloita.

    – Restamaxillehan siitä rahavirrat enimmäkseen menevät. Ennen järjestämisvastuuta en ollut edes tajunnut, kuinka tärkeä tämä yksi torstai-ilta on. Joillekin pienemmille baareille se voi olla vuoden paras ilta, Suutala sanoo.

    Mistä bilekulttuurissa on loppujen lopuksi kyse? Yhden vastauksen antaa yöelämää tutkinut Antti Maunu väitöskirjassaan: "Meillä on valtava sosiaalisuuden jano, mutta huonosti muita kulttuurisia keinoja tyydyttää sitä kuin biletys ja alkoholi."Jani Aarnio / Yle

    Niin Restamaxin, Doriksen ja MaRan edustajien kuin opiskelijoidenkin puheissa toistuvat samat luonnehdinnat: opiskelijat eivät keskity enää pelkästään juomiseen, käyttäytyvät baareissa hyvin ja ovat erittäin tiivis ja lämminhenkinen ryhmä.

    Voisi miltei kuvitella, että korkeakoululaiset muodostavat oman pikku maailmansa, missä suomalaisen juomiskulttuurin huonoja puolia ei esiinny. Tavallaan näin onkin: yöelämä näyttäytyy hyvin erilaisena viikonloppukävijälle ja opiskelijalle, ja heidän polkunsa eivät välttämättä usein kohtaa.

    – Ainahan opiskelijabileet ovat ihan täynnä. Olen asunut Tampereella neljä vuotta ja voin laskea yhden käden sormilla, kuinka monta kertaa olen käynyt täällä viikonloppuna klubilla, Suutala sanoo.

    Miksi hän itse juoksee opiskelijamenoissa?

    – Osallistujana ja järjestäjänä se on se vuorovaikutus varmaan isoin syy. Kohtaan niin erilaisia tyyppejä. Kyllähän mä täältä olen parhaat kaverini löytänyt.

    Lue myös:

    Haluatko kämpän keskustasta ja valmistua nopeasti? Kone löytää unelmiesi opiskelukaupungin

    Paikkakunnalla on väliä, kun valitset korkeakoulua – "Ei haluta muuttaa ihan mihin tahansa"

    Suur-Savon Osuuspankki aloittaa yt-neuvottelut, vähennystarve jopa 40 työpaikkaa

    Suur-Savon Osuuspankki aloittaa yt-neuvottelut, vähennystarve jopa 40 työpaikkaa


    Etelä-Savossa toimiva Suur-Savon Osuuspankki aloittaa yhteistoimintaneuvottelut. Pankki uudistaa toimintaansa ja hakee säästöjä työntekijöiden määrää karsimalla. Uudistuksen yhteydessä pankki tarkastelee konttoriverkostoaan ja...

    Etelä-Savossa toimiva Suur-Savon Osuuspankki aloittaa yhteistoimintaneuvottelut.

    Pankki uudistaa toimintaansa ja hakee säästöjä työntekijöiden määrää karsimalla. Uudistuksen yhteydessä pankki tarkastelee konttoriverkostoaan ja palveluaikojaan.

    Pankin mukaan säästötavoitteiden taustalla ovat finanssialan murros, asiakaskäyttäytymisen muutokset ja Etelä-Savon väestön voimakas väheneminen, sanoo Suur-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja Jari Himanen.

    – Kun katsotaan maakunnan väestökehityksen suuntaa, että kuinka paljon täältä muuttaa asiakkaita pois, niin totta kai sillä on tällaiselle paikallispankille oma vaikutuksensa.

    Laskeva väestömäärä on pankin mukaan myös vaikuttanut palveluiden kysyntään pienemmillä paikkakunnilla.

    – Lähes 30 prosenttia asiakkaistamme asuu Etelä-Savon ulkopuolella. He tietenkin käyttävät palveluita muulla tavalla kuin konttoriverkostoon nojautuen, ja meidän on siihen sopeuduttava.

    Yt-neuvottelut voivat johtaa enimmillään 40 työntekijän irtisanomiseen tai osa-aikaistamiseen. Lisäksi 25 ihmisen työsopimuksen ehdot voivat muuttua olennaisesti. Suur-Savon Osuuspankilla on tällä hetkellä 190 työntekijää.

    Kymmenettuhannet syrjäkylien jätevesiremontit myöhästyvät – siirtymäaikaa jäljellä enää reilu vuosi

    Kymmenettuhannet syrjäkylien jätevesiremontit myöhästyvät – siirtymäaikaa jäljellä enää reilu vuosi


    Valtaosa vapautuiUudet hajajätevesisäännökset tulivat voimaan huhtikuussa 2017. Sen myötä kolme neljäsosaa kiinteistöistä vapautui määräaikaan sidotusta kunnostusvelvoitteesta. Ulkohuussi eli kuivakäymälä ja kantovesi vapauttavat yleensä...

    Valtaosa vapautuiUudet hajajätevesisäännökset tulivat voimaan huhtikuussa 2017. Sen myötä kolme neljäsosaa kiinteistöistä vapautui määräaikaan sidotusta kunnostusvelvoitteesta. Ulkohuussi eli kuivakäymälä ja kantovesi vapauttavat yleensä velvotteista. Myös ikävapautus on edelleen voimassa.Samoin pääosin rauhassa voidaan jatkaa eloa kiinteistöillä, jotka on rakennettu vuoden 2004 jälkeen, koska niissä perustason vaatimukset on toteutettu jo rakentamisvaiheessa.Tiukemmat määräykset koskevat vain kiinteistöjä, jotka sijaitsevat alle 100 metrin päässä vesistöstä tai esimerkiksi pohjavesialueesta. Näiden pitää täyttää puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä.Yli sadan metrin päässä rannasta seisovien kiinteistöjen pitää kunnostaa jätevesijärjestelmänsä vain määrättyjen remonttien yhteydessä, kuten talousjätevesijärjestelmän uusiminen, vesikäymälän rakentaminen tai muu iso remontti. Määräpäivää ei ole asetettu.

    Valtava määrä jätevesiremontteja uhkaa myöhästyä.

    Ylen kysely suurimpiin mökkikuntiin todistaa, että reilu vuosi sitten voimaan astunut uusi haja-alueiden jätevesisääntely on lähtenyt toteutumaan hitaasti. Tämä on totta etenkin rantakiinteistöjen osalta, eli niin sanotun sadan metrin säännön alueella, ja herkillä pohjavesialueilla.

    Nyt jo tiedetään, että paikoin jopa puolet remonttia tarvitsevista odottaa edelleen korjausta, kun siirtymäaika umpeutuu reilun vuoden päästä syksyllä.

    Suositussa mökkikunnassa se tarkoittaa helposti tuhansia kiinteistöjä, koko Suomessa vähintään kymmeniätuhansia.

    – Kesä 2019 on todennäköisesti erittäin kiireinen, kertoo Kuusamon johtava rakennustarkastaja Hannu Hiltula.

    Sama arvio annetaan Kouvolasta:

    – Kiire tulee, koska hakemuksia kunnostustoimenpiteistä on tullut aivan liian hitaasti. Veikkaisin, että yli puolet jää määräpäivään mennessä kunnostamatta, sanoo Kouvolan rakennusvalvontajohtaja Tapani Ryynänen.

    Heikki Pietilä tasaa kuoppaa säiliön alustaksi.Kalevi Rytkölä / YlePulaa tekijöistä

    Jätevesiremontteja suunnittelevan ja toteuttavan yrittäjä Heikki Pietilän mukaan pullonkaulaa on etenkin tekijöiden saatavuudessa.

    – Puhutaan kymmenistä tuhansista vakituisista kiinteistöistä ja siihen päälle vapaa-ajan asunnot. Kaikki ei ole tehtynä ensi vuoden lopulla. Homma jatkuu. Se on tekemätön paikka, että kaikki järjestelmät olisivat maassa 31. lokakuuta 2019 mennessä. En usko, että riittää suunnittelijaa, maanrakentajaa, asentajaa siihen, että pystyttäisiin niin paljon tekemään, Pietilä arvioi.

    Valvovan viranomaisen näkökulmasta kyse on mahdottomasta tehtävästä.

    – Nykyisillä resursseilla tehtävä on "mission impossible", sanoo Savonlinnan kaupungin ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen.

    – Valvontavelvoitteen täyttämiseksi lisähenkilöstön palkkaaminen yksikköömme – kuten monessa muussakin kunnassa – olisi välttämätöntä. Kaikki kohteet edes herkillä alueilla eivät tule koskaan saneeratuksi. Realiteetti on, että ne, samoin kuin ns. kuivan maan kiinteistöt, tulevat suurimmalta osin saneeratuksi vasta vuosikymmenten mittaan rakennus- tai toimenpidelupaa vaativan hankkeen yhteydessä

    Umpisäiliö on tarpeen haja-asutusalueilla, joissa ei ole yleistä viemäriverkostoa.Kalevi Rytkölä / Yle

    Sinänsä kiinteistön omistajilla on ilmennyt aiempaa enemmän halua pistää jätevesiasiansa kuntoon. Varsinkin vapaa-ajan kiinteistöjen omistajat ovat lähteneet uudistamaan vanhoja järjestelmiäään.

    – Tiukkuudesta ei yleensä purnata. Tämä 100 metrin raja tuntuu ihmisistä aika järkevältä. Jotkut vielä miettivät, että mahtaisiko tämäkin määräaika vielä siirtyä myöhemmäksi, toteaa Salon kaupungin vs. ympäristönsuojelupäällikkö Heidi Veck.

    – Puheet ovat kehittyneet paljon asiallisempaan suuntaan viimeisen 3–4 vuoden aikana. Purnaus ei enää ole sillä tavalla ongelma kuin silloin ihan alussa. Aika hyvin ihmiset nyt ottavat, kun kertoo, miten asia on, kuvaa suhtautumista ympäristösuunnittelija Heikki Tanskanen Mikkelin seudun ympäristöpalveluista.

    Heikki Pietilä kiinnittää alipainevessan viemäriputkea säiliöön.Kalevi Rytkölä / YleHuusseistakin huolta

    Paraisten ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila nostaa esiin saariston haasteet:

    – Oikeastaan suurin haaste meillä saaristossa lienee tällä hetkellä ulkokäymälät, huussit, joita on ranta-alueilla lukuisin määrin. Paljon on hyvässä hoidossa, mutta paljon on varmasti niitä, joissa päästetään sekä kiintoaine että nesteet suoraan maahan. Se ei ole sallittua, vaan lain vaatimus koskee näitäkin nesteitä. Nämä kuivakäymälät ranta-alueilla on saatettava päästöttömiksi tai niiden päästöt käsiteltävä ensi vuoden lokakuuhun mennessä, Huovila huomauttaa.

    Kunta voi patistaa jätevesisaneerauksiin kehotuskirjeellä ja uhkasakolla. Patistuskirjeitä voi lähteäkin, mutta uhkasakkojen tielle ei hevillä lähdetä. Valtiovalta voisi pidentää siirtymäaikaa, mutta siihen ympäristöministeriöllä ei ole haluja ainakaan toistaiseksi. Nykyvauhdilla kunnostustyöt kestävät vuosia, jopa vuosikymmeniä.

    Kalevi Rytkölä / Yle
    Suomen ykköstamma käy Vermossa oriiden ja ruunien kimppuun – Siirtyy sitten Ruotsin huippuravureiden kiusaksi

    Suomen ykköstamma käy Vermossa oriiden ja ruunien kimppuun – Siirtyy sitten Ruotsin huippuravureiden kiusaksi


    Ranch Kelly on ihastuttanut Suomen ravikansaa pitkin kesää. Vanhoilla päivillään, 10-vuotiaana huippukuntoon intounut tamma on kulkenut lähes voitosta voittoon vakuuttavalla tyylillä. Edellisstartissaan Forssan tammavaltikassa Anne Luttisen...

    Ranch Kelly on ihastuttanut Suomen ravikansaa pitkin kesää. Vanhoilla päivillään, 10-vuotiaana huippukuntoon intounut tamma on kulkenut lähes voitosta voittoon vakuuttavalla tyylillä.

    Edellisstartissaan Forssan tammavaltikassa Anne Luttisen suojatti jätti kilpakumppanit kymmenien metrien päähän. Tämän vuoden 18 startista puolet on päättynyt voittoon ja kolmesti kakkossijaan. Toukokuun 5. päivän jälkeen tilastoissa on yhdeksän voittoa ja kaksi kakkossijaa.

    – Uskomatontahan tämä on. Suorastaan unelma, Anne Luttinen hehkuttaa.
    Ranch Kelly on kuulunut koko uransa ikäluokkansa tammaparhaimmistoon, mutta hurjin kunto on löytynyt 10-vuotiskaudella. Siinä iässä moni lämminverihevonen on lopettanut vaivoihinsa tai siirtynyt siitokseen.
    Ranch Kelly tähtää Vermon SM-startin jälkeen Ruotsin kaviourille. Naapurimaa on raviurheilun suurvalta, jossa kilpailu on äärimmäisen kovaa.
    – Uskon, että Kelly pystyy siellä pärjäämään, mutta siellä on lähdössä 12 kivikovaa hevosta, Anne Luttinen pohti.

    Ruotsin käynti muistetaan

    Ruotsissa juostaan vielä syksyllä kovia tammalähtöjä. Ympäristötarkastajan siviilityöstään sapattia pitävä Luttinen kääntää vankkurinsa Ruotsin suuntaan syyskuun loppupuolella.

    – Edellyttää, että hevonen on kunnossa, mutta ehkä kuukauden voisimme olla Ruotsissa. Edestakaisin tätä matkaa ei kannata reissata.
    Luttinen kävi hevosen kanssa jo kesällä Ruotsin pääradalla, Tukholman Solvassa tammojen EM-lähdössä. Alkumatkasta häiritty Ranch Kelly teki hurjan loppukirin ja nousi kymmenien metrien takamatkalta kakkossijalle.

    – Kyllä Kelly on noteerattu Ruotsissa sen kilpailun jälkeen mediassa. Se oli kova suoritus juosta kolmatta ja neljättä rataa. Viimeinen tuhat taisi mennä 09,4. Siinäkin mielessä kiva lähteä., Anne Luttinen muistelee.

    Petri Vironen / Yle"Ensimmäinen maksava asiakas hierojan uralla"

    Ranch Kelly tulee mäntyharjulaisesta pikkutallista. Anne Luttinen on yksi hevosen taustalla olevan Kelly´s Teamin omistajia ja sen valmentaja. Hevosen taustajoukoille tamma on tuonut lyhyessä ajassa tukuttain herkkuhetkiä.

    – On aivan mahtavaa seurata Kellyn ja Annen menestystä ja olla osaltaan siinä myös mukana. Kelly on ensimmäinen maksava asiakas minulla kautta aikojen, hevoshieroja Miia Hautajärvi sanoo.
    Hautajärvi hieroo tamman lihakset kovien kilpailujen ja raskaiden reissupäivien jälkeen.

    – Kyllä hevosesta ja sen kropasta ja rakenteesta näkee, että se on luotu juoksemaan. Sanoisin, että on formulaosastoa.
    Anne Luttisen kalenterissa on sapatin ansiosta tilaa ja loppuvuodelle on vielä yksi haave, jonka toteuttaminen on pikkuhiljaa alkamassa.

    – Tavoitteena on kiertää Finlandia-hiihto kaverin kanssa, entinen kansallisen tason hiihtäjä puntaroi.