Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Ihmisistä vieraantuneiden kissojen nappaaminen on kovaa työtä  – villeimmät jäävät loukkuun viimeisimpänä

    Ihmisistä vieraantuneiden kissojen nappaaminen on kovaa työtä – villeimmät jäävät loukkuun viimeisimpänä


    Kulkukissat aiheuttavat päänvaivaa ympäri Suomea. Esimerkiksi Sulkavalla on tartuttu toimeen ja aloitettu villiintyneiden kissojen loukutukset. Tarkoituksena on saada kissat talteen ja estää niiden lisääntyminen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri...

    Kulkukissat aiheuttavat päänvaivaa ympäri Suomea. Esimerkiksi Sulkavalla on tartuttu toimeen ja aloitettu villiintyneiden kissojen loukutukset. Tarkoituksena on saada kissat talteen ja estää niiden lisääntyminen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterin valvontaeläinlääkäri Tiiu Järvensivu määrittelee kissan villiintyneeksi, jos se on hyvin aggressiivinen ihmistä kohtaan, hyökkäilee päälle, puolustaa itseään raivoisasti, eikä anna koskea.

    Sulkavalla kissanomistajia on kehotettu merkitsemään omat lemmikkikissansa esimerkiksi kaulapannoin tai merkkivärillä pään alueelle. Jos loukkuun jää merkitty kissa, niin se päästetään vapaaksi.

    – Jos kissalla ei ole merkkiä, niin se viedään löytöeläintaloon. Siellä se on kaksi viikkoa, ja heti laitetaan nettiin kuva, löytöeläinhoitaja Timo Sistonen sanoo.

    Kesyille kissoille etsitään uudet kodit, ja ennen luovutusta ne leikataan, rokotetaan ja sirutetaan. Jos kissa todetaan villiintyneeksi, niin se lopetetaan.

    Sistonen kertoo Sulkavalla olevan tällä hetkellä kymmenkunta kissaloukkua. Loukutukset kestävät parin viikon ajan.

    Sulkavalla ei ole aiemmin tehty näin laajamittaista kissojen loukutusta. Järvensivu kertoo, että Suomessa loukutetaan paljon villiintyneitä kissoja, mutta taajama-alueella kissojen loukuttaminen ei ole kovin yleistä.

    – Suomessa on paljon sellaisia kissapopulaatioita, joita pitää harventaa. Yleensä ne kaikista villeimmät yksilöt ovat niitä, jotka jäävät loukkuun viimeisimmäksi. Niiden kiinnisaaminen voi olla vähän haasteellista, Järvensivu tietää.

    Ongelmana kissojen nopea lisääntyminen

    Sulkavalla on tehty useita ilmoituksia taajama-alueella liikkuvista villiintyneistä kissoista. Valvontaeläinlääkäri Tiiu Järvensivu kertoo, että ilmoituksia tehneet ovat kertoneet heidän pihapiirissään liikkuvan paljon vieraita kissoja. Järvensivu arvioi, että alueella on villiintyneitä kissoja maksimissaan kymmenen.

    Ongelmia aiheutuu Järvensivun mukaan lähinnä siitä, että kissa on niin nopea lisääntymään. Lisäksi kissat käyvät ihmisten pihoissa tarpeillaan. Kun kissat eivät saa ihmiskontaktia, ne villiintyvät.

    Järvensivun mielestä kissojen vapaana ulkoilu taajamassa ei ole niiden turvallisuuden kannalta järkevää.

    – Täällä tuntuu olevan aika vapaamielistä tämä kissojen ulkoilu taajama-alueella, en ole vastaavaan paikkaan törmännyt muualla Etelä-Savossa, Järvensivu sanoo.

    Eläinsuojelulaissa on mainittu, että eläimen pitopaikan on oltava sille turvallinen. Myös järjestyslaissa on määritelty paikat, kuten esimerkiksi yleiset uimarannat, kuntopolut ja lasten leikkipaikat, joihin kissa ei saisi päästä vapaana ilman omistajaansa.

    Löytöeläinhoitaja Timo Sistonen on laittanut kymmenkunta loukkua Sulkavan taajamaan.Esa Huuhko / Yle

    Löytöeläinhoitaja Timo Sistosen mielestä Sulkavalla elää tiukassa maatilakulttuuri, jossa kissat ovat navetta- ja ulkokissoja. Hänestä tarvittaisiin asennekasvatuksen muutosta. Yhdessä valvontaeläinlääkärien kanssa tehtävän loukutusprojektin pyrkimyksenä on vaikuttaa asenteisiin.

    – Pyrimme siihen, että kissasta tulisi ihmisille arvokkaampi eläin, ettei sitä aina laitettaisi yöksi ulos, Sistonen selventää.

    Mikrosiru suositeltava tunnistuskeino

    Valvontaeläinlääkäri Tiiu Järvensivun mielestä olisi parasta, jos kissoilla olisi mikrosirut. Sirujen kautta saataisiin heti tieto kissanomistajasta. Kissojen mikrosiruttaminen ei ole kuitenkaan vielä kovinkaan yleistä.

    – Toivoisin, että seuraavan kymmenen vuoden sisällä siitä tehtäisiin pakollista ihan lainsäädännönkin kautta. Parhaillaan Suomessa on meneillään Miljoona mikrosirua -kampanja. Savonlinnassa on mahdollista mikrosiruttaa kissansa 10. kesäkuuta 2,5 euron hintaan.

    Järvensivun mukaan mikrosiruttaminen on hyvin nopea toimenpide.

    – Kissan kaulan vasemmalle puolen nahan alle laitetaan terävällä neulalla pieni, riisinjyvän kokoinen mikrosiru. Kissa ei yleensä reagoi sirun laittamiseen juuri ollenkaan, hän sanoo.

    Mikrosirutetut kissat tunnistetaan mikrosirun lukulaitteella, joka kertoo sirussa olevan numerokoodin. On tärkeää, että siru rekisteröidään johonkin rekisteriin. Järvensivun mukaan esimerkiksi Kissaliitto rekisteröi sirut maksutta.

    Kissojen hoito ja arvostus puhuttaa aika ajoin. Aiheesta lisää: Kissa jätetään yksin lomareissun ajaksi, ja hoitaja käy vain pari kertaa viikossa – "Se on laitonta"

    Epätietoisuus piinaa satoja – Vuohijärveen valuneita kemikaaleja joudutaan mittaamaan ainakin ensi syksyyn asti

    Epätietoisuus piinaa satoja – Vuohijärveen valuneita kemikaaleja joudutaan mittaamaan ainakin ensi syksyyn asti


    Mistä on kyse?Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden seuranta kestää jopa vuosiaOnnettomuusalueen lähellä sijaitsevien Sarkaveden ja Vuohijärven vedenkäytön rajoituksista saatetaan päästä eroon jo tulevan kesän aikanaViranomaiset ovat...

    Mistä on kyse?Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden seuranta kestää jopa vuosiaOnnettomuusalueen lähellä sijaitsevien Sarkaveden ja Vuohijärven vedenkäytön rajoituksista saatetaan päästä eroon jo tulevan kesän aikanaViranomaiset ovat järjestäneet onnettomuusalueen asukkaille ja mökkiläisille keskustelutilaisuuksiaKeskustelutilaisuudet ovat keränneet salit täyteen sekä Mäntyharjussa että Kouvolassa

    Sadat mökkiläiset joutuvat varautumaan pitkään odotusaikaan, ennen kuin Mäntyharjun huhtikuisen kemikaalionnettomuuden lopulliset vaikutukset ovat selvillä.

    – Ennustaminen on hankalaa koska lopullinen kehitys riippuu monesta asiasta, ennen kaikkea säätilanteesta. Sormituntuma on, että tässä alkukesän aikana päästäisiin Vuohijärvessä rajoituksista eroon, sanoo vesinäytteiden tutkimisesta vastaava toimialapäällikkö Kimmo Järvinen Ramboll Finland Oy:stä.

    Tutkimusten perusteella tehtyjen ennusteiden mukaan myös Sarkaveden vesi palautuisi käyttökelpoiseksi kesän aikana.

    Säiliövaunut suistuivat raiteilta Kinnin liikennepaikalla 7. huhtikuuta.OTKES

    Ramboll on VR:n palkkaama konsulttiyhtiö, jonka asiantuntijat ovat perehtyneet muun muassa pilaantuneiden maa-alueiden ja pohjavesien tutkimiseen.

    Lisäksi Kaakkois-Suomen ely-keskus on tilannut näytteitä Vuohijärvestä Kymijoen vesiensuojeluyhdistykseltä.Ely-keskus halusi näytteiden ottoon mukaan toisenkin osapuolen, jotta tuloksia voidaan vertailla. Vesinäytteitä otetaan toistaiseksi. Ely-keskuksen tilaamat näyteet tutkii Kymen Ympäristölaboratorio Oy. Näytteiden tulokset ovat olleet samanlaisia kuin Rambollin tulokset.

    Savon radalla Kinnin seisakkeella tapahtuneessa säiliövaunuonnettomuudessa maahan valui 35 tonnia MTBE-kemikaalia, jota käytetään bensiinin lisäaineena.

    Suuri tiedonjano

    Vuohijärven rannoilla on vajaat 1000 vapaa-ajan asuntoa ja runsaat 200 vakituista asuntoa. Järvi sijaitsee suurimmaksi osaksi Kouvolassa, sen pohjoisosat ovat lähellä onnettomuuspaikkaa Mäntyharjun puolella.

    Yle Uutisgrafiikka

    Vuohijärveä käyttävien huoli veden tilasta ei vajaassa kahdessa kuukaudessa ole häipynyt.

    – Ihmiset eivät tiedä tarkkaan minkälaisesta myrkystä on kysymys. Useimmiten esiin nousevat huolet liittyvät pohjavesiin ja kaivovesien kuntoon, kertoo erä- ja luonto-oppaana läheisessä Repoveden kansallispuistossa toimiva yrittäjä Marika Hänninen.

    – Onnettomuus vaikuttaa Vuohijärven vaikutusalueella kaikkiin. Asukkaisiin, mökkiläisiin ja yrittäjiin, puuskahtaa Hänninen.

    Hän sai itsekin tuntea nenässään bensiinin lisäaineen hajun toukokuun alussa liikkuessaan Voikoskella.

    –Sellainen makea ja pistävä haju. Ei bensan eikä kynsilakan haju, mutta jotain siltä väliltä, kuvailee Hänninen.

    Osassa Vuohijärveä, lähinnä sen pohjoisosassa on rajoitettu veden käyttöä muun muassa talous-, pesu- ja löylyvetenä.

    Onnettomudesta keskustellaan Facebook-ryhmässä

    Marika Hänninen kyllästyi pian onnettomuuden jälkeen huonoon tiedottamiseen ja perusti huolestuneille Vuohijärven alueen ihmisille oman keskusteluryhmän Facebookiin.

    – Siellä kerätään kysymyksiä ja havaintoja ja puretaan huolta onnettomuuden seurauksista.

    VR:n tiedottaminen vesinäytteiden tuloksista kerran viikossa ei tyydytä Hännistä eikä hänen mukaansa keskusteluryhmässä saadun palautteen perusteella muitakaan Vuohijärven rannoilla viihtyviä.

    – Sen sijaan ely-keskuksen viestinnän osallistuminen ryhmämme keskusteluun ja tiedon saanti sitä kautta ansaitsee kiitokset, sanoo Hänninen.

    Repoveden kansallispuiston läheisyydessä sijaitsevalla Vuohijärvellä tehdään muun muassa vesibussiristeilyjä.Vesa Grekula / Yle

    Toimitusjohtajana Orilammen lomakeskuksessa työskentelevä Kukka-Maaria Vesalainen yhtyy Hännisen käsitykseen tiedon saannin vähyydestä.

    – Ehdottomasti tietoa onnettomuuden seurauksista ja vaikutuksista pitäisi saada useammin kuin kerran viikossa. Ja oikeaa tietoa.

    Hän ei edusta ainoastaan matkailuelinkeinoa, vaan Vesalainen on myös Vuohijärven läheisyydessä sijaitsevan Kinansaaren kyläyhdistyksen puheenjohtaja.

    VR:llä on omat Mäntyharjun onnettomuuteen keskittyvät niin kutsutut Kinni -verkkosivut.

    Yleisötilaisuudessa tunnelma tiivistyi

    VR, ely-keskukset sekä Kouvolan kaupunki ja Mäntyharjun kunta ovat viime päivinä yrittäneet parhaansa mukaan pitää mökkiläiset ja vapaa-ajan asukkaat ajantasalla onnettomuuden jälkihoidosta.

    Orilammen lomakeskuksessa Vuohijärven rannalla pidettyyn keskustelutilaisuuteen väkeä tungeksi paikalle kokoustilan täydeltä. Lisätuoleilla paikalle saatiin mahtumaan vajaat sata henkeä.

    Tunnelma oli alusta lähtien tiukka ja vaativa. Monet paikalla olleet halusivat heti alkuun edelleen tietää, miksi onnettomuus tapahtui ja miksi toiminta onnettomuuden jälkeen oli niin hidasta.

    – Se Kinnin aluehan on muodoltaan kuin kananmuna. Jos sinne jotain valuu niin, varmasti valuu joka suuntaan, ihmetteli yleisön joukossa entiseksi VR:n työntekijäksi esittäytynyt mies.

    Monia Vuohijärven ympäristön asukkaita, yrittäjiä ja mökkiläisiä vaivaa edelleen epätietoisuus Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden lopullisista vaikutuksista.Vesa Grekula / Yle

    Onnettomuusalueen luonne sai myös muutaman muun kysymään asiaa ääneen.

    – Miksi siellä ylipäänsä pitää varastoida vaarallisia aineita, koska paikka on lähes tiettömän ja vaikeasti saavutettavan taipaleen takana, kysyttiin myös yleisöstä.

    Vastaava yleisötilaisuus pidettiin toukokuun alussa myös Mäntyharjussa, jossa tiedonjanoinen yleisö täytti kunnanvaltuuston salin.

    Orilammella yleisön joukossa keskustelutilaisuudessa olleet Kukka-Maaria Vesalainen ja Marika Hänninen uskovat, että keskustelu kemikaalionnettomuudesta on vasta alussa.

    – Lomakausi lähestyy, ja ihmiset alkavat tulla mökeilleen. Aivan varmasti keskustelu vain kiihtyy tästä eteenpäin.

    Savonlinnan vesikiistassa uusi käänne:  Puikkari jakaa vettä terveysvalvonnan kiellosta huolimatta

    Savonlinnan vesikiistassa uusi käänne: Puikkari jakaa vettä terveysvalvonnan kiellosta huolimatta


    Vedenjakelu puhuttaa jälleen Kerimaan alueella Savonlinnassa. Alueen vesijohtoverkoston omistava Puikkari Oy aloitti pesuvedeksi tarkoitetun kaivoveden jakelun alueen vesijohtoverkostossa yli neljän kuukauden tauon jälkeen tiistaina, ja Itä-Savon...

    Vedenjakelu puhuttaa jälleen Kerimaan alueella Savonlinnassa. Alueen vesijohtoverkoston omistava Puikkari Oy aloitti pesuvedeksi tarkoitetun kaivoveden jakelun alueen vesijohtoverkostossa yli neljän kuukauden tauon jälkeen tiistaina, ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin terveysvalvonta kielsi vedenjakelun jo seuraavana päivänä.

    Puikkari Oy:n toimitusjohtaja Pekka Nurmisen näkemyksen mukaan yhtiö ei jaa alueen asukkaille talousvettä, vaan pesuvedeksi tarkoitettua vettä. Nurmisen mukaan alueen asukkaita on varoitettu käyttämästä vettä muuten kuin pesuvetenä ja vessan huuhteluun.

    Lisäksi kaikilta veden käyttäjiltä on vaadittu kirjallinen sitoumus siitä, että käyttäjä ottaa täyden vastuun omasta vedenkäytöstään. Sitoumuksen hylänneet käyttäjät on Nurmisen mukaan irrotettu verkostosta.

    Terveysvalvonta: Pelkkää pesuvettä ei Suomessa tunneta

    Itä-Savon sairaanhoitopiirin terveysvalvonnan johtajan Sampsa Kinnusen mukaan Puikkari on aiemmissa alueen vedenjakelua koskevissa oikeuskäsittelyissä esiintynyt alueelle talousvettä toimittavana laitoksena. Kinnusen mukaan Suomessa ei ole pelkkää pesuvettä toimittavia vesilaitoksia, joten terveysvalvonta tulkitsee Puikkarin aloittaneen alueella talousveden jakelun.

    Koska talousveden jakelun aloittamisesta tulisi ilmoittaa viranomaisille kolmea kuukautta etukäteen, ei valvontaviranomaiselle Kinnusen mukaan jää tilanteessa muuta vaihtoehtoa kuin kieltää vedenjakelu alueella.

    Puikkarin toimitusjohtaja Pekka Nurmisen mukaan yhtiö ei aio katkaista vedenjakelua alueella terveysvalvonnan kielloista huolimatta. Nurminen sanoo, että yhtiö odottaa käräjäoikeuden päätöstä tai muuta viranomaispäätöstä ennen veden katkaisua alueelta.

    Mikäli vedenjakelua ei katkaista alueella terveystarkastajan määräyksen mukaisesti, kokoontuu Sosterin ympäristöterveyden huoltojaosto mahdollisimman pian päättämään mahdollisista jatkotoimista. Sosterin Sampsa Kinnunen kommentoi, ettei viranomainen pyri tekemään kiusaa Puikkarille tai Nurmiselle, vaan noudattaa tilanteessa lakia.

    Puikkari Oy, Itä-Savon vesi ja Savonlinnan kaupunki ovat kiistelleet vuosien ajan siitä, kenen vastuulle alueen vedenjakelu kuuluu.

    Poliisi tutkii viitostien kuolonkolaria – Dieselvuoto pitkitti tien avaamista ja ruuhkautti liikenteen

    Poliisi tutkii viitostien kuolonkolaria – Dieselvuoto pitkitti tien avaamista ja ruuhkautti liikenteen


    Poliisi tutkii viitostien torstaiaamuista onnettomuutta liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Onnettomuudessa menehtyi 42-vuotias mikkeliläismies, joka ajoi henkilöautoa. Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja yritti väistää henkilöautoa, mutta ajoneuvot...

    Poliisi tutkii viitostien torstaiaamuista onnettomuutta liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Onnettomuudessa menehtyi 42-vuotias mikkeliläismies, joka ajoi henkilöautoa.

    Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja yritti väistää henkilöautoa, mutta ajoneuvot törmäsivät ajoneuvoyhdistelmän kaistalla. Törmäyksen voimasta etelän suunnasta tullut ajoneuvoyhdistelmä kääntyi poikittain. Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja loukkaantui onnettomuudessa lievästi. Onnettomuuden syyn selvittäminen on kesken.

    Törmäyksessä ajoneuvoyhdistelmään tuli myös dieselvuoto, minkä takia onnettomuuspaikan siivoukseen ja raivaukseen meni useita tunteja. Raivaustöiden ajan liikenne ohjattiin kiertotietä onnettomuuspaikan ohi. Viitostie avattiin liikenteelle kello 13 aikaan.

    Poliisin mukaan onnettomuus on torstaina aiheuttanut liikenteen ruuhkautumista.

    Mikkelissä viitostie avattu jälleen liikenteelle – Yksi kuoli henkilöauton ja kuorma-auton törmäyksessä

    Mikkelissä viitostie avattu jälleen liikenteelle – Yksi kuoli henkilöauton ja kuorma-auton törmäyksessä


    Yksi ihminen on kuollut viitostiellä Mikkelissä sattuneessa liikenneonnettomuudessa. Mikkelin eteläpuolella Rantakylän kohdalla sattuneessa onnettomuudessa oli mukana perävaunullinen kuorma-auto ja henkilöauto. Henkilöautoa kuljettanut mies kuoli...

    Yksi ihminen on kuollut viitostiellä Mikkelissä sattuneessa liikenneonnettomuudessa.

    Mikkelin eteläpuolella Rantakylän kohdalla sattuneessa onnettomuudessa oli mukana perävaunullinen kuorma-auto ja henkilöauto. Henkilöautoa kuljettanut mies kuoli onnettomuudessa, poliisi kertoo.

    Yle Uutisgrafiikka

    Viitostie onnettomuuspaikalla oli suljettuna useita tunteja pelastus-, tutkinta ja raivaustöiden takia. Onnettomuuspaikan ohi kuljettiin kiertotien kautta.

    Ilmoitus onnettomuudesta tuli noin puoli viiden aikaan aamulla.

    Päivitetty 17.5.2018 kello 13:27: Muutettu otsikkoa ja lisätty juttuun tieto, että viitostie on avattu jälleen liikenteelle.

    Itäsuomalaiset sähköverkkoyhtiöt saivat 8 vuotta lisäaikaa – Siirtohintoihin silti korotuksia

    Itäsuomalaiset sähköverkkoyhtiöt saivat 8 vuotta lisäaikaa – Siirtohintoihin silti korotuksia


    Viimeksi siirtohintojen korotuksista kertoi keskiviikkona Suur-Savon Sähkön verkkoyhtiö Järvi-Suomen Energia Oy. Etupäässä Etelä-Savon alueella toimiva ja kuntien pääosin omistama yhtiö korottaa siirtohintoja reilut seitsemän prosenttia. –...

    Viimeksi siirtohintojen korotuksista kertoi keskiviikkona Suur-Savon Sähkön verkkoyhtiö Järvi-Suomen Energia Oy. Etupäässä Etelä-Savon alueella toimiva ja kuntien pääosin omistama yhtiö korottaa siirtohintoja reilut seitsemän prosenttia.

    – Ilman jatkoaikaa korotuspaine olisi ollut kymmeniä prosentteja, toimitusjohtaja Arto Pajunen perustelee.

    Hakemansa jatkoajan saivat myös pohjoissavolainen Savon Voima Verkko Oy ja Pohjois-Karjalassa toimiva PKS Sähkönsiirto Oy. Myös ne ovat korottaneet siirtohintoja alkuvuoden aikana.

    Järvi-Suomen Energian Arto Pajunen kiittelee Energiaviraston päätöstä ja arvioi sen merkitsevän kymmenien miljoonien eurojen säästöjä. Ilman jatkoaikaa yhtiö olisi joutunut purkamaan vielä käyttökelpoista verkkoa uuden tieltä.

    Kolme korotusta peräkkäin

    Laki sähkön toimitusvarmuudesta vaatii, että vuoteen 2028 mennessä sähkökatkot saavat kestää taajama-alueella korkeintaan kuusi tuntia. Haja-asutusalueella katko saa olla korkeintaan 36 tuntia.

    Itäsuomalaiset yhtiöt hakivat kahdeksan vuoden jatkoaikaa, jonka laki enimmillään sallii. Säävarman verkon tulee Itä-Suomessa olla lain vaatimassa kunnossa vuonna 2036.

    Verkkoyhtiöitä on arvosteltu kovista siirtohinnoista. Järvi-Suomen Energia on korottanut hintaa vuosien 2016 ja 2017 alusta. Nämä korotukset olivat yli 10 prosenttia kerralta. Heinäkuun alusta lähtien kiinteä kuukausitaksa nousee yli 30 euroon (+ 2,6 e) kuukaudessa.

    Siirtotaksa nousee 0,3 sentillä 3,9 senttiin kilowattitunnilta. Kiinteän kuukausitaksan osuus muodostaa suuren osan vapaa-ajanasukkaan sähkölaskusta.

    – Siirtomaksulla katetaan verkon rakentaminen ja ylläpito. Ne maksavat, ei niinkään verkossa kulkevan sähkö määrä, Arto Pajunen muistuttaa.

    Sähköverkkoa 250 metriä asiakasta kohti

    Savon Voiman verkkoyhtiö nosti taksojan keskimäärin 10 prosenttia huhtikuun alusta. Pohjois-Karjalassa korotus oli kuutisen prosenttia.

    – Jatkoaika pienentää asiakkaiden siirtohintaan kohdistuvaa korotuspainetta, Savon Voima Verkko Oy:n toimitusjohtaja Matti Ryhänen perustelee. Lähes samoin sanamuodoin jatkoajan vaikutuksia arvioi PKS Sähkösiirto asiakastiedotteessaan.

    Energiavirasto voi myöntää jatkoajan erittäin painavista syistä. Itäsuomalaisilla sähköyhtiöillä on verkko noin 250 metriä asiakasta kohtia. Alue on harvaanasuttua ja vesistöjen pirstomaa.

    Yhtiöt investoivat jatkoajasta huolimatta kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

    Saimaannorpan suojelutyössä läpimurto: Kuutti syntyi kelluvaan tekopesään –

    Saimaannorpan suojelutyössä läpimurto: Kuutti syntyi kelluvaan tekopesään – "Ainutlaatuista maailman mittakaavassa"


    Erilaisia keinopesiä ja apukinoksia on testattu uhanalaisen saimaannorpan avuksi useita vuosia. Vapaaehtoisten kolaamat apukinokset ovat olleet käytössä jo useina talvina. Lyhteistä koottuun järviruokopesään syntyi ensimmäinen kuutti keväällä...

    Erilaisia keinopesiä ja apukinoksia on testattu uhanalaisen saimaannorpan avuksi useita vuosia. Vapaaehtoisten kolaamat apukinokset ovat olleet käytössä jo useina talvina. Lyhteistä koottuun järviruokopesään syntyi ensimmäinen kuutti keväällä 2017.

    Tänä vuonna norppaemon käyttöönsä hyväksymä, turvelevyistä ponttoneiden päälle tehty pesä on kokonaan ihmisen rakentama. Kelluva rakennelma pysyy pinnalla myös heikoissa jäissä ja sulan veden aikana. Ankkurointi pitää pesän paikallaan.

    – Kolme, neljä vuotta tätä on yritetty ja testattu, ja nyt se onnistui. Se on sellainen kelluvan iglun ja ponttonilaiturin yhdistelmä, jonka norppa nyt hyväksyi, Itä-Suomen yliopiston tutkija Mervi Kunnasranta iloitsee.

    Kunnasranta arvioi ratkaisevaksi käänteeksi kehitystyössä sen, että pesään lapioitiin lunta asennuksen yhteydessä. Aiemmin emo oli ilmeisesti karsastunut iglunmallisen pesän autiutta. Lumesta emo pääsi muokkaamaan kodista mieluisan.

    – Oli se hieno tunne kun työnsin käteni pesään ja tunsin kuutin pehmeän karvan kädessäni, Kunnasranta kertoo.

    Petri Vironen / Yle

    Pesän keskiosassa on pehmeä lepäilytila, jonka molemmilta sivuilta pääsee pulahtamaan Saimaaseen.

    – Kyllä tämä minun tietääkseni on ainutlaatuista maailmassa, että hylkeitä ruvetaan pöntöissä pesittämään.

    "Iloinen ja vilkas kaveri"

    Keinopesä nostettiin ankkuripaikaltaan läheiselle rannalle sunnuntaina. Pesästä löytyneet kuutinkarvat vahvistivat, että naarasnorppa oli valinnut pesäpaikakseen turvekattoisen asumuksen.

    Lisävahvistus löytyi läheisen luodon rannalta. Yle oli maanantaina paikalla, kun vajaan kolmen kuukauden ikäinen kuutti pörräsi pitkin rantavesiä tutustumassa elinympäristöönsä. Kuutti näytti nauttivan hellesäästä täysin rinnoin.

    – On oikein iloinen ja vilkas kaveri. Olisiko mittaa sellaiset 80 senttiä ja painoa vajaat 20 kiloa, kokenut norppakuvaaja, dokumentaristi Juha Taskinen aprikoi.

    Mervi Kunnasranta ja Juha Taskinen pitävät keinopesää uutena läpimurtona saimaannorpan suojelussa.

    Petri Vironen / Yle

    – Ihminen voi auttaa, kun ilmasto lämpenee ja jäätä ei välttämättä Saimaalle enää tule. Tämä emä tulee varmaan uudelleen tekemään pesään kuutteja ja ne oppivat sen taas emoltaan. Tämä on ehdottomasti läpimurto, eikä siinä mielessä uutta, että onhan kuutteja syntynyt laiturin alle ja venevajaan, Juha Taskinen sanoo.

    – Ja mikä tässä on loikoillessa ja kuuttia imettäessä. On turvekatto, hyvät kellukkeet ja hieno tasainen viira, jonka päällä makoilla, Taskinen hehkuttaa.

    Kanta kasvaa tasaisesti

    Mervi Kunnasranta muistuttaa, että jäätön ja lumeton talvi on täysin mahdollinen uhkakuva Saimaalla. Saimaannorppa olisi sulassa vedessä täysin petojen armoilla.

    Saimaannorpan kanta on viime vuosina vahvistunut. Tänä keväänä kuutit syntyivät lumisen ja kylmän lopputalven ansiosta hyviin olosuhteisiin. Kanta on pikkuhiljaa vahvistunut 400 yksilön vahvuuteen. Viimeiset kolme vuotta uusia kuutteja on syntynyt keskimäärin 80 vuodessa.

    Ilmaston lämpenemistä ja jäättömiä sekä lumettomia talvia pidetään ihmisten aiheuttaman häiriön ja verkkokalastuksen rinnalla yhtenä suurimmista uhkista vähälukuisen eläinlajin kannalta.

    – Toivomme tietysti, ettei tällaista koskaan tarvittaisi, mutta ilmastoennusteet näyttävät sellaisilta, että tulee vielä lumettomia ja jäättömiä talvia, Mervi Kunnasranta sanoo.

    Tekopesä on prototyyppi, joka on kehitetty EU-rahoituksen turvin. Jatkossa on tarkoitus saada pesäkohtainen hinta alemmas. Pesistä voisivat huolehtia vapaaehtoset apukinosten tapaan.

    Petri Vironen / Yle
    Saimaannorpalla erikoinen kevät: tulva peitti perinteiset lepokivet

    Saimaannorpalla erikoinen kevät: tulva peitti perinteiset lepokivet


    Viime päivinä vesi on Saimaalla noussut poikkeuksellisellisen korkealle, ja useat saimaannorppien käyttämät kivet ovat jääneet veden alle. Lähiviikkoina Saimaan pinta voi nousta vielä jopa 30 senttimetriä. – Kyllä se tulee vaikuttamaan tosi...

    Viime päivinä vesi on Saimaalla noussut poikkeuksellisellisen korkealle, ja useat saimaannorppien käyttämät kivet ovat jääneet veden alle. Lähiviikkoina Saimaan pinta voi nousta vielä jopa 30 senttimetriä.

    – Kyllä se tulee vaikuttamaan tosi moneen norpan makuukiveen, kertoo Itä-Suomen yliopiston norppatutkija Meeri Koivuniemi.

    Saimaannorppa on hyvin paikkauskollinen ja käyttää mielellään vuodesta toiseen samoja makuupaikkoja ja jopa kiviä.

    – Saimaannorpalla on yleensä saman vuonna 2 tai 3 kiveä, joita se makaamiseen vuodesta toiseen käyttää. Kivet sijaitsevat keskimäärin 700 metrin päässä toisistaan, kertoo Koivuniemi.

    Tutkija Meeri Koivuniemi on parhaillaan Saimaalla seuraamassa saimaannorppien kevättä.

    – Nyt on jonkin verran makuukiviä mennyt veden alle. Yleensä norppa kuitenkin löytää samasta lahdesta jonkin toisen kiven.

    Saimaannorpan mieltymys vanhaan hyvään makuupaikkaan näkyy myös siinä, että jotkut norpat yrittävät makoilla kiven päällä, vaikka kivi olisi jo peittynyt veden alle. Norppa yrittää maata kivellä ainakin jonkin aikaa, mutta kun turkki kastuu liikaa, etsii saimaannorppa uuden kiven.

    Saimaannorppa

    Harvinainen hylje, joita elää Saimaalla noin 400.

    Jäi eristykseen Saimaalle jääkauden jälkeen 8 000 vuotta sitten.

    Saimaannorpan kanta on kasvanut viime vuosina.

    Elinikä noin 20 vuotta.

    Todennäköisyys nähdä harvinainen saimaannorppa on nyt suurimmillaan. Saimaannorpat tulevat aurinkoisina kevätpäivinä köllöttelemään kivien ja kallioiden päälle.

    Aurinkoon makoilemaan norpat ajaa karvanvaihtoaika. Vanha talvikarva pitää saada uuden kesäkarvan tieltä pois. Karvanvaihtoa auttaa lämmin ja aurinkoinen sää.

    – Lämpö edesauttaa auringossa kuivuneen karvan tippumista ja norppa rapsuttelee sitä pois. Tosi paljon näkyy jo vanhaa karvaa kivillä, kertoo Itä-Suomen yliopiston norppatutkija Meeri Koivuniemi.

    Saimaannorppa yrittää köllötellä lempikivellään, vaikka kivi alkaisi olla veden peitossa.Ismo Pekkarinen / AOPVanha piirre tulee esille

    Saimaannorppa on laumaeläin. Saimaalla on kuitenkin ollut norppia viime vuosikymmeninä niin vähän, etteivät ne ole laumoissa pystyneet edes elämään. Sen sijaan saimaannorpan lähisukulaiset Itämerellä ja Laatokalla viettävät aikaansa laumoissa erityisesti talvella jään päällä.

    Nyt saimaannorppia on laskettu olevan jo noin 400. Niinpä tämä vanha laumaantumistapa on jälleen nousemassa esiin myös Saimaalla.

    – Me olemme seuranneet saimaannorppia riistakameroilla ja on huomattu, että voi olla kaksi, kolme, joskus jopa neljä norppaa samalla kivellä, kertoo norppatutkija Meeri Koivuniemi.

    Eniten laumassa olevia saimaannorppia on tavattu Savonlinnan eteläpuolella olevalla Pihlajavedella, jossa muutenkin asuu eniten saimaannorppia.

    Norpat voivat olla pienessä laumassa kalliolla karvanvaihtoaikaan jopa koko päivän.

    Saimaanorpan köllöttelyä kivellä voi seurata WWF:n norppalivestä. Kamera välittää suoraa lähetystä kalliolta, jossa Pullervoksi nimetty norppa on usein totuttu näkemään.

    Pelastuslaitos varoittaa veneilijöitä Saimaalla mahdollisesti kelluvista tukeista ja laitureista

    Pelastuslaitos varoittaa veneilijöitä Saimaalla mahdollisesti kelluvista tukeista ja laitureista


    Pelastuslaitos varoittaa vesillä liikkujia Saimaan vedenpinnan nousun mahdollisesti kellumaan nostamista tukeista ja veneistä. Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomestari Joni Himbergin mukaan pelastuslaitos sai eilen Savonlinnan alueelta tehtävän,...

    Pelastuslaitos varoittaa vesillä liikkujia Saimaan vedenpinnan nousun mahdollisesti kellumaan nostamista tukeista ja veneistä. Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomestari Joni Himbergin mukaan pelastuslaitos sai eilen Savonlinnan alueelta tehtävän, kun veneilijä oli ollut ajaa vedessä kelluneiden tukkien päälle. Pelastuslaitos kävi paikalla raivaamassa kellumaan lähteneet tukit pois veneilijöiden tieltä.

    Himbergin mukaan pelastuslaitos pelkää, että Saimaan pinnan nouseminen kauttaaltaan voi nostaa rannalle kasattuja tukkeja kellumaan myös muualla Saimaan alueella. Koska tukkeja voi olla hankala havaita esimerkiksi moottoriveneestä, kehottaa pelastuslaitos veneilijöitä varovaisuuteen Saimaalla liikuttaessa.

    Myös huonosti kiinnitettyjen veneiden ja muiden syksyllä rannalle nostettujen esineiden kohdalla on riski, että Saimaan kohonnut vedenpinta nostaa veneen ajelehtimaan. Himbergin mukaan esimerkiksi mökkiläisten olisi viimeistään nyt syytä käydä tarkistamassa veneiden ja laiturien kiinnitykset talven jäljiltä.

    Maailman toiseksi suurin matkatoimisto alkaa myydä matkoja Suomeen – Saimaalle odotettavissa tuhansia kiinalaisia

    Maailman toiseksi suurin matkatoimisto alkaa myydä matkoja Suomeen – Saimaalle odotettavissa tuhansia kiinalaisia


    Kiinalainen matkatoimisto Ctrip alkaa kesäkuussa myydä matkapaketteja, jotka saattavat tuoda Suomeen tuhansia turisteja Aasiasta. Kiinalaisten kohde Suomessa olisi Järvi-Suomi eli Saimaan ympäristö. Matkapaketteihin sisältyvät lennot Kiinasta...

    Kiinalainen matkatoimisto Ctrip alkaa kesäkuussa myydä matkapaketteja, jotka saattavat tuoda Suomeen tuhansia turisteja Aasiasta. Kiinalaisten kohde Suomessa olisi Järvi-Suomi eli Saimaan ympäristö.

    Matkapaketteihin sisältyvät lennot Kiinasta Helsinki-Vantaalle, vuokra-auto ja majoitus matkan aikana.

    – Tavoitteena on saada Järvi-Suomen alueella myytyä ensimmäisen vuoden aikana 5 000 majoitusvuorokautta, sanoo Suomen matkailuimagosta maailmalla vastaavan Visit Finlandin myyntijohtaja Heli Mende.

    Tavoite saattaa hyvinkin toteutua, sillä Ctrip on maailman toiseksi suurin ja Kiinan suurin online-matkatoimisto.

    Lapissa vastaavalla tavalla alkanut matkatoimisto Alitripin markkinointi onnistui yli odotusten, ja matkojen määrää jouduttiin aluksi rajoittamaan majoituspulan takia.

    – Ctripin tarjontaan on tulossa mukaan yli sata yritystä pienistä boutique-hotelleista kartanoihin ja kylpylähotelleihin, joten majoituskapasiteettia on tarjolla hyvin, sanoo Lappeenrannan ja Imatran matkailun markkinointiyhtiö GoSaimaan markkinointijohtaja Juha Sorjonen.

    Kiinalaiset ovat jo löytäneet Pietarin, ja nyt toiveena on saada heitä enemmän SuomeenKari Kosonen / Yle

    Saimaa-lomat ovat kestoltaan pidempiä, kuin tähän asti kiinalaisille omatoimimatkailijoille Euroopan matkojen ohessa myydyt parin yön matkapaketit. Tavoitteena on, että pelkän pikaisen käynnin sijaan turistit viipyisivät Saimaalla pidempään.

    Matkat suuntautuvat itäiseen Järvi-Suomeen Pohjois- ja Etelä-Savoon sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalaan.

    Nuoret kiinalaiset etsivät uusia kohteita Euroopasta

    Ctripin Saimaan-matkat ovat omatoimimatkoja, joissa asiakkaat liikkuvat vuokra-autolla ennalta räätälöidyn aikataulun mukaisesti. Matkoja myydään verkossa, jossa niitä ostavat pääasiassa 1980- ja 1990-luvuilla syntyneet kielitaitoiset kiinalaiset.

    – Erityisesti milleniaalisukupolvi ei enää halua matkustaa ryhmässä vaan omatoimisesti. He myös varaavat matkansa digitaalisten kanavien kautta, sanoo myyntijohtaja Heli Mende.

    Markku Pitkänen / Yle

    Uutta kiinalaisten omatoimimatkailussa on myös se, että entistä harvempi haluaa nähdä parissa päivässä mahdollisimman monta maata tai kaupunkia. Varsinkin Suomesta etsitään luontoelämyksiä.

    – Majoituksia voidaan varata myös hyvätasoisiin mökkeihin, ja silloin viipymä voi olla pidempikin, sanoo markkinointijohtaja Juha Sorjonen.

    Matkailukausi pitenee syksyyn

    Ensimmäisiä online-matkatoimisto Ctripin kautta matkan varanneita kiinalaisia odotetaan Saimaalle elokuussa, sillä turistit tarvitsevat Schengen-viisumin. Jatkossa valtaosa kiinalaisista tulee Saimaalle kesäkaudella.

    – Tarkoitus on, että turisteja liikkuu Saimaan alueella myös kesäsesongin jälkeen pitkälle syksyyn, mikä on tärkeää matkailuyritysten liiketoiminnan kehittämiselle, sanoo Mende.

    Aasialaisten matkailijoiden määrä moninkertaistuu Saimaan alueella tänä vuonna, sillä kiinalaisten lisäksi Pietarin kautta tulee kesän aikana tuhansia eteläkorealaisia matkailijoita. Viime vuonna Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueella kirjattiin hieman yli 4000 kiinalaisten yöpymisvuorokautta.

    Poliisi harkitsee tutkinnan aloittamista Mäntyharjun kemikaalionnettomuudesta

    Poliisi harkitsee tutkinnan aloittamista Mäntyharjun kemikaalionnettomuudesta


    Poliisi harkitsee esitutkinnan aloittamista Mäntyharjun kemikaalionnettomuudesta. Poliisi tutkii parhaillaan, täyttävätkö Mäntyharjun tapahtumat ympäristöturmelun tunnusmerkit. – Nyt kerätään tietoa, ja peilataan sitä...

    Poliisi harkitsee esitutkinnan aloittamista Mäntyharjun kemikaalionnettomuudesta. Poliisi tutkii parhaillaan, täyttävätkö Mäntyharjun tapahtumat ympäristöturmelun tunnusmerkit.

    – Nyt kerätään tietoa, ja peilataan sitä rikostunnusmerkintöihin. Ympäristönturmeleminen on yksi näkökohta, että miten se tässä asiassa nyt nähdään. Me käydään nyt vuoropuhelua esimerkiksi ympäristöviranomaisen ja Etelä-Savon ely-keskuksen kanssa, kertoo rikoskomisario Sari Knaapi Itä-Suomen poliisilaitokselta.

    Poliisille on tehty asiasta muutama tutkintapyyntö sekä kansalaiset ovat olleet muutoinkin yhteydessä poliisiin Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden tiimoilta.

    Huhtikuun alkupuolella poliisi vielä arvioi, että esitutkinnan käynnistämiselle ei ole syytä. Nyt tilanne on muuttunut.

    – Nyt pitää katsoa tätä kokonaisuutta, miltä se näyttää näiden viikkojen kuluttua. Monenlaisia asioita on tapahtunu, ja niitä pitää selvitellä, ja miettiä, Knaapi pohtii.

    Poliisi pyrkii tekemään päätöksen esitutkinnan aloittamisesta parin viikon kuluessa.

    Rannasta löytyi ruumis Mikkelissä

    Rannasta löytyi ruumis Mikkelissä


    Kevyen liikenteen väylää kulkenut ohikulkija löysi ruumiin rantavedestä Graanin kaupunginosassa sunnuntaina 6.5. Poliisi epäilee, että kyseessä saattaa olla lokakuussa 2017 kadonnut 63-vuotias mikkeliläinen mies, mutta täyttä varmuutta...

    Kevyen liikenteen väylää kulkenut ohikulkija löysi ruumiin rantavedestä Graanin kaupunginosassa sunnuntaina 6.5. Poliisi epäilee, että kyseessä saattaa olla lokakuussa 2017 kadonnut 63-vuotias mikkeliläinen mies, mutta täyttä varmuutta hukkuneen henkilöllisyydestä ei saada ennen DNA-vertailun valmistumista.

    Itä-Suomen poliisin rikosylikonstaapeli Ismo Venäläisen mukaan ohikulkija havaitsi Graanin alueelle rakennettujen uusien venelaitureiden vieressä jotain erikoista. Havainto paljastui jo pidemmän aikaa veden alla olleeksi ruumiiksi, jolloin ohikulkija soitti hätäkeskukseen.

    Vainajalta ei löytynyt henkilöpapereita, eikä ruumiin henkilöllisyyttä ole voitu vielä varmistaa. Kuolemansyyntutkinnan perusteella tapauksessa ei ole syytä epäillä rikosta.

    Venäläisen mukaan löytyneen vainajan vaatetus vastaa sitä, mitä kadonneella on poliisin tietojen mukaan ollut yllään katoamishetkellä. Oikeuslääkärin suorittaman DNA-vertailun tuloksia siitä, onko kyseessä kadonneeksi ilmoitettu mies, saadaan odottaa vielä muutamia viikkoja.

    Ruumiin löytymisestä uutisoi ensimmäisenä Länsi-Savo.

    Lastensuojelussa käynnissä jättimuutos: Lopultakin aikaa lasten kohtaamiseen – uutta työtapaa kokeillaan 40 kunnassa

    Lastensuojelussa käynnissä jättimuutos: Lopultakin aikaa lasten kohtaamiseen – uutta työtapaa kokeillaan 40 kunnassa


    Mistä on kyse?40 kunnassa kokeillaan lastensuojelun uutta työtapaa.Sosiaalityötä tekee uudessa mallissa moniammatillinen tiimi.Uudessa mallissa lapsia tavataan joka viikko, kun nykyisin tapaamisia esimerkiksi 3-6 kuukauden välein.Lastensuojelussa...

    Mistä on kyse?40 kunnassa kokeillaan lastensuojelun uutta työtapaa.Sosiaalityötä tekee uudessa mallissa moniammatillinen tiimi.Uudessa mallissa lapsia tavataan joka viikko, kun nykyisin tapaamisia esimerkiksi 3-6 kuukauden välein.Lastensuojelussa pyritään vähentämään kontrollia ja lisäämään terapeuttista keskustelua.Uudistus pohjautuu Lontoossa kokeiltuun malliin, josta on erinomaisia tuloksia.

    Maanantai-aamuna kello kahdeksan lastensuojelun sosiaalityöntekijä Leena Paasonen istuu pyöreän pöydän ääreen ja toivottaa huomenet jo paikalle tulleille kollegoille. Pöydän ympärillä istuu kaksi sosiaaliohjaaja, vastaava sosiaalityöntekijä ja perheterapeutti. Tarkoitus on käydä läpi neljän lastensuojelun asiakkaana olevan perheen tilanne.

    Tähän saakka Paasonen on kantanut vastuuta perheiden ongelmien ratkomisesta pääasiassa yksin. Nyt hän on mukana kokeilussa, jolla yritetään ohjata koko suomalainen lastensuojelutyö uusille urille. Sen ansiosta Paasosen ympärille on jo puolen vuoden ajan kokoontunut kerran viikossa moniammattillinen tiimi, joka ratkoo asioita yhdessä.

    – Henkinen kuorma on vähentynyt kun voin jakaa ajatuksiani muiden kanssa, Paasonen sanoo.

    – Myös perheiden ajatukset tulevat nyt paremmin esille., kun useampi ihminen tuo pöytään näkemyksiään siitä, mikä olisi perheelle hyväksi.

    Sosiaalityöntekijä Leena Paasonen on pitänyt aina työssään tärkeänä lasten tapaamista. Uuden työtavan myötä tapaamisille on raivattu aikaa.Yle

    Paasonen kaivaa esiin suuren paperiarkin, johon on piirretty asiakasperheen monimutkainen sukupuu. Uudessa työmallissa kukaan ei enää puhu ongelmanuoresta ja hänen vaikeuksistaan, vaan katse suunnataan lasta ympäröiviin ihmisiin ja olosuhteisiin. Erilaiset symbolit kuvastavat, millaiset välit perheen ja suvun jäsenillä on toisiinsa.

    Piirroskaavion tarkoituksena on saada käsitys lapsen koko verkostosta, kaikista merkityksellisistä ihmisistä lapsen elämässä.

    – Aikaisemmin ollaan tarkasteltu yksilön ongelmia. Nyt lähdetään määrätietoisesti miettimään, mistä systeemistä lapsi tulee. Siellä voi olla vaikka pappa, joka on lapselle merkityksellinen, mutta se ei olisi näyttäytynyt meidän aikaisemmalla työtavalla, Paasonen kertoo.

    Perheet toivovat, että heitä tavattaisiin tarpeeksi usein. Sosiaalityöntekijä Leena Paasonen, Essote

    Paasosen tiimillä kokeilussa olevaa työtapaa testataan nyt 40 kunnassa ympäri Suomea. Tavoitteena on ravistella maan lastensuojelun työkulttuuri kohti entistä pehmeämpiä arvoja, kuten keskustelevuutta, perheiden kunnioittamista, empaattisuutta ja armollisuutta.

    Suomalaisen sosiaalityön uudistus kumpuaa Lontoosta. Nyt kokeiltava työtapa pohjautuu Hackneyn kaupunginosassa vuosina 2007-2011 tehtyyn sosiaalityön kokeiluun, joka mullisti sikäläisen lastensuojelun.

    Kokeilun seurauksena Hackneyssa huostaanotot vähenivät 40 prosenttia. Sosiaalityöntekijöillä oli kolme kertaa enemmän aikaa lasten kohtaamiseen kuin ennen. Asiakkaat kokivat tulleensa ystävällisesti kohdatuksi, ja sosiaalityöntekijöiden työssä viihtyminen parantui.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on muokannut Hackneyn mallin Suomen olosuhteisiin sopivaksi. Perusajatus on pysynyt samana: Sosiaalityötä ei tehdä enää yksin vaan perheiden asioita hoitaa useista ammattilaisista koostuva tiimi. Sosiaalityöntekijälle annetaan aikaa asiakasperheen ja lapsen tapaamiseen viikottain, ei ainoastaan monen kuukauden välein. Perheen ongelmia ratkotaan terapeuttisella, keskustelevalla otteella, ei byrokratialla ja kontrollilla.

    Minusta on tärkeää päästä käymään perheiden luona. Silloin voi aistia ihan eri tavalla, onko perheessä lämpöä. Sosiaalityöntekijä Leena Paasonen, Essote

    Leena Paasonen tapaa asiakasperheitään uuden mallin myötä kerran viikossa, usein heidän kotonaan. Voidaan keitellä kahvit ja olla normaalisti, ilman jäykkää pönötystä lastensuojelun toimistossa. Perheen tapaamisen lisäksi Paasonen voi tavata perheiden lapsia viikon varrella myös kahden kesken.

    – Kukaan ei ole kieltäytynyt ottamasta meitä vastaan tai sanonut, että tapaamme liian usein. Tässä kokeilussa olen huomannut, että perheet toivovat, että heitä tavattaisiin tarpeeksi usein, Paasonen sanoo.

    – Jotenkin asiat etenevät ihan eri tavalla, kun tapaamisia on tiiviisti ja suunnitellusti.

    Muutos tapaamisten määrässä aikaisempaan on radikaali. Tähän asti Paasonen on tavannut lapsia ja heidän vanhempiaan 3-6 kuukauden välein. Muun ajan hän on seurannut perheen tilannetta kentällä toimivien sosiaaliohjaajien raporttien kautta. Silti Paasonen sosiaalityöntekijänä on ollut vastuussa lasta koskevista päätöksistä.

    – Minusta on tärkeää päästä käymään perheiden luona. Silloin voi aistia ihan eri tavalla, onko perheessä lämpöä ja emotionaalista sitoutumista lapsiin vai kylmyyttä. Kylmyys on vaikeampi korjata, Paasonen sanoo.

    Kontrollin ja pelon ilmapiiri vaihdetaan terapeuttiseen kohtaamiseen

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uutta mallia kuvaavassa työpaperissa todetaan, että lastensuojelun on pyrittävä pois nyt vallitsevasta byrokraattisesta pelon ilmapiiristä.

    – Moni ajattelee meistä, että “ne tulevat ja kontrolloivat ja vähintään vievät meidän lapset”, vaikka meidän tavoitteenamme on auttaa perheitä tulemaan toimeen omillaan, Leena Paasonen toteaa.

    THL:n lastensuojelun kehittämispäällikkö Päivi Petrelius arvelee, että laki on alkanut ohjata lastensuojelutyötä väärällä tavalla.

    – Lakiprosesseista on tullut ainoa työtä määrittävä viitekehys. Lain perusteellinen tunteminen ja noudattaminen on välttämätöntä, mutta hyvä vuorovaikutus ja auttaminen ovat nyt jääneet vähemmälle, Petrelius sanoo.

    Uudessa työmallissa korostetaan perhettä kunnioittavaa vuorovaikutusta ja perheterapeuttista otetta työhön. Vaikka sosiaalityöntekijät eivät ole terapeutteja, heidän työnsä pohjautuu esimerkiksi ratkaisukeskeisen terapian oppeihin. Moniammatillisessa tiimissä jäsenenä on aina perheterapeutti.

    – Minun tehtäväni on tuoda suvun, perheen ja lapsen näkökulmia keskusteluun. Tiimin kanssa on juuri keskusteltu, että voisimme myös käydä läpi joitakin perheterapeuttisia menetelmiä, Paasosen tiimissä toimiva perheterapeutti Jaana Nulpponen kertoo.

    Pyritään pois sellaisesta perinteisemmästä työstä, jossa ulkopuolelta tullaan ja sanotaan, miten pitäisi toimia. Se ei kanna. perheterapeutti Jaana Nulpponen, Essote

    Nulpponen kuvaa perheterapeuttista työtapaa keskusteluksi tunteista, arvoista ja asenteista. Perheissä voi olla esimerkiksi tapoja toimia, joita perhe itse ei näe. Keskustelemalla ja yhdessä pohtimalla voidaan avata perheen itseymmärrystä.

    – Kaikki perheenjäsenet osallistuvat oman hyvinvointinsa parantamiseen. Pyritään pois sellaisesta perinteisemmästä työstä, jossa ulkopuolelta tullaan ja sanotaan, miten pitäisi toimia. Se ei kanna, Nulpponen sanoo.

    Sosiaalityöntekijän työkalupakissa on uudistuksen jälkeenkin kovia keinoja. Kaikki tilanteet eivät ratkea ymmärtämällä. Lapsen turvallisuus on aina ykköasia, ja esimerkiksi huostaanottoja tehdään jatkossakin.

    – Se, että lapsi joudutaan sijoittamaan ei kuitenkaan tarkoita, että vanhempiin pitäisi suhtautua kylmän viranomaistyylisesti. On lapsen edun mukaista pyrkiä säilyttämään yhteistyösuhde vanhempiin ja tukemaan vanhempien mukanaoloa lapsen elämässä myös sijoituksen aikana, THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petrelius sanoo.

    Kaatuuko malli resurssipulaan?

    THL:n tavoitteena on päästä kouluttamaan lisää sosiaalityöntekijöitä uuteen työmalliin. Mallin avulla halutaan uudistaa lastensuojelua laajasti koko maassa.

    Mikkelissä Leena Paasosen tiimi on kokeillut uutta mallia vasta puoli vuotta, mutta jo kahden kuukauden jälkeen mallista innostuttiin lastensuojelussa niin paljon, että Essoten alueelle päätettiin perustaa saman tien lisää kokeilutiimejä. Nyt niitä toimii Etelä-Savon alueella kuusi. Kokeilua koordinoivat uskovat, että uuden työtavan hyvä maine on kiirinyt jo työnhakijoidenkin korviin, ja se on osaltaan helpottanut Mikkelin tukalaa sosiaalityöntekijäpulaa.

    THL arvioi, että uutta työmallia voidaan toteuttaa, jos yhdellä sosiaalityöntekijällä on korkeintaan 15-20 lasta kontollaan. Paasosella on tosielämässä, kokeilun ulkopuolella 68 lasta asiakkaanaan. Se on ihan tavallinen määrä. Lastensuojelua valvovat viranomaiset ympäri Suomea kertovat lastensuojelun olevan suurissa ongelmissa.

    THL:ssä tehdään tutkimusta mallin vaikutuksista. Vaikka työ on pahasti kesken, jo nyt arvostellaan sitä, ettei malli voi toimia jos asiakasmääriä ei saada alas.

    – Se edellyttäisi sitä, että lasten peruspalveluissa, kuten neuvoloissa ja kouluissa, pystyttäisiin hoitamaan aika hankaliakin tilanteita sen sijaan, että ne ohjattaisiin lastensuojeluun. Tai sitten lastensuojeluun pitäisi saada kertakaikkiaan lisää työntekijöitä, THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petrelius sanoo.

    Ehkä nyt on aiempaa enemmän motivaatiota saattaa asiakasmäärät sopivalle tasolle. lastensuojelun kehittämispäällikkö Päivi Petrelius, THL

    Mäntsälässä THL:n nyt kouluttaman mallin kaltainen työtapa on ollut käytössä jo vuodesta 2009. Siellä asiakasmäärät on onnistuttu pudottamaan 50-60 lapsesta noin viiteentoista. Asiakasmäärän pudottaminen on onnistunut rakentamalla lasten, nuorten ja perheiden palvelut kokonaan uusiksi ja kouluttamalla työntekijöitä. Nyt perheestä ei tule automaattisesti lastensuojelun asiakasta vaan apu voi tulla jo esimerkiksi neuvolasta.

    Petrelius ei usko, että koko Suomessa lastensuojelun asiakasmääriä saadaan laskettua kovinkaan nopeasti. Hän ei silti kuulosta toivottomalta. Petrelius uskoo, että nyt ympäri Suomea käynnissä olevat kokeilut tekevät näkyväksi sen, millaista hyvä lastensuojelutyö voisi oikeasti olla.

    – Nyt on helpompi sanoittaa, mitä vaikeiden tilanteiden ratkominen perheissä vaatii. Se vaatii intensiivistä ja kohtaavaa työtä.

    Petrelius heittää palloa etenkin tulevien maakuntien päättäjille. Hänen mielestään uuteen malliin kannattaa panostaa, vaikka se maksaakin.

    – Aluksi voi näyttää siltä, että kustannukset jopa nousevat, Petrelius sanoo.

    Kustannusten nousu aiheutuu paitsi asiakasmäärien pienentämisestä, myös siitä, että joillakin paikkakunnilla intensiivisempi työ perheiden kanssa on aluksi johtanut hieman yllättäen kodin ulkopuolisten sijoitusten kasvuun. Etenkin niissä perheissä, missä lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät osaa kertoa elämästään, ongelmien laajuus on tullut näkyviin vasta nyt, kun perheissä on käyty aiempaa useammin.

    – Ehkä nyt on aiempaa enemmän motivaatiota saattaa asiakasmäärät sopivalle tasolle, Petrelius sanoo.

    Saimaalle tulossa pahin tulva moneen vuoteen

    Saimaalle tulossa pahin tulva moneen vuoteen


    Suomen suurimman järven Saimaan veden pinta näyttää tulevana kesänä nousevan erityisen korkealle. Viime syksyn rankat sateet sekä talven suuri lumimäärä Itä-Suomessa näkyvät nyt veden pinnan nopeana nousemisena. Saimaan eteläosassa...

    Suomen suurimman järven Saimaan veden pinta näyttää tulevana kesänä nousevan erityisen korkealle. Viime syksyn rankat sateet sekä talven suuri lumimäärä Itä-Suomessa näkyvät nyt veden pinnan nopeana nousemisena.

    Saimaan eteläosassa Lappeenrannassa veden pinta on jo tällä hetkellä 15 senttimetriä pitkäaikasta keskiarvoa korkeammalla. Veden pinta voi nousta tulevan kesän aikana tästä vielä jopa 30 senttimetrillä.

    – Kuukauden kuluttua vesi on ainakin 20 senttimetriä nykyistä ylemmällä, mutta se voi nousta 30 senttimetriäkin, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

    Veden nouseminen voi aiheuttaa harmia muutamille lähellä rantaa oleville vapaa-ajan rakennuksille, mutta suurta vahinkoa veden nousemisen ei pitäisi aiheuttaa.

    Lisäjuoksutus alkanut

    Saimaa purkautuu ainoastaan Imatralla sijaitsevan Vuoksi-joen kautta. Siitä vettä virtaa Venäjälle Laatokkaa kohti keskimäärin 600 kuutiometriä sekunnissa. Nyt virtaama on puolitoistakertainen eli 900 kuutiometriä sekunnissa.

    – Lisäjuoksutuksen ansiosta vesi ei ole päässyt nousemaan liian korkealle. Ilman lisäjuoksutusta veden pinta olisi 30 senttimetriä korkeampi kuin nyt, kertoo vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö.

    Vuoksesta suurin osa on Venäjän puolella, joten juoksutuksista neuvotellaan yhdessä venäläisten kanssa. Veden lisäjuoksutusta voidaan vielä lisätä jopa 1 000 kuutiometriin sekunnissa saakka. Näin tapahtui viimeksi vuonna 2012.

    Jukka Höytämön mukaan Saimaan veden pinnan nouseminen on normaali ja tasaisin väliajoin toistuva ilmiö. Kun vettä tai lunta tulee paljon, purkautuvat ne kevään tullen jokia myöten Saimaaseen.

    Vesi on korkealla Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitsevassa venesatamassa.Mikko Savolainen / YleJoet täynnä

    Runsas veden määrä on havaittu myös Saimaaseen virtaavissa joissa. Esimerkiksi Lieksan Pielisestä Joensuuhun virtaavan Pielisjoen pinta on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkealla. Niin on myös Nurmeksen, Juuan, Lieksan ja Ilomantsin reunamilla sijaitseva järvi Pielinen, jossa veden pinta nousee vielä kesäkuun alkuun saakka.

    Sama on tilanne myös Kuopion kupeessa Kalavedellä, jossa veden virtaama on viikon aikana lähes kaksinkertaistunut.

    Tulvakeskus onkin antanut ilmoituksen tulvavaarasta monin paikoin Pohjois-Karjalaa ja Pohjois-Savoa.

    Kesän sateet ja ilman lämpö vaikuttavat siihen, miten nopeasti Saimaan pinta alkaa tulvahuipun jälkeen laskea.

    Kontiolahdella Pielisjoen rantakoivikot peittyvät veteen.Petri Kivimäki / YleJuoksutus pelastaa suurtulvalta

    Saimaan etelärannalla Lappeenrannassa sijaitseva Lauritsalan mittauspiste on mitannut Saimaan vedenkorkeutta vuodesta 1847 lähtien.

    Tähän mennessä korkein vedenkorkeus on mitattu vuonna 1899, jolloin se oli puolitoista metriä pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalla. Siihen ennätykseen on tällä hetkellä vielä matkaa 135 senttimetriä, eikä vesi niin korkealle tule Jukka Höytämön mukaan nousemaan.

    Jukka Höytämön mukaan juoksutuksella pystytään sääntelemään Saimaan vedenkorkeutta. Ennusteiden avulla juoksutus voidaan aloittaa jo etukäteen.

    Ilman lisäjuoksutusta Saimaan pinta tulisi lähelle ennätyslukemia. Jukka Höytämö laskee, että ilman juoksutuksia Saimaan pinta olisi noin 30 senttimetriä nykyistä korkeammalla. Jos lisäjuoksutus Vuoksen kautta ei onnistuisi, mitattaisiin Saimaalla ensi kesänä mittaushistorian kolmanneksi korkeimmat lukemat.

    Saimaan mittaushistorian toiseksi korkein vedenkorkeuden lukema mitattiin Lauritsalassa 94 vuotta sitten eli vuonna 1924. Se jäi 21 senttimetriä vuoden 1899 mittaustuloksesta. Vuonna 1900 mittauslukema oli 54 senttiä edellisvuotta alempi.

    Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden korvausvastuut ovat vielä epäselviä – mökkiläisiä huolettavat veden käyttö ja hajuhaitat

    Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden korvausvastuut ovat vielä epäselviä – mökkiläisiä huolettavat veden käyttö ja hajuhaitat


    Keskustelutilaisuudessa kuultiin myös yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi siitä, millä tekniikalla tällä hetkellä varmistetaan vaunujen paikoillaan pysyminen. Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden alkutapahtumista saatiin vähän uutta tietoa. VR:n...

    Keskustelutilaisuudessa kuultiin myös yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi siitä, millä tekniikalla tällä hetkellä varmistetaan vaunujen paikoillaan pysyminen. Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden alkutapahtumista saatiin vähän uutta tietoa. VR:n omien tutkimusten mukaan onnettomuus tapahtui, kun vaunuletka lähti tuntemattomasta syystä liikkeelle, ja 600 metriä pitkä junaletka liikkui yli sata metriä. Liikkeessä ollut letka jyräsi yli junastopparin. Säiliövaunu rikkoutui, kun vaunu syöksyi raiteilta, ja seuraavana letkassa olleen junanvaunun kytkin hajotti suistuneen vaunun säiliön.

    Viisi viikkoa sitten Kinnin seisakkeella tapahtunut kemikaalionnettomuus oli VR:lle hyvin yllättävä ja ennalta-arvaamaton tilanne. VR:n riskienhallintajohtajan Anna Mellerin mukaan vastaavanlaista onnettomuutta ei ole tapahtunut aikaisemmin.

    – Tietysti kaikenlaisiin onnettomuuksiin varaudutaan, mutta näin laajoihin ympäristövahinkoihin ja tuollaisessa tilanteessa, niin ei ehkä osattu varautua, Melleri arvioi.

    Yksityisiltä henkilöiltä korvausvaatimuksia

    Mäntyharju on mökkipitäjä, ja Mellerin mukaan korvauskyselyjä on tullut enemmän yksityisiltä ihmisiltä. Melleri sanoo, että vasta ympäristövahingon haittavaikutusten ennusteiden tarkentuessa VR pystyy ottamaan enemmän kantaa korvausasioihin. Korvausvaatimuksia voi lähettää VR:lle, ja ne arvioidaan tapauskohtaisesti.

    – Ennusteet ovat vielä niin alussa vahingon laajuuden ja keston osalta, että emme pysty vielä sanomaan näihin korvauksiin vielä mitään, Melleri sanoo.

    Mellerin mukaan VR aikoo käydä keskusteluja korvausvastuista esimerkiksi Liikenneviraston kanssa. Melleri sanoo korvausvastuussa olevien tahojen selviävän Onnettomuustutkintakeskuksen tutkimusten valmistuttua. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan VR ei voi käyttää heidän raporttiaan vastuukysymysten selvittelyssä. Raportin tarkoitus on turvallisuuden parantaminen, eikä sillä voi osoittaa syyllisiä.

    Melleri tiedostaa, että raportin tarkoituksena on esittää turvallisuussuosituksia, ettei vastaavanlaista onnettomuutta pääsisi enää tapahtumaan.

    – Meidän näkemyksen mukaan sieltä tulee kuitenkin suosituksia eri tahoille eli sillä tavoin se osoittaa eri toimijoiden rooleja ja vastuita tässä tilanteessa.

    Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan heidän selvitystään ei kuitenkaan voi käyttää vastuunselvittelyssä tai vahingonkorvausasioissa. Onnettomuustutkintakeskuksen raportteja ja selvityksiä ei voi käyttää myöskään esimerkiksi oikeudessa todistusaineistona.

    Pelastuslaitokset tietämättömiä kemikaalikuljetuksista

    Pelastuslaitokset ovat laajasti tietämättömiä lähialueellaan sijaitsevista kemikaalikuljetuksista, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi. Onnettomuustutkintakeskus on selvittänyt osana Mäntyharjun kemikaalionnettomuutta, että koko Suomen tasolla pelastuslaitokset tietävät vain harvoin, jos alueella on vaarallisia kemikaaleja säilössä raiteilla.

    – Näyttää olevan epäselvää, miten kemikaalikuljetuksista pitää tehdä ilmoituksia viranomaisille, ja kenen niitä pitää tehdä, Nurmi arvioi.

    Pelastusviranomaisilla ei ollut tietoa Kinnin seisakkeella säilytyksessä olleista kemikaalivaunuista. Nurmen mukaan se, että pelastuslaitoksella on tieto, että heidän alueellaan säilytetään vaarallista kemikaalia, parantaa heidän toimintavalmiuksiaan. Silloin pelastuslaitos pystyy ennakoimaan, jos jotain sattuu.

    – Pelastuslaitoksen tieto ei olisi estänyt yhtään mitään. Nythän tilanne meni niin, että ensin ohikulkeva juna antoi ilmoituksen ja sen jälkeen pelastuslaitos tuli paikan päälle ihmettelemään tilannetta, Nurmi kertaa.

    Liikenne- ja viestintäministeriön on ilmoitettu aiemmin aikovan tiukentaa vaarallisten aineiden kuljetusta koskevia määräyksiä.

    VR: Vahingon hoito hyvin hallussa

    VR on tehnyt tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa ensihetkistä lähtien. VR:n riskienhallintajohtajan Anna Mellerin mukaan vahingon hoidon osalta kaikki on sujunut hyvin.

    – Tilannetieto on ollut hyvin nopeasti viranomaisten hallussa, ja he ovat ohjanneet tilanteen hoitoa, Melleri kiittelee.

    Onnettomuustutkinta on vielä kesken, ja onnettomuuden syitä selvitetään. Samalla selvitetään perin pohjin myös vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät määräykset, vastuut ja ohjeistukset. Melleri uskoo viranomaisten muuttavan asetuksia kemikaalikuljetusten ilmoittamisesta. Hänen mukaansa välittömästi onnettomuuden jälkeen tuli muutoksia vaarallisia aineita kuljettavien vaunujen säilytyspaikkojen osalta, eivätkä väliaikaiset säilytyspaikat ole olleet käytössä onnettomuuden jälkeen.

    – Pieniä muutoksia ohjeissa ja toimintatavoissa on jo tehty. Tietysti varmistamme turvallisuuden kaikissa tilanteissa ja pyrimme oppimaan näistä ikävistä onnettomuuksista.

    Haitta-ainepitoisuudet laskussa

    Mäntyharjun Kinnin seisakkeella olleesta säiliövaunusta valui suistumisen takia maahan 35 tonnia bensiinin lisäainetta reilu kuukausi sitten. Kemikaalionnettomuuden haitta-ainepitoisuudet ovat laskussa alueen vesissä. Tuoreimpien vesinäytteiden perusteella esimerkiksi Sarkaveden ja Pajulammen pitoisuudet ovat alentuneet. Myös Vuohijärven pohjoisosassa pitoisuudet ovat hieman alentuneet tai edellisen näytteenottokerran tasolla.

    MTBE-haitta-ainepitoisuuksia yritään alentaa puhdistamalla onnettomuuspaikan lähelle padottua vettä puhdistuslaitteistolla. Veden käsittely on tarkoitus aloittaa maanantaina 14. toukokuuta. Lisäksi esimerkiksi Ojantauksenlammen vettä ilmastetaan.

    Suomen ympäristökeskuksen mallinnosten perusteella ennustetaan, että alueen järvien tila voisi palautua kesän aikana niin, ettei vedenkäyttörajoituksia enää tarvittaisi. Tällä hetkellä alueen kaivojen veden käyttöä ei suositella talous- pesu- tai löylyvetenä. Myöskään Pajulammessa ja Sarkaveden eteläosassa uimista ei suositella. Todelliseen pitoisuuskehitykseen vaikuttavat keskeisesti sääolosuhteet.

    Rutikuiva maa leimahti herkästi – torstaina syttyi ainakin 15 maastopaloa

    Rutikuiva maa leimahti herkästi – torstaina syttyi ainakin 15 maastopaloa


    Hyvin kuiva maa syttyi herkästi tuleen eri puolilla Suomea helatorstaina. Aurinkoisen päivän aikana pelastuslaitokset sammuttivat ainakin 15:tä maastopaloa. Alustavien tietojen mukaan suurin palo koettiin Mikkelissä, missä Anttolan Hulkonvuoren...

    Hyvin kuiva maa syttyi herkästi tuleen eri puolilla Suomea helatorstaina. Aurinkoisen päivän aikana pelastuslaitokset sammuttivat ainakin 15:tä maastopaloa.

    Alustavien tietojen mukaan suurin palo koettiin Mikkelissä, missä Anttolan Hulkonvuoren jyrkässä rinteessä tuli poltti ainakin kolme hehtaaria maastoa. Iltapäivällä syttynyt palo oli saatu kello 19:ään mennessä rajattua, mutta jälkisammutuksen odotettiin jatkuvan pitkään. Sammutuksessa avusti rajavartioston helikopteri.

    Pelastuslaitos sammutti maastopaloja myös esimerkiksi Vesilahdella, Kirkkonummella, Ilmajoella, Loviisassa, Sulkavalla sekä Kokemäellä, missä palo tuhosi myös maatalon talousrakennuksen.

    Alkuiltaan mennessä ei ollut tullut tietoon, että maastopalot olisivat aiheuttaneet henkilövahinkoja tai mittavia aineellisia vahinkoja.

    Roope-Saimaa kiertää sata satamaa kesällä – kippari kiittää, kun ei tarvitse roskia niittää

    Roope-Saimaa kiertää sata satamaa kesällä – kippari kiittää, kun ei tarvitse roskia niittää


    Huoltoalus kiertää retkisatamissa siistimässä rantoja ja vessoja, kunnostamassa laitureita ja täydentämässä polttopuuvarastoja. Aluksen toiminta-alue on laaja, Enonkoskelta etelään aina Taipalsaaren edustalle asti. Roope-Saimaan kahden hengen...

    Huoltoalus kiertää retkisatamissa siistimässä rantoja ja vessoja, kunnostamassa laitureita ja täydentämässä polttopuuvarastoja. Aluksen toiminta-alue on laaja, Enonkoskelta etelään aina Taipalsaaren edustalle asti.

    Roope-Saimaan kahden hengen miehistö liikkuu vesillä arkipäivisin syksyyn saakka. Ensimmäisellä kierroksella tarkistetaan, missä kunnossa retkisatamat ovat talven jäljiltä.

    – Hoidamme talven jäljiltä huussit ja roskapaikat kuntoon. Lisäksi tarkastamme ja korjaamme paikkoja. Vielä ei voi tietää, mitä kaikkea on odotettavissa, Roope-Saimaan kapteeni Mikael Laine sanoo.

    Laineen mielestä varsinkin kokeneet veneilijät ovat siistejä ja osaavat käyttää retkisatamien roskapisteitä. Osa veneilijöistä vie omat roskansa mennessään.

    – Aina sinne joukkoon mahtuu sellaisiakin, joilla asenne roskaamiseen on vähän huono, mutta kyllä yleisesti ottaen hyvältä vaikuttaa.

    Toiveissa uusi huoltoalus

    1980-luvun alussa valmistunut Roope-Saimaa alkaa olla tiensä päässä. Uuden aluksen saamiseksi on käynnissä Kalusto kuntoon -kampanja. Vanhan aluksen väritys ja nimi säilyisivät, mutta uudelle alukselle tulisi lisää pituutta, leveyttä ja korkeutta.

    – Tämä paatti rupeaa olemaan loppu teknisesti, tiloiltaan ja muutenkin. Toivottavasti saadaan rahoitus kasaan ja uuden aluksen rakentaminen käyntiin.

    Laine toimi viime kesänä Roope-Saimaan kansimiehenä. Ensimmäisen kauden muistot liittyvät erityisesti sääilmiöihin.

    – Vesillä saattoi nähdä kolmekin sateenkaarta kerralla ja hienoja ukkosrintamia. Rae- ja räntäkuuroja tuli vielä kesäkuussakin, hän muistelee.

    Maastopyöräilyn ystäville ilouutisia: Repoveden ulkoilureitti uudistuu

    Maastopyöräilyn ystäville ilouutisia: Repoveden ulkoilureitti uudistuu


    Pitkien neuvottelujen jälkeen Kouvolan ja Mäntyharjun alueelle on avautumassa uudistettu yhtenäinen ulkoilureitti. Niin sanotun Reporeitin pituus on noin 40 kilometriä. Reitti yhdistää Repoveden alueen polut Mäntyharjun alueen reitistöön....

    Pitkien neuvottelujen jälkeen Kouvolan ja Mäntyharjun alueelle on avautumassa uudistettu yhtenäinen ulkoilureitti. Niin sanotun Reporeitin pituus on noin 40 kilometriä.

    Reitti yhdistää Repoveden alueen polut Mäntyharjun alueen reitistöön. Kouvolan puolella reitti kulkee osittain vanhaa ulkoilureittiä pitkin, jonka linjausta muutetaan nykyistä helppokulkuisempaan maastoon. Reitillä on mahdollista maastopyöräillä, lumikenkäillä ja vaellushiihtää.

    – Entinen reitti palveli vain patikoijia ja hyväkuntoisia sellaisia, koska korkeuserot olivat suuret. On ulkoilijoita, joilla ei polvi nouse niin korkealle, ja heille uudistettu reitti mahdollistaa niin sanottua esteetöntä ulkoilua. Lisäksi maastopyöräily on lisääntynyt ja haluamme vastata kysyntään tekemällä reitistä kelvollisen maastopyöräilyyn, sanoo Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Kinnunen.

    Reporeitti kulkee Repoveden kansallispuistosta Sepänkylään ja sieltä Mouhuun, joka sijaitsee Etelä-Savon ja Kymenlaakson rajalla. Mouhusta reitti jatkuu edelleen Mäntyharjulle saakka. Mäntyharjun puoleinen osuus reittiä on valmistunut jo vuonna 2014.

    Uudet laavut Pitkälammelle ja Särkilammille

    Uuden reitin suunnitelman on laatinut Kymenlaakson virkistysalueyhdistys. Suunnitelman mukaan reitissä on myös ympyräreittimahdollisuus Pitkälammen, Särkilammen ja Orilammen kautta takaisin Repoveden alueelle.

    – Tämä on niin sanottu Repoveden pohjoinen kierros. Ennen ei ole ollut tällaista pitkän ympyräreitin mahdollisuutta maastopyöräilijöille. Maastopyöräilijöiden kannalta tällä reitillä yhdistyvät teknisesti vaativat osuudet tasaisempaan polkuajamiseen niin, että tieosuuksia on vähän, sanoo Jukka Kinnunen.

    Kouvolan puolella kulkevan reitin pituus on noin 18 kilometriä.

    Kouvolan puolelle on tarkoitus rakentaa uudet laavut Pitkälammen eteläpäähän ja Särkilammille. Sekä reitin että taukopaikkojen rakentamistyöt ajoittuvat vuosille 2018 ja 2019.

    Reitin rakentaminen maksaa yli 100 000 euroa

    Reporeitin toteuttamisesta vastaa Kymenlaakson virkistysalueyhdistys. Reitin tekeminen maksaa yhteensä yli 100 000 euroa. Kouvolan kaupunki toimii hankkeen osarahoittajana, rakennuttajana sekä reitin haltijana.

    Kaupungin omarahoitusosuus reitin toteuttamiselle on noin 43 000 euroa.

    Reporeitin Kouvolan osuudella on useita maanomistajia, joista isoimpien UPM-Kymmene Oyj:n ja Oy Woikoski Ab:n kanssa on päästy sopimukseen maiden käytöstä ulkoilureittiä varten. Muutaman yksittäisen maaomistajan kanssa ovat neuvottelut vielä kesken.

    Kouvolan kaupungin ja Oy Woikoski Ab välinen sopimus ulkoilureitin käyttöoikeuksista allekirjoitetaan ensi maanantaina.

    Norppaliven salaperäinen tähti lipui jo kameran ohi – WWF:n suosikkireality avautui


    Saimaannorpan loikoilu rantakivellä, tai jopa pelkkä kivikin, on hypnoottista katsottavaa, ainakin jos on Twitter-kommentteihin ja palvelun saamaan palautteeseen uskominen. Yhteisöpalvelu Twitterissä on pohdittu esimerkiksi, miten onnelliseksi...

    Saimaannorpan loikoilu rantakivellä, tai jopa pelkkä kivikin, on hypnoottista katsottavaa, ainakin jos on Twitter-kommentteihin ja palvelun saamaan palautteeseen uskominen. Yhteisöpalvelu Twitterissä on pohdittu esimerkiksi, miten onnelliseksi voikaan tulla kiven katselusta. Päivän huippuhetki on tietysti tähden lipuminen näytille nettikameraan.

    – Puolitoista tuntia Norppaliven avautumisen jälkeen ensimmäinen norppa ui kameran ohi. Sitä ei ole vielä tunnistettu, koska emme nähneet turkin kuvioita, kertoo WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze.

    Keväällä 2016 ensimmäisen kerran asennettu kamera toi nettikansan tietoisuuteen Siirin ja Pullervon, jolle nimi annettiin katsojien niin toivottua. Keväällä 2017 Pullervo köllötteli kivellä itsekseen. WWF:n Norppalive on kerännyt 2016-2017 yhteensä viisi miljoonaa katselukertaa. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi erittäin uhanalaisen lajin elämää ja arkea Saimaalla.

    – On jännittävää odottaa, milloin norppa näyttäytyy. Pullervo on nähty kameran läheisyydessä ainakin eilen. Saimaannorppien liikkeitä ei voi ennustaa täydellä varmuudella. Niinpä emme voi taata tai vaatia, että se tai joku sen lajitoveri ilmestyy kameran eteen välittömästi, sanoo Fritze.

    Norppien näkeminen tai kameran eteen saaminen on helpointa keväällä, kun saimaannorpat nousevat rantakiville vaihtamaan karvansa. Karvanvaihdon jälkeen ne viihtyvät enemmän vedenpinnan alapuolella, jolloin norpan bongaaminen on jo huomattavasti vaikeampaa.

    Pääset katsomaan Norppaliveä tästä: WWF Luontolive

    Kaupunki poltti päreensä kirkuviin ja sotkeviin lokkeihin, ja nyt lintuja tarkkailee päivittäin lokkivahti

    Kaupunki poltti päreensä kirkuviin ja sotkeviin lokkeihin, ja nyt lintuja tarkkailee päivittäin lokkivahti


    Mikkelissä on kärsitty monen muun kaupungin tapaan runsaista lokkimääristä useana kesänä. Tori ja satama ovat ilmeisiä paikkoja lokeille, mutta viime kesänä tilanne kärjistyi kun lokkikolonia keksi, että Mikkelin keskussairaalaan katto on...

    Mikkelissä on kärsitty monen muun kaupungin tapaan runsaista lokkimääristä useana kesänä. Tori ja satama ovat ilmeisiä paikkoja lokeille, mutta viime kesänä tilanne kärjistyi kun lokkikolonia keksi, että Mikkelin keskussairaalaan katto on ihanteellinen pesäpaikka. Seurauksena sairaalan ympäristö oli täynnä linnunkakkaa ja lokit olivat agressiivia puolustaessaan pesäänsä.

    – Oli myös epämiellyttävää, kun lokin poikasia tippui katolta ja kuoli tai rampautui. Ei tämä ole lokeillekaan luontainen elinympäristö, sairaalan tila- ja tukipalvelujohtaja Velimatti Thure sanoo.

    Lokit ovat Thuren kanssa eri mieltä. Ympäri Suomea lokit valitsevat yhä useammin pesäpaikakseen nimenomaan rakennuksen katon. Ne ovat havainneet, että kaupunkien korkeuksissa on ylimääräistä tilaa, missä ei ole petonisäkkäitä, eikä petolintujakaan. Ruokaa sen sijaan on ihmisten ansiosta saatavilla runsain mitoin. Kiukkuisista ihmisnaapureistakaan ei ole haittaa enää sitten, kun pesä on perustettu, sillä lokkien, kuten muidenkin lintujen pesintä on rauhoitettu lailla.

    Yritän paikallistaa lokkeja, ettei niitä olisi talojen katoilla, eikä ainakaan siellä sairaalan katolla. Ympäristöpalveluiden harjoittelija Kaisu Natunen Kaisu Natunen kiertelee kaupungilla joka päivä vahtimassa lokkeja. Satama on tänään tyhjä linnuista.Riina Kasurinen/Yle

    Jos lokkeja mielii häätää, on se siis tehtävä jo ennen kuin ne pesivät. Tähän mahdollisuuteen Mikkelin kaupunki tarttui. Ympäristöpalvelut nimesi korkeakouluharjoittelijansa kaupungin lokkivastaavaksi. Viittä vaille valmis biologian maisteri Kaisu Natunen on kuljeskellut kaupungilla nyt huhtikuun alusta saakka tarkkaillen talojen kattoja lokkien mieltymistä silmällä pitäen.

    – Yritän paikallistaa lokkeja, ettei niitä olisi talojen katoilla, eikä ainakaan siellä sairaalan katolla. Ei niitä ole vielä hirveästi näkynyt, mutta se voi johtua siitä, että on vielä niin kylmää, Natunen sanoo.

    Sairaalan katolla on tänä kesänä remontti, joten siellä lokkeja tuskin on. Sen sijaan Natunen on antanut jo kahden muun rakennuksen kiinteistöhuollolle vinkin, että talon katolla olisi syytä tehdä toimia lokkien varalle.

    – Mikkelin virastotalon katolla naurulokit ovat pesineet aikaisemminkin ja siellä on muovisia pelotteita lokeille. Siellä on muovinen käärme ja pöllö ja täytetty haukka, Natunen kertoo.

    Huoltohenkilöstö voi myös käydä oleskelemassa katolla useita kertoja päivässä, jotta lokit kokisivat ihmisen läsnäolon häiritseväksi, eivätkä pesisi sinne.

    – Siellä täytyy kyllä käydä tosi usein ja eri aikoihin päivästä, että linnut siitä häiriintyisivät, Natunen sanoo.

    Minusta kuulostaa painajaismaiselle, ettei kaupungissa saisi olla luontoa. Teemu Lehtiniemi, Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja

    Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi ei ole vielä törmännyt keinoon, jolla lokkien esiintymisen kaupungissa voisi estää. Euroopassa, kuten Suomessakin on kokeiltu piikkilistoja, joiden päälle linnut eivät istu, siimoja kahviloiden yllä, jotka estävät laskeutumisen, petolintujen ääntä ja Natusenkin mainitsemia muovisia pelotteita. Pysyviä ratkaisuja ei ole löydetty.

    – Mikkelissäkin lintuja voidaan karkottaa katoilta, mutta se vain siirtää ongelman paikasta toiseen, Lehtiniemi sanoo.

    Lehtiniemen mielestä lintuja ei pitäisi karkottaa vain karkottamisen takia. Harvassa paikassa lokeista lopulta on todellista vaara, Lehtiniemi sanoo. On esimerkiksi esitetty, että lokit levittäisivät salmonellaa, mutta riski siihen on hyvin pieni.

    – Sairaalassakin lokkien ulostetta suurempi terveysriski on sairaalaan hoitoon tuleva ihminen, Lehtiniemi sanoo.

    Hän kantaa huolta lokeista, sillä useat lokkikannat ovat kääntyneet laskuun. Esimerkiksi parantunut jätehuolto on vienyt ravintoa harmaalokeilta, tehostunut maatalous puolestaan on pienentänyt naurulokki kantaa.

    – Lokkeja on ollut toreilla ja satamakahviloissa aina, mutta ihmisten herkkyys lokeille on selvästi noussut. Elintarvikehygieniasta ollaan niin huolissaan, ettei luontoa saisi olla siellä, missä on elintarvikkeita. Minusta kuulostaa painajaismaiselle, ettei kaupungissa saisi olla luontoa, Lehtiniemi sanoo.

    Karkottamiseen tarvitaan poikkeuslupa

    Vaikka kevät on viileä, lokit ovat Mikkelissä löytäneet jo ainakin yhden mieluisan paikan, eikä se ole talon katto. Pari kilometriä torilta sijaitsee Laihalampi, joka on linnulle mieluisa paikka.

    – Siellä pesii nyt noin 50 naurulokkia, Natunen sanoo.

    Veden läheisyys on lokeille yhtä mieluisaa kuin helppo ruoka. Esimerkiksi Helsingissä lokit ja hanhet ovat joka kesäinen ongelma uimarannoilla. Mikkelin Laihalampi ei ole uimakelpoinen edes koirille, mutta kaikki eivät siedä lokkeja sielläkään.

    – Siellä on esimerkiksi potkittu pesiä hajalle, Natunen kertoo.

    Myös Lehtiniemi tietää, että monissa paikoissa myös koiria on päästetty jahtaamaan poikueita sillä seurauksella, että linnut kuolevat tai kituvat. Lintujen karkottaminen täytyy aina tehdä hallitusti, ja siihen tarvitaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lupa.

    – Ei pitäisi olla kovin kallista palkata vaikka paria kesätyöntekijää hätistelemään lintuja pois, Lehtiniemi sanoo.

    "Picasson koevedokset olivat mustesuihkutulosteita" – kuopiolaispariskuntaa epäillään laajasta väärennetyn taiteen myynnistä


    Valamon luostarissa on ollut viime vuosina esillä arvotaidetta, joka myyjän mukaan on peräisin nimettömänä pysyttelevän itäsuomalaisen suvun kokoelmasta. Esillä on ollut erityisesti uskonnollista taidetta, jonka tekijöinä ovat olleet...

    Valamon luostarissa on ollut viime vuosina esillä arvotaidetta, joka myyjän mukaan on peräisin nimettömänä pysyttelevän itäsuomalaisen suvun kokoelmasta. Esillä on ollut erityisesti uskonnollista taidetta, jonka tekijöinä ovat olleet suomalaiset kultakauden huippunimet ja maailmankuulut mestarit Picassosta Rembrandtiin.

    Sama suku on järjestänyt myös "maallisen" taiteen myyntinäyttelyitä ympäri Suomea. Näissä näyttelyissä on ollut myynnissä muun muassa Edelfeltin, Wiikin, Gallen-Kallelan, Chagallin ja Picasson teoksia.

    Myyntihinta on ollut usein moninkertaisesti korkeampi kuin se, millä suku itse on teoksen ostanut. Osan rahoista on saanut Valamon luostari ja ortodoksikirkkoa lähellä oleva Filantropia-järjestö.

    Myyntinäyttelyihin mahdollisesti liittyvät epäselvyydet nousivat esiin sunnuntaina Helsingin Sanomien julkaistua niitä käsittelevän jutun.

    Epäilykset alkoivat öljyvärimaalauksista

    Nyt poliisi epäilee osaa myynnissä olleista teoksista väärennöksiksi.

    – Meillä on esitutkinnassa epäiltyjä törkeitä väärennöksiä, väärennöksiä ja petosrikoksia, myöntää tutkinnanjohtajana toimiva rikoskomisario Kauko Kuismin Itä-Suomen poliisilaitokselta Ylen haastattelussa.

    Kuisminin mukaan epäilykset kohdistuivat alkuvaiheessa kuuteen öljyvärimaalaukseen, jotka olivat esillä Valamon luostarissa pidetyssä Via Finlandia -taidemyyntinäyttelyssä. Poliisi takavarikoi teokset viime vuoden toukokuussa heti näyttelyn päätyttyä.

    Rikoskomisario Kauko Kuisminin mukaan koevedoksina myydyt teokset ovat tulostettuja printtejä.Toni Pitkänen / Yle

    Kansallisgalleria antoi omissa tutkimuksissaan neljälle teokselle puhtaat paperit, mutta kahden aitous jäi epäilyksenalaiseksi.

    – Kansallisgallerian lausunnon mukaan ne öljyvärimaalaukset eivät sovellu nimettyjen taiteilijoiden tekemiksi.

    Picasso, Chagall, Matisse

    Vastaavanlainen väärennysepäily kohdistuu useisiin koevedoksina myytyihin teoksiin, joissa on Picasson, Chagallin tai Matissen signeeraus. Koevedokset ovat teoksia, joissa taiteilija säätää värit sopivan sävyisiksi, ja ne ovat taidehistoriallisesti tavallisia vedoksia harvinaisempia.

    Kansallisgallerian mielestä poliisin sille toimittamat kahdeksan koevedosta ovat ihan muuta kuin huipputaiteilijoiden signeeraamia taideteoksia.

    – Tutkimuksissa todettiin, että ne ovat mustesuihkutulosteita, lähinnä digiprinttejä, Kuismin sanoo.

    "Hyvä, että poliisi tutkii"

    Taulujen omistajan tiedottajana toimivan Jussi Savolaisen mukaan on hyvä, että viranomaiset varmistavat teosten aitouden.

    – Poliisi seuloo kaikki taidekauppiaat, mikä on hyvä asia.

    Savolainen vakuuttaa, että kyseessä on aito taide. Kaikista koevedoksista on myös hänen mukaansa annettu aitoustakuu.

    Taulujen myyjän tiedottaja Jussi Savolainen vakuuttaa, että kyseessä on aito taide. Hän on toinen poliisin epäilemistä.Toni Pitkänen / Yle

    – Jos ne kaikkien tulosten jälkeen vastoin parempaa uskoani osoittautuisivat väärennöksiksi, niin jokainen sellaisen ostanut saa rahansa takaisin.

    Savolaisen mukaan koevedoksia on myyty runsaat kymmenen kappaletta. Mitä se on rahassa?

    – Ehkä 80 000 euroa.

    Savolainen itse on toinen epäilyksenalaisista.

    Sen sijaan Valamon luostari ja siellä järjestetyn myyntinäyttelyn kuratoinut Joensuun piispa Arseni ovat poliisin mukaan epäilysten ulkopuolella.

    – Tässä vaiheessa epäilyksenalaisena ovat ainoastaan myyntinäyttelyn varsinaiset toimijat, ei kirkko, seurakunnat eivätkä yksittäiset toimijat, Kuismin muotoilee.

    Korjattu klo 22.57 kuusi puhtaat paperit saanutta öljyväriteosta neljäksi.

    Kevään lämpöennätys taas rikki: Lahdessa jopa 23,7 astetta! – Helleraja voi rikkoutua loppuviikosta

    Kevään lämpöennätys taas rikki: Lahdessa jopa 23,7 astetta! – Helleraja voi rikkoutua loppuviikosta


    Kevään toistaiseksi lämpimin päivä mitattiin maanantaina Lahdessa Päijät-Hämeessä. Lämpötila kohosi peräti 23,7 asteeseen Launeen säähavaintoasemalla, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen. Kevään lämpöennätys on rikkoutunut nyt jo...

    Kevään toistaiseksi lämpimin päivä mitattiin maanantaina Lahdessa Päijät-Hämeessä. Lämpötila kohosi peräti 23,7 asteeseen Launeen säähavaintoasemalla, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

    Kevään lämpöennätys on rikkoutunut nyt jo toisena päivänä peräkkäin. Edellinen lämpöennätys, 21,4 astetta, mitattiin niin ikään Lahdessa sunnuntaina.

    Lämpötila kohosi maanantaina yli 22 asteen kaikkiaan 12 paikkakunnalla Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa.

    Lämmöstä saadaan nauttia vastedeskin, sillä ennusteen mukaan sää jatkuu aurinkoisena ja poutaisena koko viikon. Lämpötilat kohoavat ainakin maan etelä- ja keskiosassa päivittäin lähelle 20 astetta.

    Lämpötilat ovat koko maassa viisi astetta ajankohtaan nähden tavanomaista lämpimämpiä. Tyypillisesti vasta kesäkuussa on näin lämmintä.

    – Terminen kesäkin tässä alkaa kohta kolkutella ovella etelässä. Saas nähdä, julistetaanko se tällä viikolla alkaneeksi, Huutonen arvioi.

    Terminen kesä alkaa Etelä-Suomessa tavallisesti toukokuun lopulla.

    Huutosen mukaan ei ole poissuljettua, etteikö helleraja menisi rikki loppuviikosta jossain päin maata. Helleraja on Suomessa 25 astetta.

    Huomenna tiistaina se ei kuitenkaan tapahdu, koska ilma viilenee hieman hetkellisesti.

    – Huomenna lämpötilat ovat maksimissaan 17–18 asteen luokkaa, Huutonen kertoo.

    Lue myös:

    Kesäisiä lämpötiloja luvassa – Meteorologi: Koko maassa 5 astetta tavanomaista lämpimämpää

    Kevään lämpöennätys rikkoutui: Lahdessa 21,4 astetta – lämpimän riemua riittää kuun puoliväliin asti

    Retretin tunnetuksi tekemä luolasto herää henkiin Punkaharjulla kesällä

    Retretin tunnetuksi tekemä luolasto herää henkiin Punkaharjulla kesällä


    Luolastossa on tarkoitus järjestää ympärivuotisesti musiikki- ja kulttuuritapahtumia. Alkuvaiheessa otetaan käyttöön Kalliosali ja sen lähistöllä olevat tilat, joille on haettu 1000 asiakaspaikkaa. Kuusi vuotta tyhjillään ollut luolasto on...

    Luolastossa on tarkoitus järjestää ympärivuotisesti musiikki- ja kulttuuritapahtumia. Alkuvaiheessa otetaan käyttöön Kalliosali ja sen lähistöllä olevat tilat, joille on haettu 1000 asiakaspaikkaa.

    Kuusi vuotta tyhjillään ollut luolasto on kooltaan noin 5300 neliömetriä. Aiemmin tiloissa toimi Taidekeskus Retretti, joka meni konkurssiin vuonna 2012.

    Keiku ry:n puheenjohtaja Jussi Silvennoinen kehuu luolaston ainutlaatuisuutta.

    – Pääsemme tekemään maailmanluokan miljöössä tapahtumia. Alkuvaiheessa ne ovat perinteisiä konsertteja ja keikkoja. Koko luolaston käyttöönotto mahdollistaa paljon suuremman neliömäärän ja sitä kautta enemmän asiakaspaikkoja festivaaleille tai messu- ja yritystapahtumille, Silvennoinen kertoo.

    Silvennoisen mukaan luolaston avaamisella on tärkeä merkitys Savonlinnan seudun matkailulle. Pitkään jatkunut hiljaiselo saadaan katkeamaan.

    – Itsekin kun täällä ensimmäisen kerran kävin monen vuoden tauon jälkeen, niin tuli semmoinen olo, että miksi ihmeessä luolasto ei ole missään käytössä. Näin hienoa asiaa piilotellaan täällä, eikä millään tavalla hyödynnetä.

    Matkailukeskus Harjun Portin johtajan Markus Kaskisen mukaan Savonlinnan seutu tarvitsee lisäsyitä siihen, miksi matkailijat tulisivat tänne helmikuussa tai huhtikuussa. Kaskinen lupaa ympärivuotisesti korkealaatuisia musiikkitapahtumia ja kansallisia kärkinimiä.

    – Me tarvitsemme tänne Savonlinnaan uusia avauksia. Olen aivan vakuuttunut, että me saamme lisää nostetta ympärivuotiseen matkailuun. Tämä luolaston brändi on edelleen tosi vahva.

    Luola Events on Markus Kaskisen ja Jussi Silvennoisen yhteinen projekti, joka tuo luolastoon ympärivuotisesti musiikki- ja kulttuuritapahtumia.Kati Rantala / Yle

    Brändiä rakennetaan Luola Events -nimellä. Luolaston musiikkitapahtumat on suunnattu täysi-ikäisille.

    – Haluamme kehittää matkailullista vetovoimaa ja hankkia tänne asiakkaita myös Etelä-Suomesta, Silvennoinen selventää.

    Siivousta vaille valmiit tilat

    Luolaston tilat on kierretty läpi viranomaisten kanssa maaliskuussa. Matkailukeskus Harjun Portin johtaja Markus Kaskinen kertoo tilojen olevan nyt siivousta vaille valmiit.

    – Pääpaino on ollut pienkorjauksessa ja siivouksessa. Verkkoyhteydet tullaan vetämään luolastoon ennen ensimmäistä tapahtumaa, Kaskinen kertoo.

    Kaskisen mukaan puhutaan maltillisista investoinneista, eikä tilojen avaamiseen tarvita merkittävää rahasummaa. Isompien investointien aika on vasta ensi vuonna.

    – Ensi vuonna kun tavoitteena on ottaa koko luolasto käyttöön, niin siinä tulee sitten isommat kustannukset kyseeseen. Silloin tarkistamme koko luolaston kalliopinnat, remontoimme ravintolasalia, investoimme ravintolakalusteisiin ja laitamme valaistuksen kuntoon, hän sanoo.

    Luolaston omistaa Linholmen Oy, jonka kanssa vuokrasopimus Kalliosali-konserttialueesta tehtiin huhtikuun lopussa.

    Tuunaansaaren luolasto rakennettiin maan alle näyttelytarkoitukseen 1980-luvulla.

    Mikkeli aikoo lopettaa 10 koulua ja rakentaa 3 uutta:

    Mikkeli aikoo lopettaa 10 koulua ja rakentaa 3 uutta: "Parempi kertarytinä kuin pitkään kestävä natina"


    Mistä on kyse?Mikkeliin suunnitellaan 3 uutta koulua: Urpolan koulu (850 oppilasta), Lähemäen koulu (650 oppilasta), Anttolan koulu (130)Mikkelistä lakkautettaisiin tai yhdistettäisiin toisiin 10 koulua: Ihastjärven koulu, Vanhalan koulu, Rouhialan...

    Mistä on kyse?Mikkeliin suunnitellaan 3 uutta koulua: Urpolan koulu (850 oppilasta), Lähemäen koulu (650 oppilasta), Anttolan koulu (130)Mikkelistä lakkautettaisiin tai yhdistettäisiin toisiin 10 koulua: Ihastjärven koulu, Vanhalan koulu, Rouhialan koulu, Urheilupuiston koulu, Moision koulu, Olkkolan koulu, Peitsarin koulu, Launialan koulu, Rämälän koulu, Rahulan koulu

    Mikkelissä koulujen sisäilmaongelmat ja oppilasmäärien ennustetut muutokset laittavat kaupungin päättäjät suurten päätösten äärelle. Kaupunkirakennetta selvittänyt työryhmä esittää, että kymmenen koulua yhdistyy suurempiin lähikouluihin tai lakkaa kokonaan. Muutokset tapahtuisivat seuraavan viiden vuoden aikana.

    Uusia kouluja rakennettaisiin Urpolaan, Lähemäelle ja Anttolaan parhaillaan rakenteilla olevan Rantakylän lisäksi. Kaupunkiin nousisi myös uusia päiväkoteja Kalevankankaalle, Rantakylään, Haukivuorelle ja kaupungin itäosaan.

    Uusien koulujen ja päiväkotien rakentamisen kustannukset olisivat noin 50 miljoonaa euroa. Koulujen arvioidaan maksavan 34 miljoonaa euroa, päiväkotien noin 15 miljoonaa euroa.

    Työryhmän laskelmien mukaan koulu- ja päiväkotiverkon tiivistäminen sekä muut toimenpiteet vähentäisivät vuositasolla kuluja neljällä miljoonalla eurolla. Vuoteen 2024 mennessä kulutaso laskisi vuositasolla yhteensä noin kymmenen miljoonaa euroa, sanoo kaupunkirakennetta selvittäneen työryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.).

    – Parempi kertarytinä kuin pitkään kestävä natina. Jos me kerran tiedämme välttämättömät muutostarpeet, miksi emme tekisi niitä välittömästi, sanoo Aholainen.

    Aholainen muistuttaa, että viimeiset 20 vuotta palveluja on laitettu uusiksi lähinnä Mikkeliin liittyneiden kuntien alueella, vaikka rakennemuutos on näkynyt myös kantakaupungissa.

    Tarkoituksena on paitsi varautua siihen, missäpäin Mikkeliä tulevat koululaiset perheineen asuvat, myös vaikuttaa siihen, että päiväkoti- ja koulupolku olisi mahdollisimman yhtenäinen. Osassa kaupunkia oppilasennuste on laskeva, osassa nouseva.

    – Samaan aikaan tulivat nämä sisäilmaongelmat kiinteistöissä ilmi ja kun tiedettiin, että pitää katsoa tulevaisuuteen myös keskusta-alueen suhteen ja talouden näkökulmasta, niin yhdistimme nämä kolme perustetta esitysten tekemiselle, toteaa Aholainen.

    Ensimmäinen uusi koulu valmistuisi 2019

    Työryhmän esityksen mukaan Anttolaan valmistuisi uusi koulu joulukuussa 2019. Urpolan uuden koulun ensimmäinen lukuvuosi alkaisi elokuussa 2021. Lähemäen uusi aluekoulu aloittaisi elokuussa 2023.

    Eteläisellä alueella Urpolan uusi yhtenäiskoulu ottaisi siipiensä suojaan Urheilupuiston, Moision ja Olkkolan koululaiset. Tässä ratkaisussa pitäisi tarkastella oppilasaluerajoja. Urpolan koulusta tulisi 850 oppilaan opinahjo.

    Itäisellä alueella Lähemäestä tulisi uusi 650 oppilaan koulukeskittymä. Lähemäen aluekouluun ohjattaisiin Lähemäen, Peitsarin, Rämälän ja Launialan oppilaat. Uusi koulu nousisi nykyisen Lähemäen koulun tontille. Tuppuralan koulu jatkaisi alakouluna.

    Esityksessä koulujen yhdistymisiä ja lakkautuksia

    Jos työryhmän suunnitelmat menisivät läpi tällaisenaan tulevissa valtuustokäsittelyissä, edessä olisi myös lukuisia muita muutoksia ja yhdistymisiä, jotka toteutettaisiin vaiheittain. Samalla laitettaisiin osittain uusiksi oppilasaluerajoja sekä se, mihin yläkouluun mistäkin alakoulusta suunnataan.

    Mikkelin lyseon kouluun tulisivat oppilaat jatkossa Lähemäen uudesta koulusta, Tuppuralan koulusta sekä osittain Päämajakoulusta. Rämälän alueen yläkouluun menijöistä osa menisi Haukivuorelle, osa Mikkelin lyseon kouluun.

    Keskustan alueella Rouhialan koulu yhdistyisi Päämajakouluun elokuussa 2021, minkä mahdollistaisi Urpolan uuden koulun valmistuminen.

    Pohjoisella alueella Ihastjärven ja Vanhalan koulut yhdistyisivät Kalevankankaan yhtenäiskouluun, josta tulisi 600 oppilaan koulu. Ihastjärven koulun yhdistymisen ei lasketa vaativan investointeja. Ihastjärven yhdistyminen tapahtuisi elokuussa 2019.

    Vanhalan koulu jatkaisi ainakin lukuvuoden 2022-2023 loppuun, ja yhdistyminen Kalevankankaan kouluun olisi mahdollista, kun oppilasalueiden rajoja muutettaisiin jonkun verran Kalevankankaan, Päämajan ja Urpolan kesken.

    Urheilupuiston koulu yhdistyy uuteen Urpolan kouluun, jonka on tarkoitus valmistua 2021.Esa Huuhko / Yle

    Esityksen mukaan Rahulan koulu yhdistettäisiin Sairilan kouluun. Sairilasta koulupolku jatkuisi tulevaisuudessa yläkouluun Urpolan uuteen kouluun.

    Ristiinassa ja Suomenniemellä uudistus vaikuttaisi niin, että Suomenniemen alkuopetuksen 1–3 -luokkalaiset keskitettäisiin Kilikello-päiväkotiin, 4–6 -luokkalaiset menisivät Ristiinan yhtenäiskouluun. Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen tiloiksi valittaisiin tarkoitukseen sopiva koulu.

    Läntisellä alueella Rantakylän uusi yhtenäiskoulu jatkaisi nykyisellään. Samoin itäisellä alueella sijaitseva Haukivuoren yhtenäiskoulu säilyisi.

    Vanhalan, Olkkolan ja Rämälän kyläkoulujen osalta oppilasennuste käydään läpi vielä vuonna 2022.

    "Poliittinen puoli ottaa vakavasti"

    Kaupunkirakennetyöryhmässä työskentelee päättäjiä Mikkelin suurimmista poliittisista ryhmittymistä. Esitykset viedään valtuustolle osa kerrallaan.

    – Tämä kokonaisuus on yksimielinen paketti ja jo se kertoo, että poliittinen puoli ottaa vakavasti tämän paketin läpiviemisen, sanoo työryhmän puheenjohtaja Markku Aholainen.

    Työryhmä tavoittelee kustannussäästöjen ja sisäilmaongelmien korjausten lisäksi esityksellään myös esimerkiksi nykyistä lyhyempiä koulumatka-aikoja. Tarkoitus on esimerkiksi, että alle 13-vuotiaiden kuljetusoppilaiden päivittäinen koulumatka odotuksineen kestäisi olennaisesti vähemmän aikaa kuin nykyinen enimmäiskesto, joka on 2,5 tuntia. Myös vanhempien kuljetusoppilaiden koulumatka-aikoja halutaan lyhentää.

    Työryhmän mielestä tulevaisuuden kouluilla pitää tavoitella eheytettyä koulupäivää, joka tarkoittaa sitä, että harrastamista kouluilla ja niiden lähistöllä pitäisi helpottaa. Esimerkiksi koulukuljetuksen piirissä olevat lapset saisivat kyydin kotiin myös koululla järjestettävän kerhon jälkeen.

    Ryhmä on pohtinut aiemmin myös koulujen vuokraamista yhtenä vaihtoehtona.

    Korjaus 9.5.2018 kello 14:10: Kaupunkirakennetyöryhmässä työskentelee päättäjiä suurimmista poliittisista ryhmittymistä, ei kaikista, kuten jutussa aiemmin väitettiin.

    Ekaluokkalaiset keräävät roskia, koska aapisessakin tehdään niin:

    Ekaluokkalaiset keräävät roskia, koska aapisessakin tehdään niin: "Eläin kärsii, jos siihen jää roska kiinni"


    Mikkelin Tuppuralan koulun 1 B luki tarkkaan, mitä aapisessa kerrottiin roskien keräämisestä. Kun luokassa mietittiin, miten monta roskaa saataisiin kasaan, jos jokainen luokan oppilas keräisi roskan päivässä, innostus tempaisi luokan...

    Mikkelin Tuppuralan koulun 1 B luki tarkkaan, mitä aapisessa kerrottiin roskien keräämisestä. Kun luokassa mietittiin, miten monta roskaa saataisiin kasaan, jos jokainen luokan oppilas keräisi roskan päivässä, innostus tempaisi luokan vauhtiin.

    – Aapisessa kerättiin roskia, niin meillekin tuli mieleen, että aletaan keräämään, kertoo Patrik Peltoranta.

    – Luettiin semmoinen juttu, yksi aapisen ihminen tai siis eläin, joka keräsi roskia pihalta kun joku oli heittänyt, sanoo Veikka Lindqvist.

    Luokan oppilaat ovat keränneet roskia sekä koulussa että vapaa-ajalla. Apuna ovat varta vasten suunnitellut puiset pihdit, jotka on toteutettu teknisen työn luokassa. Lapsia on ohjeistettu, että esimerkiksi ruiskuihin ei pidä koskea paljain käsin.

    Koululla siivoustalkoita on järjestetty aiempinakin vuosina, mutta 1 B päätti, että tänä vuonna haaste heitetään ilmoille laajemminkin.

    – Mietittiin, että jos kaikki Mikkelissä keräisivät roskan päivässä, miten paljon se olisi ja miten puhdasta tulisi. Joku oppilaista heitti, että tästä pitäisi ilmoittaa laajemminkin, ja päätettiin laittaa tekstiviesti Länsi-Savon palstalle. Siitä se kaikki lähti, ja nyt haaste leviää myös sosiaalisessa mediassa, kertoo luokanopettaja Kaisa Mäntyvaara.

    Myös esimerkiksi Tuppuralan kaupunginosaseura on päättänyt järjestää siivoustalkoot. Samoin Facebookissa on tempauduttu mukaan. Luokka seuraa mielenkiinnolla, miten moni innostuu asiasta.

    Yhdessä luokkaan toimitetussa kirjeessä kerrotaan, että eskarilaiset ovat tarttuneet haasteeseen.

    – Ovessa oli perjantaina aamulla iso kirjekuori, jossa oli viesti ja kuva, jossa näkyi miten paljon roskia eskarilaiset ovat keränneet, toteaa Mäntyvaara.

    Susanna Pekkarinen / YleSamalla vaivalla roskakoriin

    Kun oppilailta kyselee, miten ihmiset saadaan innostumaan roskien keräämisestä, kulmat kurtistuvat ja ilmeet vakavoituvat.

    – Roskaaminen on kauheaa. Se on ihan sama laittaa tämä roskihin kun maahan, sanoo Miisa Liukkonen. Hän poimii maasta muovisen rasian ja jatkaa matkaa seuraavien roskien kimppuun.

    Oppilaat liikkuvat koulun lähiympäristössä nopein ja tottunein kääntein, ja roska toisen perään katoaa roskapussien uumeniin.

    Oppilaisiin ovat vaikuttaneet uutisissa esillä olleet eläimet, jotka ovat vahingoittuneet tai kuolleet ihmisen jättämien roskien takia. Esimerkiksi jutut tölkin niellaiseista lehmistä tai myrkkysyöttejä syöneistä koirista ovat koskettaneet oppilaita.

    – Roskaaminen vahingoittaa eläimiä. En itse tykkää siitä, toteaa Viivi Kauhanen.

    – Eläin kärsii, kun siihen on jäänyt roska kiinni, sanoo Patrik Peltoranta.

    Susanna Pekkarinen / Yle

    Viime viikkoina oppilaat ovat keskustelleet myös maailmalla leviävästä Roska päivässä -liikkeestä ja miettineet keinoja, joilla vaikuttaa laajemminkin ympäristöön. Luokka on varma, että jos asiaa kerrotaan eteenpäin ja jos aihe on esillä mediassa, sillä on vaikutusta.

    – Kun laitetaan nää jutut telkkariin, ne katsoo kuitenkin ja miettii, mitä pitäis tehdä, arvioi Viivi Aalto.

    Mäntyharjun kemikaalipitoisuudet laskussa – kevät auttaa puhdistustöissä

    Mäntyharjun kemikaalipitoisuudet laskussa – kevät auttaa puhdistustöissä


    Haitallinen aine ei ole levinnyt enempää Mäntyharjulla ja lähiympäristössä. Uusimpien vesinäytteiden tulokset valmistuivat perjantaina.Metyyli-tert-butyylieetteriä löytyy kuitenkin onnettomuuspaikan lähistöltä vielä runsaasti. Sen sijaan...

    Haitallinen aine ei ole levinnyt enempää Mäntyharjulla ja lähiympäristössä. Uusimpien vesinäytteiden tulokset valmistuivat perjantaina.Metyyli-tert-butyylieetteriä löytyy kuitenkin onnettomuuspaikan lähistöltä vielä runsaasti.

    Sen sijaan MTBE-pitoisuudet esimerkiksi Sarkavedessä ovat analyysien mukaan laskeneet merkittävästi. Lisäksi Vuohijärven pohjoisosassa pitoisuudet ovat pysyneet edellisen viikon tasolla, eikä pitoisuuksia ole havaittu Vuohijärven eteläosassa.

    – Tämä on mielestäni merkki siitä, että esimerkiksi patoamistoimenpiteet ovat toimineet, eli haitta-aine on saatu pidettyä kurissa, arvioi ympäristönsuojelun asiantuntija Esa Rouvinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.

    ELY-keskuksen mukaan pitoisuuksiin vaikuttaa nyt merkittävästi jäiden lähtö ja vesien kevätkierto. MTBE-pitoisuudet laimenevat, kun päällys- ja alusvesi sekoittuvat. Toisaalta lisääntynyt vesien haihtuminen voi lisätä hajuaittaa. Metyyli-tert-butyylieetteri haisee jo hyvin pieninä pitoisuuksina ja sen haju on asetonimainen, kuten kynsilakanpoistoaineissa.

    MTBE pääsi maaperään ja vesistöön lauantaina 7.4., kun Mäntyharjun Kinnin seisakkeella tilapäissäilytyksessä ollut vaunuletka lähti liikkeelle ja yksi säiliövaunuista rikkoutui. Säiliöstä valui ulos 35 tonnia haitta-ainetta.

    Vedenkäytössä suosituksia

    Pintaveden tai lähellä rantaa olevien kaivojen veden käyttämistä talous- pesu- tai löylyvetenä ei tutkimustulosten perusteella suositella Pajulammella, Sarkaveden eteläosassa eikä tietyillä Vuohijärven alueilla. Veden käyttöohjeistukset tarkentuvat tutkimustulosten mukaan.

    Myöskään uimista Pajulammessa tai Sarkaveden eteläosassa ei suositella. Vettä ei ELY-keskuksen suosituksen mukaan tule käyttää, jos siinä esiintyy maku- tai hajuhaittoja.

    Talousvedenjakelua lisätään viikon 19 aikana. Uusia jakelupisteitä tulee nykyisen pisteen lisäksi kolme kappaletta.

    Patoaltaan vedenpuhdistus käynnistyy

    Onnettomuusalueen ja Kärmelammen väliselle alueelle rakennetun patoaltaan veden käsittely aloitetaan ensi viikolla. Käsittelyllä vedestä poistetaan metyyli-tert-butyylieetteriä. Patoallas on rakennettu estämään haitta-aineen lisäleviäminen onnettomuuspaikalta.

    Saimaalta löytynyt 78 saimaannorpan kuuttia

    Saimaalta löytynyt 78 saimaannorpan kuuttia


    Saimaannorpan pesälaskennoissa on löytynyt 78 kuuttia. Kuolleita kuutteja löytyi neljä. – Kyllä tämä on odotusten mukainen tulos. Viime vuonna pesälaskennassa oli suurinpiirtein yhtä monta kuuttia, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tero...

    Saimaannorpan pesälaskennoissa on löytynyt 78 kuuttia. Kuolleita kuutteja löytyi neljä.

    – Kyllä tämä on odotusten mukainen tulos. Viime vuonna pesälaskennassa oli suurinpiirtein yhtä monta kuuttia, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä.

    Tarkka syntyneiden kuuttien määrä tarkentuu toukokuussa, kun pesiin tehdään pesäpaikkasukelluksia, joissa pesistä etsitään istukoita.

    – Todennäköisesti pesäsukelluksissa kuuttien määrä nousee. Nyt on ollut joidenkin pesien kohdalla epävarmuutta, kun on jäällä käyty, että onko siellä ollut syntynyt kuutti vai, Sipilä kertoo.

    Laskentoihin osallistui noin sata henkilöä. Heikkojen jääolojen vuoksi pesätarkistukset tehtiin lyhyellä ajanjaksolla. Normaalin kahden viikon sijasta käytettiin viikko.

    – Se vaikuttaa aika paljon siihen, kuinka paljon pesiä ehdittiin kiertää. Nyt jäi enemmän kiertämättä, ja keskityttiin myös aika paljon apukinoksiin.

    Koululaisten suuri Luontovisa 2018 – seuraa suorana Yle Areenasta


    Parikkalassa Kirjolan koululla alkaa torstaina 3.5.2018 kello 10 koululaisten Luontovisa 2018. Mukana on 218 oppilasta eri puolilta Etelä- ja Pohjois-Karjalaa sekä Etelä-Savoa. Kilpailussa on kolme sarjaa: 1.–3.-luokkalaiset, 4.–6.-luokkalaiset ja...

    Parikkalassa Kirjolan koululla alkaa torstaina 3.5.2018 kello 10 koululaisten Luontovisa 2018. Mukana on 218 oppilasta eri puolilta Etelä- ja Pohjois-Karjalaa sekä Etelä-Savoa.

    Kilpailussa on kolme sarjaa: 1.–3.-luokkalaiset, 4.–6.-luokkalaiset ja yläkoululaiset. Yhdessä joukkueessa on kaksi osallistujaa. Oppilaiden tehtävänä on tunnistaa suomalaisia kasveja, hyönteisiä ja lintuja.

    Yle lähettää Parikkalan Kirjolan koulun auditoriossa järjestettävän Luontovisa 2018 -tapahtuman suorana lähetyksenä Yle Areenassa. Kilpailun lomassa on paljon mukavaa luontoasiaa muun muassa Suomen parhaimmalta lintujärveltä Parikkalan Siikalahdelta.

    Kilpailukysymykset ovat tehneet parikkalalaiset Jouko ja Eija Tykkyläinen.

    Toimittajana Parikkalassa on Antje Tolpo. Suora lähetys alkaa Yle Areenassa kello 9.55 ja se kestää noin kello 13 saakka.

    Sitä odotetellessa voit testata osaamisesi tässä Luontovisassa, jonka Yle sekä Eija ja Jouko Tykkyläinen teille tekivät.

    Antti Ruuskasen ex-valmentaja lataa: Nykysysteemillä tulee vain nyrkkeilypronssia

    Antti Ruuskasen ex-valmentaja lataa: Nykysysteemillä tulee vain nyrkkeilypronssia


    Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen kertoi vappuaattona yhteistyön päättymisestä Jarmo Hirvosen kanssa. Hirvonen toimi Ruuskasen managerina vuodet 2007-2014 ja valmentajana vuodesta 2014 lähtien. Hirvosen mukaan yhteinen taival päättyi vappua...

    Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen kertoi vappuaattona yhteistyön päättymisestä Jarmo Hirvosen kanssa. Hirvonen toimi Ruuskasen managerina vuodet 2007-2014 ja valmentajana vuodesta 2014 lähtien.

    Hirvosen mukaan yhteinen taival päättyi vappua edeltävällä viikolla ilman erimielisyyksia. Pitkä taival sisälsi vielä viimeiseksi jääneen etelän leirin Teneriffalle helmi-maaliskuun taitteessa.

    – Oltiin melkein naimisissa yli kymmenen vuotta, eikä kertaakaan riidelty. Ei vedetty toisiamme kertaakaan edes turpaan. Tai itse asisassa kerran vedin Anttia nenään, mutta se tapahtui unissani vuosia sitten, Hirvonen veisteli keskiviikkona Yle Mikkelin haastattelussa.

    – Suhteemme Antin kanssa on aina ollut hyvä ja varmasti pärjäämme jatkossakin. Olemme aina olleet reiluja toisiamme kohtaan.

    Ei enää omia valmennettavia

    Jarmo Hirvonen sanoo, että ura keihäänheittäjien henkilökohtaisena valmentajina on ohi. Mies nähdään enää ns. leirivalmentajana antamassa vinkkejä suomalaisten suosikkilajin saloihin.

    Tulisieluisena keihäsmiehenä tunnettu Hirvonen sanoo suoraan, että kyseessä on aikapula. Siviilityön ja huippu-urheilijan valmentamisen yhdistäminen on haastava yhtälö. Hirvosen mielestä olympiamitaleista on kesälajeissa turha haaveilla ilman suurempaa rahallista panostusta.

    – Teemu Selänne nosti hienosti huolen esille Urheilulehdessä ja puhui samoista asioista, joista olen puhunut parikymmentä vuotta. Antti on hyvä esimerkki. Hän on päässyt tasolle, jossa pystyy välillä jopa hieman tienamaan. Vuonna 2016 hän sai tuloja ja maksoi verojakin yli 50 000 euroa. Sitten Antti loukkaantui, ja jäi nollatuloille.

    Hirvosen mainitsemassa artikkelissa kiekkolegenda esittää yksilöurheilijoille kunnon porkkanaa, joka olisi olympiavoitosta miljoona euroa, hopeasta 500 000 euroa ja pronssi puolet siitä.

    Hirvosen mukaan opetusministeriö maksaa huippu-urheiljoiden valmentajille 2 500 euroa vuodessa. Hirvonen muistelee 1990-luvun vuosia, jolloin hän sai Aki Parviaisen valmentajana viiden kuukauden palkkaa vastaavan rahamäärän (40 000 markkaa) valmentajatukena.

    – Suomessa pitäisi nyt keskustella, että mitä halutaan. Näytti siltä, ettei esimerkiksi Riosta nyrkkeilypronssi suomalaisille riittänyt. Nykyinen 2 500 euroakin tulee vasta marraskuussa. Olenkin kysynyt, että onko joululahjoihin tarkoitettu vai mihin helvettiin ne rahat menevät, Hirvonen tuohtuu.

    – Antti on minulle itse maksanut, mutta enhän minä voi mitään vaatia Antilta, kun miehellä on loukkaantumisen takia nollatulot. Itse olen onnellisessa asemassa sillä tavalla, että työ on joustanut ja olen voinut sovitella työtä ja valmentamista. Esimerkiksi Tero Pitkämäen valmentaja Hannu Kangas joutuu hakemaan pieniinkin risauksiin palkatonta virkavapautta opettajan työstä.

    "Antille uutta buustia"

    Kaksikon yhteistyö alkoi aikoinaan Ruuskasen tultua opiskelemaan Tanhuvaaran urheiluopistolle Savonlinnaan. Hirvonen toimii opiston lehtorina.

    Aiemmin Ruuskasta valmensi Antero Puranen. Vuonna 2010 henkilökohtaiseksi valmentajaksi tuli Hirvosen entinen valmennettava, MM-kultaa vuonna 1999 kiskaissut Aki Parviainen. Neljä vuotta myöhemmin Hirvonen siirtyi Parviaisen paikalle.

    Valmennussuhteen päättymisen syynä Hirvonen pitää omaa ajankäyttöään. Ruuskanen on kilpaillut viimeksi syksyllä 2016. Paluuta kilpakentille odotetaan alkavana kesänä.

    – Itse koen, että Antti kaipaa avukseen lisää voimia ja uutta ajatustakin, että hän pääsee sinne olympiatavoitteeseen, mikä hänellä on. Tällä entisellä systeemillä se ei olisi onnistunut. Uskon, että Antti saa muutoksesta uutta buustia, Hirvonen pohtii.

    – Näen Antin paluumahdollisuudet hyvinä. Antti lähtee huomenna Turkkiin ja siellä on liiton valmentaja Parjasen Olavi paikalla. Erittäin pätevä ja nykyaikainen valmentaja. Itse olen jo pudonnut kelkasta, sillä en ole jaksanut enää seminaareissa istua. Uskon, että Antti pystyy palaamaan jo ensi kesänä aika lähelle huippua ja tavoitehan on ne olympilaiset 2020.

    Onko Antin hihassa vielä 88-90-metrinen?

    – On aivan varmasti. Pakko olla tai muuten ei kamppailla mitalista. Se pitää olla nykyisin 90-metrinen.

    Harjoittelija voi yllättää kokeneenkin yrittäjän:

    Harjoittelija voi yllättää kokeneenkin yrittäjän: "Hän on ollut parempi kuin odotimme" – Harva pienyritys ottaa korkeakouluista hyödyn irti


    Uusi työntekijä Jari Nykänen on ollut muuta kuin mitä hän hakemuksessa kertoi olleensa. – Hän on ollut parempi, naurahtaa mikkeliläisen ohjelmistoyritys Observiksen tekninen johtaja, yrittäjä Ville Kanerva. Ohjelmistokehittäjänä...

    Uusi työntekijä Jari Nykänen on ollut muuta kuin mitä hän hakemuksessa kertoi olleensa.

    – Hän on ollut parempi, naurahtaa mikkeliläisen ohjelmistoyritys Observiksen tekninen johtaja, yrittäjä Ville Kanerva.

    Ohjelmistokehittäjänä työskentelevä Nykänen aloitti Observiksellä työharjoittelussa tammikuussa. Nyt Nykänen tekee yrityksessä samalla lopputyötään.

    – On mennyt erittäin hyvin. Ei mitään valittamista. Hyvä työporukka.

    Observis aloitti neljän hengen yrityksenä vuonna 2010. Viimeisen puolentoista vuoden aikana yritys on kasvanut alle kymmenen hengen mikroyrityksestä kaikkiaan 25 ihmistä työllistäväksi firmaksi. Kanervan mukaan moni asia on vaikuttanut kasvuun, myös yhteistyö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa.

    – Tällä hetkellä meillä on yhdeksän työntekijää jossakin opiskelusuhteessa tai suhteen vaiheessa ammattikorkeakouluun. Melkein kaikki lopputyöntekijät ovat päätyneet jatkamaan meillä tuntityöntekijöinä. Sitten meillä on 16 muuta, joista aika monella on historia Xamkin puolelta, Kanerva laskee.

    Observis lisää yhteistyötä Xamkin kanssa. Yhteisessä ohjelmassa tuotetaan polku IT-alan opiskelijoille. Polku voi johtaa työllistymiseen Observiksessä.

    - Yhteistyön myötä me pääsemme ehkä vähän vaikuttamaan niihin aiheisiin, mitä Xamkilla opetetaan, Kanerva pohtii.

    Kehittämiseen ei ole arjessa aikaa

    Vaikka juuri mikkeliläisyritys on hyötynyt yhteistyöstä korkeakoulun kanssa, moni pienyritys ei tee minkäänlaista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen kanssa.

    Vain suuryrityksillä on satoja työntekijöitä

    Yritys on mikroyritys, jos yrityksessä on alle kymmenen työntekijää, liikevaihto on alle 700 000 euroa ja taseen loppusumma on alle 350 000 euroa.

    Yritys on pienyritys, jos yrityksessä on alle 50 työntekijää, liikevaihto on alle 12 miljoonaa ja taseen loppusumma on alle kuusi miljoonaa euroa.

    Yritys on keskisuuri, jos yrityksessä on alle 250 työntekijää, liikevaihto on alle 40 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on alle 20 miljoonaa euroa.

    Suuryrityksessä on yli 250 työntekijää, liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa.

    Luokituksissa yksi raja saa ylittyä tai suuryritysten tapauksessa alittua, ilman että yritys luokitellaan toiseen yrityskokoluokkaan.

    Lähteet: Tilastokeskus, Wikipedia, Suomen yrittäjät ja Finlex.

    Helmikuussa julkaistun Suomen yrittäjien pk-barometrin mukaan vain 17 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä tekee yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Etelä-Savossa lukema on vain 15 prosenttia. Barometrin mukaan etenkin pienissä alle kymmenen hengen mikroyrityksissä yhteistyö korkeakoulujen kanssa on vähäistä.

    Etelä-Savon yrittäjien puheenjohtajan Nina Rasolan mukaan korkeakouluyhteistyö hyödyttäisi sekä oppilaitosta että pienyrityksiä. Pienyritysten arki menee kuitenkin arjen pyörittämiseen.

    Etelä-Savon yrittäjien puheenjohtajan Nina Rasolan mielestä ammattikorkeakoulut ja opiskelijat voisivat olla nykyistä aktiivisempia nimenomaan pienten yritysten suuntaan.Adam Bellgrau / Yle

    – Siinä jää vähän kehittäminen ja uusien avauksien hakeminen hieman taustalle. Pienyrittäjä kokee ehkä ammattikorkeakoulumaailman liian kauaksi toiminnastaan.

    Rasolan mielestä ammattikorkeakoulujen ja opiskelijoiden pitäisi olla entistä aktiivisempia nimenomaan pieniä yrityksiä kohtaan. Ammattikorkeakoulun puolella ollaan osin samaa mieltä.

    – Meillä voisi olla tiedottamista enemmän. Xamkin verkkosivujen kautta löytää yritysyhteistyön koordinaattorin yhteystiedot, ja siellä voi jättää meille yhteydenottopyynnön. Siellä yritykset voivat vapaasti kertoa, minkälaisia kehittämistarpeita tai toiveita olisi, sanoo projektipäällikkö Anna Ollanketo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Mikkelin kampukselta.

    Ollankedon mukaan esimerkiksi Xamkilla on jo mikroyrityksiä varten sopivaa yhteistyötä, kuten opetuksen sisälle rakennettuja projekteja ja oppimistehtäviä.

    Anna Ollanketo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampukselta toteaa ammattikorkeakoululla olevan osaamista, josta pienyritykset hyötyvät.Esa Huuhko / Yle

    Suomen yrittäjien ekonomistin Sampo Seppäsen mukaan korkeakoulujen ja pienempien pk-yritysten yhteistyö liittyy yleensä koulutukseen tai innovaatioihin.

    Suuremmilla paljon yhteistyötä

    Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vuonna 2017 julkaistun kyselyn mukaan suurista ja keskisuurista yrityksistä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa oli tehnyt yli 70 prosenttia yrityksistä. Kyselyyn vastaavat suuremmat pk-yritykset kuin Suomen yrittäjien kyselyyn.

    Suurempien yritysten on pieniä helpompi tehdä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

    – Yksi selittävä tekijä on, että asiaan liittyy hallintoa, johon suuremman yrityksen on erillisten henkilöstöhallintoprosessiensa vuoksi helpompi vastata, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) osaamisesta ja koulutuksesta vastaava johtaja Riikka Heikinheimo.

    Olemme jo huomanneet, että Jari on henkilö, josta kannattaa pitää kiinni. Ville Kanerva

    Lisäksi uuden työntekijän perehdyttäminen vie aikaa ja vaatii henkilöitä perehdyttämään. Se on tuttua ohjelmistoyritys Observiksessäkin.

    – Uusi harjoittelija tai työntekijä kuormittaa vakihenkilöstöä vähän enemmän. Se on aina jostain pois. Mutta, kun rekrytointi osuu kohdalleen, hyödyt selvästi voittavat haittavaikutukset, miettii Observiksen tekninen johtaja Kanerva.

    Oberserviksessä tarvitaan ja vaaditaan monipuolista osaamista. Ohjelmistokehittäjä ja lopputyöntekijä Nykänen on tehnyt muun muassa ohjelmistotestausta ja -kehitystä.

    – Sitten laitepuolta jonkin verran ja verkkojen kanssa työskentelyä, Nykänen kertoo.

    Ammattiopistot houkuttelevat pienempiä

    Pienet yritykset tekevät suhteellisesti enemmän yhteistyötä ammattiopistojen kuin korkeakoulujen kanssa. Esimerkiksi Etelä-Savon ammattiopisto on aktiivinen.

    – Teemme vuosittain osaamiskartoituksia vähintään sataan kaikenkokoiseen yritykseen. Meillä on tietokannassa tällaisia yhteistyöyrityksiä noin 550, sanoo Etelä-Savon ammattiopiston (Esedu) myyntipäällikkö Teija Pylkkänen.

    Pylkkäsen mukaan useiden yritysten kanssa yhteistyö johtaa muun muassa kohdennettuihin koulutuksiin, koulutus- ja kehittämissuunnitelmiin, osaamiskumppanuuksiin ja opiskelijayhteistyöhön.

    Esedun yleisin yhteistyömuoto on koulutussopimukset ja oppisopimukset. Esedun yhteistyö yritysten kanssa kattaa myös muuta monenlaista yhteistyötä, esimerkiksi työelämäforumeita, työpaikkaohjaajakoulutusta, täydennyskoulutusta ja työvoimakoulutusta.

    Suurempien yritysten ja ammattiopistojen välisestä yhteistyöstä ei ole tuoretta tutkimustulosta.

    – Ammatillisen koulutuksen reformin myötä tämä yhteistyö todennäköisesti lisääntyy, pohtii EK:n Heikinheimo.

    Harjoittelu venähtää

    Ohjelmistokehittäjä ja lopputyöntekijä Jari Nykäsen työharjoittelusta alkanut taival ohjelmistoyritys Observiksessä saattaa venähtää.

    Nykänen ja Observiksen tekninen johtaja Ville Kanerva miettivät, onko Nykänen firmassa vielä viiden vuoden päästä.

    – Mahdollisesti. Toivottavasti, Nykänen naurahtaa.

    Kanerva käyttää samoja sanoja kuin Nykänen.

    – Mahdollisesti. Toivottavasti. Olemme jo huomanneet, että Jari on henkilö, josta kannattaa pitää kiinni, Kanerva kehaisee Nykästä.