Yle Uutiset | media | Tuoreimmat uutiset

    Koe ensimmäisenä: Yle Uutisvahdin älykäs Voitto-robotti suosittelee juuri sinulle hyödyllisiä uutisia

    Koe ensimmäisenä: Yle Uutisvahdin älykäs Voitto-robotti suosittelee juuri sinulle hyödyllisiä uutisia


    Voitto-robotti antaa nyt räätälöityjä suosituksia sinulle tärkeistä uutisaiheista Yle Uutisvahti -sovelluksessa. Kyseessä on maailman ensimmäinen suoraan lukitusnäytölle suosituksia tuova älykäs uutisassistentti. – Tarkoitus on parantaa...

    Voitto-robotti antaa nyt räätälöityjä suosituksia sinulle tärkeistä uutisaiheista Yle Uutisvahti -sovelluksessa. Kyseessä on maailman ensimmäinen suoraan lukitusnäytölle suosituksia tuova älykäs uutisassistentti.

    – Tarkoitus on parantaa myös kiireisten ihmisten mahdollisuutta pysyä helpommin kartalla siitä, mitä yhteiskunnassa ja ympäristössämme tapahtuu. Maailmassa on huutava tarve sille, että ihmiset ymmärtävät yhteiskunnan tapahtumia paremmin, Yle News Labin päällikkö Jukka Niva sanoo.

    Voitto hyödyntää koneoppimista työssään. Se antaa suosituksia aiemmin lukemiesi uutisten ja aihepainotuksiesi perusteella.

    – Voiton tärkein tehtävä on varmistaa, ettet missaa sinulle tärkeitä juttuja. Voitolle voi kertoa jo puhelimen lukitusnäytöllä sovellusta avaamatta, kuinka kiinnostavia sen suositukset ovat, kertoo Yle Uutisvahdin tuoteomistaja Jarno M. Koponen.

    – Tässä vaiheessa Voitto on vielä alkutaipaleellaan. Oppimista on vielä paljon, siksi jatkamme nyt kehitystyötä aktiivisesti käyttäjien kanssa. Henkilökohtaisilla suosituksilla haluamme avata suomalaisille aidosti uusia asioita ja näkökulmia, Koponen sanoo.

    Voitto-robotin älykkäät uutissuositukset saat käyttöösi Uutisvahdin Android-sovelluksessa. Uusimman sovelluspäivityksen voit ladata täältä (siirryt toiseen palveluun).

    Lue myös:

    Jarno M. Koposen blogipostaus Voiton älykkäistä ilmoituksista (8.10.2018)

    Ensimmäisenä maailmassa: Yle Uutisvahdin älykäs Voitto-assistentti antaa suosituksia suoraan lukitusnäytölle (11.10.2018)

    Reetta Rädyn kolumni: Päättäjä, tule someen vaikka kuuntelemaan – ruutuajan moralisointi ei ole tätä päivää

    Reetta Rädyn kolumni: Päättäjä, tule someen vaikka kuuntelemaan – ruutuajan moralisointi ei ole tätä päivää


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaSome on sotatanner. Some muodostaa samanmielisten kaikukammioita. Some on valhetta,...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Some on sotatanner. Some muodostaa samanmielisten kaikukammioita. Some on valhetta, ajanhukkaa, vääristelyä ja loukkaantumista. Some on poseerausta, negailua, vänkkäämistä ja…

    Näinhän se on. Somessa on pimeitä puolia.

    Mutta ei some ole mikään yksittäinen asia, jota kuvaa se, mitä muutama suomalainen poliitikko on viimeksi twiitannut. Uutinen somekohusta ei ole kokonaiskuva somesta. Sosiaalisen median alustat ovat massiivisia, monella maalla on omansa, eikä somesta saa mitään käsitystä lukemalla Trumpin töräyksistä.

    Somen maine on romahtanut. Sosiaalisen median piti olla vallankumouksen väline, kaikille äänen antava demokratian valtatie. Nyt somealustoja hallinnoivat teknologiajätit ovat myöntäneet, etteivät nekään tiedä, minkä monsterin loivat. Somea käytetään valeuutisten levittämiseen, pelon lietsontaan, vaalien ja mielien manipulointiin.

    Mutta onko tämä syy kääntää selkä somelle? Voiko kuplia vältellä sulkeutumalla kuplaan, jossa ei ole kosketuksissa viestivirtaan, jota someksi kutsutaan?

    Minua ihmetyttää poliitikkojen ja päättäjien tapa puhua somesta likakaivona.

    Se ei juuri hätkäytä, kun tunnetut näyttelijät tai suuret ajattelivat ilmoittavat, etteivät käytä somea. Some on pinnallinen, kun taas he ovat syvällisiä. Sekakäyttäjänä ymmärrän hyvin off-line-tilan rauhan – joskin hieman häiritsee puhe, jossa vailla itsekuria oleva kansa jätetään pyristelemään kissavideo-luuppiin sillä aikaa, kun itse vetäydytään Syvällisten Sisältöjen pariin. Mutta mikäs siinä, kukin valitsee mediansa.

    Sen sijaan minua ihmetyttää poliitikkojen ja päättäjien tapa puhua somesta likakaivona. Olen tavannut viime aikoina huippupoliitikkoja, jotka sanovat, etteivät ”jaksa somea”, jos ovat koskaan jaksaneetkaan. Kuva somesta on saatu median kautta, ja sillä perusteella toistellaan somen surkeutta. Itse Sauli Niinistö sanoi Tasavallan presidentin kyselytynnilla elokuussa näin: ”Voi kuulkaas, mä olen onnitellut itseäni siitä, että olen saanut pysyä kokonaan somen ulkopuolella, ja pysyn sitkeästi.”

    Itse en onnittelisi yhtäkään vallanpitäjää siitä, ettei hän piittaa somesta. Täällä meitä kansalaisia nimittäin olisi, miljoonia, monet valmiina keskustelemaan, oppimaan, kuuntelemaan, haastamaan. Mutta tietenkin ilman meitä on helpompaa, niin presidentillä kuin kenellä tahansa, joka haluaa pitää vallan ja hallinnantunteen itsellään.

    Tiedän oikein hyvin, miten ikävää some-keskustelu voi olla. Pidän silti somesta ihan valtavasti, monesta syystä.

    Esimerkiksi: somesta puhutaan tiiviiden kuplien synnyttäjänä, mutta sehän on myös ikkuna toisiin maailmoihin. Twitterissä voi päättää ihan itse, seuraako jalkapallotähtiä, arabifeministejä, ihmisoikeusaktivisteja, oikeistopopulisteja, ilmastotutkijoita, kielitieteilijöitä, bloggareita vai omia kavereitaan. Tätä ei ehkä hahmota, jos ei ole somessa ja lukee huonosti kontekstoituja juttuja somekohuista. Some on tajuton tietolähde. En käsitä, mistä voisin saada vastaavan tietomäärän suoraan kotisohvalleni.

    Some on mahdollisuus keskusteluun, mutta siellä voi olla myös hiljaa, kuulolla. Mistä ihmiset ovat huolissaan, mistä raivona? Mitä kuuluu Kiinaan, mitä tekoälytutkimukseen? Vielä viime vuosikymmenellä kokoomuskin perusteli maan täyteen Korva-kahviloita, koska he halusivat kuunnella kansaa. Some on yksi suuri korva, jos sitä haluaa niin käyttää. Kuvitelkaapa poliitikkoa sanomassa: Voi kuulkas, minä pysyn sitkeästi pois torien ja kahvipöytien keskusteluista!

    Otetaan toinen esimerkki: Ruotsin ex-ulko- ja pääministeri Carl Bildt on aktiivinen twiittaaja – mutta hän myös seuraa muita: Bildtillä on seurannassa noin 2 500 tiliä.

    En oikein ymmärrä, miten johdetaan kansakuntaa kohti tulevaisuutta joukolla, joka ylpeilee sillä, ettei käytä somea, roiku internetissä, pelaa tai twiittaa?

    Somen pitäminen ajanhukkana on sukua muulle digipaheksunnalle: älypuhelimia tuijottavat nuoret, somessa roikkuvat lasten vanhemmat, pleikkaa pelaavat peräkammarin pojat.

    Suomi pyrkii digiajan edelläkävijäksi, mutta haluaisi tehdä sen käpylehmäkauden keinoilla. En oikein ymmärrä, miten johdetaan kansakuntaa kohti tulevaisuutta joukolla, joka ylpeilee sillä, ettei käytä somea, roiku internetissä, pelaa tai twiittaa? Tiedätkö itse, mitä nuoret tekevät, kun he pelaavat? Kiinnostaisiko tietää?

    Kun teknologia on muuttamassa – lainaan twiittaja Alexander Stubbia - ”talouden, työmarkkinat, politiikan, median, tieteen ja lopulta ihmiskunnan”, miten tätä muutosta ymmärretään ilman omaa kosketusta siihen, mistä on kyse?

    Jo ennen somea sanottiin: kannattaa tuntea vihollisensa.

    Minua pelottaa sekin kupla, josta käsin ilmoitetaan, ettei kiinnosta seurata somekansan parkua.

    Some on monelle vallanpitäjälle pelottava muista syistä kuin trollien tai valeuutisten takia. Somessa joutuu tekemisiin ihmisten kanssa, jotka eivät voi hyvin, eivätkä ajattele kuten minä. Siellä ääntä käyttävä muutkin kuin me, jotka olemme omaamme tottuneet.

    Somesta sanotaan, että se polarisoi keskustelua ja yhteiskuntia. Minua pelottaa sekin kupla, josta käsin ilmoitetaan, ettei kiinnosta seurata somekansan parkua. Yli sata vuotta sitten iloitsimme yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Nyt tuntuu, että hevoskärryajalta oleva äänestäminen kerran neljässä vuodessa olisi monelle edelleen ihan riittävä annos kansan ääntä.

    Reetta Räty

    Kirjoittaja on toimittaja, joka saa kirjavinkit Facebookista ja lastensa sijaintitiedot Snäpistä.

    EU-sopu digilehtien arvonlisäverosta – Orpo: Laki voimaan viimeistään vuonna 2020

    EU-sopu digilehtien arvonlisäverosta – Orpo: Laki voimaan viimeistään vuonna 2020


    EU-maiden valtiovarainministerit ovat päässeet poliittiseen sopuun, että digijulkaisujen arvonlisävero voidaan laskea samalle tasolle kuin paperilehtien ja kirjojen. Jäsenvaltiot päättävät erikseen, käyttävätkö ne hyväksi mahdollisuutta....

    EU-maiden valtiovarainministerit ovat päässeet poliittiseen sopuun, että digijulkaisujen arvonlisävero voidaan laskea samalle tasolle kuin paperilehtien ja kirjojen.

    Jäsenvaltiot päättävät erikseen, käyttävätkö ne hyväksi mahdollisuutta. Suomessa sähköisissä julkaisuissa sovelletaan yleistä 24 prosentin arvonlisäverokantaa. Painettujen julkaisuiden arvonlisävero on 10 prosenttia.

    Päätös vaatii vielä EU:n huippukokouksen hyväksynnän.

    Rahaministereiden kokoukseen osallistunut valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo Twitterissä käynnistävänsä arvonlisäveron alennuksen valmistelun heti. Orpon mukaan veromuutos tulee Suomessa voimaan viimeistään vuonna 2020.

    – Kun tämä valitettavasti meni näin pitkään meistä riippumattomista syistä, tuskin ensi vuoden alkuun on mahdollista (saada voimaan). Toivottavasti saadaan käyttöön ensi vuoden aikana, mutta viimeistään 2020 alussa sen pitää olla voimassa, Orpo sanoo.

    Orpo kertoo olevansa tyytyväinen, että EU:ssa saatiin vihdoin läpi päätös sähköisten julkaisujen arvonlisäverosta. Hän pitää päätöstä sähköisistä julkaisuista signaalina tulevaisuuden sisällöille, ja se voi toivottavasti lisätä työllisyyttä ja kasvua.

    – Ei ole mitään perusteita, että e-kirjoilla ja digisisällöillä on korkeampi arvonlisäverokanta kuin perinteisillä kirjoilla ja lehdillä, Orpo arvioi.

    Päätöksen mahdollisti Orpon mukaan se, että valtiovarainministerit pääsivät kompromissiin Tshekin vaatimasta käänteisen arvonlisäveron kokeilemisesta. Hän kertoo, että ratkaisu arvonlisäverosta tehtiin yksimielisesti.

    Myös Medialiitto tyytyväinen päätökseen

    Medialiitto on odotetusti tyytyväinen valtiovarainministereiden päätökseen. Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg odottaa Suomen muuttavan arvonlisäverolakia mahdollisimman nopeasti.

    – Keinotekoisen verokynnyksen poistaminen edistää demokratialle ja sivistykselle tärkeän media-alan digitaalista kasvua. Sen jälkeen lukemisen verotus ei enää kiristy alustan vaihtuessa paperista digitaaliseksi, Holmberg sanoo tiedotteessa.

    – Sananvapauden toteutumisen kannalta on johdonmukaista, että sisällön myyntiä verotetaan samalla alennetulla verokannalla julkaisumuodosta riippumatta, Medialiiton hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi huomauttaa.

    Tubetähti Mike Bäckillä, 19, on neljännesmiljoona seuraajaa – yhdestä yhteistyövideosta voi kilahtaa tilille useita tonneja, mutta aivan kaikkeen ei hänkään lähde mukaan

    Tubetähti Mike Bäckillä, 19, on neljännesmiljoona seuraajaa – yhdestä yhteistyövideosta voi kilahtaa tilille useita tonneja, mutta aivan kaikkeen ei hänkään lähde mukaan


    Jos Instagram-kuvassa, blogipostauksessa tai Youtube-videon kuvauksessa lukee #kaupallinenyhteistyö, on sisällöstä saattanut kilahtaa somevaikuttajan tilille jopa tuhansia euroja. Pääosin tällaisista julkaisuista koostuu esimerkiksi 19-vuotiaan...

    Jos Instagram-kuvassa, blogipostauksessa tai Youtube-videon kuvauksessa lukee #kaupallinenyhteistyö, on sisällöstä saattanut kilahtaa somevaikuttajan tilille jopa tuhansia euroja.

    Pääosin tällaisista julkaisuista koostuu esimerkiksi 19-vuotiaan Mike Bäckin eli supersuositun tubettajan Miklun ansainta. Bäck on tubettanut noin kahden vuoden ajan, ja miltei alusta lähtien kanavalla on ollut myös kaupallisessa yhteistyössä tehtyä sisältöä.

    Kaupallisella yhteistyöllä tarkoitetaan sosiaalisen median vaikuttajan ja yrityksen välistä sopimusta, jossa yritys maksaa somevaikuttajalle tuotteensa esille tuomisesta.

    – Ansaintani koostuu pitkälti kaupallisista yhteistöistä. Muita tulonlähteitä ovat esimerkiksi keikat, joita teen ympäri Suomea. Sen lisäksi myyn omia vaatteitani ja saan Youtube-mainostuloja, Bäck sanoo.

    Ei mitään pikku puuhastelua

    Monelle voi tulla yllätyksenä, että tubettajien ja bloggaajien taustalla pöhisevät mainoskoneistot ja Youtube-verkostot eli tubettajien taustayritykset.

    – Kyllähän monilla vielä on Youtube-videoista se mielikuva, että kännykkäkameralla kuvataan ja vähän mainostetaan jotakin tuotetta. Se on hyvin vääristynyt kuva. Tämä on ehdottomasti kasvava ala, sanoo Emmi Lehtomaa Youtube-verkosto Splay Networksista.

    Lehtomaan työhön kuuluu muun muassa Bäckin managerointi. Tämän lisäksi hänen vastuullaan on seitsemän muuta tubettajaa.

    "Kaupallinen yhteistyö" – tätä se tarkoittaaKaupallisella yhteistyöllä tarkoitetaan sosiaalisen median vaikuttajan ja yrityksen välistä sopimusta, jossa yritys maksaa vaikuttajalle tuotteensa tuomisesta esille.Vaikuttajamarkkinointia käyttävät nykyään myös suuryritykset ja esimerkiksi ministeriöt.Tubettajat ja bloggaajat voivat tienata somesisällöillä kymmeniätuhansia euroja.

    Kun somevaikuttajan kanavalle sovitaan uutta kaupallista yhteistyötä, prosessi menee Lehtomaan mukaan seuraavasti:

    Ensin Youtube-verkoston tehtävänä on tehdä "brand fit" eli tavata asiakas ja sopia, kuka vaikuttajista valitaan yhteistyöhön. Sitten markkinointikampanja suunnitellaan yhdessä vaikuttajan ja asiakkaan kanssa.

    Kun yhteistyö käynnistyy, verkosto seuraa, että kaikki sujuu vaikuttajan ja asiakkaan välillä hyvin. Markkinointisisällön valmistuttua verkosto varmistaa, että kaupallinen yhteistyö on merkattu oikein.

    Kun asiakas on hyväksynyt kampanjan, sitä seurataan ja analysoidaan tarkasti. Tämän jälkeen tuloksista raportoidaan.

    Muun muassa tubettaja Miklua manageroiva Emmi Lehtomaa työskentelee Youtube-verkosto Splay Networksissa.Antti Kolppo / Yle

    Vaikka yhteistyöpostaukset merkitsevät rahaa, kaikkeen Bäck ei silti lähde mukaan.

    – Päätökseen vaikuttaa se, tuenko yrityksen toimintaa ja onko se mielestäni eettistä. Myös se vaikuttaa, sopiiko se minulle ja ovatko katsojani kiinnostuneita brändistä ja brändin kohdeyleisöä.

    Yhteistöiden tekemistä tietysti myös kommentoidaan.

    – Kaikesta saa aina huonoa palautetta. Se kuuluu internetin luonteeseen. Pitää osata erottaa rakentava palaute viesteistä, joissa joku kutsuu vaikka läskiksi.

    Yhteistyöpostauksilla tienaa tonneista kymppitonneihin

    Tunnetuista suomalaisista tubettajista osa tienaa vuodessa roimasti yli 50 000 euroa. Kuinka paljon rahaa yhteistyöpostauksissa sitten liikkuu?

    – Tuhansista euroista kymmeniintuhansiin. Riippuu ihan täysin, mitä tehdään, missä kanavissa ja millaisella tuotannolla, sanoo Youtube-verkosto Troot Networkin maajohtaja Sanna Rousi.

    Rahasummiin vaikuttaa se, näkyykö markkinointi esimerkiksi vaikuttajan omalla Youtube-kanavalla, kuvapalvelu Instagramissa tai muilla sosiaalisen median tileillä ja kuinka monessa postauksessa.

    Pitkäkestoinen kaupallinen yhteistyö voi olla jopa vuoden mittainen ja sisältää erilaisia videoita sekä asiakkaan että vaikuttajan kanavissa tai esimerkiksi vaikuttajan jalkauttamista tapahtumiin.

    – Tällöin luonnollisesti puhutaan kymmenientuhansien eurojen kampanjakokonaisuuksista, Rousi sanoo.

    Youtube-verkosto tekee vaikuttajamarkkinointia, järjestää tapahtumia ja tarjoaa videomainontaa verkoston kanavissa. Troot Networkissa tuotannon palkkiosta 60 prosenttia jaetaan tubettajalle ja 40 prosenttia verkostolle.

    Tutkija: Alaa on helppo vähätellä

    – Siitä on näyttöä, että oikean tyypin oikeaan aikaan antamalla suosituksella on iso merkitys. Tubettajia kutsutaan vaikuttajiksi, ja se tulee nimenomaan siitä, että heillä on vaikutusvaltaa, sanoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun projektitutkija Hanna Reinikainen.

    Reinikainen tekee parhaillaan väitöskirjaa videobloggaajien eli vloggaajien tekemistä kaupallisista yhteistöistä. Hänen mukaansa tubettajat voivat vaikuttaa paitsi seuraajiensa toimintaan myös asenteisiin ja ajattelutapaan.

    – Alalla on paljon työtä, mikä ei näy katsojalle ollenkaan. Ja kun näin on, sitä voi olla helppo vähätellä.

    Väitöskirjatutkija Hanna Reinikainen kiinnostui tubettajista siksi, että heillä on niin paljon vaikutusvaltaa.Antti Kolppo / Yle

    Tubettaminen vaatii paljon suunnittelutyötä. Kuvaukseen ja editointiin menee aikaa ja niin myös markkinointiin eri kanavissa, Reinikainen kertoo.

    Hän muistuttaa, että tubettaja on käytännössä aina töissä. Tämän ajatuksen vahvistaa myös Bäck, joka kertoo olevansa töissä 80 tuntia viikossa.

    – Kaikki somepostaukset ovat tietyssä mielessä osa brändin rakentamista, Reinikainen sanoo.

    Mikä on tubettajan mielipide ja mikä kaupallista yhteistyötä?

    Ala on sitoutunut merkitsemään kaupalliset yhteistyöt selkeästi: esimerkiksi verkkomainontajärjestö IAB Finland on julkaissut oppaan tubettajayhteistöitä varten.

    Oppaan mukaan markkinoinnista tulee käydä ilmi sen kaupallinen tarkoitus ja se, kenen lukuun sitä toteutetaan.

    Kuluttajansuojalaki ja mainonnan säännöt kieltävät piilomainonnan. Katsojalla on siis oikeus tietää, mikä sisältö on vaikuttajan omaa mielipidettä ja mikä puolestaan yhteistyökumppanille tehtävää kaupallista markkinointia.

    Tubettaja Mike Bäck.Antti Kolppo / Yle

    – Koen erittäin tärkeäksi kertoa, milloin kyseessä on kaupallinen yhteistyö. En koskaan haluaisi huijata seuraajiani, Mike Bäck sanoo.

    Mainonnan eettinen neuvosto on antanut kourallisen huomautuksia siitä, ettei kaupallisia yhteistöitä ole merkattu tarpeeksi selkeästi. Neuvoston viimeisimmissä päätöksissä on kolme tapausta, jotka liittyvät kaupallisiin yhteistöihin.

    Troot Networkin ja mediatoimisto OMD:n tuoreen kyselyn mukaan noin 80 prosenttia nuorista suomalaisista pitää erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuontia esille Youtube-videoissa hyödyllisenä.

    Valtaosa myös suhtautuu positiivisesti tai neutraalisti kaupallisiin kumppanuuksiin. Lähes joka kolmas kuitenkin kertoo lopettaneensa tubettajan seuraamisen liiallisten kaupallisten sisältöjen takia.

    Kaupallisuus ui ensin blogeihin

    Siitä kakusta, joka on ollut ennen jaossa perinteisten medioiden kesken, yksi siivu kuuluu nyt vaikuttajamarkkinoinnille, sanoo sosiaalisen median vaikuttaja ja markkinointiviestinnän yrittäjä Natalia Salmela. Hänen mukaansa kyseinen siivu kasvaa kasvamistaan.

    Salmela on pitänyt WTD-blogia vuodesta 2011. Sinä vuonna kaupallisuus ui suomalaisiin blogijulkaisuihin ja ammattimainen bloggaaminen tuli mahdolliseksi.

    Yrittäjä ja sosiaalisen median vaikuttaja Natalia Salmela.Sam Jamsen

    Silloin kun Salmela aloitti, ei ollut esimerkiksi vielä sääntöjä siihen, miten kaupallinen yhteistyö merkitään julkaisuihin.

    – Bloggaajat käyttivät erilaisia ilmaisuja kaupallisten yhteistöiden merkinnässä kuten "postiluukusta kolahti", Salmela sanoo ja nauraa.

    Nyt kaupallisten yhteistöiden merkitseminen blogeissa on hänen mukaansa jo niin pitkälle jalostettua, että se on "parhaimmalla tasolla Suomen viestintävälineistä".

    – Epämääräisemmin tuotesijoittelu merkataan perinteisissä medioissa.

    Hänen mukaansa ei voisi koskaan olla mahdollista, että bloggaajat kuittaisivat postauksen alussa, että se sisältää tuotesijoittelua niin kuin esimerkiksi kaupallisten televisiokanavien ohjelmissa tehdään.

    Salmelan tavoin monet muutkin bloggaajana tunnetuksi tulleet ovat nykyään yrittäjiä, jotka tuottavat sisältöä laajasti sosiaalisen median eri kanaviin. Mediamyynti blogien ympärillä on kehittynyt huimasti.

    Mutta kun Salmelalta kysyy, miten yleisö suhtautuu kaupallisiin yhteistöihin, hän pitää kysymystä hassuna.

    – On pienen vähemmistön mielipide, että yhteistöihin suhtaudutaan negatiivisesti. Markkinointitutkimukset ja blogien analytiikka kertovat ihan toista tarinaa.

    Tästä esimerkkinä Salmela mainitsee sen, että kymmenestä hänen kaikkien aikojen luetuimmasta blogipostauksestaan kuusi on tehty kaupallisessa yhteistyössä asiakkaan kanssa.

    Tubettajia hyödynnetään suuryrityksistä ministeriöihin

    Myös suuret yritykset hyödyntävät yhä enemmän kaupallisia yhteistöitä markkinoinnissaan. Tällaisia yrityksiä ovat Suomessa esimerkiksi designtalo Marimekko ja energiayhtiö Neste.

    Neste on jo useamman vuoden ajan ottanut sosiaalisen median vaikuttajat huomioon mainontaa ja markkinointia suunnitellessaan.

    – Yleisö kuuntelee mieluummin vaikuttajaa kuin pelkkää brändiä. Vaikuttaja voi markkinoida uskottavasti, kiinnostavasti ja inspiroivasti, sanoo Nesteen markkinointijohtaja Sirpa Tuomi.

    Kun halutaan tavoittaa tiettyjä kohderyhmiä, sosiaalisen median vaikuttajat ovat erittäin hyvä vaihtoehto, Tuomi kertoo.

    Hän pitää sosiaalisen median vaikuttajien kautta markkinointia alihyödynnettynä alana.

    – Uskon, että vaikuttajien hyödyntäminen tulee lisääntymään ja myös vakinaistumaan markkinointimuotona.

    Jopa ministeriöt ovat innostuneet vaikuttajamarkkinoinnista. Tubetähti Miklu on ollut tänä vuonna mukana esimerkiksi opetus- ja kulttuurimisteriön #lukuliike-kampanjassa.

    Se on tuonut ministeriölle valtavan näkyvyyden: Bäckillä on Youtubessa yli 240 000 ja Instagramissa 141 000 seuraajaa. Tätä näkyvyyden arvoa ei välttämättä voi laskea rahassa.

    Lue myös:

    Jo yli miljoona tilaajaa: Pelivideoista tuli työttömän Laurin leipätyö – eikä hän ole ainoa (11.6.2016)

    Minna Holopainen aloittaa STT:n vastaavana päätoimittajana

    Minna Holopainen aloittaa STT:n vastaavana päätoimittajana


    STT:n toimitusjohtajana ja vastaavana päätoimittajana työskennellyt Mika Pettersson eroaa tehtävästään, kertoo STT tiedotteessa. Pitkään uutispäätoimittajana työskennellyt Minna Holopainen aloittaa STT:n vastaavana päätoimittajana 1....

    STT:n toimitusjohtajana ja vastaavana päätoimittajana työskennellyt Mika Pettersson eroaa tehtävästään, kertoo STT tiedotteessa.

    Pitkään uutispäätoimittajana työskennellyt Minna Holopainen aloittaa STT:n vastaavana päätoimittajana 1. lokakuuta alkaen. Hän on ollut yhtiössä eri tehtävissä vuodesta 1997.

    STT:n uuden toimitusjohtajan valinnasta päätetään lokakuussa.

    Petterssonin kerrotaan jättävän tehtävänsä yhteisestä sopimuksesta ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Hän sanoo tiedotteessa, että on pohtinut uutta tekemistä jo viime keväästä lähtien ja on kertonut tästä avoimesti yhtiön hallitukselle.

    Hallitus hyväksyi 1,5 miljoonan tuen STT:lle

    Hallitus hyväksyi 1,5 miljoonan tuen STT:lle


    Hallitus on hyväksynyt esityksen 1,5 miljoonan euron kertaluontoisen tuen myöntämisestä Suomen Tietotoimistolle. Valtioneuvoston mukaan tuella pyritään varmistamaan ympärivuorokautisen uutispalvelun saatavuus sekä edistämään...

    Hallitus on hyväksynyt esityksen 1,5 miljoonan euron kertaluontoisen tuen myöntämisestä Suomen Tietotoimistolle.

    Valtioneuvoston mukaan tuella pyritään varmistamaan ympärivuorokautisen uutispalvelun saatavuus sekä edistämään uutistoimistotoiminnan uudistumista ja taloudellisen tilanteen vakauttamista.

    STT:n toiminnan rahoituksessa on ollut ongelmia asiakasmenetysten takia. Asiaan on etsitty ratkaisuja jo pidempään.

    STT:n osake-enemmistön omistaa nykyään Sanoma Media Finland 75,4 prosentin osuudella. Toiseksi suurimman osuuden STT:stä omistaa Keskisuomalainen, 6 prosenttia. Yleisradio omistaa STT:stä 1,7 prosenttia.

    Ongelmiin ajautuneen uutistoimiston tilanne sai yllättävän käänteen kesäkuussa, kun Alma Media ja TS-yhtymä myivät osuutensa STT:stä Sanomalle.

    Lue lisää:

    Hallitus esittää STT:lle 1,5 miljoonan kertaluontoista tukea lisäbudjetissa

    Jymy-yllätys mediamaailmasta: Sanoma ostaa enemmistön STT:stä

    Sanoma pelasti STT:n – Mediatutkija on huolissaan kilpailun vähenemisestä

    Yllättävä somehitti: mies tatuoi kantakuppilan logon pyllyynsä – yritykset osaavat jo hyödyntää tempauksia markkinoinnissa

    Yllättävä somehitti: mies tatuoi kantakuppilan logon pyllyynsä – yritykset osaavat jo hyödyntää tempauksia markkinoinnissa


    Yli 200 000 ihmistä on nähnyt Facebookissa Juha Pakarisen pakaraa koristavan tuoreen tatuoinnin. Siinä komeilee Pakarisen kantapaikan, joensuulaisen Ravintola Mikon logo. Se on lähes sata kertaa enemmän silmäpareja kuin pienen yrityksen postaukset...

    Yli 200 000 ihmistä on nähnyt Facebookissa Juha Pakarisen pakaraa koristavan tuoreen tatuoinnin. Siinä komeilee Pakarisen kantapaikan, joensuulaisen Ravintola Mikon logo.

    Se on lähes sata kertaa enemmän silmäpareja kuin pienen yrityksen postaukset saavat yleensä somessa. Julkaisu on saanut parissa päivässä 19 000 tykkäystä ja nimikkodrinkki on suunnitteilla.

    Niin kuin monet laajalle leviävät somehitit, Ravintola Mikon ravintolapäällikön Ville Seppäsen mukaan kaikki lähti vitsistä.

    Yliopisto-opiskelijat olivat jokasyksyiseen tapaan tulleet myymään sponsoripaikkaa haalareihinsa. Seppänen oli vastannut, että vain haalarin takapuoli on kannattava mainospaikka.

    Tiskillä istui kanta-asiakas Juha Pakarinen. Hän heitti vitsillä, että maksaisiko Ravintola Mikko, jos hän tatuoisi firman logon kankkuunsa. Asiasta lyötiin kättä päälle ja kolmen viikon päästä Pakarisen takapuolta koristi uusi leima.

    – Ajattelin, että ihan sama mitä siellä kankussa lukee, koska kukaan ei tule sitä näkemään. Mutta onhan sen muutama ihminen nyt nähnyt, Pakarinen naurahtaa.

    Pakarista ei silti tatuointi kaduta. Hän kertoo olleensa selvinpäin, toista olutta juomassa, kun hän sopi asiasta Seppäsen kanssa.

    Kanta-asiakkaan tatuointi tuli maksamaan Ravintola Mikolle alle 150 euroa.Ravintola MikkoJoessa kelluvasta pakettiautosta otettiin kaikki irti

    Yritykset osaavat jo käyttää tempauksia markkinoinnissa, sanoo someasiantuntija Harto Pönkä.

    Pönkä ei ota kantaa Ravintola Mikon somehittiin, koska ei ole perehtynyt tapaukseen. Yleisellä tasolla hän sanoo kuitenkin, että nykyään yrityksissä hoksataan mahdolliset somehitit herkemmin: otetaan kuva tai kirjoitetaan juttu someen jaettavaksi. Näin saadaan ansaittua näkyvyyttä – kuten markkinointikielellä kutsutaan näkyvyyttä, jota ei ole ostettu mainosrahalla.

    Ravintola Mikon ravintolapäällikkö Ville Seppäsen mukaan somehitti ei synny pakolla, mutta hereillä on oltava. Esimerkkinä hän antaa toisen joensuulaisen ravintolan Kerubin, jonka Pielisjokeen valunut pakettiauto herätti hilpeyttä mediassa asti (Karjalainen). Kerubi on ottanut mokastaan kaiken huomioarvon irti somessa.

    – Voihan tällaisia tempauksia yrittää suunnitella, mutta eihän keneltäkään voi mennä kysymään, että ottaisitko tatuoinnin takapuoleesi. Kyllä se pitää lähteä sattuman kautta, sanoo Seppänen.

    Someasiantuntija Pöngän mukaan somehitti edellyttää, että hyvä pohjatyö somessa on tehty: tilit ovat pystyssä, julkaisuja on säännöllisesti ja seuraajia löytyy. Lisäksi on oltava tuntumaa siihen, mikä uppoaa juuri siihen omaan yleisöön.

    – Jokapäiväisellä somepäivittämisellä pyritään siihen, että joskus osutaan kultajyvään, sanoo Pönkä.

    Pakaraansa tatuoinnin ottanut Juha Pakarinen on uskollinen Ravintola Mikolle, vaikka käy muissakin joensuulaisissa baareissa.

    – Toisen baarin tatuointia en aio enää ottaa.

    Lue lisää:

    Karjalainen: Video: Veteen luisunut pakettiauto ajelehti Pielisjoessa - "Siinä sitten katseltiin sen menoa", kuljettaja kertoo

    Kansan Uutiset: Tekijät kertovat miten syntyy somehitti

    Mediatutkimus: Painettu lehti edelleen digitaalista suositumpi

    Mediatutkimus: Painettu lehti edelleen digitaalista suositumpi


    Lähes kaikki suomalaiset, 92 prosenttia, lukevat viikoittain sanoma- tai aikakauslehtiä, kertoo tuore kansallinen mediatutkimus. Perinteinen painettu lehti on edelleen digitaalista suositumpi, sillä painettua lehteä lukee viikoittain 75 prosenttia...

    Lähes kaikki suomalaiset, 92 prosenttia, lukevat viikoittain sanoma- tai aikakauslehtiä, kertoo tuore kansallinen mediatutkimus. Perinteinen painettu lehti on edelleen digitaalista suositumpi, sillä painettua lehteä lukee viikoittain 75 prosenttia vastaajista ja digitaalista 65 prosenttia.

    Lähes puolet lukee digitaalisen lehtensä matkapuhelimelta tai tietokoneen näytöltä. Neljännes suosii välineenä tablettia.

    Emilia Malin / Yle

    Voimakkaimmin muutos pelkkään digitaaliseen lukemiseen näkyy iltapäivälehdissä. Odotetusti pelkkää digitaalista lukemista suosivat alle 35-vuotiaat, joista 34 prosenttia lukee sanomalehtensä pelkästään digitaalisena.

    Suomalaiset kotitaloudet ovat edelleen uskollisia lehtien tilaajia: 64 prosentilla yli 12-vuotiaista suomalaisista oli painetun sanomalehden tai digitaalisen sisällön tai näiden yhdistelmän tilaus.

    Kansallinen mediatutkimus on printtimedia-alan tilaama tutkimuskokonaisuus. Päätilaaja on MediaAuditFinland ja toteuttaja Kantar TNS.

    Lue myös:

    Nuoria kiinnostavat tv-ohjelmat, mutta ei vanhanaikainen tv-ruutu – Finnpanel mittaa nyt myös mobiilikatselua

    Ylen kysely: Whatsappia käytetään eniten, Instagramia suosivat naiset

    Painetuilla lehdillä enemmän viikkolukijoita kuin digilehdillä

    Uutiset halutaan tietää yhä nopeammin – mieluiten vain itseä kiinnostavista aiheista

    Vastamedioita syntyy nyt nopeaa tahtia - mainostajat arastelevat sekalaista joukkoa

    MTV:n uutiset lisää suoria uutislähetyksiä – tarjolle tulee ympärivuorokautinen uutispalvelu

    MTV:n uutiset lisää suoria uutislähetyksiä – tarjolle tulee ympärivuorokautinen uutispalvelu


    MTV:n uutiset uudistaa uutispalveluaan. MTV kertoo verkkosivuillaan, että uutisille rakennetaan syksyn ja talven aikana uudet studiot, joiden avulla on mahdollista tarjota yhä enemmän suoria lähetyksiä.Luvassa on myös uusia uutis- ja...

    MTV:n uutiset uudistaa uutispalveluaan. MTV kertoo verkkosivuillaan, että uutisille rakennetaan syksyn ja talven aikana uudet studiot, joiden avulla on mahdollista tarjota yhä enemmän suoria lähetyksiä.Luvassa on myös uusia uutis- ja ajankohtaissisältöjä televisioon ja MTV:n digitaalisiin palveluihin.

    Ensi vuoden alkupuolella lanseerataan uusi digitaalinen MTV Uutiset Live, joka palvelee ympäri vuorokauden.

    – MTV haluaa tarjota kuluttajille parasta palvelua kaikilla jakelualustoilla. Strategiamme on olla ykkönen kaikessa mitä teemme.

    Lippulaivatuotteemme merkittävä sisällöllinen ja myös ilmeeltään vaikuttava uudistus vahvistaa asemaamme entisestään, sanoi MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlund verkkosivullaSisällön lisääntyessä on tarkoitus vahvistaa uutisten tekijäjoukkoa uusilla rekrytoinneilla.

    MTV:n päivittäiset uutis- ja ajankohtaissisällöt tuottaa Mediahub Helsinki -yhtiö.MTV3-kanavan uutisia ja ajankohtaisohjelmia katsoo televisiosta päivittäin reilut 1,3 miljoonaa ihmistä. Digitaalisilla alustoilla MTV laskee tavoittavansa kuukaudessa yli 2,5 miljoonaa ihmistä.

    MTV on siirtymässä Bonnier-yhtiön omistuksesta teleoperaattori Telialle, joka osti Bonnierilta koko sen televisioliiketoiminnan. Kauppa on vielä kilpailuviranomaisten syynissä ja lopullista hyväksyntää odotetaan ensi vuoden puolella.

    Aleksis Salusjärven kolumni: Julkinen profiilisi on feikki

    Aleksis Salusjärven kolumni: Julkinen profiilisi on feikki


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaPari vuotta sitten huomasin helsinkiläisravintoloiden täyttyvän nuorista pariskunnista,...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Pari vuotta sitten huomasin helsinkiläisravintoloiden täyttyvän nuorista pariskunnista, jotka käyttäytyivät oudosti. Aivan kuin he olisivat työhaastattelussa. Meni hetki, ennen kuin ymmärsin, että olin todistamassa maailman muutosta.

    Sosiaalinen media on synnyttänyt nettitreffien maailman, jossa ihmisen julkinen status sekoittuu henkilökohtaiseen elämään. Parhaimmillaan olen nähnyt kolme tällaista pariskuntaa samanaikaisesti kapakassa. Näiden treffien seuraaminen on riipaisevaa. Kaikkein henkilökohtaisin elämän alue on muuttunut julkiseksi arviointitilanteeksi. Pariskunnat käyvät taustojaan läpi cv:tä selvittäen ja listaavat vahvuuksiaan. He eivät halua vaikuttaa yksityishenkilöiltä edes romanttisessa tilanteessa. He tuovat sen sijaan pöytään julkisen minänsä.

    Jokaisella ihmisellä on maine, ja on hämmästyttävää, kuinka paljon saamme tietää kenestä hyvänsä tutkimalla hänen digitaalisia jalanjälkiään.

    Useimmilla meistä on tietoisesti laadittu netti-identiteetti, eräänlainen valeprofiili, jonka kautta annamme itsestämme muille kaunisteltua tietoa. Sosiaalisen median myötä kaikille ihmisille on syntynyt kaksi rinnakkaista statusta, digitaalinen ja fyysinen. Jokaisella ihmisellä on maine, ja on hämmästyttävää, kuinka paljon saamme tietää kenestä hyvänsä tutkimalla hänen digitaalisia jalanjälkiään. Ennen vain julkisuuden henkilöt joutuivat painimaan tämän ongelman kanssa. Nyt se koskettaa kaikkia. Jokaisesta ihmisestä on tullut oman elämänsä mediatoimisto.

    Tätä ilmiötä kutsutaan myös totuuden jälkeiseksi ajaksi. Sillä tarkoitetaan, että ihmiset asettavat identiteettinsä etualalle ja omaksuvat vain sellaista tietoa, joka ei ole ristiriidassa sen kanssa. Valemediat käyttävät tätä ilmiötä hyväkseen, ne tarjoavat samaistumisen avaimia lukijan arvoja vastaavalla sisällöllä. Totuuden uhraaminen on siitä pieni hinta. Ristiriidaton todellisuus on paljon tärkeämpää.

    Haluamme synnyttää julkisen minän, joka on viitekehyksessään mahdollisimman hyväksytty.

    Totuuden jälkeisen ajan vahvin tunnusmerkki on ihmisten sammumaton jano maailmankuvansa jakamiseen. Haluamme synnyttää julkisen minän, joka on viitekehyksessään mahdollisimman hyväksytty. Amerikkalaiskirjailija David Shields kirjoitti 10 vuotta sitten manifestin nimeltä Reality Hunger. Hänen keskeinen havaintonsa on, että ihmisten todellisuuden jano on syrjäyttänyt fiktiiviset tarinat. Sen seurauksena tosi-tv on suosituin viihdeohjelmaformaatti ja kaunokirjallisuus on menettämässä otteensa ajankuvaajana. Esimerkiksi American Idols keräsi kolmanneksen enemmän ääniä kuin Barack Obama vuonna 2009.

    Todellisuuden jano ei tarkoita totuuden janoa – vaan ihmisten jatkuvaa tarvetta identiteettinsä ja maailmankuvansa jakamiseen. Ketään ei kiinnosta totuus, mutta kaikki haluavat todellisuutta. Kirjailija Vladimir Nabokov onkin kuuluisasti sanonut, että sana ”todellisuus” on käyttökelvoton ilman lainausmerkkejä.

    Mikään ei ole nykymaailmassa henkilökohtaista. Kaikki on julkista. Siksi ihmiset synnyttävät ensiksi identiteettinsä ja valitsevat vasta sen jälkeen sitä tukevat faktat. Niin päättömiä kuin ne ovatkin. On vaikeaa ymmärtää, miksi esimerkiksi rokotuksia vastustetaan fanaattisesti tai miksi evoluutio on joillekin ihmisille ongelma. Mutta jos katsomme näitä asioita identiteettikysymyksinä, niiden ymmärtäminen muuttuu helpommaksi.

    Mitä enemmän saamme ihmisiä kanssamme samaan todellisuuteen, sitä helpommaksi elämä muuttuu.

    Nuoret ovat jättämässä Facebookin. Näkyvin syy ovat informaatiovuodot, jotka tekevät palvelusta epäluotettavan. Mutta ehkä sitäkin suurempi syy on julkisuuspaine. Jokainen tietää, että tuleva työnantaja tai puoliso tutkivat julkisen statuksemme huolellisesti. Jos siinä on jotain arveluttavaa, se vaikeuttaa elämää. Fyysinen todellisuus antaa uusia mahdollisuuksia, mutta digitaalinen maailma leimaa ihmisen loppuiäksi. Jodelin kaltaisten anonyymien palveluiden käyttö onkin alati lisääntynyt.

    Kaikki ovat nykyään julkisuuden henkilöitä. Sen takia nettitreffit näyttävät työhaastattelulta. Haluamme rakastua ja perustaa perheen sellaisella tavalla, että maailma antaa sille hyväksynnän. Isoveli valvoo meitä. Ja me valvomme kaikki toisiamme. Todellisuuden nälkä on sammumaton. Mitä enemmän saamme ihmisiä kanssamme samaan todellisuuteen, sitä helpommaksi elämä muuttuu.

    Kuljemme uuskonservatiivisuuden ja hulluuden välisellä kapealla polulla. Digitaalisessa maailmassa ihmisarvoa jaetaan armottomasti hyväksyvällä huomiolla. Moni on maksanut siitä hengellään ottaessaan liian uhkarohkean selfien. Kyse ei ole vain huomionkipeydestä. Todellisuuden nälkä pakotti heidät siihen.

    Aleksis Salusjärvi

    Kirjoittaja on päätoimittaja, kulttuuritoimittaja ja kriitikko, joka on pitää somessa yllä oman elämänsä mediatoimistoa.

    Journalismin asiantuntijat arvioivat Elina Grundströmin ympärillä vellonutta kohua: JSN toimintakykyinen, mainehaitat pieniä

    Journalismin asiantuntijat arvioivat Elina Grundströmin ympärillä vellonutta kohua: JSN toimintakykyinen, mainehaitat pieniä


    Ylen Ykkösaamussa arvioitiin maanantaina Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin ympärillä yli viikon ajan käytyä mediakohua ja sen vaikutuksia. Suomen Kuvalehti julkaisi 22.8. jutun, jossa se kuvasi Grundströmin johtamistapoja...

    Ylen Ykkösaamussa arvioitiin maanantaina Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin ympärillä yli viikon ajan käytyä mediakohua ja sen vaikutuksia. Suomen Kuvalehti julkaisi 22.8. jutun, jossa se kuvasi Grundströmin johtamistapoja epäasiallisiksi.

    Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa ja Grundström ovat väitelleet julkisuudessa vastineen oikeudesta juttuun. Viime viikolla Grundström lähestyi toimituksia tiedotteella, jossa oli mukana vastine, jota Suomen Kuvalehti ei ollut suostunut sellaisenaan julkaisemaan.

    Julkisen sanan neuvosto eli JSN, jonka puheenjohtajana Grundström toimii, on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama itsesääntelyelin. Neuvoston tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Se arvioi median riippumattomuutta ja luotettavuutta, kuten esimerkiksi sitä, miten media oikaisee virheitä ja pitää huolta haastateltavien oikeuksista.

    Ylen Ykkösaamussa tapausta arvioineet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että käsittelyssä oleva tilanne on erittäin poikkeuksellinen.

    – Jos Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja lähettää tiedotteen, jota Suomen Kuvalehden päätoimittaja ei halua julkaista, niin onhan se hyvin poikkeuksellista, päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Arno Ahosniemi arvioi.

    – Ensimmäistä kertaa ollaan tilanteessa, jossa julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja on itse joutunut voimakkaan negatiivisen mediajulkisuuden kohteeksi ja siitä on lähtenyt pitkä keskustelu liikkeelle, Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen hallituksen ja Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

    "Sana sanaa vastaan"

    Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Arno Ahosniemi arvioi, että tilanteessa näyttäisi olevan sana sanaa vastaan. Hänen mukaansa on mahdotonta lähteä tässä vaiheessa arvioimaan, kumpi on oikeassa, Pernaa vai Grundström.

    – Näyttää siltä, että tässä on kaksi aika vahvaa henkilöä, kaksi kenraalia vastakkain, jotka eivät kumpikaan suostu perääntymään, Ahosniemi luonnehtii.

    JSN:n kannatusyhdistyksen hallituksen ja Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho myöntää, että kohu on varmasti vaikuttanut Julkisen sanan neuvoston maineeseen jollakin tapaa. Mainehaitan vakavuutta hän ei kuitenkaan osaa arvioida.

    Ahosniemi on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa pientä mainehaittaa voi olla sattunut, mutta JSN on hänestä ehdottomasti toimintakykyinen.

    – Jos sosiaalisessa mediassa käydään keskustelua, mainehaitta näyttäytyy yleensä siellä suurempana kuin mitä se todellisuudessa on, Ahosniemi huomauttaa.

    Keskeisintä on Ahosniemen mukaan se, että sekä yleisö että toimialan toimijat itse luottavat neuvostoon. Tämän tyyppisiä ongelmia ei hänen mukaansa ole ollut.

    Kaikki neuvoston jäsenet samaa mieltä

    Jos sanotaan, että JSN on toimintakykyinen, mihin tämä arvio perustuu? Ahoniemi sanoo, että JSN:n toimintakykyä pystyy arvioimaan ensisijaisesti sen suhteen, kuinka nopeasti neuvosto pystyy käsittelemään päätöksiä. Läpimenoaika on ollut hänen mukaansa "ihan hyvä" viime aikoina.

    Hanne Aho huomauttaa, että neuvoston jäsenet ovat koko ajan olleet sitä mieltä, että JSN on toimintakykyinen.

    Journalisti-lehti kysyi viime perjantaina kaikilta JSN:n jäseniltä, sekä varsinaisilta että varajäseneltä, asiaa. Kaikki 25 ihmistä vastasivat ja sanoivat, että neuvosto toimii hyvin. Eipä siihen paljon ole vastaan väittämistä, Aho sanoo.

    Suomen Kuvalehti on toivonut, että Julkisen sanan neuvosto tutkisi puheenjohtajansa väitteet siitä, että häntä ei ole kuultu asianmukaisesti SK:n jutussa.

    Jos JSN ryhtyisi käsittelemään itseensä kohdistuvaa tapausta, se olisi päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Arno Ahosniemen mukaan uusi tilanne. Ahosniemi ei muista, että JSN:n toiminnasta tullutta kantelua olisi koskaan käsitelty JSN:ssä.

    – SK:n päätoimittaja Ville Pernaa sanoi, että Grundströmiä oli kuultu ja käsitelty monipuolisesti. JSN ei anna kuitenkaan kovin teknisiä ohjeita sen suhteen, kuinka perusteellisesti haastateltavia pitäisi kuulla, Ahosniemi arvioi.

    Lue lisää:

    Kuuntele tästä aihetta käsitellyt keskustelu Yle Radio 1:n Ykkösaamussa

    Kohun keskelle joutuneelle Elina Grundströmille synninpäästö – "JSN on toimintakykyinen"

    Päätoimittajat toivovat, että kohu puheenjohtaja Grundströmin ympärillä ei vaurioita Julkisen sanan neuvoston toimintaa: ”JSN:n tehtävä on päivä päivältä tärkeämpi”

    Haluaisitko tavata naapurisi, joka on päinvastaista mieltä pakolaisista tai ydinvoimasta? Saksalaislehti kehitti keskustelu-Tinderin lievittämään jännitteitä

    Haluaisitko tavata naapurisi, joka on päinvastaista mieltä pakolaisista tai ydinvoimasta? Saksalaislehti kehitti keskustelu-Tinderin lievittämään jännitteitä


    Reisitaskuhousuihin ja mustiin työkenkiin pukeutunut Martin Siegmund tarkkailee, kun Daniel Weng riisuu pyöräilykypäränsä ja astuu kahvilan terassille Baijerin Aschheimissa. Miehet lähestyvät toisiaan. – Tuleeko tästä ennen ja jälkeen...

    Reisitaskuhousuihin ja mustiin työkenkiin pukeutunut Martin Siegmund tarkkailee, kun Daniel Weng riisuu pyöräilykypäränsä ja astuu kahvilan terassille Baijerin Aschheimissa. Miehet lähestyvät toisiaan.

    – Tuleeko tästä ennen ja jälkeen -kuvia, joissa näkyy ruhjeita tai jotain? Siegmund kysyy Zeit-lehden artikkelin mukaan.

    – Toivottavasti ei! Mang vastaa.

    Miehet nauravat ja kättelevät.

    Siegmund työskentelee IT-konsulttina. Weng taas opiskelee hallintotieteitä ja on reservinupseeri. Heidän olisi tarkoitus keskustella kahvilassa pakolaispolitiikasta, eurokriisistä, Venäjästä, samaa sukupuolta olevien avioliitosta ja ydinvoimakiellosta.

    Miehet ovat kaikista aiheista päinvastaista mieltä.

    Algoritmi etsii erimieliset naapurit

    Siegmund ja Weng ottivat keväällä osaa sanomalehti Die Zeitin verkkolehden Saksa puhuu -projektiin. Sen tarkoituksena on saattaa yhteen eri mieltä olevia naapuruksia Saksassa.

    Nämäkin hyvät asiat tapahtuivat maailmalla tällä viikollaJohanna Aulén / Yle

    Hyvät uutiset jäävät usein synkkien varjoon. Poimimme tähän hyviä uutisia maailmalta viikon varrelta.

    Nyt se varmistui: Komissio ehdottaa, että kesäaikajärjestelystä luovuttava

    Intiassa yritetään ennennäkemätöntä kirurgista toimenpidettä – salametsästäjien takia käpälänsä menettänyt tiikeri saa proteesitassun

    Keskusteluihin pääsi vastaamalla lehden nettisivuilla yksinkertaisiin kyllä-ei-kysymyksiin saksalaisia jakavista aiheista (Onko Saksa vastaanottanut liikaa pakolaisia? Kohteleeko länsi reilusti Venäjää?) ja jättämällä yhteystietonsa.

    Tämän jälkeen algoritmi etsi vastaajalle samalla postinumeroalueella elävän toisen vastaajan, joka oli vastannut kysymyksiin päinvastaisella tavalla.

    Vastaajat saivat toistensa sähköpostiosoitteet ja sopivat tämän jälkeen halutessaan tapaamispaikan ja ajan. Mukaan lähti 600 keskusteluparia. Projektia on kutsuttu treffisovelluksen mukaan poliittiseksi Tinderiksi.

    Jopa sata tuhatta saksalaista keskustelee syyskuussa

    Projektin tarkoituksena on omalta osaltaan hillitä Saksan jakautumista vihamielisiin leireihin.

    – Halusimme varmistaa, että voisimme tuoda yhteen ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavoin politiikasta ja yhteiskunnasta, jotta he voisivat puhua toisilleen eivätkä vain huutaisi toisilleen Twitterissä, projektia ideoinut Zeit Onlinen varapäätoimittaja Maria Exner selitti Nieman Lab -journalismisivustolle.

    Tänä syksynä projekti laajenee. Zeit ja kymmenkunta muuta viestintä ovat kutsuneet saksalaisia uusiin keskusteluihin 23. syyskuuta. Mukaan on jo rekisteröitynyt 20 000 saksalaista, ja määrä voi nousta jopa sataan tuhanteen.

    Jakolinjojen syvenemisen uhka tuntuu entistä ajankohtaisemmalta Chemnitzin väkivaltaisten mielenosoitusten jälkeen.

    Löytyykö pakolaisista yhteisymmärrystä?

    Baijerissa Siegmund kysyy Mengiltä, miksi Saksa on tämän mielestä ottanut liikaa pakolaisia. Meng vastaa, että järjestelmä on kyseenalainen, sillä se suosii vahvimpia ja rikkaimpia pakolaisia.

    – Mielestäni se on epäinhimillistä, Meng sanoo.

    Meng sanoo, ettei kuitenkaan vastusta kaikkea maahanmuuttoa. Hänen mielestään hädänalaisia ihmisiä pitäisi tuoda maahan hallitusti ja rajoitettuja määriä.

    Siegmund toteaa olevansa samaa mieltä.

    Miehet huomaavat olevansa myös samaa mieltä siitä, ettei pakolaisuuden syitä voi ratkaista sotimalla. Siegmund pitäytyy kuitenkin kannassaan, jonka mukaan Saksa ei vielä ole ottanut vastaan liikaa pakolaisia.

    – Kun ihmiset ovat täällä, emme voi vain sanoa, että tätä rajaa et voi nyt ylittää, koska emme aio pitää sinusta huolta, Siegmund sanoo.

    Sovittelussa tärkeää on kuuntelu

    Suomessa keskustelevaa journalismia on edistänyt sovittelujournalistien yhdistys Sopiva, joka syntyi Tampereen yliopiston Comet-tutkimuskeskuksen projektista. Yhdistyksen puheenjohtaja Noora Kettunen on vaikuttunut Zeitin projektista.

    – Hienoa, että on saatu noin paljon ihmisiä liikkeelle. On tärkeää, että ihmisiä ei ainoastaan tuoda yhteen vaan että he myös kuuntelevat toisiaan ja kokevat tulevansa kuulluiksi, Kettunen sanoo Ylelle puhelinhaastattelussa.

    Kettusen mukaan toimittajat päätyvät turhan usein vahvistamaan vastakkainasettelua. Keskusteluohjelmiin ja haastatteluihin otetaan ihmisiä, joilla on selkeä mielipide mutta ei halua kuulla toista osapuolta.

    Tällöin saadaan usein aikaan keskustelun sijaan riitelyä.

    Kettunen on itse soveltanut sovittelujournalismin työkaluja etsiessään haastateltavia Ylen ajankohtaisohjelmiin.

    – Kun keskustelijat kunnioittavat toisiaan, ei aina synny vetäviä otsikoita, mutta keskustelu on rauhallisempaa.

    Keskustelutyökalu on tarjolla halukkaille

    Sovittelun järjestäminen ei ole Kettusen mukaan yksinkertaista. Se vaatii aitoa halua kuunnella omista arvoista poikkeavia mielipiteitä ja kykyä rakentaa luottamuksellinen ilmapiiri.

    Suomessa on tuotu sovittelujournalismin hengessä samaan pöytään lääkäreitä ja vyöhyketerapeutti sekä vegaani ja maitotilallinen Vihreän langan ja Maaseudun tulevaisuuden yhteisprojektissa.

    Zeit-lehti ja Google-yhtiö ovat kehittämässä ihmiset yhdistävästä ohjelmasta työkalua, jota ne aikovat tarjota avoimella lähdekoodilla mille tahansa kiinnostuneelle organisaatiolle. Ohjelmaa on jo käytetty Sveitsissä ja Italiassa, ja sitä sovelletaan syksyllä Norjassa.

    Kettusen mukaan projektia voisi hyvin kokeilla myös Suomessa.

    – Aloin jo miettiä, miten sen voisi järjestää täällä, Kettunen sanoo.

    Löytyykö keskusteluyhteys?

    Kaikki Zeitin artikkelissa esitellyt keskusteluparit eivät löytäneet yhteistä säveltä. Osa erimielisyyksistä on yksinkertaisesti liian syviä. Yksikään kuvailluista keskusteluista ei silti äitynyt riitelyksi.

    Daniel Meng ja Martin Siegmund istuvat hiljaisina keskustelunsa jälkeen. He ovat käyneet läpi kaikki aiheensa ja huomanneet, etteivät he lopulta olleetkaan niin erimielisiä.

    Ruhjeitakaan ei syntynyt.

    Jo tuhannet katsovat suomalaiset uutisensa arabiaksi – Maahanmuuttajille suunnattu Espoo FM avaa suomalaista yhteiskuntaa, vaikkapa Timo Soinin aborttikannan kautta


    Irakilainen uutistenlukija Esraa Saed istuu rennosti pöytänsä kulmalla. Hänen edessään on improvisoitu televisioprompteri: oikean automaattisen lukulaitteen sijaan hän rullaa Word-tiedostoa alas isolla televisioruudulla. Ruudun takana on kamera,...

    Irakilainen uutistenlukija Esraa Saed istuu rennosti pöytänsä kulmalla. Hänen edessään on improvisoitu televisioprompteri: oikean automaattisen lukulaitteen sijaan hän rullaa Word-tiedostoa alas isolla televisioruudulla.

    Ruudun takana on kamera, joka lähettää pian Saedin livekuvaa Facebook-sivulla. Uutislähetystä seuraavat sadat katsojat.

    Vielä seuraavan päivän aikana tuhannet muut käyttäjät käynnistävät arabiankielisen lähetyksen sosiaalisessa mediassa.

    – Aloitimme tyhjästä. Meillä ei ollut mitään, Saed sanoo.

    Helsinkiläisessä asunnossa toimivaan uutisstudioon on hankittu tekniikkaa vähä vähältä. Kalustosta osa on saatu lahjoituksina, osa ostettu vapaaehtoisten omilla rahoilla.

    Espoo FM lähettää kuusi tuntia suoraa lähetystä päivässä. Mukaan mahtuu keskusteluohjelmia, urheilu-uutisia, kulttuuriaiheisia lähetyksiä ja uutisia.

    – Tunnen vastuuta siitä, mitä uutisia lähetykseen valitsemme. Päivän tapahtumien ohella yritämme toimituksessa miettiä, mitä yleisömme olisi hyvä tietää suomalaisesta yhteiskunnasta, Saed kuvailee.

    Pakolaisten joukossa paljon media-alan ammattilaisia

    Esraa Saed opiskeli Irakissa media-alaa ja työskenteli toimittajana ennen kuin tuli Suomeen vuonna 2016.

    Samana vuonna hän tutustui Marcus Viljakaiseen, joka piti Helsingin lähiradiossa Almuhajir-ohjelmaa arabiaksi. Saed ja Viljakainen törmäsivät yhä useammin media-alan ammattilaisiin, jotka olivat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina vuoden 2015 jälkeen.

    – He tuntevat itsensä usein yksinäiseksi, koska eivät ymmärrä Suomea ja suomalaisia. Ohjelmissamme pyrimme esimerkiksi selittämään maahantulijoille, miltä suomalainen lainsäädäntö näyttää, Saed kuvailee.

    Kerran viikossa lähetettävä ohjelma tuntui kuitenkin liian pieneltä ponnistukselta. Kokonaan arabiankielisen Espoo FM:n lähetykset saivat lähtölaukauksensa tammikuussa 2018.

    Nyt Espoo FM kerää kuukaudessa yli 100 000 katsojaa Suomesta ja ulkomailta.

    Vuonna 2015 Suomeen tuli 30 000 turvapaikanhakijaa. Osa lähti ja osa jäi, mutta arabiaa puhuvien maahanmuuttajien määrä kasvoi Suomessa, Marcus Viljakainen kuvailee.

    – Irakista ja Lähi-idästä lähti paljon media-alan ihmisiä liikkeelle ja moni heistä haki turvapaikkaa työnsä takia. Melkein kaikki vapaaehtoisemme ovat viime vuosina maahan tulleita media-alan ammattilaisia, Viljakainen kertoo.

    Irakilaiset ruokapaikkayrittäjät haastattelussa

    Iltapäivän uutislähetyksessä Saed aikoo kertoa siitä, miksi Timo Soinin aborttikannat ovat nousseet uutisaiheeksi Suomessa.

    Muunkielisiä uutisia SuomestaKaksikielisenä maana Suomessa on perinteisesti vahva ruotsinkielinen media. Sen sijaan vähemmistökielille on tarjolla uutisia Ylen kanavilla sekä muutaman itsenäisen julkaisun alustoilla.Yleisradiolla toimii venäjänkielinen uutissivusto Yle Novosti, joka on Suomen suurin venäjänkielinen media.Pietarilainen fontanka.fi -sivusto seuraa myös Suomen tapahtumia venäjäksi.Englannin kielellä uutisia Suomesta tarjoavat Yle News -sivusto ja Helsinki Times -lehti. Uudempi englanninkielinen tulija on News Now Finland -sivu.Myös selkokieliset uutiset palvelevat suomea toisena tai vieraana kielenä puhuvia.

    – Uutistemme avulla katsojamme voivat ymmärtää, mikä juuri nyt puhuttaa Suomessa. Ihmiset voivat tuntea olonsa täällä kotoisammaksi, koska puhuttelemme heitä heidän äidinkielellään, Esraa Saed kertoo.

    Espoo FM lainaa uutisissaan suomalaisia valtamedioita: Helsingin Sanomia, iltapäivälehtiä, STT:tä ja Yleä. Kanavan suomenkielisessä ohjelmassa puolestaan kerrotaan maahanmuuttajista ja heidän kulttuuristaan suomalaisyleisölle.

    Espoo FM tapaa ohjelmissaan myös Suomessa asuvia arabianpuhujia. Kanavan YouTube-sivulla on haastateltu niin kebab-ravintolan yrittäjää kuin autonkorjaajaa yritystoiminnastaan.

    Tekijöidensä mukaan arabiankielinen kanava on silti paljon muutakin kuin paikallismedia.

    – Ihmisten joukossa liikkuu huhuja ja väärää tietoa. Yleisömme haluaa varmennettua tietoa siitä mitä Suomessa tapahtuu, ja monet seuraavat ohjelmiamme päivittäin, Esraa Saed sanoo.

    Heikki Kinnunen, miksi Mielensäpahoittaja on kansan suosikki?

    Heikki Kinnunen, miksi Mielensäpahoittaja on kansan suosikki? "Se ei ole remppanaurua, vaan ihmiset ovat oikeita"


    Kahdeksankymppinen ukonjäärä "Sysi-Suomesta" alkaa olla kaikille suomalaisille tuttu. Mielensäpahoittaja on laukonut elämänfilosofioitaan kuunnelmissa, kirjoissa, teatterissa ja nyt jo toisessa elokuvassa. Näyttelijä Heikki Kinnunen laittaa...

    Kahdeksankymppinen ukonjäärä "Sysi-Suomesta" alkaa olla kaikille suomalaisille tuttu.

    Mielensäpahoittaja on laukonut elämänfilosofioitaan kuunnelmissa, kirjoissa, teatterissa ja nyt jo toisessa elokuvassa.

    Näyttelijä Heikki Kinnunen laittaa karvareuhkan päähänsä ja ryhtyy Mielensäpahoittajaksi perjantaina ensi-iltansa saavassa, Tiina Lymin ohjaamassa Iloisia aikoja Mielensäpahoittaja -elokuvassa.

    Tällä kertaa päähenkilö aikoo kuolla. Oma arkkukin on jo tekeillä, mutta sitten vanhan Ford Escortin rattiin ja pihakaivolle tupsahtaa lapsenlapsi. Suunnitelmat muuttuvat.

    – Elokuvassa naurattaa ihan tavallinen ihmisten elämä. Ihmiset ovat oikeita. Siinä ei ole klovneriaa, eikä se ole remppanauruhuumoria. Oikein löi vettä silmiin joissakin kohdin, Heikki Kinnunen sanoo.

    "Remppanauruhuumorilla" hän tarkoittaa tyhjän nauramista, pelleilyä ja vitsailua.

    Heikki KinnunenBerislav Jurišić / YleKirjat myyvät ja elokuvateatterit täyttyvät

    Kirjailija Tuomas Kyrö kirjoitti ensimmäisen Mielensäpahoittaja-kirjan vuonna 2010. Sitä edelsi radiokuunnelma.

    Kirjanimikkeiden tahti on ollut kova. Lokakuussa ilmestyy jälleen uusi: Ennen kaikki oli paremmin, Mielensäpahoittaja. Teoksia on myyty kaikki formaatit mukaan lukien lähes 550 000 kappaletta.

    – En ajatellut, että vanhan miehen sisäinen monologi, joka perustuu lähtökohtaisesti valittamiselle, olisi kirjallinen hitti, Tuomas Kyrö on sanonut Ylen haastattelussa.

    Ensimmäisen Mielensäpahoittaja-elokuvan ohjasi Dome Karukoski vuonna 2014. Antti Litjan tähdittämä elokuva oli vuoden katsotuin. Sen on nähnyt runsas puoli miljoonaa ihmistä.

    Parasta on, jos näyttelijän ei tarvitse näytellä, vaan voi elää esittämänään henkilönä. Heikki Kinnunen

    Lisäksi Mielensäpahoittaja on täyttänyt teatterikatsomoita eri puolilla Suomea.

    Kesällä Ylen Radioteatteri esitti 10-osaisen kuunnelmasarjan Mielensäpahoittaja maailmalla.

    Suomalaisille tuttu jupisija

    – Mielensäpahoittaja on tavallinen suomalainen vanha mies kuten minäkin. On helppo asettua hänen maailmaansa. Ei se paljon omasta ajattelustani poikkea, Heikki Kinnunen myöntää.

    Jupisevan vanhuksen kansansuosioon löytyy monta syytä.

    Tampereen yliopiston emeritus professori Juhani Niemen mielestä "Kyrö osaa ottaa kaiken irti henkilöistään".

    – Uskon, että suosio johtuu paljolti siitä, että elokuvarooleihin on saatu niin hyvät ja sopivat näyttelijät.

    Tampereen yliopiston mediatutkija Mikko Hautakangas on samaa mieltä.

    – Yleensähän elokuvan markkinointia helpottaa, jos kasvot ovat jo ennestään tuttuja. Suosikkinäyttelijän kasvoilla voidaan markkinoida tuttua hahmoa.

    Tampereen yliopiston kirjallisuudentutkimuksen blogissa Juhani Niemi kirjoittaa suosiosta otsikolla Mielensäpahoittajan anatomiaa. Siinä hän toteaa, että "tyyppi on taitavasti rakennettu ja kutkuttaa laajoja yleisöjä: mielensäpahoittajan voi kuka tahansa tunnistaa lähipiiristään tai yleisönosaston kirjoituksista".

    Mikko HautakangasJanne Lindroos / Yle"Ennen kaikki oli paremmin"

    Henkilöstä on helppo löytää oman isän, isoisän tai valittajanaapurin piirteitä.

    Mielensäpahoittajaa harmittavat arkielämän asiat ja maailmantapahtumat.

    Mediatutkija Mikko Hautakankaan mielestä siksi Mielensäpahoittajan purkaukset naurattavat ihmisiä.

    Huumori on silloin vahvimmillaan, kun se osuu johonkin aitoon ja koskettavaan. Mikko Hautakangas

    – Huumori on silloin vahvimmillaan, kun se osuu johonkin aitoon, koskettavaan ja tärkeään, ettei se ole vain hassuttelua. Esimerkiksi nykyajan kotkotusten pilkallinen naureskelu on aika ymmärtävää ja lempeää.

    Suomalaisia kiehtovat hanttiinpistäjät, oman tiensä kulkijat ja vastavirtaan kauhojat.

    – Eihän mielensäpahoittaja mikään tyhmä jätkä ole. Häneltä löytyy ymmärrystä, itseironiaa ja huumoriakin. Hän vain on määrätyistä asioista vankasti omaa mieltä ja on ollut koko ikänsä, Heikki Kinnunen sanoo.

    Ennen kaikki oli paremmin. Kunpa radiosta tulisi Kankkulan kaivo. Heikki Kinnunen

    72-vuotias Kinnunenkaan ei pidä tietokoneista ja ymmärtää, kuinka vanhuksille hipaisupuhelimen käyttäminen, verkkopankki ja ylipäätään Internetin käyttö voivat tuottaa tuskaa.

    – Ennen kaikki oli paremmin. Televisio-ohjelmatkin olivat ennen parempia. Nyt se on sitä yhtä ja samaa. Kunpa radiosta tulisi Kankkulan kaivo, hän sanoo ja nauraa.

    Heikki Kinnunen elokuvassa 'Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja'.Solar Films / Marek SabogalTekeillä jo tv-sarja

    Elokuvan maaseutukuvat perunannostoineen vievät nostalgisiin muistoihin, vaikkei koskaan olisi traktorin pukilla istunutkaan.

    – Aika monet kaupunkilaiset ovat maaseudulta lähtöisin ja mummolat ovat maaseudulla. Maaseutu on yhteinen kokemus suurimmalle osalle suomalaisia, Mikko Hautakangas toteaa.

    Katsojaa kiinnostaa myös konservatiivisen maalais- ja sallivamman kaupunkilaiselämän törmäys.

    Tuttuja voivat olla myös sukupolvien väliset kuilut.

    Hautakankaan mielestä nuorille Mielensäpahoittaja voi olla kurkistusikkuna isovanhempien maailmaan, joka muuten tuntuisi oudolta ja käsittämättömältä.

    – Mielensäpahoittaja on sketsihahmotyyppinen henkilö, melkein kuin Putouksen hahmo. Hänellä on selkeästi tunnistettavat hokemat, jotka toimivat someaikanakin.

    – Somessakin ihmiset lainaavat lausahduksia "Kyllä minä niin mieleni pahoitin" tai "kyllä ei pidä".

    Halutaan rakentaa ilmiöitä, joita voidaan myydä monissa eri paketeissa. Mikko Hautakangas

    Emeritus professori Juhani Niemi ja mediatutkija Mikko Hautakangas muistuttavat, että ilmiön syntyyn on vaikuttanut myös laaja näkyvyys eri medioissa.

    – Monimediallisuus on nykyisin usein suosion takana ja oleellinen asia. Paitsi että elokuvalle tulee jatko-osia, sitä pitää pystyä hyödyntämään erilaisilla alustoilla. Halutaan rakentaa ilmiöitä, joita voidaan myydä monissa eri paketeissa, Hautakangas sanoo.

    Näyttelijä Heikki Kinnunen ei vielä laita Mielensäpahoittajan karvareuhkaa naulaan. Hän paljastaa tulevasta sen verran, että Mielensäpahoittajasta on jo tekeillä tv-sarja.

    Väsymystä, lihomista, univaikeuksia – lööpit voivat kärjistää yleisoireista pelottavan sairauden

    Väsymystä, lihomista, univaikeuksia – lööpit voivat kärjistää yleisoireista pelottavan sairauden


    Nänni muutti väriä – oletko rintasyövän riskiryhmää? Onko selkäkipusi sittenkin jotain vakavampaa? Näistä oireista tunnistat vaaran. Tutki luomesi – voiko sinullakin olla melanooma? Huolestuttavia uutisia on vaikea olla lukematta, etenkin...

    Nänni muutti väriä – oletko rintasyövän riskiryhmää?

    Onko selkäkipusi sittenkin jotain vakavampaa? Näistä oireista tunnistat vaaran.

    Tutki luomesi – voiko sinullakin olla melanooma?

    Huolestuttavia uutisia on vaikea olla lukematta, etenkin kun ne liittyvät terveyteen. Kukapa ei tahtoisi olla varuillaan ja välttää sairauksia?

    Kun Angelina Jolie vuonna 2013 poistatti rintansa syöpäriskin takia, seurasi kansainvälinen huoliaalto (Health Education Journal). Geenitesteissä näkyi selvä piikki: rintasyövästä huolestuneet kipittivät kokeisiin selvittämään omaa riskiään saada sairaus.

    Ilmiötä tutkittiin Harvard Medical Schoolissa ja se sai jopa nimenkin: Angelina Jolie -efekti.

    Angelina Jolien esimerkki nostatti kiinnostusta rintasyövän ehkäisemiseen liittyviin testeihin.AOP

    Tutkimuksen johtopäätös ei ollut yllättävä. Ihmiset seuraavat silmä kovana julkkiksia ja jopa heidän esimerkkiään, myös terveysaiheissa.

    – Menneinä vuosikymmeninä julkkisten syöpätapausten yhteydessä ei vastaavaa ilmiötä ole näkynyt, kertoo tutkija Sinikka Torkkola Tampereen yliopistosta.

    Torkkola on tutkinut terveysaiheita ja journalismia jo kahden vuosikymmenen ajan. Hän muistuttaa, että edes Angelina Jolien tapauksessa ei voitu suoraan osoittaa, että yleisön reaktio perustuu puhtaasti mediaotsikoiden voimaan. Taustalla on voinut olla monta tekijää, kuten hoitomahdollisuuksien ja tiedon lisääntyminen ylipäätään.

    Ja terveystietoa tulvii (Kaleva), varsinkin verkosta.

    Se taas voi johtaa jopa siihen, että lääkärin tietämys kyseenalaistetaan. Apteekkari Harri Ovaskainen Jyväskylän Uudesta Apteekista on huomannut, että jopa reseptilääkkeitä laiminlyödään ajatellen, että oma asiantuntijuus ylittää lääkärin tiedot.

    – On erilaisia ajatuksia siitä, mikä on omalle terveydelle hyväksi. Tietoa löydetään helpommin verkosta, ja tiedon luotettavuuden arviointi on välillä haasteellista, sillä se voi olla sitä joskus jopa terveydenhuollon ammattilaisillekin, Ovaskainen sanoo.

    Kalanmaksaöljy lopussa uutisen takia

    Yleisön kiinnostuksen herättäminen pelolla ei ole tuulesta temmattua. Siitä kertonee se, että viimevuotisen kansallisen tiedeviestinnän konferenssin otsikkona oli: "Huoli herkistää, pelko myy".

    Suomen tiedetoimittajaliiton pääsihteeri, toimittaja ja tutkija Ulla Järvi muistuttaa, ettei esimerkiksi terveyshuoliotsikkojen määrää ole tutkittu Suomessa niin, että voitaisiin todeta niiden lisääntyminen tai vähentyminen.

    Sen Järvi kuitenkin toteaa, että uutisointi ylipäätään muutti muotoaan etenkin siirtyessään verkkopainotteiseksi. Kun lukijan huomiosta kilpaillaan, otsikot kärjistyvät herkästi – myös terveysaiheissa.

    Mutta syyttävän sormen voi osoittaa myös terveystutkimuksen rahoittamismekanismeihin.

    – Laitokset kilpailevat tutkimusrahoituksesta entistä enemmän. Jotta saa rahoitusta, on ymmärrettävää, että myös tutkijat viestivät huolipainotteisesti. Miten kukaan voisi saada rahaa sellaisen asian tutkimiseen, joka on hyvin?

    Moni media houkuttelee lukijoita kärkevillä otsikoilla myös terveysaiheissa.Arvo Vuorela / Yle

    Vaikka kärjistettyjen otsikoiden ja ihmisten käyttäytymisen välille ei voida vetää suoria yhtäläisyysmerkkejä, on kotimaassakin kouriintuntuvia esimerkkejä yksittäisten uutisten vaikutuksesta ihmisiin.

    – Kun Tampereella oli isoja lehtijuttuja kalanmaksaöljyn syömisestä, öljy loppui apteekista, tutkija Sinikka Torkkola sanoo.

    Myös Jyväskylän Uusi Apteekin apteekkari Harri Ovaskainen muistaa tapauksia, joissa hän arvelee median olleen osasyy siihen, että ihmiset hakevat suoraan artikkelien perusteella apua apteekista.

    – Kun kirjoitetaan asioista, vaikka yksittäisistäkin terveyskokemuksista, osa ihmisistä haluaa lisätietoa, tai on jopa päättänyt kokeilla kyseistä asiaa. Se aiheuttaa välillä haasteen: jos meidän tietomme mukaan tuotteella ei ole näyttöä tai se voi olla terveydelle vaarallinen, pitää pystyä kertomaan asiakkaalle, ettei kyseessä ole tarkoituksenmukainen hoito, Ovaskainen kuvailee.

    Lääkärin asema laskenut?

    Apteekkari Harri Ovaskainen on työssään huomannut, että joillakin apteekin asiakkailla on vahva oma näkemys siitä, miten hoitaa omaa terveyttään. Syynä voi olla esimerkiksi mediasta luettu kritiikki omaa reseptilääkettään kohtaan tai vaikka tuttavan esimerkki.

    Kolesterolilääkkeet on saatettu jättää pois, koska naapurin isäntäkin jätti ne ottamatta, ja "ihan hyvin hän näyttää pärjäävän".

    Tai asiakas on lukenut artikkelin, jossa haukutaan tietty pitkäaikaissairauteen tarkoitettu lääke, ja päättää jättää pillerit omatoimisesti pois.

    Ovaskainen kertoo törmäävänsä lähes päivittäin asiakkaisiin, jotka saattavat laiminlyödä lääkityksensä. Hän on pistänyt merkille, että lääkärin sana ei ole kaikille enää laki.

    Kaikille potilaille lääkärin sana ei ole enää niin velvoittava kuin ennen. Osa jättää jopa määrätyt reseptilääkkeet pois, jos sille päälle sattuu.Derrick Frilund / Yle

    Ovaskainen kertoo, että tutkimusten perusteella asiakkaat voidaan jakaa lääkkeiden käytön suhteen karkeasti kolmeen ryhmään. On tunnollisia asiakkaita, jotka hakevat mukisematta lääkkeensä ja uusivat reseptinsä – Ovaskaisen näppituntuman mukaan kyseinen ryhmä koostuu iäkkäämmistä, yli 70-vuotiaista, jotka ovat sitoutuneet hoitoonsa.

    Toinen ryhmä käyttää lääkkeitä pääsääntöisesti oikein, mutta saattavat unohdella reseptien uusimisen tai pillereiden ottamisen silloin tällöin.

    – Ja sitten on ryhmä, joka selkeästi ei sitoudu hoitoon, vaan noudattaa ohjeita joko osin tai ei ollenkaan. Apteekissa huomaamme sen siitä, että he hakevat puolen vuoden päästä lääkettä, jonka olisi pitänyt kestää vain kolme kuukautta, Ovaskainen kertoo.

    Sinänsä asenne ei ole aivan uusi, sillä lääkäreiden tahtoon taipumattomia on ollut ennenkin. Ovaskaisen mukaan jo 1970–80-luvuilla alettiin puhumaan hoitoon myöntymisen sijaan hoitoon sitoutumisesta.

    Potilaan ei enää tarvitse nöyrtyä olemaan pelkkä hoitokohde, vaan hoidosta keskustellaan hänen kanssaan yhteisymmärryksessä.

    Silti, reseptilääkkeitään pois jättävien kohdalla apteekkihenkilökunta joutuu joskus keskustelemaan siitä, onko esimerkiksi päätös viisas ilman keskustelua lääkärin kanssa.

    Lisäksi erityisten omapäisten itsehoitajien kanssa pitää apteekkarinkin olla tarkkana. Ovaskainen muistaa kymmenen vuoden takaa erään ikimuistoisen tuotteen, josta tuli hetkellinen suosikki: jostain syystä moni asiakas kävi kyselemässä nimenomaan pikitervaa, mahdollisesti kansanparannustrendin perusteella.

    – Siinäkin oli oma haasteensa kertoa, että kyse on kuitenkin karsinogeenisesta eli syöpää aiheuttavasta tuotteesta.

    Pitääkö olla huolissaan?

    Potilaan kannalta tietomäärää lisää se, että sairauksista huolehtiminen on mediassa usein esillä näyttävästi, niin uutisissa kuin viihdesivustoilla. Kuluvana kesänä muistettiin varoitella ahkerasti ihosyövän riskistä, tissuttelun vaaroista ja jopa paljujen sisältämistä hygieniariskeistä.

    Usein jutuissa herätetään lukijassa kysymys: milloin kannattaa huolestua (Helsingin Sanomat)?

    Keski-Suomen sairaanhoitopiirin päivystyksen ylihoitaja Anne Pihl kertoo lukevansa itse joskus räväköitäkin lööppejä, joissa varoitetaan vaanivista sairauksista.

    – Niihin tarttuu herkästi katsoakseen, mikä nyt on pinnalla. Aiheet voivat näyttäytyä meidänkin arjessamme, joten täytyy tietää, missä mennään, Pihl kuvailee.

    Päivystyksen ylihoitaja Anne Pihl kertoo joskus kohtaavansa työssään diagnooseja, jotka tuntuvat kulkevan trendeinä.Niko Mannonen / Yle

    Pihl on ollut hoitoalalla 28 vuotta. Viimeiset kaksi vuotta hän on viettänyt päivystyksen ylihoitajan ammatissa, jossa Pihl käsittelee muun muassa potilaspalautetta ja äkillisesti sairastuneiden potilaiden hoitokulkua.

    Pihl muistaa pitkältä uraltaan parikin trendiä, jotka tuntuivat lähteneen laukalle juuri median kirjoittelun saattelemana.

    – Vuosien takaa muistan, että lääkärit tekivät fibromyalgia-diagnooseja. Siitähän kirjoiteltiin aika paljon. Itselleni tuli hoitajataustaisena sellainen tunne, että se oli diagnoosi, joka annettiin jos ei löydetty muuta syytä yleisoireille, Pihl sanoo.

    Viime vuosien vastaavaksi ilmiöksi Pihl nostaa kilpirauhasen vajaatoiminnan. Kun potilas valittaa esimerkiksi väsymystä, lihomista ja univaikeuksia, epäillään kilpirauhasen vajaatoimintaa. Aihe on ollut esillä myös mediassa (Iltalehti).

    Pilleri joka vaivaan

    Anne Pihl kertoo, että lääketieteessä puhutaan medikalisaatiosta silloin, kun diagnoosi halutaan löytää yleispäteviltä tuntuviin oireisiin. Silloin kyse on sekä siitä, että potilas tahtoo oireilleen jonkin nimen, mutta myös lääkärin taipumuksesta antaa diagnoosi ennemmin kuin jättää oireita nimeämättä.

    Aihe on ajankohtainen: Helsingin yliopiston ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen totesi vastikään haastattelussa ylidiagnosoinnin olevan tabu. Helsingissä taas on parhaillaan käynnissä Too Much Medicine -symposiumi, jossa asiantuntijat keskustelevat siitä, mitä haittaa ylidiagnostiikasta on potilaille ja yhteiskunnalle.

    Kirjailija Aldous Huxleyta mukaillen, lääketiede on kehittynyt siihen pisteeseen, ettei terveitä enää ole. Pihl ajattelee, että medikalisaatioilmiössä on enemmän huonoa kuin hyvää.

    – Onko kaikille yleisoireille tarve löytää diagnoosi, jos sitä ei välttämättä ole? Kun on stressiä ja nukkuu huonosti, on väsynyt. Jos syö epäterveellisesti, lihoaa. Tärkeintä olisi katsoa peiliin ja miettiä ensin oman elämän kautta, josko yleisoireille voisi tehdä jotain.

    Medikalisaation eräs lieveilmiö on se, että joka ongelmaan toivotaan oireet poistava lääke.AOP

    Joskus on myös mahdollista, että reagoimalla yksiin oireisiin saakin aikaan toisia. Esimerkiksi väsymystä saattaa herkästi ajatella raudanpuutteeksi, mutta raudan liikasaanti ei sekään ole ongelmatonta.

    – Ensin otetaan lisärautaa, sitten on maha kovana, ja sitten onkin peräpukamat, tiivistää Pihl.

    Pihl itse on töissä erikoissairaanhoidossa, jonne hakeudutaan äkillisen sairauden yllättäessä. Hän arvioi, että korkeintaan kymmenesosa yhteydenotoista liittyy ihmisten huoliin ennemmin kuin tilanteeseen, jossa jokin sairaus on puhjennut.

    Hän kuitenkin muistuttaa, että terveyshuolista varoittelevissa lööpeissä on hyvät puolensa.

    – Niiden hyöty on sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito. On tärkeää, että ihmiset ovat entistä valveutuneempia esimerkiksi omasta päihteidenkäytöstään. Netistä löytyy testejä ja mittareita asiaan, Pihl huomauttaa.

    Onko kaikki sairautta?

    Tutkija Sinikka Torkkola Tampereen yliopistosta muistuttaa, että journalismin tehtävä ylipäätään on nostaa esiin epäkohtia ja asioita, jotka huolettavat. Terveys ja hyvinvointi kiinnostavat ihmisiä, joten aiheiden määrä mediassa on suuri.

    – Varmaan viimeisen 30 vuoden aikana ihmiset ovat kiinnostuneet yhä enemmän terveysasioista, ja se näkyy eri tavoin. Tiedetään enemmän elämäntapojen vaikutuksesta terveyteen ja aiheisiin on kiinnitetty huomiota, Torkkola summaa.

    Hän muistuttaa, että medikalisaatiosta on puhuttu jo 1970-luvun paikkeilta, mutta monia ihmisyyden eri muotoja on alettu sittemmin miettiä sairauden näkökulmista.

    – Otetaan esimerkiksi pituus. Lapsen kohdalla aletaan miettimään, tuleeko hänestä liian lyhyt ja tarvitaanko hormonihoitoa. Voidaan kysyä, onko pituus ihmisyyteen kuuluvaa vaihtelua ja milloin siitä tulee sairaus, ja pitääkö kaikki lyhyet ihmiset medikalisoida, Torkkola toteaa.

    Hän pohtii myös terveyden ja sairauden käsitteitä filosofiselta kannalta: jos jokainen meistä skannattaisiin, eittämättä jokaisesta löytyisi jonkinlaisia poikkeamia. Kaikki diagnoosit eivät kuitenkaan tarkoita, että löydöstä pitäisi hoitaa.

    Lääketiede on kehittynyt huimasti, joten myös erilaisia sairauksia voidaan diagnosoida tiuhempaan tahtiin kuin ennen.Ismo Pekkarinen / AOP

    Torkkola myös tukee Anne Pihlin huomioita yleisoireiden löytämisestä ja sairauden etsimisestä niistä.

    – Meillä on kaikenlaista kremppaa. Ihminen voi tulla terveyskeskukseen yleisvaivan kanssa ja sanoa, että vatsaan koskee. Sinänsä vaiva voi olla kaikkea sydänkohtauksen ja ilmavaivojen väliltä.

    Oire voi olla niin ylimalkainen, että on lääkärin ammattitaitoa erottaa, milloin kyse on jostain vakavasta, mutta yksinkertaisistakin oireista voidaan saada dramaattisia, myyviä otsikoita.

    Viime kädessä huolen herättäminen ja kärjistäminen eivät ole mustavalkoinen asia. Lööpit voivat innostaa ihmisen hoitamaan oireitaan tai lähestyvät yleisöä tavalla, joka koskettaa.

    – Monet asiat, joita ei oikein voi käsitellä asiaviestinnässä, tulevatkin esiin viihteen kautta. Viihteessä voidaan käsitellä syöpää ja tauteja monipuolisemmin tai toisella tapaa kuin asiajournalismissa. Tämän tyyppiset jutut voivat olla kansaa puhuttelevia ja koskettavia, Torkkola summaa.

    Useita toimittajia on pidätetty Valko-Venäjällä epäiltyinä uutisten varastamisesta

    Useita toimittajia on pidätetty Valko-Venäjällä epäiltyinä uutisten varastamisesta


    Valko-Venäjällä on pidätetty useita riippumattoman verkkolehden Tut.byn toimittajia. Pidätettyjen joukossa on julkaisun päätoimittaja Marina Zolotova. Miliisi ja turvallisuuspalvelu ovat tehneet etsintöjä lehden toimituksessa. Valko-Venäjän...

    Valko-Venäjällä on pidätetty useita riippumattoman verkkolehden Tut.byn toimittajia. Pidätettyjen joukossa on julkaisun päätoimittaja Marina Zolotova.

    Miliisi ja turvallisuuspalvelu ovat tehneet etsintöjä lehden toimituksessa.

    Valko-Venäjän syyttäjävirasto epäilee, että he ovat laittomasti päässeet valtion tietotoimiston Beltan verkkoon ja käyttäneet sen uutismateriaalia.

    Verkkolehden perustaja ja omistaja Juri Zisser kertoo puhelimitse Ylelle, että syyte koskee yksittäisiä toimittajia, ei yritystä. Hän ei tiedä kuinka monta toimittajaa on pidätetty, mutta on useita, joita hän ei ole onnistunut tänään tavoittamaan puhelimitse.

    Zisser on hyvin yllättynyt tilanteesta eikä ymmärrä, miksi joku varastaisi uutismateriaalia, jota Tut.by jo tilaa.

    – Maksamme vain 600 ruplaa (noin 250 euroa) kuukaudessa, se on pikkuraha, Zisser sanoo.

    Verkkolehti Tut.by on yksi harvoista vapaista tiedotusvälineistä Valko-Venäjällä. Sen vahvin alue on talousuutiset.

    Mediatalo Keskisuomalainen mielii radioasemia suuriin kaupunkeihin

    Mediatalo Keskisuomalainen mielii radioasemia suuriin kaupunkeihin


    Keskisuomalainen on jättänyt hakemukset Uudellamaalla, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Kuopiossa toimiville radioasemille. Viestintävirasto myöntää vuosien 2020-2029 toimiluvat vuoden loppuun mennessä. Tulevat toimiluvat...

    Keskisuomalainen on jättänyt hakemukset Uudellamaalla, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Kuopiossa toimiville radioasemille.

    Viestintävirasto myöntää vuosien 2020-2029 toimiluvat vuoden loppuun mennessä. Tulevat toimiluvat ovat ennätyspitkiä Suomen yli 30 -vuotisessa paikallisradiohistoriassa.

    Kokemuksemme Lahdessa ovat olleet myönteisiä. Vesa-Pekka Kangaskorpi

    Mediatalo Keskisuomalainen hakee radiolla kasvua liiketoimintaansa sekä uusia entistä kattavampia palveluja kuluttajille ja media-asiakkaille. Pohjaa lupakierrokselle konserni on saanut Päijät-Hämeestä toimivasta Radio Voimasta, joka tuli Keskisuomalaisen omistukseen Mediatalo ESA:n oston myötä. Voima toimi ennen vuotta 2007 nimellä Radio 99.

    – Kokemuksemme Lahdessa ovat olleet myönteisiä, ja haluamme laajentaa vahvaan paikalliseen sisältöön perustuvan radiokonseptimme muihinkin kaupunkeihin, perustelee konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

    Tavoitteena on luoda enemmän kuin pelkkiä musiikkikanavia pääkohderyhmän ollessa yli 35-vuotias aikuisväestö.

    – Tulemme hyödyntämään vahvaa paikallista ja valtakunnallista sisällöntuotantoa paikallisradioissa. Uskomme, että paikallisradiot täydentävät mediatalomme tarjontaa myös mainosvälineenä.

    Kaupallisen radiotoiminnan kattojärjestön, RadioMedia ry:n mukaan radiomainonnan määrä Suomessa nousi vuonna 2017 ennätystasolle ja oli 63,5 miljoonaa euroa. Myynnin arvioidaan kasvavan myös tänä vuonna.

    Jatkuvuuden turvaaminen tärkeää

    Entistä pidemmät radiotoimiluvat ovat Kangaskorven mukaan yksi syy radiolupien hakemiseen.

    – Median tekeminen varsinkin Keskisuomalaisen osalta on pitkäjänteistä puuhaa. Aloitimme sen jo 1871, joten kvartaalit ovat olleet aika pitkiä. Tällaiseen liiketoimintaan on tarkoitus satsata aika paljon, joten jatkuvuuden turvaaminen ja näkymä eteenpäin ovat ihan oleellisia tekijöitä.

    Keskisuomalainen on Vesa-Pekka Kangaskorven johdolla kasvanut keskisuomalaisesta lehtitalosta puolen Suomen suureksi mediataloksi.Arvo Vuorela / Yle

    Keskisuomalaisella on kokemusta radiotoimialasta jo paikallisradiotoiminnan alkuajoista lähtien. Yhtiö omisti pitkään 1980- ja 1990-luvuilla 20 prosenttia paikallisradiopioneeri Radio Jyväskylästä. Yhtiö kaavaili omaa radiotoimintaa jo noihin aikoihin ja toimitalon laajennukseen piirrettiin tilat radioasemalle.

    – Näistä vaiheista minulla on vain vähän muistikuvia, koska en ollut kovinkaan keskeisesti mukana yhtiön liiketoiminnassa. Enemmän on muistikuvia Radio Oikeasta Asemasta Kuopiosta, jossa olimme mukana Savon Sanomien kautta. Maailma ja konserni ovat muuttuneet noista ajoista ja meillä on nyt huomattavan paljon enemmän osaamista ja annettavaa radioimintaan, kuin silloin, arvioi konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

    Kaipaatko kesälukemiseksi painavampaa asiaa? – Nämä 5 kirjaa voivat antaa uusia kulmia talouteen

    Kaipaatko kesälukemiseksi painavampaa asiaa? – Nämä 5 kirjaa voivat antaa uusia kulmia talouteen


    Kaipaatko kesälukemiseksi välillä painavampaa asiaa? Ylen talous ja arki -toimitus kokosi viiden kirjan listan, josta voi hakea uusia näkökulmia ja tietoa taloudesta, ja vinkkejä oman talouden ja työuran kehittämiseen. Listauksen kirjat ovat...

    Kaipaatko kesälukemiseksi välillä painavampaa asiaa? Ylen talous ja arki -toimitus kokosi viiden kirjan listan, josta voi hakea uusia näkökulmia ja tietoa taloudesta, ja vinkkejä oman talouden ja työuran kehittämiseen.

    Listauksen kirjat ovat suomenkielisiä, yleistajuisia ja ilmestyneet kahden viime vuoden aikana.

    Valtavien rahavirtojen pimeällä puolella

    Lontoon pankkimaailman todellisuutta raottava Riskitekijä – Pankkimaailman pimeä puoli (Vastapaino, 2018) sai keväällä runsaasti mediahuomiota, kirjan huomioivat muun muassa Iltalehti ja Taloussanomat.

    Kirja on Alexis Stenforsin omakohtaisiin kokemuksiin perustuva selvitys pankki- ja rahoitusalan ongelmista. Rahamäärät, joita hän käsitteli päivittäin, olivat jopa tuhansia miljardeja euroja. Investointipankki Merill Lynchissä työskennellyt Stenfors vääristeli sijoitussalkkunsa arvoa finanssikriisissä 2009.

    Nykyään Stenfors opettaa taloustiedettä ja rahoitusta Portsmouth Business Schoolissa. Hän kertoi rahamaailman kokemuksistaan myös vieraillessaan keväällä Ylen Kova talous -haastattelussa.

    Alexis StenforsYlePörssiraamattu auttaa sijoittamisen alkuun

    Seppo Saario on tuottanut sijoituskirjoja tasaiseen tahtiin 1970-luvun alusta lähtien. Miten sijoitan pörssiosakkeisiin (Alma Talent, 2016) on teos, joka on saanut epävirallisen arvonimen "Pörssiraamattu". Kirjan viimeisin uudistettu painos on vuodelta 2016.

    Kirja kannattaa lukea, ennen kuin aloittaa keskustelut sijoitusneuvojien kanssa. Miten ostan pörssiosakkeita? Miksi juuri pörssiosakkeet tuottavat parhaiten? Miten pääset alkuun pienellä pääomalla? Miten pitäisi hajauttaa? Onko aika ostaa vai myydä?

    Saario on maksanut omat oppirahansa ja tuntee sijoittamisen. Omien näkemystensä lisäksi hän esittelee kansainvälisten gurujen strategioita.

    Kirja tarjoaa myös piristäviä havaintoja – tiesitkö esimerkiksi, että tammikuussa osakenousun todennäköisyys on 76 prosenttia?

    Päivätöistä luovan alan yrittäjäksi

    Kiinnostaako vaihto päivätöistä esimerkiksi bloggaajaksi ja muun sisällön tuottajaksi? Unelmahommissa (WSOY, 2017) luovan alan yksityisyrittäjiksi lähteneet Satu Rämö ja Hanne Valtari kertovat, miten loikka unelmien töihin heiltä onnistui.

    Kirjassa on käytännönläheisiä neuvoja ja huomioita siitä, mitä kaikkea kannattaa ajatella, jos haluaa vaihtaa yrittäjäksi. Kokemusten kautta käyvät ilmi myös yrittäjyyden miinuspuolet, ja kuinka työ on omalla tavallaan entistäkin kiinteämpi osa elämää.

    Kirjan voi lukea, vaikka ei haikailisi bloggaajaksi tai muutoin luovaan työhön, sillä monilla ajatusharjoituksilla voi haarukoida mihin haluaa työelämässä suunnata.

    Monipuolisuutta tuovat muilla aloilla vaikuttavien, omaa ideaansa toteuttamaan lähteneiden yrittäjien haastattelut. Rämö ja Valtari ovat jatkaneet kirjan teemojen käsittelyä Unelmaduunarit-podcastissaan.

    Miten hallita taloutta ja mitä todella arvostaa

    "Tämä kirja on kaikille, jotka pelkäävät kurkistaa pankkitilinsä saldoa, lohdutusshoppailevat luottokortilla, potevat syyllisyyttä taloutensa leväperäisestä hoidosta ja odottavat palkkapäivää kuin kuuta nousevaa", kuvailee kustantaja Kukkaron Kuningatar -kirjaa (Atena, 2017).

    Kirja sopii hyvin muillekin. Sen etu on tiivis katsaus monelle lompakkotalouden ja talouden muutoksiin. Kirjoittaja Jenni Selosmaa kuvailee olevansa personal financial trainer, kestävän talouden kehittäjä ja yrittäjä.

    Oman talouden hallintaan apua tarjoavien vinkkien ohella kirja auttaa miettimään, mitä työelämässä haluaa, löytämään omia arvoja ja miettimään elämän merkityksellisyyttä.

    Vielä yksityiskohtaisempia oman talouden vinkkejä kaipaavalle voi sopia luettavaksi Kortinvartija (Atena, 2018), joka lupaa neuvoja niin reppureissun kuin ensimmäisen asunnonkin rahoitukseen.

    Laturiyrityksen nousu ja tuho

    Asmo Salorannan Asmo - No exit (Luova Laboratorio, 2018) kertoo railakkaasti tarinan startup-yrityksen takaa. Asmo Saloranta voi olla monelle tuttu nimi, sillä Salorannan kehittämä Asmo-laturi sai muutamia vuosi sitten julkisuutta monessa mediassa.

    Kirjan kuvaus siitä, kuinka useat lehdet ovat julkaisseet Salorannan näille lähettämän tiedotteen laturista enempiä kyselemättä, ei välttämättä anna mairittelevaa kuvaa mediasta.

    Kirjassa tulevat tutuksi vaikeudet, joita julkisuuteen noussut yrittäjä voi kohdata niin perinteisen kuin sosiaalisen median kanssa, kun asiat eivät etene toivotusti.

    Asmo SalorantaTimo Nykyri / Yle

    Kirja on helppolukuinen ja siitä välittyy yrittäjän aito into asiaansa. Välillä lukiessa miettii, että kirja tarjoaa vain yhden osapuolen näkökulman tapahtumiin. Salorannan tarina on ollut esillä Ylellä kesäkuussa.

    Startupit ovat suosittu kirja-aihe. Alasta kiinnostuneille sopii luettavaksi myös Kutsuvat sitä pöhinäksi (Otava, 2018), joka avaa startup-maailmaa Salorannan kirjaa laajemmalla otteella.

    Aiempia uutisia aiheesta

    Yrityksissä ei opita virheistä tarpeeksi, sanoo lemmikkibisneksellä rikastunut Mika Sutinen: "Liiketoiminnassa varmin tapa päästä hengiltä" (28.5.2018)

    Osataanko Suomessa keskustella taloudesta asiallisesti? – Professori: "Otsikot kieltämättä joskus yllättävät" (23.11.2017)

    "Rikkaiden muruset eivät valu köyhille" – Kapinaekonomisti murskaa kolme myyttiä markkinataloudesta (28.9.2016)

    Video: Presidentinlinnassa välikohtaus – turvamiehet poistivat paperilappua esitelleen miehen


    Ennen Presidentinlinnan tiedotustilaisuuden alkua sattui pieni välikohtaus, kun turvamiehet poistivat tiedotustilasta miehen. Vanhempi mies alkoi esitellä valkoista paperia, jossa oli viesti: "Nuclear Weapon Ban Treaty". Miehen pitelemä paperi...

    Ennen Presidentinlinnan tiedotustilaisuuden alkua sattui pieni välikohtaus, kun turvamiehet poistivat tiedotustilasta miehen.

    Vanhempi mies alkoi esitellä valkoista paperia, jossa oli viesti: "Nuclear Weapon Ban Treaty".

    Miehen pitelemä paperi viittasi ydinaseiden kieltosopimukseen, ja kyseessä oli mielenilmaus.

    Turvamiehet tarttuivat mieheen, ja poistivat tämän välittömästi. Mies teki sen verran vastarintaa, että häntä kiskottiin käsivarresta kunnolla ja nopea tilanne näytti äityvän pieneksi käsirysyksi.

    Yhdysvaltalaismedia on tunnistanut miehen toimittaja Sam Husseiniksi, joka on kirjoittanut muun muassa Nation-lehdelle. Hän työskentelee Washingtonissa.

    Nationin päätoimittaja Katrina vanden Heuvel vahvistaa Twitterissä, että Husseini on työskennellyt lehdelle Helsingin huippukokouksessa.

    Yle seuraa huippukokousta hetki hetkeltä.

    Juttua päivitetty klo 19.53 STT:n tiedoilla poistetusta toimittajasta.

    Pelkääkö media mustaa miestä? Maahanmuutosta puhutaan mediakriittisesti Ylen SuomiAreena-paneelissa maanantaina

    Pelkääkö media mustaa miestä? Maahanmuutosta puhutaan mediakriittisesti Ylen SuomiAreena-paneelissa maanantaina


    Miksi maahanmuutto on asia, jota pitää joko vastustaa tai kannattaa? Hyysätäänkö mediassa maahanmuuttajia tai marginalisoidaanko heidät aina samoihin rooleihin? Entä miten uutisoida terroriteoista? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan...

    Miksi maahanmuutto on asia, jota pitää joko vastustaa tai kannattaa? Hyysätäänkö mediassa maahanmuuttajia tai marginalisoidaanko heidät aina samoihin rooleihin? Entä miten uutisoida terroriteoista?

    Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Porin SuomiAreenassa Ylen lavakeskustelussa “Pelkääkö media yhä mustaa miestä? Mediakriittistä puhetta maahanmuutosta ja muuttuvasta Suomesta”.

    Panelisteina ovat Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen, Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Petterson, tutkija Miika Tervonen, radiojuontaja Yagmur Özberkan ja SDP:n kaupunginvaltuutettu Husu eli Abdirahim Hussein. Keskustelua vetää Yle Radio 1:n Ykkösaamun toimittaja Olli Seuri.

    Juontaja Seurin mukaan maahanmuutto on mahdollisesti keskeisin yksittäinen asiakysymys, joka määrittää tällä hetkellä EU:n ja sen jäsenmaiden poliittista tulevaisuutta.

    – Vuoden 2015 kriisi on jo takana päin, mutta poliittisesti maahanmuutto jakaa kansaa syvemmin kuin muutama vuosi sitten, hän sanoo.

    Omat terveisensä keskusteluun lähettävät videolla myös Feministisen puolueen varapuheenjohtaja Pazilaiti Simayijiang, jihadismitutkija Atte Kaleva ja Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila.

    Kalevan mukaan valtamedia on luonut hyssyttelyllä tilaa valemedialle. Seurinkin mukaan on syytä kysyä, onko median toiminnassa jotain, mikä johtaa ihmiset näiden ”käärmeöljykauppiaiden” pariin.

    – Tällaisena aikana tarvitaan enemmän tietoa siitä, miksi maahanmuutto on joillekin kansalaisille niin tärkeä kysymys ja miksi asian käsittely on niin vaikeaa. Kyse on varmasti journalistista mediaa suuremmasta kysymyksestä, mutta meidän pitää itse olla sen selvittämisessä mukana, hän sanoo.

    Seuri odottaa avointa, mutta asiapitoista keskustelua median kipupisteistä, mutta myös laajempaa näkemystä siitä, onko maahanmuuttoon liittyvästä umpikujasta ulospääsyä.

    – Keskustelun näkökulmasta on oireellista, kuinka Matias Turkkila saattaa sanoa, että media tekee peeärrää maahanmuuton tai maahanmuuttajien puolesta, mutta samaan aikaan esimerkiksi mediatutkimuksessa on selvitetty, kuinka media käsittelee maahanmuuttoa etupäässä ongelmana, Seuri sanoo.

    – Sitten meillä on muuttuva Suomi, joka näkyy hirveän vähän mediassa. Normi on edelleen valkoinen, kuten Pazilaiti Simayijiang sanoo.

    Ylen lavakeskustelu on SuomiAreenan ohjelmassa maanantaina 16.7.2018 kello 11.30-12.30 Eetunaukion lavalla. Keskustelua voi seurata suorana Yle Areenasta.

    Katso Pazilaiti Simayijiangin, Atte Kalevan ja Matias Turkkilan puheenvuorot:

    Muokattu 13.7. klo 18:55. Panelistien listaan vaihdettu toimittaja Wali Hashin tilalle Abdirahim Hussein.

    Yli 1400 toimittajaa ja kuvaajaa saapuu Helsinkiin seuraamaan Trumpin ja Putinin kokousta – Eniten ulkomaista mediaa tulee Yhdysvalloista, Venäjältä ja Euroopasta

    Yli 1400 toimittajaa ja kuvaajaa saapuu Helsinkiin seuraamaan Trumpin ja Putinin kokousta – Eniten ulkomaista mediaa tulee Yhdysvalloista, Venäjältä ja Euroopasta


    Helsinki täyttyy viikon lopulla kansainvälisestä ja ulkopaikkakuntalaisesta mediasta. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaaminen kiinnostaa yhteensä 1436:ta toimittajaa 61 maasta. Median edustajien...

    Helsinki täyttyy viikon lopulla kansainvälisestä ja ulkopaikkakuntalaisesta mediasta.

    Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaaminen kiinnostaa yhteensä 1436:ta toimittajaa 61 maasta.

    Median edustajien akkreditointi päättyi tänään keskiviikkona klo 12.

    Ulkoministeriön viestintäsuunnittelija Laura Rantanen kertoo, että akkreditointeja lähettäneiden maiden top 10:ssä on Euroopan maiden lisäksi tietenkin Venäjä ja Yhdysvallat. Vähiten akkreditoitumisia on Venezuelasta, Taiwanista, Filippiineiltä ja Algeriasta.

    – Akkreditoitumisia on kuitenkin jokaisesta maanosasta, Rantanen sanoo.

    Kaikista ahkerimmin akkreditoitunut maa on Suomi. UM:n alustavien laskelmien mukaan huippukokouksesta raportoi 368 suomalaista toimittajaa ja kuvaajaa.

    Virallisena pressikeskuksena toimii Finlandia-talo.

    Allas Sea Poolilta lähetystä tekee ainakin CNN

    Kansainväliset mediayhtiöt ovat varanneet tv-tuotantojensa tekoon muun muassa Kauppatorin laidalle, Etelärannan puolelle ankkuroituneen Nikolai II:n.

    Myös Katajanokan kupeessa sijaitseva Allas Sea Pool toimii kansainvälisten mediayhtiöiden lähetyspaikkana.

    Allas Sea Poolin toimitusjohtaja Bodil Ståhl kertoi keskiviikkona Ylelle, että tv-tuotantoja tekee Altaalla 150 ihmistä.

    – Mediayhtiöitä on muun muassa Englannista ja Yhdysvalloista. Tässä vaiheessa en voi vahvistaa kuin amerikkalaisen CNN:n, Ståhl kommentoi.

    Allas Sea Poolilla tulee työskentelemään 150 kansainvälisten tv-lähetysten tekijää. Toimitusjohtaja Bodil Ståhl tietää, että tekniikan ja verkkoyhteyksien pitää toimia moitteettomasti.Elise Tykkyläinen / Yle

    Altaalta on tarkoitus tehdä ympärivuorokautista ohjelmaa: suoria lähetyksiä, studiohaastatteluja ja erilaisia Helsinkiin liittyviä pätkiä.

    Parhaillaan Altaalla on käynnissä erilaisten tuulensuojien ja telttojen rakentaminen.

    – Lähetyksiä on voitava tehdä säässä kuin säässä. Samoin tekniikan ja verkkoyhteyksien pitää toimia.

    Kansainvälisten medioiden lähetykset alkavat jo viikonloppuna, mutta altaan uimareihin rakennustyöt ja huippukokous eivät toimitusjohtajan mukaan vaikuta.

    – Pyrimme pitämään paikan auki. Mediayhtiöille olemme sanoneet alusta asti, että saunominen ja uiminen jatkuvat normaalisti. Tietysti jos tapaaminen on Presidentinlinnassa ja viranomaiset sulkevat koko lähialueen, joudumme sulkemaan altaan.

    Altaan lisäksi helsinkiläiset voivat havaita huippukokouksen lähestymisen myös muualla katukuvassa. Twitterissä levisi keskiviikkoiltapäivällä kuva Finlandia-talon julkisivun pesusta ja ydinkeskustassa liikkuneet eivät voineet olla huomaamatta Hotelli Kämpin julkisivuun ripustettua banneria, jossa presidenteille skoolataan suomeksi ja englanniksi: #kippis sekä #keeppeace.

    Lue myös:

    Tätä maisemaa amerikkalaiset katselevat maanantaina –Yhdysvaltain katsotuin aamuohjelma lähetetään laivasta Kauppatorilta

    ABC, NBC, Bloomberg ja muut jätit tekevät pian Helsingistä suoraa lähetystä miljoonille katsojille – Klaus K:n kattoterassi ja Allas Sea Pool täyttyvät tähtitoimittajista

    Helsinkiin saapuu Trumpin ja Putinin kannoilla satapäiset delegaatiot ja tuhatkunta toimittajaa

    Uuden Päivän viimeiset kuvaukset menossa – loppujaksoissa yllätyksiä ja aikamatkustusta:

    Uuden Päivän viimeiset kuvaukset menossa – loppujaksoissa yllätyksiä ja aikamatkustusta: "Helpottunut olo, toisaalta aika haikeaa"


    – Helpottunut olo, tämä on ollut aikamoinen nakki tehdä. Toisaalta aika haikeaa, tässä on ollut hirveän kiva porukka, toteaa neljä vuotta Uutta Päivää eli tuttavallisemmin UP:eta ohjannut Anne Syrjä. Vuodesta 2010 Yle TV2 -kanavalla...

    – Helpottunut olo, tämä on ollut aikamoinen nakki tehdä. Toisaalta aika haikeaa, tässä on ollut hirveän kiva porukka, toteaa neljä vuotta Uutta Päivää eli tuttavallisemmin UP:eta ohjannut Anne Syrjä.

    Vuodesta 2010 Yle TV2 -kanavalla pyörinyt Uusi Päivä on tulossa tiensä päähän. Syksyllä käynnistyvän 9. tuotantokauden viimeiset kuvausviikot ovat nyt käynnissä.

    Konkarinäyttelijä Inga Sulin kuvailee tekijäporukan olevan yhtä perhettä ja kertoo matkalle mahtuneista ylä- ja alamäistä.

    – Parhaita kokemuksia ovat olleet kollegoiden perheenlisäykset, pääsin yhden kummitädiksikin. Myös surullisia asioita nousee mieleen. Antti Majalahden poismeno oli kova pala kaikille.

    Musiikki ja kokoluokka erottivat muista

    Sarja on jakanut mielipiteitä. Vuosien varrella sitä on luonnehdittu muun muassa taloudelliseksi flopiksi ja draamana tökeröksi.

    Toisaalta sarjalla on aktiivinen ja intohimoinen fanijoukko, joka reagoi vahvasti sarjan tapahtumiin. Uuden Päivän Instagram-tilillä on yli 100 000 seuraajaa, mikä on mille tahansa suomalaiselle tv-sarjalle valtava määrä.

    Uutta Päivää ei ole tarkoitettu verrattavaksi muihin Suomen päivittäissarjoihin, esimerkiksi suursuosikki Salattuihin Elämiin, kertoo nettituottaja Jutta Mattsson.

    – Sarja on tarkoitettu koko perheen katsottavaksi ja musiikkiesitykset ovat isossa osassa. Faneilta tulee paljon palautetta, esimerkiksi viime kauden päätösjaksossa nähty poikarakkaus herätti vahvoja tunteita joka suuntaan.

    Uusi Päivä rekrytoi avustajia muun muassa Facebook-sivunsa kautta.Ulla Broholm / Yle

    Uusi Päivä on poikkeuksellisen iso tuotanto muun muassa valtavan hahmomääränsä ja musiikkikohtauksiensa ansiosta. Tuottaja Samu Reijonen arvostaa paljon sitä, että on päässyt työskentelemään isoilla resursseilla ja kehuu sarjan tekijäporukkaa vuolaasti.

    – Miltei ärsyttävän lahjakkaiden nuorten ihmisten kanssa on päässyt työskentelemään. Osaavat laulaa, näytellä, tanssia, mitä tahansa, Reijonen sanoo.

    – Se on erityistä, että ollaan saatu käyttää levymusiikkia ja ottaa oikeita muusikoita mukaan. Merkittävä osuus budjetista on mennyt siihen. Ihan kaikki fanitkaan eivät tietysti musikaalista tykkää.

    Miltei ärsyttävän lahjakkaiden nuorten ihmisten kanssa on päässyt työskentelemään. Samu Reijonen

    Sarjan loppuun on luvassa yllätyksiä, kun toisen viimeisistä erikoisjaksoista ohjaa JP Siili, jonka ansioluettelosta löytyvät esimerkiksi Cheek-elokuva Veljeni Vartija ja Hurriganes-kuvaus Ganes. Siili oli luomassa sarjan konseptia ja ohjasi kymmenisen jaksoa sarjan ensimmäisellä tuotantokaudella.

    – Sarjan alusta tuntuu kuluneen ikuisuus. Draamakomedia säilyy loppuun asti, lämpöä ja inhimillisyyttä. Päätösjaksoissa on mukana muun muassa aikamatkustusta, selittää Siili korkealentoisesti.

    Miten käy Mediapoliksen studiolle?

    Tampereen media-alalle sarjan päättyminen on kaiken kaikkiaan kova isku. Uuden Päivän loppumisen myötä sarjaa Ylen kanssa tuottanut Studio Mediapolis joutui irtisanomaan koko 24 hengen henkilökuntansa ja lopettamaan toimintansa, kun korvaavaa työtä ei löytynyt. Uutta Päivää varten rakennettiin Tampereen Tohlopissa sijaitsevaan Mediapoliksen iso studiohalli, jossa sarjaa on kuvattu vuodesta 2016 alkaen.

    Tuottaja Samu Reijosen mukaan sarjan tekeminen on työllistänyt yhteensä noin sata ihmistä. Sarjan viiden miljoonan euron vuosibudjetista suurin osa on kilahtanut lähialueen kirstuun.

    Sarjaa on kuvattu Mediapoliksen lisäksi mm. naapurikunnassa Nokialla ja Tampereella Tampellassa, Lielahdessa ja Pyynikillä. Ulkokuvauksissa näyttelijät Inga Sulin ja Juhani Laitala sekä kameraoperaattori Mikko Lahikainen istuvat veneen kyydissä, rannalla seisovat lokaatiomanageri Ville Savijärvi ja ohjaaja Anne Syrjä.Jutta Mattsson / Yle

    Kun tuottajan omista tulevaisuudensuunnitelmista utelee, vihjailee Samu Reijonen samalla tamperelaiselle viihdetuotannollekin yllättävän hyviä näkymiä.

    – Jatkan Yleisradiolla draamatuottajana. Seuraavaksi pääsen tekemään kansainvälisiä draamajuttuja. Ainakin kaksi tulevista tuotannoistani tehdään näissä kuvaushalleissa.

    Reijonen lupailee, että tulevaisuudessa Mediapoliksella tehtävät tuotannot tulevat Uuteen Päivään verrattuna koskemaan vielä isompaa yleisöä.

    – Nyt yritetään sovittaa kaikkien tuotantojen aikatauluja yhteen. Isoja tuotantoja, isoja viihdejuttuja!

    Uuden Päivän uusi tuotantokausi alkaa elokuussa ja viimeinen jakso tulee televisiosta joulukuussa 2018.

    ABC, NBC, Bloomberg ja muut jätit tekevät pian Helsingistä suoraa lähetystä miljoonille katsojille –  Klaus K:n kattoterassi ja Allas Sea Pool täyttyvät tähtitoimittajista

    ABC, NBC, Bloomberg ja muut jätit tekevät pian Helsingistä suoraa lähetystä miljoonille katsojille – Klaus K:n kattoterassi ja Allas Sea Pool täyttyvät tähtitoimittajista


    Kansainväliset mediayhtiöt etsivät parhaillaan kuumeisesti Helsingin keskustasta kauniita paikkoja, joista voisivat tehdä televisiolähetyksiä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamisen aikana...

    Kansainväliset mediayhtiöt etsivät parhaillaan kuumeisesti Helsingin keskustasta kauniita paikkoja, joista voisivat tehdä televisiolähetyksiä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamisen aikana heinäkuun puolivälissä.

    Lähetyksiä ovat paikanpäältä tekemässä muun muassa ABC News, NBC ja Bloomberg.

    KlausK:n kattoterassilta avautuu näkymä yli Helsingin keskustan.Antti Kolppo / Yle

    Ylen tietojen mukaan esimerkiksi Bulevardilla sijaitsevan hotelli Klaus K:n terassi on jo varattu kolmeksi päiväksi kansainvälisiä lähetyksiä varten. Kauppatorin Allas Sea Pool puolestaan käy parhaillaan neuvotteluja useammankin eri yhtiön kanssa.

    – Meille on tullut kymmeniä kyselyjä, ainakin Yhdysvalloista ja Saksasta. Kaikki eivät välttämättä edes mahdu terasseillemme, kertoo Altaan toimitusjohtaja Bodil Ståhl.

    Ylen tietojen mukaan kyse on suurista kanavista ja juontajina on nimekkäitä tähtitoimittajia.

    – He käyttäisivät meitä ikään kuin studiona. Eli me rakennamme tilapäiset studiot ulos terassille ja sisään mediakeskusta, työtilaa ja ruokailutilaa, että meillä olisi ruokasali heidän henkilökunnalleen, Ståhl jatkaa.

    Henrietta Hassinen / Yle

    Altaan uimapaikka ja saunat aiotaan kuitenkin pitää koko ajan auki myös yleisölle.

    Tapaamisen virallinen mediakeskus on puolestaan Finlandiatalolla. Ulkomaisia toimittajia odotetaan paikalle kaikkiaan noin pari tuhatta. Varsinaista kokouspaikkaa ei ole vielä kerrottu.

    "Joukko pieniä, hyvin toimivia asioita"

    Tapaamista varten Helsingin katuja ei pestä eikä lisää kukkia istuteta, mutta kaiken pitää toimia ja tapahtua nopeasti sekä sujuvasti.

    Tämän tiivistää Helsingin myynti- ja markkinointijohtaja Vappu Mänty Helsinki Marketingista pääkaupungin tavoitteeksi, kun kansainväliset toimittajat saapuvat suurvaltojen tapaamista seuraamaan.

    Helsingin pitää olla toimittajille Männyn mukaan joukko pieniä hyvin toimivia asioita.

    – Koko palvelukokemuksen pitää olla hyvä. Miten lentokentältä pääsee Helsingin keskustaan, miten toimittajat saavat sellaisen majoituksen kuin haluavat ja että he saavat vastaukset koskien Helsinkiä nopeasti.

    Helsinki esiin muutenkin kuin kokouspaikkana

    Helsinki näkee paikalle tulevat noin pari tuhatta ulkomaista toimittajaa mahdollisuutena markkinointiin.

    Pääkaupungin markkinoinnissa toivotaan, että toimittajat kirjoittaisivat Putinin ja Trumpin kokouksen lisäksi jotain muutakin Helsingistä ja Suomesta. Vaikka saunasta, kuten The New York Times joku aika sitten teki. Tai äitiyspakkauksesta, kuten BBC kirjoitti joitain vuosia sitten.

    – Kyllä me näemme, että Helsinki tulee olemaan hetken maailman keskipisteenä. Yritämme palvella mediaa mahdollisimman hyvin, että kokemus Helsingistä olisi niin hyvä kuin mahdollista, Mänty toteaa.

    Vappu Mänty, Myynti- ja markkinointijohtaja, Helsinki Marketing OyRonnie Holmberg / YleToimittajille esitellään helsinkiläistä arkea

    Vappu Männyn mukaan toimittajille yritetään tuoda esiin niitä samoja asioita, jotka tekevät Helsingistä kiinnostavan myös helsinkiläisille.

    – Kaupunkikulttuuri, arkkitehtuuri, design, suomalainen ruoka ja sauna tietenkin. Saunaan tartutaan yleensä hanakasti.

    – Helsinki on aito, kontrastien kaupunki. Ja se pitää myös näkyä, Mänty lisää.

    Ehkäpä kansainvälisissä medioissa siis näkyy tapaamisen jälkeen juttuja maailman onnellisimmasta kansasta, jonka hipsterit ajavat pyörillä keskustakirjasto Oodiin. Näin on jo muissa ulkomaisissa medioissa viime aikoina kirjoitettu.

    Suurin pelko toimimattomuus

    Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) ajatus maailman toimivimmasta kaupungista on uponnut pääkaupungin markkinointiin asti.

    Suurin pelko Helsingin markkinoinnissa Männyn mukaan tällä hetkellä on, että asiat eivät huippukokouksen aikana toimi.

    – En tiedä, onko sellaista asiaa, jota emme halua. Mutta jos jotain haluaa nostaa esiin, niin kyllä se on, että me emme olisi yksi maailman toimivimmista kaupungeista, Mänty sanoo.

    Toivoa siis saattaa, että Helsingin taksiliikenne, metro ja junaliikenne siis toimivat kokouksen ajan.

    Jymy-yllätys mediamaailmasta: Sanoma ostaa enemmistön STT:stä

    Jymy-yllätys mediamaailmasta: Sanoma ostaa enemmistön STT:stä


    Sanoma Media Finland ostaa enemmistön Suomen Tietotoimiston osakkeista. Alma Media ja TS-yhtymä kertovat tiedotteessa myyneensä osuutensa STT:stä Sanomalle. Sanoman tiedotteen mukaan kaupan tavoitteena on yksinkertaistaa yhtiön omistuspohja. Sanoman...

    Sanoma Media Finland ostaa enemmistön Suomen Tietotoimiston osakkeista. Alma Media ja TS-yhtymä kertovat tiedotteessa myyneensä osuutensa STT:stä Sanomalle. Sanoman tiedotteen mukaan kaupan tavoitteena on yksinkertaistaa yhtiön omistuspohja.

    Sanoman omistusosuus STT:stä on jatkossa 75,4 prosenttia.

    – Uskomme aidosti että kotimaiselle perusuutistoimistolle on tarvetta ja kysyntää. Käymme kesän ja alkusyksyn aikana kattavasti läpi asiakkaiden tarpeet ja pyrimme niiden pohjalta rakentamaan kestävän pohjan liiketoiminnalle, kommentoi Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta tiedotteessa.

    Alma Media ja TS-yhtymä pysyvät ainakin toistaiseksi STT:n asiakkaina, ja myös aiemmin STT:n käytöstä luopunut Helsingin Sanomat palaa uutistoimiston asiakkaaksi. Yle palasi STT:n asiakkaaksi keväällä 2017.

    Keskisuomalaisella jatkossa toiseksi suurin osuus

    Muun muassa Helsingin Sanomia kustantava Sanoma oli jo aiemmin STT:n suurin omistaja 33 prosentin osuudella. Seuraavaksi suurimmat omistajat olivat nyt osuutensa myyneet muun muassa Kauppalehteä kustantava Alma Media, 20,6 prosenttia, sekä Turun Sanomat omistava TS-Yhtymä, 18 prosenttia.

    Jatkossa toiseksi suurimman osuuden STT:stä omistaa Keskisuomalainen, 6 prosenttia. Yleisradio omistaa STT:stä 1,7 prosenttia.

    Muut yksiköt kannattavia

    STT:n uutispalvelun haastava tilanne on ollut media-alan keskusteluissa esillä jo pitkään. Valtion lisätalousarviossa STT:lle myönnettiin toukokuussa kertaluonteinen, tämän vuoden toiminnan turvaamiseen tarkoitettu 1,5 miljoonan euron muutoskauden tuki. Tuen ehtona on, että omistajat laativat suunnitelman yhtiön talouden vakauttamisesta.

    Uutispalvelua lukuun ottamatta STT:n muut yksiköt Lehtikuva ja Viestintäpalvelut ovat jo sellaisenaan kannattavaa liiketoimintaa.

    #Metoo-uutisointi ampui yli Ruotsissa – mediaa valvova elin antoi 10 langettavaa päätöstä liioittelevista jutuista

    #Metoo-uutisointi ampui yli Ruotsissa – mediaa valvova elin antoi 10 langettavaa päätöstä liioittelevista jutuista


    Ruotsissa useita sanomalehtiä on rangaistu hyvien julkaisutapojen rikkomisesta liittyen viime syksyn #metoo-kampanjan uutisointiin. Ruotsin lehdistökomitea PON (Pressens Opinionsnämnd) antoi 10 langettavaa päätöstä uutisoinnista, jossa...

    Ruotsissa useita sanomalehtiä on rangaistu hyvien julkaisutapojen rikkomisesta liittyen viime syksyn #metoo-kampanjan uutisointiin.

    Ruotsin lehdistökomitea PON (Pressens Opinionsnämnd) antoi 10 langettavaa päätöstä uutisoinnista, jossa yksittäiset henkilöt oli yhdistetty naisten hyväksikäyttöön liian hatarin perustein.

    Sosiaalisen median aihetunniste #metoo aloitti syksyllä maailmanlaajuisen kampanjan, joka sai ihmiset keskustelemaan seksuaalisesta häirinnästä ja vallan väärinkäytöstä. Myös perinteinen media tarttui aiheeseen hanakasti ja on paljastanut julkisuuden henkilöihin liitettyjä hyväksikäyttötapauksia.

    Langettavien päätösten suma on poikkeuksellinen ja siitä kirjoittivat useat ruotsalaismediat, kuten SVT ja Expressen.

    Langettavia päätöksiä saivat iltapäivälehdet Expressen, Aftonbladet ja Hänt i Veckan, päivälehdet Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet sekä työväenliikkeen lehti Arbetaren.

    PON on ruotsalaisen median eettisiä sääntöjä valvova itsenäinen elin. Sitä vastaa Suomessa Julkisen sanan neuvosto.

    Ruotsissa voi kannella median julkaisemista jutuista lehdistöasiamiehelle (pressombudsman), joka päättää, viedäänkö asia lehdistökomitean ratkaistavaksi.

    Kantelijoina neljä henkilöä

    Ruotsin lehdistökomitealle ilmoitettiin kaikkiaan 11 juttua, joissa käsiteltiin useita #metoo-kampanjaan liitettyjä julkisuuden henkilöitä. Artikkeleissa nimetyt henkilöt yhdistettiin jutuissa naisten seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

    Komitean mukaan jutut olivat omiaan aiheuttamaan kohtuutonta haittaa niissä käsitellyille yksittäisille henkilöille.

    Yksi kohussa ryvettyneistä oli tunnettu ruotsalainen tv-juontaja Martin Timell. Hänen ohjelmansa TV4:ssä lopetettiin, kun entinen kollega syytti miestä seksuaalisesta ahdistelusta ja raiskauksesta. Raiskaus tapahtui naisen mukaan vuonna 2008.

    Raiskausväitteistä aloitettiin poliisitutkinta, jonka päätteeksi käräjäoikeus vapautti Timellin syytteistä reilut kaksi viikkoa sitten.

    Timell teki itse uutisointiaan koskevat kantelut lehdistöasiamiehelle. Hän on kuvaillut median häntä koskevaa uutisointia "noitavainoksi".

    Aftonbladet on puolustanut Timell-uutisointiaan sanomalla, että hän on julkisuuden henkilö, jota koskevilla rikosepäilyillä on tavanomaista suurempi painoarvo. Ruotsin lehdistökomitea ei tyytynyt vastaukseen.

    Yksi lehdistökomitealle kannelleista oli nimekäs ruotsinsuomalainen toimittaja Fredrik Virtanen. Hän joutui irtisanoutumaan työstään Aftonbladetista ahdisteluväitteiden vuoksi.

    Lisäksi kanteluita teki kaksi nimettömänä pysytellyttä henkilöä.

    Lue lisää:

    Kun Camilla raiskattiin 17-vuotiaana, hän syytti itseään eikä vuosiin kertonut edes vanhemmilleen – sitten tuli #metoo, Ruotsin naisten vallankumous

    "Raiskaus on rikos, ritarillisuus ei ole" – Ranskalaisnäyttelijätär Catherine Deneuve arvostelee #MeToo-kampanjaa ylilyönneistä

    Toimittajalta: Menikö keskustelu liian pitkälle? Ruotsissa itsemurha sai miettimään sananvastuuta

    Monen sivustakatsojan on vaikea tunnistaa ja puuttua seksuaaliseen häirintään – ”Kun itseä ei ole ahdisteltu, empatiakyky on pienempi”

    Unohda ohjelmaoppaat – Uutisvahti muistuttaa suosikkijoukkueesi otteluista koko MM-kisojen ajan

    Unohda ohjelmaoppaat – Uutisvahti muistuttaa suosikkijoukkueesi otteluista koko MM-kisojen ajan


    Tästä on kyseYle Uutisvahti on maksuton personoituva uutissovellus mobiililaitteille.Ilmoituksia jalkapallon MM-otteluista voi tilata koko turnauksen ajan 14.6.-15.7.Kirjautumalla Uutisvahtiin Yle Tunnuksella ilmoitusasetuksesi pysyvät mukana...

    Tästä on kyseYle Uutisvahti on maksuton personoituva uutissovellus mobiililaitteille.Ilmoituksia jalkapallon MM-otteluista voi tilata koko turnauksen ajan 14.6.-15.7.Kirjautumalla Uutisvahtiin Yle Tunnuksella ilmoitusasetuksesi pysyvät mukana laitteella kuin laitteella.

    Yle Uutisvahti muuttaa muotoaan jalkapallon MM-kisojen ajaksi. Kun tilaat tietyn pelaajan tai joukkueen ilmoitukset laitteellesi, Uutisvahti lähettää suosikkejasi koskevien uutisten lisäksi myös muistutuksen jokaisesta ottelusta, jossa kyseinen joukkue tai pelaaja esiintyy. Tilaamalla Urheilun pääuutiset -ilmoitukset saat Uutisvahdilta päivän tärkeimmät MM-uutiset tuoreeltaan laitteellesi.

    Lataa Uutisvahti täältä.

    Sovellukseen ilmestyy myös uusi näkymä, jossa seurataan ainoastaan MM-jalkapalloon liittyviä uutisia. Näkymän avulla käyttäjä pystyy nopealla silmäyksellä seuraamaan merkittävimpiä kisatapahtumia ja -ilmiöitä.

    – Uutisvahdin personointi on kuin tehty isoa turnausta varten, jossa montaa katsojaa kiinnostaa vain omat suosikkijoukkueet tai suuret puheenaiheet ja toiset haluavat nähdä kisojen jokaisen ottelun, sanoo Yle Urheilun uutispäällikkö Jyri Kivimäki.

    Näissä MM-kisoissa Yle hyödyntää myös robottijournalismia. Voitto-robotti kirjoittaa lyhyen raportin ja laatii tilastografiikan turnauksen jokaisesta ottelusta heti loppuvihellyksen jälkeen. Tämän jälkeen ihmistoimittaja saa muokata artikkelia vapaasti ja lisätä ne asiat, joista Voitto ei vielä osaa kirjoittaa, kuten esimerkiksi pelaajien ja valmentajien kommentit. Voitto laatii myös ennakkosähkeet, joilla Uutisvahti ilmoittaa alkavista otteluista.

    Lue lisää Uutisvahdista.

    Suomalaiset ovat mediaan luottavaa kansaa –

    Suomalaiset ovat mediaan luottavaa kansaa – "Meillä on hyvin äänekäs vähemmistö, joka Suomessakin lietsoo epäluottamusta"


    Suomalaisilla on vahva luotto uutisiin, selviää uutisten käyttöä 37 maassa vertailevasta Digital News Report 2018 -kyselytutkimuksesta. Kaikista tutkimukseen osallistuneista maista Suomessa luotetaan uutisiin eniten, ja perinteisellä kotimaisella...

    Suomalaisilla on vahva luotto uutisiin, selviää uutisten käyttöä 37 maassa vertailevasta Digital News Report 2018 -kyselytutkimuksesta. Kaikista tutkimukseen osallistuneista maista Suomessa luotetaan uutisiin eniten, ja perinteisellä kotimaisella uutismedialla on vahva asema myös verkossa.

    Suomalaiset pitävät valtavirran uutismediaa suhteellisen luotettavana, vaikka puolet vastaajista kertoi kohdanneensa viikon aikana eri tavoin huonoa, virheellistä tai harhaanjohtavaa journalismia.

    Tosiasiassa kansalaiset kyllä kritisoivat mediaa, mutta luottavat siihen aivan eri lailla kuin muuhun verkossa leviävään informaatioon. Elina Grundström, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja

    Harva vastaajista kertoi seuraavansa vastamediaa. Reilu puolet vastaajista tunsi ainakin jonkun luetelluista niin sanotuista vastamedioista nimeltä ja kahdeksan prosenttia kertoi seuranneensa jotain niistä viikon aikana.

    Viime vuosina vastamedia on kritisoinut voimakkaasti perinteistä uutismediaa ja samalla on käyty keskustelua valeuutisista.

    – Meillä on hyvin äänekäs vähemmistö, joka Suomessakin lietsoo epäluottamusta mediaan ja väittää, ettei mediaan luoteta. Tosiasiassa kansalaiset kyllä kritisoivat mediaa, mutta luottavat siihen aivan eri lailla kuin muuhun verkossa leviävään informaatioon, kommentoi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström raportin tuloksia.

    Verkko ei ole syrjäyttänyt perinteisiä jakelukanavia

    Yhä useampi suomalainen on valmis maksamaan verkkouutisista. Neljä vuotta sitten 15 prosenttia suomalaisista kertoi voivansa maksaa verkkouutisista. Nyt 18 prosenttia vastaajista kertoi olevansa valmis maksamaan verkkouutisista.

    Suomalaiset hakevat uutisensa yleensä suoraan uutismedian sivuilta sen sijaan, että löytäisivät ne sosiaalisen median tai jonkun muun kolmannen osapuolen kautta.

    Vaikka verkko on vahvistanut asemiaan uutismediana, se ei ole syrjäyttänyt perinteisiä jakelukanavia eli printtilehtiä, radiota ja televisiota. Tosin uutisten tavoittavuus on laskenut hieman kaikilla jakelukanavilla.

    Yle seuratuin radiossa ja televisiossa

    Tutkimukseen vastanneet arvioivat Ylen Suomen luotetuimmaksi mediaksi. Yle sai vastaajilta luotettavuudesta noin kahdeksan pistettä asteikolla 0–10.

    Yle oli seuratuin media radiossa ja televisiossa. 72 prosenttia vastaajista kertoi seuraavansa Ylen tv- ja radiouutisia viikottain.

    Ylen verkkouutiset tavoittivat kolmanneksi eniten lukijoita. Vastaajista 36 prosenttia kertoi lukeneensa niitä viikottain.

    Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report vertaa uutisten käyttöä 37 maassa. Tutkimus tehdään vuosittain, ja Suomi on ollut mukana vuodesta 2014. Tiedot perustuvat kyselyyn, johon kussakin maassa osallistuu noin 2000 vastaajaa.

    Lisätty 14.6. klo 15.50: Tiedot Ylen osuudesta tutkimuksessa.

    Valkoisen talon mahtipontinen Pohjois-Korea -video ylistää Trumpin ja Kimin roolia elokuvatyyliin: "Kaksi miestä. Kaksi johtajaa. Yksi kohtalo"


    Yhdysvaltojen Valkoinen talo on julkaissut isolla rahalla tuotetun videon, jonka aiheena on Pohjois-Korean ydinaseriisunta. Videon tyyliä on luonnehdittu kansainvälisessä mediassa propagandistiseksi. Videolla maalaillaan Pohjois-Korean mahdollisuuksia...

    Yhdysvaltojen Valkoinen talo on julkaissut isolla rahalla tuotetun videon, jonka aiheena on Pohjois-Korean ydinaseriisunta. Videon tyyliä on luonnehdittu kansainvälisessä mediassa propagandistiseksi.

    Videolla maalaillaan Pohjois-Korean mahdollisuuksia ydinaseriisunnan toteutuessa ja alleviivataan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin käymien neuvotteluiden merkitystä koko maailman historialle.

    Neliminuuttisella videolla matala miesääni lausuu elokuvatrailer-tyyliin mahtipontisia lauseita dramaattisen musiikin ja ääniefektien säestyksellä:

    "Historia tuntuu toistavan itseään sukupolvesta toiseen. Kierteitä, joille ei näy loppua. On ollut suhteellisen rauhan ja suurten jännitteiden aikoja..."

    "Tulee aika, kun muutamat nousevat vaatimaan muutosta. Mutta kysymys kuuluu, kuinka suuren muutoksen vain muutamat ihmiset voivat saada aikaan? Menneisyyden ei tarvitse olla tulevaisuus. Pimeyden sisältä, voi langeta valo ja toivon valo voi palaa kirkkaana," ääni jatkaa.

    "Kaksi miestä. Kaksi johtajaa. Yksi kohtalo", ääni sanoo, ja kuvissa välähtävät Trumpin ja Kimin kuvat.

    Voit katsoa videon kokonaisuudessaan jutun alussa olevasta videoklipistä.

    Alun perin Trump näytti Valkoisen talon tuottaman videon Kim Jong-unille heidän tapaamisensa yhteydessä Singaporessa. Video esiteltiin julkisesti Trumpin pitämän lehdistötilaisuuden yhteydessä. Videosta on tehty sekä englannin että koreankieliset versiot.

    Juttua muokattu 13.6. klo 15:01: Lisätty tieto siitä, että Trump näytti videon henkilökohtaisesti Kim Jong-unille johtajien tapaamisen yhteydessä.

    Lue myös:

    Trump ehti haukkumaan Robert De Niron paluumatkalla Singaporesta: "Hän on saanut liian monta iskua päähänsä"

    Toimittajalta: Todistin historiaa univajeessa – Oliko Trumpin ja Kimin tapaaminen lopulta hyväksi vai pahaksi?

    Pohjois-Korean johtava sanomalehti hehkuttaa Trumpin tekemiä myönnytyksiä:

    Pohjois-Korean johtava sanomalehti hehkuttaa Trumpin tekemiä myönnytyksiä: "Vuosisadan tapaaminen"


    Pohjois-Korean työväenpuolueen sanomalehti Rodong Sinmun iloitsee maan johtajan Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaamisesta. Kim ja Trump solmivat tiistaina Singaporessa sopimuksen, jonka mukaan Pohjois-Korea sitoutuu Korean...

    Pohjois-Korean työväenpuolueen sanomalehti Rodong Sinmun iloitsee maan johtajan Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaamisesta.

    Kim ja Trump solmivat tiistaina Singaporessa sopimuksen, jonka mukaan Pohjois-Korea sitoutuu Korean niemimaan täydelliseen ydinaseriisuntaan.

    Trump puolestaan antaa sopimuksella turvatakuut Pohjois-Korealle.

    Rodong Sinmunin keskiviikkoisessa numerossa kerrotaan tapaamisen olleen suuri menestys. Lehdessä korostetaan Trumpin tekemiä myönnytyksiä ja mahdollisuuksia uuteen rauhan aikakauteen Korean niemimaalla.

    Trump sanoi tiedotustilaisuudessaan, että Yhdysvallat lopettaa yhteiset sotaharjoitukset Etelä-Koreassa.

    Jutun otsikossa sanotaan, että "vuosisadan tapaaminen avaa uuden historian Korean demokraattisen kansantasavallan ja Yhdysvaltojen suhteille".

    Lehdessä on lisäksi kuvia Trumpista ja Kimistä neuvottelupöydässä ja sopimusta allekirjoittamassa.

    Ajassa uutisoiminen harvinaista

    Pohjois-Korean media on maan hallituksen tiukassa hallinnassa. Kim Jong-unin liikkeistä uutisoidaan harvoin ennen kuin johtaja on turvallisesti takaisin kotimaassa.

    Pohjoiskorealaiset saivat tietää Kimin matkasta Singaporeen maanantaina aamulla. Tuolloin Rodong Sinmun julkaisi muun muassa kuvia Kimistä Singaporen pääministerin Lee Hsien Loongin kanssa.

    Kuudesti viikossa ilmestyvä Rodong Sinmun on maan suurimman puolueen äänitorvi. Lehteä julkaistaan päivittäin, ja sen ensimmäinen sivu kertoo yleensä Kimin toiminnasta.

    Keskiviikon numerossa Trumpin ja Kimin kuvilla on täytetty jopa kolme sivua. Lehteä luetaan pääasiassa yhteisissä tiloissa, esimerkiksi metroasemilla.

    Lue lisää:

    Singaporen kokous keräsi kiitoksia ja aiheutti huolta – tätä mieltä maailman johtajat ovat Trumpin ja Kimin sopimuksesta

    Toimittajalta: Todistin historiaa univajeessa – Oliko Trumpin ja Kimin tapaaminen lopulta hyväksi vai pahaksi?

    Näin Trumpin ja Kimin tapaaminen huomioitiin Pohjois-Korean mediassa – pohjoiskorealaiset seurasivat lähetystä Pjongjangin rautatieasemalla

    Näin Trumpin ja Kimin tapaaminen huomioitiin Pohjois-Korean mediassa – pohjoiskorealaiset seurasivat lähetystä Pjongjangin rautatieasemalla


    Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin matka Singaporeen on huomioitu myös Pohjois-Korean mediassa. Muun muassa uutiskanava CNN:n mukaan pohjoiskorealaiset saivat tietää maanantaina aamulla, että Kim on saapunut Singaporeen tapaamaan Yhdysvaltain...

    Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin matka Singaporeen on huomioitu myös Pohjois-Korean mediassa.

    Muun muassa uutiskanava CNN:n mukaan pohjoiskorealaiset saivat tietää maanantaina aamulla, että Kim on saapunut Singaporeen tapaamaan Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia.

    Kimin laskeutuminen Singaporeen ja hänen tapaamisensa Singaporen pääministerin Lee Hsien Loongin kanssa näytettiin pohjoiskorealaisille ainakin maan pääkaupungin Pjongjangin päärautatieasemalla isoilta näytöiltä.

    Pohjois-Koreassa keskitytään Kimiin

    Tapaamisesta kerrottiin maanantaina Pohjois-Korean uutistoimiston KCNA:n televisiouutisissa. Iso-Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo, että tämä on harvinaista, sillä yleensä Kimin liikkeistä ei uutisoida, ennen kuin hän on turvallisesti takaisin Pohjois-Koreassa.

    KCNA kertoi seitsemän minuuttia pitkässä uutisessa Kimin muun muassa sanoneen, että Singapore on puhdas ja kaunis paikka. Uutisissa keskitytään vahvasti Kimin liikkeisiin.

    Maan ainoan uutistoimiston KCNA:n kuuluisa uutisankkuri Ri Chun Hee luonnehti Trumpin ja Kimin tapaamista historialliseksi. Tapaaminen kävisi toteen "muuttuneella aikakaudella" ja "suuren huomion ja koko maailman odotusten alla".

    Uutistoimiston mukaan Kim tulisi vaihtamaan ajatuksiaan "pysyvän ja kestävän rauhan rakentamiseksi Korean niemimaalla".

    Lähetyksessä viitattiin Trumpiin hänen koko nimellään Donald J. Trump.

    Yhdysvaltalainen toimittaja Martyn Williams julkaisi Twitterissä videon KCNA:n uutislähetyksestä:

    Trumpin ja Kimin tapaamista ei lähetetty suorana

    Tiistaina Trumpin ja Kimin tapaamisen aikaan KCNA ei lähettänyt suoraa kuvaa. Televisio ei päättänyt rikkoa sen tavallista lähetysaikataulua, joka alkaa vasta joitakin tunteja myöhemmin.

    Trumpin ja Kimin tapaamisen lopputuloksesta pohjoiskorealaiset ovat siis todennäköisesti vielä tietämättömiä.

    Pohjois-Korean työväenpuolueen sanomalehti Rodong Sinmun julkaisi maanantaina kuvia Kimistä lähtemässä Singaporeen, kättelemässä viranomaisia ja vilkuttamassa Air Chinan lentokoneen ovella ennen nousua.