Yle Uutiset | media | Tuoreimmat uutiset

    Unohda ohjelmaoppaat – Uutisvahti muistuttaa suosikkijoukkueesi otteluista koko MM-kisojen ajan

    Unohda ohjelmaoppaat – Uutisvahti muistuttaa suosikkijoukkueesi otteluista koko MM-kisojen ajan


    Tästä on kyseYle Uutisvahti on maksuton personoituva uutissovellus mobiililaitteille.Ilmoituksia jalkapallon MM-otteluista voi tilata koko turnauksen ajan 14.6.-15.7.Kirjautumalla Uutisvahtiin Yle Tunnuksella ilmoitusasetuksesi pysyvät mukana...

    Tästä on kyseYle Uutisvahti on maksuton personoituva uutissovellus mobiililaitteille.Ilmoituksia jalkapallon MM-otteluista voi tilata koko turnauksen ajan 14.6.-15.7.Kirjautumalla Uutisvahtiin Yle Tunnuksella ilmoitusasetuksesi pysyvät mukana laitteella kuin laitteella.

    Yle Uutisvahti muuttaa muotoaan jalkapallon MM-kisojen ajaksi. Kun tilaat tietyn pelaajan tai joukkueen ilmoitukset laitteellesi, Uutisvahti lähettää suosikkejasi koskevien uutisten lisäksi myös muistutuksen jokaisesta ottelusta, jossa kyseinen joukkue tai pelaaja esiintyy. Tilaamalla Urheilun pääuutiset -ilmoitukset saat Uutisvahdilta päivän tärkeimmät MM-uutiset tuoreeltaan laitteellesi.

    Lataa Uutisvahti täältä.

    Sovellukseen ilmestyy myös uusi näkymä, jossa seurataan ainoastaan MM-jalkapalloon liittyviä uutisia. Näkymän avulla käyttäjä pystyy nopealla silmäyksellä seuraamaan merkittävimpiä kisatapahtumia ja -ilmiöitä.

    – Uutisvahdin personointi on kuin tehty isoa turnausta varten, jossa montaa katsojaa kiinnostaa vain omat suosikkijoukkueet tai suuret puheenaiheet ja toiset haluavat nähdä kisojen jokaisen ottelun, sanoo Yle Urheilun uutispäällikkö Jyri Kivimäki.

    Näissä MM-kisoissa Yle hyödyntää myös robottijournalismia. Voitto-robotti kirjoittaa lyhyen raportin ja laatii tilastografiikan turnauksen jokaisesta ottelusta heti loppuvihellyksen jälkeen. Tämän jälkeen ihmistoimittaja saa muokata artikkelia vapaasti ja lisätä ne asiat, joista Voitto ei vielä osaa kirjoittaa, kuten esimerkiksi pelaajien ja valmentajien kommentit. Voitto laatii myös ennakkosähkeet, joilla Uutisvahti ilmoittaa alkavista otteluista.

    Lue lisää Uutisvahdista.

    Suomalaiset ovat mediaan luottavaa kansaa –

    Suomalaiset ovat mediaan luottavaa kansaa – "Meillä on hyvin äänekäs vähemmistö, joka Suomessakin lietsoo epäluottamusta"


    Suomalaisilla on vahva luotto uutisiin, selviää uutisten käyttöä 37 maassa vertailevasta Digital News Report 2018 -kyselytutkimuksesta. Kaikista tutkimukseen osallistuneista maista Suomessa luotetaan uutisiin eniten, ja perinteisellä kotimaisella...

    Suomalaisilla on vahva luotto uutisiin, selviää uutisten käyttöä 37 maassa vertailevasta Digital News Report 2018 -kyselytutkimuksesta. Kaikista tutkimukseen osallistuneista maista Suomessa luotetaan uutisiin eniten, ja perinteisellä kotimaisella uutismedialla on vahva asema myös verkossa.

    Suomalaiset pitävät valtavirran uutismediaa suhteellisen luotettavana, vaikka puolet vastaajista kertoi kohdanneensa viikon aikana eri tavoin huonoa, virheellistä tai harhaanjohtavaa journalismia.

    Tosiasiassa kansalaiset kyllä kritisoivat mediaa, mutta luottavat siihen aivan eri lailla kuin muuhun verkossa leviävään informaatioon. Elina Grundström, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja

    Harva vastaajista kertoi seuraavansa vastamediaa. Reilu puolet vastaajista tunsi ainakin jonkun luetelluista niin sanotuista vastamedioista nimeltä ja kahdeksan prosenttia kertoi seuranneensa jotain niistä viikon aikana.

    Viime vuosina vastamedia on kritisoinut voimakkaasti perinteistä uutismediaa ja samalla on käyty keskustelua valeuutisista.

    – Meillä on hyvin äänekäs vähemmistö, joka Suomessakin lietsoo epäluottamusta mediaan ja väittää, ettei mediaan luoteta. Tosiasiassa kansalaiset kyllä kritisoivat mediaa, mutta luottavat siihen aivan eri lailla kuin muuhun verkossa leviävään informaatioon, kommentoi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström raportin tuloksia.

    Verkko ei ole syrjäyttänyt perinteisiä jakelukanavia

    Yhä useampi suomalainen on valmis maksamaan verkkouutisista. Neljä vuotta sitten 15 prosenttia suomalaisista kertoi voivansa maksaa verkkouutisista. Nyt 18 prosenttia vastaajista kertoi olevansa valmis maksamaan verkkouutisista.

    Suomalaiset hakevat uutisensa yleensä suoraan uutismedian sivuilta sen sijaan, että löytäisivät ne sosiaalisen median tai jonkun muun kolmannen osapuolen kautta.

    Vaikka verkko on vahvistanut asemiaan uutismediana, se ei ole syrjäyttänyt perinteisiä jakelukanavia eli printtilehtiä, radiota ja televisiota. Tosin uutisten tavoittavuus on laskenut hieman kaikilla jakelukanavilla.

    Yle seuratuin radiossa ja televisiossa

    Tutkimukseen vastanneet arvioivat Ylen Suomen luotetuimmaksi mediaksi. Yle sai vastaajilta luotettavuudesta noin kahdeksan pistettä asteikolla 0–10.

    Yle oli seuratuin media radiossa ja televisiossa. 72 prosenttia vastaajista kertoi seuraavansa Ylen tv- ja radiouutisia viikottain.

    Ylen verkkouutiset tavoittivat kolmanneksi eniten lukijoita. Vastaajista 36 prosenttia kertoi lukeneensa niitä viikottain.

    Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report vertaa uutisten käyttöä 37 maassa. Tutkimus tehdään vuosittain, ja Suomi on ollut mukana vuodesta 2014. Tiedot perustuvat kyselyyn, johon kussakin maassa osallistuu noin 2000 vastaajaa.

    Lisätty 14.6. klo 15.50: Tiedot Ylen osuudesta tutkimuksessa.

    Valkoisen talon mahtipontinen Pohjois-Korea -video ylistää Trumpin ja Kimin roolia elokuvatyyliin: "Kaksi miestä. Kaksi johtajaa. Yksi kohtalo"


    Yhdysvaltojen Valkoinen talo on julkaissut isolla rahalla tuotetun videon, jonka aiheena on Pohjois-Korean ydinaseriisunta. Videon tyyliä on luonnehdittu kansainvälisessä mediassa propagandistiseksi. Videolla maalaillaan Pohjois-Korean mahdollisuuksia...

    Yhdysvaltojen Valkoinen talo on julkaissut isolla rahalla tuotetun videon, jonka aiheena on Pohjois-Korean ydinaseriisunta. Videon tyyliä on luonnehdittu kansainvälisessä mediassa propagandistiseksi.

    Videolla maalaillaan Pohjois-Korean mahdollisuuksia ydinaseriisunnan toteutuessa ja alleviivataan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin käymien neuvotteluiden merkitystä koko maailman historialle.

    Neliminuuttisella videolla matala miesääni lausuu elokuvatrailer-tyyliin mahtipontisia lauseita dramaattisen musiikin ja ääniefektien säestyksellä:

    "Historia tuntuu toistavan itseään sukupolvesta toiseen. Kierteitä, joille ei näy loppua. On ollut suhteellisen rauhan ja suurten jännitteiden aikoja..."

    "Tulee aika, kun muutamat nousevat vaatimaan muutosta. Mutta kysymys kuuluu, kuinka suuren muutoksen vain muutamat ihmiset voivat saada aikaan? Menneisyyden ei tarvitse olla tulevaisuus. Pimeyden sisältä, voi langeta valo ja toivon valo voi palaa kirkkaana," ääni jatkaa.

    "Kaksi miestä. Kaksi johtajaa. Yksi kohtalo", ääni sanoo, ja kuvissa välähtävät Trumpin ja Kimin kuvat.

    Voit katsoa videon kokonaisuudessaan jutun alussa olevasta videoklipistä.

    Alun perin Trump näytti Valkoisen talon tuottaman videon Kim Jong-unille heidän tapaamisensa yhteydessä Singaporessa. Video esiteltiin julkisesti Trumpin pitämän lehdistötilaisuuden yhteydessä. Videosta on tehty sekä englannin että koreankieliset versiot.

    Juttua muokattu 13.6. klo 15:01: Lisätty tieto siitä, että Trump näytti videon henkilökohtaisesti Kim Jong-unille johtajien tapaamisen yhteydessä.

    Lue myös:

    Trump ehti haukkumaan Robert De Niron paluumatkalla Singaporesta: "Hän on saanut liian monta iskua päähänsä"

    Toimittajalta: Todistin historiaa univajeessa – Oliko Trumpin ja Kimin tapaaminen lopulta hyväksi vai pahaksi?

    Pohjois-Korean johtava sanomalehti hehkuttaa Trumpin tekemiä myönnytyksiä:

    Pohjois-Korean johtava sanomalehti hehkuttaa Trumpin tekemiä myönnytyksiä: "Vuosisadan tapaaminen"


    Pohjois-Korean työväenpuolueen sanomalehti Rodong Sinmun iloitsee maan johtajan Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaamisesta. Kim ja Trump solmivat tiistaina Singaporessa sopimuksen, jonka mukaan Pohjois-Korea sitoutuu Korean...

    Pohjois-Korean työväenpuolueen sanomalehti Rodong Sinmun iloitsee maan johtajan Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaamisesta.

    Kim ja Trump solmivat tiistaina Singaporessa sopimuksen, jonka mukaan Pohjois-Korea sitoutuu Korean niemimaan täydelliseen ydinaseriisuntaan.

    Trump puolestaan antaa sopimuksella turvatakuut Pohjois-Korealle.

    Rodong Sinmunin keskiviikkoisessa numerossa kerrotaan tapaamisen olleen suuri menestys. Lehdessä korostetaan Trumpin tekemiä myönnytyksiä ja mahdollisuuksia uuteen rauhan aikakauteen Korean niemimaalla.

    Trump sanoi tiedotustilaisuudessaan, että Yhdysvallat lopettaa yhteiset sotaharjoitukset Etelä-Koreassa.

    Jutun otsikossa sanotaan, että "vuosisadan tapaaminen avaa uuden historian Korean demokraattisen kansantasavallan ja Yhdysvaltojen suhteille".

    Lehdessä on lisäksi kuvia Trumpista ja Kimistä neuvottelupöydässä ja sopimusta allekirjoittamassa.

    Ajassa uutisoiminen harvinaista

    Pohjois-Korean media on maan hallituksen tiukassa hallinnassa. Kim Jong-unin liikkeistä uutisoidaan harvoin ennen kuin johtaja on turvallisesti takaisin kotimaassa.

    Pohjoiskorealaiset saivat tietää Kimin matkasta Singaporeen maanantaina aamulla. Tuolloin Rodong Sinmun julkaisi muun muassa kuvia Kimistä Singaporen pääministerin Lee Hsien Loongin kanssa.

    Kuudesti viikossa ilmestyvä Rodong Sinmun on maan suurimman puolueen äänitorvi. Lehteä julkaistaan päivittäin, ja sen ensimmäinen sivu kertoo yleensä Kimin toiminnasta.

    Keskiviikon numerossa Trumpin ja Kimin kuvilla on täytetty jopa kolme sivua. Lehteä luetaan pääasiassa yhteisissä tiloissa, esimerkiksi metroasemilla.

    Lue lisää:

    Singaporen kokous keräsi kiitoksia ja aiheutti huolta – tätä mieltä maailman johtajat ovat Trumpin ja Kimin sopimuksesta

    Toimittajalta: Todistin historiaa univajeessa – Oliko Trumpin ja Kimin tapaaminen lopulta hyväksi vai pahaksi?

    Näin Trumpin ja Kimin tapaaminen huomioitiin Pohjois-Korean mediassa – pohjoiskorealaiset seurasivat lähetystä Pjongjangin rautatieasemalla

    Näin Trumpin ja Kimin tapaaminen huomioitiin Pohjois-Korean mediassa – pohjoiskorealaiset seurasivat lähetystä Pjongjangin rautatieasemalla


    Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin matka Singaporeen on huomioitu myös Pohjois-Korean mediassa. Muun muassa uutiskanava CNN:n mukaan pohjoiskorealaiset saivat tietää maanantaina aamulla, että Kim on saapunut Singaporeen tapaamaan Yhdysvaltain...

    Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin matka Singaporeen on huomioitu myös Pohjois-Korean mediassa.

    Muun muassa uutiskanava CNN:n mukaan pohjoiskorealaiset saivat tietää maanantaina aamulla, että Kim on saapunut Singaporeen tapaamaan Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia.

    Kimin laskeutuminen Singaporeen ja hänen tapaamisensa Singaporen pääministerin Lee Hsien Loongin kanssa näytettiin pohjoiskorealaisille ainakin maan pääkaupungin Pjongjangin päärautatieasemalla isoilta näytöiltä.

    Pohjois-Koreassa keskitytään Kimiin

    Tapaamisesta kerrottiin maanantaina Pohjois-Korean uutistoimiston KCNA:n televisiouutisissa. Iso-Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo, että tämä on harvinaista, sillä yleensä Kimin liikkeistä ei uutisoida, ennen kuin hän on turvallisesti takaisin Pohjois-Koreassa.

    KCNA kertoi seitsemän minuuttia pitkässä uutisessa Kimin muun muassa sanoneen, että Singapore on puhdas ja kaunis paikka. Uutisissa keskitytään vahvasti Kimin liikkeisiin.

    Maan ainoan uutistoimiston KCNA:n kuuluisa uutisankkuri Ri Chun Hee luonnehti Trumpin ja Kimin tapaamista historialliseksi. Tapaaminen kävisi toteen "muuttuneella aikakaudella" ja "suuren huomion ja koko maailman odotusten alla".

    Uutistoimiston mukaan Kim tulisi vaihtamaan ajatuksiaan "pysyvän ja kestävän rauhan rakentamiseksi Korean niemimaalla".

    Lähetyksessä viitattiin Trumpiin hänen koko nimellään Donald J. Trump.

    Yhdysvaltalainen toimittaja Martyn Williams julkaisi Twitterissä videon KCNA:n uutislähetyksestä:

    Trumpin ja Kimin tapaamista ei lähetetty suorana

    Tiistaina Trumpin ja Kimin tapaamisen aikaan KCNA ei lähettänyt suoraa kuvaa. Televisio ei päättänyt rikkoa sen tavallista lähetysaikataulua, joka alkaa vasta joitakin tunteja myöhemmin.

    Trumpin ja Kimin tapaamisen lopputuloksesta pohjoiskorealaiset ovat siis todennäköisesti vielä tietämättömiä.

    Pohjois-Korean työväenpuolueen sanomalehti Rodong Sinmun julkaisi maanantaina kuvia Kimistä lähtemässä Singaporeen, kättelemässä viranomaisia ja vilkuttamassa Air Chinan lentokoneen ovella ennen nousua.

    Pori Jazzin pomo ehti aiheuttaa kohun ja saada kenkää vain tunneissa – Kysyimme viestintäasiantuntijoilta, miksi

    Pori Jazzin pomo ehti aiheuttaa kohun ja saada kenkää vain tunneissa – Kysyimme viestintäasiantuntijoilta, miksi


    Satakunnan Kansa kertoi eilen iltapäivällä Pori Jazzin vastavalitun, elokuussa aloittavan toimitusjohtajan kommenteista. Niissä hän antoi ymmärtää, että homoseksuaalisuudesta voisi eheytyä. Syntyi kiivas julkinen keskustelu, jonka lopuksi Pori...

    Satakunnan Kansa kertoi eilen iltapäivällä Pori Jazzin vastavalitun, elokuussa aloittavan toimitusjohtajan kommenteista. Niissä hän antoi ymmärtää, että homoseksuaalisuudesta voisi eheytyä.

    Syntyi kiivas julkinen keskustelu, jonka lopuksi Pori Jazzia pyörittävän yhdistyksen hallitus päätti Aki Ruotsalan työsopimuksen purkamisesta. Hallituksen puheenjohtaja Hannu Jaakkola totesi, ettei päätös ollut helppo. Sille ei kuitenkaan ollut hänen mukaansa muuta vaihtoehtoa.

    Miksi?

    ”Kohut ovat arsenikkia maineikkaille brändeille”

    Yritysten kyky tehdä tulosta on yhä useammin riippuvainen siitä, saavatko ne osakseen huomiota ja siitä, millaista mainetta ne itselleen rakentavat. Näin kirjoittaa viestintätoimisto Ellun Kanat muutama vuosi sitten julkaistussa yritysvastuullisuutta käsittelevässä raportissa.

    Yrityksen maine syntyy paitsi sen teoista myös johdon kannanotoista. Amerikkalainen Harvard Business Review kirjoitti alkuvuodesta yrityksien maineenhallinnassa tapahtuneesta muutoksesta. Aiemmin ajateltiin, että puolen valitseminen poliittisiksi nähdyissä kysymyksissä voi vaikuttaa negatiivisesti yritysten myyntiin. Yhteiskunnallisten vastakkainasettelujen lisääntyessä myös toimitusjohtajien kannanottojen määrä on kuitenkin kasvanut – ja niihin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota.

    Monelle asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle ei olekaan yhdentekevää, mitä Pori Jazzin tuleva toimitusjohtaja toteaa julkisessa keskustelussa. Kuluttajademokratiassa kansalainen äänestää lompakkoaan käyttämällä, ja siksi toimitusjohtajan kommentit eivät ole merkityksettömiä myöskään lopulta vastuussa olevalle hallitukselle.

    – Jokaisella yrityksellä on tietenkin mahdollisuus valita kantansa. Tässäkin tapauksessa Pori Jazz olisi voinut asettua toimitusjohtajansa tueksi, mutta se olisi saattanut aiheuttaa lisähaittaa, muistuttaa kriisiviestintään erikoistuneen Tekir Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa.

    Saukkomaan mukaan tällaiset kohut ovat myrkyllisiä kaikenlaisten yritysten maineille.

    – Mutta varsinaista arsenikkia ne ovat tunnetuille ja maineikkaille kulttuuribrändeille, joiden brändin arvo itsessään on suurempi kuin esimerkiksi liikevaihto. Sellaisille, kuten Pori Jazz. On myös brändejä, joiden johdolta voidaan kestää tällaisia mielipiteitä.

    Tutun kaavan mukaan

    Julkisuus ja julkiset keskustelut noudattavat usein tuttua kaavaa. Ihmisten tapa vuorovaikuttaa keskenään tai median lajityypit eivät muutu radikaalisti päivästä toiseen, sanoo mediatutkija, elokuvatutkimuksen professori Anu Koivunen.

    – Siksi jo eilen iltapäivällä oli ennustettavissa, miten Ruotsalan kommenteista tultaisiin puhumaan. Keskustelu kutsui osakseen puheenvuoroja sekä siitä, saako enää olla samoilla linjoilla Ruotsalan kanssa ja siitä, miten ”Pori Jazzit jäävät tänä vuonna välistä”, Koivunen summaa.

    Ruotsalan tapaus on Koivusen mukaan malliesimerkki mediatapahtumasta, jossa nähdään aiheesta riippuen ennustettavia rooleja ja repliikkejä. Media synnyttää tapahtumat, antaa niille areenan, nimeää ne ja kommentoi niitä.

    Harri Saukkomaa uskoo, että vastaavanlaisia tapauksia tullaan vielä tulevaisuudessa näkemään.

    – Eniten hankausta syntyy arvomaailmojen törmäämisessä ja erityisesti kommenteissa, jotka liittyvät ihmisten tasavertaiseen kohteluun, hän sanoo ja viittaa Susanna Kosken kommenteista nousseeseen keskusteluun.

    Saukkomaan mukaan yritysten ja ihmisten kannalta on haastavaa, ettei esimerkiksi kohua herättävän mielipiteen tarvitse olla tuore. Tässäkin tapauksessa Satakunnan Kansa oli nostanut esiin vanhat lausunnot, joihin tartuttiin.

    – Yritysten olisikin oltava tarkkana rekrytointivaiheessa ja mietittävä, millaisia ongelmia rekrytoinnista voi syntyä ja miten niitä voidaan etukäteen taklata. Mitä lähempänä yritys toimii suoraan ihmistä, sitä herkempi on oltava.

    Ylen tv-kanavat pimenivät koko maassa – katkos jo ohi

    Ylen tv-kanavat pimenivät koko maassa – katkos jo ohi


    Ylen televisiokanavilla oli tänään keskiviikkona maanlaajuinen katkos. Katkos alkoi 12.30 ja sen arvioitu korjausaika oli 13.36. Katkos johtui tv-verkoista vastaavan Digitan tietoliikennetyöstä, joka epäonnistui. Katkoksen aikana Ylen tv-kanavat...

    Ylen televisiokanavilla oli tänään keskiviikkona maanlaajuinen katkos. Katkos alkoi 12.30 ja sen arvioitu korjausaika oli 13.36.

    Katkos johtui tv-verkoista vastaavan Digitan tietoliikennetyöstä, joka epäonnistui.

    Katkoksen aikana Ylen tv-kanavat näkyivät kuitenkin Areena-palvelussa.

    Ylen aamu-tv:n viimeiset ruotsinkieliset uutiset luettu –

    Ylen aamu-tv:n viimeiset ruotsinkieliset uutiset luettu – "Ruotsinkielinen yleisö kuuntelee aamulla radiota"


    Huomenta, god morgon också från TV-nytt ei enää kuulu Ylen aamu-tv:ssä. Ruotsinkielisten tv-uutisten osuus TV1:n aamu-tv:ssä päättyy, sillä ruotsinkielinen yleisö kuuntelee aamuisin radiota, sanoo Svenska Ylen vastaava päätoimittaja Marit af...

    Huomenta, god morgon också från TV-nytt ei enää kuulu Ylen aamu-tv:ssä.

    Ruotsinkielisten tv-uutisten osuus TV1:n aamu-tv:ssä päättyy, sillä ruotsinkielinen yleisö kuuntelee aamuisin radiota, sanoo Svenska Ylen vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten.

    – Vaikka aamun tv-uutiset ovatkin erinomaisia, niin yleisöä ei sinne oikein ole siirtynyt, af Björkesten sanoi Ylen aamu-tv:ssä perjantaina.

    – Siirrämme resursseja sinne, missä yleisöä on, eli aamulla radioon ja illalla televisioon.

    Samalla uutistoimitus keskittää voimiaan syventävään ja tutkivaan uutistyöhön, af Björkesten sanoo.

    – Vähentämällä lähetysten määrää ja sirpaleisuutta tavoitellaan vaikuttavampia uutissisältöjä, jotka erottuvat muusta uutisvirrasta.

    Aamuisin uutisia ruotsiksi tarjoaa radiossa Yle Vega. Tv-uutiset ruotsiksi lähetetään edelleen Yle Fem -kanavalla kello 17.55 ja 19.30. Lähetykset ovat myös Yle Areenassa.

    Lisäksi uutisia voi lukea Svenska Ylen verkkosivuilta.

    Hallitus esittää STT:lle 1,5 miljoonan kertaluontoista tukea lisäbudjetissa

    Hallitus esittää STT:lle 1,5 miljoonan kertaluontoista tukea lisäbudjetissa


    Hallitus esittää lisäbudjettiesityksessään, että Suomen Tietotoimistolle annettaisiin 1,5 miljoonan euron kertaluontoinen tuki uutistoimintojen turvaamiseen murrosvaiheessa. STT:n toiminnan rahoituksessa on ollut ongelmia asiakasmenetysten takia....

    Hallitus esittää lisäbudjettiesityksessään, että Suomen Tietotoimistolle annettaisiin 1,5 miljoonan euron kertaluontoinen tuki uutistoimintojen turvaamiseen murrosvaiheessa.

    STT:n toiminnan rahoituksessa on ollut ongelmia asiakasmenetysten takia. Asiaan on etsitty ratkaisuja jo pidempään. Esitys lisätalousarvioksi on määrä antaa eduskunnalle torstaina.

    – Kertaluontoisesti myönnettävän tilapäisen tuen avulla STT:lle annettaisiin mahdollisuus uusiutumiseen ja samalla voitaisiin tukea laajemmin suomalaista mediakenttää yhteistä uutispalvelua tuottavan toimijan kautta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) tiedotteessa.

    Bernerin mukaan STT:n valtiontuelle asetetaan ehtoja.

    – Tuen myöntämisen ehtona on suunnitelma yhtiön talouden vakauttamisesta sekä esitys siitä, miten uutistoimistotoiminnalla voitaisiin hyödyttää laajasti suomalaista mediakenttää muun muassa robotiikkaa ja keinoälyä kehittämällä.

    STT:n suurimmat omistajat ovat Sanoma 33,1 prosentin osuudella, Alma Media 20,6 prosentin osuudella ja TS-Yhtymä 18 prosentin osuudella.

    Lue myös:

    STT:n ruotsinkielinen uutistoiminta loppuu: "Kova kolaus"

    Ylen parhaat jutut ja ohjelmat suoraan sähköpostiisi – näin tilaat Yle.fi-kirjeen

    Ylen parhaat jutut ja ohjelmat suoraan sähköpostiisi – näin tilaat Yle.fi-kirjeen


    Yle.fi-kirje koostaa koko Ylen kiinnostavimmat sisällöt yhteen paikkaan. Kirjeen tilaamalla saat sähköpostiisi kattavan tiivistelmän Ylen parhaista artikkeleista ja ohjelmista joka päivä kello 12. Yle.fi-kirjeen tilaamiseen et tarvitse muuta kuin...

    Yle.fi-kirje koostaa koko Ylen kiinnostavimmat sisällöt yhteen paikkaan. Kirjeen tilaamalla saat sähköpostiisi kattavan tiivistelmän Ylen parhaista artikkeleista ja ohjelmista joka päivä kello 12.

    Yle.fi-kirjeen tilaamiseen et tarvitse muuta kuin sähköpostiosoitteen ja Yle Tunnuksen. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen täältä. Kirjeen tilaaminen onnistuu Yle Tunnuksen viestiasetuksista, josta voit tilata myös muita uutiskirjeitämme.

    Kaipaamme yleisöpalautetta uutiskirjeen kehittämiseksi. Tällä lomakkeella voit kertoa meille, miten voisimme tehdä Yle.fi-kirjeestä entistä paremman.

    Lääketutkimuksen pimeää puolta penkova brittitoimittaja:

    Lääketutkimuksen pimeää puolta penkova brittitoimittaja: "Se on samea maailma"


    Terveysbisneksen ja lääketieteellisen tutkimuksen kulissien takana pyörii valtavasti rahaa ja ristiriitaisia intressejä. Potilaan on kuitenkin vain annettava itsensä toisten käsiin ja oltava luottavainen. Siksi taustoja pitää tutkia, sanoo...

    Terveysbisneksen ja lääketieteellisen tutkimuksen kulissien takana pyörii valtavasti rahaa ja ristiriitaisia intressejä. Potilaan on kuitenkin vain annettava itsensä toisten käsiin ja oltava luottavainen. Siksi taustoja pitää tutkia, sanoo Suomessa vieraileva tutkiva toimittaja Deborah Cohen.

    – Lääkeyhtiöt kontrolloivat, mitä tietoa ne antavat, mitä tutkimusta ne tekevät eikä tutkimusta aina tehdä objektiivisella tavalla. Terveydenhuollossa on monia toimijoita, joita kaikkia on tutkittava, Cohen sanoo.

    Freelancerina työskentelevä Deborah Cohen on yksi arvostetun lääketieteen julkaisun British Medical Journalin päätoimittajista. Ennen freelanceriksi siirtymistään hän toimi julkaisun tutkivan journalismin päätoimittajana. Parhaillaan Cohen valmistelee juttua BBC:n Panorama-ohjelmaan. Cohen on palkittu muun muassa British Journalism Awards -palkinnolla.

    Tamiflu-selvitykset paransivat läpinäkyvyyttä

    Cohen kertoo törmänneensä terveydenhuollon kyseenalaisiin lupauksiin oman lähipiirinsäkin kautta. Toissavuonna hän kiinnostui lapsettomuusklinikoiden hoidoista, sillä moni hänen ystävistään käytti niihin valtavasti rahaa. Cohenia alkoi kiinnostaa, onko yksityisten klinikoiden markkinoimista kalliista lisätutkimuksista ja -hoidoista vauvasta haaveileville todellisuudessa hyötyä. Hän selvitti BBC:n työryhmän kanssa kattavasti, löytyykö niiden hyödyistä kunnollista näyttöä.

    – Ihmiset ovat epätoivoisia, haluavat kokeilla mitä tahansa ja käyttävät rahaa saadakseen vauvan. Mutta näyttöä ei ollut, Deborah Cohen sanoo.

    Laajaa kansainvälistä huomiota palkitun tutkivan toimittajan työ herätti vuonna 2009, kun hän teki Cochrane-tutkijaverkoston kanssa perusteellisen selvitystyön Tamiflu-lääkkeen taustoista. Lääkeyhtiö Roche ei alunperin antanut julkisuuteen oleellisia Tamiflun lääkekokeiden tuloksia. Lintuinfluenssan vuoksi useiden valtioiden hamstraaman lääkkeen teho influessaan osoittautui vaatimattomaksi. Työryhmän selvitykset vaikuttivat lääkkeiden valvontaan.

    Peitetarina osoitti puutteet

    Cohenin työhön kuuluu paljon lukemista, ihmisten kanssa keskustelemista ja yhteistyötä tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Jännittävintä on hänen mielestään tavata ensimmäistä kertaa ihminen, joka toimii tietojen lähteenä tai ilmiantajana. Näitä ihmisiä on myös suojeltava tarkasti. Hän on käyttänyt apunaan myös valeidentiteettiä ja tekaistuja tarinoita.

    – Joskus on käytettävä peitetarinaa, että voi näyttää asioita todeksi, Deborah Cohen sanoo.

    Cohen ja hänen toimittajakollegansa testasivat, saisivatko he markkinoille tekaistun tekonivelen. Keksityn yrityksen markkinoimassa valetuotteessa oli räikeitä puutteita. Samaan aikaan potilailta eri maissa poistettiin huonolaatuisia tekoniveliä. British Medical Journalin ja Daily Telegraphin yhteistyössä tekemä laaja selvitys antoi pelottavan kuvan sääntelyn heikkoudesta.

    Deborah CohenJouni Immonen / YleTyön vastapainoksi futista

    Deborah Cohen sanoo, ettei hänen työnsä aina ole mukavaa. Häneen on kohdistunut hakkerointia, häntä on ahdisteltu ja häntä vastaan hyökätään sosiaalisessa mediassa. Cohen sanoo tietävänsä, että jotkut yritykset ovat koonneet häntä koskevan tiedoston. Terveydenhuollon ja lääketutkimuksen taustalla on monenlaisia intressejä.

    – Se on todellakin samea maailma, Cohen toteaa.

    Cohen ei halua tehdä pelkästään töitä, vaan siitä on välillä päästävä irti.

    – Ehdottomasti! Kun on tekemässä juttua, se voi saada vallan. Työ on välillä vähän pakkomielteistäkin.

    Hän seuraa tiiviisti jalkapalloa ja on vankka Liverpool-fani. Lontoossa asuva liverpoolilainen Cohen viihtyy myös kavereiden kanssa pubeissa, bändien keikoilla ja opettelee golfin pelaamista.

    Deborah Cohen vierailee Helsingissä Too Much Medicine -symposiumin järjestelytoimikunnan ja Helsingin yliopiston kutsumana.

    Jutussa käytetty taustamateriaali: Jani Kaaro: Miksi lääketiede tarvitsee tutkivaa journalismia? Katsaus BMJ:n tutkivan toimittajan Deborah Cohenin työhön (Too Much Medicine -symposiumin työryhmä, 2018)

    Yle avaa nyt massoittain uutisjuttuja keskustelulle – palvelun asiallisuutta vaalimaan pestattiin keinoäly

    Yle avaa nyt massoittain uutisjuttuja keskustelulle – palvelun asiallisuutta vaalimaan pestattiin keinoäly


    Kylläpä netissä on fiksua porukkaa liikkeellä! Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä keskusteluista, joita on käyty viime päivinä Ylen uutis- ja ajankohtaisjutuissa. Niitä on avattu nyt poikkeuksellisen paljon keskustelulle, sillä käynnissä...

    Kylläpä netissä on fiksua porukkaa liikkeellä!

    Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä keskusteluista, joita on käyty viime päivinä Ylen uutis- ja ajankohtaisjutuissa. Niitä on avattu nyt poikkeuksellisen paljon keskustelulle, sillä käynnissä on kokeilu.

    Yle yrittää tuoda luoda hyvää ja avartavaa keskustelua Yle.fi-sivuille ja Yle.fi-sovellukseen. Keskustelemaan pääsee Yle Tunnuksella.

    Uutta kokeilussa on, että tällä kertaa mukana on tekoäly. Se yrittää parhaansa mukaan tunnistaa, mitkä kommentit sopivat julkaistavaksi.

    Keskustelu on kokeilun aikana osoittautunut tasokkaaksi. Monet perustelevat kommenttinsa linkkaamalla lähteitä mukaan.

    Koska kone voi tehdä virheitä, Ylen avaamia keskusteluja seuraa myös kaksi ammattitoimittajaa.

    – Käytännössä opetamme sitä luottamaan ihmisiin, sallimaan näkemyseroja ja erottamaan oikean väärästä. Tavallaanhan tämä on tekoälyn tapakasvatusta: opetamme sille, millainen on avoin ja kunnioittava keskusteluilmapiiri, sanoo Pauliina Happo, toinen konetta valvovista toimittajista.

    Koneelle opetetaan samalla Ylen journalistisia periaatteita.

    Jutut olivat avoinna kommentoinnille jo muutama vuosi sitten. Sitten keskustelu pantiin kokonaan kiinni.

    – Keskustelut laitettiin aikanaan tauolle, koska suurten juttumäärien laadukas moderointi oli työaika- ja kustannushaaste. Nyt keinoäly on kehittynyt niin paljon, että se auttaa ratkaisemaan näitä haasteita, minkä lisäksi olemme konseptoineet keskusteluformaatteja uudelleen, sanoo Ylen uutisten ja ajankohtaisjuttujen päätoimittaja Riikka Venäläinen.

    Tavoitteena on, että toimittajat voisivat käyttää aikaa syvälliseen keskusteluun yleisön kanssa juttuaiheista jo ennen kuin riviäkään on kirjoitettu tai välittömästi jutun julkaisun jälkeen. Kone hoitaa käytännön moderointityötä, ja ihminen keskittyy olennaiseen.

    – Keskustelu ja vuorovaikutus ovat entistä tärkeämpi osa journalismia, journalismi ei ole vain yksisuuntaista "norsunluutornista päivää" -toimintaa, Riikka Venäläinen sanoo.

    – Haluamme tarjota alustan uutisaiheista käytävälle laadukkaalle keskustelulle, jotta ihmiset pääsevät jakamaan ajatuksiaan ja käymään kipakkaakin keskustelua ajankohtaisista asioista.

    Ylen uutisten päätoimittaja Riikka Venäläinen.Berislav Jurišić / Yle

    Hän muistuttaa, että toimittajat voivat saada keskusteluista hyviä uutisaiheita ja juttuvinkkejä.

    Venäläisen mukaan Ylen tehtävä on yrittää lisätä ihmisten keskinäistä ymmärrystä.

    – Eri tavalla ajattelevat ihmiset kohtaavat ja väittelevät ja löytävät lopulta yhdessä ratkaisun aitoon ongelmaan. He voivat silti edelleen ajatella asioista hyvin eri tavalla, mutta ymmärrys toisin ajattelevia kohtaan on kasvanut.

    Kommentointi onnistuu uutisten selainversiossa ja Yle.fi-sovelluksessa Yle Tunnuksen avulla.

    Luo oma Yle Tunnuksesi täällä.

    Yle Uutisten uutiskirje tiivistää päivän tärkeimmät aiheet heti aamusta – tilaa se sähköpostiisi tästä

    Yle Uutisten uutiskirje tiivistää päivän tärkeimmät aiheet heti aamusta – tilaa se sähköpostiisi tästä


    Päivittäinen uutiskirje tarjoilee merkittävimmät uutiset ja ajankohtaisaiheet tiiviissä paketissa. Saat ne suoraan sähköpostiisi joka aamu kello 7. Uutiskirjeen tilataksesi tarvitset Yle Tunnuksen, jonka voit hankkia täältä. Uutisten...

    Päivittäinen uutiskirje tarjoilee merkittävimmät uutiset ja ajankohtaisaiheet tiiviissä paketissa. Saat ne suoraan sähköpostiisi joka aamu kello 7.

    Uutiskirjeen tilataksesi tarvitset Yle Tunnuksen, jonka voit hankkia täältä. Uutisten verkkopalvelussa uutiskirjeen voi tilata tämän artikkelin alta löytyvän tilausikkunan kautta. Mobiilisovelluksissa uutiskirjeiden tilaaminen onnistuu Yle Tunnuksen viestiasetusten kautta.

    Kehitämme uutiskirjettä jatkuvasti ja kaipaamme sitä varten palautettasi. Palautetta voit lähettää meille tällä lomakkeella.

    Viestintäviraston tietoturva-asiantuntija kertoo, mistä Twitterin tietoturvaongelmissa on kyse – neuvoo vaihtamaan salasanan

    Viestintäviraston tietoturva-asiantuntija kertoo, mistä Twitterin tietoturvaongelmissa on kyse – neuvoo vaihtamaan salasanan


    Viestipalveluyhtiö Twitter tiedotti torstaina, että palvelun käyttäjien salasanoja oli päätynyt ohjelmistovian takia salaamattomina yhtiön tietojärjestelmiin. Yhtiön sisäisen selvityksen perusteella salasanojen varastamista tai...

    Viestipalveluyhtiö Twitter tiedotti torstaina, että palvelun käyttäjien salasanoja oli päätynyt ohjelmistovian takia salaamattomina yhtiön tietojärjestelmiin.

    Yhtiön sisäisen selvityksen perusteella salasanojen varastamista tai väärinkäyttöä ei ole kuitenkaan ilmennyt. Palvelun kaikkia käyttäjiä, joita on yli 330 miljoonaa, kehotettiin silti vaihtamaan salasanansa varmuuden vuoksi.

    Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Kauto Huopio suosittaa suomalaisia toimimaan, kuten yhtiö on suositellut, salasanan vaihtamisesta ei ole mitään haittaa. Viestintävirasto on julkaissut ohjeet asiaan liittyen verkkosivuillaan.

    – Kun jokin verkkopalvelu, tässä tapauksessa Twitter, antaa tietoturvasuosituksia omiin järjestelmiinsä liittyen, emme voi kun olla heidän takanaan. Jos he ovat kerran näin arvioineet, niin salasanan vaihtaminen on suositeltavaa.

    Huopio luottaa Twitterin ilmoituksiin. Hänen mukaansa yhtiö on toiminut vastuullisesti ja tietoturvamielessä hyvin tiedottaessaan nopeasti käyttäjille salasanojen salauksen pettämisestä.

    – Ainakin tällä tavalla voidaan varmistua siitä, että salasanat eivät joudu vääriin käsiin.

    Huopion mukaan verkkopalvelujen salasanojen päätyminen vääriin käsiin, tai edes riski sille, kuten tässä tapauksessa on käynyt, ei ole mitenkään tavatonta. Twitterin kohdalla kyse oli siitä, että joitakin salasanoja oli kertynyt yhtiön järjestelmän lokitiedostoihin ilman salausta.

    – Tavallisesti salasanat tallentuvat yhtiöiden järjestelmiin tiivisteinä, eivät normaaleina merkkeinä, jolloin alkuperäistä salasanaa ei voi niistä päätellä. Kun salasanat ovat tiivisteinä, palveluntarjoajan tietojärjestelmään murtautunut rikollinen tai epärehellinen työntekijä ei voi saada käyttäjän salasanaa tietoonsa.

    Älä käytä samoja salasanoja useissa palveluissa

    Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen johtajava johtava asiantuntija Kauto Huopio neuvoo, että jos jossakin muussa verkkopalvelussa kuin Twitterissä on käytetty samaa salasanaa, näidenkin salasanat on syytä vaihtaa.

    Viestintäviraston suositus on, että missään verkkopalveluissa ei käytettäisi samaa salasanaa. Huopio myöntää, että tämä on haasteellista, mutta tehtävään on monia hyviä salasanaohjelmistoja.

    – Ne luovat salatun tiedoston omalle koneelle, jolloin pääsalasanalla voi hallita muita salasanoja, jotta käyttäjän tarvitsee muistaa vain yhden salasanan. Salasananhallintaohjelmistoja löytyy sekä tietokoneille että älypuhelimille.

    Huopion mukaan tärkeintä olisi, että työpaikalla ja kotona käytettäisi eri salasanoja. Tässä mielessä sähköposti on merkittävä väylä, koska sitä kautta pääsee käsiksi muihin salasanoihin "unohditko salasanasi" -toiminnon avulla. Näin ollen sähköpostiin tulee salasanan resetointiin vaadittava linkki, mikäli sitä joltakin palvelulta pyytää.

    Huopio sanoo, että oleellista ei ole jatkuva salasanan vaihtaminen. Tärkeämpää on salasanan pituus – että se on mahdollisimman pitkä.

    – Hyvä salasana on yli 15 merkkiä. Se voi olla vaikkapa kokonainen lause välimerkkeineen, jotta se on helppo muistaa.

    Salasanan pituus on ratkaisevaa, koska salasanoja ei tallenneta eri tietokannoissa selkokielisinä, vaan tiivisteinä. Mitä pidempi salasana on, sitä vaikeampi siitä johdettua salasanatiivistettä on murtaa.

    Huopion mukaan salasanat kannattaa kirjoittaa esimerkiksi joko vihkoon, joka säilytetään asianmukaisesti turvatussa paikassa tai salasananhallintaohjelmistoon. Tietokoneelle erilliseen tiedostoon ei kannata tallentaa salasanoja, ellei tiedosto ole salattu. Siksi salasananhallintaohjelmisto on helpoin ratkaisu.

    Tärkeintä on pitää työpaikalla ja kotikoneella eri salasanat, sekä sähköposteissa työpaikan ja kotikoneen salasanat erillään.

    Huopio varoittelee myös sähköpostiin lähetetyistä kalasteluviesteistä, joissa kerrotaan tietoturvaongelmista. Hänen mukaansa oikeat tahot eivät lähetä sähköpostitse linkkejä päivityssivulle tietoturvapäivityksiensä takia.

    – Salasanat kannattaa päivittää kirjautumalla verkkopalveluun itse kirjoittamalla palvelun osoite selaimeen käsin. Myös verkkopalvelun mobiilisovelluksen kautta tehtävä salasanavaihto on hyvä menetelmä.

    Haluatko viikon kiehtovimmat tiedeuutiset sähköpostiisi? Tilaa tieteen uutiskirje täältä

    Haluatko viikon kiehtovimmat tiedeuutiset sähköpostiisi? Tilaa tieteen uutiskirje täältä


    Sunnuntaisin ilmestyvän tieteen uutiskirjeen avulla pääset nopeasti kärryille tiedemaailman kiinnostavimmista käänteistä. Tieteen uutiskirje kerää Ylen parhaat tiedejutut ja -videot kuluneen viikon ajalta ja lähettää ne sähköpostiisi joka...

    Sunnuntaisin ilmestyvän tieteen uutiskirjeen avulla pääset nopeasti kärryille tiedemaailman kiinnostavimmista käänteistä. Tieteen uutiskirje kerää Ylen parhaat tiedejutut ja -videot kuluneen viikon ajalta ja lähettää ne sähköpostiisi joka sunnuntai klo 13.

    Tieteen kirjeen tilaamiseen tarvitset Yle Tunnuksen. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen artikkelin alta löytyvästä tilausikkunasta.

    Yle Tunnuksella voit tehdä paljon muutakin – sen hyödyistä voit lukea lisää täältä.

    Kehitämme tieteen uutiskirjettä jatkuvasti ja toivomme sitä varten palautettasi. Palautetta voit lähettää meille tällä lomakkeella.

    Twitter kehottaa kaikkia käyttäjiään vaihtamaan salasanansa ohjelmistovian vuoksi – käyttäjiä yli 330 miljoonaa

    Twitter kehottaa kaikkia käyttäjiään vaihtamaan salasanansa ohjelmistovian vuoksi – käyttäjiä yli 330 miljoonaa


    Viestipalvelu Twitter kehottaa blogissaan kaikkia käyttäjiään vaihtamaan salasanansa varotoimenpiteenä, uutisoi muun muassa CNN. Yhtiön sisällä havaittu järjestelmävika poisti salauksen osasta salasanoja, jolloin ne olivat selkeästi...

    Viestipalvelu Twitter kehottaa blogissaan kaikkia käyttäjiään vaihtamaan salasanansa varotoimenpiteenä, uutisoi muun muassa CNN. Yhtiön sisällä havaittu järjestelmävika poisti salauksen osasta salasanoja, jolloin ne olivat selkeästi luettavissa viestipalvelun sisäisessä tietojärjestelmässä.

    Twitter ilmoitti korjanneensa vian, eikä yhtiön sisällä ole havaittu salasanojen varastamista tai väärinkäyttöä. Palvelun kaikkia käyttäjiä, joita on yli 330 miljoonaa, kehotetaan silti vaihtamaan salasanansa varmuuden vuoksi. Yhtiön tiedotteessa ei tarkennettu, kuinka monta salasanaa ehti vaarantua.

    Uutistoimisto Reutersin mukaan Twitterin sisäisistä asioista tarkemmin perillä oleva henkilö on vahvistanut, että salasanoja vaarantui huomattava määrä ja ne olivat salaamattomina useita kuukausia. Yhtiö havaitsi vian joitakin viikkoja sitten ja on raportoinut asiasta viranomaisille.

    A-teemassa keskusteltiin somen vallasta – Mikko Hyppösen mukaan Cambridge Analytica ylpeili sillä, miten he pystyivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin


    A-teema: Somen valta -lähetyksessä puitiin torstai-iltana vilkkaasti sitä, mitä tietoja sosiaalisen median jättiyrityksillä meistä on ja millainen voisi olla tulevaisuuden some. Vaikka teknologiayhtiöiden käyttäjistään keräämistä tiedoista...

    A-teema: Somen valta -lähetyksessä puitiin torstai-iltana vilkkaasti sitä, mitä tietoja sosiaalisen median jättiyrityksillä meistä on ja millainen voisi olla tulevaisuuden some.

    Vaikka teknologiayhtiöiden käyttäjistään keräämistä tiedoista on varoiteltu jo pitkään, vasta Facebookin ja Cambridge Analytican kohu sai monet sosiaalisen median käyttäjät heräämään miettimään omaa tietoturvaansa.

    Keskiviikkona Cambridge Analytica ilmoitti lopettavansa toimintansa saamansa negatiivisen julkisuuden takia. F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoi tavanneensa analytiikkayhtiöstä sittemmin potkut saaneen toimitusjohtajan Alexander Nixin.

    – Tämä tapahtui Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen. He olivat hyvin avoimia ja hyvin ylpeitä siitä, miten he pystyivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin. He paukuttelivat henkseleitään siitä, miten paljon heillä on Yhdysvaltojen kansalaisista tietoja ja miten he pystyvät vaikuttamaan heidän mielikuviinsa.

    Mikko Hyppönen kertoo Alexander Nixin kehuskelleen myös sillä, miten monen maan vaaleihin he ovat omien sanojensa mukaan pystyneet vaikuttamaan.

    –Tämä ei ollut mitenkään peiteltyä, vaan ihan markkinointipuhetta heiltä, sanoo Hyppönen.

    Vaalivaikuttamisesta pitäisi kantaa huolta myös Suomessa

    A-teeman keskustelussa sivuttiin Yhdysvaltain ja Euroopan välisiä eroja, kun puhuttiin tietojen keräämisestä ja eri rekistereiden yhdistämisestä. Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll kuitenkin näki uhkakuvia myös Suomessa.

    Limnéllin mukaan sosiaalinen media tuntee meidät tarkasti ja hän otti esimerkin tulevista eduskuntavaaleista. Limnéll oli huolissaan siitä, että kannastaan vielä epävarmoihin äänestäjiin voitaisiin vaikuttaa kohdennetulla viestinnällä.

    Toukokuun 25. päivä voimaan astuva Euroopan Unionin tietosuoja-asetus on tuomassa lisää sääntelyä siihen, miten tietojen keräämisestä, käytöstä ja säilyttämisestä pitää ihmisille kertoa ja mihin asioihin on kysyttävä lupa.

    Tampereen yliopiston mediatutkijan Heikki Heikkilän mukaan asetus on askel hyvään suuntaan, mutta se ei kuitenkaan ole pidemmän päälle riittävä toimenpide. Heikkilä kaipaa lisäksi globaalia markkinalainsäädäntöä suitsimaan jättimäisiksi kasvaneita teknologiayhtiöitä.

    Vilkasta keskustelua myös studion ulkopuolella

    Twitterissä keskusteltiin lähetyksen aikana muun muassa siitä, kuinka vaikeaa on ymmärtää sosiaalisen median palvelujen käyttöehtoja. Myös palvelujen maksullisuus puhutti niin studiossa kuin somessakin.

    A-teeman keskustelun aikana tuli tietoon Twitterin tekninen virhe, joka on saattanut vaarantaa palvelun käyttäjien tietoturvan. Twitter kehottaa kaikkia käyttäjiään vaihtamaan salasanan varmuuden vuoksi.

    A-teeman keskustelun aikana äänestettiin siitä, miten Facebook-skandaali on vaikuttanut sosiaalisen median käyttämiseen. Suurimman äänimäärän sai vaihtoehto, jossa aiottiin tehdä sometilien yksityisyysasetuksiin tiukennuksia. Toiseksi eniten ääniä annettiin somen käyttämiselle entiseen malliin.

    A-teema: Somen valta tulee katsottavaksi Yle Areenaan.

    Yle Pirkanmaan päällikkö vaihtuu

    Yle Pirkanmaan päällikkö vaihtuu


    Yle Pirkanmaan päällikkö Sinikka Tuomi, 55, siirtyy Yle Suomen johtotiimiin kehityspäälliköksi 21.5.2018 alkaen. Tampereen Mediapoliksessa uutis- ja ajankohtaistoimintaa johtanut Tuomi on toiminut aiemmin mm. Yle Satakunnan päällikkönä ja DNA...

    Yle Pirkanmaan päällikkö Sinikka Tuomi, 55, siirtyy Yle Suomen johtotiimiin kehityspäälliköksi 21.5.2018 alkaen.

    Tampereen Mediapoliksessa uutis- ja ajankohtaistoimintaa johtanut Tuomi on toiminut aiemmin mm. Yle Satakunnan päällikkönä ja DNA Oy:ssä viestintäpäällikkönä.

    – Tänne Mediapolikseen on syntynyt merkittävä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan keskus Pasilan rinnalle. Tätä kehitystä on ollut ilo olla johtamassa.

    Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksessa Tampereella tehdään monipuolisia sisältöjä radioon, televisioon ja verkkoon, muun muassa ajankohtaisohjelma Perjantaita, Radio Suomen Pirkanmaan lähetykset ja Yle Uutiset Pirkanmaalta. Lisäksi Mediapoliksessa juonnetaan ja lähetetään 18 alueellista televisiouutislähetystä joka arkipäivä ja valtakunnallinen Uutis-Suomi.

    Uusimpana Tampereella on aloittanut Mediadeski, joka tuottaa Ylen aluetoimitusten kanssa mm. tutkivaa ja datajournalismia.

    Yle Pirkanmaan uuden päällikön haku alkaa lähiaikoina.

    Uusia haasteita

    Uudessa roolissaan Tuomi on mukana kehittämässä Yle aluetoimitusten journalismia ja toimintaa.

    – Ylellä on 18 suomenkielistä maakunnallista toimitusta, joilla on paljon yhdessä tehtäviä asioita, kuten ensi syksyn maakuntavaalit. Lisäksi Ylessä on meneillään myös aluetoimituksia koskeva kokonaisvaltainen uudistus, josta varmasti tulee osa myös minun työtäni.

    Yle Suomen johtotiimiä haluttiin täydentää, koska Eero Hyvönen siirtyi pääkaupunkiseudun uutisoinnista vastaavan Yle Metropolin päälliköksi.

    Alueiden johtotiimin jäsenenä Tuomi raportoi Yle Suomen päällikölle Jyri Kataja-Rahkolle.

    Enemmistö luottaa painettuun sanomalehteen – Medioiden verkkopalveluja pitää luotettavina alle puolet

    Enemmistö luottaa painettuun sanomalehteen – Medioiden verkkopalveluja pitää luotettavina alle puolet


    Painettua sanomalehteä pidetään yhä hyvin luotettavana. Sanomalehtien Liiton teettämässä selvityksessä 75 prosenttia vastaajista pitää painettua sanomalehteä luotettavana mediana. Yleisradion televisiokanavien luotettavuusprosentti on vain...

    Painettua sanomalehteä pidetään yhä hyvin luotettavana. Sanomalehtien Liiton teettämässä selvityksessä 75 prosenttia vastaajista pitää painettua sanomalehteä luotettavana mediana.

    Yleisradion televisiokanavien luotettavuusprosentti on vain hieman heikompi eli 73. Kolmanneksi luotetuimpana pidetään Ylen radiokanavia.

    Eri medioiden verkkopalvelut saavat jo selvästi heikompia arvioita luottavuudessa. Niiden luotettavuusprosentti liikkuu neljänkymmenen molemmin puolin.

    – Yllättävää on, kuinka merkittävä mielikuvallinen etulyöntiasema painetulla sanomalehdellä ja myös Ylen televisiokanavilla on uutisten vahvasti digitalisoituneen kuluttamisen maailmassa, sanoo liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen tiedotteessa.

    Sosiaalisen median luotettavuus on edelleen alhainen. Nuorista aikuisistakin vain murto-osa, 4–13 prosenttia, luottaa esimerkiksi Facebookin, Youtuben tai Instagramin välittämiin tietoihin.

    IROResearchin toteuttamassa tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien mielipidettä asiantuntevimpiin, hyödyllisimpiin ja läheisimpiin uutislähteisiin. Näitä olivat painetut sanomalehdet ja Ylen tv-kanavat.

    Tutkimushaastatteluita tehtiin maaliskuussa tuhat.

    Britannia tutkii venäläiskanavan uutisoinnin – puolueellisuus voi katkaista lähetykset

    Britannia tutkii venäläiskanavan uutisoinnin – puolueellisuus voi katkaista lähetykset


    Britanniassa viranomaiset tutkivat, onko venäläisen uutiskanavan RT:n uutisointi ollut puolueellista sen jälkeen, kun entinen venäläisagentti Sergei Skripal ja hänen tyttärensä myrkytettiin Salisburyssa viime kuussa. Median toimintaa valvova...

    Britanniassa viranomaiset tutkivat, onko venäläisen uutiskanavan RT:n uutisointi ollut puolueellista sen jälkeen, kun entinen venäläisagentti Sergei Skripal ja hänen tyttärensä myrkytettiin Salisburyssa viime kuussa.

    Median toimintaa valvova virasto Ofcom on käynnistänyt yhteensä seitsemän tutkintaa siitä, onko RT rikkonut puolueettomuussääntöjä.

    Jos näin todettaisiin, valtiollinen RT voisi menettää oikeuden lähettää uutisia Britanniassa.

    Ofcomin mukaan RT ei ole aiemmin olennaisesti poikennut muista tiedotusvälineistä sääntöjen noudattamisessa. Salisburyn myrkkyiskun jälkeen joukko sen ohjelmia kuitenkin tekee tutkinnan aiheelliseksi, Ofcom katsoo.

    RT sanoo sähköpostitse uutistoimisto Reutersille, ettei sen linja ole muuttunut Salisburyn tapauksen jälkeen. RT sanoo myös olevansa tyytyväinen siihen, miten Ofcom luonnehti sen toimintaa ennen Salisburyn tapausta.

    Marva-Media irtisanoo – sanomalehti Länsi-Suomi viisipäiväiseksi

    Marva-Media irtisanoo – sanomalehti Länsi-Suomi viisipäiväiseksi


    Mistä on kyse?Sanomalehti Länsi-Suomi ilmestyy jatkossa vain viitenä päivänä viikossa.Lehteä julkaiseva Marva-Media aloittaa samalla yt-neuvottelut.Työntekijät pelkäävät vähennysten iskevän erityisesti journalisteihin.Sanomalehdistön...

    Mistä on kyse?Sanomalehti Länsi-Suomi ilmestyy jatkossa vain viitenä päivänä viikossa.Lehteä julkaiseva Marva-Media aloittaa samalla yt-neuvottelut.Työntekijät pelkäävät vähennysten iskevän erityisesti journalisteihin.

    Sanomalehdistön ahdinko jatkuu. Nyt ilmestymiskertojaan supistaa raumalainen Länsi-Suomi. Lehti kertoo asiasta nettisivuillaan.

    Nykyisin seitsenpäiväisenä ilmestyvä Länsi-Suomi kolahtaa vuoden 2019 alusta alkaen postilaatikoihin vain viitenä päivänä viikossa.

    Ilmestymispäivät eivät ole vielä varmistuneet mutta niistä päätetään myöhemmin keväällä. Samalla lehden tilausmaksuja luvataan laskea. Myös kaupunkilehti Raumalainen alkaa ilmestyä kahden päivän sijaan yhtenä päivänä.

    Irtisanomisia ja eläköitymisiä

    Länsi-Suomea julkaiseva raumalainen mediayhtiö Marva-Media aloittaa samalla yt-neuvottelut. Arvioitu henkilökunnan vähennystarve on 14 henkilötyövuotta. Yhtiö työllistää 115 ihmistä. Näistä noin 25 on journalistisissa töissä ja loput muun muassa jakelutehtävissä.

    Vähennykset tehdään eläköitymisin ja irtisanomisin. Johtaja Reima Numminen

    – Vähennykset tehdään eläköitymisin ja irtisanomisin. Yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä, kertoo Marva-Median johtaja Reima Numminen.

    Lännen Median kanssa yhteistyöhön

    Länsi-Suomi aloittaa myös yhteistyön Lännen Median lehtien kanssa. Lännen Median yhteistyölehtiä ovat muun muassa Satakunnan Kansa Porissa ja Turun Sanomat.

    – Länsi-Suomi hallitsee Raumaa ja Etelä-Satakuntaa, joten en ole huolissani siitä, että saman sisällön kanssa tulisi yhteentörmäyksiä, Reima Numminen sanoo.

    Marva-Media julkaisee sanomalehti Länsi-Suomen lisäksi muun muassa kaupunkilehti Raumalaista ja nettisivusto Kiekkoareenaa. Yhtiö on jo aiemmin luopunut kirjapainostaan.

    Länsi-Suomen kokonaislevikki oli viime vuonna noin 12 000. Vielä vuonna 2010 levikki oli lähes 16 000.

    Työntekijät tyrmistyneitä: "Kovin paine kohdistuu journalisteihin"

    Marva-Median pääluottamusmies Jami Jokinen kertoo, että tieto yt-neuvotteluista ja erityisesti niiden mittaluokasta tuli työntekijöille yllätyksenä.

    Median nykytilanteessa ei ole yllätys, että toimenpiteitä tarvitaan, mutta mittakaava on tyrmistyttävä. Pääluottamusmies Jami Jokinen

    – Median nykytilanteessa ei ole yllätys, että toimenpiteitä tarvitaan, mutta mittakaava on tyrmistyttävä. Nyt haluan kuulla, miten tämä talo toimii toimituksellisesti vuodenvaihteen jälkeen uudessa tilanteessa, Jokinen sanoo.

    Pääluottamusmies arvioi, että suurin osa väen vähennyksestä on kohdistumassa journalisteihin.

    Ylen uusi toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila esittäytyy, katso suorana kello 11.55 alkaen


    Ylen uudeksi toimitusjohtajaksi valittu Merja Ylä-Anttila esittäytyy lehdistötilaisuudessa Ylen Studiotalolla kello 12. Voit seurata lähetystä suorana Yle Areenasta kello 11.55 alkaen. Paikalla kysymyksiin vastaamassa on myös Ylen hallituksen...

    Ylen uudeksi toimitusjohtajaksi valittu Merja Ylä-Anttila esittäytyy lehdistötilaisuudessa Ylen Studiotalolla kello 12. Voit seurata lähetystä suorana Yle Areenasta kello 11.55 alkaen.

    Paikalla kysymyksiin vastaamassa on myös Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson.

    Merja Ylä-Anttilan valinnasta Ylen uudeksi toimitusjohtajaksi kerrottiin tiistaina. Hän aloittaa uudessa pestissään syyskuun alussa.

    Lue lisää:

    Merja Ylä-Anttila on Yleisradion uusi toimitusjohtaja – "Yle on median ykköspaikka"

    Merja Ylä-Anttila on Yleisradion uusi toimitusjohtaja –

    Merja Ylä-Anttila on Yleisradion uusi toimitusjohtaja – "Yle on median ykköspaikka"


    Ylen hallitus on nimittänyt Merja Ylä-Anttilan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Ylä-Anttila seuraa tehtävässä Lauri Kivistä, joka siirtyy yksityiselle sektorille. Ylä-Anttila aloittaa tehtävässä 1.9.2018. Merja Ylä-Anttilalla on pitkä,...

    Ylen hallitus on nimittänyt Merja Ylä-Anttilan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Ylä-Anttila seuraa tehtävässä Lauri Kivistä, joka siirtyy yksityiselle sektorille. Ylä-Anttila aloittaa tehtävässä 1.9.2018.

    Merja Ylä-Anttilalla on pitkä, yli kolmenkymmenen vuoden ura media-alalta.

    Hän on työskennellyt MTV:n uutisten vastaavana päätoimittajana vuodesta 2001. Viimeiset kolme vuotta Ylä-Anttila on ollut myös MTV:lle uutisia tuottavan Bonnier Broadcastin tytäryhtiön Mediahub Helsingin toimitusjohtaja. Ylä-Anttila luopui molemmista tehtävistä tänään.

    – Yleisradio on median ykköspaikka, kun haluaa työskennellä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Olen iloinen, innostunut ja hyvin motivoitunut ottamaan vastaan tämän tehtävän, Ylä-Anttila sanoo Ylen tiedotteessa.

    – Minulla on paljon kokemusta paitsi journalismista myös median liiketoiminnan johtamisesta muutos- ja murrosvaiheissa.

    Uusi toimitusjohtaja puhuu myös Ylen ja kaupallisen median yhteistyön puolesta.

    – Nyt kun media Suomessakin on joutunut kovaan kansainväliseen kilpailuun, on yhteistyö julkisen palvelun ja kaupallisen median välillä entistä tärkeämpää. Me tarvitsemme hyvin toimivaa kotimaista mediaa, joka kykenee tarjoamaan suomalaisille parhaat mahdolliset sisällöt, Ylä-Anttila linjaa ja viittaa googlen ja facebookin kaltaisiin globaaleihin jättiläisiin.

    Medialle järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Ylä-Anttila kertoi, ettei hän hakenut tehtävää, vaan päätyi johtajakisaan headhunterin yhteydenoton seurauksena.

    57-vuotias Merja Ylä-Anttila sanoi haluavansa tehdä vielä yhden uran pitkän Maikkariajan jälkeen. Hänen mukaansa siirto osui myös siinä mielessä hyvään saumaan, että MTV:n uutiset on hyvässä kunnossa ja päässyt pahimman myllerrysvaiheen yli.

    Johtajakokemus ratkaisi valinnan

    Yleisradion hallitus korosti toimitusjohtajan valinnassa Ylä-Anttilan pitkää johtajakokemusta sekä vahvaa näkemystä media-alalta.

    – Ylä-Anttilassa yhdistyy kokemus, osaaminen ja johtajuus. Hän tuntee alan sekä Ylen toiminnan hyvin. Hänellä on käsitys yhteiskunnallisten ja teknologisten paineiden aiheuttamista kehitystarpeista. Johtajana Ylä-Anttila on innostaja, listaa Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson Ylen tiedotteessa.

    Wilhelmssonin mukaan Ylen hallitus oli valinnasta yksimielinen.

    – Toivon, että Ylä-Anttilan valinnan myötä Ylen ja kaupallisen puolen yhteistyö syvenee, Wilhelmsson sanoi medialle järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

    – Se, että Merja on nainen, ei ollut valintaperuste. Valitsimme parhaan. Olemme tietysti iloisia siitä, että Yle saa ensimmäisen naisjohtajan sitten 1940-luvun ja Hella Wuolijoen, Wilhelmsson jatkoi.

    Ylen toimitusjohtajan keskeisiä tehtäviä ovat yhtiön johtaminen ja sen taloudesta vastaaminen. Toimitusjohtaja ei osallistu journalistiseen päätöksentekoon.

    Uuden toimitusjohtajan haku alkoi sen jälkeen, kun nykyinen toimitusjohtaja Lauri Kivinen kertoi tammikuussa jättävänsä Ylen. Syyksi hän kertoi haluavansa siirtyä urallaan eteenpäin.

    Hakuprosessissa oli mukana 25 tehtävästä kiinnostunutta henkilöä. Yle oli sopinut hakijoiden kanssa, ettei heidän nimiään julkisteta.

    Juttua täydennetty medialle järjestetyn tiedotustilaisuuden sisällöllä klo 12.25.

    Lue lisää:

    Ylen pääjohtajat

    Nuoria kiinnostavat tv-ohjelmat, mutta ei vanhanaikainen tv-ruutu – Finnpanel mittaa nyt myös mobiilikatselua

    Nuoria kiinnostavat tv-ohjelmat, mutta ei vanhanaikainen tv-ruutu – Finnpanel mittaa nyt myös mobiilikatselua


    Nuoret kuluttavat tv-ohjelmia runsaasti muilta laitteilta kuin tv-ruudulta. Finnpanelin uudenlaisten mittaustulosten mukaan esimerkiksi pääsiäisen aikaan 26.3.–8.4. tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet toivat 25 prosenttia lisää katselua MTV:n,...

    Nuoret kuluttavat tv-ohjelmia runsaasti muilta laitteilta kuin tv-ruudulta. Finnpanelin uudenlaisten mittaustulosten mukaan esimerkiksi pääsiäisen aikaan 26.3.–8.4. tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet toivat 25 prosenttia lisää katselua MTV:n, Nelosen ja Ylen sisällöille nuorissa kohderyhmissä.

    Finnpanel on laajentanut TV-mittaritutkimusta siten, että se sisältää tiedot Yle Areenan, Katsomon ja Ruudun katselusta entistä kattavammin. Nyt mittauksesta saadaan esille myös kohderyhmäkohtaisia tietoja.

    Suomi on ensimmäisten maiden joukossa, joissa mittaritutkimuksessa mukana ovat kaikki päätelaitteet. Finnpanel toteuttaa uuden tutkimuksen hyödyntäen Nielsenin, Kantar Median ja comScoren teknologiaa. Sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Vastaavanlainen tutkimus on otettu käyttöön aikaisemmin vain Norjassa ja Tanskassa.

    Kiinnostaa myös mainostajia

    Television katselua tarkkaillaan entistä perusteellisemmin, kun Finnpanel mittaa katselua jatkossa kaikilta päätelaitteilta, myös mobiililaitteista.

    – Uuden menetelmän avulla saamme selville katsojaprofiilit ja kohderyhmittäiset katsojamäärät myös online-katselusta. Nyt tiedämme tarkkaan, mitä kansa katsoo. Tämä auttaa mediataloja kehittämään sisältöjään ja palveluitaan, kertoo Finnpanelin toimitusjohtaja Lena Brun tiedotteessa.

    Mediatalot eivät ole ainoita tarkemmasta mittauksesta kiinnostuneita.

    – Myös mainostajia kiinnostaa tietää, miten eri alustat toimivat videomainonnan välittäjinä, toteaa MTV:n tutkimusjohtaja Taina Mecklin tiedotteessa.

    Ylen sovellusten häiriöt korjattu

    Ylen sovellusten häiriöt korjattu


    Yle.fi- sekä Yle Uutisten Uutisvahti-sovelluksissa olleet häiriöt on saatu...

    Yle.fi- sekä Yle Uutisten Uutisvahti-sovelluksissa olleet häiriöt on saatu korjattua.

    Elokuvaohjaaja Milos Forman on kuollut

    Elokuvaohjaaja Milos Forman on kuollut


    Tšekkiläissyntyinen elokuvaohjaaja Milos Forman on kuollut, kertoo tšekkiläismedia. Formanin vaimon mukaan 86-vuotias Forman kuoli perjantaina lyhyen sairauden päätteeksi. Forman tunnetaan muun muassa elokuvista Yksi lensi yli käenpesän, Hair ja...

    Tšekkiläissyntyinen elokuvaohjaaja Milos Forman on kuollut, kertoo tšekkiläismedia. Formanin vaimon mukaan 86-vuotias Forman kuoli perjantaina lyhyen sairauden päätteeksi.

    Forman tunnetaan muun muassa elokuvista Yksi lensi yli käenpesän, Hair ja Amadeus. Hänen elokuvansa voittivat yhteensä 13 Oscaria ja keräsivät 33 Oscar-ehdokkuutta.

    Milos Forman syntyi tšekkiläisessä Čáslavin kaupungissa 18. helmikuuta 1932. Hän menetti molemmat vanhempansa keskitysleirillä.

    Vuonna 1968 Forman muutti Yhdysvaltoihin, missä hän asui kuolemaansa saakka. Hänestä tuli Yhdysvaltain kansalainen 1977.

    Venäjän media keksi Skripalien myrkytykselle kymmeniä selityksiä – Tutkija:

    Venäjän media keksi Skripalien myrkytykselle kymmeniä selityksiä – Tutkija: "Tarkoitus on totuuden käsitteen hämärtäminen"


    Britannian Salisburyssa tehty hermomyrkkyattentaatti sai Venäjän viranomaiset ja tiedotusvälineet kehittelemään moninaisia teorioita siitä, kuka tai mikä on voinut olla Sergei ja Julia Skripalin myrkytysten taustalla. Läntiset tutkijat ovat...

    Britannian Salisburyssa tehty hermomyrkkyattentaatti sai Venäjän viranomaiset ja tiedotusvälineet kehittelemään moninaisia teorioita siitä, kuka tai mikä on voinut olla Sergei ja Julia Skripalin myrkytysten taustalla.

    Läntiset tutkijat ovat löytäneet Venäjän mediasta kolmisenkymmentä erilaista selitystä hermomyrkkyiskulle, sen motiiveille ja hermomyrkyn alkuperälle.

    Kuvio on samankaltainen kuin vuonna 2014, kun Venäjä pyrki kiistämään osallisuutensa malesialaisen matkustajalennon MH17 alasampumiseen Itä-Ukrainan ilmatilassa.

    – Tämä on osa Venäjän strategiaa. He ovat toimineet näin monesti aiemminkin, sanoo tutkija Alina Poljakova yhdysvaltalaisesta Brookings-tutkimuslaitoksesta.

    MH17:n pudottamisen jälkeen venäläismedia ja viranomaiset tuottivat Poljakovan mukaan julkisuuteen 30–40 erilaista viestiä ja selitystä, joiden tarkoitus oli kääntää syyttävä sormi pois osoittamasta kohti Venäjää.

    "Pelkkä arvaus"

    Myös Skripalien tapauksessa osa venäläisteorioista on lähtöisin viranomaisilta, osa on tiedotusvälineiden omaa tuotantoa.

    Esimerkiksi Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sanoi maaliskuussa tiedotustilaisuudessa, että Novichok-hermomyrkkyä on vain Tšekin tasavallalla, Slovakialla ja Ruotsilla.

    Venäläiset tv-kanavat ovat syyttäneet iskusta Britanniaa itseään, Ukrainaa ja Yhdysvaltoja. Moskovski Komsomolets -lehti arveli, että teon taustalla oli Julia Skripalin tuleva anoppi.

    – Tarkoitus on pyrkiä hämärtämään totuuden käsite, ja antaa vaikutelma että monenlaiset selitykset voisivat olla mahdollisia. Samalla Venäjä torjuu syytökset sen omasta osallisuudesta, Poljakova sanoo.

    Hänen mukaansa on paljon helpompi kylvää hämmennystä monien vaihtoehtoisten selitysten avulla kuin yrittää saada ihmiset uskomaan yhteen selitykseen.

    Viranomaisten ei tarvitse koordinoida viestejään edes keskenään. Esimerkiksi Venäjän Tukholman-suurlähettiläs Viktor Tatarintsev sanoi, että ulkoministeriön Zaharovan syytös ei ollut virallinen selitys, vaan "pelkkä arvaus".

    Samaan aikaan sekä valtiollinen että yksityinen venäläismedia ja verkossa toimivat trollit kehittelevät omia teorioitaan.

    – Kaaoksen tuottaminen on hyvin halpaa, Poljakova sanoo.

    Sputnik tarttui Packalénin blogiin

    Brysselissä Venäjän informaatiokamppailua seuraa EU:n ulkosuhdepalvelun yhteydessä toimiva East Stratcom -ryhmä. Sen kokoamien Skripal-uutisten joukossa on venäläisillä sivustoilla levinnyt artikkeli, jonka mukaan joukko suomalaisia kansanedustajia on tullut siihen johtopäätökseen, että Ukraina on hyvin todennäköisesti sekaantunut myrkytykseen.

    Artikkeli siteeraa kansanedustaja Tom Packalénin (ps.) blogikirjoitusta, johon myös Sputnik-sivusto on tarttunut. Blogissa ei kuitenkaan syytetä Ukrainaa iskusta, eikä artikkelista selviä, keitä mahdolliset muut samanmieliset suomalaiskansanedustajat ovat.

    East Stratcomin mukaan Venäjän media ja viranomaiset ovat viime päivinä kääntäneet huomiotaan Skripalien myrkytystapauksesta kemiallisten aseiden käyttöön Syyriassa.

    Venäjän ulkoministeriön mukaan väitteet kemiallisten aseiden käyttämisestä Syyriassa ovat sepitettä. Puolustusministeriö puolestaan syyttää avustusjärjestö Valkoisia kypäriä uhrien kuvien lavastamisesta.

    Venäjän YK-lähettilään Vasili Nebenzian mukaan Syyrian iskuväitteiden tarkoitus olisi ohjata huomiota pois Salisburyn hermomyrkkytapauksen selitysten epäjohdonmukaisuuksista.

    "Länsi on meitä vastaan"

    Tutkija Alina Poljakova sanoo, että venäläismedia toimii kahdella eri näyttämöllä. Kotimaiselle yleisölle tarjotaan aggressiivisempia viestejä, joissa torjutaan Venäjää vastaan esitetyt syytökset.

    – Suuri tarina on, että länsi on meitä vastaan, ja että tämä on kaikki vain russofobiaa [Venäjän-vastaisuutta], Poljakova sanoo.

    Venäjän sisällä viesti menee hyvin perille, sillä riippumatonta mediaa ei ole juurikaan enää jäljellä. Levada-tutkimuslaitoksen kyselyssä 72 prosenttia venäläisistä oli sitä mieltä, että Venäjää kohtaan esitetyillä syytöksillä ei ole perusteita.

    Toinen näyttämö on ulkomailla. Kattavaa kuvaa eurooppalaisten mielipiteistä ei ole, mutta esimerkiksi Bulgariassa Gallup-yhtiön tekemän kyselyn mukaan 81 prosenttia asukkaista ei usko, että Venäjän osallisuudesta Skripalien myrkyttämiseen on riittävää näyttöä.

    Yli puolet piti tapausta Venäjän-vastaisena provokaationa. Bulgaria ei osallistunut venäläisdiplomaattien karkotuksiin Skripal-tapauksen johdosta.

    Venäläismedia on ajoittain onnistunut myös saamaan viestinsä läpi sosiaalisessa mediassa. Atlantic Council -tutkimuslaitoksen raportin mukaan maalis–huhtikuun vaihteessa kaksi kolmesta sosiaalisessa mediassa jaetusta Skripal-artikkelista oli joko Russia Todayn tai Sputnikin tuotantoa. Molemmat ovat Kremlin rahoittamia uutiskanavia.

    Selvityksen mukaan tulos selittyy osin otannan ajankohdalla. Britannian armeijan tutkimuslaitos Porton Down ilmoitti samaan aikaan, ettei se pysty todistamaan, missä Salisburyssa käytetty Novichok-hermomyrkky oli valmistettu.

    Venäläismedia tulkitsi tietoa siten, että todisteet Venäjän osallisuudesta ovat hatarat, ja aiheesta tehdyt jutut levisivät nopeasti verkossa.

    Britannia: Venäjän tarinat eivät toimi

    Britannia on seurannut Venäjän levittämiä selityksiä, mutta ei ole julkisesti lähtenyt kumoamaan niitä. Britannian hallituksen viesti on ollut, että Venäjän osallisuus on ainoa uskottava selitys Salisburyn tapahtumille.

    – Tätä vastaan ei voi taistella kiistämällä jokaista valhetta. Se vain antaa valheille lisää näkyvyyttä, Britannian ulkoministeriöstä todetaan Ylelle.

    Brittihallituksen mielestä venäläisten kampanja ei ole onnistunut tavoitteissaan. Hallituksen tiedottaja viittaa YouGov-tutkimuslaitoksen kyselyyn, jossa 75 prosenttia briteistä sekä 71 prosenttia suomalaisista ja tanskalaisista oli sitä mieltä, että Venäjä on vähintään todennäköisesti myrkytysten takana.

    Kysely tehtiin maaliskuun lopulla, ennen kuin Yhdysvallat ja osa EU-maista ilmoittivat venäläisdiplomaattien karkotuksista. Seitsemän maan kyselyssä ranskalaisista ja saksalaisista tosin vain hieman yli puolet uskoi Venäjän syyllisyyteen.

    Artikkelia on päivitetty 12.4.2018 klo 21.27 Britannian hallituksen kommentilla.

    Ylen teknisissä järjestelmissä olleet häiriöt pääosin korjattu

    Ylen teknisissä järjestelmissä olleet häiriöt pääosin korjattu


    Ylen teknisissä järjestelmissä on ollut häiriöitä tänään keskiviikkona. Viat on pääosin saatu korjattua illalla kuuden jälkeen. Eniten ongelmia on ollut radiossa. Varastossa olevia ohjelmia ja musiikkia ei pystytty ajamaan ulos. Ongelmat oli...

    Ylen teknisissä järjestelmissä on ollut häiriöitä tänään keskiviikkona. Viat on pääosin saatu korjattua illalla kuuden jälkeen.

    Eniten ongelmia on ollut radiossa. Varastossa olevia ohjelmia ja musiikkia ei pystytty ajamaan ulos. Ongelmat oli illalla muuten korjattu, mutta radio-ohjelmien julkaisun ongelmia Areenaan tutkitaan vielä.

    Verkossa vikaa on ollut ainakin teksti-tv-sivujen näkymisessä verkossa. Tämä ongelma korjaantui iltakuuden jälkeen.

    Häiriöt johtuvat levyjärjestelmän rikkoutumisesta.

    Päivitetty kello 18.22, viat pääosin korjattu.

    Facebook-pomoa grillattiin kongressissa tuntikausia: 5 havaintoa Zuckerbergin myrskyn silmästä

    Facebook-pomoa grillattiin kongressissa tuntikausia: 5 havaintoa Zuckerbergin myrskyn silmästä


    1) Julkisuutta kaihtava nörtti nöyränä Mark Zuckerbergin ensimmäinen kuuleminen kongressissa kesti läkähdyttävän pitkään. Noin viisi tuntia. Se on kova paikka rutinoituneellekin puhujalle ja esiintyjälle; Zuckerbergia pidetään pikemmin...

    1) Julkisuutta kaihtava nörtti nöyränä

    Mark Zuckerbergin ensimmäinen kuuleminen kongressissa kesti läkähdyttävän pitkään. Noin viisi tuntia. Se on kova paikka rutinoituneellekin puhujalle ja esiintyjälle; Zuckerbergia pidetään pikemmin julkisuutta kaihtavana.

    Facebook-pomo selvisi kuitenkin hyvin ja vastasi tyynen rauhallisesti joidenkin senaattoreiden paikoin hyökkääviin kysymyksiin, kuten ”Miksi meidän pitäisi luottaa Facebookiin?” ja ”Onko Facebookilla monopoliasema?”.

    Perinteisen farkut ja t-paita -asunsa kravattiin ja pukuun vaihtaneen Zuckerbergin strategia tuli selväksi heti alkupuheenvuorossa. Hän pyysi nöyrästi anteeksi, ettei hänen yhtiönsä ole tehnyt tarpeeksi valeuutisten, vihapuheen ja ulkovaltojen poliittisen vaikuttamisen estämiseksi sekä tietosuojan parantamiseksi.

    Tosin paljon muuta vaihtoehtoa ei hänellä ollutkaan sen jälkeen kun yli 80 miljoonan Facebook-käyttäjän tiedot olivat päätyneet heidän tietämättään poliittista konsultointia tekevälle Cambridge Analytica -yhtiölle, ja lähes 146 miljoonaa ihmistä oli altistunut venäläistahojen mainoksille Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien alla.

    2) Toimitusjohtajakaan ei tiedä kaikkea

    Kuulemisessa todentui myös, ettei Facebookin yliopistokampuksella perustanut Zuckerberg enää ole selvillä siitä mitä sosiaalisen median mammutiksi paisuneessa yhtiössä tapahtuu.

    Zuckerberg ei esimerkiksi osannut sanoa sitä, olivatko Cambridge Analyticalle päätyneet Facebook-käyttäjät joiltain tietyiltä Yhdysvaltain alueilta. Hänellä ei myöskään ollut käsitystä milloin Facebookissa päätettiin, ettei yhdysvaltalaisviranomaisia informoida kymmenien miljoonien ihmisten käyttäjätietojen päätymistä ulkopuoliselle taholle.

    ”Väkeni palaa teille tästä asiasta” -lauseen Zuckerberg toisti jo ensimmäisen reilun tunnin aikana kymmenkunta kertaa.

    3) Seniorisenaattoreiden ja Zuckerbergin sukupolvikuilu

    Zuckerbergin kuulemisessa paljastui paikoin myös kiusallisesti kuinka vähän perillä osa senaattoreista on Facebookin toimintaperiaatteista. Eräs senaattori hämmästeli, miksi hänelle tarjotaan tietynlaisia suklaamainoksia, jos on ilmoittanut pitävänsä siitä.

    Zuckerberg selvitti useamman kerran yhtiönsä bisnesmallia, jonka ansaintalogiikkaa perustuu mainontaan. Paikoin kuuleminen vaikuttikin lapsenlapsen oppitunnilta isovanhemmilleen siitä, kuinka esimerkiksi Facebookin yksityisyysasetuksia voi säätää sen mukaan keille haluaa tietonsa tai postauksensa päätyvän. Toki senaattoreissa oli niitäkin, jotka sanoivat, että ilmaisen yhteisöpalvelun hinta on mainonta.

    4) Facebook yhteistyössä Muellerin Venäjä-tutkinnan kanssa

    Kuulemisessa selvisi uutena tietona, että Facebook tekee yhteistyötä erikoissyyttäjä Robert Muellerin Venäjä-tutkinnan kanssa. Mueller väkineen selvittää parhaillaan Venäjän sekaantumista Yhdysvaltain vuoden 2016 vaaleihin.

    Zuckerbergin mukaan Muellerin tutkinnassa on haastateltu Facebookin työntekijöitä, mutta ei kuitenkaan häntä itseään.

    Venäjän roolista Yhdysvaltain tulevissa vaaleissa Zuckerberg totesi, ettei pysty lupaamaan, että pystyisi täysin estämään vaalivaikuttamisen Facebookissa toimista huolimatta. Zuckerberg vertasi yhtiönsä kisaa Venäjän kanssa jatkuvaan asevarustelukilpaan.

    5) Ei ihan pelkkää USA:ta, mukana myös Euroopan sääntelymalli ja Myanmar

    Kuulemisessa keskityttiin Yhdysvaltoihin ja erityisesti Venäjän vaalivaikuttamiseen Facebook-alustalla. Mutta nousi kuulemisessa esiin muukin maailma, vaikkakin vähäisesti.

    Sääntelystä puhuttaessa Zuckerberg sanoi pitävänsä eurooppalaista sosiaalisen median toimijoita Yhdysvaltoja enemmän sääntelevämpää linjausta hyvänä. Zuckerberg kannattaa esimerkiksi lainsäädäntöä, joka edellyttäisi sosiaalisen median palveluja paljastamaan poliittisten vaalikampanjamainosten ostajat.

    Lisäksi yksi senaattoreista nosti esiin Myanmarin, jossa Rohingya-muslimien vaino on arvostelijoiden mukaan saanut käyttövoimaa Facebookissa. Zuckerberg kertoi yhtiönsä palkkaavan lukuisia burman-kielen osaajia, jotta vihapuhe tunnistettaisiin paremmin.

    Lue myös:

    Asiantuntijat Zuckerbergin kuulemisesta: Facebookilta näennäisiä myönnytyksiä ja näpertelyä

    Kongressi vaatii vastauksia Facebook-skandaaliin Mark Zuckerbergilta – Yle seurasi keskustelua hetki hetkeltä

    Facebookin Mark Zuckerbergia kuullaan tänään kongressissa – nämä neljä kysymystä ovat nyt tärkeitä Facebook-skandaalissa

    Facebookin Mark Zuckerbergia kuullaan tänään kongressissa – nämä neljä kysymystä ovat nyt tärkeitä Facebook-skandaalissa


    Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg kohtaa tänään tiistaina Yhdysvaltojen kongressin hankalassa tilanteessa. Pelissä on some-jätin maine, tulevaisuus ja markkina-arvo. Yle seuraa verkkosivuilla kuulemista hetki hetkeltä kello 21...

    Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg kohtaa tänään tiistaina Yhdysvaltojen kongressin hankalassa tilanteessa. Pelissä on some-jätin maine, tulevaisuus ja markkina-arvo.

    Yle seuraa verkkosivuilla kuulemista hetki hetkeltä kello 21 alkaen.

    Skandaali alkoi maaliskuussa, kun muun muassa Donald Trumpin presidentinvaalikampanjaa avustanut Cambridge Analytica jäi kiinni Facebookin käyttäjätietojen luvattomasta hyödyntämisestä.

    Se on pakottanut Zuckerbergin jo nyt nopeisiin muutoksiin ja myönnytyksiin, kuten turvallisuusasetusten päivityksiin ja poliittisen mainonnan tarkempaan tarkkailuun.

    Viimeksi eilen Facebook ilmoitti tukevansa Yhdysvalloissa valmisteilla olevia lakeja, joiden avulla joukkoviestimiä koskevia poliittista mainontaa rajoittavia lakeja laajennetaan koskemaan myös internet-mainonnan jättiläisiä Googlea, Twitteriä ja Facebookia.

    Aiemmin Zuckerbergin yhtiö suhtautui samoihin lakeihin hyvin nihkeästi ja lobbasi itsesääntelyn puolesta.

    Se, riittävätkö nämä eleet tyynnyttämään kongressin nähdään tänä iltana, kun Mark Zuckerberg astelee kongressin eteen. Silloin Zuckerbergin esiintymistä ja argumentteja arvioivat paitsi Yhdysvaltalaiset lainsäätäjät, myös Facebook-käyttäjät ympäri maailman.

    Mihin kysymyksiin Mark Zuckerberg joutuu vastaamaan?

    Kun kongressiedustajat huomenna pääsevät esittämään kysymyksiä Facebookin toimitusjohtajalta, pääteema on varmasti käyttäjiä koskevan tiedon kerääminen, suojaaminen ja sitä koskevien ehtojen selvyys.

    Zuckerberg saattaa joutua vastaamaan esimerkiksi kysymykseen siitä, omistaako Facebook vai käyttäjä yhtiön keräämät henkilötiedot. Lähes yhtä varmasti toimitusjohtaja joutuu perustelemaan, miksi käyttäjätietojen luovuttamisen ongelmia ei ole perusteellisesti selvitetty jo vuosia sitten.

    Zuckerberg on sekä Facebookin toimitusjohtaja että yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Tämä tarkoittaa, ettei häntä voida irtisanoa yhtiöstä, jollei hän itse päätä astua syrjään.

    Kongressilla ei ole valtuuksia pakottaa yhtiötä järjestämään päätöksentekoaan uudelleen, mutta Zuckerbergin vastaukset saattavat innostaa lainsäätäjiä, kun nämä pohtivat lainsäädäntöä joka vaikuttaisi myös Facebookin toimintaan.

    Mitä Facebook pyrkii saavuttamaan kuulemisen aikana?

    Äkkiseltään Facebookilla näyttää olevan illan kongressikuulemisen aikana vain hävittävää, mutta totuus on toinen: nyt on Mark Zuckerbergin hetki voittaa Facebookin käyttäjien luottamus takaisin.

    Facebook-skandaalia tiiviisti seurannut toimittaja ja yrittäjä Sami Kuusela uskoo, että kuulemisesta on tulossa spektaakkeli. Kuusela kommentoi illalla kuulemista Ylen hetki hetkeltä -seurannassa.

    Facebookin näkökulmasta tarkoitus on esittää mahdollisimman uskottava anteeksipyyntö. Zuckerberg toisti anteeksipyyntönsä jo maanantaina kongressille antamassaan kirjallisessa lausunnossa. Kuuselan mukaan Zuckerbergin ei kannata ryhtyä väittelemään kongressiedustajien kanssa, vaikka asia on hyvin monimutkainen.

    Kongressin vakuuttaminen ei tule kuitenkaan olemaan helppoa, kuten The New York Times -sanomalehti kirjoittaa.

    Lehden lähteiden mukaan joukko asianajajia on valmentanut Zuckerbergia ennen kuulemista muun muassa siinä, miten reagoida keskeytyksiin tai rytmittää puheensa.

    Facebookilla ei ole kovin hyviä muistoja hetkistä Yhdysvaltain kongressin edessä. Kun Facebookin edustaja oli lokakuussa senaatin kuultavana Yhdysvaltojen vaaleihin ja Venäjältä maksettuihin vaalimainoksiin liittyen, edustajan epäonnistunut puolustautuminen päätyi satiiriohjelma The Daily Shown vitsiksi.

    Tällä kertaa Zuckerbergin maneerit ovat joutuneet jo etukäteen pilkan kohteeksi suositun komediaohjelman Saturday Night Liven sketsissä.

    Senaattori Al Franken epätoivoisena kesken Facebookin kuulemisen viime lokakuussa. Facebook joutui naurunaiheeksi kuulemisen seurauksena.www.c-span.org

    Onnistuminen kuulemisessa on tärkeää myös Zuckerbergin henkilökohtaisen omaisuuden kannalta. Käyttäjien suhtautuminen Facebookiin vaikuttaa yhtiön markkina-arvoon.

    Miten käy Facebookin kanssa yhteistyötä tekevien yritysten?

    Kun Facebook kiristää käytäntöjään käyttäjätietojen suhteen, se vaikuttaa suureen määrään muita yrityksiä. Sami Kuusela muistuttaa, että Facebookin rajapintoja ja käyttäjätietoja hyödyntävät yritykset muodostavat kokonaisen erilaisten sovellusten talouden.

    Kuuselan mukaan Facebook-yhtiö on jo muuttanut tapaa, jolla Facebookiin linkittyvä Instagram-sovellus jakaa tietoja. Se on vaikeuttanut monien yritysten toimintaa.

    – On ulkopuolisia sovelluksia, jotka ovat esimerkiksi hallinnoineet Instagramia. Jos sovellusten välinen rajapinta suljetaan, hallinnointityökalusta tulee kelvoton. Kaikki siihen laitetut sijoitukset menevät hukkaan.

    Monet yritykset ja järjestöt ovat käyttäneet Facebookin sisäänkirjautumisnappia niiden omiin palveluihin kirjauduttaessa. Jos Facebook tekee käyttäjätietoja koskevia muutoksia, ne saattavat vaikuttaa näihinkin toimijoihin.

    Kuusela ei näe ongelmaa anonyymissa kohdennetussa mainonnassa, jota Facebook myy palveluna eri yrityksille. Hänen mielestään Facebook on kuitenkin avoimuushuumassaan hätiköinyt turvallisuusasetustensa kanssa.

    Miten käyttäjätietoa voisi suojella lainsäädännöllä?

    Kun Facebook osti Instagramin ja monia muita sosiaalisen median yrityksiä, se sai lähes monopoliaseman käyttäjätietoihin. Monet muut yritykset ovat siitä riippuvaisia.

    – Kun Facebookin valta on monopolisoitunut ja keskittynyt yksiin käsiin, se ei ole tietysti kauhean tervettä. Se johtaa vääränlaiseen kaikkivoipaisuuden tunteeseen, Kuusela sanoo.

    Silti Facebookin vallan suitsiminen ja käyttäjätietojen suojelu lainsäädännöllä on toistaiseksi kysymys vailla vastausta.

    Kuuselan mielestä ydinkysymys koskee nyt kerätyn datan edelleenluovuttamiseen liittyvää kontrollia, siis juuri sitä kysymystä, josta Cambridge Analytica -skandaali alkoi.

    – Se on tosi vaikea kysymys. Nythän me olemme omituisessa tilanteessa, jossa ihmiset tuntevat kalvavia pelkoja siitä, että miksi tämä mainos näkyy minulle tai kuunnellaanko puhelintani, Kuusela kuvaa.

    Lainsäädännön vaihtoehdoksi tai rinnalle Kuusela ehdottaa myös toista tapaa: datakasvatusta mediakoulutuksen lisäksi. Silloin kansalaiset tietäisivät jo tietoja luovuttaessaan, miten niitä voidaan hyödyntää.

    Lue myös:

    Luulitko olevasi turvassa urkinnalta Facebookin asetuksia säätämällä? Tarkista myös puhelimen asetukset ja muut sovellukset

    Huolestuttaako Facebookin tiedonkeruu? Asiantuntija: tee nämä neljä säätöä heti omalle tilillesi

    Analyysi: Facebookin 50 miljoonan ihmisen tietoja käytettiin Trumpin presidenttikampanjan hyväksi – Pitääkö Facebookin käyttö nyt viimeistään lopettaa?

    Suomalaistoimittaja paljasti, miten Facebookin käyttäjätietoja voitaisiin käyttää Trumpin kampanjassa – nyt tietovuotaja vahvisti profiloinnin tapahtuneen

    Kyllä, algoritmit uhkaavat demokratiaa – Valta luisuu some-miljardööreille