Yle Uutiset | media | Tuoreimmat uutiset

    Useita toimittajia on pidätetty Valko-Venäjällä epäiltyinä uutisten varastamisesta

    Useita toimittajia on pidätetty Valko-Venäjällä epäiltyinä uutisten varastamisesta


    Valko-Venäjällä on pidätetty useita riippumattoman verkkolehden Tut.byn toimittajia. Pidätettyjen joukossa on julkaisun päätoimittaja Marina Zolotova. Miliisi ja turvallisuuspalvelu ovat tehneet etsintöjä lehden toimituksessa. Valko-Venäjän...

    Valko-Venäjällä on pidätetty useita riippumattoman verkkolehden Tut.byn toimittajia. Pidätettyjen joukossa on julkaisun päätoimittaja Marina Zolotova.

    Miliisi ja turvallisuuspalvelu ovat tehneet etsintöjä lehden toimituksessa.

    Valko-Venäjän syyttäjävirasto epäilee, että he ovat laittomasti päässeet valtion tietotoimiston Beltan verkkoon ja käyttäneet sen uutismateriaalia.

    Verkkolehden perustaja ja omistaja Juri Zisser kertoo puhelimitse Ylelle, että syyte koskee yksittäisiä toimittajia, ei yritystä. Hän ei tiedä kuinka monta toimittajaa on pidätetty, mutta on useita, joita hän ei ole onnistunut tänään tavoittamaan puhelimitse.

    Zisser on hyvin yllättynyt tilanteesta eikä ymmärrä, miksi joku varastaisi uutismateriaalia, jota Tut.by jo tilaa.

    – Maksamme vain 600 ruplaa (noin 250 euroa) kuukaudessa, se on pikkuraha, Zisser sanoo.

    Verkkolehti Tut.by on yksi harvoista vapaista tiedotusvälineistä Valko-Venäjällä. Sen vahvin alue on talousuutiset.

    Mediatalo Keskisuomalainen mielii radioasemia suuriin kaupunkeihin

    Mediatalo Keskisuomalainen mielii radioasemia suuriin kaupunkeihin


    Keskisuomalainen on jättänyt hakemukset Uudellamaalla, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Kuopiossa toimiville radioasemille. Viestintävirasto myöntää vuosien 2020-2029 toimiluvat vuoden loppuun mennessä. Tulevat toimiluvat...

    Keskisuomalainen on jättänyt hakemukset Uudellamaalla, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Kuopiossa toimiville radioasemille.

    Viestintävirasto myöntää vuosien 2020-2029 toimiluvat vuoden loppuun mennessä. Tulevat toimiluvat ovat ennätyspitkiä Suomen yli 30 -vuotisessa paikallisradiohistoriassa.

    Kokemuksemme Lahdessa ovat olleet myönteisiä. Vesa-Pekka Kangaskorpi

    Mediatalo Keskisuomalainen hakee radiolla kasvua liiketoimintaansa sekä uusia entistä kattavampia palveluja kuluttajille ja media-asiakkaille. Pohjaa lupakierrokselle konserni on saanut Päijät-Hämeestä toimivasta Radio Voimasta, joka tuli Keskisuomalaisen omistukseen Mediatalo ESA:n oston myötä. Voima toimi ennen vuotta 2007 nimellä Radio 99.

    – Kokemuksemme Lahdessa ovat olleet myönteisiä, ja haluamme laajentaa vahvaan paikalliseen sisältöön perustuvan radiokonseptimme muihinkin kaupunkeihin, perustelee konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

    Tavoitteena on luoda enemmän kuin pelkkiä musiikkikanavia pääkohderyhmän ollessa yli 35-vuotias aikuisväestö.

    – Tulemme hyödyntämään vahvaa paikallista ja valtakunnallista sisällöntuotantoa paikallisradioissa. Uskomme, että paikallisradiot täydentävät mediatalomme tarjontaa myös mainosvälineenä.

    Kaupallisen radiotoiminnan kattojärjestön, RadioMedia ry:n mukaan radiomainonnan määrä Suomessa nousi vuonna 2017 ennätystasolle ja oli 63,5 miljoonaa euroa. Myynnin arvioidaan kasvavan myös tänä vuonna.

    Jatkuvuuden turvaaminen tärkeää

    Entistä pidemmät radiotoimiluvat ovat Kangaskorven mukaan yksi syy radiolupien hakemiseen.

    – Median tekeminen varsinkin Keskisuomalaisen osalta on pitkäjänteistä puuhaa. Aloitimme sen jo 1871, joten kvartaalit ovat olleet aika pitkiä. Tällaiseen liiketoimintaan on tarkoitus satsata aika paljon, joten jatkuvuuden turvaaminen ja näkymä eteenpäin ovat ihan oleellisia tekijöitä.

    Keskisuomalainen on Vesa-Pekka Kangaskorven johdolla kasvanut keskisuomalaisesta lehtitalosta puolen Suomen suureksi mediataloksi.Arvo Vuorela / Yle

    Keskisuomalaisella on kokemusta radiotoimialasta jo paikallisradiotoiminnan alkuajoista lähtien. Yhtiö omisti pitkään 1980- ja 1990-luvuilla 20 prosenttia paikallisradiopioneeri Radio Jyväskylästä. Yhtiö kaavaili omaa radiotoimintaa jo noihin aikoihin ja toimitalon laajennukseen piirrettiin tilat radioasemalle.

    – Näistä vaiheista minulla on vain vähän muistikuvia, koska en ollut kovinkaan keskeisesti mukana yhtiön liiketoiminnassa. Enemmän on muistikuvia Radio Oikeasta Asemasta Kuopiosta, jossa olimme mukana Savon Sanomien kautta. Maailma ja konserni ovat muuttuneet noista ajoista ja meillä on nyt huomattavan paljon enemmän osaamista ja annettavaa radioimintaan, kuin silloin, arvioi konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

    Kaipaatko kesälukemiseksi painavampaa asiaa? – Nämä 5 kirjaa voivat antaa uusia kulmia talouteen

    Kaipaatko kesälukemiseksi painavampaa asiaa? – Nämä 5 kirjaa voivat antaa uusia kulmia talouteen


    Kaipaatko kesälukemiseksi välillä painavampaa asiaa? Ylen talous ja arki -toimitus kokosi viiden kirjan listan, josta voi hakea uusia näkökulmia ja tietoa taloudesta, ja vinkkejä oman talouden ja työuran kehittämiseen. Listauksen kirjat ovat...

    Kaipaatko kesälukemiseksi välillä painavampaa asiaa? Ylen talous ja arki -toimitus kokosi viiden kirjan listan, josta voi hakea uusia näkökulmia ja tietoa taloudesta, ja vinkkejä oman talouden ja työuran kehittämiseen.

    Listauksen kirjat ovat suomenkielisiä, yleistajuisia ja ilmestyneet kahden viime vuoden aikana.

    Valtavien rahavirtojen pimeällä puolella

    Lontoon pankkimaailman todellisuutta raottava Riskitekijä – Pankkimaailman pimeä puoli (Vastapaino, 2018) sai keväällä runsaasti mediahuomiota, kirjan huomioivat muun muassa Iltalehti ja Taloussanomat.

    Kirja on Alexis Stenforsin omakohtaisiin kokemuksiin perustuva selvitys pankki- ja rahoitusalan ongelmista. Rahamäärät, joita hän käsitteli päivittäin, olivat jopa tuhansia miljardeja euroja. Investointipankki Merill Lynchissä työskennellyt Stenfors vääristeli sijoitussalkkunsa arvoa finanssikriisissä 2009.

    Nykyään Stenfors opettaa taloustiedettä ja rahoitusta Portsmouth Business Schoolissa. Hän kertoi rahamaailman kokemuksistaan myös vieraillessaan keväällä Ylen Kova talous -haastattelussa.

    Alexis StenforsYlePörssiraamattu auttaa sijoittamisen alkuun

    Seppo Saario on tuottanut sijoituskirjoja tasaiseen tahtiin 1970-luvun alusta lähtien. Miten sijoitan pörssiosakkeisiin (Alma Talent, 2016) on teos, joka on saanut epävirallisen arvonimen "Pörssiraamattu". Kirjan viimeisin uudistettu painos on vuodelta 2016.

    Kirja kannattaa lukea, ennen kuin aloittaa keskustelut sijoitusneuvojien kanssa. Miten ostan pörssiosakkeita? Miksi juuri pörssiosakkeet tuottavat parhaiten? Miten pääset alkuun pienellä pääomalla? Miten pitäisi hajauttaa? Onko aika ostaa vai myydä?

    Saario on maksanut omat oppirahansa ja tuntee sijoittamisen. Omien näkemystensä lisäksi hän esittelee kansainvälisten gurujen strategioita.

    Kirja tarjoaa myös piristäviä havaintoja – tiesitkö esimerkiksi, että tammikuussa osakenousun todennäköisyys on 76 prosenttia?

    Päivätöistä luovan alan yrittäjäksi

    Kiinnostaako vaihto päivätöistä esimerkiksi bloggaajaksi ja muun sisällön tuottajaksi? Unelmahommissa (WSOY, 2017) luovan alan yksityisyrittäjiksi lähteneet Satu Rämö ja Hanne Valtari kertovat, miten loikka unelmien töihin heiltä onnistui.

    Kirjassa on käytännönläheisiä neuvoja ja huomioita siitä, mitä kaikkea kannattaa ajatella, jos haluaa vaihtaa yrittäjäksi. Kokemusten kautta käyvät ilmi myös yrittäjyyden miinuspuolet, ja kuinka työ on omalla tavallaan entistäkin kiinteämpi osa elämää.

    Kirjan voi lukea, vaikka ei haikailisi bloggaajaksi tai muutoin luovaan työhön, sillä monilla ajatusharjoituksilla voi haarukoida mihin haluaa työelämässä suunnata.

    Monipuolisuutta tuovat muilla aloilla vaikuttavien, omaa ideaansa toteuttamaan lähteneiden yrittäjien haastattelut. Rämö ja Valtari ovat jatkaneet kirjan teemojen käsittelyä Unelmaduunarit-podcastissaan.

    Miten hallita taloutta ja mitä todella arvostaa

    "Tämä kirja on kaikille, jotka pelkäävät kurkistaa pankkitilinsä saldoa, lohdutusshoppailevat luottokortilla, potevat syyllisyyttä taloutensa leväperäisestä hoidosta ja odottavat palkkapäivää kuin kuuta nousevaa", kuvailee kustantaja Kukkaron Kuningatar -kirjaa (Atena, 2017).

    Kirja sopii hyvin muillekin. Sen etu on tiivis katsaus monelle lompakkotalouden ja talouden muutoksiin. Kirjoittaja Jenni Selosmaa kuvailee olevansa personal financial trainer, kestävän talouden kehittäjä ja yrittäjä.

    Oman talouden hallintaan apua tarjoavien vinkkien ohella kirja auttaa miettimään, mitä työelämässä haluaa, löytämään omia arvoja ja miettimään elämän merkityksellisyyttä.

    Vielä yksityiskohtaisempia oman talouden vinkkejä kaipaavalle voi sopia luettavaksi Kortinvartija (Atena, 2018), joka lupaa neuvoja niin reppureissun kuin ensimmäisen asunnonkin rahoitukseen.

    Laturiyrityksen nousu ja tuho

    Asmo Salorannan Asmo - No exit (Luova Laboratorio, 2018) kertoo railakkaasti tarinan startup-yrityksen takaa. Asmo Saloranta voi olla monelle tuttu nimi, sillä Salorannan kehittämä Asmo-laturi sai muutamia vuosi sitten julkisuutta monessa mediassa.

    Kirjan kuvaus siitä, kuinka useat lehdet ovat julkaisseet Salorannan näille lähettämän tiedotteen laturista enempiä kyselemättä, ei välttämättä anna mairittelevaa kuvaa mediasta.

    Kirjassa tulevat tutuksi vaikeudet, joita julkisuuteen noussut yrittäjä voi kohdata niin perinteisen kuin sosiaalisen median kanssa, kun asiat eivät etene toivotusti.

    Asmo SalorantaTimo Nykyri / Yle

    Kirja on helppolukuinen ja siitä välittyy yrittäjän aito into asiaansa. Välillä lukiessa miettii, että kirja tarjoaa vain yhden osapuolen näkökulman tapahtumiin. Salorannan tarina on ollut esillä Ylellä kesäkuussa.

    Startupit ovat suosittu kirja-aihe. Alasta kiinnostuneille sopii luettavaksi myös Kutsuvat sitä pöhinäksi (Otava, 2018), joka avaa startup-maailmaa Salorannan kirjaa laajemmalla otteella.

    Aiempia uutisia aiheesta

    Yrityksissä ei opita virheistä tarpeeksi, sanoo lemmikkibisneksellä rikastunut Mika Sutinen: "Liiketoiminnassa varmin tapa päästä hengiltä" (28.5.2018)

    Osataanko Suomessa keskustella taloudesta asiallisesti? – Professori: "Otsikot kieltämättä joskus yllättävät" (23.11.2017)

    "Rikkaiden muruset eivät valu köyhille" – Kapinaekonomisti murskaa kolme myyttiä markkinataloudesta (28.9.2016)

    Video: Presidentinlinnassa välikohtaus – turvamiehet poistivat paperilappua esitelleen miehen


    Ennen Presidentinlinnan tiedotustilaisuuden alkua sattui pieni välikohtaus, kun turvamiehet poistivat tiedotustilasta miehen. Vanhempi mies alkoi esitellä valkoista paperia, jossa oli viesti: "Nuclear Weapon Ban Treaty". Miehen pitelemä paperi...

    Ennen Presidentinlinnan tiedotustilaisuuden alkua sattui pieni välikohtaus, kun turvamiehet poistivat tiedotustilasta miehen.

    Vanhempi mies alkoi esitellä valkoista paperia, jossa oli viesti: "Nuclear Weapon Ban Treaty".

    Miehen pitelemä paperi viittasi ydinaseiden kieltosopimukseen, ja kyseessä oli mielenilmaus.

    Turvamiehet tarttuivat mieheen, ja poistivat tämän välittömästi. Mies teki sen verran vastarintaa, että häntä kiskottiin käsivarresta kunnolla ja nopea tilanne näytti äityvän pieneksi käsirysyksi.

    Yhdysvaltalaismedia on tunnistanut miehen toimittaja Sam Husseiniksi, joka on kirjoittanut muun muassa Nation-lehdelle. Hän työskentelee Washingtonissa.

    Nationin päätoimittaja Katrina vanden Heuvel vahvistaa Twitterissä, että Husseini on työskennellyt lehdelle Helsingin huippukokouksessa.

    Yle seuraa huippukokousta hetki hetkeltä.

    Juttua päivitetty klo 19.53 STT:n tiedoilla poistetusta toimittajasta.

    Pelkääkö media mustaa miestä? Maahanmuutosta puhutaan mediakriittisesti Ylen SuomiAreena-paneelissa maanantaina

    Pelkääkö media mustaa miestä? Maahanmuutosta puhutaan mediakriittisesti Ylen SuomiAreena-paneelissa maanantaina


    Miksi maahanmuutto on asia, jota pitää joko vastustaa tai kannattaa? Hyysätäänkö mediassa maahanmuuttajia tai marginalisoidaanko heidät aina samoihin rooleihin? Entä miten uutisoida terroriteoista? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan...

    Miksi maahanmuutto on asia, jota pitää joko vastustaa tai kannattaa? Hyysätäänkö mediassa maahanmuuttajia tai marginalisoidaanko heidät aina samoihin rooleihin? Entä miten uutisoida terroriteoista?

    Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Porin SuomiAreenassa Ylen lavakeskustelussa “Pelkääkö media yhä mustaa miestä? Mediakriittistä puhetta maahanmuutosta ja muuttuvasta Suomesta”.

    Panelisteina ovat Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen, Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Petterson, tutkija Miika Tervonen, radiojuontaja Yagmur Özberkan ja SDP:n kaupunginvaltuutettu Husu eli Abdirahim Hussein. Keskustelua vetää Yle Radio 1:n Ykkösaamun toimittaja Olli Seuri.

    Juontaja Seurin mukaan maahanmuutto on mahdollisesti keskeisin yksittäinen asiakysymys, joka määrittää tällä hetkellä EU:n ja sen jäsenmaiden poliittista tulevaisuutta.

    – Vuoden 2015 kriisi on jo takana päin, mutta poliittisesti maahanmuutto jakaa kansaa syvemmin kuin muutama vuosi sitten, hän sanoo.

    Omat terveisensä keskusteluun lähettävät videolla myös Feministisen puolueen varapuheenjohtaja Pazilaiti Simayijiang, jihadismitutkija Atte Kaleva ja Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila.

    Kalevan mukaan valtamedia on luonut hyssyttelyllä tilaa valemedialle. Seurinkin mukaan on syytä kysyä, onko median toiminnassa jotain, mikä johtaa ihmiset näiden ”käärmeöljykauppiaiden” pariin.

    – Tällaisena aikana tarvitaan enemmän tietoa siitä, miksi maahanmuutto on joillekin kansalaisille niin tärkeä kysymys ja miksi asian käsittely on niin vaikeaa. Kyse on varmasti journalistista mediaa suuremmasta kysymyksestä, mutta meidän pitää itse olla sen selvittämisessä mukana, hän sanoo.

    Seuri odottaa avointa, mutta asiapitoista keskustelua median kipupisteistä, mutta myös laajempaa näkemystä siitä, onko maahanmuuttoon liittyvästä umpikujasta ulospääsyä.

    – Keskustelun näkökulmasta on oireellista, kuinka Matias Turkkila saattaa sanoa, että media tekee peeärrää maahanmuuton tai maahanmuuttajien puolesta, mutta samaan aikaan esimerkiksi mediatutkimuksessa on selvitetty, kuinka media käsittelee maahanmuuttoa etupäässä ongelmana, Seuri sanoo.

    – Sitten meillä on muuttuva Suomi, joka näkyy hirveän vähän mediassa. Normi on edelleen valkoinen, kuten Pazilaiti Simayijiang sanoo.

    Ylen lavakeskustelu on SuomiAreenan ohjelmassa maanantaina 16.7.2018 kello 11.30-12.30 Eetunaukion lavalla. Keskustelua voi seurata suorana Yle Areenasta.

    Katso Pazilaiti Simayijiangin, Atte Kalevan ja Matias Turkkilan puheenvuorot:

    Muokattu 13.7. klo 18:55. Panelistien listaan vaihdettu toimittaja Wali Hashin tilalle Abdirahim Hussein.

    Yli 1400 toimittajaa ja kuvaajaa saapuu Helsinkiin seuraamaan Trumpin ja Putinin kokousta – Eniten ulkomaista mediaa tulee Yhdysvalloista, Venäjältä ja Euroopasta

    Yli 1400 toimittajaa ja kuvaajaa saapuu Helsinkiin seuraamaan Trumpin ja Putinin kokousta – Eniten ulkomaista mediaa tulee Yhdysvalloista, Venäjältä ja Euroopasta


    Helsinki täyttyy viikon lopulla kansainvälisestä ja ulkopaikkakuntalaisesta mediasta. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaaminen kiinnostaa yhteensä 1436:ta toimittajaa 61 maasta. Median edustajien...

    Helsinki täyttyy viikon lopulla kansainvälisestä ja ulkopaikkakuntalaisesta mediasta.

    Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaaminen kiinnostaa yhteensä 1436:ta toimittajaa 61 maasta.

    Median edustajien akkreditointi päättyi tänään keskiviikkona klo 12.

    Ulkoministeriön viestintäsuunnittelija Laura Rantanen kertoo, että akkreditointeja lähettäneiden maiden top 10:ssä on Euroopan maiden lisäksi tietenkin Venäjä ja Yhdysvallat. Vähiten akkreditoitumisia on Venezuelasta, Taiwanista, Filippiineiltä ja Algeriasta.

    – Akkreditoitumisia on kuitenkin jokaisesta maanosasta, Rantanen sanoo.

    Kaikista ahkerimmin akkreditoitunut maa on Suomi. UM:n alustavien laskelmien mukaan huippukokouksesta raportoi 368 suomalaista toimittajaa ja kuvaajaa.

    Virallisena pressikeskuksena toimii Finlandia-talo.

    Allas Sea Poolilta lähetystä tekee ainakin CNN

    Kansainväliset mediayhtiöt ovat varanneet tv-tuotantojensa tekoon muun muassa Kauppatorin laidalle, Etelärannan puolelle ankkuroituneen Nikolai II:n.

    Myös Katajanokan kupeessa sijaitseva Allas Sea Pool toimii kansainvälisten mediayhtiöiden lähetyspaikkana.

    Allas Sea Poolin toimitusjohtaja Bodil Ståhl kertoi keskiviikkona Ylelle, että tv-tuotantoja tekee Altaalla 150 ihmistä.

    – Mediayhtiöitä on muun muassa Englannista ja Yhdysvalloista. Tässä vaiheessa en voi vahvistaa kuin amerikkalaisen CNN:n, Ståhl kommentoi.

    Allas Sea Poolilla tulee työskentelemään 150 kansainvälisten tv-lähetysten tekijää. Toimitusjohtaja Bodil Ståhl tietää, että tekniikan ja verkkoyhteyksien pitää toimia moitteettomasti.Elise Tykkyläinen / Yle

    Altaalta on tarkoitus tehdä ympärivuorokautista ohjelmaa: suoria lähetyksiä, studiohaastatteluja ja erilaisia Helsinkiin liittyviä pätkiä.

    Parhaillaan Altaalla on käynnissä erilaisten tuulensuojien ja telttojen rakentaminen.

    – Lähetyksiä on voitava tehdä säässä kuin säässä. Samoin tekniikan ja verkkoyhteyksien pitää toimia.

    Kansainvälisten medioiden lähetykset alkavat jo viikonloppuna, mutta altaan uimareihin rakennustyöt ja huippukokous eivät toimitusjohtajan mukaan vaikuta.

    – Pyrimme pitämään paikan auki. Mediayhtiöille olemme sanoneet alusta asti, että saunominen ja uiminen jatkuvat normaalisti. Tietysti jos tapaaminen on Presidentinlinnassa ja viranomaiset sulkevat koko lähialueen, joudumme sulkemaan altaan.

    Altaan lisäksi helsinkiläiset voivat havaita huippukokouksen lähestymisen myös muualla katukuvassa. Twitterissä levisi keskiviikkoiltapäivällä kuva Finlandia-talon julkisivun pesusta ja ydinkeskustassa liikkuneet eivät voineet olla huomaamatta Hotelli Kämpin julkisivuun ripustettua banneria, jossa presidenteille skoolataan suomeksi ja englanniksi: #kippis sekä #keeppeace.

    Lue myös:

    Tätä maisemaa amerikkalaiset katselevat maanantaina –Yhdysvaltain katsotuin aamuohjelma lähetetään laivasta Kauppatorilta

    ABC, NBC, Bloomberg ja muut jätit tekevät pian Helsingistä suoraa lähetystä miljoonille katsojille – Klaus K:n kattoterassi ja Allas Sea Pool täyttyvät tähtitoimittajista

    Helsinkiin saapuu Trumpin ja Putinin kannoilla satapäiset delegaatiot ja tuhatkunta toimittajaa

    Uuden Päivän viimeiset kuvaukset menossa – loppujaksoissa yllätyksiä ja aikamatkustusta:

    Uuden Päivän viimeiset kuvaukset menossa – loppujaksoissa yllätyksiä ja aikamatkustusta: "Helpottunut olo, toisaalta aika haikeaa"


    – Helpottunut olo, tämä on ollut aikamoinen nakki tehdä. Toisaalta aika haikeaa, tässä on ollut hirveän kiva porukka, toteaa neljä vuotta Uutta Päivää eli tuttavallisemmin UP:eta ohjannut Anne Syrjä. Vuodesta 2010 Yle TV2 -kanavalla...

    – Helpottunut olo, tämä on ollut aikamoinen nakki tehdä. Toisaalta aika haikeaa, tässä on ollut hirveän kiva porukka, toteaa neljä vuotta Uutta Päivää eli tuttavallisemmin UP:eta ohjannut Anne Syrjä.

    Vuodesta 2010 Yle TV2 -kanavalla pyörinyt Uusi Päivä on tulossa tiensä päähän. Syksyllä käynnistyvän 9. tuotantokauden viimeiset kuvausviikot ovat nyt käynnissä.

    Konkarinäyttelijä Inga Sulin kuvailee tekijäporukan olevan yhtä perhettä ja kertoo matkalle mahtuneista ylä- ja alamäistä.

    – Parhaita kokemuksia ovat olleet kollegoiden perheenlisäykset, pääsin yhden kummitädiksikin. Myös surullisia asioita nousee mieleen. Antti Majalahden poismeno oli kova pala kaikille.

    Musiikki ja kokoluokka erottivat muista

    Sarja on jakanut mielipiteitä. Vuosien varrella sitä on luonnehdittu muun muassa taloudelliseksi flopiksi ja draamana tökeröksi.

    Toisaalta sarjalla on aktiivinen ja intohimoinen fanijoukko, joka reagoi vahvasti sarjan tapahtumiin. Uuden Päivän Instagram-tilillä on yli 100 000 seuraajaa, mikä on mille tahansa suomalaiselle tv-sarjalle valtava määrä.

    Uutta Päivää ei ole tarkoitettu verrattavaksi muihin Suomen päivittäissarjoihin, esimerkiksi suursuosikki Salattuihin Elämiin, kertoo nettituottaja Jutta Mattsson.

    – Sarja on tarkoitettu koko perheen katsottavaksi ja musiikkiesitykset ovat isossa osassa. Faneilta tulee paljon palautetta, esimerkiksi viime kauden päätösjaksossa nähty poikarakkaus herätti vahvoja tunteita joka suuntaan.

    Uusi Päivä rekrytoi avustajia muun muassa Facebook-sivunsa kautta.Ulla Broholm / Yle

    Uusi Päivä on poikkeuksellisen iso tuotanto muun muassa valtavan hahmomääränsä ja musiikkikohtauksiensa ansiosta. Tuottaja Samu Reijonen arvostaa paljon sitä, että on päässyt työskentelemään isoilla resursseilla ja kehuu sarjan tekijäporukkaa vuolaasti.

    – Miltei ärsyttävän lahjakkaiden nuorten ihmisten kanssa on päässyt työskentelemään. Osaavat laulaa, näytellä, tanssia, mitä tahansa, Reijonen sanoo.

    – Se on erityistä, että ollaan saatu käyttää levymusiikkia ja ottaa oikeita muusikoita mukaan. Merkittävä osuus budjetista on mennyt siihen. Ihan kaikki fanitkaan eivät tietysti musikaalista tykkää.

    Miltei ärsyttävän lahjakkaiden nuorten ihmisten kanssa on päässyt työskentelemään. Samu Reijonen

    Sarjan loppuun on luvassa yllätyksiä, kun toisen viimeisistä erikoisjaksoista ohjaa JP Siili, jonka ansioluettelosta löytyvät esimerkiksi Cheek-elokuva Veljeni Vartija ja Hurriganes-kuvaus Ganes. Siili oli luomassa sarjan konseptia ja ohjasi kymmenisen jaksoa sarjan ensimmäisellä tuotantokaudella.

    – Sarjan alusta tuntuu kuluneen ikuisuus. Draamakomedia säilyy loppuun asti, lämpöä ja inhimillisyyttä. Päätösjaksoissa on mukana muun muassa aikamatkustusta, selittää Siili korkealentoisesti.

    Miten käy Mediapoliksen studiolle?

    Tampereen media-alalle sarjan päättyminen on kaiken kaikkiaan kova isku. Uuden Päivän loppumisen myötä sarjaa Ylen kanssa tuottanut Studio Mediapolis joutui irtisanomaan koko 24 hengen henkilökuntansa ja lopettamaan toimintansa, kun korvaavaa työtä ei löytynyt. Uutta Päivää varten rakennettiin Tampereen Tohlopissa sijaitsevaan Mediapoliksen iso studiohalli, jossa sarjaa on kuvattu vuodesta 2016 alkaen.

    Tuottaja Samu Reijosen mukaan sarjan tekeminen on työllistänyt yhteensä noin sata ihmistä. Sarjan viiden miljoonan euron vuosibudjetista suurin osa on kilahtanut lähialueen kirstuun.

    Sarjaa on kuvattu Mediapoliksen lisäksi mm. naapurikunnassa Nokialla ja Tampereella Tampellassa, Lielahdessa ja Pyynikillä. Ulkokuvauksissa näyttelijät Inga Sulin ja Juhani Laitala sekä kameraoperaattori Mikko Lahikainen istuvat veneen kyydissä, rannalla seisovat lokaatiomanageri Ville Savijärvi ja ohjaaja Anne Syrjä.Jutta Mattsson / Yle

    Kun tuottajan omista tulevaisuudensuunnitelmista utelee, vihjailee Samu Reijonen samalla tamperelaiselle viihdetuotannollekin yllättävän hyviä näkymiä.

    – Jatkan Yleisradiolla draamatuottajana. Seuraavaksi pääsen tekemään kansainvälisiä draamajuttuja. Ainakin kaksi tulevista tuotannoistani tehdään näissä kuvaushalleissa.

    Reijonen lupailee, että tulevaisuudessa Mediapoliksella tehtävät tuotannot tulevat Uuteen Päivään verrattuna koskemaan vielä isompaa yleisöä.

    – Nyt yritetään sovittaa kaikkien tuotantojen aikatauluja yhteen. Isoja tuotantoja, isoja viihdejuttuja!

    Uuden Päivän uusi tuotantokausi alkaa elokuussa ja viimeinen jakso tulee televisiosta joulukuussa 2018.

    ABC, NBC, Bloomberg ja muut jätit tekevät pian Helsingistä suoraa lähetystä miljoonille katsojille –  Klaus K:n kattoterassi ja Allas Sea Pool täyttyvät tähtitoimittajista

    ABC, NBC, Bloomberg ja muut jätit tekevät pian Helsingistä suoraa lähetystä miljoonille katsojille – Klaus K:n kattoterassi ja Allas Sea Pool täyttyvät tähtitoimittajista


    Kansainväliset mediayhtiöt etsivät parhaillaan kuumeisesti Helsingin keskustasta kauniita paikkoja, joista voisivat tehdä televisiolähetyksiä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamisen aikana...

    Kansainväliset mediayhtiöt etsivät parhaillaan kuumeisesti Helsingin keskustasta kauniita paikkoja, joista voisivat tehdä televisiolähetyksiä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamisen aikana heinäkuun puolivälissä.

    Lähetyksiä ovat paikanpäältä tekemässä muun muassa ABC News, NBC ja Bloomberg.

    KlausK:n kattoterassilta avautuu näkymä yli Helsingin keskustan.Antti Kolppo / Yle

    Ylen tietojen mukaan esimerkiksi Bulevardilla sijaitsevan hotelli Klaus K:n terassi on jo varattu kolmeksi päiväksi kansainvälisiä lähetyksiä varten. Kauppatorin Allas Sea Pool puolestaan käy parhaillaan neuvotteluja useammankin eri yhtiön kanssa.

    – Meille on tullut kymmeniä kyselyjä, ainakin Yhdysvalloista ja Saksasta. Kaikki eivät välttämättä edes mahdu terasseillemme, kertoo Altaan toimitusjohtaja Bodil Ståhl.

    Ylen tietojen mukaan kyse on suurista kanavista ja juontajina on nimekkäitä tähtitoimittajia.

    – He käyttäisivät meitä ikään kuin studiona. Eli me rakennamme tilapäiset studiot ulos terassille ja sisään mediakeskusta, työtilaa ja ruokailutilaa, että meillä olisi ruokasali heidän henkilökunnalleen, Ståhl jatkaa.

    Henrietta Hassinen / Yle

    Altaan uimapaikka ja saunat aiotaan kuitenkin pitää koko ajan auki myös yleisölle.

    Tapaamisen virallinen mediakeskus on puolestaan Finlandiatalolla. Ulkomaisia toimittajia odotetaan paikalle kaikkiaan noin pari tuhatta. Varsinaista kokouspaikkaa ei ole vielä kerrottu.

    "Joukko pieniä, hyvin toimivia asioita"

    Tapaamista varten Helsingin katuja ei pestä eikä lisää kukkia istuteta, mutta kaiken pitää toimia ja tapahtua nopeasti sekä sujuvasti.

    Tämän tiivistää Helsingin myynti- ja markkinointijohtaja Vappu Mänty Helsinki Marketingista pääkaupungin tavoitteeksi, kun kansainväliset toimittajat saapuvat suurvaltojen tapaamista seuraamaan.

    Helsingin pitää olla toimittajille Männyn mukaan joukko pieniä hyvin toimivia asioita.

    – Koko palvelukokemuksen pitää olla hyvä. Miten lentokentältä pääsee Helsingin keskustaan, miten toimittajat saavat sellaisen majoituksen kuin haluavat ja että he saavat vastaukset koskien Helsinkiä nopeasti.

    Helsinki esiin muutenkin kuin kokouspaikkana

    Helsinki näkee paikalle tulevat noin pari tuhatta ulkomaista toimittajaa mahdollisuutena markkinointiin.

    Pääkaupungin markkinoinnissa toivotaan, että toimittajat kirjoittaisivat Putinin ja Trumpin kokouksen lisäksi jotain muutakin Helsingistä ja Suomesta. Vaikka saunasta, kuten The New York Times joku aika sitten teki. Tai äitiyspakkauksesta, kuten BBC kirjoitti joitain vuosia sitten.

    – Kyllä me näemme, että Helsinki tulee olemaan hetken maailman keskipisteenä. Yritämme palvella mediaa mahdollisimman hyvin, että kokemus Helsingistä olisi niin hyvä kuin mahdollista, Mänty toteaa.

    Vappu Mänty, Myynti- ja markkinointijohtaja, Helsinki Marketing OyRonnie Holmberg / YleToimittajille esitellään helsinkiläistä arkea

    Vappu Männyn mukaan toimittajille yritetään tuoda esiin niitä samoja asioita, jotka tekevät Helsingistä kiinnostavan myös helsinkiläisille.

    – Kaupunkikulttuuri, arkkitehtuuri, design, suomalainen ruoka ja sauna tietenkin. Saunaan tartutaan yleensä hanakasti.

    – Helsinki on aito, kontrastien kaupunki. Ja se pitää myös näkyä, Mänty lisää.

    Ehkäpä kansainvälisissä medioissa siis näkyy tapaamisen jälkeen juttuja maailman onnellisimmasta kansasta, jonka hipsterit ajavat pyörillä keskustakirjasto Oodiin. Näin on jo muissa ulkomaisissa medioissa viime aikoina kirjoitettu.

    Suurin pelko toimimattomuus

    Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) ajatus maailman toimivimmasta kaupungista on uponnut pääkaupungin markkinointiin asti.

    Suurin pelko Helsingin markkinoinnissa Männyn mukaan tällä hetkellä on, että asiat eivät huippukokouksen aikana toimi.

    – En tiedä, onko sellaista asiaa, jota emme halua. Mutta jos jotain haluaa nostaa esiin, niin kyllä se on, että me emme olisi yksi maailman toimivimmista kaupungeista, Mänty sanoo.

    Toivoa siis saattaa, että Helsingin taksiliikenne, metro ja junaliikenne siis toimivat kokouksen ajan.

    Jymy-yllätys mediamaailmasta: Sanoma ostaa enemmistön STT:stä

    Jymy-yllätys mediamaailmasta: Sanoma ostaa enemmistön STT:stä


    Sanoma Media Finland ostaa enemmistön Suomen Tietotoimiston osakkeista. Alma Media ja TS-yhtymä kertovat tiedotteessa myyneensä osuutensa STT:stä Sanomalle. Sanoman tiedotteen mukaan kaupan tavoitteena on yksinkertaistaa yhtiön omistuspohja. Sanoman...

    Sanoma Media Finland ostaa enemmistön Suomen Tietotoimiston osakkeista. Alma Media ja TS-yhtymä kertovat tiedotteessa myyneensä osuutensa STT:stä Sanomalle. Sanoman tiedotteen mukaan kaupan tavoitteena on yksinkertaistaa yhtiön omistuspohja.

    Sanoman omistusosuus STT:stä on jatkossa 75,4 prosenttia.

    – Uskomme aidosti että kotimaiselle perusuutistoimistolle on tarvetta ja kysyntää. Käymme kesän ja alkusyksyn aikana kattavasti läpi asiakkaiden tarpeet ja pyrimme niiden pohjalta rakentamaan kestävän pohjan liiketoiminnalle, kommentoi Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta tiedotteessa.

    Alma Media ja TS-yhtymä pysyvät ainakin toistaiseksi STT:n asiakkaina, ja myös aiemmin STT:n käytöstä luopunut Helsingin Sanomat palaa uutistoimiston asiakkaaksi. Yle palasi STT:n asiakkaaksi keväällä 2017.

    Keskisuomalaisella jatkossa toiseksi suurin osuus

    Muun muassa Helsingin Sanomia kustantava Sanoma oli jo aiemmin STT:n suurin omistaja 33 prosentin osuudella. Seuraavaksi suurimmat omistajat olivat nyt osuutensa myyneet muun muassa Kauppalehteä kustantava Alma Media, 20,6 prosenttia, sekä Turun Sanomat omistava TS-Yhtymä, 18 prosenttia.

    Jatkossa toiseksi suurimman osuuden STT:stä omistaa Keskisuomalainen, 6 prosenttia. Yleisradio omistaa STT:stä 1,7 prosenttia.

    Muut yksiköt kannattavia

    STT:n uutispalvelun haastava tilanne on ollut media-alan keskusteluissa esillä jo pitkään. Valtion lisätalousarviossa STT:lle myönnettiin toukokuussa kertaluonteinen, tämän vuoden toiminnan turvaamiseen tarkoitettu 1,5 miljoonan euron muutoskauden tuki. Tuen ehtona on, että omistajat laativat suunnitelman yhtiön talouden vakauttamisesta.

    Uutispalvelua lukuun ottamatta STT:n muut yksiköt Lehtikuva ja Viestintäpalvelut ovat jo sellaisenaan kannattavaa liiketoimintaa.

    #Metoo-uutisointi ampui yli Ruotsissa – mediaa valvova elin antoi 10 langettavaa päätöstä liioittelevista jutuista

    #Metoo-uutisointi ampui yli Ruotsissa – mediaa valvova elin antoi 10 langettavaa päätöstä liioittelevista jutuista


    Ruotsissa useita sanomalehtiä on rangaistu hyvien julkaisutapojen rikkomisesta liittyen viime syksyn #metoo-kampanjan uutisointiin. Ruotsin lehdistökomitea PON (Pressens Opinionsnämnd) antoi 10 langettavaa päätöstä uutisoinnista, jossa...

    Ruotsissa useita sanomalehtiä on rangaistu hyvien julkaisutapojen rikkomisesta liittyen viime syksyn #metoo-kampanjan uutisointiin.

    Ruotsin lehdistökomitea PON (Pressens Opinionsnämnd) antoi 10 langettavaa päätöstä uutisoinnista, jossa yksittäiset henkilöt oli yhdistetty naisten hyväksikäyttöön liian hatarin perustein.

    Sosiaalisen median aihetunniste #metoo aloitti syksyllä maailmanlaajuisen kampanjan, joka sai ihmiset keskustelemaan seksuaalisesta häirinnästä ja vallan väärinkäytöstä. Myös perinteinen media tarttui aiheeseen hanakasti ja on paljastanut julkisuuden henkilöihin liitettyjä hyväksikäyttötapauksia.

    Langettavien päätösten suma on poikkeuksellinen ja siitä kirjoittivat useat ruotsalaismediat, kuten SVT ja Expressen.

    Langettavia päätöksiä saivat iltapäivälehdet Expressen, Aftonbladet ja Hänt i Veckan, päivälehdet Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet sekä työväenliikkeen lehti Arbetaren.

    PON on ruotsalaisen median eettisiä sääntöjä valvova itsenäinen elin. Sitä vastaa Suomessa Julkisen sanan neuvosto.

    Ruotsissa voi kannella median julkaisemista jutuista lehdistöasiamiehelle (pressombudsman), joka päättää, viedäänkö asia lehdistökomitean ratkaistavaksi.

    Kantelijoina neljä henkilöä

    Ruotsin lehdistökomitealle ilmoitettiin kaikkiaan 11 juttua, joissa käsiteltiin useita #metoo-kampanjaan liitettyjä julkisuuden henkilöitä. Artikkeleissa nimetyt henkilöt yhdistettiin jutuissa naisten seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

    Komitean mukaan jutut olivat omiaan aiheuttamaan kohtuutonta haittaa niissä käsitellyille yksittäisille henkilöille.

    Yksi kohussa ryvettyneistä oli tunnettu ruotsalainen tv-juontaja Martin Timell. Hänen ohjelmansa TV4:ssä lopetettiin, kun entinen kollega syytti miestä seksuaalisesta ahdistelusta ja raiskauksesta. Raiskaus tapahtui naisen mukaan vuonna 2008.

    Raiskausväitteistä aloitettiin poliisitutkinta, jonka päätteeksi käräjäoikeus vapautti Timellin syytteistä reilut kaksi viikkoa sitten.

    Timell teki itse uutisointiaan koskevat kantelut lehdistöasiamiehelle. Hän on kuvaillut median häntä koskevaa uutisointia "noitavainoksi".

    Aftonbladet on puolustanut Timell-uutisointiaan sanomalla, että hän on julkisuuden henkilö, jota koskevilla rikosepäilyillä on tavanomaista suurempi painoarvo. Ruotsin lehdistökomitea ei tyytynyt vastaukseen.

    Yksi lehdistökomitealle kannelleista oli nimekäs ruotsinsuomalainen toimittaja Fredrik Virtanen. Hän joutui irtisanoutumaan työstään Aftonbladetista ahdisteluväitteiden vuoksi.

    Lisäksi kanteluita teki kaksi nimettömänä pysytellyttä henkilöä.

    Lue lisää:

    Kun Camilla raiskattiin 17-vuotiaana, hän syytti itseään eikä vuosiin kertonut edes vanhemmilleen – sitten tuli #metoo, Ruotsin naisten vallankumous

    "Raiskaus on rikos, ritarillisuus ei ole" – Ranskalaisnäyttelijätär Catherine Deneuve arvostelee #MeToo-kampanjaa ylilyönneistä

    Toimittajalta: Menikö keskustelu liian pitkälle? Ruotsissa itsemurha sai miettimään sananvastuuta

    Monen sivustakatsojan on vaikea tunnistaa ja puuttua seksuaaliseen häirintään – ”Kun itseä ei ole ahdisteltu, empatiakyky on pienempi”

    Unohda ohjelmaoppaat – Uutisvahti muistuttaa suosikkijoukkueesi otteluista koko MM-kisojen ajan

    Unohda ohjelmaoppaat – Uutisvahti muistuttaa suosikkijoukkueesi otteluista koko MM-kisojen ajan


    Tästä on kyseYle Uutisvahti on maksuton personoituva uutissovellus mobiililaitteille.Ilmoituksia jalkapallon MM-otteluista voi tilata koko turnauksen ajan 14.6.-15.7.Kirjautumalla Uutisvahtiin Yle Tunnuksella ilmoitusasetuksesi pysyvät mukana...

    Tästä on kyseYle Uutisvahti on maksuton personoituva uutissovellus mobiililaitteille.Ilmoituksia jalkapallon MM-otteluista voi tilata koko turnauksen ajan 14.6.-15.7.Kirjautumalla Uutisvahtiin Yle Tunnuksella ilmoitusasetuksesi pysyvät mukana laitteella kuin laitteella.

    Yle Uutisvahti muuttaa muotoaan jalkapallon MM-kisojen ajaksi. Kun tilaat tietyn pelaajan tai joukkueen ilmoitukset laitteellesi, Uutisvahti lähettää suosikkejasi koskevien uutisten lisäksi myös muistutuksen jokaisesta ottelusta, jossa kyseinen joukkue tai pelaaja esiintyy. Tilaamalla Urheilun pääuutiset -ilmoitukset saat Uutisvahdilta päivän tärkeimmät MM-uutiset tuoreeltaan laitteellesi.

    Lataa Uutisvahti täältä.

    Sovellukseen ilmestyy myös uusi näkymä, jossa seurataan ainoastaan MM-jalkapalloon liittyviä uutisia. Näkymän avulla käyttäjä pystyy nopealla silmäyksellä seuraamaan merkittävimpiä kisatapahtumia ja -ilmiöitä.

    – Uutisvahdin personointi on kuin tehty isoa turnausta varten, jossa montaa katsojaa kiinnostaa vain omat suosikkijoukkueet tai suuret puheenaiheet ja toiset haluavat nähdä kisojen jokaisen ottelun, sanoo Yle Urheilun uutispäällikkö Jyri Kivimäki.

    Näissä MM-kisoissa Yle hyödyntää myös robottijournalismia. Voitto-robotti kirjoittaa lyhyen raportin ja laatii tilastografiikan turnauksen jokaisesta ottelusta heti loppuvihellyksen jälkeen. Tämän jälkeen ihmistoimittaja saa muokata artikkelia vapaasti ja lisätä ne asiat, joista Voitto ei vielä osaa kirjoittaa, kuten esimerkiksi pelaajien ja valmentajien kommentit. Voitto laatii myös ennakkosähkeet, joilla Uutisvahti ilmoittaa alkavista otteluista.

    Lue lisää Uutisvahdista.

    Suomalaiset ovat mediaan luottavaa kansaa –

    Suomalaiset ovat mediaan luottavaa kansaa – "Meillä on hyvin äänekäs vähemmistö, joka Suomessakin lietsoo epäluottamusta"


    Suomalaisilla on vahva luotto uutisiin, selviää uutisten käyttöä 37 maassa vertailevasta Digital News Report 2018 -kyselytutkimuksesta. Kaikista tutkimukseen osallistuneista maista Suomessa luotetaan uutisiin eniten, ja perinteisellä kotimaisella...

    Suomalaisilla on vahva luotto uutisiin, selviää uutisten käyttöä 37 maassa vertailevasta Digital News Report 2018 -kyselytutkimuksesta. Kaikista tutkimukseen osallistuneista maista Suomessa luotetaan uutisiin eniten, ja perinteisellä kotimaisella uutismedialla on vahva asema myös verkossa.

    Suomalaiset pitävät valtavirran uutismediaa suhteellisen luotettavana, vaikka puolet vastaajista kertoi kohdanneensa viikon aikana eri tavoin huonoa, virheellistä tai harhaanjohtavaa journalismia.

    Tosiasiassa kansalaiset kyllä kritisoivat mediaa, mutta luottavat siihen aivan eri lailla kuin muuhun verkossa leviävään informaatioon. Elina Grundström, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja

    Harva vastaajista kertoi seuraavansa vastamediaa. Reilu puolet vastaajista tunsi ainakin jonkun luetelluista niin sanotuista vastamedioista nimeltä ja kahdeksan prosenttia kertoi seuranneensa jotain niistä viikon aikana.

    Viime vuosina vastamedia on kritisoinut voimakkaasti perinteistä uutismediaa ja samalla on käyty keskustelua valeuutisista.

    – Meillä on hyvin äänekäs vähemmistö, joka Suomessakin lietsoo epäluottamusta mediaan ja väittää, ettei mediaan luoteta. Tosiasiassa kansalaiset kyllä kritisoivat mediaa, mutta luottavat siihen aivan eri lailla kuin muuhun verkossa leviävään informaatioon, kommentoi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström raportin tuloksia.

    Verkko ei ole syrjäyttänyt perinteisiä jakelukanavia

    Yhä useampi suomalainen on valmis maksamaan verkkouutisista. Neljä vuotta sitten 15 prosenttia suomalaisista kertoi voivansa maksaa verkkouutisista. Nyt 18 prosenttia vastaajista kertoi olevansa valmis maksamaan verkkouutisista.

    Suomalaiset hakevat uutisensa yleensä suoraan uutismedian sivuilta sen sijaan, että löytäisivät ne sosiaalisen median tai jonkun muun kolmannen osapuolen kautta.

    Vaikka verkko on vahvistanut asemiaan uutismediana, se ei ole syrjäyttänyt perinteisiä jakelukanavia eli printtilehtiä, radiota ja televisiota. Tosin uutisten tavoittavuus on laskenut hieman kaikilla jakelukanavilla.

    Yle seuratuin radiossa ja televisiossa

    Tutkimukseen vastanneet arvioivat Ylen Suomen luotetuimmaksi mediaksi. Yle sai vastaajilta luotettavuudesta noin kahdeksan pistettä asteikolla 0–10.

    Yle oli seuratuin media radiossa ja televisiossa. 72 prosenttia vastaajista kertoi seuraavansa Ylen tv- ja radiouutisia viikottain.

    Ylen verkkouutiset tavoittivat kolmanneksi eniten lukijoita. Vastaajista 36 prosenttia kertoi lukeneensa niitä viikottain.

    Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report vertaa uutisten käyttöä 37 maassa. Tutkimus tehdään vuosittain, ja Suomi on ollut mukana vuodesta 2014. Tiedot perustuvat kyselyyn, johon kussakin maassa osallistuu noin 2000 vastaajaa.

    Lisätty 14.6. klo 15.50: Tiedot Ylen osuudesta tutkimuksessa.

    Valkoisen talon mahtipontinen Pohjois-Korea -video ylistää Trumpin ja Kimin roolia elokuvatyyliin: "Kaksi miestä. Kaksi johtajaa. Yksi kohtalo"


    Yhdysvaltojen Valkoinen talo on julkaissut isolla rahalla tuotetun videon, jonka aiheena on Pohjois-Korean ydinaseriisunta. Videon tyyliä on luonnehdittu kansainvälisessä mediassa propagandistiseksi. Videolla maalaillaan Pohjois-Korean mahdollisuuksia...

    Yhdysvaltojen Valkoinen talo on julkaissut isolla rahalla tuotetun videon, jonka aiheena on Pohjois-Korean ydinaseriisunta. Videon tyyliä on luonnehdittu kansainvälisessä mediassa propagandistiseksi.

    Videolla maalaillaan Pohjois-Korean mahdollisuuksia ydinaseriisunnan toteutuessa ja alleviivataan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin käymien neuvotteluiden merkitystä koko maailman historialle.

    Neliminuuttisella videolla matala miesääni lausuu elokuvatrailer-tyyliin mahtipontisia lauseita dramaattisen musiikin ja ääniefektien säestyksellä:

    "Historia tuntuu toistavan itseään sukupolvesta toiseen. Kierteitä, joille ei näy loppua. On ollut suhteellisen rauhan ja suurten jännitteiden aikoja..."

    "Tulee aika, kun muutamat nousevat vaatimaan muutosta. Mutta kysymys kuuluu, kuinka suuren muutoksen vain muutamat ihmiset voivat saada aikaan? Menneisyyden ei tarvitse olla tulevaisuus. Pimeyden sisältä, voi langeta valo ja toivon valo voi palaa kirkkaana," ääni jatkaa.

    "Kaksi miestä. Kaksi johtajaa. Yksi kohtalo", ääni sanoo, ja kuvissa välähtävät Trumpin ja Kimin kuvat.

    Voit katsoa videon kokonaisuudessaan jutun alussa olevasta videoklipistä.

    Alun perin Trump näytti Valkoisen talon tuottaman videon Kim Jong-unille heidän tapaamisensa yhteydessä Singaporessa. Video esiteltiin julkisesti Trumpin pitämän lehdistötilaisuuden yhteydessä. Videosta on tehty sekä englannin että koreankieliset versiot.

    Juttua muokattu 13.6. klo 15:01: Lisätty tieto siitä, että Trump näytti videon henkilökohtaisesti Kim Jong-unille johtajien tapaamisen yhteydessä.

    Lue myös:

    Trump ehti haukkumaan Robert De Niron paluumatkalla Singaporesta: "Hän on saanut liian monta iskua päähänsä"

    Toimittajalta: Todistin historiaa univajeessa – Oliko Trumpin ja Kimin tapaaminen lopulta hyväksi vai pahaksi?

    Pohjois-Korean johtava sanomalehti hehkuttaa Trumpin tekemiä myönnytyksiä:

    Pohjois-Korean johtava sanomalehti hehkuttaa Trumpin tekemiä myönnytyksiä: "Vuosisadan tapaaminen"


    Pohjois-Korean työväenpuolueen sanomalehti Rodong Sinmun iloitsee maan johtajan Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaamisesta. Kim ja Trump solmivat tiistaina Singaporessa sopimuksen, jonka mukaan Pohjois-Korea sitoutuu Korean...

    Pohjois-Korean työväenpuolueen sanomalehti Rodong Sinmun iloitsee maan johtajan Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaamisesta.

    Kim ja Trump solmivat tiistaina Singaporessa sopimuksen, jonka mukaan Pohjois-Korea sitoutuu Korean niemimaan täydelliseen ydinaseriisuntaan.

    Trump puolestaan antaa sopimuksella turvatakuut Pohjois-Korealle.

    Rodong Sinmunin keskiviikkoisessa numerossa kerrotaan tapaamisen olleen suuri menestys. Lehdessä korostetaan Trumpin tekemiä myönnytyksiä ja mahdollisuuksia uuteen rauhan aikakauteen Korean niemimaalla.

    Trump sanoi tiedotustilaisuudessaan, että Yhdysvallat lopettaa yhteiset sotaharjoitukset Etelä-Koreassa.

    Jutun otsikossa sanotaan, että "vuosisadan tapaaminen avaa uuden historian Korean demokraattisen kansantasavallan ja Yhdysvaltojen suhteille".

    Lehdessä on lisäksi kuvia Trumpista ja Kimistä neuvottelupöydässä ja sopimusta allekirjoittamassa.

    Ajassa uutisoiminen harvinaista

    Pohjois-Korean media on maan hallituksen tiukassa hallinnassa. Kim Jong-unin liikkeistä uutisoidaan harvoin ennen kuin johtaja on turvallisesti takaisin kotimaassa.

    Pohjoiskorealaiset saivat tietää Kimin matkasta Singaporeen maanantaina aamulla. Tuolloin Rodong Sinmun julkaisi muun muassa kuvia Kimistä Singaporen pääministerin Lee Hsien Loongin kanssa.

    Kuudesti viikossa ilmestyvä Rodong Sinmun on maan suurimman puolueen äänitorvi. Lehteä julkaistaan päivittäin, ja sen ensimmäinen sivu kertoo yleensä Kimin toiminnasta.

    Keskiviikon numerossa Trumpin ja Kimin kuvilla on täytetty jopa kolme sivua. Lehteä luetaan pääasiassa yhteisissä tiloissa, esimerkiksi metroasemilla.

    Lue lisää:

    Singaporen kokous keräsi kiitoksia ja aiheutti huolta – tätä mieltä maailman johtajat ovat Trumpin ja Kimin sopimuksesta

    Toimittajalta: Todistin historiaa univajeessa – Oliko Trumpin ja Kimin tapaaminen lopulta hyväksi vai pahaksi?

    Näin Trumpin ja Kimin tapaaminen huomioitiin Pohjois-Korean mediassa – pohjoiskorealaiset seurasivat lähetystä Pjongjangin rautatieasemalla

    Näin Trumpin ja Kimin tapaaminen huomioitiin Pohjois-Korean mediassa – pohjoiskorealaiset seurasivat lähetystä Pjongjangin rautatieasemalla


    Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin matka Singaporeen on huomioitu myös Pohjois-Korean mediassa. Muun muassa uutiskanava CNN:n mukaan pohjoiskorealaiset saivat tietää maanantaina aamulla, että Kim on saapunut Singaporeen tapaamaan Yhdysvaltain...

    Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin matka Singaporeen on huomioitu myös Pohjois-Korean mediassa.

    Muun muassa uutiskanava CNN:n mukaan pohjoiskorealaiset saivat tietää maanantaina aamulla, että Kim on saapunut Singaporeen tapaamaan Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia.

    Kimin laskeutuminen Singaporeen ja hänen tapaamisensa Singaporen pääministerin Lee Hsien Loongin kanssa näytettiin pohjoiskorealaisille ainakin maan pääkaupungin Pjongjangin päärautatieasemalla isoilta näytöiltä.

    Pohjois-Koreassa keskitytään Kimiin

    Tapaamisesta kerrottiin maanantaina Pohjois-Korean uutistoimiston KCNA:n televisiouutisissa. Iso-Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo, että tämä on harvinaista, sillä yleensä Kimin liikkeistä ei uutisoida, ennen kuin hän on turvallisesti takaisin Pohjois-Koreassa.

    KCNA kertoi seitsemän minuuttia pitkässä uutisessa Kimin muun muassa sanoneen, että Singapore on puhdas ja kaunis paikka. Uutisissa keskitytään vahvasti Kimin liikkeisiin.

    Maan ainoan uutistoimiston KCNA:n kuuluisa uutisankkuri Ri Chun Hee luonnehti Trumpin ja Kimin tapaamista historialliseksi. Tapaaminen kävisi toteen "muuttuneella aikakaudella" ja "suuren huomion ja koko maailman odotusten alla".

    Uutistoimiston mukaan Kim tulisi vaihtamaan ajatuksiaan "pysyvän ja kestävän rauhan rakentamiseksi Korean niemimaalla".

    Lähetyksessä viitattiin Trumpiin hänen koko nimellään Donald J. Trump.

    Yhdysvaltalainen toimittaja Martyn Williams julkaisi Twitterissä videon KCNA:n uutislähetyksestä:

    Trumpin ja Kimin tapaamista ei lähetetty suorana

    Tiistaina Trumpin ja Kimin tapaamisen aikaan KCNA ei lähettänyt suoraa kuvaa. Televisio ei päättänyt rikkoa sen tavallista lähetysaikataulua, joka alkaa vasta joitakin tunteja myöhemmin.

    Trumpin ja Kimin tapaamisen lopputuloksesta pohjoiskorealaiset ovat siis todennäköisesti vielä tietämättömiä.

    Pohjois-Korean työväenpuolueen sanomalehti Rodong Sinmun julkaisi maanantaina kuvia Kimistä lähtemässä Singaporeen, kättelemässä viranomaisia ja vilkuttamassa Air Chinan lentokoneen ovella ennen nousua.

    Pori Jazzin pomo ehti aiheuttaa kohun ja saada kenkää vain tunneissa – Kysyimme viestintäasiantuntijoilta, miksi

    Pori Jazzin pomo ehti aiheuttaa kohun ja saada kenkää vain tunneissa – Kysyimme viestintäasiantuntijoilta, miksi


    Satakunnan Kansa kertoi eilen iltapäivällä Pori Jazzin vastavalitun, elokuussa aloittavan toimitusjohtajan kommenteista. Niissä hän antoi ymmärtää, että homoseksuaalisuudesta voisi eheytyä. Syntyi kiivas julkinen keskustelu, jonka lopuksi Pori...

    Satakunnan Kansa kertoi eilen iltapäivällä Pori Jazzin vastavalitun, elokuussa aloittavan toimitusjohtajan kommenteista. Niissä hän antoi ymmärtää, että homoseksuaalisuudesta voisi eheytyä.

    Syntyi kiivas julkinen keskustelu, jonka lopuksi Pori Jazzia pyörittävän yhdistyksen hallitus päätti Aki Ruotsalan työsopimuksen purkamisesta. Hallituksen puheenjohtaja Hannu Jaakkola totesi, ettei päätös ollut helppo. Sille ei kuitenkaan ollut hänen mukaansa muuta vaihtoehtoa.

    Miksi?

    ”Kohut ovat arsenikkia maineikkaille brändeille”

    Yritysten kyky tehdä tulosta on yhä useammin riippuvainen siitä, saavatko ne osakseen huomiota ja siitä, millaista mainetta ne itselleen rakentavat. Näin kirjoittaa viestintätoimisto Ellun Kanat muutama vuosi sitten julkaistussa yritysvastuullisuutta käsittelevässä raportissa.

    Yrityksen maine syntyy paitsi sen teoista myös johdon kannanotoista. Amerikkalainen Harvard Business Review kirjoitti alkuvuodesta yrityksien maineenhallinnassa tapahtuneesta muutoksesta. Aiemmin ajateltiin, että puolen valitseminen poliittisiksi nähdyissä kysymyksissä voi vaikuttaa negatiivisesti yritysten myyntiin. Yhteiskunnallisten vastakkainasettelujen lisääntyessä myös toimitusjohtajien kannanottojen määrä on kuitenkin kasvanut – ja niihin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota.

    Monelle asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle ei olekaan yhdentekevää, mitä Pori Jazzin tuleva toimitusjohtaja toteaa julkisessa keskustelussa. Kuluttajademokratiassa kansalainen äänestää lompakkoaan käyttämällä, ja siksi toimitusjohtajan kommentit eivät ole merkityksettömiä myöskään lopulta vastuussa olevalle hallitukselle.

    – Jokaisella yrityksellä on tietenkin mahdollisuus valita kantansa. Tässäkin tapauksessa Pori Jazz olisi voinut asettua toimitusjohtajansa tueksi, mutta se olisi saattanut aiheuttaa lisähaittaa, muistuttaa kriisiviestintään erikoistuneen Tekir Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa.

    Saukkomaan mukaan tällaiset kohut ovat myrkyllisiä kaikenlaisten yritysten maineille.

    – Mutta varsinaista arsenikkia ne ovat tunnetuille ja maineikkaille kulttuuribrändeille, joiden brändin arvo itsessään on suurempi kuin esimerkiksi liikevaihto. Sellaisille, kuten Pori Jazz. On myös brändejä, joiden johdolta voidaan kestää tällaisia mielipiteitä.

    Tutun kaavan mukaan

    Julkisuus ja julkiset keskustelut noudattavat usein tuttua kaavaa. Ihmisten tapa vuorovaikuttaa keskenään tai median lajityypit eivät muutu radikaalisti päivästä toiseen, sanoo mediatutkija, elokuvatutkimuksen professori Anu Koivunen.

    – Siksi jo eilen iltapäivällä oli ennustettavissa, miten Ruotsalan kommenteista tultaisiin puhumaan. Keskustelu kutsui osakseen puheenvuoroja sekä siitä, saako enää olla samoilla linjoilla Ruotsalan kanssa ja siitä, miten ”Pori Jazzit jäävät tänä vuonna välistä”, Koivunen summaa.

    Ruotsalan tapaus on Koivusen mukaan malliesimerkki mediatapahtumasta, jossa nähdään aiheesta riippuen ennustettavia rooleja ja repliikkejä. Media synnyttää tapahtumat, antaa niille areenan, nimeää ne ja kommentoi niitä.

    Harri Saukkomaa uskoo, että vastaavanlaisia tapauksia tullaan vielä tulevaisuudessa näkemään.

    – Eniten hankausta syntyy arvomaailmojen törmäämisessä ja erityisesti kommenteissa, jotka liittyvät ihmisten tasavertaiseen kohteluun, hän sanoo ja viittaa Susanna Kosken kommenteista nousseeseen keskusteluun.

    Saukkomaan mukaan yritysten ja ihmisten kannalta on haastavaa, ettei esimerkiksi kohua herättävän mielipiteen tarvitse olla tuore. Tässäkin tapauksessa Satakunnan Kansa oli nostanut esiin vanhat lausunnot, joihin tartuttiin.

    – Yritysten olisikin oltava tarkkana rekrytointivaiheessa ja mietittävä, millaisia ongelmia rekrytoinnista voi syntyä ja miten niitä voidaan etukäteen taklata. Mitä lähempänä yritys toimii suoraan ihmistä, sitä herkempi on oltava.

    Ylen tv-kanavat pimenivät koko maassa – katkos jo ohi

    Ylen tv-kanavat pimenivät koko maassa – katkos jo ohi


    Ylen televisiokanavilla oli tänään keskiviikkona maanlaajuinen katkos. Katkos alkoi 12.30 ja sen arvioitu korjausaika oli 13.36. Katkos johtui tv-verkoista vastaavan Digitan tietoliikennetyöstä, joka epäonnistui. Katkoksen aikana Ylen tv-kanavat...

    Ylen televisiokanavilla oli tänään keskiviikkona maanlaajuinen katkos. Katkos alkoi 12.30 ja sen arvioitu korjausaika oli 13.36.

    Katkos johtui tv-verkoista vastaavan Digitan tietoliikennetyöstä, joka epäonnistui.

    Katkoksen aikana Ylen tv-kanavat näkyivät kuitenkin Areena-palvelussa.

    Ylen aamu-tv:n viimeiset ruotsinkieliset uutiset luettu –

    Ylen aamu-tv:n viimeiset ruotsinkieliset uutiset luettu – "Ruotsinkielinen yleisö kuuntelee aamulla radiota"


    Huomenta, god morgon också från TV-nytt ei enää kuulu Ylen aamu-tv:ssä. Ruotsinkielisten tv-uutisten osuus TV1:n aamu-tv:ssä päättyy, sillä ruotsinkielinen yleisö kuuntelee aamuisin radiota, sanoo Svenska Ylen vastaava päätoimittaja Marit af...

    Huomenta, god morgon också från TV-nytt ei enää kuulu Ylen aamu-tv:ssä.

    Ruotsinkielisten tv-uutisten osuus TV1:n aamu-tv:ssä päättyy, sillä ruotsinkielinen yleisö kuuntelee aamuisin radiota, sanoo Svenska Ylen vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten.

    – Vaikka aamun tv-uutiset ovatkin erinomaisia, niin yleisöä ei sinne oikein ole siirtynyt, af Björkesten sanoi Ylen aamu-tv:ssä perjantaina.

    – Siirrämme resursseja sinne, missä yleisöä on, eli aamulla radioon ja illalla televisioon.

    Samalla uutistoimitus keskittää voimiaan syventävään ja tutkivaan uutistyöhön, af Björkesten sanoo.

    – Vähentämällä lähetysten määrää ja sirpaleisuutta tavoitellaan vaikuttavampia uutissisältöjä, jotka erottuvat muusta uutisvirrasta.

    Aamuisin uutisia ruotsiksi tarjoaa radiossa Yle Vega. Tv-uutiset ruotsiksi lähetetään edelleen Yle Fem -kanavalla kello 17.55 ja 19.30. Lähetykset ovat myös Yle Areenassa.

    Lisäksi uutisia voi lukea Svenska Ylen verkkosivuilta.

    Hallitus esittää STT:lle 1,5 miljoonan kertaluontoista tukea lisäbudjetissa

    Hallitus esittää STT:lle 1,5 miljoonan kertaluontoista tukea lisäbudjetissa


    Hallitus esittää lisäbudjettiesityksessään, että Suomen Tietotoimistolle annettaisiin 1,5 miljoonan euron kertaluontoinen tuki uutistoimintojen turvaamiseen murrosvaiheessa. STT:n toiminnan rahoituksessa on ollut ongelmia asiakasmenetysten takia....

    Hallitus esittää lisäbudjettiesityksessään, että Suomen Tietotoimistolle annettaisiin 1,5 miljoonan euron kertaluontoinen tuki uutistoimintojen turvaamiseen murrosvaiheessa.

    STT:n toiminnan rahoituksessa on ollut ongelmia asiakasmenetysten takia. Asiaan on etsitty ratkaisuja jo pidempään. Esitys lisätalousarvioksi on määrä antaa eduskunnalle torstaina.

    – Kertaluontoisesti myönnettävän tilapäisen tuen avulla STT:lle annettaisiin mahdollisuus uusiutumiseen ja samalla voitaisiin tukea laajemmin suomalaista mediakenttää yhteistä uutispalvelua tuottavan toimijan kautta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) tiedotteessa.

    Bernerin mukaan STT:n valtiontuelle asetetaan ehtoja.

    – Tuen myöntämisen ehtona on suunnitelma yhtiön talouden vakauttamisesta sekä esitys siitä, miten uutistoimistotoiminnalla voitaisiin hyödyttää laajasti suomalaista mediakenttää muun muassa robotiikkaa ja keinoälyä kehittämällä.

    STT:n suurimmat omistajat ovat Sanoma 33,1 prosentin osuudella, Alma Media 20,6 prosentin osuudella ja TS-Yhtymä 18 prosentin osuudella.

    Lue myös:

    STT:n ruotsinkielinen uutistoiminta loppuu: "Kova kolaus"

    Ylen parhaat jutut ja ohjelmat suoraan sähköpostiisi – näin tilaat Yle.fi-kirjeen

    Ylen parhaat jutut ja ohjelmat suoraan sähköpostiisi – näin tilaat Yle.fi-kirjeen


    Yle.fi-kirje koostaa koko Ylen kiinnostavimmat sisällöt yhteen paikkaan. Kirjeen tilaamalla saat sähköpostiisi kattavan tiivistelmän Ylen parhaista artikkeleista ja ohjelmista joka päivä kello 12. Yle.fi-kirjeen tilaamiseen et tarvitse muuta kuin...

    Yle.fi-kirje koostaa koko Ylen kiinnostavimmat sisällöt yhteen paikkaan. Kirjeen tilaamalla saat sähköpostiisi kattavan tiivistelmän Ylen parhaista artikkeleista ja ohjelmista joka päivä kello 12.

    Yle.fi-kirjeen tilaamiseen et tarvitse muuta kuin sähköpostiosoitteen ja Yle Tunnuksen. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen täältä. Kirjeen tilaaminen onnistuu Yle Tunnuksen viestiasetuksista, josta voit tilata myös muita uutiskirjeitämme.

    Kaipaamme yleisöpalautetta uutiskirjeen kehittämiseksi. Tällä lomakkeella voit kertoa meille, miten voisimme tehdä Yle.fi-kirjeestä entistä paremman.

    Lääketutkimuksen pimeää puolta penkova brittitoimittaja:

    Lääketutkimuksen pimeää puolta penkova brittitoimittaja: "Se on samea maailma"


    Terveysbisneksen ja lääketieteellisen tutkimuksen kulissien takana pyörii valtavasti rahaa ja ristiriitaisia intressejä. Potilaan on kuitenkin vain annettava itsensä toisten käsiin ja oltava luottavainen. Siksi taustoja pitää tutkia, sanoo...

    Terveysbisneksen ja lääketieteellisen tutkimuksen kulissien takana pyörii valtavasti rahaa ja ristiriitaisia intressejä. Potilaan on kuitenkin vain annettava itsensä toisten käsiin ja oltava luottavainen. Siksi taustoja pitää tutkia, sanoo Suomessa vieraileva tutkiva toimittaja Deborah Cohen.

    – Lääkeyhtiöt kontrolloivat, mitä tietoa ne antavat, mitä tutkimusta ne tekevät eikä tutkimusta aina tehdä objektiivisella tavalla. Terveydenhuollossa on monia toimijoita, joita kaikkia on tutkittava, Cohen sanoo.

    Freelancerina työskentelevä Deborah Cohen on yksi arvostetun lääketieteen julkaisun British Medical Journalin päätoimittajista. Ennen freelanceriksi siirtymistään hän toimi julkaisun tutkivan journalismin päätoimittajana. Parhaillaan Cohen valmistelee juttua BBC:n Panorama-ohjelmaan. Cohen on palkittu muun muassa British Journalism Awards -palkinnolla.

    Tamiflu-selvitykset paransivat läpinäkyvyyttä

    Cohen kertoo törmänneensä terveydenhuollon kyseenalaisiin lupauksiin oman lähipiirinsäkin kautta. Toissavuonna hän kiinnostui lapsettomuusklinikoiden hoidoista, sillä moni hänen ystävistään käytti niihin valtavasti rahaa. Cohenia alkoi kiinnostaa, onko yksityisten klinikoiden markkinoimista kalliista lisätutkimuksista ja -hoidoista vauvasta haaveileville todellisuudessa hyötyä. Hän selvitti BBC:n työryhmän kanssa kattavasti, löytyykö niiden hyödyistä kunnollista näyttöä.

    – Ihmiset ovat epätoivoisia, haluavat kokeilla mitä tahansa ja käyttävät rahaa saadakseen vauvan. Mutta näyttöä ei ollut, Deborah Cohen sanoo.

    Laajaa kansainvälistä huomiota palkitun tutkivan toimittajan työ herätti vuonna 2009, kun hän teki Cochrane-tutkijaverkoston kanssa perusteellisen selvitystyön Tamiflu-lääkkeen taustoista. Lääkeyhtiö Roche ei alunperin antanut julkisuuteen oleellisia Tamiflun lääkekokeiden tuloksia. Lintuinfluenssan vuoksi useiden valtioiden hamstraaman lääkkeen teho influessaan osoittautui vaatimattomaksi. Työryhmän selvitykset vaikuttivat lääkkeiden valvontaan.

    Peitetarina osoitti puutteet

    Cohenin työhön kuuluu paljon lukemista, ihmisten kanssa keskustelemista ja yhteistyötä tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Jännittävintä on hänen mielestään tavata ensimmäistä kertaa ihminen, joka toimii tietojen lähteenä tai ilmiantajana. Näitä ihmisiä on myös suojeltava tarkasti. Hän on käyttänyt apunaan myös valeidentiteettiä ja tekaistuja tarinoita.

    – Joskus on käytettävä peitetarinaa, että voi näyttää asioita todeksi, Deborah Cohen sanoo.

    Cohen ja hänen toimittajakollegansa testasivat, saisivatko he markkinoille tekaistun tekonivelen. Keksityn yrityksen markkinoimassa valetuotteessa oli räikeitä puutteita. Samaan aikaan potilailta eri maissa poistettiin huonolaatuisia tekoniveliä. British Medical Journalin ja Daily Telegraphin yhteistyössä tekemä laaja selvitys antoi pelottavan kuvan sääntelyn heikkoudesta.

    Deborah CohenJouni Immonen / YleTyön vastapainoksi futista

    Deborah Cohen sanoo, ettei hänen työnsä aina ole mukavaa. Häneen on kohdistunut hakkerointia, häntä on ahdisteltu ja häntä vastaan hyökätään sosiaalisessa mediassa. Cohen sanoo tietävänsä, että jotkut yritykset ovat koonneet häntä koskevan tiedoston. Terveydenhuollon ja lääketutkimuksen taustalla on monenlaisia intressejä.

    – Se on todellakin samea maailma, Cohen toteaa.

    Cohen ei halua tehdä pelkästään töitä, vaan siitä on välillä päästävä irti.

    – Ehdottomasti! Kun on tekemässä juttua, se voi saada vallan. Työ on välillä vähän pakkomielteistäkin.

    Hän seuraa tiiviisti jalkapalloa ja on vankka Liverpool-fani. Lontoossa asuva liverpoolilainen Cohen viihtyy myös kavereiden kanssa pubeissa, bändien keikoilla ja opettelee golfin pelaamista.

    Deborah Cohen vierailee Helsingissä Too Much Medicine -symposiumin järjestelytoimikunnan ja Helsingin yliopiston kutsumana.

    Jutussa käytetty taustamateriaali: Jani Kaaro: Miksi lääketiede tarvitsee tutkivaa journalismia? Katsaus BMJ:n tutkivan toimittajan Deborah Cohenin työhön (Too Much Medicine -symposiumin työryhmä, 2018)

    Yle avaa nyt massoittain uutisjuttuja keskustelulle – palvelun asiallisuutta vaalimaan pestattiin keinoäly

    Yle avaa nyt massoittain uutisjuttuja keskustelulle – palvelun asiallisuutta vaalimaan pestattiin keinoäly


    Kylläpä netissä on fiksua porukkaa liikkeellä! Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä keskusteluista, joita on käyty viime päivinä Ylen uutis- ja ajankohtaisjutuissa. Niitä on avattu nyt poikkeuksellisen paljon keskustelulle, sillä käynnissä...

    Kylläpä netissä on fiksua porukkaa liikkeellä!

    Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä keskusteluista, joita on käyty viime päivinä Ylen uutis- ja ajankohtaisjutuissa. Niitä on avattu nyt poikkeuksellisen paljon keskustelulle, sillä käynnissä on kokeilu.

    Yle yrittää tuoda luoda hyvää ja avartavaa keskustelua Yle.fi-sivuille ja Yle.fi-sovellukseen. Keskustelemaan pääsee Yle Tunnuksella.

    Uutta kokeilussa on, että tällä kertaa mukana on tekoäly. Se yrittää parhaansa mukaan tunnistaa, mitkä kommentit sopivat julkaistavaksi.

    Keskustelu on kokeilun aikana osoittautunut tasokkaaksi. Monet perustelevat kommenttinsa linkkaamalla lähteitä mukaan.

    Koska kone voi tehdä virheitä, Ylen avaamia keskusteluja seuraa myös kaksi ammattitoimittajaa.

    – Käytännössä opetamme sitä luottamaan ihmisiin, sallimaan näkemyseroja ja erottamaan oikean väärästä. Tavallaanhan tämä on tekoälyn tapakasvatusta: opetamme sille, millainen on avoin ja kunnioittava keskusteluilmapiiri, sanoo Pauliina Happo, toinen konetta valvovista toimittajista.

    Koneelle opetetaan samalla Ylen journalistisia periaatteita.

    Jutut olivat avoinna kommentoinnille jo muutama vuosi sitten. Sitten keskustelu pantiin kokonaan kiinni.

    – Keskustelut laitettiin aikanaan tauolle, koska suurten juttumäärien laadukas moderointi oli työaika- ja kustannushaaste. Nyt keinoäly on kehittynyt niin paljon, että se auttaa ratkaisemaan näitä haasteita, minkä lisäksi olemme konseptoineet keskusteluformaatteja uudelleen, sanoo Ylen uutisten ja ajankohtaisjuttujen päätoimittaja Riikka Venäläinen.

    Tavoitteena on, että toimittajat voisivat käyttää aikaa syvälliseen keskusteluun yleisön kanssa juttuaiheista jo ennen kuin riviäkään on kirjoitettu tai välittömästi jutun julkaisun jälkeen. Kone hoitaa käytännön moderointityötä, ja ihminen keskittyy olennaiseen.

    – Keskustelu ja vuorovaikutus ovat entistä tärkeämpi osa journalismia, journalismi ei ole vain yksisuuntaista "norsunluutornista päivää" -toimintaa, Riikka Venäläinen sanoo.

    – Haluamme tarjota alustan uutisaiheista käytävälle laadukkaalle keskustelulle, jotta ihmiset pääsevät jakamaan ajatuksiaan ja käymään kipakkaakin keskustelua ajankohtaisista asioista.

    Ylen uutisten päätoimittaja Riikka Venäläinen.Berislav Jurišić / Yle

    Hän muistuttaa, että toimittajat voivat saada keskusteluista hyviä uutisaiheita ja juttuvinkkejä.

    Venäläisen mukaan Ylen tehtävä on yrittää lisätä ihmisten keskinäistä ymmärrystä.

    – Eri tavalla ajattelevat ihmiset kohtaavat ja väittelevät ja löytävät lopulta yhdessä ratkaisun aitoon ongelmaan. He voivat silti edelleen ajatella asioista hyvin eri tavalla, mutta ymmärrys toisin ajattelevia kohtaan on kasvanut.

    Kommentointi onnistuu uutisten selainversiossa ja Yle.fi-sovelluksessa Yle Tunnuksen avulla.

    Luo oma Yle Tunnuksesi täällä.

    Yle Uutisten uutiskirje tiivistää päivän tärkeimmät aiheet heti aamusta – tilaa se sähköpostiisi tästä

    Yle Uutisten uutiskirje tiivistää päivän tärkeimmät aiheet heti aamusta – tilaa se sähköpostiisi tästä


    Päivittäinen uutiskirje tarjoilee merkittävimmät uutiset ja ajankohtaisaiheet tiiviissä paketissa. Saat ne suoraan sähköpostiisi joka aamu kello 7. Uutiskirjeen tilataksesi tarvitset Yle Tunnuksen, jonka voit hankkia täältä. Uutisten...

    Päivittäinen uutiskirje tarjoilee merkittävimmät uutiset ja ajankohtaisaiheet tiiviissä paketissa. Saat ne suoraan sähköpostiisi joka aamu kello 7.

    Uutiskirjeen tilataksesi tarvitset Yle Tunnuksen, jonka voit hankkia täältä. Uutisten verkkopalvelussa uutiskirjeen voi tilata tämän artikkelin alta löytyvän tilausikkunan kautta. Mobiilisovelluksissa uutiskirjeiden tilaaminen onnistuu Yle Tunnuksen viestiasetusten kautta.

    Kehitämme uutiskirjettä jatkuvasti ja kaipaamme sitä varten palautettasi. Palautetta voit lähettää meille tällä lomakkeella.

    Viestintäviraston tietoturva-asiantuntija kertoo, mistä Twitterin tietoturvaongelmissa on kyse – neuvoo vaihtamaan salasanan

    Viestintäviraston tietoturva-asiantuntija kertoo, mistä Twitterin tietoturvaongelmissa on kyse – neuvoo vaihtamaan salasanan


    Viestipalveluyhtiö Twitter tiedotti torstaina, että palvelun käyttäjien salasanoja oli päätynyt ohjelmistovian takia salaamattomina yhtiön tietojärjestelmiin. Yhtiön sisäisen selvityksen perusteella salasanojen varastamista tai...

    Viestipalveluyhtiö Twitter tiedotti torstaina, että palvelun käyttäjien salasanoja oli päätynyt ohjelmistovian takia salaamattomina yhtiön tietojärjestelmiin.

    Yhtiön sisäisen selvityksen perusteella salasanojen varastamista tai väärinkäyttöä ei ole kuitenkaan ilmennyt. Palvelun kaikkia käyttäjiä, joita on yli 330 miljoonaa, kehotettiin silti vaihtamaan salasanansa varmuuden vuoksi.

    Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Kauto Huopio suosittaa suomalaisia toimimaan, kuten yhtiö on suositellut, salasanan vaihtamisesta ei ole mitään haittaa. Viestintävirasto on julkaissut ohjeet asiaan liittyen verkkosivuillaan.

    – Kun jokin verkkopalvelu, tässä tapauksessa Twitter, antaa tietoturvasuosituksia omiin järjestelmiinsä liittyen, emme voi kun olla heidän takanaan. Jos he ovat kerran näin arvioineet, niin salasanan vaihtaminen on suositeltavaa.

    Huopio luottaa Twitterin ilmoituksiin. Hänen mukaansa yhtiö on toiminut vastuullisesti ja tietoturvamielessä hyvin tiedottaessaan nopeasti käyttäjille salasanojen salauksen pettämisestä.

    – Ainakin tällä tavalla voidaan varmistua siitä, että salasanat eivät joudu vääriin käsiin.

    Huopion mukaan verkkopalvelujen salasanojen päätyminen vääriin käsiin, tai edes riski sille, kuten tässä tapauksessa on käynyt, ei ole mitenkään tavatonta. Twitterin kohdalla kyse oli siitä, että joitakin salasanoja oli kertynyt yhtiön järjestelmän lokitiedostoihin ilman salausta.

    – Tavallisesti salasanat tallentuvat yhtiöiden järjestelmiin tiivisteinä, eivät normaaleina merkkeinä, jolloin alkuperäistä salasanaa ei voi niistä päätellä. Kun salasanat ovat tiivisteinä, palveluntarjoajan tietojärjestelmään murtautunut rikollinen tai epärehellinen työntekijä ei voi saada käyttäjän salasanaa tietoonsa.

    Älä käytä samoja salasanoja useissa palveluissa

    Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen johtajava johtava asiantuntija Kauto Huopio neuvoo, että jos jossakin muussa verkkopalvelussa kuin Twitterissä on käytetty samaa salasanaa, näidenkin salasanat on syytä vaihtaa.

    Viestintäviraston suositus on, että missään verkkopalveluissa ei käytettäisi samaa salasanaa. Huopio myöntää, että tämä on haasteellista, mutta tehtävään on monia hyviä salasanaohjelmistoja.

    – Ne luovat salatun tiedoston omalle koneelle, jolloin pääsalasanalla voi hallita muita salasanoja, jotta käyttäjän tarvitsee muistaa vain yhden salasanan. Salasananhallintaohjelmistoja löytyy sekä tietokoneille että älypuhelimille.

    Huopion mukaan tärkeintä olisi, että työpaikalla ja kotona käytettäisi eri salasanoja. Tässä mielessä sähköposti on merkittävä väylä, koska sitä kautta pääsee käsiksi muihin salasanoihin "unohditko salasanasi" -toiminnon avulla. Näin ollen sähköpostiin tulee salasanan resetointiin vaadittava linkki, mikäli sitä joltakin palvelulta pyytää.

    Huopio sanoo, että oleellista ei ole jatkuva salasanan vaihtaminen. Tärkeämpää on salasanan pituus – että se on mahdollisimman pitkä.

    – Hyvä salasana on yli 15 merkkiä. Se voi olla vaikkapa kokonainen lause välimerkkeineen, jotta se on helppo muistaa.

    Salasanan pituus on ratkaisevaa, koska salasanoja ei tallenneta eri tietokannoissa selkokielisinä, vaan tiivisteinä. Mitä pidempi salasana on, sitä vaikeampi siitä johdettua salasanatiivistettä on murtaa.

    Huopion mukaan salasanat kannattaa kirjoittaa esimerkiksi joko vihkoon, joka säilytetään asianmukaisesti turvatussa paikassa tai salasananhallintaohjelmistoon. Tietokoneelle erilliseen tiedostoon ei kannata tallentaa salasanoja, ellei tiedosto ole salattu. Siksi salasananhallintaohjelmisto on helpoin ratkaisu.

    Tärkeintä on pitää työpaikalla ja kotikoneella eri salasanat, sekä sähköposteissa työpaikan ja kotikoneen salasanat erillään.

    Huopio varoittelee myös sähköpostiin lähetetyistä kalasteluviesteistä, joissa kerrotaan tietoturvaongelmista. Hänen mukaansa oikeat tahot eivät lähetä sähköpostitse linkkejä päivityssivulle tietoturvapäivityksiensä takia.

    – Salasanat kannattaa päivittää kirjautumalla verkkopalveluun itse kirjoittamalla palvelun osoite selaimeen käsin. Myös verkkopalvelun mobiilisovelluksen kautta tehtävä salasanavaihto on hyvä menetelmä.

    Haluatko viikon kiehtovimmat tiedeuutiset sähköpostiisi? Tilaa tieteen uutiskirje täältä

    Haluatko viikon kiehtovimmat tiedeuutiset sähköpostiisi? Tilaa tieteen uutiskirje täältä


    Sunnuntaisin ilmestyvän tieteen uutiskirjeen avulla pääset nopeasti kärryille tiedemaailman kiinnostavimmista käänteistä. Tieteen uutiskirje kerää Ylen parhaat tiedejutut ja -videot kuluneen viikon ajalta ja lähettää ne sähköpostiisi joka...

    Sunnuntaisin ilmestyvän tieteen uutiskirjeen avulla pääset nopeasti kärryille tiedemaailman kiinnostavimmista käänteistä. Tieteen uutiskirje kerää Ylen parhaat tiedejutut ja -videot kuluneen viikon ajalta ja lähettää ne sähköpostiisi joka sunnuntai klo 13.

    Tieteen kirjeen tilaamiseen tarvitset Yle Tunnuksen. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen artikkelin alta löytyvästä tilausikkunasta.

    Yle Tunnuksella voit tehdä paljon muutakin – sen hyödyistä voit lukea lisää täältä.

    Kehitämme tieteen uutiskirjettä jatkuvasti ja toivomme sitä varten palautettasi. Palautetta voit lähettää meille tällä lomakkeella.

    Twitter kehottaa kaikkia käyttäjiään vaihtamaan salasanansa ohjelmistovian vuoksi – käyttäjiä yli 330 miljoonaa

    Twitter kehottaa kaikkia käyttäjiään vaihtamaan salasanansa ohjelmistovian vuoksi – käyttäjiä yli 330 miljoonaa


    Viestipalvelu Twitter kehottaa blogissaan kaikkia käyttäjiään vaihtamaan salasanansa varotoimenpiteenä, uutisoi muun muassa CNN. Yhtiön sisällä havaittu järjestelmävika poisti salauksen osasta salasanoja, jolloin ne olivat selkeästi...

    Viestipalvelu Twitter kehottaa blogissaan kaikkia käyttäjiään vaihtamaan salasanansa varotoimenpiteenä, uutisoi muun muassa CNN. Yhtiön sisällä havaittu järjestelmävika poisti salauksen osasta salasanoja, jolloin ne olivat selkeästi luettavissa viestipalvelun sisäisessä tietojärjestelmässä.

    Twitter ilmoitti korjanneensa vian, eikä yhtiön sisällä ole havaittu salasanojen varastamista tai väärinkäyttöä. Palvelun kaikkia käyttäjiä, joita on yli 330 miljoonaa, kehotetaan silti vaihtamaan salasanansa varmuuden vuoksi. Yhtiön tiedotteessa ei tarkennettu, kuinka monta salasanaa ehti vaarantua.

    Uutistoimisto Reutersin mukaan Twitterin sisäisistä asioista tarkemmin perillä oleva henkilö on vahvistanut, että salasanoja vaarantui huomattava määrä ja ne olivat salaamattomina useita kuukausia. Yhtiö havaitsi vian joitakin viikkoja sitten ja on raportoinut asiasta viranomaisille.

    A-teemassa keskusteltiin somen vallasta – Mikko Hyppösen mukaan Cambridge Analytica ylpeili sillä, miten he pystyivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin


    A-teema: Somen valta -lähetyksessä puitiin torstai-iltana vilkkaasti sitä, mitä tietoja sosiaalisen median jättiyrityksillä meistä on ja millainen voisi olla tulevaisuuden some. Vaikka teknologiayhtiöiden käyttäjistään keräämistä tiedoista...

    A-teema: Somen valta -lähetyksessä puitiin torstai-iltana vilkkaasti sitä, mitä tietoja sosiaalisen median jättiyrityksillä meistä on ja millainen voisi olla tulevaisuuden some.

    Vaikka teknologiayhtiöiden käyttäjistään keräämistä tiedoista on varoiteltu jo pitkään, vasta Facebookin ja Cambridge Analytican kohu sai monet sosiaalisen median käyttäjät heräämään miettimään omaa tietoturvaansa.

    Keskiviikkona Cambridge Analytica ilmoitti lopettavansa toimintansa saamansa negatiivisen julkisuuden takia. F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoi tavanneensa analytiikkayhtiöstä sittemmin potkut saaneen toimitusjohtajan Alexander Nixin.

    – Tämä tapahtui Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen. He olivat hyvin avoimia ja hyvin ylpeitä siitä, miten he pystyivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin. He paukuttelivat henkseleitään siitä, miten paljon heillä on Yhdysvaltojen kansalaisista tietoja ja miten he pystyvät vaikuttamaan heidän mielikuviinsa.

    Mikko Hyppönen kertoo Alexander Nixin kehuskelleen myös sillä, miten monen maan vaaleihin he ovat omien sanojensa mukaan pystyneet vaikuttamaan.

    –Tämä ei ollut mitenkään peiteltyä, vaan ihan markkinointipuhetta heiltä, sanoo Hyppönen.

    Vaalivaikuttamisesta pitäisi kantaa huolta myös Suomessa

    A-teeman keskustelussa sivuttiin Yhdysvaltain ja Euroopan välisiä eroja, kun puhuttiin tietojen keräämisestä ja eri rekistereiden yhdistämisestä. Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll kuitenkin näki uhkakuvia myös Suomessa.

    Limnéllin mukaan sosiaalinen media tuntee meidät tarkasti ja hän otti esimerkin tulevista eduskuntavaaleista. Limnéll oli huolissaan siitä, että kannastaan vielä epävarmoihin äänestäjiin voitaisiin vaikuttaa kohdennetulla viestinnällä.

    Toukokuun 25. päivä voimaan astuva Euroopan Unionin tietosuoja-asetus on tuomassa lisää sääntelyä siihen, miten tietojen keräämisestä, käytöstä ja säilyttämisestä pitää ihmisille kertoa ja mihin asioihin on kysyttävä lupa.

    Tampereen yliopiston mediatutkijan Heikki Heikkilän mukaan asetus on askel hyvään suuntaan, mutta se ei kuitenkaan ole pidemmän päälle riittävä toimenpide. Heikkilä kaipaa lisäksi globaalia markkinalainsäädäntöä suitsimaan jättimäisiksi kasvaneita teknologiayhtiöitä.

    Vilkasta keskustelua myös studion ulkopuolella

    Twitterissä keskusteltiin lähetyksen aikana muun muassa siitä, kuinka vaikeaa on ymmärtää sosiaalisen median palvelujen käyttöehtoja. Myös palvelujen maksullisuus puhutti niin studiossa kuin somessakin.

    A-teeman keskustelun aikana tuli tietoon Twitterin tekninen virhe, joka on saattanut vaarantaa palvelun käyttäjien tietoturvan. Twitter kehottaa kaikkia käyttäjiään vaihtamaan salasanan varmuuden vuoksi.

    A-teeman keskustelun aikana äänestettiin siitä, miten Facebook-skandaali on vaikuttanut sosiaalisen median käyttämiseen. Suurimman äänimäärän sai vaihtoehto, jossa aiottiin tehdä sometilien yksityisyysasetuksiin tiukennuksia. Toiseksi eniten ääniä annettiin somen käyttämiselle entiseen malliin.

    A-teema: Somen valta tulee katsottavaksi Yle Areenaan.

    Yle Pirkanmaan päällikkö vaihtuu

    Yle Pirkanmaan päällikkö vaihtuu


    Yle Pirkanmaan päällikkö Sinikka Tuomi, 55, siirtyy Yle Suomen johtotiimiin kehityspäälliköksi 21.5.2018 alkaen. Tampereen Mediapoliksessa uutis- ja ajankohtaistoimintaa johtanut Tuomi on toiminut aiemmin mm. Yle Satakunnan päällikkönä ja DNA...

    Yle Pirkanmaan päällikkö Sinikka Tuomi, 55, siirtyy Yle Suomen johtotiimiin kehityspäälliköksi 21.5.2018 alkaen.

    Tampereen Mediapoliksessa uutis- ja ajankohtaistoimintaa johtanut Tuomi on toiminut aiemmin mm. Yle Satakunnan päällikkönä ja DNA Oy:ssä viestintäpäällikkönä.

    – Tänne Mediapolikseen on syntynyt merkittävä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan keskus Pasilan rinnalle. Tätä kehitystä on ollut ilo olla johtamassa.

    Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksessa Tampereella tehdään monipuolisia sisältöjä radioon, televisioon ja verkkoon, muun muassa ajankohtaisohjelma Perjantaita, Radio Suomen Pirkanmaan lähetykset ja Yle Uutiset Pirkanmaalta. Lisäksi Mediapoliksessa juonnetaan ja lähetetään 18 alueellista televisiouutislähetystä joka arkipäivä ja valtakunnallinen Uutis-Suomi.

    Uusimpana Tampereella on aloittanut Mediadeski, joka tuottaa Ylen aluetoimitusten kanssa mm. tutkivaa ja datajournalismia.

    Yle Pirkanmaan uuden päällikön haku alkaa lähiaikoina.

    Uusia haasteita

    Uudessa roolissaan Tuomi on mukana kehittämässä Yle aluetoimitusten journalismia ja toimintaa.

    – Ylellä on 18 suomenkielistä maakunnallista toimitusta, joilla on paljon yhdessä tehtäviä asioita, kuten ensi syksyn maakuntavaalit. Lisäksi Ylessä on meneillään myös aluetoimituksia koskeva kokonaisvaltainen uudistus, josta varmasti tulee osa myös minun työtäni.

    Yle Suomen johtotiimiä haluttiin täydentää, koska Eero Hyvönen siirtyi pääkaupunkiseudun uutisoinnista vastaavan Yle Metropolin päälliköksi.

    Alueiden johtotiimin jäsenenä Tuomi raportoi Yle Suomen päällikölle Jyri Kataja-Rahkolle.

    Enemmistö luottaa painettuun sanomalehteen – Medioiden verkkopalveluja pitää luotettavina alle puolet

    Enemmistö luottaa painettuun sanomalehteen – Medioiden verkkopalveluja pitää luotettavina alle puolet


    Painettua sanomalehteä pidetään yhä hyvin luotettavana. Sanomalehtien Liiton teettämässä selvityksessä 75 prosenttia vastaajista pitää painettua sanomalehteä luotettavana mediana. Yleisradion televisiokanavien luotettavuusprosentti on vain...

    Painettua sanomalehteä pidetään yhä hyvin luotettavana. Sanomalehtien Liiton teettämässä selvityksessä 75 prosenttia vastaajista pitää painettua sanomalehteä luotettavana mediana.

    Yleisradion televisiokanavien luotettavuusprosentti on vain hieman heikompi eli 73. Kolmanneksi luotetuimpana pidetään Ylen radiokanavia.

    Eri medioiden verkkopalvelut saavat jo selvästi heikompia arvioita luottavuudessa. Niiden luotettavuusprosentti liikkuu neljänkymmenen molemmin puolin.

    – Yllättävää on, kuinka merkittävä mielikuvallinen etulyöntiasema painetulla sanomalehdellä ja myös Ylen televisiokanavilla on uutisten vahvasti digitalisoituneen kuluttamisen maailmassa, sanoo liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen tiedotteessa.

    Sosiaalisen median luotettavuus on edelleen alhainen. Nuorista aikuisistakin vain murto-osa, 4–13 prosenttia, luottaa esimerkiksi Facebookin, Youtuben tai Instagramin välittämiin tietoihin.

    IROResearchin toteuttamassa tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien mielipidettä asiantuntevimpiin, hyödyllisimpiin ja läheisimpiin uutislähteisiin. Näitä olivat painetut sanomalehdet ja Ylen tv-kanavat.

    Tutkimushaastatteluita tehtiin maaliskuussa tuhat.

    Britannia tutkii venäläiskanavan uutisoinnin – puolueellisuus voi katkaista lähetykset

    Britannia tutkii venäläiskanavan uutisoinnin – puolueellisuus voi katkaista lähetykset


    Britanniassa viranomaiset tutkivat, onko venäläisen uutiskanavan RT:n uutisointi ollut puolueellista sen jälkeen, kun entinen venäläisagentti Sergei Skripal ja hänen tyttärensä myrkytettiin Salisburyssa viime kuussa. Median toimintaa valvova...

    Britanniassa viranomaiset tutkivat, onko venäläisen uutiskanavan RT:n uutisointi ollut puolueellista sen jälkeen, kun entinen venäläisagentti Sergei Skripal ja hänen tyttärensä myrkytettiin Salisburyssa viime kuussa.

    Median toimintaa valvova virasto Ofcom on käynnistänyt yhteensä seitsemän tutkintaa siitä, onko RT rikkonut puolueettomuussääntöjä.

    Jos näin todettaisiin, valtiollinen RT voisi menettää oikeuden lähettää uutisia Britanniassa.

    Ofcomin mukaan RT ei ole aiemmin olennaisesti poikennut muista tiedotusvälineistä sääntöjen noudattamisessa. Salisburyn myrkkyiskun jälkeen joukko sen ohjelmia kuitenkin tekee tutkinnan aiheelliseksi, Ofcom katsoo.

    RT sanoo sähköpostitse uutistoimisto Reutersille, ettei sen linja ole muuttunut Salisburyn tapauksen jälkeen. RT sanoo myös olevansa tyytyväinen siihen, miten Ofcom luonnehti sen toimintaa ennen Salisburyn tapausta.