Yle Uutiset | media | Tuoreimmat uutiset

    71 syytä kuunnella podcasteja – Näiden suositusten imussa vietät vaikka koko talvilomasi

    71 syytä kuunnella podcasteja – Näiden suositusten imussa vietät vaikka koko talvilomasi


    Miltä värit kuulostavat? Miten Janelle Monáen kappale So Afraid syntyi? Ja miten se ensimmäinen maailmansota nyt oikein menikään? Niin ja pitikö meidän pelätä, että robotit vievät kaikkien työt? Entä oletko aina halunnut tietää enemmän...

    Miltä värit kuulostavat? Miten Janelle Monáen kappale So Afraid syntyi? Ja miten se ensimmäinen maailmansota nyt oikein menikään? Niin ja pitikö meidän pelätä, että robotit vievät kaikkien työt? Entä oletko aina halunnut tietää enemmän hongkongilaisesta pehmopornosta, mutta et ole kehdannut googlata?

    Näihin kaikkiin kysymyksiin ja aika moniin muihinkin löytyy vastauksia podcasteista. Helpottaaksemme valinnan vaikeutta kokosimme listan mielenkiintoisista podcasteista. Tästä listasta pitäisi löytyä jokaiselle jotakin hiihtoladuille tai takkatulen ääreen.

    Huhuilua alakulttuurien hämäriltä sivukujilta

    Very Bad Words ‣ Viihdyttävää pohdiskelua ja historiatietoa rumista sanoista. Suhteemme kiroiluun ja tabuluontoisiin sanoihin on hankala.

    Vepsän käsikirja liftareille ‣ Moskovasta Mazar-i-Sharifiiin liftannut Emma Vepsä antaa ohjeita peukalokyytiläisille ja siinä sivussa kertoo tarinoita elämästä tien pientareella. Ei joutavaa hihittelyä.

    Outo laakso (1.kausi, 2.kausi) ‣ Ohjelma ruotii kauhukulttuuria kirjoista valkokankaalle. Miksi äitipahis on niin karmiva? Millaisin keinoin kauhuleffojen äänisuunnittelu kaivaa meistä reaktioita?

    Bergmanpodden ‣ Ruotsalaiset kulttuuriasiantuntijat käyvät teos teokselta läpi Ingmar Bergmanin tuotantoa.

    Perttu Häkkinen ‣ Täysin ainutlaatuisia jaksoja suomalaisen kulttuurin pimeältä puolelta. Äänessä virallisen yhteiskunnan ulkopuolella seilaavat hahmot ja marginaaliset ilmiöt.

    Äänessä naiset

    Himocast ‣ Podcast varsinkin naisen halusta. Ujostelematonta keskustelua seksistä pohjaten omiin kokemuksiin ja tieteeseen. Iholta tuoksuu myös Radio Regina, mutta sen tapauskertomukset ovat fantasioita.

    Bodies ‣ Päiväkirjamaista kerrontaa ja raportointia erilaisista kehollisista ongelmista vahvasti naisten äänillä. Miksi seksi sattuu? Miksi imetys ei onnistu? Miksi osa lääketieteellisistä ongelmista on ratkaisematta sillä perusteella, että kyseessä on naistenvaiva?

    Backlund&Lange ‣ Kaksi hauskaa ja fiksua naista keskustelee viikottain kevyistä ja vakavista aiheista. Vähän kuin olisi hauskojen ja fiksujen ystävien kanssa kahvilla. Hyviä leffa-, kirja-, tv-sarja- ja podcast-suosituksia myös.

    Kaverin puolesta kyselen -podcast on naiskuulijoiden suosiossa

    Yle kävi seuraamassa podcastin äänityksiä olohuoneen sohvalla. Katso tv-uutisten juttu täältä.

    Kaverin puolesta kyselen ‣ Nolojen tilanteiden naiset tarjoavat vertaistukea omien mokailujen aiheuttaman häpeän lieventämiseen.

    Norrena & Frantz ‣ Svenska Ylen podcast rakkaudesta ja sen etsimisestä.

    Jyrki Lyytikkä / YleTosielämän rikostarinoita

    Caliphate ‣ Tutkiva journalisti jäljittää Isisin kalifaatin sotureita ja uhreja, länsimaissa ja taistelukentillä.

    Death in Ice Valley ‣ Mieti, jos Kyllikki Saaren murhatutkimus avattaisiin uudelleen ja selvityksiä seuraisi podcast. Tässä ohjelmassa Norjassa kuuluisa Isdalenin mysteeri saa kiehtovan käsittelyn.

    To hvite menn ‣ “Kaksi valkoista miestä” vie kuulijansa Afrikkaan tutkimaan kuolemantuomion saaneiden norjalaismiesten tapausta. Miksi Kongon demokraattinen tasavalta vangitsi miehet? Ja millä asioilla he liikkuivat viidakossa?

    Dr. Death ‣ Karmiva tositarina rikoskierteeseen ajautuneesta kirurgista on koukuttava kudelma kollegojen ja entisten potilaiden näkemyksiä “kuoleman tohtorista”.

    Chapo: Kingpin on Trial ‣ Vice Newsin toimittaja lähtee Meksikoon selvittämään, minkälaisesta maailmasta pahamaineisen Sinaloan kartellin pomo Joaquín Guzmán nousi maailman suurimmaksi huumeiden salakuljettajaksi. Kuunneltavissa myös espanjaksi.

    Jäljillä ‣ True crimea suomeksi. Rikospodcastissa esimerkiksi selvittämättömiin henkirikoksiin ja katoamisiin eri puolelta maailmaa.

    Finlandsvenska krimpodden ‣ Dramaattista äänikerrontaa, suomalaisia rikostapauksia jatkokertomuksina.

    Joskus totuus on tarua ihmeellisempää

    Heavyweight ‣ Radiotoimittaja Jonathan Goldstein tarkastelee eri ihmisten elämän käännekohtia ja potee siinä sivussa eksistentiaalista kriisiä.

    Snap Judgment ‣ Uskomattomia tarinoita eri puolilta maailmaa. Kertomuksia esimerkiksi siitä, miten chicagolaislehti paljasti kaupungin korruption perustamalla baarin tai kuinka lampeen uponnut salakuljettajien lentokone muutti kiipeilijäyhteisön elämän.

    Invisibilia ‣ Kertomuksia siitä, miten ihmismielen oikut voivat ohjata elämän kulkua. Ja miten kuljettu polku voi vaikutta ihmisen mieleen.

    Freakonomics ‣ Hauskasti taloustiedettä ja ihmistieteitä popularisoiva sarja, joka on eräänlainen talouden myytinmurtaja.

    Puhetta elämästä porukalla tai yksin

    David Tennant Does a Podcast With… ‣ Brittien rakastama näyttelijä juttelee syvällisiä erilaisten kulttuuripersoonien kanssa, kuten nyt vaikkapa The Crownin Olivia Colmanin kanssa. Sympaattista ja intiimiä.

    Conan O'Brien Needs a Friend ‣ Conan puhuu vieraidensa kanssa noin tunnin eikä vain muutamaa minuuttia kuten tv:ssä. Spontaani sanailu ja kömpelöt mainosspiikit ovat fanille mannaa.

    Joe Rogan Experience ‣ Pitkiä, siis todella pitkiä haastatteluita viihdetyöläisistä, tieteentekijöistä, aktivisteista, kaikesta. Juttu kulkee rönsyillen, eikä yllätyksiltä vältytä.

    Here's The Thing with Alec Baldwin ‣ Näyttelijä Alec Baldwin esittelee haastattelijan taitojaan käydessään keskusteluja tunnettujen kulttuuri- ja mediapersoonien kanssa. Avointa palvontaa ja kiperiä kysymyksiä.

    Tape ‣ Pitkiä henkilöhaastatteluita englanninkielisen podcast- ja radiomaailman tunnustetuimmista tekijöistä. Kuuntele esim. Ira Glassin jakso.

    On our time ‣ Käsittämättömän hyviä ja syviäkin keskusteluja häpeilemättömän akateemisesti ja filosofisesti, mutta niin hyvien asiantuntijoiden kanssa, että vetää mukaansa.

    Sivumennen ‣ Perusteellisia ja hauskoja keskusteluja kirjoista, kirjallisuudesta ja elämästä.

    No Such Thing as A Fish ‣ Huippusuositusta QI-paneelishowsta spinnannut podcast nostaa esille viikon mielenkiintoisimmat faktat.

    Tommi Liimatta ‣ Viimeisin jakso on neljän vuoden takaa, mutta näitä Liimatan yksipuheluita voi surutta kuunnella myös tänään.

    Jyrki Lyytikkä / YleMaisemia ihmiskunnan peruutuspeilistä

    Intrigue: The Ratline ‣ Kuinka syyllinen hirmutöihin oli natsipuolueen korkea-arvoinen jäsen? Poika väittää yhtä, BBC:n toimittajan tutkimustulokset toista. Sarjassa riittää käänteitä kuin John Le Carren romaanissa.

    Stuff You Missed in History Class ‣ Vähän tunnettuja tositarinoita menneiltä ajoilta. Unohdettuja naissankareita, tieteen outoja saavutuksia, historian käännekohtien kääntöpuolia.

    Hardcore History ‣ "Jos historiantunnit koulussa olisivat olleet näin mielenkiintoisia, arvosanani olisivat olleet paljon parempia." Tooooooodella pitkiä ja yksityiskohtaisia sarjoja aiheista kuten ensimmäinen maailmansota tai Tsingis-kaanin maailmanvalloitus.

    You Must Remember This ‣ Jos Hollywoodin kulta-aika kiinnostaa yhtään, tämä on ehdoton suositus. Tarinoita tähtien elämästä kulissien takaa.

    Revisionist History ‣ Toimittaja Malcolm Gladwell etsii toisen, salatun puolen asiasta kuin asiasta. Journalismia, joka saa muuttamaan käsityksiä asioista.

    99% Invisible ‣ Tiesitkö, että arkkitehti Alvar Aalto on vaikuttanut merkittävästi rullalautailun historiaan? Entä oletko kuullut keskellä Mojaven aavikkoa nökottäneestä puhelinkopista, josta tuli 90-luvun lopulla kansainvälinen hitti? Designista hyvin laajalla otteella.

    Puhetta elävistä kuvista ja kuvitellusta elämästä

    Imaginary Worlds ‣ Podcast roolipelaajista, Twin Peaksin kuvauspaikoista, kirkonmiesten scifi-suhteesta – eli kuvitteellisten maailmojen tarpeellisuudesta.

    Podcast on Fire ‣ Aasialaisiin elokuviin keskittyvä podcast-verkosto. Saman nimen alta löytyy omat sarjansa korealaiselle tai japanilaiselle elokuvalle, mutta myös vaikka hongkongilaiselle pehmopornoilulle tai ninja-elokuville.

    The Flop House ‣ Huonojen elokuvien arvosteluihin keskittyviä podcasteja on internet pullollaan. Tämä on ehkä niistä paras.

    Työelämän oravanpyörästä voi puhua myös mielenkiintoisesti

    Ysistä viiteen ‣ Nuorten naisten rehellistä ja rohkeaa puhetta työelämästä.

    Procast ‣ Puhetta viestinnästä ja sen merkityksestä niin politiikassa kuin liike-elämässä. Keskusteluissa mukana tutkijoita, isoja viestintäpomoja ja kovan luokan lobbareita.

    Tabu ‣ Työ tekijäänsä kiittää vai kiittääkö? Toimittaja ja media-alan yrittäjä Taru Tammikallio käsittelee podcastissaan työelämän ilmiöitä aktiivimallista huijarisyndroomaan.

    Avokonttori ‣ Työelämän muutostrendit selkeästi ja ymmärrettävästi pureskeltuna. Mistä muutokset johtuvat ja mihin ne johtavat?

    Älyradio ‣ Softafirma Salesforcen podcastissa yritysmaailman johtajat kertovat, miten suomalaisyritykset valmistautuvat digiloikkiin.

    Jyrki Lyytikkä / YleVallan linnakkeiden purkamista tiili kerrallaan

    The Daily ‣ Laatujournalismin kehdon, The New York Timesin, uutispodcast hyödyntää toimituksen asiantuntemusta ja analyyseja viitenä päivänä viikossa.

    USApodden ‣ Mitä Yhdysvalloissa tapahtuu presidentti Trumpin komennossa? Sveriges radion podcast syventyy amerikkalaiseen politiikkaan på svenska.

    Trump, Inc. ‣ Kiinnostavalla ja mukaansatempaavalla tavalla tehtyä pitkäjänteistä tutkivaa journalismia Donald Trumpin bisneksistä ja kytköksistä. Käsittelee aiheettaan syvällisemmin kuin päivittäisten Trump-twiittien toistelu.

    Politbyroo ‣ Tässä podissa tekijöiden henkilökemiat toimivat hyvin yhteen ja painavaa asiaa politiikasta on oikeasti viihdyttävää kuulla. Tiukkaa analyysiä, mutta myös suoraa puhetta joskus (tai usein) kirosanojen säestämänä.

    Verkkouutisten podcast ‣ Mielenkiintoista ja rentoa keskustelua politiikasta. Pureutuu muita poliittisia podcasteja enemmän poliitikkoihin henkilöinä.

    The Ulkopolitist ‣ Jos Ylellä puhuvat asiantuntijat kyllästyttävät, mutta kansainvälinen politiikka kiinnostaa, niin tässä virkistystä korville.

    Podcasteja pitkäikäisyyteen

    Ted & Kaj ‣ Nuorten, tai ainakin nuorenmielisten, miesten humoristista tajunnanvirtaa. Tedin ja Kajn elämä koostuu ainakin ahdistuksesta, ystävyydestä, kirjoista ja eläimistä.

    My Dad Wrote a Porno ‣ Mitä teet, kun kuulet, että isäsi on kirjoittanut eroottista kirjallisuutta? Tietenkin aloitat ystäviesi kanssa podcastin, jossa yhdessä ruoditte isäsi kirjallisia ansioita.

    Why Won't You Date Me? with Nicole Byer ‣ Humoristisen keskusteluohjelman emäntä selvittää, miksi hän pysyy sinkkuna, vaikka hän on fiksu, hauska ja tykkää suuseksistä.

    Auta Antti! ‣ Näyttelijä-kirjailija Antti Holman humoristinen helpline vastaa kuulijoiden lähettämiin pohdintoihin maan ja taivaan väliltä. Holma on sympaattinen, toisin kuin moni miehen kieroutuneista sivupersoonista podcastissa Radio Sodoma. Helvetin paikallisradio saa myös uuden kauden tänä vuonna.

    The Bugle ‣ Brittiläinen hervottoman hauska ajankohtaisia uutisia satirisoiva podcast. Visuaalisen maailman virallinen äänisanomalehti.

    The Infinite Monkey Cage ‣ Briteillä on aivan omanlaisensa taito käsitellä tiedettä huumorin keinoin. Tämä on yksi osoitus siitä.

    Musiikkia korville, eli puhetta musiikista

    Song Exploder ‣ Mitä Fleetwood Macin kitaristilaulaja Lindsey Buckingham kelaili, kun hän kirjoitti Go your own way -hitin vuonna 1977? Miten animaatiosarja BoJack Horsemanin tunnusmusiikki syntyi? Muusikot purkavat laulunsa osiin kuuntelijoiden ihmeteltäviksi.

    The Music Snobs ‣ Toisinaan pökerryttävän asiantuntevaa keskustelua popmusiikisista, lähinnä mustasta musiikista. Aiheiden ajankohtaisuus vaihtelee, mutta tietotaso pysyy. Kuuntelusuositus etenkin Prince-faneille.

    ps. tykitellään ‣ Herrat Onninen ja Vartiainen analysoivat musiikkimaailman ilmiöitä milleniaalisella innolla. Mielenkiintoisia havaintoja popmusiikin suurista hiteistä ja pienistä salaisuuksista.

    Sound Matters ‣ Miltä Pariisi kuulostaa ja miksi sen äänimaisema on juuri sellainen kuin se on? Tämä on podcast kaikille, jotka pitävät miellyttävistä äänistä (olkoon kyse ihmisäänistä, luonnon äänistä tai koneista lähtöisin olevista) ja monipuolisesta äänimaailmasta.

    Jyrki Lyytikkä / YleTarinoita internetistä, tekoälystä ja tulevaisuudesta

    Crazy/Genius ‣ Teknologiasta ja sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Viihdyttävää ja koukuttavaa kuunneltavaa isoista ja monimutkaisista asioista, jotka jo nyt ovat muuttaneet elämäämme.

    Darknet Diaries ‣ Tositarinoita internetin pimeältä puolelta. Jonkin sortin perustiedot atk:sta auttavat pysymään kärryillä kertomuksissa, joissa bottiverkot kaatavat palvelimia ja reitittimien tietoturva-aukot vuotavat verkkokamerakuvaa internetiin.

    AskelpalautinVikasietotilan manttelinperijä jatkaa juttelua tietokoneista ja miten ne vaikuttavat meihin.

    Vergecast ‣ Teknologiajulkaisu Vergen lippulaivapodcast. Viikon teknologia- ja laiteuutiset rennosti paketoituna.

    Recode Decode ‣ Pitkänlinjan tekkitoimittaja Kara Swisher ruotii Piilaakson viimeisimpiä tapahtumia ihailtavan itsevarmalla otteella. Sapiskaa saavat niin zuckerbergit kuin kehityksestä pihalla olevat päättäjät.

    Tiedeykkönen Extra ‣ Asiantuntevaa puhetta tieteestä ja sen reunoilta. Käsittelyn saavat seksitaudit, ilmastonmuutos ja tietenkin maailmankaikkeus.

    Pakolliset suositukset

    Serial ‣ Klassikko, jonka mestarillinen ensimmäinen kausi nosti podcastit suuren yleisön tietoisuuteen. True Crimea parhaimmillaan.

    This American Life ‣ Yli 20 vuotta jatkunut ohjelma oli ilmiö jo ennen kuin podcasteja oli edes olemassa. Tarinoita amerikkalaisesta elämästä.

    S-Town ‣ Serialin ja This American Lifen yhteistuotannossa toimittaja lähtee alabamalaiseen tuppukylään selvittämään murhaa ja pian hommat lähtevät sfääreihin.

    Radiolab ‣ Toinen pitkän linjan podcast, jossa maailmaa tarkastellaan milloin mikroskoopilla ja milloin kaikuluotaimella. Malli esimerkki tieteen popularisoimisesta ja äänellä kertomisen mahdollisuuksista (kuuntele jakso väreistä).

    WTF with Marc Maron ‣ Koomikko Marc Maron hätyyttelee jo tuhannen jakson rajapyykkiä podcastista, jota voidaan pitää kaikkien keskusteluohjelmien suorasuisena setänä.

    Näin saat podcastit puhelimeesi Yle Uutisgrafiikka

    Lue lisää:

    Huippusuosittujen podcastien voimahahmo Ylelle: "Vieraan ihmisen nahkoihin ei vie mikään yhtä voimakkaasti kuin kuunneltu tarina"

    Kaipaatko vinkkejä säästämiseen ja sijoittamiseen? Niitä voi löytää ainakin näistä podcasteista

    Kuuntele Ylen podcasteja (Yle Areena)

    Lista suomalaisista podcasteista (Jakso.fi)

    Sanomalehdet lähtivät radiobisnekseen tulojen toivossa – paikallismedia keskittyy nyt yksien omistajien käsiin

    Sanomalehdet lähtivät radiobisnekseen tulojen toivossa – paikallismedia keskittyy nyt yksien omistajien käsiin


    Painetut sanomalehdet –11,5. Radio + 12,5. Kyseessä eivät ole lukija- tai kuuntelijamäärät, vaan viime joulukuun median mainosmyynnin muutokset prosentteina. Tilasto on tylyä luettavaa sanomalehtien kannalta, vaikka printtimainontaan käytetään...

    Painetut sanomalehdet –11,5.

    Radio + 12,5.

    Kyseessä eivät ole lukija- tai kuuntelijamäärät, vaan viime joulukuun median mainosmyynnin muutokset prosentteina. Tilasto on tylyä luettavaa sanomalehtien kannalta, vaikka printtimainontaan käytetään rahaa huomattavasti enemmän kuin radiomainontaan.

    Radio elää nyt nousukautta, ja niille apajille haluavat myös maakuntalehdet. Viime syksynä myönnettiin radiotoimilupia poikkeuksellisen pitkäksi, 10 vuoden, ajaksi. Lupia hakeneiden yritysten joukossa oli yllättäen useampi perinteikäs maakuntalehti. Esimerkiksi Oulussa ilmestyvä Kaleva haki lupaa, samoin Keskisuomalainen Keski-Suomesta ja Karjalainen Pohjois-Karjalasta. Luvista käytiin kova kilpailu. Kalevalta jäi lupa saamatta.

    Raha ratkaisee

    Sanomalehtien intoa laajentaa toimintaansa radion puolelle selittää raha.

    – Totta kai se houkuttelee. Kaupallinen radio on ollut varsin kannattavaa bisnestä verrattuna lehtibisnekseen, mediatutkija ja yliopistonlehtori Marko Ala-Fossi toteaa.

    Tämä tiedetään myös Pohjois-Karjalan maakuntalehdessä Karjalaisessa. Se osti viime vuonna paikallisen radioyrityksen liiketoiminnot, johon kuului alueen ainoat paikalliskanavat Iskelmä Rex sekä Radio City Joensuu.

    – Näimme tässä mahdollisuuden tehdä uutta pientä bisnestä radiolla, toimituspäällikkö Jyrki Utriainen Karjalaisesta sanoo.

    Radiovälittää hienosti tunnetta, sanoo Karjalaisen toimituspäällikkö Jyrki Utriainen. – Ääni ei valehtele. Heikki Haapalainen / Yle

    Hän kertoo, että myös muut syyt innostivat lähtemään radiotoimintaan. Tilaisuus kaupoille oli hyvä. Kauppahintaa Utriainen ei suostu kuitenkaan kertomaan. Lisäksi paikallisen lehden ja radion yhdistämisestä voisi saada synergiahyötyjä. Käytännössä oman lehden juttuja voisi käyttää radiossa tai toisinpäin, Utriainen sanoo.

    – Radio on mainio väline. Se on nopea ja nykyisin lähes kaikilla on radio vähintään puhelimessa.

    Mediatutkija Ala-Fossi kertoo, että lehtiyrityksen tekivät saman liikkeen aiemminkin 1980- ja 90-lukujen taitteessa. Silloin lehdet ostivat radioita isompien voittojen toivossa. Lama-aikaan ilmoitusmyynti ei lehtipuolella vetänyt.

    – Sieltä tultiin verissä päin takaisin. Moni lehti myi radiotoimintansa pois. Niiden pyörittäminen ei ollutkaan niin helppoa kuin kuviteltiin.

    Printin ja verkon yhdistäminen alkaa olla jo arkipäivää media-alalla, mutta radion ottaminen mukaan on ollut vaikeampaa.

    – Uusi teknologia ja uudet tavat saattavat kuitenkin mahdollistaa jotain sellaista, mikä ei ole onnistunut aikaisemmin, Ala-Fossi pohtii.

    Mediakenttä kaventuu – miten käy journalismin?

    Lehtien ostaessa radioita itselleen, keskittyy samalla median omistus. Voiko mediakentän kaventuminen tarkoittaa journalismin kaventumista?

    – Suomessa on maakuntia, joissa on yksi ja sama mediakonserni omistaa maakuntalehden ja käytännössä suurimman osan, ellei kaikki paikallislehdet. Jos siihen päälle saadaan vielä paikallinen radioasema, aika vähissä on erilaisten äänien moninaisuus, Mediatutkija Ala-Fossi vastaa.

    Radiostudio siirtyi Joensuun keskustasta Karjalaisen toimitukseen Noljakkaan.Heikki Haapalainen / Yle

    Juuri tämänkaltainen tilanne on Pohjois-Karjalassa. Sanomalehti Karjalainen omistaa alueen ainoan maakuntalehden, valtaosan paikallislehdistä ja nyt myös kaupalliset radiot. Asia on herättänyt huolta aina eduskuntaa myöten.

    Utriainen on eri mieltä.

    – Mediamme toimivat ja tekevät sisältöpäätöksensä itsenäisesti.

    Lisäksi hän painottaa, että paikallisradiotoiminta ei välttämättä olisi jatkunut ilman Karjalaista ja sen tekemiä kauppoja.

    – Meillä on leveät hartiat. Yksityisellä pienellä mediayrityksellä on kovat talouspaineet nykyisessä mediakentässä.

    Paikallisuus valttina

    Karjalainen aikoo tuodaradiokanavilleen uudistuksia. Keihäänkärkenä on paikallisuus, jota tuodaan toivemusiikin ja juttujen muodossa. Lehtitoimittajat alkavat kerätä juttukeikoiltaan haastatteluja ja ääntä älypuhelinsovellusten avulla.

    .

    Karjalaisen radion toimialapäällikkö Liina Mustonen.Heikki Haapalainen / Yle

    Musiikki tulee kuitenkin pääasiassa yhteistyöyritys Bauer Median kautta. Soittolista on valtakunnallinen.

    – Mutta eiköhän me ainakin toivemusiikkia oteta mukaan, sanoo Karjalaisen radion toimialapäällikkö Liina Mustonen.

    Paikallista lähetystä kanavilta tulee tällä hetkellä puolestatoista tunnista tuntiin arkisin ja viikonloppuisin enemmän. Tasatunnein luetaan myös paikallisuutiset.

    Suunnitelmissa on Iskelmä Rexin paikallisen lähetysajan pidentäminen kahteen tuntiin. Lisäksi tiedossa on myös uusia juontajia ja uutta ohjelmaa.

    MTV:n tappioputki jatkui, mutta liikevaihto kääntyi kasvuun

    MTV:n tappioputki jatkui, mutta liikevaihto kääntyi kasvuun


    Ruotsalaisen mediayhtiö Bonnierin omistama MTV käänsi liikevaihtonsa viime vuonna kasvuun ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen, MTV kertoo. Liikevaihto kasvoi mediatalon mukaan investointien vanavedessä, mutta samalla ne nakersivat yhtiön...

    Ruotsalaisen mediayhtiö Bonnierin omistama MTV käänsi liikevaihtonsa viime vuonna kasvuun ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen, MTV kertoo. Liikevaihto kasvoi mediatalon mukaan investointien vanavedessä, mutta samalla ne nakersivat yhtiön tulosta.

    Bonnierin tulosselosteen mukaan MTV:n tulos oli 211 miljoonaa kruunua eli noin 20 miljoonaa euroa tappiollinen, toissa vuonna tappiota kertyi hieman enemmän.

    – Teimme vuoden aikana useita merkittäviä uudistuksia, lisäsimme sisältöpanostuksia ja investoimme vahvasti digitaalisiin palveluihin. Nämä painoivat tulostamme suunnitellusti, MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlund toteaa yhtiön tiedotteessa.

    Ruotsalainen Telia ilmoitti viime vuonna ostavansa muun muassa MTV:n ja uutisia tuottavan Mediahubin. MTV odottaa kauppojen toteutuvan tämän vuoden aikana.

    Huippusuosittujen podcastien voimahahmo Ylelle:

    Huippusuosittujen podcastien voimahahmo Ylelle: "Vieraan ihmisen nahkoihin ei vie mikään yhtä voimakkaasti kuin kuunneltu tarina"


    Autistinen mies istuu tarkasti vartioidussa vankisellissä Illinois’ssa ja kirjoittaa blogia ajatuksistaan. 1 300 kilometrin päässä New Yorkissa toimittaja kiinnostuu blogista ja alkaa koota siitä kertovaa pientä, sympaattista äänijuttua...

    Autistinen mies istuu tarkasti vartioidussa vankisellissä Illinois’ssa ja kirjoittaa blogia ajatuksistaan. 1 300 kilometrin päässä New Yorkissa toimittaja kiinnostuu blogista ja alkaa koota siitä kertovaa pientä, sympaattista äänijuttua teknologia-aiheiseen podcastiin.

    Murhatapauksesta tuomitun vangin tarina kuitenkin vaikuttaa selvittelyn perusteella oudolta. Niinpä ohjelman tuottaja haastaa toimittajaa kaivamaan syvemmältä ja tutkimaan lisää.

    Elinkautista istuvasta blogaajasta kertovan jakson valmistumisessa kestää lopulta yli vuosi. Ohjelma on Reply All ja tutkimuksia sparrannut tuottaja on nimeltään Tim Howard.

    Menestynyt podcast tunnetaan yllättävistä käänteistään. Perusteellinen penkominen on siis sääntö eikä poikkeus.

    Podcasteista "äänipuolen Netflix"

    Alkusysäys Reply Allin kertomissa tositarinoissa liittyy aina nykyteknologiaan. Kuuntelijoita riittää joka puolelta maailmaa. Podcastin jaksoja ladataan kuunneltavaksi yli viisi miljoonaa kertaa kuussa.

    Yle tapasi Tim Howardin hänen vieraillessaan suomalaisten podcast-tekijöiden Jaksohali-tapahtumassa Helsingissä.

    – Vitsailimme toimituksessa, että nyt on Reply All muuttumassa Serialiksi. Emmehän me edusta true crimea, mutta vankilakeissi oli liian kiehtova jättää penkomatta. Eikä [toimittaja] Sruthi Pinnamaneni halunnut jättää tietoihinsa mitään ryppyjä.

    Mietityt yksityiskohdat ja koukuttavuus. Resepti pätee sekä suoratoistodraamojen että audio-on-demand-maailman hitteihin.

    Kaverin puolesta kyselen -podcast on naiskuulijoiden suosiossa

    Yle kävi seuraamassa podcastin äänityksiä olohuoneen sohvalla. Katso tv-uutisten juttu täältä.

    Ilkka Klemola / YLE

    Podcastien ahmimiskulutukseen kannustaa, ainakin Tim Howardia itseään, joko uppoutuminen taiten rakennettuun tarinaan tai mahdollisuus heittää aivot narikkaan kuuntelemalla huumoripodcasteja kuten Comedy Bang Bangia tai U Talkin' U2 To Me?ta.

    Podcast-termillä tarkoitetaan yleensä varta vasten nettiin tehtyjä ääniohjelmia. Miten Howard itse näkee podcastien ja radion eron?

    Ehkä yllättäen Howard ei juurikaan näe eroja. Podcasteja eivät tietenkään kestoajat rajoita, ja kohderyhmä voi olla aiheen suhteen miten kapea tahansa.

    – Podcast on kuitenkin vähän tyhmä, outo ja huono-onninen sana. Jos sanon työskenteleväni podcastissa, joku voi ajatella, että kyseessä on vain pieni alakulttuuri. Siksi pidän esimerkiksi Reply Allia radio-ohjelmana, ja olemme ajan myötä alkaneet kutsua sitä podiksi, Tim Howard sanoo.

    Jutun lopussa Howardin vinkkejä podcastin tekijöille.

    Ylivoimainen väline eläytymiseen

    "Kuin kuulijan mieleen piirtyvä elokuva." Noin podcast-tuottaja Tim Howard kuvailee onnistunutta audiotarinaa.

    – Kuuntelet podia, jossa ihminen onnistuu kertomaan hyvinkin vaikeista kokemuksistaan. Ja siis tekijäthän hänet ovat saaneet puhumaan niin hyvin. Alat väistämättä eläytyä tarinaan paljon voimakkaammin, kuin jos samalla katselisit kuvaa kertojasta. On vain toisen ääni ja sinä.

    – Vieraan ihmisen nahkoihin ei vie mikään yhtä voimakkaasti kuin kuunneltu tarina.

    Ilkka Klemola / YLE

    Kiireisen elämän keskellä on harvoin aikaa selvittää, miten muut ajattelevat tai kokevat arkensa.

    Howardin mielestä maailman monimuotoisuus avautuukin ylivoimaisesti parhaiten intiimien medioiden – podcastien ja romaanien – kautta. Niitä kun kulutetaan yksin ja itse valittuna hetkenä.

    Tänään Brooklyn, seuraavana Hollywood

    Median into podcastien tekemiseen ja yleisön himo niiden kuuntelemiseen muistuttaa Tim Howardin mielestä kultakuumetta.

    Useat menestyneet amerikkalaispodcastit ovat syntyneet sellaisten mediatalojen luomuksina, joilla ei ole lainkaan perinteistä broadcast-toimintaa. Reply Allia pyörittävä Gimlet Media on eräs uuden ajan äänitaloista.

    Viime keväänä yhdysvaltalaisista reilu neljännes kuunteli jotain podcasteja kuukausittain. Suomessa osuus oli alkusyksystä hieman korkeampi.

    On-demand-kulttuuriin tottuneet kuluttajat kantavat tarinat mukanaan laitureille ja lenkkipoluille. Mutta koukuttavia kertomuksia hamuaa myös viihdeteollisuus.

    Amazon tuottaa parhaillaan Julia Robertsin tähdittämää tv-sarjaa Homecoming podcastiin perustuen. Epäpätevän kirurgin tekoja dokumentoinut podcast Dr. Death kääntyy tv-versioksi FX:n tuottamana. Ja Tim Howardille tuttu Reply Allin jakso Man of the People saanee elokuvatulkinnan itsensä Richard Linklaterin ohjaamana.

    – Hollywood etsii inspiraation puutteessaan ideoita meiltä. Se on kyllä laimeaa, jos filmattavia versioita tehdään vain rahan takia. Mutta, jos hieno kertomus saa kasvaa ja kehittyä, mikäs siinä. Lopulta kaikkia kiehtoo hyvä tarina, Tim Howard hymyilee.

    Kuinka itse tekijäksi?

    Suomessa ilmestyy kolmisensataa podcastia. Se on vain murto-osa englanninkielisen maailman tarjonnasta. Yhteistä kielialueille on kuitenkin se, että podcasteja syntyy paljon harrastuspohjalta omaksi iloksi, ja se, että matalin kynnys on kepeisiin keskusteluohjelmiin.

    Tim Howardin leipälaji on sen sijaan narratiivinen podcast – niin Reply Allissa kuin hänen edellisessä työpaikassaan, legendaarisessa Radiolab-ohjelmassa.

    Näin podcast-konkari neuvoo vasta-alkajia tarinallisuuden pariin.

    Aloita matalin panoksin. Tee pieniä äänitarinoita vain itsellesi. Haastattele vaikka kavereitasi.Kuuntele kertomuksellisen raportoinnin mestareita, kuten This American Lifea, ja heidän suosittelemiaan jaksojaLue jaksoja puhtaaksikirjoitettuina. Transkriptiot löytyvät usein podcastin nettisivuilta. Niistä saat vinkkejä rakenteesta ja tavasta esittää kysymyksiä.Tutustu äänikerronnan tutoriaaleihin ja perusteisiin esimerkiksi osoitteessa transom.orgHanki podcast-harrastukseesi riittävän hyvät mikrofonit ja suuntaa ne oikein. Podcastin äänestä kuuluu saada selvää myös hälyn keskellä.Kun raportoit tosielämästä, älä pidä ensimmäistä kuulemaasi lausuntoa koko totuutena. Paikkansapitävän tarinan kokoaminen voi viedä valtavasti aikaa.

    Lue lisää:

    Kuuntele Ylen podcasteja (Yle Areena)

    Lista suomalaisista podcasteista (Jakso.fi)

    In the Race for Content, Hollywood Is Buying Up Hit Podcasts (The New York Times)

    Robert Downey Jr. To Star In Pic Based On Podcast (deadline.com)

    Podcastien seuraaminen on helppoa – Lue suomalaisten suositukset

    Jani Halmeen kolumni: Miljoonayleisöjä on vaikea saavuttaa, joten televisiossa ei sovi paljon peruspieruhuumoria rohkeampi olla

    Jani Halmeen kolumni: Miljoonayleisöjä on vaikea saavuttaa, joten televisiossa ei sovi paljon peruspieruhuumoria rohkeampi olla


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaSuomen tämän hetken suosituin televisiopersoona on koira. Tai oikeastaan koira ja hänen...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Suomen tämän hetken suosituin televisiopersoona on koira. Tai oikeastaan koira ja hänen isäntänsä. Eränkävijä-ohjelmasta tutut Äijä ja Aki kun voittivat vuoden parhaan esiintyjän pystin tämän vuoden Venla-gaalassa. Paimenkoira ja kalastaja Kilpisjärveltä siis jättivät yleisöäänestyksessä taakseen niin Arman Alizadin kuin Cheekinkin.

    Iltalehti kuvaili Äijää ”uskomattoman pörröiseksi sulopalleroksi”. Samalla lehti tuli kuin vahingossa luonnehtineeksi koko tämän hetken suomalaista televisiokenttää. Se on yhtä pörröistä sulopalleroa. Televisiosta on tullut kiltti. Enkä puhu nyt pikkukivasta kohteliaisuudesta, vaan sellaisesta sokerihuurretun hattaran makuisesta överikivasta meiningistä. Naminamista on tullut valtavirtaa.

    Väitteeni saa vahvistusta, kun tutkaillaan tilastoja viime vuoden katsotuimmista televisio-ohjelmista Ylen kanavilla. Harmiton pukuloisto kiinnostaa.

    Itsenäisyyspäivän Linnan juhlien ohella hitiksi nousi suora lähetys kuninkaallisista häistä, eli TV1:n näyttämä Prinssi Harryn ja Meghan Marklen häät. Yle Teeman ykköshitissä matkaillaan lempeän Ella Kannisen johdolla pittoreskissa Etelä-Italiassa. Myös viime kevään presidentinvaalit kiinnostivat katsojia, vaan ei ollut räyhää sielläkään. Mielestäni viimeisimmät vaali tentit olivat kilteimpiä poliittisia ohjelmia koko television historiassa.

    No, täällä Ylellä ollaan tunnetusti vähän varovaisia. Suurilta kaupallisilta kanavilta varmasti löytää rajua menoa! Luonnehditaanhan niiden välistä kilpailua veriseksi pudotuspeliksi. Mitä vielä.

    MTV3:n viime vuoden suurimmasta läpimurrosta vastasi pullanpehmoinen Koko Suomi leipoo. Kanavan suosituimmassa ohjelmassa lahjakkaat tähtitanssijat halailivat kanssakilpailijoitaan tuomariston kannustaessa tasapuolisesti kaikkia. Jopa riettaista jutuistaan radiossa tunnettu Jaajo Linnonmaa on kuohittu lämpimän pehmoiseksi Nelosen Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa.

    TV5:n katsotuin ohjelma on Onnenpyörä, Subilla se on leppoisan lempeä junaohjelma Radalla, FOXilla Kymppitonni, Avalla Ensitreffit alttarilla ja Livillä MasterChef. Harmitonta ja harmonista katsottavaa jokainen.

    Ei luovuteta vielä. Pienet haastajakanavat varmasti tarjoavat edeltäjiensä MoonTV:n ja ATV:n kaltaista riskejä kaihtamatonta punktelevisiota. Vaan ei. TV5:n katsotuin ohjelma on Onnenpyörä, Subilla se on leppoisan lempeä junaohjelma Radalla, FOXilla Kymppitonni, Avalla Ensitreffit alttarilla ja Livillä MasterChef. Harmitonta ja harmonista katsottavaa jokainen.

    Kiinnostavaa on seurata, miten joskus niin hurjat ohjelmat ja niiden tekijät ovat muuttuneet. Vuosituhannen alussa Heikoin lenkki -visailun juontaja Kirsi Salo nousi otsikoihin häijyiltyään osallistujille tavalla, jota ei Suomessa oltu aiemmin nähty. Nyt samaa ohjelmaa juontaa rakkaudentäyteisen Munamiehen roolista tuttu ammattinäyttelijä Riku Nieminen, joka kohtelee vieraitaan varsin asiallisesti.

    Yle Areenan Sorjosessa silvotaan, Netflixin House of Cardsissa myrkytetään ja HBO:n Game of Thronesissa tehdään kumpaakin.

    Edes Duudsonit eivät enää sytytä nukkuvaa Jarnoa palamaan. He tulevat luvan kanssa ihmisten koteihin käymään perheen sisäisiä kehityskeskusteluja. Lopuksi joukkohalataan silmät kosteina.

    Samaan aikaan draama on mennyt netin suoratoistopalveluihin piiloon ja muuttunut siellä yhä hurjemmaksi. Yle Areenan Sorjosessa silvotaan, Netflixin House of Cardsissa myrkytetään ja HBO:n Game of Thronesissa tehdään kumpaakin. Hittiohjelmaksi se tehdään vieläpä ennennäkemättömän hurjalla tavalla.

    Uskon perustelevision nössöyden johtuvan kaupallisten televisiokanavien keskinäisestä kilpailusta. Mainostajat ovat siirtäneet paljon mainoseuroja nettiin, koska siellä voi kohdentaa tarkemmin viestin suoraan tietylle ihmiselle.

    Nykytelevisiosta mainostajat vastaavasti etsivät yhä korostuneemmin ohjelmia, joita katsotaan koko perheen voimin. Sellaisia kuten Posse tai Putous. Kun tavoitteena on saada miljoona suomalaista samaan aikaan ruudun ääreen, ei passaa paljon peruspieruhuumoria rohkeampi olla.

    Toinen syy on sosiaalinen media ja ohjelmien reaaliaikainen kommentointi. Ja somen tyyliin paikoin hyvin tylyllä tavalla. Juontajien ei enää tarvitse olla puolestamme ilkeitä. Osaamme sen näköjään ihan hyvin itsekin.

    Jani Halme

    Kirjoittaja on parikkalais-punavuorelainen luova johtaja, joka kokee kahdessa paikassa asumisen tuovan elämään runsaita henkisiä etuisuuksia.

    Poliitikon sekoilu ja sählääminen voi joskus jopa kannattaa –

    Poliitikon sekoilu ja sählääminen voi joskus jopa kannattaa – "Siinäpä vasta rehellinen kansanmies, kun elää kuten tavalliset talliaiset"


    Saako kansanedustaja ajaa poskettomasti taksilla, erehtyä matkustamaan ilman lippua raitiovaunussa, ryhtyä salasuhteeseen? Skandaaleihin ja kohuihin törmää mediassa nykyään jatkuvasti. Eduskuntavaaliehdokkuutta parhaillaan pohtiva voi miettiä,...

    Saako kansanedustaja ajaa poskettomasti taksilla, erehtyä matkustamaan ilman lippua raitiovaunussa, ryhtyä salasuhteeseen?

    Skandaaleihin ja kohuihin törmää mediassa nykyään jatkuvasti. Eduskuntavaaliehdokkuutta parhaillaan pohtiva voi miettiä, millaiseen syyniin joutuu tai uskaltaako some-julkisuuden takia edes asettua ehdolle.

    Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta sanoo, että kansalaisten odotukset ovat kahtalaisia.

    Yhtäältä suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin kuuluu se, että päättäjien tulee olla lähellä kansaa ja käyttäytyä kuten yksi meistä. Presidentti Tarja Halosen on voinut bongata marketeista kuin tavallisen kansalaisen, presidentti Sauli Niinistö on tehnyt lumitöitä ja pelannut pipolätkää.

    – Mutta kun päättäjät käyttäytyvätkin niin sanotusti tavallisesti, esimerkiksi syyllistyvät ylinopeuden ajamiseen tai heillä on avioliiton ulkopuolinen suhde, tätä paheksutaan. Suomalaiset odottavat päättäjiltä moraalisesti puhtaampaa käytöstä kuin itseltään, Ruostetsaari sanoo.

    Suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin kuuluu, että pitää olla mahdollisimman tavallinen. Presidentti Sauli Niinistö pelaamassa pipolätkää vuonna 2017.Marko Seuranen

    Erikoistutkija Jenni Karimäki Eduskuntatutkimuksen keskuksesta huomauttaa, että paheksunta vaihtelee myös yksilöittäin.

    – Toiset sallivat enemmän ja ajattelevat, että kansanedustajatkin ovat ihmisiä. Toiset kokevat huonon käytöksen suurempana loukkauksena kansanedustajalle osoitettua luottamusta kohtaan.

    Informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta kertoo, että sosiaalinen kontrolli on tullut länsimaissa yhä tiukemmaksi poliitikkojen toilailujen suhteen.

    – Kansanedustajiin sovelletaan äärimmäisiä nuhteettomuusvaatimuksia. Media vallan vahtikoirana seuraa tarkasti, onko jotain moittimista.

    Tärkeää on se, mitä väittää olevansa

    Jenni Karimäen mukaan paheksuntaan vaikuttaa myös se, mitä puoluetta kansanedustaja edustaa.

    Hyvänä esimerkkinä hän pitää vihreiden Ville Niinistön ja Jani Toivolan taksimatkakohua. Iltalehden mukaan Niinistö ja Toivola ovat eduskunnan suurimmat taksinkäyttäjät yli tuhannella matkalla.

    Tämä on tullut kummankin kohdalla maksamaan veronmaksajille yli 20 000 euroa. Niinistö on liikkunut taksilla lyhimmillään vain 700 metriä.

    – Varmasti kohu olisi syntynyt kuka tahansa kärjessä olisi ollutkin. Mutta kun siellä on vihreiden kansanedustajia, syytetään heitä tietynlaisesta kaksinaismoralismista. Puhutaan ilmastonmuutoksesta ja sitten ajellaan pieniä matkoja takseilla, Karimäki avaa.

    Kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) loppukausi on ollut skandaalien sävyttämää.Jarno Kuusinen / AOP

    Toisaalta sama toimii myös toisin päin. Monet muistavat viimevuotiset kuvat vihreiden entisestä puheenjohtajasta Touko Aallosta läiskimässä miestä takapuolelle tukholmalaisella homoklubilla.

    Jonkin toisen puolueen puheenjohtajan kohdalla asia olisi voinut saada suuremmat mittasuhteet.

    – Arvoliberaaleille vihreille tällainen on sallituinta, onhan esimerkiksi erilaisten seksuaalisten suuntautumisten hyväksyminen heidän arvomaailmassaan ja politiikassaan hyvin keskeisellä sijalla, Karimäki sanoo.

    Imagoja tutkinut Erkki Karvonen nostaa esiin toisen esimerkin: entisen kristillisdemokraatin, nykyisen perussuomalaisen Toimi Kankaanniemen seksiviestikohun vuonna 2015.

    Naimisissa ollut Kankaanniemi lähetteli härskin seksuaalissävytteisiä viestejä naisille.

    – Asetelma oli se, että jumalallinen mies lähettelee härskejä viestejä, jo on aikoihin eletty. Tässä kohtaa voidaan puhua tietynlaisesta brändilupauksesta. Siinä mitä symbolisoi, mitä väittää olevansa, täytyy olla erityisen nuhteeton, Karvonen täsmentää.

    Maineen voi menettää yhdessä yössä

    Erkki Karvonen kertoo, että skandaalin pohjana on norminrikkomus. Lisäksi tarvitaan syytetty ja ilmiantaja. Ainakin yhden median on lähdettävä kohuun mukaan, mutta usein käytännössä koko media alkaa myllyttää asiaa.

    – Takana on sosiaalisen kontrollin ylläpito. Pidetään henkilöitä kurissa ja järjestyksessä. Mitä korkeampi asema, sitä suurempi on nuhteettomuusvaatimus, hän selventää.

    Merkittävää on, joutuuko henkilö kohussa eräänlaiseen toiseen aaltoon.

    – Jos peittelee tai kieltää tapahtuneen, siitä syntyy helposti mediassa toisen asteen skandaali. Se on usein paljon fataalimpi ja isompi kuin alkuperäinen, Karvonen huomauttaa.

    Kansanedustajien käytös ei ole juuri muuttunut, vaikka kontrolli on kovaa.Esko Jämsä / AOP

    Karvosen mukaan skandaalit ja kohut ovat yleensä "niin kuin vedenpintaan heitetty kivi". Molskaus voi olla isokin, mutta se tyyntyy pikkuhiljaa.

    – Usein kohun silmään joutunut politiikko lähtee, jos pääsee, EU-parlamenttiin, muuhun korkeaan EU-virkaan tai yritysmaailman puolelle ja palailee sieltä muutaman vuoden kuluttua takaisin. Enimmät loiskeet kohussa ovat siinä vaiheessa jo unohtuneet, jos asia ei ole ollut fataali.

    Karvonen nostaa esille myös maineen merkityksen.

    – Maineessa olennaista on luottamus. Sen kerryttäminen voi kestää hyvinkin pitkään, mutta sen voi menettää yhdessä yössä. Mainetiliään voi kuitenkin alkaa kerryttää uudelleen ja luottamus voi palata, Karvonen sanoo.

    Näin on käynyt esimerkiksi kokoomuksen Ilkka Kanervalle, joka menetettyään ulkoministerin tehtävän Tukiais-tekstiviestikohun takia on onnistunut palauttamaan poliittisen uransa raiteilleen.

    Katso alla olevalta videolta, miten Kanerva kommentoi mahdollisuuksiaan jatkaa ulkoministerinä vuonna 2008:

    Karvonen myös muistuttaa, että kohussa ollut politiikko ainakin muistetaan.

    Skandaaleilla voi olla kovat seuraukset

    Valtio-opin professorin Ilkka Ruostetsaaren mukaan Kanerva-kohu on myös osoitus siitä, että skandaaleilla voi olla hyvinkin kovat seuraukset.

    Hän nostaa vertailukohdaksi ulkoministeri Timo Soinin tapauksen. Soini osallistui viime keväänä abortinvastaisen liikkeen tilaisuuteen virkamatkallaan Kanadassa, mitä kritisoitiin ankarasti.

    – Soini sai jatkaa ulkoministerin tehtävässä, Kanerva ei. Mielestäni Soinin tapaus oli huomattavasti vakavampi kuin Kanervan, kun ajatellaan viranhoitoa. Kanervan tapaus oli sikäli poikkeuksellinen, että hänen ulkoministerin uransa päättyi yksityiselämään liittyvään tapaukseen, Ruostetsaari sanoo.

    Ruostetsaari muistelee myös, että plagiointikohut ovat Saksassa johtaneet poliitiikkojen eroihin, mutta Suomessa ei.

    Suomessa plagiointikohuun ovat joutuneet perussuomalaisten Laura Huhtasaari ja kokoomuslainen Jari Vilen.

    – He selvisivät ihan kuivilleen näistä, Ruostetsaari huomauttaa.

    Myös entinen kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) joutui myllytykseen remontti- ja siivouskohun takia. Hän teetti pimeää työtä.

    – Kyse oli korkeintaan muutamasta kymmenestä eurosta, Erkki Karvonen muistelee.

    Osa selviää kohuista suhteellisen pienellä paheksunnalla.

    Moni muistaa entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) juhlinnat Suomen jääkiekkojoukkueen kanssa Sotshissa ja nykyisen sosiaali- ja terveysministerin Pirkko Mattilan (sin.) sekä vasemmistoliiton kansanedustajan Katja Hännisen saamat nuhtelut käytöksestään Tukholmassa vietetyillä illallisilla.

    Katso alla olevalta videolta Arhinmäen ajatuksia tapauksesta vuodelta 2014:

    Erkki Karvonen sanoo, että kiihkeässä vaiheessa kohuja rummutetaan suurella volyymilla, mutta myöhemmin ne asettuvat mittasuhteisiinsa.

    – Tuntuu, että välillä suhteellisuudentaju katoaa, hän katsoo.

    "Karismaattiset johtajat eivät välitä rajoista"

    Poliitikot elävät julkisuudesta. Kaikki tuntevat sanonnan any publicity is good publicity eli että kaikki julkisuus on hyväksi. Poliitikkojen kohdalla asia ei ole näin yksinkertainen, sillä usein skandaalinkäryisyys on haitaksi.

    Joskus voi kuitenkin käydä toisin. Esimerkiksi pperussuomalaisten Teuvo Hakkaraisen lukuisat kohut rakentavat kuvaa kansanmiehestä. Hakkarainen on ollut tiuhaan julkisuudessa muun muassa alkoholinkäyttönsä takia.

    – Perussuomalaisilla brändilupaukseen kuuluu kuten populisteilla yleensäkin elitismin vastustaminen ja herraviha, sanoo professori Erkki Karvonen.

    – Näin ollen voisi ajatella, että heillä on enemmän sallittua tällainen kansanomainen käytös tai sääntöjen rikkominen. Että siinäpä vasta rehellinen kansanmies, kun elää kuten tavalliset talliaiset eikä yritäkään olla mikään kiiltokuva, Karvonen lisää ja viittaa myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suosioon.

    Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen on joutunut moneen kohuun. Jarno Kuusinen / AOP

    Erkki Karvosen mukaan ihmiset myös tottuvat tietynlaiseen käyttäytymiseen, jos se toistuu.

    Hakkaraisen käytöksen vakavuusastetta nostaa käräjäoikeuden langettama sakkotuomio kansanedustaja Veera Ruohon (kok.) pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta eduskunnan kahvillassa. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä syyttäjä on valittanut siitä hovioikeuteen.

    Professori Ilkka Ruostetsaari muistelee myös entisen pääministerin, kansanedustaja Matti Vanhasen (kesk.) yksityiselämään liittyvää uutisointia.

    Vanhasen yksityiselämää alettiin puida aktiivisesti julkisuudessa sen jälkeen, kun hän ja Merja Vanhanen erosivat. Lyhyehkö seurustelusuhde Susan Ruususen kanssa sai aikaan poikkeuksellisen kohun yli kymmenen vuotta sitten. Ruususen Pääministerin morsian -kirjasta seurasi oikeusjuttu.

    – Matti Vanhasen habitushan oli kuivan asiallinen, ja seurustelukuviot toivat siihen inhimillistä väriä, Ruostetsaari sanoo.

    Kuva Vanhasesta kenties monipuolistui, mutta on eri asia, pystyikö hän kääntämään sen varsinaiseksi poliittiseksi voitoksi, Erkki Karvonen miettii.

    Karvosen mukaan eräänlaista uutisarvoa tapaukseen toi myös se, että Vanhanen käyttäytyi tavalla, jota ei odotettu, yllättävästi.

    Poliitikkojen rakkauselämää seurataan tarkasti. Presidentti Sauli Niinistö seurusteli ennen ex-kansanedustaja Tanja Karpelan kanssa.Touko Yrttimaa / YLE

    Rajojen rikkominen liitetään usein myös karismaattisuuteen, muistuttaa Karvonen.

    – Karismaattiset johtajat eivät välitä rajoista vaan porskuttavat mielensä mukaan ja muuttavat pelin sääntöjä ainakin omalta kohdaltaan.

    Kohut voivat rapauttaa instituutiota

    Tuoreimpia kohuja ovat olleet paitsi kansanedustajien taksinkäyttö myös kansanedustajien asuminen ja kulukorvausten käyttö.

    Ne nousivat tikun silmään viime vuonna etenkin perussuomalaisten Teuvo Hakkaraisen ja Ville Vähämäen sauna-asumisen takia.

    Tuolloin kävi ilmi, että kansanedustajat nostivat eduskunnalta korotettua kulukorvausta kakkosasuntoon, joka on virallisesti sauna eikä tarkoitettu asumiseen.

    Vähämäen asumisasia on edennyt syyteharkintaan, Hakkaraisen kohdalla esitutkinnan käynnistämisen edellytykset eivät täyttyneet.

    Kansanedustaja Ville Vähämäen (ps.) asuminen joutui suurennuslasin alle.Mauri Ratilainen / AOP

    Erikoistutkija Jenni Karimäki arvioi, että tämänkaltaiset tapaukset rapauttavat instituutiota.

    – Meillä on paljon äänioikeutettuja, jotka ovat esimerkiksi erilaisilla Kelalta tai kunnilta haettavien sosiaalietuuksien varassa. Heidän edellytetään hyvin suurella pieteetillä ilmoittavan esimerkiksi kaikki tulonsa ja etuus voidaan poistaa joskus hyvin epärationaaliselta kuulostavasta syystä, Karimäki sanoo.

    – Tulee aika suuri epätasapaino sen välille, mitä tavalliselta kansalaiselta vaaditaan oman elämänsä raportoimiselta ja mitä kansanedustajilta, hän jatkaa.

    Pahimmillaan instituutioita rapauttavat kohut voivat johtaa kansalaisilla välinpitämättömyyteen, ikään kuin luovuttamiseen politiikan suhteen.

    – Kansanedustajiin liitetään helposti eliittileima: he saavat ajella taksilla ja heille maksetaan kaikesta. Kaikki tällaiset kohut lisäävät epäoikeudenmukaisuuden kokemusta. Jotkut saattavat jättää jopa äänestämättä, koska he kokevat, että se on ihan sama. Kansanedustajat nyt ovat siellä ja päättävät omien palkkioidensa korotuksista, Karimäki sanoo.

    Talousepäselvyydet kuuluvat kohtalokkaimpiin

    Tutkijat uskovat, että esimerkiksi yleinen taloustilanne vaikuttaa siihen, kuinka kärppänä media ja kansalaiset poliitikkoja ja heidän rahankäyttöään vahtivat.

    Ilkka Ruostetsaaren mukaan Suomessa kansanedustajien palkkiot ovat eurooppalaisittain keskitasoa.

    – Niitä on nostettu aika maltillisesti, koska tiedetään, että se ärsyttää kansalaisia, Ruostetsaari sanoo.

    Missä menee raja, milloin ylitetään täysin hyväksyttävyyden raja?

    Varsinaiset rikokset ja talousasioihin liittyvät epäselvyydet kuuluvat raskauttavimpien joukkoon, arvioi professori Ruostetsaari.

    Ruostetsaari muistelee Kauko Juhantalon tapausta 90-luvulta. Juhantalo sai tuomion valtakunnanoikeudessa lahjuksen vaatimisesta ja hänet erotettiin eduskunnasta, joskin hän palasi vielä myöhemmin kansanedustajaksi.

    – Taloudellisissa epäselvyyksissä nousee esiin moraalinen arviointi, että jos kansanedustaja ei kykene edes omia raha-asioitaan hoitamaan, niin miten yhteisiä.

    Myös kulttuuriministeri Suvi Lindén joutui eroamaan vuonna 2002 hallituksesta, kun hän puolsi tukea golfkentälle, jossa oli itse perheineen osakkaana.

    Suvi Linden eduskunnassa joulukuussa 2009.Mauri Ratilainen / AOPKäytös ei ole juuri muuttunut, vaikka kontrolli on koventunut

    Ilkka Ruostetsaaren mukaan kansanedustajat kyllä tietävät, että media ja kansalaiset seuraavat heitä, mutta silti näyttää siltä, että se ei ole juuri vaikuttanut heidän käyttäytymiseensä.

    – Vasemmistoliiton kansanedustaja Iivo Polvi aikoinaan totesi, että medialle kansanedustajien suoritteita ovat taksien käyttö, poissaolot ja puheenvuorojen määrä. Ei taksien yletön käyttö myöskään osoita parasta mahdollista harkintakykyä, koska he kuitenkin käyttävät julkisia varoja matkakuluihin.

    Sosiaalinen media on aiheuttanut sen, että kansanedustajat joutuvat pohtimaan aiempaa enemmän käyttäytymistään vapaa-ajallakin.

    – Se, mitä päästää itsestään julkisuuteen, on vaikeutunut huomattavasti. Ennen toimittajien piti saada käytös selville, nyt sen voi tehdä kuka tahansa kansalainen, kun kaikilla on puhelin ja siinä kamera. Tiedot leviävät somen takia nopeammin ja laajemmalle, huomauttaa Jenni Karimäki.

    Ennen puristeltiin käsiä taskussa, nyt avautumiskanavia on enemmän.

    Sosiaalinen mediassa kohut leviävät kuin kulovalkea.AOP

    Somessa totuuskin saattaa unohtua tai tapaus irrota asiayhteydestään.

    – Totuus jää kakkoseksi, kun olllaan hyvin poliittisia ja yksisilmäisiä. Tärkeintä on lyödä toista osapuolta ja lujaa riippumatta siitä, onko väitteessä perää.Ilmiantaja tai poliittinen vihollinen on myös voinut repiä sen irralleen asiayhteydestä, jolloin se näyttäytyy pahempana kuin onkaan, Erkki Karvonen sanoo.

    Miten kansanedustajan siis pitää käyttäytyä, jotta hän selviää kuivin jaloin?

    – Kamppaillessaan pääsystä eduskuntaan kansanedustaja pyrkii luomaan itsestään luotettavan, vastuuntuntoisen ja aikaansaavan sekä johonkin arvopohjaan nojaavaan kuvan. Totta kai on sitten perusteltua äänestäjän olettaa, että kansanedustaja toimii sen mielikuvan perusteella, minkä hän on itsestään luonut, Jenni Karimäki sanoo.

    Siitä eräänlaisesta kaksoisstandardista huolimatta.

    Mikä erottaa todellisen uutisen valeuutisesta? Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen vastasi yleisökysymyksiin

    Mikä erottaa todellisen uutisen valeuutisesta? Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen vastasi yleisökysymyksiin


    Presidentti Donald Trumpin kautta on leimannut valeuutisten ja faktantarkistuksen ristiveto. Miten kirjeenvaihtaja toimii tässä ilmapiirissä, ja kuinka luottamus journalismiin säilyy? Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen vastasi...

    Presidentti Donald Trumpin kautta on leimannut valeuutisten ja faktantarkistuksen ristiveto. Miten kirjeenvaihtaja toimii tässä ilmapiirissä, ja kuinka luottamus journalismiin säilyy?

    Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen vastasi kysymyksiin faktan, fiktion ja tiedonvälityksen tilasta.

    Kysymys ei ole vain Trumpin tyylistä - kertomukset tulavat myös tietokirjoihin, ja dekkarit ja satiiri valtaavat alaa perinteelliseltä journalismilta.

    Kysymysten esittäminen Mika Hentuselle on nyt päättynyt, ennalta ilmoitetun mukaisesti.

    Kuuntele myös Simo Ortamon ja Mika Hentusen podcast faktojen maailman ja elokuvan kietoutumisesta yhteen. Kuuntele podcast täältä:

    Aiheesta lisää:

    Analyysi: Trump ojensi yhteistyön kättä demokraateille, mutta samalla piti kiinni muurista ja arvosteli "järjettömiä tutkintoja"

    USA:n liittolaiset odottavat presidentti Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin toista tapaamista kauhunsekaisin tuntein

    Yhdysvaltalaisten usko politiikan päättäjiin on pohjamudissa – Trump valmistautuu vuoden tärkeimpään linjapuheeseensa vaikeassa tilanteessa

    Lisäksi Yle Oppimisen sivuilta löytyy tämä artikkeli:

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/26/valheenpaljastaja-mita-valeuutiset-ovat-ja-mita-ne-eivat-ole

    Uutismediat tarkistavat faktat

    1. kysymys: – Onko lehdistön noudattamissa faktojen tarkistuslinjoissa eroavaisuuksia verrattaessa Yhdysvaltoja Suomeen? Onko Suomessa turvallisempaa luottaa uutisten paikkansapitävyyteen?

    Mika Hentunen vastaa: – Pääsääntöisesti ei ole, mutta Yhdysvalloissa on mediaa valtavasti enemmän ja joka lähtöön. Tunnetuimpien ja suurimpien uutismedioiden osalta Yhdysvalloissa faktojen tarkistamiseen käytetään enemmän resursseja kuin Suomessa. Eli en sanoisi, että Suomessa uutiset ovat sen luotettavampia kuin Yhdysvalloissa. Toisaalta Yhdysvalloissa on myös enemmän valemediaa.

    2. kysymys: – Yhdysvalloissa on jo ilmennyt melko pitäviä viitteitä siitä, että Venäjä olisi vaikuttanut edelliseen presidentinvaaliin mm. sosiaalisessa mediassa. Onko perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa jo havaittavissa merkkejä siitä, että Suomessa tulisi käymään samoin tämän kevään eduskuntavaaleissa?

    Mika Hentunen vastaa: – En ole seurannut Suomen tilannetta tarkemmin, joten en valitettavasti osaa vastata tuohon.

    3. kysymys: – Näin se homma näyttää toimivan: Joku tarkistaa, että uutinen on peräisin oikean puolueen edustajan hyväksymistä lähteistä. Muiden puolueiden lähteistä tulevat uutiset ovat sitten valeuutisia. Mitä USA:han tulee, Yle vaikeni 100% Obaman aikana tehdyistä faktantarkistuksista.

    Mika Hentunen vastaa: – Ei se toimi noin Suomen eikä USA:n osalta.

    4. kysymys: – Ihmisapinalle on luonteen mukaista kertoa tarinoita. Useimmat pitävät hyvästä tarinasta ja faktat ovat sivuseikka. Varmaan jo kivikautisilla leiritulilla kerrottiin mitä uskomattomia tarinoita esimerkiksti hengistä, jumalista, jättiläisistä.

    Mika Hentunen vastaa: – Aivan varmasti!

    Itsearviointi on tarpeen

    5. kysymys: – Miten yleläiset tai suomalaiset yleensä varjelevat itseään parhaiten siltä, että eivät esitä faktoina omia tulkintojaan. Tai miten toimittaja tai tavallinen kansalainen osaa tunnistaa omat poliittiset, uskonnolliset jne. riippumatonta tulkintaa korrosoivat preferenssinsä ja torpata ne tiedonvälityksessään? Mikä ovat mielestäsi puhdasta, tulkinnasta riippumatonta tietoa ja mikä ei?

    Mika Hentunen vastaa: – Tämä on jatkuvan itsetutkiskelun paikka. Ei ole yhtä ainoaa keinoa tunnistaa motiivejaan, mutta kyllä niitä tunnistaa. Lisäksi toimituksissa on tuottaja- ja edintointiporras, joten tekstejä lukevat ennen julkaisemista muutkin.

    – En tiedä, onko puhdasta tietoa edes olemassa. Tottakai toimittajat ja tiedottajat ovat avainasemassa, mutta niin ovat kaikki muutkin halukkaat nykyisellä some-aikakaudella! Uhriutuva "minuun yritetään taas vaikuttaa" -asenne on mennyttä maailmaa.

    6. kysymys: – Onko valeuutinen synonyymi todenpuhumiselle maahanmuuton haitoista?

    Mika Hentunen vastaa: – Ei ole.

    Vallanpitäjät kovilla

    7. kysymys: – Yhdysvalloissa median itsesensuurilla on pitkät perinteet. Onko nykyinen twitteraikakausi tuonut tähän jonkinlaista muutosta? Mitkä ovat ne päiväntasaiset asiat, jotka tänään jätetään puhumatta tai tutkimatta?

    Mika Hentunen vastaa: – Twitter ja muu some ei ole mielestäni muuttanut uutismediaa Yhdysvalloissa. Se on todella laaja-alainen, joten en osaa sanoa itsesensuurista tai mitä jätetään kertomatta. Yhdysvalloissa ei ole julkisen palvelun mediaa, radioyhtiö NPR on osittain julkinen, mutta julkisen palvelun tehtävää - niin kuin yleisradioilla Euroopassa - ei ole kellään.

    – Eli mediat, myös suurimmat, palvelevat omaa yleisöään. Jos New York Timesilla ei ole omaa toimittajaa Venezuelassa, se saattaa päättää keskittyä omiin aiheisiinsa ja antaa muiden hoitaa mellakat siellä. Yleisradioyhtiöllä on vähintäänkin korvien välissä tietoisuus velvollisuudesta kertoa Venezuelan mellakoista.

    – Tämä on tärkeä asia muistaa Yhdysvaltain ja Euroopan medioita verrattaessa. Se ei tarkoita, että amerikkalaiset olisivat huonompia. useinkin päinvastoin! Nämä markkinat ovat niin suuret, että kukaan ei pärjää, jos yrittää palvella kaikkia yleisöjä. Ihailen täkäläisen median rohkeutta ja kykyä tutkia valtaapitäviä ja oikeasti laittaa heidät koville. Siinä olisi suomalaisilla oppimista.

    8. kysymys: Kaikki uutiset ovat lopulta mielipiteitä ja tulkintoja ja viestintää. Faktaa ei ole. Kerrotaan mitä halutaan kertoa. Todellista faktaa on oma tietoisuutemme olemassaolostamme. Tämänkin uutisoinnin tauatalla on halu profiloida Yle luotettavaksi.

    Mika Hentunen vastaa: – Näin on, että kaikki on viime kädessä tulkintaa. Jos mennään teoreettisen filosofoinnin puolelle, voidaan kyseenalaista oman tietoisuutemme faktapohjakin.. mutta ei tämän podcast-aihepiirin taustalla ole mitään tietoista pyrkimystä todistella Ylen luotettavuutta.

    Kriittinen valtamedia

    9. kysymys: – Kuinka hyvin esimerkiksi USA:ssa toimittajat ottavat selvää virallisen tiedottamisen oikeellisuudesta? Olisiko siis tiedottamisessa parempi esittää asia jonkun mielipiteenä ennemminkin kuin totuutena?

    Mika Hentunen vastaa: – Kyllä useimmiten uutisissa kerrotaan, kenen tiedosta on kyse, eli juuri ministerin tai tuomarin mukaan. Yhdysvalloissa toimittajia ja tiedotusvälineitä on joka lähtöön, mutta ns. valtamedian toimittajat ovat hyvin kriittisiä ja selvittävät tarkkaan faktat ja taustat.

    10. kysymys: – Miksi rajoittaa pohtiminen valeuutisoinnista vain siihen, että ovatko jonkin jutun faktat pitäviä? Tuoreena esimerkkinä voi käyttää Trumpin Kansakunnan tila -puheen uutisointia Ylellä. Oletko huomannut, että media tietoisesti jättää uutisoimatta joko kokonaan asioita, tai jättää uutisesta pois keskeisiäkin osia?

    Mika Hentunen vastaa: – Olin mukana uutisoimassa Trumpin puhetta radioon ja televisioon silloin verekseltään Suomen aikaa keskiviikkoaamuna. En jättänyt kertomatta mitään keskeistä tai olennaista, en tietoisesti enkä tiedostamatta. Voit itse tarkistaa suurennuslasin kanssa. Epäilen kuitenkin ettet sitä tee, sillä minusta vaikuttaa että kommenttiesi tarkoituksena on pelkästään mustamaalata.

    Kahden lähteen sääntö

    11. kysymys: – Harvoin uutisteksti perustuu suoraan journalistin tapahtumapaikalla läsnäoloon. Millä perusteella valitsette "kelvolliset" uutislähteet? Onko TASS lähtökohtaisesti epäluotettava ja CNN luotettava?

    Mika Hentunen vastaa: – Valitettavasti on mahdotonta olla aina itse paikalla. Ei mikään ole lähtökohtaisesti luotettava tai epäluotettava lähde. Nyrkkisääntönä on, että uutisoinnin lähteitä pitäisi olla useampia kuin yksi. Aina se ei ole mahdollista, ja silloin asia ilmaistaan esimerkiksi sanomalla "paikalla olevan CNN:n toimittajan mukaan" .

    12. kysymys: – Yhdysvalloissa oli voimassa vuoteen 1987 Liittovaltion viestintäkomission asetus, jonka mukaan viestintälisenssien haltijoiden oli uutisoitava poliittisista kiistakysymyksistä tasapuolisesti tai viestintälisenssi saatettiin peruuttaa. Tätä ennen CNN, Fox ja vastaavat olivat pääasiassa ihan asiallisia uutismedioita. Reaganin ajan libertarismi siis tuhosi puolueettoman tiedonvälityksen Yhdysvalloista.

    Mika Hentunen vastaa: – Mielenkiintoinen näkökulma. Kaapelikanavien politisoituminen on täällä iso aihepiiri. Fox Newsin slogan oli takavuosina "Fair and balanced" mikä tarkoitti suurin piirtein sitä, että koska CNN ja kumppanit olivat heidän mielestään liberaaleja, niin Fox News katsoi perustelluksi päästää ääneen pääosin konservatiiviset kommentaattorit. Eli "tasapuolisuus" tarkoitti koko mediakenttää, ei välttämättä yksittäistä ohjelmaa. Tämä kehitys tuntuu vain kärjistyneen viime vuosina.

    Nykäsen luottotoimittaja Kai Merilä ystävästään:

    Nykäsen luottotoimittaja Kai Merilä ystävästään: "Matti toivoi, että tuhkat ripotellaan lentokoneesta taivaan tuuliin"


    Matti Nykäsen pitkäaikainen ystävä, toimittaja Kai "Kaitsu" Merilä heräsi aamulla, avasi tietokoneensa ja näki eri medioiden uutisotsikot: Matti Nykänen on kuollut! Ensimmäinen ajatus oli, että joku on hakkeroinut tietokoneen. Uutista oli...

    Matti Nykäsen pitkäaikainen ystävä, toimittaja Kai "Kaitsu" Merilä heräsi aamulla, avasi tietokoneensa ja näki eri medioiden uutisotsikot: Matti Nykänen on kuollut!

    Ensimmäinen ajatus oli, että joku on hakkeroinut tietokoneen. Uutista oli vaikea uskoa todeksi.

    – Ajattelin, että kuka voi tehdä näin sairasta pilaa, Merilä sanoo.

    Sitten puhelimet alkoivat soida ja häneltä pyydettiin lausuntoa 55-vuotiaana kuolleen ystävänsä kuolemasta.

    – Lyö edelleen niin tyhjää päässä kuin vain olla ja voi.

    Vielä perjantaina Matti Nykänen esiintyi laulukeikalla Helsingissä, minkä jälkeen hän palasi kotiinsa Joutsenoon.

    Merilä kertoo, että Matti nautti kotona olemisesta ja risti talonsa "Villa Masaksi".

    – Appiukko teki hänelle puisen reliefin, jossa oli kotka ja luki "Villa Masa" kohokirjaimin. Se piti kiinnittää keväällä talon seinään. Jäi laittamatta.

    Kai Merilä ei tiedä ystävänsä kuolinsyytä. Aikaisemmin todetun diabeteksen lisäksi vakavista terveysongelmista ei ollut merkkejä.

    – Hän oli tosin valitellut huonoa vointia ja että häntä pyörryttää, mutta kaiken piti olla muuten kunnossa.

    Matti halusi lähteä saappaat jalassa

    Ystävät olivat jutelleet kuolemasta.

    – Joskus hänen kanssaan funtsittiin, mikä olisi hyvä tapa lähteä täältä. Kumpikin toivoi, ettei iskisi sairaus, joka sitoo sänkyyn ja letkuihin, vaan saisi lähteä saappaat jalassa. Matti toteutti sen.

    – Hyvä, ettei lyyhistynyt jonnekin kuppilan nurkkaan, vaan sai kuolla rakkaassa kodissaan, Merilä jatkaa.

    Myös hautaaminen tuli keskusteluissa puheeksi.

    – Matti sanoi, että kun hän kuolee, hän haluaisi että uurna viedään 10 kilometrin korkeuteen sinivalkoisilla Finnairin siivillä ja tuhka ripoteltaisiin maailman tuuliin. Näin se sanoi.

    Kai Merilä ja Matti Nykänen tutustuivat jo 1990-luvun alussa.

    Merilä laskee, että hän ehti kirjoittaa Nykäsestä yli 400 lehtijuttua ja kaksi kirjaa. He myös matkustivat ulkomailla yhdessä.

    – Matti oli haastava ystävä. Hän oli pänkäpää kuten minäkin. Kumpikaan meistä ei antanut periksi. Välillä meni ihan nyrkkitappeluksi.

    – Sitten taas vitsi lensi ja naurettiin yhdessä. Huumorilla selvittiin.

    Katso Yle Urheilun tunnin mittainen erikoislähetys mäkihyppylegenda Matti Nykäsestä (1963–2019)


    Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut. Ylen suorassa erikoislähetyksessä muisteltiin Nykäsen uraa ja elämää. Studiossa asiaa kommentoivat urheiluasiantuntijat Juha Kanerva ja Bror-Erik Wallenius. Studiossa vieraili myös selostajalegenda...

    Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut. Ylen suorassa erikoislähetyksessä muisteltiin Nykäsen uraa ja elämää.

    Studiossa asiaa kommentoivat urheiluasiantuntijat Juha Kanerva ja Bror-Erik Wallenius. Studiossa vieraili myös selostajalegenda Seppo Kannas.

    Lähetyksessä käytiin myös Lahdessa ja Jyväskylässä. Lahden mäkimontussa valmentajalegenda Hannu Lepistö muisteli Nykästä lämmöllä. Jyväskylässä Nykäsen kuolemaan kommentoivat entiset mäkihyppääjät Risto Jussilainen ja Anssi Nieminen.

    Lähetyksen voi katsoa klikkaamalla kuvan nuolta tai Areenassa.

    Uusi uutiskirje kertoo päivän tärkeimmät tapahtumat kotiseudultasi – tilaa se sähköpostiisi tästä

    Uusi uutiskirje kertoo päivän tärkeimmät tapahtumat kotiseudultasi – tilaa se sähköpostiisi tästä


    Alueellinen uutiskirje kertoo uutiset läheltä sinua tiiviissä paketissa. Saat kotiseutusi uutiset suoraan sähköpostiisi joka arkiaamu kello 11. Uutiskirjeen tilataksesi tarvitset Yle Tunnuksen, jonka voit hankkia täältä. Voit tilata haluamasi...

    Alueellinen uutiskirje kertoo uutiset läheltä sinua tiiviissä paketissa. Saat kotiseutusi uutiset suoraan sähköpostiisi joka arkiaamu kello 11.

    Uutiskirjeen tilataksesi tarvitset Yle Tunnuksen, jonka voit hankkia täältä.

    Voit tilata haluamasi seudun uutiskirjeen. Läheltä-nimisen alueellisen uutiskirjeen voit tilata tämän artikkelin alta löytyvän tilausikkunan kautta. Tilaaminen onnistuu myös uutiskirjeiden tilaussivulta, josta löydät muutkin kirjeemme.

    Paikallislehti peittosi suuret mediat sukupuolten tasa-arvossa –

    Paikallislehti peittosi suuret mediat sukupuolten tasa-arvossa – "Haastateltava pitää valita niin, että se on aiheen kannalta paras"


    Tästä on kyseSuomalaisessa mediassa naiset esiintyvät huomattavasti harvemmin kuin miehet.Osassa mediatalojen toimituksia tasa-arvoisuutta on alettu seuraamaan säännöllisesti. Muun muassa Koillissanomissa asiaan pohditaan ajoittain.Koillissanomissa...

    Tästä on kyseSuomalaisessa mediassa naiset esiintyvät huomattavasti harvemmin kuin miehet.Osassa mediatalojen toimituksia tasa-arvoisuutta on alettu seuraamaan säännöllisesti. Muun muassa Koillissanomissa asiaan pohditaan ajoittain.Koillissanomissa naisia esiintyi lehden julkaisuissa viime vuonna eniten suomalaisen median kentässä.

    Naisia esiintyy suomalaismedioissa huomattavasti miehiä vähemmän.

    Naisten osuus oli alimmillaan viidennes ja ylimmillään runsas kolmannes tutkittujen medioiden viime vuoden digijutuissa. Tämä selviää Tasa-arvobotti -nimisen robotin mittauksista, joita julkaistiin Sanomalehtien liiton Suomen Lehdistö -lehden tuoreimmassa numerossa.

    Tasa-arvonäkökulmasta heikoiten selvisi Savon Sanomat, jossa naisten osuus vuonna 2018 oli viidennes. Parhaiten pärjäsi Koillismaalla eli Kuusamon ympäristössä ilmestyvä paikallislehti Koillissanomat, jossa osuus läheni 40 prosenttia.

    Asiasta keskustellaan toimituksessa

    Koillissanomien vt. päätoimittaja Jenny Halvari sanoo, että lehden toimituksessa keskustellaan ajoittain haastateltavien sukupuolesta, mutta tiukkaa kiintiöajattelua Koillissanomien toimitus ei Halvarin mukaan harjoita.

    – Toimituksen henkilöstö osittain ohjaa haastateltavien ja aiheiden valintaa, kun kirjoittavista toimittajista 50/50 on naisia ja miehiä.

    Halvarin mukaan uutistoiminnassa ei ole kuitenkaan järkevää pyrkiä siihen, että lehden sivuilla esiintyy naisia ja miehiä tasapuolisesti.

    – Haastateltava pitää valita mielestäni aina niin, että se on aiheen kannalta kaikkein paras, Halvari toteaa.

    Urheilujutuissa naiset esillä

    Naisten suuri osuus Koillissanomien jutussa selittyy Halvarin mukaan osin urheilun ja politiikan uutisilla. Lehti seuraa ahkerasti muun muassa naisten Mestaruusliigassa pelaavaa Kuusamon lentopallojoukkuetta. Lisäksi levikkialueen kuntien ja seurakuntien johtotehtävissä työskentelee paljon naisia.

    Suomen Lehdistön vs. päätoimittaja Noora Autio sanoo, että naisten osuuden lisääminen haastateltavina on erittäin tärkeä asia.Jyki Lyytikkä / Yle

    Jenny Halvari sanoo, että kun maailma ei ole vielä valmis, niin 50/50 vaatimus mahdollisesti typistäisi jopa miesten määrän tietyissä aiheissa liian pieneksi.

    – Toisin sanoen pahimmassa tapauksessa esimerkiksi vapaa-ajan aiheita kommentoisivat vain naiset, kun miesten kiintiö olisi käytetty jo niin sanottuihin miesten perinteisiin aloihin.

    "Naisten osuus on tärkeä asia"

    Suomen Lehdistön vs. päätoimittaja Noora Autio sanoo, että naisten osuuden lisääminen haastateltavina on erittäin tärkeä asia.

    – Jokaisen toimittajan ja toimituksen kannattaisi seurata haastateltaviensa nais- ja miesjakaumaa sekä myös sitä, missä rooleissa haastateltavat esiintyvät, aktiivisina tekijöinä vai passiivisina kohteita, Autio toteaa.

    Aution mukaan nykyinen naisten pieni määrä jutuissa on valintojen seurausta, ja niihin valintoihin kannattaa kiinnittää huomiota.

    – Nykyinen naisten määrä ei mielestäni vastaa todellista yhteiskuntaa. Naisia ei ole yhteiskunnassa eikä sen tehtävissä niin vähän kuin mediassa. Eikä ole mitään syytä, miksi päästäisimme naisia niin vähän ääneen.

    – Ilman muuta olen sitä mieltä, että tämä on asia, joka vaatii huomiota ja parannusta. Toki se ei tarkoita sitä, että haastateltavan valintaan vaikuttaisi vain sukupuoli. Usein on mahdollisuus valita samaan aiheeseen yhtä hyvin perehtynyt nainen tai mies, Autio sanoo.

    Pohjoismaissa yhtäläinen suuntaus

    Tasa-arvobotti on ruotsalaisen Max Berggrenin kehittämä. Laskuri toimii hänen perustamansa Prognosis-yhtiön kautta.

    Koillissanomien sisällöistä löytyy usein nainen.Ensio Karjalainen / Yle

    Vs. päätoimittaja Noora Autio muistuttaa, että tasa-arvobotin julkaistut lukemat ovat pelkästään viime vuodelta.

    – Yksittäisistä medioista on vaikea vaikea sanoa miten tasa-arvoon on kiinnitetty niissä huomiota ja mitä tasa-arvon eteen on tehty, Autio sanoo.

    Suomen lisäksi robotti seuraa eri medioiden lukemia Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Naisten osuus medianäkyvyydestä on jäänyt kolmannekseen myös muissa Pohjoismaissa.

    Robotti laski naisten ja miesten nimiä sekä eri sukupuolia kuvaavia termejä 15 suomalaismedian digitaalisista jutuista.

    Viime vuonna toiseksi tasa-arvoisin oli tasa-arvorobotin laskelmien mukaan Yle Uutiset (naisten osuus 34,8 %), kolmanneksi Svenska Yle (32,6 %), neljänneksi Iltalehti (30,3 %) ja viidenneksi Helsingin Sanomat (29,7 %).

    Lähteet: Suomen Lehdistö

    Uusi tutkimus: Suomalaisista yli 40 prosenttia harrastaa aktiivisesti digipelejä – Tyttöjen, poikien ja nuorehkojen naisten pelikone on puhelin

    Uusi tutkimus: Suomalaisista yli 40 prosenttia harrastaa aktiivisesti digipelejä – Tyttöjen, poikien ja nuorehkojen naisten pelikone on puhelin


    Suomalaisista jo 41 prosenttia on aktiivisia digipelaajia. Nuoret eivät ole harrastuksensa kanssa yksin. Pelaaminen on kasvanut eniten yli 44-vuotiaissa, vaikka, uuden vapaa-aikatutkimuksen perusteella, aktiivisin joukko onkin 10-14-vuotiaat...

    Suomalaisista jo 41 prosenttia on aktiivisia digipelaajia.

    Nuoret eivät ole harrastuksensa kanssa yksin. Pelaaminen on kasvanut eniten yli 44-vuotiaissa, vaikka, uuden vapaa-aikatutkimuksen perusteella, aktiivisin joukko onkin 10-14-vuotiaat pojat.

    Miehet pelaavat edelleen enemmän kuin naiset.

    Pelaavatko naiset niin vähän, miltä näyttää?

    Tilastokeskuksen mukaan 47 prosenttia miehistä ja 35 prosenttia naisista pelasi digitaalisia pelejä vähintään kerran kuussa (vuonna 2017).

    Sukupuolten peliaktiivisuuden eroihin voi kuitenkin liittyä myös hienoinen harha, pelitutkija Jani Kinnunen Tampereen yliopistosta pohtii.

    Päivittäisellä tasolla pelataan eniten mobiilipelejä. Erityisesti tytöt, pojat ja alle 45-vuotiaat naiset suosivat niitä.

    – Mobiilipelejä voi aloittaa pelaamaan ilmaiseksi. Ja yhteen mobiilipeliin kuluu aina muutama minuutti. Miehet taas ostavat 60 euron konsoli- tai tietokonepelin ja silloin rahaa kuluu heti enemmän. Ja yhdessä konsolipelissä kuluu aikaa tunteja. Mutta itse pelikertoja voi olla todellisuudessa yhtä paljon miesten ja naisten välillä, Kinnunen sanoo.

    Aktiivinen digipelaaja pärjää ilman pelikonetta

    Yksinpelattavat tietokonepelit, kuten Pasianssi, ovat pitäneet pintansa vanhemmissa ikäryhmissä, uusi vapaa-aikatutkimus osoittaa.

    Lisää aiheesta: 71-vuotias Ulla pelaa räiskintäpeli CS:ää

    Sen sijaan pelitutkijoiden syksyllä kokoamassa Pelaajabarometrissa Windows-käyttöjärjestelmäisillä tietokoneilla pelattava Pasianssi menetti ensi kertaa asemansa Veikkauksen peleille.

    Pelitutkija Jani Kinnunen pitää älypuhelinten pelivalikoimaa suurena syynä siihen, että digipelaamisesta on tullut kaikenikäisten hupia.

    – Ennen pelaamiseen piti hankkia pelikonsoli tai tehokas tietokone. Nyt mahdollisuus harrastukseen on kaikilla taskussa valmiina. Ja kun menneiden vuosien nuorista pelaajista on tullut keski-ikäisiä, kulttuurimme hyväksyy digipelit nyt kaikkien ajanvietteeksi.

    E-urheilua ja moninpelejä harrastaa harvempi joukko

    E-urheilussa eli kilpapelaamisessa kokeneimpia ovat vuonna 2000 ja sen jälkeen syntyneet. Heistä 11 prosenttia on sitä harrastanut, ja nimenomaan pojissa kilpapelaamista harrastaneiden osuus on 16 prosenttia. Koko väestön 10 vuotta täyttäneistä e-urheilussa kokeneita oli vain 3 prosenttia.

    Lisää aiheesta: Miksi suomalaiset omistavat elämänsä pelille tullakseen sekunteja nopeammiksi

    World of Warcraftin kaltaisten verkkomoninpelien suosio on pysynyt samana parikymmentä vuotta: Tilastokeskuksen mukaan noin 14 prosenttia suomalaisista pelaa niitä vähintään kerran vuodessa.

    Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimukseen osallistui kaikkiaan 7 155 ihmistä. Kysely tehtiin lokakuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana. Tiedot kerättiin 10–14-vuotiailta ja 75 vuotta täyttäneiltä käyntihaastatteluina ja 15–74-vuotiailta joko verkko- tai postikyselyinä.

    Lue lisää:

    Aikuisten pelaamista väheksytään yhä - 71-vuotias Ulla pelaa räiskintäpeli CS:ää: "Ihmiset suhtautuvat negatiivisesti kaikkeen, mistä eivät tiedä mitään"

    Fortnite-sessiot koukuttavat nuoret pelikonsoleiden ja Youtuben äärelle – tubettaja KASSPE: "Kaikkea voi tehdä sopivasti, vaikka se olisi paljon"

    Ovatko nykylapset vain sohvilla makoilevia zombeja, jotka inhoavat hikoilua ja koululiikuntaa? Testi paljastaa, mitä koululaiset ajattelevat liikunnasta

    Liiallinen pelaaminen hajottaa nuorten aikuisten parisuhteita: "Kamppailin tietokoneen kanssa huomiosta, ja hyvin usein jäin kakkoseksi"

    Mitä Turussa nimetään Daruden voiton kunniaksi? – Näin euroviisuehdokasta on kommentoitu netissä

    Mitä Turussa nimetään Daruden voiton kunniaksi? – Näin euroviisuehdokasta on kommentoitu netissä


    Yle kertoi tiistaina, että Darude eli Ville Virtanen on valittu edustamaan Suomea kevään Euroviisuissa. Tämä juttu sisältää poimintoja nettikeskustelijoiden reaktioista. Twitterissä arvailtiin jo tulevan edustuskappaleen nimeä. @noinviikon...

    Yle kertoi tiistaina, että Darude eli Ville Virtanen on valittu edustamaan Suomea kevään Euroviisuissa. Tämä juttu sisältää poimintoja nettikeskustelijoiden reaktioista.

    Twitterissä arvailtiin jo tulevan edustuskappaleen nimeä.

    @noinviikon listasi menneet ja tulevan hitin kieli poskessa.

    – 1992 Yamma Yamma. 1976 Pump Pump. 1973 Tom Tom Tom. 1962 Tipi-Tii. 2019 Dädädädädää.

    @JussiKurppa aprikoi Daruden mahdollisen viisuvoiton seurauksia: Mikä Turussa silloin nimetään Daruden mukaan?

    @Arskarian näki Darude-julkistuksen vaikuttavan jopa kotimaan politiikkaan.

    – Jaaha. Teema muuttui nopeasti. Nyt tulee sitten #Darude-vaalit.

    @arnkil katsoo UMK:n tarjoavan "huikean mahdollisuuden lupaavalle artistille, joka breikkasi Martti Ahtisaaren presidenttikaudella."

    Viisufanit: Eeppistä, legenda

    Euroviisuilmiöiden seuraamiseen omistautuneella Wiwibloggs-blogisivustolla kommentoijat intoilivat tunnetusta esiintyjästä.

    Nimimerkki Luuk pitää DJ:n valintaa "kerrassaan eeppisenä".

    – Suomi on todella lisännyt kierroksia kahtena viime vuonna.

    EDM-faniksi ilmoittautuva nimimerkki Pancake pitää Daruden osallistumista odottamattomana ja hänen mielestään on huikeaa, että maata edustaa "legenda".

    –DJ:t kuten Martin Garrix tai Axwell eivät halua olla Euroviisujen kanssa tekemisissä, mutta tämä mies [Darude] on valmis riskeeraamaan kaiken tuodakseen kisat jälleen Suomeen.

    Facebookin Eurovision Song Contest -sivulla viisufanit haikailivatkin mukaan myös muita konemusiikin konkareita: Saksalta Scooter, Sveitsiltä DJ Bobo ja Belgialta Technotronic.

    Osaako DJ laulaa?

    Daruden kolmea kappale-ehdokasta puntaroidaan Uuden musiikin kilpailussa maaliskuussa. Yksi lauluista lähtee viisuihin.

    Jokaisen vaihtoehdon lauluosuuksista vastaa Daruden ystävä Sebastian Rejman.

    Yle.fi:n keskustelussa kuitenkin taivasteltiin, voiko Eurovision laulukilpailuun lähettää DJ:tä.

    Nimimerkki iRobot pohti, "eikö oikea esiintyjä ole tuo laulaja ja Darude on rekvisiittaa".

    Nimimerkki Roz of Inkoon mielestä varsinaista viisulaulajaa ei valinnutkaan kansa tai Yleisradio vaan Darude itse. Nimimerkki Danieko taas uskoo, että suomalaisen elektronisen musiikin ystävät voittavat joka tapauksessa.

    Lue myös:

    Katso Elävä arkisto: Darude löi läpi kuin myrsky – Sandstorm ei laannu vieläkään

    Näin seuraat Uuden Musiikin Kilpailua

    Jussi-ehdokkaat julki – Juice ja Hölmö nuori sydän voivat saada eniten palkintoja

    Jussi-ehdokkaat julki – Juice ja Hölmö nuori sydän voivat saada eniten palkintoja


    Jussi-ehdokkuudella huomioitiin kaikkiaan 13 pitkää elokuvaa ja kolme lyhytelokuvaa. Voittajat julkistetaan Jussi-gaalassa perjantaina 22. maaliskuuta. Juice on ehdokkaana kahdeksassa palkintokategoriassa ja Hölmö nuori sydän kuudessa. Runsaasti...

    Jussi-ehdokkuudella huomioitiin kaikkiaan 13 pitkää elokuvaa ja kolme lyhytelokuvaa. Voittajat julkistetaan Jussi-gaalassa perjantaina 22. maaliskuuta.

    Juice on ehdokkaana kahdeksassa palkintokategoriassa ja Hölmö nuori sydän kuudessa. Runsaasti ehdokkuuksia saivat myös Ihmisen osa ja Tyhjiö.

    Paras elokuva -ehdokkaat

    Hölmö nuori sydän – tuottajat Elli Toivoniemi, Venla Hellstedt

    Ihmisen osa – tuottajat Misha Jaari, Mark Lwoff

    Juice – tuottaja Marko Talli

    Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja – tuottajat Jukka Helle, Markus Selin

    Tyhjiö – tuottaja Aleksi Salmenperä

    Tyhjiössä epätoivoiset ihmiset päätyvät erikoisiin ratkaisuihin.Theofanis Kavvadas / Bufo

    Paras ohjaus -ehdokkaat

    Tiina Lymi – Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja

    Aleksi Salmenperä – Tyhjiö

    Selma Vilhunen – Hölmö nuori sydän

    Selma VilhunenTiina Jutila / Yle

    Paras käsikirjoitus -ehdokkaat

    Ihmisen osa – Kari Hotakainen ja Juha Lehtola

    Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja – Tiina Lymi, Tuomas Kyrö ja Juha Lehtola

    Hölmö nuori sydän – Kirsikka Saari

    Paras naispääosa -ehdokkaat

    Oona Airola – Oma maa

    Laura Birn – Tyhjiö

    Ida-Maria Heinonen – Juice

    Oona Airola näyttelee Annia elokuvassa Oma maa

    Paras miespääosa -ehdokkaat

    Hannu-Pekka Björkman – Ihmisen osa

    Heikki Kinnunen – Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja

    Janne Puustinen – A Moment in the Reeds

    Paras naissivuosa -ehdokkaat

    Satu Tuuli Karhu – Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja

    Ria Kataja – Ihmisen osa

    Pihla Penttinen – Pieniä suuria valheita

    Heikki Kinnunen ja Satu Tuuli Karhu elokuvassa 'Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja'.Solar Films / Marek Sabogal

    Paras miessivuosa -ehdokkaat

    Antti Tuomas Heikkinen – Juice

    Boodi Kabbani – A Moment in the Reeds

    Paavo Kinnunen – Suomen hauskin mies

    Paras kuvaus -ehdokkaat

    Hena Blomberg – Kääntöpiste

    Heikki Färm – Yrittäjä

    Aarne Tapola – Juice

    Paras musiikki -ehdokkaat

    Panu Aaltio - Supermarsu

    Halfdan E – Ihmisen osa

    Sanna Salmenkallio – Yrittäjä

    Paras äänisuunnittelu -ehdokkaat

    Tuomas Klaavo – Tyhjiö

    Micke Nyström – Kääntöpiste

    Panu Riikonen – Juice

    Paras leikkaus -ehdokkaat

    Samu Heikkilä – Tyhjiö

    Kimmo Taavila – Kääntöpiste

    Jussi Rautaniemi – Juice

    David Nzingassa KääntöpisteHena Blomberg / Kaiho Republic

    Paras lavastussuunnittelu -ehdokkaat

    Antti Nikkinen – Oma maa

    Sattva-Hanna Toiviainen – Viulisti

    Eva Torsvall – Hölmö nuori sydän

    Paras pukusuunnittelu -ehdokkaat

    Karoliina Koiso-Kanttila – Hölmö nuori sydän

    Susse Roos – Juice

    Anna Vilppunen – Kääntöpiste

    Paras maskeeraussuunnittelu -ehdokkaat

    Kaisu Hölttä – Hölmö nuori sydän

    Kati Koskela – Hevi reissu

    Riikka Virtanen – Juice

    Riku Nieminen nuorena Juicena.Anna Salmisalo / © Yellow Film & TV

    Paras dokumenttielokuva -ehdokkaat

    Full of love – Pakomatka pakastimesta – ohjaaja ja tuottaja Iina Terho

    Waiting for Barcelona – ohjaaja Juho-Pekka Tanskanen, tuottaja Isabella Karhu

    Yrittäjä – ohjaaja Virpi Suutari, tuottajat Joonas Berghäll ja Satu Majava

    Paras lyhytelokuva -ehdokkaat

    Helsinki Mansplaining Massacre – ohjaaja Ilja Rautsi

    Siivooja – ohjaaja Teemu Nikki

    Star Shaped Scar – ohjaajat Virva Kunttu ja Vuokko Kunttu

    Jasmin Britney Koskiranta dokumenttielokuvassa Star Shaped Scar.Teemu Soikkeli

    Jussit jakaa yli kolmestasadasta elokuva-alan ammattilaisesta koostuva yhdistys Filmiaura. Näillä perusteilla elokuva voi päästä palkintoehdokkaaksi.

    Muista myös:

    Katso lyhytelokuvaehdokas Helsinki Mansplaining Massacre (Yle Areena)

    Katso lyhytelokuvaehdokas Star shaped scar (Yle Areena)

    Katso dokumenttielokuvaehdokas Yrittäjä (Yle Areena)

    Kuuntele Suomen hauskin mies -elokuvasta keskustelevia Martti Suosaloa ja Heikki Kujanpäätä (Yle Puhe)

    Lue myös:

    Laura Birn pitää kiinni yksityisyydestään, eikä usko yhdenkään roolin menneen sivu suun sen takia – "Ainoa, joka voi minua suojella, olen minä"

    Selma Vilhusen elokuva Hölmö nuori sydän on teiniraskautta, rasismia ja toivoa

    Selma Vilhusen kolumni: Kun kulutusjuhla ei ole enää vaihtoehto, tarvitsemme taidetta kipeämmin kuin koskaan

    Kääntöpiste-elokuvan toimintakohtaukset veivät Samuli Vauramon lääkärin pakeille

    Juice on elokuva viinin voitelemasta alamäestä ja rakastamisen vaikeudesta: ”Hän uskalsi olla paljas ja pöljä”

    Toimittajalta: Haluatko elämäkertaelokuvan tähdeksi? Perusta bändi, juo viinaa ja petä puolisoasi

    Näyttelijät tekivät Tyhjiön talkoilla – Aleksi Salmenperän uutuus on omituisella tavalla syntynyt epätavallinen elokuva

    Hannu-Pekka Björkmania ihmetyttää jatkuva onnellisuuden ja täydellisyyden tavoittelu

    Tiina Lymi purki omaa äitisuhdettaan uuteen Mielensäpahoittaja-elokuvaan

    Heikki Kinnunen: Mielensäpahoittajan ihmiset ovat oikeita

    Videolinkki: Useita kuollut kahden aluksen tulipalossa  Kertšinsalmella lähellä Krimin niemimaata

    Videolinkki: Useita kuollut kahden aluksen tulipalossa Kertšinsalmella lähellä Krimin niemimaata


    Yhdeksän ihmistä on kateissa kahden aluksen tulipalossa Kertšinsalmella lähellä Krimin niemimaata, kertovat pelastusviranomaiset venäläiselle uutistoimisto TASSille. Viranomaisten mukaan 11 ihmistä on kuollut, 12 pelastettu ja yhdeksän on...

    Yhdeksän ihmistä on kateissa kahden aluksen tulipalossa Kertšinsalmella lähellä Krimin niemimaata, kertovat pelastusviranomaiset venäläiselle uutistoimisto TASSille.

    Viranomaisten mukaan 11 ihmistä on kuollut, 12 pelastettu ja yhdeksän on kateissa.

    Aluksissa olleiden miehistön jäsenten kerrotaan hypänneen mereen. Pelastustyöt ovat käynnissä turmapaikalla.

    Venäläistietojen mukaan alukset kuljettivat nestemäistä kaasua. Tulipalo sai alkunsa, kun miehistö oli siirtämässä aluksesta toiseen polttoainetta.

    Aluksissa oli yhteensä noin 30 henkilöä. Venäjän liikenneministeriön mukaan alusten miehistö on kotoisin Intiasta ja Turkista.

    Yle Uutisgrafiikka

    Molemmat alukset purjehtivat Tansanian lipun alla.

    Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta: Haastateltavien valinnassa tavoitteena sukupuolten tasa-arvo

    Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta: Haastateltavien valinnassa tavoitteena sukupuolten tasa-arvo


    Kun tiedotusvälineet valitsevat haastateltavia ohjelmiinsa ja juttuihinsa, päätyy kameran ja mikrofonin eteen yhä useimmiten mies. Miehiä ja naisia on kuitenkin yhteiskunnassa suurin piirtein yhtä paljon, joten median asiantuntijavalinnat...

    Kun tiedotusvälineet valitsevat haastateltavia ohjelmiinsa ja juttuihinsa, päätyy kameran ja mikrofonin eteen yhä useimmiten mies. Miehiä ja naisia on kuitenkin yhteiskunnassa suurin piirtein yhtä paljon, joten median asiantuntijavalinnat vääristävät kuvaa todellisuudesta.

    Nyt Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnassa kiinnitetään sukupuolten tasaisempaan edustukseen erityistä huomiota BBC:ltä lainatun 50:50-mallin avulla.

    – Se tarkoittaa käytännössä sitä, että mietimme keneltä kysymme asioita, ketkä ovat asiantuntijoita, miten sukupuolijakauma painottuu uutisissa. Toivottavasti se näkyy myös meidän aiheissa, uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen kertoo.

    – Tasa-arvoon on vielä matkaa tässä maailmassa, enkä pelkästään puhu sukupuolten tasa-arvosta vaan yleisestä tasa-arvosta. Se lienee suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä arvoja ja päämääriä edelleen.

    Jokinen muistuttaa, että tasa-arvo syntyy pienistä teoista.

    – Ei kellään ole jotain laitetta, joka nappia painamalla hoitaisi tasa-arvon kuntoon. Se syntyy pala palalta.

    Hanketta vetävän sisältöpäällikkö Heikki Valkaman mukaan tarkoitus on pysähtyä miettimään journalistisia valintoja ja tehdä ne läpinäkyviksi. Ketään ei käsketä vaihtamaan haasteltavia.

    – Pyrimme aina etsimään parhaan haastateltavan. Jos tarvitsemme pääministerin haastatteluun, emme mieti, onko hän mies vai nainen, kutsumme haastateltavaksi pääministerin.

    50:50-hanke on vain yksi tapa seurata tasa-arvon toteutumista. Siinä kirjataan jokaisesta lähetyksestä ja jutusta tieto, oliko haasteltavana vieraana mies vai nainen vai muunsukupuolinen.

    – Toimituksissa pohditaan päivittäin erilaisia journalistisia valintoja. Pääsevätkö kaikenlaiset äänet ja kansalaiset jounalismissamme esiin? 50:50-hanke ei tietenkään ole muista pohdinnoista pois. Senkin sisällä voimme tarkastella, miksi esimerkiksi lapsia koskevissa asioissa naiset ylikorostuvat haasteteltavissa tai turvallisuuspolitiikassa miehet, Valkama toteaa.

    Vetoapua BBC:ltä

    Potkua Ylen hankkeelle haetaan brittien BBC:ltä. Siellä suositun Outside Source -ajankohtaisohjelman juontaja Ros Atkins kyllästyi miesten yliedustukseen ja alkoi ensin muuttaa omaa ohjelmaansa.

    – Mielestäni varsinkin julkisen palvelun mediayhtiöiden journalismin täytyy edustaa yhteiskuntaa. Jotta toimittajat pystyvät kertomaan ympäröivästä todellisuudesta monipuolisesti, heidän täytyy kuulla kaikkia. Maailmaa ei voi katsoa vain miesten näkökulmasta, Yleisradiossa vieraillut Atkins toteaa.

    Ros AtkinsYle

    Atkinsin aloitteesta alkanut 50:50-malli on levinnyt paitsi BBC:n muihin toimituksiin, myös muihin maihin kuten Yhdysvaltoihin ja Australiaan.

    Ylen Uutis- ja ajankohtaisohjelmissa on aikaisemminkin kiinnitetty asiaan huomiota. BBC tarjoaa kuitenkin hyvää vetoapua, päätoimittaja Jokinen toteaa.

    – BBC:llä on hyvä ohjelma ja hyviä malleja siihen, miten toimia. He ovat myös saaneet aikaan paljon uutta toimintaa ja tasa-arvo on toteutunut aivan mainiosti heidän työssään.

    Oikaisu liittyen uutiseen avohakkuista

    Oikaisu liittyen uutiseen avohakkuista


    Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselyn mukaan suomalaisista 38 prosenttia on sitä mieltä, että avohakkuista pitäisi luopua valtion metsissä. Joka kolmas katsoo, että avohakkuista pitäisi luopua yksityismetsissä. Ylen tv- ja...

    Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselyn mukaan suomalaisista 38 prosenttia on sitä mieltä, että avohakkuista pitäisi luopua valtion metsissä. Joka kolmas katsoo, että avohakkuista pitäisi luopua yksityismetsissä.

    Ylen tv- ja radiolähetyksissä kerrottiin aiemmin maanantaina virheellisesti, että avohakkuiden kieltämistä sekä valtion omistamissa metsissä että yksityismetsissä kannattaisi 28 prosenttia suomalaisista. Ylen verkkosivuilla ei ole ollut väärää tietoa.

    Virhe juontui STT:n uutisesta.

    Yli satavuotias demarilehti Uusi Aika uhkaa loppua Porissa:

    Yli satavuotias demarilehti Uusi Aika uhkaa loppua Porissa: "Ei hyvältä näytä"


    Tästä on kysePorissa ilmestyvä Uusi Aika -sanomalehti uhkaa kadota lehtihyllyistä.Lehden rahoituksen kannalta ratkaisevia päätöksiä tehdään lähipäivinä.Uusi Aika ja sen edeltäjä Sosialidemokraatti ovat ilmestyneet Porissa vuodesta 1906...

    Tästä on kysePorissa ilmestyvä Uusi Aika -sanomalehti uhkaa kadota lehtihyllyistä.Lehden rahoituksen kannalta ratkaisevia päätöksiä tehdään lähipäivinä.Uusi Aika ja sen edeltäjä Sosialidemokraatti ovat ilmestyneet Porissa vuodesta 1906 saakka.

    Porissa ilmestyvä sosiaalidemokraattien äänenkannattaja Uusi Aika saattaa kadota tämän vuoden aikana.

    Sanomalehteä julkaisevan Ajan Sana Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Koivisto kertoo, että puolueen ja sen järjestöjen lehdelle antama tuki saattaa supistua niin pieneksi, että lehden painaminen ei ole enää mahdollista.

    – Ei hyvältä näytä. Viikon sisällä pidetään palaveri, jossa todennäköisesti selviää, mitä tapahtuu. Paikalliset yhdistykset laskevat, kannattaako niiden vielä antaa lehdelle tukea, Koivisto kertoo.

    Levikki ja tuki vähenevät

    Uusi Aika on jo aiemmin menettänyt suuren osan SDP:n sille myöntämästä puoluelehtituesta ja lehti on sinnitellyt paikallisten demariyhdistysten sille ohjaaman tuen varassa.

    Tilaajamäärät ovat vähentyneet ja lehden levikki on Koiviston mukaan enää noin 2 500. Myös mainostulot ovat vähentyneet eikä ammattiyhdistysväki tilaa lehteä entiseen malliin. Uusi Aika keräsi parhaimmillaan 1980-luvulla yli 17 000 lukijan levikkejä.

    Koivisto kuvaa Uutta Aikaa sarjakuvalehtimaailmasta tunnetuksi Asterixin kyläksi, joka on pystynyt pysymään hengissä

    Riski demareille

    Porin SDP:n entinen vahva mies, kaupunginhallituksen ja demarien kunnallisjärjestön aiempi puheenjohtaja Timo Koivisto pitää lehden mahdollista loppua erittäin suurena riskinä Satakunnan sosiaalidemokraateille.

    – Lehden avulla Satakunnassa SDP:llä on suurin kannatus koko Suomessa. Muualla Suomessa on tullut turpiin, mutta Satakunnassa olemme pitäneet pintamme.

    Koiviston mukaan lehden loppumisen jälkeen Uusi Aika voi jatkaa verkossa. Hän ei kuitenkaan usko, että nettijulkaisu kerää samaa lukijamäärää tai saa samaa vaikutusvaltaa kuin sanomalehti.

    Lehden avulla Satakunnassa SDP:llä on suurin kannatus koko Suomessa. Timo Koivisto

    Uuden Ajan jatko on ollut vaakalaudalla aiemminkin. Muun muassa vuonna 2011 demaripiirissä pelättiin, ettei lehteä enää pystytä julkaisemaan. Ilmestyskertoja ja henkilökuntaa vähentämällä lehti on kuitenkin pystytty pitämään hengissä. Myös vuonna 2015 huhuttiin lehden lopetuksesta.

    Nykyisellään Uusi Aika on ilmestynyt kerran viikossa keskiviikkoisin. Aikanaan sen palveluksessa oli jopa 15 toimittajaa. Nykyään lehteä tekee päätoimittajan lisäksi kaksi toimittajaa.

    Puoluelehdistön kato

    Satakunnassa ilmestyi vielä viime vuosikymmenellä kolme puoluelehteä, Uuden Ajan lisäksi vasemmistoliiton Satakunnan Työ ja keskustan Lalli. Ensimmäisenä lakkautettiin Lalli vuonna 2009.

    Satakunnan Työ lakkautettiin paperilehtenä vuonna 2015. Satakunnan Työ muuttui suurin toivein verkkolehdeksi, mutta julkaisu ei ole ollut luettavissa pitkään aikaan.

    Uusi Aika perustettiin Sosialidemokraatti-nimellä vuonna 1906. Nimi vaihtui Uudeksi Ajaksi sisällissodan jälkeen vuonna 1919. Lehti oli osa työväenliikkeen nousua ja sen palveluksessa on ollut monta legendaarista sosiaalidemokraattia Eetu Salinista ja Väinö Tannerista alkaen.

    Jos Uusi Aika loppuu, ainoaksi sosiaalidemokraattiseksi sanomalehdeksi jää Joensuussa ilmestyvä Viikko-Pohjois-Karjala. Puolueen pää-äänenkannattaja Demokraatti muuttuu alkuvuonna sanomalehdestä aikakauslehdeksi. Aikanaan demarilehtiä ilmestyi käytännössä kaikissa Suomen maakunnissa.

    Ylen uutisstudio pantiin uusiksi, katso illan tv-uutiset jotka eivät ole niin kuin ennen –

    Ylen uutisstudio pantiin uusiksi, katso illan tv-uutiset jotka eivät ole niin kuin ennen – "Kumisaappaat jalassa ei voi tulla studioon"


    Ylen ehostetussa uutisstudiossa säädetään lamppuja ja hiotaan viimeisiä askelmerkkejä ennen ensimmäistä illan uutislähetystä. Uutistenjuontaja Piia Pasanen painaa mieleensä eri paikkoja, joista juonnot tapahtuvat. – Studio on sama, mutta nyt...

    Ylen ehostetussa uutisstudiossa säädetään lamppuja ja hiotaan viimeisiä askelmerkkejä ennen ensimmäistä illan uutislähetystä. Uutistenjuontaja Piia Pasanen painaa mieleensä eri paikkoja, joista juonnot tapahtuvat.

    – Studio on sama, mutta nyt täällä on enemmän tilaa liikkua ja mahdollisuuksia vaihtaa paikkaa. Rutiinin myötä tämän omaksuu. Luotan meidän ohjaajiin täysin. Kun he antavat tarvittavat komennot, niin kyllä me tällä studiossa pärjätään.

    Ville Tapio

    Studiosta ovat kadoneet massiiviset pöydät ja tilalle on tullut yksi, melko pieni pöytä. Sen antamaan suojaan ei voi turvautua samalla tavalla kuin ennen.

    – Kyllähän tässä ollaan enemmän esillä. Kumisaappaat jalassa ei voi tulla studioon, nauraa Pasanen.

    Poistuneet pöydät antavat lisää tilaa kuvanäytöille, joita on yhdistelty. Nyt kuva pääsee oikeuksiinsa.

    – Television voima perustuu juuri kuvaan. Nyt voimme kertoa katsojille uutisia näyttävämmin, sanoo tv-uutisten tuottaja Ilmari Kontio.

    Ilmavampi tila antaa mahdollisuuden myös uudenlaisen ilmaisun kehittämiseen.

    – Lattialla on tilaa esimerkiksi AR-tekniikan eli lisätyn todellisuuden näyttämiseen, kertoo tv-lähetysten vastaava tuottaja Riina Malhotra.

    Hän on tyytyväinen uudistuneeseen studioon.

    – Valoisa ja avara tila antaa enemmän mahdollisuuksia tehdä ymmärrettäviä ja näyttäviä uutissisältöjä. Uutisetkin voivat olla elämys. Katsojia varten tämä uudistus tehtiin.

    Ville Tapio

    Uutisten sisältöihin uusi ilme ei vaikuta. Ainoastaan esitystapaan se tuo lisää vaihtoehtoja.

    – Kuva korostuu, mutta toisaalta myös epävisuaalisista aiheista saa kerrottua nyt kiinnostavammin, kun on enemmän mahdollisuuksia käytössä, muistuttaa uutistuottaja Ilmari Kontio.

    Uusi tekniikka aiheuttaa aina jännitystä

    Vaikka muutokset eivät ole suuria, on ehostustyö vaatinut paljon työtä eri alojen osaajilta. Jännittävimmät hetket ovat tänään ohjaamossa, missä vastataan lähetyksen kulusta.

    – Kädet taitaa hiota koko porukalla, myöntää illan ohjaaja Sanna Ekorre, joka on ollut tiivisti mukana uudistustyössä.

    Ville Tapio

    Tekniikkaa on hiottu ja testattu, mutta siihen liittyy aina epävarmuuksia.

    – Täytyy pitää peukalot pystyssä ja toivoa, että kaikki toimii.

    Jännitys ei kuitenkaan näy kotikatsomoihin, sillä ohjaajat ovat tottuneet työskentelemään paineen alla.

    – Meillä on suuri kunnioitus pääuutislähetyksen isoja katsojalukuja kohtaan. Meillä on ohjaamossa kymmeniä ruutuja, mutta yksi on se tärkein – katsojille näkyvä ulosmenevä kuva, summaa ohjaaja Sanna Ekorre.

    Lue lisää: Ylen uutisstudiolle tehdään kasvojenkohotus – "Lisäämme uutisten ymmärrettävyyttä ja tapahtumien taustoja"

    Päätoimittaja Jokinen: Puolustusvoimilla ei ole ollut niskalenkkiä Ylen toimittajasta

    Päätoimittaja Jokinen: Puolustusvoimilla ei ole ollut niskalenkkiä Ylen toimittajasta


    Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen kiistää väitteet, joiden mukaan Puolustusvoimat olisi vaikuttanut Ylen uutisointiin. Ylen toimittajat eivät ole ulkopuolisten ohjailtavissa, sanoo Jokinen. Helsingin Sanomat...

    Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen kiistää väitteet, joiden mukaan Puolustusvoimat olisi vaikuttanut Ylen uutisointiin. Ylen toimittajat eivät ole ulkopuolisten ohjailtavissa, sanoo Jokinen.

    Helsingin Sanomat esitti Etusivun rikokset -kirjan arviossa tulkinnan, jonka mukaan Ylen toimittaja olisi osallistunut Puolustusvoimien vaikuttamisoperaatioon uutisoinnissa vuonna 2017. Yle on jo aiemmin kiistänyt tulkinnan.

    Ylen kanta on välitetty myös Helsingin Sanomille, mutta lehti on pitänyt kiinni tulkinnastaan. HS on antanut ymmärtää, että Puolustusvoimilla olisi ollut niskalenkki Ylen toimittajasta.

    – Väite on vakava ja väärä. Yle kiistää ehdottomasti, että toimituksessa olisi työskennellyt Puolustusvoimien ohjailtavissa ollut toimittaja, sanoo Jouko Jokinen.

    Jokisen mukaan tulkintojen esittäminen faktoina on erittäin vahingollista koko vastuullisen journalismin kannalta.

    Lue myös: Jouko Jokinen: Yle ei anna ulkopuolisten intressien vaikuttaa journalismiinsa

    Keskustelu suljettu toistuvien Ylen kommentointiohjetta rikkovien kommenttien takia.

    HSL:n lipunmyynnin sekoittanut vika on saatu korjattua:

    HSL:n lipunmyynnin sekoittanut vika on saatu korjattua: "Systeemi toimii taas"


    HSL:n lipunmyyntijärjestelmän ongelmat on saatu korjattua ja lipunmyynti toimii taas, HSL:n viestinnästä kerrotaan. Järjestelmävian takia HSL:n lippuautomaateista ei pystynyt tiistaina ostamaan lippuja, eikä myyntipisteillä pystynyt latamaan...

    HSL:n lipunmyyntijärjestelmän ongelmat on saatu korjattua ja lipunmyynti toimii taas, HSL:n viestinnästä kerrotaan.

    Järjestelmävian takia HSL:n lippuautomaateista ei pystynyt tiistaina ostamaan lippuja, eikä myyntipisteillä pystynyt latamaan matkakorttia.

    – Tieto kertoi juuri, että ongelmat on nyt korjattu ja systeemi toimii, viestinnän asiantuntija Tapio Tolmunen Helsingin seudun liikenteestä kertoo.

    Järjestelmän häiriö havaittiin HSL:llä iltapäivällä kello neljän jälkeen ja se saatiin korjattua noin kuuden aikaan.

    Tolmunen kertoo, että mobiililipulla pystyi matkustamaan vian aikana.

    Lue lisää:

    Helsingin kaupungin tietojärjestelmässä oli laaja häiriö: terveysasemat sekaisin, metro- ja raitiovaunuliikenteessä ongelmia, lipunmyynti takkusi

    Viime vuosi toi uusia ilmauksia politiikan kentille: Armeijassa porisi kukkakaalipirtelö – Natsia uskallettiin sanoa natsiksi

    Viime vuosi toi uusia ilmauksia politiikan kentille: Armeijassa porisi kukkakaalipirtelö – Natsia uskallettiin sanoa natsiksi


    Viime vuonnakin vallan kammareissa ja porstuassa on kaikunut monenlaista sutkauttelua, poliittista puheenpartta ja myös epäonnistunutta retoriikkaa. Politiikan ammattilaiset ja taustajoukot rakentavat kiihtyvään tahtiin avustajakaartin...

    Viime vuonnakin vallan kammareissa ja porstuassa on kaikunut monenlaista sutkauttelua, poliittista puheenpartta ja myös epäonnistunutta retoriikkaa.

    Politiikan ammattilaiset ja taustajoukot rakentavat kiihtyvään tahtiin avustajakaartin ympäröimänä hokemia malliin kukkakaalipirtelö, jotta päästäisiin kaikkien huulille. On aika kuulostella päättäjäin puhetta sana sanalta.

    Poliittinen neuvonantaja Jukka Jusula on sanankäytön ammattilainen. Kokenut Jusula on kuulunut ulkoministerinä toimivan Timo Soinin (sin.) tiimiin vuosikymmenet. Nykyään Jusula on freelancer.

    Aiemmin hän on myös avustanut eduskunnan puhemiehenä toiminutta Maria Lohelaa (sin.).

    Soinin ja Jusulan yhteisestä aivoriihestä on kummunnut poliittisen historian hokemat jytky, tilipäivä ja _fillarikommunist_i.

    Jusula puhuu itsekin värikkäästi ja kertoilee ammentaneensa jo lapsena oppeja esiintymisestä ja sanan vallasta kuuluisilta näyttelijöiltä, kun odotteli esiintymisvuoroaan Ylen lastenohjelmien avustajana.

    Jusula on korostaa vanhojen vennamolaisten ja populistien lailla, että poliitikon on suunnattava sanansa suoraan kansalle.

    Sanoja politiikan kentiltä - vinkkaa keskustelussa lisää!

    - kukkakaalipirtelö

    - natsi – uusnatsi – kansallissosialisti – kansallismielinen

    - irtisanomislaki – potkut – pärstäkerroin

    - brexit – brexout – fixit

    - sote - maku - sotemaku

    - ihmisroska

    - rajakit – suvakit

    - niskalaukaus

    - läpsyttely

    - vale - vaihtoehtoinen totuus

    - soteparta

    – Kyllä minäkin voisin sanoa, että olen hermeettisesti penetroitunut lingvisti, joka käyttää multilateraalia modernia ilmaisua, mutta mitä hemmettiä se tarkoittaa?

    Jytky on kaikkien kukkakaalipirtelöiden äiti

    Puolustusvoimien kasvisruokalinjaus ja sen myötä puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) tieten ja tahtoen synnyttämä kukkakaalipirtelö-sana on ensimmäinen ruodittavamme.

    Kukkakaalipirtelö kehitettiin avustajakaartin kera, kun Niinistö halusi penätä selvitystä armeijan kasvisruoasta.

    Termiksi tarjolla oli alun perin jos jonkinlaisia linssiliemiä, mutta kukkakaalipirtelö voitti ministerin avustajajoukoissa kisan ja ministeri kaivatun paikan julkisuudessa.

    Puolustusministeri Niinistö on myöntänyt Ylen A-studiossa, että sana keksittiin keksimällä. Termin lanseeraus onnistui.

    – Sana kukkakaalipirtelö oli täysin keksitty. Mutta nyt kaikki tietävät, mikä on linssikeitto ja kukkakaalipirtelö, hymähti Niinistö syksyllä A-studiossa.

    Niinistö myös myönsi, että kyseessä oli poliittinen temppu. Keino päästä paistattelemaan julkisuudessa huolimatta puolueen lattiatasolla kyntävistä kannatusluvuista.

    Media nielaisi tieten rakennetun syötin ja kukkakaalipirtelö oli hetken kaikkien huulilla.

    Poliittinen neuvonantaja Jukka Jusula selittää värikkäästi, mitä vaaditaan hyvään hokemaan.

    Sellaiseen kuin jytky. Eli kaikkien kukkakaalipirtelöiden esikuvaan.

    Timo Soini, Jukka Jusula ja jytky vuonna 2011Markku Ojala / AOP

    Jusula antaa koko ansion jytky-sanan tuomisesta politiikan kentille perussuomalaisten entiselle puheenjohtajalle Timo Soinille. Jusula kertoo kuitenkin itse viehättyneensä jytkyyn jo aiemmin kirjailija Veikko Huovisen eräässä novellissa.

    Poliittiseen historiaan jäänyt sana jytisee. Sana on onomatopoeettinen eli ääntä kuvaileva.

    – Klik! Mitä tuo oikein sanoi? Aivosi oikein ilahtuu, kun hoksaat uuden jutun. Dudum! Se on melkein kuin kantopommi. Hirvee jytky tuli.

    Vyöryt ja tulvat hiipuivat – haukkumasana suvakki porskuttaa

    Vuodesta 2015 alkanut puhe maahanmuuton vyörystä tai tulvista on hiukan tasaantunut, mutta vaalien lähestyessä maahanmuuton vastustajat ovat jälleen alkaneet jyrkentää puhetapaansa ja korottaa ääntään.

    Maahanmuutosta ja sosiaalisesta mediasta kimmonneita sanoja ovat muun muassa rajakit ja suvakit.

    Suvakki-sana on kulkenut jo pitkään sosiaalisessa mediassa maahanmuuttoon suvaitsevaisesti suhtautuvan ihmisen pilkkanimenä. Samaisesta sanakannasta on koetettu johtaa myös termiä muka-suvaitsevaisto, mutta hahmotelma ei ole liiemmin menestynyt.

    Monet kielenkäytön tutkijat muistuttavat, että suvakkki ei ole yleistymisestään huolimatta neutraali uutiskielen sana. Eikä lyhenne matu, joka tarkoittaa maahantunkeutujaa. Ilmaus on yksinkertaisesti rasistinen.

    Maahanmuuttoa vastustavien pilkkaaminen somessa vastavuoroisesti rajakeiksi eli rajoja kiinni vaativiksi ei ole juuri saanut ilmaa siipiensä alle.

    Sosiaalisessa mediassa maahanmuuton vastustajien twitter-puheessa kaikuu monasti Hommaforumin sanasto.

    Hommaforumilla on myös julkaistu jo vuosia sitten maahanmuuttokriittinen slangisanasto, jonka sanotaan olleen alkujaan Jussi Halla-ahon (ps.) Scripta-blogin vieraskirjan kielenkäyttöä selittämään pyrkivä teksti.

    Maahanmuutto halutaan nostaa vaaliteemaksi Ruotsin malliin ainakin perussuomalaisten piirissä.

    Politiikan neuvonantaja Jukka Jusula pohdiskelee, että maahanmuuton tai vaikkapa talouspolitiikan pitäisi olla tasavertaisia puheenaiheita.

    – Maahanmuutto on ihan samanlainen asia kuin esimerkiksi koulutus-, työvoima- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Maahanmuuton ei pitäisi tästä rivistä erottua millään lailla. Sanon tämän leimaamatta ketään: Nyt on muodikasta ratsastaa maahanmuutolla. Vuoropuhelun sijasta keskustelussa kärtetään vain yhtä asiaa eteenpäin.

    Ihmisroska-retoriikka kirvoitti potkut

    Kun politiikan hokemia tehtaillaan, pelkkä niin sanottujen spindoctoreiden eli julkisuuskuvan kiillottajien aivoriihi ei riitä. Ei vaikka politiikan ajatushautomoiden avulla kerätyt ihmisten arvot pakattaisiin hokemiksi miten koreaan pakettiin tahansa.

    Politiikan hutipuhe eli epäonnistunut sanavalinta tai retoriikka taas saattaa jopa keikauttaa pois päättäjän pallilta, kuten halventava ihmisroska-retoriikka osoitti.

    Yle Uutisgrafiikka

    Ihmisroska-kohussa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan Pihlajalinnan alueellinen toimitusjohtaja sai potkut yhtiöstä, koska hän kutsui Oulun valtuustossa päihdeongelmaisia ja asunnottomia ihmisroskaksi.

    Politiikan kieltä analysoiva tekstintutkija Vesa Heikkinen ihmetteli tuolloin, miten kokeneelle poliitikolle voi käydä näin suuri epäonnistuminen viestinnässä.

    Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä otti puheisiin tiukan kannan Iltalehden haastattelussa. Hänen mukaansa ihmisroskapuheet eivät ole "Keskustan linjan mukaisia".

    Natsi on natsi

    Itsenäisyyspäivän tienoilla Suomi viimein heräsi siihen, että kaduillamme marssii natseja.

    Huolimatta siitä, että Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen eli PVL:n avoimesti kansallissosialistiset jäsenet ovat järjestäneet marssejaan yhä näkyvämmin ja esittäneet mielenilmauksissa natsitervehdyksiä, ei heitä aina ole suoraan sanottu natseiksi.

    Nimittäminen natseiksi tai uusnatseiksi pohjaa esimerkiksi suojelupoliisin selvitykseen ryhmän kansallissosialistisista juurista ja päämäärään kaataa demokraattinen yhteiskuntajärjestys väkivalloin.

    Sisäministeriö luokittelee PVL:n vallankumoukselliseksi ja militantiksi liikkeeksi, jonka tavoitteena on kansallissosialistisen valtion luominen.Jyrki Lyytikkä / Yle

    Itsenäisyyspäivänä natsiksi nimittämisestä heräsi kiivas keskustelu, kun termiä käytettiin kansallissosialistien lisäksi myös niin sanotuista kansallismielisistä ryhmittymistä.

    Vaikka kansallisosialistiseksi tunnustautuvien ryhmä itsessään on pienehkö, väittely siitä, kuka kenenkin joukoissa seisoo, jatkunee.

    Natsit ja PVL pysynevät otsikoissa siihen saakka, kunnes korkein oikeus tekee päätöksensä Vastarintaliikkeen kieltämisestä.

    Sanasodat ovat valtataistelua

    Taistelu sanoista on aina taistelua vallasta. Voittajan sana jää voimaan. Taannoin yhteiskuntasopimus soti pakkolakeja vastaan ja muuttui lopulta kilpalukykysopimuksen myötä huvittavaksi kiky-lyhenteeksi.

    Tämän vuoden sanasotia on käyty esimerkiksi irtisanomisen kynnyksen helpottamisesta. Termin vastakohdaksi nousi puhe potkuista ja pärstäkerroinlaista.

    Aktiivimalli on sana, jonka voi sanoa sanana sisältävän kaikkea hyvää ja kaunista. Työttömän todellisuudessa sana käytännössä tosin merkitsee yhä useammalle pelkkiä leikkauksia toimeentuloon.

    Jotkut sanat tiivistyvät ammattislangiksi ja lyhenteiksi, joista ei vuosien tahkoamisen jälkeenkään ota edes piru selvää.

    Esimerkiksi sote on sana, jonka selittämiseen ei monella poliitikollakaan rahkeet riitä. Tai maakuntauudistusta symboloiva maku-lyhenne. Tai sanahirviö maku-sote!

    Asiantuntija Jukka Jusula pohtii, josko nämä lyhenteet ovat muuttuneet tyhjiksi. Kuka enää muistaa esimerkiksi sitä, että sote-sanan ensitavu on lyhenne sosiaalipalveluista, toinen sikiää terveydenhuollosta?

    – Lyhenteet ovat merkillisiä. Kiky ja sote – sanat ikään kuin tahriutuvat. Tai sanotaan hienosti: kontaminoituvat. Ne pölyttyvät ja häipyvät. Loppujen lopuksi ne eivät tarkoita enää mitään.

    Myös meillä varaudutaan ulkopuolelta tulevaan vaalivaikuttamiseen

    Kun vaalit lähestyvät, Suomessa on alettu ounastella, josko vaalitulokseen koetettaisiin vaikuttaa paitsi demokratian keinoin myös vaalikentille tunkeutuvalla ulkopuolisella vaalivaikuttamisella.

    Vihamielisellä vaikuttamisella, vaalien pahantahtoisella häirinnällä tai hybridivaikuttamisella tarkoitetaan hyökkäyksiä, joiden tarkoitus pahimmillaan on saada aikaan joko puolueen tai ehdokkaan tuhoa tai äänestysaktiivisuuden lasku.

    .

    Jarkko Riikonen / Yle

    Ulkopuolinen taho eli vieras valtio yrittää vaikuttaa vaaleihimme pahimmissa uhkakuvissa aiheuttamalla eripuraa ja hämmennystä.

    Keino taistella vastaan on torjua väärää tietoa. Esimerkiksi poliitikkojen puheen faktantarkistus noussee aiempaa suurempaan rooliin.

    Hyökkäykset, kova puhe ja eripuran lietsonta tuntuvat kiihtyneen sosiaalisessa mediassa. Taistelu tiedosta ja sanoista käy kuumana.

    Toisinaan puhutaan suoraan valheista, mutta toisinaan taas kierretään ikävä sana nimittämällä sitä vaihtoehtoiseksi totuudeksi Yhdysvaltain presidentistä mallia ottaen.

    Niin sanottu trollaus kiihtyy, tietää myös Jukka Jusula, joka on tietoisesti uskaltanut jättäytyä sosiaalisen median ulkopuolella. Mies seuraa uteliaana, mihin olemme menossa.

    – Ennustan, että nyt vaalien alla saamme kokea historiallisen sirkuksen. Tästä tulee uudenlainen sekametelisoppa: some ja trollit. Kuka sanoi kenestä ja mitä? Mihin kulkevat gallupit ja mitä tekee media? Tässä ehtii tapahtua vielä aivan vaikka mitä!

    Korjattu 5.1.2019 kello 9.25 kohta Sipilän reagoinnista ihmisroskapuheisiin. Jutussa luki aiemmin, ettei Sipilä olisi puuttunut keskustalaisen poliitikon puheisiin, vaikka puoluejohtoon oli otettu yhteyttä. Sipilä otti asiaan kantaa Iltalehden haastattelussa 11.9.2018 ja tuomitsi puheet keskustan linjan vastaisina.

    Heikki Valkama: Ääniohjaus tulee, mutta tulevaisuudessa taloa ja autoa ohjataan ajatuksen voimalla – teknologia mahdollistaa sen jo nyt

    Heikki Valkama: Ääniohjaus tulee, mutta tulevaisuudessa taloa ja autoa ohjataan ajatuksen voimalla – teknologia mahdollistaa sen jo nyt


    BlogiYlen uutis- ja ajankohtaistoiminnan blogeja kirjoittaa joukko oman alansa tarkkaan tuntevia toimittajia.> Kaikki uutisten blogit löydät täältäÄäni on seuraava kuva. Ensin hyppäsimme tekstistä yhä enemmän visuaaliseen kommunikaatioon,...

    Blogi

    Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan blogeja kirjoittaa joukko oman alansa tarkkaan tuntevia toimittajia.

    > Kaikki uutisten blogit löydät täältä

    Ääni on seuraava kuva. Ensin hyppäsimme tekstistä yhä enemmän visuaaliseen kommunikaatioon, seuraavaksi suureksi hypyksi ennustetaan ääntä.

    Esimerkiksi journalismin tulevaisuutta ennustettaessa villeimmät ennustajat ovat todenneet, että henkilökohtaiset ääneen luetut uutiset syrjäyttävät tekstimuodon kokonaan. Kuin radiouutiset, mutta juuri sinulle!

    Katsomisen ja lukemisen sijaan äänestä tulee vallitseva media. Henkilökohtaisten ääniohjattujen “tekoäly”avustajien mukana ääniavustaja kulkee laitteesta ja paikasta toiseen, eikä sitä tarvitse ohjata kuin puhekomennoin.

    Vastaavaa julisti internetjätti Amazonin teknologiajohtaja Werner Vogels Ylen haastattelussa joulukuun alussa. Slushissa vieraillut Vogels sanoi, että puhetta ymmärtävät tietojärjestelmät mullistavat ihmisen ja koneen suhteen.

    – Lähivuosina tulemme näkemään valtavan muutoksen siinä, miten ihmiset ja koneet ovat vuorovaikutuksessa, Vogels sanoi.

    Näppäimistöt ja muut laitteiden ohjausjärjestelmät ovat luonnottomia. Puhe taas on luonnollista.

    Ääniohjausta hurjemmalta tulevaisuudenvisiolta kuulostaa ajatusohjaus tai aieohjaus.

    Tarkemmin katsoen ääniohjaus on jo täällä.

    Jo runsas vuosi sitten 20 prosenttia Googlen hauista tehtiin ääniohjauksella.

    Lapset – varsinkin kirjoituksessa vielä hitaat – ovat ainakin meillä kotona olleet puheohjauksen edelläkävijöitä.

    Tavallisia äänikomentoja ovat edelleen tämänkaltaiset:

    Siri, soita äidille!

    Alexa, pane valot päälle

    Google, etsi kaljaa!

    Niin, toistaiseksi hurjimmatkin ääniohjaajat komentavat valoja päälle tai kysyvät, onko ravintola auki. Amazonin mukaan sen ääniavustajalla voi ohjata kuitenkin jo yli 28 000 laitetta. Uusia toimintoja tulee koko ajan lisää: ääniohjattu avustaja, tekoäly, seuraa käyttäjän toimia ja opettelee ennakoimaan tämän liikkeitä.

    Joissain uusissa autoissa ääniohjauksella saa jo ovet ja ikkunat auki, radion päälle ja navigoinninkin hoidettua.

    Toistaiseksi komentojenkin pitää olla helppoja ja spesifejä. Suomea esimerkiksi Amazonin Echo älykaiuttimet eivät juuri ymmärrä. Maailmallakin yhä suosituinta on musiikin kuuntelu, sään kysyminen ja muut googlaukset.

    Ääniohjaus on varmasti kommunikaation ja laitteiden seuraava iso juttu. Mutta tuleeko siitä vallitseva tapa ohjata?

    Edesmennyt viestinnän professori ja tulevaisuustutkija Osmo A. Wiio kirjoitti jo 1970-luvulla, että usein laitteita käytetään toisiin tarkoituksiin kuin mitä laitteen keksijä on tarkoittanut.

    Vanhoissa tulevaisuuden visioissa ihmiset lentävät autoilla, mutta käyttävät lankapuhelimia.

    Teknologioissa käy usein niin, että ennustamme muutaman vuoden päähän jotain ja sitten asiat menevätkin aivan toiseen suuntaan. Ääniohjaus on sentään täysin mahdollinen teknologia.

    Pari vuotta eteenpäin on vaikea ennustaa. Saati parikymmentä vuotta.

    Vanhoissa tulevaisuuden visioissa ihmiset lentävät autoilla, mutta käyttävät lankapuhelimia.

    Wiion tulevaisuuslakeihin kuului myös ajatus, että lähitulevaisuuden muutokset yliarvioidaan ja kaukaisen tulevaisuuden aliarvioidaan.

    Ääniohjausta hurjemmalta tulevaisuudenvisiolta kuulostaa ajatusohjaus tai aieohjaus.

    Aieohjausta käyttäviä laitteita on jo olemassa. Esimerkiksi CTRL Labs tekee monimutkaiseen koneoppimiseen perustuvaa laitetta, jolla voi ohjata oikeastaan mitä tahansa laitetta.

    Ennen Microsoftilla työskennelleen CTRL Labsin toimitusjohtaja, aivotutkija Thomas Reardon esitteli Slushissa laitetta. Hän kertoi, että koska laite käyttää ihmisen ajatuksia, sen rajana olisi vain mielikuvitus. Laitteen teknologialla voisi ohjata vaikka robottikättä, kahdeksaa robottikättä tai kymmentä lonkeroa.

    Yksinkertaisesti sanottuna tekoäly oppii tulkitsemaan ihmisen hermostossa kulkevia käskyjä, siis sitä, mitä ihminen haluaa tapahtuvan ja liikuttaa vaikkapa tekokättä sen mukaan.

    Kuulostaa science fictionilta, mutta esimerkiksi tämä video on vakuuttava. Se näyttää, kuinka hermosto toimii ja miten aiekomentoja annetaan.

    Tulevaisuudenvisioissa olemme Minority Rerport -elokuvan maailmassa, jossa aikeitamme tarkkaillaan – meidät voidaan pidättää, koska mietimme rikoksen tekemistä.

    Aivo-ohjauslaitteita suunnitellaan esimerkiksi Elon Muskin perustamassa Neuralink-yrityksessä. Myös Facebookilla on omat vastaavat suunnitelmat ajatusohjauslaitteista. Englanniksi termi on brain computer interface, aivojen ja tietokoneen rajapinta.

    Villeissä suunnitelmissa tulevaisuudessa tämänkin blogin olisi voinut kirjoittaa ajatuksen voimalla.

    Ja vielä villimmissä tulevaisuudenvisioissa olemme Minority Rerport -elokuvan maailmassa, jossa aikeitamme tarkkaillaan – meidät voidaan pidättää, koska mietimme rikoksen tekemistä.

    Jos ajatusohjausta ja aieohjausta miettii Osmo A. Wiion säännöillä, voidaan soveltaa sääntöä, jonka mukaan usein laitteita käytetään toisiin tarkoituksiin kuin mitä laitteen keksijä on tarkoittanut.

    Tähän voisi yhdistää (puoli)humoristisista internetin säännöistä (The Rules of Internet) kohta 34. Jos jokin on olemassa, siitä on tehty pornoa.

    Toisin sanoen: aeiohjaus leviää kunnolla valtavirran käyttöön silloin, kun sillä tehdään ja käytetään pornoa.

    Heikki Valkama

    Kirjoittaja vetää Ylen digitalisaatio- ja tulevaisuustoimitusta. Hän on myös Ylen sisältöpäällikkö ja kirjailija.

    Vatikaanin tiedotustoimiston johtaja ja apulaisjohtaja erovat tehtävistään – syytä ei kerrottu

    Vatikaanin tiedotustoimiston johtaja ja apulaisjohtaja erovat tehtävistään – syytä ei kerrottu


    Vatikaani ilmoitti maanantaina, että sen tiedotustoimiston johtaja Greg Burke ja apulaisjohtaja Paloma Garcia Ovejero eroavat tehtävistään. Erojen syytä ei kerrottu. Vatikaanin mukaan paavi Franciscus on hyväksynyt molempien eron ja nimittänyt...

    Vatikaani ilmoitti maanantaina, että sen tiedotustoimiston johtaja Greg Burke ja apulaisjohtaja Paloma Garcia Ovejero eroavat tehtävistään. Erojen syytä ei kerrottu.

    Vatikaanin mukaan paavi Franciscus on hyväksynyt molempien eron ja nimittänyt väliaikaiseksi sijaiseksi Alessandro Gisottin. Ero tulee voimaan tiistaina tammikuun ensimmäisenä päivänä.

    Yhdysvaltalainen Burke on konservatiivisen ja vaikutusvaltaisen Opus Dei -liikkeen jäsen. Tviiteissään Burke vahvisti oman ja Garcia Ovejeron eron.

    - Tässä Vatikaanin viestinnän muutosvaiheessa katsoimme parhaaksi, että Pyhällä Isällä (paavilla) on täysi vapaus koota uusi tiimi, Burke kirjoitti maanantaina.

    59-vuotias Burke työskenteli aiemmin Roomassa National Catholic Reporter -viikkolehdelle, Time-aikakauslehdelle ja yhdysvaltalaiselle Fox News -uutiskanavalle.

    Espanjalainen, 43-vuotias Garcia Ovejero oli ensimmäinen nainen, joka toimi Vatikaanin tiedotustoimiston apulaisjohtajana. Hän on aiemmin ollut radiotoimittajana espanjalaisella radiokanavalla.

    Vatikaanin viestintäpäällikkö Paolo Ruffini kertoi kunnioittavansa Burke- ja Garcian päätöstä. Hän kehui heidän ammattitaitoaan ja sanoi olevansa täysin luottavainen Gisottiin, joka oli pitkäaikainen toimittaja Vatikaanin radiossa ja toiminut viime aikoina Vatikaanin sosiaalisen median johtajana.

    – Tuleva vuosi on täynnä tärkeitä tapaamisia, jotka vaativat mahdollisimman paljon viestintää, Ruffini sanoi.

    Roomalaiskatolinen kirkko on ollut viime aikoina yhä laajenevan pedofiilikohun keskellä. Pappien hyväksikäyttötapauksia on paljastunut eri puolilta maailmaa.

    Molemmat eroavat kaksi viikkoa sen jälkeen, kun paavi Franciscus nimitti henkilökohtaisen ystävänsä, italialaisen toimittajan Andrea Torniellin kaikesta Vatikaanin viestinnästä vastaavaksi viestintäjohtajaksi. Hän on entisen katolisen televisiokanavan päällikkö.

    Burke lähetti useita viestejä Twitterissä. Hän muun muassa kertoi uudesta vuodesta ja uusista tuulista, mutta myös kiitti ajastaan vatikaanissa.

    Oikaisu uutiseen Zsar Outlet Villagen asiakasmääristä

    Oikaisu uutiseen Zsar Outlet Villagen asiakasmääristä


    Yle uutisoi 28.12. virheellisesti, että Vaalimaan rajanylityspaikan tuntumassa sijaitsevassa Zsar Outlet Villagessa olisi käynyt sen ensimmäisen kuukauden aikana keskimäärin noin 1000 asiakasta päivässä. Oikea määrä on markkinointijohtaja...

    Yle uutisoi 28.12. virheellisesti, että Vaalimaan rajanylityspaikan tuntumassa sijaitsevassa Zsar Outlet Villagessa olisi käynyt sen ensimmäisen kuukauden aikana keskimäärin noin 1000 asiakasta päivässä. Oikea määrä on markkinointijohtaja Pekka Lehtosen mukaan keskimäärin 2000–5000 asiakasta päivittäin.

    Virheellinen tieto kerrottiin Radio Suomen Kaakkois-Suomen iltapäivän uutisissa sekä Kaakkois-Suomen tv-uutisissa. Myös verkkojutussa ollut virhe on korjattu.

    Aleksis Salusjärven kolumni: Mainosvideo sote-uudistuksesta on hurmaava fiasko, jossa on selvät klassikon ainekset

    Aleksis Salusjärven kolumni: Mainosvideo sote-uudistuksesta on hurmaava fiasko, jossa on selvät klassikon ainekset


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaMainonnan tehokkuus on ällistyttävää. Kaikkein eniten mainostetaan yksinkertaisimpia...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Mainonnan tehokkuus on ällistyttävää. Kaikkein eniten mainostetaan yksinkertaisimpia tuotteita, kuten hammasharjoja tai leipää. Vaikka näiden tuotteiden katteet ovat pieniä, mainonta on silti kannattavaa. Vielä kummallisempaa on, että leivän ja hammasharjojen kulutus ei käytännössä koskaan ylitä tarvettamme. Vaikka kuinka pidän hammasharjoista, en tarvitse niitä enempää kuin yhden kerrallaan, enkä osta uutta ennen kuin vanha on käytetty loppuun.

    Silti näiden tavaroiden mainonta on tuottoisaa bisnestä. Totta puhuen minun on vaikea käsittää sitä. Lehtien sivuilla, netissä ja bussipysäkillä törmää tämän tästä hammasharjoihin, vaikka ilman mainontaakin muistaisin harjata hampaani kahdesti päivässä ja ostaa uuden harjan parin kuukauden välein.

    Mainokset ovat pääasiassa harmittomia, ja enimmäkseen ne ovat parantaneet maailmaa. Tarpeelliset keksinnöt, kuten nyhtökaura tai maatuva pakkausmateriaali, valloittavat markkinat nopeammin mainonnan avulla. Paremmat tuotteet parantavat elämänlaatua, minkä seurauksena ketjun jokainen lenkki hyötyy. Vaikka mainostettu hammasharja on vähän kalliimpi, se on todennäköisesti valioyksilö hampaidenhoitoon. Mainonta on kuin öljy, jolla kapitalismi voitelee koneistonsa.

    Ennen kaikkea mainonta toimii. Se tuottaa voittoa ja kattaa omat kulunsa, vaikka ne siirtyvät jäännöksettä tuotteen hintaan. Mainosteollisuus onkin niellyt sisäänsä käytännössä kaiken inhimillisen toiminnan liikenneturvasta armeijaan ja eläintensuojelusta kirkkoon. On hämmästyttävä nykyajan merkki, että sielun pelastumistakin täytyy mainostaa, vaikka kirkon tuotetta ei voi ostaa kaupasta, kuten arkitavaroita.

    Parasta olisi, jos mainokset käsittelisivät myös perustarpeita, esimerkiksi hyvin nukuttuja yöunia. Jos nukkumista mainostettaisiin, se näkyisi kadulla hyväntuulisina ja rentoina ihmisinä.

    Yksi merkillisimmistä mainostajista on yhtä kaikki valtio. Kun järkiperusteilla toimiva yhteiskunta vetoaa kansalaisiin emotionaalisilla mielikuvilla, syntyy vaikutelma byrokratiasta, jossa johtajat piilottavat vallankäyttöään. Kansalle annetaan kaunisteltua tietoa, mikä synnyttää enemmän epäilyksiä kuin huojennusta.

    Tämä hallituksen mainosvideo on kuitenkin jäänyt massoilta huomaamatta.

    Räikein tällainen tapaus on valtioneuvoston sote-uudistusta markkinoiva video, joka avasi uuden oven mainonnan maailmassa. Kansalle halutaan synnyttää mielikuva loogisesta ja johdonmukaisesta politiikasta, vaikka sote-uudistuksen sisältö on asiantuntijoillekin hyvin epämääräinen kokonaisuus. Viesti on yhtä kaikki selvä: Juha Sipilä tarvitsee tukeasi, ja arvatenkin hallituskauden edessä häämöttävä päätös on saanut hänet tarttumaan epätavallisiin keinoihin. Kampanjassa voi haistaa ripauksen epätoivoakin.

    Youtubesta löytyvässä mainosvideossa sote-suunnitelmaa avataan tulevaisuuden utopiayhteiskunnassa arjen tasolla. Ajatuksen lento ei totisesti ole ollut matalimmalla tasolla.

    Lohduttavaääninen kertojanainen käy läpi suurta suomalaista tarinaa, jossa juuri sosiaalipolitiikan maakuntamalli on sukupolvien saatossa paljastunut vedenjakajaksi, joka on pelastanut Suomen.

    Video sijoittuu vuoteen 2082, ja se on kuvattu ja näytelty ammattitaitoisesti. Lohduttavaääninen kertojanainen käy läpi suurta suomalaista tarinaa, jossa juuri sosiaalipolitiikan maakuntamalli on sukupolvien saatossa paljastunut vedenjakajaksi, joka on pelastanut Suomen. Ilman sotea meillä ei ole kansallista tulevaisuutta, on viestin moraalinen kiteytymä. Tätä käydään läpi dramaattisissa kohtauksissa matkallelähdön, perheriidan ja vauvauutisten äärellä.

    Tämä hallituksen mainosvideo on kuitenkin jäänyt massoilta huomaamatta. Se on saanut vain muutamia tuhansia katselukertoja, vaikka julkaisusta on kulunut useita kuukausia.

    Videon yleisö koostuu epäilemättä kaltaisistani ihmisistä, jotka käyttävät sitä huumorin lähteenä. Karnevalismin takana on politiikan maailma, jossa mainoselokuvan tekeminen on nähty välttämättömänä keinona edistää päätöksentekoa. Hammasharjojen keskellä vaeltavaan kansaan on haluttu tehdä vaikutus. Ja aivan kuin itäblokin valtioissa viime vuosisadalla, ihanteiden ei tässäkään tapauksessa tarvitse suoraviivaisesti liittyä todellisuuteen.

    Tästä on enää muutama askel propagandaan.

    Sote-elokuva synnyttää sketsin ja draaman keinovalikoimaa sekoittaen viestin, että tulevat polvet ylistävät Sipilän hallitusta yhtenä kuorona. Yhdessä he laulavat hymnejä Suomen historian pelastaneille johtajille, joita ilman olisimme syöksyneet kadotukseen.

    Tästä on enää muutama askel propagandaan. Jotkut toimittajat ovatkin hämmästelleet, onko tällainen toiminta edes laillista. Oikeuskanslerille asti ei ole kanteluita tullut.

    Mainonnan harmaa alue liittyy moraaliin. Mainostoimistojen maailmassa vastuu on tilaajalla. Pahimmassa tapauksessa mainos aliarvioi yleisönsä ja saa asiakkaan näyttämään tollolta. Sote-mainoksen kohdalla käy juuri niin.

    Aleksis Salusjärvi

    Kirjoittaja on päätoimittaja, kulttuuritoimittaja ja kriitikko, joka on tehnyt mainostoimistojen kanssa yhteistyötä hyvin vaihtelevin tuloksin.

    Kiina vie ja Yhdysvallat vikisee? Tarkkaile vuonna 2019 ainakin näitä viittä asiaa, jotka keikuttavat maailmaa

    Kiina vie ja Yhdysvallat vikisee? Tarkkaile vuonna 2019 ainakin näitä viittä asiaa, jotka keikuttavat maailmaa


    Kun Britannian pääministeriltä Harold Macmillanilta kysyttiin kylmän sodan vuosina, mitä hän pelkäsi eniten, vastauksen väitetään tulleen empimättä. – Tapahtumia, veikkoseni, tapahtumia. Yllättäviä merkittäviä tapahtumia – eli...

    Kun Britannian pääministeriltä Harold Macmillanilta kysyttiin kylmän sodan vuosina, mitä hän pelkäsi eniten, vastauksen väitetään tulleen empimättä.

    – Tapahtumia, veikkoseni, tapahtumia.

    Yllättäviä merkittäviä tapahtumia – eli uutisia – ei näe kukaan ennakkoon. Joskus kuitenkin tiedetään, mistä suunnasta niitä kannattaa odottaa.

    Ylen ulkomaantoimitus listasi viisi asiaa, joita seurata vuonna 2019.

    1. Jatkuuko oikeistopopulismin voittokulku eurovaaleissa?

    EU on tiukan paikan edessä toukokuussa järjestettävissä eurovaaleissa. Britannian EU-eron myötä koko eurooppalainen projekti on koetuksella. Enää yhdentyminen ei ole ainoa suunta. Myös integraation pysäyttäminen ja unionin säätelyn asteittainen purkaminen ovat vaihtoehtoja.

    Tällä hetkellä kansallismieliset ja EU-kriittiset puolueet ovat jakautuneet europarlamentissa neljään eri ryhmään. Mikäli nämä poliittiset ryhmät löytävät vaalien jälkeen yhteisen sävelen ja nousevat parlamentissa vaa'ankielen asemaan, Euroopassa helisee. Todennäköistä tämä ei ole, mutta mahdollista.

    Oikeistopopulismin voittokulkua on siivittänyt maahanmuuton vastustaminen niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Esimerkiksi Japanissa, Kanadassa ja Etelä-Koreassa vastaavat liikkeet eivät ole juuri saaneet jalansijaa, koska maat suhtautuvat verrattain tiukasti maahanmuuttoon.

    Yhdysvalloissa lupaus rajalle pystytettävästä muurista tasoitti Donald Trumpin tietä Valkoiseen taloon. Toukokuussa nähdään, riittääkö lupaus EU:n paremmasta rajavalvonnasta houkuttelemaan äänestäjiä vaaliuurnille myös eurovaaleissa.

    EU:n on syytä varautua pitkään räntäsateeseen, mikäli oikeistopopulistit onnistuvat muodostamaan yhteisen ryhmän Euroopan parlamenttiin. Matthew Horwood / Getty images2. Suurvallat ottavat mittaa toisistaan

    Kuluvan vuosisadan merkittävimmät poliittiset kysymykset ratkaistaan Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Jos yhteisymmärrystä suurvaltojen välillä ei löydy, ilmastonmuutos jää ratkaisematta. Jos välit menevät kokonaan poikki, edessä voi pahimmillaan olla sota ilman voittajia.

    Yhdysvaltojen odottava asenne Kiinaa kohtaan on osoittautunut liian optimistiseksi. Kapitalismin tehdessä taikojaan maan odotettiin demokratisoituvan kuin itsestään. Toisin kävi. Kiina on presidentti Xi Jinpingin kaudella kiristänyt entisestään otettaan kansalaisistaan ja koventanut ulkopolitiikkaansa.

    Nyt Pekingin pyrkimykset lisätä omaa turvallisuuttaan tulkitaan Washingtonissa aggressioksi. Kiinalaiset epäilevät yhtä paljon amerikkalaisten motiiveja. Ehkä historioitsijat tulkitsevat joskus tulevaisuudessa, että elämme jo nyt uutta kylmän sodan aikaa.

    Yhdysvallat ja Neuvostoliitto pääsivät yhteisymmärrykseen kylmän sodan reunaehdoista vuonna 1962 Kuuban ohjuskriisissä. Vuonna 2019 Pohjois-Korea ja Etelä-Kiinan meri tarjoavat suurvalloille mahdollisuuden jälleen uuteen oppituntiin.

    Toistaiseksi ei tiedetä, selviääkö kädenväännön voittajaksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vai Kiinan presidentti Xi Jinping.Roman Pilipey / EPA3. Puolet maailman ihmisistä pääsee verkkoon – jakamaan tietonsa mainostajille

    "Puolet maailman ihmisistä on nyt verkossa". Tällainen otsikko tullaan näkemään ensi vuonna, kun YK:n arvion mukaan yli 50 prosenttia maapallon ihmistä pääsee käyttämään internetiä.

    Kyseessä on merkittävä digitalisaation virstanpylväs. Se jättää varjoonsa, että teknologisesti maapallolla vallitsee taantuma.

    Materiaalit, kulkuvälineet ja tuotantotavat eivät ole juuri muuttuneet sitten 1970-luvun. Digitaalinen vallankumous on helpottanut viestintää ja tiedonhakua, mutta ihmisten fyysinen ympäristö on pysynyt pitkälti samana. Ei ole keksitty uusia kodinkoneita, ei lentäviä autoja.

    Jos ensimmäisessä teollisessa vallankumouksessa lihastyö korvattiin koneellisella liikkeellä, digitaalisessa vallankumouksessa korvataan ajan myötä osa ajatustyöstä. Vielä ei kuitenkaan olla tässä pisteessä, ja esimerkiksi luovuus on ihmisen valtti.

    Tekoälyn uskotaan aluksi työskentelevän ihmisen apuna asiantuntijatehtävissä.AOP

    Tekoäly tarvitsee oppiakseen suuria määriä dataa. Vuonna 2019 jatkuvasti somettavat, bloggaavat ja päivityksistä tykkäävät käyttäjät tuottavat tätä raaka-ainetta ennätysmäärin. Tekoälykisassa suuret käyttäjämäärät antavat etua Facebookin ja Googlen kaltaisille kehittäjille. Ovatko nämä yritykset sitten jo liian suuria?

    Jos tiedosta todella tulee uusi öljy, vertailu mustan kullan historiaan on paikallaan. Yhdysvalloissa aikansa johtava öljy-yhtiö Standard oil hajotettiin vuonna 1911, koska sen aseman katsottiin haittaavan kilpailua. Tästä vanhasta oikeuden päätöksestä puhutaan nyt Atlantin molemmin puolin.

    Yksi ratkaisu olisi, että tietyn kokoluokan yritykset joutuisivat automaattisesti luovuttamaan osan keräämistään tiedoista kilpailijoilleen. Tällaista säätelyä on nyt esitetty tutkijoiden piirissä. Sieltä on kuitenkin pitkä matka käytännön toteuttamiseen.

    EU:n lokakuussa väistyvä kilpailukomissaari Margrethe Vestager jättää isot saappaat seuraajalleen. Ehkä EU ottaa ensimmäisen askeleen datamonopolien purkamisessa?

    4. Jatkuuko Me Too?

    2018 oli naisten oikeuksien vuosi. Me Too -liike toi seksuaalisen häirinnän julkisuuteen ennennäkemättömällä laajuudella. Hollywoodista näkyvyyttä saanut liike rantautui myös Pohjoismaihin. Lukuisat kulttuurielämän vaikuttajat joutuivat viime vuonna vastaamaan syytöksiin seksuaalisesta ahdistelusta, myös Suomessa.

    Nyt Me Toon lakipiste näyttää kuitenkin tulleen vastaan. Onko Me too mennyt liian pitkälle, kyseltiin useissa kolumneissa ja tviiteissä pitkin vuotta. Presidentti Trump heitti bensaa liekkeihin luonnehtimalla aikaa pelottavaksi nuorille miehelle.

    Jotain vihiä tuulten kääntymisestä voi saada YouGov-sivuston tekemästä mielipidemittauksesta. Sen mukaan yhä useampi amerikkalainen pitää vääriä ahdistelusyytteitä suurempana ongelmana kuin ilmoittamatta jäänyttä ahdistelua. Näin ajattelevien ihmisten määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana.

    Väistämätöntä on myös kyllästyminen. Jokainen medianäkyvyydellä elävä kampanja alkaa jossain vaiheessa yksinkertaisesti väsyttää ihmisiä. Ilman uusia syytteitä ja syytettyjä myös Me Toon liike pysähtyy.

    Vuonna 2019 tasa-arvoon riittää kuitenkin edelleen matkaa. Ensi vuosi näyttää, onko ajoneuvoa vaihdettava vai vieläkö Me Too jaksaa kuljettaa.

    MeToo-kampanja on antanut naisille rohkeutta kertoa seksuaalisesta ahdistelusta.Tiina Jutila / Yle5. Maailmantalous kasvaa – kauppasota huolestuttaa

    Vuonna 2019 maailmantalous jatkaa kasvuaan. Britannialaisen talouslehden The Economistin 81 maata kattavassa arviossa bkt:n ennustetaan laskevan ainoastaan Iranissa ja Venezuelassa.

    Vahvinta kasvu on edellisvuosien tapaan Aasiassa. Alueen veturina toimii totutusti Kiina, jonka bkt:n odotetaan kasvavan 6,2 prosenttia. Myös Intian bkt:n ennustetaan nousevan ensi vuonna peräti 7,6 prosentilla.

    Euroopassa ja Yhdysvalloissa talouden kasvu on maltillisempaa. Tämä ei yllätä, sillä noususuhdanne on jatkunut jo pitkään.

    Vuosi 2018 oli unelmavuosi etenkin Yhdysvaltain taloudelle. Työttömyys laski maassa ennätysalhaalle ja 500 suurimman pörssiyrityksen voitot kasvoivat neljänneksellä edellisvuoteen nähden.

    Qingdao on satamakaupunki Shandongin maakunnassa Kiinassa. Konttiliikenne satamassa voi hiljentyä, mikäli Yhdysvallat ja Kiina päätyvät täysmittaiseen kauppasotaan.WU HONG / EPA

    Maailmantalouden yläpuolelle on kuitenkin kerääntynyt myrskypilviä ja pörssikurssit sahaavat nyt hermostuneesti. Sijoittajat pelkäävät Kiinan ja Yhdysvaltain laajamittaista kauppasotaa, jolla olisi toteutuessaan arvaamattomia vaikutuksia kummankin maan taloudelle.

    Kuvaavaa on, että 44 prosenttia Yhdysvaltain suurimmista yrityksistä on keskustellut tullien vaikutuksista suursijoittajien kanssa.

    Yhdysvalloissa myös poliittiset riskit huolestuttavat sijoittajia. Vuoden 2008 finanssikriisi ja pankkien pelastuspaketit ovat yhä tuoreessa muistissa amerikkalaisten äänestäjien keskuudessa. Pääomien kasaantuminen jatkuu yhä, ja talouskasvusta huolimatta keskiluokan suhteellinen asema ei ole muuttunut ruusuisemmaksi Donald Trumpin valtakaudella.

    Jos nämä paineet kääntävät julkisen keskustelun kohti vaurauden uudelleenjakoa, demokraatit voivat ensi vuonna kallistua entistä vasemmistolaisempiin ehdokkaisiin. Talouseliitille hyvinvointivaltiota ihaileva Bernie Sanders Valkoisessa talossa on vähintään yhtä suuri riski kuin kauppasota Kiinan kanssa.

    Netflix julkaisi elokuvan, jonka tapahtumia katsoja itse ohjailee – Black Mirror -leffassa on lähes loputon määrä läpivientejä

    Netflix julkaisi elokuvan, jonka tapahtumia katsoja itse ohjailee – Black Mirror -leffassa on lähes loputon määrä läpivientejä


    1980-luvulla Valitse oma seikkailusi -kirjat nousivat ilmiöksi fantasia- ja scifi-kirjallisuuden ystävien keskuudessa. Niissä lukija sai annetuista vaihtoehdoista valita, miten tarina jatkuu: "Jos käyt taisteluun lohikäärmettä vastaan, käännä...

    1980-luvulla Valitse oma seikkailusi -kirjat nousivat ilmiöksi fantasia- ja scifi-kirjallisuuden ystävien keskuudessa. Niissä lukija sai annetuista vaihtoehdoista valita, miten tarina jatkuu: "Jos käyt taisteluun lohikäärmettä vastaan, käännä sivulle 83. Jos pakenet, käännä sivulle 42."

    Nyt Netflix kokeilee samaa elokuvalla. Suoratoistopalveluun ilmestyi tänään ensimmäinen aikuisille suunnattu interaktiivinen elokuva, Bandersnatch. Elokuva on osa teknologian mahdollistamia dystooppisia tulevaisuuksia kuvailevaa Black Mirror -sarjaa.

    Vuoteen 1984 sijoittuva Bandersnatch kertoo Stefan-nimisestä teinipojasta, joka alkaa kehittää Valitse oma seikkailusi -tyylisestä kirjasta videopeliä. Synkän fantasiatarinan muuttaminen peliksi osoittautuu vaikeaksi tehtäväksi, joka saa lopulta Stefanin kyseenalaistamaan todellisuuden.

    Sarjalle tuttuun tapaan lopputulos on sekoitus järkkynyttä mieltä, scifiä ja kauhua Liisa ihmemaassa -kuvastolla ryyditettynä (Bandersnatch on hahmo Lewis Carollin Liisan seikkailut peilimaailmassa -kirjasta).

    Katso elokuvan traileri tästä.

    Interaktiivisuutta kokeiltu jo lastenohjelmissa

    Netflix on jo aiemmin kokeillut interaktiivista kerrontaa lasten sarjoissa. Hyvin tuloksin.

    Netflixin tuotantopäällikkö Todd Yellin toteaa Wiredin haastattelussa, että jos interaktiivisuus ei olisi toiminut lasten kanssa, ei se olisi toiminut aikuisillekaan.

    – Lapset eivät tiedä, miten jonkin asian pitäisi olla, he vain tietävät miten se on, Yellin sanoo haastattelussa.

    Eläytymisen sijaan aikuiset katsojat siis enemminkin ajattelevat, mikä vaihtoehto on oikea. Tästä syystä interaktiivisuuden kokeileminen Black Mirror -sarjan kanssa onkin nerokasta. Sarjaa seuranneet katsojat tietävät, ettei oikeita vaihtoehtoja ole.

    Black Mirror -sarjan luoja Charlie Brooker ja tuottaja Annabel Jones kertovat Wiredille, etteivät he olleet aluksi innostuneita interaktiivisen elokuvan tekemisestä, mutta kun lähtöidea Bandersnatchiin syntyi, ei muuta toteutustapaa edes harkittu.

    Viisi eri loppua, biljoona eri läpivientiä

    Bandersnatch-elokuvaa tehtiin puolitoista vuotta, mikä on pitkä aika Black Mirror -jaksolle. Vaihtoehtoisia tarinankulkuja varten täytyi luoda työkalu, joka teki haarautuvan tarinan käsikirjoittamisesta selkeämpää.

    Nopeimmillaan elokuvan voi katsoa läpi 40 minuutissa. Elokuvan keskimääräinen katsomisaika on noin 90 minuuttia.

    Kaikki katsojan päätökset eivät aiheuta suuria muutoksia tarinankulkuun. Esimerkiksi ensimmäinen katsojalle esitetty kysymys on, minkälaisia muroja päähenkilö syö aamupalaksi. Päätös ei vaikuta itse tarinaan, mutta myöhemmin elokuvassa taustalla oleva televisio näyttää valitun murobrändin mainoksen.

    Näiden pienten muutosten ansiosta Bandersnatch-elokuvan voi teknisesti ottaen katsoa läpi yli biljoonalla eri tavalla. Todellisuudessa reittejä loppuun on vähemmän. Bandersnatch sisältää viisi mahdollista loppua, joissa kaikissa on useita vaihtuvia osia.

    Netflix antaa elokuvan loputtua katsojalle mahdollisuuden palata merkittäviin solmukohtiin tarinassa, ja katsoa mitä toisenlaisesta päätöksestä olisi seurannut.

    Koska Bandersnatch vaatii sulavaa toistoa varten sovellusta lataamaan kaksi eri sisältöä muistiin, elokuva ei ole katsottavissa kaikilla laitteilla. Vanhemmat älytelevisiot eivät välttämättä pysty toistamaan elokuvaa, eikä sitä voi katsoa Chromecastin tai AppleTV:n kaltaisten sovellusten kautta.

    Yle selvitti: Tällainen bisnes ovat sokerideittailusivustot

    Yle selvitti: Tällainen bisnes ovat sokerideittailusivustot


    Suomessa toimivien sokerideittailusivustojen taustalla on monimutkaisia yrityskuvioita ja jopa tappiollista toimintaa, paljastuu Ylen tekemästä selvityksestä. Yle selvitti alan taloudellista tilannetta tutkimalla kahden Suomessa toimivan...

    Suomessa toimivien sokerideittailusivustojen taustalla on monimutkaisia yrityskuvioita ja jopa tappiollista toimintaa, paljastuu Ylen tekemästä selvityksestä.

    Yle selvitti alan taloudellista tilannetta tutkimalla kahden Suomessa toimivan sokerideittailuun erikoistuneen sivuston, tanskalaisen Sugardatersin sekä norjalaislähtöisen Richmeetbeautifulin tilinpäätöstietoja.

    Sugardatersin taustalta paljastuvat varsin maltilliset rahamäärät. Richmeetbeautifulin takaa paljastui useiden yritysten verkosto. Suomessa toimivan sivuston omistajaksi kerrotaan maltalainen yritys. Sen taloudelliset tapahtumat olivat viime vuonna vain muutamia satoja euroja, jotka kaikki olivat hallintokuluja. Käytettävissä olleiden tilinpäätöstietojen mukaan yritys ei saanut lainkaan tuottoja, vaikka se toimii useassa maassa.

    Sugardating eli suomeksi sokerideittailu on vastikkeellinen tapailusuhde. Usein vanhempi mies tapailee nuorempaa naista. Vastikkeeksi tapailusta nainen voi saada rahaa tai muita taloudellisia hyötyjä.

    Sokerideittailu yleistyy maailmalla ja Suomessa kovaa vauhtia. Ylen selvityksen mukaan Suomessa sokerideittailun suosio on kasvanut nopeasti kuluneen puolentoista vuoden aikana.

    Sivustojen mukaan käyttäjiä on Suomessa jopa kymmeniä tuhansia. Molemmat sivustot toimivat useissa eri maissa.

    Erilaisten verkkosivustojen lisäksi sokerideittailua tapahtuu sosiaalisen median eri alustoilla.

    Pieniä summia, isoja käyttäjämääriä

    Suurempi Suomessa toimivista sokerideittailuyrityksistä on Tanskaan rekisteröity Sugardaters-sivusto. Sivuston hinta on käyttäjälle 10 euroa viikossa, mikäli sivustolle ei halua ladata kuvaansa. Palvelua voi käyttää myös ilmaiseksi.

    Sivuston omistaa tanskalainen DaTech ApS. Tanskan kaupparekisteritietojen mukaan yrityksen vuosien 2016–2017 tilikauden bruttotulos (liikevaihdosta on vähennetty tavaroiden ja palveluiden ostamiseen liittyvät kulut) oli noin 6,4 miljoonaa Tanskan kruunua, eli reilut 850 000 euroa.

    Summa vaikuttaa varsin pieneltä verrattuna yrityksen käyttäjämääriin. Yrityksen markkinointipäällikkö Alexandra Zanet kertoo Ylelle, että yritys toimii tällä hetkellä yhteensä 28 maassa. Sivustolla on hänen mukaansa yli 670 000 käyttäjää.

    Aalto-yliopiston tietojärjestelmätieteen professori Matti Rossi laskee, että tällä liikevaihdolla suurin osa asiakkaista ei maksa sivuston käytöstä.

    – Sinänsä on normaalia, että suurin osa sivuston käyttäjistä on vain katsojia, jotka eivät maksa mitään. Mutta jos sivuston viesti on, että varakkaat ihmiset tapaavat siellä nuorempia, lukujen valossa herää epäilys, ovatko asiakkaat sitten oikeasti varakkaita.

    Yrityksen voittoprosentti on hyvä. Se teki tulosta noin 37 prosenttia eli reilut 320 000 euroa. Rossin mukaan tällainen liikevoittoprosentti on alussa välttämättömyys, jos yrityksellä ei ole käytössään runsaasti riskirahaa.

    – Internetissä toimiville portaaleille on normaalia pitää oletuksena, että liikevoittoprosentti on 20–30. Kasvaessa liikevoittoprosentin pitäisi olla lähempänä 30, jotta yritys toimii. Kopioijia tulee aika helposti ja hintaeroosio on kovaa. Ellei onnistu kasvamaan suurimmaksi, aika hankalaa on elämä.

    Sugardaters pystyssä alle vuorokaudessa

    Sugardatersia johtaa tanskalainen Rikki Tholstrup Jørgensen. Tanskan kaupparekisterin mukaan Jørgensen on mukana myös tanskalaisessa seksin ostamiseen keskittyneessä verkkopalvelussa, jossa käyttäjät voivat muun muassa arvioida bordelleja ja hierontapaikkoja. Viime vuonna Jørgensen oli lisäksi mukana perustamassa uutta paikallismediaa.

    Sugardatersin toimitusjohtaja Rikki Tholstrup Jørgensen.SugarDaters

    Jørgensen pyörittää bisnestä kahden muun tanskalaismiehen, Rasmus Hjulgaardin ja Tom Vedsted Vonsildin kanssa. Tanskalaisen iltapäivälehden Ekstra Bladetin mukaan miehet ovat kaveruksia, jotka saivat idean Sugardatersista syksyllä 2013 keittiönpöydän ääressä.

    – Emme uskoneet, että Tanskassa olisi markkinoita erityisesti sokerideittailulle. Samaan aikaan kuitenkin tiesimme, että sokerideittailulla on konseptina särmää, jolla voisimme erottautua muista deittisivustoista ja markkinoida sitä. Se oli olennaista, jos aioimme menestyä. Siksi rakensimme sivuston vuorokaudessa ilman sen suurempia odotuksia, Jørgensen kertoi lehdelle.

    Jørgensen kieltäytyi Ylen haastattelupyynnöstä.

    Emoyhtiö tekee tappiota

    Sugardatersia pyörittävän DaTech ApS:n omistaa toinen, samojen miesten omistama yritys nimeltään Social Services ApS. Social Services on emoyhtiö, jonne tulee rahaa viidestä eri yrityksestä.

    Emoyhtiö teki viime tilikaudella tappiota hieman alle miljoonan Tanskan kruunuissa. Ainoa emoyhtiölle rahaa tuottanut yritys oli Sugardatersia pyörittävä DaTech, muista yhtiöistä aiheutui ainoastaan tappioita.

    Muiden yritysten toimialoiksi on kirjattu muun muassa kirjojen ja e-kirjojen julkaisu, journalistinen toiminta ja yrittäjyyskurssit.

    Yhteys pettämissivustoon

    Pienempää Suomessa toimivaa sokerideittailusivustoa, norjalaislähtöistä Richmeetbeautifulia ylläpitää Maltalle rekisteröity Richmeetbeautiful Holding Ltd. Sivusto aloitti toimintansa Suomessa elokuussa 2017.

    Sivustoa voi käyttää ilmaiseksi, mutta esimerkiksi sugardaddyt eli sokeri-isit tarvitsevat viestien lukemista ja lähettämistä varten maksullisen version. Hinta on halvimmillaan 20 euroa kuussa.

    Yhtiön toimitusjohtaja on norjalainen Sigurd Vedal, joka on tunnettu myös paljon julkisuutta Suomessakin saaneen pettämissivuston Victoria Milanin toimitusjohtajana.

    Richmeetbeautiful Holding Ltd on rekisteröity Maltalle. Yrityksen viime vuoden tapahtumiin oli merkitty ainoastaan hallinnollisia kuluja. Riikka Kurki / Yle

    Erilaisiin deittisivustoihin erikoistunut Vedal on perustanut pettämissivuston lisäksi muun muassa deittisivuston, joka on suunnattu avioeron kokeneille ja yksinhuoltajille sekä pelkästään seksikumppanin etsimiseen keskittyvän sivuston.

    Bisnes on ollut Vedalille kannattavaa. Hänen tulonsa kohosivat viime vuonna yli 100 000 euroon Norjan verotietojen mukaan. 2010-luvulla Vedalin vuositulot ovat vaihdelleet 23 000–350 000 euron välillä.

    Vedal on perustanut veroparatiisina tunnetulle Maltalle ainakin 12 yritystä. Lisäksi Vedalin yritysryppääseen kuuluu firmoja Kyproksella, Unkarissa ja Norjassa.

    Yrityksillä ei lainkaan tuloja

    Richmeetbeautiful-sivustoon näyttää liittyvän useita yrityksiä. Nettisivuilta selviää, että palveluita on tarjolla yli 40 eri kielialueelle. Osalla kielialueista sivuston ylläpitäjäksi kerrotaan Maltalle rekisteröity Richmeetbeautiful Holding Ltd, osassa Maltalle tai Kyprokselle rekisteröity Digisec Media Limited.

    Suomessa sivuston ylläpitäjäksi mainitaan Richmeetbeautiful Holding Ltd. Holding-yhtiö omistaa 99 prosenttia lähes samannimisestä Richmeetbeautiful Ltd:stä. Molemmat yritykset tekivät tappiota vuonna 2017 tasan saman verran, 600 euroa. Tappio koostui molemmissa yrityksissä pelkästään hallintokuluista. Kummallakaan yrityksellä ei ollut lainkaan tuloja viime vuonna eikä muita tilitapahtumia.

    Tilinpäätöksissä Richmeetbeautiful-yritykset sidotaan Vedalin muihin maltalaisiin ja norjalaisiin yrityksiin, mutta suoraa emosuhdetta muihin yrityksiin ei tilinpäätöksistä löydy.

    Kaisu Jansson /Yle

    Aalto-yliopiston Rossin mukaan pienet summat voivat käytännössä tarkoittaa mitä vain.

    – Alkuvaiheessa on tosi helppoa keksiä jokin palvelu, jos on riittävästi rahaa. Liiketoimintamalli voi alussa olla se, että toimintaa pyöritetään rajulla tappiolla. Sivuston saaminen maksulliseksi on suurempi ongelma. Esimerkiksi Uber on tuottanut miljardeja euroja tappioita paljon isommalla volyymilla.

    Osassa kielialueista Richmeetbeautifulin ylläpitäjäksi kerrotun Digisec Media Limitedin tulot ovat Richmeetbeautiful-yrityksiä suuremmat.

    Digisec Media Limited on toimittanut tilinpäätöksensä Maltan kaupparekisteriin viimeksi vuodelta 2016. Silloin sen liikevaihto oli 4,8 miljoonaa euroa. Tulot eivät ole peräisin vain Richmeetbeautifulista, vaan yritys pyörittää myös muun muassa Victoria Milan -pettämissivustoa.

    Kyseenalaista mainontaa

    Richmeetbeautiful-sivusto aiheutti kuohuntaa syksyllä 2017 aggressiivisen mainonnan vuoksi ympäri Eurooppaa.

    Pariisissa pidätettiin kuljettaja, joka parkkeerasi Sorbonnen yliopiston liepeille peräkärryssä olleen suuren Richmeetbeautiful-sivuston mainoksen. Mainos oli suunnattu erityisesti opiskelijoille, joita kehotettiin hankkimaan oma sugardaddy tai -mama.

    Pariisin kaupunki tuomitsi mainoksen virallisella Twitter-tilillään.

    Myös Oslossa yrityksen mainokset kiellettiin ja poistettiin katukuvasta. Belgiassa ministerit tuohtuivat, kun yritys parkkeerasi mainosautonsa Brysselissä yliopistojen lähelle.

    Aalto-yliopiston Rossi näkee mainonnassa sokerideittailuyrityksille suuria riskejä.

    – Kampanjoissa voi tulla nopeasti tilanne eteen, ettei sivuja voida normaaleilla tavoilla markkinoida. Aika monissa paikoissa ajaudutaan laittoman toiminnan piiriin. Jos sivustoilla on alaikäisiä, voi ongelmia tulla nopeasti.

    Ylen A-studion ja MOT:n selvityksessä paljastui, että Suomessa sokerideittailun varjolla käydään usein avointa seksikauppaa. Mukana on myös alaikäisiä.

    Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole saanut yhteydenottoja Richmeetbeautiful- tai Sugardaters-sivustosta, eikä virastolla ole käsittelyssä mitään sokerideittailuun liittyvää tapausta. Myöskään Euroopan kuluttajakeskukseen Suomessa ei ole tullut yhteydenottoja yrityksistä.

    Richmeetbeautiful on useissa yhteyksissä mainostanut palvelujaan erityisesti opiskelijoille. Riikka Kurki / Yle

    Rossi näkee riskejä sivustoissa myös käyttäjille.

    – Jos on oikeasti rikas ja/tai julkisuuden henkilö, on suuri riski mennä verkkoon sanomaan, että on toimitusjohtaja ja haluaa tavata tällaisia ihmisiä. Siinä joutuu helposti kiristetyksi tai paljastuskirjan tai blogin kohteeksi.

    Richmeetbeautiful ei halunnut kertoa Ylelle kokonaiskäyttäjämääriään tai sitä, kuinka monessa maassa yritys toimii. Yhtiön aiemmin Ylelle toimittamassa tiedotteessa jäsenmäärän väitetään olevan yli 800 000.

    Samassa tiedotteessa kehutaan myös yrityksen mainoskampanjoita onnistuneiksi.

    – Kiistellyt katumarkkinointikampanjamme ovat tehneet alustasta tunnetun Manner-Euroopassa, ja verkostoon liittyy jatkuvasti uusia käyttäjiä ympäri maailman, tiedotteessa todetaan.

    Toimitusjohtaja ei antanut haastattelua Ylelle.

    Paljonko Suomessa on potentiaalisia asiakkaita?

    Sugardatersin kasvu on ollut Suomessa nopeaa.

    Viime vuoden keväällä suomalaisia käyttäjiä oli yrityksen mukaan 2 500. Nyt luku on Sugardatersin mukaan jo 17 800 suomalaista käyttäjää.

    Richmeetbeautiful puolestaan uskoo saavuttavansa tänä vuonna 10 000 suomalaisen käyttäjän rajapyykin.

    Rossi epäilee, että sivustot saavuttavat rajan käyttäjämäärissä Suomessa nopeasti.

    – Sivustolla pitäisi olla selkeä ja reipas kasvu sekä ajatus siitä, miten saadaan lisää maksavia asiakkaita. Sellainen epäilys minulla on, että sivut eivät helposti skaalaudu ja rajat tulevat nopeasti vastaan. Voisin kuvitella, että Suomen tasolla potentiaalisia maksavia asiakkaita ei voi olla kovin suurta määrä.

    Eniten käyttäjiä Sugardatersilla on yrityksen mukaan Tanskassa: lähes 200 000. Yrityksen mukaan Ruotsissa on käyttäjiä yli 50 000 ja Norjassa noin 30 000. Viime vuonna Sugardaters laajensi Kiinaan.

    – Lyöttäydyimme yhteen kiinalaisten yrittäjien kanssa. Olemme ensimmäinen sokerideittailusivusto, jolla on kiinalaiset yhteistyökumppanit. Siellä toimimme eri nimellä kuin Sugardaters, Sugardatersin markkinointipäällikkö Zanet kertoo.

    Rossi suhtautuu skeptisesti yritysten kasvupotentiaaliin.

    – Ei näistä ehkä uusia deittailun ubereita tule.

    Lue myös:

    Sokerideittailussa seksiä saattavat myydä alaikäiset – tältä näyttää piilokamerakuva, kun sugardaddyt tapaavat 23-vuotiasta Elinaa esittävän toimittajan

    Nuorten sokerideittailu huolestuttaa asiantuntijoita – "Glamour voi houkutella nuoria, jotka eivät tiedä kovin paljon todellisuudesta"