Yle Uutiset | media | Tuoreimmat uutiset

    Tietoturva-asiantuntija STT:lle: Trafin palvelun ongelmallisin seikka oli pelkällä henkilötunnuksella toimiva haku

    Tietoturva-asiantuntija STT:lle: Trafin palvelun ongelmallisin seikka oli pelkällä henkilötunnuksella toimiva haku


    Liikenteen turvallisuusviraston Trafin ajokorttitietojupakka on herättänyt lukuisia kysymyksiä. STT kokosi vastauksia keskeisiin kysymyksiin, mutta tiistaina Trafin tietojohtaja Juha Kenraali oli melko vaitonainen ja vetosi keskeneräiseen...

    Liikenteen turvallisuusviraston Trafin ajokorttitietojupakka on herättänyt lukuisia kysymyksiä.

    STT kokosi vastauksia keskeisiin kysymyksiin, mutta tiistaina Trafin tietojohtaja Juha Kenraali oli melko vaitonainen ja vetosi keskeneräiseen selvitykseen. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi maanantaina Viestintävirastolta selvitystä Trafin palveluiden tietosuojasta ja turvasta. Selvityksen on määrä olla valmis keskiviikkona.

    Mitä tietoja Trafin palvelusta sai?

    Trafin kuljettajatiedot-palvelusta oli mahdollista nähdä henkilön voimassaolevat ajo-oikeudet ja kuljettajan ammattipätevyystiedot. Tietoja pystyi vielä sunnuntai-iltana hakemaan pelkällä henkilötunnuksella tai nimen ja jonkin muun tunnistetiedon yhdistelmällä.

    Miksi pelkällä henkilötunnuksella hakeminen on ongelmallista?

    Kun haku toimi pelkällä henkilötunnuksella, sen perusteella oli mahdollista erilaisia yhdistelmiä kokeilemalla arvata toimivia henkilötunnuksia ja saada samalla tietoon henkilötunnuksen haltijan nimi.

    Hakkeri- ja tietoturvatapahtuma Disobeyn perustanut Benjamin Särkkä pitää tätä palvelun ongelmallisimpana seikkana, sillä henkilötunnuksen loppuosa on kohtuullisen helppo päätellä ja koneellisesti arvauksia pystyy tekemään nopeastikin.

    Henkilötunnuksen loppuosaan kuuluu kolme numeroa ja tarkistusmerkki, jonka määrittelyyn on olemassa laskukaava. Viimeisen merkin laskukaava on esitelty Väestörekisterikeskuksen verkkosivuilla. Lisäksi verkosta löytyy kaavaa hyödyntäviä laskureita.

    Mitä näillä tiedoilla pystyi tekemään?

    Särkkä huomauttaa, että identiteettivaras pystyy tekemään Suomessa aika paljon etu- ja sukunimellä, henkilötunnuksella ja kotiosoitteella. Niiden avulla voi saada esimerkiksi taloudellista hyötyä.

    – Henkilötunnusta käytetään tunnistautumiseen aika usein ja sen avulla voi ottaa esimerkiksi pikavippejä, Särkkä selvensi.

    Miksi palvelu mahdollisti tällaisen ja antoi hakea tietoja pelkällä henkilötunnuksella?

    Trafin tietojohtaja Juha Kenraali ei vastaa suoraan kysymykseen ja kertoo, että Trafi tekee parhaillaan asiasta selvitystä liikenne- ja viestintäministeriölle.

    – Olemme rauhoittaneet nyt tämän, että saamme rauhassa selvitettyä asian. Vastaamme sitten paremmin, Kenraali sanoi STT:lle.

    Miten automaattiset haut estettiin?

    Trafin palvelussa oli käytössä kuvallinen captcha-varmennus, jolla pyrittiin varmistamaan, että haun tekijä oli ihminen eikä kone. Käyttäjän oli syötettävä lomakkeelle kuvassa näkyvä numerosarja ennen kuin haun pystyi tekemään.

    Captcha-varmennukset eivät kuitenkaan ole vedenpitäviä.

    – Se vähän hidastaa, mutta ei se varsinaisesti estä mitään, Särkkä kertoi.

    Trafin palvelun osalta Särkkä ei ottanut kantaa, kuinka tehokkaasti siinä oli automaattiset haut estetty, sillä hän ei ole testannut asiaa.

    Lue lisää:

    Berner Trafin verkkopalvelukohusta: Massaluovutusta ei näyttäisi tapahtuneen, mutta kaikkia tietoja ei vielä ole

    Queenin Bohemian Rhapsodysta maailman striimatuin kappale viime vuosisadalta

    Queenin Bohemian Rhapsodysta maailman striimatuin kappale viime vuosisadalta


    Queenin Bohemian Rhapsody -kappeleesta on tullut maailman striimatuin eli suoratoistetuin kappale viime vuosisadalta. Kappale syrjäytti ykköspaikalta Nirvanan vuoden 1991 albumin avausraidan Smells Like Teen Spiritin. Queenin kappale oli...

    Queenin Bohemian Rhapsody -kappeleesta on tullut maailman striimatuin eli suoratoistetuin kappale viime vuosisadalta.

    Kappale syrjäytti ykköspaikalta Nirvanan vuoden 1991 albumin avausraidan Smells Like Teen Spiritin. Queenin kappale oli listaykkösenä Britanniassa vuonna 1975 ja uudelleen vuonna 1991 laulaja Freddie Mercuryn kuoleman jälkeen. Nyt hittibiisiä on striimattu 1,6 miljardia kertaa, mukana laskuissa ovat niin YouTube kuin Spotify-palvelukin.

    Kappaleen suosiota on lisännyt syksyllä levitykseen tullut elokuva Freddie Mercuryn elämästä. Kappaleen mukaan nimetty elokuva on esitellyt hitin myös uusille sukupolville. Lisäksi levy-yhtiö Universal on mainostanut kappaletta suoratoistopalveluissa viime aikoina.

    Queen-yhtyeen kitaristi Brian May kommentoi kappaleen suosiota ”Rock-musiikin joki on muuntautunut virraksi. Todella tyytyväinen, että musiikkimme virtaa täysillä!"

    Queenin levy-yhtiön edustaja Lucian Graingen mukaan saavutus on hieno todiste siitä, kuinka kestävää Queenin lahjakkuus on.

    Viime vuosisadan striimatuimmat kappaleet eivät ole aivan ennalta arvattavia, nimittäin supertähdet kuten Michael Jackson ja Beatles puuttuvat listalta. Nirvanan grungehitti on toisella sijalla, sitä seuraa kaksi Guns N’ Roses'n kappaletta, Sweet Child O’ Mine sekä November Rain. Viidennellä sijalla on aha:n hitti Take on Me, kertoo The Guardian-lehti.

    Tekevätkö Suomen ylioppilaslehdet kuolemaa? 3 kysymystä ja vastausta opiskelijoita kuohuttaneen lakkautuspäätöksen jälkeen

    Tekevätkö Suomen ylioppilaslehdet kuolemaa? 3 kysymystä ja vastausta opiskelijoita kuohuttaneen lakkautuspäätöksen jälkeen


    Vuonna 2017 leikkuriin pantiin Vaasan ylioppilaslehti. Vuonna 2018 Itä-Suomen yliopiston Uljas lakkautettiin tavalla, joka herätti vahvoja tunteita osassa opiskelijoita. Turussa ylioppilaslehti vältti kovat budjettileikkaukset täpärästi, mutta on...

    Vuonna 2017 leikkuriin pantiin Vaasan ylioppilaslehti. Vuonna 2018 Itä-Suomen yliopiston Uljas lakkautettiin tavalla, joka herätti vahvoja tunteita osassa opiskelijoita.

    Turussa ylioppilaslehti vältti kovat budjettileikkaukset täpärästi, mutta on epävarmassa tilanteessa. Tampereen yliopiston Aviisi jää torstaina ilmestyvän numeron jälkeen tauolle. Sen jatkosta päätetään myöhemmin.

    Lista on karua luettavaa ja pakottaa kysymään, mitä ylioppilaslehdissä oikein tapahtuu. Tekevätkö yo-lehdet Helsingin ulkopuolella kuolemaa?

    Kysyimme asiaa yhteiskuntahistorioitsija Jukka Kortilta, joka on kirjoittanut Ylioppilaslehden 100-vuotishistorian ja viestintäasiantuntija Pasi Kiviojalta, jonka yritys Viestintäluotsi teki kesällä selvityksen Turun Ylioppilaslehden julkaisuformaatista.

    Jukka Kortti: "Ylioppilaslehdillä on aina ollut taloudellisia vaikeuksia – jopa Helsingin Ylioppilaslehdellä, jonka kustantaja on tunnetusti maailman rikkain ylioppilaskunta. Sitäkään ei julkaista enää kuin kuusi kertaa vuodessa, kun suuren osan historiastaan sitä julkaistiin viikkolehtenä.

    Ylioppilaslehdet ovat samalla tavalla riippuvaisia mainostuloista kuin muukin mediakenttä. Talouden vaihtelut ovat vaikuttaneet niihin ja viime aikoina ennen kaikkea median murros ja varsinkin nuorten lukutottumusten muutos.

    Tämä on käännekohta, mutta ennustan, että ylioppilaslehdillä ja lehdistöllä muutenkin on tulevaisuutta printtimuodossa. Aina ne jollakin tavalla säilyvät ja ihmiset arvostavat niitä."

    Pasi Kivioja: "Maanlaajuisesti on tilanne, että ylioppilaslehtien printtiversioiden ilmestymistä on vähennetty. Muutosta on selvästi ilmassa ja monessa paikassa mietitään, kannattaako ilmestyä printissä, verkossa vai lopettaa lehti kokonaan.

    Kaikissa tapauksissa ei ole kyse pelkästään talousvaikeuksista. Journalismi joutuu entistä enemmän perustelemaan, että siitä on jotain hyötyä. Kaikki eivät ole samaa mieltä sen hyödyistä.

    Minusta tuntuu, että Itä-Suomen yliopiston ylioppilaslehti Uljaan tapauksessa oli worst case scenario (pahin mahdollinen uhkakuva) siitä, mitä tapahtuu, kun tiedotusväline on täysin poliitikkojen armoilla. Journalismi on tosi epävarmalla pohjalla, jos jatkuvasti mietitään, paljonko annetaan rahaa ja miten lehti voi toimintansa toteuttaa."

    Mitä yliopisto menettää, jos ylioppilaslehti häviää?

    Kortti: "Ylioppilaslehdillä ei ole ollut tiedotuksellista merkitystä enää pitkään aikaan. Esimerkiksi kaikki tapahtumatiedothan ovat löytyneet netistä jo parinkymmenen vuoden ajan. Sen sijaan lehdillä on kulttuurisia, sivistyksellisiä ja journalistisia ansioita.

    Ensinnäkin ylioppilaslehdet ovat olleet pitkään merkittäviä journalistien kouluttajia. Suomen älymystön kirkkain kärki on jossain vaiheessa kirjoittanut Ylioppilaslehdessä päätoimittajana, toimitussihteerinä tai avustajana.

    Toinen näkökulma on feature-journalismi, joka ei ole ollut Suomessa kauhean hyvissä kantimissa. Ylioppilaslehdissä on journalistisesti arvioituna aika hyviä artikkeleita. Ja tietysti ne ovat myös opiskelijaelämän äänitorvia."

    Kivioja: "Kyse ei ole vain siitä, mitä jää viivan alle. Kyse on kulttuurisesta tuotteesta, jäsenpalvelusta ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä luovasta tekijästä. Lehdellä on merkitystä uusien opiskelijoiden houkuttelemisessa ja heidän opettamisessaan talon tavoille.

    Tämän vuoksi huolellinen selvitys on paikallaan varsinkin, jos mietitään ylioppilaslehden lakkauttamista. En lähtisi lakkauttamaan lehteä selvittämättä, mitä siitä seuraa."

    Onko ylioppilaslehden siirtäminen kokonaan nettiin lehden pelastus?

    Kortti: "Helsingissä Ylioppilaslehdessäkin on mietitty, onko printti edellä -strategialla perusteita jatkaa. Toisaalta printtilehdellä on vieläkin julkisuudessa etulyöntiasema verrattuna verkkolehteen. Netissä lehti toimii muiden joukossa digitaalisella alustalla, jossa erottautuminen on vaikeampaa."

    Kivioja: "Kun kartoitimme ylioppilaslehtien tilannetta Turun ylioppilaslehden formaattiselvitystä varten, meidät yllätti se, että lehdet eivät tavoitakaan nuoria lukijoita verkossa yhtä hyvin kuin printissä. Kaikki eivät tietysti lue luukusta sisään tungettua lehteä, mutta printillä tavoittavuus on kuitenkin parempi. Tämä on vastoin sitä kehitystä, jota muualla on tapahtunut.

    Ainakin Turussa suuri osa lehden tuloista tulee mainostuloista. Jos lehti siirretään kokonaan verkkoon, mainostuloja ei tule niin paljon kuin ennen. Lisäksi myös digijulkaisun kehittäminen vaatii resursseja.

    Turussa viitattiin myös siihen, että verkkolehti olisi ekologisempi kuin printtilehti. Tätä ei ole kuitenkaan tutkittu, eikä se ole mitenkään itsestäänselvää. VTT on selvittänyt keskikokoisen maakuntalehden hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälkeä pienentää se, että paperilehti voidaan kierrättää. Suomessa lehdillä on korkea kierrätysaste."

    Etkö ehdi lukea? Ei hätää! Tällä vinkillä luet jopa sata kirjaa vuodessa

    Etkö ehdi lukea? Ei hätää! Tällä vinkillä luet jopa sata kirjaa vuodessa


    Helsinkiläisen Henriika Tulivirran kirjapinossa on satoja luettuja kirjoja, ja kymmeniä on vielä pinossa odottamassa vuoroaan. Hänellä on tavoitteena lukea vähintään yksi kirja päivässä. Siis vuodessa vähintään 365 kirjaa. Se on...

    Helsinkiläisen Henriika Tulivirran kirjapinossa on satoja luettuja kirjoja, ja kymmeniä on vielä pinossa odottamassa vuoroaan. Hänellä on tavoitteena lukea vähintään yksi kirja päivässä. Siis vuodessa vähintään 365 kirjaa. Se on paljon!

    Moni muu saattaa harmitella sitä, kuinka aikaa lukemiselle ei ole tai miten kaikenlaiset vempaimet vievät huomion.

    Ei hätää!

    Henriikalla on helppo, mutta hieman sitoutumista vaativa harjoitus:

    Lue joka päivä!

    Päätä lukea viisi tai kymmenen minuuttia, mutta lue joka päivä. Seuraavalla viikolla lue enemmän: kymmenen, viisitoista tai 20 kymmentä minuuttia päivässä. Jatka tätä sopivissa määrin viikosta toiseen. Kasvata lukemiseen käytettävää aikaa oman lukukunnon mukaan.

    Henriika Tulivirta uskoo, että lukeminen on taito siinä missä muukin: harjoittelemalla tulee paremmaksi.Olli-Pekka Kursi / Yle

    Henriika vertaa lukemisen harjoittelua liikuntaharrastukseen. Harjoituskertoja ei kannata jättää väliin, jos haluaa säilyttää ja parantaa kunnon. Treeni vaatii myös keskittymistä eli toisin sanottuna pidä kännykkä loitolla, Henriika lisää.

    – Aina kun lukuaikaa pidentää, niin kannattaa muistaa, että se on silloin sitä lukuaikaa.

    Mutta mitkä ovat harjoittelun tulokset? Henriikalla on siitä selvä käsitys.

    – Yhtäkkiä voi huomata, että lukeminen on kivaa ja että on siinä on vielä kaiken lisäksi tosi hyvä!

    Haaste on innostanut muita lukemisen pariin

    Kun Henriika lukee, hänen katseensa on koko ajan kirjan sivun keskellä ja se liikkuu ylhäältä sivun alareunaan. Nopeasta lukutekniikasta huolimatta, Henriikaa ei stressaa sitä, saavuttaako hän asettamaansa haastetta. Sen sijaan hän iloitsee, että se on herättänyt keskustelua kirjallisuudesta.

    – Useat ovat kertoneet, että listaavat nyt lukemiaan kirjoja ja ovat alkaneet lukea enemmän kirjoja. Se on syy miksi tämä haaste on ehdottomasti onnistunut, vaikka en lukisikaan 365 kirjaa.

    Seuraa Henriikan lukuhaasteen edistymistä hänen Twitter-tililtään!

    11.12.2018 klo 11:22 lisätty juttuun Areena-insertti.

    Ministeriö pyytää selvitystä Trafin palvelujen tietosuojasta

    Ministeriö pyytää selvitystä Trafin palvelujen tietosuojasta


    Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää Viestintävirastolta arviota Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sähköisten palvelujen tietosuojasta ja tietoturvasta. Syynä on viikonloppuna noussut huoli Trafin verkossa olevasta...

    Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää Viestintävirastolta arviota Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sähköisten palvelujen tietosuojasta ja tietoturvasta. Syynä on viikonloppuna noussut huoli Trafin verkossa olevasta kuljettajatietopalvelusta.

    Trafin heinäkuussa avatun verkkopalvelun kautta on voitu hakea tieto siitä, onko henkilöllä voimassa oleva ajo-oikeus (ajokortti) tai muu vastaava lupa. Palvelusta saatavien tietojen perusteella on voitu selvittää myös muita henkilötietoja.

    Ministeriö haluaa, että selvityksessä otetaan kantaa siihen, onko Trafin sähköisten palvelujen määrittely tapahtunut asianmukaisesti ja onko kuljettajien henkilötietoja ollut mahdollista saada palvelun käyttöönoton jälkeen massaluovutuksena.

    Ministeriön mukaan arvio on syytä tehdä läheisessä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa.

    Viestintävirastolta pyydetään keskiviikkoon mennessä kantaa myös siihen, voidaanko Trafin verkkosivustojen muut palvelut kuin kujettajatietopalvelu avata laillisesti ja turvallisesti.

    Lue myös:

    Trafin sähköinen asiointi suljettu toistaiseksi – syynä kuljettajatiedot-palvelun ongelmat

    Analyysi: Fox News on korkeakoulu Trumpin hallintoon

    Analyysi: Fox News on korkeakoulu Trumpin hallintoon


    William Barr ja Heather Nauert olivat odotettuja valintoja presidentti Donald Trumpilta. Uusi oikeusministeri on arvostellut julkisesti Robert Muellerin ryhmän Venäjä-tutkintaa poliittissävytteiseksi. Hänet tunnetaan siirtolais- ja...

    William Barr ja Heather Nauert olivat odotettuja valintoja presidentti Donald Trumpilta. Uusi oikeusministeri on arvostellut julkisesti Robert Muellerin ryhmän Venäjä-tutkintaa poliittissävytteiseksi. Hänet tunnetaan siirtolais- ja aborttilainsäädännön kriitikkona.

    Uudella YK-suurlähettiläs Nauertilla on vähemmän ammatillisia meriittejä kuin jo George H.W. Bushin hallinnossa oikeusministerinä työskennelleellä Barrilla. Trumpin silmissä hän saattaa kuitenkin olla jopa sopivampi tehtäväänsä. Nauert on entinen Fox News -kanavan ankkuri, jolla on plakkarissa runsaasti ruutuaikaa Trumpin suosikkikanavalla.

    Barr on ollut Fox Newsilla vain studiovieraana ja haastateltavana, mutta hänenkin valintaansa pohjustettiin kanavalla määrätietoisesti. Media Matters for America -kritiikkisivuston mukaan Barrin edeltäjän Jeff Sessionsin lähdöstä puhuttiin jo vuosi sitten Fox Newsin juontajan vierailulla Valkoisessa talossa.

    Uutismedia on polarisoitunut Yhdysvalloissa jo parikymmentä vuotta, mutta Trumpin kaudella kehitys on saanut aiempaa räikeämpiä piirteitä. Fox Newsin tähtijuontaja Sean Hannity ylitti viimeisenkin journalistisen rajan kongressivaalien alla Missourissa: Vaalikaranteeneista piittaamaton Hannity nousi kampanjatilaisuudessa samalle lavalle Trumpin kanssa.

    Samaan aikaan presidentti suhtautuu vihamielisesti häntä kärkkäästi arvosteleviin maansa tiedotusvälineisiin. Varsinkin New York Times ja kaapelikanava CNN ovat säännöllisesti Trumpin hampaissa niin julkisissa tilaisuuksissa kuin tviiteissä.

    CNN:n toimittaja Jim Acosta menetti akkreditointinsa Valkoiseen taloon ajauduttuaan tiedotustilaisuudessa sanasotaan Trumpin kanssa. Hän sai pressikorttinsa takaisin, kun CNN nosti kanteen, ja Trumpin hallinto luovutti pitkän oikeustaistelun välttääkseen.

    Fox Newsin vitsaillaan olevan jopa edellytys työpaikalle Trumpin hallinnossa. Valkoisen talon viestintäjohtaja ja strategisen viestinnän johtaja työskentelivät siellä aikaisemmin. Useat Trumpin neuvonantajista ja ministereistä ovat olleet Foxin kommentaattoreina.

    Kaikki kanavalla ei ole Trump-myönteistä, mikä lienee suunnitelmallista. Uutisankkuri Shepard Smith on kritisoinut presidentin politiikkaa. Suosikkijuontaja Tucker Carlson kohahdutti sveitsiläisen Die Weltwochen haastattelussa arvioillaan Trumpista. Carlsonin mielestä presidentti ei ole tehtäviensä tasalla.

    Fox Newsilla näkee korkeatasoisia, tasapainoisia reportaaseja uutistapahtumista Yhdysvalloista ja maailmalta. Juontajat saattavat grillata Trumpin hallinnon ministereitä ja virkamiehiä. Parhaaseen katseluaikaan soraääniä Trumpista kuulee kuitenkin vain harvoin.

    Lue lisää:

    Trump esittää uutta oikeusministeriä ja YK:n suurlähettilästä

    Linnan juhlissa leijonatakissa säväyttänyt Antonio Teca empi valintaansa – mukana oli neutraalimpi puku:

    Linnan juhlissa leijonatakissa säväyttänyt Antonio Teca empi valintaansa – mukana oli neutraalimpi puku: "Jos minulle olisi tullut vähänkään epävarma olo ennen juhlia, niin olisin ottanut toisen"


    Helsingin Sanomat: "Yksi illan kuninkaista, lukijoiden suosikki", Seiska: "Illan tyylikkäin vieras?", Iltasanomat: "Nuori ja tyylikäs mies"... Harva nuorisovaltuutettu on päässyt yhden illan aikana median tietoisuuteen kuin vaasalainen 20-vuotias...

    Helsingin Sanomat: "Yksi illan kuninkaista, lukijoiden suosikki", Seiska: "Illan tyylikkäin vieras?", Iltasanomat: "Nuori ja tyylikäs mies"...

    Harva nuorisovaltuutettu on päässyt yhden illan aikana median tietoisuuteen kuin vaasalainen 20-vuotias Antonio Teca. Erityisesti Tecan takki ja selässä ollut leijona saivat paljon tilaa lehtien sivuilla. Aivan tämän kaltaista mediahuomiota ja julkisuutta hän ei osannut odottaa.

    – Itse asiassa odotin paljon enemmän negatiivista julkisuutta. Valmistauduin siihen, että saan kuraa, että mua vedetään maan pinnalle, Teca kertoo.

    Teca epäröi käyttämäänsä pukua. Jopa niin paljon, että mukaan Helsinkiin lähti myös toinen neutraalimpi asukokonaisuus.

    – Jos minulle olisi tullut vähänkään epävarma olo ennen juhlia, niin sitten olisin ottanut toisen.

    Leijonaan inspiraatiota juurista, hiuksista ja Suomesta

    Teca myöntää, että hän haluaa erottua joukosta. Linnan juhlissa nähdyn takin erikoisuutena olivat kultaisten nappien lisäksi suuri leijona selässä. Vaikka Teca on asunut pienestä pitäen Suomessa, halusi hän kunnioittaa afrikkalaisia alkujuuriaan.

    – Ja meidän lipussahan on leijona. Se leijona edustaa siis minua hyvin, Teca selittää.

    Inspiraatiota leijonaan hän sai myös rastahiuksistaan.

    – Aina kun ne ovat auki, niin se näyttää ihan leijonan harjalta. Pari viikkoa tuli sitten idea kokonaisuuteen.

    Puvun on suunnitellut vaasalainen Mirka Pihlajamäki. Selän leijonan maalasi vaasalainen Ida Österholm.

    Jussi Nukari / Lehtikuva"Meitä nuoria pidetään, että me ei oteta mitään tosissaan"

    Teca kertoo nauttineensa Linnan juhlien tunnelmasta paljon. Hän keskusteli monen vieraan kanssa, kuten esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Jani Toivolan kanssa.

    – Kysyin neuvoja, kun he ovat olleet hyvin paljon julkisuudessa. Halusin tietää, että millaista se on ja miten he ottavat juorut vastaan ja miten se vaikuttaa elämään. Huomasin, että niiden poliittinen elämä ei liity mitenkään niiden henkilökohtaiseen elämään. Ne pitää rooleja yllä, Teca kertoo.

    Kysymyksistä ja saaduista vinkeistä voi päätellä, että Teca aikoo hyödyntää saamansa julkisuuden.

    – Kyllä, tottakai. Yritän antaa meistä nuorista hyvän kuvan. Meitä nuoria pidetään, että me ei oteta mitään tosissaan. Yritän parhaani mukaan pitää nuorten kuvaa hyvänä.

    Tecalla on hyvät mahdollisuudet tuoda nuorta energiaa esille. Hän puhuu useita kieliä, on muusikko ja VPS:n 19-vuotiaiden edustusjoukkueen hyökkääjä, joka valmentaa myös tyttöjä jalkapallossa. Politiikkaan hän ei kuitenkaan pyri.

    – En koe itseäni poliitikkona. Enemmän haluan jakaa sitä mun positiivista energiaa muille, mutta katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tulleessaan. Tällä hetkellä koen itseni nuorena vaikuttajana, joka haluaa antaa ystävilleen positiivisuutta ja iloa arkeen.

    Vaasan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Antonio Teca (vas.) ja vihreiden kansanedustaja Jani Toivola.Jussi Nukari / LehtikuvaBooli maineensa arvoista

    Tungos ja kuumuus eivät ole vain median luomaa kuvaa, vaan Linnan juhlissa todellakin oli täyttä.

    – Sai laahata jalkoja. Ei voinut kävellä normaalisti, koska muuten olisi astunut vahingossa jonkun naisen puvun päälle. Se olisi ollut aika paha. Onneksi en astunut kenenkään, Teca naurahtaa.

    Myös toimittajan kysymys boolista aiheuttaa naurua.

    – Se on totta mitä ihmiset ovat sanoneet. Se on aika legendaarista. Sitä pystyy hyvin juomaan ja maistui oikein hyvältä.

    Mikä sitten oli juhlien kohokohta?

    – Se oli se, kun presidentti tunnisti minut. Olen vieläkin yllättynyt siitä. Kiitin häntä kutsusta ja kerroin, että on suuri kunnia olla täällä. Hän toivotti minulle kaikkea hyvää ja kertoi, että meillä menee hyvin Vaasassa. Myös rouva Haukio sanoi, että jatkakaa samaan malliin.

    9.12. klo 13.02: Keskustelu suljettu toistuvan kommentointiohjeen rikkomisen takia.

    Lisää aiheesta: Ketkä säväyttivät ja ketkä mokasivat? Näin muotiasiantuntijat analysoivat Linnan juhlien pukuja

    Presidenttiparin vierailu Vaasassa: robottiteknologiaa, nuorten tapaamisia ja sinfoniakonsertti – katso video

    Ailo-poron ensimmäinen vuosi oli taistoa Lapissa – luontoelokuvan kuvauksissa jännitettiin selviääkö päätähti hengissä

    Ailo-poron ensimmäinen vuosi oli taistoa Lapissa – luontoelokuvan kuvauksissa jännitettiin selviääkö päätähti hengissä


    Metsän tarinan ja Järven tarinan tekijöiden uusin elokuva on ranskalaisten kanssa tehty eläinseikkailu. Ailo – pienen poron suuri seikkailu seuraa vuoden verran pientä poroa tokkansa kintereillä. Luontodraamassa sadun muotoista tarinaa kertoo...

    Metsän tarinan ja Järven tarinan tekijöiden uusin elokuva on ranskalaisten kanssa tehty eläinseikkailu. Ailo – pienen poron suuri seikkailu seuraa vuoden verran pientä poroa tokkansa kintereillä. Luontodraamassa sadun muotoista tarinaa kertoo näyttelijä Peter Franzén.

    Elokuvaa kuvattiin Suomen ja Norjan tuntureilla. Porojen lisäksi seurataan esimerkiksi kärppää, naalia ja sutta luonnossa.

    Elokuvan päätähti on kuitenkin Ailo-poro. Pieni pääosanesittäjä valittiin useiden vasojen joukosta, kertoo eläinnäyttelijöiden kouluttaja Tuire Kaimio.

    – Valitsimme fiksuimman ja filmaattisimman vasan, mikä tässä tapauksessa liittyi rohkeuteen. Rohkeus liittyy taas emään, kun on rohkea emä, niin yleensä myös vaadin on samanlainen. Tärkeää oli myös se, miten vasa suhtautuu työryhmään.

    Olennaista olivat myös vasan henkiinjäämismahdollisuudet. Iso osa vasoista menehtyy alkumetreillä. Elokuvantekijöiden piti heittää veikkauksensa tiettyjen vasojen osalta. Alkuun kuvattiinkin varmuudeksi useita vasoja.

    Rohkea vasa pääsi elokuvan päätähdeksi.MRP Matila Röhr Productions.Poro ei unohda koskaan

    Kaimio ryhtyi kouluttamaan pääporoa ja muita poroja erityisesti tiettyyn paikkaan menemistä. Ensisijaista ei ollut kuitenkaan tehtäviin kouluttaminen. Elokuvantekijät halusivat tallentaa eläinten luontaista käyttäytymistä. Ympäristöä vaihdettiin ja muutettiin ympärillä, että poroilta saataisiin haluttuja reaktioita.

    Luontoon erikoistuneen kuvaaja Teemu Liakkan mielestä poroihin syntyy omanlaisensa suhde.

    – Porot ovat herkkiä ja fiksuja eläimiä. Ne tunnistavat ihmisen pitkän ajankin kuluttua. Ne tietävät, että tutun kaverin kanssa ei ole hätää.

    Kaimio on sitä mieltä, että poro ei koskaan unohda kohtaamisiaan. Kaimio seurasi tarkkaan Ailo-poron käytöstä ja raportoi ohjaajalle havainnoistaan. Ohjaaja muokkasi käsikirjoitusta ja elokuvan lopputarinaa eläimen käytöksen perusteella.

    Parhaat otokset tarinaan saatettiin saada kahvitauoilla. Kun muu kuvausryhmä lähti kahville, jäi Liakka kuvaamaan. Villejä eläimiä kuvatessa vaivihkaisuus korostuu entisestään. Villien eläimien parissa pyritään siihen, että ne eivät edes tiedä tulevansa kuvatuksi.

    – Jokainen askel pitää kuitenkin miettiä tarkkaan tai viikon työ voi mennä hukkaan.

    Elokuvassa Ailo-poro kohtaa monenlaisia eläimiä Lapissa.MRP Matila Röhr Productions.Sudet ja muut pedot vasan perässä

    Elokuvassa Ailo kohtaa monia vaaroja tunturissa. Yhdessä kohtauksessa sudet ajavat Ailoa ja tokkaa takaa. Liakka sanoo, että paljon elokuvan draamasta ja magiikasta on syntynyt leikkauspöydällä. Lähtökohtana on ollut, että eläimet ovat kuvauksissa turvassa.

    Kuvauksien ulkopuolella olisi voinut kuitenkin tapahtua paljon. Tekijät jännittivät loppuun saakka Ailon hengissä pysymisen puolesta. Jos susi, muu peto tai vahinko olisi vienyt Ailon hengen, olisi pitänyt turvautua varasuunnitelmaan.

    – Luultavasti olisimme yrittäneet löytää samannäköinen poron tilalle. Se olisi ollut vaikeaa, sillä meidän Ailomme on niin uniikinnäköinen, sanoo Kaimio.

    Vuoden varrella kuvaukset porojen matkassa veivät ainutlaatuisten hetkien äärelle. Liakka muistelee parhaana kokemuksenaan kuitenkin kaiken alkua, Ailon syntymää.

    – Kuvasimme Ailon ja kahden muun poron syntymät. Ne olivat herkkiä hetkiä.

    Jasper Pääkkönen Linnan juhlissa: "Meidän mieletön vahvuus sekä meidän heikkous on pohjaton vaatimattomuus"


    Yle tavoitti Linnan juhlissa yhden illan seuratuimmista vieraista, kansainvälisessä nosteessa olevan näyttelijän Jasper Pääkkösen. Pääkkösen tähdittämän, ja kuulun Spike Leen ohjaaman elokuvan BlacKkKlansmanin nousu Golden Globe -ehdokkaaksi...

    Yle tavoitti Linnan juhlissa yhden illan seuratuimmista vieraista, kansainvälisessä nosteessa olevan näyttelijän Jasper Pääkkösen. Pääkkösen tähdittämän, ja kuulun Spike Leen ohjaaman elokuvan BlacKkKlansmanin nousu Golden Globe -ehdokkaaksi paljastui vasta tunteja ennen Linnan juhlia. Uutinen oli Pääkkösellekin vielä tuore.

    – Juuri äsken kuulin, että sekä elokuva että Spike Lee ovat ehdolla, ihan mahtavan hieno juttu, Pääkkönen hehkuttaa.

    Vaikka elokuva kertookin 1970-luvun Coloradosta, ovat elokuvan teemat Pääkkösen mukaan melkeinpä enemmän nykypäivää kuin menneisyyttä – eikä vain Yhdysvalloissa vaan myös ympäri Eurooppaa on nähtävissä vastaavankaltaista liikehdintää.

    – Eikä me Suomessa olla turvassa siltä: äärioikeiston pään nostaminen ja vihapuheen muuttuminen sallittavaksi tai hyväksyttäväksi ovat ikävän universaaleja teemoja. Vaikka tehtiin elokuvaa 70-luvun Coloradosta, niin kyllä siinä koko ajan jokaisella tekijällä oli ymmärrys siitä, että tehdään ennen kaikkea elokuvaa nykypäivästä, Pääkkönen summaa.

    Kysyttäessä sitä, mikä on suomalaisten valtti maailmalla on Pääkkösellä selvä vastaus valmiina:

    – Sekä meidän mieletön vahvuus että meidän heikkous on sellainen pohjaton vaatimattomuus. Se tekee meistä suomalaisista juuri niin rehellisiä ja hienoja ihmisiä, kuin me minun mielestäni ollaan. Jalat maassa, ei juuri arvosteta sellaisia turhan höpöhöpö, pinnallisia asioita. Me ollaan sanojemme mittaisia miehiä ja naisia.

    Pääkkösen mukaan pohjaton vaatimattomuus toimii kuitenkin myös suomalaisia vastaan, se toimii maailmalla myös menestymistä vastaan. Pääkkönen vertaa suomalaisia ruotsalaisiin, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että "täältä me tullaan ja valloitetaan koko maailma" siinä missä suomalaiset ovat, että "ollaan me täällä omien rajojen sisällä ihan hyviä", mutta kun pitää kansainvälisillä estradeilla kilpailla, kaikki muut tuntuvatkin vähän paremmilta.

    Avopuoliso nauttii Suomen luonnosta

    Pääkkösen avopuoliso Alexandra Escat kehuu Suomen parhaaksi valtiksi luontoa ja ympäristöä. Eri vuodenaikoihin Suomessa vieraillut Escat kehuu talvisen Lapin rauhaa, kun kesällä taas Viitasaaren järvimaisema oli hänen mukaansa suorastaan runollinen. Eri puolilla pohjoista syksyllä kiertänyt Escat kuvaa näkymää "kultaiseksi matoksi".

    – Postasin lukuisia kuvia Instagramiin ja kaikki kaikki ystäväni hullaantuivat täysin, koska he eivät olleet koskaan nähneet sellaista kauneutta, kun kaikki oli niin kultaista, Escat kertoo.

    Keväinen Suomi on Alexandra Escat'lta vielä kokematta ja hän vannottaakin Pääkköstä, että ensi vuonna on sen aika.

    – Ja haluan ehdottomasti päästä poimimaan mustikoitakin, Escat kertoo.

    Lue lisää:

    Jasper Pääkkösen tähdittämä BlacKkKlansman ehdolla parhaaksi elokuvaksi Golden Globeissa

    Britannian parlamentti julkaisi Facebookin sisäisiä sähköposteja

    Britannian parlamentti julkaisi Facebookin sisäisiä sähköposteja


    Britannian parlamentti on julkaissut Facebookin sisäisiä dokumentteja. Dokumentteihin kuuluu sähköposteja toimitusjohtaja Mark Zuckerbergin ja yhteisöpalvelun työntekijöiden välillä. Tapausta käsittelevän valiokunnan puheenjohtaja Damian...

    Britannian parlamentti on julkaissut Facebookin sisäisiä dokumentteja. Dokumentteihin kuuluu sähköposteja toimitusjohtaja Mark Zuckerbergin ja yhteisöpalvelun työntekijöiden välillä.

    Tapausta käsittelevän valiokunnan puheenjohtaja Damian Collins pitää dokumenttien julkaisemista yleisön etujen mukaisena.

    Dokumentit herättävät Collinsin mielestä kysymyksiä muun muassa siitä, miten Facebook käsittelee käyttäjätietoja, ja millaisia käytäntöjä yhtiö soveltaa sovellusten kehittäjiin.

    Valiokunta nostaa esille muun muassa sen, että Facebook salli joillekin yrityksille täyden pääsyn käyttäjien ystävätietoihin, vaikka aikaisemmin se on kertonut aiemmin rajoittavansa tätä. Collinsin mukaan ei ole selvillä, oliko tähän käyttäjien suostumus. On myös epäselvää, miten Facebook päätti, mitkä yritykset pääsivät tietoihin käsiksi.

    Parlamentti on julkaissut dokumentteja noin 250 sivua. Osa niistä on luokiteltu "erittäin luottamuksellisiksi". Tiedot on saatu sovellusyritykseltä, joka haastaa Facebookin oikeuteen, kertoo BBC.

    Facebook on vastustanut sähköpostien julkaisemista. Sen mukaan dokumentit on esitetty "hyvin harhaanjohtavalla" tavalla ja julkaisu vaatisi asiayhteyttä.

    Huawein talousjohtaja pidätetty Kanadassa

    Huawein talousjohtaja pidätetty Kanadassa


    Teknologiayhtiö Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou on pidätetty Kanadan Vancouverissa. Wanzhoun pidätys liittyy Yhdysvaltojen Iranille määräämien talouspakotteiden rikkomiseen, kertoivat Reutersin medialähteet keskiviikkona. Kanadan...

    Teknologiayhtiö Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou on pidätetty Kanadan Vancouverissa.

    Wanzhoun pidätys liittyy Yhdysvaltojen Iranille määräämien talouspakotteiden rikkomiseen, kertoivat Reutersin medialähteet keskiviikkona. Kanadan oikeusministeriö ei ole kertonut pidätyksen syytä. Viranomaisten mukaan Wanzhou luovutetaan Yhdysvaltoihin.

    Wanzhou on Huawein perustajan Ren Zhengfein tytär. Wanzhou pidätettiin joulukuun ensimmäisenä päivänä. Tapausta käsitellään oikeudessa perjantaina.

    Kiinalainen Huawei on yksi maailman suurimmista televiestintälaitteiden valmistajista. Yhdysvaltalaisviranomaiset ovat vuodesta 2016 lähtien tutkineet, viekö yritys pakotteiden vastaisesti Yhdysvalloissa valmistettuja tuotteita Iraniin ja muihin maihin.

    Eurovaalien kohtalo huolettaa – EU satsaa lisää Venäjän valeuutisten torjuntaan:

    Eurovaalien kohtalo huolettaa – EU satsaa lisää Venäjän valeuutisten torjuntaan: "Emme aio luoda propagandakonetta"


    Euroopan unioni kasvattaa panostuksia Venäjän levittämän disinformaation paljastamiseen ja torjuntaan. Tarkoitukseen suunnataan lisää rahaa, ja internet-yhtiöt velvoitetaan rivakampiin toimenpiteisiin. Syynä on huoli Venäjän pyrkimyksistä...

    Euroopan unioni kasvattaa panostuksia Venäjän levittämän disinformaation paljastamiseen ja torjuntaan. Tarkoitukseen suunnataan lisää rahaa, ja internet-yhtiöt velvoitetaan rivakampiin toimenpiteisiin.

    Syynä on huoli Venäjän pyrkimyksistä vaikuttaa ensi toukokuussa pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin.

    Venäjää tukevaa informaatiovaikuttamista torjutaan tällä hetkellä 1,1 miljoonan euron budjetilla ja neljän henkilön voimin. Ensi vuonna rahoitus kasvaa kolmeen miljoonaan.

    EU: 5 miljoonaa, Venäjä: yli miljardi

    Yhteensä strategisen viestinnän otsikon alle korvamerkitään viisi miljoonaa euroa. Komissio myöntää, että summat ovat suhteessa mitättömiä.

    – Viisi miljoonaa euroa ei tietenkään riitä. Tiedämme, että venäläiset käyttävät valtavia summia Kremliä tukevan propagandan rahoittamiseen, sanoi komission varapuheenjohtaja Andrus Ansip.

    Hänen mukaansa Venäjä käyttää pelkästään hallitukselle suopean median tukemiseen 1,1 miljardia euroa vuosittain. Lisäksi tulee vielä trollitehtaiden ja muiden aktiivisten toimien rahoitus. EU:n tarkoitus ei olekaan ryhtyä informaatiosodan kilpavarusteluun.

    – Emme halua tehdä samaa mitä Venäjällä tehdään. Emme aio luoda propagandakonetta, Ansip sanoi.

    Valeuutisten torjuntaa viilataan

    Komission ulkosuhdepalvelun yhteydessä toimiva East StratCom -ryhmä on tutkinut ja torjunut Venäjää tukevaa disinformaatiota vuodesta 2015. Ryhmä oikaisee internetissä levitettäviä perättömiä väitteitä ja analysoi valeuutiskampanjoita.

    Nyt toimintaa on tarkoitus laajentaa. Samalla se muuttaa muotoaan. Komissiosta kerrotaan, että yksittäisten väitteiden oikaisemiseen kiinnitetään jatkossa vähemmän huomiota.

    Lisäksi tiedon keruuta muutetaan järjestelmällisemmäksi. East StratCom nojasi aiemmin vapaaehtoisverkostoon, joka välitti sille esimerkkejä Venäjää tukevasta disinformaatiosta. Tiedonhankinnassa siirrytään ostopalveluun.

    Somepalvelut itsesäätelevät

    Toinen osa komission tänään keskiviikkona julkaisemasta toimintasuunnitelmasta keskittyy Facebookin ja Twitterin kaltaisiin yhteisöpalveluihin. Palvelut ovat sitoutuneet itsesääntelyyn, jonka tarkoitus on kaventaa valeuutisille ja tekaistuille käyttäjille tarjoutuvaa tilaa.

    – Emme halua enää tekosyitä eikä vetkuttelua, koska riskit ovat todellisia. Haluamme nopeaa parannusta, sanoi turvallisuuskomissaari Julian King.

    Hän moitti palveluntarjoajia toimettomuudesta ja kehotti niitä tarttumaan esimerkiksi mainosmyynnin käytäntöihin, sponsoroidun sisällön avoimuuteen ja tekaistujen käyttäjätilien poistamiseen.

    Huomattava määrä valetilejä yhä toiminnassa

    Kingin mukaan esimerkiksi Facebookin käyttäjätileistä 3-4 prosenttia eli 60-90 miljoonaa on yhä tekaistuja. Vuonna 2016 Yhdysvaltain vaalien yhteydessä valeuutisia levittäneistä Twitter-tileistä 80 prosenttia on yhä aktiivisia.

    – Heidän on ryhdyttävä suhtautumaan tähän vakavasti, King sanoi.

    Ongelma on, että itsesääntely ei velvoita toimenpiteisiin samalla tavalla kuin lainsäädäntö. Komissio ei ole tähän saakka halunnut ryhtyä sääntelemään disinformaation torjuntaa lailla.

    Nykyisen komission toimikausi päättyy ensi syksynä, eikä se enää käytännössä kykene panemaan liikkeelle uutta lainsäädäntöä, vaikka King sanoikin että sääntelyä "harkitaan".

    Eurovaalit pidetään Suomessa 26. toukokuuta.

    Kirjastolaitoksen lippulaiva avautui – kolmesta kerroksesta vain yksi on pyhitetty kirjoille


    Helsingin keskustaan, eduskuntaloa vastapäätä on noussut koko Suomen kirjastolaitoksen lippulaiva, Oodi. Oodin avajaisia vietetään tänään kello 14 alkaen. Toimittajamme liikkui Oodin kolmessa kerroksessa, esitteli taloa ja haastatteli...

    Helsingin keskustaan, eduskuntaloa vastapäätä on noussut koko Suomen kirjastolaitoksen lippulaiva, Oodi. Oodin avajaisia vietetään tänään kello 14 alkaen.

    Toimittajamme liikkui Oodin kolmessa kerroksessa, esitteli taloa ja haastatteli kiinnostavia ihmisiä. Kuulimme muun muassa, millainen kirjastonkäyttäjä kirjailija Jari Tervo on.

    Pasilan toimituksessa kirjastoista, lukemisesta ja Oodin vaikutuksesta Helsingin kaupunkikuvaan olivat keskustelemassa muun muassa Helsingin kirjaston entinen johtaja Maija Berndtson ja Venetsian biennaalissa suomalaista kirjastolaitosta tunnetuksi tehnyt Hanna Harris.

    Puhuttavaa kirjastoista riittää. Kulta-aika ohitettiin jo 1980-luvulla, mistä alkaen kävijä- ja lainausmäärät ovat olleet laskusuunnassa. Kirjasto on myös muutostilassa, sillä siellä tehdään paljon muutakin kuin vain lainataan kirjoja. Oodissakin kolmesta kerroksesta vain yksi on pyhitetty kirjoille. Silti on kiinnostava tilastotieto, että 99 prosenttia kirjastojen hankinnoista on silti yhä perinteistä kirjastoaineistoa.

    Jos pääset paikalle Oodiin, päivän ohjelma löytyy tämän linkin kautta.

    Juttua korjattu 5.12. kello 9.15: 99 prosenttia kirjastojen hankinnoista on silti yhä perinteistä kirjastoaineistoa.

    Lue myös:

    Tällainen on Oodi - tutustu Helsingin uuteen keskustakirjastoon tämän monimediaisen jutun avulla

    Veistoksellinen Oodi voi olla lajinsa viimeinen – Professori: arkkitehtiopiskelijat suunnittelevat taas laatikoita

    Kohti tulevaisuuden kirjastoa

    "Amerikkalaisista digiyhtiöistä on tullut suurpetoja", jyrähtää EU:n kilpailukomissaari – Facebookin vaikutus näkyy myös Ranskan mellakoissa


    Verkon teknologiajättiläisten lonkerot ulottuvat yhä laajemmalle ihmisten arkeen ja elämään. Jotta yritysten toiminta ei käänny yhteiskuntaa vastaan, tarvitaan nopeita toimia, EU:n kilpailukomissaari Margrethe Vestager sanoo. – Älypuhelimet...

    Verkon teknologiajättiläisten lonkerot ulottuvat yhä laajemmalle ihmisten arkeen ja elämään. Jotta yritysten toiminta ei käänny yhteiskuntaa vastaan, tarvitaan nopeita toimia, EU:n kilpailukomissaari Margrethe Vestager sanoo.

    – Älypuhelimet muuttavat kaiken. Digiteknologia mullistaa jo jopa demokratiaa. Paitsi että digitaalisuus luo uusia tapoja ottaa osaa yhteiskuntaan, se luo valitettavasti myös uusia tapoja manipuloida meitä.

    Kymmenien miljoonien ihmisten tietoja käytettiin Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin vaalikampanjan hyväksi, vaalien alla jopa yli sata miljoonaa ihmistä saattoi törmätä Venäjän Facebook-vaikuttamiseen.

    Myös mielipiteet ja aatteet leviävät Facebookissa nopeasti. Tuorein esimerkki some-kanavan mahdollistamasta suorasta osallistumisesta on nähty Ranskassa, jossa niin kutsutut keltaliivit eli keltaisiin huomioliiveihin sonnustautuneet mielenosoittajat kapinoivat jo kolmatta viikkoa.

    Liike alkoi protestina bensanhinnan korotuksista, mutta se on alkanut elää omaa elämäänsä ja kerätä uusi kannattajia Facebookissa. Gilets Jaunes -liikkeen kahdeksalla johtohahmolla ei ole poliittista tai ammattiliittotaustaa. He ovat tavallisia ranskalaisia, jotka ovat onnistuneet saamaan kannatusta Facebook-yleisöltä.

    Perinteiset poliitikot ovat olleet Keltaliivien edessä voimattomia. Ranskalaisten analyysien mukaan nyt on nähty vasta alkua.

    Margrethe Vestager hakee toista kautta EU:n kilpailukomissaarina, koska hänen mukaansa digiyhtiöiden pelisääntöjen luomisessa eletään ratkaisevia hetkiä. "Kun työ on tällaisessa murrosvaiheessa, haluan tietenkin jatkaa sitä", tanskalainen Vestager sanoi tiistaina Slushissa.Anna Karismo, YleDigijäteistä on tullut "suurpetoja"

    – Enää ei voi puhua muusta maailmasta erillisestä kybertilasta, kun puhutaan verkosta. Mikä tapahtuu onlinessa, ei pysy onlinessa, Vestager sanoo.

    Komissaarin mielestä nyt pitää muodostaa käsitys siitä, mikä toimii yhteiskunnan hyväksi ja mikä ei.

    – Viime vuosina on nähty, että yhtiöt eivät täytä lupaustaan siitä, että toimivat käyttäjiensä eduksi.

    Yhtiöistä on tullut haitallisia, koska ne estävät pieniä innovatiivisia toimijoita tulemasta markkinoille. Lisäksi ne levittävät valheita, "joista saa tykkäyksiä".

    – Ne eivät ole enää mitään kasvuyrityksiä vaan niistä on tullut suurpetoja (big beasts). Jos ne nyt saavat haitata omalla toiminnallaan kasvuyrityksiä, jotka toimivat samalla tavalla kuin ne itse aikoinaan, niin ihmiskunta menettää siinä mahdollisuuksia, Vestager arvioi.

    – Jättiyritykset kamppailevat koko ajan sen kanssa, miten saada takaisin menetetty yleisön luottamus. Startupeille se on mahdollisuus: ne voivat näyttää toimivansa arvopohjaisesti niin, että kuluttaja voi hallita itseään koskevaa tietoa.

    "Kunhan edetään nopeasti"

    EU on jo puuttunut digijättien "ongelmaan" säätämällä lainsäädäntöä käyttäjien yksityisyydensuojasta ja siitä, miten yhtiöt voivat käyttää keräämänsä dataa.

    Yritysten verokikkailun estämiseksi on ehdotettu myös esimerkiksi niiden liikevaihdon tai mainosten verottamista. Koska myynnin verottamisesta hyötyisivät ennen muita isot maat, Suomi, muut pienet EU-maat ja esimerkiksi peliala ovat vastustaneet sitä.

    Kilpailukomissaari Margrethe Vestagerin mukaan EU:n uusimmat tutkimukset kohdistuvat Googlen paikallisiin hakuihin. "Pienten paikallisten yritysten on vaikea tulla löydetyksi Google-haussa, joissa suositaan laajoja, tunnettuja ja laadukkaiksi todettuja verkkopalveluja. Jos on pieni paikallinen laatupalvelu, ei välttämättä pääse haun kärkeen."Anna Karismo, Yle

    Ranska ja Saksa näyttäisivätkin luopuneen ideasta tiistaina päättyneessä euromaiden kokouksessa.

    Ne tyytyisivät siihen, että yritykset maksaisivat digiveroa vain julkaisemistaan mainoksista. Näin alkuperäisen direktiivin kattamaa digipalvelujen listaa supistettaisiin alkuperäisestä.

    – En ole nähnyt vielä Ranskan ja Saksan uuden esityksen yksityiskohtia, mutta uskon että jonkinlainen digivero on yhä mahdollista saada. Valmistelemme sitä yhteistyössä OECD:n kanssa, Vestager sanoi.

    Yhteistyötä myös EU:n ulkopuolisten teollisuusmaiden kanssa on vaatinut esimerkiksi Suomen Teknologiateollisuus.

    – Murros on lähellä, ja nyt pitäisi toimia nopeasti. Siksi olisi toivottavaa, että esimerkiksi digiverosta saataisiin sopimus mahdollisimman nopeasti.

    Lisää aiheesta:

    Näin EU on kurmuuttanut digijättejä

    Google, Facebook ja kumppanit ruotuun – EU haluaa kilpailua tukahduttavat teknologiajätit tottelemaan sääntöjä

    Googlen, Amazonin ja Facebookin ylivoima on valtava ongelma ja yhdysvaltalaisprofessorin mukaan jätit on pilkottava – suomalaisyrittäjä: "Isot jätit toimivat ihan miten niitä huvittaa"

    Janne Autere sulki Facebookin kymmenen vuoden aktiivisen käytön jälkeen, eikä hän ole ainoa – Ylen lukijat kertovat miksi jättivät somen ja miten se vaikutti

    Janne Autere sulki Facebookin kymmenen vuoden aktiivisen käytön jälkeen, eikä hän ole ainoa – Ylen lukijat kertovat miksi jättivät somen ja miten se vaikutti


    Tästä on kyseNoin 300 000 suomalaista on poistanut tänä vuonna Facebook-tilinsä.Ylen lukijat kertoivat somen hylkäämisen syiksi kyllästymisen, ahdistumisen, mainosten lisääntymisen ja huolen tietoturvasta.Facebookista ei välttämättä...

    Tästä on kyseNoin 300 000 suomalaista on poistanut tänä vuonna Facebook-tilinsä.Ylen lukijat kertoivat somen hylkäämisen syiksi kyllästymisen, ahdistumisen, mainosten lisääntymisen ja huolen tietoturvasta.Facebookista ei välttämättä siirrytä toisiin somekanaviin, vaan jätetään some kokonaan.Paltamolainen luontomatkailuyrittäjä Janne Autere lähti Facebookista 10 vuoden käytön jälkeen.

    Facebook on vuosia ollut suosituin somekanava suomalaisten keskuudessa. Vielä huhtikuussa Facebookia käytti noin 3,2 miljoonaa suomalaista. Huhti-elokuun välisenä aikana noin 300 000 suomalaista on hylännyt Facebookin (IS).

    Yksi Facebookin hylänneistä on paltamolainen luontomatkailuyrittäjä Janne Autere, hän jätti Facebookin 10 vuoden ahkeran käytön jälkeen tänä syksynä.

    – Aloin kokea olevani stressaantunut siihen jatkuvaan informaatiotulvaan, mitä sieltä tuli. Minusta Facebookin pakonomainen käyttö on vähän sama kuin liiallinen alkoholinkäyttö. Ihan samanlainen riippuvuus siihen tulee, Autere sanoo.

    Autere ei ole turhautumisen tunteidensa kanssa yksin. Kun Yle kysyi ihmisiltä, miksi he ovat luopuneet sosiaalisesta mediasta, kyselyyn tuli lähes 900 vastausta. Osa kyselyn vastauksista on kirjoitettu tähän juttuun kursiivilla.

    Facebook-tilin poistaminen on suomalaisten suosiossa.Timo Sihvonen/Yle

    Vastauksista kävi ilmi, että suurimmat syyt somekanavien hylkäämiseen ovat ahdistuminen, kyllästyminen, liiallinen ajankulu, mainosten lisääntyminen, somen ulkonäkökeskeisyys ja tietoturva-asiat.

    Osa vastaajista myös näki liian suuren kaverimäärän vaikeana tilanteena: omia asioita ei haluttu jakaa liian monille ihmisille.

    “Vuosien mittaan oli hurjaa seurata, kuinka jotkut ihmiset jaksoivat laittaa päivityksiä monta kertaa päivässä. Tuntui hyvin vahvasti siltä, että ihmiset rakensivat, tiedostaen sen itse tai ei, itselleen virtuaali-egoa: päivitykset olivat aina positiivisia ja kuvat suoraan katumainoksista.”

    "Facebook jäi jo monta vuotta sitten, koska en osaa viestittää luontevasti samaan aikaan ystävilleni, tuttavilleni, työtovereilleni, rakastajalleni, lapsilleni ja äidilleni. Se jäi siihen."

    Somesta lähtö vapauttaa

    Somen käytön lopettamisesta tai ainakin alustojen vähentämisestä Ylen kyselyyn vastanneilla oli paljon positiivisia kokemuksia. Monet kokivat vapautuneensa ja saaneensa lisää aikaa tärkeämpiin asioihin.

    “Aikaa on enemmän ja elämänlaatu parani. Mistään tärkeästä en ole jäänyt paitsi. On rauhallisempi olo. Turhanpäiväiset päivitykset ja vastakkainasettelut keskusteluineen eivät enää vie turhaa energiaa. Olen onnellisempi nyt."

    Myös Janne Auterella on jäänyt enemmän aikaa töille ja lähipiirille.

    – Olen yrittänyt panostaa kasvokkaiseen keskusteluun. Perheenjäsenet ovat vielä Facebookissa, mutta meillä on ehkä enemmän keskustelua naamatusten kuin aiemmin. Yritän olla myös yhteydessä oikeisiin ystäviin puhelimitse tai tavata heitä, Autere kertoo.

    Minun ei tarvitse kirjoitella sinne tarinoita tämän päivän tekemisistä tai olla kiinnostunut toisten tekemisistä. Janne Autere

    Sosiaalisen median jättämisessä voi olla negatiivisiakin vaikutuksia. Ylen kyselyyn vastanneiden negatiivisia kokemuksia olivat muun muassa ulkopuolinen olo: somen ulkopuolella oleva ei saa tapahtumakutsuja, eikä pysy yhtä helposti kärryillä tuttavien kuulumisista.

    – Julkiset toimijat ilmoittavat omista tapahtumistaan ja kursseistaan aika usein Facebookin kautta. Tämä saattaa olla vaarallista, koska luulen, että yhä enenevässä määrin ihmiset jättäytyvät pois Facebookista, Autere sanoo.

    “Alussa se oli vähän outoa. Tuntui, että putosin kartalta. En tiennyt, mitä kaupungissa tapahtui kulttuurin osalta, en tiennyt oliko joku käynyt sienimetsässä tai leiponut kakun. Aika nopeasti kuitenkin huomasin, että suurin osa siitä tiedosta, jonka olin FB:n kautta saanut, oli jokseenkin aivan turhaa tietoa. Jollain tavalla koin helpotusta.”

    Huoli tietoturvasta syy joukkopakoon

    Sosiaalisen median tutkija ja kouluttaja Harto Pönkä näkee, että suuri syy suomalaisten joukkopakoon Facebookista on kasvava huoli omasta tietoturvasta. Pelkästään tänä vuonna on paljastunut, että miljoonien Facebookin käyttäjien tietoja on jaettu Cambridge Analytica -yhtiölle. Syksyllä tapahtui myös suora tietovuoto Facebookin käyttäjätiedoista.

    – Mietitään, onko Facebook luotettava taho, jolle voi antaa tietoja. Suomessakin on kyselyissä käynyt ilmi, että tietoturvaongelmien takia on vähennetty Facebookin käyttöä tai lopetettu kokonaan, Pönkä sanoo.

    “Sekä Googlen että Facebookin algoritmeista ja niiden salamyhkäisyydestä on ollut paljon puhetta. Meitä manipuloidaan, ohjataan ja asetetaan omiin kupliimme, ja se tuntuu pahalta. Googlen ja Facebookin ylivalta arveluttaa.”

    Suomessakin Facebookin käyttöä on vähennetty tietoturvaongelmien takia.AOP

    Pönkän mukaan myös Facebookin algoritmien muutos on vaikuttanut ihmisten some-käyttäytymiseen, koska ystävien päivityksiä ei välttämättä näe enää entiseen tapaan.

    – Nyt algoritmi valitsee mitä näet, etkä voi itse vaikuttaa siihen. Se vaikeuttaa tuttavapiirin välistä yhteydenpitoa, Pönkä sanoo

    "Syyt jäädä pois somesta ovat toisaalta teknologiaan, algoritmeihin, suurten toimijoiden ylivaltaan ja kuplautumiseen liittyvää pelkoa ja ahdistusta sekä toisaalta turhautumista siihen, millainen ihminen minusta oli tullut. Vaikka sosiaalisessa mediassa on paljon hyvää, sen haitat alkoivat olla suurempia kuin hyödyt."

    Sosiaalisen median tutkijan mukaan yleisin syy somen käyttöön onkin yhteydenpito ystävien, tuttavien ja sukulaisten kanssa. Ne palvelut, joissa tämä tarve täyttyy, ovat edelleen suosiossa.

    – Esimerkiksi WhatsApp keskittyy nimenomaan lähipiirin viestittelyyn ja siellä on paljon ryhmiä: lapsilla kouluporukat ja aikuisilla harrasteryhmiä, Pönkä sanoo

    Facebookissa tuhlataan tunteja

    "Tulin jatkuvasti huonolle tuulelle somesisällöistä. Olin silti liian koukussa someen ja piti päivittäin tarkistaa mitä missäkin tapahtuu."

    Ennen käyttäjätilinsä poistamista Autere saattoi käyttää 2–3 tuntia päivässä Facebookin selaamiseen ja päivittämiseen. Nykyään Autere käyttää muita somepalveluita, mutta mieltää käytön paljon vähäisemmäksi.

    – Lisään kuvia Instagramiin, mutta minun ei tarvitse kirjoitella sinne tarinoita tämän päivän tekemisistä tai olla kiinnostunut toisten tekemisistä. Minulla on myös LinkedIn-tili, jonka kautta olen löytänyt myös nykyisen työni, Autere kertoo.

    Janne Autereella on nyt enemmän aikaa esimerkiksi luonnosta nauttimiseen.Timo Sihvonen/Yle

    Harto Pönkän mukaan Facebookista lähteneet käyttäjät eivät ole suoraan siirtyneet muiden somekanavien käyttäjiksi.

    – Pikemminkin näyttää siltä, että Facebookin käyttö on vähentynyt eikä mitään välttämättä ole tullut tilalle. Voidaan huomata, että Instagram on ollut kasvussa, mutta ei niin paljon, että se selittäisi, että olisi siirrytty Facebookista Instagramiin.

    Pönkä uskoo suomalaisten somekäytön olevan murroksessa. Tulevaisuudessa tietoturvasta tullaan pitämään kiinni entistä kovemmin ja somekanavien käyttö tulee muuttumaan nykyisestä.

    – Facebook on hiljakseen tulossa alaspäin ja voi odottaa, että WhatsApp lisää käyttäjiä. Instagram tulee vielä kasvamaan ja löytämään paikkansa kaikenikäisten somekanavana, Pönkä ennustaa.

    "Kännykän käyttö on vähentynyt huomattavasti. Olen ollut "somevapaa" vuoden verran, enkä ole kyllä palveluita kaivannut. Koen, että keskityn enemmän omaan elämääni."

    Lue lisää aiheesta:

    Ylen kysely: Moni vähentänyt vuoden aikana somen käyttöä, osa ei onnistu vaikka haluaa

    "Hylkäsin Facebookin, luovuin älypuhelimesta, vaihdoin vanhaan” – kolme tarinaa siitä, miten digiähkyn voi selättää

    Sydän palaneessa autossa ja viikon muita uutiskuvia

    Sydän palaneessa autossa ja viikon muita uutiskuvia


    Ajaz Ahmad Makroon hautajaiset Kashmirissa 27. marraskuuta. Kolme kapinallista ja yksi Initian armeijan mies saivat surmansa kahdessa eri ammuskelussa.Farooq Khan / EPAKunnan työntekijät yrittivät saada kaivoa vetämään 28. marraskuuta, Sydneyssä...

    Ajaz Ahmad Makroon hautajaiset Kashmirissa 27. marraskuuta. Kolme kapinallista ja yksi Initian armeijan mies saivat surmansa kahdessa eri ammuskelussa.Farooq Khan / EPAKunnan työntekijät yrittivät saada kaivoa vetämään 28. marraskuuta, Sydneyssä Australiassa. Vettä oli satanut 84,6 mm seitsemään mennessä aamulla.Dean Lewins / EPALapset leikkivät Fruitful Rescue- keskuksessa 28. marraskuuta Keniassa. 68-vuotias Lona Madani perusti Fruitful Rescue- keskuksen HIV-lapsille ja orvoille, jotka ovat menettäneet vanhempansa.Dai Kurokawa / EPAJemeniläiset kokoontuivat leipäjonoon paikallisen hyväntekeväisyysleipomon luukulle saadakseen ilmaista leipää 28. marraskuuta Sanaassa.Yahya Arhab / EPAValokuvaajat odottavat G20-kokoukseen saapuvia johtajia Ezeizan kansainvälisellä lentokentällä 29. marraskuuta.Juan Ignacio Roncoroni / EPAPakistanin terrorismin vastaiset joukot esittelevät taitojaan kansainvälisillä puolustusmessuilla 29. marraskuuta Karachissa, Pakistanissa.Shahzaib Akber / EPAEspanjalainen taiteilija Jaume Plensa kävelee teostensa keskellä Barcelonan nykytaiteen museossa MACBA:ssa 29. marraskuuta.Quique Garcia / EPAFilippiiniläiset mielenosoittajat juhlivat Filippiiniläisen vallankumousjohtaja Andres Bonifacion 155. syntymäpäivää 30. marraskuuta Manilassa.Francis R. Malasig / EPASerbialainen 12-vuotias Marko Arsovski istuu tyhjässä koulubussissa 29. marraskuuta. Marko ja hänen perheensä asuvat Gorni Starac -nimisessä kylässä Pcinja-joen varrella Serbian ja Makedonian rajalla. Koulupäivinä Marko kävelee joen yli ja maiden rajalle, jossa koulubussi odottaa lähtöä läheisimpään kouluun Makedonian puolella.Georgi Licovski 7 EPAPoliisi seisoo vartiossa Banda Aceh -vankilan ovella Indonesiassa 30. marraskuuta.Hotli Simanjuntak / EPAVladimir Putin ja Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman ennen G20-kokouksen perhepotrettia 30. marraskuuta Buenos Airesissa.Saul Loeb / AFPKauan odotettu Helsingin keskustakirjasto Oodi aukaisee ovensa yleisölle 5. joulukuuta. Medialle Oodia esiteltiin 30. marraskuuta.Markku Ulander / Lehtikuva15-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg pitelee kylttiä, jossa lukee "koululakko ilmaston puolesta". Hän istuu Ruotsin parlamenttitalon edessä perjantaisin, kunnes maa noudattaa Pariisin sopimuksen mukaista ilmastopolitiikkaa.Hanna Franzen / EPAJapanilaisen taiteilijan Hajime Sorayaman melkein 12-metrinen robotti Diorin catwalkilla 30. marraskuuta Tokiossa.Franck Robichon / EPAPariisissa hallitusta vastustavien mielenosoittajien ja poliisin väliset yhteenotot olivat rajuja 1. joulukuuta.Yoan Valat / EPAVenäläinen ortodoksipappi siunasi Sojuz-raketin laukaisua, joka tapahtui 3. joulukuuta Kazakstanin Baikonurin avaruuskeskuksesta.Kirill Kudryavtsev / AFP
    Pete Parkkosesta tuli seksiobjekti ja nyt häntä kouritaan keikoilla hiuksista varpaisiin:

    Pete Parkkosesta tuli seksiobjekti ja nyt häntä kouritaan keikoilla hiuksista varpaisiin: "Harvat miehet uskaltavat puhua seksuaalisesta häirinnästä"


    Pete Parkkosen kiharat hiukset ovat kosteat. Hän on käynyt pelaamassa sählyä ennen haastattelua. Parkkonen juo palauttavaa juomaa. Verkkaritakkiin ja farkkuihin pukeutunut Parkkonen voisi olla kuin kuka tahansa 28-vuotias urheileva nuori mies....

    Pete Parkkosen kiharat hiukset ovat kosteat. Hän on käynyt pelaamassa sählyä ennen haastattelua. Parkkonen juo palauttavaa juomaa.

    Verkkaritakkiin ja farkkuihin pukeutunut Parkkonen voisi olla kuin kuka tahansa 28-vuotias urheileva nuori mies. Artistiksi hänet arvaa korkeintaan käsistä. Sormissa on isoja sormuksia ja kynnet on maalattu mustiksi.

    Parkkonen nousi julkisuuteen jo kymmenen vuotta sitten Idolsista. Kaksi vuotta sitten Kohta sataa -kappaleen video muutti kaiken. Alastonta vartaloaan esitellyt laulaja teki itsestään seksiobjektin.

    – Voin mielelläni kantaa seksisymbolin viittaa, jos Suomen kansa sitä oikein haluaa. Eipä siitä voi huono fiilis tulla, laulaja virnistää.

    10 vuoden opit

    Se oli hirveä vääryys. Yleisö tyrmistyi, kun vuoden 2008 Idolsin ennakkosuosikki Pete Parkkonen tippui kisasta. Pihtiputaalainen sijoittui kolmanneksi, kun finaaliin menivät Koop Arponen ja Anna Puustjärvi, joka nykyisin tunnetaan artistinimellä Anna Puu.

    Parkkonen on tänä vuonna miettinyt paljon uraansa, koska sitä on takana kymmenen vuotta. Tuona aikana moni asia on muuttunut. Hänen ensimmäistä levyään myytiin vielä fyysisinä kappaleina, kun nykyisin musiikkia kuunnellaan lähinnä suoratoistopalveluista.

    – Aika tuntuu pitkältä, mutta nopealta. Samaan aikaan voi miettiä, että olen vasta urani alussa.

    Suuri muutos on tapahtunut myös mediassa. Vielä kymmenen vuotta sitten Parkkosesta lehteen painetuista jutuista puhuttiin vasta seuraavana päivänä. Älypuhelimien aikana uutiset ovat parin tunnin päästä vanhoja.

    – Tänään se on kuin Tinder-peliä eli katsotaan uutiset ja mennään seuraavaan.

    Koska olin objektoinut itseni videolla, se antoi luvan ihmisille tehdä keikoilla seksuaalista häirintää. Minua kouritaan hiuksista varpaisiin.

    Pete Parkkonen kokee, että media on kohdellut häntä suhteellisen hyvin. Hyötyä on ollut enemmän kuin haittaa.

    – Julkisuuden kautta olen voinut tuoda musiikkiani ihmisten tietoisuuteen. Julkisuus on ollut 75 prosenttisesti positiivista. Se 25 prosenttia on sitten vahvasti paskaa. Se vie yksityisyyden ja yksityisen elämän.

    Kaveriporukan kanssa bailaamaan lähtiessä pitää miettiä, minne menee ja mitä tekee. Laulaja kestää itseään koskevat ikävät jutut, mutta perhettään käsitteleviä juttuja hän ei siedä.

    – Keltainen lehdistö osaa myöskin värväillä omat lauseensa mun suuhun. Sekin on nyt tiedossa ja paremmin hallussa kuin kymmenen vuotta sitten. Nyt tietää, mitä suustansa latelee.

    Kohta sataa...

    "HUHHUH mitä kihelmöintiä musavideon katsominen aiheutti."

    Näin kommentoi yksi keskustelija Vauva.fi-sivustolla Pete Parkkosen Kohta sataa -musiikkivideota pari vuotta sitten.

    Viivi Huuskan ohjaamalla videolla laulaja sivelee öljyttyä vartaloaan, kuohuviini suihkuaa haarovälistä ja sanat viittaavat suorasukaisesti seksiin.

    Kohuhan siitä syntyi. Suomessa ei aiemmin oltu nähty yhtä eroottista musiikkivideota, jossa pääosassa on mies. Sosiaalisessa mediassa osa ihasteli videota, toisten mielestä se esineellisti miehiä.

    Parkkosen mukaan tekijät jännittivät vastaanottoa, mutta silti valtava huomio yllätti.

    – Emme osanneet odottaa, että se räjähdys olisi ollut noin valtava. Siinä sitten herkuteltiin medialla. Se meni ihan maaliin asti.

    (Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

    – Kun katson peiliin, näen rehellisen, hymyilevän ja ystävällisen ihmisen, sanoo Pete Parkkonen.Berislav Jurišić / Yle

    Video muutti suhtautumisen Pete Parkkoseen. Se konretisoitui etenkin keikoilla. Yleisö oli tarrannut kiinni komeaan mieheen aiemminkin, mutta videon jälkeen hanakoita käsiä tuli huomattavasti enemmän.

    – Koska olin objektoinut itseni videolla, se antoi luvan ihmisille tehdä keikoilla seksuaalista häirintää. Minua kouritaan hiuksista varpaisiin.

    Satunnaisista tapauksista Parkkonen ei välitä, mutta jatkuvana se ei tunnu kivalta. Silloin laulaja pyrkii lopettamaan tilanteen välittömästi ja kertomaan, että asia ei ole ok.

    Suomessa ei ole totuttu, että mies on seksiobjektina ja katseen kohteena Parkkosen tavoin. Ainakaan tänä päivänä.

    – Harvoin miehet uskaltavat puhua seksuaalisesta häirinnästä. Se on jollakin tavalla noloa.

    Parkkonen kertoo, että hän on puhunut muutaman artistikollegan kanssa seksuaalisesta häirinnästä. Silti aiheesta keskustellaan edelleen vähän. Kuten myös siitä että naiset lähestyvät miehiä aiempaa rohkeammin.

    – Sitä ei varmaan ole ennen vanhaan ajateltu, että se olisi väärin. On ajateltu, että se on okei, että nainen koskee miestä, mutta se ei ole okei, että mies koskee naista.

    Parkkonen on kuitenkin tyytyväinen, että asiat ovat menossa parempaan päin.

    – Tänä päivänä osataan ja uskalletaan puhua. Miehetkin saavat avata suunsa.

    Hymypoika

    Pete Parkkonen kaivaa esiin hiuslenkin ja pyöräyttää hiuksensa ponnarille. Laulaja jaksaa poseerata kuvaajalle, vaikka takana on lähes 30 haastattelua. Hänestä ollaan kiinnostuneita enemmän kuin koskaan aiemmin.

    –Luulen, että olen sellainen hymypoika Suomelle, Pete Parkkonen sanoo.Berislav Jurišić / Yle

    Parkkonen on juuri julkaissut neljännen albuminsa, Pete. Toinen suomenkielinen levy on artistin mukaan rakkausalbumi, joka on poppia lisämausteilla. Kappaleissa lauletaan elämänkokemuksista, itsensä etsimisestä ja epäröinnistä.

    Levyllä on kuitenkin vahva eroottinen fiilis, mikä on jatkumoa Kohta sataa -kappaleelle. Monin paikoin Parkkosen tyyli tuo mieleen amerikkalaislaulaja Lenny Kravitzin esiintymisestä lähtien. Vertailu Kravitziin ei suomalaislaulajaa haittaa.

    Parkkonen vaikuttaa olevan tällä hetkellä ihmisten mielissä lähinnä seksiä tihkuva artisti. Kuinka hän itse näkee imagonsa suomalaisten silmissä?

    – Kun katson peiliin, näen rehellisen, hymyilevän ja ystävällisen ihmisen. En ole pyrkinyt tekemään mitään sellaista, mitä en ole. Luulen, että olen sellainen hymypoika Suomelle.

    Pamela Tola pyrkii vapauttamaan seksin likaisuudesta – Swingers-elokuvan seksikellariin haettiin kokemuksia tosielämän parinvaihtajilta

    Pamela Tola pyrkii vapauttamaan seksin likaisuudesta – Swingers-elokuvan seksikellariin haettiin kokemuksia tosielämän parinvaihtajilta


    Swingers-elokuvassa neljä pariskuntaa saapuu viehättävään maalaiskartanoon erilainen viikonloppu mielessä. Uusiin ihmisiin on tarkoitus tutustua lähemmin erityisesti talon seksikellarissa. Komedia tuuppaa enimmäkseen kiusaantuneet,...

    Swingers-elokuvassa neljä pariskuntaa saapuu viehättävään maalaiskartanoon erilainen viikonloppu mielessä. Uusiin ihmisiin on tarkoitus tutustua lähemmin erityisesti talon seksikellarissa. Komedia tuuppaa enimmäkseen kiusaantuneet, parisuhteessaan ongelmissa uivat ihmiset täysin uuteen tilanteeseen.

    Swingers on pitkän linjan näyttelijän Pamela Tolan ensimmäinen pitkä elokuva ja Tolalle iso merkkipaalu uralla. Näyttelijä on pyrkinyt kymmenen vuotta ohjaustöihin. Tola on itse käsikirjoittanut Niina Lahtisen kanssa Swingersin, joka perustuu tanskalaiseen hittielokuvaan.

    Swingersillä on joitakin yhteisiä nimittäjiä Luokkakokous-komedioiden kanssa. Luokkakokous-elokuvat perustuvat myös tanskalaiselokuviin. Luokkakokouksen tuottaja Jesse Fryckman ja pääosanesittäjä Aku Hirviniemi ovat mukana myös Swingerisissä.

    Tola ja Swingersin osatuottaja ja näyttelijä Janne Kataja ja eivät itse näe varsinaista siltaa elokuvien välillä.

    – Jesse Fryckman tuottaa, mutta nämä ovat ihan eri genren elokuvia. Tämä on parisuhde ja ihmissuhde-elokuva, Luokkakokous oli enemmän riehakasta road movie -komediaa. Tässä ei ole samankaltaista alapäähuumoria ja seksiä, sanoo Kataja.

    Swingersissä Janne Kataja ja Kiti Kokkonen esittävät kriisiin ajautunutta paria.Jaana Rannikko / Bronson ClubIrti seksin likaisuudesta ja irstaudesta

    Katajan mielestä Swingersin keskiössä on parisuhteen kääntöpiste. Huumori syntyy nolostumisesta ja vaivaantumisesta.

    Tola kertoo saaneensa vapaat kädet kehitellä elokuvaa. Ihan alkuun kaikki naispäähenkilöt kirjoitettiin uusiksi. Tola halusi samastuttavan tarinan, johon mahtuu komediaa ja tragediaa.

    Parinvaihtoviikonloppuun mahtuu lapsettomuuden, ruuhkavuosikyllästymisen ja itsensä etsimisen teemoja. Ohjaaja haluaa myös käsitellä seksuaalisuutta vapautuneesti, osana tavallisten ihmisten elämää.

    – Aina kun puhutaan seksuaalisuudesta, siihen liitetään irstaus, likaisuus ja rohkeus. Seksuaalisuuden pitäisi olla normaalia ja kuulua meidän aikuisten elämään luonnollisesti. Elokuvan tekemisessä seksuaalisuudesta ei pitäisi olla mitään kummaa, miksei siitä voi puhua ja tehdä komediaa hyvällä maulla.

    Tosielämän parinvaihtajat neuvonantajina

    Hahmoihin on haettu samastumispintaa myös tosielämän hahmoista. Esimerkiksi Katajan roolihahmoa on kirjoitettu oikeiden ihmisten kokemukset mielessä. Vaimonsa mukana parinvaihtoviikonloppuun saapunut mies yllättää sekä vaimon että itsensä omalla seksuaalisuudellaan.

    Elokuvassa oli myös mukana oikeita parinvaihtajia avustajina. Kataja sanoo tutustuneensa Ivalo-rikosdraamasarjan kuvauksissa sattumalta parinvaihtajiin, jotka innostuivat tulemaan mukaan Swingersiin.

    – He toimivat neuvonantajina elokuvassa. Huomasin myös juuri jonkun parinvaihtajan kommentoineen sosiaalisessa mediassa, että hän odottaa keskustelua elokuvasta parinvaihtajien keskuudessa.

    Katajan mukaan Suomesta löytyy aktiiviset parinvaihtopiirit. Leireillä ja tapahtumissa kokoontuu satoja ihmisiä kerrallaan. Parinvaihtotapaamisissa harrastetaan esimerkiksi roolileikkejä ja teemoja. Vastaavanlaista nähdään myös elokuvassa.

    Pamela Tola korostaa ohjaajana työyhteisön turvallisuutta ja hyvää ilmapiiriä.Anni Suikkanen / Bronson ClubTurvallinen ilmapiiri mahdollistaa näyttelijän heittäytymisen

    Tola on ollut aktiivinen osanottaja elokuva-alan seksuaalista häirintää käsittelevässä keskustelussa. Ohjaajana hän kokee vastuuta työryhmän hyvinvoinnista ja ammattimaisuudesta niin kameran edessä kuin takana.

    Seksiä ja seksuaalisuutta käsittelevän Swingersin kuvauksissa turvallisen ja ihmiset yksilöt huomioivan ilmapiirin luominen oli ensiarvoisen tärkeää, sanoo Tola.

    – Uskon siihen, että turvallisessa ympäristössä pystyy näyttelijänä parhaiten heittäytymään. Luottamuksen ilmapiiri oli minulle tärkeä, joten uskon, että se näkyy elokuvassa.

    Muistatko, kun Touko-Pouko askarteli-paskarteli sielun? Testaa, hanskaatko tv-ohjelmat ysäriltä

    Muistatko, kun Touko-Pouko askarteli-paskarteli sielun? Testaa, hanskaatko tv-ohjelmat ysäriltä


    Vielä 1990-luvulla perinteisen television äärellä viihtyivät nuoretkin. Ysärillä 15–24-vuotiaat katsoivat televisiota liki kaksi tuntia päivässä. Nykyisin aika on puolet vähemmän eli enää vajaan tunnin, kertovat Finnpanelin...

    Vielä 1990-luvulla perinteisen television äärellä viihtyivät nuoretkin. Ysärillä 15–24-vuotiaat katsoivat televisiota liki kaksi tuntia päivässä. Nykyisin aika on puolet vähemmän eli enää vajaan tunnin, kertovat Finnpanelin tilastot.

    Neljännesvuosisata sitten suomalaisia kiinnostivat ikäryhmästä riippuen muun muassa Tuttu Juttu Show, Hyvät herrat, Ruusun aika, Beverly Hills 90210, Salaiset kansiot, Lista TOP 40, Puhtaat valkoiset lakanat, Blondi tuli taloon, Hynttyyt yhteen, Karpolla on asiaa ja Metsolat. Yhtenäiskulttuurin katsojamagneetteja olivat esimerkiksi missikisat, urheilukisat ja puoli yhdeksän tv-uutiset.

    Nykyisin tv-ajasta kisaavat suuri määrä kanavia, Netflix, kännykkä, Youtube ja somekanavat.

    Nyt on aika kokeilla, kuinka hyvin 1990-luvun telkkariohjelmat ovat pysyneet muistoissa! Testi on toteutettu yhteistyössä Radio- ja tv-museo Mastolan kanssa.

    Lue myös:

    Hevonen on pop – Histamiini voitti äänestyksen ylivoimaisesti! Nostalginen joulukalenteri saapuu joulukuussa Areenaan

    Katso Studio Julmahuvi Yle Areenasta

    Ukraina sulkee rajat venäläismiehiltä

    Ukraina sulkee rajat venäläismiehiltä


    Ukrainan presidentti Petro Porošenko ilmoitti jo torstaina, että Venäjän kansalaisiin tullaan kohdistamaan rajoituksia. 16–60-vuotiaita venäläismiehiä ei päästetä maahan Ukrainaan julistetun kuukauden poikkeustilan aikana. Porošenko...

    Ukrainan presidentti Petro Porošenko ilmoitti jo torstaina, että Venäjän kansalaisiin tullaan kohdistamaan rajoituksia.

    16–60-vuotiaita venäläismiehiä ei päästetä maahan Ukrainaan julistetun kuukauden poikkeustilan aikana.

    Porošenko twiittasi perjantaina, että maahantulorajoitustan tarkoituksena on estää venäläisiä muodostamasta "yksityisarmeijoita" Ukrainan maaperälle.

    Porošenkon mukaan venäläismiehet pääsevät Ukrainaan vain "humanitaarisista" syistä, kuten osallistuakseen hautajaisiin.

    Venäjä ei suunnittele maahantulokieltoa ukrainalaisille miehille, sanoi Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova. Zaharova arvosteli Ukrainan maahanpääsykiellon vahingoittavan tavallisia ihmisiä.

    Ukrainassa julistettiin aiemmin viikolla poikkeustila osaan maasta sunnuntaina Kertšinsalmessa tapahtuneen selkkauksen takia.

    Venäjän alukset valtasivat kolme Ukrainan alusta ja pidättivät niiden miehistöt. 24 miehistön jäsentä on nyt tutkintavankeudessa.

    Torstaina uutistoimisto AFP:n haastatteleman lakimiehen mukaan ainakin osa vangituista olisi siirretty Moskovaan.

    Lisää aiheesta:

    Yle seurasi: Ukrainan parlamentti hyväksyi poikkeustilalain, Naton pääsihteeri tuomitsi Venäjän toimet– katso Ylen erikoislähetys tästä

    Miksi jännitteet Krimin edustalla kiristyivät? Kokosimme Venäjän ja Ukrainan uuden kiistan pääpiirteet

    Katso video Venäjän ja Ukrainan alusten törmäyksestä – Sotilasprofessori: Kertšinsalmen selkkauksessa Ukraina on selkeä altavastaaja

    Väite koulun perinteisen Lucia-juhlan kieltämisestä levisi Ruotsissa – ja kohu oli taas kerran valmis

    Väite koulun perinteisen Lucia-juhlan kieltämisestä levisi Ruotsissa – ja kohu oli taas kerran valmis


    Marraskuun loppupuolella ruotsalaismediassa levisi tieto, että Kärrbackenin esikoulussa oli tehty radikaali päätös: ruotsalaisille tärkeitä ja perinteikkäitä Lucia-juhlia ei tänä vuonna järjestettäisi. Juhlan perumisesta kertoneen...

    Marraskuun loppupuolella ruotsalaismediassa levisi tieto, että Kärrbackenin esikoulussa oli tehty radikaali päätös: ruotsalaisille tärkeitä ja perinteikkäitä Lucia-juhlia ei tänä vuonna järjestettäisi.

    Juhlan perumisesta kertoneen paikallislehti MVT:n haastattelema koulun rehtori Anna Karmskog kertoi, että taustalla on tasa-arvon vaaliminen ja syrjinnän estäminen: hänen mielestään kaikkien lasten vanhemmilla ei esimerkiksi ole varaa ostaa lapsilleen Lucia-asuja tai muuta rekvisiittaa. Lisäksi rehtorin mukaan isot Lucia-juhlan kaltaiset tapahtumat voivat aiheuttaa lapsissa rauhattomuutta, eikä Lucia-juhla "edes kuulu opetussuunnitelmaan".

    Koululaisten vanhemmissa tieto herätti kiukkua.

    – Jos kyse on rahasta, me olisimme voineet vaikka järjestää keräyksen tai lahjoittaa vaatteita. Minun mielestäni meidän pitäisi vaalia ruotsalaisia perinteitämme. Lisäksi oma poikani pettyy pahemman kerran, jos juhlia ei järjestetä, Jessica Gunninge Motalasta toteaa.

    Sotku nousi Ruotsissa nopeasti valtakunnalliseksi uutiseksi. Aiheeseen tarttui muun muassa kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Alex Schulman Expressen-lehden kolumnissaan. Hänen mukaansa "lussefirandet" pitäisi mielellään lopettaa ainakin esikouluissa ja hän toivoo, että Kärrbackenin esimerkki leviäisi muuallekin Ruotsiin. Kolumnissaan Schulman ihmettelee vanhempien Lucia-fanittamista ja sitä, että "patriootit ovat jälleen nostaneet ääntään" tapahtuman tiimoilta. Schulman viittaa yhteiskunnallisiin keskusteluihin aktiivisesti osallistuvaan kirjailijaan Katerina Janouchiin, jonka mukaan Ruotsista löytyy muitakin esikouluja, joissa Lucia-juhlinta on pannassa.

    Motalan kunta ilmoitti, että tieto juhlan perumisesta on väärä: heidän mukaansa juhla järjestetään ilman vanhempien osallistumista tai Lucia-kulkuetta, ja että sellainen suunnitelma on koko ajan ollutkin. Asiaa SVT:lle kommentoineen Motalan kunnan sivistysjohtaja Johnny Thorénin mukaan kyseessä on ollut valitettava kommunikaatiovirhe, josta he ottavat opikseen.

    Väite Lucia-perinteeseen kajoamisesta oli jo kuitenkin saanut ruotsalaiset keskustelupalstat kuumenemaan. Eikä kyseessä ollut ensimmäinen kerta.

    "Perinteen pilkkaamista"

    Lucia-kohut ovat Ruotsissa lähes jokavuotisia. Joidenkin mielestä esimerkiksi Lucia-neidon pitää edelleen olla vaalea ruotsalaistyttö, toisten mielestä perinne taas on sellaisenaan aikansa elänyt ja Luciaksi kelpaa kuka tahansa – myös miespuolinen henkilö.

    Juuri tästä kipuiltiin toissa vuonna. Åhléns-tavaratalon mainos herätti tuolloin runsaasti kiivasta keskustelua, mainoksen Lucia-neito kun oli tummaihoinen pikkupoika. Tavaratalon nettisivut ja erilaiset keskustelupalstat täyttyivät suuttuneiden ihmisten kommenteista, joissa muun muassa todettiin, että "teette väkivaltaa traditioillemme" ja että "monimuotoisuus tarkoittaa valkoihoisten kansanmurhaa" ja että "pilkkaatte pohjoismaisia perinteitämme". Tällaisia kommentteja oli tuhansia.

    Tavaratalon viestintäpäällikkö Weronika Nilssonin mukaan kommentointi oli "ennenkuulumattoman loukkaavaa". Hän totesi, tavaratalon kannustavan siihen, että kuka tahansa saa ja voi olla Lucia – myös pikkupoika.

    Aftonbladetin mukaan kyse oli vastenmielisestä rasistisesta viha-aallosta, jota masinoitiin äärioikeiston taholta.

    Julkkikset pukeutuivat Luciaksi

    Vihakommenttien ja päivittelyn vastapainoksi Ruotsissa syntyi myös kansanliike, joka ryhtyi tukemaan Åhlénsin Lucia-poikaa. Twitteriiin ilmestyi hashtag #jagärlucia, ja monet ruotsalaiset julkkikset pukeutuivat Lucia-neidoksi – heidän mukanaan myös maan gambialaistaustainen kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnke.

    Lucian tamineisiin sonnustautui lukuisia miehiäkin, kuten tunnettu korkeushyppääjä Stefan Holm. Åhlénsin Lucia-mainos sai sosiaalisessa mediassa lyhyen ajan sisällä myös 10 000 tykkäystä.

    Åhléns kuitenkin poisti kampanjakuvansa sivuiltaan parin päivän sisällä pojan vanhempien pyynnöstä. He olivat kyllästyneet asian saamaan julkisuuteen ja valtaviksi nousseisiin mittasuhteisiin.

    Myös vuonna 2012 Ruotsissa kohistiin "vääränlaisen" Lucian ympärillä. Tuolloin Ruotsin television jokavuotisen Lucia-juhlinnan pääosassa esiintyi tummaihoinen tyttö. Lisäksi ohjelmassa kuultiin maahanmuuttajien esittämää hip hoppia.

    "SVT nöyryyttää katsojia hiilenmustalla Lucialla ja Rinkeby-ruotsiksi esitetyllä räpillä", keskustelupalstoilla päiviteltiin. Pari vuotta myöhemmin Ruotsin radio teki tummaihoisesta Luciasta ohjelman, jossa tämä kertoi joutuneensa televisioesityksen takia kiusaamisen kohteeksi. Toisaalta tyttö oli saanut myös paljon positiivista palautetta, ulkomaita myöten.

    Zlatan pisti kynttelikön päähänsä

    Vuonna 2015 myös maailman tunnetuimpiin jalkapalloilijoihin kuuluva Zlatan Ibrahimovic löysi sisäisen Luciansa. Hän esiintyi ylävartalo paljaana ja Lucia-kynttelikkö päässään Café-julkaisun taidemainoksessa ja lausui perinteistä Sankta Lucia -laulua. Tempaus ei aiheuttanut Ruotsissa sen kummempaa kimmastumista tai viha-aaltoa.

    Pienistä kriiseistä huolimatta Lucia-perinne ei ole katoamassa Ruotsista minnekään. Etnologi Lena Kättström Höökin mukaan Lucia-juhlinta on edelleen supersuosittua ruotsalaiskouluissa, mutta toisaalta taas Lucia-kilpailut ovat kadottaneet hohtoaan.

    Ja muuten, ensimmäiset Lucia-"neidot" olivat pääsääntöisesti miehiä. Ruotsissa alun perin italialaispyhimykseen liittyvä perinne syntyi 1800-luvun alun opiskelijapiireissä, joissa ei juuri naisia ollut. Lucioiksi kruunattiinkin useimmiten ensimmäisen vuoden freesejä ja viattoman oloisia opiskelijapoikia, joiden kasvoja rankka opiskelijaelämä ei vielä ollut kuluttanut.

    Päivitetty ja korjattu 30.11. klo 16:45: Korjattu jutussa alunperin ollut tieto siitä, että Lucia-juhla olisi alunperin täysin peruttu. Kohua käsittelevän osion kappalejakoa järjestelty uudelleen.

    Päivitetty 30.11. klo 11.03: Juttuun päivitetty Motalan kunnan sivistysjohtajan kommentit siitä, että Kärrbacken-kohussa oli kyse kommunikaatiovirheestä ja että Lucia-juhla järjestetään jossain muodossa. Aikamuotoja muutettu päivityksen mukaisesti.

    Lyökö Google Youtuben kiinni Euroopassa? Tubettaja Roni Back pelkää ammattinsa puolesta:

    Lyökö Google Youtuben kiinni Euroopassa? Tubettaja Roni Back pelkää ammattinsa puolesta: "Tämä on jotakin todella pelottavaa"


    Euroopan ytimessä taotaan direktiiviuudistusta, joka pahimpien pelkojen mukaan sulkee Youtuben, tuhoaa sosiaalisen median ja vie internetin takaisin pimeään keskiaikaan. Youtuben omistavassa Googlessa uskotaan, että siinä sivussa kortistoon voisi...

    Euroopan ytimessä taotaan direktiiviuudistusta, joka pahimpien pelkojen mukaan sulkee Youtuben, tuhoaa sosiaalisen median ja vie internetin takaisin pimeään keskiaikaan.

    Youtuben omistavassa Googlessa uskotaan, että siinä sivussa kortistoon voisi päätyä karkeasti arvioiden saman verran ihmisiä kuin koko Suomessa tällä hetkellä on työttömiä.

    Digimarkkinoiden hallitsijoihin kuuluvan amerikkalaisjätin maalaama uhkakuva on vain yksi monista mahdollisista lopputuloksista. On myös mahdollista, että yhtiön asema vahvistuu entisestään.

    Kyseessä on varsinainen lobbauksen taistelutanner, josta on vaikea tehdä selkoa. Sama pätee itse lakitekstiin, ja siinä näyttää olevan ongelman ydin: direktiiviä voi tulkita monin eri tavoin.

    Asiantuntijoiden lisäksi tätä juttua varten on jututettu tubettajaa ja muusikkoa, sillä heidän palkkapussiensa kokoon uudistuksen on määrä vaikuttaa.

    Räppäri Mikko “Pyhimys” Kuoppala uskoo, että internet kyllä keksii keinot, eikä taivas ole putoamassa. Tubettaja Roni Back puolestaan on huolissaan elantonsa puolesta.

    Työkseen videoita tekevä Roni Back on yksi Suomen suosituimmista tubettajista eli Youtube-videoiden tekijöistä.YleKiistelty artikla 13

    Uhkakuvat isosta muutoksesta on luonut sanahirviö direktiivi tekijänoikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla. Laajempaan lakipakettiin kuuluva direktiivi on herättänyt voimakkaita tunteita – etenkin verkossa.

    Vaikka kansallista lainsäädäntöä ohjaavaa direktiiviä on rukattu nykyiseen asentoonsa vuosikausia, sen vaikutukset jäävät hämärän peittoon jopa Ylen haastattelemalta alan asiantuntijalta.

    Direktiivi on jaettu kaikkiaan 24 alakohtaan eli artiklaan. Kritiikin kohteeksi ovat joutuneet erityisesti artiklat 11 ja 13. Ensimmäisen pelätään muun muassa lisäävän valeuutisten määrää verkossa. Voit lukea lisää artikla 11:n vaikutuksista esimerkiksi täältä.

    Direktiivi tekijänoikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoillaOsa laajempaa tekijänoikeuslainsäädännön lakipakettiaEsitys julkaistiin vuonna 2016EU-parlamentti hyväksyi direktiiviehdotuksen syyskuussaTällä hetkellä direktiivin lopullisesta muodosta neuvotellaan Euroopan parlamentin, EU-neuvoston ja komission keskenDirektiivi on määrä hyväksyä parlamentissa ennen toukokuun 2019 eurovaaleja

    Lähteet: Eurooppatiedotus, Yle

    Tämä artikkeli keskittyy artiklaan 13, joka näyttää olevan kaksikosta pahamaineisempi.

    Esimerkiksi Suomen kantaa lakiehdotukseen valmistellut tekijänoikeusneuvos Viveca Still pitää mahdollisena, että artikla voisi johtaa sosiaalisen median näivettymiseen Euroopassa.

    Vastuu lataajalta Youtubelle

    Uudistuksen lähtökohtana on EU:n lainsäätäjien havainto siitä, että tällä hetkellä monet internetiin sisältöä tuottavat tahot eivät saa riittävää korvausta työstään. Tekijänoikeusdirektiivin on tarkoitus suojata musiikin, kirjojen ja elokuvien tekijöiden oikeuksia internetissä.

    Internetiin kehitetään jatkuvasti uusia tapoja jakaa sisältöjä, eikä lainsäädäntö ole pysynyt kärryillä tekniikan kehityksen kanssa.

    Lauri Tähkä kuuluu niihin artisteihin, jotka toivovat direktiivin läpimenoa.Mari Lahti / AOP

    Suurin huomio on kohdistunut valtavan suosittuun sosiaalisen median alustaan Youtubeen. Tällä hetkellä Youtubessa on paljon sellaista materiaalia, joka on ladattu sinne ilman tekijöiden lupaa. Tällaisesta materiaalista tekijä ei usein saa korvausta.

    Nykytilanteessa Youtube ei ole suoraan vastuussa luvattomasta materiaalista, vaan vastuu lankeaa lataajalle. Youtuben roolina on poistaa luvaton sisältö, kun tekijänoikeuden haltijat sitä vaativat.

    Youtube voi myös toimia "sovittelijana" tekijänoikeuden haltijan ja luvattomasti toimineen lataajan välillä.

    Esimerkiksi laittomasti ladattu musiikkikappale saattaa palvelussa kerätä nopeasti suuren määrän kuuntelukertoja. Tällaista kappaletta ei välttämättä kannata poistaa palvelusta, vaan sen yhteyteen voidaan sijoittaa mainos, jonka tulot jaetaan tekijänoikeuden haltijoiden ja Youtuben kesken.

    Tämänhetkisen tiedon mukaan artikla 13 muuttaisi tilannetta siten, että jatkossa Youtube – ja muut vastaavat alustapalvelut – olisi ensisijaisesti vastuussa kaikesta laittomasta materiaalista. Tämä olisi valtava muutos vastuunjaossa ja samalla palvelun tarjoajalle suuri riski.

    Artikla todennäköisesti myös velvoittaisi Youtuben kaltaiset alustapalvelut seulomaan niihin ladattua materiaalia ennakkoon suodatinten avulla.

    Youtuben pääkonttori on San Brunossa Kaliforniassa.John G. Mabanglo / EPAYoutube vs. Spotify

    Etenkin musiikkiteollisuus on katsonut, että Youtube on pitänyt liikaa mainostuloja itsellään ja maksanut liian vähän muille.

    Musiikkiteollisuuden etujärjestöt ovat verranneet Youtubea musiikkiin erikoistuneeseen suoratoistopalvelu Spotify’hin. Musiikkituottajia edustavan IFPI:n väite on kuulunut näin: Kun Youtube jakaa jokaista käyttäjää kohden alle euron tekijänoikeuskorvauksia vuodessa, Spotify maksaa 19 euroa.

    Luvut pitänevät paikkansa, mutta vertailu voi johtaa harhaan. Syynä on se, että kun Spotify saa tulonsa sekä käyttäjiltään kerääminä kuukausimaksuina että mainoksista, Youtuben tulot pohjautuvat yksinomaan mainoksiin.

    Yksittäinen käyttäjä ei välttämättä tuo Youtubelle euroakaan, koska kaikella Youtubeen ladattavalla sisällöllä ei ole mainosarvoa. Tyhjästä on paha jakaa eteenpäin.

    Jos unohdetaan käyttäjämäärät ja keskitytään ainoastaan siihen, millaisen osuuden yhtiöt jakavat mainostuloistaan, lopputulos muuttuu.

    – On kerrottu, että Spotify tulouttaa noin 70 prosenttia mainostuloistaan oikeudenhaltijoille ja Youtube 50–60 prosenttia, kertoo tekijänoikeusneuvos Viveca Still opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

    Vaikka Youtuben jakama määrä on tässäkin vertailussa pienempi, tilanne on toinen kuin musiikkiteollisuuden lobbaamassa versiossa.

    Palvelut ovat perusluonteeltaan sen verran erilaisia, että voidaan kysyä, onko niiden vertailu ylipäänsä hedelmällistä.

    Toisaalta sekin on selvää, että muusikon tulonlähteenä Youtube on esimerkiksi Spotify’ta huonompi. IFPI on katsonut, että Youtube rapauttaa luovien sisältöjen arvoa.

    Jaana Polamo / YleYoutuben toiminta voi vaikeutua, mutta se voi myös vahvistua

    Olivat artiklan lähtökohdat mitkä tahansa, sen suurimmat ongelmat liittyvät ennen kaikkea sen tulkintaan. Tästä kun ei tunnu olevan yksimielisyyttä.

    Tekijänoikeusneuvos Viveca Still ei peittele tyytymättömyyttään.

    – Kovasti halutaan säännellä asioita, mutta on hirveän epäselvää, miten sääntely toimisi, Still sanoo.

    Epäselvyys johtaa helposti siihen, että tekstiä saatetaan tulkita eri tavalla ympäri Eurooppaa.

    – Se on myrkkyä markkinoilla. Kukaan ei tiedä, miten pitäisi toimia, Still sanoo.

    Stillin mukaan on mahdollista, että direktiivi voisi tehdä Youtuben toiminnan mahdottomaksi Euroopassa. Toisaalta on myös mahdollista, että Youtuben asema vahvistuu entisestään.

    Kaikki on kiinni lakitekstin lopullisesta muodosta ja tulkinnasta.

    Ismo Pekkarinen / AOPPelkona valtavat tekijänoikeuskorvaukset

    Tällä hetkellä näyttää siltä, että alustapalvelun tarjoaminen – jollainen Youtubekin on – olisi direktiivin mukaan tekijänoikeuden loukkaus, jos sillä voidaan julkaista aineistoa, johon ei ole tekijöiden lupaa.

    Youtubeen ladataan yli puoli miljoonaa tuntia materiaalia joka vuorokausi. Seassa on kaikkea kissavideoista Hollywood-elokuviin. Youtuben mukaan on käytännössä mahdotonta selvittää, kuka omistaa oikeudet mihinkin teokseen.

    Youtubella olisi suuri riski joutua pulaan tekijänoikeuden loukkauksista. Puhutaan valtavista korvaussummista.

    EU on viime vuosina näpäyttänyt Googlea pariinkin otteeseen eri syistä. Aiemmin tänä vuonna EU-komissio tuomitsi yhtiön yli neljän miljardin euron vahingonkorvauksiin, kun se oli käyttänyt väärin markkina-asemaansa Android-käyttöjärjestelmiä käyttävissä älypuhelimissa.

    – Tekijänoikeuden haltijat ovat tuoneet esille, että Youtuben kanssa on vaikeaa neuvotella, koska se on niin suuri toimija. Sietää pohtia, onko varsinainen ongelma Youtuben määräävä markkina-asema, Still sanoo.

    Europarlamentti kokoontuu Brysselissä.Laurent Dubrule / EPA

    Youtubelle riski on niin suuri, että se on väläyttänyt mahdollisuutta jopa rajoittaa Euroopan kokonaan pois palveluistaan. Euroopasta ei siis voisi ladata tai katsoa Youtuben sisältöjä.

    Youtube yrittää tietysti vaikuttaa vielä mielipiteisiin ja sitä kautta lakitekstin lopulliseen muotoon. Viveca Stillin mukaan se ei kuitenkaan tarkoita, että sulkemisen mahdollisuutta ei olisi olemassa.

    Jos Youtube laittaisi lapun luukulle Euroopassa, se tarkoittaisi vaikeuksia esimerkiksi Youtuben kautta elantonsa saaville tubettajille.

    Viveca Still pitää mahdollisena, että monet muutkin alustat alkaisivat rajata sisältöään maantieteellisesti tai lopettaisivat toimintansa.

    – Sisäinen vaikutusarviointimme tästä asiasta on, että geoblokkaaminen tulisi lisääntymään valtavasti. Jos olisin vaikkapa Suomessa toimivan blogialustan ylläpitäjä, geoblokkaisin sen niin, että se on saatavilla ainoastaan Suomesta. On selvää, että sillä on aikamoinen vaikutus internetiin, Viveca Still sanoo.

    Mika Moksu / YleDirektiivi voi vaatia perustuslain muutosta

    Toinen mahdollisuus on, että direktiiviä ymmärretään niin, että se käytännössä velvoittaa kaikki sosiaalisen median alustat toimimaan siten kuin Youtube toimii jo nyt.

    Youtubella on jo nyt käytössä sisällöntunnistustekniikka Content ID, jonka avulla se seuloo tekijänoikeuksia rikkovaa materiaalia pois sivustoltaan. Oikeudenhaltijat voivat toimittaa järjestelmään viitetiedostoja – esimerkiksi musiikkivideon –, joiden avulla Youtube paikantaa oikeudettomia versioita vastaavista tiedostoista.

    Tällaisen järjestelmän kehittäminen on valtavan kallista. Google kertoo Content ID:n kehittämisen maksaneen yli 100 miljoonaa euroa. Googlelle direktiivi voisi olla rahasampo, kun se voisi myydä patentoitua teknologiaansa kalliilla muiden käyttöön.

    –On vaikea ymmärtää, miten ratkaisu Youtube-nimiseen ongelmaan voisi olla se, että lailla säädetään, että pitää toimia juuri niin kuin Youtube jo toimii, opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeusneuvos Viveca Still sanoo.

    Stillin mukaan on hämärän peitossa, mitä hyvää tilanne toisi oikeudenhaltijoille.

    – Pikemminkin tällainen sääntely näyttäisi tuovan Youtubelle etulyöntiaseman markkinoilla ja nostavan markkinoille tulon kynnystä pienemmille yrityksille. Lisäksi esimerkiksi sisältöjen ennakkotarkastusvelvoite mitä ilmeisimmin edellyttäisi Suomessa perustuslain muuttamista ja erittäin tarkkaa sääntelyä, koska sillä puututaan sananvapauteen.

    Paulus Markkula / Yle

    On myös mahdollista, että Youtube ja muut alustapalvelut lakkaavat olemasta sosiaalisia medioita ja muuttuvat pelkiksi jakelukanaviksi.

    Yksi ratkaisu niille olisi karsia lataajien määrää reippaasti ja valita itse luotettavat tahot.

    Todennäköisesti se tarkoittaisi erilaisia viihde- ja mediateollisuuden yrityksiä: suuria levy-yhtiöitä, elokuvastudioita ja mediataloja. Ihmismassojen tehtäväksi jäisi kuluttaa, ei tuottaa sisältöä itse.

    Ainakin teoriassa on mahdollista, että nykyisen kaltainen sosiaalinen media lakkaisi Euroopassa olemasta.

    Se, mitä tilalle syntyy, onkin sitten toinen juttu.

    Viveca Still korostaa, että direktiivin vaikutusten ennakoiminen tilanteessa, jossa lopullisesta tekstistä ei ole selvyyttä, on hyvin vaikeaa. Vaihtoehtoisia lopputuloksia on useita.

    Googlen Euroopan johtaja Matt Brittin.GoogleGooglen johtaja: "Piru piilee yksityiskohdissa"

    Youtuben omistava nettijätti Google on kesän jälkeen herännyt lobbaamaan toden teolla direktiiviä vastaan.

    Yle tavoitti yhtiön Euroopan johtajan Matt Brittinin. Hän kertoo viime aikoina ravanneensa Brysselissä keskustelemassa direktiivin sisällöstä.

    Brittinin mukaan Google kannattaa uudistuksen perimmäistä tarkoitusta: tekijänoikeuksien turvaamista ja sitä, että raha päätyy oikeisiin osoitteisiin, eli sisällöntuottajille. Mutta:

    – Piru piilee yksityiskohdissa. Haluamme saada ne oikein, Brittin sanoo.

    Googlen mukaan artiklat 11 ja 13 uhkaavat vapaata tiedonvälitystä ja kuluttajien valinnanvapautta. Brittin käyttää esimerkkinä Espanjaa, jossa Google sulki uutispalvelunsa, kun maa otti käyttöön samankaltaista lainsäädäntöä.

    Hänen mielestään on mahdollista, että Euroopasta tulee sokea piste maailman internet-kartalla.

    Brittin korostaa, että direktiivin vaikutukset näkyisivät koko sosiaalisessa mediassa, kaikkialla, mihin käyttäjillä on mahdollisuus ladata materiaalia.

    Ikuiseksi optimistiksi itseään kutsuva Brittin uskoo, että asiaan saadaan vielä kaikkia tyydyttävä ratkaisu.

    Tubettajat Roni Back (vas.) ja Miklu.Sakari Partanen / YleRoni Back: "Tämä on jotakin todella pelottavaa"

    Mitä asiasta ajattelevat sisällöntuottajat?

    Suomen suosituimpiin tubettajiin kuuluva Roni Back saa elantonsa Youtuben kautta. Hän on ottanut asiaan myös kipakasti kantaa tilillään.

    – Tämä on jotakin todella pelottavaa. Kaikki somen ja lainsäädännön ympärillä tapahtuva draama vaikuttaa aina meidän markkinaan negatiivisella tavalla.

    Backin mukaan sekavan tilanteen vaikutukset näkyvät jo mainostulojen pienentymisenä. Tubettaja on sitä mieltä, että tekijänoikeuksia valvotaan jo riittävän tiukasti.

    – Se on ihan selkeä juttu, että Youtube tekee tällä hetkellä eniten töitä sen eteen, että systeemi toimisi paremmin, Back sanoo viitaten Content ID -järjestelmään.

    Back kertoo tuoreen esimerkin yhdestä suosituimmasta videostaan, jolla on miehen kertoman mukaan yli miljoona katselukertaa.

    – Kuvasin seitsemän sekuntia videota, jossa soi taustalla yksi biisi. Kaikki sen videon tulot menivät tälle artistille. Mun mielestä kuulostaa vähän enemmän kuin reilulta. Minkä takia tätä systeemiä pitää viedä vielä pidemmälle, kun tämä toimii jo niin hyvin, Back kysyy.

    Jouni Immonen / Yle

    Räppäri Mikko “Pyhimys” Kuoppala katsoo asiaa sekä muusikon että levy-yhtiön näkövinkkelistä. Hän saa osan tienesteistään toimimalla Universalin tuotantopäällikkönä.

    Kuoppalalle Youtube näyttäytyy ennen kaikkea alustana, jonka kautta markkinoidaan levyä.

    – Aina puhutaan, että näkyvyys ei ole hyvä palkka. Tällä alalla se on johonkin asti hyvä palkka, mutta jossain vaiheessa se taittuu. Käykin toisin päin, aletaan käyttää artistin brändiä hyödyttämään tätä palvelua, Kuoppala pohtii.

    Kuoppala uskoo, että Youtube pysyy jatkossakin valta-asemassa ja ehkä vahvistaa sitä.

    – Tällä hetkellä Youtubella on selkeä monopoli. Se on jo käsite. Sitä on tosi vaikea murtaa.

    Pyhimys Universal -levy-yhtiön tiloissa Helsingissä.Jouni Immonen / Yle

    Jos tilanne päättyisi niin dramaattisesti, että Google pistäisi Youtuben ovet säppiin Euroopassa, Kuoppala uskoo, että musiikkivideoille löytyisi uusi väylä.

    – Se olisi varmaan tosi shokki jonkin aikaa, mutta niin oli sekin, kun Jyrki tai MoonTV lopetti. Ollaan oltu, että mitäs helvettiä me tehdään. Luulen, että keino löytyy.

    Tubettajatkin selviävät, räppäri uskoo.

    – Mä en pysty näkemään maailmaa, jossa ei olisi tubetusta. Se on itseilmaisukanava ja omien ajatusten esiintuomisessa niin tärkeää.

    Sanoman yt-neuvottelut päättyivät – 44 saa potkut

    Sanoman yt-neuvottelut päättyivät – 44 saa potkut


    Sanoma Media Finlandin yt-neuvottelut ovat päättyneet. Yhtiön mukaan 44 työsuhdetta päättyy ja 18:lle on tarjottu uusia tehtäviä. Sanoma arvioi alun perin, että vähennystarve oli enimmillään noin 80 henkilöä. Yt-neuvottelut koskivat yhtiön...

    Sanoma Media Finlandin yt-neuvottelut ovat päättyneet. Yhtiön mukaan 44 työsuhdetta päättyy ja 18:lle on tarjottu uusia tehtäviä.

    Sanoma arvioi alun perin, että vähennystarve oli enimmillään noin 80 henkilöä.

    Yt-neuvottelut koskivat yhtiön mediayksiköistä Helsingin Sanomia, aikakauslehtiä julkaisevaa Sanoma Lifestyleä sekä lasten- ja nuortenlehtiä julkaisevaa Sanoma Kidsiä. Sanoma Media Finlandilla oli yt-neuvottelujen alkaessa 1 750 työntekijää.

    Yhtiön mukaan yt-neuvottelujen tavoitteena oli varmistaa kestävä pohja muuttuvalle medialiiketoiminnalle tulevina vuosina, kun perinteisen median tuotot laskevat erityisesti printtimedian mainosmarkkinoilla ja aikakauslehtien tilausmarkkinoilla. Sen vuoksi yhtiön on sopeutettava kustannustasoaan. Sanoma on STT:n suurin omistaja.

    Joulu tuo muovilelujen vyöryn monen lapsiperheen kotiin – kerro, miten teidän perheessä pidetään lelujen määrä kurissa

    Joulu tuo muovilelujen vyöryn monen lapsiperheen kotiin – kerro, miten teidän perheessä pidetään lelujen määrä kurissa


    Lapsi avaa paketin, ja toisen. Toivelahjan kohdalla kuuluu riemastunut kiljaisu. Äidin ja isän katseissa viivähtää häivähdys harmia. Taas lisää tavaraa: Frozen-krääsää, Ryhmä Hau -leluja tai Pipsa possun possuja, jopa sukat ja pikkaritkin...

    Lapsi avaa paketin, ja toisen. Toivelahjan kohdalla kuuluu riemastunut kiljaisu. Äidin ja isän katseissa viivähtää häivähdys harmia. Taas lisää tavaraa: Frozen-krääsää, Ryhmä Hau -leluja tai Pipsa possun possuja, jopa sukat ja pikkaritkin ovat samaa teemaa.

    Lähestyvä joulu on krääsän kulta-aikaa. Muovileluvuori saattaa kasvaa valtavaksi ja tämä saattaa aiheuttaa vanhemmissa myös harmia ja ahdistusta. Vaatteetkin ovat hahmoteemaisia kertakäyttötuotteita. Lapsille nämä tuotteet ovat kuitenkin mieluisia ja tärkeitä.

    Kerro, onko teidän perheessä jouduttu rajoittamaan kotiin kasautuvaa lelumäärää! Missä mielestäsi menee raja lelujen sopivassa määrässä? Voit laittaa sähköpostia osoitteeseen anna.ronkainen@yle.fi.

    Teemalelut ovat tulleet merkittäväksi osaksi lelukauppaa

    Merkittäväksi osaksi lelukauppaa ovat tulleet elokuva- ja animaatiohahmoista luodut hahmot. Se, mitä kaikkea hahmosta on otettavissa irti, on mietitty tarkkaan jo hahmojen luomisvaiheessa.

    – Animaation tai leffan julkaisun yhteydessä tulevat heti saataville myös lelut ja muut lisensoidut tuotteet, kertoo lelututkija Katriina Heljakka Turun yliopistosta.

    Elokuvien ja animaatiohahmojen tuotteistaminen leluiksi ja muiksi oheistuotteiksi ei ole uutta. Jo 1800-luvun loppupuolella valmistettiin Yhdysvalloissa ensimmäiset lisenssituotteet The Yellow Kid -hahmosta.

    Suuren kansan tietoisuuteen erilaiset hahmot levisivät 1930-luvulla, jolloin Walt Disney ryhtyi antamaan lisenssejä tuotteistamiselle.

    Lelusytykkeiden kirjo on valtava

    Vanhemmille samojen teemojen toistuminen voi aiheuttaa vastareaktion ja halun rajoittaa lelujen rantautumista kotiin. Nettikulttuurit tekevät kaiken näkyväksi ja lasten hurahtamista voi olla vaikea rajoittaa.

    Lelututkija Katriina Heljakka pitää YouTubea maailman suurimpana lelukatalogina.

    – Siellä lapset näkevät kaikki lelut myös toisten lasten leikkiminä. Mikä onkaan sen koukuttavampaa tapa kiinnostua erilaisista leluista, naurahtaa Heljakka, pienen lapsen äiti itsekin.

    Visuaalisten ärsykkeiden tulva ja televisio-ohjelmien yhteyteen ujutetut tarinalliset mainokset lisäävät sytykkeiden kirjoa. Lapset myös juttelevat paljon keskenään sarjoista, leluista ja hahmoista.

    – Jos lapsi ei pysty osallistumaan niihin keskusteluihin, hän jää ulkopuolelle. Tätä voi ajatella positiivisen kautta, että leikkijöillä on jotain yhteistä tarttumapintaa, perustelee Heljakka.

    Lelututkija Katriina Heljakka muistuttaa, että lelukrääsä voi olla lapselle hyvin merkityksellistä.Petra LaurilaKukaan ei vaadi vanhempia tilille heidän omistamistaan tavaroista

    Katriina Heljakka uskoo, että vanhempien osittain kielteinen suhtautuminen teemaleluihin voi liittyä pelkoon kontrollin menetyksestä. Lelujen suuri määrä koetaan uhkana.

    On hyvä muistaa, että lelut ovat lapsen omaisuutta, vaikka vanhemmat lopulta määrittelevät rajat lelujen määrälle.

    – Aikuiset tekevät tätä samaa omistamallaan esineistöllä. Kukaan ei kuitenkaan vaadi heitä siitä tilille, että minkä takia he hankkivat tai käyttävät niitä, muistuttaa Heljakka.

    Vanhempien olisikin hyvä itse perehtyä lapsen kiinnostuksen kohteisiin.

    – Niitä maailmoja ei voi ymmärtää ellei itse käytä aikaa esimerkiksi tarinoihin niiden lelujen taustalla.

    Yksi keino ymmärtää lapsen suhdetta esineisiin on yrittää muistaa oma leikkivä minä. Katriina Heljakka

    Heljakka ymmärtää vanhempien ahdistuksen tuotteistettua lelumaailmaa kohtaan, mutta kehottaa heitä hyppäämään lapsen saappaisiin.

    – Yksi keino ymmärtää lapsen suhdetta esineisiin on yrittää muistaa oma leikkivä minä ja se, millaisia merkityksiä on itse antanut esineille lapsena. Kaikenlainen krääsä voi näyttäytyä lapselle hyvin merkittävänä, toteaa Heljakka.

    Venäjä rakentaa uuden ohjustorjuntatutkan Krimille

    Venäjä rakentaa uuden ohjustorjuntatutkan Krimille


    Venäjä vahvistaa läsnäoloaan valtaamallaan Krimillä. Uutistoimisto Interfax kertoi Krimin aluelähteisiin viitaten, että Venäjän suunnitelmissa on rakentaa ensi vuonna Krimille uusi ohjustentorjuntatutka. Uuden tutka-aseman tarkoituksena on...

    Venäjä vahvistaa läsnäoloaan valtaamallaan Krimillä. Uutistoimisto Interfax kertoi Krimin aluelähteisiin viitaten, että Venäjän suunnitelmissa on rakentaa ensi vuonna Krimille uusi ohjustentorjuntatutka.

    Uuden tutka-aseman tarkoituksena on jäljittää keskimatkan ballistisia ohjuksia ja pitkänmatkan risteilyohjuksia. Asema rakennetaan Venäjän Mustanmeren laivaston kotisataman, Sevastopolin lähistölle.

    Venäjän kerrotaan myös suunnittelevan nykyistä tehokkaampaa meriliikenteen seurantajärjestelmää kiistanalaisella Mustanmeren ja Asovanmeren yhdistävällä merialueelle.

    Lue myös:

    Ukrainan presidentti Petro Porošenko pyytää Natoa lähettämään aluksia Asovanmerelle

    Konflikti Mustallamerellä syvenee – Ukraina vertasi Venäjän toimintaa Mainilan laukauksiin

    Mitä Venäjä tästä hyötyy? Kumpi oli väistämisvelvollinen? Kirjeenvaihtajat vastasivat 17 yleisökysymykseen Venäjän ja Ukrainan meriselkkauksesta

    Kirjeenvaihtajan analyysi: Merellinen konflikti palvelee epäsuosittuja presidenttejä, mutta Venäjälläkään ei ole varaa isoon yhteentörmäykseen

    Aamulehden toimitus marssi ulos työpaikalta: 11 menettää työnsä yt-neuvotteluiden seurauksena

    Aamulehden toimitus marssi ulos työpaikalta: 11 menettää työnsä yt-neuvotteluiden seurauksena


    Pirkanmaalla ilmestyvä Aamulehti vähentää työntekijöitään. Uusimmassa yt-kierroksessa työt loppuvat 11 työntekijältä. Vastalauseena tälle henkilöstö marssi torstaina ennen kello yhtä ulos työpaikaltaan. Lehteä tehdään...

    Pirkanmaalla ilmestyvä Aamulehti vähentää työntekijöitään. Uusimmassa yt-kierroksessa työt loppuvat 11 työntekijältä.

    Vastalauseena tälle henkilöstö marssi torstaina ennen kello yhtä ulos työpaikaltaan. Lehteä tehdään esimiesvoimin.

    Aamulehden toimitusosasto kertoo olevansa tyrmistynyt vähennyksistä.

    – Jotta maakunnan ääni kuuluisi lehdessä jatkossakin, tarvittaisiin juuri maakunnan asiat tuntevia tekijöitä. Toimitusosastossa pelätään, että pirkanmaalaisten mahdollisuudet saada riittävästi ja riippumattomasti tietoa eri aloilta vaarantuu, Aamulehden toimitusosasto kertoo julkilausumassaan.

    Toimitusosaston mukaan viime vuosien aikana yt-neuvottelujen seurauksena toimituksen henkilömäärä on jo aiemmin supistunut useilla kymmenillä henkilöillä.

    Alma Media kertoi lokakuussa, että alustavan suunnitelman mukaan Aamulehden henkilökunnan määrä saattaa vähentyä enimmillään 17 henkilötyövuodella.

    – Kaikki vähennykset tapahtuivat erosopimusten kautta. Lisäksi kuudelle henkilölle löytyi uusi tehtävä uudelleensijoituksen tai toimenkuvamuutoksen avulla, Alma Media kertoi yt-neuvottelujen päättymisestä torstaina tiedotteessa.

    Alma Consumerin johtaja Kari Kivelä perusteli yt-neuvotteluja valtakunnallisen printtimainonnan laskulla ja keskittymisellä paikalliseen sisältöön.

    Toimittaja Matti Kuusela (etualalla) sanoo, että henkilöstö pettyi työnantajan toimintaan.Anne Savin / Yle

    Lehti on karsinut aiemmin myös esimerkiksi avustajasopimuksista.

    Yt-neuvottelut päättyivät tällä viikolla. Yt-neuvottelujen piirissä oli yhteensä noin sata Alma Media Kustannus Oy:n henkilöä. Luvussa ovat mukana myös esimerkiksi tarvittaessa töihin tulevat.

    Matti Kuusela: "En ole näin synkkiä päiviä viettänyt"

    Toimittaja Matti Kuusela on ollut Aamulehdessä lähes 40 vuotta töissä. Hänen mukaansa yt-neuvottelut olivat tällä kertaa todella rajut.

    – Tapa, jolla meille on tästä kerrottu, on käsittämättömän pöyristyttävä. En ole näin synkkiä päiviä viettänyt kuin nyt.

    – Meitä on pidetty kaksi, kolme päivää löyhässä hirressä. Siellä on itketty. Onneksi on niin hyvä yhteishenki, että kukaan ei ole ihan täysin murtunut vaan kaikki ovat jaksaneet suurin piirtein.

    Aamulehti kehittää digitaalisuutta Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi TuulensuuMarjut Suomi / Yle

    Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu sanoo, että viime päivät ovat olleet raskaita toimituksessa koko työyhteisölle.

    – Siitä huolimatta toimitus on tehnyt tapansa mukaan erittäin hyvää työtä. En usko, että lukija on hirveästi nähnyt eroa siihen, mitä normaalisti on, Tuulensuu kertoo.

    – Tilanne on inhimillisesti ajateltuna tosi ikävä, kuten tämänkaltaiset tilanteet aina ovat. Toisaalta nyt käännämme katsetta niihin ihmisiin, jotka ovat meillä täällä töissä ja toisaalta heihin, jotka ovat meidän asiakkaitamme ja maksavia lukijoita.

    Aamulehti kehittää digitaalista tekemistä niin, että tarjotaan sellaisia juttuja, jotka kiinnostavat lukijoita ja saavat tilaamaan lehden.

    – Sisäisesti teemme asioita ehkä hieman yksinkertaisemmin ja olemme toivottavasti joustavampia.

    Raskaat neuvottelut

    Aamulehden toimituksen luottamushenkilö Sari Sainio sanoo, että yt-neuvottelut olivat raskaat. Hänen mukaansa väki on vähentynyt jo ennestään vuosien aikana.

    – Täytyy sanoa, etten ole koskaan nähnyt ihmisiä yhtä poissa tolaltaan kuin näinä kahtena päivänä. Määrä on todella iso meidän toimituksen joukosta.

    Sainion mukaan työnantaja ratkaisi, että eropaketteja tarjotaan.

    – Paketti oli irtisanomisen vaihtoehto, Sainio sanoo.

    Lukuisia yt-neuvotteluita 2010-luvulla

    Vuosi sitten lokakuussa Alma Media vähensi yhtiön alueyksikön henkilöstömäärää 35 henkilötyövuodella. Silloin merkittävin osa vähennyksistä osui Tampereelle ja Poriin, jossa ilmestyy Satakunnan Kansa.

    Vuonna 2015 Alma Media vähensi 70 henkilötyövuotta. Vähennyksistä 29 kohdistui Aamulehden, Satakunnan Kansan ja paikallislehtien toimituksiin.

    Vuonna 2012 kerrottiin, että Alma Median henkilöstön määrä vähenee noin sadalla henkilöllä. Silloin lähes puolet vähennyksistä toteutettiin vakituisen henkilöstön irtisanomisilla.

    Alma Media kirjaa vuoden 2018 neljännen vuosineljänneksen tulokseen arviolta 0,5 miljoonan euron kulun järjestelyjen seurauksena. Alma Median Consumer-yksikkö pyrkii saavuttamaan kahden miljoonan euron säästöt ensi vuonna.

    Alma Media Kustannus Oy:n palveluksessa on noin 300 henkilöä.

    Yt-neuvottelut koskivat vain Aamulehteä Aamulehden toimitus on Finlaysonilla Tampereella.Kalle Parkkinen / Lehtikuva

    Neuvottelut eivät nyt koskeneet muita Alma Consumer -liiketoimintasegmenttiin kuuluvia yksiköitä Alma Media Kustannus Oy:ssä, Alma Media Suomi Oy:tä eivätkä paino- ja jakeluyhtiö Alma Manu Oy:tä.

    Alma Consumer julkaisee Iltalehteä, Aamulehteä, Satakunnan Kansaa sekä paikallis- ja kaupunkilehtiä. Paino- ja jakeluyksikkö Alma Manu on osa Alma Consumeria.

    Lue lisää:

    Alma Media aloittaa yt-neuvottelut Aamulehdessä – koskevat noin sataa henkilöä

    Alma Median tulos kasvoi hieman – liiketoiminnoista luopuminen paransi kannattavuutta

    Alma Median aluelehdistä vähenee 35 työpaikkaa

    Video: Sosiaalinen media sekosi 194-senttisestä ja 1 400-kiloisesta jättihärästä – ”Knickers” on liian iso teurastamoon


    Knickers-niminen härkä on kerännyt suitsutusta sosiaalisessa mediassa sen jälkeen, kun australialaiset tiedostusvälineet uutisoivat sympaattisesta jättiläisestä. Perthiläisellä karjatilalla Australiassa seesteistä elämää viettävä Knickers...

    Knickers-niminen härkä on kerännyt suitsutusta sosiaalisessa mediassa sen jälkeen, kun australialaiset tiedostusvälineet uutisoivat sympaattisesta jättiläisestä.

    Perthiläisellä karjatilalla Australiassa seesteistä elämää viettävä Knickers on 194-senttinen ja 1 400-kiloinen ja tiettävästi Australian suurin härkä. Se siis on kuohittu sonni.

    Eläin on niin suuri, että teurastomoon sitä ei voi viedä. Niinpä 7-vuotias Knickers saa elää lopun elämänsä rauhassa farmilla.

    Guardianin mukaan eläin on rodultaan holstein-friisiläinen. Knickers on lajikumppaneihinsa verrattuna noin 700 kiloa painavampi ja puolisen metriä korkeampi.

    Perthiläisellä farmilla kuvatulla videolla Knickers kohoaa sykähdyttäviin korkeuksiin muiden sarvipäiden joukosta. Muut eläimet eivät kuitenkaan ole samaa rotua, vaan ne kuuluvat wagyu-lihakarjarotuun. Nämä eläimet ovat säkäkorkeudeltaan keskimäärin 1,4 metriä.

    Siitäkin huolimatta Knickersin erottuminen muusta karjasta saa hymyn huulille ja sosiaalinen media on käytännössä seonnut jättiläisestä.

    Knickersin omistaja Geoff Pearson on saanut kymmenen minuutin välein puheluita eri puolita maailmaa sen jälkeen, kun ensimmäiset kuvat Knickersistä tulivat julki australialaismediossa.

    – Tämähän on karannut täysin käsistä. Puhelin on soinut aamuneljästä kymmenen minuutin välein, kertoo Pearson Guardianin haastattelussa.

    Eläimeen ei ole pumpattu kasvua nopettavia hormoneja, eikä sitä ole ylisyötetty. On kuitenkin syytä panna merkille, että tavallisesti Knickersin lajikumppanit viedään teuraalle muutaman vuoden iässä. Knickers on siis saanut elää poikkeuksellisen pitkän elämän.

    Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja Siiri Enoranta:

    Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja Siiri Enoranta: "Taikuuden pitäisi kirjoissa oikein loiskua ja lotista"


    Finlandia-voittajat 2018 – Näin tekijät kertovat kirjojen synnystäKaunokirjallisuus – Olli Jalonen: TaivaanpalloLUE: Olli Jalonen voitti Finlandia-palkinnon jo toisen kerran – Voittoromaani sai alkunsa lähes 30 vuotta sitten syrjäisellä...

    Finlandia-voittajat 2018 – Näin tekijät kertovat kirjojen synnystä

    Kaunokirjallisuus – Olli Jalonen: Taivaanpallo
    LUE: Olli Jalonen voitti Finlandia-palkinnon jo toisen kerran – Voittoromaani sai alkunsa lähes 30 vuotta sitten syrjäisellä Atlantin saarella

    Tietokirjallisuus – Seppo Aalto: Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918.
    LUE: Tietokirjallisuuden Finlandian voittaja Seppo Aalto: "Tässä kaikessa koskettaa se kollektiivinen kauheus"

    Lasten- ja nuorten kirjallisuus – Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous
    LUE: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja Siiri Enoranta: "Taikuuden pitäisi kirjoissa oikein loiskua ja lotista"

    "Se luo maailman, joka on mitä suurimmassa määrin mielikuvituksellinen, mutta joka inspiroi pohtimaan kaikkein polttavimpia todellisen maailman kysymyksiä. Kysymyksiä ympäristön tulevaisuudesta, yksilön vastuusta, sukupuolirooleista, rakastamisen vaikeudesta, väkivallasta, totuuden jälkeisestä ajasta, oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta".

    Näin toteaa tämänvuotisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian valitsija Riku Rantala Siiri Enorannan (s. 1987) _Tuhatkuolevan kirous -_kirjasta.

    Pikilasten matkassa

    Tuhatkuolevan kirous on seikkailufantasia, joka sijoittuu Indarasian kuvitteelliseen maailmaan. Päähenkilö Pau pääsee opiskelemaan Magia-akatemiaan, ja sitten alkaa tapahtua.

    Mukana on taikuutta, hauskoja ja outoja opettajapersonallisuuksia, taikomista valvova Oikeaoppisten taikakäytäntöjen valvontaosasto sekä – pikilapsia.

    – Olin aamuyöstä ensiavussa erään henkilön tukena kuolemanväsyneenä ja tylsistyneenä. Jouduin odottamaan useita tunteja, ja sitten kirjassa esiintyvät pikilapset tulivat luokseni melko valmiin oloisina. En tiedä, mistä alitajunnan syövereistä ne oikein putkahtivat esiin. Sitten ryhdyin ottamaan selvää, keitä nuo pikilapset oikein olivat, Siiri Enoranta muistelee kirjansa lähtolaukausta.

    Enorannan mielestä taikuutta ja magiaa ei maailmassa voi koskaan olla liikaa.

    – Olen lukenut monta fantasiakirjaa, joissa ei ole ollut mukana kauheasti taikuutta, joten ryhdyin kirjoittamaan sellaista itse. Olen suorastaan kaivannut kirjoja, jossa taikuus oikein loiskuu ja lotisee.

    Enoranta tuntee itsekin kaipuuta maagisiin maailmoihin.

    – Minusta tuntuu, että varmaan koko elämäni ajan tulen odottamaan sitä tietynlaista hetkeä, jollaisia fantasiakirjoissa on – että esimerkiksi mystisiä kirjeitä alkaa putoilemaan postiluukusta, Enorantaa viittaa Harry Potteriin.

    – Toivon pääseväni joskus fantasiamaailmaan, ja ehkä vielä paljastuukin, että tämä kaikki muu on ollut vain jonkinlaista rinnakkaistodellisuutta.

    Planetaarisia omituisuuksia

    Kahdeksan romaania kirjoittaneen Siiri Enorannan teokset ovat saaneet useita palkintoja ja niille tullut myös useita ehdokkuuksia. Esikoinen Omenmean vallanhaltija (2009) esimerkiksi oli Finlandia Junior -ehdokkaana, kuten Surunhauras, lasinteräväkin (2015).

    Tuhatkuolevan kirous syntyi Enorannalle varsin tutun prosessin kautta. Ensin muutama kuukausi ideointia ja taustatyön tekemistä ja sitten varsinaista kirjoittamista vuoden verran – joidenkin kirjojen kohdalla pidempäänkin.

    – Kirjoitan jokaisena arkiaamupäivänä muutaman tunnin, jonka jälkeen ryhdyn editoimaan tekstiä. Välillä annan tekstin olla hieman unohduksissa, jonka jälkeen näen sen tuorein silmin.

    Uusimpaan kirjaansa Enoranta pyysi apua muun muassa Ursan tähtitieteelliseltä yhdistykseltä.

    – Tuhatkuolevan kirouksessa on sellaisia planetaarisia omituisuuksia, että maapalloa kiertää kuun lisäksi myös jotakin muuta. En tiennyt aiheesta paljoakaan ja otin yhteyttä Ursaan. Yksi kirjailijantyön ihania puolia on se, että siinä voi olla intensiivisiä täsmäinnostuksen kohteita, joista pitää ottaa selvää. Kirjailijan ei tarvitse olla minkään alan asiantuntija, mutta hän saa tutkia mitä tahansa, Enoranta innostuu.

    Teemoja luonnonsuojelusta väkivaltaan

    Tuhatkuolevan kirouksessa tutkitaan ja käsitellään varsin universaaleja ja ajankohtaisia teemoja.

    Enorannan mukaan kirjassa pohditaan hyvän ja pahan olemuksia ja esimerkiksi sitä, pitääkö väkivaltaan vastata väkivallalla – tai että onko väkivalta ylipäänsä koskaan edes oikeutettua. Myös luonnonsuojelu on tärkeässä roolissa.

    – Olen todella vihainen siitä, että tässä meidän kapitalistisessa systeemissämme ei tehdä kaikkea ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Olen myös huolissani ja harmissani siitä, että ihmiset ja systeemit ajattelevat, että raha ensin ja kaikki muu vasta sitten, kirjailija toteaa.

    Tuhatkuolevan kirouksen päähenkilöstä Pausta löytyy samoja piirteitä kuin Siiri Enorannastakin.

    – Olen vasta jälkikäteen huomannut, että meillähän on paljon yhteistä. Varsinkin nuorempana minun oli vaikeaa olla luonteva sosiaalisissa tilanteissa ja olen käyttäytynyt välillä tökerästi kuten Paukin. Toisaalta olen aina ollut iloinen ja utelias seksuaalisuuteni suhteen. Siihen ei ole liittynyt minkäänlaista häpeää, jota yhteiskunta taas usein haluaa nuorten naisten seksuaalisuuteen liittää ja liimata. Minun mielestäni jokainen saa tehdä omalla kehollaan mitä itse haluaa.

    Mutta millaista sitten on luoda kokonaan uusi ja omaperäinen fantasiamaailma?

    – Kaikki lähtee siitä, että itseni pitää ensin haistaa, maistaa, tuntea ja nähdä tuo maailma, ennen kuin voin tehdä siitä uskottavan. Sen pitää olla itselleni kiinnostava, jännittävä ja kiihottava ja minun pitää itse olla siinä täysillä mukana, Enoranta painottaa.

    Kirjailija itse vierastaa teostensa kategoriointia.

    – En koskaan mieti kohderyhmää, kun kirjoitan. Toki olen mielelläni nuortenkirjailja, jos joku niin sanoo, mutta mielestäni kirjani sopivat myös aikuisille. En myöskään näe mitään syytä, miksei aikuinen voisi lukea nuortenkirjoja, Siiri Enoranta toteaa.

    Aivomme toimivat päinvastoin kuin Sherlock Holmesilla – sivuutamme ikävät faktat ja tarraamme mukaviin mielipiteisiin

    Aivomme toimivat päinvastoin kuin Sherlock Holmesilla – sivuutamme ikävät faktat ja tarraamme mukaviin mielipiteisiin


    Näin Pew määritteli erilaiset väitteetTosiasia- eli faktaväite voidaan osoittaa joko oikeaksi tai vääräksi (todeksi tai epätodeksi) objektiivisen todistusaineiston avulla. Luokittelun kannalta vastaajan ei tarvitse tietää, pitääkö väite...

    Näin Pew määritteli erilaiset väitteetTosiasia- eli faktaväite voidaan osoittaa joko oikeaksi tai vääräksi (todeksi tai epätodeksi) objektiivisen todistusaineiston avulla. Luokittelun kannalta vastaajan ei tarvitse tietää, pitääkö väite paikkansa. Esim. "Presidentti Barack Obama on syntynyt Yhdysvalloissa."Mielipidettä ei voi yksiselitteisesti todistaa oikeaksi tai vääräksi. Luokittelun kannalta ei ole oleellista, onko vastaaja väitteestä samaa mieltä vai ei. Esim. "Minimipalkan nostaminen 15 dollariin tunnilta on elintärkeää terveen valtiontalouden kannalta."

    Lähde: Pew

    "Presidentti Barack Obama on syntynyt Yhdysvalloissa."

    Sillä ei ole nyt väliä, onko edellinen väite totta vai ei. Mutta onko se ylipäätään väite, jonka todenperäisyys voidaan tarkistaa?

    Monen yhdysvaltalaisen mielestä ei. Heidän mukaansa kyse on mielipiteestä.

    Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Pew selvitti taannoin, miten hyvin sikäläiset aikuiset erottavat uutisissa esiintyvät erilaiset väittämät toisistaan. Käytännössä vastaajille esitettiin kymmenen toteamusta, joista piti päätellä, ovatko ne tosiasia- eli faktaväitteitä vai mielipiteitä.

    Tulos oli kehno: vain neljännes tunnisti kaikki tosiasiaväitteet, kolmannes luokitteli oikein kaikki mielipiteet. (Täällä voit kokeilla, miten itse pärjäät.)

    Lisäksi kyselystä kävi ilmi, että oma mielipide asiasta vaikuttaa vahvasti siihen, pidetäänkö jotain toteamusta tosiasiaväitteenä vai mielipiteenä. Jos vastaaja luokitteli toteamuksen faktaväitteeksi, hän todennäköisesti myös uskoi väitteen olevan totta.

    Ei siis ole yllättävää, että miltei yhdeksän kymmenestä demokraattivastaajasta luokitteli aivan oikein Obama-lauseen tosiasiaväitteeksi. Sen sijaan republikaaneista samoin teki vähän yli kuusi kymmenestä.

    Demokraattien ei kuitenkaan voi päätellä olevan republikaaneja fiksumpia. Ei ainakaan, kun tarkastellaan toista väittämää Pew’n kyselyssä:

    ”Minimipalkan nostaminen 15 dollariin tunnilta on elintärkeää terveen valtiontalouden kannalta.”

    Tätä piti virheellisesti tosiasiaväitteenä selvästi yli kolmannes demokraateista. Republikaaneista väärin vastasi noin kuudennes.

    Näin ollen poliittinen kanta vaikuttaa vinoumaan tapauksesta riippuen – mutta onko pohjimmiltaan kyse laiskasta ajattelusta vai tahallisesta väärintulkinnasta?

    Oma ennakkoasenne vaikuttaa siihen, pidetäänkö jotain faktana vai mielipiteenä.Getty ImagesNuoret pärjäävät vanhempia paremmin

    Psykologian tohtori Tapani Riekki on erikoistunut työssään ajatteluun ja päätöksentekoon. Hänen mukaansa Pew’n tulos sopii hyvin yhteen sen kanssa, mitä tiedetään kyvyistämme ymmärtää asioita ja tulkita tietoa.

    Kiinnitämme eniten huomiota entuudestaan tuttuihin asioihin, jotka myös muistamme parhaiten ja käsittelemme syvimmin. Toisin sanoen aiempi kokemus vinouttaa sitä, miten käsittelemme uutta tietoa.

    – Päämme ei toimi kuin Sherlock Holmesilla, joka ottaa aluksi huomioon kaikki vaihtoehdot, alkaa sitten sulkea niistä pois epätosia ja jättää lopulta totuuden jäljelle. Me toimimme juuri päinvastoin: menemme sillä, minkä jo tiedämme, ja koetamme vahvistaa käsitystämme, Riekki selittää.

    Riekin mukaan tapamme on ymmärrettävä, koska jatkuva kaiken kyseenalaistaminen olisi äärimmäisen hidasta ja työlästä.

    – Jos ajatellaan uskontoa tai politiikkaa, tällainen olisi myös melkoista identiteettityötä, kun koko ajan pitäisi pohtia, kuka oikein olen.

    Kokemus karttuu iän myötä, mutta tämä ei näytä parantavan kykyä luokitella erilaisia väittämiä.

    Pew’n kyselyssä 18–49-vuotiaat vastaajat suoriutuivat selvästi paremmin kuin yli viisikymppiset. Alle viisikymppiset olivat hyviä erottamaan faktat mielipiteistä riippumatta siitä, olivatko he samaa mieltä kulloisenkin toteamuksen sisällöstä vai eivät.

    Pew arvioi tämän johtuvan siitä, että nuoret ovat vähemmän sitoutuneita puolueisiin. He voivat pärjätä myös siksi, että heillä on paljon kokemusta erilaisista uutislähteistä digiympäristössä.

    Toisaalta erottelukyky näyttää kytkeytyvän poliittiseen valveutuneisuuteen ja vahvaan luottamukseen kansalliseen uutismediaan. Näistä kumpikaan ei ole nuorille tyypillistä.

    Kyselytutkimus tehtiin Yhdysvalloissa, eikä sen tuloksia voi yleistää muualle. On kuitenkin viitteitä siitä, että vastaavaa voisi tapahtua esimerkiksi Suomessa.

    Päämme ei toimi kuin Sherlock Holmesilla, joka seuloo järjestelmällisesti väitteitä ja sulkee pois epätosia yksi kerrallaan.Getty ImagesJärkevä argumentaatio uhkaa kadota

    Faktojen ja mielipiteiden sekoittuminen uutisissa heijastuu kaikkialle, arvioi Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi.

    – Tiedotusvälineet ovat omiaan luomaan luottamusta kansalaisyhteiskuntaan, muihin ihmisiin ja instituutioihin. Kun tuo luottamus alkaa horjua, se vaikuttaa ihmisten turvallisuudentunteeseen.

    Pew’n tuloksia voisi kärjistäen tulkita niin, ettei faktan ja mielipiteen erolla ole enää mitään väliä. Järvi ei silti ajattele niin kyynisesti.

    – Toisaalta tämä saattaa kertoa siitä, että tällä hetkellä me haemme kovasti maailmankuvia ja arvomme ovat myllerryksessä.

    Medialiitto teetti viime vuonna Suomessa kyselyn, jossa pureuduttiin valeuutisiin. Toisin kuin Pew’n tutkimuksessa, nyt ei vertailtu erilaisia väitteitä, vaan kysyttiin kykyä erottaa tosi epätodesta.

    Vastaajista 43 prosenttia kertoi törmäävänsä verkossa viikoittain uutisiin, jotka eivät ole täysin totuudenmukaisia. Kolme neljästä luotti omiin kykyihinsä tunnistaa valheellinen uutinen, ja nuorimmat uskoivat tässä itseensä vanhempia enemmän.

    Tietysti on aivan eri asia luottaa kykyihinsä kuin olla oikeasti hyvä.

    On löydetty tiettyjä ihmistyyppejä, jotka ovat erityisen alttiita haksahtamaan (HS), mutta mokia tekee helposti kuka tahansa. Meitä tuntuu kiinnostavan eniten se, sopivatko faktat ja mielipiteet omaan maailmankuvaamme.

    Jos sanot tykkääväsi suklaajäätelöstä ja minä mansikkajäätelöstä, ei ole mitään keinoja todeta, kumpi on parempi. Mutta entäs jos sanon tykkääväni demokratiasta ja sinä diktatuurista? Eero Salmenkivi

    Hupeneeko kykymme erottaa faktat mielipiteistä tosiaan vuosien karttuessa, vai kertovatko nuoria mairittelevat tulokset ainoastaan sukupolvien eroista? Tutkimustieto ei anna selvää vastausta.

    Filosofian tohtori, yliopistonlehtori Eero Salmenkivi pitää koulutusta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevää kurssia. Hän kertoo huomanneensa, että esimerkiksi sukupuoleen liittyvät ennakkokäsitykset omaksutaan melko varhain.

    – Tällä kohtaa voisi kysyä, kuinka paljon ja mistä lähtien koulussa pitäisi opettaa erilaisia totuuden tunnistamisen keinoja. Luonnontieteissä asioita opitaan testaamaan kokeellisesti, mutta yhteiskunnallisissa ja eettisissä kysymyksissä vastaavat asetelmat eivät usein ole mahdollisia.

    Salmenkivi sanoo, että tosiasioiden hämärtyminen liittyy laajempaan ongelmavyyhtiin esimerkiksi poliittisessa keskustelussa: jos kaikki muuttuu mielipiteiksi, keskustelusta katoaa järkevä argumentaatio.

    – Jos sanot tykkääväsi suklaajäätelöstä ja minä mansikkajäätelöstä, ei ole mitään keinoja todeta, kumpi on parempi. Mutta entäs jos sanon tykkääväni demokratiasta ja sinä diktatuurista? Keinot vakuuttaa joku toinen muuttuvat puhtaasti manipulatiivisiksi, eikä silloin enää ole yhteisen järjen aluetta, jolla olisimme yhdessä ratkomassa ongelmia.

    Onneksi tällaista kehitystä voi ehkäistä.

    Hupeneeko kykymme erottaa faktat mielipiteistä sitä mukaa kuin vanhenemme?Getty ImagesMallia kannattaa ottaa ”superennustajista”

    Tapani Riekki sanoo, ettei ole olemassa helppoa keinoa pitää mieltä avoimena. Hänen mukaansa joissain tutkimuksissa on yritetty opettaa ihmisiä huomaamaan ajattelun vinoumia, mutta tämä on osoittautunut todella vaikeaksi.

    Itseään voi herätellä kysymällä, onko maailma sittenkään niin mustavalkoinen kuin on kuvitellut. Keskustellessa kannattaa suhtautua uteliaasti siihen, miksi toinen ajattelee eri tavalla, opastaa Riekki.

    – Kannattaa miettiä, mitä hän oikeastaan yrittää ajaa takaa ja minkä vuoksi. Yleensä silloin löytyy jotain samaa, jota kautta päästään neuvottelemaan molempien tavoitteista.

    Riekki nostaa esiin mallin, joka tunnetaan aktiivisesti avoimena ajatteluna (actively open-minded thinking). Ideana on oppia tarkastelemaan perusteellisesti kaikkea saatavilla olevaa tietoa sen sijaan, että hirttäytyisi tiettyyn tarinaan ja poimisi vain siihen sopivia faktoja.

    Mitä tietoa minun pitäisi saada, että vaihtaisin mielipiteeni, mikä olisi riittävän vakuuttavaa? Tapani Riekki

    Aktiivisesti avointa ajattelua hyödyntävät esimerkiksi niin sanotut superennustajat, joiden kyvyille on käyttöä muun muassa sotilastiedustelussa (BBC). Tällaiset superennustajat voivat ennakoida tulevia tapahtumia paremmin kuin perinteiset tiedusteluammattilaiset.

    Periaatteessa kenellä tahansa on eväitä vastaavaan. Erityisen lohdullista on, että perehtymättömyydestä saattaa olla jopa etua, kunhan osaa kysyä oikeita kysymyksiä.

    Tärkeintä on katsoa asioita useista näkökulmista ja olla lukitsematta mielipidettään liian aikaisin. Itselleen on hyvä esittää yksinkertainen kysymys, neuvoo Riekki.

    – Mitä tietoa minun pitäisi saada, että vaihtaisin mielipiteeni, mikä olisi riittävän vakuuttavaa? Jos vastaus on, että ei mikään, niin silloin ollaan todella syvällä mustavalkoisessa uskomusmaailmassa.

    Kyllästyitkö someen? Kerro meille miksi

    Kyllästyitkö someen? Kerro meille miksi


    Sosiaalinen media on toimiva kanava sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja uutisten seuraamiseen. Somessa voi kuitenkin vierähtää niin paljon aikaa, että alkaa jo uuvuttaa. Teemme juttua sosiaalisesta mediasta luopumisesta. Kerro meille oma...

    Sosiaalinen media on toimiva kanava sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja uutisten seuraamiseen.

    Somessa voi kuitenkin vierähtää niin paljon aikaa, että alkaa jo uuvuttaa.

    Teemme juttua sosiaalisesta mediasta luopumisesta. Kerro meille oma kokemuksesi ja miten se vaikutti sinuun.

    Jaa kokemuksesi täyttämällä alla oleva lomake tai lähettämällä suoraan sähköpostia toimittajallemme: johanna.laakkonen@yle.fi