Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Sveitsiläismies ylitti itärajan luvatta Parikkalassa –

    Sveitsiläismies ylitti itärajan luvatta Parikkalassa – "Vetovoima päästä rajalle on suuri, kun ollaan turistimatkalla Kaakkois-Suomessa"


    Sveitsiläinen mies on ylittänyt Suomen ja Venäjän välisen rajan luvatta Parikkalassa. Luvaton rajanylitys tapahtui viime keskiviikkona Simpelejärven Kukkaronlahden eteläpuolella. Mies oli mennyt Suomesta Venäjälle, kiertänyt Venäjän puoleisen...

    Sveitsiläinen mies on ylittänyt Suomen ja Venäjän välisen rajan luvatta Parikkalassa. Luvaton rajanylitys tapahtui viime keskiviikkona Simpelejärven Kukkaronlahden eteläpuolella.

    Mies oli mennyt Suomesta Venäjälle, kiertänyt Venäjän puoleisen rajamerkin ja palannut takaisin Suomeen. Rajavartioston mukaan mies oli ylittänyt rajan mielenkiinnosta.

    – Vetovoima päästä rajalle on suuri, kun ollaan turistimatkalla Kaakkois-Suomessa, tutkinnanjohtaja Aki Järvinen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta kertoo.

    Kaakkois-Suomen rajavartiosto havaitsi rajanylityksen teknisen valvontalaitteiston avulla. Koirapartio varmisti rajanylityksen jäljen ajolla.

    Rajavartiosto epäilee miestä valtion rajarikoksesta. Tapaus siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan esitutkinnan valmistuttua.

    Raja houkuttelee laittomuuksiin

    Kaakkois-Suomessa havaitaan vuosittain joitakin turistien tekemiä luvattomia rajanylityksiä.

    – Otetaan selfietä rajamerkin kanssa tai vastaavaa. Tilaisuus tekee varkaan. Oletetaan, että päästään kuin koira veräjästä, Järvinen sanoo.

    Esimerkiksi viime kesänä neljä saksalaisturistia ylitti itärajan kävellen Parikkalan Uukuniemellä viime kesänä. Lisäksi brittiläiset suunnistajat päättivät piipahtaa luvatta Venäjällä.

    Teini törmäsi vesijetillä uimariin – halusi näyttää vesijetillä ajoa

    Teini törmäsi vesijetillä uimariin – halusi näyttää vesijetillä ajoa


    Lappeenrannassa 15-vuotias poika törmäsi sunnuntai-iltana puoli kymmenen jälkeen vesijetillä uimassa olleeseen keski-ikäiseen naiseen. Myllysaaren uimalan vieressä uinut nainen loukkasi kätensä törmäyksessä, vesijetti osui myös naista...

    Lappeenrannassa 15-vuotias poika törmäsi sunnuntai-iltana puoli kymmenen jälkeen vesijetillä uimassa olleeseen keski-ikäiseen naiseen. Myllysaaren uimalan vieressä uinut nainen loukkasi kätensä törmäyksessä, vesijetti osui myös naista päähän.

    Nainen kuljetettiin Etelä-Karjalan keskussairalaan. Poliisin mukaan alustavan tiedon mukaan nainen on sairaalassa tarkkailussa. Poliisi ei kerro tarkempia tietoja hänen terveydentilastaan.

    Paikalla olleiden todistajien mukaan tapahtumapaikalla oli ollut useita uimareita. Todistajien mukaan poika ajoi vesijetillä laiturin lähellä holtittomasti kovaa vauhtia jo ennen onnettomuutta.

    Alustavassa puhuttelussa vesijettiä kuljettanut poika myöntää "halunneensa näyttää vesijetillä ajoa." Onnettomuuden jälkeen vesijettiä kuljettanut poika oli auttanut naisen rantaan. Vesijetti oli laillisesti pojan hallussa, mutta ei hänen omistamansa.

    Poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja vammantuottamuksena. Alkoholilla ei ollut osuutta onnettomuudessa.

    Herätys: Millainen vieras Putin on, päästäänkö punkeista ampumalla peuroja, helle tuo ukkosia

    Herätys: Millainen vieras Putin on, päästäänkö punkeista ampumalla peuroja, helle tuo ukkosia


    Vladimir Putin toisi mukanaan oman kokin ja olisi taatusti tunnin myöhässä – tällaisen vieraan saisit Venäjän presidentistä Jos Venäjän presidentti Vladimir Putin lupaisi tulla luoksesi kylään, hän olisi päänvaivaa aiheuttava vieras....

    Vladimir Putin toisi mukanaan oman kokin ja olisi taatusti tunnin myöhässä – tällaisen vieraan saisit Venäjän presidentistä

    Jos Venäjän presidentti Vladimir Putin lupaisi tulla luoksesi kylään, hän olisi päänvaivaa aiheuttava vieras. Ensinnäkin hän saapuisi taatusti myöhässä. Ruuatkin hän toisi mukanaan itse ja maitotuotteita Putinille olisi turha tarjoilla. Toisaalta lakanapyykkiin et joutuisi, sillä Putin tuo mukanaan lakanansakin. Keskustella voisitte historiasta ja jääkiekosta.

    Valkohäntäpeuroja on kohta joka paikassa ja niin on punkkejakin – pitäisikö peurat ja kauriit ampua? Verta imenyt punkki.AOP

    Suomessa on keskusteltu siitä, voisiko rajusti kasvaneen peura- ja kauriskannan vähentäminen vaikuttaa punkkien määrään? Metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen ei usko näin suoraviivaiseen ratkaisuun, sillä myös keskikokoiset nisäkkäät pitävät yllä punkkikantaa. Lapin uusien punkkilöydösten syylliseksi Henttonen nimeää koirat.

    Italia ja Malta kiistelevät jälleen – kumpikaan ei halua lähestyvää siirtolaisalusta satamaansa Siirtolaiset odottivat maihinnousua pelastusaluksessa Salernon satamassa Italiassa toukokuussa.Carlo Hermann / AFP

    Italian ja Maltan välille on jälleen kerran puhjennut kiista siirtolaisia kuljettavasta laivasta. Kumpikaan maa ei tahdo päästää noin 450 siirtolaista kuljettavaa kalastusalusta satamaan. Maltan mukaan laiva on lähempänä Italiaa ja sen matkustajat ovat ilmaisseet haluavansa Italiaan. Italian tiukka siirtolaislinja on aiemmin aiheuttanut kiistoja Italian ja muiden EU-maiden välillä.

    Pariskunta teki sen, mihin muut eivät ikinä ryhtyisi – perusti kaupan 300 asukkaan pitäjään: "Talvi oli tosi karmeaa aikaa"

    Mirva Venäläisen ja Kare Palmun intohimo on pitää kauppa Parikkalan Uukuniemellä – pitäjässä, jossa on vain noin 300 asukasta. He alkoivat kyläkauppiaiksi viime syksynä, ja pakastin sekä kylmätiski hajosivat heti. Pariskunta sanoo, ettei ole silti päivääkään katunut päätöstään.

    Tukalaa hellettä ja ukkosia Yle

    Aamu on aurinkoinen suuressa osassa maata, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lounais-Lapissa sade- ja ukkoskuurot ovat kuitenkin jo aamun aikana mahdollisia. Päivällä ukkoskuurot yleistyvät. Lännessä ja myös maan itäosassa päivä on aurinkoinen.

    Lue lisää säästä täältä.

    Pariskunta teki sen, mihin muut eivät ikinä ryhtyisi – perusti kaupan 300 asukkaan pitäjään:

    Pariskunta teki sen, mihin muut eivät ikinä ryhtyisi – perusti kaupan 300 asukkaan pitäjään: "Talvi oli tosi karmeaa aikaa"


    Mirva Venäläiselle kävi erikoinen tapahtuma lokakuussa 2015. Hän asui tuolloin Mikkelissä ja sai sinne vähän mutkan kautta tietää, että liki 200 kilometrin päässä Parikkalan Uukuniemellä on halloweenbileet - ja siellä on joku mies vailla...

    Mirva Venäläiselle kävi erikoinen tapahtuma lokakuussa 2015. Hän asui tuolloin Mikkelissä ja sai sinne vähän mutkan kautta tietää, että liki 200 kilometrin päässä Parikkalan Uukuniemellä on halloweenbileet - ja siellä on joku mies vailla seuralaista.

    Sitten siinä vain kävi niin, että Mirva Venäläinen saapui itärajan tuntumaan Uukuniemelle juhlimaan, tapasi siellä salaperäisen seuralaisen Karen ja ymmärsi elämänsä muuttuneen.

    – Kun lähdin pois, tajusin, että jotain sinne Uukuniemelle jäi, hän muistelee.

    Alkoi kirjeenvaihto ja lopulta Mirva muutti Uukuniemelle.

    – Se oli hyvä halloween-reissu. Täällä ollaan.

    Vielä tuolloin Mirva Venäläinen ei osannut aavistaa, että hän jonain päivänä olisi syrjäisen Uukuniemen kylän kauppias.

    Mirva Venäläisen aamu alkaa imuroinnilla.Petri Kivimäki / YleTuskanhiki

    Aamukahdeksalta Mirva Venäläinen on imuroimassa kaupan lattioita ja siivoamassa vessaa. Kauppa aukeaa yhdeksältä, ja kaiken pitää silloin olla siistinä.

    Uukuniemellä asuu vakituisesti noin 300 ihmistä. On vaikea kuvitella, että kyläkauppa täällä olisi millään tavalla kannattava.

    – Vastoinkäymisiä on ollut paljon, mutta nehän vain piiskaavat meitä eteenpäin. Me emme ole helposti lannistuvia, kertoo Mirva Venäläinen.

    Mirvan silmät ovat ristissä. Viime yönä hän oli päässyt kotiin vasta kello yksi, kun jälkikasvu oli halunnut käydä sadan kilometrin päässä Imatralla. Samalla matkalla hän haki kauppaan täydennystä, mutta oli vielä ennen nukkumaan menoa laittanut oikeat hinnat tavarahyllyjen päähän.

    Lasin takana olevasta pikkuruisesta toimistohuoneesta kurkistaa Mirva Venäläisen avopuoliso Kare Palmu. Hänen otsallaan kimmeltävät pienet hikikarpalot.

    Pihalla olevasta säiliöstä bensiini on loppu, ja uutta saadaan vasta muutaman päivän kuluttua.

    – Mistä minä olisin voinut tietää, että yhtäkkiä kaikki haluavat ostaa bensaa ruohonleikkureihinsa ja veneisiinsä, Kare Palmu tuskailee.

    Kare Palmun mukaan bensiinin myynti ei oikeastaan tuo lisätuloja, mutta se on hyvä palvelu.Petri Kivimäki / Yle

    Uukuniemi ei oikeastaan ole minkään matkan varrella. Vielä reilu kymmenen vuotta sitten tämä oli itsenäinen noin 500 asukkaan kunta, kunnes vuoden 2005 alusta Uukuniemi ja Saaren kunta liittyivät Parikkalaan.

    Kare Palmu muutti Uukuniemelle jo vuonna 2004. Paikka oli hänelle tuttu, sillä hänen äitinsä synnyinkoti on Uukuniemellä ja hän oli viettänyt siellä monta kesää.

    Sitä ennen Palmu oli ollut Helsingissä kymmenen vuotta nuoriso-ohjaajana. Hän kertoo nähneensä siellä niin paljon surullisia tapauksia, että halusi omat lapsensa pois pääkaupunkiseudulta. Karen edellisessä suhteessa syntyneistä kolmesta lapsesta kaksi vanhinta on jo muuttanut eri puolille Suomea opiskelemaan - nuorin on vielä kotona.

    – Nyt kaduttaa, etten tajunnut tullut tänne kymmenen vuotta aikaisemmin, sanoo Kare Palmu.

    Aluksi hän kävi töissä noin 40 kilometrin päässä olevalla Punkaharjun vaneritehtaalla, kunnes yt-neuvottelujen tuloksena joutui sieltä lähtemään.

    Uukuniemeltä hän ei aikonut lähteä minnekään. Oli aika keksiä jotain uutta.

    Mirva Venäläisen tytär Iiris Venäläinen (oik.) on ollut kaupassa töissä alusta asti.Petri Kivimäki / YlePelastamaan kyläkauppa

    Uskomattomilta tuntuvat ne ajat, kun Suomessa yhdessä pienessä kylässä saattoi olla kolmekin kauppaa. Vielä 1980-luvulla kyläkauppoja oli yli 3 000. Tällä hetkellä lukumäärä on noin 240. Viime vuosina kyläkauppoja on kuollut 30 kaupan vuosivauhtia.

    Paikallinen osuuskauppa piti vuosia Uukuniemen keskustassa Sale-myymäläänsä, mutta lakkautti sen lopulta kannattamattomana syksyllä 2015. Kauppa oli vuoden kiinni, kunnes sen avasi savonlinnalainen yrittäjä, joka kuitenkin jo vuoden kuluttua totesi, että se ei ollutkaan hänen unelmatyönsä.

    Kun Mirva Venäläinen ja Kare Palmu kuulivat, että Uukuniemen kyläkauppa olisi taas lopettamassa, päättivät he ryhtyä toimeen.

    – Alussa vähän vitsailtiin, että pitäisiköhän meidän ryhtyä kauppiaaksi. Sitten se ei ollutkaan enää vitsi, vaan ryhdyttiin tuumasta toimeen. Ystävät potkivat meitä eteenpäin, että ilman muuta meistä tulisi loistava kauppiaspariskunta, kertoo Mirva Venäläinen.

    Kaupan ovet avautuivat 2.10.2017. Kumpikaan ei ollut aiemmin ollut kauppiaana, joten opittavaa olisi paljon.

    – En minä tiennyt, että joulun jälkeen pitää olla kuivia herneitä myytävänä, kun kaikki halusivat tehdä kinkun rippeistä hernekeittoa. Nyt tiedän senkin, naurahtaa Mirva Venäläinen.

    Venäjän rajalle Uukuniemen kaupalta on matkaa linnuntietä nelisen kilometriä. Kaupan edestä kulkeva tie ei vie Venäjälle, vaan päättyy ennen sitä. Mahdollisuutta rajanylitykseen täällä ei ole. Mäen laelta näkyy kaunis Karjalan Pyhäjärvi, josta melkein puolet on itänaapurin puolella.

    Uukuniemen pitäjän kyläkauppa sijaitsee Niukkalassa Karjalan Pyhäjärven tuntumassa.Kari Kosonen / YleSitten ei käynytkään ketään

    Viime talvi oli kauppiaille todella rankka ja karu. Asiakkaita kävi harvakseltaan: pääasiassa oli hiljaista. Kare Palmu ei löydä edes sanoja kuvaamaan, millaisen todellisuuden talvi näytti.

    – Se on loppusyksyllä kuin veitsellä leikattuna, kun yhtäkkiä huomaa, ettei täällä kovin monta asiakasta käy.

    Talvi oli pitkä ja pimeä. Lunta oli metri ja pakkaskausi kesti viikkotolkulla. Kaupassa alkoi tulla aika pitkäksi.

    – Päivämyynti saattoi olla 250 euroa. Siitä kun rupeaa laskemaan tukkuhinnan ja myyntihinnan erotuksen. Lisää siihen sähköt ja kaikki kulut, jokainen ymmärtää, ettei siitä itselleen jää senttiäkään, kertoo Mirva Venäläinen.

    Yllättävä takaisku ja kovasti kouraissut ennakoimaton rahanmeno tuli päälle heti vuodenvaihteen jälkeen, kun ensin hajosi kaupan kylmätiski ja kohta sen jälkeen pakastin. Mirva Venäläinen harmittelee, että kaikilta asiakkailta ei riittänyt ymmärrystä, kun kylmätuotteita ei saanut moneen päivään. Korjaaja kun ei kaupalle varaosiensa kanssa ihan heti pääse.

    – Välillä tuli sellaista kommenttia, että mikä kauppa tämä on, kun ei makkaraa saa. Mutta minkäs me sille voitiin, kertoo Mirva Venäläinen.

    Pariskunta oli päättänyt, että se ei heti luovuta. Tiedossa oli, että talvella 300–350 kylän asukasta eivät voi yksin kauppaa tehdä kannattavaksi.

    – Eihän jokainen käy seitsemänä päivänä viikossa kaupassa. Niin se vain on, sanoo Mirva Venäläinen.

    Talvella kauppa oli auki maanantaista lauantaihin. Nyt kesällä ostoksilla voi käydä joka päivä.

    Mutta tästä kesästäkään ei voi olla ihan varma. Vaikka kauppiaat jo luulivat oppineensa tietämään, minkä verran tavaraa pitää juhlapyhien ajaksi tilata, niin juhannus meni pieleen. Kylmäaltaista loppui juhannuspäivänä tavara, joten kauppa piti laittaa juhannussunnuntaiksi kiinni, kun ei ollut mitään mitä myydä.

    – Meillä on otettu kaikki luulot pois tässä kauppiasuran alkutaipaleella, tuumii Mirva Venäläinen.

    Unelma Myllyoja (vas.) ja Mirja Vähäsöyrinki (oik.) tulivat jäätelölle, ennen kuin jatkavat matkaansa Turkuun.Petri Kivimäki / YleJäätelöä

    Kesäisenä aamupäivänä kaupan pihalla olevan terassipöydän äärellä kolme rouvaa nauttii jäätelöistä. He ovat aloittaneet kotimatkan läheisestä Uukuniemen virkistyskeskuksesta, jossa Kristillinen työväenliitto pitää kesäleirejä ja tapahtumia.

    – Kaupalta on ostettu kaikki tavarat, mitä leirillä tarvitaan, kertoo turkulainen Leila Myllyoja, joka on kristillisen työväenyhdistyksen puheenjohtaja.

    Samaan aikaan kassalla on Sinikka Tykkyläinen, jonka vihreässä kauppakassissa on elintarvikkeita muutamaksi päiväksi. Paikkakuntalaisena hän iloitsee omasta kyläkaupasta.

    – Rautakaupassa ja apteekissa pitää käydä muualla, mutta muuten saa tarvitsemansa, kertoo Tykkyläinen.

    Aamulla väkeä kaupassa käy, mutta aika äkkiä rauhoittuu. Se on kyläkauppiaalle liiankin tuttu hetki.

    Sinikka Tykkyläinen tuli ostoksille. Kesätyöntekijä Akseli Lehtonen on kassalla.Kari Kosonen / YleOlutta ja makkaraa

    Pienellä kylällä jokainen tuntee toisensa. Myös Mirva ja Kare ovat tuttuja kyläläisten kanssa. Äkkiä oppii, kuka tulee pelaamaan hedelmäpeliä, kuka lottoamaan, kuka kahville tai kuka ostamaan isot ostokset.

    Yhtätoista laatua kahvia tai keksejä ei ole myytävänä, sillä valikoima on pakko pitää melko suppeana. Elintarvikkeiden lisäksi myynnissä on perustavaraa, kuten paristoja, lehtiä, lahjapaperia ja tupakkaa.

    – Olut on joka kuukauden myydyin artikkeli. Sitten tulevat maito, tupakka, leipätuotteet ja makkara, kertoo Mirva Venäläinen.

    Uukuniemen pitäjä on osa Parikkalan kuntaa Etelä-Karjalassa.Yle Uutisgrafiikka

    Postiasia sen sijaan Kare Palmua harmittaa. Hän olisi halunnut kauppaan asiamiespostin, mutta niitä he eivät saaneet.

    – Postin mielestä täällä ei asiamiespostia tarvita, mutta meidän mielestä pitäisi olla.

    Kun kaupan pihaan ei saatu keltaista postilaatikkoakaan, järjestivät kauppiaat myymälään laatikon, johon lähetykset voi laittaa. Postinkantaja ottaa ne kyllä mukaansa neljä kertaa viikossa.

    – Hedelmävaa'alla punnitaan paketit tai kirjeet, että saadaan niihin oikea määrä merkkejä. Meidän mielestä mummon ei tarvitse olla lähettämättä korttia tai pakettia lapsenlapselleen sen takia, että ei ole paikkaa, mihin paketin voi jättää, sanoo Mirva Venäläinen.

    Nuoren naisen unelma täyttyi

    Mirva Venäläisellä ja Kare Palmulla ovat apunaan Mirvan lapset Iiris ja Elias sekä Eliaksen kaveri Akseli Lehkonen.

    17-vuotiaat Elias Venäläinen ja Akseli Lehkonen ovat toisilleen tuttuja ajalta, kun Venäläisten perhe vielä asui Mikkelissä. Nyt he vuorottelevat kassalla, täyttävät hyllyjä ja tekevät kaupan pikkupuuhia. Välillä ehtii nopeasti vilkaista kännykkää.

    Kaupan takaovella Mirva Venäläisen 19-vuotias tytär Iiris litistää pahvilaatikoita. Kohta hän asettelee ne kärryyn ja vie kierrätyspisteeseen. Sitä ennen Iiris on asettanut uusia tuotteita hyllylle, ollut kassalla, siivonnut käytäviä ja huolehtinut hedelmähyllyn kuntoon.

    Iiris Venäläinen nauttii elämästään Uukuniemellä.Petri Kivimäki / Yle

    Lapsuutensa Iiris asui äitinsä Mirvan kanssa Mikkelissä. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli eläintenhoitoa Kiteellä, mutta lehmät eivät oikein olleet hänen juttunsa.

    Nyt lapsuuden haave on yllättäen toteutumassa.

    – Muistan kun pikkutyttönä haaveilin aina olevani kaupan täti. Nyt minä olen kaupan täti, iloitsee Iiris Venäläinen.

    Iiriksen Mikkelissä asuvien ystävien suurin huolenaihe tuntuu olevan, että miten Iiris voi Uukuniemellä olla. Oikein hyvin voi olla, jos Iiristä on uskominen. Skootterilla pääsee kätevästi työmatkat kotoa kaupalle ja illalla kauemmaksikin.

    – Eihän tästä ole kuin 20 kilometriä Kesälahdelle. Sieltä pääsee junalla Lappeenrantaan tai vaikka Helsinkiin.

    Iiris asuu Mirvan ja Karen omakotitalossa, jossa hänellä on riittävästi omaa tilaa olla ja elää. Jossain hänen mielessään elää vielä ajatus opiskeluista, mutta nyt tärkeintä on olla töissä kaupassa.

    Ota ilmaiseksi

    Kaikkein vaikeinta Mirva Venäläiselle ja Kare Palmulle on ollut oppia, minkä verran tavaraa kannattaa myytäväksi ottaa. Kun lihapaketin viimeinen käyttöpäivä tulee vastaan, ei sitä enää voi myydä. Silloin sen päälle tulee lappu: "Ota tästä! - huomaa päiväys".

    – Siitä ei kauppias enää saa senttiäkään. Ottakoon joku ja antakoon vaikka koiralle tai tehköön mitä huvittaa, sanoo Kare Palmu.

    Jos jokin tavara loppuu, ei sitä ihan heti myytäväksi tule. Lähimpään tukkuun Savonlinnaan kun on matkaa 70 kilometriä. Toinen vaihtoehto on mennä tukkuun Imatralle, sinne on sata kilometriä.

    Sen saa antaa vaikka koiralle.Petri Kivimäki / Yle

    Nyt Uukuniemen pitäjän raitti alkaa vilkastua. Kesäasukkaat tulevat - heitä on täällä parhaimmillaan jopa 3 000. Niin kuin lomalaiset odottavat pääsevänsä kesämökeilleen Uukuniemelle, odottavat lomalaisia myös kauppiaat.

    – Talvi oli pitkä ja raskas, mutta nyt näyttää jo valoisammalta, kertoo Kare Palmu.

    Hän tunnustaa suoraan, että hän ei osaa kuvitella tällä hetkellä mitään muuta työtä kuin olla kauppiaana. Hän kokee suurta tyydytystä saadessaan ottaa myyntiin läheisen biisoni- ja lammastilan lihaa sekä paikallisen kalastajan viereisestä järvestä saamaa saalista.

    Kahvion leivonnaiset tulevat 40 kilometrin päästä Parikkalasta. Taustalla työskentelee Mirva Venäläisen poika Elias Venäläinen.Petri Kivimäki / YleKellot soivat

    Vaikka kauppiaspariskunnasta näkee, että helppoa ei ole ollut, molemmista huokuu toivo. Mirva ja Kare ovat aidosti onnellisia, että oppivat uutta ja voivat tarjota kyläläisille kaupan. Vaikeuksien talvi ei ole tehnyt hallaa pariskunnan yhteiselolle. Heinäkuun lopulla he pääsevät kuuntelemaan, kun hääkellot soivat juuri heille.

    – Päivääkään en ole katunut. Valoa on ikkunassa, sanoo Mirva Venäläinen.

    – Eikä tässä parane ruveta synkistelemään. Pieni positiivinen mielenvikaisuus auttaa tässä hommassa, naurahtaa Kare Palmu.

    "Eipä ole koskaan tullut katsottua" – Oletko huomannut, että kaikista tyhjistä pulloista ei saa rahaa?


    Lappeenrantalainen Jonne Kolehmainen on pienpanimo-oluiden ystävä. Hänestä on samantekevää, saako hän tyhjästä pullosta rahaa vai ei. – Eipä ole koskaan tullut katsottua, onko pullossa panttimerkintää. Ostan juuri sen oluen, mitä haluan...

    Lappeenrantalainen Jonne Kolehmainen on pienpanimo-oluiden ystävä. Hänestä on samantekevää, saako hän tyhjästä pullosta rahaa vai ei.

    – Eipä ole koskaan tullut katsottua, onko pullossa panttimerkintää. Ostan juuri sen oluen, mitä haluan maistaa, Kolehmainen sanoo.

    Pullot hän palauttaa pantillisten mukana kauppaan.

    Myös Lotta Pulkkinen huolehtii siitä, että tyhjät pullot päätyvät uusiokäyttöön.

    – Joko sen palautusautomaatin kautta tai sitten kierrätyskeskukseen, hän sanoo.

    Pulkkisella on tapana palauttaa pantilliset ja pantittomat pullot ja tölkit samalla kertaa.

    Palautusjärjestelmä on juomapakkausveron vaihtoehto

    Vain osa pienpanimoista kuuluu valtakunnalliseen pullonpalautusjärjestelmään ja käyttää pantillisia tuotepakkauksia.

    Vasta toimintansa aloittaneille pienpanimoille Suomen Palautuspakkaus Oy:n eli Palpan jäsenyys on iso menoerä. Jäsenmaksu on vajaat 5 000 euroa.

    – Kaltaisemme käsityöpanimo on vielä siinä kokoluokassa, ettemme ole lähteneet Palpaan, sanoo lappeenrantalaisen Panimoyhtiö Tujun yrittäjä Jukka Mononen.

    Pullonpalautusjärjestelmän jäsenyys tulee pienpanimolle ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun pullotettua juomaa valmistuu yli 50 000 litraa vuodessa. Tuolloin verottaja määrää panimolle juomapakkausveron, joka on 51 senttiä litralta. Vero ei koske yli viiden litran pakkauksia.

    Kare Lehtonen/Yle

    Verolle on kuitenkin olemassa vaihtoehto: Liittyminen Palpaan ja kierrätysmaksun maksaminen.

    Palpan jäsenmaksu on kertaluonteinen. Kierrätysmaksu juoksee jatkuvasti ja se on 30 senttiä litralta. Palpaan kuuluvien panimoiden pullojen etiketeissä on panttimerkintä, ja palautettaessa automaatti tilittää kuluttajalle kymmenen senttiä pullolta.

    Sisältö pantillisuutta tärkeämpää

    Virolahtelaisen Takatalo&Tompuri Breweryn raaka-aineista vastaava Juha Kokkala kertoo, että pullonpalautusjärjestelmään voi liittyä milloin tahansa.

    – Meillä oli heti ensimmäisenä vuonna 100 000 litran tavoitemäärä, mikä melkein täyttyikin. Meidän täytyy vähän ajatella niitä vihreitä arvojakin, kun tuotamme omasta maasta mallasohraa ja vesi tulee pihakaivosta, sanoo Kokkala.

    Kokkala kertoo, että asiakkaat kiinnittävät huomiota pantillisuuteen hyvin harvoin.

    Kaikki palautetut lasipullot murskataan

    Imatran Citymarketin kauppias Marko Tujulan mukaan pullojen pantittomuus ei vaikuta kuluttajien käyttäytymiseen.

    Pienpanimojen pantittomat pullot palautetaan siinä missä pantillisetkin.

    Kaikki kaupan palautuslaarista pois kuljetettavat lasipullot kokevat saman kohtalon.

    – Ne murskataan ja murskasta tehdään uusia pulloja. Pulloja ei nykyisin pestä ja käytetä uudestaan. Peseminen on murskaamista suurempi riski ympäristölle, sanoo Tujula.

    Suomalaiset ovat harjoitelleet pullonpalautusta vuodesta 1952, ja ovat kehittyneet siinä maailman parhaiksi.

    Retropirssi suututti taksiyrittäjät ja päätyi poliisitutkintaan – kohta museoauto kyyditsee asiakkaita luvan kanssa

    Retropirssi suututti taksiyrittäjät ja päätyi poliisitutkintaan – kohta museoauto kyyditsee asiakkaita luvan kanssa


    Taksiyrittäjät suututtanut ja poliisitutkintaan päätynyt museoautotaksi palaa Parikkalan katukuvaan tulevana syksynä ja tällä kertaa luvan kanssa. Kuljetusyrittäjä Jukka Heinosen sai yritykselleen taksiliikenneluvan viime viikolla. Heinonen...

    Taksiyrittäjät suututtanut ja poliisitutkintaan päätynyt museoautotaksi palaa Parikkalan katukuvaan tulevana syksynä ja tällä kertaa luvan kanssa. Kuljetusyrittäjä Jukka Heinosen sai yritykselleen taksiliikenneluvan viime viikolla.

    Heinonen aloitti maksulliset kyyditykset kahdella museoautolla viime syksynä ilman taksilupaa. Ajoja on ollut läpi talven ja kevään. Museoautokyydit jäivät tauolle toukokuussa.

    Heinonen päätti hakea yritykselleen taksiliikennelupaa Trafilta, kun taksiliikennelain uudistus tuli voimaan heinäkuun alussa.

    – Joutoaikaa on, niin pystyn ajelemaan, Heinonen kertoo luvan hakemisen taustoista.

    Poliisi tutkii edelleen

    Tähän asti Heinonen on perustellut ilman taksilupaa ajamista sillä, että toiminta on ollut pienimuotoista tilausajoa. Lain mukaan museoajoneuvoja voi käyttää pienimuotoisiin tilausajoihin ilman, että siihen tarvitsee lupaa.

    Heinosen toiminta päätyi kuitenkin poliisitutkintaan. Poliisin näkemyksen mukaan Heinosen toiminta ei ole ollut vähäista. Poliisi epäilee Heinosta luvattomasta taksiliikenteestä. Poliisitutkinta on edelleen kesken.

    – Hullulta tuntuu, Heinonen kuvailee viime kuukausien tapahtumia.

    Yksi museoauto ajoon

    Heinonen ja hänen käyttämänsä kuljettajat tarvitsevat vielä taksinkuljettajan ajoluvan. Omansa Heinonen kertoo suorittavansa ensi viikolla.

    – Ajot alkavat sitten elo-syyskuun paikkeilla, Heinonen kertoo.

    Heinonen uskoo, että kysyntää museoautokyydeille edelleen on. Syksyllä ajoon on tulossa ainakin alkuun yksi museoauto sekä uusi sähköauto.

    Sitä Heinonen ei osaa vielä sanoa, jatkuuko toiminta Retropirssi-nimellä.

    Kaksi vuokranantajaa kyllästyi vaihtuviin asukkaisiin ja alkoi vuokrata asuntoja turistien käyttöön – nyt he tienaavat tuplasti

    Kaksi vuokranantajaa kyllästyi vaihtuviin asukkaisiin ja alkoi vuokrata asuntoja turistien käyttöön – nyt he tienaavat tuplasti


    Lappeenrantalainen Marko Sutinen alkoi vuosi sitten vuokrata kotitalonsa päätyasuntoa matkalaisille. Toistasataa vuotta vanhan kivitalon yläkerrassa sijaitseva kaksio oli ennen vakituisen vuokralaisen käytössä. Täysin uusittu entinen...

    Lappeenrantalainen Marko Sutinen alkoi vuosi sitten vuokrata kotitalonsa päätyasuntoa matkalaisille. Toistasataa vuotta vanhan kivitalon yläkerrassa sijaitseva kaksio oli ennen vakituisen vuokralaisen käytössä.

    Täysin uusittu entinen kasarmirakennus sijaitsee Lappeenrannan keskustassa.

    – Mietin sitä, miten voisin saada vähän paremmin tuloa asunnosta. Ja se on onnistunut, sanoo Sutinen.

    Hän arvioi, että ratkaisuun vaikuttivat myös omat, onnistuneet kokemukset Airbnb-majoituksesta.

    – Onhan se erilaista yöpyä ulkomailla vaikkapa hevos- tai viinitilalla kuin hotellissa. Jenkeissä olemme yöpyneet huvijahdissakin, Sutinen kertoo.

    "Eniten kysytään alle sadan euron majoitusta"

    Nykyisin Sutisen tilavassa kaksiossa yöpyy lapsiperheitä, kesävieraita, vaihto-opiskelijoiden vanhempia ja työmatkalaisia.

    Yhteistä heille on halu asua matkoillakin kodinomaisesti ja valmistaa itse ruokansa. Esimerkiksi neli- tai viisihenkisen perheen on vaikea löytää Lappeenrannan keskustasta hotellimajoitusta.

    Sutisen kaksio on suosittu. Se vapautuu seuraavan kerran parin viikon päästä.

    Lappeenrannan kaupungin matkailuneuvonnasta kerrotaan, että Airbnb-vaihtoehdot ovat hyvä lisä paikalliseen majoitustarjontaan. Toimistostakin matkailijoita on neuvottu Airbnb:n verkkosivustolle.

    Viimeksi tiukka tilanne sattui toukokuussa, kun kaikki Lappeenrannan hotellit olivat täynnä.

    – Kysyntää on eniten alle sadan euron majoitukselle, ja siihen saumaan Airbnb sopii hyvin, sanoo matkailukoordinaattori Tuula Paakkonen.

    Asumisesta saman katon alla vain hyötyä

    "Airbnb-isännäksi" ryhtynyt Marko Sutinen pyrkii aina ottamaan vieraat itse vastaan. Hän asuu perheineen samassa talossa.

    – Se on ehdottomasti on hyvä asia asunnon siivouksen ja puhtaanapidon kannalta, hän sanoo.

    Riitta Mustonen vuokraa kerrostaloyksiötään tilapäiseen majoitukseen Airbnb:n kautta.Kari Kosonen / Yle

    Imatralainen Riitta Mustonen asuu puolestaan etäällä Airbnb-yksiöstään. Kymmenen vuotta vuokralaisten kanssa riitti Mustoselle. Vuokralaiset vaihtuivat usein, jotkut aiheuttivat talossa järjestyshäiriöitä ja asunnon korjaustarpeita. Heinäkuun alussa, Imatranajon alla hän liittyi Airbnb-verkostoon.

    – Sain heti ensimmäisenä päivänä kolme varausta! Onneksi kaikki majapaikan tarvitsijat olivat tulossa eri aikaan, Mustonen kertoo.

    Hän laskee saavansa jo parista viikonlopusta tuloa normaalin kuukausivuokran verran.

    Ensimmäiset vieraat olivat suomalaisia motoristeja. He hakivat avaimen vuokraemäntänsä työpaikalta, saivat ohjeet ja ajoivat asunnolle omin päin.

    – Asunto oli sunnuntai-iltana niin siistissä kunnossa, että epäilin, oliko siellä ketään ollutkaan, Mustonen kertoo.

    Kumpikaan ei osta sikaa säkissä

    Marko Sutinen sanoo, että asunnon siisteydestä huolehtiminen on varma keino menestyä Airbnb-markkinoilla.

    Vuokralaiset arvioivat kokemuksiaan Airbnb-sivustolla. Myös asuntojen vuokraajat voivat lisätä sinne arvionsa vieraistaan. Näin kumpikaan ei osta sikaa säkissä.

    Välit verottajan kanssa pysyvät kunnossa, kun tulosta maksaa pääomaveron.

    Mökkiläiset räpläävät puhelimiaan niin, että verkot ovat kovilla –

    Mökkiläiset räpläävät puhelimiaan niin, että verkot ovat kovilla – "Piikki selvästi isompi kuin ennen"


    Suomalaisilla on kännykkä tai jokin muu ruutu yhä useammin kädessä mökilläkin. Ilmiö on näkynyt selvästi mökkikuntien mobiiliverkkojen tietoliikenteessä erityisesti tänä kesänä. Juhannuksen aikaan käyttö nousi ensimmäistä kertaa jopa...

    Suomalaisilla on kännykkä tai jokin muu ruutu yhä useammin kädessä mökilläkin.

    Ilmiö on näkynyt selvästi mökkikuntien mobiiliverkkojen tietoliikenteessä erityisesti tänä kesänä. Juhannuksen aikaan käyttö nousi ensimmäistä kertaa jopa kolminkertaiseksi normaalitasosta.

    – Piikki on ollut nyt selvästi isompi kuin aikaisempina kesinä. Aikaisempina kesinä ihmiset jättivät työasiat ja netin kotiin, sanoo Suomen yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen.

    Tämä tarkoittaa, että mökkipaikkakunnilla etenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Savossa verkkoyhtiöiden on mitoitettava verkon kapasiteetti huomattavasti talviaikaista käyttöä suuremmaksi.

    – Koko Itä-Suomi on haasteellinen alue ylläpitää kesäaikaa. Kapasiteettitarve on monilla paikkakunnilla jopa kolminkertainen kesäaikaan, kertoo Jokinen.

    Suomen yhteisverkko ylläpitää DNA:n ja Telian käyttämää matkapuhelinverkkoa.

    Lisätarve voi tulla yllätyksenä

    Lisäkapasiteetin tarve näkyy jopa Lappeenrannan seudulla, joka ei ole kaikkein suurimpia mökkikuntia. Suomen yhteisverkko joutui äskettäin lisäämään kapasiteettiaan Lappeenrannassa noin kaksinkertaiseksi.

    Kesällä uuden kapasiteetin tarve voi tulla yllätyksenä verkkoyhtiölle.

    – Yhtäkkiä voi tulla tarvetta tehdä kapasiteettilaajennuksia moneen paikkaan samaan aikaan, Jokinen kertoo.

    Laitteet ovat kuitenkin hitaita ja kalliita asentaa, joten kapasiteetin tarve pitäisi pystyä ennakoimaan mahdollisimman hyvin.

    – Toimitukset kestävät kuukausia, joten siinä välittömästi ei ole mitään tehtävissä.

    Voisi ajatella, että kesällä ihmisillä ei ole aikaa käyttää kännyköitä niin paljon kuin tavallisesti. Todellisuus on kuitenkin toinen; kännyköitä käytetään enemmän.

    – Minun tulkintani on, että kesälomalaiset katsovat paljon videoita ja myös tekevät paljon videoita esimerkiksi kesän uintitapatumista, joita sitten lähettelevät. Siinä dataliikennettä sitten kertyy, Antti Jokinen sanoo.

    Musiikin moniottelijasta Tuulikki Närhinsalosta Lemin musiikkijuhlien taiteellinen johtaja

    Musiikin moniottelijasta Tuulikki Närhinsalosta Lemin musiikkijuhlien taiteellinen johtaja


    Lemin musiikkijuhlien ensi vuoden taiteelliseksi johtajaksi on kutsuttu monipuolinen musiikkialan vaikuttaja Tuulikki Närhinsalo. Närhinsalo oli lupautunut jo aiemmin tämän vuoden musiikkijuhlien suojelijaksi. Hän kertoo yllättyneensä kutsusta...

    Lemin musiikkijuhlien ensi vuoden taiteelliseksi johtajaksi on kutsuttu monipuolinen musiikkialan vaikuttaja Tuulikki Närhinsalo.

    Närhinsalo oli lupautunut jo aiemmin tämän vuoden musiikkijuhlien suojelijaksi. Hän kertoo yllättyneensä kutsusta siirtyä suojelijasta taiteelliseksi johtajaksi.

    – Olen kova innostumaan uusista haasteista, Närhinsalo sanoo musiikkijuhlien tiedotteessa.

    Tuulikki Närhinsalo on toiminut aiemmin Lappeenrannan laulukilpailujen toiminnanjohtajana ja Lappeenrannan kaupunginorkesterin intendenttinä. Sen jälkeen hän on toiminut eri tehtävissä muun muassa Kansallisoopperassa ja kamariorkesteri Avantissa.

    Lemin musiikkijuhlien nykyinen taiteellinen johtaja Niina Keitel luopuu tehtävästä tämän vuoden musiikkijuhlien jälkeen. Hän on toiminut musiikkijuhlien taiteellisena johtajana viisi vuotta.

    Lemin musiikkijuhlat alkavat 25. heinäkuuta ja päättyvät 29. heinäkuuta.

    "Onneksi luoja armahti ja tuli huonoja talvia" – uittomiehille riittää tänä kesänä töitä Saimaalla


    Uittopoikien hinaaja M/A Olli kulkee tasaista kahden kilometrin tuntinopeutta Saimaalla. Hinauksessa on satoja metrejä pitkä puulautta, jossa on hieman yli 15 000 kuutiometriä tukkipuuta. Vastaavan puumäärän kuljettaminen maanteitä vaatisi nelisen...

    Uittopoikien hinaaja M/A Olli kulkee tasaista kahden kilometrin tuntinopeutta Saimaalla. Hinauksessa on satoja metrejä pitkä puulautta, jossa on hieman yli 15 000 kuutiometriä tukkipuuta. Vastaavan puumäärän kuljettaminen maanteitä vaatisi nelisen sataa kuorma-autoa.

    – Pieliseltä Nurmeksesta on lasti otettu hinaukseen, tultu jokea pitkin alas Joensuuhun ja nyt mennään Saimaan syväväylää Ristiinaan vaneritehtaalle, kertoo aluksen päällikkö Reino Nurmi.

    Hinaaja M/A Olli vetää pitkää tukkilauttaa Saimaalla.Jari Tanskanen/Yle

    Saimaan kapeikoissa lauttaa ohjailemaan tarvitaan kahta apuhinaajaa. Sulkavan Vekaransalmea ohitettaessa lossi tekee tilaa uittolautalle, ja keskeyttää liikenteen hetkeksi. Ohitus kestää vain reilun vartin, sillä lautta on poikkeuksellisen lyhyt. Suurimmat hinattavat erät ovat yli 30 000 kuutiometriä, ja silloin lautta voi olla lähes kilometrin pituinen.

    Tänä vuonna Saimaalla uitetaan puuta 400 000 kuutiometriä, se on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten. Syynä uiton lisääntymiseen on viime talvi, jolloin kelit olivat huonot talvihakkuuseen. Eteläisen Saimaan tehtailla oli vaikeuksia saada riittävästi puuta ja terminaalivarastot tyhjenivät lähes viimeistä tukkia myöten.

    – Viime talvi opetti metsäteollisuutta puuhuollossa. Nyt tähdätään siihen, että on suuremmat puun vesivarastot kuin viime vuonna, myöntää UPM Metsän logistiikkapäällikkö Esa Korhonen.

    UPM:n Kaukaan tehtaan edustalla Saimaalla on puutavaralle varattu, puomein eroteltu alue. Kesällä hinattu puu säilyy vesivarastossa hyvälaatuisena tammi- ja helmikuulle asti, jolloin teollisuus turvautuu eniten varmuusvarastoihin.

    Jari Tanskanen/Yle

    – Ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja sanomaan, että huonoja talvia on tiedossa jatkossakin, ja uittopuuta tarvitaan yhä enemmän, jatkaa M/A Ollin päällikkö Reino Nurmi.

    Puita tuodaan uittamalla aiempaa enemmän myös siksi, ettei VR:llä ole tarpeeksi raakapuukuljetuksiin tarkoitettuja vaunuja.

    Uitto elpyy - uusia uittomiehiä palkattu

    Uittomäärät notkahtivat Saimaalla pari vuotta sitten, jolloin Metsä Groupin Joutsenon tehdas luopui kokonaan uitosta. Uittopuuta käyttää nykyisin enää UPM.

    – Kuitupuuta viedään Lappeenrannan sellutehtaan vesivarastoon ja tukit menevät Ristiinaan vaneritehtaalle, sanoo logistiikkapäällikkö Esa Korhonen.

    UPM on ulkoistanut uiton heinolalaiselle Uittopojat Oy:lle. Samalla kuljetuskustannukset ovat laskeneet, ja uitto on aiempaa edullisempi kuljetusmuoto varsinkin pitkillä matkoilla. Uittopoikien kaksi hinaajaa vetävät puunippuja Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta eteläiselle Saimaalle.

    – Nuoria miehiä on nyt voitu palkata alalle opettelemaan alan töitä ja lisää on tulossa. On myös heidän perheidensä kannalta hyvä asia, että uitto elpyy, sanoo M/A Ollin päällikkö Reino Nurmi.

    Nurmi laskee, että nykyisellä kalustolla uittomäärät voitaisiin helposti kaksinkertaistaa, mutta näihin määriin ei ole lähivuosina paluuta. Enimmillään Saimaalla on kuljetettu uitossa puuta yli miljoona kuutiometriä kesässä.

    Syksyllä vanhentuvia punkkirokotteita lojuu terveysasemalla - osa merkittävän riskialueen päiväkotilapsista jäi ilman maksutonta rokotetta

    Syksyllä vanhentuvia punkkirokotteita lojuu terveysasemalla - osa merkittävän riskialueen päiväkotilapsista jäi ilman maksutonta rokotetta


    Tästä on kyseVuonna 2018 ilmaisen puutiaisaivotulehdusrokotteen saa seuraavien alueiden asukkaat: Ahvenanmaa, Kemin eteläiset kaupunginosat, Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti, Raahen edustan Preiskarin saari, Parainen ja Simo.Myös...

    Tästä on kyseVuonna 2018 ilmaisen puutiaisaivotulehdusrokotteen saa seuraavien alueiden asukkaat: Ahvenanmaa, Kemin eteläiset kaupunginosat, Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti, Raahen edustan Preiskarin saari, Parainen ja Simo.Myös kesäasukkaat ovat oikeutettuja rokotukseen.Lappeenrannassa närää on aiheutunut alueen koululaisten ja päiväkotilasten rokotuksista.Ilmainen rokote määräytyy kotiosoitteen perusteella.

    Lappeenrantalainen Riitta Paltemaa kertoo, että hän on ostanut puutiaisaivotulehdusrokotteet itselleen jo vuosia sitten. Paltemaa asuu niin kutsutulla punkkialueella eli Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa.

    Asuinalue on yksi Suomen kuudesta tarkoin määritellystä alueesta, jonka asukkaat saavat tänä vuonna ilmaiset rokotteet puutiaisaivotulehdusta vastaan. Sammonlahti pääsi mukaan rokotusohjelmaan viime keväänä.

    Punkkien levittämä tauti voi äityä puutiaisaivokuumeeksi, ja se voi pahimmillaan viedä hengen. Näin kävi Paltemaan naapurille.

    Rokotteiden huono menekki yllätti

    Lappeenrannan Sammonlahden terveysasemalle tilattiin alkuvuodesta asukasluvun mukaan noin 2 400 rokotetta. Niillä oli tarkoitus kattaa alueen asukkaiden ensimmäiset rokotukset. Nyt heinäkuussa rokotteista on edelleen jäljellä noin 1 500 kappaletta.

    – Odotettiin kyllä, että enemmän olisi käynyt. Lapsia on käynyt aika hyvin, sanoo Sammonlahden terveysasemalta sairaanhoitaja Sari Nurmi.

    Vastaavasti esimerkiksi Kemissä maksuttomia TBE-rokotteita ei ole juuri jäänyt varastoon.

    Rokotuksia odotettiin kaupungissa vuosia ja vihdoin ne alkoivat Sammonlahden alueella huhtikuussa. Tehosterokote pitää ottaa 1–3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta ja toinen tehosterokote viimeistään vuoden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Kaikkiaan vuoden aikana tulee siis ottaa kolme rokotetta.

    Varsinaista ohjelman mukaan rokotettujen ihmisten määrää ei kukaan tiedä. Osa rokotetuista on hakenut jo kaksi rokotetta, osa vain yhden.

    Sammonlahteen varatut rokotteet vanhenevat syksyllä. Sitä ennen ne annetaan puolustusvoimien käyttöön.

    Sammonalhdessa yli puolet alkuvuodesta hankituista rokotteista on käyttämättä.Eksote ja Kotkan kaupunkiKaikki päiväkotilapset eivät saaneet rokotetta

    Kansallinen rokoteohjelma oikeuttaa puutiaisaivotulehdusrokotteisiin 3 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat ihmiset, jotka asuvat ilmaiseen rokotukseen oikeuttavalla alueella vakinaisesti tai heillä on siellä kesäasunto.

    Sammonlahden tarkasti rajatulla riskialueella sijaitsee muun muassa päiväkoti sekä iso yläkoulu. Koulun tai päiväkodin lapset tai henkilökunta eivät saa ilmaista rokotetta, elleivät asu määritellyillä kaduilla. Tämä närästää vanhempia.

    – Soitin terveysasemalle ja kysyin rokotuksia meidän perheelle. Kerrottiin, että rajaus on katukohtainen ja meidän lapset eivät sitä saa. Koululaisten evakkopiste on kuitenkin siinä alueella, ja lapset kulkivat paljon siellä pusikoissa, kommentoi närkästyneenä perheen isä Ivary Vimm.

    Kolmilapsinen Vimmin perhe asuu noin kilometrin päässä alueesta, josta ilmaiset rokotukset alkavat.

    – En usko, että punkit pysyvät niin tiukasti vain tietyllä alueella. Vähintään lapset pitäisi rokottaa, sanoo Vimm.

    Sammonlahdn rokotteet vanhenevat syksyllä. Ennen sitä ylimääräiset rokotteet päätyvät puolustusvoimien käyttöön.

    Ensimmäinen rokotesarja maksaa noin sata euroa

    Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan esimerkiksi paljon ulkoilevat ja alueella retkeilevät päiväkotilapset vertautuvat puutiaisaivotulehdusriskin suuruudessa mökkiläisiin. Ylilääkäri ei ota kantaa, kenen tulisi maksaa näiden lasten rokotukset.

    Lappeenrantalainen kolmen lapsen isä Ivary Vimm on vahvasti sitä mieltä, että ilmaiset puutiaisaivotulehdusrokotteet tulisi Lappeenrannassa antaa kaikille Sammonlahden sekä viereisen Skinnarilan alueen asukkaille.

    – Laskin, että viisihenkiselle perheelle rokotusten maksaminen itse tulisi niin kalliiksi, että olemme vain ostaneet erilaisia karkoiteaineita.

    Puutiaisaivotulehdusrokote annetaan yleensä kolmena erillisenä annoksena. Noin vuoden sisään annettavien rokoteannosten hinta on apteekeissa noin sata euroa ihmistä kohden.

    Sosiaali- ja terveysministeriö tarkastelee ja vahvistaa rokotusohjelman puutiaisaivotulehdusrokotuksen osalta vuosittain. Seuraavan kerran vuoden 2019 alussa. Tänä vuonna rokotusohjelmaan kuuluvat Ahvenanmaan lisäksi Kemin eteläiset kaupunginosat, Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti, Raahen edustan Preiskarin saari, Parainen ja Simo.

    Kunnostustyöt katkaisevat liikenteen Karjalan radalla viikonloppuna

    Kunnostustyöt katkaisevat liikenteen Karjalan radalla viikonloppuna


    Imatran ja Kouvolan välisiä matkustajajunavuoroja korvataan perjantai-illasta lähtien linja-autokuljetuksilla. Ratatyöt katkaisevat liikenteen radalla perjantai-illasta sunnuntai-iltaan asti. Luumäellä jatketaan juhannuksena aloitettuja...

    Imatran ja Kouvolan välisiä matkustajajunavuoroja korvataan perjantai-illasta lähtien linja-autokuljetuksilla.

    Ratatyöt katkaisevat liikenteen radalla perjantai-illasta sunnuntai-iltaan asti.

    Luumäellä jatketaan juhannuksena aloitettuja vanhentuneiden vaihteiden uusimistöitä. Viimeistelytöiden takia alueella on vielä maanantaina alennettu nopeusrajoitus ja käytössä vain yksi raide sekä Luumäelle että Lappeenrannan suuntaan.

    Lappeenrannan Joutsenon alueella puolestaan tehdään uuden sillan paalutustöitä ja puretaan kaksi rautatien alikulkusiltaa kaksoisraiteen rakentamisen vuoksi.

    Itärajan karhu näkee itsensä peilistä ja säikähtää perusteellisesti – Katso huikea video

    Itärajan karhu näkee itsensä peilistä ja säikähtää perusteellisesti – Katso huikea video


    Rautjärveläisellä luontoharrastaja Pentti Myllyksellä on aivan itärajan pinnassa rajavyöhykkeellä kolme riistakameraa. Vuosien aikana muistikorteille on tarttunut lukuisia videoita ja kuvia monenlaisista metsän eläimistä, kuten karhuista,...

    Rautjärveläisellä luontoharrastaja Pentti Myllyksellä on aivan itärajan pinnassa rajavyöhykkeellä kolme riistakameraa. Vuosien aikana muistikorteille on tarttunut lukuisia videoita ja kuvia monenlaisista metsän eläimistä, kuten karhuista, ilveksistä, hirvistä, jäniksistä ja villisioista.

    Koska riistakamerat ovat rajavyöhykkeellä, saavat ne olla siellä ihmisiltä rauhassa. Rajavyöhykkeelle kun saa mennä vain erityisluvalla.

    Yksi Pentti Myllyksen kameroista sijaitsee metsäautotien laidassa. Tien toiselle puolelle Myllys asetti isohkon peilin ja jäi odottamaan, miten metsän eläimet peiliin suhtautuisivat.

    Vajaa viikko sitten perjantaina eli 30.6.2018 aamulla metsäautotielle kömpi pusikon seasta karhu. Eläin kävelee lähelle peiliä, huomaa siitä heijastuvan kuvan ja säikähtää.

    Karhu nousee takajaloilleen. Kiertelee pelin lähellä, huomaa taas kuvan, säikähtää uudelleen ja uudelleen. Lopulta karhu menee peilin taakse ja kaataa peilin.

    Käytökselle selitys

    Luonnonvarakeskus Luken suurpetoihin perehtynyt tutkija Samuli Heikkinen katsoo videota mielenkiinnolla. Hän kiinnittää huomiota siihen, että karhu säikähtää, mutta on siitä huolimatta utelias selvittämään peilikuvan arvoituksen. Karhu ei vaikuta ollenkaan aggressiiviselta.

    – Siinä näkyy ihan selvästi se, että karhu on utelias. Lopussa karhu kaataa peilin ja varmasti pohtii, että minne se toinen otus meni, pohtii Samuli Heikkinen.

    Kun karhu huomaa, ettei mitään uhkaavaa tapahdu, se uskaltaa mennä lähemmäksi.

    – Sellainen perusuteliaisuus on tyypillistä hyvin monille metsän eläimille.

    Karhun käyttäytymistä selittää Heikkisen mukaan se, että karhun kaksi tärkeintä aistia on ikään kuin suljettu pois tässä kohtaamisessa. Tärkeimmät aistit karhulla ovat haju ja kuulo. Nyt se ei saanut havaintoa kumpaankaan niistä.

    – Karhu teki vain näköhavainnon ja oli ihmeissään, että miten se toinen on noin lähellä, kertoo Samuli Heikkinen.

    Heikkinen ei pysty aivan varmaksi päättelemään, onko kyseessä uros- vai naaraskarhu.

    – Aika vaikea on sanoa, mutta veikkaukseni on nuori uros.

    Yön pimeinä tunteina kameralle tallentui toinen karhun ja peilin kohtaaminen. Siinä karhu ei jää peilikuvaa ihmettelemään, vaan säntää karkuun saman tien. Katso video tästä seuraavaksi.

    Yllä olevalla videolla karhu säikähtää yllättävää kohtaamista. Pelästyminen johtuu siitä, että tässäkään tapauksessa karhulla ei ollut haju- eikä kuulohavaintoa mistään erityisestä. Kuitenkin se näkee yllättäen kuvan peilistä ja säikähtää sitä.

    Ihminen näkee peilistä itsensä kuvan, mutta mitä näkee karhu? Tutkija Samuli Heikkisen mukaan on melko mahdotonta sanoa, näkeekö karhu peilistä karhun vai jotain muuta.

    – Uskoisin, että karhu näkee peilistä toisen saman lajin edustajan. Mutta en minä mitenkään varma siitä ole. Sitä en usko, että karhu tietäisi näkevänsä siitä itsensä, sanoo tutkija Samuli Heikkinen.

    Pentti Myllyksellä on rajavyöhykkeellä kolme riistakameraa.Yle/Kari KosonenHyvä kuulo ja haju

    Luonnonvarakeskuksen tutkija Samuli Heikkinen kertoo, että karhun tärkeimpiä aisteja – kuuloa ja hajua – on tutkittu varsin paljon. Eräässä tutkimuksessa Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, mitä tapahtuu, kun ihmiset ohittavat karhun melko läheltä.

    – Tutkimuksessa selvisi, että karhu tietää lähes poikkeuksetta jo useaa sataa metriä ennen, että sieltä on tulossa ihmisiä.

    Heikkisen mukaan joskus karhu lähtee karkuun jo paria kolmea sataa metriä ennen kuin se havaitsee ihmisen. Sitten myös niitä karhuja, jotka jäävät lähemmäksi.

    Heikkinen kertoo, että tutkimuksissa on myös selvinnyt, miten toisinaan karhu väistää ihmistä, mutta on sen jälkeen lähtenyt seuraamaan juuri ohi kulkeneiden ihmisten jälkiä ja tullut ihmisten perässä.

    – Sitten kun karhu on havainnut, että näistä ei ole vaaraa, niin vasta sitten se on lähtenyt pois.

    Karhu havaitsee ihmisen hajunsa ja kuulonsa avulla jo todella kaukaa. Siksi peilistä näkyvä lajitoveri on todellinen yllätys karhulle.

    Katso tästä, millaisia videoita Pentti Myllyksen riistakameraan tarttui kesällä 2017.

    Aika näyttää, kelpaavatko luontopolku ja Astuvansalmen kalliomaalaukset UNESCOlle – arvioijat kiertävät Saimaalla

    Aika näyttää, kelpaavatko luontopolku ja Astuvansalmen kalliomaalaukset UNESCOlle – arvioijat kiertävät Saimaalla


    Tästä on kyseGeopark on tarkasti määritelty alue. Sillä voi olla ekologisesti, kulttuurillisesti, arkeologisesti, geologisesti tai kulttuurihistoriallisesti tärkeitä alueita.Arvioinneissa punnitaan alueen omaperäisyyttä sekä geologista arvoa,...

    Tästä on kyseGeopark on tarkasti määritelty alue. Sillä voi olla ekologisesti, kulttuurillisesti, arkeologisesti, geologisesti tai kulttuurihistoriallisesti tärkeitä alueita.Arvioinneissa punnitaan alueen omaperäisyyttä sekä geologista arvoa, paikallisten ihmisten osallistumista ja alueen aktiviteetteja.Aktiviteetteja ovat esimerkiksi hoidetut kävely- ja patikointireitit, opetustoiminta ja luontomatkailijoille tarjotut palvelut.

    Saimaa Geoparkin hakemus UNESCOn Global Geoparkiksi on nytkähtänyt askeleen eteenpäin. Tällä viikolla kaksi UNESCOn virallista arvioijaa kiertää Geopark-kohteita yhdeksän Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon kunnan alueella.

    Alueita ovat esimerkiksi Astuvansalmen kalliomaalaukset Mikkelin Ristiinassa, Mikkelin Urpolan luontokeskus ja Puumalan Sahanlahti.

    Vietnamilainen Tan Van Tran ja kreikkalainen Charalampos Fasoulas ovat UNESCOn arviointilautakunnan jäseniä. Molemmat heistä ovat geologeja.

    – Arviointi tehdään UNESCON virallisten arviointikaavakkeiden mukaan. Me arvioijina annamme alueista mielipiteen emmekä tee lopullista päätöstä, kertoo Fasoulas.

    Arvioijien tarkastelussa on myös Global Geopark jäsenyyttä hakevan alueen johtamistapa.

    – Johtamisen on oltava jämäkkää ja johtajan on otettava alueesta sekä sen aktiviteeteista vastuu, Fasoulas täsmentää.

    Arvioijat toimittavat keräämänsä aineiston UNESCOn alaiseen Geoparkeista päättävään toimikuntaan. Virallinen päätös kansainvälisestä Global Geopark –jäsenyydestä annetaan vuonna 2019 UNESCOn yleiskokouksessa.

    Saimaa Geoparkin toiminnanjohtaja Heli Rautanen kertoo, että Global Geopark –jäsenyys toisi alueelle kansainvälistä näkyvyyttä.

    – Monet turistit käyvät katsomassa Global Geoparkeja samoin kuin UNESCOn maailmanperintökohteita. Tulevaisuudessa matkailijoiden odotetaan tuovan alueelle myös rahaa.

    Kansainvälinen jäsenyys ei tule ilmaiseksi

    Saimaa Geoparkin aktiivit ovat tehneet töitä jäsenyyden eteen jo kahdeksan vuoden ajan. Geopark-alueilla on tehty geologisia tutkimuksia ja yhteistyötä jäsenkuntien sekä muiden toimijoiden välillä on vahvistettu.

    Myös kansainvälistä apua alueiden kehittämiseen on saatu.

    – Keväällä 2017 meillä kävi Kreikassa sijaitsevasta Lesvoksen Global Geoparkista vierailija kiertämässä alueita ja antamassa vinkkejä siitä, mitä Saimaa Geoparkin alueilla pitäisi olla, Rautanen kertoo.

    Työpanoksia on laitettu alueiden kehittämiseen muun muassa aloittamalla opetus- ja yritysyhteistyötä sekä hankkimalla Geopark-alueille uusia opastetauluja. Kehitystyöt on rahoitettu Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksien yhteisrahoituksella sekä Saimaa Geoparkin hankerahoituksella.

    Tänä vuonna kehitystöiden hinta on ollut noin 70 000 euroa. Lisäksi Saimaa Geopark –yhdistys maksaa 1000 euron vuosittaisen maksun.

    Toteutuessaan Saimaa Geopark olisi Suomen toinen Global Geopark. Oulujokilaakson, Rokuan ja Oulujärven alueilla sijaitseva Rokua Geopark sai kansainvälisen jäsenyyden vuonna 2015. Maailmanlaajuisesti Geoparkeja on 142.

    Juttua muokattu 5.7.2018 klo 10:15: Astuvansalmen kalliomaalaukset sijaitsevat Mikkelin Ristiinassa eivätkä Anttolassa, kuten jutussa ensin virheellisesti kerrottiin.

    Harvinainen kaksihaarainen sateenkaari hämmästytti Saimaalla – edes meteorologi ei ollut ennen nähnyt mitään vastaavaa

    Harvinainen kaksihaarainen sateenkaari hämmästytti Saimaalla – edes meteorologi ei ollut ennen nähnyt mitään vastaavaa


    Tiistai-iltana päästiin Saimaan eteläosissa todistamaan hyvin harvinaista sateenkaari-ilmiötä. Taipalsaaren Sarviniemen päästä näkyi veden yllä sateenkaari, jossa oli kaksi haaraa. Sateenkaarista alimmainen oli täydellinen kokonainen...

    Tiistai-iltana päästiin Saimaan eteläosissa todistamaan hyvin harvinaista sateenkaari-ilmiötä. Taipalsaaren Sarviniemen päästä näkyi veden yllä sateenkaari, jossa oli kaksi haaraa.

    Sateenkaarista alimmainen oli täydellinen kokonainen sateenkaari. Sen vasemmanpuoleisesta reunasta nousi toinen sateenkaari melko kohtisuoraan ylöspäin. Tämä toinen sateenkaari oli vajaa ja himmeni taivasta kohden.

    – En ole ikinä ennen tuollaista nähnyt, päivittelee Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Niinimäki.

    Niinimäki on melko varma siitä, että kyseessä on niin sanottu heijastussateenkaari. Se muodostuu niin, että veden pinnasta heijastuu auringonvaloa, joka toimii toisena valonlähteenä. Auringon suorat säteet vesipisaroihin tekevät varsinaisen sateenkaaren ja veden pinnasta heijastuva valo toisen sateenkaaren.

    – Eli siinä on kaksi valonlähdettä. Se auringosta suoraan tuleva valo ja veden pinnasta heijastuva valo, kertoo Niinimäki.

    Eri suunnista tulevat valonlähteet muodostavat näin sopivissa olosuhteissa kaksi eri kulmassa olevaa sateenkaarta.

    Tähtitieteellinen seura Ursa kertoo nettisivuillaan, että tällaiset heijastussateenkaaret ovat hyvin harvinaisia.

    Heijastusateenkaret ovat hyvin harvinaisiaRiitta Väisänen/Yle

    Tavallinen sateenkaari syntyy, kun katsojan takana olevan Auringon säteen osuvat vesipisaroihin. Pisarassa valonsäteet taittuvat ja hajoavat eri väreiksi. Värit ovat sisäkehältä ulkokehälle violetti, sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

    Meteorologi Niina Niinimäki kertoo, että toisinaan näkee myös niin sanottuja sivusateenkaaria, joissa värit ovat päinvastaisessa järjestyksessä kuin normaalissa sateenkaaressa. Sivusateenkaari syntyy, kun valo heijastuu pisaran sisällä kaksi kertaa. Tällainen sateenkaari on yleensä selvästi pääsateenkaarta himmeämpi.

    Myös sateenkaaren oikeanpuoleisessa päässä näkyi taivaalla heijastussateenkaari.Riitta Väisänen/Yle
    Näin mansikkalaatikon hinta heittelee eri puolella Suomea: halvin torihinta 30 euroa, kallein 48 euroa

    Näin mansikkalaatikon hinta heittelee eri puolella Suomea: halvin torihinta 30 euroa, kallein 48 euroa


    Mansikkasesonki kiihtyy lähipäivinä vähitellen ympäri Suomea. Venälän tilalla Kuopion Pellesmäessä poimittiin maanantaina Honeoye- ja Polka-lajikkeita. Tilalla on viljelty mansikkaa 1960-luvulta lähtien. Nykyään Venäläinen viljelee...

    Mansikkasesonki kiihtyy lähipäivinä vähitellen ympäri Suomea. Venälän tilalla Kuopion Pellesmäessä poimittiin maanantaina Honeoye- ja Polka-lajikkeita. Tilalla on viljelty mansikkaa 1960-luvulta lähtien.

    Nykyään Venäläinen viljelee mansikkaa noin kolmen hehtaarin alalla ja pelloissa on kolmea eri lajiketta. Yrittäjä Pirkko Venäläisen mukaan paras mansikkakausi on Kuopion seudulla ja Sisä-Savon pelloilla vielä edessä.

    – Alkuvaiheessa ollaan, kesäsää ratkaisee mitä sieltä tulee. Kaikilta lohkoilta ei ole vielä edes ensimmäisiä marjoja kerätty, kertoo Venäläinen.

    Sortavalalaiset Artem ja Irina Klemzikova poimivat mansikoita Venälän tilalla Kuopiossa.Sakari Partanen / Yle

    Venälän mansikkapellolla ahersi maanantaina neljä poimijaa. Tämä on jo 14. kesä kun sortavalalainen Irina Klemzikova on tilalla poimijana omalla kesälomallaan. Edessä on vielä noin 1,5 kuukauden kesäpesti.

    – Mansikka kukkii paljon. Vihreää marjaa on paljon ja kohta tulee satoa. Tämä on varmaan hyvä mansikkakesä, arvioi Klemzikova.

    Torihinnoissa on melkoisia eroja ympäri Suomea

    Ylen toreilla tekemän selvityksen mukaan litran mansikoita sai maanantaina halvimmillaan eli neljällä eurolla Kuopiossa ja Porissa. Kallein litrahinta, seitsemän euroa oli Kokkolassa ja Rovaniemellä.

    Viiden kilon laatikoissa hintahaitari oli lähes 20 euroa. Laatikko maksoi maanantaina vähiten eli 30 euroa Kuopiossa, Kouvolassa ja Tampereella.

    Sakari Partanen / Yle

    Kallein mansikkalaatikko oli Helsingin Kauppatorilla, 48 euroa. 40 euroa tai enemmän laatikko maksoi myös Kotkassa, Kokkolassa, Seinäjoella ja Kajaanissa.

    Ainakin Kuopion torilla mansikkakauppaan kuuluu myös tinkiminen. Riihimäkeläinen Matti Koskelo oli palaamassa Rautavaaralta mökkireissulta kotiinsa eikä mansikan listahinta tyydyttänyt. Koskelo tivasi hyvää tarjousta yrittäjä Esa Hokkaselta.

    – Minä tarjosin 60 euroa kahdesta laatikosta, mutta kauppias on kauppias. Ei vielä täysin tyrmännyt, mutta ei suoraan luvannutkaan, mietti Koskelo.

    Muutaman minuutin kuluttua tämä hintavääntö päättyi siihen, että Koskelon ja lastenlasten kyytiin lähti neljä neljän kilon mansikkalaatikkoa sadalla eurolla. Kilohinnaksi tuli siis 6,25 euroa.

    Yrittäjä Esa Hokkanen Kuopion torilla.Sakari Partanen / Yle

    Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ennakoi kesän mansikkasadosta hieman tavallista pienempää. Keskimäärin Suomessa tulee mansikkaa noin 12–13 miljoonaa kiloa vuodessa. Viime vuonna sato oli 14 miljoonaa kiloa. Tämän kesän satoarvio tarkentuu heinäkuun aikana.

    Kuopiolainen toriyrittäjä Esa Hokkanen odottaa vielä kuuminta mansikkasesonkia.

    – Kyllä se tästä vasta vilkastuu. Tämän viikon loppupuoli ja ensi viikon alku on parhaimmat, arvioi Hokkanen.

    Mansikkahinnat Ylen selvityksessä maanantaina 2.7.

    Helsinki, Hakaniemen tori, 6€/litra, 45€/viiden kilon laatikko

    Helsinki, Kauppatori, 5€/litra, 48€/viiden kilon laatikko

    Hämeenlinna, tori, 5€/litra, 38€/viiden kilon laatikko

    Joensuu, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Jyväskylä, tori, 5€/litra, 35,90€/viiden kilon laatikko

    Kajaani, tori, 6€/litra, 40€/viiden kilon laatikko

    Kemi, Citymarketin edusta, 7€/litra, 39€/viiden kilon laatikko

    Kemi, Berry Center/Prisma + S-marketin aula, 7,50€/litra, 39,90€/viiden kilon laatikko

    Kokkola, tori, 7€/litra, 43€/viiden kilon laatikko

    Kotka, tori, 6€/litra, 45€/viiden kilon laatikko

    Kouvola, tori, 5€/litra, 30€/viiden kilon laatikko

    Kuopio, tori, 4€/litra, 30€/viiden kilon laatikko

    Lahti, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Lappeenranta, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Mikkeli, tori, 5€/litra, 32€/viiden kilon laatikko

    Oulu, tori, 6€/litra, 38€/viiden kilon laatikko

    Pori, tori, 4€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Rovaniemi, tori, 7€/litra, 39€/viiden kilon laatikko

    Seinäjoki, tori, 5€/litra, 40€/viiden kilon laatikko

    Tampere, Tammelantori, 5€/litra, 30€/viiden kilon laatikko

    Turku, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Vaasa, tori, 6€/litra, 39€/viiden kilon laatikko

    Pariskunta hankki kesämökin sijaan 11-metrisen huviveneen:

    Pariskunta hankki kesämökin sijaan 11-metrisen huviveneen: "Ei tarvitse katsella samoja maisemia"


    Pohjoistuuli on keinuttanut 11-metristä Auroraa koko yön. Veneen kippari Erkki Niinimäki sanoo nukkuneensa paremmin kuin aikoihin. Puoliso nyökyttelee vieressä. – Tuuli ei haittaa. Meillä on aikaa odottaa tyynempää säätä, ja jatkaa sitten...

    Pohjoistuuli on keinuttanut 11-metristä Auroraa koko yön. Veneen kippari Erkki Niinimäki sanoo nukkuneensa paremmin kuin aikoihin. Puoliso nyökyttelee vieressä.

    – Tuuli ei haittaa. Meillä on aikaa odottaa tyynempää säätä, ja jatkaa sitten matkaa, Marja Niinimäki sanoo.

    – Eikä kiire ole minnekään. Yksitoista kilometriä tunnissa on meille sopivan rento vauhti. Siinä ehtii nauttia maisemistakin, sanoo Erkki Niinimäki.

    "Saimaalle, totta kai!"

    Lappeenrannan vierasvenelaituriin kiinnitetty Aurora on Niinimäkien kesäkoti. Aurora on tamperelaispariskunnan ensimmäinen vene, ja se hankittiin kuusi vuotta sitten eläkepäivien ratoksi.

    Kesämökkiäkin Niinimäet harkitsivat, mutta samojen maisemien katseleminen vuodesta toiseen ei sittenkään tuntunut omalta.

    Kallistahan se on. Mutta kun on kallista, niin on myös hauskaa. Erkki Niinimäki

    Veneen hankkimisesta he olivat yhtä mieltä.

    – Samoin siitä, että vene tuodaan Saimaalle, sanoo aikanaan Lappeenrannassa ja Imatralla asunut Erkki Niinimäki.

    Tamperetta ympäröivät Näsijärvi ja Pyhäjärvi ovat hänen mukaansa nopeasti nähtyjä.

    – Saimaalla sen sijaan riittää reiteissä valinnanvaraa ja jatkuvasti uutta katseltavaa, Niinimäki sanoo.

    Kotisatama Puumalassa

    Aurora-veneen kotisatama on Puumalan Sahanlahdessa. Sieltä on helppo lähteä niin pohjoiseen kuin eteläänkin. Niinimäet ovat kiertäneet Saimaata ristiin rastiin, ja käyneet Iisalmessa ja Pielisellä Lieksassa saakka.

    – Oma suosikkireittini kulkee Savonlinnan vesillä. Haukiveden ja Pihlajaveden maisemat ovat kauneinta Suomea, sanoo Marja Niinimäki.

    Hollantilaisvalmisteinen Linssen-jahti on harvinainen näky Saimaalla.Ulla Ylönen/ Yle

    Lappeenrannan vierasvenesatamaa Niinimäet kehuvat Saimaan parhaaksi. Satamapalvelujen lisäksi kiitosta saavat vierasvenelaiturin sijainti kaupungin keskustassa sekä miljöö.

    Ei ole halpaa hupia

    Niinimäkien Aurora on Linssen-merkkinen teräsvene. Veneen keulassa on makuusalonki, keskellä pentteri eli keittiö ja oleskelutila sekä perässä kaksi pienempää makuusalonkia. Kannen alla on myös wc ja suihku.

    Veneen ohjaamo sijaitsee kannella, ja sen ylle nostettava tukeva suojahuppu eli kanvaasi pitää huolen siitä, ettei kippari sateenkaan sattuessa kastu. Moottorissa on 75 hevosvoimaa.

    Hollannissa valmistettuja Linsseneitä on Erkki Niinimäen mukaan Suomessa 15 kappaletta. Niistä kolme on Saimaalla.

    Erkki Niinimäki ei valita veneilyn kustannuksista. Niinimäki kertoo, että heillä oli tietty vaatimustaso ja tarve hankkia kerralla kunnon vene.

    – Kallistahan se on. Mutta kun on kallista, niin on myös hauskaa, hän virnistää.

    Kolme viikkoa kioskin pyörittämistä riitti opiskelijoille:

    Kolme viikkoa kioskin pyörittämistä riitti opiskelijoille: "Yrittäjyys ei ole minun juttuni"


    Aamupäivällä yhdentoista aikaan punaisessa kioskissa tuoksuu pulla. Leipuri-kondiittoriopiskelijat Jasmin Normi ja Tytti Alastalo pitävät kesän ajan kahvilaa Lappeenrannan Kanavansuulla. Normi ja Alastalo ovat kokeilleet yrittäjyyttä nyt parisen...

    Aamupäivällä yhdentoista aikaan punaisessa kioskissa tuoksuu pulla. Leipuri-kondiittoriopiskelijat Jasmin Normi ja Tytti Alastalo pitävät kesän ajan kahvilaa Lappeenrannan Kanavansuulla.

    Normi ja Alastalo ovat kokeilleet yrittäjyyttä nyt parisen viikkoa. Edessä on vielä kokonainen kuukausi, mutta johtopäätös tuntuu olevan molemmille opiskelijoille selvä: yrittäjyys ei ole heitä varten.

    – Tämä on raskasta ja aikaa vievää. Ei millään tavalla helppoa. Kaikki pitää tehdä itse, suunnitella ja käydä kaupassa, kuvailee Jasmin Normi.

    "Koko päivän kun seisoo omilla jaloilla, niin kyllä se on aika raskasta"

    Pullan lisäksi Kanavansuun kioskin uunissa paistetaan aamuisin sämpylöitä, omenapiirakkaa ja valkosuklaapikkuleipiä. Pullan leipomiseen ei kumpikaan pian kolmannen vuoden opiskelija tarvitse reseptiä, vaan se hoituu ulkomuistista.

    Tänä aamuna ensimmäiset pullat myydään suoraan uunista asiakkaan mukaan jo ennen kioskin varsinaista avautumista.

    – Me tullaan yhdeksältä aamulla tänne ja kuuden aikaan päästään kotiin. Aamulla leivotaan ja illalla siivotaan, kertoo Jasmin Normi.

    Yrittäjän täytyy antautua työlle satasella ja jaksaa vaan. Tytti Alastalo ja Jasmin Normi

    Opiskelijat huolehtivat itse kokonaan kahvilan pyörittämisestä. Koulu auttoi ja ohjeisti ainoastaan toiminnan aloittamisessa. Yrityksen talous on pysynyt joka viikko plussalla, mutta Jasmin Normi ja Tytti Alastalo ovat kokeneet yrittäjyyden raskaaksi.

    – Koko päivän kun seisoo omilla jaloilla ja tekee ja nostelee, niin kyllä se on aika raskasta, vaikka ei uskoisi. Itse pääsee oikeasti tekemään kaiken. Kukaan ei sano mitä ja miten teet, kuvailee Tytti Alastalo.

    Jasmin Normi uskoo, että kesästä kahvilayrittäjänä on tulevaisuudessa hyötyä töitä hakiessa.YleYrittäjän täytyy jaksaa vaan

    Saimaan Ammattiopisto Sampossa kolmatta vuottaan elokuussa aloittavat opiskelijat kokevat kesän yrittäjyyden kaikesta huolimatta hyödylliseksi. Opiskelijat uskovat, että kokemuksesta on hyötyä tulevaisuudessa työmarkkinoilla.

    Kioskin kahvilatoiminnasta tulevat voitot lasketaan viikoittain ja rahat jaetaan kolmen opiskelijan kesken tasan. Jaettavan rahan määrä vaihtelee suuresti. Surkeimpina päivinä asiakkaita käy vain kaksi, vilkkaimpina toista sataa.

    Opiskelijoiden kokemus yrittäjyydestä on ollut rankka, mutta he uskovat sen olevan vain esimakua yrittäjän todellisuudesta.

    – Tämä on vielä pientä, mitä se oikeasti olisi. Ei ole minun juttu, tietää Jasmin Normi.

    Yrittäjän ominaisuuksiksi he listaavat muun muassa oma-aloitteisuuden ja loputtoman jaksamisen.

    – Yrittäjän täytyy antautua työlle satasella ja jaksaa vaan, kahvilan pitäjät muotoilevat yhdessä.

    Lappeenrannan kaupunki maksaa kioskin vuokran kesän ajalta.Opiskelua todellisessa ympäristössä

    Saimaan Ammattiopisto Sampon PopUp Factory tarkoittaa sitä, että kesän aikana eri alojen opiskelijat suorittavat opintojaan koulun ulkopuolella myymällä palveluitaan. Kolmen leipuri-kondiittorin lisäksi esimerkiksi ompelijaopiskelijoilla on tänä kesänä yritys kauppakeskuksessa.

    – Meidän ei tarvitse käydä kaikkia samoja kursseja viimeisenä vuotena, mitä muut käyvät. Saatamme valmistua aikaisemmin, kertoo Tytti Alastalo.

    Lappeenrannan Kanavansuun kioski oli ennen tätä kesää tyhjillään vuosia. Kioski saatiin auki ammattiopiston, alueen asukasyhdistyksen sekä Lappeenrannan kaupungin yhteistyöllä. Kioskin omistaa SPR, ja kesän ajan sen pienen vuokran maksaa kaupunki.

    Isä jätti päivätyönsä ja pestautui kiertävään sirkukseen:

    Isä jätti päivätyönsä ja pestautui kiertävään sirkukseen: "En oikein mistään muusta pysty saamaan tunnetta, joka esiintymisestä tulee"


    Lapsena Aaro Kontio meni viikoksi sirkusleirille ja tutustui siellä temppuhyrrään, diaboloon. Nyt hän on pyörittänyt sitä yli 20 vuotta. Esiintyminen on hänelle kuin...

    Lapsena Aaro Kontio meni viikoksi sirkusleirille ja tutustui siellä temppuhyrrään, diaboloon. Nyt hän on pyörittänyt sitä yli 20 vuotta. Esiintyminen on hänelle kuin huumetta.
    Metsäyhtiö UPM sai vakavan varoituksen – ei olisi saanut hakata valkokankaalta tuttua kuukkelimetsää

    Metsäyhtiö UPM sai vakavan varoituksen – ei olisi saanut hakata valkokankaalta tuttua kuukkelimetsää


    Luontokuvaaja Hannu Siitonen joutuu pidättelemään kyyneleitään tuoreen avohakkuun reunalla Ruokolahden Petrankankaalla. Paikka on Siitoselle merkityksellinen. Ennen hakkuuta metsässä asui kuukkelipariskunta, jota Siitonen kävi vuosien aikana...

    Luontokuvaaja Hannu Siitonen joutuu pidättelemään kyyneleitään tuoreen avohakkuun reunalla Ruokolahden Petrankankaalla. Paikka on Siitoselle merkityksellinen. Ennen hakkuuta metsässä asui kuukkelipariskunta, jota Siitonen kävi vuosien aikana kuvaamassa ja seurailemassa lukemattomia tunteja.

    Puoli vuotta hakkuun jälkeen valmistunut selvitys on metsäyhtiö UPM:n kannalta ikävää luettavaa. Selvityksessä yhtiön todetaan rikkoneen omia tavoitteitaan uhanalaisten lajien suojelussa.

    Kymmenille tuhansille suomalaisille sama metsä on tullut tutuksi huiman suosion saavuttaneen Metsän tarina -elokuvan kuvauspaikkana. Hannu Siitonen on toinen elokuvan kuvaajista ja osan kuukkelikohtauksista hän kuvasi juuri niiltä sijoilta, josta nyt tähyilee hakkuuaukean yli.

    Epäonnistunut suojeluyritys

    Metsäyhtiö UPM päätyi pistämään alueen sileäksi viime syksynä. Yle uutisoi hakkuusta, kun se oli saatu päätökseen marraskuun lopulla. Kahdesta erillisestä metsäalueesta koostuva hakkuu on kooltaan runsaan kymmenen hehtaarin kokoinen. Niiden välissä näkyy pystyyn jätetty metsäkaistale.

    Kuukkelin uhanalaisuus

    Perisoreus infaustus, Siberian Jay

    Kuukkeli ei Suomessa ole uhanalainen, mutta se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. Syynä on sen elinalueen pieneneminen.

    Etelä-Suomesta laji on kadonnut kokonaan 1900-luvun lopulla.

    Etelä-Karjalan Ruokolahti on nykyään yksi eteläisimpiä kuukkelin asuinsijoja.

    Kuukkeli elää vanhoissa metsissä. Avohakkuussa kuukkeli menettää ruokakätkönsä ja petolinnuilta suojaavan puuston. Avohakkuu kuukkelin reviirillä johtaa yleensä yksilöiden kuolemaan.

    Omituisinta Ruokolahden Petrankankaan aukkohakkuussa on se, että sekä kuukkelin vähentymisestä huolestuneet luontoaktiivit että metsäyhtiö UPM kertovat tekevänsä kaikkensa, ettei eteläisessä Suomessa uhanalaiseksi luokiteltu laji entisestään vähene.

    Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan osasto on toistuvasti käynyt neuvotteluja alueella toimivien metsäyhtiöiden kanssa kuukkeleiden kotimetsien suojelemiseksi. Hannu Siitonen lähetti UPM:lle sähköpostilla tiedon, jossa kertoo kuukkelin ydinreviirin sijaitsevan Petrankankaan metsässä.

    – On selvää, että UPM:llä oli tieto kuukkelihavainnoista Petrankankaalla ennen hakkuupäätöstä, Siitonen sanoo.

    Lopputuloksena avohakkuu

    Sama suojelumyönteinen ääni kuuluu myös UPM:n kommentissa. UPM:n ympäristöpäällikkö Inka Mustan mukaan kuukkeli on yhtiössä erityisen huomion kohteena.

    – Kuukkeli lajina on meille tärkeä. Olemme luoneet erityisen ohjeistuksen kuukkelimetsien hoidolle ja olemme myös suojelleet kaikki meidän tiedossamme olevat kuukkelin ydinreviirit eli yli 200 hehtaaria, Inka Musta sanoo.

    Etelä-Karjalan luonnonsuojeluyhdistyksen metsävastaava Anitta Miikkulainen harmittelee, että keskustelut suojeltavista alueista sujuvat toisten metsäyhtiöiden kanssa helpommin, toisten kanssa yhteisymmärrystä ei löydy.

    – En nyt mainitse yhtiöitä nimiltä, mutta kyllä niiden välillä eroja on tässä kuukkelimetsien suojelussa, Miikkulainen sanoo.

    Kuukkelin tiedetään kesän aikana tekevän asuinmetsänsä puihin jopa 30 000 ruokakätköä talven varalle.YLEKuukkelit hävisivät

    Hakkuun jälkeen Hannu Siitonen on käynyt Petrankankaalla muutaman kerran.

    – Tämmöinen hakkuu, mikä tässä nyt on nähtävillä, on kuukkelille kuolinisku. Ovat hävinneet, Siitonen sanoo.

    Siitonen arvelee, että menetettyään ruokakätkönsä avohakkuussa kuukkeli lähtee etsimään uutta metsää. Koko ikänsä samalla reviirillä viihtyvä kuukkeli ei yleensä tee pitkiä vaelluksia. Siitosen mukaan kuukkeli ei selviä ilman metsän suojaa vaan jää aukeita paikkoja ylittäessään petolintujen saaliiksi.

    UPM on perustellut hakkuupäätöstä Ruokolahden Petrankankaalla eri tavoin. Heti hakkuun päättymisen jälkeen UPM sanoi Iltalehden haastattelussa, että Hannu Siitoselta ei ole tullut yhtiöön tietoa reviiristä.

    – Toivomme, että tieto toimitetaan meille. Muuten me emme voi ottaa sitä huomioon. UPM on toiminut kohteella lainmukaisesti, sanoi UPM:n sidosryhmäjohtaja Sami Oksa Iltalehdelle marraskuussa 2017.

    Nyt yhtiön ympäristöpäällikkö Inka Musta sanoo, että yhtiölle toimitettuja kuukkelihavaintoja ei saatu varmistettua.

    – Olemme tosiaan saaneet tältä alueelta tietoa, että siellä esiintyy kuukkeleita, ja että on ydinreviiriin viittavia havaintoja. Saamamme tiedot kuukkelihavainnoista olivat epätarkkoja ja varmentamattomia. Siksi tulkitsimme, että olisimme FSC-kriteerien mukaisesti voineet toimia kohteella, ympäristöpäällikkö Inka Musta sanoo.

    UPM:n perustelu ei kelvannut vastuullista metsänhoitoa edistävän FSC-sertifiointijärjestelmän valvojalle. Valvoja päätti tehdä Ruokolahden tapahtumien vuoksi ylimääräisen tarkastuskierroksen keväällä.

    Tarkastuksen perusteella se antoi UPM:lle vakavan varoituksen. Varoituksen mukaan UPM:n olisi pitänyt uskoa paikallisten luontoaktiivien tietoja kuukkelin ydinreviiristä Petrankankaalla.

    Valitukset otettiin tosissaan

    FSC Suomen pääsihteeri Anniina Kostilainen arvioi, että vakava varoitus on metsäsertifikaattiin sitoutuneelle yhtiölle iso asia. Kaksi vakavaa varoitusta samantyyppisestä rikkeestä perättäisinä vuosina, johtaa FSC-sertifikaatin menettämiseen.

    FSC-sertifikaatti

    FSC – Forest Stewardship Council

    Maailmanlaajuinen sertifikaatti, joka edistää metsänhoidon vastuullisuutta.

    Sertifikaattia käyttävä metsäyhtiö sitoutuu noudattamaan FSC:n sääntöjä koko tuotantoketjussaan.

    Ulkopuolinen tarkastaja valvoo sertifikaatin ehtojen toteutumista vuosittain.

    Sääntöjen rikkomisesta seuraa varoitus, joita on kahta lajia: lievä tai vakava poikkeama.

    Kaksi vakavaa poikkeamaa lyhyessä ajassa samantyyppisestä rikkeestä johtaa FSC-sertifikaatin menettämiseen.

    Sertifikaatin menettämisiä ei ole Suomessa tapahtunut.

    UPM on lupautunut noudattamaan FSC.n sääntöjä kaikessa tuotannossaan.

    FSC Suomen pääsihteeri Anniina Kostilainen pitää hyvänä asiana sitä, että yksittäisten ihmisten tekemillä havainnoilla on vaikutusta vastuullisen metsänhoidon tavoitteiden onnistumisessa.

    – Tässä tapauksessa UPM:n toiminnasta Petrankankaalla tehtyjä valituksia pidettiin niin vakavina, että asia haluttiin selvittää erillisessä tarkastuksessa. Normaalisti FSC-sertifikaattiin liittyvä tarkastus tehdään vasta loppuvuodesta, Kostilainen sanoo.

    UPM:n ympäristöpäällikkö Inka Musta kertoo, että sertifikaatin ehtojenkin mukaan UPM:n on tehostettava toimiaan kuukkelin suojelussa.

    – Kun saamme tiedon uhanalaisen lajin esiintymisestä, laitamme sen koordinaattipisteinä paikkatietojärjestelmäämme. Tietoa käytetään hyväksi metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

    Saimaa viedään kiinalaiseen jättinettipalveluun – Suomeen odotetaan lisää kiinalaisturisteja

    Saimaa viedään kiinalaiseen jättinettipalveluun – Suomeen odotetaan lisää kiinalaisturisteja


    Saimaan alueen näkyvyys Kiinassa ja muualla Aasiassa on parantumassa huomattavasti. Etelä-Karjalan kuntien matkailumarkkinoija GoSaimaa perustaa yhdessä kiinalaisen Tencent-yhtiön kanssa Saimaan aluetta esittelevän Lake Saimaa, Lakeland Finland...

    Saimaan alueen näkyvyys Kiinassa ja muualla Aasiassa on parantumassa huomattavasti.

    Etelä-Karjalan kuntien matkailumarkkinoija GoSaimaa perustaa yhdessä kiinalaisen Tencent-yhtiön kanssa Saimaan aluetta esittelevän Lake Saimaa, Lakeland Finland -miniohjelman kiinalaiseen WeChat-sovellukseen.

    GoSaimaan brändi- ja markkinointijohtaja Juha Sorjonen puhkuu intoa.

    – Tämä on erinomaisen merkittävä asia. Olemme ensimmäisenä maailmassa rakentamassa Tencentin kanssa matkailukohdetasolla tällaista palvelua.

    Tencent on kiinalainen monialayhtiö ja digipalvelujätti, joka omistaa WeChat-palvelun. Tencent osti suomalaisen Supercell-peliyhtiön vuonna 2016.

    Kiinan Facebook

    WeChat on yksi Kiinan suosituimmista digitaalisista palveluista. Sitä käyttää aktiivisesti yli miljardi kiinalaista. Palvelua käytetään muun muassa sosiaalisena mediana, pikaviestinnässä ja nettiostoksissa.

    – Se on vähän niin kuin Aasian Facebook, GoSaimaan brändi- ja markkinointijohtaja Juha Sorjonen kuvailee.

    Uudessa miniohjelmassa on tarkoitus tuoda esille monipuolisesti Saimaan alueen paikkoja ja palveluja.

    – Kerromme siellä erilaisista syistä matkustaa Suomeen ja Saimaan alueelle. Kysymys voi olla erilaisista käyntikohteista, tuotteista ja palveluista mutta myös kauniita maisemia ja tilannekuvaa.

    Sorjosen mukaan MyChat-palvelun käyttäjät voivat ostaa palvelun kautta suoraan esimerkiksi matkan Suomeen tai tuotteita Suomesta.

    Miksi sitten Tencent haluaa tehdä yhteistyötä pienen suomalaisen toimijan kanssa?

    – Uskon, että Tencent haluaa tuottaa uusia sisältöjä heidän kävijäkunnalleen WeChat-palvelussa. He haluavat pitää kävijät palvelussaa, luoda esimerkiksi uusia keskustelunaiheita, GoSaimaan brändi- ja markkinointijohtaja Juha Sorjonen sanoo.

    Ensimmäisessä vaiheessa miniohjelman ominaisuuksia ovat muun muassa tapahtumakalenteri, navigointi, hätäpuhelu, kääntäjä ja matkaoppaat.

    Tarkoituksena on tarjota kiinalaisille matkustajille luotettavaa ja kattavaa tietoa sekä palveluja ilman, että heidän täytyy ladata uusi sovellus älypuhelimiinsa.

    Itärajan erikoiselle bensarallille kova kolaus – Halpaa polttoainetta on nyt entistä vaikeampi saada

    Itärajan erikoiselle bensarallille kova kolaus – Halpaa polttoainetta on nyt entistä vaikeampi saada


    Venäläisen huoltoasemaketjun vaikeudet Suomen vastaisen rajan läheisyydessä ovat heijastuneet nopesti suomalaisten bensanhakureissuihin Venäjälle. Viipurilaisten liikemiesten omistamalla VTK-ketjulla oli kymmenen huoltoasemaa Suomen rajan...

    Venäläisen huoltoasemaketjun vaikeudet Suomen vastaisen rajan läheisyydessä ovat heijastuneet nopesti suomalaisten bensanhakureissuihin Venäjälle.

    Viipurilaisten liikemiesten omistamalla VTK-ketjulla oli kymmenen huoltoasemaa Suomen rajan tuntumassa Viipurissa ja Svetogorskissa. Viimeinenkin asemista sulkeutui juhannuksen jälkeen ja koko jakeluketju on lopettanut toimintansa.

    VTK-jakeluketjun huoltoasemien mittarit on peitetty muovilla.Jari Tanskanen / Yle

    – Polttoaineen kuljettamiseen liittyvät ongelmat ja saatavuus sekä hintojen jatkuva nousu tekivät sen, että VTK-ketjun omistajat kyllästyivät tuottamattomuuteen, summaa luottokorttitankkausyritys Beoscanin toimitusjohtaja Vesa Kaukonen syitä toiminnan päättymiseen.

    Beoscan on toiminut jakeluketjun yhteistyökumppanina, ja yrityksen luottokorteilla on voinut tankata nyt suljetuilla asemilla.

    VTK-jakeluketjun ongelmat alkoivat maaliskuussa, jolloin yhtiön oma öljyterminali Viipurissa suljettiin ja yritys siirtyi ostamaan polttoaineet tukkumyyjiltä. Kohonneita tukkuhintoja ei kuitenkaan voitu viedä sellaisenaan kuluttajahintoihin paikallisten asukkaiden vastustuksen takia.

    Bensaturismi hiipuu ainakin väliaikaisesti

    Jakeluasemien sulkeutumisen jälkeen esimeriksi Svetogorskissa on toiminnassa enää yksi jakeluasema, jonka kapasiteetti ei riitä kasvavaan kysyntään. Aseman 16 000 litran polttoainesäiliö tyhjenee päivittäin.

    – Asemalle tuodaan polttoainetta säiliöautolla Pietarista lähes taukoamatta, mutta silti se loppuu kesken, sanoo toimitusjohtaja Vesa Kaukonen.

    Luottokorttitankkausyritys Beoscan Oy:n toimitusjohtaja Vesa KaukonenKari Kosonen / Yle

    Epävarmuus polttoaineen saatavuudesta on jo vähentänyt itärajan bensaturismia. Suomalaiset ovat erityisesti Lappeenrannasta ja Imatralta käyneet tankkaamassa Venäjällä, jossa esimerkiksi 95E-bensiini maksaa noin 63 senttiä litralta. Suomeen saa tuoda täyden tankillisen lisäksi bensiiniä 10 litran kanisterillisen.

    – Suomalaisten rajanylitykset Imatran rajanylityspaikalla ovat kahden viikon aikana vähentyneet jopa 20 prosentilla, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston yleisjohtaja, majuri Juha Klemetti.

    Tämä tarkoittaa noin paria tuhatta rajanylitystä vähemmän viikossa. Imatralta rajan taakse Svetogorskiin on matkaa vain muutamia satoja metrejä, mikä on tehnyt bensanhakumatkat Venäjälle erityisen houkutteleviksi.

    Moni rajan tuntumassa aiemmin tankkamassa käynyt joutuu nyt suuntaamaan Viipuriin – tai tyytymään suomalaiseen polttoaineeseen.

    Bensaturismi miljoonabisnes venäläisille

    Bensaturismin suuruudesta kertoo se, että yksistään Svetogorskissa valtakunnanrajan läheisyydessä toiminut huoltoasema myi bensiiniä kuukaudessa yli 700 000 litraa, valtaosan suomalaisille.

    VTK:n suljettu Svetogorskin huoltoasemaJari Tanskanen / Yle

    – Tämä asema on luonut suomalaisten tankkauskulttuurin Svetogorskiin. Ihmiset, jotka eivät aiemmin edes miettineet Venäjällä tankkaamista, ovat lähteneet tankkaamaan. Nyt on hetkessä siirrytty 20 vuotta taaksepäin, pohtii toimitusjohtaja Vesa Kaukonen.

    Bensaturismin hiipumisesta kertoo myös Lappeenrannan ja Viipurin välisellä maantiellä, entisen Brusnitsnoen rajanylityspaikan lähellä sijaitseva niin sanottu Öljymäki.

    Suosittu ostospaikka ns. Öljymäellä on suljettu.Kari Kosonen / Yle

    Alueella oli aiemmin useita ympäri vuorokauden avoinna olevia myymälöitä, kahviloita ja huoltoasema vielä silloin, kun Venäjältä sai Suomeen tuoda nykyistä vapaammin savukkeita ja alkoholia. Ison myymälän toiminta päättyi tullirajoitusten takia jo vuosia sitten, jakeluasema sulkeutui juhannuksena ja paikalla sinnittelee enää yksi kahvila.

    Jobbarit löysivät suomalaiset bensaturistit

    Jakeluasemien sulkeuduttua Svetogorskin bensakauppaan on tullut nopeasti mukaan jobbareita, jotka myyvät tuotteita suoraan kanistereista autotalleista ja korjaamoilta. Jobbarit mainostavat toimintaansa esimerkiksi Facebookin keskusteluryhmissä.

    – Tuolta tallien takaa kuulemma saa polttoainetta, mutta jobbarien hinnoista en tiedä mitään, sanoo imatralainen Osmo Viljanto.

    Huoltoasemille etsitään uutta omistajaa

    VTK-jakeluketju myy omistamansa huoltoasemat ja Pietarin lähellä sijaitsevan motellin heinäkuun puolivälissä pidettävällä huutokaupalla. Kiinteistöjen arvoksi omistaja ilmoittaa 1,2 miljardia ruplaa.

    Kari Kosonen / Yle

    – Ainakin Svetogorskin asemille on olemassa kiinnostunut ostaja, mutta huolestuneempi olisin pienten taajamien tilanteesta, sanoo toimitusjohtaja Vesa Kaukonen.

    Esimerkiksi Viipurin pohjoispuolella sijaitsevassa Kamenogorskissa ei ole ollut juhannuksen jälkeen toiminnassa yhtään jakeluasemaa. Venäläisten bensa-asemien vaikeuksista kertoi ensimmäisenä sanomalehti Etelä-Saimaa.

    Pieni sulake aiheutti ison vahingon – Kuuluisan hevipitäjän pääjärvi sai syliinsä kunnan puhdistamattomat jätevedet

    Pieni sulake aiheutti ison vahingon – Kuuluisan hevipitäjän pääjärvi sai syliinsä kunnan puhdistamattomat jätevedet


    Lemillä Etelä-Karjalassa on tapahtunut jätevesivuoto aivan kunnan keskustassa sijaitsevaan Lahnajärveen. Suntianlahden jätevedenpumppaamolta on vuotanut yli jätevettä sen jälkeen, kun pumppauslaitteisto oli sammunut sulakkeen palamisen...

    Lemillä Etelä-Karjalassa on tapahtunut jätevesivuoto aivan kunnan keskustassa sijaitsevaan Lahnajärveen. Suntianlahden jätevedenpumppaamolta on vuotanut yli jätevettä sen jälkeen, kun pumppauslaitteisto oli sammunut sulakkeen palamisen vuoksi.

    Tieto jätevesivuodosta saatiin vasta paikallisen asukkaan ilmoitettua asiasta. Vuodon laajuudesta tai ajankohdasta ei ole vielä tarkkaa tietoa.

    – Ihan tarkkaan ei tiedetä milloin se on tapahtunut tai kuinka suuri vuoto on ollut, koska meillä ei ole automaattista järjestelmää, joka ilmoittaisi, kun sinne tulee vika, Lemin kunnanjohtaja Jussi Stoor kertoo.

    Lemin kunnan äskettäin eläkkeelle jääneen teknisen johtaja Markku Immosen mukaan pumppauslaitoksella on järjestelmä, jonka pitäisi ilmoittaa automaattisesti, jos pumppaus keskeytyy. Varoitusjärjestelmän toiminnassa on kuitenkin ollut ongelmia ja sitä ollaan uusimassa.

    Tieto jätevesivuodosta tuli juhannuksen jälkeen. Lemiltä jätevettä pumpataan reilun kahdenkymmenen kilometrin päähän Lappeenrannan jätevedenpuhdistamolle.

    Suntianlahden alueella ei saa uida, eikä uittaa koiria. Saimaan vesientutkimuskeskus ottaa tänään vedestä näytteitä, jonka jälkeen asiasta tiedotetaan lisää.

    Lappeenrannan naapurikunta Lemi on runsaan 3 000 asukkaan kunta. Se on tullut kuuluisaksi siitä, että kunnassa on asukaslukuun nähden eniten metallibändejä Suomessa. Kunta nimettiinkin viikko sitten Suomen metallipääkaupungiksi.

    Lemiltä on kotoisin esimerkiksi hevibändi Stam1na.

    Uiminen ja koirien uittaminen on kielletty Suntianlahdella.Ulla Ylönen / Yle
    Tutkimus: Asuinpaikka vaikuttaa käsitykseen rajasta – torniolaiset avaisivat itärajaa ja lappeenrantalaiset tiukentaisivat länsirajaa

    Tutkimus: Asuinpaikka vaikuttaa käsitykseen rajasta – torniolaiset avaisivat itärajaa ja lappeenrantalaiset tiukentaisivat länsirajaa


    Läntinen maaraja pohjoisessa ja Venäjän vastainen valtakunnanraja ovat monella tavalla erilaisia rajoja. Erilaisuus vaikuttaa myös rajan läheisyydessä asuvien ihmisten näkemyksiin rajoista yleensä. Tämä selviää Oulun yliopiston tekemästä...

    Läntinen maaraja pohjoisessa ja Venäjän vastainen valtakunnanraja ovat monella tavalla erilaisia rajoja. Erilaisuus vaikuttaa myös rajan läheisyydessä asuvien ihmisten näkemyksiin rajoista yleensä. Tämä selviää Oulun yliopiston tekemästä kyselytutkimuksesta lappeenrantalaisille ja torniolaisille.

    Ruotsin läheisyys on Torniossa sekä fyysistä että henkistä laatua. Länsirajalla suomalaiset mieltävät paikalliseksi myös Haaparannan puolen, mikä osaltaan selittää näkemystä rajasta.

    – Se paikallisuus voi Tornio–Haaparannassa ylettyä rajan toiselle puolelle, mutta lappeenrantalaisten mielissä ei tämän tuloksen perusteella vaikuttaisi olevan samanlaista kokemusta, yliopistotutkija Eeva-Kaisa Prokkola Oulun yliopistosta kertoo.

    Itäraja on tiukasti valvottu, geopoliittisesti merkittävä raja, kun taas Suomen ja Ruotsin rajan yli asioidaan jatkuvasti, ilman minkäänlaista kynnystä.

    – Voisi sanoa, että turvallisuuden tunteen näkökulmasta Ruotsin raja merkitsee paikallisille asukkaille sujuvaa yhteistyötä, luottamusta ja ennalta-arvattavuutta, kun taas Venäjän raja on monesti nähty geopoliittisesti kriittisimpänä rajana ja se totta kai vaikuttaa siihen, miten ihmiset kokevat sen. Venäjän rajahan on hyvin suljettu vielä tänäkin päivänä, Prokkola luonnehtii.

    Venäläisten matkailijoiden määrä ja rahankäyttö on notkahduksen jälkeen lähtenyt taas kasvuun Suomessa.Yle

    Tutkimuksessa sekä lappeenrantalaiset että torniolaiset joutuivat miettimään asiaa myös päinvastaisella rajalla asuvien näkökulmasta. Vieressä olevan rajan luonne vaikuttaa ihmisten yleisiin käsityksiin rajoista. Lappeenrantalaisten mielestä länsirajakin voisi olla tiukempi, kun taas vapaaseen liikkumiseen tottuneiden torniolaisten mielestä itäraja voisi olla vapaammin ylitettävissä.

    – Näyttää siltä, että se, missä ihminen asuu ja elää ja minkälainen kokemus on omasta rajasta ja sen avoimuudesta muokkaa käsitystä ja ajatusta siitä, minkälainen se kauempana oleva raja voisi olla ja minkälaisia oikeuksia paikallisella väestöllä on ylittää raja vapaasti, Prokkola sanoo.

    Tutkimus paljastaa merkittävän eron tarpeessa käydä rajan toisella puolella. Länsirajalla rajan yli liikutaan jatkuvasti, mutta osa itärajan asukkaista ei edes haikaile lähirajan ylittämistä.

    – Haaparanta–Tornio -alueella rajan ylittäminen on suurelle osalle päivittäinen tai ainakin viikoittainen rutiini ja käytäntö ja monet asiat tapahtuvat rajan toisella puolella. Lappeenrannassa taas on paljon vanhempiakin ihmisiä, jotka eivät ole koskaan ylittäneet Venäjän rajaa ja osa ilmaisee, ettei koskaan haluakaan ylittää. Kyllä ne ovat hyvin erilaiset, se tuli hyvin selkeästi esiin näissä kyselyissä, kun kysyttiin, paljonko paikalliset ylittävät rajaa, Prokkola kertoo.

    Tutkimus toteutettiin satunnaisotantana postikyselyllä keväällä 2017. Kyselyyn vastasii 401 torniolaista ja 589 Lappeenrantalaista.

    Täyskäännös säässä: loppuviikoksi tulossa jopa rankkasateita – katso, miten sadealue etenee yli Suomen

    Täyskäännös säässä: loppuviikoksi tulossa jopa rankkasateita – katso, miten sadealue etenee yli Suomen


    Loppuviikoksi ennustetut helteet ovat muuttumassa jopa rankkasateiksi. Pohjoisesta virtaa viileämpää ilmaa Suomeen. Matalapaineen keskus syvenee eteläisellä Selkämerellä ja siihen liittyy reippaita sateita, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi...

    Loppuviikoksi ennustetut helteet ovat muuttumassa jopa rankkasateiksi.

    Pohjoisesta virtaa viileämpää ilmaa Suomeen. Matalapaineen keskus syvenee eteläisellä Selkämerellä ja siihen liittyy reippaita sateita, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Juha Tuomola.

    – Perjantaina lämpötilat jäävät koko maassa 13–17 asteen välille, Tuomola arvioi.

    Sateet leviävät torstaina Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen väliselle alueelle. Sadealue ulottuu Vaasan tienoilta Kuopion seudulle.

    Perjantaina ja lauantaina voi tulla rankkasadetta eli vettä voi sataa yli 50 millimetriä vuorokaudessa. Kahdessa vuorokaudessa taivaalta voi tulla vettä jopa kaksi kertaa tyypillisen kesäkuun sademäärän verran. Kesäkuun sademäärä on tyypillisesti 40–80 milliä.

    Lauantaina sateen painopiste siirtyy lähinnä Itä-Suomeen. Esimerkiksi Kuopiossa torstain ja sunnuntain välisenä aikana ennustetaan satavan yli 100 milliä.

    Ilmatieteen laitos miettii parhaillaan, antaako se perjantaiksi ja lauantaiksi rankkasadevaroituksen.

    – Rankimmat sateet tullevat Kanta-Hämeestä Pohjois-Karjalaan sekä Päijät-Hämeestä Etelä-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä, Tuomola katsoo.

    Kierrätyspisteiden törkyisyydestä kanneltiin ministeriöön, mutta tuoreet kuvat kertovat muuta – kerro omat kokemuksesi

    Kierrätyspisteiden törkyisyydestä kanneltiin ministeriöön, mutta tuoreet kuvat kertovat muuta – kerro omat kokemuksesi


    Rinki-ekopisteiden siisteyttä arvostellaan ajoittain rajustikin eri puolilla Suomea. Esimerkiksi juhlapyhien aikaan, kuten joulun jälkeen kierrätyspisteet pursusivat jätteitä (HS, tilaajille). Rinki on kuitenkin toistuvasti kertonut, että...

    Rinki-ekopisteiden siisteyttä arvostellaan ajoittain rajustikin eri puolilla Suomea. Esimerkiksi juhlapyhien aikaan, kuten joulun jälkeen kierrätyspisteet pursusivat jätteitä (HS, tilaajille). Rinki on kuitenkin toistuvasti kertonut, että palautemäärä on laskeva. Ringin toimitusjohtajan mukaan tämänhetkinen tilanne on hyvä.

    Kävimme kierrätyspisteillä ympäri Suomea ja useat pisteet olivat moitteettomassa kunnossa. Poikkeuksen tekee Savo-Pielisen alue, jossa on kyllästytty epäsiisteihin kierrätyspisteisiin.

    Lappeenrannan Citymarketin ekopiste kuvattuna maanantaina. Maassa oli myös muun muassa pari maalipönttöä. Yleisilmeeltään kierrätyspiste oli siisti.Kare Lehtonen / Yle

    Ekopisteiden törkyisyydestä on kanneltu ministeriöön asti. Osassa Keski-Suomea, Savoa ja Pohjois-Karjalaa toimiva Savo-Pielisen jätelautakunta teki kannanoton keräysjärjestelmän toimivuudesta ympäristöministeriölle. Kannanotto lähetettiin ministeriölle, koska ministeriö alkaa valmistella uutta jätehuoltoa koskevaa lainsäädäntöä.

    Kuntien ympäristösuojeluviranomaiset ovat joutuneet lisäämään valvontaa ekopisteillä, koska niiden epäsiisteydestä on tullut lukuisia valituksia. Viranomaiset ovat käyneet tarkastamassa kierrätyspisteitä ja soittaneet Ringille pisteiden tarvitsevan siistimistä.

    – Ongelmia on ollut erityisesti Kuopiossa ja Pieksämäellä, harmittelee lautakunnan vastaavan palvelupäällikön sijainen Hanna Kisonen.

    Vaikka Kuopion kaupunki antoi keväällä tiukkaa palautetta ekopisteistä, ne eivät siistiytyneet.

    – Keväällä jouduimme käymään tarkastamassa samoja pisteitä useita kertoja viikossa, Kuopion kaupungin ympäristöjohtaja Tanja Leppänen sanoo.

    Koska Rinki-ekopisteet eivät siistiytyneet Kuopion ympäristösuojeluviranomaisten mielestä tarpeeksi, se muistutti myös ekopisteen maanomistajia vastuusta.

    Ringin toimitusjohtaja sanoo, että Savo-Pielisen jätelautakunta on ainoa taho, joka on antanut lyttäävää palautetta.

    – Saamme noin 10 000 puhelua vuodessa asiakaspalvelupuhelimeen. Aika monet soitoista koskee lajitteluohjeita, Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen kuvailee.

    Kemin Prisman pihalla olevalla kierrätyspiste oli lähes moitteettomassa kunnossa.Jutta Huovinen / Yle

    Samainen jätelautakunta huomauttaa, että kierrätyspisteiden siivoaminen on ollut paikoin riittämätöntä.

    – Meillä on säännöllinen siivous. Kaupan pihassa olevasta pisteestä roskat siivotaan vähintään kerran viikossa. Hypermarkettien pisteet siivotaan useamman kerran viikossa.

    – Sanotaanko näin, etteivät siellä ainakaan samat roskat ole kovin pitkään, Ringin toimitusjohtaja muotoilee.

    Kuva on otettu huhtikuussa Joensuun Rinki-ekopisteeltä. Myös Kuopiossa kierrätyspisteet ovat olleet epäsiistejä keväisin ja valvontakäyntejä on jouduttu lisäämään.Matti Myller / YleJoensuun kierrätyspiste kuvattuna maanantaina 25.6.Ari Haimakainen / Yle

    Savo-Pielisen kunnat ovat huolissaan, että ihmisten kierrätysinto laskee sotkuisten kierrätyspisteiden vuoksi. Alueen jäteyhtiön asiakaskyselyn mukaan tyytyväisyys ekopisteisiin on laskenut, kun kierrätys siirtyi kunnalliselta jäteyhtiöltä Rinki Oy:n vastuulle.

    – Jos käy toistuvasti ekopisteellä, joka on hyvin roskainen, tulee sellainen käsitys, että ne ovat aina sotkuisia. Asiakkailta on tullut sellaista palautetta, että se laskee kierrätysintoa, Kuopion ympäristöjohtaja Tanja Leppänen kuvailee.

    Inarin kirkonkylän kierrätyspiste oli siisti maanantaina.Vesa Toppari / Yle

    Kierrätysinto ei saisi laskea, sillä kierrätystavoitteet tulevat kiristymään EU:n määräyksellä. Suomen kierrätysasteen pitäisi olla vuonna vähintään 65 prosenttia. Kaksi vuotta sitten suomalaiset kierrättivät noin 42 prosenttia yhdyskuntajätteestä.

    Ringin toimitusjohtaja ei nimeä, mitä kierrätysfirma aikoo tehdä, että asiakastyytyväisyys nousisi. Yritys aikoo käydä läpi Savo-Karjalan alueen ongelmat yhdessä lautakunnan jäsenten kanssa.

    Turun Itäharjun Rinki-ekopiste oli maanantaina 25.6. siistissä kunnossa.Carolus Manninen / Yle

    Kuntien ylläpitämiä kierrätyspisteitä vähennettiin vuonna 2016, kun laki velvoitti tuottajat järjestämään pakkausjätteidensä keräys ja kierrätys. Rinki on hoitanut työtä yritysten puolesta.

    Osa Suomen kunnista on jättänyt kierrätyksen kokonaan Ringin hoidettavaksi. Osa järjestää lisäksi omia kierrätyspisteitä. Esimerkiksi Savo-Pielisen alueella on päädytty päällekkäisiin järjestelmiin, jotka kunnat kokevat aiempaa tehottomimmiksi ja kalliimmiksi. Kuluttajalle se tarkoittaa sitä, että osa suomalaisista maksaa jätteistä kaksi kertaa, ensin käydessä kaupassa ja vielä roskia viedessä.

    Keminmaan Citymarketin pihalla oleva ekopiste oli maanantaiaamuna siisti.Jutta Huovinen / Yle

    Kun keräys ja kierrätysvastuu siirtyivät Ringille, kierrätyspisteiden määrä putosi. Jätehuoltoa valtion puolesta valvova ylitarkastaja Tuomo Aunola Pirkanmaan ELY-keskuksesta sanoo, että ihmiset valittavat eniten, että kierrätyspisteitä on liian vähän.

    Ringin toimintaa määrittää laki. Sen toiminnalle on asetettu minitasopalvelutaso. Nyt yritys aikoo lisätä muovinkeräystä joissakin pisteissä.

    – Se on pitkä prosessi, kun edellytetään asianmukaiset luvat keräykselle, Juha-Heikki Tanskanen sanoo.

    Perinteikkään lomakylän uusi omistaja kertoi huimat suunnitelmansa – 100 miljoonalla eurolla kylpylä, hotelli ja loma-asuntoja

    Perinteikkään lomakylän uusi omistaja kertoi huimat suunnitelmansa – 100 miljoonalla eurolla kylpylä, hotelli ja loma-asuntoja


    Tästä on kyseGolden Lake Villas Oy suunnittelee Luumäelle Etelä-Suomen suurinta matkailukeskusta.Noin 50 hehtaarin maa-alueella on matkailukeskuksen rakentamisen mahdollistava asemakaava.Alueelle rakennettaisiin hotelli, kylpylä ja loma-asuntoja...

    Tästä on kyseGolden Lake Villas Oy suunnittelee Luumäelle Etelä-Suomen suurinta matkailukeskusta.Noin 50 hehtaarin maa-alueella on matkailukeskuksen rakentamisen mahdollistava asemakaava.Alueelle rakennettaisiin hotelli, kylpylä ja loma-asuntoja sekä pientaloja.Hankkeen kustannusarvio on 100 miljoonaa, ja sille etsitään parhaillaan rahoittajia.

    Jättiläismäinen matkailukeskus on nousemassa eteläkarjalaisen Luumäen Kivijärven rantaan, mikäli luumäkeläisten Markku ja Jukka Rusasen omistaman Golden Lake Villas Oy:n suunnitelmat toteutuvat.

    Golden Lake Villas osti seitsemän vuotta sitten Taavetin lomakylän Lomaliiton konkurssipesältä. Yhtiön suunnitelmissa on rakentaa alueelle hotelli, kylpylä ja loma-asuntoja. Alueelle on kaavoitettu myös pientalotontteja.

    Matkailukeskus tulisi entisen Taavetin lomakylän maille Kuutostien tuntumaan.

    – Kyseessä on Etelä-Suomen isoin matkailuhanke, missä on asemakaava valmiina. Asemakaavassa on 8 000 neliötä hotellille ja 3 000 neliötä kylpyläalueelle, sanoo Rusanen.

    Noin 50 hehtaarin laajuinen maa-alue rajoittuu pohjoisessa Kivijärveen ja etelässä Kuutostiehen. Alueella on 1,7 kilometriä rantaviivaa sekä voimassa oleva asemakaava. Rakennusoikeutta on toimitusjohtaja Markku Rusasen mukaan yhteensä 42 500 kerrosneliömetriä.

    Matkailukeskushankkeen kokonaiskustannusarvio on 100 miljoonaa euroa.

    Rusaset kuuluivat aikoinaan Conte Invest -yhtiönsä taustavoimina Lappeenrannan Huhtiniemeen kylpylä-hotellia suunnitelleeseen yhtiöön. Luumäen Taavetissa kustannusarvio on 30 miljoonaa euroa suurempi kuin vajaa kolme vuotta sitten kariutuneen Huhtiniemen kylpylähotellihankkeen.

    Lomakeskuksesta on näkymä kirkkaalle Kivijärvelle.Kare Lehtonen/YleLontoon-matka poiki useita kontakteja

    Parhaillaan Golden Lake Villas neuvottelee matkailukeskuksen rahoituksesta kansainvälisten sijoittajien kanssa. Rusasen mukaan kansainväliset, globaalisti toimivat sijoittajat ovat kiinnostuneita investoimaan suomalaisiin matkailuhankkeisiin.

    Luumäkeläisyhtiön kontaktit mahdollisiin rahoittajiin syntyivät toukokuussa Lontoossa Business Finlandin järjestämässä tapaamisessa. Tilaisuus pidettiin Suomen Lontoon-suurlähetystössä.

    – Paikalla oli vajaat 40 kansainvälistä sijoittajaa ja sijoittajien edustajaa, joille esiteltiin kymmenkunta suomalaista matkailuhanketta. Osa matkailuhankkeista on isoja jo olemassa olevia ja laajentuvia ja osa on uusia. Saimaan alueelta ei ollut muita kuin me, kertoo Rusanen.

    Markku Rusasen mukaan lomakylän vanhat rakennukset tullaan purkamaan uusien tieltä.Kare Lehtonen/Yle"Vuoden sisällä pitää tapahtua"

    Matkailukeskuksen aikataulua Rusanen ei tässä vaiheessa ryhdy arvuuttelemaan.

    – Vuoden sisään pitää näitten kontaktien kautta kuitenkin jotain tapahtua, hän sanoo.

    Matkailukeskuskokonaisuus on Rusasen mukaan niin suuri, että alue tullaan rakentamaan kolmessa vaiheessa.

    – Meillä on erilaisia konseptimalleja viisi kappaletta tällä hetkellä luonnoksina, että sitten katsotaan, mikä sieltä valitaan, kunhan rahoitus on varmistunut, sanoo rahoitusneuvottelumatkalta tavoitettu Rusanen.

    Suomen yleisimmältä perhoselta tylyt terveiset: Tämä kesä oli nyt sitten tässä

    Suomen yleisimmältä perhoselta tylyt terveiset: Tämä kesä oli nyt sitten tässä


    Perhostutkija, filosofian tohtori Kimmo Saarinen on hämmentynyt. Saarinen on tutkinut perhosia jo vuosikymmenien ajan, eikä hän ole koskaan nähnyt tähän aikaan vuodesta näin paljon eri lajien perhosia. – On tämä minun harrastaja- ja...

    Perhostutkija, filosofian tohtori Kimmo Saarinen on hämmentynyt. Saarinen on tutkinut perhosia jo vuosikymmenien ajan, eikä hän ole koskaan nähnyt tähän aikaan vuodesta näin paljon eri lajien perhosia.

    – On tämä minun harrastaja- ja tutkijauran aikana kerrassaan poikkeuksellista.

    Kevät oli Suomessa kylmä, mutta kun hellekausi toukokuussa alkoi, ei sille näyttänyt tulevan loppua. Lämpö sai talvehtineisiin perhosentoukkiin vauhtia. Ne pääsivät ajoissa koteloitumaan ja kuoriutumaan perhosiksi.

    Niinpä pelloilla ja niityillä on nyt hyvä mahdollisuus nähdä sellaisia lajeja, joita muuten tapaisi vasta heinäkuussa. Yksi tällainen on Suomen yleisin perhonen tesmaperhonen.

    Tesmaperhonen on Suomen yleisin perhonen. Kuvan perhonen on naaras.Juha Jantunen

    Väriltään tasaisen ruskea ja melko vaatimattoman oloinen tesmaperhonen on selkeästi heinäkuun laji. Kesäkuun puolella niitä tapaa normaalisti on vain yksittäisiä yksilöitä.

    Nyt tesmaperhosia näkee runsaasti. Kun normaalisti tesmaperhonen lentele elokuulle saakka, uskoo perhostutkija Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutista, että elokuulle saakka ei tesmaperhosta tänä kesänä näe.

    – Me olemme miettineet, että kun perhoskesää on vielä pari kuukautta jäljellä, niin mitä sinne loppupuolelle riittää, naurahtaa Saarinen.

    Kesä ohi hetkessä

    Tänä keväänä monet tavalliset kasvit voikukista lähtien ovat kukkineet Etelä-Suomessa toista viikkoa normaalia aiemmin. Toukokuussa alkanut hellejakso laittoi vauhtia sekä kasveihin ja perhosiin.

    Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevalla perhosseuranta-alueella on tähän juhannukseen mennessä tavattu jo 35 eri perhoslajia, mikä on kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

    Samalla alueella Joutsenossa on tehty perhosseurantaa jo noin 30 vuotta. Siihen ajanjaksoon verrattuna nyt etuajassa ovat liikkeellä muun muassa lehto- ja hohtosinisiipi sekä ketokultasiipi, orvokki- ja angervohopeatäplä, tummapapurikko ja tesmaperhonen.

    – Tesmaperhosen näkeminen on yleensä varma merkki kesän kääntymisestä ehtoopuolelle, kertoo Kimmo Saarinen.

    Toinen merkittävä kesän taite on Kimmo Saarisen mukaan maitohorsman kukkiminen. Tällä hetkellä maitohorsma on jo täydessä kukassa, vaikka se yleensä kukkii vasta heinä-elokuussa.

    – Tällaisen luontoihmisen näkökulmasta maitohorsman kukinta on aina vähän sellainen ankea merkki, että tämä kesä oli nyt tässä ja tämä kääntyy loppujäähdyttelyn puolelle. Vähän turhan aikaista, sanoo Kimmo Saarinen.

    Saarinen kyllä lohduttaa, että toki luonnossa on vielä kaikenlaista koettavaa niin perhosten, kasvien kuin muiden luonnonihmeiden parissa.

    Maitohorsma kukkii jo nyt Etelä- ja Keski-Suomessa, vaikka yleensä sen aika olisi vasta heinä-elokuussa.Jouko TykkyläinenKuivuus kiusaa toukkia

    Perhosharrastajia on tänä kesänä palkittu hienolla lajikirjolla, ja perhosia on tavattu huomattavasti viime vuosia runsaammin. Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin perhosseuranta-alueella perhosia on tähän mennessä tavattu kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

    Perhosen elinkaarta kuitenkin vaivaa kuivuus, sillä perhosten toukat syövät kasvien lehtiä. Kun vettä ei ole tullut taivaalta, eivätkä kasvit ole tavallista tahtia kasvaneet, on ravintoakin tarjolla toukille vähemmän.

    – Samanlainen ongelma on ollut koko Etelä-Suomessa, jossa kuivuudesta on kärsitty, kertoo Saarinen.

    Täydellistä perhoskesää tästä kesästä ei Kimmo Saarisen mukaan ole tulossa, mutta juhannuksen sateet auttavat perhosten toukkiakin ja saattavat pelastaa perhoskesän jatkumisen pidemmälle.

    Lanttuperhonen on yksi Suomen yleisimmistä perhosista.Juha JantunenTalvi toukkana

    Suurin osa perhosista noudattaa samankaltaista elämänrytmiä vuodesta toiseen. Niiden kehitysvaiheet etenevät niin, että saman lajin perhoset ovat lentämässä joka vuosi suurin piirtein samaan aikaan.

    Talven aikana perhonen ei luonnollisestikaan pysty lentelemään, joten sen on selvittävä jotenkin talven yli.

    – Suurin osa päiväperhosistamme ylittää talven pieninä toukkina. Esimerkiksi tesmaperhonen on usein karikkeen suojassa lumipeitteen alla. Keväällä ne alkavat syödä, koteloituvat ja lopulta kuoriutuvat perhosiksi.

    Kesän aikana tesmaperhonen munii. Niistä kuoriutuvat toukat syövät ahkerasti näivettynyttä heinää, kunnes valmistautuvat talvehtimaan.

    Aikuisina perhosina talvehtivat muun muassa yleiset nokkosperhonen, suruvaippa ja sitruunaperhonen. Tämä selittää sen, miksi sitruunaperhonen on kevään ensimmäisiä perhosiamme.

    Sitruunaperhonen talvehtii aikuisena perhosena ja on siksi sitä näkee jo aikaisin keväällä liihottelemassa pihamailla.Jouko TykkyläinenVielä tulee perhosia

    Tällä hetkellä niityiltä ja kedoilta pääsee helposti tapaamaan tesmaperhosen lisäksi muun muassa idänniittysilmän, angervohopeatäplän, niittyhopeatäplän tai orvokkihopeatäplän.

    – Sinisiipiä on monen vuoden jälkeen oikein mukavasti lennossa. Runsaslukuisin niistä on hopeasinisiipi, mutta sillä on seurassaan niittysinisiipiä, hohtosinisiipiä ja suojaisimmilla pakoilla myös lehtosinisiipiä, kertoo perhostutkija Kimmo Saarinen.

    Kaikkein isoimmat perhoset ovat onneksi vielä tulossa.

    – Haapaperhosta jo jonkin verran näkee, mutta sen ja häiveperhosten paras aika on vielä tulollaan. Että kyllä perhosia vielä tuleville viikoille riittää, lohduttaa Kimmo Saarinen.

    Kokeile itse tästä Ylen Luontovisasta, miten hyvin tunnistat Suomen perhosia ja eläimiä.

    Suolistosairauksista tulossa uusi kansantauti – uhkaa erityisesti alle 35-vuotiaita

    Suolistosairauksista tulossa uusi kansantauti – uhkaa erityisesti alle 35-vuotiaita


    Tästä on kyseTulehdukselliset suolistosairaudet ovat merkittävästi lisääntyneet Suomessa.Kainuussa ja Etelä-Karjalassa sairastuneita on jo yli prosentti maakunnan asukkaista.Tautien aiheuttajaa ei tiedetä.On parantumaton, mutta pysyy useimmiten...

    Tästä on kyseTulehdukselliset suolistosairaudet ovat merkittävästi lisääntyneet Suomessa.Kainuussa ja Etelä-Karjalassa sairastuneita on jo yli prosentti maakunnan asukkaista.Tautien aiheuttajaa ei tiedetä.On parantumaton, mutta pysyy useimmiten kurissa lääkityksellä.

    Tulehdukselliset suolistosairaudet alkoivat yleistyä Suomessa 1990-luvulla. 2000-luvulla niiden lisääntymistä on kuvattu ”räjähdysmäiseksi” sekä Suomessa että maailmalla. Taudin esiintyvyys ja lisääntyminen on suurinta Pohjoismaissa.

    Tulehduksillisia suolistosairauksia on kaksi. Toinen on haavainen paksusuolitulehdus ja toinen Crohnin tauti. Niiden yhteisnimitys on IBD, joka on lyhenne englanninkielisestä termistä Inflammatory Bowel Diseases.

    IBD puhkeaa tavallisimmin 15–35-vuotiaana. Tulehduksellisten suolistosairauksien tyypillisiä oireita ovat pitkittyvä ripuli, veriripuli ja vatsakivut.

    Paksusuolitulehduksen ja Crohnin taudin pääasiallinen oire on useita kertoja päivässä vaivaava ripuli. Se voi kestää monta viikkoa. Lisäksi potilaalla voi olla voimakkaita krampinkaltaisia vatsakipuja. Usein paino laskee ja yleisvointi heikkenee.

    Oireiden pitkittyessä on syytä hakeutua lääkäriin – työterveyteen tai terveyskeskukseen – ja sitä kautta tutkimuksiin.

    Paksusuolitulehdukseen tai Crohnin tautiin sairastunut joutuu käymään WC:ssä jopa kuusi kertaa päivässä.Yle Syy tuntematon

    Sairaus ei näy päällepäin, mutta sen oireet hankaloittavat elämää. Tautia sairastavan on esimerkiksi päästävä nopeasti WC:hen, mutta esimerkiksi ravintorajoituksia ei sairastuneelle yleensä anneta.

    IBD:n syitä ei tunneta, joten myös keinot sairauden ehkäisemiseksi puuttuvat.

    – Syy ei löydy geeneistä, sillä geenit eivät muutu näin nopeasti. Yksittäistä tekijää ei ole löytynyt ruuastakaan, vaikka syöminen on muuttunut, ruoka on jalostettua ja ruuan mukana syödään kemikaaleja, sanoo gastroenterologi Eija Hirsi Etelä-Karjalan keskussairaalasta.

    Syyksi on epäilty muun muassa jotakin ympäristötekijää, joka muuttaa suoliston reagointia ja aiheuttaa hallitsemattoman tulehduksellisen reaktion.

    – Viime vuosikymmeninä ympäristömme on muuttunut valtavasti. Kävelemme asfaltilla, oleskelemme sisätiloissa, teemme hermostuttavaa työtä, stressaannumme, antibiootit muuttavat suoliston bakteeristoa, luettelee Hirsi.

    Kainuussa ja Etelä-Karjalassa kansantaudin raja rikki

    Kelan lääkekorvaustilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2017 lopussa 47 800 IBD-tapausta. Vuonna 2007 niitä oli 30 000. Viimeisen 10 vuoden aikana tulehduksellisia suolistosairauksia on diagnosoitu reilun 1 700 tapauksen vuosivauhdilla.

    Suomessa IBD:tä esiintyy suhteutettuna väkilukuun eniten Kainuussa, Lapissa ja Oulun alueella sekä Kaakkois-Suomessa. Kainuussa ja Etelä-Karjalassa IBD voidaan jo luokitella kansantaudiksi, sillä sitä sairastaa yli prosentti väestöstä.

    Vuoden 2017 lopussa IBD lääkekorvausta maksettiin 972 kainuulaiselle, mikä tarkoittaa, että noin 1,31 % kainuulaisista sairastaa jompaakumpaa IBD-tautia. Etelä-Karjalassa lääkekorvausta sai 1 297 eteläkarjaista, mikä on yksi prosentti maakunnan asukkaista.

    IBD-sairauksia ei voida nykylääketieteellä kokonaan parantaa lääkkeillä tai leikkaushoidolla. Tauti todetaan suoleen tehtävällä tähystyksellä. Lääkkeillä tautien oireita voidaan lieventää, mutta kokonaan ne eivät oireita poista.

    Mikäli paksusuolentulehdus tai Crohnin tauti äityy niin vaikeksi, että lääkkeet eivät riittävästi tautiin helpota, on edessä leikkaus. Siinä potilaalta poistetaan suolesta osa, mutta sekään ei tautia lopullisesti nujerra.

    Paksusuolitulehduksen tai Crohnin tautiin voivat yleensä syödä samaa ruokaa kuin ennen sairastumistaan.YLELisää hoitajia

    Gastroenterologi Eija Hirsi Etelä-Karjalan keskussairaalasta toivoo, että sairaaloilla olisi enemmän hoitajia, jotka voisivat auttaa potilasta taudin aikana.

    – IBD-hoitajan osuus kroonisen sairauden hoidossa on tärkeä, kertoo osastonylilääkärinä toimiva Hirsi.

    Sairastuneiden tukena on myös Crohn ja Colitis ry, joka tarjoaa monenlaista apua ja vertaistukea sairastuneille.

    Koska tautien aiheuttajia ei tiedetä, on ihmisille vaikea antaa tautia ehkäiseviä elämänohjeita. Tupakointi lisää ainakin alttiutta sairastua Crohnin tautiin.

    – Uusia menetelmiä, kuten potilaan omaseuranta on otettava käyttöön. Ja ilman muuta tutkimusta tarvitaan lisää, sanoo Hirsi.

    Lue haavaisesta paksusuolitulehduksesta ja Crohnin taudista lisää Duodecimin terveyskirjastosta.

    Saimaan vedenpinta kääntymässä laskuun – lisäjuoksutus loppuu

    Saimaan vedenpinta kääntymässä laskuun – lisäjuoksutus loppuu


    Saimaan juoksutuksessa palataan luonnonmukaiseen tahtiin. Ensi maanantaista alkaen vettä juoksutetaan Vuoksen kautta 760 kuutiota sekunnissa. Lisäjuoksutus lopetetaan, koska Saimaan vedenkorkeus on kääntymässä hitaaseen laskuun. Ely-keskus arvioi,...

    Saimaan juoksutuksessa palataan luonnonmukaiseen tahtiin. Ensi maanantaista alkaen vettä juoksutetaan Vuoksen kautta 760 kuutiota sekunnissa.

    Lisäjuoksutus lopetetaan, koska Saimaan vedenkorkeus on kääntymässä hitaaseen laskuun. Ely-keskus arvioi, että Saimaan vedenkorkeus saavuttaa juhannuksen jälkeisellä viikolla juoksutussäännön mukaisen normaalivyöhykkeen ylärajan.

    Tätä ylemmäs vedenkorkeus ei ennusteiden mukaan nouse lähiaikoina.

    Saimaan vedenkorkeus on tällä hetkellä runsaat 50 senttiä ajankohdan keskitason yläpuolella.

    Vesi virrannut vauhdilla läpi talven ja kevään

    Saimaan juoksutusta vauhditettiin viime syksynä ja talvena hillitsemään Saimaan vedenpinnan nousua. Vedenpinta nousi voimakkaasti runsaiden sateiden takia.

    Vedenkorkeus nousi normaalivyöhykkeen yläpuolelle joulukuussa ja pysyi koko talven korkealla lisäjuoksutuksesta huolimatta.

    Vettä juoksutettiin Vuoksen kautta enimmillään 900 kuutiota sekunnissa. Kesäkuusta alkaen veden virtaamaa on vähennetty vaiheittain.