Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Sotalegenda Simo Häyhän aseen kohtalo on vuosikymmenien mysteeri:

    Sotalegenda Simo Häyhän aseen kohtalo on vuosikymmenien mysteeri: "Sen löytyminen olisi sensaatio"


    Mistä on kyse?Talvisodassa haavoittuneen mestariampuja Simo Häyhän kivääriä ei ole useista etsinnöistä huolimatta löytynyt.Kivääri on todennäköisesti jäänyt 6.3.1940 Kollaalle, jossa Häyhä haavoittui.Ase on jalkaväenkivääri M28–30...

    Mistä on kyse?Talvisodassa haavoittuneen mestariampuja Simo Häyhän kivääriä ei ole useista etsinnöistä huolimatta löytynyt.Kivääri on todennäköisesti jäänyt 6.3.1940 Kollaalle, jossa Häyhä haavoittui.Ase on jalkaväenkivääri M28–30 eli pystykorva.

    Maailman kenties tunnetuin tarkka-ampuja Simo Häyhä haavoittui Kollaalla vain viikko ennen talvisodan päättymistä 6.3.1940. Tuolloin hän sai vihollisen luodista osuman kasvoihinsa.

    Häyhä itse kertoo, että oli osuman jälkeen muutaman minuutin kuluttua herännyt siihen, kun aseveljet käänsivät hänet kyljelleen ja huusivat lääkintämiehiä paikalle. Kasvoihin tulleen osuman rajuudesta kertoo, että Häyhälle jouduttiin tekemään peräti 26 leikkausta, eikä leuka kuitenkaan koskaan tullut entiselleen.

    Vammautumisensa takia Häyhä ei enää päässyt jatkosotaan, vaikka olisi itse sinne halunnut.

    Tarkka-ampuja Simo Häyhän maailmanmaineen on luonut se, että hän lyhyessä ajassa – noin kolmessa kuukaudessa – ampui 546 vihollista. Suuren osan heistä hän ampui niin sanotulla pystykorvalla eli jalkaväenkivääri M/28-30:llä.

    Lukuisat ryhmät ovat käyneet etsimässä Simo Häyhän asetta oletetuilta haavoittumispaikoilta Kollaalta Laatokan pohjoispuolelta. Kaikki etsinnät ovat olleet tuloksettomia. Toive kuitenkin elää edelleen.

    Simo Häyhä kävi jatkosodan aikana kesällä 1942 Kollaanjoella näyttämässä talvisodan aikaisia ampumapaikkojaan.SA-kuvaVaikea löytää

    Simo Häyhän aseen löytymistä vaikeuttavat monet seikat. Ensinnäkään ei ole aivan varmaa, jäikö ase haavoittumispaikalle vai ottiko sen joku sieltä mukaansa.

    Elämäkerran Simo Häyhästä kirjoittanut sotatieteiden tohtori, dosentti Tapio Saarelainen on yrittänyt selvittää aseen kohtaloa yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

    – Minulla ei ole eksaktia tietoa asiasta. Uskon, että Simo Häyhän evakuointi Ulismaisten korvesta hänen haavoituttuaan oli se tärkein asia. Luulen ja oletan, että ase jäi Ulismaisten korpeen.

    Jos ase on metsään jäänyt, on sitä sieltä enää erittäin vaikea löytää. Tapahtumasta on kulunut jo melkein 80 vuotta. Puurunkoisesta aseesta olisi ehkä enää jäljellä metalliosat. Aseen numero on S60974, joten sellaisen numerosarjan löytyminen saattaisi paljastaa kyseessä olevan Simo Häyhän ase tai sen jäänteet.

    Tällä hetkellä on olemassa ainakin kaksi teoriaa siitä, missä Häyhä haavoittui. Ase voisi olla haavoittumispaikan tuntumassa.

    Harri Tonder (vas.) ja Pertti Saukkonen (oik.) tutkivat Simo Häyhä -näyttelyä Ruokolahden kirjastossa viime kesänä.Petri Kivimäki/YleOlisi onnen päivä

    Simo Häyhän syntymäkunnassa Etelä-Karjalan Rautjärvellä ja pitkäaikaisessa asuinkunnassa Ruokolahdella on runsaasti Simo Häyhän elämästä kiinnostuneita ihmisiä. Yksi heistä on Pertti Saukkonen, joka teki elämäntyönsä Imatralla Rajakoulun sissikouluttajana.

    Saukkonen on kuullut huhun, jonka mukaan ase olisi ollut yksityishenkilöllä Espoossa. Sovittu tapaaminen kuitenkin peruuntui, eikä ase ilmeisesti Espoossa ole.

    Pertti Saukkosen työkaveri, nyt jo edesmennyt Pertti Jäkälä, päätyi omissa tutkimuksissaan siihen, että haavoittumispaikka on Ulismaisenjärven lounaisrannassa. Saukkonen kävikin 2000-luvun alussa yhdessä Pertti Jäkälän ja kahden muun etsijän kanssa paikan päällä etsimässä kivääriä.

    – Meillä ei silloin metallinpaljastimia ollut mukana, mutta silmämääräisesti sitä etsimme, kertoo ruokolahtelainen Pertti Saukkonen.

    Paikka on Saukkosen mukaan ihan metsän keskellä kaukana kaikista poluista ja teistä.

    Samainen ryhmä löysi toisella tutkimusmatkallaan Simo Häyhän yhden ampumapaikan Häyhän itsensä tekemän kartan perusteella. Sieltä he keräsivät mukaansa yhteensä 542 hylsyä. Tämä ampumapaikka on usean kilometrin päässä oletetulta haavoittumispaikalta.

    – Jos se kivääri joskus löytyy, niin olisihan se onnen päivä, kertoo Saukkonen.

    Kollaa ja Simo Häyhä -museossa on esillä ahkio, jollaisella haavoittunut Simo Häyhä kuljetettiin pois taistelupaikalta.Tommi Parkkinen / YleVai olisiko se täällä?

    Ruokolahdella sijaitsevan Kollaa ja Simo Häyhä -museon tukiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Reijo Sinkkonen on intohimoisesti kiinnostunut kaikista Simo Häyhään liittyvistä tiedoista. Vuosien aikana hänkin on kuullut monia tarinoita Simo Häyhän kivääristä.

    – Yhden tarinan mukaan se olisi sieltä metsästä otettu talteen ja tuotu armeijan varikolle. Sitten joku on kertonut, että se olisi ollut myynnissä armeijan huutokaupassa. Uskon kuitenkin, että jos se ase olisi varikolle mennyt tai huutokauppaan, niin kyllä siitä olisi jo kerrottu.

    Sinkkonen on myös kuullut, että Häyhän ase olisi ollut haavoittuneen Häyhän ahkiossa, kun häntä lähdettiin haavoittumispaikalta viemään pois.

    – Enemmän kerrotaan kuitenkin, että ase jäi haavoittumispaikalle. Tärkeintä oli Simon saaminen nopeasti pois luotituiskusta. Samassa tilanteessa haavoittui muitakin rautjärveläisiä. Tuskin siinä umpihangessa lähdettiin katsomaan, että mikä ase lähtee mukaan.

    Kollaalla Ulismaisen taistelualueilla Sinkkonen on käynyt kaksi kertaa.

    Rautjärvellä sijaitsevan Kollaa ja Simo Häyhä -museon tukiyhdistyksen pj. Reijo Sinkkonen on intohimoinen Simo Häyhä -harrastaja.Tommi Parkkinen /Yle

    – Se on sellainen korpi, että aseen etsiminen sieltä on enemmän kuin neulan etsimistä heinäsuovasta. Ne suot ovat niin valtavia. Aseen löytyminen olisi sensaatio, sanoo rautjärveläinen Reijo Sinkkonen.

    Sinkkonen ei itse usko siihen, että haavoittumispaikka olisi Ulismaisenjärven luoteispuolella.

    – Missään vaiheessa Häyhä eikä Juutilaisen komppania siellä ollut. Venäläiset olivat sen paikan jo aikaisemmin vallanneet. Ei ole mitään mahdollisuutta, että Häyhä olisi siellä haavoittunut.

    Sinkkonen pohjaa käsityksensä muun muassa everstiluutnantti Kari Jylhän tutkimuksiin ja karttoihin. Niiden mukaan oikea paikka on Ulismaisen valtavan suon äärellä.

    Simo Häyhä oli alikersantiksi tultuaan saanut johdettavakseen ryhmän. Vihollisen divisioona oli etenemässä Ulismaisen korvessa yhtä Metsähallituksen hakkuulinjaa pitkin. Häyhän ryhmän tarkoitus oli Reijo Sinkkosen mukaan estää venäläisen joukon eteneminen.

    – Vastahyökkäys alkoi 6.3.1940 kello 6. Häyhän ryhmän piti ylittää noin 300 metriä pitkä suo. Suon takana oli pieni harjanne, jonne ryhmä kapusi. Tuolloin alkoi tulitus, kertoo Sinkkonen.

    Suomalaiset saivat tulitettua vihollisia ja karkoitettua heidät pois lumipiiloistaan. Kuitenkin yksi venäläinen sotilas pääsi vielä ampumaan, jolloin Simo Häyhä haavoittui.

    – Haavoittumispaikka on siinä harjanteella, mutta tarkkaan emme tiedä missä kohtaa harjannetta, kertoo Reijo Sinkkonen.

    Pystykorva eli jalkaväenkivääri M28–30 on saanut lempinimensä tähtäimen korvakkeista.Tommi Parkkinen / YlePystykorva – aikansa Rolls-Royce

    Simo Häyhä käytti aseenaan kivääriä, joka oli hänen suojeluskunta-aikainen aseensa. Kyseessä oli jalkaväenkivääri M/28-30. Sotatieteiden tohtori Tapio Saarelainen kertoo sen olevan aikansa eli 1930–40-luvun Rolls-Royce.

    – Siinä on muita parempi takatähtäin, josta voidaan säätää tarkka matka. Tähtäin pysyy tukevasti paikallaan, kertoo Saarelainen.

    Aseen etutähtäin on helposti säädettävissä ja Saarelaisen mukaan lujempi kuin edellisten asemallien tähtäin. Ase ja aseen piippu on taottu kotimaisesta Lokomon teräksestä.

    – Todella tarkka ja tarkkakäyntinen ase. Edustaa sen aikakauden huipputuotetta.

    Kansan suussa ase on saanut lempinimen pystykorva, mikä johtuu aseen tähtäimessä olevista korvakkeista.

    Simo Häyhä

    Syntyi Rautjärvellä 17.5.1905

    Oli maailmanluokan tarkka-ampuja, joka talvisodassa 98 vuorokauden aikana ampui 542 venäläissotilasta.

    Haavoittui pahasti viikko ennen talvisodan päättymistä 6.3.1940.

    Häyhä eli talvisodan jälkeen Ruokolahdella ja pari viimeistä vuottaan hoitokodissa Haminassa.

    Aseen takatähtäimessä on numeroin ilmaistu matka, jonne luodin pitäisi lentää. Tällaisella aseella Simo Häyhä sai osuman 450 metrin päässä olevaan viholliseen.

    Simo Häyhän taitoa kuvaa se, että aseessa ei ole ollenkaan kiikaritähtäintä, vaan matka kohteeseen piti arvioita puhtaasti omin silmin.

    Pystykorvan runko on koivua. Saarelaisen mukaan ase on hyvin kestänyt myös talvisodan pakkaset ja tuiskut.

    – Toimii mikäli se on oikein huollettu ja putsattu. Siellä ei saa olla likaa, ruutikaasun jäämiä eikä öljyä. Jos se on illalla valopetrolilla tai vastaavalla liuoksella putsattu, niin sitten toimii kovassakin pakkasessa. Todella luotettava, kuvailee Tapio Saarelainen.

    Tapio Saarelaisen mukaan Häyhä käytti suojeluskunta-aikaista kivääriään koko talvisodan ajan. Hän tunsi aseensa todella hyvin ja oli tottunut sillä ampumaan. Ruotsalaisilta Häyhä sai talvisodan aikana palkintokiväärin, mutta hän ei käyttänyt sitä.

    – Se ei ollut niin tarkkakaan kuin Häyhän oma kivääri. Näin Simo Häyhä minulle kertoi, sanoo Tapio Saarelainen.

    Simo Häyhän käyttämässä kiväärissä oli luotettava takatähtäin, johon pystyi asettamaan matkan kohteeseen.Tarkka-ampujia tarvitaan edelleen

    Yliluutnantti Jani Hautala kouluttaa Puolustusvoimien tarkka-ampujia Jalkaväkikoulussa Lappeenrannassa. Vaikka sodankäynti on talvisodan ajoista muuttunut merkittävästi, on tarkka-ampujille Hautalan mukaan tarvetta edelleen. Tarkka-ampujien merkitys on entisestään jopa kasvanut.

    – Kun seuraa sodankäyntiä Irakissa tai Nato-joukkojen toimintaa esimerkiksi Afganistanissa, niin siellä tarkka-ampujatoiminta on korostunut. Pystytään vaikuttamaan kohteeseen turvallisen etäisyyden päästä.

    Kun Simo Häyhä talvisodassa ampui 450 metrin päähän, ovat ampumamatkat nykyään siihen verrattuna moninkertaisia. Ilta-Sanomat kertoi vajaa vuosi sitten kanadalaisesta eliittijoukon sotilaasta, joka oli osunut 3 540 metrin päässä olevaan kohteeseen. Se on lehden mukaan uusi maailmanennätys.

    – Sellaiseen tulokseen vaikuttaa jo enemmän ampujan taito kuin välineet. Yli kolmen kilometrin päähän ammuttaessa ampujan tulee ottaa huomioon jopa maapallon pyörimisliike.

    Simo Häyhä sai talvisodan aikana lahjaksi kiväärin, mutta ei lahjakivääriä kuitenkaan koskaan sodassa käyttänyt.SA-kuvaVaativa laji

    Tarkka-ammuntaa opetetaan Suomen kaikissa varuskunnissa niille varusmiehille, jotka erikoistuvat tarkka-ammuntaan. Puolustusvoimien oma henkilökunta puolestaan koulutetaan Lappeenrannan Maasotakoulun suojissa sijaitsevassa Jalkaväkikoulussa.

    Jalkaväkikoulun yliluutnantin Jani Hautalan mukaan Suomessa käytössä olevilla aseilla ja laitteilla tarkka-ampuja osuu kohteeseen, joka on noin 1–1,5 kilometrin päässä ampujasta. Puolustusvoimilla on käytössään Sako TRG 42, joka Puolustusvoimissa on käytössä nimellä tarkka-ampujakivääri 2000.

    Yliluutnantti Jani Hautalan mukaan nykyään tarkka-ampujat työskentelevät usein ampujaparina, joista toisen tehtävä on tähystää ja toisen tehtävä ampua. Tähystäjä auttaa kohteen arvioimisessa.

    Kun kohde on yli kilometrin päässä, joutuu tarkka-ampujapari ottamaan ampumamatkan lisäksi huomioon muun muassa ilmanpaineen, lämpötilan ja tuulen voimakkuuden. Ampumapaikalla ei välttämättä tuule, mutta luotiradan varrella tuuli voi vaihdella paljonkin.

    – Voi katsoa, että missä heiluu korsi tai miten paljon oksat heiluvat missäkin kohtaa matkaa. Tuulen nopeus pitää osata arvioida erikseen luodin alku-, loppu- tai keskimatkalta, kertoo yliluutnantti Jani Hautala.

    Ampujia ja tähystäjiä auttavat merkittävästi aseen kaukoputki ja korkealle kehittynyt optiikka. Kilometrin päässä olevan 50 cm x 50 cm -kokoisen kohteen pystyy nykytekniikalla hyvin havaitsemaan.

    Nykyisin käytössä olevalla tarkka-ammuntakiväärillä osuu 1–1,5 kilometrin päässä olevaan kohteeseen.Tommi Parkkinen / YleKiinnostaa varusmiehiä

    Jalkaväessä jääkäreinä palvelevat varusmiehet voivat valita tarkka-ammunnan erikoistumisalakseen. Jalkaväkikoulun yliluutnantti Jani Hautalalla on käsitys, että tarkka-ammunta kiinnostaa varusmiehiä kovasti. Monet palvelukseen tulevat ovat harrastaneet ammuntaa jo ennen varusmiespalvelusta.

    Useat nuoret harrastavat tietokoneella pelattavia sotastrategia- ja ammuntapelejä. Osassa näissä FPS-peleissä ampuja pystyy ottamaan huomion luodin lentorataan vaikuttavat seikat. Ne eivät kuitenkaan vielä tee yliluutnantti Jani Hautalan mielestä nuoresta hyvää ampujaa.

    – Jos pelitilanteessa pelaaja joutuu ottamaan huomioon ilmanpaineen, tuulen, lämpötilan, matkan ja muut seikat ja tekemään niistä laskutehtävän, niin silloin peleistä voi vähän ollakin hyötyä.

    Tarkka-ampujan arki on kuitenkin kaukana nopeatempoisesta sotapelistä, sillä yhtä laukaisua voi joutua odottamaan paikallaan kuusikin tuntia.

    – Tarkka-ampujan taito tulee siitä, miten hän osaa lukea ympäristöä ja olosuhteita ja miten hän pystyy ennen laukaisua laskutoimituksille valmistelemaan laukaisun. Hyvä tarkka-ampuja on rauhallinen ja maltillinen, jolla on pitkä keskittymiskyky ja kyky odottaa, kertoo yliluutnantti Jani Hautala Jalkaväkikoulusta Lappeenrannasta.

    Jalkaväkikoulun majuri Jussi Keskitalon sylissä on Puolustusvoimien nykyisin käyttämä tarkka-ammuntakivääri Sako TRG 42.Tommi Parkkinen / YleHäyhän opit käytössä

    Lappeenrannan Jalkaväkikoulussa opiskelevat tarkka-ammuntaa muun muassa kadetit ja Puolustusvoimien oma henkilökunta. Jalkaväkikoulun majuri Jussi Keskitalon mukaan talvisodan legendaarinen tarkka-ampuja Simo Häyhä on ollut mallina seuraaville tarkka-ampujasukupolville. Monet Häyhän tavat ovat käytössä edelleen.

    – Simo Häyhä esimerkiksi pukeutui erittäin lämpimästi. Sitä pukeutumista käytetään edelleen Puolustusvoimien asekoulutuksessa. Mitä tukevammin on varusteita päällä, sitä tukevampi on ampuma-asento ja sitä todennäköisemmin osuu kohteeseen.

    Keskitalo myös ihailee Häyhän tapaa mennä jo aamuyöllä tuliasemaan, jolloin siellä ei ollut vielä ketään muita. Hän saattoi olla tuntikausia paikoillaan liikkumatta.

    – Koska hän ei liikkunut ja liike on se joka paljastaa, niin hänellä oli silloin etu nähdä kaikki liike.

    Simo Häyhän etu oli Keskitalon mukaan myös se, että hän ei käyttänyt lainkaan kiikaritähtäintä. Talvella kiikaritähtäin menee helposti pakkasen ja hengitysilman takia huuruun. Myös tulituksen aloittaminen ilman kiikaritähtäintä on nopeampi kuin kiikaritähtäimen kanssa.

    – Häyhä oli myös viholliselle pienempi maali, sillä kiikaritähtäimen kanssa ammuttaessa ampujan pää joutuu olemaan korkeammalla kuin ilman kiikaritähtäintä, kertoo Jalkaväkikoulun toimistopäällikkö majuri Jussi Keskitalo.

    Video: Tältä näyttää miljoonilla euroilla peruskorjattu Kotkaniemi – presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseo avaa ovensa lauantaina


    Edellisen kerran Kotkaniemen kotimuseossa on voinut vierailla kesällä 2014. Silloin museota pidettiin vielä auki talkoovoimin. Kauan odotettu remontti alkoi elokuussa 2016. Senaatti-kiinteistöjen teettämän remontin budjetti oli lähes 3 miljoonaa...

    Edellisen kerran Kotkaniemen kotimuseossa on voinut vierailla kesällä 2014. Silloin museota pidettiin vielä auki talkoovoimin. Kauan odotettu remontti alkoi elokuussa 2016.

    Senaatti-kiinteistöjen teettämän remontin budjetti oli lähes 3 miljoonaa euroa. Päärakennus ja piha ovat nyt valmistuneet ja museo avataan yleisölle lauantaina 19.5.2018.

    Luumäellä kirkkaan Kivijärven rannalla sijaitsevan Kotkaniemen päärakennuksen rakennutti alkujaan laamanni Alfred Thomé vuonna 1898, Svinhufvudit muuttivat tilalle 1908, jolloin Svinhufvudista tuli Lappeen tuomiokunnan kihlakunnantuomari.

    Peruskorjauksessa arvorakennus kunnostettiin kokonaan, lattian alla olevista rakenteista aina katonharjaan saakka. Myös päätaloa ympäröivä puutarha on uudistettu. Pahoin pusikoitunut piha ja muun muassa lupiinien valloittama entinen keittiöpuutarha on raivattu ja entisöity perinteiseen, P. E Svinhufvudin vaimon Ellenin aikaiseen asuunsa.

    Suomen tasavallan kolmas presidentti P. E. Svinhufvud asui Kotkaniemessä perheineen aina kuolemaansa 29.2.1944 saakka.

    Pitkän kiistelyn jälkeen Kotkaniemi päätyi Suomen valtion omistukseen. Valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöt vuokraa rakennuksen Museovirastolle. Museon toiminnasta vastaa Kotkaniemi-säätiö.

    Katso alta tuoreet kuvat juuri peruskorjatusta Kotkaniemestä.

    Ylioppilaskirjoitusten huipputulokset: Neljä nappasi jopa 8 laudaturia

    Ylioppilaskirjoitusten huipputulokset: Neljä nappasi jopa 8 laudaturia


    Ylioppilaslautakunnan mukaan kevään kirjoituksissa yhteensä neljä kokelasta kirjoitti itselleen kahdeksan laudaturia. Heistä paras on laudaturien lisäksi kaksi eximiaa kirjoittanut opiskelija Vasa gymnasiumista. Kolme muuta kirjoitti kahdeksan...

    Ylioppilaslautakunnan mukaan kevään kirjoituksissa yhteensä neljä kokelasta kirjoitti itselleen kahdeksan laudaturia. Heistä paras on laudaturien lisäksi kaksi eximiaa kirjoittanut opiskelija Vasa gymnasiumista.

    Kolme muuta kirjoitti kahdeksan ainetta ja sai niistä kaikista laudaturit. He tulevat Lappeenrannan lyseon lukiosta, Mikkelin lukiosta ja Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta.

    Ylioppilaskirjoitusten paras tutkinto puoltoäänten mukaan on kuusi laudaturia ja viisi eximiaa. Tuloksen saavutti opiskelija helsinkiläisestä Ressun lukiosta, kerrotaan Ylioppilastutkintolautakunnasta.

    Toinen 11 ainetta kirjoittanut on Someron lukiosta, ja hänen saaliinsa on viisi laudaturia ja kuusi eximiaa.

    Kevään ylioppilaskirjoituksiin oli ilmoittautunut 40 894 ihmistä ja ylioppilaaksi pääsee tänä keväänä yli 26 000 kokelasta. Tänä vuonna lakkiaisia juhlitaan lauantaina 2. kesäkuuta.

    Yle julkaisee kaikkien tämän kevään ylioppilaiden nimet. Voit katsoa lukiokohtaiset nimilistat täältä. Listat täydentyvät sitä mukaa, kun tietoja saadaan kouluilta.

    Kevään ylioppilakokeiden pisterajat voi puolestaan lukea täältä.

    Yksi kuoli henkilöauton ja kuorma-auton törmäyksessä Kouvolassa

    Yksi kuoli henkilöauton ja kuorma-auton törmäyksessä Kouvolassa


    Henkilöauton kuljettaja kuoli törmättyään kuorma-autoon Kouvolassa perjantaina aamupäivällä, poliisi kertoo. Onnettomuus sattui VT 6:lla noin kolme kilometriä Kaipiaisista Luumäen suuntaan. Ilmoitus tapahtuneesta tuli klo...

    Henkilöauton kuljettaja kuoli törmättyään kuorma-autoon Kouvolassa perjantaina aamupäivällä, poliisi kertoo.

    Onnettomuus sattui VT 6:lla noin kolme kilometriä Kaipiaisista Luumäen suuntaan. Ilmoitus tapahtuneesta tuli klo 10.39.

    Onnettomuushetkellä rekka oli ajamassa Kouvolan suunnasta ja henkilöauto Lappenrannan suunnasta.

    Onnettomuuden jälkeen yksi ajokaista suljettiin liikenteeltä. Kello 13:n jälkeen molemmat kaistat otettiin takaisin käyttöön.

    Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

    18.5. 2018 klo 18.40 Juttua täydennetty poliisin antamilla tiedoilla. Henkilöauton kuljettaja sai surmansa kolarissa.

    Soten valinnanvapauskokeilu alkaa eri puolilla maata – kokeilussa jokainen saa valita oman terveysasemansa

    Soten valinnanvapauskokeilu alkaa eri puolilla maata – kokeilussa jokainen saa valita oman terveysasemansa


    Lääkärissä käynti voi muuttua ensi vuoden alusta eri puolilla Suomea. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi tiistaina rahoitusta sote-uudistuksen valinnanvapauspilotteja varten kaikkiaan kymmeneen maakuntaan yhteensä 100 miljoonaa...

    Lääkärissä käynti voi muuttua ensi vuoden alusta eri puolilla Suomea. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi tiistaina rahoitusta sote-uudistuksen valinnanvapauspilotteja varten kaikkiaan kymmeneen maakuntaan yhteensä 100 miljoonaa euroa.

    Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat mukana sote-uudistuksen pilottialueiden joukossa. Kymenlaakso saa pilottia varten valtiolta rahoitusta 8 miljoonaa euroa ja Etelä-Karjala 5,5 miljoonaa.

    – Haimme sote-keskusta varten 7,5 miljoonaa euroa, mutta tällä päästään tekemisessä alkuun eri tavoin, sanoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen.

    Kymenlaaksossa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carean hakema summa oli 17,3 miljoonaa.

    – Nyt riippuu STM:n rahoitusperusteluista, että joudummeko reivaamaan hankesuunnitelmaa. Tuskin oletetaan, että teemme samat asiat puolet halvemmalla, sanoo Lauri Lehto Careasta.

    Ministeriö myönsi rahoitusta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan lisäksi Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntiin.

    Uusimaa sai rahoituksesta suurimman siivun, 50 miljoonaa euroa.

    "Pakko ei ole valita"

    Kymenlaaksossa Kotka, Kouvola ja Hamina pilotoivat sote-keskuksen valinnanvapautta, jossa asukas voi valita palvelunsa joko julkisesta tai yksityisestä sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Pilotti ei koske Pyhtäätä, Virolahtea ja Miehikkälää. Nämä kunnat hankkivat terveyspalvelunsa Attendolta, jonka Terveystalo osti vastikään.

    Myös Etelä-Karjala pilotoi sote-keskusta. Pilotti koskee kaikkia maakunnassa asuvia.

    Sosiaali- ja terveyskeskuksen eli sote-keskuksen palveluja ovat esimerkiksi terveysneuvonta, terveystarkastukset, yleislääkärin vastaanotot, toiminta- ja työkyvyn arvioinnit, sosiaalityöntekijän antama ohjaus ja neuvonta sekä tietyt erikoislääkärien vastaanotot.

    Lappeenrannan keskussairaala. Erityistason terveys- ja sosiaalipalvelut säilyvät julkisina valinnanvapauspilotissa.Yle

    Hallituksen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen avaaminen kilpailulle vähentäisi jonotusaikoja perusterveydenhuollossa.

    Pilotissa asukas voi valita itse, mitä sote-keskusta hän käyttää. Sote-keskusta voi vaihtaa enintään puolen vuoden välein. Jos valintaa ei tee, tehdään se asukkaan puolesta. Silloin sote-keskukseksi määräytyy lähimpänä asuinpaikkaa sijaitseva julkinen sote-keskus.

    – Pakko ei ole valita. Jos ei tee valintaa, kuuluu kuitenkin jonkin julkisen sote-keskuksen palvelujen piiriin, sanoo kuntayhtymä Carean asiakkuuspäällikkö Lauri Lehto.

    Tästä Ylen artikkelista näet, miten sote-uudistus vaikuttaa terveyteesi.

    Velvollisuus tiedottaa palvelun laadusta

    Pilotin käynnistyessä sote-keskuksen voisi valita sähköisesti Kelan järjestämästä portaalista. Jos tietokoneen käyttö tuntuu hankalalta, pitäisi apua olla saatavilla valinnan tekemiseksi, kertoo kehitysjohtaja Merja Tepponen Eksotesta.

    – Palveluntuottajien velvollisuutena on tiedottaa avoimesti palvelun laadusta kuten asiakastyytyväisyydestä, hoitoon pääsyn nopeudesta ja kustannustehokkuudesta. Asiakas voi sitten tietoja vertailemalla tehdä valinnan, sanoo Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen.

    Vielä valinnan tekemisen yksityiskohtia ei ole kuitenkaan lyöty tarkasti lukkoon. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso aloittavat pilotoinnin valmistelutyöt toden teolla kesäkuussa, kun sosiaali- ja terveysministeriö antaa kuntayhtymille tarkennettuja tietoja pilotista.

    – Tällä pilotilla tuetaan sote-uudistusta ja siinä olevan valinnanvapauden toimeenpanoa. Pilottien avulla voidaan viedä uudistusta hallitusti ja vaiheittain eteenpäin, sanoo erityisasiantuntija Kirsi Paasovaara sosiaali- ja terveysministeriöstä.

    "Yksityisiä voi tulla enemmänkin"

    Kehitysjohtaja Merja Tepponen arvioi, että Etelä-Karjalaan perustetaan pilotin aikana ehkä neljästä viiteen yksityistä sote-keskusta. Eksoten on määrä tavata yksityisiä palveluntuottajia lähiaikoina.

    Suurimmat yksityiset terveysfirmat Suomessa ovat Mehiläinen, Pihlajalinna ja Attendon terveyspalvelut ostanut Terveystalo.

    – Yksityisiä sote-keskuksia voi tulla enemmänkin kuin 3–4, mutta tämä on karkea arvaus tässä vaiheessa, sanoo Merja Tepponen.

    Eksoten yhtenä merkittävänä painotuksena pilotissa ovat haja-asutusalueet. Palveluja halutaan säilyttää ja kehittää myös paikkakunnilla, jotka sijaitsevat yli 30 kilometrin päässä Lappeenrannan ja Imatran keskustoista.

    – Varmaan tulee erimallisia sote-keskuksia. Palveluntuottajalla voisi olla esimerkiksi toimipiste Lappeenrannassa ja toinen toimipiste Luumäellä. Kaikissa toimipisteissä ei välttämättä ole samoja palveluita joka päivä saatavilla, sanoo Tepponen.

    Pohjola-taloon Kouvolassa on perusteilla yksityinen sote-keskus.Pyry Sarkiola / YleIsoilla terveysfirmoilla mielenkiintoa Kymenlaaksoa kohtaan

    Kymenlaaksossa terveysjätti Mehiläinen on jo ehtinyt ilmoittaa, että se aikoo perustaa sote-keskuksen Kouvolassa sijaitsevaan Pohjola-taloon. Yhtiö kaavailee sote-keskuksia myös Kotkaan ja Lappeenrantaan.

    Yhtiö arvioi, että siirtymää julkisista yksityisiin palveluihin tapahtuu, mutta että se olisi tahdiltaan maltillista.

    – Tätä on vaikea ennustaa, mutta varmaan valtaosa ihmisistä tulee edelleen saamaan palvelunsa julkiselta sektorilta ja yksityiselle siirtyy tietty osa. Ihmiset vaihtavat palveluntuottajaa siinä vaiheessa, kun heille tulee tarve siihen. Arvio on, että asiakasmäärät kasvavat maltillisesti, sanoo Mehiläisen perusterveydenhuollon liiketoimintajohtaja Markku Näreneva.

    Lauri Lehto Careasta arvioi, että liikehdintää yksityisten ja julkisten palvelujen välillä tulee olemaan.

    – Kymenlaakson alueelta en tiedä kuin tämän Mehiläisen avauksen. Valtakunnallisilla toimijoilla on kuitenkin mielenkiintoa. Esimerkiksi Pihlajalinna on rakentamassa valtakunnallista verkostoa. Hämmästyisin, jos suurimmat terveysyritykset eivät olisi palveluntuottajaehdokkaina. Toivotaan, että myös pieniä tuottajia tulee mukaan, sanoo Lehto.

    Keskiössä myös lapset ja nuoret

    Kymenlaaksossa pilotin keskiössä ovat etenkin mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoito sekä lasten ja nuorten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut.

    – Molemmat ryhmät tarvitsevat perustason sosiaali- ja terveyspalveluita, joita voi tarjota yksityinen tai julkinen sektori. Lisäksi näillä ryhmillä on tarvetta kuntayhtymän järjestämille erityistason palveluille. Tavoitteena onkin, että julkisen ja yksityisen tason palveluita sovitetaan yhteen kustannustehokkaalla tavalla ilman, että asiakasta pompotellaan luukulta toiselle, sanoo asiakkuuspäällikkö Lauri Lehto.

    Sote-keskukset eivät ole ainoita palveluita, joita on tarkoitus pilotoida ensi vuonna, mikäli valinnanvapauslaki hyväksytään eduskunnassa. Valtakunnallisesti pilotteja on neljänlaisia. Niissä testataan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan valintaa sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttämistä.

    Etelä-Karjala haki rahoitusta myös henkilökohtaisen budjetin pilotointia varten, mutta siihen kuntayhtymä ei saanut hakemaansa 1,9 miljoonan lisärahoitusta. Maakunta on jo mukana henkilökohtaista budjettia koskevassa kokeilussa, johon se on saanut 770 000 euron valtionrahoituksen.

    – Henkilökohtainen budjetti voidaan tässä vaiheessa myöntää vammaisille tai vanhuksille. Asiakas voi budjetin avulla hankkia palveluita yksityiseltä sektorilta. Edellytyksenä on, että asiakkaalla pitää olla laaja-alaista avun tarvetta ja hänellä tulee olla joko tuettuna tai itsenäisesti olla kyky tehdä valinta, sanoo erityisasiantuntija Kirsi Paasovaara sosiaali- ja terveysministeriöstä.

    Valtiovarainministeriö: Soten valinnanvapaudella säästetään nolla euroa

    Valtiovarainministeriö: Soten valinnanvapaudella säästetään nolla euroa


    Sote-uudistukseen keskeisesti liittyvällä valinnanvapausmallilla säästetään pyöreät nolla euroa. Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön kansliapäällikön, valtiosihteeri Martti Hetemäen eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle torstaina...

    Sote-uudistukseen keskeisesti liittyvällä valinnanvapausmallilla säästetään pyöreät nolla euroa.

    Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön kansliapäällikön, valtiosihteeri Martti Hetemäen eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle torstaina toimittamasta muistiosta.

    Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun valtiovarainministeriö on arvioinut valinnanvapausmallin säästöpotentiaalia.

    Muistion mukaan valinnanvapaus ei tuo säästöjä, koska sen arvioidaan lisäävän kustannuksia. Tämä johtuu siitä, että valinnanvapauden arvioidaan tuovan palvelut saataville yhä useammalle.

    – Peruspalveluihin pääsyä parantamalla valinnanvapaus vähentää erikoissairaanhoidon menojen kasvua. Toisaalta peruspalveluihin pääsy lisää menoja, Hetemäki toteaa muistiossa.

    Muistiossa esitetty arvio valinnanvapauden säästöpotentiaalista on yllättävä, sillä sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on saada julkiset sosiaali- ja terveysmenot kuriin. Hallituksen mukaan sote-uudistuksella pitäisi pystyä hillitsemään menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.

    Toisaalta hallitus ei ole erityisemmin painottanut sitä, että juuri valinnanvapauden lisääminen hillitsisi kustannuksia. Valinnanvapauden lisäämisen tavoitteena on se, että asiakas pääsisi nykyistä nopeammin hoitoon.

    Säästötavoite silti toteutumassa

    Muistiossa arvioidaan myös muita sote-uudistuksen osatekijöiden vaikutusta sote-menojen säästöpotentiaaliin ja säästöihin. Laskelmasta käy ilmi, että sote-uudistuksen kolmen miljardin euron kustannussäästötavoite on saavutettavissa.

    Muistion mukaan neljän miljardin euron suuruiset säästöt tulevat lähes pelkästään tiedon ja teknologian käytöstä. Eri palveluiden yhteensovittamisen eli palveluintegraation säästöpotentiaaliksi on arvioitu 0,6 miljardia euroa.

    Muistiosta ei käy ilmi, mihin arvio neljän miljardin euron säästöpotentiaalista tiedon ja teknologian käytöstä tarkalleen ottaen perustuu.

    Hetemäki kuitenkin kirjoittaa, että tiedon ja teknologian tuottavuushyödyt ovat suuret esimerkiksi vanhustenhuollossa. Hetemäki viittaa muistiossaan Etelä-Karjalan Eksote-malliin. Muistiossa kerrotaan, että Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen on arvioinut aikaisemmin, että digitalisaatiolla olisi yksin erittäin suuri sote-menojen kasvua vähentävä vaikutus.

    Hetemäki mainitsee Eksoten myös perustellessaan palveluintegraation säästöpotentiaalia. Hetemäen mukaan palveluiden yhteensovittaminen alentaa oletettavasti 52 suurimman kunnan sote-menot Eksoten tasolle. Tämä tarkoittaisi 360 miljoonan euron säästöjä koko maassa.

    Lue myös:

    Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

    Nyt se tapahtui: Hallitus esittää valinnanvapautta sote-palveluihin

    Ryanair aloitti lennot Lappeenrannasta Ateenaan – maakuntien kentiltä lennetään Eurooppaan vielä vähän

    Ryanair aloitti lennot Lappeenrannasta Ateenaan – maakuntien kentiltä lennetään Eurooppaan vielä vähän


    Lappeenrannan lentoasemalla iloitaan ensimmäisen Ateenan-lennon laskeutumisesta. Avajaislento on tuonut Saimaalle lähes sata matkustajaa, joukossa nelisenkymmentä kreikkalaisturistia. – Tarkkaan emme vielä tiedä mitä täällä teemme, olemmehan...

    Lappeenrannan lentoasemalla iloitaan ensimmäisen Ateenan-lennon laskeutumisesta. Avajaislento on tuonut Saimaalle lähes sata matkustajaa, joukossa nelisenkymmentä kreikkalaisturistia.

    – Tarkkaan emme vielä tiedä mitä täällä teemme, olemmehan lomalla, sanoo siskonsa kanssa matkalla oleva Izambella Papadopoulu.

    Viikon matkalla sisarukset tutustuvat ensin Lappeenrantaan, ja jatkavat sitten Joensuuhun, jossa kolmas sisko on opiskellut kevään ajan.

    – Meidän tavoitteenamme on nähdä mahdollisimman monta paikkakuntaa. Käymme Lappeenrannan lisäksi ainakin Turussa, Tampereella ja Helsingissä, sanoo puolestaan ateenalainen Aristiolis Christoforov.

    Ryanairin Lappeenranta - Ateena -reitin avajaiset.Jari Tanskanen /Yle

    Kesän matkailusesongista on tulossa eteläisellä Saimaalla hyvä. Suorilla lennoilla Lappeenrannasta Ateenaan ja Milanoon on myynnissä kesäkaudella lähes 33 000 paikkaa. Vaikka valtaosa matkustajista on pietarilaisia ja suomalaisia, varausten perusteella lentojen arvioidaan tuovan Saimaalle yli 8000 turistia.

    Lentomatkustajien lisäksi hotelleja täyttävät aasialaiset turistit. Kaksi viikkoa sitten alkaneet ryhmämatkat ovat tuoneet Lappeenrantaan jo tuhat etelakorealaista matkailjaa – koko kesän kävijämäärä nousee reilusti keväällä arvioidusta.

    Ensimmäisiä kiinalaisia omatoimimatkailijoita puolestaan odotetaan loppukesästä, kun kiinalainen matkatoimisto Ctrip aloittaa matkojen myynnin lähiviikkoina. Turistit kiertävät Saimaata autoilla, ja yöpymisiä on myös Savonlinnassa sekä Mikkelissä.

    Kari Kosonen/Yle

    – Uudet matkailjat jättävät tänä kesänä matkailutulona Lappeenrannan seudulle noin 2,3 miljoonaa euroa, laskee matkailupäällikkö Mirka Rahman.

    MC Infon tekemän selvityksen mukaan parin päivän Saimaan-lomalla keskieurooppalainen turisti käyttää rahaa keskimäärin vajaat 150 euroa päivässä.

    Suorat lentoyhteydet tuovat tänä vuonna Lappeenrantaan, Tampereelle ja Turkuun kymmenien miljoonien eurojen matkailutulon. Ne ovat ainoita maakuntakenttiä Suomessa, joista on suoria halpalentoja Eurooppaan.

    Turun-lennoilla telakan ja autotehtaan työmatkustajien lisäksi turisteja

    Harvassa maakunnassa on vielä valmiina matkailutuotteita, joilla ulkomaalaisia ryhmiä saataisiin tuotua päivän tai parin visiitille. Monen lentoreitin säilymisen kannalta turistit olisivat kuitenkin tärkeitä.

    Suomen maakuntakentistä eniten kansainvälisiä matkustajia on alkuvuodesta ollut Turussa, jonka kentän kautta on kulkenut suorilla ulkomaanlennoilla tammi-huhtikuun välisenä aikana yli 92 000 matkustajaa. Valtaosa Gdanskista, Riiasta sekä Tukholmasta tulevista matkustajista saapuu Suomeen työmatkalle.

    Wizz Air lentää Gdanskista Turkuun.Ali Haider / EPA

    Turku on onnistunut kasvattamaan saapuvien turistien määrää muun muassa näkyvällä markkinoinnilla Berliinissä.

    – Meille on hyvä yhteys esimerkiksi Saksasta Riian kautta yhdellä vaihdolla, ja sitä kautta saamme runsaasti saksalaisturisteja, sanoo Turun matkailujohtaja Anne-Marget Hellén.

    Ulkomaiset turistit jättävät miljoonien matkailutulot

    Matkailun aluetaloudelliseksi vaikutukseksi lasketaan Turussa vuosittain 300 miljoonaa euroa. Ilman suorien lentoyhteyksien tuomia turisteja summa olisi merkittävästi alhaisempi.

    Turisteja tutkimassa Turun karttaa.Pasi Mäenpää / Yle

    Myös Tampereella ulkomaiset matkailijat jättävät tänä vuonna kymmenien miljoonien eurojen matkailutulon. Halpalennot Bremenistä ja Budapestistä tuovat kaupunkiin tuhansia matkailjoita, ja vielä suurempi määrä saapuu Helsinki-Vantaan kautta.

    Suuria toiveita on asetettu talvikaudella alkaville suorille lennoille Tampereelta Malagaan.Aurinkorannikolle matkaavien suomalaisten lisäksi koneet tuovat espanjalaisia lomalle Suomeen.

    – Käymme keskusteluja esimerkiksi Fuengirolassa toimivien matkanjärjestäjien kanssa. He voivat nyt varata lennoille kiintiön ja tuoda ryhmiä Tampereelle, sanoo Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiön Tredean lentoliikenteen kehittämisen johtaja Marja Aalto.

    Ryhmiä Suomeen myös halpalennoilla

    Halpalentoyhtiöt ovat tähän asti kuljettaneet yksittäisiä matkailjoita. Ryanair on kuitenkin avannut lennot myös ryhmille, joita matkatoimistot ovat tähän asti kuljettaneet pääasiassa perinteisten verkostolentoyhtiöiden, kuten Finnairin ja Lufthansan vuoroilla.

    Katerina ja Izambella Papadopoulu saapuivat Ateenasta suoralla lennolla LappeenrantaanKare Lehtonen/Yle

    – On hyvä, jos löydämme matkanjärjestäjiä, jotka alkavat räätälöidä matkapaketteja, sanoo Ryanairin myynti- ja markkinointipäällikkö Chris Lundshøj.

    Tämä mahdollistaa räätälöitävien valmismatkojen ja esimerkiksi Saimaan-kiertomatkojen markkinoimisen Keski-Euroopassa.

    – Pienetkin matkanjärjestäjät voivat tuoda matkailijoita Saimaalle, sanoo Lappeenrannan lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro.

    Lentoasema kehittää matkanjärjestäjien kanssa matkailupaketteja Saimaalle.

    Ryhmät ovat entistä tärkeämpiä halpalentoyhtiöille, jotka tavoittelevat suurempaa markkinaosuutta Euroopan sisäisestä lentoliikenteestä. Esimerkiksi Ryanairin uudet konehankinnat edellyttävät, että yhtiö kuljettaa vuosikymmenen vaihteeseen mennessä vuosittain 152 miljoonaa matkustajaa – parikymmentä miljoonaa nykyistä enemmän.

    Kotimaan lentoreiteille tarvitaan myös turisteja

    Kotimaan lentoliikenteessä matkustajamäärät lisääntyvät erityisesti Pohjois-Suomen reiteillä turismin kasvun ansiosta. Sen sijaan eteläisen Suomessa lentomatkustajien määrä on pysynyt ennallaan tai vähentynyt, koska lennoilla kulkee lähinnä liikematkustajia. Suurinta pudotus on ollut Savonlinnan ja Kokkola-Pietarsaaren kentillä.

    Lähtöselvitystä Savonlinnan lentoasemallaYle

    – Eteläisessä Suomessa on vasta alkamassa matkailussa sama työ, jota Lapissa on tehty vuosikymmeniä, sanoo lentoliikenteen kehittämisen johtaja Marja Aalto.

    Kotimaan lentojen heikosta kannattavuudesta kertoo se, että yhä useampia eteläisen Suomen reittejä joudutaan lentämään kolmiolentoina, jolloin sama kone käy useammalla kentällä.

    – Matkustajamäärän kasvu edellyttää, että liikematkustajien lisäksi koneissa liikkuu entistä enemmän vapaa-ajan matkustajia, sanoo Turun matkailujohtaja Anne-Marget Hellén.

    Asfalttityöt hidastavat liikennettä valtaväylillä ja pikkuteillä pitkin kesää – katso kartalta, mitä reitillesi osuu

    Asfalttityöt hidastavat liikennettä valtaväylillä ja pikkuteillä pitkin kesää – katso kartalta, mitä reitillesi osuu


    Tulevan kesän pisin asfalttityömaa on Nelostiellä Helsingin ja Lahden välillä, jossa uusittavaa tietä on lähes yhtäjaksoisesti noin 90 kilometrin matkalla. Päällystystöitä ei kuitenkaan tehdä koko tuolla matkalla yhdellä kertaa, eikä...

    Tulevan kesän pisin asfalttityömaa on Nelostiellä Helsingin ja Lahden välillä, jossa uusittavaa tietä on lähes yhtäjaksoisesti noin 90 kilometrin matkalla. Päällystystöitä ei kuitenkaan tehdä koko tuolla matkalla yhdellä kertaa, eikä kaikilla kaistoilla koko matkalta.

    Pisin, 27 kilometrin mittainen osuus Järvenpään Haarajoelta Lahden Karistoon aloitetaan juhannuksen jälkeen, ja se valmistuu syyskuussa, kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen projektipäällikkö Tuomas Vasama.

    Tietyömaan pituus on hänen mukaansa kolmesta viiteen kilometriä kerralla.

    Tien päällystystyöt haittaavat liikennettä jonkin verran, mutta ne pyritään ajoittamaan niin, että haitta olisi mahdollisimman pieni.

    Ajoittain liikenne voi kuitenkin olla hetken aikaa kokonaan poikki.

    – Satunnaisia odotuksia voi tulla, kun työmaata aloitetaan, siellä voi olla iso työkone tiellä poikittain, Vasama sanoo.

    Alla olevasta Liikenneviraston kartasta voi katsoa, missä töitä tehdään ja osuvatko ne vaikkapa omalle kesälomareitille. Juttu jatkuu kartan jälkeen.

    Törmäystyyny suojelee ihmisiä ja autoja

    Tänä kesänä Liikennevirasto päällystää maanteitä noin 3 000 kilometrin matkalta ja käyttää siihen lähes 120 miljoonaa euroa. Kaikkein vilkkaimmilla kohdilla asfalttitöitä tehdään öisin kello 21–06.

    Tietyömaan kohdalle merkittyä nopeusrajoitusta pitäisi siis muistaa noudattaa myös virka-ajan ulkopuolella. Rajoitus suojelee sekä jalkaisin moottoritien pielessä liikkuvia työntekijöitä että ohiajavaa liikennettä.

    Kuolemaan johtaneita turmia tietöissä ei ole Vasaman mukaan sattunut vuosikausiin, muita onnettomuuksia kyllä.

    – Peili kolahtaa kypärään tai käsi osuu ohikulkevaan autoon, hän kuvailee.

    Turvallisuutta on parannettu muun muassa rajaamalla tietyömaata autolla, jonka perään on kiinnitetty törmäystyyny.

    – Jos joku sattuu ajamaan päin, auto törmää törmäystyynyyn, joka menee kasaan. Se suojaa sekä työntekijöitä että tyynyyn törmäävää autoa, Vasama sanoo.

    Moottoriteitä pienemmillä maanteillä voidaan käyttää saattoautoa, joka ohjaa vuorotellen kummankin suunnan liikennettä.

    – Ne on havaittu hyviksi, ei tule ajettua väärästä kolosta vasta kuivuvalle asfaltille.

    Lusin suora päällystetään ennen juhannusta

    Pitkiä tieosuuksia päällystetään myös vilkkaasti liikennöidyllä Ykköstiellä Espoon Tuomarilasta Vihdin Palojärvelle saakka, yhteensä 18 kilometriä.

    Pitkiä uusittavia osuuksia on myös Kuutostiellä Ruokolahden ja Parikkalan välillä, yhteensä lähes 75 kilometrin matkalla.

    Uutta asfalttia laitetaan lisäksi Nelostielle juhannusruuhkista tutun Lusin liepeillä Heinolassa. Työ on määrä aloittaa kesäkuun alussa ja saada valmiiksi hyvissä ajoin ennen juhannusta, Vasama kertoo.

    Juttua korjattu 17.5. kello 6.50: Haarajoki sijaitsee Järvenpäässä, ei Keravalla, niin kuin jutussa aiemmin kerrottiin.

    Maailman korkein hiekkalinna painaisi 3 miljoonaa kiloa ja siksi sitä ei voidakaan vielä rakentaa – maaperää pitää ehkä vahvistaa

    Maailman korkein hiekkalinna painaisi 3 miljoonaa kiloa ja siksi sitä ei voidakaan vielä rakentaa – maaperää pitää ehkä vahvistaa


    Lappeenrannassa on jouduttu tältä vuodelta hautaamaan suunnitelmat rakentaa maailman korkein hiekkalinna. Syynä on rakennuspaikan maaperä, jota on tutkittu kairaamalla. Hiekkalinnan suunnittelijat epäilevät, ettei Linnoitusniemen kärjessä oleva...

    Lappeenrannassa on jouduttu tältä vuodelta hautaamaan suunnitelmat rakentaa maailman korkein hiekkalinna.

    Syynä on rakennuspaikan maaperä, jota on tutkittu kairaamalla. Hiekkalinnan suunnittelijat epäilevät, ettei Linnoitusniemen kärjessä oleva tontti kestä jättimäistä hiekkarakennelmaa.

    – Jos hiekkalinna painuu muutamankin sentin, mutta ei tasaisesti niin sehän romahtaa, hiekkalinnan veistämisestä vastaava Kimmo Frosti sanoo.

    Maaperä haluttiin Frostin mukaan tutkia kunnolla, sillä hiekkalinnan alue on täyttömaata.

    – Se on kyllä täytetty hyvin ja huolella, mutta se on riskirajalla. Ei haluttu päästä vain kokeilemaan, että nyt se romahti ja oho, Frosti kuvailee.

    Tavoitteena oli rakentaa Saimaan rannalle 18 metriä korkea hiekkalinna. Se olisi ollut noin kuusikerroksisen kerrostalon korkuinen. Linna olisi painanut noin kolme miljoonaa kiloa.

    Lappeenrannan hiekkalinnan piti peitota Saksan Duisburgiin viime syksynä valmistunut 16,88 metriä korkea hiekkalinna, jolla saksalaiset pitävät maailmanennätystä hallussaan.

    Hiekkalinna on kuulunut Lappeenrannan kesään jo monta vuotta.

    Ennätyskorkea linna pyritään rakentamaan Saimaan rannalle ensi vuonna. Sitä ennen Lappeenrannassa selvitetään, voiko rakennuspaikan maaperää vahvistaa.

    – Vai pitääkö linnan muotoa muuttaa vai paikkaa siirtää muutamilla metreillä, Frosti kertoo.

    Tilalle matalampi linna kahdella tornilla

    Maailmanennätyslinnan sijasta Lappeenrannan Linnoitusniemen kärkeen kohoaa tänä kesänä maltillisemman korkuinen hiekkalinna.

    Linnaan tulee kaksi tornia, joista toinen on ympyräkartion ja toinen monikulmakartion muotoinen. Frostin mukaan toinen torni pyritään rakentamaan kymmenen metrin korkuiseksi.

    – Kahdella erimuotoisella tornilla voimme testata pakkaamistarvetta, säänkestävyyttä, muokattavuutta sekä reliefien asettelua. Pääsemme myös testaamaan turva- ja nostolaitteiden käyttöä veistotyössä ensi vuotta varten, Frosti sanoo.

    Hiekkalinnaan on suunniteltu noin 100 erilaista veistoaihetta. Aiheina ovat muun muassa Suomen linnat, Viipurin linna sekä Saimaan ja Pietarin alueen matkailukohteita. Linnassa huomioidaan myös jalkapallon MM-kisat.

    Hiekkalinnan alueella on aloitettu rakentamiseen valmistavat työt. Veistäjät aloittavat työskentelyn 27. toukokuuta.

    Hiekkalinnan avajaisia vietetään lauantaina 9. kesäkuuta. Hiekkalinnan veistäminen jatkuu kesäkuun loppuun asti.

    Lappeenrannan hiekkalinna täyttää tänä vuonna 15 vuotta.

    Saimaannorpan suojelutyössä läpimurto: Kuutti syntyi kelluvaan tekopesään –

    Saimaannorpan suojelutyössä läpimurto: Kuutti syntyi kelluvaan tekopesään – "Ainutlaatuista maailman mittakaavassa"


    Erilaisia keinopesiä ja apukinoksia on testattu uhanalaisen saimaannorpan avuksi useita vuosia. Vapaaehtoisten kolaamat apukinokset ovat olleet käytössä jo useina talvina. Lyhteistä koottuun järviruokopesään syntyi ensimmäinen kuutti keväällä...

    Erilaisia keinopesiä ja apukinoksia on testattu uhanalaisen saimaannorpan avuksi useita vuosia. Vapaaehtoisten kolaamat apukinokset ovat olleet käytössä jo useina talvina. Lyhteistä koottuun järviruokopesään syntyi ensimmäinen kuutti keväällä 2017.

    Tänä vuonna norppaemon käyttöönsä hyväksymä, turvelevyistä ponttoneiden päälle tehty pesä on kokonaan ihmisen rakentama. Kelluva rakennelma pysyy pinnalla myös heikoissa jäissä ja sulan veden aikana. Ankkurointi pitää pesän paikallaan.

    – Kolme, neljä vuotta tätä on yritetty ja testattu, ja nyt se onnistui. Se on sellainen kelluvan iglun ja ponttonilaiturin yhdistelmä, jonka norppa nyt hyväksyi, Itä-Suomen yliopiston tutkija Mervi Kunnasranta iloitsee.

    Kunnasranta arvioi ratkaisevaksi käänteeksi kehitystyössä sen, että pesään lapioitiin lunta asennuksen yhteydessä. Aiemmin emo oli ilmeisesti karsastunut iglunmallisen pesän autiutta. Lumesta emo pääsi muokkaamaan kodista mieluisan.

    – Oli se hieno tunne kun työnsin käteni pesään ja tunsin kuutin pehmeän karvan kädessäni, Kunnasranta kertoo.

    Petri Vironen / Yle

    Pesän keskiosassa on pehmeä lepäilytila, jonka molemmilta sivuilta pääsee pulahtamaan Saimaaseen.

    – Kyllä tämä minun tietääkseni on ainutlaatuista maailmassa, että hylkeitä ruvetaan pöntöissä pesittämään.

    "Iloinen ja vilkas kaveri"

    Keinopesä nostettiin ankkuripaikaltaan läheiselle rannalle sunnuntaina. Pesästä löytyneet kuutinkarvat vahvistivat, että naarasnorppa oli valinnut pesäpaikakseen turvekattoisen asumuksen.

    Lisävahvistus löytyi läheisen luodon rannalta. Yle oli maanantaina paikalla, kun vajaan kolmen kuukauden ikäinen kuutti pörräsi pitkin rantavesiä tutustumassa elinympäristöönsä. Kuutti näytti nauttivan hellesäästä täysin rinnoin.

    – On oikein iloinen ja vilkas kaveri. Olisiko mittaa sellaiset 80 senttiä ja painoa vajaat 20 kiloa, kokenut norppakuvaaja, dokumentaristi Juha Taskinen aprikoi.

    Mervi Kunnasranta ja Juha Taskinen pitävät keinopesää uutena läpimurtona saimaannorpan suojelussa.

    Petri Vironen / Yle

    – Ihminen voi auttaa, kun ilmasto lämpenee ja jäätä ei välttämättä Saimaalle enää tule. Tämä emä tulee varmaan uudelleen tekemään pesään kuutteja ja ne oppivat sen taas emoltaan. Tämä on ehdottomasti läpimurto, eikä siinä mielessä uutta, että onhan kuutteja syntynyt laiturin alle ja venevajaan, Juha Taskinen sanoo.

    – Ja mikä tässä on loikoillessa ja kuuttia imettäessä. On turvekatto, hyvät kellukkeet ja hieno tasainen viira, jonka päällä makoilla, Taskinen hehkuttaa.

    Kanta kasvaa tasaisesti

    Mervi Kunnasranta muistuttaa, että jäätön ja lumeton talvi on täysin mahdollinen uhkakuva Saimaalla. Saimaannorppa olisi sulassa vedessä täysin petojen armoilla.

    Saimaannorpan kanta on viime vuosina vahvistunut. Tänä keväänä kuutit syntyivät lumisen ja kylmän lopputalven ansiosta hyviin olosuhteisiin. Kanta on pikkuhiljaa vahvistunut 400 yksilön vahvuuteen. Viimeiset kolme vuotta uusia kuutteja on syntynyt keskimäärin 80 vuodessa.

    Ilmaston lämpenemistä ja jäättömiä sekä lumettomia talvia pidetään ihmisten aiheuttaman häiriön ja verkkokalastuksen rinnalla yhtenä suurimmista uhkista vähälukuisen eläinlajin kannalta.

    – Toivomme tietysti, ettei tällaista koskaan tarvittaisi, mutta ilmastoennusteet näyttävät sellaisilta, että tulee vielä lumettomia ja jäättömiä talvia, Mervi Kunnasranta sanoo.

    Tekopesä on prototyyppi, joka on kehitetty EU-rahoituksen turvin. Jatkossa on tarkoitus saada pesäkohtainen hinta alemmas. Pesistä voisivat huolehtia vapaaehtoset apukinosten tapaan.

    Petri Vironen / Yle
    Saimaannorpalla erikoinen kevät: tulva peitti perinteiset lepokivet

    Saimaannorpalla erikoinen kevät: tulva peitti perinteiset lepokivet


    Viime päivinä vesi on Saimaalla noussut poikkeuksellisellisen korkealle, ja useat saimaannorppien käyttämät kivet ovat jääneet veden alle. Lähiviikkoina Saimaan pinta voi nousta vielä jopa 30 senttimetriä. – Kyllä se tulee vaikuttamaan tosi...

    Viime päivinä vesi on Saimaalla noussut poikkeuksellisellisen korkealle, ja useat saimaannorppien käyttämät kivet ovat jääneet veden alle. Lähiviikkoina Saimaan pinta voi nousta vielä jopa 30 senttimetriä.

    – Kyllä se tulee vaikuttamaan tosi moneen norpan makuukiveen, kertoo Itä-Suomen yliopiston norppatutkija Meeri Koivuniemi.

    Saimaannorppa on hyvin paikkauskollinen ja käyttää mielellään vuodesta toiseen samoja makuupaikkoja ja jopa kiviä.

    – Saimaannorpalla on yleensä saman vuonna 2 tai 3 kiveä, joita se makaamiseen vuodesta toiseen käyttää. Kivet sijaitsevat keskimäärin 700 metrin päässä toisistaan, kertoo Koivuniemi.

    Tutkija Meeri Koivuniemi on parhaillaan Saimaalla seuraamassa saimaannorppien kevättä.

    – Nyt on jonkin verran makuukiviä mennyt veden alle. Yleensä norppa kuitenkin löytää samasta lahdesta jonkin toisen kiven.

    Saimaannorpan mieltymys vanhaan hyvään makuupaikkaan näkyy myös siinä, että jotkut norpat yrittävät makoilla kiven päällä, vaikka kivi olisi jo peittynyt veden alle. Norppa yrittää maata kivellä ainakin jonkin aikaa, mutta kun turkki kastuu liikaa, etsii saimaannorppa uuden kiven.

    Saimaannorppa

    Harvinainen hylje, joita elää Saimaalla noin 400.

    Jäi eristykseen Saimaalle jääkauden jälkeen 8 000 vuotta sitten.

    Saimaannorpan kanta on kasvanut viime vuosina.

    Elinikä noin 20 vuotta.

    Todennäköisyys nähdä harvinainen saimaannorppa on nyt suurimmillaan. Saimaannorpat tulevat aurinkoisina kevätpäivinä köllöttelemään kivien ja kallioiden päälle.

    Aurinkoon makoilemaan norpat ajaa karvanvaihtoaika. Vanha talvikarva pitää saada uuden kesäkarvan tieltä pois. Karvanvaihtoa auttaa lämmin ja aurinkoinen sää.

    – Lämpö edesauttaa auringossa kuivuneen karvan tippumista ja norppa rapsuttelee sitä pois. Tosi paljon näkyy jo vanhaa karvaa kivillä, kertoo Itä-Suomen yliopiston norppatutkija Meeri Koivuniemi.

    Saimaannorppa yrittää köllötellä lempikivellään, vaikka kivi alkaisi olla veden peitossa.Ismo Pekkarinen / AOPVanha piirre tulee esille

    Saimaannorppa on laumaeläin. Saimaalla on kuitenkin ollut norppia viime vuosikymmeninä niin vähän, etteivät ne ole laumoissa pystyneet edes elämään. Sen sijaan saimaannorpan lähisukulaiset Itämerellä ja Laatokalla viettävät aikaansa laumoissa erityisesti talvella jään päällä.

    Nyt saimaannorppia on laskettu olevan jo noin 400. Niinpä tämä vanha laumaantumistapa on jälleen nousemassa esiin myös Saimaalla.

    – Me olemme seuranneet saimaannorppia riistakameroilla ja on huomattu, että voi olla kaksi, kolme, joskus jopa neljä norppaa samalla kivellä, kertoo norppatutkija Meeri Koivuniemi.

    Eniten laumassa olevia saimaannorppia on tavattu Savonlinnan eteläpuolella olevalla Pihlajavedella, jossa muutenkin asuu eniten saimaannorppia.

    Norpat voivat olla pienessä laumassa kalliolla karvanvaihtoaikaan jopa koko päivän.

    Saimaanorpan köllöttelyä kivellä voi seurata WWF:n norppalivestä. Kamera välittää suoraa lähetystä kalliolta, jossa Pullervoksi nimetty norppa on usein totuttu näkemään.

    Pelastuslaitos varoittaa veneilijöitä Saimaalla mahdollisesti kelluvista tukeista ja laitureista

    Pelastuslaitos varoittaa veneilijöitä Saimaalla mahdollisesti kelluvista tukeista ja laitureista


    Pelastuslaitos varoittaa vesillä liikkujia Saimaan vedenpinnan nousun mahdollisesti kellumaan nostamista tukeista ja veneistä. Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomestari Joni Himbergin mukaan pelastuslaitos sai eilen Savonlinnan alueelta tehtävän,...

    Pelastuslaitos varoittaa vesillä liikkujia Saimaan vedenpinnan nousun mahdollisesti kellumaan nostamista tukeista ja veneistä. Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomestari Joni Himbergin mukaan pelastuslaitos sai eilen Savonlinnan alueelta tehtävän, kun veneilijä oli ollut ajaa vedessä kelluneiden tukkien päälle. Pelastuslaitos kävi paikalla raivaamassa kellumaan lähteneet tukit pois veneilijöiden tieltä.

    Himbergin mukaan pelastuslaitos pelkää, että Saimaan pinnan nouseminen kauttaaltaan voi nostaa rannalle kasattuja tukkeja kellumaan myös muualla Saimaan alueella. Koska tukkeja voi olla hankala havaita esimerkiksi moottoriveneestä, kehottaa pelastuslaitos veneilijöitä varovaisuuteen Saimaalla liikuttaessa.

    Myös huonosti kiinnitettyjen veneiden ja muiden syksyllä rannalle nostettujen esineiden kohdalla on riski, että Saimaan kohonnut vedenpinta nostaa veneen ajelehtimaan. Himbergin mukaan esimerkiksi mökkiläisten olisi viimeistään nyt syytä käydä tarkistamassa veneiden ja laiturien kiinnitykset talven jäljiltä.

    Maailman toiseksi suurin matkatoimisto alkaa myydä matkoja Suomeen – Saimaalle odotettavissa tuhansia kiinalaisia

    Maailman toiseksi suurin matkatoimisto alkaa myydä matkoja Suomeen – Saimaalle odotettavissa tuhansia kiinalaisia


    Kiinalainen matkatoimisto Ctrip alkaa kesäkuussa myydä matkapaketteja, jotka saattavat tuoda Suomeen tuhansia turisteja Aasiasta. Kiinalaisten kohde Suomessa olisi Järvi-Suomi eli Saimaan ympäristö. Matkapaketteihin sisältyvät lennot Kiinasta...

    Kiinalainen matkatoimisto Ctrip alkaa kesäkuussa myydä matkapaketteja, jotka saattavat tuoda Suomeen tuhansia turisteja Aasiasta. Kiinalaisten kohde Suomessa olisi Järvi-Suomi eli Saimaan ympäristö.

    Matkapaketteihin sisältyvät lennot Kiinasta Helsinki-Vantaalle, vuokra-auto ja majoitus matkan aikana.

    – Tavoitteena on saada Järvi-Suomen alueella myytyä ensimmäisen vuoden aikana 5 000 majoitusvuorokautta, sanoo Suomen matkailuimagosta maailmalla vastaavan Visit Finlandin myyntijohtaja Heli Mende.

    Tavoite saattaa hyvinkin toteutua, sillä Ctrip on maailman toiseksi suurin ja Kiinan suurin online-matkatoimisto.

    Lapissa vastaavalla tavalla alkanut matkatoimisto Alitripin markkinointi onnistui yli odotusten, ja matkojen määrää jouduttiin aluksi rajoittamaan majoituspulan takia.

    – Ctripin tarjontaan on tulossa mukaan yli sata yritystä pienistä boutique-hotelleista kartanoihin ja kylpylähotelleihin, joten majoituskapasiteettia on tarjolla hyvin, sanoo Lappeenrannan ja Imatran matkailun markkinointiyhtiö GoSaimaan markkinointijohtaja Juha Sorjonen.

    Kiinalaiset ovat jo löytäneet Pietarin, ja nyt toiveena on saada heitä enemmän SuomeenKari Kosonen / Yle

    Saimaa-lomat ovat kestoltaan pidempiä, kuin tähän asti kiinalaisille omatoimimatkailijoille Euroopan matkojen ohessa myydyt parin yön matkapaketit. Tavoitteena on, että pelkän pikaisen käynnin sijaan turistit viipyisivät Saimaalla pidempään.

    Matkat suuntautuvat itäiseen Järvi-Suomeen Pohjois- ja Etelä-Savoon sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalaan.

    Nuoret kiinalaiset etsivät uusia kohteita Euroopasta

    Ctripin Saimaan-matkat ovat omatoimimatkoja, joissa asiakkaat liikkuvat vuokra-autolla ennalta räätälöidyn aikataulun mukaisesti. Matkoja myydään verkossa, jossa niitä ostavat pääasiassa 1980- ja 1990-luvuilla syntyneet kielitaitoiset kiinalaiset.

    – Erityisesti milleniaalisukupolvi ei enää halua matkustaa ryhmässä vaan omatoimisesti. He myös varaavat matkansa digitaalisten kanavien kautta, sanoo myyntijohtaja Heli Mende.

    Markku Pitkänen / Yle

    Uutta kiinalaisten omatoimimatkailussa on myös se, että entistä harvempi haluaa nähdä parissa päivässä mahdollisimman monta maata tai kaupunkia. Varsinkin Suomesta etsitään luontoelämyksiä.

    – Majoituksia voidaan varata myös hyvätasoisiin mökkeihin, ja silloin viipymä voi olla pidempikin, sanoo markkinointijohtaja Juha Sorjonen.

    Matkailukausi pitenee syksyyn

    Ensimmäisiä online-matkatoimisto Ctripin kautta matkan varanneita kiinalaisia odotetaan Saimaalle elokuussa, sillä turistit tarvitsevat Schengen-viisumin. Jatkossa valtaosa kiinalaisista tulee Saimaalle kesäkaudella.

    – Tarkoitus on, että turisteja liikkuu Saimaan alueella myös kesäsesongin jälkeen pitkälle syksyyn, mikä on tärkeää matkailuyritysten liiketoiminnan kehittämiselle, sanoo Mende.

    Aasialaisten matkailijoiden määrä moninkertaistuu Saimaan alueella tänä vuonna, sillä kiinalaisten lisäksi Pietarin kautta tulee kesän aikana tuhansia eteläkorealaisia matkailijoita. Viime vuonna Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueella kirjattiin hieman yli 4000 kiinalaisten yöpymisvuorokautta.

    Kevään lämpöennätys meni taas uusiksi – nyt 29,1 astetta

    Kevään lämpöennätys meni taas uusiksi – nyt 29,1 astetta


    Tänään on ollut kevään toistaiseksi lämpöisin päivä. Turussa ja Heinolassa mitattiin ennätyslukemat 29,1 astetta. Lappeenrannassa ja Mikkelissä lämpötila kohosi 29,0 asteeseen. Aiempi kuluvan kuun ennätys oli eilen, äitienpäivänä...

    Tänään on ollut kevään toistaiseksi lämpöisin päivä. Turussa ja Heinolassa mitattiin ennätyslukemat 29,1 astetta. Lappeenrannassa ja Mikkelissä lämpötila kohosi 29,0 asteeseen.

    Aiempi kuluvan kuun ennätys oli eilen, äitienpäivänä mitattu 28,5 astetta Kouvolassa.

    Kuluva toukokuu on ollut poikkeuksellinen lämmin. Nyt hellelukemia on mitattu joillain paikkakunnilla perjantaista alkaen.

    Tänään hellelukemiin päästiin jo aamulla kymmeneltä, kun Jyväskylässä lentoaseman mittauspisteessä mittari näytti 25,1 asteen lukemaa. Samalle tasolle mittarien lukemat nousivat myös Parikkalassa, Porvoossa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

    Kaikkien aikojen lämpöisimmät lukemat Suomessa on mitattu vuonna 1995, kun toukokuun lopussa Lapinjärvellä lämpötila nousi tasan 31 asteeseen.

    Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan toukokuun tavalliset lämpötilat ovat tässä vaiheessa kuuta ylimmillään noin 15-16 astetta.

    Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

    Juttua päivitetty 14.5. kello 18:40 tuoreilla tiedoilla.

    Helleraja rikkoutui jo aamukymmeneltä:

    Helleraja rikkoutui jo aamukymmeneltä: "Kerran, pari vuosisadassa on näin lämmintä toukokuun puolivälissä"


    Poikkeuksellisen lämmin toukokuu jatkuu. Helleraja rikkoutui jo kymmeneltä aamupäivällä Jyväskylässä, kun lentoaseman mittauspiste näytti 25,1 lämpöastetta. Myös muun muassa Parikkalassa, Porvoossa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin...

    Poikkeuksellisen lämmin toukokuu jatkuu. Helleraja rikkoutui jo kymmeneltä aamupäivällä Jyväskylässä, kun lentoaseman mittauspiste näytti 25,1 lämpöastetta.

    Myös muun muassa Parikkalassa, Porvoossa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin aamupäivällä hellelukemia.

    Tavallisesti tähän aikaan Etelä-Suomessa päivän ylin lämpötila on 15–16 astetta, sanoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

    – Näin lämmintä on tähän aikaan toukokuussa kerran, pari vuosisadassa.

    Mittaushistorian korkein toukokuun lukema on 31,0 astetta. Se mitattiin vuonna 1995 toukokuun lopussa Lapinjärvellä.

    Perjantaina alkanut hellepäivien putki voi jatkua koko loppuviikon, Koskela sanoo.

    – Ainakin keskiviikkoon saakka. Loppuviikollakin ollaan mahdollisuuksien rajoissa.

    Joka tapauksessa myös loppuviikon sää on kesäinen, mutta iltapäiväkuurot yleistyvät koko maassa.

    Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

    Kommentointi on päättynyt.

    Mies hurjasteli 202 km/h satasen rajoitusalueella – poliisi haluaa torjua käsityksen, ettei nopeuksia enää valvottaisi

    Mies hurjasteli 202 km/h satasen rajoitusalueella – poliisi haluaa torjua käsityksen, ettei nopeuksia enää valvottaisi


    Poliisi tavoitti eilen sunnuntaina iltapäivällä Imatran moottoritiellä henkilöauton, jonka nopeudeksi se mittasi peräti 202 kilometriä tunnissa. Moottoritiellä on nopeusrajoitus 100 kilometriä tunnissa. Autoa ajoi venäläinen mies, ja kyydissä...

    Poliisi tavoitti eilen sunnuntaina iltapäivällä Imatran moottoritiellä henkilöauton, jonka nopeudeksi se mittasi peräti 202 kilometriä tunnissa. Moottoritiellä on nopeusrajoitus 100 kilometriä tunnissa.

    Autoa ajoi venäläinen mies, ja kyydissä oli yksi matkustaja. Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Petri Korpisammal kertoo, että mies on otettu kiinni, häntä kuulustellaan tänään.

    – Hän saanee pikahaasteen ja todennäköisesti hänet tullaan käännyttämään maasta.

    Korpisammaleen mukaan nopeus on kova, ja siinä on aiheutettu jo vakavaa vaaraa muille tienkäyttäjille. Tällaisia nopeuksia poliisi kuitenkin mittaa Imatran moottoritiellä joitakin kertoja vuodessa.

    Rajuja ylinopeuksia viikonloppuna

    Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Petri Korpisammal haluaa torjua ihmisten käsityksen, ettei poliisi enää valvoisi nopeuksia liikenteessä.

    – Yleinen mielipide tuntuu olevan, ettei poliisi enää valvoisi liikennettä, mutta sehän ei pidä paikkaansa, sanoo Korpisammal.

    Korpisammaleen mukaan monet ihmiset myös toivovat, että poliisi valvoisi enemmänkin liikennettä ja nopeuksia maanteillä.

    Hurjan ylinopeudet saattavat rikoskomisario Petri Korpisammaleen mielestä osaltaan kieliä siitä, että ihmiset olettavat poliisin vähentäneen liikenteen valvontaa merkittävästi.

    Viikonloppuna poliisi piti Etelä-Karjalassa normaalia liikenteenvalvontaa ja haaviinsa se sai kaikkiaan kuusi hurjaa ylinopeutta ajanutta kuskia.

    Lappeenrannan keskustan ohi vievällä moottoriliikennetiellä henkilöauton kuski ajoi lauantaina 141 km/h. Vähän myöhemmin toinen kuski ajoi 145 km/h. Eilen sunnuntaina poliisi sai samalla tiellä kiinni kuskin, joka ajoi 150 km/h. Tiellä on nopeusrajoituksena 100 kilometriä tunnissa.

    Lappeenrannasta Venäjän suuntaan lähtevällä Nuijamaantiellä henkilöauton kuski ajoi 105 km/h, vaikka tiellä on kuudenkympin nopeusrajoitus.

    Lisäksi poliisin haaviin jäi moottoripyöräilijä, joka Savitaipaleella Taavetintiellä ajoi lauantaina kahdeksankympin alueella 135 km/h.

    Kaikki kuskit määrättiin ajokieltoon ja odottamaan kutsua käräjäoikeuteen.

    Veturin jarruista lentäneet kipinät sytyttivät useita pieniä maastopaloja Lappeenrannassa – junaliikenne avattiin hetkeksi Allegroille

    Veturin jarruista lentäneet kipinät sytyttivät useita pieniä maastopaloja Lappeenrannassa – junaliikenne avattiin hetkeksi Allegroille


    Junaliikenne katkaistiin sunnuntaina iltapäivällä Luumäen ja Vainikkalan välillä Lappeenrannan Simolassa alueella roihuavien maastopalojen takia, kertoi Etelä-Karjalan pelastuslaitos neljän aikoihin Twitterissä. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen...

    Junaliikenne katkaistiin sunnuntaina iltapäivällä Luumäen ja Vainikkalan välillä Lappeenrannan Simolassa alueella roihuavien maastopalojen takia, kertoi Etelä-Karjalan pelastuslaitos neljän aikoihin Twitterissä.

    Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen päällystöpäivystäjän mukaan rata avattiin joksikin aikaa, jotta Helsingin ja Pietarin välillä liikennöivät Allegro-junat pääsivät kulkemaan.

    VR varautui ensin korvaamaan junat 785 ja 786 palojen vuoksi busseilla Kouvolan ja Vainikkalan välillä. Junat pääsivät lopulta liikennöimään alueen läpi normaalisti, mutta noin 30–60 minuuttia aikataulustaan myöhässä.

    – Rata oli junien vuoksi väliaikaisesti auki ja korjasimme kalustomme pois Allegrojen teiltä. Nyt rata on jälleen suljettu, kertoi päällystöpäivystäjä seitsemän aikoihin STT:lle. Hän arvioi jälkisammutustöiden jatkuvan vielä ainakin pari tuntia.

    Syynä ilmeisesti kuumentuneet veturin jarrut

    Maastopalojen syynä arvioidaan olevan veturin hinaus raiteilla. Vainikkalan asemalla yksi veturi on ottanut toisen hinattavakseen.

    – Hinattavan veturin jarrut ovat olleet jotenkin jumissa, jolloin kuumentuneista jarruista on päässyt kipinöitä ja sulaa metallia radan varteen ja sitä kautta sytytellyt joitakin maastopaloja, kertoo päällystöpäivystäjä Petri Pätilä.

    Pätilän mukaan tapaukseen ei liity matkustajajunia, vaan radalla olivat tapahtumahetkellä pelkät veturit.

    – Veturi ei syttynyt palamaan, vaan henkilökunta sai jarrut jäähdyteltyä omin voimin, Pätilä kuvailee.

    Pätilän mukaan yksi paloista oli muita jonkin verran suurempi. Radanvartta tutkittiin myös muiden palojen varalta. Matkustajajunien tilannetta päivitetään VR:n liikennetiedotteet-sivulla.

    Äitienpäivän lämpöennätys meni rikki, mutta luvassa on vielä kuumempaa – huomenna hätyytellään 30 asteen rajaa

    Äitienpäivän lämpöennätys meni rikki, mutta luvassa on vielä kuumempaa – huomenna hätyytellään 30 asteen rajaa


    Helleraja on rikkoutunut sunnuntaina kaikissa Suomen maakunnissa, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen. Uusiksi on mennyt myös äitienpäivän lämpöennätys. – Päivän korkein lämpötila on iltapäivällä Kouvolassa mitattu 28,5 astetta....

    Helleraja on rikkoutunut sunnuntaina kaikissa Suomen maakunnissa, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

    Uusiksi on mennyt myös äitienpäivän lämpöennätys.

    – Päivän korkein lämpötila on iltapäivällä Kouvolassa mitattu 28,5 astetta. Lapissa helleraja rikkoutui Ylitorniolla ja Rovaniemellä, Huutonen kertoo.

    Huutosen mukaan kuitenkin vuonna 2010 päivää myöhemmin eli 14. toukokuuta Kruunupyyssä Keski-Pohjanmaalla mitattiin 29,6 astetta.

    Edellinen äitienpäivän lämpöennätys on vuodelta 1996. Silloin Salossa ja Lapinjärvellä mitattiin 26 astetta, kertoo Ilmatieteen laitos. Myös tänä sunnuntaina yli 26 asteen on menty useilla paikkakunnilla.

    Ilmatieteen laitoksen mukaan jo kello 11 jälkeen aamupäivällä Lappeenrannan Konnunsuolla mitattiin hellelukemat 25,6 astetta. Yleensä vuorokauden kuumimmat tunnit ajoittuvat iltapäivään.

    Äitienpäivän lämpötiloja on tilastoitu vuodesta 1960 lähtien.

    Lämpimin päivä on kuitenkin vielä edessä, ja jopa 30 asteen raja voi mennä rikki maanantaina Etelä- ja Keski-Suomessa.

    Helteitä riittää Huutosen mukaan keskiviikolle asti ainakin maan sisäosissa. Viikon puolivälin jälkeen kuurosateiden todennäköisyys kasvaa, ja samalla sää viilenee jonkin verran.

    – Kuitenkin ensi viikonloppuun saakka lämpötilat pysyttelevät Pohjois-Suomea lukuun ottamatta 20 asteen tuntumassa, Huutonen kertoo tämänhetkisestä ennusteesta.

    Lue myös:

    Lämpö ryöpsäyttää siitepölyn vauhdilla pohjoiseen – etelässäkin koivuallergikkojen pärskiminen jatkuu

    Saimaalle tulossa pahin tulva moneen vuoteen

    Saimaalle tulossa pahin tulva moneen vuoteen


    Suomen suurimman järven Saimaan veden pinta näyttää tulevana kesänä nousevan erityisen korkealle. Viime syksyn rankat sateet sekä talven suuri lumimäärä Itä-Suomessa näkyvät nyt veden pinnan nopeana nousemisena. Saimaan eteläosassa...

    Suomen suurimman järven Saimaan veden pinta näyttää tulevana kesänä nousevan erityisen korkealle. Viime syksyn rankat sateet sekä talven suuri lumimäärä Itä-Suomessa näkyvät nyt veden pinnan nopeana nousemisena.

    Saimaan eteläosassa Lappeenrannassa veden pinta on jo tällä hetkellä 15 senttimetriä pitkäaikasta keskiarvoa korkeammalla. Veden pinta voi nousta tulevan kesän aikana tästä vielä jopa 30 senttimetrillä.

    – Kuukauden kuluttua vesi on ainakin 20 senttimetriä nykyistä ylemmällä, mutta se voi nousta 30 senttimetriäkin, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

    Veden nouseminen voi aiheuttaa harmia muutamille lähellä rantaa oleville vapaa-ajan rakennuksille, mutta suurta vahinkoa veden nousemisen ei pitäisi aiheuttaa.

    Lisäjuoksutus alkanut

    Saimaa purkautuu ainoastaan Imatralla sijaitsevan Vuoksi-joen kautta. Siitä vettä virtaa Venäjälle Laatokkaa kohti keskimäärin 600 kuutiometriä sekunnissa. Nyt virtaama on puolitoistakertainen eli 900 kuutiometriä sekunnissa.

    – Lisäjuoksutuksen ansiosta vesi ei ole päässyt nousemaan liian korkealle. Ilman lisäjuoksutusta veden pinta olisi 30 senttimetriä korkeampi kuin nyt, kertoo vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö.

    Vuoksesta suurin osa on Venäjän puolella, joten juoksutuksista neuvotellaan yhdessä venäläisten kanssa. Veden lisäjuoksutusta voidaan vielä lisätä jopa 1 000 kuutiometriin sekunnissa saakka. Näin tapahtui viimeksi vuonna 2012.

    Jukka Höytämön mukaan Saimaan veden pinnan nouseminen on normaali ja tasaisin väliajoin toistuva ilmiö. Kun vettä tai lunta tulee paljon, purkautuvat ne kevään tullen jokia myöten Saimaaseen.

    Vesi on korkealla Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitsevassa venesatamassa.Mikko Savolainen / YleJoet täynnä

    Runsas veden määrä on havaittu myös Saimaaseen virtaavissa joissa. Esimerkiksi Lieksan Pielisestä Joensuuhun virtaavan Pielisjoen pinta on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkealla. Niin on myös Nurmeksen, Juuan, Lieksan ja Ilomantsin reunamilla sijaitseva järvi Pielinen, jossa veden pinta nousee vielä kesäkuun alkuun saakka.

    Sama on tilanne myös Kuopion kupeessa Kalavedellä, jossa veden virtaama on viikon aikana lähes kaksinkertaistunut.

    Tulvakeskus onkin antanut ilmoituksen tulvavaarasta monin paikoin Pohjois-Karjalaa ja Pohjois-Savoa.

    Kesän sateet ja ilman lämpö vaikuttavat siihen, miten nopeasti Saimaan pinta alkaa tulvahuipun jälkeen laskea.

    Kontiolahdella Pielisjoen rantakoivikot peittyvät veteen.Petri Kivimäki / YleJuoksutus pelastaa suurtulvalta

    Saimaan etelärannalla Lappeenrannassa sijaitseva Lauritsalan mittauspiste on mitannut Saimaan vedenkorkeutta vuodesta 1847 lähtien.

    Tähän mennessä korkein vedenkorkeus on mitattu vuonna 1899, jolloin se oli puolitoista metriä pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalla. Siihen ennätykseen on tällä hetkellä vielä matkaa 135 senttimetriä, eikä vesi niin korkealle tule Jukka Höytämön mukaan nousemaan.

    Jukka Höytämön mukaan juoksutuksella pystytään sääntelemään Saimaan vedenkorkeutta. Ennusteiden avulla juoksutus voidaan aloittaa jo etukäteen.

    Ilman lisäjuoksutusta Saimaan pinta tulisi lähelle ennätyslukemia. Jukka Höytämö laskee, että ilman juoksutuksia Saimaan pinta olisi noin 30 senttimetriä nykyistä korkeammalla. Jos lisäjuoksutus Vuoksen kautta ei onnistuisi, mitattaisiin Saimaalla ensi kesänä mittaushistorian kolmanneksi korkeimmat lukemat.

    Saimaan mittaushistorian toiseksi korkein vedenkorkeuden lukema mitattiin Lauritsalassa 94 vuotta sitten eli vuonna 1924. Se jäi 21 senttimetriä vuoden 1899 mittaustuloksesta. Vuonna 1900 mittauslukema oli 54 senttiä edellisvuotta alempi.

    Itärajan pikkukunta saattaa lakkauttaa osan kaukolämpöverkostaan – tilanne voi olla edessä myös muualla Suomessa

    Itärajan pikkukunta saattaa lakkauttaa osan kaukolämpöverkostaan – tilanne voi olla edessä myös muualla Suomessa


    Kevätaurinko paistaa täydeltä terältä ja koivut puskevat ahkerasti hiirenkorvaa Ruokolahden Rasilan pientaloalueella Etelä-Karjalassa. Rivitaloyhtiö Seurakiven hallituksen puheenjohtaja Pauli Peltonen avaa tyytyväisen näköisenä asuntorivistön...

    Kevätaurinko paistaa täydeltä terältä ja koivut puskevat ahkerasti hiirenkorvaa Ruokolahden Rasilan pientaloalueella Etelä-Karjalassa.

    Rivitaloyhtiö Seurakiven hallituksen puheenjohtaja Pauli Peltonen avaa tyytyväisen näköisenä asuntorivistön päädyssä sijaitsevan oven. Sen takaa paljastuu pieni tila, jossa on pari tornipakastimen näköistä valkoista laatikkoa ja erilaisia putkia. Kysymys on rivitaloyhtiön maalämpölaitteistosta.

    Rivitaloyhtiö Seurakivi siirtyi vuoden 2015 keväällä lämmitysjärjestelmässään kaukolämmöstä maalämpöön. Tarkoituksena oli säästää rahaa.

    – Nykyään on aika vaikea säästää mistään muusta kuin lämmityksestä, Pauli Peltonen toteaa.

    Rivitaloyhtiö Seurakiven hallituksen puheenjohtaja Pauli Peltonen.Kalle Schönberg/Yle

    Säästöä onkin tullut.

    – Kustannukset putosivat todella merkittävästi. Kaukolämpöverkossa lämmityksen vuosikustannus oli meillä noin 7 000 euroa, ja nyt se on noin 2 300 euroa vuodessa, Peltonen sanoo.

    Päätöstä vauhditti vielä se, että rivitaloyhtiön lämmönvaihdin olisi joka tapauksessa pitänyt vaihtaa. Lämmitysjärjestelmä vaati siis joka tapauksessa investointeja.

    Monet siirtyneet pois kaukolämmöstä

    Rivitaloyhtiö Seurakivi ei ole Ruokolahdella ainoa kaukolämmöstä maalämpöön siirtynyt taloyhtiö.

    – Tällä alueella lähestulkoon kaikki ovat jo siirtyneet pois kaukolämmöstä, jopa nuo kovan rahan kerrostalot tuolla, Pauli Peltonen kertoo.

    Myös isännöitsijällä on samanlainen käsitys asiasta.

    – Aika monta yhtiötä on siirtynyt pois kaukolämmöstä ihan muutaman vuoden sisällä, kertoo ruokolahtelainen isännöitsijä on Anne Tella.

    Myös Tella kertoo, että siirtymisten takana on halu säästää kustannuksissa.

    – Säästöä voi tulla noin kaksi kolmasosaa verrattuna kunnan kaukolämpöön, Tella kertoo.

    Investointi maksaa itsensä takaisin Tellan mukaan 5–10 vuodessa riippuen taloyhtiön koosta.

    Kunta tutkii kaukolämpöverkoston typistämistä

    Asiakkaiden pakeneminen kunnan kaukolämpöverkostosta nostaa entisestään jäljelle jäävien asiakkaiden kustannuksia. Kaukolämmön hintaa Ruokolahdella nostaa myös kunnan lämpölaitoksen kallis polttoaine – maakaasu, jonka hintaa valtio on tietoisesti korottanut verotuksella.

    Kunta tutkiikin radikaalia ratkaisua ongelmaan.

    – Joudumme nyt miettimään, että supistetaanko kaukolämpöverkkoa, Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä kertoo.

    Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä.Kare Lehtonen/Yle

    Kunnanjohtajan mukaan kaukolämpöverkosta saatetaan leikata noin neljännes pois. Tämä lyhentäisi verkoston pituutta noin kilometrillä nykyisestä neljästä kilometristä.

    Verkoston asiakkaiksi saattaa jäädä vain kunnan omistuksessa olevia kiinteistöjä.

    – Ulkopuoliset asiakkaat siirtyisivät jollain aikaväillä omiin kiinteistökohtaisiin järjestelmiinsä, joita on kovaa vauhtia kehittymässä. Kysymys ei ole pelkästään maalämmöstä vaan myös aurinkolämmöstä ja muista järjestelmistä, kunnanjohtaja Antti Pätilä sanoo.

    Laaja ongelma

    Kunnanjohtaja Pätilä uskoo, että Ruokolahti ei ole yksin kaukolämpöongelmansa kanssa. Kaukolämpöasiakkaat vähenevät maaseudun pikkukunnissa, koska kuntien väestö pienenee. Samalla hyviä asiakkaita kuten teollisuuslaitoksia ja suuria kiinteistöjä on entistä vähemmän. Tämän lisäksi uudetkin rakennukset kuluttavat yhä vähemmän energiaa.

    Toisaalta uudet lämmitysmuodot ja ennen kaikkea erilaiset lämpöpumput tarjoavat entistä edullisempia lämmmitysratkaisuja.

    – Kyllä tässä on suuret muutokset edessä erityisesti pienillä maaseutupaikkakunnilla, Pätilä sanoo.

    Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma korostaa, että ongelmia kaukolämpöverkon kanssa saattaa tulla erityisesti pienkunnissa, joissa on jo olemassa kallista polttoainetta, kuten esimerkiksi maakaasua käyttävä lämpölaitos.

    – Silloin kannattaisi siirtyä halvempaan polttoaineeseen kuten esimerkiksi hakkeeseen, mutta sekin vaatii suuria investointeja. Päätös saattaakin olla vaikea, teki mitä tahansa, Luoma huomauttaa.

    Mittayksiköt menivät pieleen: yhdistys tilasi USA:sta ison Suomen lipun, mutta saikin kerrostalon korkuisen lipun – katso video jättiläislipusta

    Mittayksiköt menivät pieleen: yhdistys tilasi USA:sta ison Suomen lipun, mutta saikin kerrostalon korkuisen lipun – katso video jättiläislipusta


    Lappeenrannan lentokentän 100-vuotisjuhlan yleisövieraat saivat ihmettelyn aihetta tällä viikolla, kun laskuvarjohyppääjä tuli taivaalta mukanaan suuri Suomen lippu. – Kyllä se tiettävästi on maailman suurin Suomen lippu, kertoo lipun kanssa...

    Lappeenrannan lentokentän 100-vuotisjuhlan yleisövieraat saivat ihmettelyn aihetta tällä viikolla, kun laskuvarjohyppääjä tuli taivaalta mukanaan suuri Suomen lippu.

    – Kyllä se tiettävästi on maailman suurin Suomen lippu, kertoo lipun kanssa hypännyt laskuvarjoyhdistys Skydive Karjalan puheenjohtaja Olli-Pekka Luomajoki.

    Lappeenrannan taivaalla nähdyllä lipulla on leveyttä noin 17 metriä, korkeutta 11 metriä ja pinta-alaa 188 neliömetriä. Korkeus vastaa siis kolmikerroksisen talon korkeutta ja pinta-alaltaan se on isompi kuin tavallinen omakotitalo.

    Tällaisen lipun kanssa ei alas ihan noin vain tullakaan. Laskeutuminen on haastavaa ja vaatii taitoa, koska lippu lepattaa narussa, jota pitää suorana 15 kilon paino.

    – Yleisön päällä ei voi lentää, koska paino pitää saada laskettua paikkaan, jossa ei saa olla ihmisiä, kertoo Luomajoki.

    Kolme kertaa tilattua suurempi lippu

    Suomen lipun tilasi haastavaan laskuvarjohyppäämiseen erikoistunut Team Excelsior. Tarina alkoi, kun eräässä kansainvälisessä tapahtumassa osasto tapasi amerikkalaisia kollegoitaan. Heidän avullaan tehtiin tilaus uudesta Suomen lipusta, mutta tilausvaiheessa meni jotain mönkään.

    – Jenkkiläiset kollegat soittivat, että sori, nyt tuleekin kolme kertaa isompi lippu, mitä tilasitte. Kun kaikki puhuvat eri kieltä, niin silloin asiat voivat mennä läskiksi, naurahtaa Juha Björnman Team Excelsiorista.

    Skydive Karjalan ryhmässä on arveltu, että syynä voi olla eurooppalaisten ja amerikkalaisten mittayksiköiden sekaantuminen. Yhdysvalloissa mittayksikköinä ovat tuuma ja jalka. Yksi tuuma on noin 2,54 senttimetriä ja yksi jalka noin 30 senttimetriä, mikä selittäisi sen, että lipusta tuli huomattavasti tilattua isompi.

    Team Excelsior otti suuren lipun kuitenkin vastaan ja maksoi sen. Laskuvarjoryhmää ei harmita jälkeenpäin, vaikka hintaa sille tuli tuhansia dollareita.

    – Sanoin jenkeille, että lähettäkää tänne vaan. Mitä isompi Suomen lippu Karjalan taivaalla sen parempi, kertoo Björnman.

    Jättimäisen Suomen lipun hinnaksi tuli noin 3 000 dollaria. Ryhmän jäsenet kaivoivat rahat omasta pussistaan.

    – Isänmaallisia asioita ei voida mitata rahassa, vaan tunteella, kertoo Juha Björnman Team Excelsiorista.

    Kyseinen lippu saattaa saada kilpailijan, koska vielä suurempaa on suunniteltu Haminaan. Se olisi toteutuessaan maailman suurin salossa liehuva lippu. Valmistelut ovat kuitenkin olleet viime aikoina vastatuulessa.

    Skydive Karjalan puheenjohtaja Olli-Pekka Luomajoki laskeutui jättilipun kanssa Lappeenrannan lentokentälle.YleLipun osuminen maahan puhututti somessa

    Laskuvarjohyppääjän mukana taivaalla liihottava lippu laskeutuu näytöksen loputtua maahan. Skydive Karjalan mukaan sen maahan koskemista ei voida estää, koska lippu on niin suuri ja sen kiinni ottaminen mahdotonta. Facebookin Lappeenranta-ryhmässä väiteltiin siitä, että onko se sopivaa lipun arvolle.

    – Ainoa vaihtoehto näin suuren lipun kanssa maahan tulossa on sen laskeminen maahan. Tällaisessa keskustelussa kärpäsestä tulee helposti härkänen, ja hyvä asia menee hukkaan, kertoo Skydive Karjalan puheenjohtaja Olli-Pekka Luomajoki.

    Suomen lippu ei saa koskettaa maata, kertoo Suomalaisuuden Liitto Suomen lipun käyttöä koskevissa ohjeissaan. Liitosta kerrotaan, että sääntöjen mukainen tulkinta on tilanteessa kaksipiippuinen.

    – Suomen lippu näyttää taivaalla arvokkaalta ja kauniilta. Tarkoitus tällaisella hypyllä on selvästi Suomen lippua kunnioittava ja korostava, kommentoi Sini Mero Suomalaisuuden Liitosta.

    Liitto ei lähtisi kieltämään vastaavia hyppyjä.

    – Selkeästi näillä näytöksillä ei ole tarkoitus häpäistä Suomen lippua. Maahan osuminen on vaan ikävä seuraus, kertoo Sini Mero.

    Lipulle suunnitellaan kansainvälistä näkyvyyttä

    Suuri Suomen lippu saattaa herättää ihmetystä Euroopan taivaalla ensi vuonna. Team Excelsior -ryhmä suunnittelee osallistumista Normandian maihinnousujuhlaan, johon osallistuu hyppääjiä ympäri maailmaa.

    – Pitää harjoitella, koska tapahtumaan osallistuminen vaatii tietynlaisten hyppyjen osaamista, kertoo Juha Björnman Team Excelsiorista.

    Jättilipun kanssa hyppääminen vaatii erikoisvarustusta.

    – Itse en pysty sen kanssa vielä hyppäämään, pitää hankkia isompi laskuvarjo, kertoo Björnman.

    Tekstiä korjattu 13.5.2018 klo 11:59: Team Exelsior muutettu Team Excelsior.

    Muokkaus 14.5.2018 klo 11.57. Lipun kokoa selkeytetty.

    Toimittaja kokeili: Rapakuntoinen hyppää helpommin sähköpyörän satulaan


    Sähköpyörällä pääsee kovaa ja helposti! Tämä tunne tuli, kun teimme testin polkemalla lenkin ensin tavallisella polkupyörällä ja sitten sähköpyörällä. Lisäksi sähköpyörällä aikaa kuluu vähemmän kuin perinteisellä pyörällä....

    Sähköpyörällä pääsee kovaa ja helposti! Tämä tunne tuli, kun teimme testin polkemalla lenkin ensin tavallisella polkupyörällä ja sitten sähköpyörällä.

    Lisäksi sähköpyörällä aikaa kuluu vähemmän kuin perinteisellä pyörällä. Testimme perusteella sähköpyöräily on myös varteenotettavaa liikuntaa.

    Sähköpyörällä kaloreita kului 52. Tavallisella polkupyörällä samalla 1,5 kilometrin lenkillä kului 66 kilokaloria.

    Pyöräilykauden aloittaessa jyrkät ylämäet eivät ole houkuttelevin maasto polkea, varsinkaan jos lihaskunto on pohjamudissa.

    Rapakuntoinen toimittaja huomasi, että sähköpyörän satulaan hyppääminen tuntuu houkuttelevammalta kuin tavallisella polkupyörällä polkeminen. Sähköavusteinen pyörä polkee ylämäet lähestulkoon kuin itsestään.

    Pyörän talutukseen on myös sähköapu

    Useiden sähköpyörämyyjien mukaan paras markkinointikikka on sähköpyörän ostanut ihminen, joka kertoo kokemuksistaan muille.

    Pyörän kokeilukampanjat lienevät harkittua bisnestä, sillä usein ihmiset eivät välttämättä tunne sähköpyörän toimintaa ennen kuin kokeilevat sitä.

    Sähköpyörä on painavampi kuin tavallinen polkupyörä. Sähköpyörän keskipaino on 23–30 kilogrammaa.

    Pyörän paino tulee ilmi, kun sähköpyörää alkaa taluttaa ylämäessä. Testaamassamme pyörässä on sähköinen apu myös talutukseen, jolloin raskasta pyörää on helpompi taluttaa.

    Tavallinen pyörä vastaan sähköpyörä

    Teimme testin 1,5 kilometrin lenkillä. Poljimme lenkin aluksi tavallisella vaihdepyörällä ja sen jälkeen sähköpyörällä. Pienen lenkin perusteella ei voi isoja johtopäätöksiä tehdä, mutta se antaa suuntaa pyörien vertailulle.

    Vaihdepyörällä lenkki meni tavanomaiseen tahtiin. Kehnokuntoinen toimittaja luovutti ja talutti tavallista pyörää jyrkimmän ylämäen kohdalla.

    Tavallisella pyörällä aikaa kului 1,5 kilometrin lenkillä 6 minuuttia 25 sekuntia. Kaloreita paloi 66.

    Sähköpyörän päälle hyppääminen on helppoa, ja matka alamäkeen alkoi Lappeenrannan linnoituksessa. Sähköpyörän kova vauhti synnytti vaaratilanteita matkan varrella, koska keväinen irtohiekka meinasi kovassa vauhdissa kaataa pyörän.

    Sähköpyörällä pystyi helposti ohittamaan muut polkupyöräilijät. Testi osoitti, että soittokello on pakollinen varuste sähköpyörässä. Kun suhahtaa nopeasti muiden kulkijoiden ohi, on hyvä varoittaa kovaa kulkevasta pyörästä.

    Sähköpyörällä tehdyllä lenkillä ei ollut tarvetta taluttaa pyörää jyrkissäkään ylämäissä. Lenkki sujui kokonaan polkien.

    Sähköpyörällä tehtyyn lenkkiin kului aikaa 5 minuuttia 4 sekuntia ja kaloreita kului 52.

    Varteenotettava liikuntamuoto

    Suomessa sähköpyöräilyä on tutkittu vielä melko vähän, mutta maailmalta tutkimustietoa löytyy jonkin verran. Tampereella toimivan UKK-instituutin erikoistutkija Minna Aittasalo kertoo, että tutkimuksia on tehty muun muassa Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa, Sveitsissä, Norjassa ja Kiinassa, eli maissa, joissa pyöräillään paljon.

    Tutkimukset osoittavat, että vaikka sähköpyöräilyssä fyysinen kuormitus jää tavallista pyöräilyä pienemmäksi, se kuitenkin yltää täyttämään terveysliikunnan suositukset ja riittää näin terveysvaikutusten aikaansaamiseen.

    Aktiivisen pyöräilyharrastajan mielestä oleellista on, että sähköpyörä madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle.

    – Jos sähköpyörällä tulee tehtyä kahden, kolmen tunnin lenkki, kun muuten tulisi tehtyä sitäkään, niin kyllähän siitä kunnollekin on hyötyä, sanoo Kari Kymäläinen Lappeenrannan pyöräilijöistä.

    Lisäksi sähköpyöräilyssä syke pysyy maltillisena. Se on tärkeä kuntoa kohottava tekijä.

    – Usein kuntoilu aloitetaan liian rankalla liikunnalla. Homma voi lopahtaa siihen. Sähköpyörällä kun saa hyvän fiiliksen, siitä voi tulla pitkäaikainen harrastus, Kari Kymäläinen miettii.

    Poljinvoimatunnistus analysoi pyöräilijää

    Sähköpyörissä on eri avustustasoja, joita pyöräilijä voi vaihdella avuntarpeen mukaan. Esimerkiksi ylämäessä suurin avustustaso tekee pyörästä melko kevyen poljettavan, mutta silti pyöräilijän on itse tehtävä töitä noustakseen mäki ylös.

    Nykyaikaisimmissa sähköpyörissä on pitkälle vietyä tietokonetekniikkaa. Poljinvoimatunnistuksen avulla tietokone analysoi pyöräilijää, jonka jälkeen tunnistus osaa automaattisesti panna oikean, polkijan tarvitseman avustustason päälle.

    Sähköpyörä avustaa polkijaa tuntinopeuteen 25 km/h asti. Jos pyörällä polkee kovempaa, sähköavusteisuus lakkaa ja pyörä etenee lihasvoimin.

    Testin tehtyämme huomasimme oleellisen asian. Pyöräily kaupungin halki sähköpyörällä kesti noin viisi minuuttia. Autolla keskiaika samalle matkalle on noin seitsemän minuuttia.

    Lue myös:

    Vähätteleekö ystäväsi sähköpyöräilyäsi? Ei ehkä kannattaisi

    Putinin tuloa valmisteltiin kaksi viikkoa, mutta kaikki oli ohi viidessä minuutissa – Näin tsaarin armeijan harjoittelukenttä muuttui 100 vuodessa itärajan kansainväliseksi lentokentäksi

    Putinin tuloa valmisteltiin kaksi viikkoa, mutta kaikki oli ohi viidessä minuutissa – Näin tsaarin armeijan harjoittelukenttä muuttui 100 vuodessa itärajan kansainväliseksi lentokentäksi


    Mistä on kyse?Ensimmäinen lentokone laskeutui Lappeenrannan lentokentälle 10.5.1918.Kenttä oli pitkään käyttämättömänä, kunnes se korjattiin 1930-luvun lopulla.Aivan kaupungin keskustan vieressä oleva kenttä on nykyään Lappeenrannan...

    Mistä on kyse?Ensimmäinen lentokone laskeutui Lappeenrannan lentokentälle 10.5.1918.Kenttä oli pitkään käyttämättömänä, kunnes se korjattiin 1930-luvun lopulla.Aivan kaupungin keskustan vieressä oleva kenttä on nykyään Lappeenrannan kaupungin omistuksessa.Lentokentältä on Ryanairin säännölliset reittilennot Italiaan, tilauslentoja, Puolustusvoimien lentoja sekä harrastelentoja.

    Suurten automarkettien parkkipaikalla ihmisten katseet kääntyvät äkkiä taivaalle. Valtava suihkukone tuntuu lentävän päiden yläpuolella juuri ja juuri puiden latvojen yläpuolella. Näky on ällistyttävä, ehkä jopa vähän pelottavakin.

    Lappeenrannan lentokentän 2,5 kilometriä pitkä kiitotie alkaa aivan automarkettien parkkipaikan vierestä. Välissä on vain verkkoaita estämässä uteliaita eksymästä lentokentän alueelle.

    Vaikka vuosikymmenien aikana päättäjät ovat pohtineet lentokentän siirtämistä kauemmas keskustasta, ei uutta kenttää ole tehty. Tässä se on nyt ollut päivälleen sata vuotta.

    Lappeenrannan lentokentän asemarakennus valmistui vuonna 1961.Petri Kivimäki / YleAntrean koneet saapuvat

    Sisällissodan aikana maaliskuussa 1918 valkoiset perustivat lentotukikohdan Antreaan eli nykyisen Venäjän puolella sijaitsevaan Kamennogorskiin. Kuitenkin jo toukokuun alkupuolella valkoisten lentovoimien päällikkö antoi määräyksen, että lento-osaston on heti muutettava Antreasta Lappeenrantaan.

    Lentokoneet lähtivät toukokuun 10. päivä 1918 kello 18 Antreasta kohti Lappeenrantaa, jonne ne saapuivat noin tunnin lennon jälkeen. Tästä hetkestä alkoi Lappeenrannan lentokentän tarina.

    Minkäänlaisesta nykyaikaisesta lentokentästä ei kuitenkaan ollut kyse. Paikalla oli ratsuväkirykmentin harjoituskenttä, jonka hevoset olivat talloneet.

    – Tässä oli kaikenlaisia ampumahautoja ja muuta, joten ei se lentokenttä varsinaisesti ollut, kertoo lentokentän historiaan perehtynyt lappeenrantalainen lentokapteeni Pertti J. Halinen.

    Nieuport 11 lentokone laskeutuu Lappeenrannan Leirikentälle kapteeni Alderheimin ohjaamana. Kuvassa vasemmalla näkyy paikalla tuolloin ollut leirikirkko.Lappeenrannan museot / Lappeenrannan kaupungin kuva-arkisto

    Lentokenttä oli itse asiassa niin huonokuntoinen, että sitä käytettiin aluksi lentotoimintaan vain viisi viikkoa. Lentokoneet siirrettiin kesäkuussa Kymenlaaksoon Uttiin ja Varsinais-Suomeen Turkuun. Sen jälkeen lentotoiminta hiljeni vuosiksi, eikä kentän parantamiseksi tehty mitään.

    – Kun Aero oy aloitti vuonna 1936 kaksitasoisilla Dragon Rapide -koneillaan reittiliikenteen Helsingistä Viipurin kautta Imatran Immollaan, Lappeenrannan kenttä ei kelvannut edes varakentäksi, kertoo Halinen.

    Lappeenrannan lentokentän kulta-ajat olisivat tulossa paljon myöhemmin.

    Lappeenrantalainen lentokapteeni Pertti J. Halinen on kirjoittanut ystäviensä kanssa kirjan Lappeenrannan lentokentän historiasta.Petri Kivimäki / YlePutin laskeutuu Lappeenrantaan

    Toukokuussa 2010 oli Lappeenrannan lentoasemalla yksi sen historian merkittävimmistä päivistä. Puolen päivän jälkeen kentälle odotettiin laskeutuvan venäläinen suihkukone, jonka kyydissä istuu Vladimir Putin. Hän toimi silloin Venäjän pääministerinä.

    Putinin saapumiseen oli lentokentällä varauduttu useiden päivien ajan. Lentoaseman päällikkö Petteri Lehti muistaa hyvin, millainen hulina kentällä oli ennen pääministerin saapumista.

    – Se oli valtava turvakoneisto, mikä koko homman ympärillä pyöri. Siellä oli varmaan kaikki viranomaiset, mitä maa päällään kantaa.

    Pääministeri Vladimir Putin tapasi Lappeenrannassa silloisen Suomen pääministerin Matti Vanhasen. He muun muassa allekirjoittivat Saimaan kanavan vuokrasopimuksen. Illalla pääministerit saunoivat ja kalastivat. Putinin kone lähti takaisin Venäjälle illalla kello 23 aikaan.

    – Kaikki valmistelut lentokentällä kestivät kaksi viikkoa, mikä sitten huipentui siihen viiteen minuuttiin kentällä. Sen jälkeen oli lentoaseman päällikkö aika väsynyt, kun ne lentokoneen takavalot vilahtivat, kertoo Petteri Lehti.

    Ainakin melkein vanhin kenttä

    Lappeenrannan lentokenttää on markkinoitu Suomen vanhimpana edelleen toiminnassa olevana lentokenttänä. Tämän mainoslauseen kehitti lentokentän entinen päällikkö Jouko Kuronen. Etelä-Saimaa-lehden haastattelema tietokirjailija, everstiluutnantti evp. Erkki Heinilä kuitenkin tyrmää tämän mainoslauseen todenperäisyyden. Heinilä kertoo, kertoo, että Kouvolan Utissa oli punaisilla lentotoimintaa jo maaliskuussa 1918.

    Huhtikuun alussa 1918 punaisten joukkojen Nieuport-lentokoneet lensivät Utin entiselle kilpa-ajoradalle. Se sijaitsi Kouvolan ja Lappeenrannan välisen maantien varrella nykyisellä Utin lentokenttäalueella.

    Heinilän mukaan oikea perustamisvuosi Lappeenrannan lentokentälle olisi vasta vuosi 1939. Silloin saatiin päätökseen varsinaisen lentokentän rakentamistyöt Lappeenrantaan.

    Lappeenrantalaisen lentokapteenin Pertti J. Halisen mielestä nyt 10.5.2018 voidaan kuitenkin oikeutetusti viettää lentokentän 100-vuotisjuhlia.

    – Silloin 10.5.1918 se lentotoiminta alkoi. Ei sitä kiistä kukaan.

    Ilmapommien räjähdyksiä Lappeenrannan lentokentällä 1.7.1944 klo 20.SA-kuvat/luutnantti Jori IlankoKaksi lentäjää menehtyi

    Sekä talvi- että jatkosodan aikana Lappeenrannan lentokentällä oli oma tärkeä osansa Suomen puolustamisessa. Talvisodassa Lappeenranta oli Lentolaivue 10:n tukikohtana. Lappeenrannasta se teki tiedustelulentoja Etelä-Kannakselle ja Suomenlahdelle. Yhteensä lentoja tuli 11.8.1939–12.4.1940 noin 700.

    Jatkosodan alettua tuli Lappeenrannan lentokentälle Lentolaivue 14. Kun eteneminen Karjalankannaksella alkoi, tulivat Lappeenrantaan myös Lentolaivue 32 sekä osa Lentolaivue 24:stä.

    Vuoden 1944 kesäkuun 17. päivästä tuli synkkä. Lappeenrannan lentokentältä lähti kymmenen sotakonetta torjumaan venäläisiä sotilashävittäjiä. Koneet lähtivät Lappeenrannasta aamulla kello 6.20. Puoli tuntia myöhemmin venäläiset koneet kuitenkin pääsivät yllättämään suomalaiset. Luutnantti Urho Sarjamon kone sai osuman ja alkoi tippua alas. Tippuessaan se osui luutnantti Lauri Nissisen koneeseen. Molemmat lentäjät menehtyivät.

    Henkilötappiosta huolimatta suomalaiset pudottivat tällä lennolla kahdeksan venäläishävittäjää.

    Finnairin lentokone Lappeenrannan lentokentällä kesällä 1973.Aarne Mikonsaari / Lappeenrannan museotMatkustajaliikenne alkaa

    Tavalliset matkustavaiset pääsivät käyttämään Lappeenrannan lentokenttää 9.6.1951, kun Finnair avasi lentoreitin Helsingistä Lappeenrantaan. Ensimmäinen kone oli legendaarinen DC-3.

    Kesällä 1952 lentoyhtiöksi vaihtui Kar-Air oy. Aluksi lentoja oli vain kesäisin. Vasta vuonna 1956 lentoyhteys muuttui ympärivuotiseksi.

    – Vuonna 1956 kiitotie muuttui nykyiseen suuntaansa, ja kentälle saatiin mittarilähestymislaitteet, kertoo Pertti J. Halinen.

    Nykyinen lentoasemarakennus valmistui vuonna 1961, ja sinne 1960-luvulle osuvat Halisen mukaan myös lentoaseman kulta-ajat, kun Finnair aloitti lennot suihkukoneilla. 1960-luvulla Lappeenrannassa oli myös ensimmäiset tilauslennot Saksaan.

    – Mutta pitkäaikaisin lentokentän käyttäjä on Lappeenrannan ilmailuyhdistys. Se on perustettu vuonna 1932 nimellä Lappeenrannan ilmapuolustusyhdistys. Nimi piti vaihtaa valvontakomission määräyksestä, kertoo Halinen.

    Lappeenrannasta on Helsinkiin matkaa reilut 220 kilometriä. Melko lyhyen välimatkan takia harva käytti reittilentoa vain matkustaakseen pääkaupunkiseudulle.

    Reittilentoa käyttivätkin pääasiassa eteläkarjalaisen suurteollisuuden työntekijät, jotka aamukoneella lähtivät Helsinkiin ja jatkoivat sieltä matkaansa ulkomaille tai kauemmas Suomeen. Kun uusi rautatie Lahden ja Helsingin välille valmistui vuonna 2006, nopeutui junamatka Lappeenrannasta pääkaupunkiin merkittävästi. Sen vaikutus näkyi lentoliikenteessä välittömästi.

    Latvialainen Air Baltic aloitti vuonna 2009 reittilennot Lappeenrannasta Riikaan. Ne kestivät neljä vuotta.YLE Etelä-KarjalaSuuri pettymus ja suuri ilo

    Finnair lopetti lennot Helsingistä Lappeenrantaan kannattamattomina vuonna 2007. Pelkona oli koko lentokentän hiljeneminen. Lentojen turvaamisen takia Lappeenrannan kaupunki perusti oman lentoyhtiön Fly Lappeenrannan, joka kuitenkin osoittautui kannattamattomaksi. Niinpä lennot loppuivat vuonna 2010.

    Lentokentällä ymmärrettiin, että ihmiset eivät tarvitse lentoja Lappeenrannasta Helsinkiin, vaan täytyy kurottaa Lappeenrannasta suoraan ulkomaille. Venäläisten matkailu Suomeen alkoi 2010-luvulla kasvaa, joten venäläiset turistit voisivat alkaa käyttää Lappeenrannasta lähteviä lentoja. Se toisi lennoille lisää matkustajia.

    Suomen vilkkaimmat lentoasemat vuonna 2017

    1. Helsinki–Vantaa (18,8 milj. matkustajaa)

    2. Oulu (923 000 matkustajaa)

    3. Rovaniemi (579 000 matkustajaa)

    4. Turku (333 000 matkustajaa)

    5. Kittilä (325 000 matkustajaa)

    6. Vaasa (300 000 matkustajaa)

    7. Kuopio (235 000 matkustajaa)

    8. Tampere (230 000 matkustajaa)

    9. Ivalo (210 000 matkustajaa)

    10. Joensuu (119 000 matkustajaa)

    Niinpä syksyllä 2009 Air Baltic alkoi lentää Lappeenrannasta Riikaan. Keväällä 2010 lennot aloitti halpalentoyhtiö Ryanair, jonka ensimmäinen saapuminen on jäänyt lentoaseman päällikkö Petteri Lehdelle lähtemättömästi mieleen.

    – Lentotornin kaiuttimesta kuului: "Good morning Lappeenranta tower. This is Ryanair". Toivoin, että olisin saanut sen jotenkin puhelimen soittoääneksi.

    Venäläisten turistien virta Suomeen romahti vuoden 2014 aikana. Vähän ajan kuluttua Ryanair keskeytti Lappeenrannasta lähtevät lennot, kun se ei halunnut maksaa Finavian vaatimia lentokenttäkorvauksia. Air Baltic oli lopettanut jo kahta vuotta aiemmin. Kenttä alkoi taas hiljentyä.

    Lentokentältä on taustalla häämöttävään kaupoungin keskustaan matkaa puolisentoista kilometriä.Petri Kivimäki / YleUusi nousu

    Talvella 2015 hiihtäjät kiersivät aidoilla eristettyä lentokenttää, jonka ympäri kulkee 7,6 kilometrin pituinen latu. Kesällä lentokentän kiitotien varrella pesi kaikessa rauhassa töyhtöhyyppiä, kiuruja ja kuoveja.

    Lentokentältä lähti lentoja satunnaisesti. Kun matkustajaliikenne Lappeenrannan lentokentältä oli loppunut, alkoi kaupungissa kiivas keskustelu koko lentokentän tarpeellisuudesta. Jotkut jo visioivat siihen asuinaluetta tai kauppakeskusta.

    Lentoaseman päällikkö Petteri Lehti oli saattelemassa lentokoneisiin niin hevosia, liikemiehiä, tilauslentojen matkustajia kuin rock-yhtye Musen keikkakamoja. Toki harrasteilmailijat, muun muassa purjelentäjät, käyttivät kenttää erityisesti kesäaikaan.

    Etelä-Karjalassa päätettiin yrittää pelastaa lentokenttä vielä kerran. Etelä-Karjalan liitto ja Lappeenrannan kaupunki ostivat Suomen lentokenttiä omistavalta valtionyhtiö Finavialta Lappeenrannan lentokentän. Vuosi sitten kenttä siirtyi kokonaan Lappeenrannan kaupungin omistukseen. Valtio myönsi kentälle miljoonan euron avustuksen reittiliikenteen kehittämistä varten.

    Ryanair saapui muutama viikko sitten takaisin Lappeenrantaan ja aloitti lennot Italiaan ja kesällä myös Kreikkaan. Vuodessa on kymmenkunta tilauslentoa etelän aurinkoon. Finnair ei kentältä lennä reittilentoja, mutta on ahkerasti käyttänyt Lappeenrannan lentokenttää lentäjiensä koulutuskenttänä.

    Lentokenttä toivoo lisää reittilentoja.

    – Nyt tässä odotellaan, saapuuko kesäkuussa Pietarissa järjestettäviin jalkapallon MM-kisoihin paljonkin kisavieraita Lappeenrannan lentoaseman kautta. Neuvotteluja on käyty, tuumaa Lappeenrannan lentoaseman päällikkö Petteri Lehti.

    Ryanairin lentojen alkamista juhlittiin Lappeenrannan lentokentällä maaliskuun lopulla.Tommi Parkkinen / Yle

    Artikkeliin on haastattelujen lisäksi käytetty lähteenä Pertti J. Halisen, Matti Liuskallion, Pentti Metson ja Jorma Pajusen teosta Lappeenrannan lentokenttä 1918 - 1944.

    Pellettitehtaan tulipalon syy selvisi: Purujen joukkoon pääsi pieni metallinen esine, joka alkoi kipinöidä

    Pellettitehtaan tulipalon syy selvisi: Purujen joukkoon pääsi pieni metallinen esine, joka alkoi kipinöidä


    Mistä on kyse?Luumäellä perjantai-iltana palaneen pellettitehtaan syttymissyyksi arvellaan pienikokoista vierasesinettä.Vierasesine on ollut todennäköisesti metallinen, mutta ilmeisesti pienen kokonsa vuoksi tai muusta syystä se ei ollut tarttunut...

    Mistä on kyse?Luumäellä perjantai-iltana palaneen pellettitehtaan syttymissyyksi arvellaan pienikokoista vierasesinettä.Vierasesine on ollut todennäköisesti metallinen, mutta ilmeisesti pienen kokonsa vuoksi tai muusta syystä se ei ollut tarttunut tehtaan metallia poistavaan järjestelmään.Pellettitehdas kärsi vajaan miljoonan euron vahingot, mutta palossa olivat ainekset suurempaankin tuhoon.

    Luumäen pellettitehtaassa perjantai-iltana sattuneen tulipalon syy on selvinnyt. Syynä on todennäköisesti purujen joukkoon joutunut metallinen, pieni vierasesine.

    Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja poliisin tutkimuksissa kävi ilmi, että vierasesine joutui purun seassa kuljettimeen. Sen jälkeen se alkoi kipinöidä, kehitti runsaasti savukaasua ja sytytti lopulta tulipalon.

    Esine ei ollut ilmeisesti pienen kokonsa tai muun tuntemattomaksi jäävän syyn vuoksi tarttunut tehtaan metallia poistavaan järjestelmään. Näin käy tehtaissa välillä, vahvistaa pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.

    Sammutusjärjestelmää tehostetaan

    Pellettitehtaassa oli automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Sammutusjärjestelmän toimintaa tehostetaan jatkossa, sanoo pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle.

    Luumäellä sijaitsevan pellettitehtaan sammutusjärjestelmää tehostetaan perjantaisen tulipalon vuoksi.Yle Uutisgrafiikka

    – Palonilmaisimien paikkojen uudelleenharkintaa ja vähän lisäämistä, niin sillä päästään ehkä sitten jatkossa paremmin hätiin. Ja se hälyttää nopeammin, ohjeistaa Westerstråhle.

    Luumäen pellettitehtaan vahingot jäivät alle miljoonaan euroon, sillä tehtaan betoniseinät estivät palon leviämistä tuotanto- ja varastotiloihin.

    Nälkää, kuolemaa ja lapsisotilaita – Suomi vuonna 1918 oli kuin Syyria tänään

    Nälkää, kuolemaa ja lapsisotilaita – Suomi vuonna 1918 oli kuin Syyria tänään


    "Eräänä päivänä pihalta tullut tyttö tiedotti naama kalpeana: Jaanin veljekset ovat pihalla, kattokais lasista. Kauhu valtasi forssalaistytöt. Tiesimme kokemuksesta millaisella asialla veljekset liikkuivat. Niinpä kohta kajahtelivatkin kasarmien...

    "Eräänä päivänä pihalta tullut tyttö tiedotti naama kalpeana: Jaanin veljekset ovat pihalla, kattokais lasista. Kauhu valtasi forssalaistytöt. Tiesimme kokemuksesta millaisella asialla veljekset liikkuivat. Niinpä kohta kajahtelivatkin kasarmien seinät huudoista, joilla kutsuttiin yli kaksikymmentä forssalaispoikaa kuulusteluihin. Viimeinen huudettu nimi kuului omassa huoneessamme olevalle tytölle. Naimi, pieni hiljainen ihmisen alku, miksi hänet huudettiin. Sanaa sanomatta kalpeana pelosta tyttöparka noudatti kutsua ja lähti viimeisen kerran luotamme."

    Näin on kirjoittanut punavanki Ida Maria Saarinen muistelmateoksessaan.

    Enni Maria Mäntynen tai 15-vuotias Naimi Sofi Sulkanen eivät olleet ainoat lapset, jotka teloitettiin punavankileirien alkuaikoina. 13-vuotias Yrjö Albert Linnanen, 15-vuotias Elsa Ester Nurmi ja samanikäinen Lyyli Dagmar Virtanen kokivat saman kohtalon. Eri arvioiden mukaan 54 punaista ja seitsemän valkoista alle 16-vuotiasta lasta teloitettiin tai ammuttiin vuoden 1918 tapahtumissa.

    Nälkä vei punalapset kaartiin ja vankileireille

    Vankileireille joutuneista lapsista moni kuului punakaartiin, mutta ei välttämättä omasta halustaan.

    – Lapset ajoi kaartiin nälkä ja pakko. Punakaartissa sai ruokaa ja joskus vanhemmat pakottivat liittymään niihin, jotta lapsi sai syödäkseen ja rahaa, kertoo lähes ainoana Suomessa perusteellisesti lasten asemaa vuoden 1918 sodassa tutkinut Tuulikki Pekkalainen.

    Lapsen asema oli sata vuotta sitten täysin erilainen kuin nykyään. Oikeastaan koko käsite lapsi oli monille vieras. Lapset olivat töissä tehtailla ja pajoissa.

    – Yhtä lailla lapset pakotettiin punakaartissa ottamaan ase. Eräs 13-vuotias poika ampui itseään vasempaan käteen, ettei hänen olisi tarvinnut mennä taisteluihin. Nykypäivän Syyrian lapsisotilaita kauhistelevat voivat miettiä sitä, että sata vuotta sitten Suomessa oli sama tilanne.

    Myös lapset kulkivat pakolaisvirran mukana.

    – Osa perheensä kanssa, osa jopa yksinään, kunnes joutuivat vangituiksi, kertoo Pekkalainen.

    Ironiaa lienee se, että ensin lapset joutuivat punakaartiin paljolti nälän pakottamina ja sen jälkeen heidät suljettiin vankileireille vielä kurjempiin oloihin.

    Antti Hämäläinen / YleTodelliset tappajat: nälkä ja taudit

    Omasta surkeasta voinnista huolimatta naisten ja lasten kohtalo kosketti Lappeenrannan vankileirillä virunutta miesvankia. Näin muistelmissaan kertoo Juhana Muikku.

    "Viereisessä huoneessa on suuri joukko naisia ja lapsia. Sydäntä särkee, kun kuulee lasten yhtenään pyytävän ruokaa, jota ei kuitenkaan ole. Mitä tunteekaan äiti rinnassaan kuullessaan rakkaan pienokaisensa nälän vaikerrusta? Vaikka äiti säästäisi kaikki muruset lapsilleen, ei se kuitenkaan riittäisi. Tämmöisen olotilan jakaminen ei ole enää muuta kuin tahallisesti järjestettyä kiduttamista, josta on nälkäkuolema ennen pitkää seurauksena."

    Punavangin ennustus piti paikkaansa. Nälkä tappoi. Se tappoi myös lapsia.

    Toinen punavanki Ivar Pousi kuvasi muistelmissaan jatkuvaa nälkää.

    "Muistan tuon nälän. Ei hetkeäkään saanut ajatustaan muihin asioihin kiinnittymään. Aina oli vain leipä mielessä. Jos valvoi tai nukkui, niin sama juttu. Unissaan näki leipää ja kaikkea muuta ruokaa, mutta ei vaan koskaan saanut syödä."

    Nälkä ajoi myös syömään kaikkea mahdollista. Ruoho oli todella vihreämpää vankileirin tuolla puolen, koska vihreä kasvusto ja juuretkin syötiin leirien alueelta.

    Vangit kalusivat Suomen kasarmin lehmuksen

    Hämeenlinnan vankileirillä ollut tuleva kansanedustaja Elli Nurminen muisteli, että lehmuksestakin tuli ruokaa.

    "Ennen kuin kesä oli lopussa, lehmus oli puhtaaksi syöty, suoranaisesti syöty, sillä vangit kiipesivät näissä puissa, söivät sen lehdet ja kuorivat sen rungon, että se oli ihan puhtaaksi kaluttu suuri lehmus, jonka piti antaa varjoa ja viihtyvyyttä kasarmin pihassa."

    Antti Hämäläinen / Yle

    Punavanki Viljo Sohkanen puolestaan kertoo, että alueelle erehtynyt vartijan ampuma kissa syötiin.

    "Vähän surkean näköinen se on märkänä ja verisenä. Nyljemme ja paloittelemme sen, sitten sillin lioitusvettä mausteeksi. Sitkeää lihaa, mutta on hyvää. Kun lihat on syöty, kaavimme nahasta karvat pois, paloittelemme ja keitämme senkin. Ei sitä hampailla niin hienoksi saa, että voisi niellä, mutta maukasta se on pureskella ja imeskellä."

    Sama kohtalo oli vankilaan eksyneellä koiralla. Sitä muisteli punavanki Aapeli Heikkilä.

    “Eräänä iltana meitä potkaisi onni. Huoneemme ovi oli vähä auki ja koira tuli sisälle. Yksi roistoista otti sen kiinni ja nappas klapilla päähän. Nahat ja suolet laitoimme muurin taakse, lihat laitoimme pakkiin kiehumaan. Viisi tuntia kesti, ennen kuin hampaat pystyi lihaan. Minä sain omakseni toisen puolen päästä. Söin silmän ja kaiken mistä pystyin pieneksi saamaan. Iso apu oli vaan koirankin keitto, nälkäinen syö vaikka raatoa.”

    Vankileirillä oli Tuulikki Pekkalaisen tutkimuksen mukaan 1482 alle 16-vuotiasta. Pekkalaisen mukaan luku on epävarma, koska vuoden 1918 tilastot eivät ole luotettavia. Eniten lapsia oli Hämeenlinnan leireillä, 310. Riihimäellä lapsia oli 197 ja Lahdessa 147. Kaikkiaan lapsia on kirjattu 35 vankileirille.

    Vähäinenkin ruoka yökötti jopa nälkäisiä

    Hämeenlinnan vankileirillä 17-vuotiaana ollut Ida Maria Saarinen kuvaa ruokaa iljettäväksi.

    “Kaurankuorivelli ja ikivanhoista juureksista tehty keitos vielä jotenkin menettelivät, mutta kapakalasoppa oli niin inhottavaa, etten saanut sitä löyhkältään millään niellyksi. Jollekin annokseni aina kelpasi. Miesten kasarmin seinustalla istuskeli maassa nälkiintyneitä poikia, jotka söivät mitä vain.”

    Vankilassa lapset taistelivat samasta ruuasta aikuisten kanssa.

    – Lapset eivät olleet erikoisasemassa. Lapset viruivat vankileireillä muiden seassa, kertoo Tuulikki Pekkalainen.

    Leireiltä selvinneet kuvasivat nälkää ja ruuan puutetta karmein esimerkein. Näin asiat muisti Ida Maria Saarinen.

    “Ihmisyys oli noista onnettomista olennoista jo kuollut nälkään, vaikka raihnainen keho vielä yritti luittensa päällä kävellä. Nuurittiin mahdolliset ja mahdottomat paikat, nyhdettiin hiekkaan nousseet rikkaruohot ja puista lehdet niin korkealta kuin käsi ulettui.”

    “Tällaisenkin tapauksen näkijäksi (veljeni) Kalle oli nähnyt. Hänen lähin kaverinsa oli saanut kotipaketin, jossa oli ollut kilon verran hampuusimakkaraa. Malttamattomuudessaan poika oli hotkinut koko erän yhdellä kertaa, sillä seurauksella, että maha työnsi annoksen oksennuksena takaisin. Siihen oli ilmestynyt useampi luuranko kaapimaan maasta oksennusta suuhunsa. Oli mulla täys tyä niitä pois ajaessani ja potkiessani santaa oksennuksen päälle”

    Näissä oloissa kuoli toista sataa alle 16-vuotiasta lasta. Eniten heitä kuoli Hämeenlinnassa, jossa lapsivankeja oli selvästi eniten. Suhteellisesti eniten lapsia menehtyi Tammisaaren leirillä, joka oli muutenkin leireistä kaamein. Useampi kuin joka viides Tammisaaressa virunut lapsi kuoli.

    Isorokko, espanjantauti, punatauti ja lavantauti

    Nuori Ida Maria Saarinen joutui todistamaan tautien tuovan kuolemaa Hämeenlinnassa.

    “Mutta sellainen kauhua herättävä tauti kuin isorokko oli puhjennut miesten keskuudessa. Kaksi forssalaispoikaakin siihen kuoli. Aivan tavalliseen ripuliinkin kuoli miehiä yhtenään. Heinäkuun kuumien päivien tultua pelkästään näljän heikkoudesta kuoli kymmeniä luurangoksi laihtuneita vankeja joka päivä. Pihalla liikkuessa sattui useinkin näkemään lastattavan ruumiita vajasta vankkureille. Kuin halkoja vaan niitä ladottiin kerroksittain ja kalkkia heitettiin välliin.”

    Vankileirien kuolinsyitä on vaikea tilastoida tarkkaan. Ei tiedetä, kuinka moni sai surmansa väkivaltaisesti, mutta on selvää, että valtaosa kuoli nälkään ja tauteihin. Näiden kahden kuolinsyyn erottaminenkin on vaikeaa. Vankileirien kuolinsyymerkinnät ovat osin epämääräisiä tai puuttuvat kokonaan.

    Heinäkuun kuumien päivien tultua pelkästään näljän heikkoudesta kuoli kymmeniä luurangoksi laihtuneita vankeja joka päivä. Ida Maria Saarinen

    Jos kuolinsyyksi on merkitty “heikkous”, on vaikeaa tietää, mitä se tarkoittaa. Pekkalaisen mukaan suolistosairaudet johtuivat usein surkeasta ruuasta tai juomasta, joten kuolinsyy, esimerkiksi suolitulehdus, oli nälän johdannainen.

    Toisaalta nälästä heikot vangit olivat alttiita kaikille kulkutaudeille. Esimerkiksi isorokko, tulirokko ja espanjantauti veivät heikentyneitä vankeja hautaan.

    Eräs syy oli myös surkeat lääkintäolot. Ainakin aluksi leireillä oli vähän lääkäreitä ja olemattomasti tehokkaita lääkkeitä. Elli Nurmisen aikalaiskuvaus kertoo myös lääkäreiden ahdistuksesta.

    “Sinne oli kyllä kutsuttu eräs nuori lääkäri tänne Poltinaholle siinä mielessä, että nyt voitiin sanoa, että siellä oli lääkärikin, mutta tämä sama nuori lääkäri, joka kait ei ollut vielä ihan valmiskaan, nosteli nyrkkiänsä ilmaan ja sanoi, että hänet on aivan syyttömästi pantu tämmöiseen helvettiin, jossa ei ole minkäänlaisia hoitomahdollisuuksia antaa apua näille ihmisille, jotka ovat täällä sairastuneet. Ei ole vuoteita, ei kerta kaikkiaan mitään puhumattakaan lääkkeistä, että tämä on kuin yksi helvetti niin kuin hän sanoi. Hänen täytyi mahdollisimman pian päästä täältä pois. Hän ihmettelee mikä voima on Suomen kansassa vaikuttamassa, että se ei kerta kaikkiaan lopeta tämmöistä ihmisrääkkäystä, jota voidaan harjoittaa näin suuressa mitassa.”

    Helle tappoi nopeammin kuin haudankaivajat ehtivät kaivaa

    Kuolemat olivat varsinkin alku- ja keskikesällä arkipäivää täyteen ahdetuilla leireillä. Leirejä oli alun perin yli 60, mutta varsin pian vangit keskitettiin suurempiin leireihin. Helsingin eri leireillä oli pahimmillaan yhteensä yli 13 000 vankia. Hämeenlinnan kolmella leirillä virui noin 11 500 punaista vankia. Myös Lahdessa, Tampereella ja Viipurissa vankeja oli yli 10 000.

    Antti Hämäläinen / Yle

    A. Halosen vuonna 1928 toimittamassa Suomen luokkasota -kirjassa on tyly kuvaus kuolemista Tampereen vankileiriltä.

    “Ruumiinkantajat todistivat, että kevään ja kesän aikana kuoli 70 henkeä vuorokaudessa ja heinä-elokuun vaihteessa ´siunattiin´ parisataa ruumista. Kärsimyksistään vapautuneiden vankien hautaus oli vailla inhimillisyyden ja säädyllisyyden lakeja. Ruumiit kuljetettiin pitkillä kärryillä alastomina, ladottuina parikymmentä päällekkäin.”

    Tuulikki Pekkalaisen mukaan vuoden 1918 sodassa kuoli noin kolmesataa alle 16-vuotiasta lasta. Heistä poikia oli neljä viidesosaa ja tyttöjä yksi viidesosa.

    Tässä luvussa on mukana parikymmentä vankileireillä ammuttua lasta.

    Vankileireillä kuolleista yli sadasta lapsesta poikia oli yli neljä viidesosaa. Nuorimmat kuolleet olivat sylivauvoja. Vauvojen kuolemat olivat toki sata vuotta sitten tavallisia, mutta vankileirit eivät ainakaan parantaneet vauvojen mahdollisuutta selviytyä elämään.

    Kuolleita vankeja oli niin paljon, että heitä haudattiin urakalla, eikä kuolleita juuri eroteltu iän tai sukupuolen perusteella. Kaarlo Karilan muistelma Hämeenlinnan vankileiriltä kertoo vankien karusta viimeisestä matkasta.

    “Venäläiset kuormarattaat lyötiin täyteen alastomia ruumiita ristiin rastiin, joka oli kuin joku halkokuorma. Suuren haudan reunalle ajettuaan nosti ajomies kärryt pystyyn ja kaatoi ikäänkuin santakuorman. Toverit kaivoivat hautaa suurella voimalla ja toiset peittivät “valtiopettureita” ilman mitään erikoisia seremonioita. -- Kun alkoi olla kuumat kesäpäivät, niin yhä enempi tovereita saatiin kantaa liiteriin ja kun ajurit eivät ehtineet tarpeeksi ajaa, eivätkä nälkäiset haudankaivajat saaneet tarpeeksi hautoja, niin antoi liiteri tavattoman hajun koko kasarmialueelle.”

    Lasten kärsimys jatkui sodan jälkeen

    “Toisinaan taas hän huusi avuttomana missä on minun poikani. Antakaa hänet syliini. Tahdon kuolla yhdessä hänen kanssaan.”

    Riihimäkeläisen naisen toive saada nähdä poikaansa ei toteutunut. Murhenäytelmää seurannut nimimerkki KAS kirjoitti muistelmissaan, että nainen ammuttiin pian pyyntöjensä jälkeen. Häneltä jäi kertojan mukaan leirillä mukana ollut pieni poika.

    Selviytyikö poika hengissä, ei tiedetä. Moni lapsi kuitenkin selviytyi, mutta monen lapsen äiti tai isä ei.

    Filosofian tohtori Mervi Kaarnisen tutkimusten mukaan Suomessa oli 15 000–20 000 alle 15-vuotiasta sotaorpoa vuoden 1918 tapahtumien jälkeen.

    – Lukujen laaja haarukka johtuu siitä, että vuoden 1919 tilastot eivät olleet täydellisiä. Lisäksi perhekäsite oli tuolloin hyvin monimuotoinen, joten orpojen laskentatapa vaihteli, kertoo Mervi Kaarninen.

    Sotaorvoista noin tuhat oli valkoisten jälkeläisiä, loput punaisten. Arviolta 20 000 orvosta noin tuhat oli täysorpoja.

    Väheksyntää ja kerjuuta

    Punaisten lapset saivat kärsiä isiensä ja äitiensä aatteen vuoksi pitkään sisällissodan jälkeen. Esimerkiksi osa opettajista kohteli kaikkia punalapsia kouluissa paikoin kurjasti. Mervi Kaarnisen Punaorvot 1918 -kirja antaa hyvän kuvan lasten kohtaloista.

    “Kouluajan muistan hyvin. Meillä oli alakoulussa opettajana lotta. Hyvin innokas. Hän piti koulussa lottapukua, että sitä ei päässyt unohtamaan. -- Hän teki selvän eron. Punikkien lapset, vaikka olisi kuinka hyvin osannut läksyt, eivät hyviä numeroita saaneet. Luokan muutamat valkoiset lapset olivat kuin prinsessoja."

    Punalapsista kovin kohtalo oli orvoilla. Useat joutuivat elättämään itsensä kerjuulla. Vuoden 1918 syksyllä arvioitiin, että tuhansia lapsia liikkui kerjuumatkalla ympäri Suomea. Lapsia oli ovilla ja ravintoloissa, kaduilla ja maanteillä, liikehuoneistoissa, rautatievaunuissa. Viranomaisten mielestä lasten kerjuu oli kehittynyt järjestelmälliseksi ammattikerjuuksi.

    Kaarnisen kirjan esimerkki pienen pojan nelivuotisesta vaelluksesta läpi Suomen on lähes uskomaton.

    “Pieni kulkijapoika on mieroa kierrettyään päätynyt Helsingin pitäjän köyhäintalolle. 12-vuotias poikanen kyseltäessä ilmoitti itsestään ja kohtalostaan seuraavasti: Kansalaissodan aikana poistui hänen isänsä kotoaan, joka sijaitsi Kajaanin Alakylässä. Poikanen arveli, että isä meni sotaan. Kun aikaa kului, eikä isä palannut ja ruoka loppui, jätti poikanenkin tyhjän kodin. Hänellä ei ollut äitiä eikä sisaruksia elossa. Aluksi hän suuntasi Rovaniemelle. Sieltä hän kääntyi etelään, kunnes saapui Uudellemaalle.

    Siis lähes neljä vuotta on tämä 8-vuotiaana kotoaan lähtenyt poika, joka sanoo nimekseen Erkki, kierrellyt mieroa. Epäilemättä on tämä pieni vaeltaja saanut lähes neljä vuotta kestäneellä matkallaan kovaakin kokea, mutta pärjännyt vain on.”

    Tuskin kukaan tietää, kuinka monta syyrialaista lasta vaeltaa parhaillaan orpona yksinään sodan nälkiinnyttämässä maassa. Tämän päivän Suomessa kahdeksanvuotiaan pisin yksinään kuljettu matka lienee kotoa kouluun ja takaisin.

    Lähteet:

    Tuulikki Pekkalainen: Lapset sodassa 1918, Tammi 2014.Viljo Sohkanen: Punakaartilaisen päiväkirja, Weilin&Göös 1967.Aapeli Heikkilän muistelmat kirjassa Tuulikki Pekkalainen ja Seppo Rustanius: Punavankileirit, Suomalainen murhenäytelmä 1918, Tammi 2007.Ida Maria Saarinen: Nokkosia ja harakankukkia, Otava 1973.Halonen A. (toim.): Suomen luokkasota. Historiaa ja muistelmia. Amerikan Suom. Sos. Kustannusliikkeiden Liiton Kustantamo, Superior, Wisconsin, kirjasta Tuulikki Pekkalainen ja Seppo Rustanius: Punavankileirit, Suomalainen murhenäytelmä 1918, Tammi 2007.Mervi Kaarninen: Punaorvot 1918, Minerva Kustannus Oy 2008.Työväen arkisto: 323.2 Vuoden 1918 arkisto, HM12: Iivar Anttoninpoika Pousi: Murheen vuosi.Työväen arkisto: 323.2 Vuoden 1918 arkisto, HM11: Kaarlo Karila: muistelmia Hennalan ja Hämeenlinnan vankileireiltä.Työväen arkisto: 323.2 Vuoden 1918 arkisto, HM13: Nimimerkki KAS: Kolme päivää haudankaivajana Riihimäen vankileirillä kesällä.TMT: 172:2804 Työväen arkisto. Elli Nurminen.Työväen arkisto: 323.2 Vuoden 1918 arkisto, HV 60: J.H. Muikku.
    Roope-Saimaa kiertää sata satamaa kesällä – kippari kiittää, kun ei tarvitse roskia niittää

    Roope-Saimaa kiertää sata satamaa kesällä – kippari kiittää, kun ei tarvitse roskia niittää


    Huoltoalus kiertää retkisatamissa siistimässä rantoja ja vessoja, kunnostamassa laitureita ja täydentämässä polttopuuvarastoja. Aluksen toiminta-alue on laaja, Enonkoskelta etelään aina Taipalsaaren edustalle asti. Roope-Saimaan kahden hengen...

    Huoltoalus kiertää retkisatamissa siistimässä rantoja ja vessoja, kunnostamassa laitureita ja täydentämässä polttopuuvarastoja. Aluksen toiminta-alue on laaja, Enonkoskelta etelään aina Taipalsaaren edustalle asti.

    Roope-Saimaan kahden hengen miehistö liikkuu vesillä arkipäivisin syksyyn saakka. Ensimmäisellä kierroksella tarkistetaan, missä kunnossa retkisatamat ovat talven jäljiltä.

    – Hoidamme talven jäljiltä huussit ja roskapaikat kuntoon. Lisäksi tarkastamme ja korjaamme paikkoja. Vielä ei voi tietää, mitä kaikkea on odotettavissa, Roope-Saimaan kapteeni Mikael Laine sanoo.

    Laineen mielestä varsinkin kokeneet veneilijät ovat siistejä ja osaavat käyttää retkisatamien roskapisteitä. Osa veneilijöistä vie omat roskansa mennessään.

    – Aina sinne joukkoon mahtuu sellaisiakin, joilla asenne roskaamiseen on vähän huono, mutta kyllä yleisesti ottaen hyvältä vaikuttaa.

    Toiveissa uusi huoltoalus

    1980-luvun alussa valmistunut Roope-Saimaa alkaa olla tiensä päässä. Uuden aluksen saamiseksi on käynnissä Kalusto kuntoon -kampanja. Vanhan aluksen väritys ja nimi säilyisivät, mutta uudelle alukselle tulisi lisää pituutta, leveyttä ja korkeutta.

    – Tämä paatti rupeaa olemaan loppu teknisesti, tiloiltaan ja muutenkin. Toivottavasti saadaan rahoitus kasaan ja uuden aluksen rakentaminen käyntiin.

    Laine toimi viime kesänä Roope-Saimaan kansimiehenä. Ensimmäisen kauden muistot liittyvät erityisesti sääilmiöihin.

    – Vesillä saattoi nähdä kolmekin sateenkaarta kerralla ja hienoja ukkosrintamia. Rae- ja räntäkuuroja tuli vielä kesäkuussakin, hän muistelee.

    Norppaliven salaperäinen tähti lipui jo kameran ohi – WWF:n suosikkireality avautui


    Saimaannorpan loikoilu rantakivellä, tai jopa pelkkä kivikin, on hypnoottista katsottavaa, ainakin jos on Twitter-kommentteihin ja palvelun saamaan palautteeseen uskominen. Yhteisöpalvelu Twitterissä on pohdittu esimerkiksi, miten onnelliseksi...

    Saimaannorpan loikoilu rantakivellä, tai jopa pelkkä kivikin, on hypnoottista katsottavaa, ainakin jos on Twitter-kommentteihin ja palvelun saamaan palautteeseen uskominen. Yhteisöpalvelu Twitterissä on pohdittu esimerkiksi, miten onnelliseksi voikaan tulla kiven katselusta. Päivän huippuhetki on tietysti tähden lipuminen näytille nettikameraan.

    – Puolitoista tuntia Norppaliven avautumisen jälkeen ensimmäinen norppa ui kameran ohi. Sitä ei ole vielä tunnistettu, koska emme nähneet turkin kuvioita, kertoo WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze.

    Keväällä 2016 ensimmäisen kerran asennettu kamera toi nettikansan tietoisuuteen Siirin ja Pullervon, jolle nimi annettiin katsojien niin toivottua. Keväällä 2017 Pullervo köllötteli kivellä itsekseen. WWF:n Norppalive on kerännyt 2016-2017 yhteensä viisi miljoonaa katselukertaa. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi erittäin uhanalaisen lajin elämää ja arkea Saimaalla.

    – On jännittävää odottaa, milloin norppa näyttäytyy. Pullervo on nähty kameran läheisyydessä ainakin eilen. Saimaannorppien liikkeitä ei voi ennustaa täydellä varmuudella. Niinpä emme voi taata tai vaatia, että se tai joku sen lajitoveri ilmestyy kameran eteen välittömästi, sanoo Fritze.

    Norppien näkeminen tai kameran eteen saaminen on helpointa keväällä, kun saimaannorpat nousevat rantakiville vaihtamaan karvansa. Karvanvaihdon jälkeen ne viihtyvät enemmän vedenpinnan alapuolella, jolloin norpan bongaaminen on jo huomattavasti vaikeampaa.

    Pääset katsomaan Norppaliveä tästä: WWF Luontolive

    Luumäen pellettitehtaan suurtulipalosta pelättyä pienemmät vahingot:

    Luumäen pellettitehtaan suurtulipalosta pelättyä pienemmät vahingot: "Kyllä minulla oli huojentunut olo, kun eilen tulin pois sieltä"


    Mistä on kyse?Luumäellä syttyi perjantai-iltana tuleen pellettitehdas, josta tuhoutui purun vastaanottotila.Palossa säästyivät tehtaan tuotanto- ja varastotilatPalon syttymissyy on yhä epäselvä.Pelletti on puujätteestä tehty noin senttimetrin...

    Mistä on kyse?Luumäellä syttyi perjantai-iltana tuleen pellettitehdas, josta tuhoutui purun vastaanottotila.Palossa säästyivät tehtaan tuotanto- ja varastotilatPalon syttymissyy on yhä epäselvä.Pelletti on puujätteestä tehty noin senttimetrin pituinen lämmitykseen käytettävä poltettava rae.

    Luumäen Deletec Oy:n pellettitehtaan omistaja Tuomo Salonen on pettymyksensä keskellä myös helpottunut. Perjantai-iltana palaneen pellettitehtaan vahingot olisivat voineet olla paljon pahemmat.

    Betoniseinien ansiosta palo rajoittui vain pellettipurun vastaanottotilaan ja pysyi pois tuotanto- ja varastotiloista. Puruvarasto tuhoutui tulipalossa kokonaan. Vahinkojen uskotaan jäävän alle miljoonaan euroon, kun Salonen oli ehtinyt varautua huomattavasti suurempaan summaan.

    – Kyllä minulla oli huojentunut olo, kun eilen tulin pois sieltä. Se kaapeleiden uusiminen, mitä siellä on palanut, on se suurin varsinainen homma, Salonen huokaisee.

    Kaapeleiden uusimisen lisäksi katolle laitetaan uutta huopaa ja uusitaan kattopellit.

    Tulipaloa oli sammuttamassa noin 20 pelastuslaitoksen yksikköä.Pyry Sarkiola / YleOsa tehtaasta toimii normaalisti

    Pellettitehtaan omistaja Tuomo Salonen uskoo tuotannon käynnistyvän jo kuukauden kuluttua. Purua voidaan ottaa vastaan ja toimittaa asiakkaille normaaliin tapaan jo korjaustöiden aikana. Asiakkaille voidaan myös toimittaa valmista pellettiä.

    Pellettitehtaalta tuli automaattinen palohälytys perjantai-iltana kello 21:n aikaan. Paloa oli sammuttamassa noin 20 pelastuslaitoksen yksikköä. Voimakkaan savunmuodostuksen takia lähiseutujen asukkaita pyydettiin sulkemaan ikkunat ja ilmanvaihto.

    Pelastusviranomaiset tutkivat Luumäen pellettitehtaan palon syttymissyytä, joka on yhä epäselvä. Tehtaanjohtajalla on omia näkemyksiään palon syystä.

    – Ilmeisesti vierasesine on jäänyt tehdasjärjestelmään, ja se on aiheuttanut kipinän ja jäänyt kytemään, Salonen miettii.

    Nyt hän käy paloa läpi myös vakuutusyhtiön kanssa.

    – Minulla on verenperintönä positiivinen ajattelu. Kyllä tämä tästä, Salonen sanoo.

    Lappeenrannan naapurikunnassa Luumäellä sijaitseva Deletec Oy:n pellettitehdas on yksi Suomen suurimmista pellettitehtaista.Pyry Sarkiola / Yle
    Tornien taistossa tehtiin osallistujaennätys – eniten lintuja havaittiin Kristiinankaupungissa Siipyyn tornista

    Tornien taistossa tehtiin osallistujaennätys – eniten lintuja havaittiin Kristiinankaupungissa Siipyyn tornista


    Birdlife Suomen järjestämän Tornien taiston voitto meni tänä vuonna Kristiinankaupunkiin. Siellä Siipyyn lintutornissa havaittiin aamuviiden ja iltapäivän kello 13:n välillä peräti 116 lajia. Yli 340 tornia keränneessä taistossa nähtiin...

    Birdlife Suomen järjestämän Tornien taiston voitto meni tänä vuonna Kristiinankaupunkiin. Siellä Siipyyn lintutornissa havaittiin aamuviiden ja iltapäivän kello 13:n välillä peräti 116 lajia.

    Yli 340 tornia keränneessä taistossa nähtiin reilut 210 lajia. Kovin tai harvinaisin laji nähtiin Parikkalan Tarassiinlahdella, jossa harrastajia hämmästytti mehiläissyöjä. Muita hyviä torneista havaittuja lajeja olivat muun muassa arosuohaukka, muuttohaukka, lyhytnokkahanhi ja jalohaikara.

    Siipyyn tornin lisäksi sadan lajin raja rikottiin 16 tornissa. Sisämaassa kovin tulos oli Säkylän Sarvonlahden 98 lajia.

    Tapahtuman aikana torneissa kävi ainakin 2 500 vierasta.

    Vastaava kilpailu käytiin myös Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsissa kilpailussa oli mukana yli 80 tornia.

    Birdlife Suomi järjestää Tornien taiston aina toukokuun alussa. Havainnoinnin lisäksi tarkoitus on tehdä lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätä osallistumismaksuilla rahaa lintujen suojeluun, tänä vuonna äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan suojeluun.

    Yhä useampi kaipaa opastusta harrastukselleen

    Yleisen luontokiinnostuksen kasvu on lisännyt Birdlife Suomelle suunnattujen kyselyiden ja uteluiden määrää. Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestöstä arvellaan, että myös lintukuvauksen suosio selittää lisääntynyttä yhteydenottojen määrää.

    – Moni kuvaa lintuja eikä välttämättä tunne niitä ja kaipaa määritysapua, kertoo tiedottaja Jan Södersved.

    – Esimerkiksi Facebookissa on muutamia ryhmiä, joihin kuvia tulee hyvin paljon ja kysellään, että mitä tässä kuvassa on.

    Moni havainto harvinaisista linnuista saattaa jäädä tekemättä siksi, että kyseiset siivekkäät eivät välttämättä ole sen näyttävämpiä, kookkaampia tai äänekkäämpiä kuin pihapuiden ja -pensaiden vakituiset vieraat. Näin on laita esimerkiksi Varkaudessa nähdyn rusotaskun kohdalla, jonka Birdlife nimesi huhtikuun harvinaisimmaksi linnuksi.

    – Kyseessä oli aika värikäs koiras, mutta tavalliselle ihmiselle se menisi helposti kivitaskusta.

    Puhuttamakaan heistä, joille kivitaskukaan ei ole tuttu luontokappale.

    – Yleisesti ottaen on ihan totta, että monet harvinaisuudet ovat sellaisia, että pitää olla vähän tietoa, että keksii kiinnittää niihin huomiota.

    Kevätmuuton seuraaminen vaatii vihkiytymistä

    Jos on yksittäisten lajien bongaaminen haastavaa, niin ei kevätmuuton seuraaminenkaan ole aivan helppoa.

    – Tähän aikaan saapuu pääosin yömuuttajia eli näkyvä muutto on hyvin vähäistä. Huomataan vaan, että laulu raikaa yhä enemmän aamusta toiseen.

    Lisäksi päivällä muuttavat lajit saattavat lentää hyvällä säällä niin korkealla, että niidenkin huomioiminen on vaikeaa.

    – Joskus aktiiviharrastajankin on vaikea ennustaa, miten muutot kehittyvät.

    Toukokuussa monen lintuharrastajan mielenkiinto kohdistuu arktisten vesilintujen ja kahlaajien muuttoon. Södersvedin mukaan muutto tapahtuu pitkin Suomenlahtea Laatokalle päin ja edelleen Jäämerelle, ja Arktikan kulkua on myös hieman helpompi ennustaa.

    – Jos merisää näyttää, että eteläisellä Itämerellä on etelä- tai lounaistuulta, niin lintuja lähtee liikkeelle. Ja jos Suomenlahdella on etelätuulta, niin se painaa muuttovirtaa mukavasti Suomen rannikolle. Jos taas tuulee pohjoisesta, niin muuttajat kulkevat lähempänä Viron rannikkoa.

    Pellettitehtaan omistaja:

    Pellettitehtaan omistaja: "Palon syttymissyy täytyy olla palokaasuräjähdys" – palon vahingot ovat miljoonaluokkaa


    Pellettitehdas paloi perjantain ja lauantain välisenä yönä Luumäellä. Vahingot tulevat olemaan miljoonaluokkaa, arvioi omistaja Tuomo Salonen. Pellettitehtaan puruvarasto tuhoutui palossa täysin ja tuotantotilat kärsivät vesivahingoista...

    Pellettitehdas paloi perjantain ja lauantain välisenä yönä Luumäellä. Vahingot tulevat olemaan miljoonaluokkaa, arvioi omistaja Tuomo Salonen.

    Pellettitehtaan puruvarasto tuhoutui palossa täysin ja tuotantotilat kärsivät vesivahingoista sammutustöiden vuoksi. Tuotantokatkos on tehtaanomistajan mukaan yhdestä, kahteen kuukautta.

    Omistaja luuli alkuun turhaksi automaattihälytykseksi

    Puhelimeen vastaa lauantaiaamuna surullisen kuuloinen mies. Luumäellä yöllä palaneen pellettitehtaan omistaja Tuomo Salonen kävi yöllä katsomassa paloa ja lähti jatkamaan ajomatkaa mökille.

    – Ei ollut mitään tehtävissä, joten jatkoin matkaa mökille, Salonen toteaa vaisunlaisesti.

    Palohälytyksen aikaan Salonen ei uskonut, että kyse olisi mistään suuremmasta. Hän luuli alkuun, että kyse olisi aiheettomasta automaattihälytyksestä. Sitten aluehälytyskeskuksesta soitettiin Saloselle ja sanottiin, että palopaikalla on kaksikymmentä sammutusyksikköä. Siellä on suurpalo.

    – Aivan uskomaton näky. En tuollaista näkyä olisi voinut ikinä uskoa, sanoo Salonen.

    Palopaikalla oli yöllä 17 yksikköä sammuttamassa paloa. Kauimmat yksiköt olivat tulleet paikalle Imatralta ja Kouvolasta.Pyry Sarkiola / YlePuruvarasto tuhoutui täysin, tuotantotilat kärsivät vesivahinkoja

    Tehtaassa on tehty pellettiä vuoroissa, ympäri vuorokauden monta viikkoa. Eilinen perjantai oli erilainen. Silloin työntekijät lopettivat työnsä jo kello 14.

    Tehdas on jaettu kolmeen osastoon: raaka-ainevarasto, tuotantotilat ja pellettivarasto. Palossa tuhoutui raaka-ainevarasto eli puruvarasto. Tuotantotilat kärsivät sammutustöiden takia vesivahinkoja.

    – Pellettivarasto oli tyhjä. Pellettikauppa käy hyvin. Puruvarastokin oli kovin tyhjä. Sen takia perjantaina lopetettiinkin aikaisin työt, kun ei ollut paljoa purua, kertoo tehtaan omistaja Tuomo Salonen.

    Puruvarastossa tavaraa oli Salosen mukaan 200 – 300 tonnia.

    Luumäki sijaitsee Etelä-Karjalassa. Lappeenrannasta Luumäelle matkaa on noin 30 kilometriä.Yle Uutisgrafiikka"Täytyy olla palokaasuräjähdys"

    Salonen kertoo miettineensä yön syytä paloon. Hän on päätynyt siihen, ettei se voisi olla mikään muu kuin palokaasuräjähdys.

    – Minähän voin vaan arvailla, mutta palo on levinnyt niin massiivisesti joka paikkaan, että sen täytyy olla palokaasuräjähdys. Tuhopoltto se ei voi olla. Noin laajaa ja nopeasti syttyvää paloa ei kukaan pyromaani saisi aikaan, pohtii Tuomo Salonen.

    Tehtaan omistaja Tuomo Salonen aikoo mennä sunnuntaina katsomaan tuhon jälkiä. Tehtaassa työskentelee viisi henkilöä. Salosen mukaan maanantaina töihin tullaan yhteen vuoroon.

    Salonen kertoo, että yrityksellä on vakuutukset kunnossa.

    Päivystävä palomestari Arto Suomalainen kertoi aamukahdeksalta, että palopaikalla on vielä kaksi yksikköä jälkiraivaustöissä. Hän arvioi niiden kestävän lauantaina puoleenpäivään.