Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Yksityinen rautatieyhtiö valitti kohtelustaan itärajalla – VR joutuu korjaamaan hinnoitteluaan

    Yksityinen rautatieyhtiö valitti kohtelustaan itärajalla – VR joutuu korjaamaan hinnoitteluaan


    VR joutuu kohtuullistamaan rajaliikennepalvelunsa hinnoittelua yksityiselle Fenniarail-rautatieyhtiölle. Fenniarail kuljettaa raakapuuta Venäjältä UPM:n Kaukaan ja Kymin tehtaille. Suomen ja Venäjän välinen rautateiden tavaraliikenne avautui...

    VR joutuu kohtuullistamaan rajaliikennepalvelunsa hinnoittelua yksityiselle Fenniarail-rautatieyhtiölle. Fenniarail kuljettaa raakapuuta Venäjältä UPM:n Kaukaan ja Kymin tehtaille.

    Suomen ja Venäjän välinen rautateiden tavaraliikenne avautui kilpailulle loppuvuodesta 2016. Kilpailu on kuitenkin lähtenyt verkkaisesti liikkeelle.

    Fenniarail joutuu rajanylitysten yhteydessä käyttämään VR:n rajaliikennepalveluja sekä vaihto- ja vetopalveluja ratapihoilla. Yhtiö ei ole ollut tyytyväinen VR:n eli käytännössä kilpailijansa hinnoitteluun.

    Sääntelyelin: VR:n korjattava hinnoittelua ja lisättävä läpinäkyvyyttä

    Trafin alaisuudessa toimiva Rautatiealan sääntelyelin päätti maanantaina, että VR:n tulisi korjata hinnoitteluaan tietyiltä osin ja että hinnoittelun tulisi olla läpinäkyvää.

    Esimerkiksi vaihtotyöpalvelulle ja vetopalvelulle on ilmoitettava toisistaan eritellyt hinnat. Lisäksi VR:n tulee poistaa ratapihoilla perittävä kahden operaattorin väliseen toimintaan liittyvä seisontamaksu.

    Päätöksessä ei oteta kantaa siihen, miten paljon hintoja pitäisi euromääräisesti muuttaa. Päätöksessä edellytetään, että rajapalvelusta perittävä maksu ei saa ylittää sen tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia lisättynä kohtuullisella tuotolla.

    Fenniarailin toimitusjohtaja Juha Hakavuori sanoo, että yhtiö on tyytyväinen sääntelyelimen päätökseen.

    – Olemme odottavalla kannalla. Lopputilanne nähdään varmaan lokakuun lopussa tai viimeistään vuoden lopussa, sanoo Hakavuori.

    Fenniarail omistaa itse viisi veturia ja vuokraa raakapuukuljetuksiin käytettäviä vaunuja Venäjältä. Raakapuun lisäksi yhtiö kuljettaa myös sahatavaraa Kemijärveltä Mussalon satamaan.

    VR: Ei vaikuta merkittävästi hintoihin

    VR:n mukaan se aikoo tutustua sääntelyelimen päätökseen tarkasti. VR sanoo, että se on pyrkinyt oma-aloitteisesti korjaamaan hinnoitteluaan sääntelyelimen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.

    – Hinnoittelumme on ollut kustannusvastaavaa tähänkin asti. Edellytetyt muutokset koskevat pitkälti kustannusten kohdentamista ja arviomme mukaan muutoksilla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta itse hintoihin, VR Transpointin johtaja Martti Koskinen toteaa yhtiön tiedotteessa.

    Venäjä sai tiedot autorahoitusyhtiöistä – 21 yhtiön rahoittamalla autolla pääsee nyt Suomesta Venäjälle ilman vakuusmaksua

    Venäjä sai tiedot autorahoitusyhtiöistä – 21 yhtiön rahoittamalla autolla pääsee nyt Suomesta Venäjälle ilman vakuusmaksua


    Venäjän tulli on vapauttanut 21 rahoitusyhtiön autot maahantulon yhteydessä maksettavista vakuusmaksuista. Suomen tulli toimitti yhtiöiden tiedot Venäjän tullille. Venäjän tulli vastasi maanantaina, että kyseisillä yrityksillä ei ole...

    Venäjän tulli on vapauttanut 21 rahoitusyhtiön autot maahantulon yhteydessä maksettavista vakuusmaksuista.

    Suomen tulli toimitti yhtiöiden tiedot Venäjän tullille. Venäjän tulli vastasi maanantaina, että kyseisillä yrityksillä ei ole maksamattomia tullimaksuja eikä sakkoja. Tämän perusteella Venäjän tulli ei vaadi näiden yritysten omistamista autoista vakuutta.

    Venäjän tulli on lähettänyt alueellisille tulliviranomaisille asiaa koskevan määräyksen. Suomen tulli puolestaan on ilmoittanut rahoitusyhtiöille Venäjän tullin päätöksestä.

    Lista voi täydentyä

    Suomen tulli täydentää Venäjälle lähettämäänsä rahoitusyhtiölistausta tarpeen mukaan ja välittää sen edelleen Venäjän tullille tiedoksi.

    Tullin mukaan autojen haltijat voivat varmistaa omilta rahoitusyhtiöiltään, onko heidän heidän autonsa omistava rahoituslaitos vapautettu vakuuksista.

    Venäjällä syyskuun alussa voimaan tulleen lain mukaan maahan voi viedä kerrallaan vain yhden ulkomaisen auton omistajaa kohden ilman vakuusmaksua. Tämä koskee myös osamaksulla hankittuja, rahoitusyhtiöiden nimissä olevia autoja.

    Venäjän tulli tiedotti viime viikolla, että vakuusmaksun voi välttää, jos Venäjän tulli on etukäteen saanut tiedon auton omistavasta rahoitusyhtiöstä.

    Tiettyjen rahoitusyhtiöiden autoja on jo päässyt Venäjälle.

    Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulut alkavat valmistella yhdistymistä

    Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulut alkavat valmistella yhdistymistä


    Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulut aloittavat yhdistymisen valmistelun. Yhdistymistä varten on nimetty asiantuntijaryhmä, jossa on jäseniä molemmista korkeakouluista. Korkeakoulujen hallitukset antoivat ryhmälle tehtäväksi suunnitella...

    Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulut aloittavat yhdistymisen valmistelun.

    Yhdistymistä varten on nimetty asiantuntijaryhmä, jossa on jäseniä molemmista korkeakouluista. Korkeakoulujen hallitukset antoivat ryhmälle tehtäväksi suunnitella uudenlainen työ- ja elinkeinoelämän innovaatiokorkeakoulu.

    Suunnitteluryhmän johdossa on Lahden ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja ja rehtori Turo Kilpeläinen

    Aiemmin on kerrottu, että ammattikorkeakoulujen yhdistyminen toteutetaan aikaisintaan vuoteen 2020 mennessä.

    Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulut kuuluvat LUT-konserniin, jonka kolmas osapuoli on Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

    Lähtökohtana yhdenvertaisuus

    LUT-konsernin hallitukset hyväksyivät myös yhteisen konsernistrategian, jonka puitteissa yliopiston ja ammattikorkeakoulujen toimintaa kehitetään vuoteen 2025 saakka.

    Korkeakoulut vakuuttavat, että yhdistymisessä huomioidaan kaikkien osapuolien yhdenvertaisuus. Toimintaa toteutetaan kahdella kampuksella, Lappeenrannassa ja Lahdessa, selvällä työnjaolla yliopiston ja ammattikorkeakoulun kesken.

    Lehdistötiedotteessa uusi konsernistrategia tiivistetään ajatukseen kahdesta organisaatiosta, kahdesta tehtävästä ja kahdesta kampuksesta.

    Saimaan ammattikorkeakoulun rehtori vaihtuu

    Saimaan ammattikorkeakoulun rehtori vaihtuu ennen yhdistymistä. Ammattikorkeakoulun rehtorina aloittaa 1. marraskuuta nykyinen vararehtori Merja Heino.

    Saimaan ammattikorkeakoulun nykyinen rehtori Anneli Pirttilä siirtyy omasta toiveestaan vanhemmaksi neuvonantajaksi 1. marraskuuta alkaen. Hän jää eläkkeelle ensi keväänä. Pirttilän viimeinen työpäivä on joulukuussa 2018.

    Asuntosijoitusbuumille ei näy loppua – vanhukset kilpailevat asuntosijoittajien kanssa kasvukeskustojen pienistä asunnoista

    Asuntosijoitusbuumille ei näy loppua – vanhukset kilpailevat asuntosijoittajien kanssa kasvukeskustojen pienistä asunnoista


    Liisa Haikala käyskentelee puutarhasakset kädessään omakotitalonsa takapihalla Lappeenrannan Uus-Lavolan omakotitaloalueella. Talon kuistin vieressä oleva kukkapuska harventuu naisen käsittelyssä. Piha näyttää hyvin hoidetulta, vaikka Haikala...

    Liisa Haikala käyskentelee puutarhasakset kädessään omakotitalonsa takapihalla Lappeenrannan Uus-Lavolan omakotitaloalueella. Talon kuistin vieressä oleva kukkapuska harventuu naisen käsittelyssä.

    Piha näyttää hyvin hoidetulta, vaikka Haikala on jo 83-vuotias.

    – Kyllä tämän alkaa käydä jo työstä, Haikala puuskahtaa.

    Tiilivuorattu omakotitalo on rakennettu 1960-luvulla. Haikalan mies oli silloin töissä Saimaan kanavan rakennustyömaalla. Töitä oli itärajankin takana, kun pariskunta rakensi taloa osittain hartiapankilla iltaisin ja viikonloppuisin.

    Nyt talon ylläpitäminen yksin on jo liian vaikeaa Haikalalle. Hän haluaisi muuttaa Lappeenrannan keskustaan lyhyiden matkojen ja palvelujen ääreen.

    Hinnat korkeita

    Keskustaan muutto ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista. Lappeenranta kuuluu elinvoimaisiin maakuntakeskuksiin, joissa asuntojen hinnat ovat suhteellisen korkealla varsinkin kaupungin keskustassa.

    – Lappeenrannassa on kalliit asunnot, Liisa Haikala sanoo.

    Tämä kaksio Lappeenrannan keskustassa myytiin äskettäin.Mikko Savolainen / Yle

    Hintoja pitää yllä yleinen kaupungistumiskehitys. Liisa Haikalan kaltaiset ikäihmiset muuttavat omakotitaloistaan kaupunkien keskustoihin. Myös työpaikat siirtyvät yhä enemmän kasvukeskuksiin ja työpaikkojen mukana myös ihmiset.

    Lappeenrannassa kysyntää pienistä asunnoista pitävät yllä myös opiskelijat. Kaupungin 73 000 asukkaasta noin 10 000 on opiskelijaa. Kaupungissa on yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto.

    Asuntosijoittajat kiinnostuneita

    Opiskelijat pitävät vuokra-asuntokysynnän tasaisena. Tämä puolestaan houkuttaa asuntosijoittajia. Sijoittajat ovatkin erittäin kiinnostuneita pienistä asunnoista Lappeenrannan keskustassa.

    – Sijoittajia tuntuu olevan aika paljon liikkeellä, Liisa Haikala sanoo.

    Samaa kertoo myös pitkän linjan lappeenrantalainen kiinteistönvälittäjä

    – Kyllä suurin osa varsinkin yksiöistä menee sijoittajille. Voi sanoa, että ne viedään käsistä, jos kyse on hyvällä paikalla ja hyvässä taloyhtiössä sijaitsevasta asunnosta, SP-Kodin kiinteistönvälittäjä Jukka Rusanen kertoo.

    Kiinteistönvälittäjä Jukka Rusanen.Mikko Savolainen / YleNopeaa kauppaa

    Kauppa käy rivakasti.

    – Myyntiajat ovat lyhyitä. Viikkokin voi olla pitkä aika, kun yksiötä myydään, Rusanen sanoo.

    Keskustan kaksioista sijoittajat eivät ole aivan yhtä kiinnostuneita. Ne menevätkin hitaammin kaupaksi ja tarjontaa on myös enemmän. Niissäkin tuntuu kuitenkin kysynnän luoma hintapaine keskustassa.

    – Keskustan kaksion hinnalla voi saada jo lähes kaksi yksiötä keskustan ulkopuolelta, Rusanen sanoo.

    Sijoitusbuumi jatkuu

    Vanhan kerrostaloyksiön neliömetrin keskihinta Lappeenrannan keskustassa on ollut tänä vuonna 2498 euroa. Viime vuonna neliöhinta oli 2574 euroa. Laskua on siis noin kolme prosenttia. Tämä viittaa siihen, että pienten asuntojen kysyntä on hieman vähentynyt.

    Mikko Savolainen / Yle

    Samaa kertoo myös asuntosijoittajia edustavan Rakli yhdistyksen syksyn vuokra-asuntobarometri. Sen mukaan vuokra-asuntojen sijoituskysynnässä on nähtävissä pieniä laantumisen merkkejä. Enää alle 60 prosenttia vastaajista arvioi lisäävänsä vuokra-asunto-ostoja seuraavien 12 kuukauden kuluessa, kun vielä keväällä vastaava osuus oli lähes 80 prosenttia.

    Barometrin mukaan asuntosijoitusten kiivaimman kasvun arvioidaan olevan ohi. Asuntosijoitusten määrän odotetaan kuitenkin edelleen kasvavan.

    Myös Suomen kiinteistönvälittäjien yhdistyksestä kerrotaan, että kiinnostus asuntosijoituksiin on edelleen vahvaa.

    – Ei ole minkäänlaisia merkkejä siitä, että tilanne olisi jotenkin muuttunut. Jos ajatellaan esimerkiksi yksiöitä, niin kauppaa on käyty tasaisesti, Suomen kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg kertoo.

    Rahoitusyhtiön autoilla on alkanut päästä taas Venäjälle, käännytykseen kannattaa edelleen varautua

    Rahoitusyhtiön autoilla on alkanut päästä taas Venäjälle, käännytykseen kannattaa edelleen varautua


    Rahoitusyhtiöiden nimissä olevilla henkilöautoilla on alkanut taas päästä Suomesta Venäjälle ilman vakuusmaksuja. Kaakkois-Suomen rajavartioston kapteenin Ossi Fonseliuksen mukaan Venäjän tiukka laintulkinta alkoi lieventyä viime viikon...

    Rahoitusyhtiöiden nimissä olevilla henkilöautoilla on alkanut taas päästä Suomesta Venäjälle ilman vakuusmaksuja.

    Kaakkois-Suomen rajavartioston kapteenin Ossi Fonseliuksen mukaan Venäjän tiukka laintulkinta alkoi lieventyä viime viikon aikana.

    Isompi sysäys koitti viikonloppuna. Suomen tulli toimitti Venäjälle listan suurimmista autorahoitusyhtiöistä perjantaina, minkä jälkeen suomalaisia alkoi päästä rahoitusyhtiöiden omistamilla autoilla Venäjälle yhä enemmän.

    Suomen tulliviranomaiset eivät ole saaneet venäläisiltä kollegoiltaan virallista ilmoitusta asiasta.

    – Lista on voinut vaikuttaa, Nuijamaan tullin päällikkö Petri Kukkonen kertoo.

    Suomen rajaviranomaiset ovat kuulleet asiasta rajanylittäjiltä.

    – Edelleen suomalaisautoilijoita käännytetään, mutta yhä enemmän heitä pääsee Venäjälle, kapteeni Ossi Fonselius Kaakkois-Suomen rajavartiostosta kertoo.

    Rahoitusyhtiöistä kerätään vielä tietoja

    Venäjällä syyskuun alussa voimaan tulleen lain mukaan maahan voi viedä kerrallaan vain yhden ulkomaisen auton omistajaa kohden ilman vakuusmaksua. Tämä koskee myös osarahoituksella hankittuja, rahoitusyhtiöiden nimissä olevia autoja.

    Venäjän tulli tiedotti viime viikolla, että vakuusmaksun voi välttää, jos Venäjän tulli on etukäteen saanut tiedon auton omistavasta rahoitusyhtiöstä.

    Suomen tulli odottaa vielä tänään maanantaina pienemmiltä yhtiöiltä suostumusta siihen, että niiden tietoja voi välittää Venäjälle.

    Suomalaisten kannattaa ennen Venäjälle lähtöä tarkistaa, onko heidän käyttämien autojen rahoitusyhtiöstä lähetetty tieto Venäjälle. Tulli ei tosin vielä maanantaina pystynyt ohjeistamaan, miten tiedot voi tarkistaa.

    Saimaan kanavan ihmissalakuljetuksista tuomittu poika veti valituksensa pois hovioikeudesta

    Saimaan kanavan ihmissalakuljetuksista tuomittu poika veti valituksensa pois hovioikeudesta


    Törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä tuomittu venäläinen teinipoika on peruuttanut hovioikeuteen tekemänsä valituksen, joka koski käräjäoikeuden hänelle langettamaa tuomiota. Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi pojan...

    Törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä tuomittu venäläinen teinipoika on peruuttanut hovioikeuteen tekemänsä valituksen, joka koski käräjäoikeuden hänelle langettamaa tuomiota.

    Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi pojan kahdeksi vuodeksi ehdolliseen vankeusrangaistukseen tammikuussa. Käräjäoikeuden tuomio jää nyt voimaan.

    Poika kuuluu perheeseen, joka toi liki 70 ihmistä vesiteitse Saimaan kanavaa pitkin Venäjältä Suomeen. Hän oli tekohetkillä 15–16-vuotias. Käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen hän sai luvan matkustaa kotimaahansa jatkamaan opintojaan.

    Pojan asianajaja Mari Tamminen ei halua avata syytä valituksen perumiseen.

    Yli sadan vuoden tilastot: neljä suomalaiskaupunkia on Euroopan kymmenen eniten lämmenneen paikkakunnan joukossa

    Yli sadan vuoden tilastot: neljä suomalaiskaupunkia on Euroopan kymmenen eniten lämmenneen paikkakunnan joukossa


    Lappeenrannan keskilämpötila on noussut hitaasti, mutta varmasti ennätyslukemiin. Lappeenrannan vuotuinen keskilämpötila on reilun sadan vuoden aikana noussut kolmella asteella. Asteissa mitattuna muutos on suurin Suomessa ja toiseksi suurin koko...

    Lappeenrannan keskilämpötila on noussut hitaasti, mutta varmasti ennätyslukemiin. Lappeenrannan vuotuinen keskilämpötila on reilun sadan vuoden aikana noussut kolmella asteella. Asteissa mitattuna muutos on suurin Suomessa ja toiseksi suurin koko Euroopassa.

    Lappeenrannan edellä on ainoastaan Ruotsin Kiiruna, missä vuotuinen keskilämpötila on noussut 3,4 astetta. Norjalaisessa Fredrikstadissa lämpötila nousi yhtä paljon kuin Lappeenrannassa.

    Euroopassa vuotuiset keskilämpötilat ovat nousseet eniten Pohjoismaissa. Neljä Suomen paikkakuntaa on Euroopan kymmenen eniten lämmenneen paikkakunnan joukossa. Kouvolassa keskilämpötila on noussut 2,9 asteella, Joensuussa 2,8 asteella ja Vaasassa 2,5 asteella.

    Lämpötiloja tilastoitu vuodesta 1900

    Lämpötilan muutoksista uutisoi Ruotsin radio. Lämpötilatietoja 558 Euroopan paikkakunnalta on tilastoitu vuodesta 1900. Mittauspisteiden tietoja on koonnut Eurooppalainen datajournalismin verkosto (European Data Journalism Network, EDJN).

    Pariisin vuoden 2015 sopimuksessa ilmaston lämpeneminen yritetään pysäyttää alle kahteen asteeseen verrattuna teollistumista edeltävään aikaan. Lisäksi maat pyrkivät jopa tiukempaan tavoitteeseen, 1,5 asteeseen, koska se vähentäisi ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja huomattavasti.

    Eurooppalaisen datajournalismin verkoston mukaan tiedemiehet ovat kuitenkin jo vuosikymmeniä olettaneet, että napa-alueet lämpenevät enemmän kuin alueet päiväntasaajan lähellä. Lämpötilan nousu Pohjoismaiden kaupungeissa on linjassa tämän ajatuksen kanssa.

    Lue myös:

    UV-säteilyä kertyi kesällä ennätysmäärä – 14 prosenttia enemmän kuin 20 kesässä keskimäärin

    Väitös: Ilmastonmuutos tuo metsiimme Euroopan pelätyimpiä toukkia

    Iltasyönti lihotti opettajan reilusti ylipainoiseksi – Nyt 37 kiloa kevyempänä hän kertoo, ettei lopulta tehnyt mitään ihmeellistä

    Iltasyönti lihotti opettajan reilusti ylipainoiseksi – Nyt 37 kiloa kevyempänä hän kertoo, ettei lopulta tehnyt mitään ihmeellistä


    Melko tarkalleen kaksi vuotta sitten Lappeenrannan kaupungin liikunnanohjaaja Anne Peuhkurin huoneeseen astui tuhdissa kunnossa oleva 114,4 kiloa painava musiikinopettaja Antti Taipale. Mies kertoi Anne Peuhkurille tarkasti mitä tahtoo: hän haluaa...

    Melko tarkalleen kaksi vuotta sitten Lappeenrannan kaupungin liikunnanohjaaja Anne Peuhkurin huoneeseen astui tuhdissa kunnossa oleva 114,4 kiloa painava musiikinopettaja Antti Taipale. Mies kertoi Anne Peuhkurille tarkasti mitä tahtoo: hän haluaa laihtua mahdollisimman nopeasti 10–15 kiloa.

    – Minä sanoin, että ei käy, kertoo Anne Peuhkuri.

    Alkoi hallittu laihdutus, jonka aikana Antti Taipaleelta katosi elopainoa 37 kiloa. Siihen ei tarvittu ihmedieettiä, eikä valtavaa määrää liikuntaa tai nälän tunnetta. Rahaakaan ei kulunut kalliisiin laihdutuskeittoihin, ateriankorvikkeisiin tai ihmejauheisiin, vaan kaikki apu tuli ilmaiseksi oman kaupungin liikuntaneuvonnasta.

    Kaupungin liikuntaneuvojat eivät usko ihmedieetteihin eikä pikalaihdutukseen. Sen sijaan he tekevät töitä lihavuuden vähentämiseksi ja liikunnan lisäämiseksi. Apu on ilmaista niille, jotka liikkuvat vähän tai joilla on merkittävä ylipaino.

    Kun Antti Taipale täytti 30 vuotta, alkoivat kilot kerääntyä vatsalle vähän salakavalasti. Tosin jälkeenpäin ajatellen ei ole ihme, että maha vain jatkoi kasvamistaan.

    Antin housut olivat ennen XXXL-kokoiset. Nyt sopii jo M-koko.Kare Lehtonen/YleIltapalana kebabia ja pizzaa

    Aamiaiseksi Antti Taipale söi aina puuroa ja kahvia sekä päiväruoaksi kouluruokaa työpaikan ruokalassa. Tähän saakka kaikki menikin ihan hyvin, mutta työpäivän jälkeen alkoi ongelma.

    Töistä hän hurautti aina autollansa marketin pihalle.

    – Ostin joka päivä sokerilimpsaa ja sen kanssa munkin tai jonkun muun herkun. Limpsaa kului pari litraa päivässä.

    Välillä saattoi pikkunälän koittaessa mennä suklaapatukka tai pari. Hurjin oli kuitenkin iltaruokailu, joka toistui säännöllisenä illasta toiseen.

    – Joka ilta pizza tai kebab. Ja jos yöllä tuli nälkä, menin keittiöön syömään.

    Hän saattoi hyvin syödä kaksi todella tukevaa ateriaa päivässä, eikä edes tehnyt tiukkaa.

    – Söin ihan mitä sattuu ja milloin sattuu. Ruokailuajoissa ja ruokamäärissä ei ollut mitään tolkkua, kertoo Taipale.

    Ainoa liikunta oli opettajien sählyvuoro kerran viikossa.

    T-paita piti olla kokoa XXXL ja housujen tuumaympärys 48. Sellaisia housuja ei edes joka kaupasta löydy. Liikkuminen työpaikalla hengästytti.

    Aikaisemmin työpaikalla liikkuminen hengästytti. Nyt Antti Taipale kertoo jaksavansa kaikkiaan paljon paremmin.Petri Kivimäki / YleKuntoremontti kestää vuoden

    Peilistä näkyi mies, joka juuri ja juuri mahtui peilikuvaan. Antti Taipale oli pohtinut ulkomuotoaan pitkään, mutta lopullista sysäystä laihduttamiseen ei ollut tullut.

    Aivan sattumalta Taipale kuuli syksyllä 2016, että Lappeenrannan kaupunki järjestää painonhallinta- ja liikuntaopastusta. Kun hän työpaikallaan alkoi ääneen puhua osallistumisesta, ei hän enää saanut rauhaa.

    – Meidän koulun liikunnanopettaja sanoi minulle vähän väliä, että joko sinä soitit sinne, joko olet ilmoittautunut ja näytti kännykkää, naurahtaa Antti Taipale.

    Lopulta ei mennyt kauaakaan, kun Taipale käveli Lappeenrannan urheilutalolle kaupungin liikunnanohjaaja Anne Peuhkurin työhuoneeseen.

    – Minä sanoin, että semmoiset 10 tai 15 kiloa voisi äkkiäkin lähteä. Mutta Anne sanoi minulle, että ei käy, ei käy.

    Liikunnanohjaaja Anne Peuhkuri joutui jarruttelemaan Antti Taipaleen laihdutushaluja. Lopulta he pääsivät yhteisymmärrykseen, että tämä kestää vuoden.

    – Mieluummin vuosi töitä, pysyvä ratkaisu ja elämäntapamuutos. Silloin saadaan parempi lopputulos pitkällä jänteellä, sanoo Anne Peuhkuri.

    Antti Taipaleen ajatus pikalaihduttamisesta alkoi karista. Usko toisenlaiseen tapaan vahvistui ja hän päätti lähteä vuoden urakkaan.

    Ruokarytmi uusiksi

    Heti kuntoremontin alussa Antti Taipale sopi itsensä kanssa, että tekee juuri niin kuin Peuhkuri on häntä opastanut. Siihen kuuluivat yksinkertaisesti terveellisemmät elämäntavat ja liikunta.

    Suurin ongelma oli ruokailun epäsäännöllisyys.

    – Antille piti saada säännöllinen ruokarytmi ja pikaruoat pois, kertoo Anne Peuhkuri.

    Mitään tavoitetta Antille ei asetettu. Tarkoitus oli tehdä muutoksia elämäntapoihin ja katsoa, mitä tapahtuu.

    Ruokailun lisäksi Antille piti keksiä jotain sopivaa liikuntaa. He kävivät tutustumassa kuntosaliin, mutta se ei oikein tuntunut hyvältä. Mukavaksi lajiksi valikoitui vesijuoksu.

    Reilut annokset

    Lappeenrannan kaupungin liikunnanohjaaja Anne Peuhkuri saa kaiken vaikuttamaan yksinkertaiselta: tarvitsee vain keventää iltaruokailua ja saada välipala paremmaksi. Lisäksi lisätään vähän liikuntaa.

    Antti alkoi noudattaa Peuhkurin ohjeita tarkasti. Illan pizzat, kebabit ja limonadit pois sekä iltapäivän munkki- ja herkkuateriat unholaan.

    Aamiaiseksi hän alkoi syödä lautasellisen puuroa ja palan leipää ilman mitään päällysteitä, lasillisen mehua ja kahvia.

    Liikunnanohjaaja Anne Peuhkuri laati Antti Taipaleelle uuden ruokailurytmin ja opasti etsimään sopivan liikuntamuodon.Petri Kivimäki / Yle

    Lounaana on työpaikan kouluruoka. Lautasella on puolet salaattia ja puolet lämmintä ruokaa. Lisäksi pala näkkileipää ilman levitteitä tai lisukkeita. Ruokajuomaksi maitoa tai vettä. Keittopäivänä annoksena on reilu lautasellinen lempeää kanakeittoa.

    Iltapäivällä Antti nauttii pienen purkillisen proteiinirahkaa ja jälleen palan leipää. Illalla puuro ja hedelmä tai annos salaattia.

    – Kahvia kyllä menee lisäksi koko päivän ajan. Olen kova juomaan kahvia, eikä minulta yöunetkaan kahvin takia häiriinny, kertoo Antti Taipale.

    Tulokset alkavat näkyä

    Antin lähtöpaino oli 114,4 kiloa, vyötärön ympärysmitta 121 cm ja painoindeksi 35,5.

    Koska varsinaista painonpudotustavoitetta Antti Taipaleelle ei asetettu, ei hänen tarvinnut ahdistua ja tuskailla vaa'an päällä. Toki oma vaaka alkoi jo näyttää, mihin suuntaan paino oli menossa.

    Antille piti saada säännöllinen ruokarytmi ja pikaruoat pois. Liikunnanohjaaja Anne Peuhkuri

    Toisella punnituskerralla viisi viikkoa ensimmäisen punnituksen jälkeen paino oli pudonnut vain 1,8 kiloa ja vyötärö kaventunut yhdellä senttimetrillä.

    Kolmannella punnituskerralla, noin kolme kuukautta kuntoremontin alkamisen jälkeen, painoa oli lähtenyt jo 5,4 kiloa ja vyötärön ympärysmitasta 7 senttimetriä.

    – Lihasmassaa saatiin kasvatettua koko ajan ja samalla saatiin rasvamassasta painoa pois. Tiesimme, että olemme oikealla tiellä, kertoo Anne Peuhkuri.

    Alkuperäinen tavoite hitaasta ja varmasta painonpudotuksesta oli alkanut tulla toteen.

    Lounas koulun ruokalassa on reilu annos syötävää.Kare Lehtonen/YleAlle puoli kiloa viikossa

    Liikunnanohjaaja Anne Peuhkuri kertoo, miten tärkeätä on saada aikaan ruokailuun tasainen rytmi.

    – Työpäivän aikana pitäisi syödä suurin osa päivän ruoasta, muistuttaa Peuhkuri.

    Alusta alkaen Antti Taipale halusi olla tiukkana ja noudattaa vain liikunnanohjaaja Anne Peuhkurin ohjeita. Taipale uskoi siihen, että mitään muuta mahdollisuutta ei ole.

    – En minä ennen syönyt salaattia käytännössä ollenkaan, kertoo Antti Taipale.

    Ensimmäisenä vuonna Antti Taipaleen paino tippui 22,30 kiloa eli keskimäärin 400 grammaa viikossa. Se on itse asiassa juuri se määrä ja tapa, mitä asiantuntijatkin suosittelevat.

    Toisena vuonna painoa lähti vielä 14,6 kiloa eli kaikkiaan Taipale on laihtunut yhteensä noin 37 kiloa. Kahdessa vuodessa hänen vyötärönympärys lyheni 121 senttimetristä 89,5 senttimetriin.

    Kun laihdutus kestää vuoden tai kaksi, on varminta omaksua ja hyväksyä kokonaan uudet ruokailutottumukset. Sen kun on oppinut, ei paino enää tavoitepainon saavuttamisen jälkeen lähde niin helposti nousuun. Laihdutukseen pitää varata reilusti aikaa.

    Lisää lihaksia liikunnalla

    Aiemmin Antti Taipaleen ainoa liikunta oli kerran viikossa ollut opettajien sählyvuoro. Siksi liikunnanohjaaja Anne Peuhkuri lähtikin hyvin varovasti etsimään Antille mieluisaa lajia.

    Nyt Antti Taipale onkin tuttu näky erityisesti uimahallin vesijuoksualtaassa.

    – Käyn kaksi kertaa viikossa vesijuoksemassa. Aluksi se oli puoli tuntia kerrallaan, mutta nyt vähän enemmän. Lisäksi käyn kaksi kertaa viikossa pelaamassa sählyä.

    Ruoan yhteydessä Antti Taipale nauttii myös lasillisen maitoa.Tommi Parkkinen / Yle

    Liikunnanohjaaja Anne Peuhkuri muistuttaa, että pelkästään liikuntaa lisäämällä laihtuminen ei välttämättä onnistu. Yhden suklaapatukan energiamäärän kuluttamiseen tarvitaan reilu tunti kävelyä.

    – Mutta liikunta kasvattaa lihasmassaa, kuntoa ja parantaa terveyttä, joten se kannattaa ottaa laihduttamiseen mukaan. Jos liikunta ei kiinnosta, niin sitten täytyy tyytyä vain ruokavalion muuttamiseen, mikäli haluaa painoaan pudottaa, kertoo Peuhkuri.

    Ei enää hyvää oloa pizzasta

    Antti Taipale muistelee naureskellen aikaa, kun hän iltaruoaksi veti pizzaa tai kebabia. Nyt päivän pääruoka on työpaikkalounas tai viikonloppuna kaupasta ostettu valmisateria. Iltaruoka on vaihtunut salaatiksi, jota Taipale mielellään höystää esimerkiksi kanalla. Salaattia hän ei ole vielä oppinut itse tekemään, vaan tyytyy kaupasta ostettaviin pusseissa oleviin valmissalaatteihin.

    – Niin voisihan niitä tietysti tehdä itse. Ehkä se olisi se seuraava, mitä opetella, hymähtää Taipale.

    Juhlissa tai muilla kutsuilla Antti ei kieltäydy tarjottavista, mutta ottaa niitä vähemmän kuin ennen.

    – Ennen se oli sellainen tunne pizzan jälkeen, että tulipas nyt hyvä olo – maha on täynnä ja nyt varmasti nukuttaa hyvin. Nyt jos syön pizzaa, niin enää ei tule sellaista samanlaista fiilistä.

    Alkoholin kanssa hänen ei ole tarvinnut tuskailla, sillä Taipale laittoi korkin kiinni jo 22 vuotta sitten.

    Minusta tuntuu, että en tehnyt mitään ihmeellistä. Noudatin vain neuvoja. Antti Taipale

    Vielä kaksi vuotta sitten Antti Taipaletta pystyi kaikilla mittareilla kuvaamaan reilusti ylipainoiseksi.

    Kahden vuoden aikana verensokeri on palautunut normaalille tasolle. Liikunnan avulla lihasten määrä on kasvanut mukavasti ja haitallinen sisäelinten ympärille keräytyneen rasvan määrä on suositusten tasolla. Painoindeksi on laskenut 35:stä normaalipainoisen tasolle noin 24:ään.

    Musiikinopettaja Antti Taipale työpaikallaan Lappenrannan Kesämäen yhtenäiskoulun musiikkiluokassa. Kuntokuurin alussa Taipale oli 48-vuotias ja nyt tasan 50.Petri Kivimäki / YleVaikein vielä edessä?

    Jokainen elämässään laihduttanut tietää, miten vaikea on pitää saavutettu paino. Jos laihdutustahti on ollut kova, eikä ruokailutottumusten muutoksesta ole tullut pysyvää, tulevat kilot melko varmasti pikku hiljaa takaisin.

    Antti Taipale tietää itsekin tietää, että lujaa tahtoa ja päättäväisyyttä laihduttaminen sekä kuntokuuri ovat vaatineet. Myös hän tietää, että ei ole paluuta entiseen, eikä edes sinne suuntaan kurkottavaan ruokavalioon.

    – Tässäkin asiassa minä noudatan Peuhkurin Annen neuvoja. Hän sanoi minulle, että nyt keskitytään ylläpitoon. Se tarkoittaa sitä, että nyt minä en enää laihduta, vaan yritetään saada edes vähän lisää lihasmassaa. Tällä ylläpidolla minä saan keskityttyä siihen ajatukseen, että se paino ei enää lähde nousemaan.

    Ilman nälkää laihdutus ei kuitenkaan onnistunut Antti Taipaleeltakaan. Mutta se ei ole johtunut liian rajuista ohjeista, vaan siitä, että hän ei noudattanut niitä oikein.

    – Silloin alkuvaiheessa hain tasapainoa sen vanhan ja uuden ruokailutavan välillä. Siinä tuli välillä sellaisia hetkiä, että en tajunnut syödä iltapäivällä. Mutta siinäkin Anne Peuhkuri neuvoi, että pitää muistaa syödä iltapäivälläkin.

    Antti Taipaleelta vei kaksi vuotta tulla normaalipainoiseksi. Hänellä oli mukana luja tahto tehdä vain niin, kuin häntä neuvottiin.

    – Minusta tuntuu, että minä en tehnyt mitään ihmeellistä. Noudatin vain neuvoja.

    Uusi keksintö auttaa ratkomaan EU:n ruokahävikkiongelmaa - Suomalainen biojätevaaka opettaa ottamaan ruokaa vain sopivasti

    Uusi keksintö auttaa ratkomaan EU:n ruokahävikkiongelmaa - Suomalainen biojätevaaka opettaa ottamaan ruokaa vain sopivasti


    Tästä on kyseSuomi sitoutuu eu-päätöksen mukaisesti vähentämään ruokahävikkiä ruuantuotannon kaikista vaiheista.Ensi vaiheessa jäsenmaiden on kehitettävä luotettava mittausjärjestelmä ruokahävikin mittaamiseksi.Turhaan tuotetun ruuan...

    Tästä on kyseSuomi sitoutuu eu-päätöksen mukaisesti vähentämään ruokahävikkiä ruuantuotannon kaikista vaiheista.Ensi vaiheessa jäsenmaiden on kehitettävä luotettava mittausjärjestelmä ruokahävikin mittaamiseksi.Turhaan tuotetun ruuan vähentäminen säästää sekä rahaa että ympäristöä.

    Suomella on pari vuotta aikaa keksiä keinot ruuantuotannon kaikissa vaiheissa syntyvän ruokajätteen mittaamiseksi. Yksi kiinnostava mittausväline on Lappeenrannassa opiskelijatyönä syntynyt idea biojätettä punnitsevasta älyvaa'asta.

    Ravintoloiden tarpeisiin muokattu vaaka tallentaa pilvipalveluun jokaisen päivän jätemäärän ja vertaa tulosta aiempiin päiviin ja viikkoihin.

    – Tähän mennessä ruokahävikin mittaaminen ravintoloissa on perustunut pelkkään "mutuun". Jos hävikkiä on jossain mitattu, se on ollut käsin tehtävää työtä, johon kuluu paljon työtunteja, sanoo Valtteri Ahonen Biovaaka Oy:stä.

    Ahonen kuuluu Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun työryhmään, joka on kehittänyt automaattisen biojätteen punnitsemisjärjestelmän. Idea on tänä syksynä jalostumassa yritykseksi, Biovaaka Oy:ksi.

    Mittausmenetelmät ovat olleet epätarkkoja

    Kaiken EU:n jäsenmaissa kertyvän hävikkiruuan mittaamisesta on tarkoitus tulla arkipäivää lähivuosina. Aikomus on kova, sillä toistaiseksi luotettavat mittaamisen menetelmät ovat vasta kehittelyasteella. Biovaaka Oy on yksi ensimmäisistä ruokajätteen mittaamiseen keskittyvistä yrityksistä Suomessa ja jopa koko EU:n alueella.

    – Tarvitaan hyvin erilaisia mittausmenetelmiä hävikin laskemiseen ruokaketjun eri vaiheissa, sanoo tutkija Kirsi Silvennoinen Luonnonvarakeskus Lukesta.

    Ruuantähteet punnitseva vaaka näyttää tiedot ravintolan jätemäärästä myös edellisiltä viikoilta. Tietojen hyödyntäminen voi tuoda ravintolalle taloudellista säästöä.Tommi Parkkinen / Yle

    Silvennoinen kertoo esimerkkinä, että mittaustapa, joka toimii ravintoloissa ei välttämättä toimi ruokakaupoissa. Toisaalta ravintoloitakin on niin monen tyyppisiä, ettei kaikkiin ravintoloihin käy samanlainen laitteisto.

    Luonnonvarakeskus selvittää keinoja EU-tavoitteen saavuttamiseksi Suomen osalta. Työtä ohjaa keväällä muotoiltu ruokahävikin vähentämisen tiekartta.

    Onko mausteet kohdillaan?

    Biovaaka on ollut käytössä muutaman viikon Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun ravintoloissa. Asiakaskunta on enimmäkseen opiskelijoita ja oppilaitosten henkilökuntaa. Lounasruokaa menee suunnilleen 2 500 annosta päivässä.

    Opiskelija Emilia Rahikainen palauttaa lautasensa tyhjäksi syötynä. Lounaspöydässä oli tarjolla gruusialaista lihapataa, italialaista parsakaalikeittoa tai kaalilaatikkoa. Ruoka maistui, eikä biojätevaa'an mittari Rahikaisen jäljiltä värähdä. Rahikainen kertoo miettivänsä paljonkin, kuinka paljon jätettä hän jättää jälkeensä.

    – Biovaaka on hyvin konkreettinen. Se on herättänyt ajattelemaan omaa käyttäytymistä.

    Saimaan ammattikorkeakoulun lounasravintolassa iso osa opiskelijoista syö lautasensa tyhjäksi.Tommi Parkkinen / Yle

    Keittiön puolellakin vaaka herättää ajattelemaan. Kampusravintolat Oy:n ravintolapäällikkö Anni Varis kertoo, että ravintolassa valmistaudutaan analysoimaan biojätteen mittaustuloksia huolellisesti. Jos jonain päivänä jätettä tulee poikkeuksellisen paljon, aiotaan päivän ruokien reseptit katsoa läpi, ja miettiä. onko vaikkapa maustamisessa viilaamisen varaa.

    – Tavoite on, että lautaselle jäisi enintään 25 grammaa biojätettä asiakasta kohden. Se on puolikkaan perunan verran, Varis sanoo.

    Jätevaaka opettaa syömään sopivasti

    Ravintolapäällikkö Anni Varis osasi odottaa opiskelijoilta maltillisia biojätemääriä jo ennen punnitsemisen aloittamista. Sama ennakko-oletus oli myös Biovaakaa kehittäneessä työryhmässä. Työryhmän tavoitteena on saada biojätevaaka käyttöön ravintoloihin, joissa sillä olisi kasvatuksellinen merkitys.

    – Opiskelijat ovat tiedostavaa porukkaa jo valmiiksi. Alakouluissakin jätteen määrä pysyy hallinnassa, koska opettajat seuraavat lasten ruokailua, sanoo Valtteri Ahonen Biovaaka Oy:stä.

    – Mutta kun mennään yläkouluihin, on jätemäärät varmaan suurempia. Olen myös kuullut, että vastaanottokeskusten ruokapalveluissa biojätettä syntyy todella paljon, Ahonen jatkaa.

    Koulumaailmassa biojätteen mittaamisen toivotaan auttavan lapsia ja nuoria itselle sopivan annoskoon mittaamisessa.Tommi Parkkinen / Yle

    Lappeenrannassa Biovaaka otetaan lähiviikkoina käyttöön kahdessa kouluruokalassa. Kimpisen koulukeskuksessa syö päivittäin noin 1700 oppilasta ja Pontuksen koulussa 400.

    Biovaaka Oy:n mukaan biojätteen määrän tilastointipalvelu laitteineen ja näyttöineen maksaa ravintolalle noin 180 euroa kuukaudessa.

    – Kustannus on pieni, jos vaaka auttaa säästämään euroja raaka-aineiden tilausvaiheessa, sanoo ravintolapäällikkö Varis.

    Lautashävikin merkitys pieni

    Biovaaka keskittyy tällä hetkellä punnitsemaan ja näyttämään vain lautaselta biojätteeseen päätyvän jätteen painon. Ruokapalveluiden asiantuntijat sanovat yhteen ääneen, että lautashävikki on vain pieni osa hukkaruuan ongelmaa.

    Kampusravintolat Oy:n ravintolapäällikkö Anni Varis näkee taloudellisen säästön mahdollisuuksia koko ruuanvalmistuksen pitkässä ketjussa. Linjastohävikki syntyy siitä, kun tarjolla ollut ja syömättä jäänyt ruoka muuttuu jätteeksi. Eniten biojätteen automaattista tilastointijärjestelmää kaivataan keittiötiloihin.

    – Harmillisinta on raaka-ainehävikki eli se, kun keittiössä jää ruuan valmistusvaiheessa syömäkelpoista ruokaa syystä tai toisesta käyttämättä, Varis sanoo.

    Suomen pisimmästä leveäkaistatiestä tuli hurjastelijoiden kaahauspaikka – Poliisi:

    Suomen pisimmästä leveäkaistatiestä tuli hurjastelijoiden kaahauspaikka – Poliisi: "Tuntuu, että ovat voimassa viidakon lait"


    Tästä on kyseLeveäkaistatiellä ohittelu on villiintynyt Kuutostiellä viikonloppuisin.Leveäkaistateitä joko muutetaan tai suunnitellaan muutettavaksi muun muassa moottoriteiksi.Poliisin mukaan leveäkaistatielläkin ajaminen on sujuvaa ja...

    Tästä on kyseLeveäkaistatiellä ohittelu on villiintynyt Kuutostiellä viikonloppuisin.Leveäkaistateitä joko muutetaan tai suunnitellaan muutettavaksi muun muassa moottoriteiksi.Poliisin mukaan leveäkaistatielläkin ajaminen on sujuvaa ja turvallista jos pysytellään tien oikeassa reunassa eikä ohiteta silloin kun joku tulee vastaan.

    Liikenne Suomen pisimmillä leveäkaistateillä Kaakkois-Suomessa on äitynyt varsinkin viikonloppuisin hurjaksi. Normaalia leveämpi ajoista houkuttaa autoilijoita vaarallisen näköisiin ohituksiin, joissa nopeudet nousevat reilusti sallitun yläpuolelle.

    – Kuutostiellä Kouvolan itä- ja länsipuolella tuntuu välillä, että liikenteessä ovat voimassa viidakon lait, kuvailee tilannetta ylikonstaapeli Jouni Ryhänen Kaakkois-Suomen poliisista.

    Ryhänen itse toimii ryhmänjohtajana yhdessä Kaakkois-Suomen liikennevalvontaryhmistä ja partioi liikenteessä usein moottoripyörällä. Liikennevalvontaa hän on tehnyt jo yli 20 vuotta.

    Joka kerta kun partioidaan joku joutuu sakotettavaksi vaarallisesta ohituksesta. Jouni Ryhänen

    Liikennekäyttäytyminen on Jouni Ryhäsen mukaan aika ajoin jopa aggressiivista.

    – Varsinkin viikonlopun meno- ja paluuliikenteessä saatetaan ajaa neljä rinnakkain liian lyhyillä sivuttaisetäisyyksillä ja pakotetaan ohitettavia siirtymään piennarviivan suuntaan. Ihme, että ei enempää satu vakavia onnettomuuksia, kummastelee Ryhänen.

    Tarkkoja tilastoja Ryhäsellä ei ole käytettävissään esimerkiksi sakotettavien ohittajien määrästä.

    – Mutta joka kerta kun partioidaan, joku joutuu sakotettavaksi vaarallisesta ohituksesta. Viikonlopun liikenteessä sakotettavia olisi 20–30, jos kaikkiin tapauksiin ehdittäisiin puuttua, sanoo Ryhänen.

    Ajotapa ratkaisee sujuvat ohitukset

    Leveäkaistatie on tavallista maantietä leveämpi tie, jossa yhdellä kaistalla mahtuu samaan suuntaan ajamaan kaksi henkilöautoa rinnakkain. Tällöin ajokaistan leveys on yli viisi metriä kun se tavallisella maantiellä on alle neljä metriä.

    Kuutostie Koskenkylän ja Kouvolan välillä on Suomen pisin yhtenäinen leveäkaistaosuus. Se valmistui vuonna 2004.Vesa Grekula / Yle

    Leveäkaistatiet eivät ole kuuluisia turvallisuudestaan. Vuonna 2004 silloinen Tiehallinto selvitti kokemuksia leveäkaistateistä. Erityisesti ohittaminen ja liian lähellä keskiviivaa ajaminen nousivat jo tuolloin ongelmina esiin.

    Samat asiat ovat liikenneturvallisuusviranomaisten tiedossa nykyäänkin, vaikka pelkästään leveäkaistateihin keskittyviä selvityksiä ei ole enää tehty.

    – Kuljettajat valitsevat ajolinjansa omien mieltymystensä mukaan ja samalla joko tukevat ohituksia tai ovat tulppana niille, kuvailee liikennejärjestelmäasiantuntija Auli Forsberg Liikennevirastosta.

    Hänen mukaansa kuljettajat omalla ajotavallaan valitsevat onko leveäkaistatien liikenne sujuvaa.

    – Kun tien leveyttä on runsaasti valittavana, ihmiset eivät toimi siten kuin piirustuspöydällä on suunniteltu.

    Viime vuosina leveäkaistateillä liikkumisesta ja niiden turvallisuudesta saatava tieto perustuu Forsbergin mukaan poliisilta saataviin onnettomuusraportteihin.

    Arveluttavia kokemuksia

    Leveäkaistatien nykyiset käyttäjät tuntuvat olevan poliisin kanssa samaa mieltä siitä, että vaaratilanteita siintyy jatkuvasti.

    – On liikenne hieman arveluttavaa. Vaaratilanteita tulee, kun ohitetaan silloin, kun on vastaantulijoita, kertoo Kuutostien varressa autoaan tankkaava elimäkeläinen Jussi Hannula.

    Samalla paikkakunnalla asuva Markku Sihvola on samoilla linjoilla. Hänen mielestään Kuutostiellä on myös ainakin yksi puute.

    Ihmisillä on aika värikkäitä tapoja ajaa leveäkaistatiellä. Toni Mansikka

    – Tien varressa ei ole minkäänlaisia opasteita, miten leveäkaistatiellä pitäisi ajaa.

    Helsinkiläinen Toni Mansikka sanoo ajavansa Kuutostien leveillä kaistoilla silloin tällöin.

    – Aika harva näyttää tietävän, että siellä pitäisi ajaa oikeassa reunassa. Ihmisillä on aika värikkäitä tapoja kulkea tiellä, muotoilee Mansikka.

    Kaikki miehet tuntuvat olevan myös tyytyväisiä siihen, jos leveäkaistateistä päästäisiin kokonaan eroon - myös Kaakkois-Suomessa.

    – Ei tule ikävä, kiteyttää ajatukset Jussi Hannula.

    Linja-autonkuljettaja Marjo Niveri on pääosin tyytyväinen nykyiseen liikennekäyttäytymiseen Kuutostiellä. Niveri ajaa pikavuoroa Kouvolan ja Helsingin välistä pikavuoroa leveäkaistatiellä viisi kertaa viikossa.Juha Korhonen / Yle

    Sen sijaan ammatikseen linja-autoa ajava valkealalainen Marjo Niveri on toista mieltä.

    – Kyllähän se liikenne nykyään sujuu. Silloin kun leveät kaistat tulivat Kuutostielle, kukaan ei osannut ajaa ja sehän oli kuin villiä länttä.

    Niverikin myöntää, että sekaan mahtuu muitakin kuin niitä, jotka hallitsevat leveäkaistatien metkut.

    – Onhan siellä niitä, jotka eivät ajattele tai ymmärrä, että tiellä liikkuu muitakin.

    Marjo Niveri ajaa muun muassa pikavuoroa Kouvolan ja Helsingin välillä noin viisi kertaa viikossa. Bussin ratissa hän on ollut kohta 30 vuotta.

    Muutos tulossa

    Leveäkaistateiden villiintyneestä liikennekulttuurista halutaan päästä eroon. Muutos- ja suunnittelutyöt väylien remontoimiseksi joko moottoriteiksi tai keskikaiteet sisältäviksi teiksi ovat jo suurelta osin käynnissä.

    – Oulun pohjoispuolella Nelostiellä muutostyöt ovat jo alkamassa. Varsinais-Suomessa puolestaan on käynnistymässä suunnittelutyö valtatie 9:n muuttamiseksi kolme- tai nelikaistaiseksi keskikaidetieksi, kertoo hankesuunnittelusta vastaava johtaja Päivi Nuutinen Liikennevirastosta.

    Leveäkaistateitä ei enää koeta turvalliseksi. Päivi Nuutinen

    Hänen mukaansa myös valtatie 12:n osuus Lahden ja Uudenkylän välillä on tulossa suunnittelupöydälle lähivuosina.

    – Näillä tieosuuksilla liikennemäärät ovat kasvaneet siinä määrin, että leveäkaistateitä ei enää koeta turvalliseksi, sanoo Nuutinen.

    Leveäkaistatiellä ajamisessa on tärkeää ajaa tien oikeassa reunassa - kuten muillakin teillä. Liikennettä Elimäen suorilla Kouvolassa syyskuussa 2018.Juha Korhonen / Yle

    Ainoa leveäkaistatie, jota ei vielä suunnitella korvattavaksi moottoritiellä tai keskikaidetiellä on valtatie 6 Koskenkylän ja Kouvolan välillä.

    Aikoinaan Suomen päätieverkolle rakennetuista 120:sta leveäkaistakilometristä Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa kulkeva Kuutostien osuus on pisin, runsaat 50 kilometriä.

    Uusiakin leveitä kaistoja on tehty

    Liikenneviranomaiset ovat jo vuosia sitten linjanneet, että uusia leveäkaistateitä ei Suomeen rakenneta.

    Tästä huolimatta valtatielle 6 Kouvolan itäpuolelle Uttiin valmistui uutta leveäkaistatietä pari vuotta sitten muutama kilometri.

    Lisäksi Kaakkois-Suomen ely-keskuksella on suunnitelmat valmiina Koskenkylä–Kouvola-välin leveäkaistatien jatkamiseksi parilla kilometrillä Korian lähellä.

    Ensikuulemalta ratkaisut vaikuttavat kummallisilta, kun samaan aikaan muualla maassa leveäkaistateistä halutaan eroon. Asialle löytyy kuitenkin selitys. Utissa syynä oli pohjavesien suojauksen rakentaminen ja Korialla vanhan Karjalan radan ylittävän sillan korvaaminen uudella.

    Leveäkaistatien ja tavallisen maantien sauma Kuutostiellä Kouvolassa. Tälle osuudelle lähellä Koriaa on valmis suunnitelma leveäkaistatien jatkamiseksi parilla kilometrillä samalla kun vanha rautatien ylittävä silta korvattaisiin uudella.Vesa Grekula / Yle

    Päätös olla rakentamatta lisää leveäkaistateitä ei siis ole aivan ehdoton.

    – On järkevämpää jatkaa nykyistä leveää tietä, kuin tehdä lyhyelle matkalle kokonaan uutta tietyyppiä, selventää tiejohtaja Jyrki Karhula Kakkois-Suomen ely-keskuksesta.

    Kyseisellä remontilla päästäisiin eroon nopeasti kapenevasta ja vaarallisesta tiestä, jolla leveäkaistatien valmistumisen jälkeen vuodesta 2004 alkaen on sattunut parisenkymmentä henkilövahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta.

    Päiväsakkoja tai ajo-oikeus pois

    Kuutostien villiintynyttä liikennettä työkseen valvova ylikonstaapeli Jouni Ryhänen ei pidä leveäkaistatietä sinänsä vaarallisena.

    – Se on oikeastaan aika turvallinen tie liikennöidä, jos ajetaan kuten on tarkoitus.

    Onnettomuus Kuutostiellä Lapinjärvellä vuonna 2016.Yle/Tommi Parkkinen

    Ryhäsen vinkki ja nyrkkisääntö turvalliseen ja sujuvaan ajamiseen leveäkaistatiellä on varsin yksinkertainen.

    – Aja niin oikealla kuin mahdollista. Leveäkaistatietä koskevat samat säännökset kuin kapeampiakin teitä.

    Vastaantulevan aiheuttaman vaaratilanteen varalta Jouni Ryhäsen vinkki on saman suuntainen.

    – Kannattaa väistää reunemmaksi kuin odottaa lähteekö oman auton taustapeili mukaan.

    Sakotuksen lisäksi poliisi reagoi vaarallisiin ohituksiin järeämminkin.

    – Tarvittaessa voidaan puuttua ajo-oikeuteen jos ohituksessa on kyse vakavasta piittaamattomuudesta, sanoo ylikonstaapeli Jouni Ryhänen.

    VR valvoo jatkossa paremmin kemikaalivaunuja – tilapäisiä säilytyspaikkoja ei enää ole

    VR valvoo jatkossa paremmin kemikaalivaunuja – tilapäisiä säilytyspaikkoja ei enää ole


    Satamien ruuhkautuessa VR ohjaa jatkossa purkua odottavat kemikaalijunat erityisesti vaarallisten aineiden käsittelyä ja säilytystä varten suunnitelluille ratapihoille. Huhtikuussa Mäntyharjussa sattuneen kemikaalionnettomuuden jälkeen VR ja...

    Satamien ruuhkautuessa VR ohjaa jatkossa purkua odottavat kemikaalijunat erityisesti vaarallisten aineiden käsittelyä ja säilytystä varten suunnitelluille ratapihoille.

    Huhtikuussa Mäntyharjussa sattuneen kemikaalionnettomuuden jälkeen VR ja Liikennevirasto ovat muuttaneet ohjeistusta niin, ettei vaarallisia aineita sisältäviä junia enää seisoteta muilla pysähdyspaikoilla.

    – VAK-ratapihoilla on asianmukaiset pelastuslaitteet, tehty turvallisuussuunitelmat ja riskikartoitukset. Trafi valvoo näiden ratapihojen laitteita ja toimintaa säännöllisesti, sanoo VR Yhtymän turvallisuusjohtaja Jari Hankala.

    Vaarallisten aineiden käsittelyä ja säilytystä varten suunniteltuja ratapihoja on 12 paikkakunnalla Suomessa.Yle

    Kemikaalivaunujen säilytys on jatkossa mahdollista Haminassa, Kotkan Mussalossa, Kouvolassa, Kokkolassa, Niiralassa, Oulussa, Riihimäellä, Sköldvikissä, Turussa ja Lappeenrannan Vainikkalassa sijaitsevilla ratapihoilla.

    – Näillä ratapihoilla pelastusviranomaiset harjoittelevat kolmen vuoden välein mahdollisen onnettomuuden varalle.

    Junia pysäytetään jo Venäjällä

    VR on myös sopinut venäläisen yhteistyökumppanin kanssa, että Suomen ratapihojen täyttyessä kemikaalijunia voidaan pysäyttää Venäjälle odottamaan ruuhkan purkautumista.

    Suomenlahden satamat pelkäävät tämän johtavan pahimmillaan niille elintärkeiden transitokuljetusten menettämiseen.

    – Se olisi aika iso isku transitoliikenteelle sekä Suomen vientikuljetuksille, sehän puraisee molempia, pohtii HaminaKotka Sataman liikennejohtaja Markku Koskinen.

    Vainikkalan ratapihalla käsitellään ja säilytetään vaarallisia aineita sisältäviä vaunuja.Jari Tanskanen / Yle

    Samalla kemikaalikuljetusten turvallisuus on kuitenkin parantunut.

    – Kevään jälkeen tilanne on selkeästi parantunut erityisesti ruuhkautumisen osalta, sanoo Jari Hankala.

    Kotkan sataman ratapihan laajennus poistaisi seisovat myrkkyjunat ratapihoilta

    Kemikaalikuljetusten ruuhkautuminen eteläisen Suomen ratapihoille johtuu siitä, etteivät vaunut mahdu Haminan ja Kotkan satamiin purkuun.

    – Meillä satamien liikenne lisääntyy tänä vuonna noin 15 prosenttia, sanoo liikennejohtaja Markku Koskinen.

    Erityisesti metsäteollisuuden vienti on kasvussa, ja tehtailta tuodaan satamiin laivattavaksi paperia ja sellua. Myös lannoitteiden transitokuljetuksia on siirtynyt Itämerelta Suomenlahden satamiin.

    Vilkkaalla Kouvolan ja Kotkan välisellä rataosuudella haluttaisiin nostaa junien akselipainoja, jotta rautateillä saataisiin kuljetettua nykyistä enemmän tavaraa satamiin.

    Kontteja puretaan laivasta satamassa Kotkan Mussalossa.Sakari Saksa / Yle

    Samasta raidekapasiteetista kilpailevat Venäjän kemikaalikuljetukset. Myrkkyjunien seisottamiset eteläisen Suomen ratapihoilla voitaisiin välttää laajentamalla Kotkan sataman ratapihaa.

    – Se toisi lisäraidekapasiteettia, mahdollistaisi junien säilyttämisen satamassa ja johtaisi siihen, ettei tilapäistä junien säilyttämiseen ratapihoilla olisi tarvetta, sanoo turvallisuusjohtaja Jari Hankala.

    Kotkan satamassa sijaitsevalle Kotalahden ratapihalle suunniteltiin alun perin kymmentä raidetta, mutta säästösyistä viisi jäi rakentamatta. Ratapihan rakentaminen loppuun asti maksaisi 20 miljoonaa euroa.

    – Turvallisuuden paranemisen ohella operaattorille olisi merkittävä etu, jos junat voitaisiin viedä suoraan rajalta Kotkaan ilman väliaikaista säilyttämistä, jatkaa Hankala.

    Poliisin salainen kuulusteluvideo päätyi nettiin – Nyt selvitetään, miten moka pääsi tapahtumaan

    Poliisin salainen kuulusteluvideo päätyi nettiin – Nyt selvitetään, miten moka pääsi tapahtumaan


    Poliisin kuulustelutilanteessa kuvattu, salainen video on päätynyt nettiin. Videolla Kaakkois-Suomen poliisin tutkija kuulustelee moniosaiseen rikosjuttuun liittyvän pahoinpitelyn uhria Imatran poliisiasemalla. Runsaat 18 minuuttia kestävä...

    Poliisin kuulustelutilanteessa kuvattu, salainen video on päätynyt nettiin. Videolla Kaakkois-Suomen poliisin tutkija kuulustelee moniosaiseen rikosjuttuun liittyvän pahoinpitelyn uhria Imatran poliisiasemalla.

    Runsaat 18 minuuttia kestävä kuulusteluvideo julkaistiin viime viikolla netin videopalvelu YouTubessa.

    Tutkinnanjohtaja Marko Heinonen Kaakkois-Suomen poliisista vahvistaa videon aitouden.

    – Pitää paikkansa, että Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella tutkittavaan rikoskokonaisuuteen liittyvä kuulusteluvideo on päätynyt nettiin, Heinonen sanoo.

    Heinosen mukaan videon julkaiseminen netissä ei ole luvallista. Poliisi ei toistaiseksi kerro, mitä reittiä video on päätynyt julkaistavaksi.

    – Videon levittämisen osalta on käynnistetty esitutkinta, Heinonen sanoo.

    Salaisen materiaalin levittäminen on rikos

    Heinosen mukaan nettiin vuotanut video on määrätty salaiseksi julkisuuslain mukaisesti. Salaisen materiaalin levittäminen tai julkaiseminen on rikos.

    – Luovuttaja ja levittäjä syyllistyy lähtökohtaisesti salassapitorikokseen ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen, kertoo tutkinnanjohtaja Marko Heinonen Kaakkois-Suomen poliisista.

    Videolla näkyvä kuulustelu on osa Lappeenrannan teollisuusalueella toukokuussa tapahtuneen ammuskelun ja juttuun liittyvän pahoinpitelyn esitutkintaa. Moottoripyöräkerho Hells Angels MC Carelian kerhotilan seinään ammuttiin liikkuvasta autosta rynnäkkökiväärillä. Seinään tuli yksitoista luodinreikää.

    Syyttäjä vaati kolmelle ampumisesta epäillylle miehelle rangaistusta murhan yrityksestä.

    Tapauksen käsittely käräjäoikeudessa alkoi viikko sitten. Esitutkintamateriaali muuttuu julkiseksi muilta kuin salaisiksi määrätyiltä osin sen jälkeen, kun se on ollut esillä oikeuden istunnossa.

    Lappeenrannan kaupunginteatterin uudeksi johtajaksi esitetään Iiris Ranniota

    Lappeenrannan kaupunginteatterin uudeksi johtajaksi esitetään Iiris Ranniota


    Lappeenrannan kaupunginteatterin johtajaksi esitetään Iiris Ranniota. Johtajakandidaatteja haastatellut työryhmä esittää Ranniota yksimielisesti. Haastattelutyöryhmän mukaan Rannio täyttää hyvin tehtävään asetetut vaatimukset ja on pätevin...

    Lappeenrannan kaupunginteatterin johtajaksi esitetään Iiris Ranniota.

    Johtajakandidaatteja haastatellut työryhmä esittää Ranniota yksimielisesti. Haastattelutyöryhmän mukaan Rannio täyttää hyvin tehtävään asetetut vaatimukset ja on pätevin ja sopivin kuulluista hakijoista.

    Rannio on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja teatteri-ilmaisun ohjaaja. Viimeiset kaksi vuotta Rannio on toiminut Lappeenrannan kaupunginteatterissa ohjaajana. Parhaillaan ohjelmistossa on Rannion ohjaama "Hiirenloukku".

    Haastattelutyöryhmä haastatteli keskiviikkona Ranniota ja Kokkolan kaupunginteatterin johtajaa Juha Vuorista.

    Uusi johtaja aloittaa ensi syksynä

    Lisäksi työryhmä keskusteli kolmen henkilön kanssa, jotka olivat ilmaisseet kiinnostuksensa tehtävään. He eivät olleet jättäneet hakemusta eivätkä halua nimeään julkisuuteen.

    Lappeenrannan kaupunginteatterin johtajaksi haki yhdeksän henkilöä. Nykyinen teatterinjohtaja Timo Sokura on ilmoittanut jättävänsä tehtävän ensi kesänä.

    Teatterinjohtajan valinta tuodaan kulttuuri- ja liikuntalautakunnan päätettäväksi 17. lokakuuta pidettävään kokoukseen.

    Uusi teatterinjohtaja aloittaa 1. elokuuta 2019.

    Iiris Rannio oli ehdolla Lappeenrannan kaupunginteatterin johtajaksi myös neljä vuotta sitten. Silloin johtava virkamies esitti Ranniota johtajaksi, mutta kulttuurilautakunta valitsi johtajaksi Kansallisoopperan tuottajan Timo Sokuran.

    Metsissä saattaa lymytä jopa tuhat löytämätöntä sienilajia – Suurista ruokasienistäkin on Suomessa vähän tutkimustietoa

    Metsissä saattaa lymytä jopa tuhat löytämätöntä sienilajia – Suurista ruokasienistäkin on Suomessa vähän tutkimustietoa


    Suomessa on paljaalla silmällä havaittavia sieniä, niin kutsuttuja suursieniä vielä paljon löytämättä ja tutkimatta. – Satoja, jopa tuhat lajia voi olla vielä löytymättä. Sienitutkijoita on Suomessa aika vähän, joten isoista...

    Suomessa on paljaalla silmällä havaittavia sieniä, niin kutsuttuja suursieniä vielä paljon löytämättä ja tutkimatta.

    – Satoja, jopa tuhat lajia voi olla vielä löytymättä. Sienitutkijoita on Suomessa aika vähän, joten isoista ruokasienistäkin löydetään uusia lajeja. Lajien tutkimuksen edistyminen on pitkälti kiinni osaajista ja tutkimuksen rahoituksesta, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen sieni-tiimissä työskentelevä suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff.

    Tutkijat ovat tähän mennessä tunnistaneet noin 2000 paljaalla silmällä nähtävää sienilajia Suomesta. Lisäksi tiede tuntee vielä tuhansia suomalaisia hyvin pieniä tai mikroskooppisen pieniä sieniä.

    Sienitutkijoilla on apunaan muitakin tunnistuskeinoja kuin sienen ulkonäkö ja rakenne. DNA-tutkimusten ja mikroskoopin avulla esimerkiksi rusakkonuljaskasta erotettiin vastikään viisi lajia.

    – Rusakkonuljaskaa kerättiin ja syötiin, mutta ihmeteltiin pitkään, että miten sieni voi olla niin muunteleva. Luonnontieteellisten museonäytteiden ja mikroskoopin avulla sekä DNA-menetelmillä pystyttiin erottamaan, että kyseessä olikin viisi eri lajia. Yleisimmälle niistä jätettiin nimi rusakkonuljaska, muut saivat uudet nimet, kertoo von Bonsdorff.

    Uusista lajeista ainakin neljä on suomalaisia: jänönnuljaska, purppuranuljaska, rusojalkanuljaska ja rusakkonuljaska. Ruskonuljaskaa ei suomesta ole vielä tavattu. Mukana hankkeessa oli kaksi suomalaistutkijaa.

    Parhaillaan kerätäänkin sieniharrastajien avulla verkossa uutta tietoa sienistä Sieniatlashankkeen avulla Suomen lajitietokeskukseen. Siihen on kertynyt jo yli 18 000 havaintoa lähes 1900 lajista. Kuka tahansa kansalainen voi ilmoittaa palveluun havaintonsa.

    Osa sienistä uhanalaisia

    Tea von Bonsdorffin työhön Helsingin yliopiston Luomuksessa kuuluu esimerkiksi sienten uhanalaisuusarvioinnin tekeminen. Arviointi tehdään kymmenen vuoden välein, uusin valmistuu ensi vuoden puolella.

    – Iso osa sienistä elää puiden kanssa yhteiselämää. Kun metsiä käsitellään voimakkaasti, jotkut sienilajit kärsivät. Toiset lajit taas kärsivät perinnebiotooppien katoamisesta ja maatalouden muuttuessa. Jotkut lajit puolestaan kärsivät, kun lahopuuta poistetaan metsästä, kertoo von Bonsdorff.

    Uhanalaisissa lajeissa on esimerkiksi muutamia tattilajeja. Rusohelttavahakas arvioidaan sen sijaan kokonaan hävinneeksi. Sitä ei ole tiettävästi havaittu (Iltalehti) vuoden 1876 jälkeen.

    – Mielenkiintoista nähdä, löydetäänkö se joskus vielä Suomesta, sanoo von Bonsdorff.

    Von Bonsdorff viihtyy sienimetsässä myös vapaa-aikana, ja on Suomen sieniseuran varapuheenjohtaja.

    – Omia lempisieniäni ovat korvasieni, ukonsieni, mustatorvisieni ja mustavahakas.

    Kalle Purhonen / YleSienisadossa suuria vaihteluita

    Alkusyksystä näytti siltä, että sienisato jää tavallista pienemmäksi. Koko maassa sieniä oli harvakseltaan kuivan kesän jäljiltä. Syyskuun puolessa välissä satonäkymät ovat hyvät, vaikka paikallista vaihtelua on edelleen paljon.

    – Itä-Suomeen on saatu enemmän sadetta, minkä ansiosta sienisato voi siellä olla muuta maata runsaampi. Itä-Suomessa on totuttu keräämään varsinkin tatteja, ja sinne on noussut paljon erilaisia tatteja. Myös mustavahakasta on Itä-Suomessa paljon, kun se taas täältä pääkaupunkiseudulta lähes puuttuu, arvioi von Bonsdorff.

    Lappeenrannalla ei ole yksin varaa rakentaa 50 miljoonan monitoimiareenaa – myös uuden jäähallin rakentaminen Kisapuistoon tekisi tiukkaa

    Lappeenrannalla ei ole yksin varaa rakentaa 50 miljoonan monitoimiareenaa – myös uuden jäähallin rakentaminen Kisapuistoon tekisi tiukkaa


    Tästä on kyseLappeenrannan kaupungilla ei yksin ole varaa uuteen monitoimiareenaan.Vaihtoehtoisten kohteiden kokonaiskustannukset ovat 50 ja 42 miljoonaa euroa.Sijoittajien mielenkiinto tullaan selvittämään avoimella kilpailutuksella.Monitoimiareena...

    Tästä on kyseLappeenrannan kaupungilla ei yksin ole varaa uuteen monitoimiareenaan.Vaihtoehtoisten kohteiden kokonaiskustannukset ovat 50 ja 42 miljoonaa euroa.Sijoittajien mielenkiinto tullaan selvittämään avoimella kilpailutuksella.

    Monitoimiareena on Lappeenrannan kaupungille niin kallis ratkaisu, että kustannuksia jakamaan on saatava sijoittajia.

    – Lappeenrannan kaupungilla ei ole varaa rakentaa Lappeenkadun kansiareenaa – se on ihan selvä. Ja aika tiukkaa kaupungille tekee yksin rakentaa monitoimihallia Kisapuistoon, sanoo monitoimiareenan valmistelutyötä ohjanneen työryhmän puheenjohtaja Markus Iitiä (kok.).

    Vaikka monitoimiareenasta tai monitoimihallista puhutaankin, Iitiä muistuttaa, että hallin pääkäyttäjiä ovat jääkiekkoilijat ja muiden jääurheilulajien harrastajat.

    Hallista on tarkoitus tehdä niin helposti muotoiltava rakennus, että sinne voidaan nopeassakin aikataulussa järjestää muitakin kuin urheilutapahtumia.

    Areenan ytimeksi suunnitellun jäähallin katsomoon mahtuisi 5000 katsojaa. Muihin tilaisuuksiin voidaan lisätä tuhat istumapaikkaa, jolloin istumapaikkojen määrä nousee 6000:een.

    –Pallo on nyt kaupunginhallituksen ja valtuuston käsissä. Ohjaustyöryhmä on siltä pyydetyt selvitykset tehnyt, sanoo Iitiä.

    Avoin kilpailutus tulossa

    Ohjaus- ja asiantuntijaryhmä esittää, että Lappeenrannan monitoimiareenan valmistelua jatkettaisiin avoimella kilpailutuksella, jolloin hankkeesta kiinnostuneet sijoittajat saataisiin selville.

    Lappeenrantaan suunnitteilla olevan monitoimijäähalli tulisi maksamaan 36,8 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset kuitenkin vaihtelevat areenan rakennuspaikan mukaan.

    Lappeenkadun päälle kaupungin keskustaan rakennettava monitoimiareena maksaisi 50 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksia nostavat muun muassa maanhankinta (6 miljoonaa), kannen rakentaminen (6,8 miljoonaa), liikennejärjestelyt ja Lappeenkadun tukiseinä.

    Nykyisen jäähallin tuntumaan Kisapuistoon rakennettava monitoimihalli maksaisi 42 miljoonaa. Siinä suurin lisämenoerä on kulkuyhteyden rakentaminen junaradan ali Harapaisentielle (3,2 miljoonaa).

    Autolla pääsee taas helpommin rajan yli – Venäjä haluaa etukäteen tiedot rahoitusyhtiöistä

    Autolla pääsee taas helpommin rajan yli – Venäjä haluaa etukäteen tiedot rahoitusyhtiöistä


    Venäjän uuden tullilain tulkintaan on saatu ratkaisu. Venäjällä tuli syyskuun alussa voimaan laki, jonka mukaan maahan voi viedä kerrallaan vain yhden ulkomaisen auton omistajaa kohden ilman ylimääräisiä veroja ja tullimaksuja. Laki koskee...

    Venäjän uuden tullilain tulkintaan on saatu ratkaisu. Venäjällä tuli syyskuun alussa voimaan laki, jonka mukaan maahan voi viedä kerrallaan vain yhden ulkomaisen auton omistajaa kohden ilman ylimääräisiä veroja ja tullimaksuja.

    Laki koskee myös osarahoituksella hankittuja autoja, joiden omistajaksi on merkitty rahoitusyhtiö.

    Suomen Tullin mukaan Venäjän Tulli voi jatkossa vapauttaa harkintansa mukaan kyseisen yhtiön omistamat autot vakuuden asettamisesta.

    Ehtona on, että Venäjän Tulli saa ennakkoon tiedot rahoitusyhtiöistä Suomen Tullilta. Päätösvalta on kuitenkin aina Venäjän Tullilla.

    Ylijohtaja Jarkko Saksan mukaan Tulli on jo ollut yhteydessä suurimpiin autorahoitusta myöntäviin yhtiöihin Suomessa. Tulli kehottaa pienempiä yhtiöitä ilmoittautumaan sähköpostitse jo ensi viikon maanantaihin mennessä.

    Tullin on tarkoitus välittää venäläisille yhdellä kertaa useamman yhtiön tiedot. Siksi yrityksiltä toivotaan ripeyttä, vaikka myöhemminkin tietonsa voi toki ilmoittaa.

    – Tiukka aikataulu johtuu siitä, että sekä Suomen että Venäjän tulleilla on halu päästä tässä asiassa eteenpäin ja tällainen epämukavuustilanne rajan yli liikkuvien osalta ratkaistaan, sanoo Saksa.

    Vain vakavaraiset yhtiöt säästyvät vakuudelta

    Mikä tahansa yhtiö ei voi saada vapautusta vakuuden maksamisesta. Ylijohtaja Saksan mukaan yhtiön historiasta ei saa löytyä esimerkiksi verorikoksia tai suuria määriä maksurästejä.

    Käytännössä yhtiön olisi oltava vakavarainen ja kykenevä suoriutumaan velvoitteistaan. Saksa kertoo ymmärtävänsä logiikan uuden tullilain taustalla.

    – Taustalla on ilmiö, joka on ollut julkisuudessa esillä. On niin sanottuja "päiväperhoyhtiöitä", jotka voivat häipyä markkinoilta. Ja kun on väliaikaisesti viety auto Venäjälle, niin se voidaan myydä eteenpäin tai rekisteröidä tai muuten käyttää verottomasti Venäjällä. Lainsäädäntö tähtää juuri tällaisen kitkemiseen.

    Uusi laki tuli monelle Suomessa täytenä yllätyksenä. Uusi laki aiheutti tuoreeltaan pitkät jonot esimerkiksi Vaalimaan raja-asemalle. Sen jälkeen henkilöautoliikenne on hiljentynyt. Saksan mukaan venäläisille on tullut yllätyksenä, miten yleistä autojen hankkiminen osamaksulla Suomessa on.

    Suomen Tullin tavoitteena on edelleen, että Venäjä muuttaisi tullilakiaan sujuvammaksi tavallisen turistin kannalta.

    – Pyydämme myös, että prosessi vakuuden asettamisesta olisi mahdollisimman läpinäkyvä ja helppo. Nyt meillä ei ole ihan tarkkaa kuvaa siitä, miten tämä prosessi kulkee, sanoo Jarkko Saksa.

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot


    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin. Yle selvitti...

    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin.

    Yle selvitti kaikkien 15 liigajoukkueen hallitusten jäsenten taustat ja sidonnaisuudet. Suurin osa jäsenistä on liikemiehiä, joille liigajoukkueen hallituksessa istuminen ei ole ainoa luottamustoimi.

    Voit siirtyä suoraan oman joukkueesi tietoihin yllä olevasta pudotusvalikosta tai tankata kaikkien joukkueiden tiedot alta löytyvästä listasta.

    HIFK

    Pelaajabudjetti 3,25 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jukka Valtanen

    Korvasi potkut saaneen Pentti Matikaisen vuonna 2008, kun HIFK oli konkurssin partaalla. Toimii myös Jääkiekkoliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana. On työskennellyt aiemmin Elisassa ja Lorealilla.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Everi

    On ollut mukana kehittämässä jääkiekon mestarien liigaa CHL:ää ja on myös CHL:n hallituksen jäsen. Puuhannut monitoimiareenaa Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun.

    Leo Bensky

    Maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan perheyritys Oy Anglo-Nordic Ab toimitusjohtaja. Tuli HIFK:hon sijoittajaksi vuonna 2008 seuran talousahdingon aikana, kun HIFK järjesti osakeannin.

    Gustaf Björnberg

    Tuli myös HIFK:n omistajaksi seuran kannalta surkeana vuonna 2008. Metsäteollisuusyhtiö Myllykosken (sittemmin myyty UPM:lle) omistajasuvun perijä.

    Alexander Lindholm

    Otava-konsernin toimitusjohtaja. Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen.

    Kaj Swanljung

    Pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Ammatiltaan asianajaja, joka on mukana useiden yritysten hallituksissa, esimerkiksi naantalilainen alkoholijuomiin keskittynyt Brinkhall Sparkling Oy.

    Harri Tuohimaa

    Handelsbanken Rahoitus Oyj:n toimitusjohtaja. Entinen jääkiekkoilija, joka on edustanut SM-liigassa Lukkoa ja HIFK:ta sekä Suomea Sarajevon olympialaisissa.

    HPK

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,37 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Antti Toivanen

    Työskennellyt aikaisemmin muun muassa kiinteistönvälittäjänä ja yritysrahoituspäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Matti Vihervuori

    Ollut pitkään HPK-edustusjääkiekko ry:n hallituksessa. Ollut Hämeen Sanomien toimitusjohtaja.

    Jyrki Louhi

    Pelaajaurallaan HPK:n seuraikoni, jonka pelipaita on nostettu Hämeenlinnan jäähallin kattoon. KPMG:n erityisasiantuntija urheilujuridiikassa ja -verotuksessa.

    Mika Koskinen

    Länsi-Auton aluejohtaja.

    Mika Uutela

    Rakennussaneerausyhtiö MV Maalaus Oy:n toimitusjohtaja.

    Tapio Vekka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Vekka Liikenteessä. Kiinteistö- ja ruokapalveluita tarjoavan Tekmen toimitusjohtaja. Ollut aiemmin myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

    Ilves

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,4 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Risto Jalo

    Entinen liigapelaaja, joka on Ilveksen toimitusjohtaja jo toistamiseen. Autonvuokrausyritys Noble Team Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

    Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä

    Entinen SM-liiga- ja NHL-pelaaja. Asuu Savonlinnan Kerimäellä, jossa toimii lammastilansa Herttualan toimitusjohtajana.

    Timur Kärki

    Ohjelmistoyritysten Gofore ja Erofog Oy toimitusjohtaja.

    Esa Ranta-aho

    Belgiassa hevostalli ER-horsea pyörittävä toimitusjohtaja.

    Markku Pekkola

    Työskentelee talous- ja palkkahallinnon asiantuntijana Accountorissa ja istuu myös yhtiön hallituksessa.

    Mikkelin Jukurit

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 3,36 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tuomas Muotka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Kalevankankaan Areena Oy:ssa, jonka toimialaa on tapahtumien järjestäminen Jukurien kotihallilla Kalevankankaan jäähallilla. On myös jäähallilla toimivan Heimoravintolat Oy:n toimitusjohtaja. Pelannut Jukureissa juniorina.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Toivakka

    Suomen jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja, toiminut myös Mestiksen puheenjohtajana. Toivakan suku on vaikuttanut Mikkelin yrityselämässä jo yli sata vuotta. Suku on ollut mukana muun muassa kauppakeskus Akselissa ja Mikkelin toriparkissa sekä vaikuttaneet kunnallispolitiikassa. Toivakan suvun omistama A. Toivakka Oy on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista.

    Jukka Ahokas

    Mikkelin kaupunkilehden toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi toimii monella toimialalla pelaavan JLV Investin toimitusjohtajana. Yrityksen toimialoiksi on ilmoitettu muun muassa lehtien julkaisutoiminta, mainostoimistopalveluiden tuottaminen ja kiinteistöjen omistaminen.

    Reijo Björkman

    On mukana Kalevankankaan Areenan ja Heimoravintoloiden hallituksissa. Vakuutusmeklari Meklaritalo-yrityksessä.

    Jyrki Larvanto

    Mikkeliläisen Kantolan Rengas Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. Yritys kuuluu Rengas Center -ketjuun. Osti Kantolan Renkaan koko osakekannan vuonna 2005.

    Kai Simola

    Toimitusjohtaja putki-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja erikoisurakointia tarjoavassa Star Expert Oy -yrityksessä. Sai vuonna 2015 Mikkelin kaupungin vuoden yrityspalkinnon.

    Heikki Viitikko

    Osti viime vuonna Jukureista 28 prosenttia. Kiinteistösijoittaja. Estate Oy -nimisen yrityksen toimitusjohtaja.

    JYP

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 8,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Aku Vallenius

    Jypin entinen pelaaja. Koiranruoka ja -tarvikeyritys Ryrys Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Jypin akatemiajoukkue D Teamin toimitusjohtaja, Jyväskylän Jäähalli Oyn hallituksen jäsen.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Seppänen

    Toimii hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana yli kymmenessä kiinteistöosakeyhtiössä. Hallitusjäsenyyksiä lukuisssa muissakin eri alan firmoja. Seppäsellä on ollut sormensa pelissä Jypin kohdalla joko toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan roolissa parikymmentä vuotta. Aiemmin hän oli koko Jypin suurin yksittäinen omistaja.

    Pekka Harvia

    Kuuluu Harvian saunasukuun. Paikka sekä vene- ja konekauppaan keskittyvän Jyväs-Marinen että uutta liikuntakeskusta Jyväskylään valmistelevan Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa.

    Heimo Viinanen

    On myös Jyväs-Marinen ja Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa, sekä kirjanpainoalan yritys Grano Oyn hallituksessa.

    Sari Rito

    Jypin hallituksen ainoa nainen. On myös kiinteistösijoitusyritys Rito Oyn toimitusjohtaja. Yritys toimi vaatealalla vuoteen 1998 saakka.

    Anssi Lyytinen

    Optikkoalalla. Toimii Dioptiria Oyn ja Virlans Oyn toimitusjohtajana.

    Esa Polas

    Istuu lukuisten asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa. On puheenjohtaja kolmen eri alan yrityksen hallituksissa, muun muassa kuljetuspalveluita ja autokauppaa.

    Kalpa

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Toni Saksman

    Nostettiin toimitusjohtajaksi tappiollisen kauden 2012–2013 päätteeksi. Työskennellyt aiemmin tilitoimisto Pretax Kuopio Oyn toimitusjohtajana. Osakas ja hallituksen jäsen konsulttiyritys Javeco Oyssa, jossa työskentele konsulttina.

    Hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen

    Vuoden 2017 liikemies, entinen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja.

    Kyösti Karhunen

    Kuopiolaisen tavarataloketju Carlsonin toimitusjohtaja.

    Mikko Kuparinen

    Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen ja Juniori-Kalpa ryn puheenjohtaja. Sijoittaja, sijoitusyhtiö Canelcon Capital Oyn toimitusjohtaja.

    Markus Pohjonen

    Rakennusbisneksessä mukana. Toimitusjohtaja kahdessa eri kuopiolaisessa rakennusfirmassa. Puheenjohtajana useissa taloyhtiöissä Kuopiossa. Kuopion vuoden nuori yrittäjä 2013.

    Jarmo Vidgrén

    Omistaa veljiensä kanssa metsäkoneyhtiö Ponssen ja toimii yrityksen myynti- ja markkinointijohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Ponsse on tukenut Kalpaa vuodesta 2004 asti.

    KOOKOO

    Pelaajabudjetti 1,7 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,94 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Sakari Välimaa

    Kiekkoillut I-divisioonan joukkueessa Kotkan Titaanit ja toiminut myös joukkueen toiminnanjohtajana. Ollut aiemmin myös TPS:n myyntipäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Pulkkinen

    Microsoftin johtoryhmässä liiketoimintajohtajana.

    Heikki Hietala

    Yrittäjä muun muassa hallitilaa vuokraavassa Tehovarastot -yrityksessä.

    Jouni Mankki

    Töissä rakennusalan yritys Swecossa.

    Pulla Peltola

    Leipomoalan yrittäjä. Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen (sit.).

    Pahto Ruohtula

    KooKoon suurin yksittäinen omistaja - omistaa noin 19 prosenttia. Perustanut majoitusalan yritys Suomen Majoitusmestarit, jonka myi viime vuonna.

    Mika Turkki

    Puhelinpalveluita myyvän FIN Kotimaan Puhelinpalvelut Oyn omistajia.

    Oulun Kärpät

    Pelaajabudjetti 3,2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 15,8 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tommi Virkkunen

    Oli Kärppien hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010 saakka. Toimitusjohtaja myös kahdessa Kärpät -konsernin tytäryhtiössä: musiikkifestivaaleja järjestävä Qstock Oy ja työvoimaa vuokraava Työtahti Oy.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Kontsas

    Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö. Jääkiekkotapahtumajärjestäjä Glacies Oyn, Raksilan Harjoitushalli ja Raksilan Tekojääkentän Katsomo ky hallitusten jäsen, Työtahti Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Petri Harju

    Rakennuttajatoimisto Promenin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen ja Pohjoisen panimo Maistila Oyn hallituksen jäsen.

    Jari Pirinen

    RSM Finland Recoveryn toimitusjohtaja. Työskennellyt ennen Finnveralla ja Pohjolan Osuuspankissa. Koneiden myynti- ja vuokrafirma Realmachinery Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Arto Yli-Martimo

    Kuuluu Osuuspankin hallintoneuvostoon. Metalliteollisuudessa Mectalent Oyn hallituksen jäsen ja liikkeenjohdon konsultointia tekevän Asylum Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Rauman Lukko

    Pelaajabudjetti 2,6 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,3 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Timo Rajala

    Inisinööri, työskennellyt muun muassa Elisalla.

    Hallituksen puheenjohtaja Ari Salmi

    Liigan hallituksen jäsen. Hallituksen puheenjohtaja myös Logistikas Oyssä ja Olderman Oyssa. Jälkimmäisessä myös toimitusjohtajana, samoin Rautarukkanen Oyssä. Hallituksen jäsen myös Rauman satamayhtiö Rauma Marine Constructionsissa.

    Rami Aarikka

    Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja.

    Veli-Matti Lanne

    Contineo Oyn toimitusjohtaja. Contineo omistaa muun muassa RTK-Palvelun ja RTK-Henkilöstöpalvelun, jotka kuuluvat Lukon kanssa samaan konserniin. Suurin osa Lukon rahoituksesta tulee juuri RTK:lta. Lanne on myös RTK Henkilöstöpalvelun hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen jäsen myös neljässä muussa yrityksessä.

    Mika Marttila

    Osuuskauppa Keulan hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

    Janne Mokka

    Ydinjätehuollon asiantuntijayritys Posiva Oyn toimitusjohtaja. Entinen ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) tuotantojohtaja.

    Esa Tommila

    Entinen Lukon pelaaja. Hallituksen jäsen Lukon junioriareena Tuki-Areena Oyssä.

    Lahden Pelicans

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,22 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tomi-Pekka Kolu

    Työskennellyt Pelicansissa vuodesta 2004, muun muassa markkinointijohtajana. Pelannut Pelicansissa 57 Liiga-ottelua kaudella 1999-2000.

    Hallituksen puheenjohtaja Pentti Matikainen

    Entinen pelaaja ja valmentaja, joka valmensi Suomen maajoukkueen vuonna 1988 olympialaisissa hopealle.

    Pasi Nurminen

    Pelicansin suurin omistaja: omistusosuus yli 70 prosenttia. Entinen maalivahti, joka on pelannut Liigan ja maajoukkueen lisäksi NHL:ssä. Kuuluu myös Pelicansin valmennustiimiin.

    Tommi Kurkaa

    Asfaltointiyritys Iskuasfaltin toimitusjohtaja ja Pelicansin pienomistaja.

    Juho Ruoti

    Toimitusjohtaja linja-autoalan perheyritys Reissu-Ruoti Oyssa. Pelicansin pienomistaja.

    Simo Santapukki

    Apulanta-yhtyeen rumpali, toinen omistaja Apulanta Oysta. Omistaa myös kiinteistöjä Lahdessa.

    SaiPa

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,45 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jussi Markkanen

    Entinen Liiga- ja NHL-pelaaja. Omistaa SaiPasta noin 19 prosenttia.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Tersa

    Omistaa melkein 25 prosenttia yhtiöstä. Pyörittää Lappeenrannan K-Rautaa.

    Jussi Okko

    Hänen isänsä johtama Okimar Invest on Liiga-Saipan toinen pääosakas liki 25 prosentin omistuksella. Työskentelee perheensä omistamassa kivialan yritys Ylamaa Groupissa.

    Kari Koskimies

    Omistaa Liiga-Saipasta noin 16 prosenttia. Yrittäjänä muun muassa urheiluvälinemyynnissä.

    Kimmo Lecklin

    Edustaa hallituksessa SaiPa ry:tä, joka vastaa seuran junioritoiminnasta. Entinen liigatason maalivahti.

    Ville Suni

    Perheyritys Auto-Suni Oyn toimitusjohtaja.

    Timo Tikkinen

    Liigayhtiön pienomistaja, rahoitusalan ammattilainen.

    Teemu Toiviainen

    Töissä Nokian talousjohdossa. Liiga-Saipan pienomistaja.

    Vaasan Sport

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,5 miljoonaa

    Toimitusjohtaja Tomas Kurten

    Pitkä kokemus kansainväliseltä matkailualalta.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen

    Jääkiekon SM-liiga Oyn hallituksen puheenjohtaja. Vaasan Jäähallin Ravintolayhtiön hallituksen puheenjohtaja ja iLOQ Oy -nimisen digitaalisia lukitusratkaisuja myyvän yrityksen toimitusjohtaja. Sportin hallituksen kaikki kuusi jäsentä kuuluvat myös ravintolayhtiön hallitukseen.

    Ismo Aukee

    Valoitusratkaisuja tekevän Jukolux Oyn toimitusjohtaja.

    Tommie Jern

    Lääkefirma Ratiopharmin toimitusjohtaja.

    Martti Ehrnrooth

    Kuuluu Jukoluxin hallitukseen. Sen ja Sportin lisäksi istuu kahdeksan muun yhtiön hallituksissa, muun muassa kiinteistöalaa.

    Kjell Jonas Hemming

    JCH Investments Ltd, hallituksen puheenjohtaja.

    Ari-Pekka Soini

    Koiraharrastuksiin keskittyvän Paws Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

    Tappara

    Pelaajabudjetti 2,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Mikko Leinonen

    Entinen Liiga- ja NHL-hyökkääjä. Kuuluu jääkiekkotapahtumia järjestävän Glacies Oyn, Tappara Sport Oyn ja Hakametsän palvelut Oyn hallituksiin.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Penttilä

    Pyörittää Tampereella omaa asianajotoimistoaan.

    Sirkka Hagman

    Tapparan hallituksen ainoa naisjäsen ja Liiga-joukkueiden hallitusten kahdesta naisjäsenestä toinen. Rengasalalla toimivan Black Donuts Engineeringin prokuristi. Lempäälän Jäähalli Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Jouni Oja

    Rahoitusyhtiö Kivainvest Oyn toimitusjohtaja. Mukana usean muun eri yhtiön hallituksessa.

    Ronald Grönlund

    Kerrotaan olevan hallituksessa yhden seuran pääomistajan Chaim "Poju" Zabludowiczin edustaja. Air Intelligence Oyn hallituksen jäsen.

    Pasi Näkki

    Tallink Siljan toimitusjohtajan sijainen.

    Ari Penttilä

    Matkapoikien toimitusjohtaja.

    Antti Peltonen

    Sähkö-Pelto Oyn toimitusjohtaja. Lähes kolmisenkymmentä roolia muiden yritysten hallituksissa tai kiinteistöosakeyhtiöissä.

    Tommy Westerberg

    Antti Peltosen tapaan useita kymmeniä rooleja eri yritysten hallituksissa. Tilitoimisto Westerbergin toimitusjohtaja.

    TPS

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,7 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Santtu Jokinen

    Aloitti TPS:n veturina tämän vuoden kesäkuussa. Sitä ennen työskenteli lähes 20 vuotta Lindström Groupilla eri tehtävissä. Koulutukseltaan diplomi-insinööri.

    Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Marin

    Jääkiekon SM-liigan hallituksen jäsen. Turkuhallin Palvelu Oyn hallituksen puheenjohtaja, Uplause Oyn toimitusjohtaja.

    Ilkka Paananen

    Peliyhtiö Supercellin hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja. Myös suositun Wolt -ruokakuljetusyrityksen hallituksen jäsen.

    Mikko Kodisoja

    Supercellin perustajajäsen ja prokuristi.

    Porin Ässät

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,25 miljoonaa euroa

    Vt. toimitusjohtaja Mikael Lehtinen

    Korvasi potkut saaneen Eeva Perttulan kuluvan vuoden toukokuussa. Toiminut aiemmin junioriässien toiminnanjohtajana.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Juusela

    Luvata Pori Oyn henkilöstöjohtaja ja hallituksen jäsen. MVR-Yhtymän hallituksen jäsen. Valittiin hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä 2018, sitä ennen oli Ässien junioritoiminnasta vastaavan Porin Ässät ryn hallituksen jäsen vuosina 2014–2018, puheenjohtajana 2015–2018.

    Juha Hakanpää

    Astora-Rakennus Oyn pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Astora Group Oyn toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Porin Ravit Oyn hallituksen jäsen.

    Janne Ojanen

    Porin Ravien hallituksen puheenjohtaja, entinen Ässät Oyn hallituksen puheenjohtaja. Huhujen mukaan ei tullut toimeen aiemmin tänä vuonna irtisanotun toimitusjohtaja Eeva Perttulan kanssa.

    Jali Prihti

    Sampo-Rosenlew Oyn hallituksen puheenjohtaja. Ollut Ässien hallituksessa vuodesta 2012 alkaen, joukkueenjohtajana myös junioritoiminnassa.

    Kimmo Suominen

    Suomen pesäpalloliiton kurinpitopäällikkö ja urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen. Asianajaja Eversheds Sutherland -nimisessä yrityksessä.

    Jaakko Virtanen

    Porin elementtitehtaan yrittäjä ja toimitusjohtaja. 154 liigaottelua Ässissä. Ässät Oy hallituksessa 2010–2013, Ässät ryn hallituksessa 2008–2014. Patajunnuareena Oyn hallituksen jäsen.

    Lue lisää:

    Kärpät uusii mestaruuden, pistepörssin voittaja suoraan historiankirjoista – Yle Urheilu listasi liigakauden palkintojen saajat ja potentiaalisimmat haastajat

    SM-liigakautta ennakoivassa erikoislähetyksessä nostettiin esille ennakkosuosikit ja lupaavimmat nuoret: "Kuin uusi Aho tai Laine, joka olisi paras aikainen joululahja liigalle"

    Liiga-avaus oli poikkeuksellista hurlumhei-juhlaa – täydellä kierroksella mätettiin 19 ylivoimamaalia

    Lappeenrannan uusi monitoimijäähalli maksaisi 36,8 miljoonaa euroa

    Lappeenrannan uusi monitoimijäähalli maksaisi 36,8 miljoonaa euroa


    Tästä on kyseLappeenrantaan rakennetaan monitoimiareena, jonka ydin on jäähalli.Tarveselvityksessä ja hankesuunnitelmassa vertailtiin Kisapuistoa ja keskustan kansiareenaa.Monitoimiareenan valmistelua jatketaan avoimella...

    Tästä on kyseLappeenrantaan rakennetaan monitoimiareena, jonka ydin on jäähalli.Tarveselvityksessä ja hankesuunnitelmassa vertailtiin Kisapuistoa ja keskustan kansiareenaa.Monitoimiareenan valmistelua jatketaan avoimella kilpailutuksella.

    Lappeenrannan uuden monitoimiareenan tarveselvitys ja hankesuunnitelma ovat valmistuneet.

    Tarveselvityksessä ja hankesuunnitelmassa vertailtiin uuden monitoimijäähallin rakentamista kaupungin keskustaan Lappeenkadun päälle ja Kisapuistoon, nykyisen jäähallin lähelle.. Monitoimijäähallia suunnitellaan 5000 katsojalle.

    Monitoimireenan rakentaminen maksaisi ohjausryhmän selvitysten perusteella noin 36,8 miljoonaa euroa.

    Selvityksen mukaan monitoimiareenan rakentamiskustannukset eivät poikkea toisistaan, rakennetaanpa areena Kisapuistoon tai kaupungin keskustaan Lappeenkadun päälle.

    Kustannuseroa sijaintipaikkojen välille syntyisi perustamis-, tontti- ja liitännäiskustannuksista, kuten liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta.

    Keskusta-vaihtoehdossa kokonaistoteutus maksaisi noin 49,8 miljoonaa euroa ja Kisapuisto-vaihtoehdossa 42,4 miljoona euroa.

    Lisäkustannuksia kadun päälle rakennettavasta kannesta

    Keskustassa lisäkustannuksia aiheuttaisivat katujen päälle rakennettava kansi ja tukiseinä sekä muun muassa sekä hallin yhteyteen rakennettava jätevedenpumppaamo.

    Areenan yhteyteen olisi mahdollista rakentaa pysäköintitiloja sekä areenan etelä- ja länsipuolelle liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia sekä esimerkiksi hotelli.

    – Lappeenkatu-vaihtoehdon kustannukset eivät sisällä lisärakennusoikeuden ja pysäköintilaitoksen rakentamiskustannuksia, sanoi selvityksiä esitellyt kaupunginsihteeri Juha Willberg.

    Areenan edellyttämän 16 000 kerrosneliömetrin lisäksi alueelle olisi kuitenkin mahdollista saada runsaasti lisärakennusoikeutta Iskun talon sekä Lappeenrannan Palvelukeskussäätiön ja Lappeenrannan Asuntopalvelun omistamien asuinkerrostalojen paikalta.

    Rakennukset jouduttaisiin purkamaan uudisrakentamisen tieltä. Myös Mutkakadun ja Lappeenkadun liikennejärjestelyt menisivät osin uusiksi.

    Willbergin mukaan 16 000 kerrosneliömetrin monitoimiareena mahtuisi jäähallin nykyiseen paikkaan Kisapuistoonkin. Uuden hallin rakentaminen vaatii kuitenkin maankäytönsuunnittelua ja kulkuyhteyksien muuttamista.

    Kisapuistossa nykyiset pysäköintitilat riittäisivät, kun nykyisen pääjäähallin alue varattaisiin osittain pysäköinnille.

    Molempiin mahdollisiin hallin paikkoihin on mahdollista saada valtionapua 750 000 euroa.

    Kisapuistossa rajalliset mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseen

    Selvityksen mukaan monitoimiareenan rakentaminen keskustaan tarjoaisi käyttäjille ja hallille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaisi toiminnan taloudellisuutta. Monitoimiareena toisi myös lisää asiakkaita keskustan yrityksille.

    Sen sijaan Kisapuistossa ei olisi liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia juurikaan nykyistä jäähallia enempää.

    Sisäliikuntatarpeisiin oma halli

    Ohjaus- ja asiantuntijaryhmän toisena selvityskohteena ollut sisäliikuntahalli toteutettaisiin omana erillisenä hankkeenaan.

    Sen sijoituspaikkoja voisivat olla Amiksen tekonurmikenttä, Harapaisen urheilualue, Kimpisen harjoitusnurmikenttä ja Opintien varikkoalue.

    Sisäliikuntahalli rakennetaan ensisijaisesti yleisurheilijoiden tarpeisiin. Hallista tehdään kuitenkin muunneltava, jotta se soveltuisi myös pesäpallolle ja jalkapallolle sekä koululiikunnan ja urheiluakatemian käyttöön.

    Sisäliikuntahallin kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 8,8 miljoonaa euroa. 750 000 euron valtionavun jälkeen kaupungin maksettavaksi jäisi noin 8,1 miljoonaa euroa.

    Todelliset kulut ja sijoittajat selvitetään kilpailuttamalla

    Ohjaus- ja asiantuntijaryhmä suosittelee monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin valmistelun jatkamista avoimella kilpailutuksella.

    Samalla etsitään sijoittajia molempiin hankkeisiin. Kilpailutuksessa tarjottaisiin yhteistyöhanketta areenan kahteen sijoituspaikkavaihtoehtoon ja erillisenä hankkeena sisäliikuntahalliin.

    Avoimen kilpailutuksen perusteella saataisiin selville Lappeenrannan kaupungille koituvat investointi- ja käyttökustannusten todelliset vuosikustannukset.

    Kilpailutuksen ja yhteistyötahojen kanssa tehdyn jatkovalmistelun jälkeen tiedettäisiin, millaisia toteuttamisratkaisut voisivat olla, mitä ne maksaisivat, ja miten ne katettaisiin.

    Jos kilpailutukseen päädytään, monitoimiareenan valmisteluun tarvitaan 6–9 kuukautta lisäaikaa.

    Tarveselvitystä ja hankesuunnitelmaa esitelleen kaupunginsihteerin Juha Willbergin mukaan vaihtoehdot ovat selvillä vuoden kuluttua.

    Artikkelia täydennetty klo 22.07.

    Itärajalla selvitetään villisika-aidan rakentamista – afrikkalainen sikarutto vaanii rajan takana

    Itärajalla selvitetään villisika-aidan rakentamista – afrikkalainen sikarutto vaanii rajan takana


    Tästä on kyseLuonnonvarakeskus selvittää villisika-aidan rakentamismahdollisuuksia itärajalle.Aita olisi yksi keino torjua afrikkalaisen sikaruton leviämistä Suomeen.Afrikkalainen sikarutto on tappava verenvuotokuumetauti, joka leviää helposti...

    Tästä on kyseLuonnonvarakeskus selvittää villisika-aidan rakentamismahdollisuuksia itärajalle.Aita olisi yksi keino torjua afrikkalaisen sikaruton leviämistä Suomeen.Afrikkalainen sikarutto on tappava verenvuotokuumetauti, joka leviää helposti siasta toiseen.

    Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää eläinten kulkemista estävän aidan rakentamismahdollisuuksia Suomen ja Venäjän väliselle rajalle.

    Luke tutkii, minkä verran aita torjuisi villisikojen levittämän afrikkalaisen sikaruton tuloa Suomeen.

    – Selvitämme myös aidan ekologisia vaikutuksia eli miten aita vaikuttaisi muihin eläinlajeihin, ohjelmapäällikkö Sirpa Thessler Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

    Vuoden loppuun mennessä valmistuvan selvitystyön on tilannut maa- ja metsätalousministeriö.

    – Aitaa ei lähdetä suoraan vain rakentamaan, neuvotteleva virkamies Katri Levonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.

    Selvityksen valmistuttua päätetään, kannattaako aitaa rakentaa ja minkä pituinen aita olisi, jos rakentamiseen päädyttäisiin.

    Aitaa koskevasta selvityksestä kertoi ensin Maaseudun tulevaisuus .

    Taudin torjuntaa tehostettu

    Afrikkalainen sikarutto on sikojen, villisikojen sekä minisikojen helposti leviävä verenvuotokuumetauti. Tauti leviää sikojen välillä hengitysteiden ja suun kautta.

    Välillisesti se voi levitä Suomeen myös lihatuotteissa, joita tuodaan ulkomailta eväinä tai tuliaisina.

    Afrikkalaisen sikaruton torjuntatoimia on tehostettu eri tavoin viime vuosina. Itärajan aita olisi yksi keino torjua taudin tuloa Suomeen.

    Viime kesänä aloitti työnsä tullin ruokakoira Aino, joka työskentelee itärajan rajanylityspaikkojen lisäksi lentokentillä ja satamissa. Ainon tehtävänä on vainuta eväänä tai tuliaisina kuljetettavat lihatuotteet, joiden mukana afrikkalainen sikarutto voi levitä Suomeen.

    Elintarvikkeiden tuontikielloista ja -rajoituksista voi lukea tarkemmin tästä Ylen heinäkuussa tekemästä artikkelista.

    Kaksinkertaiset aidat sikatiloille

    Afrikkalaista sikaruttoa torjutaan myös suoraan sikatiloilla.

    Kesäkuun alusta alkaen sikojen ulkona pitäminen on ollut sallittu vain riittävän vankkarakenteisissa aitauksissa tai ulkotarhoissa, jotka on suojattu kaksinkertaisin aidoin. Näin luonnonvaraiset villisiat eivät pääse kosketuksiin tarhassa pidettävien sikojen kanssa.

    Villisikoja myös metsästetään. Evira on pyytänyt metsästäjiä lähettämään näytteitä metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista ja ilmoittamaan kuolleina löydetyistä ja liikenneonnettomuuteen joutuneista luonnonvaraisista villisioista.

    Suomen itärajan tuntumassa valtava helpotus – Euroopan suurimman järven ainutlaatuinen saaristo sai suojelun viime hetkillä:

    Suomen itärajan tuntumassa valtava helpotus – Euroopan suurimman järven ainutlaatuinen saaristo sai suojelun viime hetkillä: "Olimme jo lähes luopuneet toivosta"


    Tästä on kyseLaatokan luotojen kansallispuisto perustettiin vuoden 2017 lopussa.Kansallispuiston alue on 1 220 neliökilometriä.Kansallispuisto käsittää koko Laatokan luoteisosan rannikon.Noin viisi metriä pitkä avonainen metallivene kyntää...

    Tästä on kyseLaatokan luotojen kansallispuisto perustettiin vuoden 2017 lopussa.Kansallispuiston alue on 1 220 neliökilometriä.Kansallispuisto käsittää koko Laatokan luoteisosan rannikon.

    Noin viisi metriä pitkä avonainen metallivene kyntää vuonomaista Kylliäisenlahtea. Olemme Venäjällä Laatokan rannikolla, Lahdenpohjan piirissä, luovutetun Karjalan alueella.

    Kylliäisenlahden pohjukassa on Vätikän kylä ja vanha suomalainen Kylliäisen talo. Talon nykyinen omistaja on Konstantin Braunkov, joka istuu veneensä perätuhdolla meitä kyydittämässä. Kylliäisenlahden upeat maisemat liukuvat ohitsemme molemmin puolin. Korkeat kalliot vaihtuvat ajoittaisiin mataliin luotoihin.

    Nämä alueet kuuluvat nyt uuteen, suureen Laatokan luotojen kansallispuistoon.

    – Uskon, että tänne saadaan nyt enemmän järjestystä ja pystymme säilyttämään tämän kauniin luonnon jälkipolville, Braunkov sanoo hymyillen.

    Braunkov pyörittää yhdessä vaimonsa Tamaran kanssa luontomatkailuyritystä Vätikässä. Yritys tarjoaa pienimuotoista majoitusta ja veneretkiä sekä vuokraa kanootteja ja kajakkeja retkeilijöille.

    Luonnon säilyminen on Konstantinille tärkeää sekä toimeentulon kannalta että henkilökohtaisesti.

    – Näen tämän koko alueen kotinani, josta täytyy pitää huolta. Koti ei voi olla vain oma talo ja piha, vaan myös ympäröivä luonto. Muuten koti sijaitsee pian kaatopaikalla, Konstantin korostaa.

    Kojonsaaren hiekkarantaa Laatokan luotojen kansallispuistossa.Kari Kosonen / YleKansallispuisto tuli yllätyksenä

    Venäjällä vietettiin viime vuonna ympäristön vuotta. Merkittäviä tekoja luonnonsuojelussa ei vuoden mittaan kuitenkaan juuri näkynyt. Kansallispuiston perustaminen vuoden lopussa tulikin jonkinlaisena yllätyksenä.

    – Olimme jo lähes luopuneet toivosta, kun 28. joulukuuta Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev allekirjoitti kansallispuiston perustamisasetuksen, Suomen luonnonsuojeluliiton Pietarissa asuva hankekoordinaattori Tuuli Hakulinen kertoo.

    Medvedevin kynä jätti suuren jäljen. Luoteis-Laatokalle perustettiin 1 220 neliökilometrin suuruinen Laatokan luotojen kansallispuisto, josta runsas puolet on maa-alueita, kuten metsää, ja loput vesialueita. Suojelualue käsittää käytännössä koko luoteisen Laatokan rannikon ja vesialueen.

    Laatokan luoteisrannalle on Suomen itärajalta matkaa vain noin 30 kilometriä.Yle

    Kansallispuisto alkaa Leningradin alueen ja Karjalan tasavallan rajalta etelässä ja jatkuu pohjoisessa aina Impilahdelle saakka. Se sijaitsee Lahdenpohjan, Sortavalan ja Pitkärannan piirien alueella Karjalan tasavallassa.

    Suuri Suomeen verrattuna

    Jylhää rannikkoa pilkkovat syvät vuonomaiset lahdet ja saaret.

    – On jylhiä kalliosaaria, pienempiä luotoja ja pitkiä hiekkarantoja, Tuuli Hakulinen kuvailee aluetta.

    Tuuli Hakulinen käy siivoamassa Laatokan saaria.Kari Kosonen / Yle

    Etelä-Suomen kansallispuistoihin verrattuna alue on jättimäinen.

    – Jos vaikka vertaa Kolin kansallispuistoon, joka on 30 neliökilometriä, niin pelkkä maa-ala on 20 kertaa Kolin kansallispuiston kokoinen, Tuuli Hakulinen huomauttaa.

    Suomessa vain Lapissa on Laatokan luotojen kansallispuiston mittaluokan suojelualueita. Saaristomeren kansallispuistokin on vain noin puolet Laatokan luotojen kansallispuiston koosta.

    Metsäpalot uhkaavat

    Olemme tulossa Kylliäisenlahden suulle, josta avautuu upea näkymä Laatokan avonaiselle selälle. Kaukana horisontissa näkyy pienenä tummana läikkänä Valamon luostarisaari. Aallokko alkaa täällä jo tuntua. Konstantinin vene ottaa mainingit kuitenkin tottuneesti vastaan.

    Kylliäisenlahden suulla on joitakin suuria saaria ja niiden välissä pienempiä luotoja. Yhden suuremman köyryselkäisen kalliosaaren laki on vain puoleksi metsän peitossa. Toinen puoli saaresta on käytännössä puuton.

    – Täällä on saaria, joissa oli metsäpalo 50 vuotta sitten, eikä metsä ole vieläkään kasvanut takaisin, Konstantin Braunkov kertoo.

    Metsäpalot ovatkin yhä suurempi uhka uuden kansallispuiston luonnolle. Tämä johtuu osaltaan lisääntyneestä turismista.

    – Näistä paikoista on tullut yhä suositumpia uuden tien myötä. Retkeilijöitä on entistä enemmän, koska tänne on nyt helppo saapua Pietarista. Sen seurauksena roskaaminen ja maastopalot ovat lisääntyneet, Konstantin Braunkov kertoo.

    Tuhoja karuilla saarilla

    – Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsäpalot ovat lisääntyneet koko ajan. Tähän on syynä lisääntynyt retkeilijämäärä ja se, että useimmat tekevät ruokansa nuotiolla. Venäjällä nuotion teko ilman maanomistajan lupaa on sallittua, Tuuli Hakulinen kertoo.

    Metsäpalon sammuttaminen saarilla ja luodoilla on vaikeaa. Palojen sammuttaminen on ollut myös lähinnä vapaaehtoisten sammuttajien huolena. Tulipalot tekevät pahaa jälkeä saarilla ja luodoilla.

    Saariston luonto on karua.Kari Kosonen / Yle

    – Nämä ovat karuja kalliosaaria ja niemiä, jossa puusto kasvaa hyvin hitaasti uudelleen. Ravinteita on vähän, Tuuli Hakulinen sanoo.

    Kansallispuiston perustamisen toivotaan tuovan lisää työväkeä metsäpalojen seuraamiseen ja sammuttamiseen.

    Roskaaminen lisääntynyt

    Toinen ongelma alueella on retkeilijöiden jättämät roskat. Nykyään roskahuolto on lähinnä vapaaehtoisten talkootyön varassa. Tuuli Hakulinen kuuluu ryhmään, joka lähtee syksyllä saariin keräämään roskia.

    – Kierrämme saaria ja luotoja hakemassa roskia veneiden, kanoottien ja kajakkien kanssa. Kansallispuiston myötä tänne on tarkoitus tulla roskahuolto, Hakulinen kertoo.

    Kansallispuiston rannat ovat hyvin säilyneet rakentamattomina.Kari Kosonen / YleSuosittu leirisaari

    Lisääntyvä retkeilijämäärä ja roskaaminen huolestuttaa myös retkeilijöitä itseään.

    Pietarilainen Sergei Mezhonov on ystäviensä kanssa viettämässä viikonloppua Kojonsaaressa Kurkijoen lähellä.

    – Pidämme siitä, että tämä paikka pidetään siistinä ja roskat siivotaan täältä, Sergei Mezhonov sanoo.

    Saaren on vuokrannut pietarilainen liikemies, joka aika ajoin käy itse telttailemassa saaressa. Liikemiehen vartijat pitävät saarella järjestystä ja henkilökunta korjaa esimerkiksi roskat pois. Saari on kuitenkin avoin myös muille retkeilijöille. Se onkin suosittu kauniiden hiekkarantojen, kallioiden ja metsien vuoksi.

    Sateisena syyspäivänäkin alueella on kymmeniä päivä- ja telttaretkeilijöitä. Monet ihmiset ovat sienestämässä.

    Sergei Mezhonov on ystäviensä kanssa käynyt saaressa jo 15 vuoden ajan. Miehillä on kolme telttaa ja sadekatos pystytettynä pitkän hiekkarannan rantatörmän taakse.

    Sergei on tyytyväinen parantuneeseen tieyhteyteen Laatokalle. Samalla asia kuitenkin myös huolestuttaa.

    – Toisaalta se on hyvä asia, koska itsekin tulemme autolla tänne, mutta samalla myös pelottaa, että tänne tulee liikaa ihmisiä.

    Sergei Mezhonov (toinen vasemmalta) käy ystävineen Kojonsaaressa retkeilemässä.Kari Kosonen / YlePerustettiin viime hetkillä

    Laatokan luotojen kansallispuiston alue on säilynyt pitkälti luonnontilaisena. Erämaisuus lisääntyy, mitä kauemmaksi rannikosta saaristoon edetään.

    Rannat ovat alueella vielä pitkälti rakentamatta. Laatokan ympärille on kuitenkin valmistumassa hyvä tieverkosto. Sen myötä mökkiasutus olisi vääjäämättä levinnyt myös tänne. Kansallispuisto perustettiin viime hetkillä.

    – Mökkejä on viime vuosina tullut lisää rannoille, vaikka sen ei pitäisi olla edes mahdollista Venäjän lainsäädännön mukaan. Rahalla kuitenkin saa, Tuuli Hakulinen sanoo.

    Kansallispuiston perustaminen merkitsee, että uudisrakentaminen ja hakkuut alueella ovat nyt kiellettyjä.

    – Alue jaetaan vyöhykkeisiin niin, että kaikkein luonnontilaisimmat alueet pyritään jättämään vähemmälle kulutukselle. Retkeilijävirtaa ohjataan vähemmän luonnontilaisille alueille.

    Korjaus 17.2.2018 klo. 13:07: Konstantin Braunkovin sukunimi muutettu oikeaan muotoon väärästä Bronkov muodosta

    Kouvolaan keskitetään koko Itä- ja Kaakkois-Suomen käräjäoikeuksien riidattomat velka-asiat

    Kouvolaan keskitetään koko Itä- ja Kaakkois-Suomen käräjäoikeuksien riidattomat velka-asiat


    Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kouvolassa aletaan käsitellä koko Itä- ja Kaakkois-Suomen riidattomia velka-asioita ensi syksystä lähtien. Valtioneuvosto vahvisti torstaina riidattomien velkomisasioiden käsittelyn keskittämisen yhdeksään...

    Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kouvolassa aletaan käsitellä koko Itä- ja Kaakkois-Suomen riidattomia velka-asioita ensi syksystä lähtien.

    Valtioneuvosto vahvisti torstaina riidattomien velkomisasioiden käsittelyn keskittämisen yhdeksään käräjäoikeuteen. Niin sanottujen summaaristen riita-asioiden käsittely keskitetään syyskuun 2019 alusta alkaen Kymenlaakson lisäksi Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksiin.

    Kymenlaakson käräjäoikeus Kouvolassa vastaa vuoden päästä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueista niin sanotuissa summaarisissa riita-asioissa.

    – Tämä vahvistaa Kouvolassa Kymenlaakson käräjäoikeutta oikeudellisena osaamiskeskittymänä. Keskittäminen tuo Kouvolan käräjäoikeuteen alustavien arvioiden mukaan 15-20 uutta tehtävää, toteaa oikeusministeri Antti Häkkänen.

    Työpaikkoja siirtyy Kouvolaan pääasiassa muista Itä-Suomen käräjäoikeuksista.

    Summaarisia ovat sellaiset riidattomat velkomisasiat, jotka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. Tyypillisiä tapauksia ovat maksamattomia laskuja ja vuokria koskevat velkomisasiat. Lisäksi niihin kuuluvat muun muassa häätöä koskevat riidattomat asiat.

    Vuonna 2017 käräjäoikeuksissa ratkaistiin lähes 376 000 summaarista riita-asiaa.

    Helvetin enkelien kerhotilan seinään ammuttiin rynnäkkökiväärillä – Puolustus: kyse oli pelottelusta

    Helvetin enkelien kerhotilan seinään ammuttiin rynnäkkökiväärillä – Puolustus: kyse oli pelottelusta


    Lappeenrannan teollisuusalueella toukokuussa tapahtuneessa ammuskelussa moottoripyöräkerhon kerhotilan seinään tuli yksitoista luodinreikää. – Oli rauhallinen perjantai-ilta, ja yhtäkkiä huomasimme, että tilaa on ammuttu. Aiemmin seinissä ei...

    Lappeenrannan teollisuusalueella toukokuussa tapahtuneessa ammuskelussa moottoripyöräkerhon kerhotilan seinään tuli yksitoista luodinreikää.

    – Oli rauhallinen perjantai-ilta, ja yhtäkkiä huomasimme, että tilaa on ammuttu. Aiemmin seinissä ei ollut luodinreikiä, kuvasi oikeudenkäynnissä todistajana puhunut kerhon jäsen.

    Poliisin teknistä tutkintaa tapahtumapaikalla tehnyt poliisi kertoi oikeudessa, että laukaukset on ammuttu yhdellä kertaa ohikulkeneesta autosta kohtisuoraan aitaa kohti. Aseen tehokuudesta kertoo se, että luoti läpäisi pellitetyn oven ja teki lopulta reiän tallissa säilytyksessä olleen moottoripyörän tankkiin. Luoteja löytyi lisäksi kerhotilan keittiöstä ja olohuoneesta.

    Syyttäjä vaati kolmelle ampumisesta epäillylle miehelle rangaistusta murhan yrityksestä.

    Ampumisesta epäillyt kiistivät syytteet. Rynnäkkökiväärillä ampunut henkilö myönsi ampuneensa viisi laukausta, mutta ei osannut selittää, mistä loput laukaukset oli ammuttu. Ampuja piti tekoa lähinnä vaaran aiheuttamisena.

    Ampujan puolustuksen mukaan kyseessä ei ollut murhan yritys vaan pikaistuksissa tehty teko, jonka tarkoituksena ei ollut tappaa ketään vaan lähinnä pelotella. Ampumisen taustalla oli paria tuntia aiemmin Imatralla pubin pihalla sattunut väkivallanteko, jonka kohteena ampuja itse oli.

    Muut kaksi syytettyä kiistivät syytteet kaikilta osin. Puolustuksen mukaan heillä ei ollut ennakkoon tietoa ampumisesta, vaikka olivatkin autossa, josta laukaukset ammuttiin.

    Tapahtumien rekonstruktio videolla

    Oikeudessa nähtiin torstaina valvontakameroiden tallenteita sekä poliisin tekemä rekonstruktiovideo. Puolustuksen mielestä video osoitti, että tien ja rakennuksen välissä oleva korkea lauta-aita esti tähdätyn ampumisen kerhorakennusta päin.

    Syyttäjä vaati kaikille kolmelle syytetyille yli yhdeksän vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta ja heidän pitämistään edelleen vangittuina. Käräjäoikeus ei kuitenkaan katsonut tähän olevan enää tarvetta vaan vapautti syytetyt odottamaan lokakuun puolivälissä annettavaa kansliatuomiota.

    Etelä-Karjalan käräjäoikeus käsitteli kaikkiaan 11 syytekohtaa sisältävää juttuvyyhtiä kahden päivän ajan. Oikeudenkäynti järjestettiin turvallisuussyistä poikkeuksellisesti Kouvolassa.

    Tyypillinen virhe on lisätä kahvijauheen määrää, vaikka pitäisi vaihtaa kahvin paahtoastetta – Uutatko sinäkin kahvisi väärin?

    Tyypillinen virhe on lisätä kahvijauheen määrää, vaikka pitäisi vaihtaa kahvin paahtoastetta – Uutatko sinäkin kahvisi väärin?


    Hyvän suodatinkahvin valmistaminen laadukkaalla automaattikeittimellä on periaatteessa helppoa hommaa. Lappeenrantalaisen Lehmus Roasteryn paahtomestari Visa Tuovisen mukaan moni kuitenkin pilaa makunautintonsa heti alkuunsa. – Eniten mokia tulee...

    Hyvän suodatinkahvin valmistaminen laadukkaalla automaattikeittimellä on periaatteessa helppoa hommaa. Lappeenrantalaisen Lehmus Roasteryn paahtomestari Visa Tuovisen mukaan moni kuitenkin pilaa makunautintonsa heti alkuunsa.

    – Eniten mokia tulee siinä, että ihmiset mittaavat kahvin väärin. Yleinen harhaluulo on, että kun halutaan vahvaa kahvia, otetaan yhden mitallisen sijaan kaksi mitallista vaaleapaahtoista kahvia kupillista kohden.

    Tällöin kahvi kuitenkin vain uuttuu väärin. Oikea tapa tehdä vahvempaa kahvia on ostaa tummemmaksi paahdettua, vahvemman makuista kahvia ja mitata sitä suodatinpussiin oikea määrä suhteutettuna veden määrään. Kahvin makua optimoidaan siis kahvin laadulla ja ominaisuuksilla eikä mittaamalla sitä suodatinpussiin enemmän tai vähemmän.

    Tuovisen ohje oikeasta määrästä on 7,5 grammaa jauhettua kahvia 1,25 desilitran kahvikupillista kohti. Eri paahtimoiden ohje määrästä vaihtelee hieman. Esimerkiksi Pauligin ja Löfbergsin paahtimoiden ohje on 7 grammaa kuppia kohden.

    Kahvia tulisi mitata 7 - 7,5 grammaa 1,25 desilitran vesimäärää kohden.YLE / Totti Toivonen

    Kahvista on mahdollista saada uuttumaan veteen noin 30 prosenttia. Lehmus Roasteryn kahvit on tehty niin, että ideaali-uutoksessa veteen uuttuu 18-22 prosenttia kahvipavuista. Erilaisille uuttomenetelmille sopii erilainen jauhatus. Esimerkiksi espressoa varten kahvi pitää jauhaa hyvin hienoksi, koska uuttoaika on äärimmäisen lyhyt. Suodatinkahvin jauhatuskarkeus on keskivertoa.

    Oikean mittaamisen ja onnistuneen uuttumisasteen seurauksena kahvi maistuu ideaalilta. Maku on tasapainoinen niin, että hapokkuudet, makeudet ja täyteläisyydet maistuvat sellaisina millaisina niiden kyseisessä kahvissa pitäisikin olla.

    Mittaminen tulisi Tuovisen mukaan tehdä nimenomaan vaa'alla eikä useimmiten käytetyllä perinteisellä kahvimitalla. Tämä johtuu siitä, että paahtoasteissa on eri tiheys.

    Ne kolme muuta vinkkiä

    Kahvin valmistaminen ei ole rakettitiedettä, vaikka jotkut pienpaahtimobuumiin hurahtaneet kahvihifistelijät saavatkin sen joskus siltä kuulostamaan. Näillä paahtomestari Tuovisen kolmella lisävinkillä pääsee jo pitkälle suodatinkahvin kanssa.

    1) Laadukkaan kahvin ohella keskeinen kahvin makuun vaikuttava tekijä on vesi, koska valmiista kahvista 98,5 prosenttia on vettä. Veden on siis oltava raikasta ja puhdasta.

    2) Uuttolaitteen pitää olla laadukas ja se tulee puhdistaa säännöllisesti rasvasta ja kalkista. Tarkoitukseen tehtyjä puhdistusaineita löytyy perusmarketista. Nyrkkisääntönä Tuovinen toteaa, että hyvää kahvinkeitintä ei saa muutamalla kympillä, vaan siitä pitää maksaa vähintään satanen. Sama koskee asiallista sähköistä kahvimyllyä.

    3) Osta kahvia vain vähän kerrallaan, ettei se vanhene. Jos mahdollista, osta kahvi papuina ja jauha kahvi itse. Suodatinkahvi on parhaimmillaan kahdesta päivästä kahteen viikkoa paahtamisen jälkeen ja vain 15 minuuttia jauhamisesta. Kahvin aromit ovat tällöin parhaimmillaan.

    Kahvien samppanja

    Visa Tuovisen työ miehen omien sanojen mukaan on tuottaa bileet kahvinjuojan kielelle. Hän kehittää uusia paahtoprofiileja ja reseptejä lappeenrantalaisen Lehmus Roasteryn paahtomestarina. Pienpaahtimo palkittiin sekä viime että tänä vuonna Helsinki Coffee Festivaleilla vuoden paahtimona, vaikka yritys on vain parin vuoden ikäinen.

    Monien muiden kahviammattilaisten tapaan Tuovinen itse arvostaa erityisesti Afrikassa korkeissa kasvuolosuhteissa kasvaneita kahvilajikkeita. Kahvien "shampanja" on Tuovisen mielestä etiopialainen Gesha-kahvi, joka on herkullisuutensa ohella asiaankuuluvasti myös hyvin kallista.

    Katso Puoli seitsemän Alan ammattilainen -sarjan jakso paahtomestari Visa Tuovisesta.

    Jos satut tietämään jonkun muun alansa ammattilaisen, jota toimittajamme kannattaisi käydä tapaamassa, voi vinkin laittaa osoitteeseen [email protected]

    Itä-Suomesta halutaan uusi nopea junayhteys Helsinkiin, koska lännelläkin on – ministeriö selvittää, voiko se toteutua

    Itä-Suomesta halutaan uusi nopea junayhteys Helsinkiin, koska lännelläkin on – ministeriö selvittää, voiko se toteutua


    Tästä on kyseItä-Suomen maakunnat, kaupungit, yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit haluavat nopeamman, kolmen tunnin junayhteyden pääkaupunkiseudulleLiikenne- ja viestintäministeriö on ryhtynyt selvittämään, mitä vaikutuksia niin sanotulla...

    Tästä on kyseItä-Suomen maakunnat, kaupungit, yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit haluavat nopeamman, kolmen tunnin junayhteyden pääkaupunkiseudulleLiikenne- ja viestintäministeriö on ryhtynyt selvittämään, mitä vaikutuksia niin sanotulla itäradalla voisi ollaNopeampi junayhteys Joensuuhun ja Kuopioon edellyttäisi kokonaan uuden oikoradan rakentamista pääkaupunkiseudulta Porvoon kautta Kouvolaan

    Liikenne- ja viestintäministeriö on ryhtynyt selvittämään Helsingistä Porvoon ja Kouvolan kautta Itä-Suomeen kulkevan uuden junaratalinjauksen vaikutuksia.

    Ministeriö tekee selvityksen yhteistyössä Liikenneviraston sekä itäradan puolesta vedonneiden maakuntien ja kuntien kanssa.

    – Itäradan hankkeesta löytyy vanhoja selvityksiä ennestään. Nyt on päätetty, että niitä päivitetään ja katsotaan vaikutusarviointeja laajemmasta näkökulmasta kuin aikaisemmin on tehty, verkko-osaston johtaja Sabina Lindström Liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

    – Selvitämme, miten itärata vaikuttaisi matka-aikaan tai matkustajapotentiaaliin, mutta myös muun muassa sitä miten se vaikuttaisi työssäkäyntialueeseen, mitä tarpeita elinkeinoelämällä on tai mitä vaikutuksia on maan arvoon tai kaavoitukseen, Lindström kertoo.

    Selvitys valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

    Yle Uutisgrafiikka

    Itä-Suomen edustajat kävivät tiistaina puhumassa itäradan puolesta liikenneministeri Anne Bernerin luona. Kutsu tuli sen jälkeen, kun Itä-Suomesta lähetettiin vetoomus kolmen tunnin junayhteyden saamiseksi Joensuusta ja Kuopiosta Helsinkiin. Yhteys tarvitsisi uuden oikoradan, joka kulkisi pääkaupunkiseudulta Porvoon kautta Kouvolaan.

    Vetoomuksessa ovat mukana Itä-Suomen maakuntaliitot, kaupungit, yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit, Etelä-Karjalan liitto sekä Lappeenrannan, Kouvolan ja Porvoon kaupungit.

    Vetoomuksessa oikoradan tarvetta perustellaan sillä, että Itä-Suomen kaupunkien saavutettavuus junalla on Länsi-Suomea merkittävästi heikompi.

    Idän kaupungeissa on myös suuria vientiteollisuuden keskittymiä, jotka tarvitsevat toimivat yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Nopeammat junayhteydet tukisivat vetoomuksen mukaan myös Itä-Suomen matkailukohteiden toimintaa.

    Työpöydällä tunnin junien rinnalla

    Pääkaupunkiseudulta meneviä nopeita junayhteyksiä on selvitetty myös Turkuun ja Tampereelle.

    Kouvolaa Bernerin tapaamisessa edustanut kehitysjohtaja Petteri Portaankorvan mukaan itärata on päässyt samaan sarjaan Turun ja Tampereen nopeiden junayhteyksien rinnalle.

    – Ministerin selkeä viesti oli se, että tällä selvityksellä itärata nostetaan näiden kahden muun linjauksen kaltaiseen asemaan, sanoo kehitysjohtaja Petteri Portaankorva.

    Soile Laaksonen / VR Group

    Ministeriöstä vahvistetaan, että itäradan voidaan katsoa olevan nyt rinnasteinen selvityshanke Turun ja Tampereen niin kutsuttujen tunnin junien rinnalla.

    – En uskalla sanoa, että nämä olisivat ainoita tai tärkeimpiä hankkeita tällä hetkellä, mutta nämä ovat juuri nyt työpöydällä. Muitakin keskusteluja käydään, Lindström sanoo.

    Uusia rahoitusvaihtoehtoja etsitään

    Toistaiseksi on mahdotonta sanoa, koska itärata voisi olla totta tai mitä se voisi maksaa.

    – Nyt selvitetään vasta, mitä mahdollisuuksia uudessa ratalinjauksessa voisi olla, Lindström liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

    Lindströmin mukaan tuntuma on kuitenkin se, että itärata kiinnostaa jo vain siksikin, että sen yhdessä päässä olisi Venäjän suurkaupunki Pietari. Ministeriössä on haluttu liikenneverkkoja tarkasteltaessa miettiä sitä, miten Suomi linkittyy osaksi kansainvälisiä yhteyksiä. Oikorata Kouvolasta pääkaupunkiseudulle nopeuttaisi myös Venäjälle suuntaavaa liikennettä.

    Julkisella budjettirahoituksella itäradan kokoluokan hankkeita on vaikea saada toteutukseen.

    – Jos budjettirahalla mennään, katsotaan 30–40 vuoden päähän. Se on todella pitkässä juoksussa, Lindström sanoo.

    Ministeriö tutkii muita rahoitusmalleja. Yksi vaihtoehto on hankeyhtiö, jossa olisi mukana myös yksityisiä sijoituksia.

    Rantarataa ei edistetä

    Kymenlaaksossa keväällä esiin nostettua uutta ratalinjausta ei ole katsottu pelkästään hyvällä.

    Maakunnan eteläosissa, Kotkan ja Haminan seudulla on pitkään puhuttu etelärannikolle kaavaillun, niin sanotun rantaradan puolesta.

    Esimerkiksi Kymenlaakson uuteen maakuntakaavan luonnokseen on merkitty raiteet kulkemaan Pyhtään ja Kotkan kautta Haminaan. Ministeriön mukaan rantarataa ei kuitenkaan tällä haavaa edistetä.

    – Rantarataa ei nyt selvitetä, enkä ole kuullut, että siitä olisi käynnistymässä uusia selvityksiä, verkko-osaston johtaja Lindström sanoo.

    Ministeri Bernerin Itä-Suomen delegaatiolle tiistaina jakama viesti oli sama.

    – Ministeriltä tuli selkeä viesti, että rantarata ei näyttäydy tulevaisuuden hankkeena, sanoo Portaankorva.

    Kahden ratalinjauksen väkeä

    Kouvolassa asiaa katsotaan niin, että maakunnan olisi syytä olla yhtä mieltä siitä, kumpaa rataa kannatetaan rakennettavaksi.

    – Tulkitsin eilisen keskustelun antia siten, että mikäli Kymenlaaksossa ei päästä yksimielisyyteen, niin itärataa ei tulla toteuttamaan eli tilanne on erittäin kriittinen, Portaankorva sanoo.

    Ministeriöstä kommentoidaan kuitenkin pehmeämmin.

    – Ainahan se helpottaa valtakunnallisella tasolla, jos alueet ovat yksimielisiä linjauksesta. Nythän tätä kuitenkin jo selvitetään, mutta olisihan se helpompaa, jos riitoja ei ole, Lindström sanoo.

    Kymenlaakson etuja ajava Kymenlaakson Liitto on suhtautunut itärataan varauksella. Rata voisi toteutuessaan heikentää HaminaKotkan satamaa. HaminaKotka saattaisi radan rakentuessa menettää tavaraliikennettä Vuosaaren satamalle Helsingissä.

    Helvetin enkelien kerhotilan ammuskelun syynä oli viha kerhoa kohtaan

    Helvetin enkelien kerhotilan ammuskelun syynä oli viha kerhoa kohtaan


    Lappeenrannan Hyrymäen teollisuusalueella sijaitsevaa kerhotilaa ammuttiin ohikulkeneesta henkilöautosta. Kaikkiaan yhdestätoista laukauksesta kuusi lävisti seinän. Syyttäjän mukaan ampujien tarkoituksena oli tappaa. Haastehakemuksen mukaan...

    Lappeenrannan Hyrymäen teollisuusalueella sijaitsevaa kerhotilaa ammuttiin ohikulkeneesta henkilöautosta. Kaikkiaan yhdestätoista laukauksesta kuusi lävisti seinän. Syyttäjän mukaan ampujien tarkoituksena oli tappaa.

    Haastehakemuksen mukaan ampujien oli täytynyt ymmärtää rakennuksessa todennäköisesti oleskelevan henkilöitä, ja ampumisen aiheuttavan vakavaa hengen tai terveyden vaaraa. Yksikään laukauksista ei osunut rakennuksessa olleisiin ihmisiin.

    Ammuskeluun osallistui kolme henkilöä, joista yksi oli hankkinut rynnäkkökiväärin kesällä 2015. Sittemmin ase oli ollut vuorotellen muidenkin vastaajien hallussa. Poliisi ei ole löytänyt asetta, vaan se on kateissa.

    Kauna Hells Angels MC:tä kohtaan

    Ampumisen taustalla oli haastehakemuksen mukaan kahden ampujan osalta halu kostaa aiemmin Imatralla tapahtunut väkivallanteko, jossa kaksi henkilöä oli yrittänyt estää yhtä ampumisesta epäiltyä puhumasta poliisikuulusteluissa. Kuulustelu koski kaupungissa kadonnutta henkilöä. Pahoinpitely tapahtui Rajapatsaan kaupunginosassa sijaitsevan ravintolan pihalla.

    Kolmannella ampujalla oli henkilökohtaista kaunaa moottoripyöräkerhon puheenjohtajaa kohtaan.

    Syyttäjä vaatii tekijöille vankeusrangaistusta

    Etelä-Karjalan käräjäoikeuden aloittamassa juttuvyyhdissä on yhteensä 11 syytekohtaa, kuten kaksi murhan yritystä, törkeä pahoinpitely, ampuma-aserikoksia, huumausainerikos, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja kuultavan uhkaaminen oikeudenkäytössä. Jutussa on yhteensä kuusi syytettyä henkilöä, joista osa on myös asianomistajia.

    Kerhotilan ammuskelusta syyttäjä vaatii kolmelle miehelle rangaistusta kahdesta murhan yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta. Toissijaisesti rangaistusvaatimus on vaaran aiheuttaminen.

    Törkeästä pahoinpitelystä syyttäjä vaatii rangaistusta kahdelle tekijälle. Vastaajat olivat maaliskuussa suistaneet yhden syytettynä olevan auton tieltä valtatie kuudella, sen jälkeen rikkoneet ajoneuvon ikkunat ja pahoinpidelleet kuljettajaa.

    Syyttäjä vaatii kaikkien kuuden syytetyn tuomitsemista vankeusrangaistukseen.

    Etelä-Karjalan käräjäoikeus on varannut jutun käsittelyyn aikaa kaksi päivää. Juttua käsitellään poikkeuksellisesti Kouvolan oikeus- ja poliisitalolla Kymenlaakson käräjäoikeuden tiloissa.

    Kuusi patjaa vierekkäin – Opiskelijoiden syksy alkoi saunatilan lattialla

    Kuusi patjaa vierekkäin – Opiskelijoiden syksy alkoi saunatilan lattialla


    Tamperelainen Toni Karinko ja tuusulalainen Matias Rytilahti heräävät perjantaiaamuna lappeenrantalaisen opiskelija-asuntotalon noin 30 neliömetrin kokoisesta oleskelutilasta. Lattialla on kuusi patjaa, seinustalla pari pöytää ja parvekkeelta...

    Tamperelainen Toni Karinko ja tuusulalainen Matias Rytilahti heräävät perjantaiaamuna lappeenrantalaisen opiskelija-asuntotalon noin 30 neliömetrin kokoisesta oleskelutilasta. Lattialla on kuusi patjaa, seinustalla pari pöytää ja parvekkeelta näkymä suoraan Saimaalle.

    Toni Karingon ja Matias Rytilahden tilanne on turhan tuttu monessa opiskelukaupungissa: kaikille syksyllä opintonsa aloittaville tuhansille opiskelijoille asuntoa ei yksinkertaisesti löydy mistään.

    Ketään ei kuitenkaan jätetä taivasalle, vaan yösija järjestetään tavalla tai toisella.

    Toni Karingon omaisuus on sängyn vieressä.Sirkka haverinen / YlePatjalla puolituntemattomien kanssa

    Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Toni Karinko olisi saanut Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiötä asunnon, mutta se ei ollut hänelle sopivan kokoinen.

    – Minulla on Tampereella 60-neliöinen kämppä, eivätkä kamat oikein olisi 24 neliömetrin koppiin mahtuneet, kertoo Toni Karinko.

    Karinko aikoi hakea isompaa yksityisiltä markkinoilta. Lopulta kuitenkin selvisi, että opiskelija-asuntosäätiöllä olisi lokakuun alusta tarjolla juuri remontoitu 40 neliömetrin kokoinen asunto.

    – Sinne saakka pitää tilapäismajoituksessa viettää.

    Matias Rytilahti oli puolestaan pitkään pohtinut, ottaako opiskelupaikan Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vastaan. Kun paikan varmistaminen jäi viimeiseen päivään, joutui hän samalla myös opiskelija-asuntojonon hännille. Asunto on luvassa parin viikon kuluessa, mutta siihen saakka yöt kuluvat tilapäismajoituksessa.

    Asukkaille on tarjolla jääkaappi ja liesi kokkailua varten.Sirkka Haverinen / Yle

    Majoituspaikkana toimivassa saunaosastossa on jääkaappi ja liesi ruoanlaittoa varten. Lisäksi tietysti pesutilat. WC-tilojakin on kaksi, joten kaikki ehtivät vuorollaan asioillaan käydä. Talon puolesta on myös TV.

    Saunaosasto sijaitsee nelikerroksisen kerrostalon ylimmässä kerroksessa. Parhaimmillaan täällä oli kuusi yöpyjää, nyt enää kolme.

    – Ihan hyvin on yhteisolo mennyt. Jaetaan jääkaappi ja täällä nukutaan, sanoo Matias Rytilahti.

    Omaisuus on patjan vieressä ja ylimääräiset vaatteet vähän levällään nukkumapaikan kupeessa.

    Vaikka opiskelijoiden yhteiselo sujuu sopuisasti, ei Toni Karingosta ainakaan tunnu siltä, että kotiin tulisi.

    – Tämä on sama asia kuin jatkaisi koululla hengailua, kun puolituntemattomien ihmisten kanssa pyöritään. Mutta on sitä pahemmissakin paikoissa reilu kolme viikkoa elämästään tullut vietettyä.

    Saunatilassa olisi pari pöytää, mutta Toni Karinko tekee opiskelujaan sängyllään.Sirkka Haverinen / YleKaikille asunto

    Vielä toissaviikolla Lappeenrannassa oli 130 opiskelijaa ilman omaa asuntoa. Nyt enää noin 50. Kaikille opiskelijoille asunto järjestyy lähiviikkojen aikana.

    – Yliopisto alkaa 27.8. ja vuokrasopimukset alkavat yleensä vasta syyskuun alussa, niin siksi ensimmäisellä opiskeluviikolla on pieni piikki tilapäismajoituksessa, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Antti Ilmavirta.

    Opiskelija-asuntosäätiö tekee vuokrasopimukset niin, että ne päättyvät aina kuukauden viimeinen päivä. Lokakuun alusta vapautuu jälleen uusia asuntoja, ja tilapäismajoituksesta päästään pikku hiljaa eroon.

    Opiskelijat maksavat asumisestaan tilapäismajoituksessa viisi euroa vuorokaudessa.

    Lappeenrannassakin opiskelija-asuntoja on remontoitu soluasunnoista ja yksiöiksi. Osassa asuntoja tällainen muutos on parhaillaan menossa. Soluasunnot kuitenkin kelpaavat opiskelijoille edelleen.

    – On se soluasunto parempi kuin ei asuntoa ollenkaan, sanoo Ilmavirta.

    Kerrostalon ylimmän kerroksen saunatilasta avautuu näkymä Saimaalle.Sirkka Haverinen / Yle
    Iso karhu ja henkilöauto törmäsivät toisiinsa Lappeenrannan Ylämaalla

    Iso karhu ja henkilöauto törmäsivät toisiinsa Lappeenrannan Ylämaalla


    Henkilöauto törmäsi karhuun myöhään sunnuntai-iltana Ylämaan Jokimiehentiellä Lappeenrannassa. Hätäkeskukseen puoliltaöin soittanut auton kuljettaja kertoi törmänneensä täysikasvuiseen karhuun. Karhu oli onnettomuuden jälkeen poistunut...

    Henkilöauto törmäsi karhuun myöhään sunnuntai-iltana Ylämaan Jokimiehentiellä Lappeenrannassa.

    Hätäkeskukseen puoliltaöin soittanut auton kuljettaja kertoi törmänneensä täysikasvuiseen karhuun. Karhu oli onnettomuuden jälkeen poistunut Ylijärven suuntaan.

    Autoilija ei loukkaantunut onnettomuudessa. Myös karhu näyttää selvinneen törmäyksestä ilman vammoja.

    Paikalliset riistamiehet jäljittivät koirien kanssa karhua maanantaiaamuna ja totesivat, ettei karhu ole loukkaantunut.

    – Karhun ja auton yhteentörmäyksessä ratkaisevaa ovat auton nopeus, ja se, mihin kohtaan autoa karhu osuu, kertoo rikosylikonstaapeli Ilkka Vainikka Kaakkois-Suomen poliisista.

    –Tässä tapauksessa auton nopeus on ollut alhainen ja karhu osui vasemmanpuoleiseen lokasuojaan, Vainikka sanoo.

    Kaakkois-Suomen raja-asemat hiljenivät suomalaisista – rajalla odotetaan lisätietoa Venäjän uusista tullimääräyksistä

    Kaakkois-Suomen raja-asemat hiljenivät suomalaisista – rajalla odotetaan lisätietoa Venäjän uusista tullimääräyksistä


    Tästä on kyseVenäjän uuden tullilain mukaan maahan voi jatkossa viedä kerrallaan vain yhden ulkomaisen auton omistajaa kohden ilman ylimääräisiä veroja ja tullimaksuja.Suomi keskustelee Venäjän kanssa siitä, miten uusi tullilaki vaikuttaa...

    Tästä on kyseVenäjän uuden tullilain mukaan maahan voi jatkossa viedä kerrallaan vain yhden ulkomaisen auton omistajaa kohden ilman ylimääräisiä veroja ja tullimaksuja.Suomi keskustelee Venäjän kanssa siitä, miten uusi tullilaki vaikuttaa suomalaisten rajanylitykseen ja miten sitä sovelletaan käytäntöön.Sisäministeri Kai Mykkänen toivoisi, että ajoneuvo merkittäisiin jatkossa haltijansa vastuulle, vaikka omistajana on auton rahoitusyhtiö.

    Nuijamaan tullissa maanantaiaamu on alkanut hyvin rauhallisesti. Saapuvaa liikennettä on sen verran kuin maanantaina yleensäkin, mutta lähtevää liikennettä on normaalia huomattavasti vähemmän. Nuijamaan tullin vuoropäällikkö Jari Jokimies arvelee, että kotiin on jäänyt nyt muitakin kuin ne, joita uudet tullimääräykset koskevat.

    Venäjän uuden tullilain mukaan maahan voi jatkossa viedä kerrallaan vain yhden ulkomaisen auton omistajaa kohden ilman ylimääräisiä veroja ja tullimaksuja.

    – Hyvin on varmasti puskaradio toiminut ja nämä nykyiset sosiaaliset mediat ovat tiedottaneet tilanteesta, Jokimies sanoo.

    Jokimiehen mukaan jo viikonloppuna oli nähtävissä, että väkimäärä vähenee. Lauantaina suomalaisia liikkui vielä, mutta eilen liikenne hiljeni. Vaalimaan tullista kerrotaan, että Venäjällä "piipahtaneiden" reissu kesti jopa yhdeksän tuntia, kun yleensä siitä selviää noin tunnissa.

    – Ihmiset ovat varmasti olleet varovaisempia, etteivät lähde enää varsinkaan pitkästä matkasta ajelemaan turhaan, Jokimies sanoo.

    Tullimääräysten muuttuminen tuli yllätyksenä myös Nuijamaan tullille. Tullissa odotetaan tietoa, tarkennetaanko tai muutetaanko uusia tullimääräyksiä jotenkin.

    Nuijamaan tullissa odotetaan lisää tietoa siitä, muuttaako Venäjä tullilakiaan vielä jotenkin.Tommi Parkkinen / YleMykkänen: Ongelma ei ole suomalaisten matkoissa

    Sisäministeri Kai Mykkänen kertoi eilen STT:lle toivovansa, että jatkossa ajoneuvo merkittäisiin haltijansa vastuulle, vaikka omistajana on auton rahoittanut rahoitusyhtiö. Mykkänen ei usko Venäjän haluavan häiritä osamaksu- tai leasingautolla ajavien suomalaisten matkoja raja-alueille. Ongelmana voi hänen mielestään olla se, että jossakin päin Venäjää sama yksityishenkilö on tuonut useita autoja maahan muuhun kuin turismikäyttöön.

    Suomen viranomaiset pyrkivät tänään saamaan lisää tietoa rajaliikennettä ruuhkauttaneista Venäjän uusista tullimääräyksistä. Esimerkiksi Nuijamaan tullin päällikkö Petri Kukkonen aikoo ottaa yhteyttä venäläiseen kollegaansa.

    Nuijamaan tullin vuoropäällikkö Jari Jokimies uskoo aiemman kokemuksensa pohjalta, että tilanteen ratkaisu voi viedä muutaman viikon tai se voi tulla piankin. Venäjällä asiat tapahtuvat yleensä nopeasti.

    – Jos joku laki tulee voimaan, siitä hyvin harvoin tiedotetaan. Se voi tulla hyvinkin pian käytäntöön, Jokimies sanoo.

    Kaupunki ja yliopisto keksivät keinon saada lisää matematiikan opiskelijoita – Nyt jo kolmasluokkalaiset saavat yliopistolta opetusta

    Kaupunki ja yliopisto keksivät keinon saada lisää matematiikan opiskelijoita – Nyt jo kolmasluokkalaiset saavat yliopistolta opetusta


    Kolmasluokkalaiset ovat kokoontuneet Lappeenrannan teknillisen yliopiston luokan lattialle pahalta haisevan vesiastian äärelle. Astiaan on sekoitettu kodin jätteitä, kuten hiuksia, maitoa ja hammastahnaa. Tällainen sotku löytyy monen kodin...

    Kolmasluokkalaiset ovat kokoontuneet Lappeenrannan teknillisen yliopiston luokan lattialle pahalta haisevan vesiastian äärelle. Astiaan on sekoitettu kodin jätteitä, kuten hiuksia, maitoa ja hammastahnaa. Tällainen sotku löytyy monen kodin viemäristä.

    – Hyi, huutavat oppilaat yhdessä ja nauravat, kun he katselevat likaista litkua.

    Kyseessä on vasta perustetun LUT Junior University Lappeenrannan oppitunti, ja oppimassa on lappeenrantalaisia alakoululaisia. Heille opetetaan keinoja säästää vettä kotona ja näytetään mitä asioita viemäriin ei saa laittaa. Opetuksessa käytetään yhteistä teemaa.

    – Vesiteema on koulujen opetuksessa vahvana. Olemme löytäneet opetussuunnitelmista yhteydet yliopiston tutkimusaiheisiin, ja puhdas vesi on yksi niistä, kertoo LUT Junior Universityn koordinaattori Kati Koikkalainen.

    Kolmasluokkalainen Nick Riihelä sai heittää vessapaperia astiaan, josta tehdään viemärivettä.Tommi Parkkinen / Yle

    Kaupungin peruskoululaiset ja lukiolaiset osallistuvat tästä syksystä alkaen Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) oppitunneille oppimaan tiedettä, tekniikkaa, yrittäjyyttä ja ympäristöasioita. Lappeenrannassa uutta tässä on pitkäkestoinen yhteistyö kaupungin ja yliopiston välillä.

    – Emme ole vielä törmänneet, että tätä olisi muualla kytketty niin vahvasti koulujen opetussuunnitelmaan, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston opintoasioiden johtaja Janne Hokkanen.

    Vahvaa kytköstä yhteistyöhön korostaa sekin, että se on kirjattu Lappeenrannan tuoreeseen strategiaan. Yliopistolta saatujen oppien lisäksi opettajat suunnittelevat ja toteuttavat tieteellistä opetusta omissa kouluissaan.

    Lisää pitkän matematiikan osaajia Suomeen

    Kaupungin ja yliopiston yhteinen suunnitelma on saada valmistuneet lukiolaiset opiskelemaan omaan yliopistoon. Pitkällä tähtäimellä halutaan yrityksille korkeakoulutettuja osaajia ja uusia yrittäjiä alueelle. Tarkoitus on, että oppilaat tottuvat yliopiston läheisyyteen jo varhain.

    – Toiveena on, että oppilaan kiinnostus herää ja seurauksena on polku lukioon. Siellä pitkän matematiikan lukeminen, minkä osaajista Suomessa on nyt huutava pula, ja sitä kautta yliopisto-opintoihin, kertoo koordinaattori Kati Koikkalainen.

    Veteen on nyt sekoitettu lisää aineita, kuten hammastahnaa ja kahvin puruja. Väri alkaa näyttää jo ikävältä.Tommi Parkkinen / Yle

    Monessa kunnassa ongelmana on vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen nuorten poismuutto. Ylen tuoreen jutun mukaan vuonna 2016 suuri osa muutti pääkaupunkiseudulle, ja Etelä-Karjalaan jäi heistä vain kaksi prosenttia. Tässä syy siihen, miksi lapset halutaan tutustuttaa tieteen pariin ajoissa.

    – Me haluamme rakentaa tämä perus- ja lukio-opetus niin kiinnostavaksi, että perheet haluavat tulla tänne. Haluamme mahdollistaa työpaikkoja ja yritystoiminnan aloittamista täällä, kertoo Lappeenrannan opetustoimenjohtajan viransijainen Anu Liljeström.

    Kolmannen luokan oppilaat viittaavat vesipäivän tunnilla.Tommi Parkkinen / Yle

    Tiedeaineilla halutaan saada oppilas innostumaan oppimisesta ja siten ehkäisemään myös syrjäytymistä. Yliopisto haluaa, että paikkakunnan lukiolaiset pärjäävät muita paremmin, kun uusia opiskelijoita valitaan.

    Yhteistyö sai alkunsa Eurooppaan reissun opeista

    Idea yhteiseen opetustyöhön sai alkunsa, kun yliopiston väki vieraili yliopistoissa Hollannissa ja Saksassa. Sieltä opittiin, että nykyinen pienimuotoinen yhteistyö kaupungin kanssa kaipaa muutosta.

    – Opittiin, että yhteistyöstä puuttui systemaattisuus ja määrätietoisuus. Sieltä lähti ajatus, että nidotaan tämä opetussuunnitelmaan, ettei se jää vain päälle liimatuksi, kertoo yliopiston opintoasioiden johtaja Janne Hokkanen.

    Kolmasluokkalaiset tekevät tehtävää, jossa he miettivät mitä asioita viemäriin saa laittaa. Pöydällä on esimerkiksi pumpulia, hammastikkuja, legoukko ja tyhjä lääkepakkaus.Tommi Parkkinen / Yle

    Tänä syksynä uudenlaista opetusta saavat Lappeenrannassa esikoululaiset, lukiolaiset ja osa peruskouluista. Ensi vuonna opetus laajenee kaikkiin Lappeenrannan peruskouluihin. Mukana on myös naapurikaupungin Imatran lukio.

    Yksi yliopistolle oppimaan tulleista oli kolmasluokkalainen Lilja Markus. Hän tietää nyt mitä vessanpönttöön ei saa laittaa.

    – Viemäriin ei saa laittaa pikkuleluja, muovia, käpyjä eikä ponnareita, kertoo Lilja Markus.

    Korjattu 10.9. klo 17:17. Tarkennettu kohtaa kaupungin ja yliopiston yhteistyöstä. Lisätty lause kaupungin strategiasta.

    Suomalaisia osamaksuautoja on käännytetty Venäjän rajalla –  syyt ovat rajaviranomaisille epäselviä

    Suomalaisia osamaksuautoja on käännytetty Venäjän rajalla – syyt ovat rajaviranomaisille epäselviä


    Useamman suomalaisautoilijan matkanteko Venäjälle on tyssännyt Venäjän tulliin torstai-illasta alkaen. Autoilijat ovat ajaneet autolla, jonka omistajaksi on merkitty rahoitusyhtiö. Kyseessä ovat osamaksulla hankitut autot. Asiasta kertoi...

    Useamman suomalaisautoilijan matkanteko Venäjälle on tyssännyt Venäjän tulliin torstai-illasta alkaen.

    Autoilijat ovat ajaneet autolla, jonka omistajaksi on merkitty rahoitusyhtiö. Kyseessä ovat osamaksulla hankitut autot. Asiasta kertoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa.

    Käännytettyjä autoilijoita on tavattu ainakin Imatran ja Nuijamaan rajanylityspaikoilla.

    Virallista tietoa ei ole tullut

    Kaakkois-Suomen rajavartiosto ei ole saanut venäläisiltä tulliviranomaisilta tarkempia tietoja syystä vaan kuullut rajanylittäjien kokemuksia.

    – Virallista tietoa ei ole tullut toistaiseksi ainakaan. Todennäköisesti syynä on lakimuutos tai uusi määräys, jota on alettu ainakin meidän rajanylityspaikkojen vastaisella rajalla soveltamaan, kapteeni Ossi Fonselius kertoo.

    Rajanylittäjien keskuudessa on kulkenut tulkinta, jonka mukaan Venäjällä saisi olla yhdeltä omistajalta eli vaikkapa yhdeltä rahoitusyhtiöltä kerrallaan ainoastaan yksi auto. Muuten joutuu maksamaan tullimaksuja.

    Rajavartiosto on kuullut käännytetyiltä autoilijoilta saman väitteen. Rajavartiosto ei kuitenkaan pysty asiaa vahvistamaan vaan on joutunut tyytymään Venäjän tullin tiedotteeseen, jossa muutoksesta kerrotaan.

    – Tulli ohjeistaa, että omassa käytössä olevasta, mutta rahoitusyhtiön omistamasta tai vuokratusta autosta joutuu maksamaan tullit, verot ja muut maksut maahan saapumisen yhteydessä, Fonselius referoi.

    Autoista vaaditaan vakuusmaksuja

    Venäjälle matkalla oleva Ylen toimittaja kertoo saaneensa rajalla lapun, jonka mukaan Venäjällä on tullut 4. syyskuuta voimaan lakimuutos.

    Sen mukaan osamaksulla hankitun ja rahoitusyhtiön nimissä olevan auton voi viedä Venäjälle, kun siitä maksaa vakuuden. Asia koskee myös leasing-autoja.

    Ensimmäisellä kerralla vakuutta ei tarvittaisi. Toimittaja Kalle Schönberg yritti selvittää asiaa tarkemmin tullissa, mutta ei saanut vastauksia.

    Suomen ja Venäjän tullien on määrä keskustella lakimuutoksen vaikutuksista.