Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Tyhjän myyminen kannattaa – Padasjoki onnistui herättämään kansainvälisen kiinnostuksen vain 5 000 euron videolla

    Tyhjän myyminen kannattaa – Padasjoki onnistui herättämään kansainvälisen kiinnostuksen vain 5 000 euron videolla


    Padasjoen omintakeinen matkailuvideo on kerännyt yli 170 000 näyttöä. Pienellä budjetilla tehty video nousi julkisuuteen ideallaan: Padasjokea verrataan isojen nähtävyyksien suurkaupunkeihin ja tekstissä kerrotaan, että Padasjoella ei ole...

    Padasjoen omintakeinen matkailuvideo on kerännyt yli 170 000 näyttöä. Pienellä budjetilla tehty video nousi julkisuuteen ideallaan: Padasjokea verrataan isojen nähtävyyksien suurkaupunkeihin ja tekstissä kerrotaan, että Padasjoella ei ole mitään. Kuvissa kuitenkin näytetään Padasjoen kaunista luontoa ja elämyksiä.

    Suurin osa yleisöstä on tullut Youtuben kautta, osa Facebookista. Myös Suomen matkailua edistävä Visit Finland on kehunut Padasjoen ideaa.

    Matkailusta vastaava kunnan ympäristösihteeri Maria Virtanen toteaa, että videon saama huomio on ollut hyvin laajaa suhteessa sen 5 000 euron hintaan.

    – Katsojamäärät nousevat edelleen ja siitä on tullut paljon myönteistä palautetta, hän kertoo.

    Videota ovat käsitelleet ainakin saksalaiset verkkomediat, Stern-lehti nettisivuillaan ja matkailusivusto Reisereporter. Kansainvälinen levitys ei ole kuitenkaan saanut ulkomaisia matkanjärjestäjiä ottamaan yhteyttä kuntaan.

    Virtasen mukaan Padasjoki aikoo joka tapauksessa hyödyntää videon teemaa ja oppeja.

    – Ajatuksena on käyttää Experience nothing -toteamusta markkinoinnissamme myös jatkossa.

    Videon tarkoitus on houkutella matkailijoiden lisäksi uusia asukkaita Padasjoelle.

    Käytettyjen dieselautojen suosio kasvaa, mutta loppuuko se dieselin hinnannousuun? –

    Käytettyjen dieselautojen suosio kasvaa, mutta loppuuko se dieselin hinnannousuun? – "Olen miettinyt auton vaihtoa"


    Tästä on kyseDieselautojen osuus Suomen autokannasta kasvaa tasaisesti.Jos dieselin hinta pysyy viime päivien tasolla, voi kasvu taittua.Dieselautoilijat kokevat käyttövoimaveron epäreiluksi.– Jos pehmeästi sanoo, niin olen vähän...

    Tästä on kyseDieselautojen osuus Suomen autokannasta kasvaa tasaisesti.Jos dieselin hinta pysyy viime päivien tasolla, voi kasvu taittua.Dieselautoilijat kokevat käyttövoimaveron epäreiluksi.

    – Jos pehmeästi sanoo, niin olen vähän katkera.

    Lahtelainen Esko Hälinen kiteyttää varmasti monen dieselautoilijan tunteet tällä hetkellä. Dieselin hinta on Suomessa nyt niin korkea, että se on paikoin jopa kalliimpaa kuin bensiini.

    Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan dieselautojen osuus maamme autokannasta kasvaa edelleen tasaisesti. Käytettynä maahantuoduista autoista suurin osa on dieselkäyttöisiä.

    Mutta pysyykö trendi samana, kun dieselin hinta on taivaissa? Polttoaineen kova hinta vähentää erityisesti vanhempien ja paljon kuluttavien dieseleiden houkuttelevuutta.

    – Kysymys on siitä, kuinka kauan hintaero pysyy tällaisena. Vaihtelu on jatkuvaa, enkä usko että se pysyy tällä tasolla, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen arvioi.

    Yksi dieselautoilijoiden huoli on se, että polttoaineen hinnan takia dieselautojen jälleenmyyntiarvo voi laskea. Jos käytettyjen dieseleiden hinta laskee, se taas voisi lisätä niiden menekkiä.

    – Tai jos bensiiniautojen hinnanlasku hidastuu. Sekin lisäisi dieselautojen houkuttelevuutta, Nieminen sanoo.

    Lauri Rautavuori / Yle

    Keskustelu dieselin hinnan ympärillä on käynyt kiivaana tämän viikon ajan. Nettiauto.comin hakutilastoissa hinnannousu ei ole toistaiseksi näkynyt.

    – Dieselautojen myynti on kasvanut koko ajan viimeiset kolme vuotta, kertoo Nettix Oy:n kaupallinen tuottaja Erno Kalalahti.

    Dieselvero kismittää

    Dieselautoilijoiden närkästyksen takana piilee dieselautojen käyttövoimavero eli dieselvero. Sen tarkoitus on tasata dieselin ja bensiinin muuta verotusta, joka on bensiinille ankarampaa. Autoliiton mukaan dieseliä verotetaan litralta 20 senttiä vähemmän kuin bensiiniä.

    Kun dieselin hinta on harvinaisen korkea, autoilijat kokevat käyttövoimaveron epäreiluksi. Maanantaina luotu kansalaisaloite dieselautojen käyttövoimaveron poistamiseksi keräsi päivässä eduskuntakäsittelyn vaatimat 50 000 allekirjoitusta.

    – Asiassa on se epäkohta, jota minä en henkilökohtaisesti hyväksy, eikä näytä hyväksyvän muutkaan. Mehän maksamme dieselautoilijoina satoja euroja joka vuosi, Esko Hälinen puhuu.

    Voit lukea Ylen analyysin dieselverosta täältä.

    Poliitikkojen puheiden perusteella pelkkä käyttövoimaverosta luopuminen tuskin tulee kysymykseen. Koko liikenteen verotus kuitenkin noussee seuraavan hallituksen agendalle.

    Lahdessa dieselin hinta ei ole toisteiseksi noussut bensiinin tasolle. Paikoin Suomessa se on jopa korkeampi.Lauri Rautavuori / Yle"Maksetaan raskain mielin"

    Kun autoilun verotuksen muutokset vasta odottavat aikaansa, dieselautoilijat miettivät omia ratkaisujaan. Lahtelainen Arian Omar päätyi dieselautoon työnsä takia, sillä se vaatii paljon ajoa.

    – Olen miettinyt auton vaihtoa bensa- tai miksei sähköautoonkin. Maksan isoa veroa vuodessa, melkein yli kaksi kertaa enemmän kuin bensa-autosta, Omar sanoo.

    Vielä vajaat kymmenen vuotta sitten diesel oli Esko Häliselle edullisempi ratkaisu, kun bensiini oli selvästi kalliimpaa.

    – Mietin, että tämähän vaikutta edulliselta. Mutta ei enää.

    Myös Hälisen mielessä on auton vaihto. Työnsä takia hän tarvitsee pakettiauton, joten vaihtoehdot jäävät vähiin.

    – Ei muuta kuin diesel, joka maksetaan raskain mielin. Ja tehdään enemmän töitä, Hälinen vitsailee.

    Apteekkariliitto: Huijariapteekkarin tapaus ei olisi enää mahdollinen, koska valvontaa kiristetty

    Apteekkariliitto: Huijariapteekkarin tapaus ei olisi enää mahdollinen, koska valvontaa kiristetty


    Tästä on kyseApteekkariliitto pitää Renkomäen tapauksen jälkeen kiristynyttä apteekkien valvontaa hyvänä asiana.Sähköisen reseptin pakollisuus on vähentänyt huijauksen mahdollisuutta.Ex-apteekkari sai kahden vuoden ehdollisen...

    Tästä on kyseApteekkariliitto pitää Renkomäen tapauksen jälkeen kiristynyttä apteekkien valvontaa hyvänä asiana.Sähköisen reseptin pakollisuus on vähentänyt huijauksen mahdollisuutta.Ex-apteekkari sai kahden vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen kirjoitettuaan Kelalle tekaistuja tietoja myydyistä lääkkeistä.

    Apteekkien valvontaa on kiristetty Lahden Renkomäen apteekin huijaustapauksen jälkeen. Tätä pidetään Apteekkariliitossa hyvänä kehityksenä.

    – Renkomäen on tapaus on järkyttänyt koko apteekkialaa. Tuomitsemme jyrkästi tällaisen rikollisen toiminnan. Meille terveydenhuollon ammattilaisille lääkitysturvallisuus ja asiakkaista huolehtiminen on ykkösasia, sanoo liiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.

    Yle kertoi tiistaina, kuinka lahtelainen apteekkari huiputti lääkekorvauksilla satoja tuhansia euroja vuodessa. Hänet tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen törkeästä petoksesta, vammantuottamuksesta ja luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta.

    Renkomäen on tapaus on järkyttänyt koko apteekkitoimialaa. Charlotta Sandler

    Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea valvoo apteekkien toimintaa ja tarkastaa sitä säännöllisesti, rauhoittelee Apteekkariliiton Charlotta Sandler huolestuneita kansalaisia.

    – Fimea katsoo, että apteekeissa toimitaan lääkelain mukaisesti. Sinällään valvonta on toiminut. Sekin osoittaa, että Renkomäen apteekin toimintaan päästiin hyvin nopeasti kiinni.

    Sandler sanoo, että reseptejä vastaanottavassa Kansaneläkelaitoksessa valvonta on aiempaa tiukempaa.

    – Kelan valvonta on sähköisen reseptin pakollisuuden myötä tiivistynyt. Siellä tällaiset huijaukset eivät enää ole mahdollisia.

    Kela luottaa apteekkeihin

    Renkomäen tapaus ei ole nakertanut Kelan luottamusta apteekkeihin, mutta valvontaa on tiukennettu. Määräaikainen etuusjohtaja Antti Jussila sanoo, että Kela luottaa edelleen apteekkien hoitavan asiat sovitusti.

    – Missä tahansa toimialalla, jossa voidaan käyttää luottamuksellista asemaa väärin, ovat väärinkäytökset aina mahdollisia. Tätähän ei yleisesti ottaen yleensä tapahdu.

    Vastaavia Kela-korvausten huijauksia ei Renkomäen tapauksen jälkeen ole tullut ilmi.

    Fimea kertoi marraskuussa 2016 epäilevänsä, että apteekkari oli myynyt asiakkaille vääriä lääkkeitä. Apteekkari kirjasi asiakkaille lääkkeitä, joita he eivät todellisuudessa saaneet. Kela kuitenkin maksoi apteekille korvaukset olemattomista lääkeostoista.

    Apteekkari oli saanut perusteettomasti Kelalta yli 330 000 euroa korkoineen. Fimea perui apteekkarin toimiluvan pian sen jälkeen, kun se oli tuonut epäilynsä julki.

    Apteekkari huiputti lääkekorvauksilla satoja tuhansia euroja – tuomittiin kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen

    Apteekkari huiputti lääkekorvauksilla satoja tuhansia euroja – tuomittiin kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen


    Tästä on kyseApteekkari myi vääriä lääkkeitä ja huijasi Kelaa huiputtamalla satoja tuhansia euroja.Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi entisen apteekkarin kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen.Väärinkäytökset tulivat ilmi marraskuussa...

    Tästä on kyseApteekkari myi vääriä lääkkeitä ja huijasi Kelaa huiputtamalla satoja tuhansia euroja.Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi entisen apteekkarin kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen.Väärinkäytökset tulivat ilmi marraskuussa 2016. Pian sen jälkeen Fimea perui apteekkarin toimiluvan.

    Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi tiistaina entisen apteekkarin kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen. Lahtelaisen Renkomäen apteekin entistä apteekkaria syytettin Kelan huijaamisesta ja vääränlaisten lääkkeiden myymisestä.

    Tuomio annettiin törkeästä petoksesta, kolmesta luvattomasta terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimisesta ja yhdestä vammantuottamuksesta.

    Vastaaja myönsi tiistaina käräjäoikeudessa kaikki syytteet oikeiksi.

    Entinen apteekkari ei juurikaan puhunut oikeuskäsittelyn aikana. Hänen asianajajansa kertoi vain pääpiirteitä niistä syistä, jotka johtivat väärinkäytöksiin. Avustaja viittasi henkisiin vaikeuksiin.

    – Vastaaja ei halua eikä jaksa keskustella syistä, miksi asiat ovat lähteneet menemään pieleen. Hänellä ei ole ollut tavoitteena niinkään taloudellinen hankinta, vaan perheellä ja yrityksessä on ollut vähän ongelmia, asianajaja totesi oikeussalissa.

    Kuvaaminen oikeusistunnossa kiellettiin. Apteekkarin avustaja vetosi vastaajan terveydentilaan.

    Epäilykset heräsivät Fimeassa

    Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea kertoi marraskuussa 2016 epäilevänsä, että apteekkari on myynyt asiakkaille vääriä lääkkeitä. Fimea sai asiasta vihiä, kun huolestuneet yksityishenkilöt ja muut apteekit kertoivat epäselvyyksistä. Tapauksesta uutisoitiin laajasti myös siksi, että Fimea pyysi apteekissa asioineilta tietoja epäselvyyksistä.

    Epäilyt saivat vahvistusta poliisitutkinnassa. Selvitysten mukaan apteekkari oli toimittanut kymmenille asiakkaille lääkkeitä, jotka olivat erivahvuisia kuin ne, jotka lääkäri oli määrännyt. Asiakkaat olivat myös saaneet apteekista lääkkeitä, jotka eivät olleet vaihtokelpoisia lääkärin määräämän lääkkeen kanssa.

    Entinen apteekkari kirjasi asiakkaille lääkkeitä, joita he eivät todellisuudessa saaneet. Kela kuitenkin maksoi apteekille korvaukset olemattomista lääkeostoista.

    Käräjäoikeudessa kuultiin, että apteekkari oli saanut perusteettomasti Kelalta rahaa runsaat 334 000 euroa. Tuomio velvoittaa syytetyn korvaamaan summan korkoineen.

    Päälle tulivat Kelan oikeudenkäyntikulut, joita kertyi noin 90 000 euroa.

    Luvaton terveydenhuollon ammattihenkilönä toimiminen on yksi rikosnimikkeistä, koska syyttäjä katsoi apteekkarin ottaneen lääkärin roolin vaihtaessaan lääkkeitä.

    Asianomistajia oli tässä kolme. He kaikki olivat saaneet eri lääkettä kuin lääkäri määräsi. Yhdellä heistä kyse oli vammantuottamuksesta, sillä hänen sairautensa katsottiin pahenneen väärän lääkkeen vuoksi.

    Yksi vastaajista oli kärsinyt kuumeesta ja säryistä pidempään kuin siinä tapauksessa, että hänelle olisi annettu lääkärin määräämää lääkettä.

    Kihlakunnansyyttäjä Pasi Pälsi totesi oikeudessa, ettei kyse ollut varsinaisesti valelääkärinä toimimisesta. Apteekkarilla oli talousvaikeuksia ja liian vähän lääkkeitä, joten hän pyrki antamaan edes jotain, mikä olisi vastannut asiakkaan tarvitsemaa lääkitystä.

    Toimilupa pois ja toinen apteekkari tilalle

    Apteekkari kiisti syyllistyneensä rikoksiin vielä silloin, kun syyteharkinta valmistui.

    Fimea perui hänen toimilupansa pian sen jälkeen, kun se oli tuonut epäilynsä julki. Renkomäessä samalla paikalla alkoi pian toimia uusi apteekki ja toinen apteekkari.

    Tapaus on harvinainen muttei ainutkertainen.

    Vastaavassa petostapauksessa Nousiaisissa ja Kajaanissa toiminut apteekkari tuomittiintörkeästä petoksesta ja väärennöksestä lähes kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Kelalle tuomittu joutui maksamaan vahingonkorvauksia korkoineen 2,3 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi tuomion tammikuussa 2017.

    Lue myös:

    Apteekkariliitto: Huijariapteekkarin tapaus ei olisi enää mahdollinen, koska valvontaa kiristetty

    Työtapaturma vei Markku Hirvelältä jalat – nyt hän pelaa maajoukkueessa kelkkajääkiekkoa: ”Pystymme heittämään vähän ronskimpaa huumoria”

    Työtapaturma vei Markku Hirvelältä jalat – nyt hän pelaa maajoukkueessa kelkkajääkiekkoa: ”Pystymme heittämään vähän ronskimpaa huumoria”


    Tästä on kyseKelkkajääkiekon suosio lisääntyy Suomessa ja maailmalla.Marginaalilajin maajoukkueelle on hankala löytää sponsoreita.Suomen maajoukkueen varakapteeni löysi lajin menetettyään jalkansa työtapaturmassa.Riihimäkeläisen Markku...

    Tästä on kyseKelkkajääkiekon suosio lisääntyy Suomessa ja maailmalla.Marginaalilajin maajoukkueelle on hankala löytää sponsoreita.Suomen maajoukkueen varakapteeni löysi lajin menetettyään jalkansa työtapaturmassa.

    Riihimäkeläisen Markku Hirvelän, 51, elämä muuttui tyystin vuonna 2007. Puutavaran siirtolaite ruhjoi miehen pahoin. Työtapaturman seurauksena Hirvelän molemmat jalat amputoitiin polvien yläpuolelta.

    Pari vuotta myöhemmin Hirvelä liukui ensi kertaa jäälle kelkalla. Kurvailu apuvälinemessujen kokeilujäällä tuntui hyvältä, ja kelkkajääkiekosta tuli henkireikä muulle jaksamiselle.

    Nyt mies on Suomen maajoukkueen varakapteeni, jolle joukkuekaverit ovat samalla vertaistukiryhmä.

    – Pystymme heittämään vähän ronskimpaa huumoria. Jalkoja sahailemme mielellämme, Hirvelä hymyilee.

    Keskivartalolihakset ovat kehittyneet. Markku Hirvelä

    Hirvelä kertoo saaneensa itsensä melko nopeasti kasaan onnettomuuden jälkeen. Hän kertoo palanneensa sähkö- ja automaatiopäällikön työhönsä vain 1,5 kuukautta tapaturman jälkeen.

    – Ennen onnettomuutta olin paljon työmatkoilla. Sitten jäin vain konttorihommiin. Työnantaja on ollut minulle tuki ja turva, kun sain jatkaa töitä.

    Miehen piti kuitenkin opetella kävelemään uudelleen tuplareisiproteesien ja kainalosauvojen avulla. Kelkkakiekosta on ollut apua.

    – Keskivartalolihakset ovat kehittyneet. Tuplaproteeseilla kävely vaatii niitä hienomotoriikan hallintaan, että pysyn pystyssä. Laji auttaa jatkamaan normaalia ihmiselämää.

    Suomen pelaajat tuulettavat kuudetta maaliaan Australiaa vastaan kelkkajääkiekon C-sarjan MM-kisoissa Vierumäellä.Lauri Rautavuori / YleNuoret eivät pysy perässä

    Markku Hirvelä treenaa ankarasti. Jäälle mies liukuu kerran viikossa. Salilla tai käsipyöräillessä kuluu viisi iltaa viikossa.

    Varakapteenin mukaan tässä lajissa ikä ja kokemus ovat valtteja. Suomen joukkueen keski-ikä on noin 35 vuotta, joten Hirvelä on jo konkari.

    – Nuorilla on aina tekemistä pysyä perässä. He joutuvat treenaamaan vielä paljon, että pääsevät meikäläisen ohi.

    Hirvelä oli onnettomuutensa aikaan nelikymppinen. Alun järkytyksen jälkeen hän kertoo sopetuneensa vallitsevaan tilaan nopeasti.

    – Siinä vaiheessa oli jo suurimmat juoksut juostu, mies tokaisee.

    Yhtä asiaa ajasta ennen tapaturmaa mies ikävöi yli muiden: remonttihommia.

    – Kaipaan talon huoltoa ja korjaamista. Jalkoja kuitenkin tarvitsee tavaroiden liikutteluun ja muuhun. Esimerkiksi lamppuja en pysty vaihtamaan.

    ”Sponsoreiden löytäminen on vaikeaa”

    Suomessa on pelattu kelkkajääkiekkoa eli parajääkiekkoa kymmenisen vuotta. Aktiivisia pelaajia on arviolta 50–60. Oulu, Turku, Jyväskylä, Helsinki ja Riihimäki ovat aktiivisia kelkkakiekkokaupunkeja.

    Myös seurat ovat tärkeässä roolissa lajitoiminnan aktiivisuudessa. Esimerkiksi Riihimäen Kiekko-Nikkarit tarjoaa seuramaksua vastaan kaukalovuoroja pelaajille. Suuri osa maajoukkuepelaajista onkin Nikkareiden riveissä.

    – Jäämaksut ovat Helsingissä niin isot, ettei niihin ollut pienellä porukalla varaa. Seuramaksu on halvempi hallita, Markku Hirvelä kertoo.

    Rampit mahdollistavat pelaajien liikkumisen vaihtoaition ja jään välillä. Suomessa on tiettävästi vain yksi kaukalo, jonka aitiot on rakennettu varta vasten kelkkakiekkoon sopiviksi.Lauri Rautavuori / Yle

    Marginaalilajissa rahavirratkin ovat pieniä. Suomen maajoukkueen budjetti on 50 000 euron luokkaa, ja laji maksaa pelaajille. Varakapteeni Hirvelä arvioi, että hän upottaa lajiin noin 1 500 euroa vuodessa.

    – Jääajan lisäksi maksan tällä hetkellä itse kelkat ja omat varusteet.

    Suomi isännöi tällä viikolla kelkkajääkiekon C-sarjan MM-kisoja Vierumäellä. Kotikisoissa Suomen kiekkoilijoilla ei ollut matkakuluja lukuun ottamatta omavastuuosuutta.

    Paraurheilijoiden omavastuuosuudet nousivat otsikoihin Berliinin parayleisurheilun EM-kisoissa. Kisojen aikana ilmeni, että mitaleitta jääneet urheilijat joutuvat pulittamaan reissusta 900 euroa.

    Sponsoreiden löytäminen on vaikeaa vammaisurheilussa, etenkin joukkuelajeissa, myöntää lajipäällikkö Petri Räbinä Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:stä.

    – Suhteet ja tietämys auttavat siinä, mutta kyllä sponsoreiden löytäminen on vaikeaa. Joukkueurheilussa se on vielä vaikeampaa.

    Petri RäbinäLauri Rautavuori / YleKiina vei, muut vikisivät

    C-sarjan maailmanmestaruus ja samalla nousu B-sarjaan ratkesi Heinolassa Vierumäellä tällä viikolla. Suomen kanssa mittelivät eksoottiset kiekkomaat Australia ja Kiina, jotka olivat lajin arvokisaensikertalaisia.

    Kiinan joukkue on ollut kasassa vasta alle kaksi vuotta, mutta harjoittelun taso on ollut kova. Kiinan kelkkailijat jyräsivät Australian peräti 40–0 ja voittivat koko turnauksen. Suomi jäi toiseksi.

    Kiinalaisten hurjan kunnon taustalla lienee panostus vuoden 2022 talviolympialaisiin Pekingissä.

    Petri Räbinä uskoo, että yksi oleellinen asia suomalaisen kelkkakiekon kehittymisessä on kansainvälistyminen.

    – Olemme leireilleet ruotsalaisten kanssa yhdessä tänä vuonna, ja varmaan ensi vuonnakin. Nuorten kanssa olemme aloittaneet Venäjä-yhteistyön.

    Suomi voitti Australian viiden maalin turvin, Kiina neljänkymmenen.Lauri Rautavuori / Yle

    Räbinän mielestä lajissa on menty rutkasti eteenpäin viimeisen 2–3 vuoden aikana.

    – Tekemiseen on tullut suunnitelmallisuutta. Uusia ja nuoria pelaajia on saatu mukaan. Tämä on tulevaisuuden laji.

    Tuhannet suomalaiset asuvat teollisuusalueilla – Kim Ranta-aho, 26, on yksi heistä:

    Tuhannet suomalaiset asuvat teollisuusalueilla – Kim Ranta-aho, 26, on yksi heistä: "Kyllä tämä kerrostalokämpän voittaa"


    Tästä on kyseTuhannet suomalaiset asuvat teollisuusalueilla, arvioi Tilastokeskus.Helsingissä on 22 teollisuusaluetta, joista asukkaita on eniten Pitäjänmäessä.Toisinaan teollisuusalueilla asuu keikkatyöläisiä epävirallisesti.Rekkaralli...

    Tästä on kyseTuhannet suomalaiset asuvat teollisuusalueilla, arvioi Tilastokeskus.Helsingissä on 22 teollisuusaluetta, joista asukkaita on eniten Pitäjänmäessä.Toisinaan teollisuusalueilla asuu keikkatyöläisiä epävirallisesti.

    Rekkaralli kulkee, pöly lentää tehtaalta ja harmaat teollisuushallit seisovat marraskuisessa maisemassa. Monessa pihassa on vanhoja autonraatoja. Teollisuusalueen näkymä Päijät-Hämeen Hollolassa on tyypillinen.

    Vaikka ihmisiä ei juuri nyt näy, täälläkin on asukkaita. Teollisuushallien yhteydessä on asuntoja, jotka tunnistaa ulospäin muun muassa verhoista ja polkupyöristä. Hallien lähellä on hieman yllättäen muutamia omakotitaloja.

    Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa asuu tuhansia ihmisiä teollisuusalueilla.

    – Asiaa ei ole tutkittu, mutta rekisteriaineiston pohjalta voisi arvioida, että teollisuusrakennusten yhteydessä olevissa talonmiehen asunnoissa asuu muutama tuhat henkilöä, sanoo Tilastokeskuksen asiantuntija Otto Kannisto.

    Korjausta odottavat autot ovat tavallinen näky teollisuusalueilla.Janne Ahjopalo / Yle

    Helsingissä on 22 teollisuusaluetta, joissa asui 2 800 ihmistä vuonna 2013. Pääosa heistä, 2 150 ihmistä, majaili Pitäjänmäen kaakkoisosassa. Suurta ihmismäärää selittää osin se, että Pitäjänmäessä on tehty työpaikoista asuntoja. Lisäksi laitamille on rakennettu kerrostaloja.

    – Teollisuusalueiden asukasmäärät ovat Helsingissä hieman lisääntyneet viiden viime vuoden aikana, arvioi asumiseen erikoistunut tutkija Ari Niska Helsingin kaupungilta.

    Kim Ranta-aho, 26, on asunut Hollolassa teollisuushallin yhteyteen rakennetussa talonmiehen asunnossa seitsemän vuotta. Hän omistaa hallin yhdessä isänsä kanssa. Heillä on vastuullaan kuljetusliike.

    – Minusta on itse asiassa luksusta asua näin tilavasti. Musiikkia saa kuunnella rauhassa, kun ei ole häiriintyviä naapureita. Harrastuksissa käytettävät moottoriajoneuvot mahtuvat hyvin halliin, kehuu Ranta-aho.

    Mies esittelee uudenaikaista keittiötä, saunaa ja tilavaa olohuonetta, jossa on baaritiski jakkaroineen. Pöydän yläpuolella on jääkiekosta saatuja pokaaleja.

    Päivät täyttyvät kuljetusfirman töistä, teollisuushallin talonmiehen tehtävistä sekä jääkiekosta ja muista harrastuksista.Janne Ahjopalo / YleTeollisuusalueilla turhaan epämääräinen maine

    Dekkareissa, elokuvissa ja yksittäisissä rötösuutisissa teollisuusalueet näyttäytyvät levottomina paikkoina, joissa juonitaan rikoksia. Moni muistaa muun muassa uutiset liivijengien kerhotiloista eri puolilla Suomea.

    Poliisin mukaan teollisuusalueet eivät kuitenkaan erotu erityisemmin virkavallan päivittäistoiminnassa. Kotihälytyksiä tulee teollisuusalueille harvakseltaan, koska asukkaita on vähän.

    – Joskus teollisuusalueiden työpaikoilla pidettävät bileet työllistävät meitä. Enimmäkseen poliisia kuitenkin tarvitaan omaisuusrikosten selvittämisessä. Onneksi valvontakamerat ovat kehittyneet ja tulleet edullisemmiksi, miettii ylikomisario Seppo Kujala Helsingin poliisilaitokselta.

    Ei ole tarkkaa tietoa, minkälaiset ihmiset teollisuusalueilla asuvat. Merkittävä osa asukkaista lienee yrittäjiä, jotka asuvat teollisuushallin yhteydessä talonmiehen asunnossa. Joskus yrittäjillä on myös vuokralaisia.

    Baaritiski palvelee, kun on juhlinnan aika kavereiden kesken.Janne Ahjopalo / Yle

    Päijät-Hämeessa ja Kymenlaaksossa toimivassa kiinteistömarkkinayrityksessä on törmätty surullisiinkin tapauksiin.

    – Eräs teollisuushallissa toiminut yritys oli tehnyt konkurssin, ja yrittäjä asui salaa piharakennuksessa. Mutta en minä teollisuusalueita pidä minään Suomen ghettoina. Parhaimmillaanhan yrittäjällä on erittäin lyhyt työmatka, naurahtaa Suomen Toimitila Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kantosaari.

    Keikkatyöläiset ovat yksi ryhmä, jotka saattavat asua teollisuusalueilla epävirallisesti. Tällaista asumista havaittiin kymmenisen vuotta sitten muun muassa Helsingin Herttoniemessä, jossa asui virolaisia keikkatyöläisiä.

    – Tuollainen epävirallinen asuminen on varmaankin vähentynyt muun muassa Viron talouden kasvun myötä, arvioi tutkija Ari Niska Helsingin kaupungilta.

    Jotkut ovat kysyneet, asutko todella teollisuusalueella. Kim Ranta-aho

    Teollisuusalueilla asuvat ihmiset ovat kaupungeille asia, josta ei mielellään puhuta. Esimerkiksi lapsiperheille teollisuusalueet eivät tarjoa viihtyvyyttä lisääviä palveluja, kuten lähikirjastoa, leikkipuistoja, viheralueita tai päiväkotia.

    – Teollisuusalueilla on melua, savua ja häiriöitä. Toisinaan tämä johtaa siihen, että asukkaat tekevät häiriötekijöistä valituksia, kertoo Lahden kaupungingeodeetti Juha Helminen.

    Tilanne on kaupungille hankala, kun teollisuusalueita ei ole suunniteltu asumiseen, vaan teollisuuden tarpeisiin. Lahdessa teollisuusalueilla asuu arviolta kymmeniä ihmisiä talonmiehen asunnoissa.

    Sumuinen katunäkymä on kaurismäkeläinen.Janne Ahjopalo / YleLätkäkaverit tulevat saunomaan

    Kim Ranta-aho ei ole selviytynyt asuinpaikassaan täysin ilman harmeja: asunnossa kävi kutsumattomia vieraita pari vuotta sitten. Vakuutus tuli hätiin. Nyt valvontakameroita on riittävästi.

    Ranta-ahon kämpässä on neliöitä 80 ja parvekkeellakin 30. Lahden keskustaan on ainoastaan 10 minuutin automatka.

    – Kyllä tämä kerrostalokämpän voittaa. Kun kaverit tulevat kylään, parkkipaikat löytyvät helposti.

    Ranta-aho pelaa Suomi-sarjassa kamppailevassa HC Giantsissa. Nyt viikonloppuna on edessä pelireissu Kainuuseen.Janne Ahjopalo / Yle

    Saunassa löylyttelevät toisinaan lätkäkaverit. Ranta-aho on törmännyt ihmettelyyn asuinpaikastaan.

    – Jotkut ovat kysyneet, asutko todella teollisuusalueella. Mutta kun olemme menneet asuntooni sisälle, ovat he pitäneet tätä kivana. Koko elämääni en aio täällä asua, sillä aion rakentaa vielä omakotitalon.

    Sairaala löysi ratkaisun vanhusten ramppaamiseen päivystyksessä – samalla turhat ja haitalliset lääkkeet jätettiin pois

    Sairaala löysi ratkaisun vanhusten ramppaamiseen päivystyksessä – samalla turhat ja haitalliset lääkkeet jätettiin pois


    Tästä on kyseSairaaloiden päivystyksiin saapuu jatkuvasti huonokuntoisia vanhuksia.Etelä-Karjalan keskussairaalassa osa heistä siirtyy päivystystutkimusten jälkeen uudelle akuuttigeriatriselle kuntoutusosastolle.Osastolla ollaan korkeintaan viikko...

    Tästä on kyseSairaaloiden päivystyksiin saapuu jatkuvasti huonokuntoisia vanhuksia.Etelä-Karjalan keskussairaalassa osa heistä siirtyy päivystystutkimusten jälkeen uudelle akuuttigeriatriselle kuntoutusosastolle.Osastolla ollaan korkeintaan viikko ja sen aikana heidät tutkitaan ja usein heidän lääkityksensä muutetaan ajantasalle.Osaston geriatri voi myös tehdä potilaalle myös esimerkiksi puuttuvan saattohoitosuunnitelman.

    Ester Tiilikainen kaatui viikonloppuna kotonaan Ruokolahdella ja päätyi sen jälkeen Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystykseen Lappeenrantaan. Hän oli kaatumisen jälkeen erittäin huonovointinen.

    Päivystyksessä tehtyjen tutkimusten jälkeen geriatri Laura Majander otti Tiilikaisen potilaaksi uudelle akuuttigeriatriselle kuntoutusosastolle.

    Tämän osaston tarkoitus on varmistaa, että vanhusten hoito, lääkitys ja elinolosuhteet ovat kohdallaan. Vastaavanlaisia osastoja on Lappeenrannan lisäksi Lahdessa ja pääkaupunkiseudulla. Turussa puolestaan on oma geriatrinen päivystyksensä.

    Viikossa ehditään paljon

    Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa sijaitsevalla osastolla on kaksikymmentäkaksi potilaspaikkaa. Tavoite on, että kaikki sisään tulevat potilaat kulkevat geriatri Laura Majanderin kautta. Seula on tiukka. Tämän osaston palveluista hyötyvät eniten hauraat potilaat, joiden voinnissa on tapahtunut selvä notkahdus huonompaan.

    Kotihoidettavat vanhukset tapaavat lääkäriä arjessa hyvin harvoin ja heidän kokonaistilanteensa ei tunnu aina olevan kenelläkään hallussa. Yle kertoi heinäkuussa 2018, kuinka Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin mukaan Eksoten kotihoito ei täytä lakien ja asetusten vaatimuksia. Syynä on työntekijöiden jatkuva kiire.

    Uuden akuuttigeriatrisen kuntoutusosaston sivutuotteena saadaan kevennettyä päivystyksen sekä erikoissairaanhoidon taakkaa vanhuksista, joiden kunto on romahtanut.

    Geriatri Laura Majander toppuuttelee Ester Tiilikaisen halua palata mahdollisimman pian omaan kotiinsa. Hänet kotiutetaan suunnitelman mukaan tämän viikon aikana.Mikko Savolainen / Yle

    Osastolla pari päivää ollut Ester Tiilikainen asuu omassa kerrostaloasunnossaan ja odottaa jo kovin kotiinpääsyä. Vointi on kohentunut parissa päivässä paljon.

    Potilaat ovat kuntoutusosastolla korkeintaan viikon, ja se riittää. Ratkaisevaa on geriatri Laura Majanderin mukaan se, että nämä vanhukset saadaan arviointiin ja kuntoutukseen mahdollisimman nopeasti.

    – Nämä niin sanotut jalattomat vanhukset koetaan haastaviksi potilaiksi, jotka eivät kuulu päivystykseen. Siksi heihin ei satsata niin paljon kuin pitäisi.

    Selvitetään vanhusten kunto ja lääkitys

    Oikean hoidon ja kuntoutuksen odottelu saattaa huonontaa vanhuksen elämänlaatua ja kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia. Tällaisella akuuttigeriatrisella kuntoutusosastolla päivystykseen saapuneista ikäihmisistä otetaan koppi, ja heidän kokonaistilanteensa tutkitaan tarkasti. Sille on suuri tarve, sillä osastolle tulevista potilaista lähes kaikkien lääkitystä muutetaan.

    – Olisi hyvä jos esimerkiksi kotihoidettavat potilaat tapaisivat lääkärin edes kerran vuodessa ja heidän lääkityksensä käytäisiin läpi. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu. Siksi vanhukset syövät turhia ja jopa haitallisia lääkkeitä, joitakin lääkkeitä heiltä taas puuttuu, kertoo Majander.

    Etelä-Karjalan keskussairaalan uudelle kuntoutusosastolle mahtuu 22 potilasta. Suurin osa potilaista palaa osastolta kotiinsa.Mikko Savolainen / Yle

    Jos Laura Majander voisi, hän perehtyisi kaikkiin virtsatietulehdusdiagnoosin saaneisiin monivaivaisiin vanhuksiin. Usein kyseessä on lääkärin mukaan jotain aivan muuta.

    – Monilla vanhuksilla on bakteereja virtsarakossa, tulehduksen hoitaminen ei tämän vuoksi läheskään aina korjaa potilaan moninaisia oireita.

    Tällaiselle potilaalle määrätään tyypillisesti antibiootti virtsatietulehdukseen ja hänet kotiutetaan. Pian sama potilas on uudestaan sairaalan päivystyksessä.

    "Potilas ei hyödy enää sairaalahoidosta"

    Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten geriatri Laura Majander on huolissaan siitä, että vanhuksia ei aina hoideta ajallaan. Toisessa ääripäässä ovat taas ylimitoitetut hoidot potilaan kuntoon nähden.

    Majanderin mukaan terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät tunnista niitä vanhuksia, jotka ovat jo liian hauraita intensiiviseen hoitoon. Tästä aiheutuu kärsimystä yksilölle ja kustannuksia yhteiskunnalle.

    Tästä ilmiöstä todisteena on lääkärin mieleen jäänyt potilas. Kyseessä oli iäkäs ja hauras vanhus. Hänellä oli vakava ja etenevä perussairaus. Potilaan voinnin heikentymisiä hoidettiin aika ajoin sairaalassa. Tällä kertaa hänet oli tuotu päivystykseen keuhkokuumeen vuoksi. Sieltä hänet siirrettiin Majanderin tiimin hoidettavaksi.

    – Tajusin, ettei hän ollut enää kuukausiin kyennyt toimimaan itsenäisesti, ei liikkumaan tai syömään. Laadukas elämä oli jo pitkälti eletty.

    SaattohoitoYleSaattohoito on lähestyvää kuolemaa edeltävää hoitoa.Siihen ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.Saattohoidon aloituksesta on keskusteltava, tarvittaessa useita kertoja, potilaan itsensä kanssa. Jos hän ei pysty päättämään hoidostaan itse, asiasta täytyy keskustella hänen lähiomaisten tai laillisen edustajansa kanssa.Saattohoitopäätös pitää sisällään päätöksen pidättäytyä elvytyksestä (DNR-päätöksen).

    Lähde: Valvira

    Laura Majander ja potilaan omaiset päättivät yhdessä, ettei vanhusta pidettäisi enää väkisin elossa. Hyvä hoitopäätös tarkoitti tässä tilanteessa saattohoitosuunnitelmaa. Aina toisinaan tutkimusten jatkaminen ei enää auta ihmistä, vaan lähinnä pitkittää kärsimystä.

    –Tällaisten päätösten tekeminen on monelle lääkärillekin vaikeaa. Voimme olla nyt apuna myös siinä.

    Tämä kyseinen potilas siirrettiin sairaalasta omaan asumisyksikköönsä saattohoitoon.

    Potilastietoihin kirjataan tällaisessa tapauksessa, ettei potilas enää hyödy sairaalahoidosta. Pelkkä potilaan siirtäminen paikasta toiseen aiheuttaisi kärsimystä.

    – Kirjoitin hänelle kaikki mahdolliset reseptit, ettei potilas joutuisi enää kokemaan kipuja ja kärsimystä. Kaikkemme tehtiin, ettei hänen tarvitsisi enää minnekään lähteä kotoaan, sanoo geriatri Laura Majander.

    Nelostien liukkaudesta tietoa suoraan kumipyörien päältä – tekniikka auttaa paikantamaan myös arvaamattomimmat mutkat

    Nelostien liukkaudesta tietoa suoraan kumipyörien päältä – tekniikka auttaa paikantamaan myös arvaamattomimmat mutkat


    Tästä on kyseNelostien keliolosuhteista on alettu tuottaa aiempaa tarkempaa tietoa uusin menetelmin.Kuljetusliike Vähälän rekkoihin ja bussifirma Koiviston auton busseihin on asennettu mittarit ja kamerat, jotka lähettävät tietoa.Tietojen avulla...

    Tästä on kyseNelostien keliolosuhteista on alettu tuottaa aiempaa tarkempaa tietoa uusin menetelmin.Kuljetusliike Vähälän rekkoihin ja bussifirma Koiviston auton busseihin on asennettu mittarit ja kamerat, jotka lähettävät tietoa.Tietojen avulla urakoitsijat ja ely-keskukset näkevät entistä tarkemmin, missä on tarvetta aurauksille ja liukkaudentorjunnalle.

    Nelostien keliolosuhteista on alettu tuottaa aiempaa tarkempaa tietoa uusin menetelmin. Kuljetusliike Vähälä Logisticsin neljään rekkaan ja bussifirma Koiviston Auton neljään linja-autoon on asennettu laitteet, jotka mittaavat olosuhteita tien päällä.

    Lisäksi autoissa on kännykkäkamera, joka kuvaa koko ajan kuljettajan näkymää tielle. Mittari tarkastelee kitkaa eli sitä, miten liukas tie on, tien pintalämpötilaa ja veden määrää tai olomuotoa.

    Tieto lähtee tien päältä jatkuvasti eteenpäin. Mittaustulosten avulla urakoitsijat näkevät entistä tarkemmin, missä on tarvetta aurauksille ja liukkaudentorjunnalle.

    Data on avointa, joten kuka tahansa voi käyttää sitä tarpeidensa mukaan. Tietojen tarkasteluun on jo kehitetty yksi karttapalvelu, Roadweather. Tien päältä tulevaa tietoa on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi sääpalveluissa ja navigaattoreissa.

    Kunnossapidon korjausliikkeet tarkemmiksi

    Tiedonkeruu auttaa myös tieurakat tilaavia ely-keskuksia pitämään silmällä sitä, miten kunnossapito sujuu. Näin pyritään vastaamaan kentältä tulleeseen kritiikkiin.

    – Taustalla on se, että elinkeinoelämä on kokenut tiestön hoidossa puutteita, kertoo projektipäällikkö Hannu Onkila Keski-Suomen ely-keskuksesta.

    Datan avulla tilaaja myös näkee, ovatko korjausliikkeet, joilla kunnossapitoa yritetään parantaa, oikeanlaisia.

    Oikukkaat pienilmastot kartalle

    Uusi tiedonkeruumenetelmä mahdollistaa aiempaa paremmin paikallisten olosuhteiden huomioimisen.

    – Nelostien varrella voi olla jokin notko tai mutka, jonka vieressä on vesistö tai suo. Sellaisessa kohdassa saattaa olla pienilmasto, Onkila selittää.

    Tällaiset paikat ovat tienpitäjille hankalia ja arvaamattomia, sillä tienpinta voi olla liukas, vaikka keliolosuhteet olisivat lähialueella hyvät. Tien päältä kerätystä tiedolla nämä tienpidon kipeät kohdat saadaan esiin.

    Tiedontuotanto aloitettiin tänä syksynä ja sitä tehdään kolmena talvena Oulu–Jyväskylä–Helsinki-välillä. Projektipäällikkö Hannu Onkilan mukaan toiveena on, että tiedonkeruu saataisiin kattamaan koko maan päätieverkko.

    Nenäsumutteena annettavat influenssarokotteet ovat jo paikoin loppuneet

    Nenäsumutteena annettavat influenssarokotteet ovat jo paikoin loppuneet


    Tästä on kyseNenäsumutteena annettavien influenssarokotteiden kysyntä näyttää olevan odotettua suurempi.Nenäsumuterokotteita ei ole enää saatavilla kaikista Päijät-Hämeen neuvoloista.Influenssarokotteen voi antaa lapsille myös...

    Tästä on kyseNenäsumutteena annettavien influenssarokotteiden kysyntä näyttää olevan odotettua suurempi.Nenäsumuterokotteita ei ole enää saatavilla kaikista Päijät-Hämeen neuvoloista.Influenssarokotteen voi antaa lapsille myös pistoksena.

    Nenäsumutteena annettavat influenssarokotteet ovat paikoin loppuneet. 2–6-vuotiaat lapset voivat saada maksuttoman influenssarokotteen nenäsumutteena.

    Päijät-Hämeessä osa neuvoloista ei välttämättä voi tällä hetkellä tarjota sumutevaihtoehtoa. Lisää on tilattu, mutta niitä ei ole saatavilla niin paljon kuin haluttaisiin.

    Tiedossa oli jo aiemmin, että kansalliseen rokotusohjelmaan hankitut 71 000 nenäsumuterokotetta riittävät yhdelle kolmesta lapsesta.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan näyttää siltä, että nenäsumutteena annettavan rokotteen haluttavuus on odotettua suurempi tänä vuonna, kun kohderyhmä, joka sen voi saada maksutta, on laajentunut.

    – Tältä kaudelta kertyvä tieto auttaa seuraavan kauden hankintojen suunnittelua, toteaa THL:n lääketukkukaupan johtaja Pertti Sormunen sähköpostilla.

    Saatavana pistoksina

    Kokonaismäärä laskettiin aiempien vuosien rokotuskattavuuden perusteella. THL on hoitanut jakelun kuntiin kauden alussa ja toimitusmäärät puolestaan laskettiin väestötietojen mukaan.

    THL:n varastossa on tällä hetkellä vielä vähän nenäsumutteen muodossa annettavia rokotteita.

    – Moniin kuntiin lisätilaukset on toimitettu ja niihin ei välttämättä enää toimiteta lisää, jotta kaikki kunnat tulisivat reilusti palvelluiksi, Sormunen viestittää.

    Lapset eivät kuitenkaan jää ilman influenssarokotetta, sillä hekin voivat saada sen myös pistoksena.

    Suosikkisalapoliisit Henkka & Kivimutka nousevat valkokankaalle – palkituista nuortenkirjoista tehdään elokuva

    Suosikkisalapoliisit Henkka & Kivimutka nousevat valkokankaalle – palkituista nuortenkirjoista tehdään elokuva


    Tästä on kyseEtsivätoimisto Henkka & Kivimutka on Kalle Veirton nuortenkirjasarja, joka kertoo nuorten lahtelaispoikien seikkailuistaKalle Veirto sai vuonna 2017 lastenkulttuurin valtionpalkinnonHenkka & Kivimutka -elokuva saa ensi-iltansa vuonna...

    Tästä on kyseEtsivätoimisto Henkka & Kivimutka on Kalle Veirton nuortenkirjasarja, joka kertoo nuorten lahtelaispoikien seikkailuistaKalle Veirto sai vuonna 2017 lastenkulttuurin valtionpalkinnonHenkka & Kivimutka -elokuva saa ensi-iltansa vuonna 2020

    Lahteen sijoittuvista lasten ja nuorten Henkka & Kivimutka -kirjoista tehdään elokuva. Elokuvan ohjaa Väinö Weckström, joka on aiemmin myös dramatisoinut sarjan kirjasta näytelmän. Elokuvaa aletaan kuvata ensi kesänä Lahdessa.

    Elokuvassa näyttelee koko kansalle tuttuja nimiä, kuten Annu Valonen, Pirjo Heikkilä, Sulevi Peltola ja Tapani Kalliomäki. Kaikkia näyttelijöitä ei ole vielä valittu. Koko perheelle suunnattu elokuva saa ensi-iltansa 2020.

    Weckström on tullut näyttelijänä tunnetuksi Käenpesä tv-sarjasta sekä Hymypoika ja Ganes-elokuvista. Hän on ohjannut lukuisia kesäteatteriesityksiä, joista tunnetuin on Lahden Pesäkalliolla esitetty Raitilla – Rauli Badding, jossa hän esitti myös pääroolin.

    – Rahoitusta varmistellaan koko ajan ja elokuvan budjetti asettunee jonnekin 600 000 ja miljoonan euron välille. Jakelusta on kiinnostunut useampikin taho, kertoo ohjaaja Väinö Weckström.

    Ohjaaja Väinö Weckström.Mikko Tuomikoski / YleSurutonta sutimista Lahesta

    Henkka ja Kivimutka -kirjojen kirjoittaja Kalle Veirto antoi elokuvan tekijöille vapaat kädet muokata elokuvan sisältöä, tietysti Henkan ja Kivimutkan hengessä. Elokuvan tarina on kooste Veirron kirjojen pohjalta.

    – Kirjoissa on sellaista surutonta sutimista. Toivon, että elokuva tuo esiin sen, miltä maailma näyttää, kun kamera lasketaan 10-vuotiaan silmien tasolle, kun seikkailu alkaa.

    Rooleissa nähdään tunnettuja suomalaisnäyttelijöitä.Mikko Tuomikoski / Yle

    Veirto on palkittu siitä, että hänen kirjansa ovat innostaneet lapsia ja nuoria lukemaan.

    – Tämä on hieno asia ja täyttä totta. Lapset ja nuoret eivät itse osta kirjoja, vaan sen tekevät vanhemmat. Kirjastojen lainaustilastot sen sijaan kertovat sen, mitä nuoret itse valitsevat. Siellä Henkka & Kivimutka -kirjojen suosio näkyy selvästi, iloitsee Veirto.

    Lue myös:
    Nuori, ota nämä kirjavinkit mukaan kirjastoon!

    Kalle Veirron nuortenkirjalle kunniamaininta – myös Saarisen doping-twiittaus palkittiin

    Topelius-palkinnon sai nuortenkirjailija Kalle Veirto: Aion juhlia, hiihtää ja juoda kuohuviiniä

    Järjestelmävika piinasi potilaita ja hoitohenkilöstöä koko kevään – Tieto Oyj joutuu hyvittämään vahingot, mutta summa pidetään salassa

    Järjestelmävika piinasi potilaita ja hoitohenkilöstöä koko kevään – Tieto Oyj joutuu hyvittämään vahingot, mutta summa pidetään salassa


    Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on päässyt Tiedon kanssa yhteisymmärrykseen potilastietojärjestelmän aiheuttamien ongelmien hyvittämisestä ja korjaamisesta. Hyvinvointiyhtymän hallitus hyväksyi viime perjantaina korjaavat toimet ja...

    Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on päässyt Tiedon kanssa yhteisymmärrykseen potilastietojärjestelmän aiheuttamien ongelmien hyvittämisestä ja korjaamisesta.

    Hyvinvointiyhtymän hallitus hyväksyi viime perjantaina korjaavat toimet ja hyvitykset. Yhtymän hallintojohtaja Veli Penttilä toteaa, ettei sopimuksesta kerrota mitään julkisuuteen, ei edes mahdollista korvaussummaa.

    Yhtymässä arvioitiin keväällä, että vahingot olisivat miljoonaluokkaa. Neuvottelut korvauksista järjestelmätoimittajan kanssa aloitettiin jo huhtikuussa.

    Viat potilastietojärjestelmä Lifecaressa aiheuttivat keväällä suuria ongelmia hyvinvointiyhtymälle. Järjestelmästä löytyi virhe, jonka vuoksi potilaille määrättyjä lääkkeitä vaihtui toisiin, kun reseptiä uusittiin. Myös kotihoidon lääkelistoissa oli virheellistä tietoa.

    Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira seurasi tilannetta tarkkaan keväällä. Potilastietojärjestelmässä havaittiin vikoja muuallakin Suomessa.

    Onko tässä ratkaisu ruokahävikkiin? Opiskelijaruokala poisti tarjottimet ja vaihtoi lautaset pienempiin

    Onko tässä ratkaisu ruokahävikkiin? Opiskelijaruokala poisti tarjottimet ja vaihtoi lautaset pienempiin


    Tästä on kyseLahtelaisen opiskelijaruokalan keittiössä otettiin käyttöön ohjelma, jonka avulla ruoan menekkiä ja hävikkiä lasketaan ja seurataan tarkasti.Ruokaa tuodaan tarjolle vain menekin mukaan.Tarjottimet poistettiin, ja lautaset ovat...

    Tästä on kyseLahtelaisen opiskelijaruokalan keittiössä otettiin käyttöön ohjelma, jonka avulla ruoan menekkiä ja hävikkiä lasketaan ja seurataan tarkasti.Ruokaa tuodaan tarjolle vain menekin mukaan.Tarjottimet poistettiin, ja lautaset ovat aiempaa pienempiä.

    Koulutuskeskus Salpauksen opiskelija- ja henkilöstöravintolassa Lahden Vipusenkadulla on lounasaikaan vilkasta. Täällä puhaltavat uudet tuulet, koska ammattikoulu torjuu määrätietoisesti ruokahävikkiä.

    Ruokailijoita Salpauksen uusimpiin kuuluvassa opiskelija- ja henkilöstöravintolassa käy päivittäin noin 700. Ravintoloita Salpauksella on Lahdessa, Asikkalassa ja Heinolassa kaikkiaan kuusi.

    Opiskelijoiden suosikkiruokien listalla ovat kärkipäässä erilaiset pastaruoat, lihapullat ja nugetit, tietää kokki Kati Sarre.

    – Niiden suosio on taattu, hän kertoo.

    Salaatti ja lämmin ruoka tarjoillaan Vipusenkadulla linjastolta – maito ja leipä omista pisteistään. Tänä syksynä tarjottimet poistettiin käytöstä. Erityisesti keittopäivinä on ollut hankalaa, sanoo lähihoitajaksi opiskeleva Anni Olenius.

    – Kaikki ei mahdu yhdellä kertaa mukaan, enkä välttämättä viitsi lähteä hakemaan esimerkiksi hedelmiä erikseen, kun usein on ruuhkaa ja kiire.

    Kyllä se kismittää, että tarjottimet puuttuvat. Jarmo Ovaska

    Vieressä istuva opiskelukaveri Fanni Heinonen ei ole kokenut tilannetta samalla tavalla hankalaksi.

    – Tokihan se helpottaisi ruoan kantamista pöytään, jos olisi tarjotin. Mutta menee se näinkin.

    Autoalan opettaja Jarmo Ovaska antaa muutoksesta huutia.

    – Kyllä se kismittää, että tarjottimet puuttuvat. Tuntuu, että lautasetkin on vaihdettu pienempiin. Soppalautasissa on niin matalat reunat, että keittoa läikkyy joka paikkaan.

    Paistettuja perunoita vai riisiä? Molemmat tekevät kauppansa broilerpyöryköiden kanssa Salpauksen henkilöstö- ja opiskelijaruokalassa.Wilma Hiltunen/ YleEi liikaa eikä liian vähän, vaan sopivasti

    Koulutuskeskus Salpauksessa on käynnistetty tehokuuri ruokahävikin pienentämiseksi. Syyt ovat ravintolapalvelupäällikkö Marko Viljamaan mukaan taloudelliset ja ekologiset.

    Selvitysten mukaan jopa viidennes ravitsemuspalveluiden tarjoamasta ruoasta päätyy roskiin. Erityisen ongelmallisia ovat linjastoravintolat.

    Keväällä Salpauksen keittiössä otettiin käyttöön ohjelma, jonka avulla ruoan menekkiä ja hävikkiä lasketaan ja seurataan tarkasti. Ruokaa pyritään valmistamaan päivittäin sopiva määrä, ja sitä tuodaan tarjolle menekin mukaan.

    Jos jotain jää, se hyödynnetään soveltuvin osin seuraavana päivänä. Hävikkiannoksia myydään myös omassa myymälässä ja mobiilisovelluksen kautta.

    – Tärkeää on tietysti valmistaa sellaista ruokaa, joka lähtökohtaisesti maistuu, toteaa Viljamaa.

    Kun silmillä syödään, mahaan ei mahdu

    Keittiön jälkeen toimet on ulotettu ruokasalin puolelle.

    Tarjottimien poistaminen on yksi idea, jota testataan Vipusenkadulla. Päämääränä on, että ruokaa otetaan kohtuullisesti ja juuri sen verran kuin jaksetaan syödä. Myös ruokailun uskotaan nopeutuvan.

    – Tarjotin on sellainen kapine, että siihen on helppo lastata ylimääräisiä maitolaseja, perunoita tai leipää, mitä ei kuitenkaan jakseta syödä, sanoo ravintolapalvelupäällikkö Marko Viljamaa.

    Alkuun oli tiukkaa kritiikkiä, nyt se on laantunut ja ihmiset ovat alkaneet tottua. Marko Viljamaa

    Kokeilun jälken päätetään, laajeneeko käytäntö muihinkin Salpauksen ravintoloihin.

    – Toiminallisesti vaikutusta on ollut, mutta on vielä on liian aikaista sanoa, mikä vaikutus on taloudellisesti. Karkeasti arvioiden uskaltaisin heittää, että vaikutus on viiden, kymmenen prosentin luokkaa, Viljamaa miettii.

    Ylimääräinen ruoka päätyy biojäteastiaan.Wilma Hiltunen/ YleTietoa ja totuttamista

    Vaikka tarjottimista luopuminen on saanut alkuvaiheessa ristiriitaisen vastaanoton, ravintopalvelupäällikkö Marko Viljamaa ei heti lannistu.

    – Alkuun oli tiukkaa kritiikkiä, nyt se on laantunut ja ihmiset ovat alkaneet tottua.

    Hän muistuttaa, että nälässä ei tarvitse olla. Aina voi hakea lisää ruokaa.

    Opettaja Jarmo Ovaska ymmärtää perustelut, mutta palauttaisi tarjottimet.

    – Opiskelijat eivät ole valittaneet. Mutta itse kun olen näin vanhempana muuttunut vähän kömpelöksi, ruoan tuominen pöytään tuntuu näin hankalalta. Ja kai sitä tässä iässä on jo vähän mukavuudenhaluinenkin, hän naurahtaa.

    Myös Anni Olenius ottaisi tarjottimet takaisin. Hän uskoo, että tiedon välittämisellä päästäisi parempiin tuloksiin.

    – Ennemminkin pitäisi puhua siitä, miksi kannattaa ottaa juuri sen verran kuin syö, opiskelija toteaa.

    Lue lisää:

    Iso buffet-ravintola otti käyttöön erikoisen hinnoittelun –lautasilta ei nyt päädy ruokaa biojätteeseen ollenkaan

    Uusi keksintö auttaa ratkomaan EU:n ruokahävikkiongelmaa - Suomalainen biojätevaaka opettaa ottamaan ruokaa vain sopivasti

    Hanna Tuominen turvautuu hengityssuojaimeen tuoksuherkkyytensä takia – tuoksuttomuus laajenee hitaasti julkisilla paikoilla

    Hanna Tuominen turvautuu hengityssuojaimeen tuoksuherkkyytensä takia – tuoksuttomuus laajenee hitaasti julkisilla paikoilla


    Hämeenlinnalainen Hanna Tuominen käy konserteissa tai elokuvissa vain harvoin. Hän kärsii vakavasta tuoksuherkkyydestä ja vieruskaverin hajuvesi tai hiuslakka aiheuttavat voimakkaan reaktion. – Ihan ensimmäisenä lähtee ääni, tulee kurkun...

    Hämeenlinnalainen Hanna Tuominen käy konserteissa tai elokuvissa vain harvoin. Hän kärsii vakavasta tuoksuherkkyydestä ja vieruskaverin hajuvesi tai hiuslakka aiheuttavat voimakkaan reaktion.

    – Ihan ensimmäisenä lähtee ääni, tulee kurkun karheutta, limaa kertyy, tulee päänsärkyä ja voi mennä vatsa sekaisin moneksi päiväksi. Sellaista viiltelyä tulee korviin ja päänsärky aiheuttaa aivosumua, kuvailee Tuominen oireitaan.

    Joka kolmas suomalainen saa jonkinasteisia oireita vahvoista tuoksuista. Hanna Tuomisen tavoin voimakkaasti tuoksuherkkiäkin on peräti puoli miljoonaa. Heidän oireensa vaikuttavat keskushermostoa lamauttavasti.

    Kaupungit ja kunnat suosittelevat tuoksuttomuuteen

    Viime aikoina useat kaupungit ja kunnat ovat antaneet suosituksen tuoksuttomuusperiaatteista virastoissa ja järjestämissään tapahtumissa. Hämeessä tuoksuttomuuteen kannustavat Hämeenlinna ja Hollola. Vastikään joukkoon liittyi myös Lahti. Myös Kouvolassa ja Imatralla kaupungit suosittelevat, että asukkaat osallistuisivat ilman hajusteita kaupungin tapahtumiin.

    Heikki Kiseleff

    Lahdessa aloite tuoksujen välttämiseen tuli henkilöstön keskuudesta. Sillä halutaan parantaa kaupungin työntekijöiden työhyvinvointia sekä helpottaa tuoksuherkkien kaupunkilaisten asiointia.

    – Suositus koskee kaikkia Lahden kaupungin palveluita niin, että kuntalaiset voisivat osallistua kaikkiin meidän järjestämiimme tapahtumiin ja tulla kirjastoihin, uimahalleihin, vanhempainiltoihin, kouluihin ja teatteriin, luettelee työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Lahden kaupungilta.

    Tuoksuttomuus on esteellisyysasia

    Vaikka kannustus tuoksuttomuuteen onkin lisääntynyt, tuoksuherkkyydestä kärsivä Hanna Tuominen toivoisi, että tuoksuttomuuden aate leviäisi rivakammin.

    – Suosituksia on kyllä tullut enemmän, mutta eiväthän niitä kaikki ihmiset noudata, hän sanoo.

    Allergia-, iho- ja astmaliiton viestintäjohtaja Niki Alanko on samoilla linjoilla. Aiheesta puhutaan jo melko paljon, mutta täysin tuoksuvapaita alueita tai tapahtumia on edelleen vähän. Voimakkaat tuoksut ovat Alangon mukaan esteellisyysasia, joka rajoittaa harrastamisen lisäksi tuoksuherkän ihmisen liikkumista ja asioiden hoitoa.

    – Voimakkaasti tuoksuherkät ihmiset pohtivat esimerkiksi sitä, voivatko he aamulla hypätä julkisen liikenteen bussiin. Aamubussissa tuoksuvat juuri laitetut parta- ja hajuvedet ja ne voivat laukaista tuoksuherkän oireet, kertoo Alanko.

    Laitan maskin naamalle, jos en muuten pärjää. Hanna Tuominen

    Kun Hanna Tuominen istuutuu kahvilan pöytään, hän pitää pientä välimatkaa vastikään kemikaliossa käyneeseen kahvittelukumppaniin. Tuoksuherkkä huomaa tuoksut, joita muut eivät kenties rekisteröi lainkaan. Tuominen muistuttaa, että tuoksuttomuus ei vähennä kenenkään viehättävyyttä tai siisteyttä.

    – Itse ajattelen niin, että kukaan meistä ei muutu kauniimmaksi tuoksulla. Toivon sitä todella, että ihmiset noudattaisivat tuoksuttomuutta. Se helpottaisi meidän kaikkien elämää.

    Tuominen pyrki elämään niin, että tuoksuherkkyys rajoittaisi hänen elämäänsä mahdollisimman vähän. Kassissaan Tuominen kantaa aina mukanaan hengityssuojainta ja allergialääkkeitä. Hän sanoo, että joka paikassa pitää olla valmistautunut siihen, että saa reaktion.

    – Lähtökohtaisesti olen ajatellut, että haluan elää ihan tavallista elämää ja haluan pärjätä. Silloin minä hankin apuvälineitä. Laitan maskin naamalle, jos en muuten pärjää, kertoo Tuominen.

    Tuoksuherkkä ei uskalla varata teatterilippua

    Tuoksuttomat teatteriesitykset ja konsertit ovat helpottaneet tuoksuherkkien kulttuuriharrastamista. Kanta-Hämeen hengityksen toista kertaa järjestämässä tuoksuttomassa elokuvanäytöksessä elokuvateatterin henkilökunta ja näytökseen tuleva yleisö ottaa tuoksuherkät huomioon. Se tarkoittaa, että näytöksessä kukaan ei käytä tuoksuvaa kosmetiikkaa, hajuvettä, partavettä tai tuoksuvia hiusten viimeistelyaineita, eikä tupakoi juuri ennen näytöstä.

    Tarve tuoksuttomille esityksille on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n viestintäsuunnittelija Matleena Aitasalon mukaan kasvava.

    – Tuoksuherkkä ihminen joutuu miettimään hyvin tarkkaan, että voiko hän varata sitä paikkaa tai ostaa lippua, koska ei voi olla varma siitä, pystyykö osallistumaan tilaisuuteen. Eli saako hän sellaisia keskushermostollisia oireita, jotka pakottavat hänet poistumaan tilaisuudesta.

    Puntaroi oma tuoksukuormasi

    Viestintäjohtaja Niki Alanko kannustaa jokaista pohtimaan myös omaa tuoksukuormaansa, vaikka varsinaisesti ei tuoksuherkkyydestä kärsisikään.

    Tuoksukuormaansa voi tarkastella, kun listaa päivän aikana kohtaamansa keinotekoiset tuoksut. Onko vaatteiden pesussa käytetty aina hajusteetonta vai onko siinä tuoksua? Entä onko kotona huonetuoksuja tai käytettävä kosmetiikka hajustettua?

    Voimakkaat tuoksut ovat piinaa tuoksuherkälle.Johanna Manu/Yle

    Yhä useammin voi valita myös hajusteettoman vaihtoehdon. Matleena Aitasalo muistuttaa, että hajuttomuus ei vie esimerkiksi pesuaineelta tehoa pois.

    – On olemassa luonnollisia tuoksuja, joista ihmiset nauttivat ja ne tuovat erilaisia muistoja ja tunteita. Mutta kun on monta keinotekoista tuoksua, saadaan aikaan iso tuoksukuorma.

    77 oppilasta jäi koulusta pois noroviruksen vuoksi Hollolassa – tehosiivous edessä viikonloppuna

    77 oppilasta jäi koulusta pois noroviruksen vuoksi Hollolassa – tehosiivous edessä viikonloppuna


    Tästä on kyseNorovirus jyllää hollolalaisessa koulussa.Sairastuneiden perheenjäseniä on kehotettu pysymään kotona, vaikka he olisivat itse terveitä.950 oppilaan koulusta oli perjantaina pois 77, mutta sairastuneiden määrästä ei ole tarkkaa...

    Tästä on kyseNorovirus jyllää hollolalaisessa koulussa.Sairastuneiden perheenjäseniä on kehotettu pysymään kotona, vaikka he olisivat itse terveitä.950 oppilaan koulusta oli perjantaina pois 77, mutta sairastuneiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa.

    Hollolan Salpakankaan koululla kamppaillaan norovirustartuntojen kanssa. Koululla on ollut vatsatautia, ja torstaina otettujen näytteiden perusteella sitä aiheuttaa norovirus.

    Muutamilla oppilailla oireet ovat alkaneet kesken koulupäivän. Rehtori Sanna Plit-Rehulalla ei ole tarkkaa tietoa sairastuneiden määrästä. Terveydenhoitaja on ohjeistanut, että jos joku perheestä on sairastunut, vielä terveetkin perheenjäsenet jäisivät kotiin estääkseen viruksen leviämisen.

    Koulun 950 oppilaasta poissa on ollut perjantaina 77. Koulutyö jatkuu normaalisti perjantaina ja taas maanantaina, mutta kouluviikon päätyttyä tiloissa aloitetaan tehosiivous.

    Siivouksen takia illan ja viikonlopun tilavuorot on peruttu, eli esimerkiksi harrastusryhmät eivät pääse tavalliseen tapaan koululle.

    Terveystarkastajat ovat sulkeneet pois sen mahdollisuuden, että tauti olisi tullut kouluruoasta.

    Norovirus itää nopeasti ja sille on tyypillistä, että oireet alkavat äkillisesti. Lisätietoja noroviruksen hoidosta ja tartuntojen ehkäisystä löytyy Terveyskirjastosta.

    Salpakankaan koulussa opiskelee lapsia ja nuoria esikoulusta ysiluokkaan.

    Ysiluokkalaiset leikkivät päivän kansanedustajia –

    Ysiluokkalaiset leikkivät päivän kansanedustajia – "Vaikuttaminen pitäisi tuoda osaksi opetusta"


    Tästä on kyseDemokratiakasvatus kouluissa opettaa nuorille yhteiskunnallista vaikuttamista.Esimerkiksi Padasjoella kehitetty Valiokuntasimulaattori tutustuttaa nuoret kansanedustajan työhön toiminnan keinoin.Tällä viikolla vietetään...

    Tästä on kyseDemokratiakasvatus kouluissa opettaa nuorille yhteiskunnallista vaikuttamista.Esimerkiksi Padasjoella kehitetty Valiokuntasimulaattori tutustuttaa nuoret kansanedustajan työhön toiminnan keinoin.Tällä viikolla vietetään Politiikkaviikkoa sadoissa kouluissa eri puolilla maata.

    Yhdeksäsluokkalaiset valmistautuvat Padasjoella tutustumaan kansanedustajan työhön. Yhtenäiskoulun historian ja yhteiskuntaopin opettaja Marja-Riitta Tikkala kertoo nuorille, mitä päivän aikana tapahtuu.

    Nyt ei haeta netistä tietoa eduskunnan toiminnasta tai valmistella opintomatkaa eduskuntataloon, vaan oppilaat jaetaan neljään valiokuntaan. Nuoret eläytyvät kansanedustajan rooliin.

    – Poissaoloprosentti on tänään ilahduttavan pieni, Tikkala kuittaa.

    Tikkala on innostunut demokratiakasvatuksesta. Hän on kehittänyt valiokuntasimulaation, joka on herättänyt kiinnostusta eri puolilla maata. Kyse on oppimiskokonaisuudesta, jota koulut voivat käyttää demokratiakasvatukseen.

    – Tarkoitus on, että tämä oppimismenetelmä löytäisi tiensä ihan kaikkiin suomalaisiin peruskouluihin. Toivoisin, että nuorista tulisi enemmän osallistuvia. He tietävät paljon omista vaikutusmahdollisuuksistaan, mutta se oma aktiivisuus puuttuu, Tikkala sanoo.

    Nuorten valiokunnat ruotivat järeitä teemoja: nuorisotyöttömyyttä, nuorten yrittäjyyttä, ilmastonmuutosta ja turvallisuutta.

    – On opettavaista päästä perehtymään, millaista päätöksenteko on Suomen tasolla. Tästä syntyy hyvää väittelyä ja monia näkökulmia, miettii ulkoasiainvaliokuntaan päätynyt ensimmäistä vuotta lukiossa opiskeleva Kimi Jurvaniemi.

    Miska Tähtinen (vas.) ja Kimi Jurvaniemi pohtivat turvallisuutta simuloidussa ulkoasiainvaliokunnassa.Lauri Rautavuori / YleDemokratiakasvatus rohkaisee keskustelemaan

    Ennen noin kolmen tunnin käsittelyä kukin valiokunta katsoo asiantuntijavideon käsittelemästään asiasta. Talousvaliokunnan aiheena on nuorten yrittäjyys ja sen haasteet.

    – Olemme keskustelleet yrittäjän verotuksesta – mitä ongelmia ja hyötyjä siitä on, yhdeksäsluokkalainen Luukas Kivisaari selittää.

    Valiokunnan pitää kirjoittaa aiheestaan lyhyt mietintö ja päätösehdotuksensa, miten eduskunnan pitäisi puuttua ongelmiin ja viedä asiaa eteenpäin.

    – Idea on rohkaista jokaista oppilasta keskustelemaan. Ei ole oikeita tai vääriä vaihtoehtoja, vaan nuoret oppivat muodostamaan mielipiteitä ja perustelemaan niitä, mutta myös kuuntelemaan muiden vaihtoehtoja, Tikkala kertoo.

    Kun mietinnöt ovat valmistuneet, valiokunnat esittelevät ne kaikille ja niistä keskustellaan "kansanedustajien" täysistunnossa. Lopuksi mietintöjen hyväksymisestä äänestetään.

    Yhteiskunnalliset kysymykset kiinnostavat nuoria

    Parhaillaan yli 350 oppilaitoksessa järjestettävällä Politiikkaviikolla tutustutaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin eri oppiaineissa.

    – Nuoret ovat kiinnostuneita merkittävistä yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten ilmastonmuutoksesta. Nuorisobarometrien mukaan nuorilla on hyvät yhteiskunnalliset tiedot, mutta taidot vaikuttaa lähiympäristöön vaihtelevat, kertoo asiantuntija Virva Viljanennuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssista.

    Lauri Rautavuori / Yle

    Useat koulut ovat mukana muun muassa Nuorten parlamentin toiminnassa ja nuorisovaaleissa. Moni nuori vaikuttaa koulunsa asioihin osallistumalla koulujen oppilaskuntien toimintaan.

    – Oppilaskunnat ovat tärkeitä, mutta eivät riittäviä. On tärkeää, että koulussa jokainen osallistuu arkiseen toimintaan ja kokee, että pystyy aidosti vaikuttamaan, sanoo tutkijatohtori Antti Rajala Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osastolta.

    Demokratiakasvatusta tutkinut Rajala ottaa esimerkiksi keskustelevan demokratian, jossa mukana ovat muutkin kuin oppilaskuntiin valitut edustajat.

    – Koulussa voidaan keskustella asioista, yrittää ymmärtää eri näkökulmia ja pyrkiä löytämään uusia ratkaisuja keskusteluiden kautta.

    Tiedon lisäksi toimintaa

    Opetushallitus selvitti demokratiakasvatuksen tilannetta kyselyllä vuonna 2011. Kyselyyn vastanneista lukioista ja yläasteista yli 90 prosenttia käsitteli demokratiakasvatuksen teemoja historian ja yhteiskuntaopin tunneilla.

    Tutkijatohtori Rajalan mielestä osallistavaa demokratiakasvatusta pitää lisätä kouluissa. Opetussuunnitelmissa on mainittu muun muassa ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta, jotka vaativat myös toimintaa.

    – Tarvitsemme valistuneita kansalaisia, jotka etsivät tietoa ja pyrkivät ymmärtämään asioita.

    Koulut ovat osa yhteiskuntaa, ja nuoret voivat muuttaa ympäristöään ja kulttuuria.

    – Vaikuttaminen pitäisi tuoda osaksi opetusta. Opiskellaan niin, että toiminnan tavoite on vaikuttaa, eikä vain tuoteta tekstejä, jotka opettaja arvioi. Opettajat ja oppilaat pyrkivät toimimaan yhdessä, Rajala sanoo.

    "Kun äänioikeus tulee vastaan, se on jo tuttua"

    Viime vuoden kuntavaaleissa runsaan kolmen tuhannen asukkaan Padasjoella äänestysvilkkaus (65,5 prosenttia) oli selvästi koko maan keskiarvoa korkeampi.

    Koululaisten demokratiakasvatuksen vaikutusta äänestysprosenttiin on vaikea arvioida. Tilastot eivät esimerkiksi kerro, miten moni 18-vuotias kävi kuntavaaleissa uurnilla.

    Viime vuoden vaaleissa Padasjoen valtuustoon pääsi kuitenkin Eerika Suokas (kok.), josta tuli Päijät-Hämeen nuorin kunnanvaltuutettu. Opettaja Marja-Riitta Tikkala muistaa vanhan oppilaansa hyvin.

    – Me aloitamme demokratiakasvatuksen polun jo peruskoulussa. Järjestämme vaalien alla paneeleja ja varjovaalit. Kun äänioikeus tulee vastaan, se on jo tuttua juttua.

    Poliisi tutkii valtatie 12:n kolaria tappona

    Poliisi tutkii valtatie 12:n kolaria tappona


    Poliisi tutkii keskiviikkona Hollolassa valtatiellä 12 sattunutta liikenneonnettomuutta tappona. Poliisi epäilee, että henkilöautoa kuljettanut mies ajoi tietoisesti päin rekkaa. Henkilöauton kuljettaja ja hänen kyydissään ollut aviopuoliso...

    Poliisi tutkii keskiviikkona Hollolassa valtatiellä 12 sattunutta liikenneonnettomuutta tappona. Poliisi epäilee, että henkilöautoa kuljettanut mies ajoi tietoisesti päin rekkaa.

    Henkilöauton kuljettaja ja hänen kyydissään ollut aviopuoliso kuolivat kolarissa. Poliisin käsityksen mukaan aviopuoliso oli auton kyydissä vasten tahtoaan.

    Molemmat uhrit olivat päijäthämäläisiä. Poliisi on päätynyt epäilyyn onnettomuudesta tahallisena tekona rekan kuljettajan kertomuksen perusteella.

    – Muutkin tekijät tukevat johtopäätöstä, sanoo rikosylikomisario Miia Lehtinen.

    Onnettomuushetkellä rekan nopeus oli poliisin mukaan 80 kilometriä tunnissa. Henkilöauton nopeudesta ei ole vielä ilmeisesti tietoa. Pariskunnalta jäi kaksi alaikäistä lasta.

    Kolari tapahtui valtatiellä 12 Kukonkoivun kohdalla keskiviikkona iltapäivällä.

    Korjattu 1.11.2018 kello 13:25. Alkuperäisessä uutisessa luki virheellisesti, että pariskunta olisi ollut avopari. Kyseessä oli aviopari.

    Autoilijat tyrmistyivät uusista peltipoliiseista – liikennetutkija tyrmää väitteet rahastuksesta ja listaa 4 asiaa, miksi niitä tarvitaan

    Autoilijat tyrmistyivät uusista peltipoliiseista – liikennetutkija tyrmää väitteet rahastuksesta ja listaa 4 asiaa, miksi niitä tarvitaan


    Uuden sukupolven tutkatekniikkaan perustuvia peltipoliiseja asennetaan parhaillaan Heinolan ja Jyväskylän välille, kertoi Yle tiistaina. Aihe sai lukijat keskustelemaan vilkkaasti. Tiukentuvaa kaupunkivalvontaa kiitettiin, toisaalta 4,4 miljoonan...

    Uuden sukupolven tutkatekniikkaan perustuvia peltipoliiseja asennetaan parhaillaan Heinolan ja Jyväskylän välille, kertoi Yle tiistaina.

    Aihe sai lukijat keskustelemaan vilkkaasti. Tiukentuvaa kaupunkivalvontaa kiitettiin, toisaalta 4,4 miljoonan euron käyttämistä tolppiin ja kameroihin arvosteltiin. Jotkut kritisoivat, että nopeusrajoitukset ovat Suomessa liian alhaiset ja valvontakameroilla kerätään vain sakkorahoja.

    Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä työskentelevä liikenneturvallisuuteen erikoistunut johtava tutkija Harri Peltola näkee uusissa tolppakameroissa hyötynsä erityisesti turvallisuutta ajatellen. Onnettomuudet vähenevät, jos ylinopeudet saadaan nykyistä paremmin kuriin.

    1. Kaupunkikaahaus aisoihin

    Peltipoliiseja pystytään asentamaan helpommin kaupunkien keskustoihin, koska tekniikka perustuu tutkaan eikä maahan asennettaviin silmukoihin. Silmukoiden asentaminen on ollut kaupungeissa vaikeaa maassa kulkevien kaapeleiden vuoksi.

    2. Vaarallinen väistely vähenee

    Laskelmoivat väistöt vastaantulevien kaistalle vähenevät, koska maassa kulkevan silmukan kiertäminen ei enää auta kaahailijaa. Uudet peltipoliisit mittaavat ajonopeuksia tutkatekniikalla jopa 150 metrin päästä. Vanhatkin peltipoliisit kuitenkin pysyvät entisillä paikoillaan. Ne on todettu toimintavarmoiksi.

    3. Turha kaasuttelu ja jarruttelu historiaan

    Ajonopeuksia voidaan seurata pidemmältä matkalta kuin aikaisemmin. Tavalliselle autoilijalle vaikutukset ovat pieniä. Tempoileva ajaminen kuitenkin todennäköisesti vähenee: käytännössä siis äkkinäinen jarruttelu ennen tolppaa ja reipas kaasuttelu heti tolpan jälkeen.

    Osaltaan tempoilevaa ajamista hillitsee nykytekniikka. Autoissa on yhä useammin vakionopeussäädin, mikä tasaa ajonopeuden vaihteluita. Uusissa autoissa oleva nopeusrajoituksen automaattinen tunnistus puolestaan voi helpottaa huonomuistista autoilijaa: autosi tietää, millä nopeudella saa ajaa. Joskus ratin takana nimittäin saattaa unohtua, pitikö ajaa kahdeksaakymppiä vai satasta.

    Jotkin navigaattorit on varustettu ominaisuudella, joka ilmoittaa etukäteen lähestyvästä peltipoliisista. Liikennetutkijan mielestä tämä ei ole mitenkään huono asia, vaan voi päinvastoin lisätä tietoisuutta valvonnasta ja alentaa nopeuksia.

    4. Ajaminen muuttuu taloudellisemmaksi ja ekologisemmaksi

    Kun väistely, kaasuttelu, jarruttelu ja ylinopeudet vähenevät, tarkoittaa se myös pienempää polttoaineen kulutusta. Kukkaro ja ympäristö kiittävät.

    Modernin peltipoliisin tunnistaa hoikkuudesta. Uudet tolppakamerat tulevat käyttöön alkuvuodesta.Yle UutisgrafiikkaAutomatiikka parantaa turvallisuutta tutkitusti

    Automaattista liikennevalvontaa soimataan toisinaan rahastamiseksi. Liikennetutkija Harri Peltola pitää kuitenkin tolppakameroita varsin reiluna tapana puuttua ylinopeuksiin.

    – Järjestelmän kustantavat rikesakkoina ja sakkoina he, jotka eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä. Jos automaattisen liikennevalvonnan pääajatuksena olisi rahastus, eikä turvallisuus, olisi jokaisessa tolpassa kamera.

    Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa kamera on tolpassa useammin kuin Suomessa. Poliisin suunnitelmissa on asennuttaa viiden vuoden aikana uusille tieosuuksille 500 kameratolppaa, joissa kameroita on 150.

    – Huomattava osa poliisin yhteydenotoista on huomautuksia, eikä rikesakkoja tai sakkoja. Tämäkään ei anna viitettä rahastuksesta, vaan enemmänkin turvallisuuden vaalimisesta, toteaa Peltola.

    Huomattava osa poliisin yhteydenotoista on huomautuksia, eikä rikesakkoja tai sakkoja. Harri Peltola

    Tutkija muistuttaa, että tieteellisen näytön mukaan automaattinen liikennevalvonta parantaa turvallisuutta.

    – Jotkut ovat epäilleet, että peräänajo-onnettomuudet lisääntyisivät automaattisen nopeusvalvonnan käyttöönoton myötä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu mitään viitteitä siitä. Päinvastoin: peräänajo-onnettomuudet vähenivät, samoin kuin muutkin onnettomuustyypit.

    Tämä käy ilmi pääkaupunkiseudulla Kehä I:llä tehdystä automaattisen nopeusvalvonnan tutkimuksesta, jonka Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi julkaisi vuonna 2017.

    – Suomen järjestelmä, jossa automaattisen nopeusvalvonnan jaksot merkitään ja mittauspisteitä on suhteellisen tiheään, auttaa tienkäyttäjiä havaitsemaan valvontapisteet eikä niiden pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, sanoo Peltola.

    Lue myös:

    Ensimmäiset uudet peltipoliisit ilmestyivät tienvarteen: väistely ja äkkijarrutus eivät enää pelasta välähdykseltä

    Peltipoliisi sakottaa entistä useammin ja enemmän – rikesakoista kertynyt potti on yli tuplaantunut lyhyessä ajassa

    Autoliitto peltipoliiseista: Pitäisi valita, halutaanko parantaa turvallisuutta vai kerätä rahaa

    Onnettomuus valtatiellä 12 Hollolassa – henkilöauton ja kuorma-auton kolarissa kuoli kaksi ihmistä

    Onnettomuus valtatiellä 12 Hollolassa – henkilöauton ja kuorma-auton kolarissa kuoli kaksi ihmistä


    Valtatiellä 12 Hollolassa on sattunut kaksi uhria vaatinut henkilöauton ja kuorma-auto välinen kolari. Turma sattui keskiviikkona hieman puolen päivän jälkeen. Osallisena oli kolme ihmistä. Poliisi kertoo, että onnettomuudessa kuoli kaksi...

    Valtatiellä 12 Hollolassa on sattunut kaksi uhria vaatinut henkilöauton ja kuorma-auto välinen kolari. Turma sattui keskiviikkona hieman puolen päivän jälkeen.

    Osallisena oli kolme ihmistä. Poliisi kertoo, että onnettomuudessa kuoli kaksi henkilöautossa ollutta kaksi ihmistä.

    Turmassa loukkaantunut on viety jatkohoitoon.

    Tie oli poikki puolisen tuntia onnettomuuden vuoksi Hollolan Kukonkoivun kohdalla. Viranomaiset ohjasivat liikennettä onnettomuuspaikan ohi poliisitutkinnan ajan.

    Liikenne turmapaikalla saatiin sujumaan illalla kuuden jälkeen.

    Pelastuslaitos sai hälytyksen onnettomuuspaikalle hieman kello 13 jälkeen.

    Poliisin mukaan valtatie 12 voi olla ruuhkainen useita tunteja keskiviikkona iltapäivällä. Onnettomuuspaikka raivataan sitten, kun se on tutkittu perusteellisesti.Markku Lähdetluoma / Yle

    Päivitetty kello 19.09. Liikenne sujuu taas.

    Ensimmäiset uudet peltipoliisit ilmestyivät tienvarteen: väistely ja äkkijarrutus eivät enää pelasta välähdykseltä

    Ensimmäiset uudet peltipoliisit ilmestyivät tienvarteen: väistely ja äkkijarrutus eivät enää pelasta välähdykseltä


    Tästä on kyseUudistunut ja hoikistunut peltipoliisi mittaa nopeutta tutkalla ja tallentaa videota.Viiden vuoden aikana uusille tieosuuksille tulee 500 tolppaa, joissa on 150 kameraa.Uusi tekniikka tehostaa nopeusvalvontaa myös...

    Tästä on kyseUudistunut ja hoikistunut peltipoliisi mittaa nopeutta tutkalla ja tallentaa videota.Viiden vuoden aikana uusille tieosuuksille tulee 500 tolppaa, joissa on 150 kameraa.Uusi tekniikka tehostaa nopeusvalvontaa myös kaupunkikeskustoissa.

    Äkkijarrutukset tai väistöt tiessä olevien silmukoiden kohdalla eivät enää pelasta kaahailijaa. Rikesakko tai sakko napsahtaa riippumatta kepulikonsteista, sillä uuden sukupolven tutkatekniikkaan pohjautuvat peltipoliisit mittaavat ajonopeuksia jopa 150 metrin päästä.

    Kamera voi seurata 32 ajoneuvon nopeuksia samanaikaisesti eri kaistoilta.

    Poliisin laskelmissa viiden vuoden aikana uusille tieosuuksille tulee 500 kameratolppaa, joissa kameroita on 150. Uuteen automaattivalvontaan tulee kaikkiaan 700 kilometriä. Uudet kamerat ja tolpat maksavat asennuksineen noin 4,4 miljoonaa euroa.

    Ensi vaiheessa uusia peltipoliiseja tulee nelos- ja kuutosteille kaikkiaan 37. Uusia kameroita saadaan nelisenkymmentä: osa näistä menee kaupunkikeskustoihin. Kamerat tolppiin asennetaan ensi vuoden alkupuolella.

    Tolppa tekee työtä ympäri vuorokauden vuodenaikaan katsomatta. Heikki Ihalainen

    Kamerat ovat ruotsalaisia ja Ruotsin poliisi on käyttänyt niitä jo vuosien ajan liikenteen valvonnassa.

    – Ruotsissa on noin 2 000 tolppaa ja jokaisessa tolpassa on kamera. Suomi on vähän köyhempi valtio. Joka tolppaan ei kameraa riitä, paljastaa poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta.

    Valtatiellä 24, Lahden ja Vääksyn välillä, automaattista liikenteenvalvontaa on ollut jo 20 vuotta.Markku Lähdetluoma / YleVanhatkin peltipoliisit pysyvät

    Vanhat peltipoliisit säilyvät entisillä paikoillaan mitaten nopeuksia entiseen tapaan tiessä olevien silmukoiden avulla. Ne on todettu toimintavarmoiksi, vaikka silmukkamittauksessa tietyt puutteet ovatkin.

    Tekniikka on niissäkin parantunut vuosien varrella. Kameroita on uusittu ja kuvat välittyvät poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen Malmille langattomasti kaikista kameroista.

    Suomen teillä on nykyisellään 971 peltipoliisia, tosin suurin osa niistä on ilman kameraa.

    – Kameroita on käytettävissä enimmillään noin 130, kertoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein.

    Peltipoliisit välähtävät noin 600 000 kertaa vuodessa. Puolet ajoneuvojen kuljettajista selviää huomautuksella.

    Kuvamäärä on valtaisa, mutta poliisin liikenneturvallisuuskeskuksessa ollaan valmiina kuvatulvan kasvuun uusien peltipoliisien myötä.

    – Suuntaus on ollut pitkään, että ylinopeuksien määrä liikennevirrassa on vähentynyt, lisäksi henkilökuntaa on vahvistettu, Pasterstein kertoo.

    Yksi työntekijä käsittelee keskimäärin 15 000 huomautusta tai sakkoa vuodessa.

    Uudet peltipoliisit saavat kamerat sisuksiinsa ensi vuoden alkupuolella.Markku Lähdetluoma / YleAlennetun nopeuden risteysalueet valvontaan

    Uusia peltipoliiseja on tulossa nelos- ja kuutosteiden ohella ainakin valtatielle 26 Haminan ja Taavetin välille. Lopuille mietitään vielä sijoituspaikkaa.

    ELY-keskukset ovat yhdessä poliisin kanssa katsoneet uusille peltipoliiseille sopivimmat paikat. Automaattikameroita tulee tieosuuksille, joissa tapahtuu runsaasti onnettomuuksia.

    Erityisesti alennetun nopeuden risteysalueita tullaan valvomaan automaattikameroilla.

    Uudenmaan ELY-keskuksesta liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka on ollut mukana suunnittelemassa uusien peltipoliisien sijoituspaikkoja muun muassa 4-tielle Lusin ja Vaajakosken välille.

    Tällä osuudella on tapahtunut paljon onnettomuuksia ja siellä on mitattu huomattavia ylinopeuksia.

    – Monestihan puhutaan sakkorysistä. Ehkäpä 20 vuotta sitten peltipoliiseja ei ole asennettu kaikkein fiksuimpiin paikkoihin. Nyt niitä aletaan asentaa liittymiin ja niissä on monesti alennettu nopeusrajoitus.

    – Rajoituksen noudattamisen ideana on nimenomaan se, että vältetään onnettomuuksia, Kelkka mainitsee.

    Lusin ja Vaajakosken välille uusia tolppakameroita nousee 21.Markku Lähdetluoma / YleEi enää silmukoita tien pintaan

    Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta on ollut kehittämässä automaattivalvontaa poliisille jo 1990-luvulta lähtien. Hän kertoo, että huomattavin etu uusissa kameroissa on, että silmukoita ei tarvitse enää asennella tien pintaan.

    – Tässä ei tarvitse olla enää sidoksissa silmukoihin, vaan ajonopeuksia voidaan seurata pidemmältä matkalta kuin aikaisemmin. Kamera voi seurata jopa 32 ajoneuvon nopeuksia samanaikaisesti eri kaistoilta.

    Ehkäpä 20 vuotta sitten asennettuja peltipoliiseja ei ole kaikkein fiksuimmissa paikoissa. Marko Kelkka

    Vaikka tutka mittaa nopeuksia jopa 150 metriin asti, varsinainen nopeuden mittauspiste katsotaan aina erikseen paikasta riippuen, Ihalainen kertoo.

    Uusien kameroiden lisäksi poliisille tulee kaksi uutta autoa, jotka varustetaan samoilla uudenaikaisilla tutkalaitteilla. Liikkuvia tutkapartioita on tulevaisuudessa kaikkiaan 25, joten poliisia näkee jatkossakin valvomassa ajonopeuksia myös tien päällä.

    – Tolppa on siinä mielessä hyvä, että se tekee työtä ympäri vuorokauden vuodenaikaa katsomatta.

    Tutkavalvontaa kaupunkien valoristeyksiin

    Uusi tutkatekniikka on tulossa vauhdilla myös kaupunkivalvontaan, Ihalainen kertoo. Parhaillaan poliisilaitoksen käyvät neuvotteluja kymmenen kaupungin kanssa. Tässä vaiheessa varmistumassa ovat Helsinki, Tampere ja Turku.

    – Vaikka olisi ollut halukkuuttakin laittaa vähän enemmän kaupunkikameroita, on todettu, että kaapeleita on tien alla niin paljon, että se on estänyt silmukoiden laittamisen. Tämä on ollut ongelma, sanoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen.

    – Lisänä kameroihin on otettu vielä videovarmistus, jota voidaan käyttää hyödyksi varsinkin risteyksissä, kun ajetaan punaista päin. Kamerat ottavat videokuvaa jonkin aikaa aina kuvaushetkellä.

    Ihalainen on vakuuttunut automaattikameroiden valvonnan hyödyistä.

    – Tolppa on siinä mielessä hyvä, että se tekee työtä ympäri vuorokauden vuodenaikaan katsomatta. Se tekee sitä räntäsateessa ja lumisateessa. Poliisi voisi olla vähän nirsompi näihin asioihin, Ihalainen hymähtää.

    Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen on ollut kehittämässä automaattista liikennevalvontaa 1990-luvulta lähtien.Markku Lähdetluoma / Yle
    Ostoskeskuksen tuhopolton toinenkin epäilty vangittiin Lahdessa

    Ostoskeskuksen tuhopolton toinenkin epäilty vangittiin Lahdessa


    Poliisi on saanut kiinni toisen Mukkulan ostoskeskuspalosta epäillyn miehen. Osa Mukkulan ostoskeskuksesta paloi syyskuun lopussa Lahdessa. Valvontakameran kuvassa näkyi kaksi miestä itse teossa. Toinen heistä vangittiin jo aiemmin, toinen...

    Poliisi on saanut kiinni toisen Mukkulan ostoskeskuspalosta epäillyn miehen. Osa Mukkulan ostoskeskuksesta paloi syyskuun lopussa Lahdessa.

    Valvontakameran kuvassa näkyi kaksi miestä itse teossa. Toinen heistä vangittiin jo aiemmin, toinen maanantaina 29. lokakuuta.

    Poliisi selvittää edelleen, miksi palo sytytettiin. Motiivi ei ole selvinnyt kuulusteluissa.

    Toisen epäillyn vangitsemisesta kertoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat verkkosivuillaan.

    Villasukka ilmanvaihtokanavassa ja teipillä tiivistetyt ikkunat – isännöitsijät törmäävät jatkuvasti mitä kummallisimpiin tee se itse -ratkaisuihin

    Villasukka ilmanvaihtokanavassa ja teipillä tiivistetyt ikkunat – isännöitsijät törmäävät jatkuvasti mitä kummallisimpiin tee se itse -ratkaisuihin


    Kun kesäsäät vaihtuvat syksyksi, monessa asunnossa ihmetellään, miksi patterit eivät lämmitä. Kun muutenkin paleltaa, houkutus sulkea viileää ilmaa puskevat raitisilmaventtiilit saattaa kasvaa suureksi. Asukas, huolehdi ainakin...

    Kun kesäsäät vaihtuvat syksyksi, monessa asunnossa ihmetellään, miksi patterit eivät lämmitä. Kun muutenkin paleltaa, houkutus sulkea viileää ilmaa puskevat raitisilmaventtiilit saattaa kasvaa suureksi.

    Asukas, huolehdi ainakin näistä!

    Ilmanvaihto

    Tulo- ja poistoilmaventtiilien toimintakyvystä huolehtiminen kuuluu yleensä osakkaan tai vuokralaisen vastuulle. Niitä ei saa missään tapauksessa tukkia, ja ne on pidettävä puhtaina.

    Yle

    Täysin koneistetuissa järjestelmissä raitis ilma tulee asuntoon yhtä putkea pitkin, ja asunnon sisältä löytyvän ilmanvaihtoyksikön suodattimet tulee vaihtaa kaksi kertaa vuodessa. Vanhemmissa ratkaisuissa raitista ilmaa saadaan huoneiston ulkoseiniin tai ikkunankarmeihin asennettujen venttiilien kautta. Ne on puhdistettava niin ikään kahdesti vuodessa.

    Poistoilmaventtiileitä huoneistoissa on yleensä ainakin keittiössä ja kodin märkätiloissa. Jos asunnossa on liesituuletin, sen suodattimien vaihto kuuluu asukkaalle.

    Asukas ei saa omatoimisesti muuttaa poistoilmaventtiileiden säätöjä.

    Patterit

    Vesikiertoisten pattereiden toiminta häiriintyy, mikäli pattereissa on ilmaa. Pattereiden ilmaus on joko asukkaan tai huoltoyhtiön tehtävä riippuen taloyhtiön säännöistä.

    Viemärit

    Osakkaan tai vuokralaisen vastuulla on myös pitää viemärit auki. Lattiakaivon kansi on avattava silloin tällöin puhdistusta varten.

    Paloturvallisuus

    Jokaisessa huoneistossa tulee olla vähintään yksi palovaroitin 60 neliömetriä kohti. Paristojen varaus on tarkastettava säännöllisesti. Vastuu palovaroittimien hankinnasta ja toiminnasta on asukkaalla.

    Yleistä

    Säännöt huoneistojen kunnossapitojen vastuista vaihtelevat jonkin verran taloyhtiöittäin. Vähänkin epäselvissä tilanteissa asukkaan kannattaa olla yhteydessä vuokranantajaan, taloyhtiön johtoon tai isännöitsijään. Nyrkkisääntönä asunnon haltijan vastuulla on hoitaa huoneistoaan huolellisesti siten, etteivät taloyhtiön vastuulla olevat rakennuksen osat rikkoudu. Tähän kuuluu myös velvollisuus ilmoittaa ongelmista, kuten vuotavista putkista.

    Lähteet: Isännöitsijät Matti Koskinen, Toivo Korhonen ja Sami Reinikka, pelastustoimi.fi ja Isännöintiliitto

    – Pahinta, mihin olen törmännyt, oli kun asunnossa oli teipattu sekä tulo- ja poistoilmaventtiilit että ikkunoiden ja ovien pielet kauttaaltaan, kertoo Isännöintiliiton puheenjohtaja, isännöitsijä ja yrittäjä Toivo Korhonen joensuulaisesta JIP-isännöinnistä.

    Kun ilma ei liiku suuntaan tai toiseen, tuloksena voi olla pahakin kosteusvaurio. Sellainen on mahdollista saada aikaan vähemmälläkin teippauksella.

    – Villasukat ovat aika yleisiä. Niillä on tukittu monet venttiilit, toteaa Realia Lahden isännöitsijä Sami Reinikka.

    Hän muistelee tapausta, jossa vuokralainen oli valittanut, että asunto on asumiskelvoton, kun kylpyhuoneen nurkat ja ikkunoiden tiivisteet ovat paksussa homeessa. Kun asiaa alettiin tutkia, vuokralainen oli tukkinut kylpyhuoneen poistoilmaventtiilin.

    – Kun asukkaat kävivät suihkussa, kaikki kosteus jäi sinne. Lopulta nurkat olivat homeessa.

    Pahimmassa tapauksessa tee se itse -ihmiset voivat virityksillään sotkea koko kiinteistön ilmanvaihtosysteemin.

    – Jos talossa on huippuimuri, jostain imuri sen ilman vetää. Eli jos yhdessä asunnossa venttiilit on tukittu, naapurin venttiilin kautta pitää saada tuplamäärä ilmaa, Reinikka selittää.

    Entä jos paleltaa?

    Lämmitysjärjestelmät lähtevät monissa kiinteistöissä toimimaan automaattisesti, kun ilman lämpötila laskee tarpeeksi alas. Kestää aikansa, ennen kuin lämpö leviää asuntoihin niin, että patterit tuntuvat lämpimiltä. Alkusyksystä niiden ei tosin ole tarkoituskaan paahtaa polttavan kuumina. Sen aika on sitten paukkupakkasilla.

    Lahdessa yli 7 000 vuokra-asuntoa omistavan Lahden Talot Oy:n isännöintipäällikkö Matti Koskinen kertoo, että ilmojen viiletessä puhelimet alkavat soida, kun asukkaat pyytävät lisää lämpöä.

    Saman on huomannut Realia-isännöinnin Sami Reinikka. Hän huomauttaa, että lämpötilan nostaminen esimerkiksi viidellä asteella tulisi taloyhtiöille todella kalliiksi, joten pyyntöihin ei yleensä voida vastata. Väliaikaista viileyttä pitäisikin Reinikan ja Koskelan mukaan pystyä hetkellisesti sietämään.

    Pahimmillaan asukkaan huolimattomuus tai ilmanvaihtoa sotkevat tee se itse -ratkaisut voivat aiheuttaa vakaviakin vaurioita talon rakenteisiin.Arja Lento / Yle

    – Omatoimiset ratkaisut liittyvät useimmiten juuri kylmäntunteeseen, ennen kuin lämmitysjärjestelmät ovat syksyllä lähteneet toimimaan, Lahden Talojen Koskinen sanoo.

    JIP-isännöinnin Korhonen toteaa 25-vuotisen uransa aikana törmänneensä mitä mielikuvituksellisempiin, omatoimisiin lämmitysratkaisuihin.

    – Esimerkiksi uunia on käytetty lämmitykseen.

    Villasukilla on tukittu monet venttiilit. Sami Reinikka

    Lämmitysjärjestelmästä huolehtiminen kuuluu taloyhtiön vastuulle. Sitä ei saa lähteä omatoimisesti säätämään, sillä tee se itse -ratkaisut saattavat sotkea koko kiinteistön lämmitysjärjestelmän tasapainon, isännöitsijät muistuttavat.

    – Joskus törmäämme siihen, että patteriventtiileitä mennään roplaamaan itse. Sehän on täysin laitonta meininkiä, Lahden Talojen Koskinen sanoo.

    Jos asukkaan toiminta aiheuttaa vaurioita talon rakenteisiin, vastuu korjauskuluista kuuluu tälle, vaikka rakenteista huolehtiminen yleisesti on taloyhtiön tehtävä.

    Onko sinulla kokemuksia kummallisista virityksistä taloyhtiössäsi? Osallistu keskusteluun jutun alla.

    Kultaseppien grand old man arvioi nykykoruja:

    Kultaseppien grand old man arvioi nykykoruja: "Niissä elää Fabergén henki" – katso kuvat taiturimaisista koruista


    Tästä on kyseKarl Fabergé (1846–1920) toimi Aleksanteri III:n ja Nikolai II:n hovihankkijana Pietarissa. Hovin ohella töitä tilattiin ulkomaita myöten.Fabergén pajoissa oli apuna kultaseppämestareita, monet heistä suomalaisia. Töitä tehtiin...

    Tästä on kyseKarl Fabergé (1846–1920) toimi Aleksanteri III:n ja Nikolai II:n hovihankkijana Pietarissa. Hovin ohella töitä tilattiin ulkomaita myöten.Fabergén pajoissa oli apuna kultaseppämestareita, monet heistä suomalaisia. Töitä tehtiin mestari-kisälli-periaatteella.Pajat lakkautettiin Venäjän vallankumouksen jälkeen. Suomeen palanneet sepät vaikuttivat muun muassa ensimmäisen kultaseppäkoulun opetukseen.Kultaseppien liitto perusti koulun Helsinkiin vuonna 1938. Myöhemmin koulu muutti Lahteen.Nykyisin koulutus on jakautunut koru- ja esinemuotoilun ammattikorkeaopintoihin Muotoiluinstituutissa ja kultasepänalan toisen asteen koulutukseen Salpauksessa.Muotoiluinstituutin opetus nykymuodossaan on päätetty lakkauttaa. Uusia suunnitelmia on vireillä, mutta päätöksiä puuttuu.

    Kultaseppämestari Esko Timosta voi hyvällä syyllä kutsuta Fabergén oppipojaksi kolmannessa polvessa.

    Timosen opiskeluvuodet ajoittuvat 1970-luvulle, jolloin kultaseppäkoulu siirtyi Helsingistä Lahteen. Tuolloin koulun johtajana ja opettajana toimi Olli Auvinen, jonka oppi-isä puolestaan oli koulun ensimmäinen kultatyön opettaja, pietarilaisen koulukunnan kasvatti ja Pietarissa syntynyt Georg Buchert.

    Timonen on alallaan arvostettu opettaja ja koulutuksen kehittäjä. Vuonna 1997 hän oli mukana järjestämässä Lahden historiallisen museon Fabergé-näyttelyä, joka saavutti suuren suosion.

    Nyt eläkepäiviään viettävä Esko Timonen kutsutaan edelleen mielellään paikalle ja puhumaan, kun korualalla kokoonnutaan – niin myös Lahdessa lokakuun alussa järjestettyyn Kultasepänalan koulutuksen 80-vuotisjuhlaseminaariin ja -näyttelyyn.

    Oona Sonnisen Gaiassa on taidokkaita yksityiskohtia.Tuija Veirto / YleLaadusta tinkimättä

    Esko Timonen näkee monissa Sibeliustalon näyttelykoruissa ja -esineissä Fabergén henkeä. Se ilmenee vaikkapa aiheessa tai muotokielessä. Fabergén pajoilla haettiin innoitusta usein luonnosta: tehtiin kukkia, kasveja ja puita. Myös eksoottiset aiheet ja maailmat kiinnostivat.

    Keskeistä kaikessa tekemisessä oli laatu.

    Korut tehtiin ajan kanssa, käytiin läpi huolella ja tarkastettiin moneen kertaan. Töissä käytettiin ylellisiä materiaaleja. Metalleista suosikki oli platina.

    – Koruja tilattiin paitsi hoviin Pietarissa, myös ympäri maailmaa. Laatu oli todella korkea: sitä ei voi kuin ihailla ja ihmetellä.

    Laputa: Mikko Pyykönen.Tuija Veirto / Yle

    – Kun näin Mikko Pyykösen Laputan, mieleeni tulivat heti Fabergén mestarit. Heillähän pääsiäismuniin ja moniin muihin koriste-esineisiin kätkettiin joku yllätys, koska tsaari tykkäsi sellaisista kovasti.

    – Ja tässähän on yllätys. Kun rasian pohjassa kääntää vieteriä, hopeinen, kaiverruksin koristeltu rasia soi ja kannen puu pyörii, sanoo Timonen.

    Gaia: Oona Sonninen.Eve Nieminen.

    – Tässä Oona Sonnisen Gaiassa on käytetty taitavasti timantteja, valkokultaa ja emalitekniikkaa. Emalin alle on kaiverrettu kineettinen kuvio, joka on päällystetty läpinäkyvällä emalilla.

    – Fabergén emalitaiteilijoiden töihin upea hohto saatiin aikaan juuri usean päällystekerroksen avulla, valaisee Timonen.

    Kotimaisen jalokiven lumo: Pekka KulmalaEve Nieminen

    – Pekka Kulmalan Kotimaisen jalokiven lumo -sormuksessa ihastusta herättävät tekniikka ja materiaalit – kivenä Luumäen berylli, timantit ja useampivärinen kulta – sekä tinkimätön laatu, siitä pidettiiin kiinni Fabergén työpajoissa.

    – Jalokiviä käytettiin tuolloin paljon, niitä saatiin Uralilta ja jalokivikaivoksista eri puolilta tsaarin suuriruhtinaskuntaa.

    Talviyö: Minna Valonen.Eliza Rask

    – Tästä Minna Valosen Talviyöstä tulee mieleen Alma Pihl. Hän suunnitteli muun muassa keisarillisen Talvimunan, jota on pidetty yhtenä kaikkien aikojen kauneimmista esineistä. Korussa on samaa henkeä kuin Alma Pihlin jääkoruissa, vaikka materiaalit ovat vaatimattomampia.

    – Ilme on jugend-tyylinen, kuten useissa sen ajan koruissa, miettii kultaseppämestari Esko Timonen.

    Fabergen Talvimuna Pushkin-museon näyttelyssä 2002.Sergei Ilnitsky / EPA

    Lue myös:

    Vaarin perintökulta päätyi kilpailutöihin mummon suostumuksella – suomalainen Ildar Wafin kisaa koruilla Hyèresin muotifestivaalilla

    Bileissä liikkuu tappavan arvaamattomia huumeita – Suomeen ehdotettu huumetunnistuspalvelu pelastaisi satunnaiskäyttäjiä?

    Bileissä liikkuu tappavan arvaamattomia huumeita – Suomeen ehdotettu huumetunnistuspalvelu pelastaisi satunnaiskäyttäjiä?


    A-klinikkasäätiö ehdottaa, että Suomessa otettaisiin käyttöön huumetunnistus osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Huumeenkäyttäjä voisi tuoda pienen määrän saamaansa ainetta kemiallisesti analysoitavaksi. Tunnistus toimisi...

    A-klinikkasäätiö ehdottaa, että Suomessa otettaisiin käyttöön huumetunnistus osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Huumeenkäyttäjä voisi tuoda pienen määrän saamaansa ainetta kemiallisesti analysoitavaksi. Tunnistus toimisi projektikoordinaattori Miina Kajoksen mukaan neulojenvaihdosta tunnetuissa terveysneuvontapisteissä sekä muissa sote-palveluissa.

    – Lisäksi palvelua voitaisiin tarjota suurten festivaalien tai bileiden yhteydessä, jotta tavoitetaan muutkin kuin huumeiden ongelmakäyttäjä.

    Vähäinen määrä huumetta hallussa, kuinka poliisi toimii?Poliisilla on lähtökohtainen puuttumisvelvollisuus johtuen esitutkintalain "esitutkintapakosta".Yleisimmin asiasta kirjataan rikosilmoitus. Mikäli hallussa on epäiltyä huumausainetta, se takavarikoidaan.Jos määrä on vähäinen, kyseessä on huumausaineen käyttörikos.Käyttörikoksesta voidaan antaa sakkovaatimus – joissakin tapauksissa huomautus.On myös mahdollista, että asiaa esitetään syyttäjän rajoitettavaksi. Lisäksi on mahdollista, että asiassa suoritetaan esitutkinta, joka menee syyttäjälle syyteharkintaan.Alle 18-vuotiaiden osalta ei käytetä poliisialoitteista sakkovaatimusta. Alle 18-vuotiaalle ensikertalaiselle järjestetään puhuttelutilaisuus, johon osallistuu myös syyttäjä. Keskeistä on tukea käytöstä irtautumista ja hoitoon ohjausta.

    Lähde: Poliisihallitus

    Esimerkiksi satunnaiset bilekäyttäjät olisi Kajoksen mukaan hyvä tavoittaa mahdollisimman helposti.

    – Huumeisiin kerran hairahtuneelle nuorelle nykymuotoinen rangaistuskäytäntö voi olla kohtuuton seuraus, jos ajatellaan hänen tulevia opintojaan ja työuraansa.

    Ainetunnistus on tuttu palvelu muun muassa keskieurooppalaisilla musiikkifestivaaleilla. Tunnistus voisi toimia A-klinikkasäätiön mielestä Suomessakin matalan kynnyksen palveluna ihmisen herättäjänä huumeiden vaaroihin. Palveluun tuodun näytteen koostumus analysoitaisiin joko paikan päällä tai lähetetään laboratorioon tutkittavaksi. Kun analyysitulos on valmis, se kerrotaan näytteen tuojalle.

    – Korostaisin sitä, että ainetunnistuspalvelu vaatii ammatillista päihdetyötä sekä laboratoriotason laitteita. Pikatestit eivät anna riittävän tarkkoja tuloksia, sanoo projektikoordinaattori Miina Kajos.

    Palvelu voisi vähentää huumeista johtuvia kuolemantapauksia. Matti Tolvanen

    Joissakin huume-erissä vaikuttavan aineen pitoisuus saattaa olla erittäin suuri. Se lisää yliannostuksen ja kuoleman riskiä. A-klinikkasäätiön mielestä ihmisen riskitietoisuutta edistävät paitsi analyysitulos, myös henkilön käyttötapoihin räätälöidyn riskitiedon jakaminen. Samalla huumetta kokeillut ohjattaisiin tarvittaessa muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

    Näytettä ei annettaisi takaisin näytteen tuojalle.

    Ainetunnistuspalvelu on hiljattain ollut esillä Helsingin kaupungin päätöksenteossa, koska 28 valtuutettua teki asiasta aloitteen. Sosiaali- ja terveyslautakunta totesi syyskuussa pitämässään kokouksessa, että palvelun käyttöönotossa on lainsäädännöllisiä haasteita.

    "Huumeiden tunnistamisen suurimpana haasteena lainsäädännön näkökulmasta on, että palvelun henkilökunta käsittelisi huumausaineita ja siihen pitäisi olla huumausainelain mukainen käsittelylupa. Tällä hetkellä käsittelyluvan kriteerit ja niiden tulkinta on sellainen, ettei käsittelylupaa vaikuta olevan mahdollista saada tähän tarkoitukseen edes tieteellisen tutkimuksen tekemisen kannalta."

    Huumeruiskujen keräysastia.Emilia Korpela/Yle

    Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnossa kaupunginhallitukselle todetaan, että esimerkiksi Isossa-Britanniassa on tehty ainetunnistuksella täydennettyä terveysneuvontaa ilman huumausaineiden käsittelylupaa. Asia on ratkaistu maassa niin, että poliisi on toiminnassa mukana.

    Nyt Helsingissä aiotaan jatkaa huumeiden tunnistamispalvelun toteutukseen liittyvien kysymysten käsittelyä eri toimijoiden kesken.

    Professori: Voisi lisätä käyttöä, mutta vähentäisi kuolemia?

    Ainetunnistuspalvelun esteenä Suomessa on, että huumeiden käyttö, hallussapito ja välittäminen ovat rangaistavia tekoja. Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan ainetunnistuspalvelun tuomisessa Suomeen olisi nykytilanteessa pulmia.

    – Nykylainsäädännön mukaan poliisin pitäisi puuttua siihen, jos ihminen vie huumetta testattavaksi. Se on huumeen hallussapitoa.

    – Riskinsä on siinäkin, edistettäisiinkö huumeiden käyttöä. Ihminen voisi käydä testauttamassa pienen määrän huumetta ennakkoon ainetunnistuspalvelussa. Tältä pohjalta hän saattaisi innostua pohtimaan, ostaisiko huumetta enemmän, pohtii Tolvanen.

    Ainetunnistuspalvelun mahdollisena myönteisenä puolena professori Matti Tolvanen näkee terveysseikat.

    – Palvelu voisi vähentää huumeista johtuvia kuolemantapauksia.

    Tolvanen myöntää, että yksittäinen hairahdus voi haitata joskus kohtuuttomastikin ihmisen opintoja ja työuraa.

    – Jos huumetta on ollut hallussa vähäinenkin määrä, voi se näkyä poliisin rekistereissä ja tulla eteen esimerkiksi silloin, kun henkilöstä tehdään turvallisuusselvitys. Selvityksiä tehdään muun muassa poliisikoulussa, rajavartiostossa, armeijassa ja hoitoalalla.

    Kokaiinia.AOPPelkkä huomautuskin kirjautuu järjestelmiin

    Poliisilla on mahdollisuus harkintaan, jos esimerkiksi nuorella on hallussaan vähäiseksi katsottava määrä huumausainetta. Hämeen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäen mukaan näissä tilanteissa mukana neuvottelussa saattavat olla vanhemmat, ja nuori sitoutetaan lähtemään hoitoon.

    Lievimmillään poliisi voi antaa huomautuksen sakon sijaan.

    – Huomautuksenkin antaessaan poliisi dokumentoi tapauksen. Merkintä voi siis tulla eteen myöhemmin esimerkiksi työnhaussa. Tietyissä ammateissa näin pitääkin olla, koska näin saadaan varmistettua henkilön turvallisuus, toteaa Koskimäki.

    Koskimäellä ei ole vahvaa kantaa huumeiden tunnistuspalveluun: ei puolesta eikä vastaan.

    – Huumeidenkäyttäjiä on joka tapauksessa aina.

    Huumeiden yliannostukseen tai huumeiden vuoksi tapahtuvaan häiriökäyttäytymiseen törmätään muun muassa käytännön ambulanssityössä. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ensihoitopäällikkö Sami Rive suhtautuu huumeiden tunnistuspalveluun skeptisesti.

    – Siinähän voisi käydä niin, että ihminen käy testaamassa ostamansa huumeen epäpuhtauden asteen: onko se liian vahvaa kamaa, sekoitettua vai jatkettua. Jos huume olisi puhdasta, innostaisi se ehkä kokeilemaan ja ostamaan lisää.

    Takavarikoituja amfetamiinipusseja.Poliisi

    A-klinikkasäätiön mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella puolestaan on keskusteltu siitä, että ainetunnistus päinvastoin helpottaisi ensihoidon työtä.

    – Ensihoito saisi nopeasti tietoa liikkeellä olevista aineista. Niistä voitaisiin myös varoittaa ennen laajempien haittojen ilmenemistä. Lisäksi saataisiin kerättyä nykyisellään piiloon jäävää tutkimus- ja seurantatietoa huumetilanteesta, uskoo projektikoordinaattori Miina Kajos.

    Kajoksen mukaan muiden maiden esimerkkien perusteella ei ole vaikuttanut siltä, että ainetunnistus lisäisi käyttöä.

    – Pikemminkin ihmiset usein jättävät hävitettäväksi odotuksista poikkeavat aineet taikka vähintäänkin säätävät annostusta ja käyttötapoja vähemmän riskialttiiseen suuntaan.

    Lue myös:

    Pitäisikö ihmisten antaa testauttaa huumeitaan festareilla? Asiantuntijoiden mielestä kyllä

    Työelämä vaatii meiltä yhä enemmän skarppiutta ja kokonaisuuden hallintaa – lääkäri näkee kasvaneen kannabismyönteisyyden uhkana

    Kannabisosakkeet ovat saaneet kansainväliset sijoittajat ekstaasiin, mutta kestääkö huuma?

    Kanada laillisti kannabiksen – seuraavatko muut maat? Professori: Nykyinen kieltopolitiikka ei ole ollut kovin onnistunutta

    Asuntomarkkinoilla tehdään nyt tiliä tonteilla – Asunnon ostaja, lue tontin vuokrasopimus tarkasti

    Asuntomarkkinoilla tehdään nyt tiliä tonteilla – Asunnon ostaja, lue tontin vuokrasopimus tarkasti


    Tästä on kyseYhä useammat kerrostalot nousevat tonttirahastojen omistamille vuokratonteilleRahastojen toimintatavat poikkeavat toisistaan paljon ja tonttivuokra voi kallistua lyhyessä ajassa merkittävästiAsunnon kokonaishintaa on vaikea arvioida...

    Tästä on kyseYhä useammat kerrostalot nousevat tonttirahastojen omistamille vuokratonteilleRahastojen toimintatavat poikkeavat toisistaan paljon ja tonttivuokra voi kallistua lyhyessä ajassa merkittävästiAsunnon kokonaishintaa on vaikea arvioida monimutkaisten tonttisitoumusten vuoksiMaksamaton tonttivuokra voi johtaa rakennuksen menettämiseen tonttirahastolle

    Asuntosijoittamisen ammattilainen Timo Metsola sanoo suoraan sen, mistä taloyhtiölainoissa ja tonttirahastoissa on kysymys:

    – Näillä kaikilla pyritään siihen, että asunto tulee ostajalle kalliimmaksi ilman, että hän sitä huomaa tai ymmärtää. Näistä elementeistä jokaisen tarkoitus on hämärtää asunnon todellisen kokonaishinnan kalleutta, Timo Metsola sanoo.

    Se on kova väite.

    Metsola on Vuokraturva Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän on tullut tunnetuksi värikkäänä ja kantaaottavana keskustelijana. Hän muun muassa pitää uusien kerrostaloasuntojen myynnissä yleistynyttä suurta yhtiölainaosuutta venäläisenä rulettina, joka uhkaa romuttaa asunto-osakeyhtiöiden vakaan luottoaseman.

    Nyt uutena elementtinä ovat tulleet tonttirahastot, jotka ostavat uusien kerrostalojen tontteja ja vuokraavat ne taloyhtiöille.

    Taloyhtiö nurin tonttivuokran vuoksi

    Saadakseen tietää huoneiston kokonaishinnan, pitää ostajan laskea velattoman hinnan päälle huoneiston osuus tonttivelasta. Tätä tuskin kukaan tavallinen asunnonostaja tekee.

    Kokonaishinnan lisäksi asumiskulut voivat nousta yllättävän suuriksi muutamassa vuodessa, jos maksettavana on sekä taloyhtiölaina että joka vuosi kallistuva tonttivastike.

    Laki suojaa tontin omistajaa vuokrarästeiltä, mutta huoneiston omistaja voi jopa menettää asuntonsa taloyhtiön konkursissa.

    Näin on käynyt Lahdessa, jossa taloyhtiö haettiin konkurssiin 530 000 euron vuokrasaatavan vuoksi, kertoo Rakennuslehti 24. elokuuta. Tonttivuokra nousi tontin omistajavaihdoksen jälkeen yli 7 euroon asuinneliöltä, ja nousee edelleen. Taloyhtiöllä ei ollut tähän varaa. Yhtiö meni nurin.

    Taloyhtiön omistaja Nuorisosäätiö valmistelee parhaillaan tutkintapyyntöjä asiasta, vahvistaa toimitusjohtaja Kimmo Pihlman Ylelle. Asunto-osakeyhtiön konkurssi liittyy osaltaan Nuorisosäätiön epäiltyihin väärinkäytöksiin, jotka ovat oma laaja kokonaisuutensa.

    Rakennuslehti kertoo myös tapauksesta, jossa Vantaalla sijaitsevan talon tonttivuokra nousee kuudessa vuodessa yhteensä vähintään 17,5 prosenttia.

    Molemmat tontit omistaa suuri kansainvälinen kiinteistörahasto NREP, joka ei kerro maanvuokrasopimusten yksityiskohtia julkisuuteen. Johtaja Petri Valkaman mukaan ne noudattavat yleistä markkinakäytäntöä.

    – Normaali käytäntömme on, että ensimmäisinä vuosina pidämme vuokran alhaisena ja nostamme sitä vähitellen kohti markkinatasoa. Vuokran lopullinen taso perustuu meillä tontin hintaan ja edellyttämäämme tuottoprosenttiin, Valkama kertoo sähköpostitse Ylelle.

    Ongelmia tonttirahastojen kanssa on toistaiseksi ollut Suomessa vain muutama, mutta riski on olemassa, sanovat asiantuntijat.

    Jutun lopussa sijoitusjohtaja Juho Pajarin asunnonostajan muistilista.

    "Ostajaa voidaan vetää nenästä"

    On harvinaista, että tavallinen asunnonostaja lukisi tontinvuokrasopimuksen kunnolla läpi - ja ymmärtäisi sen.

    Tonttiosuuden lunastamiseen ja vuokrankorotuksiin liittyviä asioita käsitellään uuden asunnon kauppaa hierottaessa usein lähinnä otsikkotasolla, yksityiskohtiin menemättä.

    – Tämä valitettavasti mahdollistaa sen, että osassa sopimuksista tontinvuokran korotusehdot ja lunastushinta voivat olla kohtuuttomat. Suomeksi sanottuna ostajaa voidaan siis vetää nenästä, Timo Metsola sanoo.

    Vuokraturva Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo MetsolaHarri Fagerholm / Yle

    Metsolan mukaan tällä voi olla vaikutusta koko taloyhtiön maineeseen ja sitä kautta asuntojen hintoihin.

    – Kun samoihin taloyhtiöihin yhdistyy myös todella suuria yhtiölainoja, uutena ostetun ja käytetyksi muuttuneen asunnon myyminen eteenpäin muutamien vuosien kuluttua voi olla hankalampaa kuin nyt tulee ajatelleeksi.

    Miljardin euron markkina

    Kuvio toimii tyypillisesti niin, että rakennusliike ostaa kerrostaloa varten tontin ja myy sen tonttirahastolle, joka toimii sijoittajilta saadulla rahalla. Rakennusliikkeen pääomaa ei sitoudu tonttiin ja kustannukset rajoittuvat rakennusaikaiseen tonttivuokraan.

    Sijoittajille tonttirahasto tarjoaa varmaa ja pitkäaikaista, arviolta noin 5-6 prosentin vuotuista tuottoa sijoitetulle pääomalle. Miinuskorkojen aikana tuottoa voi pitää varsin hyvänä. Sijoittajan pääoma on turvattu, koska vakuutena on tontilla sijaitseva rakennus.

    Tonttirahastokonseptin kehitti ja otti ensimmäisenä käyttöönsä asuntorahoittamiseen erikoistunut Hypoteekkiyhdistys vuonna 2005. Rahastoa tarjotaan lähinnä insituutioille, kuten eläkeyhtiöille. Hypo sai toimia ilman sanottavaa kilpailua tasan kymmenen vuotta.

    Muutos tapahtui vuonna 2015 kun eri tavoin toimivia tonttirahastoja alettiin tarjota myös yksityisille sijoittajille. Rahastoja on ilmaantunut sen jälkeen koko ajan lisää niiden tarjoaman vakaan tuoton vuoksi.

    Suomen Hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) sijoitusjohtajan Juho Pajarin mukaan kilpailu tonttimarkkinoilla on saanut myös huolestuttavia piirteitä.

    – Ongelma on se, että kun kilpailu aukeaa, niin menee sellaiset viitisen vuotta ennen kuin nähdään, että mihin se johti.

    Tonttirahastojen omistamien tonttien määrästä ei ole tutkittua tietoa, mutta Pajari arvioi suuruusluokaksi tällä hetkellä noin miljardi euroa. Tontteina se tekee noin 600 - 800 kerrostalotonttia, joissa on karkeasti arvioituna 30 000 - 40 000 huoneistoa.

    Suomen Hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) sijoitusjohtaja Juho PajariHarri Fagerholm / YleKohtuutonkin sopimus voi sitoa 100 vuodeksi

    Suurin osa rahastoista tyytyy maltilliseen elinkustannusindeksiin sidottuun vuokrankorotukseen ja lunastettavaan tonttiin, mutta osa rahastoista hakee parempaa tuottoa kiinteillä korotuksilla.

    Vuokraa voidaan ensimmäisten vuosien aikana korottaa jopa kaksi kertaa vuodessa.

    Tonttivuokrasopimuksia on tehty jopa 100 vuoden mittaisiksi ilman lunastusmahdollisuutta. Taloyhtiöllä ei ole mahdollisuutta irtautua huonostakaan sopimuksesta.

    Rahasto voi myös olla määräaikainen, jolloin tontti myydään eteenpäin sopimuskauden jälkeen. Taloyhtiöllä ei ole mahdollisuutta estää tontin myyntiä talon alta, jos siitä ei ole erikseen sovittu maanvuokrasopimuksessa.

    Erilaisten tonttirahastomallien suurimmista riskeistä ei ole vielä käyty avointa keskustelua riittävästi Hypon sijoitusjohtaja Juho Pajari

    – Uusi omistaja saattaa hyödyntää sopimusehtojen sallimia tontinvuokran tai lunastushinnan korotuksia aggressiivisemmin kuin alkuperäinen kenties maineeltaan toisenlainen tonttisijoittaja. Siinä mielessä tontin omistajan vaihtuminen voi olla riski, Timo Metsola arvioi.

    Hypon tonttikonseptissa laaditaan maanvuokrasopimuksen lisäksi myös kiinteistökaupan esisopimus, jossa maanomistaja on sitoutunut myymään tontin määräosissa vuokra-ajan kuluessa vain asunto-osakeyhtiölle.

    Sijoitusjohtaja Juho Pajarin mukaan Hypon konseptissa asunnonostaja tietää alusta alkaen tonttinsa ostohinnan ja vuosivuokran eikä yllätyksiä ole luvassa.

    – Mukana ei ole piilokuluja tai ennalta sovittuja, kiinteitä arvonnousuja. Yksittäiset osakkeenomistajat tai taloyhtiö voivat myös lunastaa kesken vuokra-ajan, pääasiassa vuosittain, tontin itselleen, Juho Pajari kertoo.

    Pajarin mukaan tarkkaavaisuutta tarvitaan sekä kuluttajilta että rahoittajilta.

    – Voi olla, että erilaisten tonttirahastomallien suurimmista riskeistä ei ole vielä käyty avointa keskustelua riittävästi, Pajari sanoo.

    Henrietta Hassinen / Yle"Voi olla viisasta jättää kauppa tekemättä"

    Asunnonostajan ainoa tapa varmistaa selustansa on lukea maanvuokrasopimus - ja ymmärtää se. Hyvin tehty maanvuokrasopimus ottaa huomioon myös huoneistojen omistajat ja suojaa ylisuurilta vuokrilta myös mahdollisen omistajanvaihdoksen jälkeen.

    – Ostajalla on oikeus nähdä tontin vuokrasopimus ja saada myyjältä tietoa vuokraehdoista. Mikäli ehdot ovat epäselvät tai vaikuttavat kohtuuttomilta, voi olla viisasta jättää kauppa tekemättä, Helsingin OP-kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Päivi Jääskeläinen kertoo Ylelle sähköpostitse.

    Jääskeläisen mukaan tonttirahaston omistamasta tontista kannattaa varmistaa, että vuokraehdoissa on vähintään lunastusoikeus ennalta sovituin ehdoin ja sovitulla aikavälillä.

    – Kuluttajan ei kannata ostaa asuntoa, mikäli tonttirahaston vuokrasopimus on ylipitkä, jopa 100 vuotta, eikä sopimuksessa ole lunastusmahdollisuutta vuokra-aikana, Päivi Jääskeläinen kertoo.

    Jääskeläisen mukaan rahoittajapankille riski voi tulla silloin, jos tontti on lähtökohtaisesti hinnoiteltu väärin ja vuokra liian kallis. Se voi alentaa varsinaisen rakennuksen arvoa ja johtaa sekä asunto-osakeyhtiön että yksittäisen asiakkaan maksuongelmiin.

    Asunnonostajan muistilista - mitkä asiat on hyvä tarkistaa ennen ostopäätöstä

    Kuluttajan on joskus vaikea pysyä perässä asuntomarkkinoiden muutosvauhdissa. Hypon sijoitusjohtaja Juho Pajari antaa asunnonostajalle kolme neuvoa:

    Tarkista, että vuokratontti on lunastettavissa omaksi. Se taklaa pitkälti muut riskit.Tarkista, onko vuokratontin lunastushinta ja vuosivuokra sidottu elinkustannusindeksiin. Kiinteät prosenttikorotukset tai muut korotusperusteet voivat tuottaa ikävän yllätyksen muutaman vuoden kuluttua.Ota selvää, onko maanomistaja pitkäjänteinen toimija. Määräaikainen tonttirahasto voi olla riski, koska tontti on myytävä määräajan jälkeen, usein 7-10 vuoden kuluttua.Yle

    "Markkinoilla ei voi enää toimia kannattavasti" – Pohjolan Liikenne lopettamassa kaikki kaukoliikenteen vuoronsa


    Bussiyhtiö Pohjolan Liikenne harkitsee kaukoliikenteen pikavuorojensa lopettamista. Yhtiöllä on nykyisin arkisin 54 lähtöä viidellä eri reitillä. Vilkkain on Helsingin ja Turun välinen reitti, jossa on päivittäin 28 lähtöä. Myös Helsingin...

    Bussiyhtiö Pohjolan Liikenne harkitsee kaukoliikenteen pikavuorojensa lopettamista. Yhtiöllä on nykyisin arkisin 54 lähtöä viidellä eri reitillä. Vilkkain on Helsingin ja Turun välinen reitti, jossa on päivittäin 28 lähtöä.

    Myös Helsingin ja Kotkan välinen reitti on melko vilkas 16 päivittäisellä lähdöllä. Muita Pohjolan Liikenteen pikavuoroja ovat Helsinki–Kajaani, Kotka–Tampere sekä Rauma–Turku.

    Toimitusjohtaja Heikki Alangon mukaan taustalla on linja-autoliikennemarkkinan muuttuminen viime vuosina. Lainsäädännön vapautuminen toi paljon uutta tarjontaa reiteille ja hinnat alenivat merkittävästi.

    – Tilannetta on yritetty parantaa, mutta nyt on todettava että keinoja ei enää ole. Markkina ei näytä siltä, että siellä voisi toimia kannattavasti. Silloin pitää miettiä tällaisiakin vaihtoehtoja, sanoo Alanko.

    Yt-neuvottelut alkavat ensi viikolla

    Pohjolan Liikenne aloittaa ensi viikolla yt-neuvottelut, jotka voivat vaikuttaa 60 työntekijään. Heistä suurin osa on linja-autonkuljettajia.

    Yhtiö aikoo keskittyä jatkossa sopimusliikenteeseen. Myös lähiliikenne Helsingistä Lohjalle ja Nummelaan on jatkumassa.

    Koko konsernin kannalta ratkaisu ei ole suuri, sillä pikavuoroliikenteen osuus konsernin liikevaihdosta on vain viisi prosenttia. Pohjolan Liikenteen palveluksessa on kaikkiaan 1 100 työntekijää. Yhtiö on osa VR-konsernia.

    Lue myös

    Analyysi: Näin Onnibus tuli Suomeen ja pani bussimarkkinat sekaisin – värikäs tarina sai tänään vaisun lopun

    Koska halvimmalla kaukobussiin tai junaan? Näillä kolmella palvelulla voi verrata hinnat ja aikataulut samalla kertaa

    Sysmässä selvitetään, kuinka tehokkaasti sprinklerit pelastavat ihmishenkiä – katso videolta harvinainen palokoe

    Sysmässä selvitetään, kuinka tehokkaasti sprinklerit pelastavat ihmishenkiä – katso videolta harvinainen palokoe


    Tästä on kyseSysmän entisessä terveyskeskuksessa tehdään tänä syksynä ainutlaatuisia palokokeita.Kokeissa selvitetään, kuinka tehokkaasti automaattiset sammutusjärjestelmät pelastavat ihmishenkiä.Tutkimustulokset voivat tulevaisuudessa...

    Tästä on kyseSysmän entisessä terveyskeskuksessa tehdään tänä syksynä ainutlaatuisia palokokeita.Kokeissa selvitetään, kuinka tehokkaasti automaattiset sammutusjärjestelmät pelastavat ihmishenkiä.Tutkimustulokset voivat tulevaisuudessa parantaa sote-kiinteistöjen paloturvallisuutta.

    Vuodeosaston potilashuoneen nurkassa on puuritilä, josta palo alkaa. Vaahtomuoviesteet simuloivat huonekaluja. Kun lämpötila kohoaa tarpeeksi korkealle, sprinklerit laukeavat.

    Mutta pelastavatko ne vuodepotilaan hengen? Sitä Sysmässä selvitetään.

    Lämpötilaa ja savukaasuja mittaavat anturit keräävät palohuoneesta dataa 15 minuutin ajan sprinklereiden laukeamisesta. Datasta selviää, miten huoneen olot kehittyvät ennen kuin pelastuslaitoksen pitäisi saapua paikalle – eli selviääkö ihminen hengissä, jos hän ei pääse huoneesta pois.

    Sysmän entinen terveyskeskus antaa palokokeille harvinaiset puitteet. Se on aito ympäristö, jonne on asennettu määräysten mukainen sammutusjärjestelmä.

    – Tämä on täysin ainutlaatuinen tilaisuus. Pääsemme tekemään kokeita oikeassa terveyskeskuksessa, jossa on käyttöön asennettu sprinklerijärjestelmä, sanoo Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkija Topi Sikanen.

    VTT:n tutkija Topi Sikanen esittelee palohuoneen kojeita. Huoneesta mitataan muun muassa palokaasujen määrää.Lauri Rautavuori / YleUutta tietoa vaarallisista kaasuista

    Aiemmin automaattisia sammutusjärjestelmiä on testattu vain laboratorio-olosuhteissa. Sysmän palokokeita tehdään syksyn aikana yhteensä kolmisenkymmentä, joista noin 20 on jo tehty.

    – Joissain kokeissa sprinklerit ovat sammuttaneet palon ja useimmissa rajoittaneet sen kehittymistä, kertoo Aalto-yliopiston paloturvallisuustekniikan professori Simo Hostikka.

    Palokaasujen syntymisessä on kuitenkin havaittu selvää hajontaa. Siis siinä, kuinka paljon myrkkyjä huoneeseen leviää vielä sen jälkeen, kun sprinklerit laukeavat. Tätä tietoa laboratoriokokeet eivät tarjoa.

    – Todellisissa olosuhteissa, kuten täällä, syttyvä palo on eri sijainnissa ja asennossa sammutusjärjestelmään nähden. Laboratoriossa etäisyys ja asento määritellään ennalta. Täällä se on enemmän sattumanvaraista.

    Aalto-yliopiston professori Simo Hostikka kertoo, että Sysmän kokeista saadaan uutta tietoa palokaasuista.Lauri Rautavuori / YleHenkilökunta vai sprinklerit?

    Hoitoalan rakennuksissa syttyy Suomessa vuosittain noin 200 paloa (Pelastusopisto). Sysmästä saatavat tutkimustulokset auttavat tulevaisuudessa päättämään, mikä on viisain tapa taata sote-kiinteistön paloturvallisuus.

    – Kokeiden perusteella pystytään tekemään päätöksiä siitä, onko esimerkiksi hoitolaitoksissa henkilökunta tehokkaampi tapa turvata potilaiden turvallisuus kuin automaattinen järjestelmä, Hostikka selittää.

    Pelastuslaitoksella menee palon syttymisestä noin 15 minuttia ehtiä paikalle.Lauri Rautavuori / Yle

    Hostikan mukaan Suomen sote-kiinteistöjen paloturvallisuus on hyvällä mallilla. Resurssien kanssa kuitenkin kamppaillaan jatkuvasti.

    – Tällaisilla kokeilla voidaan antaa taustatietoa, kun joudutaan miettimään, mikä on paras tapa käyttää käytettävissä oleva rahamäärä.

    Tutkimushanketta vetää VTT, ja siinä ovat mukana muun muassa Aalto-yliopisto ja Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto.

    Tutkimustuloksista raportoidaan viimeistään ensi kesänä.

    Katso millaista on hotellien taide: uimapukumissejä, arvotauluja ja feikki Gallen-Kallela

    Katso millaista on hotellien taide: uimapukumissejä, arvotauluja ja feikki Gallen-Kallela


    Tästä on kyseHotellien taide vaihtelee suuresti kohderyhmän perusteella.Ketjuhotellit luottavat useimmiten printtitauluihin, kun taas luksushotellit arvotaiteeseen.Monesti hotellit korostavat paikallisia nähtävyyksiä seinäkuvissaan.Maaseutuhotelli...

    Tästä on kyseHotellien taide vaihtelee suuresti kohderyhmän perusteella.Ketjuhotellit luottavat useimmiten printtitauluihin, kun taas luksushotellit arvotaiteeseen.Monesti hotellit korostavat paikallisia nähtävyyksiä seinäkuvissaan.

    Maaseutuhotelli Tallukka Asikkalassa tarjoaa monenlaista väriä ja muotoa asiakkaan silmille. Mitään erityistä taiteellista linjaa ei ole havaittavissa. Maisemamaalauksia, missejä uimapuvuissaan ja kiinalaisten leirikoululaisten värittämä linnunpönttö. On mustavalkoinen kuva vuosikymmenten takaa henkilöstöstä, printtitauluja yrteistä ja seinäryijy.

    Omistaja Kalevi Gran miettii, ovatko kaikki hänen esittelemänsä kuvat ja asiat varsinaista taidetta.

    – Hotellimme naispuoliset työntekijät sanoivat, että älä nyt ainakaan sitä missikuvaa esittele.

    Kehotuksesta huolimatta Gran näyttää käytävällä olevan valokuvan Miss Suomi -kiertueelta muutaman vuoden takaa. Missit ovat altaalla uimapuvuissaan perinteisesti poseeraten.

    Viljo Raskin akvarelli hotelli Tallukassa.Janne Ahjopalo / YleKalevi Gran esittelee ylpeänä kuvaa kohtaamisestaan Sauli Niinistön kanssa presidentinvaalikiertueella.Janne Ahjopalo / YleKiinalaislapset Kitty, Yuki ja Erice tekivät taidepainotteisella leirillä linnunpöntön hotelliasukkaiden iloksi.Janne Ahjopalo / YleMentaalista energiaa arvotaiteella?

    Luksushotellissa arvotaide on määrittävässä asemassa. Helsinkiläisessä St. Georgessa on valittu huoneisiin ensin taide ja vasta sitten huonekalut. Kaikki 153 huonetta ovat siksi erilaisia, koska on menty taide edellä.

    – Taide vaikuttaa tutkitusti positiivisesti ihmisen hyvinvointiin. Visuaaliset virikkeet antavat mentaalista energiaa, uskoo markkinointipäällikkö Heta Kärki.

    – Hotellissamme on kaikki laadukasta, eikä taide voi tehdä siinä poikkeusta.

    Hotelli St. George luottaa arvotaiteeseen seinillään. Teokset vasemmalta lukien. Heimonen Samuli: Kutsu, Mikkonen Tapani: Unikko sekä Artist: Hietanen Reino: Maisema.Mikko RyhänenMether-Borgström Ernst: Peli.Mikko RyhänenHotellin silmäterä, Wintergarden, sijaitsee St. Georgen sisäpihalla lasikaton suojassa. Katossa lentävä lintu on Pekka Jylhän Learning to Fly.Mikko RyhänenHotelliketjut tarjoavat sarjatuotantoa

    Hotelliketjuissa on tavallista, että huoneet ovat pitkälti samannäköisiä. Näin halutaan vaalia tasalaatuisuutta, joka ei kuitenkaan välttämättä aiheuta varsinaisia wow-efektejä asiakkaissa. Seinillä olevat kuvat ovat ketjuhotelleissa monesti printtejä, joissa näkyvät paikkakunnan erityispiirteet.

    Esimerkiksi Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella monessa huoneessa on sisustus- ja tekstiilialan yritys Vallilan toteuttamia canvas-tauluja. Niissä on nähtävillä Lahden tunnusmerkit, hyppyrimäet.

    – Kerromme valokuvilla ja tauluilla kaupungin ja hotellimme historiallista tarinaa, sanoo myyntineuvottelija Piia Juntunen.

    Lounastilan yhteydessä huomion kiinnittävät kaksi taulua, jotka muistuttavat Akseli Gallen-Kallelan klassista öljyvärimaalausta Aino-taru vuodelta 1891. Aito Gallen-Kallela ei kuitenkaan ole kyseessä, kerrotaan teokset omistavasta Lahden teollisuusseurasta.

    – Tilasimme Helsingistä taideasiantuntijan, joka totesi teokset jäljitelmiksi, vahvistaa teollisuusseuran toiminnanjohtaja Valtteri Simola.

    Alkuperästä on ollut näihin päiviin saakka hotellihenkilöstön parissa epäselvyyttä, sillä tauluja on ajateltu työntekijästä riippuen milloin jäljitelmiksi ja milloin aidoiksi Gallen-Kallelan tekemiksi luonnoksiksi.

    Piia Juntunen esittelee Vallilan luomaa Lahti-aiheista canvas-taulua, joita on useammassa huoneessa.Janne Ahjopalo / YleAkseli Gallen-Kallela on innoittanut jäljittelijää, jonka nimestä ei ole tietoa.Janne Ahjopalo / YleLahden Seurahuoneen historiasta kertovasta valokuvasta tehty seinäprintti tuo huoneeseen mustavalkoisen tyylikästä tunnelmaa.Janne Ahjopalo / Yle

    Scandic Lahdessa näkyvät niin ikään kaupungin ylpeydet eli hyppyrimäet valokuvaprinttien muodossa.

    – Lahti tuodaan esille talviurheilukaupunkina. Näin Lahdesta jää muistojälki asiakkaalle, vaikkei hän ehtisikään käydä esimerkiksi hyppyrimäkiä paikan päällä katsomassa, sanoo vastaanottopäällikkö Mikko Heinonen.

    Siihen, että hotellihuoneiden seinillä ole varsinaista arvotaidetta, ei ole kummempaa syytä.

    – Esimerkiksi varastaminen ei ole käynyt mielessä. Eivät nämä kuvat tai taulut menisi oikein taskuun, reppuun tai matkalaukkuunkaan.

    Hyppyrimäet ovat saaneet tehostevärikseen keltaisen Scandicissa.Janne Ahjopalo / YleMikko Heinosen mielestä yhtenäinen linjaus kuvissa sopii hyvin hotellin brändiin.Janne Ahjopalo / YleTalviurheilukuvat antavat Lahdesta reippaan vaikutelman hotellin sängyllä löhöävälle.Janne Ahjopalo / YleRemonttipakolaisille luontomaisema parasta taidetta

    Palataan kaupungista 1970-luvulla perustettuun maaseutuhotelli Tallukkaan, joka edustaa ajalle tyypillistä matalaa tiilirakentamista. Yhdessä huoneessa asustelevat helsinkiläiset Vieno Pasanen ja Allan Puttonen. He ovat putkiremonttia paossa.

    Heidän hotellihuoneensa seinällä ei näy yhtäkään valokuvaa tai taulua – ainoastaan seinäkalenteri.

    – Ei minulle ole tullut mieleenikään, että seinillä pitäisi olla taidetta, miettii Allan Puttonen.

    – Mutta voisihan sitä toisaalta ollakin, sanoo Vieno Pasanen.

    Yhtäkkiä pariskunta viekin toimittajan parvekkeelle, josta avautuu syksyinen näkymä Vesijärvelle.

    – Tämä taitaa olla meidän taulumme. Eikö olekin hieno maisema, kysyy Allan Puttonen siristellen silmiään auringonpaisteessa.

    Allan Puttonen ja Vieno Pasanen nauttivat vuodenaikojen mukaan vaihtuvasta luontomaisemasta.Janne Ahjopalo / Yle
    Kohta videopeleistä tulee salonkikelpoisia – pelitaide saa ensimmäisen läänintaiteilijansa

    Kohta videopeleistä tulee salonkikelpoisia – pelitaide saa ensimmäisen läänintaiteilijansa


    Tästä on kyseTaiteen edistämiskeskus hakee ensimmäistä kertaa pelitaiteen läänintaiteilijaa.Taiteilijan työhön kuuluisi videopeleihin liittyvän taiteen tekemistä tunnetuksi Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Uudellamaalla sekä paikallisten...

    Tästä on kyseTaiteen edistämiskeskus hakee ensimmäistä kertaa pelitaiteen läänintaiteilijaa.Taiteilijan työhön kuuluisi videopeleihin liittyvän taiteen tekemistä tunnetuksi Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Uudellamaalla sekä paikallisten pelitaiteilijoiden työn tukemista.Videopelit yhdistelevät monia taidemuotoja graafisesta suunnittelusta säveltämiseen.

    Valotaide, graffititaide, korutaide. Siinä esimerkkejä taiteenaloista, joille on Suomessa oma läänintaiteilija. Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) palkkalistoilla työskentelevät läänintaiteilijat edistävät oman taiteenalansa tunnettuutta ja harjoittamista tietyllä maantieteellisellä alueella.

    Nyt Taike hakee ensimmäistä kertaa läänintaiteilijaa, joka keskittyisi videopelien taiteeseen ja pelillisyyteen.

    – Pelitaiteessa yhdistyy monta perinteistä taiteen alaa, graafisesta suunnittelusta käsikirjoittamiseen ja säveltämiseen. Lisäksi se on tällä hetkellä yksi ainoista taiteen aloista, jotka ovat todella vuorovaikutteisia, sanoo läänintaiteilijan rekrytoinnista vastaava Taiken erityisasiantuntija Johanna Vuolasto.

    Pelitaiteen läänintaiteilija toimisi ensisijaisesti Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Uudellamaalla. Työsuhde kestäisi viisi vuotta ensi helmikuusta alkaen. Haku tehtävään on käynnissä ja päättyy 6. marraskuuta.

    Videopelit – nykyajan graffiteja?

    Idea pelitaiteelle omistautuneesta läänintaiteilijasta syntyi, kun Taikessa haluttiin selvittää, mikä olisi nykyajan nuorison vastine aiempien sukupolvien graffitiharrastukselle. Julkisille paikoille maalattavat graffitit ovat kulkeneet pitkän matkan nuorison paheksutuista töhryistä valtavirran tunnustamaksi taidemuodoksi, joka kelpaa vaikka Helsingin taidemuseon näyttelyksi. Taikessa uskottiin, että vastaava taidelöytö voisi muhia myös nykynuorten harrastuksissa.

    Taiken selvityksissä todettiin, että nuoria kiinnostavat tällä hetkellä pelillisyys ja virtuaalitodellisuus. Vuolasto luonnehtii nettipelejä nykyajan pihapeleiksi.

    – Kiinnostuimme tutkimaan, millainen osuus taiteella on peleissä, ja vastaan tuli pelitaiteen käsite, Vuolasto kertoo.

    Suomessa pelitaide on vielä kohtalaisen tuntematon termi. Esimerkiksi syyskuussa julkaistussa Juho Kuorikosken kirjassa Pelitaiteen manifesti (Gaudeamus, 2018) esitellään videopelejä kulttuurisina teoksina pelkkien talouslukujen tai lapsille aiheutuvien haittojen sijaan.

    – E-urheilu on tällä hetkellä pelialan suurin rahoituskanava. Siihen kuuluu vahvasti kilpaileminen, kun taas pelitaiteen käsitteessä korostetaan luovuutta ja taiteen koulutusta, Vuolasto kertoo.

    Juuri tätä taiteellista puolta läänintaiteilijan toivotaan edistävän.

    Yhteistyötä koulujen kanssa

    Vaikka lapset ja nuoret ovat videopelien tärkeä kohderyhmä, läänintaiteilijan tarkoitus olisi tukea ennen kaikkea pelialan ammattilaisia ja tehdä pelitaidetta tutuksi pelejä harrastamattomalle yleisölle.

    – Yksi läänintaiteilijan työsarka voi olla miettiä, miten taide voi jalkautua pelillisyyden ja pelitaiteen keinoin sellaisten ihmisten keskuuteen, jotka eivät pääse itse vaikkapa käymään museoissa. Esimerkiksi virtuaalilaseja voisi hyödyntää nykyistä laajemmin myös sosiaali- ja terveyspalveluissa, Vuolasto pohtii.

    Läänintaiteilijan toivotaan työskentelevän Taiteen edistämiskeskuksen Kouvolan toimipisteessä. Taike on jo keskustellut Kaakkois-Suomessa sijaitsevien oppilaitosten ja pelaajayhteisöjen kanssa, millaisia projekteja läänintaiteilija voisi näiden kanssa järjestää. Yhteistyökumppaniksi on kaavailtu ainakin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua.

    Vaan mitähän pelaajanuoret itse ovat mieltä harrastuksensa saamasta huomiosta? Tarkoittaako virallisen tahon antama hyväksyntä sitä, että alakulttuuri on jo kesyyntynyt?

    – Instituutiothan tulevat näissä ilmiöissä jälkijunassa, ja niin se saa mielestäni ollakin. Minusta on hienoa, että Taiteen edistämiskeskus tarttuu signaaleihin, joita näkee kentällä. Ja nuoriso luo taas uudet ilmiönsä, jos tuntevat, että vanhoissa loppuu tila, Vuolasto sanoo.

    Lue myös:

    Peli voi olla myös taideteos eikä pelkkä talousnumero – "Minua on jo pitkään rieponut tapa, jolla peleistä puhutaan"

    Suomen ensimmäinen korutaiteen läänintaiteilija: "Koristautuminen on inhimillinen perustarve"

    Paluu juurille ja muotitietoiset kaupunkilaiset pelastivat erävaatemerkin – Toimitusjohtaja:

    Paluu juurille ja muotitietoiset kaupunkilaiset pelastivat erävaatemerkin – Toimitusjohtaja: "Emme tule koskaan tekemään muotivaatteita"


    Salissa on toistakymmentä erilaista ompelukonetta ja työpistettä, mutta vain yksi kone kerrallaan tikkaa sileästä kankaasta ulkoilutakin hihasaumaa. Sastan tarina on suomalaisen vaatevalmistuksen tarinan pienoismalli. Vuonna 1969 perustettu...

    Salissa on toistakymmentä erilaista ompelukonetta ja työpistettä, mutta vain yksi kone kerrallaan tikkaa sileästä kankaasta ulkoilutakin hihasaumaa.

    Sastan tarina on suomalaisen vaatevalmistuksen tarinan pienoismalli. Vuonna 1969 perustettu perheyritys työllisti parhaimmillaan 120 ompelijaa Pohjois-Karjalan Nurmeksessa. Nyt niinsanotun tehtaan ompelimossa on yksi ihminen, malliompelija Ritva Korhonen, joka on työskennellyt Sastan palkkalistoilla 1970-luvulta saakka.

    – Ompelen mallit, osallistun suunnitteluun ja korjaan vanhoja Sasta-vaatteita, kertoo Korhonen työnkuvastaan.

    Korjausompelu on kuulunut Sastalla kauppaan aina, mutta nyt sitä on nostettu myös markkinoinnissa, koska se on osa kestävän kehityksen megatrendiä. Eniten tietoisia tästä tai kiinni trendissä ovat metsästäjämiehet.

    – 15 vuotta vanha metsästystakki voidaan lähettää korjattavaksi. Saatekirjeessä on toive, että voisiko vielä korjata, kun takki on niin rakas, Korhonen kertoo.

    Vaatteita urbaaniin erämaahan

    Metsästys- ja retkeilyvaatteisiin keskittynyt Sasta ompeluttaa vaatteet Baltian maissa ja joitain tuotteita muualla Euroopassa. Yrityksen kotipaikassa Nurmeksessa on töissä puolentusinaa ihmistä, mutta toimitusjohtaja Juha Latvalan työpaikka on Helsingissä. Venäjän ruplan romahdus meinasi viedä yhtiön mennessään, mutta yrityssaneerauksen pääsy vuonna 2017 korjasi kurssia.

    – Liikevaihto tulee tänä vuonna asettumaan 2–2,4 miljoonaan euroon ja siinä on kasvua noin 20 prosenttia, toimitusjohtaja Latvala arvioi.

    Takavuosina Nurmeksessa tehtiin kaikkea lastenvaatteista ja farkuista lähtien, mutta nyt yritys on keskittynyt siihen, mistä sen tarina alkoi, asuihin metsässä liikkuville.

    Ritva Korhosella oli aikoinaan 120 työkaveria. Nyt hän on ainoa ompelija Sastan Nurmeksen päämajassa.Jeremias Perätalo / Yle

    Nykyisen pääosakkaan, yrittäjä Jari Saastamoisen isä Urpo Saastamoinen aloitti sarkakankaisten metsästysasujen valmistuksen. Metsästäjä Urpo Saastamoinen ei löytänyt mieleistään pukua kaupoista. Kun metsästyskaverit halusivat samanlaisen, syntyi Sasta.

    Syntytarina on vahva osa Sastan markkinointia. Tällainen tarina halutaan ja se myy, kertoo myös yliopistotutkija toisesta vaatefirmasta kertovassa uutisessa. Toimitusjohtaja Juha Latvala on nostanut tarinan viestinnän kärkeen ja muutenkin lisännyt markkinointia, johon kuuluu myös oma vaellustapahtuma, joka on järjestetty kolme kertaa yrityksen kotimaisemissa Pielisen-Karjalassa. Myös vientiä on kasvatettu.

    Toinen kotimainen ulkoiluvaatevalmistaja, Sastaan verrattuna jättimäinen L-Fashion Group tekee Rukka-merkillä itseänsä tykö suomalaisille aikuisille aktiiviseen outdoor-käyttöön. Rukka-merkillä valmistettavat vaatteet suunnitellaan Lahdessa ja myydään 90-prosenttisesti Suomessa. Rukka-merkin brändissä käytetään myös Suomen lippua. Vaatteet valmistetaan Kiinassa ja muualla Aasiassa.

    – Suomalaisuus korostuu luotettavuutenamme kauppakumppaneillemme, toteaa Luhdan toimitusjohtaja Vesa Luhtanen.

    Jahtiasu myy vielä katutakkia enemmän

    Sastan myydyin yksittäinen vaate on edelleen metsästystakkimalli, jota on tehty jo 25 vuotta. Mutta kovaa tulevat uutuudet, joiden kohderyhmä kulkee metsissä ilman tuliaseita ja suosii samoja asuja myös asfaltilla.

    Vaeltajat, retkeilijät ja viimeisimpänä urbaanit katujen tallaajat ovat uusia asiakkaita, joille Sasta tulee katumerkki Billebeinon kylkiäisenä. Billebeinon ja Sastan yhteistyönä syntynyt villakangasduffeli löysi markkinaraon samointein myös Nurmeksessa.

    – Meillä on täällä enää yksi takki jäljellä, sanoo vaatekaupan myyjä Hille Piirainen vaateliike E. Saastamoisesta.

    Sastan tuotteita E.Saastamoisen vaateliikkeessä.Tanja Perkkiö / Yle

    Toimitusjohtaja Juha Latvala sanoo, ettei Sastan tarkoitus ole yhteistyön myötä siirtyä katumuotiin, mutta se voi näin tehdä merkkiään tunnetuksi niille, joille se on vielä tuntematon. Jos kamppeet toimivat nurmeslaisessa erämaassa, ne toimivat muuallakin, Sastalla uskotaan.

    – Me emme tule koskaan tekemään muotivaatteita, vaan käyttövaatteita, toimitusjohtaja Latvala vakuuttaa.

    Ulkoiluvaaterekissä on kilpailua

    Sastan perustajan tytär, tuotepäällikkö Kirsi Kärkkäinen kertoo, että vaatekaupat lopulta ratkaisevat mitkä mallit päätyvät tuotantoon ja sitä kautta kuluttajien ulottuville. Sastan pääkonttorin tangoissa roikkuu myös takkeja, jotka pitkästä tuotekehityksestä huolimatta eivät ole herättäneet uskoa kauppojen sisäänostajissa.

    Kirsi Kärkkäinen Sastan malliompelimossa.Tanja Perkkiö / Yle

    L- Fashion Group vie ulkomaille, pääasiassa Keski-Eurooppaan, Rukan sijaan pääasiassa Icepeak-brändiä, jossa suomalaisuus ei korostu. Toimitusjohtaja Vesa Luhtanen arvioi kansainvälisen kilpailun ulkoiluvaatteiden tuoteryhmässä olevan kova. Hän toivoo, että suomalaiset merkit ylipäänsä kykenisivät haastamaan pohjoismaiset kilpailijansa.

    – Suomalaisen brändin lisäksi tarvitaan muitakin erottavia tekijöitä.

    Rukan tapaan Sastan takin sisävuorista voi löytää Suomen lipun. Kilpailijoista Sastan Latvala nostaa esiin Ruotsin lipulla pelaavan Fjällrävenin ja jahtivaatepuolella tanskalaisen Härkilan.

    Muista Pohjoismaista poiketen Suomi on hieman erilainen maa, kuvaa toimitusjohtaja Juha Latvala.

    – Emme ole vuorenvalloittajia. Joskus joku ruotsalainen sanoi, että ettekös te suomalaiset ole vähän metsäläisiä. Vastasin siihen, että ollaan ja siinä me ollaan tosi hyviä.

    Muodit, trendit ja pysyvyys

    Metsästysvaatteiden värejä trendit eivät heilauttele, mutta myös retkeilyvaatteissa palataan nyt lähemmäksi maata. Muutamia vuosia sitten etenkin retkeilyhousuissa oli hyvin monivärinen, tilkkumainen trendi.

    – Värikkäät housut näyttivät raikkailta ja uusilta. Kun halvemmat merkit valmistivat housuista omat versionsa, perinteiset outdoor-merkit perääntyivät ja palasivat hillitympiin väreihin, yrittäjä Jari Saastamoinen sanoo.

    – Varsinkin jos takki on värikäs, niin housut eivät saa olla, analysoi Kirsi Kärkkäinen.

    Luhdan toimitusjohtaja Vesa Luhtanen arvioi, että outdoor-vaatteiden pitää olla ylipäänsä ajanmukaisia.

    – Tekniset ominaisuudet pysyvät, mutta leikkauksien, värien ja materiaalien pitää soveltua arkikaupunkikäyttöön.

    Katu-uskottavuus lienee termi, jonka ulkoiluvaatevalmistaja mieluusti kuulee merkistään. Urheilukaupoissa ei ole muotitalojen vaatteita, mutta ulkoiluvaatevalmistavat työntyvät muotimerkkien rinnalle.

    – Tuotteiden autenttisuus on se, mikä tuntuu kelpaavan kaduille. Meidän erätakki voi yhtäkkiä olla kaduilla muodikas, kuvaa kehitystä Sastan toimitusjohtaja Juha Latvala.

    Kivenräjäyttäjä sai lohkareen olkaansa – seisoi vain 20 metrin päässä ilman suojaa

    Kivenräjäyttäjä sai lohkareen olkaansa – seisoi vain 20 metrin päässä ilman suojaa


    Poliisi tutkii Sysmässä huolimattomasti tehtyä räjäytystyötä. Viisikymppinen mies oli tilattu räjäyttämään kiviä pellolla. Hän oli räjäyttänyt tiistaiaamuna noin kuution kokoista kiveä. Kivestä irtosi ihmisen pään kokoinen palanen,...

    Poliisi tutkii Sysmässä huolimattomasti tehtyä räjäytystyötä. Viisikymppinen mies oli tilattu räjäyttämään kiviä pellolla.

    Hän oli räjäyttänyt tiistaiaamuna noin kuution kokoista kiveä. Kivestä irtosi ihmisen pään kokoinen palanen, joka osui räjäyttäjän olkavarteen ja kaatoi hänet selälleen peltoon.

    Paikalle hälytettiin ambulanssi, joka vei miehen terveyskeskukseen.

    Poliisin mukaan mies oli seissyt noin 20 metrin päässä räjäytettävästä kivestä, eikä hänellä ollut suojaa. Räjäyttäjällä oli kuitenkin tarvittavat luvat ja ne olivat voimassa.

    Poliisi tutkii tapausta muun muassa työsuojelurikkomuksena.