Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Kohumanageri ryvettyi oikeussotkuissa 90-luvun musiikkibisneksessä – nyt hän on presidentin palkitsema yrittäjä

    Kohumanageri ryvettyi oikeussotkuissa 90-luvun musiikkibisneksessä – nyt hän on presidentin palkitsema yrittäjä


    Huoltoaseman pöydässä istuva Hannele Laurila, 54, pyörittelee smoothie-pakkausta kädessään. Hän on ollut koko työuransa tuotteistamisen ammattilainen. Keltainen pahvipakkaus kysyy "kaipaatko aurinkoa", vaikka sisältö on aivan perustavaraa...

    Huoltoaseman pöydässä istuva Hannele Laurila, 54, pyörittelee smoothie-pakkausta kädessään. Hän on ollut koko työuransa tuotteistamisen ammattilainen.

    Keltainen pahvipakkaus kysyy "kaipaatko aurinkoa", vaikka sisältö on aivan perustavaraa marjoineen ja hedelmineen. Laurila pitää smoothieta hyvänä esimerkkinä tuotteistamisesta ja mielikuvien luomisesta asiakkaalle.

    – Minäkin tuotteistan asioita. Pitää tehdä asioita sydämellään ja herkkyydellään. Tuntosarvet pystyssä. Se korostuu musiikissa.

    Tarinointi liukuu vähän väliä 1990-luvun musiikkimarkkinoille, vaikka Laurila toivoo, ettei tuota aikakautta korosteta liikaa.

    Mutta mitä hän tekee nyt? Ensinnäkin Hannele Laurila myy asuntoja Päijät-Hämeessä.

    Hän ottaa kännykkänsä esille ja panee pyörimään videon. Klippi starttaa ilmakuvalla. Esittelyssä on järven rannalla sijaitseva hirsitalo. Mukaan on liitetty kevyt taustamusiikki ja lintujen sirkutusta.

    – Pyysin kuvaajalta etukäteen tiettyjä kuvakulmia maisemasta, talosta ja pihapiiristä. Hän on ammatti-ihminen. Sitten kerroin, mitä haluan videolle. Saimme näyttävät kuvat ja hyvän rytmityksen.

    Laurila opiskelee parhaillaan laillistetuksi kiinteistönvälittäjäksi.Janne Ahjopalo / Yle

    Asuntojen lisäksi Laurila kauppaa potilastietojärjestelmän tukipalvelua: sähköistä ajanvarausjärjestelmää erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon. Järjestelmän käyttäjinä ovat lääkärit ja hoitajat.

    Taas tulee eteen sana tuotteistaminen. Onko hän Suomen ainoa ihminen, joka on aidosti innostunut sotesta?

    – Tuotteistaminen on ollut aina vahvuuteni jo musiikkimarkkinoilla toimiessani. Nyt varmistan, että sairaala saa ajanvarausjärjestelmään liittyvät tuotekuvaukset, koulutuksen ja helpdesk-palvelun. Sote- ja maakuntauudistus avaavat paljon mahdollisuuksia.

    Laurila työskenteli aiemmin Tieto Healthcare & Welfare Oy:ssä projekti- ja tuotepäällikkönä, mutta nyt hän myy ajanvarausjärjestelmää oman firmansa kautta. Palkintoja on napsahdellut useita, kuten presidentin Laatuinnovaatio-palkinto.

    – Minulle on tärkeää, että pystyn auttamaan terveydenhuollon ammattilaisia. Tarjoan heille vain sitä, mitä he asiakkaina pyytävät. Asioissa on oltava fokus. Keskityn olennaiseen.

    Mutta ennen tätä oli kuitenkin musiikki. Laurilalle menestystä ja vastoinkäymisiä tuottanut musiikki.

    Härmäläinen James Dean hihattomassa

    Musiikki on ollut Hannele Laurilan matkassa viime vuosiin saakka, vaikka hänet muistetaan parhaiten 1990-luvulta Laura Voutilaisen, Isto Hiltusen ja Janne Hurmeen manageroinnista.

    Laurila halusi Voutilaisesta kuin nykyajan Katri Helenan, Hiltusesta Tauno Palon ja Janne Hurmeesta James Deanin. Uusia potentiaalisia artisteja haalittiin talliin lehti-ilmoituksin kuin Idolsissa konsanaan.

    Hän on aina fanittanut Katri Helenaa. Voutilaiselle hän osti esiintymisasuja ulkomaita myöten. Monen verkkokalvoille on porautunut nuori Voutilainen tätilookissaan: oli jakkupuku, helminauha ja polkkatukka.

    Läpimurtohitti oli Hannele Laurilan aviomiehen Arin tekemä Kerran. Muut kappaleet olivat slaavilaista alkuperää.

    – Lauran asuihin hain tyyliä ja glamouria, joka kunnioittaa yleisöä. Janne Hurmeelle sopi hihaton t-paita, jotta hänen tatuointinsa tulivat esiin James Deanin tavoin. Isto Hiltunen oli alun perin pitkätukkainen lökäpöksy, mutta hänestä kuoriutui komea mies. Kuin Tauno Palo.

    Laurilalla on äänessä ylpeyttä, kun hän muistelee stailauksiaan. Laulajat saavat kehuja omaperäisistä äänenväreistä.

    Hannele Laurila vuonna 2000 vilkkaimman manageriaikansa jälkeen.Jukka Uotila / AOP

    Oma lukunsa oli Johanna Siekkinen (nykyisin Guillou), joka esitti muun muassa plagiaattisyytöksiä saaneita kappaleita. Milloin oli jäljitelty Madonnan La Isla Bonitaa ja milloin Vaya Con Diosin Neh na naa. Hannele Laurila oli näissä asioissa omien sanojensa mukaan lähinnä sivustaseuraaja, sillä levy-yhtiön musiikkilinjasta vastasi jugoslavialaistaustainen hovisäveltäjä Michael Goodman.

    Säveltäjä toi muassaan jugoslavialaisia kansansävelmiä, jotka tehtiin kuin liukuhihnalta tarjoillen Suomen kansalle – hyvällä menestyksellä radioissa ja levymyynnissä.

    Plagiaattisyytökset olivat Hannele Laurilan tallille kiusallisia. Myös laulaja Johanna Guillou kertoo saaneensa kohusta osansa.

    – Valitettavasti homma henkilöityi voimakkaasti minuun. Levy oli laulajaa vaille valmis, kun tulin mukaan. En kokemattomana nuorena tyttönä ymmärtänyt koko juttua.

    Guillou tekee nykyisin tyystin erilaista musiikkia kuin iskelmä on – hän laulaa elektronista tanssimusiikkia. Yli kaksikymmentä vuotta sitten tehdystä yhteistyöstä Guillolle on jäänyt Laurilan persoonasta mieleen kova työnteko.

    – Hänellä oli aina monta rautaa tulessa.

    Poppipojat rätkättivät humpalle

    Vanhat yhteistyökumppanit muistavat Laurilan voimakastahtoisena persoonana. Taivassataman solisti Jani Mahkonen pitää Hannele Laurilan heikkoutena huonoa kuuntelutaitoa. Manageri ei aina jaksanut kuunnella artistien ajatuksia – halu muokata ihmisiä oli suuri.

    Hannele Laurila ei tunnista heikon kuuntelijan luonnehdintaa itsestään.

    – Mielestäni olen aina osannut kuunnella ihmisiä. Mutta ehkä minulle on tullut vanhemmiten lisää nöyryyttä ja kunnioitusta toisia kohtaan.

    Hannele Laurila muistuttaa, että managerius on jo mennyttä aikaa. Hän on kääntänyt uuden lehden elämässään.Janne Ahjopalo / Yle

    Kun Johanna Siekkinen, Laura Voutilainen ja Isto Hiltunen esittivät uransa alussa iskelmää, Taivassatama oli toista maata. Yhden albumin tehnyt viiden hengen bändi tuli tunnetuksi pop-kappaleesta Kaktuspiikki.

    – Taivassatamaa ei kyllä pakotettu mihinkään muottiin pukeutumisen suhteen. Hovisäveltäjä Michael Goodman yritti tarjota meille esitettäväksi jugoslavialaista humppaa. Nauraa rätkätimme asialle, emmekä suostuneet, paljastaa Mahkonen.

    Taivassatama joutui lopullisesti telakalle 1995, kun solisti Jani Mahkonen kyllästyi olemaan tien päällä. Musiikki vaihtui graafikon uraan.

    Mahkosen on helppo löytää Laurilasta positiivisia luonnehdintoja. Näitä ovat pontevuus, heittäytyvyys, hurmaavuus ja sydämellisyys.

    Laura mainosti Finluxia ja Taivassatama Benefonia

    Taivassatama-yhtyeen solisti Jani Mahkonen sanoo, että Lauriloiden levybisnes oli "epäpyhä allianssi". Tällä hän tarkoittaa Suomessa harvinaista perheyritystä musiikkimarkkinoilla. Mahkosen mielestä Hannele Laurila oli artistien tuotteistamisessa edelläkävijä Suomessa.

    – Laura Voutilainen mainosti Finluxin televisioita. Taivassatama puolestaan oli Benefonin tv-mainoksissa, joissa kannettiin huolta nuorisotyöttömyydestä. Jokaisesta puhelimesta meni rahaa työttömyydentorjuntakampanjaan.

    Kohumanageri teki Mahkosen mukaan paljon työtä artistien eteen. Voimakastahtoinen nainen sai Mahkosen mielestä kokea musiikkimarkkinoilla vähättelyä ja tytöttelyä, mutta hän ei siihen taipunut.

    – Hannele joutui maksamaan mallimaineestaan. Häntä pidettiin kenties hymyilevänä tyhjäpäänä, vaikka hän oli tuotteistamisen pioneeri.

    Taivassatama ei halunnut riitoihin levytyssopimuksissa. Kiistelyn välttämisessä auttoivat Mahkosen mukaan jo aiempi kokemus musiikinteosta ja jäsenyys Teostossa.

    Hannele Laurila pitää nykyajan musiikkimarkkinoita arvoiltaan kovempina kuin 1990-luvulla.Janne Ahjopalo / Yle

    Isto Hiltunen ja Laura Voutilainen sen sijaan riitelivät kumpikin erikseen Hannele Laurilan kanssa oikeudessa managerisopimuksista. Voutilaisen kanssa päädyttiin eräänlaiseen kompromissiin, mutta Hiltunen hävisi. Käräjöinnit olivat näyttävästi julkisuudessa esillä.

    Syntyi termi kohumanageri.

    Laura Voutilainen on kertonut useasti lehdille, että mennyt on mennyttä. Hän on tehnyt sovinnon Laurilan kanssa – samaa sanoo Laurila itsekin. Toisin on Isto Hiltusen laita. Hiltunen vastaa puheluun ystävällisesti, mutta kun kuulee että teossa on henkilökuva Hannele Laurilasta, ääni kiristyy. Puhelu loppuu lyhyeen toteamukseen: "En ole kiinnostunut haastattelusta".

    Hannele Laurilan mukaan välit Hiltuseen ovat kuitenkin hyvät.

    Laurila ei halua omien sanojensa mukaan syyttää ketään eikä hän koe olevansa riidoista katkerakaan. Aika on parantanut haavat. Hän kokee, että ei saanut riittävästi korvausta työstään managerina. Oikeuskäsittelyt murensivat aikanaan uskottavuutta.

    – Menetin toki silloin paljon. Jouduin kärsimään monet vuodet. Jos näin ei olisi käynyt, olisin ehkä vieläkin musiikkimarkkinoilla. Oli pakko miettiä nopeasti, miten saan leivän pöytään.

    Leipä on toki tullut pöytään myöhemminkin pienimuotoisesti musiikista, vaikka Laurila myy nykyisin päätyönään asuntoja sekä kauppaa tietojärjestelmää terveydenhuoltoon.

    Näyttävä manageri varasti huomion

    Mallitaustainen Hannele Laurila tottui ysärillä olemaan parrasvaloissa. Näyttävä ja sanavalmis alle kolmikymppinen manageri haluttiin lehtiin ja tv-ohjelmiin. Hän kiersi ahkerasti artistiensa kanssa Suomen radioasemilla promoamassa.

    Laurila on manageroinut 2000-luvulla esimerkiksi Maria Lundia ja ruotsalaista lapsitähti Josefine Garlinea.

    – Mietin jokus, että oliko laulajilta pois, kun olin niin näkyvillä aikoinaan. Minusta taisi tulla liian kiinnostava.

    Kun vuodet vierivät, Laurila oli vain tyytyväinen saadessaan manageroida Maria Lundia.

    – Marialla on jo valmiiksi karismaa. Minun ei tarvinnut olla itse esillä julkisuudessa. Hänhän viihtyy myös teatterilavalla.

    Hannele Laurila on ollut useimmiten julkisuudessa yksin. Hänellä on kuitenkin vankka yhteistyökumppani niin yksityiselämässä kuin työssäkin: puoliso Ari Laurila. Mies on ollut mukana niin musiikkibisneksessä kuin ajanvarausjärjestelmän myynnissä.

    Hannele Laurila on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseensa.

    – Olen jo ehtinyt nähdä, että musiikkibisnes on raadollista. Jos annat sydämesi ja sielusi, et ikinä voi olla varma, ovatko toiset ihmiset luottamuksesi arvoisia.

    Hannele Laurila kokee, että uudet aluevaltaukset ovat antaneet hänelle luvan olla muutakin kuin kohumanageri.

    – Manageriurani jälkeen saatoin harmistua kaupassa, kun ihmiset puhuttelivat minua yhä managerina. Jos myyn nyt asuntoa, olen vain Hannele. Haluan olla vapaa.

    Saatan käydä lähikaupassakin ilman ehostusta. Hannele Laurila

    Jutun valokuvaukseen Hannele Laurila valmistautuu huolellisesti itseään tuotteistaen. Hänellä on Mercedes Benzin takaosassa erilaisia kenkiä: kesäiset varvassandaalit, mustat korkokengät ja hopeanhohtoiset ballerinat. Hän kysyy mielipidettä, mikä jalkineista sopisi parhaiten kuviin.

    Mikä sitten on Laurilalle niin pyhää, ettei sitä sovi tuotteistaa?

    – Kotimme Asikkalassa. Se ei ole tuote. Kotona pitää viihtyä rennosti.

    Kotioloissa hän nauttii uimisesta, saunomisesta, hiihtämisestä ja norjanharmaanhirvikoiran ulkoiluttamisesta. Luonnon lähellä on tilaa hengittää.

    – Olen verkkareissa. En meikkaa. Saatan käydä lähikaupassakin ilman ehostusta.

    Kunta mokasi Kymi Ring -moottoriurheilukeskuksen rahoituksessa – asia oikeuden käsiteltäväksi

    Kunta mokasi Kymi Ring -moottoriurheilukeskuksen rahoituksessa – asia oikeuden käsiteltäväksi


    Iitin kunta on tehnyt virheen myöntäessään rahaa Kymi Ring -moottoriurheilukeskusen rakentamiseen. Kunnanvaltuusto päätti toukokuisessa kokouksessaan osallistua Kymi Ringin rahoitukseen puolella miljoonalla eurolla. Valtuuston pöytäkirjasta ei...

    Iitin kunta on tehnyt virheen myöntäessään rahaa Kymi Ring -moottoriurheilukeskusen rakentamiseen.

    Kunnanvaltuusto päätti toukokuisessa kokouksessaan osallistua Kymi Ringin rahoitukseen puolella miljoonalla eurolla. Valtuuston pöytäkirjasta ei löydy merkintää siitä, että kunnanjohtaja Riku Rönnholm olisi poistunut kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

    Rönnholm kuuluu Kymi Ring Oy:n hallitukseen, joten hän on lain mukaan jäävi käsittelemään asiaa kunnan toimielimissä.

    Kunnanjohtaja kuitenkin kieltää osallistuneensa päätöksentekoon.

    – En ole osallistunut kunnan puolella päätöksentekoon enkä asian valmisteluun. Valtuuston kokouksessa poistuin paikalta ennen kuin asian käsittely alkoi, Riku Rönnholm kertoo.

    – Pöytäkirjaan on jäänyt epähuomiossa valitettava moka, kokouksen pöytäkirjanpitäjänä toiminut kunnan hallinto- ja talousjohtaja Jarkko Salonen myöntää.

    Salosen mukaan Rönnholm poistui yleisöriveille ennen asian käsittelyn alkamista. Salonen kertoo, että pöytäkirjaan ollaan tekemässä korjausta. Asia on määrä käsitellä valtuustossa elokuussa.

    Kunnanvaltuutettu Hannu Suhonen (vasen ryhmä) on tehnyt rahoituspäätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen. Suhosen mukaan kunnanvaltuuston päätös on kumottava muun muassa kunnanjohtajan jääviyden vuoksi.

    Jos Itä-Suomen hallinto-oikeus päätyy valittajan kannalle, rahoituspäätös saatetaan joutua uusimaan.

    Iitin kunta omistaa 19 prosenttia Kymi Ring Oy:stä. Muut omistajat ovat AKK Motorsport, Suomen moottoriliitto ja A. Ahlström Kiinteistöt.

    Jaakko Rantanen, 25, eli unelmaansa ammattijalkapalloilijana, kunnes yhtenä päivänä lääkärin ilmoitus muutti kaiken

    Jaakko Rantanen, 25, eli unelmaansa ammattijalkapalloilijana, kunnes yhtenä päivänä lääkärin ilmoitus muutti kaiken


    Kaksi päivää Valkeakosken FC Hakan jalkapallojoukkueen kapteeni Jaakko Rantanen vain istuu ja makaa kotona. Sitten hän päättää, että hän haluaa kertoa uutisen itse joukkueelle. Koppiin laskeutuu täydellinen hiljaisuus. 25-vuotias Jaakko...

    Kaksi päivää Valkeakosken FC Hakan jalkapallojoukkueen kapteeni Jaakko Rantanen vain istuu ja makaa kotona.

    Sitten hän päättää, että hän haluaa kertoa uutisen itse joukkueelle.

    Koppiin laskeutuu täydellinen hiljaisuus.

    25-vuotias Jaakko Rantanen on pelannut jalkapalloa niin kauan kuin muistaa ja oikeastaan vielä kauemmin. Parivuotiaasta pallon kanssa liikkunut Rantanen havahtui teini-iässä siihen, että jalkapallosta voi saada ammatin.

    – Murrosiässä tajusin, että pärjään oikeasti hyvin ja urheilusta voi tulla ammatti. Silloin päätin, että haluan panostaa ja laittaa kaikki voimat jalkapalloon, Rantanen sanoo.

    Hänen isänsä oli pelannut juniorien maajoukkueessa. Esimerkkinä toimi myös isoveli Kaarlo Rantanen, joka on pelannut ammattilaisena Suomen lisäksi Slovakiassa ja Virossa.

    Jaakko Rantanen palloili kaiken aikaa: peleissä, treeneissä tai kotipihalla Orimattilassa.

    – Aina kun oli mahdollisuus, laitettiin naapuruston lasten kanssa pelit pystyyn. Pelasimme joko katusählyä tai jalkapalloa. Ainakin muutamat kukkaruukut ovat saaneet osumaa. Yhden mehukannuun kohdistuneen laukauksen kaikki muistavat varmaan vieläkin.

    Lapsuuden seura Orimattilan Pedot vaihtui nuorena isompaan. Peleistä tuli yhä haastavampia ensin FC Reippaassa ja Sitten FC Lahdessa.Jani Aarnio / Yle

    Yhtenä talvena Rantanen harjoitteli pallon pomputtelua jaloilla myöhään ulkona. Kun hän tuli vihdoin sisään, isä ihmetteli, kuka oli jaksanut hakata mattoja talvella tähän aikaan vai ampuiko joku aseella.

    – Pallo oli jäinen ja jokaisesta pompautuksesta kuului pamaus. Sillon taisin pomputella ennätykseni 2 000 kertaa.

    Pelit kovenivat

    17-vuotiaana Rantanen pääsi miesten joukkueeseen. Puolustavana keskikenttäpelaajana pelaava Rantanen teki maalin ja oli nostamassa Lahtea takaisin pääsarjaan. Fanit ryntäsivät kentälle ja Rantanen oli onnensa kukkuloilla.

    – Oli todellinen voittajafiilis.

    Jaakko Rantanen kävi urheilulukion, mutta päätti jättää opiskelun siihen ja antaa kaikkensa jalkapallolle. Rantanen pääsi pelaamaan alle 19-vuotiaiden maajoukkueeseen ja Tampereen Ilvekseen.

    Ilveksestä hän siirtyi Valkeakoskelle FC Hakaan ja nousi siellä kapteeniksi. Tavoite oli kirkas.

    – Halusin johdattaa tämän joukkueen takaisin Veikkausliigaan. Valkeakoskella on hieno stadion ja hyviä pelaajia. FC Haka on ehdottomasti joukkue, joka ansaitsee päästä Veikkausliigaan takaisin.

    Kaikki näytti hyvältä. Aina tähän kesään saakka.

    Kaudet 2012–2014 Jaakko Rantanen pelasi ykkös-ja kakkosdivarissa. Palkka ei aina riittänyt, joten Rantanen paiski välillä töitä myös Suomen Vesitekniikka Oy:ssä myyjänä.Jani Aarnio / YleLääkärintarkastuksessa ilmeni huolia

    Sopimukseen FC Hakassa kuului lääkärin vuositarkastus ennen kauden alkua. Lääkäri huolestui Rantasen sydämen EKG:stä ja lähetti jatkotutkimuksiin.

    Rantanen tajusi, että kyseessä voi olla jotain vakavaa. Hänellä ei ole koskaan ollut rytmihäiriöitä tai sydänvaivaa, joten hän uskoi asian ratkeavan parhain päin.

    Jaakko Rantanen käveli kesäkuun lopussa Tampereen yliopistosairaalaan ja toivoi saavansa lisäselkoa tilanteeseen.

    Elämä muuttui hetkessä. Rantaselta löytyi geenivirhe.

    – Lääkäri ilmoitti, että kilpaurheilu on minulta kokonaan tästä lähtien kielletty.

    Aikaa lääkärin ilmoituksesta on vasta hädin tuskin kuukausi.

    Joka sadannella suomalaisella

    25-vuotias Jaakko Rantanen on urheillut koko elämänsä ja elänyt terveellisesti. Tuntui oudolta kuulla, että hänellä on niin sanottu pitkä QT -oireyhtymä.

    Pitkä QT -oireyhtymä on perinnöllinen sairaus, joka altistaa potilaan vakaville rytmihäiriöille. Oireyhtymä johtuu geenivirheen aiheuttamasta ionikanavan rakennepoikkeavuudesta sydämessä. Sydämen sähköinen toiminta poikkeaa normaalista. Tämä voi johtaa rytmihäiriöihin ja hengenvaaralliseen kammiovärinään.

    – Sain kuulla, että sairaudessa on sydänkohtaus- ja rytmihäiriöriski. Se voi tulla yhtäkkiä kilpailutilanteessa, kun sykkeet ovat korkeat ja käy muutenkin kierroksilla. Se on sydämelle vaarallisinta, Jaakko Rantanen kertoo.

    Geenivirhettä kantaa Suomen Sydänliiton mukaan lähes joka sadas suomalainen. Suurin osa geenivirheen kantajista on liiton mukaan oireettomia läpi elämänsä.

    Jani Aarnio / Yle

    Tieto sairaudesta muutti elämän. Kilpaurheilun lopettamisen lisäksi Rantanen ei saa enää lähteä esimerkiksi uimaan yksin.

    "Olin todella rikki"

    Jaakko Rantaselle uutinen oli valtava shokki.

    – Purskahdin kyyneliin aika lailla saman tien. Olin todella rikki siinä vaiheessa. Pari päivää meni kyyneleet silmissä. Asia tuli koko ajan mieleen, koska jalkapallo on niin keskeinen osa elämääni.

    Rantanen on panostanut lajiin valtavan määrän ajallisesti, taloudellisesti ja henkisesti. Työ vei kohti unelmaa ja yhdellä ilmoituksella se oli ohi.

    Kaksi päivää Rantanen vain istui ja makasi kotona Tampereella. Onneksi televisiosta tuli jalkapallon MM-kisat ja alkusarjassa kolmekin peliä päivässä, mikä turrutti mieltä.

    Sitten kapteeni päätti kertoa joukkueelle uutisensa.

    Koppiin laskeutui hiljaisuus

    FC Hakan pelaaja Antto Hilska oli Rantasen kanssa keväällä lounaalla, kun lääkäri soitti sydämen jatkotutkimuksesta. Hänkään ei osannut odottaa, mitä kapteenilla oli kerrottavaa.

    Jani Aarnio / Yle

    Jaakko "Jaska" Rantasesta oli tullut kauden aikana tärkeä pelaaja ja tuki joukkueelle.

    – Jaska on hyvä tyyppi ja mahtava esimerkki myös kentän ulkopuolella. Hän ei ole kovaäänisin, mutta hän johtaa esimerkillä, Hilska kuvaa FC Hakan kapteenia.

    Juhannuksen jälkeen Jaakko Rantanen asteli pukuhuoneeseen.

    Koppiin tuli täysin hiljaista.

    – Tieto oli iso shokki. Ei näin isoa juttua voi käsitellä. Olimme todella hiljaista poikaa, Hilska kertoo.

    Jaakko Rantanen kertoo, kuinka jätkät tulivat halaamaan ja toivottivat tsemppiä. Se oli tärkeää. Samoin kuin se, kun kannattajat seuraavassa pelissä olivat maalanneet isoon lakanaan Rantasen kuvan ja tekstin: Kiitos Jaska!

    – Arvostan tosi paljon upeaa elettä. Olen saanut tosi paljon tukea kaikilta. Haluan kiittää perhettä, läheisiä ja muita kovasti tuesta. En voisi enempää pyytää.

    Kiitollinen, ei katkera

    Jaakko Rantanen seuraa heinäkuussa FC Hakan harjoituksia legendaarisella Tehtaan kentällä kentän laidalla. Herja lentää pelaajille, mutta kurkussa tuntuu pala.

    – Tuntuu aika vaikealta katsoa. Haluaisin hypätä mukaan harjoituksiin. Tilanne on nyt tämä, Rantanen myöntää ja katsoo maahan.

    Jalkapallo on ollut enemmän kuin ammatti: se on tarjonnut isoja tunteita ja joukkueen, johon kiinnittyä. On outoa olla ilman rankan treenin tuomaa endorfiinia eli mielihyvää tuottavaa hormonia.

    Tekonurmi kimaltaa auringossa houkuttelevasti. Rantasella on farkkusortsit jalassa, koska hän seuraa treenejä.

    Hän vaihtaa peliasun päälle kuvausta varten ja pompottelee palloa. Nappulakengät olisivat valmiina jaloissa iskeytymään nurmeen, mutta spurttiin ei voi nyt lähteä.

    Tällaiseen ei voi valmentautua etukäteen. Pitää vain purra hammasta.

    Joukkueelle entinen kapteeni toivoo kaikkea hyvää. Hän aikoo seurata pelejä katsomosta.

    – Toivottavasti täältä noustaan vielä Veikkausliigaan.

    Jaakko Rantasta haastatellaan, kun joukkuekaverit harjoittelevat. Mieli palaisi mukaan treeneihin.Jani Aarnio / Yle

    Jaakko Rantanen on aina tiennyt, ettei ammattijalkapalloilijan ura ole helppo. Hänen isänsä loukkaantui nuorena, myös veljellä on ollut loukkaantumisia.

    Täyskielto kilpaurheilulle vaatii kuitenkin sulattelua. Lääkärin uutisesta on vasta kuukausi aikaa. Toipuminen on kesken.

    Kurkussa oleva pala ei katoa hetkessä.

    Rantanen ei aio katkeroitua. Hän on kiitollinen kaikesta, mitä jalkapallo on tuonut.

    – Vaikka ura loppui tällä tavalla, en voi sanoa mitään hävinneeni. Olen panostanut paljon mutta myös saanut futikselta todella paljon.

    Rantanen on tyytyväinen, että satsasi paljon urheiluun.

    – Olen tyytyväinen, etten itse tehnyt sitä virhettä, että olisin joutunut kiikkustuolissa jossittelemaan. Tavoitelkaa unelmaa täydellä sydämellä, koska yhtäkkiä mahdollisuus voi olla poissa. Jos on kipinää ja uskoa, antaa mennä! hän kannustaa.

    Uusi alku syksyllä

    Nuorukainen odottaa lopullista diagnoosia, joka tarkentaa, millaista kuntoilua hän saa harrastaa. Toistaiseksi hän on lähinnä pyöräillyt.

    – En aio lopettaa urheilua, haluan tehdä niin paljon kuin pystyn. Niin tärkeää se on ollut elämässäni. Varmasti jollakin tapaa futis on elämässäni jatkossa. Onhan se maailman hienoin peli.

    Tieto geenivirheestä pakottaa hakemaan uutta uraa ja elantoa. Vielä ei ole selvillä, mitä vakuutus korvaa.

    Syksy tuo uutta.Jani Aarnio / Yle

    Syksyllä Jaakko Rantasen elämään tulee uusi juttu opiskelusta. Hän ehti hakea parin vuoden ajan Tampereen ammattikorkeakouluun opiskelemaan röntgenhoitajaksi, ja tänä keväänä tärppäsi. Hakan pelien lisäksi se täyttää syksyllä elämää.

    – Ehkä se oli kohtalo, että pääsin nyt opiskelemaan. Pitää vähän asennoitua elämään uusiksi. Aika tuo varmasti uudet tavoitteet ja unelmat, mitä lähden jahtaamaan seuraavaksi.

    Lue myös:

    Makedonialaistaituri kiersi Barcelonan ja Bundesliigan kautta naisten liigan saksipotkuosumia tehtailevaksi maalitykiksi: "Rakkaus jalkapalloa kohtaan tulee suoraan sydämestä"

    Kaikkien suomalaisjoukkueiden taipaleet katkesivat Eurooppa-liigassa, KuPS laittoi parastaan vieraissa

    HJK:n seuraavalle vastukselle BATE:lle europelit ovat kauden ykköstavoite – Valmentajanvaihdos tuonut lisää vastuuta Jasse Tuomiselle: ”Kielikin on alkanut taipua”

    Känniviestejä, epäsopivia hymiöitä ja väärälle ihmiselle lähetettyjä viestejä – katso vinkit työpaikan chattiin

    Känniviestejä, epäsopivia hymiöitä ja väärälle ihmiselle lähetettyjä viestejä – katso vinkit työpaikan chattiin


    Yhä useampi hoitaa työasioita kollegoiden kanssa pikaviestien välityksellä. Esimerkiksi Verohallinnossa pikaviestejä lähetettiin vuonna 2017 yli 20-kertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Parhaimmillaan pikaviesti säästää aikaa, kun...

    Yhä useampi hoitaa työasioita kollegoiden kanssa pikaviestien välityksellä. Esimerkiksi Verohallinnossa pikaviestejä lähetettiin vuonna 2017 yli 20-kertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

    Parhaimmillaan pikaviesti säästää aikaa, kun työkaveria ei tarvitse etsiä käsiinsä, eikä jaaritella turhia puhelimessa.

    Aina kommunikointi pikaviestien välityksellä ei suju ongelmattomasti. Kysyimme lukijoilta, millaisiin kinkkisiin tilanteisiin he ovat chateissa joutuneet.

    Tarvitseeko koko ajan olla saatavilla? Ei välttämättä

    Kansa on kovin kahtiajakautunut: toiset tykkäävät chattien tuomasta lisästä työpaikalla, toiset eivät. Tämä kahtiajakoisuus yllätti tutkimusta tehneen tutkijatohtori Essi Pöyryn.

    Näytölle ponnahtavissa pikaviesteissä on sekä hyvät että huonot puolensa. Joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi työn tehokkuus ja tuottavuus lisääntyy, kun työpaikalla käytetään pikaviestipalveluita. Tämän allekirjoittaa esimerkiksi Riihimäen kaupungin muutosjohtaja Matti Muukkonen. Hänen mukaansa selvää säästöä saadaan, kun esimerkiksi osa kaupungin kokouksista on järjestetty videopuhelun välityksellä.

    Tutkijatohtorin mukaan riippuu kuitenkin paljon työstä, kuinka paljon työpaikalla todella hyödytään pikaviestien käytöstä.

    – Jos on ollut tapana soitella, niin sittenhän työnteko kyllä nopeutuu. Kenties eniten hyödytään aloilla, jolla tietoa vaihdetaan runsaasti ja työtä tehdään ryhmissä, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Pöyry.

    Etätöitä tekeville pikaviestipalveluiden lisääntyminen voi olla hyvä juttu, ainakin yhteisöllisyyden kannalta.

    – Paljon yksin työtä tekevällä voi olla henkireikä, että voi olla yhteydessä muihin. Ihmiset eri kaupungeissa voivat kokea yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja tieto kulkee.

    Jos työ vaatii keskittymistä, saattavat saapuvat viestit häiritä työtä. Tällöin tulisi miettiä, onko tarpeellista olla koko ajan pikaviestin tavoitettavissa.

    – Ihmisen täytyisi voida valita, että chattia pidetään auki vaikka vain iltapäivisin ja aamupäivisin keskityn kirjoitushommiin, sanoo Pöyry.

    Pöyryn mukaan työnohjauksessakin tulisi silloin miettiä, patistetaanko työntekijöitä jatkuvaan viestittelyyn.

    – Ihmisten pitäisi olla tietoisia näiden palveluiden vaikutuksista omaan työhön ja työtyytyväisyyteen.

    Mokia tulee, ennen kuin ihmiset tottuvat pikaviesteihin

    Ylen kyselyn mukaan mokia sattuu, kun kiireessä viestitään. On aivan normaalia, että uuden viestintävälineen kanssa on hämminkiä, ennen kuin väline vakiintuu arkiseen käyttöön, lohduttaa Pöyry.

    Hyvä esimerkki tästä on sähköposti: meille kaikille on muodostunut käsitys siitä, miten sähköposti aloitetaan ja missä ajassa sähköpostiin pitää vastata.

    – Pikku hiljaa syntyy sosiaalinen käsitys siitä, miten nopeasti pitää vastata, millaista kieltä ja mitä emojeita voi laittaa. Vielä tämä viestintätapa ei ole vakiintunut ja siihen nämä mokatkin liittyvät.

    Miten käyttäytyä työpaikan chatissa? Nappaa tästä vinkit

    1. Hymiöllä kerrot viestisi sävyn :)

    Hymiö tai emoji kertoo, mihin sävyyn viesti on kirjoitettu; esimerkiksi sarkastisesti vai otsa rypyssä. Toisaalta väärällä emojilla voi vesittää koko sanomansa.

    – Hymiöllä voidaan pehmentää viestiä. Joku on tehnyt testin, että viikon ajan ei laittanut yhteenkään pikaviestiin hymiöitä. Kaikki hänen viestinsä ymmärrettiin tylyinä, sanoo markkinointiyritys MBE:n sisältöstrategi Aino Pokela.

    Hymiöitä tai emojeita käyttäessä on tärkeää, että toinen osapuoli on samalla aaltopituudella ja että yhteydenpito on hieman keveämmällä asteella.

    Kannattaa myös muistaa, että esimerkiksi eri puhelinvalmistajilla emojit näyttävät erilaisilta.

    2. Chatissa saa olla hauska, mutta varo sarkasmin sudenkuoppia

    Chatissa saa olla hauska. Kannattaakin kuitenkin pitää mielessä, ettei esimerkiksi sarkasmi ole aina helppoa kasvotustenkaan – saati kirjoitettuna.

    – Tällainen viestiminen riippuu hirveästi ihmisistä ja siitä kemiasta. Että voiko heittää heti levotonta läpyskää vai pitääkö olla aluksi virallisempi. Sanon aina, että välineessä välineen tavalla. Sosiaaliseen mediaan kuuluu sellainen kepeys, sanoo Pokela.

    Kenties on kuitenkin turvallinen vaihtoehto luoda ensin jonkinlainen suhde työkaveriin, ennen kuin päätyy hauskuuttamaan tätä chatin puolella.

    3. Kun mokaat, pyydä anteeksi

    – Kun tulee mokattua, pyydetään anteeksi, sanoo Pokela.

    Hän neuvoo, että anteeksipyyntö tulisi tehdä siinä kanavassa, missä on tullut töppäiltyä. Varsinkin, jos moni on nähnyt mokailut, on hyvä tehdä koko porukalle selväksi, että on pahoillaan.

    – Sitten pyydetään siinä välineessä anteeksi. Ja jos loukkaa jotakuta henkilökohtaisesti, niin sitten tietysti aina myös kasvotusten.

    4. Kysymys- ja huutomerkit???!??!

    Jotkut ärtyvät somessa 'huutamisesta' ja liiallisesta merkkien käytöstä.

    Pokela muistuttaa chattailyn perussäännöistä. Isot kirjaimet ja huutomerkit mielletään helposti huutamisena.

    – Ne ovat tehokeinoja, joita pitää käyttää tehokeinoina eikä viljellä joka paikkaan.

    5. Onks pakko vastata?

    On, sanoo Pokela.

    Useimmat pikaviestipalvelut lähettävät "lukukuittauksen". Se ei kuitenkaan Pokelan mukaan ole riittävä merkki siitä, että asia on mennyt perille.

    – Jos työyhteisössä kerrotaan jokin asia tiedoksi tai joku antaa työtehtävän, niin täytyyhän se kuitata, että ok, hoidan tämän.

    6. Muista, kuka on pomo

    Aino Pokela suosittelee muistamaan esimies-alais-suhteet. Alainen voi viestiä kepeämmin, kun taas esimiehen tulisi muistaa asemansa, kun viestii esimerkiksi alaiselleen.

    – Edelleenkin sanoisin nyrkkisääntönä, että tärkeää on tuntea vähän ihmistä.

    + jokeri-vinkki

    Pokela muistuttaa, ettei pelkkä pikaviestin lähettäminen välttämättä tarkoita sitä, että homma tulee hoidetuksi.

    – Kannattaa tarkistaa, että asia on mennyt perille. Asiat eivät poistu omalta pöydältä sillä, että lähettää ne eteenpäin, vaan pitää myös varmistaa, että ne tulevat hoidetuksi.

    Poliisi huolestui aseista, joita kuka tahansa saa kaupasta:

    Poliisi huolestui aseista, joita kuka tahansa saa kaupasta: "Huumerikolliset pitävät jalkajousia valmiiksi ladattuina ovenpielessä"


    Poliisi on huolissaan jalkajousista, joita löytyy niin sanottujen vaarallisten henkilöiden hallusta. Tilanteet tulevat virkavallalle eteen varsinkin kotietsintöjen yhteydessä. Valmiiksi ladattuja jalkajousia tulee poliisille vastaan säännöllisesti...

    Poliisi on huolissaan jalkajousista, joita löytyy niin sanottujen vaarallisten henkilöiden hallusta. Tilanteet tulevat virkavallalle eteen varsinkin kotietsintöjen yhteydessä.

    Valmiiksi ladattuja jalkajousia tulee poliisille vastaan säännöllisesti esimerkiksi Päijät-Hämeessä.

    – Vaarallisiksi luokiteltavat henkilöt, erityisesti huumerikolliset, pitävät jalkajousia ladattuina ovenpielessä. Se on iso riski poliisin turvallisuudelle. Joudumme tekemään kotietsinnät aina vähintään kahden partion voimin. Uhasta on myös varoitettu henkilökuntaamme, kertoo Hämeen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.

    Yle kertoi keskiviikkona, kuinka jalkajousia voi hankkia helposti halpamarketeista ja netistä. Niiden ostamiseen ei tarvita erillistä lupaa. Ainoa rajoite on 18 vuoden ikä, mutta alaikäinenkin voi hankkia varsi- eli jalkajousen vanhempiensa luvalla. Jalkajousella on ammuttu muun muassa rauhoitettuja lintuja, vaikka sillä saisi tähdätä vain maalitauluun.

    Varsi- eli jalkajousi muistetaan myös huomattavasti vakavammista asiayhteyksistä, kuten niin sanotusta Mika Murasen tapauksesta. Muranen surmasi Kotkassa kaksi ihmistä jalkajousella vuonna 1994. Jalkajousi oli surma-aseena myös Porissa kesällä 2007, kun nuori mies ampui asunnossaan kaksi naista.

    Jalkajousi on yksi niistä välineistä, joilla rikolliset uhkaavat poliisia. Poliisihallituksessa jalkajousia pidetään huolestuttavana ilmiönä poliisin työturvallisuuden kannalta, mutta se ei koko Suomea ajatellen nouse esille yksittäisenä uhkailuvälineenä. Ongelma vaikuttaa siis olevan erityinen Päijät-Hämeessä.

    – Poliisia uhkaillaan jalkajousten lisäksi muun muassa luvallisilla ja luvattomilla aseilla, astaloilla, kirveellä, vesurilla, teräaseella ja keittiöveitsellä. Ihmiset ovat tässä asiassa valitettavasti loputtoman kekseliäitä, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen.

    Mielestäni vaaralliseksi katsotulta henkilöltä pitäisi voida ottaa akuutissa tilanteessa jalkajousi kokonaan pois. Ilkka Koskimäki

    Hämeen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki pitää osin ongelmallisena sitä, että jalkajousia on niin helppo hankkia netistä ja halpamarketeista. Jalkajousien myyjien itsesääntelyn tulisi toimia kunnolla.

    – Käytännössä myyjän tulee muistuttaa ostajaa, ettei jalkajousta saa Suomessa käyttää metsästykseen, eikä sitä saa myydä alaikäisille ilman vanhempien suostumusta.

    Halpakauppaketju Kärkkäinen on yksi jalkajousien myyjistä. Kärkkäisen edustaja kertoi aiemmin Ylelle, että jalkajousten ohjekirjoissa ja paketeissa kerrotaan niiden olevan kiellettyjä metsästyksessä.

    Hämeen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.Juha-Petri Koponen / YleUhkailua ja väkivaltaa virkavaltaa kohtaan

    Vastustus poliisia kohtaan on lisääntynyt. Vuoteen 1999 verrattuna uhkailu- ja väkivaltatapaukset ovat kaksinkertaistuneet.

    Poliisihallituksen mukaan jo joka neljännessä voimankäyttötilanteessa kansalainen on varustautunut poliisia kohtaan ampuma-, terä- tai lyömäaseella. Poliisilla on voimankäyttötilanteita 1 000 – 1 500 kertaa vuodessa: näistä siis 200–300 on tapauksia, joissa vastapuolella on käytössään jonkintyyppinen ase.

    Poliisi itse käyttää ampuma-asetta vajaat 40 kertaa vuodessa. Huomioitavaa on, että poliisin aseenkäytöksi lasketaan jo aseenkäytöllä uhkaaminen tai aseella uhkaaminen. Noin kymmenen kertaa vuodessa poliisi ampuu laukauksia, joista suurin osa on varoituslaukauksia.

    Henkilöä kohti poliisi ampuu yksittäisiä kertoja vuodessa – joinakin vuosina ei lainkaan.

    Poliisi voimaton jalkajousen haltuunotossa?

    Jalkajousista huolestunut Hämeen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki toivoo, että virkavalta pystyisi ottamaan nykyistä paremmin jalkajouset haltuun uhkaavissa tilanteissa.

    – Mielestäni vaaralliseksi katsotulta henkilöltä pitäisi voida ottaa akuutissa tilanteessa jalkajousi kokonaan pois. Henkilö saattaa olla poliisin kotihälytystehtävässä vaikka kannabispsykoosissa. Silloin ei jalkajousen lyhytaikainen muutaman päivän haltuunotto riitä.

    Nyt poliisi voi ottaa jalkajousen haltuunsa vain 14 vuorokaudeksi, mikäli tapaukseen ei liity suoraan rikosta.

    Ruutukaappauksessa nähtävillä markkinoilla olevia jalkajousia.Yle

    Järjestyslaki kieltää jalkajousen kanssa liikkumisen yleisellä paikalla. Sen sijaan jalkajousta saa säilyttää kotona, mikä on poliisin suorittamisessa kotihälytystehtävissä ylimääräinen riski työturvallisuuden kannalta.

    Hämeen poliisipäällikkö ei suoraan ota kantaa, pitäisikö jalkajousten helppoa saatavuutta rajoittaa nykyisestä.

    – Aina olisi toki mahdollista tehdä jalkajousten hankinta luvanvaraiseksi. Mutta kyllähän ylimääräiset lupaprosessit lisäävät työtä, miettii Ilkka Koskimäki.

    Asfaltti korventaa tassut, autosta tulee pätsi – eläinlääkärin vinkit lemmikin hoitoon helteillä


    Helle koettelee sekä ihmisiä että eläimiä ja lämpöhalvaus saattaa uhata molempia. Almavetin eläinlääkäri Suvi Heinola muistuttaa, että eläintä ei kannata viedä kuumaan. – Kaikki varmasti ymmärtävät, että autoilu näillä keleillä...

    Helle koettelee sekä ihmisiä että eläimiä ja lämpöhalvaus saattaa uhata molempia.

    Almavetin eläinlääkäri Suvi Heinola muistuttaa, että eläintä ei kannata viedä kuumaan.

    – Kaikki varmasti ymmärtävät, että autoilu näillä keleillä minkä tahansa lemmikin kanssa on ongelmallista, Heinola sanoi Aamu-tv:n haastattelussa.

    Lemmikkiä ei pidä jättää autoon, koska lämpötila nousee nopeasti hyvin korkealle ja autosta voi tulla tappava pätsi. Myös ihan peruslenkkeily koiran kanssa voi olla riski kuumalla. Lisäksi asfaltti kuumenee auringossa polttavaksi ja voi korventaa anturoihin jopa palovammoja.

    – Kissa kestää paremmin hellettä kuin koira, koska koiran jäähdytysjärjestelmä on vähän alitehoinen. Kissakaan ei kyllä pysty hirveän tehokkaasti itseään jäähdyttämään. Sellainen hikoilu kuin ihmisillä, ei ole kissalle tai koiralle mahdollista, ne hikoilevat pelkästään polkuanturoiden kautta. Ne jäähdyttävät itseään pääosin läähättämällä.

    Karvanajo helpottaa

    Heinolan mukaan koiraa tai kissaa voi helteillä viilentää kastelemalla turkkia. Lisäksi on hyvä muistaa pitää riittävästi viileää vettä saatavilla. Myynnissä on myös esimerkiksi viilennystakkeja ja -alustoja.

    – Karvanajo voi paksuturkkisilla merkittävästi helpottaa eläimen oloa.

    Uiminen on hellesäällä hyvä keino, sillä se viilentää. Lemmikin kanssa voi lenkeillä aamulla aikaisin tai illalla, kun keli alkaa viilentyä. Railakasta riehuntaa Heinola ei helteellä suosittele.

    Häkissä asuvat pieneläimet ovat Heinolan mukaan erityisessä riskissä ja häkin sijoittelu kannattaa miettiä huolella. Häkki ei saa olla suorassa auringonpaisteessa vaan viileässä tilassa ilman kovaa vetoa. Tuulettimia on hyvä käyttää viilentämään.

    Lisäksi häkin pohjan alle voi laittaa kylmäkalleja ja häkin päälle märän pyyhkeen.

    Ensiapu kunnon kastelu

    Heinolan mukaan lämpöhalvauksessa ensimmäinen apu on eläimen tehokas jäähdyttäminen.

    – Ensin eläin suihkuun, märäksi, viileään paikkaan ja pois kuumasta.

    Heinolan mukaan eläin kastellaan kokonaan ja vettä hierotaan niin, että se menee kaikkialle turkkiin. Eläintä voi myös hieroa, jotta viilentyvä pintaveri kulkeutuu koko kehoon. Ei kuitenkaan kannata suihkuttaa jääkylmää vettä, jotta pintaverenkierto ei säikähdä ja verenkierto pinnassa lopu.

    – Sen jälkeen soitto eläinlääkärille ja yhdessä eläinlääkärin kanssa arvioidaan, onko tarve toimittaa eläintä hoidettavaksi.

    Lämpöhalvauksen oireisiin kuuluvat voimakas läähätys ja tajunnan tason heikkeneminen..

    Luvassa poikkeuksellisen raju ampiaiskesä – testaa, tunnistatko pörriäiset

    Luvassa poikkeuksellisen raju ampiaiskesä – testaa, tunnistatko pörriäiset


    Tuholaistorjuja Mika Salmi vetää suojavarustusta päälleen. Se todella on tarpeen. Ampiaispesä, jonka Salmi aikoo tuhota, on jo nyt kasvanut melko suureksi. Siinä on todennäköisesti satoja ampiaisia. Yleensä tuholaistorjujan puhelin soi näin...

    Tuholaistorjuja Mika Salmi vetää suojavarustusta päälleen. Se todella on tarpeen. Ampiaispesä, jonka Salmi aikoo tuhota, on jo nyt kasvanut melko suureksi. Siinä on todennäköisesti satoja ampiaisia.

    Yleensä tuholaistorjujan puhelin soi näin vilkkaasti vasta kesän lopulla, mutta nyt Salmi on saanut kolmen viime viikon aikana urakoida kunnolla. Parhaina päivinä hän on hävittänyt jopa kahdeksan ampiaispesää. Pesät ovat olleet suuria ajankohtaan nähden. Hänen mukaansa nyt on hurjin ampiaiskesä ainakin viiteen vuoteen.

    Tutkija vahvistaa, että kuluva kesä on vilkas ampiaiskesä.

    – Yhteiskuntien kasvu on pari-kolme viikkoa etuajassa vuodenaikaan nähden. Yleensä ampiaismäärä kasvaa huomattavasti elokuun alussa, mutta tänä kesänä ampiaisia on jo nyt liikkeellä runsaasti, sanoo apulaisprofessori Jouni Sorvari Itä-Suomen yliopistosta.

    Nyt tuholaistorjuja Salmi Hämeenlinnan Tuholaistorjunnasta pistää suoja-asun päällensä, nappaa pesän jätepussiin, myrkyttää pussin sisuksen ja sulkee pussin suun.

    Ampiaisista näkyvimpiä ovat yhteiskunta-ampiaiset, jotka muodostavat ns. aitososiaalisia yksivuotisia yhteiskuntia kuningattarineen ja työläisineen. Muut ampiaislajimme ovat erakkoampiaisia, jotka pesivät yksittäin esimerkiksi puiden koloissa ja maassaAnssi Leppänen / Yle

    Pesän hävitys kannattaa hänen mukaansa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa: ennen kuin yhteiskunta kasvaa jopa tuhansien ampiaisten kokoiseksi. Pesä on silloin liki ihmisen pään kokoinen.

    – Ajoissa tuhoamalla pääsee helpommalla. Hävitys kannattaa tehdä viimeistään, kun pörräävistä ampiaisista alkaa olla haittaa. Mitä myöhäisemmäksi pesän poistaminen menee, sitä hankalampi sitä on hävittää.

    Salmi on tuhonnut useita lapsen pään kokoisia ampiaispesiä, vaikka eletään vasta heinäkuuta.

    – Tyypillisesti pesät ovat räystäiden alusissa ja kuistien alusrakenteissa.

    Ajoissa tuhoamalla pääsee helpommalla. Mika Salmi

    Syksymmällä pörriäiset muuttuvat äkäisemmäksi. Keväällä työläiset ovat kiireisiä perustaessaan yhteiskuntaa. Silloin ihmiset saavat olla suhteellisen rauhassa ampiaisten touhuilta.

    – Elokuussa ampparit käyttäytyvät vähän pöhkösti, sillä kukat ovat lopettaneet kukintansa ja mettä ei ole luonnossa tarpeeksi saatavilla, sanoo Sorvari.

    Työläiset etsivät lopukesällä sokerin lisäksi helppoa proteiinia. Siksi ne hakeutuvat makeiden herkkujen ja limonadin lisäksi myös grillin äärelle.

    Syksyllä yhdessä yhteiskunnassa saattaa olla tuhansiakin ampiaisia.

    Yhdessä pesässä voi olla satoja, syksyllä jopa tuhansia ampiaisia.Johanna Talasterä / YleKotikonstein pesästä eroon?

    Suomessa on 13 ampiaislajia, joista kahden lajin kannat vaihtelevat ollen joka toinen vuosi korkeat ja joka toinen vuosi matalat.

    Näistä yleinen ampiainen on levinnyt pohjoisempaan Lappiin asti. Toinen laji on Etelä-Suomessa esiintyvä Saksan ampiainen. Se levisi keskieuroopasta Manner-Suomeen vasta 2000-luvun alussa. Juuri tämä laji on mieltynyt rakennettuihin ympäristöihin ja viihtyy kaupunkiolosuhteissa.

    Netti on täynnä erilaisia vippaskonsteja ampiaispesien tuhoamiseen ilman ammattilaisapua. Yksi tuhoaa pesiä sahojen kanssa, toinen kaupan sumutteilla. Kun kauan yrittää, voi onnistua, sanoo Salmi, ja muistuttaa, että suoja-asu on aina ehdoton.

    – Varovainen pitää olla. Jos ei ole suoja-asua ja pesä on hankalassa paikassa, saa huonossa tapauksessa satoja ampiaisia kimppuunsa. Siitä voi tulla sairaalareissu.

    Kaupoissa myydään myös valepesiä, jotta kerran häädetyt ampiaiset eivät enää löytäisi samalle paikalle uudestaan.

    – Aina ne jonkin paikan löytää, ne menevät niin pienistä raoista. Voi olla vuosia, ettei niitä ole, ja sitten ne yhtäkkiä tekevät pesän.

    Pesään käsiksi pääseminen vaatii tuholaistorjujalta joskus myös notkeutta.Johanna Talasterä / YleTutkija: Ensi vuonna ampiaisia on vähemmän

    Mutta hyviä uutisia: ensi kesänä ampiaisia on apulaisprofessori Jouni Sorvarin mukaan vähemmän.

    – Syyksi vaihteluun epäillään esimerkiksi loisia. Runsaina ampiaisvuosina loiset lisääntyvät ja verottavat seuraavan vuoden kantaa. Tällöin seuraavana vuonna on vähän ampiaisia.

    – Toinen teoria on, että runsaan ampiaisvuoden jälkeen keväällä on paljon kuningattaria, jotka joutuvat kilpailemaan pesäpaikoista. Kilpailu on väkivaltaista ja kuningattaret tappavat toisiaan.

    Taisteluissa kuolleita kuningattaria löytyy tällöin runsaasti onkalon pohjalta parhaista pesäpaikoista, kuten kivenkoloista tai vanhoista myyräntunneleista.

    Testaa, tunnistatko pörriäiset!

    Sekoitatko sinäkin mehiläisen, kimalaisen, ampiaisen ja kenties jopa kukkakärpäsen toisiinsa? Vai oliko se ampiaisen näköinen oikeasti paarma? Tee testi.

    Korjattu 18.7.2018 kello 16:43, että ampiaislajeja on Suomessa 13.

    Suomalaiset pitävät kiinni käteisestä, vaikka ruotsalaiset siitä luopuvat

    Suomalaiset pitävät kiinni käteisestä, vaikka ruotsalaiset siitä luopuvat


    Kauppalehti kertoi reilu kuukausi sitten, ruotsalaisiin tutkimuksiin vedoten, että naapurimaassa käteinen häviää muutaman vuoden kuluttua. Tutkimuslaitokset ovat antaneet jopa kruunun seteleille ja kolikoille kuolinpäivän 24. maaliskuuta 2023....

    Kauppalehti kertoi reilu kuukausi sitten, ruotsalaisiin tutkimuksiin vedoten, että naapurimaassa käteinen häviää muutaman vuoden kuluttua. Tutkimuslaitokset ovat antaneet jopa kruunun seteleille ja kolikoille kuolinpäivän 24. maaliskuuta 2023. Todennäköisemmin kruunuja on käteiskaupassa vielä tuon päivän jälkeen, mutta vuosikymmenen kuluttua tuskin enää, väittävät tutkijat.

    – En usko, että Suomessa käteinen loppuu vielä pitkään aikaan, enkä kyllä usko käteisen syrjäytyvän Ruotsissakaan vielä ensi vuosikymmenellä, hymähtää neljää K-markettia Hämeenlinnassa vetävä Elina Mattila.

    Neljää K-marketia vetävä kauppias Elina Mattila kertoo, että käteisasiakkaita on kaupoissa vielä paljon.Timo Leponiemi / Yle

    Samalla kannalla on myös Osuuskauppa Hämeenmaan talousjohtaja Risto Korkka.

    – Meillä edelleen kolmannes ostoksista tehdään käteisellä. Osuus kyllä vähenee, mutta uskon käteisen pitävän pintansa vielä kauan.

    Käteisen pitää Suomessa voimassa myös euro. Etelä-Euroopassa käteismaksu on paljon yleisempää kuin pohjoisessa. Suomessa on vaikeaa lopettaa käteismaksu yksipuolisesti. Kruunujaan käyttävällä Ruotsilla muutos on helpompi.

    Kortit alkavat vaihtua mobiilimaksuun

    Vaikka kolmannes osuuskauppa Hämeenmaan ostoista tapahtuu käteisellä, rahasta vain viidennes tulee käteisenä. Korteilla ostetaan siis isompia ostoksia.

    Asiakkaat pitävät korttiostosta helpompana. Erityisesti lähimaksu viehättää, kertovat kaupassa ostoksilla olleet hämeenlinnalainen Jenni Kuusi ja lahtelainen Riitta Kanerva.

    – Kortilla maksu tuntuu myös turvallisemmalta, perustelee Riitta Kanerva.

    Käteiselle ja myös korteille on tulossa kilpailija. Osuuskauppa Hämeenmaa ottaa käyttöön mobiili- eli älypuhelinmaksun laajasti jo kuluvana syksynä.

    – Uskon, että se syö korttimaksujen osuutta varsin pikaisesti, ennustaa talousjohtaja Risto Korkka.

    Osuuskauppa Hämeenmaan talousjohtaja Risto Korkka uskoo, että mobiiliimaksaminen syö korttien osuutta ostoista nopeasti, kunhan se tulee kauppoihin.Timo Leponiemi / Yle

    – Ehkä se vie käteisenkin osuutta ostoista, mutta uskon, että käteismaksu elää omaa hiljaista elämäänsä mobiilin ja korttien ohella.

    Torikauppaa ja pikkuostoksia käteisellä

    Suomalaisilla toreilla tapaa vielä kylttejä, joiden mukaan maksu otetaan vastaan ainoastaan käteisenä. Käteistä pidetään vanhemman kansanosan maksutapana, mutta se ei pidä täysin paikkaansa. Lahden Prisman kassalla työskentelevä Merita Parikka ottaa vastaan omien sanojensa mukaan yllättävänkin paljon maksuja käteisellä rahalla – ja pitää siitä.

    – En toivo käteisen loppuvan. Ostan itsekin käteisellä pienempiä ostoksia, naurahtaa Merita Parikka.

    Samaa todistaa kauppias Elina Mattila.

    – Kun Hämeenlinnassa on jokin tapahtuma, niin silloin täällä käy paljon nuoria asiakkaita, jotka käyttävät edelleen käteistä.

    Mattila muistuttaa myös käteisen kasvatustehtävästä.

    – Pitää miettiä myös meidän pieniä kuluttajiamme. Opetetaan heitä käymään kaupassa.

    – Kun se seitsemänvuotias tulee ensimmäistä kertaa kauppaan ostamaan maitopurkkia tai jäätelöä, lykkäämmekö hänelle käteen kortin tai matkapuhelimen vai kaksi euroa rahaa? En usko, että vielä kymmenen vuoden kuluttuakaan kortti tai puhelin on se paras valinta. Rahan kanssa lapsi myös oppii havaitsemaan paljonko ostaminen todellisuudessa maksaa, painottaa kauppias Elina Mattila.

    Aiempia uutisia aiheesta

    Suuri kuntosaliketju lopettaa käteisen käytön Suomessa – seuraavatko muut yritykset perässä?

    Pankkiala toppuuttelee keskuspankin huolta Ruotsissa – Keskustelu käteisen nopeasta kadosta jatkuu

    Kännykkämaksaminen Suomessa vielä lapsenkengissä – Ruotsissa povataan jo käteisen kuolemaa

    Huoli Ruotsissa: Väheneekö käteisen rahan käyttö jo liian nopeasti?

    Herätys: Ajokortin odotetaan halpenevan, suomalaiset jonottavat pandataloon, idässä tuuli viilentää

    Herätys: Ajokortin odotetaan halpenevan, suomalaiset jonottavat pandataloon, idässä tuuli viilentää


    Ajokorttilaki uudistui kuun alussa, mutta oppiiko vähemmillä tunneilla ajamaan? Uusi ajokorttilaki kevensi vaatimuksia: ajotuntien minimimäärä lähes puolittui, ja opetusluvan saa helpommalla. Opetuslupia onkin haettu heinäkuussa enemmän kuin...

    Ajokorttilaki uudistui kuun alussa, mutta oppiiko vähemmillä tunneilla ajamaan?

    Uusi ajokorttilaki kevensi vaatimuksia: ajotuntien minimimäärä lähes puolittui, ja opetusluvan saa helpommalla. Opetuslupia onkin haettu heinäkuussa enemmän kuin koskaan.

    Rauhoitettuja lintuja ammuttu jalkajousella Arto Puikkonen

    Heinolan lintutarhan hoitaja Olli Vuori poistaisi jalkajouset kokonaan kauppojen hyllyiltä, koska niillä on helppo vahingoittaa eläimiä. Jousia on nykyään helposti saatavilla, koska ne luokitellaan harrastukseen tarkoitetuiksi kuluttajatuotteiksi.

    Analyysi: Trumpin tilanne tuo mieleen Bushin alamäen Donald Trump ja Vladimir Putin.Brendan Smialowski / AFP

    Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump suututti jopa omat kannattajansa kommenteillaan Helsingin tapaamisessa. Tilanne muistuttaa entisen presidentin George W. Bushin alamäen alkua vuonna 2005, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen analyysissaan.

    Suomalaiset jonottavat Ähtärin pandataloon, mutta ulkomaalaisia ei ainakaan vielä kiinnosta Pandakokemus on kokemus, joka halutaan jakaa.Anna Wikman / Yle

    Pandatalo on ohittanut 100 000 kävijän rajapyykin. Jos sama tahti jatkuu, eläinpuiston talous on suurista investoinneista ja kuluista huolimatta mahdollista saada plussan puolelle.

    Hurjimmat lämpötilat lännessä Yle

    Sää jatkuu kuumana. Ylen meteorologi Matti Huutonen kertoo, että lämpötila kohoaa Länsi- ja Pohjois-Suomessa 30 asteen lukemiin. Idässä tuuli hillitsee korkeimpia lämpötiloja. Lue lisää säästä täältä.

    Jalkajousella ammutaan rauhoitettuja lintuja – tappavan aseen voi hankkia kuka vain halpamarketista

    Jalkajousella ammutaan rauhoitettuja lintuja – tappavan aseen voi hankkia kuka vain halpamarketista


    Ihmisen ilkeyksissään ampuma nuoli koituu toisinaan rauhoitettujen lintujen kohtaloksi. Viimeisin tapaus on kesäkuulta Lahden seudulta Vesijärveltä, jossa lintu jäi henkiin. Kajaanselän saarista löytyi selkään ammuttu valkoposkihanhi kesken...

    Ihmisen ilkeyksissään ampuma nuoli koituu toisinaan rauhoitettujen lintujen kohtaloksi. Viimeisin tapaus on kesäkuulta Lahden seudulta Vesijärveltä, jossa lintu jäi henkiin. Kajaanselän saarista löytyi selkään ammuttu valkoposkihanhi kesken pesintäpuuhien.

    Hanhen onneksi paikalle rengastusreissullaan sattuneet lintuharrastajat huomasivat selästä törröttävän nuolen. Ampumiseen oli käytetty varsi- eli jalkajousta.

    – Poistimme valkoposkihanhen selästä 16 sentin nuolen. Se oli seitsemän sentin syvyydessä, kertoo lahtelainen lintuharrastaja Arto Puikkonen.

    Kyhmyjoutsenta ammuttiin jalkajousella Vesijärvellä tammikuussa 2017. Sitä oli ammuttu 30-senttisellä nuolella. Tekijöitä ei ole saatu kummassakaan tapauksessa kiinni. Ampuja on syyllistynyt luonnonsuojelulain, metsästyslain ja järjestyslain rikkomiseen.

    Korvaussummat ovat rauhoitettujen lintujen ampumistapauksissa yleensä olleet vähintäänkin useita satoja euroa.

    Nuolesta haavoittunutta kyhmyjoutsenta hoidettiin Heinolan lintutarhassa.Olli VuoriJalkajouset käyvät kaupaksi erityisesti kesällä

    Heinolan lintutarhalle tuodaan hoidettavaksi loukkaantuneita lintuja ympäri Suomen. Hoitaja Olli Vuori ei ymmärrä, miksi halpakaupoista saa ostettua niin helposti jalkajousia.

    – Kuka vain voi ostaa niitä. Jalkajousella voidaan vahingoittaa lintujen lisäksi vaikka naapurin kissaa tai koiraa. Jos nuoli osuu ihmisen kasvoihin, saattaa silmä puhjeta.

    Vuori muistuttaa, että jos emolintu vahingoittuu tai kuolee, samalla saattaa kuolla koko pesue. Myös uistimet ja siimat voivat koitua siivekkäiden kohtaloksi.

    Valkoposkihanhen selästä poistettu nuoli oli 16 senttimetriä.Arto Puikkonen

    Jalkajousia myy tasaiseen tahtiin esimerkiksi J. Kärkkäinen Oy.

    – Kesä on jalkajousten myyntisesonkia, koska ihmisillä on aikaa harrastaa, kertoo tuotepäällikkö Petri Kumpula.

    Kumpula pitää lintujen vahingoittamista valitettavana, mutta muistuttaa, että kyseessä on näissä tapauksissa jalkajousten väärinkäytös.

    – Paketissa ja käyttöohjeissa kerrotaan, ettei jousta saa käyttää metsästystarkoituksiin. Myös myyjämme tietävät tämän. Toisaalta myydäänhän keittiöveitsiäkin, eikä mahdollista puukotusta pidetä veitsen myyjän vikana.

    Ruutukaappauksessa nähtävillä myynnissä olevia varsijousia.YleJalkajousella ei saa metsästää

    Varsi- eli jalkajousten käyttäminen metsästyksessä on Suomessa kielletty. Taustalla kiellolle on EU:n luontodirektiivi, jota unionin jäsenmaat noudattavat vaihtelevasti. Kieltoa vauhditti myös niin sanottu Mika Murasen tapaus vuonna 1994. Hän tappoi tuolloin kaksi ihmistä jalkajousella.

    Jousimetsästästäjät korostavat, että jalkajousia ei saa käyttää metsästykseen.

    – Jalkajousella saa ampua vain tauluun. On tärkeää, että myyjät muistuttavat ostajaa asiasta erikseen, toteaa Suomen Jousimetsästäjäin Liiton koulutusvastaava Ari Kontiainen.

    Jalkajousia saa kaupan hyllyltä helposti, koska ne katsotaan harrastukseen tarkoitetuiksi kuluttajatuotteiksi.

    Riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (N) eli noin 41 paunaa (lbs). Tuolloinkin on luonnollisesti oltava suoritettuna metsästyskortti, maksettuna riistanhoitomaksu sekä lupa metsästää sallittuja eläinlajeja kyseisellä alueella virallisena metsästysaikana.

    Jalkajousella voidaan vahingoittaa lintujen lisäksi vaikka naapurin kissaa tai koiraa. Olli Vuori

    Metsästyksessä sallittuja jousityyppejä ovat pitkäjousi, vastakaarijousi ja taljajousi.

    Sallittua jousiasetta saa käyttää vain villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, rämemajavan, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, minkin, metsäkauriin, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin ja villisian sekä riistaeläimiin kuuluvien lintujen samoin kuin rauhoittamattomien eläinten ampumiseen.

    Metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa jousella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen, muistutetaan Maa- ja metsätalousministeriöstä.

    Lue lisää:

    Joutsennaaraiden yhteiselo katkesi toisen katoamiseen – katso kuinka leski koputtelee laivan ikkunaa

    Lahdessa nuolen vatsaan saanut joutsen toipuu: "Onneksi nuoli oli sileäpintainen eikä metsästysnuoli"

    Joutsenen kaula kivuliaasti mutkalla – sähkölinjaan törmäävä lintu joko loukkaantuu tai kärventyy kuoliaaksi

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vetovoima jatkuu – festivaalit veti runsaan yleisön, yli 47 000 kävijää

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vetovoima jatkuu – festivaalit veti runsaan yleisön, yli 47 000 kävijää


    Viime viikolla järjestetyt Kaustisen kansanmusiikkijuhlat ylsi hyvään kävijämäärään. Festivaaleilla vieraili kuuden päivän aikana reilut 47 000 kävijää, ja pelimanneja nähtiin lavoilla yli 4 000. Viime vuoden 50-vuotisjuhlan...

    Viime viikolla järjestetyt Kaustisen kansanmusiikkijuhlat ylsi hyvään kävijämäärään. Festivaaleilla vieraili kuuden päivän aikana reilut 47 000 kävijää, ja pelimanneja nähtiin lavoilla yli 4 000.

    Viime vuoden 50-vuotisjuhlan ennätyskävijämäärä oli yli 55 000, mutta tuolloin ohjelmapäiviä oli seitsemän, joten luvut eivät ole verrannollisia. Tasainen kasvu näkyy, jos verrataan kesän lukuja vuoteen 2016, jolloin Kaustisella kävi lähes 43 000 vierasta.

    Festivaalien kävijämäärä onkin noussut joka vuosi Pro Kaustinen yhdistyksen alaisuudessa. Yhdistys otti vetovastuun juhlista vuonna 2012.

    – Todella positiivinen yllätys. Meillä oli varovaiset odotukset juhlavuoden jälkeen, koska se oli niin suuri menestys, kuvailee Pro Kaustinen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Sirpa Lahti.

    Säällä oli varmasti jonkinlainen merkitys kävijämäärään, myöntää Lahti.

    – Helteet vaikuttivat tunnelmaan ja leppoisuus oli katossa. Mutta sään merkitystä en lähtisi silti ylikorostamaan, sanoo Lahti.

    Yksi syy kävijämäärän kasvuun on Lahden mukaan pelimannien määrän jokavuotinen lisäys eli paluu tiukemmin juurille.

    – Kun palvellaan omaa tiivistä kansanmusiikki- ja tanssiyhteisöä, niin se kannattaa.

    Ensi vuonna kansamusiikkijuhlia vietetään 8.–14.7. Teema on silloin rytmi ja maakuntateema Savo.

    103-vuotias Aili Laitinen jalkapallon MM-kisoista: "Ihania miehiä! Rotevia, nuoria pelaajia, kyllä niitä katselee"


    Lahtelainen teräsmummo Aili Laitinen seuraa silmä tarkkana pelaajien taitoja jalkapallon MM-kisoissa. Nopeat jalat ja hyvä pelisilmä saavat 103-vuotiaan innostumaan. Aili Laitinen toivoo, että Kroatia voittaa finaalissa. Jalkapallo on ollut Aili...

    Lahtelainen teräsmummo Aili Laitinen seuraa silmä tarkkana pelaajien taitoja jalkapallon MM-kisoissa.

    Nopeat jalat ja hyvä pelisilmä saavat 103-vuotiaan innostumaan. Aili Laitinen toivoo, että Kroatia voittaa finaalissa.

    Jalkapallo on ollut Aili Laitisen ihanne vuosikymmenet. Innostus alkoi, kun oma poika pelasi ja valmensi jalkapalloa.

    – Sain aina pestä pojan pelivaatteet ja tuli sitä usein käytyä myös kentän laidalla. Kyllähän siinä äitikin innostui. Mutta siitä on paljon aikaa, se oli kai joskus 1950–luvulla.

    – Jääkiekosta en tykkää. Minä vihaan sitä, kun ne heiluttelevat niitä seipäitä. Se ei ole minun alaani ollenkaan, 103-vuotias nauraa.

    "Kaipaan rehellistä peliä"

    Lahdessa asuva Aili Laitinen on katsonut tiiviisti jalkapallon MM-kilpailuja. Teräsmummon silmät seuraavat tiiviisti palloa ja kommenttia tulee herkästi.

    – Ihania miehiä! Rotevia, nuoria pelaajia, kyllä niitä katselee. Toki joukossa on pieniäkin.

    – Ei voi kuin ihailla jalkojen toimintaa ja pelisilmää. Jos olisin nuori, haluaisin päästä kentälle mukaan.

    Etenkin pelaajien kaatumiset herättävät Aili Laitisessa kummastusta. Miten pelaajien paikat voivat pysyvät ehjinä ja miksi kaatuillaan tahallaan.

    – Katso nyt tuotakin kaatumista, aivan turha. Tuollaiset pelaajat ovat epärehellisiä. Itse olen aina pyrkinyt rehellisyyteen. Se on mielestäni yksi elämän tärkeimmistä asioista.

    MM-kisojen finaaliotteluun teräsmummo suhtautuu osittaisella kauhulla. Hän toivoisi, ettei vain yksi joukkue voittaisi, vaan peli menisi tasan ja molemmat joukkueet saisivat nautintoa ja kunniaa.

    – Näin ei voi käydä, joten toivon, että Kroatia voittaa. Se on kumminkin köyhä maa, jolle haluaisin kunniaa, Aili Laitinen päättää.

    Tietokonepelaamisen huipulle hamuavia koutsataan Vierumäen urheiluopistolla –

    Tietokonepelaamisen huipulle hamuavia koutsataan Vierumäen urheiluopistolla – "Tässä on kuitenkin kaikki samat elementit kuin urheilussa"


    Tästä on kyseElektronista urheilua harrastavat kymmenettuhannet suomalaisnuoret.Joukkuepeleissä korostuu yhteisöllisyys ja sosiaalisuus.18-29 vuotiaiden miesten keskuudessa e-urheilu on toiseksi suosituin jääkiekon jälkeen.Ammattipelaajia Suomessa...

    Tästä on kyseElektronista urheilua harrastavat kymmenettuhannet suomalaisnuoret.Joukkuepeleissä korostuu yhteisöllisyys ja sosiaalisuus.18-29 vuotiaiden miesten keskuudessa e-urheilu on toiseksi suosituin jääkiekon jälkeen.Ammattipelaajia Suomessa on noin 40.Yle tarjoaa kattavasti e-urheilua lähetyksissään

    Suomen urheiluopistolla Vierumäellä leiriläiset pelaavat Overwatchia. Se on kansainvälinen ammuntapeli, missä muutaman hengen joukkue taistelee toista ryhmää vastaan.

    Joukkueen strategialla ja taktiikalla on pelissä oleellinen merkitys. Pelaajilla on erilaisia rooleja, ja jonkun tehtävänä voi olla vain vastustajan hämääminen.

    Elektroninen urheilu on tietokone- ja konsolipelien pelaamista kilpailullisesti. Kesäleiri on Vierumäellä jo tämän kesän kolmas, eikä tulijoista ei ole ollut pulaa.

    Leirille on tultu eri puolilta Suomea, iältään kilpapelaajat ovat 12–17-vuotiaita. Osa näistä nuorista haluaa pelata työkseen. Valmennus on aloitettava ajoissa.

    Ei riitä, että kilpapelaajalla on näppärät sormet. Pelaajan tulisi ainakin harrastaa venyttelyä paljon, lisäksi vaikkapa kevyttä lenkkeilyä sekä kuntosalia selän vahvistamiseksi. Sen lisäksi ranne on kovilla sormien nopeissa liikkeissä näppäimistöllä.

    Leirillä puhutaan myös terveellisitä elämäntavoista, suppaillaan ja ajetaan maastopyörillä.

    Liikunnanohjaaja Samuel Kaikkonen painottaa venyttelyn tärkeyttä e-sporttaajille.Heikki Kiseleff / YleIntensiiviset pelijaksot kestävät tuntikausia

    Nuorin leirin osallistujista on 12-vuotias helsinkiläinen Honey La. Hän harrastaa pelaamisen ohella pianonsoittoa ja taekwondoa. Pelaaminen vie vapaa-ajasta eniten aikaa. Pelaamista Honey on harrastanut nelisen vuotta.

    12-vuotias Honey La on saanut uusia kavereita ulkomaita myöten pelaamisen kautta.Markku Lähdetluoma / Yle

    – Pelaan noin neljä tuntia päivässä lähes joka päivä. Vanhemmat haluaisivat, että pelaisin vähemmän, Honey naurahtaa.

    Kimmokkeen pelaamiseen hän sai veljeltään. Joukkuepelaamisen kautta Honey on saanut uusia kavereita ulkomaita myöten. Hän pelaa enimmäkseen Counter-Strikea, Minecraftia ja Overwatchia.

    Valmentaja scouttaa vastustajia

    Elektronisen urheilun kesäleiriä Vierumäella vetää vuosi sitten elektronisen urheilun ammattivalmentajaksi valmistunut Samuli Sihvonen. Oma kilpapelaaminen on vaihtunut toistaiseksi valmentajan rooliin.

    Sihvonen kertoo, että valmentajan rooli tulee eniten esille valmistautumisessa turnaukseen. Ennen turnausta hiotaan taktiikat ja tehdään tutkimustyötä vastustajan joukkueesta. Vanhoja pelisuorituksia käydään läpi.

    Samuli Sihvonen on Suomen ensimmäinen elektronisen urheilun ammattivalmentaja.Heikki Kiseleff / Yle

    Sihvonen on Suomen ensimmäinen e-urheilun ammattivalmentaja. Erään kysymyksen Sihvonen kuulee usein: onko elektroninen kilpapelaaminen urheilua?

    – Se on vähän siinä ja siinä. Tässä on kuitenkin kaikki samat elementit kuin urheilussa. Treenataan, pulssi nousee, kilpaillaan. Ainoa, mikä tämän erottaa perinteisestä urheilusta on se, että tässä ei periaatteessa tule hiki pelatessa.

    Sihvosen toiveena on, että e-urheilun kilpapelaaminen kehittyisi ammattimaisemmaksi jo nuoresta pitäen.

    – Toivon, että kymmenen vuoden päästä kun poika tulee kotiin, sen sijaan, että sanoisi lähtevänsä futistreeneihin, niin sanoisikin vanhemmilleen lähtevänsä tietokonepelitreeneihin. Ja vanhemmat sanoisivat, että hyvä homma!

    Turnauksissa pelataan isoista rahoista jättiyleisön edessä

    Elektroninen urheilu on kasvattanut kansainvälistä suosiotaan huimasti. Sama kehitys on rantautunut myös Suomeen.

    Suomen elektronisen urheilun liiton puheenjohtaja Joonas Kapiainen kertoo, että elektroninen urheilu on 18–29-vuotiaiden miesten keskuudessa toiseksi suosituin urheilulaji Suomessa, heti jääkiekon jälkeen.

    Tamperelainen 16-vuotias Eero Laakso on osallistunut jo isoihin e-urheilun turnauksiin.Markku Lähdetluoma / Yle

    Laji on myös vankistanut asemiaan tunnustettuna urheilulajina. Elektroninen urheilu hyväksyttiin vuonna 2017 Puolustusvoimien Urheilukoulun lajeihin. Myös muutamat oppilaitokset tarjoavat koulutusta elektroniseen urheiluun. Toimintaan ovat lähteneet mukaan myös muutamat jääkiekko- ja jalkapalloseurat.

    Pelivalmistajien kansainvälisissä turnauksissa liikkuvat isot rahat ja otteluita saattaa seurata paikan päällä kymmenien tuhansien yleisö. Suoria netti- ja tv- lähetyksiä voi seurata miljoonia katsojia. Myös Yle tarjoaa suoria elektronisen urheilun lähetyksiä.

    Kansainvälinen lajiliitto järjestää vuosittain kilpapelaamisen MM-kilpailut. Marraskuussa pidettäviin Taiwanin MM-kisoihin on ilmoittautunut tähän mennessä 42 maata. Suomen maajoukkueen edustuspaikat jaetaan SM-kilpailujen yhteydessä tai erillisellä karsintaturnauksella kansainvälisen lajiliiton asettamille peleille.

    E-sporttaajan ranne on kovilla äärimmäisen nopeiden ja pitkäkestoisten näppäilysarjojen aikana.Heikki Kiseleff / Yle
    Nuorison suosima hiphop-festari Summer Up myy nyt lastenlippuja –  festivaaleilla kirjavat käytännöt alaikäisten sisäänpääsyssä

    Nuorison suosima hiphop-festari Summer Up myy nyt lastenlippuja – festivaaleilla kirjavat käytännöt alaikäisten sisäänpääsyssä


    Viikonloppuna Lahdessa juhlittava urbaanin musiikin festivaali Summer Up myy tänä vuonna ensimmäistä kertaa lastenlippuja. Liput on tarkoitettu 3–10-vuotiaille festarivieraille, jotka tulevat maksavan aikuisen seurassa. Liput ovat normaalia lippua...

    Viikonloppuna Lahdessa juhlittava urbaanin musiikin festivaali Summer Up myy tänä vuonna ensimmäistä kertaa lastenlippuja. Liput on tarkoitettu 3–10-vuotiaille festarivieraille, jotka tulevat maksavan aikuisen seurassa. Liput ovat normaalia lippua edullisempia.

    Lapset ovat olleet monille festareille tervetulleita aiemminkin. Osa festivaaleista kuitenkin rajoittaa aikaa, jolloin lapset saavat olla festivaalialueella.

    Summer Upissa ei ole suositusta siitä, milloin perheen pienempien pitäisi lähteä kotiin.

    Sekä tapahtuma-alueelle että telttakylään kerääntyy tuhansia juhlivia nuoria. Tuottaja Konsta Viipuri tietää, että Mukkulassa alkoholi virtaa viikonlopun aikana.

    – Puutumme nuorten ihmisten alkoholinkäyttööön, jos nähdään, että tilanne sitä vaatii. Ja toivomme, että kun nuoret lähtevät festivaaleille, kotona käytäisiin keskustelua siitä, miten festareilla käyttäydytään.

    Esimerkiksi Flow-festivaali järjestää perhesunnuntain, jolloin tapahtuma-alueella on tarjontaa koko perheelle kello 17:ään asti. Summer Upin esiintyjät eivät ole varsinaisesti lapsille suunnattuja, mutta järjestäjät tietävät, että moni nykyartisti on myös lasten suosiossa.

    – Meillä on sellaisia bändejä, jotka vetoavat kaikenikäisiin, kuten Cheek ja JVG.

    JVG ja tänä kesänä uransa lopettava Cheek esiintyvät Summer Upissa lauantaina kello 22:n jälkeen.

    "Ei ole lasten paikka"

    Myös Joensuussa niin ikään tänä viikonloppuna järjestettävä Ilosaarirock päästää alle 8-vuotiaat vanhemman seurassa ilmaiseksi sisään tutustumaan festareihin. Joensuussa lasten festarivierailuista on jo pitkä kokemus.

    Ilosaarirockissa ei ole annettu aikarajaa, jolloin perheen pienempien toivotaan poistuvan festivaalialueelta. Ilosaarirockin nettisivuilla kuitenkin huomautetaan hienovaraisesti, ettei ilta ole lapsille tarkoitettu.

    – Aikuisten tapahtuma, jossa aikuiset ovat juhlatuulella ja paljon ihmisiä, ei välttämättä ole lasten paikka. Kyse ei kuitenkaan ole koko perheen tapahtumasta, sanoo Ilosaarirockin vastaava tuottaja Petri Varis.

    Summer Up taas tavoittelee laajempaa kävijäkuntaa.

    – Hiphop-musiikki on laajentanut kuuntelijakuntaansa ja näemme, että myös lapset kuuntelevat sitä. Me haluamme nähdä tämän koko perheen tapahtumana, vaikka musa onkin tietyllä tapaa nuorisomusaa, sanoo Summer Upin tuottaja Konsta Viipuri.

    Vastaavia lastenlippuja myydään ainakin esimerkiksi Tammerfestille ja SuomiPop-festivaalille.

    Huonoja uutisia oluen ystäville – kotimainen mallasohra uhkaa päätyä eläinten suihin:

    Huonoja uutisia oluen ystäville – kotimainen mallasohra uhkaa päätyä eläinten suihin: "Tilanne yhtä hankala viimeksi 1990-luvulla"


    Tästä on kyseKuivuus ja liian myöhään tulleet sateet ovat vaikeuttaneet viljojen kasvuaMonin paikoin varsinkin oluen valmistuksessa tarvittava ohra on kärsinytEpätasaisesta mallasohran kasvusta huolimatta, kotimaisen maltaan riittävyyteen oluen...

    Tästä on kyseKuivuus ja liian myöhään tulleet sateet ovat vaikeuttaneet viljojen kasvuaMonin paikoin varsinkin oluen valmistuksessa tarvittava ohra on kärsinytEpätasaisesta mallasohran kasvusta huolimatta, kotimaisen maltaan riittävyyteen oluen valmistuksessa riittää uskoa

    Kuivuus on vaikeuttanut oluen valmistuksessa tarvittavan mallasohran kasvua. Pohjoismaiden suurimman maltaiden valmistajan Viking Maltin mukaan tilanne on ohran kasvukaudella hyvin poikkeuksellinen.

    – Jopa samalla tilalla saattaa olla toisella pellolla hyvälaatuista mallasohraa ja viereisellä pellolla huonolaatuista, kuvailee viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä.

    Yritys ostaa noin viideltä sadalta sopimusviljeliljältä vuosittain 100 000 tonnia mallasohraa 100 kilometrin säteellä Lahdesta. Ongelmia on ollut esimerkiksi mallasohrapelloilla Elimäen Raussilan kylässä Kouvolassa.

    – Vilja saattaa näyttää päällisin puolin hyvältä. Mutta tarkemmin kun katsoo, niin tämä ohra ei ole juurikaan versonut, vaikka olisi pitänyt, harmittelee viljelijä Elina Valkeinen.

    Kasvintuotannon asiantuntijana Pro Agrian Etelä-Suomen alueella työskentelevä Valkeisen mukaan tilanne on ollut yhtä hankala viimeksi 1990-luvulla.

    Liian kuumaa ja kuivaa

    Huonolaatuista mallasohraa ei voi käyttää oluen valmistukseen. Huonolaatuisuus ilmenee liian korkeana valkuais- tai fusariumpitoisuutena. Korkea fusarium-pitoisuus aiheuttaa oluen ylikuohuntaa.

    Pahin skenaario on, että kaikki mallasohra menee rehuohraksi eläimille.

    Samalla tilalla saattaa toisella pellolla olla hyvälaatuista mallasohraa ja viereisellä pellolla huonolaatuista. Sanna Kivelä.

    Mallasohran laatuongelmien syy on liian kuuma ja kuiva alkukesä. Myös sateet tulivat liian myöhään.

    Kuivuus vaikeutti myös muiden viljojen kasvua. Esimerkiksi Valkeisen peltopinta-alasta runsas kolmannes on mallastamoiden ja panimoteollisuuden tarpeisiin menevää mallasohraa, mutta tilalla kasvatetaan myös rapsia, kevätvehnää ja kauraa.

    – Satomenetyksiä ja laatutappioita tulee, toteaa Valkeinen.

    Hänen mukaansa eteläisimmässä Suomessa etenkin Kymenlaaksossa tappiot ovat suuret. Sadot voivat jäädä puoleen tai sen allekin normaalista.

    Olutta vai rehua?

    Kaikki Suomessa viljeltävä mallasohra ei välttämättä mene oluen raaka-aineeksi. Laatu vaihtelee vuosittain, joten muuhunkin käyttöön on viljelijän varauduttava.

    – Hyvä laatu tarkoittaa kunnollista itämistä, isoja ohran jyviä sekä kasvin oikeaa valkuaisainepitoisuutta, kertoo Valkeinen.

    Vaikean alkukesän jälkeen ratkaisevassa asemassa ovat loppukesän ja puintikauden säät.

    – Ihanteellisimpia olisivat 18-23 asteen päivälämpötilat, toivoo Valkeinen.

    Laatukriteerien täyttyminen näyttää heinäkuun puolivälissä epävarmalta.

    Olutteollisuudelle kelpaavan maltaan raaka-aineen kohtalo ratkaistaan laboratoriossa syksyllä.

    – Lähetän lohkokohtaiset ennakkonäytteet puinnin ja kuivaamisen jälkeen. Kun ne on tutkittu, tulee päätös siitä, kelpaako meidän ohramme maltaan valmistukseen vai ei, sanoo Valkeinen.

    Pitääkö oluen ystävän olla huolissaan?

    Elina Valkeisen tavoitteena on saada mallasohra myytyä panimoteollisuuden tarpeisiin nimenomaan Viking Maltille.

    Miten oluen ystävien sitten pitäisi tämän hetken mallasohran kasvuun suhtautua? Onko syytä olla huolissaan tulevan talven juomien laadusta?

    – Toivon, että ei tarvitse olla huolissaan. Kyllä me jonkinlaisen sadon saamme kerättyä, olen luottavainen. Myös vanhoja varastoja on varmasti olemassa sen verran, ettei mallasta tarvitse alkaa tuoda ulkomailta, uskoo viljelijä Elina Valkeinen.

    Myös mallastamossa suhtaudutaan lähiviikkoihin positiivisesti.

    – Tällä hetkellä uskomme, että kotimaista mallasohraa riittää käyttöömme. Ei tarvitse kenenkään vaihtaa olutta punaviiniin, naurahtaa viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä.

    Kuinka paljon maksaa lapsen saaminen? Yle laski vauvalle hintalappuja

    Kuinka paljon maksaa lapsen saaminen? Yle laski vauvalle hintalappuja


    Syntyvyys on laskenut vuodesta 2011. Viime vuonna syntyneiden määrä oli historiallisen pieni. Miksi syntyvyys laskee? Väestöliiton perhebarometri antaa selityksiä sille, miksi suomalaiset eivät tee lapsia. Syyt ovat kulttuurisia ja...

    Syntyvyys on laskenut vuodesta 2011. Viime vuonna syntyneiden määrä oli historiallisen pieni.

    Miksi syntyvyys laskee? Väestöliiton perhebarometri antaa selityksiä sille, miksi suomalaiset eivät tee lapsia. Syyt ovat kulttuurisia ja taloudellisia.

    Kulttuuriset syyt: Nuoruutta venytetään

    Osa nuorista aikuisista haluaa elää mahdollisimman pitkään sitä nuoruutta, johon lapset eivät kerta kaikkiaan kuulu.

    Lapsen saaminen ei myöskään ole enää itsestäänselvyys. Kun aiemmat sukupolvet tekivät lapset avioliiton luonnollisena osana, nyt lapsen hankinnasta on tullut tietoinen valinta.

    Lapselle halutaan tarjota vain parasta ja hyvää hetkeä odotetaan hartaasti, tietää perhebarometria tekemässä ollut tutkija Anneli Miettinen.

    – Nyt oikeaa hetkeä, sopivaa kumppania ja asuntoa pohditaan pitkään.

    Osa naisista haluaa pysyä lapsettomina ilmaston takia. Heidän mielestään tällä maapallolla on jo tarpeeksi kuormaa. Toiset ajattelevat lapsiperhearjen olevan yksinkertaisesti kurjaa.

    Facebook-keskusteluiden perusteella myös yhä lisääntyvä synnytyspelko on syy jättää lapsi tekemättä. Heidän määränsä on kaksinkertaistunut viimeisen parin vuoden aikana.

    Myös miehillä on syynsä olla haluamatta lapsia: yksi kokee, että hänestä tulisi huono isä, toinen ei halua lapsen tuomaa vastuuta niskoilleen.

    Rahalliset syyt: Tavararuuhka ja uran hidaste

    Lapsen saaminen ei ole ilmaista.

    Perhe joutuu ostamaan uudelle tulokkaalle kaiken, vauvanvaatteista lähtien. Sen lisäksi vanhemmat jäävät usein kotiin hoitamaan lasta – mikä näkyy sitten perheen palkkapussissa. Tämän lisäksi perhevapaat vaikuttavat niin eläkkeeseen kuin urakehitykseenkin.

    Mutta kuinka paljon yhden lapsen saaminen maksaa? Suomessa lapsen hinnan ovat laskeneet Tilastokeskus ja Stakes vuoden 2001 ja 2002 kulutustutkimuksesta.

    Yle laski, mikä lapsen saamisessa maksaa.

    Antti Hämäläinen / Yle

    Vanhemmaksi tullaan aiempaa vanhempana. Lapsensaantia lykätään, koska nuoret aikuiset kokevat epävarmuutta ja punnitsevat vaihtoehtoja. Se saattaa ruokkia lapsen saannin lykkäämistä.

    Mitä vauvan tarvikkeet maksavat?

    Laskimme kahden perheen vauvan kulut siihen asti, kun lapsi on 1 vuoden ja 9 kuukauden ikäinen.

    Antti Hämäläinen / Yle

    Perhe Peltomaan muita kuluja: vaunut ja matkarattaat 370 €, D-vitamiinit 105 €, synnytys 262 €, vakuutus yhteensä noin 1 000 €, päivähoito 1 885 €, imetystarvikkeet 30 €, kastejuhlat 100 €, harrastukset 350 €, lelut 120 €, hygieniatarvikkeet 250 €, vesilasku 12,5 €/kk.

    Antti Hämäläinen / Yle

    Perhe Pynnönen & Nyqvist muita kuluja: auton turvaistuin ja kaukalo 499 €, tutit 62 €, vauvauinti 280 €, vakuutus yhteensä 450 €, amme 23 €, potat 10 €, ruokailuvälineet 21 €, syöttötuoli 17 €, 1-vuotisjuhlat 150 €, ksylitol-pastillit 60 €, vesilasku 7,5 €/kk.

    Antti Hämäläinen / Yle

    Lapsen vaikutusta vuokraan voi laskea siitä, kuinka paljon suuremmassa asunnossa lapsellinen pariskunta keskimäärin asuu verrattuna lapsettomaan pariskuntaan eli kahden aikuisen asuinkuntaan.

    Lisäksi asumiskustannuksiin voi laskea vaikutuksen vesilaskuun. Kuten hintalapuista voi nähdä, perhe Peltomaalla vaikutus oli noin 10–15 euroa kuukaudessa, perheessä Pynnönen & Nyqvist vastaava summa oli 7–8 euroa kuukaudessa.

    Äitiys,- isyys- ja vanhempainvapaiden aikana työsuhteessa olevan työntekijän eläke karttuu normaalisti. Mikäli vanhemmalla ei ole ansioita, hänelle kertyy eläkettä ikään kuin ansioita olisi reilut 720 euroa kuukaudelta. Kun vanhempi jää kotiin lapsen kanssa kotihoidon tuelle, eläkettä karttuu kiinteän euromäärän mukaan – jälleen ikään kuin tuloja olisi 720 euroa. Mitä kauemmin vanhempi on kotona, sitä suurempi on lovi eläkkeeseen.Antti Hämäläinen / Yle

    Kun 29-vuotias nainen, jonka tulot ovat noin 1 900 euroa kuussa, jää kotiin kolmeksi vuodeksi, hänelle kertyy tuolta ajalta miltei puolet vähemmän eläkettä kuin jos hän olisi normaalisti töissä.

    Antti Hämäläinen / Yle

    Eläketurvakeskuksen (ETK) erikoistutkija Kati Kuiton mukaan lapsen saanti on eläkekarttuman kannalta kovin pieni tekijä. Hänen mukaansa huolestuttavampi tekijä eläkkeen kannalta on ansioerot miesten ja naisten välillä. Työurakatkokset – kuten perhevapaat tai työttömyys – vaikuttavat toki karttumaan, mutta miesten ja naisten välisten eläkkeiden suurin ero tulee kuitenkin palkkaeroista.

    Koska vain harva isä pitää hoitovapaata, niiden merkitys miesten eläkekarttumaan on hyvin vähäinen. Kati Kuiton mukaan esimerkiksi työttömyyskaudet vaikuttavat miesten eläkekarttumiin enemmän.

    Vaikuttaako lapsi urakehitykseen? Antti Hämäläinen / Yle

    Vanhempainlomien (vanhempainvapaa ja hoitovapaa) vaikutusta naisen tai miehen uraan ei ole Suomessa vielä tutkittu. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kososen mukaan lähin selvitys löytyy Tanskasta.

    Tämän vuoden alussa julkaistu tutkimus osoittaa, että lapsen saanti vaikuttaa naisen uraan ja ansioihin jopa 20 prosenttia – alentavasti. Ansiot siis jäävät 20 prosenttia alemmalle tasolle lapsen saannin jälkeen pitkäksi aikaa, sanoo Kosonen.

    Onko tutkimus suomalaiseen kulttuuriin verrannollinen? Tavallaan, tavallaan ei.

    Termit haltuun

    Vanhempainvapaa: Vanhempainvapaa kestää 158 arkipäivää. Vapaalle voi jäädä jompikumpi vanhemmista. Tuki on pienempi kuin palkka, yleensä noin 70 prosenttia tuloista. Tuona aikana eläke kertyy yhtä paljon kuin työelämässä.

    Hoitovapaa: Vanhempainvapaa jälkeen äiti tai isä voi jäädä hoitovapaalle, siihen asti kun lapsi täyttää 3. Tällöin vanhempi saa kotihoidontukea. Eläkettä karttuu kiinteän euromäärän mukaan (728,34 euroa/kk, 2018)

    Maissa lastenhoitoon on melko samanlaiset palvelut. Tanskassa ei kuitenkaan ole käytössä kotihoidontukea eli tuettua hoitovapaata, vaan palkallinen vapaa on reilun vuoden mittainen. Suomessa tulot tippuvat 9–10 kuukauden jälkeen lapsen syntymästä, mutta tuki jatkuu aina siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta.

    Tanskalaistutkimuksessa tätä 20 prosentin alenemaa kutsuttiin “child penaltyksi”. Tällä mallinnetaan sitä, kuinka paljon lapsi jarruttaa urakehitystä.

    – Suomessa penalty voi olla jopa suurempi, sillä äidit ovat pidemmän aikaa poissa työelämästä kuin Tanskassa.

    Vain muutama vuosi kotona, mutta vaikutukset pitkälle

    Yksi syy siihen, että suomalaisäidit ovat pidempään poissa työelämästä, on kotihoidontuki.

    – Tanskassa ei ole kotihoidon tukea ja tilanne on silti tämä. Vaikka Suomesta poistettaisiin kotihoidon tuki, se ei korjaisi asiaa täysin.

    Tanskalaistutkimus jättää avoimia kysymyksiä, eikä juuri tarjoa selityksiä ilmiöille tai mahdollisia keinoja “child penaltyn” pienentämiseksi.

    Tutkimusjohtaja Kosonen on kuitenkin tutkimustuloksesta huolissaan.

    – Olemme huolissamme siitä, ovatko äidit tietoisia, että muutamankin vuoden kotiin jäämiselle voi olla vaikutus myöhempiin ansioihin ja urakehitykseen.

    Miten yhteiskunta voisi tukea synnytystalkoissa?

    Vaikka Suomessa tuetaan rahallisesti lapsen kanssa kotiin jäämistä, perhevapaa koetaan silti uhkana työtilanteen kannalta, sanoo tutkija Anneli Miettinen, joka on ollut mukana tekemässä perhebarometria.

    Edelleen toive vakituisesta työpaikasta ennen lastensaantia pitää pintansa: osin siksikin, että lapselle halutaan tarjota parhaat mahdolliset puitteet.

    – Halutaan olla syntyvän lapsen kanssa, mutta samalla pelätään sitä vaikutusta työmarkkinoilla.

    Asiantuntijat kaipaavat apua työmarkkinoilta. Työpaikoilla tulisi ryhtyä miettimään, miksi nuoret aikuiset kokevat perhevapaat riskinä ja miten tähän voisi vaikuttaa.

    Perhevapaalle jäävää työntekijää ei tulisi sorsia vaan perhevapaiden käytön tulisi olla hyväksyttävää. Tähän kaivataan asenneilmapiirin muutosta, varsinkin isien työpaikoilla.

    Osa-aikaisuudet tehokkaampaan käyttöön

    Tutkija Anneli Miettinen sanoo, että yksi lääke olisi osa-aikaisuuksien tai työajan lyhentämisen mahdollisuuksien ottaminen käyttöön entistä tehokkaammin.

    – Meillä on Suomessa edelleen on-off-ajattelu. Että ollaan joko kokopäivätyössä tai kokonaan kotona.

    Työtä riittäisi edelleen myös tasa-arvoisten perhevapaiden saralla. Isiä tulisi kannustaa perhevapaille yhä enemmän, sanoo erikoistutkija Miettinen. Poissaoloa ei tulisi nähdä uhkana urakehitykselle.

    – Työmarkkinajärjestöjen tulisi korostaa sitä, että perhevapaat on okei. Ne ovat tärkeitä vuosia perheille.

    Päivi Pynnönen on säästänyt rahaa suosimalla käytettyjä tarvikkeita ja alennusmyyntejä. On kuitenkin asioita, joista hän ei suostu säästämään.Meeri Niinistö / Yle

    Miten tarkasti vauvaa hankkiva sitten miettii tulevia menoja? Päivi Pynnönen teki hankintoja pikkuhiljaa ja säästi suosimalla käytettyä tarvikkeita ja alennusmyyntejä. Pynnösellä oli säästöjä, ennen kuin Iia syntyi reilu puolitoista vuotta sitten.

    – Olen niin pihi, nyt näitä laskiessa sen huomaa, hän naurahtaa katsoessaan noin 4 800 euron hintalappua.

    On kuitenkin kolme asiaa, josta hän ei ole halunnut nuukailla.

    – Turvaistuimesta ja vaunuista en suostunut tinkimään. Enkä ruuasta. Äiti on opettanut, että ruuasta ei tingitä: sen pitää olla hyvää.

    Pynnösellä on kaksi vanhempaa lasta, jotka ovat nyt jo teini-iässä. Tuolloin, noin 15 vuotta sitten, Pynnönen jäi lasten kanssa kotiin viideksi ja puoleksi vuodeksi. Nuorempana ajatus oli, että pitäisi olla vakituinen työpaikka ennen lapsen hankintaa – mutta toisin kävi.

    – Olin silloin määräaikaisena. Ei minun silloinkaan tarvinnut penniä venyttää tai pelkkää kaurapuuroa syödä. Se on omista valinnoista kiinni: tekeekö ulkomaan reissuja tai mihin sitä rahaa laittaa. En ole koskaan ajatellut, että minun olisi tarvinnut jostain luopua.

    Kolmen lapsen äiti ei ole koskaan ajatellut, että jättäisi lapset tekemättä rahan takia.

    – Ei. Ei koskaan.

    Fateme Khodadadi pääsi vihdoin oman alan töihin ja aikoo seuraavaksi perustaa yrityksen

    Fateme Khodadadi pääsi vihdoin oman alan töihin ja aikoo seuraavaksi perustaa yrityksen


    Afganistanissa syntynyt ja Irakissa ompelijana pitkään toiminut Fateme Khodadadi tuli poikansa kanssa Suomeen kolmisen vuotta sitten. Hän oppi kielen nopeasti, mutta töitä ei löytynyt. Fateme houkuteltiin mukaan uuteen ompelimoon. Ompelimo on osa...

    Afganistanissa syntynyt ja Irakissa ompelijana pitkään toiminut Fateme Khodadadi tuli poikansa kanssa Suomeen kolmisen vuotta sitten. Hän oppi kielen nopeasti, mutta töitä ei löytynyt.

    Fateme houkuteltiin mukaan uuteen ompelimoon. Ompelimo on osa Kaupunkikylä 2025-hanketta, jonka päämääränä on työllistää yli 18-vuotiaita maahanmuuttajia.

    – Aluksi tein käsitöitä, neuloin ja kudoin, vaikka niissä en ole kovin hyvä.

    Kun Fateme pääsi ompelukoneen ääreen, hänen taitonsa huomattiin.

    – Nyt teen korjausompelua ja tilaustöitä kaavoista lähtien. Töitä on riittänyt, hän iloitsee.

    Myös syyrialainen, arabiaa äidinkielenään puhuva Nabu Osman muutti pakolaisleiriltä perheineen Suomeen vuonna 2015.

    Kotimaassaan luku- ja kirjoitustaidoton maalari lukee, kirjoittaa ja puhuu vähän suomea. Kaupunkikylä-yhteisön hän löysi ystävänsä vinkistä.

    Nabu Osman ja Matti VilanderMinttu Tikkanen

    Nabu Osman ja Fateme Khodadadi ovat molemmat uuden osuuskunnan jäseniä.

    Osuuskunta toimii kiinteässä yhteistyössä kehitysvammaisten aikuisten Sylvia-kotiyhteisön kanssa. Yhteisissä tiloissa on muun muassa kahvila- ja ravintolatoimintaa.

    – Päämääränä on tuoda erilaisia toimijoita yhteen. Maahanmuuttajien lisäksi mukana on perushämäläisiä ja sylviakotilaisia, kertoo projektivastaava Jukka Ilmonen.

    Osuuskunta perii jäseniltään liittymismaksun, joka palautetaan, kun syntyy tulosta.

    Tämä on suuri mahdollisuus - big opportunity! Fateme Khodadadi

    Ilmosen mukaan osuuskunta hoitaa esimerkiksi kirjanpidon ja muun yritysbyrokratian.

    – Toimimme ihan perinteisen osuuskunnan tavoin. Tarjoamme asiakkaille erilaisia palveluja, ja kun siitä saadaan rahaa, maksamme työntekijöille tehdystä työstä asiallista palkaa.

    Työllistymisen ensimmäisenä esteenä kielitaidon puute

    Maahanmuuttajien työllistymisessä on monenlaisia esteitä.

    Marja-Leena Muuri Hämeen TE-toimistosta kertoo, että maahanmuuttajien aktivoimisessa on onnistuttu hyvin, mutta oikeiden, palkallisten töiden löytyminen on vaikeaa.

    – Pari ensimmäistä vuotta menee kotouttamis- ja kielikoulutuksessa, mutta sen jälkeen on haasteellista. Erityisen vaikeaa työn löytyminen on silloin, jos hakijalla on pakolaistausta. Kyllä työllistymisiäkin tapahtuu, mutta trendi on viime vuosien perusteella hakeutuminen jatkokoulutuksiin.

    Muurin mukaan tärkeintä työllistymisen kannalta on kielitaito ja suomen kielen hallinta.

    Jukka Ilmonen uskoo, että kieli opitaan parhaiten käytännössä ja työn ohessa.

    – Se motivoi varmasti, että kieli liittyy suoraan arkipäivän tekemiseen ja toimintaan. Mitään pahaa sanomatta vaikka kielikursseista, mutta tämä on varmasti hyvä lisä siihen.

    Työpari tukena ja tulkkina

    Jukka Ilmosen mukaan tuoreen osuuskunnan kantavana voimana on yhteisöllisyys.

    – Moni on odottanut, että pääsisi mukaan tähän yhteiskuntaan ja saisi oikeita töitä kursseilla istumisen tai vuosikausia kotona olemisen sijaan.

    Matti on minun ystäväni ja taitava maalari Nabu Osman

    Osuuskunnan sisällä rakennetaan tarpeen ja tilanteen mukaan työpareja. Työpari auttaa asiakkaiden kohtaamisessa sekä suomen kielen, kulttuurin ja käytäntöjen karikoissa.

    Nabu Osmanilla on ollut maalauskeikoilla työparina Matti Vilander.

    Miehet kehuvat kilvan toisiaan.

    – Matti on minun ystäväni ja taitava maalari, Nabu Osman kertoo.

    Voisin kuvitella, että Nabulla olisi yksin hyvin vaikeaa. Matti Vilander

    – Ja Nabun kanssa on mukava tehdä töitä, hän on hyvin ammattitaitoinen ja tarkka. Minun tehtäväni on lukea tuoteselosteet ja maalausaineiden käsittelyohjeet, koska se on Nabulle vielä vaikeaa, Matti Vilander toteaa.

    Työparityöskentely on jo osoittanut toimivuutensa.

    – Voisin kuvitella, että Nabulla olisi yksin hyvin vaikeaa, ilman että voisi kysyä toiselta. Ja minulle on palkitsevaa, että voin ohjata ja neuvoa.

    Jukka IlmonenJuha-Petri Koponen/ YleJalkapallojoukkue nimeltä Kaupunkikylä

    Fateme Khodadadi aikoo perustaa tulevaisuudessa oman yrityksen, joka valmistaa naisten vaatteita.

    – Osuuskunta on hyvä toimintamuoto minulle. Minua kiinnostaa yrittäminen, mutta yksin se tuntuu pelottavalta. Nyt saan tukea ja apua osuuskunnalta. Tämä on suuri mahdollisuus - big opportunity!

    Nabu Osmanilla on muitakin vaihtoehtoja maalarin ammatille. Hän voisi harjoittaa kondiittoritoimintaa ja valmistaa herkkuleivonnaisia.

    Miehen suunnitelmissa on kuitenkin oman jalkapallojoukkuueen luotsaaminen lahtelaiseen Kortteliliigaan.

    – Haluan tehdä maalarin töitä ja valmentaa. Joukkue ei ole vielä valmis, mutta keväällä otan liigaan yhteyttä. Joukkeen nimeksi tulee Kaupunkikylä.

    Poliisi kaipaa lisätietoja Lahden konepistoolimiehen liikkeistä – mahdollisesta uhrista ei edelleenkään tietoa

    Poliisi kaipaa lisätietoja Lahden konepistoolimiehen liikkeistä – mahdollisesta uhrista ei edelleenkään tietoa


    Poliisi kaipaa edelleen havaintoja Lahden Kasakkamäessä ennen juhannusta tapahtuneesta konepistooliampumisesta. Poliisi kertoi aiemmin, että Kasakkamäentiellä ammuttiin konepistoolin sarjatulella kerrostalon ovella ollutta henkilöä. Rikoksesta...

    Poliisi kaipaa edelleen havaintoja Lahden Kasakkamäessä ennen juhannusta tapahtuneesta konepistooliampumisesta. Poliisi kertoi aiemmin, että Kasakkamäentiellä ammuttiin konepistoolin sarjatulella kerrostalon ovella ollutta henkilöä.

    Rikoksesta epäilty kolmekymppinen lahtelaismies on edelleen vangittuna, mutta poliisi tarvitsee lisätietoja hänen liikkeistään tapahtumayönä.

    Poliisi otaksuu, että ampuja on tullut Lahden keskustaan pian ampumisen jälkeen eli kesäkuun 18. päivän vastaisena yönä kello yhden jälkeen. Hänellä oli yöllä päällään paita, jonka selässä oli teksti "yes you can".

    Poliisi on aiemmin julkaissut turvakameralla otetun kuvan ampujasta ja hänen käyttämästään aseesta. Kuvan julkaisemisen jälkeen poliisi sai muutamia vihjeitä ampujan liikkeistä tuolta yöltä.

    Nyt poliisi on julkaissut nettisivuillaan myös turvakameran videokuvaa.

    Poliisi ei vieläkään tiedä, ketä kohti epäilty mahdollisesti ampui.

    Aikuisten höntsäurheilussa parasta on joukkuekaverit – asiaankuuluvan pelikaljan voi nauttia lääkärin luvalla

    Aikuisten höntsäurheilussa parasta on joukkuekaverit – asiaankuuluvan pelikaljan voi nauttia lääkärin luvalla


    Hiekka pöllyää Vesijärven rannalla, kun yli 130 beach volley -joukkuetta ottaa mittaa toisistaan Lahden Kortteliliigan perinteikkäässä turnauksessa. Niin sanottu baarisarja, johon virallisissa lentopallosarjoissa pelaavat eivät saa edes...

    Hiekka pöllyää Vesijärven rannalla, kun yli 130 beach volley -joukkuetta ottaa mittaa toisistaan Lahden Kortteliliigan perinteikkäässä turnauksessa. Niin sanottu baarisarja, johon virallisissa lentopallosarjoissa pelaavat eivät saa edes osallistua, on aina ollut turnauksen suosituin. Rantahiekalla juhlistetaan siis paitsi biitsin myös yleisen höntsäilyn ilosanomaa.

    – Tosissaan, muttei tosikkona, muotoilee mottonsa baarisarjassa pelaava Sari Teivainen.

    Teivainen on pelannut Lahden Kortteliliigassa kaikkea mahdollista salibandystä mölkkyyn. Nykyisin 51-vuotias aktiiviharrastaja keskittyy lähinnä lentopalloon ja mimmifutikseen.

    – Aivan mielettömän hienoja turnauksia on ollut, ja olen saanut tosi paljon uusia ystäviä ja tuttuja, kertoo toiminnassa kymmenisen vuotta mukana ollut Teivainen.

    Sari Teivainen löysi Kortteliliigan kymmenen vuotta sitten. Nyt Teivainen höntsää viitenä päivänä viikossa.Markku Lähdetluoma / YleMatalan kynnyksen urheilua

    Suomalaisten liikkumisen tärkeimmät motiivit ovat kunnon sekä terveyden parantaminen. Urheilulääkärin mukaan liikuntaa kannattaa harrastaa myös henkisen hyvinvoinnin vuoksi.

    Höntsäurheilu onkin mitä parhain tapa viettää vapaa-aikaa nimenomaan sen henkisten vaikutusten vuoksi.

    – Sillähän on valtava kansanterveydellinen merkitys, kun saadaan isoja massoja liikkeelle. Helposti lähtee mukaan myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä muuten lähtisi. Siinä tulee tämä yhteisöllisyys ja sosiaalisuus niin vahvasti esille, toteaa UKK-instituutin ylilääkäri Jari Parkkari.

    Lahden Kortteliliigan toiminta on malliesimerkki siitä, miten yhteisöllisellä liikuntaharrastuksella kohennetaan fyysisen kunnon lisäksi myös henkistä hyvinvointia.

    Sari Teivainen hakeutui mukaan puulaakipeleihin miehensä perässä.

    – Minulla itselläni oli pidempi tauko, kun en harrastanut mitään liikuntaa, mutta mieheni on pelannut futista varmaan 30 vuotta. Kävin katsomassa hänen pelejään ja ajattelin, että haluan pelata itsekin, Teivainen muistelee.

    Kynnys aloittamiseen oli matala.

    – Aloitin vasta noin 35-vuotiaana, mutta sehän oli tosi kivaa, kun on samanhenkistä ja kannustavaa porukkaa, hän sanoo.

    Nykyisin Teivainen treenaa eri lajeja noin viitenä päivänä viikossa erilaisissa porukoissa.

    – Tämä on parasta, mitä Lahdesta löytyy, Helsingistä kotoisin oleva Teivainen hehkuttaa.

    Pelikaljalle lääkärin luvalla

    Höntsäurheiluun kuuluu usein olennaisena osana pelikavereiden kanssa nautitut oluet. Kortteliliigan Beach-turnauksenkin jälkipelit hoidettiin järjestäjän mukaan terassilla.

    – Miesten joukkueet käyvät yleensä porukalla kaljalla, mutta mimmit lähtevät usein treenien jälkeen omille teilleen, Teivainen kertoo.

    Mutta kumoavatko pelioluet liikuntatuokion hyvät vaikutukset? Urheilulääkärin mukaan asia on päinvastoin.

    – Jos pysyy kohtuudessa, niin ei varmasti kumoa näitä vaikutuksia, vaan kiireisen talven jälkeen jopa lisää hyvinvointia, UKK-instituutin Jari Parkkari sanoo.

    Moottoripyöräilijä kuoli Sysmässä – ajautui ulos tieltä 70 kilometrin tuntivauhdissa

    Moottoripyöräilijä kuoli Sysmässä – ajautui ulos tieltä 70 kilometrin tuntivauhdissa


    Moottoripyöräilijä kuoli ulosajossa Päijät-Hämeessä Sysmässä lauantaina aamupäivällä, kertoo poliisi. Noin 65-vuotias mies oli ajanut letkassa monien muiden moottoripyöräilijöiden kanssa, kun hän oli ajautunut tuntemattomasta syystä ulos...

    Moottoripyöräilijä kuoli ulosajossa Päijät-Hämeessä Sysmässä lauantaina aamupäivällä, kertoo poliisi.

    Noin 65-vuotias mies oli ajanut letkassa monien muiden moottoripyöräilijöiden kanssa, kun hän oli ajautunut tuntemattomasta syystä ulos tieltä ja törmännyt kuusiaitaan.

    Poliisin alustavien tietojen mukaan mies oli ajanut tapahtumahetkellä noin 70 kilometrin tuntinopeutta.

    Poliisi tutkii turmaa. Asiasta ei tiedoteta tässä vaiheessa enempää.

    Hiekkataide on Suomessa tuntematon taiteenlaji, vaikka hiekkalaatikolla leikkivät kaikki – katso videolta, miten hiekasta syntyy animaatio

    Hiekkataide on Suomessa tuntematon taiteenlaji, vaikka hiekkalaatikolla leikkivät kaikki – katso videolta, miten hiekasta syntyy animaatio


    Alussa on pimeä huone, jonka yhdellä seinällä on valkokangas ja siihen heijastuva valo. Yhtäkkiä tumma varjo ilmestyy valkokankaalle, sitten varjoista alkaa hahmottua piirros, joka muuttaa muotoaan jatkuvasti. Kyseessä on hiekkataiteilija Amadeu...

    Alussa on pimeä huone, jonka yhdellä seinällä on valkokangas ja siihen heijastuva valo. Yhtäkkiä tumma varjo ilmestyy valkokankaalle, sitten varjoista alkaa hahmottua piirros, joka muuttaa muotoaan jatkuvasti.

    Kyseessä on hiekkataiteilija Amadeu Vivesin animaatioesitys, jossa toukka kehittyy perhoseksi. Esityksen nimi on Metamorphosis ja se kestää reilut kolme minuuttia.

    "Hiekkaa ei voi välillä vähentää"

    Hiekkataidetta – tai -piirustusta – ei Suomessa juuri tunneta.

    – Maailmalla hiekka-animaatioita saatetaan esittää suurillekin yleisöille elokuvateattereissa tai auditorioissa, mutta ei kaupallisessa tarkoituksessa. Joskus niitä näkee televisiossa ja YouTubesta löytyy esimerkkejä, hiekkataiteilija Amadeu Vives kertoo.

    Taustamusiikki on tärkeä. Amadeu Vives

    Hiekka-animaatio syntyy livenä, eikä yksikään esitys ole täysin samanlainen. Usein esitykset taltioidaan.

    Live-esityksissä on usein taiteilijan eli animaattorin lisäksi muusikko ja tarinankertoja.

    Animaation onnistuminen vaatii paljon harjoittelua. Kuvia piirretään ja muotoillaan valopöydän päällä hiekkaa siirtämällä ja sormin siihen piirtämällä. Koko ajan muuttuva piirros heijastetaan kameran avulla valkokankaalle tai seinälle.

    – Taustamusiikki on tärkeä. Musiikki vie tarinaa ja esitystä eteenpäin.

    Hiekka-animaatiossa liikkeen ja muutoksen täytyy olla jatkuvaa. Kun kuva on valmis ja tarina saatu päätökseen, hiekka siivotaan pois seuraavaa kertaa varten.

    – Hiekkaa ei voi välillä vähentää. Sen vuoksi esitys pitää suunnitella hyvin ja miettiä, mistä kohdasta ja miten piirrosta voi muuttaa niin, että tarinalla on jatkuvuutta.

    Heikki Kiseleff/ YleValkoiset paperiperhoset innoittivat

    Amadeu Vives on kuvataiteilija ja lavastaja. Suomeen hän tuli neljä vuotta sitten Espanjasta opiskelemaan viestintä- ja media-alaa, rakastui ja jäi maahan.

    Täydennysopintoja suorittaessaan Vives teki yhteistyössä Lahden diakonian instituutin yhteydessä toimivan Theatrum Olgan kanssa. Siitä syntyi ajatus Metamorphosis-videosta.

    – Minulta kysyttiin, haluaisinko tehdä hiekka-animaation liittyen Milan Rain perhoshaasteeseen. Valkoisten perhosten toivotaan levittävän rauhaa, rakkautta ja iloa. Innostuin.

    Viimeksi animaatio on esitetty Väristyksiä-videofestivaalilla Nastolassa. Animaatiosta tehty alkuperäisvideo löytyy YouTubesta.

    Vives on järjestänyt myös työpajoja lapsille.

    – Lapsille tämä on tuttu juttu. Suomessahan on hiekkalaatikkokultuuri. Esimerkiksi Espanjassa vastaavaa ei ole, hän kertoo.

    Lahden elokuisessa puukotuksessa oli hovioikeuden mukaan rasistinen motiivi – korotti tuomioita

    Lahden elokuisessa puukotuksessa oli hovioikeuden mukaan rasistinen motiivi – korotti tuomioita


    Itä-Suomen hovioikeus on korottanut tuomioita Lahden elokuisesta puukotuksesta rasistisen motiivin takia. Oikeuden mukaan kaksi väkivallanteosta tuomittua miestä oli käyttänyt uhreista rasistista nimitystä. Miesten tuomioita korotettiin neljällä...

    Itä-Suomen hovioikeus on korottanut tuomioita Lahden elokuisesta puukotuksesta rasistisen motiivin takia. Oikeuden mukaan kaksi väkivallanteosta tuomittua miestä oli käyttänyt uhreista rasistista nimitystä.

    Miesten tuomioita korotettiin neljällä kuukaudella. Hovioikeus tuomitsi toisen heistä tapon yrityksestä viiden vuoden ja neljän kuukauden vankeuteen. Toinen heistä sai tapon yrityksestä vankeutta neljä vuotta ja runsaat kolme kuukautta.

    Rikokset tapahtuivat Lahden keskustassa, Lanun aukiolla, ravintolan ulkopuolella elokuussa 2017. Tuomitut ja uhrit eivät tunteneet toisiaan.

    Toinen tuomituista yritti ensin ampua toista uhreista pistoolilla, mutta ase ei lauennut. Sen jälkeen hän puukotti uhria toisen miehen ojentamalla veitsellä.

    Ennen tätä puukottaja oli osoittanut toista uhria pistoolilla jalkoihin.

    Syyttäjä vaati jo käräjäoikeudessa kovempia rangaistuksia rasistisen motiivin perusteella. Käräjäoikeus ei kuitenkaan vastannut vaateeseen. Perusteena oli se, että vaikka tekijät olivat nimitelleet uhreja rasistisesti, asianomistajat eivät itse katsoneet joutuneensa rikosten uhriksi rotunsa, ihonvärinsä tai etnisen taustansa perusteella.

    Hontelosta hevosen alusta kuoriutui hurjaluontoinen voittaja – Juoksi Suomen raviratojen suurimman rahapotin

    Hontelosta hevosen alusta kuoriutui hurjaluontoinen voittaja – Juoksi Suomen raviratojen suurimman rahapotin


    Ranch Kelly10-vuotias mäntyharjulaisen Anne Luttisen omistama ja valmentaja lämminveriravuriVoitti Suomessa syntyneiden Suur-Hollola-ajon sunnuntaina Lahdessa, pääpalkinto 120 000 euroaPitää hallussaan tammojen SE-aikoja 2100, 2600 ja 3100...

    Ranch Kelly

    10-vuotias mäntyharjulaisen Anne Luttisen omistama ja valmentaja lämminveriravuri

    Voitti Suomessa syntyneiden Suur-Hollola-ajon sunnuntaina Lahdessa, pääpalkinto 120 000 euroa

    Pitää hallussaan tammojen SE-aikoja 2100, 2600 ja 3100 metrillä

    Kilpailee seuraavan kerran Mikkelissä 13.7. ja Solvallassa tammojen EM-startissa 14.8.

    Mäntyharjulaisen Ranch Kellyn sunnuntainen Suur-Hollola-voitto sai kylmät väreet kulkemaan monen suomalaisen ravi-ihmisen selkäpiitä pitkin. 10-vuotias tamma runttasi 120 000 euron finaalissa orien edelle dramaattisten vaiheiden jälkeen.

    Lahden Jokimaan radalla ravataan kesä-heinäkuun taitteesta Suomen ravivuoden himotuimmasta pokaalista. Suomessa syntyneiden lämminveristen kilvassa juostiin tällä kertaa 120 000 euron voittopalkinnosta. Se on suurin yksittäisestä ravikilpailusta maksettava palkintosumma.

    Mäntyharjulaistamman sunnuntain täysosumaa edelsi vaiherikas kevättalvi, jolloin lahjakkaan tamman kilpaura näytti välillä olevan jo ehtoopuolella . Kaksi haaveria kahden kuukauden välein koettelivat omistaja-valmentaja Anne Luttisen ja lähipiirin uskoa.

    – Ensin oli tammikuinen kaviovamma, josta oli vasta selvitty kun tuli toinen murhe maaliskuussa. Jouduttiin käymään varotoimena hevossairaalassa, mutta onneksi siitä selvittiin säikähdyksellä, Ranch Kellyn omistaja ja valmentaja Anne Luttinen muistelee kauhun hetkiään.

    – Silloin kävi mielessä, että tokko 10-vuotias enää näistä vaikeuksista toipuu, mutta Kellyhän tuli entistä ehompana, Luttinen tuumii.

    Samassa kopissa varsan kanssa kotiin

    Ranch Kelly on Luttisen ensimmäinen oma hevonen ja nykyisin myös oma valmennettava. Päivät kuluvat ympäristötarkastajana Mikkelissä, illat ja viikonloput hevosta hoitaessa ja valmentaessa.

    Tuoreen Suur Hollola-ajon voittajan ja Anne Luttisen tausta on nykypäivän raviurheilussa lähes harvinaisuus.

    Etenkin lämminveristen kohdalla kilpailu terävimmällä huipulla on kovan luokan ammattilaisten välistä kamppailua, jossa tarvitaan hyvää pelisilmää, huippuluokan valmennusta ja paksua lompakkoa. Usein isommat rahat ja kovimmat ajat juostaan kolme-, neli- ja viisivuotiskausilla.

    Luttinen kävi Katri Rantalan tallista hontelon nelikuisen varsan lähes täysin ummikkona.

    – Sieltä matkustin varsan kanssa samassa kopissa ja ihmettelin, että tällainen tämä on. Olin viettänyt lapsuudessa ja nuoruudessa paljon aikaa tallilla ja ajatellut, että joskus voisin omistaa hevosen, kilpahiihtäjän uraa aiemmin tehnyt Luttinen muistelee.

    Ikäluokkatähteä omapäisestä ja –tapaisesta varsasta ei kuoriutunut. Nelivuotiskaudella voittosumma karttui toki lähes 25 000 eurolla, mutta useilla kausilla tienestit jäivät alle 10 000 euroon. Käytännössä hevonen tienasi omat kustannuksensa.

    Vasta vuonna 2016 tärähti kunnolla. 25 starttia toivat seitsemän voittoa ja 14 sijoitusta kolmen parhaan joukkoon. Rahaa karttui 53 000 euroa. Seuraava kausi tuotti jälleen hyvän tilin, reilut 40 000 euroa.

    Tämän vuoden keväällä Ranch Kelly oli vaikeuksien ja vammojen jälkeen ähellä päätyä useiden ikätovereidensa tavoin siitokseen varsalomalle. Omistaja päätti kuitenkin toisin ja Ranch Kelly vertyi elämänsä vireeseen.

    Toukokuun alussa tamma sortui vielä laukalle, mutta sen jälkeen voittokulku on ollut vakuuttavaa - viisi voittoa ja yksi kakkossija.

    Suur-Hollolan finaalissa syntyi sivutuotteena tammojen täyden matkan (2140 m) SE-aika 11,8. Entuudestaan hevosella on hallussaan tammojen SE-noteeraukset 2600 ja 3100 metrillä.

    – Sanokaapa toinen hevonen, jolla on kolme Suomen ennätystä, Mäntyharjun kunnaneläinlääkäri Antti Tukiainen hersytteli maanantaina käydessään tervehtymässä pitkäaikaista asiakastaan.

    Eläinlääkäri Antti Tukiaisella on selkeä näkemys maan tämän hetken kovimman kotimaassa syntyneen lämminverisen vahvuuksista.

    – Geenit, hyvä valmennus ja varmaan ikään nähden Suomen parhaat jalat. Omistajat ovat tehneet valtavat työn, ettei hevosen ole tarvinnut treenata koskaan liian kovilla alustoilla.

    Jalat ovat huippuhevosilla usein arka paikka. Ranch Kellyn kohdallakin jouduttiin turvautumaan Suur-Hollolan finaalin alla poikkeukselliseen ratkaisuun. Tamma on aina juossut parhaat juoksunsa ilman etukenkiä, mutta lauantain karsinnan jälkeen etukaviot olivat hieman kuluneet.

    – Se oli ihan Simon ratkaisu, annoin hänelle vapaat kädet ennen starttia, Anne Luttinen kertoo.

    Simo Ikonen muovaili massasta etukavioihin korokkeet, jotka suojasivat kaviota liialta kulumiselta, mutta eivät hidastaneet menoa.

    Sunnuntain voiton jälkeen Ranch Kellyllä on riittänyt vientiä. Hevosta on kysytty myös kotiradan St Michel-lähtöön, joka juostaan 14. heinäkuuta. Omistaja päätyi ohjastaja Hannu Torvisen kanssa keskusteltuaan jättää kansainvälisen avoimen lähdön väliin ja osallistua lauantaina juostavaan tammalähtöön.

    – Aivan hevosen ehdoilla mennään. Täytyy ensin seurata, miten Kelly palautuu kahtena perättäisenä päivänä juostusta Jokimaan starteista, Anne Luttinen kertoo.

    Tammojen Euroopan mestaruus seuraava tavoite

    Ranch Kellyn seuraava suuri tavoite on elokuun 14. päivä Tukholman Solvallassa juostava tammojen EM-startti, jossa matka on 2100 metriä.

    Ranch Kelly aiheutti taustajoukoilleen rajun tunnemyrskyn sunnuntain finaalissa. Tamma pystyi runttaamaan toista rataa pitkin ja runnomaan loppusuoralla ohi väkivahvojen orien.

    Vielä 50 metriä ennen maalia Elian Webb nousi rinnalle ja selvästi ohi, mutta mäntyharjulaistamma huomasi kilpakumppanit ja spurttasi vielä kerran kärkeen.

    – On se hurja tamma. Ei se muuten oreille pärjäisi, voittajan kotitallin vanha isäntä Seppo Torniainen päivitteli maanantaina.

    Kiinalaisturisteja houkutellaan tutustumaan suomalaisiin koteihin – lapsilla riittää ihmeteltävää havunneulasissa ja järven aalloissa

    Kiinalaisturisteja houkutellaan tutustumaan suomalaisiin koteihin – lapsilla riittää ihmeteltävää havunneulasissa ja järven aalloissa


    Kiinalaislasten ryhmä pakkautuu ulos tilataksista asikkalalaisen Hoimelan tilan pihalla. – Hello, nice to meet you, 8–12 -vuotiaat leirikoululaiset toivottavat kuin yhdestä suusta. Pari poikaa kyykistyy kuusen juureen ihmettelemään havunneulasia....

    Kiinalaislasten ryhmä pakkautuu ulos tilataksista asikkalalaisen Hoimelan tilan pihalla.

    – Hello, nice to meet you, 8–12 -vuotiaat leirikoululaiset toivottavat kuin yhdestä suusta.

    Pari poikaa kyykistyy kuusen juureen ihmettelemään havunneulasia. Tuulen vireestä he irvistävät: Päijänteen rannalla on heidän mielestään hieman liian kylmä.

    Muutama vuosi sitten asikkalalaisen hotelli Tallukan Virve Walander sai ajatuksen houkutella kiinalaisturisteja päijäthämäläisiin maisemiin. Walander palkkasi Kiinaan agentin markkinoimaan Järvi-Suomen maisemia. Nyt työ on tuottanut hedelmää.

    Leirikoulu on hotelli Tallukan ensimmäinen voimannäytös. Kolmisenkymmentä kiinalaislasta majoittuu Asikkalassa neljä yötä. Seuraavana on vuorossa kotivierailu suomalaisessa perheessä.

    Leirikoululaisten ryhmä kutsuttiin kotivierailulle Hoimelan tilalle.Meeri Niinistö / Yle

    – Kiinalaiset ovat tehneet kotivierailuja jo pitkään muissa maissa. Tiesin, että se kiinnostaa, kertoo Tallukan viestintä- ja markkinointivastaava Walander.

    Kiinnostus on herännyt myös asikkalalaisissa. Walander houkutteli paikallisia perheitä mukaan projektiin Facebookissa. Lopulta vapaaehtoisia oli niin paljon, ettei kaikkiin perheisiin millään riittänyt leirikoululaisia.

    Viime vuosien aikana kiinalaisturistit ovat vyöryneet Lappiin. Nyt eteläinen Suomi iskee samaan markkinaan. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä matkailuneuvonta Lahti Region on tehnyt aktiivista markkinointityötä Kiinaan vuoden ajan.

    Vielä kiinalaismatkailijat eivät kuitenkaan näy tilastoissa.

    Tallukkaan on kuitenkin tulossa kesän aikana toinenkin leirikouluryhmä. Walanderin mukaan kiinalaisturistien houkuttelemiseksi ei kuitenkaan tehdä vielä tarpeeksi.

    – Kiinan suuntaan on tosi vähän toimijoita. Siitä, että yksi iso toimija tuo ryhmiä, hyötyy moni muukin yrittäjä.

    Mutta miksi juuri Kiina ja kiinalaiset?

    – Kyllähän matkailukysyntä kasvaa yleisesti ottaen Kiinasta Suomeen tosi vahvasti, sanoo Lahti Regionin projektijohtaja Mikko Saarinen.

    Kiinalaiset matkailijat kiinnostavat, koska he käyttävät rahaa matkaillessaan. Kiinalainen turisti kuluttaa Suomessa enemmän kuin kukaan muu, yli 600 euroa.

    Leirikoululaisille tarjottiin Hoimelan tilalla pinaattikeittoa ja pannukakkua. Ruoat herättivät lapsissa ihmetystä.Meeri Niinistö / Yle

    Asikkalassa leirikouluryhmä syö ensin pinaattikeittoa ja kiittää sitten yhteen ääneen englanniksi. Tulkin välityksellä he kertovat, että suomalainen ruoka on hyvin erilaista kuin kotona Kiinassa. He eivät vielä tiedä, onko se pahaa vai hyvää, mutta erilaista.

    – Parasta on, kun voi leikkiä paikallisten kanssa, kertoo yksi lapsista reissustaan.

    Ihmetystä herättävät myös seinällä roikkuvat taulut. Ja isäntäperheen pitkätukkainen, 3-vuotias Eeli-poika. Vierailijat luulevat Eeliä tytöksi pitkän tukan takia.

    3-vuotias Eeli ystävystyi heti kiinalaislasten kanssa. Kielimuuri ei haitannut kaveruksia.Meeri Niinistö / Yle

    Lapset ryntäävat ulos rannalle suoraan ruokapöydästä. Lapset kiljahtelevat rantaleikkien lomasta. On outoa, että voi olla ranta ilman merta, kääntää tulkki lasten ajatuksia.

    Lahti Regionin projektijohtajan mukaan kiinalaiset etsivät matkoiltaan arkisia asioita ja elämyksiä.

    – Jos miettii kiinalaisia, niin meidän ei tarvitse keksiä mitään uusia jippoja, vaan luottaa siihen omaan vahvuuteen: puhdasta luontoa, talven ja kesän elämyksiä ja lähiruokaa, sanoo Mikko Saarinen, joka on myös kestittänyt kiinalaisryhmää kotonaan.

    Ryhmän vastuuopettaja, Chen Hang, kertoo, että Suomessa kiinnostaa juuri suomalainen luonto ja korkea koulutustaso. Yksityiskohtana hän kertoo lukeneensa, että suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa. Hän halusi tulla katsomaan, mistä se mahtaa johtua. Muutaman päivän vierailun jälkeen hän uskoo, että syy on luonnossa.

    Hoimelan tilan isäntä näyttää, miten heitetään leipäkiviä. Koululaisryhmä ei juuri ihmeellisiä aktiviteetteja Päijänteen rannalla kaipaa.

    – Olen kuullut, että ilmansaasteet ovat siellä niin hurjat, ettei sinistä taivasta näy. Tämä voi olla aika komeaa, koska on sininen taivas ja sininen vesi tuossa vieressä, sanoo Hoimelan tilalla lapset vastaanottanut Solja Järvenpää.

    Järvenpäälle jää vierailusta niin hyvä mieli, että hän toivoo alueelle lisää leirikoululaisia.

    Rannalla lapset harjoittelivat leipäkiven heittoa.Meeri Niinistö / Yle
    Lapsiparkin voi perustaa kuka vaan – Veisitkö lapsesi hoitajalle, jonka rikostaustaa ei ole selvitetty?

    Lapsiparkin voi perustaa kuka vaan – Veisitkö lapsesi hoitajalle, jonka rikostaustaa ei ole selvitetty?


    Yksityisyrittäjänä toimiva Johanna Pakarinen on kolmen lapsen äiti. Myös lasten isä on yrittäjä. Lastenhoitajaa perhe tarvitsee lähinnä silloin, kun joku lapsista sairastuu. – Valitettavasti tarvetta on aika usein. Onneksi löysimme jo vuosia...

    Yksityisyrittäjänä toimiva Johanna Pakarinen on kolmen lapsen äiti. Myös lasten isä on yrittäjä. Lastenhoitajaa perhe tarvitsee lähinnä silloin, kun joku lapsista sairastuu.

    – Valitettavasti tarvetta on aika usein. Onneksi löysimme jo vuosia sitten netin ja suositusten kautta henkilön, joka on pelastanut meidät monta kertaa, Pakarinen kiittelee.

    Nettiä selaamalla palveluntarjoajia löytyykin pilvein pimein. On Mannerheimin lastensuojeluliiton hoitajavälitystä, 4H-yhdistysten ylläpitämiä hoitajarinkejä, yritysten asiakkailleen tarjoamia lapsiparkkeja ja yksityishenkilöitä, jotka tarjoutuvat tekemään lapsenvahtikeikkaa ilmoitustauluilla ja sosiaalisessa mediassa.

    Oma lukunsa ovat globaalien toimijoiden ylläpitämät verkkoalustat, joiden ideana on yhdistää avuntarvitsijat ja -tarjoajat kuukausimaksua vastaan. Yhteistä näille verkkopalveluille on, ettei alustan ylläpitäjä ota minkäänlaista vastuuta palvelun kautta löytyneiden lastenhoitajien soveltuvuudesta työhön.

    – Täysin tuntematonta hoitajaa en kyllä meille lähtisi palkkaamaan. Vähintään pitää olla joku sukulainen, joka suosittelee, Pakarinen sanoo.

    Varhaiskasvatus on luvanvaraista, tilapäinen lastenhoito ei

    Ammattimaiseksi lapsenvahdiksi voi ryhtyä kuka tahansa. Niin ikään kuka tahansa voi perustaa yrityksen, joka tarjoaa tai välittää tilapäistä lastenhoitopalvelua ilman, että kukaan tarkastaa toimijan taustoja.

    Kesäkuussa Lahdessa toimintansa aloittaneen Suomen Lapsiparkki Oy:n perustajajäsen Minna Jokela joutui tekemään huomattavan määrän salapoliisityötä selvittääkseen, minkälaisia lupia toimintaan tarvitaan ja mistä niitä haetaan.

    Kukaan ei ollut kiinnostunut minun rikosrekisteriotteestani, vaikka sen varta vasten tilasin. Minna Jokela

    – Vaatimukset vaihtelevat kunnittain. Esimerkiksi Järvenpäässä riitti soitto terveystarkastajalle ja rakennusvalvontaan, mutta Lahdessa tultiin oikein paikanpäälle katsomaan tiloja, Jokela kertoo.

    Lastenhoitajien taustojen perään ei sen sijaan kyselty Lahdessakaan.

    – Kukaan ei ollut kiinnostunut minun rikosrekisteriotteestani, vaikka sen varta vasten tilasin, Jokela ihmettelee ja lisää, että kaikkien työntekijöiden taustat on selvitetty, vaikka viranomaiset eivät selvitystä vaatineetkaan.

    Tilapäinen lastenhoito väliinputoajana

    Aluehallintovirastojen vastuulle kuuluvat esimerkiksi yksityiset päiväkodit, mutta tilapäistä lastenhoitoa tarjoavat yritykset eivät kuulu niiden toimivallan alle.

    – Aluehallintovirastojen tai Valviran toimivaltaan nämä eivät kuulu, koska näitä ei katsota yksityiseksi sosiaalipalveluksi tai sitten varhaiskasvatuspalveluksi eli päivähoidoksi tai vastaavaksi, ylitarkastaja Mari Saramaa Valvirasta toteaa.

    Eri viranomaisille tehdyn soittokierroksen perusteella vaikuttaa siltä, että millään taholla ei ole kokonaiskäsitystä siitä, kenelle kuuluu yksityistä lapsenvahtitoimintaa harjoittavien yritysten valvonta.

    On hyvin tärkeää, että näihin tilanteisiin herätään ja valvontaa kehitetään myös uusien toimijoiden suhteen. Tuomas Kurttila

    Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan määräysten tulisi ilman muuta koskea tasapuolisesti kaikkia tahoja, jotka lastenhoitopalveluita tuottavat.

    – Oleellista olisi luoda sellaiset puitteet, jotka toimivat lapsen edun mukaisesti. Silloin, kun on kysymys lastenhoivapalveluista, vaikka ne olisivatkin tilapäisiä, lapsiparkkityyppisiä, on tärkeää, että taustat on selvitetty ja että ei olisi sellaisia porsaanreikiä, että valvontaa ei olisi.

    Myös lahtelaisäiti toivoo, että tarjolla olisi enemmän ammattilaisten tarjoamaa ja jonkun viranomaisen valvomaa lastenhoitopalvelua.

    – Olisi hyvä, jos ne samat ihmiset, jotka tekevät varhaiskasvatusta, tekisivät myös iltakeikkaa, Johanna Pakarinen pohtii.

    Lapsenvahtivälitys toimii kuin seuranhakupalvelu

    Yksi uudenlaisista, verkossa toimivista lapsenvahtipalveluiden välitysalustoista on perustettu Hollannissa kymmenisen vuotta sitten. Sitly.fi -palvelun taustajoukkoihin saa yhteyden verkkolomakkeella, mutta esimerkiksi puhelinnumeroa tai vastuuhenkilöiden nimiä verkkosivustolta ei löydy.

    Verkkolomakkeella lähetettyyn haastattelupyyntöön vastaa markkinointipäällikkö Laura Tasa. Vastauksessa kerrotaan, että palvelulla on Suomessa useita tuhansia rekisteröityneitä käyttäjiä, mutta kontakteja, joita palvelun avulla luodaan, ei tilastoida.

    Palvelun käyttöliittymä muistuttaa hieman seuranhakupalvelua. Lapsenvahtia etsivä voi selata potentiaalisten lapsenvahtien kuvalla varustettuja profiileja, mutta saadakseen haluamansa lapsenvahdin yhteystiedot ja lisätietoja, käyttäjän on rekisteröidyttävä maksullisen palvelun käyttäjäksi.

    Yhteiskunnan pitää olla turvaamassa sitä, että näiden toimijat ovat tiedossa ja taustoiltaan selvitetty, Tuomas Kurttila

    Vastaavia palveluita löytyy verkkohaulla useita. Huomionarvoista on, että tällaisten palveluiden ylläpitäjät eivät tarkasta alustoillaan toimivien lapsenvahtien taustoja, vaan vastuu on vanhemmilla.

    Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä sääntelyn tulisi ulottua myös tällaisten verkkopalveluiden ylläpitäjiin.

    – On hyvin tärkeää, että näihin tilanteisiin herätään ja valvontaa kehitetään myös uusien toimijoiden suhteen. On tärkeää, että palvelualustan tarjoaja tunnistaa sen toiminnan, johon tätä alustaa lopulta hyödynnetään ja käytetään, ja siinä täytyy olla myös se vastuu, hän toteaa.

    Naapuriapua ei ole tarpeen säännellä

    Lapsenvahtipalvelutarjonta on siis siirtynyt verkkoon siinä missä niin moni muukin elämän osa-alue. Onko sillä oikeastaan mitään eroa, etsiikö lapsenvahtinsa fyysisestä naapurustosta vai verkosta?

    Naapuriapu ei kaipaa sääntelyä.Mari Siltanen / Yle

    – Kenelläkään ei varmasti ole ajatusta, että meidän tarvitsisi byrokratisoida sen kaltaista naapurustoapua, jota kaikki perheet tarvitsevat ja joka on sitä hyvää suomalaista "koko kylä kasvattaa" -kasvatuskulttuuria, Kurttila sanoo.

    Hän muistuttaa kuitenkin, että naapuriapu eroaa verkon välityksellä löytyneistä lapsenvahdeista siinä mielessä, että naapuri on yleensä jollakin tavalla tuttu.

    – Yhteiskunnan pitää olla turvaamassa sitä, että näiden [verkkopalveluiden] toimijat ovat tiedossa ja taustoiltaan selvitetty, Kurttila toteaa.

    – Julkisen vallan, jonka täytyy tietysti lapsen edusta huolehtia, pitää olla kärryillä siitä, minkälaisesta ilmiöstä puhutaan. Itse näen niin, että aina kun markkinoidaan palveluita vanhemmille, lähtökohta on oltava, että rikostausta on selvitettävä ja on oltava tiedossa, minkälaisia palveluntuottajia he ovat.

    Näin mansikkalaatikon hinta heittelee eri puolella Suomea: halvin torihinta 30 euroa, kallein 48 euroa

    Näin mansikkalaatikon hinta heittelee eri puolella Suomea: halvin torihinta 30 euroa, kallein 48 euroa


    Mansikkasesonki kiihtyy lähipäivinä vähitellen ympäri Suomea. Venälän tilalla Kuopion Pellesmäessä poimittiin maanantaina Honeoye- ja Polka-lajikkeita. Tilalla on viljelty mansikkaa 1960-luvulta lähtien. Nykyään Venäläinen viljelee...

    Mansikkasesonki kiihtyy lähipäivinä vähitellen ympäri Suomea. Venälän tilalla Kuopion Pellesmäessä poimittiin maanantaina Honeoye- ja Polka-lajikkeita. Tilalla on viljelty mansikkaa 1960-luvulta lähtien.

    Nykyään Venäläinen viljelee mansikkaa noin kolmen hehtaarin alalla ja pelloissa on kolmea eri lajiketta. Yrittäjä Pirkko Venäläisen mukaan paras mansikkakausi on Kuopion seudulla ja Sisä-Savon pelloilla vielä edessä.

    – Alkuvaiheessa ollaan, kesäsää ratkaisee mitä sieltä tulee. Kaikilta lohkoilta ei ole vielä edes ensimmäisiä marjoja kerätty, kertoo Venäläinen.

    Sortavalalaiset Artem ja Irina Klemzikova poimivat mansikoita Venälän tilalla Kuopiossa.Sakari Partanen / Yle

    Venälän mansikkapellolla ahersi maanantaina neljä poimijaa. Tämä on jo 14. kesä kun sortavalalainen Irina Klemzikova on tilalla poimijana omalla kesälomallaan. Edessä on vielä noin 1,5 kuukauden kesäpesti.

    – Mansikka kukkii paljon. Vihreää marjaa on paljon ja kohta tulee satoa. Tämä on varmaan hyvä mansikkakesä, arvioi Klemzikova.

    Torihinnoissa on melkoisia eroja ympäri Suomea

    Ylen toreilla tekemän selvityksen mukaan litran mansikoita sai maanantaina halvimmillaan eli neljällä eurolla Kuopiossa ja Porissa. Kallein litrahinta, seitsemän euroa oli Kokkolassa ja Rovaniemellä.

    Viiden kilon laatikoissa hintahaitari oli lähes 20 euroa. Laatikko maksoi maanantaina vähiten eli 30 euroa Kuopiossa, Kouvolassa ja Tampereella.

    Sakari Partanen / Yle

    Kallein mansikkalaatikko oli Helsingin Kauppatorilla, 48 euroa. 40 euroa tai enemmän laatikko maksoi myös Kotkassa, Kokkolassa, Seinäjoella ja Kajaanissa.

    Ainakin Kuopion torilla mansikkakauppaan kuuluu myös tinkiminen. Riihimäkeläinen Matti Koskelo oli palaamassa Rautavaaralta mökkireissulta kotiinsa eikä mansikan listahinta tyydyttänyt. Koskelo tivasi hyvää tarjousta yrittäjä Esa Hokkaselta.

    – Minä tarjosin 60 euroa kahdesta laatikosta, mutta kauppias on kauppias. Ei vielä täysin tyrmännyt, mutta ei suoraan luvannutkaan, mietti Koskelo.

    Muutaman minuutin kuluttua tämä hintavääntö päättyi siihen, että Koskelon ja lastenlasten kyytiin lähti neljä neljän kilon mansikkalaatikkoa sadalla eurolla. Kilohinnaksi tuli siis 6,25 euroa.

    Yrittäjä Esa Hokkanen Kuopion torilla.Sakari Partanen / Yle

    Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ennakoi kesän mansikkasadosta hieman tavallista pienempää. Keskimäärin Suomessa tulee mansikkaa noin 12–13 miljoonaa kiloa vuodessa. Viime vuonna sato oli 14 miljoonaa kiloa. Tämän kesän satoarvio tarkentuu heinäkuun aikana.

    Kuopiolainen toriyrittäjä Esa Hokkanen odottaa vielä kuuminta mansikkasesonkia.

    – Kyllä se tästä vasta vilkastuu. Tämän viikon loppupuoli ja ensi viikon alku on parhaimmat, arvioi Hokkanen.

    Mansikkahinnat Ylen selvityksessä maanantaina 2.7.

    Helsinki, Hakaniemen tori, 6€/litra, 45€/viiden kilon laatikko

    Helsinki, Kauppatori, 5€/litra, 48€/viiden kilon laatikko

    Hämeenlinna, tori, 5€/litra, 38€/viiden kilon laatikko

    Joensuu, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Jyväskylä, tori, 5€/litra, 35,90€/viiden kilon laatikko

    Kajaani, tori, 6€/litra, 40€/viiden kilon laatikko

    Kemi, Citymarketin edusta, 7€/litra, 39€/viiden kilon laatikko

    Kemi, Berry Center/Prisma + S-marketin aula, 7,50€/litra, 39,90€/viiden kilon laatikko

    Kokkola, tori, 7€/litra, 43€/viiden kilon laatikko

    Kotka, tori, 6€/litra, 45€/viiden kilon laatikko

    Kouvola, tori, 5€/litra, 30€/viiden kilon laatikko

    Kuopio, tori, 4€/litra, 30€/viiden kilon laatikko

    Lahti, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Lappeenranta, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Mikkeli, tori, 5€/litra, 32€/viiden kilon laatikko

    Oulu, tori, 6€/litra, 38€/viiden kilon laatikko

    Pori, tori, 4€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Rovaniemi, tori, 7€/litra, 39€/viiden kilon laatikko

    Seinäjoki, tori, 5€/litra, 40€/viiden kilon laatikko

    Tampere, Tammelantori, 5€/litra, 30€/viiden kilon laatikko

    Turku, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Vaasa, tori, 6€/litra, 39€/viiden kilon laatikko

    Ironman-kisan järjestäjille sataa kiitosta:

    Ironman-kisan järjestäjille sataa kiitosta: "Suomen eksotiikka puri hyvin"


    Ironman-kisan järjestäjät ovat tyytyväisiä kisan sujumiseen Lahdessa. Vestintäjohtaja Kalle Kotiranta kertoo, että kilpailijoilta on tullut runsaasti hyvin myönteistä palautetta järjestelyistä ja kisaympäristöstä. – Suomen eksotiikka puri...

    Ironman-kisan järjestäjät ovat tyytyväisiä kisan sujumiseen Lahdessa. Vestintäjohtaja Kalle Kotiranta kertoo, että kilpailijoilta on tullut runsaasti hyvin myönteistä palautetta järjestelyistä ja kisaympäristöstä.

    – Suomen eksotiikka puri hyvin ja laajalti. Olosuhteet olivat välillä haastavat, mutta ilta päättyi onneksi keskiyön aurinkoon.

    Kilpailureitit toimivat Kotirannan mukaan hyvin, joskin pieniä yksityiskohtia löytyy parannettavaksi.

    – Juoksureitin miljöötä Vesijärven rannassa ylistettiin. Hieno oli myös suomalaisen maalaismaiseman läpi kulkeva pyöräosuus, jonne asukkaat olivat tulleet hienosti kannustamaan, Kotiranta kiittelee.

    Ensi kesänä parannuksia on luvassa kisakeskukseen, Lahden satamaan. Yleisön liikkumista alueelle on tarkoitus helpottaa.

    – Kun isot massat osuivat hetkittäin samaan kohtaan, niin kilpailureitin ylittäminen oli haastavaa. Se pitää ottaa huomioon paremmin ensi vuonna, Kotiranta listaa.

    Ensi vuonna mukaan lisää triathlonisteja?

    Ironman-kilpailun 90 kilometrin mittainen pyöräilyosuus ulottui Hollolaan ja Kärkölään asti. Joillekin asukkaille kisan aikainen sulku tuli epämiellyttävänä yllätyksenä siitä huolimatta, että asiasta oli tiedotettu monin tavoin.

    Viestintäjohtaja Kalle Kotirannan mukaan monissa tapauksissa kulku saatiin järjestettyä saattoauton avulla, mutta ensi vuonna tietoa aiotaan rummuttaa vieläkin kovemmin.

    Lahdella on kolmivuotinen sopimus triahtlonkisan järjestämisestä kansainvälisen Ironman-brändin alla. Ilmoittautuminen ensi kesän koitokseen alkaa vielä heinäkuun aikana.

    – Meillä on toiveissa kasvattaa osallistujamäärää muutamalla sadalla 1800:sta. Täytyy laskea tarkkaan, mitä vaihtoalueelle mahtuu. Se on ainoa rajoittava tekijä. Reiteille mahtuu kyllä lisää kilpailjoita, toteaa kilpailunjohtaja Tiina Boman.

    Jyväskylän keskusta kätkee harvojen tunteman temppelin – perustajan mukaan Väinämöisen enkeli määräsi rakennuksen paikan, mutta keitä siellä käy?

    Jyväskylän keskusta kätkee harvojen tunteman temppelin – perustajan mukaan Väinämöisen enkeli määräsi rakennuksen paikan, mutta keitä siellä käy?


    Tästä on kyseJyväskylässä sijaitseva teosofis-kristosofinen Pekka Ervast -temppeli on tärkeä osa suomalaista hengentiedon historiaa.Teosofia oli Suomessa hyvin tunnettua lähes satakunta vuotta sitten. Suomalainen teosofia ottaa huomioon paitsi...

    Tästä on kyseJyväskylässä sijaitseva teosofis-kristosofinen Pekka Ervast -temppeli on tärkeä osa suomalaista hengentiedon historiaa.Teosofia oli Suomessa hyvin tunnettua lähes satakunta vuotta sitten. Suomalainen teosofia ottaa huomioon paitsi maailmanuskontojen viisauden, myös kansanviisauden kuten kalevalaisen tiedon.Pekka Ervast (1875–1934) jätti jälkeensä teosofiasta ponnistavan Kristosofisen seuran, joka korostaa Ervastin merkitystä suurena opettajana sekä ammentavat muun muassa Kristuksen Vuorisaarnasta.Kristosofis-teosofisten kesäkurssien osallistujamäärä on laskenut rajusti viime vuosikymmeninä. Järjestö ei tee käännytystyötä.Kristosofeja on koko Suomessa vain noin satakunta.

    Jyväskylän ytimessä on ihan tavallinen kaupunkikeskusta. On kauppoja, kampaamoja ja pizzerioita, on penkkejä joille istua.

    Ja sitten on Pekka Ervast -temppeli.

    Yhdeksänkymmentä vuotta sitten rakennettu kerrostalojen sisäpihalle kätketty rakennus, jossa ovat kokoontuneet vapaamuurarit ja teosofit, ruusuristiläiset ja kristosofit. Onpa siellä myös laulettu meedion välityksellä Elvistä, Kirkaa ja Kari Tapiota (Jylkkäri).

    Ohikulkija ei huomaa temppeliä, ellei pelaa Pokémon Go -mobiilipeliä, jossa rakennus on maamerkkinä. Muutoin temppeli näkyy vain ympärillä olevien kerrostalojen ikkunoista.

    Pekka Ervast -temppeli on vihitty käyttöön vuonna 1928. Se seisoo nyt sumpussa kerrostalojen keskellä.Niko Mannonen / Yle

    Sana "temppeli" loihtii mieleen jylhiä mielikuvia antiikin Parthenonista tai Japanin šintolaistemppeleistä. Pekka Ervast -temppeli taas henkii suomalaista kainoutta: se on tervattu puinen rakennus, jossa on kalteva katto ja vanhat portaat. Temppeliksi sitä voisi epäillä lähinnä suurien ikkunoiden ja rakennuksen päädyssä olevien lasimaalauksien takia.

    Verkkofoorumeilla kysellään, miksi temppeli on juuri Jyväskylässä. Yksi vastaajista kertoo huhusta, jonka mukaan kaupungissa olisi jotain poikkeuksellisia voimia, ja siksi temppeli olisi sijoitettu juuri tänne, Keski-Suomen sydämeen.

    Temppeli on niin ympäröivien puiden oksien peitossa, että sisäänkäyntiä pitää hetki hakea. Lopulta löytyy ovi ja sen vieressä oleva pikkuruinen ovikello. Valoa ei ikkunoissa ole.

    Kuka tätä ovea edes tulisi avaamaan?

    Suomalainen Ervast Kristuksen tilalle

    Temppelin entinen vahtimestari ja nykyinen rahastonhoitaja Sampsa Kuukasjärvi vastaa ovikellon soittoon ja puristaa kättä hymyillen.

    Kuukasjärvi on 46-vuotias ja Keski-Suomen teosofis-kristosofisten piirien nuorimmainen. Se kertoo paljon porukan keski-iästä. Vaikka Kuukasjärvi ei enää ole vahtimestari – ja uutta etsitään parhaillaan – hän kertoo tietävänsä eniten Jyväskylässä temppelin toiminnasta.

    Nopeasti on selvää, että vieraat ovat täysin tervetulleita temppeliin. Tosin hieman kasvuston alle kätkeytynyt sisäänkäynti herättää kysymyksiä siitä, eksyykö kukaan ovelle noin vain.

    – Ilkivallalta on vältytty juuri sen ansiosta, että tässä asuu vahtimestari. Jos tässä ei asuisi ketään, uskoisin, että joku tunkeutuisi sisälle tekemään graffiteja, Kuukasjärvi toteaa.

    – Pensaikossa voi joskus olla vähän kusijälkiä, mutta ei mitään isompaa.

    Kuukasjärvi johdattaa temppelin aulaan ja käy avaamassa ovia peremmältä. Temppelin keskukseen vievässä ovessa on humoristinen kyltti, jossa varoitellaan tilassa lentävistä enkeleistä. Niiden siipiä kannattaa ohjeen mukaan varoa.

    Toistaiseksi enkeleistä ei näy muita viitteitä.

    Pekka Ervast -temppeliä ei heti arvaisi temppeliksi, mutta prameat ikkunat antavat vihjeitä siitä, että kyseessä ei ole tavanomainen rakennus.Niko Mannonen / Yle

    Temppeli pystytettiin talkootyönä, ja Pekka Ervast itse vihki sen käyttöön vuonna 1928. Rakennuksen sydämessä on käytävä ja sali, joka muistuttaa muodoltaan kirkkojen sisätiloja. Pikkuhiljaa silmä kuitenkin löytää yksityiskohtia, joita ei kirkoissa ole.

    Puupenkit ovat yksittäisiä tuoleja riveissä eivätkä pitkiä penkkejä. Kohti korkeaa kattoa kohoavat pylväät ovat kreikkalaistyylisiä ja niissä on lehtikoristeet. Seinällä on maalaus Egyptin sfinksistä.

    Ja siinä kohdassa, missä kirkossa on alttari ja krusifiksi, on tässä temppelissä valtaisa kuva Pekka Ervastista.

    – Se ehkä vieraannuttaa ihmisiä vähän, Kuukasjärvi aprikoi katsellen Ervastin muotokuvaa temppelin paraatipaikalla.

    Pekka Ervastin kuva temppelin näyttämöllä on erittäin näkyvällä paikalla. Temppelin entinen vahtimestari Sampsa Kuukasjärvi pohtii, josko kuva saattaa herättää joissakin vierailijoissa hieman kummastusta.Niko Mannonen / YleMystinen Suomen kartta temppelin seinällä

    Nykyihminen ei välttämättä ole kuullut teosofiasta tai kristosofiasta mitään. Kuitenkin vuonna 1926 Helsingin kaupunginkirjaston lainatuin kirjailija (Aamulehti) oli Pekka Ervast.

    Itsenäisyyden kynnyksellä Suomi eli henkisen etsinnän, mystiikan ja jopa okkultismin kulta-aikaa. Muun muassa Eino Leino, Akseli Gallén-Kallela, Jean Sibelius, Risto Ryti ja Minna Canth ovat tavalla tai toisella kastaneet kynänsä teosofiaan ja vapaamuurariuteen (Aamulehti).

    Teosofia, "jumalviisaus", on liike, joka tutkii uskontoja, filosofiaa ja ihmisen yliaistillisia kykyjä. Se sai alkunsa 1800-luvun lopulla Yhdysvalloissa. Helsinkiläinen Pekka Ervast oli ensimmäisiä teosofisia luennoijia Suomessa sekä Teosofisen Seuran Suomen osaston ensimmäinen puheenjohtaja.

    Shakkiruudullinen matto on jäänyt 1940-luvulta ajalta, kun vapaamuurarit löivät vielä kättä kristosofien kanssa.Niko Mannonen / Yle

    Ervastin teosofia on hengästyttävä yhdistelmä kristinuskoa, salatieteitä, itämaisia uskontoja ja mystiikkaa sekä suomalaista kalevalaista hengenperintöä.

    Onneksi helsinkiläinen kirjakauppias ja Pekka Ervast -sivuston ylläpitäjä Pirjo Aalto on tutkinut Pekka Ervastia 50 vuoden ajan, ja osaa valottaa Ervastin mystistä elämää.

    Lisäksi kuulun vielä yhteen salaisempaan järjestöön, mutta en halua nimetä sitä. Sampsa Kuukasjärvi

    Suomalaiset teosofit jakaantuivat ristiriitojen takia kaksi kertaa.

    Ensimmäinen kerta tapahtui, kun Ervast ajoi teosofiseen seuraan okkultistista, sisäistä viisautta tutkivaa ajattelutapaa, jota kaikki eivät katsoneet hyvällä. Jaosta syntyi Ruusu-Risti-niminen liike, jonne siirtyivät Ervastin ajattelutapaa kannattavat teosofit. Liike on yhä olemassa.

    Seuraava jako syntyi vasta Ervastin kuoleman jälkeen. Yksi Ruusu-Ristin jäsenistä, temppelissäkin potrettinsa esille saanut J.R. Hannula sai henkisen kokemuksen Ervastin korkeasta asemasta, ja alkoi esittää Ervastia muillekin suurena opettajana. Sekään ei kaikille käynyt.

    – Okkultistisessa maailmassa on sääntö, jonka mukaan toisen henkistä asemaa ei saisi esittää ennen kuin on kulunut 100 vuotta henkilön kuolemasta, Aalto tarkentaa.

    Ervastin suuruutta korostavat veljet erosivat – tai erotettiin – Ruusu-Risti-järjestöstä. Pekka Ervastin asemaa vaaliva Kristosofinen eli Kristus-viisautta vaaliva järjestö oli syntynyt.

    Nykyään puhutaan sellaisesta termistä kuin eksistentiaalinen kriisi. Minulla varmasti oli se. Sampsa Kuukasjärvi

    Aallon mukaan teosofian lähtökohta on, että kunkin kulttuurin tulisi tehdä oman valtauskontonsa "uskonpuhdistus" ja palata alkuperäänsä.

    Siksipä Ervast korosti teksteissään juuri suomalaisten valtauskontoa kristinuskoa, ja Kristuksen opetuksista erityisesti Vuorisaarnan merkitystä ja rauhanaatetta.

    Jeesus Kristus ja Väinämöinen lyövät kättä "Kristus-viisaudessa", sillä Ervast piti uskonnollista tietoa ja suomalaiskansallista perinnetietoa pitkälti samanarvoisina.

    Kuukasjärvi esittelee temppelin kreikkalaistyyppisten pylväiden alkuperäisiä suunnitelmapiirroksia.Niko Mannonen / Yle

    Vapaamuurarius taas astui kuvioon osittain käytännöllisistä syistä.

    Aallon mukaan teosofisiin piireihin tullessaan ihmisillä oli taipumusta kertoa kaikenlaisista vaivoistaan ja keskittyminen opiskeluun herpaantui.

    Ervast ajatteli, että vapaamuurarius veisi ajatukset pois henkilökohtaisesta elämästä, sillä rituaalien aikana suun tulee olla supussa eikä kertoa tauotta omista asioistaan. Vapaamuurarius on ilmiönä jo satoja vuosia vanha, ja termiä käytetään nimityksenä uskonnoista riippumattomalle salaseuralle, joka korostaa henkistä kehittymistä ja toimii erilaisten kokousten ja rituaalien avulla.

    En ole kiinnostunut humanoideista ja vampyyreistä. Sampsa Kuukasjärvi

    Ruusu-Ristin vapaamuurarius oli sekä miehille ja naisille yhteistä. Vaikka Ruusu-Ristin vapaamuurarit jäivät Jyväskylän temppelistä pois 1940-luvulla, näyttämökorokkeella on yhä shakkiruudullinen matto siltä ajalta, kun he vielä käyttivät temppeliä rituaaleissaan ja kokoontumisissaan.

    Yksi uudemmista temppelin esineistä on seinälle kehystetty, piirretty Suomen kartta. Siihen on merkitty ruusukuvioin koristeltuja jakolinjoja.

    Yksi niistä kulkee Keski-Suomen pohjoispuolen läpi.

    Humppa, tango ja hevi jäävät meedioiden ja joogan jalkoihin

    Kun Pekka Ervast -temppelin vahtimestarin paikka avautui vuonna 2004, Kuukasjärvi otti pestin ja muutti asumaan rakennuksen yläkertaan. Temppeliin tullessaan etsijä tunsi tulleensa kotiin.

    Kuukasjärven teosofinen tarina alkoi jo 30 vuotta sitten. Antroposofisia Rudolf Steinerin oppeja seuraavien vanhempien pojasta tuli totuuden etsijä, ja samalla häipyivät maalliset pyyteet.

    – Nykyään puhutaan sellaisesta termistä kuin eksistentiaalinen kriisi. Minulla varmasti oli se, Kuukasjärvi toteaa.

    Elämä meni uusiksi. Kunnianhimo esimerkiksi ammatteja kohtaan hävisi kokonaan, ja Kuukasjärvi päätyi siihen ajatukseen, että Suomessa tarvitaan henkisen työn tekijöitä.

    Okkultismi tarkoittaa salatiedettä. Sampsa Kuukasjärvi

    Yliopistossa aloitetut journalistiikan opinnot keskeytyivät, ja kirjoituskone vaihtui siivoojan varusteisiin. Henkinen totuus kutsui kovempaa kuin korkeakouluopinnot.

    Kahden vuoden ajan Kuukasjärvi luki kuumeisesti. Hän kävi läpi tekstejä ja esoterismin salaisia oppeja ja teki muistiinpanoja kaikesta.

    – En oikeastaan tehnyt mitään muuta. Yritin yhdistää kaiken loogiseksi kokonaisuudeksi.

    Sellaista ei löytynyt, eikä Kuukasjärvi sellaista enää etsikään. Hänen mielestään totuudet puhuttelevat intuitiota eivätkä vain järkeä.

    Sampsa Kuukasjärvi löysi itse teosofian nuoruuden etsintävuosina yliopistoaikoina. Siitä ei ollut paluuta: Kuukasjärvi on yhä Keski-Suomen nuorin teosofiaktiivi.Niko Mannonen / Yle

    Nykynuoriso surffailee Kuukasjärven mielestä mieluummin netissä tiedon perässä ja katsoo, että se riittää. Ilmeisesti opintopiireissä istuminen ja luennot kuten "Saatana ja Elämänpuu" tai "Jeesus-tutkimuksen probleemeja" eivät kiinnosta ylioppilasjuhliansa viettäneitä tai My day -videoita YouTubeen tekeviä teinejä.

    – New age vetää ihmisiä hirveästi. Se on käytännöllistä ja konkreettista, kun on parantavia kiviä, tarot-kortteja ja muuta jännää. Se viehättää ihmisiä ehkä enemmän kuin vähän filosofisempi keskustelu, Kuukasjärvi arvioi aavistuksen kitkerään sävyyn.

    Kuukasjärvi on mukana kristosofisessa kannatusyhdistyksessä, jonka varat pyörittävät temppeliä vuokratulojen lisäksi. Hän kuuluu myös Teosofiseen Seuraan.

    – Lisäksi kuulun vielä yhteen salaisempaan järjestöön, mutta en halua nimetä sitä, Kuukasjärvi sanoo.

    Temppelin näyttämön katonrajassa on alkemistinen symboli eli kuusisakarainen tähti. Se edustaa ihmistä. Alaspäin suuntautuva ihminen symboloi aineen vaikutusta, ylöspäinen tähti taas hengen vaikutusta, ja sateenkaaren värit symboloivat teosofien ajatuksien mukaisesti ihmisen seitsemää eri kehoa.Niko Mannonen / Yle

    Niin, niistä salaisista rituaaleista ja okkultismista. Ne kutkuttavat mielikuvitusta, mutta Kuukasjärvi on selvästi joutunut uteluiden kohteeksi ennenkin. Vastaukset tulevat pienen terän kanssa.

    – Okkultismi tarkoittaa salatiedettä. Se on tekemisissä ihmisen sisäisen maailman kanssa, ja siinä kehitetään ihmisen sisäistä puolta ja veljeyttä. Sellainenkin on okkultismia, hän toteaa.

    Vaikka rituaalit kuuluvat okkultismin historiaan, Kuukasjärven mielestä kyseessä on viime kädessä itsensä kehittämisen tiede.

    Kaikki eivät tosin näe okkultismia vain itsensä kehittämisenä, eivät ennen eivätkä ehkä nytkään. Pekka Ervast joutui omana aikanaan epäillyksi kuuluisasta Tattarisuon tapauksesta, jossa helsinkiläisestä lähteestä löytyi silvottuja ruumiinkappaleita. Vaikka Ervast oli täysin syytön, olivat ennakkoluulot vapaamuurarien rituaaleista riittävät miehen pidättämiseen.

    Niko Mannonen / Yle

    Vahtimestariaikanaan Kuukasjärvi ehti nähdä temppelin monenkirjavat vuokralaiset. Oli edellämainittuja meedioita, kuoroja, bändejä, uskonnollisia yhteisöjä, joogaajia ja paranormaalien ilmiöiden tutkijoita. Häitä, ristiäisiä ja juhlia.

    Tosin ihan kaikkia ei temppeliin ole kelpuutettu edes vuokralle. Kristosofien hallitus päätti, että hevi- ja humppapumput ovat liian pinnallisia harjoittelemaan temppeliin.

    – Kerran ei otettu tangoa. Se oli liian seksuaalista. Arvokkuus ratkaisee, Kuukasjärvi kertoo.

    Henkilökohtaisesti hän vetää rajan hyvän ja kyseenalaisen toiminnan kohdalla siihen, otetaanko henkisen tiedon tarjoamisesta rahaa.

    – Ja aiheen pitää liittyä ihmiselämään. En ole kiinnostunut humanoideista ja vampyyreistä, Kuukasjärvi tuhahtaa ja naurahtaa hieman.

    Enkelit Jyväskylän yllä

    Hiljainen Pekka Ervast -temppeli on Suomessa harvinaisessa seurassa. Täällä uskonnollista maisemaa koristavat perinteisesti kirkot. Katoliset, luterilaiset, ortodoksiset, Myöhempien Aikojen Pyhien ja vapaiden suuntien kirkot. Kivikirkot, tienvarsikirkot, puukirkot, autiokirkot.

    Pekka Ervast -temppeli on Jyväskylässä syystä. Samasta syystä, miksi temppelin seinällä on kartta, jossa Suomen yllä on ruusulinjoja.

    Enkelit astuvat kuvaan.

    "Varovasti – huoneessa saattaa lentää enkeleitä, joten varo siipiä", kerrotaan humoristisessa kyltissä temppelin sisäovessa.Niko Mannonen / Yle

    Vuonna 1934 Ervast kirjoitti kirjassaan Suuri Seikkailu saamastaan näystä. Siinä joukko enkeleitä ja henkiolentoja kiisivät verkalleen yli Suomen niemen, pienten keijukaisten sirotellessa vaaleanpunaisia ruusuja kaikkialle.

    Heidän keskelleen Päijänteen pohjoispuolelle ilmestyi itse Väinämöinen. Häntä Ervast nimitti koko Suomen suojelusenkeliksi.

    Koen aina välillä, että saan inspiraatiota itseni ulkopuolella olevilta olennoilta Sampsa Kuukasjärvi

    Deevat eli enkelit ovat Ervastin ajattelussa olentoja, joiden kanssa ihminen voi olla yhteistyössä. Hyvät deevat opettavat veljeydestä ja rauhanomaisuudesta, kuten vaka vanha Väinämöinen.

    – Kansallishenkikin on deeva. Hän inspiroi suomalaisia Ervastin mukaan erityisesti aseettomuuteen, ja Ervast löysi Kalevalastakin kyseisen aseettomuusaatteen, Kuukasjärvi täsmentää.

    Ervast siis piti Jyväskylää otollisena paikkana temppelille, koska hänen saamassaan näyssä itse Väinämöinen ja muut enkelit asuivat siellä. Siispä vielä tänä päivänä Ruusu-Risti-teosofien ja kristosofien tärkeimmät valtakunnalliset kesäkurssit pidetään Jyväskylässä.

    Mutta kohta Väinämöinen ja muut enkelit joutuvat kohtaamaan heihin uskovien katoamisen. Kristosofisille kesäkursseille osallistuu Kuukasjärven mukaan yhä vähemmän porukkaa. Nuoria ei ole tullut matkaan.

    Miten lähes 90-vuotias temppeli jatkaa?

    Voiko aate kuolla?

    Vaikka temppelillä on kirjava historia, Kuukasjärvi ei muista vahtimestarivuosiltaan mitään erityisen tajunnanräjäyttävää tapausta. Ei henkien puhumista, ei Väinämöisen tapaamista eikä aurojen näkemistä.

    Sen sijaan hän kokee saaneensa johdatusta elämässään valittuaan teosofisen tien. Oikea kirja tipahtaa syliin, oikea ihminen tulee vastaan.

    – Koen aina välillä, että saan inspiraatiota itseni ulkopuolella olevilta olennoilta, Kuukasjärvi kiteyttää.

    Lisäksi hän muistelee auttaneensa joitakin henkilöitä unen tasolla esimerkiksi opettamalla teosofian perusteita hätäisille.

    Kuukasjärvi kokee, että Pekka Ervast -temppeli on henkinen symboli ja vastapaino maallisille, väkivaltaisille symboleille. Niiksi hän laskee esimerkiksi sotamuistomerkit ja sankarihaudat. Rauhan aate on teosofiassa ja kristosofiassa voimakkaasti läsnä.

    Nykyihmiset kaipaavat konkretiaa ja nopeita ratkaisuja. Sampsa Kuukasjärvi

    Mutta vuosikymmenien aikana kristosofien kesäkurssien kävijämäärät ovat vähentyneet. 1950-luvulla osallistujat mitattiin sataluvuissa, nyt osallistujia on viitisenkymmentä. Kristosofeja on Kuukasjärven mukaan Suomessa satakunta, ja teosofeja jäsenrekisterissä muutamia kymmeniä.

    Käännyttämistä tai "uskonopetusta" ei ole, joten monelle tieto liikkeistä tulee kuulopuheena tai esimerkiksi kouluesitelmien kautta.

    Pelkääkö Kuukasjärvi, että aate ja toiminta kuolee iäkkäiden jäsenten mukana?

    Pekka Peltola maalasi tämän taulun Ervastin näyn mukaisesti 2000-luvulla.Niko Mannonen / Yle

    – Sitten se on tarkoitus. Aate löytää muodon jollain toisella tavalla. Mutta kyllähän se on vahinko, jos toiminta loppuu, Kuukasjärvi sanoo.

    Hän on itse panostanut teosofisen seuran toimintaan ja temppelin ylläpitämiseen sekä aikaa että rahaa. Toiminnan hiipuminen harmittaa.

    – Nykyihmiset kaipaavat konkretiaa ja nopeita ratkaisuja. Eivät he jaksa miettiä vuosikaupalla jotain filosofista kysymystä, kuten esimerkiksi mitä veljeys on.

    Tonttikaan ei kuulu temppelin väelle vaan taloyhtiölle. Kristosofit yrittivät aikoinaan ostaa temppelin tontin, mutta taloyhtiö ei sitä suostunut myymään.

    Silti temppeli on kestänyt. Rahaa ja vapaaehtoistyöntekijöitä on löytynyt aina jostain, ja vaanivat purkutuomiot on väistetty.

    Vastikään temppelin ovet aukesivat jälleen jokavuotisia kristosofien kesäkursseja varten. Aika näyttää, montako vuotta ne vielä pyörivät.

    Temppelin lasimaalaukset näkyvät päädyssä. Ne ovat 1950-luvulta, sillä edelliset tuhoutuivat sota-aikana.Niko Mannonen / Yle

    On pakko kysyä vielä yksi asia ennen lähtöä.

    Kun yhdistetään salatieteitä, enkeleitä, Väinämöinen ja Kristus, on tuloksena todella omintakeinen kokonaisuus. Vapaamuuraritausta ja okkultistinen perintö lisäävät keitokseen pikantin lisän.

    Eivätkö ihmiset pidä kaikkea tätä vähintäänkin kyseenalaisena touhuna?

    Kuukasjärven napakka vastaus kertoo sen, että asiaa on kysytty aiemminkin.

    – Se on heidän ongelmansa, Kuukasjärvi toteaa ykskantaan.

    Kuukasjärven ajattelu käy harvoin ilmi ulkopuolisille tavallisessa keskustelussa, mutta joskus teosofia paljastuu silti. Varsinkin, jos puhutaan uskonnosta tai politiikasta. Värähtelyistä tai enkeliolennoista.

    – Kyllähän minulle on tullut hörhön maine. Mutta ei se minua haittaa.

    Saila Hänninen sai tasan vuosi sitten syöpädiagnoosin – taltutti viikonloppuna Lahden triathlon-urakan:

    Saila Hänninen sai tasan vuosi sitten syöpädiagnoosin – taltutti viikonloppuna Lahden triathlon-urakan: "Tämä päivä merkitsee paljon"


    – Meni tosi hyvin! Keuhkoni kramppaavat kylmässä, joten sain krampin vedessä, mutta ei muuta ongelmaa. Kaikilla oli hauskaa, kuvailee Saila Hänninen tuntojaan Lahden Ironman-kisan jälkeen. Hän suoritti triathlonin kuudessa tunnissa ja 22...

    – Meni tosi hyvin! Keuhkoni kramppaavat kylmässä, joten sain krampin vedessä, mutta ei muuta ongelmaa. Kaikilla oli hauskaa, kuvailee Saila Hänninen tuntojaan Lahden Ironman-kisan jälkeen. Hän suoritti triathlonin kuudessa tunnissa ja 22 minuutissa.

    1,9 kilometriä uintia, 90 kilometriä pyöräilyä ja päälle puolimaraton. Suoritus on vaativa kenelle tahansa, mutta hattua sopii nostaa erityisesti Hänniselle, jolle todettiin keuhkosyöpä päivälleen vuosi sitten. Syöpä oli ehtinyt levitä neljännelle asteelle.

    Yhdysvalloissa asuva Hänninen vierailee Suomessa vähintään kerran vuodessa. Tänä vuonna hän päätti osallistua Lahden Ironmaniin. Mukana lensi ystäviä, jotka halusivat tulla kannustamaan syöpädiagnoosin saanutta Hännistä.Johanna Talasterä / Yle

    35-vuotias Hänninen on kotoisin Hollolasta, mistä hänen perheensä muutti Yhdysvaltoihin Sailan ollessa 5-vuotias. Saila muistaa edelleen, miten lapsilla oli tapana kokoontua leikkimään heidän pihallaan Hollolassa.

    Hänninen päätyi opiskelemaan markkinointia, ja hän on tehnyt uraa urheilumarkkinoinnin parissa. Urheilu on aina ollut osa Hännisen elämää ja nuoresta pitäen hän on juossut maratooneja, niin puolikkaita kuin kokonaisiakin.

    Ensimmäisen Ironmaninsa Hänninen selätti vuonna 2016 Barcelonassa. Kisan jälkeen hän jatkoi harjoittelua, mutta keväällä 2017 urheilu alkoi tuntua pahalta. Kesti kuitenkin aikaa, ennen kuin diagnoosi lopulta löytyi 30. kesäkuuta 2017.

    Perusterveelle Hänniselle keuhkosyöpä tuli täytenä yllätyksenä.

    – Oli se yllätys. Tuntui, että olisi allergiaa tai jonkinlainen nuha. En ajatellut, että näin voisi käydä. Se oli kova paikka itselle, mutta varsinkin perheelle ja kavereille.

    Hänninen löysi Bostonista suomalaisen syöpälääkärin, jonka testiryhmään Hänninen otettiin mukaan. Olo parani muutamissa viikoissa, mutta sairaus ei parane koskaan, sillä syöpä oli levinnyt pitkälle.

    – Neljäs levinneisyysaste on yleensä huono uutinen, vaikea kuulla ja ymmärtää nuorelle ja terveelle. Kesti aikaa, että ystävät ja perhe oppivat ymmärtämään, mitä se tarkoitti. Sitten opin, että pystyn jatkamaan elämää normaalisti.

    Hänninen on tatuoinut ranteeseensa sanan Jaksaa.Johanna Talasterä / Yle

    Saila Hänninen ei ole jäänyt surkuttelemaan. Hänen mukaansa on kaikista tärkeintä pysyä positiivisena.

    – Elämässä on muitakin vaikeuksia. Sitä vaan pitää keksiä, että miten paranee ja pääsee ohi, jaksaa seuraavaan päivään. Ikinä ei ole ollut vaihtoehtoa, että nyt ollaan surullisia tai nyt ei jaksa. Perheen ja kavereidenkin vuoksi on tärkeää, että pysyy positiivisena.

    Sama sanoma hänellä on tatuoituna ranteessa. Sana jaksaa on myös Hännisen varainkeruukampanjan nimi. Hän on alkanut kampanjoida suomalaislääkärin tutkimustyön puolesta.

    – Muistutan itselle, että kyllä jaksaa, vaikka on syöpätaistelu tai Ironman-kisa sateisessa kelissä.

    Syöpädiagnoosista on nyt vuosi. Saila Hänninen tuli Lahdessa kisatun Ironmanin maaliin ystävien ja perheenjäsenten kannustamana. Hän on onnellinen.

    – Tämä päivä merkitsee paljon. Nyt on vuosi mennyt ja olen hyvässä kunnossa. Vuosi sitten en olisi osannut ajatella, että pääsee kisaamaan ja jaksaa.

    Asenne triathloniin on kuitenkin muuttunut. Ennen kisa piti viedä maaliin niin nopeasti kuin mahdollista, nyt Hänninen sanoo haluavansa nauttia matkasta ja esimerkiksi ihmisistä, jotka ovat saapuneet kannustamaan reitin varrelle.

    – Oli todella ihana yleisö. Kaikki tsemppasivat ja huusivat, että jaksaa, jaksaa. Tuntui, että oli kuin kotona. Maalissa odotti paras ystävä, ja minua itketti, kun perhe ja ystävät olivat mukana.

    Hännisen ennen ja jälkeen -kuvista näkee, että syöpäpesäkkeiden määrä on vähentynyt huomattavasti.Johanna Talasterä / Yle

    Kisan jälkeen Hänninen matkaa takaisin Denveriin. Hän toivoo, että elämä jatkuisi normaalina ystävien ja perheen parissa. Suurin haave on elää niin kuin muutkin.

    Lääkitys on vasta alussa. Hänninen näyttää ennen ja jälkeen -kuvia keuhkoistaan: kuvissa on suuri ero, mutta kukaan ei osaa vielä sanoa, millainen on Hännisen ennuste.

    – Pitää vain elää yksi päivä kerrallaan.

    Ja niitä päiviä Hänninen ei aio käyttää murehtien.

    – En minä sitä mieti päivittäin. Mietin sitä sitten, kun ollaan sairaalassa tai käydään lääkärissä, mutta en päivittäin.

    – Syövän ei ole pakko olla "the worst news". Jos pysyy positiivisena, pitää itsestään huolta ja löytää lääkityksen, niin voi jatkaa elämää niin kuin ennen, vaikkei se ikinä helppoa ole. Ottaa aikaa, että oppii ymmärtämään, mikä on vikana. On tärkeää elää joka päivä.

    Markku Hänninen
    Postin uusi sähköskootteri herättää huomiota: joku soitti poliisille, mutta pikkupojat hurmioituivat

    Postin uusi sähköskootteri herättää huomiota: joku soitti poliisille, mutta pikkupojat hurmioituivat


    Postinjakajaan pientaloalueella törmäävä saattaa näinä aikoina hetkeksi hämmentyä. Polkupyörän sijaan jakajan ajoneuvona onkin skootteri. Eikä vain mikä tahansa sellainen – äänetön ajoneuvo on jotakin muuta kuin tavallinen...

    Postinjakajaan pientaloalueella törmäävä saattaa näinä aikoina hetkeksi hämmentyä. Polkupyörän sijaan jakajan ajoneuvona onkin skootteri. Eikä vain mikä tahansa sellainen – äänetön ajoneuvo on jotakin muuta kuin tavallinen päristäjä.

    – Jakajalle tämä on tosi näppärä ja hyvä ajaa, kehuu juhannuksen alusviikolla ensimmäisten joukossa Lahdessa sähköskootterin alleen saanut Teija Valkonen.

    Valkosen mukaan ihmiset ovat olleet kovasti kiinnostuneita siitä, mikä kumman menopeli jakajalla on käytössä.

    – Ihmiset tulevat ihmettelemään ja kehumaan, että kylläpä on hieno. Ja pikkupojat huutelevat perään, että siistii, mikä toi on.

    Prosessisuunnittelija Juha Heilala Lahden postista kertoo, että sähköskootterit ovat keränneet lähes poikkeuksetta myönteistä huomiota. Tosin yksi ”palautesoitto” tuli poliisin välityksellä.

    – Radikaalisti aiemmasta poikkeava ulkonäkö oli herättänyt epäilyn siitä, ettei ajoneuvo ole laillinen. Mutta ihan laillisia, turvallisia ja Suomen liikennelain mukaisia nämä ovat, valistaa Heilala.

    Sveitsistä Suomeen

    Sähköllä ladattavia skoottereita testattiin pari vuotta pääkaupunkiseudun jakelussa ennen kuin löydettiin Suomen oloihin sopiva. Toimivin malli on alun perin Sveitsistä. Suomessa ajoneuvoja on kehitelty edelleen. Talvella ne saavat alleen nastarenkaat.

    Yhteensä jakajille eri puolille Suomea tulee tämän vuoden aikana käyttöön 200 sähkörahtiskootteria ja 250 sähköavusteista jakelukärryä.

    Ensimmäiset niistä otettiin käyttöön keväällä Vaasassa. Lahteen sähköskoottereita tulee kesän edetessä kaikkiaan 10 ja uuden ajan kärryjä saman verran.

    Pikkupojat huutelevat perään. Teija Valkonen

    Erilaiset jakelualueet vaativat erilaisia ajoneuvoja. Sähköskootteri sopii pientalovaltaisille, laatikoittain ryhmitellyille jakelualueille. Sähköpolkupyöriä suositaan kerrostaloalueilla.

    Sähköavusteinen jakelukärry on käytössä esimerkiksi Lahden ydinkeskustassa. Sitä on helppo kuljettaa vaikka mukulakiveyksellä.

    Uusien ajoneuvojen toimivuus Lahden mäkisissä olosuhteissa on jo hyväksi havaittu: isotkaan jyrkkyyserot eivät haittaa.

    – Aiemmin kärryn työntäminen on vaatinut niin sanotusti paljon hikeä. Uusi sähköavusteinen on kevyt liikutella ja kuljettaa. Siinä on portaaton säätö kuuteen kilometriin asti.

    Postin sähkökärryssä kuljettaa kevyesti 120 kiloa postia.Markku Lähdetluoma / YlePerinteinen polkupyörä jäämässä historiaan

    Postinjakajan urakka vaihtelee viikonpäivien mukaan. Jos alkuviikosta laatikoihin kolahtaa sata kiloa postia, esimerkiksi aikakauslehtien jakelupäivinä puolivälissä viikkoa kilomäärä kasvaa.

    Posti Oy:n kalustopäällikkö Kari Tuomolan mukaan sähköisiin välineisiin siirtyminen tuo jakeluun tehokkuutta ja nopeutta.

    Sähköskootterin matkassa kulkee postia yhteensä 270 kiloa peräkärryn kanssa, postinjakajan sähköavusteiseen kuljetuskärryyn mahtuu tavaraa 120 kiloa. Kun kaikki posti saadaan kerralla mukaan, nippuhuolto vähenee ja aikaa säästyy.

    Sitä mukaa kun ajoneuvot vanhenevat, ne vaihdetaan sähköajoneuvoihin.

    Ihan kaikista perinteisistä ajoneuvoista ei luovuta, mutta esimerkiksi tuhannesta postin polkupyörästä valtaosa on jo sähköpyöriä.

    Posti pyrkii siirtymään nollapäästöisiin ajoneuvoihin myös omien ympäristötavoitteidensa mukaisesti.

    Verkkokauppa tuo jakajille töitä

    Kilpailu on kiristynyt ja postin rinnalle jakeluun on tullut viime vuosina lukuisia uusia yrityksiä.

    Uusia tehokkaampia kuljetusmuotoja tarvitaan myös siksi, että vaikka postin kirjekuljetukset vähenevät, pakettien ja tavarakirjeiden määrä on kasvussa verkko- ja etäkaupan suosion myötä.

    – Kuvaavaa on, että kun posti välitti viime vuonna 37 miljoonaa pakettia, valtaosa niistä oli pienpaketteja ja tavarakirjeitä, kalustopäällikkö Kari Tuomola kertoo.

    Posti kehittää perinteisten rinnalle myös uusia palvelumuotoja.

    Esimerkiksi Lahdessa postinjakajat täyttävät muun muassa kauppojen hyllyjä ja asentavat mittareita ja seurantalaitteita huoneistoihin.

    – On ollut kahviautomaattien pesuja ja huoltoasemien bensabongausta eli hintavertailua. Uusimpana on tulossa antureitten asennusta asuntojen lämpötilan mittaukseen. Ruohonleikkuusta on luovuttu, mutta kaikkea mahdollista tehdään ja kehitellään, Juha Heilala kertoo.