Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Lautaselle kakkaava kettu jäi kiinni itse teossa – miksi ketut ulostavat esineiden päälle?

    Lautaselle kakkaava kettu jäi kiinni itse teossa – miksi ketut ulostavat esineiden päälle?


    Tästä on kyseNastolalaisen Katja Saarikankaan riistakameraan tallentui hilpeä kuva ketusta, joka tekee tarpeensa juoma-astiaksi jätetylle lautaselle.Luontoillan asiantuntijan mukaan ketut ovat uteliaita otuksia, jotka merkkaavat mielellään...

    Tästä on kyseNastolalaisen Katja Saarikankaan riistakameraan tallentui hilpeä kuva ketusta, joka tekee tarpeensa juoma-astiaksi jätetylle lautaselle.Luontoillan asiantuntijan mukaan ketut ovat uteliaita otuksia, jotka merkkaavat mielellään kiinnostavat asiat omalla hajullaan.Ulostejäljet ovat osa kettujen keskinäistä viestintää. Niillä kerrotaan muille ketuille, missä reviirin raja kulkee ja merkitään myös hyviä saalistuspaikkoja.

    – Sen päivän paras juttu! Ei ole noin mahtavaa kuvaa ennen kameralle tarttunut.

    Näin kuvailee nastolalainen Katja Saarikangas reaktiotaan, kun riistakameran tallentamat kuvat paljastivat ketun hämärähommat.

    Saarikangas oli vienyt riistakameran viereen lautasen vesiastiaksi, koska kesä oli niin kuuma ja kuiva. Juomassa kävi koko joukko pienempiä ja vähän suurempiakin eläimiä, kunnes paikalle hiippaili kettu, joka päätti jättää lautaselle haisevan vastalauseensa.

    Kuvasta näkee, että kettu tähtää toimituksensa suoraan lautaselle. Siinä vaiheessa, kun Saarikangas kävi läpi riistakameran satoa ja löysi kuvan, oli luonto kuitenkin jo siivonnut yöllisen puuhastelun jäljet.

    – Mitään jätöksiä emme löytäneet enää silloin, kun kuvan näimme. Tutkimme myös ympäristöä, mutta mitään ei näkynyt. Ajattelin kuitenkin, että hän ei ehkä ollut Muumien ystävä, joten vaihdoin juomakuppina olleen Muumi-lautasen toisenlaiseen lautaseen.

    Katja Saarikangas julkaisi kuvan asioilleen kyykistyneestä ketusta Facebookissa. Se keräsi nopeasti liudan kommentteja, jossa kerrottiin vastaavista tapauksista. Kettu on kakkinut paitsi lautaselle, muun muassa keskelle pihaa raahaamansa nuken päälle.

    Läjät ovat kettujen muistilappuja

    Yle Radio Suomen Luontoillan asiantuntija, eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen sanoo, että uloste on ketun tapa merkata jännittävät asiat. Repolainen voi jättää merkkinsä kiinnostavaan esineeseen tai paikkaan virtsaamalla niin kuin koira, mutta myös tuhdimmat jätökset toimivat muistilappuina.

    – Kaikki uusi ja erilainen kiinnostaa kettuja ja niillä on aika vahva tapa merkata kiinnostavat asiat. Ulostemerkit ovat vähän niin kuin ihmisten muistilappuja. Haju saattaa säilyä monta päivää ja ohikulkiessaan kettu muistaa, että tässä oli jotain, joka kiinnosti sitä.

    Ketut merkkaavat virtsalla ja ulosteella myös reviiriään, mutta tässä tapauksessa Kinnunen uskoo kakan toimivan enemmän ketun omana muistilappuna. Jos kettu olisi lautasen sijaan kakannut vaikkapa myyrien suosiman pellon reunoille, siinä olisi selkeämpi viesti lajitovereille.

    Ketut ovat uteliaita eläimiä. Citykettu kävi kurkistamassa Ylen Aamu-tv:n kuvauksia Pasilassa kesällä 2014.YleHaju toimii kuin tietotoimisto

    Kettu jättää ulostejälkiä joka puolelle reviiriään. Tarkoitus on kertoa muille ketuille, kuka täällä asuu ja käskee. Joskus kakkamerkeillä halutaan myös pitää kilpailijat poissa omilta apajilta.

    – Merkkejä voidaan jättää vaikka sinne, missä on paljon myyriä. Se voi olla muistilappu ketulle itselleen, että täällä oli paljon saalista. Tai sitten se on merkki kavereille, että "hei kuule, täällä on mun myyrät, älä sinä tule tähän".

    Luontoillan asiantuntija Heidi Kinnunen sanoo, että ketun uloste sisältää isoja määriä informaatiota, jota meidän ihmisten on tietenkin vaikea hahmottaa. Ketulle haju kuitenkin kertoo heti, kuka kulmilla on kulkenut.

    – Kettu ei saman alueen tuttujen kettujen jälkiä kauan haistele. Sellaisen kakan ohi kuljetaan nuuskaisemalla: "ai, Pera kävi tässä". Ei muuta kuin ohi vaan.

    Aina hajujälki ei kuitenkaan ole osa hienostunutta viestijärjestelmää. Joskus kyse voi olla ihan silkasta leikistä.

    Nukke näyttää kanilta, golf-pallo munalta

    Tarina nuken päälle kakanneesta ketusta ei hämmästytä eläintieteen tohtori Heidi Kinnusta. Ketut ovat hyvin leikkisiä ja Kinnunen epäilee, että asialla on ollut nuori kettu.

    Nuoret ketut ovat yhtä leikkisiä kuin koiranpennut.Henrietta Hassinen / Yle

    – Nuoret ketut leikkivät ihan samaan tapaan kuin koiranpennut. Vieraat kohteet ja hassut hajut kiinnostavat. Nukke on sen kokoinen, että se vastaa hyvää saalista, kuten citykania. Sen retuuttaminen voi tuottaa ketulle mielihyvää ja toimii saalistusharjoituksena.

    Samasta syystä kettuja on nähty joskus varkaissa golf-kentillä. Esimerkiksi Ilta-Sanomien videossa näkyy, kuinka kettu innostuu golf-pallosta.

    Kinnusen mukaan pieni ja nopeasti liikkuva pallo voi näyttää ketun silmissä myyrältä, joka saa jalat alleen ja lähtee karkuun. Sellaista houkutusta voi olla vaikea vastustaa.

    – Pallo voi myös pompahdella samaan tapaan kuin vaikkapa hieman vahingoittunut lintu. Luulen, että liike voi olla se tekijä, joka laukaisee ketussa ajatuksen siitä, että se kannattaa ottaa kiinni.

    Tosin myös paikallaan oleva pallo voi inspiroida kettua. Jos kettu on retkillään sattunut maahan pesivän linnun pesälle ja päässyt munien makuun, voi golf-pallo näyttää ketun mielestä varsinaiselta herkkupalalta. Ja herkkuahan pitää maistaa.

    – Kettu on hirveän opportunistinen. Se testaa kaiken, mikä sen eteen osuu.

    Katso video:

    Ylen pihalla telmineet ketut ihastuttivat Aamu-tv:n katsojia

    Pyhtään lintuhoitolaa uhkaa sulkeminen – loukkaantuneita lintuja hoidettaisiin pääasiassa vain yhdessä paikassa

    Pyhtään lintuhoitolaa uhkaa sulkeminen – loukkaantuneita lintuja hoidettaisiin pääasiassa vain yhdessä paikassa


    Tästä on kysePyhtään lintuhoitolan jatko on vaakalaudalla, kun Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ei aio toimintaaHeinolan lintutarha olisi sen jälkeen ainoa lintuihin erikoistunut eläinhoitola SuomessaBird Life Suomi harkitsee, voisiko se ottaa...

    Tästä on kysePyhtään lintuhoitolan jatko on vaakalaudalla, kun Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ei aio toimintaaHeinolan lintutarha olisi sen jälkeen ainoa lintuihin erikoistunut eläinhoitola SuomessaBird Life Suomi harkitsee, voisiko se ottaa lintuhoitolan vastuulleen

    Pyhtäällä sijaitsevan lintuhoitolan toiminta on vaakalaudalla.

    Toimintaa pyörittäneen Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin mukaan lintuhoitolan hallinnointi on vienyt niin paljon aikaa, ettei se ole enää mahdollista luonnonsuojelupiirin toimistossa.

    Luonnonsuojelupiirin hallituksen puheenjohtaja Pekka Raukko sanoo, että varsinainen ydintehtävä on jäänyt ajanpuutteen vuoksi huonolle tolalle. Hänen mukaansa lintuhoitolan ylläpitäminen ei ole varsinaisesti luonnonsuojelutoimintaa.

    Bird Life Suomi harkitsee vielä, voisiko järjestö ottaa Pyhtään lintuhoitolan vastuulleen. Järjestön hallitus keskustelee asiasta ensi viikolla.

    Lintuhoitolassa hoidetaan luonnosta löytyneitä loukkaantuneita lintuja. Mikäli toiminta ei jatkuisi Pyhtäällä, olisi Suomessa sen jälkeen enää yksi varsinainen lintuhoitola. Se löytyy Heinolasta.

    Myös eläintarhat hoitavat

    Heinolan lintutarhan hoitaja Olli Vuori ottaa tiedon Pyhtään lintuhoitolan mahdollisesta lopettamisesta yllättyneenä vastaan.

    – Pyhtää perustettiin aikoinaan sillä ajatuksella, että rannikolla voitaisiin hoitaa enemmän vesilintuja. Silloin kuljetusmatkat eivät olisi eläimen kannalta liian pitkiä. Ei näitä lintuhoitoloita liikaa ole missään tapauksessa, Vuori sanoo.

    Myös jotkut eläintarhat ja -hoitolat hoitavat lintuja resurssiensa puitteissa, mutta vain Heinolassa ja Pyhtäällä on tällä hetkellä lintuihin erikoistuneet hoitolat.

    Heinolassa hoidetaan vuosittain 250–350 lintua. Niistä noin 30-40 prosenttia pystytään hoitamaan ja palauttamaan takaisin luontoon. Pahiten loukkaantuneet yksilöt joudutaan lopettamaan. Työntekijöitä lintuhoitolassa on viisi.

    Lintuja hoitoon järvien jäätyessä

    Hoidettavia tulee Heinolaan enemmän tiettyinä aikoina vuodessa. Kun järvet jäätyvät, tuodaan hoitolaan siipirikkoja lintuja. Esimerkiksi joutsenia on tuotu paljon viime vuosina.

    – Seuraava piikki on keväällä, kun lintuja väsyy muuttomatkalla ja ne törmäävät johonkin. Kesällä hoidetuin laji ovat tervapääskyt, jotka lentotaidottomina hyppivät kuumien kattojen alta, sanoo Vuori.

    Heinolan lintuhoitola toimii kaupungin rahoituksella, ja tukiyhdistys tukee eläinlääkärikuluissa. Olli Vuori muistuttaa, että lintuhoitolaa ei pidä ajatella pelkkänä kulueränä.

    – Säännöllisesti olemme tapetilla ja lakkautusuhan alla, kun päättäjät vaihtuvat. Samaan hengenvetoon voi sanoa, että olemme Heinolan kaupungin suurin matkailukohde. Meillä käy vuodessa noin 40 000 ihmistä, jotka jättävät rahaa paikkakunnalle.

    Harvinainen tapaus: Poliisi erehtyi pahasti kuolinviestin viemisessä – tiedon saivat väärän henkilön omaiset

    Harvinainen tapaus: Poliisi erehtyi pahasti kuolinviestin viemisessä – tiedon saivat väärän henkilön omaiset


    Hämeen poliisi haluaa pyytää anteeksi väärille omaisille osoitettua kuolinviestiä. Tapahtumat lähtivät liikkeelle viime perjantaina, kun Lahden pääpoliisiaseman säilöönottotiloissa menehtyi sinne rikoksilta ja häiriöiltä suojaan tuotu...

    Hämeen poliisi haluaa pyytää anteeksi väärille omaisille osoitettua kuolinviestiä.

    Tapahtumat lähtivät liikkeelle viime perjantaina, kun Lahden pääpoliisiaseman säilöönottotiloissa menehtyi sinne rikoksilta ja häiriöiltä suojaan tuotu henkilö.

    Poliisin mukaan kuolinviestin viemisessä tapahtui kuitenkin erittäin valitettava virhe, sillä viesti kuolemasta toimitettiin erehdyksen vuoksi toisen henkilön omaisille.

    Hämeen poliisista kerrotaan, että virheellinen viesti korjattiin heti sekaannuksen tultua ilmi. Tämän toisen henkilön omaisen kanssa tapahtunutta on käyty läpi.

    Poliisi painottaa, että tapahtumien kulku selvitetään perusteellisesti ja työ on jo aloitettu.

    Alustavan selvityksen mukaan säilöönottotarkastusta tehtäessä henkilöllisyys on toistaiseksi tuntemattomasta syystä sekoittunut toisen henkilön tietoihin.

    Normaalin käytännön mukaisesti asian tutkinta on siirretty toiselle poliisilaitokselle ja tutkinnan tekee tässä tapauksessa Länsi-Uudenmaan poliisilaitos.

    Sipilä ja kumppanit saavat kyytiä lautapelissä – katso video, jossa  pelataan opettajat kortistoon ja oppilaat syrjäytyneiksi

    Sipilä ja kumppanit saavat kyytiä lautapelissä – katso video, jossa pelataan opettajat kortistoon ja oppilaat syrjäytyneiksi


    Neljä ammattioppilaitoksen opettajaa istuu koulutuskeskus Salpauksen neuvotteluhuoneessa pelaamassa lautapeliä, jossa kiteytyy opettajan arki tällä hetkellä. Mikko Tähkäsen suunnittelemassa pelissä leikataan rajusti resursseja...

    Neljä ammattioppilaitoksen opettajaa istuu koulutuskeskus Salpauksen neuvotteluhuoneessa pelaamassa lautapeliä, jossa kiteytyy opettajan arki tällä hetkellä. Mikko Tähkäsen suunnittelemassa pelissä leikataan rajusti resursseja oppilaitoksista.

    Kaikki käänteet ovat suoraan oikeasta elämästä.

    – Hirveän moni opettaja on väsynyt ja turhautunut, koska ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Vähennetään resursseja ja kasvatetaan ryhmäkokoja, sanoo matemaattisten aineiden opettajana työskentelevä Tähkänen.

    Pelin kehittäjä nostaa pakasta kortin, joka kertoo, mistä nyt leikataan.

    – Yliopistouudistus. Yliopistojen toimintaa pitää tehostaa ja keskittää.

    Lautapeli on tehty viihtymistä varten, mutta samalla se on kannanotto.Johanna Talasterä / Yle

    Pelaajista se, jolla on kertyneiden pisteiden mukaan paras yliopisto, saa yhden opiskelijan lisää. Pelaaja, jonka yliopistolla on huonoimmat pisteet, irtisanoo opinahjostaan yhden opettajan ja siirtää kaksi opiskelijaa syrjäytyneisiin.

    Jos turhautumista laskettaisiin asteikolla yhdestä kymmeneen, Tähkänen toteaa olevansa jo aika lähellä ääripäätä.

    – Jos kymmenen osoittaa äärimmäistä turhautumista, kyllä nyt 8–8,5:n tuntumassa mennään.

    Pelilaudalla vihreät nappulat ovat opiskelijoita, punaiset opettajia ja siniset erityisopettajia. Jokaisen pelaajan edessä on kortti, josta löytyvät päiväkoti, koulu, lukio, ammattikoulu, yliopisto ja ammattikorkeakoulu.

    – Alussa opettajia ja oppilaita on aika mukavasti, mutta pian nappulat alkavat kadota laudalta.

    Peli oli läksiäislahja irtisanotuille

    Opettaja Mikko Tähkänen sai idean Koulutusleikkaus-lautapeliin puolitoista vuotta sitten, kun hän vieraili Asikkalassa tapaamassa sikäläisiä työkavereitaan. Osa asikkalalaiskollegoista oli juuri joutunut irtisanotuksi yt-neuvottelujen jälkeen.

    – Puhuimme silloin opetukseen kohdistuvista leikkauksista, eli uudistuksista. Joku siellä sanoi sanan "Sipilä-kortti".

    Tämä sai lautapeleistä pitävän Tähkäsen aivot raksuttamaan. Pian syntyi Koulutusleikkaus-peli. Alun perin se oli läksiäislahja Asikkalasta irtisanotuille työkavereille.

    – Nyttemmin lähipiirissä moni opettaja on hankkinut pelin. He ovat kehuneet sitä todenmukaiseksi.

    Tähkänen lahjoitti työpaikalleen Salpaukseen yhden version. Myös lähiesimiehet ovat olleet tyytyväisiä.

    – Peli löytyy pomon pöydältä.

    Koulutusleikkaus-pelistä kertoi aiemmin Opettaja-lehti.

    Lautapelit ovat taas suosittua ajanvietettä.Johanna Talasterä / YleSipilä-kortti karsii rahoitusta

    Pelin käänteet määrää Sipilä-kortti, jotka on otsikoitu uudistuksiksi. Tosi asiassa jokainen Sipilä-kortti tietää rahoituksen vähenemistä. Sanni-kortit kohdistavat toimenpiteet eri kouluasteille. Pieniä toivon kipinöitä antavat kärkihanke-kortit.

    – Niiden vaikutus jää kyllä tosi vähäiseksi. Kuin yrittäisi paikata isoa haavaa pienellä laastarilla, pelin kehittäjä Mikko Tähkänen selittää.

    Ensin pelataan neljä vuoroa. Sitten tulee puoliväliriihi, missä tehdään lisäleikkauksia. Sen jälkeen leikataan ja pyristellään taas neljä vuoroa ennen kuin edessä on vielä yhdet leikkaukset ennen uusia vaaleja.

    – Nämä leikkaukset koulutukseen ovat aika ennennäkemättömiä. Lisäleikkauksia tehdään aiemman hallituksen vähennysten jälkeen. vaikka ennen vaaleja oli luvattu, että koulutuksen ei enää kajota.

    Pelipöydän ääressä nuoriso- ja yhteisöohjaajia kouluttava Paula Tervamäki kääntää esille Sipilä-kortin, joka julistaa opetusministerin tietävän millä kouluasteella on löysää.

    – Nosta Sanni-kortti, irtisano yksi opettaja määrätyltä kouluasteelta ja siirrä hänet työkkäriin. Siirrä kaksi opiskelijaa syrjäytyneisiin samalta kouluasteelta, lukee Tervamäki.

    Lautapelin ohjeissa kerrotaan siirroista, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia.Johanna Talasterä / YlePeli on lähetetty pääministerille

    Pelaaja voi taistella leikkauksia vastaan pyristelemällä.

    – Voidaan yrittää tehdä paikallisesti joitain parempia ratkaisuja, mutta pyristely ei pelasta tilannetta, sanoo Mikko Tähkänen.

    Koulutusleikkauspeli vyöryttää voimakasta kritiikkiä istuvan hallituksen suuntaan. Tähkänen äänestää aina vaaleissa, mutta hän ei ole ole minkään puolueen jäsen, eikä muutenkaan poliittisesti aktiivinen.

    – Toivon, että tämä peli nostattaa lisää keskustelua koulutusalaan kohdistuvista leikkauksista.

    Peli on oikein avartava ja sarkastinen. Tuuli Leskinen

    Pari viikkoa sitten Tähkänen lähetti pelin pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.). Vastausta ei ole vielä kuulunut.

    Pelin tuoksinassa äidinkielen lehtori Tuuli Leskinen lukee päivähoitouudistus-kortin vaikutuksia.

    – Lapsella ei ole oikeutta täyteen päivähoitoon, jos vanhemmat vatuloivat kotona. Irtisano yksi opettaja varhaiskasvatuksesta ja siirrä kolme opiskelijaa varhaiskasvatuksesta syrjäytyneisiin.

    Opettajalle pelaaminen on mustaa huumoria

    Matemaattisten aineiden opettaja Mikko Tähkänen kustansi pelin omista rahoistaan. Hän maksoi 500 kappaleen painoksesta 5 000 euroa. Tähkänen on myynyt peliä itse ja sitä saa myös muutamista lautapelejä myyvistä kaupoista. Noin puolet on myyty.

    – Luultavasti pääsen omilleni. Aikomukseni ei ollutkaan rikastua, Tähkänen toteaa.

    Lopussa iso liuta punaisia opettaja-nappuloita on päätynyt pelilaudalla kortistoon.

    – Peli on oikein avartava ja sarkastinen. Tästä saa hyvän käsityksen siitä, mitä meidän yhteiskunnassa nyt tapahtuu koulutuksen suhteen, sanoo äidinkielen lehtori Tuuli Leskinen.

    Samaan aikaan valtaosa vihreistä oppilas-nappuloista löytyy syrjäytyneiden joukosta. Opettajien mukaan rahoituksen väheneminen näkyy todellisuudessa yhtä konkreettisesti. Osa oppilaista jää pois tunneilta, eikä heitä välttämättä näy enää koskaan.

    – Opiskelijoita vain katoaa. Luokan toiset oppilaatkaan eivät tiedä yhtään minne he ovat joutuneet, pohtii Leskinen.

    Tässä pelissä ei ole voittajia.

    Lue myös:

    Säästöt ovat uuvuttaneet opettajat ja työn ilo on kadonnut, kertoo tuore kysely: töitä tehdään molempina päivinä viikonloppunakin

    Hyvästi googlediagnoosit, kun terveydenhuollon Omaolo-palvelu laajenee – tarvetta lääkärikäyntiin voi arvioida itse netissä perustuen tutkittuun tietoon

    Hyvästi googlediagnoosit, kun terveydenhuollon Omaolo-palvelu laajenee – tarvetta lääkärikäyntiin voi arvioida itse netissä perustuen tutkittuun tietoon


    Hämeenlinnassa terveyskeskuksen asiakkailla on ollut jo muutaman vuoden ajan käytössään sähköinen minunterveyteni.fi-verkkopalvelu. Palvelun avulla asiakkaalla on ollut mahdollisuus arvioida yleisiä oireitaan, kuten virtsatieinfektio- tai...

    Hämeenlinnassa terveyskeskuksen asiakkailla on ollut jo muutaman vuoden ajan käytössään sähköinen minunterveyteni.fi-verkkopalvelu. Palvelun avulla asiakkaalla on ollut mahdollisuus arvioida yleisiä oireitaan, kuten virtsatieinfektio- tai yskäoireitaan. Asiakas vastaa verkossa kysymyksiin, ja vastausten perusteella asiakkaat saavat toimintasuosituksen.

    Käyttäjiä saisi olla enemmänkin, sanoo Hämeenlinnan terveyspalvelujen sähköisten palvelujen projektipäällikkö Ilona Rönkkö.

    Hämeenlinnan minunterveyteni.fi-palvelusta kehkeytyi idea laajentaa palvelua laajemmallekin. Syntyi ODA eli Omat digiajan hyvinvointipalvelut -hanke. Sähköistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiointikanavaa Omaoloa on ollut kehittämässä 14 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä Espoon johdolla, ja se on yksi hallituksen kärkihankkeista.

    Mukana on myös Duodecim, joka tuottaa Omaolo-palveluun tietämyskannan ja algoritmit. Algoritmit mahdollistavat palvelun älykkäät sähköiset lomakkeet.

    Omaoloa pääsevät jo testaamaan asiakkaat Hämeenlinnassa, Oulussa, Tampereella, Helsingissä, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

    Sähköisten palveluiden yhdistäminen asiakkaiden omaan julkiseen terveydenhuoltoon on laajenemassa vuodenvaihteessa. Kotimaan lisäksi asiakkaiden omatoimiset sähköiset hyvinvointipalvelut verkossa kiinnostavat myös kansainvälisesti.

    Syysflunssa kiusaa – suosittaako palvelu lääkärikäyntiä?

    Omaolo-oirearvioita voivat tehdä muun muassa flunssaa potevat asiakkaat. Omaolo-verkkopalveluun kirjautumisen jälkeen järjestelmä kysyy, miten flunssainen olo ilmenee.

    Onko kuumetta? Onko kurkkukipua, korvakipua, tihentynyttä hengitystä? Tuntuuko rinnassa kipua? Kysymykset ovat samoja, joita hoitaja esittäisi flunssaiselle.

    Kun palvelun käyttäjä on vastannut kaikkiin kysymyksiin, järjestelmä antaa suosituksen esimerkiksi hakeutumisesta lääkärin vastaanotolle.

    Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki on julkaissut aiheesta vastikään kuntalaisille myös tiedotteen verkkosivuillaan juuri flunssakauden alkaessa.

    Uusia oirearvioita tulossa testattavaksi

    Nyt asiakas voi tehdä oirearvion alaselkäkivusta, hengitystietulehduksesta ja naisten virtsatietulehduksesta.

    Verkkopalvelussa voi jatkossa testata muitakin oireita ja sairauksia. Näitä ovat kurkkukipu, yskä, korvakipu, närästys, olkapään kipu, peräaukon oireet, polven oireet, ripuli, päänsärky, rähmivä ja vetistävä silmä ja sukupuolitauti.

    Testausvaiheeseen tulee jo ensi vuoden puolella lisää oirearvioita. Esimerkiksi sukupuolitaudin oirearviolle on tällä hetkellä paljon kysyntää, koska se on aiheena arka ja sähköinen palvelu voisi madaltaa kynnystä lähteä ottamaan asiaa esille.

    Palvelua käyttäneet tyytyväisiä

    Sähköinen Omaolo-palvelu nopeuttaa asioiden hoitoa ja lyhentää julkisen terveydenhuollon asiakasjonoja. Jos sähköisellä palvelulla olisi nykyistä enemmän käyttäjiä, terveydenhuollon ammattilaisille jäisi enemmän työaikaa varsinaiseen asiakastyöhön.

    – Palvelun jo löytäneet ja järjestelmää kokeilleet ovat olleet siihen pääosin tyytyväisiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Ilona Rönkkö Hämeenlinnan terveyspalveluista.

    Omaolo-verkkojärjestelmä mahdollistaa toimintasuosituksen lisäksi myös ajanvaraamisen. Omat vastauksensa voi myös tallentaa järjestelmään: näin ne ovat heti terveyskeskuksen käytössä.

    Hämeenlinnassa järjestelmässä mukana olevien hoitajien työ alkaakin aamulla katsomalla, millaisia terveys- tai sairaustietoja yöaikaan järjestelmään on tullut, ja mitä jatkopalveluja asiakkaille tarvitaan.

    Omaolo kiinnostaa maailmallakin

    Hämeenlinnassa sähköisiä terveyspalveluja on kehitelty yli viiden vuoden ajan. Minunterveyteni.fi-hanketta kehitettiin yhteistyössä Sitran kanssa.

    Ilona Rönkkö kertoo, että pienehkö suomalaiskaupunki on saanut terveydenhuollon ammattilaisten ohessa myös mediahuomiota. Hämeenlinnalaiset ovat käyneet kertomassa sovelluksestaan maailmalla, ja maailmalta on tullut myös kyselyjä aiheesta.

    – Otettuamme käyttöön 2015 minunterveyteni.fi-verkkopalvelun, eräs ranskalainen lehti kirjoitti innostuneesti, että Hämeenlinnan kaupunki on tuottanut digitaalisen palvelun, jossa yhdistetään asiakkaan potilastietoa päätöksentukimoottoriin.

    Rönkkö tarkoittaa moottorilla Duodecimia ja sen käypä hoito -suosituksia. Palvelun antamien toimintasuositusten takana on vankkaa tutkimustietoa: algoritmit pohjautuvat myös sosiaali- ja terveysministeriön ja Helsingin kaupungin kiireellisen hoidon suosituksiin.

    Sote-uudistuksen myötä uudessa Omaolo-järjestelmässä on mukana myös sosiaalipalvelujen tietoja ja testausmahdollisuuksia tarjolla olevista sosiaalipalveluista.

    Julkisesti tuotettu Omaolo on siirtynyt entistä vahvemmille hartioille. Omaolo-palvelun kehittämisvastuu ja kehitystyön koordinointi siirtyi 6. syyskuuta valtion sote-kehitysyhtiö SoteDigiin. Tämä takaa palvelun jatkokehittämisen ja sen levityksen valtakunnallisesti kaikkiin suomalaiskuntiin.

    Houkuttelimme miehet kertomaan migreenistään, joka mielletään naisten vaivaksi – pääkipuinen Kimmo Perkkiö närkästytti kokouksessa lippis silmillään

    Houkuttelimme miehet kertomaan migreenistään, joka mielletään naisten vaivaksi – pääkipuinen Kimmo Perkkiö närkästytti kokouksessa lippis silmillään


    Tästä on kyseSuomen migreeniyhdistyksessä on tehty havaintoja miesten häpeästä migreeniään kohtaan.Naisilla migreeniä esiintyy kolme kertaa yleisemmin kuin miehillä muun muassa kuukautisiin liittyvistä hormonaalisista syistä.Yksi...

    Tästä on kyseSuomen migreeniyhdistyksessä on tehty havaintoja miesten häpeästä migreeniään kohtaan.Naisilla migreeniä esiintyy kolme kertaa yleisemmin kuin miehillä muun muassa kuukautisiin liittyvistä hormonaalisista syistä.Yksi migreenityypeistä, Hortonin päänsärky, on miehillä kuitenkin naisia yleisempää.

    Naisten sairaudeksi mielletty migreeni vaivaa miehiäkin. Kimmo Perkkiö, 43, pyörittää Kontiolahdella äänistudiota. Siellä ovat levyttäneet muun muassa Kotiteollisuus, Stam1na, Happoradio, Insomnium ja CMX. Perkkiö toimii myös kunnanvaltuutettuna vihreiden riveissä.

    Monessa mukana olevalla miehellä on ikävä riesa. Migreeni on vaivannut jo yli 20 vuotta.

    – Minulle posahtaa migreeni yleensä stressaavan tilanteen jälkeen. Samoin niska-hartiaseudun jumit voivat laukaista kohtauksen.

    Perkkiö muistaa tilanteen kunnanvaltuuston kokouksessa, kun hammasta piti purra yhteen.

    – Jouduin pitämään lippistä päässäni kovan päänsäryn ja loisteputkivalojen vuoksi. Lippikseni herätti osassa vanhoillisimpia valtuutettuja närkästystä. Mutta eivätpä minua nuo paheksuvat reaktiot kummemmin haitanneet.

    Joskus pelkästään kännykän tai kannettavan tietokoneen kirkas valo saavat Perkkiölle migreenikohtauksen päälle. Kun ensimmäiset migreenit tulivat nuorena, oli kokemus musertava.

    – Makasin vessan lattialla pimeässä. Kohtaukset olivat rajuja ja tulivat todella nopeasti. Nykyisin nappaan äkkiä kohtauslääkkeen.

    Pitkät päällä liikenteessä myrkkyä

    Miehen migreeni on vähemmän julkisuudessa käsitelty aihe, koska se mielletään naisten sairaudeksi. Toki naisilla migreeniä esiintyy kolme kertaa yleisemmin kuin miehillä muun muassa kuukautisiin liittyvistä hormonaalisista syistä. Silti migreeni vaivaa miehiäkin.

    Yle pyysi migreeniä sairastavilta miehiltä kokemuksia, joita saatiinkin useita kymmeniä. Useimmiten kohtauksen laukaisivat muun muassa auringonvalo, stressi tai alkoholi. Estolääkitys joko auttoi tai ei. Vastaajat eivät pääsääntöisesti hävenneet migreeniään. Osa oli saanut ensimmäisen kohtauksensa jo lapsena tai teininä ja se oli säikäyttänyt.

    "Olen nyt 29-vuotias. Minulla on ollut migreenikohtauksia kymmenvuotiaasta saakka. Kohtaukset ovat olleet hirvittäviä. Niihin liittyy oksentelua, päänsärkyä sekä valo- ja ääniyliherkkyyttä. Olen huomannut, että laukaiseva tekijä on auringonvalo tai kirkas lamppu. Tästä syystä vältän katsomasta kirkasta valoa kohti paljain silmin."

    "Paljon autoilevana on harmillista, kun monet autoilijat ajavat pitkät päällä. Migreeni alkaa minulla usein juuri tuosta syystä, kun pitkät ajovalot ärsyttävät valoherkkiä silmiäni."

    Migreenin laukaisee yksilöstä riippuen esimerkiksi alkoholi, huonosti nukuttu yö, kirkas auringonvalo, nälkä tai sopimattomat silmälasit, kerrotaan Terveyskirjastossa. Migreeni johtuu useimmiten ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta reaktiivisesta häiriöstä aivorungossa.

    Uudenlaisia migreenilääkkeitä kehitetään kaiken aikaa. Lääkkeet ovat esto- tai kohtauslääkkeitä.Lauri Rautavuori / Yle

    Neurologi tutustui pyynnöstämme miesten vastauksiin, eikä yllättynyt.

    – Miesten migreeni ei juurikaan eroa naisten migreenistä. Ainoastaan kuukautismigeeni jää miehiltä pois. Häpeää miehillä ei tunnu vastausten perusteella olevan. En kyllä ole potilastyössänikään törmännyt häpeilyyn niin miehillä kuin naisillakaan, sanoo dosentti ja neurologian erikoislääkäri Juha-Pekka Erälinna Mehiläisestä.

    Suomen migreeniyhdistyksessä on kuitenkin tehty havaintoja miesten häpeästä. Yhdistyksen vertaistukiryhmissä ympäri Suomen on vain vähän miehiä ja useissa ei lainkaan.

    – Miehet voivat jopa valehdella työnantajalle olevansa krapulassa, vaikka oikea syy olisi migreeni, paljastaa toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta.

    "Esimieheni olettaa, että migreenin aiheuttama olotila menee pois Buranalla 30 minuutissa."

    "Töitä hakiessani nykyisessä ammatissani terveydenhoitoalalla olen kokenut suoranaista syrjintää, jos olen erehtynyt mainitsemaan migreenistä. Olenkin jo pidemmän aikaa valehdellut työhaastattelutilanteessa."

    "Olen nyt 53-vuotias, enkä ole koskaan hävennyt migreeniä. Olen avoimesti kertonut, mistä on kyse. Toisaalta kun nyt asiaa miettii, en muista kuulleeni muilta miehiltä heidän kokemuksistaan."

    Vaikka neurologi Juha-Pekka Erälinna ei henkilökohtaisesti ole juurikaan törmännyt migreeniä häpeileviin miehiin, hän kuitenkin myöntää, että migreeni voi olla nimenomaan miehillä alidiagnosoitu sairaus.

    Kuin puukkoa väännettäisiin silmässä

    On olemassa migreenityyppi, joka riivaa miehiä hieman naisia enemmän. Se on tuskallisen kivulias sarjoittainen päänsärky, joka tunnetaan nimellä Hortonin neuralgia. Vaivaan liittyy neurologi Juha-Pekka Erälinnan mukaan erittäin kova kipu silmässä tai silmän takana.

    – Silmä voi punoittaa ja vuotaa kyyneleitä, luomi saattaa roikkua ja pupilli olla pieni. Myös sierain voi olla tukossa. Tuntuu kuin silmässä olisi puukko, jota käännetään. Sitä kuulee joskus voimakkuutensa takia kutsuttavan itsemurhapäänsäryksi. Tämä erittäin voimakas päänsärky iskee usein öisin ja voi tulla sarjoissa.

    Sarjoittainen Hortonin päänsärky vaivaa kolmea henkilöä tuhannesta. Tauti saattaa tuntua harvinaiselta, mutta Suomessa potilaita on noin 15 000, kerrotaan Terveyskirjastossa.

    "Minulla on todettu Hortonin päänsärky. Ennen diagnoosia, jota sain odottaa 15 vuotta, oli yleistä, että kohtauksia ja kipua vähäteltiin ympärilläni. En varsinaisesti peitellyt kohtauksiani, mutta monesti jätin kertomatta niistä. Sain nimittäin kertoessani kohtauksistani kuulla paremmin tietäviä ohjeita. Yksi ohje oli, että oksenna niin helpottaa."

    Kun neurologi Juha-Pekka Erälinna luki Ylen keräämiä miesten migreenikokemuksia, heräsi hänelle ajatuksia hyvän hoidon tärkeydestä.

    – Miesten kirjoittamista kokemuksista jäi tunne, että suhtautuminen migreenin aiheuttamiin oireisiin ja niiden hoitomahdollisuuksiin vaihtelee terveydenhuollon eri toimijoiden keskuudessa. Ehkä tämän takia apua ei aina onnistuta antamaan riittävän tehokkaasti.

    Estolääkitystä käytetään määräaikaisesti (esimerkiksi kuusi kuukautta) ja säännöllisesti estämään kohtausten tuloa ja vähentämään niiden esiintymistä. Kohtauslääke puolestaan otetaan heti, kun kohtaus alkaa ja mennään lepäämään.

    Erälinna korostaa, että nykyiset migreenin estolääkkeet toimivat useimmiten hyvin ja uusista estolääkkeistä on odotettavissa lisää apua. Hänen mielestään migreenipotilaiden ei pitäisi sinnitellä liian pitkään pelkillä särkylääkkeillä, jos ne eivät tepsi levon kanssa kunnolla.

    – Jos migreeniin ei puututa, seuraava kohtaus voi tulla aiempaa helpommin. Kohtaus saattaa myös olla rajumpi.

    "Sairauteeni yritettiin erilaisia lääkityksiä, mutta ne eivät oikein tehonneet, jos kohtaus oli jo päässyt alkamaan. Pistoksena annettavan lääkityksen piti normaalisti auttaa, mutta yleensä se vain siirsi kohtausta seuraavaan päivään."

    Migreenin jälkeinen toipuminen vie Perkkiöltä helposti päivänkin.Ari Haimakainen / Yle

    Ennaltaehkäisyn kulmakivet ovat Erälinnan mukaan riittävä yöuni ja säännölliset ateriointivälit. Jos kohtaus on jo tullut, oireita helpottavat viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö, lepo ja nukkuminen sekä kylmä kääre.

    "Millään mitä tekee, ei ole vaikutusta kipuun. Silti sitä kaikenlaista koettaa eli suihkua, Buranaa, vessassa käyntiä, saunaa ja seksiä. Kylmä suihku ja pimeä hiljainen huone helpottavat, mutta eivät paranna."

    Kun migreenikohtaus ilmoittaa tulostaan, kontiolahtelainen Kimmo Perkkiö ei aikaile.

    – Kun pääkipu alkaa, kaikenlainen tekeminen on lopetettava välittömästi. Aivan kuin olisi pampulla lyöty päähän. Joskus näkökentässäni on palloja. Silloin otan välittömästi kohtauslääkkeen, joka taittaa migreenin tunnissa, kahdessa.

    Lääkkeen ottamisen jälkeen Perkkiö joutuu menemään unille.

    – Migreenin jälkeinen höntti olo kestää yleensä päivän.

    Lue myös:

    Alakoulun oppilas ei saanut särkylääkettä kouluterveydenhoitajalta kipuunsa, lääke piti hakea omin avuin kotoa – kuntien ohjeissa on isoja eroja

    Migreeni periytyy tuhansien geenien välityksellä, selviää uraauurtavasta suomalaistutkimuksesta – ”Pelkään kuollakseni, että tyttäreni saa sen”

    Migreenikkomiesten estrogeenitasot koholla – saattaa selittää oireilua

    Migreenistä kärsivä abi joutui kirjoituksista kahdesti sairaalaan, koska lautakunta ei joustanut – Hallinto-oikeus: koe on saatava tehdä paperisena

    WHO luokitteli kroonisen kivun sairaudeksi – Suomessa kipudiagnoosi ei ole vielä käytössä

    Migreenin perussyy löytyy genomeista ja uudelta lääkkeeltä odotetaan paljon – Kysyimme 10 kysymystä migreenistä

    Kemian ja fysiikan yo-kokeisiin vastataan nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti – tekniikkaa ei tarvitse jännittää, jos sisällöt ovat hallussa

    Kemian ja fysiikan yo-kokeisiin vastataan nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti – tekniikkaa ei tarvitse jännittää, jos sisällöt ovat hallussa


    Tästä on kyseSyksyn ylioppilaskirjoitukset ovat käynnissä.Suurin osa koevastauksista annetaan sähköisessä muodossa.Matemaattisten aineiden sähköistäminen on herättänyt huolta oppilaissa.Lääkäriksi tähtäävä lahtelaisabi Anni Määttä...

    Tästä on kyseSyksyn ylioppilaskirjoitukset ovat käynnissä.Suurin osa koevastauksista annetaan sähköisessä muodossa.Matemaattisten aineiden sähköistäminen on herättänyt huolta oppilaissa.

    Lääkäriksi tähtäävä lahtelaisabi Anni Määttä piirtelee molekyylikaavoja tietokoneensa ruudulle tottunein ottein. Hän valmistautuu kemian ylioppilaskokeeseen, joka järjestetään tänä syksynä sähköisessä muodossa ensimmäistä kertaa.

    – Täällä on joitain malleja valmiina, ja sitten täältä vain vedetään nämä hiilet paikoilleen, hän selittää yo-kokeessa käytettävän ohjelman toimintaperiaatteita.

    Ylioppilaskokeita on sähköistetty syksystä 2016 asti. Kemian lisäksi muun muassa fysiikka suoritetaan nyt sähköisesti ensimmäistä kertaa. Matemaattisten aineiden osalta siirtyminen paperilta digiin on aiheuttanut jonkin verran huolta lukiomaailmassa.

    – Kun aikaisemmin on kirjoitettu matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa pelkästään kynällä, nyt joudutaan käyttämään apuvälineitä, jotta saadaan tuotettua se omanlaisensa kieli sinne koevastauksiin. Jotkut opiskelijat saattavat kokea, etteivät vielä hallitse niitä välineitä hyvin, sanoo Markku Moisala, Lahden yhteiskoulun lukion rehtori.

    Tänä syksynä fysiikan ja kemian kokeisiin osallistuvat kokelaat ovat Moisalan mukaan ehtineet harjoitella tarvittavien välineiden käyttöä reilun vuoden ajan.

    – Jonkin verran on olllut hitautta sen suhteen, että on päätetty, missä (digitaalisissa) ympäristöissä näitä kokeita tehdään. Sen myötä opettajilla on ollut vähemmän aikaa harjoituttaa oppilaita, hän sanoo.

    Lukiolaisten liitossa kokeiden uudistusta pidetään hyvänä

    Suomen lukiolaisten liitosta kerrotaan, että liittoon on tullut jonkin verran huolestuneita yhteydenottoja liittyen matemaattisten aineiden ylioppilaskokeiden sähköistymiseen.

    Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Alvar Euro pitää kirjoitusten sähköistämistä lähtökohtaisesti hyvänä asiana.Kimmo Gustafsson / Yle

    – Ne liittyvät siihen, että esimerkiksi matematiikkaa ei olla totuttu tekemään sähköisillä laitteilla, ja niihin siirtyminen herättää aluksi tunteita. Valitettavasti on myös niin, että lähtötaso sähköisten välineiden suhteen ei ole ollut samalla viivalla kaikissa lukioissa ympäri Suomen, toteaa liiton puheenjohtaja Alvar Euro.

    Svenska Yle kertoi aiemmin syksyllä, että monet opiskelijat ympäri Suomen ovat kokeneet, ettei heille ole opetettu riittävästi sähköisissä kokeissa tarvittavien ohjelmien käyttöä.

    Euro kuitenkin korostaa, että yleisesti ottaen Suomen lukiolaisten liitto pitää ylioppilaskokeiden sähköistämistä hyvänä.

    – Suunta on oikea, siihen suuntaan koko yhteiskunta on muutenkin menossa, eikä sitä vastaan kannata taistella, Euro sanoo.

    Ei huolta, jos sisällöt ovat hallussa

    Anni Määttää pärjääminen digiympäristössä ei huoleta.

    – Kun on koko lukioajan pyöritellyt näitä samoja ohjelmia, niin kyllä ne aika tutuiksi tulevat, hän sanoo.

    Joel Mattila, joka myös pänttää kemian kokeeseen, nyökyttelee vieressä.

    – Ei se niin hirveän vaikeaa ole, kun aika yksinkertaisia ohjelmia kuitenkin käytetään: laskinta, muistiinpanovälineitä ja piirtelyohjelmia. Niitä kun pääseen muutaman kerran harjoittelemaan, niin kyllä se sitten sujuu, Mattila sanoo.

    Monimutkaisten laskujen tekeminen tietokoneella kuitenkin vähän jännittää.

    – Kun on tottunut, että jonkun kaavion vaikka voi kirjoittaa suoraan paperille, mutta koneen kanssa tarvitaan syvempää osaamista, että tietää, mitä nappuloita pitää painaa.

    Rehtori uskoo lukiolaistensa pärjäävän uusien välineiden kanssa hyvin.

    – Kovasti on tehty töitä ja olen ihan luottavainen, että opiskelijat kyllä pystyvät osaamisensa näyttämään, eikä homma kaadu niihin välineisiin, Moisala sanoo.

    Myös Ylioppilastutkintolautakunnasta vakuutetaan, että kokelaat, joilla on sisällöt hallussa, pärjäävät kyllä.

    – Jos osaa fysiikkaa ja kemiaa, niin kyllä pääsee ylioppilaaksi, projektipäällikkö Matti Lattu sanoo.

    Hän huomauttaa, että niille opiskelijoille, jotka ovat tottuneet käyttämään digitaalisia välineitä, koeurakka itse asiassa helpottuu.

    – Tietysti ne opiskelijat, jotka ovat tottuneet pyörittelemään kaavoja paperilla, joutuvat nyt sitten kirjoittamaan vastauksensa erikseen puhtaaksi koneelle.

    Vinkkejä ylioppilaskirjoituksia varten sekä syksyn ylioppilaskokeiden vastausten ruodintaa Ylen Abitreenit -sivustolla.

    Tällainen on juuri valmistunut kampus Lahdessa: kuntosali, keinutuoleja, joogastudio ja naapurissa yhteistyötä tekevä huonekalujätti

    Tällainen on juuri valmistunut kampus Lahdessa: kuntosali, keinutuoleja, joogastudio ja naapurissa yhteistyötä tekevä huonekalujätti


    Tästä on kyseAmmattikorkeakoulut ja yritykset etsivät uusia tapoja tehdä yhteistyötä.Lahden ammattikorkeakoulu on keskittänyt uuden kampuksensa muun muassa suuren huonekaluvalmistajan naapuriin.Yritysyhteistyön odotetaan poikivan uusia tuottavia...

    Tästä on kyseAmmattikorkeakoulut ja yritykset etsivät uusia tapoja tehdä yhteistyötä.Lahden ammattikorkeakoulu on keskittänyt uuden kampuksensa muun muassa suuren huonekaluvalmistajan naapuriin.Yritysyhteistyön odotetaan poikivan uusia tuottavia ideoita, start up -yrityksiä ja harjoittelupaikkoja.

    Lahden ammattikorkeakoulu tavoittelee vetovoimaa ja uutta potkua keskittämällä uuden kampuksensa lähelle yrityksiä.

    Huonekaluyritys Iskulta vapautuneisiin entisiin tuotantotiloihin on saaneerattu runsaat 22 000 neliötä uutta tilaa.

    – Meillä on kaikki alat nyt saman katon alla. Olemme paljon kiertäneet katsomassa muilla kampuksilla, mutta ihan vastaaviin emme ole törmänneet, sanoo Lahden ammattikorkeakoulun LAMKin projektijohtaja Satu Hyökki.

    Ammattikorkeakoulussa on yhteensä noin 5 000 opiskelijaa liiketalouden ja matkailun, muotoilun ja media-alan, sosiaali- ja terveyden sekä tekniikan koulutusaloilla.

    Kuuden vuoden projekti, uusi NiemiCampus, on syntynyt keskittämällä toiminnot viidestä eri paikasta. Tilamäärä on vähentynyt entisestä 30–40 prosenttia.

    Opiskelijat aloittivat työskentelyn NiemiCampuksella maanantaina.Petri Niemi / Yle

    Ammattikorkeakoulun uusien tilojen naapurissa on suuren huonekaluvalmistajan lisäksi parikymmentä muuta yritystä.

    Lahtelainen huonekaluyritys on käyttänyt tilojen saaneeraukseen useita kymmeniä miljoonia euroja – voitettuaan ammattikorkeakoulun kampuksesta järjestämän kilpailutuksen.

    Korkeakoulusta tulee Iskulle pitkäaikainen vuokralainen, mutta yritys odottaa muitakin hyötyjä.

    – Tästä tulee merkittävä osaamiskeskittymä, josta syntyy opinnäytetöitä, harjoittelupaikkoja, työpaikkoja, start up -yrityksiä ja varmasti niitä uusia tuotteita, mitä me voimme viedä maailmalle, kertoo toimitusjohtaja Arto Tiitinen.

    Yritys on jo tehnyt yhteistyötä muun muassa muotoiluopiskelijoiden kanssa, mutta panostuksen tavoitteena on vielä yhteistyö uudelle tasolle.

    Lahden ammattikorkeakoulun uuden kampuksen kirjasto on opiskelijoiden lisäksi kaupunkilaisten käytössä.Petri Niemi / YleUusien ideoiden ristiinpölytystä

    Moni ammattikorkeakoulu haluaa kehittää yritysyhteistyötä. Myös esimerkiksi 1 600 yritystä edustava Teknologiateollisuus on linjannut, että paikallisten yritysten tarpeet tulee huomioida opetuksen sisällönsuunnittelussa sekä oppilaitosten päätöksenteossa.

    – Alueen elinkeinoelämän tuntemus on ammattikorkeakoulujen erityisvahvuus. Kun oppilaitoksia tulevaisuudessa arvioidaan, niin niiden yhteys ympäröivään yhteiskuntaan korostuu, korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön osaamisyksikön päällikkö Helka Kekäläinen Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta sanoo.

    Kun syömme yhteisessä ruokalassa ja kuljemme toistemme tiloissa, ideoiden ristiinpölytystä tapahtuu varmasti. Arto Tiitinen

    Lahden kampuksella on noin 900 paikan lounasravintola, jossa ruokailevat opiskelijoiden lisäksi myös esimerkiksi Iskun työntekijät. Tilaratkaisulla ruokitaan myös yhteistyötä.

    – Kun olemme samalla alueella, syömme yhteisessä ruokalassa ja voimme kulkea toistemme tiloissa, ideoiden ristiinpölytystä tapahtuu varmasti. Meidän työntekijöiltä vaaditaan uudessa tilanteessa uteliaisuutta ja herkkyyttä, että syntyy tuotannossa hyödynnettäviä ideoita, toimitusjohtaja Arto Tiitinen arvioi.

    Uusissa tiloissa on myös yrityksen kalusteita. Hauskana yksityiskohtana ovat keinutuolit.

    – Täällä pääkonttorissamme käy paljon vieraita. Kun ulkomaiset vieraat haluavat esimerkiksi nähdä toimivan koulun, voimme käyttää vieraita kampuksella. Teemme tällä hetkellä suomalaista koulua esimerkiksi Omaniin ja Singaporeen.

    Simulaatiotilassa pystyy harjoittelemaan esimerkiksi erilaisia hoitotyön tilanteita.Petri Niemi/YlePelkät luokkatilat eivät riitä nykyopiskelijoille

    Tea Kosunen opiskelee matkailuliiketoimintaa Lahden ammattikorkeakoulussa toista vuottaan. Hän on viime päivät vetänyt opastuskierroksia uusissa tiloissa opiskelijoille.

    – Nyt kun olemme saman katon alla, näkee eri alojen opiskelijoita ja voi tehdä entistä helpommin yhteisiä projekteja. Kun olimme eri kampuksilla, en tiennyt tarkasti, mitä muut tekivät.

    Tarkoitus on myös, että LAMKin opiskelija voi valita eri alojen opintoja entistä paremmin.

    Uuden kampuksen opiskelutilat ovat myös muunneltavissa eri tarpeisiin. Esimerkiksi 600-paikkaisen auditorion pystyy jakamaan kolmeksi pienemmäksi tilaksi. Tämän lisäksi kampuksella on muun muassa laboratorio- , simulaatio- ja kokoontumistiloja.

    Tarkoitus on, että täällä viihdytään, eikä tarvitse lähteä kauemmas, jos et halua. Tea Kosunen

    Kampukselle valmistuu tämän lukuvuoden aikana muun muassa kuntosali ja joogastudio. Myös opiskelijoiden ylläpitämä baari on avautumassa pian.

    Käyttäjätutkimuksessa selvisi, että arjen palvelut merkitsevät opiskelijoille paljon.

    – Tarkoitus on, että täällä viihdytään, eikä tarvitse lähteä kauemmas, jos et halua, LAMKin opiskelija Tea Kosunen kertoo.

    Paikallisbussin kuskia epäillään törkeästä rattijuopumuksesta Lahdessa – pani toisen henkilön puhaltamaan alkolukkoon?

    Paikallisbussin kuskia epäillään törkeästä rattijuopumuksesta Lahdessa – pani toisen henkilön puhaltamaan alkolukkoon?


    Tästä on kysePaikallisliikenteen linja-auton kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta Lahdessa.Hämeen poliisin mukaan nelikymppinen mieskuljettaja otettiin kiinni maanantaina noin kello 15.30.Tämänhetkisten tietojen mukaan kuljettaja...

    Tästä on kysePaikallisliikenteen linja-auton kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta Lahdessa.Hämeen poliisin mukaan nelikymppinen mieskuljettaja otettiin kiinni maanantaina noin kello 15.30.Tämänhetkisten tietojen mukaan kuljettaja olisi ohittanut alkolukon toisen henkilön avulla.

    Paikallisliikenteen linja-auton kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta Lahdessa. Hämeen poliisin mukaan nelikymppinen mieskuljettaja otettiin kiinni maanantaina noin kello 15.30.

    Kyseessä oli Koiviston auton linja-auto. Koiviston auton toimitusjohtajan Mikko Markkulan mukaan yhtiön busseissa on alkolukko. Tämänhetkisten tietojen mukaan kuljettaja olisi ohittanut alkolukon toisen henkilön avulla.

    – Tieto perustuu silminnäkijähavaintoon. Kuljettajaa ei ole vielä kuultu, Markkula sanoo.

    Törkeä rattijuopumusepäily on todella harvinaista paikallisliikenteessä. Minna Soininen

    Poliisin tietojen mukaan kuljettaja oli ehtinyt ajaa varikolta Metsä-Pietilästä torille eli hän oli ehtinyt kuljettaa bussia parikymmentä minuuttia.

    Poliisi tavoitti kuljettajan Lahden torilla. Kuski puhalsi törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävän lukeman.

    Hämeen poliisin tilannekeskuksesta kerrotaan, että matkustaja oli ilmoittanut poliisille epäilyksensä kuljettajan tilasta.

    Paikallisliikenneliitto: Todella harvinaista

    Suomen paikallisliikenneliitossa yllätyttiin uutisesta.

    – Törkeä rattijuopumusepäily on todella harvinaista paikallisliikenteessä. Alkolukon kiertäminen kuulostaa siltä, että rattijuopumuksesta epäilty kuljettaja on tiennyt olevansa juovuksissa. Kuljettajat tietävät kyllä säännöt ja lait, sanoo toiminnanjohtaja Minna Soininen.

    Soininen kuitenkin muistuttaa, että poliisin tehtävänä on nyt selvittää tapahtumien kulku.

    – Myös työnantajalla on keinovalikoimassaan omat toimenpiteensä.

    Juttua korjattu 18.9.2018 kello 15:15 koskien tietoa matkasta, jonka kuljettaja oli ajanut.

    Pariskunnan tarina: neljä keskenmenoa reilun vuoden aikana – kukaan hoitajista ei ole kysynyt isältä, miltä hänestä tuntuu

    Pariskunnan tarina: neljä keskenmenoa reilun vuoden aikana – kukaan hoitajista ei ole kysynyt isältä, miltä hänestä tuntuu


    Heinäkuun lopussa Jenny Kotilainen alkoi jälleen vuotaa verta. Raskautta oli takana puolitoista kuukautta ja toivo omasta vauvasta oli jälleen kerran virinnyt. Verenvuoto alkoi pienenä tihuutteluna. Kipuja ei ollut. Mikäli kyseessä olisi ollut...

    Heinäkuun lopussa Jenny Kotilainen alkoi jälleen vuotaa verta.

    Raskautta oli takana puolitoista kuukautta ja toivo omasta vauvasta oli jälleen kerran virinnyt. Verenvuoto alkoi pienenä tihuutteluna. Kipuja ei ollut. Mikäli kyseessä olisi ollut ensimmäinen kerta, hän ei olisi osannut huolestua vielä tässä vaiheessa. Mutta tämä oli jo neljäs kerta reilun vuoden aikana. Jenny Kotilainen aavisti heti mistä on kyse.

    Hän oli jälleen saamassa keskenmenon.

    Jenny, 35, ja Lauri Kotilainen, 37, ovat tunteneet ilon kuohahduksen joka kerta, kun raskaustesti on kotona näyttänyt positiivista. Leijuvaa tunnetta on kestänyt ensimmäiseen ultraäänitutkimukseen asti.

    – Kyselemme kotona vähän väliä toisiltamme, tuleekohan meille vihdoin vauva. Toinen vastaa kysymykseen toiveikkaana, että ehkä meille tulee, kertoo Lauri Kotilainen.

    Tähän mennessä syli on jäänyt tyhjäksi. Raskaus on aina päättynyt keskenmenoon varhaisvaiheessa.

    Jenny Kotilainen tekee työkseen koruja kotona.Johanna Talasterä / YleIsä sysätään syrjään

    Jokaisen keskenmenon jälkeen päällimmäisenä Lauri Kotilaisellakin on oma suru menetyksestä. Vai miltä kaikki on Laurista tuntunut? Kysymyksen jälkeen on hetken hiljaista. Keittiön pöydän ääressä istuva pariskunta katsoo toisiaan.

    – Ihan mahtavaa, että kysyit tuota Laurilta. Häneltä ei kukaan ole koko aikana kysynyt tätä, toteaa Jenny Kotilainen hetken päästä.

    – Jokaisen vauvan menettäminen on minulle yhtä suuri suru kuin Jennylle, jatkaa Lauri Kotilainen.

    Hänen mukaansa keskenmenon sattuessa isä sysätään helposti syrjään. Hoitohenkilökunta keskittyy äitiin. Tavallaan se on ymmärrettävää, koska fyysinen puoli on hoidettava kuntoon. Kohtu on saatava tyhjäksi ja verenvuoto loppumaan. Kotilaisen mielestä isästä ei useimmiten ymmärretä huolehtia.

    – Tunnen olevani ulkopuolinen siinä tilanteessa. Minut jätetään yksin seisomaan sairaalahuoneen nurkkaan. Kukaan ei kysy, tarvitsenko apua, pohtii Lauri Kotilainen.

    Kerran hänet sysättiin syrjään ihan kirjaimellisesti. Kyse oli kolmannesta, kaikkein kipeimmästä, keskenmenosta. Päästyään osastolla sairaalavuoteeseen Jenny Kotilainen alkoi itkeä.

    – Olin juuri menossa lohduttamaan vaimoani, kun hoitaja astui eteeni ja alkoi lohduttaa Jennya.

    It-yrittäjän päivä kuluu tietokoneiden äärellä.Johanna Talasterä / Yle

    Lauri Kotilainen ei usko, että hoitaja teki sen tahallaan. Tarkoitus oli hyvä, mutta Kotilainen jäi hölmistyneenä seisomaan paikoilleen ja tunsi itsensä täysin syrjään jätetyksi.

    – Olisin halunnut sulkea Jennyn syliini ja itkeä hänen kanssaan. Yhdessähän me tässä tilanteessa olemme.

    He käyvät kaiken läpi yhdessä. Ilon siitä kun raskaustesti on positiivinen. Toiveikkaan odotuksen tunteen ja sen musertavan pettymyksen, kun merkit keskenmenosta jälleen ilmaantuvat. Ultraäänen, jossa kova totuus on paljastunut.

    Lauri Kotilainen toivoo, että edes joku kysyisi kuinka hän jaksaa tämän kaiken. Joskus jaksaminen nimittäin on todella vaikeaa. Silloin Kotilainen purkaa suruaan työhön ja omiin harrastuksiinsa.

    – Kun suru keskenmenosta on suurimmillaan, arki on mekaanista suorittamista. Teen kaiken kuin robotti.

    Vauvaa yritetty viitisen vuotta

    Jenny ja Lauri Kotilainen ovat kotoisin Heinolasta, mutta he asuivat välillä Helsingissä. Kotikaupunkiin Kotilaiset palasivat 2015 ostettuaan Tommolasta vanhan rintamamiestalon. He alkoivat yhdessä remontoida vanhaa taloa kodiksi perheelleen. Vauva oli ollut toiveissa jo pari vuotta.

    Molemmat työskentelevät kotona. Lauri Kotilainen on it-alan yrittäjä, joka tekee pääasiassa etätöitä. Jenny Kotilainen tekee koruja.

    Raskautta ei kuulunut, joten Kotilaiset päättivät lähteä tutkimuksiin. Jenny Kotilaiselta leikattiin kysta pois toisesta munasarjasta ja poistettiin kohdusta endometrioosia. Lääkäri vakuutti, että estettä raskaaksi tulemiselle ei pitäisi olla.

    Vihdoinkin plussaa!

    Ensimmäisen kerran raskaustesti näytti positiivista tammikuussa 2017. Kotilaiset säteilivät ilosta. Muutama viikko kului kuin siivillä, kunnes Jenny Kotilainen alkoi vuotaa verta. Vuoto ei ollut iso, eikä kipuja tuntunut, joten he eivät heti huolestuneet. Verentulo ei kuitenkaan lakannut ja hän päätti mennä lääkäriin.

    Tutkimuksissa selvisi, että alkion kehitys oli jostain syystä pysähtynyt ja edessä oli lääkkeellinen kohdun tyhjennys.

    – Olin surullinen ja hiukan masentunutkin, mutta ajattelin, että nyt minä sentään tulin raskaaksi, sanoo Jenny Kotilainen.

    Yhdessähän me tässä tilanteessa olemme. Lauri Kotilainen

    Ensimmäisestä keskenmenosta toipuminen sujui melko hyvin. Jenny Kotilainen huolehti entistä paremmin itsestään. Hän mietti tarkkaan mitä ja milloin söi. Harrasti liikuntaa ja eli muutenkin mahdollisimman terveellisesti.

    Raskaustesti oli jälleen positiivinen seuraavana kesänä. Muutaman päivän kuluttua varhaisultran tekemisestä Jenny Kotilainen sai taas keskenmenon.

    Jenny Kotilaisen mielestä saatavilla on liian vähän tietoa siitä, millainen keskenmeno on. Hänellä oli mielikuva siitä, että se on raju, verinen ja yhtäkkinen tapahtuma. Sellainen kuin elokuvissa. Todellisuudessa hänen keskenmenonsa alkoivat salakavalasti hiipien, lähes huomaamatta. Ilman suurta dramatiikkaa.

    Simo on toinen Kotilaisten kahdesta kissasta.Johanna Talasterä / YleKolmas kerta toden sanoo?

    Tämän vuoden tammikuussa Jenny Kotilainen odotti taas vauvaa. Nyt hänellä oli vahva tunne siitä, että tällä kertaa kaikki menee hyvin.

    – Eräs ystäväni sanoi, että kolmas kerta toden sanoo. En ole taikauskoinen, mutta itsekin uskoin, että tällä kertaa meille oikeasti tulee vauva, sanoo Jenny Kotilainen.

    Lauri Kotilainen oli myös onnellinen ja mietti, että nyt hänestä vihdoin tulee isä.

    – Toivo lapsen saamisesta antaa uuden merkityksen koko elämälle. Sille, että ostimme talon ja työn tekemiselle, pohtii Lauri Kotilainen.

    Maaliskuussa tulivat tutut merkit siitä, että kaikki ei olekaan vauvalla hyvin. Jenny Kotilainen huomasi pientä verenvuotoa. Hän päätti varata ajan Päijät-Hämeen keskussairaalaan naistentautien poliklinikalle, jossa häntä oli hoidettu aiemminkin.

    Ultraäänen jälkeen lääkäri kertoi, että alkioita on kaksi ja ne ovat kehityksestä jäljessä. Myöskään sykettä ei tuntunut.

    – Alkion syke ei aina tässä vaiheessa vielä tunnu, joten lääkäri suositteli uutta kontrollia viikon kuluttua, kertoo Jenny Kotilainen.

    Värejä rakastava pariskunta remontoi vanhaa taloa.Johanna Talasterä / Yle

    Edessä oli piinaava viikko. Toisaalta Kotilaiset halusivat uskoa, että alkioiden kehitys jatkuu ja kaikki on hyvin. Silti toivo alkoi jälleen kerran hiipua .

    – Ei lääkäri meille hirveän paljon toivoa antanut, sanoo Lauri Kotilainen.

    Jenny Kotilaisen kohtu tyhjennettiin keskussairaalassa lääkkeellisesti. Edessä olivat jälleen kovat kivut, mutta pahinta oli suru ja masennus. Tällä kertaa koettelemus oli paljon aiempaa rankempi myös fyysisesti.

    – Verenvuoto ja kovat kivut jatkuivat viikkokausia. Alavatsaa ja selkää särki kauheasti. Kohtu tulehtui.

    Kolmannesta keskenmenosta toipuminen vei Kotilaisilta pisimpään. Jenny Kotilainen ei joutunut olemaan sairaalassa edes yön yli, mutta fyysiset kivut ja masennus löivät hänet kotona sängyn pohjalle viikkokausiksi.

    – Oli kauheaa seurata vierestä, kun Jenny nousi sängystä vain käydäkseen vessassa. Riittämättömyyden tunne on hirveä. Yritin tehdä töitä ja samalla huolehtia Jennysta, sanoo Lauri Kotilainen.

    Kaverit ja blogi tukena

    Lauri Kotilaisella on muutama hyvä ystävä, joiden kanssa hän on puhunut keskenmenoista. Ystävillä ei ole kokemusta lapsettomuudesta tai toistuvista keskenmenoista, joten he eivät pysty tarjoamaan varsinaista vertaistukea. Silti puhuminen auttaa.

    – Emme ole kaljaa naukkaileva äijäporukka, joka puhuu saunassa vain urheilusta. Onneksi pystymme juttelemaan myös kipeistä asioista.

    Jenny Kotilainen purkaa tuntojaan kirjoittamalla blogia, jossa hän kertoo avoimesti keskenmenoistaan. Blogin kautta saadut kommentit ovat tuoneet voimia.

    – On lohdullista lukea, että on muitakin, jotka ovat kokeneet samankaltaisia asioita. Mustimmalla hetkellä jotenkin luulee olevansa yksin tässä tilanteessa.

    Kotilaiset eivät ole yksin. Keskenmenoon päättyy noin 15 prosenttia todetuista raskauksista, kerrotaan Päijät-Hämeen keskussairaalan naistentautien poliklinikalta. Suurin osa tapahtuu ennen 13. raskausviikkoa.

    Elämäntilanteeseen sopiva mietelause kannattelee arjen keskellä.Johanna Talasterä / YleUusi raskaus herätti pelkoa

    Kesällä kun raskaustestiin piirtyi jälleen tuttu viiva, Kotilaiset tunsivat saman ilon läikähdyksen.

    – Onnen tunne tulee joka kerta, kun testitulos kertoo, että Jenny on raskaana. Ei sitä voi estää, pohtii Lauri Kotilainen.

    Aiemmat keskenmenot tuovat ilon keskelle pelkoa ja epävarmuutta. Jenny Kotilainen myöntää, että hänen tunteensa olivat neljännen raskauden aikana ristiriitaiset.

    – Haluamme lasta niin kovasti, että uusi menetys pelottaa. Tavallaan kaikki oli jopa helpompaa silloin, kun en tullut raskaaksi.

    Jatkuvien keskenmenojen läpikäynti uuvuttaa sekä fyysisesti että henkisesti. Kauhea tunne siitä, jos tämä taas päättyy kurjasti, ei hellitä. Niin kävikin.

    Elokuun alussa Jenny Kotilainen oli jälleen sairaalassa kohdun tyhjennyksessä. Olo oli täysin turta. Blogiinsa Kotilainen kirjoitti, että haave lapsesta valui taas viemäriin.

    Keittiön remontti on valmis. Yläkerta on parhaillaan työn alla.Johanna Talasterä / YleKeskenmenoihin turtuu

    Jenny Kotilainen toipui neljännestä keskenmenosta fyysisesti nopeammin kuin aiemmin. Henkisesti hän tuntee itsensä ontoksi.

    – Pään sisällä ei ole sitä helvetinmoista tuskaa kuten aiemmilla kerroilla. Tunnen itseni lähinnä turraksi.

    Päijät-Hämeen keskussairaalasta tuli kutsu lapsettomuusklinikalle lokakuussa. Nyt on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia raskauden jatkumisen tukemiseksi.

    Jenny Kotilaisen suvussa on taipumus kaksosraskauksiin, jotka menevät kesken helpommin. Yksi vaihtoehto on kokeilla IVF-hoitoa, eli koeputkihedelmöitystä, jolla kohtuun istutettaisiin vain yksi alkio.

    Kotilaisten suurin haave on yhä tulla isäksi ja äidiksi, mutta epävarmuus on tullut jäädäkseen. Lauri Kotilainen pelkää eniten sitä, että tulee päivä, jolloin puoliso ei enää pysty tähän.

    – Jenny käy kehollaan fyysisesti läpi kaiken. En minä voi vaatia häntä jatkamaan lapsen yrittämistä, mikäli hän ei enää jaksa.

    Jenny Kotilainen kertoo, että nykyään hän jo pelkää raskaaksi tulemista. Eniten ahdistaa ajatus, että raskaus päättyisi keskenmenoon myöhäisessä vaiheessa.

    – En tiedä miten kestäisin sen, jos raskaus menisi kesken loppumetreillä! Tuntuu epäreilulta, että ilo raskaudesta on jo nyt viety minulta. Pelkäisin varmaan hirveästi koko yhdeksän kuukauden ajan.

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot


    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin. Yle selvitti...

    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin.

    Yle selvitti kaikkien 15 liigajoukkueen hallitusten jäsenten taustat ja sidonnaisuudet. Suurin osa jäsenistä on liikemiehiä, joille liigajoukkueen hallituksessa istuminen ei ole ainoa luottamustoimi.

    Voit siirtyä suoraan oman joukkueesi tietoihin yllä olevasta pudotusvalikosta tai tankata kaikkien joukkueiden tiedot alta löytyvästä listasta.

    HIFK

    Pelaajabudjetti 3,25 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jukka Valtanen

    Korvasi potkut saaneen Pentti Matikaisen vuonna 2008, kun HIFK oli konkurssin partaalla. Toimii myös Jääkiekkoliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana. On työskennellyt aiemmin Elisassa ja Lorealilla.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Everi

    On ollut mukana kehittämässä jääkiekon mestarien liigaa CHL:ää ja on myös CHL:n hallituksen jäsen. Puuhannut monitoimiareenaa Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun.

    Leo Bensky

    Maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan perheyritys Oy Anglo-Nordic Ab toimitusjohtaja. Tuli HIFK:hon sijoittajaksi vuonna 2008 seuran talousahdingon aikana, kun HIFK järjesti osakeannin.

    Gustaf Björnberg

    Tuli myös HIFK:n omistajaksi seuran kannalta surkeana vuonna 2008. Metsäteollisuusyhtiö Myllykosken (sittemmin myyty UPM:lle) omistajasuvun perijä.

    Alexander Lindholm

    Otava-konsernin toimitusjohtaja. Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen.

    Kaj Swanljung

    Pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Ammatiltaan asianajaja, joka on mukana useiden yritysten hallituksissa, esimerkiksi naantalilainen alkoholijuomiin keskittynyt Brinkhall Sparkling Oy.

    Harri Tuohimaa

    Handelsbanken Rahoitus Oyj:n toimitusjohtaja. Entinen jääkiekkoilija, joka on edustanut SM-liigassa Lukkoa ja HIFK:ta sekä Suomea Sarajevon olympialaisissa.

    HPK

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,37 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Antti Toivanen

    Työskennellyt aikaisemmin muun muassa kiinteistönvälittäjänä ja yritysrahoituspäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Matti Vihervuori

    Ollut pitkään HPK-edustusjääkiekko ry:n hallituksessa. Ollut Hämeen Sanomien toimitusjohtaja.

    Jyrki Louhi

    Pelaajaurallaan HPK:n seuraikoni, jonka pelipaita on nostettu Hämeenlinnan jäähallin kattoon. KPMG:n erityisasiantuntija urheilujuridiikassa ja -verotuksessa.

    Mika Koskinen

    Länsi-Auton aluejohtaja.

    Mika Uutela

    Rakennussaneerausyhtiö MV Maalaus Oy:n toimitusjohtaja.

    Tapio Vekka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Vekka Liikenteessä. Kiinteistö- ja ruokapalveluita tarjoavan Tekmen toimitusjohtaja. Ollut aiemmin myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

    Ilves

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,4 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Risto Jalo

    Entinen liigapelaaja, joka on Ilveksen toimitusjohtaja jo toistamiseen. Autonvuokrausyritys Noble Team Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

    Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä

    Entinen SM-liiga- ja NHL-pelaaja. Asuu Savonlinnan Kerimäellä, jossa toimii lammastilansa Herttualan toimitusjohtajana.

    Timur Kärki

    Ohjelmistoyritysten Gofore ja Erofog Oy toimitusjohtaja.

    Esa Ranta-aho

    Belgiassa hevostalli ER-horsea pyörittävä toimitusjohtaja.

    Markku Pekkola

    Työskentelee talous- ja palkkahallinnon asiantuntijana Accountorissa ja istuu myös yhtiön hallituksessa.

    Mikkelin Jukurit

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 3,36 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tuomas Muotka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Kalevankankaan Areena Oy:ssa, jonka toimialaa on tapahtumien järjestäminen Jukurien kotihallilla Kalevankankaan jäähallilla. On myös jäähallilla toimivan Heimoravintolat Oy:n toimitusjohtaja. Pelannut Jukureissa juniorina.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Toivakka

    Suomen jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja, toiminut myös Mestiksen puheenjohtajana. Toivakan suku on vaikuttanut Mikkelin yrityselämässä jo yli sata vuotta. Suku on ollut mukana muun muassa kauppakeskus Akselissa ja Mikkelin toriparkissa sekä vaikuttaneet kunnallispolitiikassa. Toivakan suvun omistama A. Toivakka Oy on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista.

    Jukka Ahokas

    Mikkelin kaupunkilehden toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi toimii monella toimialalla pelaavan JLV Investin toimitusjohtajana. Yrityksen toimialoiksi on ilmoitettu muun muassa lehtien julkaisutoiminta, mainostoimistopalveluiden tuottaminen ja kiinteistöjen omistaminen.

    Reijo Björkman

    On mukana Kalevankankaan Areenan ja Heimoravintoloiden hallituksissa. Vakuutusmeklari Meklaritalo-yrityksessä.

    Jyrki Larvanto

    Mikkeliläisen Kantolan Rengas Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. Yritys kuuluu Rengas Center -ketjuun. Osti Kantolan Renkaan koko osakekannan vuonna 2005.

    Kai Simola

    Toimitusjohtaja putki-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja erikoisurakointia tarjoavassa Star Expert Oy -yrityksessä. Sai vuonna 2015 Mikkelin kaupungin vuoden yrityspalkinnon.

    Heikki Viitikko

    Osti viime vuonna Jukureista 28 prosenttia. Kiinteistösijoittaja. Estate Oy -nimisen yrityksen toimitusjohtaja.

    JYP

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 8,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Aku Vallenius

    Jypin entinen pelaaja. Koiranruoka ja -tarvikeyritys Ryrys Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Jypin akatemiajoukkue D Teamin toimitusjohtaja, Jyväskylän Jäähalli Oyn hallituksen jäsen.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Seppänen

    Toimii hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana yli kymmenessä kiinteistöosakeyhtiössä. Hallitusjäsenyyksiä lukuisssa muissakin eri alan firmoja. Seppäsellä on ollut sormensa pelissä Jypin kohdalla joko toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan roolissa parikymmentä vuotta. Aiemmin hän oli koko Jypin suurin yksittäinen omistaja.

    Pekka Harvia

    Kuuluu Harvian saunasukuun. Paikka sekä vene- ja konekauppaan keskittyvän Jyväs-Marinen että uutta liikuntakeskusta Jyväskylään valmistelevan Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa.

    Heimo Viinanen

    On myös Jyväs-Marinen ja Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa, sekä kirjanpainoalan yritys Grano Oyn hallituksessa.

    Sari Rito

    Jypin hallituksen ainoa nainen. On myös kiinteistösijoitusyritys Rito Oyn toimitusjohtaja. Yritys toimi vaatealalla vuoteen 1998 saakka.

    Anssi Lyytinen

    Optikkoalalla. Toimii Dioptiria Oyn ja Virlans Oyn toimitusjohtajana.

    Esa Polas

    Istuu lukuisten asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa. On puheenjohtaja kolmen eri alan yrityksen hallituksissa, muun muassa kuljetuspalveluita ja autokauppaa.

    Kalpa

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Toni Saksman

    Nostettiin toimitusjohtajaksi tappiollisen kauden 2012–2013 päätteeksi. Työskennellyt aiemmin tilitoimisto Pretax Kuopio Oyn toimitusjohtajana. Osakas ja hallituksen jäsen konsulttiyritys Javeco Oyssa, jossa työskentele konsulttina.

    Hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen

    Vuoden 2017 liikemies, entinen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja.

    Kyösti Karhunen

    Kuopiolaisen tavarataloketju Carlsonin toimitusjohtaja.

    Mikko Kuparinen

    Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen ja Juniori-Kalpa ryn puheenjohtaja. Sijoittaja, sijoitusyhtiö Canelcon Capital Oyn toimitusjohtaja.

    Markus Pohjonen

    Rakennusbisneksessä mukana. Toimitusjohtaja kahdessa eri kuopiolaisessa rakennusfirmassa. Puheenjohtajana useissa taloyhtiöissä Kuopiossa. Kuopion vuoden nuori yrittäjä 2013.

    Jarmo Vidgrén

    Omistaa veljiensä kanssa metsäkoneyhtiö Ponssen ja toimii yrityksen myynti- ja markkinointijohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Ponsse on tukenut Kalpaa vuodesta 2004 asti.

    KOOKOO

    Pelaajabudjetti 1,7 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,94 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Sakari Välimaa

    Kiekkoillut I-divisioonan joukkueessa Kotkan Titaanit ja toiminut myös joukkueen toiminnanjohtajana. Ollut aiemmin myös TPS:n myyntipäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Pulkkinen

    Microsoftin johtoryhmässä liiketoimintajohtajana.

    Heikki Hietala

    Yrittäjä muun muassa hallitilaa vuokraavassa Tehovarastot -yrityksessä.

    Jouni Mankki

    Töissä rakennusalan yritys Swecossa.

    Pulla Peltola

    Leipomoalan yrittäjä. Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen (sit.).

    Pahto Ruohtula

    KooKoon suurin yksittäinen omistaja - omistaa noin 19 prosenttia. Perustanut majoitusalan yritys Suomen Majoitusmestarit, jonka myi viime vuonna.

    Mika Turkki

    Puhelinpalveluita myyvän FIN Kotimaan Puhelinpalvelut Oyn omistajia.

    Oulun Kärpät

    Pelaajabudjetti 3,2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 15,8 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tommi Virkkunen

    Oli Kärppien hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010 saakka. Toimitusjohtaja myös kahdessa Kärpät -konsernin tytäryhtiössä: musiikkifestivaaleja järjestävä Qstock Oy ja työvoimaa vuokraava Työtahti Oy.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Kontsas

    Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö. Jääkiekkotapahtumajärjestäjä Glacies Oyn, Raksilan Harjoitushalli ja Raksilan Tekojääkentän Katsomo ky hallitusten jäsen, Työtahti Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Petri Harju

    Rakennuttajatoimisto Promenin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen ja Pohjoisen panimo Maistila Oyn hallituksen jäsen.

    Jari Pirinen

    RSM Finland Recoveryn toimitusjohtaja. Työskennellyt ennen Finnveralla ja Pohjolan Osuuspankissa. Koneiden myynti- ja vuokrafirma Realmachinery Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Arto Yli-Martimo

    Kuuluu Osuuspankin hallintoneuvostoon. Metalliteollisuudessa Mectalent Oyn hallituksen jäsen ja liikkeenjohdon konsultointia tekevän Asylum Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Rauman Lukko

    Pelaajabudjetti 2,6 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,3 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Timo Rajala

    Inisinööri, työskennellyt muun muassa Elisalla.

    Hallituksen puheenjohtaja Ari Salmi

    Liigan hallituksen jäsen. Hallituksen puheenjohtaja myös Logistikas Oyssä ja Olderman Oyssa. Jälkimmäisessä myös toimitusjohtajana, samoin Rautarukkanen Oyssä. Hallituksen jäsen myös Rauman satamayhtiö Rauma Marine Constructionsissa.

    Rami Aarikka

    Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja.

    Veli-Matti Lanne

    Contineo Oyn toimitusjohtaja. Contineo omistaa muun muassa RTK-Palvelun ja RTK-Henkilöstöpalvelun, jotka kuuluvat Lukon kanssa samaan konserniin. Suurin osa Lukon rahoituksesta tulee juuri RTK:lta. Lanne on myös RTK Henkilöstöpalvelun hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen jäsen myös neljässä muussa yrityksessä.

    Mika Marttila

    Osuuskauppa Keulan hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

    Janne Mokka

    Ydinjätehuollon asiantuntijayritys Posiva Oyn toimitusjohtaja. Entinen ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) tuotantojohtaja.

    Esa Tommila

    Entinen Lukon pelaaja. Hallituksen jäsen Lukon junioriareena Tuki-Areena Oyssä.

    Lahden Pelicans

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,22 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tomi-Pekka Kolu

    Työskennellyt Pelicansissa vuodesta 2004, muun muassa markkinointijohtajana. Pelannut Pelicansissa 57 Liiga-ottelua kaudella 1999-2000.

    Hallituksen puheenjohtaja Pentti Matikainen

    Entinen pelaaja ja valmentaja, joka valmensi Suomen maajoukkueen vuonna 1988 olympialaisissa hopealle.

    Pasi Nurminen

    Pelicansin suurin omistaja: omistusosuus yli 70 prosenttia. Entinen maalivahti, joka on pelannut Liigan ja maajoukkueen lisäksi NHL:ssä. Kuuluu myös Pelicansin valmennustiimiin.

    Tommi Kurkaa

    Asfaltointiyritys Iskuasfaltin toimitusjohtaja ja Pelicansin pienomistaja.

    Juho Ruoti

    Toimitusjohtaja linja-autoalan perheyritys Reissu-Ruoti Oyssa. Pelicansin pienomistaja.

    Simo Santapukki

    Apulanta-yhtyeen rumpali, toinen omistaja Apulanta Oysta. Omistaa myös kiinteistöjä Lahdessa.

    SaiPa

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,45 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jussi Markkanen

    Entinen Liiga- ja NHL-pelaaja. Omistaa SaiPasta noin 19 prosenttia.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Tersa

    Omistaa melkein 25 prosenttia yhtiöstä. Pyörittää Lappeenrannan K-Rautaa.

    Jussi Okko

    Hänen isänsä johtama Okimar Invest on Liiga-Saipan toinen pääosakas liki 25 prosentin omistuksella. Työskentelee perheensä omistamassa kivialan yritys Ylamaa Groupissa.

    Kari Koskimies

    Omistaa Liiga-Saipasta noin 16 prosenttia. Yrittäjänä muun muassa urheiluvälinemyynnissä.

    Kimmo Lecklin

    Edustaa hallituksessa SaiPa ry:tä, joka vastaa seuran junioritoiminnasta. Entinen liigatason maalivahti.

    Ville Suni

    Perheyritys Auto-Suni Oyn toimitusjohtaja.

    Timo Tikkinen

    Liigayhtiön pienomistaja, rahoitusalan ammattilainen.

    Teemu Toiviainen

    Töissä Nokian talousjohdossa. Liiga-Saipan pienomistaja.

    Vaasan Sport

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,5 miljoonaa

    Toimitusjohtaja Tomas Kurten

    Pitkä kokemus kansainväliseltä matkailualalta.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen

    Jääkiekon SM-liiga Oyn hallituksen puheenjohtaja. Vaasan Jäähallin Ravintolayhtiön hallituksen puheenjohtaja ja iLOQ Oy -nimisen digitaalisia lukitusratkaisuja myyvän yrityksen toimitusjohtaja. Sportin hallituksen kaikki kuusi jäsentä kuuluvat myös ravintolayhtiön hallitukseen.

    Ismo Aukee

    Valoitusratkaisuja tekevän Jukolux Oyn toimitusjohtaja.

    Tommie Jern

    Lääkefirma Ratiopharmin toimitusjohtaja.

    Martti Ehrnrooth

    Kuuluu Jukoluxin hallitukseen. Sen ja Sportin lisäksi istuu kahdeksan muun yhtiön hallituksissa, muun muassa kiinteistöalaa.

    Kjell Jonas Hemming

    JCH Investments Ltd, hallituksen puheenjohtaja.

    Ari-Pekka Soini

    Koiraharrastuksiin keskittyvän Paws Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

    Tappara

    Pelaajabudjetti 2,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Mikko Leinonen

    Entinen Liiga- ja NHL-hyökkääjä. Kuuluu jääkiekkotapahtumia järjestävän Glacies Oyn, Tappara Sport Oyn ja Hakametsän palvelut Oyn hallituksiin.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Penttilä

    Pyörittää Tampereella omaa asianajotoimistoaan.

    Sirkka Hagman

    Tapparan hallituksen ainoa naisjäsen ja Liiga-joukkueiden hallitusten kahdesta naisjäsenestä toinen. Rengasalalla toimivan Black Donuts Engineeringin prokuristi. Lempäälän Jäähalli Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Jouni Oja

    Rahoitusyhtiö Kivainvest Oyn toimitusjohtaja. Mukana usean muun eri yhtiön hallituksessa.

    Ronald Grönlund

    Kerrotaan olevan hallituksessa yhden seuran pääomistajan Chaim "Poju" Zabludowiczin edustaja. Air Intelligence Oyn hallituksen jäsen.

    Pasi Näkki

    Tallink Siljan toimitusjohtajan sijainen.

    Ari Penttilä

    Matkapoikien toimitusjohtaja.

    Antti Peltonen

    Sähkö-Pelto Oyn toimitusjohtaja. Lähes kolmisenkymmentä roolia muiden yritysten hallituksissa tai kiinteistöosakeyhtiöissä.

    Tommy Westerberg

    Antti Peltosen tapaan useita kymmeniä rooleja eri yritysten hallituksissa. Tilitoimisto Westerbergin toimitusjohtaja.

    TPS

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,7 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Santtu Jokinen

    Aloitti TPS:n veturina tämän vuoden kesäkuussa. Sitä ennen työskenteli lähes 20 vuotta Lindström Groupilla eri tehtävissä. Koulutukseltaan diplomi-insinööri.

    Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Marin

    Jääkiekon SM-liigan hallituksen jäsen. Turkuhallin Palvelu Oyn hallituksen puheenjohtaja, Uplause Oyn toimitusjohtaja.

    Ilkka Paananen

    Peliyhtiö Supercellin hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja. Myös suositun Wolt -ruokakuljetusyrityksen hallituksen jäsen.

    Mikko Kodisoja

    Supercellin perustajajäsen ja prokuristi.

    Porin Ässät

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,25 miljoonaa euroa

    Vt. toimitusjohtaja Mikael Lehtinen

    Korvasi potkut saaneen Eeva Perttulan kuluvan vuoden toukokuussa. Toiminut aiemmin junioriässien toiminnanjohtajana.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Juusela

    Luvata Pori Oyn henkilöstöjohtaja ja hallituksen jäsen. MVR-Yhtymän hallituksen jäsen. Valittiin hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä 2018, sitä ennen oli Ässien junioritoiminnasta vastaavan Porin Ässät ryn hallituksen jäsen vuosina 2014–2018, puheenjohtajana 2015–2018.

    Juha Hakanpää

    Astora-Rakennus Oyn pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Astora Group Oyn toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Porin Ravit Oyn hallituksen jäsen.

    Janne Ojanen

    Porin Ravien hallituksen puheenjohtaja, entinen Ässät Oyn hallituksen puheenjohtaja. Huhujen mukaan ei tullut toimeen aiemmin tänä vuonna irtisanotun toimitusjohtaja Eeva Perttulan kanssa.

    Jali Prihti

    Sampo-Rosenlew Oyn hallituksen puheenjohtaja. Ollut Ässien hallituksessa vuodesta 2012 alkaen, joukkueenjohtajana myös junioritoiminnassa.

    Kimmo Suominen

    Suomen pesäpalloliiton kurinpitopäällikkö ja urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen. Asianajaja Eversheds Sutherland -nimisessä yrityksessä.

    Jaakko Virtanen

    Porin elementtitehtaan yrittäjä ja toimitusjohtaja. 154 liigaottelua Ässissä. Ässät Oy hallituksessa 2010–2013, Ässät ryn hallituksessa 2008–2014. Patajunnuareena Oyn hallituksen jäsen.

    Lue lisää:

    Kärpät uusii mestaruuden, pistepörssin voittaja suoraan historiankirjoista – Yle Urheilu listasi liigakauden palkintojen saajat ja potentiaalisimmat haastajat

    SM-liigakautta ennakoivassa erikoislähetyksessä nostettiin esille ennakkosuosikit ja lupaavimmat nuoret: "Kuin uusi Aho tai Laine, joka olisi paras aikainen joululahja liigalle"

    Liiga-avaus oli poikkeuksellista hurlumhei-juhlaa – täydellä kierroksella mätettiin 19 ylivoimamaalia

    Mäkikotkat eivät enää lennä Helsingissä – Herttoniemen hyppytornin purkamisen jälkeen isoon mäkeen on lähdettävä Lahteen

    Mäkikotkat eivät enää lennä Helsingissä – Herttoniemen hyppytornin purkamisen jälkeen isoon mäkeen on lähdettävä Lahteen


    Helsingin mäkihyppääjät ovat pettyneitä kaupungin päätökseen purkaa Herttoniemen hyppyrimäki. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päätti asiasta viime viikolla. Helsingin mäkihyppääjien pitkäaikainen puuhamies Aarne Kuisma uskoo, että tornin...

    Helsingin mäkihyppääjät ovat pettyneitä kaupungin päätökseen purkaa Herttoniemen hyppyrimäki. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päätti asiasta viime viikolla.

    Helsingin mäkihyppääjien pitkäaikainen puuhamies Aarne Kuisma uskoo, että tornin purkamisen myötä mäkihyppyharrastus käytännössä päättyy Helsingissä lähes kokonaan.

    – Kyllä me melkein kuolinisku on, ei siinä paljon vaihtoehtoja ole. Se on lajin ja sen harrastajien kannalta hyvin valitettava tilanne.

    Herttoniemessä on yhteensä kolme mäkeä. Kuisman mukaan kaksi jäljelle jäävää tornia palvelevat hyppääjiä kuitenkin korkeintaan vain 12 vuoden ikään saakka. Sen jälkeen hyppääjien on siirryttävä isompiin mäkiin.

    – Monille mäet ovat jo jääneet liian pieneksi ja meiltä harrastajat ovat siirtyneet Lahteen.

    Nuoren tytön kuolemaan johtanut onnettomuus nosti mäkitornin kunnon esille

    Heinäkuussa uusitun kuntotarkastuksen mukaan hyppyrimäen kunto aiheuttaa riskin rakenteiden äkillisestä sortumisesta. Tornin korjaamisen sijaan on taloudellisempaa uusia torni kokonaan nykyaikaisella mäkihyppytornilla.

    Kaupungin laskelmien mukaan tämä maksaisi 300 000 euroa, johon kaupungilla ei ole varoja. Mäkihyppyseuran mukaan uuden tornin voisi saada huomattavasti arviota halvemmallakin.

    – Meillä on sellainen käsitys, että se olisi noin 100 000 euron paikkeilla tuo ylämäen osuus. Minun käsityksen mukaan mäessä voisi vielä hypätäkin, mutta totta kai varmuus on aina varmuutta, sanoo Kuisma.

    Kuisma näkee, että prosessi mäen purkamisesta sai alkusykäyksensä vuonna 2015 sattuneesta onnettomuudesta.

    Yle

    16-vuotias tyttö kuoli Herttoniemessä sattuneessa hyppyrimäkiturmassa, kun kolme nuorta osui mäkeä laskiessaan teräsvaijeriin. Kaikki kolme saivat vammoja kaulan alueelle ja yksi heistä kuoli tapahtumapaikalle.

    Käräjäoikeus tuomitsi tapahtuman johdosta yhteensä viisi henkilöä kuoleman- ja vammantuottamuksesta.

    – Halutaan päästä pois siitä epävarmuudesta, että jotain muutakin voi sattua. Alue on kuitenkin nykyään täysin aidattu eli lähtökohdat ovat nyt on toisenlaiset kuin silloin, sanoo Kuisma.

    Hyppytornin purkamisen kustannuksiksi on arvioitu noin 150 000 euroa. Kaupunginmuseo on suullisessa kannanotossaan ilmoittanut, että hyppyrimäen purkamiselle ei ole kulttuurihistoriallisella perusteella estettä.

    Mäen purkamisaikataulusta ei ole vielä päätöstä. Helsingin kaupungin liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurre kertoo, että asiasta ei ole käyty vielä tarkempaa kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Aikataulut ja muut yksityiskohdat selviävät siinä yhteydessä.

    Lajin harrastajat ovat vähentyneen takavuosista

    Menneinä vuosikymmeninä Herttoniemessä elettiin mäkihypyn kulta-aikaa ja se on ollut maan käytetyimpiä mäkihyppypaikkoja. Myös Kuismalla on paljon rakkaita muistoja vuosien varrelta.

    Hän uskoo, että mäkihyppy ei ole lajina pystynyt kilpailemaan isojen massalajien rinnalla. Tämä näkyy sekä harrastajien määrässä että lajin rahoittamisessa.

    – Meille on aina sanottu, että kun teitä on niin vähän. Joukkuelajeissa yksilön ei tarvitse aina olla niin hyvä, mutta hän voi pärjätä silti hyvin joukkueen mukana. Tässä lajissa on kuitenkin aivan yksin. Kukaan ei auta sillä hetkellä, kun löysää irti puomista, vaan se on itse osattava tehdä, sanoo Kuisma.

    Juttua on muokattu 18.9. klo 6.05. Juttuun lisätty liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurren kommentti ja jutun pääkuva on vaihdettu.

    Ovatko pöksyt jo liian pinkeät? Miehet haluavat niin kapeita pukuja, että räätälit varoittavat saumojen ratkeamisesta

    Ovatko pöksyt jo liian pinkeät? Miehet haluavat niin kapeita pukuja, että räätälit varoittavat saumojen ratkeamisesta


    Tästä on kyseOsa miehistä kaipaa jo niin kapeita pukumalleja, että ne ovat mahdottomia toteuttaa.Villasta valmistetut housut voivat revetä saumoista, jos ne ovat liian kapeat.Kapeus on yhä hottia puvuissa, koska miesten muodin sykli on hitaampi...

    Tästä on kyseOsa miehistä kaipaa jo niin kapeita pukumalleja, että ne ovat mahdottomia toteuttaa.Villasta valmistetut housut voivat revetä saumoista, jos ne ovat liian kapeat.Kapeus on yhä hottia puvuissa, koska miesten muodin sykli on hitaampi kuin naisten.

    Kuntosaliharjoittelu on leventänyt Jyri Behmin selkää niin, että osa puvuntakeista on käynyt ahtaiksi. Behm, 30, sonnustautuu mielellään pukuun työssään pankissa, koska se on hänen mielestään muiden arvostamista.

    – Minulle on tärkeää, että puku istuu hyvin. Siinä mielessä olen kyllä vanhanaikainen, että pidän kravattia kaulassa. Harvemmin enää näkee miehillä solmiota.

    Danske Bankin asiakkuusjohtajana Lahdessa työskentelevä Behm pitää kapeista linjoista, vaikkei ole niukinta mahdollista pukua valinnutkaan. Asun mukavuus on tärkeää.

    Jyri Behm pitää mielellään kravattia, vaikka onkin huomannut sen käyttämisen vähentyneen rajusti viime vuosina.Janne Ahjopalo / Yle

    Piukkaakin piukemmat puvut ovat olleet jo vuosia muotia erityisesti nuorempien miesten keskuudessa. Varsinkin 25–30-vuotiaat miehet haluavat kapeaa linjaa, vahvistavat Ylen haastattelemat vaatealan ammattilaiset.

    Räätäleiden ja ompelijoiden tehtävänä on saada puku istuvammaksi: se tarkoittaa hihojen ja lahkeiden lyhentämistä sekä ylimääräisen kankaan vähentämistä takista.

    – Firenzessä alan messuilla muodikkaimmat puvut olivat edelleen kapeita. Hittivärejä ovat sininen ja harmaa, kertoo Helsingissä ja Tampereella toimivan räätälistudio BQ:n toimitusjohtaja Mikko Leivo.

    Kapeat linjat ovat olleet muotia puvuissa jo useamman vuoden, koska miesten muoti kulkee hitaamassa syklissä kuin naisten. Kaikkein kapeimmat puvut edustavat Leivon mukaan useimmiten rentoa streetlife-tyyliä.

    – Työpaikkapukeutuminen on konservatiivisempaa, kuten osin juhlapukeutuminenkin.

    Kapea pukumuoti näkyy muun muassa Instagram-tileillä, joilla julkaistaan kuvia miesten muodista.

    Uutta on alan ammattilaisten mukaan se, että miesten vaatimukset kapeasta mallista ovat välillä mahdottomia toteuttaa. Joensuulaisen Ateljee Anne Hynysen yrittäjä-ompelijan Anne Hynysen mukaan etenkin ahkerasti kuntosalilla käyvät nuoremmat miehet haluavat vartaloaan imartelevia leikkauksia.

    – Jos miehen reidet ovat kovinkin lihaksikkaat ja hän haluaa tosi kapeat housut, joudumme testaamaan käytännössä, pääseekö hän kyykkyyn. Jos ei pääse, minun on sanottava, että noin paljon en voi housuja kaventaa.

    Liian kapeiden housujen merkki on myös se, että mies ei saa pujotettua jalkateräänsä lahkeesta.

    – Jos housut ovat sataprosenttista villaa, ei kangas jousta ollenkaan. Silloin riskinä on ompeleiden ja saumojen ratkeaminen. Lycra joustaa jo paremmin, jatkaa Hynynen.

    Nilkat paljaana talvipakkasilla: hot or not?

    Jos lahje on kovin kapea, pituus on jätettävä nilkan korkeudelle. Muuten kangas menisi rumasti kurttuun.

    – Toki meillä Suomessa syksy ja talvi asettavat omia rajoitteensa. Lyhyet lahkeet voivat olla kylmään aikaan epämukavat, sanoo räätälifirman johtaja Mikko Leivo.

    Jos mies on hankkinut kuntosalilla leveät hartiat, pitää hänen valita puvuntakki hartialeveytensä mukaan. Silloin voi käydä niin, että takki on liian leveä keskivartalon kohdalta. Siinäkin tapauksessa kangasta kursitaan vartalolle sopivammaksi.

    Jotkut haluavat jopa kokonaan olkatoppaukset pois, koska he ovat ahkeroineet vartaloonsa muotoja ja luontaista ryhdikkyyttä.

    Jos housut ovat sataprosenttista villaa, ei kangas jousta ollenkaan. Anne Hynynen

    Vanhasta puvusta saatetaan haluta muodikkaan kapea. Se ei välttämättä ole ompelijalle helppo tehtävä.

    – Joskus tilanne menee ihan ongelmaksi asti, kun vanhaa pukua ei pysty muuttamaan slimmiksi, paljastaa lahtelaisen ompelimo Pajun yrittäjä ja ompelija Päivi Juntunen.

    Pankissa työskentelevä Jyri Behm viihtyy puvun lisäksi skinny-mallisissa farkuissa, jopa työssäänkin.

    – Minulle puvussa oleminen ei ole mitään jäykistelyä, vaan persoona ratkaisee. Se miten olet ihmisten kanssa.

    Jyri Behmillä on vaatekaapissaan kaksi sinistä ja yksi harmaa puku. Yksi puvuista on parhaillaan korjattavana.Janne Ahjopalo / Yle
    Diakoniabarometri: Suomalaisten hyvinvointikuilu on syventynyt ja huono-osaisten asema huonontunut

    Diakoniabarometri: Suomalaisten hyvinvointikuilu on syventynyt ja huono-osaisten asema huonontunut


    Tästä on kyseDiakoniabarometrin mukaan suomalaisten hyvinvointikuilu on syventynyt.Diakoniabarometri on parin vuoden välein kirkon diakoniatyöntekijöiden parissa tehtävä kyselytutkimus.Tutkimuksessa kartoitetaan diakoniatyöntekijöiden näkemys...

    Tästä on kyseDiakoniabarometrin mukaan suomalaisten hyvinvointikuilu on syventynyt.Diakoniabarometri on parin vuoden välein kirkon diakoniatyöntekijöiden parissa tehtävä kyselytutkimus.Tutkimuksessa kartoitetaan diakoniatyöntekijöiden näkemys omasta työstä ja asiakkaiden tilanteesta.

    Suomessa maksetaan edelleen 1990-luvun alun laman laskuja, sillä maasta löytyy perheitä, joissa yli 20 vuotta sitten alkanut syrjäytymiskierre painaa nyt jopa kolmannessa sukupolvessa.

    Perheiden ahdinko käy ilmi lauantaina julkaistusta kirkon Diakoniabarometrista. Kirkko tekee parin vuoden välein diakoniatyöntekijöilleen kyselytutkimuksen, jossa kartoitetaan heidän näkemyksiään työstä ja asiakastilanteesta.

    – Asiakkaillamme menee huonosti. Ongelmiin ajautuneiden taloustilanne pysyy huonona eikä tulevaisuus näytä yhtään paremmalta, tiivistää yksi tutkimuksen tekijöistä, Vantaan Tikkurilan seurakunnan diakoniatyöntekijä Johanna Lehmusmies.

    Lääkkeet, ruoka vai vuokra? Raha ei riitä kaikkiin

    Moni hädänalainen joutuu säännöllisesti mahdottomalta tuntuvien valintojen eteen, kun toimeentulo ei riitä edes välttämättömimpiin kuluihin.

    – Monen suomalaisen arkipäivään kuuluu ahdistus siitä, että pitää valita ruoan, elintärkeiden lääkkeiden tai vuokran maksamisen välillä. Raha ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin, kertoo toinen tutkimuksen tekoon osallistunut, Sääksmäen seurakunnan johtava diakonian viranhaltija Päivi Isomäki.

    Ongelma kärjistyy entisestään, kun yhtälöön liitetään vielä lapset. Vaatteet, oppikirjat ja muut välttämättömät menot kiristävät vähävaraisten vanhempien talouden äärimmilleen – puhumattakaan harrastuksista.

    – Tilannetta pahentaa vielä se, että monessa perheessä ahdinkoon liittyy häpeä. Ei kehdata puhua talousongelmista lasten kanssa, eikä välttämättä edes haeta apua, koska siihen liittyy leimautumisen pelko, muistuttaa Johanna Lehmusmies.

    Monessa perheessä maksetaan laman laskuja vuosikymmeniä

    Diakoniatyöntekijät ovat yhtä mieltä siitä, että Suomessa maksetaan edelleen 1990-luvun alun laman laskuja. Maasta löytyy paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan päässeet jaloilleen jouduttuaan silloin syrjäytymisen tielle.

    – Asiakkainamme on perheitä, joissa laman seuraukset koettelevat jo kahta ja jopa kolmea sukupolvea. On lapsia, jotka eivät ole koskaan saaneet kotoa sellaista mallia, että mennään töihin, kertoo Johanna Lehmusmies.

    Monessa perheessä ahdinkoon liittyy häpeä. Johanna Lehmusmies

    Kierre olisi saatava poikki, mutta keinot ovat vähissä. Diakoniatyöntekijöillä on kuitenkin selkeä näkemys siitä, keitä pitäisi auttaa ensin.

    – Jotta tällainen perhe saataisiin jaloilleen, tulisi ensin auttaa vanhempia, jotka voivat sitten tukea lapsiaan. Näemme työssämme selkeästi sen, kuinka sosiaalitukien leikkaukset ovat kohdelleet kaltoin juuri kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ja mitä siitä seuraa, kun tällaista politiikkaa harjoittaa hallitus toisensa perään, sanoo Päivi Isomäki.

    – Ainoa lohtu on se, että näitä kaikkein huonoimmassa asemassa olevia on onneksi aika vähän.

    Mäkihyppääjälegenda Matti Nykäsen patsashanke vastatuulessa Jyväskylässä – Nykänen itse myötämielinen patsaalle

    Mäkihyppääjälegenda Matti Nykäsen patsashanke vastatuulessa Jyväskylässä – Nykänen itse myötämielinen patsaalle


    Patsasaloitteen on allekirjoittanut muun muassa 11 kaupunginvaltuutettua useista eri puolueista kristillisdemokraateista vasemmistoliittoon. Joukossa ovat muun muassa kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo, huippu-uimari Ari-Pekka Liukkonen ja Kirittäret...

    Patsasaloitteen on allekirjoittanut muun muassa 11 kaupunginvaltuutettua useista eri puolueista kristillisdemokraateista vasemmistoliittoon. Joukossa ovat muun muassa kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo, huippu-uimari Ari-Pekka Liukkonen ja Kirittäret vastikään naisten pesäpallon SM-kultaan johtanut Nalle Viljanen.

    Valtuustoaloitteessa todetaan muun muassa, että Suomen täytettyä sata vuotta olisi hyvä muistaa myös menestyneitä urheilijoita. Perusteluina mainitaan myös, että hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella Matti Nykänen –patsas voisi olla turistinähtävyys ja matkailuvaltti ja näin nostaa Jyväskylän imagoa liikunta- ja urheilukaupunkina.

    Aloitteessa toivotaan lopuksi, että kaupunki aloittaisi pikimmiten selvityksen patsaan mahdollisesta suunnittelusta kunnioittaakseen vuonna 2018 kaikkien aikojen mäkilegendaa.

    Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntalautakunta ottaa kantaa patsasaloitteeseen kokouksessaan 20. syyskuuta. Virkamiestyönä tehdyssä lausunnossa todetaan, että urheilijoista tehdään aika ajoin patsaita ja ne ovat osoittautuneet mielenkiintoisiksi nähtävyyksiksi. Esimerkiksi Lahdessa on useampikin urheilija- ja urheiluaiheinen patsas, muun muassa Jari Litmasen patsas.

    Viime aikoina oman patsaansa ovat saaneet Kuusamoon Sulo Karjalainen ja Juuso-karhu ja ylöjärveläinen rockyhtye Eppu Normaali. Pietarsaaressa seisova Juhani "Aurinkokuningas" Tammisen suuri patsas on ehtinyt kokea jo kovia. Kurikassa puolestaan puuhataan jättipatsasta hiihtäjälegenda Juha Miedolle. Patsasvaltuuskuntaa johtaa Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila ja tavoitteena on saada patsas Kurikkaan vuonna 2019.

    Matilla jo nimikkomäki Laajavuoressa

    Myös Jyväskylässä on huomioitu urheilijoita maamerkeillä ja eritoten nelinkertaista olympiavoittaja Matti Nykästä. Jyväskyläläisen urheilun menestyneintä henkilöä on kunnioitettu nimeämällä Laajavuoren iso hyppyrimäki Matti Nykäsen mäeksi vuoden 1988 Calgaryn olympiavoittojen kunniaksi. Mäki on rakennettu vuonna 1965 ja sen torni on Harjun vesitornin ohella Jyväskylän keskeisiä maamerkkejä.

    Kuluvan vuoden helmikuussa Matti Nykäsen mäki koevalaistiin väliaikaisesti. Liikuntapalvelut esittää omassa talousarviossaan pysyvän valaistuksen rahoitusta ensi vuodelle. Valon kaupungin hengessä halutaan kunnioittaa suurhyppääjää Jyväskylälle ominaisella tavalla.

    Nykäsen nimikkomäki koevalaistiin helmikuussa 2017. Nyt mäki valaistaan pysyvästi.Touho Häkkinen

    Matti Nykäsen -mäki on kesäisin suosittu vierailukohde, sillä näkötorni ja juurella sijaitseva Mäkikahvio ovat kahtena kesänä olleet avoinna yleisölle.

    Kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle menevässä lausunnossa todetaan, että Jyväskylän liikuntapalvelut ei ole lämmennyt patsashankkeella ja esittää lautakunnalle, että Matti Nykäsen saavutuksia kunnioitetaan kaupungissa valaisemalla hänen mukaansa nimetty mäki pysyvästi ensi vuodesta alkaen.

    Nykänen ei tyrmää patsashanketta

    Lahdesta tavoitettu Matti Nykänen vahvistaa, että hän on ollut tietoinen patsashankkeesta jo viime vuonna. Nykänen kertoo suhtautuvansa itsekriittisesti hankkeeseen, mutta ei torppaa sitä.

    – Jos jyväskyläläiset sen hyväksyvät, niin silloinhan minäkin hyväksyn sen, tietenkin.

    Laajavuoren huipulla seisovan nimikkomäkensä pysyvään valaistukseen Nykänen suhtautuu varsin suopeasti.

    – Parhaillaan katselen tässä Lahden hyppyrimäkiä ja nehän ovat talvella valaistuja ja kaupungin kiintopisteitä. Laajavuoren mäen valaiseminen kuulostaa tosi hyvältä.

    Jari Litmasen patsasta Matti Nykänen ei ole Lahdessa käynyt katsomassa, mutta pitää ihan ookoona, että Lahden kaupunki on muistanut huippujalkapalloilijaa. Jyväskylän kaupungin panosta uralleen Nykänen haluaa korostaa.

    – Minun urahan ei olisi mennyt eteenpäin ilman Jyväskylän kaupungin tarjoamaa apua ja työpaikkaa. Mähän olin tavallaan täys ammattilainen. Sain palkan kaupungilta, kun hyppäsin mäkeä ja tulosta alkoi alkoi tulla.

    Vuonna 1965 rakennettu Matti Nykäsen nimikkomäki on kaksi vuotta Mattia nuorempi.Jarkko Riikonen / Yle
    Cheek-fani Jasmin, 25, käytti tänä kesänä 2000 euroa keikkalippuihin – Tutkija pitää fanittamista hyödyllisenä, ei pakkomielteisenä

    Cheek-fani Jasmin, 25, käytti tänä kesänä 2000 euroa keikkalippuihin – Tutkija pitää fanittamista hyödyllisenä, ei pakkomielteisenä


    Elokuu 2014. Helsingin olympiastadionilla tungeksii 40 000 ihmistä. Cheekin konsertti on myyty loppuun tunnissa. Eturivissä seisoo Jasmin, tuolloin 21 vuotta. Hän itkee. – Tuntui, että sisuskalut vaihtavat paikkaa, että saan sydänkohtauksen. Se...

    Elokuu 2014. Helsingin olympiastadionilla tungeksii 40 000 ihmistä. Cheekin konsertti on myyty loppuun tunnissa. Eturivissä seisoo Jasmin, tuolloin 21 vuotta. Hän itkee.

    – Tuntui, että sisuskalut vaihtavat paikkaa, että saan sydänkohtauksen. Se tunne ei ikinä häviä, hän muistelee neljä vuotta myöhemmin.

    Mikkeliläinen Jasmin Therman on fanittanut Cheekiä eli Jare Tiihosta jo kymmenen vuotta. Ensimmäisellä keikalla Jasmin oli vuonna 2010, mutta varsinainen käänne tapahtui vuonna 2013. Se on muuttanut hänen elämänsä.

    Mistä fanittamisessa on kyse?

    Tutkija Janne Poikolainen teki vuonna 2015 fanittamisesta väitöskirjan nimeltä Musiikkifanius ja modernisoituva nuoruus ‒ Populaarimusiikin ihailijakulttuurin rakentuminen Suomessa 1950-luvulta 1970-luvun alkuun.

    – Fanius on tiettyyn henkilöön, ryhmään tai ilmiöön kohdistuvaa voimakasta kiintymystä tai ihailua. Ilmiö voi olla periaatteessa mikä vaan, mistä vaan, myös esimerkiksi klassisen musiikin tai klassikkokirjallisuuden puolelta, hän kiteyttää.

    Yrittäjä ja kirjailija Marko Kulmala kirjoitti Helsingin Sanomissa, että jopa Jeesuksella oli faneja, apostoleista alkaen nykypäivään asti.

    Poikolainen hymähtää ajatukselle.

    – Toki idolien ihailussa ja uskonnollisuudessa on samanlaisia piirteitä ja niitä esiintyy myös politiikan puolella, hän pohtii.

    Jasminilla on vaikea tausta koulukiusattuna. Cheek-fanius on saanut Jasminin ulos kuorestaan.Jasmin Thermanin kotialbumiTermi fani kärsii inflaatiosta

    Tutkija Kaarina Nikunen muistuttaa vuonna 2005 julkaistussa väitöskirjassaan Faniuden aika, että jo Antiikin Kreikan sankareita ja jumalia palvottiin tavalla, jossa on tunnistettavissa tiettyjä faniuden piirteitä.

    Englannin kielen sana fan on lyhenne latinan sanasta fanaticus, joka alun perin tarkoitti temppelinpalvelijaa tai omistautunutta, Nikunen kirjoittaa. Hän päättelee Tilastokeskuksen vapaa-ajantutkimuksesta, että joka kolmas suomalainen on jonkun asian fani. Ainakin runsaalla 30 prosentilla on idoli.

    Janne Poikolainen huomauttaa, että termit fanittaa ja fani ovat kärsineet inflaation: Joku voi olla pizza-fani, toinen Tampere-fani jne. Arkisessa kielenkäytössä fanittaminen on samaistunut tykkäämiseen.

    Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että fanius on muuttunut, vaikka tietyt peruselementit ovat vuosisatojen saatossa pysyneet samoina: voimakas ja kiihkeä ihailu liittyy usein esiintyjiin viihteen saralla.

    Cheek muutti Jasminin elämän

    Lähihoitajana vanhusten parissa työskentelevä Jasmin kertoo elämästään ennen vuotta 2013. Hän oli koulukiusattu, arka ja sulkeutunut eikä poistunut kotoaan juuri muualle kuin töihin.

    Jo nuorempana hän fanitti Tiktakia, Nylon Beatia, PMMP:tä ja rap-muusikoita, mutta keikoille hän uskaltautui harvakseltaan. Uusi ystävä sai hänet houkuteltua mukaan kiertämään keikkoja vuonna 2013.

    Se vuosi muutti kaiken.

    Nyt pelkkiä Cheekin keikkoja on takana satakunta, tarkalleen laskettuna 97 ja siihen päälle kymmenen Profeettojen keikkaa, jotka Cheek teki yhdessä Elastisen kanssa. Eli 107, Jasmin ynnää.

    Kuluneena kesänä Jasmin on ollut 16:lla Cheekin keikalla. Vain Raumanmeren juhannus jäi väliin.

    – Piti töitäkin tehdä välillä, Jasmin naurahtaa.

    Jasmin idolinsa kanssa Tampereella viikkoa ennen Cheekin viimeistä keikkaa Lahdessa.Jasmin Thermanin kotialbumiPari tuhatta kesän lippuihin

    Hän laskee, että lippuihin on uponnut pari tuhatta euroa kesän aikana. Päälle tulevat polttoainekustannukset, majoitus ja ruoka. Se on joka sentin arvoista – tarvittaessa Jasmin tinkii muista menoista.

    – Cheekissä parasta on musiikki ja se, miten rehellisesti hän kertoo kaikesta. Ne ovat hyvän mielen biisejä – ja ihmisenä Jare on todella mukava persoona, Jasmin perustelee.

    Nykyään hän saattaa lähteä keikalle yksin. Cheekin kautta on löytynyt monia uusia ystäviä. Vanhin on yli 50-vuotias, mutta keikoilla käy kaiken ikäistä väkeä.

    – Välillä kierrän yksin, ja sitten yhtäkkiä kesken rundin meitä onkin kuusi ihmistä, jotka kiertävät yhdessä. 2013 jälkeen olen saanut paljon uusia ystäviä, on tullut reissattua ja nähtyä monia kaupunkeja, Jasmin kertoo.

    Juuri siitä on kyse, kun puhutaan faniuden muutoksesta.

    Faniudesta on tullut valtavirtaa

    – Keskeisintä on se, että faniudesta on tullut valtavirtaa ja valtakulttuuria, summaa tutkija Janne Poikolainen.

    – Enää sitä ei mielletä pelkäksi nuorison tai teinityttöjen ilmiöksi. Fanittamisesta on tullut hyväksytty tapa kuluttaa populaarikulttuurin sisältöjä ja etenkin popmusiikin fanikulttuurin ikärakenne on laajentunut.

    Internet on tuonut populaarikulttuurin sisällöt uudella tavalla kaikkien ulottuville muutaman klikkauksen taakse.

    – Erityisesti sosiaalinen media on tuonut faneja lähelle toisiaan myös globaalisti. Lisäksi se on lähentänyt idoleita ja faneja. Esimerkiksi chattitunti sosiaalisessa mediassa on ihan oikeaa vuorovaikutusta, Janne Poikolainen sanoo.

    ”Joskus laitan viestiä Instagramissa”

    Jasmin ei kuulu mihinkään Cheek-aiheiseen ryhmään sosiaalisessa mediassa.

    – Tai no, yhteen ryhmään, hän sanoo.

    "Fani-sanasta tulee kiljuvat teinit mieleen. Kyllä minäkin eläydyn ja laulan biisien mukana, mutta ihminenhän Jare vain on. Jos hän tulee lähelle, en ala kiljua ja sekoilla." Jasmin Therman

    – Joskus, jos on tullut vaikka uusi levy, olen laittanut viestiä Jarelle viestin sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Snapchatissa tai Instagramissa, mutta en halua häiritä hänen yksityiselämäänsä. Viestejä tulee varmaan ihan kiitettävästi muutenkin, Jasmin hymähtää.

    Hän määrittelee olevansa fani, joka käy keikoilla.

    – Fani-sanasta tulee kiljuvat teinit mieleen. Kyllä minäkin eläydyn ja laulan biisien mukana, mutta ihminenhän Jare vain on. Jos hän tulee lähelle, en ala kiljua ja sekoilla.

    Ei kavereita, mutta tuttuja

    Jasmin on päässyt idolinsa lähelle monta, monta kertaa. Ensin otettiin yhteiskuva mikkeliläisessä hotellissa tammikuussa 2013. Saman vuoden helmikuussa hän puhui idolinsa kanssa ensimmäisen kerran.

    Sen jälkeen kuvia on otettu lukuisia. Jasminilla on melkein kaikki Cheekin levyt ja nimikirjoitus jokaisessa. Cheekillä on tapana tervehtiä fanejaan keikan jälkeen ja Jasmin tietää missä odottaa. Jare tervehtii häntä nimellä.

    – Ei meitä kavereiksi voi sanoa, mutta olemme hyvän päivän tuttuja, Jasmin muotoilee.

    – Kyllähän niitäkin ihmisiä on, jotka änkeävät vaikka artistin kotiin. Minusta se on järkyttävää ihmisyyden rikkomista, eikä kuulosta kovin terveeltä. Itse en edes halua mennä sellaiselle kadulle, jossa tiedän jonkun artistin asuvan, hän jatkaa.

    Onko fanittaminen vaarallista?

    Brittitutkija John Maltby on havainnut, että kiihkeimpien fanien joukossa on ihmisiä, joilla on enemmän mielenterveyden ongelmia, ahdistusta, masennusta ja stressiä. Puhutaan ilmiöstä nimeltä ”julkkispalvonnan oireyhtymä”.

    John Lennon, Madonna, Jodie Foster, Mark Zuckerberg, Catherine Zeta-Jones ja moni muu on joutunut pakkomielteisten fanien uhriksi.

    Suomessa mm. Miss Suomi Noora Hautakangas, entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn, filosofi Esa Saarinen ja ex-kansanedustaja Saara Karhu ovat olleet fanien vainon kohteina.

    "Fanius avaa ovia myös yhteisöllisyydelle. Yhteisö voi esimerkiksi kannustaa kuuntelemaan musiikkia uudella, syventävällä tavalla." Janne Poikolainen Kiljuminen vain osa faniutta

    Jasmin Therman ja Janne Poikolainen eivät kumpikaan näe, että fanittaminen olisi häiriötila tai että se olisi vaarallista.

    – Sitä mieltä mediassa tosin oltiin vielä muutama vuosikymmen sitten. Ajatukseen fanittamisesta pakkomielteisyytenä tai yliampuvana käytöksenä liittyi kuva tytöistä kiljumassa esimerkiksi Elviksen äärellä, Janne Poikolainen sanoo.

    – Se tilanne kun fani pääsee kiljumaan idolinsa konserttiin on tyypillisesti vain murto-osa faniutta. Se voi olla faniuden kohokohta, mutta ajallisesti suurin osa faniudesta paikantuu kotien, koulujen ja kaveriporukoitten piiriin, missä villiintyneellä käytöksellä ei ole sen enempää sijaa kuin tarvettakaan.

    Voimaannuttavaa ja hyödyllistä

    Psykologit puhuvat ennemminkin fanittamisen hyödyistä.

    Jasmin Therman ja Janne Poikolainen ovat samaa mieltä.

    – Keikoilla käyminen on voimaannuttavaa, ja siitä saa energiaa. Se on harrastus, elämäntapa, tärkeä asia josta saa paljon energiaa ja hyvää mieltä – vastapainoa normaalille arjelle, Jasmin kiteyttää.

    Janne Poikolainen antaa esimerkin musiikkifaniudesta:

    – Ytimessä on musiikki, mutta fanius avaa ovia myös identiteettityölle ja yhteisöllisyydelle. Massakulttuurikriittisessä puheessa nämä ulottuvuudet on nähty vastakkaisena, mutta itse näen, että ne pikemminkin tukevat toisiaan. Yhteisö voi esimerkiksi kannustaa kuuntelemaan musiikkia uudella, syventävällä tavalla, hän havainnollistaa.

    Itku tulee kun loppu lähenee

    Entäpä tulevaisuus?

    Janne Poikolainen on varma siitä, että fanitus jatkuu ja fanit ovat keskeisessä roolissa myös tulevaisuuden mediakulttuurissa.

    Jasminilla on elokuisena haastatteluhetkenä edessä totiset paikat: Cheek esiintyy enää Tampereella Blockfesteillä ja pitää jäähyväiskeikkansa Valot Sammuu viikkoa myöhemmin 25.8. Lahden stadionilla.

    – Uskon, että hän myös lopettaa. Vuosien varrella olen oppinut, että Cheek pitää sen mitä sanoo. Haikealta se tuntuu, vaikka tavallaan odotan sitä. Jos osaisin alkaa elämään taas rauhallista elämää, Jasmin miettii.

    – Mutta kyllä itku siinä vaiheessa keikkaa tulee, kun Jare alkaa puhua, että loppu lähenee. Haluaisin kirjoittaa kirjeen ja kiittää näistä vuosista ja monista hienoista kokemuksista ja hetkistä vuosien varrella, hän pohtii.

    Toivottavasti elämä jatkuu

    Fanittamista on verrattu jopa rakastumiseen. Jasmin ei myönnä, että olisi rakastunut Cheekiin.

    – Ei se sitä ole. Ihmisestä on tullut läheinen ja tärkeä ja saan hänestä energiaa ja voimaa. Ja kohta häntä ei enää ole, Jasmin huokaisee.

    – Ei se ole helppoa. Mutta elämä jatkuu, jossakin vaiheessa. Ehkä. Toivottavasti. Vaikka aikaa ja totuttelua se vaatii, Jasmin naurahtaa haikeana.

    Perjantai: Fanittaminen on häiriötila. Mihin tarvitsemme arjen jumalia? Vieraina tubettaja Pinkku Pinsku, muusikot Petra Gargano ja Mikko Harju ja rojalisti Markku Ellala. Perjantai-dokkarina "We love Cheek". Yle TV1 perjantaina 14.9. klo 21.05 sekä Yle Areenassa.

    Herätys: Hirmumyrsky iskeytymässä USA:n itärannikolle, kunnat empivät valokuitua, sateinen sää jatkuu

    Herätys: Hirmumyrsky iskeytymässä USA:n itärannikolle, kunnat empivät valokuitua, sateinen sää jatkuu


    Hirmumyrsky Florence iskeytymässä Yhdysvaltojen itärannikolle Hurrikaani Florence lähestyy Pohjois- ja Etelä-Carolinan osavaltioita Yhdysvalloissa. Koko Yhdysvaltain itärannikon alueella yli 10 miljoonaa ihmistä on saanut hirmumyrskyvaroituksen....

    Hirmumyrsky Florence iskeytymässä Yhdysvaltojen itärannikolle

    Hurrikaani Florence lähestyy Pohjois- ja Etelä-Carolinan osavaltioita Yhdysvalloissa. Koko Yhdysvaltain itärannikon alueella yli 10 miljoonaa ihmistä on saanut hirmumyrskyvaroituksen. Hirmumyrskyn ensimmäinen hönkäys on tuonut mukanaan vedenpinnan nousuja. Ylen on seurannut koko yön tilanteen kehittymistä.

    Bostonin lähistöllä räjähdyksiä ja tulipaloja – asukkaita evakuoidaan

    Yhdysvaltojen itärannikolla, Bostonin pohjoispuolella on tapahtunut kymmeniä räjähdyksiä lähes samanaikaisesti. Alueella on havaittu voimakasta kaasun hajua. Massachusettsin osavaltion poliisi ei arvioi toistaiseksi räjähdysten syitä, mutta kehottaa Columbia Gas -kaasuyhtiön asiakkaita lähtemään kodeistaan.

    Sammutusyksiköt sammuttavat epäillyn kaasuräjähdyksen aiheuttamaa rakennuspaloa Lawrencessa, Massachusettsissa 13.9. 2018.Epa-Efe/CJ GuntherKunnat epäilevät, että lähelle maanpintaa jäävä valokuitu ei kestä Suomen talvea

    Pientaloalueella ei välttämättä tarvitse repiä koko katua auki nopean nettiliittymän vuoksi. Uusi asennustapa, eli mikro-ojitus, nopeuttaa töitä, mutta miksi sitä ei kaikkialla oteta ilolla vastaan? Vastaus: kunnat empivät uuden tekniikan etuja, hintakin voi arveluttaa.

    Valokuitukaapelia vedetään mikro-ojituksella Kirkkonummella.Antti Kolppo / YleLahti laati tiukat säännöt koulujen rakentamiselle: Ei muovimattoja kouluihin

    Lahden kaupunki on laatinut tiukat säännöt koulurakentamiselle sisäilmaongelmien torjumiseksi. Uusiin kouluihin ei saa asentaa liimattavia muovimattoja, vaan ne korvataan hiotulla betonilla. Myös valvontaa on tiukennettu. Esimerkiksi Launeen uuden koulun työmaalla on paikalla kokopäiväinen rakennusvalvoja.

    Launeen uutta monitoimitaloa ja koulua on alusta lähtien tehty aiempaa tiukemmalla ohjeistuksella.Tuija Veirto/YlePerjantain sää on kuurosateiden sävyttämä

    Viikonloppua vietetään sateisissa merkeissä. Perjantaina sataa kuuroissa suurimmassa osassa maata ja myös ukkoset ovat mahdollisia. Lauantaina lännestä saapuu yhtenäisiä sateita ja vettä tulee pääosin maan etelä- ja länsiosissa. Sunnuntaina sateet siirtyvät pohjoiseen, etelässä sää poutantuu. Idässä voi tipotella lyhyitä kuuroja. Lämpötilat liikkuvat pääosin 10:n ja 15 asteen välillä. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

    Sääennuste perjantaille 14. syyskuuta.Yle
    Tämän talon lattiaan ei muovimattoja liimata – Lahti laati tiukat säännöt koulujen rakentamiselle

    Tämän talon lattiaan ei muovimattoja liimata – Lahti laati tiukat säännöt koulujen rakentamiselle


    Tästä on kyseLahden kaupunki on linjannut, että koulurakennuksiin ei enää asenneta liimattavia muovimattoja.Rakennusvalvontaa on tiukennettu, esim. Launeen koulun työmaalla on kokopäiväinen rakennusvalvoja.Kolmannes koululaisista käy Lahdessa...

    Tästä on kyseLahden kaupunki on linjannut, että koulurakennuksiin ei enää asenneta liimattavia muovimattoja.Rakennusvalvontaa on tiukennettu, esim. Launeen koulun työmaalla on kokopäiväinen rakennusvalvoja.Kolmannes koululaisista käy Lahdessa koulua väistötiloissa.

    Koulujen rakentamista valvotaan Lahdessa entistä tarkemmin. Jo suunnitteluvaiheessa kirjataan ylös esimerkiksi materiaalit, joita uusiin rakennuksiin ei missään nimessä haluta.

    Kaupunki on muun muassa kieltänyt liimattavien muovimattojen käytön. Rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilän mukaan linjaus on tehty, koska muovimattojen ja liimojen kanssa on viime vuosina ollut paljon ongelmia.

    – Meillä on yleislinjana se, että niissä tiloissa, joissa aiemmin käytettiin liimattavaa muovimattoa, käytetään nyt hiottua betonia.

    Se, että uudetkin koulurakennukset joudutaan remontoimaan sisäilmaongelmien vuoksi, ei ole lainkaan harvinaista. Ylen selvityksen mukaan noin joka kymmenes oppilas käy koulua väistötiloissa tänä syksynä. Ylivoimaisesti yleisin syy väistötilojen käytölle ovat koulurakennusten sisäilmaongelmat.

    Uusien rakennusten ongelmista syytetään usein puutteellista rakennusvalvontaa. Launeen monitoimitalon työmaalla tämänkin asian suhteen pelataan Pirttilän mukaan varman päälle.

    – Meillä on täällä kokopäiväinen rakennusvalvoja. Lisäksi työmaalla on osa-aikaisia lvi- ja sähkövalvojia. Rakenneasiantuntija käy paikan päällä myös.

    Runko pystyyn ja sääsuoja päälle

    Launeen uutta monitoimitaloa ja koulua on alusta lähtien tehty aiempaa tiukemmalla ohjeistuksella. Urakkaa varten kaupungin suunnitteluohjeita tarkennettiin ja erityisesti kosteudenhallinnasta pidetään tiukkaa linjaa. Kaupunki vaati myös tarkkaa aikataulua: kiire ei saa tulla.

    – Edellytimme urakoitsijalta sellaista työmaan läpivientiä, että kriittisille vaiheille jää varmasti riittävästi aikaa.

    Launeen koulua rakentaa Skanska Talonrakennus Oy. Yksikönjohtaja Jarkko Koskipalo sanoo, että hyvin tehty suunnittelu on myös rakentajan etu. Tiukemmat vaatimukset kosteussuojauksesta eivät hänen mukaansa teetä lisätyötä.

    – Kun saadaan runko ylös, tehdään sääsuoja ja sen sisällä työskennellään. Kosteusmittauksia tehdään vaiheittain, ne ovat meille ihan arkipäivää. On kaikkien mukana olevien etu, että asiat tehdään perusteellisesti ja siksi olemme varanneet sisätöihin enemmän aikaa.

    Tuija Veirto/YleKolmannes oppilaista käy koulua väistötiloissa

    Lahdessa käy peruskoulua lähes 10 400 oppilasta. Heistä 3 140 opiskelee väistötiloissa, koska oikea koulu on purettu, remontissa tai odottaa remonttia.

    Launeen koulu- ja monitoimitalon rakentaminen on suurin käynnissä oleva urakka, Nastolassa uuden koulun rakentaminen alkaa ensi keväänä. Peruskorjaus on meneillään Kivimaan ja Länsiharjun kouluilla.

    Myös kymmenkunta muuta koulua toimii ainakin osittain väistötiloissa joko tilanahtauden tai sisäilmaongelmien vuoksi.

    Lahden kaupungin kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan mukaan koulujen korjaus- ja uudistamistahti on hyvä, mutta haasteita riittää tulevaisuudessakin.

    – Kaikilla kouluilla on tietty elinkaari ja ne pitää päästä ajallaan peruskorjaamaan tai korvaamaan muulla vaihtoehdolla. Jos näin ei ole, todennäköisesti seuraa ongelmia.

    Parakki on ongelmakoulua parempi vaihtoehto

    Parakkien ylläpito on kaupungille kallista. Niistä maksetaan vuokraa ja myös ylläpitokulut voivat olla tavallista koulurakennusta korkeammat.

    – Ne ovat aika usein sähkölämmitteisiä, joten energiakulut ovat ihan toista luokkaa. Onhan ne haastavampia myös oppilaille, kun joudutaan järjestelemään väliaikaisia kulkureittejä eikä tiloista toiseen pääse siirtymään sisäkautta.

    Tuija Veirto/Yle

    Kaupunki on saanut aika ajoin osakseen arvostelua siitä, että oppilaiden ja henkilökunnan oireisiin ei reagoida tarpeeksi nopeasti. Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola kuitenkin vakuuttaa, että asiaan suhtaudutaan kaupungilla erittäin suurella vakavuudella eikä mitään yritetä peitellä tai salata.

    – Puutumme pieniinkin sisäilmaongelmiin ja niihin reagoidaan. Siitäkin syystä meillä on näitä väistötiloja paljon käytössä, koska pyrimme siihen, että oppilailla olisi terveelliset ja turvalliset tilat opiskella.

    Lue myös:

    Professori toivoo tiukempaa ilmanvaihdon ohjeistusta: Pari letkua ja mittari voivat pelastaa koulut sisäilmaongelmilta

    Vasta pari vuotta toiminut koulu suljetaan – sisäilmaongelmat ovat piinanneet oppilaita ja henkilökuntaa alusta asti

    Huonekaluketju Koti-Idean entisille johtajille perätään vankeustuomioita liki 10 vuoden takaisista taloussotkuista

    Huonekaluketju Koti-Idean entisille johtajille perätään vankeustuomioita liki 10 vuoden takaisista taloussotkuista


    Syyttäjä vaatii huonekaluketju Koti-Idean kahdelle entiselle johtohenkilölle ehdottomia vankeustuomioita yrityksen liiketoimintakauppaan liittyvässä talousrikosjutussa. Entiselle toimitusjohtajalle ja hallituksen puheenjohtajalle perätään yli...

    Syyttäjä vaatii huonekaluketju Koti-Idean kahdelle entiselle johtohenkilölle ehdottomia vankeustuomioita yrityksen liiketoimintakauppaan liittyvässä talousrikosjutussa.

    Entiselle toimitusjohtajalle ja hallituksen puheenjohtajalle perätään yli kahden vuoden vankeusrangaistuksia. Lisäksi kolmannelle syytetylle, entiselle myyntijohtajalle vaaditaan ehdollista vankeutta.

    Jutun pääkäsittely päättyi keskiviikkona Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa. Kaikki epäillyt kiistivät syytteet oikeudessa.

    Syytteen mukaan miehet siirsivät Koti-idean liiketoiminnan, muun muassa 24 myymälää, uudelle Suomen Koti-Idea Oy:lle ennen alkuperäisen yrityksen konkurssia vuonna 2009.

    Arviolta miljoonien eurojen vahingot

    Miesten epäillään lisänneen myös yrityksen velkoja tilaamalla myymälöihin tavaraa velaksi noin 7 miljoonan euron arvosta. Konkurssipesä on arvioinut vahinkojen nousevan miljooniin euroihin. Syytteessä miehet ovat törkeästä velallisen epärehellisyydestä.

    Myös liiketoimintaa jatkanut uusi yritys ajautui konkurssiin seuraavana vuonna.

    Päijät-Hämeen käräjäoikeus antaa talousrikosjutussa tuomionsa syyskuun lopussa.

    Lue myös:

    Huonekaluyhtiö Koti-Idean talousrikosjutun käsittely on alkanut käräjäoikeudessa – johtohenkilöjä syytetään epärehellisyydestä

    Kuorma-auto ja koulutaksi kolaroivat Lahdessa

    Kuorma-auto ja koulutaksi kolaroivat Lahdessa


    Kolme ihmistä loukkaantui kuorma-auton törmättyä koulutaksin perään Lahdessa tiistaiaamuna. Turma sattui Uudella Orimattilantiellä aamuseitsemän jälkeen. Onnettomuudessa loukkaantuivat kummankin auton kuljettajat ja taksin kyydissä ollut lapsi....

    Kolme ihmistä loukkaantui kuorma-auton törmättyä koulutaksin perään Lahdessa tiistaiaamuna. Turma sattui Uudella Orimattilantiellä aamuseitsemän jälkeen.

    Onnettomuudessa loukkaantuivat kummankin auton kuljettajat ja taksin kyydissä ollut lapsi. Päivystävä palomestari ei osannut arvioida vammojen vakavuutta, mutta kaikki kolme olivat hänen mukaansa turman jälkeen tajuissaan.

    Kolari tapahtui, kun koulutaksi oli hiljentänyt vauhtiaan kääntyäkseen ottamaan kyytiinsä toisen lapsen. Taksin kuljettaja ehti palomestarin mukaan yrittää kaasuttaa alta pois, kun hän oli havainnut takaa tulevan kuormurin.

    Kummatkin autot suistuivat törmäyksessä vastaantulevien kaistan yli ojaan. Vastaantulevaa liikennettä ei sattunut palomestarin mukaan juuri silloin kohdalle, vaikka tien aamuliikenne oli vilkasta.

    Palkittu tislaamo uskoo, että suomalaisviskille on tilaa amerikkalaisten pöydissä – tunnustus kansainvälisessä kisassa voi vauhdittaa vientiä

    Palkittu tislaamo uskoo, että suomalaisviskille on tilaa amerikkalaisten pöydissä – tunnustus kansainvälisessä kisassa voi vauhdittaa vientiä


    Tästä on kyseLahtelainen Teerenpeli-yhtiö pyrkii USA:n markkinoille viskillään.Yhtiön toimitusjohtajan mukaan Pohjois-Amerikassa olisi kysyntää myös pienille ulkomaisille viskimerkeille.Teerenpeli toivoo, että tuotteiden menestys New Yorkissa...

    Tästä on kyseLahtelainen Teerenpeli-yhtiö pyrkii USA:n markkinoille viskillään.Yhtiön toimitusjohtajan mukaan Pohjois-Amerikassa olisi kysyntää myös pienille ulkomaisille viskimerkeille.Teerenpeli toivoo, että tuotteiden menestys New Yorkissa on ponnahduslauta muihinkin osavaltioihin.

    Lahtelainen panimoyhtiö Teerenpeli ottaa ensiaskelia Yhdysvaltain-viskimarkkinoilla. Yhtiö on saanut avattua maahantuontia USA:han: Lahdessa tislattua viskiä on myytävänä muutamissa kaupoissa sekä ravintoloissa New Yorkin osavaltiossa. Ensimmäiset lastit lähtivät viime keväänä.

    Suomalaista alkoholia vietiin ylipäätään ulkomaille viime vuonna jo viidennes enemmän kuin vuosikymmenen alussa, yli 160 miljoonalla eurolla. Parhaiten maailmalla vetävät vodkat ja maustetut viinat. Väkeviä menee vientiin enemmän kuin suomalaiset itse niitä juovat, kertoi Yle maaliskuussa.

    Kilpailu Yhdysvalloissa on tiukkaa. Maassa on omia, valtavia, kansainvälisiä bourbon-viskin valmistajia. Teerenpelin toimitusjohtaja Anssi Pyysingin mukaan Pohjois-Amerikan ostovoima on kuitenkin niin suuri, että siitä riittäisi siivu myös pienempien tuottajien niin kutsutuille craft-viskeille.

    Pyysing myös kertoo single malt -viskien kasvattaneet viime vuosina markkinaosuuttaan Yhdysvalloissa. Menestyminen New Yorkissa voi olla ponnahduslauta myös muualle maahan.

    – Muualla USA:ssa katsotaan kiivaasti, mikä menestyy New Yorkissa ja mikä Los Angelesissa. Muut osavaltiot poimivat siitä, että nämä ovat hyviä juttuja, Pyysing sanoo.

    Mainetta ja kunniaa kilpailussa: "Tuntuu todella hyvältä"

    Teerenpelin viski voitti vastikään kultaa kansainvälisessä New York World Wine & Spirits -kilpailussa New Yorkissa. Toimitusjohtaja Anssi Pyysing uskoo, että tieto voitosta lisää merkittävästi jälleenmyyjien kiinnostusta lahtelaisviskiä kohtaan.

    – Tämä on ehdottomasti paras mitali, jonka olemme koskaan saaneet. New Yorkissa ja USA:ssa pärjääminen tuntuu todella hyvältä, Pyysing hehkuttaa.

    Toimitusjohtajan mukaan yhtiön viskeistä valtaosa myydään vielä Suomessa, mutta viennin osuus on merkittävä.

    Tislaamossa vapaata kapasiteettia

    Teerenpelin viskitislaamossa olisi kapasiteettia tuotannon lisäämiselle, ja tavoitteena on alun perinkin saada tuotteita vientiin.

    Kovin nopeasti mahdolliseen kysynnän lisääntymiseen ei pystyttäisi reagoimaan, koska viskin kypsyminen ottaa aikansa. Valmius on silti olemassa.

    – Pistetään vähän vauhtia lisää ja tehdään vähän tiiviimmin hommia, niin eiköhän tavara saada liikkumaan ja riittämään, tokaisee Teerenpelin Panimo & Tislaamon viskimestari Jaakko Joki.

    Teerenpeli on valmistanut viskiä vuodesta 2002.

    Lue myös:

    Lignell & Piispaselle jättipotti maailman arvostetuimpiin kuuluvassa alkoholikilpailussa – "Käsittämättömän hyvä fiilis"

    Vodka ja maustettu viina maistuvat – suomalainen alkoholi kiinnostaa nyt maailmalla

    Lahtelaisviskiä virtaa Ruotsiin

    Pikkukunnalta rohkea päänavaus: Sysmä ottaa käyttöön kaikille suomalaisille avoimen e-kuntalaisuuden

    Pikkukunnalta rohkea päänavaus: Sysmä ottaa käyttöön kaikille suomalaisille avoimen e-kuntalaisuuden


    Tästä on kyseSysmä avaa palvelunsa kaikille suomalaisille sähköisesti.E-kuntalaisuudella Sysmä tavoittelee uusia asukkaita ja mökkiläisiä.Sysmän hanke herättää tuoreeltaan kiinnostusta Kuntaliitossa.Suomessa on jo vuosia puhuttu siitä,...

    Tästä on kyseSysmä avaa palvelunsa kaikille suomalaisille sähköisesti.E-kuntalaisuudella Sysmä tavoittelee uusia asukkaita ja mökkiläisiä.Sysmän hanke herättää tuoreeltaan kiinnostusta Kuntaliitossa.

    Suomessa on jo vuosia puhuttu siitä, että esimerkiksi kesäasukas voisi olla kirjoilla kahdessa kunnassa yhtä aikaa. Päijäthämäläisessä Sysmässä ei uskota tämän toteutumiseen, vaan siellä lähdettiin kehittämään omaa vaihtoehtoa.

    Tulevaisuudessa e-kuntalainen voi mahdollisesti hakea rakennuslupaa tai varata parturiajan yhdestä paikasta vaikka kännykällään. E-kuntalaisuudella Sysmä tavoittelee uusia asukkaita ja mökkiläisiä. Vakituisia asukkaita kunnassa on 3 800.

    – E-kuntalainen pystyy asuinpaikasta riippumatta käyttämään kaikkia e-kuntalaispalvelussa olevia sekä kunnallisia että yksityisiä palveluita. E-kuntalaiseksi pääsee rekisteröitymällä kunnan nettisivujen kautta, kun järjestelmä aukeaa vuoden lopussa, sanoo projektipäällikkö Juri Nieminen.

    Niemisen mukaan hankkeeseen liittyvää digitaalista alustaa kehitetään parhaillaan.

    – Nyt tehdään teknistä alustaa ja tarkka palveluvalikoima määräytyy kyselyn ja koeasiakkuuksien kautta. Sinne voi tulla mitä tahansa taloudellisesti järkevästi toteutettavissa olevia palveluita.

    Sysmällä on jo käytössään oma paikallisvaluutta, jota käytetään ensisijaisesti digitaalisessa muodossa älypuhelimella. Valuutta toimii jo noin 30 paikallisessa yrityksessä.

    Virolaiset edelläkävijöinä

    Sysmän e-kuntalaisuus herättää tuoreeltaan kiinnostusta Kuntaliitossa, jossa ei tiedetä vastaavista hankkeista muualla Suomessa.

    – Kuulostaa mielenkiintoiselta. Tämä muistuttaa joiltain osin Viron e-kansalaisuutta, joka mahdollistaa tiettyjä asioita, esimerkiksi yrityksen perustamisen Viroon. Se helpottaa lisäksi sähköistä asiointia sikäläisten viranomaisten kanssa, tuumii projektipäällikkö Elisa Kettunen Kuntaliitosta.

    Kettunen arvioi, että e-kuntalaisuus saattaa esimerkiksi madaltaa kesäasukkaiden kynnystä vaihtaa kotikunta Sysmäksi.

    – Kaksoiskuntalaisuudesta on väännetty kättä jo vuosikausia. En usko, että se toteutuu. Suuret kaupungit eivät hevillä luovu verotuloistaan, toteaa Nieminen.

    Nieminen muistuttaa myös siitä, että e-kuntalaisuus helpottaa Sysmän sivukylillä asuvien asiointia, kun kaikkia asioita varten ei tarvitsekaan aina tulla keskustaajamaan.

    Rakennuslupa, lääkärikäynti tai vaikka parturi

    Kaikki palvelut eivät välttämättä löydy jatkossa Sysmän uudelta sähköiseltä alustalta – jotkin palvelut sopivat paremmin digitaalisesti tarjottaviksi kuin toiset.

    – Käytännön asiat, kuten ympäristö- tai rakennusluvat, voisivat sopia sinne. Yksityisistä palveluista siellä voisi olla vaikka ajanvaraus parturille, luettelee Kuntaliiton Elisa Kettunen.

    Sysmä on ulkoistanut sote-palvelunsa Attendolle. Voisivatko tällaisetkin palvelut löytyä uudelta alustalta?

    – Attendon kanssa voidaan varmaan neuvotella, millä ehdoilla palveluja voidaan tarjota. Yksityisen yrityksen kanssa voi olla helpompaa neuvotella tällaisesta palvelutarjonnasta kuin kunnallisen palvelutuottajan, pohtii projektipäällikkö Juri Nieminen.

    Korjattu 11.9.2018 kello 15:55 nimivirheet jutusta

    Lue myös:

    Pakkaa läppärisi, lähde maailmalle ja anna Viron hoitaa loput – Kiertävät yrittäjät ryhtyvät virtuaaliasukkaiksi

    Kuukautissuojien kanssa myydään suklaata samalla hyllyllä – kulutustutkija pitää ideaa hauskana, mutta hieman stereotyyppisenä

    Kuukautissuojien kanssa myydään suklaata samalla hyllyllä – kulutustutkija pitää ideaa hauskana, mutta hieman stereotyyppisenä


    Tästä on kyseKuukautissuojien yhteydessä myydään toisinaan suklaata, kuten lahtelaisessa ruokakaupassa.Kauppias on saanut pääosin positiivista palautetta asiakkailta.Kulutustutkijan mukaan asiakkaita on hyvä herätellä uudenlaisilla...

    Tästä on kyseKuukautissuojien yhteydessä myydään toisinaan suklaata, kuten lahtelaisessa ruokakaupassa.Kauppias on saanut pääosin positiivista palautetta asiakkailta.Kulutustutkijan mukaan asiakkaita on hyvä herätellä uudenlaisilla tempauksilla, vaikka ne jakaisivatkin mielipiteitä.

    Lahtelaisessa ruokakaupassa myydään kuukautissuojien kanssa samalla hyllyllä suklaalevyjä. Kulutustutkija kuulee tempauksesta ensimmäistä kertaa, eikä ole itse koskaan törmännyt suklaaseen tamponihyllyssä.

    – Hauskaa ja hassua! Kun ihminen menee ruokakauppaan, hän tavallisesti ostaa aina samoja tuotteita ja toimii rutiinilla. Kauppiaan kannattaa yllättää asiakas ja rikkoa rutiineja, sanoo tutkijatohtori Essi Pöyry Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

    Asiakkaan toistuvaa ja tottumukseen liittyvää toimintaa sanotaan habituaaliseksi ostokäyttäytymiseksi, johon tämän tyyppinen markkinointi voi vaikuttaa. Riskinä on asiakaskunnan mielipiteiden raju jakaantuminen.

    – Joskus toki mennään hyvän maun rajalla. On kuitenkin tärkeää erottautua, jotta kuluttajan huomio saadaan. Suklaan myyminen kuukautissuojien kanssa on hauska ja yllättävä idea, mutta onhan se vähän stereotyyppistä. Naiset pitävät muustakin kuin suklaasta ja päättävät suurimmasta osasta kotitalouksien päivittäisostoksista, toteaa Pöyry.

    Jos vielä tamponit tuotaisiin kassalle tai karkkihyllyyn, olisi se varsinaista arjen feminismiä. Elina Oinas

    Tyttöjen ruumiillisuutta ja muun muassa kuukautisiin liittyviä asioita tutkinut sosiologi pitää ruokakaupan ideaa hyvänä.

    – Kuukautiset ovat yhä normaalimpi asia, sillä voihan vaikka naapurin setä napata ostoskärryynsä suklaata tamponihyllystä. Kuukautissuojat eivät ole kaupassa enää erillinen saarekkeensa, johon liittyisi häpeää, kertoo sosiologian professori Elina Oinas Helsingin yliopistosta.

    – Jos vielä tamponit tuotaisiin kassalle tai karkkihyllyyn, olisi se varsinaista arjen feminismiä.

    Huonona puolena ruokakaupan tempauksessa Oinas näkee, että niin sanotusti pakollisesti ostettavien tuotteiden yhteyteen on tuotu epäterveellistä suklaata.

    – Sen voi negatiivisimmillaan nähdä piilovaikuttamisena kuluttajaan.

    Kuukautisiin liittyvä häpeily on sosiologi Elina Oinaan mukaan väistymässä.Johanna Aulén / YleKortsuista ja kaljasta mielleyhtymä känniseksiin?

    Lahden K-supermarket Triossa suklaa terveyssidehyllyssä on herättänyt hilpeyttä ja sympatiaa – voittopuolisesti positiivista palautetta.

    – Olemme halunneet tuoda hyvää mieltä ja mielestämme onnistuneet siinä. En ole miettinyt myynnin edistämistä. Toki on tullut kielteistäkin palautetta esimerkiksi siitä, että miksi suklaata pitää tuoda houkuttimeksi joka paikkaan. Asia on harmittanut laihduttajia, myöntää kauppias Sanna Saarinen.

    Suklaata on nähty ennenkin terveyssidehyllyssä. Rovaniemeläisen kaupan tempauksesta kertoi MTV. Lahtelaiskaupassa on ollut muitakin tempauksia.

    – Naistenpäivänä veimme ruusuja myyntiin olutosastolle. Samaisella osastolle olemme myyneet välillä myös saunavihtoja ja makkarapusseja, kertoo Saarinen.

    Tavallisin tapa ruokakaupoissa on koota erilaisia tuotteita yhteen hyllyyn tai koriin sesongin mukaan. Jouluna saatetaan koota voitaikina ja luumuhillo samaan paikkaan. Uutenavuotena nakit, perunasalaatti ja tähtisadetikut ovat lähekkäin. Joskus meksikolaistyyppisen oluen viereen on tuotu lime-hedelmiä.

    Entä jos oluthyllyssä myytäisiin kondomeja, tutkijatohtori Essi Pöyry Kuluttajatutkimuskeskuksesta?

    – Ihan hauska ajatus, mutta ehkä känniseksi ei ole hyvä mielleyhtymä.

    Lue myös:

    Riikka Ala-Harja ihmettelee, miksei kuukautisia ole käsitelty lastenromaaneissa – "Ne ovat osa viidesluokkalaisen elämää"

    Helppous ja ekologisuus ovat saaneet naiset hurahtamaan kuukautiskuppiin – "Kuukuppia käyttäessä kuukautiset voi välillä unohtaa"

    Kun tamponi täyttyy hetkessä ja loma pitää suunnitella kuukautisten mukaan, runsaaseen vuotoon kannattaa hakea apua

    Podetko kovia kuukautiskipuja? – Uuden tutkimuksen mukaan liikunta voi auttaa vaivoihin

    Sisäministeriön turvallisuusstrategin ykkösohjeet nuorille: Älä niele valeuutisia ja pidä kaverista huolta

    Sisäministeriön turvallisuusstrategin ykkösohjeet nuorille: Älä niele valeuutisia ja pidä kaverista huolta


    Tästä on kyseKokonaisturvallisuus määritellään virallisesti yhteiskunnan tavoitetilaksi, jossa valtion itsenäisyyteen, väestön elinmahdollisuuksiin ja muihin yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhkat ovat...

    Tästä on kyseKokonaisturvallisuus määritellään virallisesti yhteiskunnan tavoitetilaksi, jossa valtion itsenäisyyteen, väestön elinmahdollisuuksiin ja muihin yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhkat ovat hallittavissa.Käytännössä kyse on siitä, että jokaisella yhteiskunnan jäsenellä olisi hyvä elää ja olla.Kokonaisturvallisuus rakentuu yhteistyöllä, jossa ovat mukana viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset.

    Mitä teet ensimmäisenä, kun kaverin nilkka nyrjähtää? Millainen on hyvä salasana? Entä kenen vastuulla on huolehtia yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta?

    Muun muassa tällaisiin kysymyksiin haettiin vastauksia yläkouluikäisille suunnatussa turvallistaitokilpailussa, joka huipentui perjantaina Lahdessa kokonaisturvallisuusmessujen yhteydessä järjestetyssä finaalissa.

    Kolmasosa kilpailun alkukarsintana toimineeseen nettikyselyyn vastanneista nuorista vastasi viimeisenä mainittuun kokonaisturvallisuutta koskevaan kysymykseen väärin. Nuoret uskoivat, että kokonaisturvallisuudesta vastaavat yksin viranomaiset. Oikea vastaus on, että vastuu on kaikkien yhteiskunnan jäsenten.

    Noin kaksi kolmasosaa kaikesta väkivallasta kohdistuu noin 10 prosenttiin väestöstä. Ari Evwaraye

    Kilpailuidean isän, kokonaisturvallisuuden tietotaito-ohjelman johtaja Olli Patjan missio on korjata väärinymmärrys.

    – Kokonaisturvallisuus lähtee siitä, että ihminen ymmärtää, miten hänen toimintansa vaikuttaa häneen itseensä ja ympäristöönsä. Ja että ihminen välittää niistä vaikutuksista, Patja sanoo.

    Avainasemassa syrjäytymisen ehkäisy

    Sisäministeriön mukaan yksi suurimmista turvallisuusuhista on syrjäytyminen.

    – On kuitenkin tärkeää muistaa, että syrjäytyminen ei aina johda esimerkiksi rikollisuuteen, vaan syrjäytyminen on turvallisuusuhka erityisesti niille syrjäytyneille itselleen, huomauttaa strategiapäällikkö Ari Evwaraye sisäministeriöstä.

    Tämä näkyy esimerkiksi väkivaltatilastoissa.

    – Noin kaksi kolmasosaa kaikesta väkivallasta kohdistuu noin 10 prosenttiin väestöstä, Evwaraye sanoo.

    Olli Patjan luotsaama kokonaisturvallisuuden tietotaito-ohjelma tähtääkin suurilta osin syrjäytymisen ehkäisyyn.

    – Meidän on tarkoitus ohjata nuoria harrastamaan, johonkin ammattimaisesti ohjattuun toimintaan. Johonkin, jossa opitaan toimimaan ryhmässä ja ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta, Patja kertoo.

    Nuoret taitavat salasanat, mutta medialukutaitoa ei voi koskaan kehittää liikaa.Tommi Parkkinen / YleEntäpä kyberturvallisuus?

    Yksi osa-alue, jonka hallitsemisesta Patja nuoria kiittelee, on turvallisuustaidot verkossa. Valtaosa nuorista esimerkiksi tiesi, miten hyvä salasana muodostetaan.

    Verkottuneessa maailmassa on tosin muitakin uhkia kuin omien tietojen joutuminen vääriin käsiin. Valheellisen tiedon levittäminen ja sen avulla vastakkainasettelun lietsominen on sisäministeriön mukaan sekin turvallisuuttamme uhkaava muutosvoima.

    – Ihan keskeisimpiä asioita, mitä nuoret voivat tehdä turvallisuuden edistämiseksi, on oman medialukutaidon kehittäminen, Ari Evwaraye sanoo.

    Heikko medialukutaito kietoutuu syrjäytymisen kanssa samaan ongelmavyyhtiin. Evwarayen mukaan Suomessa vastustuskyky disinformaatiolle on yleisesti ottaen hyvä, mutta toiset ovat sille alttiimpia kuin toiset.

    – Luottamus kanssaihmisiin ja viranomaisiin on tässäkin suhteessa tärkeää, hän sanoo.

    Pidä kaverista huolta

    Paras tapa ehkäistä syrjäytymistä on Evwarayen mukaan pitää oman katsoa oman yhteisön jäsenten perään.

    – On aika laajasti maailmalla todettu, että turvallisuuden ytimessä on kuuluminen johonkin yhteisöön, hän sanoo.

    – Eli aika vanha, mutta edelleen kurantti neuvo on, että pidä kaverista huolta.

    Tämän neuvon ovat sisäistäneet heinolalaiset ysiluokkalaiset Hanna Lindqvist, Juulia Suntiola ja Vilja Lietzén, jotka selvittivät tiensä turvallisuuskilpailun finaaliin.

    – Jos mun kaveri on vaikka kipeenä eikä pääse kouluun, niin laitan viestillä läksyt ja kysyn, miten menee, Lietzén kertoo esimerkinä.

    Mutta miten sen alussa mainitun nyrjähtäneen nilkan kanssa pitäisi oikeaoppisesti toimia? Olli Patja kertoo, että vanha kolmen K:n sääntö, eli kylmä, koho ja kompressio pätee edelleen, mutta järjestys on muuttunut.

    – Ensin kompressio, kuuluu oikea vastaus.

    Toisen vahinko on toisen onni: Makuuni ajautui konkurssiin – Filmtown palaa Lahteen

    Toisen vahinko on toisen onni: Makuuni ajautui konkurssiin – Filmtown palaa Lahteen


    Tästä on kyseMakuunin konkurssi saa Filmtownin avaamaan uuden vuokraamon Lahteen.Filmtownissa koetaan, että myymälän avaaminen Lahteen on matalariskistä, koska kilpailevaa vuokraamoa ei ole.Filmtown perustettiin 1991 ja sillä on 250 työntekijää...

    Tästä on kyseMakuunin konkurssi saa Filmtownin avaamaan uuden vuokraamon Lahteen.Filmtownissa koetaan, että myymälän avaaminen Lahteen on matalariskistä, koska kilpailevaa vuokraamoa ei ole.Filmtown perustettiin 1991 ja sillä on 250 työntekijää ja noin 50 myymälää.

    Videovuokraamo Makuunin konkurssi sai Filmtownin avaamaan uuden vuokraamon Lahteen.

    – Meillä on käyttämätön liiketila Vuorikadun ja Rautatienkadun risteyksessä, joten taloudellinen riski on pieni. Jos homma ei toimi, laitamme liikkeen kiinni, pohtii Filmtownin toimitusjohtaja Tero Nurminen.

    Filmtown hakee parhaillaan Lahden liikkeeseen henkilökuntaa. Uusi vuokraamo saataneen toimintaan lokakuussa. Filmtownin paluusta Lahteen ensimmäisenä kertoi Etelä-Suomen Sanomat.

    Yhtiö harkitsee uuden vuokraamon avaamista myös ainakin Ouluun.

    Suomalaisten suosikit tunnetaan entuudestaan

    Filmtown ei ryhdy kokeilemaan uusia toimintatapoja, vaan luottaa tuttuun ja turvalliseen kaavaan. Tero Nurminen on vuosien varrella oppinut sen, mitä elokuvia suomalaiset haluavat vuokrata.

    – Ensi-illat ja Disney-klassikot ovat parhaita myyntiartikkeleita.

    Uskon vakaasti, että jokaiseen suurempaan kaupunkiin mahtuu yksi elokuvavuokraamo. Tero Nurminen

    Nurminen muistuttaa myös siitä, että videovuokraamon valikoima on huomattavasti laajempi kuin elokuvateatterien tarjonta.

    – Meillä tulee ensi-iltaan noin 350 elokuvaa vuodessa eli käytännössä jokainen päivä on ensi-iltapäivä. Se tarkoittaa tietysti sitä, että meiltä löytyy paljon sellaisia elokuvia, joita ei koskaan nähdä teattereissa.

    Irtokarkki on elokuvan paras kaveri

    Elokuvien lisäksi Lahden myymälään tulee tarjolle irtomakeisia. Kokemus on osoittanut myös sen, että se on vuokraelokuville paras oheistuote.

    – Muitakin on kokeiltu, mutta irtomakeiset menevät parhaiten kaupaksi. Monella perheellä viikonloppu alkaa siitä, kun mennään yhdessä vuokraamaan illaksi elokuvia ja ostetaan karkit, tietää Nurminen.

    Filmtown palaa omistamiinsa tiloihin Lahden keskustassa.Mikko Tuomikoski / Yle

    Filmtownin edellinen toimipiste Lahdessa suljettiin pari vuotta sitten. Nurminen pitää uuden pisteen avaamista matalan riskin yrittämisenä nyt, kun samalla paikkakunnalla ei ole kilpailua.

    – Uskon vakaasti, että jokaiseen suurempaan kaupunkiin mahtuu yksi elokuvavuokraamo. Meidän ongelmamme on pikemminkin siinä, että kysyntä kasaantuu viikonloppuiltoihin ja muut viikonpäivät tuskailemme suoratoistopalvelun kanssa, pohtii Turunen.

    Lue myös:

    Makuunin taru päättyy lopullisesti – kerro meille muistojasi videovuokrauksesta

    Makuuni hakeutui konkurssiin – Helteinen heinäkuu oli videovuokraamoille tyly

    Makuunille ei ole löytynyt jatkajaa – kaikissa liikkeissä alkaa loppuunmyynti

    Outo minipuoti ihastuttaa: aina auki, ei henkilökuntaa, ei hintoja – ”Matkalla Cheekin keikalta poikkesimme maailman suloisimpaan kauppaan!”

    Outo minipuoti ihastuttaa: aina auki, ei henkilökuntaa, ei hintoja – ”Matkalla Cheekin keikalta poikkesimme maailman suloisimpaan kauppaan!”


    Soratie vaan kapenee ja silmät etsivät pientä pytinkiä. Auton navigaattorin mukaan sen pitäisi tupsahtaa kohta näkyviin. Mutkaisen Mouhintien jyrkät mäet tuntuvat mahanpohjassa, aivan kuin ajelisi rallitiellä. Ohi sujahtaa Repoveden...

    Soratie vaan kapenee ja silmät etsivät pientä pytinkiä. Auton navigaattorin mukaan sen pitäisi tupsahtaa kohta näkyviin. Mutkaisen Mouhintien jyrkät mäet tuntuvat mahanpohjassa, aivan kuin ajelisi rallitiellä.

    Ohi sujahtaa Repoveden kansallispuiston viitta ja Mouhun taistelujen muistomerkin kyltti. Yhtäkkiä eteen avautuu eteläsavolainen peltomaisema ja toden totta - aivan tien laidassa seisoo outo pytinki auringonkukkaviljelmän vieressä.

    Maitolaituria selvästi isompi kioski on tehty harmaantuneesta laudasta, ovi on selkosen selällään ja seinällä roikkuu kyltti ”aina auki”. Oven yläpuolella lukee rehvakkaasti Kyläkauppakeskus. Rakennelman edessä on pyöreä pöytä ja muutama tuoli.

    Nuolniemen minipuoti on aina auki ja nyt ympäri vuoden.Arvo Vuorela / Yle

    Tämä noin viiden neliön puoti on tullut monissa medioissa tutuksi siitä, että siellä on tarjolla jos jonkinlaista tavaraa, muttei henkilökuntaa tai hintalappuja.

    –Jaana Utti aloitti tämän viime kesänä pienimuotoisempana. Tänä kesänä on panostettu tuotteistamiseen, ja nyt täällä on hyvä tarjonta: kaikille jotain, kertoo toimittajaa opastamaan tullut Leila Iholin.

    Jaana Utti on työskennellyt johtotehtävissä Imatran kaupungilla ja Tietoenatorilla. Nyt hän pyörittää työelämän uudistamista konsultoivaa yritystä Helsingissä. Iholin puolestaan on jäänyt eläkkeelle, joten hänelle on luonnostaan langennut rooli katsoa, että paikat pysyvät Kyläkauppakeskuksessa kunnossa.

    Sekatavarakauppa pienoiskoossa

    Putiikki muistuttaa pienoiskoossa vanhan ajan kyläkauppaa, sekatavarakauppaa, jossa myytiin kaikkea mikä sisään mahtui. Kioskin oven porrasaskelmana toimii pyöreä katukaivon kansi Helsingistä. Lattiaa elävöittävät värikkäät räsymatot.

    Elämäni merkillisin shoppailupaikka. 60 vuotta olen kauppoja kierrellyt. Jorma vieraskirjassa

    Sähköistetyn kojun pystyttivät viime kesänä Jaanan mies Veijo Utti ja mökkiläinen Jarmo Räsänen sillä ajatuksella, että molempien tytöille piti saada tekemistä kesäksi. Räsästen muuttaessa pois kylältä Jaana Utti ryhtyi kehittämään kauppaideaa eteenpäin.

    Jäätelöpakastin on täytetty monen monta kertaa kuuman kesän aikana.Arvo Vuorela / Yle

    Kioskin sisällä hurisee pystypakastin täynnä jäätelötuutteja ja –tikkuja sekä pakastepizzoja. Vierestä kylmäkaapista löytyy virvoitusjuomia, muttei olutta. Kun kaupassa ei ole henkilökuntaa, niin ikärajalla rajoitetun oluen pitäminen tarjolla ei ole mahdollista.

    Outoa: ihmiset maksavat vapaaehtoisesti

    Kasvukeskusten auto- ja hypermarketeihin verrattuna Nuolniemen Kyläkauppakeskus edustaa aivan jotain muuta, jopa vanhaa hyvää aikaa.

    – Täällähän ei myydä mitään. Kaikki on ilmaista, ja jos joku haluaa maksaa tuotteista, se on toki mahdollista. Ihmiset ovat kyllä valtavan hyvin halunneet maksaa tuotteista. Se on outoa ja olemme hyvin hämmästyneitä ihmisten rehellisyydestä, tunnustaa Iholin.

    Ei voinut ottaa kaikkea mitä olisi halunnut. Olisin halunnut koko kioskin. Toivottavasti maksoimme tarpeeksi. Tero vieraskirjassa

    Nuolniemesssä vakituisesti asuva Tarjamaarit Mäkelä piipahtaa putiikkiin hakemaan isännälle kahvimaitoa.

    – Fiilikset kaupasta ovat veikeät, ja on hauska nähdä ihmisiä. Jos osuu samaan aikaan paikalle vierailevan kävijän kanssa, niin kyllä siinä juttua tulee.

    Mäkelä kertoo käyvänsä puodissa melko usein ja etenkin lapsenlapsille käynnit ovat kohokohtia.

    – Tänne kävellään nauttimaan jäätelöistä ja lapset ovat aivan onnessaan. He tutkivat aina, onko täällä määrättyjä tikkareita.

    Irtokarkit ovat jäätelön ohella maistuneet etenkin nuoremmille Kyläkauppakeskuksen vieraille.Arvo Vuorela / Yle

    Nuolniemen puotierikoisuus on ollut julkisuudessa jo melkoisesti. Siitä ovat kertoneet muun muassa Pitäjän Uutiset, Kouvolan Sanomat, Länsi-Savo, Ilta-Sanomat ja Talous-Sanomat.

    – Julkisuutta on tullut paljon, ja se on lisännyt asiakasmäärää. Ihmiset tulevat kiinnostuneina katsomaan, että hyvänen aika, mitäs täällä on. Vieraskirjassa ihmetellään, miten tällainen kauppa voi olla olemassa, Leila Iholin kertoo.

    Puoti on säästynyt ilkivallalta

    Kyläläiset ovat joukolla hämmästelleet, kuinka kyläpuoti on saanut olla rauhassa, eikä mitään pahaa ole tapahtunut.

    – Tuotteet eivät sinänsä ole arvokkaita, eikä täältä voi varastaa, sillä millään ei ole hintaa, kaikki on ilmaista.

    Kesän ampiaisparvistakaan ei ole ollut haittaa, sillä yksi kylän mies rakensi pellepelottomasti puolentoista litran vesipulloista ja siideritölkeistä tehokkaita ampiaisansoja.

    Vichyvesipullosta ja siideritölkistä tehty ansa pyydystää ampiaisia tehokkaasti.Arvo Vuorela / Yle

    Kylän viidakkorumpu toimii ilmiselvästi. Putiikin pihalle saapuu tasaiseen tahtiin väkeä. Yksi heistä on lähellä asuva Sakari Nikki, eläkkeelle jäänyt toimittaja.

    Kyläkauppakeskuksen suosioon Nikiltä löytyy looginen selitys: suomalaisten uteliaisuus.

    – Jos on jotakin, joka on vähänkin kummallista ja hyvin mediassa markkinoitua, niin uteliaita riittää. Tälle on ollut tilausta, sillä kauppaa ei löydy 20 kilometrin säteellä. Ihmisiltä puuttuu aina jotakin, ja sitten tullaan katsomaan, onko sitä jotakin tässä kummallisessa Kyläkauppakeskuksessa, pohtii Nikki.

    Sadantuhannen neliön mies vihki viisi neliöä käyttöön

    Kauppakeskus Sellon toimitusjohtaja Matti Karlsson kävi vihkimässä Nuolniemen putiikin käyttöön kesän alussa.

    Kymmenkunta kauppakeskusta, muun muassa Sellon ja Omenan avannut Karlsson totesi vihkiäispuheessaan, että Nuolniemen minipuoti oli ensimmäinen, jossa ei ollut logistiikkaongelmia.

    – Se oli mieleenpainuvin avaus kaikista. Jotkut olivat hirveitä spektaakkeleita, mutta tämä oli lämmin ja pienimuotoinen. Asiakaspotentiaalista oli paikalla lähes puolet eli parikymmentä henkilöä.

    Osuttiin vahingossa – ihastuttava kyläkauppa. Kiitos elämyksestä! Soili ja Jarmo vieraskirjassa

    Karlsson näkee, että yhteiskunnassa on aina tilaa individuaalille, ihmisten omaehtoiselle toiminnalle.

    – Kukaan ei tällaisella bisneksellä elä ja se aiheuttaa vain vähän työtä, mutta joskus maailmassa on hyvä tehdä asioita, joilla on jalompi tavoite.

    Etelä-Savon ja Kymenlaakson rajamailla

    Maantieteellisesti Nuolniemen kylä sijaitsee Etelä-Savossa, vaikka onkin rajojen mukaan pohjoisimpia Kymenlaakson kyliä ja pohjoisinta Kouvolaa.

    – On kiva olla kaupunkilainen, kun katsoo näitä peltoja ja sorateitä. Sadan kilometrin säteellä löytyy Heinola, Mikkeli, Lahti, Kotka ja Lappeenrantakin hyvin lähellä, eli tämähän on suorastaan keskipiste, kehuu Sakari Nikki.

    Sakari Nikki on nauttinut koko kesän Kyläkauppakeskuksen jäätelötarjonnasta.Arvo Vuorela / Yle

    Sakari ja hänen poikansa Timo ovat monien muiden tavoin käyneet tiuhaan tahtiin putiikin jäätelöaltaalla. Hellepäiviä kun on riittänyt.

    – Samalla on saanut tutustua vanhempiin ja nuorempiin ihmisiin, joilla on mökkejä lähiseudulla. Kaikki ovat tulleet huumorin pilke silmäkulmassa katsomaan, että mitä ihmettä.

    Nuolniemessä vierailee kaikenikäisiä ihmettelijöitä. Paluumatkalla Cheekin jäähyväiskeikalta Lahdesta piipahti neljä nuorta ihastelemassa paikkaa. Viime viikonloppuna paikalle hurautti henkilöautolla kolme noin 18-vuotiasta kotkalaista nuorukaista.

    Cheekin jäähyväiskeikalta tultiin porukalla ihastelemaan merkillistä Nuolniemen puotia.Arvo Vuorela / Yle

    Jaana Utin mielestä se on häkellyttävää ja antaa nuorista paremman kuvan kuin yleisesti ajatellaan.

    – Siinä ne istuskelivat, joivat kahvia ja ottivat kuvia auringonkukista. Naapuri Tom Iholin totesikin, että ennen sentään mentiin baariin tai nakkikioskille.

    Partavaha yllättävän suosittua

    Nuolniemessä on vain yhdeksän ympäri vuoden asuttua taloa ja parikymmentä mökkiä, joista osa on talviasuttavia.

    – Ei täällä montaa kymmentä ihmistä asu, mutta kaikki ovat aktiivisia kävijöitä. Tämän kuuman kesän suosikki on ollut jäätelö ja irtokarkkeja on mennyt paljon, kun mökkiläisillä on lapsia kyläilemässä. Vesipullot ja limsat ovat kelvanneet myös, luettelee Leila Iholin.

    Lisäksi on noudettu muun muassa ruokatarvikkeita, tiskiharjoja, pesuaineita, vehnäjauhoja, sokeria, kahvia ja partavahaakin.

    – Vahapurkkeja oli viisi. Nyt on enää yksi jäljellä ja olemme hämmästelleet, että kukahan niitä on tarvinnut.

    Kapselikahvikeitin on ollut kovassa käytössä Kyläkauppakeskuksessa.Arvo Vuorela / Yle

    Leila huolehtii myös kassalippaan säännöllisestä tyhjennyksestä ja listaa puuttuvia tavaroita, jotta Jaana Utti osaa tuoda täydennystä.

    – Kun Jaana tulee viikonloppuisin tänne, niin hän tuo tullessaan täydennystä, tai sitten käymme yhdessä kaupassa noin kerran viikossa. Kesäaikaan, kun jäätelöä hupeni paljon, Jaana kävi lomallaan kaupassa parikin kertaa viikossa.

    Matkalla Cheekin keikalta Lahdesta poikkesimme maailman suloisimpaan kauppaan! Ninni, Aki, Taija ja Janette vieraskirjassa

    Jääkaapin vierestä löytyy moderni kapselikahvinkeitin ja se on ollut kesällä varsin suosittu. Café au laitin, espresson, americanon ja kaakaon valmistusohjeet on kirjattu isolle päreelle. Kapselirasiat ovat jo tyhjiä, joten kahvia on pihapöydän ääressä nautittu kesällä antaumuksella.

    – Tänne on matkaa mistä tahansa. Kun tulee vaikka Lahdesta 70 kilometrin päästä, niin onhan se kivaa juoda tässä kahvit, kun lähelläkään ei ole kioskia tai kahvilaa, kertoo Iholin.

    Kondomia käytetty maksuvälineenä

    Kassakonetta kioskissa ei näy, mutta korkean tiskin keskellä nököttää pieni sininen kassalipas. Siihen kioskissa asioivat laittavat rahaa omatuntonsa mukaan. Lipas tyhjennetään aina iltaisin ja joskus päivälläkin. Valvontakameroita ei ole, mutta niitäkin tehokkaampia valvovia silmiä löytyy naapurista.

    – Meiltä näkee suoraan tähän tielle, joten nähdään helposti kuinka paljon asiakkaita käy. Kukaanhan ei näe mitään, mutta heti tiedetään, kun paikalla käy esimerkiksi sininen auto, myhäilee Iholin.

    – Vapaaehtoinen maksaminen ei ole yllättänyt, suomalainenhan on rehellinen, talkoohenkinen ja tukee hyviä asioita, vahvistaa Sakari Nikki.

    Eurojen lisäksi siniseen lippaaseen on sujautettu 5 000 forintin seteli, yksi punta ja 10 penceä.

    – Ai niin – ja yksi käyttämätön kondomi, joka on nyt laitettu tarjolle hyllylle, lisää Leila Iholin.

    Kylmiä virvoitusjuomia, elintarvikkeita, kirjoja, paikallislehtiä....Arvo Vuorela / YleVerraton kokoontumispaikka tutuille ja tuntemattomille

    Sakari Nikki näkee, että kyläpuodilla on vahva sosiaalinen ja yhteisöllinen merkitys kohtaamispaikkana. Samaan tapaan kuin kylän miehet ennen vanhaan istuskelivat kyläkaupan portailla turisemassa.

    – 50-60 –luvuilla kaupan portailla juotiin ykköspilsneriä ja käytiin läpi kylän asiat, sukujen väliset riidat, ihmissuhteet ja kaikki mahdollinen. Tässäkin päästään samaan tunnelmaan, jos enemmän ihmisiä osuu kerralla kohdalle, miettii Nikki.

    Kiva kun löytyi munia, päästään letunpaistoon. –Eila, Valtteri, Veera, Milja, Niko, Tanja ja Esa

    Jättimäisen kauppakeskus Sellon toimitusjohtaja Matti Karlsson arvostaa kyläpuotia mainiona paikkana kokoontua. Muutoin väki touhuaisi omissa oloissaan omilla tiloilla, pihoilla ja mökeissä.

    Tarjamaarit Mäkelä komppaa Nuolniemen olevan yhteisöllisen kylän, jossa seuraillaan liikkuuko ulkopuolisia. Jos joku tarvitsee apua, niin autellaan ja tehdään paljon yhdessä.

    – On täällä yksi linja-autokin käynyt, lähistöllä oli syntymäpäivät ja linja-autollinen vieraita tuli sieltä käymään. Kyllä tänne bussi mahtuu, mutta sisälle ei kyllä mahdu montaa ihmistä, pohtii Mäkelä.

    Minipuodin ulkopuolelta löytyy puutarhaosasto yrtteineen, vihanneksineen ja puutarhatonttuineen. Iso telkänpönttö on tuunattu tyhjien tölkkien kierrätyspisteeksi. Jauhesammutin riippuu oven vieressä ja päätyseinällä roikkuu puolikymmentä aitoa golfmailaa.

    – Golfrata on tässä soratiellä, kun tie on vapaa. On siinä pelattukin ja golfpallojakin on täältä haettu. Virallinen golfkenttä löytyy Mäntyharjusta.

    Leila Iholin iloitsee, kun ympäristö on pysynyt hyvin siistinä, roskat menevät roskikseen ja tyhjät tölkit pönttöön.

    – Auringonkukat pellolta ovat kelvanneet yllättävän hyvin. Niitä istutettiin kasvamaan isolle alalle Kyläkauppakeskusta varten. Ja viereisen talon pusikosta voi käydä vapaasti poimimassa punaviinimarjoja, niitä on monta pensaallista.

    Kyläkauppakeskuksen vierestä löytyy komea auringonkukkapelto.Arvo Vuorela / YlePorakaivo tulossa, tarjolla myös aitta ja sauna

    Jaana Utti muistuttaa, että Kyläkauppakeskuksen vierestä löytyy idyllinen hirsiaitta, jonka keskimmäinen kamari on täysin vapaasti käytettävissä yöpymiseen. Aitasta löytyy pedattuna parivuode. Yöpymisestä voi maksaa putiikin lippaaseen, jos siltä tuntuu.

    – Ja läheltä löytyy myös sauna, jonka saa halutessaan lämmittää. Se tosin maksaa 20 euroa per lämmitys.

    Kesän suosiosta rohkaistuneena Jaana Utti aikoo pitää Kyläkauppakeskuksen auki myös talvella. Tuotevalikoima vaihtuu talveen sopivaksi ja muun muassa jäätelöt jäävät pois. Talviaikaan siirrytään lauantaina 20. lokakuuta kekrijuhlassa, jossa poltetaan kokko sekä tarjotaan ruokaa ja musiikkia.

    Ensi viikolla putiikkiin saadaan porakaivovesi ja lähiaikoina paikalla saadaan valot. Viereen nousee myös laajennusosa, joka toimii talviaikana myös hyvänä sääsuojana. Kokeiltavana on ollut myös kymmenen retkisängyn telttahotelli ja kun paikalle saadaan vesijohto, telttahotelli on tarkoitus ottaa ensi kesänä virallisesti käyttöön.

    Nuolniemen Kyläkauppakeskuksen piha-aitassa voi vapaasti nukkua yön yli.Arvo Vuorela / Yle
    Kimppataksit ja kyytien yhdistely tehdään aiempaa yksinkertaisemmaksi:

    Kimppataksit ja kyytien yhdistely tehdään aiempaa yksinkertaisemmaksi: "Perusidea on helpottaa ihmisten elämistä ilman omaa autoa"


    Tästä on kyseDigitaaliset liikkumispalvelut auttavat ihmisiä matkojen yhdistelyssä ja eri vaihtoehtojen kartoittamisessa.Suomalainen Kyyti-sovellus toimii tällä hetkellä Jyväskylässä, Lahdessa ja Tampereella, ja sovelluksesta voi tilata...

    Tästä on kyseDigitaaliset liikkumispalvelut auttavat ihmisiä matkojen yhdistelyssä ja eri vaihtoehtojen kartoittamisessa.Suomalainen Kyyti-sovellus toimii tällä hetkellä Jyväskylässä, Lahdessa ja Tampereella, ja sovelluksesta voi tilata esimerkiksi kimppataksin.Tutkijan mukaan julkisin varoin maksettuja sote-kyytejä ja ihmisten itse maksamia kyytejä voisi yhdistää nykyistä enemmän.

    Kotimainen Kyyti-sovellus luottaa kimppakyytien voimaan kaupunkien ja maaseudun liikenteen tehostajana.

    Sovelluksesta on jo kokemuksia Oulusta ja Tampereelta. Tämän viikon alussa sovellus otettiin käyttöön Jyväskylässä ja Lahdessa. Tämän vuoden aikana sovellus leviää muun muassa pääkaupunkiseudulle ja Hämeenlinnaan.

    – Varsinkin viikonloppuisin ja suurten tapahtumien yhteydessä ihmiset ovat valmiita käyttämään kimppatakseja. Haluamme viedä tämän mahdollisuuden myös maaseudulle, jossa joukkoliikenne kuihtuu, sanoo Kyyti Groupin toimitusjohtaja Pekka Möttö.

    Sovelluksen voi ladata älypuhelimeen tai muuhun älylaitteeseen. Asiakas kirjoittaa sovellukseen, mistä hänet noudetaan ja mihin hän haluaa mennä. Sovellus antaa taksikyydin hinnan sekä enimmäishinnan kimppakyydille.

    Matkan kesto on kimppakyydissä pitempi kuin taksikyydissä, mutta hinta on halvempi. Asiakas voi määritellä myös, milloin hänen kyytinsä aikaisintaan lähtee tai milloin hänen pitää viimeistään olla perillä

    – Jos pystytään rakentamaan matkaketjuja, että asiakas saa eri kulkumuotoja samalla sovelluksella reititettynä ja ostettua jopa yhdellä lipulla, niin se on käyttäjälle helppoa ja jopa edullisempaa palvelua, kertoo erikoistutkija Jenni Eckhardt Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä.

    Taksivaihtoehtojen ohella Kyyti näyttää myös julkisen liikenteen yhteydet ja arvion kävelyajasta. Lahdessa kimppakyytisovellusta voi käyttää noin 20 kilometrin säteellä kaupungin keskustasta.

    Yhteiskunnan maksamien kuljetusten yhdistelyssä voidaan saada merkittäviä kustannussäästöjä. Jenni Eckhardt Kyyti Groupin toimitusjohtaja Pekka MöttöPetri Niemi/YleTaksin ja joukkoliikenteen välimaastoa etsimässä

    Kyyti Groupin lisäksi kolme yritystä eli Infotripla, Sitowise ja Vinka ovat mukana Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran rahoittamassa hankkeessa, jolla pyritään luomaan joukkoliikennepalvelu isojen asutuskeskusten ulkopuolelle.

    Kokeilut ovat käynnistymässä Etelä-Savossa, Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla loppuvuoden aikana.

    Esimerkiksi loppuvuoden aikana Porvoossa sovelluksella aiotaan parantaa liikkumista pohjoisissa kylissä arki-iltaisin. Loviisa testaa puolestaan kylien ja keskustan välisiä yhteyksiä yhdistelemällä joukkoliikenne- ja taksikyytejä kännykkäsovelluksen avulla.

    Etelä-Savossa aiotaan testata uusia ratkaisuja siihen, miten sote-kuljetuksia voidaan yhdistellä ja välittää. Tavoitteena on myös ottaa mukaan sote-kuljetuksiin matkustajia, jotka maksavat matkansa itse.

    – Yhteiskunnan maksamien kuljetusten yhdistelyssä voidaan saada merkittäviä kustannussäästöjä, sanoo erikoistutkija Eckhardt.

    Tänä vuonna voimaan tullut uusi liikennepalvelulaki on helpottanut erilaisten liikkumissovellusten kehittämistä.

    – Liikkumispalveluiden tarjoaja voi myydä myös toisten tarjoajien lippuja suoraan, kun lippu- ja maksujärjestelmistä on avattava kertalipun myyntirajapinta kaikkien käyttöön. Lisäksi henkilöiden kuljetuspalveluita tarjoavien yritysten on toimitettava muun muassa reiteistä, aikatauluista ja hinnoista olennaiset tiedot, jotka helpottavat matkaketjujen muodostamista.

    Elämää ilman omaa autoa

    Markkinoilla on useita älypuhelinsovelluksia, joista voi tilata taksin. Lahdessa Kyyti-sovelluksen kumppaniksi ryhtyi Inter Taksi Oy. Runsaan 30 auton yhtiö aloitti taksipalveluiden tarjoamisen heinäkuussa.

    – Tämä sovellus on yksi tulonlähde muiden joukossa. Käytämme myös yhtiön omaa taksisovellusta ja Kela-kyytejä varten on omansa, listaa Inter Taksin taksivastaava Tomi Nykänen.

    Alle viikon käyttökokemuksista ei Nykäsen mielestä kannata vetää vielä suuria johtopäätöksiä.

    – Muutamia kimppakyytejä on tullut toistaiseksi. Tähtäämme työmatkaliikenteeseen eli esimerkiksi kuljetuksiin juna-asemalle. Myös tuleva viikonloppu ja ravintola-asiakkaat varmasti vilkastuttavat kysyntää.

    – Pikkujoulukauden jälkeen voidaan kunnolla arvioida sovelluksen suosiota, arvioi toimitusjohtaja Pekka Möttö.

    Lahdessa tavoitteena on myös, että sovelluksen kautta voisi ostaa joukkoliikenteen bussilippuja. Kyyti Groupin ja kaupungin neuvottelut uudesta myyntikanavasta ovat loppusuoralla.

    Pikkujoulukauden jälkeen voidaan kunnolla arvioida sovelluksen suosiota. Pekka Möttö Taksivastaava Tom Nykänen Inter Kuljetuksesta sanoo, että sovellus pääsee ensimmäiseen tositestiin Lahdessa viikonloppuna.Petri Niemi/Yle

    Liikenneyrittäjä Pekka Möttö tunnetaan Onnibus-yhtiön perustajana, mutta hän luopui yhtiön toiminnasta vuonna 2016.

    Nyt Möttö uskoo, että digitalisaatio muuttaa liikennemarkkinoita ja suomalaisten ratkaisut kiinnostavat myös maan rajojen ulkopuolella, vaikka pelikentällä on vastassa kansainvälisiä sovelluksia. Sveitsissä käyttöön otettavasta palvelusta Kyyti Group aikoo kertoa tarkemmin syyskuun lopussa.

    – Tarkoitus on kerätä lisää liikkumispalveluita kaupunkipyöristä yhteiskäyttöautoihin tähän sovellukseen asiakkaan ulottuville. Joukkoliikenteen täytyy kuitenkin olla keskiössä. Perusidea on helpottaa ihmisten elämistä ilman omaa autoa. Paljon työtä on kuitenkin vielä edessä.

    Opiskelijoiden tyhjä vatsa on tuttu asia eri puolilla Suomea – Ilmaista aamupalaa kokeillaan jo muutamassa opinahjossa

    Opiskelijoiden tyhjä vatsa on tuttu asia eri puolilla Suomea – Ilmaista aamupalaa kokeillaan jo muutamassa opinahjossa


    – Opiskelijoita tulee pitkänkin matkan päästä. Ei ole aikaa, osaamista tai viitseliäisyyttä tehdä aamupalaa. Koulutuskeskus Salpauksen rehtori Päivi Saarelaisen mukaan tästä syystä heidän oppilaitoksessaan aloitettiin ilmaispuurokokeilu...

    – Opiskelijoita tulee pitkänkin matkan päästä. Ei ole aikaa, osaamista tai viitseliäisyyttä tehdä aamupalaa.

    Koulutuskeskus Salpauksen rehtori Päivi Saarelaisen mukaan tästä syystä heidän oppilaitoksessaan aloitettiin ilmaispuurokokeilu viime kevättalvella.

    Sama havainto oli tehty pohjoisessa. Lapin koulutuskeskuksessa REDUssa havahduttiin opiskelijoiden terveyskyselyn tuloksiin maaliskuussa. Sen mukaan yli puolet opiskelijoista jättää aamupalan syömättä.

    Marjukka Talvitie / Yle

    Lapin koulutuskeskus testasi ensimmäisen kerran huhtikuussa ilmaisen aamupalan tarjoamista opiskelijoilleen osassa kampuksistaan. Kokeilu uusitaan syyskuun aikana ja se kattaa kaikki kampukset.

    – Saimme hyviä tuloksia, mutta mielestämme kattavuus ei ollut riitävä kokeilun tuloksissa. Meillä oli suuri määrä opiskelijoita työssäoppimisessa, kertoo Lapin koulutuskeskuksen rehtori Taisto Arkko.

    Syksyllä opiskelijoita on opinahjossaan läsnä kevättä enemmän.

    Arkko kertoo, että tuloksia tarkastellaan heti kokeilun loputtua. Sen jälkeen päätetään jatkuuko maksuton aamupalatarjoilu.

    Lahdessa kokeillaan toistaiseksi

    Myös Lahdessa puurokokeilu sai keväästä jatkoa, mutta siellä päättymisajankohtaa ei ole vielä päätetty.

    – Olemme nyt seuranneet puuromääriä ja kysymme opiskelijoilta palautetta, Päivi Saarelainen sanoo.

    Saarelaisen mukaan tähän asti saatu palaute on ollut positiivista.

    Ilmaisen aamiaisen tarjoaminen on katsottu kummassakin opinahjossa kannattavaksi. Lapin koulutuskeskuksessa rahat voidaan siirtää lounasvaroista, kun lähes kaikki opiskelijat eivät sitäkään syö.

    Lahdessa taas on katsottu hiutalepuuro niin halvaksi, että sen positiivinen vaikutus opiskelijan vireystilaan kääntää mittarin plussan puolelle.

    Likainen muovijäte joudutaan yleensä polttamaan – Lahdessa etsitään ratkaisua: uusi tutkimuslinjasto pesee, murskaa ja sulattaa roskat uusiokäyttöön

    Likainen muovijäte joudutaan yleensä polttamaan – Lahdessa etsitään ratkaisua: uusi tutkimuslinjasto pesee, murskaa ja sulattaa roskat uusiokäyttöön


    Tästä on kyseLikaisten muovijätteiden uusiokäytön lisäämiseen etsitään ratkaisua Lahdessa.Kierrätyksen kehittämiseksi Lahden ammattikorkeakoulu ja Muovipoli Oy rakentavat tutkimuslinjaston.Linjastolla muovit pestään ja ne voidaan murskata...

    Tästä on kyseLikaisten muovijätteiden uusiokäytön lisäämiseen etsitään ratkaisua Lahdessa.Kierrätyksen kehittämiseksi Lahden ammattikorkeakoulu ja Muovipoli Oy rakentavat tutkimuslinjaston.Linjastolla muovit pestään ja ne voidaan murskata sekä sulattaa muovirakeiksi, joka on raaka-ainetta uusille tuotteille.

    Lahdessa etsitään uusia tapoja saada muovijätettä uusiokäyttöön. Lahden ammattikorkeakoulu ja Muovipoli Oy rakentavat likaisille muoveille kierrätyslinjaston, jolla ne myös pestään. Lisäksi niistä voidaan tehdä uusiokäyttökelpoisia muovirakeita murskaamalla ja sulattamalla.

    Nykyisin likainen muovijäte menee usein poltettavaksi. Linjastolla kerätään tietoa siitä, miten likaantuneen muovin keräämistä ja uusiokäyttöä voitaisiin edistää.

    Tutkimuslinjastolla muovit pestään kahdessa altaassa pelkällä vedellä.

    – Tällä hetkellä tutkimuskäyttöön soveltuvaa pesulaitteistoa ei ole ollut. Tekniikka on olemassa, mutta se on isossa, teollisessa mittakaavassa, kertoo projektipäällikkö Maarit Virtanen Lahden ammattikorkeakoulusta.

    Makkarapaketti huuhteluun

    Linjastolle tuodaan muun muassa maataloudessa syntyvää likaista muovia, kuten kanistereita, säkkejä ja paalimuovia. Myös kotitalousjätettä kerätään testattavaksi.

    Virtasen mukaan yksi kiinnostuksen kohde ovat monikerroskalvot, joita menee tällä hetkellä poltettavaksi. Niitä on esimerkiksi makkarapakkauksissa.

    – Niissä on monta eri muovilaatua päällekkäin, jotta pakkaukselle on saatu tietyt ominaisuudet. Se on säilyvyyden kannalta hyvä, mutta kierrätyksen kannalta hankalaa, projektipäällikkö selittää.

    Tutkimuslinjasto pyritään saamaan käyttöön keväällä 2019.

    Kemppi Oy lakkautti tehtaansa Intiassa – hitsauslaitteita valmistetaan Lahdessa nyt aiempaa enemmän

    Kemppi Oy lakkautti tehtaansa Intiassa – hitsauslaitteita valmistetaan Lahdessa nyt aiempaa enemmän


    Hitsauslaitteita valmistetaan nyt Lahdessa aiempaa enemmän. Kemppi Oy sulkee tällä viikolla Intian-tehtaansa, mikä tarkoittaa edullisempien hitsauslaitteiden valmistuksen siirtymistä yhtiön pääpaikalle Lahteen. Näitä laitteita myydään muun...

    Hitsauslaitteita valmistetaan nyt Lahdessa aiempaa enemmän.

    Kemppi Oy sulkee tällä viikolla Intian-tehtaansa, mikä tarkoittaa edullisempien hitsauslaitteiden valmistuksen siirtymistä yhtiön pääpaikalle Lahteen. Näitä laitteita myydään muun muassa Aasiaan, Lähi-itään, Australiaan, Venäjälle ja Afrikkaan.

    Lahdessa valmistetaan kaikkiaan 100 000 hitsauslaitetta vuodessa.

    – Nyt Intian Chennaista siirtynyt tuotanto on myytävien laitteiden arvosta viiden prosentin luokkaa, arvioi tuotanto- ja logistiikkajohtaja Mika Kuusela.

    Kesäkuun lopussa tapahtunut tuotannon siirto tuo Kempille puolenkymmentä uutta työntekijää ja alihankkijoille jopa kolmekymmentä. Kemppi työllistää maailmanlaajuisesti yli 600 ihmistä, joista Lahdessa työskentelee noin 400.

    Vuonna 1949 perustetulla Kempillä on yli 110 miljoonan euron liikevaihto.