Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Tätä on sairaanhoitajakoulutus kehnoimmillaan: niukkaa lääkeoppia, puutteellista ohjausta harjoittelussa ja vajavainen kaksoistutkinto

    Tätä on sairaanhoitajakoulutus kehnoimmillaan: niukkaa lääkeoppia, puutteellista ohjausta harjoittelussa ja vajavainen kaksoistutkinto


    Tästä on kyseSairaanhoitajaopintojen sisällöissä on ammattikorkeakoulukohtaisia eroavaisuuksia.Arvostelijoiden mielestä kaksoistutkintoihin kuuluvat sairaanhoitajaopinnot ovat liian suppeat.Kliinisessä harjoittelussa opiskelijaohjauksen taso...

    Tästä on kyseSairaanhoitajaopintojen sisällöissä on ammattikorkeakoulukohtaisia eroavaisuuksia.Arvostelijoiden mielestä kaksoistutkintoihin kuuluvat sairaanhoitajaopinnot ovat liian suppeat.Kliinisessä harjoittelussa opiskelijaohjauksen taso vaihtelee.

    Moni terveysalan asiantuntija kaipaa sairaanhoitajakoulutukseen ryhtiä. Opetus ei saisi määrittyä liikaa ammattikorkeakoulujen sisäisistä linjauksista, yksittäisten opettajien mieltymyksistä tai hoitolaitosten resursseista harjoittelun järjestämisessä. Yhtenäisiä standardeja sairaanhoitajaosaamisen vähimmäisvaatimuksista toivotaan – silloin tiedettäisiin nykyistä paremmin, mitä vastavalmistunut osaa, eikä opetusvastuuta vieritettäisi niin paljon hoitolaitoksille.

    Sairaanhoitajaopetuksen suurimmaksi ongelmaksi näyttää nousevan kaksoistutkinnon ohuus. Kun opiskellaan kätilöksi, ensihoitajaksi tai terveydenhoitajaksi, samalla tulee sairaanhoitajan pätevyys. Kritiikin mukaan liian ohuilla eväillä verrattuna pelkkään sairaanhoitajan tutkintoon, jonka laajuus on 210 opintopistettä. On nimittäin mahdollista, että esimerkiksi terveydenhoitaja ei työskentelekään terveydenhoitajana vaan sairaanhoitajana. Silloin osaamisen varmistaminen jää pitkälti hoitolaitoksen vastuulle.

    Kaksoistutkintoon liittyvät asiat on huomattu sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyssä.

    – Ensihoitajien, kätilöiden ja terveydenhoitajien tutkintojen osalta on Suomessa aika ajoin mietitty, että pitäisikö niiden olla ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Nykyisellä tutkintorakenteella sairaanhoitajaopintojen tuottamaa osaamista on vahvistettava, toteaa Tehyn tutkimuspäällikkö Juha Kurtti.

    Sairaanhoidon koulutuksen laajuudesta ja tasosta on oltu Suomessa huolissaan aika ajoin. Viimeksi pari vuotta sitten kansallisessa hankkeessa sorvattiin koulutuksen vähimmäislaajuudet. Kurtin mukaan tilanne ei kuitenkaan riittävästi selkeytynyt.

    – Sairaanhoitajakoulutuksen osaamisvaatimukset on kirjattu kaikkien oppilaitosten opetussuunnitelmiin. Siitä huolimatta toteutustavat ja saavutettu osaaminen vaihtelevat ammattikorkeakouluissa. Asiaa ei ole taidettu edes tutkia vielä. Ammattikorkeakouluilla on vahva autonomia päättää asioistaan. Oppilaitos x toteuttaa opintoja eri lailla kuin oppilaitos y, sanoo Kurtti.

    Myös professorin mielestä kaksoistutkinto on tarkoitukseensa nähden suppea. Hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi Turun yliopistosta väläyttää ajatuksen yliopistotasoisesta koulutuksesta kätilöille, anestesiahoitajille ja terveydenhoitajille.

    – Ruotsissa kätilöt opiskelevat yliopistossa, mikä on kansainvälisestikin tavallisin ratkaisu. Mielestäni se on luontevaa, koska samassa paikassa oppia saavat myös lääkärit ja gynekologit. Mutta en tällä todellakaan tarkoita sitä, että ammattikorkeakoulut olisivat huonoja!

    Professoria harmittaa, ettei entisenlaisia erikoissairaanhoitajia enää ole.

    – Esimerkiksi psykiatrisia tai anestesiasairaanhoitajia ei ole ollut enää pitkään aikaan. Minusta se on hoitoalan ammattien aliarviointia. Nyt tarkempi perehdytys on jätetty hoito-organisaatioiden vastuulle.

    Sairaanhoitajaliitossa surraan samaa asiaa. Liiton puheenjohtaja Nina Hahtela on kirjoittanut Sairaanhoitaja-lehdessä, että useissa maissa sairaanhoitajat ovat arvostettu ammattiryhmä niin muiden ammattilaisten kuin väestön silmissä.

    – Näille maille on tyypillistä erikoissairaanhoitajakoulutus. Sairaanhoitajilla on mahdollisuus hankkia syväosaamista omalta erikoisalaltaan. Meillä Suomessa syväosaamisen tuottaminen on tällä hetkellä sysätty pitkälti työnantajille, mikä tarkoittaa pitkiä perehdytysaikoja.

    Sairaanhoitajan pätevyyden antavia amk-tutkintojaKätilö 270 opintopistettäEnsihoitaja 240 opintopistettäTerveydenhoitaja 240 opintopistettäSairaanhoitaja 210 opintopistettäPääkaupunkiseudun sote-ammattikorkeakouluille kiitosta

    Kysytäänpä kokemuksia sairaanhoitajakoulutuksen tuloksista erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta. Ainakin eteläsuomalaisesta näkökulmasta tilanne vaikuttaa varsin hyvältä. Hoitolaitoksilla on kokemuksia niin työelämään saapuvista sairaanhoitajista kuin alan opiskelijoista harjoittelijoina.

    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin hallintoylihoitaja Kaarina Torpan mukaan ei pidäkään lähteä siitä ajatuksesta, että sairaanhoitajan pitäisi olla "valmis" oppilaitoksesta valmistuttuaan ja työelämään tullessaan.

    – Hyvät perustaidot on toki valmistuneella oltava, mutta yksityiskohtainen jatkokoulutus jatkuu sairaalassa. Esimerkiksi teho-osastolla työskentely on tarkoin profiloitunutta osaamista, johon on annettava omanlaisensa tarkka perehdytys. Kukaan valmistunut ei voi osata koko sairaanhoitosektoria.

    Perusterveydenhuollosta kuuluu samaa viestiä. Erityisesti pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen koulutusosaamiselle sataa kiitosta Helsingin kaupungilta. Koulutusta antavat Metropolia, Laurea, Diak ja ruotsinkielinen Arcada.

    – Opetus on korkeatasoista ja hyvin profiloitua. Myös näistä oppilaitoksista valmistuneet kaksoistutkinnon suorittaneet kätilöt ovat pärjänneet sairaanhoitajan työssä oikein hyvin. Pääkaupunkiseudun sote-ammattikorkeakoulut kuulevat hyvin työelämän toiveita, toteaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen.

    Sekä HUSista että Helsingin kaupungilta todetaan, että vielä muutama vuosi sitten valmistuneiden sairaanhoitajien osaamisessa oli nykyistä enemmän kirjavuutta. Ryhtiä ovat tuoneet EU-direktiivit ja valtakunnalliset linjaukset, vaikka esimerkiksi Tehyn mielestä ammattikorkeakoulut eivät niitä opetuksessa yhtenäisesti noudatakaan.

    – Mielestäni osaaminen on kyllä parantunut, sanoo HUSin hallintoylihoitaja Kaarina Torppa.

    Työpaikan kannustavalla otteella, hyvällä eettisellä ilmapiirillä ja laadukkaalla johtamisella on positiivinen vaikutus sairaanhoitajan kompetenssiin työhönsä. Helena Leino-Kilpi

    Vielä takavuosina amk-opetuksessa saattoi olla kummallisiakin ratkaisuja kliinisessä harjoittelussa. Yksi tapaus on Joensuusta vuodelta 2013, jolloin vanhuslääketieteen kurssilaiset vietiin heidän yllätyksekseen tutustumaan paikallismediaan.

    – Tämä 10 opintopisteen gerontologisen hoitotyön harjoittelu suoritettiin näkemättä yhtäkään vanhusta. Mitään harjoitteluakaan ei ollut. Opiskelijat tekivät silloin opintokäynnin Pohjois-Karjalaan kirjapainoon ja Ylen maakuntatoimitukseen. Eiväthän ne liity asiaan mitenkään, ihmettelee nyt haastateltu Karelia-ammattikorkeakoulun entinen terveyden edistämisen yliopettaja Pirkko Laukkanen.

    Reissailu herätti tuolloin kummastusta myös opiskelijoissa, mikä käy ilmi Ylen haltuunsa saamasta opiskelijaraportista.

    Opetusministeriön Ylelle antamassa sähköpostivastauksessa todetaan, että ammattikorkeakoulujen tulisi vastata sairaanhoitajakoulutuksen laadusta ja kehittämisestä lain nojalla.

    – Laki edellyttää ammattikorkeakoulun laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja ammattikorkeakoulun on osallistuttava lain nojalla ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä säännölliseen arviointiin, jonka tulokset ovat julkisia. Näitä arviointeja tekee Suomessa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on teettänyt koulutusalakohtaisia arviointeja.

    Laadun arviointityö ei ministeriön mukaan rajoitu korkeakouluissa pelkästään lain edellyttämään arviointiin vaan useimmat korkeakoulut ovat hankkineet esimerkiksi erilaisia alakohtaisia arviointeja tai sertifikaatteja.

    Ministeriön sähköpostivastaukset on annettu korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä lukiokoulutuksen osaston nimissä.

    Lääkkeisiin liittyvät työtehtävät herättävät usein epävarmuutta vastavalmistuneissa sairaanhoitajissa.Emilia Malin / YleLääkeosaamisessa ja potilaan kääntämisessä petrattavaa

    Turun yliopistossa on meneillään tutkimus, jossa selvitetään sairaanhoitajien kompetenssia työhönsä. Kompetenssia arvioi sairaanhoitaja itse, hänen opettajansa sekä esimies organisaatiosta.

    Arvioitavana ovat olleet muun muassa rokottaminen, lääkehoito ja potilaan havainnoiminen.

    Hyvänä on arvioitu sairaanhoitajan tekemä potilaan hyvinvoinnin tarkkailu sekä potilaasta tehtävät johtopäätökset. Kohtuullisen hyvin on sujunut potilaan itsehoitokeinojen tukeminen eli muun muassa eettiset asiat ja henkinen tukeminen. Sen sijaan kehitettävää on huomattu olevan lääkehoidon tasossa ja sen yksityiskohdissa. Myös potilaan syöttämisessä ja kääntämisessä on ollut haasteita.

    Professori Helena Leino-Kilpi korostaa, että tutkimustulokset sairaanhoitajakoulutuksesta kertovat paljon positiivisista asioista. Hänen mielestään negatiiviset sävyt saavat helposti liian suuren roolin keskustelussa.

    – Työpaikan kannustavalla otteella, hyvällä eettisellä ilmapiirillä ja laadukkaalla johtamisella on tutkitusti ollut positiivinen vaikutus sairaanhoitajan kompetenssiin työhönsä.

    Sairaanhoitajaopetuksen laatua pyritään parantamaan meneillään olevassa valtakunnallisessa hankkeessa. Ismo Pekkarinen / AOPHarjoittelun ohjauksessa kirjavuutta

    Yksi sairaanhoitajakoulutuksen koetinkivistä on opiskelijoiden hoitolaitoksissa suorittama harjoittelu. Silloin kytkös omaan ammattikorkeakouluun voi höllentyä liikaakin. Myös hoitolaitoksissa saatavan ohjauksen taso voi hoitotieteen professori Helena Leino-Kilven mukaan vaihdella.

    – Opettajat eivät tule enää sairaalaan opiskelijan mukaan. Mielestäni ammattikorkeakoulut kyllä pesevät käsiään opiskelijoiden käytännön ohjauksessa. Joissakin hoitolaitoksissa voi käydä niin, ettei aikaa opastukselle ole riittävästi.

    Tehystä kerrotaan, että järjestöön kantautuu aika ajoin tietoja kliinisen harjoittelun epäkohdista. Mistään laajasta ilmiöstä ei kuitenkaan ole Tehyn arvion mukaan kyse.

    – Saamiemme tietojen mukaan tokikaan aina harjoittelupaikat eivät ole vastanneet opintojen sisällöllisiä tavoitteita. Että tunnistamme kyllä sairaanhoitajaopiskelijoiden huolen. Enemmänkin ongelmana on ollut, että opiskelijat ovat saaneet oppilaitoksesta puutteellista teoriaopetusta mennessään kliiniseen harjoitteluun, sanoo tutkimuspäällikkö Juha Kurtti.

    Opiskelijat kertovat samoista asioista. Sairaanhoitajaliiton selvityksen mukaan kliinisiä taitoja opetetaan sairaanhoitajaopiskelijoille liian vähän lähiopetuksena. Vuonna 2017 toteutettuun kyselyyn vastasi 651 opiskelijaa.

    – Puhtaasti ammattitaitoon liittyvissä opinnoissa, kuten anatomiassa, opiskelijat toivovat nykyistä enemmän lähiopetusta. Verkkokurssitus ei heidän mielestään riitä asioiden kunnolliseen omaksumiseen, kertoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

    Ohjaajille yhtenäinen koulutus?

    Epäkohtia on yritetty ratkoa harjoitteluun osallistuvilla kliinisillä opettajilla. He voivat olla joko hoito-organisaation rahoittamia tai ammattikorkeakoulun palkkalistoilla. Yhtenäistä linjaa ei kuitenkaan Suomessa tähänkään ole. Kliinisten opettajien lisäksi oppia harjoittelussa opiskelijoille antavat sairaanhoitajat. Sairaanhoitajaliitossa toivotaan, että sairaanhoitajat saisivat kunnollisen koulutuksen ohjaustehtäväänsä. Silloin ohjauksen taso paranisi ja yhdenmukaistuisi hoitolaitoksissa.

    Pelkästään HUSissa harjoittelee vuosittain 4 500 opiskelijaa maamme ammattikorkeakouluista. He ovat tulevia sairaanhoitajia, röntgenhoitajia, fysioterapeutteja ja bioanalyytikkoja.

    – Meillä HUSissa harjoittelijoilla on oma nimetty ohjaajansa. Jakson arvioinnissa on opettaja mukana. Pitää kyllä muistaa, että olemme erikoissairaala, jossa nämä asiat on hoidettava hyvin tarkasti, toteaa hallintoylihoitaja Kaarina Torppa.

    Erikoissairaanhoitajia ei ole enää koulutettu sen jälkeen, kun ammattikorkeakoulut luotiin.Emilia Malin / Yle

    Vaikka vastavalmistuneet sairaanhoitajat kokisivatkin saaneensa puutteellista opetusta, oikeusoppinut muistuttaa heidän oikeusturvastaan. Kun Valvira myöntää ammatinharjoittamisoikeuden sairaanhoitajalle, on asia muodollisesti kunnossa.

    – Tähän laillistamismenettelyyn pitää voida luottaa. Tässä pitää ottaa huomioon myös tutkinnon suorittaneiden oikeusturva. Heillä on oikeus harjoittaa ammattiaan luottaen pätevyyden asianmukaiseen arviointiin, ilman riskiä tulla epäillyksi ”valehoitajaksi”, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

    Sairaanhoitajaopetuksen laatua pyritään parantamaan meneillään olevassa valtakunnallisessa hankkeessa. Siinä on mukana Suomen 21 sairaanhoitajakoulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua. Vuoteen 2020 ulottuvassa Yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen -hankkeessa halutaan varmistaa, että sairaanhoitajan työssä edellytettävä osaaminen on tulevaisuudessa riittävää.

    – Tässä hankkeessa kehitetään esimerkiksi valtakunnallista loppukoetta yhtenäisen osaamisen varmistamiseksi, kertoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

    Lue lisää:

    Ylempien amk-tutkintojen plagiointisoppa sakenee – nyt jo 26 selvityspyyntöä epäilyttävistä opinnäytetöistä

    Opetusministeri rajusti leikatun ammattiopetuksen puutteista: "Peruskoulun päättäneet 16-vuotiaat eivät ole vielä valmiita itsenäiseen opiskeluun"

    SuPerin puheenjohtaja hätkähti lähihoitajien toistuvia reissuja suihkulähteelle Lahdessa – oikeusprofessori ehdottaa ulkopuolista selvitystä opetuksen tasosta

    Vierumäen joukkohaudan siirtoluvasta valitus – vainajien siirtotöihin päästäneen aikaisintaan keväällä 2020

    Vierumäen joukkohaudan siirtoluvasta valitus – vainajien siirtotöihin päästäneen aikaisintaan keväällä 2020


    Vierumäen joukkohaudan siirtotöitä ei päästäne aloittamaan ainakaan tänä vuonna. Itä-Suomen aluehallintoviraston loppuvuodesta antamasta siirtoluvasta on tehty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeussihteeri Jussi-Pekka Lajusen...

    Vierumäen joukkohaudan siirtotöitä ei päästäne aloittamaan ainakaan tänä vuonna. Itä-Suomen aluehallintoviraston loppuvuodesta antamasta siirtoluvasta on tehty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeussihteeri Jussi-Pekka Lajusen mukaan valituksen käsittelyssä voi kestää jopa vuosi.

    Valittaja Jarmo Laitisen sukulaisia on mahdollisesti haudattu Vierumäen joukkohautaan. Hänen isoäitinsä isän kaksi veljeä on valitusasiakirjan mukaan osallistunut punaisten puolella Lahden seudulla vallankumoustapahtumiin, ja heidän hautapaikkansa on tuntematon.

    Siirtotöitä ei voida aloittaa ennen kuin valitus on käsitelty ja siirtolupa siten lainvoimainen. Siirtoluvan hakijat, Versowood Oy ja Heinolan kaupunki jatkavat kuitenkin siirtoprojektin suunnittelua ja etsivät parhaillaan yhteistyökumppania museoalalta.

    – Tällä hetkellä keräämme ohjausryhmää suunnittelemaan siirtotöiden toteutusta. Suunnittelutöitä voimme jatkaa, mutta se on selvä, ettemme ainakaan tulevalla maastokaudella pääse toteutukseen, mikäli hallinto-oikeus ottaa valituksen käsittelyynsä, kaupunginarkkitehti Harri Kuivalainen Heinolan kaupungilta kertoo.

    Lue myös:

    Aluehallintovirasto teki harvinaisen päätöksen: Keskellä teollisuusaluetta sijaitseva sisällissodan aikainen joukkohauta voidaan siirtää muualle.

    Nuoren miehen yliajajaa epäillään edelleen murhasta – tapaus siirtyy syyteharkintaan

    Nuoren miehen yliajajaa epäillään edelleen murhasta – tapaus siirtyy syyteharkintaan


    Lahden Kiveriössä syksyllä tapahtunut nuoren miehen yliajo on edennyt syyteharkintaan. Miehen päälle ajettiin autolla, ja kuljettajaa epäillään murhasta. Kahden henkilön osalta syyteharkinnassa punnitaan, ovatko he jättäneet hälyttämättä...

    Lahden Kiveriössä syksyllä tapahtunut nuoren miehen yliajo on edennyt syyteharkintaan. Miehen päälle ajettiin autolla, ja kuljettajaa epäillään murhasta.

    Kahden henkilön osalta syyteharkinnassa punnitaan, ovatko he jättäneet hälyttämättä apua. Toista poliisi epäilee pelastustoimen laiminlyönnistä ja rikoksentekijän suojelemista, toista pelkästään pelastustoimen laiminlyönnistä.

    Poliisi kertoi tutkinnan vielä ollessa kesken, että kuljettaja kiisti ajaneensa miehen päälle tarkoituksella.

    Keskustelu on suljettu. Rikosuutisia ei pääsääntöisesti avata keskustelulle.

    Ylempien amk-tutkintojen plagiointisoppa sakenee – nyt jo 26 selvityspyyntöä epäilyttävistä opinnäytetöistä

    Ylempien amk-tutkintojen plagiointisoppa sakenee – nyt jo 26 selvityspyyntöä epäilyttävistä opinnäytetöistä


    Tästä on kyseYlempien amk-tutkintojen opinnäytteistä on tehty viime aikoina runsaasti plagiointi-ilmoituksia.Yksi plagiointitapaus on jo edennyt korkeimpaan hallinto-oikeuteen.Osassa opinnäytteitä on suoraan toisilta kopioituja tutkimustuloksia...

    Tästä on kyseYlempien amk-tutkintojen opinnäytteistä on tehty viime aikoina runsaasti plagiointi-ilmoituksia.Yksi plagiointitapaus on jo edennyt korkeimpaan hallinto-oikeuteen.Osassa opinnäytteitä on suoraan toisilta kopioituja tutkimustuloksia vailla lähdeviitteitä.

    Erityisesti ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin liittyvät opinnäytetyöt ja niiden laatuongelmat ovat nousseet viime aikoina valokeilaan. Entinen amk-yliopettaja, tohtori Erja Moore on tehnyt jo 26 selvityspyyntöä plagiointiepäilyistään ammattikorkeakouluille ympäri Suomen. Viimeisimmät pyynnöt hän on laatinut loppuvuodesta.

    Opinnäytetöiden plagiointien yleisyydestä on vaikea saada tietoa, sillä ammattikorkeakoulut selvittävät tapauksia pitkälti itsenäisesti, tosin tavallisimmin tutkimustieteellisen neuvottelukunnan TENKin ohjeistuksella. Neuvottelukunnasta kerrotaan, että tapauksia tulee heidän tietoonsa harvakseltaan, mutta nyt Mooren selvityspyyntöjen kautta selvitystyön määrä on lisääntynyt rajusti.

    Sanomalehti Karjalainen kysyi plagiointien yleisyydestä oppilaitoksilta itseltään. Lehti sai toukokuussa vastauksen 36 korkeakoululta, jotka itse arvioivat plagiointien olevan harvinaisia.

    Moore on ollut aiemminkin julkisuudessa plagiointien paljastajana, kun hän löysi Karelia-ammattikorkeakoulun hyväksymiä osin kopioituja opinnäytetöitä. Kolme kyseisessä plagiointijupakassa epäiltyä tutkinnon suorittajaa toimii opettajana ammattioppilaitoksessa. He olivat suorittamassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, mikä tiesi roimaa palkankorotusta, kertoi Yle marraskuussa.

    – Minusta on kummallista, että opinnäytetöitä on kirjoitettu, ohjattu ja hyväksytty niin leväperäisesti, toteaa Moore.

    Moore ei ole yksin: hän ja toinen entinen amk-yliopettaja, tohtori Pirkko Laukkanen ovat olleet vuosien aikana aktiivisesti yhteydessä esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöön niin opinnäytetöiden epäillyistä plagioinneista kuin sairaanhoitajaopetuksen tasosta maamme ammattikorkeakouluissa. He ovat tyytymättömiä siihen, että ministeriöstä ei ole tullut kunnon vastausta heidän kysymyksiinsä.

    Kirjoittamisen taidot puuttuvat, eikä lähdeviittauksista aina ymmärretä tarpeeksi. Erja Moore

    Yle sai ministeriöstä vastauksia tähän juttuun sähköpostilla useamman päivän yrityksen jälkeen.

    – Plagiointi ja muut vilpilliset ja vastuuttomat menettelyt ovat aina tuomittavia niin tutkimuksessa kuin opiskelussakin. Ei ole kuitenkaan tutkittua tietoa tai tilastoja siitä, että korkeakouluopiskelijoiden tekemät plagioinnit olisivat Suomessa lisääntyneet, todetaan sähköpostissa.

    Ministeriön vastaukset on annettu korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä lukiokoulutuksen osaston nimissä.

    Yhteiskuntatieteiden tohtori Erja Moore työskenteli Kareliassa tutkimus- ja menetelmäopintojen yliopettajana ja filosofian tohtori Pirkko Laukkanen terveyden edistämisen yliopettajana. Molemmat irtisanottiin ammattikorkeakoulun yt-neuvotteluissa vuonna 2014. Irtisanomiset etenivät käräjäoikeuteen, mutta lopputuloksena oli salainen sopimus työnantajan kanssa.

    Moore ja Laukkanen sanovat nyt Ylelle, että eivät ole nostaneet asioitaan katkeruuksissaan. He sanovat olevansa aidosti huolissaan sairaanhoitajaopetuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöiden laadusta Suomessa.

    – Lopulta kyse on ammattikorkeakouluista valmistuneiden ammattitaidosta ja esimerkiksi sairaanhoitajien osalta potilasturvallisuudesta, huomauttaa Laukkanen.

    Erja Moore on lähestynyt viimeksi 31.12.2018 opetus- ja kulttuuriministeriötä. Hän vetoaa blogissaankin julkaisemassaan kirjeessä opetusministeri Sanni Grahn-Laasoseen (kok.), että suomalaisissa korkeakouluissa esiintyvä plagiointi otettaisiin lopultakin vakavasti.

    – Aika tylysti minuun on suhtauduttu näinä vuosina, kokee Moore.

    Pomotason opinnäyte katosi yllättäen Lahdessa

    Erja Mooren nyt tekemät 26 selvityspyyntöä opinnäytetöistä koskevat ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, useita koulutusaloja sekä useita ammattikorkeakouluja ympäri Suomen. Yksi Mooren kaivama ihmeellisyys liittyy Lahden ammattikorkeakoulussa vuonna 2011 tehtyyn opinnäytetyöhön.

    – Koko opinnäytetyötä ei löydy mistään. Sen on suorittanut julkisella sektorilla johtavassa asemassa työskentelevä henkilö, sanoo Moore.

    Lahden ammattikorkeakoulusta vahvistetaan asia.

    – Tapaus on kyllä meillä selvityksen alla. Olemme saaneet ohjeistuksen selvittämiseen tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta (TENK). Tässä vaiheessa asiaa on vaikea kommentoida, sanoo rehtori Turo Kilpeläinen.

    TENK on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä ja edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta.

    TENKin pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof vaikuttaa väsähtäneeltä isoon nippuun selvityspyyntöjä. Joensuulaiselle Karelia-ammattikorkeakoululle hän antaa kiitosta siitä, että oppilaitos on avoimesti informoinut plagioinneista ja puuttunut asiaan.

    – Mielestäni Mooren tekemät plagiointipaljastukset eivät kuuluisi julkisuuteen. Jos opinnäytetöiden ohjauksessa on puutteita, pitää ohjausta oppilaitoksessa kehittää. Nämä selvityspyynnöt kuormittavat valtavasti ammattikorkeakouluja ja meitä.

    Karelia-amk:n opinnäytetöistä on löytynyt useampia plagiaatteja.Jouki Väinämö / Yle

    Opetusministeriön Ylelle lähettämässä sähköpostissa korostetaan katsetta tulevaan.

    – Nyt esille tulleet epäilyt kohdistuvat jo hyväksyttyihin yamk-opinnäytetöihin. Katse on kuitenkin jo kohdistettu eteenpäin kehittämistoimenpiteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on panostanut yhdessä tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENKin kanssa konkreettisiin toimiin tutkimusetiikan käytäntöjen omaksumiseksi korkeakouluissa.

    Sähköpostissa kerrotaan, että opetusministeriö on muun muassa rahoittanut tutkimusetiikan tukihenkilöverkoston koulutuksen sekä parhaillaan käynnissä olevan, korkeakouluille suunnatun, tiedevilpin yleisyyttä selvittävän barometrikyselyn. Opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen ja tutkimuksesta vastaavien vararehtoreiden kanssa ottaa tutkimuseettiset käytännöt ja opinnäytetöidenohjauksen esille vielä kevään aikana.

    "Vailla lukiopohjaa ja tajua lähdeviitteistä"

    Mikä sitten Erja Mooren syynäämissä opinnäytteissä on ollut vialla? Niissä kun ainakin osassa on kiistatta ollut vakaviakin puutteita. Mooren mukaan heikoimmat suoritukset amk-opinnäytetöissä koskevat erityisesti jatkotutkintoja, joissa opiskelijat ovat aikuisia ja ilman lukiopohjaa.

    – Kirjoittamisen taidot puuttuvat, eikä lähdeviittauksista aina ymmärretä tarpeeksi. Näissä tapauksissa plagioitua tekstiä voi olla paljonkin. Toisen omaa tekstiä ja jopa tutkimustuloksia on otettu omiin nimiin.

    Jos opinnäytteissä on loukattu hyvää tieteellistä käytäntöä, asiaa voidaan selvittää koulun sisällä niin sanotulla HTK-prosessilla, josta tutkimustieteellinen neuvottelukunta TENK kertoo nettisivullaan. Karelia-ammattikorkeakoulun osalta plagiaatit ovat viimeisimmän kohun myötä johtaneet yhden opinnäytetyön arvosanan pudottamiseen alimmalle mahdolliselle tasolle, tiedotti oppilaitos marraskuussa. Oppilaitoksen apuna selvittelyissä ovat olleet muut ammattikorkeakoulut sekä TENK ohjeistajana.

    Lisäksi yksi Kareliassa suoritettu ylempi insinööritutkinto ollaan perumassa. Ammattikorkeakoulu on hakenut tutkinnon purkua korkeimmasta hallinto-oikeudesta loppututkinnolla, jonka se on myöntänyt 31.5.2018. Asia on tullut KHO:ssa vireille marraskuussa.

    – Erja Moorella on oikeus tehdä selvityspyyntöjä, mutta hän tekee niitä mielestäni henkilökohtaisista syistä. Tällä en tarkoita sitä, etteikö Moore olisi ollut oikeassa näissä plagiointiasioissa, muotoilee rehtori Petri Raivo.

    Yksi Karelian tilannetta tiiviisti seurannut ihminen on oppilaitoksessa itsekin yliopettajana aikanaan työskennellyt terveystieteiden tohtori ja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.). Hänen työtehtäviinsä kuului opinnäytetöiden ohjaus 1998–2001.

    Mäkisalo-Ropposen mielestä Suomen ammattikorkeakouluilla saattaa olla jo liian vahva autonomia, mikä heijastuu opinnäytetöiden löysään ohjaukseen ja toisaalta opetuksen laatuunkin.

    – Ammattikorkeakoulukohtaiset erot ovat valitettavan suuret.

    Lue myös:

    Ammattikorkeakoulun rehtori: Huono suomen kieli paljon isompi ongelma kuin plagiointi

    Ammattikorkeakoulun plagiointijupakka paisuu: yksi tutkinto perutaan, suurin osa epäillyistä on opettajia

    Viisi plagiaattia paljastui kerralla ammattikorkeakoulussa Joensuussa – löydöt aktiivisen kansalaisen ansiosta

    Pikkukunnan kiusaamisongelman taustalla ovat pienet piirit: ”Sysmän sisällä tälle asialle ei voi tehdä enää mitään”

    Pikkukunnan kiusaamisongelman taustalla ovat pienet piirit: ”Sysmän sisällä tälle asialle ei voi tehdä enää mitään”


    Tästä on kyseKoulukiusaaminen ravisuttaa Sysmää.Yleen yhteyttä ottaneet kuntalaiset kokevat, että koululaisia kohdellaan Yhtenäiskoulussa epäreilusti.THL:n kouluterveyskyselyn mukaan noin joka viides sysmäläinen 4. ja 5. luokkalainen koki...

    Tästä on kyseKoulukiusaaminen ravisuttaa Sysmää.Yleen yhteyttä ottaneet kuntalaiset kokevat, että koululaisia kohdellaan Yhtenäiskoulussa epäreilusti.THL:n kouluterveyskyselyn mukaan noin joka viides sysmäläinen 4. ja 5. luokkalainen koki tulleensa kiusatuksi ainakin kerran viikossa.

    Sysmän koulukiusaamisongelmat liittyvät kunnan pieniin piireihin ja valta-asetelmiin. Näin ajattelevat useat Yleen yhteyttä ottaneet sysmäläiset.

    Ylen MOT:n tiistaina julkaisema juttu Sysmän koulukiusaamisesta sai vanhemmat ja oppilaat kirjoittamaan kokemuksistaan Ylelle. Moni tulkitsi Sysmän Yhtenäiskoulun ja lukion vt. rehtorin Tuula Vuorisen lausunnot artikkelissa kiusaamista vähätteleviksi.

    Suuttumusta aiheutti etenkin Vuorisen kommentti, jossa hän kummasteli joidenkin oppilaiden tarvetta tuoda seksuaalista suuntautumistaan esiin.

    Lisäksi Yle pyysi Facebookin ja radion kautta sysmäläisiltä tietoja kiusaamistapauksista. Yhteydenottoja tuli toistakymmentä, joissa kaikissa toistuu oppilaiden epäoikeudenmukainen kohtelu, jonka taustalla ovat valta-asetelmat pienessä kunnassa.

    Kiusattujen suojelemiseksi julkaisemme kommentit nimettöminä.

    ”Poikani on joutunut kokemaan niin epäoikeudenmukaista käytöstä kuin vain voi.”

    ”Jakautuminen on suvut, bisnes, raha ja valta."

    ”Kiusaamista ei oteta tarpeeksi vakavasti ja syy vieritetään kiusatun harteille.”

    Sysmäläinen Ella Siltanen suorittaa lukionsa Lahdessa. Lauri Rautavuori / Yle

    Yksi kokemuksistaan kertonut on koko peruskoulunsa Sysmässä suorittanut Ella Siltanen. Noin 4 000 asukkaan kunnan pienet piirit tuntuivat peruskoululaisen arjessa.

    – Ainakin joidenkin opettajien suhtautumiseen vaikuttaa se, että he tuntevat vanhempia ja tietävät sisaruksia. Opettajilla on vaikeuksia puuttua kiusaamistilanteisiin.

    ”Minulla ei ole tietoa, että ketään olisi kohdeltu eriarvoisesti”

    Sysmän kunnanhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Mika Järvinen ei tunnista kuntalaisten viestiä lasten epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Hän näkee, että vastuu on koululla.

    – Mielestäni tätä asiaa pitäisi kysyä niiltä opettajilta. Minulla ei ole tietoa, että ketään olisi kohdeltu eriarvoisesti. Yleensä olen kuullut, jos (koulussa) on ollut jotain, mutta tällaisesta en ole kuullut.

    Yle tavoitti kaksi Yhtenäiskoulun opettajaa, joista kumpikaan ei suostunut puhumaan asiasta.

    Kunnanhallituksen puheenjohtaja tukee rehtori Vuorista.

    – Hän on hoitanut asioita ihan hyvin. Moitteettomasti, Järvinen sanoo.

    Tuula Vuorinen on myös kokoomuslainen ja Järvisen henkilökohtainen varajäsen Sysmän kunnanhallituksessa.

    Mika Järvinen.Enos Monga / Yle

    Valtakunnallista kiusaamisen vastaista työtä tekevän neuvontakeskus Valopilkun koordinaattori ja perustajajäsen Tina Holmberg-Kalenius uskoo, että pienen paikkakunnan piirit voivat hyvinkin vaikuttaa kouluympäristössä.

    – Sillä voi olla negatiivinen vaikutus. Tietyt ihmiset pitävät kiinni joko vallastaan tai käsityksestään, miten asioiden täytyy mennä.

    Pienen kunnan pienen koulun ilmapiirin voi kääntää myös voitoksi.

    – Jos koulussa on hyvä ja avoin ilmapiiri, siellä uskalletaan ottaa vaikeatkin aiheet puheeksi. Silloin pieni koulu voi olla mukava. Kaikki saavat ystäviä, ja koulussa toimitaan siltä pohjalta, että lapsilla on hyvä olla, Holmberg-Kalenius sanoo.

    Ulkopuolinen ratkomaan kiusaamista ja koulun ongelmia?

    THL:n vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan lähes 20 prosenttia sysmäläisistä neljäs- ja viidesluokkalaisista kertoi tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa.

    Myös Hartolassa tilanne on selvästi maan keskiarvoa huonompi, mutta eniten Päijät-Hämeessä kiusaamista on Sysmässä.

    Juha-Petri Koponen / Yle

    Sysmän kunnanhallituksen puheenjohtajan mielestä päätöksenteossa on otettu koululaisten hyvinvointi riittävästi huomioon ja kiusaamiseen puuttumiseen on satsattu.

    – Viimeisenä Yhtenäiskouluun saatiin täysipäiväinen koulukuraattori. Sillä lailla on yritetty panostaa, miten on voitu, Mika Järvinen sanoo.

    Sysmän hyvinvointivaliokunta käsittelee kiusaamista ja rehtori Vuorisen jatkoa virassaan kokouksessaan 22. tammikuuta.

    Sysmässä peruskoulunsa käynyt Ella Siltanen siirtyi ensimmäisten lukiokuukausiensa jälkeen Lahden Yhteiskouluun opiskelemaan.

    Ensimmäistä lukuvuottaan opiskeleva Siltanen löytää Sysmän kiusaamisongelmaan konkreettisen ratkaisun.

    – Sysmän sisällä tälle asialle ei voi tehdä enää mitään. Tähän pitäisi mielestäni tulla ulkopuolelta ihan uusi henkilö, jolla ei ole siteitä kuntaan. Kun kaikki tuntevat toisensa, on yhden tai muutaman ihmisen vaikea tehdä asialle mitään, koska heillä on oma asemansa siellä.

    Lue myös:

    Neea oli koulussa vuosikausia yksin, kunnes ei enää jaksanut ja vaihtoi koulua – Pitääkö koulussa olla kaikkien kaveri?

    ”Outoa, että 12-vuotiaat ilmoittavat olevansa homoja” – MOT soitti rehtoreille, joiden kouluissa on erityisen paljon kiusaamista

    Koulukiusaaja pitää voida siirtää toiseen kouluun, sanovat opettajat Ylen kyselyssä – rehtorien mielestä ongelma ei ratkea sillä

    Ylistettyä Kiva koulu -ohjelmaa käytetään jopa vahingollisella tavalla: ”Jättää aikamoisia traumoja kiusatulle”

    Näin edistyy Suomen suurin tietyömaa – porajumbot louhivat tunnelia kerrostalojen alla

    Näin edistyy Suomen suurin tietyömaa – porajumbot louhivat tunnelia kerrostalojen alla


    Tästä on kyseUusi Lahden eteläinen kehätie on tarkoitus avata liikenteelle vuoden 2020 lopulla.Urakassa rakennetaan esimerkiksi 13 kilometriä uutta valtatietä, josta noin kilometri kulkee Liipolan tunnelissa.Tunnelin rakennustyöt ovat...

    Tästä on kyseUusi Lahden eteläinen kehätie on tarkoitus avata liikenteelle vuoden 2020 lopulla.Urakassa rakennetaan esimerkiksi 13 kilometriä uutta valtatietä, josta noin kilometri kulkee Liipolan tunnelissa.Tunnelin rakennustyöt ovat puolivälissä, ja osa tunnelista louhitaan syvälle kallion uumeniin kerrostaloalueen ali.

    Suomen suurin käynnissä oleva väylähanke, Lahden eteläisen kehätien rakentaminen, työllistää tällä hetkellä noin 400 ihmistä ja kymmeniä työkoneita.

    Nykyinen valtatie 12 kulkee Lahden keskustan halki ja Hollolan kunnan tiiviisti rakennetun alueen läpi.

    Uusi reitti siirtää valtatieliikenteen pois keskustasta ja parantaa turvallisuutta. Uutta valtatietä rakennetaan noin 13 kilometriä. Myös Lahden eteläistä sisääntuloväylää parannetaan.

    – Koko kehätie saatiin työmaaksi viime vuoden aikana. Tänä vuonna siirretään suuria maamassoja ja tehdään paljon siltoja. Työntekijämäärä nousee noin 500:aan, projektijohtaja Janne Wikström Väylävirastosta arvioi.

    Porajumbot uurastavat kallion uumenissa

    Kehätieurakkaan kuuluu myös kilometrin pituisen Liipolan tunnelin louhiminen. Tunneli koostuu betonista tehdyistä ja kallioon louhittavista osuuksista.

    – Tehdään kaksi tunneliputkea eli kumpaankin kulkusuuntaan tulee oma 2+2 -kaistainen moottoritietunneli. Osa tunnelista kulkee kerrostaloalueen ali.

    Skanska Infra Oy:n porari Juha Turigin istuu tunnelilouhoksessa massiivisen työkoneen, 17 metriä pitkän porajumbon hytissä. Tunnelin päällä on 18 metriä graniittikalliota, jonka päällä on kerrostalo.

    Koneisiin on etukäteen syötetty ohjelmisto, jossa on tunnelilinjan koordinaatit, porauskaavio ja navigointipisteet. Näin poraus saadaan tarkasti haluttuun paikkaan.

    – Poraan 24 metrin tunnustelureikää. Työ vaatii rauhallista otetta ja tarkkuutta.

    Jos teillä tippuu esineitä seinältä ja menee rikki, ottakaa päivämäärä ja kellonaika ylös sekä valokuva. Raija Mäkelä

    Tunnustelureiästä selvitetään muun muassa kallion laatu. Myöhemmin kallioleikkaukseen porataan noin sata 5,5 metrin reikää, joihin panostetaan räjähteet.

    Yksi räjäytys voi irrottaa noin tuhat tonnia eli 50 kuorma-autollista kiveä. Tähän mennessä tunnelissa on räjäytetty noin 400 kertaa.

    – Kaivoskuorma-autot kuljettavat kiviainekset työmaateitä pitkin uuden kehätien rakennusaineeksi, sanoo Skanska Infran työmaapäällikkö Janne Lehtinen.

    Porajumbon poravasara tunkeutuu lahtelaiseen peruskallioon.Petri Niemi / YleMelu ja tärinä tuntuvat kerrostaloissa

    Liipolan tunnelissa työskentelee yhteensä neljä porajumboa. Urakka on noin puolivälissä: edessä on vielä noin 600 louhintaräjäytystä.

    Räjäytykset ovat tuntuneet työmaan päällisten kerrostaloasukkaiden elämässä.

    – Meillä on aika monta kerrostaloa, joiden ali linjausta tehdään. Kokemukset ovat hyvin talokohtaisia, mutta aina kun lähestytään taloa, melu lisääntyy pikkuhiljaa. Kun pääsemme talon takaseinälinjalle, eikä kalliomassa enää ole suoraan talon perustusten alla, ääni lähtee vaimenemaan, projektijohtaja Janne Wikström Väylävirastosta kertoo.

    Asukkaat kertovat, että räjäytysten ja porausten ääni säikäyttää asukkaita ja jotkut kotieläimet stressaantuvat.

    – Joku tämän tilanteen hyväksyy ja toiset eivät hyväksy. Olen asukkaille sanonut, että jos teillä tippuu esineitä seinältä ja menee rikki, ottakaa päivämäärä ja kellonaika ylös sekä valokuva. Jos niistä olisi vaikka jälkikäteen hyötyä, sanoo asukas ja talotoimikunnan jäsen Raija Mäkelä.

    Tunnelilinjaus kulkee kerrostaloalueen ali. Työpäivinä räjäytykset pyritään ajoittamaan klo 08-20 väliseen aikaan. Petri Niemi / Yle

    – Kyllähän yhteydenottoja tulee. Silloin ulkopuolinen tärinäasiantuntija käy tutkimassa epäilyt ja tekee raportin, että onko jotain sellaista vauriota, joka olisi tästä työstä johtuvaa, projektijohtaja Janne Wikström Väylävirastosta kertoo.

    Wikström ei tarkenna, mihin tuloksiin raportit ovat päätyneet, mutta sanoo kaikkien tärinäarvojen alittavan ohjearvot.

    – Seuraamme tärinöitä koko ajan. Joka aamun jälkeen katsomme heti annetut tärinäarvot ja että pysymme niiden rajoissa. Optimoidaan tämä louhinta näiden arvojen mukaan, työmaapäällikkö Janne Lehtinen Skanska Infra Oy:stä sanoo.

    Louhintaräjäytyksistä voi tilata itselleen kännykkään tekstiviesti-ilmoituksen, joka tulee 20 minuuttia ennen seuraavaa räjäytystä. Liipolan tunnelin etenemistä voi seurata myös netissä karttapalvelussa.

    Lahden eteläinen kehätie on tarkoitus avata liikenteelle ensi vuoden lopussa ja Kujalan eritasoliittymä tämän vuoden lopulla.

    Kuuntele Yle Areenasta liipolalaisten kokemuksia tunnelityömaan vaikutuksista heidän elämäänsä.

    Lue myös:

    Lahden ohitustie jyrää peruskallion läpi, mikä voi säikyttää koiria – tärinästä varoitetaan asukkaita tekstiviestein

    Yli puolet sote-alan työntekijöistä raportoi väkivallasta – Ensihoitaja:

    Yli puolet sote-alan työntekijöistä raportoi väkivallasta – Ensihoitaja: "Uhkailu on päivittäistä, kiinni käydään joka kuukausi"


    Kun joensuulainen ensihoitaja Tuomas Valtonen jokin aika sitten astui sisään asuntoon, johon oli hälytetty ambulanssi, vastassa oli puukolla uhkaileva mies. Valtonen pääsi työparinsa kanssa pakenemaan paikalta, ja avuksi kutsuttiin poliisit....

    Kun joensuulainen ensihoitaja Tuomas Valtonen jokin aika sitten astui sisään asuntoon, johon oli hälytetty ambulanssi, vastassa oli puukolla uhkaileva mies. Valtonen pääsi työparinsa kanssa pakenemaan paikalta, ja avuksi kutsuttiin poliisit. Väkivalta tai sen uhka ovat läsnä jokaisessa työvuorossa.

    – Sanallinen uhkailu on päivittäistä. Keskimäärin kerran kuussa meillä on tilanne, jossa käydään fyysisesti käsiksi. Sitäkin vakavampia tapauksia on muutama vuosittain, kertoo Valtosen työpari, ensihoitaja Vesa Parviainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

    Ensihoitaja menee ihmisten kohteihin ja kohtaa työssään väkivallan koko kirjon: vastassa voi olla sekava vanhus tai sekakäyttäjä.Markku Pitkänen / YLE

    Väkivalta hoitotyössä lisääntyy vuosi vuodelta. Siitä kertovat esimerkiksi Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyn tuoreet tulokset. Kysely toteutettiin viime vuonna Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 24 000 sote-alan työntekijää.

    Kaikista vastaajista 54 prosenttia kertoi kokeneensa väkivalta- ja uhkatilanteita työssä, kerrotaan Työterveyslaitokselta. Pohjois-Karjalan Siun Sotessa väkivallasta raportoi 60 prosenttia vastaajista. Joillakin toimialoilla kyselyn luvut ovat huomattavan korkeat: Siun Sotessa ikäihmisten kanssa työskentelevistä lähes 80 prosenttia ja pelastuslaitoksen henkilöstöstä 70 prosenttia oli kokenut väkivalta- ja uhkatilanteita. Seksuaalista häirintää asiakkaiden taholta oli kokenut 15 prosenttia vastaajista.

    1500 ilmoitusta väkivallasta

    – Luvut pitävät varmasti paikkansa, sillä meillä on samansuuntaista tietoa myös muista lähteistä. Siun Soten henkilöstö teki viime vuonna lähes 1 500 ilmoitusta väkivallasta Haipro-ilmoitusjärjestelmään. Kasvua edellisestä vuodesta on 14 prosenttia, sanoo Siun Soten työsuojelupäällikkö Mikko Simonen.

    Ensihoitaja näkee työssään potilasväkivallan koko kirjon: vastassa voi olla sekava vanhus, harhainen mielenterveyspotilas tai aggressiivinen päihteiden sekakäyttäjä. Päihteet ovat mukana suuressa osassa väkivaltatilanteita, mutta joskus taustalla ovat myös somaattiset sairaudet. Esimerkiksi potilaan matala verensokeri, epileptisen kohtauksen jälkitila tai sydäninfarktin aiheuttama aivojen hapenpuute voivat selittää väkivaltaista käytöstä.

    Hoitoalan työntekijät raportoivat väkivaltatilanteista aiempaa herkemmin. Käytännön tuntuma kuitenkin on, että väkivalta on selvästi lisääntynyt, ei pelkästään siitä ilmoittaminen. Viime vuosien selvitykset tukevat huomiota.

    Eniten väkivaltaa esiintyy vanhustenhoidossa, päivystyksissä, mielenterveyspuolella ja kehitysvammahuollossa.Kalevi Rytkölä / Yle

    Suomen Ensihoitoalan Liiton kyselyssä viime vuonna yli 90 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa työssä väkivaltaa ja joka neljäs vastaaja oli joutunut pahoinpidellyksi. Reilu vuosi sitten Terveyden ja hyvivoinnin laitos teki kyselyn vanhuspalveluiden työntekijöille. Siinä kahdeksan kymmenestä vastaajasta oli joutunut ruumiillisen väkivallan kohteeksi.

    – Väkivaltatilanteita on huolestuttavan paljon ja niiden kirjo on laaja. Lievemmässä päässä on huutamista ja haukkumista, ja vakavimmat tapaukset ovat työtapaturmia, joissa työntekijä loukkaantuu ja vammat vaativat sairaalahoitoa, Siun Soten työ suojelupäällikkö Mikko Simonen kuvailee.

    Viime vuonna Siun Sotessa väkivalta aiheutti sairaanhoidon tarvetta 30 työntekijälle.

    Nuoret naiset lähtevät alalta uhkien vuoksi

    Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tuula Oksanen on huolissaan valtakunnallisen Mitä kuuluu -kyselyn tuloksista.

    – Väkivalta on sote-alalla selvä kuormitustekijä. Sitä kokevat erityisesti nuoret ja naiset, esimerkiksi lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Se on huolestuttavaa nuorten työurien ja alalla pysymisen näkökulmasta, Tuula Oksanen sanoo.

    Vanhustyössä väkivaltaa ehkäisee, jos hoitajat tuntevat potilaansa hyvin.

    Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti asiaan kantaa uudenvuodenpuheessaan.

    Väkivallan lisääntymiseen on monia syitä. Ensihoitaja Tuomas Valtosen mielestä päihteiden sekakäyttö aiheuttaa suuren osan väkivaltatilanteista ambulanssissa.

    – Tuntuu myös, että viranomaisten kunnioittaminen on vähentynyt. Auttaja nähdäänkin uhkana, Valtonen sanoo.

    Vanhustyössä väkivaltaa aiheuttaa usein potilaiden sekavuus. Pitkäaikaisosastoilla hoidettavat ovat aiempaa huonokuntoisempia. Kotihoidossa puolestaan työskennellään yksin, mikä myös kasvattaa väkivallan riskiä.

    Kädet näkyvillä, älä tuijota

    Väkivaltaa tuskin saadaan sote-alalta kitkettyä, toteaa työsuojelupäällikkö Mikko Simonen. Silloin ratkaisuksi jää tilanteiden ennakointi. Siihen Siun Sotessa pyritään kouluttamalla henkilökuntaa. Tähän mennessä noin viidennes henkilöstöstä on käynyt väkivaltatilanteita käsittelevän Avekki-koulutuksen.

    – Tavoitteena on, että meidän henkilöstö osaa lukea uhkatilanteita etukäteen ja pyrkii rauhoittamaan tilanteen ennen kuin mitään tapahtuu. Ja kun tapahtuu, on tärkeää osata toimia niin, ettei kukaan vahingoitu, Mikko Simonen sanoo.

    Pidä kädet näkyvillä, mutta ei puuskassa. Puhu selkeitä, lyhyitä lauseita. Kerro, mitä teet. Katso silmiin, mutta älä tuijota. Pysy rauhallisena. Varmista, että pääset tarvittaessa pois tilanteesta.

    Tuomas Valtonen ja Vesa Parviainen purkavat väkivaltatilanteet yleensä työparin kanssa heti tapahtuman jälkeen.Laura Kosonen / Yle

    Muun muassa tällaisia perustaitoja Siun Soten turvallisuuskouluttaja Markus Haukka neuvoo ensihoitajille.

    – Jos ihminen on sekava, sanat eivät mene läpi. Yli puolet viestinnästä tapahtuu kehon kielellä. Tärkeintä on pysyä itse rauhallisena, Haukka sanoo.

    Vanhustyössä avainasia Haukan mielestä on, että hoitajat tuntevat potilaansa ja heidän tapansa. Jos vanhus vastustelee, kannattaa pohtia, voisiko pesun tai vaipanvaihdon siirtää rauhallisempaan hetkeen.

    Uhkailuun turtuu

    Väkivalta sote-alalla on myös resurssikysymys. Sitä voidaan ennaltaehkäistä niin, että hoitajia on työvuoroissa riittävästi. Erityisesti ilta- ja yöaikaan sairaalaosastoilla on yleensä pienempi miehitys, jolloin työntekijöiden asema on turvattomampi.

    Ensihoitajat Tuomas Valtonen ja Vesa Parviainen tunnistavat väkivallan aiheuttaman kuormituksen.

    – Uhkailuun tottuu, vaikka ei varmaan pitäisi. Useimmiten asiat puretaan työparin kanssa, mutta työpaikalla on myös mahdollisuus ohjattuun jälkipurkuun. Väkivallasta puhutaan selvästi enemmän kuin ennen, Vesa Parviainen sanoo.

    Kouluilla pitäisi olla suunnitelma kiusaamisen katkaisemiseksi, mutta sekään ei tunnu riittävän – Opetushallitus laatii uuden ohjeen

    Kouluilla pitäisi olla suunnitelma kiusaamisen katkaisemiseksi, mutta sekään ei tunnu riittävän – Opetushallitus laatii uuden ohjeen


    Opetushallitus aikoo laatia oppilaitoksille uudet ohjeet kiusaamistilanteiden varalta. Opetushallitus kertoo valmistelevansa ennen kesää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ohjeistuksen kouluille kiusaamistilanteiden ehkäisyyn, puuttumiseen ja...

    Opetushallitus aikoo laatia oppilaitoksille uudet ohjeet kiusaamistilanteiden varalta. Opetushallitus kertoo valmistelevansa ennen kesää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ohjeistuksen kouluille kiusaamistilanteiden ehkäisyyn, puuttumiseen ja seurantaan.

    Kouluilla pitää jo nykyisin olla lain mukaan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Vuonna 2017 tehdyn tiedonkeruun perusteella suunnitelma on lähes kaikilla Suomen kouluilla, lukioilla ja ammattioppilaitoksilla.

    Opetussuunnitelman perusteet ohjaavat suunnitelman tarkempaa sisältöä. Opetusneuvos Kristiina Laitisen mukaan yksityiskohtaisempi ohje on silti tarpeen.

    – Julkisuudessa käyty keskustelu osoittaa, että koulun oma ohjeistus ehkä ei ole ollut riittävä, hän toteaa.

    Ohjeen valmistelusta on sovittu viime keväänä työnsä päättäneessä työryhmässä, joka pohti keinoja kiusaamisen vastaiseen työhön ja työrauhan edistämiseen.

    Ohjeilla yhdenmukaisuutta ja pitkäjännitteisyyttä

    Ohjeessa käsitellään sitä, miten kiusaamista ennaltaehkäistään, miten havaittuja tapauksia selvitetään ja miten niihin puututaan. Tavoitteena on myös ohjeistaa kouluja tilanteissa, joissa kiusaamista ei saada loppumaan ja oppilas tarvitsee yksilökohtaista tukea.

    Joskus apua tarvitaan koulun ulkopuolisista palveluista, ja ohje selkiyttää ohjausta niiden piiriin.

    Yhtenäisen ohjeistuksen etu on, että koulujen henkilöstö voi tukeutua siihen, ja linja pysyy, vaikka henkilöstö vaihtuisi.

    – Haluamme vahvistaa, että kaikilla olisi yhdenmukaiset, hyvät ohjeet. Niiden avulla pystyttäisiin lopettamaan kiusaaminen varhaisessa vaihessa, eikä siitä pääsisi tulemaan pitkän aikavälin vahingollisia seurauksia lasten ja nuorten kehitykselle, Laitinen sanoo.

    Kiusaaminen kouluissa nousi aiemmin tällä viikolla jälleen voimakkaasti esille, kun Ylen MOT kertoi kouluista, joissa on tavallista vaikeampi kiusaamisongelma. Esimerkkinä oli Sysmän yhtenäiskoulu.

    Opetushallituksen ja THL:n tavoitteena on saada ohje valmiiksi ennen kesää.

    Juttua on muokattu 10.1.2019 klo 18:03: Tarkennettu ohjeistuksen tavoitetta oppilaiden yksilökohtaisen tuen osalta. Lisätty tieto työryhmästä, jonka työn tuloksena ajatus ohjeistuksen laatimisesta syntyi.

    "Lasten huorittelulle jyrkkä ei" – Sysmän yhtenäiskoulun tapaus osoittaa vakavia puutteita seksuaalikasvatuksessa, moittii Sexpo


    Seksuaalista hyvinvointia ajavassa Sexpossa on kuunneltu pöyristyneenä Sysmän yhtenäiskoulun rehtorin kommentteja koulun oppilaiden seksuaalisuuden korostamisesta. Ylen MOT-ohjelmassa koulukiusaamista koskevassa jutussa koulun rehtori Tuula Vuorinen...

    Seksuaalista hyvinvointia ajavassa Sexpossa on kuunneltu pöyristyneenä Sysmän yhtenäiskoulun rehtorin kommentteja koulun oppilaiden seksuaalisuuden korostamisesta. Ylen MOT-ohjelmassa koulukiusaamista koskevassa jutussa koulun rehtori Tuula Vuorinen ihmetteli 12-vuotiaiden oppilaiden "hutsahtavaa" pukeutumista ja oppilaiden omaa homoseksuaalisuuden esiintuomista.

    Sexpon puheenjohtaja ja seksologi Tiia Forsströmiä vanhakantaiset ja nuorten kehitykselle vahingolliset kommentit eivät yllättäneet. Vaikka rehtori myöhemmin Helsingin Sanomissa pahoitteli sanavalintojaan, ne paljastavat taustalla vaikuttavat asenteet.

    – Valitettavasti näin ajattelevia ihmisiä on kasvattajien joukossa. Kaikessa karuudessaan tekee kuitenkin hyvää, että joku sanoo ääneen mitä ajattelee. Tällöin piilevät asenteet tulevat julki.

    "Rehtorin puheet epäammatillisia"

    Sexpon tiedotteen mukaan rehtorin syrjivä puhe ja oppilaiden huorittelu on asiatonta ja epäammatillista. Tapaus myös osoittaa, että kasvatusalan ammattilaisten osaaminen seksuaalisuuden monimuotoisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta on yhä puutteellista.

    – Seksuaalikasvatuksen taso vaihtelee koulusta ja paikkakunnasta riippuen. Jossain koulussa se loistavaa, mutta jossain toisessa seksuaalikasvatusta antavat ihmiset, joilla ei ole riittäviä taitoja kohdata nuorten tiedontarvetta, Forsström sanoo.

    Seksuaalineuvoja Tiia Forsström muistuttaa, että seksologiassa vakiintuneen tieteellisen ymmärryksen mukaan oma seksuaalinen suuntautuminen tiedostetaan yleensä jo lapsuudessa. Ikäkauteen kuuluu kokeilu ja leikkisyys, joilla myös testataan ympäristön reaktioita.

    Murrosikäisten seksuaalisuuden paheksunta vahingollista

    Seksuaalisuuttaan pohtivien ja sitä esiin tuovien varhaismurrosikäisten paheksunta ja syrjintä on Sexpon mukaan vahingollista ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia ongelmia, jotka liittyvät häpeään omaa kehoa ja seksuaalisuutta kohtaan.

    Kasvattajien tehtävänä on tukea nuoren seksuaali-identiteetin kehittymistä eikä paheksua sitä. Sexpo muistuttaa, että lasten ja nuorten seksuaalisuuden, seksuaali-identiteetin ja ilmaisun kohtaaminen kunnioittavasti on tärkeää, jotta he kokevat itsensä hyväksytyiksi ja arvokkaiksi.

    9.1.2019 klo 16.32 - Keskustelu on päättynyt, koska osa keskustelijoista ei noudattanut Ylen kommentointiohjetta.

    Erotatko punatulkun peipposesta? Entä tiedätkö, mikä murkina maistuu keltasirkuille parhaiten? Testaa talvilintutietosi!

    Erotatko punatulkun peipposesta? Entä tiedätkö, mikä murkina maistuu keltasirkuille parhaiten? Testaa talvilintutietosi!


    Uuden lintuharrastajan kannattaa aloittaa bongaus talvella ja omalta pihalta, neuvovat alan asiantuntijat. Talvella lajeja on liikkeellä vähemmän, mutta kesää kohti mentäessä ne lisääntyvät samaan tahtiin kuin aloittelevan bongarin taidotkin....

    Uuden lintuharrastajan kannattaa aloittaa bongaus talvella ja omalta pihalta, neuvovat alan asiantuntijat.

    Talvella lajeja on liikkeellä vähemmän, mutta kesää kohti mentäessä ne lisääntyvät samaan tahtiin kuin aloittelevan bongarin taidotkin. Harrastuksen alkuun pääsemistä auttaa ruokintapisteen pystyttäminen, jotta pihalla varmasti olisi ihmeteltävää.

    Ennen kuin lähdet talipallo-ostoksille, testaa, kuinka hyvin tunnet lintulautojemme yleiset vieraat!

    Lisää lintuvisoja:

    Kuinka hyvin tunnet lintuja? Testaa Yle Luonnon lintutestissä

    Lintujen syysmuutto kiihtyy – Tunnistatko nämä kymmenen ajankohtaista muuttajaa?

    Tunnistatko sinä nämä kuusi yleistä lintua ja kasvia?

    Kuvat: Pentti Kallinen/Yle, Asko Hauta-Aho/Yle, Juha Laaksonen/Yle, Risto Salovaara/Yle, Kukka Ström/Yle, Bold Stock

    Lähteet: Bird Life Suomi, Luontoportti

    Rehtorin puheet hutsahtavasta pukeutumisesta ja seksuaalivähemmistöistä tyrmistyttävät – Opetusministeri:

    Rehtorin puheet hutsahtavasta pukeutumisesta ja seksuaalivähemmistöistä tyrmistyttävät – Opetusministeri: "Kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun vika"


    Tästä on kyseSysmäläiskoulun rehtori sanoi MOT:n kiusaamisongelmaa koskevassa haastattelussa, että osa oppilaista korostaa omaa erilaisuuttaan ja siten provosoi muita.Kommentit ovat herättäneet paljon närää.Sysmän hyvinvointivaliokunnan...

    Tästä on kyseSysmäläiskoulun rehtori sanoi MOT:n kiusaamisongelmaa koskevassa haastattelussa, että osa oppilaista korostaa omaa erilaisuuttaan ja siten provosoi muita.Kommentit ovat herättäneet paljon närää.Sysmän hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja katsoo, että ongelmaan on puututtava nyt entistä voimakkaammin.Kunnassa puntaroidaan rehtorin mahdollisuuksia jatkaa toimessaan.

    Sysmäläiskoulun rehtorin kommentit koulukiusaamisen syistä ovat herättäneet närää. Ylen MOT haastatteli Sysmän yhtenäiskoulun rehtoria Tuula Vuorista yhtenäiskoulun kiusaamisongelmasta, joka on THL:n kouluterveyskyselyn perusteella tavallista pahempi.

    Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Jaakko Palvaila (kesk.) pitää Sysmän yhtenäiskoulun rehtorin kiusaamispuheita kestämättöminä.

    MOT kysyi, onko koulukiusaamisessa joitakin uusia trendejä tai ilmiöitä. Vuorinen sanoi kummastelevansa joidenkin oppilaiden tarvetta korostaa omaa erilaisuuttaan, kuten seksuaalista suuntautumista, ja pukeutua räväkästi sekä paljastavasti. Rehtorin mukaan "on outoa, että 12-vuotiaat ilmoittavat olevansa homoja" ja että lasten pukeutuminen voi olla "hutsahtavaa".

    Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Jaakko Palvaila katsoo, että rehtori on puheellaan leimannut kiusaamisen kiusatun syyksi.

    – Nähdäkseni ne kommentit ovat aika kestämättömiä. Tavoitteenamme olisi kuitenkin luoda oppilaille turvallinen ympäristö, jossa ei tarvitsisi olla huolissaan siitä, että voi joutua koulukiusatuksi ja pystyisi käymään sen koulutiensä kunnolla läpi.

    Palvaila tapasi tiistaina iltapäivällä rehtoria ja koulun opettajia. Hänen mukaansa rehtorin asemaa on syytä punnita.

    – On varmasti mietittävä, mitkä ovat rehtorin edellytykset jatkaa nykyisessä toimessaan. Mielestäni tuollaisia kommentteja ei pitäisi mennä missään tapauksessa antamaan, hän sanoo.

    Hyvinvointivaliokunta aikoo kuulla rehtoria seuraavassa kokouksessaan.

    Ministeriltä selkeä vaatimus kunnille

    Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) otti tiistaina kantaa Sysmän tapaukseen ja vaatii kuntia ottamaan koulukiusaamisen ehkäisyn ja kiusaamiseen puuttumisen erittäin vakavasti.

    – Kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun vika. Koulun vastuu on yksiselitteinen: kiusaamiseen on puututtava aina, Grahn-Laasonen sanoo ministeriön tiedotteessa.

    "Kiusaaminen ei tullut yllätyksenä"

    Sysmän hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajan Jaakko Palvaila myöntää, että kiusaaminen yhtenäiskoulussa ei tullut yllätyksenä. Vanhemmat ovat ottaneet valiokunnan jäseniin yhteyttä. Palvaila tietää, että Sysmässä jotkut oppilaat ovat joutuneet vaihtamaan paikkakuntaa, sillä kunnassa on vain yksi yläkoulu.

    Palvailan mukaan asiasta on keskusteltu valiokunnassa myös niin, että rehtori Tuula Vuorinen on ollut paikalla. Luottamushenkilöt ovat kysyneet rehtorilta, miten kiusaamiseen on puututtu.

    – Vastaukset, joita olemme saaneet, ovat sinänsä riittäviä, koska emme pysty siinä pöydän ääressä sitä kiusaamistilannetta ratkaisemaan. Se on kuitenkin lopulta koululla ratkaistava asia.

    Palvaila sanoo, että MOT:n artikkeli on saanut hänet miettimään, onko koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tai tilanteiden ratkaisemiseksi tehty riittävästi töitä tai onko ratkaisutapa ollut oikea. Hän kertoo pohtineensa, olisiko myös hyvinvointivaliokunta voinut tehdä jotain paremmin.

    – Se on nyt vain sellainen asia, että en voi tehdä mitään sille, jos emme tehneet tarpeeksi radikaaleja toimenpiteitä aikanaan. Nyt on ehkä sitten aika katsoa peiliin ja miettiä, millä saamme tämän kierteen katkaistua.

    Sysmän hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Jaakko Palvaila työskentelee Ylessä uutistoimittajana Mikkelissä. Palvailaa on haastateltu tähän juttuun Sysmän kunnan kouluasioista vastaavana luottamushenkilönä. Hänellä ei ole ollut tekemistä Ylen MOT:n tekemän jutun, Ylen Lahden toimituksen tekemän jatkojutun tai muutenkaan tämän juttuprosessin kanssa.

    8.1. klo 20.25: Keskustelu on suljettu kommentointiohjeen toistuvan rikkomisen vuoksi.

    Lue lisää: Peruskoulun rehtori selittää koulukiusaamista oppilaiden tarpeella korostaa seksuaalista suuntautumistaan: "Eihän me heterotkaan"

    Nuoret Leijonat kukitetaan ja kahvitetaan lähipäivinä sekä koti- että vieraskentillä – myös ainakin yhdet leijonavanhemmat huomioidaan

    Nuoret Leijonat kukitetaan ja kahvitetaan lähipäivinä sekä koti- että vieraskentillä – myös ainakin yhdet leijonavanhemmat huomioidaan


    Suomen Nuoret Leijonat voitti jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kultaa sunnuntaina Vancouverissa. Loppuottelussa Yhdysvallat kukistui maalein 3–2. Maailmanmestaruuden ratkaisi TPS:n Kaapo Kakko vain puolitoista minuuttia ennen loppusummeria. Seura on...

    Suomen Nuoret Leijonat voitti jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kultaa sunnuntaina Vancouverissa. Loppuottelussa Yhdysvallat kukistui maalein 3–2.

    Maailmanmestaruuden ratkaisi TPS:n Kaapo Kakko vain puolitoista minuuttia ennen loppusummeria. Seura on hehkuttanut 17-vuotiaan temppua somessa ja verkkosivuillaan.

    Kakkoa sekä Nuorten Leijonien maalivahtivalmentajaa Fredrik Norrenaa tullaan onnittelemaan seuraavassa kotiottelussa Tapparaa vastaan. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, pääsee koko Turku näkemään ja tapaamaan Kakkoa ensi perjantaina TPS-Tappara-ottelun yhteydessä, TPS kertoo verkkosivuillaan.

    Rauman Lukon riveissä pelaavat mestarit ovat Lassi Lehtinen, Ville Heinola ja Linus Nyman. Lukko aikoo muistaa heitä ja fysioterapeutti Antti Honkaheimoa mitalikahveilla keskiviikkona. Sen jälkeen on yleisötilaisuus, jossa fanit saavat kimppakuvia ja nimmareita.

    Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski uskoo, että kaupunki osallistuu yhteisiin mitalikahveihin Lukon kanssa. Tarkempaa aikaa tai paikkaa muistamiselle hän ei vielä vahvista.

    Hämeenlinnassa HPK:n Otto Latvala ja Valtteri Puustinen onnitellaan seuran puolesta lauantaina 12.1. HPK-Ilves-pelissä. Maailmanmestarit saavat lahjat ja kukkia.

    Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki kertoo, että myös Hämeenlinnan kaupunki aikoo muistaa mestareita esinelahjalla.

    HPK:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Kati Savolainen kertoo, että samalla onnitellaan myös vierasjoukkueessa pelaavia Nuoria Leijonia. Kukkia saavat Ilveksen Oskari Laaksonen, Samuli Vainionpää ja valmentaja Olli Salo.

    Ilveksen kotisivulla kerrotaan, että Laaksosta, Vainionpäätä ja Saloa tullaan muistamaan kotijäällä jo perjantaina 11.1. pelattavassa Ilves-Ässät-ottelussa. Ilves on onnitellut omia kasvattejaan ja koko maailmanmestarijoukkuetta verkkosivuillaan ja somessa.

    Tampereen pormestari Lauri Lyly tviittasi tuoreeltaan sunnuntaiaamuna onnitellen erityisesti tamperelaismestareita ja toteamalla, että “Raatihuoneella tavataan”.

    Tapparan toimitusjohtaja Mikko Leinonen kertoo, että oman joukkueen pelaajia muistetaan keskiviikkona Tapparan kotipelissä.

    – Jonkinlainen seuran muistamisesine pojille jaetaan, tarkentaa Tapparan viestinnästä vastaava Tero Aalto.

    Myös Kokkolan kaupunki aikoo muistaa Toni Utusta vähintään kakkukahveilla. Utusen kasvattajaseura on Kokkolan Hermes.

    Kultaa kisoista toi Keski-Suomeen Anttoni Honka. JYP onnitteli Anttonia verkkosivuillaan toteamuksella "Voittajat muistetaan!" Somessa seura levitti mestarin leveää hymykuvaa.

    Toimitusjohtaja Jussi Markkanen sanoo, että Lappeenrannan SaiPa muistaa hyökkääjä Santeri Virtasta seuraavassa kotiottelussa 18. tammikuuta. Seura haluaa pitää yllätyksenä, mitä muistaminen käytännössä on.

    Titaanit aikoo muistaa nykyisin Kärpissä pelaavaa kasvattiaan Rasmus Kuparia jollain tavalla. Tarkempaa tapaa ei vielä ole päätetty eikä Kotkan kaupunki ole vielä keskustellut asiasta.

    Oulun Kärpät onnitteli Twitterissä Rasmus Kuparia ja Aleksi Heponiemeä, sekä koko muuta joukkuetta upeasta suorituksesta.

    HIFK hehkutti Nuorten Leijonien voittoa Twitterissä jakamalla kuvan mestareistaan Anton Lundellista ja Teemu Engbergistä.

    Urho Vaakanaisen kasvattajaseura on joensuulainen Jokipojat. Sisällöntuottaja Antti Saarivainio sanoo, että seura haluaa muistaa tulevana perjantaina pelattavassa ottelussa erikseen Vaakanaisen vanhempia. Vaakanainen pelasi Jokipojissa 14-vuotiaaksi ja pelaa nyt Boston Bruinsissa.

    Lahden Pelicans onnitteli Twitterissä Jesse Ylöstä ja koko mestaruusjoukkuetta.

    Maailmanmestaruus on Suomelle historian viides alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Edelliset mestaruudet ovat vuosilta 1987, 1998, 2014 ja 2016.

    Katso, kun Nuorten Leijonien MM-kultajoukkue palaa kotiin – suora lähetys kello 21 alkaen Yle Areenassa.

    Oletko kännykkää räpläävä sohvaperuna? Kuntosaliyrittäjät ovat kiinnostuneita juuri sinusta

    Oletko kännykkää räpläävä sohvaperuna? Kuntosaliyrittäjät ovat kiinnostuneita juuri sinusta


    Tästä on kyseKuntokeskusyritysten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta.Isot halpaketjut ajavat perinteisimpiä saliyrittäjiä ahtaalle.Monen yrittäjän pahin kilpailija on silti kotisohva.Rauta kolisee harvakseltaan Lahden vanhimmalla...

    Tästä on kyseKuntokeskusyritysten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta.Isot halpaketjut ajavat perinteisimpiä saliyrittäjiä ahtaalle.Monen yrittäjän pahin kilpailija on silti kotisohva.

    Rauta kolisee harvakseltaan Lahden vanhimmalla kuntosalilla. Alkuiltapäivästä asiakkaita on vain kourallinen, mutta ovi käy kiihtyvään tahtiin.

    Lahden keskustassa sijaitsevassa Maken Fitness Centerissä on treenattu pian kaksikymmentä vuotta. Tuona aikana kilpailu asiakkaista on koventunut huomattavasti isojen kuntosaliketjujen rynnittyä markkinoille.

    – Kyllä se kilpailu on tosi kovaa. Se on tässä ihan muutaman vuoden sisällä koventunut, kertoo kuntosalivastaava Marjo Passila.

    Suomessa on Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli 500 kuntokeskusyritystä, joista osalla on useita toimipisteitä. Määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina: 45 prosentilla vuodesta 2013 vuoteen 2017. Pelkästään Lahdessa kuntosaleja tai -keskuksia on kolmisenkymmentä, joista halvimmissa harjoittelemaan pääsee alle 20 euron kuukausimaksulla.

    – Hintakilpailuun emme pysty vastaamaan, kerta kaikkiaan. Pärjäämme hyvällä palvelulla ja sillä, että otamme asiakkaamme huomioon kaikessa.

    Hyvä ilmapiiri ratkaisi

    Kolme kertaa viikossa treenaavalla Elli Moilasella on tänään jalkapäivä. Treenit alkavat jalkaprässissä irvistelleen ja seuraavaksi edessä ovat pohjeliikkeet. Hän päätyi Maken Fitness Centerille kavereidensa suosituksesta.

    – Tykkäsin heti tosi paljon, joten päätin jatkaa täällä.

    Salikortistaan hän joutuu pulittamaan yli tuplasti sen, mitä halvimmissa kuntokeskuksissa, mutta Moilanen on valmis maksamaan hyvästä ilmapiiristä.

    – Tosi paljon kertoo se, että täällä tultiin heti moikkaamaan, vaikken tuntenut ketään. Täällä on myös isot tilat ja paljon laitteita, eikä kukaan katso kieroon.

    Elli Moilanen aloittelee treeniään Maken Fitness Centerin jalkaprässissä.YlePotentiaalisia asiakkaita riittää

    Lahden uusin kuntosali avattiin loppuvuodesta Mukkulaan. Samaan paikkaan, jossa edellinen yrittäjä teki konkurssin vain muutamaa kuukautta aikaisemmin. Kuntokeskus Liikku Oy:llä on toimipisteitä ennestään parikymmentä ympäri Suomea. Ketjun tavoitteena on kasvaa Suomen suurimmaksi, kotimaiseksi kuntosaliketjuksi.

    – Avasimme viime vuonna 13 uutta keskusta. Tänä vuonna on tarkoitus avata 10–12 lisää ja saman verran sitä seuraavana. Tavoitteena on, että vuonna 2022 meillä olisi 50 keskusta, paljastaa toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi.

    Yrityksen taival Lahdessa on alkanut jopa suunniteltua paremmin. Vasta vähän yli kuukauden toimineella salilla on jo liki 1 000 jäsentä, kun tulevaisuuden tavoite on noin 1 500.

    Eikö alan kova kilpailu hirvitä?

    – Emme koe ollenkaan, että muut keskukset olisivat meidän pahimpia kilpailijoita, vaan kaikki muu, mikä ihmisten vapaa-aikaa vie. Ennen vanhaan se oli sohva, mutta nykyisin enemmän ja enemmän elektroniset välineet, kuten Netflix ja some.

    Potentiaalisia uusia asiakkaita pitäisi kyllä löytyä ihan tilastojenkin valossa. Vain noin joka kymmenes suomalaisaikuinen liikkuu suositusten mukaan. Viidennes ei harrasta vapaa-ajan liikuntaa lainkaan.

    Lue myös:

    Taviskuntoilija, kuuntele kehoasi! – Ylikuormitustilasta kärsinyt Kati Kosonen: "Välillä kävin salin pihassa kääntymässä ja olisin halunnut mennä, mutta en vaan jaksanut"

    Vain joka viides suomalainen liikkuu riittävästi – vertaa liikkumistasi ja painoasi ikätovereihisi ja suosituksiin

    73-vuotias Anneli Rakkolainen kuntoutui pyörätuolista kuntosalikävijäksi – Kurikassa sadat vanhukset käyvät salilla, koska se on ilmaista

    Lelujätti ajautui konkurssiin, mutta pikkuliikkeet palvelevat persoonallisesti – kauppiaan ompelemat nuket ilostuttavat päiväkotilapsia ja pikkupotilaita

    Lelujätti ajautui konkurssiin, mutta pikkuliikkeet palvelevat persoonallisesti – kauppiaan ompelemat nuket ilostuttavat päiväkotilapsia ja pikkupotilaita


    Tästä on kysePienet lelukaupat pyrkivät marketeista poikkeaviin valikoimiin.Lasten ajankäytössä kännykkä on kova kilpailija leluille.Leluala on muutoksessa, sillä BR ja Toys 'R' Us ajautuivat konkurssiin.Vaikka kansainvälinen lelujätti meni...

    Tästä on kysePienet lelukaupat pyrkivät marketeista poikkeaviin valikoimiin.Lasten ajankäytössä kännykkä on kova kilpailija leluille.Leluala on muutoksessa, sillä BR ja Toys 'R' Us ajautuivat konkurssiin.

    Vaikka kansainvälinen lelujätti meni konkurssiin, suomalaisten suosimien peltomarkettien ja halpahallien hyllyt notkuvat leluja. Leluja voi ostaa vaikka ruokaostosten lomassa.

    Yle kertoi joulukuussa, kuinka BR ja Toys 'R' Us -leluliikkeiden tanskalaisomistaja konkurssiin. Lopullisena naulana arkkuun oli emoyhtiö Top Toyn mukaan heikko joulumyynti. Helsingin Sanomien mukaan lapset lopettavat leluilla leikkimisen yhä nuorempana. Kauppalehti on kirjoittanut pienten lelukauppojen olevan tiukoilla.

    Markettien ja nettikauppojen lisäksi suomalaisia palvelee arviolta kymmenkunta pientä leluliikettä, jotka pyrkivät pysymään pinnalla omintakeisuudella ja henkilökohtaisella palvelulla.

    Vierailimme niistä kahdessa. Mitä ne tarjoavat asiakkailleen?

    Tutkimusmatka sadun maailmaan

    Kaleidoskooppeja, puisia pikkuhuonekaluja, minihaitareita. Leluja Ranskasta, Tanskasta ja Saksasta. Omatekoisia käsinukkeja ja langan päässä sätkiviä marionetteja. Näitä ei marketista löydy.

    Marjan Kammari on tuttu monelle paljasjalkaiselle stadilaiselle. Vuonna 1988 Helsingissä Hakaniemen hallissa aloittanut leluliike toimii nykyisin Lahdessa. Myymälä tarjoaa katsojalleen visuaalista ilotulitusta – aivan kuin matkustaisit satukirjan maailmaan.

    Satuhahmoa itsekin muistuttava yrittäjä Marja Manninen on tyytyväinen joulumyyntiin. Hän ei vain myy leluja, vaan ompelee nukkeja myymälässään. Se tuo kotoisan tunnelman asiakkaalle.

    – Ennen käytin ompelemiseen illat ja viikonloput, mutta nyt kaikki tapahtuu puodin aukioloaikana.

    Pienet yksityiskohdat kruunaavat hiirinuken.Janne Ahjopalo / YleMyymälä on yrittäjälle kuin toinen koti.Janne Ahjopalo / YleMannisen ompelemat kurkkaavat nuket ovat suosittuja päiväkodeissa.Janne Ahjopalo / Yle

    Mannisen nuket ovat lähinnä eläinhahmoja. Niitä hän on valmistanut pikkupotilaiden iloksi Helsingin Lastenklinikalle ja Auroran lastenpsykiatriselle osastolle.

    – Nuket ovat tuoneet lohtua, kun lapset ovat joutuneet ikäviin operaatioihin.

    Lisäksi eläinhahmoja on päätynyt päiväkoteihin ja alakouluihin eri puolille Suomea. Lastentarhanopettajat ovat kertoneet lelukauppiaalle, että käsinukke vetoaa lapseen.

    – Ne toimivat kuulemma jopa eräänlaisina terapialeluina. Eräs ujo poika oli saanut rohkeutta, kun lastentarhanopettaja oli esitellyt kurkkaavaa hiirtä.

    Kurkkaavalla hiirellä Manninen tarkoittaa pehmohiirtä, joka nousee pienestä ämpäristä, kun sitä nostetaan esiin kepin avulla. Lastentarhanopettaja oli kertonut nuken avulla pojalle tarinaa hiiren ujoudesta.

    Muovileluja lahtelainen pikkuliike ei myy ollenkaan. Heinolassa toimiva myymälä on tässä suhteessa tyystin erilainen.

    Ranskalainen pikkuhaitari saattaa innostaa lapsen vaikka muusikoksi.Janne Ahjopalo / YlePalapelit kehittävät keskittymiskykyä.Janne Ahjopalo / YleMoni aikuinen muistaa kaleidoskoopit lapsuudestaan.Janne Ahjopalo / YleVanhempienkin mieltymykset vaikuttavat ostopäätökseen

    Heinolalaisen lelukaupan nimikin jo kertoo, että täältä löytyy muovileluja: Heinolan Talous-muovi ja lelu. Myymälä saa ensikertalaisen haukkomaan henkeään, sillä Terho Endénin lelukauppa suorastaan tulvii ihmeteltävää.

    Lego-tuotteita on monta kymmentä hyllymetriä. Leikkiautoja on satoja, samoin nukkeja. Lautapelejä löytyy kymmenittäin klassikoista kauden uutuuksiin. Endén muistaa jokaisen tuotteen ulkoa, sillä hän myynyt leluja yli 30 vuotta.

    – Asiakkaat arvostavat merkkituotteita ja sitä, että täällä on oma sortimentti. Täältä löytää sellaisia leluja, joita marketeissa ei myydä.

    Lelukaupan konkarin mukaan klassikkolelujen suosio perustuu siihen, että vanhemmat ja isovanhemmatkin ovat leikkineet niillä. Siksi he ostavat mielellään jälkipolville tuttuja tuotteita, kuten Legoja, Fortuna-pelejä ja Schleichin muovifiguureja.

    – Lautapelit ovat myös suosittuja. Uutuudetkin myyvät, kuten joka vuosi valittava Vuoden peli. Mutta eivät ne pärjää sellaisille klassikoille kuin Afrikan tähti, Kimble ja Monopoli.

    Terho Endén kädessään harvinainen Schleich-metsuri.Mikko Tuomikoski / YleKlassikoita vuosikymmenten varrelta.Mikko Tuomikoski / YleAsiakkaat arvostavat marketista poikkeavaa valikoimaa.Mikko Tuomikoski / YleKonkurssi ei tullut yllätyksenä, eikä nettikauppa pelota

    Moni kuluttaja yllättyi kuullessaan kansainvälisen Top Toy -leluyrityksen konkurssista. Yrittäjä Terho Endénille uutinen ei tullut yllätyksenä.

    – Mielestäni heillä oli väärä tuotevalikoima. Siellä ei ollut riitävästi merkkituotteita. Minä en olisi ottanut puoliakaan heidän tuotteistaan omaan liikkeeseeni.

    Sitten lelukauppias kertoo hurjan väitteen. Endén oli käynyt tutustumassa ketjun liikkeeseen sen jälkeen, kun oli omien sanojensa mukaan paljastanut "vakoojan" liikkeestään.

    – Tänne tuli nainen, joka kierteli joka nurkan ja otti valokuvia ilman lupaa. Kiljaisin, että tiedätte varmaan: täällä ei saa kuvata. Hän tuli sitten juttelemaan ja kertoi olevansa itsekin lelukauppias. Liike ei kuitenkaan ollut hänen omansa, vaan kuului tähän ketjuun.

    Monella alalla pelätään nettikaupan vievän asiakkaat ja syövän katteet, mutta Endén uskoo kivijalkakaupan vetovoimaan, kun puhutaan leluista.

    – Moni vakioasiakas on sanonut, ettei osta netistä. He haluavat nähdä sen tavaran livenä.

    Legoja on myytävänä useammallakin seinällä. Mikko Tuomikoski / YleKännykkä lyhentää leikki-ikää

    Lelukaupan pahin kilpailija on Terho Endénin mukaan kännykkä, joka katkaisee lasten leikki-iän aiempaa varhemmin.

    – Moni lapsi saa kännykän mennessään kouluun. Se korvaa samalla monta leikkikalua. Ennen lapset leikkivät yli kymmenen vuoden ikään.

    Tämä näkyy ja kuuluu esimerkiksi vanhempien kommenteista. Monet ovat huolissaan lapsen kehityksestä ja haluavat ostaa leluja, jotka esimerkiksi opettavat keskittymään.

    – Vanhemmat ostavat esimerkiksi Legoja, koska muistavat, kuinka itse keskittyivät niiden rakentamiseen. Samasta syystä ostetaan vaikkapa pienoismalleja, että lapset tekisivät jotain muutakin, kuin puuhaisivat kännykän kanssa.

    Nuket tervehtivät Marjan Kammarin asiakkaita jo ovensuussa.Janne Ahjopalo / Yle

    Lue myös:

    Konkurssiin mennyt lelujätti avasi sittenkin osan liikkeistään – Suomessa avoinna 10 myymälää

    Lelukauppa elää Suomessa vain joulusesongin ansiosta – palkittu lelukauppias: "Meillä on kaksi kuukautta aikaa tehdä tulos, loppuvuosi on tappiollista"

    BR ja Toys 'R' Us -leluliikkeiden tanskalaisomistaja konkurssiin – syynä heikko joulumyynti

    "Muovimoska"lelut ärsyttävät vanhempia, mutta silti joulun ostetuimmat lahjat ovat juuri sellaisia – neljä vinkkiä siihen, miten voit hallita lasten lelumäärää ekologisesti

    Lelumuseon perustanut rakastaa nukkekotejaan: "63-vuotiaana mietin, tuleekohan minusta koskaan aikuista"

    Nokkakolari sulki valtatie 12:n liikenteeltä Lahdessa – kolme sairaalaan

    Nokkakolari sulki valtatie 12:n liikenteeltä Lahdessa – kolme sairaalaan


    Lahdessa sattui usean auton liikenneonnettomuus valtatie 12:lla lauantaina. Onnettomuus tapahtui noin kilometri Lahdesta Nastolan suuntaan. Pelastuslaitos sai onnettomuudesta ilmoituksen noin kello 13:45. Tapahtumat saivat alkunsa, kun pakettiauto ja...

    Lahdessa sattui usean auton liikenneonnettomuus valtatie 12:lla lauantaina. Onnettomuus tapahtui noin kilometri Lahdesta Nastolan suuntaan. Pelastuslaitos sai onnettomuudesta ilmoituksen noin kello 13:45.

    Tapahtumat saivat alkunsa, kun pakettiauto ja henkilöauto ajoivat nokkakolarin ilmeisesti ohitustilanteessa. Nokkakolarin seurauksena toinenkin pakettiauto joutui osalliseksi onnettomuuteen.

    Autoissa oli yhteensä kuusi henkeä, joista kolme on kuljetettu sairaalahoitoon. Kolmen muun osallisen kunto ei vaatinut jatkohoitoa. Ainakin kaksi henkilö oli onnettomuuden jälkeen autossa puristuksissa.

    Poliisi ohjasi liikennettä kiertämään onnettomuuspaikan Nastolantien eli tien 312 kautta. Valtatie avattiin liikenteelle kello 15.30.

    Juttua ja otsikkoa päivitetty pelastuslaitoksen tiedoilla kello 15:01 ja kello 15:35

    Lumitaide kestää lyhimmillään ohikiitävän hetken – katso, kuinka kävi järven jäälle piirretylle 100-metriselle metsolle


    Lahtelainen retkeilijä Pasi Widgren viihtyy vapaa-aikanaan paikallisella luonnonsuojelualueella Lapakistossa ja sen retkeilyreiteillä. Hän toivoo, että ihmiset liikkuisivat nykyistä enemmän luonnossa. Widgren onkin viime vuosina tehnyt...

    Lahtelainen retkeilijä Pasi Widgren viihtyy vapaa-aikanaan paikallisella luonnonsuojelualueella Lapakistossa ja sen retkeilyreiteillä.

    Hän toivoo, että ihmiset liikkuisivat nykyistä enemmän luonnossa. Widgren onkin viime vuosina tehnyt lumilapiollaan eläinkuvioita Pitkäjärven jäälle lähelle retkeilyreitin nuotiopaikkaa ulkoilijoiden iloksi.

    Tänä talvena Widgren piirsi lapiollaan soitimella olevan metson. Aikaa meni pari tuntia. Kuvion pystön kärki on 98 metrin päässä metson nokan kärjestä.

    Siviilityössä arkkitehtisuunnitelmat ovat tulleet Widgrenille tutuiksi, mutta harrastuksessaan hän ei teknologiaa kaipaa.

    – Ei ole mitään sen kummempaa piirustusta, dronea tai GPS:ää apuna tässä työssä. Tein ensin metson siiven. Muu juttu tuli sitten sen ympärille.

    Metso ehti olla retkeilijöiden hämmästeltävänä noin viikon ennen kuin Aapeli-myrsky tuiversi kuvion urat peittoon.

    Kuuntele Yle Areenasta, kun Pasi Widgren kertoo harrastuksestaan.

    Rakentaminen kiihtyy Kymi Ringillä – MotoGP:n testiajot ajettava ensi syksynä

    Rakentaminen kiihtyy Kymi Ringillä – MotoGP:n testiajot ajettava ensi syksynä


    Rakennustyöt moottoriurheilukeskus Kymi Ringillä Iitissä jatkuvat helmikuussa. Tammikuussa työmaa on tauolla. Kymi Ring -yhtiön ratajohtajan Timo Pohjolan mukaan takana on kiireinen syksy. Kymi Ringin rata on jo valmis ajettavaksi ympäri. Asfalttia...

    Rakennustyöt moottoriurheilukeskus Kymi Ringillä Iitissä jatkuvat helmikuussa. Tammikuussa työmaa on tauolla.

    Kymi Ring -yhtiön ratajohtajan Timo Pohjolan mukaan takana on kiireinen syksy.

    Kymi Ringin rata on jo valmis ajettavaksi ympäri. Asfalttia sillä ei vielä ole. Myös yli 80 prosenttia suoja-alueista on valmiina.

    – Juhannuksena saimme radan läpiajettavaan kuntoon. Sen jälkeen on tehty turva-alueita ja kymmenisen hehtaaria varikkokenttää. Jatkamme sisääntuloteiden rakentamisella helmikuussa, Pohjola sanoo.

    Pohjola vakuuttaa töiden olevan aikataulussa.

    Kari Saastamoinen / Yle Vauhti kasvaa

    Ratayhtiön uuden toimitusjohtajan Markku Pietilän mukaan Kymi Ringillä pitäisi ajaa testiajot viimeistään ensi syksynä, mikäli Moto-GP-aikataulusta aiotaan pitää kiinni. Tällä hetkellä tavoite on, että ratamoottoripyöräilyn osakilpailu ajetaan Iitissä kesällä 2020.

    – Projekti etenee koko ajan, mutta vauhti kasvaa kevään myötä. Radan rakentaminen on tietenkin keskeistä, mutta myös tapahtumajärjestelyiden aloittaminen suuremmalla intensiteetillä MotoGP:n osalta, Pietilä sanoo.

    Valtio on rahoittanut Kymi Ringin moottorirataa ja sen ajokoulutuskeskusta yhteensä noin 7 miljoonalla eurolla. Pietilän mukaan tästä potista noin 2,4 miljoonaa on jo käytetty.

    Valtion myöntämä avustus on ollut sidoksissa siihen, että yhtiöllä on pitänyt olla näyttöä siitä, että yksityistä rahoitusta on tarpeeksi.

    – Tottakai etsimme edelleen rahoittajia. Itse radan tekemisen osalta rahoitus on kunnossa. Kysymys on kuitenkin siitä, mitä kaikkea muuta rakennetaan, Pietilä sanoo.

    Varikkorakennuksen ratayhtiö rakennuttaa itse. Lisäksi alueelle on kaavoitettu hotellinpaikka, ja radan varteen on suunniteltu näyttäviä asuntoja. Yhtään varausta asunnoista ei ole vielä tehty.

    Erillisen ajokoulutuskeskuksen rakennustyöt ovat seisseet jo tovin, koska sen rahoitus on auki. Ratayhtiö oli laskenut sen varaan, että Kouvolan kaupunki myöntää keskusta varten 2 miljoonan euron lainan. Hallinto-oikeus kuitenkin kumosi lainapäätöksen. Toistaiseksi kaupunki ei ole löytänyt muuta tapaa rahoittaa Kymi Ringiä.

    Moottoriradan valmistuminen edellytää muutoksia ohikulkevalla valtatie 12:lla. Kymi Ringin kohdalle rakennetaan ertiasoliittymä.Kari Saastamoinen / Yle
    Opetusministeri rajusti leikatun ammattiopetuksen puutteista:

    Opetusministeri rajusti leikatun ammattiopetuksen puutteista: "Peruskoulun päättäneet 16-vuotiaat eivät ole vielä valmiita itsenäiseen opiskeluun"


    Tästä on kyseOpetusministeri Sanni Grahn-Laasonen uskoo, että ammattiopetuksen epäkohdat saadaan ratkottua Lahdessa.Ministeri myöntää, että ammattikoulutusuudistus voi vielä näkyä ongelmatilanteina alkumetreillä.Jättileikkauksia ministeri ei...

    Tästä on kyseOpetusministeri Sanni Grahn-Laasonen uskoo, että ammattiopetuksen epäkohdat saadaan ratkottua Lahdessa.Ministeri myöntää, että ammattikoulutusuudistus voi vielä näkyä ongelmatilanteina alkumetreillä.Jättileikkauksia ministeri ei kadu.

    Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) uskoo, että ammattiopetuksen laatuongelmat selvitetään nyt tarkoin Lahdessa.

    – Todella hyvä, että opiskelijoiden ääni kuuluu. Epäkohtia korjataan ja niitä lähdetään ratkomaan. On selvää, että Salpauksessa täytyy käydä läpi nostetut esimerkit huolellisesti ja miettiä, miten toimintaa parannetaan. Mutta yleisesti ottaen suomalainen ammatillinen koulutus on kyllä korkeatasoista.

    Lähihoitajaopiskelijoiden kokemukset koulutuskeskus Salpauksen opetuksesta nostivat mylläkän somessa ja saivat suomalaiset miettimään ammattikoulutuksen tasoa yleisemminkin Suomessa mittavien säästöjen kurimuksessa. Esimerkiksi Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE muistuttaa keskiviikkona antamassaan kannanotossa, että ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on leikattu yli 300 miljoonaa euroa vuosina 2013–2017. Se on tarkoittanut muun muassa lähiopetuksen vähentymistä, opiskelijoiden omaehtoisuuden lisääntymistä ja potkuja opettajille.

    Lahden Kauppatorilla keskiviikkona vaalityötä tehnyt Grahn-Laasonen ei kadu säästöjä.

    – Tämän hallituskauden alussa valtionvelka oli kaksinkertaistunut, talouskasvu olematonta ja työttömyys korkea. Oli aivan selvää, että valtiontaloutta piti sopeuttaa ja tasapainottaa eri sektoreilla. Nyt ollaan menossa kohti huomattavasti parempia aikoja.

    Leikkauksille leukaillaan edelleen. Somessa kiertävissä kuvissa on esimerkiksi keskustan Juha Sipilä vierellään kyltti, jossa lukee "koulutuksesta ei leikata" ja toisessa "opintotukea ei heikennetä". Kuvat on otettu eduskuntavaalien 2015 alla.

    – Poliitikkojen pitää olla todella varovaisia nytkin eduskuntavaalien alla siinä, mitä lupaavat. Yksin ei voi asioista päättää, vaan päätökset tehdään yhdessä. Mutta politiikkaa tehdään myös ajassa: pitää ottaa huomioon, mikä on vallitseva taloustilanne, toteaa Grahn-Laasonen.

    Juha Sipilä lupasi muutama vuosi sitten, ettei opintotukea heikennetä Suomen Ylioppilaskuntien Liiton järjestämässä kampanjassa.TwitterUudistuksen horjahtelevia ensiaskelia

    Ministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan ammattikoulutuksen laatuongelmia selittää osaltaan se, että uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on vasta vuoden voimassa. Viime syksynä aloitti ensimmäinen ikäluokka uudessa uudistetussa ammatillisessa koulutuksessa.

    – Selvää on, että uuteen malliin vielä siirrytään. Vie jonkin aikaa saada se toimimaan. Minulla on kyllä se käsitys, että Salpauksen ja Päijät-Hämeen alueella esiintyneitä ongelmia on pystytty ratkomaan. Mennään kohti parempaa eli uutta ammatillista koulutusta.

    Yle kertoi joulukuussa, kuinka koulutuskeskus Salpauksen lähihoitajaopiskelijat ovat ihmetelleet muun muassa peruuntuneita tunteja, teoriaopetuksen vähyyttä, opintotarjonnan päällekkäisyyttä ja opettajien tuplabuukkauksia eri paikkoihin. Aikuisopiskelijat vierailivat yhdellä ja samalla suihkulähteellä viidesti kuukauden aikana osana luovuusopintoja. Lähistön patsaille he kirjoittivat mietelauseita.

    Opetusministerin mielestä erityisesti juuri peruskoulunsa päättäneistä ammattiin opiskelevista on pidettävä hyvää huolta.

    – Peruskoulun päättäneet 16-vuotiaat nuoret eivät ole vielä valmiita itsenäiseen opiskeluun, vaan vaativat aikuisen läsnäoloa, opastusta, opetusta ja ohjausta.

    Ministeri vauhditti vaalityötään jakamalla makeisia Lahden Kauppatorilla navakassa tuulessa ja lumimyräkässä. Janne Ahjopalo / YleRehtori: Palaute otetaan vakavasti

    Lähihoitajien ammattiliiton SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola hämmästeli Ylelle epäkohtia. Hänen mielestään heikko opetus on suoranaisesti vaarallista, kun opiskelijat siirtyvät käytännön työelämään. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen esitti jopa ulkopuolista selvityshenkilöä ongelmien selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi.

    Koulutuskeskus Salpauksesta myönnetään, että esimerkiksi opettajien tuplabuukkauksia on tapahtunut lukujärjestysten laadinnan yhteydessä. Rehtori Päivi Saarelaisen mukaan opiskelijoiden antama palaute otetaan vakavasti.

    – Erityisen tärkeää esimiestyössä onnistumisen lisäksi on rakentaa opiskelijoiden ja henkilöstön välille sellaista luottamusta ja avoimuutta, että asiat voidaan puhua ja käsitellä heti, jottei ongelmia pääsisi syntymään, Saarelainen sanoo Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen tiedotteessa.

    Jos ammattiin opiskeleva on tyytymätön saamaansa opetukseen, on hänen oikeusturvansa varsin heikko. Aluehallintovirasto ei yleensä tutki opetukseen tasoon liittyviä kanteluja. Ongelmat olisi nykyisin siis puitava lähinnä koulutusorganisaation sisällä eli esimerkiksi oman opettajan tai rehtorin kanssa. Tämä voi arveluttaa opiskelijaa, joka pelkää saavansa kriittisyytensä takia huonon maineen – uhkana voi olla myös arvosanojen heikkeneminen.

    Todella hyvä, että opiskelijoiden ääni kuuluu. Sanni Grahn-Laasonen

    Nyt opiskelija pystyy antamaan palautetta valtakunnallisessa Amis-palautteessa, mutta esimerkiksi koulutuskeskus Salpauksen osalta vastausprosentit ovat vielä pienet. Niin pienet, ettei niiden pohjalta voi tehdä mitään johtopäätöksiä.

    Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen uskoo, että ammattiopetuksen laatua seurataan Suomessa riittävän tarkoin tulevaisuudessa.

    – Parhaillaan kehitetään valtakunnallista mallia siihen, miten opiskelijapalautetta voidaan kerätä systemaattisemmin. Tämä koskee myös työelämästä kerättävää palautetta. Osa oppilaitosten rahoituksesta tulee sen mukaan, kuinka opiskelijat ovat työllistyneet. Ongelmakohtiin pitää puuttua.

    Lue myös:

    SuPerin puheenjohtaja hätkähti lähihoitajien toistuvia reissuja suihkulähteelle Lahdessa – oikeusprofessori ehdottaa ulkopuolista selvitystä opetuksen tasosta

    Lähihoitajaopiskelijoiden karu yllätys: yhden ja saman suihkulähteen tuijottelua viisi kertaa kuukauden aikana – kehnosta ammattiopetuksesta tehtyjä kanteluja ei välttämättä edes tutkita

    Sähköasentajaksi opiskeleva Esko Laitinen tappaa aikaa kotona – Opetuksen vähyyteen pettynyt äiti: “En antaisi Eskon asentaa sähköjä kotiini”

    Kysely: Ammattin opiskelevien tyytyväisyys opetukseen laskussa – joka viides harkitsee opintojen lopettamista

    Bussialan myllerryksen vuosi: linjoja lakkautettu ja firmoja yhdistynyt – ahkeraa matkustajaa kiinnostaa nyt, kuinka käy hintojen

    Bussialan myllerryksen vuosi: linjoja lakkautettu ja firmoja yhdistynyt – ahkeraa matkustajaa kiinnostaa nyt, kuinka käy hintojen


    Tästä on kyseKoiviston Auton Onnibus-kaupat ravistelivat kaukoliikennemarkkinoita lokakuussa.Bussijätti antaa uudenvuodenlupauksen matkustajilleen: hinnat pysyvät ennallaan.Kilpailijat seuraavat markkinajohtajan liikkeitä...

    Tästä on kyseKoiviston Auton Onnibus-kaupat ravistelivat kaukoliikennemarkkinoita lokakuussa.Bussijätti antaa uudenvuodenlupauksen matkustajilleen: hinnat pysyvät ennallaan.Kilpailijat seuraavat markkinajohtajan liikkeitä tarkkaavaisina.

    Halpabussiyhtiö Onnibus on ollut pian kolme kuukautta osa Koiviston Auto -konsernia. Koiviston Auto oli jo ennestään alan suurin toimija Suomessa. Yrityskauppojen jälkeen konsernista tuli jätti, joka saa kilpailijat mietteliäiksi.

    – Kyllä me muut liikennöitsijät katsellaan pelonsekaisin tuntein tai ainakin tarkkaavaisina, että miten Koiviston Auton ja Onnibusin yhteistyö lähtee liikkeelle, sanoo Savonlinjan aluepäällikkö Teuvo Punavaara.

    Kotipaikkaansa Mikkelissä pitävä Savonlinja on Suomen toiseksi suurin linja-autoliikennöitsijä, jonka reitit kulkevat tällä hetkellä pääsääntöisesti Helsingin ja Kaakkois-Suomen kaupunkien välillä.

    Tamperelainen Väinö Paunu ei ota kantaa kysymyksiin Onnibus-kauppojen vaikutuksista linja-autoliikenteen markkinatilanteeseen. Kuten ei Varsinais-Suomessa operoiva Vainion Liikennekään.

    – Ylimalkaan en halua ottaa kantaa toisten yritysten asioihin, Väinö Paunu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Martti Paunu sanoo.

    – En halua kommentoida, sanoo puolestaan Vainion Liikenteen toimitusjohtaja Matti Vainio.

    Lakkautusuutisia ja uusia reittisuunnitelmia

    Samaan aikaan kun Koiviston Auto kasvattaa liiketoimiaan, muut kutistavat. Savonlinja ilmoitti marraskuussa lakkauttavansa kolmanneksen kaukoliikenteen vuoroistaan vuoden alusta kannattamattomina. Pohjolan Liikenne sen sijaan lopettaa kaikki kaukoliikennevuoronsa helmikuun lopussa. Savonlinja tosin suunnittelee samaan aikaan kokonaan uusille reiteille lähtemistä.

    – Totta kai seuraamme koko ajan tilannetta. Siellä missä vain asiakkaita riittää, pitää liikennöidä. Pohjolan Liikenteen vetäytyminen vaikuttaa merkittävästikin suunnitelmiimme. Tarkoitus on lisätä kaukoliikenteen vuoroja tiettyihin suuntiin, Teuvo Punavaara sanoo.

    Mutta miten yhdelle kannattamaton reitti voi olla toiselle kannattava?

    – Jos lähtöjä on ollut vaikkapa 20 minuutin välein, jos sieltä yksi liikennöitsijä vetäytyy pois, se saattaa vahvistaa jäljelle jäävien tulosta, Savonlinjan Punavaara selittää.

    Koiviston Auton selitys nojaa ison konsernin etuihin.

    – Kyllä meilläkin on kannattavuuden kanssa parannettavaa, mutta uskomme että hyödyntämällä Onnibusin lippukauppaa saadaan uusia matkustajia. Reittejä yhdistelemällä saadaan uusia yhteyksiä ja uutta tarjontaa. Kolmas asia on, että pystymme hyödyntämään vanhan konsernin varikkotiloja ja huoltotoimintaa, millä saadaan toimintakuluja pienennettyä, sanoo konsernijohtaja Antti Norrlin.

    Nina Bergman / YleEntiseen ei paluuta hintojen suhteen

    Bussilippujen hintojen on pelätty lähtevän nousuun Koiviston Auton ostettua Onnibusin osaksi konsernia, vaikka molempien yhtiöiden toimitusjohtajat ovat kerta toisensa jälkeen kieltäneet suunnittelevansa hinnankorotuksia. Kysyimme vielä kerran: konsernijohtaja Antti Norrlin, voitko antaa uudenvuodenlupauksen, että hinnat eivät nouse?

    – Kyllä voin. Haluamme pitää hinnat kilpailukykyisinä, jotta saamme mahdollisimman paljon matkustajia autoihimme. Paluuta vanhaan ei enää ole.

    Kilpailijoiden pelot Koiviston Auton ja Onnibusin lippujen hintojen suhteen lienevät päinvastaiset. Norrlin rauhoittelee.

    – En usko, että hintataso voi enää nykyisestään laskea.

    Entä onko Koiviston Autolla suunnitelmissa laajentaa toimintaansa vielä nykyisestä ja ajaa lisää kilpailijoita pois markkinoilta? Tätä on pohtinut muun muassa Väinö Paunun Oy:n Martti Paunu.

    – Se on nyt pudotuspeli käynnissä, hän totesi Apu-lehden haastattelussa marraskuussa.

    Savonlinjan Punavaarakin on mietteliäs.

    – Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, mitä tästä tulee seuraamaan. Mutta katsotaan nyt tämä alkuvuosi, onko Koiviston Autolla tarkoitus aggressiivisesti hyökätä markkinoille ja pudottaa meitä muita kelkasta vai ei. Aika näyttää.

    Norrlin ei myönnä, että työn alla olisi mitään radikaalia. Yrityksessä tehdään parhaillaan uutta liikennesuunnitelmaa. Luvassa lienee joitakin päällekäisyyksien karsimisia ja uusien reittien avaamisia. Uusia yrityskauppoja ei ainakaan tällä hetkellä ole Norrlinin mukaan viritteillä.

    – Ensin pitää olla joku, joka on halukas myymään. Sitten asiaa mietitään erikseen. Mitään valmista suunnitelmaa näissä asioissa ei voi olla.

    Miehet nimittelivät irakilaistaustaista miestä Lahdessa ennen puukotusta – korkein oikeus arvioi, oliko teolla rasistinen motiivi

    Miehet nimittelivät irakilaistaustaista miestä Lahdessa ennen puukotusta – korkein oikeus arvioi, oliko teolla rasistinen motiivi


    Tästä on kyseLahdessa tapon yrityksestä tuomittu mies nimitteli uhria rasistisesti.Käräjäoikeus katsoi kuitenkin tuomiossa, ettei taustalla ollut rasistista motiivia.Hovioikeuden mielestä teolla oli rasistinen motiivi, ja se korotti...

    Tästä on kyseLahdessa tapon yrityksestä tuomittu mies nimitteli uhria rasistisesti.Käräjäoikeus katsoi kuitenkin tuomiossa, ettei taustalla ollut rasistista motiivia.Hovioikeuden mielestä teolla oli rasistinen motiivi, ja se korotti tuomiota.Korkein oikeus ottaa vielä tapauksen käsitelläkseen

    Korkein oikeus ottaa käsiteltäväkseen Lahdessa elokuussa 2017 tapahtuneen tapon yrityksen. Korkein oikeus arvioi sitä, oliko teolla rasistinen motiivi, jonka perusteella tuomioita voitiin koventaa. Aiemmat oikeusistuimet ovat olleet asiasta erimielisiä.

    Kaksi miestä on tuomittu aiemmin käräjä- ja hovioikeudessa tapon yrityksestä. Kyse oli öisistä väkivaltaisuuksista Lahden Lanun aukiolla vuoden 2017 elokuussa.

    Tapahtumat saivat alkunsa aukiolla sijaitsevassa ravintolassa, jossa toinen tuomituista tönäisi afrikkalaistaustaista miestä ja nimitteli tätä neekeriksi. Miehen mukaan neekeriksi haukkuminen jatkui myös ravintolan ulkopuolella ja kohdistui myös toiseen, irakilaistaustaiseen mieheen.

    Hovioikeuden mukaan aukiolla miehiä nimitellyt tekijä yritti ensin ampua irakilaistaustaista miestä pistoolilla, mutta ase ei lauennut. Sen jälkeen hän puukotti uhria toisen tuomitun ojentamalla veitsellä. Puukotettu sai vakavia vammoja ja joutui sairaalahoitoon.

    Lisäksi puukottaja osoitti afrikkalaistaustaista uhria pistoolilla jalkoihin. Kolmas mies suihkutti molempien uhrien kasvoille kaasusumutetta.

    "Tavallinen tappelutilanne, jossa kaikki esittivät loukkaavia kommentteja"

    Rikoslain viidennen pykälän mukaan rangaistusta voidaan koventaa, jos rikos on tehty rotuun, ihonväriin, syntyperään tai kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta. Sekä käräjäoikeuden että hovioikeuden mukaan tuomitut miehet olivat nimitelleet uhreja neekeriksi ennen väkivaltaisuuksia.

    Käräjäoikeuden mukaan jutussa jäi kuitenkin näyttämättä, että rikosten alkusyy tai motiivi olisi ollut rasistinen. Se tuomitsi asellla uhanneen ja uhria puukottaneen miehen viiden vuoden ja toisen miehen liki neljän vuoden vankeuteen. Tapon yrityksen lisäksi puukottaja tuomittiin laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikoksesta.

    Hovioikeus oli eri mieltä ja korotti kummankin miehen tuomiota neljällä kuukaudella teon rasistisen motiivin takia.

    – Vastaajat eivät ole tunteneet asianomistajia entuudestaan, eivätkä he ole esittäneet mitään konkreettista ja uskottavaa vaihtoehtoista syytä tekemälleen väkivallalle, Itä-Suomen hovioikeus katsoi heinäkuussa.

    Hovioikeudessa syytetyt kiistivät rasistisen motiivin. Heidän mukaansa kyse oli muista syistä syntyneestä "tavanomaisesta tappelutilanteesta", jonka yhteydessä oli puolin ja toisin esitetty loukkaavia kommentteja.

    Korkeimman oikeuden myöntämä valituslupa koskee ainoastaan rangaistuksen koventamisperustetta, ei hovioikeuden tuomiota muilta osin.

    Ympäristökaupungiksi julistautunut Lahti ei ole luopumassa ilotulitteista – ”Lasershow on ehkä tulevaisuuden teknologiaa”

    Ympäristökaupungiksi julistautunut Lahti ei ole luopumassa ilotulitteista – ”Lasershow on ehkä tulevaisuuden teknologiaa”


    Tästä on kyseLahti ei ole toistaiseksi vaihtamassa ilotulitteita lasereihin.Espoon kaupunki järjestää tänä vuonna uuden vuoden ilotulituksen sijaan laservaloshow'n.Lahden kulttuuripäällikkö kokee, että laserit eivät toistaiseksi ole järkevä...

    Tästä on kyseLahti ei ole toistaiseksi vaihtamassa ilotulitteita lasereihin.Espoon kaupunki järjestää tänä vuonna uuden vuoden ilotulituksen sijaan laservaloshow'n.Lahden kulttuuripäällikkö kokee, että laserit eivät toistaiseksi ole järkevä vaihtoehto.

    Lahti ampuu taivaalle uudenvuoden aattona perinteisiä ilotulitusraketteja. Espoon kaupunki järjestää tänä vuonna laservaloshow'n (Iltalehti) ilotulituksen sijaan.

    Ilotulitteiden kuluttajakäytön kieltämistä ajava kansalaisaloite ylitti lauantaina 50 000 allekirjoittajan rajan, eli aloite menee eduskunnan käsiteltäväksi. Finanssiala on julkisesti kannattanut aloitetta.

    Ympäristökaupunki Lahden kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos puolustaa perinteistä rakettiesitystä.

    – Tarjouksen jättäjät ovat todella tarkkaan ottaneet huomioon, millaisia tulitteita taivaalle ammutaan ja miten jälkisiivous hoidetaan.

    Laseritkin kuormittavat ympäristöä

    Kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos ei tällä hetkellä pidä lasereihin siirtymistä järkevänä ratkaisuna. Myös lasershow'n järjestäminen kuormittaa ympäristöä.

    – Jos se kokonaisuudessaan kuljetetaan jostain kaukaa Lahteen, rakennetaan Lahdessa, käytetään tarvittava määrä sähköä ja sen jälkeen puretaan ja kuljetetaan toisaalle, on siinäkin aika isot ympäristövaikutukset. Tietysti sillä on valtavat kustannusvaikutukset myös. Lasershow on ehkä tulevaisuuden teknologiaa.

    Kulttuuriasiainpäällikkö ei täysin tyrmää lasereita mutta haluaa rauhassa odottaa, mihin suuntaan tekniikka alalla kehittyy.

    – Mihin suuntaan ilotulitefirmat kehittyvät? Voidaanko vielä vähentää pienhiukkaspäästöjä? Vai kehittyykö laserteknologia niin, että siitä tulee varteenotettava vaihtoehto ilotulitukselle? Uskon, että molemmat alat ovat murrosvaiheessa.

    Lahden uudenvuoden aattojuhla alkaa maanantaina kaupungintalolla iltaseitsemältä. Raketit ammutaan taivaalle kello kahdeksan.

    Päijät-Hämeen pelastuslaitos muistuttaa, että omien rakettien ampuminen Lahden keskustassa on tänäkin vuonna kielletty.

    Korpihotellin paukuttomaan uuteen vuoteen tuodaan koiria 300 kilometrin päästä:

    Korpihotellin paukuttomaan uuteen vuoteen tuodaan koiria 300 kilometrin päästä: "Pelkään, ettei vanhan koiran sydän kestä pamauksia"


    12-vuotias jackrusselinterrieri Athos tepsuttaa innokkaana pitkin kävelytietä Mikkelin Tuppuralassa. Hajut vievät koiraa, kun äkkiä viereisen luistelukaukalon seinään pamahtaa jääkiekkoa pelaavien lasten laukaus. Pamahduksen kuullessaan Athos...

    12-vuotias jackrusselinterrieri Athos tepsuttaa innokkaana pitkin kävelytietä Mikkelin Tuppuralassa. Hajut vievät koiraa, kun äkkiä viereisen luistelukaukalon seinään pamahtaa jääkiekkoa pelaavien lasten laukaus. Pamahduksen kuullessaan Athos jähmettyy, vetää selkänsä kyyryyn ja tärisee pelosta. Se pälyilee ympärilleen, haluaa pakoon, eikä suostu enää jatkamaan matkaa kohti luistelukaukaloa.

    Athos pelkää kovia pamahduksia. Jos arkiset luistelukaukalon äänet saavat sen pois tolaltaan, on uudenvuoden aatto Athokselle kauhunäytelmä.

    – Pahin oli, kun se kuusi vuotta sitten meni shokkiin. Sen tassut menivät ihan kylmäksi, hengitys oli heikkoa ja kaikin puolin se voi huonosti. Soitin päivystävälle eläinlääkärille ja kysyin mitä teemme, kun koira kuolee käsiin, kertoo Athoksen omistaja Pirjo Haapsaari-Loisti.

    Athoksen verenkierto käynnistettiin hieromalla sitä koko perheen voimin, ja Athos tokeni shokista. Sen jälkeen se ei ole viettänyt ainuttakaan uutta vuotta ilman rauhoittavia lääkkeitä.

    Athos on kauhuissaan kovien äänien lisäksi myös valon välähdysten ja ruudin hajun takia.

    – Kun kello tulee 18, vaikeat ajat alkavat.

    Pirjo Haapsaari-Loistilla on jackrusselinterrieri Athoksen lisäksi sekarotuinen Santa-koira. Santa ei pelkää ilotulituksia.Esa Huuhko / YleHotelli tarjoaa paukutonta uutta vuotta

    Rauhoittavien lääkkeiden lisäksi Athos-koira kapaloidaan painepaitaan ja sillä on korvatulpat sekä huivi pään ympärille kiedottuna. Radio soi, jotta rakettien äänet peittyisivät. Ikkunoissa sälekaihtimet ovat kiinni ja verhot edessä.

    – Olen virittänyt vielä viltin verhojen päälle, ettei välähdyksiä varmasti näkyisi.

    Varotoimista huolimatta Athos pakenee uutta vuotta piiloon sohvan alle, ja pelkää kuollakseen. Uusi vuosi rivitaloasunnossa kaupungissa on Athokselle liikaa.

    – Yritin varata meille äänieristetyn huoneen vantaalaisesta lentokenttähotellista. Se myy koirille uudenvuoden paketteja. Soitin sinne syyskuussa, mutta se oli jo silloin varattu täyteen.

    Tarkalleen ottaen vantaalaisen Clarionin äänieristetyt huoneet varattiin täyteen jo silloin, kun edellinen vuodenvaihde oli taputeltu tammikuussa. Hotelli sijaitsee lentokentän läheisyydessä, missä ilotulitteet ovat kiellettyjä. Pauketta voi kuulua vähän, mutta vain vaimeasti.

    Hotelli Heimarin kaikkiin huoneisiin voi tulla koirien kanssa ympäri vuoden. Uutena vuotena hotellin naapurustoa on pyydetty jättämään raketit ampumatta.Esa Huuhko / YlePelkään, ettei vanhan Oton sydän kestä stressiä. Paula Salovaara

    Clarion oli tähän vuoteen saakka ainoa hotelli, joka on keksinyt hyödyntää hiljaisuuden myyntivalttina uutenavuotena. Tänä vuonna myös Haapsaari-Loistin kotikaupungissa Mikkelissä maaseutu hotelli Heimari keksi tarjota samaa.

    – Hotellimme sijaitsee metsän keskellä. Meillä on paljon omaa maata, eikä meidän maillamme ammuta yhtään rakettia. Myös lähimmän naapurin kanssa on tehty sopimus, ettei sielläkään ammuta, kertoo hotellin yrittäjä Jaana Orava.

    Heimariin on tullut varauksia ympäri Suomea. Yksi vuodenvaihteen Heimarissa viettävistä on lahtelainen Paula Salovaara koiransa Oton kanssa. Otto on 10-vuotias pyreneittenmastiffi, joka ottaa uudenvuoden raskaasti. Se läähättää, vinkuu ja kulkee stressaantuneena ympäri huushollia, vaikka olisi saanut rauhoittavia.

    – Se on jo niin vanha, että pelkään, ettei sen sydän kestä.

    Pyreneittenmastiffi Otto matkustaa uuden vuoden viettoon Lahdesta Mikkeliin.Paula SalovaaraOlisi ihan ok, jos pauke kestäisi oikeasti vain iltakuudesta aamukahteen. Paula Salovaara

    Salovaara ja Otto-koira asuvat kerrostalossa. Kaupungissa pamahdukset kaikuvat paitsi taivaalla, myös talojen kiviseinät kertaavat pamahdukset. Viime uudenvuoden Salovaara ja Otto viettivät Vantaalla Clarionissa, ja kokemus oli mahtava: Otto kuorsasi kaikessa rauhassa läpi räiskeen ja paukkeen.

    – Olihan se aika hauskaa, kun käytiin illalla aulabaarissa kaverin kanssa, siellä ihmiset istuivat illallisella koirien kanssa. Oli vaikka minkä näköisiä ja kokoisia koiria.

    Tänä vuonna korpihotelliin Heimariin houkuttaa maaseutu. Lahdesta ei aja Heimariin kuin pari tuntia. Sitten pääsee jo luonnonhelmaan.

    – Lenkkimaastot ovat varmasti paremmat kuin lentokentän kupeessa ja on kiva, kun hotelli on niin pieni. Siellä saadaan olla rauhassa niin koira kuin minäkin, Salovaara sanoo.

    Pirjo Haapsaari-Loisti toivoo, että rakettien ampuminen kiellettäisiin yksityishenkilöiltä kokonaan.Esa Huuhko / YleRauhoittavat lääkkeet lähtevät mukaan metsän keskelle

    Haapsaari-Loistin Athos-koiralle paukuton uusivuosi hotellissa oman kaupungin kupeessa voisi olla loistoratkaisu. Haapsaari-Loisti innostui ajatuksesta ensin, mutta alkoi epäröidä. Kuuluisivatko raketit kuitenkin liikaa 15 kilometrin päässä keskustasta sijaitsevaan hotelliin?

    – Kävin aiheesta keskusteluja, ja päädyin siihen, että vaikka hotellin mailla ei raketteja ammuta, niin naapuruston pamaukset voivat olla Athokselle liikaa. Se on varmasti loistava ratkaisu koirille, jotka eivät ole vielä niin pahassa jamassa kuin Athos.

    Athos ja Haapsaari-Loisti matkustavat tänä vuonna ystävän mökille Jaalaan. Siellä ei ole pamahtanut raketin rakettia vuosikausiin.

    – Otan kyllä rauhoittavat mukaan jokatapauksessa.

    Athos-koira pelkää kaikenlaisia kovia pamauksia. Myös ukkosmyrskyt pelottavat sitä.Esa Huuhko / Yle

    Uudenvuoden raketit aiheuttavat koiravanhuksille Athokselle ja Otolle kummallekin niin suurta stressiä, että omistajat kirjaimellisesti pelkäävät niiden kuolevan pelkoon. Haapsaari-Loisti ja Salovaara eivät silti kieltäisi raketteja kokonaan.

    – Jos se pauke kestäisi oikeasti iltakuudesta sinne kahteen, se olisi ihan ok. Mutta räiske alkaa täällä Lahdessa joka vuosi jo tapaninpäivän iltana, Salovaara sanoo.

    Molemmat toivovat, että lakialoite ilotulitusten rajaamisesta vain ammattilaisten käsiin saisi kannatusta ja menisi läpi eduskunnassa. Haapsaari-Loisti pohtii, että uuden lain aikana ihmiset eivät valitettavasti voisi enää paukutella lähiöissä ja pelloilla.

    – Silti kannatan lakialoitetta koirani takia, Haapsaari-Loisti toteaa.

    Ministerinpesti ajoi Juha Rehulan burnoutin partaalle – Pettymys itseen oli kova, kun missio epäonnistui

    Ministerinpesti ajoi Juha Rehulan burnoutin partaalle – Pettymys itseen oli kova, kun missio epäonnistui


    Mustin hetki oli vuosi sitten, lokakuussa 2017. – Olin niin uuvuksissa, että nukuin vuorokaudet ympäri, muistelee entinen peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) aikaa, jolloin hän kävi niin lähellä burnoutia kuin vain voi. Diagnoosia ei...

    Mustin hetki oli vuosi sitten, lokakuussa 2017.

    – Olin niin uuvuksissa, että nukuin vuorokaudet ympäri, muistelee entinen peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) aikaa, jolloin hän kävi niin lähellä burnoutia kuin vain voi.

    Diagnoosia ei tullut, mutta mies kaatui curling-radalla ja mursi olkapäänsä. Lääkäri määräsi viisi viikkoa sairauslomaa, joista Rehula piti yhden. Todellisuudessa olkapää oli tekosyy.

    Työuupumuksessa henkiset voimavarat ehtyvät vähitellen. Juuri näin kävi Rehulalle.

    –Kaaduin ensimmäisessä heitossa ennen pelin alkua, suoraan vasemman olkapääni päälle, joka murtui, kertoo Juha Rehula vuoden takaisesta onnettomuudestaan. Henrietta Hassinen / Yle

    Kiinnostus työhön katosi. Mies teki vain välttämättömimmän ja senkin viiveellä. Laskut kasaantuivat. Lähipiiri näki, että mies oli siipeensä saanut.

    – Hymy katosi ja huumori hävisi. En enää välittänyt ulkonäöstäni. Ryhti lysähti, en käynyt kolmeen kuukauteen parturissa, hän kertoo.

    Rehula oli peruspalveluministeri yhteensä 25 kuukautta vuosina 2015–2017. Kausi jaettiin sovitusti kahtia Rehulan ja Annika Saarikon (kesk.) kesken.

    Rehulalla oli tehtävä: saada sote eli sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudistus tuutattua ulos omalla kaudellaan, jotta seuraaja voisi keskittyä perheministerin tehtäviin.

    Toisin kävi. Oma pettymys oli valtava, kun hommat jäivät kesken eikä sote valmistunut.

    – Mussa oli vika, rupesin syyttämään itseäni. Mulla oli tehtävä, jota en pystynyt hoitamaan loppuun, hän sanoo nyt.

    Kun kapulaa vaihdettiin Saarikon kanssa 10. heinäkuuta 2017, Rehula yritti jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Samoihin aikoihin oli Suomi–Areena ja entisellä ministerillä oli siellä kolme tilaisuutta. Uudella niitä oli 19.

    Sen jälkeen hän lähti mökille, itsekseen. Jälkikäteen ajateltuna se oli huono idea.

    Kone ei pysähtynyt, eikä väsymys poistunut. Rehula putosi kuoppaan, jossa hänelle omien sanojensa mukaan jäi jet lag päälle. Uupumuksessa se on tavallista.

    Vaimo: "Onpa mukava, että nähdään edes tv:ssä"

    Maailma on muuttunut siitä, kun Juha Rehula ensi kerran valittiin kansanedustajaksi 22 vuotta sitten. Hollolainen Rehula on ollut ministerinä kaksi kertaa.

    Ensimmäisellä ministerikaudella riitti, että aamulla alkaneeseen kohuun reagoitiin illalla. Nyt kaikki pitää tehdä kahdessa tunnissa.

    – Muuten juna on jo mennyt, Rehula sanoo.

    Hänen ensimmäinen pestinsä oli vuosina 2010–11 sosiaali- ja terveysministerinä Vanhasen–Kiviniemen hallituksessa, toinen peruspalveluministerinä 2015–17 nykyisessä hallituksessa.

    Eduskunnan vastaava työterveyslääkäri Anita Pienimäki on Rehulan kanssa samaa mieltä työn hektisyyden lisääntymisestä. Aivot kuormittuvat. Tulee infoähky. Sosiaalinen media ja päivittämisen pakko rassaavat nykyedustajaa.

    Ei ehditä palautua, kun on oltava koko ajan jostakin jotakin mieltä.

    – Päivä alkaa somella ja päättyy someen, kertoo Juha Rehula. Henrietta Hassinen / Yle

    Rehula jätti jälkimmäisen ministerinpestinsä aikana lehtien lukemisen ja television katselun. Se oli tapa suojautua. Kirjoja ei ehtinyt lukea, mutta työpapereita piti selata yömyöhään sängyssä.

    Ministerin kalenteri oli armoton: tilaisuuksia saattoi olla jopa seitsemän päivässä. Ruokatuntia ei ehtinyt pitää, vessatauot oli minimoitava. Kaikki halusivat oman hetkensä ministeriltä.

    Juha Rehula väsyi siihen, ettei hänellä ollut aikaa ajatella. Ei edes Audin takapenkillä, koska häntä vietiin aina lentokentälle tai oltiin hakemassa sieltä. Vaimo, Johanna Rehula, tokaisi kerran puhelimessa, että onpa mukava, että nähdään edes telkkarissa.

    – Se oli sellaista aikaa, että raastettiin ja revittiin, joka suuntaan.

    Ennen Rehulaa uupumuksestaan politiikan huipulla ovat kertoneet vihreiden entinen puheenjohtaja Touko Aalto ja työministeri Jari Lindström (sin.).

    Molemmat ovat puhuneet riittämättömyyden tunteistaan. Aalto myös siitä, miten hän tunsi puristuvansa työn, somen ja edustamisen paineissa.

    Työterveyslääkäri Anita Pienimäen mukaan etenkin ministerien työtahti on miltei kohtuuton.

    – Minuuttiaikataulu tulee annettuna. Pahinta on se, että on oltava aina valmis yllätyksiin ja siihen, että joku tulee ja keskeyttää oman tekemisen rytmin, hän sanoo.

    Rehulan mukaan politiikolla täytyy olla takakontissaan jopa kolmet erilaiset vaatteet päivän menoihin. Henrietta Hassinen / YleHaave sotettomasta pääsiäisestä

    Yksi sote-uudistuksen pahimmista hetkistä nähtiin marraskuussa 2015, kun hallitus oli vähällä hajota. Yön tunteina tehtiin poliittiset lehmänkaupat: keskusta sai 18 maakuntaa ja kokoomus valinnanvapauden.

    Neuvottelujen jälkeen Rehulan päänsisäinen kasetti hajosi. Hän räjähti perheelleen mitättömästä asiasta. Nyt hän näkee, että se oli oire jostain muusta.

    – Saattoi mennä pari viikkoa kahden tunnin yöunilla. Tulin kolmen aikoihin kämpille ja viideltä olin jo keittämässä aamukahvia. Päässä raksutti koko ajan.

    Rehula kertoo tekevänsä työnsä koko vartalollaan. Täysillä. Ministeriaikoinaan hän oli kuin ravihevonen, kulki laput silmillään. Suomalaisista miehistä kaksi sadasta ja naisista kolme sairastuu vakavaan työuupumukseen. Lievempiä oireita on joka viidennellä työssäkäyvällä.

    Henrietta Hassinen / Yle

    Uupumukseen johtavat usein juuri ne syyt, joita Rehula on luetellut, muun muassa se, ettei ole aikaa palautua.

    Keväällä 2016 oli taas yksi sellainen hetki. Rehula haaveili sotettomasta pääsiäisestä. Toisin kävi, sote pilasi pyhät. Sillä kertaa väännettiin valinnanvapauteen liittyvästä yhtiöittämisestä.

    – Huomasin olevani vain nappula pelissä, jota muut ohjailivat. Peli ei ollut politiikkojen näpeissä, vaan sitä johtivat muun muassa markkinavoimat.

    Sairaalat vaihtuivat raviratoihin

    Toipuminen alkaa, kun ihminen ymmärtää, että asioiden on muututtava. Sen jälkeen hallinnan tunne voi vähitellen palautua.

    Miten on käynyt Rehulalle?

    – Ministerinä oli joka aamu joku tulipalo sammutettavana, iso tai pieni. Nyt olen kuin eri maailmassa. Ei ole sellaista vastuuta.

    Vaikka kansanedustaja on ministeriin verrattuna varsin vapaa, on Rehulan toipuminen edelleen kesken. Lähipiirin mukaan pilke silmäkulmaan on silti jo palannut.

    – Onneksi on ollut ihmisiä, jotka ovat kysyneet, mitä minulle oikeasti kuuluu. Puhuminen on ollut tapa päästä eteenpäin – vaikka olenkin hidas hämäläinen, hän nauraa.

    Ministeriaikanaan Rehula suhasi Suomen ympäri kolmeen kertaan. Silloin tutuksi tulivat kunnantalot ja sairaalat. Hän on myös keskustan varapuheenjohtaja.

    Vaimo on tottunut siihen, että kun puoliso politikoi, hän hoitaa arjen.

    Hollolalainen Juha Rehula lataa akkujaan raveisssa. Henrietta Hassinen / Yle

    Keväällä 2018 Rehula sai uuden mahdollisuuden kiertää Suomea työkseen, kun hänestä tuli Hippos ry:n eli raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön hallituksen puheenjohtaja.

    Raveissa käyminen on myös tapa irrottautua työstä. Siellä Rehula rentoutuu, kuten on tehnyt jo vuodesta 1992. Silloin hän meni ensimmäisiin raveihinsa ja jäi heti koukkuun. Nyt hän on osaomistajana kahdessa ravihevosessa.

    Lähtisitkö uudelleen ministeriauton takapenkille?

    Keskustan kannatus on laskenut viime vuosina. Mutta entä jos puolueen kannatus olisi sellainen, että Rehulalle tulisi vaalien jälkeen se kuuluisa soitto? Soitto, jota jokainen kansanedustaja salaa odottaa ja jossa tarjotaan ministerin pestiä. Mitä hän vastaisi?

    – Vastaisin kyllä. Siitäkin huolimatta, että voimani ovat kerran ehtyneet.

    Huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa Rehula on ehdolla Hämeen vaalipiiristä kahdeksatta kertaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan soten olisi pitänyt olla jo silloin voimassa.

    Raviratojen lisäksi hän aikoo mennä päivystämään markettien eteen. Siellä joku saattaa kysäistä, miksei sote valmistunut ajallaan.

    – Tunnustan, että olisi pitänyt toimia toisin, olla tiukempi ja pitää kiinni määräajoista, vastaa Rehula.

    Juttua varten on haastateltu useita ihmisiä Rehulan lähipiiristä, mm. perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikkoa.

    Katso myös:

    Analyysi: "Kauas pilvet karkaavat, turhaan niitä tavoitat" - siinäkö sotenkin kohtalo?

    Touko Aalto ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kärkipoliitikko, joka uupui – "On johtajia, jotka ovat piiputtaneet niin tappiin, etteivät muista puolisonsa nimeä"

    Ajatuspaja Toivo: Keskustan tilanne näyttää vaikealta – "Puolue ottaa todella pahasti takkiinsa eduskuntavaaleissa"

    Vaippoihin puettu cp-vammainen ruokaili lattialla – Päijät-Hämeen keskussairaalan putkamaisen karuiksi moititut eristyshuoneet uudistetaan

    Vaippoihin puettu cp-vammainen ruokaili lattialla – Päijät-Hämeen keskussairaalan putkamaisen karuiksi moititut eristyshuoneet uudistetaan


    Tästä on kyseApulaisoikeusasiamies esittää, että Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä hyvittää cp-vammaiselle perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksetApulaisoikeusasiamies antoi huomautuksen lainvastaisista menettelyistä ja...

    Tästä on kyseApulaisoikeusasiamies esittää, että Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä hyvittää cp-vammaiselle perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksetApulaisoikeusasiamies antoi huomautuksen lainvastaisista menettelyistä ja laiminlyönneistä.Psykiatrisen hoidon eristyshuoneet remontoidaan ensi vuonna keskussairaalassa.

    Psykiatrisen hoidon eristyshuoneet remontoidaan ensi vuonna Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

    Korjaukset tehdään, koska oikeusasiamiehen kanslian yli vuosi sitten tekemässä tarkastuksessa havaittiin epäkohtia. Syksyllä 2017 toteutetun tarkastuksen mukaan tilat olivat karut. Ne muistuttivat enemmän poliisin putkaa kuin psykiatrisen potilaan eristämistilaa.

    Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on myös vastikään käsitellyt cp-vammaisen potilaan tekemän kantelun. Apulaisoikeusasiamiehen marraskuussa antaman ratkaisun mukaan potilaan ihmisarvoa loukattiin sairaalan psykiatrisella osastolla.

    Sekavasti käyttäytyneelle potilaalle oli puettu vaipat yli vuorokauden kestäneen eristyksen ajaksi. Hänellä oli käytössään wc vain erikseen pyytämällä. Ruokailu tapahtui lattialla ohuella patjalla. Käytössä oli vain potilaalle sopimattomia ruokailuastioita ja -välineitä. Häneltä myös evättiin silmälasien ja pyörätuolin käyttö. Tämän hoitoratkaisun perusteet eivät käyneet ilmi potilasasiakirjoista.

    Hyvityksiä potilaalle?

    Apulaisoikeusasiamies esittää, että yhtymä hyvittää kantelijalle perus- ja ihmisoikeuksien loukkaukset. Asiamies kehottaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää ottamaan yhteyttä kantelijaan ja pyytää ilmoittamaan tehdyistä toimenpiteistä maanantaihin 31. joulukuuta mennessä.

    – Asian käsittely on meillä vielä kesken, mutta vastaamme kyllä apulaisoikeusasiamiehelle määräpäivään mennessä, kertoo perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Mika Forsberg.

    Arvioimme hoitoprosessit, jotta ne olisivat riittävän laadukkaat. Mika Forsberg

    Virallisesti ilmaistuna huomautus tuli yhtymälle lainvastaisista menettelyistä ja laiminlyönneistä cp-vammaisen henkilön hoidossa. Huomautuksesta ovat aiemmin kirjoittaneet muun muassa Etelä-Suomen Sanomat, Helsingin Sanomat ja Iltalehti.

    – Huomautuksessa mainitut hoidon ongelmat ovat tapahtuneet vuotta 2017 aiemmin eli ennen hyvinvointikuntayhtymän aloittamista, sanoo Forsberg.

    Nyt keskussairaalan psykiatrisilla osastoilla uusitaan viisi eristyshuonetta. Jokaiseen huoneeseen rakennetaan wc-tilat. Kustannukset ovat noin 100 000 euroa. Vuonna 2019 toteuttavan remontin tarkasta aikataulusta ei ole Forsbergillä tietoa.

    – Samalla arvioimme hoitoprosessit, jotta ne olisivat riittävän laadukkaat.

    Lue myös:

    Eduskunnan apulaisoikeusasiamies: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ei ole valvonut riittävän hyvin lastensuojeluyksiköiden toimintaa

    Lastensuojelulaki on 12 vuotta vanha, mutta lastenkodeissa on vieläkin vaikeuksia noudattaa sitä – nyt osa työntekijöistä miettii, mitä enää saa tehdä

    Apulaisoikeusasiamies jyrähtää laittomuuksista: Vammaisia ja lastensuojelulapsia riisutetaan sekä lukitaan eristykseen, vanhuksia sidotaan laitoksissa

    "Hänestä on haihtunut elämänilo" – loukkasiko piparkakkusänky todella itsemääräämisoikeutta, kysyvät kehitysvammaisen Sannen vanhemmat

    Hirvi teki u-käännöksen ja syöksyi takaisin autotielle liikenteen sekaan:

    Hirvi teki u-käännöksen ja syöksyi takaisin autotielle liikenteen sekaan: "Yleensä hirvi kulkee kuin juna"


    Ylen mediatoimittaja Marko Melto onnistui ikuistamaan yksinäisen hirven poukkoilun joulun aikaan iltahämärissä lumisella tiellä Heinolassa. Melto huomasi pelkääjän paikalta hirven liikkuvan tien vieressä, yläruumis metsää kohti suunnattuna....

    Ylen mediatoimittaja Marko Melto onnistui ikuistamaan yksinäisen hirven poukkoilun joulun aikaan iltahämärissä lumisella tiellä Heinolassa.

    Melto huomasi pelkääjän paikalta hirven liikkuvan tien vieressä, yläruumis metsää kohti suunnattuna. Mellon auton kuski ja vastaantulevan auton kuljettaja näyttivät toisilleen pitkiä valoja sen merkiksi, että riistaeläin liikkuu tien vieressä.

    Yhtäkkiä hirvi tekikin metsän laidassa u-käännöksen ja syöksyi keskelle tietä, Mellon ja vastaantulevan auton väliin.

    – Yleensä hirvi kulkee kuin juna, eli kun hirvi kerran lähtee yhteen suuntaan, se myös menee sinne. Tyypillisesti hirvi käyttäytyy näin, mutta tietysti ne kääntyvät joskus myös ympäri. Itsellenikin on käynyt tällainen tapaus, että hirvi vaihtaakin tiellä kesken kaiken suuntaa, Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Antti Piironen kertoo.

    Miten hirvi kannattaisi ohittaa?

    Usein autoilijoita neuvotaan väistämään hirvi eläimen takapään puolelta. Jos kolari sattuisi, eturuumis on hirven raskain, ja siten vaarallisin osa törmätä. Kevyt takaruumis on myös raskasta etuosaa helpompi väistää. Kun hirvi siis juoksee oikealle, se tulisi ohittaa vasemmalta.

    Miten hirvi kannattaa ohittaa, jos se syöksyy keskelle tietä pää kohti autoilijaa?

    – Ihan mahdotonta sanoa. Se on eläin eikä sen liikkeitä voi oikein tuollaisessa tilanteessa ennustaa. Itse yrittäisin ohittaa siltä puolelta, josta hirvi on tielle tullut, Piironen sanoo.

    Joulun tienoon tapahtumissa hirvi pyrähti liikenteen keskelle, ajovalojen keilaan. Piirosen mukaan hirvi on luultavasti säikähtänyt, panikoinut ja koettanut reagoida tilanteeseen parhaansa mukaan.

    – Hirvi voi luottaa joskus myös omiin jälkiinsä ja ajatella, että siellä ei ainakaan ollut vaaraa, sinne on turvallista mennä, Piironen kertoo.

    Hirvillä on totuttuja kulkupaikkoja, joita pitkin ne ylittävät tien tapojensa mukaan. Piironen kertoo, että kulkureiteillä on nähtävissä myös kolarisumia.

    Hirvi näytti ensin lähtevän suoraan metsään, pois ajoradalta.Marko Melto / YleHirvi kuitenkin kääntyi ja suuntasi matkansa keskelle tietä, ajovalojen loisteeseen.Marko Melto / YleHirvi hypähti lumipientareelta kohti turvaa ja onnettomuuksilta säästyttiin, vaikka riistaeläin pyrähti halki lumisen tien.Marko Melto / YleTarkkana hämärän aikaan

    Hirvi on niin sanotusti hämäräaktiivinen eläin eli se lepää päivän ja liikkuu pimeän aikaan. Tästä syystä juuri illan ja aamun hämärissä hirviä kannattaa autoillessa pitää silmällä.

    Hirven metsästyskausi on yhä käynnissä, mikä voi paikallisesti ja hetkellisesti saada hirviä liikkeelle. Menossa on myös yksi vuoden suurimmista paluuliikenteistä, kun ihmiset palaavat joulunvietosta. Vaikuttavatko pyhien liikennemassat hirvien liikkeisiin?

    – Hirvelle on ihan sama, onko joulun aika vai ei. Ehkä se huomaa, että liikennettä on paljon, mutta tuskin ne liikennepiikin takia liikkuvat enempää tai vähempää, Piironen toteaa.

    Hirven havainnut autoilija voi varottaa muita autoilijoita hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja. Piironen muistuttaa, että ennen kaikkea ajovauhdin hidastaminen hirvivaara-alueilla on järkevää.

    Nuoret hirvet liikenteessä suurin riski

    Eniten hirvet liikkuvat syksyn kiiman aikaan ja keväällä, kun emät vierottavat edellisvuotiset vasansa. Juuri nuoret hirvet törmäävät keväisin keskelle taajamia ja autoteitä, kun ne etsivät elinpaikkaa vieraassa maastossa.

    Nämä yksin liikkumaan tottumattomat nuoret hirvet voivat eksyä autoteille myös yllättävistä paikoista, joissa hirvistä ei välttämättä ole osattu varoittaa liikennemerkillä.

    Riski törmätä hirveen tai muuhun hirvieläimeen on suuri niillä alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat.

    – Nuoremmat hirvet ovat vanhoja kokemattomampia ja ovat siksikin liikenteessä suurempi riski, Piironen toteaa.

    Viime vuonna Suomen teiltä tilastoitiin 1 824 hirvionnettomuutta ja niissä loukkaantui 145 ihmistä. Viime vuonna hirvikolareissa menehtyi kolme ihmistä.

    Lue myös:

    Hirvikolareiden määrä on nousussa Pirkanmaalla

    Uudellamaalla suurin hirvivaara tiellä numero 25 ja Lahdenväylällä

    Hirvinauha ei pysäytä hirveä eikä autoilijaa, mutta voi hidastaa molempia – halpa konsti yleistyy hiljalleen eikä laajaa tutkimusta sen tehosta ole

    Ajatko hirvivaara-alueella kovaa varoituskyltistä välittämättä? Ei kannattaisi: kolaririski on jopa 7-kertainen

    Välipäiväkinkkua halajavan on syytä pitää kiirettä – kinkut ja joulumakeiset ovat alemyynnissä haluttua tavaraa, mutta laatikot kierretään kaukaa

    Välipäiväkinkkua halajavan on syytä pitää kiirettä – kinkut ja joulumakeiset ovat alemyynnissä haluttua tavaraa, mutta laatikot kierretään kaukaa


    Tästä on kyseVapautuneet aukioloajat ovat helpottaneet ruokakauppojen hävikin hallintaa.Joulusuklaat ja kinkut käyvät kaupaksi vielä välipäivinäkinMyymättä jääneet sesonkituotteet lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.Pohja alkaa jo...

    Tästä on kyseVapautuneet aukioloajat ovat helpottaneet ruokakauppojen hävikin hallintaa.Joulusuklaat ja kinkut käyvät kaupaksi vielä välipäivinäkinMyymättä jääneet sesonkituotteet lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

    Pohja alkaa jo häämöttää niissä pakastealtaissa, jotka vielä viikko sitten pursusivat kinkkuja, juuressoseita, piparitaikinaa ja muita jouluherkkuja varten tarvittavia aineksia.

    Kova kuhinakaan ei altaiden ympärillä enää käy. Kauppiaat kuitenkin vakuuttavat, että kinkut käyvät vielä kaupaksi, vaikka joulunpyhät ovat takana päin.

    – Joulumakeiset ja kinkut menevät ihan hyvin. Ne ovat alemyynnissä ihan haluttuakin tavaraa. Vaikeampia tuotteita ovat joululaatikot, kertoo K-Citymarket Lahti Karisman kauppias Kimmo Sivonen.

    Sivonen on lyönyt viimeisille joulun sesonkituotteille roimat alennukset: suklaita on myyty aatosta lähtien puoleen hintaan. Laatikoiden hinta on välipäivinä vajaa neljäsosa alkuperäisestä.

    Kivenheiton päässä Holman Prismassa jouluruokia ei ole merkitty näyttävin alennusmerkein, mutta tavaratalonjohtaja Satu Piiroinen uskoo, ettei kovia alennuksia edes tarvita. Sen verran vähissä jouluruoat hänen pyörittämässään hypermarketissa ovat.

    – Kyllä täytyy olla tyytyväinen tämän joulun myyntiin.

    Vapaat aukioloajat helpottavat hävikin hallintaa

    Kaupat ovat saaneet päättää aukioloajoistaan nyt kolmatta joulua eikä pyhiä varten ole tarvinnut hakea poikkeuslupia. Niinpä sekä Sivosen K-Citymarket että Piiraisen Prisma ovat olleet tänäkin vuonna auki läpi pyhien.

    Sivonen myi pakastekinkkuja joulun alla yli 10 000 kilon edestä.Elina Rantalainen / Yle

    – Kyllähän se helpottaa tavaravirran hallintaa, kun pystytään aloittamaan alennusmyynti jo joulupäivänä, Kimmo Sivonen sanoo.

    Aikaisemmin hävikkiä on tullut enemmän, kun osassa tuotteita on tullut päivämäärä vastaan niinä päivinä, jolloin kauppa on ollut suljettuna.

    Aukioloaikoja tärkeämpää hävikin hallinnassa on kuitenkin edellisiltä vuosilta saatu tieto.

    – Jouluun valmistautuminen aloitetaan jo alkuvuodesta. Menekin ennustaminen perustuu aikaisempien vuosien dataan ja trendeihin, kertoo SOK:n vastuullisuuspäällikkö Senja Forsman.

    Esimerkiksi kinkkujen ja joulumakeisten ennakkotilaukset on tehtävä jo kesäkuussa, eikä niitä enää noin vain tilata joulukuussa, jos menekki ylittää odotukset.

    – Jos näyttää siltä, että ne loppuvat kesken, alkaa soittelu tukkuliikkeisiin ja toisille kauppiaille, josko heillä olisi ylimääräisiä. Kerran esimerkiksi hain kinkkuja kollegalta Kuopiosta asti. Tänä vuonna pisin tavaranhakureissu suuntautui Keravalle, kauppias Sivonen kertoo.

    Uusi kinkku välipäiville

    Sekä Prismassa että Citymarketissa pakastekinkkuja on jäljellä vielä joitakin kymmeniä. Tapaninpäivän jälkeisenä aamuna niille riittää kuin riittääkin vielä kysyntää, aivan kuten kauppiaat kertoivat.

    Ari Tammmentie ei ehtinyt nauttimaan jouluherkkuja jouluna, joten tekee sen välipäivinä.Yle

    Ari Tammentie nappasi Prisman altaasta mukaansa mukavan kokoisen jötkäleen, koska ei jouluna ehtinyt kinkkua maistaakaan.

    – Aika usein käy niin, etten ehdi joulua viettää, joten ostan kinkun sitten jälkikäteen, mies sanoo ja lisää, että tarjoushinnat kyllä houkuttelevat, mutta eivät ratkaisevasti.

    – Todennäköisesti olisin ostanut kinkun ihan normaalihinnallakin.

    Myös Lauri Tolvanen on poiminut ostoskärryihinsä kinkun. Hän tunnustautuu jouluruoan ystäväksi, eikä usko kyllästyvänsä kinkkuun tai laatikoihin ennen kuin ne loppuvat.

    – Kun säästeliäästi syö, niin ei kyllästy.

    Tyttärensä luona joulua viettänyt Eila Arvio on tullut tällä kertaa suklaaostoksille. Hän paljastaa, että silloin, kun hän vastasi perheen jouluruoista, kinkkuja saattoi mennä jopa kolme.

    – Välipäivinä hain aina tarjouskinkun.

    Reijo Korhonen sen sijaan kaipaa jo taukoa jouluisista mauista.

    – Ne on syöty, mitä on syöty. En ottaisi enää, vaikka ilmaiseksi saisin.

    Eila Arvio oli suklaaostoksilla.YleMyymättä jääneet herkut hyväntekeväisyyteen

    Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten elintarvikkeista päätyi hävikiksi viime vuonna keskimäärin 1,87 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2016. SOK:n Senja Forsman arvioi, että S-ryhmän kaupoissa hävikkiä syntyy joulun aikana hieman tavallista enemmän, mutta kokonaisuudessaan hävikkimääriä on saatu S-ryhmässä laskettua merkittävästi.

    Kauppias Kimmo Sivosen luotsaamassa K-Citymarketissa hävikkimäärät vaihtelevat osastoittain nollan ja viiden prosentin välillä.

    – Kokonaisuus asettuu reiluun prosenttiin eikä joulusesonki vaikuta siihen suuntaan tai toiseen. Joulunalusviikolla hävikkiä on tavallista vähemmän ja joulun jälkeen sitten hieman enemmän, hän kertoo.

    Sekä K-Citymarket Karismasta että useista S-ryhmän kaupoista myymättä jääneet, syömäkelpoiset tuotteet lahjoitetaan hyväntekeväisyysjärjestöille.

    – Hyvin pieni osa menee lopulta biojätteeseen, Sivonen sanoo.

    Glögihyllyt alkavat ammottaa tyhjyyttään Holman Prismassa.Elina Rantalainen / YleSeuraavaksi nakkeja ja perunasalaattia

    Kun joulusta on selvitty, kauppojen hyllyjä aletaan täyttää seuraavaa juhlapäivää varten. Kauppias Kimmo Sivosen mukaan uusi vuosi on kauppiaan vinkkelistä joulua helpompi, sillä kysyntä kohdistuu pienempään tuotejoukkoon. Tavallista kovempaa menekkiä hän ennustaa muun muassa perunalastuille ja tex-mex-tuotteille.

    – Toki myös perinteiset nakit ja perunasalaatti kuuluvat uuteen vuoteen. Myös naudanlihaa ja kaloja kysytään.

    Nakkeja ja perunasalaattia tilataan nyt sitten normaalia enemmän?

    – Kyllä, ihan merkittävästi enemmän.

    SuPerin puheenjohtaja hätkähti lähihoitajien toistuvia reissuja suihkulähteelle Lahdessa – oikeusprofessori ehdottaa ulkopuolista selvitystä opetuksen tasosta

    SuPerin puheenjohtaja hätkähti lähihoitajien toistuvia reissuja suihkulähteelle Lahdessa – oikeusprofessori ehdottaa ulkopuolista selvitystä opetuksen tasosta


    Tästä on kyseLähihoitajaopiskelijoiden tiheät käynnit suihkulähteellä Lahdessa havahduttivat SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan.Paavolan mielestä opetuksen ongelmat kertovat hallituksen tekemistä ammatillisen koulutuksen leikkauksista.Rikos-...

    Tästä on kyseLähihoitajaopiskelijoiden tiheät käynnit suihkulähteellä Lahdessa havahduttivat SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan.Paavolan mielestä opetuksen ongelmat kertovat hallituksen tekemistä ammatillisen koulutuksen leikkauksista.Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen ehdottaa ulkopuolista selvityshenkilöä.

    Lähihoitajien ammattiliitossa ymmärretään hyvin kahden lahtelaisen lähihoitajan nostama huoli opetuksen tasosta.

    Tänä vuonna valmistuneet Taru Nurminen ja Sari Tuomi kertoivat Ylelle torstaina, kuinka heidän Lahdessa saamassaan ammattiopetuksessa oli monia epäkohtia. Välillä opettajaa ei ollutkaan saatavilla, koska hänet oli tuplabuukattu toiseen paikkaan. Tuplabuukkaukset myönnetään koulutuskeskus Salpauksesta. Lähihoitajaopiskelijat ohjattiin viidesti kuukauden aikana katsomaan lähistön suihkulähdettä osana luovuusopintoja.

    SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mielestä Nurmisen ja Tuomen esille nostamat ongelmat Lahdessa kertovat hallituksen tekemistä ammatillisen koulutuksen leikkauksista. Paavola on ottanut asian esille vierailuillaan opetusministeriössä.

    – Toisen asteen koulutuksesta on säästetty Suomessa aivan valtavasti ja liikaa. Ammattikoulutuksesta on vähennetty teoriaopetusta niin paljon, että nyt opetuksen taso on jo jotain aivan muuta kuin kunnollista. Ei lukiossakaan ole näin paljon itseopiskelua.

    Paavolan mukaan teoriaopintojen sysääminen itseopiskeluksi ei ole oikein.

    – Opiskelijan pitää pystyä reflektoimaan lukemaansa opettajan kanssa, että olenko ymmärtänyt asiat oikein. Kun kyseessä ovat taudit tai vaikkapa verenkiertoon liittyvät asiat, on niihin vain yksi oikea vastaus.

    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.Jaani Lampinen / YleProfessori: Jotain pitäisi tehdä

    Oikeusoppineen mielestä erityisesti käytännönläheisillä aloilla, kuten lähihoitajaopinnoissa, opetuksen tulisi pohjata pitkälti kontaktiopetukseen.

    – Opetus on pitkälti vuorovaikutusta, muistuttaa rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

    Professorin mielestä väitteet Salpauksen heikosta opetuksesta pitäisi selvittää kunnolla.

    – Jotain pitäisi tehdä. Ammattiopetuksen ongelmista on julkisuudessa ylipäätään monenlaista tietoa liikkellä. Mielestäni opetuksen laatu pitäisi selvittää kattavasti.

    Tolvanen ehdottaa ulkopuolista selvityshenkilöä.

    – Organisaatiot suojelevat monesti itseään. Sisäisten selvitysten ongelmana on monesti oman reviirin suojelu. Johtopäätöksenä on tavallisesti, että ongelmia ei ole vaikka niitä olisikin. Lain mukaan opiskelijalla on oikeus saada hänelle kuuluvaa opetusta.

    Tolvasen mukaan opetuksen laatuongelmat eivät koske vain ammatillista koulutusta, vaan myös ammattikorkeakouluja.

    – Opiskelijan itsensä varaan jätetään liiallinen vastuu. Yliopistoissa opiskelijoiden omaehtoisuus on odotusarvo ja keskimääräinen ikäkin yli 20 vuotta, joten ongelma ei ole mielestäni niin suuri.

    Ammattiopintoihin tyytymättömillä opiskelijoilla on nyt hankala tilanne, sillä epäkohdat pitäisi ottaa esille organisaation sisällä tai valtakunnallisessa Amispalaute-kyselyssä. Esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei tutki opetukseen tasoon liittyviä kanteluja.

    Raha ratkaisee nykyisin, valitettavasti. Silja Paavola

    Lähihoitajien ammattiliitossa on huolestuttu rahan suuresta asemasta koulutuspolitiikassa.

    SuPerissa on toivottu karsivia soveltuvuustestejä lähihoitajaopintoihin. Soveltuvuuskokeessa testataan koulutukseen hakeutuvan sopivuutta ja motivaatiota alalle.

    – Raha ratkaisee nykyisin, valitettavasti. Ei ole tavatonta, että oppilaitoksen rehtori linjaa ykkösen riittävän opiskelijan läpipääsyyn työelämään. Lopputuloksena on heitäkin, jotka eivät sovellu alalle eivätkä osaa tehdä työtään. Mielestäni he vaarantavat potilasturvallisuuden, sanoo puheenjohtaja Silja Paavola.

    Lue myös:

    Lähihoitajaopiskelijoiden karu yllätys: yhden ja saman suihkulähteen tuijottelua viisi kertaa kuukauden aikana – kehnosta ammattiopetuksesta tehtyjä kanteluja ei välttämättä edes tutkita

    Ammattikorkeakoulun plagiointijupakka paisuu: yksi tutkinto perutaan, suurin osa epäillyistä on opettajia

    Veli-Matti Nyyssösellä, 17, on koulutus ja pian myös työpaikka – tällaista on uuden mallin mukainen ammattiopiskelu siellä, missä se toimii

    Koulutusleikkaukset ja uusi lainsäädäntö ahdistavat ammatillista koulutusta koko maassa – Jokilaaksoissa vaaditaan jo koulutuskuntayhtymän johtajan eroa

    Ammatilliseen opetukseen sijoitetaan vuositasolla 1,8 miljardia euroa Suomessa – opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä tästä resurssista on pakko löytyä rahaa myös opetukseen

    Sähköasentajaksi opiskeleva Esko Laitinen tappaa aikaa kotona – Opetuksen vähyyteen pettynyt äiti: “En antaisi Eskon asentaa sähköjä kotiini”

    Kysely: Ammattin opiskelevien tyytyväisyys opetukseen laskussa – joka viides harkitsee opintojen lopettamista

    Lähihoitajaopiskelijoiden karu yllätys: yhden ja saman suihkulähteen tuijottelua viisi kertaa kuukauden aikana – kehnosta ammattiopetuksesta tehtyjä kanteluja ei välttämättä edes tutkita

    Lähihoitajaopiskelijoiden karu yllätys: yhden ja saman suihkulähteen tuijottelua viisi kertaa kuukauden aikana – kehnosta ammattiopetuksesta tehtyjä kanteluja ei välttämättä edes tutkita


    Tästä on kyseAmmatillisen opetuksen tasoon tyytymättömät opiskelijat eivät välttämättä saa apua kanteluteitse aluehallintovirastoon.Tyytymättömyytensä voi kuitenkin ilmaista opettajalle, rehtorille tai valtakunnallisessa kyselyssä.Lahdessa...

    Tästä on kyseAmmatillisen opetuksen tasoon tyytymättömät opiskelijat eivät välttämättä saa apua kanteluteitse aluehallintovirastoon.Tyytymättömyytensä voi kuitenkin ilmaista opettajalle, rehtorille tai valtakunnallisessa kyselyssä.Lahdessa lähihoitajaopiskelijat ihmettelevät opettajien tuplabuukkauksia ja useita retkiä suihkulähteelle.

    Lähihoitajan tutkinnon juuri suorittanut lahtelainen Taru Nurminen, 29, on iloinen valmistumisestaan. Arvosanat olivat kiitettävät.

    Vajaan kahden vuoden aikana saatu ammatillinen opetus koulutuskeskus Salpauksessa ei kuitenkaan kerää kiitosta Nurmiselta, joka työskentelee erityislasten tilapäishoidossa.

    – Oloni on helpottunut, kun valmistuin marraskuun lopussa. Opetuksen taso oli Salpauksessa heikko. Ainakin puolet oppitunneista oli tosi huonoja.

    Nurmista närästää teoriatarjonnan ohuus ja se, että oppituntien valmistelu oli hänen mielestään jäänyt puolitiehen.

    – Monta opettajaa kävi toisistaan tietämättä samoja asioita läpi. Oli turhauttavaa huomata, että tunnilla käytävät asiat saattoivat olla täsmälleen samoja kuin aiemmalla. Mielestäni varhaiskasvatusta jauhettiin liikaa ja yksipuolisesti. Erityisnuorten ja erityislasten asiat jäivät pois.

    Opiskelija voi ottaa kokemuksensa esille opettajan, rehtorin tai oppilaskunnan kautta. Anni Miettunen

    Opettajien tuplabuukkaukset kummastuttivat Nurmista.

    – Yhtäkkiä opettaja saattoikin todeta, että hänen pitää mennä toiseen paikkaan opettamaan. Tunnit peruuntuivat usein ja etätehtäviä oli paljon.

    Koulutuskeskus Salpauksesta myönnetään tuplabuukkaukset.

    – En voi asiaa täysin kiistää. Meillä on ollut pulmia lukujärjestysten kanssa. Tilanne pitää korjata, lupaa sosiaali- ja terveysalan opetusalapäällikkö Irina Oksanen.

    Rajalliset mahdollisuudet

    Opetuksen tasoon tyytymättömällä opiskelijalla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen. Vaikka opetuksesta voi tehdä kantelun lähimpään aluehallintovirastoon, ei asia välttämättä etene mihinkään.

    – Jos kantelu tehdään koulutuksen tasosta tai opettajien pätevyyttä koskien, aluehallintovirasto ei ota asiaa tutkittavaksi. Vain jos epäillään lainvastaista toimintaa tai virheellistä menettelyä, tutkinta käynnistyy, toteaa ylitarkastaja Hannes Vauhkonen Etelä-Suomen avista.

    Avista kerrotaan, että opiskelija voi kertoa heikosta opetuksesta koulutusorganisaation rehtorille, mahdollisesti kunnan opetustoimeen tai Opetushallitukseen. Käytäntö ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen.

    – Heikoksi koettu opetus voi olla koulutuksen toteuttamiseen liittyvä asia, josta opiskelija voi tehdä kantelun aviin. Toki avi päättää käsittelystä. Mutta aina olisi parempi, jos koetuista epäkohdista puhutaan koulutusorganisaatiossa ja selvitetään niiden taustat ja pyritään poistamaan ne, sanoo ammatillisen koulutuksen johtaja Anni Miettunen Opetushallituksesta.

    – Opiskelija voi ottaa kokemuksensa esille opettajan, hänen esimiehensä, vastuuhenkilön, rehtorin tai oppilaskunnan kautta. Yhteistyöllä on taipumus päästä eteenpäin, hän jatkaa.

    Taru Nurminen tuijottaa Salpauksen kylttiä ristiriitaisin miettein. Toisaalta hän on iloinen hyvistä arvosanoista, mutta hänen heikoksi kokemansa opetustarjonta harmittaa yhä.Janne Ahjopalo / Yle

    Ammattiin opiskelevilla on mahdollisuus kertoa kokemuksistaan myös valtakunnallisessa kyselyssä. Amispalautteen organisoivat yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja koulutuksen järjestäjät.

    Opiskelijoiden mielipiteillä on konkreettista merkitystä, sillä oppilaitoksen saama kokonaisarvio on kytköksissä sen saamaan rahoitukseen.

    – Kyselyn tuloksista on vielä aikaista sanoa koulutuskeskus Salpauksen osalta, sillä opiskelijoiden vastausprosentit ovat niin pienet. Tulevaisuudessa pyrimme saamaan vastausprosentit selvästi nousemaan kannustamalla opiskelijoita palautteeseen opintojen eri vaiheissa, sanoo opetusalapäällikkö Irina Oksanen.

    Hänen mielestään valtakunnallinen Amispalaute on oiva paikka opiskelijoille kertoa kokemuksistaan.

    – Myös meidän opettajamme keräävät opetuksestaan palautetta.

    Lähihoitaja Taru Nurminen näkee käytännön tilanteen synkempänä.

    – Meiltä ei kylläkään kerätty palautetta kuin yhden jakson jälkeen. Muuten sellaisia mahdollisuuksia ei meillä aikuispuolella tuntunut olevan.

    Mietelauseita patsaille

    Kummastusta Salpauksen lähihoitajaopiskelijoissa ovat herättäneet ahkerat vierailut lähistön suihkulähteellä Pikku-Vesijärven puistossa Lahdessa. Asiasta kertoo lähihoitaja Taru Nurmisen lisäksi keväällä valmistunut lahtelainen Sari Tuomi, 42.

    Tuomen opinnot kestivät puolitoista vuotta.

    – Yhden kuukauden aikana vierailimme peräti viisi kertaa tutustumassa Vesiurkuihin. Sitten kävimme lähistön puistossa laatimassa mietelauseita patsaille. Olisin kaivannut kyllä tilalle sellaisia tunteja, jotka parantavat ammatillista osaamista. Esimerkiksi työssä tarvittavien apuvälineiden käyttöön emme saaneet kunnolla opastusta. Teoriakin jäi vähiin.

    Myös Taru Nurminen ihmettelee tiuhoja vierailuja suihkulähteelle. Salpauksen opetusalapäällikkö Irina Oksanen ei ota niihin kantaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että myös luovuuteen kannustavat opinnot kuuluvat lähihoitajille.

    – Lähihoitajan on osattava työssään hoitamisen lisäksi järjestää eri-ikäisille asiakkaille monenlaista viriketoimintaa. Näitä taitoja harjoitellaan luovia menetelmiä opiskelemalla.

    Vesiurut on vesisuihkujen, valojen ja musiikin yhteensulautuma. Lähihoitajille suihkulähde on tullut enemmän kuin tutuksi.Lahti Energia

    Lähihoitajaopiskelijoita on Salpauksessa noin 700. Opetusalapäällikkö Oksasen näppituntuman mukaan palaute on ollut pääsääntöisesti hyvää: niin opiskelijoilta koulutusta koskien kuin työelämältä valmistuneiden lähihoitajien ammattitaidosta.

    – Joskus toki löytyy yksittäisiä opiskelijoita, jotka kokevat meidän epäonnistuneen, kuten nyt nämä kaksi meiltä valmistunutta lähihoitajaa. Välillä käy niin, että jos opiskelija ei tykkää opettajasta, voi hän saada muitakin mukaan mielipiteeseensä, väittää Oksanen.

    Lue myös:

    SuPerin puheenjohtaja hätkähti lähihoitajien toistuvia reissuja suihkulähteelle Lahdessa – oikeusprofessori ehdottaa ulkopuolista selvitystä opetuksen tasosta

    Veli-Matti Nyyssösellä, 17, on koulutus ja pian myös työpaikka – tällaista on uuden mallin mukainen ammattiopiskelu siellä, missä se toimii

    Koulutusleikkaukset ja uusi lainsäädäntö ahdistavat ammatillista koulutusta koko maassa – Jokilaaksoissa vaaditaan jo koulutuskuntayhtymän johtajan eroa

    Ammatilliseen opetukseen sijoitetaan vuositasolla 1,8 miljardia euroa Suomessa – opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä tästä resurssista on pakko löytyä rahaa myös opetukseen

    Sähköasentajaksi opiskeleva Esko Laitinen tappaa aikaa kotona – Opetuksen vähyyteen pettynyt äiti: “En antaisi Eskon asentaa sähköjä kotiini”

    Kysely: Ammattin opiskelevien tyytyväisyys opetukseen laskussa – joka viides harkitsee opintojen lopettamista

    Maaseututeatterin kaurismäkeläinen tunnelma vetää katsojia kotimaisella elokuvalla – lisämausteena ulkohuussi

    Maaseututeatterin kaurismäkeläinen tunnelma vetää katsojia kotimaisella elokuvalla – lisämausteena ulkohuussi


    Tästä on kyseKotimaisen elokuvan suosio on auttanut erityisesti maaseudun pikkuteattereita.Kotimainen elokuva kerää maaseudulla jopa yli puolet vuoden katsojista.Elokuvateattereiden esitystekniikkaa digitoitu Elokuvasäätiön tuella.Järvelän Kinon...

    Tästä on kyseKotimaisen elokuvan suosio on auttanut erityisesti maaseudun pikkuteattereita.Kotimainen elokuva kerää maaseudulla jopa yli puolet vuoden katsojista.Elokuvateattereiden esitystekniikkaa digitoitu Elokuvasäätiön tuella.

    Järvelän Kinon elokuvateatteri Kärkölässä vetää puoleensa katsojia kauempaakin. Kotimaisella elokuvalla on nyt hyvä noste, joka näkyy erityisesti maaseututeattereiden kävijämäärissä.

    Teatteri sijaitsee Järvelän rautatieaseman ja alueen suurimman työnantajan, Koskisen sahan vieressä.

    Siellä työskentelee myös Kino Järvelän toimitusjohtaja Maija Saarinen. Elokuvateatterin pyörittäminen on hänelle vapaa-ajan rakas harrastus. Elinkeinoksi siitä ei ole.

    – Ei tämä voi perustua siihen, että tästä itselle saisi jotain tuottoa. Edelliset omistajat pyörittivät tätä varsin menestyksellä 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa ja jossain vaiheessa hakivat lehti-ilmoituksella karkkikioskiin myyjää.

    Saarinen perusti silloin äitinsä kannustamana ensimmäisen oman yrityksensä.

    – Myin karkkia tässä elokuvateatterissa. Alkuun tuli katsottua myös kaikki elokuvat.

    Järvelän elokuvateatteri valmistui vuonna 1949.Markku Lähdetluoma / YleKaurismäkeläistä tunnelmaa

    Myöhemmin, kun Järvelän Kino tuli myyntiin, hankki Maija Saarinen kiinteistön osakkeet omistukseensa yhdessä veljensä ja äitinsä kanssa vuonna 2004.

    – Päätös lähteä pyörittämään elokuvateatteria oli varsin helppo, koska olen aina ollut innostunut elokuvista. Vahvin vaikuttaja on ollut Aki Kaurismäki elokuvillaan. Kaurismäki itse ei ole vieraillut täällä, mutta meillä on ollut haaveissa, että hänet saataisiin jokin päivä pyörähtämään tänne.

    Saarinen katselee ympärilleen ja miettii, että elokuvateatteri on tyyliltään hyvin kaurismäkeläinen.

    Elokuvateatterin aulassa on esillä vanhaa filmikalustoa.Markku Lähdetluoma / YleVaikeuksien kautta voittoon

    Elokuvateatterin pyörittäminen filmiaikana isoilta keloilta ei ollut helppoa, sillä ensi-iltaelokuvia saatiin näytäntöön vasta viikkojen jälkeen. Kävijöitä oli vuodessa noin 1 500. Oltiin sillä rajalla, kannattiko touhua jatkaa.

    – Käytännössä odotettiin 8 viikkoa siitä, kun leffa oli tullut ensi-iltaan ja se saatiin tänne Järvelään esitettäväksi, Maija Saarinen muistelee.

    Iso käänteentekevä päätös oli digitalisoida laitteisto vuonna 2012 Elokuvasäätiön tuella.

    – Se oli hurjan iso investointi, mutta Elokuvasäätiön 60 prosentin tuki mahdollisti sen. Kyllä useat ihmiset kylälläkin sanoivat, että ei teidän kannata, mutta silti se tehtiin.

    Vanha kiinteistö, mutta huippumoderni laitteisto.Markku Lähdetluoma / YleSuosio kasvoi digitoinnin myötä

    Päätös osoittautui oikeaksi, sillä digitalisoinnin myötä kävijämäärät lähtivät nousuun, kun ensi-ilta-elokuvia pystyttiin esittämään samaan aikaan isojen kaupunkien kanssa.

    Kun digitalisointi tehtiin, Järvelän Kinossa astuttiin varsinaiseen karkkikauppaan.

    – Esimerkiksi kun uusi James Bond tuli vuonna 2012, niin me ei tajuttu, että oltaisiin voitu esittää se ensi-illassa. Digitalisoinnin jälkeen se maailma muuttui käytännössä niin, että levittäjät alkoivat tyrkyttää meille elokuvia, että ota nyt ihmeessä tämä jo ensi-iltaan, Maija Saarinen naurahtaa.

    Vuoden 2012 digitalisointi osui oikeaan ja sai katsojamäärät kasvuun.Markku Lähdetluoma / YleKotimaisen elokuvan kulta-aikaa

    Suomen Filmikamari on elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestö. Sen toimitusjohtaja Tero Koistinen kertoo, että kotimaisen elokuvan menestys 2010-luvulla on tuonut lisää katsojia myös maaseututeattereihin.

    Jopa uusia on polkaistu pystyyn lakkautusten sijaan. Pikkuteatterit saavat ensi-illat samaan aikaan kuin mitä isoimmat paikkakunnat.

    – Elokuvateattereiden digitointi ja kotimaisten elokuvien suosio on auttanut tosi paljon pieniä teattereita. Meillä on nokka kääntynyt tietyllä tavalla ylöspäin. Näitä uusia teattereita tulee pienemmillekin paikkakunnille. Ihan selkeästi siinä on sellainen trendin muutos tapahtunut, Koistinen kertoo.

    Järvelän Kino koko komeudessaan. Markku Lähdetluoma / YleTuntematon Sotilas toi katsojaennätyksen

    Suomessa toimii 172 elokuvateatteria 130 paikkakunnalla. Maaseututeattereita pyörittävät enimmäkseen yhdistykset ja kunnat. Kotimaisella elokuvalla on perinteisesti ollut maaseudulla aina enemmän katsojia kuin isoissa kaupungeissa.

    Maaseudulla kotimainen elokuva voi saada yli puolet koko vuoden katsojista, kun valtakunnallisesti kotimaisen elokuvan katsojaosuus on enimmilläänkin ollut alle kolmasosan.

    Vuoden katsotuimmat kotimaiset (17.12.2018)Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja (345 582 katsojaa)Oma maa (185 449 katsojaa)Olavi Virta (149 652 katsojaa)

    Lähde: Suomen elokuvasäätiö

    Järvelän Kinon uusien omistajien katsojaennätys 5 500 katsojaa, syntyi viime vuonna Tuntemattoman Sotilaan menestyksen myötä. Vuodessa elokuvateatteri esittää noin 40 elokuvaa, joista yli puolet on kotimaisia.

    – Tämä on hieno saavutus, kun ajatellaan, että Kärkölässä on noin 4 500 asukasta, Järvelän Kinon toimitusjohtaja Maija Saarinen iloitsee.

    Salissa on 102 mukavaa istuinta, jotka hankittiin Lahden vanhasta Ilves-elokuvateatterista.Markku Lähdetluoma / YleMiehet elokuvan menestyksen mittarina

    Tänä vuonnakin Järvelän Kino pääsee lähelle 5 000 katsojaa. Elokuvateatteri pyörii puhtaasti omistajiensa talkootyön voimin harrastuksena. Liikevaihtoa on sen verran, että näytöksiin on voitu palkata yksi työntekijä.

    – Nämä kotimaiset elokuvat pitävät tämän elokuvateatterin hyvin toiminnassa ja se mahdollistaa kaiken muun. Olavi Virta, Oma Maa ja Mielensäpahoittaja ovat saaneet paljon katsojia nyt syyskaudella.

    Aikuiset ihmiset ja pariskunnat käyvät Saarisen mukaan ahkerasti elokuvissa. Katsojia saapuu Orimattilasta, Hausjärveltä, Hollolasta ja Hämeenkoskelta. Jonkin verran myös Mäntsälästä.

    – Olen aina sanonut, että kun miehet lähtevät elokuviin, niin silloin elokuvasta tulee huippumenestys. Naiset käyvät kuitenkin, Maija Saarinen paljastaa.

    Järvelän Kinon erikoisuus on ulkohuussi, sitä tullaan ihmettelemään kauempaakin.Markku Lähdetluoma / Yle

    Lue myös:

    Kotimainen elokuva on suositumpaa kuin 40 vuoteen – elokuvateattereita perustetaan ennätystahtia

    Filmikelat eivät pysähdykään Orionissa – legendaarinen helsinkiläisteatteri saa uuden isännän

    Lahden tunnetuin vegaani on bodari ja ex-eläinaktivisti, joka kieltäytyy jälkikasvusta ja viettää joulun äitinsä luona Pohjanmaalla

    Lahden tunnetuin vegaani on bodari ja ex-eläinaktivisti, joka kieltäytyy jälkikasvusta ja viettää joulun äitinsä luona Pohjanmaalla


    Suuri, valkoinen kani ilmestyi Teemu Alménin kotiin 1990-luvun puolivälissä. Kanilla oli korvassa tatuointi. Sitä oli kasvatettu koe-eläimeksi. Pitkäkorvan elämä sai yllättävän käänteen, kun joukko eläinaktivisteja teki eräänä yönä...

    Suuri, valkoinen kani ilmestyi Teemu Alménin kotiin 1990-luvun puolivälissä. Kanilla oli korvassa tatuointi. Sitä oli kasvatettu koe-eläimeksi.

    Pitkäkorvan elämä sai yllättävän käänteen, kun joukko eläinaktivisteja teki eräänä yönä iskun koe-eläinkasvattamoon. Sieltä varastettu valkoinen kani eli useita vuosia Alménin ja tämän silloisen avovaimon hoivissa.

    – Kani sai pitkän ja onnellisen elämän. Sen nimeksi tuli Näkkäri, koska se piti näkkileivästä paljon.

    Pohjanmaalta Vimpelistä lähtöisin oleva Almén muutti Lahteen 1990-luvun puolivälissä tyttöystävänsä kanssa. Metallimusiikkia kuuntelemalla kasvanut nuori mies oli erottunut maisemasta jo lakeuksilla. Hänellä oli pitkä tukka, korvakorut ja kireät farkut.

    Kun sanon olevani kasvissyöjä, kaikki ovat yhtäkkiä ravitsemusasiantuntijoita.

    Pian nuoripari löysi tiensä Lahden anarkisti- ja aktivistiporukoihin. Helsingissä vuonna 1994 perustettu antifasistinen toimintaryhmä Antifa oli levittänyt lonkeronsa myös Lahteen.

    Teemu Almén solahti mukaan meininkiin. Myös eläinten oikeudet astuivat kuvaan.

    – Piirit olivat pienet. Ihmis- ja eläinoikeusryhmissä pyöri samoja tyyppejä. Oli siis hyvin luontevaa alkaa toimia myös eläinten oikeuksien puolesta.

    Ryhmät nivoutuivat läheisesti paikallisen punkskeneen. Metallimusiikki oli yhä lähinnä sydäntä, mutta samaa porukkaa kävi pogoamassa monilla hardcore-keikoilla.

    Teemu Almén pyörittää työkseen lävistys- ja tatuointiyritystä.Johanna Talasterä / YleTurkistarhaiskut toivat eläinaktivistit julkisuuteen

    Radikaali eläinaktivismi levisi Suomeen voimakkaasti 1990-luvun puolivälissä. Maailmalla sen synty ajoitetaan jo 1970-luvun puoliväliin, jolloin ilmestyi Peter Singerin Oikeutta eläimille -kirja.

    Kettutytöiksi nimitetyt Kirsi Kultalahti, Mia Salli ja Minna Salonen tekivät Suomen ensimmäiset iskut kettutarhoille Pohjanmaalla vuonna 1995. He päästivät vapaaksi satoja kettuja. Ylen Elävässä arkistossa muistellaan, kuinka iskut nousivat otsikoihin ja niistä keskusteltiin sekä mediassa että eläinten oikeuksia kannattavissa ryhmissä.

    Seurasi lisää tunkeutumisia turkistarhoille sekä laboratorioihin ja kasvattamoihin, joissa pidettiin koe-eläimiä. Satoja minkkejä ja kettuja vapautettiin häkeistään. Kettujen turkkeja sotkettiin hennalla, jotta turkki menettäisi arvonsa.

    Teemu Almén, 43, ei tunnusta olleensa mukana iskuissa turkistarhoille, vaikka mahdolliset rikokset olisivatkin kahdessakymmenessä vuodessa todennäköisesti vanhentuneet.

    – Eikös nämä ole sellaisia asioita, että mitään ei myönnetä.

    Sen sijaan hän kertoo olleensa mukana useissa mielenosoituksissa, joissa jaettiin lentolehtisiä ja huudettiin iskulauseita eläinten oikeuksien puolesta. Lahdesta lähdettiin porukalla muihin kaupunkeihin isompiin mielenilmauksiin.

    Fur Centerillä kahinoitiin

    Eläinaktivisteilla oli kommuuneja, joissa muualta tulleet yöpyivät. Alménin mukaan Lahdesta lähdettiin jo edellisiltana Vantaalle Fur Centerin mielenosoitukseen. Paikalla täytyi olla aamulla varhain.

    – Nukuttiin jossain pääkaupunkiseudulla lattialla siskonpedissä. Patjoja oli vieri vieressä, koska kämpässä nukkui lähes parikymmentä miekkariin menijää.

    Mielenosoitukset kettutarhausta vastaan turkishuutokauppoja järjestäneen Fur Centerin luona päätyivät lehtien otsikoihin. Kasvonsa peittäneet aktivistit yrittivät estää turkisten ostajien pääsyn huutokauppaan.

    – Esimerkiksi kiinalaisia turkisten ostajia saapui paikalle oikein linja-autolla.

    Teemu Almén muistaa kiihkeän tunnelman. Tunteet kuumenivat Fur Centerillä puolin toisin. Ylioppilaslehti kirjoitti tammikuussa 1996, että mielenosoitukset saivat väkivaltaisia piirteitä. Ihmisiä kohti syljettiin ja autoja kolhittiin. Fur Centerin vartijoiksi väitetyt tuntemattomat haalarimiehet pahoinpitelivät erään mielenosoittajan.

    Poliisikin joutui käyttämään melko räväköitä otteita. Joitakin mielenosoittajia otettiin kiinni.

    – Itse en joutunut koskaan miekkarissa viranomaisten haltuun.

    Ympäri Suomea rikottiin turkisliikkeiden ikkunoita. Alménin muistikuvien mukaan tällaista suoraa toimintaa oli myös hänen kotikaupungissaan Lahdessa.

    Kodin seinällä komeileva taulu on lahja ystävältä.Johanna Talasterä / YleOrimattilan laukaukset

    Kuohunta turkistarhauksen ympärillä huipentui iskuun Orimattilassa itsenäisyyspäivän yönä 1997. Turkistarhalla Pyörähtälässä oli parisataa kettua, kun viisihenkinen eläinaktivistien iskujoukko hiipi paikalle yön pimeydessä. Mukana heillä oli murtovälineet ja hennamaalia.

    Tämä oli jo neljäs kerta, kun samalle tarhalle yritettiin murtautua.

    Turkistarhaaja yllätti tunkeutujat ja ampui heidän peräänsä haulikolla. Kaksi sai lievempiä vammoja, mutta kolmas sai hauleja keuhkoihinsa ja päätyi sairaalaan. Asia puhutti paljon lahtelaisissa eläinoikeuspiireissä.

    – En henkilökohtaisesti tuntenut Orimattilan iskuun osallistuneita, mutta asia tuli tosi lähelle. Piirit olivat niin pienet, että kaikki tunsivat jonkun, jonka tuttava oli ollut mukana iskun yrityksessä.

    Aktivisteja eri puolilta Suomea – myös Lahdesta – lähti Orimattilaan osoittamaan mieltä pari päivää ampumisvälikohtauksen jälkeen. Tapauksesta istuttiin myöhemmin oikeutta Orimattilan käräjäoikeudessa ja Kouvolan hovioikeudessa. Turkistarhaaja sai lopulta kaksi vuotta vankeutta ehdollisena ja iskua yrittäneet aktivistit neljä kuukautta ehdollista kotirauhan rikkomisesta.

    Katumellakat vaihtuivat poliittiseen vaikuttamiseen

    Eläinaktivistit tekevät nykyään vähemmän iskuja kuin 1990-luvun loppupuoliskolla. Yölliset kuvausretket tuotantoeläintiloille todistavat, että radikaalia suoraa toimintaa on yhä. Teemu Alménin mielestä mielenilmauksia ei ole ihan niin paljon kuin ennen.

    – Toiminta ei nyt näy samalla lailla kaduilla. Mielenilmauksia Mäkkärin tai turkisliikkeiden edessä ei ole yhtä usein kuin silloin.

    Alménin mukaan pienet aktivistiporukat ovat kasvaneet oikeiksi järjestöiksi. Oikeutta eläimille -yhdistys ja Animalia pyrkivät aiempaa enemmän vaikuttamaan eläinten oloihin politiikan kautta.

    – Onhan meilla nyt eläinoikeuspuoluekin, joka aikoo asettaa ehdokkaita kevään eduskuntavaaleihin.

    Almén on puhunut elämänkatsomuksestaan televisiossa. Ylen A-studiossa näytettiin hänen ja sianlihantuottajan kohtaaminen.

    Teemu Almén ei nyt ole mukana yhdistystoiminnassa. Hän kertoo kuluttajana olevansa ostosaktiivi.

    – Teen poliittisen valinnan joka päivä ruokakaupassa ostamalla tai jättämällä ostamatta tiettyjä tuotteita.

    Hän päätti jo teini-ikäisenä, että ei koskaan halua lapsia. Aluksi taustalla ei ollut erityisen syvää ajatusta, mutta nykyään jälkikasvusta kieltäytyminen liittyy omaan elämänkatsomukseen.

    – Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana päätös lapsettomuudesta on vahvistunut. Meitä on jo nyt liikaa tällä planeetalla.

    Johanna Talasterä / YleEi edes villapaitaa

    Silloin kun eläinten oikeudet alkoivat kiinnostaa, Teemu Almén alkoi syödä kasvisruokaa. Aluksi hän jätti ruokavaliostaan pois lihan, kalan ja maitotuotteet. Pian hän oli täysverinen vegaani, joka ei syö tai käytä muutenkaan mitään eläinperäisiä tuotteita.

    Alménin jalassa ei näe nahkakenkiä, eikä hänen yllään ole villapaitaa.

    – Koko paketti tuli käsi kädessä eläinoikeushommien kanssa. Jos haluaa kunnioittaa eläinten oikeuksia, niitä ei syödä. Tai käytetä tuotteita, joissa eläimia on hyödynnetty.

    Veganismi on Alménille eettinen valinta, mutta taustalla on myös planeetan hyvinvointi. Syömällä puhdasta kasvisruokaa hän haluaa kantaa oman kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hänen mielestään vegaaninen ruoka on terveydelle parempi vaihtoehto kuin sekaruokavalio.

    – Sipsikaljavegaanin tyyliin syöminenkin on terveellisempää kuin sekaravinto. Siitä puuttuu huonoja rasvoja ja kolesterolit sun muut, väittää Almén.

    Yli kahdenkymmenen vegaanina vietetyn vuoden aikana maailma on muuttunut paljon. Nykyään marketissa on tarjolla vegaanisia eineksiä ja lounasravintolat markkinoivat täysin kasvisperäisiä annoksia.

    Johanna Talasterä / YleVegaani bodari jo vuosikymmenen ajan

    Teemu Almén on tuttu näky lahtelaisella kuntosalilla. Hän saapuu usein aamulla ennen töihin menoa tekemään treenin, joka saa hien kunnolla pintaan. Kymmenisen vuotta sitten alkanut kuntosaliharjoittelu on jalostunut vuosien mittaan.

    – Nykyään teen viisi treeniä viikossa. Jokaiselle lihasryhmälle erikseen. Joka neljäs viikko on kevennettyä treeniä. Lisäksi teen lihashuoltoa venyttelemällä ja joogan avulla.

    Äkkiseltään ajateltuna anarkistitausta, eläinaktivismi, veganismi ja kehonrakennus eivät ole kovin tavanmukainen yhdistelmä. Silti Alménin kaltaisia on muitakin.

    – Maailmalla on meikäläisiä aika paljon. Olen parin vuoden aikana löytänyt Instagramista useita kaltaisiani vegaaneja bodareita. Nämä asiat eivät millään tavalla sulje pois toisiaan.

    Almén muistuttaa, että Orimattilan turkistarhaiskussa mukana ollut Joni Purmonen pyörittää nykyään täysin vegaanista kuntosalia Berliinissä, kertoo Image. Silloin parikymppinen Purmonen oli 1990-luvulla eräs suomalaisen radikaalin eläinoikeusliikkeen kärkihahmoista.

    Kehonrakennuksen ja puhtaan kasvisruokavalion yhdistää luontevasti myös ajatus siitä, että itsestä täytyy pitää huolta. Alménin mukaan omasta kehosta huolehtiminen on itsensä rakastamista ja arvostamista.

    – Kai tämä on eräänlaista kehoni on temppelini -ajattelua. Ruumiini ei ainakaan ole hautausmaa!

    Hänen mielestään bodaaminen ei ole narsistista. Siitä huolimatta hän myöntää kasvattavansa lihaksia osittain siksi, että haluaa näyttää hyvältä omissa silmissään.

    Vegaaneilta bodareilta kysytään yhä usein mistä he saavat proteiininsa, kun eivät syö lihaa.

    – Kysymys on melkoinen klassikko. Kukaan ei kysy tuota sekasyöjältä. Kun sanon olevani kasvissyöjä, kaikki ovat yhtäkkiä ravitsemusasiantuntijoita.

    Joulupöydässä vegaanista purtavaa

    Teemu Alménin vanhemmat erosivat kun hän oli lapsi. Sen jälkeen hän asui pikkuveljensä kanssa äitinsä luona. Äiti asuu yhä Pohjanmaalla, isä Kokkolassa. Lisäksi perheeseen kuuluu kolme puolisisarusta isän muista liitoista.

    Jouluna hän matkustaa äidin nykyiseen kotiin Lappajärvelle, jonne myös pikkuveli perheineen tulee.

    Joulupöydässä ei ole ollut kinkkua vuosikausiin. Perinteisiä jouluruokia ovat rosollit ja laatikot. Pikkuveli on kokki ja loihtii perheen ruokapöytään monenmoista purtavaa.

    – Minäkin osaan kokata, joten teen joulupöytäämme vegaanista ruokaa.

    Hienointa joulussa on yhdessä oleminen. Etenkin jos ei ole ehditty muuten tavata vuoden mittaan.

    – Parasta mutsin luona ovat pitkät aamiaiset. Syödään ja jutellaan tuntikausia aamupäivällä keittiön pöydän ääressä.

    Kaikista asioista ei tietenkään olla samaa mieltä, mutta niistä osataan puhua riitelemättä.

    – Olen perheen ainoa vegaani. Sekin erottaa minut muista maailmankatsomuksellisesti.

    Kuuntele Teemu Alménin haastattelu Yle Areenasta.

    Lue myös:

    Suomi sekosi lihattomasta joulukinkusta: Vehnästä tehtyä seitania myydään automarketeissa ympäri maan, valmistajan mukaan rullat saattavat hävitä hyllystä jopa tunnissa

    Kokeilisitko tänä jouluna kasvisruokia lihan tilalle? Tässä suositun vegaanibloggaajan 3 vinkkiä joulupöytään