Yle Uutiset | Varkaus | Tuoreimmat uutiset

    Kun kansanedustaja Markku Rossi tuli kaapista, hän sai palauteryöpyn – mutta aivan erityisesti mieleen jäi tulevan papin rohkaiseva viesti

    Kun kansanedustaja Markku Rossi tuli kaapista, hän sai palauteryöpyn – mutta aivan erityisesti mieleen jäi tulevan papin rohkaiseva viesti


    Ne eivät olleet mitkään satuhäät. Heti kun Kuopion maistraatin ovet aukesivat keskiviikkona kello yhdeksän, taiteilija Matti Kaarlejärvi käveli sisään muuttaakseen rekisteröidyn parisuhteensa avioliitoksi. Kun asia oli selvä, hän lähetti...

    Ne eivät olleet mitkään satuhäät. Heti kun Kuopion maistraatin ovet aukesivat keskiviikkona kello yhdeksän, taiteilija Matti Kaarlejärvi käveli sisään muuttaakseen rekisteröidyn parisuhteensa avioliitoksi.

    Kun asia oli selvä, hän lähetti kansanedustajamiehelleen Markku Rossille tekstiviestin. "Olet nyt naimisissa oleva mies", siinä luki. Rossi oli tuolla hetkellä Joensuussa työmatkalla.

    – Kun luin tekstarin, minulla oli juuri alkamassa seminaari. Yritin kertoa toisille, mutta liikutuin ja varmaan muutkin liikuttuivat. Siitä tuli lämmin hetki, Rossi kertoo.

    Tämän asian kautta minulle syntyi ystävyyssuhteita eri puolueiden henkilöihin, niin yllättävää kuin se voikin olla. Markku Rossi

    Tuosta päivästä on nyt kulunut runsaat puolitoista vuotta. Päivä oli yhteiskunnallisesti tärkeä samaa sukupuolta edustaville pareille. Rossin ja Kaarlejärven tapauksessa suurin askel kohti tasa-arvoista asemaa muiden kanssa oli kuitenkin otettu jo aiemmin. Miesten parisuhde oli tullut suuren yleisön tietoon osin vahingossa vuoden 2015 Linnan juhlissa.

    – Kasvattiäitini, [edesmennyt näyttelijä] Rauha Rentola sanoi, että "muista Matti, totuus tekee sinut vapaaksi". Se näkyi Markun kohdalla, Kaarlejärvi aloittaa.

    – Kun parisuhde julkistettiin, siitä tuli kunnon myllytys. Markku on sen jälkeen vapautunut ja kaikki läheiseni sanovat, että hänestä on tullut kuin erilainen mies. Hän pystyy rennosti ja vapautuneesti keskustelemaan. Yhteiskunnallinen ja poliittinen paino on ollut hänen kohdallaan aika rajua.

    Rossi kuitenkin tähdentää, että hänen työyhteisönsä eduskunta on suhtautunut miehen sukupuoliseen suuntautumiseen erittäin hyvin. Kun hän kertoi kesällä jättävänsä Arkadianmäen tämän kauden jälkeen, hän kehui ilmapiiriä avoimesti – toisin kuin osa muista edustajapaikastaan luopuvista.

    – Ei ole tarvinnut pelätä, suojella, estää – sen parempaa työyhteisöä ei ole. Itse asiassa tämän asian kautta minulle syntyi ystävyyssuhteita eri puolueiden henkilöihin, niin yllättävää kuin se voikin olla.

    "Kirkon parista on tullut voimakasta kannustusta"

    Kun pariskunta oli tullut kaapista, he saivat kirjeitä, sähköposteja, puhelinsoittoja. Aina jossain joku tarttui hihasta ja halusi kertoa kokemuksistaan.

    Rossin yllätti varsinkin se, miten paljon palautetta tuli kirkon sisältä. Evankelisluterilaisen kirkon virallinen linja on, että kirkollisessa vihkimisessä avioliiton osapuolet ovat mies ja nainen. Useat papit ovat kuitenkin vihkineet sateenkaaripareja ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan asenteet samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä kohtaan ovat muuttuneet aikaisempaa hyväksyvämmiksi.

    – Kirkon parista on tullut voimakasta kannustusta. Eräs pappiskandidaatti kertoi kirjeessä, että tämän jälkeen hän uskaltaa laittaa sormuksen sormeensa. Hän ei ollut uskaltanut aiemmin tehdä niin, koska pelkäsi, että häneltä kysytään vaimosta.

    Vuosikymmeniä miehet juoksivat pusikoissa. Nyt voitte olla vapaasti. Matti Kaarlejärvi

    Tämä onkin syy, miksi pariskunta ylipäänsä haluaa avata kokemuksiaan julkisesti: esimerkki. Molemmille on hyvin tuttua, millaisen paineen alla homoseksuaalit ovat eläneet varsinkin ennen, kun täytyi elää piilossa ympäröivältä yhteisöltä.

    – Nuorten kohdalla se kipuilu näkyy monella tapaa, pahimmillaan itsemurhana tai suhteiden rikkoutumisessa sukuun. Oman polkunsa kulkeminen vaatii rohkaisua ja uskon, että meidän esimerkki on sitä antanut, Rossi miettii.

    Vapauden mukana seuraa myös vastuu – Nyt on meistä itsestämme kiinni, miten koppi otetaan, sanoo Matti Kaarlejärvi (vas.) sateenkaariparien oikeuksista.Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

    Arki avioparina lain silmissä on ollut pariskunnalle normalisoitumisen aikaa. Miehet tulevat ja menevät, käyvät kaupassa ja riitelevät niin kuin muutkin avioparit.

    Kaarlejärvi muistuttaa, että vapauden mukana on tullut myös vastuu. Samaa sukupuolta edustavien parien on nyt näytettävä yhteiskunnalle, että he kantavat huolta oikeudesta, jonka he ovat saaneet.

    – Nyt ei tarvitse enää juosta pusikoissa. Vuosikymmeniä miehet juoksivat pusikoissa. Nyt voitte olla vapaasti, kunhan se on vain kahden aikuisen välistä ja suostuvaisuus on kummallakin, hän sanoo.

    Sateenkaariparien oikeuksissa ei luonnollisesti ole kyse vain seksuaalisista kysymyksistä. Kaarlejärvelle iso asia on ollut esimerkiksi se, että hänen seitsemälle lapsenlapselleen suvun homopari ovat "ukki ja Markku", eivät sen kummempaa.

    Silloin ei ole enää yhteiskunnalle merkitystä sillä, kuka kenenkin kanssa on, vaan millainen itse ihmisenä olet ja mitä teet. Matti Kaarlejärvi

    Miehet tuntevat myös tapauksia, joissa samaa sukupuolta edustavan kanssa pitkään elänyt on jäänyt tyhjän päälle puolison kuoltua, kun tämän suku ei ole hyväksynyt suhdetta.

    – Sukulaiset tulevat ja häätävät yhteisestä kodista pois, että mitäs asiaa sinulla tänne on. Nyt kun on virallinen mahdollisuus parisuhteeseen, se tarjoaa taloudellisen turvan ja suojan, Rossi kertoo.

    – Ja yhteiskunnan näkökulmasta on tärkeää, että ihmiset elävät mieluummin parisuhteessa kuin erossa tai salassa.

    Viesti vuoden 2117 suomalaisille

    Nykylukijasta voi tuntua kaukaiselta, että vielä 1970-luvun vaihteen Suomessa, jolloin Rossi ja Kaarlejärvi olivat teini-ikäisiä, homoseksuaalisuus oli rikos. Molemmat toivovat, että 50 vuoden kuluttua tästä päivästä tuo ajatus on vieläkin kaukaisempi.

    Kaarlejärvi paljastaa, että he ovat jättäneet tuleville sukupolville muitakin terveisiä. Kun Kuopiossa viime vuonna rakennettu aikakapseli avataan vuonna 2117, sieltä löytyy viesti myös häneltä puolisoineen.

    – Meiltä on kirjeet ja määrätyt asiat siellä. Toivon, että kun se avataan, ihmiset huokaisevat ja sanovat kuten vanha äitini on sanonut: "Aina teitä on ollut". Ja eletty normaalisti, hän kertoo.

    – Silloin ei ole enää yhteiskunnalle merkitystä sillä, kuka kenenkin kanssa on, vaan millainen itse ihmisenä olet ja mitä teet.

    Kotkan satama sai ison asiakkaan: jättimäistä sellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp kuljettaa sellunsa maailmalle Mussalon kautta

    Kotkan satama sai ison asiakkaan: jättimäistä sellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp kuljettaa sellunsa maailmalle Mussalon kautta


    Tästä on kyseSellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp Oy keskittää pitkäaikaisella sopimuksella sellun kuljetukset Kotkan satamaan.Tehdas tuottaisi vuosittain 1,2 miljoonaa tonnia sellua. Biotuotetehtaan sellun kuljettamisesta on solmittu...

    Tästä on kyseSellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp Oy keskittää pitkäaikaisella sopimuksella sellun kuljetukset Kotkan satamaan.Tehdas tuottaisi vuosittain 1,2 miljoonaa tonnia sellua. Biotuotetehtaan sellun kuljettamisesta on solmittu aiesopimus.Suomen suurin vientisatama HaminaKotka rakentaa parhaillaan sataman laajennusta. Se haluaa Itämeren johtavaksi sellusatamaksi.

    Suomen suurin vientisatama HaminaKotka Satama Oy on solminut mittavan aiesopimuksen Kuopioon suunnitteilla olevan buotuotetehdas Finnpulpin kanssa.

    Finnpulp on päättänyt, että se kuljettaisi sellutuotteensa maailmalle Kotkan Mussalon sataman kautta. Sopimus on pitkäaikainen.

    Satamayhtiö varaa Finnpulpille maata suuren selluvaraston rakentamista varten.

    Finnpulp Oy haluaa perustaa biotuotetehtaan Kuopion Sorsasaloon, Kallaveden rannalle. Toteutuessaan tehdas olisi maailman suurin havusellutehdas, joka tuottaisi vuodessa 1,2 miljoonaa tonnia sellua.

    – Finnpulpin satamavalinta on meille valtava mahdollisuus. Se nostaa HaminaKotkan Itämeren johtavaksi sellusatamaksi, toimitusjohtaja Kimmo Naski sanoo.

    Maailman suurin havusellutehdas

    Finnpulpin tehdas voisi aloittaa tuotannon aikaisintaan keväällä 2021.

    Tällä hetkellä käynnissä on tehtaan rakentamisen suunnittelu. Vaiheeseen kuuluu logististen ratkaisujen valinta.

    Tehtaan perussuunnittelun arvioidaan valmistuvan ensi vuonna, minkä jälkeen yhtiö tekee lopullisen investointipäätöksen havusellutehtaan rakentamisesta.

    Yhtiön suurin rahoittaja on kiinalainen pehmopaperivalmistaja Hengan, joka rahoittaa hankkeen noin 15 miljoonaa euroa maksavan esisuunnitteluvaiheen. Kokonaisrahoitus ei kuitenkaan ole vielä varmistunut.

    Finnpulp on arvioinut, että tehtaan pysyvä työllistämisvaikutus olisi Suomessa noin 3 400 henkeä vuodessa. Itse tehdas työllistäisi 200 ihmistä. Arviota paikallisista työllisyysvaikutuksista HaminaKotkan satamassa ei ole.

    Finnpulpin tuotteet kuljetetaan Savon rataa pitkin Kuopiosta Kouvolan kautta Kotkaan.

    Sataman mittava laajennus

    Suomen suurin vientisatama Hamina-Kotka laajentaa parhaillaan aluettaan Kotkan Mussalossa.

    Laajennuksella halutaan sujuvoittaa etenkin sellun käsittelyä ja varastointia.

    Maaliskuussa HaminaKotka satama, satamaoperaattori Steveco ja metsäyhtiö UPM sopivat huomattavan sellukeskuksen rakentamisesta Mussalon uudelle D-alueelle, jonne Finnpulpinkin toiminnot tulevat sijoittumaan.

    – D-alueen rakentamispäätös on osoittautunut kannattavaksi jo ennen kuin se on valmistunut, toimitusjohtaja Naski totetaa.

    55 miljoonaa maksava investointi on sataman suurin investointi kymmeneen vuoteen.

    Uuden satama-altaan suojaksi rakennetaan aallonmurtajaa, ja Stevecon rakentaman sellunsäilytyshallin sinivalkoiset seinät ovat jo pystyssä. Toisaalla satamassa valetaan korkeita betonisia tukirakenteita satama-altaan laitureita varten.

    Urakan ensimmäisen vaiheen on tarkoitus valmistua syksyllä 2019. Seuraaviin vaiheisiin kuuluu esimerkiksi uusien laitureiden rakentamista, mutta niiden aikataulusta päätetään myöhemmin.

    Satamalla menee hyvin

    Hamina-Kotkan sataman taloudellinen tilanne on hyvä.

    Liikennemäärät ovat olleet pitkään kasvu-uralla. Tammi-syyskuussa sataman kautta kulki yli 12 miljoonaa tonnia tavaraa. Se on lähes 14 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

    Vientisatamalla riittää työtä Nord Stream 2 -kaasuputken tuottamisessa ja öljyteollisuuden jättimäisten moduulien kuljettamisessa Kazakstanin öljynporauskentille. Molemmat hankkeet ovat projektiluonteisia.

    – Sataman käyttöaste on juuri nyt korkea. Kapasiteettia on sitten taas enemmän kun projektit ovat ohi, Naski sanoo.

    Naskin mukaan Finnpulpin kanssa on keskustelut 30 tai 50 vuoden mittaisesta sopimuksesta.

    – Leipää on luvassa tulevillekin sukupolville, Naski sanoo.

    Lisäksi Kotkan kaupunki on varannut Mussalon satama-alueelta tontin metsäyhtiö UPM:n suunnittelemalle suurelle biojalostamolle.

    Pyry Sarkiola / YleLisää ratapihaa

    Sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski toivoo, että Finnpulpin merkittävä investointi vauhdittaisi ratatöitä satamassa sekä Kotkan ja Kouvolan välillä.

    Satamayhtiö on puhunut pitkään sen puolesta, että Kotolahden ratapihan laajennus Mussalossa saatettaisiin valmiiksi.

    – Meillä on huutava pula ratapihakapasiteetista. Toinen puolikas Kotolahden ratapihasta puuttuu. Sitä on toivottu kauan, Naski sanoo.

    Toiveissa on myös akselipainon korotus Kouvola-Kotka -välille, samoin kaksoisraide.

    – Toivon, että valtio ottaa nyt kopin tästä. Viimeistään nyt meillä on vakuuttavat perusteet sille, että uutta rakennetaan, Naski sanoo.

    Ministeri Saarikko tilaa ulkopuolisen selvityksen keskittämisasetuksesta

    Ministeri Saarikko tilaa ulkopuolisen selvityksen keskittämisasetuksesta


    Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tilaa ulkopuolisen selvityksen keskittämisasetuksen toimeenpanosta. Asetuksessa keskitetään muun muassa vaativia leikkauksia ja sydänhoitoja keskussairaaloista yliopistosairaaloihin. Selvityksen...

    Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tilaa ulkopuolisen selvityksen keskittämisasetuksen toimeenpanosta. Asetuksessa keskitetään muun muassa vaativia leikkauksia ja sydänhoitoja keskussairaaloista yliopistosairaaloihin.

    Selvityksen tarkoituksena on Saarikon mukaan tarkastella asetusta erityisesti päivystyksen turvaamisen ja osaajien riittävyyden näkökulmasta, koska eri alueiden suurimmat huolet liittyvät juuri näihin asioihin.

    Ministerin mukaan selvitys aloitetaan mahdollisimman pian, ja sen työ aloitetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelta. Asetuksen toimeenpano on aiheuttanut kiistaa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

    KYSin erityisvastuualueen johto oli tänään tiistaina Saarikon kutsusta koolla sosiaali- ja terveysministeriössä. Ministerin mukaan keskustelu käytiin rakentavassa hengessä.

    – Työnjaon hiomisessa kohti keskittämisasetuksen mukaista järjestämissopimusta ollaan aivan loppusuoralla, Saarikko kertoo ministeriön tiedotteessa.

    Ministeriö antoi KYSin erityisvastuualueen edustajille tehtäväksi laatia tiekartan sekä aikataulun, joka johtaa keskittämisasetuksen mukaiseen työnjakoon.

    Tällainen on Veijo Baltzarin uusi kulttuurikeskus:

    Tällainen on Veijo Baltzarin uusi kulttuurikeskus: "kummitustalosta" tehty valtava hirsilinna, johon ei haluta kännyköitä


    Maailmasta on kadonnut tunneäly, toteaa pitkän linjan kulttuurivaikuttaja Veijo Baltzar vakavana. Muun muassa tunneälyn nostamiseksi entiseen kukoistukseensa kulttuurineuvos on kaikessa hiljaisuudessa rakentanut uuden kulttuurikeskuksen Kuopion...

    Maailmasta on kadonnut tunneäly, toteaa pitkän linjan kulttuurivaikuttaja Veijo Baltzar vakavana. Muun muassa tunneälyn nostamiseksi entiseen kukoistukseensa kulttuurineuvos on kaikessa hiljaisuudessa rakentanut uuden kulttuurikeskuksen Kuopion maaseudulle.

    Erityisen huolissaan kuopiolaissyntyinen Baltzar on nuorisosta. Siksi hän haluaa nostaa nuoret tärkeäksi kohdeyleisökseen monikulttuurisuuteen painottavan kulttuurikeskuksen toiminnoissa.

    – He eivät tunne itseään, eivät hyväksy itseään, eivätkä he riitä itselleen. Meillä on tulevaisuudessa erittäin suuri ongelma nuorison kanssa, pohtii Baltzar.

    Baltzar haluaa palauttaa luovuuden, jonka häviämisestä hän on huolissaan. Yhtenä keinona uudessa kulttuurikeskuksessa Baltzar hillitsisi kännykän käyttöä.

    – Tietenkin pyrin siihen, että täällä ei saa olla kännyköitä, mies sanoo.

    Toni Pitkänen / YlePiti tulla koti Baltzarin perheelle, tulikin kulttuurikeskus

    Vielä muutama vuosi sitten kulttuurineuvos Veijo Baltzarin suunnitelmissa oli tehdä Kuopion keskustassa sijaitsevasta Minna Canthin talosta kaiken kansan kulttuurikeskus. Rakennuksen esikaupat kuitenkin peruuntuivat Kanttilan asbestiremontin vuoksi.

    – Siitä olisi pitänyt maksaa miljoonia. Minun oli pakko perua se ja tämä talo jäi minulle, kertoo Baltzar.

    Mies oli samoihin aikoihin ryhtynyt remontoimaan Kuopion Rytkyllä sijaitsevaa vanhaa rakennusta, josta alun perin oli tarkoitus tulla koti Baltzarin perheelle.

    Kulttuurista toimintaa oli ajatus järjestää Minna Canthin talossa, jonne hän myös suunnitteli muuttavansa osa-aikaisesti.

    – Tämä oli silloin semmoinen kummitustalo. Kukaan asiaa tuntematon ei olisi tätä uskaltanut ostaa. Minä olen kuitenkin tämmöisiä vanhoja taloja entisöinyt jo 50 vuoden ajan.

    Keskellä savolaista maisemaa korkean mäen päällä kohoava hirsitalo on yhdistelmä vanhaa ja uutta, missä Baltzarin kädenjälki näkyy vahvana.

    Toni Pitkänen / YleHalu yhdistää vanhat ja nuoret

    Monipuolisesti taiteen parissa vuosikymmeniä toiminut Baltzar haluaa tuoda nuoret ja vanhat ihmiset yhteen kuten ennen vanhaan.

    – Tänne on tarkoitus järjestää todella monipuolisesti tapahtumia. Sellaisia, mitä oli esimerkiksi ennen Ruplalla tai lavoilla, kun käytiin tansseissa. Siellä ikähaitari oli 15–80 vuoden välillä.

    Baltzar palaa mielessään 1970-luvun loppuun.

    – Muistan sen selvästi, kun lapset tai nuoret eivät enää kulkeneetkaan vanhempiensa kanssa vaan eri poluilla. Haaveena on yhtenäisyyden tuominen Kuopioon.

    – Tuotaisiin nyt siitä savolaisuudesta ja junttiudesta sitä positiivista kulttuuria esille.

    Kansainvälisen kulttuurikeskuksen tavoitteena on edistää kulttuurienvälistä vuorovaikutusta taiteen keinoin.

    Noin 20 kilometrin päähän Kuopiosta sijoittuvassa 800 neliön hirsirakennuksessa tullaan Baltzarin suunnitelmien mukaan järjestämään työpajoja, kursseja ja muita erilaisia tapahtumia. OSKAR-keskukseksi nimetyssä rakennuksessa tullaan järjestämään myös taiteilijaresidenssejä.

    Baltzarilla on luja usko kulttuurikeskuksen toiminnan menestykseen.

    – Se on jo herättänyt kansainvälistä kiinnostusta.

    OSKARia johtavat Luovan kulttuurin yhdistys ja Kansainvälinen mustalaiskirjailijaliitto. Toimintaa rahoitetaan erilaisilla hankkeilla, vuokrilla ja kulttuurimatkailubisneksellä.

    Savon Sanomat: Huumeita levitetään nyt

    Savon Sanomat: Huumeita levitetään nyt "kauppa-autojen" avulla


    Huumeita levittämään on syntynyt uusi ryhmä, jota poliisi kutsuu kauppa-autopojiksi, kertoo Savon Sanomat. Autoon otetaan lasti huumeita, niitä markkinoidaan ennakkoon netissä ja aineet käydään myymässä kiertämällä autolla eri...

    Huumeita levittämään on syntynyt uusi ryhmä, jota poliisi kutsuu kauppa-autopojiksi, kertoo Savon Sanomat. Autoon otetaan lasti huumeita, niitä markkinoidaan ennakkoon netissä ja aineet käydään myymässä kiertämällä autolla eri kaupungeissa.

    Rikoskomisario Juha Korhonen Itä-Suomen huumepoliisista kertoo lehdelle, että heillä on tutkinnassa muun muassa tapaus, jossa myyjät lähtivät Lahdesta, lastasivat tavarat autoon ja ajoivat kierrokselle maakuntakaupunkeihin kuten Kuopioon. Korhosen mukaan markkinointi tapahtui verkossa, jossa epäillyt tekijät pyysivät ennakkotilauksia, jotta osaavat ottaa haluttuja aineita mukaan.

    Savon Sanomien mukaan toimintatavan syynä voi olla halu tavoittaa paljon ostajia, jotka eivät itse välttämättä pääse ostoksille huumeiden välityksen keskuskaupunkeihin.

    – Huumeiden hankintakanavat luodaan nykyään verkon kautta. Siellä sovitaan kaupat usein toiselle paikkakunnalle. Jos kauppa-auto ei tule tänne, silloin Kuopion seudulta käydään Helsingissä, Lahdessa, Tampereella ja Jyväskylässä eli kaupungeissa, joissa on paljon tarjontaa, Korhonen kertoo.

    Toisaalta myyjät voivat luulla välttävänsä helpommin poliisit, kun he käyvät kauppa-autoreissulla toisessa kaupungissa eivätkä liiku omilla kotikulmilla, jossa he voivat olla poliisille jo ennalta tuttuja.

    Muualla verkossa:

    Savon Sanomien uutinen aiheesta

    Itä-Suomessa syyslomalla pääsee jo hiihtämään – katso video ruskasivakoinnista

    Itä-Suomessa syyslomalla pääsee jo hiihtämään – katso video ruskasivakoinnista


    Iisalmelainen konkarihiihtäjä Aimo Savolainen oli ensimmäisten joukossa, kun Kuopion Tahkon ensilumenlatu otettiin käyttöön perjantaina ennen syyslomaviikon alkua. Aimo Savolainen hiihtää talvisin noin 1500 kilometriä.Toni Pitkänen / Yle–...

    Iisalmelainen konkarihiihtäjä Aimo Savolainen oli ensimmäisten joukossa, kun Kuopion Tahkon ensilumenlatu otettiin käyttöön perjantaina ennen syyslomaviikon alkua.

    Aimo Savolainen hiihtää talvisin noin 1500 kilometriä.Toni Pitkänen / Yle

    – Aika hyvältä se tuntuu, kun on ladun päässä ja sukset jalassa ja valmiina lähtöön.

    Iisalmelainen Anne Tuovinen tuli viettämään ladulle vapaapäivää.

    – Sää suosii tosi hyvin, että on kyllä mukava lähteä hiihtämään.

    Anne Tuovinen aloittaa kauden vapaalla tyylillä, mutta hiihtää paljon myös perinteisellä tyylillä.Toni Pitkänen / Yle

    Puhelin on soinut parin viimeisen viikon aikana ahkerasti Tahkolla. Osa soittajista on varmistanut avataanko latu, vaikka sää on niin lämmin.

    – Kyllähän sieltä tuli kyselyitä, aiotteko oikeasti avata ladun kun on plus 15 luvassa, kertoo Tahkonrinteiden liiketoiminnanjohtaja Pasi Martikainen.

    Tahkonrinteiden liiketoiminnanjohtaja Pasi Martikainen seuraa silmämääräisesti 80 senttiä paksun lumivaipan sulamista. Varastoon jää lunta talteen mahdollisia paikkauksia varten.Toni Pitkänen / Yle

    Lämpimästä säästä huolimatta päivämäärästä pidettiin kuitenkin kiinni.

    Tahkon ensilumenlatu avattiin syyslomalaisten käyttöön nyt toista kertaa peräkkäin. Kontiolahdella ollaan tässä asiassa konkareita, latu kutsuu lomanviettäjiä jo viidennentoista kerran. Nurmeksessa latu kulkee Bomban ja Hyvärilän välillä näin aikaisin syksystä ensimmäistä kertaa.

    Nurmeksessa ensilumenlatu haluttiin avata juuri syyslomaviikolle ja se on herättänyt mukavasti kiinnostusta. Kylpylähotellissa uskotaan, että Ski&Spa -tyyppinen lomailu kiinnostaa asiakkaita.

    Ensilumenladut ovat lyhyitä, mutta moni hiihtäjä mittaa omaa menoaan ajassa tai lykkii lenkin monta kymmentä kertaa peräkkäin. Kontiolahdella hiihtolenkin pituus on ensin 2,2 kilometriä, lokakuun lopussa latua jatketaan neljään kilometriin. Nurmeksessa matkaa on yhteen suuntaan 1,7 kilometriä ja Tahkolla kääntöpaikalle on matkaa 1,4 kilometriä.

    Ladun kääntöpaikalla tehdään vielä töitä. Kun työ valmistuu, hiihtäjät pääsevät nousemaan pienen mäen päälle ja testaamaan tasapainoaan alamäessä.Toni Pitkänen / Yle

    Maksullisen ensilumenladun on tehnyt Tahkolle Kuopion kaupunki, jonka vastuulla on myös ladun kunnossapito. Säilötty tykkilumi on tullut maksamaan noin 28 000 euroa. Kaikkiaan kustannus on noin 50 000 euroa.

    Ilveksen metsästystä vähennetään lähes puoleen

    Ilveksen metsästystä vähennetään lähes puoleen


    Maa- ja metsätalousministeriö on vähentänyt ilveksen metsästyskiintiötä selvästi viimevuotisesta. Nyt hyväksytyn asetuksen mukaan ilveksiä saa kaataa poronhoitoalueen ulkopuolella 205 kappaletta. Viime vuonna lupia oli 404. Poronhoitoalueella...

    Maa- ja metsätalousministeriö on vähentänyt ilveksen metsästyskiintiötä selvästi viimevuotisesta. Nyt hyväksytyn asetuksen mukaan ilveksiä saa kaataa poronhoitoalueen ulkopuolella 205 kappaletta. Viime vuonna lupia oli 404.

    Poronhoitoalueella poikkeuslupia ilveksen metsästykseen ei rajoiteta. Poronhoitoalueella metsästys on ollut mahdollista jo lokakuun alusta. Muualla jahtikausi alkaa joulukuun alussa ja päättyy helmikuussa.

    Ilveskanta on kääntynyt laskuun koko maassa. Luonnonvarakeskuksen mukaan tupsukorvia on vajaa pari tuhatta. Viime vuonna kannaksi arvioitiin enimmillään lähes kaksi kaksi ja puoli tuhatta yksilöä.

    Kanta on laskenut eniten Kainuussa, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa.

    Hätäpuheluun vastaaminen voi pahimmillaan kestää jopa viisi minuuttia – hätäkeskukset kuormittuvat henkilöstöpulassa

    Hätäpuheluun vastaaminen voi pahimmillaan kestää jopa viisi minuuttia – hätäkeskukset kuormittuvat henkilöstöpulassa


    Tuuli Torssonen on tehnyt neljä vuotta kolmivuorotyötä Keravan hätäkeskuksessa. Hätäkeskuspäivystäjänä hän joutuu ensimmäisenä arvioimaan, millaista apua tarvitaan, kun pulassa oleva ihminen soittaa. Työvuorot ovat 12 tunnin mittaisia....

    Tuuli Torssonen on tehnyt neljä vuotta kolmivuorotyötä Keravan hätäkeskuksessa. Hätäkeskuspäivystäjänä hän joutuu ensimmäisenä arvioimaan, millaista apua tarvitaan, kun pulassa oleva ihminen soittaa.

    Työvuorot ovat 12 tunnin mittaisia. Niitä tehdään niin arkena kuin pyhänä, mutta se ei ole Torssoselle ongelma.

    – Päivääkään en vaihtaisi pois. Jokainen päivä on erilainen, eikä töitä voi viedä kotiin.

    Viime aikoina työ on kuitenkin käynyt aiempaa kuormittavammaksi työvoimapulan vuoksi. Keravan hätäkeskuksesta uupuu toistakymmentä päivystäjää.

    – Puhelut ovat syntymästä kuolemaan ja kaikkea siltä väliltä, Torssonen kuvaa työtään.

    Kaikissa Suomen kuudessa hätäkeskuksessa vastataan vuositasolla yhteensä yli 2,6 miljoonaan puheluun. Niistä noin kolmannes hoidetaan Keravalla.

    Keravan hätäkeskuksessa vuoromestarina työskentelevä Artturi Jortikka on vastannut hätäpuheluihin yli kymmenen vuotta.

    – Työ on kuormittavaa ja käy jotenkin salakavalasti tuonne korvien väliin. Silti se on myös palkitsevaa, Jortikka sanoo.

    Eniten henkilöstövajetta on Keravalla ja Turussa

    Torssonen ja Jortikka toivovat saavansa uusia työkavereita mahdollisiman pian jakamaan työtaakkaansa. Koko maassa tarvittaisiin välittömästi 35 uutta hätäkeskuspäivystäjää. Eniten vajetta on Keravalla ja Turussa.

    Yle kertoi lokakuun alussa, että poliisin tai ambulanssin saapuminen voi pian hidastua, jos hätäkeskuksiin ei saada lisää päivystäjiä.

    Suomen hätäkeskuksissa vastatut puhelut touko-syyskuussa 2018Yhteensä noin 1 250 000 vastattua puhelua.Noin 34 500 puhelua: vastausaika 30 sek.–5 min.Noin 50 puhelua: vastausaika yli 5 min.

    – Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia. Koulutusmäärät eivät ole vastanneet meidän poistumaamme. Uudellemaalle ja moneen muuhunkaan hätäkeskukseen ei ole päivystäjiä tullut, sanoo Keravan hätäkeskuksen päällikkö Vesa Seppä.

    Keravan noin 150 ihmisen organisaatiossa on vuositasolla vaihtuvuutta noin kymmenen henkilön verran. Osa jää esimerkiksi eläkkeelle, osa vanhempainvapaalle.

    Jotkut taas saattavat huomata, että ala ei ollutkaan se oma juttu.

    Koulutusmäärien lisäys ei riitä Hätäkeskuslaitokselle

    Hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan pääsääntöisesti Pelastusopistossa Kuopiossa. Kurssi kestää puolitoista vuotta. Tähän saakka kurssilla on aloittanut 24 opiskelijaa vuosittain.

    Sisäministeriö on myöntänyt koulutukseen 265 000 euron vuosittaisen lisämäärärahan. Sen avulla aloituspaikkoja on nostettu tänä vuonna 32:een. Ensi vuonna Pelastusopistolla on valmius nostaa opiskelupaikkojen määrää neljäänkymmeneen.

    Hätäkeskuslaitoksen mukaan tämäkään ei riitä.

    – Koulutusmääriä pitäisi lisätä, ja Uudenmaan alueelle pitäisi lisätä alueellista koulutusta, Vesa Seppä sanoo.

    Keravan hätäkeskuksen päällikkö Vesa Seppä.Nella Nuora / Yle

    Hän on huolissaan siitä, että Kuopiossa koulutetut ihmiset eivät välttämättä halua muuttaa Etelä-Suomeen töihin, jos heillä ei ole alueella sosiaalista verkostoa. Myös elinkustannukset ovat korkeammat kuin muualla maassa, jolloin palkasta jää vähemmän käteen.

    Hätäkeskuspäivystäjän aloituspalkka on 2 794,32 euroa kuukaudessa. Vuorolisien kanssa bruttotulot voivat olla 3 000 euron tietämillä.

    Muuttaako väki työn perässä?

    Pelastusopisto on toisinaan järjestänyt kursseja eri paikkakunnilla, ja yksi sellainen on parhaillaan meneillään Vaasassa. Sen avulla pyritään turvaamaan kaksikielisten hätäkeskuspäivystäjien saatavuus.

    Pelastusopiston rehtorin Mervi Parviaisen mukaan alueelliset kurssit eivät ratkaise työvoimaongelmaa. Hän on huomannut, että töitä ei kuitenkaan aina ole riittävästi tarjolla juuri siellä, missä kurssi on järjestetty.

    Silloin osa valmistuneista menetetään, jos he eivät halua muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle.

    – Se huolestuttaa minua hieman. Kun kävin tapaamassa Vaasan kurssin opiskelijoita, muutama heistä sanoi, että jos he eivät pääse Vaasan hätäkeskukseen, niin he eivät tule työllistymään ollenkaan Hätäkeskuslaitokselle.

    Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen.Antti Kolppo / Yle

    Alueellisten kurssien järjestäminen on sikäli haastavaa, että Kuopiossa asuvat opettajat joutuvat tekemään pitkiä työmatkoja eikä niitä lasketa työajaksi valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

    – Opettajamme ovat istuneet reissun päällä tänä syksynä 350 tuntia, ja Vaasassa on ollut ongelmia etäyhteyksien kanssa, Parviainen sanoo.

    Paikallisesta kurssista yli 10 000 euron lisälasku oppilasta kohti vuodessa

    Hänen mukaansa alueelliset kurssit ovat myös kalliimpia kuin Kuopion tiloissa järjestetty opetus.

    Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen vuosikustannukset ovat Kuopiossa toteutettuna 37 169 euroa opiskelijaa kohti ja muualla toteutettuna 47 422 euroa.

    Myös alueellisten kurssien opiskelijat joutuvat joka tapauksessa suorittamaan osan opinnoistaan Kuopiossa.

    – Koulutus on kallista, koska siinä tarvitaan simulaattoria. Sitä ei voi jokaiselle paikkakunnalle pystyttää.

    Voisiko pätevyysvaatimusta muuttaa?

    Nykyisin ainoastaan hätäkeskuspäivystäjäkurssilta ja poliisin koulutuksesta saa pätevyyden hätäkeskuspäivystäjän työhön. Hätäkeskuslaitoksessa halutaan, että pätevyyskelpoisuutta laajennetaan koskemaan esimerkiksi joitakin turvallisuus- ja terveysalan ammattilaisia.

    – Silloin muu ammattitutkinto antaisi muodollisen pätevyden, minkä jälkeen me työpaikalla antaisimme lisäkoulutuksen, sanoo Keravan hätäkeskuksen päällikkö Vesa Seppä.

    Täällä on hyvät työkaverit ja hyvä työyhteisö ja itselleni sopivat työajat. Tuuli Torssonen, hätäkeskuspäivystäjä, Keravan hätäkeskus

    Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen ja sisäministerön pelastusosaston pelastusylijohtaja Janne Koivukoski eivät niele ajatusta pätevyysvaatimuksen laajentamisesta.

    – Jos halutaan turvata laadukas hätäkeskuspäivystäjätoiminta, niin lisäkoulutus muille ryhmille, jotka eivät ole päteviä, lähentelee normaalin hätäkeskuspäivystäjäkurssin pituutta, Koivukoski sanoo.

    Hänen mielestään poliisin koulutuksesta kuitenkin saa hyvät valmiudet hätäkeskuspäivystäjän työhön.

    – Poliisin työssä pitää selvittää kyselemällä, mistä on kyse. Poliisit ovat hyviä siinä.

    Parviainen muistuttaa, että myös hätäkeskustyössä käytettävien järjestelmien haltuun ottaminen vie oman aikansa.

    Tutkimus selvittää, mihin työvoima katoaa

    Parviaisen ja Koivukosken mukaan työvoimapula juontaa juurensa vuoteen 2011, jolloin Suomen 15 hätäkeskuksen toiminta keskitettiin kuuteen hätäkeskukseen. Silloin menetettiin työntekijöitä, jotka eivät muuttaneet uudelle paikkakunnalle työn perässä.

    – Työmatkat tulivat pitkiksi. Kun on kyse vuorotyöstä, niin siitä aiheutui varmaan ihmisille sellaisia käytännön esteitä, että he eivät pystyneet hommaa tekemään, Koivukoski sanoo.

    Työvoimatilanne helpottunee, kun lisätyiltä kurssipaikoilta valmistuu hätäkeskuspäivystäjiä 2020-luvun alussa. Siitä ei kuitenkaan ole takeita, että kaikki valmistuneet alkavat tehdä hätäkeskuspäivystäjän työtä tai että he pysyvät työssään, sillä työvoimakatoa on ollut jo aiemmin.

    Tämä on työtä siinä missä mikä tahansa muukin. Siinä täytyy löytää omat työkalunsa ja selvitä sen kanssa. Artturi Jortikka, vuoromestari, Keravan hätäkeskus

    Pelastusopisto ja Hätäkeskuslaitos selvittävät parhaillaan tutkimuksella, mihin pätevää työvoimaa on kadonnut ja minkä vuoksi. Vastauksia kysymyksiin pitäisi tulla ensi vuoden alkupuolella.

    – Mihin he häviävät, palaavatko he entiseen työhönsä vai lähtevätkö muulle alalle? Jos opinnot keskeytyivät, niin minkä vuoksi? Parviainen kysyy.

    Tutkimuksesta saadaan tietoa opiskelijarekrytointiin, jotta Pelastusopistoon osataan valita sopivia opiskelijoita. Tietoa voidaan hyödyntää myös opetuksen ja Hätäkeskuslaitoksen työkulttuurin kehittämisessä.

    – Onko siellä jotain työhyvinvointiin liittyvää, jota olisi tarpeen tarkastella ja hoitaa toisin, että väki pysyy töissä, Parviainen pohtii.

    Kun ovi sulkeutuu, työasiat jäävät mielestä

    Ainakin Keravan hätäkeskuksessa päivystäjänä työskentelevä Tuuli Torssonen viihtyy hyvin työssään.

    – Täällä on hyvät työkaverit ja hyvä työyhteisö ja itselleni sopivat työajat.

    Vuoromestari Artturi Jortikan mielestä työvoimapula näkyy työtahdissa.

    – Se, että ollaan lähtökohtaisesti aina negatiivisten asioiden kanssa tekemisissä, voi kuormittaa pitkässä juoksussa.

    Hätäkeskustyö ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole hänen mielestään sen kuormittavampaa kuin muutkaan ammatit.

    – Tämä on työtä siinä missä mikä tahansa muukin. Täytyy löytää omat työkalunsa ja selvitä niiden kanssa. Minulla niitä ovat liikunta ja joku muu tekeminen kuin näiden työasioiden vatvominen.

    Kun hätäkeskuksen ovi sulkeutuu vuoron päättyessä, Torssonen ja Jortikka vaihtavat vapaalle eivätkä enää mieti työasioita.

    Lue myös:

    Poliisin tai ambulanssin saapuminen voi pian hidastua, jos ei hätäkeskuksiin saada lisää päivystäjiä – "Keravalle voisi yhden kurssin verran ottaa töihin heti" (1.10.2018)

    Hätäpuhelujen ruuhkanpurkaja pahasti myöhässä – luvataan käyttöön koko maahan keväällä 2019 (11.2.2018)

    Savonlinna hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 –

    Savonlinna hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 – "Tästä ei varmasti kukaan ole edes kateellinen"


    Neljä Itä-Suomen maakuntaa suunnittelee hakevansa Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Maakunnat kertovat tiedotteessaan, että haluavat samalla nostaa Saimaan vetovoimaa. Neljän maakunnan yhteishanke on nimeltään Saimaa-ilmiö. Sen...

    Neljä Itä-Suomen maakuntaa suunnittelee hakevansa Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Maakunnat kertovat tiedotteessaan, että haluavat samalla nostaa Saimaan vetovoimaa.

    Neljän maakunnan yhteishanke on nimeltään Saimaa-ilmiö. Sen tavoitteena on tehdä Järvi-Suomesta Suomen kiehtovin matkailukohde.

    Maakuntien yhteishakemus julkistettiin Rantasalmella seminaarissa. Seminaarissa puhuneen pitkäaikaisen yhteiskunnallisen vaikuttajan Erkki Liikasen mielestä Järvi-Suomi on yksi Suomen harvoista tunnettavuuden valttikorteista maailmalla.

    – Savonlinnan tarina on aivan ainutlaatuinen. Haku on loistava juttu. Tästä ei varmasti kukaan ole edes kateellinen, Liikanen kehuu.

    Liikanen vaikutti viimeksi Suomen Pankin pääjohtajana. Jättäessään pestinsä hän ilmoitti heti tv-haastattelussa suuntaavansa nauttimaan olostaan Saimaalla.

    Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntaliittojen yhteishankkeeseen ovat tulossa mukaan myös maakuntien keskuskaupungit Mikkeli, Kuopio, Lappeenranta ja Joensuu. Neljän maakunnan alueella asuu lähes 700 000 asukasta.

    – Kaikki näkevät tämän investointina, jolla on kulttuurin välityksellä positiivinen vipuvaikutus koko Itä-Suomen vetovoimaisuuteen, taloudelliseen toimeliaisuuteen ja matkailuun, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

    Aiemmin suomalaisina kulttuuripääkaupunkeina ovat toimineet Turku ja Helsinki. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kaupunkien esivalinnasta. Kansallinen hakuprosessi käynnistyy aikaisintaan vuoden 2019 loppupuoliskolla.

    Savonlinna valittiin yksimielisesti ehdokkaaksi

    Savonlinna on maakuntien yksimielinen valinta yhteiseksi kulttuurikaupungiksi. Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen perustelee Savonlinnan valintaa muun muassa sen maantieteellisellä sijainnilla maakuntien keskuskaupunkien risteyspisteessä.

    – Savonlinna on Itä-Suomen vanhin kaupunki. 1400-luvulla rakennettu Olavinlinna on maailman pohjoisin yhä toiminnassa oleva keskiaikainen linna. Unohtamatta saimaannorppaa, huikeita kansallismaisemiamme, luostarikulttuuria ja itäsuomalaisia ruokaperinteitä, Korhonen luettelee.

    Saimaa-ilmiön verkostomaista toimintamallia on arvioitu ainutlaatuiseksi Euroopan kulttuurikaupunkien historiassa. Euroopan kulttuuripääkaupungit ovat näkyvin Euroopan unionin kulttuurituen muoto. Kulttuuripääkaupunkeja on nimetty 1980-luvun puolivälistä lähtien.

    – Tiettävästi mikään hakijakaupunki ei ole aikaisemmin saanut samassa suhteessa ja laajuudessa taakseen vastaavaa määrää muita maakuntia, kaupunkeja ja kuntia, Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen iloitsee.

    Kulttuuripääkaupungeiksi aikovat Suomesta hakea myös ainakin Oulu, Tampere ja Mänttä-Vilppula.

    Kirjasto on kylän sydän pienessä Sallan kunnassa  – mukana valtakunnallisessa finaalissa

    Kirjasto on kylän sydän pienessä Sallan kunnassa – mukana valtakunnallisessa finaalissa


    Sallan kunnankirjastossa asiakkaat saavat osallistua paitsi lukuisiin harrasteryhmiin myös paikan kehittämiseen. Kirjastossa vietetään koulupäiviä ja kirjastovirkailijat tekevät vierailuja vanhusten luokse. TE-palvelupiste ja maksuautomaatti on...

    Sallan kunnankirjastossa asiakkaat saavat osallistua paitsi lukuisiin harrasteryhmiin myös paikan kehittämiseen.

    Kirjastossa vietetään koulupäiviä ja kirjastovirkailijat tekevät vierailuja vanhusten luokse. TE-palvelupiste ja maksuautomaatti on sijoitettu kunnankirjastoon.

    Muun muassa näillä eväillä Sallan kunnan kirjastotoiminta saa kunnian olla viiden finalistin joukossa kaikkien aikojen ensimmäisessä Vuoden kirjastokunta -kisassa.

    Finaaliin valittiin 5. lokakuuta myös Espoo, Lieto, Iisalmi ja Seinäjoki. Kilpailuun ilmoittautui 56 kuntaa.

    Matkailijatkin pitävät Sallan kirjastosta

    – Olemme saaneet paljon aikaan pienellä porukalla, ehkä se näkyykin ulospäin, riemuitsee kirjastovirkailija Suvi Seppälä Sallan kunnankirjastosta.

    Seppälän mukaan kirjasto on saanut kiitosta myös matkailijoilta. Ihailun kohteena on ollut ainakin kirjaston arkkitehtuuri. Lisäksi matkailijoille tilataan kirjoja tarvittaessa lomalukemiseksi Rovaniemeltä asti.

    Sauli Antikainen / Yle

    Vuoden kirjastokunta -kilpailun järjestävät Kuntaliitto, Suomen kirjastoseura, Jyty ry ja Lukukeskus.

    Pääpalkinto – kunniakirja ja taiteilija Esa Toivasen taideteos – luovutetaan Helsingin kirjamessuilla 27. lokakuuta. Tuomarina on Duudsonien Jarppi Leppälä.

    Myös yleisön suosikki valitaan, äänestää voi Suomen kirjastoseuran internetsivuilla.

    Koko kirjaston väki palkintojenjakoon

    Sallasta lähdetään tietenkin Helsinkiin paikan päälle.

    – Ajattelimme repäistä ja lähteä kyseisellä viikolla koko kirjaston henkilökunta julkistamistilaisuuteen, Suvi Seppälä kertoo.

    Mukaan on lähdössä myös sivistystoimenjohtaja. Samalla reissulla tutustutaan pääkaupunkiseudun kirjastoihin.

    – Asiakkaille tiedoksi, että kirjasto on suljettuna tuolloin torstaina ja perjantaina, Seppälä kertoo.

    Tuusniemen kuolemaan johtaneesta rekkakolarista sakkotuomio – kuski syytti tienpitoa, mutta oikeuden mukaan ylinopeus oli suurempi syy

    Tuusniemen kuolemaan johtaneesta rekkakolarista sakkotuomio – kuski syytti tienpitoa, mutta oikeuden mukaan ylinopeus oli suurempi syy


    Tästä on kyse9-tiellä Tuusniemellä viime marraskuussa sattuneen rekkakolarin toinen kuljettaja tuomittiin käräjäoikeudessa sakkoihin kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.Tuomittu myönsi ajaneensa tilanteessa...

    Tästä on kyse9-tiellä Tuusniemellä viime marraskuussa sattuneen rekkakolarin toinen kuljettaja tuomittiin käräjäoikeudessa sakkoihin kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.Tuomittu myönsi ajaneensa tilanteessa ylinopeutta, mutta piti onnettomuuden syinä vaikeaa ajokeliä ja tien huonoa kuntoa ja kunnossapitoa.Vastaan tulleen säiliöauton kuljettaja kuoli onnettomuudessa.Tapaus herätti paljon keskustelua muun muassa teiden talvikunnossapidon laadusta ja resursseista.

    Valtatiellä 9 Tuusniemellä viime marraskuussa sattuneen rekkakolarin toinen kuljettaja on tuomittu sakkoihin kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

    Turma sattui, kun parikymppisen miehen kuljettaman tavararekan perävaunu lähti luisuun ja osui vastaan tulleeseen säiliöautoon. Säiliöautoa kuljettanut mies kuoli onnettomuudessa. Ajokeli oli onnettomuushetkellä hankala lumisateen ja tielle kertyneen loskan vuoksi.

    Käräjäoikeus katsoi toteen näytetyksi, että tavararekan kuljettaja ajoi tilanteessa ylinopeutta. Ajopiirturitietojen mukaan nopeus oli ennen onnettomuutta 85–89 kilometriä tunnissa, kun paikan nopeusrajoitus on 70 kilometriä tunnissa. Vastaan tulleen säiliöauton nopeus oli hetkeä ennen onnettomuutta 59–64 kilometriä tunnissa.

    Käräjäoikeuden mielestä kuljettajan olisi pitänyt sopeuttaa ajonopeus sääolosuhteiden mukaan. Näin ollen ylinopeus vaikutti tuomion mukaan onnettomuuden syntyyn ja kuljettaja aiheutti onnettomuuden huolimattomuudellaan.

    90 päiväsakosta kertyy maksettavaa 540 euroa. Lisäksi tuomittu joutuu maksamaan rikosuhrimaksuja ja todistelukustannuksia noin 180 euroa.

    Kuljettaja: vaikeat sääolosuhteet ja tien huono kunto vaikuttivat ylinopeutta enemmän

    Tuomittu myönsi ajaneensa tilanteessa jonkin verran ylinopeutta, mutta hänen mielestään perävaunun luisuun lähtö johtui vaikeista sääolosuhteista ja huonosta tien kunnossapidosta.

    Mies kertoi pyrkineensä noudattamaan rajoituksia, mutta rekan nopeus oli noussut alamäessä. Kuljettaja oli kertonut myös, että hän ei voinut ajaa alle nopeusrajoitusten tiukan aikataulun vuoksi.

    Tapaus herätti paljon keskustelua talvikunnossapidon laadusta ja resursseista. Menehtyneen kuljettajan kollegat järjestivät keräyksen, jolla tuettiin tämän perhettä.

    Keskiviikkona annetusta tuomiosta kertoi ensimmäisenä Savon Sanomat (maksumuurin takana). Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Siitä voi valittaa hovioikeuteen.

    "Missä te olitte silloin, kun ympäristövaikutuksia arvioitiin?" Tunteet kuohahtivat miljardiluokan sellutehdashankkeen yleisötilaisuudessa


    Uuden havusellutehtaan ympäristövaikutukset nousivat pääosaan Finnpulpin järjestämän yleisötilaisuuden keskusteluissa. Tehdasta Kuopioon suunnitteleva yritys järjesti avoimen keskustelutilaisuuden Kuopiossa keskiviikkona. Tilaisuutta seurasi...

    Uuden havusellutehtaan ympäristövaikutukset nousivat pääosaan Finnpulpin järjestämän yleisötilaisuuden keskusteluissa. Tehdasta Kuopioon suunnitteleva yritys järjesti avoimen keskustelutilaisuuden Kuopiossa keskiviikkona.

    Tilaisuutta seurasi täysi sali, noin 300 kuulijaa. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet sisään elokuvateatterin saliin, vaan järjestyksenvalvojat käännyttivät viimeiset tulijat. Ensimmäiset yleisöstä tulivat paikalle jonottamaan sisäänpääsyä yli puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua.

    Kaksi ja puoli tuntia kestänyt tilaisuus oli aikataulutettu siten, että suurin osa ajasta meni Finnpulpin edustajien ja yhtiön kutsumien puhujien alustuksiin. Yleisön kysymyksistä vain kouralliseen ehdittiin vastata.

    Finnpulpin vastustajien pettymys purkautui pienenä levottomuutena tilaisuuden lopussa, kun Ylen suora verkkolähetys oli jo päättynyt. Joukko sellutehtaan vastustajia haastoi Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilosen ärhäkkäästi tehtaan ympäristövaikutuksista.

    – Ostatko rantatontin Kallaveden rannalta? Uiko sinun lapsenlapset siinä järvessä? vastustajat utelivat Piiloselta.

    – Kyllä voisin [ostaa]. Olen asunut tehtaan vieressä ikäni. Ui varmaan, tämä vastaili.

    Kaikki tilaisuuden yleisövieraat eivät luonnollisestikaan olleet tehdasta vastaan. Joukossa oli kahden vaihtoehdon välillä tasapainoilijoita ja niitä, jotka ovat avoimesti Finnpulpin puolella. Kertoipa joku kouluttautuvansa parhaillaan uuteen ammattiin Finnpulpin tarjoamien työmahdollisuuksien toivossa.

    Nämä asiat nousivat esille yleisön kysymyksissä

    Kuopion vihreitä edustava Petri Nieminen epäili puheenvuorossa, että Finnpulp johtaisi Kallaveden ekologisen tilan heikkenemiseen hyvästä tyydyttäväksi. Hän tahtoi tietää, onko tehtaalla tämän jälkeen edes vesienhoitodirektiivin mukaisia edellytyksiä toimia.

    – Oma näkemykseni on, että jos vesistöluokitus tippuu, varmasti tutkitaan, mikä on Finnpulpin ja mikä luonnollisen muutoksen osuus, vastasi projektijohtaja Timo Piilonen.

    Kuopiolainen kristillisdemokraatti Rauno Taskinen kysyi, miten sellutehtaan tarvitsemat lisähakkuut vaikuttavat metsien hiilinieluun eli kykyyn sitoa hiiltä.

    Tähän Piilonen vastasi pitävänsä harvennusrästien hoitamista nopeimpana tapana lisätä metsien kasvua. Harvennushakkuut tuottavat kuitupuuta sellutehtaalle.

    – Ja harvennuksen jälkeen metsä kasvaa ihan eri tavalla.

    Projektijohtaja Timo Piilonen vastaili ahkerasti sellutehtaan kriitikoiden kysymyksiin.Matti Myller / Yle

    Kuopion luonnonystäväin yhdistystä edustava Sampo Jaakkola esitti huolensa siitä, että Finnpulpin tulo vaikeuttaisi paitsi matkailuelinkeinoa, myös sahojen toimintaa, koska sellutehdas nostaisi puutavaran hintaa.

    Tehtaan edustajat huomauttivat, että haittavaikutuksia on jo tutkittu ympäristövaikutusten arvioinnissa. Maakuntajohtaja Marko Korhonen lisäsi, ettei matkailun ja teollisuuden tarvitse aina olla vastapuolia.

    – Esimerkiksi Kemi on teollisuuskaupunki, joka on profiloitunut matkailukaupungiksi. Siellä, missä matkailu ja teollisuus ovat todellisuutta, niitä ei nähdä vastakkainasettelun kautta, hän painotti.

    Aino Räsänen sanoi viettävänsä paljon aikaa tehtaan tontin lähistöllä. Hän kertoi, että jo Sorsasalon tähänastisen sellutuotannon päästötkin aiheuttavat terveysoireita.

    Hänelle Timo Piilonen vastasi, että Finnpulpin aiheuttamat hajuhaitat todennäköisesti helpottaisivat ajan myötä.

    – Emme voi taata, että Kuopiossa ja lähiympäristössä ei koskaan haise. Jos häiriö on pitkäaikainen, ei ole muuta keinoa kuin ajaa tehdas alas. Mutta yleensä ne ovat lyhyitä häiriöitä. Ensimmäisen kahden vuoden aikana häiriöitä on varmaan enemmän, kun tehdasta trimmataan. Sen jälkeen erittäin harvoin.

    Yleisön kysymyksiä oli niin paljon, että kaikkiin ei ehditty saada vastausta.Matti Myller / Yle

    Finnpulpin vastustus on kiihtynyt ympäristöväessä sitä mukaa, kun tehtaan toteutuminen on tullut todennäköisemmäksi. Kansanliikkeen mahdollisuudet vaikuttaa hankkeeseen ovat pienet nyt, kun ympäristölupakin on sinettiä vaille varma. Tämä sai tehtaan naapurissa asuvan Sauli Ahvenniemen näpäyttämään vastustajia.

    – Missä te olitte silloin reilut kolme vuotta sitten, kun ympäristövaikutusten arviointi alkoi? Sen vajaan vuoden aikana Finnpulp kuunteli meitä hyvin herkällä korvalla ja kävimme tiukkaa vääntöä ja kovaakin keskustelua.

    "Fakta on, että siellä tulee olemaan paljon ulkomaalaisia"

    Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson antoi tilaisuuden aluksi tiivistelmän massiivisen hankkeen ääripiirteistä. Hän kertoi Kuopion olleen ensimmäinen vaihtoehto tehtaan sijoituspaikaksi, vaikka muitakin mahdollisuuksia oli.

    – Täällä oli erittäin hyvä vastaanotto, löytyi tontti ja logistiikka oli kunnossa. Täältä on mahdollisuus kuskata lopputuotetta Kotkan tai Rauman satamaan tai jopa Helsinkiin.

    Fredrikson kuvasi Finnpulpin edustamaa teollisuutta alaksi, jonka tietotaito on vahvasti kotimaassa. Hänen mukaansa lähes kaikki maailmalle toimitettavat biotuotetehtaat perustuvat suomalaiseen teknologiaan ja myös suuri osa laitteistosta valmistetaan Suomessa.

    Jos tehdas etenee suunnitellusti, sen rakentaminen on kiivaimmillaan vuoden 2020 kesällä. Tällöin tarvitaan Pohjois-Savoon jopa 3 000 rakentajaa, eikä kaikkia löydy Suomesta.

    – Fakta on, että siellä tulee olemaan paljon ulkomaalaisia ihan siitä johtuen, että Suomesta ei löydy esimerkiksi luokkahitsareita sellaista määrää tälle aikavälille, projektijohtaja Timo Piilonen kertoi.

    "Niin laaja taloudellinen paukku"

    Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen sanoi Finnpulpin olevan “niin laaja taloudellinen paukku”, ettei vastaavasta ole maakunnassa aiempaa kokemusta.

    Rambollin konsulttiselvityksen mukaan Finnpulp tuo maakuntaan 1 500 työpaikkaa ja yhteensä koko maahan 3 400 työpaikkaa. Suurin osa tästä liittyy valtavaan määrään puuta, jonka tehdas toimiakseen tarvitsee.

    – Puunhankinnan osuus koko talousvaikutuksista on valtava. Suurin osa metsistä on yksityisten ihmisten metsiä ja se luo ihan uudenlaisen dynamiikan puukaupan puolelle.

    Korhonen kuitenkin antoi ymmärtää, että Pohjois-Savon infrastruktuuri ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa miljardiluokan selluhanketta varten.

    Ympäristöasiantuntijat rauhoittelivat kauhuskenarioita

    Ympäristökeskuksen asiantuntija Olli Malve keskittyi lähinnä Finnpulpin fosforipäästöihin. Hän sanoi tehtaan tuomien päästöjen nostavan Kallaveden pistekuormituksen 1990-luvun alun tasolle, mutta katsoi järven ekologisen tilan pysyvän silti hyvänä.

    Malve kertoi, että Finnpulpin jälkeenkin järveen huuhtoutuvat fosforipäästöt tulisivat vain 6-prosenttisesti rannalla olevista pistemäisistä kuormittajista. Ylivoimaisesti suurempia kuormituksen lähteitä olisivat edelleen maatalous ja luonnonhuuhtouma.

    Finnpulpin kutsuma ympäristöalan konsultti Jukka Tana puolestaan vakuutteli yleisölle, että tehtaan jätevesien AOX-pitoisuuksista ei ole mitään haittaa sen enempää juomavedelle kuin järviluonnollekaan.

    Sen sijaan esimerkiksi Finnpulpin vastustajien huolenaiheena olevasta sulfaattikuormituksesta ei tilaisuudessa kuultu juuri mitään.

    Finnpulp Oy haluaa perustaa biotuotetehtaan Kuopion Sorsasaloon, Kallaveden rannalle. Toteutuessaan tehdas olisi maailman suurin havusellutehdas, joka tuottaisi vuodessa 1,2 miljoonaa tonnia sellua.

    Yhtiön toiveissa on, että se pääsisi aloittamaan tuotannon vuoden 2021 lopussa. Täyteen kapasiteettiin tehdas pääsisi seuraavana vuotena. Aikataulu on kuitenkin vielä epävarma muun muassa sen vuoksi, että tehtaan vastustajat yrittävät viedä ympäristölupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

    Korjaus 11.10.: Finnpulpin on arvioitu tuovan koko maahan 3 400 työpaikkaa eikä 3 600, kuten artikkelin alkuperäisessä versiossa virheellisesti luki.

    Jättimäistä sellutehdasta Kuopioon puuhaava Finnpulp rauhoittelee pelkoja ympäristöhaitoista – katso keskiviikkona pidetty yleisötilaisuus


    Keskustelu maailman suurimman havusellutehtaan rakentamisesta Kuopioon kiihtyy. Tehdasta Kuopion Sorsasaloon suunnitteleva Finnpulp järjestää tänään keskustelutilaisuuden, joka alkaa kauppakeskus Iso Ceessä kello 17.30. Yle lähettää sitä...

    Keskustelu maailman suurimman havusellutehtaan rakentamisesta Kuopioon kiihtyy.

    Tehdasta Kuopion Sorsasaloon suunnitteleva Finnpulp järjestää tänään keskustelutilaisuuden, joka alkaa kauppakeskus Iso Ceessä kello 17.30. Yle lähettää sitä suorana netissä 18.55–20.00.

    Esille nousevat tehtaan vaikutukset talouteen, työllisyyteen ja ympäristöön.

    Finnpulp on kutsunut tilaisuuteen asiantuntijoiksi ympäristöasioiden konsultti Jukka Tanan ja Suomen ympäristökeskuksen johtavan vesistötutkijan Olli Malveen. Hankkeen aikatauluista tuoreimmat tiedot antaa Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen.

    Yleisökysymyksiin vastaavat lisäksi Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson ja Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen.

    Voit seurata lähetystä klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa, tai sitten voit seurata sitä Yle Areenasta täältä. Osallistu keskusteluun netissä tämän artikkelin alla olevan kommenttitoiminnon avulla.

    Jäikö jotain kuulematta? Julkaisemme myöhemmin tänään koosteartikkelin tilaisuudesta. Lisäksi julkaisemme tilaisuuden tallenteen Yle Areenaan, josta voit katsoa vaikka koko lähetyksen uudestaan.

    Mikä Finnpulp?

    Finnpulp Oy haluaa perustaa biotuotetehtaan Kuopion Sorsasaloon, Kallaveden rannalle. Toteutuessaan tehdas olisi maailman suurin havusellutehdas, joka tuottaisi vuodessa 1,2 miljoonaa tonnia sellua. Tehtaan kokoluokkaa voi havainnollistaa vaikkapa näin:

    Finnpulpin ydinryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Martti Fredrikson, hallituksen puheenjohtaja Niilo Pellonmaa, projektijohtaja Timo Piilonen ja Jyrki Yrjö-Koskinen. Kaikilla heistä on pitkä kokemus metsäteollisuudesta.

    Yhtiön suurin rahoittaja on kiinalainen pehmopaperivalmistaja Hengan, joka rahoittaa hankkeen noin 15 miljoonaa euroa maksavan esisuunnitteluvaiheen. Pienemmillä summilla ovat mukana Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, metsäteollisuussuku Björnbergien Grizzly Hill Capital sekä elintarviketeollisuudesta tunnetun Ingman-suvun sijoitusyhtiö Ingman Finance.

    Kokonaisrahoituksesta on siis kasassa vasta murto-osa. Toimitusjohtaja Fredrikson sanoi kuitenkin syyskuussa Ylelle, että hän "pitäisi varmana, että havusellutehtaalle saadaan rahoitus".

    Finnpulpilla on tehtaalle rakennuspaikka ja Vaasan hallinto-oikeuden vahvistama ympäristölupa. Lupa ei ole kuitenkaan vielä lainvoimainen, sillä päätökseen on haettu valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja myös valitusaikaa on jäljellä.

    Finnpulp on arvioinut, että tehtaan pysyvä työllistämisvaikutus olisi Suomessa noin 3 400 henkeä vuodessa. Itse tehdas työllistäisi 200 ihmistä. Tehdas voisi aloittaa tuotannon aikaisintaan keväällä 2021.

    Sitä mukaa kun hankkeen toteutuminen on tullut todennäköisemmäksi, myös tehtaan vastustajat ovat aktivoituneet. Äänekkäintä vastarintaa on pitänyt Pro Kallavesi -kansalaisliike, joka pelkää tehtaan saastuttavan Kallaveden. Keskiviikkoinen yleisötilaisuus voidaankin nähdä Finnpulpin pyrkimyksenä rauhoitella keskustelua ympäristöhaitoista.

    Villasukkabuumi toi lapinlahtelaisäidille niin paljon töitä, että hän luopui päivätyöstä – naisen luomat sukkamallit innostavat neulojia ympäri maailmaa

    Villasukkabuumi toi lapinlahtelaisäidille niin paljon töitä, että hän luopui päivätyöstä – naisen luomat sukkamallit innostavat neulojia ympäri maailmaa


    Toistakymmentä vuotta sitten lapinlahtelainen Niina Laitinen halusi neuloa esikoiselleen villasukat. Hän pyysi äidiltään apua kantapään tekemiseen ja ryhtyi neulomaan. Pienestä lähtenyt innostus johti lopulta siihen, että viime keväänä...

    Toistakymmentä vuotta sitten lapinlahtelainen Niina Laitinen halusi neuloa esikoiselleen villasukat. Hän pyysi äidiltään apua kantapään tekemiseen ja ryhtyi neulomaan.

    Pienestä lähtenyt innostus johti lopulta siihen, että viime keväänä nainen jätti kokonaan päivätyönsä kirjanpitäjänä ja ryhtyi täysipäiväiseksi käsityöyrittäjäksi.

    Laitinen ei kuitenkaan itse neulo villasukkia myytäväksi vaan hän suunnittelee neulomisohjeita.

    – En ollut aikoinaan koulussa mitenkään hirveän innokas käsitöiden tekijä eikä se ollut lempiaineeni, nauraa Laitinen.

    Naisen suunnittelemat neulomisohjeet tulivat lopulta niin suosituiksi, että niistä tehtiin tietokirja. Sekin on tehnyt kauppansa kuten neulomisaiheiset kirjat juuri nyt tekevät.

    Neulojat ympäri maailmaa käyttävät samoja malleja.Matti Myller / YleKäsityöalalla valon pilkahduksia

    Käsityöbuumi elää ja voi hyvin sekä Suomessa että maailmalla. Yhä nuoremmat ovat innostuneet neulomisesta ja virkkaamisesta ja esimerkiksi neulontaharrastajien määrä on noussut hurjasti.

    Pitkän alavireisen kauden jälkeen myös käsityöalan yrityksissä on jälleen enemmän uskoa tulevaisuuteen. Taitoliiton viestintäkoordinaattori Johanna Aydemirin mukaan on vaikea arvioida, että nostaako harrastusbuumi yrittäjien määrää. Hän kertoo sen kuitenkin luoneen uudenlaista yrittäjyyttä.

    – Suomessa on syntynyt esimerkiksi muutamia käsityöohjeita tekeviä yhden henkilön yrityksiä, joiden markkina-alue on maailmanlaajuinen verkkojulkaisualustojen kautta.

    Usein käsityöalan yrittäjät toimivat sivutoimisesti tai osa-aikaisesti.

    – Jos toiminta on helposti avattavissa myös kansainvälisille markkinoille, niin tietä kannattaa lähteä kokeilemaan esimerkiksi sivutoimisuuden kautta, suosittelee Aydemir.

    Voisi kuvitella, että turvallisen päivätyön jättäminen olisi päätön hyppy tuntemattomaan. Niina Laitiselle se on ollut kuitenkin mukavaa vaihtelua. Hän myöntää, että yrittäjyys näyttää lyövän leiville.

    – Monta vuotta oli kiireistä, kun oli tämä ja päivätyö. Nyt pystyn rauhoittumaan ja keskittymään vain tähän, iloitsee Laitinen.

    Niina Laitinen ei ole itse koskaan neulonut villasukkia ohjeesta.Matti Myller / YleTuore yrittäjä uskoo käsityöbuumin jatkuvan

    Lapinlahtelaisen Niina Laitisen yrityksellä on Facebookissa yli 20 000 seuraajaa ympäri maailmaa. Hän pitää nettiä ja juuri sosiaalista mediaa tärkeänä väylänä, koska niiden kautta pystyy vaikuttamaan sekä Suomessa että maan rajojen ulkopuolella.

    Nainen muistelee, kuinka blogiin laitetut kuvat levisivät pikkuhiljaa ja ihmiset alkoivat kysellä hänen ohjeitaan yleiseen jakoon.

    – Moni neuloo minun ohjeillani, vaikka ei suomea ymmärtäisikään. Merkit ovat samat joka paikassa, sanoo Laitinen.

    Kansainvälisyys näkyy siinäkin, että Laitisen kirjoittama neuleohjekirja julkaistaan lähiaikoina myös Virossa.

    – Onhan se hauska nähdä, miltä minun tekstini näyttävät viroksi. Sanaakaan en kieltä ymmärrä, Laitinen virnistää.

    Niina Laitisen tärkeimmät työvälineet ovat puikkojen ja langan lisäksi tietokone ja kamera. Niiden avulla hän suunnittelee ja kirjoittaa ohjeet sekä ottaa kuvia malleistaan. Nettisivujen kautta tilattavien mallien yksittäishinnat liikkuvat muutaman euron tietämissä.

    – Missään vaiheessa en ole itse osannut neuloa ohjeista, vaan olen tehnyt ohjeet itse.

    Onhan se hienoa, jos lankakerästä syntyy sukka, jonka on itse tehnyt. Niina Laitinen

    Neulomisohjeita jaetaan ahkerasti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, joka on käsityöharrastajien tärkeä kohtaamispaikka. Siellä annetaan myös neuvoja ja vinkkejä sekä pyydetään apua ongelmiin.

    – Ihmisten käsityöinnostus tuntuu vain kiihtyvän entisestään. Käsillä tekeminen on iso juttu nykyisin, joten uskon sen pysyvän pinnalla pitkään, ennakoi Laitinen.

    Neulomisen suosiolle hänellä on yksinkertainen selitys.

    – Onhan se hienoa, jos lankakerästä syntyy sukka, jonka on itse tehnyt.

    Miten iso olisi Suomeen tulossa oleva maailman isoin havusellutehdas? Katso valtavat mittasuhteet videolta


    Keskiviikkona kello 17.30–20.00 Kuopiossa on kaikille avoin keskustelutilaisuus Finnpulpin kanssa. Yritys aikoo rakentaa maailman suurimman havusellutehtaan Kallaveden rannalle Sorsasaloon. Yleisötilaisuus on Kuopion keskustassa kauppakeskus Iso...

    Keskiviikkona kello 17.30–20.00 Kuopiossa on kaikille avoin keskustelutilaisuus Finnpulpin kanssa. Yritys aikoo rakentaa maailman suurimman havusellutehtaan Kallaveden rannalle Sorsasaloon.

    Yleisötilaisuus on Kuopion keskustassa kauppakeskus Iso Ceessä elokuvateatterin salissa. Saliin mahtuu 300 henkilöä.

    Keskustelu havusellutehtaan ympäristövaikutuksista on roihahtanut Kuopiossa hiljattain. Tehdas sai ympäristöluvan 2017, jonka jälkeen keskustelu on vauhdittunut. Ympäristöluvasta jätettiin 24 valitusta.

    Finnpulpin tehtaan tulo Kuopion Sorsasaloon näyttää entistä todennäköisemmältä, kun Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi tehtaan ympäristöluvasta tehdyt valitukset lähes kokonaan ja piti ympäristöluvan voimassa. Ainakin Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri aikoo hakea ratkaisusta valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

    Kansalaisliike Pro Kallavesi on kerännyt nimiä adressiin, jonka tarkoituksena on estää miljardiluokan havusellutehtaan rakentuminen Kuopioon. Allekirjoituksia on kertynyt noin 2 500. Adressi on tarkoitus luovuttaa Kuopion kaupungille.

    Puhujat tunnettuja ympäristöasiantuntijoita

    Tulevaan yleisötilaisuuteen yritys on kutsunut paikalle asiantuntijoita, jotka pitävät puheita. Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen puhuu siitä, paljonko tehdas toisi rahaa maakuntaan.

    Suomen ympäristökeskuksen johtava vesistötutkija Olli Malve ja ympäristöasioiden konsultti Jukka Tana kertovat tehtaan vaikutuksista Kallaveteen.

    Malve on korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvos. Tana on ollut tutkimusryhmässä, joka on seurannut UPM Fray Bentosin tehtaan vaikutuksia Uruguay-jokeen.

    Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen puhuu tehtaan suunnittelusta ja rakentamisesta.

    Tilaisuudessa yleisö saa esittää kysymyksiä asiantuntijoille ja selluyrityksen johdolle.

    Yle lähettää keskustelutilaisuuden suorana alkaen kello 18:55. Lähetystä voi seurata Ylen verkkosivujen ja Yle Areenan kautta keskiviikkona.

    Mikrolevää kutsutaan

    Mikrolevää kutsutaan "vihreäksi kullaksi" eikä syyttä: mikroleviä käytetään jätevesien puhdistamiseen, bioenergiana ja ravintolisinä


    Tästä on kyseMikroskooppisen pieniä mikroleviä voidaan hyödyntää jätevesien puhdistuksessa ja uusiutuvan energian tuotannossa.Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä laaja mikrolevätutkimus, jossa etsitään kestäviä ratkaisuja...

    Tästä on kyseMikroskooppisen pieniä mikroleviä voidaan hyödyntää jätevesien puhdistuksessa ja uusiutuvan energian tuotannossa.Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä laaja mikrolevätutkimus, jossa etsitään kestäviä ratkaisuja maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin.Mikrolevistä voidaan valmistaa myös muun muassa lannoitteita, ravintolisäaineita ja biomuovia.

    Mikroskooppisen pieni voi joskus olla avain todella suurten ongelmien ratkaisuun. Näin uskoo Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Amit Bhatnagar, jonka mukaan mikrolevät voivat puhdistaa saastuneita vesiä ja selättää energiakriisin.

    – Ja mikä parasta, ne tekevät sen kestävällä tavalla ja ympäristöä ja resursseja säästäen.

    Bhatnagar johtaa Itä-Suomen yliopistossa laajaa mikrolevätutkimusta. Siinä pyritään selvittämään, millaisissa olosuhteissa ja jätevesissä mikrolevät viihtyvät. Myös sitä tutkitaan, mitkä mikrolevälajit puhdistavat jätevettä kaikkein parhaiten.

    Mikrolevät ovat mikroskooppisen pieniä, pääosin yksisoluisia organismeja, jotka elävät sekä makeassa että suolaisessa vedessä.

    Mikrolevät yhteyttävät energiaa auringon valosta. Ne tarvitsevat kasvaakseen valoa, ravinteita ja hiilidioksidia. Pimeässä kasvavat mikrolevät saavat energiansa käyttämästään hiililähteestä.

    Jo aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että mikrolevät poistavat jätevedestä tehokkaasti ravinteita, kuten typpeä ja fosforia.

    – Sellun ja vesiviljelyn jätevesien yhdistelmässä mikrolevät poistivat 55–94 prosenttia ravinteista, fosfaatista ja nitraateista. Meijerin jätevesien osalta tulos oli 42–90 prosenttia, Bhatnagar kertoo.

    Itä-Suomen yliopiston laboratoriossa tutkitaan mikrolevien käyttöä jätevesien puhdistuksessa ja bioenergian lähteenä.Antti Karhunen / Yle

    Eikä tarina lopu vielä siihen. Veden puhdistuksen jälkeen mikrolevät voi kerätä talteen ja hyödyntää edelleen.

    – Mikrolevät ovat siitä erinomaisia, että ne kasvavat nopeasti, viihtyvät monentyyppisissä vesissä ja kun ne ovat puhdistaneet veden, niitä voidaan käyttää bioenergian lähteenä, Bhatnagar selittää.

    Bhatnagarin tavoitteena on, että jätevesissä kasvatetuista mikrolevistä voitaisiin tuottaa muitakin arvokkaita hyödykkeitä, kuten omega-3-rasvahappoja.

    Vaasan yliopistossa mikroleviä tutkivan tutkijatohtori Carolin Nuortilan mukaan juuri "kaksi kärpästä yhdellä iskulla" -ajattelun tarkoituksena on edistää resurssi- ja kustannustehokkuutta.

    – Mikroleviä kasvatetaan jo nyt moniin tarkoituksiin. Jos veteen pitää lisätä levien tarvitsemia ravinteita, kustannukset kasvavat. Mutta jos käytämme olemassa olevaa jätevettä levien kasvatukseen, niin silloin parhaimmillaan vesi puhdistuu eikä levien tarvitsemia ravinteita tarvitse hankkia muualta.

    Mikrolevät sopivat osin ihmisten että eläinten ravinnoksi sekä lannoitteeksi. Niistä valmistetaan myös ravintolisäaineita ja pigmenttejä.

    Nuortila huomauttaa kuitenkin, että riippuu lopputuotteesta, voidaanko siihen hyödyntää jätevedessä kasvatettua leväbiomassaa. Lisäksi hän muistuttaa, että mikrolevien käyttömahdollisuuksia pohdittaessa on huomioitava sekä kustannus- että energianäkökulma.

    – Kysymys on siitä, saadaanko lopputuotteesta sellainen hinta, että levätuotanto kannattaa. Tarkastelussa pitää kuitenkin huomioida myös muita leväkasvatuksen vaikutuksia, kuten esimerkiksi jäteveden puhdistamisen hyöty.

    Talvi tuo haasteita mikrolevien kasvatukseen

    Bhatnagarin mukaan esimerkiksi Kuopion Sorsasaloon havusellutehdasta suunnitteleva Finnpulp voisi hyödyntää mikroleviä jätevesiensä puhdistamisessa.

    Toivon, että mikrolevä voisi olla vastaus kaikkiin ympäristöongelmiimme. Amit Bhatnagar

    – Finnpulpin tehtaan jätevedet tulevat sisältämään paljon juuri niitä yhdisteitä, joita mikrolevät käyttävät ravinnokseen. Tekisimme mielellämme yhteistyötä Finnpulpin kanssa, Bhatnagar vinkkaa.

    Tehdashankkeen johtajan Timo Piilosen mukaan mikrolevätutkimus voisi teoriassa auttaa pienentämään jätevesipäästöjä. Käytännössä se tarkoittaisi Piilosen mukaan sitä, että nyt rakennettavien jätevesipuhdistamojen lisäksi tarvittaisiin vielä valtava alue altaille, joissa mikroleviä kasvatettaisiin.

    Kuopion Sorsasaloon suunnitellaan maailman suurinta havusellutehdasta. Itä-Suomen apulaisprofessorin Amit Bhatnagarin mukaan Finnpulp voisi hyödyntää mikroleviä jätevesiensä puhdistamisessa.Matti Myller / Yle

    – Entä pimeä talviaika, kasvaako levä myös silloin? En ole asiantuntija, mutta vie ainakin paljon aikaa ennen kuin mikroleviä voidaan soveltaa biotuotetehtaan jätevesien käsittelyssä.

    Bhatnagarin mukaan mikroleviä käytetään jo menestyksekkäästi useissa maissa vastaavanlaisten tehtaiden jätevesien puhdistuksessa.

    – Tutkimme myös sitä, mikä levälaji sopisi parhaiten suomalaisiin sääolosuhteisiin.

    Samaa tutkitaan myös Vaasan yliopiston tutkimuksessa, jota tehdään yhteistyössä norjalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden kanssa.

    – Mikrolevälajista riippuen optimaalinen veden lämpötila ja valon määrän vaatimukset vaihtelevat. Paljon riippuu siitä, miten puhtaaksi vesi pitää saada ja missä ajassa, Nuortila huomauttaa.

    Mikrolevistä lääkkeitä ja biomuovia

    Bhatnagarin pitkän tähtäimen päämääränä on, että kaikki fossiiliset polttoaineet voidaan korvata mikrolevistä tuotetulla biopolttoaineella.

    – Maailmassa on jo muutamia esimerkkejä yhteisöistä tai tutkijoista, jotka käyttävät mikrolevää energianlähteenä.

    Bhatnagar haluaa jatkossa tutkia mikrolevien uusia käyttömahdollisuuksia.

    – Niistä voi tuottaa vesiviljelyn rehua, uusia lääkkeitä tai biomuovia, joka voisi ratkaista nyt paljon tapetilla olleen mikromuoviongelman.

    Bhatnagar kutsuu mikrolevää sen monipuolisuuden vuoksi "vihreäksi kullaksi".

    – Mikrolevällä on monia ainutlaatuisia ominaisuuksia. Meidän vain pitää olla fiksuja ja selvittää sen kaikki käyttömahdollisuudet. Toivon, että mikrolevä voisi olla vastaus kaikkiin ympäristöongelmiimme.

    Mikrolevien kuvausta täydennetty 9.10.2018 kello 16:42

    Tuhoaako älypuhelin parisuhdettasi? Mietitkö somea sängyssäkin? Kerro meille!

    Tuhoaako älypuhelin parisuhdettasi? Mietitkö somea sängyssäkin? Kerro meille!


    Kännykän käytön haitoista on jälleen puhuttu kiivaasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija esimerkiksi ehdotti vastikään kännykkäkieltoa kouluihin. Iisalmessa puolestaan mies teki kaupungille kuntalaisaloitteen...

    Kännykän käytön haitoista on jälleen puhuttu kiivaasti.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija esimerkiksi ehdotti vastikään kännykkäkieltoa kouluihin. Iisalmessa puolestaan mies teki kaupungille kuntalaisaloitteen leikkikenttien saamiseksi sometusvapaiksi alueiksi.

    Entäpä sitten parisuhteet?

    Raivostuttaako puolisosi jatkuva sosiaalisen median seuraaminen tai muu kännykän räpläys sinua? Miten se on vaikuttanut kotitöiden tekemiseen tai lasten hoitamiseen? Entä intiimielämäänne? Koetko itse olevasi addiktoitunut älypuhelimeesi ja miten se näkyy? Oletteko hakeneet ulkopuolista apua näihin pulmiin ja sitä saaneet?

    Kerro kokemuksistasi meille. Voit lähettää oman tarinasi sähköpostilla toimittajalle [email protected] Käytämme saatuja vastauksia osana verkko-, tv- ja radiojuttuja esimerkiksi siteerauksina. Emme julkaise nimeäsi ilman lupaasi. Toivomme vastauksia 15.10. mennessä.

    Reserviläisliiton pelko joukkopaosta osoittautui turhaksi: Reservistä siviilipalvelukseen haluavien määrä laski

    Reserviläisliiton pelko joukkopaosta osoittautui turhaksi: Reservistä siviilipalvelukseen haluavien määrä laski


    Into vaihtaa reservistä siviilipalvelukseen on laantunut. Aiheen ympärillä kuohui vuoden 2017 alussa, kun Yle uutisoi, että reservistä siviilipalvelukseen täydennyspalvelusvelvollisiksi vaihtavien määrä oli moninkertaistunut. Vuonna 2015...

    Into vaihtaa reservistä siviilipalvelukseen on laantunut. Aiheen ympärillä kuohui vuoden 2017 alussa, kun Yle uutisoi, että reservistä siviilipalvelukseen täydennyspalvelusvelvollisiksi vaihtavien määrä oli moninkertaistunut.

    Vuonna 2015 hakemuksia tuli lähes tuhat, kun sitä ennen niitä oli ollut vuosittain pari sataa. Vielä vuonna 2016 hakemuksia tuli runsaat 700. Muutosta hakeneet täytyy kouluttaa vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

    Nyt koulutukseen hakeutuneiden määrä on tasaantunut. Siviilipalveluskeskus vastaanotti viime vuonna noin 600 hakemusta. Tänä vuonna hakemusten määrän arvioidaan laskevan alle neljäänsataan.

    – Kohu täydennyspalvelukseen siirtymisen ympärillä on laantunut eikä Reserviläisliiton pelkäämää joukkopakoa ole tullut. Arvioin tuolloin (vuonna 2017) hakemusmäärän tasaantuvan noin viidensadan vuotuisen hakemuksen paikkeille, mutta nyt näyttää että tästä määrästä jäädään kauas, arvioi siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen.

    Reserviläisliitto: Parempaan suuntaan ollaan menossa

    Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg kertoi Ylelle viime vuonna pelkäävänsä, että reservistä siviilipalvelukseen siirtyvien määrän kasvu aiheuttaisi lumipalloefektin, jossa hakemusten määrät kasvaisivat entisestään. Nyt vaikuttaa siltä, että huoli oli turha.

    – Viime vuosina kertausharjoituksiin on kutsuttu 18 000 reserviläistä. Neljäsataa on tuosta kutsun saaneesta porukasta 2,2 prosenttia eli luku on mennyt huippuvuosista selvästi alaspäin. Parempaan suuntaan ollaan menossa, Nyberg kommentoi.

    Hän tähdentää kuitenkin edelleen, että reservistä täydennyspalvelukseen siirtymisen prosessia olisi mietittävä uudelleen. Reserviläisliitto on jo pitkään halunnut pitempää harkinta-aikaa siirtymiseen.

    – Pitäisi olla niin, että siviilipalvelukseen haluavan täytyisi käydä vielä yhdessä kertausharjoituksessa. Jos senkin jälkeen on edelleen sitä mieltä, että vakaumus estää reservissä olon, niin sitten voisi siirtyä täydennyspalvelukseen, Nyberg painottaa.

    Kohu täydennyspalvelukseen siirtymisen ympärillä on laantunut. Mikko Reijonen

    Pelastusopistossa Kuopiossa on alkanut tänään maanantaina järjestyksessään viides täydennyspalveluskoulutus, joka on toinen tänä vuonna.

    Pelastusopistossa järjestettiin ensimmäistä kertaa täydennyspalveluskoulutusta vuonna 2017. Viikon kestävät kurssit on tarkoitettu niille, jotka ovat varusmiespalveluksen jälkeen muuttaneet mieltänsä ja hakeneet siviilipalvelusvelvolliseksi.

    Täydennyspalveluskoulutusta on järjestetty tänä vuonna Kuopion ja Uudenmaan Lapinjärvellä sijaitsevan siviilipalveluskeskuksen lisäksi Porissa, Raaseporissa sekä Lohjalla.

    Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijosen mukaan hakemusten määrän laskun vuoksi on mietittävä, järjestetäänkö koulutuksia jatkossa tässä laajuudessa. Reijosen mukaan valtaosa reservistä siviilipalvelukseen siirtyvistä olisi mahdollista kouluttaa Lapinjärvellä.

    – Kokemukset eri puolella Suomea järjestetyistä koulutuksista ovat olleet hyviä. Täydennyspalveluskoulutus on ollut poikkeuksetta erittäin laadukasta ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta tukevaa, Reijonen toteaa.

    Lapin lennoston iso sotaharjoitus: Hävittäjien jyrinää ja soihtuja taivaalla

    Lapin lennoston iso sotaharjoitus: Hävittäjien jyrinää ja soihtuja taivaalla


    Lapin lennoston iso sotaharjoitus näkyy ja kuuluu pohjoisen taivaalla maanantaista lähtien. Härkä 18-harjoituksen lentotoimintaa on aamuyhdeksän ja iltakymmenen välillä ensi torstaihin saakka. Lennoilla käytetään omasuojaheitteitä eli silppuja...

    Lapin lennoston iso sotaharjoitus näkyy ja kuuluu pohjoisen taivaalla maanantaista lähtien.

    Härkä 18-harjoituksen lentotoimintaa on aamuyhdeksän ja iltakymmenen välillä ensi torstaihin saakka. Lennoilla käytetään omasuojaheitteitä eli silppuja ja soihtuja, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä. Hävittäjät tekevät myös matala- ja yliäänilentoja.

    Lennot suuntautuvat Rovaniemen, Oulun ja Kuopion väliselle alueelle.

    Tie kiinni Rovaniemellä

    Harjoitukseen osallistuu 12 Hornet-hävittäjää ja noin 1500 henkilöä. Heistä suurin osa on reserviläisiä, mutta mukana on myös Puolustusvoimien henkilökuntaa ja varusmiehiä.

    Lennosto on ottanut käyttöön alueita Rovaniemen ja Oulunsalon lentokenttien läheltä harjoituksen ajaksi. Harjoitus sulkee lisäksi Rovaniemen Norvatien nousutien kohdalta keskiviikkoaamusta torstai-iltaan asti.

    Härkä 18-harjoitus alkoi viime viikolla.

    Muistilista eronneille pareille: nämä 6 käytännön asiaa voivat unohtua

    Muistilista eronneille pareille: nämä 6 käytännön asiaa voivat unohtua


    Parisuhteen päättyessä tunteet voivat ottaa vallan. Eron jälkeen kannattaa tehdä muutamia käytännön asioita, jotka helpottavat arkea tulevaisuudessa ja voivat säästää useilta riidoilta. 1. Elatussopimus Lasten tapaamisesta ja elatusavusta on...

    Parisuhteen päättyessä tunteet voivat ottaa vallan. Eron jälkeen kannattaa tehdä muutamia käytännön asioita, jotka helpottavat arkea tulevaisuudessa ja voivat säästää useilta riidoilta.

    1. Elatussopimus

    Lasten tapaamisesta ja elatusavusta on hyvä tehdä kirjallinen sopimus. Se kannattaa solmia, jotta riitatilanteilta vältytään. Monet vanhemmat luulevat, että sosiaalivirastossa lastenvalvoja määrää summan. Vanhemmat voivat itse tehdä sopimuksen, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Jos vanhemmat eivät pääse sovintoon, ratkaisua joudutaan hakemaan käräjäoikeudesta.

    Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta löytyy vanhemmuussuunnitelma, jonka avulla eroavat voivat suunnitella muun muassa työnjakoa ja asioiden hoitoa.

    2. Lasten tilit

    Käy läpi, millaisen sopimuksen olet tehnyt tai teet pankin kanssa lapsen tilistä. Pankkien toimintatavoissa on eroja. Pahimmillaan ex-puoliso pystyy poistamaan lähivanhemmalta lapsen tilinäkymän verkkopankissa, kuten kävi satakuntalaiselle äidille. Pankin kanssa tehtävästä sopimuksesta on hyvä käydä huolellisesti läpi, mitä toinen vanhempi voi tehdä ilman toisen huoltajan lupaa.

    3. Ositussopimus

    Yle

    Vaikka olisit ottanut avioeron, ex-puoliso on kuolinpesäsi osakas ilman ositussopimuksen tekemistä. Pahimmillaan perinnönjaossa on paikalla kolme entistä puolisoa, koska ositussopimusta ei ole tehty erotessa. Perinnönjakaminen voi muuttua riitaiseksi ja hankalasti selvitettäväksi, mikäli sopimusta ei ole tehty.

    Joihinkin kotivakuutuksiin saattaa kuulua oikeusturvavakuutus, joka kattaa omavastuuosuuden jälkeen lakimiehen palkkion.

    4. Vakuutusten siirto

    Jos olette ottaneet toisillenne vakuutuksia, ne olisi syytä vaihtaa omiin nimiin. Esimerkiksi toinen puolisoista on saattanut ottaa toiselle puolisolle matkavakuutuksen. Pahimmillaan voi tapahtua niin, että ulkomaan matkalla sattuu vahinko ja paljastuu, ettei matkavakuutus ole voimassa.

    5. Puhelinliittymät

    Yle

    Jos puhelinliittymäsi on puolison nimellä, hän voi sulkea liittymän yllättäen. Jos puolison puhelinlasku tulee sinulle, paisuneet laskut voivat pahimmassa tapauksessa olla ikäviä yllätyksiä. Myös liittymän vaihto tai PUK-koodin saaminen voi tyssätä, jos liittymä ei ole omissa nimissä.

    6. Lasten harrastusmaksut

    Yle

    Yksi yleinen eronneiden riidan aihe on lasten harrastuskulut. Ne eivät kuulu elatusapuun ellei toisin sopimukseen kirjata. Toisen vanhemman kontolle saattaa jäädä esimerkiksi 200 euron kuukausikulut jääkiekosta. Joskus vanhemmat sortuvat ajattelemaan, että lähivanhempi käyttää lapselle tarkoitettuja rahoja omiin menoihinsa. Toisinaan lapsi joutuu lopettamaan harrastuksensa tai vähentämään harrastuksia, koska vanhemmilla ei eron jälkeen ole varaa maksaa kuluja. Elatusavun erityiskustannuksissa otetaan huomioon myös lapsen harrastuskulut, joista vanhemmat ovat yhdessä päättäneet tai jos harrastus on ollut olemassa ennen eroa.

    Juttua varten on haastateltu Miessakit ry:n eroasiantuntija Tomi Liuasta, Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Päivi Hietasta ja Yhden Vanhemman Perheiden liiton Itä-Suomen aluekoordinaattori Marjo Merirantaa.

    Lue lisää:

    "Yllätti, miten vähän on tehtävissä, kun ex-puoliso kieltäytyy kaikesta yhteistyöstä" – vaikean eron tehneet kertovat, mitä siitä voi oppia

    Eroajille on alettu perustaa ensiapupisteitä – 9 vuotta sitten eronnut Susanna Vettenranta neuvoo: Varsinkin lasten kanssa kannattaa edetä hitaasti

    Heli Vaarasen kolumni: Haluatko pitkän parisuhteen? Tässä pelastusoperaation ABC

    Liukkaan kelin aiheuttamia tieltä suistumisia Itä-Suomessa toistakymmentä

    Liukkaan kelin aiheuttamia tieltä suistumisia Itä-Suomessa toistakymmentä


    Poliisin tilannekeskuksesta kerrotaan, että tienpinnat ovat olleet Itä-Suomen alueella paikoin hyvin liukkaita ja sohjoisia. Poliisin tietoon on tullut toistakymmentä tieltä suistumista. Itä-Suomen poliisi kertoo Twitterissä aamun aikana ulosajoja...

    Poliisin tilannekeskuksesta kerrotaan, että tienpinnat ovat olleet Itä-Suomen alueella paikoin hyvin liukkaita ja sohjoisia.

    Poliisin tietoon on tullut toistakymmentä tieltä suistumista. Itä-Suomen poliisi kertoo Twitterissä aamun aikana ulosajoja olleen yksitoista. Tiet ovat olleet osittain jäässä, mutta pahoja loukkaantumisia ei ole tiedossa.

    Pohjois-Savossa liukasteltiin myös eilen perjantaina. Aamupäivän aikana Pohjois-Savossa sattui kymmenen ulosajoa tai kolaria. Myös tuolloin vakavilta vahingoilta vältyttiin.

    Eri puolilla Suomea kannattaa autoilla varovasti erityisesti aamun tunteina.

    Ilmatieteen laitoksen sääennusteen mukaan ajokeli on huono Lapin maakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla Taivalkoskella ja Kuusamossa lumi- tai räntäsateen ja tienpintojen jäätymisen vuoksi.

    Lue myös:

    Kokosimme vinkit, joiden avulla talvi ei yllätä autoilijaa – Tämä kaikki on hyvä tietää renkaiden vaihtoruljanssissa

    Viisi kuntaa kisaa kirjastokunnan maineesta – finalistit julkistettiin Turun Kirjamessuilla

    Viisi kuntaa kisaa kirjastokunnan maineesta – finalistit julkistettiin Turun Kirjamessuilla


    Asiantuntijoista koostuva palkintolautakunta valitsi 56 hakijan joukosta viisi finalistia eli Espoon, Iisalmen, Liedon, Sallan ja Seinäjoen Vuoden kirjastokunta -kilpailun loppukilpailuun. Finalistit julkistettiin perjantaina Turun Kirjamessuilla....

    Asiantuntijoista koostuva palkintolautakunta valitsi 56 hakijan joukosta viisi finalistia eli Espoon, Iisalmen, Liedon, Sallan ja Seinäjoen Vuoden kirjastokunta -kilpailun loppukilpailuun. Finalistit julkistettiin perjantaina Turun Kirjamessuilla. Palkinto jaetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

    Kuntaliitto järjestää kilpailun yhteistyössä Suomen kirjastoseuran ja Lukukeskuksen kanssa. Raati painotti arvioissaan yhteistyön, uusien toimintatapojen, kuntalaisten kuulemisen sekä eri-ikäisten ja taustaisten käyttäjien palvelemisen merkitystä.

    Kuntaliitto kertoo tiedotteessaan raadin katsoneen, että valintaperusteissa on otettava huomioon myös kuntakentän moninaisuus ja erikokoisten kuntien erilaiset mahdollisuudet kehittää kirjastotoimintaansa.

    Duudsonien Jarppi finaalin tuomarina

    Kilpailun voittaja julkistetaan Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 27. lokakuuta. Loppukilpailun tuomarina toimii Duudsonien Jarppi Leppälä.

    Lisäksi Suomen kirjastoseura järjestää verkkoäänestyksen, jossa finalistien joukosta valitaan yleisön suosikki.

    Räntäsade sotkee liikenteen Pohjois-Savossa – 10 rekkaa jumiutui viitostielle

    Räntäsade sotkee liikenteen Pohjois-Savossa – 10 rekkaa jumiutui viitostielle


    Pohjois-Savossa aamulla alkanut lumisade on tehnyt ajokelistä huonon ja useita rekkoja on jäänyt jumiin liukkaassa kelissä. Sonkajärvellä valtatie viidellä liikenne jumiutui, kun kymmenkunta rekkaa liukasteli Aittokosken kohdalla. Kuopion ja...

    Pohjois-Savossa aamulla alkanut lumisade on tehnyt ajokelistä huonon ja useita rekkoja on jäänyt jumiin liukkaassa kelissä.

    Sonkajärvellä valtatie viidellä liikenne jumiutui, kun kymmenkunta rekkaa liukasteli Aittokosken kohdalla.

    Kuopion ja Karttulan välillä Haminalahdessa on ollut päivän aikana useita rekkoja mäessä jätekeskuksen risteyksen kohdalla.

    Siilinjärven ja Nilsiän välisellä kantatie 75:llä Suholanmäessä kiinni jäänyt rekka tukkii toisen ajokaistan.

    Ilmatieteen laitos luuli, että lumi- ja räntäsateet eivät olisi tulleet Kainuuta etelämmäksi. Ilmatieteen laitos antoi varoituksen huonosta ajokelistä.

    Lunta on tullut pohjoisessa useampi sentti. Ilmatieteen laitos toivoo myös kansalaisten havaintoja. Kuvia ja tietoja kertoa Ilmatieteen laitokselle esimerkiksi Twitterissä tunnisteella #omathavainnot.

    Pohjoisessa sateet ovat räntää tai lunta ja ajokeli on laajalti huono, paikoin jopa erittäin huono. Etelä- ja keskiosassa maata sataa vettä. Päivän aikana sadealue väistyy itään ja lännestä alkaen sää poutaantuu.

    Esimerkiksi Siilinjärvellä maa muuttui valkoiseksi, kun taivaalta satoi lunta ja räntää.

    Siilinjärvellä satoi aamupäivällä lunta ja räntää.Toni Pitkänen / Yle
    Kolmen pienen tytön isä ei välittänyt rahasta ja jäi kotiin hoitamaan lapsia –  hän suosittelee sitä muillekin

    Kolmen pienen tytön isä ei välittänyt rahasta ja jäi kotiin hoitamaan lapsia – hän suosittelee sitä muillekin


    Kolmen pienen tytön isä Johannes Teppo sanoo, että hänelle itselleen rahalla on pieni merkitys verrattuna siihen, mitä lapsen kanssa voi kotona ollessa rakentaa. Hän oli koti-isänä puolitoista vuotta kahden tyttärensä kanssa, kun vaimo kävi...

    Kolmen pienen tytön isä Johannes Teppo sanoo, että hänelle itselleen rahalla on pieni merkitys verrattuna siihen, mitä lapsen kanssa voi kotona ollessa rakentaa. Hän oli koti-isänä puolitoista vuotta kahden tyttärensä kanssa, kun vaimo kävi töissä.

    Syy jäädä kotiin oli selvä. Kuopiolaismies halusi viettää enemmän aikaa tyttöjensä kanssa. Raha ei ratkaissut, mutta ei myöskään itsensä työllistävän Tepon työnantajan suhtautuminen. Hänellä kun ei yrittäjänä ollut sellaista.

    Johannes Tepon puoliso Katariina Teppo uskoo, että usein isien valinta olla pitämättä pidempiä perhevapaita johtuu juuri työnantajista. Moni mies ei ehkä uskalla pyytää ja käyttää oikeuttaan perhevapaisiin.

    – Kyllä se sieltä työpaikkojen arvomaailmasta lähtee. Ehkä isät ajattelevat, että eivät viitsi olla vaivaksi tai täytyy olla uskollinen työnantajalleen, pohtii äitiyslomalla parhaillaan oleva Katariina Teppo.

    Teppojen perhe täydentyi kesällä kolmannella tyttärellä.Matti Myller / YleMuissa Pohjoismaissa ollaan Suomea edellä, miksi?

    Isien osuus perhevapaista nousee Suomessa edelleen hyvin hitaasti. Kelan tilastojen mukaan viime vuonna kaikkiaan 149 092 äitiä sai vanhempainpäivärahaa ja 61 187 isää. Kotihoidontukea sai 7226 isää ja 93 868 äitiä. Viisi vuotta aiemmin vuonna 2012 vanhempainpäivärahaa sai 60 470 isää ja kotihoidontukea 6369 isää.

    Kelasta arvioidaan, että kaikkien perhevapaatukien saajien määrään on aivan lähivuosina vaikuttanut myös syntyvyyden lasku.

    Suomessa isien pitämien perhevapaiden osuus on selvästi pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Miksi näin on? Esimerkiksi taloudellinen taantuma oli syvempi kuin muissa Pohjoismaissa ja sillä saattaa olla vaikutusta.

    Muissa Pohjoismaissa työelämän joustot ovat pidemmällä kuin Suomessa. Anneli Miettinen

    Perhepoliittiset edut ovat Pohjoismaissa lopulta hyvin samantyyppisiä. Kelan tutkija Anneli Miettinen arvioi, että ehkä muissa Pohjoismaissa työelämän joustot ovat pidemmällä kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Islannissa pikkulapsen hoito ja työelämä on helpompi yhdistää.

    – Sukupuolten tasa-arvo on siellä hiukan pidemmällä kuin meillä, arvioi Miettinen.

    Vuonna 2013 voimaantullut isyysvapaan uudistus on viime vuosina lisännyt jonkin verran isien pitämien perhevapaiden käyttöä, mutta sitäkään ei Anneli Miettisen mukaan käytetä kovin pitkään.

    – Suurin massa vanhempainvapaista on vielä siellä äidin harteilla, kuvailee Miettinen tilannetta.

    Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää, joista isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa 1–18 arkipäivää. Loput isyysvapaapäivät isä voi pitää, kun äidin saaman vanhempainvapaarahan saaminen on päättynyt.

    Moni isä ei jää kotiin rahan takia

    Kelan tutkija Anneli Miettinen muistuttaa, että työn ja perhe-elämän yhdistämisen kysymykset pyörivät monien lapsettomien nuorten aikuisten mielessä.

    Väestöliiton tuoreimman perhebarometrin mukaan muun muassa epätasa-arvo vanhemmuuden vastuun jakamisessa mietityttää. Ajatellaan, että vastuu vanhemmuudesta painaa enemmän naisten kuin miesten harteilla.

    Myös perhe-elämä ja työelämän joustavuus askarruttaa monia.

    Kelassa lapsiperheiden tutkimusta koskevaan ryhmään kuuluva Miettinen on samaa mieltä kuopiolaisen perheenäidin Katariina Tepon kanssa siitä, että työnantajien asenteella on suuri merkitys isien valintoihin.

    Vähänkään pidempiin perhevapaisiin liittyy vanhakantaisia ajatuksia siitä, kenen vapaita kuuluu pitää. Anneli Miettinen

    Miettinen arvioi, ettei isejä kannusteta pitämään muuta kuin pakollinen isyysvapaa. Hyvä, jos sitäkään.

    – Työpaikoilla on ehkä huonosti tietämystä asiasta. Varsinkin, jos yrittää pitää pidempiä vapaita. Lapsen syntymään sijoittuva vauvavapaa on lakisääteinen, mutta vähänkään pidempiin perhevapaisiin liittyy vanhakantaisia ajatuksia siitä, kenen vapaita kuuluu pitää, Miettinen pohtii.

    Suurin syy isien lyhyisiin vanhempainvapaisiin on kuitenkin raha. Johannes Teponkin mielestä jomman kumman on käytävä töissä, että lapsilla on puuroa pöydässä ja mahdollisuus harrastaa.

    Usein juuri isän tulot ovat suuremmat ja sen takia voi olla hankalampaa jättäytyä työelämästä.

    – Ymmärrän, että jollain voi olla erilainen tilanne ja vaikeampi jäädä kotiin.

    Paras tulos ei synny päättämällä perheiden puolesta

    Perhevapaauudistuksesta on käyty kiivasta keskustelua kuluneella hallituskaudella. Hallitus aloitti perhevapaauudistuksen valmistelun vuosi sitten elokuun budjettiriihessä. Tavoitteena oli lisätä tasa-arvoa työelämässä ja vanhemmuudessa.

    Viime helmikuussa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kuitenkin ilmoitti tviitissään, että perhevapaauudistus ei toteudu tällä vaalikaudella.

    Tätä ennen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) oli ilmoittanut, että hallituksen pitkään valmistelema perhevapaauudistus kaatuu rahan puutteeseen. Hän kuitenkin tviittasi pian kaatumisilmoituksen jälkeen, että muutoksen on tultava lähivuosina.

    Nyt perhevapaauudistuksen ennakoidaan nousevan jälleen puheenaiheeksi ensi kevään eduskuntavaaleissa ja uudella hallituskaudella.

    – Saa nähdä, miten perhepolitiikka tuodaan seuraavien vaalien teemoiksi. Olettaisin, että kotihoidonjärjestelmään ryhdytään miettimään ratkaisuja. Eli että sitä lyhennettäisiin tavalla tai toisella, ennakoi Kelan tutkija Anneli Miettinen.

    Perhe- ja peruspalveluministeri Saarikko pitää tärkeänä, että uudistuksen lähtökohdissa ja tehtävissä ratkaisuissa korostuvat ensisijaisesti kaikenlaisten lasten ja perheiden tarpeet. Hän muistuttaa, että uudistuksen tekeminen edellyttää lisärahaa.

    – Perhevapaauudistus on niin tärkeä, että toivon, että keskustelua käydään myös perhepolitiikan laajemmasta merkityksestä perheiden hyvinvoinnin ja kaikkien suomalaisten kannalta. Esimerkiksi syntyvyyden raju lasku koskettaa kaikkia suomalaisia tavalla tai toisella, Saarikko toteaa.

    Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila pitää aihetta erittäin tärkeänä ja näkee koko sosiaaliturvan perkaamisen yhtenä seuraavan vaalikauden suurista uudistuksista.

    – Samalla on otettava huomioon työn ja perheen yhteensovittamisen kysymykset, muistuttaa Kurttila.

    Hänen mielestään vanhempainvapaajärjestelmä olisi hyvä arvioida osana tätä kokonaisuutta. Esimerkiksi tilapäinen hoitovapaa tulisi työsopimuslaissa tulla käsittämään kaikki alle 12-vuotiaat.

    Kurttila tarkoittaa ajatuksellaan sitä, miten perhevapaajärjestelmää uudistettaessa muutetaan työelämän toimintatapoja ja konkreettisia säännöksiä muun muassa tilapäisen hoitovapaan osalta.

    Sekä Kelan tutkija Anneli Miettisen että Katariina Tepon mielestä muutos ei tapahdu sillä, että perheiden päätäntävaltaan puututaan rajusti. Teppo uskoo, että jokainen perhe tietää parhaiten oman tilanteensa ja kuinka perhevapaat on parasta jakaa.

    – Kiintiö näyttää oleva keino saada isät pitämään vapaita, mutta ei niin, että se otetaan äidin kiintiöstä. Sitä voitaisiin laittaa lisää loppupäähän, puntaroi Miettinen.

    Hoitovapaan hän olisi valmis päättämään lapsen ollessa 2-vuotias.

    Tuomas Kurttilan mielestä Suomessa vanhempainvapaan aika on lyhyt, joten isien että äitien kiintiöitä pitäisi lisätä. Hän pitää myös tärkeänä, että työpaikat ja perheenjäsenet kannustavat isejä pitämän isyysvapaita.

    Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.Antti Kolppo / YleKoti-isyys lähensi välejä tyttäriin

    Viime keväänä työelämän palannut Johannes Teppo muistelee aikaa koti-isänä suurella lämmöllä. Arjen pienet asiat ovat painuneet miehen mieleen.

    – Teimme kaikki aamupalat ja lounaat yhdessä. Kävimme leikkipuistoissa ja musisoimme. Se oli erittäin mukavaa aikaa ja varmasti kantaa hedelmää, mies muistelee.

    Puoliso Katariina Teppo muistaa lähetelleensä aluksi töistä viestejä miehelleen tarkistaakseen, kuinka perhe pärjää. Hänen mielestään äideillä onkin tässä paljon opittavaa.

    – Isät eivät ehkä stressaa niin paljon. Tärkeintä tuntui olevan se, että lapset ja iskä viihtyy, nauraa Katariina.

    Johannes Teppo arvelee koti-isyyden lähentäneen häntä nykyisin 3 ja 4-vuotiaiden tytärten kanssa paljon.

    – Meillä on hyvin hellät ja läheiset välit. Luottamus kasvoi sinä aikana.

    Nuori kuvaaja kuvasi valkoisen karhunpennun eikä ymmärtänyt heti otoksen harvinaisuutta, nyt hänen kuvansa ihastuttaa maailmalla

    Nuori kuvaaja kuvasi valkoisen karhunpennun eikä ymmärtänyt heti otoksen harvinaisuutta, nyt hänen kuvansa ihastuttaa maailmalla


    Ilta on kääntymässä yöksi Kuhmossa. Kuopiolainen luontokuvaaja Niilo Isotalo odottaa piilokojussa näkeekö hän saman karhuemon poikasineen kuin edellisenä yönä. Suolammen rannassa on vielä valoisaa, kun emo ja pennut tulevat paikalle. Isotalo...

    Ilta on kääntymässä yöksi Kuhmossa. Kuopiolainen luontokuvaaja Niilo Isotalo odottaa piilokojussa näkeekö hän saman karhuemon poikasineen kuin edellisenä yönä.

    Suolammen rannassa on vielä valoisaa, kun emo ja pennut tulevat paikalle. Isotalo seuraa hetken pentujen telmimistä. Leikit keskeytyvät, kun lammen toiselle puolelle ilmestyy uroskarhu. Alkaa karhujen öinen piirileikki.

    Emokarhu suojelee pentujaan urokselta ja kulkee niiden kanssa lampea ympäri. Toisella puolella uroskarhu seuraa niitä. Välillä pennut nousevat takajaloilleen. Tuolloin Isotalo huomaa, että näki edellisenä yönä ihan oikein. Kahden pennun turkissa on vaaleaa. Toinen pennuista näyttää huomattavan vaalealta.

    Klik, ja lähes kokonaan valkoinen karhunpentu tallentuu kameran muistiin.

    Niilo Isotalo kertoi kuvasta ja kuvaamisestaan Radio Suomen Kuopion iltapäivälähetyksessä.

    Karhunpennusta tuli ruskareissun yllätys

    Luontokuvaaja Niilo Isotalo oli varannut Kuhmon piilokojun käyttöönsä neljäksi yöksi. Isotalo oli lähtenyt kuvaamaan ruskaa pohjoiseen ja tavoitteena oli kuvata myös karhuja.

    Kuva lähes kokonaan valkoisesta karhunpennusta on herättänyt paljon huomiota luontoihmisten parissa ja se on julkaistu myös monissa sanomalehdissä. Ensimmäisenä kuvasta kertoi Iltalehti.

    Lehdessä Luonnonvarakeskuksen suurpetotutkija Ilpo Kojola kertoo, että vaaleat läikät karhunpennuissa ovat yleisiä, mutta valkoinen karhu on erittäin harvinainen.

    Niilo Isotalo on liikkunut metsässä ja kalastanut jo pienestä pitäen yhdessä isovanhempien kanssa.Marianne Mattila / Yle

    Nuori mies on nyt huomion kohteena. Puhelin soi koko ajan ja sähköposteja tulee niin paljon, ettei niihin ehdi vastata. Ihmiset haluavat tietää, miten kuva on syntynyt, ja miten on mahdollista, että niin vaalea karhunpentu on ylipäätään olemassa. Moni epäilee kuvaa fotoshopatuksi.

    En ollut tajunnut kuvaa ottaessa tilanteen harvinaisuutta. Niilo Isotalo

    Isotalo unohti ensin koko kuvan olemassaolon, kunnes selasi reissussa ottamiaan kuvia tietokoneella. Rakeinen ja hämärä kuva ei ollut ensin mikään ylpeyden aihe.

    – En ollut tajunnut kuvaa ottaessa tilanteen harvinaisuutta.

    Toki Isotalo on koko ajan ajatellut, että ottaa joku päivä kuvan, joka kiinnostaa myös mediaa. Karhunpentukuvasta hän ei kuitenkaan uskonut, että juuri se kuva saisi huomiota.

    Kuhmon piilokojussa, illan ja yön taitteessa, Isotalo onnistui kuitenkin ottamaan kuvan, joka jäi melkein huomiotta. Ellei hän olisi huomannut kuvaa reissun jälkeen ja laittanut sitä Facebookin Suomen luonnonkuvaajat -ryhmän seinälle, se ei olisi kerännyt tykkäyksiä ja kommentteja, eikä Iltalehti olisi julkaissut sitä.

    Oman tien kulkija haluaa kuvaan juuri oikean valon

    Suomesta löytyy tällä hetkellä paljon nuoria luontokuvaajia, jotka kiertävät ympäri maailmaa. Kuvat julkaistaan yleensä Instagramissa. Luonto ja luontokuvaaminen saavat Isotalon mielestä yhä enemmän ja enemmän huomioita. Haaste onkin erottua massasta.

    Ei se siitä miksikään muutu vaikka kuinka yrittäisi fotoshopata tai tehdä taikuuksia. Niilo Isotalo

    Esimerkiksi suosituimmissa luontokohteissa on yleensä paljon ihmisiä kuvaamassa samaa näkymää. Isotalo välttelee tietoisesti näitä paikkoja.

    – Jos kaikki ottavat samalta kalliolta kuvan samaan suuntaan, niin onko siinä järkeä?

    Yksin kuvausreissuillaan liikkuva Isotalo luottaa valoon. Jos kuvassa on alun perin tylsä valo, niin kuvakin on tylsä.

    – Ei se siitä miksikään muutu vaikka kuinka yrittäisi fotoshopata tai tehdä taikuuksia.

    Erilaista valoa nuori kuvaaja hakee erilaisista olosuhteista. Isotalo liikkuu kuvaamassa silloin, kun muut eivät viitsi lähteä. Sateella ja sumussa. Lumen ja loskan keskellä. Ja useimmiten yöllä.

    Isotalolla on Kuopion ympäristössä lähes sata paikkaa, missä hän käy kuvaamassa säännöllisesti. Paikka valikoituu aina luonnonvalon mukaan.

    Vakiopaikoista tietää, miltä siellä näyttää eri vuodenaikoina. Esimerkiksi ensilumen aikaan Isotalo tietää paikan, minne voi ajaa ottamaan kuvan valkoisesta sateesta tummaa järveä vasten.

    Ura ja ammatti on tässä

    Puolitoista vuotta sitten lukiosta valmistunut Niilo Isotalo haluaa luontokuvauksesta itselleen ammatin. Ensi keväänä hän aikoo hakea opiskelupaikkaa. Maantieto kiinnostaa, ja se tukisi myös luonnossa liikkumista ja kuvaamista. Ne ovat kuitenkin kaksi asiaa, jotka koukuttavat häntä koko ajan enemmän ja enemmän.

    Mikkelin kaupunkikuvaan tulossa historian suurin muutos  – Näin katunäkymä on muuttunut 50 vuodessa

    Mikkelin kaupunkikuvaan tulossa historian suurin muutos – Näin katunäkymä on muuttunut 50 vuodessa


    Mikkelissä viimeistellään parhaillaan osayleiskaavaa satamaan ympäristöön. Ideoita Satamalahden ympäristön suunnitteluun haettiin suunnittelukilpailulla, joka päättyi vuonna 2013. Niiden pohjalta on valmisteltu osayleiskaava, joka on tarkoitus...

    Mikkelissä viimeistellään parhaillaan osayleiskaavaa satamaan ympäristöön. Ideoita Satamalahden ympäristön suunnitteluun haettiin suunnittelukilpailulla, joka päättyi vuonna 2013. Niiden pohjalta on valmisteltu osayleiskaava, joka on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston päätettäväksi kesällä 2019.

    Mikkelin Satamalahdelle tulee uusien asemakaavojen kautta lähes 300 000 kerrosneliötä rakennusoikeutta. Se tarkoittaa noin sataa kerrostaloa ja kotia jopa 5 000 asukkaalle.

    – Kyse on aika radikaalista ja nopeasti tapahtuvasta muutoksesta. Se mikä on tapahtunut tähän asti 150 vuodessa, tehdään nyt 15 vuodessa, jos ajatellaan Mikkelin kaupungin näkymää viitostieltä käsin, Mikkelin kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen sanoo.

    Mikkelin keskustan suuntaviivat vedettiin perustamisen aikoihin 1838. Kaupungin ruutukaavan hahmotteli aikansa tunnettu arkkitehti Carl Ludvig Engel, joka oli merkittävässä roolissa myös Helsingin suunnittelussa.

    – Kyllä tästä tulee suurin muutos Mikkelin perustamisen jälkeen, kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen myöntää.

    Yle Mikkeli kokosi Mikkelin kaupungin museoiden avulla vanhoja kuvia, joissa on kuvattu Mikkeliä eri vuosikymmeninä. Vanhimmat otokset ovat reilun sadan vuoden takaa. Otimme kuvaan vastaavalta paikoilta ja laitoimme ne rinnan.

    "Radikaali ja nopeasti tapahtuva muutos"

    Mikkelin ensimmäisessä Engelin laatimassa kaavassa keskusta ulottui Saimaan rannalle saakka. 1800-luvun lopulla rakennettu Savon rata rikkoi alkuperäisen ajatuksen torilta Saimaan rantaan ulottuvasta kaupunkikeskustasta.

    – Jatkossa palataan Engelin alkuperäisen ajatukseen. Rata pysyy, mutta tulevaisuudessa mennään radan yli ja ali. Maakerroksen tasoa sataman puolella myös korotetaan, Ilkka Tarkkanen kaavailee.

    Pitkän uran ulkomailla opiskellut ja työskennellyt Tarkkanen antaa tunnustusta edeltäjiensä työlle. Mikkelin katukuvasta löytyy selvästi kolme erilaista aikakautta ja kehitysvaihetta.

    – Mikkeli on pieni, mutta silti urbaani kaupunki, joka on rakennettu tiiviisti ja jossa on lyhyet kävelymatkat eri paikkoihin. On annettava tunnusta edeltäjieni työlle, sillä Mikkeli poikkeaa edukseen kaupunkien joukossa.

    Mikkelin kaupungin museoilla on arkistoituna yli 6 000 kuvaa finna.fi -sivustolla.

    Havainnekuva Satamalahdesta.Arkkitehtitoimisto Ajak
    Savolaisisännöitsijän tuomio laajamittaisesta dopingaineiden kaupasta lieveni hovioikeudessa

    Savolaisisännöitsijän tuomio laajamittaisesta dopingaineiden kaupasta lieveni hovioikeudessa


    Päätekijöiden tuomiot laajamittaisesta doping- ja lääkeaineiden maahantuonnista ja levityksestä ovat lieventyneet Itä-Suomen hovioikeudessa. Tuomitut teot sattuivat noin vuoden sisällä elokuusta 2016 elokuuhun 2017. Jauhe- ja nestemäisiä...

    Päätekijöiden tuomiot laajamittaisesta doping- ja lääkeaineiden maahantuonnista ja levityksestä ovat lieventyneet Itä-Suomen hovioikeudessa.

    Tuomitut teot sattuivat noin vuoden sisällä elokuusta 2016 elokuuhun 2017. Jauhe- ja nestemäisiä dopingaineita valmistettiin kerrostaloasunnoissa Kuopiossa ja Iisalmessa. Tulli kertoi paljastaneensa tapauksen viime syksynä.

    Jutun päätekijän, 30-vuotiaan isännöitsijänä työskennelleen iisalmelaismiehen vankeustuomio lieveni kolmen vuoden ja kymmenen kuukauden pituiseksi. Käräjäoikeuden tuomio oli yli viisi vuotta vankeutta.

    Päätekijän tuomiota lievensi muun muassa se, että hovioikeus katsoi miehen syyllistyneen kokonaisuudessa vain yhteen törkeään dopingrikokseen, yhteen salakuljetukseen ja yhteen lääkerikokseen. Käräjäoikeus tuomitsi miehen aiemmin kahdesta törkeästä dopingrikoksesta, kahdesta salakuljetuksesta ja kahdesta lääkerikoksesta.

    Toisen päätekijän, 25-vuotiaan naisen ehdoton kahden ja puolen vuoden vankeustuomio lieveni ehdolliseksi ja lyheni vuoden ja kymmenen kuukauden pituiseksi.

    Hovioikeuden keskiviikkona antama ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen. Siihen voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

    Lakkopäivä maksaa miljoonia – Olvilta jäi tekemättä miljoona juomalitraa, mutta kaupasta ruoka ei ole loppunut

    Lakkopäivä maksaa miljoonia – Olvilta jäi tekemättä miljoona juomalitraa, mutta kaupasta ruoka ei ole loppunut


    Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä alkanut vuorokauden mittainen lakko on iskenyt ehkä voimakkaimmin suuriin ja keskisuuriin työnantajiin, joita kiista henkilöperusteisten irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä ei...

    Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä alkanut vuorokauden mittainen lakko on iskenyt ehkä voimakkaimmin suuriin ja keskisuuriin työnantajiin, joita kiista henkilöperusteisten irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä ei koske.

    Esimerkiksi Iisalmessa toimiva panimotuote- ja virvoitusjuomavalmistaja Olvi arvioi, että lakon takia valmistamatta jää noin miljoonan litran verran erilaisia juomia.

    Olvin toimitusjohtajan Lasse Ahon mukaantämä on juuri nyt erittäin haitallista, sillä kuuman kesän jäljiltä yhtiön varastot ovat tavanomaista pienemmät. Kuluttajapakkauksina mitattuna tekemättä jäävän työn määrä on huomattava.

    – Tämä tarkoittaa 2–3 miljoonan tölkin ja pullon tuotannon menetystä, Aho laskee.

    EK moittii ja soimaa

    Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt laskelman, jonka mukaan irtisanomislakikiistasta johtuva työnseisaus aiheuttaa Suomelle noin 50 miljoonan euron kansantuotemenetyksen.

    – Tämä on valitettava päivä työmarkkinoilla. Juuri kun on saatu suomalaista kilpailukykyä petrattua, tulee työtaistelu, jolla on isot kustannukset, ja joka pysäyttää toki pyöriä monella toimialalla, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa.

    Kuluttajille asti lakko ei kuitenkaan välttämättä näy, sillä muun muassa S-ryhmän päivittäistavarakaupoissa on mahdollisiin toimitushäiriöihin varauduttu jo etukäteen.

    – Tämä on päivän lakko, ja tiedettiin tästä jo viime viikolla, niin on yhdessä pystytty varautumaan aika hyvin, vahvistaa S-ryhmän hankintajohtaja Jari Simolin.

    Kauppa varautunut etukäteen

    Koska lakon piirissä on muun muassa merkittäviä elintarvikealan toimijoita, voi yksittäisiä tuotteita lähipäivinä puuttua kaupan hyllyiltä.

    – Varmaankin yksittäisiä tuotepuutteita tuoretiskissä saattaa olla loppuviikosta, Simolin ennakoi.

    Kyse on lähinnä lihasta ja lihajalosteista.

    Kaupan alalla työtaistelutoimissa on toistaiseksi ollut kyse vuoronvaihto- ja ylityökielloista, eli varsinaista lakkoa ei myymälöissä ole tänään ollut.

    Sen sijaan muun muassa monilla teollisuuden alan työpaikoilla on tänään lakkoiltu. Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä koetaan työntekijäpuolella asiaksi, jossa ei voida antaa periksi.

    Työsuhteen vakaudella kun on vaikutusta moneen asiaan.

    – Jos on pienellä työpaikalla, niin voi käydä, ettei saa pankista lainaa. Työsopimus kun voi olla katkolla milloin tahansa, napauttaa Teollisuusliiton Oulun ja Lapin vt. aluepäällikkö Martti Rauhala.

    Lue lisää:

    Lakkopäivän kustannukset – Vankkaa tilastotietoa vai puhdasta arvausta?

    Näin lakkopäivä näkyy tänään arjessa: Punainen liha voi vaihtua kaupoissa kanaan, bussivuoroja jää väliin, päiväkotien ruokakuljetukset vaikeutuvat

    Suomea järkyttäneestä lentoturmasta 40 vuotta: moottori sammui, kone syöksyi järveen, räjähti ja 15 kuoli

    Suomea järkyttäneestä lentoturmasta 40 vuotta: moottori sammui, kone syöksyi järveen, räjähti ja 15 kuoli


    Tästä on kyse3.10.1978 tapahtui ilmavoimien rauhanajan tuhoisin lento-onnettomuus Kuopion lentoaseman läheisyydessä Rissalassa.Lentoturmassa kuoli 15 ihmistä, jotka olivat osallistuneet maanpuolustuskurssin jatkotapaamiseen.Kuolleet olivat...

    Tästä on kyse3.10.1978 tapahtui ilmavoimien rauhanajan tuhoisin lento-onnettomuus Kuopion lentoaseman läheisyydessä Rissalassa.Lentoturmassa kuoli 15 ihmistä, jotka olivat osallistuneet maanpuolustuskurssin jatkotapaamiseen.Kuolleet olivat korkea-arvoisia upseereita, poliitikkoja ja yritysjohtajia.Turma johtui toisen moottorin sammumisesta, kapteenin jyrkästä käännöstä ja puuskittaisesta tuulesta.

    Suomen ilmavoimien rauhanajan tuhoisin lento-onnettomuus tapahtui tiistaina 3.10.1978. Onnettomuus sattui muutama minuutti koneen noustua Kuopion lentoasemalta mustalle taivaalle.

    Pelastajat olivat hälytyksen tullessa Kuopiossa paloasemalla pelaamassa lentopalloa. Palomiehet luulivat, että kyse on pelastusharjoituksesta.

    Ennen iltakymmentä pelastajat saapuivat rannalle säkkipimeässä. Taivaalta vihmoi räntää ja elohopea oli seitsemän astetta plussan puolella sinä iltana.

    Pelastuslaitoksen ja ilmavoimien moottoriveneissä oli suuret valonheittimet, joilla haravoitiin tummaa vedenpintaa. Pian heittimet paljastivat vedenpinnalle nousseita koneen osia.

    – Rantaan tuli naisen ruumis. Hän oli vielä kiinni turvavyöllä koneen penkissä. Silloin tiesimme, että emme etsi eläviä, pelastuslaitoksen sukeltaja Paavo Antikainen muistelee nyt 40 vuoden takaista hälytystä.

    Juttu jatkuu videon jälkeen.

    Kuopiossa oli ollut maanpuolustuskurssilaisten jatkotapaaminen, johon ryhmä oli lähtenyt aamulla Helsingistä. He olivat päivän aikana vierailleet Kuopion seudulla muun muassa Karjalan lennostossa.

    Paluumatkalle Helsinkiin lähti koko kurssi lukuunottamatta Tarja Halosta. Hän oli maanpuolustuskurssin emäntänä. Halonen oli tuolloin SAK:n lakimies ja viimeisillään raskaana. Tulevan presidentin oli määrä olla myös koneessa, mutta Halosen lääkäri kielsi lentämisen. Sen vuoksi Halonen ei osallistunut lainkaan kurssilaisten tapaamiseen Kuopiossa.

    Ilmavoimien DC-3 lentokoneessa istui Suomen johtavia vaikuttajia - niin poliitikkoja kuin teollisuusjohtajia. Koneeseen nousseet 15 ihmistä eivät tienneet lähtevänsä viimeiselle matkalleen.

    Kukaan koneessa ollut ei selvinnyt onnettomuudesta hengissä.

    Matkustajina olivat Oy Lohja Ab:n toimitusjohtaja Risto K. Alanko, Suomenlinnan rannikkotykistörykmentin komentaja, eversti Aarno Hukari, Tilastokeskuksen ylijohtaja Aaro Kenttä, everstiluutnantti Tapio Kokkonen Rannikkojääkäripataljoonasta, Vientitakuulaitoksen johtaja Pekka Lahdensuu, kansanedustaja Olavi Majlander, Vaasan läänin maaherra Antti Pohjonen, oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Kari Sinisalo, Kemiran johtaja Viljo Särkkä, Suomen IBM:n toimitusjohtaja Olli Varho, kansanedustaja Arto Merisaari ja kansanedustaja Kirsti Hollming.

    Koneessa oli myös lentomekaanikko Heikki Mannila Kuljetuslentolaivueesta.

    Kone lähti Rissalan kentältä kello 21.31. Heti nousun jälkeen koneen toinen moottori sammui. Koneen kapteenin yliluutnantti Kari Halmetojan ja ylivääpeli Seppo Ranisen viimeinen viesti lennonjohdolle oli seuraava:

    – Oikea nuija pysähtyi.

    Lennonjohtajan viimeinen viesti turmakoneelle oli kysymys, kummalle kiitotielle kone palaa laskuun. Tuohon kysymykseen ei koskaan vastattu.

    Lentäjä kaarsi vasemmalle aikeenaan palata takaisin kentälle. Kone kaartoi liian jyrkästi, jolloin se menetti korkeutta ja sakkasi.

    Juurusveden rannalla asunut Pentti Puustinen näki koneen läheltä ennen onnettomuutta. Näin hän kertoi tapahtumista Ylelle onnettomuusyönä 1978.

    – Näin lentokoneen nousevan kentältä. Samassa kiinnitin huomiota siihen, että koneesta tuli rätisevä ääni ja kone lähti välittömästi painumaan alas ja kaarsi jyrkästi vasempaan.

    Kone osui järveen kyljellään ja polttoainetta levisi veteen. Polttoaine syttyi palamaan aiheuttaen räjähdyksen.

    – Kone ehti oieta liukuun ennen kuin tavoitti veden. Silloin kun kone tavoitti veden, koneen perään tuli tulisoihtu. Sen jälkeen kone räjähti ja tuli iso tulipatsas, Puustinen kuvaili.

    Juttu jatkuu videon jälkeen.

    Puolustusvoimien tutkinnassa moottorin sammumisen syyksi paljastui myöhemmin sylinterin pakoventtiilikoneiston murtuminen. Konetta olisi voinut lentää yhdellä moottorilla, mutta tutkinnan mukaan koneen kohtaloksi tuli liian jyrkkä käännös vasemmalle.

    Kolmanneksi osasyyksi on arvioitu puuskittaista tuulta, joka vaikeutti koneen ohjaamista.

    Koneen moottorit olivat olleet perushuollossa noin kuukausi aiemmin.

    Etsintöjä jatkettiin useita päiviä

    Paavo Antikainen oli ainoa sukeltaja tuona kohtalokkaana tiistai-iltana. Lentopalloa pelaamassa ollut pelastaja oli lähtenyt shortseissa ja T-paidassa työkeikalle. Niiden päälle oli puettu villapuku, jonka päälle sukelluspuku tuli.

    Antikainen sukelsi hyisessä Juurusvedessä 3–4 tuntia löytämättä oikeastaan mitään. Edes koneen varmaa sijaintia ei saatu selville. Tuntien sukeltamisen jälkeen paikalla ollut lääkäri komensi kylmettyneen sukeltajan ylös Juurusvedestä ja kuolleiden etsintä loppui.

    Seuraavina päivinä Antikainen sukelsi yhdessä armeijan sukeltajien kanssa. Koneen osiin ei saanut löydettäessä koskea vaan ne piti valokuvata ensin. Se tarkoitti myös ruumiiden kuvausta.

    – Ei sitä tehdessä ajattele, haluaa vain auttaa. Ei se kuitenkaan ollut helppoa hommaa, Paavo Antikainen muistelee 40 vuoden takaista kuolleiden etsintää.

    Lentokoneen osat olivat uponneet järveen 5–20 metrin syvyyteen. Kuusi päivää onnettomuuden jälkeen jokainen uhri oli löydetty.

    Kuuntele Yle Areenasta Sakari Silvolan dokumentin Rissalan turmasta.

    Lisätty 3.10.2018 klo 12:00 Tieto, että Halonen ei osallistunut maanpuolustuskurssin tapaamiseen. Lisätty linkki dokumenttiin Rissalan turmasta.

    Tutkijat yrittävät selvittää, miksi rasvamaksasta uhkaa tulla suomalaisten uusi kansantauti

    Tutkijat yrittävät selvittää, miksi rasvamaksasta uhkaa tulla suomalaisten uusi kansantauti


    Tästä on kyseItä-Suomen yliopisto on saanut yli 800 000 euron rahoituksen rasvamaksatutkimukseen.Kansainvälinen tutkijajoukko yrittää selvittää, miksi ei-alkoholiperäinen rasvamaksa yleistyy, miten sitä voitaisiin hoitaa tehokkaasti ja miten...

    Tästä on kyseItä-Suomen yliopisto on saanut yli 800 000 euron rahoituksen rasvamaksatutkimukseen.Kansainvälinen tutkijajoukko yrittää selvittää, miksi ei-alkoholiperäinen rasvamaksa yleistyy, miten sitä voitaisiin hoitaa tehokkaasti ja miten sairaus voitaisiin diagnosoida nykyistä aiemmin.Rasvamaksa yleistyy suomalaisilla ylipainon vuoksi.Sairaus voi aiheuttaa maksakirroosin tai jopa maksasyövän.

    Joukko kansainvälisiä tutkijoita yrittää selvittää, miksi alkoholista riippumaton rasvamaksa yleistyy vauhdilla.

    – Kohta sitä voi nimittää yhdeksi meidän kansantaudiksi, Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab sanoo.

    Itä-Suomen yliopiston arvion mukaan jopa 27 prosenttia väestöstä kärsii taudista. Pahimmillaan rasvamaksa aiheuttaa maksasyövän.

    Terveyskirjasto Duodecimin mukaan tyypillisesti sairaus todetaan 40–60 vuoden iässä, mutta suomalaisten pulskistumisen vuoksi rasvamaksa todetaan nykyisin yhä useammin myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

    Suomalaiset, tanskalaiset, hollantilaiset ja saksalaiset tutkijat ryhtyvät nyt selvittämään, mikä altistaa ihmisiä taudille. Lisäksi tutkimuksessa yritetään oppia ennustamaan taudin kulkua ja löytämään tehokkaat hoitomuodot.

    Nyrkkisääntö: Pidä paino kurissa, liiku ja syö terveellisesti

    Ei ole varmuutta, mitkä kaikki tekijät altistavat alkoholista riippumattomalle rasvamaksalle. Ylipainoisilla riski sairastua on hoikkia suurempi.

    – Ihmisillä on yksilöllisiä vaihteluita, jotkut sairastuvat toisia helpommin. Nyrkkisääntönä on, että jos pystyy pitämään painonsa normaalina ja viettää aktiivista elämää sekä pyrkii noudattamaan ravintosuosituksia, riski sairastua on pienempi, Ursula Schwab kertoo.

    Rasvamaksa on salakavala, sillä tauti voi edetä pitkälle ilman, että ihminen tietää siitä mitään.

    – Sitä voi verrata syöpäkasvaimeen, joka pääsee kasvamaan ilman, että ihmisille tulee kipuja.

    Kansainvälinen tutkimus kestää neljä vuotta. Tutkimuksessa tehdään ihmis- ja eläinkokeita.

    – Ihmiskokeet on tarkoitus tehdä ensi vuonna. Ihmisiltä otettuja näytteitä hyödynnetään eläintutkimuksissa, Schwab sanoo.

    Tutkimus maksaa noin 4,1 miljoonaa euroa. Itä-Suomen yliopiston osuus siitä on noin 850 000 euroa.

    Lue lisää:

    Tutkimus: Ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa potevilla suurentunut riski sairastua syöpään

    Maksasairaudet Suomessa yhä Euroopan huipputasolla – "Suuret ikäluokat ovat kosteita ikäluokkia"Maksasairaudet Suomessa yhä Euroopan huipputasolla – "Suuret ikäluokat ovat kosteita ikäluokkia"

    Häkellyttävä ilmiö: Sokeria ahmivat lapset voivat sairastua rasvamaksaan