Yle Uutiset | Varkaus | Tuoreimmat uutiset

    Ampiaistutkija murtaa myytin: vettä täynnä oleva muovipussi ei sittenkään pidä pörriäisiä loitolla

    Ampiaistutkija murtaa myytin: vettä täynnä oleva muovipussi ei sittenkään pidä pörriäisiä loitolla


    Ampiaiset ovat olleet tänä kesänä erityisen ärhäköitä ja häirinneet monen rauhaa ravintoloissa ja kotiterasseilla. Vilkkaan ampiaiskesän keskellä ihmiset ovat innostuneet kehittelemään erilaisia karkotuskeinoja, joita on jaettu paljon...

    Ampiaiset ovat olleet tänä kesänä erityisen ärhäköitä ja häirinneet monen rauhaa ravintoloissa ja kotiterasseilla. Vilkkaan ampiaiskesän keskellä ihmiset ovat innostuneet kehittelemään erilaisia karkotuskeinoja, joita on jaettu paljon sosiaalisessa mediassa.

    Kesän suurin ampiaisenkarkotushitti on tainnut olla pussikikka, jossa vedellä täytetty läpinäkyvä muovipussi ripustetaan aurinkoon. Ylen heinäkuussa haastatteleman asiantuntijan arvio oli, että vesipussin heijastukset saattaisivat häiritä ampiaisia.

    Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden apulaisprofessori Jouni Sorvari innostui selvittämään kenttäkokeella, toimiiko konsti.

    – Tällainen urbaanilegenda on lähtenyt tänä kesänä kiertämään, että vesipusseja olisi käytetty karkottamaan ampiaisia Etelä-Euroopassa ravintoloiden terassipöytien ympärillä. Pitihän tämä lähteä testaamaan, Sorvari naurahtaa.

    Näin koe tehtiin

    Kenttäkokeessa Jouni Sorvari viritti maastoon 12 paria myrkyttömiä olutpohjaisia syöttejä eri paikkoihin Kuopion lähiympäristöön.

    Sen jälkeen tutkija asetti joka toisen syötin viereen vedellä täytetyn minigrip-pussin. Näin jokaisessa syöttiparissa oli yksi vesipussin vieressä ollut syötti ja yksi syötti, jonka lähellä vesipussia ei ollut. Viiden päivän jälkeen syöteissä olleet ampiaiset laskettiin ja pussien paikkaa vaihdettiin.

    Kymmenen päivän kokeen jälkeen oli aika laskea tulokset. Lopputulos oli, että vedellä täytetty minigrip-pussi ei näyttänyt vaikuttavan siihen, kuinka paljon ampiaisia syötti houkutti.

    Joihinkin syötteihin ampiaisia kertyi vähemmän, jos vieressä oli minigrip-pussi ja joihinkin syötteihin enemmän. Kaikki syötit eivät keränneet ollenkaan ampiaisia – näidenkin syöttien joukossa oli sekä pussillisia että pussittomia.

    – Tästä tuli tämmöinen myytinmurtajahomma. Numeroiden valossa näyttää siltä, että tällä menetelmällä ei ole vaikutusta ampiaisten suunnistamiseen, Sorvari päättelee.

    – Myöskään sillä ei ollut väliä, oliko pussi syöttien vieressä ensimmäisellä vai toisella viikolla.

    Tarkemmat tulokset ampiaiskokeesta Sorvari säästää aiheesta myöhemmin julkaistavaan tieteelliseen artikkeliin. Nyt hän voi jo kuitenkin sanoa, että myytti ampiaisia karkottavasta vesipussista näyttää tulleen murretuksi.

    – Vahvasti näyttää siltä. Yleensä tieteellisessä tutkimuksessa kannattaa tietysti tehdä toinenkin riippumaton koesarja.

    Jos tämä ei toimi, mikä toimii? Toni Pitkänen / Yle

    Sorvarilla oli jo ennen koetta ennakkoaavistus siitä, että vesipussi ei välttämättä toimisi. Ampiaiset suunnistavat pääsääntöisesti hajuaistin perusteella ja roikkuva esine saattaa korkeintaan häiritä niiden lentorataa.

    Toisaalta ampiainen käyttää valoa suunnistamiseen ja koska vesipussi taittaa valon eri aallonpituuksia, ilmiö voisi saada ampiaisen menemään sekaisin ja välttämään paikkaa.

    Mikä sitten on paras keino pitää ampiaiset loitolla terassilta?

    Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori suosittelee ampiaisbaaria. Siinä viedään esimerkiksi huonoksi menneitä hedelmiä tarjolle ampiaisille pihan perälle.

    – Jos ampiaiset oppivat kesän aikana hyödyntämään baaria, ne menevät mieluummin sinne kuin etsimään tilapäistä ravintoa ruokapöydästä.

    Väitös: Joka viides lapsi saa liian vähän D-vitamiinia

    Väitös: Joka viides lapsi saa liian vähän D-vitamiinia


    Joka viides alakouluikäinen lapsi saa liian vähän D-vitamiinia, kertoo Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava lääketieteen lisensiaatti Sonja Soinisen väitöstutkimus. Väitöstutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa osana biolääketieteen...

    Joka viides alakouluikäinen lapsi saa liian vähän D-vitamiinia, kertoo Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava lääketieteen lisensiaatti Sonja Soinisen väitöstutkimus.

    Väitöstutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa osana biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta. Alkumittauksiin vuosina 2007–2009 osallistui 512 iältään 6–8-vuotiasta Kuopiossa ensimmäisen luokan aloittanutta lasta, jotka olivat edustava otos ikäisestään väestöstä.

    Tutkimuksen mukaan riittävä maitotuotteiden käyttö vaikuttaa eniten veren D-vitamiinipitoisuuteen alakouluikäisillä lapsilla. Lapsilla, jotka joivat vähintään kolme lasillista maitoa päivässä tai liikkuivat päivittäin yli kaksi tuntia, oli suuremmat veren D-vitamiinipitoisuudet kuin muilla.

    Soinisen mukaan D-vitamiinin tiedetään vahvistavan luustoa, mutta sillä saattaa olla myönteisiä vaikutuksia myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten veren rasva-arvoihin.

    Väitöstutkimuksessa havaittiin, että lasten suurempi veren D-vitamiinipitoisuus oli yhteydessä matalampiin kolesteroliarvoihin.

    Rasvattomasta maidosta D-vitamiinia

    Erittäin matalia veren D-vitamiinipitoisuuksia oli tutkimuksessa vain hyvin harvalla lapsella, mutta matalaksi se jäi jopa joka viidennellä tutkimukseen osallistuneella.

    Syksyllä tutkituilla lapsilla matalia D-vitamiinipitoisuuksia oli vähemmän kesän auringonvalon vaikutuksen ansiosta. Talviaikaan taas D-vitamiininsaanti jää helposti liian vähäiseksi, jos sitä ei kerry riittävästi ravinnosta tai vitamiinilisistä.

    – Tämä kesä on ollut hirmu hyvä D-vitamiinin muodostumiselle, kun on ollut aurinkoista ja lämmintä ja ihmiset ovat olleet ulkona, mutta talviaikaan ei D-vitamiinia iholle muodostu, ja silloin ravitsemuksellinen D-vitamiinin saanti ruoasta ja vitamiinilisistä korostuu.

    Vuodesta 2016 lähtien rasvattomaan maitoon on pitänyt lisätä D-vitamiinia. Myös osassa rasvatonta luomumaitoa on lisättyä D-vitamiinia.

    – Muutenhan D-vitaminointi on ollut vuodesta 2002 vapaaehtoista suositukseen perustuvaa. Esimerkiksi osassa jogurttia on D-vitamiinia, osassa ei ja se kannattaa tarkastaa purkin kyljestä. Jos lapsi juo ravitsemussuositusten mukaisesti noin viisi, kuusi desiä rasvatonta maitoa tai piimää päivässä, niin siitä saa jo ihan mukavasti D-vitamiinia, Soininen sanoo.

    Soininen muistuttaa, että D-vitamiinia saa lisäksi muista D-vitaminoiduista valmisteista kuten rasvalevitteistä, ja luonnollisista D-vitamiinin lähteistä tärkein on kala. Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

    Kati Latva-Teikari / Yle"Tarkista, onko juomaan lisätty D-vitamiinia"

    Maidon juomisen tärkeydestä on myös kiistelty. Esimerkiksi Tiede-lehti kirjoittaa ruotsalaistutkimuksesta, jonka mukaan maidonjuonnilla ei ole luunmurtumilta suojaavaa vaikutusta 39–79-vuotiailla aikuisilla, vaan runsas maidonjuonti voi olla jopa haitallista.

    Asiantuntijat ovat olleet erimielisiä maidon terveysvaikutuksista myös Ylellä.

    Soininen ei näe syytä muuttaa maidonjuontia koskevia ravintosuosituksia.

    – Tutkimusten mukaan Keski-Euroopassa ja muualla D-vitamiinin saanti ravinnosta on vielä vähäisempää kuin täällä, ja he käyttävät vähemmän D-vitamiinilisiä. He saavat D-vitamiinia auringosta, mutta silti monessa Keski- ja Etelä-Euroopankin maassa veren D-vitamiinitasot jäävät alhaisiksi.

    – Meillä valtion ravitsemuspolitiikka on korostanut maitotuotteita. Niitä on D-vitaminoitu siksi, että lapset ja moni aikuinenkin juo maitoa. Siinä tulee tuplahyöty, kun maidossa on myös kalsiumia. Monissa tutkimuksissa ei ole pystytty erottamaan, mikä on kalkin ja mikä D-vitamiinin vaikutus luustoon.

    Entä jos ei juo maitoa tai noudattaa vegaaniruokavaliota? Soinisen mukaan D-vitamiinin saantiin tulisi kiinnittää huomiota erityisesti niillä lapsilla, jotka eivät käytä D-vitaminoituja maitotuotteita.

    – Nykyään moneen soija- ja kauramaitotuotteeseenkin on lisätty D-vitamiinia. Kannattaa tarkistaa, että niissä juomissa, joita käyttää, on lisättyä D-vitamiinia.

    – Sen lisäksi tulisi muistaa lapsille suositusten mukainen D-vitamiinilisän käyttö eli 7,5–10 mikrogrammaa päivässä joka päivä ympäri vuoden. Jos on vähäinen aurinkoaltistus, D-vitamiinin saanti ravinnosta on vähäistä tai on muita riskitekijöitä, voi olla, että tarvitsee enemmänkin.

    "Tilanne varmaan jo parempi"

    Lääketieteen lisensiaatti Sonja Soininen korostaa, että tilanne D-vitamiinin saannissa on todennäköisesti jo parempi.

    Tutkimuksen alkumittausten jälkeen maitoon ja ravintorasvoihin lisättävän D-vitamiinin määrä on kaksinkertaistettu. Soinisen mukaan aikuisilla D-vitamiinin saannin ja D-vitamiinitasojen onkin todettu hieman parantuneen.

    – Silloin ravitsemussuosituksissakin oli matalampi suositus saannille ja D-vitamiinilisien käytölle. Niitä ei silloin suositeltu käytettäväksi ympäri vuoden. Voi olla, että siksi lapsetkaan eivät niitä käyttäneet säännöllisesti.

    – Tällä hetkellä emme kuitenkaan tiedä, mikä lasten D-vitamiinin saanti on. Julkaisuja asiasta on varmaan tulossa lähiaikoina.

    Soinisen väitöstutkimus tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella 31. elokuuta.

    Suomesta tuli osa

    Suomesta tuli osa "norjanlohen valtatietä" – ennätysmäärä kalaa kulkee maan läpi, eikä rekkaralli aina jätä tänne montakaan euroa


    Suomesta on tullut entistä tärkeämpi kauttakulkumaa Norjassa viljellyn lohen matkalla maailmalle. Osa kuljetusketjuista on kuitenkin sellaisia, ettei kotimaisilla yrityksillä ole niihin osaa eikä arpaa. Kun Tullin tilastot viime vuoden...

    Suomesta on tullut entistä tärkeämpi kauttakulkumaa Norjassa viljellyn lohen matkalla maailmalle. Osa kuljetusketjuista on kuitenkin sellaisia, ettei kotimaisilla yrityksillä ole niihin osaa eikä arpaa.

    Kun Tullin tilastot viime vuoden ulkomaankaupasta tulivat julki, moni ilahtui elintarviketeollisuuden väkevästä kasvuvireestä. Viinan vienti kasvoi ja voin vienti kasvoi – mutta ennen kaikkea kasvoi kalan vienti.

    Tuoreen kalan vienti Suomesta räjähti 33 miljoonasta eurosta yhden vuoden aikana 122 miljoonaan euroon. Tullin tietojen mukaan sitä vietiin eniten Isoon-Britanniaan ja Ranskaan.

    Kukaan ei kuitenkaan tuntunut tietävän, mikä huikean kasvun selittää. Jäljet viittasivat Norjaan, sillä suomalaisten kalatalojen voimat eivät lähellekään riitä lisäämään vientiä 90 miljoonalla eurolla vuodessa.

    Me halusimme selvittää, ketkä ovat "suomalaisen kalaviennin" huikean kasvun taustalla.

    Pieni askel norjalaisille, iso harppaus suomalaisille

    Kun yritys vie tavaraa Suomen kautta kolmanteen maahan, sillä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Tavaran voi viedä niin sanottuna passituksena eli kauttakulkuna esimerkiksi Norjasta Suomen kautta Venäjälle. Tai sitten tavaran voi ensin tullata Suomeen ja jälleenviedä muihin Euroopan unionin maihin, jolloin se jatkaa matkaansa vapaassa sisäkaupassa.

    Norjassa viljeltyä lohta viedään Suomen kautta maailmalle sekä passituksena että jälleenvientinä. Näin on voinut tehdä jo pitkään – mutta vuoden 2016 lopulla markkinoille ilmestyi iso uusi peluri.

    Norjalainen kalajätti Cermaq kertoi tuolloin aloittavansa yhteistyön tullauspalveluja tarjoavan ruotsalaisen KGH Customsin kanssa. Yritykset sopivat uudesta järjestelystä, jossa Cermaqin Pohjois-Norjassa kasvattama lohi tullattaisiin Suomen pohjoisella rajalla ja vietäisiin maan läpi kohti Eurooppaa vapaassa liikkeessä.

    Myös suomalaiset yritykset vievät lohta ulkomaille. Yksi suurimmista viejistä on Hätälä.Paulus Markkula / Yle

    Uusi järjestely tarkoitti norjalaiselle kalatalolle vähemmän byrokratiaa ja nopeampaa reittiä kohti Eurooppaa. Suomelle se tarkoitti sitä, että norjalaisyhtiön toiminnasta jäisi jälki ulkomaankaupan tilastoihin.

    Lohi kirjautui paitsi Suomeen tuotuna, myös Suomesta vietynä tuotteena. Ja vaikka norjalaisen kalanviennin mittakaavassa Cermaqin pilottihanke ei ole mitenkään erityisen mittava, suomalaisen kalanviennin kontekstissa tilanne on toinen.

    Ylen tietojen mukaan Cermaqin pilotti vastasi suurelta osin yksin koko Suomen kalaviennin viime vuoden tilastollisesta vienti-ihmeestä. KGH Customsista kerrotaan tosin, että sittemmin samalle reitille on ilmaantunut muitakin yrityksiä ja jälleenvienti on edelleen kasvussa.

    Toisin sanoen Suomen nopeimmin kasvanut elintarvikeviennin hittituote on norjalainen lohi.

    Mutta mitä merkitystä tällä kaikella on Suomen kansantaloudelle?

    Kuljetusurakat ovat menneet pääosin muille

    Suomi voi hyötyä kovaa vauhtia kasvavasta jälleenviennistä kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa ovat tuontitullit.

    Kun Norjasta tuodaan lohta EU:hun, sitä voi tiettyyn vuosikohtaiseen kiintiöön asti tuoda ilman tuontitulleja. Tänä vuonna tuo kiintiö täyttyi jo helmikuussa. Sen jälkeen tuonnista peritään kahden prosentin tuontitulli. Tästä summasta määrämaa saa 20 prosenttia kantopalkkiota.

    Tämän laskukaavan avulla voi suuntaa-antavasti arvioida, että esimerkiksi Norjasta Suomen kautta Isoon-Britanniaan loppuvuonna 2017 suuntautunut yli kymmenen miljoonan euron lohivienti kartutti valtion kassaa noin 60 000 eurolla. Tarkkaa summaa ei voi kuitenkaan saada, sillä tilastosta ei näe, onko luvussa mukana myös kotimaisten kalatalojen britteihin viemää lohta.

    Lisäksi lohirallista voisivat hyötyä suomalaiset kuljetusyrittäjät, kalajalostajat sekä lastin purkajat ja lastaajat. Työtä tuo myös tullausilmoitusten teko, jonka vientiyritykset monesti ulkoistavat.

    Norjan kautta jälleenvietävä lohi ei kuitenkaan näytä jättävän paljonkaan euroja maahan. Ylen tietojen mukaan siitä jalostetaan Suomessa vain pieni osa verrattuna esimerkiksi Baltian maihin ja Puolaan. Lisäksi kuljetusurakat ovat menneet suurelta osin baltialaisille kuljetusyrittäjille.

    – Meillä ei ole mitään mahdollisuuksia vastata niiden hintatasoon, sanoo kaustislainen kuljetusyrittäjä Janne Paavola.

    Paavolan yritys, Pajalanmäen Kuljetus, on yksi niistä suomalaisista firmoista, jotka ovat päässeet käsiksi norjanlohen kuljetuksiin. Heidän tapauksessaan kyse ei kuitenkaan ole jälleenviennistä Suomen läpi Eurooppaan, vaan kuljetuksista Pohjois-Norjasta Suomen läpi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Sieltä norjanlohi lähtee Finnairin laajarunkokoneilla Aasiaan.

    Samassa ajassa Tokioon kuin Osloon

    Tämä on toinen norjalaisen lohen pääreitti Suomen kautta maailmalle. Finnair Cargo vie joka päivä 50 000–60 000 kiloa norjanlohta Aasian markkinoille. Kala tulee Pohjois-Norjasta alamäkeä pitkin Helsinki-Vantaalle ja lähtee sieltä taivaan tuuliin.

    – Lohi on 36 tunnissa merestä sushilautasella. Kykenemme viemään kalan Pohjois-Norjasta Japaniin nopeammin kuin jos se vietäisiin Osloon, tiivistää Finnair Cargon toimitusjohtaja Janne Tarvainen.

    Parempien teiden ja sähköisten tulli-ilmoitusten ansiosta Suomesta on tullut entistä parempi reitti norjalaiselle lohelle.

    Kalafirmojen ei kannata lennättää lohta esimerkiksi Tromssasta maailmalle, koska takaisin ei tule riittävästi rahtia. Tyhjän koneen lennättäminen pelkkää kalaa hakemaan ei maksa vaivaa. Etelään lohta vievät rekat voivat sen sijaan tuoda takaisin rakennustarvikkeita ja muuta rahtia paremmalla katteella.

    Tämä on meille erittäin tärkeä osa liiketoimintaa. Janne Paavola

    Näihin rahteihin suomalaiset kuljetusyrittäjät ovat päässeet mukaan paremmin kuin kumipyörillä tai laivalla Euroopaan kulkevilla lohireiteillä. Pajalanmäen Kuljetus on ollut mukana kuvioissa kymmenen vuotta ja kasvua on ollut koko ajan, varsinkin sen jälkeen kun Finnair otti käyttöön laajarunkoiset koneet.

    – Tämä on meille erittäin tärkeä osa liiketoimintaa. Se työllistää 20–25 henkeä, arvioi toimitusjohtaja Paavola.

    Finnairin viemä lohi ei kuitenkaan näy Suomen ulkomaankaupan tilastoissa, koska se menee Suomen läpi passituksena eli kauttakulkuna. Siitä ei tällöin makseta tuontitulleja eikä Suomi saa kantopalkkiota. Mutta vaikka se ei näy vientiluvuissa, se tuo työpaikkoja ja vaikuttaa siten kansantalouteen todennäköisesti enemmän kuin kokonaan ulkomaisissa käsissä oleva jälleenvienti.

    Ilman norjanlohta kasvu oli vaatimattomampaa

    Todellinen suomalaisten kalatalojen vienti on huomattavasti vaatimattomampaa kuin norjalaisen kalateollisuuden Suomen kautta passituksena ja jälleenvientinä harrastama kauppa. Esimerkiksi Suomen suurimpiin kalataloihin kuuluvasta Hätälästä kerrotaan, että sen koko vienti on 10 miljoonan euron luokkaa.

    Jos Suomen elintarvikeviennin kasvusta yrittää siivota norjanlohen vaikutuksen, viime vuoden luvut eivät näytä lainkaan niin hyvältä. Kaikissa tuoteryhmissä yhteensä kasvu oli viime vuonna noin 10 prosenttia. Ilman tuoretta kalaa kasvu olisi ollut 4,7 prosenttia. Todellinen viennin kasvu ilman norjanlohta sattuu jonnekin näiden kahden luvun välille.

    Elintarvikkeiden vientiohjelma Food From Finlandista kerrotaan, että viime vuoden lohenvientipiikki on ilmiö, jonka kaltaisia esiintyy viennissä ajoittain. Kauttakulkukauppa on osa kansainvälistä kauppaa, vaikka se ei juuri meitä hyödytäkään.

    Norjanlohen virta Suomen kautta maailmalle näyttää olevan joka tapauksessa kasvussa sekä passituksena että jälleenvientinä. Jo nyt Finnair Cargon Helsinki-Vantaalta lähtevästä rahdista lähes joka kolmas kilo on kalaa. Tullauspalveluita tarjovavan KGH Customsin mukaan lohen tuonti Finnmarkin ja Tromssan seudulta myös kasvaa lähitulevaisuudessa.

    Versosurma runtelee männiköitä ympäri Suomea – sienitauti kuivattaa latvan ja aiheuttaa isoja kasvutappioita

    Versosurma runtelee männiköitä ympäri Suomea – sienitauti kuivattaa latvan ja aiheuttaa isoja kasvutappioita


    Tästä on kyseVersosurma runtelee männiköitä ympäri maanSienitauti kuivattaa latvuksia, heikentää kasvua ja se voi tappaa taimet ja puut kokonaanTaudin leviämistä ovat vauhdittaneet runsassateiset kesät viime vuosinaErityisen alttiiita...

    Tästä on kyseVersosurma runtelee männiköitä ympäri maanSienitauti kuivattaa latvuksia, heikentää kasvua ja se voi tappaa taimet ja puut kokonaanTaudin leviämistä ovat vauhdittaneet runsassateiset kesät viime vuosinaErityisen alttiiita versosurman leviämiselle ovat alavat, viileät ja kosteat kasvupaikat

    Vieremän Sallisenmäellä versosurma on iskenyt Mäen yhteismetsän yli 50-vuotiaaseen männikköön. Tuhoja on ainakin kuuden hehtaarin alueella. Isoja mäntyjä on kuivumassa runsaasti pystyyn.

    Antti Karhunen / Yle

    – Eihän se hyvältä näytä. Huomasimme tuhon viime kesänä ja nyt seurailemme, mitä voisi tehdä, sanoo Mäen yhteismetsän toimitsija Janita Sirviö.

    – Yritämme pitää tappiot minimissä, Janita Sirviö huokaa.

    Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta sanoo, että Mäen yhteismetsälle tappio on joka tapauksessa erityisen iso, koska versosurman runtelema männikkö on lannoitettu viisi vuotta sitten, ja lannoitusvaikutusta olisi vielä jäljellä monta vuotta. Nyt puusto ei pysty sitä versosurman takia käyttämään hyväkseen.

    – Lannoituksesta tuleva hyöty putoaa puoleen, Remes laskee. Alun perin lannoitushyöty olisi ollut yli tuhat euroa hehtaarille.

    Runsassateiset kesät levittäneet versosurmaa

    Versosurma tekee tuhojaan nyt laajasti eri puolilla Suomea, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Tuhoja on havaittu myös muualla Suomessa aina Lappia ja Uuttamaata myöten.

    Versosurman leviämistä ovat vauhdittaneet viime vuosien runsassateiset kesät vuosina 2012, 2015, 2016 ja 2017.

    – Tämä tautihan ei ole suinkaan yksivuotinen riesa, se jatkaa tuhojaan tulevina vuosinakin, sanoo Remes.

    Luonnonvarakeskuksen mukaan tulevina vuosina mäntyjen kasvu voi heikentyä versosurma-alueilla jopa 40 prosenttia.

    Versosurmalle erityisen alttiita alueita ovat alavat, viileät ja kosteat kasvupaikat.

    – Versosurman riivaamat metsät ovat alttiita myös muille tuhoille jatkossa. Kun puut ovat heikentyneet, se altistaa sienitaudeille ja hyönteistuhoille, Remes sanoo.

    Antti Karhunen / Yle

    Versosurman ennaltaehkäisyssä tärkeää on tehdä taimikonhoitotyöt ja harvennukset ajoissa.

    – Pitää huolehtia siitä, että puilla on riittävästi kasvutilaa, jolloin pienilmasto on epäedullisempi sienitaudeille. Jos tauti on kuitenkin iskenyt, saastuneita puita voidaan poistaa, Remes neuvoo.

    Valtioneuvosto ei anna Pyhäjärven ja Kaavin kuntien erota sote-alueista

    Valtioneuvosto ei anna Pyhäjärven ja Kaavin kuntien erota sote-alueista


    Valtioneuvosto estää Pyhäjärven ja Kaavin kuntien toiveet irtautua sote-palvelujen yhteistoiminta-alueistaan. Pyhäjärvi ja Kaavi ovat halunneet irtautua tämänhetkisistä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueista. Valtioneuvosto...

    Valtioneuvosto estää Pyhäjärven ja Kaavin kuntien toiveet irtautua sote-palvelujen yhteistoiminta-alueistaan.

    Pyhäjärvi ja Kaavi ovat halunneet irtautua tämänhetkisistä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueista. Valtioneuvosto kuitenkin velvoittaa ne jatkamaan.

    Lain mukaan yhteistoiminta-alueita ei saa purkaa ennen vuotta 2020.

    Laki velvoittaa pienet kunnat järjestämään sote-palvelunsa yhdessä siten, että väestöpohja on vähintään noin 20 000 asukasta. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että kuntien irtautuminen vaikeuttaisi sekä kunnan omien sote-palvelujen järjestämistä että koko yhteistoiminta-alueen toimintaa.

    Kysteri: Osasimme varautua

    Kaavin kunnanvaltuusto päätti viime marraskuussa irtautua seitsemään kuntaan palveluja tuottavasta perusterveydenhuollon liikelaitos Kysteristä. Noin kolmen tuhannen asukkaan Kaavin suunnitelmissa oli kilpailuttaa sote-palvelunsa ensi vuoden alusta lähtien.

    Kaavilla on käyty kriittistä keskustelua Kysteristä jo vuosia. Kunnassa on oltu tyytymättömiä muun muassa erikoissairaanhoidon kustannuksiin.

    Perusterveydenhuollon liikelaitos Kysterin toimitusjohtaja Ritva Vitrin mukaan yhtymässä oli osattiin odottaa valtioneuvoston päätöstä. Budjetit ja palvelusopimukset on tehty ensi vuodelle sen mukaisesti, että Kaavi jatkaa.

    – Jos päätös olisi ollut toisenlainen, se olisi aiheuttanut pikaisia muutoksia, Vitri sanoo.

    Kaavin erolla olisi Vitrin mukaan ollut vaikutuksia muiden Kysterin kuntien talouteen.

    – Budjettia olisi jouduttu viilaamaan.

    Kaavin kunnanjohtaja Ari Sopanen sanoo olevansa henkilökohtaisesti pettynyt valtioneuvoston ratkaisuun. Sopanen ottaa esimerkiksi Rantasalmen, jossa yksityinen yritys hoitaa nykyisin sote-palvelut.

    – Rantasalmi on saanut 3,7 miljoonan euron säästöt. Mikäli me Kaavilla olisimme onnistuneet samoin, säästö olisi ollut ainakin kaksi miljoonaa euroa, arvioi Kaavin kunnanjohtaja Ari Sopanen.

    Pyhäjärvelläkään ei yllätytty

    Myös Pyhäjärvellä oli toivottu säästöjä, jos kunta olisi päässyt irtautumaan peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä.

    – Kustannusten nousu Selänteessä on ollut aivan liian suuri meidän kantokykyymme nähden, sanoo kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi.

    Kiviniemen mukaan päätös ei enää tässä vaiheessa "muuta mitään", sillä käytännössä päätös koskee vain ensi vuotta ja kaupunki on joka tapauksessa ollut jo laatimassa budjettia Selänteen kanssa. Kiviniemi ei osaa vielä sanoa, onko kaupunki kiinnostunut lähtemään Selänteestä vuonna 2020.

    Juttua täydennetty 16.8. 15.03, 16.53 ja 19.06: Lisätty Kysterin toimitusjohtaja Ritva Vitrin ja Kaavin kunnanjohtaja Ari Sopasen ja Pyhäjärven kaupunginohtajan Henrik Kiviniemen kommentit.

    Olvi paransi tulostaan Suomessa ja Valko-Venäjällä – Virossa liikevaihto sakkasi

    Olvi paransi tulostaan Suomessa ja Valko-Venäjällä – Virossa liikevaihto sakkasi


    Olvi-konsernin liikevaihto ja liikevoitto paranivat edelliseen vuoteen verrattuna, selviää yhtiön puolivuotiskatsauksesta. Koko konsernin liikevaihto oli tammi–kesäkuussa 187,4 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna vastaavana ajanjaksona oli 178,9...

    Olvi-konsernin liikevaihto ja liikevoitto paranivat edelliseen vuoteen verrattuna, selviää yhtiön puolivuotiskatsauksesta. Koko konsernin liikevaihto oli tammi–kesäkuussa 187,4 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna vastaavana ajanjaksona oli 178,9 miljoonaa euroa.

    Liikevoitto vastaavasti kasvoi 400 000 eurolla 25,6 miljoonaan euroon. Olvin mukaan lämmin sää tuki myynnin kehitystä. Tämä näkyi Suomessa ja Valko-Venäjällä.

    Mietojen alkoholijuomien valmisteverojen kaksinkertaistuminen vaikutti yhtiön toimintaan Virossa, mikä näkyi myynnin ja tuloksen laskussa. Myynti laski 16,9 prosenttia ja liikevaihto puolestaan 18,9 prosenttia. Voitto oli nyt 7,2 miljoonaa, kun se edellisenä vuonna oli tarkasteluajanjaksona 9,5 miljoonaa euroa.

    Olvi arvioi konsernin vuoden 2018 myyntivolyymin, liikevaihdon ja liikevoiton kasvavan hieman edellisvuoteen verrattuna.

    Lännen Media: Vapautuksia asepalveluksesta eniten Pohjois-Savossa ja Pirkanmaalla

    Lännen Media: Vapautuksia asepalveluksesta eniten Pohjois-Savossa ja Pirkanmaalla


    Suomen eri maakuntien välillä on isot erot siinä, kuinka suuri osa ikäluokasta saa vapautuksen asepalveluksesta, kertoo Lännen Media. Vuonna 2017 asepalveluksesta vapautettiin Pohjois-Savossa ja Pirkanmaalla yli 20 prosenttia palvelukseen...

    Suomen eri maakuntien välillä on isot erot siinä, kuinka suuri osa ikäluokasta saa vapautuksen asepalveluksesta, kertoo Lännen Media.

    Vuonna 2017 asepalveluksesta vapautettiin Pohjois-Savossa ja Pirkanmaalla yli 20 prosenttia palvelukseen kutsutuista, kun taas Lapissa ja Kaakkois-Suomessa alle 15 prosenttia kutsutuista.

    Pääesikunnassa pidetään mahdollisena, että yhteisestä ohjeistuksesta huolimatta eri maakunnissa saatetaan tulkita eri tavoin sitä, kuinka herkästi vapautuksia on syytä myöntää. Asiasta on keskusteltu, mutta sitä ei ole ainakaan vielä tutkittu.

    Huomio reservin tarpeissa

    Vapautuksen saavien määrä kasvoi vuonna 2006, kun terveystarkastusohjetta päivitettiin. Ennen vuotta 2006 palvelukseen astui yli 80 prosenttia ikäluokasta, kun taas viiden viime vuoden aikana määrä on vakiintunut noin 76 prosenttiin.

    Vapautettuja on huomattavasti enemmän kuin siviilipalveluksen suorittavia, joita oli vuonna 2017 noin 1,4 prosenttia ikäluokasta. Asevelvollisuusalan toimialajohtajan, everstiluutnantti Vesa Tohkasen mukaan ennen vuotta 2006 vapautuksen saivat vain ne, joiden ei arveltu terveydentilansa puolesta selviävän palveluksesta.

    Vuoden 2006 jälkeen lääkärit ovat arvioineet palveluksesta selviytymisen sijaan sitä, onko palvelukseen kutsutun terveydentila riittävän hyvä reservin tarpeisiin. 2000-luvun alkupuoliskolla asepalveluksen keskeytti vuosi vuodelta useampi.

    Terveystarkastusohjeen päivityksen jälkeen keskeyttävien määrä vakiintui 14-15 prosenttiin. Ohjeeseen tehtiin uusia päivityksiä vuosina 2008 ja 2012. Vuoden 2012 päivityksen jälkeen terveystarkastuksessa on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota motivaatioon ja ylipainoisten kutsuttujen fyysiseen toimintakykyyn.

    Kuopion kaupunginteatteri juhlii Juicea uudella musiikkinäytelmällä

    Kuopion kaupunginteatteri juhlii Juicea uudella musiikkinäytelmällä


    Kuopion kaupunginteatterissa esitetään kahden vuoden kuluttua Juice Leskisen laajaa tuotantoa kunnioittava musiikkinäytelmä. Näytelmän kantaesitys on Minna-näyttämöllä alkuvuodesta 2020, jolloin Leskinen olisi täyttänyt 70 vuotta. Näytelmä...

    Kuopion kaupunginteatterissa esitetään kahden vuoden kuluttua Juice Leskisen laajaa tuotantoa kunnioittava musiikkinäytelmä. Näytelmän kantaesitys on Minna-näyttämöllä alkuvuodesta 2020, jolloin Leskinen olisi täyttänyt 70 vuotta.

    Näytelmä kulkee tällä hetkellä työnimellä Kaksoiselämää ja sen on kirjoittanut neljä vuosikymmentä musiikkilehti Soundia päätoimittanut kirjailija Timo Kanerva. Tarinaa kuljettajat eteenpäin tasatahtia Juicen laulut ja draamallinen kerronta.

    – Näytelmä on varta vasten Kuopion kaupunginteatterille kirjoitettu draamakomedia, joka kunnioittaa Juice Leskisen merkitystä kansakunnan tuntojen näkijänä, kokijana ja tulkkina, Kanerva kertoo Kuopion kaupunginteatterin tiedotteessa.

    Hänen mukaansa työn alla oleva Juice-tribuutti ei ole perinteinen rock-musikaali.

    – Se ei kerro yhden lauluntekijän elämäntarinaa. Siinä ei siis tule olemaan roolihahmoa nimeltä Juice Leskinen, ei Love Recordsia eikä yhtään historian tuntemaa bändiä tai muusikkoa. Tapahtumapaikka ei ole Tampere eikä Juankoski, vaan tarkemmin määrittelemätön pirkanmaalainen paikkakunta 1990-luvun alkuvuosina, Kanerva kuvaa.

    Juice-faniksi tiedotteessa tunnustautuva Kuopion kaupunginteatterin johtaja Pekka Laasonen on tulevasta tuotannosta innoissaan. Hän kertoo pohtineensa ohjaaja Olli-Matti Oinosen kanssa usein sitä, että Juice Leskisen tuotanto pitäisi saada tavalla tai toisella teatterin lavalle.

    – Ja kun Timo – edesmenneen Leskisen hyvä ystävä – otti kopin tästä näytelmäideasta, niin tähän oli helppo tarttua. Erityisesti kun olimme kaikki sitä mieltä, että pääosaan tulee Leskisen huikea tuotanto, ei roolihenkilö nimeltä Juhani Leskinen, Laasonen toteaa.

    Lapsiasiavaltuutettu erityislasten ylipitkistä koulukyydeistä:

    Lapsiasiavaltuutettu erityislasten ylipitkistä koulukyydeistä: "Kertoo siitä, että lainsäädäntö ei enää toimi"


    Erityislasten asema koulukyydeissä pitäisi ottaa paremmin huomioon perusopetuslaissa, sanoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. Yle kertoi aiemmin tänään, että monilla alakouluikäisillä erityislapsilla kuluu matka-aikoihin koulukuljetuksissa...

    Erityislasten asema koulukyydeissä pitäisi ottaa paremmin huomioon perusopetuslaissa, sanoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

    Yle kertoi aiemmin tänään, että monilla alakouluikäisillä erityislapsilla kuluu matka-aikoihin koulukuljetuksissa jopa yli kaksi tuntia päivässä, vaikka etäisyys kouluun ei olisikaan pitkä. Järjestelyt ovat laillisia, mutta lasten vanhemmat saattavat kokea ne kohtuuttomiksi.

    Samansuuntaisia yhteydenottoja on tullut yhä enenevässä määrin myös lapsiasiavaltuutetun toimistoon.

    – Tämä kertoo siitä, että lainsäädäntö ei enää toimi, sanoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

    – Opetus- ja kulttuuriministeriön pitäisi pikaisesti arvioida lain toimivuus näiden esimerkkien valossa ja sen kautta hahmottaa, millaisia uudistuksia tarvitaan, jotta pystytään tukemaan ja takaamaan lapsille kohtuullinen arkipäivä.

    Lapsen kehityksen asiantuntijoiden mielipiteellä tulisi olla merkitystä

    Pitenevien matka-aikojen taustalla on Kurttilan mukaan kouluverkon harveneminen sekä reittien yhdistely kulujen karsimiseksi. Hänen mielestään koululakkautusten vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu lapsen edun näkökulmasta.

    Yleen yhteyttä ottaneet erityislasten vanhemmat kertoivat monia esimerkkejä siitä, miten vaikea matka-aikoja on ollut saada muutetuksi. Yksi perheistä kertoi, miten edes lääkärinlausunto lyhyemmän koulukuljetuksen puolesta ei auttanut.

    – Jos lapsen kehityksen asiantuntijat toteavat, että tilanne on haitallinen lapselle, sillä täytyisi olla merkitystä siinä, miten kuljetukset järjestetään.

    Ministeriön pitäisi pikaisesti arvioida lain toimivuus näiden esimerkkien valossa ja hahmottaa, millaisia uudistuksia tarvitaan. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Valtuutettu vaatinut jo aiemmin tiukempia rajoja koulukyyteihin

    Lapsiasiavaltuutetun toimisto järjestää vuosittain lasten ja nuorten kuulemisia. Tänä vuonna yhtenä aiheena on kuulla koulukuljetusten piirissä olevia lapsia ja nuoria.

    Kurttila on jo aikaisemmin vaatinut muutosta koulukuljetuksia koskevaan lakiin kaikkien lasten, ei vain erityislasten osalta. Viime vuonna julkaistussa Ylen jutussa hän sanoi, että kohtuullinen koulumatka olisi ajassa mitattuna korkeintaan kaksi tuntia.

    Nykyään alakouluikäisen edestakainen koulumatka saa kestää odotusaikoineen enintään 2,5 tuntia ja yläkouluikäisen koulumatka 3 tuntia. Erityislapsia koskevat samat aikarajat kuin yleisopetuksen piirissä olevia lapsia. He voivat kuitenkin saada kuljetuksen kotioveltaan koululle, vaikka koulumatka olisi lyhytkin.

    Erityislapsia istutetaan koulutaksissa aikoja, joihin aikuinen ei ikinä suostuisi –

    Erityislapsia istutetaan koulutaksissa aikoja, joihin aikuinen ei ikinä suostuisi – "Lasi alkaa täyttyä jo aamusta ennen kuin pääsee kouluun"


    Tästä on kyseErityislasten koulumatkat venyvät ylipitkiksi useammin kuin muilla koululaisilla.Monesti taustalla on koulukyyti, jossa samaan taksiin kerätään erityislapsia eri puolilta kuntaa.Laki ei säädä erikseen erityislapsen koulumatkaan...

    Tästä on kyseErityislasten koulumatkat venyvät ylipitkiksi useammin kuin muilla koululaisilla.Monesti taustalla on koulukyyti, jossa samaan taksiin kerätään erityislapsia eri puolilta kuntaa.Laki ei säädä erikseen erityislapsen koulumatkaan käytettävää maksimiaikaa.Odotusaika lasketaan mukaan koulukuljetuksen kestoon.

    10-vuotias poika asuu kantakaupungin alueella keskisuuressa eteläsuomalaisessa kaupungissa. Kouluun on juuri sen verran matkaa, että poika on maksuttoman koulukuljetuksen piirissä.

    Jos pojan voisi lähettää pyörällä kouluun, matka kestäisi reilut parikymmentä minuuttia. Mutta kun koulutaksi noutaa hänet kotiovelta, matkaan menee yli tunti.

    Yhtälössä ei äkkiseltään tunnu olevan järkeä – siitä huolimatta se on arkea monelle perheelle, jossa koululainen on erityisen tuen tarpeessa.

    – Erityislapsen koulukyyti lähtee omalta pihalta kello 7.44 ja koulu alkaa vasta 9.15. En tiedä, kierrätetäänkö lasta koko tuo aika – matkan kesto autolla kouluun on noin 15 minuuttia, kertoo loppilainen Heidi Tiainen.

    Tiainen on yksi paristakymmenestä vanhemmasta, jotka kertoivat tarinansa, kun pyysimme kokemuksia kohtuuttoman pitkään vievistä koulumatkoista. Kuten muutamassa muussa meihin yhteyttä ottaneessa perheessä, myös Tiaisen perheessä on erityislapsi.

    Osa kunnista myöntää itsekin rikkovansa lakia

    Laki määrää, että alakoululaisen matka-aika ei saisi viedä päivässä kuin korkeintaan 2,5 tuntia. Kuitenkin viime vuonna tehdyn peruspalveluiden arvioinnin mukaan Suomessa oli 39 alakouluikäistä erityislasta, joiden koulumatkojen kesto ylitti tämän rajan.

    Lainvastaisen pitkät matka-ajat olivat suhteellisesti paljon yleisempiä erityislapsilla kuin yleisopetuksen piirissä olevilla. Kaikkiaan lähes joka toisen erityislapsen edestakainen koulumatka vei viime vuonna kauemmin kuin tunnin.

    Tilanne johtuu muun muassa kuljetusjärjestelyistä. Erityislapsi voi saada maksuttoman kuljetuksen kotiovelta koululle, vaikka etäisyys koululle olisi lyhyempi kuin viisi kilometriä. Ajatus on hyvä, mutta koulumatkojen todellisuus usein toinen.

    Erityislapselle moni asia on paljon haastavampaa kuin muille. Satu Pietilä

    Varsinkin jos erityislapset kerätään yhdellä kuljetuksella ja viedään yhteen kouluun, matka-aika voi venyä etäisyydestä riippumatta kohtuuttoman tuntuiseksi.

    "Asumme kantakaupungin alueella. Koululle on matkaa kotipihastamme noin 4,5 km. On hyvin yleistä, että matka-aika varsinkin aamuisin on yli tunnin. Isoin kysymys on, onko lain sallima matka-aika millään lailla inhimillinen. Lapsien kannalta se ei sitä ole." -erityislapsen äiti, Kanta-Häme

    Aina matka-ajan venymistä ei voi panna kunnan piikkiin. Joskus muut samalla taksilla kulkevien erityislasten vanhemmat toivovat tiettyä haku- ja tuontiaikaa, ja toiveiden noudattaminen tarkoittaa pidempiä matka-aikoja osalle. Monesti koululaiset voivat myös päästä valvotusti sisälle kouluun odottamaan, jos taksi tuo turhan hyvissä ajoin ennen koulun alkua.

    "Lasi alkaa täyttyä jo aamusta ennen kuin hän pääsee kouluun"

    Tavalliselle lapselle koulukuljetuksessa vietettävä aika voi olla mukavaakin yhdessäoloa kavereiden kanssa ja koulupäivästä palautumista. Mutta jos koulutaksi on täynnä erityislapsia, ympäristö on toisenlainen.

    Oululaisen Satu Pietilän alakouluikäisellä lapsella on muun muassa keskittymis- ja hahmottamisongelmia sekä vaikeuksia tunteiden säätelyn kanssa. Heidänkin perheessä koulumatka kestää pitkään, vaikka suora ajomatka kouluun olisi vain 12 kilometriä. Joskus puoleentoista tuntiin venyvät koulumatkat muiden erityislasten kanssa kuormittavat lasta.

    – Erityislapselle moni asia on paljon haastavampaa kuin muille. Lasi alkaa täyttyä jo aamusta ennen kuin hän pääsee kouluun, Pietilä kuvaa.

    Kun pannaan kaikki aistipoikkeavuudet tunnin ajaksi taksiin, jossa on paljon lapsia, kuormitus on koulussa valmis. Iltapäivällä lapsi on tosi väsynyt ja pyytääkin monesti, että jos pystytte, tulkaa hakemaan koulusta. -erityislapsen äiti, Kanta-Häme

    Satu Pietilän mukaan taksikyydit ovat varsinkin iltapäivällä levottomia. Lapset hermostuvat ja joillakin kyytiläisillä tulee konflikteja keskenään tai kuljettajankin kanssa.

    Menomatkat ovat perheen lapselle helpompia. Pietilät ovat huomanneet, että musiikin kuunteleminen auttaa.

    – Onhan se mielettömän rankkaa kun ajattelee pientä koululaista, jos pitää 2,5 tuntia varata koulumatkaan. Lapset ovat koulutaksissa väsyneitä, huonotuulisia ja pahoinvoivia, Heidi Tiainen lisää.

    Laki ei aina takaa lapsen edun noudattamista

    Monessa Yleen yhteyttä ottaneessa perheessä on päädytty järjestelemään vanhempien töitä niin, että erityislapsen ei tarvitsisi ainakaan joka päivä mennä kouluun taksilla edestakaisin. Yksi perhe kertoo, miten isä tekee pelkkää yövuoroa ja kaikki ylityöt pidetään vapaina, jotta vanhemmat voisivat kyyditä lastaan kouluun.

    Perheiden ongelma on, että kohtuuttoman pitkältä tuntuvat koulumatkatkin ovat sinänsä laillisia. Laki ei erikseen määrittele erityisoppilaan koulumatkan kestoa, vaan se on sama kuin yleisopetuksen oppilailla. Toisin sanoen alakoululaisen edestakainen koulumatka saa kestää enintään 2,5 tuntia ja yläkoululaisen 3 tuntia.

    – Jos valittaa kunnalle, kunta lähettää valituksen hallinto-oikeuteen. Sieltä tulee päätös, että koulumatka on lain mukaan ihan OK ja vastauksesta saat maksaa jonkinnäköisen käsittelymaksun, loppilainen Heidi Tiainen harmittelee.

    Tiaisella on kokemusta hallintovalituksen tekemisestä koulukyydeistä, tosin silloin kyseessä ei ollut perheen erityislapsen tapaus.

    Yksi erityisoppilaan äiti kuvaa uupuneensa olevansa lapsensa "kuntoutustyöntekijä, sosiaalityöntekijä ja taksikuski", toinen puolestaan sanoo olevansa "ihan finaalissa" kamppailtuaan lyhyempien koulukuljetusten eteen.

    "Koulukyytien kanssa on jatkuva vääntäminen ja taistelu ja tässä tuntee itsensä ihan rikolliseksi, kun toivoo lapselleen sujuvaa koulumatkaa ilman tuntikausien odottamista." -seitsemäsluokkalaisen äiti, Pirkanmaa

    Jos valittaa kunnalle, kunta lähettää valituksen hallinto-oikeuteen. Sieltä tulee päätös, että koulumatka on lain mukaan ihan OK. Heidi Tiainen

    Loppilainen Heidi Tiainen sanoo käyneensä Facebookissa "ihania keskusteluita" lastensa koulumatkoista.

    – "Silloin kun minä olin nuori, kesät talvet hiihdettiin kouluun...", hän kärjistää.

    – Itse ajattelen, että lapsen asema on nyt erilainen kuin silloin ennen. Nyt ajatellaan ihan eri tavalla esimerkiksi siitä, minkä ikäisenä lapsen pitäisi pärjätä yksin kotona.

    "Me muutimme kantakaupunkiin juuri sen takia, että palvelut olisivat lähempänä. Moni muu palvelu onkin, mutta tämä homma tökkii." -erityislapsen äiti, Kanta-Häme

    Kuljetusreitin muuttaminen voi olla ratkaisu

    Oululainen Pietilän perhe hankki viime lukuvuonna jopa lääkärintodistuksen siitä, että koulumatkan tulisi olla lyhyempi. Muutosta ei ole kuitenkaan vielä kuulunut ja matka-ajat venyvät välillä laittomuuksiin eli 2,5 tunnin yli. He eivät itse pysty kuljettamaan lastaan vanhempien töiden vuoksi muuten kuin satunnaisesti.

    – Nyt kun lukuvuosi alkaa, täytyy alkaa taas neuvottelemaan että matka-aikaa saisi lyhyemmäksi, Satu Pietilä miettii.

    Joissakin perheissä koulumatkoihin on saatu helpotusta sillä, että koulukuljetukset ajavat palatessa eri reittiä kun mennessä. Tällöin aamulla ensimmäisenä kyytiin nouseva lapsi ei joutuisi iltapäivällä istumaan taksissa viimeisenä. Kaikissa kunnissa ei kuitenkaan ole suostuttu tähänkään.

    Kunta voi myös yhdistellä reittejä eri tavalla tai jopa lisätä liikenteessä olevien autojen määrää. Lisäautot olisivat näistä kalliimpi ratkaisu kunnalle. Esimerkiksi 120 000 asukkaan Kuopiossa koulukyyteihin meni viime vuonna rahaa 4,7 miljoonaa euroa. Liikenteessä oli yhteensä 58 autoa, eli yhden auton keskimääräiset kustannukset olivat yli 80 000 euroa.

    Keitä erityislapset ovat?Suomessa elävien kymmenien tuhansien erityislasten kirjo on laaja. Erityislapsella voi olla esimerkiksi eriasteinen kehitysvamma, autismikirjon häiriö, aistiyliherkkyyksiä, tourette tai aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD tai piirteitä vaikkapa näistä kaikista.Erityisesti viime vuosina on kasvanut ADHD-diagnoosien määrä, 6–18-vuotialla esiintyvyys on jopa 7 prosenttia ikäluokasta. (Lähde: Käypä hoito)2.–8. huhtikuuta vietetään autismitietoisuuden viikkoa, jolloin Autismi- ja Aspergerliitto ja sen yhteistyökumppanit järjestävät tapahtumia eri puolilla maata."Tämän selvemminhän sitä ei voi enää sanoa"

    Pyysimme viime viikolla lukijoilta tarinoita tilanteista, joissa koulumatka kestää kauan, vaikka etäisyys kouluun on suhteellisen lyhyt. Erityislasten vanhempien lisäksi meihin otti yhteyttä myös muita koulumatkoihin tyytymättömiä vanhempia.

    Perinteisesti koulumatkojen pituutta on arvioitu etäisyyden mukaan. Aluehallintovirastot keräsivät viime vuonna ensimmäistä kertaa tietoja koko maasta nimenomaan koulumatkojen ajallisesta kestosta.

    Ajallisesti pitkiä koulumatkoja on muuallakin kuin harvaan asutuilla alueilla. Eniten 1–2,5 tunnin koulumatkoja oli viime vuonna yllättäen Uudellamaalla.

    Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Kari Lehtola tulkitsi Ylen jutussa matka-aikojen pidentymisen selittyvän sillä, että kunnat optimoivat kuljetusreittejä. Samaa arveli osa Yleen yhteyttä ottaneista perheistä. Yksi vanhemmista kertoi kaupungin perustelleen koulukuljetusreittejä sillä, että autoilija laskuttaa kilometripohjaisesti.

    – Tämän selvemminhän sitä ei voi enää sanoa, että halpuutus menee lapsen edun edelle, nimettömänä pysyttelevä vanhempi kirjoittaa.

    "Pahimmillaan yläkoululainen haetaan pysäkiltä 7.40, pudotetaan pysäkille kuuden kilometrin päähän, josta bussi ottaa kyytiin 8.30 tienoilla. Siitä sitten kouluun, joka alkaa 9.05. Olen ratkaissut ongelman niin, että lyhennän työaikaani (ja siis pienennän palkkaani) ja vien lapseni kouluun omalla autolla 20 minuuttia kestävän matkan." -yläkoululaisen äiti, Satakunta

    "Meidän tapauksessa matkaa koululle on noin 9 kilometriä. Autolla tämän matkan ajaa noin 15 minuutissa. Nyt lapsi lähtee aamulla 7.10 kotoa ja oppitunnit alkavat 8.15. Kotimatkan kestoa lisää kahtena päivänä viikossa 45 minuutin odottelu." -ekaluokkalaisen äiti, Uusimaa

    "Koulumatkaa on 18 kilometriä ja asumme pääkaupunkiseudulla. Lukuvuoden ensimmäisenä päivänä tyttäreni koulumatka kesti 2.40. Lain sallima maksimikesto tuntuu tosiaan olevan kunnille eräänlainen tavoiteaika – mitä lähemmäs sitä päästään, sen enemmän kustannuksia säästyy. Huraa!" -alakoululaisen äiti, Uusimaa

    "Meidän perheessä ala-asteikäisillä lapsilla kuluu koulumatkoihin helposti yli kaksi tuntiakin päivässä, vaikka matkaa yhteen suuntaan on vain 10 km. Pakko sanoa, että kaikki 'turvallista koulumatkaa' -kampanjat tuntuvat vähintäänkin korneilta, kun pitäisi laittaa 8-vuotias pieni ihminen kävelemään yksin kilometrin matka pimeälle autotielle metsän keskellä." -alakoululaisen äiti, Päijät-Häme

    "Lapsillani on koulumatkaa tasan 5 km. Kesäkuussa koulutoimisto laittoi viestin, että meidän lapset nousevat ensimmäisenä kyytiin, 1.05 ennen koulun alkua. Iltapäivällä heidät palautetaan viimeisenä eli toiset 1.05. Tähän vielä plussataan matka bussipysäkille. Kesä on mennyt koulutoimiston kanssa vääntäessä ja lopulta sain reittiin sen verran muutosta, että bussi ajaa reitin toisinpäin. -alakoululaisen äiti, Satakunta

    Juttua muokattu 15.8. 9.30: Poistettu virke, jonka mukaan lapsensa itse kyydittävät vanhemmat maksavat polttoaineet itse. Tilanteessa voi myös saada saattoavustusta.

    Lisää aiheesta:

    "Lapseni ei neljään vuoteen saanut riittävää tukea" – Ylen kysely paljastaa erityislasten vanhempien karut kokemukset arjesta

    Luovutetun Karjalan suomalainen historia kiinnostaa museokävijöitä  – Suojärven uusi museo esittelisi mielellään muutakin kuin venäläisiä silitysrautoja

    Luovutetun Karjalan suomalainen historia kiinnostaa museokävijöitä – Suojärven uusi museo esittelisi mielellään muutakin kuin venäläisiä silitysrautoja


    Suojärveläinen kerrostalo on paljon vartijana, sillä rakennuksessa säilytetään rippeitä suomalaisesta kulttuurista. Kerrostalon alakertaan on vuosi sitten avattu museo, jossa on käynyt jo viitisentuhatta ihmistä. Määrä on paljon, sillä se on...

    Suojärveläinen kerrostalo on paljon vartijana, sillä rakennuksessa säilytetään rippeitä suomalaisesta kulttuurista.

    Kerrostalon alakertaan on vuosi sitten avattu museo, jossa on käynyt jo viitisentuhatta ihmistä. Määrä on paljon, sillä se on yli puolet koko Suojärven asukasmäärästä.

    Suojärven apulaiskaupunginjohtaja Tatjana Tishkova tutustuu museon sotaan liittyvään näyttelyyn.Heikki Haapalainen / Yle

    Museonjohtaja Natalia Larionovan mukaan kävijöitä kiinnostaa erityisesti paikkakunnan suomalainen historia. Museon kannalta se on pieni ongelma, sillä suomalaisajalta peräisin olevaa esineistöä on säilynyt niukalti.

    Paikkakuntalaiset lahjoittavat löytämiään esineitä

    Larionova esittelee ylpeänä seinää, jolla on viikatteita, sirppejä, kirveen teriä ja muita miesten käytössä olleita maatalousesineitä.

    – Nämä on löydetty entisistä suomalaiskylistä metallinpaljastimen avulla.

    Vastaavalla tavalla ovat löytyneet myös monet museon sodanaikaisista esineistä. Vitriiniin on aseteltu suomalaisilta sotilailta peräisin olevia esineitä, kuten kenttäpulloja, nappeja ja ruokailuvälineitä. Esillä on niin ikään vanha suomalainen ampumamerkki ja suojeluskunnan hiihtomerkki.

    Suojärveltä löydettyjä suomalaismerkkejä on esillä museon vitriinissä.Heikki Haapalainen / Yle

    Museo on saanut kaikki nämä esineet lahjoituksena paikkakuntalaisilta.

    – Ihmiset, jotka uskovat museoon, antavat meille esineitä tai luovuttavat ne tänne väliaikaisesti, Larionova myhäilee.

    Leppäniemen kadonnut kotiseutumuseo

    Suojärvellä toimi museo edellisen kerran 1930-luvulla. Kyseessä oli Leppäniemen nuorisoseuran ylläpitämä vanha rajakarjalainen savupirtti, joka aikalaisten mukaan oli täynnä vanhoja, arvokkaita esineitä.

    Harvinainen kuva Leppäniemen savupirttimuseosta. Edessä vasemmalla Karjalan Sivistysseuran vuonna 1934 pystyttämä runonlaulajien patsas.Karjalan Sivistysseura ry, Sampo-tietokanta

    Karjalan museoiden tuhoja tutkineen dosentti Hannu Takalan mukaan Suojärven museo ja esineistö tuhoutuivat joko talvisodan aikana tai sen jälkeen.

    Kaiken kaikkiaan luovutettuun Karjalaan arvioidaan sodan seurauksena jääneen noin 18 400 museoesinettä.

    Missä on suomalaisten jälkeensä jättämä omaisuus?

    Suomalaisilta jäi luovutettuun Karjalaan myös runsaasti omaisuutta, jota Takalan mukaan paitsi ryöstettiin, myös koottiin suuriin sotasaalisvarastoihin. Niistä esineitä toimitettiin myöhemmin eteenpäin ainakin Eremitaasin taidekokoelmiin ja Etnografiseen museoon Leningradiin.

    Suojärven museossa on vähän esineitä suomalaisajalta, sillä evakoilta jäänyttä omaisuutta ryöstettiin sodan jälkeen. Esineitä myös koottiin suuriin sotasaalisvarastoihin.Heikki Haapalainen / Yle

    Suojärven museonjohtaja Natalia Larionova uskoo, että arvokkaimmat esineet otettiin mukaan, kun suomalaiset lähtivät alueelta evakkoon.

    – On hyvä, jos esineet vietiin Suomeen, sillä ne säilyvät siellä. Ei voi tietää, mikä niiden kohtalo olisi ollut, hän muotoilee.

    Apua tullut myös rajan takaa

    Karjalaan siirrettiin sodan jälkeen suomalaisten tilalle ihmisiä eri puolilta Venäjää. Tämä näkyy myös Suojärven museossa, jossa on esillä muun muassa edustava kokoelma erilaisia venäläisiä silitysrautoja.

    Museonjohtaja Natalia Larionova esittelee Loimolan kylästä peräisin olevaa liinaa. Häitä varten kirjailtu kangas on viisi metriä pitkä.Heikki Haapalainen / Yle

    Venäläisajan esineiden lisäksi myös museon suomalaisesineistö karttuu pikku hiljaa.

    Suomalaismatkailijat ovat tuoneet mukanaan paikkakunnan historiasta kertovia kirjoja, ja apua on tullut myös museoalan ammattilaisilta. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo esimerkiksi on lahjoittanut Suojärven museolle satoja digitoituja valokuvia.

    Myös evakot ovat tavallaan palanneet paikkakunnalle: Kuopiosta on saatu Suojärvelle evakkojen litteroituja muisteluksia.

    Kuusi kuntaa Pohjois-Savosta tuohtui Kela-taksien ongelmista ja laati tulikivenkatkuisen kannanoton – Pro Keskus: Kannanotossa virheitä

    Kuusi kuntaa Pohjois-Savosta tuohtui Kela-taksien ongelmista ja laati tulikivenkatkuisen kannanoton – Pro Keskus: Kannanotossa virheitä


    Kuusi Pohjois-Savon kuntaa vaatii Kelalta välittömästi toimia Kela-taksiuudistuksen aiheuttamien ongelmien korjaamiseksi. Kuntien laatiman kannanoton mukaan maaseutukunnissa on "eletty jännittyneitä, jopa kauhunsekaisia tilanteita ja tuntemuksia...

    Kuusi Pohjois-Savon kuntaa vaatii Kelalta välittömästi toimia Kela-taksiuudistuksen aiheuttamien ongelmien korjaamiseksi.

    Kuntien laatiman kannanoton mukaan maaseutukunnissa on "eletty jännittyneitä, jopa kauhunsekaisia tilanteita ja tuntemuksia Kela-taksien toimitusvarmuuden horjuessa pahasti". Yle uutisoi heinäkuun alussa Kela-kyytien ongelmista.

    Kannanoton ovat allekirjoittaneet Keiteleen, Pielaveden, Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnanjohtajat, Suonenjoen kaupunginjohtaja sekä kuntien kehitysyhtiön Savogrown toimitusjohtaja.

    Kunnat ovat saaneet runsaasti yhteydenottoja asukkailta siitä, ettei Kela-kyytiä saa, jonotusajat tilausnumeroon ovat hirveän pitkiä, tilattu kyyti ei tule, taksi ei saata asiakasta eikä paluukyydistä ole tietoa, kannanotossa summataan.

    Ajamatta jääneistä Kela-kyydeistä voi hakea korvauksia välityskeskukselta.

    – Pitkin kesää on tullut ilmi tosi ikäviä asioita, että vanhukset ovat odottaneet tuntikausia Kela-kyytiä, jota ei ole tullut. He ovat sitten soittaneet tutulle taksikuskille ja maksaneet kyydin omasta pussista, Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen kertoo.

    Olen nähnyt sen sopimuksen, enkä minäkään sitä olisi niillä sopimusehdoilla allekirjoittanut. Petteri Ristikangas

    – Minulle on tullut kymmenkunta yhteydenottoa ongelmista: taksi ei tullut sovittuun aikaan, saattajaa ei ole saatu käynnille ja hoitaja on joutunut saattajaksi. Välityskeskukseen on joutunut jonottamaan esimerkiksi puoli tuntia, Vesannon perusturvajohtaja Anne-Leena Pellikka puolestaan luettelee.

    Heinäkuun alusta alkaen kaikki Kelan korvaamat taksimatkat on pitänyt tilata Kelan alueelliselta sopimuskumppanilta, joka Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Lapin maakunnissa on Pro Keskus.

    Pro Keskuksen hallituksen jäsen ja Savon Taksidata Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Immonen kertoo, että tilanne on parantunut selvästi alun ongelmien jälkeen.

    – Joitakin ongelmia aina on, ei mikään systeemi toimi täydellisesti. Joskus kuitenkin terveydenhuollossa on raportoitu sellainenkin kyydin odotus palvelupoikkeamaksi, joka täyttää Kelan palveluvaatimukset.

    Kuopiosta syrjäkylille ja takaisin

    Kannanoton mukaan Kela-takseja on liian vähän ja siksi ne ajavat hämmästyttävän pitkiä matkoja maakunnan laidalta toiselle.

    – Miten toimiva sellainen systeemi on, jossa taksi ajaa kymmenien kilometrien päästä Kuopiosta, ajaa syrjäkylillä muutaman kilometrin kyydityksen ja ajaa takaisin, Pellikka ihmettelee.

    – Miten ekologista ja järkevää se on, että ajetaan 70 kilometriä vaikkapa kymmenen kilometrin kyydin vuoksi? kysyy puolestaan Tervon kunnanjohtaja Petteri Ristikangas.

    Immosen mukaan taksit menevät sinne, missä töitä on. Esimerkiksi mikkeliläiset taksiyrittäjät voivat hoitaa kyytejä Joensuussa ja kuopiolaiset yrittäjät Vesannolla ja Tervossa.

    – Mutta ei sinne yksittäisen kyydin takia ajeta, eihän siinä olisi mitään järkeä. Taksi ajaa töihin tiettyyn paikkaan, tekee siellä ajoja ja ajaa takaisin kotiin. Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

    Toni Pitkänen / YleImmonen: Takseilla ei ole päivystysvelvollisuutta

    Kannanoton mukaan kilpailutuksen voittanut välityskeskus ei ole saanut tarvittavaa määrää autoilijoita mukaan pääasiassa epäreiluksi ja kannattamattomaksi koetun sopimuksen vuoksi.

    Ongelma ei ole vain hinta, vaan myös päivystysvelvoite ja vasteaika, kannanotossa todetaan. Kannanoton mukaan Kela-taksi joutuu päivystämään vuorokauden ympäri.

    – Olen nähnyt sen sopimuksen, enkä minäkään sitä olisi niillä sopimusehdoilla allekirjoittanut. Taksiyrittäjän pitää olla 24/7 valmiudessa eikä silloin voi juuri muita ajoja ottaa, Ristikangas toteaa.

    Pro Keskuksen hallituksen jäsenen ja Savon Taksidata Oy:n toimitusjohtajan Jarmo Immosen mukaan Ristikankaan tulkinta on väärä. Kela-kyytejä ajavilla ei ole hänen mukaansa päivystysvelvollisuutta, ja Kela-kyydin ajamisesta voi kieltäytyä, jos on sopinut jo jostakin muusta ajosta.

    – Tuollainenhan (päivystysvelvollisuus) olisi käsittääkseni lainvastaista. Meillä on minimivaatimukset, minkä verran on vähintään oltava töissä ja ajovuorojärjestelmä, jossa alueen taksien kanssa yhdessä sovitaan, milloin kukin on töissä, Immonen oikoo.

    Eniten valittavat ne, jotka eivät ole sopimusta tehneet. Jarmo Immonen

    Immosen mukaan sopimuksen epäreiluus ja kannattamattomuus on subjektiivinen mielipide.

    – Meillä on yhteensä satoja taksiyrittäjiä kolmessa maakunnassa (Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa) Savon Taksidatan välityksessä, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen ja pitävät sitä kannattavana.

    – Noille alueille sopimuksen tehneet ovat ihan tyytyväisiä. Eniten valittavat ne, jotka eivät ole sopimusta tehneet.

    Kannanoton tehneiden kuntien mukaan entinen järjestelmä olisi paras sekä asiakkaan että maaseudun elinvoiman kannalta. Vanhassa järjestelmässä jokainen taksi oli oikeutettu vastaanottamaan Kela-kyydin.

    – Entiseen ei varmaan ole paluuta, mutta tähän systeemiin pitäisi saada pikaisesti parannuksia, toteaa Vesannon kunnanjohtaja Pasi Lievonen.

    Osa takseista lopettanut

    Kannanoton mukaan uudistuksella romutetaan maaseudun asukkaiden mahdollisuuksia saada tasavertaista palvelua, horjutetaan maaseutukuntien asukkaiden perusturvallisuutta ja nakerretaan maaseudun elinvoimaa.

    – On havaittavissa, että kunta joutunee jälleen maksumieheksi, koska kelataksiuudistus lisää perusturvan ja terveydenhuollon kustannuksia muun muassa hoitoperuutusten ja terveydentilan huonontumisen vuoksi, kannanotossa todetaan.

    Kannanotossa nostetaan esiin myös se, että Kela-kyydit ovat olleet maaseudun takseille oleellinen osa tuloista. Samaan aikaan Kela-kyytien muutosten kanssa tapahtunut taksiuudistus mahdollisti sen, että maaseudun taksit voivat lähteä hankkimaan asiakkaita kaupungeista.

    Kannanoton mukaan osa yksinyrittävistä takseista on jo lopettanut uudistuksen vuoksi.

    – Jos jotain muutoksia ei saada sopimusehtoihin, niin osa taksiyrittäjistä menee konkurssiin. Kun meiltä on käytännössä muu julkinen liikenne jo lakkautettu, niin kohta ei taksiakaan saa. Kyllä tämä on suurta tuohtumusta aiheuttanut, Tervon kunnanjohtaja Petteri Ristikangas puhisee.

    Savon Taksidata Oy:n toimitusjohtajan Jarmo Immosen mukaan vaikuttaa siltä, että kunnat ovat laatineet kannanoton juuri paikallisten taksiyrittäjien näkökulmaa ajatellen.

    – Muistuttaisin, että näidenkin kuntien taksiyrittäjät voivat edelleen ajaa Kela-kyytejä, jos haluavat.

    Rautalammilla kunta on tukenut paikallisia taksiyrittäjiä ostamalla takseista mainostilaa.

    – Se on sellainen pikaratkaisu. Puhetta on ollut, että taksiyrittäjät tulisivat kunnanhallitukselle esittelemään tilannetta ja mietitään, mitä voisimme tehdä, Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen kertoo.

    Kannanotto on lähetetty Kelalle, taksien tilauskeskukselle, alueen kansanedustajille, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, tiedotusvälineille julkaistavaksi yleisönosastokirjoituksena sekä tiedoksi myös maakuntaliittoon ja aluehallintovirastoon.

    Kahdeksan

    Kahdeksan "setämiehen" porukka muutti kerrostalokämpän pelistudioksi ja kuvaa nyt realitysarjaa YouTubeen: "Pelaaminen on tänä päivänä kaikenikäisten hommaa"


    Huoneiston ovi on ulkoa samanlainen kuin minkä tahansa muun kerrostalokämpän. Sitä katsoessa ei uskoisi, että sisällä Kuopion Kelloniemessä oleva huoneisto on muutettu näyttäväksi pelistudioksi. Taustalla hääräävät pääasiallisesti yli...

    Huoneiston ovi on ulkoa samanlainen kuin minkä tahansa muun kerrostalokämpän. Sitä katsoessa ei uskoisi, että sisällä Kuopion Kelloniemessä oleva huoneisto on muutettu näyttäväksi pelistudioksi.

    Taustalla hääräävät pääasiallisesti yli kolmekymppiset miehet, joiden tarkoituksena on julkaista kahdeksanosainen pelireality-sarja, ihan vain intohimosta pelaamiseen harrastuksen puitteissa. Sarjan nimi on The Epic 8.

    – Tässä kahdeksan oman elämänsä sankaria lähtee testaamaan, kuka on kaveriporukan kovin pelaaja, tuottaja Kari Ovaskainen kiteyttää sarjan tavoitteen.

    Pelaajat ottelevat toisiaan vastaan eri peleissä, kuten Rocket Leaguessa ja Counter-Strike: Global Offensivessa. Kilpailu ei rajoitu kuitenkaan e-urheiluun, vaan kavereiden turnauskestävyyttä mitataan myös esimerkiksi kuplafutiksessa ja lasersodassa.

    Tämä kaikki menee nauhalle, josta tuotetaan sketseillä väritetty sarja YouTubeen. Jaksojen pituus vaihtelee 20–30 minuuttiiin. Pilottijakso julkaistaan loka–marraskuussa.

    "Yhteistyökumppaneiden astuessa kuvioihin tätä on tehty vakavalla otteella"

    Studiotilojen rakentaminen alkoi kevättalvella 2018. Kun kyse on harrastuksesta, kustannukset on katettava itse.

    – Materiaalikustannukset ovat olleet joitain tuhansia euroja, ja ne on tilitetty omista kukkaroista. Vuokratkin menee omaan piikkiin, Ovaskainen kertoo.

    Omia tietokoneita ei kuitenkaan tarvinnut hankkia, sillä Jimm's PC-store lähetti miehille lainatietokoneet näyttöineen ja pelitarvikkeineen projektin ajaksi. Kuopion kaupunki on myös panostanut sarjaan pienellä rahasummalla.

    "Me ollaan pienestä pojasta asti pelattu, mutta kasvettu tällaisiksi setämiehiksi" Miika Kuikka

    – Aluksi tämä oli vain harrastuspohjalta hupia, mutta yhteistyökumppaneiden astuessa kuvioihin tätä on tehty nyt vakavalla otteella.

    Mukaan on lähtenyt myös suomalaisia e-urheilun tunnettuja nimiä. Esimerkiksi ensimmäisessä jaksossa vierailee Rocket Leaguen ammattilaispelaaja Otto "Metsänauris" Kaipiainen ja seuraavassa entinen Counter-Strike tähti Toni "toNppa" Luhtapuro. Hän toimii nykyisin suomalaisessa Havu Gaming -organisaatiossa CS:GO-joukkueen valmentajana.

    Nostalgiankaipuu sai miehet suunnittelemaan omaa sarjaa

    Projektin idea alkoi itää tuottaja Kari Ovaskaisella vuosi sitten lokakuisena iltana. Ajatus rantautui tästä työpaikalle.

    – Eräänä päivänä keskustelimme työpaikalla vanhoista peliaiheisista tv-ohjelmista, Game Overista ja Tiltistä. Sitten tuli sellainen ajatus, että mitä jos lähtisi itse toteuttamaan tällaista sarjaa, Ovaskainen kertoo.

    Projektin tarkoituksena ei ole kuitenkaan tehdä samanlaista sisältöä, mitä esimerkiksi Jaana Pelkosen luotsaama Tilt.tv aikanaan tuotti.

    – Emme aio arvioida mitään pelejä. Haluamme tehdä sarjaa niille, jotka eivät välttämättä ole tutustuneet vielä kovin läheltä itse pelaamiseen.

    Pelaamiseen perustuvia kanavia on YouTubessa pilvin pimein. Harva on kuitenkin rakentanut itselleen omia studiotiloja täysin harrastuspohjalta, jotta voisi kuvata omaa pelisarjaa.

    Miesporukalle pelaaminen on tuttua puuhaa lapsuudesta, mutta elämän realiteetit, kuten työt ja perhe ovat sittemmin vieneet aikaa rakkaalta harrastukselta. Projektissa mukana oleva pelaaja Miika Kuikka tunnustaa kuitenkin, että pelaaminen on hänellekin osa arkea.

    – Yllättävän tavanomaista, että pelaaminen on tänä päivänä kaikenikäisten hommaa. Me ollaan pienestä pojasta asti pelattu, mutta kasvettu tällaisiksi setämiehiksi. Ei meistä kuitenkaan mitään e-urheilun ammattilaisia enää tule, Kuikka naurahtaa.

    Keskustakonkari Seppo Kääriäinen jättää eduskunnan

    Keskustakonkari Seppo Kääriäinen jättää eduskunnan


    Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri Seppo Kääriäinen ei enää lähde ehdokkaaksi seuraaviin eduskuntavaaleihin. Kääriäinen kertoo päätöksestään blogissaan. Hän sanoo siirtyvänsä politiikan tekijästä tarkkailijaksi ja...

    Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri Seppo Kääriäinen ei enää lähde ehdokkaaksi seuraaviin eduskuntavaaleihin.

    Kääriäinen kertoo päätöksestään blogissaan. Hän sanoo siirtyvänsä politiikan tekijästä tarkkailijaksi ja kommentoijaksi.

    Kääriäinen, 70, on ollut kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuodesta 1987 lähtien. Hän on toiminut kauppa- ja teollisuusministerinä vuosina 1993–1995 ja puolustusministerinä vuosina 2003–2007.

    Kääriäinen on toiminut myös muun muassa keskustan puoluesihteerinä vuosina 1980–1990 ja puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuosina 1991–1993. Ensimmäisenä varapuhemiehenä hän toimi vuonna 2003 ja vuosina 2007–2011.

    Viranomaiset varoittavat saimaannorpille vaarallisista muikkuverkoista –

    Viranomaiset varoittavat saimaannorpille vaarallisista muikkuverkoista – "Kuutti voi työntää päänsä suoraan läpi ja hukkua"


    Pohjois-Savon Ely-keskus ja Metsähallitus varoittavat kalastajia Saimaalle sopimattomista muikkuverkoista. Suuressa osassa kaupoissa myytävistä niin sanotuista sokkeliverkoista langan paksuus ylittää 0,2 millimetriä. Paksulankaisten verkkojen...

    Pohjois-Savon Ely-keskus ja Metsähallitus varoittavat kalastajia Saimaalle sopimattomista muikkuverkoista.

    Suuressa osassa kaupoissa myytävistä niin sanotuista sokkeliverkoista langan paksuus ylittää 0,2 millimetriä. Paksulankaisten verkkojen käyttö on valtioneuvoston asetuksella kiellettyä norpparajoitusalueilla ympäri vuoden.

    Sokkeliverkko on muikun pyyntiin tarkoitettu verkko, jonka alaosassa on harvempisilmäistä verkkoa. Alaosan harvemman verkon tarkoituksena on vähentää roskakaloina pidettyjen ahventen ja kiiskien tarttumista verkkoon.

    Vaikka sokkeliverkoissa varsinaisen muikkuliinan paksuus on usein alle 0,2 millimetriä, on sokkelin lanka paksumpaa ja vahvempaa. Mikäli sokkeliverkon lanka on liian vahvaa, voi saimaannorpan kuutti jäädä verkkoon kiinni.

    Useimmat myytävät sokkeliverkot ovat liian paksuja

    Pohjois-Savon ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Seppo Reposen mukaan sokkeliverkkoja ei ole huomioitu riittävän selkeästi kalastusrajoituksia muotoiltaessa.

    – (Valtioneuvoston) asetusta annettaessa ei ole ehkä riittävästi tähdennetty sitä, että langan vahvuuden rajoitus koskee myös sokkeleita. Enemmänkin on puututtu lähinnä yläosien muikkuliinojen solmuväleihin ja langan paksuuteen, Reponen arvioi.

    Kaupan hyllyiltä löytyvistä sokkeliverkoista useimpia ei saa käyttää Saimaalla.

    – Jos katsoo verkkovalmistajan tarvikeluetteloa, niin niissä ilmoitetaan suoraan sokkelin langan vahvuudeksi 0,25 millimetriä. Sellainen verkko ei sovi norpalle, varsinkin kun ne ovat useimmiten solmuväliltään 60 milliä. Se on erittäin paha, sillä kuutti voi työntää päänsä suoraan läpi verkosta.

    Kuutti hukkui sokkeliverkkoon viimeksi heinäkuussa

    Viimeksi saimaannorpan kuutti menehtyi sokkeliverkkoon heinäkuun loppupuolella. Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilän mukaan onnettomuusverkon lankojen paksuutta ei voitu mitata, sillä verkko oli vuosikymmeniä vanhaa mallia.

    – Helpoiten langan paksuuden saa selville, kun katsoo ostaessa pakettia. Kaupassa myytävissä verkoissa lukee yleensä langan paksuus selkeästi merkittynä.

    – Nykyisin norppia on 370-380 yksilöä, mutta jokainen norpan kuolema kalaverkkoon on turha, Sipilä sanoo.

    Verkkokalastusta on rajoitettu Saimaalla ympärivuotisesti 2 688 neliökilometrin alueella. Osa rajoitusalueista on valtioneuvoston asetuksella määrättyjä, minkä lisäksi Pohjois-Savon ely-keskus on solminut osakaskuntien kanssa sopimuksia vapaaehtoisista kalastusrajoitusalueista.

    Nyt ratkaisee asenne ja halu oppia – metalli- ja konealalta voi saada vakipaikan lyhyen koulutuksen jälkeen

    Nyt ratkaisee asenne ja halu oppia – metalli- ja konealalta voi saada vakipaikan lyhyen koulutuksen jälkeen


    Aiempaa useampi yritys hakee nyt työntekijöitä rekrytointikoulutuksilla. Esimerkiksi Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa rekrykoulutusten määrä on kasvanut selvästi. Pohjois-Savossa erityisesti kone-, metalli ja kuljetusalalle...

    Aiempaa useampi yritys hakee nyt työntekijöitä rekrytointikoulutuksilla. Esimerkiksi Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa rekrykoulutusten määrä on kasvanut selvästi.

    Pohjois-Savossa erityisesti kone-, metalli ja kuljetusalalle haetaan työntekijöitä rekrykoulutuksilla. Pohjois-Savon ELY-keskuksen mukaan sen rekrykoulutuksiin käyttämät määrärahat liki kolminkertaistuivat vuonna 2017 edellisvuodesta.

    Tuolloin työvoiman kysyntä yrityksissä alkoi selvästi lisääntyä, ja rekrykoulutuksiin haettiin jopa noin 300 osallistujaa. Kaikkiin koulutuksiin ei ole kuitenkaan ollut riittävästi hakijoita, kertoo Jan Blomberg Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

    – Ihmisillä voi olla hieman korkea kynnys vaihtaa alaa. Voi olla, että kyse on kone- ja metallialan vetovoimaongelmista. Kuljetusalalla taas vaaditaan valmiutta reissutyöskentelyyn, jota esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla ei välttämättä aina ole, Blomberg arvioi.

    Edelleen tuhansia työttömiä

    Vaikka työllisyys on kohentunut nopeasti, työttömiäkin olisi tarpeeksi rekrytointikoulutuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työ­- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa 272 700 työtöntä työnhakijaa.

    – Kun katsoo Pohjois-Savon lukuja, niin viime vuonna haettiin kolmea sataa koulutettavaa ja työttömiä oli 11 000–12 000. Tilastojen mukaan jo kolmen kuukauden työttömyys vaikeuttaa työllistymistä ja työnantajakin voi katsoa, että pitkästä työttömyysjaksosta on haittaa.

    – Työnantajillakin on kovat osaamis- ja tuottavuusvaatimukset työntekijöille, Blomberg toteaa.

    Esimerkiksi Ylä-Savon metallialalle etsitään työntekijöitä rekrytointikoulutuksilla. Talouden kohentamisen seurauksena yritysten rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet. Metalliala on jo pitkään kärsinyt osaavan työvoiman puutteesta.

    – Työvoiman tarve on jo aika kova näillä aloilla ja enää ei ole koulutettua työvoimaa välttämättä saatavilla, kertoo asiantuntija Arto Mustonen Pohjois-Savon TE-palveluista.

    Hakijalta vaaditaan motivaatiota ja kykyä oppia uutta, mutta aiempi kokemus alasta tai alan koulutus ei ole välttämätöntä. Koulutus kestää pääsääntöisesti 3–9 kuukautta, mutta sen vähimmäiskesto on kymmenen koulutuspäivää.

    – Etua siitä toki on, jos on teknologia- tai metallipuolen koulutusta pohjalla. Mutta jos on motivaatio ja asenne kohdallaan, halu oppia ja pystyy hakeutumaan koulutukseen, niin yritykset ovat halukkaita työllistämään, Mustonen painottaa.

    Ponsse hakee asentajia eri puolille Suomea

    Ensimmäinen infotilaisuus rekrykoulutuksista järjestettiin Iisalmessa tiistaina.

    Vieremäläiset RD Technology Center, Ratesteel ja Debomix kertoivat hakevansa yhteensä 20 työntekijää muun muassa koneistajan, koneasentajan, osakokoonpanijan, hitsaajan ja varastotyöntekijän töihin. Yrityksen tarpeisiin räätälöity koulutusjakso kestää viisi kuukautta.

    – Siinä ei voi oppia täydeksi ammattilaiseksi. Ajatus on, että koulutuksessa saa sen verran oppia, että pystyy tekemään työtehtävät yrityksen vaatimalla tasolla. Työn ohessa kouluttaudutaan lisää, Mustonen selventää.

    Iisalmessa pidetään ensi keskiviikkona ja torstaina Kuopiossa tilaisuudet, joissa kerrotaan vieremäläisen metsäkoneyritys Ponssen rekrytointikoulutuksista.

    Yhtiö etsii asentajia huoltotoimintaan eri puolille Suomea, kuten Iisalmeen, Hyvinkäälle, Joensuuhun, Mikkeliin, Rovaniemelle ja Seinäjoelle. Asentajia haetaan myös tuotantoon Ponssen Vieremän tehtaalle. Haussa on yhteensä 12 työntekijää.

    Yritykset liikkeellä tositarkoituksella

    Mustosen mukaan koulutuksen kautta työllistyy yritykseen lähes varmasti, jos vain suorittaa sen hyväksyttävästi loppuun saakka.

    – RD Technology Centerin edustaja sanoi, että käytännössä 100 prosenttia on työllistynyt heille. Toki koulutuksen aikana joku on voinut hakeutua muihin töihin. Mutta jos täyttää yrityksen minivaatimukset esimerkiksi nopeuden ja huolellisuuden suhteen, niin kyllä pääsee töihin.

    Lisäksi Metallityö Vainio hakee rekrytointikoulutuksen kautta kymmentä työntekijää tuotannon työtehtäviin. Infotilaisuus aiheesta pidetään Iisalmessa 21. elokuuta.

    Mustonen kannustaa alanvaihtajia hakemaan koulutukseen. Työnantajat ovat hänen mukaansa liikkeellä tositarkoituksella. Siitä kertoo sekin, että yritys maksaa 30 prosenttia koulutuksen kuluista ja työ- ja elinkeinohallinto loput 70 prosenttia.

    – Jos omalla alalla ei ole töitä, niin voisi miettiä, olisiko metalli- ja teknologia-ala se, joka työllistää minua seuraavat vuodet. Tänäkin päivänä työnantaja sanoi, että heillä on vakaa pyrkimys tehdä toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita ja hakevat ihmisiä pitkään työsuhteeseen.

    Kuopio teettää ympäristö- ja terveysriskiarvioinnin Neulalahdessa

    Kuopio teettää ympäristö- ja terveysriskiarvioinnin Neulalahdessa


    Kuopion kaupunki käynnistää riskiarviointityön Neulalahden alueesta mahdollisimman pian. Ympäristö- ja terveysriskiarvioinnin tekee ulkopuolinen konsultti. Konsulttivalinta tehdään lähiviikkoina. Ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälän...

    Kuopion kaupunki käynnistää riskiarviointityön Neulalahden alueesta mahdollisimman pian. Ympäristö- ja terveysriskiarvioinnin tekee ulkopuolinen konsultti.

    Konsulttivalinta tehdään lähiviikkoina. Ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälän mukaan selvitettävä alue tarkentuu vielä myöhemmin ja samoin myös kustannusten jako. Ajatus aiempaa kattavammasta riskiarvioinnista oli julkisuudessa jo heinäkuussa.

    Riskiarvioinnissa aiotaan ottaa uusia näytteitä pohjasedimenteistä ja mahdollisesti myös vesinäytteitä. Neulalahden ja Savilahden alueen riskiarviointi nousi esille kun Yle uutisoi heinäkuussa Neulalahden syvänteiden pohjasedimenteissä olevista korkeista elonhopea- ja lyijypitoisuuksista. Neulalahden kupeeseen Kuopion Savilahteen on tulossa lähivuosina tuhansien ihmisten asuinalue.

    Ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä ei lähde vielä arvioimaan milloin tuloksia on tiedossa. Neulalahdessa on jo aloitettu tutkimukset kalojen raskasmetallipitoisuuksista. ELY-keskus pyytää kaloja ja tavoitteena on selvittää minkä verran kaloissa on haitta-aineita. Tuloksia odotetaan syksyllä.

    Menettääkö punainen valo merkityksensä öisin? –

    Menettääkö punainen valo merkityksensä öisin? – "Voi tulla houkutus ajaa päin punaista kun huomaa, ettei ketään ole tulossa"


    Tästä on kyseSuomalaisten kaupunkien välillä on paljon vaihtelua liikennevalojen toiminta-ajoissa.Esimerkiksi Kajaanissa liikennevalot ovat toiminnassa vuorokauden ympäri, mutta Kuopiossa valot kytkeytyvät pois päältä jo...

    Tästä on kyseSuomalaisten kaupunkien välillä on paljon vaihtelua liikennevalojen toiminta-ajoissa.Esimerkiksi Kajaanissa liikennevalot ovat toiminnassa vuorokauden ympäri, mutta Kuopiossa valot kytkeytyvät pois päältä jo iltakymmeneltä.Asiantuntijoiden mielestä liikennevalot lisäävät liikenneturvallisuutta myös yöaikaan.Kiertoliittymiä pidetään liikennevaloja sujuvampina keinoina liikenteen ohjaamiseen.

    Yömyöhällä palavat liikennevalot saattavat herättää ihmetystä tyhjässä risteyksessä istuvassa autoilijassa. Valot ovat punaiset, eikä ketään näy missään. Mielessä saattaa juolahtaa ajatus hivuttautua punaista päin risteysalueelle.

    Voivatko tyhjissä risteyksissä palavat liikennevalot siis sahata omaa tolppaansa? Menettävätkö liikennevalot merkityksensä tyhjissä risteyksissä? Ainakin Ranskassa huomattiin liikenneturvallisuuden parantuneen risteyksissä, joissa liikennevaloja huputettiin.

    Liikennepsykologi Mika Hatakka ei usko, että liikennevaloja voisi olla liikaa.

    – Niitä laitetaan sinne, missä peltiä on riittävästi paukkunut ja todettu, että liikennevalot lisäävät turvallisuutta.

    Tyhjässä risteyksessä punaisia päin ajaminen voi houkuttaa.Jarmo Nuotio

    Hatakan mukaan liikennevaloristeyksessä tapahtuneessa kolarissa, jossa on ajettu punaisia päin, vahingot ovat vakavammat verrattuna ohjaamattomaan risteykseen, joissa ihmiset katsovat enemmän ympärilleen.

    – Jos lähdet ajamaan punaisia päin ja joku toinen ajaa vastaan vihreillä, hän luottaa yleensä täysin siihen, että punaisten valojen takana myös pysytään.

    Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen kertoo, että noin joka neljännen punaisen valon kohdalla joku ajaa autoletkasta punaisia päin. Yöaikaan sitä voidaan tehdä välinpitämättömyyttään, jos ei havaita muuta liikennettä.

    Mika Hatakka ei henkilökohtaisesti tunnista yöaikaista punaisia päin ajamista, mutta ymmärtää ajatuksen.

    – Sellaisissa paikoissa, missä näkymät ovat hyvät, voi tulla houkutus ajaa päin punaista kun huomaa, ettei ketään ole tulossa.

    Taksamittari juoksee tyhjässä valoristeyksessä

    Kajaanin taksiautoilijoiden puheenjohtaja Erkki Korhosen mielestä Kajaanin ydinkeskustan valot voisivat hyvin olla kiinni kello 24–06 välisenä aikana.

    – Yöaikaan kun ei ole liikennettä, valoissa joutuu seisomaan ja asiakkaalle napsuttaa taksamittari ihan turhaan.

    Erkki Korhosen mukaan Kajaanin keskustan liikennevalot voisivat olla öisin kiinni.Jarmo Nuotio / Yle

    Hän kuitenkin arvelee, että haittapuolena voisi olla korttelirallin ajaminen.

    Korhosen mukaan kaupungin puolelta ei olla kysytty ammattikuljettajien mielipidettä.

    – Sinä olet ensimmäinen, joka minulta näistä valoista kysyy. Ei meihin oteta yhteyttä, Korhonen toteaa.

    Läpi yön on jo normi Kajaanissa

    Kajaanin kaupungin suunnitteluinsinöörin Niina Kinnusen mukaan Kajaanissa liikennevalot ovat olleet päällä ympäri vuorokauden muutaman vuoden ajan.

    – Kun liikennevaloihin tehtiin viimeksi muutoksia, suunnittelijalta tuli suositus, että valo-ohjaus olisi aina käytössä.

    Yöllä tapahtuvat liikennevahingot ovat keskimäärin kahdesta kolmeen kertaan vakavampia kuin päivällä tapahtuvat. Timo Määttä

    Kajaanin kaupungin suunnittelupäällikkö Jari Kauppinen puolestaan kertoo, että liikennevalot ovat palaneet kellon ympäri jo kauan. Poikkeus on ollut Kajaanin keskustassa sijaitsevalla Lönnrotinkadulla. Valot pidettiin pois päältä viime kesään saakka, kunnes kadun valoihin saatiin tunnistimet.

    – Näissä valoissa oli kiinteä kierto. Tunnistimia on lisätty, mutta niitä ei ole vieläkään riittävästi. Valon pitäisi vaihtua lähestyttäessä, mutta tässä on vielä vähän ongelmaa. Valot ovat joka suuntaan punaiset, kunnes tulija havaitaan, Kauppinen jatkaa.

    Joissakin risteyksissä liikennevalot alkavat vilkkua keltaisena hälytysajoneuvon lähestyessä.Mostphotos

    Timo Määttä Liikenneturvasta kertoo, että liikennevalot voivat olla haitaksi liikenneturvallisuudelle jos valot koetaan hankaliksi tai niitä ei noudateta.

    – Valojen tehtävä on tuoda sujuvuutta liikenteeseen ja antaa kaikille tasapuolisia vuoroja, Määttä kertoo.

    Kajaanin suunnitteluinsinöörin Niina Kinnusen mukaan selkeä etu liikennevalojen pitämisessä päällä yöaikaan on hälytysajojen huomiojärjestelmä Hali.

    – Ihmiset osaavat ennakoida, että jotakin on tapahtumassa kun liikennevalot vaihtuvat vilkkuvalle keltaiselle hälytysajoneuvon lähestyessä.

    Turvallisuus etusijalla

    Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen kertoo, että valojen on tarkoitus lisätä niin jalankulkijoiden kuin autoilijoidenkin turvallisuutta.

    – Eräiden ulkomaalaisten tutkimusten mukaan yöllä tapahtuvat liikennevahingot ovat keskimäärin kahdesta kolmeen kertaan vakavampia kuin päivällä tapahtuvat. Varsinkin taajama-alueella suurin kärsijä liikennevalojen pois kytkemisessä on jalankulkija. Hän jää helposti näkymättä, Heiskanen tietää.

    Ihmiset ovat tottuneet liikennevaloihin, eivätkä välttämättä osaa ajaa liikennemerkkien mukaan. Marko Rautio

    Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa tieliikenteen liikennevaloista säädetään, että liikennevalojen on oltava pääsääntöisesti aina (Finlex) toiminnassa. Säädöksen mukaan liikennevalot voidaan kuitenkin sammuttaa, jos liikenne on hyvin vähäistä. Käytäntö vaihteleekin paljon eri kaupungeissa.

    Käytännöt vaihtelevat kaupungeittain

    Kajaanin tapaan Rovaniemellä on päädytty pitämään liikennevaloja päällä yötäpäivää.

    – Turvallisuus on etusijalla. Ihmiset ovat tottuneet liikennevaloihin, eivätkä välttämättä osaa ajaa liikennemerkkien mukaan. Siksi valot ovat päällä, toteaa Rovaniemen kaupungin sähköinsinööri Marko Rautio.

    Myös Jyväskylän keskustassa liikennevalot ovat päällä ympäri vuorokauden muutamaa risteystä lukuun ottamatta.

    – Keskustassa on matalammat nopeusrajoitukset ja liikennevaloilla voidaan hillitä ajonopeuksia. Jalankulkijoita on aina liikkeellä, kertoo Jyväskylän kaupungin liikenteenohjausinsinööri Matti Varis.

    Toisin on kuitenkin itäisessä Suomessa. Muun muassa Joensuussa vain tärkeimmät liikennevalot ovat toiminnassa ympäri vuorokauden ja muut valot ovat pimeinä arkisin kello 22–06 välisenä aikana.

    Kajaanissa ja Rovaniemellä liikennevalot ovat päällä yötä päivää, kun taas Kuopiossa valot sammuvat jo kymmeneltä illalla.YLE/ Juha Kivioja

    Suurista kaupungeista esimerkiksi Kuopiossa liikennevalot ovat päällä verrattain vähän aikaa. Kaupungin verkkosivujen (Kuopion kaupunki) mukaan valot toimivat keskusta-alueella arkisin puoli seitsemän ja iltakymmenen välisenä aikana. Sunnuntaisin valot kytkeytyvät pois päältä jo yhdeksältä.

    Liikennevalojen kytkeminen pois päältä ei kaupungin mukaan heikennä liikenneturvallisuutta. Viimeksi liikennevalojen toiminta-ajoista päätettiin vuonna 2011. Liikennevalojen kiinni pitämistä perusteltiin muun muassa äänimerkkien synnyttämillä meluhaitoilla.

    – Kun kaupunkirakennelautakunta tästä päätti, poliisi suositteli tuolloin, että valot ovat yöllä pois käytöstä. Se otettiin hyvin vankkana argumenttina liikennevalojen sammuttamisesta, kertoo Kuopion kaupungin suunnitteluinsinööri Jouko Häyrynen.

    Osa kuopiolaisista haluaisi, että liikennevalot olisivat päällä jopa vielä vähemmän.

    – Palautteena tulee pyyntöjä, että valot laitettaisiin vielä aikaisemmin kiinni, Häyrynen kertoo.

    Kiertoliittymät ovat liikenteenohjauksen uusi sukupolvi

    Kiertoliittymät olisivat Liikenneturvan yhteyspäällikön Tapio Heiskasen mukaan tilastollisesti turvallisempia kuin liikennevalot. Kuitenkin pyöräilijän turvallisuus riippuu siitä, kuinka liikenneympyrä on toteutettu, sillä usein liikenneympyrä vie tilaa jalkakäytävältä. Koska liikenneympyrä vaatii paljon tilaa se ei välttämättä sovi myöskään isommalle tielle.

    Kiertoliittymät ovat tilastollisesti liikennevaloja turvallisempia.Jarmo Panula/Yle

    Heiskasen mukaan liikennevalot ovat tarpeen risteyksissä, joissa liikennettä on paljon, mutta muutoin suunnittelussa pyritään korvaamaan valot liikenneympyröillä.

    Samaa mieltä on myös liikennepsykologi Mika Hatakka.

    – Uskaltaisin väittää, että liikenneympyrä säästää hermoja. Siinä on jatkuvasti liikenteen etenemisen meininkiä.

    Kun koulun alku jännittää aikuista enemmän kuin lasta – opettajien 10 vinkkiä ekaluokkalaisen vanhemmalle

    Kun koulun alku jännittää aikuista enemmän kuin lasta – opettajien 10 vinkkiä ekaluokkalaisen vanhemmalle


    Koulun alkaminen on ekaluokkalaisen lähipiirille jännittävä hetki. Kouluissa tiedetään, että vanhemmat ovat yleensä enemmän huolissaan oman lapsen pärjäämisestä kuin ekaluokkalainen itse. Kysyimme kolmelta eka luokan opettajalta vinkkejä...

    Koulun alkaminen on ekaluokkalaisen lähipiirille jännittävä hetki. Kouluissa tiedetään, että vanhemmat ovat yleensä enemmän huolissaan oman lapsen pärjäämisestä kuin ekaluokkalainen itse. Kysyimme kolmelta eka luokan opettajalta vinkkejä vanhemmille koulun alkuun.

    1. Rauhoita ja kannusta. Anna lapselle rauha tutustua koulunkäyntiin ja luota siihen, että kaikki sujuu omalla painollaan. Huoltajan rooli on rauhoittaa ja kannustaa lasta. Kannattaa muistaa, että aikuisen silmissä pieneltä tuntuva haaste, kuten vaikka koulun WC:n löytäminen, on iso haaste uudelle koululaiselle.

    2. Luota opettajan ammattitaitoon. Luota opettajan ja kaikkien muidenkin koulun aikuisten ammattitaitoon ja kykyyn ottaa vastaan uudet oppilaat. Jos huoltaja on eri mieltä esimerkiksi koulun kasvatusperiaatteesta, ei kannata puida asiaa kovaäänisesti lapsen kuullen. Ota mieluummin yhteyttä suoraan opettajaan.

    3. Muista, että kouluun tullaan oppimaan. Kouluun mennessä ei tarvitse osata vielä kaikkea. Koulun alkaessa opitaan muitakin kuin akateemisia taitoja, lukemista ja laskemista. Uusia opittavia asioita ovat esimerkiksi koulumatka ja säänmukaisten vaatteiden valitseminen.

    4. Älä luo lapselle paineita oppimiseen. Tärkeintä on tukea lasta ja luottaa siihen, että jokainen oppii asiat omalla ajallaan. Kehu lasta, kun hän edistyy oppimisessa.

    5. Ole kärsivällinen lapsen oppimisen suhteen. Jokainen on taitava jossain. Uusien asioiden opettelu vaatii myös kärsivällisyyttä. Ei kannata lannistua, jos kaikki ei onnistu heti ensimmäisellä yrittämisellä. Joku oppii lukemaan nopeasti, toinen sitomaan kengännauhat.

    6. Muista rutiinit. Pikku hiljaa jokaiselle lapselle muodostuu oma tyyli käydä koulua. Koteihin puolestaan muodostuu oma tyyli huolehtia oppilaan asioista. Kodin rutiinit tukevat lapsen luottamusta selvitä koulupäivistä. Kun arki pelaa, niin oppilas pärjää.

    7. Älä vertaile lasta perheen toisiin lapsiin, sukulaisten lapsiin tai luokan muihin oppilaisiin. Korosta sitä, mitä lapsi jo osaa. Käykää läpi, mitä kaikkea lapsi on jo ehtinyt oppia.

    8. Kannusta lasta oma-aloitteisuuteen. Voit auttaa läksyjen tekemisessä ja repun pakkaamisessa, mutta anna lapsen kantaa vastuu. Lukemaan ja laskemaan oppiminen vaatii oppilaalta tuhansia toistoja, joten niihin liittyvien kotitehtävien olisi hyvä olla lapsen vastuulla. Arjen asioissa, kuten vaihtovaatteissa, vastuuta voi lisätä pikkuhiljaa.

    9. Älä vatvo huolia yksin. Jos vastaan tulee mieltä askarruttavia asioita, ota rohkeasti yhteyttä suoraan opettajaan. Huolia ei kannata jäädä vatvomaan yksin. Lapselle on hyvä korostaa ettei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä.

    10. Muista tämä perustavoite: koulun ja kodin tehtävä on turvata yhteistyössä ekaluokkalaiselle hyvä opinpolku.

    Luottamus koulun ja kodin välille rakentuu kasvokkain Jyrki Lyytikkä / Yle

    Vinkit antoivat Varkauden Könönpellon koulun luokanopettaja Maarit Holopainen, Kuopion Snellmanin koulun luokanopettaja Johanna Pulkkinen ja Vesannon yhtenäiskoulun luokanopettaja Tuija Hokkanen. Kokeneet opettajat tietävät, että jännitys kuuluu asiaan ekaluokkalaisten perheissä syyslukukauden alussa. Opettajat ymmärtävät huoltajien huolen ja jännityksen.

    – Kaikkia meitä aikuisia jännittää vielä enemmän kuin ekaluokkalaista, toteaa Varkauden Könönpellon koulusta Maarit Holopainen.

    Opettajat ovat myös sitä mieltä, että luottamusta koulun ja kodin välille rakennetaan parhaiten kohtaamalla kasvokkain ja keskustelemalla.

    Vesannolla otetaan käyttöön tänä syksynä Lapset puheeksi -toimintamallin mukaiset keskustelut. Aikaisemmissa arviointikeskusteluissa on keskitytty enemmän siihen, miten hyvä lapsi on eri oppiaineissa. Lapset puheeksi -mallissa keskitytään oppilaan jokapäiväiseen elämään ja arkirutiineihin. Toki pienellä paikkakunnalla Tuija Hokkanen tapaa vanhempia myös koulun ulkopuolisissa tapahtumissa.

    Johanna Pulkkisen luokassa vanhemmat saavat tulla seuraamaan ensimmäisen päivän koulunaloitusta. Pulkkinen haluaa myös tavata jokaisen huoltajan syksyn aikana vanhempainvartissa. Tavoitteena on rakentaa opettajan ja huoltajien välille hyvä yhteistyön henki.

    Maarit Holopainen vaihtaa mielellään kuulumisia huoltajien kanssa, kun he saattavat oppilaan kouluun ja hakevat kotiin.

    Wilma (perusopetuksen hallinto-ohjelman www-liittymä) on hyvä kanava tiedottamiseen. Wilmassa kerrotaan esimerkiksi lukujärjestyksen muutoksista ja liikuntatunnille tarvittavista välineistä. Sen sijaan keskustelua vaativat asiat on opettajien mielestä parempi hoitaa puhelimitse.

    Lyhytkin koulumatka voi viedä toista tuntia, koska kunnat kikkailevat reiteillä, moittii tarkastaja –

    Lyhytkin koulumatka voi viedä toista tuntia, koska kunnat kikkailevat reiteillä, moittii tarkastaja – "Oppilas on väsynyt ja rasittunut"


    Koulumatka kestää osalla koululaisista jopa yli kaksi tuntia päivässä, vaikka etäisyys kouluun olisi suhteellisen lyhyt. Aluehallintovirastot keräsivät viime vuonna ensimmäistä kertaa kaikkialta maasta tietoja siitä, kuinka pitkiä...

    Koulumatka kestää osalla koululaisista jopa yli kaksi tuntia päivässä, vaikka etäisyys kouluun olisi suhteellisen lyhyt.

    Aluehallintovirastot keräsivät viime vuonna ensimmäistä kertaa kaikkialta maasta tietoja siitä, kuinka pitkiä koulukuljetuksissa olevien lasten edestakaiset koulumatkat ovat ajallisesti. Tähän asti matkoja on arvioitu yleensä etäisyyksien mukaan.

    – Olennaista ei ole se, montako kilometriä kotoa on kouluun vaan se, kuinka paljon koulumatkaan menee aikaa, taustoittaa opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

    Tällaisesta tulee yhä enenevässä määrin soittoja ja valvontahavaintoja. Kari Lehtola

    Kyselyyn vastanneiden sivistystoimenjohtajien mukaan eniten aikaa kuluu koulumatkaan itäsuomalaisilla oppilailla. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan alakoululaisista lähes kaksi kolmesta viettää edestakaisella koulumatkalla yhteensä enemmän kuin tunnin päivässä.

    "Yhä enenevässä määrin soittoja"

    Lehtolan mukaan monessa tapauksessa lapsen koulumatka lähentelee lain sallimaa ylärajaa (alakoululaisella 2,5 tuntia päivässä), vaikka etäisyytenä matka olisikin lyhyt. Lehtola kertoo saaneensa soittoja tapauksista, joissa koulumatka kestää yli tunnin suuntaansa, vaikka autolla ajettuna matka kouluun olisi alle kymmenen kilometriä.

    – Tällaisesta tulee yhä enenevässä määrin soittoja ja valvontahavaintoja. Vanhemmat ovat hyvin huolissaan koulukuljetusjärjestelyistä, kun oppilas on hyvin väsynyt ja rasittunut.

    Ylitarkastajan oman tulkinnan mukaan huolestuttava ilmiö johtuu koulumatkojen optimoinnista. Kun kouluja on lakkautettu, koulukuljetuksiin uppoavat kustannukset ovat kasvaneet. Tämä on ajanut kunnat järjestämään kuljetuksia siten, että kulut pysyvät kurissa. Tällöin koulutaksin reitti voi olla aivan jotain muuta kuin suorin automatka koululle.

    Lyhyestä koulumatkasta voi tulla ajallisesti pitkä varsinkin oppilaalle, joka haetaan reitin alkupäästä. Aika pitenee entisestään, jos reitti on hyvin mutkitteleva ja kävelymatka pysäkille pitkä.

    Lain mukaan alakoululaisen edestakainen koulumatka saa kestää enintään 2,5 tuntia päivässä. AVIn kyselyn mukaan viime vuonna yhteensä 116 ala- ja esikoululaisella koulumatkan kesto ylitti lain rajan. Yläkoululaisen koulumatka saa kestää enintään 3 tuntia.

    Kestääkö lapsesi koulumatka pitkään, vaikka etäisyys kouluun on suhteellisen lyhyt? Ota yhteyttä toimittajaan: [email protected]

    "Lain maksimista näyttää tulevan tavoite"

    Lehtolan mukaan koulukuljetuksiin meneviä aikoja kartoitettiin huoltajien kautta Lapissa ja Itä-Suomessa kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin pisimmät matka-ajat osuivat niille lapsille, jotka asuivat kaukana koulusta. Nyt pitkiä matka-aikoja osuu myös lähempänä asuville.

    – Reitit tehdään sillä tavalla, että reitti kestää just ja just sen kaksi ja puoli tuntia. Eli lain maksiminormista näyttää pikku hiljaa tulevan tavoitenormi, Lehtola sanoo.

    Hänen mielestään asia pitäisi nostaa poliitikkojen keskusteluun, sillä rasittavat ja stressaavat olosuhteet haittaavat oppimista. Lisäksi pitkäksi venyvät matka-ajat vievät lapselta mahdollisuuksia vapaa-ajan harrastuksiin.

    Osa kunnista helpottaa eskareiden kuljetusmurheita

    Aluehallintovirastojen lisäksi myös Opetushallitukseen tulee vanhemmilta kyselyitä koulumatkojen pituudesta. Yhä enenevässä määrin soittoja tulee esikoululaisten vanhemmilta, kertoo opetusneuvos Leo Pahkin. Tämä johtuu siitä, että viime syksystä lähtien esiopetus on ollut pakollista.

    Esikoululaisten vanhempia askarruttaa, onko lapsi valmis kävelymatkoihin osana koulukuljetusta. Moni on myös kysynyt apua tien vaarallisuuden määrittämiseen. Pahkinin mukaan monet kunnat ovat onneksi helpottaneet koulukuljetuksiin pääsemistä pienimmillä lapsilla.

    – Normaalisti koulukuljetusetuuden raja on viisi kilometriä. On ollut kuntia, joissa raja on laskettu kolmeen, jopa kahteen kilometriin joissakin paikoin. Se on ollut hienoa, Pahkin sanoo.

    Ruotsin metsäpaloja sammuttanut Kerttu Ylimartimo on yksi Suomen ensimmäisistä palonaisista –

    Ruotsin metsäpaloja sammuttanut Kerttu Ylimartimo on yksi Suomen ensimmäisistä palonaisista – "Jotkut asiakkaat ovat ihmetelleet, että sieltä tulikin nainen"


    Pelastusopistoon vaaditaan hyvää kuntoa. Valintakokeissa hakijan on juostava vähintään 2 800 metriä kahteentoista minuuttiin ja uitava kaksisataa metriä aikaan 4.45. Lihaskunnon osalta penkkipunnerruksia on tehtävä 45 kilolla vähintään 25...

    Pelastusopistoon vaaditaan hyvää kuntoa. Valintakokeissa hakijan on juostava vähintään 2 800 metriä kahteentoista minuuttiin ja uitava kaksisataa metriä aikaan 4.45.

    Lihaskunnon osalta penkkipunnerruksia on tehtävä 45 kilolla vähintään 25 toistoa minuutissa, istumaannousuja 34, leuanvetoja 6 ja jalkakyykkyjä 45 kilolla 23 kertaa.

    Testit ovat raskaat, muttei kuitenkaan mahdottomat naisille. Kerttu Ylimartimo läpäisi valintakokeet kaksi vuotta sitten ja työskentelee nyt Pohjois-Savon pelastuslaitoksella pelastajana. Palomiesliiton mukaan pelastajatutkinnon suorittaneita naisia on kymmenen Suomessa.

    – Valintakokeiden minimirajat eivät ole kenellekään mahdottomat. Aina kannattaa yrittää jos vähänkin haaveilee pelastajan työstä, Ylimartimo kertoo.

    Suomen Palomiesliiton mukaan pelastajakursseille vuosina 2013–2017 hakeneesta 33 naisesta 19 suoritti koulutukseen vaaditun fyysisen toimintakykytestin hyväksytysti eli yli puolet naishakijoista.

    Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen kertoi aiemmin, ettei ole syytä helpottaa naisten fyysisiä pääsykoevaatimuksia. Samaa mieltä on myös Ylimartimo.

    Toni Pitkänen / Yle

    –Tästä olemme keskustelleet myös muiden naispelastajien kanssa ja yhteinen kanta on se, että rajat on oltava kaikille samat, Ylimartimo pohtii.

    – Se voisi lisätä myös eriarvoisuutta, jos naiset pääsisivät helpommin sisään kuin miehet. Työtehtävissä voi tulla eteen tilanne, jossa täytyy esimerkiksi pelastaa oma työkaveri, se vaatii sitä fyysistä kuntoa.

    Samoilla linjoilla valintakokeista on myös Ylimartimon työkaveri, palomies Jani Hiltunen.

    – Ei välttämättä tarvitse. Ne eivät niin älyttömän fyysisiä ole. Se on jokaisesta itsestään kiinni, miten harjoittelee ja haluaa sydämestään tehdä tätä hommaa.

    "Ihan milloin tahansa luotan henkeni hänen käsiinsä"

    Kerttu Ylimartimo on viihtynyt työssään Kuopiossa. Työyhteisö on kannustava.

    – Oikein mukavaa täällä on työskennellä. Vastaanotto on ollut tosi lämmin. Kyllä nämä miehet ovat kärsivällisiä, kun jaksavat yhtä naista kouluttaa, Ylimartimo naurahtaa.

    Kollega Jani Hiltunen yllättyi positiivisesti Kertun otteista työpaikalla.

    – Hän on ensimmäinen palonainen, jonka kanssa olen työskennellyt. On ollut todella positiivinen yllätys ja hyvin on pärjännyt. Ihan milloin tahansa otan hänet savusukelluspariksi ja luotan henkeni hänen käsiinsä.

    Vaikka työyhteisössä ilmapiiri on avoin ja kannustava, jotkut asiakkaat ovat hieman ihmetelleet, kun pelastajana onkin nainen. Ihmettelijä on ollut hieman iäkkäämpi henkilö.

    – Jotkut asiakkaat pelastustehtävissä ovat ihmetelleet, että sieltä tulikin nainen. Eivät ne ole vielä kuitenkaan vastaan laittaneet. Huumorilla ja keskustelemalla sitä on niistä selvitty, Ylimartimo kertoo.

    Ylimartimo oli yksi 30 suomalaispelastajasta, jotka olivat viime viikolla taltuttamassa metsäpaloja Ruotsissa. Samalla reissulla suomalaisryhmä tapasi kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin.

    – Siinä me viitisen minuuttia rupateltiin. Kovasti kiittelivät osallistumistamme metsäpalojen sammuttamiseen. Eiköhän tätä ole mukava muistella sitten joskus keinutuolissa.

    Juttua tarkennettu 14.53: Penkkipunnerruksia on tehtävä 25 toistoa minuutissa, ei minuutin ajan, kuten jutussa alun perin luki.

    Hurja tilanne Kuopiossa: Maasturi törmäsi tahallaan poliisiautoon, apukuljettaja osoitti poliiseja käsiaseella ja kuljettaja uhkaili ampumisella

    Hurja tilanne Kuopiossa: Maasturi törmäsi tahallaan poliisiautoon, apukuljettaja osoitti poliiseja käsiaseella ja kuljettaja uhkaili ampumisella


    Poliisipartio joutui tiistain ja keskiviikon välisenä yönä uhkaavaan tilanteeseen Kuopiossa. Partio kiinnitti Puijonlaakson alueella valvontaa suorittaessaan huomiota maasturiin, jonka poliisi päätti pysäyttää tarkastusta varten. Maasturin...

    Poliisipartio joutui tiistain ja keskiviikon välisenä yönä uhkaavaan tilanteeseen Kuopiossa. Partio kiinnitti Puijonlaakson alueella valvontaa suorittaessaan huomiota maasturiin, jonka poliisi päätti pysäyttää tarkastusta varten.

    Maasturin kuljettaja ei noudattanut poliisin pysähtymiskäskyjä. Maasturi pakeni poliisia Puijonlaakson alueella ajaen välillä yli 100 kilometrin tuntivauhtia ja kevyenliikenteenväyliä pitkin. Maasturin kuljettaja törmäsi myös tahallaan poliisiautoon.

    Kuljettaja menetti lopuksi ajoneuvon hallinnan ja maasturi ajautui ojaan. Apukuljettajana ollut henkilö osoitti poliisipartiota käsiaseella ja kuljettaja uhkasi suullisesti poliiseja ampumisella.

    Poliisi sai tilanteen kuitenkin nopeasti hallintaan, ja ase osoittautui deaktivoiduksi.

    Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Pekka Jäntti pitää tapausta poikkeuksellisena.

    – Aika ajoin poliiseja ajetaan pakoon, mutta se, että tarkoituksella törmätään ja aseella uhkaamalla yritetään estää virkatoimet, niin sitä pidän aika harvinaisena.

    – Siinä tulee kyseeseen virkamiehen väkivaltainen vastustaminen. Sitähän poliisit eivät voi tietää ennalta, onko ase deaktivoitu vai ei, sitä ei voi ulkonäöstä päätellä, Jäntti huomauttaa.

    Poliisi epäilee, että auto on anastettu. Kuljettajan hallusta löytyi kannabista. Kuljettajaa epäillään myös rattijuopumuksesta.

    Herätys: Heinäkato vie eläimiä teuraalle, harva lapsi saa vuorohoitoa, näin valtion budjetista päätetään

    Herätys: Heinäkato vie eläimiä teuraalle, harva lapsi saa vuorohoitoa, näin valtion budjetista päätetään


    Viljasadosta menetetään jopa yli puolet – karjankasvattajat pohtivat teurastuksia heikon heinäsadon vuoksi ProAgrian eri puolilta Suomea kokoamien tietojen mukaan pahin tilanne on rannikkoseuduilla, jossa kuivuus on koetellut kasvustoja. Jotkut...

    Viljasadosta menetetään jopa yli puolet – karjankasvattajat pohtivat teurastuksia heikon heinäsadon vuoksi

    ProAgrian eri puolilta Suomea kokoamien tietojen mukaan pahin tilanne on rannikkoseuduilla, jossa kuivuus on koetellut kasvustoja. Jotkut etelän viljanviljelijöistä eivät lähde edes puimaan laikukkaita peltojaan, vaan kääntävät ne uusia kylvöjä varten. Karjankasvattajat pohtivat eläinten teurastuksia, sillä heinää on niukasti. Maskulainen emäntä valitsee jo lehmien joukosta heikoimmin tuottavia poistolistalle.

    Vain harva kunta tarjoaa perheille samaa etua kuin Iisalmi

    Ekaluokkalainen Lauri pääsee koulun jälkeen päiväkotiin, kun äiti on vuorotyössä. Useimmat kunnat eivät tarjoa 1.–2.-luokkalaisille vuorohoitoa, vaikka varhaiskasvatusalan ammattilaisten mielestä se olisi tarpeen.

    Vuorotyötä tekevän yksinhuoltajan Mona-Liisa Karppisen ensimmäiselle luokalle lähtevä Lauri-poika saa Iisalmessa päiväkodista hoitoa tarvittaessa.Toni Pitkänen / YlePelastustyöntekijät estivät eloonjääneitä Indonesian lomasaarilla – ainakin 98 kuollut Paikalliset asukkaat etsivät eloonjääneitä romahtaneen rakennuksne raunioista Lombokin pohjoisosassa, Indonesiassa 6.8. 2018.EPA-EFE/ADI WEDA

    Indonesiassa Lombokin saarella ja sen lähiympäristössä pelastustyöt maanjäristysten jäljiltä jatkuvat.

    Lombokin saarta ja lähisaaria ravisteli sunnuntaina illalla maanjäristys, joka oli voimakkuudeltaan 6,9. Sen jälkeen alueella on ollut lukuisia, voimakkaita jälkijäristyksiä.

    Eri lähteiden mukaan kuolonuhreja on ainakin 98 ja yli 200 ihmistä on loukkaantunut. Indonesian viranomaisten mukaan kaikki kuolleet ovat indonesialaisia. Arviolta 20 000 ihmistä on jäänyt kodittomiksi.

    Helsinkiläinen arvostaa erityisesti toimivaa joukkoliikennettä, Marseillen asukas turvallisuuden tunnetta kaduilla

    Kaikkiaan 79 eurooppalaisen kaupungin vertailu osoittaa, että eri puolilla mannertamme arvostetaan hyvin erilaisia asioita elämänlaadun rakennuspalikoina. Prahalaiselle kaupungin melutasolla on suuri merkitys elämänlaatuun, oululaiselle ei juuri lainkaan. Tukholmalainen haluaa asuntoasiat kuntoon, ja napolilainen toivoo löytävänsä työpaikan.

    Linda Söderlund / YleNäin veroistasi ja maksuistasi päätetään

    Valtion ensi vuoden tulojen ja menojen suunnittelu pääsee vauhtiin tiistaina aamupäivällä. Valtiovarainministeriö aloittaa oman budjettiesityksensä viimeistelyn. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ennakoi maanantaina, että valtio joutuisi ottamaan uutta velkaa enemmän kuin vielä keväällä arvioitiin, 1,5–2 miljardia euroa. Koko hallituksen budjettiriihi on elokuun lopulla.

    Vain vähäisiä sateita

    Tiistaina Suomen säähän vaikuttaa heikko korkeapaineen selänne, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen. Pilvisyys on vaihtelevaa, ja sateet jäävät vähäisiksi. Etelässä lämpötila kohoaa selvästi 20 asteen yläpuolelle, Pohjois-Lapissa lämpötila on 10 asteen tuntumassa.

    Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

    Yle Sää
    Ekaluokkalainen Lauri pääsee koulun jälkeen päiväkotiin, kun äiti on vuorotyössä – vain harva kunta tarjoaa perheille samaa etua kuin Iisalmi

    Ekaluokkalainen Lauri pääsee koulun jälkeen päiväkotiin, kun äiti on vuorotyössä – vain harva kunta tarjoaa perheille samaa etua kuin Iisalmi


    Vuorotyötä tekevän yksinhuoltajaäidin Mona-Liisa Karppisen arki muuttuu tänä syksynä kertaheitolla, kun hänen 7-vuotias esikoispoikansa aloittaa elokuun puolivälissä koulutien. Useimmissa kunnissa vuorotyötä tekevälle tilanne olisi...

    Vuorotyötä tekevän yksinhuoltajaäidin Mona-Liisa Karppisen arki muuttuu tänä syksynä kertaheitolla, kun hänen 7-vuotias esikoispoikansa aloittaa elokuun puolivälissä koulutien.

    Useimmissa kunnissa vuorotyötä tekevälle tilanne olisi äärimmäisen hankala, mutta ei iisalmelaiselle Karppiselle.

    – Meillä on Iisalmessa hyvä, kun ekaluokkalaiset ja tokaluokkalaiset saavat olla päivähoidossa. Itse kun lähtee töihin, niin voi viedä koululaisen päiväkotiin. Yllätyin, että asiat onnistuvat näin helposti, kertoo Karppinen tyytyväisenä.

    Töitä myös iltaisin ja viikonloppuisin tekevällä Karppisella on toisinaan mahdollisuus saada hoitoapua tukiverkoltaan, mutta aina se ei ole mahdollista. Eikä hoitoapua viitsi Karppisen mielestä jatkuvasti olla pyytämässäkään.

    Mona-Liisa Karppisen mielestä kunnat pitäisi velvoittaa tarjoamaan vuorohoitoa ensimmäistä ja toista luokkaa käyville.Toni Pitkänen / Yle

    – Kun itse menen töihin vasta kahteen ja lapsi on juuri päässyt koulusta, niin olisi se pitkä ilta pienen olla yksin, huokaa Karppinen.

    Ainoastaan yksittäiset kunnat mahdollistavat koululaisen vuorohoidon

    Monissa kunnissa perheet joutuvat hankalaan tilanteeseen lapsen koulunkäynnin alkaessa, sillä kunnilla ei ole velvollisuutta tarjota hoitopaikkaa pienille koululaisille. Erityisen ongelmallista on vuorotyöläisillä ja yksinhuoltajilla. Moni vanhempi kokee, että 1.–2.-luokkalaiset ovat liian pieniä olemaan yksin esimerkiksi ilta-aikaan. Samaa sanovat varhaiskasvatusalan ammattilaiset.

    Aivan pienimmät koululaiset ovat liian pieniä olemaan yksin iltaisin, öisin tai viikonloppuisin. Mirja Lyytinen

    Tästä syystä esimerkiksi Pohjois-Savossa sijaitseva Iisalmen kaupunki tarjoaa 7–8-vuotiaille hoitomahdollisuuden vuoropäiväkodista, jos lapsella ei vanhempien vuorotyön vuoksi ole muuta paikkaa minne mennä.

    – Täällä on ajateltu, että on kohtuutonta, että aivan pienimmät koululaiset joutuvat olemaan yksin iltaisin, öisin tai viikonloppuisin. Siksi meillä on tämmöinen hoito ollut jo pitkään mahdollista, perustelee iisalmelaisen Malminrannan päiväkodinjohtaja Mirja Lyytinen.

    Malminrannan päiväkodinjohtaja Mirja Lyytinen pitää vuorohoidon mahdollisuutta koululaisille arvokysymyksenä.Toni Pitkänen / Yle

    Iisalmi ei kuitenkaan ole ainoa kunta, joka haluaa tarjota poikkeuksellista palvelua perheille. Esimerkiksi Oulussa vanhemmat voivat saada pienen koululaisen hoitoon vain, jos tilanne niin vaatii. Tämä perustuu tarkkaan tarveharkintaan. Myös Iisalmen naapurikunnassa Kiuruvedellä vuorohoitopäiväkodissa on jonkin verran pieniä koululaisia hoidossa.

    – Yksittäisissä tapauksissa olemme tarjonneet koululaisille ympärivuorokautista hoitoa lähinnä yöaikaan ja viikonloppuisin. He ovat olleet yksinhuoltajien lapsia tai sellaisia lapsia, joilla on erityisiä tuentarpeita, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissanen Oulun kaupungilta.

    Mielestäni yhteiskunnan pitäisi se mahdollisuus kaikille tarjota. Meillä on se mahdollisuus, miksi ei sitten muillakin. Mona-Liisa Karppinen

    Koululaisen vuorohoitopaikan saamisen perusteluksi kelpaa sitä tarjoavissa kunnissa esimerkiksi yksinhuoltajuus tai se, että molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä.

    Perheet asettuvat kuntien kirjavien käytäntöjen vuoksi eriarvoiseen asemaan. Siksi iisalmelaisäiti Mona-Liisa Karppinen pitäisi hyvänä, että pienten koululaisten vuorohoito kirjattaisiin lakiin.

    – Mielestäni yhteiskunnan pitäisi se mahdollisuus kaikille tarjota. Meillä on se mahdollisuus, miksi ei sitten muillakin, Karppinen kysyy.

    Päivähoidon tarve on kasvanut kunnissa

    Kasvanut päivähoidon tarve on tukkinut entisestään mahdollisuuksia tarjota pienille koululaisille vuorohoitoa. Esimerkiksi Joensuussa käytännöstä luovuttiin muutama vuosi sitten, kun palvelua ei pystytty tarjoamaan asiakkaille tasapuolisesti.

    – Meillä on ainoastaan yksi vuoropäiväkoti, jonne olemme keskittäneet yöhoidon. Jos ottaisimme sinne myös 1.–2.-luokkalaisia, eivät paikat riittäisi, kuvailee Joensuun kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Päivi Liuski.

    Toni Pitkänen / Yle

    Myöskään pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa ja Jyväskylässä ei kouluikäisille lapsille ole ympärivuorokautista hoitoa tarjolla. Jyväskylässä alle kouluikäisten hoitopaikkoja on jouduttu lisäämään päiväkoteihin vuorohoidossa.

    – Kauppojen aukioloaikojen pidentyminen ja työllisyyden paraneminen esimerkiksi ravintola-alalla ovat lisänneet päiväkoti-ikäisten vuorohoidon tarvetta, selittää varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Tarja Ahlqvist Jyväskylän kaupungilta.

    Kunnat vetoavat resursseihin ja lakiin

    Varkauden kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Anne Kumpulainen uskoo, että vuorohoidon tarjoaminen pienille koululaisille voisi olla kunnalle imagokysymys.

    – Se voisi olla vetovoimatekijä, jos tämmöistä pystyisi järjestämään, hän pohtii.

    Monissa kunnissa resursseja palvelun järjestämiseen ei kuitenkaan ole, koska vuorohoitopaikat ovat suuren kysynnän vuoksi muutoinkin tiukassa. Kunnat vetoavat myös lakiin, joka ei velvoita järjestämään hoitopaikkaa kouluikäisille lapsille.

    Toni Pitkänen / Yle

    Vuorohoidon tarjoaminen laajemmin sitä tarvitseville pienille koululaisille vaatisi Oulun varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissasen mukaan lisärahoitusta.

    Iisalmessa ykkös- ja kakkosluokkalaisten vuorohoitomahdollisuutta on päiväkodinjohtaja Mirja Lyytisen mukaan pidetty arvovalintana.

    Uskon, että jos palvelua laajennettaisiin, niin kysyntää olisi. Ulla Rissanen

    – Se vain järjestetään meillä. Koululaiset tulevat ryhmään, jossa on eskareita ja viskareita ja siinä on tilaa heille. Sitä ei tietääkseni ole laskettu, että paljonko se maksaa enemmän. Koululaiset ovat yksi meidän asiakaskunta. Lasten näkökulmasta kannattaa katsoa, että miten he viettävät pitkiä iltoja ja öitä, kun vanhemmat ovat töissä, sanoo Lyytinen.

    Lyytisen mukaan päiväkodissa on kuitenkin pidettävä huoli, että toiminta vastaa koululaisen tarpeita ja esimerkiksi läksyt tulee tehtyä. Tämä otetaan huomioon työvuorosuunnittelussa. Hoidossa vietetystä ajasta perheet maksavat normaalin päivähoidon hinnoittelun mukaan.

    Koululaisten vuorohoidosta kysellään tasaisesti

    Useat kunnat kertovat, että koululaisten vuorohoidosta tulee tasaisesti kyselyjä vanhemmilta. Ylen kysymistä kunnista ainoastaan Espoosta ja Vantaalta kerrotaan, ettei aiheeseen liittyviä kyselyitä ole tullut.

    Iisalmelaisen Malminrannan päiväkodinjohtajan Mirja Lyytisen mukaan myös koulun lisäksi päivähoitoa tarvitsevien määrä näyttää olevan kasvussa. Tänä syksynä hoitoon tulee 11 koulua käyvää lasta, mikä on ennätysmäärä.

    – Uskon, että jos palvelua laajennettaisiin, niin kysyntää olisi, toteaa Oulun varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissanen.

    Lyytisen mukaan vanhemmat pyrkivät yleensä ensimmäisenä sopimaan hoitojärjestelyistä työnantajien ja tukiverkoston kanssa.

    – Aina tämä ei kuitenkaan onnistu. Itse toivoisin enemmän keskustelua työelämän joustoista ja siitä, miten pienet koululaiset otetaan huomioon, toivoo Lyytinen.

    Yli tuhat kuopiolaista on ilmoittautunut vastustamaan miljardiluokan havusellutehtaan perustamista kaupunkiin – Finnpulp:

    Yli tuhat kuopiolaista on ilmoittautunut vastustamaan miljardiluokan havusellutehtaan perustamista kaupunkiin – Finnpulp: "Ihmetyttää"


    Yli tuhat kuopiolaista on antanut nimensä adressiin, jolla halutaan estää maailman suurimman havusellutehtaan perustaminen kaupunkiin. Tehdasta vastustava kansanliike alkoi viime viikolla kerätä nimiä aloitteeseen Finnpulpin tehdashankkeen...

    Yli tuhat kuopiolaista on antanut nimensä adressiin, jolla halutaan estää maailman suurimman havusellutehtaan perustaminen kaupunkiin.

    Tehdasta vastustava kansanliike alkoi viime viikolla kerätä nimiä aloitteeseen Finnpulpin tehdashankkeen pysäyttämiseksi. Kuntalaisaloitteen oli allekirjoittanut maanantai-iltapäivään mennessä noin 1 200 kuopiolaista.

    Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista eli Kuopion tapauksessa noin 2 000 asukasta, kaupungin on otettava asia käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

    Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen oudoksuu etenkin vastustuksen ajankohtaa. Tehdashankkeen ympäristövaikutusten arviointia tehtiin jo vuosia sitten ja lähiviikoilta Finnpulp odottaa Vaasan hallinto-oikeudesta päätöstä ympäristöluvasta tehdyistä valituksista.

    – Ehkä eniten ihmetyttää se, että tällainen liike on syntynyt nyt eikä silloin kun ympäristövaikutusten arviointia tehtiin ja tätä keskustelua käytiin yleisön kanssa. Että siinä mielessä se tuntuu jälkijättöiseltä, Piilonen sanoo.

    "Paisutellaan ja vedetään johtopäätöksiä"

    Finnpulpin lähialueen asukkaat ovat alusta asti olleet huolestuneita hankkeesta. Nyt Kuopiosta on alkanut löytyä yhä enemmän muitakin epäilijöitä, joiden äänitorveksi on muodostunut Pro Kallavesi -Facebook-ryhmä aktiiveineen.

    Aloitteen mukaan tehdas muuttaisi Kallaveden ekologista tilaa "radikaalisti huonompaan". Tehtaan päästöistä huolestuttivat muun muassa AOX-yhdisteet, fosfori- ja raskasmetallipäästöt. Pro Kallavesi -aktiivi Mikko Kokkonen sanoi Ylelle viime viikolla, että jos Kuopiosta tehdään sellutehdaskaupunki, "Kallavesi menetetään".

    Piilosen mukaan Pro Kallavesi -liikkeellä on tehtaan ympäristövaikutuksista väärää tietoa.

    – En lähde tässä erittelemään [mitä väärää tietoa Pro Kallavesi -liikkeellä on]. Mutta tyypillisesti näissä liikkeissä otetaan jokin yksittäinen asia, paisutellaan sitä ja vedetään siitä johtopäätöksiä eikä ymmärretä kokonaisuutta.

    Maatalous on Pohjois-Savon järvien suurin kuormittaja

    Kallaveden laatu luokitellaan tällä hetkellä kokonaisuudessaan hyväksi, mutta vaihtelu järven eri alueilla on suurta. Pohjois-Kallavesi on rehevöityneempi kuin Etelä-Kallavesi. Finnpulpin tehdas sijoittuisi Sorsasaloon, järvialtaiden väliin.

    Kuopion kaupunki on selvittänyt 2000-luvulla useaan otteeseen järven lahtien vointia. Finnpulpin tehdashankkeen paikasta muutaman kilometrin päässä sijaitseva Kettulanlahti on ollut huonokuntoinen. Esimerkiksi vuoden 2004 lahtien tilaselvityksen mukaan se ei olisi tuolloin kestänyt enää lisäkuormitusta.

    Haitta-aineet ovat viime vuosina tulleet lähinnä maataloudesta eivätkä tehtaiden kaltaisista pistemäisistä kuormittajista. ELY-keskuksen muutama vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan lähes kaikissa tilaltaan heikentyneissä Pohjois-Savon järvissä merkittävä kuormittaja oli maatalous. Tämän vuoksi vedenlaatu on Kallavedellä parempi kuin esimerkiksi Iisalmen reitillä, jonka varrella on paljon maataloutta.

    Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen sanoo yrityksen myöntäneen avoimesti, että tehdas lisää Kallaveden kuormitusta. Mutta pilaako tehdas Kallaveden?

    – Ei. Se on meidän mielestämme jo ympäristövaikutuksen arvioinnissa osoitettu. Ja pitää muistaa, että viranomainen kiristi huomattavasti ympäristöluvan ehtoja YVA-selvityksen jälkeen. Eli sitä kautta riskit ovat vielä oleellisesti pienemmät kuin mitä YVA-selvityksessä esitettiin.

    Hankkeen aikataulu on ennallaan

    Finnpulp voisi aloittaa tuotannon Sorsasalossa aikaisintaan keväällä 2021. Parhaillaan käynnissä on tehtaan tekninen suunnittelu ja muun muassa tarjouskilpailu laitteista. Seuraava tärkeä etappi hankkeen etenemisessä on hallinto-oikeuden päätös ympäristöluvasta tehdyistä valituksista.

    – Ympäristöluvan on oltava lainvoimainen ennen kuin voidaan tehdä päätöstä projektista, Piilonen sanoo.

    "Lopettaminen on käynyt mielessä" – 60 euron parkkisakko saa jotkut autoilijat huutamaan, tönimään ja uhkailemaan jopa pysäköinnintarkastajan perhettä


    Pysäköinnintarkastaja Jani Ullgren astelee tarkkaavaisena lähes täydellä parkkipaikalla. Yhtäkkiä hän huomaa valkoisessa pakettiautossa puutteen. Siinä ei ole pysäköintilippua. Mies ottaa työvälineet esiin ja pian auton tuulilasissa heiluu...

    Pysäköinnintarkastaja Jani Ullgren astelee tarkkaavaisena lähes täydellä parkkipaikalla. Yhtäkkiä hän huomaa valkoisessa pakettiautossa puutteen. Siinä ei ole pysäköintilippua. Mies ottaa työvälineet esiin ja pian auton tuulilasissa heiluu 60 euron suuruinen sakkolappu. Se on summa, joka Kuopion kaupungissa annetaan virheellisestä pysäköinnistä.

    Tuon kapean paperilipun vuoksi moni menettää hermonsa ja itsehillintänsä arvaamattomalla tavalla.

    – Viimeisen vajaan 1,5 vuoden aikana työ on muuttunut huomattavasti. Konfliktit ovat lisääntyneet. On tönimistä, haukkumista ja huutelua, kuvailee vasta 2,5 vuotta sitten pysäköinnintarkastajan työssä aloittanut Ullgren.

    Väkivalta ja sen uhka on monilla aloilla kasvanut

    Työntekijöiden kokema väkivalta ja sen uhka ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina useilla eri aloilla. Tämän ovat joutuneet huomaamaan esimerkiksi poliisit, hoitoalalla työskentelevät ja turvallisuusalan ammattilaiset. Myös pysäköinnintarkastajille väkivallan uhka on arkipäivää.

    – Uhkailua ja kaikenlaista häiriökäyttäytymistä on selvästi enemmän. Nimittelyä on aika paljon. Kun kirjoitat virhemaksua selin, niin soitellaan äänimerkkejä ja säikytellään, Ullgren kertoo.

    Varsinkin naispuolisia haukutaan vaikka millä tavoin. Jani Ullgren

    Mies itse ei ole joutunut fyysisen väkivallan uhriksi, mutta sitäkin tapahtuu. Toukokuussa kuopiolainen pysäköinnintarkastaja pahoinpideltiin keskellä kirkasta päivää. Heinäkuussa pysäköinninvalvojan autoa ammuttiin ilma-aseella Helsingissä.

    – Se on semmoista rähjäämistä, kun virhemaksua kirjoitetaan. Nimittelyt on aika julmiakin. Varsinkin naispuolisia haukutaan vaikka millä tavoin, harmittelee Ullgren.

    Aurinkoisena maanantaiaamuna miehen parina työskentelevä pysäköinnintarkastaja Sami Luostarinen kertoo saaneensa jopa tappouhkauksen. Sellaisten asioiden vuoksi mielessä on joskus viivähtänyt ajatus työn lopettamisesta.

    – Mutta vain ohimennen, juuri kesälomalta palannut Luostarinen kuittaa.

    Pysäköintivirhemaksu saattaa aiheuttaa huutamista, solvaamista, tönimistä ja jopa fyysistä väkivaltaa.Toni Pitkänen / YleTurvakameroita otetaan käyttöön joillain aloilla

    Pysäköintivirhemaksusta malttinsa menettävä voi olla kuka tahansa. Alalla työskentelevät kertovat, että uhkaavia tilanteita on koettu sekä vasta ajokortin saaneiden että ajotaipaleensa loppupäässä olevien tahoilta. He ovat sekä miehiä että naisia.

    – Kaikki eivät oikeastaan edes liity sakotettavaan autoon. Suurin osa on semmoisia, jotka sattuvat vahingossa paikalle eli välttämättä ihminen ei ole edes auton omistaja, hämmästelee Ullgren.

    Hän sanoo olleensa lukuisia kertoja tilanteessa, jossa paikalle tullaan sattumalta polkupyörällä tai kävellen. Sitten alkaa haukkuminen ja huutaminen: "miten kehtoot tehä tämmösiä virhemaksuja".

    – Se mietityttää, että minkä takia tullaan huutamaan, jos ei olla edes auton omistajia, pohtii Ullgren.

    Olemme myös siirtyneet parityöskentelyyn eli kun liikkeellä on kaksi pysäköinnintarkastajaa, uhka on pienempi. Jarno Käki

    Monilla väkivaltaa tai sen uhkaa kokevilla aloilla on ryhdytty pohtimaan työntekijöiden turvallisuusasioita. Poliisit saavat käyttöönsä haalarikamerat koko maassa ensi vuoden aikana. Kuopiossa pysäköinnintarkastajat saavat tänä syksynä rintapieliinsä turvakamerat, joiden avulla työntekijöiden turvallisuutta pyritään parantamaan. Niistä on hyviä kokemuksia Turusta.

    – Olemme myös siirtyneet parityöskentelyyn eli kun liikkeellä on kaksi pysäköinnintarkastajaa, uhka on pienempi, sanoo Kuopion kaupungin pysäköinninvalvonnan asiakasvastaava Jarno Käki.

    Pysäköinnintarkastaja Jani Ullgrenin parina työskentelevä Sami Luostarinen kertoo saaneensa jopa tappouhkauksen.Toni Pitkänen / YlePuolet kyseenalaistaa pysäköinninvalvonnan

    Pysäköinninvalvonnan asiakasvastaava Jarno Käki arvioi, että ihmiset voidaan jakaa tasan kahteen leiriin: toiset ymmärtävät pysäköinninvalvonnan ja toiset eivät ymmärrä sitä ollenkaan. Hän myös muistuttaa, että pysäköintivirhemaksusta voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Moni ei tätä mahdollisuutta hoksaa.

    – Inhimillisiä virheitäkin sattuu, Käki ymmärtää.

    Lopulta pysäköinninvalvonnassa on ammattilaisten mukaan kyse ihmisten turvallisuudesta: halutaan varmistaa, että liikenne toimii ja siellä on turvallista liikkua.

    – Olisi mahdoton ajatus, että voisi pysäköidä miten sattuu, korostaa pysäköinnintarkastaja Jani Ullgren.

    Kasvanut väkivallan uhka mietityttää, mutta ei pelota

    Aiemmin maatalouslomittajana työskennellyt Jani Ullgren päätyi Kuopion kaupungille pysäköinnintarkastajaksi vain muutama vuosi sitten. Ala kiinnosti Kuopion Maaningalla asunutta Ullgrenia.

    – Ei minulla ollut mitään ennakkoajatuksia työstä. Kyllähän tietysti mietin, että miten pysäköinnintarkastaja otetaan vastaan. Oli minulla kokemusta muutamista virhemaksuista, naurahtaa Ullgren.

    Liittymä on löydetty jostain netin syövereistä. Sitten on soitettu lapselle ja uhkailtu lapsen kautta Jarno Käki

    Ikävistä välikohtauksista huolimatta hän kertoo viihtyvänsä työssään eikä lopettamisaikeita ole. Työn tuomat nurjat puolet täytyy käsitellä itsekseen ja työkavereiden kanssa. Erityisesti huolta aiheutti työkaverin pahoinpitely. Kuopiossa uhkailu on ulottunut myös kotiin ja perhepiiriin asti.

    – Meillä on tapaus, jossa on henkilön lapselle soitettu. Liittymä on löydetty jostain netin syövereistä. Sitten on soitettu lapselle ja uhkailtu lapsen kautta, kertoo Kuopion kaupungin pysäköinninvalvonnan asiakasvastaava Jarno Käki.

    Sekä Käki että ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista uskovat, että uhkaavan käytöksen lisääntymiseen on monta syytä.

    – Varmaan siellä yhtenä yleisimpänä asiana ovat päihteet ja erilaiset mielenterveyteen liittyvät ongelmat, pohtii Pohjolainen.

    Jani Ullgren myöntää, että lisääntynyt väkivallan uhka pistää kuitenkin miettimään asioita.

    – Itselläkin on alaikäisiä lapsia. Ei minua kuitenkaan pelota. Jos tässä ruvetaan pelkäämään, niin ei tätä työtä voi tehdä.

    Mediatalo Keskisuomalainen mielii radioasemia suuriin kaupunkeihin

    Mediatalo Keskisuomalainen mielii radioasemia suuriin kaupunkeihin


    Keskisuomalainen on jättänyt hakemukset Uudellamaalla, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Kuopiossa toimiville radioasemille. Viestintävirasto myöntää vuosien 2020-2029 toimiluvat vuoden loppuun mennessä. Tulevat toimiluvat...

    Keskisuomalainen on jättänyt hakemukset Uudellamaalla, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Kuopiossa toimiville radioasemille.

    Viestintävirasto myöntää vuosien 2020-2029 toimiluvat vuoden loppuun mennessä. Tulevat toimiluvat ovat ennätyspitkiä Suomen yli 30 -vuotisessa paikallisradiohistoriassa.

    Kokemuksemme Lahdessa ovat olleet myönteisiä. Vesa-Pekka Kangaskorpi

    Mediatalo Keskisuomalainen hakee radiolla kasvua liiketoimintaansa sekä uusia entistä kattavampia palveluja kuluttajille ja media-asiakkaille. Pohjaa lupakierrokselle konserni on saanut Päijät-Hämeestä toimivasta Radio Voimasta, joka tuli Keskisuomalaisen omistukseen Mediatalo ESA:n oston myötä. Voima toimi ennen vuotta 2007 nimellä Radio 99.

    – Kokemuksemme Lahdessa ovat olleet myönteisiä, ja haluamme laajentaa vahvaan paikalliseen sisältöön perustuvan radiokonseptimme muihinkin kaupunkeihin, perustelee konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

    Tavoitteena on luoda enemmän kuin pelkkiä musiikkikanavia pääkohderyhmän ollessa yli 35-vuotias aikuisväestö.

    – Tulemme hyödyntämään vahvaa paikallista ja valtakunnallista sisällöntuotantoa paikallisradioissa. Uskomme, että paikallisradiot täydentävät mediatalomme tarjontaa myös mainosvälineenä.

    Kaupallisen radiotoiminnan kattojärjestön, RadioMedia ry:n mukaan radiomainonnan määrä Suomessa nousi vuonna 2017 ennätystasolle ja oli 63,5 miljoonaa euroa. Myynnin arvioidaan kasvavan myös tänä vuonna.

    Jatkuvuuden turvaaminen tärkeää

    Entistä pidemmät radiotoimiluvat ovat Kangaskorven mukaan yksi syy radiolupien hakemiseen.

    – Median tekeminen varsinkin Keskisuomalaisen osalta on pitkäjänteistä puuhaa. Aloitimme sen jo 1871, joten kvartaalit ovat olleet aika pitkiä. Tällaiseen liiketoimintaan on tarkoitus satsata aika paljon, joten jatkuvuuden turvaaminen ja näkymä eteenpäin ovat ihan oleellisia tekijöitä.

    Keskisuomalainen on Vesa-Pekka Kangaskorven johdolla kasvanut keskisuomalaisesta lehtitalosta puolen Suomen suureksi mediataloksi.Arvo Vuorela / Yle

    Keskisuomalaisella on kokemusta radiotoimialasta jo paikallisradiotoiminnan alkuajoista lähtien. Yhtiö omisti pitkään 1980- ja 1990-luvuilla 20 prosenttia paikallisradiopioneeri Radio Jyväskylästä. Yhtiö kaavaili omaa radiotoimintaa jo noihin aikoihin ja toimitalon laajennukseen piirrettiin tilat radioasemalle.

    – Näistä vaiheista minulla on vain vähän muistikuvia, koska en ollut kovinkaan keskeisesti mukana yhtiön liiketoiminnassa. Enemmän on muistikuvia Radio Oikeasta Asemasta Kuopiosta, jossa olimme mukana Savon Sanomien kautta. Maailma ja konserni ovat muuttuneet noista ajoista ja meillä on nyt huomattavan paljon enemmän osaamista ja annettavaa radioimintaan, kuin silloin, arvioi konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

    Pätkätyöläinen – haaveiletko omistusasunnosta, mutta pankki ei anna lainaa? Kerro kokemuksesi

    Pätkätyöläinen – haaveiletko omistusasunnosta, mutta pankki ei anna lainaa? Kerro kokemuksesi


    Oletko tilanteessa, jossa työelämääsi värittää pätkätyöläisyys ja epävarmuus? Teet mahdollisesti töitä kahdelle tai useammalle työnantajalle. Haaveilet samaan aikaan omistusasunnosta ja haluaisit hakea lainaa tätä varten. Kerro, miten...

    Oletko tilanteessa, jossa työelämääsi värittää pätkätyöläisyys ja epävarmuus? Teet mahdollisesti töitä kahdelle tai useammalle työnantajalle. Haaveilet samaan aikaan omistusasunnosta ja haluaisit hakea lainaa tätä varten. Kerro, miten pankit ovat suhtautuneet lainahaaveisiisi? Onko pankki myöntänyt lainan vai oletko jäänyt ilman työtilanteesi vuoksi?

    Kerro tilanteestasi meille sähköpostitse osoitteeseen [email protected] Teemme juttua aiheesta. Emme julkaise nimeäsi ilman lupaasi.

    Perheenäidit kyllästyivät odottamaan leikkipuiston rakentamista – päättivät rakennuttaa sen itse, mutta ensin piti sukeltaa suomalaisen byrokratian suohon

    Perheenäidit kyllästyivät odottamaan leikkipuiston rakentamista – päättivät rakennuttaa sen itse, mutta ensin piti sukeltaa suomalaisen byrokratian suohon


    Leikkipuistoa ympäröivän lauta-aidan rako saa olla enintään 2,5 senttimetriä. Tämä on yksi niistä loputtomista pienistä yksityiskohdista, jotka ovat tulleet parin viime vuoden aikana tutuksi Laura Tossavaiselle ja kolmelle muulle Pöljän...

    Leikkipuistoa ympäröivän lauta-aidan rako saa olla enintään 2,5 senttimetriä.

    Tämä on yksi niistä loputtomista pienistä yksityiskohdista, jotka ovat tulleet parin viime vuoden aikana tutuksi Laura Tossavaiselle ja kolmelle muulle Pöljän kylän naiselle.

    Tossavainen, Eija Savolainen ja Riina Pirskanen ja Merja Räisänen ovat neljän kyläaktiivin tiimi, jonka ansiosta Pöljällä on nyt aivan uusi leikkipuisto.

    Kylällä on aina asunut lapsiperheitä, mutta oma leikkipuisto puuttui pitkään. Siilinjärven kunta ei halunnut rakentaa puistoa, koska kylän koulun ja päiväkodin pihalla oli leikkivälineitä ennestään.

    – Niitä saa käyttää, kun koulut ja päiväkodit eivät ole auki. Eli se on aika rajallista, Tossavainen sanoo.

    Tämä ei riittänyt kyläyhdistykselle, vaan se päätti lähteä toteuttamaan omaa leikkipuistoaan. Neljän työssäkäyvän perheenäidin iskuryhmä lupautui pyörittämään hanketta.

    Se ei ollutkaan ihan pikkujuttu.

    Lupa sille, ettei lupaa tarvita

    Osalla naisista oli kokemuksia aikaisemmista hankkeista. Niistä he tiesivät, että kaikesta piti olla mustaa valkoisella. Mutta koska kukaan ryhmästä ei ollut aikaisemmin rakennuttanut mitään, osa leikkipuiston vaatimasta suunnittelusta tuli yllätyksenä.

    Pelkästään leikkivälineisiin liittyvät tarkat direktiivit. Laite ei saa olla liian iso eikä liian pieni, mihinkään ei saa juuttua kiinni eikä kuristua, liian korkealta ei saa pudota eivätkä laitteet saa olla liian lähellä toisiaan.

    Epätoivon hetkiä tuli, mutta niistä selvittiin toista tukemalla. Laura Tossavainen

    Leikkivälineet oli luonnollisesti kilpailutettava. Naapurissa kulkevan tien omistajaa oli kuultava, samoin viereisen rautatien. Viemäreiden, datakaapeleiden ja sähköjohtojen paikat oli selvitettävä. Ja koska leikkipuisto tuli kotiseutumuseon pihaan, tarvittiin Museoviraston koekaivaus ja kunnan ja museon lupa.

    Kirjallinen lupa oli oltava siitäkin, ettei rakennuslupaa tarvita. Kirjailija Laura Latvalan perikunnalta pyydettiin lupa puiston nimeen. "Pikku-Marjan puisto" sai innoituksen Siilinjärvellä asuneen lastenrunoilijan klassikkoteoksesta.

    Luvat, piirustukset ja budjetti oli oltava täysin valmiina ennen kuin varsinaista hankehakemusta päästiin edes aloittamaan – talkoiden järjestämisestä puhumattakaan.

    Kunhan tämä päivä saadaan päätökseen, niin ehkä hetki huokaistaan. Eija Savolainen

    Tämän urakan neljän perheenäidin joukko selvitti töidensä ohella. Yhdellä heistä on maatila, toinen on kolmivuorotyössä, kolmas kaksivuorotyössä ja neljäs päivätyössä.

    – Kyllä niitä epätoivon hetkiä tuli, mutta niistä selvittiin toista tukemalla. Kun yhdeltä loppui puhti, toinen tuli kaveriksi, Laura Tossavainen kertoo.

    – Hakemuksia on kirjoitettu vapaapäinä ja työpäivinä iltaisin ja öisin.

    Kyläyhdistys on raportoinut leikkipuiston rakentamisen vaiheita blogissaan täällä.

    Talkootyöllä paikattiin budjettia kymppitonnin edestä

    Leikkipuistojen turvallisuustarkastuksia tekevästä PlayCare-palveluista kerrotaan, että Pöljän kyläyhdistyksen urakka rakennuttaa oma leikkipuisto ei ole mitenkään tavallinen juttu. Yleensä leikkipuistoja rakennuttavat julkiset tahot. Kun asialla ovat yksityiset toimijat, ne ovat yleensä taloyhtiöitä ja mittakaava on silloin pienempi.

    Pöljän kyläyhdistys rakennutti uuden leikkipuiston hiukan alle 30 000 euron budjetilla. Leader-rahoitusta saatiin 17 000 euroa ja Siilinjärven kunnan avustusta 4 000 euroa. Kunta lupautui tulemaan vastaan sähkö- ja aurauskuluissa.

    Rahoituksella hankittiin leikkivälineet Lappsetiltä ja varsinaiset rakennustyöt katettiin paikallisten asukkaiden ja yritysten työpanoksella. Kenenkään kyläläisen ei tarvinnut laittaa omaa rahaansa hankkeeseen, aikaa ja työpanosta sitäkin enemmän.

    – Talkoissa oli kyläläisiä, joilla on rakennusmiehen koulutus. Sitten oli rekkakuski, maanviljelijä, urakoitsija ja joukossa taisi olla yksi liikenneopettaja ja analyytikko, Tossavainen muistelee.

    "Ehkä hetki huokaistaan"

    Viimeinen testi ennen puiston avaamista oli PlayCaren turvallisuustarkastus. Kyläläiset seurasivat jännittäen, kuinka tarkastaja mittaili hiekan syvyyksiä ja kävi läpi laitteiden asennusjälkeä.

    – Yleensä leikkipuistoissa joudutaan puuttumaan turva-alustojen laajuuteen tai määrään, tai sitten asennusvirheisiin. Sinne tulee esimerkiksi kiinnijuuttumisvaara seinäelementtien väliin. Tai väline on asennettu liian korkealle, luettelee työpäällikkö Ari-Pekka Paksuniemi.

    Pikku-Marjan puistossa huomautettavaa ei kuitenkaan löytynyt ja kyläläisten yhteisponnistus oli valmis avajaisiin. Ne koittivat elokuun ensimmäinen päivä. Talkooväelle ja muille tarjoiltiin lettuja ja omenapiirakkaa.

    – Kunhan tämä päivä saadaan päätökseen, niin ehkä hetki huokaistaan, puuskahti Eija Savolainen avajaispäivänä Yle Kuopion radiohaastattelussa.

    – Tämän jälkeen on vielä pientä viimeistelyä ja loppuraportoinnit, maksatukset ja muut. Siinäkin hommaa riittää.

    Yksi kylän lapsista, 14-vuotias Sara kertoo jo käyneensä kokeilemassa uutta leikkipuistoa pikkusiskonsa kanssa. Heiltäkin Pikku-Marjan puisto saa hyvät arvosanat.

    – Siellä on kaikki tarpeellinen, mitä leikkipuistossa pitää olla.

    Pöljän kyläläisten urakka on osoitus siitä, että isostakin hankkeesta voi selviytyä yhdessä, jos yhteisöstä löytyy halua ja osaamista. Millaisia terveisiä Laura Tossavaisella on niille, jotka harkitsevat oman leikkipuiston perustamista kyläyhteisön voimin?

    – Turvallisuus, raha ja tekijät. Eli ottakaa tarkasti selvää, mitä leikkipuistolta vaaditaan, tehkää tarkka budjetointi ja haalikaa talkoolaiset mukaan jo vähän etukäteen.

    Kotihoidon turvapalvelun häiriö korjattu Kuopiossa –

    Kotihoidon turvapalvelun häiriö korjattu Kuopiossa – "Kaikki turvapuhelimet toimivat nyt"


    Kuopion kaupungin kotihoidon turvapalveluissa perjantaina havaittu häiriö on saatu korjattua ja turvapalvelujen toiminta on palautunut normaaliksi. Toimintahäiriön syynä oli verkon ylikuormittuminen. Verkon ylikuormittuminen aiheutti sen, että...

    Kuopion kaupungin kotihoidon turvapalveluissa perjantaina havaittu häiriö on saatu korjattua ja turvapalvelujen toiminta on palautunut normaaliksi. Toimintahäiriön syynä oli verkon ylikuormittuminen.

    Verkon ylikuormittuminen aiheutti sen, että hälytykset eivät välittyneet turvapuhelimista kotihoidon turvapalveluun. Siksi kotihoidon henkilöstö joutui ottamaan asiakkaisiin yhteyttä henkilökohtaisesti joko puhelimitse tai käymällä paikan päällä, mikä vaati ylimääräisen työvoiman käyttöä.

    – Yhteydet alkoivat palautumaan tänään kello 17 jälkeen ja palvelun toimittaja ilmoitti kello 20 jälkeen, että kaikkien yhteyksien pitäisi toimia, Kuopion kaupungin kotihoidon päällikkö Kaija Kokkonen kertoo.

    Kokkosen mukaan palvelun toimittaja ei ole voinut kuitenkaan vielä "klousata tilannetta", eli vahvistaa sitä, että kaikki viat ovat varmasti korjautuneet.

    – He tekevät vielä viimeisiä varmistuksia. Kaikki turvapuhelimet kuitenkin toimivat nyt, eli ovat online-tilassa, Kokkonen kertoo.

    Koska lopullista varmistusta ei ole vielä saatu, kotihoidon työntekijät tekevät vielä tulevana yönä, kaiken varalta, kaikki aiemmin suunnitellut lisäkäynnit asiakkaidensa luona.

    Häiriön ajaksi tehtyä ylimääräistä miehitystä ei siis ole vielä purettu, vaan tuleva yö tehdään edelleen vahvistetulla miehityksellä.

    – Meillä on kymmenen työntekijää nyt vuorossa, kun normaalisti työntekijöitä on vuorossa kuusi, Kokkonen selvittää.

    Häiriön myötä ei ole ilmennyt potilasvahinkoja. Kaikkiaan Kuopion kotihoidon piiriin kuuluu noin 1 300 asiakasta.

    Lue lisää:

    Kotihoidon turvapalveluissa vakava häiriötilanne Kuopiossa

    Kuopion kotihoidon turvapalveluissa on häiriöitä – tilanne voi pahentua