Yle Uutiset | Varkaus | Tuoreimmat uutiset

    Yksityinen päiväkoti perii vanhemmilta yli 400 euroa vuodessa ekstraa, eikä edes kaupunki tiedä, miksi –

    Yksityinen päiväkoti perii vanhemmilta yli 400 euroa vuodessa ekstraa, eikä edes kaupunki tiedä, miksi – "Selvästi on tarve vähän penkoa"


    Suuri osa yksityisistä päiväkodeista perii perheiltä ylimääräistä maksua palvelusetelin päälle. Kaikissa tapauksissa lisämaksun perusteet eivät kuitenkaan ole vedenpitäviä. Kuopiossa kolmisenkymmentä vanhempaa on kirjelmöinyt...

    Suuri osa yksityisistä päiväkodeista perii perheiltä ylimääräistä maksua palvelusetelin päälle. Kaikissa tapauksissa lisämaksun perusteet eivät kuitenkaan ole vedenpitäviä.

    Kuopiossa kolmisenkymmentä vanhempaa on kirjelmöinyt Touhula-päiväkotiketjulle sen perimästä lisämaksusta. Ketjun kahdessa kuopiolaisessa yksikössä peritään kuukausittain 37 euron lisämaksua jokaisesta hoidossa olevasta lapsesta.

    Vanhemmat eivät ole yrityksistä huolimatta saaneet selville, mistä lisämaksua peritään. Heidän mielestään siitä pitäisi luopua. Asian kanssa on tuskaillut myös Kuopion kaupunki, jonka käyttämiin yksityisiin palveluntarjoajiin Touhula-päiväkodit kuuluvat.

    – Emme ole havainneet Touhulan toiminnassa eroa, joka näyttäisi lisämaksun tarpeen. Sellaista selvitystä, joka selittäisi lisän, en ole saanut Touhulalta pyynnöstäni huolimatta, toteaa päiväkotihoidon ja esiopetuksen palvelupäällikkö Tuula Nuotio Kuopion kaupungilta.

    Pastilleihin, retkiin vai kiinteistökuluihin?

    Lisää peritään Saaristokaupungissa sijaitsevissa Touhula Ankkurin ja Touhula Märssykorin päiväkodeissa. Nuotion mukaan Touhula on perustellut lisää vanhempainillassa esimerkiksi lapsille tarjottavilla ksylitolipastilleilla ja muutamilla retkillä per vuosi. Mutta voiko siihen kulua vuosittain yli 400 euroa per lapsi?

    – Pastillit ja retket ovat ihan tavallisia asioita, jotka hoituvat myös kunnallisella puolella. Kuopion palveluseteli on valtakunnallisesti ihan kilpailukykyinen. Sen lisäksi päiväkodilla ei pitäis olla hirveästi tarvetta periä mitään lisämaksuja, Nuotio sanoo.

    Palvelusetelin ja perheen omavastuun pitäisi kattaa päiväkodin perustoiminta. Lisämaksu tulee kyseeseen, jos sen päälle tarjotaan jotain lisää. Jarkko Lahtinen, Kuntaliitto

    Touhulan viestintäjohtaja Ossi Ahto ei suostu erittelemään yksittäisten päiväkotien kustannuksia myöskään Ylelle.

    – Meillä on eri hintoja, jotka perustuvat päiväkodin toiminnan järjestämiseen ja sen aiheuttamiin kustannuksiin, esimerkiksi vuokriin, kiinteistöihin, henkilöstöön ja muihin asioihin. Näissä on luonnollisesti päiväkotikohtaisia eroja, Ahto kertoo.

    Kun kerroimme, että Kuopion kaupungin mukaan maksua on perusteltu pastilleilla ja retkillä, Touhulasta vastattiin, että lisähinta liittyy "isompiin toiminnan järjestämisen kustannuksiin kuten kiinteistökuluihin".

    – Lisähinta ei liity retkiin tai pastilleihin. Retket kuuluvat kaikkiin Touhuloihin, Ahto kirjoittaa sähköpostitse.

    "Seikkailulisä" on jäänne aiemman päiväkodin ajoilta

    Kuopiossa on niin vähän kunnallisia päiväkoteja, että monien vanhempien on käytännössä pakko käyttää yksityisiä palveluita. Kaupunki myöntää perheille palveluseteleitä hoitoa varten. Palveluseteliä koskevan sääntökirjan mukaan yksityisen päiväkodin on palvelusopimusta tehdessään kerrottava, miksi lisämaksua peritään.

    Touhula Ankkurissa ja Märssykorissa perittävä lisä oli olemassa jo aiemmin, kun päiväkodit kuuluivat Aarresaari-ketjuun. Touhula osti päiväkodit vuonna 2015. Aarresaaren aikana päiväkoti oli niin kutsuttu seikkailupäiväkoti, jonka henkilökunnalla oli myös seikkailukasvatusosaamista.

    – Tietomme mukaan Aarresaaren aikana maksu on perustunut siihen, että kyseisissä yksiköissä on varmistettu kaksi lastentarhanopettajaa jokaiseen ryhmään. Sen vuoksi siellä on ollut suuremmat menot kuin normaalissa päiväkotiyksikössä, Nuotio taustoittaa.

    En ala erikseen erittelemään sitä, että mitä esimerkiksi teeman mahdolliset kustannukset ovat. Ossi Ahto

    Nuotio kertoo kaupungin jääneen siihen käsitykseen, että seikkailukasvatus jatkuu ja suurempi henkilöstömitoitus säilyy.

    – Sehän ei kuitenkaan enää pidä paikkaansa. Touhulan aikana lisää ei ole poistettu, Nuotio kertoo.

    Nuotion mukaan 37 euron lisämaksun pitäisi näkyä panostuksissa osaamisessa, pedagogisessa painotuksessa tai henkilöstömitoituksen ulkopuolisessa henkilöstössä.

    – Nämä eivät täyty Märssykorissa ja Ankkurissa sen tiedon valossa, mitä minulla on, Nuotio sanoo.

    Lisämaksun on perustuttava johonkin

    Touhulan viestintäjohtaja Ossi Ahto myöntää, että jotkut vanhemmat ovat kyselleet Ankkurin ja Märssykorin lisästä päiväkodin johdolta.

    Touhula Ankkurin verkkosivut lupaavat, että seikkailuteemaisesta päiväkodista käydään viikoittaisilla retkillä metsässä. Meneekö lisä seikkailuteemaan ja mitä seikkailuteema käytännössä tarkoittaa?

    – Kyseessä ei ole "seikkailulisä". En ala erikseen erittelemään sitä, että mitä esimerkiksi teeman mahdolliset kustannukset ovat, Ossi Ahto toistaa.

    Selvästi on tullut tarve tätä asiaa vähän penkoa, että me olisimme näistä paremmin kärryillä. Tuula Nuotio

    Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen ei tunne Kuopion Touhuloiden tilannetta, mutta pitää kuukausittaista ja lapsikohtaista 37 euroa isona lisäsummana yksikölle.

    – Palvelusetelin ja perheen maksaman omavastuun pitäisi kattaa päiväkodin perustoiminta. Lisämaksu tulee kyseeseen, jos sen päälle tarjotaan jotain lisää, Lahtinen vahvistaa.

    Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Jukka Kaakkola on samaa mieltä: lisämaksun on perustuttava johonkin.

    – Jos palvelu ei vastaa sitä, mitä on luvattu, asian voi viedä eteenpäin. Kuluttaja voi riitauttaa asian kuluttajasuojan kautta ja viedä kuluttajariitalautakuntaan. Sitä kautta voi tehdä hinnanalennusvaatimuksen, Kaakkola ohjeistaa.

    Kaupunki haluaa tietää jatkossa tarkemmin

    Valtaosa kuopiolaisista yksityisen päivähoidon tarjoajista perii lisämaksua. Perheet saavat tiedon siitä palvelusopimusta tehdessään, ja yleensä peruste käy selvästi ilmi

    – Esimerkiksi musiikkipäiväkoti Priimissä lisämaksu tarvitaan, koska päiväkodissa on mitoituksen mukaisen henkilöstön lisäksi musiikkikasvatusta antava musiikkipedagogi. Lisäksi on helppo ymmärtää, että Englantilaisessa päiväkodissa lisämaksu tulee kielipainotteisuudesta, palvelupäällikkö Tuula Nuotio kertoo.

    Toisaalta esimerkiksi Pilke-päiväkotien tieteeseen, taiteeseen ja musiikkiin erikoistuneissa päiväkodeissa maksua ei peritä. Nuotio kertoo, ettei hänen tiedossaan ole, että muiden kuopiolaisten päiväkotien lisämaksujen perusteet olisivat herättäneet keskustelua.

    Nuotion mukaan yksityisten päiväkotien lisämaksuja käsitellään kaupungin puolesta silloin, kun yritys on perustamassa yksiköitään Kuopioon. Tähän mennessä päiväkotien ei ole tarvinnut raportoida lisämaksuistaan kaupungille säännöllisesti.

    – Selvästi on tullut tarve tätä asiaa vähän penkoa, että me olisimme näistä paremmin kärryillä, Nuotio pohtii.

    Voisivatko päiväkodit jatkossa raportoida kaupungille, miten teemat ja lisämaksujen käyttö toteutuvat päiväkodin arjessa?

    – Se on ainakin tutkittavan arvoinen idea. Sitä voisi miettiä yhdessä päiväkotien kanssa, miten toimintaa voitaisiin tehdä läpinäkyvämmäksi, kun kaikki ainakin sanovat haluavansa olla läpinäkyvämpiä, Nuotio kertoo.

    Kuopion kaupunki kokoustaa Touhulan johdon kanssa perjantaina. Palaverissa keskustellaan palvelun järjestämiseen liittyvistä asioista ja myös lisämaksuista.

    – Aion ehdottaa, että yksiköissä, joissa on havaittu ongelmia ja puutteita tässä palvelunjärjestämisessä, lisämaksua ei perittäisi, Nuotio sanoo.

    Viikonloppuna kannattaa olla varuillaan ratissa: luvassa on jäätävää sadetta

    Viikonloppuna kannattaa olla varuillaan ratissa: luvassa on jäätävää sadetta


    Ajokeli saattaa muuttua huonoksi viikonloppuna, sillä eri puolilla maata on jäätävän sateen mahdollisuus, kertoo Ilmatieteen laitos. Maan pohjoisosassa ajokeli voi olla huono perjantaina jäätävän sateen ja lumisateen takia – Pohjois-Savossa,...

    Ajokeli saattaa muuttua huonoksi viikonloppuna, sillä eri puolilla maata on jäätävän sateen mahdollisuus, kertoo Ilmatieteen laitos.

    Maan pohjoisosassa ajokeli voi olla huono perjantaina jäätävän sateen ja lumisateen takia – Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa puolestaan tiet voivat olla liukkaita lauantaina.

    Ylen meteorologi Joonas Koskelan mukaan jäätävää sadetta tulee erityisesti perjantain ja lauantain välisenä yönä. Sade alkaa perjantai-iltana Länsi-Lapissa, jossa tulee aluksi lunta ja sitten jäätävää sadetta. Rintama kulkee Suomen yli itään yön aikana. Lauantaiaamuna lämpötilat lauhtuvat.

    Siilinjärvi oikoo uutisointia Attendon hoivakodin kuolemantapauksista:

    Siilinjärvi oikoo uutisointia Attendon hoivakodin kuolemantapauksista: "Tapauksissa ei ole mitään lisäselvitettävää"


    Siilinjärven kunta oikoo mediassa olleita tietoja Attendon Vänrikin hoivakotiin liittyen. Julkisuudessa tänään olleet kuolemantapaukset on selvitetty tänään ja niissä ei tullut esille mitään sellaista, joka vaatisi lisäselvittelyä. – Emme...

    Siilinjärven kunta oikoo mediassa olleita tietoja Attendon Vänrikin hoivakotiin liittyen.

    Julkisuudessa tänään olleet kuolemantapaukset on selvitetty tänään ja niissä ei tullut esille mitään sellaista, joka vaatisi lisäselvittelyä.

    – Emme ole aikaisemmin pyytäneet lisäselvityksiä kuolemantapauksiin, vaan ainoastaan tarkastuspöytäkirjassa esille nousseisiin asioihin, tarkentaa Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen.

    Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantasen mukaan tammikuussa tehdyillä valvontakäynneillä ilmitulleet lisäselvityspyynnöt koskivat hoivakodin asukasturvallisuutta, henkilöstöä ja sairaanhoitoa.

    – Nämä liittyvät esimerkiksi sairaanhoidolliseen osaamiseen sekä henkilöstömitoitukseen, kertoo Kantanen.

    Kantanen haluaa myös tarkentaa, että tarkastusajanjaksolla hoivakodissa on menehtynyt viisi Siilinjärven kunnan sijoittamaa vanhusta.

    – Kuolemantapaukset todennut lääkäri ei ole pyytänyt ruumiinavausta, joten niihin ei liity lisäselvityksen tarvetta.

    Yksi toisen kunnan sijoittama vanhus ei menehtynyt, vaan hän on muuttanut muualle.

    Aiemmin tänään uutisoitiin, että Siilinjärven kunta selvittää kuuden vanhuksen kuolemaa hoivakodissa.

    Hoivakodissa on päivittäinen tehostettu valvonta

    Siilinjärven kunta valvoo tehostetusti Attendon Vänrikin hoivakodin toimintaa niin pitkään kunnes tilanne on saatu selvitettyä.

    Savon Sanomat kertoi tänään myös, että yhdeksää hoivakodin asukasta on pidetty lukittujen ovien takana ilman, että asiasta on sovittu kirjallisesti.

    Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen tarkentaa, että tarkastuskäyntien aikana ei ole päästy tarkastamaan kirjauksia sovituista käytännöistä.

    – Olemme käyneet siellä eilen illalla ja silloin kaikki ovet ovat olleet auki. Asukkaita ei ole ollut lukittujen ovien takana.

    Kantanen sanoo, että hoitokodin asioita on pyritty parantamaan yhteistyössä Attendon kanssa.

    – Haluamme, että kaikilla on siellä hyvä olla ja asiakashoito saadaan turvattua, hän korostaa.

    Kunta odottaa myös Attendolta lisäselvityksiä, jotka tulisi toimittaa 4.maaliskuuta mennessä.

    Hoitajia pelotti, kun pienet päiväkodit yhdistettiin uuteen ja isompaan – vanhempien ja lasten reaktio yllätti

    Hoitajia pelotti, kun pienet päiväkodit yhdistettiin uuteen ja isompaan – vanhempien ja lasten reaktio yllätti


    Pienten päiväkotien määrä vähenee tulevaisuudessa. Tältä näyttää, kun tutkii useiden isompien kaupunkien rakennushankkeita. Kun vanhat pienet päiväkodit tulevat elinkaarensa päähän, tilalle rakennetaan usein isompi kokonaisuus, jossa...

    Pienten päiväkotien määrä vähenee tulevaisuudessa. Tältä näyttää, kun tutkii useiden isompien kaupunkien rakennushankkeita.

    Kun vanhat pienet päiväkodit tulevat elinkaarensa päähän, tilalle rakennetaan usein isompi kokonaisuus, jossa saman katon alle kootaan lapsia ja hoitohenkilökuntaa useista pienemmistä yksiköistä.

    Tampereen kaupunki linjasi tuoreessa päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessään, että pienten lasten varhaiskasvatus siirretään pienistä yksiköistä suuriin kokonaisuuksiin. Myös esimerkiksi Kuopiossa ja Mikkelissä pienten päiväkotiyksiköiden määrä vähenee.

    – Haemme tehokkaampia yksiköitä ja esimerkiksi keskustan alueella on paljon pieniä kahden ryhmän päiväkoteja. Parhaillaan käynnissä olevissa selvityksissä pyritään löytämään ratkaisuja isompien ja tehokkaampien löytämiseksi, kertoo Tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Jarmo Tuppurainen Kuopion kaupungilta.

    Tuppuraisen arvion mukaan Kuopiossa tyypillinen päiväkodin koko tulee jatkossa olemaan noin 4–6 ryhmäinen. Lasten määrässä se tarkoittaa päälle sadan lapsen yksikköjä.

    Yksi tämmöinen valmistui juuri Kuopion Päivärantaan. Tammikuun alussa käyttöön otettuun Päivärannan päiväkotiin yhdistyi kolme alueella toiminutta pientä yksikköä. Se tarjoaa hoivaa 120 lapselle.

    Päivärannan päiväkodin jumppasalissa on myös kiipeilyseinä.Toni Pitkänen / YleViisivuotiaan Maurin mielestä uusi on parempi kuin vanha

    Kuopiolaisessa Päivärannan päiväkodissa on iltapäivällä hämmästyttävän rauhallista siihen nähden, että kirjoilla on noin 120 lasta. Kuusi ryhmää on sijoiteltu pitkulanmuotoiseen rakennukseen siten, että ne ovat toistensa seinänaapureita. Jokaisella ryhmällä on oma ruoka- ja lepohuone, kuraeteinen ja wc-tilat.

    Lapset ovat juuri heräilleet päiväuniltaan ja istuvat pöydissä syömässä välipalaa.

    Viisivuotias Mauri Aarnio siirtyi uusiin tiloihin entisen Päivärannan päiväkodin Kesärannan kaksiryhmäisestä yksiköstä. Uusi isompi päiväkoti ei puheliasta poikaa haittaa. Hänen mielestään uudessa on jopa kivempaa kuin vanhassa.

    – Tämä on hienompi talo ja erilaisia leluja, poika iloitsee.

    Hyvää uudessa on Mauri Aarnion mielestä sekin, että samassa yhteydessä on myös neuvolan tilat.

    – Kun tulee hoitoon ja tarvii käydä neuvolassa, niin voi käydä siellä ja tulla suoraan tänne päiväkotiin, juttelee Mauri, joka ei osaa nimetä yhtä parasta asiaa uudessa päiväkodissa.

    Vanhasta päiväkodista Mauri ei kaipaa juuri mitään. Vain vanha metsäpaikka, aarrekammio muistuu pojan mieleen. Sitä hän kaipaa jonkin verran.

    Päiväkodin henkilöstöä isommat tilat huoletti, vanhempia ei

    Päivärannan päiväkodin varajohtaja Suvi Miettinen myöntää, että henkilökuntaa kolmen yksikön yhdistyminen isommaksi mietitytti ennakkoon. Mielessä pyöri paljon kysymyksiä muun muassa siitä, miten toimintakulttuurit ja tavat saadaan yhdistymään.

    – Olemme siinä jo osittain onnistuneet. Aikaa menee kuitenkin, että saamme arjen rullaamaan, toteaa Miettinen.

    Uusien tilojen haasteeksi on ensimmäisten viikkojen aikana osoittautunut iltapäivien ulkoilu, jolloin lapsia on pihalla paljon. Aamupäivisin ryhmät ulkoilevat porrastetusti.

    Enemmän se huoli on ollut meidän henkilökunnan omassa mielessä. Suvi Miettinen

    Uusia tiloja Miettinen kehuu hyviksi juuri siksi, että ne on suunniteltu nimenomaan päiväkotikäyttöön. Esimerkiksi äänieristeet ovat sen mukaiset. Ihana yksityiskohta Miettisen mielestä on suuri pehmeälattiainen jumppasali kiipeilyseinineen.

    – Kiireisimpinä aikoina meillä on enemmän aikuisia käytettävissä, kertoo Miettinen.

    Vanhemmilta ei tullut ennakkoon huolestunutta palautetta aiempaa isommasta päiväkodista. Nytkin on tullut vain kiitosta. Tämä on ollut Miettisen mukaan yllättävää.

    – Enemmän se huoli on ollut meidän henkilökunnan omassa mielessä.

    Päivärannan päiväkodin varajohtaja Suvi Miettisen mukaan vanhemmilta on tullut hyvää palautetta uusista tiloista.Toni Pitkänen / YleKasvatustieteen professori: suuri päiväkoti vaatii huolellista suunnittelua

    Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen professori Päivi Atjonen suhtautuu varauksella suurikokoisiin päiväkoteihin. Hänen mielestään jo noin sadan lapsen kokoinen päiväkoti on alle kouluikäiselle liian suuri.

    – Sellaisissa tulee mieleen, että onko kyseessä enemmän aikuisten kuin lasten intressit, hän pohtii.

    Isompien yksiköiden heikkouksia ovat esimerkiksi turvattomuus, liian suuret lapsimäärät, melu ja tilanpuute. Jatkuva häly voi häiritä kehittyvässä iässä olevan lapsen kasvua ja keskittymiskykyä.

    Toisaalta päiväkodilla voi olla paremmat materiaaliset resurssit ja uudet hyvinvarustellut yksiköt voivat esimerkiksi houkutella henkilökuntaa. Lapsille iso päiväkoti voi tarjota monipuolisesti erilaisia sosiaalisia suhteita.

    Kuopion Päivärantaan rakentunutta päiväkotia Atjonen ei ole nähnty, mutta kuulemansa perusteella sitä luonnehtii kiinnostavaksi ratkaisuksi.

    – Iso päiväkoti täytyy suunnitella teknisesti ja toimivuudeltaan sellaiseksi, että se on pienelle lapselle hyvä, turvallinen ja rauhallinen paikka olla, Atjonen korostaa.

    Esimerkiksi juuri sisäänkäyntien ja liikkumisen suunnittelua hän pitää tärkeänä.

    Päivärannan päiväkodissa jokaisella ryhmällä on oma uloskäynti ja kuraeteinen. Tämä on asiantuntijan mielestä hyvä ratkaisu.Toni Pitkänen / YleTaustalla tehokkuustavoitteet ja ison yksikön tarjoama monipuolisuus

    Yhteen paikkaan koottua tietoa päiväkotirakentamisesta ei ole. Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapanisen näppituntuma on, että suuremmissa kaupungeissa päiväkotien yksikkökoot saattavat olla kasvussa.

    – Kasvun taustalla ovat mahdollisesti tehokkuustavoitteet sekä isomman yksikön tarjoamat monipuoliset palvelut, Tapaninen arvioi.

    Kuopion kaupungin Tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Jarmo Tuppurainen vahvistaa Tuppuraisen arvion.

    – Tähän vaikuttavat kustannuspaineet, jotka varmaan ovat aika samanlaisia monissa kaupungeissa, Tuppurainen myöntää.

    Sekä Tapaninen että Tuppurainen muistuttavat, että tilanne riippuu paikallisesti myös hyvin paljon asuinalueiden koosta, asukasluvun muutoksesta ja kaavoituksesta. Tuppurainen korostaa, että kaikilla alueilla pientä ei voi korvata isolla.

    – Kuopiossa päiväkodit toimivat lähipäiväkotiperiaatteella. Tarkoitus on, että matka päiväkotiin ei ole mahdottoman pitkä, sanoo Tuppurainen.

    Rakentaminen ei tästä halpene. Emilia Rönkkö

    Uusien päiväkotien suunnittelussa ja rakentamisessa haetaan tehokkuutta myös tilojen käyttöasteen nostamisella. Esimerkiksi Kuopiossa yksiköt halutaan myös ilta- ja viikonloppukäyttöön.

    – Rakentaminen ei tästä halpene. Nämä ovat kalliita neliöitä ja haluamme, että niistä on sitten mahdollisimman suuri hyöty, kommentoi hankesuunnitteluarkkitehti Emilia Rönkkö Kuopion kaupungilta.

    Päivärannan uuden päiväkodin jumppasalissa on jo aloittanut ensimmäinen iltaharrasteryhmä.

    Minkä kokoisesta päiväkodista teidän perheessä tykätään? Haluasitteko mieluummin vanhan ja pienemmän tilalle uuden, esimerkiksi suurella jumppasalilla varustetun isomman päiväkodin? Vai onko vanha ja pienempi parempi? Osallistu keskusteluun tämän artikkelin keskusteluosiossa klo 22 asti.

    Siilinjärvi haluaa selvittää Attendon hoivakodin kuusi kuolemantapausta – Yksi asukas luuli joutuneensa vankilaan

    Siilinjärvi haluaa selvittää Attendon hoivakodin kuusi kuolemantapausta – Yksi asukas luuli joutuneensa vankilaan


    Siilinjärven kunta ja valvova viranomainen haluavat selvityksen kuuden vanhuksen kuolemasta Attendon Vänrikki-hoivakodissa. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Savon Sanomat. Kunnan vt. hoito- ja vanhustyön johtaja Marja Kavilo vahvistaa asian...

    Siilinjärven kunta ja valvova viranomainen haluavat selvityksen kuuden vanhuksen kuolemasta Attendon Vänrikki-hoivakodissa.

    Asiasta uutisoi ensimmäisenä Savon Sanomat. Kunnan vt. hoito- ja vanhustyön johtaja Marja Kavilo vahvistaa asian Ylelle.

    Kuolemat ovat tapahtuneet hoivakodin tehostetun palveluasumisen osastolla neljän viikon sisällä tammi–helmikuussa. Siilinjärven kunta haluaa selvittää, ovatko kuolemat tapahtuneet luonnollisesti vai liittyykö niihin laiminlyöntejä.

    Attendon mukaan kuolemien taustalla ei ole todettu hoitovirheitä ja osa näistä kuudesta vanhuksesta kuoli jatkohoitopaikassa.

    Asukkaita lukkojen takana ilman lupaa

    Hoivakotiin tehtiin ennalta sovittu tarkastuskäynti helmikuun alussa sekä yllätystarkastus tammikuun lopussa. Tarkastuksia tehtiin omaisten ja yksikössä käyneiden hoitoalan ammattilaisten palautteen vuoksi.

    Savon Sanomat kertoo, että tarkastuskertomuksen mukaan yhdeksää hoivakodin asukasta on pidetty lukittujen ovien takana ilman, että asiasta on sovittu kirjallisesti. Tämä menettely voi olla lainvastainen. Lehti kertoo, että hoivakodissa vieraillut tarkastaja kuuli ”jyskytystä lukitun oven takaa”. Huoneessa oli samana päivänä yksikköön tullut vanhus, joka oli teljetty sisään vastoin tahtoaan. Hän luuli joutuneensa vankilaan.

    Hoivakodin asukkaita hoitava lääkäri kertoi Savon Sanomille, että esimerkiksi erään sydänsairaan vanhuksen verenpaineen seuranta on laiminlyöty. Lääkärin mukaan ”unohduksia ja sekaannuksia on sattunut puolen vuoden aikana huomiota herättävän useasti”.

    Attendo sanoo, että kontrolleihin liittyvät epäkohdat on nyt korjattu. Valvova viranomainen ryhtyy selvittämään Vänrikissä ilmenneitä ongelmia.

    Aiheesta on tullut tarkempaa tietoa 20.2 iltapäivällä. Siilinjärven kunta on oikonut uutisointia kuolemantapauksiin liittyen ja toteaa, ettei niissä ole tarvetta lisäselvityksille.

    Lue myös:

    Yksityisissä vanhusten hoivakodeissa ympäri maata on käynnistymässä laaja tarkastuskierros – ilmoituksia epäkohdista on tullut valvoville viranomaisille tulvimalla

    Tehy riitauttaa Attendon hoivakodin johtajan työsopimuksen purun – potkut "Attendon maineen mustamaalaamisesta"

    Attendolta kuntayhtymälle siirretyn hoivakodin toiminta on turvattu Alavudella – henkilökuntaa rekrytoitu pikavauhtia

    Hoivayhtiö Esperi Caresta jätetty kaksi tutkintapyyntöä poliisille

    Ponssella on jonossa ennätysmäärä tilauksia – metsäkonevalmistaja ennakoi tälle vuodelle hyvää tulosta

    Ponssella on jonossa ennätysmäärä tilauksia – metsäkonevalmistaja ennakoi tälle vuodelle hyvää tulosta


    Vieremäläinen metsäkoneyhtiö Ponsse teki viime vuonna hyvän tuloksen. Yhtiön liikevaihto oli noin 612 miljoonaa euroa. Liikevaihto nousi noin kuusi prosenttia vuodesta 2017. Ponssen liiketulos oli viime vuonna 61,7 miljoonaa euroa. Tulos ennen...

    Vieremäläinen metsäkoneyhtiö Ponsse teki viime vuonna hyvän tuloksen. Yhtiön liikevaihto oli noin 612 miljoonaa euroa.

    Liikevaihto nousi noin kuusi prosenttia vuodesta 2017. Ponssen liiketulos oli viime vuonna 61,7 miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli noin 53 miljoonaa euroa. Tulos pieneni reilulla miljoonalla eurolla.

    Yhtiön tilausvirta oli vuonna 2018 ennätyksellinen. Ponssella oli tilauskantaa vuodenvaihteessa 295 miljoonaa euroa. Se on lähes 140 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

    Yhtiö ennakoi konsernin euromääräisen liikevoiton olevan tänä vuonna hieman suurempi kuin vuonna 2018. Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela on erittäin tyytyväinen yhtiön talouslukuihin.

    Nummelan mukaan vuotta väritti osaltaan Vieremälle tehty yli 30 miljoonan euron tehdasinvestointi. Tänä vuonna odotetaan vahvaa kasvua etenkin Venäjän markkinoilla.

    Ponsse-konsernilla oli vuodenvaihteessa noin 1700 työntekijää. Työntekijöitä on 150 vuoden takaista enemmän.

    Ponssen hallituksen osingonjakoehdotus on 0,80 euroa osakkeelta. Viime vuonna yhtiö maksoi osinkoa 0,75 euroa osakkeelta.

    Edes varma työpaikka ei riitä tuomaan metsäalalle tarpeeksi opiskelijoita – Laura Huovinen, 28, vaihtoi kaupan kassan metsäkoneen puikkoihin

    Edes varma työpaikka ei riitä tuomaan metsäalalle tarpeeksi opiskelijoita – Laura Huovinen, 28, vaihtoi kaupan kassan metsäkoneen puikkoihin


    Tammikuun puolivälissä Laura Huovinen, 28, aloitti opinnot. Vuoden päästä tähän aikaan hänellä pitäisi jo olla työpaikka metsäkoneenkuljettajana. Lähes varma työpaikka on yksi syy, miksi kuopiolainen Huovinen hakeutui aikuiskoulutukseen...

    Tammikuun puolivälissä Laura Huovinen, 28, aloitti opinnot. Vuoden päästä tähän aikaan hänellä pitäisi jo olla työpaikka metsäkoneenkuljettajana.

    Lähes varma työpaikka on yksi syy, miksi kuopiolainen Huovinen hakeutui aikuiskoulutukseen Savon ammattiopistoon Toivalaan. Toinen on ulkoilma: seitsemän vuotta siistiä sisätyötä kaupan kassalla oli tarpeeksi luonnossa viihtyvälle naiselle.

    – Takaraivossa oli pitkään kolkutellut haave tästä ammatista. Ja kun tuli sauma lähteä kouluun, se oli selvä juttu.

    Huovisen tarina on pienoiskuvassa, mitä metsäteollisuus toivoo nyt tapahtuvan. Puu ei tule metsästä itsestään ja esimerkiksi juuri metsäkoneenkuljettajia on arvioitu tarvittavan 330–440 lisää joka vuosi.

    Toivalassa Huovisen kaltaisia aikuisopiskelijoita on viitisenkymmentä. Heillä kaikilla on työpaikka tiedossa, sanoo koulutuspäällikkö Ari Puustinen.

    "Herrat soittelee, että ettekö tee tarjousta"

    Metsätraktorin koura kolahtaa johonkin hakkuutyömaalla Kuopion Kaislastenlahdella. Jyrkkää mäkeä kiipeävä ura vie sekametsään, jossa suojasää on pudottanut lumet oksilta. Se on helpottanut hakkuukoneen ja ajokoneen kuljettajien työtä.

    Kun metsää hakataan, tarvitaan yhteen hakkuuketjuun tavallisesti juuri tällainen konepari. Kuskeja saa olla vähintään neljä: silloin työtä voidaan tehdä kahdessa vuorossa.

    Tällä hetkellä tilanne yrityksissä on se, että kalustoa kyllä löytyy – tekijöitä ei. Niilo Vornasen perheyrityksessä Lapinlahden Pilkkeessä on jätetty väliin viime aikoina kolme tarjouskilpailua, kun kuskeja ei ole saatu.

    – Herrat soittelee, että ettekö tee tarjousta, Vornanen naurahtaa.

    Joonas Nieminen / Yle

    Toista vuotta metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleva Lasse Komulainen haluaa alalle, koska häntä kiinnostaa itsenäinen työ luonnossa. Hän kuitenkin ymmärtää, että toisille se voi olla pelote.

    – Ihmiset eivät osaisi olla yksin täällä metsässä. He ovat kaupungistuneet.

    Näihin tehtäviin tarvitaan lisää väkeä

    Nuoren opiskelijan sanoissa on yksi syy metsäalan työvoimapulaan, tietää Niina Mäntyniemi Maaseutuammattiin ry:stä. Mäntyniemi tekee metsäalaa tunnetuksi viemällä alan ammattilaisia kouluihin ja tuomalla nuoria ja ammatinvaihtajia tutustumaan sellutehtaille, sahoille ja hakkuutyömaille.

    Työssään hän on huomannut, että metsä on entistä harvemmalle suomalaiselle tuttu ympäristö. Samalla metsäalan työt ovat käyneet vieraiksi. Toiset alat tuntuvat tutummilta ja houkuttavat enemmän.

    – Viime syksynä yksi oppilas kysyi metsätyömaalle tullessa: Mikä tämä tuoksu on? Menin vähän hämilleni ensin, mutta sanoin sitten, että se on vastakaadetun kuusen tuoksu. Hän ei ollut aiemmin saanut tuoreen puun tuoksua nenään. Se oli tärkeä kokemus hänelle.

    Niina Mäntyniemi.Joonas Nieminen / Yle

    Joskus ihmisten käsitykset metsäalan töistä hämmästyttävät Mäntyniemeä. Alalla on hyvä pitää luonnosta, mutta "eräjormaimagosta" on tullut alalle jo rasite.

    – Ei metsäala tunnu vaihtoehdolta, jos mielikuvat sen ammateista ovat kuin 1950-luvun Suomi-filmeistä, joissa tukkijätkä pullistelee ja Savotan Sanni tarjoilee kahvia.

    Tällä hetkellä metsäteollisuuden leipiin tarvittaisiin kaikkea muuta kuin tukkijätkiä: prosessiteollisuuden, sähköautomaation, kunnossapidon, konepuolen, mekaanisen puualan ammattilaisia sekä teknisen koulutuksen suorittaneita AMK- ja yliopistoinsinöörejä.

    "Jos haluaa olla osana maailmanparannusketjua..."

    Osaamisen ja koulutuksen päällikkö Soile Koriseva Metsäteollisuudesta sanoo, että alalla on vielä paljon tekemistä nuorten tavoittamisessa myös luonnonsuojelussa. Metsäteollisuus haluaisi saada kerrottua nuorille, ettei ympäristötietoisuus ole ristiriidassa metsäalalla työskentelemisen kanssa.

    – Jos haluaa olla osana maailmanparannusketjua, metsäteollisuus on oikein hyvä työpaikka. Siinä pääsee osaksi niitä ratkaisuja, joita ympäristön eteen tehdään.

    Vanhentuneet mielikuvat ovat omiaan karkottamaan varsinkin naisia. Niina Mäntyniemen mukaan metsäalan opiskelijoista on jo hyvä osuus naisia ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, mutta esimerkiksi Toivalassa korkeintaan joka kymmenes opiskelija on tyttö.

    – Ehkä naisia pelottaa isojen koneiden kanssa työskentely ja että tämä on likaista hommaa, kun joutuu konetta huoltamaan hallilla, miettii metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleva Johanna Hartikainen.

    – Mutta ei tämä niin pelottavaa ole.

    Hakkuukoneen ajo on metsäkoneenkuljettajan työtä vaativammasta päästä. Johanna Hartikainen harjoittelee tässä John Deeren harvesterin käyttöä.Joonas Nieminen / Yle

    Parinkymmenen kilometrin päässä Hartikaisen työmaasta on Kuopion Sorsasalo. Sinne suunnitellaan parhaillaan Finnpulpin miljardiluokan havusellutehdasta.

    Finnpulpista Toivalan metsäkoulun koulutuspäällikkö Ari Puustinen ei kuitenkaan halua edes puhua, koska ei halua antaa kuvaa, että tehdashankkeen kaatuessa alalla ei olisikaan töitä. Se ei olisi totta. Mutta jos tehdas toteutuu, se muuttaa tilannetta suuresti.

    Yrittäjä: Metsäyhtiöillä peiliin katsomisen paikka

    Työvoimapula vaihtelee alueittain: esimerkiksi metsäkoneenkuljettajia tarvittaisiin nyt erityisesti itäiseen Suomeen, jossa hakkuumäärät ovat suuret. Toisaalta yritykset eivät halua ottaa ketä tahansa nuorta, työtöntä tai alanvaihtajaa koneidensa puikkoihin. Varsinkin hakkuukoneen kuljettajalta vaaditaan kovaa ammatillista osaamista.

    Osin metsäalan yritykset voivat syyttää työvoimapulasta itseään. Metsäjätit kyntivät taloudellisesti niin kauan, että maine auringonlaskun alana jäi elämään. Talvella koneyrittäjille on tarjottu enemmän työtä kuin ehtii tekemään, mutta kesäisin ei mitään. Sellainen aiheuttaa luottamuspulaa, sanoo keiteleläinen Marko Saastamoinen Nilakka Forest Oy:stä.

    – Jos kuski on kesät työttömänä, vuosiansiot jäävät pieneksi. Siinä rupeaa työntekijä herkästi katselemaan muita hommia ja jää niihin.

    Koulutuspäällikkö Ari Puustisen mukaan pitkät työmatkat, puolison työpaikka ja palkka ovat olleet syitä lähteä metsäalalta. Metsäkoneenkuljettajan peruspalkat ovat 12–16 euroa tunnissa tehtävästä ja työkokemuksesta riippuen.

    Sen sijaan kausityöttömyys on alkanut helpottaa: esimerkiksi Nilakka Forestilla on ollut työmaita ympäri vuoden siitä lähtien, kun Metsä Groupin jätti-investointi Äänekoskelle valmistui.

    – Jos Finnpulp tulee, joudumme miettimään, miten koulutustarjontaa laajennetaan, koulutuspäällikkö Ari Puustinen sanoo.Joonas Nieminen / Yle

    Jos kartalle ilmestyy myös Finnpulpin havusellutehdas, Pohjois-Savoon on arvioitu syntyvän noin 500 puunkorjuun työpaikkaa lisää. Kouluttajien näkökulmasta on onni, että tehdas ei valmistu hetkessä. Investointipäätöstä odotellaan tältä vuodelta ja tuotanto voisi silloin alkaa aikaisintaan 2021.

    Jos investointipäätös tulee, Savon ammattiopiston on laajennettava koulutustarjontaa nopeasti. Ketteryyttä ja työelämälähtöisyyttä opisto harjoittelee koko ajan.

    Siitä osoitus on koulutuspäällikkö Ari Puustisen lupaus: jos sopiva alanvaihtaja ottaa yhteyttä tänään, aikuiskoulutukseen pääsee hyvin nopeasti.

    – Jos ei huomenna aloiteta niin ensi maanantaina aloitetaan.

    Ota kantaa aiheeseen kommenttiosiossa alla. Tarvitset keskusteluun Yle Tunnuksen. Keskustelu on auki tiistaina kello 20 asti.

    Lue myös:

    Mihin peruskoulun jälkeen? Yhteishaku käynnistyy

    Kaksoistutkinto olisi opiskelijalle "erinomainen vaihtoehto" – nyt sen suosion kuitenkin pelätään romahtavan

    50-metrisen puukerrostalon rakentaminen on ollut haastava urakka –  Joensuuhun valmistuu yksi Pohjoismaiden korkeimmista puutornitaloista

    50-metrisen puukerrostalon rakentaminen on ollut haastava urakka – Joensuuhun valmistuu yksi Pohjoismaiden korkeimmista puutornitaloista


    Penttilänrannan puukerrostalo on vihdoin edennyt harjakorkeuteen Joensuussa. Valmistuessaan siitä tulee Suomen ja Pohjoismaiden korkein talo, jonkan runko on täysin puurakenteinen. Jopa hissikuilut on rakennettu puusta. Norjan Brumunddaliin on...

    Penttilänrannan puukerrostalo on vihdoin edennyt harjakorkeuteen Joensuussa. Valmistuessaan siitä tulee Suomen ja Pohjoismaiden korkein talo, jonkan runko on täysin puurakenteinen. Jopa hissikuilut on rakennettu puusta. Norjan Brumunddaliin on rakenteilla yli 80 metriä korkea talo, joka on rakenenttu pääasiassa puusta. Rakennuksen ylimissä kerroksissa on tosin käytetty myös betonia.

    Opiskelija-asuntoyhtiö Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen kritisoi vuosi sitten hanketta kasvaneiden kustannusten vuoksi. Ennakoitua kalliimpi rakentaminen on pakottanut säästämään esimerkiksi materiaaleissa ja jäähdytyksessä.

    Arkkitehti ja talon suunniteelija Samuli Sallinen puolestaan pitää lähes 50 metriä korkeata puutaloa haastavana suunnittelutyönä.

    – Etsimme usean suunnitelman kautta parasta pohjamuotoa rakennukselle, jotta kustannukset saadaan pidettyä aisoissa. Totta kai rakennussäädökset ja paloturvallisuus teettivät paljon töitä, koska tällaista ei Suomessa ole aiemmin rakennettu, hän sanoo.

    Penttilänrannan uuteen tornitaloon tulee 117 asuntoa. Niistä 91 on yksiötä ja 26 kaksioita.

    Puu on pidettävä kuivana

    Puutalo on rakennettu täysin kuivana. Käytännössä puuelementtejä ei ole asennettu sadesäällä ja rakennuksen päällä on ollut tilapäinen sateelta suojaava katto.

    – Suurin hyöty on se, että talon runkoa ei ole sen valmistumisen jälkeen tarvinnut kuivata, kuten betonirakenteissa melkein aina pitää, kertoo rakennustoimisto Eero Reijosen vastaava mestari Jukka Timonen.

    Stora Enso on puolestaan toimittanut taloon tarvittavat puuelementit.

    – Seinäelementit ovat viilupuuta eli LVL:ää, jota valmistetaan Varkaudessa. Lattian välipohja elementit on tehty CLT:stä, jota valmistamme tällä hetkellä Itävallassa, sanoo Stora Enson kehityspäällikkö Antto Kauhanen.

    14-kerroksisen opiskelijatalon pitäisi olla valmis elokuussa.

    Muokattu 18.2.2019 kello 11.00. Lisätty tietoa Norjaan rakenteilla olevasta puurakenteisesta talosta. Otsikkoa korjattu siten, että kyseessä on yksi Pohjoismaiden korkeimmista puutornitaloista.

    Attendon Joroisten hoivakodin lääkekirjauksia selvitetään ja hoitoa valvotaan – irtisanottu johtaja ja yritys riitelevät potkujen syistä

    Attendon Joroisten hoivakodin lääkekirjauksia selvitetään ja hoitoa valvotaan – irtisanottu johtaja ja yritys riitelevät potkujen syistä


    Attendo ja irtisanottu yksikön johtaja ovat eri mieltä siitä, mikä aluehallintoviraston tarkastaman Joroisten hoivayksikön toiminnassa meni pieleen. Attendon Jalavan vanhustenhoitoyksikön johtaja irtisanottiin sen jälkeen, kun Itä-Suomen...

    Attendo ja irtisanottu yksikön johtaja ovat eri mieltä siitä, mikä aluehallintoviraston tarkastaman Joroisten hoivayksikön toiminnassa meni pieleen. Attendon Jalavan vanhustenhoitoyksikön johtaja irtisanottiin sen jälkeen, kun Itä-Suomen aluehallintovirasto kävi tarkastastuskäynnillä.

    Attendon mukaan yksikön johtajan irtisanominen oli perusteltua tarkastuksessa ilmi tulleiden puutteiden takia, mutta ei halua avata syitä tarkemmin. Irtisanottu johtaja puolestaan sanoo pyytäneensä useasti lupaa palkata lisää henkilökuntaa, mikä olisi korjannut puutteet asukkaiden hoidossa ja hoivakodin toiminnassa.

    Aluehallintoviraston mukaan hoitajia oli Jalavassa viime viikkoisen tarkastuskäynnin aikaan liian vähän ja esimerkiksi alan opiskelija oli laitettu vastuuvuoroihin, kuten ei saisi toimia.

    Tarkastuskäynnillä ilmeni esimerkiksi myös se, että työvuorolistoilla oli sellaisten hoitajien nimiä, jotka työskentelivät muissa Attendon yksiköissä. Tarkastuskäynnillä vuorossa olleet työntekijät eivät tunnistaneet kaikkia listoilla olleita henkilöitä nimeltä.

    Jalava on toiminut vajaan vuoden ja sen tilat ovat uudenaikaiset. Irtisanottu entinen johtaja Virpi Montonen kertoo pyytäneensä lupaa palkata hoivakotiin lisää hoitajia, mutta Attendo ei suostunut pyyntöihin, koska piti lisähenkilökunnan palkkaamista kalliina. Montonen pitää henkilöstön pientä määrää suurimpana syynä kaikkiin tarkastuskäynnillä ilmenneisiin puutteisiin.

    – Arjesta muodostui jatkuva kiire. Koulutettu sairaanhoitaja olisi ollut tärkeä myös potilasturvallisuuden takia. Aina oli tekemättömien töiden suma odottamassa. Puutteet johtuivat myös siitä, että tein sekä sairaanhoitajan että johtajan töitä, kertoo Virpi Montonen.

    Virpi Montonen irtisanottiin Attendon Jalavan hoivayksikön johtajan töistä. Esa Huuhko / Yle

    Virpi Montonen on koulutukseltaan sairaanhoitaja, ja Attendo kehotti häntä syyskuussa 2018 tekemään paitsi johtajan, myös sairaanhoitajan töitä hoivakodissa sen jälkeen kun toinen sairaanhoitaja irtisanoutui. Asia mainitaan myös aluehallintoviraston tarkastuskäynnin kertomuksessa. Montonen sanoo vastustaneensa kahden roolin tekemistä, mutta koki, ettei hänellä ollut vaihtoehtoja.

    – Jos työnantaja näin määrää, onhan se tehtävä, vaikka tehtävieni hoitaminen jäi puolitiehen molemmassa roolissa.

    Jalavassa oli aamulla kaksi työntekijää, illalla kaksi ja yöllä yksi. Montonen kertoo asukkaiden olleen raskashoitoisia kuntonsa vuoksi.

    – Arkisin vielä selvittiin, mutta viikonloppujen tilanne oli katastrofaalinen. Joka päivälle olisi voinut ottaa yhden henkilön lisää, ja siltikään meitä ei olisi ollut riittävästi. Harkitsin irtisanoutumista, mutta luotin Attendon lupauksiin, että saamme lisää henkilöstöä, kunhan tulee lisää asukkaita.

    Henkilöstön vähäinen määrä johti siihen, että viriketoimintaa ei voitu järjestää eivätkä vanhukset päässeet ulkoilemaan.

    Tarkastuskäynnin kertomuksen mukaan Montonen ei ole ollut tietoinen, että sijoittajakunnan kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä hyvän hoivan varmistamiseksi. Tarkastuskäynnin kertomuksen mukaan yksikön johtaja ei ole tuonut vanhusten sijoittajakunnille tiedoksi vanhusten hoivaan liittyviä epäkohtia.

    Montonen myöntää, että yhteistyötä olisi pitänyt tehdä.

    – Attendolta ohje oli, että yhteydenotot tietyissä asioissa menisivät keskitetysti Attendolta, joten ehkä siinä oli kynnystä lähteä kuntaan tätä viemään. Sairaanhoitajan puuttumisesta olin kyllä yhteydessä kuntaan, ja siksi saimme kotisairaanhoidosta apua meille.

    Vasta tarkastuskäynnin yhteydessä Montonen kertoo saaneensa käsiinsä puitesopimuksen, joka oli solmittu kunnan ja Attendon välillä.

    – Minulla ei ollut aavistustakaan, millaisia vaatimuksia siinä sopimuksessa oli. Olimme tietenkin rikkoneet hyvin montaa sopimuskohtaa. Silloin työnantajani syytti minua työni laiminlyönnistä.

    Tarkastuskäynnin jälkeen myös geriatri kävi varmistamassa potilaiden terveydentilan, koska asukkaille ei ollut järjestetty mahdollisuutta säännöllisiin terveystarkastuksiin tai sairautensa edellyttämiin lääkärintarkastuksiin.

    – Meillä ei ollut lääkäriä käytössämme, joten asukkaiden piti käydä terveysasemalla, toteaa Virpi Montonen.

    Terveysasemalla käyminen taas oli haasteellista sen takia, että osa vanhuksista olisi tarvinnut kaksikin saattajaa käynnille. Silloin hoivakotiin muiden vanhusten luokse ei olisi jäänyt riittävästi henkilökuntaa.

    Aluehallintoviraston tarkastuskäynnillä kävi ilmi myös, että henkilöstön perehdyttäminen on ollut puutteellista.

    – Se olisi ollut pääasiassa minun vastuullani, sanoo Montonen.

    Attendo palkannut lisää hoitajia

    Attendo lupasi jo tarkastuskäynnin lopuksi, että tilanne korjataan. Toimintaa hoivakodissa tarkkailee nyt Varkauden soten partio, joka käy myös öisin hoivakodilla.

    Virpi Montosen irtisanomista Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen pitää valitettavana, mutta pakollisena ja perusteltuna toimena. Sen enempää Karjalainen ei halua yksittäistä irtisanomista kommentoida.

    – Me emme lain nojalla voi kertoa konkreettisia syitä, mutta perusteet olivat erittäin vankat.

    Attendo on palkannut lisää henkilökuntaa Jalavaan. Attendo lisäsi yövuoroon toisen koulutetun hoitajan ja nimesi uuden vastuuhenkilön. Toimitusjohtaja Karjalaisen mukaan henkilöstömitoitus on nyt Jalavassa jopa 0,8 hoitajaa vanhusta kohden ja yksikön alkuvaiheessakin se oli 0,69.

    Nykyinen laki sisältää suosituksen, että vanhuspalvelujen henkilöstömäärän tulee olla 0,5 hoitajaa hoidettavaa kohti. Tämä oli myös Attendon Jalavan yksikön toimiluvan mukainen minimimitoitus.

    – Tammikuun alussa mitoitus on päässyt tippumaan tämän alapuolelle. Tässä meillä on tapahtunut virhe, myöntää Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.

    Suomen Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen. Lehtikuva

    Karjalaisen mukaan sekaannus syntyi siitä, että Joroisten kanssa Attendolla on ostopalvelusopimus, jossa hoiva-avustajia ei saa laskea mitoitukseen, kun taas Varkaudessa sijaitsevassa yksikössä hoiva-avustajia saa sopimuksen laskea mitoitukseen.

    – Rike ei mielestäni ole hirveän suuri, toteaa toimitusjohtaja Karjalainen.

    Hoiva-avustaja ei myöskään saisi olla työvuorossa yksin, vaan hänellä tulee olla koulutettu lähihoitaja työparinaan.

    – Käsittääkseni näin ei ole Jalavassa tapahtunut, että hoiva-avustaja on ollut yksin, mutta en voi olla aivan varma. Tästä eteenpäin ei ainakaan ole, lupaa Karjalainen.

    Parhaillaan Suomessa käydään keskustelua riittävästä hoitajamitoituksesta, ja suuri osa puolueista on ilmoittautunut kannattamaan, että lakiin kirjattaisiin 0,7 riittäväksi hoitajamitoitukseksi.

    Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen kertoo, että Jalava-hoivakotiin on vastikään muuttanut kaksi uutta asukasta ja arki pyörii hyvin.

    Irtisanottu: "Tämä on ollut raskasta"

    Virpi Montonen arvioi, että hoitajien alimitoituksen taustalla oli hoivakodin hidas täyttyminen, mikä ei miellyttänyt Attendoa. Hoivakodissa on tilaa 50 vanhukselle, mutta siellä on asukkaita alle puolet tästä.

    – Joroinen on pieni paikkakunta, olisi ollut hienoa, jos jo vuodessa olisi ollut täyttä. Tämä on ollut raskasta. Tässä on joutunut aika paljon menemään myös oman etiikan ulkopuolelle, kertoo Montonen.

    Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehy on ilmoittanut asettuvansa Montosen taakse, sillä Tehyn mukaan Attendo on tarttunut kyseenalaisiin keinoihin puhdistaakseen mainettaan hoivakoteihin kohdistuneen kohun keskellä.

    Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri kertoo, että Attendolle on lähetetty vaatimuskirje, jossa vaaditaan korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

    – Meillä on vahva todistusaineisto siitä, että yksikön johtaja on kertonut epäkohdista yhtiön johdolle sähköpostilla ja pyytänyt apua, tehnyt kaikkensa. Nyt odotamme työnantajalta vastausta ja toivomme sovinnollista ratkaisua. Silloin voisimme välttää oikeusprosessin, toteaa Okkeri.

    Tehy odottaa vastausta ensi viikon alkuun saakka. Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri sanoo, että jos mitään ei kuulu, asia viedään käräjäoikeuteen.

    Tehy: Työpaikoilla on vaientamisen kulttuuri

    Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri arvioi, että vanhustenhoito on kriisissä. Hänen mielestään ilmi tulleita puutteita pitää käsitellä julkisuudessa, jotta asiat nousevat laajaan tietoisuuteen.

    – Kohutkin unohtuvat muutamassa päivässä. Koemme, että tässä on yhteiskunnallinen ongelma, ja jotta se saadaan korjattua, tarvitaan julkista keskustelua.

    Tehyn näkemys on, että lakiin pitäisi kirjata suosituksen sijaan määräys, että hoitajia on oltava 0,7 vanhusta kohden.

    – Mutta edes se luku ei riitä, vaan pitää huomioida laatu eli on huomioitava ja myös vanhusten kunto esimerkiksi saattoihoitotilanteet, kun hoitajamitoituslukua määritellään.

    Okkeri sanoo, että tilanne on etenkin yksityisellä puolella mennyt entistä hälyttävämpään suuntaan viimeisen viiden vuoden aikana.

    – Työpaikoilla pelätään puuttua epäkohtiin irtisanomisen ja vaikeaksi työntekijäksi leimautumisen pelossa, vaikka lain mukaan työntekijöillä on ilmoitusvelvollisuus, kertoo Okkeri.

    Johtava lakimies Vappu Okkeri muistuttaa, että työntekijän kannattaa säilyttää esimiehille toimitetut ilmoitukset epäkohdista.

    – Olemme tällä viikolla lähettäneet itsekin toimintaohjeita jäsenillemme epäkohtien puuttumisesta. Ensin voi kertoa epäkohdasta suusanallisesti, jos tilanne ei korjaannu, on tärkeää lähettää sähköpostia. Näin jää talteen tieto siitä, että on yrittänyt korjata epäkohdat.

    Okkerin käsityksen mukaan Tehyn jäsenistö kokee olevansa hyvin ahtaalla.

    – Työnantajat ovat lähettäneet työpaikoille ohjeistuksia, että epäkohtiin saa puuttua, mutta työntekijät eivät luota, että viestit ovat aitoja, koska vuosikausia on jatkunut vaientamisen kulttuuri.

    Huumausaineeksi luokiteltavan lääkkeen kirjaus puuttui

    Varkauden kaupunki on tehnyt Attendon Jalavan hoivayksiköstä rikosilmoituksen, koska huumausaineeksi luokiteltavan lääkeliuoksen Oxynormin käytöstä ei löytynyt riittäviä kirjauksia. Varkauden palvelualuepäällikkö Kirsi Laitisen mukaan tilanne oli niin vakava, että kaupungille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tehdä rikosilmoitus.

    Kyseessä on aluehallintoviraston tarkastuskäynnin kertomuksen mukaan kaksi 120 millilitran pulloa vahvaa kipulääkeliuosta, jonka käytöstä vain 10 millilitraa on kirjattu. Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen sanoo, että kyse on yksittäisen kirjauksen puuttumisesta.

    – Kyseessä on yksittäisen lääke-erän palauttaminen paikalliseen apteekkiin. Tästä palautuksesta työntekijä ei ole muistanut tehdä kirjausta meidän järjestelmäämme. Se näkyy meidän järjestelmässämme puutoksena siksi. Kirjaus on nyt laitettu kuntoon.

    Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen sanoo, että työntekijän kanssa on keskusteltu asiasta.

    – Meillä on täysi syy uskoa, että lääke on tosiasiallisesti palautettu. Kyseessä on inhimillinen unohdus.

    Tarkastuskäynnin kertomuksen mukaan lääkkeiden käsittelyssä oli hoivayksikössä muitakin puutteita. Esimerkiksi lähihoitajien perehdytystä lääkehoitoon pidetään puutteellisena ja lähihoitajaopiskelijoita oli ollut vastuussa lääkehoidosta. Tarkastushetkellä työvuorossa ollut vakituinen työntekijä ei tiennyt sijaisten lääkeluvista.

    Tyttövaltaisissa lukioissa on huutava pula kavaljeereista – vanhojentanssien konkarit tanssittavat daameja monta vuotta putkeen

    Tyttövaltaisissa lukioissa on huutava pula kavaljeereista – vanhojentanssien konkarit tanssittavat daameja monta vuotta putkeen


    Vanhojentanssit on tärkeä perinne lukiossa. Edelleen suurin osa toisen vuosikurssin opiskelijoista tanssii vanhat. Tyttövaltainen oppilaitos törmää vuosittain samaan haasteeseen: miten kaikki tytöt löytävät poikaparin? Jokaisella koululla on...

    Vanhojentanssit on tärkeä perinne lukiossa. Edelleen suurin osa toisen vuosikurssin opiskelijoista tanssii vanhat. Tyttövaltainen oppilaitos törmää vuosittain samaan haasteeseen: miten kaikki tytöt löytävät poikaparin? Jokaisella koululla on oma tapansa järjestää asia.

    Perinteisesti jo ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat sopivat tanssipareja keskenään. Myös osa seurustelevista nuorista haluaa olla pari vanhojen tansseissa.

    Kuopion Klassillisen lukion vanhojentanssien kurssin periaate kuitenkin romuttaa nämä etukäteen tehdyt suunnitelmat.

    Pojat urakoivat ja tanssivat kahden tytön kanssa

    "Klassikassa" kootaan vuosittain palapeli, joka ei synny etukäteen tehtyjen sopimusten mukaan. Periaate on, että omaa paria ei voi omia, vaan jokaisen pitää ymmärtää heti kurssin alussa reilun pelin säännöt.

    Vanhojentanssien poikapulaa paikataan muun muassa niin, että osa pojista tanssii kahden tytön kanssa. Mukana on aina myös jokunen ensimmäisen vuosikurssin opiskelija.

    Näin urheilullisena poikana tämä on ihan mukavaa, ja ei tämä kuntoilu niin pahasta ole. Eero Ryhänen

    Lukion “vanha” Eero Ryhänen tanssi ensimmäisen kerran vuosi sitten. Nyt jalassa on samat jo kertaalleen sisäänajetut kengät.

    – Ei tule hiertymiä eikä rakkoja, Ryhänen sanoo tyytyväisenä.

    Ryhänen tanssii kahden eri tytön kanssa, mutta se ei harmita.

    – Näin urheilullisena poikana tämä on ihan mukavaa, ja ei tämä kuntoilu niin pahasta ole, nuori mies myhäilee.

    Veera Huoman, Eero Ryhänen ja Emilia Ålander.Antti Karhunen / Yle

    Vanhojentansseilla on tänä vuonna suurempi merkitys kuin vuosi sitten, koska nyt mukana ovat myös Ryhäsen kaverit. Silläkin on merkitystä, että nyt he voivat näyttää yhdessä vanhemmilleen, mitä ovat saaneet aikaan.

    Mukavaa, kun on muutakin kuin opiskelua. Tiitus Heikkinen

    Tiitus Heikkisellä on sama tilanne kuin Ryhäsellä. Edessä on toiset vanhojentanssit. Heikkinen on harjoitellut tansseja enemmän parin kanssa, joka kysyi häntä tanssimaan ensimmäisenä.

    Tiitus Heikkinen on valmis päivän urakkaan.Antti Karhunen / Yle

    – Vanhojentanssit kuuluu lukioon ja on mukavaa, kun on muutakin kuin opiskelua, Heikkinen toteaa.

    Olen aika hyvä tanssimaan. Gramoz Perquku

    Gramoz Perquku tanssi jo vuosi sitten kahden tytön kanssa. Perquku tanssii mielellään ja auttaa, jos joku on vailla paria.

    – Olen aika hyvä tanssimaan, Perquku sanoo.

    Tanssitaidon takana ovat omat harrastukset. Tanssissa tarvittavat koordinaatiotaidot harjaantuvat koripallossa, jalkapallossa ja luistelussa.

    Gramoz Pequku Klassillisen lukion koristellussa salissaAntti Karhunen / Yle

    Klassillisessa lukiossa toisen vuosikurssin opiskelijoista sata on tyttöjä. Tänä vuonna heistä noin viidesosa oli ensin vailla tanssikaveria.

    Joka vuosi vanhojentansseissa on mukana muutama konkari-abiturientti. Parketilla pyörähtelee myös jokunen tyttöpari.

    Konkareiden konkari löytyy kuitenkin Lapinlahdelta.

    Lapinlahdella ysitkin tanssivat aiemmin

    Jesse Hukkanen tanssi vanhojentanssit ensimmäisen kerran jo ysiluokkalaisena kaksi vuotta vanhemman tyttökaverinsa kanssa.

    Ensimmäisenä lukiovuotena häntä pyydettiin taas tanssimaan, eikä tanssimisesta pitävä Hukkanen halunnut kieltäytyä.

    – Tykkään olla esillä, Hukkanen kertoo.

    Tänä vuonna nuorella miehellä on kuitenkin erilainen fiilis, kun hän tanssii omanikäisten kanssa.

    Parasta Hukkasesta on ollut miksata musiikki ja keksiä tanssiliikkeet lopputanssiin.

    Jesse Hukkanen aikoo vastata vuoden kuluttua kyllä, jos häntä pyydetään vielä kerran tanssimaan.  Marianne Mattila / Yle

    Lapinlahdella päätettiin pari vuotta sitten ettei peruskoulun puolelta pääse enää tanssimaan vanhoja. Ysiluokkalaiset joutuivat olemaan liikaa poissa oppitunneilta harjoituksien vuoksi.

    Myös muut kuin lukiolaiset tanssivat

    Kuopiolaisessa Kallaveden lukiossa tilanne on hieman erilainen. Koululla on kahden tutkinnon opiskelijoiden kautta vahva kytkös ammatilliseen koulutukseen.

    Tänä vuonna noin 30 ammatillisen koulutuksen vahvistusta osallistuu tansseihin. Mukana on niin poikia kuin tyttöjä. Kaksi tämän vuoden tanssijoista on työelämässä olevia nuoria.

    Kallaveden lukiossa tanssijoita on tänä vuonna noin 200.

    – Myös meillä kavaljeereista löytyy aina herrasmiehiä, jotka tanssittavat kahta daamia vanhojen päivänä, kertoo liikunnan ja terveystiedon lehtori Jari Simonen

    Ilman draamaa vanhojentansseista ei aina selvitä. Joskus käy niin, että parin välinen seurustelusuhde katkeaa ja vanhojen tanssien kurssi jää kesken.

    Surua saattaa aiheuttaa myös se, että oma läheinen pääsee katsomaan vain sen näytöksen, jossa nuori ei ole mukana. Isoissa lukioissa kaikki nuoret eivät tanssi kaikissa päivän näytöksissä.

    Keskustelu suljettu asiattoman kommentoinnin vuoksi.

    "Ehkä luen, ehkä en" – nämä olivat 10 penkkareiden parasta lakanaa lukijoiden mielestä


    Keräsimme penkkaripäivänä tähän juttuun lukijoiden ja Ylen kuvaajien otoksia abilakanoista. Sen jälkeen valitsimme jatkoon mielestämme parhaat lakanat. Lopuksi lukijat valitsivat suosikkinsa Yle.fi-sovelluksessa. Ääniä annettiin...

    Keräsimme penkkaripäivänä tähän juttuun lukijoiden ja Ylen kuvaajien otoksia abilakanoista. Sen jälkeen valitsimme jatkoon mielestämme parhaat lakanat. Lopuksi lukijat valitsivat suosikkinsa Yle.fi-sovelluksessa. Ääniä annettiin leikkimielisessä äänestyksessä yhteensä 459.

    10. Muuttuva Labirintti, Tampere

    Tammerkosken lukion abit eivät olleet syntyneetkään, kun Ravensburgerin Muuttuva labyrintti ilmestyi. Klassikkopelin innoittamana syntyi silti tyylikäs ja omaperäinen abilakana.

    9. Älliä etsimässä, Helsinki

    Minna Pärssinen

    Tässä abilakanassa näkyi tekijöiden taiteellinen silmä, kuten Helsingin kuvataidelukion opiskelijoilta sopii odottaa. "Älliä etsimässä" viittaa luonnollisesti Disneyn hittielokuvaan Nemoa etsimässä.

    8. Tuntematon sotilas, Lahti

    Jenni Uosukainen / Yle

    Lahden yhteiskoulun lukion abikuormurin kylkeen näyttää päätyneen Hietasta Edvin Laineen Tuntemattomassa sotilaassa esittänyt Heikki Savolainen – vaikka "Mie sie tarviit" ei hänen vuorosanansa ollutkaan.

    7. Theresa May, Tampere

    Britannian erittäin mutkikasta EU-eroa järjestelevä pääministeri Theresa May pääsi tänä vuonna kymmeniin abilakanoihin eri puolilla maata. Tämä Tammerkosken lukiolaisten värikäs tulkinta oli takuulla yksi tyylikkäimmistä.

    6. "Quidquid latine...", Kuopio

    Antti Karhunen / Yle

    Kuopion klassillisen lukion oppilaat puolustivat abilakanassaan klassista sivistystä, tosin pilke silmäkulmassa: lakanan teksti kääntyy suomeksi "mikä tahansa latinaksi sanottu kuulostaa viisaalta".

    5. Matti Nykänen, Helsinki

    Varpu Helpinen / Yle

    Alkuvuodesta menehtynyt Matti Nykänen oli kenties tämän vuoden abilakanoiden suurin hittiaihe, kiitos mäkihyppysankarin värikkään elämän ja rikkaan aforistisen perinnön. Helsingin Rudolf Steiner -koulun C-luokka laati tämän lakanan "Matti Nykäsen muistoa kunnioittaen".

    4. Selviytyjät, Jyväskylä

    Gradia Jyväskylä

    Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kaksoistutkinnon suorittajat saivat innoituksensa tosi-tv:n kestosuosikkisarja Selviytyjistä.

    3. Titanic, Turku

    Kimmo Gustafsson / Yle

    Turun normaalikoulun lukion abiturienttien lakanassa oli yhteishenkeä ja dramatiikkaa. Uppoavan Titanicin väritys oli tyylikäs.

    2. Books that made you cry, Lappeenranta

    Mikko Savolainen / Yle

    Books that made you cry -nettimeemi ("Voitko suositella kirjaa, joka sai sinut itkemään?") koristi varsin monta abilakanaa tänä vuonna. Lappeenrannan Kimpisen lukion abiturientit oli saanut kyyneliin pitkän matematiikan oppikirja.

    1. Abi keeper, Tampere

    Jussi Mansikka / Yle

    Nämä Tampereen Kalevan lukion abiturientit eivät lähteneet mukaan vuoden muoti-ilmiöihin. Sanaleikki liimasta ja tyylikäs mustakeltainen väritys voittivat lukijat puolelleen.

    Jäikö nälkää? Muista myös tämä eilinen Ylen kuvajoukkoistus abilakanoista. Sinne on julkaistu kymmeniä kuvia penkkariajoista lisää.

    Lue myös:

    Tyttövaltaisissa lukioissa on huutava pula kavaljeereista – vanhojentanssien konkarit tanssittavat daameja monta vuotta putkeen

    Sari Essayah someraivosta: "Olen nähnyt kollegoja todella uupumisen ja itkun partaalla"


    Kun koko kansan tuntema kävelyn maailmanmesteri Sari Essayah vuonna 2003 valittiin kristillisdemokraattien ensimmäisen kauden kansanedustajaksi ja pian myös eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi, yksi suurimpia koetinkiviä oli työn ja perhe-elämän...

    Kun koko kansan tuntema kävelyn maailmanmesteri Sari Essayah vuonna 2003 valittiin kristillisdemokraattien ensimmäisen kauden kansanedustajaksi ja pian myös eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi, yksi suurimpia koetinkiviä oli työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Työmatkaa taittui päivittäin tuntikaupalla, mies teki vuorotyötä ja lapsista huolehtimisessakin suoritettiin vaihto ulko-ovella.

    – Kun lapset oli saanut nukkumaan, sitä ajatteli, että katsonpa nuo iltauutiset. Sitten heräsi kahden aikaan yöllä, ja televisiosta näkyi lumisadetta.. Kyllä siinä elimistökin joutui aika kovalle.

    Nyt Essayah on koko puolueen johtaja. Hän kertoo Sannikka & Ukkola -ohjelman haastattelussa siitä, miten poliitikkojen elämään on tullut piirteitä, joita siinä aiemmin ei ollut. Julkisuuden paine ja sosiaalisessa mediassa käytävä, tylysti henkilöön menevä keskustelu saavat monen poliitikon miettimään, millaisia vanhempien työhön liittyviä asioita omat lapset joutuvat kuulemaan.

    – Toki omalla kohdallani olen päässyt aika vähällä tämäntyyppisissä asioissa. Mutta olen nähnyt kollegoja todella uupumisen, väsymisen ja itkun partaalla.

    "Hyvä poliitikko väärässä puolueessa"

    Uskoontulo oli Sari Essayahille niin käänteentekevä tapahtuma, että se vaikutti suoraan myös puolueen valintaan. Kristillisdemokraatit tuo hänen mielestään parhaiten esille kristillistä ihmiskuvaa, vaikka "muillakin puolueilla on hyviä arvoja".

    Essayah saa aina silloin tällöin kuulla olevansa "hyvä poliitikko, mutta väärässä puolueessa". Hän kertoo Marja Sannikan haastattelussa, miten häntä itseään tällainen puhe harmittaa.

    – Sitä ajattelee, että onko osannut viestiä oman puolueen ideologiaa siten, että ihmisillä olisi siihen omaa tarttumapintaa.

    Essayah arvelee, että jotkut ihmiset luulevat Jumalaan uskomisen todelliseksi syyksi sitä, että haluaa olla "parempi ihminen".

    – Ajattelevatko ihmiset, että jos puhuu hengellisistä asioista, haluaa itselleen sädekehän?

    Sari Essayah kuvailee yhteiskuntaamme "kristinuskon marinoimaksi". Siksi hän kummastelee sitä, miten ihmiset eivät ymmärrä, mikä kaikki hyvä kumpuaa kristinuskosta. Hyvä esimerkki tästä ymmärtämättömyydestä on hänen mielestään jokavuotinen Suvivirsi-keskustelu.

    – Joka armas joulu, pääsiäinen ja kevätjuhlan aikaan me keskustelemme siitä, saako pieni pilkahdus kristillistä traditiota ja arvojuurta näkyä koulujen juhlissa. Saako olla Enkeli taivaan tai joulukuvaelma, saako Suvivirsi kajahtaa. Tämä osoittaa sen, miten yhteiskunnassa ei ymmärretä näiden asioiden arvoa.

    Katso Sari Essayahin haastattelu tämän artikkelin videosta. Perjantai-illan Sannikka & Ukkola TV1:ssä kello 20:00 sekä jatkojen kanssa Areenassa.

    Vettä tulee ja tiet ovat jäässä – hiihtolomat alkavat paikoin erittäin huonossa ajokelissä

    Vettä tulee ja tiet ovat jäässä – hiihtolomat alkavat paikoin erittäin huonossa ajokelissä


    Tieliikennekeskus varoittaa huonosta tai erittäin huonosta ajokelistä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Keskuksen mukaan tiet ovat jäisiä ja märkiä vesisateen vuoksi. Pohjois-Pohjanmaalla pienessä pakkassäässä saatu vesisade...

    Tieliikennekeskus varoittaa huonosta tai erittäin huonosta ajokelistä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Keskuksen mukaan tiet ovat jäisiä ja märkiä vesisateen vuoksi.

    Pohjois-Pohjanmaalla pienessä pakkassäässä saatu vesisade on vetänyt tienpinnat peilijäähän ja ajokeli on ollut poikkeuksellisen huono. Tästä johtuen Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on ollut toistakymmentä liikenteeseen liittyvää hälytystehtävää torstain aikana.

    – Jos peilijäässä ollut tie oli vähänkään kalteva, niin autot vain yksinkertaisesti luisuivat ojaan, päivystävä palomestari Esa Ihalainen kertasi torstai-iltana.

    Ihalaisen mukaan tiet olivat siinä kunnossa, että valtateilläkin saattoi ajaa korkeintaan noin kolmeakymppiä. Henkilövahinkoja liikenneonnettomuuksissa ei tullut.

    Ajoneuvojen nostotyöt kuitenkin katkaisivat liikenteen tietyiltä osuuksilta Nelostiellä, valtatie kahdeksalla ja muilla pienemmillä teillä. Liikenne saatiin sujumaan illan aikana kaikilla teillä.

    Koulujen talvilomakausi alkaa, liikennemäärät kasvavat

    Koulujen talvilomakausien käynnistyminen näkyy perjantaina liikennemäärien kasvuna varsinkin Helsingin ulosmenoteillä ja valtateillä 4 ja 5 aina Jyväskylään ja Mikkeliin asti, kertoo tieliikenteen ohjauksesta ja hallinnasta vastaava Intelligent Traffic Management Finland (ITM).

    Perjantaina liikennehuipun ennakoidaan olevan Nelostiellä välillä Helsinki–Heinola kello 15–17, Nelostiellä ja Viitostiellä Heinolan ja Jyväskylän pohjoispuolella kello 16–17 ja Varkauden pohjoispuolella kello 17–18.

    – Etelä-Suomen koulujen hiihtolomaviikon menoliikenne painottuu erityisesti perjantaihin. Liikenne alkaa vilkastua jo heti puolenpäivän jälkeen. Myös lauantaina on normaalia talvilauantaita enemmän liikennettä, kertoo yksikön päällikkö Mika Jaatinen ITM:stä tiedotteessa.

    Lauantaina liikennettä on tavanomaista enemmän Nelostiellä aina Helsingistä Kemiin asti sekä Viitostiellä Heinolasta Varkauteen.

    Koulujen lomat jakautuvat kolmelle viikolle

    Koulujen hiihtolomat pidetään totutusti kolmessa erässä viikoilla 8, 9 ja 10. Etelä-Suomi, eli Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan ja Ahvenanmaan koulut lomailevat ensiksi.

    Viikolla 9 lomaa vietetään Väli-Suomen kouluilla. Väli-Suomi pitää sisällään Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan.

    Idässä ja pohjoisessa lomaillaan viimeisenä, eli viikolla 10. Idän ja pohjoisen maakuntiin kuuluvat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu.

    Tavarat takakonttiin tai muuhun tavaratilaan

    Liikenneturva muistuttaa talvilomamatkalaisia matkatavaroiden oikeasta pakkaamisesta.

    – Autossa turvallisin paikka tavaroille on takakontti tai muu tavaratila. Jo jarrutuksessakin matkustamossa oleva irtain voi sinkoilla miten sattuu ja saada aikaan vahinkoa. Onnettomuustilanteessa voimat ovat yleensä tätä suuremmat, sanoo Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo tiedotteessa.

    Takakontin pakkaaminen kannattaa Vuoriston mukaan aloittaa painavimmista tavaroista ja varmistaa kiinni sidontavyöllä tai kuormaverkoilla. Lisäksi suksiboksiin laitettava välineistö pitää sitoa kiinni.

    Yöjunien makuupaikat loppumassa

    Junaliikenteessä suosituin menoliikenteen matkustuspäivä etelästä pohjoiseen on perjantai, mutta myös lauantaille ja sunnuntaille on VR:n mukaan ostettu paljon lippuja. Yöjunien makuupaikat ovat loppumaisillaan, mutta istumapaikoille on vielä tilaa.

    Hiihtolomat täyttävät etenkin Lapin yöjunat.

    Hiihtolomaliikenteeseen VR kertoo varautuneensa jo viime viikolla korvaamalla joitakin kaukoliikenteen junavuoroja busseilla ja muilla junavuoroilla. Näin saatiin lisäaikaa kaluston sulattamiselle ja huolloille.

    Korjattu juttua 15.2. 19.00: Viikolla 10 talvilomailevat koululaiset idän ja pohjoisen maakunnissa eli Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

    Vanhojentanssien mekon on oltava täydellinen – verkostakin mekon löytää, mutta siihen liittyvä härdelli voi hirvittää

    Vanhojentanssien mekon on oltava täydellinen – verkostakin mekon löytää, mutta siihen liittyvä härdelli voi hirvittää


    Lukion vanhojen tanssimekot ovat tänä vuonna pitkähelmaisia prinsessamekkoja, joiden muhkeus korostuu säädettävällä vannehameella. Mekoissa suositaan olkaimia. Koristeita on runsaasti. Samassa asussa saattaa olla paljetteja, kiviä ja helmiä....

    Lukion vanhojen tanssimekot ovat tänä vuonna pitkähelmaisia prinsessamekkoja, joiden muhkeus korostuu säädettävällä vannehameella. Mekoissa suositaan olkaimia.

    Koristeita on runsaasti. Samassa asussa saattaa olla paljetteja, kiviä ja helmiä. Uusi materiaali on joustava mesh-verkko.

    Värimaailma on talvisen kalpea. Hennot, utuiset ja murretut värit ovat suosituimpia.

    Ilta- ja gaalapukumaisissa puvuissa on pliseerattuja osia. Pliseeraus onkin taas pitkästä aikaa muodissa.

    Prinsessahelmat liehuvat myös Pohjois-Savossa, kun Lapinlahden monitoimitalon salissa pyörähtelee perjantaina 28 tanssiparia.

    Kävimme vanhojentanssien kenraaliharjoituksessa, jossa käytiin vielä kerran päivän ohjelma läpi.

    Ringissä Jenna Airaksinen, Mira-Maaria Kuosmanen, Emma Mikkonen, Viivi Lappalainen ja Ella Solehmainen. Mekot on hankittu verkkokaupasta, pukuliikkeestä, tavaratalosta tai käytettynä.Marianne Mattila / Yle

    Viivi Lappalaiselle verkkokauppa oli tällä kertaa viimeinen vaihtoehto. Hän koki, että tilaamisesta syntyisi hankala härdelli mahdollisine palautuksineen.

    Lappalainen oli valmistautunut monen mekon sovitusrumbaan, mutta toisin kävi. Hän löysi mekon jo kesällä Facebookin kautta.

    – Äiti huomasi sattumalta ilmoituksen mekosta, joka näytti kivalta.

    Yllätykseksi se oli myös sopiva, vaikka Lappalainen epäili ettei heti ensimmäisellä yrittämällä voi löytää juuri oikeaa mekkoa.

    Yksityiskohta Viivi Lappalaisen mekosta.Marianne Mattila / Yle

    Mira-Maaria Kuosmanen hankki mekkonsa tavaratalosta Kuopiosta. Tarjousmekko oli edullinen löytö. Mekko istuu täydellisesti ja se päällä on hyvä tanssia.

    Mira-Maaria Kuosmasen mekon helmaa.Marianne Mattila / Yle

    Jenna Airaksinen osti myös mekon Kuopiosta. Ensin Airaksinen uskoi pyörivänsä liikkeessä tuntikaupalla, mutta loppujen lopuksi aikaa meni vain noin tunti.

    Yksityiskohta Jenna Airaksisen mekosta. Marianne Mattila / Yle

    Ella Solehmainen osti käytetyn puvun kaverilta. Mekko maksoi 300 euroa. Alkuperäinen hinta oli 550 euroa.

    Lähikuva Ella Solehmaisen mekosta. Marianne Mattila / Yle

    Emma Mikkonen lähti mukaan, kun vanhojentanssien kurssi oli jo puolivälissä. Mikkonen ei aikonut tanssia ensin ollenkaan, mutta muutti mielensä, kun yksi pojista oli ilman paria. Mekko löytyi kuopiolaisesta liikkeestä.

    Lähikuva Emma Mikkosen mekosta.Marianne Mattila / Yle

    Vanessa Huttunen halusi löytää vanhojentansseihin itsensä näköisen mekon. Ei-listalla oli neljä kohtaa. Mekko ei saanut olla perinteinen, siinä ei saanut olla pitsiä, ei kimallusta, eikä vannetta.

    Huttunen tilasi mekon verkkokaupasta. Se oli muuten sopiva, mutta laahusta lyhennettiin hieman. Tilaukseen merkittiin tarkat mitat, joten Huttunen uskoo, että se on myös tehty mittojen mukaan.

    Emmi Kauhanen toimi samoin ja onnistui saamaan lähes sopivan kokoisen mekon itselleen. Mekon helmaa jouduttiin lyhentämään, koska tilausta tehdessä helmaan pystyi varaamaan pituutta korkokenkien varalle. Sitä ei kuitenkaan tarvittu.

    Kaverukset Emmi Kauhanen ja Vanessa Huttunen kulkevat lukioon bussilla, joten he eivät halunneet ottaa mekkoja mukaan kenraaliharjoitukseen.Marianne Mattila / Yle
    Kuopiolainen Silmu Ståhlberg on uusi Risto Räppääjä, jolla pysyy jalat maassa myös somepyörityksessä:

    Kuopiolainen Silmu Ståhlberg on uusi Risto Räppääjä, jolla pysyy jalat maassa myös somepyörityksessä: "Minä luotin, että osaan aika hyvin"


    Kuopiolaisella Silmu Ståhlbergilla on takanaan hämmästyttävä vuosi. 12-vuotiaan koululaisen kesäloma kului töitä paiskiessa. Ståhlberg on nimittäin uusi Risto Räppääjä, joka taipuu roolissaan niin lauluun kuin tanssiin. Lisäksi Ståhlberg...

    Kuopiolaisella Silmu Ståhlbergilla on takanaan hämmästyttävä vuosi. 12-vuotiaan koululaisen kesäloma kului töitä paiskiessa.

    Ståhlberg on nimittäin uusi Risto Räppääjä, joka taipuu roolissaan niin lauluun kuin tanssiin. Lisäksi Ståhlberg oli viime vuonna Juice-elokuvassa, jossa hän esitti nuorta laulaja-lauluntekijä Juice Leskistä.

    – On ollut tosi kiva ja siisti vuosi! Olen päässyt kahteen isoon rooliin. Tai ei se Juice nyt niin iso ollut, mutta kuitenkin tosi kiva, Ståhlberg arvioi.

    Kova työnteko palkitaan nyt. Juice täytti valkokankaat joulukuussa. Perjantaina ensi-iltansa saa puolestaan Markus Lehmusruusun ohjaama Risto Räppääjä ja pullistelija.

    Julmaa somepyöritystä

    Kuopiolainen Ståhlberg on astunut isoihin kumppareihin jo nuorena. Äiti Leena Ståhlberg kertoo kuitenkin, että pojan arki on sujunut tähän asti melko normaalisti. Kun poika on reissussa, vanhemmilla on tarkka tieto lapsensa tekemisistä ja aikataulusta.

    – Tiedossa on esimerkiksi, missä mennään ja milloin syödään. Jopa mitä syödään, nauraa äiti.

    Leena Ståhlberg myöntää, että äitiä hirvittää enemmän kuin poikaa. Erityisesti raaka nettimaailma mietityttää.

    – Silmulla on jalat maassa. Ei sitä kiinnosta, jos sen kuva on jossain esillä. Enemmän kiinnostaa näytteleminen.

    Kun elokuvan traileri tuli ulos, uusi Risto Räppääjä sai positiivisten kommenttien lisäksi myös haukkuja ja häiritseviä kommentteja.

    – Silmu tuumasi, että "kyllä mä ymmärrän, jos ihmisiä ärsyttää, kun näyttelijä vaihtuu". Sovimme kuitenkin hänen kanssaan, ettei hän saa asioikseen lukea kommentteja, äiti Leena Ståhlberg kertoo.

    Loan heitosta somessa saisi oman juttunsa, mutta Silmun tyyli on keskittyä mieluummin siihen, mikä on hyvää ja kaunista.

    Viime vuonna Silmu Ståhlberg kertoi Ylen haastattelussa, ettei hän aio ottaa paineita roolistaan Risto Räppääjänä. Nyt hän vahvistaa, että lupaus on pitänyt.

    – Kyllä minä luotin, että osaan aika hyvin, Ståhlberg virnistää.

    Virne ja vihreä huppari tekevät Räppääjän

    Elokuvan ennakkönäytöksessä Kuopiossa on paikalla Silmu Ståhlbergin oma luokka, jolle elokuva tuntuu uppoavan. Kesken näytöksen kuuluu naurunhörähdyksiä.

    Ari Tauslahti / Yle

    Mutta missä kummassa on elokuvan päätähti?

    Teatterin punaisten penkkien välissä viuhahtaa vihreän hupparin hiha, kun Ståhlberg sukeltaa paidan sisään näytöksen jälkeen. Käden käänteessä tavallisesta koulupojasta kuoriutuu kaikkien tunnistama hahmo. Vihreä pusero korostaa oranssia pehkoa.

    – Eivät tuntemattomat ole vielä tunnistaneet, Ståhlberg tuumaa.

    Toimittajien kesken olemme yksimielisiä. Jos Ståhlberg tamineissaan kävelisi Kuopion torin poikki, niin varmasti tunnistaisivat. Ståhlbergin virne vangitsee katseen niin verkon mainoksissa kuin katubanderolleissa.

    – Onhan se aika hassua nähdä itsensä niissä, Ståhlberg sanoo.

    Elokuva on muutakin kuin riemunkiljahdusta

    Uudessa Risto Räppääjä -elokuvassa tanssitaan ja lauletaan paljon. Pelkkää riemunkiljahdusta elokuva ei kuitenkaan ole, kun "pullistelija" eli Sylvester Pöntinen (Eelis Kesäläinen) sekoittaa Risto Räppääjän ja Nelli Nuudelipään (Lumi Kallio) kesäloman rauhaa.

    Roolissaan Ståhlberg uppoutuu mustasukkaisuuden, kateuden ja surumielisyyden teemoihin.

    – En ole aiemmin näytellyt mustasukkaisuutta, mutta surua kyllä Juice-elokuvassa. Se oli mielenkiintoista, Ståhlberg summaa.

    Vaikka elokuvassa lapsinäyttelijöiden välejä hiertävät myös negatiiviset tunteet, tosielämässä kemiat ovat toimineet hyvin yhteen. Ståhlberg ei tuntenut vastanäyttelijöitään etukäteen, mutta kuvauksissa oli hänen mukaansa aina todella hauskaa.

    En ole aiemmin näytellyt mustasukkaisuutta, mutta surua kyllä Juice-elokuvassa. Silmu Ståhlberg

    Alun perin Ståhlberg haki rooliin, kun hän sai kuulla koekuvauksesta tuttavaltaan.

    – Tuntui siltä, että voisin päästä. Ja sitten pääsinkin! Olen laulanut pienestä pitäen. Tanssinut en ole niin paljon, mutta kyllä sekin näköjään sujuu, Ståhlberg toteaa

    No, voisitko sitten laulaa luikauttaa jotain?

    Ståhlberg katsoo hetken aikaa mietteliäänä.

    – Joo, voin mä. Aurinkolasien alta kurkin, pois viskaan talviturkin, Ståhlberg kajauttaa.

    Kyseinen kappale kuullaan myös elokuvassa.

    Silmu rimpauttaa vaikka ohjaajan äidille

    Hakuvaiheessa Ståhlberg lähetti elokuvatiimille esittelyvideon, jossa piti tuoda esiin myös laulu- ja tanssitaidot. Kun elokuvatiimi näki Ståhlbergin videon, peli oli selvä. Kuopiolaisesta Ståhlbergistä leivottaisiin seuraava Risto Räppääjä.

    Tuottaja Rimbo Salomaa kertoo, että aluksi Ståhlbergin kuopiolaisuus epäilytti: miten poika pääsisi kulkemaan kuvauksiin?

    Kaikki järjestyi kuitenkin hyvin. Kun kuvaukset olivat kiivaimmillaan kesällä, Ståhlbergin perheelle järjestettiin koti Töölöstä.

    Kyllä kaverit kai pitävät minua ihan samana Silmuna. Silmu Ståhlberg

    Muutoin kesällä vielä 11-vuotias Ståhlberg yöpyi tuottaja Salomaan perheen hoivissa ja matkusti kuvauksiin milloin junalla, milloin lentokoneella.

    Onko lentäminen ilman vanhempia jännittävää?

    – Ekalla kerralla on jännittävää. Sitten siihen tottuu, eikä se sen ihmeellisempää ole, Ståhlberg hymyilee.

    Risto Räppääjä ja pullistelija -elokuvan ohjaaja Markus Lehmusruusu pitää Silmu Ståhlbergin asennetta mainiona. Edellispäivänä Lehmusruusu ja Ståhlberg olivat istuneet pitkän päivän autossa.

    – Silmu alkoi kysellä minulta, että jutteletko sinä usein äitisi kanssa. Että pitäisikö meidän soittaa minun äidilleni, Lehmusruusu muistelee.

    – Vastasin, että äh, en minä jaksa nyt. Silmu sanoi, että anna minä soitan. Sitten hän jutteli videopuhelun minun äitini kanssa, Lehmusruusu nauraa.

    Sama vanha Silmu

    Risto Räppääjän tietävät kaikki. Sinikka Nopolan ja Tiina Nopolan teoksia on myyty parinkymmenen vuoden aikana lähes miljoona. Kirjoja on käännetty miltei 20 kielelle.

    Yli 1,7 miljoonaa katsojaa on nähnyt Risto Räppääjä -elokuvia ja kuullut niissä Iiro Rantalan säveltämiä lauluja. Risto Räppääjä ja pullistelija on järjestyksessä sarjan seitsemäs elokuva. Silmu Ståhlberg on elokuvien viides Risto Räppääjä.

    Ståhlbergin ja muiden lapsinäyttelijöiden lisäksi uudessa elokuvassa nähdään Jenni Kokander, Timo Lavikainen, Pamela Tola ja Ylermi Rajamaa.

    Ståhlberg kertoo, että koulussa on sujunut elokuvarooleista ja niiden mukanaan tuomista velvollisuuksista huolimatta hyvin. Lempiaineita ovat englanti ja musiikki. Näyttelemisen ohella muille harrastuksille ei ole viime aikoina jäänyt aikaa.

    Entä kaverit, oletko heille nykyisin Risto Räppääjä?

    – Kyllä kaverit kai pitävät minua ihan samana Silmuna. Onhan se heistä myös ihan siistiä, että olen päässyt tähän elokuvaan, Ståhlberg iloitsee.

    Suomessa oli viime vuonna ennätysvähän palokuolemia – tupakka yhä yleisin syttymissyy

    Suomessa oli viime vuonna ennätysvähän palokuolemia – tupakka yhä yleisin syttymissyy


    Suomessa kuoli viime vuonna tulipaloissa 51 ihmistä. Palokuolemista tapaturmaisia oli 38. Molemmat luvut ovat ennätysalhaisia. Menehtyneistä 13 oli naisia. Luvut selviävät Kuopiossa toimivan Pelastusopiston kokoamista tilastoista. Tapaturmaisia...

    Suomessa kuoli viime vuonna tulipaloissa 51 ihmistä. Palokuolemista tapaturmaisia oli 38. Molemmat luvut ovat ennätysalhaisia. Menehtyneistä 13 oli naisia.

    Luvut selviävät Kuopiossa toimivan Pelastusopiston kokoamista tilastoista. Tapaturmaisia palokuolemia on tilastoitu Pelastusopiston mukaan vuodesta 1952 ja kaikkia palokuolemia vielä pidempään.

    Pelastusopiston mukaan palokuolemien määrää on saatu laskettua muun muassa lainsäädännön muutosten ja viranomaisten parantuneen turvallisuusviestinnän avulla.

    2010-luvulla on lisätty muun muassa vaatimuksia palovaroittimien määrästä. Myös savukkeet ovat nykyisin itsestään sammuvia.

    Ikääntyminen ja alkoholin liikakäyttö näkyvät tilastoissa

    Tahallaan sytytetyissä tulipaloissa kuoli viime vuonna 13 ihmistä. Alkoholin katsottiin vaikuttaneen 14 palokuolemaan. Ikääntymisestä johtuva toimintakyvyn aleneminen vaikutti 16 kuolemantapaukseen, näistä neljässä oli merkintä muistisairaudesta.

    Savuke oli yhä yleisin tulipalon syttymissyy palokuolemissa. Niitä oli 13 eli yhtä paljon kuin tahallaan sytytettyjä paloja. Avotulen huolimattomasta käsittelystä ja sähkölaitteen vikautumisesta aiheutui molemmista kuusi kuolemantapausta.

    Uhri on usein tapahtuhetkellä yksin. Viime vuonna 39 palokuoleman uhria asui yhden hengen taloudessa.

    Kuopiossa toimiva Pelastusopisto on seurannut palokuolemia nykysysteemillä vuodesta 2007. Pontimena oli vuosi 2006, jolloin Suomessa kirjattiin peräti 109 tapaturmaista palokuolemaa. Se oli Pelastusopiston tutkimusjohtajan Esa Kokin mukaan asukaslukuun suhteutettuna noin kaksinkertainen määrä länsieurooppalaiseen keskitasoon verrattuna.

    Pelastusopiston tiedot ovat peräisin pelastuslaitosten toimenpiderekisteristä ja ne on varmistettu poliisilta.

    Tältä näyttivät penkkariautojen lakanat ympäri Suomen – valitaan niistä yhdessä päivän paras!

    Tältä näyttivät penkkariautojen lakanat ympäri Suomen – valitaan niistä yhdessä päivän paras!


    Abiturientit ovat tänään olleet perinteisillä penkkariajeluillaan useimmilla Suomen lukiopaikkakunnilla. Muutamilla paikkakunnilla abit ovat heittäneet hyvästit opinahjolleen jo aiemmin. Keräsimme tänään kuvia koko maan penkkarihulinoista....

    Abiturientit ovat tänään olleet perinteisillä penkkariajeluillaan useimmilla Suomen lukiopaikkakunnilla.

    Muutamilla paikkakunnilla abit ovat heittäneet hyvästit opinahjolleen jo aiemmin.

    Keräsimme tänään kuvia koko maan penkkarihulinoista. Autojen kylkiä koristivat niin mäkilegenda Matti Nykänen, Queen-yhtye kuin Brexit.

    Meille lähetettyihin kuviin voit tutustua tässä jutussa.

    Me valitsimme kuvista 19 jatkoon. Voit äänestää päivän parasta penkkarilakanaa ilmaisessa Yle.fi-sovelluksessa. Äänestysaikaa on huomiseen perjantaihin kello 12 saakka.

    Lue Ylen kuvajoukkoistusten pelisäännöt täältä.

    Alaikäiset innostuivat hakemaan ajokortteja – ikäpoikkeuslupien käsittely ruuhkautui 2 000 hakemuksen jonoksi

    Alaikäiset innostuivat hakemaan ajokortteja – ikäpoikkeuslupien käsittely ruuhkautui 2 000 hakemuksen jonoksi


    Tästä on kyseAjokorttien ikäpoikkeuslupien käsittely on ruuhkautunut 2 000 hakemuksen jonoksi.Odotusaika on yli kaksi kuukautta.Poliisista ja Liikenneturvasta toivotaan, että Traficom tekee lupakäsittelyn huolellisesti, sillä kyse on...

    Tästä on kyseAjokorttien ikäpoikkeuslupien käsittely on ruuhkautunut 2 000 hakemuksen jonoksi.Odotusaika on yli kaksi kuukautta.Poliisista ja Liikenneturvasta toivotaan, että Traficom tekee lupakäsittelyn huolellisesti, sillä kyse on liikenneturvallisuudesta.

    Nuoret hakevat nyt ahkerasti ikäpoikkeuslupia päästäkseen auton rattiin jo 17-vuotiaana. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt heinäkuun muutoksen jälkeen 1 700 ikäpoikkeuslupaa b-ajokorteille.

    Virastossa on hakemuksia tällä hetkellä jonossa 2 000. Ruuhkan vuoksi odotusaika on venynyt kesän muutamasta viikosta yli kahteen kuukauteen.

    Siilinjärveläinen Venla Kuosmanen, 17, on yksi ikäpoikkeuslupaa odottavista. Hän jätti hakemuksensa Traficomiin pari kuukautta sitten joulukuussa. Autokoulun aloittanut Kuosmanen toivoisi jo päätöstä, koska 18 vuotta tulee mittariin lokakuussa 2019.

    Harrastukseen on matkaa parikymmentä kilometriä ja kouluun vähän enemmmän.

    – Joudun kulkemaan paljon vanhempieni kyydillä. Se on hankalaa erityisesti silloin, jos minulla alkaa koulu myöhemmin ja vanhemmat menevät töihin aikaisemmin. Bussiyhteydet ovat huonot. Mopolla pääsen bussipysäkille kyllä kesäkelillä, mutta en talvisin, kertoo Kuosmanen.

    Traficomiin on tullut hakemuksia ympäri Suomen niin haja-asutusalueilta kuin kaupungeista. Kuitenkin syrjäseudut korostuvat hakemuksissa – tavallisimmin nuori toivoo ikäpoikkeuslupaa, jotta pääsisi autolla harrastuksiin ja opintoihin.

    – Hakemuksia tulee meille Traficomiin enemmän sisään päivässä kuin ehditään käsitellä. Ongelma on se, että hakemuksista 2/3 vaatii lisäselvityksiä. Jokainen hakemus on hyvin yksilöllinen ja vaatii siksi yksilöllistä käsittelyä, sanoo erityisasiantuntija Henna Antila.

    Enää ei vaadita erittäin painavia syitä

    Syynä hakijoiden innokkuuteen on ikäpoikkeuslupaan oikeuttavien perusteiden höllennys 1. heinäkuuta 2018. Aiemmin lupa myönnettiin vain erittäin painavista syistä mutta nyt erityisistä syistä.

    Erityisiä syitä ovat esimerkiksi työhön, työharjoitteluun, kouluun tai harrastukseen pääsemistä hankaloittavat asiat. Näitä voivat olla esimerkiksi puuttuvat joukkoliikenneyhteydet tai harvoista yhteyksistä johtuvat pitkät matka-ajat.

    – Kriteerit voivat täyttyä, jos matka kestää vähintään tunnin per suunta tai julkisen liikenteen odotusajat ovat yli tunnin useimpina päivinä viikossa, tarkentaa erityisasiantuntija Henna Antila.

    Lisäksi arvioinnissa voidaan ottaa huomioon ennalta arvaamattomat muutokset samassa taloudessa asuvan perheen tilanteessa, kuten sairastumis- tai kuolemantapauksessa. Samoin perheen toimeentulon turvaaminen tai välttämättömien asioiden hoitamiseen liittyvät kuljettamistarpeet saattavat vaikuttaa myöntämiseen.

    Venla Kuosmanen harmittelee huonoja bussiyhteyksiä kotiseudullaan.Joonas Nieminen / YleLiikenneturva toivoo Traficomilta huolellisuutta

    Vielä vuonna 2016 Liikenneturvasta otettiin tiukasti kantaa, että 16-vuotias on liian nuori auton rattiin. Silloin muistuteltiin, kuinka maissa, joissa autolla ajaminen on ollut mahdollista jo 15–16-vuotiaana, voi nuorten kuljettajien riski keski-ikäisiin verrattuna olla yli kymmenenkertainen suhteessa liikennesuoritteeseen.

    Nyt sanat asetellaan huolellisesti, sillä uudistunutta lainsäädäntöä ei haluta suoraan arvostella. Lainsäädännölliset uudistukset kuitenkin vaikuttavat tulevaisuuden liikenteeseen: yhä nuoremmat autoilevat, ajo-opetuksen teoriaopetus on vähentynyt ja ajo-opetuslupa heltiää aiempaa helpommin.

    – Toivottavasti liikenneturvallisuus ei huonone. Ikäpoikkeuslupien käsittelyssä täytyy luottaa siihen, että Traficom tekee työnsä huolellisesti, toteaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo.

    Inssiajo testaa todellisen ajokyvyn

    Yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa ovat 15–24-vuotiaat nuoret. Nuoria on väestöstä vain noin 12 prosenttia, mutta joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on nuori. Nuorten miesten riski kuolla liikenteessä henkilöauton kuljettajana on muita ikäryhmiä suurempi, kerrotaan Liikenneturvasta.

    Poliisissa ei nähdä nuorten miesten aiheuttamia liikenneonnettomuuksia näin yksioikoisesti.

    – Asiat eivät ole mustavalkoisia. Jos ajetaan paljon, silloin myös onnettomuuksia sattuu enemmän. Nuori mies saattaa autoilla enemmän kuin ruokakaupassa kerran viikossa käyvä mummo, huomauttaa Hämeen poliisin liikennesektorin johtaja, ylikomisario Jouni Takala.

    Myös Takala toivoo Traficomilta tarkkuutta ikäpoikkeuslupahakemusten käsittelyyn.

    – Toivottavasti tässä muutosvaiheessa ei tehdä liian liberaaleja päätöksiä, vaan päätökset toteutetaan tasapuolisesti ja tarkasti. Onneksi todellista ajokykyä testataan ajokokeessa, joka on kestoltaan aiempaa pidempi.

    Voit osallistua keskusteluun kello 22 saakka.

    Lue lisää:

    Opetusluvalla voi saada ajokokemuksessa ankaran etumatkan: 17-vuotias Johannes Horila ajaa ennen inssiä 10 000 kilometriä

    17-vuotiaalla Jessica Sakalalla on jo ajokortti, eikä hän ole harvinaisuus: Ajo-oikeus on myönnetty jo sadoille alaikäisille lakiuudistuksen jälkeen

    Millaisen kevytauton saisi uuden mopoauton hinnalla, 13 000 eurolla? Elisa Grönman, 15, tutustui vaihtoehtoihin

    Lapsia ei tehdä ja työikäiset muuttavat pois – Itä-Suomen väki vähenee ennustettua jyrkemmin

    Lapsia ei tehdä ja työikäiset muuttavat pois – Itä-Suomen väki vähenee ennustettua jyrkemmin


    Tästä on kyseEtelä-Karjalan liitto laati vaihtoehtoisia laskelmia Itä- ja Kaakkois-Suomen väkiluvun kehityksestä.Asukkaiden määrä vähenee nopeammin kuin Tilastokeskus ennusti vuonna 2015.Yhden laskelman mukaan maakuntien asukkaiden määrä...

    Tästä on kyseEtelä-Karjalan liitto laati vaihtoehtoisia laskelmia Itä- ja Kaakkois-Suomen väkiluvun kehityksestä.Asukkaiden määrä vähenee nopeammin kuin Tilastokeskus ennusti vuonna 2015.Yhden laskelman mukaan maakuntien asukkaiden määrä laskea yhteensä lähes 130 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä.Väestöennusteet koskevat Kymenlaaksoa, Etelä-Karjalaa, Pohjois-Karjalaa, Etelä-Savoa, Pohjois-Savoa ja Kainuuta.

    Etelä-Karjalan liiton talousasiantuntija Olli Seppänen hätkähti nähtyään maakunnan asukasluvun kehityksen kolmen viime vuoden ajalta.

    Maakunnasta oli hävinnyt vuoden 2015 jälkeen runsaat 2000 asukasta. Asukkaiden määrä on vähentynyt huomattavasti nopeammin kuin Tilastokeskus ennusti vuonna 2015.

    – Suhteellisesti eniten on vähentynyt lasten ja nuorten määrä, Seppänen sanoo.

    Asukaskato ei koske ainoastaan Etelä-Karjalaa vaan koko Kaakkois- ja Itä-Suomea Kymenlaaksosta Kainuuseen. Vuonna 2015 Itä- ja Kaakkois-Suomessa oli liki 950 000 asukasta. Vuonna 2018 asukkaita oli vajaat 930 000.

    – Suurimmat syyt asukasmäärän vähenemiselle ovat kuolleisuutta alhaisempi syntyvyys sekä työikäisten muutto muualle, Seppänen kertoo.

    Väkeä voi hävitä maakunnan asukasluvun verran

    Etelä-Karjalan liitossa päätettiin laatia uusia arvioita maakuntien asukasluvun kehityksestä. Tulokset ovat kylmääviä.

    Mikäli asukkaiden määrä vähenee kolmen edellisvuoden tahtiin, häviää itäisestä Suomesta 20 vuoden aikana liki 130 000 asukasta. Eli Etelä-Karjalan nykyisen asukasmäärän verran.

    – Muutos on dramaattinen. Se tarkoittaa palvelujen puolella isoja haasteita eli miten nykyinen hyvinvointiyhteiskunta pystytään turvaamaan, sanoo Etelä-Karjalan liiton aluekehitysjohtaja Satu Sikanen.

    Palvelujen järjestäminen pitää miettiä uusiksi, kun veronmaksajia on vähemmän. Samalla sosiaali- ja terveyspuolen menot kasvavat, kun väestö ikääntyy.

    Maakuntaliitto laati myös kaksi vaihtoehtoista väestölaskelmaa. Niiden mukaan asukasluku laskee, mutta toisen mallin mukaan loivemmin ja toisen mallin mukaan jyrkemmin.

    Jyrkemmän vaihtoehdon mukaan maakunnissa olisi vuonna 2040 noin 180 000 asukasta vähemmän kuin tällä hetkellä.

    Kainuussa väkiluku laskenut maltillisemmin

    Maakuntien tilanteet ovat toki erilaisia ja esimerkiksi Savonlinnassa opettajankoulutuksen lopettaminen aiheutti hetkellisen, reilusti alaspäin menevän piikin asukkaiden määrässä.

    Kainuun asukasluku ei ole laskenut yhtä dramaattisesti kuin muissa Itä-Suomen maakunnissa. Maakunnan talous on aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikkaan mukaan kasvanut kolme viime vuotta vahvasti ja työpaikkojen määrän kasvu on pitänyt väestöä maakunnassa.

    Lähivuosina Kainuuseen voi syntyä jopa 5000 uutta työpaikkaa, mikäli suunnitteilla olevat investoinnit toteutuvat. Samalla työntekijöitä eläköityy nykyisistä työpaikoista.

    – Haasteena on työikäisten ihmisten saanti, Ponnikas sanoo.

    Asukkaita haalittava erilaisin keinoin

    Itä-Suomen maakunnissa tarvitaan järeitä toimia, jotta väkiluvun väheneminen saataisiin edes hidastumaan.

    – Ei tässä usko auta vaan jotain on tehtävä, Etelä-Karjalan liiton aluekehitysjohtaja Satu Sikanen toteaa.

    Keinoja on monia. Tärkeintä olisi saada lisää työpaikkoja ja uusia investointeja. Ja jotta investointeja ja työntekijöitä saataisiin, olisi kulkuyhteyksien oltava kunnossa.

    – On todella tärkeää, että meillä on nopeat raideyhteydet, hyvät tieliikenneyhteydet ja myös suoria lentoyhteyksiä. Se antaa myös tunteen siitä, että on helppo liikkua paikasta toiseen, Sikanen sanoo.

    Oma osansa on koulutuksella, jotta investointeja miettivät yritykset saisivat osaavaa työvoimaa. Myös matkailun kehittäminen toisi lisää palveluja ja työpaikkoja.

    Toisaalta joillakin aloilla on tälläkin hetkellä pulaa osaavista tekijöistä. Kuvaan astuukin myös työperäisen maahanmuuton edistäminen.

    – Kotimainen työvoima ei riitä kaikille, Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas sano.

    Tilastokeskus julkaisee virallisen väestöennusteen ensi syksynä. Etelä-Karjalan liitto päätti tehdä Itä-Suomea koskevat laskelmat nyt, koska niitä tarvitaan maakuntien rahoituksen sekä palvelujen suunnittelussa.

    Maakuntaliitto hyödynsi laskelmissa Tilastokeskukselta saamiaan lukuja.

    Varkauden kaupunki on tehnyt rikosilmoituksen Attendon hoivakoti Jalavasta – huumausaineeksi luokiteltavan lääkkeen käyttöä ei ole kirjattu

    Varkauden kaupunki on tehnyt rikosilmoituksen Attendon hoivakoti Jalavasta – huumausaineeksi luokiteltavan lääkkeen käyttöä ei ole kirjattu


    Varkauden kaupunki on tehnyt rikosilmoituksen Joroisissa sijaitsevasta Attendon hoivakoti Jalavasta. Rikosilmoitusta alettiin valmistella eilen. Itä-Suomen poliisi vahvistaa saaneensa tutkintapyynnön. Palvelualuepäällikkö Kirsi Laitinen Varkauden...

    Varkauden kaupunki on tehnyt rikosilmoituksen Joroisissa sijaitsevasta Attendon hoivakoti Jalavasta. Rikosilmoitusta alettiin valmistella eilen. Itä-Suomen poliisi vahvistaa saaneensa tutkintapyynnön.

    Palvelualuepäällikkö Kirsi Laitinen Varkauden kaupungilta sanoo, että huumausaineeksi luokiteltavan lääkeliuoksen Oxynormin käytöstä ei ole Jalavassa pidetty kirjaa, kuten pitäisi tällaisen lääkkeen kohdalla.

    – Siellä oli niin vakava tilanne, että tässä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä rikosilmoitus. Kyseessä oli myös suuri määrä tätä lääkettä. Näistä pitäisi aina olla asianmukainen selvitys, kenelle asiakkaalle ne on annettu ja miten, toteaa Laitinen.

    Aluehallintoviraston tarkastuskäynnin kertomuksen mukaan kahdesta 120 ml Oxynorm-pullosta on otettu vajaat 10 ml, eikä lopun liuoksen kohtalosta ole tietoa.

    Attendolta kerrottiin tiistai-iltana STT:lle, että kateissa ollut kipulääke on palautettu apteekkiin. Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalaisen mukaan epäselvyys kipulääkkeen sijainnista johtui siitä, ettei apteekilta ollut pyydetty kirjallista vahvistusta lääkkeen palautuksesta, eikä siitä ollut kirjausta Jalava-hoivakodin asiakirjoissa.

    – Haluamme tietää, onko tässä syytä epäillä rikosta. Meillä on nyt vain Attendolta saatu kertomus, sanoo Varkauden ja Joroisten kotihoidon esimies Kirsi Hynninen.

    Hoivakodin toimintaa valvotaan

    Aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnin hoivakotiin viime viikon tiistaina. Tarkastuksen taustalla oli Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta tulleet ilmoitukset ja valvontakäyntien tarkastuskertomusten aiheuttama huoli esimerkiksi henkilömitoituksesta. Attendo on jo lisännyt hoitajia aluehallintoviraston suosituksen mukaisesti.

    Varkauden kaupungin edustajat käyvät nyt päivittäin valvomassa hoitokodin toimintaa. Valvontaa tapahtuu myös öisin.

    – Tämä teetättää useamman tunnin lisätöitä, mutta tällä hetkellä työtehtävissä tämä valvontatyö on priorisoitu. Hoivakodissa käydään pareittain, kertoo palvelualuepäällikkö Kirsi Laitinen Varkauden kaupungilta.

    Korjattu 12.2.2019 klo 14:28: Kotihoidon esimiehen etunimi on Kirsi, ei Liisa, kuten jutussa alunperin luki.

    "Suuri rakennuspalo" voi osoittautua liedellä kärähtäneeksi evääksi – Uusi hätäkeskustietojärjestelmä vaatii vielä hiomista


    Hätäkeskuspäivystäjänä Kuopiossa runsaat kaksi vuotta työskennellyt Leena Partanen on opetellut viime viikot uusia työtapoja. Tietojärjestelmäpäivitys on muuttanut päivystäjien arkea, sillä hätäpuhelujen käsittely on muuttunut. Enää...

    Hätäkeskuspäivystäjänä Kuopiossa runsaat kaksi vuotta työskennellyt Leena Partanen on opetellut viime viikot uusia työtapoja. Tietojärjestelmäpäivitys on muuttanut päivystäjien arkea, sillä hätäpuhelujen käsittely on muuttunut. Enää päivystäjä ei päätä itse, mitä yksikköjä tehtävälle lähtee.

    Kuopion hätäkeskuksessa on menty uusin opein kolme viikkoa. Uusi järjestelmä perustuu riskianalyysityökaluun.

    Päivystäjä esittää hätäpuhelun soittajalle järjestelmään syötettyjä kysymyksiä. Samalla päivystäjä täyttää valikosta eri vaihtoehtoja ja järjestelmä valitsee itse, mitä apua ja kuinka monta yksikköä kyseiselle tehtävälle hälytetään.

    – Nyt järjestelmä ehdottaa itse yksiköt aiemmin määritellyn vasteenlaskentamallin mukaan. Välillä on ollut vähän ongelmaa, eikä tehtävälle aina ole "noussut" viranomaisen haluama yksikkö, sanoo hätäkeskuspäivystäjä Leena Partanen.

    Suuri rakennuspalo oli jotain muuta

    Kuopion hätäkeskuksessa muutaman viikon kokemus kertoo, että uusi järjestelmä on hälyttänyt joillekin tehtäville liikaa yksiköitä. Esimerkiksi Tohmajärvellä tuli viime viikolla hälytys suuresta rakennuspalosta.

    Todellisuudessa omakotitalossa oli ruoka kärähtänyt liedellä, ja tilanne oli täysin eri kuin ennakkotieto. Tietojärjestelmässä on valmiina tuhansia vasteita, ja niitä säädetään harkitusti käytännön kokemusten perusteella.

    – Ensimmäinen tuntuma on, että tehtävälle hälytetään nyt herkemmin entistä suurempi vaste, sanoo vs. valmiuspäällikkö Pasi Markkanen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

    – Ainakin Pohjois-Savossa uudistus on mennyt hyvin. Ei tässä ole mitään pelkoa ihmisillä tai meillä ollut. Erica-järjestelmä antaa hälytykset, ja yksiköt lähtevät liikkeelle, kertoo palomestari Antti Korhonen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

    Kuopion hätäkeskuksen päällikkö Kari Nevalainen tietää, että välillä järjestelmä on hälyttänyt liikaa yksiköitä.

    – Vaste määräytyy riskianalyysin tuloksena. Järjestelmä on rakennettu yhteistyössä viranomaisten kanssa, eikä se ole vielä täydellinen. Käyttöönoton edetessä riskianalyysipolkuja korjataan.

    Hätäkeskuslaitos seuraa tarkasti, miten järjestelmäuudistus etenee ja millaista palautetta eri viranomaisilta tulee. Vastelaskelmaa viilataan harkiten.

    – Isoja muutoksia ei tehdä heti. Rauhassa kerätään tietoa ja sitten säädetään, sanoo Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

    Pohjois-Savossa Kuopion päivystävä palomestari seuraa hälytyksiä. Tarvittaessa hän myös oikoo vasteita tai lisää yksiköitä tarpeen vaatiessa.

    Hätäkeskukset voivat auttaa toisiaan ruuhkahuipuissa

    Uusi tietojärjestelmä toimi hyvin maanantaina kuorma-auton kaaduttua rautatiesillan alle Kuopiossa. Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle tullut sammutusyksikkö nosti vähän vastetta, kun paikalle tarvittiin enemmän apua.

    – Lisähälytys tuli paloasemalle kymmenessä sekunnissa, kun vanhan järjestelmän aikana se olisi saattanut kestää jopa kaksi minuuttia, sanoo palomestari Antti Korhonen.

    Itä-Suomen poliisilaitoksen mukaan uusi hätäkeskustietojärjestelmä on lisännyt poliisin tehtävämäärää. Lisäksi myös kiireellisiä A-luokan tehtäviä on ollut entistä enemmän.

    Kevään kuluessa uusi järjestelmä tulee käyttöön kaikissa Suomen hätäkeskuksissa. Viimeisenä mukaan pääsee toukokuun alkupuolella Keravan hätäkeskus. Uudistus parantaa myös keskusten yhteistyötä ja soittajan mahdollisuutta saada hätäpuhelu nopeasti läpi.

    – Uudessa toimintamallissa keskukset pystyvät tukemaan toisiaan ruuhkatilanteissa ja päivystäjäpulassa. Toisessa keskuksessa voidaan kirjautua apua tarvitsevan hätäkeskuksen päivystäjäksi, kertoo Kuopion hätäkeskuksen päällikkö Kari Nevalainen.

    Jos esimerkiksi Kuopion hätäkeskuksessa on jatkossa ruuhkaa eikä puheluun vastata 20 sekunnissa, puhelu siirtyy johonkin toiseen hätäkeskukseen. Käytännössä esimerkiksi Ylä-Savosta soitettuun hätäpuheluun voidaan vastata muun muassa Vaasan tai Keravan hätäkeskuksessa.

    Kuopion hätäkeskukseen tuli vuonna 2018 kaikkiaan lähes 507 000 puhelua. Vilkkainta oli heinäkuussa ja tuolloin keskus sai 51 000 puhelua.

    Viime vuoden vilkkain päivä oli juhannusaatto, silloin puheluita oli yli 2 200. Eniten hätäkeskukseen soitetaan kesäviikonloppuisin.

    Valvontakäynnillä löydettiin vakavia puutteita Attendon hoivakodista Joroisissa – Varkauden kaupunki valmistelee rikosilmoitusta

    Valvontakäynnillä löydettiin vakavia puutteita Attendon hoivakodista Joroisissa – Varkauden kaupunki valmistelee rikosilmoitusta


    Itä-Suomen aluehallintovirasto on löytänyt merkittäviä puutteita tarkastuksessaan Attendo Oy:n Jalava-toimintayksiköstä Joroisissa. Aluehallintovirasto toteaa tarkastuskäyntinsä perusteella, että hoivakodin henkilöstömitoitus,...

    Itä-Suomen aluehallintovirasto on löytänyt merkittäviä puutteita tarkastuksessaan Attendo Oy:n Jalava-toimintayksiköstä Joroisissa.

    Aluehallintovirasto toteaa tarkastuskäyntinsä perusteella, että hoivakodin henkilöstömitoitus, henkilöstörakenne ja ammatillisuus eivät vastaa asiakkaiden tarpeita, eivätkä ole luvan mukaisia. Lisäksi ulkoiluun ja viriketoimintaan ei jää perushoivalta aikaa, lääkehoidon toteutuksessa ilmenee puutteita ja asiakirjakirjauskäytännöt eivät ole asianmukaisia.

    – Harkitsimme ensin, onko syytä keskeyttää yksikön toiminta vai ei. Saimme kuitenkin Attendolta sen verran selvitystä, että pystyimme antamaan aikaa tehdä toimenpiteitä, toteaaa ylitarkastaja Taija Liukkonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

    Avin mukaan tarkastuskäynnillä jäi epäselväksi, tietävätkö kaikki henkilökunnasta hoito- ja palvelusuunnitelman merkityksen tai mistä sen voisi käydä lukemassa.

    Aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnin hoivakotiin viime viikon tiistaina. Tarkastuksen taustalla oli Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta tulleet ilmoitukset ja valvontakäyntien tarkastuskertomusten aiheuttama huoli.

    – Siellä on ollut esimerkiksi opiskelujen loppuvaiheessa olevia vastuuvuoroissa, mikä ei ole hyväksyttävää, sanoo Liukkonen.

    Geriatri on tehnyt 7. helmikuuta asukkaille terveystarkastuksen ja jatkohoitosuunnitelman. Liukkosen mukaan asukkaiden terveydenhoidosta ei geriatrin tarkastuksessa löytynyt moitittavaa.

    Varkauden kaupunki valmistelee rikosilmoitusta – huumausaineeksi luokiteltua kipulääkettä kateissa

    Varkauden kaupunki valmistelee rikosilmoituksen tekemistä Attendon hoitokoti Jalavasta, koska hoitokodista on kateissa huumausaineeksi luokiteltavaa Oxynorm-kipulääkeliuosta. Asia havaittiin Varkauden kaupungin sosiaalitoimen ja aluehallintoviraston tarkastuskäynneillä.

    Myöhemmin tiistai-iltana Attendolta kerrottiin STT:lle, että kateissa ollut kipulääke on palautettu apteekkiin. Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalaisen mukaan epäselvyys kipulääkkeen sijainnista johtui siitä, ettei apteekilta ollut pyydetty kirjallista vahvistusta lääkkeen palautuksesta, eikä siitä ollut kirjausta Jalava-hoivakodin asiakirjoissa.

    Varkauden kaupungin edustajat käyvät nyt päivittäin valvomassa hoitokodin toimintaa. Valvontaa tapahtuu myös öisin.

    Puutteista huolimatta aluehallintovirasto katsoo, että toiminta hoivakodissa voi toistaiseksi jatkua, sillä Attendo on suostunut lisäämään henkilökuntaa Avin ohjeistuksen mukaan.

    – He lupasivat korjata toimintaansa, ja ovat niin jo tehneet, mutta nyt Varkauden sote tarkkailee aktiivisesti toimintaa, kertoo ylitarkastaja Taija Liukkonen Itä-Suomen avista.

    Valvovan viranomaisen mukaan Attendo lisäsi henkilöstöön sairaanhoitajan ja kaksi lähihoitajaa sekä yövuoroon toisen koulutetun hoitajan.

    Avi haluaa 22.2. mennessä Attendolta selvityksen ja lausunnon, jotta se varmistuu, että mainitut epäkohdat on korjattu pysyvästi.

    – Varkauden sotesta käy Jalavassa esimerkiksi öisin yöpartio toteamassa, että sovituista asioista pidetään kiinni, sanoo ylitarkastaja Liukkonen.

    Attendon Jalava on Joroisiin viime vuoden huhtikuussa avattu asumisyksikkö.

    Viime viikolla Attendon Alavudella sijaitsevan hoivakoti Pelimannin toiminta keskeytettiin, kun hoivakoti todettiin turvattomaksi, eikä sen asiakkaiden turvallisuutta pystytty takaamaan.

    Samassa hoivakoti Pelimannissa oli kuollut kuusi asukasta vajaan kuukauden aikana.

    Lue lisää:

    Yksityisissä vanhusten hoivakodeissa ympäri maata on käynnistymässä laaja tarkastuskierros – ilmoituksia epäkohdista on tullut valvoville viranomaisille tulvimalla

    Aluehallintovirasto: Attendon Pelimannin toiminnassa useita vakavia puutteita – toiminnan keskeytys on voimassa toistaiseksi

    Attendon hoivayksikkö Pelimannin toiminta keskeytetään Alavudella – kuukaudessa kuusi kuolemantapausta

    Oikeuskanslerilta moitteet sisäministeri Kai Mykkäselle Kriisinhallintakeskuksen siirron valmistelusta

    Oikeuskanslerilta moitteet sisäministeri Kai Mykkäselle Kriisinhallintakeskuksen siirron valmistelusta


    Oikeuskansleri Tuomas Pöysti moittii sisäministeri Kai Mykkästä (kok.) ja sisäministeriötä Kriisinhallintakeskuksen siirtopäätöksen valmistelusta. Oikeuskanslerin mukaan Mykkänen ja hänen johtamansa ministeriö menettelivät hyvän hallinnon...

    Oikeuskansleri Tuomas Pöysti moittii sisäministeri Kai Mykkästä (kok.) ja sisäministeriötä Kriisinhallintakeskuksen siirtopäätöksen valmistelusta.

    Oikeuskanslerin mukaan Mykkänen ja hänen johtamansa ministeriö menettelivät hyvän hallinnon periaatteiden vastaisesti, kun siirtopäätöstä valmisteltiin vain yhden yhden vaihtoehdon pohjalta, vaikka valmistelua koskevien säännösten mukaan on yleensä vertailtava useampia paikkakuntia.

    Pöystin mielestä siirtoa koskevassa sisäministeriön tiedotteessa annettiin myös ristiriitaisia tietoja päätöksenteon vaiheesta ja etenemisestä. Oikeuskansleri ei kuitenkaan pidä Mykkäsen ja ministeriön menettelyä asiassa lainvastaisena.

    Sisäministeri Kai Mykkänen päätti vuosi sitten keväällä, että Kriisinhallintakeskus siirtyy Kuopiosta Helsinkiin. Asia varmistui kesällä.

    Asiasta kanteli oikeuskanslerille keskustan kuopiolaiskansanedustaja Markku Rossi.

    Tehy riitauttaa Attendon hoivakodin johtajan työsopimuksen purun – potkut

    Tehy riitauttaa Attendon hoivakodin johtajan työsopimuksen purun – potkut "Attendon maineen mustamaalaamisesta"


    Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestön Tehyn mukaan Attendo on ryhtynyt kyseenalaisiin keinoihin puhdistaakseen mainettaan hoivakoteihin kohdistuneen kohun keskellä. Tehy arvostelee Attendoa hoivakodin johtajan työsopimuksen purkamisesta, johon...

    Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestön Tehyn mukaan Attendo on ryhtynyt kyseenalaisiin keinoihin puhdistaakseen mainettaan hoivakoteihin kohdistuneen kohun keskellä.

    Tehy arvostelee Attendoa hoivakodin johtajan työsopimuksen purkamisesta, johon terveysjätti päätyi sen jälkeen, kun Aluehallintovirasto oli tehnyt tarkastuksen hoivakotiin 5. helmikuuta. Tarkastuksessa ilmeni puutteita, joista Attendo syyttää hoivakodin johtajaa.

    Tehyn mukaan terveysjätti syyttää johtajaa muun muassa potilasturvallisuuden vaarantamisesta ja Attendon maineen mustamaalaamisesta.

    "Johtaja ei ole saanut lupaa palkata henkilökuntaa"

    Tehyn mukaan hoivakodin johtaja oli esittänyt koulutetun hoitajan hankkimista rekrytointifirmasta. Tämä olisi ollut kuitenkin ylemmän tason ohjeistuksen mukaan kiellettyä, koska se on kallista.

    – Johtaja ei ole saanut lupaa palkata henkilökuntaa, vaikka on tätä nimenomaisesti pyytänyt, kertoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestön julkaisemassa tiedotteessa.

    – Mediamylläkkää yritetään nyt hallita sillä, että hoivakodin johtajien päät lyödään pölkylle asioista, joihin he eivät ole yrityksestä huolimatta saaneet vaikuttaa, Rytkönen jatkaa.

    Rytkönen ilmoitti maanantaina Twitterissä, että Tehy aikoo riitauttaa johtajan työsopimuksen purun.

    Aiheesta lisää:

    Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen: Poliisi ja syyttäjät ovat valmiina, jos vanhusskandaali paisuu

    Attendolta kuntayhtymälle siirretyn hoivakodin toiminta on turvattu Alavudella – henkilökuntaa rekrytoitu pikavauhtia

    Vastaava johtaja: Teemme jatkossa tarkastuksia aiempaa enemmän Helsingissä – "Esperi Yhteiselon kohdalla vuoropuhelu ei toiminut riittävän hyvin"

    Pasi Huuskonen osallistuu Konstan jokaiseen neuvolakäyntiin mutta jotkut isät eivät yhteenkään – parituhatta ammattilaista koulutetaan nyt huomioimaan isät paremmin

    Pasi Huuskonen osallistuu Konstan jokaiseen neuvolakäyntiin mutta jotkut isät eivät yhteenkään – parituhatta ammattilaista koulutetaan nyt huomioimaan isät paremmin


    Siilinjärveläinen Pasi Huuskonen on 1-vuotiaan Konsta-pojan isä. Huuskonen on tuttu näky niin lapsen päivähoitopaikan pihalla kuin neuvolassakin. Molemmista kiitellään isän osallistuvaa asennetta. Yhtään neuvolakäyntiä ei ole jäänyt...

    Siilinjärveläinen Pasi Huuskonen on 1-vuotiaan Konsta-pojan isä.

    Huuskonen on tuttu näky niin lapsen päivähoitopaikan pihalla kuin neuvolassakin. Molemmista kiitellään isän osallistuvaa asennetta. Yhtään neuvolakäyntiä ei ole jäänyt välistä sen jälkeen, kun poika ilmoitti tulostaan.

    – Ovat ihmetelleet neuvolassa, kun isä on joka käynnillä mukana. Ei siellä joka kerta tapaa toisia miehiä. Äidit käyvät usein yksin tai lapsen kanssa. Se on ollut minun valintani, että olen aina mukana, Huuskonen kertoo.

    Neuvolan laajoissa terveystarkastuksissa kartoitetaan koko perheen tilannetta ja hyvinvointia. Niiden myötä myös isät ovat tulleet tiiviimmäksi osaksi neuvolaa.

    Huuskosen mukanaoloa on helpottanut myös se, että työnantaja on suhtautunut käynteihin joustavasti. Entä onko isä osattu kohdata neuvolassa?

    – Kyllä on. Olen saanut aika hyvin tietoa ja tukea neuvolasta. Kyllä siellä on isältäkin kysytty, että miten menee, miten olet jaksanut ja oletko saanut unta, Huuskonen pohtii.

    Erot, mielenterveys ja työttömyys haastavat isyyttä

    Noin neljäkymmentä perhetyöntekijää kokoontui Kuopioon kouluttautumaan siitä, miten isät voitaisiin kohdata paremmin asiakastyössä. Saman koulutuksen saa seuraavan vuoden aikana 2000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ja opiskelijaa.

    Siilinjärveläinen Pasi Huuskonen haki 1-vuotiaan Konsta-poikansa hoidosta. Ennen kotiinlähtöä laskettiin vielä muutamat liukurimäet.Ulriikka Myöhänen / Yle

    Seuraavat lainaukset ovat koulutukseen osallistuneiden perhetyöntekijöiden ajatuksia siitä, millä tolalla isien kohtaaminen tällä hetkellä on erilaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

    Erotilanteissa isät tulevat kohdelluksi ja kohdatuksi huonommin. Ajatellaan helposti, että lapset menevät äidille. Asioita hoidetaan äidin kanssa.

    Jos palvelujärjestelmään on merkattu yhteystietoihin kaksi vanhempaa, niin usein lasta koskevissa asioissa otetaan yhteyttä vain ensisijaiseen vanhempaan. Se on usein äiti. Onko syy järjestelmän kankeudessa vai ajatusmallissa?

    Isillä ei ole tietoa lasten asioiden hoitamisesta. Varsinkin nuoria isiä joudutaan vastuuttamaan paljon.

    Perhetyöntekijät pitävät koulutusta tarpeellisena.

    – Kyllä näitä asioita tulee viikoittain pohdittua ja mietittyä. Kohtaan paljon hankalassa tilanteessa olevia eroperheitä, joissa isät jäävät syrjään lasten elämästä. Omassa työssäni pyrin vaikuttamaan siihen, että myös miesten ääni kuuluisi siellä paremmin, kertoo kuopiolainen perhetyöntekijä Kimmo Salmi.

    Eteenpäin on onneksi jo menty, vakuuttaa 19 vuotta perhetyöntekijänä työskennellyt Salmi. Kolme vuotta alalla ollut perhetyöntekijä Anne Korhonen näkee isien osallisuudessa petrattavaa.

    – Äidit ovat usein äänekkäämpiä, ja isät jäävät sivustaseuraajiksi. Kyllä lastensuojelunkin parissa pitäisi ehdottomasti ottaa paremmin huomioon isän näkökulma, varsinkin erotilanteissa. Isät pitäisi saada tasavertaiseen asemaan äidin kanssa, Korhonen pohtii.

    Osallisuudessa on petrattavaa

    Perheitä ja isiä on monenlaisia, korostavat asiantuntijat. Paljon on kiinni myös isän omasta aktiivisuudesta ja priorisoinnista.

    Jos isä kuitenkin kokee olonsa ulkopuoliseksi oman perheensä asioissa, se on riski perheen hyvinvoinnille.

    Niin muistuttaa projektipäällikkö Kari Katajisto, jonka johdolla kuopiolaiset perhe- ja neuvolatyöntekijät sekä päiväkodin henkilökunta kouluttautuvat helmikuun aikana.

    Valtakunnalliset koulutukset ovat osa Euroopan sosiaalirahaston, Suomen Setlementtiliiton ja Miessakkien Isän näköinen -hanketta. Sen tavoitteena on tehdä miehestä tasavertainen kasvattaja ja vanhempi äidin rinnalle.

    Kohderyhmänä ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevat isät, joiden isyyttä ovat vavisuttaneet esimerkiksi ero, mielenterveys- ja päihdeongelmat tai työttömyys.

    Eikö isiä siis osata vielä Suomessa kohdata oikein?

    – Kyllä isät jo kohdataan, mutta vielä tarvitaan enemmän. Nimenomaan tasavertaisen vanhemmuuden näkökulmasta niin, että isät otetaan myös mukaan palveluihin, Katajisto sanoo.

    Isät ovat myös aliedustettuina vanhemmuutta ja vanhempien osallisuutta kartoittavassa tutkimuksessa. Esimerkkinä Katajisto käyttää viime syksynä julkaistua Vanhempien barometria, joka käsittelee koululaisten vanhempien näkemyksiä lapsen koulunkäynnistä sekä kodin ja koulun yhteistyöstä.

    Isän näköinen -hankkeen projektipäällikkö Kari Katajisto.Ulriikka Myöhänen / Yle

    Koko barometrin vastaajista noin 12 prosenttia oli miehiä. Kyselyyn vastanneista perheistä kolme neljäsosaa ilmoitti, että äiti hoitaa ensisijaisesti yhteydenpidon koulun kanssa.

    Luvut ovat ongelmallisia, sillä vastaavien kyselytutkimuksien perusteella luodaan kuvaa siitä, milla tolalla suomalaisten vanhempien asiat ovat. Äidit ovat hyvin edustettuina, mutta isien kokemus jää pimentoon. Vastuu lapsista näyttää kasaantuvan enemmän äidille.

    Syytä voi etsiä isien omasta aktiivisuudesta, mutta myös koko yhteiskunnan asetelmista.

    Taustalla voivat vaikuttaa kankeat sukupuolimallit, työnantajien asenteet ja perhevapaiden pituus. Syynä voivat olla myös naisten ja miesten palkkaerot: usein isän kannattaa pysyä työelämässä, koska se takaa perheelle paremmat tulot.

    "Ei ainakaan mitään naisten järjestämiä mieskerhoja"

    Kun kuopiolaisille perhetyöntekijöille pidetty koulutus on loppumetreillään, jäljelle jää vain yksi kysymys: mikä neuvoksi, jotta isät saadaan paremmin osalliseksi?

    – Ei ainakaan mitään naisten järjestämiä mieskerhoja, joku koulutettavista älähtää.

    Koulutukseen osallistuneet miehet nyökyttelevät. Jäistä olisi, jäisi itseltäkin lähtemättä.

    Kaikki lähtee isien paremmasta huomioinnista, Katajisto vakuuttaa.

    – Ei luovuteta ääntä vain äidille, kun on kyse lapsen asioista ja perheen ongelmista. Kutsutaan isät oikein erikseen mukaan palveluihin. Voisiko neuvola kokeilla, että laittaisi kutsun käynnille yhden kerran vain isälle? Isä sitten hoitaisi asiaa eteenpäin, Katajisto ehdottaa.

    Perhetyöntekijöiden mukaan pitää olla myös miestyöntekijöitä. Olisi hyvä, jos perheissä kiertäisi aina työpari, johon kuuluisi sekä mies että nainen.

    Rohkeammin isiä hihasta kiinni

    Kuopiossa konkretiaa on luvassa myös, kun kaupungissa ryhdytään tekemään isätyön sunnitelmaa. Mukana on jo päiväkoti, neuvola ja kouluterveydenhuolto. Tavoitteena on luoda valtakunnallista tulevaisuuden mallia.

    – Siinä tulee isille osoitettuja kyselyjä, joissa heidän äänensä tulee varmasti kuuluviin. Niiden pohjalta voidaan sitten miettiä, miten isien kohtaamista saadaan vielä paremmaksi, Katajisto täsmentää.

    Siilinjärveläinen isä Pasi Huuskonen kannustaa isiä lähtemään rohkeasti mukaan neuvolakäynneille ja muutenkin osallistumaan lastensa elämään.

    – Neuvolakäynnit ovat yhteisiä perhehetkiä. Ne luovat suhdetta sekä lapseen että äitiin, Huuskonen kannustaa.

    Entä onko isällä vinkkiä ammattilaisille?

    – Rohkeammin vaan hihasta kiinni ja jututtamaan isiä näistä asioista. Uskon, että isät lähtevät mukaan, Huuskonen ennustaa.

    Maalarinteippi ei välttämättä enää kelpaa hintalapuksi – viivakoodit ja mobiilisovellus tulivat myös kirpputoreille

    Maalarinteippi ei välttämättä enää kelpaa hintalapuksi – viivakoodit ja mobiilisovellus tulivat myös kirpputoreille


    Eira Lehtimäki oli ensimmäisen kerran kirppiksellä 1980-luvulla. Silloin kirpputorit olivat pieniä ja hämyisiä. Jokaisella oli oma ominaistuoksunsa. Nykyään käytettyä tavaraa kaupataan suurissa halleissa, joissa ilmanvaihto ja valaistus ovat...

    Eira Lehtimäki oli ensimmäisen kerran kirppiksellä 1980-luvulla. Silloin kirpputorit olivat pieniä ja hämyisiä. Jokaisella oli oma ominaistuoksunsa.

    Nykyään käytettyä tavaraa kaupataan suurissa halleissa, joissa ilmanvaihto ja valaistus ovat kuin suurissa marketeissa.

    Kokkolalaiselta kirpputorilta pöytävarauksen tehnyt Lehtimäki voi seurata kännykästään, miten tavarat käyvät kaupaksi omalla myyntipöydällä. Hinnoittelu onnistuu sähköisesti ja personoiduilla viivakoodeilla, kun kirpputorit ovat siirtymässä mobiiliaikaan.

    Kirppari-Kalle ohjemisto kännykän ruudulla.Kalle Niskala / Yle

    Kaupankäynnin lähes reaaliaikaisen seurannan mahdollistaa erityisesti itsepalvelukirpputorien käyttöön suuniteltu Kirppari-Kalle ohjelmisto.

    – On hienoa, kun näkee heti, jos joku tavara on mennyt kaupaksi. Myös graafinen kalenteri varatuista pöydistä on selkeä, Lehtimäki sanoo.

    Ohjelmisto näyttää milloin kirpparilla on vapaita pöytiä. Sen avulla voi myös maksaa varausmaksun.

    Idea ja tuote syntyivät Kuopiossa

    Tuotteen isä on kolmikymppinen kuopiolainen yrittäjä ja koodari Kalle Rainio. Hän aloitti järjestelmän kehittelyn vuonna 2010, kun tuttu kirppariyrittäjä pyysi nuorta Rainiota kehittelemään sähköisen pöytävarausjärjestelmän.

    Tuotetta testannut yrittäjä neuvoi poikaa pistämään firman pystyyn ja kauppaamaan järjestelmää muillekin.

    Suomessa on nykyään arviolta toista tuhatta kirpputoria. Näistä satakunta on siirtynyt mobiiliaikaan Kirppari-Kallen myötä. Asiakkat ovat pääasiassa vähintään sadan pöytäpaikan kirpputoreja eri puolelta maata.

    – Isot kaupungit innostuivat ensin, sitten muut. Lapissa tosin on vain muutama asiakas. Myös pohjalaismaakunnissa kirpparit ovat lähteneet vasta hiljattain mukaan, Rainio kertoo.

    Vaatteita kirpputorillaKalle Niskala / Yle

    Myyntipaikkojen varaamiseen suunniteltu tuote kehittyi myynnin seuraamisen ja sähköisen hinnoittelun välineeksi, kun Rainio löi hynttyyt yhteen kuopiolaisen ohjelmistotalo SKJ Systemsin kanssa.

    – Järjestelmä on integroitu suunnittelemamme kassajärjestelmän kanssa, joten tavaroiden myyntiä voi seurata reaaliaikaisesti netissä. Ilman kassayhteyttä Kirppari-Kalle toimii pelkkänä sähköisenä varausjärjestelmänä, kertoo toimitusjohtaja Aarno Hartikainen.

    Palvelu ei vaadi erillistä ohjelmiston asennusta ja se toimii millä tahansa laitteella, jossa on web-selain ja verkkoyhteys.

    Itsepalvelukirppikset suomalainen juttu

    Kalle Rainio on kehitellyt tuotettaan kahdeksan vuotta. Mobiilisovellus tuli käyttöön vuonna 2014.

    – Markkinoille on nyt myöhemmin tullut pari muuta järjestelmää, mutta ei meillä oikeastaan kilpailua ole. Vielä vähemmän on kilpailua ulkomailla, missä koko itsepalvelukirpputorien konsepti tuntuu olevan uutta, Rainio sanoo.

    Kiinnostusta ja kyselyjä kuitenkin on, kertovat Rainio ja Hartikainen.

    – Kun muu maailma herää kunnolla itsepalvelukirpputorien ideaan, Suomesta on valmis ohjelmisto ja tuote heti tarjottavaksi.

    Tällä hetkellä Rainio kehittää Kirppari-Kallesta versiota, joka sopii verkkokaupan käytettäväksi. Yhteistyökumppanina on kansainvälinen verkkokauppa.

    Yrittäjä Tiina Mäkihonka ojentaa viivakoodit Eira LehtimäelleKalle Niskala / Yle

    Kivijalkakirpputorit jakautuvat pääasiassa kahteen leiriin. Osa vuokraamyyntipöytiä omien tavaroiden myyjille. Toiset, esimerkiksi SPR:n ja eri seurakuntien kirppikset, toimivat lahjoitetun tavaran myyjinä.

    – Ne eivät kilpaile keskenään, koska toimintakonsepti on erilainen, sanoo kirpputoriyrittäjä Tiina Mäkihonka Kokkolasta.

    Kalle Rainio ja Aarno Hartikainen uskovat, että pienimmät kirpputorit eivät välttämättä halua siirtyä mobiiliaikaan.

    – Tonnin aloitusmaksu ja sovelluksen 50-80 euron kuukausimaksu karsii pienimpiä yrittäjiä, Rainio arvelee.

    – Nuoret ovat kasvaneet kännykkään kiinni, heille mobiilisovellus voi olla syy, miksi varaavat juuri tietyltä kirpputorilta myyntipaikan tavaroilleen, Hartikainen miettii.

    Titi-Nalle pehmolelu myynnissä kirpparilla.Kalle Niskala / Yle

    Kilpailu pakottaa houkuttelemaan asiakkaita myös muilla palveluilla.

    Täyden palvelun paketteja tarjoavat kirpputorit esimerkiksi tekevät asiakkaan puolesta kaiken. Henkilökunta hakee tavarat ja hinnoitteleeja lajittelee ne myyntipöydälle. Lopuksi rahat tilitetään tavaroiden omistajalle.

    – Systeemi on tosi hyvä. Jos on esimerkiksi lapsia, eikä itsellä aika riitä, sanoo Eira Lehtimäki.

    Kirppiksellä pitää myös olla lasten leikkipaikka ja kahvila.

    Eira Lehtimäki on huomannut, että vaatimusten noustessa ja palvelujen lisääntyessä myyntipaikojen hinnat tuntuvat laskevan.

    – Ennen ei pöytää saanut alle kolmenkymmenen euron, mutta nyt se on mahdollista. Lisäksi pöytiä myydään Kokkolassa aika ajoin tarjouksella.

    Kalle Niskala / Yle

    Kirpputorien siirtyminen mobiiliaikaan on tapahtunut, kun uusia on perustettu ja vanhoja on uudistettu.

    Uudistumisesta huolimatta myyntiin tulevat tavarat ovat edelleen pääasissa lasten vaatteita ja leluja. Toki poikkeuksiakin on. Toisenlaista tavaraa löytyy erikoistuneilta kirppiksiltä.

    – Lasten vaatteet ja lelut kiertävät kaikista parhaiten. Niillä on aina kysyntää, sanoo kirpputoriyrittäjä Tiina Mäkihonka Kokkolasta.

    Vaatteet ovat nykyään parempikuntoisia, kuin ennen. Ostajien vaatimukset ovat nousseet, eivätkä rikkinäiset tai kuluneet mene kaupaksi. Myös ylihinnoiteltu tuote jää pöydälle tai rekkiinsä.

    Ilmavoimien pikkubussi kolmen auton kolarissa – yksi varusmies ja kolme muuta loukkaantui

    Ilmavoimien pikkubussi kolmen auton kolarissa – yksi varusmies ja kolme muuta loukkaantui


    Ilmavoimat kertoo, että Karjalan lennoston varusmiehiä kuljettanut henkilöpakettiauto joutui liikenneonnettomuuteen perjantaina Nilsiässä kantatie 75:llä välillä Siilinjärvi–Nurmes. Autossa olleista kahdeksasta varusmiehestä yksi vietiin...

    Ilmavoimat kertoo, että Karjalan lennoston varusmiehiä kuljettanut henkilöpakettiauto joutui liikenneonnettomuuteen perjantaina Nilsiässä kantatie 75:llä välillä Siilinjärvi–Nurmes.

    Autossa olleista kahdeksasta varusmiehestä yksi vietiin tarkastettavaksi sairaalaan, muille varusmiehille ei aiheutunut henkilövahinkoja, Ilmavoimat tiedottaa.

    Onnettomuus sattui iltapäivällä kello 16 aikaan. Itä-Suomen poliisin mukaan osallisena onnettomuudessa oli kaksi muutakin autoa.

    Poliisin kuvauksen mukaan Karjalan lennoston pikkubussi oli ajautunut vastaantulevien kaistalle ja törmännyt henkilöautoon. Samassa yhteydessä oli kolarisumaan joutunut toinenkin henkilöauto.

    Vielä ei ole täysin selvää osuiko varusmiehä kuljettanut pikkubussi kumpaankin muista autoista vai kolaroivatko kaksi muuta henkilöautoa keskenään.

    Muissa autoissa oli yhteensä kuusi matkustajaa, joista kolme loukkaantui siten, että heidät jouduttiin viemään sairaalaan tarkistettavaksi.

    Poliisin mukaan alustava epäilys onnettomuuden syystä on varusmiehiä kuljettaneen pikkubussin kuljettajan mahdollinen nukahtaminen.

    Kantatie 75 oli jonkin aikaa kokonaan poikki onnettomuuden takia.

    Yksi kuoli tasoristeysonnettomuudessa Kuopion Juankoskella

    Yksi kuoli tasoristeysonnettomuudessa Kuopion Juankoskella


    Yksi ihminen on kuollut tasoristeysonnettomuudessa Kuopion Juankoskella Pohjois-Savossa. Poliisin mukaan henkilöauto ajautui tavarajunan keulaan ja raahautui sen mukana noin 600 metriä metriä. Poliisista kerrotaan, että auto jäi junan alle...

    Yksi ihminen on kuollut tasoristeysonnettomuudessa Kuopion Juankoskella Pohjois-Savossa.

    Poliisin mukaan henkilöauto ajautui tavarajunan keulaan ja raahautui sen mukana noin 600 metriä metriä. Poliisista kerrotaan, että auto jäi junan alle vartioimattomassa tasoristeyksessä ja vaurioitui törmäyksessä pahoin.

    Autoa kuljettanut hieman alle 90-vuotias mies kuoli onnettomuuspaikalle heti. Auton kyydissä ei ollut matkustajia. Tien pinta oli tapahtumapaikalla luminen ja liukas.

    Onnettomuus sattui torstaina hieman ennen puoltayötä Jynkänlahden tasoristeyksessä Marjorannassa noin kaksi kilometriä Juankosken keskustasta Siilinjärvelle päin. Risteyksessä ei ollut valoja eikä paikalla ollut stop-merkkiä.

    Tavarajunassa oli tyhjiä ammoniakkivaunuja, ja se oli matkalla Joensuun suuntaan. Juna pysyi turmassa raiteilla, ja VR:n raivausryhmä raivasi onnettomuuspaikan.

    Poliisi ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta selvittävät onnettomuuden syitä.

    "Sitten Matti sanoi, että nyt lähdetään treenaamaan" – pitkäaikainen kilpakumppani kertoo Nykäsen vähemmän tunnetun kultamitalin taustat


    – En voinut pahimmissa painajaisissakaan kuvitella, että näin käy, saa Pasi Huttunen sanotuksi sankan lumisateen keskellä Puijon mäkimontussa. Tieto mäkilegenda Matti Nykäsen kuolemasta vain 55-vuotiaana on ollut Huttuselle sokki. Hän oli...

    – En voinut pahimmissa painajaisissakaan kuvitella, että näin käy, saa Pasi Huttunen sanotuksi sankan lumisateen keskellä Puijon mäkimontussa.

    Tieto mäkilegenda Matti Nykäsen kuolemasta vain 55-vuotiaana on ollut Huttuselle sokki. Hän oli Nykäsen parhaimpia hyppykavereita, eikä miesten välinen yhteys katkennut kilpailu-uran päättymisen jälkeenkään. Yhteyttä pidettiin puolin ja toisin vähintään joka kuukausi.

    – Yritän mennä tunti kerrallaan eteenpäin. Kaikki hyvät muistot Matista ovat nyt mielessä, Huttunen kertoo.

    Me laitettiin mäki salaa kuntoon, siellä ei ollut ketään muuta. Pasi Huttunen

    Huttunen tunsi Nykäsen siitä asti, kun nuorukaiset kilpailivat mäkihypyn juniorikilpailuissa, tosin eri sarjoissa. Nykäsen lahjat – ja värikäs luonne – tulivat esiin jo tuolloin.

    – Oltiin yhtä aikaa Kaipolassa ja Matti oli hirmukunnossa. Hän lähti kymmenen metriä alempaa kuin muut ja veti monttuun. Silloin ajateltiin, että se on kova kaveri – ja niinhän siitä tuli.

    Tämä muisto osuu vuoteen 1981. Samana vuonna Nykänen toi nuorten MM-kisoista kultaa ja voitti myös ensimmäisen aikuisten suomenmestaruutensa. Kansallisissa kisoissa Nykäselle ei tahtonut löytyä voittajaa, ja ennen pitkää asetelma oli sama myös maailmalla.

    – Kun istuttiin pukukopissa vierekkäin, Matti joskus leikillään kysyi: "Kuka haluaa olla tänään kakkonen?" Monelle meni luu kurkkuun, Matti oli niin kovassa kunnossa silloin 1980-luvulla.

    Muistot Nykäsen huippusuorituksista Holmenkollenilla 1982, Sarajevossa 1984 ja Calgaryssä 1988 ovat nyt taas suomalaisten mielessä. Mutta Huttunen lisää listaan vielä yhden Nykäsen mestaruuden, sellaisen, josta ei ole puhuttu yhtä paljon.

    Se oli vuonna 2008, kun molempien hyppääjien aktiiviura oli jo kauan sitten päättynyt. Nykänen oli palannut muutaman vuoden jälkeen mäkeen hyppäämään veteraanien MM-kilpailuissa. Huttunen auttoi vanhaa ystäväänsä, jonka hyppykunto ei oikein tahtonut löytyä.

    – Sitten Matti sanoi, että nyt lähdetään kakskymppiseen mäkeen treenaamaan ponnistusta ja laskuasentoa. Me laitettiin mäki salaa kuntoon, siellä ei ollut ketään muuta, Huttunen muistelee.

    – Seuraavana päivänä Matti voitti pienen mäen kultaa.

    Pasi HuttunenSuomalainen entinen mäkihyppääjäKilpaili maailmancupissa 1984–1998Osallistunut aktiivisesti veteraanien MM- ja SM-kisoihinTyöskentelee liikuntapaikkojen hoitajana

    Lue lisää:

    Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut

    Katso Yle Urheilun tunnin mittainen erikoislähetys mäkihyppylegenda Matti Nykäsestä (1963–2019)

    Täältä löydät Matti Nykäsen uroteot Oslosta Calgaryyn – palaa mäkilegendan unohtumattoman uran vaiheisiin Ylen arkistojen aarteiden avulla

    Näin Matti Nykästä on kunnioitettu ympäri Suomea ja maailmaa – Yle Urheilu keräsi muistoja hetki hetkeltä

    Marco oppi jo teininä, miten hyväuskoisilta viedään rahat – miksi hän sai tällä kertaa jatkaa ihmisten pettämistä niin pitkään?

    Marco oppi jo teininä, miten hyväuskoisilta viedään rahat – miksi hän sai tällä kertaa jatkaa ihmisten pettämistä niin pitkään?


    Kun Liisa heräsi yksin keskellä yötä, joku oli juuri tullut sisään takaovesta. 86-vuotias nainen nousi ja kohtasi kodissaan kaksi vierasta miestä. Tulijat sanoivat olevansa turvamiehiä, mutta he häipyivät mukanaan naisen lompakko. Tämä olisi...

    Kun Liisa heräsi yksin keskellä yötä, joku oli juuri tullut sisään takaovesta. 86-vuotias nainen nousi ja kohtasi kodissaan kaksi vierasta miestä. Tulijat sanoivat olevansa turvamiehiä, mutta he häipyivät mukanaan naisen lompakko.

    Tämä olisi voinut olla mikä tahansa asuntomurto, ellei seuraavana päivänä Liisa olisi saanut omituista puhelua.

    Puhelimen päässä oli poliisi, joka kertoi tutkivansa tapausta. Poliisiksi esittäytynyt mies kysyi Liisalta varastetun pankkikortin PIN-koodia. Sitten soittaja pani kaiuttimen päälle ja puhelimeen tuli joku, joka sanoi olevansa Liisan poika.

    – Eivät nämä ole huijareita vaan poliiseja, tämä vakuutteli.

    Nainen uskoi.

    Myöhemmin hän sai tietää puhuneensa samojen miesten kanssa, jotka olivat tunkeutuneet hänen asuntoonsa edellisenä yönä.

    Muutamaa kuukautta aikaisemmin miehet olivat aloittaneet rikollisen uransa tuottoisimman hankkeen.

    Ensin tuli puhelu tuntemattomasta numerosta

    Yleensä Marcon ja Allanin ei tarvinnut kohdata uhrejaan silmästä silmään. Rahat lähtivät kyllä helpommallakin.

    Ensin tuntemattomasta numerosta soitti "poliisi". Oli kuulemma tapahtumassa rikos, jossa ulkomaalaiset huijarit olivat saaneet vastaajan tilin haltuunsa ja aikoivat tyhjentää sen.

    Rikos voitaisiin kyllä estää, mutta "turvatoimia" varten uhrin piti antaa poliisille verkkopankkinsa tunnukset ja avainlukuja. Tosiasiassa rahat menivät valepoliisien hankkimalle bulvaanitilille.

    Tällä yksinkertaisella käsikirjoituksella valepoliisit olivat päässeet käsiksi satoihin tuhansiin euroihin siinä vaiheessa, kun he keplottelivat puhelimessa Liisan pankkikortin tunnusluvun.

    Uhrit olivat aina vanhoja ihmisiä. Heillä on säästöjä ja rajaton luotto poliisiin, järkeilivät rikolliset. Siksi rikos alkoi aina sopivien uhrien etsimisellä numerotiedustelusta. Valepoliisien suosikki oli Kyllikki: sen nimisiä uhreja oli 32.

    Pelästyin tilannetta ja kerroin, että poliisi ei kysele puhelimessa pankkitunnuksia.

    Marco oli ihmisten taivuttelussa erityisen lahjakas. Kun rikostutkijat myöhemmin kuuntelivat hänen soittamaansa puhelua, he panivat merkille, miten rauhallinen, määrätietoinen ja selkeä hän oli. Uhri oli hädissään.

    – Pelästyin tilannetta ja kerroin, että poliisi ei kysele puhelimessa pankkitunnuksia. Soittaja uskotteli, että kyseessä olisi hätätapaus, yksi uhreista kertoi.

    – Kerroin soittavani pankkiin, johon soittaja vastasi, että pankki oli ilmoittanut asiasta poliisille, jonka vuoksi hän soitti nyt minulle.

    Toinen uhri kuvasi soittajaa "jollain tavalla lipeväksi", koska tämä oli niin taitava puhuja. Todennäköisesti hän kuvasi juuri Marcoa: vaikka rikoksia tekivät kaikki, joukon nuorimmaisen tehtävä oli yleensä ottaa ensimmäinen kontakti uhriin. Kaikki eivät siihen pystyneet, tunnusti valepoliisirinkiin loppuvaiheessa liittynyt Kalle.

    – Menin lukkoon, jos vastapuoli alkoi kysellä jotain kysymyksiä. Yleensä löin puhelimen äkkiä kiinni, hän kertoi poliisin kuulusteluissa.

    Useimmista yrityksistä ei tullut mitään. Mutta aina löytyi joku, joka kuunteli soittajaa. Kun puhelu loppui, vastaaja luuli pelastaneensa säästönsä. Todellisuudessa hän oli juuri menettänyt ne.

    Näin valepoliisien ammattimainen verkosto toimi

    Työn jälki oli ammattimaista, mutta Marco olikin harjoitellut lapsesta asti. Jo 15-vuotiaana hän oli aloittanut yli vuoden kestäneen rikostehtailun, jossa huijattiin kymmeniä vanhuksia.

    Valepoliiseista ei vielä silloin puhunut kukaan, mutta juuri siitä oli kyse: nuorisokoplan jäsenet soittelivat kahdeksankymppisille uhreilleen ja nyhtivät heiltä pankkikorttien tunnuksia.

    Kun Marco kumppaneineen aloitti Suomen suurimmaksi kasvaneen valepoliisihuijausten sarjan, hän oli ehtinyt hioa liikeideaansa pitkälle. Päätekijöiden salaamiseksi rinkiin oli värvätty tavalla tai toisella jopa nelisenkymmentä ihmistä.

    Moni saattoi laskeskella pääsevänsä ehdollisella vankeudella. Se ei ole noissa piireissä mitään. Petteri Pyykönen

    Poliisin mukaan kyse oli romanien pyörittämästä järjestäytyneestä rikollisuudesta, jossa samasta suvusta oli mukana useita tekijöitä. Verkoston tärkeimmät tehtävät annettiin yleensä romaneille, mutta avustajiksi kelpasi muitakin.

    "Tutkinnanjohtajalla" oli tärkeä rooli. Kun valepoliisi jututti uhria, toinen kuunteli vieressä, kirjautui uhrin verkkopankkiin ja ohjeisti bulvaaneja. Jos tarvittiin vakuuttelua, vieruskaveri otti puhelimen ja esiintyi valepoliisin esimiehenä, pankkivirkailijana tai välillä jopa uhrin sukulaisena.

    Rahojen siirtämistä varten tekijät olivat hankkineet jo etukäteen pankkitilejä. Niiden omistajat eli bulvaanit olivat valepoliisien tuttuja tai tutun tuttuja, jotka olivat valmiina antamaan tilinsä rikolliseen käyttöön pientä provikkaa vastaan.

    – Sanoin, että siitä tulee syyte, mutta hän oli rahaa vailla, valepoliisi Kalle kuvasi keskusteluaan yhden bulvaanin kanssa.

    Bulvaanit olivat niitä, jotka jäivät ensimmäisenä kiinni. Silloin he olivat kuitenkin jo antaneet rahat seuraavalle toimijalle ketjussa.

    – Moni saattoi laskeskella pääsevänsä ehdollisella vankeudella. Se ei ole noissa piireissä yhtään mitään, kihlakunnansyyttäjä Petteri Pyykönen sanoo.

    Seuraavana olivat yleensä tilinhankkijat, joiden tehtävänä oli värvätä bulvaaneja. Näin ketjun viimeiset lenkit eivät välttämättä edes tienneet, kenelle uhrin rahat lopulta menivät.

    Emme halunneet näyttäytyä kioskeilla ja niiden kamerakuvissa. "Marco"

    Tilinhankkijoiden ja valepoliisien välillä saattoi toimia vielä rahamuuleja, joiden tehtävänä oli kuljettaa rahat pyramidin huipulle.

    – Paketin sisältöä ei kerrottu, mutta olihan se selvää, että siinä on rahaa, sanoi yksi muuleista poliisille myöhemmin.

    "Vastenmielinen ilmiö"

    Rikossarjan ensimmäiset huijaukset oli tehty jo huhti–toukokuussa 2017. Silti poliisilla ei ollut vielä saman vuoden syksyllä käsitystä siitä, kuinka laajasta kuviosta todella oli kyse. Tapauksia pulpahteli milloin minkäkin poliisilaitoksen alueella. Junnaava tutkinta turhautti poliiseja, jotka tunsivat epäillyt.

    – Sen voi kuvitella, miltä tuntui, sanoo tutkintaa johtanut rikoskomisario Kauko Kuismin Itä-Suomen poliisista nyt.

    – Ilmiönä tämä oli vastenmielinen ja vanhusten menettämän omaisuuden arvo iso. Kun ei ollut vielä keinoja pureutua päätekijöihin, totta kai se liikutti.

    Marraskuun lopussa hajanaiset tutkinnat kerättiin yhteen Itä-Suomen poliisilaitokselle ja valepoliisien perään määrättiin kaksi tutkinnanjohtajaa ja useita muita tutkijoita.

    Poliisin mielestä soittaja oli varmasti Marco: hänet paljasti tapa, jolla hän äänsi s- ja r-kirjaimet.

    Ratkaisevaa näyttöä kerättiin televalvonnalla. Oikea poliisi soittaa aina 029-alkuisesta numerosta, mutta valepoliisit pyrkivät salaamaan jälkensä käyttämään tuntemattomia numeroita ja anonyymejä prepaid-liittymiä. Puhelinten sijainti voitiin kuitenkin selvittää teletiedoista, jos uhrit antoivat rikostutkijoille luvan.

    Televalvonta on telekuuntelua lievempi pakkokeino, joka on poliisille kullanarvoinen tällaisten rikosten selvittelyssä. Siinä poliisi ei saa kuunnella puheluita, mutta voi käräjäoikeuden päätöksellä hankkia tietoonsa tunnistetietoja, kuten puhelinnumeroita.

    Vaikka Marco ja kumppanit vaihtoivat jatkuvasti olinpaikkaa ja puhelimia, televalvontatiedot paljastivat koko ajan, missä he liikkuivat.

    Ensimmäinen varma jälki Marcon osuudesta oli jäänyt jo huhtikuussa, kun yksi uhri oli tallentanut huijauspuhelun. Tallenteen kuunnelleen poliisin mielestä soittaja oli varmasti Marco: hänet paljasti tapa, jolla hän äänsi s- ja r-kirjaimet.

    Eivät nämä ole huijareita vaan poliiseja.

    Miksi valepoliiseja ei otettu kiinni aiemmin?

    Se ei ole aina helppoa, sanoo rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta. Rikollinen toiminta on estettävä, mutta toisaalta poliisin on kerättävä riittävästi näyttöä epäillyistä.

    – Muistan omalta syyttäjänuraltanikin tapauksen, jossa rikollisten annettiin jatkaa, jotta saatiin riittävä näyttö. Silloinkin käytiin kovaa keskustelua siitä, missä vaiheessa on iskettävä, ettei mahdollistettaisi puuttumattomuudella uusia rikoksia.

    Marraskuussa 2017 poliisi lopulta iski.

    "Kaikki varallisuuteni oli mennyt"

    Ensin poliisi otti kiinni joukon bulvaaneja, jotka olivat auttaneet valepoliisia piilottelemaan yhdessä huijauksessa vietyjä rahoja. Pari viikkoa sen jälkeen otettiin kiinni myös Marco ja kahta päivää myöhemmin Allan.

    Siinä vaiheessa Marco oli istumassa toista tuomiota Naarajärven avovankilassa. Linnassa mies oli vaihtanut tietoja hyvistä bulvaaneista. Hän onnistui tekemään vankilan puhelimella jopa huijauksen, kun sai hyväuskoisen ostajan maksamaan 4 000 euron ennakkomaksun olemattomasta traktorista.

    Kun peli puhallettiin poikki, valepoliisikopla oli huijannut ihmisiltä pitkälle yli 300 000 euroa. Pankki ja poliisi olivat saaneet pelastettua suuren osan huijatuista rahoista ennen kuin ne siirtyivät bulvaaneille, mutta aina he eivät ehtineet ajoissa.

    – Kaikki varallisuuteni oli mennyt, suri yksi uhreista.

    Kun poliisi otti Marcon kiinni epäiltynä valepoliisikokonaisuudesta, hän kertoi rikostoverinsa Allanin kanssa avoimesti huijauksista.

    – Ostimme Allanin kanssa tori.fistä puhelimia ja laitoimme tuntemattomia ihmisiä hankkimaan R-kioskilta puhelinkortteja. Tekosyynä oli, että meillä on porttikielto. Emme halunneet näyttäytyä kioskeilla ja niiden kamerakuvissa.

    Sitten tapahtui jotakin, joka näyttää jälkikäteen oudolta. Epäillyt päästettiin tutkintavankeudesta vapaalle matkustuskieltoon odottamaan tuomioitaan.

    "Vähän niin kuin jouluksi kotiin"

    Rikoksesta epäilty voidaan määrätä matkustuskieltoon, jos vangitsemiseen ei ole pakottavaa tarvetta. Valepoliisien avustajat vaativat joko päämiesten vapauttamista tai matkustuskieltoa. Poliisi ja syyttäjä suostuivat jälkimmäiseen.

    – Heidät päästettiin vähän niin kuin jouluksi kotiin, kihlakunnansyyttäjä Petteri Pyykönen kertoo.

    Marcolla oli takanaan rankka putki ehdottomia vankeusrangaistuksia samankaltaisista rikoksista. Kun tämä juttu kirjoitetaan, niitä on 26. Valepoliisivyyhdin neljällä päätekijällä ehdottomia rangaistuksia on yhteensä 75. Silti heille annettiin mahdollisuus lopettaa rikokset ja odottaa tuomiotaan.

    – Odotettiin, että valepoliisi-ilmiö olisi laantunut, tutkinnanjohtaja Kauko Kuismin Itä-Suomen poliisista perustelee.

    Ratkaisulla haluttiin myös aikaa. Itä-Suomen poliisi tutki valepoliisihuijauksia harvinaisen isolla miehityksellä. Epäiltyjen vapauttaminen antoi aikaa tehdä tutkinta rauhassa loppuun.

    Rahat tuli, mutta minulla meni niin lujaa, että en muista summaa. "Kalle"

    Poliisi ei myöskään vielä tiennyt, kuinka monta valepoliisihuijausta epäillyt olivat tehneet. Moneen tapaukseen päästiin käsiksi vasta jälkeenpäin.

    Nyt poliisi ja syyttäjät sanovat, että Marcon ja Allanin vapauttaminen oli virhe. Sillä joulun jälkeen kaksikko tekaisi kolme nopeaa traktoripetosta ja häipyi rahoineen Ruotsiin. Siellä he aloittivat uusien valepoliisipuheluiden soittamisen.

    Makeaa elämää petettyjen rahoilla

    Tukholmassa karkulaisiin liittyi Kalle, jonka piti alun perin vain tehdä yksi bulvaanikeikka veloistaan selviämiseksi. Hänestä tuli yksi jutun päätekijöistä.

    Kolmikko vietti makeaa elämää petettyjen eläkeläisten rahoilla. Valepoliisit pyörittivät konttoria kiinalaisen ravintolan pöydästä käsin ja rahankuljettajille maksettiin taksi Torniosta Tukholmaan.

    Miehet huijasivat vielä isoja summia, mutta kun viranomaiset yrittivät myöhemmin periä rikoksella saatuja varoja, mitään ei saatu. Kaikki meni elämiseen, miehet sanoivat.

    – Rahat tuli, mutta minulla meni niin lujaa, että en muista summaa, kertoi Kalle poliisille.

    Keskusrikospoliisi antoi valepoliiseista eurooppalaisen tutkintamääräyksen ja pohjoismaisen pidätysmääräyksen. Taas kerran poliisi rakensi palapeliä huijareiden kännyköitä seuraamalla.

    Rikolliset olivat kuitenkin saaneet poliisikuulusteluista arvokasta tietoa siitä, miksi he jäivät edellisellä kerralla kiinni. Tukholmassa he välttelivät omien puhelinten käyttöä ja valikoivat apulaisensa entistä tarkemmin.

    Silti Marco pelkäsi kiinni jäämistä. Hän pelkäsi, että poliisi löytää hänet asunnostaan Tukholmasta. Hän pelkäsi, että poliisi seurasi hänen Suomen ja Ruotsin välillä matkustanutta vaimoaan.

    "Mutta aamulla tuli soitto pankista"

    – Älä kerro tästä kenellekään viikkoon, sanoi poliisi puhelun lopuksi.

    Noista sanoista 80-vuotias veteraaniurheilija Väinö arvasi jonkin olevan vialla. Valepoliisi oli soittanut hänelle myöhään torstai-iltana ja saanut miehen pankkitunnukset urkittua.

    Outo lopetus oli kuitenkin herättänyt Väinön ja hänen vaimonsa epäilyt. Pariskunta kiirehti kuolettamaan pankkikorttinsa ja turvaamaan pankkitilinsä. He kävivät nukkumaan siinä uskossa, että rahat olivat turvassa.

    – Mutta aamulla tuli soitto pankista, Väinö kertoo.

    Pankkivirkailija kysyi, oliko mies kenties tehnyt jonkin ison hankinnan. Hänen tililtään oli hävinnyt 78 000 euroa.

    Väinö oli valepoliisien toiseksi viimeinen uhri. Viisi päivää tapauksen jälkeen Ruotsin poliisin ryhmä oli vastassa alaovella, kun Marco ja Kalle olivat palaamassa pilvenpiirtäjän ylimmässä kerroksessa olleeseen tukikohtaansa.

    Kaksi päivää sen jälkeen jäi kiinni myös Allan, joka yritti palata Suomeen laivalla. Kalle laskettiin vielä vapaalle ja hän jatkoi rikosten yrittämistä, mutta yksin siitä ei tullut mitään. Kun hän huhtikuussa palasi Suomeen, myös hänet otettiin kiinni.

    Suomen siihen asti suurin valepoliisihuijausten sarja oli loppu. Mutta tapauksen mittakaava selvisi vasta myöhemmin.

    Rahat tulivat takaisin, luottamus ei

    Kun kihlakunnansyyttäjä Petteri Pyykönen nosti syytteet Marcolle, Allanille, Kallelle ja neljännelle muulle valepoliisille, hän laski miesten vieneen petoksilla yli 800 000 euroa.

    Uhrit saivat suurimman osan rahoistaan takaisin, mutta moni menetti muutakin. Yksi uhreista, iäkäs nainen kieltäytyi antamasta haastattelua tätä juttua varten, koska ei voi enää luottaa keneenkään tuntemattomaan.

    Naista hävetti. Kun on tehnyt pitkän työuran vastuullisessa tehtävässä, ei kuvittelisi lankeavansa huijaukseen. Soittaja oli kuitenkin vakuuttava ja asialla oli kova kiire.

    Jälkeenpäin uhri ei ole uskaltanut kertoa tapahtumasta kuin yhdelle läheiselleen.

    Ihmisiä on huijattu aina. On kuitenkin tapahtunut monta asiaa, joiden vuoksi valepoliisi-ilmiö pääsi räjähtämään käsiin juuri nyt.

    Kun verkkopankit ovat parempia ja nopeampia, se auttaa myös rikollisia. Tilisiirto pankista toiseen onnistuu hetkessä, kun se ennen vei päiviä. Rikolliset suosivat bulvaaneilla erityisesti Osuuspankin tilejä, koska niille pystyi siirtämään muita pankkeja suurempia summia kerralla.

    Heikko lenkki on ihminen, muistuttaa tapausta tutkinut rikoskomisario Kauko Kuismin. Valepoliisit olisivat epäonnistuneet, jos uhrit olisivat luottaneet enemmän pankin turvajärjestelmiin kuin poliisia puhelimessa esittävään soittajaan.

    Ensin huijauksia tehtiin päivisin. Sitten rikolliset huomasivat, että ne onnistuvat iltaisin paremmin. Teemu Ylhäisi, OP-ryhmä

    Huijatut ovat olleet lähes poikkeuksetta vanhuksia, usein vielä yksin asuvia. Yhden Ylen haastatteleman uhrin mielestä vanhukset on ajettu liian hätäisesti verkkopankkien asiakkaiksi heikentämällä palveluita konttoreissa.

    – Siinäkin oli niin kiire. Ei ole vaikeaa, sanottiin, ei ole vaikeaa. Tätä ei pidä hävetä: pitäisi puhua enemmän siitä, että vanhukset on pakotettu verkkopankkiin, hän kertoi.

    Kritiikissä on totuuden siemen, myöntää OP-ryhmän turvallisuusjohtaja Teemu Ylhäisi. Hän sanoo, että kaikki asiakkaat eivät ole oppineet uusien palveluiden käyttöön samassa tahdissa.

    – Meidän pitää auttaa asiakkaita ymmärtämään, miten palveluita pitää käyttää ja milloin hälytyskellojen pitäisi soida.

    Pankki juoksee jatkuvasti kilpaa verkkohuijareiden kanssa. OP on lisännyt henkilökuntaa huijausten torjuntaan ja varmistanut, että toimintakyky on riittävä myös iltaisin ja viikonloppuisin.

    – Ensin huijauksia tehtiin päivisin. Sitten rikolliset huomasivat, että ne onnistuvat iltaisin paremmin. Siihen me reagoitiin nopeasti, Ylhäisi kertoo.

    Kymmenestä minuutista kiinni

    Tammikuussa 2019 Marco, Allan, Kalle ja neljäs valepoliisi tuomittiin vuosien ehdottomiin vankeusrangaistuksiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Samassa oikeudenkäynnissä annettiin sakkoja tai vankeutta myös 33 muulle, joiden todettiin auttaneen valepoliisia muun muassa rahanpesussa.

    Marco tuomittiin yhteensä 63 valepoliisihuijauksesta ja muista rikoksista yhteensä kolmen ja puolen vuoden vankeuteen. Allanin rikoksista löytyi vieläkin enemmän näyttöä: hänet tuomittiin neljän vuoden vankeuteen.

    Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Asiantuntijat pitävät lähes varmana, että se menee vähintään hovioikeuteen ja mahdollisesti myös korkeimpaan oikeuteen.

    Kysymys on näytöstä. Poliisi, syyttäjä ja puolustusasianajajat laskivat käyneensä läpi jopa 4 400 sivua esitutkinta-aineistoa. Vaikka tekijät tunnustivat suuren osan rikoksista, oli työlästä osoittaa, kuka valepoliiseista oli tehnyt minkäkin huijauksen, kun tallenteita puheluista ei ollut.

    Sen voi kuvitella, miltä tuntui. Kauko Kuismin, Itä-Suomen poliisi

    Oikeudenkäynnin aluksi päätekijät peruivat esitutkinnassa tekemiään tunnustuksia. Varsinkaan Allanin tunnustus ei pitänyt, puolustus väitti. Asianajajan mukaan Allania oli pidetty ennen kuulusteluita eristyssellissä ja hän oli myös ollut nälkälakossa.

    Vasta oikeudenkäynnistä selvisi kaikille, miten laajasta ja monimutkaisesta rikoksesta oli kyse. Syytekohtia oli 320. Jopa Marcon asianajaja myönsi, että poliisi oli tehnyt lopulta hyvää työtä vyyhtiä selvittäessään.

    Valepoliisien huijaama 80-vuotias Väinö on tyytyväinen, että rikolliset ovat saaneet tuomionsa. Hänen säästönsä saatiin lopulta suureksi osaksi pelastettua – mutta tiukille se meni.

    – Tili saatiin suljettua. Kymmenen minuuttia sen jälkeen rikolliset olivat yrittäneet siirtää rahat muualle. Siitä saatiin 71 000 euroa takaisin.

    Väinön onni oli, että hän ei lamaantunut, vaan kykeni toimimaan nopeasti huijauksen paljastuttua. Hänellä on vielä saamatta runsaat 6 000 euroa.

    – Minulla on kaksi pojanpoikaa, jotka pelaavat jääkiekkoa. Jos ne rahat joskus tulevat, ne menevät poikien hyväksi.

    Jutussa mainittujen valepoliisien sekä heidän uhriensa nimet on muutettu. Jutun lähteinä on käytetty etupäässä poliisin esitutkintamateriaaleja, syyttäjän haastehakemuksia ja käräjäoikeuden ratkaisua. Nimettyjen lähteiden lisäksi juttua varten on haastateltu “Marcon” ja “Allanin” asianajajia, poliisitarkastaja Jyrki Ahoa Poliisihallituksesta sekä kihlakunnansyyttäjä Silvia Autiota Itä-Suomen syyttäjänvirastosta.