Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Unohdetun linnoituksen asukkaat keksivät uuden keinon esitellä kotinsa historiaa: ''Ihmiset voisivat kävellä kuin pelimaailmassa ja mennä sisään eri paikkoihin''

    Unohdetun linnoituksen asukkaat keksivät uuden keinon esitellä kotinsa historiaa: ''Ihmiset voisivat kävellä kuin pelimaailmassa ja mennä sisään eri paikkoihin''


    – Tervetuloa vaan 1700-luvulle, Matti Parpola huikkaa ja sukeltaa sisään matalasta oviaukosta. Hämärä käytävä johtaa kellariin, jossa aiemmat sukupolvet säilöivät perunoita. Nyt historiaa huokuvan tilan seinustoilla lepää viinipulloja....

    – Tervetuloa vaan 1700-luvulle, Matti Parpola huikkaa ja sukeltaa sisään matalasta oviaukosta.

    Hämärä käytävä johtaa kellariin, jossa aiemmat sukupolvet säilöivät perunoita. Nyt historiaa huokuvan tilan seinustoilla lepää viinipulloja. Vaikka asuinrakennukset Haminan Raatihuoneentorin kulmatontilta ovatkin palaneet pariin otteeseen, satoja vuosia vanha kellari on säilynyt paikoillaan.

    – Seinät ovat alkuperäiset 1700-luvulta. Katto on hiekkapuhallettu, jotta hieno holvausrakenne on saatu esille, Parpola kertoo.

    Matti Parpola on tehnyt viinikellarinsa pöydän pihapiiristä löytyneistä vanhoista lankuista.Juulia Tillaeus / Yle

    Kellarin yllä kohoaa kauppias Konstantin Druschininin vuonna 1841 rakennuttama talo – tai oikeastaan sen jäljennös. Alkuperäinen rakennus kun paloi seisottuaaan paikoillaan vain parikymmentä vuotta. Nykyinen rakennus pystytettiin vuonna 1870.

    Haminan kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevalla tontilla on vuosien saatossa toiminut kauppamakasiini ja useita eri kauppiaita. Vuonna 1932 tontille rakennettiin Kymenlaakson ensimmäinen moderni huoltoasema.

    Liiketilat ja kauppiaan asuintilat olivat suuressa talossa, pihan toisella laidalla pienemmässä asuinrakennuksessa majaili talon kunnosta vastanneita ihmisiä ja kaupanpitäjiä. Piharakennuksessa oli pari vaunuvajaa, kahden hevosen talli ja heinäparvi.

    Korttilan kulman päärakennus on 148 vuotta vanha.Juulia Tillaeus / Yle

    Parhaiten talo tunnetaan Korttilan kulmana sen tiloissa vuosikymmeniä toimineen kenkäkaupan mukaan.

    Helsinkiläinen Matti Parpola rakastui taloon – ja osti sen vaimonsa kanssa 15 vuotta sitten. Talo on ollut vaimon suvussa jo yli sadan vuoden ajan.

    – Mikä nyt yleensä ihmisen saa rakastumaan. Toisilla silmät, toisilla kaunis tukka. Tässä tapauksessa se oli jokin alkuperäisen talon hengen ja elämäntuntuisen ympäristön kokeminen. Se on mystinen tunne. Täällä tuntee elävänsä voimakkaammin, kuin jossain muualla, Parpola sanoo.

    ''Pitää tulla ulkoa nähdäkseen, miten hieno paikka Hamina on''

    Korttilan kulmaa vastaavia vanhoja asuinrakennuksia on Haminan linnoituksen alueella nelisenkymmentä. Vanhimmat niistä ovat peräisin 1820-luvulta. Parpolan mukaan suurin osa talojen asukkaista on alunperin lähtöisin muualta kuin Haminasta.

    – Haminan ympyräasemakaava ja mahtavan upeat julkiset rakennukset ja vanhat talot ovat sellaisia, että jos niiden parissa on elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa, niille on sokea. Pitää tulla ulkoa nähdäkseen, miten hieno paikka Hamina on, Parpola sanoo.

    Talojen asukkaat perustivat viitisen vuotta sitten asukasyhdistyksen, jonka tarkoituksena on vaalia rakennuksia ja niiden kulttuuriperintöä sekä elävöittää vanhaa keskustaa.

    – Pitää muistaa Haminan mahtava historia. 1700- ja 1800-luvuilla tämä oli kukoistava kulttuurikeskus, jossa puhuttiin ranskaa, saksaa, ruotsia, suomea ja venäjää. Se kulttuurinen ilmapiiri ja kansainvälinen tunnelma velvoittavat mielestäni siihen, että Hamina olisi elävä paikka myös tänä päivänä, Parpola toteaa.

    ''Ennen tässä tallissa oli kaksi heppaa, nyt 28 heppaa'', Matti Parpola veistelee harrasteautonsa vierellä.Juulia Tillaeus / Yle

    Parpola tietää mistä puhuu, sillä hän kirjoittaa parhaillaan historiikkia linnoituksen asuinrakennuksista ja niissä asuneista ihmisistä. Teos on tarkoitus julkaista puolentoista vuoden kuluttua. Tietoa on hankittu Pietarin ja Tukholman arkistoja myöten.

    – Haminan historiaa voisi kuvata aarrearkuksi, jonka kantta on vasta vähän raotettu. Uskoisin, että vanhojen talojen historia tulee tuomaan tavallisille historiasta kiinnostuneille ihmisille kokonaan uuden näkökulman siihen millaista täällä on ollut. Ja on vieläkin.

    Haminan ainutkertaisuus piilee Museoviraston intendentti Teiju Aution mielestä juuri linnoituksessa ja keskustan ympyräasemakaavassa.

    – Toista näin tyylipuhdasta linnoituskaupunkia ei oikeastaan ole. Rakentaminen on linnoituksen sisällä. Suomenlinna on vastaava, mutta se eroaa sillä tavalla, että asuminen on osa linnoitusta. Myös rakenteissa on asuntoja. Eikä siellä ole ympyräasemakaavaa, hienoutta joka meillä on. Vastaavia ei ole kovinkaan montaa. Lähin on Palmanova, joka on aika kuuluisa italialainen renessanssikaupunki, Autio sanoo.

    Aiemmin tontilla toimineen kenkäkaupan mainoskyltti koristaa Parpolan autotallin seinää.Juulia Tillaeus / Yle

    – Haminassa on ollut linnoitus perustamisesta lähtien ja armeija, joka on toiminut yhtäjaksoisesti. Se toiminta, johon kaupunki on suunniteltu, jatkuu edelleen.

    Teiju Autio asuu itsekin Haminan linnoituksessa 175 vuotta vanhassa talossa ja on Haminan wanhojen talojen yhdistyksen jäsen. Hän toivoisi, että ihmisten tietoisuus Haminan linnoituksesta lisääntyisi.

    – Hamina on monella tavalla ainutkertainen, mutta joskus tuntuu, että ihmiset täällä eivät aina huomaa sitä. Heille pitää avata se jollain tavalla. Sitä olemme yrittäneet tehdä yhdistyksessämme, että ihmiset tajuaisivat että tämä on nasta paikka, Autio sanoo.

    Matti Parpola esittelee talonsa kellarista löytynyttä vanhaa viinitynnyrin korkkia.Juulia Tillaeus / Yle

    Autio harmittelee sitä, että kulttuurihistoriallinen keskustelu keskittyy usein vain muutamien paikkojen ympärille. Esimerkiksi Rauma, Porvoo ja Loviisa ovat tunnettuja kaupunkimiljööstään.

    – En tiedä miksi jotkut paikat nousevat paremmin esille. Kyllä näitä on Suomessa jonkin verran, mutta joskus tuntuu että aina puhutaan vain niistä samoista muutamista, eikä nähdä että siinä omassa lähiympäristössäkin voi olla jotain todella hienoa ja merkityksellistä.

    Virtuaalista historiaa

    Matti Parpola kiskaisee esiin muovitetun valokuvan talostaan ja kehottaa lataamaan Arilyn-sovelluksen. Sovellukseen aukeaa virtuaalinen skanneri. Kun sillä tähtää muovitettua valokuvaa, näytölle ilmestyy video Matti Parpolan kellarista – 1700-luvulta. Video johdattaa katsojan kellarin uumeniin, jossa musisoi jousikvartetti.

    Tänä vuonna Hamina Tattoon kävijät pääsivät tutustumaan linnoituksen vanhojen talojen historiaan videoklippien avulla.

    – Jäljellä olevat vanhat talot ovat portti historian tuntemiseen. Haluaisimme, että ihmiset pääsisivät nykyaikaisilla välineillä, kuten älypuhelimilla ja tableteilla, helposti kiinni tähän historiaan, Matti Parpola sanoo.

    Parpolan kellarin historiaan pääsee kurkkaamaan mobiilisovelluksen avulla.Pyry Sarkiola / Yle

    Sovellus ei ollut Haminan linnoituksen wanhojen talojen yhdistyksen ensimmäinen askel digitaaliseen maailmaan. Jo muutaman vuoden ajan talojen portinpieliin on ollut kiinnitettyinä qr-koodeja, jotka skannaamalla mobiililaitteellaan on voinut lukea otoksen rakennusten historiasta.

    – Vanhat talot ja uudet kujeet, se on kyllä yksi meidän motto. Ei me olla mitään fossiileja, me halutaan tehdä uutta ja fiksua ja innostavaa, Parpola toteaa.

    Yhdistys on myös teettänyt kolmiulotteisen mallin Haminan linnoituksen alueesta. Malli on tarkoitus julkaista kaikkien käyttöön ensi keväänä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa.

    – Malliin voidaan vetää esimerkiksi viemäri-, vesi-, ja sähkölinjat. Siitä voidaan nähdä kaikki maanalaiset rakenteet ja tutkia liikennejärjestelyjä. Uusista taloista voidaan tehdä virtuaaliset kuvat ja katsoa miten ne istuvat tähän ympäristöön, ennen kuin päätetään millainen talo tehdään, Matti Parpola kertoo.

    Tulevaisuudessa yhdistyksen tavoitteena on yhdistää historia kolmiulotteiseen malliin.

    – Haluaisimme historiikin ilmestyttyä viedä alueen historian 3D-maailmaan niin, että ihmiset voisivat kävellä ihan kuin jossain pelimaailmassa täällä vanhassa Haminassa ja mennä sisään eri paikkoihin ja kokea sitä historiaa. Siinä on ihan hirveästi mahdollisuuksia, Parpola sanoo.

    Talo säilyy alkuperäisessä tarkoituksessaan

    Matti Parpola avaa kadun puoleisen oven ja kipuaa portaat ylös. Ylhäällä avautuu käsityökauppa. Kiinteistö on säilyttänyt vuosisatoja pitkän kauppaperinteensä, sillä siinä toimii edelleen kaksi liikettä.

    – Meille on tärkeää, että kauppiastalon aktiivinen kauppatoiminta jatkuu edelleenkin. Siinä on kyse juuri tästä keskustan elävänä pitämisestä. Tälläkin hetkellä Raatihuoneen varrella on pari rakentamatonta tonttia, ja pitäisin äärettömän tärkeänä, että siihen syntyisi joskus kivijalkapuoteja.

    Pertti Nurmi ja Matti Parpola ovat tutustuneet toisiinsa yhdistystoiminnan kautta.Juulia Tillaeus / Yle

    Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Nurmi laskee kätensä Parpolan olkapäälle.

    – Unohtamatta sitä pientä kauppatoimintaa, mitä meillä on aina kirpputoritapahtuman aikaan, kun Matti leipoo korvapuusteja ja myy niitä meille.

    Haminan linnoituksen wanhojen talojen yhdistykseen kuuluu asukkaita paristakymmenestä talosta. Suurin osa jäsenistä on Nurmen mukaan iäkkäämpiä.

    – Se on tietysti suurena pelkona, että mitä tapahtuu kun meistä aika jättää. Toivoa sopii, että silloin löytyy nuorempia jotka jaksaisivat viedä tätä samaa touhua eteenpäin, Nurmi toteaa.

    Polkuautoja ja joulukalentereita

    Linnoituksen asukkaat ovat tehneet paljon myös tosimaailmassa. Yhdistyksellä on useita vuosittaisia tapahtumia, joiden tarkoituksena on tuoda elämää keskustaan.

    Kesäisin yhdistys järjestää Raatihuoneen Le Mans -tapahtuman, jossa Ranskan prototyyppiautokisaa mukaillen poljetaan polkuautoilla vanhaa puutalokorttelia ympäri. Hamina Tattoo -tapahtuman aikaan vanhojen talojen pihoilla on järjestetty esimerkiksi ilmaiskonsertteja ja taidenäyttelyitä.

    Parhaillaan asukkaat valmistelevat joulukalenteri-ikkunoita. Vanhojen talojen ikkunoihin rakennetaan asetelmat, jotka paljastetaan yksi kerrallaan illan suussa. Parhaimmillaan paljastamistilaisuudet ovat keränneet satoja ihastelijoita.

    Korttilan kulman joulukalenteri-ikkunan valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa.Juulia Tillaeus / Yle

    Valtakunnallisena siivouspäivänä toukokuussa yhdistys järjestää kirpputoritapahtuman, jolloin Raatihuoneenkatu suljetaan liikenteeltä. Kadun reunustoille nousee pieniä myyntikojuja ja tarjolla on elävää musiikkia. Kerran tapahtuman päätteeksi yhdistyksen jäsenet levittivät kadulle pitkät pöydät, ja ryhtyivät lounastamaan.

    – Joku kommentoi siihen, että olemmeko Suomessa ollenkaan, Pertti Nurmi nauraa.

    Työ palkittiin

    Yhdistystoiminnasta on tullut tärkeä yhdessäolomuoto vanhojen talojen asukkaille.

    – Ennen yhdistyksen perustamista sanoimme toisillemme vain päivää kadulla ja vaihdoimme ehkä muutaman sanan. On ollut mukava havaita, että olemme lähestyneet toisiamme myös ihmisinä, Nurmi toteaa.

    Matti Parpola on samaa mieltä.

    – Tästä on muodostunut dream team. Meillä on ollut hyviä haasteita. Emme halua lähteä tekemään ihan vähäpätöisiä juttuja, vaan kunnianhimoisia asioita, kuten 3D-projekti on.

    Muutkin ovat huomanneet asukkaiden aikaansaannokset. Haminan linnoituksen wanhojen talojen yhdistys pokkasi hiljattain Kymenlaakson kulttuuriympäristöpalkinnon. Palkintoraati piti valintaperusteluissa yhdistyksen toimintaa esimerkillisenä elävän kulttuuriympäristön ja -perinnön ylläpitämisenä.

    – Olemme rakastuneet näihin taloihin, ja haluamme pitää niistä hyvää huolta, tiivistää Matti Parpola.

    Korttilan kulma seisoo Haminan Raatihuoneentorin kulmassa.Juulia Tillaeus / Yle

    "Vaikuttivat olevan uskottavan oloinen toimija" – massiivisia datakeskuksia suunnitteleva amerikkalaisyhtiö on aloittanut neuvottelut laitospaikkakuntien kanssa


    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group on kertonut suunnittelevansa Suomeen neljää datakeskusta: Haminaan, Tornioon ja kahta Sotkamoon.Laitokset olisivat kooltaan huomattavan suuria, 250 MW, ja ne toimisivat omavaraisesti LNG:llä ja...

    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group on kertonut suunnittelevansa Suomeen neljää datakeskusta: Haminaan, Tornioon ja kahta Sotkamoon.Laitokset olisivat kooltaan huomattavan suuria, 250 MW, ja ne toimisivat omavaraisesti LNG:llä ja uusiutuvilla energianlähteilläHanke on herättänyt kysymyksiä, sillä yhtiöllä ei ole toistaiseksi muuta merkittävää toimintaa, eikä esimerkiksi rahoitukseseta ole esitetty suunnitelmia

    Jättimäisistä datakeskussuunnitelmista Suomessa kertonut amerikkalaisyhtiö Silent Partner Group on ottanut ensimmäiset yhteydet kaavailemiensa laitospaikkakuntien johtoon. Kaupunginjohtajien mukaan yhtiöstä muodostui neuvottelujen perusteella uskottava kuva.

    Silent Partner Group on kertonut suunnittelevansa Suomeen yhteensä neljää datakeskusta: Tornioon ja Haminaan sekä peräti kahta Sotkamoon. Palvelinkeskukset olisivat valtavia, noin 250 MW, eli yli kaksinkertaisia esimerkiksi Googlen Haminaan aiemmin rakentamaan datakeskukseen nähden.

    Yhtiön kertomien suunnitelmien mukaan massiiviset serverihallit olisivat riippumattomia sähköverkosta ja tuottaisivat oman energiansa esimerkiksi nesteytetyllä maakaasulla, LNG:llä ja uusiutuvilla energianlähteillä.

    Julkisuudessa herätti ihmetystä, miksi hankkeesta ei oltu kerrottu aiottujen laitospaikkakuntien johtoon. Tällä viikolla Silent Partner Group on lopulta järjestänyt ensimmäiset etäneuvottelut kuntien kanssa. Laitospaikkakuntien johtajat vahvistavat, että ensimmäiset palaverit on pidetty tiistaina ja keskiviikkona.

    – Meillä oli hyvä keskustelu ja neuvotteluja jatketaan, vahvistaa Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

    Hänen mukaansa seuraava tapaaminen on tarkoitus järjestää kasvotusten.

    "Vaikuttivat olevan uskottavan oloinen toimija"

    Kaupunginjohtajat eivät paljasta neuvottelujen sisältöä, eivätkä esimerkiksi sitä esittelikö Silent Partner Group heille jo rahoitussuunnitelmiaan.

    Tornion kaupunginjohtajan Timo Nousiaisen mukaan yhtiö vaikutti kuitenkin esimerkiksi olevan perillä suomalaisesta lupakäytännöstä ja ja lainsäädännöstä.

    – Neuvottelujen perusteella he vaikuttavat olevan aivan uskottavan oloinen toimija, Nousiainen sanoo.

    Miksi yhtiö sitten ei ollut yhteyksissä laitospaikkakuntiin ennen asian päätymistä julkisuuteen, kuten tapana on?

    Se saattoi Nousiaisen mukaan olla vahinko.

    – Ilmeisesti tämä oli heiltäkin vähän lipsahtanut julkisuuteen, kuvailee Nousiainen.

    Kunnissa seurataan "tarkkana, mutta avoimin mielin"

    Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kertoo, että tapaaminen Silent Partner Groupin edustajien kanssa on tarkoitus järjestää vuodenvaihteen jomman kumman puolen.

    – Sinänsä tässä ensimmäisessä tapaamisessa ei hirveästi uutta tullut, että käytiin läpi heidän ajatuksiaan ja ideoitaan mitä on jo julkisuudessakin ollut, summaa Kilpeläinen.

    Hän korostaa, että kunnan rooli tässä vaiheessa rajoittuu lähinnä kaavoitus- ja luvitusasioihin. Taloudelliset riskit kuuluvat yrittäjälle, Kilpeläinen painottaa.

    Silent Partner Groupin hankkeen toteuttamiskelpoisuus on herättänyt julkisuudessa myös epäilevää pohdintaa (juttu maksumuurin takana). Erityisesti rahoitus ja oma energiantuotanto ovat nostaneet kysymyksiä.

    Kunnissa hankkeeseen suhtaudutaan "tarkkana, mutta avoimin mielin", kuten Kilpeläinen kuvailee. Mahdolliset kansainväliset investoinnit toki kiinnostavat, mutta toteutumien on vielä pitkässä kuusessa.

    Savonlinja karsii linja-autovuoroja kovalla kädellä, liikenne Kouvolaan loppuu kokonaan

    Savonlinja karsii linja-autovuoroja kovalla kädellä, liikenne Kouvolaan loppuu kokonaan


    Linja-autoyhtiö Savonlinja karsii kaukoliikenteen vuorojaan tammikuun alusta alkaen. Yhtiö lakkauttaa yli kolmanneksen nykyisistä vuoroistaan. Tulevaisuudessa yhtiö ajaa noin 70 linja-autovuoroa päivittäin, kun tänä vuonna yhtiö on ajanut noin...

    Linja-autoyhtiö Savonlinja karsii kaukoliikenteen vuorojaan tammikuun alusta alkaen. Yhtiö lakkauttaa yli kolmanneksen nykyisistä vuoroistaan.

    Tulevaisuudessa yhtiö ajaa noin 70 linja-autovuoroa päivittäin, kun tänä vuonna yhtiö on ajanut noin 120 kaukoliikenteen vuoroa joka päivä.

    Osaa paikkakunnista kaukoliikenteen vuorojen lakkauttaminen koskettaa toisia kovemmin. Savonlinjan autot eivät enää vuodenvaihteen jälkeen pysähdy Kouvolassa, kun tähän asti yhtiö on ajanut neljä edestakaista vuoroa Helsinkiin päivittäin.

    – Kouvola-Helsinki-väli on niin kilpailtu, että jätämme sen toistaiseksi. Selvitämme, onko siellä jossain vaiheessa mahdollista aloittaa liikennettä, sanoo Savonlinjan aluejohtaja Teuvo Punavaara.

    Aikataulujen karsiminen iskee varsinkin keskellä päivää ajettaviin vuoroihin.

    – Ne vuorot, missä on aamun työliikennettä tai opiskelijaliikennettä, on pyritty säilyttämään.

    Yhtiön kotimaakunnassa Etelä-Savossa vuoroja lakkautetaan Mikkelin, Juvan ja Savonlinnan välisestä liikenteestä.

    –Yhteydet säilyvät edelleen Mikkelistä Savonlinnaan ja Savonlinnasta Mikkeliin päin. Päivän hiljaisemmat vuorot on karsittu.

    "Ala on jatkuvassa muutoksessa ja murroksessa"

    Savonlinjan aluejohtaja Teuvo Punavaarakertoo, että vuorojen karsimisen taustalla on alan kova kilpailu.

    – Jokainen varmasti ymmärtää, että taustalla on kannattavuus. Emme voi ajaa vuoroja, millä matkustajia on niin vähän, ettei ajaminen kannata. Tappiota ei minkään yrityksen kannata ajaa.

    – Pyrimme palvelemaan asiakkaita niillä vuoroilla, millä asiakkaita on ja pitämään liikenteen kannattavana. Kilpailu on tehnyt linja-autoliikenteen sellaiseksi, että ala on jatkuvassa muutoksessa ja murroksessa. Esimerkkinä käy vaikka Pohjolan Liikenteen luopuminen kaukoliikenteestä.

    Pohjolan Liikenne ilmoitti lokakuussa aikeistaan lopettaa kaukoliikenteen vuoronsa kokonaan. Pohjolan Liikenne aikoo keskittyä jatkossa sopimusliikenteeseen ja kaupunkien lähiliikenteeseen. Lahtelainen Koiviston Auto -konserni puolestaan ilmoitti lokakuun alussa ostavansa Onnibus-yhtiön.

    Vuorojen karsimisesta huolimatta Savonlinja pitää oven auki uusille vuoroille myös tulevaisuudessa, mikäli asiakkaita riittää.

    – Pyrimme asiakkaita kuuntelemalla ottamaan asiakkaiden toiveet huomioon. Asiakkaat viime kädessä päättävät itse, liikennöidäänkö vai eikö liikennöidä.

    Yritykset palkkaavat nyt työntekijöitä varmistamaan, että asiakas on tyytyväinen: ''Työpaikkailmoituksissa etsitään jatkuvasti enemmän palvelumuotoilijoita''

    Yritykset palkkaavat nyt työntekijöitä varmistamaan, että asiakas on tyytyväinen: ''Työpaikkailmoituksissa etsitään jatkuvasti enemmän palvelumuotoilijoita''


    Tästä on kysePalvelumuotoilun kysyntä ja merkitys kasvavat Suomessa.Asiakaskokemukseen halutaan panostaa sekä yritysmaailmassa että julkishallinnossa.Palvelumuotoilusta on tullut yksi suosituimmista koulutuksista Kaakkois-Suomen...

    Tästä on kysePalvelumuotoilun kysyntä ja merkitys kasvavat Suomessa.Asiakaskokemukseen halutaan panostaa sekä yritysmaailmassa että julkishallinnossa.Palvelumuotoilusta on tullut yksi suosituimmista koulutuksista Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kouvolassa.

    Ilona Manninen tutkii vihreiden kansien väliin kiinnitettyä paperia. ''Parempi asiakaskokemus on hyvin muotoiltu'', arkki julistaa.

    Manninen aloitti tänä syksynä palvelumuotoilun opinnot Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kouvolassa. Aiemmin viestintäalalla työskennellyt nainen halusi laajentaa osaamisaluettaan ja työmahdollisuuksiaan.

    – Nykypäivänä yksi ammatti harvoin riittää. Palvelumuotoilu on hirveän yleishyödyllistä monessa työssä. Ajattelin, että tämä olisi hyvä lisä aiempaan koulutukseeni, Manninen sanoo.

    Asiakkaiden toiveisiin ja tarpeisiin perehtyminen on tärkeä osa palvelumuotoilua.Juulia Tillaeus / Yle

    Palvelumuotoilu on palveluiden suunnittelua ja kehitystä sellaisiksi, että ne vastaisivat asiakkaiden tarpeita mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on, että asiakkaalle jäisi palveluista mahdollisimman positiivinen mielikuva.

    – Asiakkaat suosittelevat palveluita toisilleen ja on tunnistettu, että asiakaskokemus on se, mitä pitäisi kehittää toimialasta riippumatta, sanoo kulttuurin lehtori Sanna Haapanen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

    Käytännössä palvelumuotoilija tutkii palveluiden käyttäjiä ja kehittää palveluita asiakkaiden tarpeiden mukaan. Haapasen mukaan yleisin työtapa alalla on kuvata asiakkaan näkökulmasta palvelua ja asiakkaan kohtaamisia henkilökunnan kanssa.

    – Esimerkiksi vaatekaupassa kohtaamisia ovat asiakkaan tervehtiminen kauppaan sisään tultaessa, se kun henkilökunta tulee kysymään asiakkaalta, mitä hän etsii ja se, miten häntä palvellaan kassalla, Haapanen luettelee.

    Selvitä millaista palvelua asiakas haluaa

    Palvelumuotoilijan työhön kuuluu miettiä, miten palvelut sopisivat mahdollisimman hyvin erilaisille asiakkaille. Esimerkiksi vaatekaupassa osa asiakkaista haluaa katsella tuotteita rauhassa, osa kaipaa henkilökunnan apua.

    Välillä palvelumuotoilua tehtäessä huomataan, että osa asiakkaista ei saa lainkaan tarvitsemaansa palvelua.

    – Esimerkiksi eräässä kosmetiikkakaupassa asiointi oli rakennettu vahvasti palvelukulttuurin ympärille. Sellaiselle ostajalle, joka haluaa itse katsella ja tutustua, ei liikkeessä oltu tarjottu riittävästi tietoa tuotteista. Siellä ei oltu tiedostettu sitä, että sen tyyppisiä ostajia on. Tuotteita olisi voitu esimerkiksi ryhmitellä ja tehdä opasteita, mistä löytyy mitäkin, lehtori Sanna Haapanen kertoo.

    Moni hakee alasta uutta pontta uralleen

    Ilona Manninen ei ole ainoa, joka on innostunut alasta. Palvelumuotoilun koulutus aloitettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa kaksi vuotta sitten. Koulutus on noussut nopeasti suosituimpien alojen joukkoon Kouvolassa.

    – Joudumme kyllä karsimaan paljon hakijoita. Ala kiinnostaa ajankohtaisuutensa vuoksi, Haapanen kertoo.

    Palvelumuotoilu rantautui Suomeen parikymmentä vuotta sitten, mutta vasta kymmenen viime vuoden aikana se on alkanut saada kunnolla tuulta alleen. It-palveluyhtiö CGI:n viime vuonna tekemän kyselytutkimuksen mukaan palvelumuotoilun suosio ja merkitys kasvavat Suomessa, ja yrityksissä ja julkishallinnossa aiotaan hyödyntää sitä entistä enemmän. Lehtori Sanna Haapanen on samoilla linjoilla.

    Sanna Haapanen uskoo palvelumuotoilun kasvuun.Juulia Tillaeus / Yle

    – Asiakaslähtöistä kehittämistä on tehty toki aiemminkin, mutta se on nyt noussut kiinnostavaksi alaksi ja keskiöön. Palvelumuotoilua hyödynnetään koko ajan enemmän. Työpaikkailmoituksissa etsitään jatkuvasti enemmän palvelumuotoilijoita, mikä tietysti ilahduttaa meitä, Haapanen sanoo.

    Palvelumuotoilijoiden tutkintokoulutusta järjestetään Suomessa kuudessa korkeakoulussa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa opetusta on kahdella asteella, sekä ylempänä että alempana korkeakoulututkintona. Suurin osa ylemmän tutkinnon opiskelijoista opiskelee työn ohessa.

    – Yleensä opiskelijoilla on vahva ammatillinen tausta omalta alaltaan, ja he haluavat siihen lisämausteita ja -osaamista, Sanna Haapanen kertoo.

    Palvelumuotoilu-termi on suora käännös alan englanninkielisestä Service Design -nimestä. Vaikka alan opiskelijat valmistuvatkin muotoilijoiksi, Sanna Haapasen mielestä termi saattaa johtaa ihmisiä harhaan.

    – Itse kutsuisin sitä mieluummin palvelukehittämiseksi. Ehkä se kuvaisi ihmisille laajemmin, mitä se tarkoittaa.

    Lähiopetusta on parina päivänä kolmen viikon välein.Juulia Tillaeus / Yle''Kilpailu kovenee''

    Ilona Mannisen mielestä palvelumuotoilussa on parasta se, miten monipuolisesti sitä voi hyödyntää erilaisten palveluiden kehittämisessä sekä julkisella että kaupallisella puolella. Manninen haluaisi tulevaisuudessa suunnitella palveluita kevytyrittäjänä päivätyön ohessa.

    Eniten tarvetta asiakaslähtöiselle palvelusuunnittelulle Manninen näkee julkisissa palveluissa, kuten terveys- ja kirjastopalveluissa.

    – Haluaisin muotoilla sellaisia palveluita, joista on mahdollisimman monille hyötyä ja joita ihmiset tarvitsevat jatkuvasti, kuten esimerkiksi terveyspalveluita. Niiden kysyntä ei varmasti ikinä lopu, vaan päinvastoin lisääntyy väestön ikääntyessä. Siellä puolella olisi varmasti paljon tarvetta palvelumuotoilulle.

    Minulla on paljon muitakin opintoja takana, mutta palvelumuotoilu on ensimmäinen sellainen, joka ei ole tuntunut pakkopullalta edes niinä huonoimpina päivinä. Ilona Manninen

    Manninen povaa alalle kirkasta tulevaisuutta Suomessa.

    – Uskon, että palvelumuotoilun hyödyntäminen lisääntyy monilla aloilla, sekä julkisella puolella että yritysmaailmassa. Palveluiden osuus kasvaa kehittyneissä maissa koko ajan. Kilpailu kovenee, ja täytyy alkaa miettiä uusia tapoja tuottaa palveluita, Manninen toteaa.

    – Minulla on paljon muitakin opintoja takana, mutta palvelumuotoilu on ensimmäinen sellainen, joka ei ole tuntunut pakkopullalta edes niinä huonoimpina päivinä. Iltaisin kun mies katsoo televisiota, niin olen lueskellut palvelumuotoilun kirjoja. Olen kyllä tosi innostunut.

    Sairaanhoitopiirit haukkuvat terveydenhuoltolain uudistuksen: Yksityisten sairaaloiden leikkausmokat tulisivat veronmaksajien piikkiin

    Sairaanhoitopiirit haukkuvat terveydenhuoltolain uudistuksen: Yksityisten sairaaloiden leikkausmokat tulisivat veronmaksajien piikkiin


    Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valmistelee kiireellä muutoksia vasta uudistettuun terveydenhuoltolakiin. Vuonna 2017 voimaan tulleeseen lakiuudistukseen jäi puutteita. Uudistuksessa nukutusta vaativa leikkaushoito siirrettiin kahteenkymmeneen...

    Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valmistelee kiireellä muutoksia vasta uudistettuun terveydenhuoltolakiin. Vuonna 2017 voimaan tulleeseen lakiuudistukseen jäi puutteita.

    Uudistuksessa nukutusta vaativa leikkaushoito siirrettiin kahteenkymmeneen päivystävään keskussairaalaan. Käytännössä se lopetti leikkaustoiminnan aluesairaaloista. Näin kävi esimerkiksi Kouvolassa.

    Lakiin lipsahti kuitenkin virhe. Uudistusta tehtäessä unohdettiin, että erillisen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain mukaan kunta tai kuntayhtymä ei voi ostaa palveluita toimijalta, joiden palvelut eivät ole samalla tasolla kuin ostajalla.

    Jos keskussairaala haluaisi ostaa nukutusleikkauksen terveysyritykseltä, pitäisi yrityksellä olla omat kellon ympäri päivystävät lääkärinsä. Se olisi yritykselle niin kallista, että ajatus on mahdoton.

    Käytännössä lakiuudistus siis estää julkista sektoria ostamasta kiireettömiä nukutusleikkauksia terveysyrityksiltä.

    Ministeriö on aiemmin myöntänyt, että edellinen lakiuudistus oli osittain epäonnistunut.

    Huolena leikkausten laatu ja epäreilu kilpailu

    Lakia ja siihen liittyviä asetuksia ollaan nyt uudistamassa siten, että kiireettömiä nukutusta vaativia leikkauksia voitaisiin tehdä myös suurten sairaaloiden ulkopuolella. Tavoitteena on saada yksityispuolen leikkaussalit tehokkaampaan käyttöön ja selkiyttää nykykäytäntöjä.

    Pääehtona on, että päivystävän sairaalan on oltava alle puolen tunnin ajomatkan päässä, jos potilaan leikkauksessa tapahtuu jotain odottamatonta. Puolen tunnin aikaraja on niin tiukka, että käytännössä leikkaussalien on sijaittava keskussairaaloiden lähistöllä. Vaatimus tarkoittaa siis sitä, että lakiuudistuksen vaikutukset näkyisivät pääasiassa suuremmissa kaupungeissa.

    Sairaanhoitopiireille laki toisi uusia velvoitteita. Kriitikoiden mielestä se voisi tuoda myös lisäkustannuksia.

    Lakitekstin luonnos kävi lausuntokierroksella alkuvuodesta 2018. Silloin sitä kritisoitiin niin julkiselta kuin yksityiseltä puolelta. Uudistusten piti tulla voimaan jo heinäkuussa 2018, mutta toisin kävi.

    Lokakuussa lakiluonnoksesta kerättiin mielipiteitä toisen kerran. Yle kävi läpi luonnoksesta annetut uudet kirjalliset lausunnot. Voit itse tutustua niihin täällä.

    Uudistusta kammoksuu etenkin julkinen sektori.

    Matti Myller / YleKeskussairaaloista "tukisairaaloita"

    Uudistuksen tavoitteena on, että laki kohtelisi yksityisiä ja julkisia leikkaussaleja nykyistä yhdenvertaisemmin. Sen pelätään kuitenkin toimivan juuri päinvastoin.

    Sairaanhoitopiireissä uskotaan, että uudistus toisi julkiselle puolelle lisää kustannuksia. Samalla se keikauttaisi kilpailutilannetta epäreilusti yksityissektorin eduksi.

    Julkiset sairaalat velvoitettaisiin hoitamaan terveysyritysten leikkausten ongelmatilanteita kellon ympäri. Ongelmia voi ilmetä leikkauksen aikana tai sen jälkeen esimerkiksi verenvuotona tai infektiona.

    Julkinen sektori katsoo, että hoitovastuu ja jälkihoidon kustannukset eivät tällaisissa tapauksissa kuulu niille.

    "Järjestelystä aiheutuisi kustannusten ja hoitovastuun siirtymistä yksityiseltä palveluntuottajalta julkiselle sairaalalle", todetaan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän lausunnossa.

    Lähes kaikki sairaanhoitopiirit kritisoivat samaa asiaa. Myös terveydenhuoltoa valvova Valvira pelkää, että tällaisenaan uudistus voisi johtaa päivystyssairaaloiden kuormittumiseen.

    Antti Eintola / Yle

    Ylen haastattelema sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Anne Koskela on eri mieltä kuin kriittiset sairaanhoitopiirit.

    – Nykylainsäädännön mukaankin päivystyssairaalat joutuvat hoitamaan ongelmatilanteet, mutta asiasta ei vain ole mitään sopimusta, Koskela sanoo.

    Uudistuksessa julkiset sairaalat velvoitettaisiin varmistamaan, että yksityiset leikkaussalit täyttävät laatu- ja potilasturvallisuusvaatimukset. Tällä hetkellä päävastuu valvonnasta on aluehallintovirastoilla, jotka myös myöntävät terveysyrityksille luvat leikkaustoiminnan pyörittämiseen.

    Julkisen sektorin mukaan uudistus lisäisi päivystyssairaaloiden työtaakkaa, kun laki velvoittaisi ne valvomaan yksityisiä leikkaussaleja.

    Lakiluonnoksessa julkisista sairaaloista puhutaan “tukisairaaloina”, jotka mahdollistavat julkisin varoin tapahtuvat leikkausoperaatiot yrityspuolella.

    Kuka kuittaa leikkausvirheen laskun?

    Kuka sitten maksaisi leikkauskomplikaatioiden eli mahdollisten ongelmien hoidon ja niihin varautumisen? Sitä lakiluonnos ei määrittele. Asiasta tulisi sopia erikseen julkisten sairaaloiden ja terveysyritysten välillä.

    – Sopimuksen tekeminen parantaisi sitä, että tilanteet olisivat ennakoitavissa, hallitusneuvos Koskela sanoo.

    Sairaanhoitopiirit pelkäävät, että lasku yksityisten leikkauskomplikaatioista jäisi lopulta niiden maksettavaksi, vaikka periaatteessa asiasta voisikin neuvotella yksityisten terveysyritysten kanssa. Asia linkittyy yhteen sairaanhoitopiirien huolen kanssa siitä, että yksityiset terveysyritykset imuroisivat kirurgit työmarkkinoilta.

    Otetaan havainnollistava esimerkki, joka on kuvitteellinen, mutta mahdollinen:

    Keskussairaalan vieressä on yksityisen yrityksen pyörittämä leikkaussali. Uravaihtoehtojaan pohtiva kirurgi voisi käytännössä tehdä samaa työtä kummassakin, mutta yrityspuolella hänen ei tarvitsisi kärsiä kuluttavista päivystysvuoroista. Kirurgi valitsee yksityispuolen.

    Yhä useampi lääkäri tulee samaan johtopäätökseen, jolloin keskussairaala ajautuu vähitellen työvoimapulaan. Leikkausjonot pitenevät. Jonoja päätetään lyhentää ostamalla leikkauksia yksityiseltä.

    Koska keskussairaala on ajautunut tilanteeseen, jossa sen on käytännössä pakko käyttää ostopalveluita, sen voisi olla vaikeaa neuvotella tasapuolista sopimusta ongelmallisten leikkausten jälkihoidon kustannuksista.

    AOP

    Tilanne voisi muuttua sairaanhoitopiirille hankalaksi myös, jos sen alueella oleva yksityinen leikkaussali pystyisi haalimaan potilasmassoja laajalta alueelta: Jos esimerkiksi Lahdessa toimiva yksityinen leikkaussali saisi runsaasti asiakkaita ympäri Suomea, Lahden keskussairaala saattaisi joutua satsaamaan lisää päivystykseensä, vaikka potilaat tulevatkin muiden sairaanhoitopiirien alueelta.

    Sosiaali- ja terveysministeriössä ei uskota, että muutokset vaikuttaisivat sairaanhoitopiirien talouteen tai työvoiman saantiin.

    – Joillain alueilla voi olla työvoiman kanssa ongelmia, mutta ne ovat sellaisia alueita, että ongelmia saattaisi olla muutenkin, hallitusneuvos Anne Koskela sanoo.

    Koskelan mukaan päivystyksiä saatetaan kuitenkin joissain tilanteissa joutua laajentamaan.

    – En tiedä, onko se nyt niin iso riski, hän sanoo.

    Kritiikkiä tulee myös yksityissektorilta

    Yksityinen terveyspalveluyritys Pihlajalinna on mielipiteessään lähes yhtä ankara kuin sairaanhoitopiiritkin. Myös osa terveysyrityksiä edustavia etujärjestöjä kritisoi uudistusta, tosin astetta laimeammin.

    Mielenkiintoista on, että Pihlajalinnassakin nähdään lain johtavan epäreiluun kilpailutilanteeseen – tosin eri syystä kuin julkissektorilla.

    Pihlajalinnaa korpeaa etenkin lakiin kirjattu puolen tunnin aikaraja, jonka kuluessa potilas on saatava päivystyssairaalaan. Tämä rajaa käytännössä leikkaustoiminnan suurempiin asutuskeskuksiin.

    "Laadun näkökulmasta leikkaavan yksikön laadukas ja tasalaatuinen toiminta on huomattavasti oleellisempaa kuin sen maantieteellinen sijainti", toteaa Pihlajalinna lausunnossaan.

    Moni muukin mielipiteensä kertonut kritisoi sitä, että aikarajalle ei ole lääketieteellistä perustetta. Tätä mieltä on myös Helsingin yliopiston professori Lasse Lehtonen.

    Usea lausunnonantaja haluaisi poistaa aikarajan kokonaan tai vaihtaa sen puolesta tunnista tuntiin.

    Aikarajan tilalle on ehdotettu esimerkiksi leikkaushoidon laadullista mittaamista. Anne Koskelan mukaan se ei tällä hetkellä yksinkertaisesti ole mahdollista.

    – Kukaan ei ole pystynyt ehdottamaan konkreettisia laadullisia mittareita, niitä on niin hirveän vaikea tehdä. Parempaakaan systeemiä ei olla nyt keksitty tähän.

    Sekä yksityisellä että julkisella puolella epäillään, että uudistus voisi vaikuttaa leikkaushoidon laatuun: Pihlajalinnan mielestä puolen tunnin aikaraja heikentää leikkausten laatua. Julkiselta puolelta esimerkiksi HUS näkee, että hoitoa voivat huonontaa laatukriteerit, jotka ovat yksityispuolella löyhempiä kuin julkisella.

    Lakiuudistus myös laajentaisi terveydenhuoltolaissa määritellyt vuosittaiset vaaditut leikkausmäärät koskemaan terveyspalveluyrityksiä.

    Matti Myller / Yle"Kyllähän tämä on aika nopealla aikataululla valmisteltu"

    Lääketieteellisten asioiden lisäksi lausunnonantajat kritisoivat tapaa, jolla lain ja asetusten valmistelua on tehty. Siitä paistaa kiire.

    Kirjallisten lausuntojen toimittamiseen annettiin aikaa vain reilu viikko. Esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiiri pitää aikataulua kohtuuttomana.

    Kaupungeilta mielipidettä ei pyydetty. Jämsän kaupunki lähetti asiasta kimpaantuneen lausunnon, koska se katsoo, että lakimuutoksen vaikutukset osuisivat rankasti juuri sinne.

    Jämsässä toimii terveysyritys Pihlajalinnan pyörittämä Jokilaakson sairaala, jonne kaupunki on ulkoistanut terveyspalveluitaan. Kaupunki pelkää, että sairaalassa tehtävät leikkaukset joudutaan lopettamaan.

    Ministeriön Anne Koskela korostaa, että kyseessä ei ollut varsinainen lausuntokierros, vaan kuulemistilaisuus, johon sai lähettää myös kirjallisen lausunnon. Jämsän tilanteeseen laki ei Koskelan mukaan tuo muutoksia, koska Jokilaakson sairaala ei tälläkään hetkellä täytä lain vaatimuksia.

    Hoppu paistaa myös lakiluonnoksen mukana tulleesta asetusluonnoksesta. Siitä ei esimerkiksi käy selkeästi ilmi, tarkoitetaanko “tukisairaaloilla” terveydenhuoltolain mukaisia laajan päivystyksen sairaaloita vai kaikkia päivystäviä keskussairaaloita.

    Anne Koskelan mukaan virheitä sisältävä asetusluonnos on vielä raakile, mutta se haluttiin lähettää lakiluonnoksen mukana, jotta asiasta muodostuisi parempi kokonaiskuva.

    Kiirettä Koskela ei kiellä.

    – Kyllähän tämä on aika nopealla aikataululla valmisteltu. Se tuli ihan siitä, että tämä on pakko saada eduskuntaan joulukuun alkupuolella. Meidän ministeri (Annika Saarikko, kesk.) päätti, että tehdään tämä kuitenkin, hän toteaa.

    Lakiuudistus aiotaan esitellä eduskunnalle joulukuussa. Muutosten on määrä tulla voimaan keväällä 2019.

    Sarjayrittäjä iskee jälleen – meijerialan konkari palasi eläkkeeltä 67-vuotiaana, sillä hän halusi pelastaa kastikkeet

    Sarjayrittäjä iskee jälleen – meijerialan konkari palasi eläkkeeltä 67-vuotiaana, sillä hän halusi pelastaa kastikkeet


    Tästä on kyseElintarvikealan yrittäjäkonkari Raino Kukkonen havahtui siihen, että miljoonakysyntään yltäneiden kastikkeiden teollinen valmistus päättyy hänen kotipaikkakunnallaan ellei hän itse ryhdy niitä valmistamaan.Sarjayrittäjäksi...

    Tästä on kyseElintarvikealan yrittäjäkonkari Raino Kukkonen havahtui siihen, että miljoonakysyntään yltäneiden kastikkeiden teollinen valmistus päättyy hänen kotipaikkakunnallaan ellei hän itse ryhdy niitä valmistamaan.Sarjayrittäjäksi itseään kutsuva mies sanoo viihtyneensä eläkkeelläkin, mutta ei haaveile eläkepäivistä.Meijerialalla vuosikymmenet toiminut Kukkonen varautuu yrittäjänä myös siihen, että perinteisen maidon kysyntä hiipuu lähivuosina lähes olemattomiin.

    Intohimoa on ilmassa, kun 67-vuotias Raino Kukkonen on palannut eläkkeeltä töihin.

    Kun hän esittelee perustamansa elintarviketehtaan laitteistoa ja kertoo kastikkeiden valmistuksesta, näyttää kuin vesi heruisi väkisinkin miehen kielelle.

    Välillä hän esittelee tuotteiden näytepurkkeja, pidellen niitä hellästi käsissään.

    Punaviinikastike, kermapippurikastike, kinuskikastike.

    Vuosikymmenet toimitusjohtajana ja yrittäjänä elintarvikealalla toiminut mies on lähellä sitä hetkeä, kun varsinainen työ uudessa yrityksessä alkaa. Hän on käynnistämässä valmiskastikkeiden tuotantoa – jälleen kerran.

    Eläkkeellä Kukkonen ehti olla kolme vuotta.

    – Minä olen tällainen sarjayrittäjä, veistelee mies.

    Esimerkkeja kastikepakkauksista. Vasemmalla olevan valkoisen tetran kaltaisilla purkeilla testattiin uuden tehtaan pakkauslaitteita. Testipurkkien sisältö oli vettä.Vesa Grekula / Yle

    Kukkosen tänä vuonna perustama yritys on miehen uralla jo kuudes. Elintarvikkeiden lisäksi matkan varrelle ovat mahtuneet lyhyet kokeilut myös muun muassa mehiläisten rehun valmistajana ja kirjapainoalalla.

    Maaliskuussa 2015 hänen mielessään pyörivät ajatukset, jotka viittasivat siihen, että työt olivat tulleet tehdyiksi.

    Raino Kukkonen muistaa, kun hän katseli edellisen yrityksensä seinällä paljastettua häntä esittävää öljyvärimuotokuvaa.

    – Silloin kyllä kävi mielessä, että tässäkö tämä ura oli, muistelee meijereissä toimitusjohtajana ja yrittäjänä 40 vuotta työskennellyt mies nyt.

    Ei ollut.

    Sen sijaan oli aika panna pystyyn uusi yritys. Mutta ei heti.

    Noin kolme vuotta eläköitymisen jälkeen, viime keväänä alkoi tapahtumasarja, jota ulkopuolinen voisi kutsua vaikkapa kastikkeiden pelastusoperaatioksi.

    Ajatuksia kirkastava junamatka

    Eläkkeelle jäätyään Raino Kukkonen jatkoi vielä edellisen yrityksensä Kaslink Foodsin hallituksessa. Firman vetovastuu oli kuitenkin jo perheyrityksen seuraavalla sukupolvella.

    Alkuvuodesta 2018 Raino Kukkoselle selvisi yrityksen hallituksen kokouksessa, että kuluttajien keskuudessa suosiotaan kasvattavien kaurajuomien tuotannolle on tehtävä tilaa.

    Minun velvollisuus oli perustaa tämä yritys. Raino Kukkonen

    Yritys aikoi lopettaa valmiskastikkeiden, kuten punaviini- tai pippurikermakastikkeiden tai vaikkapa kinuskikastikkeiden, tuotannon.

    Tuotteet, joiden valmistusmenetelmiä kokenut yrittäjä itse oli ollut kehittämässä.

    Ajatus seuraavasta yrityksestä alkoi hiipiä mieleen.

    Yrityksen hallitus oli ollut koolla Helsingissä. Kukkonen istui junassa matkalla takaisin Kouvolaan. Hän mietiskeli lähitulevaisuutta. Siihen mennessä viisi yritystä käynnistänyt mies muistaa ajatelleensa, että pitäähän niitä kastikkeita nyt jonkun tehdä!

    – Koen, että minun velvollisuus oli perustaa tämä yritys, hän vakuuttaa – ja painottaa sanaa velvollisuus.

    Elintarvikkeiden valmistus on pitkälle automatisoitua.Vesa Grekula / Yle

    Noin puolen vuoden työskentelyn jälkeen uudessa yrityksessään Kukkonen on velvollisuudestaan täyttänyt jo ison osan. Tilat tehtaalle on vuokrattu entisestä Kouvolan Meijeristä ja pakkauslaitteita on testattu.

    Tuotannon aloittamisen ajankohta alkaa lähestyä.

    Valvova taustahahmo tummassa puvussaan

    Raino Kukkonen näyttää olevan kuin kotonaan keskeneräisen elintarviketehtaansa työmaalla rakennustelineiden ja nostureiden seassa.

    Kuudensadan neliön halliin on toki jo asennettu myös nestemäisten elintarvikkeiden valmistussäiliöitä sekä muun muassa pakkauslinjasto. Ne kiiltelevät uutuuttaan.

    Huippumodernin tuotannon automaatioon liittyviä prosessikaavioita on tietokoneen näytöillä ja tulosteina seinillä. Vaikuttaa suorastaan elintarviketieteeltä.

    Kuvissa viivojen viidakko näyttäisi yhdistelevän erilaisia säiliöitä ja laatikoita tai kontteja muistuttavia kuvia toisiinsa.

    Maallikko ei ymmärrä niistä mitään.

    Laitteiden välissä, niiden ympärillä ja osin päälläkin vilahtelee oransseihin haalareihin sonnustautuneita perustamisvaiheen asentajia, jotka paiskivat pitkää päivää.

    Yrittäjyys on minulle kuin huumetta. Raino Kukkonen

    Kukkonen erottuu joukosta rennossa tummassa puvussaan. Kravattia hänellä ei työmaalla ole.

    Yrityksen käynnistysvaiheeseen on palkattu myös kolme muuta ihmistä. Aikanaan he kouluttavat uusia työntekijöitä sitä mukaa kun tuotanto laajenee.

    Raino Kukkonen korostaa olevansa yrityksen, Kouvolan Herkku Oy:n perustaja, sen taustahahmo ja pääomistaja. Toimitusjohtaja hän ei ole, sitä varten tehtävään on palkattu eri henkilö.

    – Koulutan ja ohjaan uusia ihmisiä, kuvailee Kukkonen rooliaan.

    Raino Kukkonen työmaallaan Kouvolan Herkussa.Vesa Grekula / Yle

    Hän muun muassa tarkkailee laiteasennuksia, oikeat koneet on saatava oikeille paikoilleen. Hän sanoo pystyvänsä 40 vuoden elintarvike- ja meijerialan kokemuksella jopa puuttumaan ammattimiehen asennuksiin.

    Pari kertaa näin on pitänyt tehdäkin.

    – Muutama mokakin olisi tullut, jos en olisi ehtinyt paikalle riittävän ajoissa.

    Enempää hän ei tilanteesta kerro – paitsi, että vakuuttaa kaiken olevan kunnossa aikataulua myöten.

    – Ensimmäiset tuotteet lähtevät kauppoihin joulukuussa.

    Yrittäjyys - huumaava harrastus

    Mitä pitemmälle uuden yrityksen toiminta on edennyt, sitä enemmän Raino Kukkonen sanoo viettäneensä aikaa uudella työpaikallaan.

    Vielä kesällä hän pyörähti tulevan tehtaansa tuotantotiloissa silloin tällöin tunnin tai pari, nykyään hän käy paikalla päivittäin viitisen tuntia kerrallaan.

    Hänen suhtautumisessaan yrittäjyyteen ja työn tekemiseen yrittäjänä on jotain omaperäistä.

    Kukkonen nimittäin sanoo vain ottaneensa lomaa eläkkeeltä perustaakseen uuden yrityksen. Tavallaan hän on siis edelleen eläkkeellä, vaikka uutta elintarviketehdasta käynnisteleekin.

    Raino Kukkosen elintarvikeyrityksen laitteisto mahtuu ensivaiheessa noin 600 neliön tiloihin entisessä Kouvolan Meijerissä.Kari Saastamoinen / Yle

    Kukkonen tunnustaa, että hän on kokenut yrittämisen eräänlaisena harrastuksena. Omasta mielestään hän ei koskaan ole kuulunut niihin ihmisiin, jotka haaveilevat eläkkeelle pääsystä.

    – En minä yrittäjänä ollessani ole ihan oikeasti töissä oikeastaan ollutkaan.

    Tuon sanottuaan Kukkosen silmäkulmassa on nähtävissä selvästi hieman pilkettä. Hänet tunnetaan huumorimiehenä läpi vuosikymmenten eri työpaikoillaan.

    Ajatukseen yrittämisestä harrastuksena on silti oikeastaan pakko uskoa.

    Harrastukset ovat tunnetusti usein varsin koukuttavia.

    – Olen joskus sanonut, että yrittäjyys on minulle kuin huumetta. Tähän ei ole vieroituslääkettä keksitty, naurahtaa mies.

    "Maidosta tulee harvinaisuus"

    Raino Kukkonen tuntee ruokaan liittyvät kulutustottumukset.

    – Kyllä kaikki ruokablogien kirjoittajat ynnä muut ovat omalta osaltaan vaikuttamassa ihmisten mielipiteisiin.

    Hänen mukaansa varsinkaan nuoret eivät nykypäivänä valmista kastikkeita kotona, vaan ostavat ne mieluummin valmiina kaupasta. Raino Kukkonen sanoo Kaslinkin kokemuksellaan parin desilitran kastiketetrojen menekiksi “miljoonia” kappaleita vuodessa.

    Pakkauslinjastoa Raino Kukkosen elintarviketehtaalla.Vesa Grekula / Yle

    Yksi esimerkki ruokatrendeistä on myös maidon kulutuksen jatkuva väheneminen. Meijerialalla lähes koko työikänsä toiminutta ammattilaista kehitys ei hätkähdytä. Miehen kommentti asiaan on suorastaan kylmiön viileä.

    – Jos tätä vauhtia jatketaan, niin jo kymmenen vuoden kuluttua perinteinen maito on harvinaista, täräyttää Kukkonen.

    Hän arvioi myös, että kauppojen maitohyllyt ovat paljon pienemmät kuin nykyään. Tarjolle tulee muita, esimerkiksi kasviperäisiä tuotteita.

    – Kuluttaja päättää, mitä hän ostaa.

    Kukkosen paras kastike ei olekaan Rainon tekemä

    Kaupparyhmiltä jo nyt tilauksia saanut Raino Kukkosen yritys lähtee liikkeelle pienillä tuotantomäärillä ja pienellä henkilökunnalla.

    Jos tavoitteet ja visiot toteutuvat, on yhtiö parissa vuodessa päässyt tuotteineen Suomen lisäksi myös Ruotsin markkinoille.

    Tuotantoaan yritys on lisännyt siten, että työntekijöitä tarvitaan Kukkosen arvion mukaan parisenkymmentä – riippuen siitä, mitkä kaikki yrityksen tarvitsemat toiminnot se hoitaa itse ja mitkä ostaa ulkopuolisilta.

    Yrittäjä Raino Kukkosella on takanaan työuraa elintarvikealalla 40 vuotta. Hänen uusi tehtaansa aloittaa tuotannon Kouvolassa entisen meijerin tiloissa joulukuun alussa.Vesa Grekula / Yle

    Lisäksi pakkauskoneet suoltavat jakeluautoihin ja kauppojen hyllyille muitakin kuin valmiskastikkeita, mutta mitä – sitä sarjayrittäjä Kukkonen ei vielä paljasta.

    Vaikka Raino Kukkonen vannoo tuottamiensa ja kaupan hyllyiltä saatavien valmiskastikkeiden nimeen, tulee oman maun mukainen paras kastike omasta kotikeittiöstä. Ei tosin miehen itsensä valmistamana.

    – Nooh, vaimo meillä kotona ne kastikkeet on tehnyt.

    Kuin ohimennen ja itsestäänselvyytenä Kukkonen vielä nopeasti kuittaa oman suosikkimakunsa.

    – Punaviinikastikehan se parasta on.

    Jutussa on käytetty lähteenä myös Jukka Behmin kirjaa 'Meijerimies. Raino Kukkosen ja Kaslink Foodsin tarina'

    Huoli Haminan satametrisen lipputangon turvallisuudesta jatkuu – varmistusta joudutaan odottamaan vielä pari viikkoa

    Huoli Haminan satametrisen lipputangon turvallisuudesta jatkuu – varmistusta joudutaan odottamaan vielä pari viikkoa


    Tästä on kyseHaminan kaupunki ei saanut perjantai-iltapäivään mennessä tarpeeksi lisätietoja viime viikolla pystytetyn 100-metrisen lipputangon kestävyydestä.Lipputanko rakennettiin pietarilaisessa konepajassa, joka ei käyttänyt tangon...

    Tästä on kyseHaminan kaupunki ei saanut perjantai-iltapäivään mennessä tarpeeksi lisätietoja viime viikolla pystytetyn 100-metrisen lipputangon kestävyydestä.Lipputanko rakennettiin pietarilaisessa konepajassa, joka ei käyttänyt tangon lujuuslaskelmissa Suomessa vaadittuja standardeja.Haminan kaupunki sai tiedon jättilipputangon lujuuslaskelmien puutteista lokakuun alussa, mutta tanko pystytettiin silti.

    Haminan kaupunki joutuu edelleen odottamaan tietoja satametrisen lipputangon turvallisuudesta.

    Lipputangon toimittajalta oli pyydetty lisätietoja perjantai-iltapäivään mennessä, kun selvisi, että urakoitsijan toimittamat tiedot ja laskelmat eivät anna riittävän luotettavaa kuvaa tangon rakenteesta. Venäjällä valmistetun lipputangon lujuuslaskelmissa on käytetty amerikkalaista laskutapaa, joka ei täysin vastaa suomalaisia turvallisuusstandardeja.

    Haminan kaupunki kertoi perjantaina iltapäivällä, että uusien lisätietojen valossa tarkastajalla ei edelleenkään ole käytössään tietoja, jotta lipputangon turvallisuus voitaisiin varmistaa.

    Kaupungin mukaan varmistusta odotetaan nyt parin viikon sisällä.

    Tarkastajan perjantaina antaman lausunnon mukaan lippusalko "kestää nykyiset, tavanomaiset alueella vallitsevat sääolosuhteet eikä välittömiä turvajärjestelyjä ole tarpeen rakentaa".

    Kaupunki myös kertoo huolehtivansa alueen ja asukkaiden turvallisuudesta. Tarvittaviin turvatoimenpiteisiin ryhdytään, jos olosuhteet sitä edellyttävät.

    Jos tuuli yltyy myrskyksi, mitä kaupunki tekee?

    – Sitten alueen ympärille pystytetään turva-aidat, Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu sanoo.

    Koripallokentän kokoinen Suomen lippu on tarkoitus vetää salkoon 3. joulukuuta järjestettävässä juhlassa. Lippua ei voi kuitenkaan vetää salkoon, ennen kuin salko saa käyttöönottoluvan.

    Tanko valmistettu Pietarissa

    Kaupunki tilasi tangon suomalaiselta ADS Finland -yritykseltä, joka teetti sen venäläisellä Amira Group -konepajalla Pietarissa.

    Hankkeen tarkastajana toimivan A-insinöörien vertailulaskelmien mukaan tanko ei täytä Suomessa vaadittuja kriteerejä.

    Siitä huolimatta ADS Finland pystytti lipputangon marraskuun alussa. ADS Finlandin toimitusjohtaja Kari Hyrkäs sanoi perjantaina aamupäivällä, että riskiä tangon hajoamisesta ei pitäisi olla.

    Hän ei myöskään nähnyt ongelmia siinä, että tanko on pystytetty ensin ja laskukaavoja pyydetty vasta sen jälkeen.

    – Tarkastusta tekevä kolmas osapuoli [A-insinöörien edustaja] on pyytänyt niitä laskelmia, että miten tämä lipputanko on laskettu. Se on tehty tällaisella amerikkalaisella simulaatio-ohjelmalla, joka ei näytä vastauksessaan suoraan laskentaketjun koko prosessia. Nyt on pyydetty tietoa, mitä kaavoja ja arvoja on käytetty laskennassa, että on päästy ilmoitettuun lopputulemaan, Hyrkäs sanoi.

    "Urakoitsija on ottanut riskin"

    Haminan rakennustarkastaja Ari Brusila kuvailee, että ADS Finland on ottanut riskin pystyttäessään tangon ennen selvitysten saamista.

    – Urakoitsija on ottanut riskin tietäen suunnitelman puutteet. Mutta ilmeisen vakaalla ajatuksella se on sitten laittanut tangon pystyyn, tietäen, että kolmannen osapuolen lausunnon jälkeen sille voi käydä toisinkin, Brusila sanoo.

    Mutta eihän riski ole vain urakoitsijan ongelma, koska tangon vieressä kulkee autotie ja ihmisiä käy katselemassa tankoa aivan vierestä?

    – Joo, ei se tietenkään pelkästään urakoitsijan riski ole. Kyllä se kohdistuu myöskin rakennuttajaan.

    Kaupungillako ei ollut huolta turvallisuudesta silloin, kun urakoitsija pystytti tankoa? Eikö kukaan tullut sanomaan, että tarkistetaan ennen kuin pystytetään?

    – Niin, mutta aidattuhan se oli silloin [pystytettäessä]. Ei siinä ollut sellaista… Ja nyt aidataan sitten sitä taas uudestaan [tarvittaessa].

    Brusila kertoo, että lipputangolle on myönnetty aikoinaan rakennuslupa. Lipputanko on kuitenkin yhä virallisesti rakennusvaiheessa, eli käyttöönottoa ei ole suoritettu.

    – Sellaista riskiä ei ole ollut, että tanko kaatuisi näillä tuulilla, mitä siellä on ollut. Sillä lailla se on aika riskitön asia, Brusila sanoo.

    Venäjällä valmistettu lipputanko on rakennettu 11 osasta.

    Hankkeen tarkastajana toimiva A-insinöörit huomasi jo lokakuun alussa, että lipputangon lujuuslaskelmissa oli puutteita. Laskelmat eivät antaneet luotettavaa kuvaa 100 metriä korkean lipputangon rakenteesta.

    Puutteista raportoitiin kaupungille heti lokakuun alussa. Silti lipputanko pystytettiin marraskuun alussa.

    Suurlipulla on ollut epäonnea

    Alun perin maailman suurimman Suomen lipun piti liehua salossa jo toukokuussa, jolloin Suomen lippu täytti tasan 100 vuotta.

    Aikataulu ei pitänyt, koska rakentamiskustannukset nousivat odotettua korkeammiksi. Kaupunki joutui harkitsemaan tangon pituuden ja materiaalin uusiksi.

    Lopulta satametrinen tanko päätettiin tehdä puun sijaan teräksestä. Tanko maksaa kaupungille lähes 740 000 euroa. Kaupungin piti myöntää sen rakentamiseksi yli puolen miljoonan euron lisämääräraha.

    Lisäksi kaupunkilaiset ovat vastustaneet hanketta.

    Tangon kuljettaminen Haminaan ei sekään onnistunut täysin ongelmitta. Sen toimitus viivästyi vuorokaudella, sillä Pietarista lähtenyt kuorma jumittui Vaalimaalle tullimuodollisuuksien venyttyä.

    9.11. klo 16.04: uutista täydennetty Haminan kaupungin iltapäivällä antamilla tiedoilla.

    Lue myös:

    Hamina tiesi 100-metrisen lipputangon lujuuslaskelmien puutteet jo yli kuukausi sitten – pystytti tangon silti

    Epäonni Haminan jättimäisen lipputangon ympärillä jatkuu – sen kestävyyteen ei voi luottaa

    Mäntyharjun ympäristöonnettomuus herätti ministeriön –  junayhtiöille velvollisuus ilmoittaa vaarallisten aineiden kuljetuksista

    Mäntyharjun ympäristöonnettomuus herätti ministeriön – junayhtiöille velvollisuus ilmoittaa vaarallisten aineiden kuljetuksista


    Etelä-Savon Mäntyharjussa huhtikuun alussa sattunut kemikaalionnettomuus herätti liikenne- ja viestintäministeriön miettimään vaarallisten aineiden kuljetuksia säätelevää lainsäädäntöä. Etenkin vaarallisten aineiden kuljetuksista...

    Etelä-Savon Mäntyharjussa huhtikuun alussa sattunut kemikaalionnettomuus herätti liikenne- ja viestintäministeriön miettimään vaarallisten aineiden kuljetuksia säätelevää lainsäädäntöä.

    Etenkin vaarallisten aineiden kuljetuksista säädetty ilmoitusvelvollisuus oli määritelty asetustekstissä epäselvästi. Pelastusviranomaisilla ei Mäntyharjun Kinnin onnettomuuden sattuessa ollut tietoa siitä, että tavaraliikenteen vaunujen tilapäisellä säilytyspaikalla säilytettiin ympäristölle vaarallista bensiinin lisäainetta sisältäviä säiliövaunuja.

    Hallituksen antamassa asetuksessa vuodelta 2002 säädettiin, että mikäli säiliövaunua joudutaan säilyttämään tilapäisesti ratapihalla, satamassa tai muussa vastaavassa paikassa, säilyttämisestä on tehtävä ilmoitus paikallisille pelastusviranomaisille. Asetuksessa jäi epäselväksi, kenen vastuulla ilmoituksen tekeminen pelastusviranomaisille on.

    VR oli tehnyt vaunujen säilyttämisestä Kinnissä ilmoituksen Liikennevirastolle, mutta tieto ei kulkeutunut pelastusviranomaisille asti.

    Ilmoitusvelvollisuus halutaan junayhtiölle

    Nyt lausuntokierrokselle lähteneessä asetusluonnoksessa ilmoitusvelvollisuutta on täsmennetty. Ilmoitusvelvollisuus vaarallisen aineen kuljetuksista olisi tulevaisuudessa kuljetusta operoivalla yhtiöllä. Kuljetuksista ja välivarastoinnista olisi asetuksen voimaantullessa tehtävä ilmoitus pelastuslaitokselle riippumatta siitä, säilytetäänkö vaarallista ainetta käsittelyyn sopivalla ratapihalla, satamassa tai tilapäisellä liikennepaikalla.

    Kinnin onnettomuusvaunuista vastannut junayhtiö VR ei aio enää säilyttää vaarallisten aineiden kuljetuksia Kinnin tyyppisillä pysähdyspaikoilla. Vaunut seisovat rautatieverkosta vastaavan Liikenneviraston vaatimuksesta tulevaisuudessa vain VAK-hyväksytyillä ratapihoilla. VAK-ratapihoilla on varauduttu onnettomuuksiin ja niiden torjuntaan.

    Säiliövaunuonnettomuus pilasi vesistöjä laajalta alueelta

    Kinnin säiliövaunuonnettomuus sattui, kun välivarastoinnissa Mäntyharjun Kinnin liikennepaikalla olleet säiliövaunut lähtivät tuntemattomasta syystä itsestään liikkeelle. Raiteita pitkin liikkuneista vaunuista viimeinen kaatui ja repesi, jolloin vaunusta valui ympäristöön kymmeniä tuhansia litroja bensiinin lisäaineena käytettävää MTBE-kemikaalia.

    Pelastuslaitos imeytti tuhansia litroja kemikaalia onnettomuuspaikalta, mutta arviolta 35 tonnia pääsi lähialueen vesistöihin. VR otti toukokuussa vastuun onnettomuuden pilaamien vesistöjen ja pintamaiden puhdistamisesta.

    Mäntyharjussa jatkokuljetusta odottaneet 50 säiliövaunua olivat poikkeuksellisen pitkään välivarastoinnissa Kinnin liikepaikalla. Säiliöt olivat ylittäneet Venäjän ja Suomen rajan Vainikkalan kohdalla, ja junavaunut olivat matkalla Kotkan Mussalon satamaan. Sataman ruuhkien takia säiliöitä ei oltu päästy lastaamaan, vaan ne olivat odottaneet Kinnin liikennepaikalla ennen onnettomuutta noin kolme viikkoa.

    Onnettomuuden raivaustyöt kestivät yli viikon ajan, ja Kinnin ohitse Kouvolan ja Mikkelin välillä kulkenut junaliikenne jouduttiin korvaamaan raivaustöiden ajaksi linja-autoilla.

    Hamina tiesi 100-metrisen lipputangon lujuuslaskelmien puutteet jo yli kuukausi sitten – pystytti tangon silti

    Hamina tiesi 100-metrisen lipputangon lujuuslaskelmien puutteet jo yli kuukausi sitten – pystytti tangon silti


    Tästä on kyseHaminan kaupunki sai tiedon jättilipputangon lujuuslaskelmien puutteista lokakuun alussa.Lipputanko pystytettiin viikko sitten.Tarkemmat selvitykset tangon kestävyydestä valmistuvat tämän viikon lopussa.Haminan 100-metrisen...

    Tästä on kyseHaminan kaupunki sai tiedon jättilipputangon lujuuslaskelmien puutteista lokakuun alussa.Lipputanko pystytettiin viikko sitten.Tarkemmat selvitykset tangon kestävyydestä valmistuvat tämän viikon lopussa.

    Haminan 100-metrisen lipputangon laskelmien puutteet olivat kaupungin tiedossa jo lokakuun alussa.

    Näin kerrotaan tiedotteessa, jonka allekirjoittajiin kuuluu Haminan kaupungin ja lipputangon rakennelaskelmia tarkastaneen A-insinöörien edustajia.

    A-insinöörit huomasi reilu kuukausi sitten, että urakoitsijan toimittamissa lipputangon lujuuslaskelmissa oli puutteita. Tiedotteessa todetaan, että teräsrakenneurakoitsijan toimittamat laskelmat eivät antaneet luotettavaa kuvaa 100 metriä korkean lipputangon rakenteesta.

    Venäjällä valmistettu lipputanko on rakennettu 11 osasta. Osia ei ole yhdistetty toisiinsa hitsaamalla, vaan ne on asennettu kitkaliitoksella toisiinsa.

    A-insinöörien vertailulaskelmien mukaan Venäjällä valmistettu lipputanko ei täytä eurooppalaisia standardeja ja Suomessa vaadittuja kriteereitä.

    Tiedotteen mukaan puutteista raportoitiin kaupungille heti lokakuun alussa. Silti lipputanko pystytettiin marraskuun alussa.

    Venäläisvalmisteisen lipputanko on rakennettu kiinnittämällä 11 tangon osaa kitkaliitoksella toisiinsa.Pyry Sarkiola / Yle"Selvitykset pitää tehdä"

    Haminan johtava rakennustarkastaja Ari Brusila ei halua kommentoida, miksi kaupunki pystytti lipputangon, vaikka laskelmissa oli todettu puutteita.

    Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen totesi Radio Suomen suorassa haastattelussa, että kaupunki ei ota mitään riskejä turvallisuuden suhteen. Hänellä ei kuitenkaan ollut tarkempia tietoja pystyttämiseen liittyvistä päätöksistä.

    – Standardien selvitykset pitää tietenkin tehdä. Mitään turvallisuusriskejä ei oteta, Muhonen toisti.

    Lisätietoja lujuuslaskelmien paikkansapitävyydestä odotetaan perjantaina.

    Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.Pyry Sarkiola / Yle

    Muhonen muistuttaa, että satametrisen lipputangon pystyttäminen on Suomessa uniikkitapaus.

    – Runoilija Hellaakoskea siteeraten: "Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki", ja kyllä tässä umpihangen puolella ollaan. Tämä on nyt vain käytävä lävitse, ei sen ihmeempää. Jos halutaan jotain uutta, jonkun on se tie aina käytävä, Muhonen kuvailee.

    Epäselvyyksien vuoksi Haminan kaupunki on toistaiseksi keskeyttänyt maksut yritykselle, joka toimitti kaupungille Euroopan korkeimman lipputangon. Lipputangon toimittaja on ADS Finland -niminen yritys. Se puolestaan teetätti tangon pietarilaisella Amira Group -konepajalla Venäjällä.

    Selvitystöiden ajaksi kaupunki on jättänyt osan maksueristä maksamatta. Lipputangolle ei ole vielä annettu käyttöönottolupaa.

    Aita ympärille tarvittaessa

    Tankoon liittyvistä uusista selvityksistä päätettiin työmaakokouksessa tiistaina 6. marraskuuta. Tarkoituksena on varmistaa, että tanko pysyy turvallisesti pystyssä.

    Sata metriä korkea tanko sijaitsee hiekkakentällä.

    Tanko ei kaatuessaan yltäisi lähimpiin rakennuksiin. Se voisi kuitenkin yltää Merikadun reunaan. Jos tanko siis todettaisiin mahdollisesti epävakaaksi, katu saatettaisiin joutua osittain sulkemaan.

    Kaupunki on myös varautunut tarvittaessa aitaamaan lipputangon ympäristön.

    Suurlipulla on ollut epäonnea

    Alun perin maailman suurimman Suomen lipun piti liehua salossa jo toukokuussa, jolloin Suomen lippu täytti tasan 100 vuotta.

    Aikataulu ei pitänyt, koska rakentamiskustannukset nousivat odotettua korkeammiksi. Kaupunki joutui harkitsemaan tangon pituuden ja materiaalin uusiksi.

    Lopulta satametrinen tanko päätettiin tehdä puun sijaan teräksestä. Tanko maksaa kaupungille lähes 740 000 euroa. Kaupungin piti myöntää sen rakentamiseksi yli puolen miljoonan euron lisämääräraha.

    Lisäksi kaupunkilaiset ovat vastustaneet hanketta.

    Tangon kuljettaminen Haminaan ei sekään onnistunut täysin ongelmitta. Sen toimitus viivästyi vuorokaudella, sillä Pietarista lähtenyt kuorma jumittui Vaalimaalle tullimuodollisuuksien venyttyä.

    Koripallokentän kokoinen Suomen lippu on tarkoitus vetää salkoon 3. joulukuuta järjestettävässä juhlassa.

    Täydennetty klo 12.47 Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhosen kommenteilla.

    Täydennetty klo 15.34 Haminan kaupungin tiedotteen pohjalta, jonka mukaan keskeyttänyt maksuerien maksamisen tangon toimittajalle.

    Lue myös:

    Epäonni Haminan jättimäisen lipputangon ympärillä jatkuu – sen kestävyyteen ei voi luottaa

    Epäonni Haminan jättimäisen lipputangon ympärillä jatkuu – sen kestävyyteen ei voi luottaa

    Epäonni Haminan jättimäisen lipputangon ympärillä jatkuu – sen kestävyyteen ei voi luottaa


    Tästä on kyseHaminan 100-metrisen lipputangon kestävyydestä joudutaan tekemään uusia laskelmia.Lipputanko rakennettiin pietarilaisessa konepajassa, joka ei käyttänyt tangon lujuuslaskelmissa Suomessa vaadittuja standardeja.Kaupunki odottaa...

    Tästä on kyseHaminan 100-metrisen lipputangon kestävyydestä joudutaan tekemään uusia laskelmia.Lipputanko rakennettiin pietarilaisessa konepajassa, joka ei käyttänyt tangon lujuuslaskelmissa Suomessa vaadittuja standardeja.Kaupunki odottaa saavansa selvityksen tangon kestävyydestä perjantaihin mennessä.

    Haminan vasta pystytettyä Euroopan korkeinta lipputankoa voi uhata purkaminen.

    Lipputangon kestävyys on päätetty tarkistaa jälkilaskentana, kun kävi ilmi, että tangon lujuuslaskelmia tehtäessä ei ole käytetty Suomessa hyväksyttyjä suunnittelustandardeja. Tanko on rakennettu pietarilaisessa konepajassa.

    Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomen Kuvalehti.

    Jälkilaskennasta päätettiin työmaakokouksessa tiistaina 6. marraskuuta. Tarkoituksena on varmistaa, että tanko pysyy pystyssä.

    Suomalaisten ja venäläisten laskelmat eivät kohdanneet

    Haminan kaupunki tilasi 100-metrisen lipputangon suomalaiselta ADS Finland -yhtiöltä, joka teetti tangon venäläisellä Amira Group -konepajalla.

    Haminan johtava rakennustarkastaja Ari Brusila kertoo Ylelle, että Amira on käyttänyt tangon lujuuslaskelmissaan amerikkalaista mallia. Se poikkeaa eurooppalaisesta eurokoodi-standardista, jota Suomessa pitäisi käyttää vastaaviin laskelmiin.

    Brusila sanoo, että tarve lisälaskelmille ilmeni A-insinöörit-yrityksen tarkastuksessa.

    – Ilmeni, että heidän laskelmansa ja naapurimaan laskelmat eivät kohtaa. Nyt niitä pitää sitten tarkistella, Brusila kertoo.

    Brusilan mukaan laskentatavat eroavat esimerkiksi lähtötilanteen osalta. Suomalainen mitoitus lähtee siitä, että tanko on yhtenäinen. Haminaan tuotu tanko koostuu puolestaan 11 osasta, jotka on kiinnitetty toisiinsa pulteilla.

    Lisälaskelmia tekevät tangon venäläinen valmistaja Amira ja suomalainen A-insinöörit. Tuloksia odotetaan perjantaiksi.

    Satametrinen lipputanko pystytettiin torstaina 1. marraskuuta. Yhdestätoista osasta koostuva tanko rakennettiin ensin pitkin pituuttaan Sibeliuskadun kentälle.Pyry Sarkiola / YleSelvitys halutaan perjantaihin mennessä

    Brusila ei lähde julkisesti arvostelemaan lipputangon työn jälkeä hitsausten tai muunkaan suhteen. Tarve lisälaskelmille ei tullut täytenä yllätyksenä.

    – Muutenhan tässä ei olisi ollut kolmannen osapuolen [A-insinöörit] tarkastusta, jos ei olisi ollut tällaisia mietintöjä mahdollisista vaikeuksista, sanoo Brusila.

    A-insinöörejä ei voi pitää täysin hankkeen ulkopuolisena tarkastajana. Suomen Kuvalehti kertoo, että yrityksen palkkalistoilla oleva henkilö toimii lipputangon tilaajan eli Haminan kaupungin pääsuunnittelijana.

    Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu kertoo, että laskelmien uskottiin olevan riittävät vielä viikko sitten, kun rakennushuollon viranomainen antoi tangolle pystytysluvan.

    – Halutaan saada tällainen varmistuksen varmistus, Filppu sanoo jälkilaskennasta.

    – Jos selvityksiä ei ole tullut perjantaihin kello 16 mennessä, lipputangon toimittaja [ADS Finland] joutuu aitaamaan alueen ja siellä joudutaan tekemään turvallisuusasioita, Filppu sanoo.

    Tanko pitäisi siis Filpun mukaan laskea alas ja sen lujuutta vahvistaa, ennen kuin se voitaisiin nostaa taas pystyyn.

    Yle ei tavoittanut ADS Finlandin toimitusjohtajaa Kari Hyrkästä kommentoimaan tilannetta.

    Kovalla tuulella alue saatettaisiin joutua aitaamaan

    Sata metriä korkea tanko sijaitsee hiekkakentällä.

    Matti Filpun mukaan tanko ei kaatuessaan yltäisi lähimpiin rakennuksiin. Se voisi kuitenkin yltää Merikadun reunaan. Jos tanko siis todettaisiin mahdollisesti epävakaaksi, katu saatettaisiin joutua osittain sulkemaan.

    Onko nykyisten tietojen valossa vaaraa, että tanko kaatuisi?

    – Juuri tällä hetkelläkö? Filppu kysyy.

    Juuri tällä hetkellä.

    – Sitä vaaraa ei ole, kun ei ole sellaisia tuuliakaan. Annoimme aikaa perjantaihin asti sen takia, että sitten ehdimme reagoida, jos sattuisi tulemaan yllättäen kovempaa tuulta. Silloin me reagoisimme heti ja tekisimme tarvittavat toimenpiteet, eli aitaukset ja muut.

    Filppu toteaa, että Haminan kaupungilla ei aiempaa kokemusta tällaisista hankkeista.

    – Meille kaupungin viranomaisille ja tässä mukana olleille tämä on uusi ja erikoinen projekti.

    Koripallokentän kokoinen Suomen lippu on tarkoitus vetää salkoon 3. joulukuuta järjestettävässä juhlassa.

    Suurlipulla on ollut epäonnea

    Alun perin maailman suurimman Suomen lipun piti liehua salossa jo toukokuussa, jolloin Suomen lippu täytti tasan 100 vuotta.

    Aikataulu ei pitänyt, koska rakentamiskustannukset nousivat odotettua korkeammiksi. Kaupunki joutui harkitsemaan tangon pituuden ja materiaalin uusiksi.

    Lopulta satametrinen tanko päätettiin tehdä puun sijaan teräksestä. Tanko maksaa kaupungille lähes 740 000 euroa. Kaupungin piti myöntää sen rakentamiseksi yli puolen miljoonan euron lisämääräraha.

    Lisäksi kaupunkilaiset ovat vastustaneet hanketta.

    Tangon kuljettaminen Haminaan ei sekään onnistunut täysin ongelmitta. Sen toimitus viivästyi vuorokaudella, sillä Pietarista lähtenyt kuorma jumittui Vaalimaalle tullimuodollisuuksien venyttyä.

    Lue myös:

    Nyt se seisoo: Euroopan korkein lipputanko on saatu pystyyn Haminassa – Katso videolta, miten se kohosi!

    Suomen ja Kiinan junayhteys on tuonut kuljetusalalle kymmeniä työpaikkoja – vuoden ikäinen reitti toimii viennissä mutta tuonti tökkii

    Suomen ja Kiinan junayhteys on tuonut kuljetusalalle kymmeniä työpaikkoja – vuoden ikäinen reitti toimii viennissä mutta tuonti tökkii


    Tästä on kyseSuomen ja Kiinan välinen tavarajunaliikenne alkoi Kouvolan ja Xi'anin välillä 10. marraskuuta 2017Konttijunaliikenteestä on saatu kuljetusalalle vuodessa kymmeniä uusia työpaikkojaTavaraliikennettä haittaa säännöllisen...

    Tästä on kyseSuomen ja Kiinan välinen tavarajunaliikenne alkoi Kouvolan ja Xi'anin välillä 10. marraskuuta 2017Konttijunaliikenteestä on saatu kuljetusalalle vuodessa kymmeniä uusia työpaikkojaTavaraliikennettä haittaa säännöllisen tuontijunan puute Venäjän halki kulkevalla suoralla reitillä

    Vuoden verran toiminut Kouvolan ja Kiinan Xi’anin välinen tavarajunayhteys on synnyttänyt kuljetusalalle kymmeniä uusia työpaikkoja.

    Ihmisiä on palkattu kuljetusten lisäksi myös varasto– ja toimistotöihin.

    – Arvio on 30–50 uutta työpaikkaa riippuen siitä, miten huomioidaan välillinen työllistyminen, kuvailee elinkeinoyhtiö Kouvola Innovationin toimitusjohtaja Martti Husu.

    Yksi esimerkki uusista työpaikkojaan lisänneestä yrityksestä on Kiinan junan tavarakuljetusten käytännön järjestelyistä vastaava Kouvola Cargo Handling Oy.

    – Olemme palkanneet vuoden aikana kymmenkunta ihmistä, joista osa työskentelee toimistossa ja osa varastossa, kertoo markkinointijohtaja Anu Kujansuu.

    Ymmärrämme mitä tarkoittaa isojen konttimäärien kuljettaminen neljän valtion läpi. Martti Husu

    Lisää henkilökuntaa 40 hengen yritys palkkaa vuodenvaihteen tienoilla, kun sille valmistuu joulukuussa 6 000 neliötä eli noin kolmannes lisää varastotilaa. Sitä tarvitaan kuljetusyrityksille, jotka tuovat tehtailta tai muilta varastoilta tavaraa odottamaan lastaamista Kiinan-junaan.

    – Tämän hetken tiedon mukaan tarvitsemme 6–10 uutta työntekijää.

    Puutavaraa, elektroniikka ja työkaluja

    Kouvolan ja Xi’anin välisestä tavarajunayhteydestä on tullut erityisesti suurteollisuuden vientireitti.

    – Tuskin on kenellekään yllätys, että vientijunan konteissa on metsä-, sellu-, puutavara- ja konepajatuotteita, listaa Anu Kujansuu.

    Paluujunissa Kiinasta Kouvolan kautta on tuotu muun muassa elektroniikkaa ja työkaluja.

    – Periaatteessa melkeinpä kaikki mitä kaupan hyllyillä voi vain nähdä, on voinut tulla tällä junalla, kiteyttää Kujansuu.

    Ensimmäinen juna Kouvolasta Kiinan Xi'aniin saateltiin matkaan marraskuussa 2017.Pyry Sarkiola / Yle

    Tavarajuna Xi’aniin on vuoden aikana lähtenyt Kouvolasta runsaat 30 kertaa. 800 metrin mittaiseen kuljetukseen mahtuu 41 konttia.

    Juna liikkeelle parin viikon välein

    Kiinan reitti ei ole vielä säännöllinen.

    Viime talven aikana päästiin vähitellen kerran viikossa kulkevaan junaan. Nyt mennään enemmän tai vähemmän tilanteen ja asiakkaan ehdoilla.

    – Meillä on parin viikon välein niin sanottuja sekajunia, joista asiakkaat voivat varata yksittäisiä kontteja, mutta on myös suurten teollisuustoimijoiden kokonaan varaamia junia. Sellaisissa tapauksissa asiakas saa itse päättää lähtöpäivän, kertoo Anu Kujansuu.

    Vientireitti Kouvolasta rautateitse Xi'aniin.Yle Uutisgrafiikka

    Edellinen juna Kouvolasta Venäjän ja Kazakstanin halki Kiinaan lähti 8 000 kilometrin matkalleen loka-marraskuun vaihteessa, seuraava on vuorossa 19. marraskuuta.

    Suora paluureitti toistaiseksi pois pelistä

    Kiinan yhteyden kompastuskivenä on viime kuukausina ollut paluujunien myöhästeleminen. Tämä on johtunut Xi’anissa olleista tavararuuhkista.

    – Sinne alkoi tulla niin paljon tavaraa, että junia ei ehditty lastata riittävän nopeasti, jotta ne olisivat päässeet lähtemään ajallaan, sanoo Anu Kujansuu.

    Venäjän säännösten mukaan suora reitti maan halki Kouvolaan vaatii niin kutsutun kokonaisen eli 41 kontin junan. Paluumatkan vajaita tuontikuljetuksia on jouduttu yhdistämään Venäjän kautta kulkeviin muihin Euroopan kuljetuksiin. Kontit ovat keskikesästä lähtien kulkeneet takaisin Suomeen Valko-Venäjän ja Puolan kautta.

    Markkinointijohtaja Anu Kujansuu.Pyry Sarkiola / Yle

    Markkinointijohtaja Anu Kujansuun mukaan tämäkin reitti on toistaiseksi toiminut.

    – Mutta kokonaiskuvan kannalta on suorastaan kriittistä, että saadaan suora juna myös tuontisuunnassa Kouvolaan. Siinä meillä on iso työ edessä Kiina-yhteyden kehittämisessä seuraavan vuoden aikana.

    Käytännössä iso työ tarkoittaa markkinointia, jotta reitille saataisiin isoja yrityksiä. Niiden pitäisi olla valmiit sitoutumaan suurten tavaramäärien kuljettamiseen.

    Kujansuun mukaan tämä mahdollistaisi reitin säännöllisyyden ja antaisi samalla mahdollisuuden pienemmillekin yrityksille tuoda pienempiä määriä tavaraa kerrallaan.

    – Haluaisin tuontijunan kerran viikossa Kouvolaan, sanoo Kujansuu.

    Jatkossa yhteys jopa päivittäin?

    Suomen ja Kiinan tavarajunayhteyden suurimpina antina pidetään uusien työpaikkojen saantia sekä reitin olemassa oloa itseään. Kouvola Innovation Oy:n toimitusjohtajan Martti Husun mukaan Kouvolassa on syntynyt hyvä rutiini tavaranviennille Kiinaan.

    – Ymmärrämme sen perusteella, mitä tarkoittaa isojen konttimäärien kuljettaminen neljän valtion läpi tullimuodollisuuksineen kaikkineen, kuvailee Husu.

    Logistiikan ja merenkulun tutkimusjohtaja Ville Henttu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta Xamkista muistuttaa myös siitä, että yhteyttä valmisteltiin ja suunniteltiin useita vuosia. Siksi hänen mielestään tärkeintä on, että yhteys ylipäänsä on vihdoin olemassa.

    Henttu ei pidä mahdottomana, että tavarajuna kulkisi lähitulevaisuudessa Kiinaan huomattavasti nykyistä useammin.

    – Jos muutama isompi toimija uskaltaa sijoittua Kouvolan välittömään läheisyyteen, voi päivittäinen yhteys olla ajankohtainen vaikka ensi vuonna.

    Mistä rahat? Mistä sähkö? Jättimäisiä datakeskuksia Suomeen suunnittelevan yhtiön johtaja vastasi viiteen polttavaan kysymykseen

    Mistä rahat? Mistä sähkö? Jättimäisiä datakeskuksia Suomeen suunnittelevan yhtiön johtaja vastasi viiteen polttavaan kysymykseen


    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group suunnittelee usean datakeskuksen rakentamista SuomeenToimitusjohtaja Dale Hobbie sanoo Ylelle, että yhtiö aikoo rakentaa jokaisen keskuksen yhteyteen oman voimalaitoksenHankkeen rahoituksen...

    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group suunnittelee usean datakeskuksen rakentamista SuomeenToimitusjohtaja Dale Hobbie sanoo Ylelle, että yhtiö aikoo rakentaa jokaisen keskuksen yhteyteen oman voimalaitoksenHankkeen rahoituksen yksityiskohdat ovat vielä aukiYhtiö aikoo lähiaikoina olla yhteydessä sijoituspaikkakuntiin ja kertoa myös keskusten tarkemmista paikoista

    Amerikkalainen yritysryhmä Silent Partner Group kertoi maanantaina lisätietoja Suomeen kaavailluista datakeskuksistaan. Suunnitelmat vaikuttavat vähintäänkin jättimäisiltä, sillä yhtiö haluaisi rakentaa Suomeen peräti neljä keskusta. Kaksi keskuksista tulisi Sotkamoon, yksi Haminaan ja yksi Tornioon.

    Yhtiö avasi suunnitelmiaan ensin Finnish Data Center Forumin verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa. Sen jälkeen toimitusjohtaja Dale Hobbie antoi Ylelle haastattelun.

    Tiivistimme haastattelun viiteen kysymykseen, jotka ovat kiinnostaneet yleisöä.

    1. Miksi haluatte rakentaa datakeskukset juuri näille paikkakunnille?

    Dale Hobbien mukaan yhtiö keskittyi aluksi pelkästään Norjaan. Hobbien mukaan Suomea ehdotti SPG:n kumppani Energi Danmark. Suomen etuna oli vakaa sähköverkko ja hyvät tietoliikenneyhteydet. Vaihtoehtoja sijaintipaikaksi oli kymmenkunta.

    – Sotkamossa on teollisuutta ja riittävästi valokuitua. Torniossa on puolestaan teollisuuden lisäksi erittäin suuri kaasusatama, jolla on suuri rooli voimalaitoksen kannalta. Haminaan pätevät samat perustelut. Tarkempia sijainteja emme voi vielä paljastaa, ja se johtuu asiakkaistamme ja sopimusten viimeistelystä. Julkistuksia voi odottaa seuraavan kuukauden sisällä.

    2. Mistä saatte datakeskusten käyttöön noin valtavan määrän sähköä?

    Silent Partner Group kertoo, että datakeskusten sähkökapasiteetti olisi vähintään 250 megawattia. Se olisi merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi Googlen datakeskus Haminassa. Yhtiön mukaan se ei aio olla riippuvainen Suomen kantaverkosta, ja yhtenä perusteluna on turvallisuus.

    – Aiomme rakentaa jokaisen keskuksen yhteyteen voimalaitoksen, joka yhdistelee kolmea erilaista tuotantomuotoa. Se pitää sisällään maakaasua, uusiutuvaa energiaa ja akkuteknologiaa. Uusiutuva energia riippuu rakennuspaikasta, eli se voi olla esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimaa. Käytämme siis vuorokauden aikana maakaasua, uusiutuvia energialähteitä, ja kun sitä ei ole enää saatavilla, siirrymme käyttämään akkuja. Tällä tavoin voimme taata toiminnan vuorokauden ympäri. Selvitämme vielä myös vesivoiman hyödyntämistä ja mahdollisuutta myydä keskuksen tuottama hukkalämpö paikallisesti.

    – Maailmasta löytyy kyllä keskuksia, jotka pystyvät 250 megawatin kapasiteettiin, ja suurempiakin on ihan mahdollista rakentaa. Ongelmana on sähkön saatavuus. Datakeskusten koko kasvaa jatkuvasti, kun esimerkiksi pilvipalvelut laajenevat ja dataa pitää säilyttää enemmän ja enemmän. Kasvattaminen ei vain onnistu perinteisellä kantaverkkoon sidotulla mallilla. Tässä me eroamme kaikista muista, sillä pystymme tarjoamaan asiakkaalle sähkömäärän, jota he oikeasti tarvitsevat.

    3. Sijoituspaikkakunnille tämä hanke tuli täytenä yllätyksenä. Miksi ette ole olleet yhteydessä paikkakuntiin, joihin haluatte rakentaa datakeskuksia?

    – Kuten aiemmin kerroin, oli Norja ensimmäinen vaihtoehto ja olimme siellä pidemmällä keskusteluissa paikallisten tahojen kanssa. Suomi tuli mukaan vasta myöhemmin. Päätimme silloin vain tarttua tilaisuuteen. Tiedämme, että aiemmin tapana on ollut ottaa ensin yhteyttä viranomaisiin ja maanomistajiin. Meillä oli kuitenkin kumppanimme Energi Danmark, joka toimii Suomessa ja tarjosi tietoa sopivista paikoista. Aiomme kuitenkin piakkoin olla yhteydessä kaupunkeihin.

    4. Miten aiotte rahoittaa tämän hankkeen?

    Hobbie aloittaa vastauksen kertomalla, miten heidän asemansa yksityisenä yhtiönä on heikompi rahoituksen etsimisessä verrattuna isoihin pörssiyhtiöihin ja datakeskuksia rakentaneisiin jätteihin kuten Googleen ja Facebookiin. Rahoitustapaa on hänen mukaansa pohdittu parisen vuotta.

    – Kyse ei ole pelkästä kiinteistöhankkeesta, joten on turha lainata rahaa sellaiseen. Rahoitus toimii kuin toimistorakennusta rakennettaessa. Siitä käytetään termiä credit tenant lease, ja se on rahoituksemme pohja. Se perustuu vuokralaisen vahvuuteen ja luottokelpoisuuteen sekä sopimustemme vahvuuteen. Koska rahaa ei tule osakkeenomistajilta, on tärkein omaisuus vuokrasopimus ja muut sopimukset. Esimerkiksi meidän tapauksessamme se voi tarkoittaa energiatoimitussopimuksia. En mene yksityiskohtiin rahoitusmallin suhteen, mutta asiakkaamme ovat siinä erittäin tärkeitä. Emme aio keksiä pyörää uudelleen, vaan muokkaamme sitä hieman tarpeisiimme

    Voiko tuosta päätellä, että kun kerrotte asiakkaistanne ja vuokralaisistanne, se selventää myös rahoitustanne?

    – Ei oikeastaan. Kun kerromme asiakkaista, se kertoo kyvystämme saada rahoitusta. Tärkeää on, että vuokralaiset ovat riittävän suuria ja tuovat mukanaan oikeaa osaamista. Esimerkiksi energian suhteen kumppanimme Energi Danmark on juuri sellainen kumppani. Meillä on sekä julkisen sektorin asiakkaita että yksityisiä.

    5. Millainen kokemus teillä on datakeskuksista?

    Silent Partner Group koostuu joukosta yrityksiä, joihin lukeutuvat muun muassa Level5 Data Center Group ja Diversfield Global Systems. Yhtiöillä on Yhdysvalloissa toimistoja muun muassa Tampassa, Kaliforniassa, Teksasissa ja Euroopassa Bulgariassa. Kovin paljoa tietoa yhtiöiden toiminnasta ei silti verkosta löydy.

    Norjan datakeskushankkeita varten on perustettu kaksi yhtiötä, jotka ovat vain parin viikon ikäisiä ja niillä on osakepääomaa vain muutama tuhat euroa. Dale Hobbie sanoo, että yhtiöitä tullaan perustamaan myös Suomeen. Kysymykseen kokemuksesta hän vastaa näin:

    – Olemme tiimi, joka koostuu tiimeistä. Meillä ei ole yhtä tiettyä asiantuntijaa, joka tietäisi kaiken. Meillä on joukko yksilöitä, jotka ovat asiantuntijoita omalla alallaan. Sillä tavalla olemme lähestyneet hanketta. Kumppaneillamme on vuosien kokemus energia-alalta ja myös datakeskuksista.

    – Mitä tulee yhtiöiden kokoon ja ikään, niin muistaakseni Apple aloitti aikoinaan autotallista. Eikä Googlenkaan ensimmäinen toimisto tainnut sijaita Manhattanilla. Yhtiön rekisteröimisen ja toimiston avaamisen tärkein tarkoitus on vastaanottaa postit. Emme myy suoraan yleisölle, joten emme tarvitse isoja toimitiloja.

    Rakentamisaikataulusta Hobbie sanoo, että hankkeita porrastetaan rahoituksen mukaan. Yhden keskuksen rakentaminen kestää noin 22 kuukautta. Kun yhden rakentaminen on alkanut, voisi seuraavan aloittaa kolmen kuukauden päästä.

    Asiantuntija amerikkalaisyhtiön jättimäisistä datakeskussuunnitelmista:

    Asiantuntija amerikkalaisyhtiön jättimäisistä datakeskussuunnitelmista: "Täysin päinvastainen toimintatapa kuin alalla yleensä"


    Tästä on kyseAmerikkalaisyhtiö suunnittelee neljää datakeskusta Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon.Amerikkalainen Silent Partner Group ei ole edelleenkään ollut yhteydessä valitsemiensa paikkakuntien johtoon.Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja...

    Tästä on kyseAmerikkalaisyhtiö suunnittelee neljää datakeskusta Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon.Amerikkalainen Silent Partner Group ei ole edelleenkään ollut yhteydessä valitsemiensa paikkakuntien johtoon.Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja Pekka Järveläinen suhtautuu hankkeeseen varauksellisen innostuneesti.

    Tornioon, Sotkamoon ja Haminaan datakeskuksia havittelevan amerikkalaisen Silent Partner Groupin hankkeeseen voi suhtautua varauksellisen innostuneesti, luonnehtii Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja Pekka Järveläinen.

    – IT-alan yritykset, nämä uudet start upit, niistä ei oikein tiedä mikä on niin sanottu "rising star" eli mistä tulee iso jonain kauniina päivänä. Esimerkiksi Überista ei kymmenen vuotta sitten tiedetty mitään ja nyt se on maailman suurimpia yrityksiä, Järveläinen vertaa.

    – Ikinä ei pidä aliarvioida, mutta kyllähän suomalaisen perusluonteeseen pieni varauksellisuus kuuluu.

    Yhteydenpidon puute herättää ihmetystä

    Järveläinen haastatteli Silent Partner Groupin avainhenkilöitä, toimitusjohtaja Dale Hobbieta ja teknistä johtajaa Nick Glinkowskia. Hänen mukaansa haastattelun perusteella Silent Partner Group "vaikuttaa ammattilaiselta" ja esimerkiksi sijoituspaikkojen suhteen on tehty taustatyötä.

    Ihmetystä sen sijaan herättää se, miksi yhtiö ei ole ollut yhteydessä nimeämiinsä tulevien laitospaikkakuntien johtoon.

    Silent Partner Group on kertonut konesaliensa toimivan sähköverkosta riippumattomina omien energianlähteidensä varassa. Sähköntuotantoon on määrä käyttää uusiutuvia energianlähteitä ja esimerkiksi nesteytettyä maakaasua, LNG:tä.

    Myös konesalien jäähdytyksestä syntyvä hukkalämpö ja jopa energiantuotannossa syntyvät hiilipäästöt halutaan hyödyntää esimerkiksi läheisen teollisuuden tarpeisiin.

    Järveläinen pitää Silent Partner Groupin esittelemää datakeskuskonseptia erittäin mielenkiintoisena, mutta haastavana. Esimerkiksi energiaratkaisuiden osalta yhtiön suunnitelmien toteutuminen ei välttämättä ole aivan suoraviivaista.

    – Se on energialaitos, gigawatin energialaitos ja se on aikamoinen lupaprosessi ja tuollaisen energiamäärän siirtäminen on aikamoinen rekkaralli ja laivaralli. Energia-alan asiantuntijat ovat laskeneet, että tuo saattaisi olla jopa kaksi kertaa kalliimpi tapa tehdä sähköä palvelimille, kuin sen ostaminen Suomen kantaverkosta, Järveläinen sanoo.

    – Sillä tavalla täytyy asiantuntijana vähän varauksella suhtautua, että mikä on se konkretia täällä [suunnitelmien] takana. Pakko seurata mielenkiinnolla.

    Neuvottelut Norjassa paljon pidemmällä

    Järveläisen mukaan Silent Partner Groupilla on vastaavia datakeskushankkeita käynnissä myös Norjassa. Siellä neuvottelut paikallisten yhteisöjen kanssa ovat pidemmällä ja kumppanit tunnetumpia, sanoo Järveläinen. Silti yhtiön toimintatapa ihmetyttää myös Järveläistä.

    Yhtiö tullut julkisuuteen valtavilla datakeskushankkeillaan varsin aikaisessa vaiheessa.

    – Kyllä tämä on ihan täysin päinvastainen toimintatapa kuin alalla yleensä. Tällaiset Googlen kaltaiset yhtiöt tai vastaavan kokoiset, jotka tulevat johonkin maahan niin toimivat hyvinkin hiljaa taustalla ja sopivat asiat todella pitkälle ennen kuin tekevät minkäänlaista tiedotetta asiasta, Järveläinen sanoo.

    – Lähestymistapojahan on monta. Tämä vaikuttaa start upilta, joka on päättänyt aloittaa tällaisella disruptiivisella, vähän hajottavalla tiedotteella liikkeelle.

    Silent Partner Group on kertonut suunnittelevansa Suomeen neljää datakeskusta eli konesalia Haminaan, Sotkamoon (2 datakeskusta) ja Tornioon. Jopa 250 megawatin laitokset olisivat merkittävästi suurempia kuin esimerkiksi Googlen Haminaan rakentama datakeskus.

    Vaarallisia sivuvaikutuksia aiheuttavan antibiootin käyttö on vähentynyt koko maassa – Kymenlaaksossa niitä käytetään yhä liikaa:

    Vaarallisia sivuvaikutuksia aiheuttavan antibiootin käyttö on vähentynyt koko maassa – Kymenlaaksossa niitä käytetään yhä liikaa: "Meillä on ongelma"


    Tästä on kyseEuroopan lääkeviraston vastikään tekemän linjauksen mukaan fluorokinoloniantibiootteja ei pitäisi enää käyttää esimerkiksi lievien tai kohtalaisten infektioiden hoitoon silloin, kun tarjolla on vaihtoehtoisia...

    Tästä on kyseEuroopan lääkeviraston vastikään tekemän linjauksen mukaan fluorokinoloniantibiootteja ei pitäisi enää käyttää esimerkiksi lievien tai kohtalaisten infektioiden hoitoon silloin, kun tarjolla on vaihtoehtoisia lääkkeitä.Kyseisten antibioottien myynti väheni viime vuonna noin 20 prosentilla vuoteen 2013 verrattuna.Viime vuonna fluorokinoloneja käytettiin Kymenlaaksossa eniten koko Suomessa.

    Vaarallisista sivuoireista tunnettujen fluorokinoloniantibioottien käyttö on vähentynyt koko maassa.

    Lääketurvallisuutta Suomessa valvovan Fimean tilastojen mukaan niiden myynti väheni viime vuonna noin 20 prosentilla vuoteen 2013 verrattuna.

    Fluorokinoloniantibioottien käyttöä on rajoitettu sen takia, että ne voivat aiheuttaa pitkäaikaisia jännevaurioita, lihaskipuja ja sekavuutta. Euroopan lääkeviraston vastikään tekemän linjauksen mukaan fluorokinoloniantibiootteja ei pitäisi enää käyttää esimerkiksi lievien tai kohtalaisten infektioiden hoitoon silloin, kun tarjolla on vaihtoehtoisia lääkkeitä.

    Fluorokinoloniantibiootteja on määrätty esimerkiksi virtsatietulehduksiin ja ylähengitysteiden tulehduksiin. Lääkkeiden kauppanimiä ovat esimerkiksi Avelox ja Ciprofloxacin.

    Suomessa käytettiin vuonna 2017 kolmea fluorokinoloniryhmään kuuluvaa mikrobilääkettä: siprofloksasiinia, levofloksasiinia ja moksifloksasiinia.YleKaakkois-Suomi tilastokärjessä

    Kymenlaakso on jo vuosia ollut fluorokinolonien käytön tilastokärjessä. Viime vuonna fluorokinoloneja käytettiin Kymenlaaksossa eniten koko Suomessa.

    – Meillä on iso työsarka, että saisimme avohoitolääkärit vähentämään käyttöä. Fluorokinoloneista 60–90 prosenttia käytetään avohoidossa eli potilaat saavat lääkkeet tavallisen apteekin kautta. Pienempi osa käytetään sairaalassa. Meillä on kyllä ongelmaa molemmissa, myöntää Kymenlaakson sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Risto Pietikäinen.

    Pietikäisen mukaan Kymenlaakson erikoissairaanhoidossa ei suositella kyseisten antibioottien laajamittaista käyttöä.

    – Sen sijaan terveyskeskuslääkäreillämme ei ole vastaavaa suositusta. Toivottavasti lääkärikunta ottaa rajoituksista vaarin ja vähentää niiden käyttöä, koska selvästikin sitä käytetään liikaa.

    Kouvolan terveysjohtajan Kari Kristerin mukaan fluorokinolonien käyttöä ei ole valvottu terveysasemilla erikseen, mutta koulutuksissa antibioottien käytöstä on säännöllisesti keskusteltu.

    – Tarkistamme ohjeistuksia ja tutkimme asiaa.

    Toiseksi eniten fluorokinoloneja käytettiin viime vuonna Etelä-Karjalassa, jossa niiden käyttö jopa lisääntyi noin 15 prosentilla vuoteen 2013 verrattuna.

    Tehoaa joskus parhaiten

    Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Etelä-Karjalan sosiaali -ja terveyspiiristä sanoi Ylelle lokakuun lopussa, että osa lääkäreistä saattaa määrätä fluorokinoloneja turhan kevyin perustein. Tuoreimpia tilastoja hän ei ole kommentoinut.

    – Niitä käytetään liikaa varsinkin vanhusten virtsatieinfektioissa. Myös poskiontelontulehduksien peruslääkkeinä ne ovat aika tuhteja. Viime aikoina on tullut esille, että joskus lääkärit määräävät antibiootteja edes näkemättä potilasta. Infektiolääkärit ovat vahvasti sitä mieltä, ettei mikrobilääkkeitä saisi määrätä etänä, Suomalainen totesi lokakuun lopussa.

    Infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä sanoi, että kynnys fluorokinoloniantibioottien kirjoittamiseen on avohoidossa yleisesti ottaen korkea. Poikkeuksen tekevät miesten virtsatieinfektiot ja kotona hoidettavat naisten munuaisaltaan tulehdukset.

    – Niiden lääkehoidossa fluorokinolonien käyttö varmaankin jatkuu, sillä ne tehoavat näihin tulehduksiin paremmin kuin muut antibiootit, Järvinen totesi.

    18-vuotias Paavo Voutilainen saavutti unelmansa – Tienaa nyt videopelejä pelaamalla: ''Oli tosi iso juttu, että pystyin lopettamaan työt''

    18-vuotias Paavo Voutilainen saavutti unelmansa – Tienaa nyt videopelejä pelaamalla: ''Oli tosi iso juttu, että pystyin lopettamaan työt''


    Tästä on kyseE-urheilija Paavo Voutilainen solmi kesän alussa ammattilaissopimuksen yhdysvaltalaisrahoitteisen joukkueen kanssa.Suomessa on noin 30-50 ammattimaista e-urheilijaa.Elektronisen urheilun terävimmällä huipulla palkintorahat ovat...

    Tästä on kyseE-urheilija Paavo Voutilainen solmi kesän alussa ammattilaissopimuksen yhdysvaltalaisrahoitteisen joukkueen kanssa.Suomessa on noin 30-50 ammattimaista e-urheilijaa.Elektronisen urheilun terävimmällä huipulla palkintorahat ovat kymmeniä miljoonia.

    Lentokone liitelee taivaalla. Kohta laskuvarjohyppääjä putoaa pilvien läpi. Paavo ''PaG3'' Voutilainen liikuttaa tietokoneen hiirtä keskittyneesti edestakaisin. Toinen käsi naputtaa näppäimistöä. Kohta hyppääjä laskeutuu maahan ja alkaa taistella muiden pelaajien kanssa.

    Voutilainen käskyttää pelihahmoa työkseen. 18-vuotiaan unelma ammatista elektronisen urheilun parissa kävi toteen viime kesän alussa, kun yhdysvaltalaisrahoitteinen Chaos Esports Club palkkasi hänet PlayerUnknown's Battlegrounds -videopelin joukkueeseen. Sitä ennen hän ehti työskennellä sähköasentajana pari kuukautta.

    – Se, että aloin tienaamaan pelaamisella, oli unelma, joka toteutui. Oli tosi iso juttu, että pystyin lopettamaan työt ja alkaa tekemään täysaikaisesti sitä, mistä pidän eniten, Voutilainen toteaa.

    ''Aluksi oli vähän hankalaa''

    Ammattiuran myötä treenimäärät pomppasivat ylös. Joukkueharjoituksia on neljästä viiteen kertaan viikossa, viitisen tuntia kerrallaan. Lisäksi Voutilainen harjoittelee yksin. Päälle tulevat vielä erilaiset karsinnat ja liigat. Lisäksi Voutilainen seuraa muita pelaajia striimauspalvelun kautta.

    – Pelaaminen kansainvälisessä joukkueessa on tosi erilaista verrattuna siihen, mitä se on suomalaisten kanssa, koska joutuu puhumaan englantia. Aluksi se oli vähän hankalaa. Kyllä sen sitten oppi, kun tarpeeksi pelasi.

    Paavo Voutilainen on pelannut videopelejä 3-vuotiaasta saakka.Juulia Tillaeus / Yle

    Harjoittelu on käytännössä pelaamista muita tiimejä vastaan. Välillä joukkue katsoo tallenteilta pelaamiaan pelejä.

    – Siinä pääsee katsomaan, miten muut tiimit liikkuvat, miten me liikumme ja millaisia päätöksiä teemme. Sitä kautta voimme korjata asioita, joita teemme huonosti, sanoo Voutilainen.

    Henkilökemiat avainroolissa

    Paavo Voutilainen keskeyttää pelaamisen hetkeksi. Hän vaihtaa ruudulle striimauspalvelun. Pelihahmot vilahtelevat puiden lomassa. Näytön kulmassa on pieni kuvaruutu, jossa näkyy nuori mies reaaliaikaisessa videossa. Hän on skotlantilainen Ewan ''ewangg'' Gamble, Voutilaisen tiimitoveri.

    Kaksikosta on puolen vuoden aikana tullut paitsi työpari, myös hyviä kaveruksia. Voutilainen ja Gamble ovat tällä hetkellä tiiminsä ainoat jäsenet, sillä he etsivät siihen kahta uutta pelaajaa.

    Paavo Voutilainen ja Ewan Gamble tapasivat hiljattain ensimmäistä kertaa kasvokkain. Ruudun välityksellä he ovat viettäneet paljon aikaa yhdessä.Juulia Tillaeus / Yle

    Vaikka joukkuetta rahoittava jenkkiorganisaatio viime kädessä laittaakin nimet paperiin, periaatteessa päätösvalta uusia pelaajia valittaessa on tiimin jäsenillä. Henkilökemiat ovat tärkeitä.

    – Se on asia, jonka pitää toimia, jotta pystytään tulemaan yhdeksi parhaimmista tiimeistä, Voutilainen sanoo.

    Paavo Voutilaisesta ja Ewan Gamblesta on tullut hyviä kavereita keskenään. He testaavat joukkueeseen pyrkiviä pelaajia kokeilemalla, miten tiimipeli sujuu käytännössä.

    – Etsimme ihan normaaleja ihmisiä, jotka osaavat jutella eivätkä aiheuta pahaa mieltä kellekään, summaa Voutilainen.

    Miljooniin on vielä matkaa

    Pitkä harjoittelu palkittiin reilu viikko sitten, kun Paavo Voutilainen ja Ewan Gamble voittivat PUBG-turnauksen TwitchCon-tapahtumassa Yhdysvaltojen San Josessa. Vastassa oli 128 pelaajaa. Turnaus oli ensimmäinen, johon Voutilainen osallistui ulkomailla.

    Palkintopotti oli 8 000 dollaria.

    – En ole ikinä voittanut yhtään mitään, joten minulle se on iso summa, Voutilainen sanoo.

    TwitchCon-tapahtumasta mukaan tarttui 8 000 dollarin potin lisäksi pokaali.Juulia Tillaeus / Yle

    Paavo Voutilaisen voittama palkintosumma on kuitenkin vielä kaukana elektronisen urheilun kärkiluokasta. Suurimmissa kilpailuissa palkintopotit ovat kymmeniä miljoonia.

    Viime vuonna suomalainen elektroninen urheilu saavutti merkittävän virstanpylvään, kun Lasse ''MATUMBAMAN'' Urpalainen ylsi ensimmäisenä suomalaisena e-urheilijana miljoonatuloihin.

    En ole vielä saanut pelaamisesta niin paljon rahaa, että pelkästään sillä pystyisi elämään. Paavo Voutilainen

    23-vuotias Lasse Urpalainen pelaa Dota 2 -peliä, josta hän tienasi 1,8 miljoonaa euroa pääasiassa palkintorahoina. Urpalainen voitti joukkueensa Team Liquidin kanssa pelinsä suurimman turnauksen. Joukkue kuittasi voitostaan 10,8 miljoonaa dollaria.

    Paavo Voutilaisen pelaama PlayerUnknown's Battlegrounds -videopeli julkaistiin viime vuoden alussa. Hiljattain järjestettiin lajin ensimmäinen iso turnaus, jossa pääpalkinto oli miljoona dollaria. Voutilainen uskoo, että laji tulee ottamaan askeleen eteenpäin vuoden alussa julkaistavan liigan myötä.

    – Silloin pitäisi palkkojenkin nousta. En ole vielä saanut pelaamisesta niin paljon rahaa, että pelkästään sillä pystyisi elämään, Voutilainen kertoo.

    Paavo Voutilainen on pelannut Player Unknown's Battlegrounds -peliä alkuvuodesta saakka.Juulia Tillaeus / Yle

    Voutilainen ei lajia valitessaan miettinyt sitä, kuinka paljon mistäkin pelistä on mahdollista tienata.

    – Ajattelin ennemminkin sitä, tuleeko peli olemaan menestyksekäs e-urheilussa. Se kertoo sen, voiko sillä tienata. Uskon, että Battlegrounds tulee pysymään pinnalla.

    Perhe vastusti aluksi

    Paavo Voutilainen otti ensiaskeleensa elektronisen urheilun maailmassa 12-vuotiaana. Pikkulapsesta saakka videopelejä pelannut poika näki e-urheiluturnauksen ja päätti, että hänestäkin tulisi ammattilainen.

    Voutilainen aloitti tavoitteellisen pelaamisen Counter Strike: Global Offensive -pelillä. Muutaman vuoden aikana harjoitustunteja kertyi noin 5 000.

    Perhe ei katsonut intensiivistä pelaamista aluksi hyvällä.

    – He olivat aluksi pelaamista vastaan, koska en tehnyt oikein mitään muuta. Se muuttui, kun pääsin tiimiin ja aloin tienaamaan. Lähipiiri on kannustanut siitä lähtien, kun pääsin näin korkealle kuin nyt olen, Voutilainen sanoo.

    Voutilainen vaihtoi Counter Strike: Global Offensive -pelin Player Unknown's Battlegroundiin, koska ei menestynyt siinä tarpeeksi hyvin.Juulia Tillaeus / Yle

    E-urheiluyhteisöjen ulkopuolella lajia ei aina ymmärretä. Voutilainenkin on törmännyt ilmiöön, ettei e-urheilua välttämättä pidetä varsinaisena urheiluna. Se ei häntä haittaa.

    – Tämä on vähän kuin shakkia. E-urheilussa on kyse siitä, mitä mielessä liikkuu ja kuinka älykkäästi peliä pelaa. Ei urheiluun minusta muuta fyysistä tarvitsekaan, kuin että on hyvässä kunnossa ja elämäntavat ovat terveellisiä, Voutilainen sanoo.

    Sähköasentajan ura varasuunnitelmana

    Voutilainen valmistui viime keväänä sähköasentajaksi. Hän ehti tehdä töitä parin kuukauden ajan, kunnes solmi sopimuksen Chaos Esports Clubin kanssa.

    Sähköasentajan paperit ovat varasuunnitelmana, jos pelaaminen ei lyökään leiville.

    – Sitä varten kävin koulut loppuun, että jos pelaamisessa ei onnista, aina on mahdollisuus mennä normaaleihin töihin.

    Player Unknown's Battlegrounds -pelissä pelaajat hyppäävät laskuvarjojen varassa lentokoneesta.Juulia Tillaeus / Yle

    Näillä näkymin sopimus ammattilaisjoukkueen kanssa jatkuu vuoden loppuun saakka. Voutilainen kuitenkin uskoo, että sitä tullaan jatkamaan.

    Voutilainen luottaa siihen, että pystyy vielä jonakin päivänä elättämään itsensä e-urheilulla.

    – Uskon siihen koko ajan enemmän ja enemmän, kun tuli turnausvoitto ja olen saanut organisaation mukaan. Ei pidä luovuttaa, pitää vaan jatkaa ja jatkaa. Haluan olla yksi maailman parhaista pelaajista, Voutilainen sanoo.

    Pariskunta on vuosikymmeniä lainannut rahaa tavaraa vastaan – joka kymmenes jättää lainansa maksamatta

    Pariskunta on vuosikymmeniä lainannut rahaa tavaraa vastaan – joka kymmenes jättää lainansa maksamatta


    Seppo Heikkilä kääntelee järjestelmäkameraa osaavin ottein tutkimusvalon alla. Sellainen alkaa olla harvinaisuus panttilainaamossa. – Kameroita ei enää juurikaan pantata, sillä kaikissa älypuhelimissa on nykyään kamerat, hän toteaa...

    Seppo Heikkilä kääntelee järjestelmäkameraa osaavin ottein tutkimusvalon alla. Sellainen alkaa olla harvinaisuus panttilainaamossa.

    – Kameroita ei enää juurikaan pantata, sillä kaikissa älypuhelimissa on nykyään kamerat, hän toteaa laskiessaan kameran kädestään.

    Takahuoneen nurkassa hohtaa valtava tuuba, ja sen vieressä seinään nojaa 1990-luvulta peräisin oleva banjo. Ohikulkijat seisahtuvat sateesta huolimatta katselemaan panttilainaamon näyteikkunassa esillä olevia kitaroita. Niitä on vuosien mittaan myyty jo satoja, kun lainanhakijat ovat jättäneet lainan panttina ollen kitaran lunastamatta.

    – Kultakorut ovat ehdottomasti yleisimpiä pantteja. Hopeaesineitäkin meiltä löytyy sekä elektroniikkaa, kertoo Seppo Heikkilä.

    Yrittäjä Seppo Heikkilä esittelee panttilainaamosta löytyviä banjoa ja tuubaa.Tiina Karppi / Yle Viimeiset työpäivät edessä

    Osa kotkalaisen Kymen panttilainaamon hyllyistä on tyhjänä. 28 vuoden jälkeen on tullut aika sulkea panttilainaamon ovet viimeisen kerran. Yli 70-vuotiaat yrittäjät Seppo ja Tuija Heikkilä haaveilevat jo eläkepäivistä, vaikka kiintymys yritystä kohtaan onkin yhä vahva.

    – Kun syksyllä päätimme lopettamisesta, se tuntui hyvälle ja huojentavallekin, sillä olimme jo vuosia aiheesta keskustelleet. Toiminta on pyörinyt niin hyvin, ettei meillä ole ollut malttia katkaista sitä aiemmin.

    Kaakkois-Suomen ainoalla panttilainaamolla on ollut useita vakioasiakkaita, jotka ovat vuosien myötä tulleet yrittäjille tutuiksi.

    – Siinä suhteessa lopettaminen on puolin ja toisin haikeaa, toteaa Seppo Heikkilä.

    Vaikka nykyään markkinoita ovat vallannet aika yllättäenkin tulleet pikavipit, panttilainaamotoiminta on edelleen voimissaan. Seppo Heikkilä, Kymen Panttilainaamo Oy, yrittäjä

    On kuitenkin vielä mahdollista, että panttilainaamotoiminta säilyy Kaakkois-Suomen alueella. Heikkilät ovat käyneet neuvotteluja muutamien yrityksestä kiinnostuneiden kanssa.

    – Tämä on erittäin kaivattu ja toivottu toimiala täällä ja saattaa ollakin, että joku jatkaa toimintaa. Toisaalta lainaamon voisi perustaa esimerkiksi Kouvolaan, joka on keskemmällä aluetta kuin Kotka, Seppo Heikkilä pohtii.

    Lähes kaikki irtaimisto käy pantattavaksi.Tiina Karppi / YleKymmeniä tuhansia lainoja

    Suomessa toimii enää reilut 20 panttilainamoa. Panttilainaamoon tuodaan esineitä, jolloin niitä vastaan myönnetään rahallinen laina. Useimmiten kaikki irtain kelpaa pantattavaksi. Esineen voi hakea takaisin maksamalla takaisin lainatun summan sekä siihen lisätyn koron. Kymen Panttilainaamossa korko on kolme prosenttia kuukaudessa.

    Jos lainanhakija ei maksa lainaansa ja hae panttia pois, tulevat pantit myyntiin. Joskus ne ostetaan panttilainaamosta lainaa suuremmalla ja joskus pienemmällä summalla kuin alkuperäinen pantti. Seppo Heikkilä arvioi, että alle kymmenesosa lainoista jää lunastamatta.

    Toiminta on pyörinyt niin hyvin, ettei meillä ole ollut malttia katkaista sitä aiemmin. Seppo Heikkilä, Kymen Panttilainaamo Oy, yrittäjä

    Viime vuosien aikana monet Suomen panttilainamoista ovat sulkeneet ovensa. Ihmiset vaikuttavat hakevan rahantarpeeseen apua pikavipeistä, joissa korot ovat usein moninkertaisia panttilainaamoihin verrattuna. Kotkalainen Seppo Heikkilä uskoo silti panttilainaamojen tulevaisuuteen Suomessa.

    – Panttilainaamo on rahoituslaitos, joka vastaa ihmisten rahantarpeeseen. Vaikka nykyään markkinoita ovat vallannet aika yllättäenkin tulleet pikavipit, panttilainaamotoiminta on edelleen voimissaan.

    Yrittäjät Seppo ja Tuija Heikkilä ovat tällä hetkellä ajamassa lainakantaansa alas varmistaakseen, ettei heillä olisi enää vuoden loppuun mennessä voimassa olevia lainoja. Kuukauden kuluttua loput tavarat myydään tyhjennyshuutokaupassa.

    Ensimmäinen nollapäivä

    Parhaimpina päivinä kauppoja voi Seppo Heikkilän mukaan tulla panttilainaamossa toistakymmentä. Vasta tänä syksynä Kymen Panttilainaamo koki ensimmäisen nollapäivänsä, jona ei tehty yhtäkään lainaa.

    – Se on todella harvinaista, naurahtaa Heikkilä.

    Mutta mikä oli Kymen Panttilainaamon ihka ensimmäinen laina?

    – Puhelinosake, 2000 markkaa, 4.9.1990, Heikkilä lukee paksusta kansiosta.

    – Siitä lähdettiin, ja nyt niitä lainoja on kertynyt kymmeniätuhansia.

    Seppo Heikkilä viittaa kädellään hyllykköön, joka on täynnä kansioita, vihkoja ja paperinippuja. Kirjanpito on alusta alkaen hoidettu käsin, ja niin aiotaan tehdä sulkemispäivään saakka.

    – Nämä tiedot eivät bittiavaruuteen häviä.

    Kymen Panttilainaamo sulkee ovensa vuoden lopulla.Tiina Karppi / Yle
    Amerikkalaisyhtiön mittavat datakeskussuunnitelmat tarkentuivat: neljä jättimäistä datakeskusta Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon

    Amerikkalaisyhtiön mittavat datakeskussuunnitelmat tarkentuivat: neljä jättimäistä datakeskusta Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon


    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group kertoo suunnittelevansa suuria, 250 megawatin datakeskuksia Suomeen.Kolmanneksi sijoituspaikkakunnaksi on vahvistettu Tornio. Aikaisemmin kerrottiin datakeskusten rakentamisesta Haminaan ja...

    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group kertoo suunnittelevansa suuria, 250 megawatin datakeskuksia Suomeen.Kolmanneksi sijoituspaikkakunnaksi on vahvistettu Tornio. Aikaisemmin kerrottiin datakeskusten rakentamisesta Haminaan ja Sotkamoon.Esimerkiksi Sotkamon ja Haminan kaupunkien johtoon yhtiö ei kuitenkaan ole ollut yhteydessä.

    Amerikkalainen Silent Partner Group on kertonut tarkemmin mittavista datakeskussuunnitelmistaan Suomessa.

    Yhtiö suunnittelee neljän suuren, peräti 250 megawatin datakeskuksen rakentamista Suomeen.

    Yhtiö on aiemmin vahvistanut suunnittelevansa datakeskuksia Haminaan ja Sotkamoon. Tänään julkistettiin kolmas paikkakunta, joka on Tornio. Keskuksista kaksi tulisi Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon kumpaankin yksi.

    Amerikkalaisyhtiön datakeskushanke tuli julkisuuteen viikko sitten.

    Maailman suurimpia

    Silent Partner Groupin toimitusjohtaja Dale Hobbie sanoo Ylen haastattelussa, että tietoa keskusten tarkemmista sijainneista voisi olla luvassa runsaan kuukauden sisällä. Syy tiedon panttaamiseen on Hobbien mukaan asiakkaissa.

    Miksi datakeskuksia sitten suunnitellaan juuri näille paikkakunnille?

    Sotkamo valikoitui Hobbien mukaan kahden keskuksen sijoituspaikaksi alueen teollisuuden ja tietoliikenneyhteyksien vuoksi. Pitkälle kehittynyt tietoliikenne oli myös Haminan etu. Tornion etuna oli puolestaan teollisuuden lisäksi suuri kaasusatama, josta olisi hyötyä datakeskusten yhteyteen suunniteltujen voimaloiden kannalta.

    Ihmetystä on herättänyt se, että sijoituspaikkakunnilla ei ole ollut mitään tietoa datakeskussuunnitelmista etukäteen. Yhtiön tapaa toimia Hobbie perustelee sillä, että Norja oli yhtiön ensisijainen kohde ja siellä keskustelut paikallisten viranomaisten kanssa olivat pitkällä. Suomi tuli mukaan keskusteluihin myöhemmin toisena vaihtoehtona.

    – Päätimme silloin vain tarttua tilaisuuteen. Tiedämme, että aiemmin tapana on ollut ottaa ensin yhteyttä viranomaisiin ja maanomistajiin. Meillä oli kuitenkin kumppanimme Energi Danmark, joka toimii Suomessa ja tarjosi tietoa sopivista paikoista. Aiomme kuitenkin piakkoin olla yhteydessä kaupunkeihin, Hobbie toteaa.

    Toteutuessaan amerikkalaisyhtiön datakeskukset olisivat maailman suurimpia.

    Invest in Finlandin datakeskuksista vastaava johtaja Alpo Akujärvi on kommentoinut Ylelle, ettei äkkiseltään muista yhtään saman kokoista laitosta maailmassa. Akujärven mukaan puhutaan hyper scale -kokoluokasta. Invest in Finland houkuttelee maahan suuria investointeja.

    Keskusten kokoluokka on herättänyt epäilyksiä hankkeen toteutumismahdollisuuksista.

    Amerikkalaisyhtiön mukaan sillä on riittävä kyky tuottaa tuottaa tarvittava määrä energiaa ja siinä hyödynnettäisiin useita energialähteitä. Datakeskuksista tulisi yhtiön mukaan energiaomavaraisia ja sähkön kantaverkosta riippumattomia.

    "Applekin aloitti autotallista"

    Yhtiö ei kerro tarkkaa aikataulua datakeskusten valmistumiselle. Hobbien mukaan niiden rakentaminen kestää 22 kuukautta eli hieman alle kaksi vuotta sen jälkeen, kun tarvittavat luvat on saatu.

    Yhtiön mukaan heidän tärkein kumppaninsa Suomessa on Energia Myynti Suomi Oy -yhtiö. Toimitusjohtaja Olli Puranen on kertonut Ylelle, ettei pysty kommentoimaan datakeskusten rakentamista tarkemmin, sillä se kuuluu Silent Partner Groupille.

    Energia Myynti Suomi on hankkeessa mukana tanskalaisen emoyhtiönsä Energi Danmarkin kautta. Purasen mukaan Suomen yhtiön roolina on sähkön välittäminen siinä vaiheessa, kun datakeskus on valmis.

    Silent Partner Groupin mukaan projektia vievät eteenpäin kaksi Norjaan rekisteröityä yhtiötä, jotka ovat nimeltään Power Systems Group Norway (PSGN) sekä Asgard Development Group (ADG). Kyseiset yhtiöt on rekisteröity vasta noin 15 päivää sitten, ja molemmilla on osakepääomaa vain 30 000 Norjan kruunua eli noin 3 100 euroa.

    Dale Hobbie sanoo Ylelle, että vaatimattomista toimitiloista tai yhtiön koosta ei pidä vetää suuria johtopäätöksiä.

    – Muistaakseni Apple aloitti aikoinaan autotallista. Eikä Googlenkaan ensimmäinen toimisto tainnut sijaita Manhattanilla. Yhtiön rekisteröimisen ja toimiston avaamisen tärkein tarkoitus on vastaanottaa postit. Emme myy suoraan yleisölle, joten emme tarvitse isoja toimitiloja, Hobbie toteaa.

    Datakeskukset eivät yleensä ole suuria työllistäjiä. SPG:n osalta Hobbie sanoo, että vuorokauden ympäri toimivaa datakeskusta voisi pyörittää kolmessa vuorossa ja yksi vuoro vaatisi noin kahdeksan työntekijää. Pelkkä datakeskus vaatisi siis vähintään 24 työntekijää ja voimalaitoksen työntekijät päälle.

    Iso kala, jota kannattaa pyytää

    Suunnitelmat ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä, sillä yritys ei ole ollut etukäteen yhteydessä kuntiin rakennussuunnitelmistaan.

    Amerikkalaisyhtiön suunnitelma rakentaa suuret datakeskukset Sotkamoon ja Haminaan yllätti kuntien päättäjät ja asiantuntijat.

    Kaupunginjohtaja Hannu Muhosen mukaan amerikkalaisyhtiö ei ole edelleenkään ollut yhteydessä Haminaan. Yhteydenottoa ei ole kuulunut myöskään Sotkamoon tai Tornioon, joka kuuli aikeista vasta tänään.

    Haminan kaupunki on itse yrittänyt selvittää lisätietoa hankkeesta, josta se sai itsekin kuulla vasta viikko sitten. Tietoa on etsitty esimerkiksi Haminan-Kotkan seudun kehittämisyhtiö Cursorin ja investointeja Suomeen houkuttelevan Invest in Finlandin kanssa.

    Muhosen mukaan Sotkamon kunta puolestaan on selvittänyt asiaa työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Tarkempaa tietoa ei kuitenkaan ole löytynyt.

    – Vielä on epävarma olo, Muhonen sanoo.

    Etelä-Kymenlaaksossa on jo pitkään varauduttu siihen, että seudulle voitaisiin sijoittaa uusi datakeskus. Haminassa sijaitsee jo ennestään Googlen suuri datakeskus.

    – Tämä on niin iso kala, että sitä kannattaa pyytää. Maltamme odottaa yhteydenottoa ja sitä, että yritys tulee itse esiin. Teemme sitten kaikkemme, jos hanke konkretisoituu. Aivan ensin pitää kuitenkin tavata ja kuulla, mitkä yhtiön lähtökohdat ovat, Muhonen sanoo.

    Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläisen mukaan kunnassa on katsottu sopivia alueita ja kaavoituksia.

    Tarvittaessa kunta toimii ripeästikin, mutta Kilpeläisen mukaan voi mennä vajaa vuosi, että kaavoitukset saadaan kuntoon näin isoille laitoksille.

    Googlen datakeskuksen lisäksi suuria keskuksia Suomessa ovat venäläisen Yandexin keskus Mäntsälässä ja Hetznerin keskus Tuusulassa.

    Sisällissodassa kuolleiden nimet ovat kohta tarkasti kaikkien saatavilla – Sisällissotatutkija:

    Sisällissodassa kuolleiden nimet ovat kohta tarkasti kaikkien saatavilla – Sisällissotatutkija: "Tämä on muistovuoden paras uutinen"


    Tästä on kyseKansallisarkisto uudistaa Suomen sotasurmat 1914–1922-tietokantaa, johon on koottu lähes 40 000 sisällissodan sotaoloissa kuolleen ihmisen tiedot.Kaikkien saatavilla oleva verkkosivu on vanhentunut, joten se uudistetaan. Myös...

    Tästä on kyseKansallisarkisto uudistaa Suomen sotasurmat 1914–1922-tietokantaa, johon on koottu lähes 40 000 sisällissodan sotaoloissa kuolleen ihmisen tiedot.Kaikkien saatavilla oleva verkkosivu on vanhentunut, joten se uudistetaan. Myös hakuominaisuuksia parannetaan.Noin 15 vuotta vanhan tietokannan sisältöä tarkistetaan; nimivirheitä korjataan ja kokonaan poisjääneitä nimiä lisätään.

    Kansallisarkisto on ylläpitänyt Suomen sotasurmat 1914–1922-tietokantaa verkossa vuodesta 2002. Sitä on päivitetty viimeksi 14 vuotta sitten.

    Tietokannasta on voinut etsiä sisällissodan aikoihin taisteluissa menehtyneiden tai esimerkiksi teloitettujen tietoja. Esillä on kuolleen nimi sekä esimerkiksi syntymäaika, asuin- ja kuolinpaikkakunta ja kuolinsyy.

    Tietokanta on monella tapaa vanhentunut. Sieltä on esimerkiksi löytynyt korjaamista vaativia puutteita. Siksi Kansallisarkisto uusii ja päivittää tietokannan lähes kokonaan.

    Verkkosivusto tuodaan nykypäivään

    Tietokanta uudistetaan kahdelta kantilta.

    Ensinnäkin tietokanta on tekniikaltaan vanhentunut, joten verkkosivu uusitaan kokonaan.

    – 2000-luvun alussa valmistunut nettisivusto on aikansa elänyt. Hakuominaisuuksia ja käytettävyyttä parannetaan. Etenkin tutkijoiden toiveita halutaan palvella paremmin, sanoo suunnittelija Ilkka Jokipii Kansallisarkistosta.

    Jokipiin mukaan ensi syksynä julkaistava uusi sivusto tulee jossain määrin olemaan samankaltainen kuin kolmisen vuotta sitten avattu Sotasampo-tietokanta, jossa on toisen maailmansodan aikaan surmansa saaneiden tietoja.

    Esimerkiksi digitoituja asiakirjoja ja lähteitä sekä karttoja halutaan tuoda osaksi tietokantaa.

    Valkoisten ketju Sysmän ja Asikkalan rajoilla huhtikuussa 1918.SotamuseoVirheitä korjataan

    Toisekseen tietokannan sisällöstä on sen julkaisun jälkeen löydetty virheitä ja puutteita, joita halutaan korjata.

    Kansallisarkistoon on vuosien varrella tullut ihmisiltä lukuisia ilmoituksia virheellisistä tiedoista ja kokonaan puuttuvista nimistä.

    – Päivitämme tietoja niin, että nimiä poistetaan kokonaan, jos on selvinnyt, että joku tietokantaan merkityistä onkin kuollut paljon myöhemmin. Lisäksi alun perin poisjääneitä nimiä lisätään, Jokipii sanoo.

    Kotkalainen historiantutkija Mirja Turunen tietää, että osalle ihmisistä oman sukulaisen nimen puuttuminen on kova paikka. Hän on myös tutkijana saanut omaisilta yhteydenottoja.

    – Yhteydenotot ovat koskettaviakin, kun joku lapsenlapsenlapsi kysyy, että eikö hänen vaarinsa ollut edes yhden merkinnän arvoinen. Se on tietokannan surullisin puute. Näinkin inhimillisistä syistä on tärkeää, että tietokantaa nyt täydennetään uusien lähteiden ja tiedon pohjalta. Nimi tilastossa voi joillekin olla tapa laittaa piste näille tapahtumille, Turunen sanoo.

    Lisäksi aineistossa on yksinkertaisesti kirjoitusvirheitä. Nimet ovat voineet olla jo alkuperäisissä lähteissä väärin.

    Aineistossa on voinut olla myös sama ihminen kaksi kertaa. Nimikahdentumat ovat mahdollisia, koska sukunimien käyttö ei vielä sata vuotta sitten ollut vakiintunutta. Ihminen on voitu merkitä alkuperäisiin lähteisiin, kuten kirkonkirjoihin, sekä talon nimen että käyttöön otetun sukunimen perusteella.

    Kansallisarkiston Suomen sotasurmat -sivusto on noin 15 vuotta vanha, eikä sitä juurikaan ole päivitetty sen jälkeen.Petri kivimäki / YleParas tapa muistaa

    Puutteineenkin Suomen sotasurmat -tietokanta on ollut kattava. Siinä on kaikkiaan lähes 40 000 nimeä.

    Esimerkiksi Turunen on käyttänyt sitä työssään historiantutkijana ja tietokirjailijana. Hän on tutkinut muun muassa teloituspaikkojen historiaa Kouvolassa.

    – Mielestäni tietokannan uudistaminen on valtiolta paras tapa muistaa uhreja, parempi kuin seppeleenlaskut ja juhlapuheet. Tietokanta on käyttökelpoinen vuosikymmeniä eteenpäin, ja jälkeläisillekin jonkinlainen kunnianosoitus ja valtiollinen muistaminen, kun tiedot ovat mahdollisimman kattavat. Tämä on sisällissodan muistovuoden paras uutinen! Turunen sanoo.

    Kansallisarkistossa sisällissodan muistovuosi on lisännyt arkistohakujen määrää kymmenillä tuhansilla. Esimerkiksi toukokuuhun mennessä pelkästään sotasurmat-tietokantaan on tehty yli 70 000 hakua, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2017 samaan aikaan.

    Tietokanta on paitsi historiantutkijoiden, myös sukututkijoiden työkalu.

    Lapsi leikkii Aaltosenkadulla Tampereella pian sisällissodan päättymisen jälkeen 10.4.1918.Tampere 1918, Oscar Sundberg / Vapriikin kuva-arkistoValmista ensi syksynä

    Kansallisarkisto on saanut tietokannan uudistusta varten opetus- ja kulttuuriministeriöltä 49 000 euroa. Lisäksi ensi vuodelle on haettu saman suuruista summaa.

    – On tärkeää, että on tällainen sotauhrien muistoksi tehty puolueeton tietokanta, jota voi käyttää tutkimuksissa, mutta myös uhrien omaiset voivat tutkia omaa menneisyyttään, erityisasiantuntija Markku Mäenpää Kansallisarkistosta sanoo.

    Koko rahoituksen toteutuessa uudistusta tehtäisiin ensi vuoden syyskuun loppuun saakka.

    – Ehkä jo ensi kesänä saisimme ulos jonkinlaisen version, josta ihmiset voisivat antaa palautetta, Jokipii sanoo.

    Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnosta kisaavat muun muassa kirjat maailman monarkioista ja ihmistä piinaavista loisista

    Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnosta kisaavat muun muassa kirjat maailman monarkioista ja ihmistä piinaavista loisista


    Tietokirjallisuuden palkinto jaetaan samana päivänä kuin muutkin Finlandia-palkinnot eli 28. marraskuuta. Lopullisen palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee elokuvaohjaaja Virpi Suutari. Seppo Aalto: Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918...

    Tietokirjallisuuden palkinto jaetaan samana päivänä kuin muutkin Finlandia-palkinnot eli 28. marraskuuta. Lopullisen palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee elokuvaohjaaja Virpi Suutari.

    Seppo Aalto: Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918 (Siltala)

    Suomen sisällissodasta on tänä vuonna kulunut 100 vuotta. Aiheen ympäriltä ilmestyi runsaasti tieto- ja muistelukirjoja. Niistä raati on valinnut Finlandia-ehdokkaaksi Seppo Aallon Kapina tehtaalla – Kuusankoski 1918. Raadin mukaan kirjailija tuo taidokkaasti esille koko vuoden 1918 tapahtumat taustoineen ja seurauksineen, vaikka kirjan keskiössä onkin näennäisesti vain yksi paikkakunta. Kirja on poikkeuksellisen hieno teos kilpaillussa aihepiirissä ja genressä.

    Seppo AaltoLaura MalmivaaraTuomas Aivelo: Loputtomat loiset (Like)

    Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo sanoo ihmisen olevan kuin iso buffetpöytä monelle lajille. Loiset eivät herätä sympatiaa, mutta Aivelo on niistä innoissaan. Innostus toi myös Finlandia-ehdokkuuden. Kirja avaa raadin mukaan erityisellä tavalla loisten ja luonnon moninaisuutta ja merkitystä. Maailmaa ja sen kuhisevaa elämää katsoo tämän kirjan jälkeen aivan toisin silmin.

    LikeKaisa Haatanen ja Sanna-Mari Hovi: Monarkian muruset – Kaiken maailman kuninkaallisia (Johnny Kniga)

    Kaisa Haatasen ja Sanna-Mari Hovin kirja lähestyy lukijaa hienovaraisella ironialla, mutta myös laajalla tietämyksellä. Tuoreen, lukijaystävällisen ja viimeistellyn monarkian perusteoksen jälkeen ymmärtää, miksi meillä on kuninkaallisia ja miksi he meitä yhä kiinnostavat, määrittelee raati. Monarkian muruset kirjamessuilla.

    Sanna-Mari Hovi ja Kaisa HaatanenOtto VirtanenHelena Ruuska: Hugo Simberg. Pirut ja enkelit (WSOY)

    Hugo Simberg on elävänä läsnä suomalaisessa kulttuurissa muun muassa Tampereen tuomiokirkon upeiden maalausten vuoksi. Helena Ruuskan teos Simbergistä kuljettaa teoksia mukana tekstissä ja ne avautuvat kirjan kautta uudella tavalla, perustelee Finlandia-raati. Kirjoittajan perehtyneisyyden näkee joka sivulta: jokainen tiedonhippunen on saatettu taitavasti yhteen. Teos on myös herkkävireinen ajankuva 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Ateneum niputti pari vuoden hankintamäärärahat ostaakseen Hugo Simbergin teoksen.

    Helena RuuskaPertti NisonenRisto Siilasmaa ja Catherine Fredman: Paranoidi optimisti – Näin johdin Nokiaa murroksessa (Tammi)

    Risto Siilasmaan kokemukset Nokian johdossa ovat niin ikään Finlandia-ehdokkuuden arvoisia. Raati kuvaa kirjaa jännityskertomuksena. Se avaa ainutlaatuisen, mutta myös kaivatun näkökulman Nokiaan, yhteen Suomen merkittävimmistä yrityksistä, ja siellä niin menestyksen kuin romahduksen vuosina vallinneeseen johtamiskulttuuriin. Teos toimii myös arkisena johtamisoppaana.

    Risto SiilasmaaMarek SabogalVille Similä ja Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä (WSOY)

    Myös popkulttuuri on päässyt mukaan Finlandia-kilpaan. Täyteläisesti kirjoitettu teos antaa kokonaiskuvan paitsi yhdestä sukupolvensa merkittävimmästä yhtyeestä myös taiteen tekemisestä ja vuosituhannen vaihteen nuorisokulttuurista, sanoo Finlandia-raati. Kirjoittajat ovat vanginneet Ultra Bran tarinan hienovireisesti ja saaneet sen soimaan.

    Mervi Vuorela ja Ville SimiläOtto Virtanen

    Esiraadissa olivat mukana viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Johanna Vesikallio, joka toimi myös puheenjohtajana, toimittaja Tuomas Kaseva ja kirjakauppias Heli Kuvaja. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

    Viime vuonna Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai Riitta Kylänpään kirja Pentti Linkola - Ihminen ja legenda (Siltala).

    Tavarajunaliikenne Kouvolasta Kiinaan alkoi vuosi sitten  – nyt viritteillä on jo uusi yhteys

    Tavarajunaliikenne Kouvolasta Kiinaan alkoi vuosi sitten – nyt viritteillä on jo uusi yhteys


    Tästä on kyseKouvola virittelee jatkoyhteyttä vuosi sitten avatulle tavarajunareitille Kiinaan.Tavoitteena on päästä paremmin kiinni kiinalaisen tuontitavaran kuljetuksiin.Neuvotteluja käydään neljän kiinalaisen paikkakunnan kanssa.Kouvola...

    Tästä on kyseKouvola virittelee jatkoyhteyttä vuosi sitten avatulle tavarajunareitille Kiinaan.Tavoitteena on päästä paremmin kiinni kiinalaisen tuontitavaran kuljetuksiin.Neuvotteluja käydään neljän kiinalaisen paikkakunnan kanssa.

    Kouvola havittelee uutta tavarajunayhteyttä Kiinaan.

    Kaupungin elinkeinoyhtiö käy asiasta neuvotteluja neljän kiinalaisen paikkakunnan kanssa.

    – Kyseessä olisi vuosi sitten avatun konttijunayhteyden jatkoreitti, tarkentaa Kouvola Innovation Oy:n toimitusjohtaja Martti Husu.

    Muuta neuvotteluista ei vielä kerrota.

    – Paikkakuntien nimiä emme tässä vaiheessa paljasta, sanoo Husu.

    Kouvolasta avattiin viime vuoden marraskuussa tavarajunayhteys Kiinan Xi'aniin.

    Kouvolan ja Kiinan välillä on Husun mukaan vuodessa kuljetettu tuhansia kontteja tavaraa. Tavarajunayhteyden asiakkaina on useita kymmeniä yrityksiä.

    Kouvolan elinkeinoyhtiön edustajat markkinoivat kaupungin kansainvälisiä rautatieyhteyksiä tällä viikolla Shanghaissa.

    Tavarajunareitti on suunnitteilla myös Kouvolan ja Kazakstanin välille.

    Tuhansia kontteja tavaraa vuodessa

    Jatkoreitin tarkoituksena on lisätä tavarankuljetuksia nimenomaan Kiinasta länteen.

    Husu puhuu konttitasapainosta.

    – Tavoitteena on, että Kouvolan ja Xi'anin välillä junat olisivat säännöllisesti täynnä molempiin suuntiin.

    Hän sanoo, että nyt näin on käynyt vain Kouvolasta itään. Husun mukaan Xi'an ei ole paikka, jossa tavarakontit täyttyvät säännöllisesti.

    – Jos menee Suomessa vaikkapa rautakauppaan, niin helposti huomaa, että myynnissä on tosi paljon kiinalaisia tuotteita. Eli tavaraa sieltä tulee, mutta Xi'anista meidän yhteyden kannalta harvoin, kuvailee Husu.

    Kouvolan tavoitteena on saada tavarajunaliikenne toteutumaan säännöllisesti kerran viikossa.

    Tähän asti paluujuna Kiinan Xi'anista on saattanut tuoda takaisin vähemmän kontteja kuin Kouvolasta alunperin oli lähtenyt. Tämä on johtanut siihen , että Kouvolasta parin viikon välein lähteneeseen junaan on jouduttu haalimaan kuljetuskontteja muualta kuin Kiinasta saapuneesta junasta.

    Hanna Tuominen turvautuu hengityssuojaimeen tuoksuherkkyytensä takia – tuoksuttomuus laajenee hitaasti julkisilla paikoilla

    Hanna Tuominen turvautuu hengityssuojaimeen tuoksuherkkyytensä takia – tuoksuttomuus laajenee hitaasti julkisilla paikoilla


    Hämeenlinnalainen Hanna Tuominen käy konserteissa tai elokuvissa vain harvoin. Hän kärsii vakavasta tuoksuherkkyydestä ja vieruskaverin hajuvesi tai hiuslakka aiheuttavat voimakkaan reaktion. – Ihan ensimmäisenä lähtee ääni, tulee kurkun...

    Hämeenlinnalainen Hanna Tuominen käy konserteissa tai elokuvissa vain harvoin. Hän kärsii vakavasta tuoksuherkkyydestä ja vieruskaverin hajuvesi tai hiuslakka aiheuttavat voimakkaan reaktion.

    – Ihan ensimmäisenä lähtee ääni, tulee kurkun karheutta, limaa kertyy, tulee päänsärkyä ja voi mennä vatsa sekaisin moneksi päiväksi. Sellaista viiltelyä tulee korviin ja päänsärky aiheuttaa aivosumua, kuvailee Tuominen oireitaan.

    Joka kolmas suomalainen saa jonkinasteisia oireita vahvoista tuoksuista. Hanna Tuomisen tavoin voimakkaasti tuoksuherkkiäkin on peräti puoli miljoonaa. Heidän oireensa vaikuttavat keskushermostoa lamauttavasti.

    Kaupungit ja kunnat suosittelevat tuoksuttomuuteen

    Viime aikoina useat kaupungit ja kunnat ovat antaneet suosituksen tuoksuttomuusperiaatteista virastoissa ja järjestämissään tapahtumissa. Hämeessä tuoksuttomuuteen kannustavat Hämeenlinna ja Hollola. Vastikään joukkoon liittyi myös Lahti. Myös Kouvolassa ja Imatralla kaupungit suosittelevat, että asukkaat osallistuisivat ilman hajusteita kaupungin tapahtumiin.

    Heikki Kiseleff

    Lahdessa aloite tuoksujen välttämiseen tuli henkilöstön keskuudesta. Sillä halutaan parantaa kaupungin työntekijöiden työhyvinvointia sekä helpottaa tuoksuherkkien kaupunkilaisten asiointia.

    – Suositus koskee kaikkia Lahden kaupungin palveluita niin, että kuntalaiset voisivat osallistua kaikkiin meidän järjestämiimme tapahtumiin ja tulla kirjastoihin, uimahalleihin, vanhempainiltoihin, kouluihin ja teatteriin, luettelee työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Lahden kaupungilta.

    Tuoksuttomuus on esteellisyysasia

    Vaikka kannustus tuoksuttomuuteen onkin lisääntynyt, tuoksuherkkyydestä kärsivä Hanna Tuominen toivoisi, että tuoksuttomuuden aate leviäisi rivakammin.

    – Suosituksia on kyllä tullut enemmän, mutta eiväthän niitä kaikki ihmiset noudata, hän sanoo.

    Allergia-, iho- ja astmaliiton viestintäjohtaja Niki Alanko on samoilla linjoilla. Aiheesta puhutaan jo melko paljon, mutta täysin tuoksuvapaita alueita tai tapahtumia on edelleen vähän. Voimakkaat tuoksut ovat Alangon mukaan esteellisyysasia, joka rajoittaa harrastamisen lisäksi tuoksuherkän ihmisen liikkumista ja asioiden hoitoa.

    – Voimakkaasti tuoksuherkät ihmiset pohtivat esimerkiksi sitä, voivatko he aamulla hypätä julkisen liikenteen bussiin. Aamubussissa tuoksuvat juuri laitetut parta- ja hajuvedet ja ne voivat laukaista tuoksuherkän oireet, kertoo Alanko.

    Laitan maskin naamalle, jos en muuten pärjää. Hanna Tuominen

    Kun Hanna Tuominen istuutuu kahvilan pöytään, hän pitää pientä välimatkaa vastikään kemikaliossa käyneeseen kahvittelukumppaniin. Tuoksuherkkä huomaa tuoksut, joita muut eivät kenties rekisteröi lainkaan. Tuominen muistuttaa, että tuoksuttomuus ei vähennä kenenkään viehättävyyttä tai siisteyttä.

    – Itse ajattelen niin, että kukaan meistä ei muutu kauniimmaksi tuoksulla. Toivon sitä todella, että ihmiset noudattaisivat tuoksuttomuutta. Se helpottaisi meidän kaikkien elämää.

    Tuominen pyrki elämään niin, että tuoksuherkkyys rajoittaisi hänen elämäänsä mahdollisimman vähän. Kassissaan Tuominen kantaa aina mukanaan hengityssuojainta ja allergialääkkeitä. Hän sanoo, että joka paikassa pitää olla valmistautunut siihen, että saa reaktion.

    – Lähtökohtaisesti olen ajatellut, että haluan elää ihan tavallista elämää ja haluan pärjätä. Silloin minä hankin apuvälineitä. Laitan maskin naamalle, jos en muuten pärjää, kertoo Tuominen.

    Tuoksuherkkä ei uskalla varata teatterilippua

    Tuoksuttomat teatteriesitykset ja konsertit ovat helpottaneet tuoksuherkkien kulttuuriharrastamista. Kanta-Hämeen hengityksen toista kertaa järjestämässä tuoksuttomassa elokuvanäytöksessä elokuvateatterin henkilökunta ja näytökseen tuleva yleisö ottaa tuoksuherkät huomioon. Se tarkoittaa, että näytöksessä kukaan ei käytä tuoksuvaa kosmetiikkaa, hajuvettä, partavettä tai tuoksuvia hiusten viimeistelyaineita, eikä tupakoi juuri ennen näytöstä.

    Tarve tuoksuttomille esityksille on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n viestintäsuunnittelija Matleena Aitasalon mukaan kasvava.

    – Tuoksuherkkä ihminen joutuu miettimään hyvin tarkkaan, että voiko hän varata sitä paikkaa tai ostaa lippua, koska ei voi olla varma siitä, pystyykö osallistumaan tilaisuuteen. Eli saako hän sellaisia keskushermostollisia oireita, jotka pakottavat hänet poistumaan tilaisuudesta.

    Puntaroi oma tuoksukuormasi

    Viestintäjohtaja Niki Alanko kannustaa jokaista pohtimaan myös omaa tuoksukuormaansa, vaikka varsinaisesti ei tuoksuherkkyydestä kärsisikään.

    Tuoksukuormaansa voi tarkastella, kun listaa päivän aikana kohtaamansa keinotekoiset tuoksut. Onko vaatteiden pesussa käytetty aina hajusteetonta vai onko siinä tuoksua? Entä onko kotona huonetuoksuja tai käytettävä kosmetiikka hajustettua?

    Voimakkaat tuoksut ovat piinaa tuoksuherkälle.Johanna Manu/Yle

    Yhä useammin voi valita myös hajusteettoman vaihtoehdon. Matleena Aitasalo muistuttaa, että hajuttomuus ei vie esimerkiksi pesuaineelta tehoa pois.

    – On olemassa luonnollisia tuoksuja, joista ihmiset nauttivat ja ne tuovat erilaisia muistoja ja tunteita. Mutta kun on monta keinotekoista tuoksua, saadaan aikaan iso tuoksukuorma.

    Jopa päiväkoti-ikäisiä lapsia asuu lastensuojelulaitoksissa – Lastensuojelupäällikkö:

    Jopa päiväkoti-ikäisiä lapsia asuu lastensuojelulaitoksissa – Lastensuojelupäällikkö: "Osa lapsista on niin vaurioituneita, ettei sijoitusperhe pysty antamaan lasten tarvitsemaa hoitoa"


    Tästä on kysePerhehoito on ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto.Kuitenkin alle kouluikäisiä lapsia asuu lastensuojelulaitoksissa.Syinä laitoshoitoon ovat esimerkiksi vanhempien toiveet tai että sisaruksia ei haluta erottaa...

    Tästä on kysePerhehoito on ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto.Kuitenkin alle kouluikäisiä lapsia asuu lastensuojelulaitoksissa.Syinä laitoshoitoon ovat esimerkiksi vanhempien toiveet tai että sisaruksia ei haluta erottaa toisistaan.Perhehoidossa sijaisvanhemmat hoitavat sijoitettua lasta kotonaan.

    Lappeenrannan Kivisalmen lapsi- ja nuorisokodin nuorin asukas on ollut saapuessaan puolitoistavuotias taapero. Hän muutti laitokseen sisarustensa kanssa huostaanoton seurauksena. Palveluesimies Sari Ruhanen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta muistelee, että nämä sisarukset asuivat talossa parisen vuotta, minkä jälkeen huostaanotto purettiin ja lapset muuttivat takaisin vanhempiensa luokse.

    Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Lastensuojelulaki 50 §

    Valtaosa pienimmistä huostaan otetuista lapsista päätyy asumaan perheeseen, mutta eivät suinkaan kaikki. Esimerkkinä on vuoden 2017 viimeisen päivän tilanne. Tuolloin Suomen lastensuojelulaitoksissa asui 43 huostaan otettua 0–6-vuotiasta lasta.

    Näitä aivan pienimpiä lapsia on kyseisenä päivänä voinut asua laitoksissa enemmänkin, sillä lapsia sijoitetaan laitoksiin huostaanoton lisäksi myös esimerkiksi kiireellisinä sijoituksina tai avohuollon tukitoimina.

    Laitoksissa asuvat lapset ovat Lappeenrannassa antaneet kritiikkiä siitä, että työntekijöiden vaihtuvuus on liian suurta. Lapset toimisivat mieluiten tutun hoitajan kanssa.Mikko Savolainen / YleAlueelliset erot ovat suuria

    Vuonna 2012 voimaan astunut lakimuutos määrää, että lasten ensisijainen sijaishuollon muoto on perhehoito. Tämä tarkoittaa siis sitä, että lapset eivät saisi olla sijoitettuna laitokseen, vaan perheeseen tai perhekotiin. Lain mukaan laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla.

    Koko maan tilastot osoittavat, että perhesijoitusten määrä onkin kasvanut, mutta kokonaan lasten laitoshoito ei ole loppunut. Ennen lakimuutosta vuonna 2011 alle puolet kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista asui perheissä tai ammatillisissa perhekodeissa. Viime vuonna perheissä tai perhekodeissa asui lapsista jo 56 prosenttia.

    Koko maassa vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Alimmillaan Suomen maakunnista perhehoitoon on päässyt 48 prosenttia maakunnan sijoitetuista lapsista. Suurin luku on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa 72 prosenttia sijoitetuista lapsista on perhehoidossa. Alle 50 prosenttiin yltävät Uusimaa ja Keski-Pohjanmaa.

    – Suureen vaihteluun on useita syitä. Esimerkiksi Uudellamaalla on haastava rekrytoida sijaisperheitä. Sijaishuollossa olevien lasten ikä voi myös alueellisesti vaihdella. Teinien perhehoito edellyttää perheiltä aivan eri asioita kuin pienten lasten hoitaminen, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen.

    Yksi ratkaiseva tekijä sijaishuoltopaikan valinnassa on se, miten huostaan otettujen lasten elämää pystytään rajoittamaan. Perhehoidossa voidaan rajoittaa ainoastaan yhteydenpitoa. Laitoshuollossa sen sijaan voidaan käyttää myös muita rajoitustoimenpiteitä, kuten liikkumisvapauden rajoittamista ja eristämistä.

    Eroja selittävät syyt ovat osaltaan arvelua, sillä valtakunnallinen analyysi erojen syistä puuttuu.

    Laitoshoidon määrä on pysynyt 2010-luvun ajan tasaisena.Yle

    Lappeenrannassa Kivisalmen lapsi- ja nuorisokodissa ei tällä hetkellä ole sijoitettuna yhtään alle kouluikäistä lasta, nuorimmat ovat pikkukoululaisia. Laitos toimii kaupungin asuntopalvelulta vuokratussa kerrostalon rapussa, jossa on useampi asuntosolu. Tämän paikan eduksi lasketaan kodinomaisuus, sillä asunnot ovat tavallisia perheasuntoja.

    Kivisalmen laitoksesta vastaava Eksoten palveluesimies Sari Ruhanen kertoo yleisellä tasolla syitä siihen, miksi lapsi on päätynyt laitosasumiseen, eikä ole sijoitettuna sijaisperheeseen.

    – Useimmilla on jo kokeiltu perhesijoitusta, mutta siellä on jotain mennyt pieleen. Ongelmia on voinut tuottaa esimerkiksi lapsen käytös, kuten väkivaltaisuus. Toinen yleinen syy on se, että perheessä on useita sisaruksia, joten heidät on ollut helpompi sijoittaa yhdessä laitokseen.

    Sisaruksia ei haluta erottaa, siksi myös pienet ovat laitoksissa

    Lappeenrannan Kivisalmen lapsi- ja nuorisokodin yhdessä asunnossa asuu kaksi sisarusta. Asunnossa on kaksi makuuhuonetta, olohuone ja keittiö. Olohuone on lähes kuin minkä tahansa lapsiperheen kodista: suuri sohva, tv-taso, lastenkirjoja ja pehmoleluja. Seiniltä tosin puuttuvat valokuvat ja yhteiset muistot, hyllyiltä lehtikasat ja lattialta eksyneet sukat. Laitosasunnoissa on hyvä järjestys, eikä tavaraa ole liikaa.

    Asunnon makuuhuoneet kuuluvat huostaan otetuille sisaruksille. Laitoksissa jokaisella lapsella on oltava oma huone. Pienimmät lapset saattavat aluksi tosin nukkua isomman sisaruksen kanssa samassa huoneessa, turvallisuudentunteen vuoksi.

    Kivisalmen lastensuojelulaitoksen asukkaat ovat päivisin koulussa tai päiväkodissa.Mikko Savolainen / Yle

    Eksoten lastensuojelun palvelupäällikkö Raija Kojon mukaan yksi suuri tekijä pienimpien lasten laitosasumiseen on sisaruussuhteet. Sisaruksia ei haluta erottaa.

    – Useamman lapsen sijoittaminen yhtä aikaa perheeseen voi meidän kokemusten mukaan olla todella haastavaa. Käytännössä kolmenkin sisaruksen sijoittaminen samaan perheeseen on mahdotonta. Lasten tilanteet ovat sen verran haasteellisia.

    Laissa sijaisperheen lasten yhteenlaskettu enimmäismäärä on neljä. Lakiin on tosin kirjoitettu myös joustonvaraa, mikäli kyse on sisaruksista.

    Eksoten Raija Kojo korostaa, että turhia perhekokeiluja pyritään välttämään.

    – Näiden lasten kohdalla pyrimme minimoimaan muutokset, ne ovat todella rankkoja. Toki pelkästään varmuuden vuoksi ei ketään laiteta laitokseen.

    Kotkassa sisarukset voidaan sijoittaa eri perheisiin

    Lakiin kirjattua lapsen sijaishuoltopaikan valintaa voidaan tulkita monin eri painotuksin. Lasten asiat käsitellään aina tapauskohtaisesti ja edellä on lapsen etu. Silti alueelliset painotukset poikkeavat toisistaan. Etelä-Karjalassa painotetaan vahvasti sisarusten sijoittamista samaan paikkaan. Esimerkiksi Kotkassa taas pienempi paha on sijoittaa sisarukset eri perheisiin, kuin sijoittaa pienimpiä lapsia laitoksiin.

    – Meillä ei pieniä lapsia ole sen takia laitettu laitoksiin, että sisaruksia on useita, sanoo Kotkan lastensuojelupäällikkö Anna Liakka.

    Liakka perustelee kaupungin linjaa sillä, että perhehoidossa he onnistuvat minimoimaan pienten lastenhoitajien määrän. Liakan mukaan ihannetilanteessa lapsi keinuu turvallisesti oman synnyinperheensä ja uuden perheensä välissä.

    Täysin eroon lastensuojelulaitoksista ei Kotkassakaan päästä. Osa tapauksista vaatii laitoshoitoa.

    – Osa lapsista on niin vaurioituneita, että tavallinen perhe ei pysty antamaan heidän tarvitsemaansa hoitoa, sanoo Liakka.

    Myös vanhempien kovin haastava tilanne voi johtaa siihen, että lapsi sijoitetaan laitokseen. Perhehoitoa tarjoavan perheen turvallisuutta ei haluta riskeerata. Tämän toivat esiin Kotkan sekä Eksoten alan työntekijät.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan Suomen maakunnista Kymenlaakson lisäksi Satakunta, Kanta-Häme ja Pohjanmaa ovat kyenneet välttämään pienimpien lasten laitossijoituksia kahtena viime vuotena.

    Osassa Suomea pikkulapsia sijoitetaan laitoksiin vain ääritilanteissa.YlePerhehoidon suosiminen vaatii tukea ja vaivannäköä

    Lasten sijaishuollon yksi tärkeimpiä tehtäviä on säilyttää lapsen yhteys sisaruksiin, omiin vanhempiinsa sekä muuhun lähipiiriin. Etelä-Karjalassa osa näiden lasten vanhemmista on Eksoten työntekijöiden mukaan kokenut yhteydenpidon helpommaksi silloin, kun lapsi on sijoitettuna perheen sijaan laitokseen. Tämä painaa vaakakupissa, kun lapsen asuinpaikasta tehdään päätöksiä.

    Kotkassa on kokemuksia siitä, kuinka yhteydenpito toimii, vaikka saman perheen lapset asuisivat useammassa perheessä. Vaivannäköä se tietenkin vaatii.

    – Lasten kotilomat synkronoidaan ja lapset voivat tavata toisiaan esimerkiksi yhden perhehoitajan kotona, kuvailee Kotkan lastensuojelupäällikkö Anna Liakka.

    Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen uskoo, että perhehoidon käytön lisääntyminen edellyttää riittävää sijaisperheille kohdennettua tukea.

    – Sijaisperheen saama tuki on erittäin keskeisessä roolissa, jotta he saavat tarvitsemansa tuen ja perhehoidon laatu säilyy hyvänä. Harvan lapsen kohdalla pelkkä perhehoito riittää, vaan mukana on usein koulu tai päiväkoti ja terveydenhuollon palvelut.

    Korkein hallinto-oikeus: Puolustusvoimat saa pakkolunastaa lomamökit Vekaranjärven ampuma-alueen läheltä, jotta melu 
saadaan kuriin

    Korkein hallinto-oikeus: Puolustusvoimat saa pakkolunastaa lomamökit Vekaranjärven ampuma-alueen läheltä, jotta melu saadaan kuriin


    Puolustusvoimat saa pakkolunastaa kaksi lomamökkiä Vekaranjärven ampuma-alueen läheltä Kouvolassa. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt kiinteistönomistajien tekemän valituksen Puolustusvoimille myönnetystä lunastusluvasta. Puolustusvoimilla on...

    Puolustusvoimat saa pakkolunastaa kaksi lomamökkiä Vekaranjärven ampuma-alueen läheltä Kouvolassa.

    Korkein hallinto-oikeus on hylännyt kiinteistönomistajien tekemän valituksen Puolustusvoimille myönnetystä lunastusluvasta.

    Puolustusvoimilla on ollut vaikeuksia täyttää Vekaranjärven ampumaradan ympäristöluvan meluehtoja. Alunperin se tarjoutui ostamaan ne mökit, joiden piha-alueella ammunnoista aiheutuva melu on liian korkea.

    Meluraja ylittyi yhdeksän lomamökin pihalla. Kiinteistöistä seitsemän myytiin vapaaehtoisesti valtiolle. Kahdesta melualueella sijaitsevasta loma-asunnosta ei syntynyt kauppoja.

    Valtioneuvosto myönsi vuosi sitten toukokuussa Puolustusvoimille luvan hankkia kiinteistöt valtion omistukseen lunastuslain nojalla. Toisen lomakiinteistön omistajat vaativat valtioneuvoston päätöstä kumottavaksi.

    Korkeimman hallinto-oikeuden perustelujen mukaan lunastus on ollut tarpeen Puolustusvoimille säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi.

    Alle 65 desibeliä

    Ympäristöluvan mukaisesti Puolustusvoimien oli vähennettävä Vekaranjärven ampumaradalta aiheutuvaa melua siten, että melutaso asuinkiinteistöjen pihoilla on enintään 65 desibeliä.

    Ampumaradan ympärille rakennettiin jo yli neljä vuotta sitten muun muassa meluvalleja. Myös pistooliradan paikkaa siirrettiin. Puolustusvoimat käytti meluhaittaa vähentäviin toimepiteisiin yhteensä 2,3 miljoonaa euroa vuosina 2012-2013.

    Näistä toimenpiteistä huolimatta melua ei saatu yhdeksän kiinteistön osalta vähennettyä tarpeeksi.

    Ampumarataa käyttää pääasiassa Karjalan prikaati, jossa koulutetaan vuosittain 3600 varusmiestä.

    Ainutlaatuinen kierrätyslaitos avattiin Kotkassa – Suomalaisten leipomoiden jäteleipä päätyy Ruotsiin bioetanolin raaka-aineeksi

    Ainutlaatuinen kierrätyslaitos avattiin Kotkassa – Suomalaisten leipomoiden jäteleipä päätyy Ruotsiin bioetanolin raaka-aineeksi


    Tästä on kyseRuotsalainen Lantmännen-konserni on perustanut Kotkaan uuden käsittelylaitoksen elintarvikejätteelle.Laitos prosessoi leipomoiden jätteestä raaka-ainetta, josta tehdään Ruotsissa Lantmännenin tehtaalla bioetanolia.Norrköpingissä...

    Tästä on kyseRuotsalainen Lantmännen-konserni on perustanut Kotkaan uuden käsittelylaitoksen elintarvikejätteelle.Laitos prosessoi leipomoiden jätteestä raaka-ainetta, josta tehdään Ruotsissa Lantmännenin tehtaalla bioetanolia.Norrköpingissä valmistettua bioetanolia käytetään autojen polttoaineena etupäässä Saksassa.

    Kun leipomot valmistavat leipää kaupan hyllylle, ohessa syntyy myös runsaasti jäteleipää. Taikinaa, jauhoja ja myyntikelvotonta leipää päätyy biojätteeksi.

    Jos Ari Siekkinen saisi päättää, ne lastattaisiin autoihin ja kuljetettaisiin Kotkan Korkeakoskelle uuteen kierrätyslaitokseen. Leivässä on nimittäin tärkkelystä, jota voidaan käyttää bioetanolin valmistuksessa.

    Siekkisen johtamassa Agro Recycling -laitoksessa kuivatetaan ja pilkotaan pieneksi leipomoista haettua jäteleipää. Kahden kuukauden välein kuiva leipäsilppu laivataan Ruotsiin Norrköpingin tehtaaseen. Moneen käsittelyvaiheen kautta siitä valmistetaan bioetanolia ja eläimille rehua.

    Norrköpingissä tuotettua bioetanolia käytetään autoihin tankattavan normaalin bensiinin joukossa esimerkiksi Saksassa, Englannissa ja Tanskassa. Etanolin valmistuksessa syntyvä hiilidioksidi taas kaupataan juomateollisuuteen hiilihapoiksi.

    Suomessakin toimii muutamia bioetanolitehtaita. Tänään torstaina avattu Kotkan kierrätyslaitos on kuitenkin Suomen ainoa laitos, joka tuottaa raaka-ainetta muualla sijaitsevalle bioetanolitehtaalle.

    – Tämä on ainutlaatuinen laitos. Ilmasto, kestävä kehitys ja hiilidioksidipäästöt ovat päivänpolttavia puheenaiheita, joten tämä on erittäin mielenkiintoinen projekti, Siekkinen kehuu.

    Kotkan ja Norrköpingin laitokset omistaa Agroetanol, joka on ruotsalaisen Lantmännen-konsernin tytäryhtiö. Lantmännen kuuluu Pohjoismaiden suurimpiin elintarvike-, energiateollisuus- ja maatalouskonserneihin. Suomessa se tunnetaan ehkä parhaiten Vaasan-leipomoiden omistajana.

    Laitokselle tuodaan esimerkiksi taikinaa, jauhoja sekä pakattua ja pakkaamatonta jäteleipää.Sanni Harmanen / YleLisää leipomoita hakusessa

    Kotkan kierrätyslaitokselle tuodaan tällä hetkellä jätettä muutamasta leipomosta, joista kolme on Vaasan-leipomoita. Lisää kuitenkin tarvittaisiin, jotta laitos pääsisi tavoitteisiinsa. Laitoksella on ympäristölupapäätös, eli se saisi tuottaa 19 000 tonnia raaka-ainetta vuodessa.

    – Etsimme koko ajan uusia leipomoita yhteistyökumppaneiksi. Emme varmaan näillä nykyisillä pääse siihen 19 000 tonniin, sanoo Siekkinen.

    Kotkan työmarkkinoille uusi laitos ei tuo vipinää. Laitoksella työskentelee Siekkisen lisäksi kaksi henkilöä. Lisää saatetaan palkata, jos leipomoasiakkaita alkaa kertyä lisää.

    Agro Recycling -kierrätyslaitoksen johtaja Ari Siekkinen. Taustalla halli, jonne pilkottu ja kuivattu leipomojäte varastoidaan ennen laivaamista Ruotsiin.Sanni Harmanen / YleKiistelty biopolttoaine

    Eloperäisestä aineesta valmistettavaa biopolttoainetta pidetään yhtenä vaihtoehtona korvamaan fossiilisia polttoaineita, koska biopolttoaine tuottaa käytössä vähemmän päästöjä kuin fossiiliset polttoaineet.

    Kääntöpuolena on se, että kasvien viljely biopolttoaineeksi voi vallata peltoalaa ihmisten ja eläinten ruoan viljelyltä, jolloin niille täytyy raivata uutta peltomaata kaatamalla metsää. Metsien vähetessä maapallon hiilinielut pienenevät.

    Kuitenkin elintarvikejätteen, kuten leipomoissa roskiin päätyvän taikinan, hyödyntämisellä on todettu olevan ympäristömyönteisiä vaikutuksia, kertoo esimerkiksi ympäristöministeriön raportti.

    – Joku saattaa kysyä, että eikös raaka-aineiden laivaamisesta Norrköpingiin tule päästöjä. Tulee, mutta laivalla viedään niin isoja massoja, että hiilidioksidipäästöt suhteessa massaan ovat paljon pienemmät, kuin jos sama määrä raaka-aineita kuljetettaisiin rekoilla, Siekkinen sanoo.

    Kotkasta tuleva leipomojäte on Lantmännenin Norrköpingin tehtaalle vain pieni osa bioetanolin raaka-aineesta. Kotkan-laitoksen projektipäällikkö Håkan Mattsson Lantmännenin energiaosastolta kertoo, että vielä tärkeämpiä raaka-aineita ovat esimerkiksi maissi ja ruis.

    Uhkaavan vaaratilanteen aiheuttanut Repoveden riippusilta korvataan uudella – Hallitus esittää kansallispuistojen kunnostuksiin lisää rahaa

    Uhkaavan vaaratilanteen aiheuttanut Repoveden riippusilta korvataan uudella – Hallitus esittää kansallispuistojen kunnostuksiin lisää rahaa


    Tästä on kyseHallitus esittää lisärahaa kansallispuistojen korjaamiseen.Repoveden kansallispuisto saa uuden sillan Lapinsalmen yli.Aiempi, suosittu riippusilta on purettu, koska se petti kesällä ja aiheutti vaaratilanteen.Repoveden...

    Tästä on kyseHallitus esittää lisärahaa kansallispuistojen korjaamiseen.Repoveden kansallispuisto saa uuden sillan Lapinsalmen yli.Aiempi, suosittu riippusilta on purettu, koska se petti kesällä ja aiheutti vaaratilanteen.

    Repoveden kansallispuistossa Kouvolassa tapahtui heinäkuun alussa uhkaava onnettomuus, kun Lapinsalmen riippusillan kun riippusillan kiinnityksessä käytetty ankkuritanko petti. Sillalla oli tapahtumahetkellä yhdeksän ihmistä. Heistä kukaan ei loukkaantunut.

    Riippusilta on viitisenkymmentä metriä pitkä, ja se sijaitsee noin kymmenen metrin korkeudessa veden pinnasta. Sillan romahtamisessa oli uhka vakavaan vaaratilanteeseen, kertoi onnettomuuden jälkeen palopäällikkö Tero Vanhamaa.

    Metsähallitus on nyt päättänyt, että Lapinsalmi saa uuden riippusillan. Rakentaminen kilpailutetaan, mutta tarkat kustannukset ovat vielä auki. Metsähallituksen aluejohtaja Jouni Aarnio arvioi, että uuden sillan rakentaminen voisi maksaa satoja tuhansia euroja.

    Vaurioitunut riippusilta purettiin elokuun lopussa.

    Lapinsalmen riippusillan kannatinvaijeri petti. Sillalla oli onnettomuuden sattuessa yhdeksän ihmistä.Vesa Grekula / YleHallitus esittää lisärahoitusta

    Lapinsalmen sillan uusiminen on yksi monista kunnostuskohteista, joihin hallitus esittää lisärahoitusta tälle ja ensi vuodelle. Kuluvan vuoden lisätalousarviossa Metsähallituksen Luontopalveluille esitetään 2,45 miljoonan euron ja ensi vuoden budjetissa 1,9 miljoonan euron lisärahoitusta.

    Yle Uutisgrafiikka / Google

    Metsähallituksen mukaan lisärahoitus käytetään luontomatkailua ja retkeilyä tukevien rakenteiden korjaamiseen, palvelujen kehittämiseen ja digihankkeisiin.

    Suomen kansallispuistot tarvitsevat kipeästi lisää rahaa, sillä puistojen korjausvelka on kasvanut vuosien aikana yli 40 miljoonaan euroon.

    Ympäristöministeriön hallinnonalalle esitetään 1,5 miljoonaa euroa, joilla on tarkoitus kunnostaa kohteita muun muassa Sipoonkorven kansallispuistossa, Örön saaressa Saaristomeren kansallispuistossa, Nuuksion kansallispuistosa, Repoveden kansallispuistossa, Liesjärven kansallispuistossa ja Torronsuon kansallispuistossa.

    Kattava lista kohteista on Metsähallituksen verkkosivuilta.

    Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta tulevat 400 000 euroa on tarkoitus kohdistaa muun muassa Evon, Oulujärven ja Napapiirin retkeilyalueille.

    Nyt se seisoo: Euroopan korkein lipputanko on saatu pystyyn Haminassa – Katso videolta, miten se kohosi!

    Nyt se seisoo: Euroopan korkein lipputanko on saatu pystyyn Haminassa – Katso videolta, miten se kohosi!


    Tästä on kyseHaminaan pystytettiin sata metriä korkea lipputanko, jonka salkoon nostetaan joulukuun alussa maailman suurin Suomen lippu.Suurlippu on Haminaan rakennettavan maailman eri lippuja esittelevät Lippumaailman vetonaula.Satametrinen tanko on...

    Tästä on kyseHaminaan pystytettiin sata metriä korkea lipputanko, jonka salkoon nostetaan joulukuun alussa maailman suurin Suomen lippu.Suurlippu on Haminaan rakennettavan maailman eri lippuja esittelevät Lippumaailman vetonaula.Satametrinen tanko on sinivalkoinen ja valmistettu teräksestä. Tanko ja sen pystyttäminen maksaa Haminan kaupungille noin 730 000 euroa.

    Haminan sata metriä korkea lipputanko on saatu pystytettyä.

    Tanko hilattiin nosturin varassa jalustalleen iltapäivällä. Tanko seisoo halkaisijaltaan 12 metriä leveän betonisen perustan päällä. Tanko on pultattu kiinni betoniin.

    Terästanko oli tarkoitus nostaa paikalleen Sibeliuskadun kentälle jo eilen keskiviikkona. Kovan tuulen vuoksi nostotöitä ensin lykättiin, ja lopulta ne päätettiin siirtää kokonaan.

    Uuden nostoyrityksen valmistelutyöt aloitettiin tänään torstaina aamulla. Tankoa alettiin nostaa maasta puolen päivän jälkeen.

    Pyry Sarkiola / Yle

    Sää suosi nostotöitä, sillä tänään tuuli eilistä vähemmän. Haminassa ei myöskään satanut kuten eilen.

    – Komea ja mielenkiintoinen esitys on ollut. Minusta tämä on mahdottoman hieno homma, varsinkin sitten kun joulukuussa saadaan lippu liehumaan, kommentoi nostoa seurannut haminalainen Pekka Karvonen.

    Pyry Sarkiola / Yle

    Lipputanko on väritykseltään sinivalkoinen, kuten Suomen lippukin. Tanko on koottu 11 osasta.

    Teräksisen tangon valmisti pietarilainen Amira Group. Osat saapuivat viime viikolla Pietarista Haminaan. Tanko koottiin ensin pitkin pituuttaan Sibeliuskadun kentälle Haminan keskustan tuntumassa.

    – Itse asiassa sehän näyttää aivan upealta, haminalainen Seija Kankare totesi sen jälkeen, kun tanko oli nostettu pystyyn.

    – Olen kuitenkin ollut aika skeptinen tämän hankkeen suhteen. Tämä on ollut suuri investointi ja seuraavat pari vuotta näyttävät, tuoko se matkailutuloja niin kuin on ollut puhetta.

    Suurtanko perustuksineen maksaa Haminalle noin 730 000 euroa. Osa kaupunkilaisista on myös vastustanut lipun pystyttämistä.

    Tanko on väritykseltään sinivalkoinen.Pyry Sarkiola / Yle

    Tyvestään tangon halkaisija on 1,7 metriä. Se kapenee nuppia kohden. Yläosan halkaisija on puoli metriä.

    Maailman suurin Suomen lippu vedetään salkoon joulukuun alussa. Myös lippu on jättimäinen, koripallokentän kokoinen.

    Erikoinen nostotyö kiinnostaa ihmisiä, jotka olivat saapuneet torstaiaamuna Sibeliuskadun kentän tuntumaan seuraamaan tilannetta.Tiina Karppi / Yle
    Kouvola sai kaksi 18-vuotiasta kaupunginjohtajaa yhdeksi päiväksi – yrittivät muuttaa maailmaa jo esikoulussa

    Kouvola sai kaksi 18-vuotiasta kaupunginjohtajaa yhdeksi päiväksi – yrittivät muuttaa maailmaa jo esikoulussa


    Tästä on kyseEri puolilla Suomea on tänään vietetty Päivä johtajana-tempausta.Tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus tutustua kiinnostaviin töihin.18–vuotiaat Onni Espo ja Juho Lanki kokeilivat kaupunginjohtajan työtä.Kaksi nuorta miestä...

    Tästä on kyseEri puolilla Suomea on tänään vietetty Päivä johtajana-tempausta.Tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus tutustua kiinnostaviin töihin.18–vuotiaat Onni Espo ja Juho Lanki kokeilivat kaupunginjohtajan työtä.

    Kaksi nuorta miestä kapuaa Kouvolan kaupungintalon portaita ylös aamun hämärässä. 18-vuotiaat Onni Espo ja Juho Lanki ovat kiivenneet samoja portaita aiemminkin, sillä molemmat kuuluvat Kouvolan nuorisovaltuustoon.

    Tällä kertaa matka ei kuitenkaan kulje nuorisovaltuustoon. Edessä on päivä kaupunginjohtajina.

    Ystävykset hakivat päivän mittaista pestiä Kouvolan kaupunginjohtajina yhdessä. Arpaonni suosi hallintotehtäviin tähtäävää kaksikkoa.

    – Tämä päivä on tosi hieno ja ainutlaatuinen mahdollisuus, joka voi antaa tosi paljon kokemusta johtamisesta ja siitä, millaista se olisi kaupungin puolella, sanoo Juho Lanki.

    – Kovin moni ei pääse seuraamaan kaupunginjohtajan päivää. Tähänkin tempaukseen oli paljon hakijoita, ja me pääsimme tähän mukaan arvalla. Meillä kävi aika hyvä tuuri, Onni Espo toteaa.

    Vaikuttaminen kiinnostaa

    Kouvolan Nuorkauppakamari järjesti Päivä johtajana-tempauksen Kouvolassa nyt neljättä kertaa. Mukaan ilmoittautui 16 paikallista johtajaa – yhtenä heistä kaupunginjohtaja Marita Toikka.

    Kaverukset ovat jo aikaisempina vuosina harkinneet hakemista mukaan Päivä johtajana-tempaukseen, mutta mukana ei ole ollut heitä kiinnostavia johtajia.

    – Kaupunginjohtajan kanssa pääsee seuraamaan omaa mielenkiinnon kohdetta vähän eri näkökulmasta, Onni Espo toteaa.

    Onni Espo ja Juho Lanki ovat olleet kaveruksia 4–vuotiaista saakka. Molemmat kiinnostuivat vaikuttamisesta jo varhain.Juulia Tillaeus / Yle

    Sekä Espo että Lanki tähtäävät opiskelemaan hallintotieteitä. Molempien kiinnostus politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen heräsi jo varhain.

    – Jo kuusivuotiaana esikoulun 15-minuuttinen välitunti oli mielestäni liian lyhyt, ja halusin pidentää sitä. Itkimme vähän esikoulun opettajalle, ja saimme pidennettyä ruokavälituntia. En tiedä oliko se minusta kiinni, mutta tahtotila oli ainakin, Onni Espo naurahtaa.

    Kummankaan perheessä ei ole johtajia, mutta politiikkaa on aina seurattu tiiviisti.

    – Isomummolla on aina ollut eduskunnat täysistunnot pyörimässä, kun siellä on vierailtu, Juho Lanki kertoo.

    Odotukset täyttyivät

    Päivä johtajana-tempauksia on järjestetty eri puolilla Suomea jo vuosien ajan. Nuorkauppakamarin tempauksen tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuus tutustua heitä kiinnostaviin töihin ja antaa näkökulmia ura- ja opiskelusuunnitelmiin.

    Reilun viikon päästä äitiyslomalle jäävä kaupunginjohtaja Marita Toikka otti nuorukaiset mielellään vastaan.

    – Tässä omalta osalta pystyy tarjoamaan nuorille näköalapaikkoja siitä, millaista johtamistyö kuntasektorilla on. Haluan näyttää ihan sitä todellista työelämää kuntapuolella, Marita Toikka sanoo.

    Päivään kuului talousaiheinen seminaari, jossa nuoret pääsivät tapaamaan myös muita johtajia.Pyry Sarkiola / Yle

    Nuorten kaupunginjohtajien päivään kuului kokouksia ja talousaiheinen seminaari. Päivä täytti odotukset.

    – Tiesin jo etukäteen, että kaupunginjohtajan työ on hyvin vastuullista, Juho Lanki sanoo.

    Nuorukaiset pääsivät kokeilemaan kaupunginjohtajan tuolia. Kuvassa Juho Lanki.Juulia Tillaeus / Yle

    Päällimmäisenä nuorukaisten mieleen jäivät keskustelut kaupunginhallinnon ja muiden johtajien kanssa. Erityisesti seminaari oli mieleinen.

    – Oli tosi antoisaa päästä kuulemaan asioista ja keskustelemaan ihmisten kanssa. Opin talousasioista ja miten kansainvälisen talouden asiat vaikuttavat Suomeen ja sitä kautta myös Kouvolaan, Onni Espo kertoo.

    Myös näkemys kaupunginjohtajan tehtävistä selkeytyi.

    – Marita Toikka kertoi, että kaupunginjohtajan työhön kuuluu paljon edustustehtäviä ja myös kokousmatkoja, Espo sanoo.

    Onni Espo nautti keskusteluista päivän aikana tapaamiensa ihmisten kanssa.Juulia Tillaeus / Yle

    – Kaikki ottivat meidät tosi lämpimästi vastaan, ja Marita oli oikein ystävällinen meitä kohtaan. Pääsimme keskustelemaan tasavertaisesti, Juho Lanki sanoo päivän päätteeksi.

    Päivä kaupunginjohtajana vahvisti Espon ja Langin kiinnostusta hallintotehtäviin.

    – Kyllä tästä sai sellasta uudenlaista intoa, että oikeastaan vahvisti vaan sitten niitä tulevaisuuden suunnitelmia, toteaa Onni Espo.

    Tuuli keskeytti 100 metriä korkean lipputangon pystyttämisen Haminassa – torstaina uusi yritys

    Tuuli keskeytti 100 metriä korkean lipputangon pystyttämisen Haminassa – torstaina uusi yritys


    Sata metriä korkean lipputangon pystyttäminen Haminassa siirtyy. Kovan tuulen vuoksi nostotöihin ei voitu yrityksestä huolimatta keskiviikkona ryhtyä. Valmistelutyöt aloitetaan uudelleen torstaiaamuna. Nosto tapahtuu todennäköisesti noin klo...

    Sata metriä korkean lipputangon pystyttäminen Haminassa siirtyy. Kovan tuulen vuoksi nostotöihin ei voitu yrityksestä huolimatta keskiviikkona ryhtyä.

    Valmistelutyöt aloitetaan uudelleen torstaiaamuna. Nosto tapahtuu todennäköisesti noin klo 10.

    Nostoa valmisteltiin keskiviikkona kello 12 alkaen Sibeliuskadun kentällä. Kolmen aikaan iltapäivällä työmaalla tehtiin päätös, että pystytys siirretään seuraavaan päivään.

    Tuuli puhalsi Haminassa noin 8 metriä sekunnissa, mikä oli turvallisuusriski työmaalla. Haminassa on myös satanut kaatamalla.

    Erikoinen työmaa ehti kiinnostaa ohikulkijoita. Paikalla kävi joitakin ihmisiä seuraamassa noston valmistelutöitä.

    Satametrisen tangon pystyttämiseen tarvitaan kaksi nosturia.Kari Saastamoinen / Yle

    Tanko hilataan kahden nosturin varassa jalustalleen. Tankoa varten on rakennettu halkaisijaltaan 12 metriä leveä betoninen perusta.

    Lipputanko on väritykseltään sinivalkoinen, kuten Suomen lippukin. Tanko on koottu 11 osasta.

    Teräksisen tangon valmisti pietarilainen Amira Group. Osat saapuivat viime viikolla Pietarista Haminaan. Tanko koottiin ensin pitkin pituuttaan Sibeliuskadun kentälle Haminan keskustan tuntumassa.

    Tyvestään tangon halkaisija on 1,7 metriä. Se kapenee nuppia kohden. Yläosan halkaisija on puoli metriä.

    Nostotöissä on etukäteen arvioitu kuluvan arviolta 1-4 tuntia.

    Nosturi ehdittiin nostaa ylös, ennen kuin tehtiin päätös, että nostoa kokeillaan parin tunnin päästä uudelleen, kunhan tuuli olisi helittänyt.Tiina Karppi / YleKoripallokentän kokoinen lippu

    Joulukuun alussa salkoon nostetaan maailman suurin Suomen lippu. Lippu valmistetaan Aitoossa, Pirkanmaalla. Lippu on kooltaan suurin piirtein yhtä suuri kuin koripallokenttä.

    Alustavasti on suunniteltu, että 100 varusmiestä kannattelee lippua sitä nostettaessa.

    Tanko nostetaan perustuksilleen ja pultataan kiinni.Kari Saastamoinen / Yle

    Suurlippu tankoineen on yksi osa laajaa Haminan lippumaailmaa, joka avattiin Suomen lipun 100-vuotispäivänä 28. toukokuuta.

    Suurtanko perustuksineen maksaa Haminalle noin 730 000 euroa. Osa kaupunkilaisista on myös vastustanut lipun pystyttämistä.

    Teräksinen lipputanko on valmistettu Pietarissa. Se tuotiin Haminaan 11 osassa. Se koottiin pitkin pituuttaan Sibeliuskadun kentälle nostoa varten.Kari Saastamoinen / Yle
    Suomeen kaavaillut datakeskukset olisivat maailman suurimpia – epäilyt heräsivät:

    Suomeen kaavaillut datakeskukset olisivat maailman suurimpia – epäilyt heräsivät: "Viittaa suureen epävarmuuteen"


    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group suunnittelee suuria, 250 megawatin datakeskuksia Haminaan ja Sotkamoon.Energia Myynti Suomi Oy on hankkeen suomalainen kumppani.Sotkamon ja Haminan virkamiehet kertovat kuulleensa hankkeesta...

    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group suunnittelee suuria, 250 megawatin datakeskuksia Haminaan ja Sotkamoon.Energia Myynti Suomi Oy on hankkeen suomalainen kumppani.Sotkamon ja Haminan virkamiehet kertovat kuulleensa hankkeesta ensimmäistä kertaa mediasta.

    Maanantaina julkisuuteen tullut amerikkalaisyhtiö Silent Partner Groupin datakeskushanke tuntuu herättävän koko joukon kysymyksiä. Suunnitelmien mukaan yhtiö aikoo pystyttää Sotkamoon ja Haminaan 250 megawatin suuruiset datakeskukset.

    Silent Partner Groupin tiedotteen mukaan projektia vievät eteenpäin kaksi Norjaan rekisteröityä yhtiötä, jotka ovat nimeltään Power Systems Group Norway (PSGN) sekä Asgard Development Group (ADG). Kyseiset yhtiöt on rekisteröity vasta 10 päivää sitten, ja molemmilla on osakepääomaa vain 30 000 Norjan kruunua eli noin 3 100 euroa.

    Suomalaisena kumppanina tiedotteessa mainitaan Energia Myynti Suomi Oy -yhtiö. Toimitusjohtaja Olli Puranen sanoo, ettei pysty kommentoimaan datakeskusten rakentamista tarkemmin, sillä se kuuluu Silent Partner Groupille.

    Energia Myynti Suomi on hankkeessa mukana tanskalaisen emoyhtiönsä Energi Danmarkin kautta. Purasen mukaan Suomen yhtiön roolina on sähkön välittäminen siinä vaiheessa, kun datakeskus on valmis.

    – Pystymme toimimaan kumppanina molemmin puolin, kun siihen tulee sekä sähkön tuotantoa että kulutusta. Ne eivät aina mene välttämättä käsi kädessä tasan. Välitämme sähkön pohjoismaisesta sähköpörssistä kuluttajille, sanoo Puranen.

    Yle on pyytänyt Silent Partner Groupilta tarkempia tietoja datakeskuksista sähköpostitse, mutta toistaiseksi kysymyksiin ei ole vastattu.

    Kokoluokka ja rahoitus mietityttävät

    Sekä Sotkamon että Haminan kuntapäättäjille suunnitelmat tulivat yllätyksenä. Esimerkiksi Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu sanoi joutuneensa googlaamaan yhtiötä uutisen kuultuaan.

    Kehitysyhtiö Kainuun Edun toimitusjohtajalle Antti Toivaselle amerikkalainen Silent Partner Group ei ole tullut aiemmin esille, vaikka Kainuuseen on houkuteltu aiemmin useita datakeskuksia. Toivanen pitää hanketta epärealistisena.

    – Hankkeen kokoluokka, ilmoitettu sähköomavaraisuus ja rahoituksen puute viittaavat suureen epävarmuuteen.

    Sotkamon kuntaan Silent Partner Group ei ole ollut missään yhteyksissä.

    – Ei ole kysytty lupa-asioita, eikä tonttia ole varattu. Ketään virkamiestä ei ole edes lähestytty. Oikeastaan täällä kuullaan asiasta nyt ensimmäistä kertaa, kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen sanoi maanantaina.

    Toteutuessaan maailman suurimpia datakeskuksia

    Uutinen tuli yllätyksenä myös Invest in Finlandin datakeskuksista vastaavalle johtajalle Alpo Akujärvelle. Akujärvi sanoo mittaluokan kuulostavan suurelta. Hän ei äkkiseltään muista yhtäkään saman kokoista laitosta maailmasta.

    – Nyt puhutaan hyper scale -kokoluokasta. Kymmenien tai satojen megawattien laitokset ovat niin valtavia, että siihen vaaditaan monen tyyppisiä resursseja niin rahoituksen kuin asiakaspotentiaalin suhteen.

    Haminassa sijaitsee jo ennestään Googlen suuri datakeskus. Sotkamoa Akujärvi kuvailee syrjäisemmäksi sijaintinsa puolesta.

    – Toisaalta Kajaani on vieressä ja siellä sijaitsee vanha UPM:n paperitehdas, joten sähköinfrastruktuuria voisi löytyä sieltäkin.

    Myös Akujärvi pitää hieman erikoisena sitä, että kuntiin ei ole oltu lainkaan yhteydessä esimerkiksi tonttivarausten tai minkään muunkaan suhteen.

    – En ole ollut näihin yrityksiin yhteyksissä, mutta jos kuntapäättäjätkään eivät tiedä, niin ehkä näissä projekteissa ollaan aika alkuvaiheessa, sanoo Alpo Akujärvi.

    Invest in Finland houkuttelee maahan suuria investointeja. Datakeskusten osalta Suomi on Akujärven mukaan hyvin kilpailussa mukana. Etuina ovat tietotaidon lisäksi hyvä sähkön saatavuus, sähkön hinta sekä yleisesti vakaat olosuhteet.

    Googlen datakeskuksen lisäksi suuria keskuksia Suomessa ovat venäläisen Yandexin keskus Mäntsälässä ja Hetznerin keskus Tuusulassa.

    Amerikkalaisyhtiö aikoo rakentaa Suomeen kolme jättimäistä datakeskusta – sijoituskunnat eivät tosin tiedä siitä mitään

    Amerikkalaisyhtiö aikoo rakentaa Suomeen kolme jättimäistä datakeskusta – sijoituskunnat eivät tosin tiedä siitä mitään


    Tietoviikko kertoi maanantaina, että amerikkalainen Silent Partner Group (SPGC) aikoo rakentaa Suomeen kolme valtavan kapasiteetin datakeskusta. Lehden mukaan sijoituspaikat keskuksille ovat selvillä ja kunkin kapasiteetiksi on kaavailtu 250...

    Tietoviikko kertoi maanantaina, että amerikkalainen Silent Partner Group (SPGC) aikoo rakentaa Suomeen kolme valtavan kapasiteetin datakeskusta.

    Lehden mukaan sijoituspaikat keskuksille ovat selvillä ja kunkin kapasiteetiksi on kaavailtu 250 megawattia, mikä tarkoittaa massiivista keskusta.

    Yksi keskuksista on määrä rakentaa Haminaan, toinen Sotkamoon. Kolmannen yksikön sijaintia Suomeen investoiva amerikkalaisyhtiö ei vielä paljasta.

    Haminassa sijaitsee jo ennestään Googlen datakeskus, joka on rakennettu Summan entiseen paperitehtaaseen.

    SPGC:n toimitusjohtaja Dale Hobbie sanoo Tivin haastattelussa, että datakeskusten suunnittelu on jo käynnissä, ja rakentaminen voidaan aloittaa, kunhan lupa-asiat ovat kunnossa. Tähtäin olisi 22 kuukauden päässä tästä päivästä.

    Investoinnin suuruudesta tai rahoituksen lähteistä toimitusjohtaja Hobbie ei suostu antamaan tietoja lehdelle tai kertomaan mitään.

    Kuntiin ei ole otettu yhteyttä

    Amerikkalaisyhtiön toimitusjohtaja Dale Hobbie vahvisti Ylelle maanantaina, että yhden suunnitellun datakeskuksen paikka on Sotkamossa.

    Yle kysyi sekä Haminasta että Sotkamosta, mitä niiden johtajat tietävät asiasta. Kummassakaan kunnista niiden johtohenkilöt eivät olleet saaneet mitään yhteydenottoja amerikkalaisyhtiöstä.

    Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu sanoi Ylelle, että kaupunkiin ei ole oltu yhteydessä datakeskussuunnitelmista.

    – Luin saman artikkelin ja olen sen jälkeen vähän googlannut tietoja, Filppu kertoi.

    Myös Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kertoi, että amerikkalaisyhtiö ei ole ottanut yhteyttä.

    – Ei ole kysytty lupa-asioita, eikä tonttia ole varattu. Ketään virkamiestä ei ole edes lähestytty. Oikeastaan täällä kuullaan asiasta nyt ensimmäistä kertaa, Kilpeläinen sanoi.

    Lue lisää:

    Tivi: Haminaan suunnitteilla suuri datakeskus – kaupunki ei ole kuullut suunnitelmista

    Amerikkalaisyhtiö vahvistaa datakeskuksen sijoituspaikaksi Sotkamon – kunta ei ole vielä kuullut asiasta

    Googlen uutta pohjoismaista pilvipalvelua pyöritetään Haminasta

    Google selvitti: Datakeskukset suoltavat Suomeen miljardeja euroja ja tuhansia työpaikkoja

    Datakeskukset haaskaavat turhaan energiaa – "On helppoa ja halpaa avata ikkunat ja päästää hukkalämpö taivaalle"