Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    VR valvoo jatkossa paremmin kemikaalivaunuja – tilapäisiä säilytyspaikkoja ei enää ole

    VR valvoo jatkossa paremmin kemikaalivaunuja – tilapäisiä säilytyspaikkoja ei enää ole


    Satamien ruuhkautuessa VR ohjaa jatkossa purkua odottavat kemikaalijunat erityisesti vaarallisten aineiden käsittelyä ja säilytystä varten suunnitelluille ratapihoille. Huhtikuussa Mäntyharjussa sattuneen kemikaalionnettomuuden jälkeen VR ja...

    Satamien ruuhkautuessa VR ohjaa jatkossa purkua odottavat kemikaalijunat erityisesti vaarallisten aineiden käsittelyä ja säilytystä varten suunnitelluille ratapihoille.

    Huhtikuussa Mäntyharjussa sattuneen kemikaalionnettomuuden jälkeen VR ja Liikennevirasto ovat muuttaneet ohjeistusta niin, ettei vaarallisia aineita sisältäviä junia enää seisoteta muilla pysähdyspaikoilla.

    – VAK-ratapihoilla on asianmukaiset pelastuslaitteet, tehty turvallisuussuunitelmat ja riskikartoitukset. Trafi valvoo näiden ratapihojen laitteita ja toimintaa säännöllisesti, sanoo VR Yhtymän turvallisuusjohtaja Jari Hankala.

    Vaarallisten aineiden käsittelyä ja säilytystä varten suunniteltuja ratapihoja on 12 paikkakunnalla Suomessa.Yle

    Kemikaalivaunujen säilytys on jatkossa mahdollista Haminassa, Kotkan Mussalossa, Kouvolassa, Kokkolassa, Niiralassa, Oulussa, Riihimäellä, Sköldvikissä, Turussa ja Lappeenrannan Vainikkalassa sijaitsevilla ratapihoilla.

    – Näillä ratapihoilla pelastusviranomaiset harjoittelevat kolmen vuoden välein mahdollisen onnettomuuden varalle.

    Junia pysäytetään jo Venäjällä

    VR on myös sopinut venäläisen yhteistyökumppanin kanssa, että Suomen ratapihojen täyttyessä kemikaalijunia voidaan pysäyttää Venäjälle odottamaan ruuhkan purkautumista.

    Suomenlahden satamat pelkäävät tämän johtavan pahimmillaan niille elintärkeiden transitokuljetusten menettämiseen.

    – Se olisi aika iso isku transitoliikenteelle sekä Suomen vientikuljetuksille, sehän puraisee molempia, pohtii HaminaKotka Sataman liikennejohtaja Markku Koskinen.

    Vainikkalan ratapihalla käsitellään ja säilytetään vaarallisia aineita sisältäviä vaunuja.Jari Tanskanen / Yle

    Samalla kemikaalikuljetusten turvallisuus on kuitenkin parantunut.

    – Kevään jälkeen tilanne on selkeästi parantunut erityisesti ruuhkautumisen osalta, sanoo Jari Hankala.

    Kotkan sataman ratapihan laajennus poistaisi seisovat myrkkyjunat ratapihoilta

    Kemikaalikuljetusten ruuhkautuminen eteläisen Suomen ratapihoille johtuu siitä, etteivät vaunut mahdu Haminan ja Kotkan satamiin purkuun.

    – Meillä satamien liikenne lisääntyy tänä vuonna noin 15 prosenttia, sanoo liikennejohtaja Markku Koskinen.

    Erityisesti metsäteollisuuden vienti on kasvussa, ja tehtailta tuodaan satamiin laivattavaksi paperia ja sellua. Myös lannoitteiden transitokuljetuksia on siirtynyt Itämerelta Suomenlahden satamiin.

    Vilkkaalla Kouvolan ja Kotkan välisellä rataosuudella haluttaisiin nostaa junien akselipainoja, jotta rautateillä saataisiin kuljetettua nykyistä enemmän tavaraa satamiin.

    Kontteja puretaan laivasta satamassa Kotkan Mussalossa.Sakari Saksa / Yle

    Samasta raidekapasiteetista kilpailevat Venäjän kemikaalikuljetukset. Myrkkyjunien seisottamiset eteläisen Suomen ratapihoilla voitaisiin välttää laajentamalla Kotkan sataman ratapihaa.

    – Se toisi lisäraidekapasiteettia, mahdollistaisi junien säilyttämisen satamassa ja johtaisi siihen, ettei tilapäistä junien säilyttämiseen ratapihoilla olisi tarvetta, sanoo turvallisuusjohtaja Jari Hankala.

    Kotkan satamassa sijaitsevalle Kotalahden ratapihalle suunniteltiin alun perin kymmentä raidetta, mutta säästösyistä viisi jäi rakentamatta. Ratapihan rakentaminen loppuun asti maksaisi 20 miljoonaa euroa.

    – Turvallisuuden paranemisen ohella operaattorille olisi merkittävä etu, jos junat voitaisiin viedä suoraan rajalta Kotkaan ilman väliaikaista säilyttämistä, jatkaa Hankala.

    Nippunosturin punaiset kynnet halutaan talteen – Kimolan kanavan uittohistoria muuttuisi ainutlaatuiseksi veistokseksi

    Nippunosturin punaiset kynnet halutaan talteen – Kimolan kanavan uittohistoria muuttuisi ainutlaatuiseksi veistokseksi


    Tästä on kyseKuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija Antero Toikka haluaisi tehdä Kimolan kanavan nippunosturin kynsistä taideteoksenKimolan kanavaa Kouvolan ja Iitin rajalla kunnostetaan veneilyreitiksi ja vanha nosturi puretaan pianRahoitusta...

    Tästä on kyseKuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija Antero Toikka haluaisi tehdä Kimolan kanavan nippunosturin kynsistä taideteoksenKimolan kanavaa Kouvolan ja Iitin rajalla kunnostetaan veneilyreitiksi ja vanha nosturi puretaan pianRahoitusta taideteokselle ei vielä ole

    Huviveneilyä varten kunnostettava Kimolan kanavan purettavista nippunostureista halutaan tehdä taideteos.

    Helsinkiläinen kuvanveistäjä Antero Toikka on suunnitellut tekevänsä tukkinippujen nostamiseen käytetyn nosturien punaisista kynsistä Uiton muisto -nimisen maisemateoksen.

    – Ne ovat aikakautensa teknologian historiaa parhaimmillaan. Tukkien uittamisen muisto voidaan näin säilyttää kierrätysmateriaalista valmistetussa, uudelleen muotoillussa teoksessa, terästeoksia tehnyt taiteilija sanoo.

    Jaalassa Kouvolassa, Kimolan kylässä kesiään viettävä taiteilija haluaisi näin kunnioittaa alueen tukinuiton historiaa ja siihen käytettyä teknologiaa.

    Teos pystytettäisiin kallion päälle: kohtaan, jossa kanava ja Vierumäentie leikkaavat toisensa. Sitä varten tulisi erillinen jalusta. Lisäksi teos valaistaisiin.

    Toikan suunnitelmista kertoi ensin Jaalalainen-lehti.

    Havainnekuva nippunosturin kynsiä hyödyntävästä veistoksesta.Antero ToikkaKanavan kunnostustyöt käynnissä

    Iitin ja Kouvolan alueella sijaitsevaa Kimolan kanavaa kunnostetaan parhaillaan, jotta se voitaisiin avata matkailukäyttöön vuonna 2020.

    Kanavan kunnostus avaa vesireitin Pyhäjärven ja Päijänteen välille. Reitti mahdollistaa veneilyn Kouvolasta Pohjois-Savoon Keiteleelle saakka.

    – Idea teoksesta on omani. Kanavan rakentamisesta oli uutisjuttuja jo pitkään. Varhaisessa vaiheessa oli myös tieto, että nosturit puretaan. Ajattelin, että tässä on mahdollisuuteni, Toikka kertoo.

    Nippunosturien purku alkaa kahden viikon sisällä. Nosturit ovat Kouvolan kaupungin omaisuutta.

    Kimolan kanava sijoittuu Iitin ja Kouvolan alueille.Yle

    Kimolan kanavan 70-metrinen kanavatunneli on ainoa lajiaan Suomessa. Myös maailman mittakaavassa se on harvinaisuus. Tunneliosuus levennetään ja korotetaan veneille sopivaksi.

    Kunnostaminen maksaa 20,8 miljoonaa euroa. Valtio maksaa kunnostustöistä kaksi kolmasosaa ja alueen kunnat loput.

    Kimolan kanavan kunnostustöiden on määrä valmistua ensi vuoden loppuun mennessä.Pyry Sarkiola / YleRahoitus puuttuu

    Toikka on saanut taideteosta varten 10 000 euroa Suomen kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston tukea. Taiteilijan mukaan summa on kuitenkin lähinnä hieno signaali ja tuki hänen ideoimalleen hankkeelle.

    Arvio teoksen hintalapuksi on noin 150 000 euroa, eikä rahoitus ole vielä varmistunut.

    Toikka tarvitsisi muistomerkkiä varten käyttöoikeuden kynsiin. Toikka neuvottelee Kouvolan kaupungin kanssa aiesopimuksesta taideteoksen toteuttamiseksi.

    Pyry Sarkiola / Yle

    Taiteilijalla on voimassa oleva tarjous kuusankoskelaiselta konepajalta, joka kokoaisi suurikokoisen ja näyttävän teoksen. Kynnet myös hiekkapuhallettaisiin ja maalattaisiin. Kynsien nykyinen punainen sävy säilyisi. Jalusta olisi spektroliittia.

    Teos olisi valmis viimeistään siinä vaiheessa, kun kanavakin on.

    Antero Toikka on tunnettu erityisesti julkisista teoksistaan. Kimolan kylässä Kouvolassa on jo ennestään Toikan teos Delta. Se pystytettiin paikoilleen vuonna 2011.

    Toikan teoksia voi nähdä ohiajaessaan monilla Suomen teillä. Nelostiellä Mäntsälässä on moottoritietä ja oikorataa ilmentävä Kasvukäytävä, jossa on kaksi teräksistä kaarta. Viitostien ja ysitien liittymässä Kuopiossa on teos nimeltä Vaeltaja ja Mega-Omega -teos on valtatie 1:n varressa Turussa.

    Nuoret ja kaupunkilaiset innostuivat lähettämään tietoja leipurin aarteistaan: leipäjuurella voi olla ikää jopa yli 300 vuotta

    Nuoret ja kaupunkilaiset innostuivat lähettämään tietoja leipurin aarteistaan: leipäjuurella voi olla ikää jopa yli 300 vuotta


    Tästä on kyseLuonnonvarakeskus Luke on saanut eri puolilta Suomea noin 140 ilmoitusta vanhoista leipäjuurista eli raskeistaIlmoitetuista ruistaikinajuurista lähes kaikki ovat yli viisikymppisiä, mutta joukossa on myös useita yli 100-vuotiaita...

    Tästä on kyseLuonnonvarakeskus Luke on saanut eri puolilta Suomea noin 140 ilmoitusta vanhoista leipäjuurista eli raskeistaIlmoitetuista ruistaikinajuurista lähes kaikki ovat yli viisikymppisiä, mutta joukossa on myös useita yli 100-vuotiaita raskejaTutkijat haluavat selvittää esimerkiksi juurten hiivakantoja, maitohappopitoisuuksia, pH-arvoja ja sulavuutta sekä juuren tarinaa ja leivontaprosessiaYli 70-vuotiaista leipäjuurista voi lähettää vielä syyskuun ajan ilmoituksen Luonnonvarakeskukselle

    Eri puolilta Suomea on lähetetty Lukelle noin 140 ilmoitusta vanhoista leipäjuurista eli raskeista vastaukseksi tiedonkeruupyyntöön.

    Ilmoituksia on tullut eri puolilta Suomea ja etenkin vahvoista leipämaakunnista kuten Itä-Suomesta, Keski-Suomesta ja Savosta. Mutta myös Hämeestä on lähetetty yksittäisiä ilmoituksia. Leipäjuurta käytetään ainakin Lopella, Tammelassa, Humppilassa ja Forssassa.

    Luonnonvarakeskuksen tutkija Maarit Heinonen Jokioisilta kertoo, että ilmoituksia tuli aika paljon Etelä-Suomen kaupungeista ja nuorilta ihmisiltä. Erityinen leipäjuurikeskittymä on Heinosen mukaan Kouvolassa, missä leipäjuuria etsitään aktiivisesti.

    Maarit Heinosen mukaan oli yllätys, kuinka paljon vielä aktiivisessa leivonnassa olevia ruistaikinajuuria on Suomessa. Niitä lienee vielä enemmänkin, sillä Luke ei varmaankaan onnistunut tavoittamaan kaikkia leipäjuuren käyttäjiä.

    – Kotileipurit ovat tosi aktiivisia ylläpitämään juuria. Heidän joukossaan on myös uusia nuorempia henkilöitä, jotka ovat tosi kiinnostuneita juurista ja hapanleipäleipomisesta.

    Vanha leipäjuuri on arvokas

    Lukelle ilmoitetuista ruistaikinajuurista lähes kaikki ovat yli viisikymppisiä, mutta joukossa on myös useita yli 100-vuotiaita raskeja.

    – Perimätieto kertoo useammastakin juuresta, että se saattaa olla vieläkin vanhempaa kuin 1800-luvulta. Meillä on esimerkiksi Konnevedeltä leipäjuuri, josta kerrotaan, että siitä on leivottu samassa talossa ainakin 1700-luvulta lähtien.

    Leipäjuuret ovat Maarit Heinosen mukaan olleet maatiloille arvokkaita ja ne on haluttu pitää tallessa.

    – Niistä ei ole luovuttu. Niitä on toki jaettu muillekin, mutta on haluttu pitää oman talon juurta tiinussa.

    Leivontakokeita laboratoriossa

    Luke ja Hämeen ammattikorkeakoulu aloittivat tiedonkeruun jo viime vuonna. Vaikka varsinainen leipäjuuritietojen keräys on loppunut, niin varsinkin yli 70-vuotiaista leipäjuurista voi lähettää vielä syyskuun ajan ilmoituksen Luonnonvarakeskukselle.

    Tutkija Maarit Heinonen kertoo, että nyt ilmoitukset on koottu yhteen. Muutaman viikon sisällä niistä valitaan sellaiset juuret, joista pyydetään näytteitä tutkittavaksi.

    Niistä tutkitaan muun muassa villihiivoja ja tehdään leivontakokeita laboratorioissa. Happamuus on ollut kotileipureille todella tärkeä asia, tietää Heinonen.

    Luken tutkimuskohteina ovat leipäjuurien mikrobiologiset ominaisuudet ja makuerot. Taikinan hapattamisen ansiosta leipä säilyy hyvin ja sen ravintoarvo paranee.

    Kaivuutyömailla karmaisevia löytöjä – Rakennustyömailta on tänä vuonna paljastunut jo useita luurankoja

    Kaivuutyömailla karmaisevia löytöjä – Rakennustyömailta on tänä vuonna paljastunut jo useita luurankoja


    Kaivinkone oli viime keväänä kaivamassa hiekkaa ja soraa hiekkakumpareella Virolahdella Kymenlaaksossa, kun kaivinkoneenkuljettaja teki yli metrin syvyydestä yllättävän löydön. Kuopassa näkyi ihmisen pääkallo. Maanomistaja ilmoitti...

    Kaivinkone oli viime keväänä kaivamassa hiekkaa ja soraa hiekkakumpareella Virolahdella Kymenlaaksossa, kun kaivinkoneenkuljettaja teki yli metrin syvyydestä yllättävän löydön. Kuopassa näkyi ihmisen pääkallo. Maanomistaja ilmoitti tapauksesta Museovirastoon.

    Tutkija Simo Vanhatalo tuli paikalle koekaivausryhmän kanssa.

    – Ruumis näytti hämmentävältä tapaukselta. Siinä oli pitkät jalat, eikä selkeää ruumista, Simo Vanhatalo kuvailee.

    Muita luurankoja ei lähialueelta toistaiseksi löytynyt. Vanhatalo arvioi radiohiiliajoitusnäytteen tuloksen perusteella, että luut ovat peräisin 1800–1900-lukujen taitteesta.

    Virolahdelta löytyi maankaivuutöiden yhteydessä viime maaliskuussa luuranko.Simo Vanhatalo / Museovirasto

    Kuopion Juankoskelta paljastui pääkallo sateen huuhtomalta pihatieltä. Poliisin ja Museoviraston tutkimuksissa maasta paljastui 8–9-vuotiaan lapsen hauta.

    Lapsen kallo otettiin talteen ja toimitettiin poliisin tutkimuksiin Vantaalle. Vainajan kuolinaikaa selvitettiin Yhdysvalloissa sijaitsevassa radiohiiliajoituslaboratoriossa.

    – Vainajan kuolinajaksi saatiin karkasti 1800-luku, kertoo tutkija Simo Vanhatalo Museovirstosta.

    Kotkassa puolestaan salaojatyöt keskeytyivät erikoisella tavalla omakotitalon pihalla kesäkuussa, kun maan alta löytyi ihmisen luita. Pihamaalta löytyi muun muassa olkaluita, solisluita ja kylkiluita.

    Paljastui, että alueella saattaa olla vanha venäläisten hautausmaa. Luut odottavat edelleen poliisin huomassa pääsyä Museovirastoon ja osteologien eli luustontutkijoiden tutkittaviksi.

    Salaojatyöt keskeytyivät Kotkassa viime kesänä, kun maan alta paljastui ihmisen luita.Sakari Saksa / Yle

    Myös Savonlinnasta Olavinlinnan läheisyydestä löytyi elokuussa kymmenen vainajan jäännökset kunnallistekniikan rakennustyömaalta. Paikalla on todennäköisesti ollut venäläisen varuskunnan hautausmaa 1740-luvulta 1800-luvun puoliväliin. Sijainti viittaa siihen, että löydöt liittyvät Ruotsin ja Venäjän välisiin sotiin.

    Löydöt lisääntyneet

    Museovirasto on saanut tänä vuonna ilmoituksia ihmisen luista neljältä eri työmaalta. Museovirasto ei ole tilastoinut tapauksia, mutta tänä vuonna niitä on paljon enemmän kuin aiemmin.

    – Aikaisempina vuosina on tullut hyvin harvoin ilmoituksia, ehkä yksi tai kaksi vuodessa. Luulen, että Virolahden tapaus antoi poliisille kipinän, että kun kallo tai luuranko löytyy, se voi liittyä muinaisjäännökseen, kertoo tutkija Simo Vanhatalo.

    Myös maanomistajat ovat entistä valveutuneemmin ilmoittaneet löydöksistä.

    – Hautausmaista ja kallolöydöistä on ollut juttuja lehdistössä, joten ihmiset ovat osanneet ottaa yhteyttä, arvioi Vanhatalo.

    Vanhoja hautapaikkoja suojelee muinaismuistolaki. Simo Vanhatalon mukaan viranomaisille ilmoittamista ei kannata pelätä, sillä lähes aina rakentaminen yllättäen löytyneen vanhan hautapaikan päälle sallitaan.

    Ilmoitus hätäkeskukseen

    Rikoskomisario Ari Järveläinen Kaakkois-Suomen poliisista kehottaa aina ilmoittamaan hätäkeskukseen, jos epäilee löytäneensä ihmisen luun. Sen jälkeen poliisi selvittää, liittyykö luu johonkin rikokseen tai kadonneeseen ihmiseen.

    Jos kyseessä on selkeästi tuore luu, on poliisillakin tutkintakynnys herkemmässä

    Usein maasta löytyneille ihmisen luille löytyy luonnollinen selitys, kun esimerkiksi ilmenee, että paikalla on ollut vanha hautausmaa. Vanhojen yksittäisten luiden menneisyys voi yhtä hyvin jäädä arvoitukseksi.

    Toisinaan luita on saattanut myös kantautua vanhoilta hautapaikoilta maansiirtojen yhteydessä kauaskin alkuperäiseltä paikalta.

    Rikoskomisario Petri Korpisammal Kaakkois-Suomen poliisista kertoi Ylelle viime kesäkuussa, että ihmiset tuovat poliisilaitokselle näytille luita aina silloin tällöin.

    Lastenhoito ei estä maahanmuuttajaäitejä oppimasta suomea – Kielikurssilla paistetaan piirakoita ja retkeillään lasten kanssa

    Lastenhoito ei estä maahanmuuttajaäitejä oppimasta suomea – Kielikurssilla paistetaan piirakoita ja retkeillään lasten kanssa


    Tästä on kyseMaahanmuuttajaäitien kotoutumista helpotetaan kielikursseilla.Naiset voivat ottaa lapsensa kurssille mukaan.Kurssilla opitaan kielen lisäksi arjen taitoja.Ryhmä nuoria naisia istuu pyöreän pöydän ääressä katseet valkoiseen...

    Tästä on kyseMaahanmuuttajaäitien kotoutumista helpotetaan kielikursseilla.Naiset voivat ottaa lapsensa kurssille mukaan.Kurssilla opitaan kielen lisäksi arjen taitoja.

    Ryhmä nuoria naisia istuu pyöreän pöydän ääressä katseet valkoiseen paperiin naulittuina. Kynä hakee paikkaansa ruutupaperin viivojen välissä, kun naiset jäljentävät paperin tekstiä.

    Kohta kirjaimet asettuvat paikoilleen, ja niistä muodostuu sana aurinko.

    Saavutus ei ole itsestäänselvä, sillä suurin osa pöydän ympärille kerääntyneistä naisista on luku- ja kirjoitustaidottomia. He ovat tulleet Suomeen pakolaisina eri maista, esimerkiksi Syyriasta, Eritreasta ja Turkista.

    Nyt jokaisella heistä on oleskelulupa – ja tarve kotoutua uuteen kotimaahansa.

    Suomalaiseen elämäntapaan käytännön kautta

    Paikalla olevat naiset ovat pienten lasten kotiäitejä Kymenlaaksosta. He eivät juurikaan puhu tai ymmärrä suomea, mutta heillä on halu oppia.

    Mutta sitä varten he ovat täällä – maahanmuuttajaäitien kielikurssilla Kotkassa. Kurssin tarkoituksena on kielenopetuksen lisäksi auttaa naisia kotoutumisessa ja tarjota heille vertaistukea.

    Suurin osa maahanmuuttajaäitien kielikurssin osallistujista joutuu opettelemaan lukemisen ja kirjoittamisen alusta saakka.Juulia Tillaeus / Yle

    – Edellisen ryhmän kanssa paistoimme raakapakastepiirakoita ja teimme munavoita. Sitten meillä oli vappujuhlat. Mukana on myös vähän tällaista kulttuurin opettelua, kieltenopettaja Tiinamari Vilkko kertoo.

    Kurssilla tehdään myös esimerkiksi lähiluontoon ja kirjastoon suuntautuvia retkiä. Tarpeen mukaan perehdytään käytännön asioihin, kuten lääkäriajan varaamiseen.

    Lapset mukaan

    Juuri maahanmuuttajaäidit ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle, sillä he hoitavat usein lapsia pitkään kotona. Ongelmaan on haettu useissa kunnissa ratkaisua maahanmuuttajaäideille tai -vanhemmille suunnatuista kielikursseista.

    Maahanmuuttajaäitien kielikurssi on osa Kotkan avointa varhaiskasvatusta. Kieltenopettaja tulee paikallisesta kansalaisopistosta ja lastentarhanopettaja kaupungilta. Kun äidit opiskelevat pyöreän pöydän ääressä, lastentarhanopettaja pitää lapsista huolta.

    – Nämä lapset ovat pääsääntöisesti pieniä, alle varhaiskasvatusikäisiä. Sen takia tälle on todella suuri tarve, että äidit voivat tulla tänne lastensa kanssa, Katariinan päiväkodin johtaja Irene Sipari-Vilhunen toteaa.

    Monen lapsen isosisarukset ovat saman rakennuksen toisessa päässä, päiväkodissa.

    Arabia tukikielenä

    – Hyvää päivää, huudahtaa kieltenopettaja Tiinamari Vilkko.

    – Hyvää päivää, toistavat naiset.

    Kirjaimet – oman äidinkielen, saati sitten suomen – eivät ole useimmille kurssilaisille tuttuja. Suomen kielen opiskelu aloitettiinkin opettelemalla kirjoittamaan ja lausumaan kaksi suomen kielen yleistä vokaalia A ja E.

    Lapset ovat kurssilla samassa tilassa, jossa äidit opiskelevat.Juulia Tillaeus / Yle

    – Kun kirjaimet alkavat olla tuttuja, alamme tehdä pieniä lukuharjoituksia. Tavuttaen aloitetaan, Tiinamari Vilkko kertoo.

    Suurin osa kurssilaisista puhuu arabiaa. Siitä onkin muodostunut tärkeä tukikieli.

    – Naiset selvittävät asioita keskenään. Tuntuu, että kaikki tulivat heti toimeen keskenään. Täällä on tosi kiva henki, Vilkko kiittelee.

    Viime vuodenvaihteeseen saakka kielikursseja järjestettiin kuntien omalla rahoituksella tai erilaisten hankkeiden kautta. Tammikuussa vapaan sivistystyön lakia muutettiin, ja kursseille luotiin valtakunnallinen rahoitusmalli. Sen myötä kunnat voivat hakea valtionrahoitusta vapaan sivistystyön koulutukselle, joka on sisällytetty maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan.

    – Se on tarpeen, koska tähän mennessä luku- ja kirjoitustaidon koulutusta on järjestetty säännönmukaisesti työnhakijoille. Kunnissa on kuitenkin myös paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole aktiivisia työnhakijoita, kuten kotiäidit, opetusneuvos Annika Bussman toteaa.

    Kotkassa kurssin rahoitus tulee osittain kaupungin kotouttamisrahoista.

    Maahanmuuttajaäidit voivat ottaa omalle kielikurssilleen lapsensa mukaan.Juulia Tillaeus / YleKurssi kiinnostaa

    Kotkassa kurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa viime syksynä. Ensimmäisellä kurssilla mukana oli puolenkymmentä äitiä, nyt jo kymmenen.

    – Äidit tulevat tänne todella innokkaasti ja ovat sitoutuneita. He käyvät täällä aina, kun vain mahdollista. Äidit ovat opetelleet jo tulemaan kauempaakin bussilla, Katariinan päiväkodin johtaja Irene Sipari-Vilhunen toteaa.

    Maahanmuuttotoimisto ohjaa naiset kurssille, ja kaikki osallistujat ovat sen asiakkaita. Muitakin innostuneita olisi.

    – Olen kuullut, että tänne olisi tulijoita vaikka kuinka paljon. Ilmeisesti sana on levinnyt, että täällä oppii ja on mukavaa ja hyvä olla, Tiinamari Vilkko toteaa.

    Eritrealainen Roza Tweldemedhin saapui Suomeen 1,5 vuotta sitten. Hänellä on kolme lasta.Juulia Tillaeus / Yle

    Naiset kerääntyvät keittiöön. Yksi kaataa kahvia kuppeihin, toinen lämmittää lapselle ruokaa mikrossa. Iloinen puheensorina valtaa tilan.

    – Kyllä on hyvä suomen kielen kurssi ja kaverit ja kaikki hyvin, eritrealainen Roza Tweldemedhin hymyilee.

    Koirien elämä oli loppua palavaan taloon – Pelastajien antama lisähappi pelasti eläimet lähes varmalta kuolemalta

    Koirien elämä oli loppua palavaan taloon – Pelastajien antama lisähappi pelasti eläimet lähes varmalta kuolemalta


    Kotkan naapurikunnassa Pyhtäällä syttyi viime perjantaina ukkosilmalla tuleen omakotitalo. Kun palokunta tuli paikalle ja avasi ulko-oven, ryntäsi talosta ulos kolme koiraa ja kissa. Paikalle tullut talon omistaja kertoi, että sisällä pitäisi...

    Kotkan naapurikunnassa Pyhtäällä syttyi viime perjantaina ukkosilmalla tuleen omakotitalo. Kun palokunta tuli paikalle ja avasi ulko-oven, ryntäsi talosta ulos kolme koiraa ja kissa.

    Paikalle tullut talon omistaja kertoi, että sisällä pitäisi olla vielä kaksi koiraa. Koirat olisivat omistajan mukaan talon takaosassa sijaitsevassa huoneessa. Pahaksi onneksi tulipalo oli palokunnan arvion mukaan saanut alkunsa juuri sen huoneen tienoilta, joten koirat olisivat vaarassa.

    Pelastuslaitoksen savusukeltajat pääsivät taloon sisään ja saivat pelastettua sieltä kaksi noutajakoiraa Koirat olivat paikalla olleen päivystävän palomestarin Asko Rouhiaisen mukaan hyvin heikossa kunnossa, koska palo oli kytenyt jo jonkin aikaa ja koirat olivat ehtineet hengittää savua jo pitemmän aikaa.

    – Koirista näki, että ne hengittivät, mutta makasivat vain kyljellään. Eivät ne niin kuin tässä maailmassa olleet, kertoo palomestari Asko Rouhiainen.

    Ulkona koirat alkoivat hiljalleen haukkoa henkeä. Apuun tuli paikalle saapunut ensihoitoyksikkö, jonka ensihoitaja alkoi yhdessä palomiehen kanssa antaa koirille lisähappea.

    – Happea annettiin ihan samanlaisella happimaskilla kuin mitä ihmisellekin annetaan, kertoo Rouhiainen.

    Kun koirat olivat saaneet lisähappea, alkoivat ne palomestarin mukaan elpyä varsin nopeasti.

    – Juuri tänään tiistaina olin koirien omistajaan yhteydessä ja koirat kuulemma ovat toipuneet ja voivat normaalisti.

    Anjalan VPK:n savusukeltajat hakivat kaksi koiraa palavasta talosta.Kymenlaakson pelastuslaitosOnnellisia sattumuksia

    Onni onnettomuudessa oli, että palokunta oli palon syttyessä lähellä sammuttamassa toista salaman sytyttämää tulipaloa. Sieltä sammutusyksikkö pääsi viidessä minuutissa palopaikalle. Myös omistaja sattui tulemaan palopaikalle yhtä aikaa palokunnan kanssa ja pystyi kertomaan palokunnalle koirista.

    – Jos olisimme lähteneet palopaikalle paloasemalta, olisi palo päässyt etenemään pitemmälle ja koirillekaan ei olisi varmaan hyvin käynyt, kertoo palomestari Asko Rouhiainen.

    Rouhiainen kertoo, että hänen 26 vuotta kestäneellä palomiesurallaan tämä oli kolmas kerta, kun koirille piti lisähappea antaa.

    Tässä tapauksessa koirat olivat hyvin rauhallisia ja ottivat happea mielellään vastaan.

    – Ihan niin kuin ne olisivat oikeasti halunneet ottaa sitä lisähappea. Ei tarvinnut edes väkisin pitää koirien päätä paikoillaan, kertoo Rouhiainen.

    Joskus häkää ja savua hengittäneet koirat saattavat Asko Rouhiaisen mukaan olla hyvin vastentahtoisia, eikä lisähapen antaminen onnistu. Lisähappi on kuitenkin palomestarin mukaan ainoa vaihtoehto, mitä pystytään tekemään. Sen avulla koiran keuhkoista saadaan pois sinne päässyttä tappavan vaarallista häkää.

    Rouhiainen uskoo, että lisähappea voidaan antaa melkein mille tahansa eläimelle, esimerkiksi myös kissoille. Eläimen pitää kuitenkin olla sen verran tajuissaan, että se saadaan happea hengittämään.

    Kaikenlaisia eläimiä autetaan

    Pelastuslaitokset ovat tottuneet auttamaan ihmisiä ja pelastamaan omaisuutta, mutta myös kotieläinten auttaminen kuuluu pelastuslaitoksen tehtäviin.

    Eläinpelastustehtäviä varten pelastuslaitoksella on monenlaisia erikoisvälineitä. Tällaisia ovat muun muassa erikokoiset haavit ja verkot, joilla saadaan pyydystettyä esimerkiksi kauppoihin eksyneitä lintuja. Käärmepihtejä on karanneiden lemmikkikäärmeiden pyydystämiseen ja kuljetushäkkejä esimerkiksi kissoille tai koirille.

    Eläinpelastustehtävät ovat usein loukkaantuneiden tai vääriin paikkoihin eksyneiden luonnonvaraisten eläinten auttamista. Apua saavat niin siimaan sotkeutuneet sorsat kuin keinuun sotkeutunut poro.

    Silloin tällöin pelastajat käyvät myös pelastamassa maatilojen lietealtaaseen pudonneita eläimiä. Tällöin tarvetta on sekä sukeltajan että pintapelastajan taidoille.

    Hiljalleen pelastuslaitoksille on tulossa erityisiä eläinpelastusautoja, joissa on valmiina tarvittava varustus eläinpelastustehtäviä varten. Tällaisia on jo Helsingissä ja Turussa. Tänä vuonna eläinambulanssi tulee myös Kymenlaakson pelastuslaitoksen käyttöön.

    Autolla pääsee taas helpommin rajan yli – Venäjä haluaa etukäteen tiedot rahoitusyhtiöistä

    Autolla pääsee taas helpommin rajan yli – Venäjä haluaa etukäteen tiedot rahoitusyhtiöistä


    Venäjän uuden tullilain tulkintaan on saatu ratkaisu. Venäjällä tuli syyskuun alussa voimaan laki, jonka mukaan maahan voi viedä kerrallaan vain yhden ulkomaisen auton omistajaa kohden ilman ylimääräisiä veroja ja tullimaksuja. Laki koskee...

    Venäjän uuden tullilain tulkintaan on saatu ratkaisu. Venäjällä tuli syyskuun alussa voimaan laki, jonka mukaan maahan voi viedä kerrallaan vain yhden ulkomaisen auton omistajaa kohden ilman ylimääräisiä veroja ja tullimaksuja.

    Laki koskee myös osarahoituksella hankittuja autoja, joiden omistajaksi on merkitty rahoitusyhtiö.

    Suomen Tullin mukaan Venäjän Tulli voi jatkossa vapauttaa harkintansa mukaan kyseisen yhtiön omistamat autot vakuuden asettamisesta.

    Ehtona on, että Venäjän Tulli saa ennakkoon tiedot rahoitusyhtiöistä Suomen Tullilta. Päätösvalta on kuitenkin aina Venäjän Tullilla.

    Ylijohtaja Jarkko Saksan mukaan Tulli on jo ollut yhteydessä suurimpiin autorahoitusta myöntäviin yhtiöihin Suomessa. Tulli kehottaa pienempiä yhtiöitä ilmoittautumaan sähköpostitse jo ensi viikon maanantaihin mennessä.

    Tullin on tarkoitus välittää venäläisille yhdellä kertaa useamman yhtiön tiedot. Siksi yrityksiltä toivotaan ripeyttä, vaikka myöhemminkin tietonsa voi toki ilmoittaa.

    – Tiukka aikataulu johtuu siitä, että sekä Suomen että Venäjän tulleilla on halu päästä tässä asiassa eteenpäin ja tällainen epämukavuustilanne rajan yli liikkuvien osalta ratkaistaan, sanoo Saksa.

    Vain vakavaraiset yhtiöt säästyvät vakuudelta

    Mikä tahansa yhtiö ei voi saada vapautusta vakuuden maksamisesta. Ylijohtaja Saksan mukaan yhtiön historiasta ei saa löytyä esimerkiksi verorikoksia tai suuria määriä maksurästejä.

    Käytännössä yhtiön olisi oltava vakavarainen ja kykenevä suoriutumaan velvoitteistaan. Saksa kertoo ymmärtävänsä logiikan uuden tullilain taustalla.

    – Taustalla on ilmiö, joka on ollut julkisuudessa esillä. On niin sanottuja "päiväperhoyhtiöitä", jotka voivat häipyä markkinoilta. Ja kun on väliaikaisesti viety auto Venäjälle, niin se voidaan myydä eteenpäin tai rekisteröidä tai muuten käyttää verottomasti Venäjällä. Lainsäädäntö tähtää juuri tällaisen kitkemiseen.

    Uusi laki tuli monelle Suomessa täytenä yllätyksenä. Uusi laki aiheutti tuoreeltaan pitkät jonot esimerkiksi Vaalimaan raja-asemalle. Sen jälkeen henkilöautoliikenne on hiljentynyt. Saksan mukaan venäläisille on tullut yllätyksenä, miten yleistä autojen hankkiminen osamaksulla Suomessa on.

    Suomen Tullin tavoitteena on edelleen, että Venäjä muuttaisi tullilakiaan sujuvammaksi tavallisen turistin kannalta.

    – Pyydämme myös, että prosessi vakuuden asettamisesta olisi mahdollisimman läpinäkyvä ja helppo. Nyt meillä ei ole ihan tarkkaa kuvaa siitä, miten tämä prosessi kulkee, sanoo Jarkko Saksa.

    Satamien kilpailussa isot panokset – tulevaisuutta varmistellaan kymmenien miljoonien investoinneilla

    Satamien kilpailussa isot panokset – tulevaisuutta varmistellaan kymmenien miljoonien investoinneilla


    Tästä on kyseSatamat investoivat suuria summia palveluihinsa samalla, kun niihin johtavia väyliä syvennetään eri puolilla rannikkoa.Satamien keskinäistä kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat, jotka havittelevat samoja kuljetuksia kuin...

    Tästä on kyseSatamat investoivat suuria summia palveluihinsa samalla, kun niihin johtavia väyliä syvennetään eri puolilla rannikkoa.Satamien keskinäistä kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat, jotka havittelevat samoja kuljetuksia kuin kotimaan satamatkin.Laivaliikenteessä alusten koko on kasvanut, mutta Tanskan salmien syvyys rajoittaa kaikkein suurimpien alusten pääsyä Itämerelle.

    Belgialaiset ruoppaajat Fernao de Magalhaes ja Alexander von Humboldt kuorivat lähiviikkojen aikana meren pohjasta maata Oulun satama-altaalla ja sinne johtavalla väylällä.

    Ruoppaajien imuputkien päihin kiinnitetyt nelimetrisen pyörivät terät pyyhkivät lonkeroina pitkin merenpohjaa ja imevät kaiken eteensä osuvan hiekan, saven, soran ja kivet. Massiiviset pumput puskevat vanhaa merenpohjaa valtavia teräsputkia pitkin sataman laajennusosan täytteeksi.

    Vaikka kymmenen metriä syvästä väylästä kuovitaan pois vain 2,5 metriä, väylällä seilaavien alusten koko voi kasvaa jopa yli kaksinkertaiseksi.

    Satamien kilpailu kiihtyy

    Oulu on hyvä esimerkki siitä, millaisessa tilanteessa Suomen satamat ovat. Keskinäinen kilpailu pakottaa vastaamaan odotuksiin ja varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin. Niihin kuuluu muun muassa laivakoon kasvu, sekä monet teollisuuden kasvusuunnitelmat. Pohjois-Suomessa seurataan erityisen tarkalla silmällä esimerkiksi Kemijärvelle odotetun biotehtaan suunnitelmien etenemistä.

    Asemiaan kisassa ovat tällä erää kohentamassa Pohjanlahden rannikon satamat. Sekä Kokkolassa että Oulussa syvennetään satamiin johtavia väyliä ja satama-alueita, mutta satamiin ja meriväyliin tehdään kymmenien miljoonien investointeja myös muualla Suomessa.

    Oulun sataman ruoppauksessa käytetään belgialaisia imuruoppaajia, jotka ruoppaavat satama-altaan lisäksi myös uuden syväväylä linjan. Siinä hyödynnetään aiempaa enemmän myös merialueen luonnollisia syvänteitä.Risto Degerman / Yle

    Satamaliiton hallituksen puheenjohtaja ja Kokkolan sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting kertoo, että investointeja on tehty jo vuosia ja niitä tehdään jatkossakin.

    Väylillle isompia aluksia

    Suomen syväväyliä on ruopattu viime vuosina niin, että yhä suuremmat alukset pääsevät satamiin. Muutaman viime vuoden aikana on syvennetty väyliä Pietarsaareen, Uuteenkaupunkiin ja Raumalle. Parhaillaan työn alla ovat Oulun ja Kokkolan väylät ja suunnitelmissa on Kemin Ajoksen ja Helsingin Vuosaaren väylien ruoppaaaminen.

    Myös Ruotsissa on ollut esillä laajoja ruoppaushankkeita. Esimerkiksi Luulaja havittelee satamaan reilun 15 metrin väylää, jonka jälkeen satamaan pääsisivät kaikki Tanskan salmien läpi pääsevät alukset.

    – Satamien investoinnit ovat nimenomaan pitkän ajan sijoituksia. Tässä ei puhuta lyhyistä vuoden tai parin, saatikka kvarttaalien mittaisista investoinneista, vaan katse satamissa on aina pitkällä tulevaisuudessa, Witting sanoo.

    Sataman ja väylien ruoppaaminen on satamien ja väylien perushuoltoa ja esimerkiksi Perämeren rannikolla sitä vaatii myös jatkuva maan nouseminen. Varsinainen väylän syventäminen sen sijaan on lähtenyt teollisuuden tarpeista.

    – Esimerkiksi suuret puutavara-alukset ovat joutuneet tähän saakka liikennöimään Ouluun vajaassa lastissa, jotta alukset eivät uisi liian syvällä, Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkänen kertoo.

    Myös Kokkolassa väylän syventämisen perusteet ovat samanlaiset. Ruoppaamalla nykyistä 13 metrin väylää metrin syvemmäksi, isot laivat pääsevät satamaan täydessä lastissa.

    – Väylän syvennys on satsaus nykyiseen liikenteeseen, Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting kertoo.

    .

    Kokkolan sataman erikoisuuksiin kuuluu myös todellinen sisäsatama eli pohjoismaiden ainoa satamahalli, jossa laivat voidaan lastata ja purkaa hallin sisällä.Kokkolan satama

    Uudella väylällä on vaikutusta myös satamien väliseen kilpailuasetelmaan, sillä ne pystyvät kilpailemaan muita vastaan halvemmilla kuljetuskustannuksilla, koska samalla laivan ruumassa kulkevan lastin kuljetuskustannukset pienenevät roimasti.

    – Rahdin yksikkökustannukset putoavat peräti 40 prosenttia, ja sillä on valtava merkitys Pohjois-Suomen teollisuudelle ja yrityksille, Mykkänen sanoo.

    Kilpailu leviää myös rajojen yli

    Perinteisesti satamat ovat palvelleet nimenomaan paikallista ja lähi alueensa vienti- ja tuontitarvetta. Vaikka investointipuheissa korostetaankin nykylaivojen tarpeita, satamayhtiöiden mielessä siintävät myös ajatukset siitä, että satamiin lipuisi myös lisää uusia aluksia. Se taas kiristää kilpailua toisten satamien kanssa.

    – Jos katsotaan asiaa vaikkapa Perämeren suunnasta, niin oikeastaan ainoa osa Suomea, jonka kanssa ei suurta kisaa käydä, on Lounais-Suomi, jonka satamien kanssa meillä ei ole merkittävämpää kilpailua, Marko Mykkänen kertoo.

    – Mutta kaikkien muiden kanssa on, eli kyllä kaikki Suomen satamat kisaavat samoista asiakkaista.

    Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkäsen mukaan uuden syväväylän tarvetta on ollut erityisesti puutavarakuljetuksissa. Puuta on jouduttu rahtaamaan satamasta vajaiksi jätetyillä aluksilla, jotta niiden syväys ei ylittäisi aiempaa kymmenen metrin väylän rajaa.Risto Degerman / Yle

    Satamien kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat. Niiden kanssa kilpaillaan erityisesti kauttakulku- eli transitioliikenteessä. Suomenlahdella suomalaissatamien lähietäisyydellä toimivat Venäjän satamat, ja pohjoisessa kirittäjinä ovat Ruotsin satamat.

    Pohjoisessa on odotettu paljon kaivosteollisuuden vientiä ja sen alkamista. Katseet ovat yleensä suuntautuneet Kemin suuntaan, mutta samoille apajille pyrkivät myös muut.

    – Eikä pelkästään Suomen ja Ruotsin satamat, vaan varmasti kiinnostuneita ollaan jopa Norjasta asti. Kyllä nämä isot projektit kiinnostavat ihan varmasti kaikkia, Mykkänen sanoo.

    Ei vielä pudotuspeliä

    Kilpailun koveneminen ei vielä ole varsinaisesti pudottanut yhtään satamaa pelistä, mutta muutoksia niiden asemassa on varmasti odotettavissa.

    – Varmasti voi käydä niin, että osa satamista kasvaa ja osa taas ei. Mutta en usko, että varsinaisesti satamia lähdettäisiin sulkemaan, Torbjörn Witting sanoo.

    Oulu on tällä erää liikenteeltään satamien keskikastia. Suurimmat satamat löytyvät Suomenlahden rannikolta ja paikkakunnilta, joissa on mittavaa vientiteollisuutta (Satamaliitto). Suurin on Sköldvik ja sen jälkeen tulevat Helsinki ja muutamia vuosi sitten yhteiseen satamayhtiöön liittyneet Hamina ja Kotka.

    Etelä-Suomessa Helsingin satamat kilpailevat Suomenlahden kuljetuksista, mutta satama on ollut kiinnostunut myös pohjoisen kuljetuksista. Vuosaaren syväväylää on suunniteltu syvennettävän lähivuosina nykyisestä 11 metristä 13 metriin.Jyrki Lyytikkä / Yle

    Satamien tulevaisuuteen saattaa tulla muutoksia myös omistusjärjestelyjen avulla. Haminan ja Kotkan yhteinen satamayhtiö ei ole lakkauttanut satamia, vaikka omistus keskitettiin yhteen yhtiöön.

    Pohjoisessakin on heitetty ilmaan ajatus samanlaisesta yhteisestä satamayhtiöstä, vaikka ainakin Marko Mykkäsen mukaan se on ollut toistaiseksi lähinnä kahvipöytäkeskustelua.

    Muualla maailmassa satamien omistus on kuitenkin bisnestä siinä missä laivanvarustamotkin. Lisäksi niiden hallinnalla halutaan myös vaikutusvaltaa. Osto&logistiikka -digilehti kertoo, kuinka kiinalaiset ovat olleet kiinnostuneita paitsi Aasian myös Euroopan satamien omistamisesta.

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot


    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin. Yle selvitti...

    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin.

    Yle selvitti kaikkien 15 liigajoukkueen hallitusten jäsenten taustat ja sidonnaisuudet. Suurin osa jäsenistä on liikemiehiä, joille liigajoukkueen hallituksessa istuminen ei ole ainoa luottamustoimi.

    Voit siirtyä suoraan oman joukkueesi tietoihin yllä olevasta pudotusvalikosta tai tankata kaikkien joukkueiden tiedot alta löytyvästä listasta.

    HIFK

    Pelaajabudjetti 3,25 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jukka Valtanen

    Korvasi potkut saaneen Pentti Matikaisen vuonna 2008, kun HIFK oli konkurssin partaalla. Toimii myös Jääkiekkoliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana. On työskennellyt aiemmin Elisassa ja Lorealilla.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Everi

    On ollut mukana kehittämässä jääkiekon mestarien liigaa CHL:ää ja on myös CHL:n hallituksen jäsen. Puuhannut monitoimiareenaa Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun.

    Leo Bensky

    Maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan perheyritys Oy Anglo-Nordic Ab toimitusjohtaja. Tuli HIFK:hon sijoittajaksi vuonna 2008 seuran talousahdingon aikana, kun HIFK järjesti osakeannin.

    Gustaf Björnberg

    Tuli myös HIFK:n omistajaksi seuran kannalta surkeana vuonna 2008. Metsäteollisuusyhtiö Myllykosken (sittemmin myyty UPM:lle) omistajasuvun perijä.

    Alexander Lindholm

    Otava-konsernin toimitusjohtaja. Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen.

    Kaj Swanljung

    Pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Ammatiltaan asianajaja, joka on mukana useiden yritysten hallituksissa, esimerkiksi naantalilainen alkoholijuomiin keskittynyt Brinkhall Sparkling Oy.

    Harri Tuohimaa

    Handelsbanken Rahoitus Oyj:n toimitusjohtaja. Entinen jääkiekkoilija, joka on edustanut SM-liigassa Lukkoa ja HIFK:ta sekä Suomea Sarajevon olympialaisissa.

    HPK

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,37 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Antti Toivanen

    Työskennellyt aikaisemmin muun muassa kiinteistönvälittäjänä ja yritysrahoituspäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Matti Vihervuori

    Ollut pitkään HPK-edustusjääkiekko ry:n hallituksessa. Ollut Hämeen Sanomien toimitusjohtaja.

    Jyrki Louhi

    Pelaajaurallaan HPK:n seuraikoni, jonka pelipaita on nostettu Hämeenlinnan jäähallin kattoon. KPMG:n erityisasiantuntija urheilujuridiikassa ja -verotuksessa.

    Mika Koskinen

    Länsi-Auton aluejohtaja.

    Mika Uutela

    Rakennussaneerausyhtiö MV Maalaus Oy:n toimitusjohtaja.

    Tapio Vekka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Vekka Liikenteessä. Kiinteistö- ja ruokapalveluita tarjoavan Tekmen toimitusjohtaja. Ollut aiemmin myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

    Ilves

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,4 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Risto Jalo

    Entinen liigapelaaja, joka on Ilveksen toimitusjohtaja jo toistamiseen. Autonvuokrausyritys Noble Team Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

    Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä

    Entinen SM-liiga- ja NHL-pelaaja. Asuu Savonlinnan Kerimäellä, jossa toimii lammastilansa Herttualan toimitusjohtajana.

    Timur Kärki

    Ohjelmistoyritysten Gofore ja Erofog Oy toimitusjohtaja.

    Esa Ranta-aho

    Belgiassa hevostalli ER-horsea pyörittävä toimitusjohtaja.

    Markku Pekkola

    Työskentelee talous- ja palkkahallinnon asiantuntijana Accountorissa ja istuu myös yhtiön hallituksessa.

    Mikkelin Jukurit

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 3,36 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tuomas Muotka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Kalevankankaan Areena Oy:ssa, jonka toimialaa on tapahtumien järjestäminen Jukurien kotihallilla Kalevankankaan jäähallilla. On myös jäähallilla toimivan Heimoravintolat Oy:n toimitusjohtaja. Pelannut Jukureissa juniorina.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Toivakka

    Suomen jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja, toiminut myös Mestiksen puheenjohtajana. Toivakan suku on vaikuttanut Mikkelin yrityselämässä jo yli sata vuotta. Suku on ollut mukana muun muassa kauppakeskus Akselissa ja Mikkelin toriparkissa sekä vaikuttaneet kunnallispolitiikassa. Toivakan suvun omistama A. Toivakka Oy on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista.

    Jukka Ahokas

    Mikkelin kaupunkilehden toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi toimii monella toimialalla pelaavan JLV Investin toimitusjohtajana. Yrityksen toimialoiksi on ilmoitettu muun muassa lehtien julkaisutoiminta, mainostoimistopalveluiden tuottaminen ja kiinteistöjen omistaminen.

    Reijo Björkman

    On mukana Kalevankankaan Areenan ja Heimoravintoloiden hallituksissa. Vakuutusmeklari Meklaritalo-yrityksessä.

    Jyrki Larvanto

    Mikkeliläisen Kantolan Rengas Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. Yritys kuuluu Rengas Center -ketjuun. Osti Kantolan Renkaan koko osakekannan vuonna 2005.

    Kai Simola

    Toimitusjohtaja putki-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja erikoisurakointia tarjoavassa Star Expert Oy -yrityksessä. Sai vuonna 2015 Mikkelin kaupungin vuoden yrityspalkinnon.

    Heikki Viitikko

    Osti viime vuonna Jukureista 28 prosenttia. Kiinteistösijoittaja. Estate Oy -nimisen yrityksen toimitusjohtaja.

    JYP

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 8,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Aku Vallenius

    Jypin entinen pelaaja. Koiranruoka ja -tarvikeyritys Ryrys Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Jypin akatemiajoukkue D Teamin toimitusjohtaja, Jyväskylän Jäähalli Oyn hallituksen jäsen.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Seppänen

    Toimii hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana yli kymmenessä kiinteistöosakeyhtiössä. Hallitusjäsenyyksiä lukuisssa muissakin eri alan firmoja. Seppäsellä on ollut sormensa pelissä Jypin kohdalla joko toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan roolissa parikymmentä vuotta. Aiemmin hän oli koko Jypin suurin yksittäinen omistaja.

    Pekka Harvia

    Kuuluu Harvian saunasukuun. Paikka sekä vene- ja konekauppaan keskittyvän Jyväs-Marinen että uutta liikuntakeskusta Jyväskylään valmistelevan Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa.

    Heimo Viinanen

    On myös Jyväs-Marinen ja Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa, sekä kirjanpainoalan yritys Grano Oyn hallituksessa.

    Sari Rito

    Jypin hallituksen ainoa nainen. On myös kiinteistösijoitusyritys Rito Oyn toimitusjohtaja. Yritys toimi vaatealalla vuoteen 1998 saakka.

    Anssi Lyytinen

    Optikkoalalla. Toimii Dioptiria Oyn ja Virlans Oyn toimitusjohtajana.

    Esa Polas

    Istuu lukuisten asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa. On puheenjohtaja kolmen eri alan yrityksen hallituksissa, muun muassa kuljetuspalveluita ja autokauppaa.

    Kalpa

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Toni Saksman

    Nostettiin toimitusjohtajaksi tappiollisen kauden 2012–2013 päätteeksi. Työskennellyt aiemmin tilitoimisto Pretax Kuopio Oyn toimitusjohtajana. Osakas ja hallituksen jäsen konsulttiyritys Javeco Oyssa, jossa työskentele konsulttina.

    Hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen

    Vuoden 2017 liikemies, entinen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja.

    Kyösti Karhunen

    Kuopiolaisen tavarataloketju Carlsonin toimitusjohtaja.

    Mikko Kuparinen

    Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen ja Juniori-Kalpa ryn puheenjohtaja. Sijoittaja, sijoitusyhtiö Canelcon Capital Oyn toimitusjohtaja.

    Markus Pohjonen

    Rakennusbisneksessä mukana. Toimitusjohtaja kahdessa eri kuopiolaisessa rakennusfirmassa. Puheenjohtajana useissa taloyhtiöissä Kuopiossa. Kuopion vuoden nuori yrittäjä 2013.

    Jarmo Vidgrén

    Omistaa veljiensä kanssa metsäkoneyhtiö Ponssen ja toimii yrityksen myynti- ja markkinointijohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Ponsse on tukenut Kalpaa vuodesta 2004 asti.

    KOOKOO

    Pelaajabudjetti 1,7 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,94 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Sakari Välimaa

    Kiekkoillut I-divisioonan joukkueessa Kotkan Titaanit ja toiminut myös joukkueen toiminnanjohtajana. Ollut aiemmin myös TPS:n myyntipäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Pulkkinen

    Microsoftin johtoryhmässä liiketoimintajohtajana.

    Heikki Hietala

    Yrittäjä muun muassa hallitilaa vuokraavassa Tehovarastot -yrityksessä.

    Jouni Mankki

    Töissä rakennusalan yritys Swecossa.

    Pulla Peltola

    Leipomoalan yrittäjä. Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen (sit.).

    Pahto Ruohtula

    KooKoon suurin yksittäinen omistaja - omistaa noin 19 prosenttia. Perustanut majoitusalan yritys Suomen Majoitusmestarit, jonka myi viime vuonna.

    Mika Turkki

    Puhelinpalveluita myyvän FIN Kotimaan Puhelinpalvelut Oyn omistajia.

    Oulun Kärpät

    Pelaajabudjetti 3,2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 15,8 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tommi Virkkunen

    Oli Kärppien hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010 saakka. Toimitusjohtaja myös kahdessa Kärpät -konsernin tytäryhtiössä: musiikkifestivaaleja järjestävä Qstock Oy ja työvoimaa vuokraava Työtahti Oy.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Kontsas

    Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö. Jääkiekkotapahtumajärjestäjä Glacies Oyn, Raksilan Harjoitushalli ja Raksilan Tekojääkentän Katsomo ky hallitusten jäsen, Työtahti Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Petri Harju

    Rakennuttajatoimisto Promenin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen ja Pohjoisen panimo Maistila Oyn hallituksen jäsen.

    Jari Pirinen

    RSM Finland Recoveryn toimitusjohtaja. Työskennellyt ennen Finnveralla ja Pohjolan Osuuspankissa. Koneiden myynti- ja vuokrafirma Realmachinery Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Arto Yli-Martimo

    Kuuluu Osuuspankin hallintoneuvostoon. Metalliteollisuudessa Mectalent Oyn hallituksen jäsen ja liikkeenjohdon konsultointia tekevän Asylum Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Rauman Lukko

    Pelaajabudjetti 2,6 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,3 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Timo Rajala

    Inisinööri, työskennellyt muun muassa Elisalla.

    Hallituksen puheenjohtaja Ari Salmi

    Liigan hallituksen jäsen. Hallituksen puheenjohtaja myös Logistikas Oyssä ja Olderman Oyssa. Jälkimmäisessä myös toimitusjohtajana, samoin Rautarukkanen Oyssä. Hallituksen jäsen myös Rauman satamayhtiö Rauma Marine Constructionsissa.

    Rami Aarikka

    Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja.

    Veli-Matti Lanne

    Contineo Oyn toimitusjohtaja. Contineo omistaa muun muassa RTK-Palvelun ja RTK-Henkilöstöpalvelun, jotka kuuluvat Lukon kanssa samaan konserniin. Suurin osa Lukon rahoituksesta tulee juuri RTK:lta. Lanne on myös RTK Henkilöstöpalvelun hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen jäsen myös neljässä muussa yrityksessä.

    Mika Marttila

    Osuuskauppa Keulan hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

    Janne Mokka

    Ydinjätehuollon asiantuntijayritys Posiva Oyn toimitusjohtaja. Entinen ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) tuotantojohtaja.

    Esa Tommila

    Entinen Lukon pelaaja. Hallituksen jäsen Lukon junioriareena Tuki-Areena Oyssä.

    Lahden Pelicans

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,22 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tomi-Pekka Kolu

    Työskennellyt Pelicansissa vuodesta 2004, muun muassa markkinointijohtajana. Pelannut Pelicansissa 57 Liiga-ottelua kaudella 1999-2000.

    Hallituksen puheenjohtaja Pentti Matikainen

    Entinen pelaaja ja valmentaja, joka valmensi Suomen maajoukkueen vuonna 1988 olympialaisissa hopealle.

    Pasi Nurminen

    Pelicansin suurin omistaja: omistusosuus yli 70 prosenttia. Entinen maalivahti, joka on pelannut Liigan ja maajoukkueen lisäksi NHL:ssä. Kuuluu myös Pelicansin valmennustiimiin.

    Tommi Kurkaa

    Asfaltointiyritys Iskuasfaltin toimitusjohtaja ja Pelicansin pienomistaja.

    Juho Ruoti

    Toimitusjohtaja linja-autoalan perheyritys Reissu-Ruoti Oyssa. Pelicansin pienomistaja.

    Simo Santapukki

    Apulanta-yhtyeen rumpali, toinen omistaja Apulanta Oysta. Omistaa myös kiinteistöjä Lahdessa.

    SaiPa

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,45 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jussi Markkanen

    Entinen Liiga- ja NHL-pelaaja. Omistaa SaiPasta noin 19 prosenttia.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Tersa

    Omistaa melkein 25 prosenttia yhtiöstä. Pyörittää Lappeenrannan K-Rautaa.

    Jussi Okko

    Hänen isänsä johtama Okimar Invest on Liiga-Saipan toinen pääosakas liki 25 prosentin omistuksella. Työskentelee perheensä omistamassa kivialan yritys Ylamaa Groupissa.

    Kari Koskimies

    Omistaa Liiga-Saipasta noin 16 prosenttia. Yrittäjänä muun muassa urheiluvälinemyynnissä.

    Kimmo Lecklin

    Edustaa hallituksessa SaiPa ry:tä, joka vastaa seuran junioritoiminnasta. Entinen liigatason maalivahti.

    Ville Suni

    Perheyritys Auto-Suni Oyn toimitusjohtaja.

    Timo Tikkinen

    Liigayhtiön pienomistaja, rahoitusalan ammattilainen.

    Teemu Toiviainen

    Töissä Nokian talousjohdossa. Liiga-Saipan pienomistaja.

    Vaasan Sport

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,5 miljoonaa

    Toimitusjohtaja Tomas Kurten

    Pitkä kokemus kansainväliseltä matkailualalta.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen

    Jääkiekon SM-liiga Oyn hallituksen puheenjohtaja. Vaasan Jäähallin Ravintolayhtiön hallituksen puheenjohtaja ja iLOQ Oy -nimisen digitaalisia lukitusratkaisuja myyvän yrityksen toimitusjohtaja. Sportin hallituksen kaikki kuusi jäsentä kuuluvat myös ravintolayhtiön hallitukseen.

    Ismo Aukee

    Valoitusratkaisuja tekevän Jukolux Oyn toimitusjohtaja.

    Tommie Jern

    Lääkefirma Ratiopharmin toimitusjohtaja.

    Martti Ehrnrooth

    Kuuluu Jukoluxin hallitukseen. Sen ja Sportin lisäksi istuu kahdeksan muun yhtiön hallituksissa, muun muassa kiinteistöalaa.

    Kjell Jonas Hemming

    JCH Investments Ltd, hallituksen puheenjohtaja.

    Ari-Pekka Soini

    Koiraharrastuksiin keskittyvän Paws Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

    Tappara

    Pelaajabudjetti 2,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Mikko Leinonen

    Entinen Liiga- ja NHL-hyökkääjä. Kuuluu jääkiekkotapahtumia järjestävän Glacies Oyn, Tappara Sport Oyn ja Hakametsän palvelut Oyn hallituksiin.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Penttilä

    Pyörittää Tampereella omaa asianajotoimistoaan.

    Sirkka Hagman

    Tapparan hallituksen ainoa naisjäsen ja Liiga-joukkueiden hallitusten kahdesta naisjäsenestä toinen. Rengasalalla toimivan Black Donuts Engineeringin prokuristi. Lempäälän Jäähalli Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Jouni Oja

    Rahoitusyhtiö Kivainvest Oyn toimitusjohtaja. Mukana usean muun eri yhtiön hallituksessa.

    Ronald Grönlund

    Kerrotaan olevan hallituksessa yhden seuran pääomistajan Chaim "Poju" Zabludowiczin edustaja. Air Intelligence Oyn hallituksen jäsen.

    Pasi Näkki

    Tallink Siljan toimitusjohtajan sijainen.

    Ari Penttilä

    Matkapoikien toimitusjohtaja.

    Antti Peltonen

    Sähkö-Pelto Oyn toimitusjohtaja. Lähes kolmisenkymmentä roolia muiden yritysten hallituksissa tai kiinteistöosakeyhtiöissä.

    Tommy Westerberg

    Antti Peltosen tapaan useita kymmeniä rooleja eri yritysten hallituksissa. Tilitoimisto Westerbergin toimitusjohtaja.

    TPS

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,7 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Santtu Jokinen

    Aloitti TPS:n veturina tämän vuoden kesäkuussa. Sitä ennen työskenteli lähes 20 vuotta Lindström Groupilla eri tehtävissä. Koulutukseltaan diplomi-insinööri.

    Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Marin

    Jääkiekon SM-liigan hallituksen jäsen. Turkuhallin Palvelu Oyn hallituksen puheenjohtaja, Uplause Oyn toimitusjohtaja.

    Ilkka Paananen

    Peliyhtiö Supercellin hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja. Myös suositun Wolt -ruokakuljetusyrityksen hallituksen jäsen.

    Mikko Kodisoja

    Supercellin perustajajäsen ja prokuristi.

    Porin Ässät

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,25 miljoonaa euroa

    Vt. toimitusjohtaja Mikael Lehtinen

    Korvasi potkut saaneen Eeva Perttulan kuluvan vuoden toukokuussa. Toiminut aiemmin junioriässien toiminnanjohtajana.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Juusela

    Luvata Pori Oyn henkilöstöjohtaja ja hallituksen jäsen. MVR-Yhtymän hallituksen jäsen. Valittiin hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä 2018, sitä ennen oli Ässien junioritoiminnasta vastaavan Porin Ässät ryn hallituksen jäsen vuosina 2014–2018, puheenjohtajana 2015–2018.

    Juha Hakanpää

    Astora-Rakennus Oyn pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Astora Group Oyn toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Porin Ravit Oyn hallituksen jäsen.

    Janne Ojanen

    Porin Ravien hallituksen puheenjohtaja, entinen Ässät Oyn hallituksen puheenjohtaja. Huhujen mukaan ei tullut toimeen aiemmin tänä vuonna irtisanotun toimitusjohtaja Eeva Perttulan kanssa.

    Jali Prihti

    Sampo-Rosenlew Oyn hallituksen puheenjohtaja. Ollut Ässien hallituksessa vuodesta 2012 alkaen, joukkueenjohtajana myös junioritoiminnassa.

    Kimmo Suominen

    Suomen pesäpalloliiton kurinpitopäällikkö ja urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen. Asianajaja Eversheds Sutherland -nimisessä yrityksessä.

    Jaakko Virtanen

    Porin elementtitehtaan yrittäjä ja toimitusjohtaja. 154 liigaottelua Ässissä. Ässät Oy hallituksessa 2010–2013, Ässät ryn hallituksessa 2008–2014. Patajunnuareena Oyn hallituksen jäsen.

    Lue lisää:

    Kärpät uusii mestaruuden, pistepörssin voittaja suoraan historiankirjoista – Yle Urheilu listasi liigakauden palkintojen saajat ja potentiaalisimmat haastajat

    SM-liigakautta ennakoivassa erikoislähetyksessä nostettiin esille ennakkosuosikit ja lupaavimmat nuoret: "Kuin uusi Aho tai Laine, joka olisi paras aikainen joululahja liigalle"

    Liiga-avaus oli poikkeuksellista hurlumhei-juhlaa – täydellä kierroksella mätettiin 19 ylivoimamaalia

    Itärajalla selvitetään villisika-aidan rakentamista – afrikkalainen sikarutto vaanii rajan takana

    Itärajalla selvitetään villisika-aidan rakentamista – afrikkalainen sikarutto vaanii rajan takana


    Tästä on kyseLuonnonvarakeskus selvittää villisika-aidan rakentamismahdollisuuksia itärajalle.Aita olisi yksi keino torjua afrikkalaisen sikaruton leviämistä Suomeen.Afrikkalainen sikarutto on tappava verenvuotokuumetauti, joka leviää helposti...

    Tästä on kyseLuonnonvarakeskus selvittää villisika-aidan rakentamismahdollisuuksia itärajalle.Aita olisi yksi keino torjua afrikkalaisen sikaruton leviämistä Suomeen.Afrikkalainen sikarutto on tappava verenvuotokuumetauti, joka leviää helposti siasta toiseen.

    Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää eläinten kulkemista estävän aidan rakentamismahdollisuuksia Suomen ja Venäjän väliselle rajalle.

    Luke tutkii, minkä verran aita torjuisi villisikojen levittämän afrikkalaisen sikaruton tuloa Suomeen.

    – Selvitämme myös aidan ekologisia vaikutuksia eli miten aita vaikuttaisi muihin eläinlajeihin, ohjelmapäällikkö Sirpa Thessler Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

    Vuoden loppuun mennessä valmistuvan selvitystyön on tilannut maa- ja metsätalousministeriö.

    – Aitaa ei lähdetä suoraan vain rakentamaan, neuvotteleva virkamies Katri Levonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.

    Selvityksen valmistuttua päätetään, kannattaako aitaa rakentaa ja minkä pituinen aita olisi, jos rakentamiseen päädyttäisiin.

    Aitaa koskevasta selvityksestä kertoi ensin Maaseudun tulevaisuus .

    Taudin torjuntaa tehostettu

    Afrikkalainen sikarutto on sikojen, villisikojen sekä minisikojen helposti leviävä verenvuotokuumetauti. Tauti leviää sikojen välillä hengitysteiden ja suun kautta.

    Välillisesti se voi levitä Suomeen myös lihatuotteissa, joita tuodaan ulkomailta eväinä tai tuliaisina.

    Afrikkalaisen sikaruton torjuntatoimia on tehostettu eri tavoin viime vuosina. Itärajan aita olisi yksi keino torjua taudin tuloa Suomeen.

    Viime kesänä aloitti työnsä tullin ruokakoira Aino, joka työskentelee itärajan rajanylityspaikkojen lisäksi lentokentillä ja satamissa. Ainon tehtävänä on vainuta eväänä tai tuliaisina kuljetettavat lihatuotteet, joiden mukana afrikkalainen sikarutto voi levitä Suomeen.

    Elintarvikkeiden tuontikielloista ja -rajoituksista voi lukea tarkemmin tästä Ylen heinäkuussa tekemästä artikkelista.

    Kaksinkertaiset aidat sikatiloille

    Afrikkalaista sikaruttoa torjutaan myös suoraan sikatiloilla.

    Kesäkuun alusta alkaen sikojen ulkona pitäminen on ollut sallittu vain riittävän vankkarakenteisissa aitauksissa tai ulkotarhoissa, jotka on suojattu kaksinkertaisin aidoin. Näin luonnonvaraiset villisiat eivät pääse kosketuksiin tarhassa pidettävien sikojen kanssa.

    Villisikoja myös metsästetään. Evira on pyytänyt metsästäjiä lähettämään näytteitä metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista ja ilmoittamaan kuolleina löydetyistä ja liikenneonnettomuuteen joutuneista luonnonvaraisista villisioista.

    Kotkasta pääsee kohta kävellen kansallispuistoon – Suomessa harvinainen ulkoilureitti johdattaa kaupungista avaralle suolle

    Kotkasta pääsee kohta kävellen kansallispuistoon – Suomessa harvinainen ulkoilureitti johdattaa kaupungista avaralle suolle


    Tästä on kyseKotkaan rakennetaan kaupungin kuntopolulta Valkmusan kansallispuistoon kulkeva ulkoilureittiKaupungista kansallispuistoon johtavat lähiretkeilyreitit ovat harvinaisiaValkmusan kansallispuisto sijaitsee Kotkan ja Pyhtään alueella ja se...

    Tästä on kyseKotkaan rakennetaan kaupungin kuntopolulta Valkmusan kansallispuistoon kulkeva ulkoilureittiKaupungista kansallispuistoon johtavat lähiretkeilyreitit ovat harvinaisiaValkmusan kansallispuisto sijaitsee Kotkan ja Pyhtään alueella ja se on tunnettu suoluonnostaan

    On harvinaista, että kaupungista pääsee polkua pitkin kansallispuistoon. Kotkassa se on pian totta. Ulkoiluyhdistys Kotkan Latu rakentaa uutta ulkoilureitistöä Kotkan Karhuvuoren kaupunginosasta Valkmusan kansallispuistoon.

    Kaupungin ja kansallispuiston välisestä reitistä tulee yhteensä noin 17 kilometriä pitkä. Se kulkee Karhuvuoren kuntoradalta Moronvuoren päivätuvalle, Valkmusan kansallispuiston itäreunalla. Lisäksi reitistöön kuuluu lyhyempiä kierrettäviä lenkkejä.

    – Yli 40 maanomistajalta on haettu reittiä varten luvat. Näitä polkuja pitkin on patikoitu jo varmasti kymmenen vuotta, mutta nyt reitit saadaan virallisesti karttoihin, hankkeen puuhamies Raimo Karjalainen sanoo. Aikaisemmin alueella on kulkenut talvisin esimerkiksi hiihtolatuja.

    Metsäteitä ja -polkuja pitkin kulkevat reitit merkitään ja viitoitetaan keväällä. Karjalainen toivoo, että avajaisjuhlaa voitaisiin viettää noin vuoden päästä. Kokonaisuutena projekti kestää kolme vuotta.

    Valkmusassa on eteläisen Rannikko-Suomen suurimmat ja monipuolisimmat suoalueet.Petri Lassheikki / YleLähiretkeilyreittinä ainutlaatuinen

    Pyhtään ja Kotkan alueella sijaitseva Valkmusa on yksi Suomen vähemmän tunnetuista kansallispuistoista. Suomen kansallispuistoissa kirjattiin viime vuonna yli 3 miljoonaa käyntiä. Niistä vain noin 17 000 suuntautui tähän noin 19 neliökilometrin kokoiseen Valkmusaan.

    Yleensä kansallispuistot sijaitsevat kaukana kaupungeista. Metsähallituksen luontopalveluista arvioidaan, ettei tällaisia kaupungista kansallispuistoon meneviä ulkoilureittejä ole Suomessa kovin monta.

    – Kotkaan toteutettava reitti vaikuttaa selkeästi kansallispuistoon suuntaavalta lähiretkeilyreitiltä ja on siten erityisen harvinainen lajissaan, Rannikon Luontopalveluiden tiedottaja Outi Ala-Härkönen Metsähallituksesta kertoo.

    Joitain vastaavia reittejä on olemassa. Esimerkiksi Turusta ja Raisiosta pääsee kaupungin ulkoilureittejä pitkin Kurjenrahkan kansallispuiston polulle. Pohjois-Karjalassa on pitkä vaellusreitti, joka poikkeaa Patvinsuon kansallispuistoon. Myös Joensuusta pääsee patikoiden Kolille.

    Metsähallitus ei ole ollut mukana tekemässä Valkmusaan johtavaa reittiä, mutta aikoo nostaa sitä esiin viestinnässään, kunhan reitti valmistuu.

    Valkmusan kansallispuisto on perustettu vuonna 1996. Valkmusassa on eteläisen Rannikko-Suomen suurimmat ja monipuolisimmat suoalueet. Kymijoen läntinen haara virtaa kansallispuiston alueen pohjoisreunalla.

    Petri Lassheikki / YleUusi laavu, pitkospuita ja siltoja

    Kotkan Latu rakentaa ulkoilijoille, polkujuoksijoille ja maastopyöräilijöille tarkoitettuja reittejä Valkmusaan reilulla 40 000 eurolla. Kotkan Latu on saanut Ely-keskukselta rahoitusta, joka kattaa 60 prosenttia kustannuksista. Loput yhdistys tekee itse talkootyönä.

    Reitti lähtee Karhuvuoren kuntoradalta Petäjäsuolle, jossa on Kotkan ladun toimisto Petäjäpirtti. Kirkkokankaalle on jo rakennettu uusi laavu. Sieltä matka jatkuu Korkiakalliolle, seuraavana on Kukkarsaarenko.

    Kukkarsaarengolta reitti kulkee Pertonrahkan poikki Pertonvuorelle, josta on yhteys Suonlinnantien kautta Moronvuoren päivätuvalle Valkmusaan. Reitin loppuosa kulkee jo olemassa olevalla kansallispuiston reitillä.

    – Korkeuserot ovat pieniä, joten reitistä tulee melko helposti käveltävä. Määrätyissä kohdissa maastopyöräilijöille on oma, erillinen reitti, kun on vaikeampi paikka kaikkien mennä yhdessä. Maastopyöräilijöille koitetaan tehdä myös vähän rankempaa rataa, Karjalainen sanoo.

    Reitit tulevat kulkemaan metsäteitä ja polkuja pitkin. Enimmillään reitti on kaksi metriä leveää. Paikka paikoin Kotkan Latu rakentaa soiseen maastoon uusia pitkospuita ja siltoja.

    Valkmusassa voi ihailla laajoja suomaisemia ja tarkkailla lintuja.Petri Lassheikki / Yle
    Koulut alkoivat pilaantua yksi toisensa perään – Nyt kaupungin koululaisista jo joka kolmas on evakossa

    Koulut alkoivat pilaantua yksi toisensa perään – Nyt kaupungin koululaisista jo joka kolmas on evakossa


    Tästä on kyseNoin 1 500 peruskoulun oppilasta käy koulua väistötiloissa Kotkassa.Lukumäärä on viidenneksi korkein Suomessa.Väistötiloihin on siirrytty kuudessa kotkalaiskoulussa koulurakennusten sisäilmaongelmien vuoksi.Viidesluokkalainen...

    Tästä on kyseNoin 1 500 peruskoulun oppilasta käy koulua väistötiloissa Kotkassa.Lukumäärä on viidenneksi korkein Suomessa.Väistötiloihin on siirrytty kuudessa kotkalaiskoulussa koulurakennusten sisäilmaongelmien vuoksi.

    Viidesluokkalainen Oskari Jokela katselee luokan ikkunasta ulos. Edessä avautuu näkymä työmaalle.

    Ikkuna on sinisen parakin seinässä ja työmaa siinä, missä ennen oli Kotkan Korkeakosken koulu. Nyt vanha koulu on purettu, ja tilalle rakennetaan uutta.

    – Ihan mukavaa nähdä kun se koulu rakentuu siellä, Oskari Jokela sanoo.

    Korkeakosken vanha koulurakennus todettiin pari vuotta sitten yli 90-prosenttisesti käyttökelvottomaksi. Opettajat ja oppilaat ehtivät sitä ennen kärsiä pahoista sisäilmaoireista parin vuoden ajan.

    – Limakalvo-oireita, migreenejä, astman oireita, silmien kirvelyä, kuumeilua ja sen sellaista, Korkeakosken koulun rehtori Joni Häkkinen luettelee.

    Joulukuussa 2016 opettajat ja oppilaat siirtyivät väistötiloihin pihan laidalle – ja oireet helpottivat.

    Kotkassa paljon väistötiloja

    Runsaan 53 000 asukkaan Kotkassa on noin 4 700 peruskoululaista. Heistä noin joka kolmas eli noin 1 500 käy koulua väistötilassa. Määrä on viidenneksi korkein Suomessa. Ainoastaan Espoossa, Lahdessa, Helsingissä ja Oulussa väistötiloissa opiskelevia on enemmän.

    Ylen selvityksen mukaan noin joka kymmenes oppilas käy koulua väistötiloissa tänä syksynä. Ylivoimaisesti yleisin syy väistötilojen käytölle ovat koulurakennuksen sisäilmaongelmat.

    Myös Kotkassa väistötiloihin on siirrytty koulurakennusten sisäilmaongelmien vuoksi.

    – Meillä on valitettavan paljon huonokuntoisia kouluja. Monet meidän kouluistamme ovat tietyn aikakauden tuotteita, ja silloin rakennustapa oli hyvin toisenlainen kuin tällä hetkellä. On varmaan myös niin, että me nykyihmiset saatamme olla herkistyneempiä ja herkempiä kuin aikaisemmin. Luulen, että tässä ei ole mitään yhtä syytä. Ainakaan ketään syyllistä ei ole. Kukaan ei halua sitä, että meidän tilanteemme on tämä, Kotkan kaupungin palvelujohtaja Jorma Haapanen toteaa.

    Korkeakoskella koulua käydään parakeissa, aivan uuden koulun rakennustyömaan laidalla.Juulia Tillaeus / Yle

    Väistötiloissa opiskellaan yhteensä kuudessa kotkalaiskoulussa. Uutta koulua rakennetaan Korkeakoskelle ja Langinkoskelle, mutta Hakalan, Helilän, Rauhalan ja Pihkoon kouluissa tulevaisuus on vielä epäselvä. Väistötiloissa voidaan opiskella pitkäänkin.

    – Kyllä minä sanon, että hyvin pitkään mennään. Esimerkiksi Helilän koulu ei lähtökohtaisesti ole mikään parakkikoulu. Se on sellainen väistötila, joka on lähtökohtaisesti ajateltu niin, että siellä voidaan toimia kohtuullisen pitkään. Vähintään viisi vuotta menee, ennen kuin meillä ollaan sellaisessa tilanteessa että kaikki koulut toimisivat niin sanotusti kiinteissä kouluissa, Haapanen sanoo.

    Väistötiloissa jaksetaan, koska uusi koulu rakentuu viereen

    Lapset nostelevat ruokaa lautasilleen luokan perälle pystytetyltä linjastolta. Linjasto on pitkä pöytä, jonka päälle on aseteltu tarjolle perunoita, kastiketta ja raastesalaattia. Kyytipalaksi on mehukeittoa ja leipää.

    – Ope, saako ottaa lisää mehukeittoa, yksi lapsista kysyy.

    Erillisiä ruokailutiloja Korkeakosken parakkikoulussa ei ole, vaan lapset syövät luokissaan. Se ei koululaisia näytä haittaavan.

    – Ihan kivaa, kun ei tarvitse mennä mihinkään isoon tilaan, viidesluokkalainen Hanna Hynninen toteaa.

    Kotkan Korkeakosken vanha kivikoulu peruskorjataan ja liitetään osaksi uutta koulua.Juulia Tillaeus / Yle

    Myös rehtori Joni Häkkisen mukaan järjestely toimii hyvin.

    – Meille tuodaan kaikki ruoat muualta ja kaikki tiskit viedään pois. Ruokahuollossa on iso paletti, mutta se on toiminut erittäinkin hyvin. Siitä on tullut jopa sellainen ihan mukava hetki luokan kesken kun syödään siellä omassa luokassa.

    Häkkisen mukaan väistötilojen haasteet koskevat lähinnä tilanpuutetta.

    – Ahtaat tilathan meillä on tällä hetkellä. Tilaa tarvittaisiin paljon enemmän, jos puhuttaisiin pysyvämmästä käytännöstä. Tällä hetkellä kun työmaa on käynnissä, meidän pihapiirimme on aika pieni.

    Suojeltu kivikoulu nököttää rakennustyömaan toisella puolella. Se peruskorjataan ja liitetään osaksi uutta koulurakennusta. Iso liikuntasali jäi sinne, eikä koululla ole tällä hetkellä sellaista käytössään.

    – Sanotaan näin, että meillä on ihan riittävän hyvät tilat tähän hetkeen. Meillä on uusi koulu valmistumassa tuohon viereen, ja meillä on jonkinlainen määränpää edessä. Tietysti se asennekin on hyvin erilainen, ja auttaa sopeutumisessa.

    Juulia Tillaeus / Yle

    Viidennen luokan opettaja Anni Pounds ehti työskennellä Korkeakosken puretussa koulurakennuksessa kolme vuotta. Pounds kärsi vanhoissa tiloissa päänsärystä, joka on väistötiloihin muuttamisen jälkeen kadonnut.

    Uuden koulun on määrä valmistua Korkeakoskelle ensi syksyksi.

    – Omasta puolestamme olemme iloisia, mutta ymmärrämme, etteivät kaikki ole samassa tilanteessa. Kun katsoo ikkunasta ulos, niin siellä ei rakennu sitä uutta koulua. Sen takia olemme hyvässä asemassa. On tosi sääli että tilanne on sellainen, Pounds toteaa.

    Rehtori Joni Häkkinen toimii myös viidennen luokan opettajana. Hänen mukaansa koulussa vallitsee hyvä, odottava ilmapiiri.

    – Nyt kun syksy laskeutui, niin arki vie koko ajan mukanaan. Aluksi lapset katselivat enemmän noita työmaan asioita, mutta nyt täällä eletään ihan normaalia arkea.

    Koulut tulevat todennäköisesti vähenemään – lasten mukana

    Suuntaa Kotkan koulujen tulevaisuudelle on odotettavissa pian, sillä kaupungin kouluverkkoselvitys on valmistumassa. Päättäjien eteen se tulee lokakuun alussa.

    Kotkan kaupungin palvelujohtaja Jorma Haapanen arvelee, että tulevaisuudessa kouluja on jonkin verran vähemmän.

    – Siitä ei pidä lähteä, että kaikki nykyiset koulut korjattaisiin vastaaville paikoille vastaavanlaisina uusina. Voi olla, että kahden koulun tilalle tehdään yksi ajanmukainen. Tässä pitää katsoa myös se, mikä on meidän tulevaisuuden tarpeemme tälle kouluverkolle. Meillä on näillä näkymin kymmenen vuoden päästä 20 prosenttia vähemmän kouluikäisiä kuin tällä hetkellä. Tarvitsemme myös kouluneliöitä merkittävän määrän vähemmän, Jorma Haapanen sanoo.

    Rakennustyömaa vie suurimman osan koulun pihasta, ja välitunnit vietetään parakkien väliin jäävällä kaistaleella.Juulia Tillaeus / Yle

    Kotkassa on Haapasen mukaan joukko hyväkuntoisia kouluja, jotka muodostavat tulevaisuuden kouluverkon rungon.

    – Meillä on muutamia kouluja, jotka tulevat näköpiirissä olevana aikana peruskorjausvaiheeseen. Tässä kohtaa on nyt sitten paikka katsoa, että mitä se tarkoittaa mahdollisesti kouluverkon kannalta.

    Haapasen mukaan tulevaisuudessakin kouluja tulee olemaan eri puolilla kaupunkia.

    – Totta kai pidetään huoli siitä, etteivät kenenkään koulumatkat nouse kohtuuttomiksi. Kotkan kohdalla tämä ei ole edes ongelma, jos vertaa moniin muihin kaupunkeihin, koska Kotka on niin kompakti kaupunki. Se on maantieteellisesti hyvin pieni, Haapanen toteaa.

    Luokkiin kuljetaan eteisen kautta.Juulia Tillaeus / Yle

    Kouluverkon kunnostaminen on Haapasen mukaan ennen kaikkea rahakysymys. Langinkoskelle ensi vuoden lopussa valmistuva koulu maksaa runsaat 15 miljoonaa euroa, Korkeakosken koulu noin yhdeksän miljoonaa.

    – Meillä Kymenlaaksossa kaikissa kunnissa on ongelmana väestön väheneminen, mikä tarkoittaa verotulojen vähenemistä ja valtionosuudet tulevat vähenemään. Se tarkoittaa että meidän taloutemme on tällä alueella tosi tiukka. Pitää miettiä myös se että mihin me kykenemme investoimaan.

    Kaupunki on laajentanut kouluverkkoselvityksen koskemaan kaikkia Kotkan kouluja ja päiväkoteja. Alun perin sen oli tarkoitus koskea vain Karhulan kouluja ja päiväkoteja. Selvitystä laajennettiin koko kaupunkiin juuri lapsimäärän vähenemisen vuoksi.

    Vanhan koulun vessat pelottivat

    Väistötiloihin on siirrytty kaikissa kuudessa kotkalaiskoulussa ensisijaisesti koulurakennusten sisäilmaongelmien vuoksi, mutta muitakin puutteita on ollut taustalla. Vuonna 1955 rakennettu Korkeakosken koulu oli Häkkisen mukaan aikansa elänyt.

    – Se oli sen ajan näköinen koulu. Siellä oli monet ratkaisut sen ajan hengen mukaisia eivätkä ne enää kuuluneet tälle vuosituhannelle. Oli aika saada 2000-luvun koulu, Häkkinen toteaa.

    Tytöillä ja pojilla oli Korkeakosken vanhassa koulussa yhteiset suihkutilat.Joni Häkkinen

    Vanhassa koulussa lapset esimerkiksi kulkivat isoihin ja kolkkoihin vessoihin ulkokautta.

    – Monet lapset eivät koulupäivän aikana uskaltaneet käydä vessassa sen takia, kun he kokivat ne sellaisiksi aika pelottaviksi paikoiksi. Liikuntasali oli ihan ok tilana ja tytöille ja pojille oli omat pukuhuoneet, mutta yhteiset pesutilat. Se vaikutti esimerkiksi lukujärjestysten tekemiseen aika paljon, kun ei voitu pitää tyttöjä ja poikia samoissa liikuntaryhmissä, mikä on kuitenkin tämän ajan hengen mukaista, Häkkinen muistelee.

    Uutta koulua odotetaan innolla

    Ongelmia oli havaittavissa jo silloin, kun Häkkinen 13 vuotta sitten aloitti Korkeakosken koulun rehtorina.

    – Enemmän tai vähemmän koko ajan on ollut toiveissa tai prosessissa, että tänne tulisi jotain peruskorjausta, uutta koulua tai vastaavaa. Jotain piti tehdä ja nyt vihdoin ja viimein alkoi tapahtua. Uuden koulun rakentaminen oli erittäin hyvä ja sydäntä lämmittävä uutinen, Joni Häkkinen toteaa.

    Uuden koulun on määrä valmistua ensi syksyksi. Myös oppilaat odottavat uuteen rakennukseen pääsyä innolla.

    – Ihan tosi kovasti odotan, että pääsemme uusiin tiloihin. Olemme nähneet kuvia siitä, miltä uusi koulu tulee näyttämään, ja se on niin hieno ja kaikkea että tekee tosi paljon mieli mennä, viidesluokkalainen Oskari Jokela toteaa.

    Vuonna 1955 valmistunutta Korkeakosken koulua kutsuttiin pahvikouluksi.Joni Häkkinen

    Rehtori Joni Häkkisen mukaan uudesta koulurakennuksesta tulee nykyaikainen ja muuntuva, hyvä koulu. Häkkinen ei ole huolestunut siitä, että uuteen rakennukseen ilmaantuisi sisäilmaongelmia.

    – Siinä on ollut erittäin iso ja osaava suunnittelijakatras takana, ja koulun rakentaa rakennusfirma. En minä voi muuta kuin olettaa, että siitä tulee hyvä. Väitän, että uusi koulu on suunniteltu ja tehty niin hyvin tämän ajan hengen mukaan, kuin vain voi tehdä. Emme voi muuta kuin uskoa ja luottaa, että siitä tulee erittäin hyvä ja toimiva koulu, eikä siellä tule olemaan mitään sisäilmaongelmia.

    Palvelujohtaja Jorma Haapasen mukaan sisäilmaongelmat pyritään tulevaisuudessa välttämään juuri kiinnittämällä huomiota rakennussuunnitteluun ja -prosessiin.

    – Nythän käytännössä kaikki uudet, isot, julkiset rakennukset rakennetaan sateelta suojassa. Ja tietenkin käytetään parasta mahdollista tämän hetken osaamista. Uskon, että tämä kosteudelta suojaaminen ja tietynlaiset rakenteelliset ratkaisut ovat ne, millä pystytään vaikuttamaan, Jorma Haapanen toteaa.

    Väärä lääke vei pojan vuosiksi psykiatriseen hoitoon – 16-vuotiaana hän onnistui paljastamaan, kuinka lapsia alistetaan ja nöyryytetään laitoksissa ympäri maata

    Väärä lääke vei pojan vuosiksi psykiatriseen hoitoon – 16-vuotiaana hän onnistui paljastamaan, kuinka lapsia alistetaan ja nöyryytetään laitoksissa ympäri maata


    – Soita ambulanssi! 9-vuotias Jere valui hikeä ja raapi itseään. Jeren äiti oli kauhuissaan. Vain hetkeä aikaisemmin poika oli käynyt isänsä kanssa saunassa ja alkanut sen jälkeen piirtää. Kohtaus oli alkanut sekunnissa. Takana oli hauska...

    – Soita ambulanssi!

    9-vuotias Jere valui hikeä ja raapi itseään. Jeren äiti oli kauhuissaan. Vain hetkeä aikaisemmin poika oli käynyt isänsä kanssa saunassa ja alkanut sen jälkeen piirtää. Kohtaus oli alkanut sekunnissa.

    Takana oli hauska päivä, sillä Jere ja hänen isänsä olivat olleet pelaamassa jalkapalloa. Ennen lähtöä hän oli nielaissut ensimmäisen ADHD-lääkkeensä.

    Itä-Suomessa asuva Jere oli villi lapsi. Toisen luokan lopussa opettajat kyllästyivät vilkkauteen.

    Haluan, että kaikki tietävät millaista se on. Jere

    Jere ja hänen vanhempansa kutsuttiin palaveriin kasvatusperheneuvolan sosiaalityöntekijän ja psykiatrin kanssa. He halusivat, että poika aloittaisi ADHD-lääkityksen. Diagnoosia Jerellä ei ollut.

    – Emme olisi millään halunneet antaa lääkettä, sillä sairaudesta oli vain epäilys. Meitä kiristettiin lastensuojelutoimilla ja pelkäsimme huostaanottoa, kertoo Jeren äiti Katja.

    Lääkäri kirjasi asian papereihin näin:

    Vakavan neuvottelun ja lastensuojelulla uhkaamisen jälkeen vanhemmat suostuivat lääkekokeiluun.

    Jere otti seuraavana päivänä ensimmäisen pillerin. Kaikki meni hyvin, kunnes jokin piirroksessa meni pieleen.

    – Yhtäkkiä hän suttasi piirustuksen ja huusi, ettei hänestä ole mihinkään. Poika alkoi raapia itseään lattialla. Luulin ensin, että hän pelleilee, Katja kertoo.

    Sukellus painajaiseen

    Ambulanssi tuli. Ensihoitajat kirjasivat ylös, kuinka poika oli “aivan sekaisin”, pyöri lattialla ja puri itseään. Kiroili, ärhenteli, kukaan ei saanut häneen kontaktia.

    Kohtaus kesti viisi tuntia. Diagnoosi oli lääkkeen aiheuttama, määrittelemätön psykoottinen häiriö. Lääkärit kertoivat Katjalle, että Jeren geeneissä oli alttius sairastua psykoottiseen sairauteen eikä kyseistä lääkettä olisi missään tapauksessa saanut hänelle antaa.

    Yksi pilleri puhkaisi sairauden, joka vei pojan laitoskierteeseen. Siitä muodostui koko perheelle vuosien pituinen painajainen.

    Jere kävi läpi kuusi laitosta. Kaikissa niissä Jere, ja samalla koko perhe, kokee saaneensa mielivaltaista kohtelua. Siksi Jere haluaa kertoa tarinansa.

    – Haluan, että kaikki tietävät millaista se on. Tahallista ärsyttämistä ja sen jälkeen kohtuuttomia rangaistuksia. Lapsia pitää alkaa kohdella paremmin.

    Paljastui, että Jerellä on kohtalotovereina paljon lapsia ympäri maata.

    Nalletyyny on kulkenut Jeren mukana pikkupojasta asti. Jere antoi lapsena sille nimen Kanne.Tommi Parkkinen / Yle

    Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan ja aluehallintovirastoille tulee vuosittain satoja kanteluja huostaanotetuilta tai mielenterveysongelmista kärsiviltä lapsilta ja heidän vanhemmiltaan.

    Kanteluissa kerrotaan alistavasta ja loukkaavasta kohtelusta laitoksissa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi psykiatrinen osastohoito, lastenkodit ja koulukodit. Moniongelmaiset lapset kulkevat usein niiden väliä.

    – Nyt puhutaan jäävuoren huipusta. Meille kantelevat vain ne ihmiset, jotka ymmärtävät, että niin voi tehdä, sanoo esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta.

    Nyt puhutaan jäävuoren huipusta. Tapio Räty

    Oikeusasiamies on ratsannut viimeisten kahden vuoden kymmeniä lastensuojelulaitoksia, koska epäilyksiä kyseenalaisista menetelmistä on ollut. Lähes kaikista löytyi ongelmia.

    – Olen aika huolissani. On noussut esiin hyvin paljon epäkohtia, jotka eivät koske vain yhtä lasta vaan kaikkia laitokseen sijoitettuja lapsia. Lasten elämää on rajoitettu vetoamalla siihen, että kyseessä on kasvatuskeino, kertoo Räty.

    Julkisuudessa tikunnokkaan on nostettu koulukodit ja erityisesti Muhoksella sijaitseva Pohjolakoti, josta löytyi useita mielivaltaisia ja lapsia nöyryyttäviä käytäntöjä. Kun Jere ja Katja ottivat yhteyttä Ylen toimitukseen paljastui, että lasten kaltoinkohtelu on laajempi ilmiö.

    Sitä esiintyy myös laitoksissa, joissa hoidetaan kehitysvammaisia tai mielenterveysongelmaisia lapsia.

    Tommi Parkkinen / YleYllätystarkastuksia

    Kun kantelua ruvetaan selvittämään, ollaan usein sana sanaa vastaan -tilanteessa. Eduskunnan oikeusasiamies pyrkii selvittämään totuuden muun muassa tekemällä laitoksiin yllätystarkastuksia. Se on puuttunut viime vuosina esimerkiksi erään sairaalan käytäntöön, jossa aggressiivisesti käyttäytyviä lapsia ja nuoria käärittiin mattoon. Osastolla oli käytössä erityinen matto tätä tarkoitusta varten.

    Kehitysvammaisten lasten hoitokotiin viime syksynä suuntautuneella tarkastuksella puolestaan selvisi, että lähes kaikkien lasten liikkumisvapautta oli rajoitettu laittomasti. Laitoksen ovia pidettiin lukossa ja lapsilla käytettiin automatkoilla ylimääräisiä turvavöitä ilman lain vaatimia perusteluja. Hoitokoti myös piti yhtä lapsista talutusvyössä, jota hän ei saanut itse riisuttua pois. Laittomat käytännöt olivat jatkuneet lähes kaksi vuotta.

    Tapio Räty on yksi laitoksia kiertävistä tarkastajista. Hän sanoo, että lastensuojelulaitosten yleisimmät puutteet ovat liikkumisvapauden ja yhteydenpidon laiton rajoittaminen.

    – Laitoksilla voi olla lukuisia omia mielivaltaisia sääntöjä ja käytäntöjä, joiden nojalla estetään lapsia lähtemästä ulos tai pitämästä yhteyttä kotiin.

    Laitoksilla voi olla lukuisia omia mielivaltaisia sääntöjä ja käytäntöjä. Tapio Räty

    Työntekijät myös puuttuvat nuorten asioihin tavalla, joka ei heille kuulu. Räty kertoo, kuinka erääseen lastensuojelulaitokseen sijoitettu tyttö halusi e-pillerit.

    – Laitos halusi tietää, miksi tyttö menee lääkäriin, vaikka se ei liity huostaanottoon eikä kuulu laitokselle pätkääkään. Tyttö kertoi, että työntekijät tuppautuivat lääkärin vastaanotolle mukaan.

    Laitoksiin sijoitetut lapset myös ovat myös kertoneet, että ohjaajat kirjaavat heitä koskeviin raportteihin vääriä tietoja. Lapset pelkäävät väärien kirjausten vaikuttavan heitä koskeviin päätöksiin.

    Niin kävi ainakin Jerelle, joka päätyi epäonnistuneiden lääkekokeilujen ja kyseenalaisten kirjausten jälkeen pakkohoitoon erittäin vaikeahoitoisten nuorten osastolle Niuvanniemen sairaalaan.

    Outoja kirjauksia

    Jere oli suutuspäissään viiltänyt kotona käteensä haavan vanerinpalalla, jonka hän oli irrottanut rikkinäisestä ovesta. Oli kesä 2014, ja hän oli tapauksen aikaan kotilomalla Kuopiossa sijaitsevan Alavan sairaalan psykiatriselta osastolta. Takana oli jälleen yksi pieleen mennyt lääkekokeilu.

    – Poika on reagoinut lääkkeen lopettamiseen aina vahvasti. Toivoin, että lääke olisi sen takia ajettu alas reilusti ennen kotilomaa, mutta niin ei tapahtunut, Katja sanoo.

    Katja kertoi kotiloman jälkeen vaneripalaepisodista lääkäreille. Hänelläkin sattui tuolloin olemaan jalassaan tuore haava, jonka lääkärit näkivät. Katja kertoo huomauttaneensa erikseen, että se ei ollut Jeren aiheuttama.

    Papereihin kirjattiin, että poika oli hajottanut oven ja aiheuttanut äidilleen ison haavan. Jere päätettiin lähettää pakkohoitoon Niuvanniemen sairaalaan. Päätöksen perusteluna oli, että Jere oli vaaraksi itselleen ja muille. Katja oli ihmeissään.

    – Se, mitä papereissa luki, ei ollut totta. Poika ei hajottanut ovea vaan se oli jo valmiiksi rikki. Minun haavani oli ihan omaa syytäni. Jere ei ole ollut koskaan väkivaltainen. Lapsi sekoitettiin ensin lääkkeillä ja sitten hän joutui pakkohoitoon liian kevyin perustein.

    En todellakaan ole koskaan kuvitellut olevani muurahainen. Jere

    Hoitoraportteihin päätyi muutakin sellaista, jota Jere ja Katja ovat kummastelleet. Jere kertoo avautuneensa ennen Niuvanniemeen joutumistaan psykologille siitä, kuinka pahalta hänestä tuntui. Kuinka hän tunsi itsensä pieneksi muurahaiseksi, jota isot pahat aikuiset jahtaavat. Hoitoraporttiin pojan tuntemukset kirjattiin näin:

    Jere kokee olevansa muurahainen.

    Väite muurahaiskokemuksesta kertautui jatkossa aina uusiin hoitoraportteihin, joissa käytiin läpi Jeren taustoja. Se on siellä tänä päivänäkin.

    – Se oli kielikuva. En todellakaan ole koskaan kuvitellut olevani muurahainen, Jere puuskahtaa.

    Asmo Raimoaho / Yle

    12-vuotias poika suljettiin Niuvanniemeen lähes puoleksi vuodeksi. Perhettään hän sai tavata valvotusti kaksi kertaa viikossa, mutta kotilomille hän ei päässyt. Joskus perheen jo sovitut vierailutkin peruttiin.

    – Minulle oli kerrottu, että Niuvanniemi olisi tosi kiva paikka ja siellä saisi käydä koulua. Kaikki oli valetta. Oikeasti siellä ei ollut mitään tekemistä. Olin vain huoneessani, itkin ja nukuin. Nukkuessa aika kului nopeammin, Jere sanoo.

    Jere ei päässyt kouluun viiteen kuukauteen. Niuvanniemestä kerrotaan, että lapsipotilaat käyvät koulua ja saavat liikkua ohjaajien kanssa sairaalan ulkopuolella kuntonsa mukaan. Kotilomakäytäntöön ei sairaalan mukaan voida kaikkien lasten kohdalla mennä lainkaan, koska potilaat ovat vakavasti sairaita.

    Koti-ikävä

    Koko Jeren perheelle oli kova isku, kun poika ei päässyt kotiin edes jouluksi. Kaikki hoitajat tuntuivat Jeren mielestä vihaisilta ja kylmiltä.

    – Koti-ikävä oli ihan kamala koko ajan, mutta kukaan ei lohduttanut.

    Jere alkoi osoittaa mieltään eikä totellut käskyjä. Katja sai pojaltaan itkuisia, hätääntyneitä puheluita.

    – Hän kertoi, kuinka hoitajat vääntävät hänen käsiään selän taakse niin että häntä sattuu. Olin ihmeissäni. Hoitajat sanoivat, että nämä lapset keksivät asioita.

    Kun Katja meni joulun jälkeen Niuvanniemeen tapaamaan Jereä, häntä odotti mustelmille rusikoitu poika.

    Asmo Raimoaho / Yle

    Kaulassa ja käsissä oli verenpurkaumajäljet. Kyynärpäistä olivat nahkat palaneet.

    Tilanne oli alkanut siitä, ettei Jere suostunut menemään huoneeseensa. Mieshoitaja oli taluttanut hänet sinne, mutta Jere oli sanonut ettei aio pysyä siellä.

    Nyt poika kertoi itkuisena äidilleen, mitä sen jälkeen oli tapahtunut.

    – Hoitaja laittoi huoneen oven kiinni ja nosti minut ryntäistä kaappia vasten. Sitten hän hakkasi päätäni seinään.

    Jeren papereissa tilanteen kirjaus päättyy siihen, että hoitaja talutti hänet huoneeseen. Myöhemmin päivätyistä teksteistä löytyy silti kirjauksia, joiden mukaan poika on näyttänyt hoitajille ruhjeita sekä puhunut kovakouraisesta käsittelystä.

    Potilas näyttänyt kyynärpään rupea, joka hänen harhamaailmansa mukaan syntynyt hoitajan syynä.

    Potilas kertoo, kuinka on kokenut joutuneensa mieshoitajan pahoinpitelemäksi jokin aika sitten. Kyseenalaistettu potilaan kokemusta tapahtuneesta. Potilas kuitenkin jatkaa ”jankkaamista” ja väittää uhmakkaasti puhuvansa totta.

    Katja oli useita kertoja yhteydessä Niuvanniemen hoitajiin. Raporteista käy ilmi, että myös Katjan kertomus on kyseenalaistettu ja puheluita on kirjattu muun muassa "saman asian jauhamisena", jonka seurauksena hänelle on ainakin kerran lyöty luuri korvaan.

    Kirjaus "katosi"

    Katja sai lopulta kiinni lääkärin, joka kirjasi pahoinpitelyepäilyn ylös. Yle on nähnyt tekstin. Myöhempien kirjausten mukaan pahoinpitelyepäily ei kuitenkaan koskaan päätynyt lääkäreiden tietoon.

    Äidille todettiin, ettei tällaista viestiä ole lääkäreille tullut. Vanhemmille todettiin, ettei dokumentoitua näyttöä äidin kuvailemista pahoinpitelyepäilyistä ole.

    Katja kertoo, että kuukausia myöhemmin sairaalan ylihoitaja soitti hänelle ja kertoi, että pojan kohtelusta tehdään sisäinen selvitys. Myöhemmin kaksi hoitajaa siirrettiin syrjään Jeren hoidosta.

    – Muut hoitajat olivat kertoneet nähneensä, että poikaa oli kohdeltu osastolla muulloinkin väkivaltaisesti. Poika oli ollut kontillaan ja häntä oli potkittu polvella selkään, Katja sanoo.

    Hän yritti saada asiasta mustaa valkoiselle, mutta se ei onnistunut.

    – Syyksi kerrottiin, että tapauksen nähneet hoitajat eivät muistaneet tapahtumien päivämääriä.

    Rajankäyntiä

    Niuvanniemen sairaala ei voi kommentoida yksittäistapauksia, mutta sen mukaan epäilyt väkivallasta selvitetään aina. Jos tekijäksi epäillään hoitajaa, tapauksen selvittää ylihoitaja. Potilaan lisäksi kuullaan syytösten kohteeksi joutunutta henkilöä.

    – Se on helppoa silloin, kun tiedetään ajankohta, milloin tapaus on sattunut. Jos sitä ei tiedetä, selvittäminen on vaikeampaa. Ei saada tietoa siitä, keitä on ollut paikalla, sanoo ylihoitaja Satu Tuovinen.

    Tilanteiden selvittäminen voi olla hankalaa myös siksi, että psykoosisairauksien oireisiin kuuluu usein harhoja. Potilas voi esimerkiksi luulla, että hänen kimppuunsa hyökätään.

    – Usein harhan tunnistaa, jos väite on niin epätodellinen ettei se mitenkään voi pitää paikkaansa. Joskus sitä on vaikea erottaa. Siksi tilanne pitäisi pystyä käsittelemään mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun se on tapahtunut, Tuovinen toteaa.

    Hoitajan reaktio voi joskus olla tarpeettoman voimakas. Satu Tuovinen

    Satu Tuovinen vetää Niuvanniemessä hoitajille koulutusta, jolla opetetaan fyysisiä tekniikoita aggressiivisen potilaan kohtaamiseen. Tavoitteena on antaa sitä kautta potilaille keinoja, jotka auttavat heitä hillitsemään itseään.

    Tuovisen mukaan sairaala on pyrkinyt viime vuosina aktiivisesti vähentämään pakkotoimia kuten fyysistä rajoittamista, sitomista ja eristämistä. Tuovinen arvioi, että sairaala on myös onnistunut siinä. Hoitajan reaktio voi silti joskus olla tarpeettoman voimakas.

    – Hoitajat ottavat toisinaan esiin asioita, joissa olisivat itse toimineet toisin. Paljon keskustellaan siitä, olisiko tilanteessa ollut tarpeen käyttää voimaa vai ei. Se on sellaista rajankäyntiä.

    Jere oli 8-vuotiaana hyvä piirtäjä. Kynän jälki muuttui kömpelöksi, kun hän alkoi syödä lääkkeitä.Jeren kotialbumiVäkivaltaepäilyt poliisille

    Niuvanniemen sairaalan johdolle ei ole kantautunut tietoa Jeren kokemuksista. Johtava lääkäri Eila Tiihonen sanoo, ettei sairaala missään nimessä hyväksy väkivaltaa eikä huonoa kohtelua.

    – Jos sellaista on tapahtunut, teemme sen kitkemiseksi kaiken voitavamme. Minusta epäilyt väkivallasta pitää ilmoittaa poliisille. Toivon, että vanhemmat ottavat myös yhteyttä sairaalaan tai aluehallintovirastoon.

    Tiihonen huomauttaa, että joskus alaikäisestäkin potilaasta joudutaan pitämään tiukasti kiinni, ettei hän käy toisen potilaan tai henkilökunnan kimppuun.

    – Alaikäinenkin potilas voi olla aikuisen kokoinen. Siinä voi tulla potilaalle myös mustelmia.

    Emme missään nimessä hyväksy väkivaltaa tai huonoa kohtelua. Eila Tiihonen

    Tiihonen korostaa, ettei potilasta saa koskaan näissä tilanteissa lyödä, piestä eikä alistaa. Kun häneltä kysyy, voiko sairaalassa tapahtua Jeren kuvaamia asioita, hän vastaa näin:

    – Olen ollut täällä johtavana lääkärinä 20 vuotta ja pääasiassa psykiatrian alalla 40 vuotta. Voin sanoa, että kaikki on mahdollista. Jos on aihetta, ilmoitamme epäilyistä poliisille. On kaikkien osapuolten edun mukaista, että ulkopuolinen taho tutkii vakavat moitteet.

    Tiihosen mukaan yksi sairaalan hoitaja on tuomittu sakkoihin toistakymmentä vuotta sitten. Tiihonen kertoo saavansa potilailta ja heidän vanhemmiltaan jonkin verran viestejä, joissa sairaalaa syytetään asiattomasta kohtelusta. Hänen mukaansa syytökset selvitetään aina.

    – Yleensä kyse on mielen pahoittamisesta tai väärinkäsityksestä.

    Moni lapsi ei tunne oikeuksiaan

    Laitoksissa elävien lasten ja nuorten huono kohtelu jää silti helposti piiloon. Monet lapsista eivät tunne oikeuksiaan tai tiedä, mihin koetuista vääryyksistä voi kannella. Jotkut eivät tunnista, mikä on väkivaltaa ja mikä ei. Myös valvonnassa on porsaanreikiä.

    Esimerkiksi lasta koskevien raporttien kirjaaminen on usein laitoksen hoitajan tai ohjaajan vastuulla. Kukaan muu ei välttämättä tiedä, kirjataanko tapahtumat oikein tai jääkö jotain tärkeää kirjaamatta.

    Ja ilman asiakirjoja ei ole näyttöä.

    Asmo Raimoaho / Yle

    Aluehallintovirastot käsittelevät kantelut kirjallisesti. Ilman kirjallisia todisteita kantelija on heikoilla, jos osapuolten näkemykset tapahtumista ovat erilaiset.

    – Jos tilanteessa on ollut läsnä vaikkapa yksi hoitaja ja potilas eikä huonoon kohteluun viittaavaa tulee esiin asiakirjoissa ja selvityksissä, tapahtuneesta ei saada enempää tietoa, sanoo aluehallintoylilääkäri Marja Kuronen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

    Kun Yle otti Niuvanniemeen yhteyttä pahoinpitelyepäilyyn liittyen, sairaalan johtava lääkäri pyysi aluehallintoviraston edustajaa tarkastuskäynnille. Avi ei nähnyt käyntiä tarpeelliseksi vaan pyysi asiasta kirjallisen selvityksen.

    – Niuvanniemessä on pitkälle viety omavalvontajärjestelmä, ja saimme sieltä laajat selvitykset, Kuronen toteaa.

    Kolme valvovaa psykiatria

    Suljetun psykiatrisen osastohoidon yksiköt lähettävät kahden viikon välein aluehallintovirastoon luettelon potilaista, joiden hoidossa on käytetty sitomista ja eristämistä. Myös pakkotoimien syy ja kesto on ilmoitettava. Kuronen myöntää, että laitoksissa on varmasti puutteita omavalvonnasta huolimatta.

    Se, että samasta laitoksesta tulee useita kanteluita, voikin johtaa valvontakäyntiin. Niitä aluehallintovirastot tekevät yleensä siten, että käynti sovitaan laitoksen kanssa etukäteen. Yllätystarkastuksia tehdään hyvin harvoin. Kuronen sanoo, että tavoitteeksi on asetettu yksi käynti vuodessa.

    – Minusta yllätystarkastuksilla ei ole automaattisesti suurta etua verrattuna siihen, että kaikki osapuolet ovat voineet valmistautua keskusteluaiheisiin. Voimme silti ottaa haastatteluun työntekijöitä ja potilaita oman valintamme mukaisesti.

    Mahdollisuus käydä edes jokaisessa oman alueen yksikössä on hyvin rajallinen. Marja Kuronen

    Kurosen mukaan käyntejä psykiatrisissa laitoksissa rajoittaa työtehtävien laajuus. Aluehallintovirastoilla on hänen lisäkseen koko maassa vain kaksi valvovaa psykiatria. Kurosella on valvottavanaan kymmeniä yksiköitä pelkästään omalla alueellaan Itä-Suomessa.

    – Mahdollisuus käydä edes jokaisessa oman alueen yksikössä on hyvin rajallinen.

    Lisäksi Valvira siirtää nykyään lasten ja nuorten psykiatrista osastohoitoa koskevat kantelut aveille.

    Viime vuosina avit ovat pyrkineet ottamaan käsittelyyn vain ne kantelut, jotka herättävät epäilyn merkittävästä lainvastaisesta toiminnasta. Suuri osa kanteluista siirretään kantelun kohteena olevaan yksikköön käsiteltäviksi muistutuksina.

    Nälkä

    Mutta voiko laitos käsitellä kantelun neutraalisti, kun siinä esitetään omaan nilkkaan osuvia syytöksiä? Katja epäilee, että ei. Siksi hän ei ole kannellut poikansa kohtelusta eteenpäin, vaikka huonoja kokemuksia on kaikista laitoksista. Joistakin enemmän, toisista vähemmän.

    – Se on tuntunut minusta turhalta, kun kirjallisia todisteita ei ole. Samoin rikosilmoituksen tekeminen. Olen myös pelännyt, että laitos kostaa pojalle.

    Kovakourainen käsittely ei ollut ainoa huoli. Kuudessa laitoksessa hoidettu Jere kertoo, että hänellä oli melkein kaikissa nälkä. Pitkä ja ruumiinrakenteeltaan roteva poika ei mielestään saanut tarpeeksi ruokaa. Annokset olivat hänestä myös sisällöltään yksipuolisia.

    – Samaan aikaan hoitajat tilasivat itselleen pitsaa. Jos jotain hyvää välipalaa olikin tiedossa, sen menetti yhdestä kirosanasta. Älyttömiä rangaistuksia tuli joka paikassa tosi pienistä asioista, Jere kertoo.

    Jeren perhe vei nälkäiselle pojalle ruokaa käydessään tapaamassa häntä. Omien eväiden ja etenkin herkkujen syöntiä säädeltiin laitoksissa kuitenkin tiukasti. Annosten kokoa ja herkkukiintiöitä perusteltiin sillä, että mielenterveyspotilaat lihovat helposti lääkityksensä takia.

    – Pahimmillaan ei saanut edes kurkkupastilleja flunssaan, jos viikon herkkukiintiö oli täynnä, Jere sanoo.

    Perhe nosti ravintoasiat laitoksissa esiin toistuvasti. Katjan mukaan ruoka-annosten laatu nousi ja koko kasvoi kuitenkin vasta, kun pojan veriarvot huononivat. Jeren papereihin on kirjattu pelkät veriarvot. Niihin vaikuttaneista asioista on saatavilla vain pojan ja hänen äitinsä kertomus.

    Koulukoti poisti kuvat

    Entä, jos laitoksen henkilökunta tekee vääriä kirjauksia ja jopa tuhoaa todisteita? Piiloon oli jäädä ainakin 12-vuotiaan espoolaisen Miian kohtelu Sippolan koulukodissa Kouvolassa.

    Ongelma oli puhelin. Miia käytti opettajan mielestä jatkuvasti puhelintaan oppituntien aikana, vaikka se oli kielletty. Tyttö ei suostunut antamaan puhelinta pois. Tilanne eteni kiinnipitoon.

    Miian mukaan hänelle tuli tilanteessa mustelmia ja haava. Puhelin oli otettu Miialta pois, joten hän ei voinut ottaa jäljistä kuvaa. Ohjaajat kuitenkin kuvasivat jäljet tytön vaatimuksesta seuraavana päivänä koulukodin järjestelmäkameralla.

    Asmo Raimoaho / Yle

    Ohjaajat näyttivät kuvat koulukodin johtajalle, minkä jälkeen koulukoti päätti poistaa kuvat muistikortilta. Kun Miian isä halusi nähdä kuvat, niitä ei ollut.

    Miian isä kanteli kiinnipitotilanteesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Koulukodin antaman selvityksen mukaan lapselle ei tullut tilanteessa ruhjeita. Koulukoti oli ennen kuvien poistoa arvioinut, että mustelmat olivat haaleat eivätkä ne olleet paikassa, josta tätä oltiin pidetty kiinni.

    Kuvien poistamisen syy oli koulukodin mukaan se, ettei niitä ollut tarpeellista säilyttää eikä edes ottaa. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan koulukodin olisi tullut säilyttää kuvat.

    Avi totesi myös, ettei laitos ollut tehnyt kiinnipidosta lain vaatimaa rajoituspäätöstä. Päätöksestä ei huolehtinut Espoon lastensuojelun sosiaalityöntekijäkään, jonka olisi kuulunut niin tehdä.

    Sippolan koulukoti ei kommentoinut Miian tapausta Ylelle. Se ei myöskään halunnut avata laitoksen toimintatapoja yleisellä tasolla.

    Tahatonta satuttamista

    Lastensuojelun keskusliiton selvityksen mukaan laitoksissa voi olla käytäntöjä, joita ei ole tarkoitettu väkivaltaisiksi. Niiden toteuttaminen saattaa silti saada laitoksen arjessa väkivaltaisia piirteitä. Nuoret kokivat, että kiinnipitoja tehdään mielivaltaisesti ja nuoren on mahdoton tietää, toimiiko ohjaaja lain puitteissa vai ei.

    Koulukotitoiminnan johtaja Matti Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että hankala tilanne pyritään aina rauhoittamaan puhumalla. Tahatonta satuttamista voi silti tapahtua esimerkiksi kiinnipitotilanteessa, jonka tulisi lain mukaan olla luonteeltaan mahdollisimman lempeä.

    – Jos aggressiivinen nuori on isokokoinen ja voimakas, tilanne voi olla työntekijän näkökulmasta erittäin haastava. Pyrkimys on, ettei näitä tilanteita tulisi, mutta käytännössä niitä ei pystytä estämään, Salminen toteaa.

    En näe puutteellisia kirjauksia isona ongelmana. Matti Salminen

    Rajanveto voi olla laitoksissa vaikeaa, sillä väkivallan määrittelystä syntyy joskus tulkinnallisia ristiriitoja. Salminen kertoo, että valtion koulukodeissa on viime aikoina tehostettu aggression hallintaan liittyvää koulutusta.

    Koulukotien rajoituspäätöksiä on tilastoitu vasta viime vuoden alusta lähtien. Salmisen mukaan niistä ei ole vielä vertailukelpoista tietoa. Hän arvioi, että laitokset ovat rajoituspäätösten suhteen kuuliaisia.

    – En usko, että niitä jäisi kirjaamatta. Työntekijöillä on hyvin tiedossa, että rajoituspäätös antaa oikeusturvaa sekä työntekijälle että lapselle.

    Miian lainvastainen kohtelu sai kuitenkin Sippolassa jatkoa. Sekin olisi jäänyt osin piiloon ilman erästä puhelua.

    Asmo Raimoaho / YleAlastiriisutuksen kaksi versiota

    Miia joutui Sippolasta osastojaksolle Kymenlaakson psykiatriseen sairaalaan. Kun häntä kuljetettiin takaisin koulukotiin, hän kieltäytyi jälleen antamasta puhelintaan pois.

    Ohjaajat tekivät rajoituspäätöksen puhelimen haltuunotosta. Lisäksi he tekivät henkilöntarkastuksen löytääkseen puhelimen Miian vaatteista tai tavaroista. Lain mukaan henkilöntarkastus on sallittu tilanteissa, joissa lapselta etsitään päihteitä tai esineitä, joilla hän voisi vahingoittaa itseään tai muita.

    Miia määrättiin rauhoittumishuoneeseen henkilötarkastusta varten. Myöhemmin Miian isä kuuli tilanteessa mukana olleelta ohjaajalta, mitä huoneessa oli tapahtunut. Ohjaajan mukaan ovi oli ollut tilanteessa auki ja Miia oli riisunut vaatteensa verhon takana. Ohjaaja kertoi myös, tytöllä oli alasti riisuutuessaan pyyhe suojanaan.

    Sippolan koulukodin antaman selvityksen mukaan tytön päällä olleet vaatteet tarkastettiin. Tyttöä ei ollut riisutettu alasti ja hän oli vaihtanut vaatteensa yksin suljetun oven takana.

    Olennaista on, kokeeko lapsi tilanteen nöyryyttävänä. Tapio Räty

    Miian isä valitti puhelimen haltuunottoa koskevasta rajoituspäätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Oikeus totesi, ettei Sippolan koulukodilla ollut edellytyksiä puhelimen haltuunotolle. Se ei ottanut kantaa riisuttamiseen, koska henkilöntarkastuksesta ei voi valittaa oikeusteitse.

    Koulukoti ei halunnut kommentoida Ylelle edes yleisellä tasolla syitä sille, miten kirjaus voi poiketa olennaisilta osin ohjaajan kertomuksesta. Valtion koulukotitoiminnan johtaja Matti Salminen THL:stä pitää tapausta yksittäisenä.

    – En näe puutteellisia kirjauksia isona ongelmana. Minulla on se käsitys ja usko, että kirjaaminen on laitoksissa hyvällä tasolla.

    Salmisen mukaan koulukotien ohjaajat kirjaavat tiedot asiakastietojärjestelmään, ja lapsella on oikeus nähdä itseään koskevat kirjaukset. Lasta pitää myös kuulla, jos jokin ei hänen mielestään pidä paikkaansa.

    – Kaikki on nykyään hyvin läpinäkyvää toisin kuin menneinä vuosina. Silloin lapsikohtaisia kirjauksia ei tehty välttämättä lainkaan.

    Laki ei oikeuta riisuttamaan

    Lastensuojelulaitoksia tarkastavan esittelijäneuvos Tapio Rädyn mukaan alasti riisuttaminen on laitoksissa melko yleinen käytäntö, vaikka laki ei oikeuta siihen. Riisuttamiseen kokeneen lapsen keinot ovat vähissä, sillä henkilöntarkastuksia koskevat rajoituspäätökset eivät ole valituskelpoisia oikeudessa.

    Kannella voi.

    – Olennaista on, kokeeko lapsi tilanteen nöyryyttävänä. Emme ole hyväksyneet tapaa, jossa pyyhettä pidetään lapsen edessä kun lapsi riisuutuu. Silloin lapsen paljas keho näkyy. Lapsen pitäisi saada suojakseen aamutakki tai iso pyyhe, Räty sanoo.

    Esimerkiksi Muhoksen Pohjolakotiin sijoitetut lapset kertoivat, että heidät oli pakotettu riisuutumaan alasti ohjaajien edessä. Kaikki riisuttamisen kokeneet lapset pitivät menettelyä nöyryyttävänä. Lastensuojelulakiin on kuitenkin kaavailtu muutosta, joka sallisi riisuttamisen yksiköissä, joihin on sijoitettu vaikeasti oireilevia lapsia.

    – Nuoret tuovat mukanaan aineita ja itsensä tai muiden vahingoittamiseen tarkoitettuja teräaseita, joita kätketään kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Lakimuutoksen avulla pystyisimme turvaamaan, ettei näitä tulisi, sanoo koulukotitoiminnan johtaja Matti Salminen THL:stä.

    Ei keskustella avoimesti vaan yritetään aktiivisesti peitellä lasten huonoa kohtelua. Leeni Ikonen

    Miian asiaa on ajanut oikeudessa varatuomari Leeni Ikonen. Yli 20 vuotta lastensuojelun toimintaa seuranneella Ikosella on paljon Miian ja Jeren kaltaisia päämiehiä.

    – Alistamista, huonoa kohtelua ja huonosti perusteltuja psyykelääkityksiä. Sellainen kuva minulle on piirtynyt. Jos lapsi on villi tai käyttäytyy huonosti, hän voi saada lääkityksen puhelinsoitolla.

    Ikonen kertoo olleensa syksyllä 2016 tilaisuudessa, jossa silloinen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) esitti valtiollisen anteeksipyynnön lastensuojelun sijaishuollossa vuosien varrella kaltoin kohdelluille. Ikonen näkee lastensuojelun nykyisen tilan vielä kurjempana kuin ennen.

    – Tilaisuudessa sanottiin, että vaikenemisen aika on ohi. Minusta se on päinvastoin. Siitä, onko sijaishuollossa jotain vikaa, ei keskustella avoimesti vaan yritetään aktiivisesti peitellä lasten huonoa kohtelua. Lapsia eristetään ja ärsytetään, on kovakouraista käsittelyä. Jos sama tapahtuisi kotona, se olisi huostaanoton peruste.

    "Vallankäyttöä"

    Ikosen mukaan lapsia laitoksiin sijoittavat kunnat eivät tunnista omia vastuitaan. Usein ainoa, joka pitää lapsen puolta, on äiti tai isä. Kun hän yrittää puuttua epäkohtiin, hänet Ikosen mukaan vaiennetaan.

    – Ruvetaan syyttämään vanhempia mielenterveyspotilaiksi ja rajoittamaan yhteydenpitoa. Se on vallankäyttöä, eikä perheillä käytännössä ole tehokkaita keinoja puuttua siihen.

    Lastensuojelulain kokonaisuudistuksella ja uudella sosiaalihuoltolailla oli tarkoitus korjata lapsen ja perheen asemaa, mutta niin ei ole Ikosen mukaan tapahtunut. Hänen mielestään perheen ja nuoren oikeusturva on sivuutettu ja sosiaaliviranomaisen valtaa vahvistettu.

    – Ei ymmärretä sitä näkökulmaa, että huostaanotto on väliaikainen toimi ja perhe on tarkoitus yhdistää. Koko systeemin pitää muuttua.

    Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä sosiaali- ja terveysministeriö ja vastuuministeri eivät ole kiinnittäneet riittävästi huomiota koulukodeissa olevien lasten oikeuksien toteutumiseen.

    Lapsiasiavaltuutettu uudisti viime viikolla STM:lle suunnatun aloitteensa sijoitettujen lasten kuulemisesta. Ministeriöllä on syyskuun loppuun saakka asti aikaa vastata siihen.

    Tommi Parkkinen / Yle

    Jere on nyt 16-vuotias. Puhe kangertaa, sanoja pitää hakea. Jere on aloittanut tänä syksynä opiskelun, mutta hänellä on oppimisvaikeuksia. Hän on asunut kotona vähän yli vuoden.

    Poika voisi asua koulun asuntolassa, mutta hän ei halua. Tärkeämpää on ottaa nyt kotona kiinni vuosia, jotka hän lapsena menetti.

    Kun Jere ottaa kynän käteensä ja alkaa kirjoittaa, teksti kääntyy vinoon, harakanvarpaiksi. Kun hän piirtää kuvan, jälki on vallaton. Lääkärien mukaan muutos ulosannissa ja kynänjäljessä johtuu sairaudesta. Jere on eri mieltä.

    – Ne muuttuivat, kun aloin syödä lääkkeitä. Silloin tulin tosi väsyneeksi ja kömpelöksi.

    Pienestä asti runoja kirjoittanut poika ei enää saa tekstiä paperille siten kuin haluaisi. Hän näyttää lapsena kirjoittamaansa runoa.

    En yksin halua jäädä, vaikka kohta yksin jään tuskaan viileään

    Kohta tähtiin jään tuskassa ainiaan

    Vaikka muille hyvää haluan silti yksin jään.

    Jere kertoo kirjoittaneensa runon juuri ennen ensimmäistä pidempää psykiatrista hoitojaksoa laitoksessa. Hän oli silloin 11-vuotias.

    Tommi Parkkinen / Yle

    Jere, Katja ja Miia eivät esiinny jutussa omilla nimillään lasten henkilöllisyyden suojelemiseksi. Kertomusten paikkansapitävyys on varmistettu hoitoraporteista, lääkärinlausunnoista ja oikeuspöytäkirjoista. Jutussa on käytetty lähteinä myös puhelintallenteita, aluehallintovirastojen tilastoja sekä ratkaisuja eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyihin kanteluihin vuodesta 2013 lähtien.

    Onnettomuustutkintakeskus tutkii konttilaivan karilleajon Kotkassa

    Onnettomuustutkintakeskus tutkii konttilaivan karilleajon Kotkassa


    Onnettomuustutkintakeskus on päättänyt aloittaa tarkemman tutkinnan Kotkassa keskiviikkoiltana karille ajaneesta konttilaivasta. Mussalon satamasta lähtenyt lähes 160 metriä pitkä MV Priamos -alus törmäsi lähdön yhteydessä poijuun ja ajautui...

    Onnettomuustutkintakeskus on päättänyt aloittaa tarkemman tutkinnan Kotkassa keskiviikkoiltana karille ajaneesta konttilaivasta.

    Mussalon satamasta lähtenyt lähes 160 metriä pitkä MV Priamos -alus törmäsi lähdön yhteydessä poijuun ja ajautui läheiselle matalikolle. Vaurioitunut alus jouduttiin hinaamaan takaisin satamaan.

    Konttilaiva on rekisteröity saarivaltio Antiguaan ja Barbudaan.

    Viljelijöille tuli harvinaisen epätasa-arvoinen syksy – Osassa eteläistä Suomea sato on umpisurkea

    Viljelijöille tuli harvinaisen epätasa-arvoinen syksy – Osassa eteläistä Suomea sato on umpisurkea


    Tästä on kyseSadonkorjuu on Suomessa loppusuoralla.Kesän kuivuus on aiheuttanut viljelijöille päänvaivaa, kun viljat ovat esimerkiksi kypsyneet epätasaisesti.Maatilojen väliset erot sadon laadussa ja määrässä ovat tänä vuonna...

    Tästä on kyseSadonkorjuu on Suomessa loppusuoralla.Kesän kuivuus on aiheuttanut viljelijöille päänvaivaa, kun viljat ovat esimerkiksi kypsyneet epätasaisesti.Maatilojen väliset erot sadon laadussa ja määrässä ovat tänä vuonna poikkeuksellisen suuria.

    – Tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että mitään katastrofia ei ole luvassa, sanoo maanviljelijä Juha Perätalo.

    Perätalo seisoo mallasohrapeltonsa laidassa Elimäellä Kouvolassa. Pelto näyttää siltä, kuin siinä vuorottelisi kahta eriväristä viljaa, harmaampaa ja keltaisempaa.

    Harmaan näköiset kohdat ovat oikeasti vain painuneita, tuleentuneita tähkiä, jotka ovat valmiita korjattavaksi.

    – Osa viljoista iti kylvöaikana ihan normaalisti. Mutta osa jäi kuivuuden takia maahan, eikä itänyt kuin vasta juhannuksen seutuvilla ensimmäisissä vesisateissa. Sen takia kasvusto on vähän kaksivaiheista, Perätalo kertoo.

    Perätalo kertoo, että viljojen epätasainen tuleentuminen aiheuttaa päänsärkyä viljelijälle. Korjuulle on hankalaa valita sopivaa ajankohtaa.

    Osalla tiloista menee erinomaisesti, osalla surkeasti

    Suomessa ovat meneillään vuoden viimeiset puinnit. Puimatta on enää muutamia prosentteja sadosta, kertoo kasvituotannon ja ympäristön asiantuntija Netta Junnola maatalousorganisaatio Proagriasta.

    Kouvolalaisella Juha Perätalolla on edessään vielä mallasohran, tattarin ja vehnän puinnit.Pyry Sarkiola / Yle

    Paitsi Juha Perätalon pelloilla Elimäellä, myös muualla Suomessa on kärsitty sadon epätasaisuudesta. Yksittäisten tilojen välillä on tänä vuonna poikkeuksellisen suuria eroja sadon laadussa ja määrässä. Joillakin tiloilla menee erinomaisesti, mutta esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla monien tilojen tilanne on Junnolan mukaan surkea.

    Suuri osa viljelijöiden vaivoista selittyy kevään ja kesän kuivuudella. Junnola kertoo, että kuivuus on muun muassa korostanut peltojen tyyppi- ja laatueroja.

    – Savisissa pelloissa kasvi kärsii kuivuudesta pahemmin, koska kasvi kuivuu helpommin. Multa- ja turvemaissa kosteus säilyy pidempään, Junnola sanoo.

    Savipohjaiset pellot ovat yleisiä juuri Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

    Vähissä viljoissa on paljon proteiinia

    Ennakkoanalyysien mukaan sadon laadusta on kuitenkin tulossa hyvä. Esimerkiksi viljojen valkuaispitoisuudet ovat yleisesti ottaen korkealla.

    – Kun satomäärä on pieni, niin ravinteet ovat käytössä pienemmällä määrällä viljaa. Tilanne ei siis ole ihan niin epätoivoinen, kuin jossakin vaiheessa vaikutti, Junnola kertoo.

    Viljojen puinti vaatii kuivaa säätä.Pyry Sarkiola / Yle

    Vaikka kesällä toivottiin sateita, nyt viljelijöitä hyödyttäisi kuiva poutasää. Puimurilla ei saa puitua kosteaa viljaa, ja lisäksi kostean viljan kuivauksesta tulisi kustannuksia.

    – Jos vaan säät jatkuu suosiollisena, niin en usko, että laadussa on vielä menetetty mitään, arvioi kouvolalainen Juha Perätalo omaa satoaan.

    Lue myös:

    Tutkimus: Viljelijöiden mielestä maatalous kannattaa sittenkin tyydyttävästi – "Yllättävän positiivinen arvio"

    Eläköitynyt hinta-asiantuntija: Viljasadosta tuli kelpo tili kohonneen hinnan takia – MTK: Viljelijät myivät satonsa ennakkoon lopullista hintaa halvemmalla

    Romaninaista ei päästetty vaateliikkeeseen – omistajalle ja myyjälle sakot syrjinnästä

    Romaninaista ei päästetty vaateliikkeeseen – omistajalle ja myyjälle sakot syrjinnästä


    Tästä on kyseKouvolalaisen vaateliikkeen omistaja ja myyjä on tuomittu sakkoihin syrjinnästäRomaninaisen pääsy liikkeeseen estettiin kaksi kertaa päivän aikanaOikeus katsoi, että ohjeistus romanien kohtelusta oli tullut omistajaltaKymenlaakson...

    Tästä on kyseKouvolalaisen vaateliikkeen omistaja ja myyjä on tuomittu sakkoihin syrjinnästäRomaninaisen pääsy liikkeeseen estettiin kaksi kertaa päivän aikanaOikeus katsoi, että ohjeistus romanien kohtelusta oli tullut omistajalta

    Kymenlaakson käräjäoikeus on tuominnut kouvolalaisen vaateliikkeen omistajan ja myyjän sakkoihin syrjinnästä. Kyse on tapauksesta, joka sattui Kouvolan keskustassa viime vuoden keväänä.

    Vaateliikkeen myyjä kieltäytyi tuolloin päästämästä romanitaustaista naista liikkeeseen sisään. Oikeus katsoi, että sisäänpääsy estettiin naisen romanitaustan takia, ja että ohjeistus tähän oli tullut liikkeen omistajalta.

    Myyjä piti naisen käytöstä uhkaavana

    Romaninainen oli yrittänyt liikkeeseen kahdesti saman päivän aikana ja tullut torjutuksi molemmilla kerroilla. Myyjä perusteli toimintaansa sillä, että oli pitänyt naisen ja tämän seuralaisen käytöstä uhkaavana.

    Kaksikko oli myyjän mukaan tarkkaillut liikettä ulkopuolella ennen naisen saapumista liikkeen ovelle. Kun sisäänpääsy estettiin, oli nainen huutanut tilanteessa.

    Kun romaninainen yritti tulla liikkeeseen toisen kerran, oli mukana toinen henkilö joka myös videoi tilanteen. Tällä kertaa myyjä perusteli sisäänpääsyn estämistä sillä, että yrityksen muista liikkeistä oli aiemmin varastettu tavaraa ja että tilanteisiin oli liittynyt häiriökäyttäytymistä.

    Nainen kysyi erikseen, johtuuko päätös hänen romanitaustastaan. Oikeus ihmetteli, miksei myyjä korjannut tätä naisen käsitystä, vaikka se olisi ollut helposti tehtävissä.

    Omistaja tuomittiin 30 päiväsakkoon syrjinnästä, josta koituu hänelle maksettavaa 390 euroa. Liikkeen myyjälle tuomittiin 20 päiväsakkoa eli yhteensä 140 euroa. Omistaja ja myyjä velvoitettiin myös yhdessä korvaamaan naiselle kärsimyksestä 800 euroa.

    Lisäksi yritys tuomittiin korvaamaan naiselle 1 500 euron hyvitys.

    Kouvolaan keskitetään koko Itä- ja Kaakkois-Suomen käräjäoikeuksien riidattomat velka-asiat

    Kouvolaan keskitetään koko Itä- ja Kaakkois-Suomen käräjäoikeuksien riidattomat velka-asiat


    Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kouvolassa aletaan käsitellä koko Itä- ja Kaakkois-Suomen riidattomia velka-asioita ensi syksystä lähtien. Valtioneuvosto vahvisti torstaina riidattomien velkomisasioiden käsittelyn keskittämisen yhdeksään...

    Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kouvolassa aletaan käsitellä koko Itä- ja Kaakkois-Suomen riidattomia velka-asioita ensi syksystä lähtien.

    Valtioneuvosto vahvisti torstaina riidattomien velkomisasioiden käsittelyn keskittämisen yhdeksään käräjäoikeuteen. Niin sanottujen summaaristen riita-asioiden käsittely keskitetään syyskuun 2019 alusta alkaen Kymenlaakson lisäksi Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksiin.

    Kymenlaakson käräjäoikeus Kouvolassa vastaa vuoden päästä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueista niin sanotuissa summaarisissa riita-asioissa.

    – Tämä vahvistaa Kouvolassa Kymenlaakson käräjäoikeutta oikeudellisena osaamiskeskittymänä. Keskittäminen tuo Kouvolan käräjäoikeuteen alustavien arvioiden mukaan 15-20 uutta tehtävää, toteaa oikeusministeri Antti Häkkänen.

    Työpaikkoja siirtyy Kouvolaan pääasiassa muista Itä-Suomen käräjäoikeuksista.

    Summaarisia ovat sellaiset riidattomat velkomisasiat, jotka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. Tyypillisiä tapauksia ovat maksamattomia laskuja ja vuokria koskevat velkomisasiat. Lisäksi niihin kuuluvat muun muassa häätöä koskevat riidattomat asiat.

    Vuonna 2017 käräjäoikeuksissa ratkaistiin lähes 376 000 summaarista riita-asiaa.

    Kaupunki uhosi palkkaavansa 12 lääkäriä ja lupaili hulppeita puitteita  – hakijoita vain muutama

    Kaupunki uhosi palkkaavansa 12 lääkäriä ja lupaili hulppeita puitteita – hakijoita vain muutama


    Tästä on kyseKotkan kaupungin tavoite palkata 12 virkalääkäriä on osoittautunut vaikeaksiLääkäriviroista vain yksi on toistaiseksi täytettyLääkäriliiton mukaan lääkäreistä on yliopistokaupungeissa jo ylitarjontaa, mutta pulaa monella...

    Tästä on kyseKotkan kaupungin tavoite palkata 12 virkalääkäriä on osoittautunut vaikeaksiLääkäriviroista vain yksi on toistaiseksi täytettyLääkäriliiton mukaan lääkäreistä on yliopistokaupungeissa jo ylitarjontaa, mutta pulaa monella muulla paikkakunnalla

    Kotkan kaupunki kertoi heinäkuussa palkkaavansa 12 lääkäriä vakituisiin virkoihin. Kaupungin tiedotteessa kerrottiin, että lääkäreitä odottaisivat Kotkassa "hulppeat puitteet".

    Käytännössä hulppeilla puitteilla tarkoitettiin esimerkiksi hyviä työoloja, koulutusmahdollisuuksia, työajan joustavuutta ja kilpailukykyistä palkkaa.

    Lääkäreille lupailtiin myös mahdollisuutta päästä kehittämään kaupungin uutta avoterveydenhuollon kokonaisuutta. Tiedote oli otsikoitu "Lääkärit suuntaavat nyt Kotkaan".

    Vain yksi virka täytetty

    Lääkärit ovat kuitenkin toistaiseksi suunnanneet jonnekin muualle. Hakemuksia virkoihin tuli vain muutamia, ja 12 virasta on toistaiseksi täytetty vain yksi. Uusi terveyskeskuksen apulaisylilääkäri aloittaa työssään syksyllä.

    Kotkan terveysjohtaja Kati Homanen sanoo suoraan, että rekrytointi ei ole onnistunut. Lääkäripula on hänen mukaansa koko Kaakkois-Suomen ongelma ja keinoja virkalääkäreiden houkuttelemiseksi ei ole jostain syystä löytynyt.

    – Kyse on kokonaisuudesta. Meillä pitäisi olla kohtalaisen hyvä lääkäritilanne, joka houkuttelisi lisää lääkäreitä. Palkkatason pitää olla kilpailukykyinen ja kollegiaalisen tuen pitää olla hyvä, jotta nuoremmatkin lääkärit uskaltavat tänne tulla, Homanen sanoo.

    Virkalääkäreiden on tarkoitus työskennellä kaupungin terveysasemilla, osastoilla ja poliklinikoilla. Vajausta on hoidettu ja hoidetaan edelleen ostolääkäreillä. Rekrytointi jatkuu tahmeasta alusta huolimatta edelleen.

    Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on vuodenvaihteessa siirtymässä Kymenlaakson uuden sote-kuntayhtymän eli Kymsoten palvelukseen.

    Vaikutelma tekemättömän työn määrästä voi pelästyttää

    Lääkäriliitosta arvioidaan, että usean lääkärin hakeminen kerralla voi pelästyttää osaa hakijoista.

    – Jos terveyskeskuksessa on kaikkiaan 30–40 lääkärin virkaa ja niistä 12 auki, voi syntyä vaikutelma, että siellä täytyy olla aika paljon tekemätöntä työtä, varatoiminnanjohtaja Hannu Halila Lääkäriliitosta sanoo.

    Lääkäreiden rekrytointia hankaloittaa myös se, jos alueen työpaikkatilanne on muutoin heikko. Töitä on oltava myös esimerkiksi puolisolle, jotta muualla asuva lähtee töiden perässä liikkeelle.

    Etenkin nuoret lääkärit arvostavat sitä, että tukea saa helposti konsultoimalla toista lääkäriä, ja toisaalta sitä, että työpaikalta on mahdollista päästä täydennyskoulutukseen.

    Lääkäriliiton mukaan lähes kaikki nuoret lääkärit aikovat erikoistua jollekin erikoisalalle ja erikoistumiseen kuuluu pakollinen jakso terveyskeskuksessa.

    – Nuorilta lääkäreiltä tulee jo viestiä, että on vaikeuksia saada näitä paikkoja, jos haluaa pysytellä yliopistopaikkakuntien lähellä. Luulisi, että työvoimaa alkaisi olla näiden kasvaneiden opiskelijamäärien seurauksena, Halila sanoo.

    Lääkäreistä alkaa olla ylitarjontaa lääketieteen opintoja tarjoavilla yliopistopaikkakunnilla. Sen sijaan pulaa lääkäreistä on sitä enemmän, mitä kauemmaksi näiltä seuduilta mennään. Asetelma on tuttu eri puolilla maailmaa, ei vain Suomessa.

    Sijaisia runsaasti

    Yhä useampi lääkärin virka hoidetaan terveyskeskuksissa sijaisjärjestelyin.

    Lääkäriliiton viime vuonna teettämän selvityksen mukaan joka viidettä virkaa hoitaa sijainen. Määrä on kasvanut huomattavasti kymmenessä vuodessa.

    Yksi sijaislääkärien valloittama kaupunki on Kouvola, jota on riivannut kova pula lääkäreistä. Kaupungin noin 50 lääkärivakanssista oli tammikuussa täytettynä vain vähän yli puolet.

    Kaikissa Suomen terveyskeskuksissa oli viime vuoden lopulla täyttämättä yhteensä alle 190 virkaa, joista Kouvolan osuus on huomattava.

    Konttialus käväisi karilla Kotkan edustalla

    Konttialus käväisi karilla Kotkan edustalla


    Liki 160 metriä pitkä konttialus ajautui matalikolle heti satamasta lähdön jälkeen Kotkan Mussalon sataman edustalla keskiviikkona hieman ennen iltaseitsemää. Paikalle hälytettiin veneyksiköitä Kotkan ja Haapasaaren merivartioasemilta sekä...

    Liki 160 metriä pitkä konttialus ajautui matalikolle heti satamasta lähdön jälkeen Kotkan Mussalon sataman edustalla keskiviikkona hieman ennen iltaseitsemää.

    Paikalle hälytettiin veneyksiköitä Kotkan ja Haapasaaren merivartioasemilta sekä Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

    Hinaajat saivat aluksen irti matalikolta ja se vietiin Mussalon satamaan tarkempia tutkimuksia varten. Aluksesta ei havaittu öljyvuotoja.

    Konttialus on rekisteröity Antiguaan ja Barbudaan.

    Itä-Suomesta halutaan uusi nopea junayhteys Helsinkiin, koska lännelläkin on – ministeriö selvittää, voiko se toteutua

    Itä-Suomesta halutaan uusi nopea junayhteys Helsinkiin, koska lännelläkin on – ministeriö selvittää, voiko se toteutua


    Tästä on kyseItä-Suomen maakunnat, kaupungit, yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit haluavat nopeamman, kolmen tunnin junayhteyden pääkaupunkiseudulleLiikenne- ja viestintäministeriö on ryhtynyt selvittämään, mitä vaikutuksia niin sanotulla...

    Tästä on kyseItä-Suomen maakunnat, kaupungit, yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit haluavat nopeamman, kolmen tunnin junayhteyden pääkaupunkiseudulleLiikenne- ja viestintäministeriö on ryhtynyt selvittämään, mitä vaikutuksia niin sanotulla itäradalla voisi ollaNopeampi junayhteys Joensuuhun ja Kuopioon edellyttäisi kokonaan uuden oikoradan rakentamista pääkaupunkiseudulta Porvoon kautta Kouvolaan

    Liikenne- ja viestintäministeriö on ryhtynyt selvittämään Helsingistä Porvoon ja Kouvolan kautta Itä-Suomeen kulkevan uuden junaratalinjauksen vaikutuksia.

    Ministeriö tekee selvityksen yhteistyössä Liikenneviraston sekä itäradan puolesta vedonneiden maakuntien ja kuntien kanssa.

    – Itäradan hankkeesta löytyy vanhoja selvityksiä ennestään. Nyt on päätetty, että niitä päivitetään ja katsotaan vaikutusarviointeja laajemmasta näkökulmasta kuin aikaisemmin on tehty, verkko-osaston johtaja Sabina Lindström Liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

    – Selvitämme, miten itärata vaikuttaisi matka-aikaan tai matkustajapotentiaaliin, mutta myös muun muassa sitä miten se vaikuttaisi työssäkäyntialueeseen, mitä tarpeita elinkeinoelämällä on tai mitä vaikutuksia on maan arvoon tai kaavoitukseen, Lindström kertoo.

    Selvitys valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

    Yle Uutisgrafiikka

    Itä-Suomen edustajat kävivät tiistaina puhumassa itäradan puolesta liikenneministeri Anne Bernerin luona. Kutsu tuli sen jälkeen, kun Itä-Suomesta lähetettiin vetoomus kolmen tunnin junayhteyden saamiseksi Joensuusta ja Kuopiosta Helsinkiin. Yhteys tarvitsisi uuden oikoradan, joka kulkisi pääkaupunkiseudulta Porvoon kautta Kouvolaan.

    Vetoomuksessa ovat mukana Itä-Suomen maakuntaliitot, kaupungit, yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit, Etelä-Karjalan liitto sekä Lappeenrannan, Kouvolan ja Porvoon kaupungit.

    Vetoomuksessa oikoradan tarvetta perustellaan sillä, että Itä-Suomen kaupunkien saavutettavuus junalla on Länsi-Suomea merkittävästi heikompi.

    Idän kaupungeissa on myös suuria vientiteollisuuden keskittymiä, jotka tarvitsevat toimivat yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Nopeammat junayhteydet tukisivat vetoomuksen mukaan myös Itä-Suomen matkailukohteiden toimintaa.

    Työpöydällä tunnin junien rinnalla

    Pääkaupunkiseudulta meneviä nopeita junayhteyksiä on selvitetty myös Turkuun ja Tampereelle.

    Kouvolaa Bernerin tapaamisessa edustanut kehitysjohtaja Petteri Portaankorvan mukaan itärata on päässyt samaan sarjaan Turun ja Tampereen nopeiden junayhteyksien rinnalle.

    – Ministerin selkeä viesti oli se, että tällä selvityksellä itärata nostetaan näiden kahden muun linjauksen kaltaiseen asemaan, sanoo kehitysjohtaja Petteri Portaankorva.

    Soile Laaksonen / VR Group

    Ministeriöstä vahvistetaan, että itäradan voidaan katsoa olevan nyt rinnasteinen selvityshanke Turun ja Tampereen niin kutsuttujen tunnin junien rinnalla.

    – En uskalla sanoa, että nämä olisivat ainoita tai tärkeimpiä hankkeita tällä hetkellä, mutta nämä ovat juuri nyt työpöydällä. Muitakin keskusteluja käydään, Lindström sanoo.

    Uusia rahoitusvaihtoehtoja etsitään

    Toistaiseksi on mahdotonta sanoa, koska itärata voisi olla totta tai mitä se voisi maksaa.

    – Nyt selvitetään vasta, mitä mahdollisuuksia uudessa ratalinjauksessa voisi olla, Lindström liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

    Lindströmin mukaan tuntuma on kuitenkin se, että itärata kiinnostaa jo vain siksikin, että sen yhdessä päässä olisi Venäjän suurkaupunki Pietari. Ministeriössä on haluttu liikenneverkkoja tarkasteltaessa miettiä sitä, miten Suomi linkittyy osaksi kansainvälisiä yhteyksiä. Oikorata Kouvolasta pääkaupunkiseudulle nopeuttaisi myös Venäjälle suuntaavaa liikennettä.

    Julkisella budjettirahoituksella itäradan kokoluokan hankkeita on vaikea saada toteutukseen.

    – Jos budjettirahalla mennään, katsotaan 30–40 vuoden päähän. Se on todella pitkässä juoksussa, Lindström sanoo.

    Ministeriö tutkii muita rahoitusmalleja. Yksi vaihtoehto on hankeyhtiö, jossa olisi mukana myös yksityisiä sijoituksia.

    Rantarataa ei edistetä

    Kymenlaaksossa keväällä esiin nostettua uutta ratalinjausta ei ole katsottu pelkästään hyvällä.

    Maakunnan eteläosissa, Kotkan ja Haminan seudulla on pitkään puhuttu etelärannikolle kaavaillun, niin sanotun rantaradan puolesta.

    Esimerkiksi Kymenlaakson uuteen maakuntakaavan luonnokseen on merkitty raiteet kulkemaan Pyhtään ja Kotkan kautta Haminaan. Ministeriön mukaan rantarataa ei kuitenkaan tällä haavaa edistetä.

    – Rantarataa ei nyt selvitetä, enkä ole kuullut, että siitä olisi käynnistymässä uusia selvityksiä, verkko-osaston johtaja Lindström sanoo.

    Ministeri Bernerin Itä-Suomen delegaatiolle tiistaina jakama viesti oli sama.

    – Ministeriltä tuli selkeä viesti, että rantarata ei näyttäydy tulevaisuuden hankkeena, sanoo Portaankorva.

    Kahden ratalinjauksen väkeä

    Kouvolassa asiaa katsotaan niin, että maakunnan olisi syytä olla yhtä mieltä siitä, kumpaa rataa kannatetaan rakennettavaksi.

    – Tulkitsin eilisen keskustelun antia siten, että mikäli Kymenlaaksossa ei päästä yksimielisyyteen, niin itärataa ei tulla toteuttamaan eli tilanne on erittäin kriittinen, Portaankorva sanoo.

    Ministeriöstä kommentoidaan kuitenkin pehmeämmin.

    – Ainahan se helpottaa valtakunnallisella tasolla, jos alueet ovat yksimielisiä linjauksesta. Nythän tätä kuitenkin jo selvitetään, mutta olisihan se helpompaa, jos riitoja ei ole, Lindström sanoo.

    Kymenlaakson etuja ajava Kymenlaakson Liitto on suhtautunut itärataan varauksella. Rata voisi toteutuessaan heikentää HaminaKotkan satamaa. HaminaKotka saattaisi radan rakentuessa menettää tavaraliikennettä Vuosaaren satamalle Helsingissä.

    Iso osa Suomen kansallispuistojen reiteistä huonossa kunnossa – samaan aikaan puistot ovat suositumpia kuin koskaan

    Iso osa Suomen kansallispuistojen reiteistä huonossa kunnossa – samaan aikaan puistot ovat suositumpia kuin koskaan


    Tästä on kyseKolmannes Suomen kansallispuistojen kesäreiteistä on joko huonossa tai keskinkertaisessa kunnossa.Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnossapitoon on varattu vuosittain vajaa 40 miljoonaa euroa.Olemassaolevien rakenteiden pitäminen...

    Tästä on kyseKolmannes Suomen kansallispuistojen kesäreiteistä on joko huonossa tai keskinkertaisessa kunnossa.Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnossapitoon on varattu vuosittain vajaa 40 miljoonaa euroa.Olemassaolevien rakenteiden pitäminen hyvässä kunnossa vaatisi noin 44 miljoonaa euroa.

    Suomen kansallispuistojen kävijämäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Viime vuonna kävijöitä oli yli kolme miljoonaa. Samaan aikaan jopa kolmannes Suomen kansallispuistojen kesäreiteistä on joko huonossa tai keskinkertaisessa kunnossa. Tyypillinen puute on esimerkiksi pitkospuiden huono kunto.

    – Olen itsekin huomannut, kun paljon niillä alueilla liikun, etteivät vaikkapa kaikki pitkospolut tai taukopaikat ole todellakaan priimakunnossa. Opastetaulut saattavat olla haalistuneita tai niitä voi olla sotkettu, Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Timo Tanninen sanoo.

    Kansallispuistojen kunto nousi ajankohtaiseksi aiheeksi, kun Lapinsalmen riippusillan kannatinvaijeri petti heinäkuussa Repoveden kansallispuistossa ja silta romahti. Tutkinta paljasti, että onnettomuus johtui väärinasennetusta ankkuritangosta.

    – Voi sanoa, että päättäjät ovat heränneet, ja tietenkin me Metsähallituksessa kannamme vastuumme. Se oli erittäin ikävä tapahtuma, Tanninen toteaa.

    Repoveden kansallispuiston romahtanut riippusilta.Kari Niemi

    Kouvolan ja Mäntyharjun alueilla sijaitseva Repoveden kansallispuisto on yksi nopeimmin kävijämääräänsä kasvattaneista kansallispuistoista. Puistossa vierailee vuosittain noin 170 000 kävijää.

    Siltaonnettomuuden seurauksena Metsähallitus aloitti rakenteiden kuntokartoituksen eri puolilla Suomea. Repovedellä tarkastuksen kohteena ovat olleet esimerkiksi Katajavuoren näköalatasanne ja Mustalamminvuoren näkötorni. Tarvetta olisi erityisesti kansallispuiston polkureitistön kunnostamiseen. Polut ovat lähteneet leviämään kävijämäärien kasvettua.

    Rahat eivät riitä

    Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnossapitoon ei ole Metsähallituksen mukaan varattu tarpeeksi rahaa. Kaikkien olemassa olevien rakenteiden pitäminen hyvässä kunnossa maksaisi Metsähallituksen mukaan noin 44 miljoonaa euroa. Vuosibudjetti on vajaa 40 miljoonaa euroa.

    – Esimerkiksi pitkospuiden uusiminen on kallista. Puhutaan kuitenkin muutamasta kymmenestä tuhannesta eurosta kilometriltä. Ja kun ajatellaan puuta luonnossa, niin kymmenen vuotta menee vielä hyvin, mutta 15 vuoden kuluttua niitä pitäisi jo uusia, Timo Tanninen toteaa.

    Etelä-Konneveden kansallispuistoa.Tenho Tornberg / Yle

    – Tällä hetkellä me suomalaiset laitamme verovaroin henkeä kohden alle kymmenen euroa vuodessa kansallispuistojen, koko Suomen luonnonsuojelualueverkoston ja retkeilyalueiden hoitoon. Jos saisimme tasan kympin, niin asiat olisivat hyvässä kunnossa ja voisimme vakuuttaa ihmiset siitä, että palvelut ovat kunnossa, puistoihin on helppo tulla ja siellä on hyvä retkeillä, Tanninen toteaa.

    Hallitus on varannut yhteensä 1,9 miljoonaa euroa lisärahaa kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnossapitoon. Tannisen mukaan korjausvelan taittaminen vaatisi noin kuuden miljoonan lisäystä määrärahoihin lähimmän viiden vuoden aikana.

    Metsähallituksen toiveissa on, että osa lisärahasta pystyttäisiin kohdentamaan Repoveden kansallispuiston rikkoutuneen riippusillan uusimiseen.

    – Avainasia meillä tulee olemaan asiakasturvallisuuden parantaminen, että ne rakenteet mitä meillä on, niin niillä on turvallista mennä, Tanninen sanoo.

    Ei pääsymaksuille

    Metsähallitus on mitannut Suomen kansallispuistojen kävijätyytyväisyyttä. Kävijät ovat arvioineet hyvinvointivaikutuksen arvoksi noin sata euroa. Moni Ylen haastattelemista retkeilijöistä olisi valmis maksamaan kansallispuistojen kunnossapidosta.

    – Ymmärrän tietysti heitä, jotka eivät käytä palveluita, että pitääkö heidänkin sitten maksaa siitä. Mutta kyllä itse olisin valmis maksamaan selvästi enemmän, aika paljon tulee kansallispuistoja käytettyä, Repovedellä retkeilevä Petteri Pentti toteaa.

    Luontopalvelujohtaja Timo Tanninen ei kannata pääsymaksuja kansallispuistoihin.

    – Kyllä meillä ehdoton periaate on se, että kansallispuistoihin ja valtion retkeilyalueille on ilmaista tulla ja nauttia. Meillä on jokamiehenoikeus Suomessa, joka on aivan loistava juttu.

    Luontomatkailussa mahdollisuuksia

    Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Timo Tanninen uskoo, että kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kunnolla on suuri yhteiskunnallinen merkitys.

    – Suomeen kohdistuu älyttömän iso matkailubuumi, ja luontomatkailu kukoistaa. Suomeen tullaan pitkälti luonnon takia, ja kansallispuistoissa on sitä upeinta luontoa. Siinä mielessä myös luontomatkailusektorin kehittäminen edellyttäisi sitä, että palvelut ovat kunnossa, Tanninen sanoo.

    Repovedellä retkeilevä Outi Repo on samaa mieltä.

    – Mielestäni kansallispuistot ovat voimavara, jota emme vielä ole avanneet kansainvälisesti. Tämä on parasta, mitä Suomella on tarjolla. Uskon, että voisimme myös rahoittaa tätä turismin kautta.

    Luotsit älähtivät Itämeren kaasuputkesta:

    Luotsit älähtivät Itämeren kaasuputkesta: "Turvallisuuden kanssa ei pidä pelleillä"


    Itämeren pohjaan laskettavan Nord Stream 2 -kaasuputken rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä alkoi viime viikolla. Kotkan ja Hangon satamista putken osat laivataan laskupaikoille. Suomessa alusten on lain mukaan käytettävä apuna luotsia, mutta...

    Itämeren pohjaan laskettavan Nord Stream 2 -kaasuputken rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä alkoi viime viikolla. Kotkan ja Hangon satamista putken osat laivataan laskupaikoille.

    Suomessa alusten on lain mukaan käytettävä apuna luotsia, mutta Itämeren kaasuputken kuljetuksiin liittyen Liikenteen turvallisuusvirasto päätti tehdä poikkeuksen. Kolmen ulkomaisen aluksen ei tarvitse luotsia käyttää.

    Perusteluna on käytetty luotsauslain pykälää, jonka mukaan vesirakennustyömaalla luotsia ei välttämättä tarvita.

    Luotsiliitto: Turvallisuus unohdettu

    Trafin päätös ihmetyttää ainakin Luotsiliittoa, joka on jättänyt viraston päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Luotsien mielestä päätös on lainvastainen.

    Puheenjohtaja Antti Rautava pitää päätöstä täysin poikkeuksellisena ja ihmettelee viranomaisten motiiveja päätöksen taustalla. Liiton mielestä putkien laivaus ei ole osa lain tarkoittamaa vesirakennustyömaata.

    – Turvallisuuden kanssa ei pidä pelleillä. Olosuhteet merellä huononevat nopeaa tahtia syksyn edetessä. Vesillemme tulee täällä ennestään vieraita toimijoita. Suomen rannikon vaikeita olosuhteita tulee kunnioittaa, toteaa Luotsiliiton puheenjohtaja Antti Rautava.

    Vaikka putkenlaskua tekevien alusten ei ole pakko käyttää luotsia, ne voivat sellaista silti käyttää. Näin on toimittu toistaiseksi myös uuden putkilinjan suhteen.

    Luotsin käyttöä ei edellytetä esimerkiksi hinaajilta ja joiltakin pieniltä rahtilaivoilta, jos miehistön tuntemus alueesta on riittävä. Kaasuputkia kuljettavat alukset ovat kuitenkin selvästi isompia.

    Viron Narvan kohdalta, mutta Venäjän puolelta jokea lähtevän ja Saksan Greifswaldiin päättyvän Itämeren toisen kaasuputken pituudeksi tulee 1 230 kilometriä. Putkesta kulkee Suomen talousalueella 374 kilometriä.

    Nord Streamin ensimmäinen Itämeren pohjaan laskema maakaasulinja valmistui 2010-luvun alkupuolella. Sen kautta toimitetaan Venäjältä Saksaan vuodessa 55 miljardia kuutiometriä maakaasua.

    Tarkennettu 11.9.2018, että putki lähtee Viron Narvan kohdalta Venäjän puolelta.

    Poliisi: Ei rikosta Repoveden riippusiltaonnettomuudessa

    Poliisi: Ei rikosta Repoveden riippusiltaonnettomuudessa


    Tästä on kysePoliisin mukaan Lapinsalmen riippusillan pettäminen ei ollut rikosMetsähallituksen tilaaman selvityksen mukaan onnettomuuden aiheutti ankkuritangon virheasentoVirhettä ei olisi voinut havaita ilman erikoislaitteitaPoliisi ei epäile...

    Tästä on kysePoliisin mukaan Lapinsalmen riippusillan pettäminen ei ollut rikosMetsähallituksen tilaaman selvityksen mukaan onnettomuuden aiheutti ankkuritangon virheasentoVirhettä ei olisi voinut havaita ilman erikoislaitteita

    Poliisi ei epäile rikosta Repoveden kansallispuiston riippusiltaonnettomuuden yhteydessä. Poliisi aloitti oman tutkintansa heinäkuun alussa.

    Poliisin selvitysten mukaan sillassa ei ollut jälkiä tahallisesta ilkivallasta. Poliisin mukaan kyseiset sillat on tarkastettava vuosittain ja näin on myös tehty.

    Lapinsalmen yli kulkenut riippusilta hajosi heinäkuun alussa, kun riippusillan kiinnityksessä käytetty ankkuritanko petti.

    Metsähallituksen tilaaman asiantuntijaselvityksen mukaan ankkuritanko oli ollut väärässä asennossa, minkä vuoksi siihen syntyi ajan myötä väsymismurtuma. Poliisin mukaan murtumaa ei olisi voinut havaita ilman erikoislaitteistoa. Selvitys julkaistiin maanantaina.

    Ankkuritangon virheasento on voinut selvityksen mukaan johtua työaikaisesta suunnitelmamuutoksesta tai inhimillisestä erehdyksestä. Sillalla kymmenen metrin korkeudessa oli tapahtumahetkellä kahdeksan ihmistä, mutta kukaan ei loukkaantunut.

    Tutkinta valmistui: Repoveden suosittu riippusilta sortui, koska ankkuritanko oli asennettu väärin

    Tutkinta valmistui: Repoveden suosittu riippusilta sortui, koska ankkuritanko oli asennettu väärin


    Tästä on kyseRepoveden kansallispuiston suosittu riippusilta sortui osittain 1. heinäkuuta.Sillalla oli ihmisiä, kun se kallistui yhden ankkuritangon murruttua.Selvityksen mukaan ankkuritanko on alunperin asennettu väärin, minkä vuoksi siihen on...

    Tästä on kyseRepoveden kansallispuiston suosittu riippusilta sortui osittain 1. heinäkuuta.Sillalla oli ihmisiä, kun se kallistui yhden ankkuritangon murruttua.Selvityksen mukaan ankkuritanko on alunperin asennettu väärin, minkä vuoksi siihen on ajan saatossa kohdistunut rasitusta.Lisäksi sillalla on sen käytön aikana ollut lievää ylikuormaa käyttäjien ja lumikuorman takia.Repovesi Kouvolassa on yksi nopeimmin kävijämääriään kasvattaneista kansallispuistoista Suomessa.

    Kouvolassa Repoveden kansallispuiston riippusillalla sattuneen onnettomuuden tutkinta on valmistunut.

    Kymmenen metrin korkeudessa Lapinsalmen vesistön yli kulkenut riippusilta hajosi heinäkuun alussa, kun riippusillan kiinnityksessä käytetty ankkuritanko petti.

    Metsähallituksen tilaaman asiantuntijaselvityksen mukaan sortuma on ollut usean tekijän summa.

    ‒ Ankkuritangon murtumistapa on ollut väsymismurtuma, joka on syntynyt ajan saatossa toistuneen kuormituksen vuoksi. Murtuneen ankkuritangon, johon sillan riippuköysi sekä kaidevaijeri kiinnittyvät, asento on ollut suunnitelmapiirustuksista poikkeava, kertoo tutkimuksessa projektipäällikkönä toiminut Mikko Hyyrynen Rambollista.

    Yle Uutisgrafiikka / Google

    Selvityksen mukaan ankkuritangon virheellinen asento on aiheuttanut sille taivutusrasituksen, jota ei ole todennäköisesti otettu siltaa suunniteltaessa huomioon. Virheasento on mahdollisesti johtunut työaikaisesta suunnitelmamuutoksesta, inhimillisestä ajatusvirheestä tai sekaannuksesta.

    Lisäksi silta on käytön aikana altistunut lievälle ylikuormitukselle niin käyttäjien kuin lumikuormankin takia. Ajoittaisen ylikuorman ja taivutusjännityksen katsotaan nopeuttaneen rakenteen väsymistä, mikä on todennäköisesti aiheuttanut särön etenemisen ankkuritangossa. Ankkuritangon murtumakohta oli huonosti havaittavissa betonirakenteen sisällä.

    Metsähallitus on ohjeistanut sillan käyttäjiä kulkemaan 50 metriä pitkän sillan yli 10 metrin välein tai yksi kerrallaan.

    Lapinsalmen riippusillan vaaratilanne aiheutui yhden metallisen kannatinlenkin eli niin kutsutun ankkuritangon katkeamisesta. Kannatinvaijerit ovat kiinni betoniin kiinnitetyissä ankkureissa.Sakari Saksa / YleSillalla kahdeksan ihmistä

    Sillalla oli selvityksen mukaan onnettomuushetkellä kuusi aikuista ja kaksi lasta. Silta pysyi onnettomuudessa muuten paikoillaan, mutta se kallistui sivusuunnassa. Sillalla olleet retkeilijät pääsivät pois muun muassa kontaten.

    Kukaan sillallaolijoista ei loukkaantunut vakavasti, mutta kyseessä oli pelastuslaitoksen mukaan vakava vaaratilanne.

    Sillassa havaittiin ankkuritangon murtumisen lisäksi pieniä lahoamis- ruostumis- ja rapautumisvaurioita. Selvityksen mukaan nämä vauriot eivät ole edesauttaneet ankkuritangon murtumista.

    Lapinsalmen riippusilta otettiin käyttöön noin 30 vuotta sitten. Sen rakennutti silloinen Valkealan kunta. Vuodesta 2005 silta on ollut Metsähallituksen omistuksessa. 50 metriä pitkä jännemittainen silta on tyypiltään teräksinen, puukantinen, riippusilta.

    Lapinsalmen riippusilta oli käyttökiellossa heinäkuun alusta lähtien, nyt silta on purettu.Vesa Grekula / YleSiltojen kunto syyniin

    Repoveden hajonnut riippusilta on jo kokonaan purettu. Sen tilalle on suunniteltu kokonaan uutta siltaa. Metsähallitus kartoittaa eri toteutusvaihtoehtoja uudelle sillalle. Lisäksi uuden sillan rakentamiselle on etsitty rahoitusta.

    Repoveden siltaonnettomuuden vuoksi Metsähallitus on uusimassa kansallispuistojen turvaohjeet. Myös asiakasturvallisuusohje päivitetään syksyllä.

    Konsulttiyritys Ramboll suosittelee selvityksessään, että Metsähallituksen omistuksessa oleviin siltoihin tehdään yleistarkastus, jonka yhteydessä varmistetaan, että siltojen rakenteet ovat kunnossa.

    Metsähallituksen Luontopalvelut teki jo kesällä aiempaa laajemman tarkastuksen riippusilloilleen.

    Selvityksessä ehdotetaan myös, että Metsähallituksen sillat voitaisiin lisätä Liikenneviraston taitorakennerekisteriin ja niiden ylläpito voitaisiin organisoida muiden siltojen tapaan.

    Kävijöitä entistä enemmän

    Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Kouvolassa sijaitseva Repovesi on yksi vauhdikkaimmin kävijämääriään kasvattaneista puistoista.

    Viime vuonna Repovedellä oli 172 000 käyntiä. Puisto on hilannut itsensä Suomen kuudenneksi suosituimmaksi kansallispuistoksi kävijämäärillä mitattuna.

    Repovesi on Espoossa sijaitsevan Nuuksion kansallispuiston jälkeen Etelä-Suomen toiseksi suosituin luontoretkeilykohde.

    Lapinsalmen sisäänkäynti kansallispuistoon on Repoveden suosituin. Riippusilta oli osa suosittua ketunlenkkiä.

    Metsähallitus suosittelee, että syksyllä Repovedelle kannattaisi lähteä Lapinsalmen sijaan Tervajärven tai Saarijärven pysäköintialueilta. Jäiden tuloon saakka Lapinsalmen vesistön yli pääsee vain käsikäyttöisellä Ketunlossilla, joka ruuhkautuu helposti.

    Kaakkois-Suomen raja-asemat hiljenivät suomalaisista – rajalla odotetaan lisätietoa Venäjän uusista tullimääräyksistä

    Kaakkois-Suomen raja-asemat hiljenivät suomalaisista – rajalla odotetaan lisätietoa Venäjän uusista tullimääräyksistä


    Tästä on kyseVenäjän uuden tullilain mukaan maahan voi jatkossa viedä kerrallaan vain yhden ulkomaisen auton omistajaa kohden ilman ylimääräisiä veroja ja tullimaksuja.Suomi keskustelee Venäjän kanssa siitä, miten uusi tullilaki vaikuttaa...

    Tästä on kyseVenäjän uuden tullilain mukaan maahan voi jatkossa viedä kerrallaan vain yhden ulkomaisen auton omistajaa kohden ilman ylimääräisiä veroja ja tullimaksuja.Suomi keskustelee Venäjän kanssa siitä, miten uusi tullilaki vaikuttaa suomalaisten rajanylitykseen ja miten sitä sovelletaan käytäntöön.Sisäministeri Kai Mykkänen toivoisi, että ajoneuvo merkittäisiin jatkossa haltijansa vastuulle, vaikka omistajana on auton rahoitusyhtiö.

    Nuijamaan tullissa maanantaiaamu on alkanut hyvin rauhallisesti. Saapuvaa liikennettä on sen verran kuin maanantaina yleensäkin, mutta lähtevää liikennettä on normaalia huomattavasti vähemmän. Nuijamaan tullin vuoropäällikkö Jari Jokimies arvelee, että kotiin on jäänyt nyt muitakin kuin ne, joita uudet tullimääräykset koskevat.

    Venäjän uuden tullilain mukaan maahan voi jatkossa viedä kerrallaan vain yhden ulkomaisen auton omistajaa kohden ilman ylimääräisiä veroja ja tullimaksuja.

    – Hyvin on varmasti puskaradio toiminut ja nämä nykyiset sosiaaliset mediat ovat tiedottaneet tilanteesta, Jokimies sanoo.

    Jokimiehen mukaan jo viikonloppuna oli nähtävissä, että väkimäärä vähenee. Lauantaina suomalaisia liikkui vielä, mutta eilen liikenne hiljeni. Vaalimaan tullista kerrotaan, että Venäjällä "piipahtaneiden" reissu kesti jopa yhdeksän tuntia, kun yleensä siitä selviää noin tunnissa.

    – Ihmiset ovat varmasti olleet varovaisempia, etteivät lähde enää varsinkaan pitkästä matkasta ajelemaan turhaan, Jokimies sanoo.

    Tullimääräysten muuttuminen tuli yllätyksenä myös Nuijamaan tullille. Tullissa odotetaan tietoa, tarkennetaanko tai muutetaanko uusia tullimääräyksiä jotenkin.

    Nuijamaan tullissa odotetaan lisää tietoa siitä, muuttaako Venäjä tullilakiaan vielä jotenkin.Tommi Parkkinen / YleMykkänen: Ongelma ei ole suomalaisten matkoissa

    Sisäministeri Kai Mykkänen kertoi eilen STT:lle toivovansa, että jatkossa ajoneuvo merkittäisiin haltijansa vastuulle, vaikka omistajana on auton rahoittanut rahoitusyhtiö. Mykkänen ei usko Venäjän haluavan häiritä osamaksu- tai leasingautolla ajavien suomalaisten matkoja raja-alueille. Ongelmana voi hänen mielestään olla se, että jossakin päin Venäjää sama yksityishenkilö on tuonut useita autoja maahan muuhun kuin turismikäyttöön.

    Suomen viranomaiset pyrkivät tänään saamaan lisää tietoa rajaliikennettä ruuhkauttaneista Venäjän uusista tullimääräyksistä. Esimerkiksi Nuijamaan tullin päällikkö Petri Kukkonen aikoo ottaa yhteyttä venäläiseen kollegaansa.

    Nuijamaan tullin vuoropäällikkö Jari Jokimies uskoo aiemman kokemuksensa pohjalta, että tilanteen ratkaisu voi viedä muutaman viikon tai se voi tulla piankin. Venäjällä asiat tapahtuvat yleensä nopeasti.

    – Jos joku laki tulee voimaan, siitä hyvin harvoin tiedotetaan. Se voi tulla hyvinkin pian käytäntöön, Jokimies sanoo.

    Kyläkauppias myi vanhentunutta ruokaa vuosikausien ajan ja sai nyt myyntikiellon –

    Kyläkauppias myi vanhentunutta ruokaa vuosikausien ajan ja sai nyt myyntikiellon – "Oma vikahan tämä on"


    Kouvolan kaupunki on määrännyt harvinaisen elintarvikkeiden myyntikiellon kyläkaupalle, joka on myynyt vanhentuneita tuotteita vuosikausien ajan. Myyntikielto määrättiin, koska kauppa oli useista kehotuksista huolimatta myynyt vanhentuneita...

    Kouvolan kaupunki on määrännyt harvinaisen elintarvikkeiden myyntikiellon kyläkaupalle, joka on myynyt vanhentuneita tuotteita vuosikausien ajan.

    Myyntikielto määrättiin, koska kauppa oli useista kehotuksista huolimatta myynyt vanhentuneita elintarvikkeita. Myynnissä on ollut esimerkiksi vanhaa jauhelihaa ja maitotuotteita.

    Lähes jokaisessa tarkastuksessa 13 viime vuoden aikana on paljastunut, että vanhentuneita elintarvikkeita oli myynnissä tai varastoituna myymälän tiloihin.

    Kaupassa myydään elintarvikkeiden lisäksi talous- ja rautatavaraa.

    Kielto koskee helposti pilaantuvia tuotteita eli kylmässä säilytettäviä eineksiä, liha-, kala- ja kanatuotteita, maitotaloustuotteita ja pakasteita. Mikäli kauppias rikkoo kieltoa, on edessä 4 000 euron uhkasakko ja kuukausittainen 1 000 euron lisäerä.

    Yksinäinen kauppias

    Ruoka- ja sekatavarakauppa E. Paavolainen sijaitsee parin sadan asukkaan Kimolan kylässä Kouvolan pohjoisosassa.

    Myymälän kauppias on pian 76 vuotta täyttävä Mauri Paavolainen. Hän on myyntikiellosta ymmällään.

    – En osaa sanoa, miten kaupalle käy. Minulle ei ole tullut vielä minkäänlaista tietoa kaupungilta.

    Kyseessä on perheyritys, jota Paavolainen on pyörittänyt enonsa ja kahden veljensä kanssa. Paavolainen on ollut mukana kaupan toiminnassa vuodesta 1966 asti. Nuorin veljistä hoiti myymäläautoa. Nyt veljet ovat kuolleet, ja Mauri Paavolainen on jäänyt yksin hoitamaan kauppaansa.

    Kaksi kertaa viikossa hän käy hakemassa tavaraa myyntiin tukusta. Sillä välin hänellä on myymäläapulainen tuuraamassa.

    Elintarvikkeita ei saa myydä viimeinen käyttöpäivä -merkinnän jälkeen.Seppo Sarkkinen / YleKuitit paljastivat

    Kouvolan terveystarkastaja tarkasti myymälän kesäkuussa 2018. Tarkastuskertomuksesta selviää, että myymäläapulainen oli tarkastuksen alussa alkanut kiireesti kerätä vanhentuneita elintarvikkeita myymälän kylmäaltaasta. Tarkastajan mukaan tarkoituksena oli ilmeisesti viedä tuotteet tarkastajan huomaamatta kylmiöön.

    Samassa aineistossa kerrotaan, että kun kauppias oli saapunut paikalle, hän oli sanonut tienneensä, että myynnissä on vanhentuneita elintarvikkeita. Kauppias oli tarkastajan mukaan sanonut, ettei halunnut poistaa niitä, ettei myyntilaite näyttäisi tyhjältä.

    Mauri Paavolainen ei muista puhuneensa moista.

    – Tuoretiskissä ei ole minun mielestäni ollut vanhentuneita tuotteita. Kun päivämäärät ovat menneet yli, niin tuotteet on kerätty kylmiöön ja sieltä toimitettu eteenpäin jätteisiin. Minusta tässä on tehty kärpäsestä härkänen.

    Huhtikuussa 2018 kauppiaan oli havaittu myyvän elintarvikkeita väliaikaisesta myyntikiellosta huolimatta. Tästä todistivat kassan roskakorista löytyneet kuitit.

    Kauppias pitää ajojahtina

    Kauppias Mauri Paavolainen myöntää, että tuotteiden päiväyksiä ei ole tullut katsottua joka päivä.

    – Oma vikahan tämä on. Ei tullut katsottua riittävän ahkerasti tuotteiden päiväyksiä.

    Toisaalta Paavolainen pitää myyntikieltoa ajojahtina.

    – Onhan isoissa marketeissa ja pikatukussakin ollut ylipäiväisiä tuotteita, hän perustelee.

    Kouvolan kaupunki ei ole saanut asiakkailta valituksia kyläkaupan vanhoista tuotteista. Ainoa arkistosta löytyvä valitus on vuodelta 1992. Terveystarkastaja Vuokko Karjalaisen mukaan myöskään ruokamyrkytystapauksia ei ole tiedossa.

    Kyläkaupan tulevaisuus on vielä avoin.

    – Kaikki tiskeissä ovat nyt tuoreita. En osaa sanoa, mitä niille pitää tehdä. Ottaako kaupunki ne sitten pois? Olen tällainen vanha jäärä, joka toivottavasti tässä pärjäilen, sanoo Mauri Paavolainen.

    Tiesitkö, että pahvimukissasi onkin muovia? Pikkukunnan tehdas kehitti uuden tavan tehdä muovittomia pakkauksia

    Tiesitkö, että pahvimukissasi onkin muovia? Pikkukunnan tehdas kehitti uuden tavan tehdä muovittomia pakkauksia


    Pahvikupista kahvia hörppiessä ei tule heti ajatelleeksi, että pitelee kädessään myös muovia. Se on itseasiassa välttämätöntä, jotta neste ei tule kupista läpi rinnuksille. Yritykset etsivät kuitenkin kuumeisesti muoville korvaajaa, ja yksi...

    Pahvikupista kahvia hörppiessä ei tule heti ajatelleeksi, että pitelee kädessään myös muovia. Se on itseasiassa välttämätöntä, jotta neste ei tule kupista läpi rinnuksille.

    Yritykset etsivät kuitenkin kuumeisesti muoville korvaajaa, ja yksi sellainen toimii Pyhtään Stockforsin historiallisessa tehdasmiljöössä Kymenlaaksossa.

    Paperex Colombier aloitti paperin ja kartongin muovittoman päällystämisen Pyhtäällä juhannuksen jälkeen. Noin kolmen miljoonan euron suuruista koneinvestointia on valmisteltu pitkään, ja yhtiön tavoitteena nostaa tuotantomäärä 75 000 tonniin vuodessa. Uusi kone työllistää toistaiseksi vain kourallisen ihmisiä, mutta jatkossa työntekijöitä tarvitaan lisää.

    Paperex Colombier päällystää muun muassa paperirullien päällä käytettävää rullakäärettä.Pyry Sarkiola / YleVesipohjaista päällystystä ei ole saatu toimimaan aiemmin

    Yhtiön tuotteita voi käyttää esimerkiksi kahvikupeissa, rullakääreissä, lautasissa ja monissa erilaisissa elintarvikepakkauksissa. Ne on suunniteltu kestämään lämpöä, kosteutta, rasvaa ja ne ovat lisäksi kierrätettäviä.

    – Investointiin vaikutti yksinkertaisesti markkinoiden imu. Markkinoilta tulee koko ajan ja on tullut jo vuosia hyvin voimakas pyrkimys siihen, että kaikesta turhasta muovista pitäisi päästä eroon, sanoo Paperex Colombierin liiketoimintajohtaja Harri Mutanen.

    Paperin ja kartongin päällystyksessä käytetään vesipohjaista dispersiotekniikkaa. Sen ongelmana on aiemmin ollut se, että tekniikalla ei ole saatu aikaiseksi riittävän peittävää pintaa. Tekniikkaa on sittemmin parannettu lisäämällä päällystyksessä käytettyjä kerroksia.

    Paperex Colombierin liiketoimintajohtaja Harri Mutanen uskoo yhtiön yltävän 75 000 tonnin vuosituotantoon Pyhtäällä parin vuoden kuluessa.Pyry Sarkiola / Yle

    – Se onkin hyvä kysymys, miksi tätä ei ole aiemmin käytetty. Tekniikka sinänsä on kymmeniä vuosia vanha, mutta kukaan ei ole osannut jalostaa sitä kaupallisesti menestyksekkääksi bisnekseksi aikaisemmin. Toivottavasti me onnistumme siinä ja uskomme että onnistumme, sanoo Harri Mutanen.

    Colombier-konsernin omistaja on maineikas Björnbergin teollisuussuku, joka on aiemmin tullut tunnetuksi Myllykoski-yhtiön omistajana. Pyhtään päällystyskoneen myötä suku tekee paluun paperinjalostuksen pariin Suomessa.

    Tutkija: Pakkaus on entistä tärkeämpi

    Tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä sanoo, että suomalaiset metsäyhtöt ovat varautuneet hyvin muovin korvaamiseen muilla materiaaleilla. Hän muistuttaa, että painopaperin jälkeisessä ajassa pakkaus on entistä tärkeämpi asia kuluttajalle.

    Harlinin mukaan panostukset muovittomuuteen ovat kiihtyneet varsinkin kuluneen reilun vuoden aikana. Se näkyy investointeina teknologiaan ja tutkimukseen. Suomen etuna on helposti muunneltava konekanta ja teollinen osaaminen. Ajatus kuitupohjaisten tuotteiden käyttämisestä nesteiden tai kosteiden tuotteiden pakkaamiseen ei ole hänen mukaansa kovin yleinen maailmanlaajuisesti.

    – Sellaisia yrityksiä on vain muutamia maailmassa ja Suomi on hyvin siinä linjassa mukana. Onneksi täällä on osattu katsoa asioita pakkaamisen näkökulmasta. Muovi ja pakkaaminen liittyvät niin läheisesti toisiinsa, Harlin toteaa.

    Yksi esimerkki uudentyyppisestä muovittomasta pakkauksesta on Kotkamillsin valmistama kahvikuppi- ja laatikkokartonki. Tuote kestää esimerkiksi rasvaa ja kosteutta.

    EU haluaa kaikki muovipakkaukset kierrätettäviksi

    Muovijäte on valtava maailmanlaajuinen ympäristöongelma, ja huomiota on kiinnitetty esimerkiksi valtamerissä kelluvan muoviroskan määrään. Suomessa muovin vähentämistä on viime aikoina vauhditettu muun muassa kansalaisaloitteella, joka vaatii kosmetiikassa käytettävien mikromuovien kieltämistä.

    Tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan kaikesta muovijätteestä noin puolet on peräisin pakkauksista. Hänen mukaansa tällä hetkellä ei näytä siltä, että muovi katoaisi maailmasta kokonaan.

    – Kulutuskäyttäytymisessä on jo tapahtunut muutoksia, samoin ihmisten asenteissa. Se asia on tavallaan jo tullut pullosta ulos, eikä sitä saa enää sinne takaisin.

    EU haluaa kieltää joukon kertakäyttöisiä muovituotteita, ja esimerkiksi vanupuikot tulisi valmistaa muusta kuin muovista.Ismo Pekkarinen / AOP

    Harlin arvioi, että seuraavaksi muovittomuus voisi näkyä esimerkiksi maataloudessa. Lämpimissä maissa saatetaan kerätä vuoden aikana kolmekin satoa, ja urakkaa vaikeuttaa maassa olevan muovin määrä. Maaperän laatu heikkenee nopeasti, kun esimerkiksi madot eivät pääse liikkumaan muovikalvojen läpi.

    EU ilmoitti keväällä haluavansa kieltää joukon kertakäyttöisiä muovituotteita ja suunnitteilla on muovidirektiivi, johon liittyvää lausuntoa tutkimusprofessori Harlin valmistelee parhaillaan. EU:n muovistrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki unionin alueella myytävät muovituotteet ovat kierrätettäviä.

    – Yritykset lähtevät tekemään uusia vaihtoehtoja varmistaakseen oman toimintansa jatkuvuuden. Riski olla reagoimatta näin isoon julkiseen mielipiteeseen ja politiikan muutokseen on liian suuri. Kyllä tässä on astuttu jonkin rajan tai käännekohdan yli selkeästi, toteaa tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä.

    Suomalaisia osamaksuautoja on käännytetty Venäjän rajalla –  syyt ovat rajaviranomaisille epäselviä

    Suomalaisia osamaksuautoja on käännytetty Venäjän rajalla – syyt ovat rajaviranomaisille epäselviä


    Useamman suomalaisautoilijan matkanteko Venäjälle on tyssännyt Venäjän tulliin torstai-illasta alkaen. Autoilijat ovat ajaneet autolla, jonka omistajaksi on merkitty rahoitusyhtiö. Kyseessä ovat osamaksulla hankitut autot. Asiasta kertoi...

    Useamman suomalaisautoilijan matkanteko Venäjälle on tyssännyt Venäjän tulliin torstai-illasta alkaen.

    Autoilijat ovat ajaneet autolla, jonka omistajaksi on merkitty rahoitusyhtiö. Kyseessä ovat osamaksulla hankitut autot. Asiasta kertoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa.

    Käännytettyjä autoilijoita on tavattu ainakin Imatran ja Nuijamaan rajanylityspaikoilla.

    Virallista tietoa ei ole tullut

    Kaakkois-Suomen rajavartiosto ei ole saanut venäläisiltä tulliviranomaisilta tarkempia tietoja syystä vaan kuullut rajanylittäjien kokemuksia.

    – Virallista tietoa ei ole tullut toistaiseksi ainakaan. Todennäköisesti syynä on lakimuutos tai uusi määräys, jota on alettu ainakin meidän rajanylityspaikkojen vastaisella rajalla soveltamaan, kapteeni Ossi Fonselius kertoo.

    Rajanylittäjien keskuudessa on kulkenut tulkinta, jonka mukaan Venäjällä saisi olla yhdeltä omistajalta eli vaikkapa yhdeltä rahoitusyhtiöltä kerrallaan ainoastaan yksi auto. Muuten joutuu maksamaan tullimaksuja.

    Rajavartiosto on kuullut käännytetyiltä autoilijoilta saman väitteen. Rajavartiosto ei kuitenkaan pysty asiaa vahvistamaan vaan on joutunut tyytymään Venäjän tullin tiedotteeseen, jossa muutoksesta kerrotaan.

    – Tulli ohjeistaa, että omassa käytössä olevasta, mutta rahoitusyhtiön omistamasta tai vuokratusta autosta joutuu maksamaan tullit, verot ja muut maksut maahan saapumisen yhteydessä, Fonselius referoi.

    Autoista vaaditaan vakuusmaksuja

    Venäjälle matkalla oleva Ylen toimittaja kertoo saaneensa rajalla lapun, jonka mukaan Venäjällä on tullut 4. syyskuuta voimaan lakimuutos.

    Sen mukaan osamaksulla hankitun ja rahoitusyhtiön nimissä olevan auton voi viedä Venäjälle, kun siitä maksaa vakuuden. Asia koskee myös leasing-autoja.

    Ensimmäisellä kerralla vakuutta ei tarvittaisi. Toimittaja Kalle Schönberg yritti selvittää asiaa tarkemmin tullissa, mutta ei saanut vastauksia.

    Suomen ja Venäjän tullien on määrä keskustella lakimuutoksen vaikutuksista.

    Outo minipuoti ihastuttaa: aina auki, ei henkilökuntaa, ei hintoja – ”Matkalla Cheekin keikalta poikkesimme maailman suloisimpaan kauppaan!”

    Outo minipuoti ihastuttaa: aina auki, ei henkilökuntaa, ei hintoja – ”Matkalla Cheekin keikalta poikkesimme maailman suloisimpaan kauppaan!”


    Soratie vaan kapenee ja silmät etsivät pientä pytinkiä. Auton navigaattorin mukaan sen pitäisi tupsahtaa kohta näkyviin. Mutkaisen Mouhintien jyrkät mäet tuntuvat mahanpohjassa, aivan kuin ajelisi rallitiellä. Ohi sujahtaa Repoveden...

    Soratie vaan kapenee ja silmät etsivät pientä pytinkiä. Auton navigaattorin mukaan sen pitäisi tupsahtaa kohta näkyviin. Mutkaisen Mouhintien jyrkät mäet tuntuvat mahanpohjassa, aivan kuin ajelisi rallitiellä.

    Ohi sujahtaa Repoveden kansallispuiston viitta ja Mouhun taistelujen muistomerkin kyltti. Yhtäkkiä eteen avautuu eteläsavolainen peltomaisema ja toden totta - aivan tien laidassa seisoo outo pytinki auringonkukkaviljelmän vieressä.

    Maitolaituria selvästi isompi kioski on tehty harmaantuneesta laudasta, ovi on selkosen selällään ja seinällä roikkuu kyltti ”aina auki”. Oven yläpuolella lukee rehvakkaasti Kyläkauppakeskus. Rakennelman edessä on pyöreä pöytä ja muutama tuoli.

    Nuolniemen minipuoti on aina auki ja nyt ympäri vuoden.Arvo Vuorela / Yle

    Tämä noin viiden neliön puoti on tullut monissa medioissa tutuksi siitä, että siellä on tarjolla jos jonkinlaista tavaraa, muttei henkilökuntaa tai hintalappuja.

    –Jaana Utti aloitti tämän viime kesänä pienimuotoisempana. Tänä kesänä on panostettu tuotteistamiseen, ja nyt täällä on hyvä tarjonta: kaikille jotain, kertoo toimittajaa opastamaan tullut Leila Iholin.

    Jaana Utti on työskennellyt johtotehtävissä Imatran kaupungilla ja Tietoenatorilla. Nyt hän pyörittää työelämän uudistamista konsultoivaa yritystä Helsingissä. Iholin puolestaan on jäänyt eläkkeelle, joten hänelle on luonnostaan langennut rooli katsoa, että paikat pysyvät Kyläkauppakeskuksessa kunnossa.

    Sekatavarakauppa pienoiskoossa

    Putiikki muistuttaa pienoiskoossa vanhan ajan kyläkauppaa, sekatavarakauppaa, jossa myytiin kaikkea mikä sisään mahtui. Kioskin oven porrasaskelmana toimii pyöreä katukaivon kansi Helsingistä. Lattiaa elävöittävät värikkäät räsymatot.

    Elämäni merkillisin shoppailupaikka. 60 vuotta olen kauppoja kierrellyt. Jorma vieraskirjassa

    Sähköistetyn kojun pystyttivät viime kesänä Jaanan mies Veijo Utti ja mökkiläinen Jarmo Räsänen sillä ajatuksella, että molempien tytöille piti saada tekemistä kesäksi. Räsästen muuttaessa pois kylältä Jaana Utti ryhtyi kehittämään kauppaideaa eteenpäin.

    Jäätelöpakastin on täytetty monen monta kertaa kuuman kesän aikana.Arvo Vuorela / Yle

    Kioskin sisällä hurisee pystypakastin täynnä jäätelötuutteja ja –tikkuja sekä pakastepizzoja. Vierestä kylmäkaapista löytyy virvoitusjuomia, muttei olutta. Kun kaupassa ei ole henkilökuntaa, niin ikärajalla rajoitetun oluen pitäminen tarjolla ei ole mahdollista.

    Outoa: ihmiset maksavat vapaaehtoisesti

    Kasvukeskusten auto- ja hypermarketeihin verrattuna Nuolniemen Kyläkauppakeskus edustaa aivan jotain muuta, jopa vanhaa hyvää aikaa.

    – Täällähän ei myydä mitään. Kaikki on ilmaista, ja jos joku haluaa maksaa tuotteista, se on toki mahdollista. Ihmiset ovat kyllä valtavan hyvin halunneet maksaa tuotteista. Se on outoa ja olemme hyvin hämmästyneitä ihmisten rehellisyydestä, tunnustaa Iholin.

    Ei voinut ottaa kaikkea mitä olisi halunnut. Olisin halunnut koko kioskin. Toivottavasti maksoimme tarpeeksi. Tero vieraskirjassa

    Nuolniemesssä vakituisesti asuva Tarjamaarit Mäkelä piipahtaa putiikkiin hakemaan isännälle kahvimaitoa.

    – Fiilikset kaupasta ovat veikeät, ja on hauska nähdä ihmisiä. Jos osuu samaan aikaan paikalle vierailevan kävijän kanssa, niin kyllä siinä juttua tulee.

    Mäkelä kertoo käyvänsä puodissa melko usein ja etenkin lapsenlapsille käynnit ovat kohokohtia.

    – Tänne kävellään nauttimaan jäätelöistä ja lapset ovat aivan onnessaan. He tutkivat aina, onko täällä määrättyjä tikkareita.

    Irtokarkit ovat jäätelön ohella maistuneet etenkin nuoremmille Kyläkauppakeskuksen vieraille.Arvo Vuorela / Yle

    Nuolniemen puotierikoisuus on ollut julkisuudessa jo melkoisesti. Siitä ovat kertoneet muun muassa Pitäjän Uutiset, Kouvolan Sanomat, Länsi-Savo, Ilta-Sanomat ja Talous-Sanomat.

    – Julkisuutta on tullut paljon, ja se on lisännyt asiakasmäärää. Ihmiset tulevat kiinnostuneina katsomaan, että hyvänen aika, mitäs täällä on. Vieraskirjassa ihmetellään, miten tällainen kauppa voi olla olemassa, Leila Iholin kertoo.

    Puoti on säästynyt ilkivallalta

    Kyläläiset ovat joukolla hämmästelleet, kuinka kyläpuoti on saanut olla rauhassa, eikä mitään pahaa ole tapahtunut.

    – Tuotteet eivät sinänsä ole arvokkaita, eikä täältä voi varastaa, sillä millään ei ole hintaa, kaikki on ilmaista.

    Kesän ampiaisparvistakaan ei ole ollut haittaa, sillä yksi kylän mies rakensi pellepelottomasti puolentoista litran vesipulloista ja siideritölkeistä tehokkaita ampiaisansoja.

    Vichyvesipullosta ja siideritölkistä tehty ansa pyydystää ampiaisia tehokkaasti.Arvo Vuorela / Yle

    Kylän viidakkorumpu toimii ilmiselvästi. Putiikin pihalle saapuu tasaiseen tahtiin väkeä. Yksi heistä on lähellä asuva Sakari Nikki, eläkkeelle jäänyt toimittaja.

    Kyläkauppakeskuksen suosioon Nikiltä löytyy looginen selitys: suomalaisten uteliaisuus.

    – Jos on jotakin, joka on vähänkin kummallista ja hyvin mediassa markkinoitua, niin uteliaita riittää. Tälle on ollut tilausta, sillä kauppaa ei löydy 20 kilometrin säteellä. Ihmisiltä puuttuu aina jotakin, ja sitten tullaan katsomaan, onko sitä jotakin tässä kummallisessa Kyläkauppakeskuksessa, pohtii Nikki.

    Sadantuhannen neliön mies vihki viisi neliöä käyttöön

    Kauppakeskus Sellon toimitusjohtaja Matti Karlsson kävi vihkimässä Nuolniemen putiikin käyttöön kesän alussa.

    Kymmenkunta kauppakeskusta, muun muassa Sellon ja Omenan avannut Karlsson totesi vihkiäispuheessaan, että Nuolniemen minipuoti oli ensimmäinen, jossa ei ollut logistiikkaongelmia.

    – Se oli mieleenpainuvin avaus kaikista. Jotkut olivat hirveitä spektaakkeleita, mutta tämä oli lämmin ja pienimuotoinen. Asiakaspotentiaalista oli paikalla lähes puolet eli parikymmentä henkilöä.

    Osuttiin vahingossa – ihastuttava kyläkauppa. Kiitos elämyksestä! Soili ja Jarmo vieraskirjassa

    Karlsson näkee, että yhteiskunnassa on aina tilaa individuaalille, ihmisten omaehtoiselle toiminnalle.

    – Kukaan ei tällaisella bisneksellä elä ja se aiheuttaa vain vähän työtä, mutta joskus maailmassa on hyvä tehdä asioita, joilla on jalompi tavoite.

    Etelä-Savon ja Kymenlaakson rajamailla

    Maantieteellisesti Nuolniemen kylä sijaitsee Etelä-Savossa, vaikka onkin rajojen mukaan pohjoisimpia Kymenlaakson kyliä ja pohjoisinta Kouvolaa.

    – On kiva olla kaupunkilainen, kun katsoo näitä peltoja ja sorateitä. Sadan kilometrin säteellä löytyy Heinola, Mikkeli, Lahti, Kotka ja Lappeenrantakin hyvin lähellä, eli tämähän on suorastaan keskipiste, kehuu Sakari Nikki.

    Sakari Nikki on nauttinut koko kesän Kyläkauppakeskuksen jäätelötarjonnasta.Arvo Vuorela / Yle

    Sakari ja hänen poikansa Timo ovat monien muiden tavoin käyneet tiuhaan tahtiin putiikin jäätelöaltaalla. Hellepäiviä kun on riittänyt.

    – Samalla on saanut tutustua vanhempiin ja nuorempiin ihmisiin, joilla on mökkejä lähiseudulla. Kaikki ovat tulleet huumorin pilke silmäkulmassa katsomaan, että mitä ihmettä.

    Nuolniemessä vierailee kaikenikäisiä ihmettelijöitä. Paluumatkalla Cheekin jäähyväiskeikalta Lahdesta piipahti neljä nuorta ihastelemassa paikkaa. Viime viikonloppuna paikalle hurautti henkilöautolla kolme noin 18-vuotiasta kotkalaista nuorukaista.

    Cheekin jäähyväiskeikalta tultiin porukalla ihastelemaan merkillistä Nuolniemen puotia.Arvo Vuorela / Yle

    Jaana Utin mielestä se on häkellyttävää ja antaa nuorista paremman kuvan kuin yleisesti ajatellaan.

    – Siinä ne istuskelivat, joivat kahvia ja ottivat kuvia auringonkukista. Naapuri Tom Iholin totesikin, että ennen sentään mentiin baariin tai nakkikioskille.

    Partavaha yllättävän suosittua

    Nuolniemessä on vain yhdeksän ympäri vuoden asuttua taloa ja parikymmentä mökkiä, joista osa on talviasuttavia.

    – Ei täällä montaa kymmentä ihmistä asu, mutta kaikki ovat aktiivisia kävijöitä. Tämän kuuman kesän suosikki on ollut jäätelö ja irtokarkkeja on mennyt paljon, kun mökkiläisillä on lapsia kyläilemässä. Vesipullot ja limsat ovat kelvanneet myös, luettelee Leila Iholin.

    Lisäksi on noudettu muun muassa ruokatarvikkeita, tiskiharjoja, pesuaineita, vehnäjauhoja, sokeria, kahvia ja partavahaakin.

    – Vahapurkkeja oli viisi. Nyt on enää yksi jäljellä ja olemme hämmästelleet, että kukahan niitä on tarvinnut.

    Kapselikahvikeitin on ollut kovassa käytössä Kyläkauppakeskuksessa.Arvo Vuorela / Yle

    Leila huolehtii myös kassalippaan säännöllisestä tyhjennyksestä ja listaa puuttuvia tavaroita, jotta Jaana Utti osaa tuoda täydennystä.

    – Kun Jaana tulee viikonloppuisin tänne, niin hän tuo tullessaan täydennystä, tai sitten käymme yhdessä kaupassa noin kerran viikossa. Kesäaikaan, kun jäätelöä hupeni paljon, Jaana kävi lomallaan kaupassa parikin kertaa viikossa.

    Matkalla Cheekin keikalta Lahdesta poikkesimme maailman suloisimpaan kauppaan! Ninni, Aki, Taija ja Janette vieraskirjassa

    Jääkaapin vierestä löytyy moderni kapselikahvinkeitin ja se on ollut kesällä varsin suosittu. Café au laitin, espresson, americanon ja kaakaon valmistusohjeet on kirjattu isolle päreelle. Kapselirasiat ovat jo tyhjiä, joten kahvia on pihapöydän ääressä nautittu kesällä antaumuksella.

    – Tänne on matkaa mistä tahansa. Kun tulee vaikka Lahdesta 70 kilometrin päästä, niin onhan se kivaa juoda tässä kahvit, kun lähelläkään ei ole kioskia tai kahvilaa, kertoo Iholin.

    Kondomia käytetty maksuvälineenä

    Kassakonetta kioskissa ei näy, mutta korkean tiskin keskellä nököttää pieni sininen kassalipas. Siihen kioskissa asioivat laittavat rahaa omatuntonsa mukaan. Lipas tyhjennetään aina iltaisin ja joskus päivälläkin. Valvontakameroita ei ole, mutta niitäkin tehokkaampia valvovia silmiä löytyy naapurista.

    – Meiltä näkee suoraan tähän tielle, joten nähdään helposti kuinka paljon asiakkaita käy. Kukaanhan ei näe mitään, mutta heti tiedetään, kun paikalla käy esimerkiksi sininen auto, myhäilee Iholin.

    – Vapaaehtoinen maksaminen ei ole yllättänyt, suomalainenhan on rehellinen, talkoohenkinen ja tukee hyviä asioita, vahvistaa Sakari Nikki.

    Eurojen lisäksi siniseen lippaaseen on sujautettu 5 000 forintin seteli, yksi punta ja 10 penceä.

    – Ai niin – ja yksi käyttämätön kondomi, joka on nyt laitettu tarjolle hyllylle, lisää Leila Iholin.

    Kylmiä virvoitusjuomia, elintarvikkeita, kirjoja, paikallislehtiä....Arvo Vuorela / YleVerraton kokoontumispaikka tutuille ja tuntemattomille

    Sakari Nikki näkee, että kyläpuodilla on vahva sosiaalinen ja yhteisöllinen merkitys kohtaamispaikkana. Samaan tapaan kuin kylän miehet ennen vanhaan istuskelivat kyläkaupan portailla turisemassa.

    – 50-60 –luvuilla kaupan portailla juotiin ykköspilsneriä ja käytiin läpi kylän asiat, sukujen väliset riidat, ihmissuhteet ja kaikki mahdollinen. Tässäkin päästään samaan tunnelmaan, jos enemmän ihmisiä osuu kerralla kohdalle, miettii Nikki.

    Kiva kun löytyi munia, päästään letunpaistoon. –Eila, Valtteri, Veera, Milja, Niko, Tanja ja Esa

    Jättimäisen kauppakeskus Sellon toimitusjohtaja Matti Karlsson arvostaa kyläpuotia mainiona paikkana kokoontua. Muutoin väki touhuaisi omissa oloissaan omilla tiloilla, pihoilla ja mökeissä.

    Tarjamaarit Mäkelä komppaa Nuolniemen olevan yhteisöllisen kylän, jossa seuraillaan liikkuuko ulkopuolisia. Jos joku tarvitsee apua, niin autellaan ja tehdään paljon yhdessä.

    – On täällä yksi linja-autokin käynyt, lähistöllä oli syntymäpäivät ja linja-autollinen vieraita tuli sieltä käymään. Kyllä tänne bussi mahtuu, mutta sisälle ei kyllä mahdu montaa ihmistä, pohtii Mäkelä.

    Minipuodin ulkopuolelta löytyy puutarhaosasto yrtteineen, vihanneksineen ja puutarhatonttuineen. Iso telkänpönttö on tuunattu tyhjien tölkkien kierrätyspisteeksi. Jauhesammutin riippuu oven vieressä ja päätyseinällä roikkuu puolikymmentä aitoa golfmailaa.

    – Golfrata on tässä soratiellä, kun tie on vapaa. On siinä pelattukin ja golfpallojakin on täältä haettu. Virallinen golfkenttä löytyy Mäntyharjusta.

    Leila Iholin iloitsee, kun ympäristö on pysynyt hyvin siistinä, roskat menevät roskikseen ja tyhjät tölkit pönttöön.

    – Auringonkukat pellolta ovat kelvanneet yllättävän hyvin. Niitä istutettiin kasvamaan isolle alalle Kyläkauppakeskusta varten. Ja viereisen talon pusikosta voi käydä vapaasti poimimassa punaviinimarjoja, niitä on monta pensaallista.

    Kyläkauppakeskuksen vierestä löytyy komea auringonkukkapelto.Arvo Vuorela / YlePorakaivo tulossa, tarjolla myös aitta ja sauna

    Jaana Utti muistuttaa, että Kyläkauppakeskuksen vierestä löytyy idyllinen hirsiaitta, jonka keskimmäinen kamari on täysin vapaasti käytettävissä yöpymiseen. Aitasta löytyy pedattuna parivuode. Yöpymisestä voi maksaa putiikin lippaaseen, jos siltä tuntuu.

    – Ja läheltä löytyy myös sauna, jonka saa halutessaan lämmittää. Se tosin maksaa 20 euroa per lämmitys.

    Kesän suosiosta rohkaistuneena Jaana Utti aikoo pitää Kyläkauppakeskuksen auki myös talvella. Tuotevalikoima vaihtuu talveen sopivaksi ja muun muassa jäätelöt jäävät pois. Talviaikaan siirrytään lauantaina 20. lokakuuta kekrijuhlassa, jossa poltetaan kokko sekä tarjotaan ruokaa ja musiikkia.

    Ensi viikolla putiikkiin saadaan porakaivovesi ja lähiaikoina paikalla saadaan valot. Viereen nousee myös laajennusosa, joka toimii talviaikana myös hyvänä sääsuojana. Kokeiltavana on ollut myös kymmenen retkisängyn telttahotelli ja kun paikalle saadaan vesijohto, telttahotelli on tarkoitus ottaa ensi kesänä virallisesti käyttöön.

    Nuolniemen Kyläkauppakeskuksen piha-aitassa voi vapaasti nukkua yön yli.Arvo Vuorela / Yle
    Itämeren kaasuputken osia laivataan Kotkan satamasta – sadat ihmiset ahertavat suururakan kimpussa

    Itämeren kaasuputken osia laivataan Kotkan satamasta – sadat ihmiset ahertavat suururakan kimpussa


    Tästä on kyseNord Stream uskoo Itämeren uuden maakaasulinjan valmistuvan vuoden 2019 lopussa, vaikka lupa putken vetämiseen Tanskan aluevesille yhä puuttuu.Kotkan satamasta laivataan päivittäin noin 300 kaasuputkea putkenlaskualukselle.Kotkan...

    Tästä on kyseNord Stream uskoo Itämeren uuden maakaasulinjan valmistuvan vuoden 2019 lopussa, vaikka lupa putken vetämiseen Tanskan aluevesille yhä puuttuu.Kotkan satamasta laivataan päivittäin noin 300 kaasuputkea putkenlaskualukselle.Kotkan satamassa toimiva yritys päällystää noin 100 000 kaasuputkea.Kaasuputkien päällystystyö tuo työtä noin 400 kotkalaiselle vuoden 2019 loppuun asti.

    Hollantilainen rahtialus Symphony Performer on yksi kolmesta laivasta, jotka kuljettavat kaasuputkia Suomenlahdella liikkuvalle laskualukselle.

    – Me laitamme Kotkasta 300 putkea päivittäin liikkeelle, kolmella rahtialuksella, sanoo kaasuputkien betonipäällystyksestä vastaavan Wasco Coatings Finlandin logistiikkapäällikkö Erkki Olli.

    Putkien laivaus on suunniteltu niin tarkasti, ettei laskualuksena toimiva Solitaire missään vaiheessa joudu keskeyttämään työtään, vaan pystyy laskemaan uutta putkilinjaa ympäri vuorokauden. Työ kestää vuoden 2019 lopulle asti.

    Putkilinja asennetaan merenpohjaan Solitaire -nimisen 300-metrisen aluksen avulla.Allseas

    – Uutta linjaa syntyy kolmen kilometrin päivävauhdilla, sanoo Nord Streamin sidosryhmäsuhdepäällikkö Minna Sundelin.

    Venäjän Narvasta lähtevän ja Saksan Greifswaldiin päättyvän Itämeren toisen kaasuputken pituudeksi tulee 1 230 kilometriä, joista Suomen talousalueella kulkee 374 kilometriä.

    Asennustöiden alkaminen Hangon edustalla on tuonut kiireen myös Kotkan satamaan. Täältä laivataan puolet kaasulinjaan tarvittavista kaasuputkista.

    – Meillä on töissä 400 ihmistä, joista 130 laivaukseen liittyvässä logistiikassa, sanoo tehdaspäällikö Jatta Pekkanen.

    Kotkassa päällystettynä on jo yli puolet noin 100 000 kaasuputkesta. Lähes saman verran putkia päällystetään Saksan Mukranin satamassa. Kotkassa työt alkoivat vuonna 2017, joten putkia on varastoituna kymmenien hehtaarien suuruiselle alueelle satamassa.

    Nord Stream 2 -maakaasulinjaan tulevia putkia odottamassa laivausta Kotkan satamassaJari Tanskanen / YleItämeren kiistellyin rakennushanke

    Nord Stream 2 -maakaasulinjan rakentaminen maksaa noin 9,5 miljardia euroa. Työn rahoittavat venäläinen kaasuyhtiö Gazprom sekä sen saksalaiset kumppanit SASF Wintershall ja Uniper, brittiläis-hollantilainen Shell ja ranskalainen energiayhtiö Engie.

    Yhdysvallat on uhannut lokakuussa pakotteilla niitä yrityksiä, jotka ovat mukana putkihankkeessa.

    Uniper ehti jo ilmoittaa vetäytyvänsä hankkeesta, mikäli pakotteet toteutuvat. Muutamaa tuntia myöhemmin yhtiön edustaja kiirehti peruuttamaan lausunnon.

    Nord Stream 2 -maakaasulinjaan tulevia putket on valmistettu kolme senttimetriä paksusta teräksestä ja päällystetty betonivaipalla.Jari Tanskanen / Yle

    – Saksan, Suomen, Ruotsin ja Venäjän viranomaiset ovat myöntäneet hankkeelle tarvittavat rakennusluvat. Tämä vahvistaa sen, että hanke noudattaa sovellettavia kansallisen ja EU-tason säännöksiä sekä kansainvälisiä sopimuksia, sanoo Minna Sundelin.

    Yrityksellä ei ole kuitenkaan vielä lupaa kaasulinjan vetämiseen Tanskan aluevesille.

    – Olemme jättäneet elokuussa vaihtoehtoisen hakemuksen, jonka reitti menisi kokonaan talousvyöhykkeellä eikä aluevesillä, sanoo Nord Streamin sidosryhmäsuhdepäällikkö Minna Sundelin.

    Yhtiö uskoo, että maakaasulinja valmistuu aikataulun mukaisesti vuoden 2019 lopulla.

    Venäläiselle maakaasulle on kysyntää Euroopassa

    Nord Streamin ensimmäinen Itämeren pohjaan laskema maakaasulinja valmistui 2010-luvun alkupuolella. Sen kautta toimitetaan Venäjältä Saksaan vuodessa 55 miljardia kuutiometriä maakaasua.

    – Putken kapasiteetista 93 prosenttia on käytössä, jatkaa Sundelin.

    Valmiit kaasuputket siirretään laiturille odottamaan lastausta.Jari Tanskanen / Yle

    Uusi maakaasulinja mahdollistaa kaasuntoimitusten kaksinkertaistamisen Venäjältä Eurooppaan.

    – Kaupallinen tarve sanelee, tuleeko näin tapahtumaan. Mutta tiedossa on, että EU:n oma kaasuntuotanto vähenee ja lisätuontitarve tulee olemaan 120 miljardia kuutiometriä, laskee sidosryhmäsuhdepäällikkö Minna Sundelin.