Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Suomalainen retkikunta aikoo valloittaa suljetun Suursaaren – päivystää Venäjällä ja odottaa lupaa

    Suomalainen retkikunta aikoo valloittaa suljetun Suursaaren – päivystää Venäjällä ja odottaa lupaa


    Mistä on kyse?Suomalaispurjehtijat yrittävät päästä omilla veneillään luvallisesti Suursaareen, jo seitsemättä kertaaSuursaari on pitkään suljettuna ollut Suomenlahden saari, jonka Suomi menetti Neuvostoliitolle viime sotien jälkeenKotkasta...

    Mistä on kyse?Suomalaispurjehtijat yrittävät päästä omilla veneillään luvallisesti Suursaareen, jo seitsemättä kertaaSuursaari on pitkään suljettuna ollut Suomenlahden saari, jonka Suomi menetti Neuvostoliitolle viime sotien jälkeenKotkasta lähteneiden purjehtijoiden tavoitteena on edistää veneilymatkailua Suomenlahdella

    – Tämä on jännitysnäytelmä ja henkien taistelu, huokaisee purjehtija Veijo Parviainen puhelimeen Kronstadtin satamassa Venäjällä.

    Mies on kahden veneen retkikuntansa kanssa odottanut maanantai-illasta lähtien varmistusta sille, heltiääkö seitsemän vuoden yrittämisen jälkeen vihdoin lupa veneillä Suursaareen. Lupa rantautumiseen tarvittaisiin Venäjän sisäisestä turvallisuudesta vastaavalta FSB:ltä.

    – Aluevesille ja kiikarointietäisyydelle Suursaaresta pääsee Venäjän rajavartioston luvalla, ja se retkikunnallamme onkin. Lupa saatiin nopeasti, kertoo Parviainen.

    Kahden suomalaisveneen, Tauruksen ja Piikun muodostama retkikunta Kronstadtin satamassa.Juha Rissanen

    Kotkasta lähteneen seitsemän hengen retkikunnan piti saada varmistus Suursaareen pääsystä jo keskiviikkoaamuna – viikon mittaisen reissun puolivälissä.

    – Lähdimme Kronstadtista bussilla käymään Pietarissa sijaitsevassa FSB:n toimistossa. Siellä meille kerrottiin, että lupa ei ole vielä valmis. Lupaa ei siis vielä ole, mutta ei sitä ole evättykään. Perjantaina mahdollisesti saamme tietää lisää, valottaa Parviainen lähipäivien odotusta.

    – Aika vain tahtoo loppua kesken, lauantaina pitäisi olla jo takaisin Suomessa. Jos lupa tulee, yritämme kipaista äkkiä Suursaaressa, naurahtaa Parviainen.

    – Vuosikymmenten takaiseen suosittuun matkailukohteeseen pääsy olisi unelman toteutuminen kenelle tahansa, hän lisää.

    Suljettu Suursaari

    Itäisellä Suomenlahdella Venäjän puolella sijaitseva saari on pysynyt ulkopuolisilta suljettuna viime vuodet sen jälkeen, kun Venäjän armeija rakensi sinne tutka-aseman ilmavalvontaa varten. Vielä 2000-luvun ensimmäisinä vuosina saaressa pääsi käymään venäläisten järjestämillä kyydeillä.

    Esimerkiksi kotkalainen valokuvaaja Juha Metso kävi Suursaaressa venäläisten järjestämillä kuljetuksilla ensimmäisen kerran jo vuonna 2002.

    Metso on sanonut katselleensa koko ikänsä saaren silhuettia taivaanrannassa ja unelmoineensa pääsystä Suursaareen. Kirkkaalla säällä saaren voi nähdä Kotkan rannikolta.

    Saari on kiehtonut suomalaisia vuosikymmenet sen jälkeen, kun se menetettiin viime sotien jälkeen Neuvostoliitolle.

    – Omalla veneellä, ainakaan luvallisesti, Suursaaressa ei ole sen jälkeen käynyt kukaan, kertoo Parviainen.

    Suursaaren Suurkylä ja sen satamalahti kesäkuussa 1943. Suurkylässä oli 1930-luvulla viitisensataa asukasta sekä kaupan, kirkon ja koulun lisäksi muun muassa ravintola, matkailijakoti, kirjasto ja limonaditehdas.SA-kuva

    Asukkaita saaressa oli parhaimmillaan lähes 900. Turismi oli vilkkaimmillaan 1920- ja 30-luvuilla, jolloin saarella kävi yli 10 000 matkailijaa vuodessa.

    Kymmenen kilometrin pituus ja yli 170 metrin korkeus merenpinnasta antavat saarelle ja sen luonnolle jylhät muodot, jotka ovat herättäneet kiinnostusta.

    – Itseänikin kiinnostaa saaren luonto, sanoo Veijo Parviainen.

    Yle Uutisgrafiikka

    Suursaareen pääseminen ei ole pelkästään suomalaisten omaa keksintöä.

    Venäläiset viranomaiset kertoivat jo vuonna 2015 , että Suursaari avautuu veneilijöille. Sen piti tapahtua seuraavana vuonna. Toistaiseksi rantautumislupia ei suomalaisille ole kuitenkaan myönnetty.

    Veijo Parviainen sanoo, että myös muut Neuvostoliitolle sodissa menetetyt itäisen Suomenlahden saaret Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari kiinnostavat veneilijöitä matkakohteina.

    – Mutta Venäjän kartoissa ne on merkitty sotilasharjoitusalueiksi eli nekään eivät ole helppoja saavuttaa.

    Lisää veneilijöitä vuonna 2019?

    Suomalaispurjehtijat aikovat tosissaan tehdä Suursaaresta matkailukohteen. Kotkalaisen retkikunnan päätavoite on, että saareen matkailisi virallisen luvan kanssa ensi vuoden kesällä useita venekuntia.

    – Ehkä kymmenestä veneestä per kuukausi kymmeneen veneeseen per viikko. Ja jokaisessa venekunnassa kuuden hengen miehistö, laskeskelee Parviainen.

    Varovainen arvio perustuu Parviaisen kontakteihin kokeneena matkapurjehtijana ja muun muassa avomeripurjehduksen opettajana.

    Kotkalaiset aikovat ensi syksynä ryhtyä keräämään Suursaareen halukkaiden veneilijöiden nimiä.

    – Nimien keruu hoidetaan Itäisen Suomenlahden Vesistömatkailu ry:n nimissä syyskuun loppuun mennessä, sanoo Parviainen.

    Veijo Parviainen kipparoimansa Taurus -veneen kannella Kotkan Sapokassa pari päivää ennen kevään 2018 yritystä Suursaareen.Juulia Tillaeus / Yle

    Yhdistyksessä on mukana kotkalaisia ja haminalaisia veneilyn harrastajia. Tulevat matkat on tarkoitus tehdä yhdistyksen vetäminä. Alustavien laskelmien mukaan Suursaareen haluaville kertyisi matkasta kustannuksia noin 300 euroa venekuntaa kohti.

    Hänen mukaansa nimienkeruun jälkeen Suursaareen vuonna 2019 haluavien täytyy myös hankkia vuoden mittainen viisumi tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Sen jälkeen yhdistys voi alkaa keskitetysti hoitaa kuukausien lupaprosessia.

    – Venäjän viranomaiset ovat aina aiemmin sanoneet meille, että luvan myöntämiseen voi tulla viivästyksiä. Nyt kun valmistelu aloitetaan heti tämän reissun jälkeen, viivästyksiä ei enää pitäisi tulla, uskoo Parviainen.

    Nyt meneillään olevan purjehduksen valmistelut aloitettiin viime joulukuussa.

    Apuna Venäjällä Vladimir ja Igor

    Suomen viranomaiset ovat Parviaisen mukaan aina suhtautuneet Suursaareen pyrkimiseen myönteisesti, mutta asiointiaan Venäjän lupaviranomaisten kanssa mies kuvaa “henkien taisteluksi”.

    Suursaareen rantautumiseen tarvitaan Venäjän sisäisestä turvallisuudesta vastaavan FSB:n lupa, joka Suursaareen pyrkivän on henkilökohtaisesti haettava turvallisuusyksikön toimistosta Pietarista.

    Tämän vuoden lupien haussa retkikunnan apuna oli venäläisiä konsultteja, joiden apua Parviainen kuvaa erikoisin sanankääntein.

    – Yksi heistä oli Venäjän miliisiasioita tunteva lakimies, sanottakoon hänen nimekseen “Igor”. Toinen oli 15 vuotta ulkomaisia veneilijöitä Venäjällä auttanut “Vladimir”, kertoo Parviainen yhteyksistään.

    Hänen mukaansa joukossa oli vielä kolmaskin venäläiskonsultti tuomassa Parviaisen sanoin "apuvoimaa" lupien hakemiseen.

    – Mutta hänen nimeään en mainitse, sanoo Parviainen.

    Venäjällä lähes vuoden takavarikossa ollut alus sai jo luvan lähteä – suomalaisyrittäjä tyrmistyi:

    Venäjällä lähes vuoden takavarikossa ollut alus sai jo luvan lähteä – suomalaisyrittäjä tyrmistyi: "Minua vastaan nostettiin uudet syytteet"


    Matkailuyrittäjä Jarmo Ahosen risteilykausi on jäämässä tänä kesänä väliin. Yrittäjän mukaan jo lähes vuoden Venäjällä takavarikossa olleen Charlotte-aluksen piti päästä Suomeen tiistaina, mutta nyt sille on tullut jälleen uusi mutka...

    Matkailuyrittäjä Jarmo Ahosen risteilykausi on jäämässä tänä kesänä väliin. Yrittäjän mukaan jo lähes vuoden Venäjällä takavarikossa olleen Charlotte-aluksen piti päästä Suomeen tiistaina, mutta nyt sille on tullut jälleen uusi mutka matkaan. Charlotte on Ahosen yrityksen ainoa alus, ja yrittäjä on kuljettanut turisteja Viipurinlahdella yli kymmenen vuoden ajan.

    – Olin eilen Viipurissa ja oikeuden päätös oli, että alus on vapaa. Nyt viranomaiset Venäjällä ovat nostaneet minua vastaan uusia syytteitä, ja alus joutuu jäämään sinne, Ahonen kertoo.

    Alunperin Charlotten piti päästä lähtemään kotiin Haminaan jo tammikuussa, mutta tuolloin Viipurin satamakapteeni ei Ahosen mukaan antanut sille lähtölupaa. Syynä oli Ahosen mukaan vaara siitä, että alus tuhoutuisi jäissä.

    Yrittäjä kertoo olevansa tyrmistynyt eikä tiedä, mistä häntä tällä kertaa syytetään. Seuraava oikeudenkäynti on 29.6.

    Venäjän tulliviranomaiset takavarikoivat aluksen viime kesänä risteilyn yhteydessä. Haminasta lähtenyt matkailijaryhmä yöpyi Viipurissa ja tutustui Teikarin ja Suonion saarten sotahistoriaan. Kun saaret oli käyty läpi, ryhmä jätettiin Uuraaseen, josta matkustajille oli järjestetty bussikuljetus.

    – Sen jälkeen paikalle tuli tullin vene näyttävästi vilkut päällä. He sanoivat, että heillä on määräys pidättää minut. Minua kuulusteltiin 15 tuntia.

    Ahosta epäiltiin aluksi alkoholin luvattomasta myynnistä sekä aluksen luovuttamisesta toisen hallintaan. Myöhemmin hän sai syytteen turistien luvattomasta kuljettamisesta Venäjän saaristossa.

    Yrittäjä suuntaa Viipuriin selvittämään aluksen asioita seuraavaksi torstaina.

    Sairaaloiden lääkekustannukset rajussa kasvussa – lääkärit joutuvat miettimään, kuka kalliita lääkkeitä saa

    Sairaaloiden lääkekustannukset rajussa kasvussa – lääkärit joutuvat miettimään, kuka kalliita lääkkeitä saa


    Sairaalat kamppailevat korkeuksia kohti kipuavien lääkekustannusten kanssa. Sairaalalääkkeiden hinnat ovat olleet nousussa jo jonkin aikaa, mutta alkuvuonna kustannusten kasvu on kiihtynyt selvästi. Tammi-huhtikuussa sairaaloiden lääkekustannukset...

    Sairaalat kamppailevat korkeuksia kohti kipuavien lääkekustannusten kanssa. Sairaalalääkkeiden hinnat ovat olleet nousussa jo jonkin aikaa, mutta alkuvuonna kustannusten kasvu on kiihtynyt selvästi.

    Tammi-huhtikuussa sairaaloiden lääkekustannukset kasvoivat peräti 45 miljoonaa euroa viime vuodesta. Kokonaissumma on kasvanut viidesosalla. Luvut perustuvat lääketukun listahintoihin, eikä niissä ole huomioitu mahdollisia alennuksia. Luvuissa ei myöskään näy lääkkeitä, jotka sairaalat tuovat itse maahan.

    Yle

    Pääsyynä kustannusten kasvuun ovat uudet lääkehoidon indikaatiot. Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalajohtaja Petri Virolainen avaa termiä näin:

    – Tulee uusia lääkkeitä tai lääkkeille uusia käyttötarkoituksia. Jos me katsomme viime vuotta, uusia indikaatioita oli melkein satakunta. Kasvu on jatkunut tänä vuonna.

    Uusia lääkkeitä syntyy, koska diagnostiikka on kehittynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että tauteja löydetään jatkuvasti lisää.

    – Jos meillä oli ennen vaikkapa joku tietty syöpä, nyt meillä on kahdeksan kappaletta sen syövän alatyyppejä, joita hoidetaan uusilla lääkkeillä, kertoo arviointipäällikkö Vesa Kiviniemi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.

    – Meillä on enemmän harvinaisia sairauksia, joihin pystytään valmistamaan lääkkeitä uutta geeniteknologiaa hyödyntämällä. Potilaan omasta syöpäkudoksesta voidaan tehdä analyysi, ja lääke voidaan kohdentaa nimenomaan hänen tautiinsa yhteensopivaksi, Petri Virolainen sanoo.

    Lääkkeitä siis "räätälöidään" potilaskohtaisesti. Se on tietenkin kallista.

    "Meidän täytyy sitten tinkiä muusta hoidosta"

    Kalliita lääkkeitä käytetään esimerkiksi nivelreuman, Crohnin taudin, HIV:n ja etenkin erilaisten syöpien hoidossa.

    Esimerkiksi virtsarakon syövän ja keuhkosyövän hoidossa käytettävä pembrolitsumabi maksaa yli 10 000 euroa potilasta kohden kuukaudessa. Voit tutustua kalliiden lääkkeiden kustannusarvioihin Fimean sivuilla.

    Petri Virolainen pelkää, että kustannusten kasvu ei ole taittumassa lähivuosina.

    – Riski siihen, että nousu on paljon suurempi, on ihan todellinen. Todennäköisesti meille tulee lähivuosien aikana huomattavasti aikaisempaa enemmän uusia valmisteita käyttöön. Olemme pelänneet tätä jo useamman vuoden ajan, Virolainen kertoo.

    Lääkeyhtiö Novartiksen laboratorio Sveitsissä.Gaetan Bally / AOP

    Kun rahan määrä ei sairaanhoitopiireissä ole lisääntymässä, on tehtävä valintaa. Kalliiseen lääkkeeseen upotettu raha on pois jostain muualta.

    – Kärjistäen meillä on sama rahamäärä käytettävissä. Meidän täytyy sitten tinkiä muusta hoidosta. Yleensä se tarkoittaa sitä, että pyritään tinkimään vähemmän vaikuttavista hoidoista. Jos hyöty on kovin vähäinen hintaan nähden, meidän on uskallettava tehdä ratkaisu, että lääkkeen käyttöönotto ei kannata, Petri Virolainen sanoo.

    Virolainen korostaa, että tämä ei tarkoita sitä, että potilaita jätettäisiin hoitamatta. Hän antaa esimerkin.

    Viisi syytä lääkkeiden hinnannousuunDiagnostiikan ja hoitomahdollisuuksien kehitysTäsmälääkkeitä voidaan kehittää entistä pienemmille potilasryhmilleKalliita harvinaislääkkeitä on tullut runsaasti markkinoille ja niitä on otettu käyttöönPatentit suojaavat uusia lääkkeitäOpportunistinen hinnoittelu, kilpailun puute

    Lähteet: Vesa Kiviniemi/Fimea, Petri Virolainen/Tyks

    – Jos meillä on uusi kallis syöpälääke, me emme voi aloittaa sen käyttöä ennen kuin on koetettu, etteivät halvemmat lääkkeet toimi.

    Fimean Kiviniemi on samoilla linjoilla. Hän puhuu lääkehoidon priorisoinnista.

    – Käytetään näitä kalliita hoitoja vain sellaisille potilaille, joiden todennäköisyys hyötyä hoidosta on kaikkein suurin. Tavallaan rajataan hoitoa, Kiviniemi sanoo.

    Lääkekulutuksen rajaamisen ja lääkealennusten neuvottelemisen lisäksi sairaaloilla on kovin vähän tehtävissä asian suhteen. Kiviniemelle tulee kolmantena keinona mieleen lääketeollisuuden kilpailun lisääminen.

    Lääkehoidon priorisointi ei ole uusi asia

    Lääkärit joutuvat tulevaisuudessa yhä useammin hankalaan tilanteeseen, kun heidän tulee päättää, kuka kallista lääkettä saa. Tämä voi johtaa eettisiin pulmatilanteisiin.

    Vaikka lääkäri ei uskoisi kalliin lääkkeen tehoon, on vaikeaa olla määräämättä sitä esimerkiksi lapsipotilaalle, jolla on mahdollisesti kuolemaan johtava tauti.

    Fimean Kiviniemi siirtäisi tällaisen vastuun pois hoitavan lääkärin harteilta.

    – Hoitava lääkäri on todennäköisesti väärä henkilö tekemään laajamittaista priorisointia. Priorisointi pitäisi tehdä jossain muussa laajemmassa elimessä.

    Kiviniemi huomauttaa, että tilanteessa ei sinänsä ole mitään uutta. Lääkehoitoa on priorisoitu aina.

    – Onhan meillä paljon lääkkeitä, joille ei myönnetä esimerkiksi Kela-korvattavuutta. Sekin on eräänlainen priorisointivalinta: käytännössähän se tarkoittaa usein sitä, että kyseistä lääkettä ei voida määrätä, koska sitä ei korvata ja yksittäisellä henkilöllä ei ole varaa ostaa lääkettä.

    "Potilaan kannalta iloinen asia"

    Tyksin Virolainen ja Fimean Kiviniemi muistuttavat, että tilanne ei ole lähtökohtaisesti huono, vaikka kulut karkaavatkin.

    – Osa näistä uusista lääkehoidoista voi tuoda merkittävää lisäarvoa hoitoon, Kiviniemi sanoo.

    Virolainen kertoo, että yhä useampaan tautiin löytyy nykyään lääkehoito. Lisäksi moneen tautiin on kehitetty aiempaa tehokkaita lääkkeitä.

    – Tämä on tietysti potilaan kannalta hirveän iloinen asia, Virolainen sanoo.

    Turun yliopistollisen keskussairaalan johtaja Petri Virolainen.Carolus Manninen / Yle
    70 vuotta sitten Suomessa rakennettiin purjelentokone, joka on yhä ainoa laatuaan maailmassa – pian se lentää taas

    70 vuotta sitten Suomessa rakennettiin purjelentokone, joka on yhä ainoa laatuaan maailmassa – pian se lentää taas


    Mistä on kyse?Vuonna 1948 valmistuneen PIK-7 Harakka III -koneen siivet vaurioituivat viime kesänä, kun se lensi pysäköitynä ollessaan tuulen voimasta ympäriKarhulan ilmailukerho alkaa kunnostaa ainutlaatuista purjelentokonettaPurjelentokoneen...

    Mistä on kyse?Vuonna 1948 valmistuneen PIK-7 Harakka III -koneen siivet vaurioituivat viime kesänä, kun se lensi pysäköitynä ollessaan tuulen voimasta ympäriKarhulan ilmailukerho alkaa kunnostaa ainutlaatuista purjelentokonettaPurjelentokoneen rungon on suunnitellut kymiläinen teekkari Jaakko Nurmi, joka toimi sota-aikana hävittäjälentäjien ohjaajanaMuseovirasto myönsi ilmailukerholle 600 euroa avustusta koneen korjaamiseen

    Puiset lentokoneen siivet nojaavat hallin seinää vasten. Siipien reunoista on halkeillut palasia, ja rimoja on poikki. 70-vuotias purjelentokonevanhus vaurioitui viime kesänä, kun tuuli heitti sen lentokentällä ympäri.

    – Yksi kerta ei riittänyt. Kun olimme hakemassa konetta pois ja laittamassa vetonarua kiinni, tuuli nappasi koneen taas, ja se vaurioitui vielä vähän lisää, lennonopettaja Oiva Lehtinen Karhulan Ilmailukerhosta harmittelee.

    Lennonopettaja Oiva Lehtinen on viettänyt lähes koko elämänsä lentokoneiden parissa.Sakari Saksa / Yle

    Kyse ei ole mistä tahansa koneesta. Vuonna 1948 valmistunut PIK-7 Harakka III on ainut laatuaan maailmassa.

    – Koneen arvoa ei voi rahassa mitata. Se on uniikki kappale.

    Konetyypin edeltäjä, Harakka I kehitettiin Petroskoista vuonna 1941 löytyneen neuvostoliittolaisen Antonov US-3-liitokoneen pohjalta. I- ja II-mallien koneita valmistettiin kymmeniä kappaleita. Paranneltu, III-versio ei tuntemattomasta syystä sarjatuotantoon päätynyt.

    – Aiemmissa malleissa oli alla suksi. Teekkarit kehittivät Harakka III-malliin pyörän. Lisäksi rungon kehikkorakenne on erilainen. En tiedä, miksi tätä konetta ei tehty enempää, Lehtinen toteaa.

    Harakan runko on valmistettu koivuvanerista.Sakari Saksa / Yle

    Teekkarit lensivät Helsingissä rakentamallaan koneella kymmenisen vuotta. Helsingistä kone päätyi Vaasan ja edelleen Haminan ilmailukerhoille. Karhulan Ilmailukerholle hävitysuhan alla ollut kone päätyi nelisenkymmentä vuotta sitten.

    – Meille tuli 80-luvun alussa ilmoitus, että Haminassa puretaan vanha parakki ja siellä on lentokone. Ellette tule hakemaan sitä pois, niin se menee kaatopaikalle. Vanhat koneet eivät jaksa kiinnostaa, kun uusia tulee tilalle.

    Siipien pellavakankaiset verhoilut joudutaan uusimaan.Sakari Saksa / Yle

    Ilmailukerho pelasti ainutlaatuisen koneen. Se oli varastoituna hallin orsille parikymmentä vuotta, kunnes kerholaiset päättivät kunnostaa koneen lentokuntoon. Parin vuoden aikana kone korjattiin täysin, ja sitä alettiin käyttää koulutuskoneena. Se on ollut lentokäytössä 2000-luvun alusta saakka, aina viime kesäiseen onnettomuuteen asti.

    – Kyllähän se harmitti, mutta ei siinä auta muu kuin alkaa kunnostamaan. Uniikki, historiallinen kone täytyy saada kuntoon, Lehtinen toteaa.

    Kuljetusta helpottava pyörä on Harakka III-mallin erikoisuus.Juulia Tillaeus / YleKunnostus on hidasta

    Museovirasto myönsi tänä vuonna ensimmäistä kertaa avustusta arvokkaiksi luokiteltujen ilma-, raide- ja maantieliikenteen kulkuvälineiden entisöintiin. Aiemmin rahaa on myönnetty ainoastaan laivojen kunnostukseen. Karhulan Ilmailukerho sai Museovirastolta 600 euroa Harakka III:n kunnostukseen.

    Siipien rakenteet kärsivät viime kesänä sattuneessa välikohtauksessa.Juulia Tillaeus / Yle

    – Se nippa nappa riittää. Haasteita aiheutuu sopivan materiaalin löytämisestä. Mäntyrima ei saa olla mitään räkäpuuta, vaan sen täytyy olla hyvää, tiheäsyistä mäntyä.

    Koneen korjaaminen aloitetaan rakenteiden purkamisella. Murskaantunut kaaristo saumataan ja rakennetaan uudelleen. Siipien verhoilut puretaan ja uusitaan.

    – Se ei näytä kovin pahalta, mutta voi mennä satojakin työtunteja ennen kuin kone on lentokunnossa. Korjaamiseen menee vähintään vuosi. Tällaisen lentokoneen korjaaminen on hidasta, Lehtinen toteaa.

    Lentämisen hurmaa

    Harakan liito kestää muutaman minuutin. Purjelentokone vedetään ilmaan auton avulla. Maksimikorkeuden saavutettuaan kone vajoaa noin metrin sekunnissa.

    –Jossain 300 metrin korkeudessa tällä on käyty. Kyllähän se huimalta näyttää, kun ei ole ympärillä oikein mitään ja vanerinpalan päällä istuu. Istuin on ihan alkuperäinen, vuodelta 1948. Vähän kovahan se on. Se on lentämisen hurmaa, että jos on vähän huono penkki, niin ei haittaa, Lehtinen nauraa.

    Nopeusmittaria Harakassa ei ole, mutta se kulkee Lehtisen arvion mukaan noin 70 kilometriä tunnissa. 14-vuotiaasta saakka lentämistä harrastanut Oiva Lehtinen on lentänyt Harakalla kymmeniä kertoja.

    – Kun lentämisen kerran oppii, niin se on vähän kuin polkupyörällä ajaisi. Ei se ole vaikeaa, Lehtinen hymyilee.

    Siivet korjataan ja verhoillaan uudelleen.Juulia Tillaeus / Yle
    Lakimuutoksen seuraukset Kouvolassa: Sairaalan osastoja on jouduttu sulkemaan, koska lääkäreitä ei ole

    Lakimuutoksen seuraukset Kouvolassa: Sairaalan osastoja on jouduttu sulkemaan, koska lääkäreitä ei ole


    Lääkäriliiton mukaan terveydenhuoltolain muutos on ajanut entiset aluesairaalat hankalaan rakoon, kun esimerkikiksi leikkaustoimintaa ja erikoissairaanhoidon päivystystä on keskitetty keskussairaaloihin. Yksi tällaisista sairaaloista on...

    Lääkäriliiton mukaan terveydenhuoltolain muutos on ajanut entiset aluesairaalat hankalaan rakoon, kun esimerkikiksi leikkaustoimintaa ja erikoissairaanhoidon päivystystä on keskitetty keskussairaaloihin.

    Yksi tällaisista sairaaloista on Pohjois-Kymen sairaala Kouvolassa. Vaikka lääkäreitä on enemmän kuin koskaan, niin Kouvolassa sairaalan viidestä osastosta kaksi on toukokuussa suljettu lääkäripulan vuoksi. Osastot ovat todennäköisesti suljettuna yli kesän.

    – Valtiovallan tahto on ollut ajaa vanhat aluesairaalat aikalailla alas. Kyllä se varmasti nuorta perhettä mietityttää, olivat sitten lääkäreitä tai hoitajia, että mille paikkakunnalle muuttavat tai kannattaako sieltä ostaa omistusasuntoa, jos näyttää siltä, että oman kiinnostuksen mukaista työtä, vaikka leikkaussalityötä ei muutaman vuoden kuluttua sillä paikkakunnalla tehdä lainkaan, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo.

    Moni lääkäri kulkee erikoissairaanhoidon perässä ja hakeutuu yliopistosairaaloihin tai muihin isompiin sairaaloihin.

    – Koko vuosi on kulunut enemmän tai vähemmän rekrytointien merkeissä. Minimissään tarvitsemme kaksi lääkäriä, kertoo Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carean johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa. Carea on vastannut Pohjois-Kymen sairaalan toiminnasta vuoden 2018 alusta asti.

    Rekrytointeja Kouvolassa on tehty lehti- ja netti-ilmoituksilla, erilaisilla kampanjoilla ja lääkärirekrytointifirmojen avulla.

    – Jos on saatu vihiä jostain lääkäristä, joka voisi olla kiinnostunut, on myös soiteltu perään. Meillä on myös ostopalvelupyyntö sisällä lääkäripalveluiden järjestämiseksi, mutta vielä ei tilanne ole selvinnyt, Mäntymaa sanoo.

    Kymenlaakso ei näyttäydy vetovoimaisena

    Kouvolassa on lääkäripulaa myös perusterveydenhuollon puolella, eikä se ole uusi asia.

    Koko maassa yhä useampi lääkärin virka hoidetaan terveyskeskuksissa sijaisjärjestelyin. Lääkäriliiton teettämän selvityksen mukaan joka viidettä virkaa hoitaa sijainen. Määrä on kasvanut huomattavasti kymmenessä vuodessa. Alkuvuodesta Kouvolan noin 50 lääkärivakanssista on täytettynä vain vähän yli puolet.

    Lääkäreille tehdyissä mielikuvaselvityksissä Kymenlaakso ei perinteisesti ole sijoittunut kovin hyvin.

    Terveydenhuoltolain muutos vei kuitenkin tilannetta entisestään huonompaan suuntaan. Lakimuutoksen myötä Kouvolassa ei enää tehdä leikkauksia ja erikoissairaanhoito on keskitetty maakunnan keskussairaalaan Kotkaan.

    Kouvolan vetovoima ei ole toistaiseksi riittänyt lääkäreiden palkkaamiseen.

    – Muutos on ollut ehkä koko valtakunnassa suurin juuri Kymenlaaksossa. Pohjois-Kymen sairaalan rooli muuttui, kun yhteispäivystys ja leikkaukset keskitettiin, mutta samalla Kymenlaakson keskussairaalalle ei suotu niin sanottua laajan päivystyksen sairaalan statusta. Se on kyllä vaikuttanut rekrytointiin, eikä mitenkään positiivisesti, johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa sanoo.

    Lähimmät laajan päivystyksen statuksen sairaalat ovat Lahdessa ja Lappeenrannassa.

    Kouvola haluaa Poksiin oman vastuulääkärin

    Ratkaisuja Pohjois-Kymen sairaalan lääkäripulaan haetaan eri tavoin.

    Sairaanhoitopiiri Carea yrittää pitkällä tähtäimellä houkutella vastavalmistuneita lääkäreitä tarjoamalla kahden vuoden yleislääketieteen erityiskoulutusta Kymenlaaksossa.

    Kouvola puolestaan haluaa Pohjois-Kymen sairaalaan oman vastuulääkärin kehittämään sairaalan toimintaa. Kouvola myös vauhdittaisi lääkäreiden liikkumista maakunnan kahden sairaalan eli Pohjois-Kymen sairaalan ja Kotkassa sijaitsevan keskussairaalan välillä tarpeen mukaan.

    Kouvolan terveysjohtaja Kari Kristeri uskoo, että Kymenlaaksossa lokakuussa alkavaksi aiottu valinnanvapauspilotti voi myös helpottaa lääkäripulaa, kun osa ihmisistä valitsee siirtyä yksityisten sote-keskusten asiakkaiksi.

    – Tämä voisi vapauttaa kuntien perusterveydenhuollon lääkäriresursseja myös Poksin käytettäväksi, Kristeri sanoo.

    Kouvolan kaupunki ja Carea neuvottelivat lääkäritilanteesta maanantaina ja neuvotteluja jatketaan ensi viikolla.

    Metsäkauriit villiintyivät Kotkassa: Yksi ilmestyi sairaalaan, toinen voimalaitokselle ja kolmas löytyi kuolleena yleisötapahtumassa

    Metsäkauriit villiintyivät Kotkassa: Yksi ilmestyi sairaalaan, toinen voimalaitokselle ja kolmas löytyi kuolleena yleisötapahtumassa


    Mistä on kyse?Metsäkauriiden määrä lisääntyy rajustiVarovaisen arvion mukaan metsäkauriita on Suomessa yli 50 000 yksilöäKotkassa on viikon sisällä sattunut kolme tapausta, joissa metsäkauris on tavattu ihmisten läheltäMetsäkauris on...

    Mistä on kyse?Metsäkauriiden määrä lisääntyy rajustiVarovaisen arvion mukaan metsäkauriita on Suomessa yli 50 000 yksilöäKotkassa on viikon sisällä sattunut kolme tapausta, joissa metsäkauris on tavattu ihmisten läheltäMetsäkauris on pienin Suomen hirvieläimistä

    Metsäkauriiden poukkoileminen lähellä kaupungin keskustaa hämmästyttää Kotkassa.

    Kaupungissa on viikon sisällä sattunut jo kolme tapausta, joissa eläin on tullut ihmisten keskelle.

    Tuoreimmassa tietoon tulleessa tapauksessa metsäkauris tosin löytyi kuolleena – kesken yleisötapahtuman.Kohtaamisia –tapahtumassa houkuteltiin ihmisiä tutustumaan toisiinsa muun muassa lähtemällä kävelyretkille tuntemattomien kanssa.

    – Eläin kellui Katariinan meripuiston rantakivikossa, josta poliisi ja paikalliset riista-asiantuntijat kävivät hakemassa sen pois, kertoo palomestari Juha Säämänen Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

    Säämäsellä on eläinten pelastamiseen liittyvä erikoiskoulutus. Hän oli sattumalta talkootehtävissä samassa yleisötapahtumassa, jonka aikana kuollut metsäkauris löytyi. Säämänen soitti itse poliisin hakemaan kuolleen eläimen pois.

    – Ihmetyttää, että näin lyhyessä ajassa yhdessä kaupungissa on ollut näin monta kauristapausta, sanoo Säämänen.

    Tähän laitokseen metsäkauris eksyi Kotkan Hovinsaarella.Petri Lassheikki / Yle

    Kuolleen kauriin lisäksi samana lauantaina metsäkauris eksyi Hovinsaaren voimalaitokselle, jossa eläin ehti kiipeillä portailla ja kulkea putkien seassa ennen kuin pelastuslaitos auttoi eläimen ulos.

    Viikko sitten metsäkauris loukkasi itseään ja aiheutti aineellisia vahinkoja eksyttyään sisään Kymenlaakson keskussairaalan pohjakerroksen kahvioon ja päivystysosastolle. Sairaalan henkilökunta sai lopulta johdateltua eläimen ulos samaa reittiä, jota se oli tullutkin.

    Kymmeniä tuhansia eläimiä

    Metsäkauriiden määrä on viime vuosina lisääntynyt rajusti. Koko maan osalta täyttä varmuutta eläinten määrästä ei ole.

    – Puhutaan luvusta, joka on jossain 50 000 ja 100 000:n välillä, kertoo erikoistutkija Juha Tiainen Luonnonvarakeskuksesta.

    Ruokintapaikan ympäristö on tampattu täyteen jälkiä.Tero Ylioja / Yle

    Eläinten määrää seurataan talvisin jälkiä laskemalla, mutta ainoastaan neljässä eteläisimmässä riistanhoitopiirissä eli Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymessä. Näillä alueilla metsäkauriita tiedetään olevan eniten.

    – Kyseisissä riistanhoitopiireissä tehdään hyvää työtä kannan arvioimiseksi. Resurssit eivät kuitenkaan riitä laajempaan laskentaan, joten noiden alueiden perusteella tehdään arvio koko maan tilanteesta, lisää Tiainen.

    – Kaakkois-Suomessa metsäkauriita on noin 2000. Kauriskolareita sattuu Kaakkois-Suomen liikenteessä noin sata vuodessa, kertoo päällikkö Erkki Kiukas Kymen Riistanhoitopiiristä.

    Puutarhoissakin mehevää syötävää

    Yhtä selvää syytä siihen, miksi metsäkauris hakeutuu ihmisten lähelle, ei välttämättä ole. Ellei sellaiseksi lasketa eläinten runsasta määrää.

    – Silloin kun metsäkauris levittäytyy, se lähestyy joka tapauksessa asutusta ja kaupunkeja, sanoo Erkki Kiukas.

    Metsäkauris rikkoi ovien laseja ja loukkasi itseään kun se eksyi toukokuun puolivälissä Kymenlaakson keskussairaalan kahvioon ja päivystyksen tiloihin.Minna Heikura / Yle

    Yksi syy voi olla myös meneillään olevassa keväässä.

    – Kasvillisuus kehittyy ja rehevöityy koko ajan, myös ihmisten puutarhoissa. Mehevää syötävää alkaa olla talven jäljiltä tarjolla. Ja onhan metsäkauriita joskus nähty kukkapenkeissäkin, toteaa Kiukas.

    Metsäkauriin ravintoa ovat muun muassa ruohovartiset kasvit sekä puiden ja pensaiden oksat.

    Lyhyen ajan sisällä sattuneiden kauristapausten välille on vaikea vetää yhtäläisyysmerkkejä.

    – Välttämättä ne eivät kerro mistään muusta kuin sattumasta, toteaa erikoistutkija Juha Tiainen.

    Metsäkauriiden vuodenkiertoon kuuluvat muun muassa keväällä syntyvät vasat sekä heinä-elokuulle osuva kiima-aika. Tämä vasa on kuvattu Turun eläinhoitolassa.Minna Rosvall / Yle

    Riistapäällikkö Erkki Kiukkaan mukaan asutuksen lähelle tulevaa metsäkaurista ohjaavat esimerkiksi liikenne sekä pihojen ja tilojen aidat. Eläin ajautuu helposti umpikujaan, ja se voi säikkyä ja vauhkoontua, kun se alkaa etsiä pääsyä ulos.

    – Onhan se ihmisellekin hämmentävää, jos ajautuu outoon ympäristöön. Kyllä sieltä yrittää silloin etsiä tietään ylös, vertaa Kiukas.

    Hajamieliset kaasuautoilijat rikkovat tankkausasemia jopa parin aseman kuukausivauhdilla:

    Hajamieliset kaasuautoilijat rikkovat tankkausasemia jopa parin aseman kuukausivauhdilla: "Aika idiootti saa olla, jos unohtaa irrottaa letkun!"


    Porin kaasutankkausasemaa korjattiin viime viikolla. Hajamielinen kuski oli lähtenyt ajamaan asemalta tankkauspistooli vielä kiinni autossa. Letku oli repinyt koko jakajan hajalle. Tankkausasema oli viisi päivää poissa käytöstä. – Ikävä...

    Porin kaasutankkausasemaa korjattiin viime viikolla. Hajamielinen kuski oli lähtenyt ajamaan asemalta tankkauspistooli vielä kiinni autossa. Letku oli repinyt koko jakajan hajalle. Tankkausasema oli viisi päivää poissa käytöstä.

    – Ikävä kyllä tämä on aika tuttu tilanne. Näitä sattuu kerran pari kuukaudessa jossain päin Suomea, toteaa Gasumin biokaasuliiketoiminnan tuotantojohtaja Ari Suomilammi.

    Määrä on suuri siihen nähden, että energiayhtiö Gasumilla on vasta 28 tankkausasemaa Suomessa. Kaasukäyttöisiä autoja on käytössä noin 5 000. Määrä on tuplaantunut reilussa vuodessa.

    Katkenneista letkuista ei usein edes ilmoiteta

    Kaasuautoa tankatessa tankkauspistooli lukitaan liittimellä auton tankkiin kiinni. Auton vieressä ei siis tarvitse seistä. Kaasuauton täyteen tankkaaminen kestää hieman kauemmin kuin bensa-auton tankkaus. Moni autoilija meneekin odottelemaan tankin täyttymistä autonsa sisälle. Osalta letkun irroittaminen unohtuu vaikkapa älypuhelinta räplätessä ja hajamielisyys aiheuttaa vähintään letkun katkeamisen.

    Mari Kahila / Yle

    – Aika usein katkennut letku on vain jätetty siihen tankille eikä rikkoutumisesta ole ilmoitettu meille. Toki meillä on videovalvonta, joten saamme kyllä tietoon missä yhteydessä hajoaminen on tapahtunut, tuotantojohtaja Ari Suomilammi kertoo.

    Tähän saakka Gasum ei ole veloittanut autoilijoita letkun rikkomisesta. Porin tankkausasemalla sattuneen vahingon korjauskulujen jyvittämistä autoilijalle yhtiö vielä miettii, sillä koko jakajan uusiminen on pelkän letkun korjaamista huomattavasti kalliimpaa.

    "Aika idiootti saa olla, jos unohtaa"

    Lotta Holopainen on ajanut puolitoista vuotta kaasuautolla. Tankilla hän käy 50 kilometrin päässä kotoaan, joko Porvoossa tai Kouvolassa. Lapinjärveläinen Holopainen ei ymmärrä muiden kaasuautoilijoiden hajamielisyyttä. Ei, vaikka hän itsekin räplää usein kännykkäänsä auton sisällä tankkauksen ajan.

    – Suoraan sanottuna aika idiootti saa olla, jos unohtaa irrottaa letkun. Minullakin on kärsimätön luonne ja usein lauma lapsia kyydissä, mutta silti koskaan ei ole ollut edes lähellä unohtaa, Lotta Holopainen toteaa.

    Kokemattomuus voisi Holopaisen mielestä selittää kaasuasemien hajoamisia. Hän arvelee, että nuorelle tai ensi kertaa tankkaavalle kömmähdys voi sattua, mutta ei kokeneemmille autoilijoille. Reseptiksi unohduksiin Holopainen ehdottaa korvausvelvollisuutta.

    – Jos sen joutuisi itse maksamaan, niin olisi ehkä seuraavilla kerroilla särmempänä tankkiasemalla, Holopainen naurahtaa.

    Villkkuvalo muistuttamaan hajamielisiä kuskeja?

    Aikoinaan kaasuautot eivät käynnistyneet, jos tankkauspistooli oli vielä lukittuna autoon. Nykyautoissa tätä ominaisuutta ei enää ole.

    Energiayhtiö Gasumilla on suunnitelmat 35 uuden kaasutankkausaseman rakentamisesta. Asemia nousee noin kymmenen kappaleen vuosivauhdilla. Maailmalta on nyt kerätty uusia asemia varten kokemuksia järjestelmistä, joiden on todettu vähentävän hajamielisyyksistä johtuvia laiterikkoja.

    Gasumilla harkitaan nyt systeemiä, jossa asemalle asennetaan merkkivalo, joka vilkkuu niin kauan kuin tankkausletku on kiinni autossa.

    – Mutta idioottivarmahan tuokaan järjestelmä ei ole. Jos kuljettaja ei tuosta vilkkuvasta valosta välitä ja lähtee ajamaan letkua irroittamatta, niin edelleenhän näitä rikkoja sattuu, Gasumin biokaasuliiketoiminnan tuotantojohtaja Ari Suomilammi toteaa.

    Sotalegenda Simo Häyhän aseen kohtalo on vuosikymmenien mysteeri:

    Sotalegenda Simo Häyhän aseen kohtalo on vuosikymmenien mysteeri: "Sen löytyminen olisi sensaatio"


    Mistä on kyse?Talvisodassa haavoittuneen mestariampuja Simo Häyhän kivääriä ei ole useista etsinnöistä huolimatta löytynyt.Kivääri on todennäköisesti jäänyt 6.3.1940 Kollaalle, jossa Häyhä haavoittui.Ase on jalkaväenkivääri M28–30...

    Mistä on kyse?Talvisodassa haavoittuneen mestariampuja Simo Häyhän kivääriä ei ole useista etsinnöistä huolimatta löytynyt.Kivääri on todennäköisesti jäänyt 6.3.1940 Kollaalle, jossa Häyhä haavoittui.Ase on jalkaväenkivääri M28–30 eli pystykorva.

    Maailman kenties tunnetuin tarkka-ampuja Simo Häyhä haavoittui Kollaalla vain viikko ennen talvisodan päättymistä 6.3.1940. Tuolloin hän sai vihollisen luodista osuman kasvoihinsa.

    Häyhä itse kertoo, että oli osuman jälkeen muutaman minuutin kuluttua herännyt siihen, kun aseveljet käänsivät hänet kyljelleen ja huusivat lääkintämiehiä paikalle. Kasvoihin tulleen osuman rajuudesta kertoo, että Häyhälle jouduttiin tekemään peräti 26 leikkausta, eikä leuka kuitenkaan koskaan tullut entiselleen.

    Vammautumisensa takia Häyhä ei enää päässyt jatkosotaan, vaikka olisi itse sinne halunnut.

    Tarkka-ampuja Simo Häyhän maailmanmaineen on luonut se, että hän lyhyessä ajassa – noin kolmessa kuukaudessa – ampui 546 vihollista. Suuren osan heistä hän ampui niin sanotulla pystykorvalla eli jalkaväenkivääri M/28-30:llä.

    Lukuisat ryhmät ovat käyneet etsimässä Simo Häyhän asetta oletetuilta haavoittumispaikoilta Kollaalta Laatokan pohjoispuolelta. Kaikki etsinnät ovat olleet tuloksettomia. Toive kuitenkin elää edelleen.

    Simo Häyhä kävi jatkosodan aikana kesällä 1942 Kollaanjoella näyttämässä talvisodan aikaisia ampumapaikkojaan.SA-kuvaVaikea löytää

    Simo Häyhän aseen löytymistä vaikeuttavat monet seikat. Ensinnäkään ei ole aivan varmaa, jäikö ase haavoittumispaikalle vai ottiko sen joku sieltä mukaansa.

    Elämäkerran Simo Häyhästä kirjoittanut sotatieteiden tohtori, dosentti Tapio Saarelainen on yrittänyt selvittää aseen kohtaloa yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

    – Minulla ei ole eksaktia tietoa asiasta. Uskon, että Simo Häyhän evakuointi Ulismaisten korvesta hänen haavoituttuaan oli se tärkein asia. Luulen ja oletan, että ase jäi Ulismaisten korpeen.

    Jos ase on metsään jäänyt, on sitä sieltä enää erittäin vaikea löytää. Tapahtumasta on kulunut jo melkein 80 vuotta. Puurunkoisesta aseesta olisi ehkä enää jäljellä metalliosat. Aseen numero on S60974, joten sellaisen numerosarjan löytyminen saattaisi paljastaa kyseessä olevan Simo Häyhän ase tai sen jäänteet.

    Tällä hetkellä on olemassa ainakin kaksi teoriaa siitä, missä Häyhä haavoittui. Ase voisi olla haavoittumispaikan tuntumassa.

    Harri Tonder (vas.) ja Pertti Saukkonen (oik.) tutkivat Simo Häyhä -näyttelyä Ruokolahden kirjastossa viime kesänä.Petri Kivimäki/YleOlisi onnen päivä

    Simo Häyhän syntymäkunnassa Etelä-Karjalan Rautjärvellä ja pitkäaikaisessa asuinkunnassa Ruokolahdella on runsaasti Simo Häyhän elämästä kiinnostuneita ihmisiä. Yksi heistä on Pertti Saukkonen, joka teki elämäntyönsä Imatralla Rajakoulun sissikouluttajana.

    Saukkonen on kuullut huhun, jonka mukaan ase olisi ollut yksityishenkilöllä Espoossa. Sovittu tapaaminen kuitenkin peruuntui, eikä ase ilmeisesti Espoossa ole.

    Pertti Saukkosen työkaveri, nyt jo edesmennyt Pertti Jäkälä, päätyi omissa tutkimuksissaan siihen, että haavoittumispaikka on Ulismaisenjärven lounaisrannassa. Saukkonen kävikin 2000-luvun alussa yhdessä Pertti Jäkälän ja kahden muun etsijän kanssa paikan päällä etsimässä kivääriä.

    – Meillä ei silloin metallinpaljastimia ollut mukana, mutta silmämääräisesti sitä etsimme, kertoo ruokolahtelainen Pertti Saukkonen.

    Paikka on Saukkosen mukaan ihan metsän keskellä kaukana kaikista poluista ja teistä.

    Samainen ryhmä löysi toisella tutkimusmatkallaan Simo Häyhän yhden ampumapaikan Häyhän itsensä tekemän kartan perusteella. Sieltä he keräsivät mukaansa yhteensä 542 hylsyä. Tämä ampumapaikka on usean kilometrin päässä oletetulta haavoittumispaikalta.

    – Jos se kivääri joskus löytyy, niin olisihan se onnen päivä, kertoo Saukkonen.

    Kollaa ja Simo Häyhä -museossa on esillä ahkio, jollaisella haavoittunut Simo Häyhä kuljetettiin pois taistelupaikalta.Tommi Parkkinen / YleVai olisiko se täällä?

    Rautjärvellä sijaitsevan Kollaa ja Simo Häyhä -museon tukiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Reijo Sinkkonen on intohimoisesti kiinnostunut kaikista Simo Häyhään liittyvistä tiedoista. Vuosien aikana hänkin on kuullut monia tarinoita Simo Häyhän kivääristä.

    – Yhden tarinan mukaan se olisi sieltä metsästä otettu talteen ja tuotu armeijan varikolle. Sitten joku on kertonut, että se olisi ollut myynnissä armeijan huutokaupassa. Uskon kuitenkin, että jos se ase olisi varikolle mennyt tai huutokauppaan, niin kyllä siitä olisi jo kerrottu.

    Sinkkonen on myös kuullut, että Häyhän ase olisi ollut haavoittuneen Häyhän ahkiossa, kun häntä lähdettiin haavoittumispaikalta viemään pois.

    – Enemmän kerrotaan kuitenkin, että ase jäi haavoittumispaikalle. Tärkeintä oli Simon saaminen nopeasti pois luotituiskusta. Samassa tilanteessa haavoittui muitakin rautjärveläisiä. Tuskin siinä umpihangessa lähdettiin katsomaan, että mikä ase lähtee mukaan.

    Kollaalla Ulismaisen taistelualueilla Sinkkonen on käynyt kaksi kertaa.

    Rautjärvellä sijaitsevan Kollaa ja Simo Häyhä -museon tukiyhdistyksen pj. Reijo Sinkkonen on intohimoinen Simo Häyhä -harrastaja.Tommi Parkkinen /Yle

    – Se on sellainen korpi, että aseen etsiminen sieltä on enemmän kuin neulan etsimistä heinäsuovasta. Ne suot ovat niin valtavia. Aseen löytyminen olisi sensaatio, sanoo rautjärveläinen Reijo Sinkkonen.

    Sinkkonen ei itse usko siihen, että haavoittumispaikka olisi Ulismaisenjärven luoteispuolella.

    – Missään vaiheessa Häyhä eikä Juutilaisen komppania siellä ollut. Venäläiset olivat sen paikan jo aikaisemmin vallanneet. Ei ole mitään mahdollisuutta, että Häyhä olisi siellä haavoittunut.

    Sinkkonen pohjaa käsityksensä muun muassa everstiluutnantti Kari Jylhän tutkimuksiin ja karttoihin. Niiden mukaan oikea paikka on Ulismaisen valtavan suon äärellä.

    Simo Häyhä oli alikersantiksi tultuaan saanut johdettavakseen ryhmän. Vihollisen divisioona oli etenemässä Ulismaisen korvessa yhtä Metsähallituksen hakkuulinjaa pitkin. Häyhän ryhmän tarkoitus oli Reijo Sinkkosen mukaan estää neuvostojoukon eteneminen.

    – Vastahyökkäys alkoi 6.3.1940 kello 6. Häyhän ryhmän piti ylittää noin 300 metriä pitkä suo. Suon takana oli pieni harjanne, jonne ryhmä kapusi. Tuolloin alkoi tulitus, kertoo Sinkkonen.

    Suomalaiset saivat tulitettua vihollisia ja karkoitettua heidät pois lumipiiloistaan. Kuitenkin yksi neuvostoliittolainen sotilas pääsi vielä ampumaan, jolloin Simo Häyhä haavoittui.

    – Haavoittumispaikka on siinä harjanteella, mutta tarkkaan emme tiedä missä kohtaa harjannetta, kertoo Reijo Sinkkonen.

    Pystykorva eli jalkaväenkivääri M28–30 on saanut lempinimensä tähtäimen korvakkeista.Tommi Parkkinen / YlePystykorva – aikansa Rolls-Royce

    Simo Häyhä käytti aseenaan kivääriä, joka oli hänen suojeluskunta-aikainen aseensa. Kyseessä oli jalkaväenkivääri M/28-30. Sotatieteiden tohtori Tapio Saarelainen kertoo sen olevan aikansa eli 1930–40-luvun Rolls-Royce.

    – Siinä on muita parempi takatähtäin, josta voidaan säätää tarkka matka. Tähtäin pysyy tukevasti paikallaan, kertoo Saarelainen.

    Aseen etutähtäin on helposti säädettävissä ja Saarelaisen mukaan lujempi kuin edellisten asemallien tähtäin. Ase ja aseen piippu on taottu kotimaisesta Lokomon teräksestä.

    – Todella tarkka ja tarkkakäyntinen ase. Edustaa sen aikakauden huipputuotetta.

    Kansan suussa ase on saanut lempinimen pystykorva, mikä johtuu aseen tähtäimessä olevista korvakkeista.

    Simo Häyhä

    Syntyi Rautjärvellä 17.5.1905

    Oli maailmanluokan tarkka-ampuja, joka talvisodassa 98 vuorokauden aikana ampui 542 venäläissotilasta.

    Haavoittui pahasti viikko ennen talvisodan päättymistä 6.3.1940.

    Häyhä eli talvisodan jälkeen Ruokolahdella ja pari viimeistä vuottaan hoitokodissa Haminassa.

    Aseen takatähtäimessä on numeroin ilmaistu matka, jonne luodin pitäisi lentää. Tällaisella aseella Simo Häyhä sai osuman 450 metrin päässä olevaan viholliseen.

    Simo Häyhän taitoa kuvaa se, että aseessa ei ole ollenkaan kiikaritähtäintä, vaan matka kohteeseen piti arvioita puhtaasti omin silmin.

    Pystykorvan runko on koivua. Saarelaisen mukaan ase on hyvin kestänyt myös talvisodan pakkaset ja tuiskut.

    – Toimii mikäli se on oikein huollettu ja putsattu. Siellä ei saa olla likaa, ruutikaasun jäämiä eikä öljyä. Jos se on illalla valopetrolilla tai vastaavalla liuoksella putsattu, niin sitten toimii kovassakin pakkasessa. Todella luotettava, kuvailee Tapio Saarelainen.

    Tapio Saarelaisen mukaan Häyhä käytti suojeluskunta-aikaista kivääriään koko talvisodan ajan. Hän tunsi aseensa todella hyvin ja oli tottunut sillä ampumaan. Ruotsalaisilta Häyhä sai talvisodan aikana palkintokiväärin, mutta hän ei käyttänyt sitä.

    – Se ei ollut niin tarkkakaan kuin Häyhän oma kivääri. Näin Simo Häyhä minulle kertoi, sanoo Tapio Saarelainen.

    Simo Häyhän käyttämässä kiväärissä oli luotettava takatähtäin, johon pystyi asettamaan matkan kohteeseen.Tarkka-ampujia tarvitaan edelleen

    Yliluutnantti Jani Hautala kouluttaa Puolustusvoimien tarkka-ampujia Jalkaväkikoulussa Lappeenrannassa. Vaikka sodankäynti on talvisodan ajoista muuttunut merkittävästi, on tarkka-ampujille Hautalan mukaan tarvetta edelleen. Tarkka-ampujien merkitys on entisestään jopa kasvanut.

    – Kun seuraa sodankäyntiä Irakissa tai Nato-joukkojen toimintaa esimerkiksi Afganistanissa, niin siellä tarkka-ampujatoiminta on korostunut. Pystytään vaikuttamaan kohteeseen turvallisen etäisyyden päästä.

    Kun Simo Häyhä talvisodassa ampui 450 metrin päähän, ovat ampumamatkat nykyään siihen verrattuna moninkertaisia. Ilta-Sanomat kertoi vajaa vuosi sitten kanadalaisesta eliittijoukon sotilaasta, joka oli osunut 3 540 metrin päässä olevaan kohteeseen. Se on lehden mukaan uusi maailmanennätys.

    – Sellaiseen tulokseen vaikuttaa jo enemmän ampujan taito kuin välineet. Yli kolmen kilometrin päähän ammuttaessa ampujan tulee ottaa huomioon jopa maapallon pyörimisliike.

    Simo Häyhä sai talvisodan aikana lahjaksi kiväärin, mutta ei lahjakivääriä kuitenkaan koskaan sodassa käyttänyt.SA-kuvaVaativa laji

    Tarkka-ammuntaa opetetaan Suomen kaikissa varuskunnissa niille varusmiehille, jotka erikoistuvat tarkka-ammuntaan. Puolustusvoimien oma henkilökunta puolestaan koulutetaan Lappeenrannan Maasotakoulun suojissa sijaitsevassa Jalkaväkikoulussa.

    Jalkaväkikoulun yliluutnantin Jani Hautalan mukaan Suomessa käytössä olevilla aseilla ja laitteilla tarkka-ampuja osuu kohteeseen, joka on noin 1–1,5 kilometrin päässä ampujasta. Puolustusvoimilla on käytössään Sako TRG 42, joka Puolustusvoimissa on käytössä nimellä tarkka-ampujakivääri 2000.

    Yliluutnantti Jani Hautalan mukaan nykyään tarkka-ampujat työskentelevät usein ampujaparina, joista toisen tehtävä on tähystää ja toisen tehtävä ampua. Tähystäjä auttaa kohteen arvioimisessa.

    Kun kohde on yli kilometrin päässä, joutuu tarkka-ampujapari ottamaan ampumamatkan lisäksi huomioon muun muassa ilmanpaineen, lämpötilan ja tuulen voimakkuuden. Ampumapaikalla ei välttämättä tuule, mutta luotiradan varrella tuuli voi vaihdella paljonkin.

    – Voi katsoa, että missä heiluu korsi tai miten paljon oksat heiluvat missäkin kohtaa matkaa. Tuulen nopeus pitää osata arvioida erikseen luodin alku-, loppu- tai keskimatkalta, kertoo yliluutnantti Jani Hautala.

    Ampujia ja tähystäjiä auttavat merkittävästi aseen kaukoputki ja korkealle kehittynyt optiikka. Kilometrin päässä olevan 50 cm x 50 cm -kokoisen kohteen pystyy nykytekniikalla hyvin havaitsemaan.

    Nykyisin käytössä olevalla tarkka-ammuntakiväärillä osuu 1–1,5 kilometrin päässä olevaan kohteeseen.Tommi Parkkinen / YleKiinnostaa varusmiehiä

    Jalkaväessä jääkäreinä palvelevat varusmiehet voivat valita tarkka-ammunnan erikoistumisalakseen. Jalkaväkikoulun yliluutnantti Jani Hautalalla on käsitys, että tarkka-ammunta kiinnostaa varusmiehiä kovasti. Monet palvelukseen tulevat ovat harrastaneet ammuntaa jo ennen varusmiespalvelusta.

    Useat nuoret harrastavat tietokoneella pelattavia sotastrategia- ja ammuntapelejä. Osassa näissä FPS-peleissä ampuja pystyy ottamaan huomion luodin lentorataan vaikuttavat seikat. Ne eivät kuitenkaan vielä tee yliluutnantti Jani Hautalan mielestä nuoresta hyvää ampujaa.

    – Jos pelitilanteessa pelaaja joutuu ottamaan huomioon ilmanpaineen, tuulen, lämpötilan, matkan ja muut seikat ja tekemään niistä laskutehtävän, niin silloin peleistä voi vähän ollakin hyötyä.

    Tarkka-ampujan arki on kuitenkin kaukana nopeatempoisesta sotapelistä, sillä yhtä laukaisua voi joutua odottamaan paikallaan kuusikin tuntia.

    – Tarkka-ampujan taito tulee siitä, miten hän osaa lukea ympäristöä ja olosuhteita ja miten hän pystyy ennen laukaisua laskutoimituksille valmistelemaan laukaisun. Hyvä tarkka-ampuja on rauhallinen ja maltillinen, jolla on pitkä keskittymiskyky ja kyky odottaa, kertoo yliluutnantti Jani Hautala Jalkaväkikoulusta Lappeenrannasta.

    Jalkaväkikoulun majuri Jussi Keskitalon sylissä on Puolustusvoimien nykyisin käyttämä tarkka-ammuntakivääri Sako TRG 42.Tommi Parkkinen / YleHäyhän opit käytössä

    Lappeenrannan Jalkaväkikoulussa opiskelevat tarkka-ammuntaa muun muassa kadetit ja Puolustusvoimien oma henkilökunta. Jalkaväkikoulun majuri Jussi Keskitalon mukaan talvisodan legendaarinen tarkka-ampuja Simo Häyhä on ollut mallina seuraaville tarkka-ampujasukupolville. Monet Häyhän tavat ovat käytössä edelleen.

    – Simo Häyhä esimerkiksi pukeutui erittäin lämpimästi. Sitä pukeutumista käytetään edelleen Puolustusvoimien asekoulutuksessa. Mitä tukevammin on varusteita päällä, sitä tukevampi on ampuma-asento ja sitä todennäköisemmin osuu kohteeseen.

    Keskitalo myös ihailee Häyhän tapaa mennä jo aamuyöllä tuliasemaan, jolloin siellä ei ollut vielä ketään muita. Hän saattoi olla tuntikausia paikoillaan liikkumatta.

    – Koska hän ei liikkunut ja liike on se joka paljastaa, niin hänellä oli silloin etu nähdä kaikki liike.

    Simo Häyhän etu oli Keskitalon mukaan myös se, että hän ei käyttänyt lainkaan kiikaritähtäintä. Talvella kiikaritähtäin menee helposti pakkasen ja hengitysilman takia huuruun. Myös tulituksen aloittaminen ilman kiikaritähtäintä on nopeampi kuin kiikaritähtäimen kanssa.

    – Häyhä oli myös viholliselle pienempi maali, sillä kiikaritähtäimen kanssa ammuttaessa ampujan pää joutuu olemaan korkeammalla kuin ilman kiikaritähtäintä, kertoo Jalkaväkikoulun toimistopäällikkö majuri Jussi Keskitalo.

    Metsäkauris eksyi voimalaitokseen Kotkassa – jo toinen kauristapaus Kotkassa viikon sisällä

    Metsäkauris eksyi voimalaitokseen Kotkassa – jo toinen kauristapaus Kotkassa viikon sisällä


    Kotkassa Hovinsaaren voimalaitoksella myöhään lauantai-iltana vuorossa olleiden työntekijöiden seuraan liittyi yllättäen metsäkauris. Kauris oli päässyt portaat alas prosessitilaan, jossa se hortoili putkien seassa. Voimalaitoksen työntekijät...

    Kotkassa Hovinsaaren voimalaitoksella myöhään lauantai-iltana vuorossa olleiden työntekijöiden seuraan liittyi yllättäen metsäkauris. Kauris oli päässyt portaat alas prosessitilaan, jossa se hortoili putkien seassa.

    Voimalaitoksen työntekijät soittivat hätiin pelastuslaitoksen. Päivystävä palomestari Jaakko Hämeenniemi kertoo, että kauriin kiinni ottamiseen käytettiin eläinjarruksi kutsuttua työkalua, jossa on varren päässä silmukka. Lopuksi yksi pelastajista kantoi eläimen ulos.

    Kun kauris ulkona laskettiin vapaaksi, se juoksi saman tien pois.

    Sama vai eri kauris?

    Tiistaina Kotkassa seikkaili metsäkauris Kymenlaakson keskussairaalassa. Hämeenniemi ei ollut tuolloin paikalla eikä osaa sanoa, onko kyseessä sama eläin. Voimalaitoksella vieraillut kauris oli sarvipäinen uros ja vaikutti Hämeenniemestä aikuiselta.

    Kymen Sanomien mukaan sairaalassa vieraillut kauris rikkoi ikkunoita ja loukkaantui.

    Hämeenniemi on ihmeissään siitä, mikä sai kauriin tai kauriit hakeutumaan sisätiloihin, joissa oli tapahtumahetkellä ihmisiä. Voimalaitokselle tunkeutunut kauris ei hänen mukaansa vaikuttanut kesyltä, eikä hän usko, että sama eläin hakeutuisi pian uudelleen ihmisten rakennuksiin.

    – En usko, että kiinni ottaminen oli niin hyvä kokemus, että se haluaa kokea samaa uudestaan, hän toteaa.

    Jalkapallon harrastaminen voi maksaa tuhansia euroja vuodessa – muusikot ja urheilijat keräsivät rahaa vähävaraisten perheiden junioreille

    Jalkapallon harrastaminen voi maksaa tuhansia euroja vuodessa – muusikot ja urheilijat keräsivät rahaa vähävaraisten perheiden junioreille


    Mistä on kyse?Vähävaraisten perheiden lapsilla on vaikeuksia löytää sopivan hintaisia urheiluharrastuksiaEsimerkiksi jalkapalloharrastus voi maksaa tuhansia euroja vuodessaMuusikot ja urheilijat keräsivät rahaa vähävaraisten perheiden lasten...

    Mistä on kyse?Vähävaraisten perheiden lapsilla on vaikeuksia löytää sopivan hintaisia urheiluharrastuksiaEsimerkiksi jalkapalloharrastus voi maksaa tuhansia euroja vuodessaMuusikot ja urheilijat keräsivät rahaa vähävaraisten perheiden lasten jalkapalloharrastukseen hyväntekeväisyysottelussa Kouvolassa

    Vähävaraisten lasten urheiluharrastuksiin kerätään rahaa hyväntekeväisyystapahtumilla.

    Muun muassa Viikatteen ja Negativien sekä paikallisten yhtyeiden muusikoista koottu AC Pianissimo kohtasi kouvolalaisia urheilijoita vilisevän TEAM Kassun perjantai-iltana hyväntekeväisyysottelussa Saviniemen stadionilla Myllykoskella Kouvolassa.

    Aurinkoisella stadionilla runsaan 300 ihmisen yleisö näki leppoisavauhtisen ottelun, jossa tehtiin tukku maaleja.

    Kahden euron pääsymaksusta, kahvilan tuotoista sekä pelipallon huutokaupasta kertyvät tulot menevät Kasper Laineen muistorahastoon.

    Rahasto tukee kouvolalaisia lapsia ja nuoria, joiden perheillä ei ole varaa maksaa kaikkia jalkapalloharrastuksen maksuja.

    – Jostain se raha urheiluun on saatava. Kiva tällaisen asian takia on pelata, kertoo kouvolalaisen The Souls-yhtyeen Toni Orpana.

    Orpana astui Myllykosken jalkapallostadionin nurmelle ensimmäistä kertaa elämässään.

    – Loukkaantumatta kun pääsee kentältä. Siihen tähdätään.

    Harrastuskustannukset nousseet

    Lasten ja nuorten urheiluharrastus maksaa keskimäärin tuhansia euroja vuodessa. Muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan esimerkiksi yli 14-vuotiaiden jalkapalloilijoiden harrastus nielee keskimäärin yli 4000 euroa vuodessa.

    – Summat riippuvat paljon muun muassa siitä, millä tasolla nuori harrastaa, missä päin hän asuu ja millaiset välineet hänellä on, sanoo tutkimuksen tekijä, yliopettaja Kari Puronaho Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.

    Harrastamiskustannusta nostavat muun muassa pakollisten maksujen kuten seuramaksujen ja turnausmaksujen kasvu, matkakulujen lisääntyminen ja välineiden kallistuminen sekä kalliit harrastustilat.

    – Kustannukset ovat nousseet koko ajan. Ainakin meillä Hyypiä Areenan -hallimaksut muodostavat suuren osan kustannuksista, kertoo entinen MyPa-peluri Toni Huttunen, joka nyt valmentaa poikansa jalkapallojoukkuetta.

    Sami Hyypiän kanssa Voikkaan Pallopeikkojen kautta uransa aloittanut Huttunen muistelee, että hänen nuoruudessaan harrastusmaksut olivat pieniä.

    – Kausimaksut tai vastaavat olivat joitakin kymmeniä markkoja. Muistan, että kun teimme yhtenä vuotena turnausmatkan Tanskaan, niin silloin vanhemmat keräsivät varoja joukkueellemme. Ei silloin puhuttu, ettei lapsilla olisi varaa harrastaa.

    MyPan juniorit toimivat hyväntekeväisyysottelussa pallopoikina.Korkeita kustannuksia voi laskea

    Monella seuralla on jo omia rahastoja, jolla tuetaan vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastamista. Myös muun muassa Jääkiekkoliitolla ja Suomen Palloliitolla on omat tukensa.

    – Kun korkeista kustannuksista on alettu puhua, niin seuratkin ovat entistä läpinäkyvämmin kertoneet, mistä kustannukset seuran osalta kertyvät, sanoo yliopettaja Kari Puronaho Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta.

    Yle Urheilun viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat, että yhteiskunnan pitäisi tukea vähävaraisten perheiden urheiluharrastuksia.

    Puronahon mukaan harrastamisen kiinteitä kustannuksia, kuten lasten ja nuorten ryhmiltä perittäviä tilavuokria, voisi tarkastella uusiksi. Myös sarjajärjestelmiä muokkaamalla voisi lyhennää joukkueiden pelimatkoja, mikä vähentäisi matkakustannuksia.

    Kylmät väreet matsin jälkeen

    Myllykoskella pelattu hyväntekeväisyysottelu saa HIM-yhtyeen entisen kosketinsoittajan ja AC Pianissimon kouvolalaisen puuhamiehen herkistymään.

    – Pelipallo huutokaupattiin 120 eurolla. Meni kylmät väreet. Sinne menevät rahat vähävaraisille nuorille. kertoo Juska Salminen.

    Salminen lupaa oranssipaitainen joukkue jatkaa tukieurojen keräämistä.

    Loppuvihellyksen jälkeen tulostaulu näytti 8-2 voittoa TEAM Kassulle.

    Epätietoisuus piinaa satoja – Vuohijärveen valuneita kemikaaleja joudutaan mittaamaan ainakin ensi syksyyn asti

    Epätietoisuus piinaa satoja – Vuohijärveen valuneita kemikaaleja joudutaan mittaamaan ainakin ensi syksyyn asti


    Mistä on kyse?Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden seuranta kestää jopa vuosiaOnnettomuusalueen lähellä sijaitsevien Sarkaveden ja Vuohijärven vedenkäytön rajoituksista saatetaan päästä eroon jo tulevan kesän aikanaViranomaiset ovat...

    Mistä on kyse?Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden seuranta kestää jopa vuosiaOnnettomuusalueen lähellä sijaitsevien Sarkaveden ja Vuohijärven vedenkäytön rajoituksista saatetaan päästä eroon jo tulevan kesän aikanaViranomaiset ovat järjestäneet onnettomuusalueen asukkaille ja mökkiläisille keskustelutilaisuuksiaKeskustelutilaisuudet ovat keränneet salit täyteen sekä Mäntyharjussa että Kouvolassa

    Sadat mökkiläiset joutuvat varautumaan pitkään odotusaikaan, ennen kuin Mäntyharjun huhtikuisen kemikaalionnettomuuden lopulliset vaikutukset ovat selvillä.

    – Ennustaminen on hankalaa koska lopullinen kehitys riippuu monesta asiasta, ennen kaikkea säätilanteesta. Sormituntuma on, että tässä alkukesän aikana päästäisiin Vuohijärvessä rajoituksista eroon, sanoo vesinäytteiden tutkimisesta vastaava toimialapäällikkö Kimmo Järvinen Ramboll Finland Oy:stä.

    Tutkimusten perusteella tehtyjen ennusteiden mukaan myös Sarkaveden vesi palautuisi käyttökelpoiseksi kesän aikana.

    Säiliövaunut suistuivat raiteilta Kinnin liikennepaikalla 7. huhtikuuta.OTKES

    Ramboll on VR:n palkkaama konsulttiyhtiö, jonka asiantuntijat ovat perehtyneet muun muassa pilaantuneiden maa-alueiden ja pohjavesien tutkimiseen.

    Lisäksi Kaakkois-Suomen ely-keskus on tilannut näytteitä Vuohijärvestä Kymijoen vesiensuojeluyhdistykseltä.Ely-keskus halusi näytteiden ottoon mukaan toisenkin osapuolen, jotta tuloksia voidaan vertailla. Vesinäytteitä otetaan toistaiseksi. Ely-keskuksen tilaamat näyteet tutkii Kymen Ympäristölaboratorio Oy. Näytteiden tulokset ovat olleet samanlaisia kuin Rambollin tulokset.

    Savon radalla Kinnin seisakkeella tapahtuneessa säiliövaunuonnettomuudessa maahan valui 35 tonnia MTBE-kemikaalia, jota käytetään bensiinin lisäaineena.

    Suuri tiedonjano

    Vuohijärven rannoilla on vajaat 1000 vapaa-ajan asuntoa ja runsaat 200 vakituista asuntoa. Järvi sijaitsee suurimmaksi osaksi Kouvolassa, sen pohjoisosat ovat lähellä onnettomuuspaikkaa Mäntyharjun puolella.

    Yle Uutisgrafiikka

    Vuohijärveä käyttävien huoli veden tilasta ei vajaassa kahdessa kuukaudessa ole häipynyt.

    – Ihmiset eivät tiedä tarkkaan minkälaisesta myrkystä on kysymys. Useimmiten esiin nousevat huolet liittyvät pohjavesiin ja kaivovesien kuntoon, kertoo erä- ja luonto-oppaana läheisessä Repoveden kansallispuistossa toimiva yrittäjä Marika Hänninen.

    – Onnettomuus vaikuttaa Vuohijärven vaikutusalueella kaikkiin. Asukkaisiin, mökkiläisiin ja yrittäjiin, puuskahtaa Hänninen.

    Hän sai itsekin tuntea nenässään bensiinin lisäaineen hajun toukokuun alussa liikkuessaan Voikoskella.

    –Sellainen makea ja pistävä haju. Ei bensan eikä kynsilakan haju, mutta jotain siltä väliltä, kuvailee Hänninen.

    Osassa Vuohijärveä, lähinnä sen pohjoisosassa on rajoitettu veden käyttöä muun muassa talous-, pesu- ja löylyvetenä.

    Onnettomudesta keskustellaan Facebook-ryhmässä

    Marika Hänninen kyllästyi pian onnettomuuden jälkeen huonoon tiedottamiseen ja perusti huolestuneille Vuohijärven alueen ihmisille oman keskusteluryhmän Facebookiin.

    – Siellä kerätään kysymyksiä ja havaintoja ja puretaan huolta onnettomuuden seurauksista.

    VR:n tiedottaminen vesinäytteiden tuloksista kerran viikossa ei tyydytä Hännistä eikä hänen mukaansa keskusteluryhmässä saadun palautteen perusteella muitakaan Vuohijärven rannoilla viihtyviä.

    – Sen sijaan ely-keskuksen viestinnän osallistuminen ryhmämme keskusteluun ja tiedon saanti sitä kautta ansaitsee kiitokset, sanoo Hänninen.

    Repoveden kansallispuiston läheisyydessä sijaitsevalla Vuohijärvellä tehdään muun muassa vesibussiristeilyjä.Vesa Grekula / Yle

    Toimitusjohtajana Orilammen lomakeskuksessa työskentelevä Kukka-Maaria Vesalainen yhtyy Hännisen käsitykseen tiedon saannin vähyydestä.

    – Ehdottomasti tietoa onnettomuuden seurauksista ja vaikutuksista pitäisi saada useammin kuin kerran viikossa. Ja oikeaa tietoa.

    Hän ei edusta ainoastaan matkailuelinkeinoa, vaan Vesalainen on myös Vuohijärven läheisyydessä sijaitsevan Kinansaaren kyläyhdistyksen puheenjohtaja.

    VR:llä on omat Mäntyharjun onnettomuuteen keskittyvät niin kutsutut Kinni -verkkosivut.

    Yleisötilaisuudessa tunnelma tiivistyi

    VR, ely-keskukset sekä Kouvolan kaupunki ja Mäntyharjun kunta ovat viime päivinä yrittäneet parhaansa mukaan pitää mökkiläiset ja vapaa-ajan asukkaat ajantasalla onnettomuuden jälkihoidosta.

    Orilammen lomakeskuksessa Vuohijärven rannalla pidettyyn keskustelutilaisuuteen väkeä tungeksi paikalle kokoustilan täydeltä. Lisätuoleilla paikalle saatiin mahtumaan vajaat sata henkeä.

    Tunnelma oli alusta lähtien tiukka ja vaativa. Monet paikalla olleet halusivat heti alkuun edelleen tietää, miksi onnettomuus tapahtui ja miksi toiminta onnettomuuden jälkeen oli niin hidasta.

    – Se Kinnin aluehan on muodoltaan kuin kananmuna. Jos sinne jotain valuu niin, varmasti valuu joka suuntaan, ihmetteli yleisön joukossa entiseksi VR:n työntekijäksi esittäytynyt mies.

    Monia Vuohijärven ympäristön asukkaita, yrittäjiä ja mökkiläisiä vaivaa edelleen epätietoisuus Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden lopullisista vaikutuksista.Vesa Grekula / Yle

    Onnettomuusalueen luonne sai myös muutaman muun kysymään asiaa ääneen.

    – Miksi siellä ylipäänsä pitää varastoida vaarallisia aineita, koska paikka on lähes tiettömän ja vaikeasti saavutettavan taipaleen takana, kysyttiin myös yleisöstä.

    Vastaava yleisötilaisuus pidettiin toukokuun alussa myös Mäntyharjussa, jossa tiedonjanoinen yleisö täytti kunnanvaltuuston salin.

    Orilammella yleisön joukossa keskustelutilaisuudessa olleet Kukka-Maaria Vesalainen ja Marika Hänninen uskovat, että keskustelu kemikaalionnettomuudesta on vasta alussa.

    – Lomakausi lähestyy, ja ihmiset alkavat tulla mökeilleen. Aivan varmasti keskustelu vain kiihtyy tästä eteenpäin.

    Stevecon ahtaajat aloittivat työnseisauksen Kotkassa ja Helsingissä

    Stevecon ahtaajat aloittivat työnseisauksen Kotkassa ja Helsingissä


    Stevecon Kotkan ahtaajat järjestävät vuorokauden mittaisen työnseisauksen Hietasen ja Mussalon satamissa. Työseisaus alkoi perjantaina kello kuusi aamulla. Hietanen ja Mussalo ovat osa HaminaKotka satamaa, joka on Suomen suurin tavaraliikenteen...

    Stevecon Kotkan ahtaajat järjestävät vuorokauden mittaisen työnseisauksen Hietasen ja Mussalon satamissa. Työseisaus alkoi perjantaina kello kuusi aamulla.

    Hietanen ja Mussalo ovat osa HaminaKotka satamaa, joka on Suomen suurin tavaraliikenteen satama.

    Ahtaajat kritisoivat työnseisauksella Stevecon harjoittamaa mielivaltaista henkilöstöpolitiikkaa Hietasessa ja Mussalossa. Myös Stevecon Vuosaaren ahtaajat ovat mukana mielenilmauksessa.

    Yle ei tavoittanut Stevecon pääluottamusmies Jarkko Arpulaa.

    Toimitusjohtaja ei avaa työnseisauksen syitä

    Stecon toimitusjohtaja sanoo, ettei hän ole keskustellut työnseisauksesta työntekijäosapuolen kanssa.

    Ahtaajat kritisoivat tiedotteessaan Stevecon henkilöstöpolitiikkaa mielivaltaiseksi.

    – Minä en oikein osaa asiaa spekuloimaan ja avaamaan. Tulemme aikanaan käymään näistä asioista ihan asialliset keskustelut ja silloin varmaan näille asioille saadaan sisältö, sanoo Stevecon toimitusjohtaja Henri Kuitunen.

    Hän ei arvioi, että mitkä seikat Stevecon toiminnassa olisivat voineet johtaa ahtaajien ilmaisemaan kritiikkiin.

    – En osaa sitä spekuloida ollenkaan.

    Neuvotteluja ehkä ensi viikolla

    Yhtiö aikoo neuvotella henkilöstön edustajien kanssa ensi viikolla.

    – Minusta avoimet neuvottelut kaikissa asioissa ovat ainoa keino saada asioita eteenpäin, sanoo Kuitunen.

    Kuitunen sanoo, että työnseisauksen vuoksi tavaraliikenne on pysähdyksissä Stevecon osalta Mussalossa, Hietasessa ja Vuosaaressa.

    – Kun tavarat eivät liiku sovitussa aikataulussa, niin kyllä siitä seuraa asiakkaille ja muille viiteryhmille merkittävää haittaa.

    Toimitusjohtaja ei lähde arvioimaan, kuinka suuresta haitasta on kysymys.

    Työnseisaus päättyy ahtaajien mukaan lauantaina aamukuudelta.

    Stevecolla on Hietasessa noin 150 ahtaajaa, Mussalossa hieman yli 200 ja Vuosaaressa hieman yli 70 ahtaajaa.

    Yksi kuoli henkilöauton ja kuorma-auton törmäyksessä Kouvolassa

    Yksi kuoli henkilöauton ja kuorma-auton törmäyksessä Kouvolassa


    Henkilöauton kuljettaja kuoli törmättyään kuorma-autoon Kouvolassa perjantaina aamupäivällä, poliisi kertoo. Onnettomuus sattui VT 6:lla noin kolme kilometriä Kaipiaisista Luumäen suuntaan. Ilmoitus tapahtuneesta tuli klo...

    Henkilöauton kuljettaja kuoli törmättyään kuorma-autoon Kouvolassa perjantaina aamupäivällä, poliisi kertoo.

    Onnettomuus sattui VT 6:lla noin kolme kilometriä Kaipiaisista Luumäen suuntaan. Ilmoitus tapahtuneesta tuli klo 10.39.

    Onnettomuushetkellä rekka oli ajamassa Kouvolan suunnasta ja henkilöauto Lappenrannan suunnasta.

    Onnettomuuden jälkeen yksi ajokaista suljettiin liikenteeltä. Kello 13:n jälkeen molemmat kaistat otettiin takaisin käyttöön.

    Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

    18.5. 2018 klo 18.40 Juttua täydennetty poliisin antamilla tiedoilla. Henkilöauton kuljettaja sai surmansa kolarissa.

    Soten valinnanvapauskokeilu alkaa eri puolilla maata – kokeilussa jokainen saa valita oman terveysasemansa

    Soten valinnanvapauskokeilu alkaa eri puolilla maata – kokeilussa jokainen saa valita oman terveysasemansa


    Lääkärissä käynti voi muuttua ensi vuoden alusta eri puolilla Suomea. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi tiistaina rahoitusta sote-uudistuksen valinnanvapauspilotteja varten kaikkiaan kymmeneen maakuntaan yhteensä 100 miljoonaa...

    Lääkärissä käynti voi muuttua ensi vuoden alusta eri puolilla Suomea. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi tiistaina rahoitusta sote-uudistuksen valinnanvapauspilotteja varten kaikkiaan kymmeneen maakuntaan yhteensä 100 miljoonaa euroa.

    Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat mukana sote-uudistuksen pilottialueiden joukossa. Kymenlaakso saa pilottia varten valtiolta rahoitusta 8 miljoonaa euroa ja Etelä-Karjala 5,5 miljoonaa.

    – Haimme sote-keskusta varten 7,5 miljoonaa euroa, mutta tällä päästään tekemisessä alkuun eri tavoin, sanoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen.

    Kymenlaaksossa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carean hakema summa oli 17,3 miljoonaa.

    – Nyt riippuu STM:n rahoitusperusteluista, että joudummeko reivaamaan hankesuunnitelmaa. Tuskin oletetaan, että teemme samat asiat puolet halvemmalla, sanoo Lauri Lehto Careasta.

    Ministeriö myönsi rahoitusta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan lisäksi Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntiin.

    Uusimaa sai rahoituksesta suurimman siivun, 50 miljoonaa euroa.

    "Pakko ei ole valita"

    Kymenlaaksossa Kotka, Kouvola ja Hamina pilotoivat sote-keskuksen valinnanvapautta, jossa asukas voi valita palvelunsa joko julkisesta tai yksityisestä sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Pilotti ei koske Pyhtäätä, Virolahtea ja Miehikkälää. Nämä kunnat hankkivat terveyspalvelunsa Attendolta, jonka Terveystalo osti vastikään.

    Myös Etelä-Karjala pilotoi sote-keskusta. Pilotti koskee kaikkia maakunnassa asuvia.

    Sosiaali- ja terveyskeskuksen eli sote-keskuksen palveluja ovat esimerkiksi terveysneuvonta, terveystarkastukset, yleislääkärin vastaanotot, toiminta- ja työkyvyn arvioinnit, sosiaalityöntekijän antama ohjaus ja neuvonta sekä tietyt erikoislääkärien vastaanotot.

    Lappeenrannan keskussairaala. Erityistason terveys- ja sosiaalipalvelut säilyvät julkisina valinnanvapauspilotissa.Yle

    Hallituksen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen avaaminen kilpailulle vähentäisi jonotusaikoja perusterveydenhuollossa.

    Pilotissa asukas voi valita itse, mitä sote-keskusta hän käyttää. Sote-keskusta voi vaihtaa enintään puolen vuoden välein. Jos valintaa ei tee, tehdään se asukkaan puolesta. Silloin sote-keskukseksi määräytyy lähimpänä asuinpaikkaa sijaitseva julkinen sote-keskus.

    – Pakko ei ole valita. Jos ei tee valintaa, kuuluu kuitenkin jonkin julkisen sote-keskuksen palvelujen piiriin, sanoo kuntayhtymä Carean asiakkuuspäällikkö Lauri Lehto.

    Tästä Ylen artikkelista näet, miten sote-uudistus vaikuttaa terveyteesi.

    Velvollisuus tiedottaa palvelun laadusta

    Pilotin käynnistyessä sote-keskuksen voisi valita sähköisesti Kelan järjestämästä portaalista. Jos tietokoneen käyttö tuntuu hankalalta, pitäisi apua olla saatavilla valinnan tekemiseksi, kertoo kehitysjohtaja Merja Tepponen Eksotesta.

    – Palveluntuottajien velvollisuutena on tiedottaa avoimesti palvelun laadusta kuten asiakastyytyväisyydestä, hoitoon pääsyn nopeudesta ja kustannustehokkuudesta. Asiakas voi sitten tietoja vertailemalla tehdä valinnan, sanoo Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepponen.

    Vielä valinnan tekemisen yksityiskohtia ei ole kuitenkaan lyöty tarkasti lukkoon. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso aloittavat pilotoinnin valmistelutyöt toden teolla kesäkuussa, kun sosiaali- ja terveysministeriö antaa kuntayhtymille tarkennettuja tietoja pilotista.

    – Tällä pilotilla tuetaan sote-uudistusta ja siinä olevan valinnanvapauden toimeenpanoa. Pilottien avulla voidaan viedä uudistusta hallitusti ja vaiheittain eteenpäin, sanoo erityisasiantuntija Kirsi Paasovaara sosiaali- ja terveysministeriöstä.

    "Yksityisiä voi tulla enemmänkin"

    Kehitysjohtaja Merja Tepponen arvioi, että Etelä-Karjalaan perustetaan pilotin aikana ehkä neljästä viiteen yksityistä sote-keskusta. Eksoten on määrä tavata yksityisiä palveluntuottajia lähiaikoina.

    Suurimmat yksityiset terveysfirmat Suomessa ovat Mehiläinen, Pihlajalinna ja Attendon terveyspalvelut ostanut Terveystalo.

    – Yksityisiä sote-keskuksia voi tulla enemmänkin kuin 3–4, mutta tämä on karkea arvaus tässä vaiheessa, sanoo Merja Tepponen.

    Eksoten yhtenä merkittävänä painotuksena pilotissa ovat haja-asutusalueet. Palveluja halutaan säilyttää ja kehittää myös paikkakunnilla, jotka sijaitsevat yli 30 kilometrin päässä Lappeenrannan ja Imatran keskustoista.

    – Varmaan tulee erimallisia sote-keskuksia. Palveluntuottajalla voisi olla esimerkiksi toimipiste Lappeenrannassa ja toinen toimipiste Luumäellä. Kaikissa toimipisteissä ei välttämättä ole samoja palveluita joka päivä saatavilla, sanoo Tepponen.

    Pohjola-taloon Kouvolassa on perusteilla yksityinen sote-keskus.Pyry Sarkiola / YleIsoilla terveysfirmoilla mielenkiintoa Kymenlaaksoa kohtaan

    Kymenlaaksossa terveysjätti Mehiläinen on jo ehtinyt ilmoittaa, että se aikoo perustaa sote-keskuksen Kouvolassa sijaitsevaan Pohjola-taloon. Yhtiö kaavailee sote-keskuksia myös Kotkaan ja Lappeenrantaan.

    Yhtiö arvioi, että siirtymää julkisista yksityisiin palveluihin tapahtuu, mutta että se olisi tahdiltaan maltillista.

    – Tätä on vaikea ennustaa, mutta varmaan valtaosa ihmisistä tulee edelleen saamaan palvelunsa julkiselta sektorilta ja yksityiselle siirtyy tietty osa. Ihmiset vaihtavat palveluntuottajaa siinä vaiheessa, kun heille tulee tarve siihen. Arvio on, että asiakasmäärät kasvavat maltillisesti, sanoo Mehiläisen perusterveydenhuollon liiketoimintajohtaja Markku Näreneva.

    Lauri Lehto Careasta arvioi, että liikehdintää yksityisten ja julkisten palvelujen välillä tulee olemaan.

    – Kymenlaakson alueelta en tiedä kuin tämän Mehiläisen avauksen. Valtakunnallisilla toimijoilla on kuitenkin mielenkiintoa. Esimerkiksi Pihlajalinna on rakentamassa valtakunnallista verkostoa. Hämmästyisin, jos suurimmat terveysyritykset eivät olisi palveluntuottajaehdokkaina. Toivotaan, että myös pieniä tuottajia tulee mukaan, sanoo Lehto.

    Keskiössä myös lapset ja nuoret

    Kymenlaaksossa pilotin keskiössä ovat etenkin mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoito sekä lasten ja nuorten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut.

    – Molemmat ryhmät tarvitsevat perustason sosiaali- ja terveyspalveluita, joita voi tarjota yksityinen tai julkinen sektori. Lisäksi näillä ryhmillä on tarvetta kuntayhtymän järjestämille erityistason palveluille. Tavoitteena onkin, että julkisen ja yksityisen tason palveluita sovitetaan yhteen kustannustehokkaalla tavalla ilman, että asiakasta pompotellaan luukulta toiselle, sanoo asiakkuuspäällikkö Lauri Lehto.

    Sote-keskukset eivät ole ainoita palveluita, joita on tarkoitus pilotoida ensi vuonna, mikäli valinnanvapauslaki hyväksytään eduskunnassa. Valtakunnallisesti pilotteja on neljänlaisia. Niissä testataan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan valintaa sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttämistä.

    Etelä-Karjala haki rahoitusta myös henkilökohtaisen budjetin pilotointia varten, mutta siihen kuntayhtymä ei saanut hakemaansa 1,9 miljoonan lisärahoitusta. Maakunta on jo mukana henkilökohtaista budjettia koskevassa kokeilussa, johon se on saanut 770 000 euron valtionrahoituksen.

    – Henkilökohtainen budjetti voidaan tässä vaiheessa myöntää vammaisille tai vanhuksille. Asiakas voi budjetin avulla hankkia palveluita yksityiseltä sektorilta. Edellytyksenä on, että asiakkaalla pitää olla laaja-alaista avun tarvetta ja hänellä tulee olla joko tuettuna tai itsenäisesti olla kyky tehdä valinta, sanoo erityisasiantuntija Kirsi Paasovaara sosiaali- ja terveysministeriöstä.

    Suomalaismies laittoi maailman suurimman pinssikokoelman myyntiin – hinta yli puoli miljoonaa euroa

    Suomalaismies laittoi maailman suurimman pinssikokoelman myyntiin – hinta yli puoli miljoonaa euroa


    Mistä on kyse?Seppo Mäkisellä on maailman suurin pinssikokoelma.Erilaisia pinssejä on noin 44 000.Mäkisen kokoelma on huutokaupassa, jossa vähimmäishinta on 549 000 euroa.Reilut kymmenen vuotta sitten Seppo Mäkinen huomasi, että Guinnessin...

    Mistä on kyse?Seppo Mäkisellä on maailman suurin pinssikokoelma.Erilaisia pinssejä on noin 44 000.Mäkisen kokoelma on huutokaupassa, jossa vähimmäishinta on 549 000 euroa.

    Reilut kymmenen vuotta sitten Seppo Mäkinen huomasi, että Guinnessin ennätysten kirjassa maailman suurin pinssikokoelma on 13 156 erilaista pinssiä. Se ennätys oli brittiläisen Daniel Hedgesin hallussa.

    Mäkinen itse oli kerännyt pinssejä jo vuodesta 1994. Hän havahtui, että tuo ennätys on lyötävissä.

    – Ajattelin, että eihän siihen mene kuin puoli vuotta, kun minulla on enemmän. Lopulta meni reilusti yli, ja erilaisia pinssejä oli lopulta 30 000, kertoo Seppo Mäkinen.

    Vuonna 2008 Mäkinen pääsi pinssimäärällään Guinnessin ennätysten kirjaan, ja se ennätys on voimassa edelleen. Nyt erilaisia pinssejä Seppo Mäkisellä on jo noin 44 000. Kaksoiskappaleet mukaan lukien pinssimäärä on yli 50 000.

    Hinta yli puoli miljoonaa euroa

    Seppo Mäkinen asui yli 20 vuotta Kouvolassa, kunnes reilu vuosi siten muutti vaimonsa kanssa Keski-Suomeen Viitasaarelle. Ikää herralla on 68 vuotta, joten on aika tullut luopua maailman suurimmasta pinssikokoelmasta. Mäkisen neljä lasta eivät ole innostuneita pinssien keräämisestä, eikä kokoelmaa voi neljään osaan laittaa.

    Niinpä Mäkinen on laittanut pinssikokoelmansa huutokauppaan. Lähtöhinta Suomen Filateliapalvelu oy:n järjestämässä huutokaupassa on huikeat 450 000 euroa. Kun siihen lisätään huutokaupan järjestäjän myyntipalkkio, tulee kokonaishinnaksi 549 000 euroa

    – Kyllä minä uskon, että joku siitä sen maksaa. Todennäköisesti ulkomaalainen keräilijä, pohtii Mäkinen.

    Mäkisen mukaan kokoelmassa on niin paljon erikoisia, harvinaisia ja antiikkisia pinssejä, että se nostaa kokoelman hintaa. Arvoa nostaa myös, että kyseessä on maailman suurin kokoelma.

    44 000 pinssiä on kiinni tauluissa. Jos ne laitetaan rinnakkain, olisi niiden leveys yli sata metriä.Seppo MäkinenYstävät auttavat

    Seppo Mäkinen on ollut töissä eri puolilla maapalloa, mikä luonnollisesti on helpottanut erilaisten pinssien keräämistä. Ystävät maailmalla tietävät Mäkisen intohimon pinssejä kohtaan. Siksi hän saa jatkuvasti postia.

    – Tänäänkin tuli postia. Japanista tuli vuoden 2020 olympiapinssi. Äskettäin tuli Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin pinssi.

    Vanhasta tottumuksesta pinssejä tarttuu Mäkiselläkin mukaan edelleen. Äskettäiseltä Monacon-matkaltaan Seppo Mäkinen toi tullessaan muun muassa formulapinssin ja casino-pinssin.

    Pinssien keruu alkoi tarkalleen 8.8. 1994 kello 8, kun Seppo Mäkinen oli käymässä Venäjällä. Hän löysi pienen pinssin Moskovasta ulkoministeriön lähellä olevan hotellin edustalta. Kyseessä oli duuman eli paikallisen kansanedustajan pinssi numero 114.

    – Seuraavana päivänä eräs henkilö halusi ostaa sen minulta 300 dollarilla. Sanoin, että en myy, jos se kerran on näin arvokas, naurahtaa Mäkinen.

    Erilaisia julkisuuden henkilöiden pinssejä Mäkisen kokoelmassa on yli 2 000.YLE Keski-Suomi / Heli Kaski

    Vuosien aikana mukaan on tarttunut paljon harvinaisuuksia ja erikoisia tapauksia, joissa Mäkinen on pinssin saanut. Mieleen on jäänyt muun muassa tapaaminen Ferrarin perustajan Enzo Ferrarin kanssa Pariisin autonäyttelyssä. Siitä tapaamisesta jäi tietysti muistoksi Ferrari-pinssi.

    – Yhdeltä mieheltä sain Pohjois-Korean johtajien Kim Jong-unin ja Kim Il-sungin pinssit. Mies sanoi, että saan ne, jos en koskaan paljasta, keneltä ne on saatu. Merkkejä kun ei olisi saanut vielä pois Pohjois-Koreasta.

    Erilaisia jalkapallopinssejä Seppo Mäkisellä on 3 000, maailman julkisuuden henkilöistä erilaisia pinssejä 2 000 ja Lions-järjestöjen pinssejä myös 2 000 erilaista.

    Kaikki 40 000 pinssiä on kuvattu ja ne on kiinnitetty 125 tauluun. Jos ne kaikki laittaisi vierekkäin, olisi taulurivistöllä leveyttä 105 metriä.

    Delegat-pinssi on noin kuusi senttimetriä korkea satavuotias pronssinen pinssi. Se kiinnitetään rintaan hakaneulalla.Kirsi Partanen / YleHauskat merkit ja kultakimpale

    Nykyään pinssejä on helppo tehdä itse muovista ja metallikehikosta. Joissakin lastentapahtumissa lapset pääsevät piirtämään pienen kuvan, joka laitetaan aihioon ja puristetaan rintaan laitettavaksi pinssiksi.

    Pinssien kerääjä Seppo Mäkinen iloitsee siitä valtavasta luovuudesta, mikä pinssien teksteissä vilahtelee.

    – Nämä pyöreät muovista tehdyt pinssit ovat hauskoja. Yhdessä lukee "Herättäkää minut Tikkurilassa", naurahtaa Mäkinen.

    Metallisen pinssin voi saada työpaikalta, kun tulee tarpeeksi työvuosia täyteen. Eri harrastusjärjestöillä ja yrityksillä on omat pinssinsä. Näillä pinsseillä ei juuri jälleenmyyntiarvoa ole.

    Pinssi

    Rintaan kiinnitettävä esine.

    On kiinni neulalla, hakaneulla tai esimerkiksi perhosneulalla.

    Valmistettu muovista, pahvista, metallista, puusta tai kankaasta.

    Nykyisin pinssit ovat matkamuistoja tai arvomerkkejä.

    Pinssissä oleva teksti tai kuva voi kertoa esim. kantajansa mielipiteestä tai aatesuunnasta.

    Yksi arvokkaimmista Seppo Mäkisen pinsseistä on noin sata vuotta vanha pronssinen Delegat-pinssi. Se on kuusi senttimetriä korkea pinssi vitjojen kera.

    – Se on tehty niille kokousedustajille, joiden ajatus oli vuonna 1918 tehdä Suomesta kuningaskunta, kertoo Seppo Mäkinen.

    Tuon vanhan pinssin Mäkinen osti Helsingistä Käpylän postimerkkiliikkeestä 50 eurolla. Myyjä ei tiennyt pinssin tarinaa, mutta lopulta se selvisi turkulaisen heraldikko Tom Bergrothin avustuksella.

    Antanut kaiken

    Seppo Mäkinen kertoo, että nyt pinssien keruu saa riittää. Pinssit ovat olleet esillä lukuisissa näyttelyissä, joissa niitä on käynyt katsomassa yli 100 000 ihmistä.

    – Kerääminen on antanut minulle nyt kaiken, mitä se voi antaa.

    Mäkinen myöntää, että luopumisen tuska on kova.

    – Jos olisin rikas, niin en varmasti möisi. Perustaisin pinssikahvilan, jossa ihmiset voisivat niitä käydä ihmettelemässä, kertoo Seppo Mäkinen.

    Seppo Mäkinen sai kokoelmansa Guinnessin ennätystenkirjaan vuonna 2008.Seppo Mäkinen
    Haminan kaupunginjohtaja haaveilee yhä maailman suurimmasta Suomen lipusta ja 100 metriä korkeasta salosta:

    Haminan kaupunginjohtaja haaveilee yhä maailman suurimmasta Suomen lipusta ja 100 metriä korkeasta salosta: "Se on pyöreä luku ja jää ihmisille mieleen"


    Mistä on kyse?Suomen suurlippu nousee näillä näkymin salkoon joulukuussa Haminassa100-metrisen puisen tangon rakentaminen osoittautui liian kalliiksi ja hanke palautui uudelleen valmisteltavaksiHaminan kaupunginvaltuusto päättää suurlipun tangon...

    Mistä on kyse?Suomen suurlippu nousee näillä näkymin salkoon joulukuussa Haminassa100-metrisen puisen tangon rakentaminen osoittautui liian kalliiksi ja hanke palautui uudelleen valmisteltavaksiHaminan kaupunginvaltuusto päättää suurlipun tangon pituudesta ja rakentamisaikataulusta kesäkuussaSuurlippu on osa Haminan lippumaailmaa, johon kuuluu muun muassa kaupunkiin rakennettava lippupuistoLippupuiston ensimmäinen osa avautuu 28.toukokuuta, jolloin Haminassa vietetään valtakunnallista Suomen lipun 100-vuotisjuhlaa

    Maailman suurin Suomen lippu nousee pysyvästi salkoon Haminassa näillä näkymin itsenäisyyspäiväviikolla joulukuussa.

    Lippu oli alunperin tarkoitus nostaa maailman korkeimpaan puiseen lipputankoon Suomen lipun täyttäessä 100 vuotta eli 28. toukokuuta. Hankkeen hintalappu nousi kuitenkin yli 600 000 euroon, jolloin asia palautui maaliskuussa liian kalliina uudelleen valmisteltavaksi.

    Kaupunginjohtaja haaveilee yhä satametrisestä tangosta, vaikka tunnustaakin taloudelliset realiteetit.

    – Suomen lippu täyttää täyttää 100 vuotta. Se on sellainen pyöreä luku ja jää varmasti ihmisille mieleen. Kun puhutaan suurlipun tangosta, niin korkeus voi olla matalampikin, mutta tähdätään nyt siihen 100 metriin kuitenkin, sanoo Hannu Muhonen.

    Anne Saarinen / AOP

    Rahaa on eri lähteistä koossa noin 100 000 euroa. Tällä hetkellä Haminan kaupunki kerää tarjouskilpailulla tietoa, mitä puinen tai teräksinen tanko asennuksineen maksaa. Vaihtoehtoja on pyydetty laskemaan 50-, 75- ja 100-metrisistä lipputangoista.

    Tulevan tangon korkeus vaikuttaa myös suurlipun kokoon. Lipun korkeuden on oltava kuudesosa lippusalon pituudesta.

    Suomen tällä hetkellä korkein lippusalko Riihimäellä kohoaa 40 metriin.

    Hamina avaa lippupuiston toukokuussa

    Hamina rakentaa kaupunkiin kansainvälistä lippu- ja liputuskulttuurin keskusta. Lippupuistoon on tarkoitus tulla lähivuosien aikana lipputangot kaikille maailman itsenäisille valtioille.

    Puiston ensimmäinen osa avautuu Lipputornin ympärille torin viereen 28. toukokuuta, kun Hamina isännöi valtakunnallista Suomen lipun 100-vuotisjuhlaa.

    – Tähän tulevat Pohjoismaiden liput sekä Baltian maiden liput. Poikkeuksena itsenäisten maiden ideasta salkoon nostetaan myös itsehallintoalueiden eli Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin liput. Sekä hienona poikkeuksen poikkeuksena myös Saamen lippu, Haminan lippumaailman taiteellinen johtaja Lassi Ikäheimo kertoo.

    Lippujen kautta pystyy opettamaan kansainvälisyyttä sekä esimerkiksi poliittista historiaa sekä jakamaan tietoa eri kulttuureista. Lassi Ikäheimo

    12-metriset lippujen värien mukaan maalatut terästangot valaistaan, ja liput liehuvat niissä ympäri vuoden. Lipputornin huipulla liehuva leijonalippu vaihtuu tarkkaan kopioon siniristilipusta, jossa leijonavaakunan päällä on suuriruhtinaskunnan kruunu.

    Punakeltainen leijonalippu liehuu Haminan Lipputornin yllä toukokuun loppupuolelle saakka.Juulia Tillaeus/Yle

    Reserviupseerikoulun puistoon valmistuu puolestaan Suomen lipun historiaa valottava Suomen lipun tie -lippurivistö. Puisten yhdeksän metrin tankojen rivissä on muun muassa Kalmarin Unionin, Ruotsin ja Venäjän vallan aikaiset liput sekä leijonalippu ja siniristilippu.

    Hamina haluaa, että lippumaailmasta tulee turisteja houkutteleva matkailuvaltti. Esimerkiksi koulujen luokkaretkeläiset halutaan liikkeelle lippujen juurelle.

    – Lippujen kautta pystyy opettamaan kansainvälisyyttä sekä esimerkiksi poliittista historiaa sekä jakamaan tietoa eri kulttuureista. Tarkoitus on tuoda lippujen lisäksi ohjelma, jonka voi ladata älypuhelimeen. Virtuaalinen lisätty todellisuus tarkoittaa esimerkiksi, että kunkin lipun kohdalla voi älypuhelimestaan kuunnella kyseisen maan kieltä tai musiikkia, Ikäheimo valottaa.

    Suurlippu tulee meren rantaan Sibeliuskadun kentälle, joka muuttuu Suomen lipun aukioksi.Juulia Tillaeus/YlePoliitikot pohtivat kustannuksia

    Haminan aupunginvaltuusto päättää kesäkuussa suurlipun lipputangon pituudesta ja rakentamisaikataulusta, kun se ratkaisee muun muassa kaupungin rahoitusosuuden. Lisää rahaa etsitään myös ainakin yrityksiltä ja säätiöiltä.

    – Suurlippu on osa Haminan lippumaailmaa. Ainutlaatuiset erikoisuudet kiinnostavat ihmisiä. Suurlippu on sisäänheittotuote, kaupunginjohtaja Hannu Muhonen sanoo.

    Haminan valtuustoryhmät eivät ole vielä lukinneet kantaansa 30 maan Suomelle lahjoittaman suurlipun tangon hinnasta. Esimerkiksi suurimmat valtuustoryhmät eivät aio tehdä ryhmäpäätöksiä, vaan kukin valtuutettu saanee miettiä itse kantaansa kesäkuun kokoukseen.

    Suurlippu on sisäänheittotuote. Hannu Muhonen

    – Suurlippu on lippumaailman kärki. Tangon pitää olla poikkeuksellinen, muuten sitä ei kannata rakentaa. Hinta määrää lopullisen korkeuden ja materiaalin, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Veli-Matti Hartikainen arvioi.

    Satojen tuhansien eurojen ensimmäinen kustannusarvio on saanut osan haminalaisista arvostelemaan verovarojen sijoittamista suurlippuun. Perussuomalaisten valtuustoryhmän johtajaa Janne Nyholmiakin epäilyttää.

    – Tämä suurlippuhanke on alusta lähtien ollut epämääräisen oloinen, ja kustannukset lähtivät täysin lapasesta. Nyt täytyy käydä uusi keskustelu. Lippumaailma voisi olla pienillä viilauksilla toimiva, mutta kustannuspuoli on saatava kuriin.

    Kaupunginjohtajan mukaan Hamina on sijoittanut lippumaailmaan tähän mennessä noin 50 000 euroa.

    Vaarallisten jättiputkien riivaama Kouvola keksi uuden aseen kasvin nitistämiseksi – muovi vaihtuu hamppuun

    Vaarallisten jättiputkien riivaama Kouvola keksi uuden aseen kasvin nitistämiseksi – muovi vaihtuu hamppuun


    Mistä on kyse?Jättiputkea yritetään torjua uudella luonnonmukaisella menetelmälläTorjunta-aineet ja muovi on tavoitteena korvata hampusta tehdyilla kuitulevyillä, joiden kokeilu on aloitettu KouvolassaKouvolassa on Suomen tiheimmät...

    Mistä on kyse?Jättiputkea yritetään torjua uudella luonnonmukaisella menetelmälläTorjunta-aineet ja muovi on tavoitteena korvata hampusta tehdyilla kuitulevyillä, joiden kokeilu on aloitettu KouvolassaKouvolassa on Suomen tiheimmät jättiputkiesiintymätJättiputki on haitallinen kasvi ja vieraslaji, joka päätyi EU:n laajuiselle torjuntalistalle syksyllä 2017Jättiputki uhkaa luonnonmonimuotoisuutta. Ihmiselle kasvi voi aiheuttaa pahojen palovammojen kaltaisia oireita

    Vaarallinen jättiputki on saamassa Suomessa uuden vihollisen.

    Suomen luontoon kuulumatonta vieraslajia yritetään nyt tuhota luonnonmukaisin keinoin hampun avulla.

    Hamppukuidusta tehtyjä levyjä on aseteltu tänä keväänä maastoon noin sadan neliön alueelle Kouvolassa, kaupungin omistamalla vanhalla ja autioituneella omakotitontilla, lähellä pientaloasutusta.

    Tontilla kasvaa runsaasti ja tiheässä eri ikäisiä jättiputkia, joista iäkkäimmät ehtivät tänä kesänä saavuttaa parhaimmillaan neljän metrin korkeuden.

    Kouvolassa jättiputkea on runsaasti myös muualla. Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan koko maan vajaasta 7000:sta esiintymästä runsaat 400 oli Kouvolassa, enemmän kuin missään muualla Suomessa.

    Kaupungissa on taisteltu vieraslajeja vastaan jo vuosikausia. Vuodesta 2012 alkaen aina viime vuoteen saakka kaupunki palkkasi opiskelijoita hävittämään jättiputkia.

    Aiemmin torjuntaan on käytetty kemikaaleja tai muovipeitteitä, joilla siementen itämiskyky saadaan tukahdutettua.

    – Odotukset ovat varovaisen positiiviset. Hamppu maatuu, eikä siitä jää maahan muovia kuten tavallisesta peitemuovista, kertoo kaupungin ympäristötarkastaja Jenni Ojala.

    Kaikki on vielä uutta

    Hampun teho on vielä suurelta osin nimenomaan toiveen asteella, sillä kokemuksia hampun tehoamisesta jättiputkiin ei ole.

    Viitteitä hamppukuidun toimimisesta torjuntatöissä antavat kokemukset rikkaruohojen tuhoamisesta. Hampusta tehtyä katemateriaalia on kokeiltu muun muassa mansikkaviljelmillä.

    – Hamppukatetta on testattu pienessä mittakaavassa noin parin vuoden ajan, ja rikkaruohojen torjuntaan se näyttää soveltuvan, kertoo tuotantopäällikkö Henri Mattila hamppua jalostavasta humppilalaisesta Hemprefine Oy:stä.

    Kouvolassa jättiputkista on yritetty päästä eroon jo vuosien ajanVesa Grekula / Yle

    Yritys etsii hampulle lisää käyttökohteita, siksi se on mukana Kouvolan kokeilussa ja toimittaa jättiputkien torjunnassa tarvittavan materiaalin.

    Hamppukuitua käytetään muun muassa tekstiili-, rakennus-, paperi- ja kemianteollisuuden tarpeisiin.

    "Hyvä jos ei tarvitse käyttää myrkkyjä"

    Hamppulevyjen toimintaperiaate on käytännössä sama kuin muovillakin, jolla jättiputkikasvustoja on aiemmin peitetty.

    – Lopputuloksena on, että kasvi ei saa valoa, ja levyjen alla lämpötila nousee niin korkeaksi, että siementen itämiskyky häviää, selittää Jenni Ojala.

    Ihmisen kannalta jättiputki on vieraslajien ikävimmästä päästä. Terhi Ryttäri

    Yksi jättiputki pystyy tuottamaan kymmeniä tuhansia siemeniä. Kasvukautensa alussa oleville, vielä matalille jättiputkille hamppulevyä tarvitaan vajaan viiden sentin kerros.

    – Mansikkaviljelmien rikkaruohontorjunnassa on riittänyt noin sentin kerros hamppukuitua, vertaa yrittäjä Petri Metsälä kotkalaisesta tuholaistorjuntayritys Nopestista.

    Kouvolan kokeilussa hamppukuitua levitettiin aluksi vanhalla puutarhatontilla kasvavien jättiputkien alkujen päälle.Pyry Sarkiola / Yle

    Yrityksellä on sopimus Kouvolan kaupungin kanssa hampun levittämisestä maastoon.

    Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta sanoo kuulevansa ensimmäistä kertaa hamppukuidusta jättiputken torjunnassa. Ryttäri on työssään perehtynyt muun muassa vieraslajeihin. Hänen mielestään Kouvolan kokeilu vaikuttaa hyvältä ja kiinnostavalta, koska myrkkyjä ei tarvitse käyttä torjunnassa.

    – Ja fiksumpaa kuin muovin käyttäminen katteena ja tuhat kertaa parempaa kuin glyfosaattipohjaisten torjunta-aineiden käyttö, kuvailee Ryttäri ensikuulemalta.

    Glyfosaatti on kiistelty torjunta-aine epäiltyjen terveysvaikutusten takia. Aineen myyntilupa sai Euroopassa viime syksynä viiden vuoden jatkoajan.

    Tuhansia esiintymiä

    Jättiputki on Aasiasta kotoisin oleva kasvi, joka on ihmisen mukana levinnyt muihin maanosiin.

    Jättiputki voi kasvaa yli neljä metriä korkeaksi. Maallikon silmin sen runko muistuttaa paksuudeltaan “ranteen paksuista” mäntyä tai koivua.

    Jättiputken koskettaminen voi aiheuttaa ihmiselle palovamman kaltaisia iho–oireita.

    – Ihmisen kannalta jättiputki on vieraslajien ikävimmästä päästä. Vanha ja tiheä esiintymä eli suorastaan jättiputkimetsä voi olla esimerkiksi lapsille houkuttelevan näköinen, mutta vaarallinen ympäristö, sanoo vanhempi tutkija Terhi Ryttäri.

    Nopeakasvuisena ja runsaasti siementävänä jättiputki vie helposti elintilaa muilta kasveilta. Esiintymien koot voivat vaihdella muutamasta yksilöstä jopa kymmenien tuhansien yksilöiden kokoisiin jättiputkimetsiköihin.

    Jättiputkia kasvaa useimmiten taajamissa katujen ja asuinrakennusten läheisyydessä sekä haja-asutusalueille teiden lähistöllä.

    Jättiputki kuuluu torjuttaviin vieraslajeihin, joita ei esimerkiksi saa myydä, kasvattaa tai päästää ympäristöön.

    Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia tai eläintä, jonka ihminen on tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle.

    Tuloksia jo ensimmäisenä kesänä?

    Kouvolan jättiputkien torjuntakokeilussa kasvustojen kehittymistä käydään seuraamassa kesän aikana useasti. Ensimmäisiä merkkejä onnistumisesta voi tulla jo muutaman viikon kuluttua.

    – Veikkaan, että kesäkuun lopussa nähdään, nouseeko jättiputki levyjen välistä ylös. Jos ne ovat pysyneet piilossa, niin sitten katsotaan ensi vuonna, ovatko hamppulevyt pysyneet talven yli paikoillaan, suunnittelee ympäristötarkastaja Jenni Ojala uuden torjuntakeinon seurantaa.

    Kommentointi onnistuu uutistenselainversiossa ja Yle.fi-sovelluksessa Yle Tunnuksen avulla.

    Luo oma Yle Tunnuksesi täällä.

    Kuuden lapsen äiti kyllästyi digitaalisen maailman lapsille tarjoamaan

    Kuuden lapsen äiti kyllästyi digitaalisen maailman lapsille tarjoamaan "kuraan" ja rakensi omista iltasaduistaan mobiilipelin – nousukiito alkoi heti


    Kaikki sai alkunsa lohikäärmehatusta yli 20 vuotta sitten. Kahden pikkupojan äiti Petronella Grahn huomasi, ettei pojille oikein löytynyt kivoja vaatteita. – Pojille täytyi saada värejä. Piirsin hatun, jota pojatkin voisivat käyttää. Kaavat...

    Kaikki sai alkunsa lohikäärmehatusta yli 20 vuotta sitten. Kahden pikkupojan äiti Petronella Grahn huomasi, ettei pojille oikein löytynyt kivoja vaatteita.

    – Pojille täytyi saada värejä. Piirsin hatun, jota pojatkin voisivat käyttää. Kaavat leikkasin Helsingin Sanomista keittiön pöydälle, Grahn nauraa.

    Lohikäärmehatusta syntyi lastenvaatebrändi, jonka hahmot alkoivat hiljalleen muuttua eläviksi. Ensin eloon heräsi lohikäärme Sisu, joka tuli iltaisin koputtelemaan poikien huoneen ikkunaan ja pyysi poikia seikkailemaan. Perhe asui kuusikerroksisen talon ylimmässä kerroksessa Vantaalla.

    – Satu alkoi aina samalla tavalla, mutta lopullisen muodon se sai, kun otin lapsen satuun mukaan jatkamaan tarinaa. Kun hän pääsi elämään satua itse, se herätti mielikuvituksen ja leikin.

    Ruttu syntyi, koska tytöille ei hirveästi ole sellaisia roolimalleja. Petronella Grahn

    Taikapölyä levittävät keijut hyppäsivät mukaan tarinaan, kun Grahn sai kaksi tytärtä peräjälkeen. Ne ovat tunnekeijuja: jokainen edustaa yhtä tunnetta. Yksi niistä on Ruttu, joka ei halua olla kiltti keiju vaan seikkailija.

    – Rutun mielestä keijun elämä on pirun tylsää. Ruttu syntyi, koska tytöille ei hirveästi ole sellaisia roolimalleja.

    Grahn halusi välittää tytöilleen tervettä arvomaailmaa sadun kautta.

    – Meidän oletetaan olevan siveitä, siistejä, kilttejä ja kauniita. Kuinka moni tyttö on oikeasti sellainen? En tunne montaakaan.

    Pomenia

    Grahn sai kaksi lasta lisää, jatkoi satujen lukemista ja kehitteli hahmoja vuosien mittaan lastensa reaktioita lukien. Hän piirsi ja kirjoitti. Hahmot lähtivät kävelemään, mukaan tuli musiikki, liikettä, ääni ja persoonat.

    Syntyi Pomenia. Se on satumaailma, joka on niputettu yhteen kaikista Grahnin saduista.

    – Olen aina rakastanut sadun maailmaa enkä oikein ymmärrä, miksi sieltä pitää kasvaa pois. Satu pyörittää vain hyviä asioita, sillä se ruokkii mielikuvitusta ja luovuutta. Se on syy, miksi teen tätä.

    Grahnin suurin unelma toteutuu syksyllä, kun Pomeniasta julkaistaan lasten mobiilipeli.

    Peikko Teo Takkutukka seikkailee Pomeniassa yhdessä Tiitu Takkutukan kanssa.Petronella Grahn

    Nykyään Pyhtäällä asuva kuuden lapsen äiti kiinnitti muutamia vuosia sitten huomiota siihen, että lapset tuijottivat älylaitetta junassa, hississä, kaikkialla. Samalla hän pisti merkille, ettei digitaalisessa maailmassa ole juurikaan tarjontaa pikkulapsille.

    – Se on suurimmaksi osaksi täynnä pelkkää kuraa. Valtaosa sisällöistä on tehty kaupallista tarkoitusta varten vailla mitään sisältöä. Ei sieltä löydy leikkiä, satua ja taikuutta.

    Ärsyttää, että lapsuus viedään pois eikä ole vaihtoehtoja. Petronella Grahn

    Grahnia harmitti, että satujen tarkoitus – tiettyjen arvojen ja perinteiden siirtäminen seuraavalle sukupolvelle – oli hukkunut. Lapset joutuivat uimaan maailmassa, jonka sisällöt on tarkoitettu aikuisille tai ainakin hiukan vanhemmille kuin he.

    – Ärsyttää, että lapsuus viedään pois eikä ole vaihtoehtoja. Kun arvona on pelkkä kaupallisuus, se alkaa näkyä myös lapsissa. Tytöissä lapsuuden lyhenemisenä ja pojissa siinä, ettei pystytä ilmaisemaan herkkyyttä ja tunteita.

    Grahnin mielestä lapsilla on oikeus leikkiin, mielikuvitukseen ja luovuuteen. Hän päätti muuttaa Pomenian sadut ja tarinat todeksi. Yli 40-vuotias yrittäjä ja satutaiteilija hyppäsi graafisen suunnittelun opiskelijaksi Kymenlaakson ammattikorkeakouluun.

    Nuorten opissa

    Luokkakaverit olivat samanikäisiä kuin hänen esikoisensa. Nopeasti Grahn huomasi olevansa aivan eri asemassa kuin nuoret opiskelijat.

    – Tunsin itseni oikeasti vanhaksi. He ovat piirtäneet tyyliin 3-vuotiaasta asti tietokoneella. Lisäksi minulla oli jo oma tyyli. En voinut sietää sitä, että piti piirtää jollain toisella tyylillä.

    Nuoret kuitenkin ottivat Grahnin hoiviinsa ja auttoivat tätä opiskelussa.

    – Ymmärsin, että nuoret osasivat enemmän kuin opettajat. He halusivat alkaa opettaa minua. Asenne oli mielettömän hieno.

    Pomenia alkoi elää tietokoneen näytöllä. Grahn piirsi puolentoista vuoden ajan ja teki 12-tuntisia työpäiviä ilman palkkaa.

    – Ajattelin, että teen tämän nyt tai en koskaan. Kymmenen vuoden päästä olen jo melkein 60-vuotias, ja silloin on myöhäistä.

    Keijut saapuivat Pomeniaan, kun Petronella Grahn sai ensimmäisen tyttärensä.Petronella Grahn

    Grahn alkoi kiertää pelitapahtumissa. Slushissa hän huomasi nopeasti, ettei kuulunut joukkoon.

    – Se oli täynnä 20-30-vuotiaita hupparipäisiä jätkiä, jotka halusivat tehdä zombipelejä. Miten siellä edes voisi tavata sijoittajan, joka ymmärtää jotain minun edustamistani perhearvoista? Se oli kuin etsisi neulaa heinäsuovasta.

    Sitten Grahnia pyydettiin taidemaalausprojektiin, joka muutti kaiken.

    Ainoa nainen

    Yrittäjä ja sijoittaja Stephanie Sinclair-Lappi pyysi Grahnia tekemään hänelle sisustuksen lastenhuoneeseen. Grahn alkoi työstää huoneen seinään taidemaalausta.

    – Kun menin hänen kotiinsa maalaamaan, keskustelimme ummetlammet. Kerroin, että suunnittelin mobiilipeliä. Hän soitti minulle myöhemmin ja ehdotti, että voisi sijoittaa siihen.

    Peliala on ollut perinteisesti hyvin miesvaltainen, joten Grahn oli innoissaan. Sijoittaja oli löytynyt Suomesta ja hän oli vieläpä nainen.

    Grahn rakensi pelin yhdessä kolmen pelialan yrityksen kanssa. Hän ryhtyi itsekin opettelemaan pelialan kuvioita ja kävi viime vuonna Ruotsissa tapaamassa toistakymmentä alan ammattilaista. Kaikki olivat miehiä.

    – Se oli tosi pysäyttävää. Ensin mietin, että olenko väärässä paikassa. Sitten tajusin olevani juuri oikeassa paikassa, koska täällä ei ole vielä muita naisia.

    5-vuotias Mimi-tyttö on Petronella Grahnin kuopus.Petronella Grahn

    Grahn olisi silti kaivannut ulkopuolista arviota nimenomaan naisilta. Grahnilla ei ollut ketään, joka olisi sen voinut tehdä. Vain 20 prosenttia alalla työskentelevistä on naisia, eikä hän ollut kuullut alan naisverkostoista, kuten Suomessa toimivasta Women in games Finlandista.

    – Pystyin vain näyttämään työni. Jännitti ihan hirveästi, että he sanoisivat pelin olevan aivan surkea. No, kaikki näyttivät vihreää valoa.

    Grahn alkoi markkinoida peliä huhtikuun alussa. Kuukaudessa se nousi ykköseksi tuotteiden näkyvyyttä mittaavassa Suomen startup-rankingissa. Sen jälkeen puhelin on pirissyt.

    – Olen saanut useita yhteydenottoja Kiinasta, Yhdysvalloista, Saksasta ja Brasiliasta.

    Pelejä jo liikaa

    Valtakunnallisen pelialan kattojärjestön Neogamesin mukaan pelinkehittäjien suurin ongelma on se, että sisältöä on jo liikaa. Joidenkin arvioiden mukaan maailmassa julkaistiin toissa vuonna kaikki alustat ja markkinat huomíoiden yli 750 000 uutta peliä.

    Lapsillekin suunnattuja pelejäkin on, mutta ne hukkuvat helposti massaan. Toisaalta pelien ikähaarukka on laaja.

    – Sellaista rajanvetoa, että mikä on lapsille suunnattua sisältöä, on hirveän vaikea tehdä. Angry Birdsiä ovat pelanneet niin pienet lapset kuin vanhukset, koska sen pelimekaniikka ja pelaaminen on palkitsevaa monenikäisille, sanoo Neogamesin johtaja Koopee Hiltunen.

    Sellaista rajanvetoa, että mikä on lapsille suunnattua sisältöä, on hirveän vaikea tehdä. Koopee Hiltunen

    Hiltusen mukaan markkinoille tulevat uudet mobiilipelit keskittyvät suosituimpiin pelityyppeihin, koska ne myyvät. Isot pelikehittäjät ovat etulyöntiasemassa, koska ne pystyvät myös satsaamaan markkinointiin kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja vuodessa. Pienempien on vaikeampi päästä esiin.

    Suosituimpia ovat tällä hetkellä klaanitaistelupelit ja pelit, joissa yhdistellään samanlaisia kuvioita keskenään. Hiltunen kiistää väitteen siitä, ettei pelien sisältöä olisi mietitty.

    – Mielestäni on kehittäjien aliarviointia sanoa, ettei kukaan mieti mitään muuta kuin rahaa. Sisältöä on mietittävä jo pelattavuuden ja viihdearvon kannalta. Pelien kautta otetaan myös kantaa asioihin, mutta se on erilaista kuin muissa medioissa.

    Petronella Grahn

    Koska tarjontaa on niin paljon, lapsi löytää joukosta helposti myös pelejä joita hän ei saisi ikänsä puolesta pelata. Valvonta on vanhempien harteilla, joskin avuksi on tarjolla myös mobiilisovelluksia. Kielletty kiinnostaa, mutta nyt erilaisten sisältöjen saavuttaminen on helpompaa kuin ennen.

    Petronella Grahn tietää, ettei pieni lapsi tottele kieltoja. Jos lapselle sanoo vaikkapa “älä koske mukiin”, hän todennäköisesti koskee. Grahn on huomannut, että sadun kautta viesti menee paremmin perille.

    – Voi hassusti alkaa kertoa tarinaa siitä, mitä tapahtui kun joku toinen lapsi koski mukiin ja jättää sen lopun auki. Se alkaa raksuttaa muksun päässä. Lapsen pitää antaa löytää vastaus itse.

    Petronella Grahnin pyrkimys on, että lapsi saa olla lapsi mahdollisimman pitkään. Hänen tavoiteenaan on viedä Pomenia-peli Japanin markkinoille, koska siellä sadun kulttuuri on kiinni kaikessa tekemisessä.

    – Kun lapsi on sadun maailmassa, vanhempien ei tarvitse miettiä, onko siellä turvallista olla.

    Pelin kylkeen on tulossa myös saman teeman kankaita, sisustustuotteita, kirjoja ja lautapeli.

    Kevään lämpöennätys paukkui jälleen – vielä jäätiin hiukan 30 asteen alapuolelle

    Kevään lämpöennätys paukkui jälleen – vielä jäätiin hiukan 30 asteen alapuolelle


    Kevään lämpöennätys rikkoutui taas, kun Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Kemiössä ja Kouvolassa elohopea kohosi 29,6 asteeseen tänään iltapäivällä. Edellinen tämän kuun ennätys syntyi eilen, kun Turussa ja Heinolassa mitattiin 29,1...

    Kevään lämpöennätys rikkoutui taas, kun Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Kemiössä ja Kouvolassa elohopea kohosi 29,6 asteeseen tänään iltapäivällä.

    Edellinen tämän kuun ennätys syntyi eilen, kun Turussa ja Heinolassa mitattiin 29,1 astetta. Toukokuussa hellelukemia on mitattu perjantaista lähtien joillain paikkakunnilla.

    Mittaushistorian korkeimmat toukokuun lukemat kirjattiin vuonna 1995, kun Lapinjärvellä lämpötila kohosi tasan 31 asteeseen.

    Helleaalto on nyt kestänyt viisi päivää. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen säähistorian pisin helleputki toukokuussa tapahtui vuonna 2010. Se kesti yhdeksän päivää.

    Uutta helleputken pituusennätystä tuskin kuitenkaan saadaan tänä vuonna. Ennusteiden mukaan sää on viilenemässä viikon edetessä.

    Tavallisesti toukokuussa on näihin aikoihin noin 15–16 astetta lämmintä. Keskimäärin toukokuussa mitataan Suomessa kolme hellepäivää.

    Sääennusteista voi lukea lisää Ylen sääsivulta.

    Päivitetty klo 17.45: Myös Kemiössä ja Kouvolassa lämpötila kohosi 29,6 asteeseen Helsinki-Vantaan lentoaseman lisäksi.

    Kevään lämpöennätys meni taas uusiksi – nyt 29,1 astetta

    Kevään lämpöennätys meni taas uusiksi – nyt 29,1 astetta


    Tänään on ollut kevään toistaiseksi lämpöisin päivä. Turussa ja Heinolassa mitattiin ennätyslukemat 29,1 astetta. Lappeenrannassa ja Mikkelissä lämpötila kohosi 29,0 asteeseen. Aiempi kuluvan kuun ennätys oli eilen, äitienpäivänä...

    Tänään on ollut kevään toistaiseksi lämpöisin päivä. Turussa ja Heinolassa mitattiin ennätyslukemat 29,1 astetta. Lappeenrannassa ja Mikkelissä lämpötila kohosi 29,0 asteeseen.

    Aiempi kuluvan kuun ennätys oli eilen, äitienpäivänä mitattu 28,5 astetta Kouvolassa.

    Kuluva toukokuu on ollut poikkeuksellinen lämmin. Nyt hellelukemia on mitattu joillain paikkakunnilla perjantaista alkaen.

    Tänään hellelukemiin päästiin jo aamulla kymmeneltä, kun Jyväskylässä lentoaseman mittauspisteessä mittari näytti 25,1 asteen lukemaa. Samalle tasolle mittarien lukemat nousivat myös Parikkalassa, Porvoossa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

    Kaikkien aikojen lämpöisimmät lukemat Suomessa on mitattu vuonna 1995, kun toukokuun lopussa Lapinjärvellä lämpötila nousi tasan 31 asteeseen.

    Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan toukokuun tavalliset lämpötilat ovat tässä vaiheessa kuuta ylimmillään noin 15-16 astetta.

    Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

    Juttua päivitetty 14.5. kello 18:40 tuoreilla tiedoilla.

    Poliisi harkitsee tutkinnan aloittamista Mäntyharjun kemikaalionnettomuudesta

    Poliisi harkitsee tutkinnan aloittamista Mäntyharjun kemikaalionnettomuudesta


    Poliisi harkitsee esitutkinnan aloittamista Mäntyharjun kemikaalionnettomuudesta. Poliisi tutkii parhaillaan, täyttävätkö Mäntyharjun tapahtumat ympäristöturmelun tunnusmerkit. – Nyt kerätään tietoa, ja peilataan sitä...

    Poliisi harkitsee esitutkinnan aloittamista Mäntyharjun kemikaalionnettomuudesta. Poliisi tutkii parhaillaan, täyttävätkö Mäntyharjun tapahtumat ympäristöturmelun tunnusmerkit.

    – Nyt kerätään tietoa, ja peilataan sitä rikostunnusmerkintöihin. Ympäristönturmeleminen on yksi näkökohta, että miten se tässä asiassa nyt nähdään. Me käydään nyt vuoropuhelua esimerkiksi ympäristöviranomaisen ja Etelä-Savon ely-keskuksen kanssa, kertoo rikoskomisario Sari Knaapi Itä-Suomen poliisilaitokselta.

    Poliisille on tehty asiasta muutama tutkintapyyntö sekä kansalaiset ovat olleet muutoinkin yhteydessä poliisiin Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden tiimoilta.

    Huhtikuun alkupuolella poliisi vielä arvioi, että esitutkinnan käynnistämiselle ei ole syytä. Nyt tilanne on muuttunut.

    – Nyt pitää katsoa tätä kokonaisuutta, miltä se näyttää näiden viikkojen kuluttua. Monenlaisia asioita on tapahtunu, ja niitä pitää selvitellä, ja miettiä, Knaapi pohtii.

    Poliisi pyrkii tekemään päätöksen esitutkinnan aloittamisesta parin viikon kuluessa.

    Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden korvausvastuut ovat vielä epäselviä – mökkiläisiä huolettavat veden käyttö ja hajuhaitat

    Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden korvausvastuut ovat vielä epäselviä – mökkiläisiä huolettavat veden käyttö ja hajuhaitat


    Keskustelutilaisuudessa kuultiin myös yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi siitä, millä tekniikalla tällä hetkellä varmistetaan vaunujen paikoillaan pysyminen. Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden alkutapahtumista saatiin vähän uutta tietoa. VR:n...

    Keskustelutilaisuudessa kuultiin myös yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi siitä, millä tekniikalla tällä hetkellä varmistetaan vaunujen paikoillaan pysyminen. Mäntyharjun kemikaalionnettomuuden alkutapahtumista saatiin vähän uutta tietoa. VR:n omien tutkimusten mukaan onnettomuus tapahtui, kun vaunuletka lähti tuntemattomasta syystä liikkeelle, ja 600 metriä pitkä junaletka liikkui yli sata metriä. Liikkeessä ollut letka jyräsi yli junastopparin. Säiliövaunu rikkoutui, kun vaunu syöksyi raiteilta, ja seuraavana letkassa olleen junanvaunun kytkin hajotti suistuneen vaunun säiliön.

    Viisi viikkoa sitten Kinnin seisakkeella tapahtunut kemikaalionnettomuus oli VR:lle hyvin yllättävä ja ennalta-arvaamaton tilanne. VR:n riskienhallintajohtajan Anna Mellerin mukaan vastaavanlaista onnettomuutta ei ole tapahtunut aikaisemmin.

    – Tietysti kaikenlaisiin onnettomuuksiin varaudutaan, mutta näin laajoihin ympäristövahinkoihin ja tuollaisessa tilanteessa, niin ei ehkä osattu varautua, Melleri arvioi.

    Yksityisiltä henkilöiltä korvausvaatimuksia

    Mäntyharju on mökkipitäjä, ja Mellerin mukaan korvauskyselyjä on tullut enemmän yksityisiltä ihmisiltä. Melleri sanoo, että vasta ympäristövahingon haittavaikutusten ennusteiden tarkentuessa VR pystyy ottamaan enemmän kantaa korvausasioihin. Korvausvaatimuksia voi lähettää VR:lle, ja ne arvioidaan tapauskohtaisesti.

    – Ennusteet ovat vielä niin alussa vahingon laajuuden ja keston osalta, että emme pysty vielä sanomaan näihin korvauksiin vielä mitään, Melleri sanoo.

    Mellerin mukaan VR aikoo käydä keskusteluja korvausvastuista esimerkiksi Liikenneviraston kanssa. Melleri sanoo korvausvastuussa olevien tahojen selviävän Onnettomuustutkintakeskuksen tutkimusten valmistuttua. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan VR ei voi käyttää heidän raporttiaan vastuukysymysten selvittelyssä. Raportin tarkoitus on turvallisuuden parantaminen, eikä sillä voi osoittaa syyllisiä.

    Melleri tiedostaa, että raportin tarkoituksena on esittää turvallisuussuosituksia, ettei vastaavanlaista onnettomuutta pääsisi enää tapahtumaan.

    – Meidän näkemyksen mukaan sieltä tulee kuitenkin suosituksia eri tahoille eli sillä tavoin se osoittaa eri toimijoiden rooleja ja vastuita tässä tilanteessa.

    Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan heidän selvitystään ei kuitenkaan voi käyttää vastuunselvittelyssä tai vahingonkorvausasioissa. Onnettomuustutkintakeskuksen raportteja ja selvityksiä ei voi käyttää myöskään esimerkiksi oikeudessa todistusaineistona.

    Pelastuslaitokset tietämättömiä kemikaalikuljetuksista

    Pelastuslaitokset ovat laajasti tietämättömiä lähialueellaan sijaitsevista kemikaalikuljetuksista, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi. Onnettomuustutkintakeskus on selvittänyt osana Mäntyharjun kemikaalionnettomuutta, että koko Suomen tasolla pelastuslaitokset tietävät vain harvoin, jos alueella on vaarallisia kemikaaleja säilössä raiteilla.

    – Näyttää olevan epäselvää, miten kemikaalikuljetuksista pitää tehdä ilmoituksia viranomaisille, ja kenen niitä pitää tehdä, Nurmi arvioi.

    Pelastusviranomaisilla ei ollut tietoa Kinnin seisakkeella säilytyksessä olleista kemikaalivaunuista. Nurmen mukaan se, että pelastuslaitoksella on tieto, että heidän alueellaan säilytetään vaarallista kemikaalia, parantaa heidän toimintavalmiuksiaan. Silloin pelastuslaitos pystyy ennakoimaan, jos jotain sattuu.

    – Pelastuslaitoksen tieto ei olisi estänyt yhtään mitään. Nythän tilanne meni niin, että ensin ohikulkeva juna antoi ilmoituksen ja sen jälkeen pelastuslaitos tuli paikan päälle ihmettelemään tilannetta, Nurmi kertaa.

    Liikenne- ja viestintäministeriön on ilmoitettu aiemmin aikovan tiukentaa vaarallisten aineiden kuljetusta koskevia määräyksiä.

    VR: Vahingon hoito hyvin hallussa

    VR on tehnyt tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa ensihetkistä lähtien. VR:n riskienhallintajohtajan Anna Mellerin mukaan vahingon hoidon osalta kaikki on sujunut hyvin.

    – Tilannetieto on ollut hyvin nopeasti viranomaisten hallussa, ja he ovat ohjanneet tilanteen hoitoa, Melleri kiittelee.

    Onnettomuustutkinta on vielä kesken, ja onnettomuuden syitä selvitetään. Samalla selvitetään perin pohjin myös vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät määräykset, vastuut ja ohjeistukset. Melleri uskoo viranomaisten muuttavan asetuksia kemikaalikuljetusten ilmoittamisesta. Hänen mukaansa välittömästi onnettomuuden jälkeen tuli muutoksia vaarallisia aineita kuljettavien vaunujen säilytyspaikkojen osalta, eivätkä väliaikaiset säilytyspaikat ole olleet käytössä onnettomuuden jälkeen.

    – Pieniä muutoksia ohjeissa ja toimintatavoissa on jo tehty. Tietysti varmistamme turvallisuuden kaikissa tilanteissa ja pyrimme oppimaan näistä ikävistä onnettomuuksista.

    Haitta-ainepitoisuudet laskussa

    Mäntyharjun Kinnin seisakkeella olleesta säiliövaunusta valui suistumisen takia maahan 35 tonnia bensiinin lisäainetta reilu kuukausi sitten. Kemikaalionnettomuuden haitta-ainepitoisuudet ovat laskussa alueen vesissä. Tuoreimpien vesinäytteiden perusteella esimerkiksi Sarkaveden ja Pajulammen pitoisuudet ovat alentuneet. Myös Vuohijärven pohjoisosassa pitoisuudet ovat hieman alentuneet tai edellisen näytteenottokerran tasolla.

    MTBE-haitta-ainepitoisuuksia yritään alentaa puhdistamalla onnettomuuspaikan lähelle padottua vettä puhdistuslaitteistolla. Veden käsittely on tarkoitus aloittaa maanantaina 14. toukokuuta. Lisäksi esimerkiksi Ojantauksenlammen vettä ilmastetaan.

    Suomen ympäristökeskuksen mallinnosten perusteella ennustetaan, että alueen järvien tila voisi palautua kesän aikana niin, ettei vedenkäyttörajoituksia enää tarvittaisi. Tällä hetkellä alueen kaivojen veden käyttöä ei suositella talous- pesu- tai löylyvetenä. Myöskään Pajulammessa ja Sarkaveden eteläosassa uimista ei suositella. Todelliseen pitoisuuskehitykseen vaikuttavat keskeisesti sääolosuhteet.

    Keisari Aleksanteri III:n kalastusmajan iäkkäät ylläpitäjät luopuvat majasta raskain mielin – esineet hankittu kovalla työllä ja Venäjä-suhteilla

    Keisari Aleksanteri III:n kalastusmajan iäkkäät ylläpitäjät luopuvat majasta raskain mielin – esineet hankittu kovalla työllä ja Venäjä-suhteilla


    Langinkosken keisarillinen kalastusmajaVenäjän keisari Aleksanteri III rakennutti kalastusmajan Kotkan Langinkoskelle vuonna 1889Keisariperhe vietti siellä kesiään vuoteen 1895 saakkaKeisarilla oli koskenpartaalla myös oma kalastuskiviSuomen...

    Langinkosken keisarillinen kalastusmajaVenäjän keisari Aleksanteri III rakennutti kalastusmajan Kotkan Langinkoskelle vuonna 1889Keisariperhe vietti siellä kesiään vuoteen 1895 saakkaKeisarilla oli koskenpartaalla myös oma kalastuskiviSuomen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina kalastusmaja oli valtioneuvoston jäsenten kesäpaikkaMuseona se on toiminut vuodesta vuodesta 1934 asti

    Punaruskea kalastusmaja seisoo jyhkeänä paikoillaan. Sen edessä kuohuu Kymijokeen kuuluva Langinkoski. Kalastusmajan takana on keltainen puutalo, jossa asui aikoinaan kalastusmajan vahtimestari.

    Menneinä vuosina keltaisessa talossa on toiminut kahvila. Nyt sen ikkunat ovat pimeät.

    Langinkoski-seuran pitkäaikainen jäsen ja rahastonhoitaja Eija Vaahersalo tuntee jokaisen muhkuran ja juurakon kalastusmajan ympärillä, sillä hän on kulkenut näillä poluilla yli 40 vuotta.

    – Mieli on haikea, ei voi mitään. Tässä on elänyt niin mukana ja nähnyt niin monta vaihetta. Paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun herra Valkeapää aikoinaan asui ja vartioi tässä vahtimestarin talossa, Vaahersalo toteaa.

    Venäjän keisari Alleksanteri III rakennutti kalastusmajan Kotkassa sijaitsevan Langinkosken partaalle vuonna 1889. Hän vietti siellä aikaa useina kesinä perheensä kanssa. Langinkoski-seura on ylläpitänyt keisarillista kalastusmajaa museona vuodesta 1934 saakka. Kalastusmajan hoito on ollut seuran ainoa toiminta-ajatus ja tehtävä.

    Nyt sen työ loppuu, kun Museovirasto on ottanut kalastusmajan hoitoonsa.

    Vuokrakiista

    Majan tulevaisuus joutui vaakalaudalle viime vuoden lopulla, kun Langinkoski-seura ajautui Metsähallituksen kanssa erimielisyyksiin vuokrasummasta. Seura kieltäytyi allekirjoittamasta uutta vuokrasopimusta, koska sen mielestä vuokra oli kohtuuton. Neuvottelujen jälkeen Museovirasto hyväksyi Metsähallituksen vuokratarjouksen.

    Tieto tuli meille aivan puskasta. Ulla Vaahersalo

    Vaahersalolle jäi koko jupakasta ikävä maku suuhun. Hänen mukaansa seura oli vielä talvella siinä käsityksessä, että se pääsisi jatkamaan yhteistyötä Museoviraston kanssa.

    – Toisin kävi, ja toimijaksi tulikin Kansallismuseo. Tieto tuli meille aivan puskasta. Olisimme toivoneet, että tapa kertoa asiasta olisi ollut pehmeämpi, ja että olisimme tehneet murrosvaiheessa yhteistyötä. Se oli kova paikka etenkin iäkkäimmille jäsenillemme.

    Kalastusmajalle kuljetaan jykevästä portista.Kirsi Lönnblad / Yle

    Vaahersaloa huolettaa erityisesti se, valuuko seuran pitkäaikaisen puheenjohtajan Ragnar Backströmin tekemä suuri työ hukkaan. Kalastusmajan esineistö on koottu takaisin majaan vapaaehtoistyönä ja suurelta osin omalla kustannuksella. Backström luopui tehtävistään vuonna 2009.

    – Ragnar matkusteli omalla kustannuksellaan hankkimassa esineitä ja sai niitä Venäjä-suhteidensa kautta. Hänellä on hyvät ystävyyssuhteet Pietarin hoviin ja prinsessa Dagmarin sukuun.

    Keisari Aleksanteri III:n puoliso, keisarinna Maria Fjodorovna oli syntyjään Tanskan prinsessa Dagmar.

    Esineistä neuvotellaan

    Seuralla on myös arkistoja, jotka eivät ole museossa esillä. Ne siirretään Merimuseon tiloihin Kotkaan. Neuvottelut kalastusmajassa nyt olevan esineistön kohtalosta ovat vielä kesken.

    – Siitä on monenlaista mielipidettä, että lahjoitetaanko tai vuokrataanko ne, vai mikä on se tapa. Emme haluaisi antaa niitä ilmaiseksi. Mutta niiden pitää pysyä museossa esillä ja arvokkaasti. Toivottavasti esiin tulee myös se, mistä esineet on hankittu ja kuka ne on hankkinut, Vaahersalo toteaa.

    Esineisiin kuuluu muun muassa keisarinna Maria Fjodorovnan muotokuva.

    Maja on meillä hellässä huomassa. Pia Paukku

    Museoviraston mukaan Langinkoski-seuran perintöä on tarkoitus vaalia mahdollisimman hyvin, ja tulevaisuudesta on keskusteltu myös seuran edustajien kanssa.

    – Olemme käyneet keskusteluja siitä, miten saamme kalastusmajan nykytilan mahdollisimman hyvin haltuun. Tutkijat ja asiantuntijat tuntevat esineistön ja sen historian hyvin ja maja on meillä hellässä huomassa, sanoo Museoviraston intendentti Pia Paukku.

    Esineistöllä on edessään kuntoarvioita ja muita kartoituksia, jotta niiden säilyvyys pystytään turvaamaan. Lisäksi kalastusmajaa ehostetaan vastaamaan mahdollisimman hyvin Kansallismuseon muita kohteita toimintamallinsa puolesta. Se tarkoittaa muun muassa kielitaitoisten kausioppaiden palkkaamista ja markkinoinnin lisäämistä.

    – Kalastusmaja on myös kansainvälinen kohde ja sopii hyvin Kansallismuseon linjaan. Se on kulttuuriperinnöllisesti erittäin arvokas, sillä on mielenkiintoinen historia. Lisäksi se on autenttinen kohde eikä rakennettu museo, jossa on esineitä vitriinissä.

    Vahtimestarin talossa on toiminut myös kahvila.Kirsi Lönnblad / YleIsot voimat

    Kansallismuseolla on myös kymmenkunta muuta valtiolliseen historiaan liittyvää autenttista kohdetta. Niitä ovat muun muassa Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari ja Olavinlinna. Niiden rinnalla keisarillinen kalastusmaja on pieni.

    Paukku lupaa, ettei sen hoito jää rappiolle.

    – Siitä ei ole pelkoa. Saamme valjastettua isommat voimat kohteen ylläpidon taakse. Olemme sitoutuneita ja todella haluamme pitää kalastusmajasta huolta.

    Kalastusmajan ympäristön hoidosta vastaa edelleen Metsähallitus.

    Emme voi tätä hylätä. Eija Vaahersalo

    Maja avautuu yleisölle kesäkuun alussa. Toukokuun aikana siellä käy tilausryhmiä.

    – Uskon, että pystymme ylittämään viime vuosien kävijämäärät, koska satsaamme markkinoinnin kautta kohteen lanseeraukseen.

    Myös Langinkoski-seuran rahastonhoitaja Eija Vaahersalo uskoo, että Kansallismuseo on lopulta kalastusmajalle hyväksi – vaikka majan menetys seuran jäseniä nyt harmittaakin.

    – Meidän resurssimme eivät olisi mitenkään riittäneet markkinointiin, puhumattakaan konservoinnista.

    Vaahersalon mukaan seura on keskustellut Museoviraston ja Kansallismuseon kanssa siitä, voisiko se jatkaa työtään tukiyhdistyksenä.

    – Pitää vielä keskustella, mitä se tarkoittaa. Totuus on, että jäsenistö on hyvin iäkästä. Mitä me voimme ottaa kontollemme ja pitääkö jäsenkuntaa nuorentaa? Kotiseututyötä haluamme kuitenkin tehdä. Emme voi tätä hylätä.

    Putinin tuloa valmisteltiin kaksi viikkoa, mutta kaikki oli ohi viidessä minuutissa – Näin tsaarin armeijan harjoittelukenttä muuttui 100 vuodessa itärajan kansainväliseksi lentokentäksi

    Putinin tuloa valmisteltiin kaksi viikkoa, mutta kaikki oli ohi viidessä minuutissa – Näin tsaarin armeijan harjoittelukenttä muuttui 100 vuodessa itärajan kansainväliseksi lentokentäksi


    Mistä on kyse?Ensimmäinen lentokone laskeutui Lappeenrannan lentokentälle 10.5.1918.Kenttä oli pitkään käyttämättömänä, kunnes se korjattiin 1930-luvun lopulla.Aivan kaupungin keskustan vieressä oleva kenttä on nykyään Lappeenrannan...

    Mistä on kyse?Ensimmäinen lentokone laskeutui Lappeenrannan lentokentälle 10.5.1918.Kenttä oli pitkään käyttämättömänä, kunnes se korjattiin 1930-luvun lopulla.Aivan kaupungin keskustan vieressä oleva kenttä on nykyään Lappeenrannan kaupungin omistuksessa.Lentokentältä on Ryanairin säännölliset reittilennot Italiaan, tilauslentoja, Puolustusvoimien lentoja sekä harrastelentoja.

    Suurten automarkettien parkkipaikalla ihmisten katseet kääntyvät äkkiä taivaalle. Valtava suihkukone tuntuu lentävän päiden yläpuolella juuri ja juuri puiden latvojen yläpuolella. Näky on ällistyttävä, ehkä jopa vähän pelottavakin.

    Lappeenrannan lentokentän 2,5 kilometriä pitkä kiitotie alkaa aivan automarkettien parkkipaikan vierestä. Välissä on vain verkkoaita estämässä uteliaita eksymästä lentokentän alueelle.

    Vaikka vuosikymmenien aikana päättäjät ovat pohtineet lentokentän siirtämistä kauemmas keskustasta, ei uutta kenttää ole tehty. Tässä se on nyt ollut päivälleen sata vuotta.

    Lappeenrannan lentokentän asemarakennus valmistui vuonna 1961.Petri Kivimäki / YleAntrean koneet saapuvat

    Sisällissodan aikana maaliskuussa 1918 valkoiset perustivat lentotukikohdan Antreaan eli nykyisen Venäjän puolella sijaitsevaan Kamennogorskiin. Kuitenkin jo toukokuun alkupuolella valkoisten lentovoimien päällikkö antoi määräyksen, että lento-osaston on heti muutettava Antreasta Lappeenrantaan.

    Lentokoneet lähtivät toukokuun 10. päivä 1918 kello 18 Antreasta kohti Lappeenrantaa, jonne ne saapuivat noin tunnin lennon jälkeen. Tästä hetkestä alkoi Lappeenrannan lentokentän tarina.

    Minkäänlaisesta nykyaikaisesta lentokentästä ei kuitenkaan ollut kyse. Paikalla oli ratsuväkirykmentin harjoituskenttä, jonka hevoset olivat talloneet.

    – Tässä oli kaikenlaisia ampumahautoja ja muuta, joten ei se lentokenttä varsinaisesti ollut, kertoo lentokentän historiaan perehtynyt lappeenrantalainen lentokapteeni Pertti J. Halinen.

    Nieuport 11 lentokone laskeutuu Lappeenrannan Leirikentälle kapteeni Alderheimin ohjaamana. Kuvassa vasemmalla näkyy paikalla tuolloin ollut leirikirkko.Lappeenrannan museot / Lappeenrannan kaupungin kuva-arkisto

    Lentokenttä oli itse asiassa niin huonokuntoinen, että sitä käytettiin aluksi lentotoimintaan vain viisi viikkoa. Lentokoneet siirrettiin kesäkuussa Kymenlaaksoon Uttiin ja Varsinais-Suomeen Turkuun. Sen jälkeen lentotoiminta hiljeni vuosiksi, eikä kentän parantamiseksi tehty mitään.

    – Kun Aero oy aloitti vuonna 1936 kaksitasoisilla Dragon Rapide -koneillaan reittiliikenteen Helsingistä Viipurin kautta Imatran Immollaan, Lappeenrannan kenttä ei kelvannut edes varakentäksi, kertoo Halinen.

    Lappeenrannan lentokentän kulta-ajat olisivat tulossa paljon myöhemmin.

    Lappeenrantalainen lentokapteeni Pertti J. Halinen on kirjoittanut ystäviensä kanssa kirjan Lappeenrannan lentokentän historiasta.Petri Kivimäki / YlePutin laskeutuu Lappeenrantaan

    Toukokuussa 2010 oli Lappeenrannan lentoasemalla yksi sen historian merkittävimmistä päivistä. Puolen päivän jälkeen kentälle odotettiin laskeutuvan venäläinen suihkukone, jonka kyydissä istuu Vladimir Putin. Hän toimi silloin Venäjän pääministerinä.

    Putinin saapumiseen oli lentokentällä varauduttu useiden päivien ajan. Lentoaseman päällikkö Petteri Lehti muistaa hyvin, millainen hulina kentällä oli ennen pääministerin saapumista.

    – Se oli valtava turvakoneisto, mikä koko homman ympärillä pyöri. Siellä oli varmaan kaikki viranomaiset, mitä maa päällään kantaa.

    Pääministeri Vladimir Putin tapasi Lappeenrannassa silloisen Suomen pääministerin Matti Vanhasen. He muun muassa allekirjoittivat Saimaan kanavan vuokrasopimuksen. Illalla pääministerit saunoivat ja kalastivat. Putinin kone lähti takaisin Venäjälle illalla kello 23 aikaan.

    – Kaikki valmistelut lentokentällä kestivät kaksi viikkoa, mikä sitten huipentui siihen viiteen minuuttiin kentällä. Sen jälkeen oli lentoaseman päällikkö aika väsynyt, kun ne lentokoneen takavalot vilahtivat, kertoo Petteri Lehti.

    Ainakin melkein vanhin kenttä

    Lappeenrannan lentokenttää on markkinoitu Suomen vanhimpana edelleen toiminnassa olevana lentokenttänä. Tämän mainoslauseen kehitti lentokentän entinen päällikkö Jouko Kuronen. Etelä-Saimaa-lehden haastattelema tietokirjailija, everstiluutnantti evp. Erkki Heinilä kuitenkin tyrmää tämän mainoslauseen todenperäisyyden. Heinilä kertoo, kertoo, että Kouvolan Utissa oli punaisilla lentotoimintaa jo maaliskuussa 1918.

    Huhtikuun alussa 1918 punaisten joukkojen Nieuport-lentokoneet lensivät Utin entiselle kilpa-ajoradalle. Se sijaitsi Kouvolan ja Lappeenrannan välisen maantien varrella nykyisellä Utin lentokenttäalueella.

    Heinilän mukaan oikea perustamisvuosi Lappeenrannan lentokentälle olisi vasta vuosi 1939. Silloin saatiin päätökseen varsinaisen lentokentän rakentamistyöt Lappeenrantaan.

    Lappeenrantalaisen lentokapteenin Pertti J. Halisen mielestä nyt 10.5.2018 voidaan kuitenkin oikeutetusti viettää lentokentän 100-vuotisjuhlia.

    – Silloin 10.5.1918 se lentotoiminta alkoi. Ei sitä kiistä kukaan.

    Ilmapommien räjähdyksiä Lappeenrannan lentokentällä 1.7.1944 klo 20.SA-kuvat/luutnantti Jori IlankoKaksi lentäjää menehtyi

    Sekä talvi- että jatkosodan aikana Lappeenrannan lentokentällä oli oma tärkeä osansa Suomen puolustamisessa. Talvisodassa Lappeenranta oli Lentolaivue 10:n tukikohtana. Lappeenrannasta se teki tiedustelulentoja Etelä-Kannakselle ja Suomenlahdelle. Yhteensä lentoja tuli 11.8.1939–12.4.1940 noin 700.

    Jatkosodan alettua tuli Lappeenrannan lentokentälle Lentolaivue 14. Kun eteneminen Karjalankannaksella alkoi, tulivat Lappeenrantaan myös Lentolaivue 32 sekä osa Lentolaivue 24:stä.

    Vuoden 1944 kesäkuun 17. päivästä tuli synkkä. Lappeenrannan lentokentältä lähti kymmenen sotakonetta torjumaan venäläisiä sotilashävittäjiä. Koneet lähtivät Lappeenrannasta aamulla kello 6.20. Puoli tuntia myöhemmin venäläiset koneet kuitenkin pääsivät yllättämään suomalaiset. Luutnantti Urho Sarjamon kone sai osuman ja alkoi tippua alas. Tippuessaan se osui luutnantti Lauri Nissisen koneeseen. Molemmat lentäjät menehtyivät.

    Henkilötappiosta huolimatta suomalaiset pudottivat tällä lennolla kahdeksan venäläishävittäjää.

    Finnairin lentokone Lappeenrannan lentokentällä kesällä 1973.Aarne Mikonsaari / Lappeenrannan museotMatkustajaliikenne alkaa

    Tavalliset matkustavaiset pääsivät käyttämään Lappeenrannan lentokenttää 9.6.1951, kun Finnair avasi lentoreitin Helsingistä Lappeenrantaan. Ensimmäinen kone oli legendaarinen DC-3.

    Kesällä 1952 lentoyhtiöksi vaihtui Kar-Air oy. Aluksi lentoja oli vain kesäisin. Vasta vuonna 1956 lentoyhteys muuttui ympärivuotiseksi.

    – Vuonna 1956 kiitotie muuttui nykyiseen suuntaansa, ja kentälle saatiin mittarilähestymislaitteet, kertoo Pertti J. Halinen.

    Nykyinen lentoasemarakennus valmistui vuonna 1961, ja sinne 1960-luvulle osuvat Halisen mukaan myös lentoaseman kulta-ajat, kun Finnair aloitti lennot suihkukoneilla. 1960-luvulla Lappeenrannassa oli myös ensimmäiset tilauslennot Saksaan.

    – Mutta pitkäaikaisin lentokentän käyttäjä on Lappeenrannan ilmailuyhdistys. Se on perustettu vuonna 1932 nimellä Lappeenrannan ilmapuolustusyhdistys. Nimi piti vaihtaa valvontakomission määräyksestä, kertoo Halinen.

    Lappeenrannasta on Helsinkiin matkaa reilut 220 kilometriä. Melko lyhyen välimatkan takia harva käytti reittilentoa vain matkustaakseen pääkaupunkiseudulle.

    Reittilentoa käyttivätkin pääasiassa eteläkarjalaisen suurteollisuuden työntekijät, jotka aamukoneella lähtivät Helsinkiin ja jatkoivat sieltä matkaansa ulkomaille tai kauemmas Suomeen. Kun uusi rautatie Lahden ja Helsingin välille valmistui vuonna 2006, nopeutui junamatka Lappeenrannasta pääkaupunkiin merkittävästi. Sen vaikutus näkyi lentoliikenteessä välittömästi.

    Latvialainen Air Baltic aloitti vuonna 2009 reittilennot Lappeenrannasta Riikaan. Ne kestivät neljä vuotta.YLE Etelä-KarjalaSuuri pettymus ja suuri ilo

    Finnair lopetti lennot Helsingistä Lappeenrantaan kannattamattomina vuonna 2007. Pelkona oli koko lentokentän hiljeneminen. Lentojen turvaamisen takia Lappeenrannan kaupunki perusti oman lentoyhtiön Fly Lappeenrannan, joka kuitenkin osoittautui kannattamattomaksi. Niinpä lennot loppuivat vuonna 2010.

    Lentokentällä ymmärrettiin, että ihmiset eivät tarvitse lentoja Lappeenrannasta Helsinkiin, vaan täytyy kurottaa Lappeenrannasta suoraan ulkomaille. Venäläisten matkailu Suomeen alkoi 2010-luvulla kasvaa, joten venäläiset turistit voisivat alkaa käyttää Lappeenrannasta lähteviä lentoja. Se toisi lennoille lisää matkustajia.

    Suomen vilkkaimmat lentoasemat vuonna 2017

    1. Helsinki–Vantaa (18,8 milj. matkustajaa)

    2. Oulu (923 000 matkustajaa)

    3. Rovaniemi (579 000 matkustajaa)

    4. Turku (333 000 matkustajaa)

    5. Kittilä (325 000 matkustajaa)

    6. Vaasa (300 000 matkustajaa)

    7. Kuopio (235 000 matkustajaa)

    8. Tampere (230 000 matkustajaa)

    9. Ivalo (210 000 matkustajaa)

    10. Joensuu (119 000 matkustajaa)

    Niinpä syksyllä 2009 Air Baltic alkoi lentää Lappeenrannasta Riikaan. Keväällä 2010 lennot aloitti halpalentoyhtiö Ryanair, jonka ensimmäinen saapuminen on jäänyt lentoaseman päällikkö Petteri Lehdelle lähtemättömästi mieleen.

    – Lentotornin kaiuttimesta kuului: "Good morning Lappeenranta tower. This is Ryanair". Toivoin, että olisin saanut sen jotenkin puhelimen soittoääneksi.

    Venäläisten turistien virta Suomeen romahti vuoden 2014 aikana. Vähän ajan kuluttua Ryanair keskeytti Lappeenrannasta lähtevät lennot, kun se ei halunnut maksaa Finavian vaatimia lentokenttäkorvauksia. Air Baltic oli lopettanut jo kahta vuotta aiemmin. Kenttä alkoi taas hiljentyä.

    Lentokentältä on taustalla häämöttävään kaupoungin keskustaan matkaa puolisentoista kilometriä.Petri Kivimäki / YleUusi nousu

    Talvella 2015 hiihtäjät kiersivät aidoilla eristettyä lentokenttää, jonka ympäri kulkee 7,6 kilometrin pituinen latu. Kesällä lentokentän kiitotien varrella pesi kaikessa rauhassa töyhtöhyyppiä, kiuruja ja kuoveja.

    Lentokentältä lähti lentoja satunnaisesti. Kun matkustajaliikenne Lappeenrannan lentokentältä oli loppunut, alkoi kaupungissa kiivas keskustelu koko lentokentän tarpeellisuudesta. Jotkut jo visioivat siihen asuinaluetta tai kauppakeskusta.

    Lentoaseman päällikkö Petteri Lehti oli saattelemassa lentokoneisiin niin hevosia, liikemiehiä, tilauslentojen matkustajia kuin rock-yhtye Musen keikkakamoja. Toki harrasteilmailijat, muun muassa purjelentäjät, käyttivät kenttää erityisesti kesäaikaan.

    Etelä-Karjalassa päätettiin yrittää pelastaa lentokenttä vielä kerran. Etelä-Karjalan liitto ja Lappeenrannan kaupunki ostivat Suomen lentokenttiä omistavalta valtionyhtiö Finavialta Lappeenrannan lentokentän. Vuosi sitten kenttä siirtyi kokonaan Lappeenrannan kaupungin omistukseen. Valtio myönsi kentälle miljoonan euron avustuksen reittiliikenteen kehittämistä varten.

    Ryanair saapui muutama viikko sitten takaisin Lappeenrantaan ja aloitti lennot Italiaan ja kesällä myös Kreikkaan. Vuodessa on kymmenkunta tilauslentoa etelän aurinkoon. Finnair ei kentältä lennä reittilentoja, mutta on ahkerasti käyttänyt Lappeenrannan lentokenttää lentäjiensä koulutuskenttänä.

    Lentokenttä toivoo lisää reittilentoja.

    – Nyt tässä odotellaan, saapuuko kesäkuussa Pietarissa järjestettäviin jalkapallon MM-kisoihin paljonkin kisavieraita Lappeenrannan lentoaseman kautta. Neuvotteluja on käyty, tuumaa Lappeenrannan lentoaseman päällikkö Petteri Lehti.

    Ryanairin lentojen alkamista juhlittiin Lappeenrannan lentokentällä maaliskuun lopulla.Tommi Parkkinen / Yle

    Artikkeliin on haastattelujen lisäksi käytetty lähteenä Pertti J. Halisen, Matti Liuskallion, Pentti Metson ja Jorma Pajusen teosta Lappeenrannan lentokenttä 1918 - 1944.

    Pelastuslaitoksen sairaankuljettaja raiskasi työtoverinsa – seurauksena ehdollista vankeutta

    Pelastuslaitoksen sairaankuljettaja raiskasi työtoverinsa – seurauksena ehdollista vankeutta


    Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sairaankuljettaja on tuomittu raiskauksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta ehdolliseen vankeuteen. Vankeutta mies on saanut kesällä 2015 tapahtuneesta työkaverinsa raiskauksesta vuoden ja kuusi kuukautta....

    Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sairaankuljettaja on tuomittu raiskauksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta ehdolliseen vankeuteen.

    Vankeutta mies on saanut kesällä 2015 tapahtuneesta työkaverinsa raiskauksesta vuoden ja kuusi kuukautta. Lisäksi hänet määrättiin 30 tunniksi yhdyskuntapalveluun.

    Raiskaus tapahtui työaikana tekijän ja uhrin ollessa päivystysvuorossa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Iitin toimipisteessä.

    Tuomittu ja uhri eivät tunteet entuudestaan toisiaan, vaan he olivat tutustuneet toisiinsa työpaikalla tekopäivän aamuna. Tuomittu oli pelastuslaitoksen kokenut ja vakituinen työntekijä ja uhri oli muutaman kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa.

    Hovi: Rangaistuskäytännön mukainen tuomio

    Raiskaus tapahtui illalla nukkumaan mentäessä päivystyspaikan yhteisessä lepotilassa. Tuomittu käytti oikeuden mukaan teossa vähäistä väkivaltaa, mutta hänen olisi pitänyt ymmärtää asianomistajan haluttomuus.

    Itä-Suomen hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden alkuperäistä tuomiota.

    Ehdollista tuomiota hovioikeus pitää rangaistuskäytännön mukaisena, kun huomioon otetaan asianomistajan seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus ja käytetyn väkivallan laatu.

    "Dear Jared, Kouvola loves you back" – amerikkalaistähti saa kirjeen kaupunginjohtajalta


    Mistä on kyse?Kouvolan kiitospaketti kaupunkia puolustaneelle amerikkalaistähdelle Jared Letolle lähtee matkaan lähipäivinäLeto hiljensi Suomen-keikallaan yleisön, joka buuasi lavalle pyydetyn kouvolalaisfanin kotikaupungillePaketissa on muun...

    Mistä on kyse?Kouvolan kiitospaketti kaupunkia puolustaneelle amerikkalaistähdelle Jared Letolle lähtee matkaan lähipäivinäLeto hiljensi Suomen-keikallaan yleisön, joka buuasi lavalle pyydetyn kouvolalaisfanin kotikaupungillePaketissa on muun muassa kaupunginjohtajan kirje sekä kutsu tulla Kouvolaan kyläänKiitospakettiin kuuluu myös muun muassa paikallista kahvia, lakritsia, tonttulakki ja koru

    Kouvola on saanut valmiiksi kiitospakettinsa, joka lähetetään kaupunkia Suomen keikallaan puolustaneelle amerikkalaistähdelle Jared Letolle.

    Pari viikkoa sitten Leto yhdellä lausunnolla hiljensi mylvivän keikkayleisön, joka buuasi lavalle pyydetyn kouvolaisfanin Ville Välikiven kotikaupungille.

    Tähden Fuck You, I love Kouvola -lausahdus poiki mediahuomiota ja sai kotiseudustaan ylpeät kaupunkilaiset liikkeelle.

    Tämä kouvolalaispiirrustus on osa Jared Letolle lähtevää pakettia.Pyry Sarkiola/Yle"Kouvola loves You back!"

    Paketissa on päällimmäisenä Kouvolan kaupunginjohtajan Marita Toikan kirje, joka alkaa "Dear Jared, Kouvola loves you back!" (Rakas Jared, Kouvola rakastaa myös sinua!). Kaupunginjohtaja kutsuu Jared Leton myös kylään Kouvolaan.

    Amerikkalaiselle näyttelijälle ja muusikolle lähtee paikallista kahvia, teetä, lakritsia sekä hänen lausahduksellaan painatettu kahvimuki sekä koru. Mukana on myös Kouvolan virallista markkinointimateriaalia sekä kaupungin englanninkielinen esite.

    – Täällä on myös Kouvola-sukat sekä Visit Kouvola -tonttulankki, sanoo kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja (Vihr.) Juha Huhtala.

    Kiitospaketti lähtee lähipäivinä Leton levy-yhtiöön ja sieltä eteenpäin.

    Huhtala on ollut mukana keräämässä paketin sisältöä. Idea kiitospaketista jalostui Positiivisten ihmisten Kouvola -ryhmässä Facebookissa.

    Kiitosviesti riittäisi

    Paketti lähetetään lähipäivinä Leton levy-yhtiöön, josta levy-yhtiö on luvannut toimittaa sen eteenpäin.

    – Minusta olisi tosi hienoa, jos tämä Oscar-voittaja jossain vielä tämän jälkeen mainitsisi Kouvolan. Vaikka kiittäisi netissä tai sosiaalisessa mediassa. Se olisi ehkä liikaa toivottu, että hän tulisi tänne, mutta kaikki on mahdollista, sanoo Huhtala.

    Letolla on Facebookissa melkein 6 miljoonaa tykkääjää. Miehen Instagram-tiliä seuraa melkein 10 miljoonaa ihmistä.

    Amerikkalaistähden lausahdus ja siihen tarttuminen on Huhtalan mielestä tärkeää.

    – Tästä voidaan toivottavasti havaita, että tämän tyyppinen toimii tässä ajassa. Ehkä Kouvolan viralliseen markkinointiinkin kaivataan tämän tyyppistä rouheutta. Sellaiset latteat Tule ihanaan Kouvolaan -tyyppisen sloganit eivät varmasti enää toimi.

    Kouvolan johtavat poliitikot ja kaupungin johto matkustavat keskiviikkona Kiinaan markkinoimaan Kouvolan ja Kiinan välistä konttijunayhteyttä sekä luomaan suhteita paikallisiiin päättäjiin. Kiinassa amerikkalaistähden tarjoilemaa hokemaa ei oteta esille.

    – Siellä mennään logistiikka ja bisnes edellä, Huhtala lupaa.

    Jared LetoMarkku Rantala / Yle
    Maastopyöräilyn ystäville ilouutisia: Repoveden ulkoilureitti uudistuu

    Maastopyöräilyn ystäville ilouutisia: Repoveden ulkoilureitti uudistuu


    Pitkien neuvottelujen jälkeen Kouvolan ja Mäntyharjun alueelle on avautumassa uudistettu yhtenäinen ulkoilureitti. Niin sanotun Reporeitin pituus on noin 40 kilometriä. Reitti yhdistää Repoveden alueen polut Mäntyharjun alueen reitistöön....

    Pitkien neuvottelujen jälkeen Kouvolan ja Mäntyharjun alueelle on avautumassa uudistettu yhtenäinen ulkoilureitti. Niin sanotun Reporeitin pituus on noin 40 kilometriä.

    Reitti yhdistää Repoveden alueen polut Mäntyharjun alueen reitistöön. Kouvolan puolella reitti kulkee osittain vanhaa ulkoilureittiä pitkin, jonka linjausta muutetaan nykyistä helppokulkuisempaan maastoon. Reitillä on mahdollista maastopyöräillä, lumikenkäillä ja vaellushiihtää.

    – Entinen reitti palveli vain patikoijia ja hyväkuntoisia sellaisia, koska korkeuserot olivat suuret. On ulkoilijoita, joilla ei polvi nouse niin korkealle, ja heille uudistettu reitti mahdollistaa niin sanottua esteetöntä ulkoilua. Lisäksi maastopyöräily on lisääntynyt ja haluamme vastata kysyntään tekemällä reitistä kelvollisen maastopyöräilyyn, sanoo Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Kinnunen.

    Reporeitti kulkee Repoveden kansallispuistosta Sepänkylään ja sieltä Mouhuun, joka sijaitsee Etelä-Savon ja Kymenlaakson rajalla. Mouhusta reitti jatkuu edelleen Mäntyharjulle saakka. Mäntyharjun puoleinen osuus reittiä on valmistunut jo vuonna 2014.

    Uudet laavut Pitkälammelle ja Särkilammille

    Uuden reitin suunnitelman on laatinut Kymenlaakson virkistysalueyhdistys. Suunnitelman mukaan reitissä on myös ympyräreittimahdollisuus Pitkälammen, Särkilammen ja Orilammen kautta takaisin Repoveden alueelle.

    – Tämä on niin sanottu Repoveden pohjoinen kierros. Ennen ei ole ollut tällaista pitkän ympyräreitin mahdollisuutta maastopyöräilijöille. Maastopyöräilijöiden kannalta tällä reitillä yhdistyvät teknisesti vaativat osuudet tasaisempaan polkuajamiseen niin, että tieosuuksia on vähän, sanoo Jukka Kinnunen.

    Kouvolan puolella kulkevan reitin pituus on noin 18 kilometriä.

    Kouvolan puolelle on tarkoitus rakentaa uudet laavut Pitkälammen eteläpäähän ja Särkilammille. Sekä reitin että taukopaikkojen rakentamistyöt ajoittuvat vuosille 2018 ja 2019.

    Reitin rakentaminen maksaa yli 100 000 euroa

    Reporeitin toteuttamisesta vastaa Kymenlaakson virkistysalueyhdistys. Reitin tekeminen maksaa yhteensä yli 100 000 euroa. Kouvolan kaupunki toimii hankkeen osarahoittajana, rakennuttajana sekä reitin haltijana.

    Kaupungin omarahoitusosuus reitin toteuttamiselle on noin 43 000 euroa.

    Reporeitin Kouvolan osuudella on useita maanomistajia, joista isoimpien UPM-Kymmene Oyj:n ja Oy Woikoski Ab:n kanssa on päästy sopimukseen maiden käytöstä ulkoilureittiä varten. Muutaman yksittäisen maaomistajan kanssa ovat neuvottelut vielä kesken.

    Kouvolan kaupungin ja Oy Woikoski Ab välinen sopimus ulkoilureitin käyttöoikeuksista allekirjoitetaan ensi maanantaina.

    Poliisin tutkinta valmistui – Neljää epäillään syrjinnästä, kun Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen ei päässyt töihin varuskunnan keittiöön

    Poliisin tutkinta valmistui – Neljää epäillään syrjinnästä, kun Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen ei päässyt töihin varuskunnan keittiöön


    Yle uutisoi viime keväänä Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisesta, joka ei päässyt töihin Vekaranjärven varuskuntaravintolaan. Keskusrikospoliisi aloitti jutun julkaisun jälkeen syrjintätutkinnan. Tutkinta on nyt valmistunut. Poliisi epäilee,...

    Yle uutisoi viime keväänä Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisesta, joka ei päässyt töihin Vekaranjärven varuskuntaravintolaan.

    Keskusrikospoliisi aloitti jutun julkaisun jälkeen syrjintätutkinnan. Tutkinta on nyt valmistunut.

    Poliisi epäilee, että naisen tapauksessa neljä ihmistä on syyllistynyt syrjintärikokseen, koska naista ei otettu töihin hänen kaksoiskansalaisuutensa vuoksi.

    – Tässä tutkinnassa keskeisenä asiana on ollut epäily, että henkilöstövuokrausyrityksestä työtä hakenut henkilö ei ollut saanut työtä kaksoiskansalaisuutensa takia, tutkinnanjohtaja Jari Nieminen keskusrikospoliisista sanoo Ylelle.

    Niemisen mukaan epäillyt työskentelevät henkilöstövuokrausyhtiössä ja yhtiössä, joka tuottaa ravintolapalveluja varuskuntaravintolaan.

    – Poliisi ei kommentoi yhtiöiden nimiä tai henkilöiden asemaa yhtiöissä, Nieminen sanoo.

    Yle on uutisoinut aiemmin, että henkilöstövuokrausyhtiö on Kairest Oy. Siellä työskentelee siis kolme epäiltyä. Yksi epäilty työskentelee Leijona Catering Oy:ssä, jonne Puolustusvoimien ravintolapalvelut on ulkoistettu.

    Poliisi ei epäile Vekaranjärven varuskuntaravintolaan liittyvässä tutkinnassa Puolustusvoimissa työskenteleviä henkilöitä rikoksista.

    Kaikki neljä epäiltyä kiistävät syyllistyneensä rikoksiin. Poliisin esitutkinta on siirretty syyteharkintaan valtakunnansyyttäjänvirastoon.

    Kouvolassa asuva nainen ehti iloita työpaikasta

    Kouvolassa asuva nainen ei halua esiintyä julkisuudessa omalla nimellään, joten kutsutaan häntä tässä jutussa Jelenaksi. Lue Jelenasta tehty uutinen tästä.

    Jelena oli nähnyt työpaikkailmoituksen, jossa henkilöstövuokrausyhtiö Kairest Oy etsi asiakasyritykselleen Vekaranjärvelle ravintolatyöntekijää. Työpaikkailmoituksessa todettiin, että hakijalta edellytetään muun muassa alan peruskoulutusta tai kokemusta vastaavista töistä, hygieniapassi ja salmonellatodistus sekä vähintään tyydyttävä suomen kielen taito.

    Jelena laittoi hakemuksensa Kairest-yhtiöön. Pian kävi ilmi, että kyseessä ei ollut ihan tavallinen ravintola, vaan Puolustusvoimien Vekaranjärven varuskuntaravintola.

    – Olin iloinen, kun paljastui, että kyseessä oli varuskunnan ruokala. Ajattelin, että se on turvallinen ja hyvä työpaikka, Jelena kertoi vuosi sitten Ylelle.

    "Kaksoiskansalaisuus ei käy"

    Kairest Oy vastasi Jelenan työpaikkahakemukseen ja ilmoitti, että se pyrkii tarjoamaan Jelenalle tämän koulutusta vastaavaa työtä. Jelenaa myös muistutettiin, että hänellä tulisi olla salmonellatodistus ja hygieniapassi.

    Jelena vastasi sähköpostilla, että hänellä on hygieniapassi, ja salmonellatodistuksen hän saa muutaman päivän kuluttua. Vielä samana päivänä Jelena sai Kairest Oy:stä yllättävän sähköpostin.

    Siinä todettiin, että “Asiakkaamme vaatii, että työntekijällä on Suomen kansalaisuus, kaksoiskansalaisuuskaan ei käy”.

    Siihen päättyi Jelenan tie varuskuntaravintolan keittiöön.

    – Olin uskonut pääseväni turvalliseen työpaikkaan. Mutta yhtäkkiä minä itse olinkin se turvallisuusuhka, Jelena kommentoi tilannetta Ylelle viime keväänä.

    Kaksoiskansalaisia koskeva ohjeistus Puolustusvoimien Tiedustelulaitoksesta

    Yle on uutisoinut aiemmin, että Puolustusvoimissa epävirallinen ohjeistus kaksoiskansalaisten kohtelusta tulee Puolustusvoimien Tiedustelulaitokselta.

    Vekaranjärven varuskuntaravintolaan liittynyt uutinen oli yksi niistä uutisista, joissa Yle on kertonut, että Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia on kohdeltu Puolustusvoimissa syrjivästi ja eri tavoin kuin muita.

    Lue myös:

    Puolustusvoimat laittoi Venäjän kaksoiskansalaiset erityistarkkailuun – myös varusmiesten toimintaa on alettu rajoittaa

    Merimieskapakat katosivat, kun merimiehet vaihtoivat viinan ja satamien naiset perhe-elämään – 80-vuotias legendaarinen Kairo ei luovuta

    Merimieskapakat katosivat, kun merimiehet vaihtoivat viinan ja satamien naiset perhe-elämään – 80-vuotias legendaarinen Kairo ei luovuta


    Mistä on kyse?Perinteinen merimies- ja kulttuuriravintola Kairo Kotkassa menee remonttiinRavintolan sähkö- ja ilmastointijärjestelmät uusitaanRemontti ei hävitä esimerkiksi vanhoja valaisimia tai seinämaalauksiaMerimieskapakat ovat joutuneet...

    Mistä on kyse?Perinteinen merimies- ja kulttuuriravintola Kairo Kotkassa menee remonttiinRavintolan sähkö- ja ilmastointijärjestelmät uusitaanRemontti ei hävitä esimerkiksi vanhoja valaisimia tai seinämaalauksiaMerimieskapakat ovat joutuneet uudistumaan sen jälkeen, kun merimiehet ovat hävinneet asiakaskunnasta 1970-luvulta lähtien

    Maineikas merimies- ja kulttuuriravintola Kairo Kotkassa korjataan.

    Kotkan ravintola Kairo on toiminut vuodesta 1938 nykyisessä rakennuksessaan, joka sulki viime lauantaina ovensa pariksi kuukaudeksi sähkö- ja ilmastointiremontin vuoksi.

    – Sähköjohdot ovat 1930-luvulta. Remontti on syytä tehdä jo turvallisuussyistä, sanoo ravintolan liiketoimintaa pyörittävän Crestamar Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Koponen.

    Ravintolasalin valaisimet on otettu katosta alas ja salin tuolit on koottu sivuun. Baaritiskin yläpuolella puinen "Tänä yönä onni suosii rohkeaa" -teksti on jätetty paikoilleen.

    – Ravintolaan asennetaan uusi tekniikka ja uudet perusvalot. Vanhat lyhdyt ja vanhat valaisimet säilyvät osana sisustusta. Tarkoitus on, että ravintola paranee vanhetessaan.

    Satamakulttuuri näkyy Kairon sisustuksessaPyry Sarkiola / Yle

    Kotkan kaupunginteatteri on käyttänyt ravintolaa kolmantena näyttämönään jo pitkään. Kairossa pidetään myös muun muassa jazz-konsertteja ja tansseja. Varsinkin teatteriesitykset vaativat nykyistä paremman sähköjärjestelmän.

    Kotkan kaupunki omistaa ravintolarakennuksen. Kaupunki myös maksaa remontin kustannukset, jotka Koposen mukaan ovat noin 300 000 euroa.

    Kairolla värikäs historia

    Esimerkiksi helsinkiläinen entinen merimieskapakka Salve joutui etsimään uuden paikan pari vuotta sitten, mutta Kairo on toiminut Satamakadulla samassa kiinteistössä 80 vuotta.

    Meri on muutaman kymmenen päässä ravintolasta, mutta Kairoa ruokkinut vilkas satamatoiminta on jo siirtynyt monen kilometrin päähän Kotkan Mussaloon.

    Myös merimiehet ovat kaikonneet kapakasta.

    – Jo 1970-luvulla Kairossa asiakkaat kyselivät, että missä täällä on niitä merimiehiä. Baaritiskillä saattoi ja saattaa vielä istua muutama eläköitynyt merimies, sanoo tutkija Tytti Steel Helsingin yliopistosta.

    Steel on tutkinut satamakulttuuria Kotkassa.

    – Kairo perustettiin 1930-luvulla kieltolain aikana, mutta sieltä sai niin sanottua kovaa teetä, jossa teehen oli sekoitettu pirtua. Ravintolassa on kiinnostavaa se, kuinka eri vuosikymmenten kerrokset näkyvät vieläkin esimerkiksi sisustuksessa.

    Pyry Sarkiola / Yle

    Ravintolan seinillä on meriaiheisia maalauksia, mutta myös alaston merenneito sekä kuva Kotkan ruususta Rosa Mäkisestä. Kotkan kaupunginteatterin lavastaja Tauno Rantaruikka maalasi kuvat 1970-luvulla. Remontti ei maalauksia uhkaa.

    – Maalaukset säilyvät, mutta maalausvirheitä ja töihin tulleita reikiä paikataan, Crestamarin toimitusjohtaja Kalevi Koponen kertoo.

    Työelämän muutos laittoi merimieskapakat ahtaalle

    Merimieskapakoita ei enää juurikaan ole olemassa Suomessa. "Salve – 120-vuotias merimieskapakka Helsingin Hietalahdessa" -kirjassaan Sakari Nupponen kertoo, että ennen kapakoissa merimiesten lisäksi viihtyivät myös prostituoidut.

    Muutamassa vuosikymmenessä merimiesten elämäntapa ja työ on muuttunut, mikä on karsinut muun muassa alkoholin käytön tarvetta ja pitkiä aikoja maissa vieraassa kaupungissa. Palkkojakaan ei ole enää vuosikymmeniin maksettu käteissummina pestin päätteeksi, vaan pankkitileille.

    – Kun ennen merimies saattoi olla vuodenkin pois kotoaan, niin moni oli poikamies, joka satamaan päästyään etsi naisseuraa. Nyt merimiehet elävät perhe-elämää, tutkija Tytti Steel sanoo.

    Ravintola Kairokin on ylpeä menneisyydestään, mutta kulttuurikapakka ei puhuttele nuoria asiakkaita.

    Remontoitu ravintola Kairo avautuu heinäkuun lopulla ennen kesän Meripäiviä.Pyry Sarkiola / Yle

    – Tämä ei ole kultakaivos, mutta kulunsa tämä on kattanut aina. Parhaina vuosina on vähän tuottanutkin. Kairo on kuitenkin rakas kulttuurikohde, josta tulee hyvä mieli, kun tämä säilyy, toimitusjohtaja Koponen arvioi.

    Ravintolaa laajennettiin vuonna 2002 ja silloin rakennettiin myös kesäterassi.

    Tietyöt valtatie 12:lla alkavat kesäkuun alussa – miljoonaurakan pitäisi olla valmiina vuoden 2019 lopulla

    Tietyöt valtatie 12:lla alkavat kesäkuun alussa – miljoonaurakan pitäisi olla valmiina vuoden 2019 lopulla


    Rakennustyöt valtatie 12:lla Lahden ja Kouvolan välillä osuudella Tillola–Keltti alkavat kesäkuun alussa. Tietöiden aloitus varmistui eilen maanantaina, kun Liikennevirasto sopi töiden yksityiskohdista rakennusurakoitsija Destian kanssa....

    Rakennustyöt valtatie 12:lla Lahden ja Kouvolan välillä osuudella Tillola–Keltti alkavat kesäkuun alussa.

    Tietöiden aloitus varmistui eilen maanantaina, kun Liikennevirasto sopi töiden yksityiskohdista rakennusurakoitsija Destian kanssa. Sopimuksen myötä urakoitsija pääsee työstämään rakennussuunnitelmat, joita aletaan toteuttaa kesäkuun alusta alkaen.

    – Tarkoitus on, että tietyöt liittymineen saadaan valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä, kertoo projektipäällikkö Jetro Matilainen Liikenneviraston tiedotteessa.

    Valtatie 12:n parantamistyöt ehtivät käynnistyä jo vapun jälkeen puuston poistolla. Puuston poistotyöt jatkuvat syksyyn saakka.

    Kymiring ja Keltin eritasoliittymä

    Vt 12 -hankkeessa parannetaan valtatieosuuden liikenneturvallisuutta ja tieliikenteen sujuvuutta noin viiden kilometrin matkalla Iitin Kausalan ja Kouvolan välisellä matkalla.

    – Hankkeessa valtatielle 12 rakennetaan keskikaiteellinen ohituskaistatieosuus ja sen rinnalle tehdään uusi päällystetty rinnakkaistie. Rinnakkaistien tarkoituksena on varautua häiriötilanteisiin ja parantaa liikenneturvallisuutta. Lisäksi liikenne voidaan ohjata sitä pitkin, jos valtatiellä tapahtuu onnettomuus, kertoo Matilainen suunnitelmista.

    Iitin Tillolaan Kymiring-keskuksen kohdalle tehdään eritasoliittymä. Liikenneviraston mukaan se parantaa suurten yleisötapahtumien turvallista liikennöintiä alueella.

    Kymiringillä on määrä kisata moottoripyöräilyn MotoGP-sarjan MM-osakilpailu kesällä 2019. Tapahtuman arvioidaan vetävän kymmeniä tuhansia vierailijoita.

    Lisäksi Kouvolan Keltin eritasoliittymän sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan muun muassa rakentamalla uudet, nykyaikaiset rampit.

    LiikennevirastoSuurin tietyö Kaakossa tänä vuonna

    Tietöiden kustannusennuste on arvoltaan 17,2 miljoonaa euroa, josta kuntien sekä johto- ja laitevalmistajien osuus on 3,2 miljoonaa euroa. Valtatie 12:n parannus on suurin tietyö Kaakkois-Suomessa tänä vuonna.

    Liikennevirasto perustelee valtatie 12:een panostamista sillä, että tien parantaminen on elinkeinoelämän kannalta tärkeä ja liikennetaloudellisesti kannattava hanke. Iitin Tillolan ja Kouvolan Keltin välisellä osuudella on runsaasti teollisuutta ja se toimii Lahden ja Kouvolan kaupunkiseutujen työmatkaliikenteen yhteytenä, jota pitkin kulkee päivittäin 7 000–8 000 ajoneuvoa.

    Liikenteestä raskaan liikenteen osuus on huomattavan suuri eli noin 14 prosenttia kokonaismäärästä.