Yle Uutiset | Simo | Tuoreimmat uutiset

    Nuoret aloittivat nuuskataistelun Suomen ja Ruotsin rajalla: Jo alakoululaiset käyttävät ja myyvät nuuskaa

    Nuoret aloittivat nuuskataistelun Suomen ja Ruotsin rajalla: Jo alakoululaiset käyttävät ja myyvät nuuskaa


    Suomen ja Ruotsin rajalla on alettu taistella nuuskaa vastaan nuorten nuuska-agenttien voimin. Yle kertoi tiistaina, että nuuskaralli Ruotsista Suomeen on 50 miljoonan euron hämäräbisnes. Ruotsi on ainoa EU maa, jossa nuuskan valmistus ja myynti on...

    Suomen ja Ruotsin rajalla on alettu taistella nuuskaa vastaan nuorten nuuska-agenttien voimin. Yle kertoi tiistaina, että nuuskaralli Ruotsista Suomeen on 50 miljoonan euron hämäräbisnes. Ruotsi on ainoa EU maa, jossa nuuskan valmistus ja myynti on sallittu poikkeusluvalla. Ruotsista nuuskaa valuu Suomen markkinoille salakuljettajien avulla.

    Nuuskan helppo saatavuus naapurimaasta näkyy nuorten nuuskan käytössä. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan päivittäin nuuskaavia poikia on Suomen yläkouluissa ja lukioissa 8 prosenttia ja ammattikouluissa 17 prosenttia. Lapissa nuuskaa käyttää ammattikoulupojista jo joka kolmannes.

    Nuuskan vastaiseen työhön on otettu uudenlaisia keinoja kouluttamalla nuoria kertomaan nuorille nuuskan vaaroista. Nuuskaton Meri-Lappi -hankkeen tarkoituksena on vähentää erityisesti nuorten nuuskan käyttöä.

    Vanhemmat ostavat nuuskaa ja lapset välittävät

    Meri-Lapin kaikissa kuudessa kunnassa on omat nuoret nuuska-agentit. Vapaaehtoiset yläkoulu- ja lukioikäiset nuoret ovat kouluttautuneet nuuska-agenteiksi, jotka kiertävät ensisijaisesti alakouluilla.

    Nuuska-agenttien toiminnasta on ollut hyötyä. Torniolainen nuoriso-ohjaaja Terttu Mäkimartti kertoo, että nuorten viesti on mennyt perille. Nuuska on iso ongelma Meri-Lapin alueella ja Mäkimartti kertoo, että jo alakoululaiset käyttävät ja myyvät nuuskaa eteenpäin.

    Mäkimartti kertoo, että myös jotkut vanhemmat ostavat lapsilleen nuuskaa, koska se on halvempi ostaa itse Ruotsista kuin nuuskan laittomilta välittäjiltä. Nuuska kulkeutuu välikäsien kautta Suomen puolen kouluihin mutta nuuskakauppaa käydään myös Ruotsin puolella, jotta sitä ei tarvitse salakuljettaa Ruotsista Suomeen tullin läpi.

    – Olen tavannut ekaluokkalaisen nuuskakauppiaan. Oma vanhempi oli antanut purkin myytäväksi koulussa, Mäkimartti sanoo.

    "Ei tarvitse käyttää, että olisi suosittu"

    Nuorten nuuska-agenttien tietoiskut nuuskasta saattavat pysäyttää joitakin alakoululaisia. Nuuskan haitoista ei välttämättä tiedetä, ennen kuin karmeat kuvat ja esimerkit ne paljastavat.

    – Ei ole yhtään coolia käyttää nuuskaa tai tupakkaa. Meri-Lapissa nuuskan käyttö on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina hurjasti. Torniossa jopa alakoululaiset välittävät ja käyttävät nuuskaa, sanoo Tornion nuuska-agentti Elina Koivisto.

    Myös Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry pyrkii vähentämään nuorten nuuskan käyttöä uuden nikotiinihankkeen turvin, jossa tärkeässä asemassa ovat nuoret ja vertaistuki. Hankkeen erityiskohteet ovat Meri-Lapissa ja pääkaupunkiseudulla ja sen tavoitteena on saada tietoa siitä, mitä motiiveja nuuskan käytölle ja välitykselle on, mitä nuuska nuorille merkitsee ja minkälaisista syistä nuuskaa ollaan käyttämättä.

    Aikaisemmin on selvitetty, minkälaisia mielikuvia nuuskaa liittyy. Tulokset osoittivat, että nuuska nähdään savukkeita parempana ja sen ei ajatella haittaavan urheilua yhtä paljon kuin tupakoinnin. Se myös liitetään mielikuvissa vahvasti jääkiekkoon.

    – Esittelemme nuuskan haittoja ja mitä nuuska sisältää. Ei sitä kannata aloittaa eikä nuuskaa, alkoholia tai tupakkaa tarvitse käyttää, että olisi suosittu. Ei se auta, sanoo torniolainen nuuska-agentti Miia Mylläri.

    Nuuskaralli on 50 miljoonan hämäräbisnes: 
laillisesti Ruotsissa myytävä nuuska päätyy pimeästi suomalaisnuorten huuleen

    Nuuskaralli on 50 miljoonan hämäräbisnes: laillisesti Ruotsissa myytävä nuuska päätyy pimeästi suomalaisnuorten huuleen


    Puhelimeni piippaa. Saan viestin iltauutisten aikaan. – Suostun haastatteluun, jos osaat ruotsia, vastaa nuori mies, jota olen lähestynyt kahdeksan tuntia aikaisemmin sosiaalisessa mediassa. “Matias” on ruotsinkielinen opiskelija, joka...

    Puhelimeni piippaa. Saan viestin iltauutisten aikaan.

    – Suostun haastatteluun, jos osaat ruotsia, vastaa nuori mies, jota olen lähestynyt kahdeksan tuntia aikaisemmin sosiaalisessa mediassa.

    “Matias” on ruotsinkielinen opiskelija, joka salakuljettaa nuuskaa Ruotsista ja myy sitä pääkaupunkiseudulla Facebookin kautta.

    Teemme haastattelun chatissä. Parikymppinen Matias kertoo myyneensä nuuskaa viitisen kuukautta. Se alkoi armeijassa. Kaikki käyttivät ja kysyntää oli, hän kertoo.

    Matias ei esiinny jutussa omalla nimellään, koska nuuskan salakuljettaminen ja myyminen on rikos.

    Kemi–Tornion käräjäoikeudessa tuomittiin vastikään Matiaksen ikäinen mies 370 000 euron vahingonkorvauksiin ja ehdolliseen vankeustuomioon nuuskan salakuljetuksesta.

    – Saan nuuskan myynnistä 200 euroa kuussa. Opiskelurahoja, Matias kirjoittaa.

    Näin nuuska valuu Ruotsista ruuhka-Suomeen

    Matiaksen bisnekset ovat osa laajamittaista, laitonta nuuskarallia, joka rehottaa viranomaisten silmien alla sosiaalisessa mediassa, ala- ja yläkouluissa, urheiluseuroissa.

    Nuuskaa löytää Facebookista käden käänteessä. Siellä Matiaksen kaltaiset myyjät tarjoavat sitä sekä avoimissa että suljetuissa ryhmissä.

    Kymmenen rasian torni nuuskaa kotiin kuljetettuna maksaa halvimmillaan 35 euroa. Laittomaan tavaraan ryhtyminen on tehty helpoksi.

    Tullin mukaan harmaa nuuskauppa on kymmenien miljoonien bisnes, jossa pyörii vuodessa jopa 50 miljoonaa euroa.

    Nuuskarallin päätepiste on ruuhka-Suomessa: pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Lahden alueella. Siis juuri siellä, missä Matiaskin myy.

    Välitystoiminta on kuin pyramidi, joka toimii ylhäältä alas ja jossa jokainen välikäsi hyötyy.

    Tornion tullin takavarikoimia nuuskatorneja.Antti J.Leinonen / Yle

    – On erillinen organisaatio, joka tuo nuuskat Ruotsista Suomeen ja erillinen organisaatio, joka varastoi ne. Sitten on vielä eri porukka, joka myy nuuskat, kertoo Tullin rikostutkinnan päällikkö Hannu Sinkkonen.

    Bisnes toimii vaikkapa näin: salakuljettaja hakee pakettiautollisen nuuskaa Haaparannalta. Sitä varten hän on saanut ennakkona käteistä jälleenmyyjiltä.

    He taas myyvät nuuskaa eteenpäin toisille myyjille, jotka myyvät sitä alamyyjille tai välittävät sitä Facebookissa.

    Toiset välikädet myyvät nuuskaa eteenpäin kouluissa ja urheiluseuroissa. Välittäjät voivat olla entisiä pelaajia, valmentajia, huoltajia. Kouluissa oppilastovereita.

    – Ketjun alapäässä koululaispoika saa voittoa vähemmän kuin se, joka salakuljettaa nuuskan Suomeen. Poika voi saada esimerkiksi euron per myyty rasia, mutta hänelle se on pitkä penni. Myös hän on rikosoikeudellisessa vastuussa, sanoo Tullin Sinkkonen.

    Vastikään tullin haaviin jäi kolmen hengen liiga, joka oli esitutkinnan mukaan salakuljettanut Suomeen yli 2 000 kiloa nuuskaa viime vuodenvaihteessa.

    Tapaus on siirtynyt syyteharkintaan rikosnimikkeillä törkeä veropetos ja salakuljetus. Valmisteveroja vältettiin 725 000 euron edestä.

    Matias korostaa olevansa harrastelija, eikä kerro mihin kohtaan organisaatiossa hän sijoittuu.

    – Olen pikkutekijä. Ne, jotka myyvät paljon, tienaavat paljon. En tunne sellaisia myyjiä, mutta tiedän että heitä on, kirjoittaa Matias chatissa.

    Tupakointi vähenee, nuuskaaminen lisääntyy

    Suuta kuivaa, olo on levoton. Päätä särkee ja kainalot hikoavat. Siltä tuntuu kun nuuskat ovat loppu, kertoo 19-vuotias turva-alaa opiskeleva Jesper Hotti.

    Vieroitusoireita.

    – Nuuska on koukuttavampaa kuin tupakka, koska siinä on enemmän nikotiinia, hän sanoo.

    Teemme haastattelua torniolaisessa opiskelijaboksissa, jonka seinältä tuijottaa rivi pääkalloja. Lattialla hyppii lemmikkikani Piki ja nurkissa pyörii Ruotsista haettuja nuuskapurkkeja.

    Jesper Hotti aloitti nuuskaamisen 14-vuotiaana. Koulukaveri oli käynyt isänsä luona Haaparannalla ja teki fysiikan tunnilla tarjouksen: ota tosta niin ei tarvitse käydä röökillä.

    Siitä se lähti. Silti Jesper pössyttelee silloin tällöin myös tupakkaa. Tarina on tilastojen mukaan tavallinen.

    Jesper Hotti kävi yläkoulunsa Keminmaassa, josta on rajalle parikymmentä kilometriä. Silloin tällöin hän sotki polkupyörällään kavereidensa kanssa Haaparannalle.

    Antti J.Leinonen / Yle

    Aina löytyi vanhempi mies, jota pojat huonolla englannillaan pyysivät hakemaan nuuskaa. Pohjoisessa se oli maan tapa.

    Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan päivittäin nuuskaavia poikia on Suomen yläkouluissa ja lukioissa 8 prosenttia ja ammattikouluissa 17 prosenttia.

    Lukiolaisten keskuudessa nuuskaaminen on jo yleisempää kuin tupakointi.

    Jesper Hottia nuoremmista, juuri täysi-ikäisiksi tulleista pojista nuuskaa on kokeillut lähes puolet, tytöistäkin melkein joka neljäs.

    Missään ei lue: nuuskaaminen kielletty. Savutonta nuuskaa voi käyttää oppitunnilla, ravintoloissa, lentokoneessa.

    Jotkut nuuskaavat jopa öisin. Jesper Hotti ei sentään.

    Mutta hänkin aloittaa päivänsä nuuskalla. Merkillä ei ole väliä. Hän ostaa halvinta.

    Haaparanta on nuuskaajan taivas

    Suomen vilkkain rajanylityspaikka sijaitsee alle kilometrin päässä Jesper Hotin opiskelijaboksista. Kaksoiskaupunki Tornio–Haaparannan välillä tehdään 14 miljoonaa rajanylitystä joka vuosi.

    Se on reitti, jonka kautta pimeä nuuska valuu Etelä-Suomeen. Nuuskakauppaa käyvän Matiaksen kotikonnuille on matkaa yli 700 kilometriä.

    Haaparannalla on nuuskaajan taivas: nuuskaa voi ostaa laillisesti ja monissa nuuskakaupoissa voi maksaa euroilla ja puhua suomea.

    Uusin yrittäjä, sekatavarakauppa Rajatukku aloitti nuuskan myynnin pari viikkoa sitten, “pakon sanelemana”. Nuuska on se, mikä tuo suomalaiset Haaparannalle, sanoo kauppias Toivo Jokiniemi.

    Bisnes on hänen mukaansa “aivan älytöntä”.

    – Se on vetonaula. Siinä sivussa saa myytyä muutakin, Jokiniemi kertoo.

    Rajatukussa on tavallisena tiistaina hiljaista, mutta parin korttelin päässä käy kuhina.

    Nuuskakairan tukku on Haaparannan nuuskakaupoista suurin.

    Antti J. Leinonen / Yle

    Rekisterikilpien perusteella neljä viidestä asiakkaasta tulee Suomesta.

    Osa hakee makeisia ja virvoitusjuomia, moni nuuskaa.

    Viihdekäyttäjäksi esittäytyvä savolaismies kertoo käyvänsä pari kertaa vuodessa ohikulkumatkalla.

    Torniolainen Aaro on liikkeellä pakettiautolla ja kantaa kolmea nuuskatornia, yhdessä tornissa on 10 nuuskapurkkia. Hän on muuttamassa Ouluun ja täyttää varastojaan.

    – Ei ruotsalaiset täällä käy. Asiakkaat ovat suomalaisia ja he hakevat paljon. Äijät kävelevät laatikoitten kanssa ulos, eikä kukaan valvo, hän sanoo.

    Juuri siksi haluan haastatella Nuuskakairan tukun omistajia.

    Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2016 lähes 20 miljoonaa euroa, viiden vuoden takaisesta liikevaihto on kolminkertaistunut.

    Se työllistää 14 henkilöä ja etsii usein suomea puhuvia myyjiä.

    Mutta Nuuskakairan avainhenkilöt eivät halua keskustella kanssani. Myös liikkeessä kuvaaminen kielletään.

    Ruotsissa on EU:n nuuskamonopoli. Se on ainoa maa, jossa nuuskaa saa ostaa vapaasti. Sitä ei kuitenkaan saa viedä maasta pois kuin omaan käyttöön.

    Lain mukaan kauppiailla ei ole velvollisuutta selvittää minne nuuska päätyy. Valvontavastuu on viranomaisilla.

    – Minua ei kiinnosta, viekö asiakas nuuskan naapuritaloon vai Suomeen. Valvonta kuuluu muille, sanoo Rajatukun Toivo Jokiniemi.

    Liittyessään EU-jäseneksi Ruotsi lupasi estää kaikin tavoin nuuskan pääsyn muihin jäsenmaihin.

    Toisin kävi.

    Ruotsin tullille kysymys on kiusallinen – Haaparannalla kukaan ei halua vastata. Minut ohjataan soittamaan tuhannen kilometrin päähän Tukholmaan.

    – Emme saa etsiä aktiivisesti nuuskaa, koska se ei ole kielletty aine. Jos teemme satunnaisen rajatarkastuksen ja löydämme nuuskaa, voimme takavarikoida sen, mutta vain, jos se ei ole tarkoitettu omaan käyttöön, kertoo asiantuntija Jonas Karlsson Ruotsin tullista

    Kauppa on Haaparannan pääelinkeino.Antti J.Leinonen / Yle

    .

    Haaparanta elää kaupasta ja nuuskasta

    Haaparannan raitilla ei näy tupakantumppeja, mutta käytetyt nuuskapussit pistävät silmään.

    Pistäydyn karkkikauppaan, jonka kerrotaan olevan maailman suurin. Täälläkin on myynnissä nuuskaa. On lakritsin, limen ja melonin makuista nuuskaa ja valkoista nuuskaa, jonka mainostetaan säästävän hampaita.

    Nuuskaa on tarjolla myös siroissa puuterirasian näköisissä metallipurkeissa. Ruotsissa markkinointiväki näyttää siis keksineen myös tytöt.

    Asukaslukuun suhteutettuna 9 000 asukkaan Haaparanta on Ruotsin kolmanneksi vilkkain liikekaupunki. Kaupunginjohtaja Lena Ekh myöntää, että nuuska on miljoonabisnes.

    – Ei se ole pelkkä nuuska, mikä tuo ihmiset tänne. Täältä haetaan myös makeisia, virvoitusjuomia ja suklaata, koska Ruotsissa sokerivero on alhainen. Myös autorenkaiden kauppa käy, sanoo Ekh.

    Toivo Jokiniemi nostelee punamustia torneja jääkaappiin Haaparannan kaupungintalon naapurissa. Niissä on vahvaa nuuskaa: yhdessä pienessä nuuskapussissa on nikotiinia neljä kertaa enemmän kuin savukkeessa. Tämä on juuri sitä, mitä asiakkaat häneltä toivovat.

    Myös Facebookissa nuuskaa myyvä Matias kertoo, että suomalaiset nuoret miehet suosivat vahvempia nuuskia kuin ruotsalaiset. Vahvemmat “potkivat” paremmin.

    Ruotsissa on tarjolla myös vahvaa “Sisu”-merkkistä nuuskaa, joka ainakin nimen perusteella on suunnattu suomalaisille.

    Facebookin nuuskaryhmien mukaan hinnat Haaparannan nuuskakaupoissa vaihtelevat jopa päivittäin. Kerrotaan, että isojen määrien ostajat saisivat paljousalennuksia niin, että torni irtoaisi jopa alle kympillä.

    Antti J. Leinonen / Yle

    Kauppias Jokiniemen mukaan nuuskaralli on painanut hinnat alas. Kilpailu on kovaa ja katteet jäävät olemattomiksi. Yhden tornin saa häneltä halvimmillaan 14 eurolla.

    – Ei meille jää siitä nuuskan myynnistä mitään, hän sanoo.

    Myös kansainvälinen tupakkateollisuus on haistanut savuttoman nikotiinin: se alkoi investoida ruotsalaiseen nuuskaan sen jälkeen, kun tupakointi Euroopassa alkoi vähentyä muun muassa tiukentuneen lainsäädännön vuoksi.

    Teollisuus on lobannut ahkerasti Euroopan unionin nuuskakieltoa vastaan. EU:n tupakkadirektiivissä nuuskan sisältämiä makuja ja tuoksuja ei rajoiteta, toisin kuin tupakassa ja sähkötupakassa.

    Juuri siksi nuuskaa saa myydä vaikka viskinmakuisena.

    Lobbarit suomalaisministerin työhuoneessa

    Suomalainen saa tuoda laillisesti omaan käyttöönsä kilon nuuskaa. Uudistettu tupakkalaki tuli voimaan vuonna 2016. Vielä lausuntokierroksella lakiesityksessä tuontirajaksi ehdotettiin puolta kiloa.

    Lisäksi purkkikohtaisista rajoituksista luovuttiin. Esimerkiksi 10 gramman painoista pussinuuskaa sai tuoda ennen kolme tornia mutta nyt kymmenen.

    Mitä kulisseissa tapahtui?

    Soitan silloiselle ministerille Juha Rehulalle, joka vastaa puhelimeensa Lahdentieltä. Kansanedustaja myöntää, että tupakkayhtiöt lobbasivat aktiivisesti lainvalmistelijoita.

    – Tapasin työhuoneessani Meritullinkadun ylimmässä kerroksessa muun muassa tupakkayhtiö Philip Morrisin edustajan, hän kertoo.

    Philip Morrisin viestintäjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä kertoo tavannneensa silloisen ministerin tupakkalakia valmisteltaessa. Hän sanoo, ettei ole puhunut nuuskasta vaan mm. savuttomista tupakkatuotteista.

    Mutta lobbasivatko muutkin?

    Sitä entinen peruspalveluministeri ei muista. Mutta ei hän voi kuitenkaan varmasti sanoa, ettei näin olisi tapahtunut.

    Varmaa on ainoastaan, ettei uusi laki ainakaan hillinnyt nuuskarallia.

    Nuuskaa haetaan kymmeniä torneja

    Huhtikuinen sade ropisee tuulilasiin Haaparannalla. Päihdetyöntekijä Saija Himanka istuu autossa ja tarkkailee nuuskanostajia.

    Hänen työnantajansa on kansalaisjärjestö Ehkäisevä päihdetyö, Ehyt ry., jonka tavoitteena on terveiden elintapojen edistäminen.

    Himanka on tehnyt salapoliisityötä Torniojoen suulla vuodesta 2013.

    Viidessä vuodessa nuuskaralli on räjähtänyt: kymmenen tornia, kaksikymmentä tornia, laatikoita. Sellaisia ovat määrät, joita suomalaiset Haaparannalta hakevat, hän kertoo.

    Saija Himanka käy Haaparannassa kerran kuukaudessa.Antti J.Leinonen / Yle

    Samassa ajassa Suomen tullin takavarikoimat nuuskamäärät ovat nousseet muutamasta kilosta tuhansiin kiloihin vuodessa.

    Tänä vuonna tullin haaviin on jäänyt jo 1 100 kiloa nuuskaa.

    Suurin osa takavarikoista tehdään Torniossa. Tulli säilyttää valtion haltuun siirtynyttä nuuskaa salaisessa paikassa, jonne pääsen tutustumiskäynnille.

    Jo ulko-ovella silmille pöllähtää pistävä haju. Nenä kutiaa, nikotiini käy henkeen.

    Tullin mukaan nuuskan salakuljetusta pyörittää 100–200 ihmistä, osa ammattimaisesti.

    Saija Himanka on nähnyt, miten homma etenee.

    – Jotkut ajavat suoraan takaovelle, lastauslaiturille. Ne kaupat on etukäteen sovittu, ja ne tehdään käteisellä rahalla. Olen jutellut sellaisten kanssa, jotka hakevat usein, hän kertoo.

    Tullin mukaan alalle on viime vuosina tullut lisää Matiaksen kaltaisi nuoria, itsenäisesti toimivia salakuljettajia.

    Yhdestä kymmenen rasiaa sisältävästä nuuskatornista saa voittoa pari kymppiä, laatikosta satoja euroja. Pakettiauton tuominen rajan yli tuottaa tuhansia euroja. Saija Himangan kokemuksen mukaan aika moni on tajunnut tämän.

    – Ihan tavallisia ihmisiä. He tekevät lisäbisnestä ja hankkivat nuuskan myynnillä rahaa ulkomaanmatkoihin tai television hankintaan.

    Nuorin nuuskanpyytäjä on ollut 12-vuotias

    Matias kertoo myyvänsä vain yli 18-vuotiaille, mutta välikäsien kautta hänen salakujettamansa, riippuvuutta aiheuttava nikotiinituote voi päätyä jopa alakouluikäisten lasten suihin.

    Nuuska ei ole mikään terveystuote. Siinä on 28 syöpää aiheuttavaa yhdistettä. Lisäksi se sisältää raskasmetalleja kuten lyijyä ja kadmiumia. Urheilijoilla se vaikuttaa esimerkiksi suorituskykyyn ja palautumiseen.

    Mutta menekki on taattu.

    – Kaikki nuuska, minkä jaksat tuoda, menee kaupaksi. Ihan miten isot määrät vaan, Matias kirjoittaa.

    Antti J.Leinonen / Yle

    Torniolainen Jesper Hotti on käyttänyt nuuskaa viisi vuotta ja nähnyt sen leviämisen lasten ja nuorten parissa. Koululaiset käyttävät nuuskaa jopa yhdessä aikuisten kanssa.

    Hänen kotimaakunnassaan Lapissa on tehty Suomen ennätys: täkäläisistä ammattikoulupojista nuuskaa käyttää jo joka kolmas.

    Luonnollinen selitys on maantiede, mutta myös markkinointikoneisto, joka jyllää nuorison suosimissa sosiaalisen median kanavissa kuten Instagramissa, Snapchatissä ja YouTubessa.

    – Nuorin nuuskanpyytäjä, jonka olen tavannut, oli 12-vuotias. En helvetissä antanut, kertoo Jesper Hotti.

    Lisäys 16.5.2016 klo 17.02, lisätty tupakkayhtiö Philip Morrisin Suomen viestintäjohtajan kommentti.

    Lisää aiheesta A-studiossa tänään kello 21 TV 1:ssä.

    Kommentointi on päättynyt.

    Tornionjoen tulva hidastui: Pahimmillaan vesi nousi 40 senttiä vuorokaudessa

    Tornionjoen tulva hidastui: Pahimmillaan vesi nousi 40 senttiä vuorokaudessa


    Tornionjoen vedennousu on hidastunut eilisestä, mutta vesi nousee edelleen noin 15 senttiä vuorokaudessa. Torniossa on varauduttu tulvaan korottamalla tulvapengertä puomien ja hiekkasäkkien avulla. Tiistaina tehdyn arvion mukaan vesi ei ylitä...

    Tornionjoen vedennousu on hidastunut eilisestä, mutta vesi nousee edelleen noin 15 senttiä vuorokaudessa. Torniossa on varauduttu tulvaan korottamalla tulvapengertä puomien ja hiekkasäkkien avulla. Tiistaina tehdyn arvion mukaan vesi ei ylitä Tornion Kaupunginlahtea suojaavaa tulvapengertä.

    Tulvapenkere Torniossa Tornionjoen varressa.Risto Koskinen / Yle

    – Nyt vedenpinnan nousutahti on hiipunut kun pahimmillaan se oli 40 senttiä vuorokaudessa. Tämän hetken tiedon mukaan vesi nousee Torniossa vielä tämän viikon ajan, mutta nousutahti on hidastunut ja näyttää siltä, että vesi tulee pysymään tulvavallien joen puolella, arvioi Lapin pelastuslaitoksen vt. pelastusjohtaja Harri Paldanius.

    Tulvavesi on noussut jo Tornion keskustassa sijaitsevan ravintolarakennuksen kulmalle.Risto Koskinen / YleSateita odotettavissa loppuviikolla

    Nyt Torniossa seurataan tiiviisti lähipäivien sään kehittymistä. Lapin ELY-keskuksen mukaan lähipäiville ei ole ennustettu suuria sateita Tornion vesistöalueelle, mutta torstaille ja perjantaille sateita on luvassa.

    – Tämän hetken sääennusteet näyttävät siltä, että meidän torjuntatoimet riittävät ja vesi pysyy näiden penkereiden joen puolella, kertoo pelastusjohtaja Harri Paldanius kertoo.

    Kovat sateet voivat kuitenkin muuttaa tilannetta.

    – Jos täällä Torniossa sataa vettä, niin se ei vaikuta tämän joen pintaan vaan vesi se menee tuonne merelle, mutta jos pohjoisempana tulee paljon vettä, eli yli 20 millimetriä päivässä, niin se taas alkaa nostamaan vedenpintaa myös täällä Torniossa, sanoo Paldanius.

    Haaparannan kaupungin rannassa pystytettiin tiistaina tulvasuojaa.Risto Koskinen / Yle

    Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat pitäneet tulvatilanteesta kokouksen tiistaina. Ruotsin puolella Haaparannalla on jatkettu varautumista veden nousuun ja tiistaina kaupungin rantaan levitettiin lisää tulvaesteitä.

    Rajan molemmin puolin asuville riskialueen asukkaille on lähetetty tekstiviestit tilanteesta ja heidän tulee seurata tiedotteita sekä välttää tarpeetonta liikkumista riskialueella, korostetaan ELY-keskuksesta.

    Haaparannalla tulvavesi on peittänyt leirintäalueen.Risto Koskinen / Yle
    Torniossa jännitetään, pitääkö tulvapenkere pahimman tulvan loitolla – video näyttää, miten vesi nousee jo talojen pihoille

    Torniossa jännitetään, pitääkö tulvapenkere pahimman tulvan loitolla – video näyttää, miten vesi nousee jo talojen pihoille


    Tulvahuipun Tornion keskustassa odotetaan ajoittuvan loppuviikkoon, torstain ja lauantain välille. Vesi nousee Tornionjoessa edelleen, mutta Lapin ELY-keskuksen mukaan nousu on hivenen hidastunut. Maanantaina päivitetyn ennusteen mukaan tulvahuippu...

    Tulvahuipun Tornion keskustassa odotetaan ajoittuvan loppuviikkoon, torstain ja lauantain välille. Vesi nousee Tornionjoessa edelleen, mutta Lapin ELY-keskuksen mukaan nousu on hivenen hidastunut. Maanantaina päivitetyn ennusteen mukaan tulvahuippu jäisi korotetun tulvapenkereen alapuolelle, mutta vasta lähipäivien sateet ratkaisevat, kuinka käy.

    – Erittäin suuren epävarmuuden tuo se, mille alueille ja kuinka voimakkaina ennustetut sateet tulevat. Nyt ei sateita kyllä tarvittaisi, sanoo johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki ELY-keskuksesta. Tornion vesistöalueelle on kuitenkin luvassa sateita torstaille ja perjantaille.

    Lumien sulaminenkin vielä jatkuu, tosin viime päivien lämpöaalto on suurimman osan lumesta jo sulattanut. Esimerkiksi Torniossa oli maanantaina yli 23 lämpöastetta ja ylempänä Tornionjokilaaksossa Ylitorniolla mittarilukema kipusi yli hellerajan, korkeimmillaan 26,3 asteeseen.

    Tulvapuomia vahvistetaan entisestään

    Suomen ja Ruotsin viranomaiset sopivat maanantaiaamuna jatkotoimista tulvavahinkojen ehkäisemiseksi Torniossa ja Haaparannalla.

    Tornioon viikonloppuna saatua ja koottua tulvapuomia vahvistetaan pikaisesti. Johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki kertoo, että puomia tuetaan hiekkasäkeillä, jotta pari kilometriä pitkä puomi varmasti pysyy paikallaan.

    – Noin pitkästä tulvapuomista ei ole varmasti kokemusta missään. Nyt sitä sitten koeponnistetaan. Lisäksi on alustavasti sovittu, että mikäli veden pinta nousee tulvapenkereen tasalle, sillon aletaan korottaa Näräntietä. Tie suljetaan ja toista kaistaa korotetaan niin, että siihen saadaan moreenipenkka. Näin varmistetaan, ettei synny vahinkoja, vaikka tulvapuomi ei sitten pitäisikään, Alaraudanjoki sanoo.

    Risto Koskinen / Yle

    Tulvantorjuntatehtäviin Tornioon saatiin lauantaina varusmiehiä. He ovat olleet mukana muun muassa suojapuomien kokoamisessa. Myös Ruotsin puolustusvoimat on varautunut tulvasuojeluun.

    Jos vesi pääsee kipuamaan suojapenkereen yli, kastumisvaarassa ovat muun muassa Rajalla-kauppakeskus ja useita muita alueen kiinteistöjä.

    Asukkaille ohjeita tekstiviestillä

    Tornion ja Haaparannan asukkaita on kehotettu tarvittaessa suojaamaan kiinteistöjään ja muuta omaisuuttaan. Sekä Suomen että Ruotsin puolella riskialueen asukkaille on lähetetty tekstiviesti, jossa neuvotaan seuraamaan tulvatiedotusta sekä välttämään tarpeetonta liikkumista vaara-alueella.

    Tornion kaupunki on rajoittanut ajoneuvoliikennettä Uitonrannan alueella tulvansuojelutöiden takia. Tulvantorjuntaorganisaatio kertoo lisäksi tiedotteessaan, että parhaillaan selvitetään, onko tulvavaara-alueella kotihoidon asiakkaita. Lisäksi koululaisille välitetään tulvatietoa. Kaksoiskaupungin toinen puolikas, Haaparanta, on varautunut tulviin samaan tapaan.

    Myös muun muassa Liakanjoessa sekä ylempänä Tornionjokivarressa vedennousu uhkaa monin paikoin varsinkin vapaa-ajanasuntoja ja rantarakennelmia.

    Videon kuvaajat: Juho Tuovila, Antti Heikinmatti

    Vesi nousee yhä Torniossa – tulva uhkaa kastella rakennuksia

    Vesi nousee yhä Torniossa – tulva uhkaa kastella rakennuksia


    Tornionjoen tulvatilanne jatkuu hankalana Torniossa. Tornionjoen vedenpinta on jatkanut nousuaan, kun muualla Lapissa jokien virtaamat ovat hidastuneet tai kääntyneet laskuun. Tornionjoella vesi nousee yhä parikymmentä senttiä vuorokaudessa. Lapin...

    Tornionjoen tulvatilanne jatkuu hankalana Torniossa. Tornionjoen vedenpinta on jatkanut nousuaan, kun muualla Lapissa jokien virtaamat ovat hidastuneet tai kääntyneet laskuun.

    Tornionjoella vesi nousee yhä parikymmentä senttiä vuorokaudessa. Lapin Ely-keskuksen johtavan vesitalousasiantuntijan Timo Alaraudanjoen mukaan näyttää siltä, että Tornionjoen tulvatilanteesta syntyy tänä vuonna kaikkein hankalin.

    – Se jää nähtäväksi, kuinka korkealle vedenpinta nousee, kun muutaman päivän päähän on tiedossa vielä vesisateita. Tässä tilanteessa niitä ei kyllä kaivattaisi, kuvailee Timo Alaraudanjoki.

    Tulvavesi uhkaa asuinrakennuksia Torniossa

    Lapin pelastuslaitoksen mukaan tulvat uhkaavat useita asuttuja kiinteistöjä ja vapaa-ajan asuntoja Tornion Liakkajoen varrella ja jokisuistossa.

    – Jos tulvavalli saadaan kuntoon, ei kaupunginlahden alueella pitäisi tapahtua vahinkoja. Taloja on kuitenkin vaarassa Liakanjokivarressa ja Tornionjoen Suomen puoleisella alueella, koska ongelma-alue on tosi laaja, kuvailee johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki Lapin Ely-keskuksesta.

    Vedellä täytetty tulvapuomi on saatu paikoilleen

    Viime yön aikana Tornion Näränperällä on saatu valmiiksi 1,7 kilometrin mittainen tulvapuomi, jonka avulla kaupunginlahden suojaksi rakennettua tulvapengertä on korotettu noin 45 senttimetriä.

    – Tulvapuomi on paikoillaan jämäkän tuntuisesti, sillä sen tueksi on lapettu hiekkasäkkejä noin 3-4 metrin välein. Olemme saaneet täytettyä ainakin 1500 hiekkasäkkiä ja tulvapuomin tukemista jatketaan niiden avulla vielä lähipäivien ajan, sanoo paloesimies Ilkka Koskela Lapin pelastuslaitokselta.

    Seuraavaksi Torniossa aletaan pengertää lisää Näränperän aluetta, jos näyttää siltä, että vesi nousee tulvapadon yli.

    Lapin ja erityisesti Tornionjoen tulvatilannetta pohditaan aamupäivällä Haaparannalla järjestettävässä kokouksessa. Paikalla ovat Lapin Ely-keskuksen, Lapin pelastuslaitoksen sekä Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat.

    Lapissa pahimmat tulvat vuosikymmeniin – Joenvarren yrittäjä varautunut:

    Lapissa pahimmat tulvat vuosikymmeniin – Joenvarren yrittäjä varautunut: "Jos vesi tulee meidän sokkelistamme yli, niin sitten menee koko kylä"


    Tulvatilanne Lapissa oli viimeksi yhtä paha kuin nyt 10–20 vuotta sitten. Näin arvioi johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta tämänhetkisten tietojen mukaan. – Lapin tulvat ovat aina kevättulvia eli ei sinänsä...

    Tulvatilanne Lapissa oli viimeksi yhtä paha kuin nyt 10–20 vuotta sitten. Näin arvioi johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta tämänhetkisten tietojen mukaan.

    – Lapin tulvat ovat aina kevättulvia eli ei sinänsä mitään poikkeuksellista, mutta suurihan tämä on. Ei nyt ennätys, mutta kohtuullisen suuri, hän sanoo.

    Vehviläisen mukaan tilanne on tällä hetkellä pahin Kittilässä, jossa tulvaraja näyttäisi rikkoontuvan jo vuorokauden kuluessa. Tulva näyttäisi ely-keskuksen mukaan selkeästi ylittävän vahinkorajan, jopa 70 senttimetrillä.

    Vehviläinen arvelee, että Kittilän yläpuolella voi mennä teitä poikki ja evakuointiakin voidaan tarvita paikoin.

    Rovaniemelle ennustetaan mittaushistorian suurimpiin kuuluvaa tulvaa. Siellä tulva noussee lähelle tulvarajaa ensi viikon puolenvälin tietämillä.

    Tähän mennessä suurimmat tulvat siellä sattuivat vuosina 1997 ja 1993.

    Torniossakin tulvatilanne on kriittinen. Ellei tulvapenkerettä saada korotettua riittävästi, veden arvioidaan nousevan penkereen ylitse.

    Lumimäärä ja nopeasti lämmenneet kelit ovat syypäinä tilanteeseen.

    – Jos olisi ollut kylmemmät ilmat, niin olisi päästy paljon helpommalla. Nyt sattui aika huono tuuri. Kun on 20 astetta lumen päällä, niin kyllähän se lumi siinä sulaa, Vehviläinen toteaa.

    Tämän tulvakevään osalta edellinen isompi tulva sattui Kyröjoella. Vehviläisen mukaan säät olivat tässä välissä suotuisammat ja lumi suli hitaammin.

    Paikallinen yrittäjä valmistautunut

    Torniolainen ravintoloitsija Reijo Angeria kertoo Ylelle, että tulvatilanne ei huolestuta häntä. Tilanteeseen varautunut yrittäjä on turvallisin mielin, vaikka hänen Umpitunneli-ravintolansa sijaitsee aivan tulvivan joen vieressä.

    – Tiesimme, että tämä tulva on joku kaunis päivä tulossa. Valmistauduimme vuonna 2002. Teimme metri kahdeksankymmentä senttiä korkean sokkelin. Jos siitä menee yli, niin sitten uppoaa koko kylä.

    – Meillä on valmiudet nostaa sitä sokkelia vielä niin korkealla kuin mies ylettyy, Angervo kertoo.

    Juttua päivitetty 12.5. kello 14.53: Lisätty yrittäjä Reijo Angerian kommentit.

    Lue myös: Torniota uhkaavat miljoonaluokan vahingot – varusmiehiä avuksi tulvantorjuntaan

    Torniota uhkaavat miljoonaluokan vahingot – varusmiehiä avuksi tulvantorjuntaan

    Torniota uhkaavat miljoonaluokan vahingot – varusmiehiä avuksi tulvantorjuntaan


    Torniossa varaudutaan pahimpaan tulvaan viiteenkymmeneen vuoteen. Lämmin sää ja ennustetut sateet voivat nostaa veden niin korkealle, että Tornion keskustaa suojaavat tulvavallit ylittyvät ja vesi kastelee rakennuksia. Lumi sulaa Lapissa nyt...

    Torniossa varaudutaan pahimpaan tulvaan viiteenkymmeneen vuoteen. Lämmin sää ja ennustetut sateet voivat nostaa veden niin korkealle, että Tornion keskustaa suojaavat tulvavallit ylittyvät ja vesi kastelee rakennuksia. Lumi sulaa Lapissa nyt erittäin nopeasti.

    Tulvakeskuksen ja Lapin ELY-keskuksen perjantaisen tilannearvion mukaan tulvan ennustetaan olevan Tornion keskustassa suurimmillaan ensi viikon lopussa, 17.–20.5. Tuolloin kastumisvaarassa on Rajalla-kauppakeskus.

    Lisäksi kerrostaloja ja asuinrakennuksia voi jäädä tulvan saartamiksi ja kastua. Vahingot voivat arvion mukaan nousta pahimmillaan jopa miljoonaluokkaan.

    Ely-keskus kertoo, että tulvapenkereen alimmat kohdat on perjantaina täytetty. Lisäksi tulvapenkerettä päästään korottamaan noin puolella metrillä tilapäisten rakenteiden ja hiekkasäkkien avulla.

    – Kyseessä on korkeudeltaan noin 45-senttinen tulvamuuri, joka on vedellä täytettävä, jatkettava ikään kuin sukkarakenne, kuvailee valmiuspäällikkö Ari Soppela Lapin pelastuslaitokselta.

    Pari kilometriä puomia ja 25 varusmiestä

    Tulvapuomeja saadaan Tornioon lauantaina parin kilometrin verran. Puomit tulevat virka-apuna Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksilta.

    Perjantaina iltapäivällä varmistui myös Puolustusvoimilta saatava virka-apu. Tulvasuojeluun Tornioon saapuu lauantaina 25 varusmiestä.

    Valmiuspäällikkö Ari Soppela kertoo, että pelastuslaitos pystyy turvaamaan yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot, mutta yksityisille ei pystytä virka-apua antamaan.

    – Kiinteistönomistajien vastuulla on omaisuutensa suojaaminen. Nyt tarvitaan esimerkiksi rakennusmuovia, hiekkasäkkejä, teippiä ja nitojia, joiden hankintaa ei kannata siirtää myöhemmäksi, sanoo Soppela.

    Lämpö voi aiheuttaa suurtulvan myös Kittilään

    Lumi sulaa nyt todella nopeasti, ja sen vuoksi Lapin ELY-keskuksen mukaan tulvat ovat keskimääräistä suuremmat koko Lapin alueella.

    Kittilässä tulvakorkeus saavutetaan tiistain ja torstain välisenä aikana. Tuolloin vedenkorkeuden arvioidaan olevan keskimääräistä korkeammalla tasolla. Tässä vaiheessa kuitenkin näyttää, että kevään 2005 huipputulvan lukemia ei saavuteta.

    Tämänhetkisen ennusteen mukaan sää viilenee ensi viikon alussa. Jos näin ei käykään, myös Kittilän tulvasta voi tulla poikkeuksellisen suuri.

    Rovaniemellä veden arvioidaan nousevan vahinkorajan tuntumaan. Tulvahuipun arvioidaan olevan Rovaniemellä ensi viikon puolivälissä. ELY-keskus ja Kemijoki Oy varautuvat siihen, että Kemijärven vedenpintaa joudutaan nostamaan yli säännöstelyrajan, mikäli tulvatilanne pahenee nyt tehdystä arviosta.

    Ennusteen mukaan Ivalojoella tulvahuippu saavutetaan jo viikonvaihteessa tai maanantaina. Ivalossa vedenkorkeus on ennusteiden mukaan keskimääräisen tulvan korkeudella tai hieman sen ylitse. Tulvan ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Ivalossa jäät muodostivat padon, mutta se kuitenkin hajosi nopeasti.

    Myös Tenojoella virtaamat alkavat kasvaa jo lähipäivinä. Vedenkorkeuden arvioidaan olevan huipussaan ensi tiistaina ja keskiviikkona.. Tulvasta arvioidaan hieman keskimääräistä suurempaa.

    Lapin ELY-keskuksen mukaan Simojoella tulva on jo kääntynyt laskuun.

    Torniossa varaudutaan pahimpaan tulvaan 50 vuoteen  – Tulvavallia korotetaan kiireellä

    Torniossa varaudutaan pahimpaan tulvaan 50 vuoteen – Tulvavallia korotetaan kiireellä


    Vedenpinnat ovat voimakkaassa nousussa ympäri Lappia. Pahiten tulvii Tornionjoki, missä varaudutaan pahimpaan tulvaan 50 vuoteen. Mittaushistorian suurin tulva koettiin vuonna 1968. Lapin ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoen...

    Vedenpinnat ovat voimakkaassa nousussa ympäri Lappia. Pahiten tulvii Tornionjoki, missä varaudutaan pahimpaan tulvaan 50 vuoteen. Mittaushistorian suurin tulva koettiin vuonna 1968. Lapin ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoen mukaan tämän vuoden tulva lähentelee samoja lukemia. Tulvavesiä on mitattu Karungissa vuodesta 1911 lähtien.

    Erityisesti Tornion kohdalla ollaan ongelmissa.

    – Siellä on jouduttu tekemään jo töitä ja suunnitelmia, miten tulvavahinkoja voidaan vähentää, Alaraudanjoki kertoo.

    Suomen ja Ruotsin välissä oleva tulvapenger suojaa kaupunginlahden sekä sen ympärillä olevat rakennukset kuten Rajalla-kauppakeskuksen. Ennusteiden mukaan tulvapenger ylittyy 19.-20. toukokuuta.

    Tornio ja Haaparanta ovat yhdessä alkaneet toimiin ja padon alimpia korkeuksia ollaan korottamassa. Alaraudanjoen tietojen mukaan Torniossa on kokoustettu yrittäjien kanssa, varattu materiaalia ja tehty mittauksia.

    – Tänä päivänä merkitään matalimmat alueet ja niiden täyttäminen keinolla millä hyvänsä käynnistetään välittömästi.

    Vesisateet pahentaisivat tilannetta

    Pohjois-Lapissa Ivalossa tulva on hieman keskimääräistä isompi, muttei ylitä penkereitä. Myös Rovaniemelle odotetaan vähän tavanomaista suurempaa tulvaa, mutta ennätyslukemiin tuskin Rovaniemelläkään päästään. Myöskään Kittilään ei ennusteta jättitulvaa.

    Vesisateet voivat kuitenkin nostaa veden korkeuksia entisestään. Alaraudanjoki arvelee, että viikon kestävän lämpimän jakson aikana lumista jäljellä oleva kolmannes sulaa. Sen jälkeen ilman pitäisi jäähtyä.

    – Toivotaan että jos sateita tulee, ne ovat kuitenkin vähäisiä.

    11.5.2018 kello 11:55 Juttuun lisätty maininta tulvavesien mittauksesta Karungissa vuodesta 1911 lähtien.

    11.5.2018 kello 12:37 Jutun otsikkoa muutettu ja leipätekstiä täydennetty. Kyseessä pahin tulva 50 vuoteen, ei 100 vuoteen kuten aiemmin kerrottiin.

    Tähän ei moni nuorempikaan pysty: 74-vuotias Veijo Peurasaari pyöräilee 10 000 kilometriä vuodessa

    Tähän ei moni nuorempikaan pysty: 74-vuotias Veijo Peurasaari pyöräilee 10 000 kilometriä vuodessa


    Harmaaviiksinen Veijo Peurasaari ja hänen ruostunut, 21 vuotta vanha retkipyöränsä, ovat tuttu näky Meri-Lapin teillä. Päältä päin ei välttämättä arvaa, kuinka monta ajokilometriä kaksikolla on takanaan – saati edessään. Peurasaari...

    Harmaaviiksinen Veijo Peurasaari ja hänen ruostunut, 21 vuotta vanha retkipyöränsä, ovat tuttu näky Meri-Lapin teillä. Päältä päin ei välttämättä arvaa, kuinka monta ajokilometriä kaksikolla on takanaan – saati edessään.

    Peurasaari aikoo pyöräillä tänä vuonna 10 000 kilometriä. Tavoite on asetettu vain, koska mies huomasi ajaneensa harmillisen lähellä pyöreää lukua kahtena edellisenä vuonna. Huomaamattaan Peurasaari oli pyöräillyt 9500 kilometriä.

    Nyt 74-vuotias eläkeläismies on päättänyt, ettei kymppitonni jää vajaaksi.

    Hän on tehnyt itselleen tarkan suunnitelman: Kun toukokuun alkuun mennessä pyöräilykilometrejä on kasassa kolme tuhatta, pitää loppuvuonna ajaa noin tuhat kilometriä kuukaudessa, jotta tavoite täyttyy. Pyörän päällä kuluu vuodessa reilut 700 tuntia.

    Peurasaari ei itsekään tiedä, miksi kilometrejä täytyy niin paljon kerätä.

    – Onkohan vähän sitkeyttä ja jääräpäisyyttä. Kyllä tähän jonkinlainen intokin täytyy olla, eläkeläispyöräilijä toteaa.

    Pyöräily on pitänyt keminmaalaisen miehen terveenä. Peurasaari itse arvelee olevansa paremmassa kunnossa nyt kuin työikäisenä. Eikä hänellä ole mitään aikomusta lopettaa.

    – On pakko päästä pyöräilemään, Peurasaari nauraa.

    Talvisin Veijo Peurasaari käyttää pyörässään nastarenkaita.Minna Aula / YleHarvinainen pyöräilijä: Vaatii hyvän peruskunnon

    Yli 70-vuotiaita 10 000 kilometriä vuodessa pyöräileviä on harvassa. Keminmaalaisen Veijo Peurasaaren urakka on sekä arkipyöräilyä edistävän Pyöräliiton että alan harrastajien mukaan iso saavutus, vaikka ei ainutlaatuinen olekaan.

    Vastaavat kilometrit olisivat kova suoritus nuoremmallekin.

    – Se vaatii hyvän peruskunnon. Keskivertopyöräilijälle tulee noin 5000 kilometriä kesässä ja ammattilaisille 30 000, toteaa urheiluseura Alatornion Ahjon puheenjohtaja Matti Purtanen.

    Alatornion Ahjo järjestää muun muassa vuosittaista Maratonpyöräily-tapahtumaa Lapissa. Purtasen mukaan pyöräilyyn voi huoletta hurahtaa vielä eläkeikäisenäkin, vaikka aiempaa taustaa ei olisikaan.

    – Silloin aikaakin on. Yksikin kemiläinen kaveri sai 65-vuotislahjaksi maantiepyörän ja päätti sitten pyöräillä Kuopion kautta Loviisaan tytärtään moikkaamaan, Purtanen kertoo.

    Nykytekniikka tallentaa ajoreissusta olennaisen

    Vaikka Veijo Peurasaaren pyörä on vanha ja vähän ruosteinenkin, kulkee uusi tekniikka matkoilla aina mukana. GPS-paikannuksella varustettu rannesykemittari tallentaa ajoreissusta kaiken olennaisen.

    – Laitan sen tietokoneeseen ja näen, minkälaisen reitin olen tehnyt, mitkä olivat sykkeet, kalorien kulutus ja semmoiset. Se tekee tästä hommasta mielenkiintoisen, Peurasaari sanoo.

    Veijo Peurasaaren pisin pyöräilyreissu on ollut noin 720 kilometrin matka Keminmaasta HelsinkiinMinna Aula / Yle

    Veijo Peurasaaren pisin pyöräilyreissu on ollut noin 720 kilometrin matka Keminmaasta Helsinkiin. Siltä reissulta on miehen pisin päivämatkakin: yli 200 kilometriä.

    Helsingin reissun jälkeen pyöräilijälle ei ole ollut tarvetta asettaa uutta pitkän matkan tavoitetta. Helpolla hän ei silti itseään päästä.

    – Tavoitteena on ajaa joka kesä vähintään kerran yli sata kilometriä päivässä. Haluaisin joskus vielä käydä Lapissakin.

    Lapin reissulla kilometrejä kertyy, sillä Keminmaasta esimerkiksi Kilpisjärvelle on matkaa vajaat 500 kilometriä.

    Tornionjoen tulva voi aiheuttaa isoja vahinkoja – tulvapenger ei ehkä pidättele kaupunkia kastumiselta

    Tornionjoen tulva voi aiheuttaa isoja vahinkoja – tulvapenger ei ehkä pidättele kaupunkia kastumiselta


    Tornionjoen tulvan ennustetaan aiheuttavan isoja vahinkoja Tornion kaupungin alueelle. Tulvakeskuksen ja Lapin Ely-keskuksen mukaan uhkana on, että vesi nousee kaupunginlahden ja sen varrella olevien rakennusten suojaksi tehdyn tulvapenkereen yli. Jos...

    Tornionjoen tulvan ennustetaan aiheuttavan isoja vahinkoja Tornion kaupungin alueelle. Tulvakeskuksen ja Lapin Ely-keskuksen mukaan uhkana on, että vesi nousee kaupunginlahden ja sen varrella olevien rakennusten suojaksi tehdyn tulvapenkereen yli.

    Jos näin tapahtuisi, tämä tarkoittaisi todennäköisesti isojen vahinkojen syntymistä. Kaupunginlahden ympäristössä sijaitsee muun muassa Tornion Rajalla-kauppakeskus ja Haaparannan puolella oleva Ikean tavaratalo.

    Tulvakeskuksen ja Lapin Ely-keskuksen mukaan lännestä saapunut lämpöaalto on käynnistänyt voimakkaan sulannan ja tämä yhdistettynä laajalta alueelta samaan aikaan sulaviin lumiin, nostaa vedenkorkeudet Tornionjoella monin paikoin yli keskimääräisen.

    Rovaniemellä ja Ivalossa tulvasta ei pitäisi tulla vahinkoa

    Tornion kaupungin kohdalta jäät ovat lähteneet rauhallisesti ja lähipäivinä jäät purkautuvat myös joen yläjuoksulta. Tornionjoella Pellon kohdalla vedenkorkeus voi saavuttaa vahinkorajan ensi viikolla.

    Simojoella tulvat jäivät tavanomaiselle tasolle eikä vahinkoja ole syntynyt. Simojoen vedenpinta voi vielä nousta, mutta lähtee laskemaan jo lähipäivinä kohti kesävedenkorkeuksia.

    Tulvakeskuksen ja Lapin Ely-keskuksen mukaan Rovaniemellä ja Ivalossa tulvan ei oleteta aiheuttavan vahinkoja.

    Kittilässä Ounasjoen vedenkorkeuden arvioidaan olevan keskimääräistä korkeammalla tasolla, mutta ei saavuttavan vuoden 2005 lukemia. Tenojoen tulvasta ennustetaan keskimääräistä.

    SOS-Lapsikylissä kuohuu: Pohjoisen kylä supistuu ja osa lapsista sijoitetaan muualle:

    SOS-Lapsikylissä kuohuu: Pohjoisen kylä supistuu ja osa lapsista sijoitetaan muualle: "Voiko tämä todella mennä näin"


    Ylitornion SOS-Lapsikylässä puhaltavat muutoksen tuulet. Ylitornion punaiset puutalot ovat olleet SOS-Lapsikylän vanhempien ja sijoitettujen lasten koteina kohta 40 vuoden ajan, vuodesta 1979. Nyt tilanne muuttuu ainakin hetkellisesti, kun...

    Ylitornion SOS-Lapsikylässä puhaltavat muutoksen tuulet. Ylitornion punaiset puutalot ovat olleet SOS-Lapsikylän vanhempien ja sijoitettujen lasten koteina kohta 40 vuoden ajan, vuodesta 1979.

    Nyt tilanne muuttuu ainakin hetkellisesti, kun lapsikylävanhempien työsuhteet SOS-Lapsikylään katkeavat. Osa vanhemmista jatkaa sijaisvanhemmuuttaan toimeksiantosuhteessa kuntien kanssa.

    SOS-Lapsikylä on irtisanonut 74 työsopimusta, joista toistakymmentä sopimusta irtisanottiin Ylitorniolta. Muut irtisanomiset koskevat SOS-Lapsikylän Kaarinan, Vihannin, Punkaharjun ja Espoon toimipisteitä. Lisäksi irtisanomia tehtiin Helsingin keskustoimistolla. Irtisanotut ovat muun muassa lapsikylävanhempia, vanhempien sijaisia, ohjaajia ja tukihenkilöitä. SOS-Lapsikylässä on kaikkiaan 274 työntekijää.

    SOS-Lapsikylä kertoo, että päättyvistä lapsikylävanhempien työsuhteista noin 50 siirtyy toimeksiantosuhteeseen kuntien kanssa. Toimeksiantosuhteisiin siirtyminen ei välttämättä näy lasten arjessa, vaan elämä perheissä ja lapsikylän kodeissa jatkuu. Vanhempien työsuhde SOS-Lapsikylään kuitenkin katkeaa.

    Perinteiset lapsikylät muuttuvat

    Irtisanomisia on tehty SOS-Lapsikylän perinteisissä lapsikylissä. Nämä muodostuvat alueelle rakennetuista kodeista, joissa lapset asuvat lapsikylävanhempiensa kanssa.

    Lisäksi lapsikylien tukena on muita ammattilaisia, kuten ohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä. SOS-Lapsikylällä on myös uudenlaisia "kyliä", jotka ovat osana muuta asutusta. Esimerkiksi Tampereella sijaitsee niin sanottu integroitu lapsikylä, jossa lapset ja sijaisvanhemmat asuvat yhteisönä lähiössä.

    Uuden mallin lapsikylissä sijaisvanhemmat ovat toimeksiantosuhteessa kuntien kanssa. Toimeksiantosuhteita kuntien kanssa on ollut jo ennen irtisanomisia, noin puolessa SOS-Lapsikylän kylistä.

    – Toimeksiantosuhteista on hyviä kokemuksia esimerkiksi Tampereelta, missä olemme toimineet näin pisimpään. Myös kortteliyhteisöissä sijaisperheet saavat moniammatillista tukea yhteisöstä, sanoo SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja Marja Pajulahti.

    "Voiko tämä todella mennä näin"

    Irtisanomiset on otettu Ylitorniolla vastaan raskaasti. Lapsikylävanhempien lisäksi on irtisanottu vanhempien sijaiset, lapsikylän johtaja ja tukihenkilöitä.

    Kaikkien irtisanomisten taustalla on pitkään jatkunut työaikalakia koskeva kiista SOS-Lapsikylän ja neljän sijaisen välillä. Kiista vietiin korkeimpaan oikeuteen saakka ja KKO antoi asiasta päätöksensä helmikuussa. Kiistassa oli kysymys lapsikylävanhempien sijaisten työaikalain piiriin kuuluvista korvauksista, kuten ylityö, yötyö- ja sunnuntailisistä. KKO päätöksen mukaan sijaisten työ kuuluu työaikalain piiriin, eikä siihen voi soveltaa poikkeussääntöjä.

    Aiemmin lapsikylävanhempien sijaisten työaikaa on tulkittu poikkeussäännöllä. Päätöksen myötä SOS-Lapsikylissä on siirrytty sijaisten osalta kolmivuorotyöhön. Myös sijaisista syntyneet kustannukset ovat kasvaneet sijaisille maksettavien lisien myötä.

    Pitkään Ylitornion SOS-Lapsikylän johtajana toiminut Kai Lomma sanoo, että Ylitorniolla ihmiset ovat shokissa. Nykyisin Lomma on SOS-Lapsikylän aluesuunnittelija.

    – Voiko tämä todella mennä näin. Ymmärrän, että oikeuden päätös on meidän organisaatiolle kova paikka ja sen taloudelliset seuraukset ovat kovat. Itse olen sitä mieltä, että pitäisi löytyä siirtymäaika, jossa voitaisiin miettiä erilaisia järjestelyjä, Lomma sanoo.

    Toimitusjohtaja Marja Pajulahti toteaa, että nykyisellä mallilla ei voi enää jatkaa. Toiminnan muutos koskee lähes sadan lapset tulevaisuutta SOS-Lapsikylissä. Valtaosa lapsista jatkaa elämäänsä SOS-Lapsikylissä, tuttujen sijaisvanhempien kanssa ja tutuissa kodeissa.

    Kuitenkin vielä usean lapsen tulevaisuus on auki.

    Toimitusjohtaja: Kysymys ei ole pelkästään rahasta

    SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja sanoo, että heidän linjaamassaan muutoksessa ei ole kysymys pelkästään rahasta. SOS-Lapsikylän ajatus on tarjota lapsille perheenomainen ympäristö, jossa työntekijät ovat pysyviä. Oikeuden päätöksen vuoksi, sijaiset eivät voi enää työskennellä taloissa vuorokauden ympäri. Kolmivuorotyön vuoksi työntekijöissä tulisi liikaa vaihtuvuutta.

    SOS-Lapsikylävanhemmat ovat olleet oikeutettuja vuosilomaan ja yhteen vapaaseen viikossa. Loman ja vapaiden ajan sijaiset ovat asuneet perheen kodeissa lasten kanssa ja hoitaneet arjen sekä talouden.

    – Meillä ei ole mahdollista toteuttaa sijaismallia sellaisena kuin aikaisemmin, sen seurauksena sijaisvanhempien työsuhteet irtisanottiin, Pajulahti sanoo.

    Kuntien kanssa toimeksiantosuhteen solmivat sijaisvanhemmat saavat korvauksen sijaisvanhemmuudestaan kunnalta, mutta he eivät ole enää oikeutettuja vuosilomaan eivätkä viikkolepoon. Perhehoitolain mukaan kuntien on kuitenkin järjestettävä vastaavasti vapaata kaksi vuorokautta kuukaudessa.

    Sijaisvanhemmat maksavat kunnilta saamastaan korvauksesta asumisesta ja elämisestä muodostuvat kulut. Jos sijaisvanhemmat asuvat SOS-Lapsikylän asunnossa, vuokra maksetaan SOS-Lapsikylälle.

    Epävarma tilanne heijastuu myös lapsiin

    Ylitorniolla kaikkien lasten tulevaisuus ei ole vielä selvillä. SOS-Lapsikylän aluesuunnittelija Kai Lomma toivoo, että tilanteeseen voitaisiin vielä löytää erillisratkaisu.

    – Se olisi lapsikylän arvojen mukaista ja minkä vuoksi organisaatio on aikanaan rakennettu, Lomma toteaa.

    Lomma sanoo keskustelleensa irtisanottujen lapsikylävanhempien kanssa tilanteesta, joka on aiheuttanut osalle perheistä epävarmuutta. Myös osa lapsista on reagoinut muutokseen. Ylitornion SOS-Lapsikylässä on 20 lasta.

    – Melkein 40 vuotta olen tehnyt siellä töitä ja toivon hartaasti, että se jatkuu. Nyt on irtisanottu suuri määrä ihmisiä, jotka ovat eläneet lasten kanssa ja tehneet töitä. Ei siitä iloinen voi olla, Lomma jatkaa.

    SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja vakuuttaa, että Ylitornion lapsikylän toiminta jatkuu.

    – Haemme Ylitorniolle uusia perheitä, emme lopeta toimintaa, Marja Pajulahti sanoo.

    Odinin soturien Viron-osasto kaatui velkoihin – viikinkitunnus menee vasaran alle

    Odinin soturien Viron-osasto kaatui velkoihin – viikinkitunnus menee vasaran alle


    Soldiers of Odin Estonia eli Odinin sotureiden Viron osasto on talousvaikeuksissa, ja sen tunnuksia kantavia jäseniä ei näy enää kaupungilla, kertovat virolaiset tiedotusvälineet, muun muassa Delfi.ee. Asiasta kertoi ensin Virossa Õhtuleht, mutta...

    Soldiers of Odin Estonia eli Odinin sotureiden Viron osasto on talousvaikeuksissa, ja sen tunnuksia kantavia jäseniä ei näy enää kaupungilla, kertovat virolaiset tiedotusvälineet, muun muassa Delfi.ee. Asiasta kertoi ensin Virossa Õhtuleht, mutta sen artikkeli on maksumuurin takana.

    Soldiers of Odin on vuonna 2015 Kemissä perustettu maahanmuuttovastainen ryhmä. Se itse määrittelee itsensä kansallismieliseksi katupartiojärjestöksi.

    Soldiers of Odinin toiminta levisi tuolloin muutamiin muihin kaupunkeihin. Vuonna 2016 vastaava ryhmä perustettiin Virossakin, ja sen toiminnan rahoittamiseksi saman niminen tukiyhdistys.

    Viron Odinin sotureiden tunnus, sarvikypäräinen viikinki Viron lipun väreissä, rekisteröitiin Jaanus Burakin nimiin. Hän oli ryhmän johtajia.

    Viron tiedotusvälineille Burak on sanonut, että yhdistys kaatui talousvaikeuksiin ja johdon erimielisyyksiin.

    Nyt yhdistyksen velkoja pyritään kattamaan konkurssihuutokaupalla ensi viikon maanantaina. Vasaran alle joutuu myös järjestön rekisteröity tunnus. Lähtöhinta on sata euroa.

    Juttua täsmennetty 8.5. klo 11:55, muutettu sana "logo" sanaksi "tunnus".

    Analyysi: Sellupeli kovenee – Metsä Groupin miljarditehdas sekoittaisi Lapin investointipakan

    Analyysi: Sellupeli kovenee – Metsä Groupin miljarditehdas sekoittaisi Lapin investointipakan


    Tylsien osavuosikatsausten keskelle jysähti tänään varsinainen investointipommi. Metsä Group ryhtyy selvittämään uuden jättitehtaan rakentamista Kemiin. Yhtiöllä on tällä hetkellä toiminnassa Kemissä sellutehdas, joka on tulossa...

    Tylsien osavuosikatsausten keskelle jysähti tänään varsinainen investointipommi. Metsä Group ryhtyy selvittämään uuden jättitehtaan rakentamista Kemiin.

    Yhtiöllä on tällä hetkellä toiminnassa Kemissä sellutehdas, joka on tulossa elinkaarensa päähän. Sille on pian pakko tehdä jotakin.

    Vaihtoehtoja on tasan kaksi: joko vanhan laitoksen tilalle rakennetaan täysin uusi tehdas tai sitten korjaillaan vanhaa niin, ettei omaisuus rapistu käsiin.

    Kemin tehtaan lopettaminen ei voi olla Metsä Groupille minkäänlainen vaihtoehto.

    Kemin jättitehdas on yllätysveto

    Metsä Groupiin kuuluva selluyhtiö Metsä Fibre ei ole aiemmin hiiskunut sanallakaan aikeistaan rakentaa kokonaan uusi tehdas Kemiin. Käytännössä tehdas olisi yhtä suuri kuin vuolaasti hehkutettu saman yhtiön Äänekosken biotuotetehdas.

    Kyseessä olisi siis taas yksi Suomen teollisuushistorian suurimmista investoinneista. Hintaa toiselle biotuotetehtaalle kertyisi vähintään samat yli miljardi euroa, mitä Äänekosken ylpeys maksoi.

    Metsä Groupin myönteinen päätös rakentaa uusi biotuotetehdas Kemiin olisi kova isku muille Lapin metsähankkeille. Samoista puista kilpailisi ennen kaikkea Kemijärven jo kertaalleen suljettu sellutehdas. Sitä ollaan synnyttämässä uudelleen kiinalaisella pääomalla.

    Samoista puista kilpailisivat myös Stora Enson tehtaat. Kemin Kaidin biopolttoainejalostamo joutuisi sekin vähintään tarkentamaan investointisuunnitelmiaan. Kaidin olisi tarkoitus valmistaa biotuotteitaan muun muassa metsähakkuiden tähteistä ja muusta puusta.

    Edessä voi olla verinen puusota, ja puun hinta voi kivuta taivaisiin. Tai sitten puuta riittää vallan mainiosti ja kohtuuhintaan, jos ja kun muita tehdassuunnitelmia ruvetaan perumaan.

    Markku Ojala / AOP

    Kaikille puuta ei yksinkertaisesti riitä. Ja olisivatko valtavat puusavotat edes järkeviä.

    Metsä Groupilla on muita uusia hankkeita vastaan monta etua. Sillä on jo alueella toimiva infrastruktuuri, vahva puunhankintaorganisaatio ja erittäin arvokas kokemus Äänekosken projektin menestyksellisestä hoidosta. Kemin hankkeen esiselvitys annetaan samojen pomojen hoidettavaksi.

    Sellubuumi saattaa hiljentyä yllättäen

    Mutta jos ja kun sellu on Suomen kuumin tuote, on pakko kysyä kuinka kauan? Sellu on suhdanneherkkä bulkkituote, joka on yllättänyt metsäpatruunat ennenkin.

    Viime vuonna sellun tuotannossa ja viennissä rikottiin kaikkien aikojen ennätykset. Tästä vuodesta metsäjohtajat ovat veikkailleet taas uutta ennätysvuotta. Viennin arvo huitelee luultavasti reilusti yli parin miljardin euron.

    Sellua tarvitaan paperin, pakkausmateriaalien ja hygieniatuotteiden teossa. Aasian markkinat vetävät sellua minkä myyntitykit ehtivät myydä.

    Ilonpilaajien suuri kysymys kuuluu jälleen kerran: Kuinka kauan sellubuumi voi kestää? Entä jos pakkausten, paperin ja sellun kysyntä hyytyy.

    Mitä Suomen uusille sellutehtaille silloin tehdään?

    Lue lisää: Metsä Group selvittää miljardiluokan tehdasinvestointia Kemiin: "Olisiko parempi vaihtoehto uusia koko tehdas"

    Metsä Group selvittää miljardiluokan tehdasinvestointia Kemiin:

    Metsä Group selvittää miljardiluokan tehdasinvestointia Kemiin: "Olisiko parempi vaihtoehto uusia koko tehdas"


    Metsä Group esiselvittää Kemin sellutehtaan uudistamista. Yhtiö kaavailee joko nykyisen sellutehtaan korvaamista kokonaan uudella biotuotetehtaalla tai nykyisen tehtaan modernisointia. Uusi biotuotetehdas olisi miljardiluokan investointi. Yhtiö...

    Metsä Group esiselvittää Kemin sellutehtaan uudistamista. Yhtiö kaavailee joko nykyisen sellutehtaan korvaamista kokonaan uudella biotuotetehtaalla tai nykyisen tehtaan modernisointia. Uusi biotuotetehdas olisi miljardiluokan investointi.

    Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että biotuotetehdas mahdollistaisi uusien biotuotteiden tuottamisen sellun ohessa. Lisäksi uusi biotuotetehdas olisi sellun tuotantokapasiteetiltaan, puun kulutukseltaan ja työllisyysvaikutuksiltaan selvästi nykyistä suurempi. Esimerkiksi Äänekoskelle rakennettu biotuotetehdas nielee vuodessa yli 6,5 miljoonaa kuutiota puuta.

    Jos yhtiö päätyy modernisoimaan nykyistä tehdasta, tuotantokapasiteetti ja puun kulutus säilyisivät suurin piirtein ennallaan.

    – Siirtyminen fossiilitaloudesta kohti vastuullista biotaloutta kiihtyy. Metsäteollisuudella ja Metsä Groupilla on tässä kehityksessä merkittävä rooli. Käynnistämässämme esiselvityksessä arvioimme edellytyksiä hyvin merkittävään investointiin Kemissä, sanoo Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä tiedotteessa.

    Kemin tehtaan tekniikka pääosin 1980-luvulta

    Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen kertoo, että esiselvityksessä valitaan kahdesta vaihtoehdosta pidemmällä aikavälillä paras. Kemin sellutehdasta on uudistettu vaiheittain, mutta sen tekniikka on pääosin peräisin 1980-luvulta.

    Yhtiön mukaan Kemin sellutehtaalla on merkittäviä investointitarpeita seuraavan vuosikymmenen aikana.

    – Mietimme olisiko parempi vaihtoehto uusia koko tehdas, Nousiainen sanoo.

    Esiselvitys valmistuu 2019 kesään mennessä. Nousiainen arvioi, että investointipäätös tehdään vuoden 2020 aikana.

    – Loppupeleissä jompikumpi näistä kahdesta vaihtoehdoista valitaan, Nousiainen sanoo.

    Selvityksen alla on erityisesti puun saatavuus

    Esiselvityksessä tutkitaan erityisesti puuraaka-aineen saatavuutta ja logistisia yhteyksiä. Esiselvitystä yhtiö tekisi ensi vuoden kesään asti, jolloin tehtäisiin päätös mahdollisesta YVA- ja ympäristölupamenettelyjen käynnistämisestä.

    Lisäksi selvitetään mahdollisia inframuutoksia ja puun hankintaan tarvittavaa logistiikkaa alueella.

    Esiselvitystä johtaa diplomi-insinööri Timo Merikallio, joka vastasi viime elokuussa käynnistyneen Äänekosken biotuotetehtaan suunnittelusta ja rakentamisesta.

    Metsä Fibre tuottaa Kemissä havu- ja lehtipuusellua lähinnä pehmopaperin ja kartongin raaka-aineeksi. Samalla tehdasalueella toimiva Metsä Board tuottaa puolestaan kartonkia pakkausteollisuuden käyttöön.

    Kemin sellutehtaan vuotuinen havu- ja lehtipuusellun tuotantokapasiteetti on noin 620 000 tonnia, ja tehdas käyttää puuta yli kolme miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

    THL:

    THL: "Yllättävän monilla on käsitys, että punkkirokote suojaisi myös punkeilta ja borrelioosilta" – Rokote suojaa vain TBE-aivokuumeelta


    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL muistuttaa, että punkkirokote ei suojaa punkeilta eikä borrelioosilta – vain TBE-aivokuumeelta. Siltäkään suoja ei ole sataprosenttinen, sanoo johtava asiantuntija Jussi Sane. – Se ei ole teholtaan...

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL muistuttaa, että punkkirokote ei suojaa punkeilta eikä borrelioosilta – vain TBE-aivokuumeelta. Siltäkään suoja ei ole sataprosenttinen, sanoo johtava asiantuntija Jussi Sane.

    – Se ei ole teholtaan sataprosenttinen, mikään rokote ei ole. Mutta kyllä se on erittäin hyvä, kyllä se vähintään yhdeksän kymmenestä tartunnasta ehkäisee.

    Sanen mukaan käsitykset rokotteen vaikutuksesta ja suojasta ovat vaihdelleet. Tämän taustalla voi olla se, että TBE-rokotteesta käytetään julkisuudessa yleisesti nimitystä "punkkirokote".

    – Olemme huomanneet tutkimuksissa, että yllättävän monilla ihmisillä on se käsitys, että punkkirokote suojaisi myös punkeilta ja borrelioosilta, Sane sanoo.

    Rokotusohjelmaan saatiin tarkempi rajaus Kemissä

    Valtio on alkanut tarjota ilmaisia puutiaisaivokuumerokotuksia uusilla alueilla. TBE-rokotetta on jaettu tänä keväänä osana kansallista rokotusohjelmaa myös Kemin eteläisten kaupunginosien asukkaille tai niissä vakituisesti oleskeleville.

    THL:n johtavan asiantuntijan Jussi Sanen mukaan Kemissä rajaus on tarkempi, koska niin voidaan nyt tehdä. Taudin tartuntapaikoista on kerätty tietoa ja THL on havainnut, että seudulta todetut TBE-tartunnat ovat keskittyneet voimakkaasti Kemin ja Simon rajalle. Rokote on annettu jo aiemmin maksutta simolaisille.

    – Aiemmin on rajaus on voitu tehdä vain kuntatasolla ja silloin esimerkiksi Paraisten kunta ja Simo tulivat mukaan ohjelmaan. Tänä vuonna oli mahdollista katsoa tapausmääriä ja suhteuttaa ne väestöön ja laskea sitä kautta ilmaantuvuutta. Siinä sitten voitiin tarkentaa aluetta sinne, missä tämä ilmaantuvuus on riittävän korkea, että rokottaminen on järkevää, Sane tarkentaa.

    Muualla Kemissä ja lähialueilla asuvien on harkittava rokotteen tarpeellisuus omalta kohdaltaan elämäntapojen ja harrastusten pohjalta. Sane muistuttaa, että riski saada TBE-tartunta on yhä varsin pieni.

    – Enemmän asiassa vaikuttaa se, miten pitkään näillä kohonneen ilmenevyyden alueilla oleskelee ja mitä siellä tekee. Eli jos säännöllisesti altistuu puutiaiselle ja ulkoilu ja luonnossa liikkuminen on säännöllistä, niin ilman muuta kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa rokotuksen tarpeellisuudesta, Sane sanoo.

    Otsikkoa muutettu 2.5.2018 kello 13:56.

    Kaidi sai ympäristö- ja vesitalousluvan Kemin biojalostamolle

    Kaidi sai ympäristö- ja vesitalousluvan Kemin biojalostamolle


    Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Sunshine Kaidille ympäristöluvan Kemin biopolttoainejalostamoa varten. Aluehallintoviraston tiedotteen mukaan lupa koskee jalostamon toimintaa ja siihen liittyvää vaarallisten nestemäisten...

    Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Sunshine Kaidille ympäristöluvan Kemin biopolttoainejalostamoa varten. Aluehallintoviraston tiedotteen mukaan lupa koskee jalostamon toimintaa ja siihen liittyvää vaarallisten nestemäisten kemikaalien varastointia sekä energian tuotantoa kaasukattilassa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Kaidi voi aloittaa jalostamon toiminnan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

    Aluehallintovirasto on lisäksi myöntänyt yhtiölle vesitalousluvan ottaa Perämerestä vettä biopolttoainejalostamon käyttöön Tuomilahdesta, joka sijaitsee Ajoksen pohjoispuolella.

    Aluehallintovirasto on myöntänyt biopolttoainejalostamon käsiteltyjen jätevesien purkupaikaksi mereen sekoittumisvyöhykkeen, jolla haitallisten aineiden pitoisuudet saavat ylittää ympäristölaatunormit. Kyseessä on noin 150 hehtaarin kokoinen alue kilometrin säteellä purkuputkesta.

    Aluehallintovirastossa ympäristöluvan käsittelyprosessia luonnehditaan työlääksi ja haastavaksi. Tuotantoprosessi sekä jätevesien käsittelyprosessi kokonaisuutena perustuu Suomessa ja osittain EU:ssakin uusiin tekniikoihin eikä vastaavanlaisen toiminnan päästöistä ole vertailutietoa.

    Kaidi Finlandille päätös on toki tärkeä, mutta rakentamispäätöstä se ei toimitusjohtaja Carl Haglundin mukaan vielä ratkaise.

    Ensimmäiselle toimintavuodelle tehostettu päästöjen tarkkailu

    Aluehallintovirasto kertoo tiedotteessaan, että se on rajoittanut mereen johdettavia lämpö- ja ainepäästöjä yhtiön esitystä tiukemmiksi, luokitellut paineistetun kaasutuksen tuhkan jätteeksi sekä määrännyt ensimmäiselle toimintavuodelle tehostetun päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailun. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto määrää sekoittumisvyöhykkeen uudelleen ja tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa.

    Biopolttoainejalostamosta mereen johdettavaa kokonaislämpöpäästöä on rajoitettu hakemuksessa esitetystä päästötasosta noin 46 prosenttia. Laitokselle otettavan ja takaisin mereen laskettavan jäähdytysveden välinen lämpötilaero saa olla enintään 12 astetta, kun enimmäismäärä yhtiön esityksessä oli 22 astetta.

    AVI:n ympäristöylitarkastaja Paula Airaksisen mukaan tiukennus merkitsee käytännössä sitä, että kaikkea jäähdytysvettä ei saa laskea mereen ja yhtiöllä täytyy muita tapoja käsitellä lämpöpäästöä.

    – Jos päästöä ei olisi rajoitettu, lämpö tehostaisi meressä levän kasvua ja pidentäisi kasvukautta. Sitä kautta sillä olisi vaikutusta meren perustuotantoon ja se voisi aiheuttaa ekologisia muutoksia. On pyritty myös siihen, että talviaikaiselle kalastukselle ja virkistyskäytölle aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa.

    Yhtiö oli myös esittänyt, että paineistetun kaasutuksen sekä plasmakaasutuksen tuhka, jota syntyy 30 000 tonnia vuodessa, luokiteltaisiin sivutuotteeksi. Aluehallintovirasto oli kuitenkin toista mieltä ja luokitteli tuhkan jätteeksi.

    – Yhtiön täytyy tuhka varastoida ja käsitellä jätelain säädösten mukaisesti. Se ei tietenkään estä yhtiötä myöhemmin hakemasta tuhkalle sivuotuote-statusta, jos he saavat sille sellaisen käyttökohteen, johon aine on hyödynnettävissä ja laadultaan sopiva, Paula Airaksinen sanoo.

    Kaidin on istutettava mereen vuosittain 40 000 kuhan poikasta

    Aluehallintoviraston on määrännyt yhtiölle myös kalatalousvelvoitteen kalasto- ja kalastusvahinkojen vähentämiseksi ja estämiseksi. Kaidin on istutettava vesistövaikutusten alueelle vuosittain 40 000 kuhan poikasta. Lisäksi rakentamistöitä seuraavana vuonna on istutettava 30 000 vaellussiian poikasta.

    Yhtiön on myös asetettava kaupallisille kalastajille ja kalastusmatkailuyrittäjille toiminnasta 60 000 euron vakuus mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi.

    Kaidi määrättiin lisäksi asettamaan 700 000 euron vakuus, jolla varmistetaan jätehuolto ja tarkkailu toiminnan loppuessa tai sen jälkeen. Ympäristön ennallistamiseen määrättiin 200 000 euron vakuus.

    Red II vielä jalostamon tiellä

    Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund toteaa, että ympäristölupa on Kemin biojalostamohankkeelle merkittävä etappi. Yhtiön tiedotteessa Haglund kuitenkin huomauttaa, että asian etenemiseen vaikuttaa vielä suuresti uusiutuvan energian kestävyyskriteerien eli RED II- lainsäädäntö.

    – Tämän selvittyä voimme tehdä perusteellisen markkina-analyysin, jonka pohjalta hankkeen päätöksenteossa voidaan edetä, Haglund sanoo.

    Jalostamon on tarkoitus valmistaa liikennekäyttöön tarkoitettua uusiutuvia polttoaineita. Biojalostamo käyttäisi raaka-aineenaan puupohjaista biomassaa kuten energiapuuta, korjuutähteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja.

    Jalostamo tuottaisi vuodessa 225 000 tonnia toisen sukupolven biopolttoainetta, josta 75 % olisi uusiutuvaa dieseliä ja 25 % uusiutuvaa bensiiniä.

    Kemiin suunniteltu biojalostamo olisi 900 miljoonan euron investointi.

    Väyrysen ero keskustasta on raskas hänen kannattajilleen:

    Väyrysen ero keskustasta on raskas hänen kannattajilleen: "Ihmiset tuntevat jääneensä tyhjän päälle"


    Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen ilmoitus erota keskustasta herättää Väyrysen kotiseudulla monenlaisia mietteitä. Raskainta Väyrysen ero on hänen kannattajilleen. Keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Pekka Pelttarin mukaan Väyrysen...

    Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen ilmoitus erota keskustasta herättää Väyrysen kotiseudulla monenlaisia mietteitä. Raskainta Väyrysen ero on hänen kannattajilleen.

    Keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Pekka Pelttarin mukaan Väyrysen lähtö lohkaisee ison palan keskustaa pois.

    – Tietyllä tavalla tämä on uskonnon tyyppinen tilanne. Väyrynen on omalla toiminnallaan saanut ihmiset uskomaan itseensä ja he tekevät sitä ihan vakaumuksella ja antaumuksella. Ihmiset tuntevat ikävän tunnetta ja vahvan aatteellisen puolen osalta jääneensä tyhjän päälle, kun ovat olleet Paavon tukijoita ja kannattajia loppu metreille asti, Pelttari sanoo.

    Lähtö on myös helpotus

    Toisaalta puolueelle Väyrysen lähtö on myös helpotus.

    – Hän on toiminut oppositioihmisenä keskustan linjaa vastaan. Hän on pyrkinyt saamaan omia ajatuksiaan läpi, mutta keinot siihen eivät ole olleet hyväksyttäviä poliittisia pöytätapoja. Hän on kahden puolueen mandaatilla pyrkinyt keskustan johtotehtäviin ja siinä toisessakin puolueessa pyrkimyksenä on ollut olla johtotehtävissä, Pelttari sanoo.

    Pelttari viittaa Väyrysen pyrkimykseen keskustan puheenjohtajaksi ja sen jälkeen vielä puoluevaltuuston puheenjohtajaksi.

    Huolta sote- ja maakuntauudistuksesta

    Keskustan Keminmaan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jarmo Saariniemi on huolestunut ennen kaikkea sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä, koska myös eduskuntaan palaava Väyrynen vastustaa uudistusta.

    – Jos on tuollainen kanta, niin äänestys eduskunnassa menee aika tiukalle, Saariniemi sanoo.

    Aiemmin kokoomuksesta vasta eronnut Harry Harkimo ja kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ovat kertoneet äänestävänsä mahdollisesti uudistusta vastaan.

    Uudistuksen vastatuulesta kertoo myös se, että pääministeri Juha Sipilä on hakenut sille tukea oppositiosta.

    Väyrysellä voi olla vaikutusta vaaleihin

    Väyrynen kertoi keskiviikkona myös aikovansa johtaa kansalaispuolueen valmistautumista eduskuntavaaleihin ja Euroopan parlamentin vaaleihin.

    Väyrynen saattaa vaikuttaa keskustan menestykseen eduskuntavaaleissa Lapissa, jos hän asettuu Kansalaispuolueen ehdokkaaksi Lapin vaalipiirissä.

    – Varmaan se hajottaa rivejä. Paavolla löytyy kannattajakaarti täältä ja hän on hyvä kenttätyöntekijä. Kyllä se pakkaa sekoittaa, Saariniemi sanoo.

    Saariniemi kuitenkin arvelee, että Väyrynen ei yllä vuoden 2012 presidentinvaalien tulokseen. Silloin Väyrynen sai Lapista yli 45 000 ääntä ja 43 prosentin kannatuksen.

    Väyrysen läpimenoon ei uskota, ainakaan vielä

    Myös Keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Pekka Pelttari uskoo, että Väyrynen voi osallistuessaan hajaannuttaa keskustaa. Väyrysen läpimenoon Pelttari ei kuitenkaan usko – ainakaan vielä.

    – Tällä hetkellä Lapissa käydään kovaa kilpailua seitsemännestä paikasta. Kun äänikynnys on 11 500 äänen kieppeillä, niin kyllä siinä on kova työ uudella puolueella mennä yhdellä ehdokkaalla läpi. Tällä hetkellä Väyrysen kannattajapohja ei taida riittää, mutta mikä se on vuoden päästä, on aivan toinen kysymys.

    Toisaalta edellisissä eduskuntavaaleissa keskusta sai suuren vaalivoiton. Puolue keräsi yli 43 000 ääntä, jossa oli kasvua yli 11 000 ääntä. Eli periaatteessa keskustan mahdollinen tappio voi hyvinkin vapauttaa läpimenoon tarvittavan äänimäärän.

    – Matemaattisesti laskettuna se voisi tuolla tavalla olla, mutta kakun jakajia on toki muitakin. Tänä päivänä ihmiset eivät vuosikymmenestä toiseen äänestä samaa puoluetta. Trendi on, että lyhyessäkin ajassa voi tapahtua voimakkaitakin muutoksia, Pelttari toteaa.

    Väyrynen on jo irti keskustasta

    Väyrynen on jo irti keskustasta


    Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on eronnut keskustasta. Väyrynen kertoo tiedotteessaan, että Keminmaan Keskustaseura on eronnut Suomen Keskustan, Peräpohjolan piirin ja Keminmaan kunnallisjärjestön jäsenyydestä. Väyrynen kuului keskustaan...

    Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on eronnut keskustasta. Väyrynen kertoo tiedotteessaan, että Keminmaan Keskustaseura on eronnut Suomen Keskustan, Peräpohjolan piirin ja Keminmaan kunnallisjärjestön jäsenyydestä.

    Väyrynen kuului keskustaan Keminmaan Keskustaseuran kautta.

    Alun perin Väyrysen ero oli tarkoitus tehdä lakkauttamalla Keminmaan Keskustaseura. Muutos tehtiin Väyrysen mukaan ratkaisun nopeuttamiseksi.

    Lisäksi Väyrynen kertoo pyytäneensä vapautusta keskustan kunniapuheenjohtajuudesta. Siitä päätetään todennäköisesti keskustan puoluekokouksessa.

    Maanlaajuinen nuuskarinki kärähti, epäillään 2000 kilon salakuljetuksesta – kauppaa käydään Facebookissa

    Maanlaajuinen nuuskarinki kärähti, epäillään 2000 kilon salakuljetuksesta – kauppaa käydään Facebookissa


    Nuuskan laittoman kaupan arvo Suomessa on tänä päivänä jopa kymmeniä miljoonia euroja kerrotaan Tullista. Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkosen mukaan maahan tuodun nuuskan määrä on viime vuosien aikana ollut jopa kymmenen- tai...

    Nuuskan laittoman kaupan arvo Suomessa on tänä päivänä jopa kymmeniä miljoonia euroja kerrotaan Tullista.

    Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkosen mukaan maahan tuodun nuuskan määrä on viime vuosien aikana ollut jopa kymmenen- tai kaksikymmentäkertainen verrattuna aikaisempiin vuosiin.

    Laittoman nuuskakaupan laajuudesta kertoo esimerkiksi Tullin juuri selvittämä iso nuuskan salakuljetusvyyhti, jossa kahden ulkomaalaisen miehen ja yhden naisen epäillään tuoneen Ruotsista Suomeen lähes 2 000 kiloa nuuskaa.

    Tulli pääsi epäiltyjen jäljille helmikuun 2018 lopussa, kun se löysi Torniossa rajan ylittäneestä pakettiautosta 334 kiloa nuuskaa. Myöhemmin nuuskaa takavarikoitiin pääkaupunkiseudulla tehdyssä kotietsinnässä.

    Lisäksi esitutkinnassa selvitettiin kymmenen aiempaa salakuljetusta, joissa nuuskaa oli tuotu Suomeen levitettäväksi yhteensä 1 360 kiloa.

    Tullin esitutkinnan mukaan salakuljetettu nuuska oli tarkoitus myydä edelleen välikäsien ja sosiaalisen median kautta.

    Nuuskakauppa houkuttelee ammattirikollisia

    Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen kertoo, että eniten nuuskaa tulee Suomeen juuri pohjoisen maarajan yli Ruotsista. Täysi-ikäiset saavat tuoda nuuskaa yhden kilon omaan käyttöön, mutta jälleenmyynti on laitonta.

    – Kyllä jotkut tuovat nuuskaa maahan ihan ammatikseen. Jos mietitään nuuskan laittoman kaupan arvoa Suomessa, niin kyllähän se selvää on, että siellä on ammattirikollisia mukana.

    Toiminnan yleistymisen taustalla ovat pienet riskit suhteessa suuriin voittoihin. Mijoonabisnes on monille houkutus, koska kiinnijäämisen riski on pieni. Ruotsin ja Suomen rajan yli on helppo liikkua.

    – Salakuljetusrikoksessa on rangaistusmaksimi kaksi vuotta vankeutta, kun taas törkeästä veropetoksesta maksimirangaistus on neljä vuotta, selvittää Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen.

    Pohjois-Karjalassa käyttäjiä löytyy jopa alakouluista

    Laiton nuuska on koukuttanut myös alaikäisiä. Ammattikoululaisten ja lukiolaisten kasvavasta nuuskan käytöstä on jo tutkimustietoa, mutta esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ongelma on levinnyt uusiin ikäryhmiin.

    – Arvioisin, että eniten nuuskaa kulutetaan 15–20-vuotiaiden keskuudessa, mutta yksittäisiä käyttäjiä on löytynyt ihan alakoulusta alkaen, kertoo erityisnuorisotyöntekijä Jarkko Riikonen.

    Riikonen työskentelee nuorten rikosasioihin keskittyvässä Joensuun Ankkuriryhmässä. Nuuska tulee esiin jo noin puolessa nuoriin liittyvistä tapauksista.

    – Se ei välttämättä ole päällimmäinen asia, mutta kun ongelmia lähdetään selvittämään, käykin ilmi, että on vaikka nuuskavelkoja maksamatta.

    Mirva Ekman / Yle

    Nuuskamarkkinat ovat moniportaiset ja käyttäjiä on kaiken ikäisiä. Maahantuojalta nuuska kulkeutuu jälleenmyyjille, joita on usein ketjussa monta.

    – Hurjimpien tarinoiden mukaan jopa käytetyillä nuuskapusseilla on omat markkinansa.

    Kauppa rehottaa avoimesti Facebookissa

    Kasvotusten tapahtuvan myynnin lisäksi nuuskan myyjät ovat löytäneet tiensä myös sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi Facebookin kirpputoriryhmissä tulee silloin tällöin vastaan nuuskan myynti-ilmoituksia ja jopa sen myyntiin keskittyviä ryhmiä.

    Kauppaa käydään avoimesti, vaikka kaikenlainen nuuskan välittäminen on laissa kielletty. Myös ostajaa voidaan epäillä ryhtymisestä laittomaan tuontitavaraan.

    Poliisin keinot nuuskaongelman puuttumiseen ovat kuitenkin hyvin rajalliset.

    – Poliisin puuttuminen nuuskan ja tupakan myymiseen on valitettavan vähäistä. Nykyisessä tilanteessa poliisi joutuu priorisoimaan omia tehtäviään eli keskittymään vakavampiin rikoksiin, Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Kari Kuokkanen kertoo.

    Tyrnistä intiimivoidetta: Torniossa jalostetaan 200 jalkapallokentällistä marjoja vuodessa

    Tyrnistä intiimivoidetta: Torniossa jalostetaan 200 jalkapallokentällistä marjoja vuodessa


    Mistä on kyse?Aromtech on 1997 perustettu marjaöljytuotteita kehittävä yritysKotipaikka on Torniossa. Yritys toimii myös Turussa ja HelsingissäYrityksellä on koko ketju hallussa tutkimuksesta lopputuotteeseenUusin aluevaltaus on lääkinnälliset...

    Mistä on kyse?Aromtech on 1997 perustettu marjaöljytuotteita kehittävä yritysKotipaikka on Torniossa. Yritys toimii myös Turussa ja HelsingissäYrityksellä on koko ketju hallussa tutkimuksesta lopputuotteeseenUusin aluevaltaus on lääkinnälliset tuotteet

    Yrityksen tiloissa on laari toisensa perään täynnä C-vitamiinia. Marjaöljytuotteita valmistavan Aromtechin Tornion tiloissa tyrniä on jatkojalostettu jo 20 vuoden ajan. Yritys on mukana myös marjan tutkimustyössä.

    – Meidän lähestymistapamme on, että kaikki on tutkittua, mutta luonnollista. Tyrniöljy on yksi niistä tehoaineista, joita meidän tuotteissa käytetään. Toki on muita lääkinnällisiin valmisteisiin sopivia tehoaineita, sanoo Aromtecin toimitusjohtaja Helena Korte.

    Tyrniöljyä sisältäviä terveystuotteita ovat esimerkiksi silmäsuihke ja naisten limakalvojen kuivuuden hoitoon tarkoitettu voide.

    .

    Kati Siponmaa / Yle

    Tehtaan raaka-aineen tarve on valtava. Vaikka tyrni kasvaa Suomessa luonnonvaraisena ja erilaisia viljelyhankkeita on vireillä, se ei pelkästään riitä. Marjaa hankitaan Tornioon villinä ja luomuna kahdeksasta maasta.

    – Laskimme tehtaanjohtajan kanssa, paljonko meidän raaka-aine on muutettuna tuoreiksi marjoiksi, jos se levitetään tuohon pihalle. Saimme vastaukseksi 200 jalkapallokentällistä marjaa. Aikamoinen määrä, Korte toteaa.

    Uutta tietoa löydetään koko ajan

    Suomessa on tehty yliopistotasoista tutkimusta tyrnistä jo 1990-luvulta alkaen. Tyrnissä riittää silti edelleen löydettävää.

    – Yliopistomaailmassa tutkitaan edelleen kiivaasti tyrnin koostumusta. Siitä on löytynyt uusia mielenkiintoisia sokereita ja vastaavia, mitä tutkitaan. Sitä mukaa kun analyysimenetelmät kehittyvät, marjasta löydetään uutta tutkittavaa, sanoo tyrnistä väitellyt Aromtechin tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Petra Larmo.

    Turun yliopiston elintarvikealan emeritusprofessori Heikki Kallion mukaan useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että tyrnimarjalla on terveyttä ylläpitäviä vaikutuksia.

    – Uusimpana on ymmärrys siitä, että tyrniöljy vähentää esimerkiksi kuivasilmäisyyden oireita niin suun kautta nautittuina kapseleina kuin suoraan silmiin käytettävänä suihkeena, Kallio sanoo.

    Hän on kuitenkin varovainen lausunnoissaan, mitä tulee erilaisten tuotteiden markkinoimiseen.

    – On tärkeää muistaa lainsäädännön vaatimukset ja rajoitukset tyrnituotteiden valmistuksessa ja markkinoinnissa. Sekä elintarvike- että lääkelainsäädännön keskeisiä tehtäviä on kuluttajansuojelu turvallisuuden ja epäasiallisen mainonnan osalta. Biologiset vaikutukset kulkevat omia teitään näiden säännöstöjen rajapinnalla, Kallio huomauttaa.

    Tyrneissä on eroja

    Elintarvikealan emeritusprofessori Heikki Kallio sanoo ravintosisällöissä olevan huomattavia eroja eri alkuperää olevien tyrnien välillä.

    – Teollisia tuotteita valmistettaessa alalajien, lajikkeiden ja kasvupaikan aiheuttamat erot on otettava huomioon. Muun muassa Lapin viljelmillä fenolisten yhdisteiden ja C-vitamiinin määrät ovat korkeammat kuin vastaavilla lajikkeilla, joita viljellään eteläisessä Suomessa, Kallio toteaa.

    Aromtechin tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Petra Larmo sanoo, että yhtiössä tämä on tiedossa.

    – Me vakioimme sen monissa kliinisissä kokeissa näytetyn vaikuttavan koostumuksen, vaikka raaka-aine tuleekin eri puolelta maailmaa ja eri kasvuympäristöistä.

    Kati Siponmaa / Yle

    Lääkinnällisten tuotteiden saaminen markkinoille on ollut yhtiölle iso projekti.

    – Ensin piti hankkia valmius, jotta saamme valmistaa Medical Device-luokan tuotteita. Ulkopuoliset auditoijat käyvät tarkistamassa raaka-aineen ja lopputuotteen laadun. Kliininen näyttö pitää olla ennen tuotteen päätymistä markkinoille, Larmo sanoo.

    Pieni osa yhtiön liikevaihdosta tulee kosmetiikkatuotteista, joita yhtiö ei itse jatkojalosta. Torniossa uutettua tyrniöljyä saattaa siis kulkeutua jonkun ihmisen meikkipussissa takaisin Lappiin.

    – Kosmetiikkapuolella meillä on erilaisia siemenöljyjä ja muita kasviuutteita, jotka leviävät ympäri maailmaa suurien kosmetiikkabrändien tuotteisiin. Niissä tuotteissa ei sitten Aromtech enää näykään, vaan tuotteissa lukee esimerkiksi, että sisältää mustikansiemenöljyä, toimitusjohtaja Korte kertoo .

    Sota vei Suoman natsien äitiyskotiin – Norjassa piti synnyttää lapsia Saksan rotueliittiin

    Sota vei Suoman natsien äitiyskotiin – Norjassa piti synnyttää lapsia Saksan rotueliittiin


    Suomalaisnaiset eivät olleet natsien ihailemaa "pohjoista rotua", mutta sodan lopulla hekin kelpasivat saksalaisten suunnitelmiin. Suoman tytär kuuli äitinsä tarinan vuosia...

    Suomalaisnaiset eivät olleet natsien ihailemaa "pohjoista rotua", mutta sodan lopulla hekin kelpasivat saksalaisten suunnitelmiin. Suoman tytär kuuli äitinsä tarinan vuosia myöhemmin.
    Lapissa olisi töitä vaan tekijöitä ei löydy: Listasimme 5 syytä pohjoisen työvoimapulaan

    Lapissa olisi töitä vaan tekijöitä ei löydy: Listasimme 5 syytä pohjoisen työvoimapulaan


    Työttömyystilanne paranee koko maassa, ja erityisesti Pohjois-Suomessa olisi tarjolla töitä enemmän kuin tekijöitä löytyy. Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tiistaiaamuna julkaisemasta alueellisesta kehityskatsauksesta Avoimeksi...

    Työttömyystilanne paranee koko maassa, ja erityisesti Pohjois-Suomessa olisi tarjolla töitä enemmän kuin tekijöitä löytyy. Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tiistaiaamuna julkaisemasta alueellisesta kehityskatsauksesta

    Avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrä on Lapissa lisääntynyt neljän vuoden ajan. Viime vuonna Lapin TE-toimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrä oli yli 21 000, yli viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin.

    Listasimme viisi syytä pohjoisen työvoimapulaan.

    1. Työpaikkojen määrä kasvaa vauhdilla

    Varsinkin Lapin matkailun kasvu on viime aikoina ollut voimakasta. Työpaikkoja on syntynyt matkailualan palveluihin. Lapin hiihtokeskukset palkkasivat kuluneelle kaudelle reilut 4000 kausityöntekijää. Apua kausityöntekijäpulaan on haettu muun muassa ulkomailta. Viime syksynä Lapin TE-keskus järjesti ensimmäistä kertaa virtuaalisen rekrytointitapahtuman, johon osallistui 3000 ulkomaalaista.

    Matkailun kasvun myötä investointeja on tehty, muun muassa hotellirakentaminen on lisääntynyt. Investoinnit lisäävät työvoiman tarvetta myös rakennus- ja maanrakennusalalla.

    Meri-Lapin tehtailla Torniossa ja Kemissä 1980-luvulla työelämään tullut sukupolvi eläköityy nyt. Timo Rautajoki

    Lapissa myös kaivosala kasvaa. Esimerkiksi Kittilän kultakaivoksen ja Sodankylän Kevitsan nikkelikaivoksen tuotantoa kiihdytetään lähes neljännesmiljardin investoinneilla.

    Investoinnit työllistävät yhtiöiden arvioiden mukaan laajennusurakan ajaksi yhteensä 700 ihmistä.

    Tornion Outokummun terästehdas investoi Kemissä sijaitsevaan kromikaivokseensa 250 miljoonaa euroa ja rakentaa sinne aiempaa syvemmän kaivoskuilun. Laajennuksen arvioitu työllisyysvaikutus on noin 300 henkilötyövuotta.

    Investointien lisäksi eläköityminen avaa työpaikkoja teollisuudessa.

    – Meri-Lapin tehtailla Torniossa ja Kemissä 1980-luvulla työelämään tullut sukupolvi eläköityy nyt, muistuttaa Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki.

    2. Osaaminen ja vaatimukset epätasapainossa

    Avointen työpaikkojen vaatimukset ja vapaana olevan työvoiman osaaminen eivät vastaa toisiaan.

    – Matkailupuolella on ongelmia löytää osaavia kokkeja, baarimikkoja ja tarjoilijoita. Sen sijaan huoltomiehiä on saatavilla, sanoo rovaniemeläinen matkailuyrittäjä Ilkka Länkinen.

    Matkailussa vaatimustaso on noussut: Uusilta työntekijöiltä toivotaan löytyvän muun muassa kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta.

    Myös muilla aloilla työntekijöille asetettujen vaatimusten vaikuttaa työllistymiseen.

    – Jos pitkään alalla ollut ihminen joutuu työttömäksi, saattaa hänellä olla vaikeaa päästä takaisin työelämään. Digitalisaation myötä on tekninen ammattiosaamisen taso noussut, toteaa palvelujohtaja Tero Hyttinen Lapin TE-toimistosta.

    – Enää ei rakennuksilla ohjeita katsota klubiaskin kannesta vaan älykännykältä, Hyttinen jatkaa.

    Osaamisongelmaa on ratkottu muunto- ja täsmäkoulutuksella.

    Yle Uutisgrafiikka

    3. Lapin väkimäärä tippuu koko ajan

    Lapissa väki on ikääntynyttä. Maakunnassa merkittävä osa väestöstä on työmarkkinoiden ulkopuolella olevia eläkeläisiä. Väestön vanheneminen lisää työvoiman tarvetta muun muassa sosiaali- ja terveyspuolella.

    Maakunnan väestömäärä on laskenut vuosia. Lapsia syntyy vähemmän kuin ihmisiä kuolee. Muuttovoittoa Lappi sai viime vuonna vain maahanmuutosta. Nuoret siirtyvät useasti muualle työn ja koulutuksen perässä.

    Pohjoisimman maakunnan imago ei ole omiaan houkuttelemaan osaajia eteläisemmästä Suomesta.

    – Monessa mielessä Lapin imago on hyvä, mutta nuoriso ajattelee nykyisen megatrendin mukaisesti, että elämää on vain isoissa kaupungeissa, toteaa maakuntajohtaja Mika Riipi.

    4. Koulutuspaikat katosivat

    Lapista on kadonnut koulutuspaikkoja, mikä pakottaa nuoret karistamaan maakunnan pölyt jaloistaan ja lähtemään opiskelemaan etelään.

    – Vain etelä on kasvanut ja se on vaikuttanut myös koulutuksen tarjontaan, sanoo Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki.

    Poismuuttaneet nuoret jäävät pysyväksi tappioksi. Usein he perustavat perheensä ja asettuvat opiskelupaikkakunnalleen.

    5. Sesonkityön perässä muutto on haastavaa

    Matkailuun syntyneet työpaikat ovat pääosin kausiluonteisia. Sesonkityön perässä liikkuminen ei ole yksinkertaista.

    – Käytännössä se tarkoittaa, että kotipaikalle jää yksi asunto ja työpaikkakunnalta on hankittava toinen. Jos tarjolla on epätyypillinen työsuhde, voi lähtö olla vaikea, miettii Lapin TE-toimiston palvelujohtaja Tero Hyttinen.

    Hyvän työsuhdeasunnon tarjoaminen on vahva valtti kilpailussa osaavista työntekijöistä. Parakkitasoista asumista tarjoamalla joutuu työntekijää hakemaan pitkään, jopa turhaan.

    – Mikäli pystyy tarjoamaan kunnollisen asunnon, ei työntekijöiden saaminen ole vaikeaa, sanoo rovaniemeläinen matkailuyrittäjä Ilkka Länkinen.

    Tietokatkon hinnaksi tuli 15 miljoonaa – moottoritien remontissa kukaan ei huomioinut uusia painorajoituksia

    Tietokatkon hinnaksi tuli 15 miljoonaa – moottoritien remontissa kukaan ei huomioinut uusia painorajoituksia


    Mistä on kyse?Valtatie 4:n remontissa joudutaan rakentamaan Oulujoen yli kokonaan uudet sillat, vaikka alun perin vanhat sillat oli määrä säilyttää liikenteen käytössä.Uusien siltojen rakentaminen nostaa alkuperäistä 155 miljoonan euron...

    Mistä on kyse?Valtatie 4:n remontissa joudutaan rakentamaan Oulujoen yli kokonaan uudet sillat, vaikka alun perin vanhat sillat oli määrä säilyttää liikenteen käytössä.Uusien siltojen rakentaminen nostaa alkuperäistä 155 miljoonan euron kustannusarviota 15 miljoonalla eurolla.Lisää rahaa odotetaan valtion lisätalousarviosta, mutta päätöksiä siitä ei vielä ole.Valtion lisäksi tieremontin kustannuksia maksavat myös alueen kunnat.

    Liikennevirasto ilmoitti viime viikolla, että Oulujoen ylittävät moottoritien sillat on uusittava. Vanhojen siltojen korvaaminen uusilla tuli tientekijöille yllätyksenä. Tähän saakka ajatuksena on ollut parantaa Nelostien liikenteen sujuvuutta ottamalla nykyiset kevyen liikenteen väylät autojen käyttöön ja rakentaa kevyelle liikenteelle oma erillinen silta.

    Uudet sillat maksavat 15 miljoonaa euroa, mihin ei toistaiseksi ole varattu määrärahoja. Samalla Oulun ja Kemin välinen iso Nelostien perusparannus kallistuu saman verran alkuperäisestä 155 miljoonasta eurosta.

    Tiedonkulku pätki vuosien valmisteluprosessissa

    Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ylijohtaja Matti Räinä myöntää, ettei tieto ole kulkenut hallitusti noin kymmenen vuotta kestäneen suururakan valmistellussa.

    Siltoja on remontoitu viimeksi vuosina 2005 ja 2006, jolloin asia näytti olevan kunnossa. Vuonna 2013 Suomessa nostettiin kuitenkin ajoneuvojen kokonaispainojen rajoitus 60 tonnista 76 tonniin, mitä ei Nelostien siltasuunnitelmissa otettu huomioon.

    Nelostien liikennettä on Oulun kohdalla jouduttu ohjaamaan tietöiden takia jo viime vuoden syksystä lähtien. Kun Oulujoen sillat joudutaan rakentamaan kokonaan uudelleen, odotettevissa on tiejärjestelyjen jatkuvan vielä ainakin vuoteen 2020 saakka.Paulus Markkula / Yle

    Matti Räinän mukaan syitä löytyy monesta kohtaa prosessia. Osittain tietoa on kadonnut esimerkiksi sen takia, että asioita ja projektin osia on ulkoistettu ja teetetty ulkopuolisilla konsulteilla. Samalla kun asioita on näin ketjutettu, myös tiedonkulku on pätkinyt.

    Suomen tärkein pohjois-etelä väyläNelostietä pitkin kulkee suurin osa Pohjois- ja Etelä-Suomen välisestä tavaraliikenteestä.Oulujoen ylittävät sillat ylittää vuorokaudessa enimmillään yli 51 000 ajoneuvoaNelostielle on suunniteltu Oulun moottoritien parannusten lisäksi puolenkymmentä kolmikaistaista osuutta Iin ja Kemin välille.

    Pitkässä hankkeessa on vuosien mittaan myös tapahtunut henkilövaihdoksia ja eläköitymisiä, jolloin tieto ei ole siirtynyt seuraavalle tekijälle.

    – Mutta ei tässä pidä pelkästään konsultteja syyttää, kyllä tässä riittää opittavaa myös viranomaisille. Kyllä tässä voi itsekin katsoa peiliin, sanoo Matti Räinä.

    Isoja hankkeita opittava seuraamaan

    Matti Räinän mukaan nyt saatu opetus on hyvä esimerkki jatkossa, kun vastaavanlaisia isoja hankkeita ruvetaan toteuttamaan.

    – Nyt onkin tärkeää pitää mielessä tästä saatavat opetukset varsinkin, kun siirrytään maakuntahallintoon. Samallahan niin ihmisten kuin viranomaistenkin roolit muuttuvat.

    Oulujoen siltojen uusiminen hidastaa Nelostien rakennustöitä Oulun kohdalla arviolta noin vuodella, mutta turhia töitä ei ennen ongelman havaitsemista sentään ehditty tekemään.

    Jos näin tärkeään asiaan ei rahoja löydy niin sitten ei mihinkään Matti Räinä

    Nelostien remontin projektipäällikkö Jukka Päkkilä Liikennevirastosta muistuttaa, että Oulujoen ylittävät sillat ovat joka tapauksessa ikänsä loppuvaiheessa ja ne olisi pitänyt uusia muutaman vuoden kuluttua. Nyt uusinta vain on tehtävä aiottua nopeammalla aikataululla.

    "Lisärahojen on löydyttävä"

    Uusien siltojen rakentaminen Oulujoen virran yli nostaa Nelostien pohjoispään remontoinnin kokonaiskustannuksia. Uutta rahaa odotetaan valtion lisätalousarviosta, mutta päätöksiä siitä ei vielä ole.

    Jos valtiolta ei lisärahaa heru, voidaan Oulun uudet sillat ainakin teoriassa rahoittaa karsimalla Pohjois-Iin ja Simon Maksniemen välille suunnitelluista kuudesta ohituskaistaparista osa.

    Siltaremontti osoittautui ennakoitua vaikemmaksi palaksi nelostien rakentajille. Vanhat Oulujoen ylittävät sillat eivät kestä ja niiden tilalle pitää rakentaa kokonaan uudet sillat.Risto Degerman / Yle

    Tämä ei kuitenkaan ole Matti Räinän mukaan järkevää, koska Nelostie on käytännössä Suomen tärkein pohjois-eteläsuuntainen valtatie, joten rahaa sen kunnostamiseen pitää löytää.

    Ylijohtaja Matti Räinä luottaa siihen, että rahat löytyvät valtion lisätalousarviosta.

    – Jos näin tärkeään asiaan ei rahoja löydy, niin sitten ei mihinkään, hän sanoo.

    Vaikka siltojen kestävyys uutta kolmatta ajokaistaa varten eri riitä, nykyisellä käytöllä vaaraa ei joenylittäjille Jukka Päkkilän mukaan ole.

    – Kantavuusongelmat vain lyhentävät siltojen käyttöikää, mutta painorajoitusten avulla sillat ovat turvallisia käyttää, Päkkilä sanoo.

    Vihdoin takaisin kotona: Liisa Karekivi kuljetti vuosia kotirannan hiekkaa pullossa lievittääkseen ikävää

    Vihdoin takaisin kotona: Liisa Karekivi kuljetti vuosia kotirannan hiekkaa pullossa lievittääkseen ikävää


    Lapio heilahtaa ja kevyttä puuterilunta lentää korkean penkan päälle. Kevätaurinko kimaltaa timantteina hangella. Kivenheiton päässä näkyvät Ruotsin komeat vaarat ja jään alla virtaa Tornionjoki. Liisa Karekivi, 60, tekee mielellään...

    Lapio heilahtaa ja kevyttä puuterilunta lentää korkean penkan päälle. Kevätaurinko kimaltaa timantteina hangella. Kivenheiton päässä näkyvät Ruotsin komeat vaarat ja jään alla virtaa Tornionjoki. Liisa Karekivi, 60, tekee mielellään lumityöt käsivoimin, koska saa siitä samalla ulkoilua ja liikuntaa. Maisema on rakas. Karekivi hengittää sitä – yhdessä puhtaan ilman kera.

    Kengät jätetään kuistille ja mökin sisällä on kuvataiteilijan valtakunta. Karekivi johdattaa työhuoneeseensa, jossa kaikki värit, pensselit ja tarvikkeet ovat siistissä järjestyksessä hyllyissä. Seinillä on valmiita sotilaiden muotokuvia ja telineessä lotan kuva. Kuvat ovat Karekiven Suomi100-näyttelystä, jossa oli esillä ylitorniolaisten sotilaiden ja lottien kuvia. Grafiittikynät ovat valmiina odottamassa ja telineessä valmistuu jälleen sotilaan kuva.

    Karekiven ensimmäinen piirretty sotilaskuva on olohuoneen seinällä. Suuressa taulussa seisoo ratsusotilas sapeli kädessään. Kuvassa on Karekiven isoisä.

    – Arvostan sotilaita. Ei silloin kysytty, haluavatko he lähteä tai onko heillä parempaa tekemistä. Piti puolustaa maata, Karekivi kertoo.

    Myös Karekiven isä lähti sotimaan, vain 17-vuotiaana.

    Perinteitä kunnioittavat ylitorniolaiset ovat ottaneet kotiseudulleen palanneen kuvataiteilijan vastaan tilaamalla tältä piirustuksia omista sukulaistaan. Töitä on nyt vuodeksi eteenpäin.

    Karekivi istuu työtuolilleen ja alkaa piirtää. Tunne on hyvä. Tunne siitä, että on nyt kotona ja tekee rakastamaansa työtä.

    Liisa Karekivi asuu Ylitorniolla ja työskentelee vapaana taiteilijana.Minna Aula / YleLeipä hankitaan rutiinityöllä

    Liisa Karekiven isä oli ammatiltaan muurari. Hän rakensi perheelle rintamamiestalon Tornionjoen rannalle. Talon lähellä olevan metsän reunassa oli savusauna, jonka vieressä solisi puro. Siellä perheen lapset leikkivät ja muovasivat itselleen savesta eläimiä.

    Leluja ei ollut, joten kaikki leikki rakentui lapsen mielikuvituksessa tai se tehtiin itse. Jo ennen kouluikää Karekivi muovasi puron rannalla savesta koiran, jonka korvat taipuvat pienissä sormissa. Keittiöstä sormet nappasivat perunan, josta hän veisteli milloin mitäkin hahmoja. Talvella lumesta syntyi pienoiskoossa koti pöytineen, tuoleineen ja astioineen.

    Myös vanhemmat huomasivat, että tyttärellä on taiteellista silmää ja luovuutta. Luova ammatti ei vain sopinut ajankuvaan, eikä siihen kannustettu. Oli tehtävä rutiinitöitä ja hankittava leipää.

    Liisa Karekiven kaihoisa rippikuva.Liisa Karekiven kotialbumi

    Isä oli auktoriteetti, jota lapset tottelivat. Karekivi oppi työnteon jo pienenä. Hän oli siskonsa kanssa rakennustyömailla kantamassa tiiliä pitkin huojuvia tikkaita aina ylemmäs ja ylemmäs. Äiti oli Valion meijerillä töissä.

    Karekivi uskoo luovuutensa tulevan isän äidin puolelta. Isoäiti kiersi talosta taloon ja ompeli vaatteita. Isoäidillä oli kauneudentaju, joka näkyi katseessa ja työnjäljessä. Kädentaitoja löytyi koko lähipiiristä. Isoisä muokkasi nahkoja verstaalla ja Karekiven äiti oli kova tekemään käsitöitä ja vaatteita lapsille. Karekivi näyttää olohuoneen seinällä roikkuvaa värikästä raanua. Se on äidin tekemä.

    – Äiti olisi halunnut käsityön opettajaksi, mutta hänen isänsä ei päästänyt lähtemään kaupunkiin. Äidillä jäi se unelma toteutumatta, Karekivi sanoo.

    Karekivi sai odottaa pitkään oman unelmansa toteutumista, vapaan taiteilijan elämää.

    Salaa kuunvalossa kutomassa

    Lapsena Liisa Karekivi seurasi naapurin emännän vierailua heidän kodissaan. Samalla kun vaihdettiin kuulumiset, valmistettiin ruoka ja tehtiin koko ajan käsitöitä.

    Karekivi muistaa myös oman lapsuuden intohimonsa käsillä tekemiseen. Illalla kun oli mentävä nukkumaan, kutkutti mielessä koulun käsityötunnin kude. Valot oli jo sammutettu, mutta Karekivi huomasi kuunvalon riittävän.

    – Minulla oli kova hinku kutoa. Kuutamon valossa kudoin aivan hiljaa, ettei kukaan herää, Karekivi kertoo.

    Nuoren unelmat luovuuteen ja käsillä tekemiseen haudattiin kuitenkin jo toisessa polvessa. 44 vuotta sitten Karekivi oli toukokuun viimeisiä päiviä oppikoulussa, kun hän sai kuulla muuttavansa Helsinkiin.

    – Isä tuli kotiin ja ilmoitti, että sinä lähdet Helsinkiin. Hän oli järjestänyt minulle työpaikan.

    Töihin oli mentävä, koska perheellä ei ollut varaa maksaa lukiota. Hän pyysi ja sai jäädä viettämään vielä yhden juhannuksen Ylitornion Aavasaksalla. Sen jälkeen hän matkusti junalla Helsinkiin. Taakse jäivät rakas koti, maisemat ja sukulaiset.

    Repäisy irti juurilta oli raju.

    Lääkettä koti-ikävään

    Työnantaja tuli Helsingin rautatieasemalle 16-vuotiasta Liisa Karekiveä vastaan. Työpaikka oli lastentarvikeliikkeessä ja myös asunto järjestyi työnantajan kautta.

    Oman elämän alku tuntui vaikealta. Koti-ikävä oli kova ja pieneltä paikkakunnalta suureen kaupunkiin muuttaneella riitti ihmeteltävää. Pian hän sai kuitenkin kavereita ja elämä meni eteenpäin. Parin vuoden päästä Karekivi päätti monen muun nuoren tapaan lähteä Englantiin au pairiksi kieltä oppimaan.

    – Kaipasin useasti kotiin ja maalle. Vaikka tykkäsin Lontoosta hurjasti, kaipasin rentoutta, mitä ei isossa kaupungissa ole, Karekivi sanoo.

    Englannissa vietetyn parin vuoden jälkeen Karekivi palasi Helsinkiin, teki töitä ja opiskeli iltalukiossa. Haaveissa olivat taideopinnot. Hän kuitenkin päätti yhdistää rakkaat harrastukset, piirustuksen ja käsityöt, ja aloitti vaatetusalan opinnot Porissa. Valmistuttaan hän päätti jatkaa opintoja turkiskoulutukseen. Viisi vuotta kestävä turkiskoulutus järjestettiin Lapissa Kemijärvellä.

    27-vuotias Liisa Karekivi Kemijärvellä taidekurssilla. Valmistumassa on äidin muotokuva.Liisa Karekiven kotialbumi

    Karekivi muistaa hakeneensa kotirannalta Ylitorniolta hiekkaa ikävää lievittämään. Hän laittoi hiekan lasipulloon, jossa oli pieni vene. Se helpotti.

    – Tornionjokilaakso on aina ollut se paikka, mihin kuulun.

    Helsingissä asuessaan hän käveli syksyisin Stockmannin suurelle lankaosastolle ja hengitti värejä. Sekin helpotti koti-ikävää.

    “Ei se ole aina itsestä kiinni, mitä voi tehdä ja mitä ei”

    Kun turkisalan opiskelut olivat ohi Liisa Karekivi perusti oman turkisyrityksen. Yrityksen paikaksi hän valitsi rajakaupunki Tornion.

    Hän teki mittatilaustyönä turkkeja omakotitalossa toimivassa yrityksessään. Turkit valmistuivat alusta loppuun saakka yksin.

    – Opin käsittelemään nahkoja, oppimaan eläinten karvan profiilin ja miten karva menee niskasta selkään. Hyödynnän tätä oppimaani nyt taiteessa, Karekivi sanoo.

    Tornionjokilaakso on aina ollut se paikka, mihin kuulun. Liisa Karekivi

    Asenne turkiksia kohtaan Suomessa muuttui 1990-luvulla. Luonnonsuojelijat alkoivat voimakkaasti vastustaa turkisten tarhausta ja käyttöä. Monet naiset pelkäsivät ja pelkäävät edelleen turkistensa puolesta kadulla kulkiessaan. Niitä sotkettiin esimerkiksi maaleilla.

    Karekivi oli mukana turkisyrittäjien tapaamisessa, jossa luonnonsuojelijat ilmoittivat kaatavansa koko turkisbisneksen. Hänen mukaansa niin kävikin. Karekivi kertoo, että moni vanha yritys lopetti toimintansa. Lopulta päätöksen edessä oli myös hän itse.

    – Ei kannattanut jatkaa. Ei se ole aina itsestä kiinni, mitä voi tehdä ja mitä ei, Karekivi sanoo.

    Yrityksen lopettamisen jälkeen Karekivestä tuntui kuin matto olisi vetäisty jalkojen alta. Vuosia Karekivi kävi erilaisilla kursseilla, teki määräaikaisia töitä ja oli välillä työttömänä.

    Lopulta hän lähti tavoittelemaan pitkään kypsynyttä unelmaansa ja pääsi opiskelemaan kuvataiteita Lapin yliopistoon Rovaniemelle.

    Taiteilija tekee töitä tällä hetkellä tilauksesta. Nyt työn alla on useita sotilaskuvia.Minna Aula / YleMoni muuttaa pois

    Liisa Karekiven mökin ohi kulkeva valtatie 21 on monelle etelän talvilomalaiselle tuttu. Turistit hurauttavat helposti Ylitornion ohi kohti Lapin muita maisemia, vaikka Ylitorniolla on perinteinen matkailupaikka. Karekiven lapsuudessa Aavasaksan vaara oli yöttömän yön palvojien kohtaamispaikka, ja juhannuksen viettoon saattoi saapua eri puolilta Suomea jopa 15 000 ihmistä.

    Itsekin hän on ollut Aavasaksalla myymässä juhannuksena limsaa.

    Karekivi suree Ylitornion alueen rakentamattomuutta. Hänen rakkaat maisemat voisivat kiinnostaa kauempaakin tulevia turisteja.

    Vuosia jatkunut väen väheneminen näkyy erityisesti Lapin pienissä kunnissa. Koko Lapin väkiluku on laskenut 25 vuodessa 20 000 asukkaalla; kuolleisuus ja muuttotappio ovat suurempia kuin syntyvyys. Useammat muuttavat pois.

    Se ei Karekiveä haittaa. Hän muutti viisi vuotta sitten takaisin lapsuutensa maisemiin.

    – Olin aina ajatellut, että sitten tulen tänne tekemään taidetta.

    Kuvataiteilija tutustuu ensin valokuvaan ja aloittaa sen jälkeen piirtämisen. Seinällä roikkuu Karekiven äidin tekemä raanu.Minna Aula / Yle

    Taiteilijan palkka ei tule tilille joka kuukauden viimeinen päivä. Yrittäjyystausta on kuitenkin opettanut laskemaan tienestin, niin että elanto on turvattu.

    Luovuus kumpuaa sisältä, eikä sitä voi laittaa päälle tai pois päältä. Luovuuteen tarvitaan vapautta. Niitä Karekivelle edustavat vapaana virtaava Tornionjoki ja alueen ihmiset: Kukaan ei yritä asettaa muottiin.

    Kesäisin lapsuudenkodin rannalle nousee matalan veden aikaan hiekkasaari. Joenmyötäisesti kulkeva saari on useita metrejä pitkä. Hiekkasaarella Karekivi kävelee paljain jaloin, aivan kuten lapsena.

    Koti-ikävää ei enää tarvitse hoivata laittamalla hiekkaa pulloon, koska Karekivi on kotona.

    Yli 700 sote-ammattilaisen työnantaja vaihtuu: Meri-Lapin sote-ulkoistuksen toiminta käynnistymässä kesäkuussa

    Yli 700 sote-ammattilaisen työnantaja vaihtuu: Meri-Lapin sote-ulkoistuksen toiminta käynnistymässä kesäkuussa


    Mistä on kyse?Meri-Lapin sote-ulkoistuksella halutaan varmistaa palveluiden ja työpaikkojen säilyminen alueella myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen15 vuoden sopimus on tehty Keminmaan, Kemin, Tornion ja Simon kuntien, Länsi-Pohjan...

    Mistä on kyse?Meri-Lapin sote-ulkoistuksella halutaan varmistaa palveluiden ja työpaikkojen säilyminen alueella myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen15 vuoden sopimus on tehty Keminmaan, Kemin, Tornion ja Simon kuntien, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa

    Henkilöstön siirtäminen Meri-Lapin sote-yhteisyritykseen on alkanut. Kuntien ja sairaanhoitopiirin palveluksesta Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n yhteisyritykseen siirtyy kaikkiaan yli 700 työntekijää. Kunnat ja sairaanhoitopiiri ovat laatineet listat siirtyvistä työntekijöistä ja asianomaisia on tiedotettu asiasta.

    Meri-Lapin historiallinen sote-ulkoistus kestää 15 vuotta. Sopimus sisältää suuren osan neljän Meri-Lapin kunnan eli Keminmaan, Kemin, Tornion ja Simon perusterveydenhuollosta sekä Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnasta.

    Henkilöstön koulutukset erilaisiin tietojärjestelmiin ja uuteen yhteisyritykseen aloitetaan toukokuussa.

    – Olemme saaneet lähettävistä organisaatioista siirtyvien henkilöiden nimilistat. Henkilöstölle pidetään infotilaisuuksia paikanpäällä kerran kuukaudessa ja kahden viikon välein lähetetään infokirjeitä, kertoo Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n yhteisyrityksen käynnistämisprojektin projektipäällikkö Seija Parviainen.

    Siirtyviä työntekijöitä on informoitu siirroista. Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä yhteisyrityksen palvelukseen, eikä ketään irtisanota. Työntekijöiden nykyiset työehdot ovat voimassa työehtosopimuskauden ajan. Nykyinen työehtosopimus on voimassa maaliskuun 2020 loppuun asti.

    Rekrytointeja meneillään

    Simon, Kemin, Keminmaan ja Tornion sekä terveyspalveluyhtiö Mehiläisen sote-yhteisyrityksessä on meneillään haltuunottovaihe, joka on alkanut kuluvan vuoden alussa. Yhteisyrityksen toiminnan on määrä käynnistyä kesäkuun alussa.

    – Hyvin todennäköistä on, että 1. kesäkuuta jatketaan hyvin pitkälti samalla tavalla asiakkaiden ja potilaiden hoitamista kuin tähänkin asti. Varmasti pidemmällä aikavälillä tulee sitten uudistuksia ja kehitetään tätä toimintaa – nimenomaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Sen myötä tulee jonkin verran muutoksia ja asioita kehitetään sekä palvelua parannetaan asiakkaiden näkökulmasta, Parviainen kertoo.

    Parviaisen mukaan tulevat työnkuvan muutokset ovat vasta hahmottumassa.

    – Todennäköisesti meillä on sellaista päällekäistä toimintaa, jota kannattaa lähteä kehittämään. Erityisesti asiakkaiden palveluohjausta ja puhelinneuvontaa – vähän call center -tyyppistä palvelua tässä tullaan varmasti kehittämään. Nimenomaan asiakkaiden palvelua on tarkoitus parantaa ja kehittää.

    Eläköitymistahti on kiivas

    Yhteisyritykseen siirtymisestä aiheutuvat muutokset eivät vaaranna työntekijöiden työpaikkoja. Valtakunnallisen sote-kentän muodostumisen mukanaan tuomat muutokset sen sijaan ovat yhä hämärän peitossa.

    – Irtisanominen ei ole kenelläkään odotettavissa eli kaikilla siirtyvillä työntekijöillä työt jatkuvat kuten ennenkin. Mitä sote-muutoksia on tulossa ja millä tavalla ne sitten myöhemmin tulevat vaikuttamaan asioihin, sitä on tietenkin tässä vaiheessa vaikea sanoa.

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä eläköityi viime vuonna ennätykselliset 46 työntekijää. Eläköitymistahti on Meri-Lapissa kiivas jatkossakin.

    – Keski-ikä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstöllä alkaa olla täällä lähempänä viittäkymmentä vuotta, eli sitä kautta alkaa olla enemmän huoli, että mistä tälle alueelle saadaan osaajia, Parviainen sanoo.

    Yhteisyritykseen rekrytoidaan parhaillaan viittä palvelulinjan johtajaa sekä Kemin, Keminmaan ja Tornion terveysasemille vastaavia lääkäreitä.

    – Toivottavaa on, että nykyisistä organisaatioista haettaisiin innokkaasti ja myös ulkopuolelta tulisi kiinnostusta tänne suuntaan. Lääkäreiden osalta meillä on koko ajan tarvetta olla esillä ja toivotaan, että tänne tulisi hyviä ja innostuneita hakijoita.

    Henkilöstön kuulemiseen on satsattu

    Muutosprojektia koordinoiva Parviainen kertoo, että henkilöstön kysymyksiin ja huoleen omasta tulevaisuudestaan on pyritty vastaamaan aktiivisella tiedottamisella.

    – Meillä on sähköpostiosoite, johon voi näitä huolia ja kysymyksiä laittaa. Olemme tavanneet kaikki osastonhoitajat ja nyt tapaamme vielä yksiköiden henkilöstöä osastotunnilla työpaikkakokouksissa, jotta saataisiin kaikkien huolet ja kysymykset esille ja niihin pystyttäisiin vastaamaan mahdollisimman hyvin.

    Muutosten keskellä henkilöstön tiedottamiseen on tehty erityispanostuksia. Parviaisen mukaan siitä on saatu positiivista palautetta.

    – Meillä on ollut isona haasteena henkilöstön informoiminen ja siihen sekä henkilöstön kuulemiseen on panostettu. Mehiläisen toimesta siihen on satsattu kovasti ja olen siihen hyvin tyytyväinen. Olemme saaneet hyvää palautetta pääluottamusmiestenkin taholta, heidän kanssaan on pidetty säännöllisiä palavereita kahden viikon välein.

    Muutos avaa henkilöstölle uusia työmahdollisuuksia

    Muutos voi avata henkilöstölle myös uusia työmahdollisuuksia. Työntekijöille on tehty ennakkokysely, jossa kartoitettiin heidän näkemyksiään ja mahdollista halua työkiertoon.

    – Tässähän tarjoutuu nyt aivan loistava mahdollisuus työkiertoihin erilaisiin tehtäviin, Parviainen sanoo.

    Tehtävää on vielä paljon ennen kuin yhteisyritys pääsee aloittamaan toimintansa kesäkuun alussa.

    – Organisaatiorakennetta lähdetään vielä viilaamaan ja siitä informoidaan henkilöstöä lähempänä toukokuuta. Onhan se selvä, kun näin isosta muutoksesta on kyse, että kaikki ei voi olla näin kiireaikataululla ihan valmiina ensimmäinen kesäkuuta. Ongelmia ratkaistaan sitten toiminnan käynnistyessä.

    Parviainen kertoo, että haltuunottoprojekti jatkuu tiiviinä kevään ajan.

    – Nyt ryhdytään käymään keskusteluja yksikkötasolla ja tiimitasoilla. Kyllä tässä aika lailla on tekemistä kesäkuun alkuun mennessä.

    Jälleen iso huumejuttu: Marihuanaa 1,4 miljoonan euron edestä jalkaisin, autolla ja rahtina

    Jälleen iso huumejuttu: Marihuanaa 1,4 miljoonan euron edestä jalkaisin, autolla ja rahtina


    Salakuljetettujen huumeiden arvo katukaupassa olisi ollut noin 1,4 miljoonaa euroa. Huumeet oli tarkoitettu levitettäväksi Turun seudulla. Tulli epäilee kuutta, pääosin muualla kuin Suomessa asuvaa, ulkomaalaistaustaista miestä useista törkeistä...

    Salakuljetettujen huumeiden arvo katukaupassa olisi ollut noin 1,4 miljoonaa euroa. Huumeet oli tarkoitettu levitettäväksi Turun seudulla.

    Tulli epäilee kuutta, pääosin muualla kuin Suomessa asuvaa, ulkomaalaistaustaista miestä useista törkeistä huumausainerikoksista. Epäillyistä neljä on edelleen tutkintavankeudessa.

    Tullin tiedotteen mukaan organisaation päätoimija värväsi salakuljetukseen taloudellisesti heikossa asemassa olevia henkilöitä, joilla ei ollut aikaisempaa rikostaustaa.

    Tullin esitutkinnassa on selvinnyt, että organisaation jäsenet salakuljettivat useana eri kertana suuria määriä marihuanaa Helsingin ja Tornion kautta Suomeen jalkaisin tai autolla. Marihuanaa tuotiin maahan myös postikuriirifirman rahtilähetyksenä Etelä-Euroopasta. Huumausaine-erien määrät vaihtelivat kolmesta kilosta 21 kiloon.

    Esitutkinnan yhteydessä useissa kotietsinnöissä löydettiin huumeita ja kannabiksen kotikasvattamo.

    Tullin rikoskokonaisuuden esitutkinta on loppusuoralla. Esitutkinnan valmistuttua asia siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan Länsi-Suomen syyttäjänvirastoon.

    Innokas keräilijä pystytti harvinaisen yksityispostilaatikon mökkisaarelle –

    Innokas keräilijä pystytti harvinaisen yksityispostilaatikon mökkisaarelle – "Sympaattinen osoitus kansalaisaktiivisuudesta"


    Kemin edustalla olevaan Selkäsaareen on pystytetty erikoinen postilaatikko. Tähän laatikkoon jätettyihin postilähetyksiin lyödään saaren omat erikoisleimat ennen kuin postit viedään tavallisen kirjepostin joukkoon. Innokas postimerkkeilijä...

    Kemin edustalla olevaan Selkäsaareen on pystytetty erikoinen postilaatikko. Tähän laatikkoon jätettyihin postilähetyksiin lyödään saaren omat erikoisleimat ennen kuin postit viedään tavallisen kirjepostin joukkoon.

    Innokas postimerkkeilijä Matti Tuovinen pystytti postilaatikon mökkisaareen viime kesänä, ja se on avoinna nyt ensimmäistä talvea. Tämä merkitsee Tuoviselle postinhakureissua meren jään yli vähintään kerran viikossa.

    – Täällä on käynyt kanoottimiehiä, geokätköilijöitä ja veneilijöitä, jotka ovat ajaneet saaren eteläpäähän ja kävelleet laatikolle. Liikkeellä on ollut myös leimakeräilijöitä. Kesän aikana saaresta on lähtenyt ehkä noin parisataa kuorta, kertoo Matti Tuovinen.

    Postilaatikko on ollut toiminnassa viime kesästä lähtien ja palvelee nyt ensimmäistä talvea.Postilaatikko.

    Viestintäviraston tiedossa ei ole toista yksityisen ylläpitämää postilaatikkoa. Kemin tapaus kuulostaa harvinaiselta myös Posti Groupissa.

    – Minusta tämä on hyvin sympaattinen osoitus kansalaisaktiivisuudesta. Pienessä saaressa, jossa ei ole postin jättömahdollisuutta, on löytynyt kansalainen, joka on ottanut asian hoitaakseen talkooperiaatteella, sanoo yhtiön tuotepäällikkö Petri Pohjolainen.

    Pohjolainen korostaa, että Postin toimitusaikalupauksen ja kirjesalaisuuden piiriin lähetykset kuuluvat vasta siinä vaiheessa, kun ne on toimitettu Postille.

    Selkäsaaressa oleva postilaatikko eroaa selvästi Postin kirjelaatikoista ja laatikon erityisyys tuodaan selvästi esille myös laatikkoon ja sitä suojaavaan taustalevyyn kiinnitetyillä teksteillä. Laatikon värikin kertoo, että se ei ole Postille kuuluva oranssi malli.

    Ski post -leima koristaa kirjettä talvisin

    Matti Tuovisen toiveena on, että saaressa liikkuvat mökkiläiset, hiihtäjät ja matkailijat jättäisivät postia laatikkoon. Harrastajien houkuttelemiseksi Tuovinen leimaa lähetykset saaren omilla erikoisleimoilla. Hän on suunnitellut leimat itse ja teettänyt tarvittavat välineet Helsingin leimasintehtaan pajassa.

    – Leimassa on Selkäsaaren kuva ja siinä lukee Kemi. Kuoriin laitetaan oheisleima, joka on joko kesä- tai talvileima. Molemmissa kausileimoissa on myös koordinaatit, joilla tämän paikan löytää, sanoo Tuovinen.

    Tuovinen leimaa kaikki Selkäsaareen jätetyt kirjeet ja kortit olosuhteiden mukaan joko saaressa tai kovien pakkasten aikaan kaupungissa, jossa homma hoituu lämpimissä tiloissa toisin kuin mökkioloissa saaressa.

    Laatikkoon jätettävät lähetykset kulkevat mantereelle joko moottorikelkassa tai veneellä. Ainoan katkoksen tuo kelirikkokausi, jolloin saareen ei pääse.

    Matti Tuovinen huolehtii Selkäsaaren postin tyhjentämisestä ja toimittaa kirjelähetykset eteenpäin.Riikka Rautiainen/ Yle

    Talvella laatikolla on ollut hiljaista, mutta kevään hiihtokelit ovat lisänneet postitrafiikkiakin. Perämeren pohjoisosissa hiihtokausi kestää pitkälle huhtikuuta, joten laatikolle pääsee helposti kevätjäitä pitkin.

    Saaressa toimivassa latukahvilassa laatikkoa pidetään hyvänä ideana ja siitä aiotaan kertoa eteenpäin myös tiskillä.

    – Mainitsen kaikille kävijöille, että saaressa on tämmöinenkin mahdollisuus. Jos saisimme vielä postikortteja ja -merkkejä myyntiin, niin pannaan posti kulkemaan, naurahtaa kahvilassa talkoileva Ari Matikainen.

    Hovioikeus alensi mönkijällä poliisin kaiteeseen kiilanneen miehen tuomiota

    Hovioikeus alensi mönkijällä poliisin kaiteeseen kiilanneen miehen tuomiota


    Rovaniemen hovioikeus on alentanut Ylitorniolla toissa syksynä poliisin kaiteeseen mönkijällä kiilanneen miehen tuomiota. Hovioikeus alensi käräjäoikeuden murhan yrityksestä sekä muista rikoksista antaman yhdeksän ja puolen vuoden...

    Rovaniemen hovioikeus on alentanut Ylitorniolla toissa syksynä poliisin kaiteeseen mönkijällä kiilanneen miehen tuomiota. Hovioikeus alensi käräjäoikeuden murhan yrityksestä sekä muista rikoksista antaman yhdeksän ja puolen vuoden vankeustuomion kuuden vuoden mittaiseksi.

    Hovioikeus myös katsoi, että tekoa ei voitu pitää murhan yrityksenä, kuten käräjäoikeus oli tulkinnut. Hovioikeuden mukaan kyseessä oli tapon yritys. Poliisi sai tilanteessa hengenvaarallisia vammoja.

    Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että mies oli tahallaan kiilannut ja törmännyt kuljettamallaan mönkijällä hänen pysäyttämistään yrittäneeseen poliisimoottoripyörään. Törmäyksen seurauksena poliisimoottoripyörä oli osunut sillankaiteeseen, kaatunut ja sen kuljettajana toiminut poliisi oli paiskautunut maahan ja saanut hengenvaarallisia vammoja.

    Hovioikeus totesi, että tapon yritys oli kohdistunut virkansa puolesta järjestystä ylläpitämässä olleeseen poliisiin. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että tekoa ei voitu pitää murhan yrityksen edellyttämällä tavalla kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Hovioikeuden mukaan poliisimoottoripyörän ilmaantuminen miehen rinnalle oli tullut tälle yllätyksenä. Oikeus katsoo, että tuomitun ensisijaisena tarkoituksena ei ole näytetty olleen poliisin vahingoittaminen, vaan pakoon pääseminen perässään olleilta poliiseilta.

    Mielentilalausunnon mukaan tuomittua on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Tekijä on syyllistynyt aiemmin myös tappoon.

    Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus määräsi rangaistuksen suoritettavaksi kokonaan vankilassa.

    "Käytännössä teräsjäätä ei ole juuri ollenkaan" – ohuet jokijäät voivat ennakoida tavanomaista tulvakevättä


    Etelä-Lapissa jokijäät ovat paikoin jopa ennätyksellisen ohuita. Kun maastossa oleva lumen paljous on vesiarvoltaan lähinnä hieman yli keskimääräistä, voi Lappi tänä keväänä pelastua poikkeuksellisen suurilta kevättulvilta. Lapin...

    Etelä-Lapissa jokijäät ovat paikoin jopa ennätyksellisen ohuita. Kun maastossa oleva lumen paljous on vesiarvoltaan lähinnä hieman yli keskimääräistä, voi Lappi tänä keväänä pelastua poikkeuksellisen suurilta kevättulvilta.

    Lapin ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki sanoo, että esimerkiksi Simojoella teräsjää on aiempina vuosina ollut mittauksissa jopa 70–80 senttimeriä paksua. Tänä talvena varhainen ja runsas lumentulo aiheuttivat sen, että jään paksuus on jäänyt vain neljäsosaan tavanomaisesta.

    – Simojoella on mitattu kuudesta eri kohtaa jään paksuuksia. Paksuimmillaan on ollut 30 senttiä, mutta sitten siellä on jopa kahtakymmentä ja kymmentä senttiä. Käytännössä teräsjäätä ei ole juuri ollenkaan, sanoo Alaraudanjoki.

    Alaraudanjoen mukaan ohut teräsjääkansi voi hyvinkin tarkoittaa sitä, että pahoja vettä nostavia jääpatoja ei pääse muodostumaan. Teräsjään päällä on kohvajäätä, joka hajoaa veden ja lämmön vaikutuksesta nopeasti.

    Pahinta olisi nopea ja lämmin kevät

    Paikoin jopa ennätyksiä lähentelevä lumenpaljouskaan ei enteile välttämättä suuria kevättulvia. Tulvatilanteeseen vaikuttaa myös lumen vesipitoisuus, joka on Suomen ympäristökeskuksen mukaan keskimääräistä suurempi lähinnä Tornionlaaksossa ja laajalti Keski-Lapissa.

    – Nythän ei tämmöisiä lauhoja jaksoja ole ollut lainkaan ja lumi on aika kevyttä. Sitä on kyllä paksuudelta paljon, mutta sen sisältämä vesimäärä ei mitenkään vallan poikkeuksellinen ole, Alaraudanjoki sanoo.

    Avainasia on loppukevään sää: suuren tulvan synty edellyttäisi nopeaa ja lämmintä kevättä.

    Vuonna 2014 tulva nousi Simossa jo uhkaavan korkealle ja ehtikin kastella joitakin taloja. Jääpadon laukeaminen pelasti isommilta vahingoilta. Tälle keväälle pahoja jääpatoja ei odoteta, sillä teräsjää on ohuempaa kuin vuosiin.Antti Heikinmatti / Yle

    – Jos se kaikista pahin tilanne sattuu mitä noissa ennusteissakin on laskettu, että runsaasti tulee sitä lämpöä ja vesisadetta – jos on oikein huono tuuri – niin tokihan silloin tulee selkeästi tavanomaista suuremmat tulvat.

    Jos keväästä tulee tavanomainen, myös tulvat pysyvät Lapissa tavanomaisina. Länsi-Lapissa tulva voi olla hieman tavallista suurempi.

    – Sulamisajan sää vaikuttaa niin ratkaisevasti, että tarkkaa määrää ei tässä vaiheessa pysty sanomaan.

    Ilmastonmuutos tekee jäänsahauskoneen tarpeettomaksi

    Jäiden vähyyden vuoksi jäänsahauksetkin jäävät väliin. Alaraudanjoen mukaan tämä ei ole aivan tavatonta 90-luvulla aloitettujen jäänsahausten historiassa. Jäänsahauskone vaatii alleen puolimetrisen teräsjään.

    – 2012 ja 2015 on ollut samanlaisia vuosia, että jäätä ei ole sahattu. Selvästi näyttää siltä, että kun nämä jäänsahaukset on aloitettu 1993, niin kyllä nämä viimeiset vuodet löytyvät täältä ohuemmasta päästä, Alaraudanjoki sanoo.

    Ilmaston lämpeneminen näyttääkin johtavan siihen, että jäänsahauskoneet käyvät tarpeettomaksi.

    – Ihan samassa luokassa ovat Ivalojoenkin jäät, että ei ole tarvetta mennä sinnekään sahaamaan. Saattaa olla, että jos ilmastonmuutos jatkuu tai menee siihen suuntaan kuin se näyttää nyt menevän, niin jäänsahauksia ei sitten jatkossa tarvittaisi.

    Suomi ja Ruotsi aloittavat yhteistyön odotetusta maiden välisestä junayhteydestä –

    Suomi ja Ruotsi aloittavat yhteistyön odotetusta maiden välisestä junayhteydestä – "Voitto koko Suomelle"


    Suomi ja Ruotsi käynnistävät yhteistyön Pohjanlahden kiertävän ratahankkeen edistämiseksi. Maat ehdottavat, että EU:n laajuista yleiseurooppalaista TEN-T-liikenneverkkoa laajennettaisiin Botnian käytäväksi kutsutulla reitillä, joka...

    Suomi ja Ruotsi käynnistävät yhteistyön Pohjanlahden kiertävän ratahankkeen edistämiseksi. Maat ehdottavat, että EU:n laajuista yleiseurooppalaista TEN-T-liikenneverkkoa laajennettaisiin Botnian käytäväksi kutsutulla reitillä, joka muodostuisi Suomessa Helsingin ja Tornion ja Ruotsissa Tukholman ja Haaparannan välisestä radasta.

    Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sekä Ruotsin liikenne- ja infrastruktuuriministeri Tomas Enerothin keskustelivat asiasta tänään Sundsvallissa.

    Jos EU-komissio päättää yhdistää Botnian käytävän yleiseurooppalaiseen liikenneverkkoon, on Suomella jatkossa mahdollisuus hakea EU:lta tukea Helsingin ja Tornion välisen radan, Nelostien ja muiden Pohjois-Suomen yhteyksien parantamiseen.

    EU-komission odotetaan ilmoittavan kantansa toukokuussa.

    Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan päätöksiä Keminmaan Laurilan ja Tornion välisen ratayhteyden sähköistämisestä ja aikataulusta tehdään mahdollisesti jo kuluvan hallituskauden aikana.

    Sujuvaan junayhteyteen Suomen ja Ruotsin välille tarvitaan Laurila–Tornio -rataosuuden sähköistäminen, joka maksaisi noin 12 miljoonaa euroa.

    Vetoomuksista huolimatta rataosan sähköistykseen ei ole osoitettu valtion rahoitusta.

    Keskustan Kulmuni: Erinomainen päätös

    Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni kertoo tiedotteessaan, että Suomen ja Ruotsin liikenneministerien päätös vauhdittaa Perämerenkaaren ratahanketta on erinomainen. Botnian käytävän saaminen osaksi Euroopan laajuista TEN-T-liikenneverkkoa olisi Kulmunin mielestä voitto koko Suomelle.

    – Suomen täytyy viimein saada sähköistettyä raideyhteys länteen. Suomen ja Ruotsin raja-alueella opiskellaan ja työskennellään jo nyt rajan molemmin puolin. Botnian käytävä mahdollistaisi rajat ylittävän työssäkäyntialueen muodostumisen Perämerenkaareen aina Oulusta Luulajaan. Alueella asuu satojatuhansia ihmisiä, Kulmuni kiteyttää.

    Kulmuni muistuttaa, että pohjoisten liikenneväylien kehittämisessä on kyse suurista EU-linjauksista, jotka vaikuttavat isojen infrahankkeiden tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin.

    – Suomi ei voi rahoittaa isoja liikenteen kehittämishankkeita suoraan budjetistaan tai ylipäänsä yksin. Tarvitsemme joka tapauksessa EU-lähtöistä ja muuta rahoitusta. Hienoa, että naapurimaiden liikenneministerit ovat löytäneet yhteisen sävelen Suomen ja Ruotsin pohjoisosien kehityksestä ja nivomisesta toisiinsa, Kulmuni sanoo.