Yle Uutiset | Simo | Tuoreimmat uutiset

    Kemin perinteinen Lumilinna sai rinnalleen kesänkin kestävän lumilinnan – aluetta kehitetään ympärivuotiseksi

    Kemin perinteinen Lumilinna sai rinnalleen kesänkin kestävän lumilinnan – aluetta kehitetään ympärivuotiseksi


    Kemin perinteinen Lumilinna on saatu jälleen valmiiksi lähes ennätysajassa eli kahdessa viikossa. Lauhan alkutalven takia linnan rakennustyöt päästiin aloittamaan vasta loppiaisena. Kemin 24. linna on aiempaa pienempi, sillä samaan aikaan viereen...

    Kemin perinteinen Lumilinna on saatu jälleen valmiiksi lähes ennätysajassa eli kahdessa viikossa. Lauhan alkutalven takia linnan rakennustyöt päästiin aloittamaan vasta loppiaisena.

    Kemin 24. linna on aiempaa pienempi, sillä samaan aikaan viereen on rakennettu ympärivuotista lumilinnaa.

    Linnassa on satsattu hotellihuoneisiin, joita on yhteensä 14.

    Hotellihuoneen lumiveistoksen valaistusta viimeisteltiin vielä vuorokausi ennen avajaisia.Laura Valta / Yle

    Ulkolumilinna avataan suunnitellusti lauantaina 19.1. Ympärivuotisen lumilinnan ravintola- ja veistostilaan pääsee tutustumaan aluksi vain opastettuna, sillä rakennusta viimeistellään vielä sekä ulkoa että sisältä.

    Jenni Mehtonen / Yle

    Ympärivuotisen lumilinnan rakentaminen viivästyi jo syksyllä, ja se päästään avaamaan kokonaan vasta helmikuussa.

    Lauha alkutalvi näkyy myös ympärivuotisen lumilinnan niin sanotussa kylmätilassa: sen ravintola ja veistokset on jouduttu tekemään ostetusta jäästä. Tavallisesti linnaan on käytetty viereisen Perämeren jäätä, mutta tänä talvena meri ei rakentamisen alkaessa ollut tarpeeksi jäässä eikä lumen tekoonkaan päästy tarpeeksi aikaisin.

    Ympärivuotisessa lumilinnassa on satulinna ja liukumäki.Laura Valta / Yle

    Kemin 24. lumilinnan teema on kummituslinna, ja ensimmäisen ympärivuotisen SnowExperience -tilaa teemoittaa puolestaan satulinna.

    Noitaveistos Lumilinnan ravintolan seinässä.Laura Valta / YleAluetta ja palveluja kehitetään

    Kemin Matkailu Oy on satsannut voimakkaasti merenrannassa sijaitsevan Lumilinna-alueen kehitykseen. Pelkästään ympärivuotinen lumilinna on 9,5 miljoonan euron satsaus, minkä lisäksi alueelle on muun muassa valmistunut viime vuosina lasihuviloita majoituskäyttöön.

    Myös palvelutarjonta on kasvanut voimakkaasti. Tänä vuonna uutta tarjontaa on yrittäjä Ilmari Mäenpään kupoli eli dome, jossa voidaan järjestää erilaisia kulttuurielämyksiä ja projisoida revontulet kupolin kattoon laservaloilla.

    Laura Valta / Yle

    – Haluamme tänne meidän ympärille uusia toimijoita, jotka tuottavat lisää ohjelmapalveluja meidän asiakkaiden käytettäväksi. Nyt on saatu kulttuuritarjontaa lisäävä tuote, myhäilee matkailuyhtiön toimitusjohtaja Susanna Koutonen.

    Käsivarresta vedettiin valokaapeli Norjaan – nopeat yhteydet voivat houkutella datakeskuksia

    Käsivarresta vedettiin valokaapeli Norjaan – nopeat yhteydet voivat houkutella datakeskuksia


    Järeitä verkkopalvelujen tietokonehalleja eli datakeskuksia houkutellaan nyt toden teolla Pohjois-Suomeen yhä paremmilla tietoliikenneyhteyksillä. Elisa ja sen norjalainen kumppani Bredbåndstylket Troms Ab saivat joulukuussa valmiiksi...

    Järeitä verkkopalvelujen tietokonehalleja eli datakeskuksia houkutellaan nyt toden teolla Pohjois-Suomeen yhä paremmilla tietoliikenneyhteyksillä.

    Elisa ja sen norjalainen kumppani Bredbåndstylket Troms Ab saivat joulukuussa valmiiksi valokuitukaapelin Suomen Käsivarresta Norjaan.

    Elisalla on jo yksi valokuitukaapeli Pohjois-Suomesta Norjaan Utsjoen kunnan kohdalla. Uusi kaapeli varmistaa ja vahvistaa tietoliikenneyhteyksiä.

    Timo Nykyri / Yle

    Aiempaa sujuvammelle tiedonsiirrolle voi olla tulevaisuudessa tarvetta pohjoisessa, jos Tornioon ja Sotkamoon tulee datakeskuksia, kuten amerikkalainen Silent Partner Group lupaili alkutalvesta.

    – Nyt voimme osoittaa, että meillä on jo valmiit yhteydet, käytössä olevaa ja koeteltua tekniikkaa, sanoo Elisan Pohjois-Suomen aluejohtaja Jarmo Mikkola.

    Yritysten ei tarvitse käyttää omaa rahaa ja aikaa kansainvälisten tiedonsiirtoyhteyksien rakentamiseen Pohjois-Suomen routivaan maahan.

    Pohjoisimman Lapin väki hyötyy

    Amerikkalaisyhtiön suunnitelmat Tornioon, Sotkamoon ja Haminaan ovat vielä pitkissä kantimissa, mutta jo nyt osakemarkkinoille ja erilaisille tutkimushankkeille on hyötyä siitä, että tiedonsiirto on varmasti nopeaa.

    – Esimerkkinä on Lapissa käytössä oleva Eiscat-tutkajärjestelmä, jossa tutkitaan ilmakehän ilmiöitä yhteistyössä Norjan kanssa. Tällaisessa tapauksessa siirrettävää tietoa on paljon, jolloin kapasiteetin tulee olla kunnossa, Mikkola kertoo.

    Pidemmällä aikavälillä Mikkola nostaa esille myös Norjasta Aasiaan kaavaillun miljardihankkeen, Koilliskaapelin, jossa nyt avattua tiedonsiirtokanavaa voidaan myös hyödyntää.

    Paikallisesti uudesta valokuitukaapelista hyötyvät myös Tunturi-Lappi ja Ylä-Lappi. Muonio, Enontekiö ja Utsjoki saavat nyt Elisan varayhteyden häiriö- ja vikatilanteisiin.

    – Mahdollisissa häiriötilanteissa meillä on vaihtoehtoinen reitti pohjoisen kautta, Mikkola täsmentää.

    Esimerkiksi Enontekiöllä oli viime kesän ja syksyn aikana ainakin kaksi pidempää vikatilannetta Elisan verkossa.

    Ilmastopolitiikalla on pienennetty energiantuotannon päästöjä

    Ilmastopolitiikalla on pienennetty energiantuotannon päästöjä


    Tiukkeneva ilmastopolitiikka pienentää energiantuotannon päästöjä. Energiateollisuuden mukaan kaukolämmön kasvihuonekaasujen päästöt ovat vuosikymmenessä pudonneet neljänneksellä. – Sähkön- ja lämmöntuotannon ominaispäästöt ovat...

    Tiukkeneva ilmastopolitiikka pienentää energiantuotannon päästöjä. Energiateollisuuden mukaan kaukolämmön kasvihuonekaasujen päästöt ovat vuosikymmenessä pudonneet neljänneksellä.

    – Sähkön- ja lämmöntuotannon ominaispäästöt ovat laskeneet. Kehitys johtuu isolta osalta siitä, että fossiilisia polttoaineita on korvattu puupolttoaineilla. Myös energiatehokkuutta on parannettu, kertoo energiateollisuuden asiantuntija Jukka Makkonen.

    Energiateollisuus arvioi kaukolämmön kasvihuonepäästöjen puolittuvan seuraavan vuosikymmenen aikana.

    – Ensin siirrytään vielä enemmän puupolttoaineisiin. Puun pitäisi riittää nippa nappa. Seuraavaksi etsitään poltolle vaihtoehtoja. Niitä voivat olla lämpöpumput, maalämpö ja datakeskusten hukkalämpö, Makkonen visioi.

    Makkosen mukaan energian tuottajat ovat 10 viime vuoden aikana sijoittaneet noin 10 miljardia uusiin polttokattiloihin, joilla on voitu luopua turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

    – Päästökauppa on lähtenyt viime vuonna voimistumaan ja tulee jatkossa ajamaan turvetta ahtaalle, Makkonen sanoo.

    Politiikan poukkoilevuus on kuitenkin edelleen iso haaste.

    – Nyt tutkitaan ei polttavia vaihtoehtoehtoja, mutta monet investoinnit on laitettu odottamaan. Monessa yhtiössä investointeja tehdään vain pakon edessä, Makkonen kertoo.

    Tornion kaukolämmön päästöt vähenevät tänä vuonna

    Tornion ja Haaparannan käyttämän kaukolämmön päästöt vähenevät tänä vuonna, koska lämpöä tuottava Tornion Voima on luopunut raskaan polttoöljyn käytöstä.

    – Me luovumme raskaasta polttoöljystä, joka on kalliimpi polttoaine kuin maakaasu, johon me vaihdoimme. Maakaasu on myös puhtaampaa. Puhumme siis ihan yleisestä hyvästäkin, sanoo Tornion voiman toimitusjohtaja Aki Hakulinen.

    Polttoaineen hinnan lisäksi myös ympäristökysymyksellä on merkitystä..

    – Kyllä se on ympäristökysymys. Meillä esimerkiksi näillä varatehokattiloilla päättyi ympäristöluvassa mahdollisuus polttaa raskasta polttoöljyä. Vaihtoehtoina oli laittaa puhdistuslaitteita öljykäyttöisille kattiloille tai muuttaa polttoaine esimerkiksi maakaasulle, Hakulinen kertoo.

    Muutos lähes lopettaa varakattiloiden rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt, puolittaa typpidioksidien päästöt sekä vähentää kasvihuonekaasuja reilulla neljänneksellä.

    – Se on merkittävä vähennys ympäristölle, Torniolle ja Haaparannalle, Hakulinen luonnehtii.

    Vastaava muutos tehdään myös Kemin kaivoksella

    Yhtiö valitsi maakaasun, koska sitä on tarjolla Tornion lng-terminaalissa. Yhtiö saa sitä omakustannushintaan, koska emoyhtiö EPV Energia omistaa Manga LNG:stä 5 prosenttia.

    Maakaasua käytetään siis yhtiön varakattiloissa, joita käytetään varavoimana ja korkean kulutuksen aikana.

    Varalaitoksen osuus yhtiön lämmöntuotannosta on noin kymmenen prosenttia. Eniten Tornion Voima käyttää lämmöntuotannossaan turvetta, puupohjaista biomassaa ja Outokummun terästehtaalla syntyvää häkäkaasua, joten kokonaisuudessaan päästöjen vähennys jää alle kymmeneen prosenttiin.

    Päästöjen vähennykselle on kuitenkin tulossa jatkoa.

    – Uusimme Kemin kaivoksella kahden öljykäyttöisen kattilan polttoaineeksi maakaasun. Eli sinne rakennetaan nesteytetyn maakaasun säiliö- sekä höyrystinasemat ja vaihdetaan polttimet maakaasupolttimiksi vielä tämän vuoden aikana, Hakulinen sanoo.

    Lisäksi SSAB:n ja EPV Energian omistama Raahen Voima vaihtaa tänä vuonna öljykattiloita maakaasulle.

    Viime vuonna yhtiö uusi Torniossa viisi kattilaa, mikä maksoi yhtiölle noin kaksi miljoonaa euroa. Torniolaisten kaukolämmön hintaan investointi aiheuttaa vain pienen nostopaineen, sillä isoimman laskun maksaa suurin asiakas Outokumpu.

    Tuloksia jo vuodessa, kun kunnat saivat kokeilla itse pitkäaikaistyöttömyyden kitkemistä – nyt hyvän systeemin pelätään murenevan

    Tuloksia jo vuodessa, kun kunnat saivat kokeilla itse pitkäaikaistyöttömyyden kitkemistä – nyt hyvän systeemin pelätään murenevan


    Työllisyyden hoidon siirtäminen maakunnille on huono ajatus, sillä palvelujen tulisi olla mahdollisimman lähellä ihmistä. Siirrossa menetettäisiin jo tehty palveluiden kehittämistyö. Näin lausuivat Itä-Lapin kuntayhtymän edustajat tammikuun...

    Työllisyyden hoidon siirtäminen maakunnille on huono ajatus, sillä palvelujen tulisi olla mahdollisimman lähellä ihmistä. Siirrossa menetettäisiin jo tehty palveluiden kehittämistyö.

    Näin lausuivat Itä-Lapin kuntayhtymän edustajat tammikuun alkupäivinä työministeri Jari Lindströmille. Työllisyys- ja yrityspalvelut olisivat tulevaisuudessa maakuntien vastuulla ja avoimessa kilpailussa.

    Itä-Lapin kuntapäättäjillä on vankka kokemuspohja. Kun Lapin viidelle kunnalle annettiin mahdollisuus hoitaa pitkäaikaistyöttömien palvelut itse, sujui se muuta maata tehokkaammin.

    Lapin alueellinen työllistämiskokeilu järjestettiin syksystä 2017 vuoden 2018 loppuun Rovaniemellä, Kemissä, Torniossa, Kemijärvellä ja Sodankylässä. Jo vuodessa kokeilukuntien pitkäaikaistyöttömyys oli laskenut nopeammin kuin keskimäärin koko maassa.

    Elokuussa 2018 pitkäaikaistyöttömiä oli 31 prosenttia edellisvuoden elokuuta vähemmän. Koko Suomessa vastaava luku oli 28 prosenttia.

    Kemijärvellä pitkäaikaistyöttömien määrä puolittui

    Esimerkiksi elinkeinoelämän vaikeuksissa kamppaileva Kemijärvi sai yli puolet pitkäaikaistyöttömistään pois tilastoistaan vuoden aikana. Laskua oli 152:ta 72:een.

    Kemijärvelläkin nähdään, että työllisyyspalveluiden tulisi jatkossakin toimia kuntalaista mahdollisimman lähellä.

    – Kunnat tuntevat asukkaansa, Kemijärven työllisyyskoordinaattori Heli Björkman muistuttaa.

    Björkmanin mukaan Kemijärven hyvä kehitys jatkui loppuvuotta kohti, sillä hieman ennen kokeilun loppua, marraskuussa, tilastoista oli saatu pois vielä 15 pitkäaikaistyötöntä lisää.

    Sodankylässä pitkäaikaistyöttömien määrä väheni jopa kuusikymmentä prosenttia vuoden aikana.

    Kokeilussa oli myös mukana kolme Lapin suurinta kaupunkia. Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa oli elokuussa 2018 pitkäaikaistyöttömiä reilut neljännes edellistä vuotta vähemmän.

    Työllisyyspalveluiden siirtämistä osille kuntia TE-toimistojen sijaan kokeiltiin koko Suomessa puolentoista vuoden ajan.

    Lähteet: Lapin Ely-keskuksen työllisyyskatsaukset ja valtioneuvoston laatima Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisten kokeilujen toiminta- ja arviointitutkimus.

    Nuoret: nuuska on siistiä ja sporttista – lätkänpelaajat tiennäyttäjinä, kertoo selvitys

    Nuoret: nuuska on siistiä ja sporttista – lätkänpelaajat tiennäyttäjinä, kertoo selvitys


    "Se vaan on ollu kauheen siisti juttu ja halunnu olla sellai siisti jätkä." Näin kertoo Nuuska ja nuoret -selvitykseen haastateltu suomalaisnuori. Vaikuttaessaan nuuska "poraa", "sätii", "kolahtaa" tai "kolisee". Nuorten nuuskan käyttö on...

    "Se vaan on ollu kauheen siisti juttu ja halunnu olla sellai siisti jätkä."

    Näin kertoo Nuuska ja nuoret -selvitykseen haastateltu suomalaisnuori.

    Vaikuttaessaan nuuska "poraa", "sätii", "kolahtaa" tai "kolisee".

    Nuorten nuuskan käyttö on 2010-luvulla tasaisesti lisääntynyt. Tutkija Mikko Piispan mukaan nyt siitä näyttää tulleen uusi trendi. Se myös liitetään sporttiseen elämäntapaan.

    – Nuorten uteliaisuus ja kiinnostus nuuskaa kohtaan ovat kasvaneet ja asenteet ovat muuttuneet sallivammiksi. Mielikuva voi olla, että nuuska on aika cool.

    Mikko Piispa haastatteli selvitystä varten 15–21-vuotiaita nuoria Torniossa sekä Helsingissä viime vuoden keväänä. Hän kuuli myös nuorisotyöntekijöitä sekä nuuskan välittäjiä ja myyjiä.

    Raportin tarkoituksena oli selvittää nuorten nuuskan käyttöä ja mahdollisuuksia ehkäistä sitä.

    Nuorten asenteet tupakointia kohtaan ovat muuttuneet aikaisempaa kielteisemmiksi.Henrietta Hassinen / YleJääkiekkoilijallakin nuuskapussi huulessa

    Nuuskaa käyttävät yhä nuoremmat lapset.

    Suomessa pojat aloittavat nuuskakokeilut aikaisemmin kuin tytöt, hieman alle 14-vuotiaina. Vaikka negatiivinen leima on tyttöjenkin keskuudessa haalistunut, tyypillisiä käyttäjiä ovat silti yhä pojat ja urheilijat.

    "Kaikilla on joku frendi joka on urheilija, se urheilija on sillee ”hei sä et pilaa sun keuhkoja nii pahasti tällä”, niin sit ne on sillee “wou”, ja sit ne alkaa itekin käyttää."

    – Selkeää käyttäjäprofiilia ei ole, vaan käyttäjä voi olla kuka tahansa. Ehkä nuuska on vähän kunnollisempien nuorten juttu. Sillä on tavallaan sporttinen imago ja siksi nuoret kokevat, ettei nuuskan käyttö ole ongelma, Mikko Piispa sanoo.

    Samalla asenteet tupakointia kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi ja sitä pidetään myös terveydelle haitallisempana.

    Nuori jääkiekkoilijoista:

    "Nehän ne vissiin eniten käyttää sitä. Että kaikissa halleissa on nuuskan käyttökielto, mutta siltiki ne käyttää. Käyttäähän nämä ammattilaisetki, suurin osa niistä."

    Nuuskan hankkiminen helppoa

    Samansuuntaisia ajatuksia tuo ilmi myös tuore Syöpäjärjestöjen selvitys Nuuska urheilun toimintaympäristössä. Siinä selvitettiin nuuskan käyttöä junioriurheilijoilla pääkaupunkiseudulla ja Oulun seudulla.

    – Nuuskan saatavuus iästä ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta on helppoa, kertoo Syöpäjärjestöjen selvityksen tekijä Risto Fonselius.

    Näin siitäkin huolimatta, että nuuskan myynti ja maahantuonti on Suomessa kielletty. Poikkeuksena on täysi-ikäisten yksityishenkilöiden matkustajatuonti, jonka puitteissa sitä saa tuoda kilon vuorokaudessa omaan käyttöön.

    Tutkija Mikko Piispa on selvityksen Nuuska ja nuoret tekijä.Jouni Immonen / Yle

    Torniolaisten on helppo käydä ostamassa nuuskaa rajan toiselta puolelta Haaparannasta. Helsingissä sitä hankitaan lauttamatkan takaa Tukholmasta.

    Nuuska ja nuoret -selvityksen mukaan Torniossa nuuska on osittain "paikallinen tapa", johon aikuiset suhtautuvat arkipäiväisemmin kuin esimerkiksi Helsingissä.

    "Kun ihmiset käy kaikkialla useemmin, Ruotsissa ja muuta vastaavaa. Ja se että kun tääl päin on just niin, että on joku frendi joka käyttää, niin sit tulee se, että itekin et vois kokeilla."

    Tyypillisesti nuoret saavat nuuskaa täysi-ikäisiltä kavereiltaan tai isoveljiltään, mutta myös omilta vanhemmilta.

    Torniolaiset käyvät ostamassa nuuskaa Ruotsin puolelta Haaparannasta.Linus Hoffman / Yle

    "Lapset oikein pyytää [vanhemmiltaan], että voitko hankkii. Lapset ei välttämättä ite käytä, mut se että kun saa rahaa siitä kun myy."

    – Toistaiseksi nuuska vaikuttaa olevan myös suhteellisen riskitön ja helppo tapa tehdä rahaa. Vain harvat nuoret tunsivat ketään nuuskan myynnistä kiinni jäänyttä, Mikko Piispa kertoo.

    Tiukempi ote nuorison nuuskan käyttöön

    Nuuskan ja sähkösavukkeen käyttö on kielletty oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa. Selvitykseen mukaan se on silti hyvin yleistä.

    Ehkäisevän päihdetyön projektipäällikkö Hanne Munterin mielestä tarvitaan entistä tehokkaampaa maahantuonnin, Ruotsin osalta myös maastaviennin, valvontaa sekä tiukempia rajoituksia.

    – Kasvattajien, vanhempien ja opettajien, ei pitäisi sallia välittämistä. Heiltä tuntuu unohtuvan, että nuuskan myyminen tai ostaminen on laitonta, hän lisää.

    Alaikäiset saavat tai ostavat nuuskaa täysi-ikäisiltä ystäviltä. Jotkut saavat sitä myös vanhemmiltaan.Henrietta Hassinen / Yle

    "Niin ei biitti tai nuuska oo yhtä paha kuin muut. Niin mieluummin poliisit tai nää ettii mieluummin jotain huumeita, ku jotain biitinmyyjii."

    Tutkija Mikko Piispan mielestä sekä nuoret että kasvattajat tarvitsevat enemmän tietoa nuuskasta ja sen haitoista.

    Osa nuorista toivoisi, että vanhemmat olisivat paremmin perillä asiasta, ja he voisivat keskustella siitä vanhempiensa kanssaan.

    – Nuoret myös kertovat, että kun on aikansa käyttänyt nuuskaa, erityisyyden tunne karisee ja huomaa, ettei se nyt niin kauhean ihmeellistä ja hienoa olekaan.

    "Siinä on sellanen imelä haju, mitä mä en kestä yhtään. Se on just sellai, et jos joku bussis avaa jonku kiekon, niin mul alkaa heti tulla oksennuksen maku suuhun."

    Tiistaina Helsingissä julkaistu selvitys Nuuska ja nuoret on osa Ehkäisevän päihdetyön, EHYT ry:n kolmivuotista Nikotiinihanketta.

    Jutussa käytetyt sitaatit ovat poimintoja Nuuska ja nuoret -selvityksessä esiintyvistä nimettömistä nuorten haastatteluotteista.

    Lue myös:

    Ysiluokkalaiset Mikko ja Lauri nuuskaavat, koska "tulee semmoinen kiva sätinä" - Hämeenlinnassa nuoret pyysivät jo aikuisilta apua, koska nuuskaaminen on riistäytymässä käsistä

    Uudessa mallissa kaksivuotistarkistus tehdään neuvolan sijaan kotona – tutussa ympäristössä lapsen kehityksestä saadaan oikeampi kuva

    Uudessa mallissa kaksivuotistarkistus tehdään neuvolan sijaan kotona – tutussa ympäristössä lapsen kehityksestä saadaan oikeampi kuva


    Torniolainen kaksivuotias Minja Tallgren ottaa ovella vastaan tuttuja aikuisia. Siellä ovat neuvolantäti, terveydenhoitaja Anitta Roininen Hannulan neuvolasta ja tutun Kokkokankaan päiväkodin tädit, lastentarhanopettaja Päivi Lalli ja lastenhoitaja...

    Torniolainen kaksivuotias Minja Tallgren ottaa ovella vastaan tuttuja aikuisia. Siellä ovat neuvolantäti, terveydenhoitaja Anitta Roininen Hannulan neuvolasta ja tutun Kokkokankaan päiväkodin tädit, lastentarhanopettaja Päivi Lalli ja lastenhoitaja Carita Palmgren-Rautee.

    Minja ja hänen ikätoverinsa saavat hoitaa kaksivuotistarkastuksensa kotonaan, sillä Torniossa neuvolan ja varhaiskasvatuksen ihmiset ovat viime syksystä lähtien tulleet neuvolakäynnille perheen luokse.

    Minja kuuntelee, kun Carita Palmgren-Rautee lukee, Päivi Lalli seuraa sivummallaKimmo Hiltula / Yle

    Minjan äiti Malla Tallgren on tyytyväinen uuteen toimintamalliin. Lapsiperheelle on tärkeää, että kotikäynti istuu helposti arkeen.

    – On todella mukavaa, että tarkastus tullaan tekemään kotiin. Itselle se on paljon helpompaa, Tallgren sanoo.

    Koko perhe kokonaisuutena

    Tapaamisen aikana käydään läpi pitkä lista asioita, jotka liittyvät lapsen kehitykseen ja perheen rooliin. Kotikäynnillä voidaankin keskittyä aivan muuhun kuin lapsen pituuden ja painon kehitykseen, sillä nämä mittaukset ovat vanhemmat hoitaneet jo ennen tapaamista.

    Neuvolan kannalta on merkittävää, että kotikäynnillä saadaan mahdollisuus havainnoida lasta tämän luontaisessa ympäristössä.

    Lapsi on paljon luonnollisempi kotona kuin koskaan neuvolassa. Malla Tallgren

    – Kotona on hyvä tarkkailla esimerkiksi sitä, miten lapsi liikkuu. Neuvolassa ollaan kuitenkin vieraassa paikassa ja sillä on vaikutuksensa, sanoo terveydenhoitaja Anitta Roininen Hannulan neuvolasta Torniosta.

    Kaksivuotiaan Minjan äiti Malla Tallgren on samaa mieltä.

    – Lapsi on paljon luonnollisempi kotona kuin koskaan neuvolassa.

    Terveydenhoitaja Roinisen mielestä kotikäynneissä on myös se hyvä puoli, että paikalla on usein äidin lisäksi isä ja mahdolliset sisarukset. Näin perhettä voidaan käsitellä kokonaisuutena.

    Torniosta mallia muuallekin Suomeen

    Neuvolat ja varhaiskasvatus tekevät muuallakin maassa yhteistyötä, mutta Torniossa on menty muita pidemmälle. Kaikkien kaksivuotiaiden neuvolakäynnin tekeminen kotioloissa on ainutlaatuista.

    Neuvolaväelle kotikäynnit sinänsä ovat tuttuja aiemmilta vuosilta, sillä ensimmäinen neuvolakäynti lapsen syntymän jälkeen hoidetaan aina kotona. Tornion kaupungin ja Lapin yliopiston yhteistyönä kehitetty ja ESR-rahoituksen tukemana luotu uusi toimintamalli on tuonut myös varhaiskasvatuksen mukaan kotitapaamisiin.

    Kotikäyntien ansiosta perheeseen on syntynyt paljon nopeammin luottamuksellinen suhde. Päivi Lalli

    – Aluksi oli hiukan outoa tulla toisten kotiin. Aiemmin tällaiset asiat hoidettiin päiväkodissa, Minjan päiväkodin hoitaja Carita Palmgren-Rautee kertoo.

    Palmgren-Rautee on ollut mukana kotikäynneillä jo kokeiluvaiheessa. Torniossa kotikäyntimallia testattiin pari vuotta Hannulan ja Karungin neuvoloiden alueilla.

    – Näiden käyntien ansiosta perheeseen on syntynyt paljon nopeammin luottamuksellinen suhde, varsinkin jos lapsi on juuri aloittanut päiväkodissa, toteaa niin ikään Kokkokankaan päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja Päivi Lalli.

    Varhaiskasvatussuunnitelma kotioloissa

    Kotikäyntien aikana päivitetään myös kaksivuotiaiden varhaiskasvatussuunnitelma.

    – Suunnitelmassa mietitään lapsen vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita ja sitä kautta tavoitteita meidän pedagogiselle toiminnalle, Lalli kertoo.

    Alkutotuttelun jälkeen kotikäynneistä on tullut luonteva osa työtä. Carita Palmgren-Rautee ei kaipaa paluuta aiempaan käytäntöön.

    – Ei ole tullut sellaista edes ajateltua, hän toteaa.

    Kaksivuotiaan Minjan äidillä Malla Tallgrenilla on suhteellisen tuoretta kokemusta myös aiemmasta tavasta. Runsaan vuoden vanhemman isosiskon kaksivuotiskäynti hoidettiin vanhaan malliin neuvolassa.

    – Ehdottomasti tämä on parempi tapa. Entiseen malliin en haluaisi palata, Tallgren sanoo.

    Arvoituksellinen amerikkalaisyhtiö aikoo viisinkertaistaa Suomen datakeskuskapasiteetin – Kysyimme asiantuntijoilta, onko se mahdollista

    Arvoituksellinen amerikkalaisyhtiö aikoo viisinkertaistaa Suomen datakeskuskapasiteetin – Kysyimme asiantuntijoilta, onko se mahdollista


    Tästä on kyseYhdysvaltalainen yhtiö Silent Partner Group ilmoitti lokakuussa aikovansa rakentaa Suomeen neljä jättimäistä datakeskusta.Mikäli suunnitelmat toteutuvat, Suomen konesalikapasiteetti kasvaa yli viisinkertaiseksi.Yle kysyi useilta...

    Tästä on kyseYhdysvaltalainen yhtiö Silent Partner Group ilmoitti lokakuussa aikovansa rakentaa Suomeen neljä jättimäistä datakeskusta.Mikäli suunnitelmat toteutuvat, Suomen konesalikapasiteetti kasvaa yli viisinkertaiseksi.Yle kysyi useilta asiantuntijoilta, millaisia resursseja valtavan hankkeen toteutuminen vaatisi, ja kuinka todennäköistä datakeskusten valmistuminen on.

    Amerikkalainen Silent Partner Group (SPG) ilmoitti syystalvella tuovansa valtavan kokoisia datakeskuksia Suomeen ja Norjaan.

    Hankkeen koko herätti heti runsaasti kysymyksiä, eikä niihin ole toistaiseksi saatu kunnollisia vastauksia.

    Sijoituspaikkakuntien kaupunginjohtajat kertovat Ylelle allekirjoittaneensa salassapitosopimukset joulun alla, jotka estävät heitä puhumasta yhtiön liikeideasta.

    Yhtiön taustoista ja sen suunnitelmista Suomessa ei siis tiedetä juuri mitään (HS). Kysyimme asiantuntijoilta joistain askarruttavista kysymyksistä. Hankkeen koon perusteella voi arvioida muun muassa seuraavia asioita.

    Käytettävän energian määrä

    Yhtiö on ilmoittanut neljän datakeskuksen sijoittamisesta Suomeen, joista kaksi tulisi Sotkamoon sekä yksi Tornioon ja yksi Haminaan. Kunkin keskuksen sähkönkäyttö on ilmoituksen mukaan vähintään 250 megawattia.

    Yhteenlaskettu sähkönkäyttö olisi yksi gigawatti. Se tarkoittaa noin 10 prosentin lisäystä koko Suomen sähkönkulutukseen (Fingrid).

    Datakeskusten käyttämästä energiasta 90 prosenttia vapautuu lopulta lämmöksi. Se tarkoittaa Sotkamoon 450 megawattia, Tornioon ja Haminaan kumpaankin 225 megawattia lämpötehoa.

    Yhtiö on ilmoittanut hyödyntävänsä tämän energian uudelleen. Palaamme tähän asiaan myöhemmin.

    Hintalappu on miljardeja euroja

    Suomen datakeskusyhdistykselle tehdyn selvityksen mukaan keskuksen hinta on karkeasti 10 miljoonaa euroa yhtä megawattia kohden.

    Tuolla laskukaavalla SPG:n hankkeen hinta olisi noin 10 miljardia euroa pelkkien konesalien osalta.

    Yhtiö on ilmoittanut tekevänsä energiansa itse tuuli-, aurinko- ja bioenergialla sekä kaasulla. Lisäksi yhtiö sanoo käyttävänsä akkutekniikkaa.

    Yhdysvalloissa gigawatin konesali on ihan tätä päivää. Pekka Järveläinen

    Käytännössä uusi energiatuotanto vaatii useiden miljardien eurojen lisäkustannusta. Kokonaisinvestointina datakeskushanke ja Helsinki-Tallinna meritunneli painivat siis samassa sarjassa.

    Datakeskuskapasiteetti moninkertaistuu

    Mikäli SPG:n suunnitelmat toteutuvat, Suomen konesalikapasiteetti kasvaa yli viisinkertaiseksi. Viime vuoden helmikuussa Suomessa oli kapasiteettia noin 190 megawatin edestä.

    Määrä on iso, mutta ei mahdoton. Kapasiteetin kasvun tarve on raju.

    Valtion dataverkkoyhtiö Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila sanoo, että markkinat eivät juuri nyt kykene syömään tuollaista kapasiteetin kasvua, mutta myöhemmin kyllä.

    Suomen datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Järveläinen ei sinänsä hätkähdä kokoluokasta.

    – Yhdysvalloissa gigawatin konesali on tätä päivää. IT-alan energiankulutus on kasvanut valtavaksi. Ihmetyttää, kun ei täällä Euroopassa ole vielä tämän kokoisia nähty.

    Sähköä pitää tuottaa sijoituspaikoissa

    Datakeskusasiantuntijat sanovat, että vaikka energia tuotettaisiin paikallisesti, datakeskus tarvitsee myös varayhteyden, käytännössä yhteyden kantaverkkoon.

    Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin voimajärjestelmän käytön kehityspäällikkö Jonne Jäppisen mukaan periaatteellista estettä kantaverkkoyhteydelle ei ole.

    Vaihtoehdot sähköntuottamiseen Seuraavat esimerkit pätisivät, jos SPG käyttäisi vain yhtä alla mainittua energiamuotoa.Kaasuturbiini: Sotkamon laitokset vaatisivat vuosittain 3500–4000 rekka-autollista LNG:tä. Myös hinta on kova. Saman verran LNG:tä kuluisi Torniossa ja Haminassa, mutta siellä LNG-terminaalit ovat valmiina.Tuulivoima: Silent Partner Groupin pitäisi rakentaa yli tuhat uutta tuulivoimalaa, jotta se saisi niistä tarvittavan sähkön. Suomessa sähköä tuulivoimalla tuotti viime vuoden lopulla 700 voimalaa.Aurinkovoima: Sotkamon 500 megawatin aurinkovoimala vaatisi 1 850 000 aurinkopaneelia. Saman verran kapasiteettia tarvittaisiin Tornion ja Haminan pyörittämiseen yhteensä.Esimerkiksi maailman kahdeksanneksi suurimman aurinkovoimalan, intialaisen Kamuthi Solar Power Stationin pinta-ala on noin 10 neliökilometriä ja sen teho on noin 650 megawattia.

    – Julkisuudessa olleet paikkakunnat ovat joko entisiä metsäteollisuuspaikkakuntia tai lähistöllä on saatavissa isoja sähkötehoja.

    Jäppinen korostaa, että hän puhuu vain yleisistä edellytyksistä, koska tarvittavia tietoja ei hänellä ole. Lisäksi hän muistuttaa, että tarvittavan kokoisten linjojen suunnittelu, rakentaminen ja tarvittavat vahvistukset kestävät vuosikausia.

    Jos yhtiö tuottaisi energian omavaraisesti, se ei olisi riippuvainen kantaverkosta tulevasta sähköstä. Käytännössä se tarkoittaisi tarvittavan sähkön tuottamisen lähellä datakeskuksen sijoituspaikkaa.

    Tällöinkin kantaverkkoyhteyttä tarvitaan mahdollisen ylimääräisen energian myymiseksi. Yhtiöllä on jo sopimus yhteistyöstä Energia Myynti Suomi Oy -nimisen yhtiön kanssa.

    Tässä Tornion ja Haminan tilanne poikkeaa Sotkamosta voimakkaasti.

    Torniossa ja Haminassa on LNG-terminaalit, josta saadaan energiantuotantoa muualta kuin sähköverkkoa käyttäen, sanoo Pekka Järveläinen.

    LNG on maakaasua, joka on nesteytetty kuljetuskustannusten pienentämiseksi.

    Sotkamoon energiantuotannon kapasiteetti pitäisi rakentaa kokonaan alusta alkaen.

    Lupaurakka on raskas ja pitkä

    Yhtiö on ilmoittanut viime lokakuussa (tivi), että heidän tavoitteensa on vajaan kahden vuoden kuluttua olla toiminnassa. Toimitusjohtaja visioi jopa nopeammasta aikataulusta “kunhan asiat lähtevät rullaamaan”.

    Jo lupabyrokratian selättämiseen kuluvan ajan perusteella voidaan arvioida, ettei hanke tule tuossa aikataulussa toteutumaan. Siitä pitää huolen luparuljanssi.

    Muun muassa maakuntakaavaan on tehtävä tarvittavat voimalinjavaraukset, kunnissa asemakaavat ja yleiskaavat on päivitettävä kaikille suunnitelluille toiminnoille. Lisäksi kunnista on saatava tarvittavat rakennusluvat rakennuksille ja mahdollisille tuulivoimaloille. Vielä näidenkin lisäksi lupahakemusten lista jatkuu. Esimerkiksi Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta on saatava erinäinen joukko laitoslupia.

    Jos lupaa haetaan kokonaan uudentyyppiselle, uutta tekniikkaa sisältävälle voimalaitokselle, se voi vaatia perehtymistä. Kari Pehkonen

    Kainuun ELY-keskuksen ylijohtajan sijainen Kari Pehkonen arvioi, että kaksi vuotta riittää lupakäsittelyyn, mikäli kaikki menee jouhevimmalla mahdollisella tavalla.

    – Jos hakemukset eivät tarvitse täydennyksiä ja lisätyöstöjä. Jos lupaa haetaan kokonaan uudentyyppiselle, uutta tekniikkaa sisältävälle voimalaitokselle, se voi vaatia perehtymistä.

    Ja kaikissa luvissa on olemassa valittamisen mahdollisuus, joka voi venyttää lainvoimaisen päätöksen saamista useilla vuosilla.

    Vertailun vuoksi: Paltamoon suunniteltu sellu- ja biotuotehdas, KaiCell Fibers, tarvitsee suuren sähkölinjan Kajaanista Paltamoon.

    – Siinä menee noin kolme vuotta, että se saadaan rakennettua, sanoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari.

    Hukkalämmön hyödyntäminen kysymysmerkki

    Yhtiö ei ole kertonut, mihin se aikoo käyttää hukkalämmön. Datakeskusten ominaisuus on, että niiden käyttämästä sähköstä 90 prosenttia vapautuu lopulta lämmöksi. Eli 250 megawatin sähkönkäytöstä jää 225 megawattia lämpötehoa.

    Tornio ja Hamina ovat teollisuuspaikkakuntia, joihin arviolta 225 megawatin lämpömäärän voisi jotenkin hyödyntää, arvioi Suomen datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Järveläinen.

    Sen sijaan Sotkamossa ei paljon energiaa käyttävää teollisuutta ole. Kunnassa on hajallaan kolme kaivosta, Terrafame, Mondo Minerals ja Sotkamo Silver, mutta ne eivät yhteenlaskienkaan kykenisi nielemään kahden valtavan datakeskuksen tuottamaa hukkalämpöä.

    Hukkalämmön hyödyntäminen parantaisi SPG:n taloutta. Mikäli lämmön saa myytyä eteenpäin, se pienentää konesalin energiakustannuksia. Yhtiö aikoo hyödyntää lämmön, mutta ei ole paljastanut, miten he tulevat energiaa käyttämään hyödyksi.

    Silent Partner Groupin datakeskushanke käyttäisi kymmenesosan kaikesta Suomen sähköstäJyrki Lyytikkä / Yle

    Esimerkiksi Telian konesali syöttää hukkalämmön Espoon kaukolämpöverkkoon, Yandex Mäntsälän. Lisäksi Suomen ensimmäistä datakeskuslämpöä hyödyntävää tomaattihuonetta ollaan suunnittelemassa Yandexin konesalin naapuriin (Mäntsälän Uutiset). Sen koko on Suomen olosuhteissa poikkeuksellisen suuri, 7,5 hehtaaria.

    Mikäli Silent Partner Groupin suunnittelemien datakeskusten ylimääräinen lämpö hyödynnetään kasvihuoneissa, se tarkoittaisi Kauppapuutarhaliiton Jyrki Jalkasen mukaan sitä, että lähes kaikki Suomen kasvihuoneet voitaisiin lämmittää talvikautena. Valaistussähkö toki pitää hankkia erikseen.

    Tällä hetkellä Suomessa on kasvihuonepinta-alaa 340 hehtaaria, mutta vain yksi kolmasosa lämmitetään talvella.

    Eikä kasvihuoneisiin tarvittavaa lämpöä voi siirtää pitkiä matkoja. Sotkamoon tarvittaisiin siis 150 hehtaaria uusia kasvihuoneita, Tornioon ja Haminaan riittäisi noin 75 hehtaaria kumpaankin, jos hukkalämpö hyödynnettäisiin vain kasvihuoneissa.

    Kansanedustaja Eero Suutari sanoo, ettei noin suurelle lämpömäärälle ole valmiiksi kysyntää sen enempää Sotkamossa kuin lähikunnassa Kajaanissakaan.

    – Ei meillä ole asutusta, teollisuutta eikä muutakaan niin paljon, että tarvittaisiin niin paljon lämmitysenergiaa. Voihan se olla, että hyödyntäminen tehdään lämmönvaihtimella, joka muuttaa sen esimerkiksi sähköiseksi energiaksi. En usko, että siinä muuta mahdollisuutta on, arvioi Suutari.

    Sijoituspaikkakunnat eivät ole sattumaa

    Datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Järveläinen sanoo, että joku on tehnyt sijoituspaikkojen valinnassa ihan perustavaa laatua olevaa pohjatyötä. Kaikki keskukset ovat joko olemassa olevien tai suunniteltujen suurikapasiteettisten datareittien varrella.

    Valtion dataverkkoyhtiö Cinia on valmistellut projektia, jossa rakennetaan kuitu Etelä-Suomesta Pohjois-Suomen läpi Murmanskiin ja Norjan Kirkkoniemeen. Lisäksi Sotkamosta on jatkossa todella lyhyt matka Murmanskiin, sillä kaupunkiin suunnitellaan arktista maakaapelia. Kaapeli tulisi Aasian ja Euroopan välille. Pitkään suunnittelun yhteyden lopullista rakentamispäätöstä ei ole kuitenkaan vielä tehty.

    Sotkamosta on myös jo olemassa oleva yhteys Venäjälle.

    Torniosta puolestaan suunnitellaan arktisen merikaapelin haaraa Perämeren pohjaan. Kaapeli kiinnittyisi suoraan Saksaan menevään kuitukaapeliin. Haminasta nämä yhteydet jo ovat olemassa.

    Kysymykseen, miksi Sotkamoon on ilmoitettu rakennettavaksi kaksi laitosta, ei kukaan haastatelluista asiantuntijoista osannut antaa edes arvauksia.

    Markkinointi voi olla tahallisesti raflaavaa

    Silent Partner Group on tullut konesalialalle poikkeuksellisen voimakkaasti esiin jo suunnitelmien alkuvaiheessa.

    Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila muistuttaa, että yhdysvaltalainen ja eurooppalainen markkinointikulttuuri eroavat toisistaan.

    – Heitot 250 megawatin tehonkäytöstä ovat tahallisesti raflaavia. Minusta kyse on aggressiivisesta markkinoinnista alueille, asiakkaille ja rahoittajille, Knaapila sanoo.

    On huijaushankkeita, joissa tarkoituskaan ei ole lopulta rakentaa mitään. Ari-Jussi Knaapila

    Knaapila pitää 250 megawatin tehonkäyttöä mahdollisena jossain tulevaisuudessa, ehkä 10 vuoden kuluessa. Sinänsä hän uskoo, että yrityksen taustalla on vakavia teknologiatoimijoita, jotka eivät halua itseään nyt julki.

    Pekka Järveläinen sanoo Silent Partner Groupin tiedotuspolitiikan alkaneen poikkeuksellinen alussa.

    – Konesaliala on tällainen maanalainen toimiala, täällä ei yleensä kyllä juurikaan mitään lehdissä huudella ennen kuin oikeasti tehdään. Toisaalta nyt he ovat olleet kunnanisiin yhteydessä. Sikäli konkretiaa näyttäisi olevan, Järveläinen sanoo.

    Ota rahat ja juokse?

    Koska konesaliala on maailmallakin kuumentunut, ala houkuttelee myös epärehellisiä yrittäjiä. Esimerkiksi Ruotsissa yrittäjä häipyi sähkölaskuja maksamatta (Talouselämä).

    – On huijaushankkeita, joissa tarkoituskaan ei ole lopulta rakentaa mitään, sanoo Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila.

    Toisaalta monta hanketta on lähdetty viemään vilpittömin mielin, mutta joista vain ei ole tullut mitään.

    – Mutta on myös niitä, jotka aloitettu hyvällä tarkoituksella ja huomattu, ettei tule mitään. Mutta jatkettu silti rahan keräämistä, Knaapila sanoo.

    Mistä tiedämme, että Silent Partner Group on luotettava taho, ja että yhtiön suunnittelemat massiiviset datakeskukset todella nousevat Suomeen?

    Kainuulainen kansanedustaja Eero Suutari on yrittänyt saada tietoja amerikkalaisyrityksestä eri puolilta, mutta asiat ja niiden taustat eivät ole vielä selvinneet.

    – Tällä hetkellä kellään ei ole mitään sanottavaa. Tai sitten on sanottu, että tässä ei ole vielä uskottavuutta sillä tavalla, että tätä kannattaa vielä hehkuttaa. Ei ole esitetty tarpeeksi pitävää faktaa asioiden mahdollistamiseksi.

    Toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila sanoo kokonaisarvionaan, että jos jotain ei ole tehty aiemmin, se ei tarkoita, että idea olisi huono.

    – Digitalisaatio on tuonut ihmeellisiä asioita lyhyellä aikavälillä.

    Yle kysyi myös SPG:n toimitusjohtaja Dale Hobbielta tarkentavia kysymyksiä juttua varten, mutta yhteydenottoihin ei vastattu.

    Lue lisää:

    Asiantuntija amerikkalaisyhtiön jättimäisistä datakeskussuunnitelmista: "Täysin päinvastainen toimintatapa kuin alalla yleensä"

    Suomeen kaavaillut datakeskukset olisivat maailman suurimpia – epäilyt heräsivät: "Viittaa suureen epävarmuuteen"

    "Paluu tulevaisuuteen tai sata tapaa ylittää valtakunnan raja" – Tornio haluaa tehdä numeron rajan huomaamattomuudesta


    Takavuosina Suomen ja Ruotsin rajan olemassaolo häivytettiin Tornio-Haaparannalla lähes kokonaan. Vasta viime aikoina on herätty siihen, että turisteille on syytä alleviivata, kuinka helppoa Tornio-Haaparannalla on siirtyä maasta toiseen. Muualla...

    Takavuosina Suomen ja Ruotsin rajan olemassaolo häivytettiin Tornio-Haaparannalla lähes kokonaan. Vasta viime aikoina on herätty siihen, että turisteille on syytä alleviivata, kuinka helppoa Tornio-Haaparannalla on siirtyä maasta toiseen.

    Muualla maailmassa tiukkojakin rajamuodollisuuksia kokeneiden on tiedettävä ylittäneensä valtakunnan rajan, jotta he ymmärtävät, kuinka vaivatonta se Tornio-Haaparannalla on. Huomaamattomasta rajasta halutaan nyt tehdä numero.

    Tornion kaupunki on tekemässä kattavaa suunnitelmaa matkailun kehittämiseksi lähivuosina. Luonnollisesti työssä on mukana kaksoiskaupungin toinen puolisko Haaparanta.

    Raja on valtti

    Tornio ja Haaparanta haluavat päästä osille Suomen Lapin ja Ruotsin Norrbottenin matkailusuosiosta. Rajakaupungit pohtivat yhdessä, mitkä olisivat ostosmatkailun lisäksi seudun vetovoimatekijät. Listan kärkeen nousevat valtakunnan raja, Tornionjoki ja Perämeri saaristoineen.

    Matkailullisesti kiinnostavia paikkoja ovat muun muassa Kukkolankoski ja Matkakoski, Tornionjoen kalastusapajat sekä Perämeren kansallispuisto saarineen.

    – Halutaan korostaa meidän hienoa Tornionjokea sekä arktista saaristoa ja meriympäristöä, kuten jäätyvää merta, joka on aika uniikki asia meillä Lapissa, kertoo Katariina Huikari, joka koordinoi matkailun kehittämisprojektia.

    Itsestäänselvä valtti on maailman rauhallisimmaksi rajaksi mainittu Suomen ja Ruotsin valtakunnan raja.

    – Tämä meidän raja tekee meistä erikoisen. On tunnin aikaerot ja muut, jotka tekevät mahdolliseksi sen, että voidaan ylittää raja hauskalla tavalla, sanoo Katariina Huikari.

    Länsirajastakin halutaan kiinnostava käyntikohde

    Suunnittelutyö on vielä aluillaan, mutta jo nyt on hautumassa rajaan ja aikaeroon perustuvia ideoita työotsikolla "Paluu tulevaisuuteen" ja "Sata tapaa ylittää raja".

    Viime vuosina rajakaupunkien kauppakeskittymä on vetänyt lähinnä ostosmatkailijoita Suomesta ja Ruotsista, tosin myös norjalaisasiakkaita liikkeissä pyörii varsinkin kesäisin. Nyt tavoitellaan myös kauempaa maailmalta Lappiin tulevia matkailijoita.

    Jo naapurikaupunki Kemissä on turisteja vetäviä talvikohteita, etunenässä lumilinna ja matkailujäänmurtaja Sampo. Ajomatka Tornion ja Kemin välillä on vain parikymmentä minuuttia, joten ainakaan välimatkan ei pitäisi olla este pistäytymiselle naapurikaupungissa.

    Ideoita pohtimaan myös kaupunkilaiset

    Matkailuideoita pohtivat nyt kymmenet torniolaiset viranhaltijat, yrittäjät ja toisen asteen oppilaitosten edustajat yhdessä haaparantalaisten kanssa. Myös kaupunkilaiset ovat päässeet mukaan suunnitteluun. Esimerkiksi netissä järjestettyyn asukaskyselyyn saatiin torniolaisilta yli 250 vastausta.

    – Halusimme aukaista kyselyn kaupunkilaisille siitä syystä, että myös asukkaat käyttävät matkailupalveluita ja heillä on hyvää konkreettista tietoa alueelta. Halusimme varmistaa, ettei meiltä jää huomaamatta kätkettyjä helmiä, sanoo Katariina Huikari.

    Länsirajan matkailuideoita työstetään tulevina kuukausina työpajoissa, joissa käydään läpi esimerkiksi markkinointiin ja maankäyttöön liittyviä asioita.

    Projektikoordinaattori Katariina Huikari arvioi, että ensimmäiset ideat saadaan toteutukseen vuoden, kahden sisällä, mutta osa suunnitelmista tähtää kauemmas tulevaisuuteen.

    Puolet suomalaisesta lampaanvillasta päätyy roskiin samalla, kun Suomeen tuodaan villaa ulkomailta

    Puolet suomalaisesta lampaanvillasta päätyy roskiin samalla, kun Suomeen tuodaan villaa ulkomailta


    Arviolta noin puolet suomalaisista lampaanvillasta päätyy hävitettäväksi. Samaan aikaan kutojakansalle rahdataan ulkomaista villaa, jotta villalankojen tarve saadaan täytetyksi. Suurin syy kotimaisen villan heikkoon hyödyntämiseen on hinta –...

    Arviolta noin puolet suomalaisista lampaanvillasta päätyy hävitettäväksi. Samaan aikaan kutojakansalle rahdataan ulkomaista villaa, jotta villalankojen tarve saadaan täytetyksi.

    Suurin syy kotimaisen villan heikkoon hyödyntämiseen on hinta – tuottajille villasta maksettava korvaus on niin pieni, ettei sillä kateta aina edes keritsemisen kustannuksia.

    Sen lisäksi lampuri joutuu maksamaan kuljetuksen villaa ostavaan kehräämöön. Esimerkiksi lappilaiselle lampurille kuljetus voi tuoda materiaalin määrästä riippuen jopa satojen eurojen lisälaskun.

    Varsinkin jos villa on likaista, roskaista tai on ehtinyt huopua, siitä saa niin vähän rahaa, että lihantuotantoon keskittyvän lampurin on helpompi heittää raakavilla pois kuin lajitella ja puhdistaa se ja maksaa kuljetus kehräämöön.

    – Kun viljelijä pohtii päivittäisiä töitään, valitettavasti villan talteenotto ja sen ympärillä toimiminen ei ole ihan ensimmäisenä työlistassa, huokaa Suomen Lammasyhdistyksen puheenjohtaja, torniolainen luomulampuri Petri Leinonen.

    Petri Leinonen harmittelee sitä, että lampaanvillaa päätyy joskus roskiin.Laura Valta / Yle

    Koska kotimaisen lampaanvillan heittäminen hukkaan harmittaa kaikkia osapuolia, villantuotannossa mietitään nyt ratkaisuja.

    Suomenlampaan villasta paremmat tulot

    Villasta maksetaan 0,50–2,50 euroa kilolta, ja yhdestä lampaasta saadaan pari kiloa villaa kerralla. Keritseminen maksaa 3,50 euroa lampaalta, jos työn teettää ulkopuolisella.

    – Uskon, että siinä vaiheessa, kun hinta saadaan nykytasoltaan ehkä neljän, viiden euron kilohintaan raakavillassa, tarjontaa kyllä löytyy, Leinonen toteaa.

    Suomen suurin kotimaisen villan jatkojalostaja on Pirtin Kehräämö. Se maksaa villasta laadun mukaan – kun lampuri on lajitellut raakavillan valmiiksi, hän saa siitä paremman hinnan.

    Silti korkeinkin hinta on vielä alhainen. Siksi myös kehräämöllä on halu ja myös aikomus nostaa tuottajille maksettavaa hintaa.

    – Lähinnä pystyisimme maksamaan suomenlampaan villasta paremmin, sillä se on halutuinta, kertoo tuotantovastaava Päivi Häkkinen.

    Maamme yleisimmän lammasrodun eli suomenlampaan villan suosio johtuu sen pehmeydestä, jota voi lampureiden mukaan verrata jopa merinovillaan.

    Siksi kehräämön tavoitteena on, että lampurit opastetaan tuottamaan parempilaatuista villaa.

    Suomenlampaan raakavillaa pussissa.Laura Valta / YleJopa tuplasti enemmän tuloa raakavillasta?

    Tavoiteen taustalla on pieni kasvuyritys Myssyfarmi, joka tarvitsee aiempaa enemmän suomenlampaan luomuvillaa tuotteidensa valmistamiseen. Yritys hioo parhaillaan yhteistyötä Pirtin Kehräämön kanssa, jotta se saisi hyvälaatuista villaa, josta voitaisiin maksaa tuplasti nykytasoon verrattuna.

    – Meille siinä hintatasossa ei ole mitään uutta, sillä olemme koko ajan maksaneet villasta reilun korvauksen käyttämällemme tuottajalle. Uutta se on niille tiloille, joiden kanssa alamme yhteistyöhön, kertoo farmin emäntä Anna Rauhansuu.

    Pirtin Kehräämön ja Myssyfarmin yhteistyön tuloksia odottaa esimerkiksi torniolaislampuri Leinonen.

    – Onneksi on pari yritystä, joilla on selvästi halua panostaa suomenlampaan villaan ja siitä saataviin käsitöihin. Toivottavasti muutaman kuukauden päästä ehkä voisin innostua vähän enemmän, Leinonen toteaa varovasti hymyillen.

    Vaikka tuottajat saisivatkin villasta tuplahinnan, se ei tekisi esimerkiksi suomalaisesta villalangasta juuri lainkaan kalliimpaa.

    – Kun saamme hyvälaatuista raakavillaa, meillä menee vähemmän työvaiheita ja saamme tehtyä itsekin parempaa laatua, perustelee Häkkinen.

    Suomalaiset käyttävät eniten ulkomaista villalankaa

    Vaikka suomalaiset ovat kovia kuluttamaan villalankaa, merkittävä osa siitä on silti ulkomaista. Villalankojen markkinajohtaja Novita kertoo Maaseudun Tulevaisuudessa käyttävänsä lähinnä muualla EU:ssa tuotettua villaa ja perustelee sitä kotimaisen villan heikolla saatavuudella ja korkealla hinnalla.

    Kotimaisen villan tuottajia tilanne luonnollisesti harmittaa, sillä markkinoilla ei ole ainakaan pulaa kysynnästä.

    – Ymmärtääkseni Suomessa myydään villalankaa moninkertaisesti se määrä, mitä suomalaisista lampaista syntyy villaa, sanoo Leinonen.

    Leinonenkin silti myöntää, ettei ahdinko ratkea helpolla.

    – On siinä jumpattavaa, että keräily on oikeasti tehokasta ja me lampurit osaamme ja motivoidumme lajittelemaan villan kunnolla. Ja että siitä työstä maksetaan. Ei se ihan sormia napsauttamalla lähde tiloiltakaan.

    Laura Valta / YleKäsityötaitoinen lampuri saa villasta parhaan tulon

    Kaikkein parhaiten lampureista pärjäävät moniosaajat, jotka hyödyntävät lihan, jalostavat itse villansa lopputuotteiksi ja myyvät ne suoraan kuluttajille. Silloin villa tuottaakin tilalle jopa enemmän tuloja kuin liha.

    Näin on todettu esimerkiksi tervolalaisella Vanhalan lammastilalla, jossa tuotetaan luomulaatuista karitsanlihaa sekä valmiita villa- ja taljatuotteita. Raakavillan pesua ja kehruuta lukuunottamatta kaikki tehdään tilalla itse - jopa keritseminen.

    – On haluttu alun perinkin hyödyntää kaikki, mitä lampaasta voi saada, ettei mitään mene hukkaan. Kun tehdään lopputuote, saamme raakavillalle paremman hinnan ja tietenkin työllistettyä itsemme. Saamme myös omalle työlle palkkaa.

    Johanna Alamikkotervo keritsee itse lampaat ja tekee niiden villasta käsityötuotteita.Laura Valta / YleKaikille villalaaduille löytyisi käyttökohde

    Tuottajahinnan nousutoiveet koskevat kuitenkin vain suomenlampaan kasvattajia. Esimerkiksi liharotujen kasvattajat jäävät toistaiseksi vaille lupausta paremmasta korvauksesta.

    Leinonen toivoo silti, että kaikenlaisen villan arvostus nousisi. Suomenlampaan villaa karkeammat, mutta kestävämmät villalaadut sopivat esimerkiksi villakankaisiin, mattoihin tai eristeeksi.

    – Joka rotu tuottaa vähän erilaista villaa, ja ne sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Uskon, että kun saamme tämän suomenlampaan villaputken hyvin alkuun, se saisi liikkeelle myös muun rotuisten lampaiden villaa, Leinonen toivoo.

    Suomalaisen villan hävittämisestä on kirjoittanut myös Iltalehti.

    Talousvaikeuksiin voi nyt hakea apua vaikka toiselta puolelta maata – velkaneuvonta siirtyi kunnilta oikeusaputoimistoihin

    Talousvaikeuksiin voi nyt hakea apua vaikka toiselta puolelta maata – velkaneuvonta siirtyi kunnilta oikeusaputoimistoihin


    Talous- ja velkaneuvonta on vuoden alusta siirtynyt kunnilta oikeusaputoimistoihin. Muutoksella halutaan yhdenmukaistaa kansalaisten saamia palveluja. Tavoitteena on myös lisätä sähköisten ja etäpalvelujen käyttöä. – Ajatuksena on, että...

    Talous- ja velkaneuvonta on vuoden alusta siirtynyt kunnilta oikeusaputoimistoihin. Muutoksella halutaan yhdenmukaistaa kansalaisten saamia palveluja. Tavoitteena on myös lisätä sähköisten ja etäpalvelujen käyttöä.

    – Ajatuksena on, että asiakkaat saisivat neuvoja videoyhteydellä kotikoneelle tai älylaitteelle, johtava julkinen oikeusasvustaja Matti Paldanius Lapin oikeusaputoimistosta sanoo.

    Suurin muutos asiakkaille kuitenkin on, että he voivat kääntyä minkä tahansa oikeusaputoimiston puoleen Suomessa. Tähän asti asiat on pitänyt hoitaa oman kotikunnan velkaneuvonnassa. Paldanius arvioi, että muutos voi madaltaa avun hakemisen kynnystä.

    – Monelle asiakkaalle asiointi omassa kunnassa on jonkinlainen kynnys. Siellä voi olla tuttuja, ei välttämättä velkaneuvonnassa, mutta naapurivirastoissa. Ei välttämättä haluta antaa ulospäin kuvaa, että olisi tällaisen palvelun tarpeessa, Paldanius sanoo.

    Jonotusajat kohtuullisiksi

    Paldanius arvelee, että kuntarajojen poistuminen vaikuttaa myös töiden tasaisempaan jakaantumiseen. Samalla se ehkäisee pitkien jonotusaikojen syntymistä.

    – Esimerkiksi Lapin toimiston sisällä saadaan varmasti jaettua asiakkaita paremmin, kun kuntarajat ovat poistuneet. Jos vaikka Rovaniemellä tuntuu olevan ruuhkaa, niin töitä voidaan jakaa muihin toimipaikkoihin ja näin tasata työmäärää.

    Kemissä, Rovaniemellä ja Sodankylässä talous- ja velkaneuvonta on jo muuttanut oikeusaputoimiston tiloihin. Kemijärvellä muutto on edessä helmikuussa ja Torniossa myöhemmässä vaiheessa.

    Outokumpu vaihtoi propaanin nesteytettyyn maakaasuun – päästöt pienenevät ja rahaakin säästyy

    Outokumpu vaihtoi propaanin nesteytettyyn maakaasuun – päästöt pienenevät ja rahaakin säästyy


    Tästä on kyseOutokummun Tornion tehtailla on siirrytty käyttämään nesteytettyä maakaasua (LNG) propaanin asemesta.LNG säästää rahaa ja ympäristöä: tehtaan mukaan hiilidioksidipäästöt vähenevät 30 000 - 40 000 tonnia...

    Tästä on kyseOutokummun Tornion tehtailla on siirrytty käyttämään nesteytettyä maakaasua (LNG) propaanin asemesta.LNG säästää rahaa ja ympäristöä: tehtaan mukaan hiilidioksidipäästöt vähenevät 30 000 - 40 000 tonnia vuodessa.Muutosinvestointi maksoi Outokummulle noin 25 miljoonaa euroa.

    Outokummun Tornion terästehtaalla siirtyminen nesteytetyn maakaasun käyttöön vähentää hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä selvästi.

    Kaasua polttoaineena käyttävät prosessit esimerkiksi sulatolla ja kylmävalssaamolla on muutettu maakaasukäyttöisiksi viime vuoden aikana lähes kokonaan. Ferrokromiliiketoiminnan johtajan Martti Sassin mukaan investoinnille oli kaksi syytä: päästöjen pienentäminen ja rahan säästäminen.

    – Esimerkiksi hiilidioksidipäästöt pienenevät laskennallisesti noin kymmenen prosenttia. Vaikutus on merkittävä myös typen oksidien päästöissä, Sassi kertoo.

    Propaaniin verrattuna nesteytetty maakaasu eli LNG tuottaa vuosittain jopa 40 000 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Ympäristöhyötyjen lisäksi se säästää rahaa.

    Kokonaissummaa eivät Sassi eikä kylmävalssaamon johtaja Tommi Kuronen suostu arvioimaan tässä vaiheessa.

    – LNG:n etu on ennen kaikkea sen vakaampi hintakehitys. Pitkällä aikavälillä se tulee edullisemmaksi, Kuronen kertoo.

    LNG on Outokummulle suuri asia

    LNG:tä on pidetty merkittävänä tekijänä päästöjen vähentämisessä varsinkin meriliikenteessä, missä sillä korvataan raskasta polttoöljyä. Erityisesti rikki- ja hiukkaspäästöt ovat LNG-laivoissa merkittävästi pienemmät kuin raskasta meridieseliä polttavissa.

    Niin öljy, propaani kuin nesteytetty maakaasu ovat kuitenkin fossiilisia polttoaineita. Maakaasun nesteyttäminen vaatii lisäksi paljon energiaa. Innostuksen ohella LNG onkin nostattanut maailmalla myös kritiikkiä.

    Ferrokromiliiketoiminnan johtaja Martti Sassi muistuttaa kuitenkin, että Outokummulla sekä ferrokromituotannon että teräksen tekemisen hiilijalanjälki on maailmanlaajuisesti pienimmästä päästä.

    – Meidän omia keinojamme päästöjen pienentämisessä ovat prosessin tehostaminen ja polttoainevalinnat. Siinä mielessä tämä on asia, jolla pystymme itse vaikuttamaan hiilijalanjälkeemme, Sassi sanoo.

    Suurin osa Outokummun tehtailla tarvittavasta energiasta tulee sähköstä, jopa kolme terawattituntia eli 3000 gigawattituntia vuodessa.

    Ostamansa sähkön tuotantotapoihin ja hiilijalanjälkeen yhtiö ei suoraan pysty vaikuttamaan, mutta se on omistajana ydinvoimalaa Pyhäjoen Hanhikivelle rakentavassa Fennovoima Oy:ssä. Outokumpu omistaa myös osan tuulivoimayhtiö Rajakiiri Oy:stä, jolla on myllyjä muun muassa Outokummun Tornion tehtaiden edustalla.

    Pääosa investoinnin 25 miljoonasta jää seudulle

    Kylmävalssaamon johtajan Tommi Kurosen mukaan siirtymä nesteytettyyn maakaasuun eli LNG:hen on sujunut suunnitelmien mukaan.

    – Putkistoa on tullut tehdasalueelle useampi kilometri ja niiden tuotantolinjojen, jotka ennen käyttivät nestekaasua, putkistot ja polttimet on uusittu, listaa Kuronen.

    – Investointi on ollut mittava ja käyttöönotto on siihen nähden mennyt erittäin hyvin.

    Muutostöiden kokonaiskustannukset tehtailla nousevat noin 25 miljoonaan euroon. Kurosen mukaan tekijöitä urakoihin on löytynyt pääasiassa paikallisesti Kemi–Tornio -seudulta.

    – Karkeasti arvioituna yli puolet investoinnista on jäänyt tälle alueelle. Esimerkiksi kaikki putkistourakat on ostettu tästä lähiseudulta. Ulkomailta on tullut jonkin verran laitetekniikkaa, Kuronen kertoo.

    Hälytystehtävä johti räjähderikostutkintaan kerrostalossa Kemissä

    Hälytystehtävä johti räjähderikostutkintaan kerrostalossa Kemissä


    Kemiläisessä kerrostaloasunnossa oli sunnuntaina käynnissä pitkällinen poliisioperaatio, joka liittyy epäiltyyn räjähderikokseen, kertoi Oulun poliisin johtokeskus. Poliisi teki teknistä tutkintaa asunnossa Takajärventiellä aamukymmenestä...

    Kemiläisessä kerrostaloasunnossa oli sunnuntaina käynnissä pitkällinen poliisioperaatio, joka liittyy epäiltyyn räjähderikokseen, kertoi Oulun poliisin johtokeskus.

    Poliisi teki teknistä tutkintaa asunnossa Takajärventiellä aamukymmenestä iltakuuteen. Huoneistosta löytyi ainesosia, joita voi epäilyjen mukaan käyttää räjähteiden valmistamiseen. Poliisi taltioi paikalta näytteitä, joiden koostumusta tutkitaan.

    Operaatio ja aineet eivät aiheuttaneet poliisin mukaan ympäristölle vaaraa.

    Asiaa tutkitaan räjähderikoksena, ja epäillyn henkilöllisyys on poliisin tiedossa. Häntä ei ole kuitenkaan otettu kiinni, kertoo komisario, yleisjohtaja Jyrki Kiviranta.

    – Kysymys on terveydellisistä asioista, niin ei voi tiedottaa, Kiviranta kommentoi epäillyn olinpaikkaa.

    Ainesosat löytyivät asunnosta, kun epäilty aiheutti asunnossa häiriötä aamulla ja poliisi tuli paikalle, Kiviranta kertoo.

    – Se ei ole liittynyt epäiltyihin aineisiin.

    Kivirannan mukaan kyseessä on poliisin kanssa aiemminkin tekemisissä ollut ihminen.

    Päivitetty 7.1. klo 6.48: keskustelu suljettu ja kommentit poistettu. Emme pääsääntöisesti avaa keskustelua rikos- ja onnettomuusuutisissa.

    Omakotiliitto: Kiinteistöverosta tulee riesa taantuvien paikkakuntien talonomistajille – valtiovarainministeriö kiistää

    Omakotiliitto: Kiinteistöverosta tulee riesa taantuvien paikkakuntien talonomistajille – valtiovarainministeriö kiistää


    Kiinteistöverotus on määrä toimittaa uusien verotusperusteiden mukaisesti vuonna 2022. Omakotiliitossa uskotaan, että verosta tulee riesa taantuvien paikkakuntien talonomistajille. Liiton mielestä suunnitteilla oleva verouudistus ei ota...

    Kiinteistöverotus on määrä toimittaa uusien verotusperusteiden mukaisesti vuonna 2022. Omakotiliitossa uskotaan, että verosta tulee riesa taantuvien paikkakuntien talonomistajille.

    Liiton mielestä suunnitteilla oleva verouudistus ei ota huomioonsyrjäseuduilla sijaitsevien talojen heikkoa hintakehitystä. Myös kerrostaloille kaavailtu pienempi kiinteistövero kismittää talonomistajien edunvalvojaa.

    Nykyinen kiinteistövero on melko kohtuullinen. Keminmaalainen EJ Posti asuu yksin 160 neliön talossa ja kellarista löytyy saman verran tilaa. Lisäksi talossa on ullakko. Posti halusi nimenomaan ison talon.

    – On kiva, kun on tilaa. Voi kutsua ystäviä kylään ja majoittaa heitäkin. Se on minulle hyvin tärkeä asia.

    Kiinteistövero määräytyy neliöiden mukaan. Jos Postin omistama talo olisi uusi, siitä pitäisi maksaa veroa yli 700 euroa vuodessa, mutta vuonna 1960 rakennetun talon kiinteistövero jää ikäalennusten vuoksi reiluun 200 euroon.

    – Se on ihan siedettävä summa, jostakinhan niitä veroja pitää kerätä, Posti sanoo.

    Sama neliöhinta koko maahan

    Suunnitelmissa on ottaa sama 1400 euron neliöhinta verotuksen pohjaksi kaikkialla Suomessa.

    Omakotiliitossa pelätään, että samaan aikaan, kun rakennusten arvot ovat laskemassa taantuvilla paikkakunnilla, on verotus menossa päinvastaiseen suuntaan. Liiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen on pitänyt asiaa esillä.

    – Jos rakentaa vaikka 200 000 eurolla talon pienelle paikkakunnalle, saako siitä sen hinnan, jos sitä yrittää myydä? Tuskin. Sille ei välttämättä löydy edes ostajaa. Sen verotusarvo ja myyntihinta olisivat ihan täysin pielessä haja-asutusalueella.

    – Onko se oikeudenmukaista ja kohtuullista, että sitä pientaloa verotetaan rakennuskustannusten mukaan, Savolainen kysyy.

    Valtionvarainministeriön lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen vastaa Omakotiliiton väitteeseen.

    – Tälläkin hetkellä kiinteistöveron määrä riippuu rakennuskustannuksista. Nykyisin verotusarvot perustuvat 70-luvun rakentamiskustannuksiin, ja niitä on korotettu kaavamaisesti rakennuskustannusindeksin perusteella.

    Kunnat määräävät lopullisen tason

    Vanhanen uumoilee Omakotiliiton näkemyksen perustuvan siihen oletukseen, että kunnat eivät alentaisi veroprosenttejaan. Hänen mielestään tällainen oletus on epärealistinen.

    – Kunnilla olisi nykyisinkin mahdollisuus merkittävästi lisätä verotulojaan korottamalla mm. asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttejaan. Niillä on kuitenkin selvästi ollut syynsä pitää verotuksen taso maltillisena. Nämä syyt eivät poistu uudistuksen myötä, Vanhanen sanoo.

    Vanhasen mielestä taantuvilla alueilla rakennusten verotusarvot nousisivat päinvastoin vähemmän kuin kasvukeskuksissa, koska kaavailujen mukaan verotusarvoihin vaikuttaisivat vastaisuudessa myös alueelliset rakentamiskustannukset. Ne otettaisiin huomioon niin kutsutulla sijaintikertoimella.

    Omakotitaloille ja kerrostaloille kaavaillaan kiinteistöverotukseen erisuuruista neliöhintaa.Ville Toijonen / Yle

    Halvemman ja kalliimman alueiden rakennuskustannusten ero on noin 20 prosenttia.

    – Nykyisin rakennusten osalta sovelletaan aivan samoja veroperusteita niin Kainuussa kuin Westendissäkin.

    Omakotiliiton Savolaisen mielestä uudistus etenee vaivihkaa. Hän peräänkuuluttaa kunnon keskustelua kiinteistöverouudistuksesta.

    – Totta kai palvelusta pitää maksaa, mutta pitää käydä laaja keskustelu, jotta se on oikeudenmukaista kaikille.

    Pientalot ja kerrostalot eri kastiin

    Pientalot eli omakotitalot, rivitalot ja paritalot ollaan erottamassa kiinteistöverotuksessa kerrostaloista, joiden neliöhinnaksi on tulossa 1060 euroa neliöltä. Se on 340 euroa vähemmän kuin pientaloissa. Omakotiliitossa tätä pidetään vääryytenä.

    – Tässä suositaan kerrostaloasumista. Omakotiasujien kohtelu ei ole sitä luokkaa, mitä sen pitäisi olla. Tässä on kysymys epätasa-arvosta, sanoo Omakotiliitto liittohallituksen jäsen Sirkka-Liisa Mällinen.

    Valtionvarainministeriössä kielletään, että tavoitteena olisi laittaa pientalonomistajia huonompaa asemaan. Ero johtuu erilaisista rakennuskustannuksista.

    – Tilastokeskuksen kesäkuulta olevat alustavat hinta-arviot viittaavat siihen, että pientalojen keskimääräiset rakentamiskustannukset neliömetriä kohden ovat suuruusluokaltaan 30 prosenttia korkeammat kuin kerrostalon vastaavat rakentamiskustannukset. Jatkotyössä numerot tarkentuvat, Vanhanen kertoo.

    Lelumuseon perustanut rakastaa nukkekotejaan:

    Lelumuseon perustanut rakastaa nukkekotejaan: "63-vuotiaana mietin, tuleekohan minusta koskaan aikuista"


    Valtakunnan rajan tuntumassa Torniossa sijaitseva Joulu- ja lelumuseo Lekkermanni viettää toista jouluaan. Eteisessä odottaa omistaja Leena Keränen tonttulakki päässään. Kierroksen aloitamme huoneesta, josta löytyy museon ylpeyden aihe. Huone on...

    Valtakunnan rajan tuntumassa Torniossa sijaitseva Joulu- ja lelumuseo Lekkermanni viettää toista jouluaan. Eteisessä odottaa omistaja Leena Keränen tonttulakki päässään.

    Kierroksen aloitamme huoneesta, josta löytyy museon ylpeyden aihe. Huone on täynnä nukkekoteja.

    Keräsellä on lähes täydellinen Lundby-nukkekoti kokoelma.Antti Ullakko

    – Minulla on lähes täydellinen Lundby-nukkekotikokoelma. Muutama esine minulta vielä puuttuu, esimerkiksi vuoden 1966 musta flyygeli tulee heti mieleen. Se on kuin pelaisi isoa palapeliä, kun miettii puuttuvia osia: oikeanikäinen keittiön hella, matto tai jokin muu, Keränen kertoo.

    Mutta mikä saa aikuisen ihmisen innostumaan leluista näin kertakaikkisesti? Jouluakin Keränen odottaa joka vuosi kuin lapsi konsanaan.

    – Nyt 63-vuotiaana mietin, tuleekohan minusta koskaan aikuista. Valtavan ihana muisto lapsuuden jouluista jaksaa vielä tämän ikäisenäkin sykähdyttää ja tuntuu, että tunne vain voimistuu iän myötä.

    Leena Keränen katselee rakentamaansa nukkekotia.Antti Ullakko

    Keränen on myös innokas askartelija. Hänen rakentamassaan monikerroksisessa nukkekodissa on huoneistoja molemmin puolin taloa. Sieltä löytyy muun muassa leipomo, kirjakauppa ja Marimekon myymälä. Hän on myös kirje- ja lahjavaihdossa eri puolille maailmaa muiden nukkekotiharrastajien kanssa.

    – Suurimman osan kalusteista ja koristeista olen tehnyt itse. Olen lähettänyt näitä myös kirjeenvaihtokavereille ja osa kalusteista on siis sieltä vaihdossa tulleita.

    Keräsen rakentamassa nukkekodissa on muun muassa leipomo, kirjakauppa ja Marimekon myymälä.Antti UllakkoNukkekodin alakerrassa palvelee Marimekon myymälä.Antti UllakkoKeräsen askartelemat luistimet ja potkuri.Antti UllakkoKeräilijät ovat onnellisia ihmisiä

    Erilaisia leluja ja koristeita museossa on kolme huoneellista: myös ala- ja yläkerran aulatilat ovat täynnä. Esineiden tarkkaa lukumäärää ei tiedä Keränen itsekään. Luettelointia hän on tehnyt kesällä ja aina kun ollut ylimääräistä aikaa. Tällä hetkellä listalla on vajaat 3 000 esinettä, mutta siinä tuskin lienee vielä puoliakaan ja lisää tavaraa tulee lahjoituksina.

    Vitriinissä on sammakkoaiheisia esineitä ja leluja hieman vajaa 1 400 kappaletta.Antti Ullakko

    Seuraavaksi ihailemme lasivitriiniä, joka on pullollaan sammakkoaiheisia esineitä. Joulupalloja, pehmoleluja, avaimenperiä, koristeita, lasten kirjoja. Sammakkoesineitä on kaiken kaikkiaan 1 322 kappaletta. Sammakon päällä koristetun pyykkipojan välissä on paperilappu, jossa on Goethen mietelause: "Keräilijät ovat onnellisiä ihmisiä".

    Tämä tuntuu pitävän ainakin Keräsen kohdalla paikkansa.

    Väite tuntuu pitävän ainakin Keräsen kohdalla paikkansa.Antti Ullakko

    Hän kertoo kehittyneensä keräilijänä ajan saatossa. Esille tulevan esineen historialla on aiempaa suurempi painoarvo, kun hän ennen osti kaiken, mikä silmää miellytti. Tavaraa tarttui mukaan kirpputoreilta, antiikkiliikkeistä ja ulkomaanmatkallakin ensimmäinen vierailukohde oli vanhojen lelujen myymälä.

    "Siinä kohtaa mieheni ymmärrys meinasi loppua"

    Leluja ja jouluesineitä Keränen on kerännyt yli 30 vuotta. Museon perustamisidea sai alkunsa Kreetan-matkalla. Keräsen pariskunta oli lähtiessä vaihtanut Kreikan valuuttaa ja jo ensimmäisenä lomapäivänä Keränen bongasi antiikkileluja myyvän liikkeen ja vanhoja saksalaisia leluja, jotka oli pakko hankkia.

    – Siinä kohtaa mieheni ymmärrys meinasi loppua, kun ensimmäisenä lomapäivänä tuhlasin aimo summan saksalaisiin antiikkileluihin. Hänen mielestään lomalla olisi ollut kiva esimerkiksi syödä vähän normaalia hienommin.

    Pilke silmäkulmassa Keränen kertoo, että lomamatkan aikana hänessä heräsi ajatus, hieman auringonpistoksen vaikutuksesta, perustaa joulu- ja lelumuseo. Keränen perusti museon ensimmäisen kerran vuonna 2004, mutta kiinteistön vuokra oli kallis ja kokeilu jäi hyvin lyhytaikaiseksi. Museohaaveet Keränen hautasi yli vuosikymmeneksi.

    Vähitellen myös aviomieheltä on alkanut löytyä ymmärrystä ajatukselle. Toissa kesänä Keräselle tuli täytenä yllätyksenä, kun hänen miehensä näytti tarjouskaupalla myynnissä olevaa kiinteistöä ja ehdotti, että tuossahan olisi paikka lelumuseolle.

    Joulu- ja lelumuseo Lekkermanni.Antti Ullakko

    Tarjous meni läpi ja kaupat tehtiin. Mies on myös innokkaasti viime kesänä kunnostanut museota niin sisältä kuin ulkoa. Hän lähti myös Keräsen mukaan opiskelemaan museologiaa.

    – Nyt voin hyvillä mielin sanoa, että tämä on meidän yhteinen harrastus, vaikka tämä minun innostuksestani on lähtenyt.

    Yksi huone on omistettu lähes kokonaan nukeille.Antti Ullakko"Kiireet tyssäävät joulurauhan julistuksen ajaksi"

    Päätämme kierroksen huoneeseen, josta aloitimme. Nukkekotien lisäksi huonetta koristavat vanhat ruotsalaiset joulujulisteet, joulukuusi ja hyllyyn aseteltu posliininen teeastiasto. Kuusesta roikkuu Keräsen opiskeluaikoina ostamat joulukoristeet ja -pallot. Keskustelu kääntyy jouluun ja lapsuuteen.

    Joulujulisteita, tanskalainen nukkekoti ja posliininen teeastiasto.Antti Ullakko

    Kaikista lapsuuden jouluista muistot eivät ole pelkästään ihania. Parhaiten mieleen jääneeseen jouluun liittyvät enemmän kyyneleet kuin ilon hetket.

    – Minulla on viisi isoa siskoa ja joku niistä sanoi, että joulupukkia ei ole olemassa. Siinä piti ulos mennä itkemään, kun ei voinut isompien siskojen nähden itkeä. Sisälle tullessa päätin, että en ikinä kerro nuoremmille sisaruksille, ettei niiden tarvitse kokea näin ikävää joulua.

    Sittemmin Keräsen joulut ovat olleet iloisempia. Perheelle on kehkeytynyt myös vuosien varrella läjäpäin jouluperinteitä.

    Esimerkiksi jouluaterialle on oma astiastonsa ja kiireet tyssäävät joulurauhan julistuksen ajaksi. Ennen ateriointia lausutaan ruokarukous ja perheen lapset järjestävät muille ohjelmaa. Joku laulaa, toinen soittaa ja runojakin lausutaan.

    – Sitten meillä ei joululahjoja avata sillä tavalla, että pukin käynnin jälkeen rynnätään avaamaan paketteja, vaan meillä kiertää yhdet sakset ja jokainen vuorollaan avaa yhden paketin ja sitten alkaa uusi kierros ja uusi kierros ja uusi kierros.

    Rintamamiestalo tuhoutui tulipalossa Kemissä, palo aiheutti savuhaittoja lähialueella

    Rintamamiestalo tuhoutui tulipalossa Kemissä, palo aiheutti savuhaittoja lähialueella


    Kemissä suurikokoinen rintamamiestalo tuhoutui varhain sunnuntaina syttyneessä tulipalossa, joka tuprutti runsaasti savua naapurustoon, kertoi Lapin pelastuslaitos. Lähialueen asukkaita kehotettiin poistumaan savun alta ja sulkemaan ovet, ikkunat...

    Kemissä suurikokoinen rintamamiestalo tuhoutui varhain sunnuntaina syttyneessä tulipalossa, joka tuprutti runsaasti savua naapurustoon, kertoi Lapin pelastuslaitos.

    Lähialueen asukkaita kehotettiin poistumaan savun alta ja sulkemaan ovet, ikkunat sekä ilmastointi.

    Hieman ennen aamuyhdeksää sammutustyöt olivat raivausvaiheessa ja aiheuttivat yhä savuhaittoja. Päivystävän palomestarin mukaan henkilövahingoilta vältyttiin, mutta koiran uskottiin jääneen sisään tulen saartamaksi ja kuolleen.

    Ensitiedon mukaan talossa olisi ollut ihmisiä sisällä, mutta myöhemmin selvisi, että asukkaat olivat lähteneet asunnosta muutamaa tuntia aiemmin. Sammutustöitä vaikeutti kova pakkanen.

    Pelastuslaitos sai hälytyksen puoli viiden aikaan aamulla, kun naapuri oli havainnut palon. Talo sijaitsi Kankaantiellä Hepolassa.

    Kauppojen energiatehokkuus on ottanut aika harppauksia – kokonaiskulutuksesta voidaan nipistää jopa 70 prosenttia

    Kauppojen energiatehokkuus on ottanut aika harppauksia – kokonaiskulutuksesta voidaan nipistää jopa 70 prosenttia


    Tästä on kyseKaupat parantavat energiatehokkuuttaan uusimalla kylmälaitteita ja valaistusta, sekä talotekniikan ohjausjärjestelmiäLED-valoilla ja hiilidioksidia käyttävillä kylmäjärjestelmillä voidaan vähentää päivittäistavarakaupan...

    Tästä on kyseKaupat parantavat energiatehokkuuttaan uusimalla kylmälaitteita ja valaistusta, sekä talotekniikan ohjausjärjestelmiäLED-valoilla ja hiilidioksidia käyttävillä kylmäjärjestelmillä voidaan vähentää päivittäistavarakaupan energiankulutusta jopa puoletYmpäristöpanostusten taustalla ovat paitsi määräykset ja rahan säästö, myös kaupan pyrkimys vastuullisuuteen

    Kauppojen energiatehokkuus paranee merkittävästi vuosi vuodelta. Remonteissa ja uusinvestoinneissa esimerkiksi vanhojen kylmälaitteiden korvaaminen ympäristöystävällisemmillä, siirtyminen LED-valaistukseen ja aurinkoenergian hyödyntäminen voi alentaa kokonaiskulutusta jopa alle puoleen.

    Esimerkiksi Ylitorniolla hiljattain valmistunut K-Supermarketin täysremontti on säästänyt energiakuluja jo parin kuukauden aikana tavanomaisen omakotitalon vuosikulutuksen verran.

    – Se oli vajaat parikymmentätuhatta kilowattituntia vähempi, eli omakotitalon lämmityksen verran, laskee kauppias Antti Helle.

    Iso osa säästöstä kertyy uudesta kylmäjärjestelmästä, joihin kaupan alalla ollaan kovaa vauhtia siirtymässä. Helle laskee, että sen avulla kokonaiskulutuksesta saadaan hyvinkin napsaistua viidennes. Se ei ole vähän, sillä kaupassa kuluu satoja tuhansia kilowattitunteja vuodessa.

    Kesko on linjannut, että energiatehokkuuden pitää olla kärkipäässä kun uusia kauppapaikkoja suunnitellaan tai vanhoja remontoidaan. Keskon talotekniikkapäällikkö Antti Kokkonen arvioi, että energiankulutuksesta noin kolmannes menee kylmälaitteisiin, kolmannes valaistukseen ja loput muuhun kulutukseen. Pienissä kaupoissa kylmälaitteiden osuus on vielä suurempi.

    Remontit ovat kuitenkin kokonaisuuksia, ja merkittävä osa säästöistä saadaan esimerkiksi talotekniikan ja valaistuksen ohjausjärjestelmiä kehittämällä. Kokkosen mukaan avainsana tässäkin on tarkoituksenmukaisuus: esimerkiksi valot palavat sen verran kuin tarvitaan siellä missä tarvitaan.

    Kesko on sitoutunut vapaaehtoisiin energiatehokkuustekoihin, joista se toimittaa raportit Motivalle osana energiatehokkuussopimusjärjestelmää. Viime vuonna alkaneen sopimuskauden ensimmäisen vuoden säästöt ovat Kokkosen mukaan yhteenlaskettuna noin 29 gigawattituntia.

    Hiilijalanjälki pienenee merkittävästi

    Hiilidioksidia kylmäaineena käyttäviin järjestelmiin ollaan siirtymässä paitsi energiansäästösyistä, myös siksi, että pian on pakko. EU-määräykset estävät aiemmin yleisesti käytetyn R-404A -kylmäaineen käytön vähittäiskaupan kokoluokan kylmälaitteissa vuoden 2020 alusta.

    Yksi eturivissä uuteen tekniikkaan siirtynyt kauppaliike on pohjoissuomalainen S-ryhmän osuuskaupppa Arina, jonka kauppoihin CO2-järjestelmiä alettiin asentaa jo kymmenkunta vuotta sitten. Kiinteistöjohtaja Seppo Jakolan mukaan kyse on muustakin kuin rahan säästöstä.

    – Jos me verrataan, että hiilidioksidin hiilijalanjälki on yksi, niin tällaisella vanhalla f-kaasujärjestelmällä se on yli 3900, vertaa Jakola.

    Arina on rakentanut laitoksia jo yli 40 kappaletta. Kemisssä Corona-kauppakeskuksessa sijaitsevan Prisman remontissa hiilidioksidijärjestelmää tehostamaan asennettiin myös 15 parisataametristä maalämpökaivoa. Niiden avulla kallioperää käytetään eräänlaisena energiavaraajana.

    – Maalämpökaivoilla otetaan kylmää, jolla jäähdytetään tätä hiilidioksidiprosessia. Silloin se on erittäin tehokas. Ja samalla me viedään lämpöä maahan, Jakola selvittää.

    – Kevät, kesä ja syksy me ladataan kallioperää lämmöllä ja sitten talvipakkasilla otetaan sieltä lämpöä kaupan lämmitykseen.

    Myös Keskolla ollaan siirtymässä vakaasti kohti hiilidioksidijärjestelmiä. Talotekniikkapäällikkö Antti Kokkosen mukaan tällä hetkellä vajaat parisataa keskolaista päivittäistavarakauppaa on varustettu uusilla järjestelmillä. Niitä uusitaan suunnitelmallisesti, kun kauppoja remontoidaan.

    Oulussa sijaitsevan Tuiran S-marketin katolle on asennettu aurinkopaneeleita, joilla tuotetaan sähköä kaupan tarpeisiin. Myös Kemin Prismaan aiotaan asentaa paneelit.Risto Degerman / YleKaupalla voidaan lämmittää asuintaloja

    Niin Kesko kuin osuuskauppa Arinakin ovat satsanneet myös aurinkoenergian käyttöönottoon.

    Esimerkiksi Oulussa Arinalla on kauppapaikkoja, joissa osa sähköstä tuotetaan kaupan katolle asennetuilla aurinkopaneeleilla. Kemin Prismaankin sellaiset ovat tulossa lähikuukausina.

    Jakolan mukaan aurinkoenergiaa, uutta kylmätekniikkaa ja LED-valaistusta yhdistämällä voidaan säästää enimmillään jopa 70 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta verrattuna edellisen sukupolven tekniikkaan.

    – Jos otetaan vaikka normaali S-market, niin puhutaan tällaisen hiilidioksidilaitoksen kohdalla normaaliin f-kaasulaitokseen verrattuna 10-15 –vuoden aikajänteellä noin miljoonan euron vähennyksestä kokonaisenergiakuluissa, Jakola laskee.

    Seuraava askel on jo suunnitteilla. Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, VTT:n ja Oulun Energian, sekä kylmätekniikkayhtiö Jetitekin kanssa yhteistyössä suunniteltu kokeiluhanke muuttaa kaupan lämmöntuotantoyksiköksi.

    – Oulun energia rakentaa matalalämpöverkon, jolla ruokitaan muutama kerrostalo ja lähellä oleva koulu ja tämä meidän kauppa on sitten yksi lämmöntuotantoyksikkö. Eli alamme myydä lämpöä energialaitokselle, kuvailee Jakola.

    21.12.2018 klo 16:22 Korjattu EU:n kylmäainemääräyksiä koskeva virhe. R-404A -kylmäaineen käyttöä ei ole kielletty kokonaan, ainoastaan kooltaan tietyn rajan ylittävissä kylmälaiteyksiköissä.

    Pori ja Rovaniemi vesistöjen merkittävimmät tulvariskialueet

    Pori ja Rovaniemi vesistöjen merkittävimmät tulvariskialueet


    Tästä on kyseMaa- ja metsätalousministeriö on nimennyt uudet tulvariskialueet.Merkittävimmät turvariskialueet ovat Pori, Rovaniemi ja pääkaupunkiseutu.Tulvariskien ennustetaan lisääntyvän merkittävästi vuosikymmenen loppuun mennessä.Maa- ja...

    Tästä on kyseMaa- ja metsätalousministeriö on nimennyt uudet tulvariskialueet.Merkittävimmät turvariskialueet ovat Pori, Rovaniemi ja pääkaupunkiseutu.Tulvariskien ennustetaan lisääntyvän merkittävästi vuosikymmenen loppuun mennessä.

    Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt lähivuosien merkittävimmät turvariskialueet.

    Suomessa on päätöksen mukaan 22 merkittävää tulvariskialuetta, joista 17 on sisävesistöjen varrella ja viisi meren rannikolla. Päätös on voimassa vuoteen 2024.

    Suurimmat vesistöjen varren tulvariskit ovat edelleen Kokemäenjoen varrella Porissa ja Kemijoen varrella Rovaniemellä. Meriveden noususta aiheutuu merkittäviä riskejä muun muassa pääkaupunkiseudulla.

    Merkittävillä tulvariskialueilla tulva voi pahimmillaan koskea noin 40 000 asukasta ja 25 000 rakennusta.

    Uusia ja poistuneita alueita

    Uusina tulvariskialueina maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt listaansa Lapväärtin ja Pyhäjoen alaosan sekä Kemin kaupungin. Aiempaa pienemmäksi tulvariski on todettu Jyväskylässä sekä Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueilla, jotka on nyt jätetty pois merkittävien tulvariskialueiden joukosta.

    Myös Salo on jätetty pois tulvariskilistasta, koska Uskelanjoen jääpatojen torjuntatoimet ovat edenneet hyvin.

    Ilmastonmuutos taustalla

    Lähivuosina ja -vuosikymmeninä tulvariskeihin vaikuttaa ilmastonmuutos. Myös asumisen keskittyminen tulvavaarassa oleville seuduille vaikuttaa.

    Arvioiden perusteella Suomen tulvariskit kaksin- tai kolminkertaistuvat vuoteen 2100 mennessä.

    Tulvasuojeluun pitää Suomen ympäristökeskuksen mukaan käyttää voimavaroja. Uusimpien arvioiden perusteella tulvista aiheutuisi vuosisadan lopulla todennäköisesti vuosittain noin 30 miljoonan euron suorat vahingot ja yli 500 asukkaan koti kastuu, jos mitään tulvanaikaisia toimenpiteitä ei toteuteta.

    Metsä Group laskee Kemin biotuotetehtaan kannattavuutta – puun saatavuus ja logistiikka tärkeässä roolissa

    Metsä Group laskee Kemin biotuotetehtaan kannattavuutta – puun saatavuus ja logistiikka tärkeässä roolissa


    Metsä Groupin suunnittelema biotuotetehdasinvestointi veti Kemissä järjestettyyn tiedotustilaisuuteen runsaasti yleisöä. Meri-Lapissa on jouduttu pettymään jo monta kertaa, kun tuloillaan olleet suurinvestoinnit ovat kuihtuneet kasaan. Metsä...

    Metsä Groupin suunnittelema biotuotetehdasinvestointi veti Kemissä järjestettyyn tiedotustilaisuuteen runsaasti yleisöä. Meri-Lapissa on jouduttu pettymään jo monta kertaa, kun tuloillaan olleet suurinvestoinnit ovat kuihtuneet kasaan.

    Metsä Group tekee parhaillaan selvitystä, kannattako Kemiin rakentaa uusi yli miljardin euron arvoinen biotuotetehdas. Suurimpia haasteita ovat puun kuljettaminen, kaavamuutokset sekä etenkin puun saatavuus.

    – Kyllä se joudutaan tarkasti arvioimaan, mikä tulevan tehtaan puukustannus olisi. Se on kuitenkin ihan olennainen vaikutus siihen tehtaan kannattavuuteen. Jos katsotaan kaikki ne hankkeet, mitä Suomessa on julkistettu, niin se käyttö kuitupuun osalta lisääntyisi 15–20 miljoonaa kuutiometriä, sitä puuta ei ole kestävästi saatavissa.

    – Meidän osalta puun käyttö, jos tehdään isompi vaihtoehto tehtaasta, käytännössä vähän yli tuplaantuisi vanhaan tehtaaseen verrattuna, metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsä Groupilta kertoo.

    Kysymyksiä työpaikoista sekä ympäristövaikutuksista

    Mikäli suurinvestointi toteutuisi, toisi se työpaikkoja etenkin puunhankintaan, mutta myös paikallisia työpaikkoja voisi syntyä.

    – Jos näitä uusia biotuoteyksiköitä tulee ja kun tulee, niin ne tulevat luomaan ihan uusia työpaikkoja tänne. Äänekoskella ollaan selvittämässä tekstiilikuidun mahdollisuuksia ja luonnollisesti se tehdas saattaa olla tulossa sitten tänne, kun aika on tänne investoida, sanoo Polar King -projektin projektinjohtaja Timo Merikallio Metsä Fibreltä.

    Suurinvestointi vaatisi myös mittavia panostuksia liikenneväyliin, niin teille kuin raiteillekin. Ajoksen väylän syvääminen on yhtiölle tärkeää, sillä sellu on tarkoitus laivata suoraan Kemistä maailmanmarkkinoille.

    Biotuotetehtaan ympäristölle koituva kuormitus herätti huolta paikallisissa asukkaissa. Mereen laskettavien lauhdevesien on laskettu lisääntyvän.

    – Ympäristöpäästöt veteen tai ilmaan, on se sitten pieni tai iso tehdas, eivät voi olla suurempia kuin nykyisellään. Tietysti ne lämpöpäästöt varmasti tulevat olemaan ja niitä tullaan selvittämään tämän ympäristövaikutusten arvioinnissa mallintamaan ja sen pohjalta tullaan tekemään tarvittavia ratkaisuja, Merikallio kertoo.

    Tokmanni ostaa neljä myymälää Lapista

    Tokmanni ostaa neljä myymälää Lapista


    Kauppaketju Tokmanni on ostanut Lapista neljä myymälää. Ne ovat halpakaupat Centtilä Keminmaassa, Säästökuoppa Sodankylässä sekä TEX Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Kauppahintaa ei kerrota. Näiden kauppojen liiketoiminnat siirtyvät...

    Kauppaketju Tokmanni on ostanut Lapista neljä myymälää. Ne ovat halpakaupat Centtilä Keminmaassa, Säästökuoppa Sodankylässä sekä TEX Rovaniemellä ja Kemijärvellä.

    Kauppahintaa ei kerrota.

    Näiden kauppojen liiketoiminnat siirtyvät Tokmannin haltuun ensi vuoden alusta alkaen. Ostettavien kauppojen liikevaihto oli yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa vuonna 2017.

    – Rovaniemen, Sodankylän ja Kemijärven liikkeet muutetaan Tokmanneiksi alkuvuoden aikana. Keminmaan Centtilän tilanteeseen perehdymme tarkemmin ja katsomme mitä teemme siellä, Tokmannin toimitusjohtaja Mika Rautiainen kertoo Ylelle.

    Ostettavien liikkeiden työntekijät siirtyvät Rautiaisen mukaan Tokmannin palvelukseen. Kaupan myötä Rovaniemelle tulee toinen Tokmanni.

    – Rovaniemi on hyvin kehittyvä ja vireä kaupunki. Meillä on enemmänkin kaupunkeja, joissa on kaksi Tokmannia, toimitusjohtaja toteaa.

    – Ostamamme myymälät sijaitsevat maantieteellisesti erittäin sopivasti suhteessa Tokmannin muihin myymälöihin. Tokmannin tavoitteena on saavuttaa noin 200 myymälän verkosto Suomessa ja kaupan myötä laajennamme nopeasti myymäläverkostomme peittoa Suomessa, Rautiainen sanoo tiedotteessa.

    Tokmannilla on tällä hetkellä myymälät Lapissa Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Kaupan jälkeen Tokmannilla on 190 myymälää

    Kirjasto houkuttelee uusien tarinoiden pariin –

    Kirjasto houkuttelee uusien tarinoiden pariin – "Sokkotreffit kirjan kanssa" on kuin joulu arjen keskellä


    Kirjastonkävijä voi usein valita itselleen uutta lukemista virkailijoiden valitsemista näyttelyvitriineistä. Näiden rinnalle on kehitelty myös astetta jännempi tapa valita uutta lukemista. – Itse törmäsin ideaan ensimmäisen kerran, kun...

    Kirjastonkävijä voi usein valita itselleen uutta lukemista virkailijoiden valitsemista näyttelyvitriineistä. Näiden rinnalle on kehitelty myös astetta jännempi tapa valita uutta lukemista.

    – Itse törmäsin ideaan ensimmäisen kerran, kun opiskelin kirjastoalaa, kertoo "Sokkotreffit kirjan kanssa" Kemin kirjastolle tuonut Armi Rasilainen.

    Rasilainen sanoo alkuperäisen ajatuksen lähteneen ulkomailta, vaikka hän törmäsikin ideaan ensimmäisen kerran eräässä eteläsuomalaisessa kirjastossa.

    – Lainattavat kirjat on siis kääritty ruskeaan lahjapaperiin ja paketin päälle on laitettu pieni kuvaus sisällöstä. Ja tuon lyhyen kuvauksen perusteella saa valita itselleen uutta luettavaa, Rasilainen valottaa.

    Kuvauksen perusteella ei välttämättä hoksaa, vaikka kyseessä olisikin itselle jo entuudestaan tuttu teos. Sen vuoksi näillä sokkotreffeillä voi valita useamman lukukumppanin.

    – Parhaassa tapauksessa paketista voi löytyä uusi ja jännittävä kirjatuttavuus, Rasilainen sanoo.

    Paketeilla on ollut kysyntää

    Kemin kaupunginkirjastossa sokkotreffit kirjan kanssa on mahdollista tehdä joulun alkupäivistä pyhien yli. Rasilaisen mukaan tempaus on otettu kirjaston kävijöiden kesken innolla vastaan.

    – Kirjapaketteja on lähtenyt tosi hyvin liikkeelle ja kun sana on kiirinyt, niin on tultu suoraan tiskiltä kysymään, että missä täällä oli ne sokkotreffit, Rasilainen kertoo.

    Hän kehottaakin lainaamisvaiheessa asioimaan tiskillä, sillä sokkotreffikirjat voidaan lainata ainoastaan asiakaspalvelutiskiltä. Syynä on se, että kirjastossa halutaan pitää kirjaa liikkeillä olevista kirjoista. Toisaalta lainaamisvaiheessa voisi automaatilta nähdä jo vahingossa kirjan nimen ja tekijän - ja yllätys menisi pilalle.

    – Kun ei yhtään tiedä, millainen maailma paketista paljastuu, niin se on kuin olisi syntymäpäivät tai joulu arjen keskellä, Rasilainen hehkuttaa hauskaa tapaa tutustua itselle tuntemattomaan kirjallisuuteen.

    Iso erikoiskuljetus kulkee Rovaniemeltä Ouluun

    Iso erikoiskuljetus kulkee Rovaniemeltä Ouluun


    Kemijärvellä radalta suistunut veturi kuljetetaan tiistaina Rovaniemeltä Ouluun. Kyseessä on harvinaisen suuri erikoiskuljetus. Se painaa 182 tonnia, pituutta on 34 metriä, korkeutta yli viisi ja leveyttä runsaat kolme metriä. Erikoiskuljetus...

    Kemijärvellä radalta suistunut veturi kuljetetaan tiistaina Rovaniemeltä Ouluun. Kyseessä on harvinaisen suuri erikoiskuljetus. Se painaa 182 tonnia, pituutta on 34 metriä, korkeutta yli viisi ja leveyttä runsaat kolme metriä.

    Erikoiskuljetus lähti Rovaniemeltä tiistaina puolen päivän aikaan. Se kulki nelostietä Tervolan Peuraan, josta se siirtyi Itäpuolen tietä pitkin Kemiin. Kemissä kuljetus oli kello 15 aikaan. Kemistä kuljetus jatkaa Veitsiluodontien kautta nelostielle Iihin. Iissä se siirtyy vanhalle nelostielle kohti Oulua.

    VR:ltä kerrotaan, että erikoiskuljetus voi joutua käyttämään välillä myös vastaantulevien kaistaa, jolloin liikenne pysäytetään ja poliisi ohjaa liikennettä.

    VR:ltä arvioidaan, että kuljetus on perillä Oulussa noin kello 22.

    – Kun veturi on saatu Ouluun, tutkimme sitä paikan päällä. Vielä ei ole päätetty, viedäänkö veturi Oulusta muualle, kalustopäällikkö Mikko Tikkanen VR:ltä sanoo.

    Veturi piti kuljettaa maanteitse, koska sen telit vaurioituivat onnettomuudessa eikä se voinut kulkea kiskoja pitkin. Veturi suistui raiteilta ja törmäsi kuorma-autoon Kemijärvellä viime keskiviikkona. Kuorma-auton kuljettaja kuoli ja toinen veturinkuljettaja loukkaantui.

    Väyrysen korttitemppu onnistui: 5000 kannattajakorttia uudelle puolueelle

    Väyrysen korttitemppu onnistui: 5000 kannattajakorttia uudelle puolueelle


    Kansanedustaja Paavo Väyrynen (tl.) kertoo saaneensa kerättyä 5000 kannattajakorttia uuden puolueen perustamiseksi. 5000. kannattajakortti kirjoitettiin Seinäjoella sunnuntaina, Seitsemän tähden liike kertoo Facebook-sivullaan. – Vielä tarvitaan...

    Kansanedustaja Paavo Väyrynen (tl.) kertoo saaneensa kerättyä 5000 kannattajakorttia uuden puolueen perustamiseksi. 5000. kannattajakortti kirjoitettiin Seinäjoella sunnuntaina, Seitsemän tähden liike kertoo Facebook-sivullaan.

    – Vielä tarvitaan kuitenkin kortteja, jotta "särkymävaraa" olisi, eli mikäli teillä täytettyjä kortteja vielä on, ne kannattaa lähettää Paavolle, liike opastaa Facebookissa.

    Väyrynen aikoo viedä loput kannattajakortit oikeusministeriöön alkuviikon aikana. Hänen mukaansa Seitsemän tähden liike saattaa päästä puoluerekisteriin vielä ennen joulua.

    Väyrynen on ilmoittanut asettuvansa liikkeen ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Vielä ei ole tiedossa, onko Väyrysen vaalipiiri Lappi vai Uusimaa.

    Entinen moninkertainen keskustan kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko perustaa uuden puolueen, koska hän on riitaantunut edellisen puolueensa Kansalaispuolueen nykyisten johtajien kanssa. Keskustasta Väyrynen erosi viime keväänä.

    50. kertaa startannut Operaatio Lumihiutale kaipaa mukaan lisää nuoria

    50. kertaa startannut Operaatio Lumihiutale kaipaa mukaan lisää nuoria


    Autoliiton perinteinen tiepalvelutempaus Operaatio Lumihiutaleen yhteislähtö starttasi tänään Kemistä ja Helsingistä. Päivystystä on järjestetty vuodesta 1969. Jo 50. kertaa käynnistyvän tempauksen suojelijana on tasavallan presidentti Sauli...

    Autoliiton perinteinen tiepalvelutempaus Operaatio Lumihiutaleen yhteislähtö starttasi tänään Kemistä ja Helsingistä. Päivystystä on järjestetty vuodesta 1969. Jo 50. kertaa käynnistyvän tempauksen suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

    Vapaaehtoiset tiepalvelupäivystäjät ovat operaation aikana lähtövalmiudessa auttamaan tien päälle pulaan joutuneita. Tehostettu päivystys jatkuu 1. tammikuuta saakka.

    Tyypillisiä avustustehtäviä joulunaikaan ovat ovien avaukset avainten jäätyä sisälle autoon, renkaan vaihdot ja polttoaineen viennit.

    – Kyllä ne on iloisia juttuja, kun saa autoilijan jatkamaan matkaa ja pelastettua -30 asteen pakkasesta, ne lämmittää mieltä, neljättä vuosikymmentä vapaaehtoistyötä tekevä Tapio Ruokamo kertoo.

    Pohjois-Suomessa toimintaa pyörittää pääosin pitkään mukana olleet vapaaehtoiset. Viime vuosina mukaan on onneksi tullut myös nuoria.

    Ukkoutuminen vielä uhkaa, että hyvä olisi saada vielä lisää nuoria mukaan. Meidän alueella on onneksi tullut muutamia nuoria mukaan, että saadaan tätä perinnettä jatkettua, Kempeleestä saapunut Marko Laine toteaa.

    Autoliitto muistuttaa autoilijoita siitä, että etenkin pidemmälle matkalle lähtiessä auto olisi huollettu, nesteet tarkistettu, polttoainetta riittävästi tankissa ja kaiken varalta mukaan olisi syytä pakata ylimääräistä vaatetusta sekä termospulloon lämmintä juotavaa.

    – Apua odottaessa ensimmäinen seuraan pyrkivä on kylmyys, Laine muistuttaa.

    Jos kuitenkin ongelmia tien päällä tulee, Autoliiton Operaatio Lumihiutaleen palvelukeskukseen saa yhteyden numerosta 0200 8080 ( 1,95€/min + mpm tai pvm, jonotus on maksuton).

    Autoliiton väki toivottaa rauhallista joulun odotusta ja turvallisia kilometrejä.Antti Ullakko
    Yhdessä laulamisesta haetaan apua Parkinsonin taudin oireisiin – moni kärsii ääniongelmista, mutta puheterapiaan on vaikea päästä

    Yhdessä laulamisesta haetaan apua Parkinsonin taudin oireisiin – moni kärsii ääniongelmista, mutta puheterapiaan on vaikea päästä


    – Onpas hyvää pitsaa. Saiskos sitä lii-sää? kuoronjohtaja Kaisa Tienvieri rallattaa selkeästi artikuloiden. Parikymmentä pitkulaisen luokkahuoneen reunoilla istuvaa laulajaa lähtee toistamaan Tienvieren perässä, ja ottaa ilmeet ja kädet...

    – Onpas hyvää pitsaa. Saiskos sitä lii-sää? kuoronjohtaja Kaisa Tienvieri rallattaa selkeästi artikuloiden.

    Parikymmentä pitkulaisen luokkahuoneen reunoilla istuvaa laulajaa lähtee toistamaan Tienvieren perässä, ja ottaa ilmeet ja kädet mukaan kuvitteellista tarjoilijaa kutsuessaan.

    – Onpas hyvää pitsaa. Saiskos sitä lii-sää?

    Tampereen yliopistolla on koolla Parkinson potilaiden lauluryhmä. Mukana on sairastuneita ja heidän läheisiään eri puolilta Suomea. Kauimpaa tulleet ovat matkustaneet omalla kustannuksellaan puoleksitoista tunniksi laulamaan Kemistä ja Oulusta asti.

    Parkinsonin tautiHitaasti etenevä, parantumaton neurologinen sairausAlkaa tavallisimmin 50-70-vuotiaanaSuomessa Parkinson-potilaita on noin 14 000Taudin aiheuttajaa ei tiedetä

    Lähde: Suomen Parkinson-liitto

    Lauluryhmä on osa tänä syksynä käynnistynyttä tutkimusta, jossa pyritään selvittämään, helpottaako laulaminen Parkinsonin taudin oireita.

    Poikkeuksellisen monitieteellisessä hankkeessa on asiantuntemusta Tampereen kolmesta korkeakoulusta: yliopistosta, teknillisestä yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta.

    Kolmivuotiseen tutkimukseen osallistuu logopedian, psykologian, musiikintutkimuksen, musiikin koulutuksen, signaalinkäsittelyn ja vuorovaikutteisen teknologian tutkijoita ja ammattilaisia.

    Ääniongelmista puhutaan vähän

    Tamperelaiselle Juhani Marjokorvelle laulaminen on ollut aina tärkeää. Kuinka ollakaan, myös Marjokorven ensimmäiset Parkinson- oireet ilmenivät kuoroharjoituksissa.

    – Se vaikutti ihan aivoinfarktilta. Puhe alkoi pätkiä ja vasen käsi vipattaa. Oireet menivät ohi, mutta säikähdin, ja lähdin hakemaan syytä, Marjokorpi kertoo.

    Parkinson-diagnoosin Marjokorpi sai kaksi vuotta sitten, monta vuotta ensioireiden ilmaantumisen jälkeen.

    Parkinsonin taudin yleisimpiä ja tunnetuimpia oireita ovat vapina, liikkeiden hitaus ja lihasjäykkyys. Marjokorven käsiala muuttui suttuiseksi, ja jalkojen vapinan vuoksi hän on joutunut turvautuman rollaattoriin.

    Juhani Marjokorpi laulaa edelleen kuorossa vaikka sairaus on heikentänyt hänen ääntään.Marjut Suomi / Yle

    Vaikka lähes kaikilla potilailla on myös huomattavia oireita äänen kanssa, siitä puhutaan vähän. Parkinson voi muuttaa äänen monotoniseksi ja tehdä puheesta epäselvää.

    – Kaikki tapahtuu hirveän kankeasti. Ääni on heikentynyt hirveästi. Olen ollut puhuja ja puhunut nuorena miehenä ilman mikrofonia Tampereen Tuomiokirkossa. Nyt en edes mikrofonin kanssa saisi ääntä kuuluviin, Juhani Marjokorpi sanoo.

    – Minulla on myös vaikeuksia saada hengitys tahditettua puheeseen. Ilma loppuu äkkiä.

    Sairaudesta huolimatta Marjokorpi on jatkanut kuoroharrastustaan. Kun puheterapeutti kysyi keväällä halukkuutta lähteä Parkinson-potilaiden lauluryhmään, hän innostui välittömästi.

    – Ajattelin, että tämä sopii ilman muuta minulle.

    Ääni- ja nielemisongelmat voivat rajoittaa elämää

    Käynnissä olevassa tutkimuksessa pyritään selvittämään, voisiko yhdessä laulaminen toimia kuntoutusmuotona puheterapian rinnalla. Logopedian tuntiopettaja, tutkija Nelly Penttilä Tampereen yliopistosta näkee laulamisen nimenomaan puheterapian täydentäjänä, ei korvaajana.

    – Tällä hetkellä kaikki puheterapiaa tarvitsevat eivät pääse terapiaan. Niitä harvoja puheterapeutteja, jotka työskentelevät aikuisten kanssa, ei voi työllistää määräänsä enempää. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ikääntyneet potilaat, Penttilä sanoo.

    – Laulussa saadaan kaikki puhuessa tarvittavat sata lihasta monipuolisesti käyttöön. Täällä tehdään isosti ja monipuolisesti ja ääntä käytetään paljon enemmän ja pidempään kuin puheterapiassa. Tässä on myös paljon tunnetta pelissä.

    Tutkija Nelly Penttilä on huomannut, että harjoitusten aikana moni on saanut ääneensä ilmeikkyyttä ja voimaa.Marjut Suomi / Yle

    Ääneen katoamiseen ja muuttumiseen sekä nielemisongelmiin voi liittyä häpeää, joka saa sairastuneen välttelemään sosiaalisia tilanteita. Samassa tilanteessa olevien kanssa laulamisesta toivotaan löytyvän apua myös Parkinsonin tautiin yleisesti liittyvään ahdistukseen ja masennukseen.

    Kuntoutus saa olla hauskaa

    Lauluryhmän harjoituksissa ainakin nauretaan paljon.

    – Vaikka tämä on kuntoutusta, niin tämä voi olla kivaa. Kaikenlaiset hassuttelut ja yhteistä tekemistä vahvistavat jutut ovat tosi tärkeitä, kuoronjohtaja Kaisa Tienvieri sanoo.

    – On hienoa nähdä, että tällaisella laulullisella menetelmällä voi olla paljon merkitystä. Olemme kuitenkin tosi paljon yhteydessä toisiimme äänellä, ja se on tärkeä osa persoonaamme. Jos tällaisella tekemisellä voidaan palauttaa ihmiselle yhteisöllisyyttä ja toisten ihmisten yhteyteen pääsemistä ja toisaalta lisätä varmuutta ja vahvistaa omaa persoona, niin se on aika huikeaa.

    Ääniharjoitusten lisäksi ryhmässä myös lauletaan yhdessä.Marjut Suomi / Yle

    Jatketaan siis harjoituksia.

    – Otetaan kattohuoneistosta yksi R ja tuodaan se ihan alas, Kaisa Tienvieri sanoo ja näyttää mallia.

    Piirissä istuva ryhmä päristää ärrää ja kumartuu alas asti tuoleissaan.

    – Ja tuodaan se ällällä ylös.

    Kuorolaiset lällättävät ohjaajan perässä ja suoristautuvat penkeissään.

    – Täällä on hirveän hauskaa. Olen huomannut, että harjoitukset selvästi auttavat ja kehittävät ääntä. Puhe on voimistunut ja selkeytynytkin, Juhani Marjokorpi sanoo neljän harjoituksen kokemuksella.

    Voisiko laulaminen siirtää puheterapian tarvetta?

    Kaikkiaan kahdeksan kertaa kokoontuva lauluryhmä on yhteisen matkansa puolivälissä. Ensimmäisen tutkimusjakson tuloksia kerrotaan jo ensi keväänä.

    – Harjoitusten aikana monen ääneen on tullut ilmeikkyyttä ja voimaa. Moni on saanut ärränsäkin takaisin – konsonantit kun katoavat usein ensiksi, tutkija Nelly Penttilä kertoo.

    – Toivon, että pystyisimme osoittamaan ryhmässä laulamisen voimistavan ääntä ja lisäävän puheen ymmärrettävyyttä sekä tuovan aktiivisuutta, elämäniloa ja vapauttavan ihmisiä rajoitteistaan.

    – Jos tämä toimii, esimerkiksi nielemisen vaikeuksia saadaan hidastettua tai ennaltaehkäistyä ja puheterapiaan hakeudutaan myöhemmin, Penttilä toivoo.

    Rakennemuutoksen runtelemassa teollisuuskaupungissa moni saa perinnöksi huono-osaisuuden –

    Rakennemuutoksen runtelemassa teollisuuskaupungissa moni saa perinnöksi huono-osaisuuden – "Kyllähän se turhauttaa, että pitää väkisin kehittää itselleen päivään tekemistä"


    Kemiläisiä nuoria kokoontuu työnhakukurssille Kemin kaupungintalolle. Osa heistä on ollut työttömänä muutamia kuukausia, osa kaksi vuotta. Oulusta Kemiin muuttanut Susanna, 21, valmistui kaksi ja puoli vuotta sitten eläintenhoitajaksi. Töitä...

    Kemiläisiä nuoria kokoontuu työnhakukurssille Kemin kaupungintalolle. Osa heistä on ollut työttömänä muutamia kuukausia, osa kaksi vuotta.

    Oulusta Kemiin muuttanut Susanna, 21, valmistui kaksi ja puoli vuotta sitten eläintenhoitajaksi. Töitä ei ole valmistumisen jälkeen ollut tarjolla ja työttömyys on vain jatkunut. Tapaaminen ammatinvalintapsykologin kanssa ei ole tuottanut tulosta.

    – Päivät uhkaavat valua pleikkarin pelaamiseen ja koiran kanssa ulkoiluun. Siinä ne päivät sitten kuluvatkin, hän toteaa.

    Myös eläintenhoitajaksi valmistunut Marianne Åhman, 25, on ollut työttömänä vasta muutaman kuukauden, mutta seinät alkavat jo kaatua kotona päälle. Useat erilaiset valmennukset te-toimiston kautta on jo kokeiltu, eikä sitä omaa juttua ole niistäkään löytynyt.

    Marianne Åhman on käynyt useilla erilaisilla työllisyyskursseilla, mutta omaa juttua niiltä ei ole vielä löytynyt.Jutta Huovinen / YleVanhempien taustalla selkeä yhteys nuoren tulevaisuuteen

    Huono-osaisuutta tutkinut dosentti Reija Paananen toteaa, että Kemin tilanteessa on nähtävissä ylisukupolvisuus, mikä tarkoittaa esimerkiksi työttömyyden periytymistä.

    – On olemassa selkeä yhteys. Jos vanhemmat eivät ole kouluttautuneet tai eivät käy töissä, siinä nähdään selkeä jatkumo, Paananen selventää.

    Kemiläiset nuoret eivät suoraan osta tätä ajatusta. He uskovat, että jokaisella on Suomessa mahdollisuus tavoitella parempaa elintasoa ja elämää: se on vain omasta aktiivisuudesta kiinni. Pitää olla valmis esimerkiksi muuttamaan opiskeluiden tai töiden perässä toiselle paikkakunnalle. Nuoret eivät usko, että huono-osaisuus väistämättä periytyisi vanhemmilta lapsille.

    Huono-osaisuutta mitattaan viidellä eri mittarilla.YleNuoret eivät syytä yhteiskuntaa

    Media-alalle viime keväänä valmistunut Tuomas Tissari, 20, on jo katsellut töitä muualta Suomesta. Vaikka työttömyys ei ole ollut vielä pitkä, Tissarilla ei ole luottoa siihen, että Kemistä löytyisi hänelle paikkaa.

    – Tällä alalla varsinkaan Kemi tai Meri-Lappi ei anna paljonkaan mahdollisuuksia, Tissari toteaa.

    Nuoret eivät itse koe tai näe, että palveluiden saaminen olisi haastavaa tai tehotonta. Vaikka Kemi loistaa tilastoissa kirkkaasti Lapin heikoimpana kuntana esimerkiksi nuorisotyöttömyydessä, eivät nuoret syytä siitä ainakaan yhteiskuntaa.

    – Ajattelen kyllä, että se on ihan yksilöllistä ja yksilöstä kiinni, Tissari pohtii.

    Myös Tissari toteaa työttömän päivien olevan pitkiä. Hän pyrkii pakottamaan itsensä harrastamaan ja pitämään itsensä aktiivisena.

    – Kyllähän se turhauttaa, että pitää väkisin kehittää itselleen päivään tekemistä, Tissari sanoo.

    Jutta Huovinen / Yle"Jos kunta ei kykene muuttumaan, ainoa vaihtoehto on riutuminen"

    Tutkijat puhuvat inhimillisestä huono-osaisuudesta, jota mitataan työttömien määrällä, työttömyyden pituudella sekä koulutuksen ulkopuolelle jäämisellä. Lapissa Kemi on pahnan pohjimmaisena kaikilla näillä indikaattoreilla mitattuna.

    Kemi on muiden perinteisten suomalaisten teollisuuskaupunkien tapaan luottanut vuosikymmeniä siihen, että teollisuus kantaa. Elinkeinorakenteen muutos on kuitenkin luonut rakenteellista työttömyyttä, joka puolestaan johtaa lieveilmiöihin sukupolvelta toiselle.

    Huono-osaisuutta tutkinut THL:n erityisasiantuntija Sakari Kainulainen epäilee, että tästä löytyy yksi pääsyistä tilastojen pohjalla olemiseen.

    – Paikkakunnalla ei ole pystytty uudistumaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muuttuessa. Ainoa vaihtoehto on pikkuhiljaa kituva ja riutuva kunta, jos ei päästä siitä ajatuksesta, että teollisuus kantaa, Kainulainen kiteyttää.

    Marianne Åhman on etsinyt omaa polkuaan useilta erilaisilta työllistymiskursseilta ja viimeisimmäksi hän totesi, että hänestä ei ole yrittäjäksi.

    – Kaipaisin elämään rutiineja, jotka pakottaisivat pois kotoa, Åhman toteaa.

    Keskiarvo viiden eri indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa. Lapissa inhimillistä huono-osaisuutta mittaavien indikaattorien mukaan Kittilässä menee parhaiten ja Kemissä huonoiten.Yle
    Kela: Perustoimeentulotuen käytössä suuria eroja kuntien ja alueiden välillä

    Kela: Perustoimeentulotuen käytössä suuria eroja kuntien ja alueiden välillä


    Kotkassa on enemmän perustoimeentulotuen saajia kuin missään muualla Suomessa. Vuonna 2017 Kotkassa maksettiin perustoimeentulotukea 12,6 prosentille asukkaista. Seuraavaksi eniten tuen saajia oli Vantaalla (12,2 prosenttia), Kemissä (11,6...

    Kotkassa on enemmän perustoimeentulotuen saajia kuin missään muualla Suomessa. Vuonna 2017 Kotkassa maksettiin perustoimeentulotukea 12,6 prosentille asukkaista.

    Seuraavaksi eniten tuen saajia oli Vantaalla (12,2 prosenttia), Kemissä (11,6 prosenttia) sekä Tampereella (10,9 prosenttia). Vähiten tuen saajia oli Manner-Suomen kunnista Pyhärannassa (1,7 prosenttia).

    Kelan mukaan tuen käytössä on suuria eroja kuntien ja alueiden välillä. Maakunnista perustoimeentulotukea tarvittiin eniten Uudellamaalla, jossa käyttäjien osuus oli yhdeksän prosenttia asukkaista. Pienin tarve oli puolestaan Keski-Pohjanmaalla, jossa tuen käyttäjiä oli viisi prosenttia asukkaista.

    – Alueelliset erot johtuvat ennen kaikkea eroista työttömyydessä ja asumiskustannuksissa. Pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat muuta maata korkeammat, mikä lisää toimeentulotuen tarvetta, sanoo johtava tutkija Minna Ylikännö Kelan tiedotteessa.

    Kela maksoi perustoimeentulotukea vuonna 2017 yhteensä 722 miljoonaa euroa.

    SPR poistaisi leipäjonot nostamalla perusturvan tasoa

    SPR poistaisi leipäjonot nostamalla perusturvan tasoa


    Suomen Punainen Risti on jakanut kauppojen ylijäämäruokaa Kemissä ja Rovaniemellä neljän vuoden ajan. Tuoreen selvityksen mukaan suurin osa apua hakeneista on iäkkäitä naisia, mutta ruoka-avun haku vaikuttaa olevan myös perinnöllistä. –...

    Suomen Punainen Risti on jakanut kauppojen ylijäämäruokaa Kemissä ja Rovaniemellä neljän vuoden ajan. Tuoreen selvityksen mukaan suurin osa apua hakeneista on iäkkäitä naisia, mutta ruoka-avun haku vaikuttaa olevan myös perinnöllistä.

    – Ehkä sieltä 90-luvun lamasta lähtien myös köyhien lapset ovat eläneet sellaisessa tilanteessa, että hekin joutuvat turvautumaan ruoka-apuun, arvelee SPR:n terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö Maria Viljanen.

    Huono-osaisuuden periytymisestä on puhuttu pitkään, mutta kierrettä ei ole saatu poikki.

    – Ehkä siinä on vähän sellaista pyyhe kehään -ajatusta. Koetaan, että opiskelu on aikamoista raatamista ja siitä ei kuitenkaan välttämättä pääse sellaisiin töihin, joissa tienaisi kovin hyvin. Mutta kaikkiaan kysymys on isosta vyyhdistä asioita, Viljanen pohtii.

    Ruoka-apua haetaan pitkään

    SPR:n selvityksen mukaan ruoka-avusta on tullut pitkäkestoinen tuki.

    – Isoin huomio on se, että aika paljon ihmiset tarvitsevat ruoka-apua ihan säännöllisesti. Se ei ole sellaista väliaikaista tukea, jolla vähän paikattaisiin toimeentulotuen tai oman ruokakassin aukkoja, Viljanen kertoo.

    Perusturvaa olisi nostettava – ehkä vaalien jälkeen

    SPR: mielestä sosiaaliturvan rakenteita pitäisi uudistaa, mutta sen lisäksi perusturvan tasoa olisi nostettava.

    – Jos me haluaisimme päästä näistä ruoka- ja leipäjonoista eroon, niin meidän pitäisi nostaa niitä viime sijaisia tukia, Viljanen sanoo.

    SPR vetoaa myös siihen, että Suomi on saanut Euroopan neuvostolta moitteita perusturvan alhaisesta tasosta.

    Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila sanoo, että Euroopan neuvosto ei ole kritiikissään huomioinut Suomen maksuttomia palveluja.

    Mattila arvelee, että perusturvan tasoa käsitellään eduskuntavaalien jälkeen.

    – On hyvin todennäköistä, että tuleva hallitus aloittaa myös sosiaaliturvan uudistuksen, kun sote muuttuu ehkä sotu-uudistukseksi. Eli kyllä minä uskon, että ensi keväällä vaaliteltoilla keskustellaan myös perusturvan tasosta, Mattila sanoo.

    SPR haluaa tehdä ruoanjaosta nykyistä sosiaalisempaa

    Tulevaisuudessa SPR aikoo kehittää muita tukipalveluita ruoka-avun jakamisen oheen.

    Esimerkiksi matalan kynnyksen terveysneuvonnasta ruoka-avun yhteydessä on hyviä kokemuksia Lapissa. Kyselyyn vastanneet myös kokivat, että apu ja tuki Kelan kanssa asioinnissa voisi sopia ruokajaon yhteyteen.

    – Mutta me emme halua pakottaa ketään. Emme tule vaatimaan minkäänlaista vastikkeellisuutta. Ruokakassin voi vain hakea tai jäädä paikalle, jos itse haluaa, Viljanen painottaa.

    Tavoitteena on kuitenkin kannustaa ihmisiä esimerkiksi osallistumaan ruoan jakamiseen.

    – Yritämme kannustaa ihmisiä siihen, että ruoanhaku olisi nykyistä sosiaalisempi tapahtuma ja siitä seuraisi elämälle jotain mielekästä, Viljanen sanoo.

    Oikeanlaisiin palveluihin opastamalla SPR pyrkii vaikuttamaan ruoka-avun tarpeen vähenemiseen ja ruokajonojen lyhenemiseen.

    Paniikkikohtaus töissä oli viimeinen pisara:

    Paniikkikohtaus töissä oli viimeinen pisara: "Suututti ja itketti, että enkö ole tämän vahvempi"


    Tästä on kysePaniikkihäiriössä ihminen kokee toistuvasti voimakkaita ahdistuskohtauksia.Kohtauksien aikana voi tulla sydämen rytmihäiriöitä, pahoinvointia ja hyperventilaatiota tai jopa kuolemanpelkoa.Pahimmillaan se voi eristää ihmisen...

    Tästä on kysePaniikkihäiriössä ihminen kokee toistuvasti voimakkaita ahdistuskohtauksia.Kohtauksien aikana voi tulla sydämen rytmihäiriöitä, pahoinvointia ja hyperventilaatiota tai jopa kuolemanpelkoa.Pahimmillaan se voi eristää ihmisen sosiaalisesti, sanoo apulaisylilääkäri, psykiatri Riikka Roisko Oulun yliopistollisesta sairaalasta.Paniikkihäiriötä sairastaa noin kolme prosenttia suomalaisista, mutta yksittäisiä kohtauksia voi esiintyä paljon useammilla.Ohjeita paniikkihäiriön omahoitoon löytyy esimerkiksi Mielenterveystalon sivuilta www.mielenterveystalo.fi.

    Vuosi sitten Liisa Koivisto makasi työpaikkansa vessan lattialla jalat pystyssä ja yritti hengittää. Ahtaan wc-kopin laattalattia oli kylmä selän alla, sydän hakkasi. Tuntui siltä, että happi loppuu ja taivas putoaa niskaan.

    Toimistohuoneen tietokoneella verkkoyhteyden päässä kansainvälinen oppijajoukko odotti alkavaksi koulutustilaisuutta sosiaalisen median sovellusten käytöstä yritysmaailmassa.

    35-vuotias Koivisto työskenteli Lapin ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn ja yrittäjyyden tuntiopettajana. Työ tuntui mukavalta ja vakaalta, vaikka olikin määräaikainen. Sivutoimena hän oli mukana opiskeluaikana perustetussa ohjelmistoyrityksessä.

    Kolmen lapsen äidin aikaa veivät myös karateharrastus sekä kotona maatilalla asustelevat kanit, kanat ja hevoset. Kuulostaa kiireiseltä ja stressaavalta, mutta Koivisto oli tottunut pitämään vauhtia.

    Nyt vessan lattialla maatessaan hän luuli tulleensa hulluksi, vaikka oikeasti tiesikin, mistä on kyse. Paniikkihäiriökohtaukset olivat olleet poissa jo vuosia. Nyt ne olivat palanneet.

    Kaksi kohtausta vuoden sisällä olivat viimeinen niitti sille, että Koivisto jätti opettajan työt ja harppasi yrittäjäuralle.

    ”Aloin vain kirkua suoraa huutoa silmät lasittuneena”

    Ensimmäiset paniikkihäiriökohtaukset Koivisto sai lukioikäisenä ja sitten opiskeluaikana yliopistossa. Kohtauksen saattoi laukaista vaikkapa naulakosta eteisen lattialle pudonnut sateenvarjo.

    Sitä hän säikähti niin, että alkoi kirkua suoraa huutoa silmät lasittuneena. Huolestunut mies yritti ravistella ja kysellä, mikä on hätänä.

    – Se kesti kuulemma tosi kauan, Koivisto muistelee.

    Kohtauksen kulusta Koivistolla ei ole mitään muistikuvia. Lopulta tilanne purkautui itkuna.

    Myöhemmin paniikin saattoi laukaista osaamattomuuden ja riittämättömyyden tunne: vaihto-opiskelijana Pietarissa venäjäksi pidetty esitys Dostojevskista katkesi paniikkiin.

    Aluksi Koivisto oli huolissaan ja kuvitteli olevansa ainoa, jolla on outoja kohtauksia. Paniikkihäiriöstä ei tuolloin vielä puhuttu niin paljon kuin nykyään.

    – Ajattelin, että olen vain hullu ja se siitä, Koivisto muistelee.

    Antti Heikinmatti / Yle

    Yliopistossa venäjän kieltä opiskellut Koivisto oli haaveillut opettajan urasta. Paniikkikohtaukset johtivat kuitenkin siihen, että suunnitelmat muuttuivat: hänestä tulisikin kääntäjä. Töitä olisi tarjolla vähemmän, mutta eipähän tarvitsisi esiintyä.

    Koiviston muutettua Jyväskylästä Tornioon venäjän kieli jäi ja vaihtui it-alaan ammattikorkeakoulussa sekä ohjelmistoalan yrityksen perustamiseen opiskelukavereiden kanssa. Vuonna 2010 Koivisto yhtiökumppaneineen oli esittelemässä yrityksen kehittämää ohjelmistoa Maahanmuuttoviraston väelle.

    Salissa istui parisataa pukuihmistä, kirkkaat valot loistivat vasten kasvoja.

    – Aloin puhua yleisölle, mutta sitten vain yhtäkkiä tuli sellainen peura ajovaloissa -tunne. Muistan vain ne valonheittimet sieltä lavalta.

    Jähmettyminen oli totaalinen. Suusta ei tullut sanaakaan. Yhtiökumppani lavalla katseli häntä hermostuneena.

    Koivisto ei tajunnut kuka on, eikä ymmärtänyt, miksi seisoi siinä missä oli. Yhtiökumppani jatkoi puhetta yleisölle, kunnes loputtoman pitkiltä tuntuvien minuuttien jälkeen lukko aukesi ja Koivisto pystyi jatkamaan esitystä.

    Paniikkihäiriö voi sulkea neljän seinän sisälle

    Paniikkihäiriöstä puhutaan, kun ihminen kokee toistuvasti voimakkaita ahdistuskohtauksia, joihin voi liittyä esimerkiksi sydämen rytmihäiriöitä, hyperventilaatiota, pahoinvointia, jopa kuristumisen tunteita.

    – Pahimmillaan paniikkihäiriö voi olla jopa invalidisoiva ja työkyvyttömyyteen johtava sairaus, Oulun yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri ja psykiatri Riikka Roisko sanoo.

    Ahdistusoireet käyvät rajoittaviksi, kun elämä järjestetään niiden välttelemiseksi.

    Ahdistusoireet käyvät rajoittaviksi erityisesti silloin, kun elämä järjestetään niiden välttelemiseksi. Kohtausten pelossa asioita jätetään tekemättä, kunnes pelottavia ja ahdistavia asioita on niin paljon, että ei uskalleta lähteä neljän seinän sisältä.

    – Ongelma ei ole vältettävissä käyttäytymisessä sinänsä, vaan siinä että aletaan pelätä kohtauksia ja liitetään ne asioihin, joihin ne eivät välttämättä liity, Roisko sanoo.

    Paniikkihäiriöön, kuten moniin muihinkin mielenterveyden ongelmiin, liittyy myös häpeän tunteita. Kohtauksista kärsivä voi pelätä muiden reaktiota niin paljon, että eristäytyy sosiaalisesti.

    Koivistokaan ei aluksi uskaltanut puhua vaivastaan.

    – Puhuin kohtauksista vain mieheni kanssa. En uskaltanut aluksi kertoa edes äidille ja isälle, Koivisto muistelee.

    Paniikkihäiriön hoitoon määrätään samoja lääkkeitä kuin esimerkiksi masennuksen hoitoon. Myös psykoterapiaa käytetään hoitomuotona omahoidon lisäksi.

    Roiskon mukaan paniikkihäiriön omahoitona käytetään valitettavan usein myös alkoholia. Erityisesti miehillä päihteiden ongelmakäytön taustalla voi olla muun muassa hoitamattomia ahdistusoireita, kuten paniikkihäiriötä.

    Antti Heikinmatti / YleKuva opettajan työstä oli liian ruusuinen

    Tornion vuosina Liisa Koiviston kiire ei hirveästi helpottanut. Ammattikorkeakoulun viimeisen tentin Koivisto suoritti viimeisillään raskaana. Tentistä tuli 2/3, lapsi syntyi pari viikkoa myöhemmin.

    Koti Koivistolle, hänen miehelleen ja kolmelle lapselle löytyi Mustajärveltä, reilun 30 kilometrin päästä kaupungista, metsän halki polveilevan soratien varresta.

    Töitäkin ilmaantui, kun Koivistoa pyydettiin vetämään kursseja Lapin ammattikorkeakoululle. Koivistoa opettajuus jännitti, mutta hän arveli siitä selviävänsä – reiluun kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä esiintymistilanteisiinkin oli joutunut jo tottumaan.

    – Ajattelin, että muutamista kursseista nyt selviää vaikka päällään seisten.

    Aluksi työ tuntui kivalta ja helpolta: osa-aikaisena työ koostui vain kurssien pitämisestä ja suunnittelemisesta – palaverirumbaa ei ollut. Vähä vähältä paineet kasvoivat, kun työ muuttui täysipäiväiseksi.

    Kalenteri alkoi täyttyä palavereista ja iltatunneista. Opetussuunnitelman muutokset lisäsivät paineita. Kurssien suunnittelu, karate, lepääminen – kaikkeen ei millään tuntunut jäävän aikaa. Koivisto keskusteli iltakurssien karsimisesta esimiehensä kanssa.

    Hän toki tiesi opettajantyön vaihtelevuuden: kun kursseja on paljon, on työtäkin ylen määrin. Alalla työskentelevät tuttavat olivat lohduttaneet, että ensimmäiset kaksi vuotta ovat pahimmat.

    Keväällä 2017 paniikkihäiriö muistutti taas itsestään. Kesken työpäivän lauennutta kohtausta seurasi viikon sairausloma.

    Antti Heikinmatti / YleKatastrofi iskee maanantaina

    Elokuussa Koivisto oli palannut töihin kesälomaltaan ja esimies kutsui tiimin koolle. Palaverissa oli määrä käydä läpi syksyn opetettavat kurssit.

    – Silloin kuitenkin kerrottiin, että toivestani huolimatta minullakin olisi kursseja myös illalla. Väkeä on niin vähän, että kukaan ei voi valita, sanottiin.

    Paniikkikohtausta edeltänyt maanantaipäivä viime vuoden lokakuussa oli erityisen hankala. Palaveria palaverin perään kahdeksasta neljään, päälle iltaopetukset viidestä yhdeksään.

    Ennen viime vuotta paniikkikohtaukset olivat pysyneet poissa jo vuosikausia, mutta nyt väsymystä kertyi ja stressi kasvoi.

    Käytin kohtauksiin määrättyä lääkitystä opettajana ollessa, että selvisin siitä loppuajasta. Liisa Koivisto

    Tiistaiaamun Snapchat-webinaarin oli sovittu alkavan kymmeneltä. Nyt työpiste oli tyhjä, Koivisto makasi vessan lattialla ja yritti hengittää. Kollegat kiirehtivät hänen luokseen rauhoittelemaan ja kyselemään vointia.

    – Tuntui tosi epäreilulta. Suututti ja itketti, että enkö ole tämän vahvempi.

    Lopulta Koivisto onnistui soittamaan projektipäällikölle, että ei mitenkään pysty vetämään koulutustilaisuutta. Tämän oli kerrottava Skype-yhteyden päässä odottavalle yleisölle, että webinaari joudutaan siirtämään. Koivisto itse soitti lääkärille.

    Lääkäri kirjoitti Koivistolle päivän sairauslomaa. Seuraavana päivänä hän palasi töihin.

    Käsilaukussa turvana oli kohtauksiin määrätty lääkitys.

    – Käytin sitä opettajana ollessa, että selvisin siitä loppuajasta. Otin sitä pari kertaa ennaltaehkäisevästi.

    Työt opettajana saivat jäädä joulukuussa 2017. Viime ajat kuluivat kohtauksia vastaan taistellen.

    Oravanpyörä ehkä, mutta oma

    Opettajantyön sivussa Liisa Koivisto oli kehitellyt yritysideaa maatilapakopelistä. Siinä talliin rakennettuun pelihuoneeseen suljettu pelaajajoukko pyrkii ratkaisemaan vihjeiden perusteella arvoituksia päästäkseen ulos. Opettajan töiden lopettamisen vuoksi yritysidean piti kuitenkin kantaa päätoimeksi asti.

    Yritys saikin vauhdikkaan startin. Peli sai huomiota alan harrastajien parissa ja pelaajia saapui jopa satojen kilometrien päästä Lappiin vain Koiviston peliä kokeilemaan. Myös paikalliset tuntuivat innostuvan ideasta.

    Koivisto löysi myös yhtiökumppanin yrityksen toimitusjohtajaksi. Elämän leppoistaminen ei ole Koiviston juttu, joten Open Escape -yhtiölle lähdettiin tavoittelemaan laajenemista – aluksi muualle Suomeen, myöhemmin ulkomaillekin.

    Kesällä Koivisto teki yhtiökumppaninsa kanssa reilun parin tuhannen kilometrin markkinointikiertueen keskustellakseen yritysideasta siitä kiinnostuneiden maatilayrittäjien kanssa. Tällä hetkellä ketjuun kuuluu Koiviston oman yrityksen lisäksi yksi maatila.

    Alun jälkeen maatilapakopeliyritys ei kuitenkaan ole tuottanut ihan toivotulla tavalla. Koivisto päättikin syksyllä ryhtyä sivutoimiseksi karaoke-emännäksi, koska työtä voi tehdä pakopeliyrityksen ohessa.

    Suunnitelmissa on vielä kouluttautuminen personal traineriksi. Yrittäjäjärjestötkin ovat kosiskelleet Koivistoa mukaan toimintaansa.

    Kuulostaa siltä, että Koivisto on hypännyt oravanpyörästä vain joutuakseen toiseen. Mutta kuten hän itse sanoo, tämä on hänen oma oravanpyöränsä. Hän ei aio luovuttaa tai ryhtyä elämään hiljaista, rauhallista elämää.

    Kanat, kanit ja hevoset ovat Liisan "pakopelinäyttelijöitä".Antti Heikinmatti / YleVauhdikasta ja tasapainoista elämää

    Kesken haastattelun Koiviston puhelin soi. Soittaja on Koiviston ystävä ja karateopettaja, jonka kanssa hän on lähdössä Ruotsin Göteborgiin karate-maratonille. Sen aikana ei juuri nukuta – sen sijaan vuorokauden aikana on kymmenen tunnin–puolentoista treeniä ja sata treeniottelua.

    Leiriponnistus jännittää, mutta riskejä on otettava, jos niitä aikoo hallita. Jos valvominen käy ylivoimaiseksi, on vain nukuttava, sen Koivisto jo tietää.

    – Olen tosi ylpeä itsestäni, että osaan nykyään valvoa öitä. Tuntuu tosi pieneltä jutulta, mutta se on minulle itseni kehittämistä.

    Avain itse kehitetyistä kiireistä selviämiseen on oman kehon kuunteleminen.

    – Haluan testata omia rajojani, koska olen itse ainoa, joka voi ne tuntea, Liisa Koivisto painottaa.

    Koiviston ajatus itsensä ”siedättämisestä” paniikkihäiriötä laukaisseille asioille voi olla hyvä omahoidon tapa, vahvistaa Oulun yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri, psykiatri Riikka Roisko. Altistamista käytetään myös osana kognitiivista psykoterapiaa, jolla paniikkihäiriötä hoidetaan.

    – Yksin ei kuitenkaan kannata kamppailla vuosikausia, vaan jos aina vain ahdistaa, kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen, Roisko muistuttaa.

    Eikä sarjayrittäjän arki lopulta tunnu Koivistosta niin stressaavalta kuin se ehkä kuulostaa.

    Kiirettä toki riittää yhä perheen kolmen lapsen, yrittäjyyden ja tulevien personal trainer -opintojen parissa. Hoidettavia eläinystäviäkin on yksi enemmän, sillä tilalle on tänä vuonna tullut uusi hevonen.

    Opettajantöiden lopettamisen jälkeen Koivisto on kuitenkin kokenut elävänsä paljon seesteisempää elämää kuin ennen. Hän nauttii siitä, että voi olla kotona, kun lapset lähtevät kouluun ja päiväkotiin. Iltapäivällä Koivisto on vastassa, kun lapset tulevat kotiin.

    – Koen, että elämä on nyt paljon rauhallisempaa kuin silloin opettajana ollessa. Nyt voin suunnitella aikatauluni itse ja elää tasapainoisempaa elämää, Koivisto sanoo.

    Kriisi lakkautti lastenpsykiatrian osaston, sadat pienet potilaat ovat joutuneet matkustamaan kauas kotoaan – nyt osasto halutaan takaisin Jyväskylään

    Kriisi lakkautti lastenpsykiatrian osaston, sadat pienet potilaat ovat joutuneet matkustamaan kauas kotoaan – nyt osasto halutaan takaisin Jyväskylään


    Tästä on kyseLastenpsykiatrian osasto lakkautettiin Jyväskylässä 2014.Vaativaa hoitoa tarvitsevat keskisuomalaislapset on hoidettu Kuopiossa.Työryhmä pohtii osaston palauttamista Keski-Suomen keskussairaalaan.Jyväskylän perusturvalautakunta on...

    Tästä on kyseLastenpsykiatrian osasto lakkautettiin Jyväskylässä 2014.Vaativaa hoitoa tarvitsevat keskisuomalaislapset on hoidettu Kuopiossa.Työryhmä pohtii osaston palauttamista Keski-Suomen keskussairaalaan.Jyväskylän perusturvalautakunta on esittänyt uutta osastoa.

    Lastenpsykiatrian osasto ajettiin alas Jyväskylässä vuoden 2014 lopulla erikoislääkäripulan vuoksi. Osastohoidon siirtyminen Kuopioon tapahtui kevään 2015 aikana. Sitä ennen osaston toiminta lamaantui sisäisessä kriisissä.

    Alle 13-vuotiaat lapsipotilaat on jo muutaman vuoden ajan kuljetettu 150 kilometrin päähän Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan.

    Vuonna 2013 Valvira selvitti, että Keski-Suomen osaston toiminnassa oli ollut vakavia epäkohtia ainakin kymmenen vuotta. Keski-Suomen keskussairaalan lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon potilaat eivät välttämättä tavanneet lääkäriä lainkaan. Psykiatrisen lapsipotilaan diagnoosin, hoitopäätöksen ja hoidon toteutuksen saattoi käytännössä tehdä erityislastentarhanopettaja. Myös potilasasiakirjoissa oli vakavia puutteita.

    Lasten mielenterveyshäiriöt lisääntyvät vuosi vuodelta ja nykyinen poliklinikka ja päiväosasto ovat tiukilla. Nyt osasto halutaan takaisin Jyväskylään.

    – Tilastollisesti jopa kymmenen prosenttia nykyisistä lapsistamme saattaa olla eri tyyppisten mielenterveyshäiriöiden avun piirissä, toteaa palvelujohtaja Päivi Kalilainen perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut -yksiköstä Jyväskylästä.

    Lastenpsykiatrian ylilääkäri Marianna Savio Keski-Suomen keskussairaalasta.Simo Pitkänen / Yle

    Koko Suomessa yli 90 000 lapsen arvioidaan kärsivän mielenterveysongelmista. Keski-Suomen keskussairaalan lastenpsykiatrian poliklinikan ylilääkäri Marianna Savio vahvistaa lasten mielenterveysongelmien kasvavan suunnan.

    – Lähetteiden ja hoidossa olevien lasten määrä on noussut meilläkin tasaisesti. Lapset ovat aiempaa hankalammin oireilevia ja hoito vaatii huomattavasti enemmän tekemistä kuin aiempina vuosina.

    Osaston palauttamista selvitetään

    Jyväskylän osaston lakkauttamisen jälkeen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on ollut hoidettavana noin 300 keskisuomalaista lasta noin neljän viime vuoden aikana. Heitä on hoidettu joko kriisiosastolla tai tutkimus- ja hoito-osastolla. Hoitojaksot kestävät päivästä useisiin kuukausiin.

    – Kun Jyväskylässä lääkäriajat venyvät, saattaa käydä niin, että odotusaikana lapsen tilanne kriisiytyy. Sitten tullaan vanhempien, poliisin tai ambulanssin kyydillä päivystysvastaanotolle, josta matka saattaa jatkua Kuopioon. Se on pitkän matkan päässä, tulee kalliiksi ja on raskasta pienille lapsille ja perheille, lastenpsykiatrian poliklinikan ylilääkäri Marianna Savio kiteyttää.

    Lasten ja nuorten psykiatria palvelevat Jyvöskylässä keskusairaalanmäellä rakennuksessa 45.Simo Pitkänen / Yle

    Nyt lasten psykiatrinen hoito halutaan palauttaa takaisin Jyväskylään.

    – Meillä on selvitysryhmän suunnitelmia ja valmistelemme osastohoidon mahdollista palauttamista. Jyväskylän perusturvalautakunta antoi keskussairaalalle terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman ja siinä esitettiin, että osastohoito palautettaisiin maakuntaan, Päivi Kalilainen kertoo.

    Olisiko se tutkimus- ja hoito-osasto vai kriisiosasto, joka helpottaisi paineita Kuopiossa? Marianna Savio

    Ylilääkäri Marianna Savio lisää, että sairaanhoitopiiri ja poliitikot päättävät onko mahdollista, että Jyväskylään avattaisiin joskus uusi lasten psykiatrian osasto. Se olisi henkilöstökysymys, sillä uutta osastoa pyörittämään pitäisi palkata lisää ammattilaisia.

    – Olisiko se tutkimus- ja hoito-osasto vai kriisiosasto, joka helpottaisi paineita Kuopiossa ja sinne kulkevilla lapsilla? Vai olisiko kenties yhteinen osasto lastensuojelun kanssa, koska ERVA-alueen suunnitteluun, LAPE-hankkeisiin ja sote-kuvioihin kuuluu myös yhteistyö lastensuojelun ja lastenpsykiatrian välillä ja yhteisistä osastoista on puhuttu, ylilääkäri Savio pohtii.

    Uusi osasto voisi toimia samaan tapaan kuin Joensuussa 24/5 -mallilla eli kellon ympäri maanantaista perjantaihin.

    – Siinä jäisivät vielä ongelmaksi todella hankalasti oireilevien lasten viikonloput. Jos hyvää tahtoa löytyy, niin kyllä sekin saadaan selvitettyä.

    Savion mukaan uusi osasto ei sijoittuisi valmistuvaan keskussairaalaan, vaan nykyiseen taloon numero 45, jossa lastenpsykiatrian klinikka toimii tällä hetkellä.

    – Uusi osasto ei tarkoittaisi sitä, että kaikki Kuopion yliopistollisen keskussairaalan palvelujen ostaminen päättyisi. Hoidonporrastuksen ja keskittämisasetuksen mukaisesti tulee olemaan lapsia, jotka tarvitsevat KYS:n palveluja.

    Häiriölähetteiden määrä tuplaantuu kymmenessä vuodessa

    Lapsia lähetetään kasvavaan tahtiin erikoissairaanhoitoon neuvoloista, perheneuvoloista, päiväkodeista ja koulujen oppilashuolloista. Tilasto kertoo, että vuonna 2014 Keski-Suomen lastenpsykiatrian poliklinikalle lähetettiin 219 lasta. Vuonna 2017 lähetteitä oli jo 361. Yleinen arvio on, että määrä kaksinkertaistuu kymmenessä vuodessa.

    Koko maassa, ja niin myös Keski-Suomessa, lähetteiden ja potilaiden määrä on kasvanut etenkin käytöshäiriöiden luokassa. Myös neuropsykiatriset pulmat ja kriisiytyneet tilanteet ovat lisääntyneet.

    Hyvä kun napaan yltävät ja silti käyvät sumeilematta henkilökunnan tai viranomaisten päälle. Kari Moilanen

    Ylilääkäri Kari Moilanen Lapin sairaanhoitopiirin lapsipsykiatrian yksiköstä kuvailee, että suurin osastohoitotarve on käytöshäiriöisillä lapsilla, jotka oireilevat rajusti, ovat aggressiivisia ja käyvät päälle. Taustalla on usein neuropsykiatrisia ongelmia, ADHD:tä ja vastaavaa.

    – Heillä on ongelmia sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa ja olematon pettymysten sietokyky. He ovat usein ihan pieniä pojannaskaleita, hyvä kun napaan yltävät ja silti käyvät sumeilematta henkilökunnan tai viranomaisten päälle, Moilanen sanoo.

    Häiriöiden kasvulle useita syitä

    Lasten mielenterveyshäiriöiden nousuun ei löydy yksiselitteistä syytä. Syitä on pohdittu monissa foorumeissa, muun muassa lastenpsykiatriayhdistyksessä.

    – Onko kyseessä vain tämän hetken ilmiö vai vanhempien uusavuttomuutta, ovatko sairaudet oikeasti lisääntyneet, vai onko vanhemmilla laskenut kynnys hakea lapsille apua, Keski-Suomen keskussairaalan ylilääkäri Marianna Savio pohtii.

    Syiksi on nostettu myös vanhempien sairaudet ja työttömyys, avioeroriidat, päiväkotien ja koulujen ryhmäkokojen kasvaminen, itseohjautuvuuden lisääntyminen kouluissa, ohjaajien puute päiväkodeissa ja kouluavustajien vähyys kouluissa.

    – Nyt eletään myös sitä aikaa, jolloin 1990-luvun laman lapset saavat omia lapsia, Savio miettii.

    Palvelujohtaja Päivi Kalilainen Jyväskylän kaupungista.Jarkko Riikonen / Yle

    Jyväskylän kaupungin palvelujohtaja Päivi Kalilainen näkee myönteisenä sen, että perheet hakevat helpommin apua.

    – Siihen pyrimme koko ajan. Kaikki käytöshäiriöt tarvitsevat vanhemmuuden tukea, mutta myös lapsen yksilöllistä ja henkilökohtaista tukea.

    Lääkäripulaan helpotusta?

    Palvelujohtaja Päivi Kalilaisen mukaan osastohoitopaikkojen saaminen toisi lisää osaamista ja vaikuttavuutta alueelle lisää sekä pätevyyttä asioiden hoitamiseen. Se voisi helpottaa myös huutavaa lääkäripulaa.

    – Lastenpsykiatreja on yliopistosairaaloissa, mutta pienissä keskussairaaloissa ja vielä pienemmillä paikkakunnilla lasten psykiatripula on aivan kamala, Marianna Savio huokaa.

    Simo Pitkänen / Yle

    Jyväskylän keskussairaalassa on kuudesta lastenpsykiatrian virasta täytetty kolme ja tällä hetkellä sairaalassa on 450 lasta hoidettavana. Myös Jyväskylän ja lähialueen kaikki lastensuojelulaitokset ovat täyteen buukattuja.

    – Akuutissa tilanteessa on erittäin hankala löytää lapselle sijaispaikkaa ja sehän huolestuttaa tietysti Jyväskylää, joka on sairaanhoitopiirin suurin maksaja.

    Vastaavaa tilanne on muun muassa Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Lapin läänin kahdessa sairaanhoitopiirissä on virkoja tarjolla kuudelle, mutta maakunnassa on vain kaksi vakinaista lastenpsykiatria, Kemissä ja Rovaniemellä. Vastaavasti Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa on kymmeniä lastenpsykiatreja.

    Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä on ensi vuoden alusta lähtien viittä lääkärin virkaa hoitamassa vain yksi lääkäri Joensuussa.

    Liian rankkaa työtä

    Sairaanhoitopiirien ylilääkärit näkevät lääkäripulan pääsyyksi liian rankan työn.

    – Ei kukaan halua kovinkaan helposti tulla paikkaan, jossa joutuu tekemään määränsä enemmän töitä, Marianna Savio miettii.

    Lastenpsykiatrian ylilääkäri Riku Mänttäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiristä ehdottaa yliopistosairaaloiden tukevan alueidensa keskussairaaloita sijoittamalla lääkäreitä niihin vaikka osa-aikaisesti, keskussairaaloiden kustannuksella tietysti.

    – Lääkärien etävastaanotot eivät vastaisi tarpeisiin kunnolla, lisää Mänttäri.

    Ylilääkäri Kari Moilanen Rovaniemeltä peräänkuuluttaa lääkäreiden kouluttamisen ohella ajattelemaan myös hajasijoitusta.

    – Sama tilanne on Ruotsissa, jossa ei myöskään ole lastenpsykiatreja käytettävissä Pohjois-Ruotsissa. Norjassa kyllä on ja olisikin hyvä miettiä norjalaisten kanssa, kuinka he saavat pohjoisinta Norjaa Kirkkoniemeä myöten lastenpsykiatrian virat hyvin täytettyä.

    Moilanen on perillä Norjan tilanteesta, koska Pohjois-Suomen kaikki saamenkieliset palvelut tulevat Norjasta valtioiden välisellä sopimuksella.

    Lappilaislehtien kustantaja: Postin hinnankorotus tappaa jakelun haja-asutusalueella

    Lappilaislehtien kustantaja: Postin hinnankorotus tappaa jakelun haja-asutusalueella


    Posti on korottamassa taas ensi vuonna paikallislehtien jakeluhintoja. Ilmaisjakelulehdissä korotus on 15 prosenttia, tilauslehdissä viisi prosenttia. Nyt Itä-Lapin kuntapäättäjät ovat huolissaan paikallislehtien ahdingosta ja viisi kuntaa on...

    Posti on korottamassa taas ensi vuonna paikallislehtien jakeluhintoja. Ilmaisjakelulehdissä korotus on 15 prosenttia, tilauslehdissä viisi prosenttia.

    Nyt Itä-Lapin kuntapäättäjät ovat huolissaan paikallislehtien ahdingosta ja viisi kuntaa on toimittanut yhteisen kirjelmän asiasta liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille. Jo aiemmin jakeluhintoja on korotettu 30–100 prosenttia.

    Kirjelmän ministerille jättivät Kemijärven, Sallan, Posion, Savukosken ja Pelkosenniemen kuntapäättäjät. Kuntien mukaan paikallislehdet ovat keskeisiä tiedonvälittäjiä ja markkinapaikkoja alueella.

    Paikallislehdet riippuvaisia Postista

    Lapissa lehtien kustannusyhtiöiden edustajat ihmettelevät vallitsevaa tilannetta.

    – Ymmärtäisimme parin prosentin kustannuksiin perustuvan hinnannousun, mutta viisitoista prosenttia tappaa paikallislehtien jakelun, sanoaa SLP Median kustannuspäällikkö Eetu Heikkilä.

    Posti kustantaa samaan aikaan Postinen-ilmaisjakeluaan, joka taas vie paikallislehdiltä mainostajia.

    – Me rahoitamme Postin jakeluverkoston ylläpitoa ja samaan aikaan Posti kilpailee meidän kanssamme, Heikkilä ihmettelee.

    Ainakin Lapissa paikallislehdet ovat riippuvaisia Postin palveluista.

    – Postilla on jonkin verran kilpailua yksityisten jakeluyhtiöiden kanssa, mutta Posti on estänyt niiden käytön meiltä.

    Heikkilän mukaan yksityisiä jakeluyhtiöitä on mahdotonta käyttää, koska Postin palveluissa jakelualueeksi on otettava täysi postinumeroalue. Jos yksityinen yhtiö jakaa vain osaan tätä aluetta, lehtiä ei saadakaan kaikkiin koteihin.

    – Emme voi ottaa esimerkiksi Kemijärven keskustan alueelle jakelua joltakin toiselta yhtiöltä, sillä silloin meillä loppuisi jakelua Sallasta ja Savukoskelta päin.

    Muutama vuosi sitten Posti supisti postinumeroalueiden määrää.

    Nousu siirretään tilaajahintoihin

    Lapin lehtikustannus Oy:n toimitusjohtaja Jari Haavisto kertoo heidän lehtiensä kohdalla vaikutuksen näkyvän lähinnä tilaajahinnoissa.

    Kolmea lehteä kustantavalla yrityksellä on yksi osittain ilmaisjakeluna toimitettava lehti. Haaviston mukaan heillä Postin jakeluhinnat tulevat nousemaan viisi prosenttia

    – Toivottavasti ei vaikuta tilaajamääriin, kun kysymys on muutamasta eurosta. Mutta ainahan tässä on pelko, että jollakin kipuraja ylittyy.

    Jari Haaviston mukaan tilanne pakottaa nostamaan hintoja, sillä heilläkin sivukyliin jakelu on täysin Postin varassa.

    Myös SLP Median Eetu Heikkilä arvioi Postin hinnankorotusten näkyvän tilaajahinnoissa.

    Postin viestinnästä kerrotaan, että yhtiö ei tiedä Anne Bernerille annetun kirjelmän sisältöä eikä asiaa siksi vielä kommentoida.

    SLP Median kustantamat lehdet ovat kemijärveläinen Koti-Lappi, Enontekiön Sanomat, kolarilainen Luoteis-Lappi ja Kittilä-lehti. Lisäksi konserni omistaa osuudet sodankyläläisestä Sompiosta sekä Meiän Tornionlaaksosta Ylitorniolta.

    Lapin lehtikustannus Oy kustantaa osaltaan Sompio-lehteä.Sen kustantamia ovat myös Inarin ja Utsjoen alueella ilmestyvä paikallislehti Inarilainen sekä Saariselän Sanomat.