Yle Uutiset | Simo | Tuoreimmat uutiset

    Hardcore-punkkia, kaasunaamareita ja toisiin tajunnantiloihin vieviä keikkakokemuksia – mutta oikeasti 60 vuotta täyttävä Läjä Äijälä on ujo ihminen

    Hardcore-punkkia, kaasunaamareita ja toisiin tajunnantiloihin vieviä keikkakokemuksia – mutta oikeasti 60 vuotta täyttävä Läjä Äijälä on ujo ihminen


    Ruskeiden silmien katse on samalla sekä läpitunkeva että kuumeinen. Kullanväriset kasvot hehkuvat mystistä valoa. Pitkät, kiharaisina kiiltävät hiukset ovat laskeutuneet olkapäille. Oikean käden hoikat sormet koskettavat hienostuneessa, tarkoin...

    Ruskeiden silmien katse on samalla sekä läpitunkeva että kuumeinen. Kullanväriset kasvot hehkuvat mystistä valoa. Pitkät, kiharaisina kiiltävät hiukset ovat laskeutuneet olkapäille. Oikean käden hoikat sormet koskettavat hienostuneessa, tarkoin mietityssä asennossa punertavan turkistakin reunaa.

    Maalaus voisi esittää jumalolentoa – muttei kuitenkaan esitä. Saksalaisen Albrecht Dürerin (1471 - 1528) yli viisisataa vuotta sitten maalattu omakuva on mysteeri, joka on kiehtonut sukupolvia toisensa jälkeen. Ei ihme, että paljon kysymyksiä herättävä, mutta niukkoja vastauksia antava teos on jättänyt pysyvän jäljen myös Läjä Äijälään.

    – Huomasin jo nuorena poikana, että Dürer on pitkine hiuksineen hienon näköinen mies. Ja koska kyseisessä maalauksessa on Kristuksen habitus, voi päätellä, että hän tiesi oman arvonsa. Tuntuu siltä, että kyseessä olisi sellainen herra, jolle voisi sanoa että mitäs jätkä, Äijälä toteaa.

    Läjä ÄijäläJussi Mankkinen / Yle

    Albrecht Düreristä ei loppujen lopuksi ole kovin pitkä matka Läjä Äijälään, ja todennäköisesti he tulisivat varsin hyvin keskenään toimeen. Siinä missä Dürer oli renessanssinero, joka tutki geometriaa ja perpektiivioppia, on Äijälä kulttiartisti, sarjakuvataiteilija ja runoilija. Kummatkin ovat olleet kokeilijoita ja edelläkävijöitä, joiden tekemisiä on jäljitelty, ihailtu ja pöyristeltykin – maailmanlaajuisesti.

    Läjä ÄijäläJussi Mankkinen / YleRuotsissa kaikki on kauniimpaa

    Veli-Matti eli Läjä Äijälä syntyi vuonna 1958 Tornion piskuisessa rajakaupungissa.

    – Tornio oli aikoinaan vähän niin kuin jaettu Berliini: joen toisella puolella oli änkyrä Suomi, ja toisella puolella vapautunut Ruotsi. Siellä odotti kuningas, siellä kaikki oli mahdollista ja siellä oli enemmän happea hengittämiseen.

    Teini-ikäisenä Äijälä kuunteli Ruotsin radion musiikkiohjelmia ja vieraili ahkerasti Haaparannassa hankkimassa levyjä, joita ei Suomesta vielä saanut. Ensimmäisenä käteen tarttui Jimi Hendrixiä, joka oli Äijälän nuoruuden suurin sankari, sittemmin New York Dollsia ja Black Sabbathia. Vähitellen joukosta alkoi nousta esiin helmiä, joista muodostui Äijälälle merkittäviä esikuvia.

    Vuonna 1977 Äijälä kuuli Ruotsin radiosta ensimmäisen kerran Alan Vegan luotsaamaa newyorkilaista Suicide-yhtyettä, joka yhdisteli musiikissaan painostavaa tunnelmaa, syntetisaattoreita ja primitiivisiä rumpukoneita.

    Kaksi vuotta myöhemmin Äijälä hankki itselleen Helsingistä Wasp-syntetisaattorin, ja hänen musiikillinen maailmansa ryhtyi kurottautumaan kohti uusia ulottuvuuksia. Syntyivät ensimmäiset kokeilut elektronisen musiikin parissa.

    Kotona musiikkiharrastukseen suhtauduttiin kannustavasti. Äijälän isä oli sotaveteraaani, joka työskenteli tehtaalla huoltomiehenä, äiti siivosi kouluja.

    – Sanottiin vain, että soittakaa vaan, kunhan ette naapureita häiritse. Treenasimme autotallissa, jossa oli tietenkin talvella kylmä. Lisäksi piti vinguttaa täysillä, vaikka korvia särki. Ja kun fanipostia alkoi tulla, sekä isä että äiti olivat ylpeitä, Äijälä muistelee.

    Ja 80-luvun alussa fanipostia todellakin rupesi tulemaan suorastaan valtoimenaan, ovista ja ikkunoista. Syynä oli Terveet Kädet -yhtye.

    Läjä ÄijäläJussi Mankkinen / YleMaailman vietävänä

    Raiskaa, tapa, tuhoa! Rukoile, rakasta, siunaa!

    Jeesus Perkele! Jeesus Perkele! Jeesus Perkele!

    Helsingin Lepakkoluola helmikuussa vuonna 1986. Paidaton, nahkahousuihin pukeutunut hoikka mies huojuu kuin transsissa sekavasti käyttäytyvän, humalaisen yleisön edessä ja ärjyy mikrofoniin jeesusperkelettä. Musiikki on hypernopeaa ja kitaravallit maanisia.

    Suomen ensimmäinen hardcore-yhtye Terveet Kädet eli TK perustettiin vuonna 1979. Torniolaisissa bändikatselmuksissa se jäi pääsääntöisesti jumbosijalle. Mutta muualla yhtye keräsi nopeasti kulttimainetta ja omistautuneita fanilaumoja ympäri maailman, etenkin Japanissa ja uudella mantereella. Esimerkiksi brasilialainen Sepultura-yhtye mainitsee Terveet Kädet yhdeksi vaikuttajistaan.

    Äijälän mukaan Terveet Kädet on ollut ja on globaalisti suosittu pienissä piireissä, mutta suuren maailman pienet piirit ovat luonnollisestikin suuremmat kuin Suomen pienet piirit, mistä johtuu, että yhtye on noussut oman genrensä hyvin tunnetuksi klassikoksi.

    – Vaikka nettiä tai sosiaalista mediaa ei tuolloin vielä ollut olemassa, toisella puolella maailmaa asuviin ihmisiin tutustui hyvin nopeasti. Se oli se kirjeenvaihto, jossa oltiin noihin aikoihin hyvin aktiivisia. Minä lähetin levyjä ja vastasin tuolloin postiin – ja vastaan vieläkin. Se on ollut myyräntyötä bändin puolesta.

    Läjä Äijälä ja sähköisiä musiikkilaitteita.Jussi Mankkinen / Yle

    Tiuhatahtinen kirjeenvaihto laajensi myös Äijälän maailmankuvaa.

    – 80-luvulla tajusin, että elämä esimerkiksi jossakin Brasiliassa oli käsittämättömän rujoa. Sieltä tulleessa kirjeessä saattoi ohimennen olla maininta, että metrossa joku hakattiin kuoliaaksi – tuollainen oli siellä aivan normaalia arkipäivää.

    Terveiden Käsien kohdalla kyse oli musiikillisen ääri-ilmiön viemisestä äärimmäisyyksiin. Etenkin alkuaikoina kappaleiden normikesto oli joitakin kymmeniä sekunteja ja sanoitukset nonsenseä: Pissaa ja Paskaa, Mull on liian lyhyt sänky, Kaks' vihreää polkupyörää...

    80-luvun alun konservatiivisissa kotimaisissa punkpiireissä Terveet Kädet oli kuuma peruna: sitä ei oikein ymmärretty eikä haluttukaan ymmärtää. Yhtyeeltä puuttui poliittisesti korrekti sanoma.

    – Sanoitusten olisi tuolloin pitänyt käsitellä lähinnä anarkiaa. Ryhdyttiin ikään kuin sanelemaan, että et saa tehdä tällaista ja et saa tehdä tuollaista. Terveiden Käsien tarkoitus oli tehdä nopeaa ja käsittämätöntä möykkää. Kun esimerkiksi sanoin, että pidän Albrecht Düreristä, kysyttiin, että onko se joku punkbändi. Kuuntelin tuolloin myös Karlheinz Stockhausenia, ja tätäkin pidettiin outona. En ymmärtänyt tällaista asennetta, koska olen itse vapaamielinen ja kaikenlaisista asioista kiinnostunut ihminen, Äijälä pohtii.

    Läjä ÄijäläJussi Mankkinen / YleKumin lumoava kiilto

    Terveet Kädet on tuonut alusta saakka esille myös Äijälän viehtymystä erilaisiin fetisseihin, kuten kumiin ja kaasunaamareihin. Ääretön joulu -EP:n kannessa komeilee bondagessa ylösalaisin roikkuva alaston mies, jonka takapuolessa pilkottaa palava kynttilä. Sanoituksissa taas puhutaan peräaukoista, virtsaamisesta ja kumivaatteista, ja inspiraatiota lyyrisiin teemoihinsa Äijälä haki muun muassa saksalaisesta Rubber Sex -lehdestä.

    Kyse oli pioneerityöstä, koska tällaisia asioita ei Suomessa oltu aiemmin julkisesti juuri käsitelty tai esitelty. Äijälän ohella fetissimaailmoja piirsi sarjiksissaan 80-luvulla myös kuvataiteilija Nalle Virolainen.

    – Minua kiinnostaa kumissa ja lateksissa etenkin kiilto, Äijälä toteaa ja nostaa samalla kämmenensä ylös kohti ikkunaa, siten että siitä hohkaa syyskuun lopun kalpeaa valoa.

    – Kyllähän tämä käsi kiiltäisi paljon hienommin, jos se olisi peitetty mustalla lateksilla! Fetissit siirtyivät nopeasti myös Äijälän sarjakuviin, joista hupaisimpiin ja tunnetuimpiin esimerkkeihin kuuluu Bach's Passions -nimellä otsikoitu strippi. Siinä yksin kirkossa oleva Johann Sebastian Bach pukeutuu kumipukuun ja kaasunaamariin ja ryhtyy soittamaan uruilla toccatojaan ja fuugiaan.

    – Kyse oli hetken inspiraatiosta, joka piti piirtää pois. Tuntuu siltä – mitenkään näitä germaanisia juuria vähättelemättä – että saksalainen mielenlaatu on aina ollut tällainen hieman fetisistinen. Bach oli sellainen varsin vakava herra: mistä sitä tietää, mitä hän ehkä olisi halunnut oikeasti olla. Hän olisi voinut tuolla tavalla vaikka vähän vapautua siinä urkujen soittamisessaan.

    Läjä Äijälän fetissisarjakuvia.Jussi Mankkinen / Yle

    Äijälän sarjakuvien fetissimaailmoissa seikkailevat myös Urho Kaleva Kekkonen ja Elvis Presley, moottoripyöräilevästä Albrecht Dürerista tai 1950-luvun fetissimalli Bettie Pagesta puhumattakaan.

    90-luvun taitteessa Äijälän sivuprojekteihin kuului myös Death Trip -bändi, jonka yhteyteen hän suunnitteli fetissi-showta: tavoitteena oli roikkua katosta ylösalaisin "pikimustana, tällingit päällä."

    – Nykyisin kaikki on periaatteessa sallittua, mikä on toisaalta hyvä niille ihmisille, jotka fetissejä harrastavat. Mutta toisaalta se alkuperäinen jännitys ja salaperäisyys on näiden asioiden kohdalla vesittynyt ja kadonnut, ja ehkä ihmiset hakevat sitä sellaisista asioista, joita suuri yleisö ei tunnista.

    Fetissilehtien ja -videoiden lisäksi Äijälää innostivat splatter-elokuvat, jotka olivat tuohon aikaan Suomessa kiellettyjä tai joita oli leikattu rankasti.

    – Oli tämä saksalainen ällötys Nekromantik ja japanilainen Tetsuo, kaikki nämä hirvitykset piti nähdä leikkaamattomina versioita ja kopion kopion kopioina. Ihan sama, kuinka suttuista kuvanlaatu sitten olikaan.

    Läjä ÄijäläJussi Mankkinen / YleSähköisten äänten iskuja

    Sähköisistä instrumenteista kiinnostuneen Läjä Äijälän uusimpiin innovaatioihin kuuluu korkea kukkapöytä, josta hän on rakentanut ergonomisesti toimivan soittotason ja täyttänyt sen sekvensserillä, moduuleilla ja syntikoilla.

    – Pidän tästä mallista. Siitä tulee mieleen obeliski tai sitten se Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu -elokuvan musta monoliitti.

    Äijälä on itse ihastunut vanhaan kokeelliseen elektroniseen musiikkiin, josta hän mainitsee hyvänä esimerkkinä 1960-luvulla vaikuttaneen M.A. Nummisen sähkökvartetin sekä Erkki Kurenniemen itse tehdyt soittimet.

    – Sähkövärkeissä on se hyvä puoli, että aina kun pistää virran päälle, voi kuulua jotakin aivan uutta. Joskus meinaa jonkun hienon soundin takia lähteä järki päästä, Äijälä maalailee.

    Läjä Äijälän The Kolmas -yhtye soittaa kokeellista sähköistä musiikkia.Jussi Mankkinen / Yle

    Sähköisiä ambitioitaan Äijälä on viime aikoina toteuttanut etenkin The Kolmas -yhtyeessä, jossa hän soittaa Waspia ja analogista Korgin Monotribea-syntetisaattoria. Tuoreisin musiikillisiin kokeiluihin kuuluu myös Vihanmiehet-duo, jossa Äijälä on yhdistänyt voimansa noise-artisti Bizarre Uproarin eli Pasi Markkulan kanssa. Markkula on ottanut Äijälältä runsaasti etenkin visuaalisia vaikutteita, ja kaksikon debyyttialbumin kantta koristavat kumi ja kaasunaamarit.

    – Aloite taisi tulla minun puoleltani. Bizarre Uproar edustaa tietynlaista äärimmäisyyttä, josta pidän paljon, Äijälä tähdentää.

    Tietynlaista äärimmäisyyttä edustaa myös Veli-Matti O Äijälä -projekti, jonka kahden ensimmäisen albumin synkät äänimassat kietoutuvat Äijälän isän sairastumisen ja kuoleman ympärille.

    "Anna kuoleman tulla, anna kuoleman tulla ", Äijälä hokee samannimisessä kappaleessa. Samea ääni tuntuu tulevan jostakin suonsilmäkkeen pohjamudista.

    – Olen varmaan näitä vanhan kansan ihmisiä, koska ajattelen, että kuoleman jälkeen muutun joksikin muuksi, ehkä eläimeksi: harakaksi, rotaksi tai kissaksi. Tosin kissat saattavat olla liian fiksuja, eivätkä hyväksyisi jengiinsä. Eihän siinä olisi mitään järkeä, että kaikki vain pysähtyisi ja päättyisi. Kyse on toisesta jatkumosta. Olen myös toivonut, että pääsisin joskus kummittelemaan, Äijälä virnistää.

    Samalla puhe kääntyy siihen, että viime aikoina useita elektronisen musiikin tekijöitä on menehtynyt.

    – Kuuntelen yleensä töissä paljon Mika Vainion Pan Sonicia. Perttu Häkkinen taas oli mukava mies, ja tuntuu siltä, että hän on jotenkin vieläkin mukana näissä jatkumoissa. Ja Alan Vegakin kuoli pari vuotta sitten, Äijälä luettelee.

    Läjä Äijälä ja kukkatornista rakennettu musiikkilaite.Läjä ÄijäläKahden kissan armoilla

    Läjä Äijälää arvostetaan myös kotikonnuillaan. Viime vuonna hänet valittiin vuosisadan lappilaiseksi, ja esimerkiksi Antti Tuisku jäi äänestyksessä kauas jälkeen.

    Äijälä viettää varsin tavallista ja rauhallista perhe-elämää Oulussa vaimonsa ja lapsiensa kanssa. Keittiössä sijaitsevasta kirjahyllystä löytyy Malleus Maleficarum ja okkultismiin viittaavia teoksia.

    Äijälä käy vuorotöissä postissa ja innostuu välillä työpaikkansa automaattien ja koneiden monotonisista äänistä. Vuonna 2016 toimintansa lopettaneen Terveiden Käsien perään Äijälä ei enää haikaile.

    – Pakko senkin oli jossakin vaiheessa päättyä, koska tämä 60 vuoden ikä tulee vastaan. Kun nykyisin tulee kotiin pidemmältä reissulta, kyljet ja niska ovat kipeinä ja äänikin saattaa mennä. Pitkät keikkamatkat kyllästyttävät etenkin talvella.

    Kulttuurivieraat:

    Kaikki kulttuurivieraat

    Viisi edellistä:

    Riikka Pulkkinen

    Susanna Leinonen

    Jari Tervo

    Ville Leino

    Felipe Oliveira Baptista

    Läjä Äijälää on toisinaan pidetty kulmikkaana ja ehkä arroganttinakin persoonana, mutta hänen mielestään kyse on jostakin muuta.

    – Olen oikeasti hirveän ujo ihminen, ja ihmiset voivat käsittää sen väärin.

    Ujouteen liittyy myös se, ettei Äijälä ole pitänyt esiintyessään silmälaseja, eikä näin ollen ole nähnyt lavalla käytännössä yhtään mitään.

    – Joskus nuorempana minulla oli keikalla yhden ainoan kerran silmälasit, mutta heitin ne samantien menemään. Jännitys katoaa, kun esiintyy sellaisen udun keskellä. Muistan kuinka Japanissa minulle sanottiin, että miksi sinä huudat siinä silmät kiinni, etkä kunnioita yleisöäsi. Vastasin, että aina kun huutaa, silmät menevät kiinni ja samalla tavalla käy, kun keskittyy esittämäänsä kappaleeseen.

    Läjä ÄijäläJussi Mankkinen / Yle

    Vuonna 1997 Äijälää haastateltiin uskontotieteen soveltavaan kenttätyöraporttiin, jonka tarkoituksena oli selvittää hardcore-yhtyeiden keikoilla yleisön ja esiintyjien saavuttamaa muuntuneen todellisuuden tilaa. Etenkin Terveiden Käsien keikat ovat olleet Äijälälle parhaimmillaan ekstaattisia kokemuksia, joista osasta hän ei muista oikein mitään.

    – Sitä muuttuu joksikin muuksi, päässä humisee ja olotila on kummallinen ja mystinen. Joskus on pitänyt jälkeenpäin kysyä pojilta, että oliko hyvä keikka.

    Äijälä ei ole koskaan tarvinnut alkoholia tai muitakaan päihteitä optimaalisen keikkaolotilan saavuttamiseksi. Sen sijaan huutamista on edesauttanut pieni näläntunne ja myös kovalla äänenvolyymilla on ollut merkitystä.

    – Siitä tulee sellainen energiapiikki, sellainen hurmos. Käsittämätön voiman tunne!

    Läjä Äijälä ulkoilee Sisu-kissan kanssa joka päivä.Jussi Mankkinen / Yle

    Levyjensä kansiteksteissä Äijälä kiittää paitsi perhettään, myös Lolaa ja Sisua, joita hän ulkoiluttaa säännöllisesti Oulun Intiössä.

    – Olen yleensäkin pitänyt aina eläimistä, ja etenkin kissoista, koska ne ovat epämääräisiä, salaperäisiä ja kummallisia eläimiä.

    Ei siis ihme, että Äijälän saavat vihaiseksi eläinten huono kohtelu ja luonnon tuhoaminen.

    – Minua tympii se, että bisnes ja raha menevät nykyisin kaiken muun edelle. Suurelle osalle ihmisistä tärkeintä on oma napa ja oma etu.

    Toisaalta jotkut asiat ovat menneet parempaan suuntaan: Äijälän nuoruudessa ei esimerkiksi ollut kierrätyssysteemejä tai huolta muovin joutumisesta ekosysteemiin. Pari vuotta sitten Japanista löydettiin myös muovia syövä bakteeri, josta toivotaan ratkaisua globaaliin muoviongelmaan.

    – Entäpä jos siitä bakteerista kehittyy joku kauhistuttava hirviö, joka tuhoaa kaiken? Siitähän voisi tehdä vaikka biisin, Läjä Äijälä virnistää.

    Katariina Vuoren kirja, Läjä Äijälä, kulttibändien kuningas, on ilmestynyt tänä syksynä. Läjä Äijälän 60-vuotisjuhlia vietetään 29.9. Helsingin Lepakkomies-baarissa kolmen yhtyeen voimin.

    Läjä Äijälä ja Sisu-kissa.Jussi Mankkinen / Yle

    Korjaus 23.9. klo 22:20: Korjattu saksalaisen Nekromantik-elokuvan nimi.

    Edellinen Mauri-myrsky tempaisi mökin perustuksiltaan saarelta ja tuulta oli jopa 40 metriä sekunnissa: Muistatko Mauri-myrskyn vuodelta 1982?

    Edellinen Mauri-myrsky tempaisi mökin perustuksiltaan saarelta ja tuulta oli jopa 40 metriä sekunnissa: Muistatko Mauri-myrskyn vuodelta 1982?


    Syysmyrsky puistattaa Suomea lauantaina. Tuulet etenevät mereltä maan länsiosaan ja sisämaahan, jossa pahin myräkkä koetaan keskipäivällä ja alkuiltapäivällä. Tuulenpuuskien odotetaan olevan voimakkuudeltaan noin 20 metriä...

    Syysmyrsky puistattaa Suomea lauantaina. Tuulet etenevät mereltä maan länsiosaan ja sisämaahan, jossa pahin myräkkä koetaan keskipäivällä ja alkuiltapäivällä. Tuulenpuuskien odotetaan olevan voimakkuudeltaan noin 20 metriä sekunnissa.

    Aaltojen korkeus voi nousta neljään metriin.

    Vedenkorkeus nousee eniten Perämeren pohjukassa. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan merenpinta käy Kemissä korkeimmillaan 145 senttimetrissä.

    Myrskyvaroitus on annettu Perämeren pohjoisosaan ja eteläosaan. Iltapäivällä ja illalla on etelämyrskyä 21 metriä sekunnissa.

    Nyt riehuvan syysmyrskyn nimi on Mauri 18. Myrskyllä on nimikaima vuodelta 1982, jonka moni pohjoissuomalainen muistaa elävästi.

    Yle Kemin Facebookissa monet muistelivat Lapissa vuonna 1982 riehunutta Mauri-myrskyä.

    "Hyvin muistan. Kemin Karjalahden sillalla lensin tuulen voimasta kaidetta päin ja olin tippua sillalta alas rautatien pääle, ja sitten myöhemmin puu kaatu linja-auton eteen. Vähällä oli ettei kaatunut bussin pääle."

    "Kyllä on muistissa. Tankkasin Haaparannalla autoa, kun huoltoasemalta lähti kattopellit lentoon. Sitten ajeltiin myrskyn kanssa ”kilpaa” Ivaloon läpi pimeiden kylien ja tielle kaatuneita puita kierrellen."

    "Mullaki karkas Kalkkinokan laiturista 6-metrinen puinen kajuutta-vene."

    Vuoden 1982 Mauri-myrsky paiskasi raskaita purjeveneitä pitkälle mantereelle.YLEEdellinen Mauri vaati kaksi kuolonuhria

    Pohjois-Suomessa 22.9.1982 riehunut Mauri-myrsky oli rajuimpia myrskyjä kautta aikojen Suomessa.

    Kovimmillaan jopa 40 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli kaatoi metsää miljoonia kuutiometrejä, repi talojen kattoja ja aiheutti tulvatuhoja.

    Myrsky vaati myös kaksi kuolonuhria.

    Saarimökiltään suojaa hakenut pariskunta löytyi kuolleena Torniossa myrskyn jälkeen. Tuuli oli irrottanut mökin perustuksiltaan ja kuljettanut sen kilometrin verran veden pinnalla mantereelle. Mökin sisällä olleet olivat murskautuneet rantaa vasten.

    Menehtyneiden omaiset vaativat Ilmatieteen laitosta tilille siitä, että se ei ollut varoittanut kansalaisia tarpeeksi myrskyn voimakkuudesta.

    Lue myös: Yle seuraa Mauri 18-myrskyn vaiheita – kova tuuli voi katkoa sähköjä

    Lasten kiireellisistä sijoituspaikoista on pula koko maassa – sijaisäiti peräänkuuluttaa pysyvyyttä

    Lasten kiireellisistä sijoituspaikoista on pula koko maassa – sijaisäiti peräänkuuluttaa pysyvyyttä


    Kun lapsi lähtee sijaisperheestä pois, luopumisen tuska on luonnollista, mutta tavoite on saavutettu. Lapsi pääsee palaamaan omaan tuttuun kotiinsa ja omille juurilleen. – Tässä työssä täytyy varautua niin luopumiseen kuin siihen, että lapsi...

    Kun lapsi lähtee sijaisperheestä pois, luopumisen tuska on luonnollista, mutta tavoite on saavutettu. Lapsi pääsee palaamaan omaan tuttuun kotiinsa ja omille juurilleen.

    – Tässä työssä täytyy varautua niin luopumiseen kuin siihen, että lapsi jää aikuisuuteen saakka, rovaniemeläinen sijaisperheen äiti Heidi kertoo.

    Kiireellisessä sijoituksessa ei välttämättä ole saatavilla perhehoitoa, vaikka se olisi lastensuojelulain mukaan ensisijainen sijoitustapa.

    Toisinaan kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen tie on mutkaisempi. Kiireellisessä sijoituksessa ei välttämättä ole edes perhehoitoa saatavilla, vaikka tämä olisi lastensuojelulain mukaan ensisijainen sijoitustapa. Pahimmillaan saattaa seurata siirtymistä laitoksesta toiseen.

    – Me tiedämme, että lastensuojelulapsilla on aika monesti kokemuksia siirtelystä sijaishuoltopaikasta toiseen, Lapin aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Sari Husa kertoo.

    Husa heittääkin ilmoille ajatuksen maakunnallisesta vastaanottoyksiköstä. Siellä kiireellisesti sijoitettavan lapsen tai nuoren sekä perheen tilanne arvioitaisiin ja löydettäisiin sen perusteella mahdollisimman oikeanlainen tuki ja tarvittaessa pysyvämpi koti.

    Husan mukaan Helsingissä on jo tällaisia yksiköitä: sekä vastaanottolaitoksia että vastaanottoperhetoimintaa.

    AOP

    Sijaisperheen äiti kannattaa ylitarkastajan ehdotusta.

    – Jos sillä pystyttäisiin nimenomaan paikasta toiseen siirtely ehkäisemään. On iso asia, jos lapsella paikka vaihtuu, Heidi miettii.

    Sijaishuoltopaikoista pula koko maassa

    Heidi on toiminut perhehoitajana jo 2010-luvun alusta lähtien. Heidänkin perheeseensä on sijoitettu lapsia kiireellisesti.

    – Joskus, jos puhelu tulee lyhyellä varoitusajalla, tehdään nopeitakin päätöksiä. Että etukäteen kannattaa miettiä, mihin on valmis, Heidi kertoo.

    Sijaishuoltopaikoista on Husan mukaan pula koko maassa. Tämä on käynyt hänen mukaansa ilmi aluehallintovirastojen välisissä keskusteluissa.

    Yle Rovaniemi kysyi lastensuojeluun liittyviä ongelmakohtia Lapin kunnista. Tästäkin sähköpostikyselystä käy ilmi, että sijaisperheitä tarvittaisiin paikoin enemmän. Viisi kunnan edustajaa viidestätoista vastanneesta kertoo näin.

    Pienimmissä kunnissa sijaisperheiden lisätarvetta ei tosin välttämättä ole, koska sijoitettuja lapsia tai nuoria on niin vähän. Jos sijoitus tapahtuu laitokseen, tarkoittaa se yleensä matkaa jonnekin muualle.

    Nuori sijoitetaan usein laitokseen

    Esimerkiksi Rovaniemellä laitospaikat ovat täynnä, kun lapsia ja nuoria sijoitetaan kaupunkiin muualta maakunnasta.

    Tällä hetkellä yli 13-vuotiaat nuoret johtavat lastensuojeluilmoitustilastoja koko maassa. Jos nuori joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle, on paikkana useimmiten laitos.

    Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

    SOS-lapsikylän aluejohtajan Janne Kankaanniemen mukaan nuoret sijoitetaan laitoksiin helposti sen vuoksi, että heidän arkeaan on helpompi siellä valvoa.

    – Usein ongelmat nuorilla liittyvät päihteidenkäyttöön ja koulunkäynnin erilaisiin haasteisiin. Laitosmuotoisessa ympäristössä tuen ja seurannan järjestäminen on helpompaa.

    – Nuorta tukeva, hyvä perhe voisi kuitenkin tuoda sellaista vakautta nuoren elämään, jota hän tarvitsee, Kankaanniemi lisää.

    Heidin perheeseen sijoitetut ovat olleet pienempiä lapsia.

    – Tämän on ajateltu toimivan meidän perhetilanteeseen nähden parhaiten, Heidi sanoo.

    Oikeanlaisia palveluja perätään

    Laitossijoituskaan ei aina palvele nuoren tarpeita, jos sen tarjoamat palvelut eivät ole oikeanlaisia.

    Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja sai valmiiksi syyskuussa ehdotuksen lastensuojelun maakunnalliseksi tiekartaksi. Siinä sanotaan, että nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluita tulisi parantaa. Myös kodin ulkopuolella asuvien nuorten kuntoutusta pitäisi tukea enemmän.

    – Psyykkisten syiden vuoksi sijoitusta kodin ulkopuolelle tarvitseville on Lapissa vähän paikkoja. Yleensäkin niin sanottuja välimallin palveluita tarvittaisiiin erityisesti mielenterveysasioissa, Tervolan sosiaalijohtaja Helena Hartikainen kertoo kentän kokemuksista.

    Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt Kananojan selvittämään, millä tavalla lastensuojelun palveluiden siirto tulevien maakuntien hoteisiin sujuisi hyvässä järjestyksessä. Lisäksi hän on etsimässä ratkaisuja lastensuojelutyön kuormittavuuteen.

    Jo nyt lastensuojelutyöhön on luotu moniammatillisia tiimejä eri kuntiin ratkomaan asiakkaiden ongelmia. Lisäksi soten toteutumisen jälkeen lastensuojeluasioitakin hoidettaisiin erityisissä perhekeskuksissa. Kananojan raportti valmistuu tänä vuonna.

    Tukea saa, jos osaa sitä etsiä

    Sijaisäiti Heidi osaa jo etsiä helpotusta perhehoitajuuden vaikeisiin hetkiin.

    – Tukea saa, täytyy osata itsekin pyytää. Itse olen tykännyt vertaisryhmistä, tällä hetkellä niitä ei ole valitettavasti menossa.

    Heidin mukaan sijaisperheille annetaan myös työnohjausta.

    Olen aina ajatellut, ettei tarvitse olla superäiti tai -isä, että ihan tavallinen perhe riittää. Rovaniemeläinen sijaisperheen äiti Heidi

    Heidin ja hänen miehensä perheessä on biologisia ja sijoitettuja lapsia. Lisäksi he toimivat viikonloppuisin tukiperheenä.

    – Olen aina ajatellut, ettei tarvitse olla superäiti tai -isä, että ihan tavallinen perhe riittää.

    Simo Pitkänen / Yle

    Pariskunta kokee sijaisvanhemman työn palkitsevan onnistumisen ilon kautta. Heidi kannustaa myös kaikkia kiinnostuneita osallistumaan sijaisperhekoulutuksiin.

    – Koulutus ei sido mihinkään, vaan koulutuksen aikana saa tietoa, mitä työ on. On ok, ettei haluakaan lähteä sijaisvanhemmaksi.

    Ennalta ehkäisevän työn piiriin kuuluvia tukiperheitä tarvittaisiin myös paikoin lisää. Kyselymme mukaan Lapissa viisi kuntaa tarvitsisi tällä hetkellä lisää tukiperheitä.

    Sijais- ja tukiperheiden löytämiseksi on joillain alueilla palkattu erityinen työntekijä. Esimerkiksi Meri-Lapin alueella viiden kunnan yhteinen työntekijä aloitti perheiden etsimisen elokuussa.

    Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo tänään lastensuojelun laitoshoidon tilanteesta. Voit seurata kello 11.30 alkavaa tilaisuutta tästä.

    Satamien kilpailussa isot panokset – tulevaisuutta varmistellaan kymmenien miljoonien investoinneilla

    Satamien kilpailussa isot panokset – tulevaisuutta varmistellaan kymmenien miljoonien investoinneilla


    Tästä on kyseSatamat investoivat suuria summia palveluihinsa samalla, kun niihin johtavia väyliä syvennetään eri puolilla rannikkoa.Satamien keskinäistä kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat, jotka havittelevat samoja kuljetuksia kuin...

    Tästä on kyseSatamat investoivat suuria summia palveluihinsa samalla, kun niihin johtavia väyliä syvennetään eri puolilla rannikkoa.Satamien keskinäistä kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat, jotka havittelevat samoja kuljetuksia kuin kotimaan satamatkin.Laivaliikenteessä alusten koko on kasvanut, mutta Tanskan salmien syvyys rajoittaa kaikkein suurimpien alusten pääsyä Itämerelle.

    Belgialaiset ruoppaajat Fernao de Magalhaes ja Alexander von Humboldt kuorivat lähiviikkojen aikana meren pohjasta maata Oulun satama-altaalla ja sinne johtavalla väylällä.

    Ruoppaajien imuputkien päihin kiinnitetyt nelimetrisen pyörivät terät pyyhkivät lonkeroina pitkin merenpohjaa ja imevät kaiken eteensä osuvan hiekan, saven, soran ja kivet. Massiiviset pumput puskevat vanhaa merenpohjaa valtavia teräsputkia pitkin sataman laajennusosan täytteeksi.

    Vaikka kymmenen metriä syvästä väylästä kuovitaan pois vain 2,5 metriä, väylällä seilaavien alusten koko voi kasvaa jopa yli kaksinkertaiseksi.

    Satamien kilpailu kiihtyy

    Oulu on hyvä esimerkki siitä, millaisessa tilanteessa Suomen satamat ovat. Keskinäinen kilpailu pakottaa vastaamaan odotuksiin ja varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin. Niihin kuuluu muun muassa laivakoon kasvu, sekä monet teollisuuden kasvusuunnitelmat. Pohjois-Suomessa seurataan erityisen tarkalla silmällä esimerkiksi Kemijärvelle odotetun biotehtaan suunnitelmien etenemistä.

    Asemiaan kisassa ovat tällä erää kohentamassa Pohjanlahden rannikon satamat. Sekä Kokkolassa että Oulussa syvennetään satamiin johtavia väyliä ja satama-alueita, mutta satamiin ja meriväyliin tehdään kymmenien miljoonien investointeja myös muualla Suomessa.

    Oulun sataman ruoppauksessa käytetään belgialaisia imuruoppaajia, jotka ruoppaavat satama-altaan lisäksi myös uuden syväväylä linjan. Siinä hyödynnetään aiempaa enemmän myös merialueen luonnollisia syvänteitä.Risto Degerman / Yle

    Satamaliiton hallituksen puheenjohtaja ja Kokkolan sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting kertoo, että investointeja on tehty jo vuosia ja niitä tehdään jatkossakin.

    Väylillle isompia aluksia

    Suomen syväväyliä on ruopattu viime vuosina niin, että yhä suuremmat alukset pääsevät satamiin. Muutaman viime vuoden aikana on syvennetty väyliä Pietarsaareen, Uuteenkaupunkiin ja Raumalle. Parhaillaan työn alla ovat Oulun ja Kokkolan väylät ja suunnitelmissa on Kemin Ajoksen ja Helsingin Vuosaaren väylien ruoppaaaminen.

    Myös Ruotsissa on ollut esillä laajoja ruoppaushankkeita. Esimerkiksi Luulaja havittelee satamaan reilun 15 metrin väylää, jonka jälkeen satamaan pääsisivät kaikki Tanskan salmien läpi pääsevät alukset.

    – Satamien investoinnit ovat nimenomaan pitkän ajan sijoituksia. Tässä ei puhuta lyhyistä vuoden tai parin, saatikka kvarttaalien mittaisista investoinneista, vaan katse satamissa on aina pitkällä tulevaisuudessa, Witting sanoo.

    Sataman ja väylien ruoppaaminen on satamien ja väylien perushuoltoa ja esimerkiksi Perämeren rannikolla sitä vaatii myös jatkuva maan nouseminen. Varsinainen väylän syventäminen sen sijaan on lähtenyt teollisuuden tarpeista.

    – Esimerkiksi suuret puutavara-alukset ovat joutuneet tähän saakka liikennöimään Ouluun vajaassa lastissa, jotta alukset eivät uisi liian syvällä, Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkänen kertoo.

    Myös Kokkolassa väylän syventämisen perusteet ovat samanlaiset. Ruoppaamalla nykyistä 13 metrin väylää metrin syvemmäksi, isot laivat pääsevät satamaan täydessä lastissa.

    – Väylän syvennys on satsaus nykyiseen liikenteeseen, Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting kertoo.

    .

    Kokkolan sataman erikoisuuksiin kuuluu myös todellinen sisäsatama eli pohjoismaiden ainoa satamahalli, jossa laivat voidaan lastata ja purkaa hallin sisällä.Kokkolan satama

    Uudella väylällä on vaikutusta myös satamien väliseen kilpailuasetelmaan, sillä ne pystyvät kilpailemaan muita vastaan halvemmilla kuljetuskustannuksilla, koska samalla laivan ruumassa kulkevan lastin kuljetuskustannukset pienenevät roimasti.

    – Rahdin yksikkökustannukset putoavat peräti 40 prosenttia, ja sillä on valtava merkitys Pohjois-Suomen teollisuudelle ja yrityksille, Mykkänen sanoo.

    Kilpailu leviää myös rajojen yli

    Perinteisesti satamat ovat palvelleet nimenomaan paikallista ja lähi alueensa vienti- ja tuontitarvetta. Vaikka investointipuheissa korostetaankin nykylaivojen tarpeita, satamayhtiöiden mielessä siintävät myös ajatukset siitä, että satamiin lipuisi myös lisää uusia aluksia. Se taas kiristää kilpailua toisten satamien kanssa.

    – Jos katsotaan asiaa vaikkapa Perämeren suunnasta, niin oikeastaan ainoa osa Suomea, jonka kanssa ei suurta kisaa käydä, on Lounais-Suomi, jonka satamien kanssa meillä ei ole merkittävämpää kilpailua, Marko Mykkänen kertoo.

    – Mutta kaikkien muiden kanssa on, eli kyllä kaikki Suomen satamat kisaavat samoista asiakkaista.

    Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkäsen mukaan uuden syväväylän tarvetta on ollut erityisesti puutavarakuljetuksissa. Puuta on jouduttu rahtaamaan satamasta vajaiksi jätetyillä aluksilla, jotta niiden syväys ei ylittäisi aiempaa kymmenen metrin väylän rajaa.Risto Degerman / Yle

    Satamien kilpailua kirittävät myös ulkomaiset satamat. Niiden kanssa kilpaillaan erityisesti kauttakulku- eli transitioliikenteessä. Suomenlahdella suomalaissatamien lähietäisyydellä toimivat Venäjän satamat, ja pohjoisessa kirittäjinä ovat Ruotsin satamat.

    Pohjoisessa on odotettu paljon kaivosteollisuuden vientiä ja sen alkamista. Katseet ovat yleensä suuntautuneet Kemin suuntaan, mutta samoille apajille pyrkivät myös muut.

    – Eikä pelkästään Suomen ja Ruotsin satamat, vaan varmasti kiinnostuneita ollaan jopa Norjasta asti. Kyllä nämä isot projektit kiinnostavat ihan varmasti kaikkia, Mykkänen sanoo.

    Ei vielä pudotuspeliä

    Kilpailun koveneminen ei vielä ole varsinaisesti pudottanut yhtään satamaa pelistä, mutta muutoksia niiden asemassa on varmasti odotettavissa.

    – Varmasti voi käydä niin, että osa satamista kasvaa ja osa taas ei. Mutta en usko, että varsinaisesti satamia lähdettäisiin sulkemaan, Torbjörn Witting sanoo.

    Oulu on tällä erää liikenteeltään satamien keskikastia. Suurimmat satamat löytyvät Suomenlahden rannikolta ja paikkakunnilta, joissa on mittavaa vientiteollisuutta (Satamaliitto). Suurin on Sköldvik ja sen jälkeen tulevat Helsinki ja muutamia vuosi sitten yhteiseen satamayhtiöön liittyneet Hamina ja Kotka.

    Etelä-Suomessa Helsingin satamat kilpailevat Suomenlahden kuljetuksista, mutta satama on ollut kiinnostunut myös pohjoisen kuljetuksista. Vuosaaren syväväylää on suunniteltu syvennettävän lähivuosina nykyisestä 11 metristä 13 metriin.Jyrki Lyytikkä / Yle

    Satamien tulevaisuuteen saattaa tulla muutoksia myös omistusjärjestelyjen avulla. Haminan ja Kotkan yhteinen satamayhtiö ei ole lakkauttanut satamia, vaikka omistus keskitettiin yhteen yhtiöön.

    Pohjoisessakin on heitetty ilmaan ajatus samanlaisesta yhteisestä satamayhtiöstä, vaikka ainakin Marko Mykkäsen mukaan se on ollut toistaiseksi lähinnä kahvipöytäkeskustelua.

    Muualla maailmassa satamien omistus on kuitenkin bisnestä siinä missä laivanvarustamotkin. Lisäksi niiden hallinnalla halutaan myös vaikutusvaltaa. Osto&logistiikka -digilehti kertoo, kuinka kiinalaiset ovat olleet kiinnostuneita paitsi Aasian myös Euroopan satamien omistamisesta.

    Kemin kulttuurikeskuksen kosteusongelma on iso – talosta joutuu lähtemään moni, myös taideteokset ja arkistot voivat olla vaarassa

    Kemin kulttuurikeskuksen kosteusongelma on iso – talosta joutuu lähtemään moni, myös taideteokset ja arkistot voivat olla vaarassa


    Kemin kulttuurikeskuksen sisäilmaongelmat eivät koske pelkästään kaupunginteatteria, joka on jo joutunut jättämään talon ehkä jopa vuosiksi, perumaan tai siirtämään esityksiä ja etsimään väistötiloja sekä korvaavaa ohjelmistoa....

    Kemin kulttuurikeskuksen sisäilmaongelmat eivät koske pelkästään kaupunginteatteria, joka on jo joutunut jättämään talon ehkä jopa vuosiksi, perumaan tai siirtämään esityksiä ja etsimään väistötiloja sekä korvaavaa ohjelmistoa. Evakkoon on joutunut väkeä myös muualta talosta ja lisäksi pelätään taideteosten, kirjojen ja arkistojen puolesta.

    Aiemmin syyskuussa Kemin kaupunginteatteri kertoi joutuvansa siirtämään kaiken toimintansa pois kulttuurikeskuksesta pahojen sisäilmaongelmien vuoksi. Teatterin oli pakko perua tältä syksyltä suurmusikaali Katri Helenan esitykset, koska sopivia korvaavia esitystiloja ei seudulta löytynyt. Väliaikaisena väistötilana toimii pääasiassa Kemin Pirtti, mutta etsinnässä on pitkäaikainen ratkaisu. Maanantaina 17.9. teatteri kertoo, millainen on syksyn uusi ohjelmisto, joka on loihdittu parissa viikossa.

    Musiikkiväkeäkin siirtynyt pois oireilun vuoksi

    Teatterin kanssa samassa rakennuksen osassa toimii myös muita. Ainakin teatteriravintolassa ja musiikkiopiston tiloissa sisäilmaongelma on hankala. Esimerkiksi Meri-Lapin Oratoriokuoro on joutunut siirtämään harjoitukset kulttuurikeskuksesta Kemin seurakunnan tiloihin. Myös osa Meri-Lapin musiikkiopiston opettajista ja oppilaista käyttää väistötiloja.

    Kenenkään ei tarvitse voida pahoin työpaikalla. Karri Perälä

    Musiikkiopiston vs. rehtori Karri Perälä kertoo, että muutamat opettajat ovat saaneet kulttuurikeskuksessa oireita ja heille on etsitty opetustilat muualta. Perälän mukaan jatkossakin mahdollisiin oireiluihin reagoidaan herkästi. Henkilöstö tietää, että jos olo käy tukalaksi, väistötiloihin pääsee. Tämä koskee tietysti myös oppilaita.

    – Kenenkään ei tarvitse voida pahoin työpaikalla.

    Myös muu talo on huolissaan

    Kulttuurikeskuksessa sijaitsevat myös Kemin taidemuseo, kaupunginkirjasto ja historiallinen museo. Näissä tiloissa sisäilmaongelmat eivät ainakaan vielä ole aiheuttaneet henkilöstölle oireita, mutta huolta tilanne herättää.

    – Muihin talon toimijoihin verrattuna meillä on ollut asiat ihan hyvin, taidemuseohan on rakennuksen uusinta osaa. Toistaiseksi olosuhteet ovat ok, mutta ei voi tietää, kuinka kauan. Kyllä pieni huoli on päällä koko ajan, sanoo taidemuseon intendentti Tanja Kavasvuo.

    Näyttelyitä suunnitellaan niin, että tauluja ei ripusteta varmoihin vuotokohtiin. Tanja Kavasvuo

    Kulttuurikeskuksessa ollaan huolissaan paitsi ihmisten hyvinvoinnista, myös arvokkaista aineistoista. Taidemuseossa on runsaasti arvotaidetta, kirjastossa valtava määrä monenlaista aineistoa ja historiallisessa museossa monenlaisia arkistoja, muun muassa valokuvia ja paperisia kotiseutuarkistoja.

    Vesisateella pelätään teosten puolesta

    Taidemuseossa eniten huolta aiheuttaa vuotava katto. Ämpärit taidemuseon lattialla eivät ole tavaton näky.

    – Esimerkiksi näyttelyitä suunnitellaan niin, että tauluja ei ripusteta varmoihin vuotokohtiin, Kavasvuo kertoo.

    Rankka sadesää aiheuttaa museo- ja kirjastoväelle huolta.

    – Kyllä aina rankan sateen jälkeen jännitetään, onko yöllä tullut vettä näyttelytilaan tai taidevarastoon. Samanlainen huoli on varmasti myös kirjastossa ja historiallisessa museossa, Kavasvuo sanoo.

    Kavasvuo painottaa, että katto pitäisi saada kiireesti kuntoon. Uhka taideteosten pilaantumisesta on suuri. Lisäksi, vaikka varsinaisilta vesivahingoilta vältyttäisiinkin, muutenkin talon pitäisi olla kunnossa, sillä taidetta on säilytettävä tietyissä, tasaisissa kosteus- ja lämpöolosuhteissa.

    Kemin kaupunki pohtii parhaillaan, mitä tehdä kulttuurikeskukselle; yritetäänkö rakennusta korjata vai päädytäänkö rakentamaan uusi talo. Asiasta keskustellaan varmasti esimerkiksi syyskuun viimeisenä maanantaina valtuuston iltakoulussa, jossa käsitellään ensi vuoden taloutta ja tulevia investointeja.

    Meri-Lapin sote-kuohun uusin käänne: Hallituksen jäsenistä virkarikoskantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

    Meri-Lapin sote-kuohun uusin käänne: Hallituksen jäsenistä virkarikoskantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle


    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenten toimista sote-ulkoistusasiassa on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun ovat tehneet sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenet kemiläiset Hilkka Halonen (sd.) ja Aaro Tiilikainen...

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenten toimista sote-ulkoistusasiassa on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

    Kantelun ovat tehneet sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenet kemiläiset Hilkka Halonen (sd.) ja Aaro Tiilikainen (vas.). He haluavat oikeusasiamiehen toimiston selvittävän, syyllistyikö hallitus virkarikokseen todetessaan heidät jääveiksi palvelusopimusta koskevassa päätöksenteossa.

    Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi 22. joulukuuta päätöksen, jolla oikeutettiin sairaanhoitopiirin edustaja allekirjoittamaan alueen kuntien, sairaanhoitopiirin ja Mehiläisen muodostaman yhteisyrityksen toimintaa sääntelevä palvelusopimus. Yhteisyritys aloitti toimintansa tämän vuoden kesäkuussa.

    Valitus hallinto-oikeuteen teki esteelliseksi

    Halosen ja Tiilikaisen esteellisyyttä perusteltiin sillä, että he olivat valittaneet hallinto-oikeuteen Kemin kaupunginhallituksen sote-ulkoistusta koskevasta päätöksestä. Halonen ja Tiilikainen vetivät myöhemmin nimensä pois valituksesta.

    Sairaanhoitopiirin hallituksessa katsottiin kuitenkin, että he olivat asiassa esteellisiä. Hallituksen jäsen Outi Keinänen (kesk.) esitti Halosen ja Tiilikaisen jääväämistä perustellen esitystään hallintolailla. Hallitus päätti esteellisyydestä äänin 3–2, jossa sitä kannattivat Martti Ruotsalainen (kesk.) ja hallituksen puheenjohtaja Ritva Sonntag (kesk.).

    Hallintolain mukaan monijäseninen toimielin, kuten kuntayhtymähallitus, voi päättää jäsenensä esteellisyydestä.

    Halonen ja Tiilikainen katsovat, että päätös oli laiton ja sen tarkoitus oli estää heitä päättämästä asiasta.

    Halonen ja Tiilikainen todettiin esteellisiksi myös myöhemmässä hallituksen kokouksessa päätöksestä, jossa yhteisyrityksen hankintaa ja Halosen ja Tiilikaisen jääväämistä koskeva oikaisuvaatimus jätettiin tutkimatta. Oikaisuvaatimus jätettiin tutkimatta, koska Pohjois-Suomen hallinto-oikeus oli aiemmin todennut, että kyseisestä päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta kuntalain eikä hallintolain nojalla. Samaan ratkaisuun päätyi myöhemmin myös korkein hallinto-oikeus.

    Tuossa päätöksessä oli mukana myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen varajäsen, torniolainen Matti Lankila (kesk.)

    "Kyse on periaatteesta"

    Kantelussaan Halonen ja Tiilikainen haluavat eduskunnan oikeusasiamiehen selvittävän syyllistyivätkö Keinänen, Lankila, Ruotsalainen ja Sonntag virkarikokseen menettelyssään.

    – Tässä on kyse enemmänkin periaatteesta. Haluamme, että asia käsitellään laajemmin ja todetaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenten menettelyn laittomuus, toteaa Aaro Tiilikainen.

    Esittelijäneuvos Ulla-Maija Lindströmin mukaan oikeusasiamies voi käynnistää asiassa esitutkinnan, joka voi johtaa syytteen nostamiseen virkarikoksesta. Hänen mukaansa tällainen toimi on kuitenkin varsin poikkeuksellinen. Viimeksi näin on tapahtunut vuona 2016 ja sitä ennen vuonna 2011.

    Eduskunnan oikeusasimies ei voi kumota jääväyspäätöstä. Se ei myöskään voi puuttua yhteisyrityksen perustamisesta tehtyihin päätöksiin.

    Laiton kalastus halutaan kuriin Itämerellä: vaikeuttaa lohikiintiön määrittämistä

    Laiton kalastus halutaan kuriin Itämerellä: vaikeuttaa lohikiintiön määrittämistä


    EU:n komissio esittää Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöksi noin 105 000 lohta, mikä on 15 prosenttia tätä vuotta enemmän. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES esittää, että lohikiintiötä määriteltäessä huomioitaisiin...

    EU:n komissio esittää Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöksi noin 105 000 lohta, mikä on 15 prosenttia tätä vuotta enemmän.

    Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES esittää, että lohikiintiötä määriteltäessä huomioitaisiin myös salakalastuksen ja Puolan väärin raportoidun kalalajin osuus, mikä laskisi kiintiön 63 300 loheen.

    Merentutkimusneuvoston näkemystä kannattavat esimerkiksi Tornio-Muoniojokiseura ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

    Pitääkö syyttömien kärsiä?

    Sinänsä komission esitys perustuu ICES:n tieteellisessä neuvossa esitettyihin lukuihin. Se ei vain huomioi erityisesti Puolassa tapahtuvaa lohien ilmoittamista taimenina, jolloin lohen saalistilastot vääristyvät. Lisäksi komissio ei huomioi arvioita raportoimattomasta saaliista eli salakalastuksesta.

    – Komission mielestä kyseessä on valvonnallinen ongelma, joka liittyy laittomaan kalastukseen, arvioi maa- ja metsätalousministeriön kalatalousneuvos Risto Lampinen.

    Lampinen kertoo, että Suomen ammattikalastajat ovat komission näkemyksen kannalla.

    – Heidän mielestään laiton kalastus pitää kitkeä pois, jotta sääntöjä noudattava ei joudu kärsimään, hän kertoo.

    Suomi ajaakin EU:ssa välitöntä valvonnan tehostamista ja laittoman kalastuksen eliminointia.

    – Tässä komissio on avainasemassa. Suomella ei ole itsellään mahdollisuuksia puuttua Puolan kalastuksenvalvontaan, Lampinen toteaa.

    Ikävä puoli asiassa on se, että vaikka liikakalastus johtuu laittomuuksista, lohikannat ovat silti uhattuina.

    Suomi tavoittelee komission ehdotusta merkittävästi pienempää lohen kalastuskiintiötä

    Lohikiintiön määrittämisessä ollaan oltu vastaavassa tilanteessa jo noin kymmenen vuotta. Pitkään tilanne näytti kulkevan kohti ratkaisua.

    – Toissa vuoteen asti laittoman kalastuksen arvioitiin vähenevän niin, että se olisi loppunut joko tänä tai ensi vuonna. Viime vuonna tilanne kuitenkin muuttui ja laitonta kalastusta arvioidaan nyt olevan merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin, Lampinen kertoo.

    Todennäköisesti komission esitys ei kuitenkaan ole lopullinen sana kiintiössä.

    – Joka vuosi Suomen ja Ruotsin aktiivisuuden ansiosta kiintiötä on saatu vähän alemmaksi, Lampinen sanoo.

    Lampisen mukaan viime vuonna komissio esitti suunnilleen saman kokoista kiintiötä, mutta kiintiöksi tuli lopulta reilu 91 000.

    Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt komission esityksestä lausuntoja. Lausuntoaika päättyi keskiviikkona. Suomen lopullisesta kannasta kiintiöön päättää eduskunta.

    Suomessa ainutlaatuinen sarjakuvanäyttely sulkee ovensa – 
Kemin sarjakuvakeskuksen rahapulaan ei löytynyt ratkaisua

    Suomessa ainutlaatuinen sarjakuvanäyttely sulkee ovensa – Kemin sarjakuvakeskuksen rahapulaan ei löytynyt ratkaisua


    Tästä on kyseKemin sarjakuvakeskus sulkee ovensa ja irtisanoo työntekijätKeskus anoi kaupungilta 17 000 euron lisämäärärahaa, mutta kaupunki hylkäsi hakemuksenKemin sarjakuvakeskus ry on toiminut 30 vuotta, se pyrkii jatkamaan toimintaansaVuonna...

    Tästä on kyseKemin sarjakuvakeskus sulkee ovensa ja irtisanoo työntekijätKeskus anoi kaupungilta 17 000 euron lisämäärärahaa, mutta kaupunki hylkäsi hakemuksenKemin sarjakuvakeskus ry on toiminut 30 vuotta, se pyrkii jatkamaan toimintaansaVuonna 2015 se avasi Suomessakin ainutlaatuisen, kolmiulotteisen sarjakuvanäyttelyn Kemin Sauvo-taloon

    Kemin sarjakuvakeskus ry jatkaa toimintaansa, mutta sarjakuvanäyttely sulkee ovensa. Reilut kolme vuotta Kemissä toiminut sarjakuvanäyttely sulkee ovensa välittömästi heikon taloustilanteen takia.

    Sarjakuvakeskus on rahapulassa, koska se ei ole tänä vuonna saanut ulkopuolista tukirahoitusta. Lisäksi näyttelyn lipunmyynnistä ei ole saatu riittävästi tuloja. Taloustilanteen vuoksi sarjakuvakeskus irtisanoo kaksi työntekijäänsä.

    Kemin sarjakuvakeskus on yrittänyt hakea rahoitusta sekä yritysyhteistyön kautta että yksityisiltä lahjoittajilta.

    – Ympärivuotisen sarjakuvanäyttelyn avauduttua saimme luotua työpaikan yhdelle vakituisesti, yhdelle palkkatukityöllistetylle sekä useille työharjoittelijoille. Ikävä kyllä tuloja ei ole nyt kertynyt pääsylippujen ja sarjakuvakurssien myötä niin paljon, että voisimme enää pitää työntekijöitä ja järjestää näyttelytoimintaa, kertoo Kemin sarjakuvakeskuksen hallituksen puheenjohtaja Risto Koskinen.

    Kaupunki ei voinut auttaa heikon taloustilanteen vuoksi

    Kemin sarjakuvakeskus haki Kemin kaupungilta 17 000 euron lisämäärärahaa, mutta kaupunki hylkäsi sen vedoten heikkoon taloustilanteeseen.

    Sarjakuvakeskus on hakenut tukea myös noin 20 eri kulttuuritaholta ja tukirahastolta, mutta tänä vuonna tukea ei ole myönnetty. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Kemin sarjakuvakeskus ry pyrkii jatkamaan toimintaansa.

    – Sarjakuvakeskuksen tilanne on tällä hetkellä todella ikävä, mutta jatkamme neuvotteluja kaupungin kanssa. Tänä vuonna emme voi pitää näyttelyä avoinna, mutta uskon, että tulevaisuudessa tilanteeseen saadaan jokin ratkaisu, sanoo Koskinen.

    Kemin sarjakuvakeskus ry on toiminut 30 vuotta. Vuonna 2015 se avasi Suomessakin ainutlaatuisen, kolmiulotteisen sarjakuvanäyttelyn Kemin Sauvo-taloon. Reilun kolmen vuoden aikana sarjakuvakeskus ja näyttely on työllistänyt useita ihmisiä ja näyttelyssä on työskennellyt myös noin 20 työharjoittelijaa.

    Sarjakuvakeskuksen hallituksen puheenjohtaja Risto Koskinen työskentelee myös Ylellä.

    Haluaisitko melontaretkelle yöttömään yöhön Lappiin? Uusi merkitty melontareitti ylittää napapiirin

    Haluaisitko melontaretkelle yöttömään yöhön Lappiin? Uusi merkitty melontareitti ylittää napapiirin


    Tästä on kyseMelontareitin kokonaispituus on noin 160 kilometriäReitti sopii sekä aloitteleville että kokeneille melojilleReitti lähtee Kolarin Aalisjärveltä ja päättyy TorniojoelleSe on merkattu sinisillä melojan kuvillaReitin varrella on...

    Tästä on kyseMelontareitin kokonaispituus on noin 160 kilometriäReitti sopii sekä aloitteleville että kokeneille melojilleReitti lähtee Kolarin Aalisjärveltä ja päättyy TorniojoelleSe on merkattu sinisillä melojan kuvillaReitin varrella on useita taukopaikkojaKarttoja saa Ylitornion kunnan infopisteestä sekä paikallisilta yrityksiltä

    Lappiin on avattu uusi Yöttömän yön melontareitti. Se kulkee 160 kilometriä Kolarin Aalisjärveltä Miekojärven kautta aina Tornionjoelle saakka. Reitti on merkitty sinisillä melojan kuvilla ja sen varrella sijaitsee muun muassa useita pieniä järviä, taukopaikkoja ja hiekkarantoja.

    – Reitti on hyvin moninainen. Tässä on noin viisi järveä ja yhdeksän jokea, jotka yhtyvät tähän reittiin. Reitti ylittää napapiirin ja periaatteessa tästä pääsee vaikka Perämerellä saakka, kertoo Ylitornion yritysneuvoja Toni Kraatari.

    Osa reitistä on tarkoitettu vain kokeneille melojille, mutta suurin osa reitistä sopii myös aloittelijoille. Torniolainen Liisa Koivisto kokeili melontaa ensimmäisen kerran Tengeliönjoen reittiosuudella.

    – Tuntui kyllä tosi mukavalta. Jännitti aivan hirveästi aluksi, mutta kun päästiin oikeasti vesille, niin aloin rauhoittua. Perämies sanoi takana, että ihan vaan hengität ja melot rauhassa, niin rauhoituin ja tuli sellainen mindfulness-hetki, hymyilee Koivisto.

    160 kilometriä pitkä melontareitti menee napapiirin yli.Risto Koskinen / YleMerkatut melontareitit ovat harvinaisia

    Kyseessä on tuhansien järvien Suomessakin varsin ainutlaatuinen merkattu melontareitti. Reittisuunnittelija Kari Järvisen mukaan esimerkiksi Tornionjoen kosket on luokiteltu, mutta niitä ei ole vaellusmerkitty.

    Järvinen on merkannut yöttömän yön melontareitin.

    – Se on ainutlaatuinen merkittynä reittinä Suomessa, kertoo Järvinen.

    Reittiä on tarkoitus markkinoida myös ulkomaille. Ensimmäisten joukossa melontareittiä testannut sveitsiläinen Luna De Biasi uskoo, että melontakokemus, Lapin luonto ja vapaana liikkuvat metsäneläimet houkuttelevat turisteja Yöttömän yön melontareitille.

    – Uskon, että moni tulee Lappiin, koska täällä on kauniita maisemia. Ehkä tänne tullaan myös eläinten takia, mutta uskon, että maisemat houkuttelevat eniten, arvioi De Biasi.

    Melontareitistä on tehty paperinen kartta, jota saa muun muassa useista Lapin matkailuyrityksistä ja Ylitornion kunnantalolta. Voit tulostaa kartan myös tästä linkistä. Lisäksi netistä löytyy digitaalinen kartta.

    Yöttömän yön melontareittiä on ollut tekemässä Ylitornion kunta, yhteistyössä Metsähallituksen ja Outokaira tuottamahan ry:n kanssa.

    Kuuntele Yle Areenasta, kun toimittaja Risto Koskinen testasi uutta melontareittiä.

    Voiko Meri-Lapin miljardin sote-ulkoistus kaatua? Kilpailuvirasto tai markkinaoikeuskaan eivät vielä uskalla sanoa

    Voiko Meri-Lapin miljardin sote-ulkoistus kaatua? Kilpailuvirasto tai markkinaoikeuskaan eivät vielä uskalla sanoa


    Tästä on kyseKilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää Meri-Lapin sote-ulkoistussopimukseen tehtyjä muutoksia.Se voi tarvittaessa viedä muutokset markkinaoikeuteen, joka voi määrätä esimerkiksi seuraamusmaksun.Itse sopimusta ei voi enää saattaa...

    Tästä on kyseKilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää Meri-Lapin sote-ulkoistussopimukseen tehtyjä muutoksia.Se voi tarvittaessa viedä muutokset markkinaoikeuteen, joka voi määrätä esimerkiksi seuraamusmaksun.Itse sopimusta ei voi enää saattaa markkinaoikeuden tutkittavaksi, sillä sen allekirjoittamisesta on kulunut yli puoli vuotta.

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii Meri-Lapin historiallisen sote-ulkoistussopimuksen laillisuutta, mutta se ei voi kumota sopimusta. Virasto voi esimerkiksi toimittaa asian markkinaoikeuden tutkittavaksi, mutta sielläkään ei voida ottaa kantaa siihen, onko sopimuksen kaatuminen vielä mahdollista.

    Itse hankintasopimus olisi saatettava markkinaoikeuden tutkittavaksi puolen vuoden sisällä sen allekirjoittamisesta. Sopimus olisi siis pitänyt viedä markkinaoikeuteen viimeistään kesäkuun 22. päivä. Pihlajalinna valitti hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen, mutta veti myöhemmin valituksensa pois.

    Meri-Lapissa allekirjoitettiin 22. joulukuuta 15 vuoden palvelusopimus, jolla ulkoistettiin valtaosa Kemissä sijaitsevan keskussairaalan toiminnasta sekä alueen perusterveydenhuoltoa Mehiläinen Länsi-Pohja -yhteisyritykselle.

    Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) erikoistutkija Anni Vanonen korostaa, että tutkinta kohdistuu joulukuussa allekirjoitettuun sopimukseen tehtyihin muutoksiin. Itse sopimus sinänsä ei ole tutkinnan kohteena.

    Jos KKV katsoo, että sopimukseen olisi tehty sen allekirjoittamisen jälkeen muutoksia joiden laillisuus on syytä tarkistuttaa markkinaoikeudella, asia koskee markkinaoikeudessa vain näitä muutoksia.

    Mutta voiko markkinaoikeus kuitenkin päätyä kumoamaan koko sopimuksen, eikä vain muutoksia? Sitä ei tiedä vielä kukaan.

    Markkinaoikeus ei ota kantaa suuntaan eikä toiseen

    Markkinaoikeustuomari Ville Parkkarin mukaan tuomioistuin ei voi etukäteen ottaa kantaa asiaan, joka voi tulla sen tutkittavaksi tulevaisuudessa. Parkkarin mukaan kysymys ei ole pelkästään toimivallasta, eikä tuomioistuin voi riippumattomuuttaan vaarantamatta ottaa kantaa siihenkään, onko sillä toimivaltaa tutkia jokin vaatimus.

    Asiasta tekee ongelmallisen vielä sekin, että sen tuleminen – tai tulematta jääminen – markkinaoikeuden käsiteltäväksi on tässä vaiheessa vielä pelkkää arvailua. Meri-Lapin sote-ulkoistus on merkittävyydeltään ja mittaluokaltaan asia, jonka kaltaisten käsittelystä ei ymmärrettävästi ole aiempaa oikeuskäytäntöä.

    Sopimuksen osapuolina olevat kunnat ja Mehiläinen Länsi-Pohja vakuuttavat, että muutoksia sopimukseen ei sen hyväksymisen jälkeen ole tehty. Neuvotteluja esimerkiksi sopimushinnan sisältämien virheiden korjaamisesta on kyllä käyty, mutta mitään virallista päätöstä sopimuksen muuttamisesta sen allekirjoittamisen jälkeen ei ole.

    Yleisellä tasolla markkinaoikeuden keinovalikoimaan kuuluu esimerkiksi seuraamusmaksun määrääminen tai sopimuskauden lyhentäminen Kilpailuviraston esityksestä.

    Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi on toimittanut KKV:n selvityspyyntöön vastineen. Yle kertoi aiemmin, että kuntajohtajat syyttävät sen sisältävän vähintään harhaanjohtavia tietoja. Selvityspyyntöä tai vastinetta siihen ei ole käsitelty sairaanhoitopiirin hallituksessa. Siitä ei ole myöskään annettu tietoa luottamusjohdolle ennen lausuntoajan päättymistä.

    Sairaanhoitopiirin hallitus ja alueen kuntajohtajat ovat järjestämässä yhteistä neuvottelua, jossa vastinetta on määrä käsitellä.

    Lue myös: Meri-Lapin sote-myrsky mursi luottamuksen ja yhteishengen – eropyynnön jättänyt hallituksen puheenjohtaja: "Suunnaton vapaus"

    11.9. klo 10:38 korjattu seuraamuksista kertovaa kohtaa. Kilpailuvirasto ei määrää seuraamusmaksua, vaan markkinaoikeus.

    Supikoiralla on vähän ystäviä – kohta lopettamiseen ei tarvita edes metsästyskorttia

    Supikoiralla on vähän ystäviä – kohta lopettamiseen ei tarvita edes metsästyskorttia


    Tästä on kyseSupikoira on hyvin tauteja kestävä taudinlevittäjäSe on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:ssaLapissa supikoiraa kutsutaan raatokoiraksiPohjoismaisen supikoirahankkeen tavoitteena on pysäyttää vieraspedon leviäminen...

    Tästä on kyseSupikoira on hyvin tauteja kestävä taudinlevittäjäSe on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:ssaLapissa supikoiraa kutsutaan raatokoiraksiPohjoismaisen supikoirahankkeen tavoitteena on pysäyttää vieraspedon leviäminen Suomesta Ruotsiin ja NorjaanSupikoira levittäytyi Suomeen 1970-luvulla Neuvosto-Karjalasta

    Supikoira on sikiävä otus ja kanta on Suomessa voimakas, vaikka sitä metsästetään rankasti. Pohjoisessa laskeneet saalismäärät kertovat, että kanta on saatu pieneksi.

    Supikoira levittäytyi Suomeen 1970-luvulla Neuvosto-Karjalasta. Se on alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji.

    Supikoira on hyvin tauteja kestävä taudinlevittäjä. Supikoira tartuttaa trikiiniä, myyräekinokokkia ja raivotautia.

    Pohjoismaisen supikoirahankkeen kenttätyöntekijä Juha Mäkimartti on ammattimetsästäjä. Hänen työtään on estää supikoiran leviäminen Suomen Lapista Ruotsiin ja Norjaan.

    – Meidän projektin toimesta hävitettiin 130 supikoiraa. Kaikkien metsästäjien saaliit eivät tule meidän tietoon.

    – Ruotsin kanta on saatu hyvin hallintaan. Koko Ruotsista saatiin viime vuonna saaliiksi alle 40 supikoiraa ja Norjasta ei yhtään, Mäkimartti kertoo.

    Tautiuhan lisäksi Mäkimartti on huolissaan Suomen puhtaasta luonnosta. Hän sanoo, että Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, missä supikoiran kantamaa myyräekinokokki-loista ei ole tavattu luonnosta.

    – Me pidämme itsestään selvyytenä, että marjoja voi syödä suoraan maasta ja vettä voi juoda Lapin puroista. Isossa osassa Keski-Eurooppaa luonnosta poimittuja marjoja ei voi syödä raakana, vaan ne tulee ensin keittää, pakastaminenkaan ei riitä.

    Supikoiria pyydetään loukkujen avulla.Kalle Niskala / YleSupikoira syö lintuja – vaikutuksista eri näkemyksiä

    Supikoira on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla. Säännökset tulevat voimaan ensi helmikuussa. Erikoissuunnittelija Mikko Alhainen Suomen riistakeskuksesta kertoo, että maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asiasta lakia.

    Käytännössä tämä merkitsee, että supikoiran lopettamiseen ei tarvitse metsästyskorttia.

    Supikoira on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä kaikkiruokainen eläin. Riistamiesten mukaan se verottaa voimakkaasti lintukantaa elinalueellaan.

    – Supikoira ei valitse syömiään lintuja eli se syö peltolinnut, kuovit, töyhtöhyypät ja kaikki muut. Maassa pesivät linnut ovat vaarassa ja kosteikolla se kulminoituu vesilintuihin. Suurimmat tuhot aiheutuvat kosteikkoaluille, sanoo Pohjoismaisen supikoirahankkeen kenttätyöntekijä Juha Mäkimartti.

    Toisenlaisiakin näkemyksiä on.

    Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaarina Kauhala on julkisuudessa esittänyt arvion, että supikoiran vesilinnustolle aiheuttamia tuhoja on liioiteltu. Kauhalan mukaan pitävää näyttöä supikoiran vahingollisuudesta lintukannoille ei ole.

    Riistasuunnittelija Eerojuhani Laine Suomen riistakeskuksen Lapin toimistosta sanoo, että tuhojen määrää on vaikea arvioida, mutta supikoira on joka tapauksessa vieraslaji, joka tuhoaa pesiä.

    Riistakeskus kehottaa metsästäjiä osallistumaan supikoiran tehopyyntiin. Pannoitetun supikoiran pyynnistä saa lahjakortin.

    Judas-supikoira paljastaa lajitoverit

    Pohjoismaisen supikoirahankkeen tavoitteena on pysäyttää vieraspedon leviäminen Suomesta Ruotsiin ja Norjaan. Länsiraja onkin erityistarkkailussa.

    Judas-menetelmässä GPS-pannalla merkitty yksilö hakeutuu muiden supikoirien luo ja vapaaehtoiset metsästäjät poistavat populaation. Suomen puolella kymmenen ja Ruotsin puolella 15 supikoiraa on saanut kaulaansa GPS-pannan.

    Pannan avulla saadaan myös tietoa niiden elintavoista.

    – GPS-seurattujen supikoirien tarkoitus on johdattaa metsästäjät ja minut projektityöntekijänä sinne alueelle, missä supikoirapopulaatioita on. Sillä saadaan vähennettyä niitä pois, sanoo Pohjoismaisen supikoirahankkeen kenttätyöntekijä Juha Mäkimartti.

    Lue myös: Puna-armeijan turkkeja varten tarhattu supikoira on sitkeä selviytyjä – riistapäällikkö pitää vieraslajin hävittämistä Suomesta mahdottomana tehtävänä

    Lapsen harvinaista sairautta ei tunnistettu vuosiin – Siiri Alamäki, 9, inhoaa kaikkea makeaa, ja nyt hän tietää miksi

    Lapsen harvinaista sairautta ei tunnistettu vuosiin – Siiri Alamäki, 9, inhoaa kaikkea makeaa, ja nyt hän tietää miksi


    Tästä on kysePerinnöllinen fruktoosi-intoleranssi (HFI) on harvinainen, vakava sairaus, jota sairastava ei kestä hedelmäsokeria.Fruktoosin yliannostus voi aiheuttaa sairastuneelle hypoglykemian, maksavaurioita ja jopa äkkikuoleman.Sairastunut...

    Tästä on kysePerinnöllinen fruktoosi-intoleranssi (HFI) on harvinainen, vakava sairaus, jota sairastava ei kestä hedelmäsokeria.Fruktoosin yliannostus voi aiheuttaa sairastuneelle hypoglykemian, maksavaurioita ja jopa äkkikuoleman.Sairastunut inhoaa makeaa luonnostaan.Tauti on huonosti tunnettu ja moni sairastaa sitä tietämättään.

    Yhdeksänvuotias torniolainen Siiri Alamäki on erilainen lapsi: hänelle ei mikään makea maistu. Syy siihen on harvinainen, perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi eli fruktosemia, joka rajaa ruokavaliosta pois suurimman osan kasvikunnan antimista ja valmistuotteista.

    Mikään, missä on pienikin määrä fruktoosia tai elimistössä fruktoosiksi muuttuvaa sokeria, ei sovi. Erikoista sairaudessa on se, että se saa elimistön kehittämään luontaisen inhon kaikkea makeaa kohtaan.

    – Se on niin pahaa. En osaa selittää, se on vaan tosi pahaa, Siiri Alamäki kuvailee makean inhoaan nenää nyrpistellen.

    Makean välttely on potilaiden pelastus, sillä oireet fruktoosin yliannostuksesta voivat olla vakavia. Fruktoosi pistää elimistön sokeriaineenvaihdunnan sekaisin.

    – Siitä seuraa hypoglykemia eli hyvin alhainen verensokeri, joka voi aiheuttaa shokin ja tajuttomuuden, äärimmäisissä tilanteissa äkkikuolemankin. Toisaalta se vaikuttaa maksan toimintaan eli seuraa maksavaurioita, luettelee Oulun yliopistollisen sairaalan OYS:n lastenlääkäri Kari Kaunisto.

    Jo vauvat sylkevät makean pois

    Fruktoosi-intoleranssin ensimmäiset oireet ilmenevät jo vauvana, kun lasta aletaan totuttaa soseisiin. Sairaudesta kärsivät vauvat eivät millään suostu syömään mitään makeaa sosetta.

    Onneksi eivät, sillä vaikkapa hedelmä- tai bataattisoseella voisi olla vakavat seuraukset pienelle lapselle.

    – Kun siitä vauva-ajasta selviää ja vanhemmat syöttävät vauvalle jotain muuta kuin makeaa, niin asiat menevät ihan hienosti sen jälkeen, kertoo lastenlääkäri Kari Kaunisto.

    Myös Siiri syljeskeli pois kaikki makeat soseet ja kaupan valmissoseet jo ennen kuin osasi puhua. Ekaluokalle mennessä, ennen diagnoosin saamista, hänelle oli kuitenkin ehtinyt kehittyä rasvamaksa. Ilman diagnoosia ruokavalio nimittäin harvoin pysyy riittävän tiukkana.

    – Ihmettelimme mistä se oli tullut, mutta sitten kun diagnoosi tuli, niin selvisi, että tämähän aiheuttaa rasvamaksaa, äiti Maria Alamäki kertaa.

    Maria ja Siiri AlamäkiLaura Valta / YleEdes moni lääkäri ei tunnista

    Sairaus on periytyvä, mutta se pitää periä molemmilta vanhemmilta, jotka voivat olla oireettomia taudin kantajia. Suomessa pitäisi OYS:n lastenlääkäri Kari Kauniston mukaan olla arviolta sadasta kahteensataan fruktoosi-intolerantikkoa. Karkeasti sanottuna pari lasta ikäluokastaan kantaa tautia.

    Silti tunnettuja tapauksia on huomattavasti vähemmän; esimerkiksi Oulun yliopistollisen sairaalan ERVA-alueella hoidossa on tällä hetkellä yksi fruktoosi-intoleranssia sairastava lapsi: Siiri Alamäki.

    Siirillä on kymppiplussan hampaat. Maria Alamäki

    – Varmasti on niin, että pikkulapsiajan jälkeen suu menee suppuun ja ihminen ei suostu syömään makeaa. Ja kun näin on, niin se on samalla hoito tautiin. Kun fruktoosi on poissa, ihminen elää aivan terveenä, Kaunisto arvioi.

    Moni ei siis edes hakeudu lääkärin vastaanotolle pelkän makean inhon takia, jos ruokavalio pitää oireet kurissa. Toisaalta sairaus voi olla vieras myös lääkäreille.

    – Luulisin, että se tunnetaan aika huonosti. Yksi syy on se, että näitä potilaita on vähän sairaanhoidossa, Kaunisto arvioi.

    Oulun yliopistosairaalan lastenlääkäri Kari KaunistoMarko Väänänen / YleDiagnoosin saaminen voi kestää

    Siiri Alamäelle diagnoosin saaminen kesti vuosia, sillä perhe ei tuntenut tautia ja ensimmäiset ääneen sanotut epäilyt fruktoosi-intoleranssista kuitattiin sairaalassa olankohautuksella. Lopulta terveyskeskuksen lastenlääkäri laittoi lähetteen verikokeeseen ja geenitestin tulos tuli Englannista muutamassa kuukaudessa.

    Moni kuitenkin elää koko ikänsä tietämättä sairaudestaan. Kaunisto lohduttaa, että se ei välttämättä ole vaarallista, jos makeaa välttelee muutenkin.

    Kari Kauniston mielestä diagnoosin saaminen olisi tärkeää nimenomaan pitkäaikaisten vaikutusten vuoksi.

    – Jos ei ole ihan tarkka ruokavaliosta, niin sokerit saattavat aiheuttaa pientä kuormaa maksaan ja aiheuttaa sen rasvoittumisen ja toimintahäiriön. Siinä mielessä suosittelen, että jos lähipiirissä on joku tai uskoo, että itsellä on fruktoosi-intoleranssi, olisi hyvä päästä tutkimuksiin, Kaunisto toteaa.

    Sairaudesta löytyy huonosti tietoa

    Fruktoosi-intolerantikkojen tilannetta ei helpota se, että taudista on vaikea löytää tietoa edes internetistä. Esimerkiksi listaa vältettävistä tai sallituista ruoka-aineista ei löydy juuri mistään eikä sairaudesta ole kirjoituksia suomeksi.

    Alamäetkin saivat diagnoosin ohessa nivaskan englanninkielisiä lappuja kielletyistä ruoista.

    – Onneksi Facebookista löytyi fruktoosi-intoleranssiryhmä, jossa oli kahdeksan jäsentä. Sieltä sain tietoa, kun heillä oli ravintoterapeuttien antamia listoja ruoista, Alamäki kertoo.

    On sairaudella sentään jokin positiivinenkin vaikutus: hampaat pysyvät kunnossa.

    – Hammaslääkäri on sanonut, että Siirillä on kymppiplussan hampaat, Maria Alamäki nauraa.

    Meri-Lapin sote-myrsky mursi luottamuksen ja yhteishengen – eropyynnön jättänyt hallituksen puheenjohtaja:

    Meri-Lapin sote-myrsky mursi luottamuksen ja yhteishengen – eropyynnön jättänyt hallituksen puheenjohtaja: "Suunnaton vapaus"


    – Suunnaton vapaus. Näin kuvaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksessa 10 vuotta puhetta johtanut Ritva Sonntag (kesk.) tuntojaan jätettyään hetki sitten eronpyyntönsä sairaanhoitopiirin hallitukselle Kemissä. Viimeksi kulunut vuosi on...

    – Suunnaton vapaus.

    Näin kuvaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksessa 10 vuotta puhetta johtanut Ritva Sonntag (kesk.) tuntojaan jätettyään hetki sitten eronpyyntönsä sairaanhoitopiirin hallitukselle Kemissä. Viimeksi kulunut vuosi on ollut raskas valtakunnallisestikin laajaa kiinnostusta herättäneen Meri-Lapin sote-ulkoistuksen pyörteissä.

    Sonntag sanoo, että päätöksenteko miljardin arvoisesta ulkoistussopimuksesta on välillä tuntunut henkilöityvän häneen. Haastatteluja on saanut antaa jatkuvalla syötöllä.

    – Aina piti miettiä kovasti, että mahdollisimman asiallisesti suhtautuu, eikä lähde mukaan siihen mitä kaikkea siinä ympärillä tapahtuu, Sonntag sanoo.

    Sonntag kuvailee, miten hyvässä hengessä hoidettu päätöksenteko sairaanhoitopiirin hallituksessa on vaihtunut välien kiristymiseen hallituskumppanien kesken, unettomiin öihin ja lopulta eronpyyntöön luottamustehtävistä sairaanhoitopiirin johtajan toimintaan koetun luottamuspulan vuoksi.

    Sonntagin ero on vielä hyväksyttävä sairaanhoitopiirin valtuustossa.

    Päätöksenteko kuin kivireen vetämistä

    Meri-Lapin kunnat ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri päättivät marraskuussa 2017, että alueen erikoissairaanhoito ja osa perusterveydenhuollosta ulkoistetaan kuntien ja Mehiläisen perustamalle yhteisyritykselle. Sonntagin mukaan kokous oli hektinen ja vaikea.

    – Meille tuotiin pöytään vasta siinä kokouksen alkaessa se päätösesitys. Se on aina hankalaa, kun ei pysty kunnolla valmistautumaan kokouksiin, Sonntag sanoo.

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Ritva Sonntag (kesk.) jätti eronpyynnön hallitukselle torstaina.Antti Heikinmatti / Yle

    Sairaanhoitopiirin hallitus päätyi ulkoistamisen kannalle yhden äänen erolla. Johtaja Riitta Luosujärvi ja kaksi hallituksen jäsentä jättivät asiasta eriävät mielipiteensä. Hankintapäätöksestä ja kuntien tahoillaan tekemistä päätöksistä on valitettu – tosin hankintapäätöstä koskevat valitukset on joko hylätty oikeudessa tai vedetty pois.

    Kesällä Meri-Lapissa odotettiin yhteisyrityksen pääsevän lopulta aloittamaan toimintansa. Aloitusta edeltävällä viikolla hallituksen jäsenet saivat jälleen eteensä laajan, monikohtaisen päätösesityksen, johon he eivät olleet ehtineet tutustua etukäteen.

    – Meille todettiin, että meidän täytyy tehdä ne päätökset, jotta yhteisyritys voisi alkaa. Olimme sillä tavalla vähän puun ja kuoren välissä, että emme tienneet mihin ne perustuivat ne kaikki asiat. Tämmöisellä virkamiesvalmistelulla ajateltiin, että ei voida kyseenalaistaa tämän yhteisyrityksen aloittamista, Sonntag muistaa.

    – Sitten me saimme Mehiläinen Länsi-Pohjan toimitusjohtaja [Lasse] Männistöltä laajan paketin muistioita, jotka vaikuttivat niihin päätöksiin.

    Asioita on jopa yritetty pimittää luottamusjohdolta. Yle kertoi aiemmassa jutussa, että sairaanhoitopiirin johtaja ei tuonut hallituksen tietoon Aluehallintovirastolle lähettämiään yhteisyrityksen talouslukuja. Kaiken lisäksi sairaanhoitopiiristä lähetettyjen lukujen valossa näytti, että yhteisyritys olisi rajoituslain vastainen.

    Kokenut sairaanhoitopiirin hallituksessa toiminut luottamushenkilö kuvailee päätöksentekoa kuin "kivireen vetämiseksi".

    "Toiminta on myötäillyt poliittisia vastustajia"

    Ritva Sonntag arvostelee sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksentekoa ja johtaja Riitta Luosujärven menettelyä asioiden käsittelyssä. Hänen mukaansa päätöksentekoa on leimannut salailu ja välit hallituksessa ovat kiristyneet. Muutos ajoittuu juuri yhteisyrityksen aikaan.

    – Ymmärrän sen, että se on poliittisesti hankala asia ja varsinkin täällä meillä Kemissä, Sonntag sanoo.

    Luosujärvi on Kemin vasemmistoliiton varapuheenjohtaja. Hän on julkisesti kertonut, ettei alun alkaenkaan kannattanut yhteisyrityksen perustamista. Kuntajohtajat ovat syyttäneet Luosujärveä jarruttelusta, minkä hän on kiistänyt.

    Sonntag muistuttaa, että sairaanhoitopiirin johtaja on virassaan poliittisesti sitoutumaton henkilö.

    Olimme sillä tavalla vähän puun ja kuoren välissä, että emme tienneet mihin ne perustuivat ne kaikki asiat. Ritva Sonntag

    Hänen mukaansa päätöksenteossa on kuitenkin ollut tulkittavissa, että ulkoistuspäätös ei ollut mieleinen. Politiikka on päässyt sotkeutumaan myös viran hoitoon, sanoo Sonntag.

    – Tietenkin on aika kovasti sanottu minulta näin, mutta sellainen vaikutelma on syntynyt, että se virkamiehen toiminta on myötäillyt poliittisia [yhteisyrityksen] vastustajia. Mutta voi olla tietenkin, että hän ei ole tarkoituksella sitä tehnyt. Mutta sellainen mielikuva on syntynyt.

    Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

    Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi kiistää jyrkästi, että yhteisyrityshankkeen edistymistä olisi jarruteltu sairaanhoitopiirin puolelta tarkoitushakuisesti.Minna Aula / Yle"Nyt tämä saa minun osaltani riittää"

    Sairaanhoitopiirin hallitustyöskentelyä leimannut luottamuspula kärjistyi viimeisimpään kokoukseen torstaina. Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi toi kokoukseen virkavapausanomuksensa. Hallituksen puheenjohtaja Ritva Sonntag puolestaan jätti hallitukselle eronpyyntönsä.

    Luosujärven virkavapaa kestää toukokuulle, mutta hän kertoi Ylelle ottaneensa jo vastaan uuden työn. Sairaanhoitopiirin hallitus edellytti, että sijainen palkataan sairaalan ulkopuolelta "luottamuksen lisäämiseksi".

    Samassa kokouksessa hallitus käsitteli selvityspyyntöä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Virasto haluaa selvittää, onko ulkoistamissopimukseen tehty jälkikäteen muutoksia, jotka olisivat hankintalain vastaisia.

    Se menettelytapa nimenomaan, että siinä mentiin hallituksen yli, oli sellainen piste iin päälle. Ritva Sonntag

    Luosujärvi ei tuonut selvityspyyntöä tai siihen antamaansa vastinetta hallituksen tietoon. Asia oli esityslistalla kohdassa "Ajankohtaiset asiat". Miljardin euron sopimusta koskeva kilpailuviranomaisen selvityspyyntö sai esityslistalta tilaa muutaman rivin verran. Sonntag kertoo saaneensa selvityspyynnön tietoonsa vasta viime viikolla, mutta siihen kuuluvia 26 liiteasiakirjaa hän ei ole saanut vieläkään.

    – Se menettelytapa nimenomaan, että siinä mentiin hallituksen yli eikä sitä käsitelty hallituksessa, oli sellainen piste iin päälle, että nyt tämä saa minun osaltani riittää, Sonntag huokaa.

    Sonntag jätti eronpyyntönsä hallitukselle, perusteena luottamuspula sairaanhoitopiirin johtajan toimintaa kohtaan.

    Sonntagin mukaan viimeksi kulunut reilu vuosi sairaanhoitopiirin hallinnossa on ollut myrskyisä. Päällimmäisenä tunteena on kuitenkin helpotus.

    – Toisaalta työ on tehty: yhteisyritys toimii, ihmiset on tyytyväisiä palveluihin, synnytysten poikkeuslupa saatiin ja valitus kaatui KHO:ssa tänään. Hirveän paljon hyviä uutisia, Sonntag listaa hymyillen.

    Meri-Lapin soteyhteisyritys aloitti toimintansa 18. kesäkuuta ja synnytysten jatkuminen Kemissä turvattiin, kun sairaala sai poikkeusluvan tiistaina.

    Oikeudellisesti yksi kivi yhteisyrityksen tieltä lähti, kun sairaanhoitopiirin hankintapäätöstä koskeva valitus hylättiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa eilen torstaina. Oikeuden mukaan valittajalla ei ollut hankinta-asiassa valitusoikeutta, koska hän ei ole asianosainen.

    Riitta Luosujärvi ei halunnut kommentoida virkavapauttaan tai siihen johtaneita syitä.

    Korjattu 7.9.2018 klo 21.50 Jutun 4 kpl korjattu lähes 70 miljoonan sopimus, miljardin euron sopimukseksi. Koska sopimus on kestoltaan 15 vuotta.

    Lue myös: Meri-Lapin Mehiläissopimuksen taustalla kuohuu: Kunnat kritisoivat sote-johtajaa jarruttelusta

    Kiinan hurjimmat kasvuvuodet ovat ohi – ovatko Suomeen kaavaillut miljardisijoitukset jo jäähyllä?

    Kiinan hurjimmat kasvuvuodet ovat ohi – ovatko Suomeen kaavaillut miljardisijoitukset jo jäähyllä?


    Talousjätti Kiinan investoinnit maailmalle ja Eurooppaan ovat vähentyneet viime vuonna tuntuvasti. Nyt näyttää siltä, että kiinalaissijoitukset ovat tasaantumassa sekä maailmanlaajuisesti että Euroopassa, ehkä myös Suomessa. Yksi puhutuimmista...

    Talousjätti Kiinan investoinnit maailmalle ja Eurooppaan ovat vähentyneet viime vuonna tuntuvasti.

    Nyt näyttää siltä, että kiinalaissijoitukset ovat tasaantumassa sekä maailmanlaajuisesti että Euroopassa, ehkä myös Suomessa.

    Yksi puhutuimmista esimerkeistä on kiinalaisten omistama Kaidi Finland, joka aikoo rakentaa Kemin Ajokseen puupohjaista biomassaa käyttävän jalostamon. Se tuottaisi 225 000 tonnia vuodessa uusiutuvaa dieseliä ja uusiutuvaa bensiiniä. Se toisi noin 150 vakituista työpaikkaa alueelle ja rakentamisaikana noin 4 000 työpaikkaa.

    Projektista on puhuttu suurilla kirjaimilla julkisuudessa ja ympäristölupakin jalostamolle on myönnetty, mutta iso ongelma on, että sen rahoitus on vielä auki. Investoinnin arvo on lähes miljardi euroa (900 miljoonaa euroa) eli kyse on Suomen oloissa suuren mittaluokan hankkeesta.

    Kaidista ei ole saatu vahvistusta, mutta kyse on kiinalaisen emoyhtiön Sunshine Kaidi New Energy Groupin tytäryhtiön rahoitusvaikeuksista. Miten se vaikuttaa emoyhtiöön, on epäselvää.

    Kemijärvelle suunniteltu biosellutehdas Boreal Bioref odottaa sekin vielä Kiinan valtion lopullista rahoituspäätöstä noin 950 miljoonan euron hankkeelle. Pääomistajiksi on tulossa Kiinan valtio ja paperiyhtiö Shangying. Toimitusjohtaja Heikki Nivalan mukaan neuvotteluja käydään koko ajan, mutta nimet lopullisista sopimuksista puuttuvat vielä. Yksi virstanpylväs on ympäristölupa, jota odotetaan vuoden loppuun mennessä.

    – Se on yksi aikataulu, milloin voidaan aloittaa työt, sanoo Nivala.

    Asia on pohjoisessa iso, sillä esimerkiksi Kemijärven biosellutehdas toisi alueelle kaikkiaan, puuhankinnat mukaan lukien noin 1 300 pysyvää työpaikkaa. Rakentamisaikana töitä olisi noin 2 700 henkilölle.

    Kansliapäällikkö Jari GustafssonMårten Lampén / YleOnko sijoitusvirran supistuminen vain notkahdus?

    Yhdysvaltalaisen riippumattoman tutkimuslaitoksen Rhodium Groupin ja saksalaisen Merics tutkimuslaitoksen mukaan kiinalaisyritysten suorat sijoitukset ulkomaille vähenivät viime vuonna noin kolmanneksen. Se on suurin pudotus vuosikymmeneen.

    Euroopassa puhutaan noin 35 miljardin euron arvoisista sijoituksista vuonna 2016, joka oli kiinalaisten ulkomaisten sijoitusten huippuvuosi. Sen jälkeen kiinalaisyritysten sijoitukset ovat vähentyneet edellisvuodesta 17 prosenttia eli noin kuudenneksen, mikä on suurin pudotus vuosikymmeneen.

    Euroopassa kiinalaisyritysten suorat sijoitukset vähenivät viime vuonna alle 30 miljardiin. Silti sijoitusten taso on vielä toiseksi korkein tällä vuosituhannella.

    Kiinaa hyvin tunteva työ- ja elinkeinoministeriön korkein virkamies, kansliapäällikkö Jari Gustafsson sanoo, että jonkinlainen notkahdus tässä ehkä on käsillä, mutta se voi olla tilapäinen.

    Yle Uutisgrafiikka

    – En ole ihan varma, mutta lienee niin kyllä, että erilaisista Kiinan sisäisistä syistä johtuen – finanssikontrollin kiristymisestä, ehkä epäonnistuneista yritysten seikkailuista maailmalla johtuen – on tullut pientä alamäkeä tänä vuonna meille ja Eurooppaan.

    – Jos peliyhtiö Supercellin jättää pois, niin meillä on ollut aika tasainen sijoitusvirta Suomeen.

    Kiinalaisten sijoitusvirta Suomeen on ollut tasaisesti noin 100–200 miljoonaa euroa vuodessa.

    Gustafsson luottaa siihen, että pari vuotta jatkunut investointien virta Suomeen jatkuu ja ehkä voimistuukin.

    Gustafsson perustelee näkemystään sillä, että kiinalaiset finanssilaitokset ovat yhä enemmän läsnä Euroopassa. Ne ovat seuranneet Eurooppaan sijoittaneita yrityksiä.

    – Nämä yritykset laajentavat toimintojaan ja myös finanssilaitokset laajentavat toimintojaan sekä Pohjois- että Etelä-Euroopassa. Sitä kautta voisi odottaa, että näitä pieniä puroja tulee Suomeen jatkossakin enemmän.

    Gustafsson pitää hyvänä, että kiinalaiset ovat löytäneet Suomen kiinnostavana investointikohteena, ja tämä on vasta alkua. Hän kehottaa iloitsemaan siitä huolimatta, että joissakin Euroopan maissa ollaan huolissaan kiinalaisten sijoitusinnosta strategisille aloille.

    Velkaantuva Kiina on kiristänyt rahoitusruuvia

    Kiinalaisten yritysten kansainvälistymisessä näkyy, että maan talouskasvu on hidastumassa. Kiinalaisyritykset eivät välttämättä halua ottaa riskiä ja lähteä sijoittamaan maailmalle. Velkaantuva Kiina on myös tiukentanut finanssipolitiikkaansa ja rajoittanut kiinalaisyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Gustafsson huomauttaa, että moni kiinalaisyritys on tehnyt maailmalla isoja epäonnistuneita sijoituksia ja tämän seurauksena näiden emoyhtiöiden rahoitusta Kiinassa on rajoitettu.

    Suomen osuu kiinalaissijoituksista viime vuonna oli tutkimuslaitosten mukaan noin seitsemän miljardia euroa, mutta se selittyy edelleen toissa vuoden Supercell-kaupalla: kiinalainen valtava peliyhtiö Tencent osti japanilaiselta teleoperaattorilta Softbankiltä tämän Supercell-osakkeet noin 6,5 miljardilla eurolla. Autoalalta kiinalaiset ostivat osan Valmet Automotivesta ja autoalan ohjelmistoja valmistava Rightware sekä piikiekkoja valmistava Okmetic. Erityisesti teknologiayritykset ovat kiinnostaneet kiinalaisfirmoja.

    Kiinan tavara- ja palvelukaupassa ongelmana on suomalaisyritysten vaikeudet päästä Kiinan markkinoille.

    – Kiina ei ole lainkaan helppo markkina. Lainsäädäntö ja liiketoimintakäytännöt eivät ole samanlaisia kuin länsimaissa, Gustafsson sanoo.

    Gustafsson mainitsee esimerkkinä amerikkalaiset tietotekniikkayritykset, joita Kiina pyrkii pitämään poissa omilta markkinoiltaan, koska Kiina "hakee itselleen globaalia johtajuutta". Suomalaiset yritykset ovat osa tätä globaalia kokonaisuutta. Suomalaisyrityksille vaikeuksia ovat tuottaneet myös ne kaupat, joissa ostajana on julkinen taho Kiinassa, Gustafsson kertoo.

    Hän toimi vuosia Suomen Pekingin-suurlähettiläänä. Kiinan-vuosina hän yllättyi erityisesti siitä, että Suomen ja Kiinan väliset erot kaupankäynnin tavoissa ja käytännöissä ovat niin suuret.

    – Jos meillä aika paljon perustuu asiakkaan ja toimittajan väliseen luottamukseen, niin Kiinassa kaikki perustuu epäluottamukseen. Hämmentävää on se, että yritysten on vaikea löytää oikeita tahoja, jotka päätöksiä tekevät ja luottaa siihen, että seurustellaan juuri oikeiden ihmisten kanssa, Gustafsson summaa.

    Investointien kannattavuutta harkitaan pidempään

    – Investoinnit Eurooppaan ja Suomeen ovat tasaantuneet ja vaikuttaa siltä, että kestää pidempään ennen kuin investointipäätöksiä tehdään, sanoo Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori.

    Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo VuoriYle

    Hän ei ole kuitenkaan huolissaan Suomen sijoituksista, sillä täällä on juuri sellaista osaamista, jota Kiina tarvitsee omien kansallisten haasteiden ratkaisemiseen: teknologiaa, infrastruktuuria ja ympäristöystävällistä teollisuuden osaamista. Keskiluokan koulutus ja terveydenhoito kiinnostaa myös kiinalaisia, matkailusta puhumattakaan.

    Hän ei usko, että hallinnon rajoitukset ulkomaille koskevat Suomen hankkeita.

    Raaka-aineita Afrikasta, teknologiaa Euroopasta ja uusia markkinoita Aasiasta

    Pelialaa lukuunottamatta, kiinalaisyritykset ovat pääosin ostaneet kokonaan tai isoja osuuksia teknologiayrityksistä, perinteisistä brändeistä kuten ruotsalainen Volvo ja italialainen rengasvalmistaja Pirelli. Myös kiinteistöt, energiayhtiöt ja teollisuuslaitokset ovat olleet ostoslistalla.

    Saksalaiset suuret yritykset kiinnostavat kiinalaisia. Kiinalainen Midea hankki omistukseensa maailmanlaajuisesti toimivan robottivalmistajan KUKA-yhtiön 4,4 miljardilla eurolla toissa vuonna. Pekingiläinen Beijing Enterprises osti puolestaan jätteenpoltto- ja energiayhtiö EEW Energyn 1,4 miljardilla. Teollisuudessa valtiollinen ChemChina osti toissa vuonna teollisuuskoneita valmistavan KraussMeffaei-yhtiön lähes miljardilla.

    Kiinalaisten sijoitukset Eurooppaan 2000-2017. Suomen tilastopiikki on käytännössä peliyhtiö Supercellin myynti.

    Isoja ostokohteita löytyi myös Iso-Britanniasta, Italiasta, Ranskasta ja Sveitsistä. Sveitsiin kohdistui Kiinan suurin kauppa Euroopassa koskaan: ChemChina osti sveitsiläisen maatalouskemian yrityksen Syngentan noin 40 miljardilla eurolla. Sitä havitteli myös toinen maatalouskemian jättiyritys Monsanto. Suomessa Syngenta myy muun muassa kasvinsuojeluaineita ja mallasohraa.

    Suomeen tehdyt sijoitukset saattavat olla hieman korkeammat kuin jutun grafiikassa näkyvä 7,1 miljardia. Pienempiä sijoitusvirtoja puuttuu luvuista. Käytännössä kuitenkin Supercell on ainoa miljardiluokan kauppa.

    Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Vuori kiteyttää idän jättiläisen tavoitteet ulkomaansijoituksissa kahteen asiaan: oman taloutensa tulevaisuuden turvaaminen ja suurvaltastatukseen liittyvän poliittisen johtajuuden vahvistaminen. Uudelleen henkiin herätetty Silkkitie on tästä hyvä esimerkki.

    – Afrikan investoinneilla halutaan turvata raaka-aineiden saantia, uusia markkina-alueita haetaan Aasiasta ja uutta teknologiaa Euroopasta ja Suomesta.

    Monen muun asiantuntijan tavoin Vuorikin nostaa kahden talousjättiläisen kauppasodan suureksi huolenaiheeksi suomalaisyritysten viennille.

    "Kauppasodan uhka leijuu Kiinan kasvunäkymien yllä" Nordean ekonomisti Tuuli Koivu.Yle

    Kiinan kasvunäkymiä hämärtää Yhdysvaltain ja Kiinan käynnissä oleva kauppasota. Nordean Kiinaan erikoistuneen ekonomistin Tuuli Koivun mukaan kasvunäkymät ovat "hitusen heikentyneet kauppasodan uhan takia".

    – Tähän mennessä suorat vaikutukset ovat kuitenkin jääneet pieniksi.

    Samalla hän huomauttaa, että epävarmuus taloudessa on kasvanut kauppasotauutisten takia. Joissakin maissa pörssikurssit ovat tulleet alaspäin ja tämä on lykännyt yritysten investointeja. Se puolestaan saattaa hidastaa Suomen vientiä, koska Suomi vie ulkomaille paljon investointituotteita.

    Kiinan talouden suurimmaksi haasteeksi hän nostaa Kiinan talouden velkaantumisen, joka rajoittaa tulevina vuosina valtion mahdollisuuksia elvyttää lisää. Tällä hetkellä Kiina tosin pärjää velkataakan kanssa, mutta se on jo heijastunut ulkomaille tehtäviin sijoituksiin, jotka eivät kasva samaa tahtia kuin ennen.

    Kiinan jo pari vuotta tiukentunut linja ulkomaisissa sijoituksissa näkyy Koivun mukaan erityisesti EU-maissa. Suomen kohdalla yksittäisistä investoinneista on vaikea vetää johtopäätöksiä.

    Joissakin EU-maissa ollaan myös huolissaan Kiinan tekemistä investoinneista strategisesti herkille aloille, ja niitä on alettu seurata entistä tarkemmin isoissa EU-maissa. Koivu kehottaa miettimään, pitäisikö Suomessa olla joidenkin sijoitusten suhteen nykyistä tarkempi.

    – Kyllä tarkkana sietää olla, erityisesti patenttisuojat ja tietoturva herättävät joidenkin investointien kohdalla huolta, Koivu sanoo.

    Hän ei näe syytä kuitenkaan minkäänlaisten muurien pystyttämiselle. Samoin kuin muut asiantuntijat Koivu kuulee jatkuvasti, että suomalaisyritysten on vaikea päästä Kiinan markkinoille ja tasapuolisuus kaupankäynnissä loistaa poissaolollaan.

    Suomen Pankki: Mikään ei estä sijoitusten jatkumista Suomeen

    Kiinan kiihkeimmät sijoitusvuodet Eurooppaan ovat tasaantumassa, mutta miten käy jatkossa, se nähdään aikanaan. Maan talouden kovimmat kasvuvuodet alkavat olla ohi. Silti mistään talouden romahtamisesta ei ole asiantuntijoiden mukaan kyse. Kiinan viralliset kasvuluvut näyttävät edelleen 6,9 prosentin kasvua viime vuonna, investointien osuus kotimaassa pienenee, maa velkaantuu, valuutan renminbin arvo heikkenee ja kotitalouksien kulutus kasvaa.

    Kiinan kasvulukuihin suhtaudutaan yleisesti varauksellisesti. Kasvu on mahdollisesti virallisia lukuja hitaampaa, vaikka se on asiantuntijoiden mukaan edelleen suhteellisen reipasta. Merkittävää on valtion tiukka ohjastenpito talouspolitiikassa. Valtio on myös asettanut sosialistista kapitalismia harjoittavan jätin kasvutavoitteet korkealle; vuoden 2010 bruttokansantuote halutaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä.

    Neuvontantaja Jouko Rautava Suomen Pankin siirtymätalouksien ttutkimuslaitoksesta BOFITista kertoo, että Suomi ei poikkea kiinalaisten ulkomaisten sijoitusten profiilissa muista maista, vaan Suomeen on tullut sijoituksia hyvin monelle sektorille. Ne ovat olleet suhteellisen pieniä, paria poikkeusta lukuun ottamtatta.

    – Mikään ei estä, että nämä sijoitukset jatkuisivat, sanoo Rautava.

    Suomen paras poliisikoira etsii työkseen ruumiita, mutta eniten palkitsee, kun ihminen löytyy elossa

    Suomen paras poliisikoira etsii työkseen ruumiita, mutta eniten palkitsee, kun ihminen löytyy elossa


    Tästä on kyseTorniossa järjestetiin poliisien partiokoirien SM-kisatMestaruuden sai Itä-Suomen poliisilaitoksen Toni Tarkiainen ja kisan nuorin koira, belgianpaimenkoira malinois Viksu (Suhteellisen Viktor)Toiseksi tulivat Ahvenanmaan...

    Tästä on kyseTorniossa järjestetiin poliisien partiokoirien SM-kisatMestaruuden sai Itä-Suomen poliisilaitoksen Toni Tarkiainen ja kisan nuorin koira, belgianpaimenkoira malinois Viksu (Suhteellisen Viktor)Toiseksi tulivat Ahvenanmaan poliisilaitoksen belgianpaimenkoira malinois Olliver ohjaajanaan Johnny HaddasKolmanneksi tulivat Lapin poliisilaitoksen kymmenenvuotias belgianpaimenkoira malinois Aksu sekä ohjaaja Markku Leinonen Torniosta

    Torniossa joentörmällä poliisikoirat ihmettelevät salamavalojen välähdyksiä. Välillä täytyy vähän murahtaa vieressä seisovalle kollegalle, ikään kuin kysellen: mikäs tilanne se tämä on?

    Tilanne on uusi varsinkin tuoreelle Suomen parhaimmalle poliisikoiralle – Viksulle.

    Belgianpaimenkoira malinoisilla (Suhteellisen Viktor) on ikää kaksi vuotta ja 3 kuukautta, se on mestaruuskisan nuorin koira. Ohjaaja Toni Tarkiainen Itä-Suomen poliisilaitokselta rapsuttaa Viksua leuasta, ja koira katsoo isäntäänsä kärsivällisesti.

    Rauhoittuminen on parhaaksi valitun koiran vahvuus – tai yksi niistä. Tarkiainen kehuu partiokoiraansa "hyväpäiseksi" ja lahjakkaaksi. Viksu tekee ohjaajansa kanssa kovasti töitä, ja se palkittiin. Suomenmestaruuskisojen lajeina on jäljestys, esine- ja henkilöetsintä, tottelevaisuus ja voimankäyttö.

    Nuori koira pärjäsi myös suojelurastilla eli voimankäytössä. Siinä koiran tulee hyökätä niin sanotun maalimiehen kimppuun.

    "Tervepäinen koira"

    Suojelutehtävässä maalimiehellä on varusteenaan kokosuojapuku ja ampuma-ase. Maalimies ampuu laukauksen, jonka jälkeen koira lähetetään vapaana kiinni maalimieheen. Ennen purua maalimies ampuu vielä toisen laukauksen, ja tämän jälkeen ohjaaja juoksee koiran ja maalimiehen luokse, ottaa aseen ja irrottaa koiran.

    Arvioinnissa huomiota kiinnitetään koiran hyökkäysvoimakkuuteen, suoritusvarmuuteen ja rohkeuteen.

    Poliisikoiran voimankäyttötehtävät ovat vähentyneet viime vuosina. Poliisikoira treenaa puremista, mutta sitä tarvitaan harvoin. Katso, miltä näyttää kun poliisikoira treenaa puremista.

    – Suojelu eli voimankäyttö on sen yksi vahva alue. Viksu on tervepäinen koira, ja olen onnistunut viemään sitä oikealla tavalla eteenpäin, Tarkiainen sanoo.

    Viksu voitti ohjaajansa Toni Tarkiaisen kanssa mestaruuden partiokoirien SM-kisoissa.Minna Aula / YleKadonneen löytäminen elossa palkitsee

    Viksu on ohjaajansa Toni Tarkiaisen toinen partiokoira. Ensimmäinen koira jää syksyllä eläkkeelle. Belgianpaimenkoira malinois Viksu on erikoistunut ruumiiden etsintään. Tarkiainen tekee koiransa kanssa paljon kadonneiden etsintää Itä-Suomessa, jossa kadonneiden etsintään liittyviä tehtäviä tulee paljon. Kadonneita etsitään isoilta alueilta.

    – Omaa sydäntä lähellä on kadonneiden etsintä. Kun ihminen löytyy elossa, se antaa sisältöä työhön, Tarkiainen sanoo.

    Partiokoiran kanssa eletään joka hetki. Se on myös perheenjäsen, ja mies iloitseekin siitä, että hänen molemmat koiransa ovat sosiaalisia ja tulevat toimeen lasten kanssa. Ja myös keskenään.

    – Viksu ei hirveästi stressaile, Tarkiainen sanoo.

    Koira osaa rentoutua kotona, mikä on tärkeää tehtävien onnistumisessa. Jos koira menee tai jää tehtävästä ylikierroksille, se vie siltä parhaimman terän pois. Koirakko on tehnyt paljon rentoutumisharjoituksia.

    Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

    Joukkuekisan voitto meni niinikään Itä-Suomen poliisilaitokselle. Joukkuessa kilpailivat Toni Tarkiainen ja poliisikoira Viksu sekä Ilkka Natunen ja poliisikoira Jura.Minna Aula / Yle

    Tarkiainen ja Viksu ovat olleet kisan kärjessä heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Tarkiainen kehuu koiraansa ja lupaa palkita sen kotiin päästyä isolla luulla.

    – Itse saan toivottavasti lapsilta lämpimät halaukset, kun tulen kotiin pitkältä reissulta, Tarkiainen sanoo.

    Pitkän tauon jälkeen uudelleen järjestetyt SM-kisat ovat saamassa jatkoa. Viime vuonna järjestettiin partiokoirien suomenmestaruuskisat, mutta sitä edelliset kisat olivat vuonna 2005.

    Toiseksi tulivat Ahvenanmaan poliisilaitoksen belgianpaimenkoira malinois Olliver ohjaajanaan Johnny Haddas. Kolmannen sijan nappasivat Lapin poliisilaitoksen kokeneet kisakonkarit, kymmenenvuotias belgianpaimenkoira malinois Aksu sekä ohjaaja Markku Leinonen Torniosta.

    Kilpailuvirasto tutkii keskussairaalan ulkoistusta Mehiläiselle – kuntajohtajat syyttävät sote-johtajaa harhaanjohtavien tietojen välittämisestä viranomaisille

    Kilpailuvirasto tutkii keskussairaalan ulkoistusta Mehiläiselle – kuntajohtajat syyttävät sote-johtajaa harhaanjohtavien tietojen välittämisestä viranomaisille


    Tästä on kyseKilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii, onko jättimäinen sote-ulkoistus tehty hankintalain mukaisestiVirasto on tehnyt selvityspyynnön Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille kesälläKilpailuvirasto voi tehdä asiasta huomautuksen tai viedä...

    Tästä on kyseKilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii, onko jättimäinen sote-ulkoistus tehty hankintalain mukaisestiVirasto on tehnyt selvityspyynnön Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille kesälläKilpailuvirasto voi tehdä asiasta huomautuksen tai viedä sen markkinaoikeuden käsiteltäväksiSairaanhoitopiirin johtaja ei informoinut asiasta luottamusjohtoa

    Paljon puhetta herättänyt Meri-Lapin jättimäinen sote-ulkoistussopimus on jälleen tutkittavana. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) tutkii Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Mehiläisen yhteisyrityksen hankinnan laillisuuden. KKV on tehnyt asiasta selvityspyynnön sairaanhoitopiirille kesällä.

    Jos kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa hankinnan lainvastaiseksi, se voi antaa asiasta huomautuksen sairaanhoitopiirille tai viedä asian markkinaoikeuden tutkittavaksi.

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin neljä kuntaa, Kemi, Tornio, Keminmaa ja Simo perustivat sote-yhteisyrityksen terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa turvatakseen sote-palvelut ja työpaikat omalla alueellaan. Kunnat ennakoivat Lapin sote-palveluiden keskittyvän Rovaniemelle hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen myötä.

    Jättiulkoistuksen 15 vuoden sopimus allekirjoitettiin loppuvuodesta. Toiminta on alkanut kesäkuussa. Sopimus sisältää myös valtaosan Kemissä sijaitsevan keskussairaalan toiminnoista.

    KKV haluaa selvityksen erityisesti yhteisyrityksen toimintaa säätelevään palvelusopimukseen tehdyistä muutoksista, kuten sopimuksen arvosta, Keminmaan osuudesta sopimuksessa ja sairaanhoitopiirin tilojen käyttöön liittyvästä sopimuksesta.

    Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi on antanut Kilpailu- ja kuluttajavirastolle vastineen, jonka mukaan hankinnassa on useita ongelmia. Luosujärven antaman vastineen mukaan sopimushintaa olisi esimerkiksi laskettu uuden vastuunjaon mukaisesti 69 miljoonasta eurosta 65,2 miljoonaan euroon.

    Vastineesta ei kerrottu luottamusjohdolle

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto lähetti selvityspyynnön asiasta hankintayksikkönä toimineelle Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille 19. heinäkuuta. Takarajaksi selvityspyynnölle virasto oli asettanut elokuun 20. päivän.

    Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi on vastannut selvityspyyntöön kyseisenä takarajaksi merkittynä päivänä.

    Selvityspyyntöä tai vastinetta siihen ei ole käsitelty sairaanhoitopiirin hallituksessa. Siitä ei ole myöskään annettu tietoa luottamusjohdolle ennen lausuntoajan päättymistä.

    Sairaanhoitopiirin hallitus ei kokoontunut kesällä, mutta hallituksen puheenjohtajan Ritva Sonntagin mukaan näin suuresta asiasta olisi pitänyt järjestää ylimääräinen hallituksen kokous. Nyt tieto selvityspyynnöstä tuli luottamusjohdolle vasta viime viikolla.

    – Tämä tuli esiin sattumalta eli selvityspyyntöä ei oma-aloitteisesti lähetetty luottamusjohdolle. Kun kyse on tämän mittaluokan asiasta, niin tämä on erittäin moitittavaa, Sonntag sanoo.

    Luosujärven mukaan hankintoihin liittyviä selvityspyyntöjä tulee sairaanhoitopiirille usein, eikä niitä tavallisesti käsitellä hallituksessa.

    – Näin jälkikäteen arvioituna ehkä olisi pitänyt tuoda asia hallitukseen, mutta aikataulu oli tiivis, Luosujärvi sanoo.

    Vastineessa harjaanjohtavaa tietoa

    Sairaanhoitopiirin luottamusjohdon ja alueen kuntajohtajien keskuudessa vastineesta on Ylen saamien tietojen mukaan närkästytty. Sairaanhoitopiirin johtajan katsotaan vastinetta antaessaan toimineen kuntien, eli omistajan tahdon vastaisesti.

    Vastineen sisältämiä tietoja esimerkiksi sopimuksen kustannuksista ja siihen kilpailutuksen jälkeen tehdyistä muutoksista pidetään vähintään harhaanjohtavina ja tulkinnanvaraisina. Vastauksesta saa esimerkiksi käsityksen, että sopimussummia olisi muuteltu kilpailutuksen eri vaiheissa. Kuntajohtajien mukaan tämä on ollut osa hankintaprosessia ja neuvotteluissa ovat olleet mukana myös ne tarjoajat, jotka eivät tulleet valituiksi – summia ei ole peukaloitu jälkikäteen ja mielivaltaisesti.

    Luosujärvi myöntää, että hänen vastineessa esille tuomaa vajaan neljän miljoonan euron alennusta sopimushinnassa ei ole hyväksytty sairaanhoitopiirin hallituksessa. Sopimus on siis niiltä osin voimassa alkuperäisessä muodossaan.

    Asia on tulossa sairaanhoitopiirin hallituksen käsittelyyn huomenna torstaina. Puheenjohtaja Ritva Sonntagin mukaan hallitus päättää, millä tavalla vastineeseen sisältyviä virheitä pyritään korjaamaan.

    Myös Mehiläinen Länsi-Pohja Oy aikoo antaa virastolle oman vastineensa selvityspyyntöön lähiviikkoina.

    Kilpailu- ja kuluttajaviraston erikoistutkija Anni Vanonen sanoo viraston lähtevän siitä, että sille toimitetut tiedot pitävät paikkansa. Tarvittaessa tietoja voi kuitenkin täydentää tai korjata tai virasto voi tehdä asiasta uuden selvityspyynnön.

    – Lähtökohtana luonnollisesti on, että ratkaisut tehdään oikean tiedon pohjalta, Vanonen sanoo.

    KKV:n antama huomautus ei velvoittaisi hankintayksikköä, eli tässä tapauksessa sairaanhoitopiiriä, muuttamaan hankintapäätöstä. Asian markkinaoikeuteen viemiseen vaikuttaa muun muassa hankinnan arvo ja merkittävyys, sanoo Vanonen.

    Hänen mukaansa KKV on seurannut Meri-Lapin ulkoistusta, sillä hankinta oli paljon julkisuudessa ja päätyi myös markkinaoikeuden käsittelyyn.

    – Kun ottaa huomioon hankinnan koon ja asian saaman julkisuuden, niin kyllä minä odotin [markkinaoikeuden] ratkaisua mielenkiinnolla, Vanonen sanoo.

    Virasto arvioi selvitystyön kestävän useamman kuukauden ajan.

    Sairaanhoitopiirin johtajan toimintaa moitittu ennenkin

    Sairaanhoitopiirin johtajan Riitta Luosujärven menettely on herättänyt närää, sillä vastauksella on tulkittu haluttavan kampittaa yhteisyrityksen toimintaa.

    Luosujärven toiminta sote-yhteisyritykseen liittyen on kuohuttanut Meri-Lapissa jo aiemminkin. Viime keväänä kuntajohtajat syyttivät Ylen haastattelussa Luosujärven vaikeuttaneen sote-yhteisyrityksen haltuunottoprosessia. Luosujärvi kiistää jyrkästi, että yhteisyrityshankkeen edistymistä olisi jarruteltu sairaanhoitopiirin puolelta tarkoitushakuisesti.

    Ylen saamien tietojen mukaan, sairaanhoitopiirin johtajan väitetään toimineen yhteisyrityksen vastaisesti muun muassa kokouskäyttäytymisellään sekä antaessaan lausuntoa Lapin aluehallintovirastolle.

    Kesäkuussa Luosujärvi toi sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksen pöydälle esityksen, jossa hän kyseenalaistaa sote-yhteisyrityksen sopimusta. Myös tämä herätti närää alueen luottamushenkilöissä.

    Meri-Lapin sote-yhteisyrityksen perustaminen on ollut mutkikas prosessi. Kemin vasemmistoliitto on vastustanut sote-yhteisyrityksen perustamista voimakkaasti.

    Kuntalehden haastattelussa sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi on kertonut, ettei hän kannattanut alun alkaenkaan sote-yhteisyrityksen perustamista (koko juttu maksumuurin takana). Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi on Kemin vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.

    Lue myös: Meri-Lapin Mehiläissopimuksen taustalla kuohuu: Kunnat kritisoivat sote-johtajaa jarruttelusta

    5.9.2018 kello 19.12 Tekstistä poistettu maininta, että Kilpailuviraston tutkinta voi pahimmillaan kaataa kilpailutuksen.

    Kemin teatterin tiloissa ei voi työskennellä:

    Kemin teatterin tiloissa ei voi työskennellä: "Tilanne on kauhea" – suurmusikaali Katri Helena siirtyy vuoden päähän


    Kemin kaupunginteatteri toimii kulttuurikeskuksen tiloissa, joissa on paljastunut laajat sisäilmaongelmat. Viime perjantaina kulttuurikeskuksen kuntoarviota esiteltiin henkilökunnalle. Sen perusteella rakennuksesta on paljastunut merkittäviä...

    Kemin kaupunginteatteri toimii kulttuurikeskuksen tiloissa, joissa on paljastunut laajat sisäilmaongelmat. Viime perjantaina kulttuurikeskuksen kuntoarviota esiteltiin henkilökunnalle. Sen perusteella rakennuksesta on paljastunut merkittäviä kunnostustarpeita.

    Teatterin henkilökunta on oireillut jo pitkään. Sairauslomat ovat rasittaneet myös teatterin taloutta.

    Teatterin isoon saliin yritettiin tehdä massiivista ilmanpuhdistusta, jolla olisi saatu toiminnalle lisäaikaa. Teatteri pyrki esittämään syksyn suurmusikaalin Katri Helenasta omissa tiloissa, mutta keskiviikkona teatteri kuitenkin ilmoitti, että esitystä siirretään. Puhdistus- ja ilmanvaihtotoimenpiteistä huolimatta henkilökunnan oireilu ei vähentynyt.

    Kemissä ei vielä tiedetä, mihin teatterin toiminnot siirretään.

    – Tilanne on kauhea, mutta teatterilla on ryhdytty jo ideoimaan korvaavaa ohjelmistoa ja muuta toimintaa, joka julkistetaan mahdollisimman pian. Omissa tiloissa ei kuitenkaan nähdä enää mitään esityksiä ennen peruskorjausta, kirjoitetaan teatterin tiedotteessa.

    Nenäverenvuotoa, hengityssairauksia ja käsittämätöntä pääkipua

    Kulttuurikeskus on rakennettu kolmessa vaiheessa vuosina 1977, 1980 ja 1990. Tiloihin ei ole tehty varsinaisia peruskorjauksia. Pelkästään lähivuosien toimenpiteiden kustannusarvio on 5–10 miljoonaa euroa. Kulttuurikeskuksen kokonaisvaltaisen remontin kustannusarvio on jopa 30 miljoonaa euroa.

    Kemin teatterin näyttelijä Kimmo Hirvenmäki sanoo, että rakennuksen vaurioita on ollut työntekijöillä hyvinkin tiedossa ja vaurioita on myös näkyvissä.

    Henkilökunnan sairastelun syytä on osittain hankala tunnistaa sisäilmasta johtuvaksi, koska monella on hengityssairauksia, kuten flunssaa tai influenssaa.

    – On myös joka päivän jälkeistä pääkipua ja kesken päivän alkavaa pääkipua, käsittämätöntä väsymystä ja nenäverenvuotoa. Sitten kun rakennukseen tulee pitkän tauon jälkeen, niin oireet palaavat ja on helppo todeta, että täältä oireet tulevat. Työnteko menee jopa mahdottomaksi, Hirvenmäki kuvailee.

    Väistötiloja tarvitaan ainakin kolmeksi vuodeksi

    Kemin teatterin toiminta on jo siirtynyt osittain väistötiloihin Kemin Pirtille, jossa nähdään vielä loppuvuodesta Sipi-näyttämölle kaavailtu Velka-näytelmä. Pirtillä jatkaa myös monologi Miljoona hyvää syytä.

    Syksyn kolmas ensi-ilta Myydään 3H+K siirtyy kevätkaudelle. Vierailuesitys Aladdin ja taikalamppu nähdään kirjaston Tuulenpesässä. Improklubin ja lisäohjelmiston esityspaikat ovat vielä auki.

    Tällä hetkellä kaupunginteatterinjohtaja Sarianne Paasonen etsii teatterille väistötiloja ainakin kolmeksi vuodeksi.

    Kuluvan syksyn korjattua ohjelmistoa ja esityskalenteria päivitetään pikkuhiljaa.

    Katri Helena -musikaali nähdään Kemissä vasta vuoden päästä. Jo ostetut liput lunastetaan takaisin teatterin lippukassasta tai maksetaan asiakkaan ilmoittamalle pankkitilille.

    Natura-alueella kairaava Mawson alkaa selvittää tarkemmin Ylitornion kulta- ja kobolttiesiintymää

    Natura-alueella kairaava Mawson alkaa selvittää tarkemmin Ylitornion kulta- ja kobolttiesiintymää


    Malminetsintäyhtiö Mawson aloittaa tarkemmat tutkimukset Ylitorniolla olevasta kulta- ja kobolttiesiintymästä. – Rajapalojen tutkimusalue on nopeasti kehittymässä löydöksestä vaiheeseen, jossa olemme aloittamassa alustavia laskelmia malmin...

    Malminetsintäyhtiö Mawson aloittaa tarkemmat tutkimukset Ylitorniolla olevasta kulta- ja kobolttiesiintymästä.

    – Rajapalojen tutkimusalue on nopeasti kehittymässä löydöksestä vaiheeseen, jossa olemme aloittamassa alustavia laskelmia malmin määrästä ja kokeita sen rikastettavuudesta, toteaa Mawsonin hallituksen puheenjohtaja Michael Hudson.

    Yhtiö aikoo pestata piakkoin ulkopuolisen henkilön laatimaan ensimmäistä alustavaa malmilaskelmaa Rajapaloista. Rajapalojen-hanke on yhtiön mukaan kiinnostavassa käännekohdassa nyt, kun uusi malmiesiintymä on hahmottumassa.

    – Strategisesti merkittävän kobolttiesiintymän sijoittuminen vain 400 kilometrin päähän maailman suurimmasta yksittäisestä kobolttirikastamosta Kokkolassa on hyvä uutinen koko Suomelle, toteaa Michael Hudson yhtiön tiedotteessa.

    Esiintymä on kiinnostava, koska esimerkiksi vuonna 2016 yli puolet maailmalla käytettävästä koboltista tuotettiin Kongossa. Koboltti on esimerkiksi akkujen valmistuksessa tarvittava metalli.

    Yhtiö hakee lupaa syväkairauksille uusille alueille

    Yhtiö on jo aiemmin tehnyt syväkairauksia Mustijärvi-Kaattasjärven Natura-alueella. Hallinto-oikeus keskeytti ne määräämällä Mawsonin saaman malminetsintäluvan täytäntöönpanokieltoon keväällä.

    Löydettyjen kulta- ja kobolttiesiintymien arvioimisen vuoksi syväkairauksia haluttaisiin siirtää uusille alueille. Tutkimusalue pysyy sinänsä ennallaan.

    – Lupahakemuksen alue on se sama 1500 hehtaaria kuin aiemminkin. Käytännössä haluaisimme tehdä tietyillä alueilla tarkempia tutkimuksia kuin mitä aiemmassa tutkimussuunnitelmassamme on kerrottu, selventää Mawsonin ympäristöjohtaja Noora Ahola.

    – Osasyy suunnitelmien muuttumiselle on se, että vanhojen näytteiden uudelleenanalysoinnin myötä alueella on voitu todeta olevan kullan lisäksi myös merkittäviä määriä koboltteja, joka on EU:n kriittisten metallien listalla, kertoo Ahola.

    Mawson on pyytänyt hallinto-oikeutta keskeyttämään asian käsittelyn ja palauttamaan lupahakemuksen Tukesille. Vaikka hallinto-oikeus päätyisikin hyväksymään luvan, ei kairausten tekeminen aiemman suunnitelman mukaan olisi yhtiölle enää mielekästä.

    Sekä lupamuutoshakemus että siihen liittyvä uusi Natura-arviointi ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Muutettua malminetsintälupaa haetaan Tukesilta kolmeksi vuodeksi.

    Synnytykset jatkuvat Länsi-Pohjassa – Suomen pienin synnytyssairaala sai poikkeusluvan ministeriöltä

    Synnytykset jatkuvat Länsi-Pohjassa – Suomen pienin synnytyssairaala sai poikkeusluvan ministeriöltä


    Tästä on kyseLänsi-Pohja sai poikkeusluvan synnytystoiminnalle vuoden 2020 loppuun astiSynnytysten määrä on viime vuosina vähentynyt Länsi-PohjassaLänsi-Pohjan keskussairaala on Manner-Suomen pienin synnytyssairaalaKesäkuussa valtaosa...

    Tästä on kyseLänsi-Pohja sai poikkeusluvan synnytystoiminnalle vuoden 2020 loppuun astiSynnytysten määrä on viime vuosina vähentynyt Länsi-PohjassaLänsi-Pohjan keskussairaala on Manner-Suomen pienin synnytyssairaalaKesäkuussa valtaosa keskussairaalan toiminnoista, myös synnytykset, siirtyivät 15 vuodeksi Mehiläinen Länsi-Pohja yhteisyritykselle

    Kemissä sijaitseva Länsi-Pohjan keskussairaala voi jatkaa synnytystoimintaa vuoden 2020 loppuun asti, kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa.

    Länsi-Pohjan keskussairaala on Manner-Suomen pienin synnytyssairaala, jossa synnytysten määrä on viime vuosina vähentynyt. Sairaala on saanut kaksi kertaa aiemmin poikkeusluvan synnytyksille.

    Valtioneuvoston asetuksen mukaan synnytyksiä hoitavassa sairaalassa täytyy hoitaa vähintään noin 1 000 synnytystä vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriö voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan synnytysten määrälle, jos se on tarpeen palvelun saavutettavuuden tai potilasturvallisuuden vuoksi.

    Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko vieraili Länsi-Pohjan keskussairaalassa ja synnytysosastolla kuukausi sitten. Vastasyntyneen äidin Kemissä tavanneen ministerin mukaan Meri-Lapin sote-yhteisyrityksen perustamisella ei ole vaikutusta päätökseen poikkeusluvasta, vaan ratkaisevia asioita ovat syntyvien lasten lukumäärä sekä raha.

    Saarikko on aiemmin suhtautunut nihkeästi Länsi-Pohjan poikkeusluvan jatkoon. Taustalla on Meri-Lapin jättimäinen ulkoistus. Kesäkuussa valtaosa keskussairaalan toiminnoista, myös synnytykset, siirtyivät 15 vuodeksi Mehiläinen Länsi-Pohja yhteisyritykselle.

    Mahtava uutinen – jännitys laukesi

    Uutinen poikkeusluvasta on otettu Länsi-Pohjan synnytysosastolla Kemissä ilolla vastaan. Kätilö Juha Berg kertoo, että koko sairaala on iloinnut uutisesta. Hän uskoo, että tieto synnytysten jatkumisesta on ilouutinen koko seutukunnalle.

    Poikkeuslupaa on odotettu jännityksellä. Tunnelma on nyt vaihtunut, lähes suruliputuksesta iloon ja helpotukseen.

    – Mahtava uutinen. Kakut ja liinat ovat pöydillä tänään, Berg iloitsee.

    Jos poikkeuslupaa synnytyksille ei olisi myönnetty, olisi se ollut kova paikka sairaalalle. Berg toteaa, että synnytystoiminnan lakkauttaminen johtaisi sairaalaan kokonaisvaltaiseen näivettymiseen. Vaikutukset näkyisivät koko alueen elinvoimassa.

    Lapin Kansa kertoi maanantaina, kuinka Länsi-Pohjan kätilöt ovat pahastuneet Lapin sairaanhoitopiirin lausunnosta, jonka mukaan synnyttäminen ei ole Länsi-Pohjassa kaikilla kriteereillä mitattuna yhtä turvallista kuin muissa keskussairaaloissa.

    STM pyysi lausunnot niin Pohjois-Pohjanmaan kuin Lapin sairaanhoitopiireistä, Pohjois-Pohjanmaa puolsi synnytysten jatkamista mutta Lapin sairaanhoitopiiri suhtautui kielteisesti synnytysten jatkumiseen.

    Taustalla halu tiivistää Pohjois-Suomen yhteistyötä

    Poikkeuslupa on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tarkoitettu Pohjois-Suomen alueen yhteistyörakenteiden vahvistamiseksi ja synnytystoimintojen uudelleenjärjestelyä varten.

    STM:n mukaan alueella on vahvistettava yhteistyötä ja ratkaistava, miten turvataan henkilöstön saatavuus ja osaaminen parhaalla tavalla koko alueen väestön käyttöön Lapin maakunnassa ja Oulun yliopistosairaalan erityisvastuualueella.

    Ministeriö edellyttää, että alueen sairaanhoitopiirit toimittavat ministeriöön laatimansa ja erityisvastuualueella hyväksytyn suunnitelman maakunnallisten synnytysten järjestämisen mallista, tuotantorakenteesta ja toimeenpanon aikatauluista.

    Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien on toimitettava suunnitelma ministeriöön vuoden 2019 loppuun mennessä.

    Kuuntele myös: Länsi-Pohjassa iloittiin synnytysten jatkosta: "Mahtava uutinen"

    Tykkäätkö nahkiaisesta? Kurjia uutisia, sillä syksyn erikoisherkun saatavuus on tänä vuonna surkea

    Tykkäätkö nahkiaisesta? Kurjia uutisia, sillä syksyn erikoisherkun saatavuus on tänä vuonna surkea


    Tästä on kyseTämän syyskesän nahkiaissaaliit ovat jääneet poikkeuksellisen heikoiksi.Nahkiaisia pyydetään jokisuistoissa, kun merellä pari vuotta eläneet kalat palaavat jokiin kutemaan.Suomen tärkein nahkiaisen kalastusalue on Iijoki, jossa...

    Tästä on kyseTämän syyskesän nahkiaissaaliit ovat jääneet poikkeuksellisen heikoiksi.Nahkiaisia pyydetään jokisuistoissa, kun merellä pari vuotta eläneet kalat palaavat jokiin kutemaan.Suomen tärkein nahkiaisen kalastusalue on Iijoki, jossa pyydetään vuosittain noin 140 000 nahkiaista.

    Nahkiaisen pyyntikausi alkoi elokuun puolessa välissä ja jatkuu siitä parisen kuukautta. Tänä vuonna pyyntikauden alku on kuitenkin ollut poikkeuksellisen nihkeä. Esimerkiksi Lestijoella ja Perhonjoella kalastuskautta ei ole kunnolla vielä edes aloitettu.

    Varsinais-Suomen ely-keskuksen Vaasan yksikössä työskentelevä kalastusmestari Kyösti Nousiainen on käynyt katsastamassa lähiseutujen pyynnin alkua, mutta paljoa pyydyksiä ei ollut vielä edes laskettu.

    – Lämpimät vedet ovat siirtäneet pyyntikautta selvästi. Arvioisin, että pyyntiin päästään vasta syyskuun puolella, kun normaalisti pyydykset lasketaan jo elokuun puolessa välissä, Nousiainen kertoo.

    Kalastajatkin ihmeissään

    Nahkiaisen saalismäärät vaihtelevat vuosittain, mutta aikoihin ei ole ollut näin huonoa nahkiaisvuotta, sanoo Tuomo Kurttilan kanssa Iijoen alajuoksulla pyyntirysää kokeva kalastaja Jorma Paakkola.

    Tänä kesänä on alkukauden pyyntiretkillä nahkiaisia noussut rysistä yleisesti vain joitakin kymmeniä kappaleita.

    – Parhaimpina vuosina saalis on saattanut olla jopa pari tuhatta kappaletta, nyt paras saalis on ollut pari sataa nahkista, Paakkola kertoo.

    Kalastajat Jorma Paakkola ja Tuomo Kurttila ovat pyytäneet nahkiaisia tänä kesänä Iijoella heti kauden alusta. Saalliit ovat jäänet pieniksi.Risto Degerman / Yle

    Myös etelämpänä kalastajat vielä odottelevat kauden alkua, kertoo kalastusmestari Kyösti Nousiainen. Heikkojen saaliiden taustalla on kuiva ja lämmin kesä. Nahkiainen viihtyy paremmin vuolaissa virtauksissa. Jos jokien virtaus lisääntyy, nahkiaisten odotetaan nousevan jokiin.

    – Mutta kaikkien parhaat nahkiset saadaan yleensä juuri tässä elokuun puolella. Silloin ne ovat suurimpia 25–30 senttisiä. Sen jälkeen kalat ovat yleensä pienempiä ja laihempia, Paakkola sanoo.

    Suomen tärkeimmällä nahkiaisen pyyntialueella Iijoella saaliit ovat olleet vain murto-osa viime vuodesta.

    Joen varressa sijaitsevan kalaliikkeen uuneissa paistui viime vuonna tähän aikaan vuodesta noin 20 000 nahkiaista tai nahkista, kuten kalaa paikallisesti kutsutaan.

    – Nyt paistomäärät ovat olleet siitä vain kymmenesosa, kertoo kalakauppias Hannu Kuha alkuviikon saalismääristä.

    Kuha kerää kalastajilta myyntiin saaliskalaa pitkin Perämeren rannikkoa Torniosta Kokkolan seudulle saakka. Nahkiaisia ei ole juuri saatu koko alueella.

    – Olen ollut yhteydessä myös Viron puolelle, Narvajoelle ja sinne että olisko siellä nahkista, sillä joinakin vuosina on tuotu sieltäkin. Mutta ei sielläkään ole ollut. Tilanne on ihan samanlainen kautta linjan, kalakauppias kertoo.

    Kuhan mukaan vaihtelua saalismäärissä on ollut vuosittain, mutta tällä kertaa pitkin kesää matalalla ollut vedenpinta ja tavallista lämpimämmät vedet ovat todennäköisesti verottaneet saalista.

    Merta- ja rysäpyyntiä

    Nahkiaisia on Suomessa pyydetty vuosisatoja ja sitä pidetään rannikon syksyisenä erikoisherkkuna. Perinteisesti nahkiaisia on pyydetty jokiin upotetuilla puusäleistä valmistetuilla merroilla. Nykyisin suuri osa pyydetään nahkiaisrysillä, joiden pienestä suuaukosta nahkiaiset uivat rysän perälle.

    Nahkiaisen pyynnissä käytetään rysää, jonka suuaukosta pääsevät vain kapeat kalat niin, ettei nahkiaisrysällä käytännössä pysty kalastamaan muita kaloja.Risto Degerman / Yle

    Suurin osa Suomen nahkiaisista kalastetaan Perämereen laskevista joista Tornion ja Kokkolan välillä. Niiden osuus koko maan nahkiaissaaliista on yli 80 prosenttia. Selkeästi tärkein pyyntialue on Iijoki, jossa vuosisaalis on ollut yli 140 000 nahkiaista.

    Perämeren jokien lisäksi nahkiaisia pyydetään jonkin verran myös etelämpänä, muun muassa Satakunnassa ja Kymenlaaksossa.

    Kummallinen muinaisjäänne

    Nahkiainen on omanlaisensa erikoisuus. Se on leuaton ja suomuton noin 30 senttiä pitkä kala. Sillä on pyöreä ja pienten hampaiden reunustama suu, joilla se imee verta ja lihasnesteitä toisista kaloista. Se kiinnittyy niiden kylkeen imukuppimaisella otteella.

    Nahkiainen on kausiherkku rapujen tapaanMarko Väänänen / YleNahkiaisia on pyydetty vuosisatoja syyskesästä jäiden tuloon saakka. Nahkiaisen ystäville ne ovat rapujen tapainen kausiherkku, jonka kiivain sesonki ajoittuu elo-syyskuun vaihteeseen.Nahkiainen on perinteisesti maistunut erityisesti jokisuistoissa, mutta sitä on rahdattu Perämeren ja Selkämeren rannikolta myös etelän kalamarkkinoille varsinkin takavuosina suuria määriä.

    Suuren osan elämästään nahkiainen elää joen pohjassa matomaisena toukkana eli likomatona. Sen jälkeen nahkiaiset suuntaavat merelle muutamaksi vuodeksi ja palaavat sieltä takaisin jokiin lisääntymään.

    Nahkiaisen tapaisia ympyräsuisia kaloja on elänyt merissä jo yli 500 miljoonaa vuotta. Euroopassa nahkiaisia tavataan Etelä-Norjasta ja Itämereltä Italiaan. Suomessa elää myös jonkin verran järvinahkiaisia, jotka ovat merissä eläviä nahkiaisia pienempiä eivätkä vaella.

    Suomessa nahkiaisia riittää vielä hyvin pyydettäväksi, mutta monista Euroopan maista nahkiainen on joko kadonnut tai niiden määrä on vähentynyt niin paljon, että eläin on rauhoitettu.

    Myös Suomessa nahkiaisten määrä on vuosikymmenten aikana todennäköisesti vähentynyt, mutta tarkkoja tutkimuksia siitä ei ole.

    – Nahkiaista on ylipäänsäkin tutkittu melko vähän, kertoo Kimmo Aronsuu, joka on tehnyt väitöskirjan ihmisten vaikutuksista nahkiaisten elämään jokialueilla.

    Valonarka eläin

    Nahkiaisten vähenemiseen ovat Aronsuun tutkimusten mukaan vaikuttaneet monet asiat. Kalastusta enemmän määrään ovat vaikuttaneet esimerkiksi jokien rakentaminen, vesistöjen perkaaminen, vedenkorkeuden säännöstely sekä muut ihmisen toimet.

    Nousu jokiin tapahtuu syyskesällä ja syksyllä, jolloin suuret parvet uivat jokiin yleensä runsaimmin kovalla pohjoistuulella ja pimeän turvin. Esimerkiksi kirkkaan kuutamon on todettu vähentävän nahkiaisten liikkumista.

    Perinteisesti nahkiaiset paistetaan tai hiillostetaan ja syödään kokonaisina. Myös nahkiaiskeitto kuuluu perinneruokiin, mutta niitä voi käyttää myös salaattien lisukeina.Raila Paavola / Yle

    Nahkiaisen valonarkuus tuli esiin myös Aronsuun tutkimuksissa. Kun istutetut nahkiaiset kohtasivat kirkkaasti valaistun sillan, ne pysähtyivät, eivätkä hevillä enää nousseet joessa sen yläpuolelle.

    – Varsinkin silloin, kun sillat ovat matalissa koskipaikkoissa, niiltä heijastuva valo ulottuu joen pohjaan saakka, mikä estää nahkiaisia etenemästä, Aronsuu sanoo.

    "Ei pyyntikauden pidentäminen lintukannan kannalta ole todellakaan hyvä asia" – Osa metsästäjistä ihmeissään ministeriön aikeista jopa tuplata metsäkanalintujen pyyntiaika


    Kesän riistakolmiolaskentojen perusteella kanalintukannat ovat elpymässä ja vahvistuneet niukasta edellisvuodesta monen katovuoden jälkeen. Metson, teeren ja pyyn tiheydet kasvoivat viime vuodesta noin 40 prosenttia ja riekkotiheys jopa...

    Kesän riistakolmiolaskentojen perusteella kanalintukannat ovat elpymässä ja vahvistuneet niukasta edellisvuodesta monen katovuoden jälkeen.

    Metson, teeren ja pyyn tiheydet kasvoivat viime vuodesta noin 40 prosenttia ja riekkotiheys jopa kaksinkertaistui. Luonnonvarakeskus luonnehtii kehitystä vahvan kasvun vaiheeksi, mutta toteaa myös, että korkeiden kasvulukujen äärellä on hyvä muistaa vertailun edellisvuoden olleen lintutiheyksiltään heikon pääosassa maata.

    Suomen riistakeskus tekee riistalaskentatulosten valmistuttua metsästysajoista esityksen maa- ja metsätalousministeriölle, joka pyytää siitä lausuntoja eri sidosryhmiltä. Riistakeskus ja ministeriö innostuivat hyvistä laskentatuloksista niin, että ne ovat jatkamassa teeren ja pyyn pyyntiä monin paikoin marraskuulle ja metson pyyntiä Etelä- ja Keski-Lapissa joulukuulle saakka jo tänä syksynä.

    Metsästäjät ovat vuosikausia kulkeneet lintumetsällä näkemättä ja kuulematta yhtään kanalintua. Tervolan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Olavi Niemi

    – Parhaat tiheydet liikkuvat tuolla 6–8 yksilön tienoilla neliökilometriä kohden ja se on todella hyvä luku. Poikastuotto-osuus eli poikasten osuus siitä kannasta on hyvin korkea juuri sillä alueella, mihin metsästysajan pidennystä nyt esitetään, kertoo riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskuksesta.

    Viime kesä oli kanalintupoikueille surkea, sää oli kylmää ja märkää. Nyt takana on suotuisa kesä.

    – Tähän sattui nyt samaan aikaan kaksi merkittävää tekijää eli pienpetokannat ovat olleet pieniä ja säät ovat olleet lämpimät. Tämä osoittaa nyt sen, kuinka nopeasti kanalintukannat voivat vahvistua ja reagoida siihen, että olosuhteet ovat oikeat, Jarkko Nurmi toteaa.

    Osa metsästäjistä kummeksuu esitystä

    Useita kehnoja lintuvuosia nähneiden metsästäjien keskuudessa esitys jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan.

    Osa metsästäjistä on sitä mieltä, että metsästysajan pituudella ei ole juurikaan vaikutusta saalismääriin ja riistakantoihin. Erityisesti pystykorvametsästäjät ovat iloinneet mahdollisuudesta jatkaa pyyntikautta.

    Pyyntikauden jatkaminen jopa joulukuulle saakka on toisten metsästäjien mielestä aivan liian hätäinen päätös, koska kannat ovat olleet heikkoja useita vuosia peräkkäin.

    – Kun metsokanta ja yleensäkin lintukanta on vähän elpymässä, se saisi nyt elpyä. Olemme kaukana hyvistä huippuvuosista, jolloin lintua oli tosissaan paljon, sanoo Tervolan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Olavi Niemi.

    – Ei pyyntikauden pidentäminen lintukannan kannalta ole todellakaan hyvä asia. Metsästäjät ovat vuosikausia kulkeneet lintumetsällä näkemättä ja kuulematta yhtään kanalintua. Metsästäjähän vaikuttaa kantoihin jonkun verran, mutta täytyisi huomioida, että tämä vuosittainen sykli, mikä yleensäkin on kaiken riistan kohdalla, tekee siihen oman vaikutuksensa, Niemi tähdentää.

    Tervolan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Olavi Niemi antaisi kanalintukannan vielä elpyä rauhassa monien katovuosien jälkeen.Tiinamaija RantamarttiRiistakeskus luottaa vastuulliseen metsästykseen

    Viime vuosina metsästäjät ovat hankkineet kanalintujahtiin keskimäärin 100 000 vuorokausilupaa valtion maille. Viime vuonna lupia myytiin 85 000 ja edellisvuonna reilut 100 000. Lupamyynti on Metsähallitukselle merkittävää liiketoimintaa. Suuri osa luvista ostetaan Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla.

    Metsähallituksen teettämän tutkimuksen mukaan metsästyksellä on suuri merkitys aluetalouteen. Metsästyksen arvioidaan tuovan myös alueille työpaikkoja ja jopa noin 30 miljoonan euron tulot vuosittain.
    Suomen Riistakeskus myöntää taloudellisten näkökohtien olevan merkittäviä, mutta riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi kiistää, että tämän syksyn metsästysajoista päätettäessä ne olisivat etusijalla.

    Metsästäjien vastuunkantoon luotetaan, jotta suotuisa kannankehitys ei romahda voimakkaaseen pyyntiin.

    – Huonoina vuosina on rajoitettu merkittävästi metsästystä, mutta nyt nämä pidennykset ovat mahdollisia. Kyllä me uskomme, että metsästäjät kantavat itse omaa vastuuta siitä, miten metsästävät. Sen lisäksi metsähallitus laskee omilla maillaan kiintiöt ja monin paikoin metsästysseurat säätelevät pyyntiä, sanoo riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi.

    Peräpohjalainen kokenut metsämies näkisi mieluusti, että kanalintujahdissa pysyisi tolkku kaikin puolin. Metsästämisen tyyli silloin, kun metsissä vielä oli paljon lintuja, soveltuu nykypäiväänkin hyvin.

    – Ei saalismäärä ole ollut se tärkein, vaan luonnossa liikkuminen ja kulkeminen. Jos sieltä linnun sai saaliiksi, silloin käveleskeli mies tyytyväisenä kotiin ja laittoi siitä ruuan, kertoo Tervolan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Olavi Niemi.

    Maa- ja metsätalousministeriö päättää metsästysajoista lähipäivinä.

    Kuopion turmabussin matkustajat pyysivät kuljettajaa hidastamaan –

    Kuopion turmabussin matkustajat pyysivät kuljettajaa hidastamaan – "Auto meni keskiviivan ja reunaviivojen välillä ja jopa ylikin"


    Kuopion turmabussin matkustajat olivat loppumatkasta pyytäneet kuljettajaa hidastamaan. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Perjantai-iltapäivänä sattuneessa onnettomuudessa kuoli neljä ihmistä. Bussissa matkustaneen Kalixin...

    Kuopion turmabussin matkustajat olivat loppumatkasta pyytäneet kuljettajaa hidastamaan. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

    Perjantai-iltapäivänä sattuneessa onnettomuudessa kuoli neljä ihmistä.

    Bussissa matkustaneen Kalixin laulukerhon puheenjohtajan Aimo Suomelan mukaan matkan vastuuhenkilö kävi useampaan kertaan kysymässä kuljettajalta, onko tämä väsynyt, minkä kuljettaja oli kieltänyt.

    – Auto meni keskiviivan ja reunaviivojen välillä ja päällä ja välillä jopa ylikin, ja siitä matkan vastuuhenkilö huomautti kuljettajalle, Suomela kertoo STT:lle.

    Hänen mukaansa myös kuljettajan takana istunut matkustaja oli kysynyt, voisiko kuljettaja ajaa hiljempaa, mutta vastausta ei ollut kuulunut.

    Suomelan mukaan kaikki nämä asiat on kerrottu niin poliisille kuin Onnettomuustutkintakeskuksellekin.

    Hän ei uskalla arvioida, mitä nopeutta linja-auto ajoi.

    – Mutta todennäköisesti liian lujaa.

    STT tavoitti Suomelan matkalla Kemiin, josta hän ja muut sairaalasta päässeet matkustajat jatkavat taksilla kotiin Kalixiin Ruotsiin.

    Lue lisää:

    Kuopion bussiturmassa loukkaantuneiden tila on vakaa – yli puolet päässyt pois sairaalasta

    Onnettomuustutkintakeskus: Kuopion turmabussin jarruissa ei vikaa

    Onnettomuustutkintakeskus: Kuopion turmabussin kuljettajaa on kuultu, jarruvikojen selvittäminen loppusuoralla

    Kemin liikenteen toimitusjohtaja: Turmabussin kuljettaja ajanut linja-autoa kymmeniä vuosia

    Kuopion turmabussin kyydissä ollut Aimo Suomela menetti tragediassa ystäviään: "Ajattelin, että tästä ei selviä"

    Kemin liikenteen toimitusjohtaja: Turmabussin kuljettaja ajanut linja-autoa kymmeniä vuosia

    Kemin liikenteen toimitusjohtaja: Turmabussin kuljettaja ajanut linja-autoa kymmeniä vuosia


    Turmabussin kuljettaja ei ole vakituisessa työsuhteessa Kemin liikenteessä, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Pentti Rytky. Yhtiön linja-auto törmäsi viiteen henkilöautoon ja syöksyi sillalta alas junaraiteille Kuopiossa perjantaina...

    Turmabussin kuljettaja ei ole vakituisessa työsuhteessa Kemin liikenteessä, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Pentti Rytky. Yhtiön linja-auto törmäsi viiteen henkilöautoon ja syöksyi sillalta alas junaraiteille Kuopiossa perjantaina iltapäivällä.

    Linja-autoa kuljetti vuonna 1951 syntynyt ylitorniolainen mies. Rytky sanoo, ettei tiedä kuljettajan ammattitaustaa tarkemmin, mutta sanoo miehen ajaneen linja-autoa kymmeniä vuosia.

    – Hänen pitäisi olla ja pitää olla pätevä tyyppi siihen asiaan, Rytky kertoo STT:lle.

    Toimitusjohtaja on tuntenut kuljettajan noin viiden vuoden ajan.

    – Hän on tulkki ja kuljettaja, monen asian mies, Rytky kuvailee.

    Tilausajossa olleessa onnettomuusbussissa oli poliisin mukaan kuljettaja ja 21 matkustajaa. Heistä 12 oli Suomen kansalaisia, seitsemän Ruotsin kansalaisia ja kolme molempien maiden kaksoiskansalaisia.

    Onnettomuudessa kuoli neljä linja-autossa ollutta matkustajaa. Lisäksi sairaalahoidossa on yhden törmäyksessä vaurioituneen henkilöauton kuljettaja.

    Tutkinta vasta alkuvaiheessa

    Turmabussi oli ollut Kemin liikenteen omistuksessa noin kahden vuoden ajan, toimitusjohtaja kertoo. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan bussi oli valmistettu sekä ensirekisteröity vuonna 2005 ja tuotu Suomeen viisi vuotta myöhemmin.

    Toimitusjohtaja Rytkyn mukaan matkustajat olisivat palanneet takaisin Kuopiosta samalla bussilla. Rytky ei kommentoi, milloin seurueen oli tarkoitus palata.

    Toimitusjohtajan mukaan poliisi ei ole vielä kuullut häntä.

    Itä-Suomen poliisin mukaan tapauksen tutkinta on vasta alkuvaiheessa. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Pekka Jäntti sanoo, että onnettomuuden mahdollisina syinä tutkitaan teknistä vikaa, kuljettajan toimintaa ja terveydentilaa sekä liikenneolosuhteita.

    Poliisi tutkii onnettomuutta tässä vaiheessa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja neljänä kuolemantuottamuksena.

    Lue lisää:

    Kuopion turmabussin kyydissä ollut Aimo Suomela menetti tragediassa ystäviään: "Ajattelin, että tästä ei selviä"

    Mika Toroi kuuli pamahduksen, juoksi ulos ja näki, kuinka bussi syöksyi rotkoon: "Huusin vain pojille, että nyt lähdetään"

    Valtaosa Kuopion bussiturmassa loukkaantuneista on yhä sairaalahoidossa – viisi ihmistä teho-osastolla

    Kuopion turmabussi on nostettu raiteilta, onnettomuuden tutkintaa jatketaan – kuljettajan mukaan jarrut pettivät

    Turmabussin kyydissä Pohjois-Ruotsissa asuvia suomalaisia – Kuopiossa sillalta pudonnut bussi oli Kemin Liikenteen tilausajossa

    Tämän tiedämme Kuopion bussiturmasta nyt – syynä ilmeisesti tekninen vika

    Liikenneturvallisuusjohtaja: Tutkijalautakunta on aloittanut Kuopion bussiturman tutkinnan

    Kuopiossa tarjotaan kriisiapua bussionnettomuuden vuoksi

    Kuopion turmassa mukana myös hyvää onnea: pelastuslaitos ja sairaala ihan lähellä

    Bussi syöksyi sillalta rautatielle Viitostiellä Kuopiossa, kyydissä eläkeläisiä, poliisi vahvistaa neljän kuolleen

    Yksi ihminen kuoli junan ja henkilöauton törmäyksessä Tervolassa

    Yksi ihminen kuoli junan ja henkilöauton törmäyksessä Tervolassa


    Yksi ihminen on kuollut Tervolassa sattuneessa tasoristeysonnettomuudessa. Junan ja henkilöauton välisessä onnettomuudessa menehtyi henkilöautoa kuljettanut iäkäs mies. Onnettomuus sattui tänään noin kello yhden aikaan iltapäivällä...

    Yksi ihminen on kuollut Tervolassa sattuneessa tasoristeysonnettomuudessa. Junan ja henkilöauton välisessä onnettomuudessa menehtyi henkilöautoa kuljettanut iäkäs mies.

    Onnettomuus sattui tänään noin kello yhden aikaan iltapäivällä Hallaojantien tasoristeyksessä. Poliisi tutkii onnettomuuden syytä, eikä tiedota tässä vaiheessa tapauksesta enempää.

    VR:n mukaan Rovaniemeltä Ouluun matkalla oleva matkustajajuna myöhästyy onnettomuuden vuoksi aikataulustaan arviolta puolitoista tuntia. Lisäksi junayhteydet Kuopiosta Rovaniemelle ja Rovaniemeltä Kuopioon korvataan Kemin ja Rovaniemen välillä linja-autoilla tasoristeysonnettomuuden vuoksi.

    Kemijoen kalateillä ennätyskesä – laskurissa ylittyi jo 4000 kalan raja

    Kemijoen kalateillä ennätyskesä – laskurissa ylittyi jo 4000 kalan raja


    Kemijoen Isohaaran kalateistä on noussut ennätysmäärä lohta ja taimenta. Lohijokitiimin laskurien ohi on uinut jo yli 4000 kalaa, vaikka nousu on vielä osin käynnissä. Toiminnanohjaaja Jukka Viitalan mukaan osa kaloista palaa alas, mutta...

    Kemijoen Isohaaran kalateistä on noussut ennätysmäärä lohta ja taimenta. Lohijokitiimin laskurien ohi on uinut jo yli 4000 kalaa, vaikka nousu on vielä osin käynnissä.

    Toiminnanohjaaja Jukka Viitalan mukaan osa kaloista palaa alas, mutta kokonaisuutena arvioiden nousumäärä on selvästi suurempi kuin yhtenäkään aikaisempana vuonna.

    – Nousijoissa on ollut yllättävän paljon rasvaevällisiä kaloja. Varsinkin tässä vanhemmassa Vallitunsaaressa olevassa kalatiessä alkukesästä nousi melkein pelkästään rasvaevällisiä, Viitala sanoo.

    Rasvaevälliset kalat ovat villejä lohia, istutetuilta evä on leikattu. Nousijat ovat olleet valtapuolisesti 30–40 senttisiä kosseja ja taimenia, mutta joukossa on runsaasti myös suuria, jopa metriluokan lohia.

    – Nyt voidaan arvioida, että pelkästään näiden kutukypsien kalojen osuus on noin 1200 kappaletta.

    Yksi syy on ollut se, että kalateissä olleet toimimattomuudet on nyt korjattu. Nousukasmäärä kertoo myös siitä, että lohien ylisiirrot Ounasjoelle tuottavat tulosta, arvioi Jukka Viitala.

    Poikkeuksellinen turma Kemissä – parveke petti seurueen alta

    Poikkeuksellinen turma Kemissä – parveke petti seurueen alta


    Kemissä sattui lauantai-iltana poikkeuksellinen onnettomuus, kun iltaa viettämässä olleen nelihenkisen seurueen alta romahti parveke. Kaksikerroksisen puutalon parvekkeelta pudonneet vietiin sairaalahoitoon. Kemin pelastuslaitoksen päivystävän...

    Kemissä sattui lauantai-iltana poikkeuksellinen onnettomuus, kun iltaa viettämässä olleen nelihenkisen seurueen alta romahti parveke.

    Kaksikerroksisen puutalon parvekkeelta pudonneet vietiin sairaalahoitoon.

    Kemin pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin Jyri Keräsen mukaan uhrien vammojen vakavuudesta ei ole tietoa.

    Parvekkeelta oli pudotusta noin neljä metriä.

    – Kyllähän tämä oli varsin poikkeuksellinen turma. Todennäköisesti jokin petti vanhan puutalon puisen parvekkeen rakenteissa, Keränen pohtii.

    Keräsen mukaan paikalla kävi yöllä myös poliisi selvittämässä tilannetta.

    Mehiläistarhaaja tuntee yhteisönsä  –

    Mehiläistarhaaja tuntee yhteisönsä – "Akkavaltahan siellä on, ilman muuta"


    Kulunut kesä on ollut monille pohjoisen mehiläistarhaajille paras vuosikausiin. Kuivuudesta huolimatta luonto on kukkinut rehevästi ja lämpöä sekä ravintoa on riittänyt. Tornion Vojakkalassa mehiläistarhuri Markku Mykkälä tutkailee valmiita...

    Kulunut kesä on ollut monille pohjoisen mehiläistarhaajille paras vuosikausiin. Kuivuudesta huolimatta luonto on kukkinut rehevästi ja lämpöä sekä ravintoa on riittänyt.

    Tornion Vojakkalassa mehiläistarhuri Markku Mykkälä tutkailee valmiita kennoja tyytyväisenä. Kun eteläisemmässä Suomessa kipuillaan huonohko sadon kanssa, näyttää Lapissa vaihteeksi hyvältä.

    Useamman katovuoden jälkeen hunajaa riittää jo reilusti lingottavaksi.

    – Viime vuonna joistakin pesistä tuli pyöreä nolla, toisista ehkä kymmentä tai viittätoista kiloa. Keskisato jäi minulla kymmenen kilon paikkeille. Nyt keskisato pyörii 35-40 kilon paikkeilla, Markku Mykkälä kertoo.

    Kotimainen hunaja on jo pitkään ollut trendikäs tuote ja sen kulutus kasvaa. Suomalaiset syövät noin 700 grammaa hunajaa henkeä kohden vuodessa ja siitä 60 prosenttia on kotimaista.

    – Ihmiset ovat kiinnostuneet lähiruaasta ja viime viikkoina on paljon keskusteltu esimerkiksi viljan kadosta. Näkisin kyllä, että kotimaisesta ruuasta keskustellaan paljon, myös hunaja tulee näissä puheissa esille, Mykkälä pohtii.

    Haastava laji, mutta tavattoman mielenkiintoinen

    Hunajatuotanto on erittäin riippuvainen säästä ja olosuhteista, mikä tekee siitä haastavaa. Tarhaaja itse kuvailee mehiläistarhausta tavattoman kiinnostavaksi lajiksi. Sitä tehdäkseen hommasta pitää tykätä.

    – Olen sanonut, että jos tämä olisi palkkatyö ja olisin vieraalla töissä eli tätä olisi pakko tehdä, niin olisihan tämä aika kamalaa touhua, Markku Mykkälä veistelee.

    Mykkälä hankki ensimmäiset mehiläispesät 26 vuotta sitten. Aika on tehnyt miehestä hunajatuotannon, mutta myös mehiläisten sielunelämän ja mehiläispesien hierarkian asiantuntijan. Miehen juttua kuunnellessa ymmärtää hyvin, että mehiläispesä on kiehtova, mutta julma organisaatio.

    – Akkavaltahan siellä on, ilman muuta. Syyskesällä aamulla tarhalle tullessa huomaa, että kuhnurit eli urosmehiläiset on ajettu ärjänteelle. Ne yrittävät lentolaudalta sisälle, mutta emännät eivät päästä ja työmiehet nakkaavat kuhnurit niskasta pihalle. Ne ovat syksyn tullen urokset muuttuneet hyödyttömiksi.

    – Kesällä kuhnureilla on pesässä lokoisat oltavat. Nehän eivät osallistu mihinkään työntekoon, eivät vaivaudu edes itse syömään, vaan niitä syötetäänkin siellä. Odottelevat vain, että pääsevät pariutumislennolle nuoren kuningattaren kanssa. Kun syksy tulee, kohtalo on karu, mutta onneksi ne eivät tiedä sitä etukäteen, Markku Mykkälä pohtii.

    Simossa tutkitaan Suomen suurinta kivikautista hautausmaata –

    Simossa tutkitaan Suomen suurinta kivikautista hautausmaata – "Yleensä on nämä seudut nähty periferiana, mutta ehkä asia ei olekaan näin"


    Simossa on tutkittu muinaisella merenrannalla sijainnutta hautausmaata. Kuusi vuosituhatta sitten merenranta oli huomattavan kaukana nykyisestä rantaviivasta. Tainiarossa sijaitseva kalmisto on noin neljäkymmenen kilometrin päässä Perämerestä....

    Simossa on tutkittu muinaisella merenrannalla sijainnutta hautausmaata. Kuusi vuosituhatta sitten merenranta oli huomattavan kaukana nykyisestä rantaviivasta.

    Tainiarossa sijaitseva kalmisto on noin neljäkymmenen kilometrin päässä Perämerestä. Muinaisesta kalmistosta on kolmekymmentä vuotta sitten pieni osa tutkittu ja tiedossa on nelisenkymmentä hautaa.

    – Tämä on näillä tiedoin Suomen suurin kivikautinen hautausmaa. Pohjoismaisesti, jopa Euroopan laajuisestikin tämä on merkittävä paikka, sanoo kaivauksen johtaja Aki Hakonen Oulun yliopistosta.

    Ei mitään takapajulaa

    Löytöjen perusteella Perämereen laskevien jokien suistoalueet eivät olleet kuusituhatta vuotta sitten mitään syrjäseutua, periferiaa, vaan Suomen asutushistoriallisesti keskeisiä alueita. Jos pohjoisesta löytyy muitakin kalmistoja, saattavat tulkinnat muuttua.

    – Yleensä on nämä seudut nähty periferiana, mutta ehkä asia ei olekaan näin, miettii Aki Hakonen.

    Hakonen muistuttaa, että pohjoisen joet tarjosivat ravintoa, erityisesti lohta, ja muutoinkin hyviä asuinpaikkoja.

    – Jokea pitkin pystyttiin hyvin liikkumaan, erityisesti talvella hiihtäen, lisää Hakonen.

    Asutushistoriallisen näkemyksen vinouma johtuu osaltaan siitä, että Suomessa arkeologisia tutkimuksia on tehty enemmän etelässä kuin pohjoisessa.

    Maatutka ja magnetometri

    Tämän kesän tutkimuksissa ei ole maan pintaa juuri rikottu, vaan ne on tehty uudenaikaisilla, kajoamattomilla menetelmillä eli maatutkalla ja magnetometrilla. Perinteisiä arkeologisia kaivauksia on tehty vain muutaman neliömetrin alueella.

    – Tarkistamme laitteilla saatujen signaalien ja kaivamalla tehtyjen löytöjen vastaavuuden, kertoo Hakonen.

    Tainiaron kivikautinen hautausmaa-alue on viitisenkymmentä metriä leveä ja 150–200 metriä pitkä. Koko aluetta ei ole tässä vaiheessa tarkoitus käydä läpi.

    – Tärkeää on, että kalmiston paikka on tiedossa ja se huomioidaan esimerkiksi maankäytön suunnittelussa, toteaa Hakonen.

    Erityisen suurta kiirettä jatkotutkimuksilla ei Hakosen mukaan ole.

    – (Maahan) kajoamattomat tutkimusmenetelmät kehittyvät ja tänne voidaan palata tulevina vuosina, sanoo Aki Hakonen.

    Väyrynen vauhdittaa uuden puolueensa perustamista järjestämällä kokouksen kotonaan

    Väyrynen vauhdittaa uuden puolueensa perustamista järjestämällä kokouksen kotonaan


    Kansanedustaja Paavo Väyrynen (kp.) vauhdittaa uuden puolueensa perustamista järjestämällä kokouksen kannattajilleen. Yleiseen kokoukseen pääsee liittymällä Seitsemän tähden liikkeen kannatusjäseneksi. Väyrynen lupaa, että...

    Kansanedustaja Paavo Väyrynen (kp.) vauhdittaa uuden puolueensa perustamista järjestämällä kokouksen kannattajilleen.

    Yleiseen kokoukseen pääsee liittymällä Seitsemän tähden liikkeen kannatusjäseneksi. Väyrynen lupaa, että kannatusjäseneksi pääsemiseksi ei tarvitse maksaa jäsenmaksua.

    Väyrynen on perustamassa taas uutta puoluetta, sillä hän on riitaantunut aiemmin perustamansa kansalaispuolueen nykyisten johtajien kanssa.

    Väyrynen ilmoitti heinäkuussa alkaneensa kerätä kannattajakortteja uuden puolueen perustamiseksi.

    Nyt hän lupaa kannattajakorttien kerääjiksi alkaville palkkioksi Väyrys-mukeja ja kirjoittamiaan kirjoja.

    Seitsemän tähden liikkeen yleinen kokous järjestetään Väyrysen tiluksilla Pohjanrannassa Keminmaassa kahden viikon kuluttua, elokuun 31. päivä. Väyrynen lupaa tarjota osallistujille myös kakkukahvit, sillä päivä on hänen ja vaimonsa kultahääpäivä.

    Politiikan konkari ja moninkertainen ministeri aikoo saada uuden puolueensa perustetuksi nopeasti, jotta voi osallistua sen nimissä ensi kevään vaaleihin. Väyrynen on ilmoittanut aikovansa ehdolle sekä eduskunta- että europarlamenttivaaleihin.

    Rokastajat ovat sinnikäs laji – laiton kalastus jatkuu Kemijoen Isohaarassa

    Rokastajat ovat sinnikäs laji – laiton kalastus jatkuu Kemijoen Isohaarassa


    Lohen rokastaminen on edelleen iso ongelma Kemijoen Isohaarassa. Vaikka laitonta kalastusta on yritetty estää voimalaitoksen kalastuskieltoalueella monella tapaa, houkuttelevat varsinkin pimenevät illat ja yöt rannoille rokastajia. – Heitä liikkuu...

    Lohen rokastaminen on edelleen iso ongelma Kemijoen Isohaarassa. Vaikka laitonta kalastusta on yritetty estää voimalaitoksen kalastuskieltoalueella monella tapaa, houkuttelevat varsinkin pimenevät illat ja yöt rannoille rokastajia.

    – Heitä liikkuu molemmin puolin jokea enemmän kuin jää kiinni, mutta tänäkin kesänä poliisitutkintaan on edennyt useita rikkomuksia, kertoo kalastuksenvalvoja Pekka Aho.

    Ahon mukaan rokastajat pyytävät kalaa molemmin puolin jokea heti Isohaaran voimalaitoksen alapuolella.

    – Pyyntiä harjoitetaan Vallitunsaaren puolella sillä kohtaa, missä aidattu alue päättyy, mutta kieltoalue jatkuu vielä sata metriä alaspäin. Keminmaan puolella vastarannalla rokastajat liikkuvat aivan patoon saakka, ihan niin pitkälle kuin vain pääsevät.

    Rokastus on rehottanut Isohaarassa useita vuosia. Alueelle on asennettu vaijereita ja ajoittain valvontaakin on lisätty, mutta rokastajat näyttävät olevan varsin sinnikäs laji.

    Ongelmana on ollut se, että heitä on ollut vaikea tavoittaa itse teosta. Valvojan tai poliisin havaitessaan he heittävät laittomat pyyntivälineensä jokeen, joten tekoa on vaikea näyttää toteen, vaikka se muutoin olisikin ilmiselvää.

    Asiantuntijoiden mukaan on selvää, että iso määrä kaloja vahingoittuu, kun puntilla varustettu koukku tarttuu niihin, mutta kaloja ei saada vedettyä rantaan. On arvioitu, että jopa kahdeksan kymmenestä kalasta pääsee koukusta irti ja jää kitumaan jokeen.