Yle Uutiset | Simo | Tuoreimmat uutiset

    Lohien vaellustutkimus: Nousuvauhti Tornionjoessa on yllättävän hidasta

    Lohien vaellustutkimus: Nousuvauhti Tornionjoessa on yllättävän hidasta


    Lohien nousuvauhti Tornionjoessa on ollut yllättävän hidasta. Tornionjoella on aloitettu tänä kesänä uusi tutkimus, jossa seurataan taimenia ja lohia radiolähettimillä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi kertoo, että pääosa...

    Lohien nousuvauhti Tornionjoessa on ollut yllättävän hidasta. Tornionjoella on aloitettu tänä kesänä uusi tutkimus, jossa seurataan taimenia ja lohia radiolähettimillä.

    Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi kertoo, että pääosa radiolähettimillä varustetuista lohista on edelleen joen alajuoksulla.

    – Nousu on ollut vähän odotuksia hitaampaa. Lohien vauhtia ovat hidastaneet helle ja lähettimien asentamisen aiheuttama rasitus, Romakkaniemi arvelee.

    Lohien merkintä on aloitettu kesäkuun toisella viikolla ja tähän mennessä radiolähettimellä on varustettu noin sata lohta ja muutama taimen. Kalojen tutkimukseen on saatu uudenlaista radiolähetintekniikkaa, jonka avulla niitä voidaan seurata satojen kilometrien vaellusmatkoilla useita vuosia.

    – Nopean kevääntulon vuoksi taimenen pyyntisesonki oli todella lyhyt, Romakkaniemi kertoo.

    Merkinnöissä pidetään nyt tauko, koska kalojen kuntoa ei haluta riskeerata. Syksyllä tavoitteena on asentaa radiolähetin muutamalle kymmenelle taimenelle ja muutamalle lohelle.

    – Ensi kesänä tavoitteena on merkitä noin sata lohta ja 50 taimenta.

    Luonnonvarakeskuksen vaellustutkimus kestää neljä vuotta. Lohen ja taimenen radiolähetinseurannan etenemisestä kerrotaan tänään maanantaina Kolarissa LappeanLohessa kello 17.00.

    "Maailman talous perustuu luonnonvarojen ylikuluttamiseen" – Meri-Lapin poikkeuksellinen teollisuuskeskittymä näyttää Kiinalle mallia kiertotaloudesta


    Perämeren pohjukassa sijaitsevassa Meri-Lapissa on koko Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna poikkeuksellisen paljon monipuolista teollisuutta 25 kilometrin säteellä. Alueella on kehitetty kiertotaloutta, jonka ydinajatuksena on korvata...

    Perämeren pohjukassa sijaitsevassa Meri-Lapissa on koko Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna poikkeuksellisen paljon monipuolista teollisuutta 25 kilometrin säteellä. Alueella on kehitetty kiertotaloutta, jonka ydinajatuksena on korvata uusiutumattomia luonnonvaroja.

    Kiertotalouden ydinajatus on, että toisen roska on toisen aarre. Meri-Lapissa materiaalien hyödyntäminen on tehokasta, sillä tuotantolaitokset voivat käyttää itse toiminnassaan syntyviä materiaaleja tai kuljettaa niitä lähistöllä sijaitseville toisille toimijoille.

    Tässä on ihan valtava mahdollisuus nyt kun meidät on tunnistettu maailmalla. Nani Pajunen

    Massiivisten jäteongelmien ja ehtyvien luonnonvarojen kanssa kamppailevassa maailmassa kiertotalous on nostettu ratkaisuksi moneen ongelmaan.

    – Me elämme tämän yhden maapallon luonnonvarojen varassa ja maailman talous perustuu näiden luonnonvarojen ylikuluttamiseen. Kiertotalouden myötä saamme ratkaisuja, miten pystymme elämään siten, että luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla eli niitä saadaan takaisin kiertoon, kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta toteaa.

    Meri-Lapissa tuotetaan 120 rekkalastillista teollisuuden sivutuotteita joka päivä

    Suomen ensimmäinen valtakunnallisen kiertotalouden osaamiskeskuksen perustamisesta Kemiin päätettiin viime vuonna. Suomen valtion juhlarahasto Sitra on myöntänyt osaamiskeskukselle 600 000 euron tuen, joka on määrä käyttää vaiheittain kahden ja puolen vuoden aikana. Kierto- ja biotalouskeskuksen perustajina toimivat Digipolis, Kemin kaupunki sekä Lapin ammattikorkeakoulu.

    Kemi valikoitui osaamiskeskuksen kohteeksi juuri Meri-Lapin runsaan raskaan teollisuuden johdosta. Meri-Lapissa tuotetaan teollisuuden sivutuotetta 1,7 miljoonaa tonnia vuosittain. Määrä vastaa 120 rekkalastillista vuoden jokaisena päivänä.

    – Meri-Lapissa on volyymia, joka mahdollistaa tällaisen liiketoiminnan ja kiertotalouden kehittämisen, ja myös osaajia, jotka pystyvät ratkomaan näitä haasteita kiertotalouden avulla, Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskuksen johtaja Kari Poikela sanoo.

    Sitran kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen näkee kiertotalouden tulevaisuuden alana.

    – Tässä on ihan valtava mahdollisuus nyt kun meidät on tunnistettu maailmalla. Me osaamme tehdä tätä ja Suomi on hyvin vahvasti tunnettu jo aiemmin hyvän koulutuksen maana eli nyt kun yhdistetään tämä hyvä osaaminen ja nämä kiertotalouden ratkaisut, niin tässähän on maailma auki kaikille mahdollisuuksille.

    Bei Feng / EPAYhteistyösopimus Kiinan kanssa

    Maailman ihmiset käyttävät joka vuosi enemmän luonnonvaroja kuin maailman luonto ehtii tuottaa. Viime vuoden osalta ylikulutuspäivä saavutettiin 2. elokuuta. Suomalaiset haaskaavat luonnonvaroja keskimääräistä enemmän, suomalaisten ylikulutuspäivä oli jo huhtikuussa. Jos kaikki maailman asukkaat eläisivät yhtä yltäkylläisesti kuin suomalaiset luonnonvaroja tarvittaisiin 3,6 maapallollisen verran. Sitran Nani Pajunen sanoo, että kiertotalous on jatkossa luonnonvarojen ylikulutuksen kanssa kamppailevalla maailmalle ainoa vaihtoehto.

    – Kun puhutaan kiertotaloudesta, niin sehän ei ole vaihtoehto muiden joukossa, vaan meidän täytyy oikeasti muuttaa toimintatapojamme siihen, että teemme näitä kiertotalousratkaisuja eli se on oikeastaan ainoa vaihtoehto.

    Kiertotalous on maailmalla monin paikoin vielä lapsen kengissä. Meri-Lapissa hyväksi havaitut kiertotalouden käytännöt ovatkin herättäneet kiinnostusta myös maailmalla, todisteena siitä on Kiinan kanssa hiljattain tehty sopimus kiertotalouden kehittämisyhteistyöstä.

    – Tarkoituksena on, että tämä toimintamalli lähtee kasvamaan myös Kiinan päässä ja yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia, Poikela sanoo, Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskuksen johtaja Kari Poikela sanoo.

    Poikela sanoo, että Meri-Lapin kiertotalousosaamista arvostetaan maailmalla.

    – Teollisuus on kestävää täällä ja asioita tehdään yhteistyöverkostossa teollisuuden toimijoiden kanssa. Se on malli, jonka ansiosta meitä katsotaan muualta Euroopasta ja maailmalta esimerkkinä.

    Kemin Digipolis OyMeri-Lapissa sijaitsee poikkeuksellinen teollisuuskeskittymä

    Meri-Lapissa lähekkäin sijaitsevat erilaiset teollisuustoimijat pyrkivät hyödyntämään toiminnassaan syntyvät sivutuotteet mahdollisimman tehokkaasti.

    – Meillä on Euroopan mittakaavassakin poikkeuksellisen monipuolinen teollisuuden keskittymä. Meillä on sellun, paperin ja kartongin valmistusta, sahakin mahtuu mukaan. On toisaalta kromikaivos, ferrokromin valmistusta ja ruostumattoman teräksen valmistusta ja siihen liittyvä vahva palveluyritysten verkosto tuossa ympärillä, Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskuksen johtaja Kari Poikela listaa.

    Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskus toimii linkkinä teollisuustoimijoiden välillä.

    – Toimimme välissä juoksupoikana ja kehittäjänä. Haluaisin itse nähdä, että me olemme se toimija, joka pystyy viemään tätä muutosta ja kehitystä eteenpäin nopeutetussa aikataulussa, Poikela pohtii.

    – Teollisuudessa on todella rautaisia ammattilaisia. Emme pysty heille kertomaan, mitä heidän pitäisi omissa tuotantoprosesseissaan tehdä paremmin, mutta voimme kertoa, mitä tarpeita muilla teollisuustoimijoilla ja kaivostoimijoilla on ja minkälaisia mahdollisuuksia toisen toimijan sivuvirran hyödyntämisessä on ja minkälaisia tarpeita on aukeamassa muualla yhteiskunnassa, Poikela selventää.

    Pyrkimys sataprosenttiseen kierrättämiseen

    Teollisuustoiminnassa syntyy muun muassa tuhkaa ja muita raaka-aineita, jotka sopivat esimerkiksi metsälannoituksiin ja maanrakennukseen. Osa materiaalista hyödynnetään esimerkiksi maanrakennuksessa.

    Metsä Groupin Kemin tehtailla tuotannossa syntyvä ylimääräinen materiaali pyritään kierrättämään sataprosenttisesti.

    – Kehitämme myös jatkuvasti uusia tuotteita tuotannon sivuvirroista, kertoo tehtaanjohtaja Tomi Seppä Metsä Groupin Kemin tehtailta.

    Luulen, että tässä ei maailma enää taka-askeleita ota. Kari Poikela

    Tehtaanjohtajan mukaan kiertotalous heijastuu kaikkeen toimintaan.

    – Se näkyy ihan kaikessa tekemisessä. Valmistamme uusiutuvasta pohjoisen puuraaka-aineesta tuotteita, jotka ovat kierrätettäviä ja niillä voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita. Koko meidän toimintamme on osa tätä kiertotaloutta, Seppä sanoo.

    Tulevaisuudessa yhä useampi työpaikka voi olla kiertotaloudessa

    Kiertotaloudella ei pyritä vain luonnonvarojen säästämiseen ja kustannussäästöihin, vaan toiminnan kaavaillaan tuovan mukanaan myös runsaasti uusia työpaikkoja.

    – Odotan, että tämä tulee tulevina vuosina tuomaan alueelle kymmeniä työpaikkoja ja viennin kautta enemmänkin. Olemme laskeneet, että meillä on viisitoista teollisen kiertotalouden vientiaihetta jo pidemmällä menossa olevia asioita. Siellä se työpaikkavaikutus on parhaimmillaan laskettu neljään sataan työpaikkaan ja saman verran tai enemmän voisi tulla myös investointimiljoonia, Kemin Digipoliksen kierto- ja biotalouskeskuksen johtaja Kari Poikela laskee.

    Poikelan mukaan Meri-Lapin kiertotalousmenestyksen taustalla on oikea ajoitus.

    – Me olemme omalta osaltamme ratsastaneet trendin aallonharjalla. Ajoitukset ja ajatukset ovat sopineet hyvin yhteen maailman päättäjien kanssa. Pariisin ilmastosopimuskin viitoittaa tietä, mihin suuntaan maailma liikkuu. Luulen, että tässä ei maailma enää taka-askeleita ota.

    Trumpin ja Putinin vierailu tuntuu länsirajalla asti: Henkilötodistus on oltava mukana rajan yli kävelijöilläkin

    Trumpin ja Putinin vierailu tuntuu länsirajalla asti: Henkilötodistus on oltava mukana rajan yli kävelijöilläkin


    Valtioneuvosto päätti perjantaiaamuna, että Suomi palauttaa matkustajien tarkastukset Schengen-alueen sisärajoille neljäksi vuorokaudeksi. Sisärajatarkastuksilla Suomi haluaa estää pääsyn maahan ihmisiltä, jotka saattavat uhata turvallisuutta...

    Valtioneuvosto päätti perjantaiaamuna, että Suomi palauttaa matkustajien tarkastukset Schengen-alueen sisärajoille neljäksi vuorokaudeksi. Sisärajatarkastuksilla Suomi haluaa estää pääsyn maahan ihmisiltä, jotka saattavat uhata turvallisuutta tai yleistä järjestystä Venäjän ja USA:n presidenttien maanantaisen tapaamisen yhteydessä.

    Tarkastuksia kohdennetaan keskeisten lentoasemien ja satamien lisäksi pohjoisen vilkkaimmille rajanylityspaikoille. Tarkastukset vaikuttavat huomattavasti länsirajalla ja erityisesti Torniossa.

    Rajan ylittäjiä tarkastetaan pistokokein

    Länsirajalla tarkastukset painottuvat Tornion ja Haaparannan väliselle alueelle, mutta rajavartiolaitos tai tulli voi vaatia henkilöllisyyden todistamista myös muilla pohjoisen rajanylityspaikoilla. Kaikkien rajan ylittäjien, siis myös pyörällä tai jalkaisin kulkevien, tulee varautua todistamaan henkilöllisyytensä.

    Tornion ja Haaparannan välinen rajanylitys.Minna Aula / Yle

    Rajavartiolaitoksen mukaan Pohjoismaiden kansalaisilla todistukseksi riittää ajokortti tai henkilökortti, muilta ylittäjiltä vaaditaan vähintään passi. Jos henkilöllisyystodistus ei ole mukana, rajan ylitys voi estyä tai viivästyä.

    Rajanylittäjiä tutkitaan pistokokein. Tarkastuksia tehdään sekä Suomeen saapuville että Suomesta lähteville

    Sisärajatarkastukset otettiin käyttöön perjantaina keskipäivällä ja ne jatkuvat tiistain keskipäivään asti.

    Nyt se on varmaa: Suomi palauttaa sisärajatarkastukset Trumpin ja Putinin huippukokouksen ajaksi

    Nyt se on varmaa: Suomi palauttaa sisärajatarkastukset Trumpin ja Putinin huippukokouksen ajaksi


    Suomi palauttaa sisärajatarkastukset määräajaksi Schengen-alueelle Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen-vierailun vuoksi. Valtioneuvosto päätti asiasta kokouksessaan tänään. Rajatarkastusten...

    Suomi palauttaa sisärajatarkastukset määräajaksi Schengen-alueelle Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen-vierailun vuoksi. Valtioneuvosto päätti asiasta kokouksessaan tänään. Rajatarkastusten palauttamista esitti sisäministeriö.

    Sisärajatarkastukset alkavat tänään perjantaina kello 12 ja jatkuvat ensi viikon tiistaihin kello 12:een saakka. Trump ja Putin tapaavat Helsingissä maanantaina 16. heinäkuuta.

    Sisärajatarkastuksilla Suomi haluaa estää pääsyn maahan sellaisilta ihmisiltä, jotka saattavat uhata turvallisuutta tai yleistä järjestystä.

    Rajavartiolaitoksen esikunnan apulaisosastopäällikkö Kimmo Elomaa kertoi STT:lle, että tarkastuksista ei pitäisi aiheutua suuria ruuhkia tai jonoja rajanylityspaikoille.

    Hänen mukaansa matkailijoiden kannattaa kuitenkin varata hieman ylimääräistä aikaa rajanylityspaikoille.

    Passi kannattaa ottaa mukaan

    Elomaan mukaan Schengen-alueen sisällä matkustavien kannattaa erityisesti nyt ottaa passi tai henkilökortti mukaan, koska se saatetaan tarkastaa Suomesta lähtiessä tai Suomeen palatessa.

    Rajavartiolaitoksen esikunnan apulaisosastopäällikkö kertoi Ylelle maanantaina, että sisärajatarkastuksia tehdään sekä Suomeen saapuville että Suomesta lähteville matkustajille. Rajavartiolaitos kohdentaa tarkastuksia erityisesti keskeisimmille lentoasemille ja satamiin sekä pohjoisen vilkkaimmille rajanylityspaikoille.

    Viranomaiset eivät tarkasta kaikkia matkustajia, vaan tarkastuksia tehdään kohdennetusti viranomaisten saaman tiedustelutiedon ja analyysien perusteella. Kaikkien matkustajien tulee kuitenkin varautua siihen, että saattavat tulla tarkastetuiksi. Tämän vuoksi matkustajien tulee pystyä osoittamaan henkilöllisyytensä ja matkustusoikeutensa.

    Suomi lopetti Schengen-alueelta saapuvien matkailijoiden rajatarkastukset vuonna 2001. Sisärajatarkastukset ovat sittemmin olleet käytössä kuitenkin muun muassa yleisurheilun MM-kisojen yhteydessä 2005. Sisärajatarkastukset palautettiin myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin ulkoministerikokouksen ajaksi vuonna 2008.

    Lue myös:

    Kaivonkannet hitsataan kiinni, Putinin ja Trumpin jättikoneet rullaavat kiitotielle, mustien autojen letkat pysäyttävät liikenteen... Huippukokous sekoittaa helsinkiläisten arjen

    Lentoliikenne sujuu normaalisti Trumpin ja Putinin huippukokouksen aikana – Helsinki-Vantaalla valmistellaan kulissien takana: "Punainen matto on pesty ja valmis käyttöön"

    Sisäministeriö esittää sisärajatarkastusten palauttamista Trumpin ja Putinin vierailun takia – alkaisivat perjantaina kello 12

    Herra Koira jatkaa Lapin vaellustaan – huhtikuusta asti matkaa tehnyt koira ei ole vieläkään antanut ottaa itseään kiinni

    Herra Koira jatkaa Lapin vaellustaan – huhtikuusta asti matkaa tehnyt koira ei ole vieläkään antanut ottaa itseään kiinni


    Somekansa seuraa tiiviisti Herra Koiraksi nimetyn ison koiran liikkeitä Lapissa. Kesäkuun alun jälkeen koira kulki ensin Tornionjokivartta pitkin Tornioon, mistä se meni Ruotsin puolelle. Ihmisillä on hirveän paljon hyvää tahtoa antaa sille...

    Somekansa seuraa tiiviisti Herra Koiraksi nimetyn ison koiran liikkeitä Lapissa.

    Kesäkuun alun jälkeen koira kulki ensin Tornionjokivartta pitkin Tornioon, mistä se meni Ruotsin puolelle.

    Ihmisillä on hirveän paljon hyvää tahtoa antaa sille ruokaa ja vettä. Sonja Joensuu, etsintöihin osallistunut kittiläläinen

    Ruotsissa koirasta saatiin useita havaintoja, muun muassa Sangiksesta. Sieltä koira jatkoi pohjoiseen ja tuli takaisin Suomen puolelle Kolariin. Kolarista ja Äkäslompolosta koira kulki Kittilän Sirkan kylän läpi Kevitsaan.

    Viimeisin havainto koirasta on tehty tiistaina Sodankylässä. Koira vaikuttaisi olevan nyt matkalla takaisin Ylä-Lappiin.

    Herra Koirasta saatiin napattua kuva Sirkassa kesäkuun lopulla. Tästä matka jatkui Kevitsaan.Janne Majava

    – Tanhuassa tehtiin havainto, mutta sitten koira katosi viikoksi ja tuli taas tiistaina ihmisten ilmoille, etsintöihin osallistunut kittiläläinen Sonja Joensuu kertoo.

    Pitkästä matkasta huolimatta koira vaikuttaa edelleen hyväkuntoiselta.

    – Ihmisillä on hirveän paljon hyvää tahtoa antaa sille ruokaa ja vettä, kun se kulkee ohi, Joensuu kertoo.

    Saksalaisen pariskunnan kolme vuotta sitten kadonnut koira?

    Somessa on arvuuteltu, kenelle koira kuuluu ja mistä se on Lappiin ilmestynyt. Monet uskovat koiran tulleen Venäjältä rajan yli Suomeen.

    On myös huhuttu, että koira olisi kolme vuotta sitten Lapissa kolariin joutuneen saksalaispariskunnan lemmikki, joka pääsi onnettomuudessa karkuun omistajiltaan.

    Koiran kuvaa on jaettu ahkerasti myös saksalaisissa sosiaalisen median kanavissa.

    – Suomi-Saksa-seuran kautta sain lopulta tietoa, että tämä ei ole sama koira. Se kolari ajettiin Sodankylän seutuvilla vuonna 2015 ja se koira on jo löytynyt.

    Lappiin on luvattu hellettä reiluksi viikoksi, mutta Joensuu luottaa, että koira pärjää kuumassakin.

    – Eihän tuo olisi elossa pysynyt, jos ei osaisi luonnosta vettä juoda. Jokiseutuja se on tainnut nytkin kulkea.

    Epäonnistunut kiinniottoyritys sai varuilleen

    Koiraa on yritetty saada Kolarin kesäkuisen kiinniottoyrityksen jälkeen talteen Torniossa, jossa yritys ei Joensuun mukaan mennyt hyvin.

    – Ruotsissa sillä oli kova vauhti päällä, ehkä sen kiinniottoyrityksen takiakin. Yhden loukun ääressä se kuvattiin Äkäslompolossa, mutta ei sitä saatu kiinni.

    Joensuu epäilee, että loukuttaminen ei ole enää paras keino saada koiraa kiinni ja vetoaa ihmisiin, että sitä ei edes yritettäisi ottaa kiinni ilman kunnollista valmistautumista.

    – Toivoisin, että ihmiset ilmoittavat havainnot heti tuoreeltaan, eivätkä yritä ottaa koiraa kiinni. Jotakin pientä makupalaa voi antaa sen verran, että se pysähtyisi siksi aikaa, että sinne pääsee kiinniottajat paikalle.

    Joensuu toivoo, että koira saadaan kiinni ennen kuin se ehtii Venäjälle asti.

    – Sitten meillä on käet ristissä kyllä sen puolesta. Uutta kiinniottoyritystä tässä seuraavaksi suunnitellaan.

    Herra Koira -lempinimen saanut kulkuri on kiltti, mutta arka.Sonja Joensuu
    Lappiin annettiin hellevaroitus – Sodankylässä ylittyi jo 30 astetta

    Lappiin annettiin hellevaroitus – Sodankylässä ylittyi jo 30 astetta


    Lappiin on annettu harvinainen hellevaroitus. Ilmatieteen laitos varoittaa, että lähivuorokauden aikana Etelä- ja Keski-Lapissa on odotettavissa tukalaa hellettä. Hellevaroitusta ei annettu turhaan, sillä Sodankylässä Ilmatieteen laitoksen...

    Lappiin on annettu harvinainen hellevaroitus. Ilmatieteen laitos varoittaa, että lähivuorokauden aikana Etelä- ja Keski-Lapissa on odotettavissa tukalaa hellettä.

    Hellevaroitusta ei annettu turhaan, sillä Sodankylässä Ilmatieteen laitoksen mittauspisteellä oli jo +30,1 astetta keskiviikkona iltapäivällä. Viimeksi näin kuumaa on Suomessa mitattu vuonna 2015.

    Hellevaroituksella pyritään ehkäisemään kuumasta aiheutuvia terveysongelmia. Varoitukset on suunnattu erityisesti riskiryhmille sekä ulkona työskenteleville.

    Ilmatieteen laitos on jakanut hellevaroitukset kolmeen vaaratasoon. Nyt Lappiin annettu keltainen varoitustaso, tukala helle, merkitsee yli +27 asteen päivälämpötilaa ja yli +20 asteen keskilämpötilaa.

    Oranssitasolla eli erittäin tukalassa helteessä korkein lämpötila on yli +30 astetta ja keskilämpötila +24 astetta. Ilmatieteen laitos antaa punaisen varoituksen, kun tulossa on äärimmäisen tukalaa hellettä. Tuolloin lämpö kipuaa yli +35 asteen ja vuorokauden keskilämpötila on yli +28 astetta.

    30 plusasteen raja meni rikki

    Koko Lapissa on ollut viime päivät hyvin lämmintä. Alkuviikolla asteita on ollut enimmillään 27-28, mutta keskiviikkona Sodankylässä päästiin jo seuraavalle kymmenelle. Ilmatieteen laitoksen mittauspisteeseen kirjautui lukema +30,1 astetta. Se päihitti puolella asteella kesän aiemman lämpöennätyksen, 29,6 astetta, joka mitattiin Kemiönsaarella, Helsinki-Vantaalla ja Kouvolassa 15. toukokuuta.

    Keskiviikko on ollut helteisen kuuma päivä koko Lapissa aivan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Ilmatieteen laitoksen mukaan Ylitorniolla ja Rovaniemellä lämpötila on noussut 29,2 asteeseen ja lähes 29 asteeseen on päästy myös Pellossa, Savukoskella ja Kittilässä. Hellelukemissa on oltu koko maakunnassa.

    Ilmatieteen laitoksen mukaan sää jatkuu hyvin lämpimänä koko loppuviikon ajan ja mahdollisesti pitempäänkin. Kuuminta on maan keski- ja pohjoisosissa. Etelä-Suomessa on pilvisempää, ja lämpötilat ovat parinkymmenen asteen tuntumassa. Lähipäivinäkin Lapissa 30 asteen ylittyminen on hyvin mahdollista.

    11.7.2018 klo 16.50 Juttua täydennetty tuoreilla lämpötilatiedoilla.

    Lue lisää:

    Hellettä pukkaa koko maahan – Lappiin huomenna lähes 30 astetta

    Tilastot sen kertovat: Heinäkuu on Suomen lämpimin ja sateisin kuukausi – korkein lämpötila mitattiin 8 vuotta sitten

    Lappi kylpee helteessä tämän viikon – lämpimintä oli eilen Ylitorniolla

    Lappi kylpee helteessä tämän viikon – lämpimintä oli eilen Ylitorniolla


    Ylitornio oli tiistaina maan lämpimin paikka. Lämpötila kipusi Ylitornion Meltosjärvellä 28,4 asteeseen. Lähes samaan päästiin myös Sodankylässä (28,0 astetta) ja Rovaniemellä (28,1 astetta). Utsjoella ja Kittilässä lämpötila jäi hieman...

    Ylitornio oli tiistaina maan lämpimin paikka. Lämpötila kipusi Ylitornion Meltosjärvellä 28,4 asteeseen. Lähes samaan päästiin myös Sodankylässä (28,0 astetta) ja Rovaniemellä (28,1 astetta). Utsjoella ja Kittilässä lämpötila jäi hieman alle 28 asteen.

    Lapissa hellelukemat ylittyivät laajalti, mutta Meri-Lapissa niistä jäätiin aavistuksen. Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien mukaan Tornion Torpissa mitattiin ylimmillään 24,8 astetta ja Kemi-Tornion lentoasemalla 24,5.

    Aivan merenrannalla Kemin Ajoksessakin oli lämmintä 22,6 astetta.

    Helle jatkuu

    Sää jatkuu helteisenä myös loppuviikon. Ilmatieteen laitoksen mukaan lämpöä voi riittää pitempäänkin.

    Rovaniemellä ja Sodankylässä voidaan päästä lähelle 30 asteen rajaa jo keskiviikkona. Lähipäiviksi etenkin Lappiin on odotettavissa vielä lämpimämpää ilmaa.

    Tämän vuoden lämpöennätys 29,6 astetta on mitattu toukokuussa.

    Roskanpoltosta roihahti palo asuinalueen kupeessa – Pelastuslaitos varoittaa: Maasto syttyy nyt erittäin herkästi

    Roskanpoltosta roihahti palo asuinalueen kupeessa – Pelastuslaitos varoittaa: Maasto syttyy nyt erittäin herkästi


    Pelastuslaitos muistuttaa, että maasto syttyy nyt erittäin herkästi. Metsäpalovaroitus on voimassa Etelä- ja Itä-Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä laajalla alueella läntisessä Suomessa. Tervolassa roihahti tiistaina puoliltapäivin maastopalo...

    Pelastuslaitos muistuttaa, että maasto syttyy nyt erittäin herkästi. Metsäpalovaroitus on voimassa Etelä- ja Itä-Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä laajalla alueella läntisessä Suomessa.

    Tervolassa roihahti tiistaina puoliltapäivin maastopalo omakotitaloalueen tuntumassa. Tuli uhkasi jo levitä varastorakennukseen, mutta viime hetkillä pelastuslaitos sai palon hallintaan. Maastoa ehti palaa noin neljä aaria.

    Pelastuslaitoksen mukaan maastopalo oli saanut alkunsa kytemään jääneestä roskanpoltosta. Palo oli kytenyt useita päiviä.

    Myös Inarissa syttyi iltapäivällä metsäpalo. Ainakin puolen hehtaarin kokoinen ala palaa Nitsijärven lähellä Sevettijärventien varressa.

    Rajavartioston helikopteri on sammuttamassa paloa ja sammutuskalustoa on matkalla palopaikalle Inarista. Pelastusviranomaisten mukaan kuivaan metsään päin puhaltava tuuli haittaa sammutustyötä.

    Lapin pelastuslaitos arvioi, että maastopalovaroitusalue todennäköisesti kasvaa lähipäivinä entisestään, koska luvassa on edelleen kuivaa säätä.

    Vaarallista kuskia takaa-ajettiin Suomesta Ruotsiin - poliisi pyytää vaaraan joutuneita ilmoittautumaan

    Vaarallista kuskia takaa-ajettiin Suomesta Ruotsiin - poliisi pyytää vaaraan joutuneita ilmoittautumaan


    Meri-Lapissa koettiin maanantai-iltana vaarallisia hetkiä, kun hurjaa ylinopeutta ajanut kuljettaja pakeni poliisia Kemistä Haaparannalle asti. Matkaan sisältyi runsaasti vaaratilanteita. Lopulta Ruotsin poliisi otti kuljettajan...

    Meri-Lapissa koettiin maanantai-iltana vaarallisia hetkiä, kun hurjaa ylinopeutta ajanut kuljettaja pakeni poliisia Kemistä Haaparannalle asti. Matkaan sisältyi runsaasti vaaratilanteita. Lopulta Ruotsin poliisi otti kuljettajan kiinni.

    Poliisitiedotteen mukaan tilanne alkoi hiukan ennen iltayhdeksää Kemissä. Poliisipartio havaitsi Koivuharjunkadulla Subaru Forester -henkilöauton, joka ajoi huomattavaa ylinopeutta. Poliisi aloitti takaa-ajon, joka jatkui Lapintielle ja Sauvonväylälle. Siellä pakenija muun muassa ajoi päin punaisia liikennevaloja. Perämerentiellä satasen rajoitusalueella vauhti kiihtyi jo 180 kilometriin tunnissa. Matkalla pakenija teki vaarallisia ohituksia ja oli muun muassa törmätä toiseen poliisiautoon, joka oli liittynyt hoitamaan tehtävää.

    Torniossa Raumojoen sillan kohdalla pakoauto ajoi piikkimattoon ja autosta tyhjeni toinen eturengas. Pako jatkui edelleen kolmella täydellä renkaalla. Poliisin mukaan Torpissa auton vauhti nousi 120 km/ h alueella, jossa rajoitus on 60 km/h.

    Useita uhkaavia tilanteita

    Kuljettaja ajoi lopulta Ruotsin puolelle. Haaparannalla pakenija ajoi liikenneympyrässä muun liikenteen vastaisesti ja jatkoi pakoa vastaantulevien kaistaa pitkin. Kalixin suunnasta tulleen rekka-auton kuljettaja joutui väistämään pientareelle estääkseen törmäyksen.

    Pakenijan ajo päättyi vajaan kymmenen kilometrin päähän Haaparannalta Vuonon risteyksen tietämissä. Siellä auto ajautui vastaantulleiden kaistan yli pientareelle ja jäi kiinni siihen. Paikalle tuli hyvin pian Ruotsin poliisipartio, joka otti kuskin kiinni.

    Pakenija puhalsi alkometriin vajaan promillen lukemat. Asiaa tutkitaan tällä hetkellä muun muassa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja rattijuopumuksena.

    Poliisin mukaan asia tulee oikeuskäsittelyyn todennäköisesti Suomessa.

    Tapauksessa vaaraan joutuneita pyydetään lähettämään yhteystietonsa poliisille osoitteeseen [email protected]

    Juniorit oppivat pelastustaitoja pohjoisessa: "Kyllä me tarvitsemme meripelastajia näille vesille tulevaisuudessakin"


    Vapaaehtoisen meripelastuksen junioritoiminta on alkanut Meri-Lapissa ensimmäistä kertaa. Meri-Lapin Meripelastusseuran toiminnassa on tällä hetkellä mukana kuusi nuorta, jotka harjoittelevat pelastus- ja merimiestaitoja viikoittain. Perämeren...

    Vapaaehtoisen meripelastuksen junioritoiminta on alkanut Meri-Lapissa ensimmäistä kertaa. Meri-Lapin Meripelastusseuran toiminnassa on tällä hetkellä mukana kuusi nuorta, jotka harjoittelevat pelastus- ja merimiestaitoja viikoittain.

    Perämeren pohjukassa nopeat meripelastustehtävät ovat pitkälti vapaaehtoisten varassa, sillä merivartiosto lakkauttaa Kemin toimipisteen ja lähin merivartioston alus lähtee pelastustehtäviin Oulun Virpiniemestä.

    Sisäministeriö lakkauttaa Kemin merivartioaseman ensi vuodesta lähtien. Saman kohtalon kokevat myös Kalajoen ja Kaskisen merivartioasemat. Päätös perustuu Rajavartiolaitoksen viime vuonna tekemään säästöesitykseen. Rajavartiolaitos on arvioinut, että kolmen aseman lakkauttaminen tuo 200 000 euron säästön toimitiloista johtuviin menoihin.

    Pienessä seurassa vapaaehtoisia on aina vähän, joten junioritoiminta on tärkeä satsaus tulevaisuuteen. Toiminta on Meri-Lapissa suunnattu 12–18-vuotiaille nuorille, ja 16 vuotta täyttänyt voi olla jo harjoittelijana mukana pelastusaluksella.

    – Tämä luo katseen tulevaisuuteen. Kyllä me tarvitsemme meripelastajia näille vesille tulevaisuudessakin, toteaa Kemissä nuorten toimintaa vetävä vapaaehtoinen meripelastaja Pasi Lassuri.

    Vetäjiä on vaikea löytää junioripuolelle

    Koko Suomessa vapaaehtoisen meripelastuksen junioritoiminnassa on mukana pari sataa nuorta.

    Toimintaa ei ole läheskään jokaisessa yhdistyksessä, sillä pienissä seuroissa vetäjien löytäminen on usein hankalaa.

    Lassurikin myöntää, että tekemistä riittää, kun vähällä väellä hoidetaan koko kesän päivystys, pelastus- ja avustustehtävät sekä koulutetaan nuoria. Mutta nuorten into tarttuu.

    – Se on mukava sitten vanhana miehenä tulla tänne kyselemään, että vieläkö pääsisi mukaan. Toivottavasti näitä kasvoja näkee tulevaisuudessakin näissä merkeissä, Kemissä nuorten toimintaa vetävä vapaaehtoinen meripelastaja Pasi Lassuri sanoo.

    Nuoret ovat tosissaan, vaikka hauskuus on tärkeintä

    Nuorten harjoituksissa tärkeintä on vielä se, että pelastus- ja merimiestaitojen harjoittelu on hauskaa. Esimerkiksi pintapelastusharjoitukset ovat toivottuja ja vedessä toimiminen vetää suut hymyyn, vaikka harjoittelu otetaankin tosissaan.

    – Parasta on, kun pääsee auttamaan toisia ja oppimaan uusia asioita. Ja tietenkin tuo merellä käyminen. Se on ollu aina kivaa lapsesta asti, sanoo Roope Jakovlev, joka aikoo alkaa vapaaehtoiseksi meripelastajaksi sitten, kun ikä riittää.

    Myös monella muulla junioritoiminnassa mukana olevalla on tavoitteena suunnata pelastus- tai terveydenhoitoalalle.

    – Kivointa on ihmisten auttaminen. Ensihoitoalalle olen menossa, niin niitä asioita käsitellään täällä, toteaa Eerika Tikkala.

    Eurojackpotin 90 miljoonan euron jättivoitto Saksaan

    Eurojackpotin 90 miljoonan euron jättivoitto Saksaan


    Eurojackpotin jättivoitto on mennyt Saksaan, kertoo Veikkaus. 90 miljoonan euron potti jakautuu kahden voittajan kesken, joten molemmat saavat 45 miljoonaa euroa. Suomessakin lykästi: 5+1 -tuloksia saatiin viisi kappaletta, joista kukin kuittaa lähes...

    Eurojackpotin jättivoitto on mennyt Saksaan, kertoo Veikkaus. 90 miljoonan euron potti jakautuu kahden voittajan kesken, joten molemmat saavat 45 miljoonaa euroa.

    Suomessakin lykästi: 5+1 -tuloksia saatiin viisi kappaletta, joista kukin kuittaa lähes miljoona euroa. Voitot menivät muun muassa nettipelaajalle Turkuun, 50 osuuden nettiporukalle eri puolille maata sekä Kemissä pelatulle viiden osuuden porukalle.

    5+0-tuloksia löytyi Suomesta kuusi kappaletta. Tuloksella voitti yli 40 000 euroa.

    90 miljoonan euron maksimipottia tavoiteltiin seitsemän viikon ajan.

    Katso Eurojackpotin voittorivin numerot Veikkauksen sivuilta.

    Syksyllä vanhentuvia punkkirokotteita lojuu terveysasemalla - osa merkittävän riskialueen päiväkotilapsista jäi ilman maksutonta rokotetta

    Syksyllä vanhentuvia punkkirokotteita lojuu terveysasemalla - osa merkittävän riskialueen päiväkotilapsista jäi ilman maksutonta rokotetta


    Tästä on kyseVuonna 2018 ilmaisen puutiaisaivotulehdusrokotteen saa seuraavien alueiden asukkaat: Ahvenanmaa, Kemin eteläiset kaupunginosat, Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti, Raahen edustan Preiskarin saari, Parainen ja Simo.Myös...

    Tästä on kyseVuonna 2018 ilmaisen puutiaisaivotulehdusrokotteen saa seuraavien alueiden asukkaat: Ahvenanmaa, Kemin eteläiset kaupunginosat, Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti, Raahen edustan Preiskarin saari, Parainen ja Simo.Myös kesäasukkaat ovat oikeutettuja rokotukseen.Lappeenrannassa närää on aiheutunut alueen koululaisten ja päiväkotilasten rokotuksista.Ilmainen rokote määräytyy kotiosoitteen perusteella.

    Lappeenrantalainen Riitta Paltemaa kertoo, että hän on ostanut puutiaisaivotulehdusrokotteet itselleen jo vuosia sitten. Paltemaa asuu niin kutsutulla punkkialueella eli Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa.

    Asuinalue on yksi Suomen kuudesta tarkoin määritellystä alueesta, jonka asukkaat saavat tänä vuonna ilmaiset rokotteet puutiaisaivotulehdusta vastaan. Sammonlahti pääsi mukaan rokotusohjelmaan viime keväänä.

    Punkkien levittämä tauti voi äityä puutiaisaivokuumeeksi, ja se voi pahimmillaan viedä hengen. Näin kävi Paltemaan naapurille.

    Rokotteiden huono menekki yllätti

    Lappeenrannan Sammonlahden terveysasemalle tilattiin alkuvuodesta asukasluvun mukaan noin 2 400 rokotetta. Niillä oli tarkoitus kattaa alueen asukkaiden ensimmäiset rokotukset. Nyt heinäkuussa rokotteista on edelleen jäljellä noin 1 500 kappaletta.

    – Odotettiin kyllä, että enemmän olisi käynyt. Lapsia on käynyt aika hyvin, sanoo Sammonlahden terveysasemalta sairaanhoitaja Sari Nurmi.

    Vastaavasti esimerkiksi Kemissä maksuttomia TBE-rokotteita ei ole juuri jäänyt varastoon.

    Rokotuksia odotettiin kaupungissa vuosia ja vihdoin ne alkoivat Sammonlahden alueella huhtikuussa. Tehosterokote pitää ottaa 1–3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta ja toinen tehosterokote viimeistään vuoden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Kaikkiaan vuoden aikana tulee siis ottaa kolme rokotetta.

    Varsinaista ohjelman mukaan rokotettujen ihmisten määrää ei kukaan tiedä. Osa rokotetuista on hakenut jo kaksi rokotetta, osa vain yhden.

    Sammonlahteen varatut rokotteet vanhenevat syksyllä. Sitä ennen ne annetaan puolustusvoimien käyttöön.

    Sammonalhdessa yli puolet alkuvuodesta hankituista rokotteista on käyttämättä.Eksote ja Kotkan kaupunkiKaikki päiväkotilapset eivät saaneet rokotetta

    Kansallinen rokoteohjelma oikeuttaa puutiaisaivotulehdusrokotteisiin 3 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat ihmiset, jotka asuvat ilmaiseen rokotukseen oikeuttavalla alueella vakinaisesti tai heillä on siellä kesäasunto.

    Sammonlahden tarkasti rajatulla riskialueella sijaitsee muun muassa päiväkoti sekä iso yläkoulu. Koulun tai päiväkodin lapset tai henkilökunta eivät saa ilmaista rokotetta, elleivät asu määritellyillä kaduilla. Tämä närästää vanhempia.

    – Soitin terveysasemalle ja kysyin rokotuksia meidän perheelle. Kerrottiin, että rajaus on katukohtainen ja meidän lapset eivät sitä saa. Koululaisten evakkopiste on kuitenkin siinä alueella, ja lapset kulkivat paljon siellä pusikoissa, kommentoi närkästyneenä perheen isä Ivary Vimm.

    Kolmilapsinen Vimmin perhe asuu noin kilometrin päässä alueesta, josta ilmaiset rokotukset alkavat.

    – En usko, että punkit pysyvät niin tiukasti vain tietyllä alueella. Vähintään lapset pitäisi rokottaa, sanoo Vimm.

    Sammonlahdn rokotteet vanhenevat syksyllä. Ennen sitä ylimääräiset rokotteet päätyvät puolustusvoimien käyttöön.

    Ensimmäinen rokotesarja maksaa noin sata euroa

    Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan esimerkiksi paljon ulkoilevat ja alueella retkeilevät päiväkotilapset vertautuvat puutiaisaivotulehdusriskin suuruudessa mökkiläisiin. Ylilääkäri ei ota kantaa, kenen tulisi maksaa näiden lasten rokotukset.

    Lappeenrantalainen kolmen lapsen isä Ivary Vimm on vahvasti sitä mieltä, että ilmaiset puutiaisaivotulehdusrokotteet tulisi Lappeenrannassa antaa kaikille Sammonlahden sekä viereisen Skinnarilan alueen asukkaille.

    – Laskin, että viisihenkiselle perheelle rokotusten maksaminen itse tulisi niin kalliiksi, että olemme vain ostaneet erilaisia karkoiteaineita.

    Puutiaisaivotulehdusrokote annetaan yleensä kolmena erillisenä annoksena. Noin vuoden sisään annettavien rokoteannosten hinta on apteekeissa noin sata euroa ihmistä kohden.

    Sosiaali- ja terveysministeriö tarkastelee ja vahvistaa rokotusohjelman puutiaisaivotulehdusrokotuksen osalta vuosittain. Seuraavan kerran vuoden 2019 alussa. Tänä vuonna rokotusohjelmaan kuuluvat Ahvenanmaan lisäksi Kemin eteläiset kaupunginosat, Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti, Raahen edustan Preiskarin saari, Parainen ja Simo.

    Vaelluskalakantojen elvyttämiseksi jälleen uusi innovaatio: Kaloja putkeen Kalasydämen kautta:

    Vaelluskalakantojen elvyttämiseksi jälleen uusi innovaatio: Kaloja putkeen Kalasydämen kautta: "Tämä ei ole mikään tykki"


    Isohaaran voimalaitoksella Kemijoella testataan tänä kesänä uutta kalatieratkaisua. Hanke kertoo tiedotteessaan, että ensimmäisiä tuloksia uuden laitteiston toiminnasta saadaan heinäkuun aikana ja sen toimivuutta seurataan loppukesän...

    Isohaaran voimalaitoksella Kemijoella testataan tänä kesänä uutta kalatieratkaisua. Hanke kertoo tiedotteessaan, että ensimmäisiä tuloksia uuden laitteiston toiminnasta saadaan heinäkuun aikana ja sen toimivuutta seurataan loppukesän ajan.

    Kyseessä on niin sanottu Kalasydän-ratkaisu, jonka kehittäjä on rovaniemeläinen Kalasydän Oy. Vaelluskalat siirtyvät esteen, eli tässä tapauksessa Isohaaran voimalaitoksen ohi vedenpainetta hyödyntäen putkistossa. Laitteisto saa tarvitsemansa sähkön Isohaaran voimalaitokselta ja veden yläjuoksulta.

    – Isohaaran testit ovat merkittävä etappi Kalasydämen kehittämisessä. Saamme nyt tietoa Kalasydämen toimivuudesta erityisen vaativissa olosuhteissa. Uskomme innovaatiomme olevan erinomainen vaihtoehto perinteisille kalateille, toteaa Kalasydän Oy:n Mika Sohlberg.

    "Tämä ei ole mikään tykki, joka ampuu kalan ylöspäin"

    Kalasydän-järjestelmä perustuu lappotekniikkaan, jossa vaelluskala ohjataan houkutusvirtaaman avulla runkokammioon, josta se venttiilien kautta hydraulisesti vedenpainetta kiihdyttäen siirretään putkistoa pitkin voimalaitoksen yläpuolelle. Vesi tulee ylhäältä ja käy alhaalla vieden kalan ylöspäin.

    – Kalaan ei tarvitse koskea, eikä siihen kohdistu paineita tai muita. Veden painovoiman hyödyntäminen on tärkeää, sanoo innovaation keksijä ja yhtiön toimitusjohtaja Tarmo Aittaniemi.

    Kalasydämessä on kamerajärjestelmä ja kaikkea voidaan säätää ulkopuolisesti, lisäten esimerkiksi houkutusveden määrää. Kun kala tulee putkeen, järjestelmä lähtee viemään sitä ylöspäin.

    – Tämä ei ole mikään tykki, joka ampuu kalan ylöspäin, vaan pikemminkin lempeä, Aittaniemi jatkaa.

    Kalasydämen paikkaa voidaan myös muuttaa tarpeen mukaan, niin että se on kaloille paras.

    Yksi valtion kärkihankkeista

    Yhtiö kertoo, että laitteistoa voidaan käyttää kalatienä tai kalojen kiinniottolaitteena ylisiirtojen tarpeisiin.

    – Kalasydämen etuna on, että se voidaan kelluvana laitteistona sijoittaa kalojen kannalta optimaaliseen paikkaan nousureitille. Kalasydän on muunneltavissa ja se soveltuu erikokoisiin kohteisiin sekä useille kalalajeille, kuten lohelle, taimenelle sekä nahkiaiselle. Laitteiston putkistoa voidaan hyödyntää myös kalanpoikasten alasvaellukseen, kertoo Sohlberg.

    Yhtiö kertoo, että teknisestä toimivuudesta on aiemmin saatu lupaavia tuloksia vuonna 2017 Luonnonvarakeskuksen Paltamon tutkimusasemalta sekä Oulun Energian Merikosken voimalaitokselta Oulujoella.

    Kalasydän-hanke on saanut kärkihankerahoitusta Maa- ja metsätalousministeriöltä. Se sisältyy Lapin liiton koordinoiman vaelluskalatyöryhmän toimenpidesuunnitelmaan Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Laitteen rakentamisessa on käytetty pohjoissuomalaisia yrityksiä.

    Isätkin halutaan saada puhumaan – nyt mietitään, miten se onnistuu

    Isätkin halutaan saada puhumaan – nyt mietitään, miten se onnistuu


    – Vanhemmuudessa erityisesti isät jäävät helposti äitien varjoon, sanoo Heli Lappeteläinen. Hän työskentelee projektisuunnittelijana Isän näköinen -hankkeessa, jossa ammattilaisia koulutetaan kohtaamaan isät entistä paremmin. – Että...

    – Vanhemmuudessa erityisesti isät jäävät helposti äitien varjoon, sanoo Heli Lappeteläinen.

    Hän työskentelee projektisuunnittelijana Isän näköinen -hankkeessa, jossa ammattilaisia koulutetaan kohtaamaan isät entistä paremmin.

    – Että isien asema paranisi ja he paremmin voisivat ottaa vastuuta omasta isyydestään, vanhemmuudestaan, sitä kautta lapsen ja perheen hyvinvoinnista ja myös omasta hyvinvoinnistaan.

    Lisäksi testataan konkreettisia tapoja saada miehet vahvistamaan vanhemmuuttaan. Isäryhmiä aiotaan käynnistää viimeistään ensi vuonna paikallisten Setlementtiyhdistysten kanssa.

    Isien saaminen mukaan tulee olemaan haasteellista, myöntää Lappeteläinen.

    – Johtunee siitä, että meidän kulttuurimme ei ole tukenut poikien, nuorten miesten ryhmämuotoista osallistumista, emme osaa ehkä oikeanlaisia ryhmiä vetää.

    – Isät eivät koe työntekijöitä vertaisekseen. Pyrimme nyt tekemään toiminnan sellaiseksi, että siihen olisi helppo osallistua, Heli Lappeteläinen sanoo.

    Pohjoisessa tuetaan maahanmuuttajien isyyttä

    Tukea halutaan tarjota isyyden muutostilanteisiin. Oli kysymys sitten leskeydestä, erosta, äkillisestä työttömyydestä tai muusta elämän taitekohdasta.

    Pohjois-Suomessa ensimmäisiä kohderyhmiä ovat maahanmuuttajat, kertoo Oulussa toimistoaan pitävä Heli Lappeteläinen.

    Myös isyyteen voi tarvita kotoutusta. Sosiaalityön kentältä on kantautunut viestiä, että maahanmuuttajaäidit saavat ja hakevat tukea, mutta isejä perhetapahtumissakaan harvoin näkyy.

    – Maahanmuuttajataustaisilla isillä on paljonkin haasteita siinä, että tullaan kasvattamaan omat lapset erilaisessa kasvatuskulttuurissa kuin mistä ollaan tultu, Lappeteläinen kertoo.

    – Erityisesti siellä on nousemassa kohderyhmäksi isät, jotka ovat perheenyhdistämisen kautta saamassa lapsensa Suomeen.

    Esimerkiksi Lappeteläisen toimialueella maahanmuuttajaperheiden isille kaavaillaan toimintaa Ouluun ja Kemiin. Pohjoisessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia aiotaan kouluttaa edellä mainittujen lisäksi Rovaniemellä ja Kemijärvellä.

    Olichel / Pixabay

    Myös vankilataustaisten isien tukeminen on nähty ensi vaiheessa tärkeäksi.

    – Vertaisryhmätoiminta on meillä tärkein työväline. Pyrimme tekemään ryhmiä, jossa samanlaisesta taustasta tulevat isät kohtaavat toisensa. Ja pystyisivät tukemaan toisiansa, jakamaan kokemuksiaan vertaisesti ja mahdollisesti sitä kautta saada apua, Lappeteläinen sanoo.

    Työntekijä neljällä paikkakunnalla

    Isän näköinen on Miessakit ry:n ja Suomen Setlementtiliitto ry:n kaksivuotinen hanke, jonka pyrkimys on saada tukea isyyteen. Helmikuussa 2020 loppuvan hankkeen rahoitus saadaan Euroopan unionin ESR-rahastosta.

    Heli Lappeteläisen mukaan hankkeen hallinto sijaitsee Kuopiossa, lisäksi toimipaikkoja on Oulussa ja Jyväskylässä. Helsingissä Miessakit ry on palkannut hanketta varten toimistoonsa työntekijän.

    Näin mansikkalaatikon hinta heittelee eri puolella Suomea: halvin torihinta 30 euroa, kallein 48 euroa

    Näin mansikkalaatikon hinta heittelee eri puolella Suomea: halvin torihinta 30 euroa, kallein 48 euroa


    Mansikkasesonki kiihtyy lähipäivinä vähitellen ympäri Suomea. Venälän tilalla Kuopion Pellesmäessä poimittiin maanantaina Honeoye- ja Polka-lajikkeita. Tilalla on viljelty mansikkaa 1960-luvulta lähtien. Nykyään Venäläinen viljelee...

    Mansikkasesonki kiihtyy lähipäivinä vähitellen ympäri Suomea. Venälän tilalla Kuopion Pellesmäessä poimittiin maanantaina Honeoye- ja Polka-lajikkeita. Tilalla on viljelty mansikkaa 1960-luvulta lähtien.

    Nykyään Venäläinen viljelee mansikkaa noin kolmen hehtaarin alalla ja pelloissa on kolmea eri lajiketta. Yrittäjä Pirkko Venäläisen mukaan paras mansikkakausi on Kuopion seudulla ja Sisä-Savon pelloilla vielä edessä.

    – Alkuvaiheessa ollaan, kesäsää ratkaisee mitä sieltä tulee. Kaikilta lohkoilta ei ole vielä edes ensimmäisiä marjoja kerätty, kertoo Venäläinen.

    Sortavalalaiset Artem ja Irina Klemzikova poimivat mansikoita Venälän tilalla Kuopiossa.Sakari Partanen / Yle

    Venälän mansikkapellolla ahersi maanantaina neljä poimijaa. Tämä on jo 14. kesä kun sortavalalainen Irina Klemzikova on tilalla poimijana omalla kesälomallaan. Edessä on vielä noin 1,5 kuukauden kesäpesti.

    – Mansikka kukkii paljon. Vihreää marjaa on paljon ja kohta tulee satoa. Tämä on varmaan hyvä mansikkakesä, arvioi Klemzikova.

    Torihinnoissa on melkoisia eroja ympäri Suomea

    Ylen toreilla tekemän selvityksen mukaan litran mansikoita sai maanantaina halvimmillaan eli neljällä eurolla Kuopiossa ja Porissa. Kallein litrahinta, seitsemän euroa oli Kokkolassa ja Rovaniemellä.

    Viiden kilon laatikoissa hintahaitari oli lähes 20 euroa. Laatikko maksoi maanantaina vähiten eli 30 euroa Kuopiossa, Kouvolassa ja Tampereella.

    Sakari Partanen / Yle

    Kallein mansikkalaatikko oli Helsingin Kauppatorilla, 48 euroa. 40 euroa tai enemmän laatikko maksoi myös Kotkassa, Kokkolassa, Seinäjoella ja Kajaanissa.

    Ainakin Kuopion torilla mansikkakauppaan kuuluu myös tinkiminen. Riihimäkeläinen Matti Koskelo oli palaamassa Rautavaaralta mökkireissulta kotiinsa eikä mansikan listahinta tyydyttänyt. Koskelo tivasi hyvää tarjousta yrittäjä Esa Hokkaselta.

    – Minä tarjosin 60 euroa kahdesta laatikosta, mutta kauppias on kauppias. Ei vielä täysin tyrmännyt, mutta ei suoraan luvannutkaan, mietti Koskelo.

    Muutaman minuutin kuluttua tämä hintavääntö päättyi siihen, että Koskelon ja lastenlasten kyytiin lähti neljä neljän kilon mansikkalaatikkoa sadalla eurolla. Kilohinnaksi tuli siis 6,25 euroa.

    Yrittäjä Esa Hokkanen Kuopion torilla.Sakari Partanen / Yle

    Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ennakoi kesän mansikkasadosta hieman tavallista pienempää. Keskimäärin Suomessa tulee mansikkaa noin 12–13 miljoonaa kiloa vuodessa. Viime vuonna sato oli 14 miljoonaa kiloa. Tämän kesän satoarvio tarkentuu heinäkuun aikana.

    Kuopiolainen toriyrittäjä Esa Hokkanen odottaa vielä kuuminta mansikkasesonkia.

    – Kyllä se tästä vasta vilkastuu. Tämän viikon loppupuoli ja ensi viikon alku on parhaimmat, arvioi Hokkanen.

    Mansikkahinnat Ylen selvityksessä maanantaina 2.7.

    Helsinki, Hakaniemen tori, 6€/litra, 45€/viiden kilon laatikko

    Helsinki, Kauppatori, 5€/litra, 48€/viiden kilon laatikko

    Hämeenlinna, tori, 5€/litra, 38€/viiden kilon laatikko

    Joensuu, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Jyväskylä, tori, 5€/litra, 35,90€/viiden kilon laatikko

    Kajaani, tori, 6€/litra, 40€/viiden kilon laatikko

    Kemi, Citymarketin edusta, 7€/litra, 39€/viiden kilon laatikko

    Kemi, Berry Center/Prisma + S-marketin aula, 7,50€/litra, 39,90€/viiden kilon laatikko

    Kokkola, tori, 7€/litra, 43€/viiden kilon laatikko

    Kotka, tori, 6€/litra, 45€/viiden kilon laatikko

    Kouvola, tori, 5€/litra, 30€/viiden kilon laatikko

    Kuopio, tori, 4€/litra, 30€/viiden kilon laatikko

    Lahti, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Lappeenranta, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Mikkeli, tori, 5€/litra, 32€/viiden kilon laatikko

    Oulu, tori, 6€/litra, 38€/viiden kilon laatikko

    Pori, tori, 4€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Rovaniemi, tori, 7€/litra, 39€/viiden kilon laatikko

    Seinäjoki, tori, 5€/litra, 40€/viiden kilon laatikko

    Tampere, Tammelantori, 5€/litra, 30€/viiden kilon laatikko

    Turku, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Vaasa, tori, 6€/litra, 39€/viiden kilon laatikko

    Tuleva viikko on ratkaiseva lohen nousun kannalta – lohen lipposaalis alkoi parantua vasta loppua kohden

    Tuleva viikko on ratkaiseva lohen nousun kannalta – lohen lipposaalis alkoi parantua vasta loppua kohden


    Lohennousu Tornion-Muonionjokeen on vilkastumassa. Tällä hetkellä kaikuluotaimien ohi on mennyt arviolta 17 000 lohta. Se on enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. – Seuraava viikko on ratkaiseva lohennousun kannalta ja näyttää, millainen...

    Lohennousu Tornion-Muonionjokeen on vilkastumassa. Tällä hetkellä kaikuluotaimien ohi on mennyt arviolta 17 000 lohta. Se on enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

    – Seuraava viikko on ratkaiseva lohennousun kannalta ja näyttää, millainen tästä kesästä tulee, arvioi tutkija Ville Vähä Luonnonvarakeskuksesta.

    Tornion-Muonionjokeen odotetaan palaavaksi noin 60 000 kalaa. Se on enemmän kuin viime vuonna, jolloin määrä jäi ennakoitua alhaisemmaksi, noin 40 000 kalaan. Luvuissa ollaan kuitenkin kaukana mittaushistorian huippuvuosista.

    Vuosina 2014 ja 2016 Tornion-Muonionjokeen nousi noin 100 000 lohta. Vuonna 2015 määräksi mitattiin noin 58 000 lohta.

    Vuonna 2009 alkaneen seurannan aikana vähiten lohia on noussut vuonna 2010, jolloin määräksi laskettiin noin 17 200 lohta. Seurantavuosien 2009–2017 keskiarvo on ollut noin 54 000 lohta.

    Vähän mukaan juhannuksena tulleiden vesisateiden uskotaan hidastaneen jonkin verran lohennousua kotijokeen. Suurempi merkitys vaelluksen ajoittumiselle on kuitenkin Itämerellä vallitsevilla olosuhteilla.

    Lohen lippoaminen on päättymässä Kukkolankoskella

    Kun monet viehekalastajat vasta suunnittelevat kesän pyyntireissua Tornion-Muonionjoelle, on lohen lippopyynti Tornion Kukkolankoskella päättymässä.

    Paikallisten lippopyynti on rajattu kolmeen viikkoon kesäkuussa ja aivan kuin lippomiesten kiusaksi, on parhaita saaliita alettu nostaa vasta pyynnin viimeisinä päivinä.

    Kun pyyntiaikaa on jäljellä vajaat kaksi vuorokautta, on saaliiksi saatu 70-80 lohta. Kahtena edellisenä kesänä kolmen viikon saalis on ollut 100-200 kalaa.

    Kukkolankoskella lohta käy vuorollaan lippoamassa noin puolen sataa miestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kosken partaalle on tehty tänäkin kesänä monta turhaa reissua.

    – Viime vuonna sain kuusi lohta, mutta tänä vuonna olen saanut vain yhden. Tuntemuksia on ollut enemmänkin, mutta ne eivät ole olleet minun kalojani, kun eivät ole menneet lippoon, naurahtaa torniolainen Janne Keränen, joka on liponnut vasta puolenkymmentä kesää.

    Riikka Rautiainen/YleLipporingissä on puolen sataa pyytäjää

    Vähäinen lohisaalis ei lippomiehiä tunnu häiritsevän, sillä vanhaa pyyntikulttuuria pidetään yllä myös matkailijoiden houkuttelemiseksi. Paikallisille suurempi merkitys onkin loppukesään ajoittuvalla siian lippouksella kuin lohenpyynnillä.

    Lisäksi paikalliset tietävät, että alati muuttuva koski kivineen on haastava paikka kokeneillekin pyytäjille.

    – Kyllä ensimmäinen kerta talven jälkeen on aina opettelua, kun koskessa paikat muuttuvat. Lippoamiseen täytyy ottaa aina tuntumaa, kuvailee koski-isäntä Risto Leinonen, joka on liponnut Kukkolankoskella yli 50 vuotta.

    Kukkolankoskella lohta käy vuorollaan lippoamassa noin puolen sataa miestä. Lippovuoro vaihtuu viiden minuutin välein, jos renkuille on ruuhkaa.

    – Tämä on ihan riittävä aika, sillä eihän rautaa olevaa raskasta lohilippoa jaksaisi edes pidellä paljon pidempää aikaa, kuvailee Leinonen.

    Lohta lipotaan kolme viikkoa eikä maa- ja metsätalousminiseriössä ole ainakaan toistaiseksi suostuttu kyläläisten ehdottamaan kuukauden mittaiseen pyyntikauteen.

    – Yksi lisäviikko vähentäisi ruuhkaa suosituimpina aikoina ja saalista saataisiin varmasti paremmin, kun lohi ehtisi nousta Tornionjokeen, sanoo Leinonen.

    Naapurin ilmoitus metelistä paljasti ison huumekätkön Torniossa

    Naapurin ilmoitus metelistä paljasti ison huumekätkön Torniossa


    Kemi-Tornio käräjäoikeudessa on puitu tällä viikolla isoa huumejuttua, jossa neljää irakilaista miestä syytetään törkeästä huumausainerikoksesta. Poliisi pääsi jutun jäljille viime helmikuussa mentyään torniolaiseen kerrostaloasuntoon...

    Kemi-Tornio käräjäoikeudessa on puitu tällä viikolla isoa huumejuttua, jossa neljää irakilaista miestä syytetään törkeästä huumausainerikoksesta.

    Poliisi pääsi jutun jäljille viime helmikuussa mentyään torniolaiseen kerrostaloasuntoon sieltä kantautuneen metelin vuoksi.

    Poliisi havaitsi asunnon pöydällä lojuneet ekstaasitabletit ja järjesti kotietsinnän.

    Koiran avulla suoritetussa etsinnässä suihkutiloista ja rakennuksen ulkopuolelta lumihangesta löytyi yhteensä 1,8 kiloa amfetamiinia. Lisäksi asunnosta löytyi ekstaasitabletteja, hasista ja oopiumia.

    Syytetyistä kaksi asuu Turun seudulla, yksi Torniossa ja yksi Oulussa. Kolme miehistä on ollut tutkinnan aikana vangittuna ja kaksi on edelleen. Päätekijäksi epäilty on asunut Suomessa jo lähes kymmenen vuotta. Asunnon haltija on tullut Suomeen vuonna 2015.

    Syyttäjä vaatii kahdelle miehelle viiden vuoden ja kahdelle neljän ja puolen vuoden vankeusrangaistusta. Käräjäoikeus antaa tuomionsa jutussa 11. heinäkuuta.

    Huumeita myös välitetty Torniossa?

    Kuluvalla viikolla Kemi-Tornion käräjäoikeudessa on myös pyritty kuulemaan neljää huumausainerikoksesta syytettynä olevaa nuorta, kahta miestä ja kahta naista.

    Syyttäjä on pyrkinyt näyttämään toteen, että syytetyt ovat hankkineet huumeita, jotka ovat peräisin irakilaisen asunnosta löytyneestä erästä.

    Oikeus pääsi kuulemaan kahta miestä, mutta naiset jättivät saapumatta oikeuteen eli heidän osaltaan juttu on vielä käsittelemättä.

    Suuri tuulivoimapuisto suunnitteilla Lappiin – aloite paikallisilta metsänomistajilta

    Suuri tuulivoimapuisto suunnitteilla Lappiin – aloite paikallisilta metsänomistajilta


    Suomalainen tuulivoimayhtiö suunnittelee Lappiin 700 miljoonan euron arvoista tuulivoimalahanketta. Suunniteltu tuulivoimapuisto olisi yksi Suomen suurimmista tuulivoiman tuottajista. Smart Windpower -yhtiö on aloittanut esiselvityksen sadan...

    Suomalainen tuulivoimayhtiö suunnittelee Lappiin 700 miljoonan euron arvoista tuulivoimalahanketta. Suunniteltu tuulivoimapuisto olisi yksi Suomen suurimmista tuulivoiman tuottajista.

    Smart Windpower -yhtiö on aloittanut esiselvityksen sadan tuulivoimalan rakentamisesta Ylitorniolle, Rovaniemelle ja Pelloon.

    Aloite uudesta tuulivoimapuistosta on lähtenyt Varejoen-Sivakkajoen ja Kätkävaaran Asutusalueiden yhteismetsältä. Se katsoi alueen sopivaksi tuulivoimatuotantoon, halusi alueesta tuottoa ja kilpailutti vuokrasopimuksen 8 500 hehtaarin alueesta eri tuulivoimatoimijoilla.

    Kilpailutuksen voitti Smart Windpower, jolla on parhaillaan menossa tuulivoimahanke myös Pyhäjoen Puskakorvenkalliossa.

    Suurin osa voimaloista sijoittuisi Ylitornion Isovaaraan. Rovaniemellä rakentamisalue olsi Aittavaarassa ja Pellossa Korpivaarassa.

    Työtä ja tuloa myös paikallisesti

    Smart Windpower korostaa kunnille toimittamassaan tiedotteessa, että tuulivoimalat toimisivat markkinaehtoisesti ilman valtion tukia. Yhtiö myös rekisteröi tytäryhtiöt aina tuulivoimahankkeen sijaintikuntaan, joten kunnat hyötyvät kiinteistöverotuottojen lisäksi myös yhteisöveronpalautuksesta.

    Työllisyysvaikutuksia yhtiö kuvailee merkittäviksi. Rakentamisen aikana vaikutus olisi jopa 2000 henkilötyövuotta ja valmistumisen jälkeenkin voimalat toisivat työtä noin 300 henkilölle vuodessa.

    Esiselvitys valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Yhtiö lupaa olla selvityksen aikana yhteydessä kaikkiin alueen toimijoihin. Vasta ensi vuoden puolella yhtiö neuvottelee kuntien kanssa, onko hankkeelle edellytyksiä lähteä tekemään ympäristövaikutusten arviointia.

    Yhteismetsän edustaja ei halua tässä vaiheessa kommentoida tarkemmin asiaa.

    Satojen suomalaisten eläkerahoja makaa yhä Ruotsissa – osa ei tiedä eikä osa välitä hakea rahojaan

    Satojen suomalaisten eläkerahoja makaa yhä Ruotsissa – osa ei tiedä eikä osa välitä hakea rahojaan


    Suomalaisten eläkerahoja makaa ruotsalaiseen eläkejärjestelmään kuuluvilla tileillä. Eläketurvakeskus ja Kela selvittivät Ruotsin eläkeviranomaisen Pensionsmyndighetenin pyynnöstä muutama vuosi sitten, että Suomessa asui tuolloin vajaat...

    Suomalaisten eläkerahoja makaa ruotsalaiseen eläkejärjestelmään kuuluvilla tileillä. Eläketurvakeskus ja Kela selvittivät Ruotsin eläkeviranomaisen Pensionsmyndighetenin pyynnöstä muutama vuosi sitten, että Suomessa asui tuolloin vajaat parituhatta 65-vuotta täyttänyttä ihmistä, jotka eivät olleet hakeneet Ruotsista heille kuuluvaa eläkettä.

    Eläketurvakeskuksen mukaan osa ihmisistä ei varmastikaan tiedä, että he olisivat oikeutettuja eläkkeeseen Ruotsista, mutta osa jättää sen hakematta tietoisesti.

    EU-eläkeneuvojan Jan Pesosen mukaan syynä voi olla esimerkiksi se, että Ruotsista tuleva eläke saattaa vaikuttaa Suomesta saataviin muihin etuuksiin.

    – Yhtenä syynä voivat olla myös puutteelliset osoitetiedot Ruotsissa, joten viranomaiset eivät saa eläkeoikeutettuun yhteyttä, sanoo Jan Pesonen.

    Vaillinaiset osoitetiedot nostaa yhdeksi tekijäksi myös Pohjoiskalotin rajaneuvonnassa Torniossa työskentelevä koordinaattori Päivi Koivupalo. Hän auttaa pääasiassa tavallisia ihmisiä rajan ylittämiseen liittyvissä ongelmissa.

    – Ilman muuta ihmisten kannattaisi nyt selvittää, tulevatko työperäiset eläkkeet oikein ja alkaa sitten tehdä salapoliisityötä tai ainakin muistella, missä työuraa tulikaan aikoinaan tehtyä ja olla sitten yhteydessä Ruotsin eläkeviranomaiseen, opastaa Päivi Koivupalo.

    Eläkettä ei myönnetä automaattisesti, vaan se pitää hakea

    Neuvoja voi kysyä Suomen Eläketurvakeskuksesta, joka myös välittää Suomessa asuvien henkilöiden eläkehakemukset käsiteltäviksi Ruotsiin. Ruotsin eläkettä ei kuitenkaan myönnetä automaattisesti, vaan sitä pitää hakea itse.

    – Lisätiedustelut Ruotsin eläkeoikeudesta tulisi osoittaa suoraan Ruotsin eläkevirastoon, sillä Suomen viranomaisilla ei ole näitä tietoja käytössään, kertoo Jan Pesonen.

    Eläkepäätöksen saaminen Ruotsista saattaa viedä kuukausia. EU-eläkeneuvoja Jan Pesonen kertoo, että Ruotsin eläkeviranomaisten ilmoituksen mukaan päätöksen saa 4-8 kuukaudessa.

    Ruotsissa tehdystä työurasta maksettavan eläkkeen puuttuminen on noussut esille Norjan ja Ruotsin välisessä rajaneuvonnassa viime aikoina, mutta Suomessa yhteydenottoja ei ole vähän aikaan ollut.

    Koordinaattori Päivi Koivupalo sanoo, että viimeksi häneltä on tiedusteltu Ruotsin takuueläkejärjestelmästä, johon saattaa olla tulossa muutoksia.

    Maa järisi Perämeren rannikolla, maanjäristys tuntui mantereella asti – Seismologi: havaintoja ukkosenkaltaisesta jyrinästä ja tärinästä

    Maa järisi Perämeren rannikolla, maanjäristys tuntui mantereella asti – Seismologi: havaintoja ukkosenkaltaisesta jyrinästä ja tärinästä


    Maa järisi Perämerellä Ruotsin ja Suomen rannikon läheisyydessä tänään keskiviikkona. Suomen seismografiset asemat havaitsivat maanjäristyksen kello 10.22. Helsingin yliopiston Seismologian instituutin tekemän alustavan analyysin mukaan...

    Maa järisi Perämerellä Ruotsin ja Suomen rannikon läheisyydessä tänään keskiviikkona. Suomen seismografiset asemat havaitsivat maanjäristyksen kello 10.22.

    Helsingin yliopiston Seismologian instituutin tekemän alustavan analyysin mukaan järistyksen keskus sijaitsee Perämeren pohjoisosassa 18 kilometrin syvyydessä. Järistyksen magnitudiksi arvioidaan 3,1.

    – Tämä on ollut Pohjois-Euroopan, Pohjois-Skandinavian alueelle suhteellisen harvinainen tapaus, kuitenkin alueelle ihan tyypillinen. Täällä Perämerellä tapahtuu vuosittain useita maanjäristyksiä ja näitä suurempiakin harvakseltaan, kertoo seismologi Jari Kortström Helsingin yliopiston seismologian instituutista.

    Monet Tornion seudulla asuvat ihmiset kertovat havainneensa maanjäristyksen.

    – Tämänaamuinen ei todennäköisesti aiheuta mitään vaurioita, kun tapahtumapaikka menee meren puolelle, mutta kyllähän se varmasti on laajalti havaittu sekä Suomen että Ruotsin puolella. Olemme saaneet muutamia havaintoja nettisivujemme kautta, että on kuultu ukkosenjyrinän kaltaista jyrinää ja tunnettu tärinää samalla. Ihan tärinä- ja äänihavaintoja, Kortström kertoo.

    Perämerellä heikkousvyöhyke kallioperässä

    Kortströmin mukaan järistys on saanut voimansa Atlantin leviämisvyöhykkeeltä, missä on aktiivinen laattareuna, jossa mannerlaatat erkanevat toisistaan.

    – Perämeren alueella sattuu olemaan yksi tällainen suurempi heikkousvyöhyke kallioperässä, ikivanha siirros, jota pitkin nämä jännitteet purkautuvat, Kortström taustoittaa järistyksen syytä.

    Järistyksen paikka näkyy Helsingin yliopiston Seismologian instituutin verkkosivuillaan julkaisemassa kartassa.

    Maaliskuussa 2016 Perämerellä havaittiin harvinaisen voimakas maanjäristys, jonka magnitudi oli 4,6.

    Lappiin haetaan useita kunnanjohtajia – Kittilän tilannetta jännitetään vielä

    Lappiin haetaan useita kunnanjohtajia – Kittilän tilannetta jännitetään vielä


    Kunnanjohtajan virkaa tavoitteleville on useita paikkoja auki Lapissa. Kolarissa kunnanjohtaja Antti Määttä lähtee jo heinäkuun jälkeen henkilöstöjohtajaksi Rovaniemelle. Kolarin kunnanhallitus päätti laittaa vapautuvan paikan hakuun viikko...

    Kunnanjohtajan virkaa tavoitteleville on useita paikkoja auki Lapissa.

    Kolarissa kunnanjohtaja Antti Määttä lähtee jo heinäkuun jälkeen henkilöstöjohtajaksi Rovaniemelle. Kolarin kunnanhallitus päätti laittaa vapautuvan paikan hakuun viikko sitten. Vt. kunnanjohtajana aloittaa Tiina Piirilä-Laiho, joka on nykyinen perusturvajohtaja.

    Myös Pelkosenniemeä luotsaava Pertti Severinkangas on muuttamassa. Hän lähtee kunnanjohtajaksi Siikajoelle.

    Keminmaan johtajahaku päättyi viime viikolla. Seitsemäntoista hakijan joukossa on myös nykyinen kunnanjohtaja, määräaikaisella sopimuksella oleva Mauri Posio.

    Mäkelän ero vahvistumassa Kittilässä

    Kittilässä odotetaan, päästäänkö kunnanjohtajan paikka avaamaan. Kunnassa on ollut monta vs. kunnanjohtajaa neljän vuoden aikana.

    Jos laittomasti irtisanotun Anna Mäkelän johtajasopimuksesta ei valiteta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, päästään hänen eronsa vahvistamaan mahdollisesti jo tänä kesänä.

    Sopimukseen tyytymättömät Kittilän kunnanvaltuutetut Inkeri Yritys ja Pentti Kangas (Oikeudenmukainen Kittilä) harkitsevat molemmat edelleen, haluavatko viedä asiaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Valitusaikaa heillä on heinäkuun alkupuolelle asti.

    Kittilän nykyinen vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa jatkaa tehtävässään vuoden loppuun saakka.

    Kaidi Finlandin uudeksi toimitusjohtajaksi Olli-Pekka Viljakainen

    Kaidi Finlandin uudeksi toimitusjohtajaksi Olli-Pekka Viljakainen


    Kemiin biojalostamoa suunnittelevan Kaidi Finlandin uusi toimitusjohtaja on insinööri Olli-Pekka Viljakainen. Viljakainen seuraa tehtävässä toimitusjohtajan paikkansa jättävää Carl Haglundia. Viljakaisen on määrä aloittaa Kaidi Finlandin...

    Kemiin biojalostamoa suunnittelevan Kaidi Finlandin uusi toimitusjohtaja on insinööri Olli-Pekka Viljakainen.

    Viljakainen seuraa tehtävässä toimitusjohtajan paikkansa jättävää Carl Haglundia.

    Viljakaisen on määrä aloittaa Kaidi Finlandin toimitusjohtajana 10. elokuuta.

    – Nyt kuin lainsäädäntö ja luvitus-asiat ovat tulleet tähän pisteeseen on luonnollinen ajankohta vaihtaa Kemin hankeen vetäjä. Hankeen seuraava vaihe on hyvin tekninen ja tähän Viljakainen tuo välttämätöntä osaamista, Haglund toteaa tiedotteessa.

    Viljakainen osallistui myös Vapon ja Forest Btl:n hankkeisiin, kun yhtiöt suunnittelivat biojalostamon rakentamista Kemiin. Nämä hankkeet eivät kuitenkaan toteutuneet.

    Kiinan johtaviin bioenergiatoimijoihin kuuluva Kaidi ilmoitti helmikuussa 2016 suunnittelevansa miljardiluokan biodieseljalostamon rakentamista Kemiin.

    Kaidi on saanut ympäristö- ja vesitalousluvan Kemin biojalostamolle. Lopullista investointipäätöstä biojalostamon toteutumisesta ei kuitenkaan ole vielä tehty.

    Tutkimus: Asuinpaikka vaikuttaa käsitykseen rajasta – torniolaiset avaisivat itärajaa ja lappeenrantalaiset tiukentaisivat länsirajaa

    Tutkimus: Asuinpaikka vaikuttaa käsitykseen rajasta – torniolaiset avaisivat itärajaa ja lappeenrantalaiset tiukentaisivat länsirajaa


    Läntinen maaraja pohjoisessa ja Venäjän vastainen valtakunnanraja ovat monella tavalla erilaisia rajoja. Erilaisuus vaikuttaa myös rajan läheisyydessä asuvien ihmisten näkemyksiin rajoista yleensä. Tämä selviää Oulun yliopiston tekemästä...

    Läntinen maaraja pohjoisessa ja Venäjän vastainen valtakunnanraja ovat monella tavalla erilaisia rajoja. Erilaisuus vaikuttaa myös rajan läheisyydessä asuvien ihmisten näkemyksiin rajoista yleensä. Tämä selviää Oulun yliopiston tekemästä kyselytutkimuksesta lappeenrantalaisille ja torniolaisille.

    Ruotsin läheisyys on Torniossa sekä fyysistä että henkistä laatua. Länsirajalla suomalaiset mieltävät paikalliseksi myös Haaparannan puolen, mikä osaltaan selittää näkemystä rajasta.

    – Se paikallisuus voi Tornio–Haaparannassa ylettyä rajan toiselle puolelle, mutta lappeenrantalaisten mielissä ei tämän tuloksen perusteella vaikuttaisi olevan samanlaista kokemusta, yliopistotutkija Eeva-Kaisa Prokkola Oulun yliopistosta kertoo.

    Itäraja on tiukasti valvottu, geopoliittisesti merkittävä raja, kun taas Suomen ja Ruotsin rajan yli asioidaan jatkuvasti, ilman minkäänlaista kynnystä.

    – Voisi sanoa, että turvallisuuden tunteen näkökulmasta Ruotsin raja merkitsee paikallisille asukkaille sujuvaa yhteistyötä, luottamusta ja ennalta-arvattavuutta, kun taas Venäjän raja on monesti nähty geopoliittisesti kriittisimpänä rajana ja se totta kai vaikuttaa siihen, miten ihmiset kokevat sen. Venäjän rajahan on hyvin suljettu vielä tänäkin päivänä, Prokkola luonnehtii.

    Venäläisten matkailijoiden määrä ja rahankäyttö on notkahduksen jälkeen lähtenyt taas kasvuun Suomessa.Yle

    Tutkimuksessa sekä lappeenrantalaiset että torniolaiset joutuivat miettimään asiaa myös päinvastaisella rajalla asuvien näkökulmasta. Vieressä olevan rajan luonne vaikuttaa ihmisten yleisiin käsityksiin rajoista. Lappeenrantalaisten mielestä länsirajakin voisi olla tiukempi, kun taas vapaaseen liikkumiseen tottuneiden torniolaisten mielestä itäraja voisi olla vapaammin ylitettävissä.

    – Näyttää siltä, että se, missä ihminen asuu ja elää ja minkälainen kokemus on omasta rajasta ja sen avoimuudesta muokkaa käsitystä ja ajatusta siitä, minkälainen se kauempana oleva raja voisi olla ja minkälaisia oikeuksia paikallisella väestöllä on ylittää raja vapaasti, Prokkola sanoo.

    Tutkimus paljastaa merkittävän eron tarpeessa käydä rajan toisella puolella. Länsirajalla rajan yli liikutaan jatkuvasti, mutta osa itärajan asukkaista ei edes haikaile lähirajan ylittämistä.

    – Haaparanta–Tornio -alueella rajan ylittäminen on suurelle osalle päivittäinen tai ainakin viikoittainen rutiini ja käytäntö ja monet asiat tapahtuvat rajan toisella puolella. Lappeenrannassa taas on paljon vanhempiakin ihmisiä, jotka eivät ole koskaan ylittäneet Venäjän rajaa ja osa ilmaisee, ettei koskaan haluakaan ylittää. Kyllä ne ovat hyvin erilaiset, se tuli hyvin selkeästi esiin näissä kyselyissä, kun kysyttiin, paljonko paikalliset ylittävät rajaa, Prokkola kertoo.

    Tutkimus toteutettiin satunnaisotantana postikyselyllä keväällä 2017. Kyselyyn vastasii 401 torniolaista ja 589 Lappeenrantalaista.

    Kierrätyspisteiden törkyisyydestä kanneltiin ministeriöön, mutta tuoreet kuvat kertovat muuta – kerro omat kokemuksesi

    Kierrätyspisteiden törkyisyydestä kanneltiin ministeriöön, mutta tuoreet kuvat kertovat muuta – kerro omat kokemuksesi


    Rinki-ekopisteiden siisteyttä arvostellaan ajoittain rajustikin eri puolilla Suomea. Esimerkiksi juhlapyhien aikaan, kuten joulun jälkeen kierrätyspisteet pursusivat jätteitä (HS, tilaajille). Rinki on kuitenkin toistuvasti kertonut, että...

    Rinki-ekopisteiden siisteyttä arvostellaan ajoittain rajustikin eri puolilla Suomea. Esimerkiksi juhlapyhien aikaan, kuten joulun jälkeen kierrätyspisteet pursusivat jätteitä (HS, tilaajille). Rinki on kuitenkin toistuvasti kertonut, että palautemäärä on laskeva. Ringin toimitusjohtajan mukaan tämänhetkinen tilanne on hyvä.

    Kävimme kierrätyspisteillä ympäri Suomea ja useat pisteet olivat moitteettomassa kunnossa. Poikkeuksen tekee Savo-Pielisen alue, jossa on kyllästytty epäsiisteihin kierrätyspisteisiin.

    Lappeenrannan Citymarketin ekopiste kuvattuna maanantaina. Maassa oli myös muun muassa pari maalipönttöä. Yleisilmeeltään kierrätyspiste oli siisti.Kare Lehtonen / Yle

    Ekopisteiden törkyisyydestä on kanneltu ministeriöön asti. Osassa Keski-Suomea, Savoa ja Pohjois-Karjalaa toimiva Savo-Pielisen jätelautakunta teki kannanoton keräysjärjestelmän toimivuudesta ympäristöministeriölle. Kannanotto lähetettiin ministeriölle, koska ministeriö alkaa valmistella uutta jätehuoltoa koskevaa lainsäädäntöä.

    Kuntien ympäristösuojeluviranomaiset ovat joutuneet lisäämään valvontaa ekopisteillä, koska niiden epäsiisteydestä on tullut lukuisia valituksia. Viranomaiset ovat käyneet tarkastamassa kierrätyspisteitä ja soittaneet Ringille pisteiden tarvitsevan siistimistä.

    – Ongelmia on ollut erityisesti Kuopiossa ja Pieksämäellä, harmittelee lautakunnan vastaavan palvelupäällikön sijainen Hanna Kisonen.

    Vaikka Kuopion kaupunki antoi keväällä tiukkaa palautetta ekopisteistä, ne eivät siistiytyneet.

    – Keväällä jouduimme käymään tarkastamassa samoja pisteitä useita kertoja viikossa, Kuopion kaupungin ympäristöjohtaja Tanja Leppänen sanoo.

    Koska Rinki-ekopisteet eivät siistiytyneet Kuopion ympäristösuojeluviranomaisten mielestä tarpeeksi, se muistutti myös ekopisteen maanomistajia vastuusta.

    Ringin toimitusjohtaja sanoo, että Savo-Pielisen jätelautakunta on ainoa taho, joka on antanut lyttäävää palautetta.

    – Saamme noin 10 000 puhelua vuodessa asiakaspalvelupuhelimeen. Aika monet soitoista koskee lajitteluohjeita, Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen kuvailee.

    Kemin Prisman pihalla olevalla kierrätyspiste oli lähes moitteettomassa kunnossa.Jutta Huovinen / Yle

    Samainen jätelautakunta huomauttaa, että kierrätyspisteiden siivoaminen on ollut paikoin riittämätöntä.

    – Meillä on säännöllinen siivous. Kaupan pihassa olevasta pisteestä roskat siivotaan vähintään kerran viikossa. Hypermarkettien pisteet siivotaan useamman kerran viikossa.

    – Sanotaanko näin, etteivät siellä ainakaan samat roskat ole kovin pitkään, Ringin toimitusjohtaja muotoilee.

    Kuva on otettu huhtikuussa Joensuun Rinki-ekopisteeltä. Myös Kuopiossa kierrätyspisteet ovat olleet epäsiistejä keväisin ja valvontakäyntejä on jouduttu lisäämään.Matti Myller / YleJoensuun kierrätyspiste kuvattuna maanantaina 25.6.Ari Haimakainen / Yle

    Savo-Pielisen kunnat ovat huolissaan, että ihmisten kierrätysinto laskee sotkuisten kierrätyspisteiden vuoksi. Alueen jäteyhtiön asiakaskyselyn mukaan tyytyväisyys ekopisteisiin on laskenut, kun kierrätys siirtyi kunnalliselta jäteyhtiöltä Rinki Oy:n vastuulle.

    – Jos käy toistuvasti ekopisteellä, joka on hyvin roskainen, tulee sellainen käsitys, että ne ovat aina sotkuisia. Asiakkailta on tullut sellaista palautetta, että se laskee kierrätysintoa, Kuopion ympäristöjohtaja Tanja Leppänen kuvailee.

    Inarin kirkonkylän kierrätyspiste oli siisti maanantaina.Vesa Toppari / Yle

    Kierrätysinto ei saisi laskea, sillä kierrätystavoitteet tulevat kiristymään EU:n määräyksellä. Suomen kierrätysasteen pitäisi olla vuonna vähintään 65 prosenttia. Kaksi vuotta sitten suomalaiset kierrättivät noin 42 prosenttia yhdyskuntajätteestä.

    Ringin toimitusjohtaja ei nimeä, mitä kierrätysfirma aikoo tehdä, että asiakastyytyväisyys nousisi. Yritys aikoo käydä läpi Savo-Karjalan alueen ongelmat yhdessä lautakunnan jäsenten kanssa.

    Turun Itäharjun Rinki-ekopiste oli maanantaina 25.6. siistissä kunnossa.Carolus Manninen / Yle

    Kuntien ylläpitämiä kierrätyspisteitä vähennettiin vuonna 2016, kun laki velvoitti tuottajat järjestämään pakkausjätteidensä keräys ja kierrätys. Rinki on hoitanut työtä yritysten puolesta.

    Osa Suomen kunnista on jättänyt kierrätyksen kokonaan Ringin hoidettavaksi. Osa järjestää lisäksi omia kierrätyspisteitä. Esimerkiksi Savo-Pielisen alueella on päädytty päällekkäisiin järjestelmiin, jotka kunnat kokevat aiempaa tehottomimmiksi ja kalliimmiksi. Kuluttajalle se tarkoittaa sitä, että osa suomalaisista maksaa jätteistä kaksi kertaa, ensin käydessä kaupassa ja vielä roskia viedessä.

    Keminmaan Citymarketin pihalla oleva ekopiste oli maanantaiaamuna siisti.Jutta Huovinen / Yle

    Kun keräys ja kierrätysvastuu siirtyivät Ringille, kierrätyspisteiden määrä putosi. Jätehuoltoa valtion puolesta valvova ylitarkastaja Tuomo Aunola Pirkanmaan ELY-keskuksesta sanoo, että ihmiset valittavat eniten, että kierrätyspisteitä on liian vähän.

    Ringin toimintaa määrittää laki. Sen toiminnalle on asetettu minitasopalvelutaso. Nyt yritys aikoo lisätä muovinkeräystä joissakin pisteissä.

    – Se on pitkä prosessi, kun edellytetään asianmukaiset luvat keräykselle, Juha-Heikki Tanskanen sanoo.

    Tornionjoen lohen ja taimenen vaellus erityisseurantaan – uusi tekniikka tuo arvokasta tietoa

    Tornionjoen lohen ja taimenen vaellus erityisseurantaan – uusi tekniikka tuo arvokasta tietoa


    Luonnonvarakeskuksen tutkijat työskentelevät taitavan kirurgin tarkkuudella merkatessaan kaloja Tornionjokisuun merialueella aivan Suomen ja Ruotsin rajalla. Kalojen merkitseminen alkoi kesäkuun toisella viikolla. Tällä kertaa lohet saadaan...

    Luonnonvarakeskuksen tutkijat työskentelevät taitavan kirurgin tarkkuudella merkatessaan kaloja Tornionjokisuun merialueella aivan Suomen ja Ruotsin rajalla. Kalojen merkitseminen alkoi kesäkuun toisella viikolla.

    Tällä kertaa lohet saadaan ruotsalaisten kalastajien rysästä. Lohet saavat vatsaansa radiolähettimen, jonka avulla vaellusta voidaan seurata parillakymmenellä vastaanottimella eri puolilla vesistöä jopa kolmesta neljään vuotta.

    Kalatutkija on tekniikan kehityksestä innoissaan.

    – Vielä viime vuosikymmenellä tällaisilla radiolähettimillä pystyi seuraamaan kalan kulkua puoli vuotta, ehkä vuoden. Sitten paristo lakkasi toimimasta. Nyt voimme seurata useamman vuoden esimerkiksi sitä, miten taimen käyttäytyy joessa, palaa takaisin merelle, käy merellä syönnöksellä ja palaa taas joelle kudulle takaisin. Ja tämä tuo hienoa tietoa, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi.

    Kannanhoito vaatii vielä paljon tietoa

    Vaikka kalojen käyttäytymistä on tutkittu monella tapaa, tuottaa pitkäaikainen ympärivuotinen seuranta arvokasta, vielä selvittämätöntä tietoa.

    Atso Romakkaniemen mukaan nykyään esimerkiksi uhanalaisen meritaimenen vaelluskäyttäytymistä ja keskeisiä kutupaikkoja tunnetaan verraten huonosti. Lohetkin ovat joen eri osiin vaeltavia erilaisia kantoja, joiden vaelluskäyttäytymisessä on eroja.

    Seurannan avulla nähdään muun muassa, miten satojen kilometrien etäisyydet ja ympäristöolosuhteet vaikuttavat vaellusnopeuksiin ja kalojen selviytymiseen.

    – Mitä paremmat tiedot päättäjillä on sen suhteen, miten elinympäristöä hoitaa ja miten kalastussääntöjä sovittaa, sitä paremmin voidaan esimerkiksi meritaimenta suojella kalastukselta. Saadun tiedon valossa päättäjät voivat sitten miettiä, mitkä päätökset ovat sellaisia, joilla kalakanta voi hyvin ja siitä saadaan myös kalastettavaa, Atso Romakkaniemi sanoo.

    Kalastajilla tärkeä rooli

    Tutkimuksessa mukana olevat meritaimenet ja lohet pyydystetään tänä ja ensi kesänä. Kalat merkitään Tornionjoen jokisuulla ja alajuoksulla.

    Merkattavia kaloja pyydystävät jokisuun ja jokivarren suomalaiset ja ruotsalaiset kalastajat, joilla on erityislupa kalastaa myös normaalin kalastuskauden ulkopuolella. Heillä on myös lupa pyytää taimenia, jotka muuten on rauhoitettu kalastukselta joella ja jokisuulla.

    Suomalaisten ja ruotsalaisten yhteisessä tutkimushankkeessa tärkeässä roolissa ovat kalastajat ja rajajokivarren paikalliset asukkaat. Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat yhteistyöhön tyytyväisiä.

    – Tietysti toivomme myös, että jos kalastaja saa radiolähettimellä merkatun kalan saaliiksi, hän ottaisi siitä kalasta kuvan, mittaisi sen pituuden ja lähettäisi siitä tiedot luonnonvarakeskukselle. Kala täytyy tietysti vapauttaa takaisin veteen hyväkuntoisena, Romakkaniemi tähdentää.

    Meri-Lapissa alkoi Mehiläisen aika – sote-yhteisyritys lupaa vähentää pompottelua ja jonottamista

    Meri-Lapissa alkoi Mehiläisen aika – sote-yhteisyritys lupaa vähentää pompottelua ja jonottamista


    Länsi-Pohjan keskussairaalan ovissa oli tänä aamuna uudet tarrat. Ne kertovat tarinaa alueen sote-yhteisyrityksen toiminnan alkamisesta. Mehiläinen Länsi-Pohjan toimitusjohtaja Lasse Männistö on toiminnan alkamiseen tyytyväinen. – Tietysti...

    Länsi-Pohjan keskussairaalan ovissa oli tänä aamuna uudet tarrat. Ne kertovat tarinaa alueen sote-yhteisyrityksen toiminnan alkamisesta.

    Mehiläinen Länsi-Pohjan toimitusjohtaja Lasse Männistö on toiminnan alkamiseen tyytyväinen.

    – Tietysti ollaan nyt hirvittävän iloisia, että ollaan nyt päästy tähän pisteeseen. Tällaisessa isossa ulkoistushankkeessa vaatii valtavan paljon töitä, että päästään siihen lähtöviivalle, josta toiminta sitten käynnistyy.

    Joulun alla allekirjoitettu sopimus yhteistyöstä terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa konkretisoitui tänään maanantaina yhteisyrityksen ottaessa haltuunsa Länsi-Pohjan keskussairaalan erikoissairaanhoidon palvelut. Yhteisyritykseen eivät siirry psykiatria ja ensihoito, jotka jäävät edelleen sairaanhoitopiirin vastuulle.

    Osakkaina sote-yhteisyrityksessä Meri-Lapin kunnista ovat Simo, Kemi, Keminmaa ja Tornio. Lisäksi Tervola ja Ylitornio hankkivat erikoissairaanhoidon palvelunsa yhteisyritykseltä.

    Kunnilta yhteisyrityksen vastuulle siirtyivät Kemin ja Tornion vastaanottopalvelut, kuntoutus, työterveyshuolto ja suun terveydenhuolto. Keminmaan terveysaseman kaikki palvelut siirtyvät Mehiläiselle omalla sopimuksellaan. Simo hankkii yhteisyritykseltä erikoissairaanhoidon lisäksi myös kuntoutuspalvelut.

    Palvelut sujuvammiksi, vähemmän pompottelua luukulta toiselle

    Kulmakivenä yhteisyrityksen toiminnan järjestämisessä on ollut tuoda sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon palvelut samojen palvelulinjojen alle.

    – Tällä on tarkoituksena, että asiakasta ei enää juoksutettaisi eri pisteissä, vaan asiakas saisi palvelunsa mahdollisimman nopeasti ja jonottamatta. Sitä kautta parannetaan palvelun laatua ja asiakkaan tyytyväisyyttä, sanoo Mehiläinen Länsi-Pohjan lääketieteellinen johtaja Paavo Uusimaa.

    Konkreettisina muutoksina tämän pitäisi näkyä nopeampana hoitoonpääsynä sekä panostuksena kuntoutukseen ja kiireelliseen hoitoon.

    – Olemme nostamassa kuntoutusta painopistealueeksi. Tarkoitus on, että kuntoutus alkaa jo silloin kun leikkausta suunnitellaan ja sama henkilöstö huolehtii sitä myös eteenpäin. Kuntoutusta viedään myös asiakkaalle kotiin, Uusimaa selventää.

    Resursseja on tarkoituksena lisätä myös terveysasemien kiirevastaanottotoimintaan, jotta terveysongelmia voidaan hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja siten välttyä kalliimmilta hoitomuodoilta.

    Asiakkaille palveluiden tuottajan vaihtuminen näkyi tänään ovessa olevien uusien tarrojen lisäksi vain sairaalan aulassa tarjolla olleesta täytekakusta. Muutosten on tarkoitus näkyä hiljalleen syksyn koittaessa, kertoo Paavo Uusimaa.

    Henkilöstön ideat otetaan huomioon uudistamisessa

    Yhteisyrityksen toimitusjohtaja Lasse Männistö sanoo, että heidän kokemuksensa mukaan yhdeksän kymmenestä uudistamisideasta kumpuaa ruohonjuuritasolta. Männistö lupaa, että henkilökunnan ideoita tullaan hyödyntämään myös Meri-Lapin sote-yhteisyrityksessä.

    – Me teimme jo haltuunottovaiheessa henkilöstölle ennakkotietokyselyn ja siihen saatiin 640 vastausta. Henkilöstöllä on tosi paljon kehittämisideoita ja ajatuksia ja niistä on hyvä lähteä viemään kehittämistä eteenpäin, kertoo yhteisyrityksen haltuunottoprojektia vetänyt Seija Parviainen.

    Mehiläinen Länsi-Pohjan vastaanottopalvelujen palvelulinjajohtajaksi siirtyvä Seija Parviainen lisää, että palveluiden saatavuutta on tarkoitus parantaa ja kustannussäästöjä hakea myös digitaalisilla palveluilla. Virtuaalipalvelut ovat etenkin nuorten suosiossa.

    – Monenlaista sähköistä asiointia, digiklinikkapalveluita, chat-palveluita. Palveluita saadaan varmasti valjastettua käyttöön syksyn ja kevään aikana, Parviainen sanoo.

    Uusien sähköisten palveluiden on määrä löytyä juuri avatuilta yhteisyrityksen verkkosivuilta. Sivuilta löytyvät jo nyt ohjeet hoitoon hakeutumisesta.

    Ulkoistuksen myötä Mehiläisen palvelukseen siirtyi yhteensä 811 Meri-Lapin kuntien sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin työntekijää. Lisäksi Keminmaa on ulkoistanut Mehiläiselle erillisellä sopimuksellaan 74 sote-työntekijää.

    Eläköitymistahti siirtyvän henkilöstön keskuudessa on kiivas. Männistön mukaan säästöjä saadaan aikaan myös siitä, että kaikkia eläköitymisten myötä vapautuvia tehtäviä ei tarvitse täyttää, kun palvelulinjoja saadaan ensin sujuvoitettua.

    Luonnosta saa ilmaiset koristeet kesäjuhliin ja kauniit lisukkeet ruoka-annoksiin – teemapäivällä lisätään tietoutta luonnonkukista

    Luonnosta saa ilmaiset koristeet kesäjuhliin ja kauniit lisukkeet ruoka-annoksiin – teemapäivällä lisätään tietoutta luonnonkukista


    Luonnonkukista saa edulliset koristeet kesän juhliin ja niitä voi hyödyntää myös ruuanlaitossa koristeina ja raaka-aineena. Tietoutta pyritään lisäämään vuosittain vietettävällä teemapäivällä. Luonnonkukkien päivänä esimerkiksi...

    Luonnonkukista saa edulliset koristeet kesän juhliin ja niitä voi hyödyntää myös ruuanlaitossa koristeina ja raaka-aineena.

    Tietoutta pyritään lisäämään vuosittain vietettävällä teemapäivällä. Luonnonkukkien päivänä esimerkiksi luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset järjestävät opastettuja retkiä ympäri Suomea.

    Kemiläinen Marja Ekholm saattaa pistäytyä poimimassa kukkasia vaikka työmatkallaan. Koulutuskuntayhtymä Lappian vastaavana kokkina työskentelevä Ekholm hyödyntää luonnonkukkia paitsi työssään, myös vapaa-ajalla.

    Ekholmin mukaan syötäviä somistamaan käy moni tuttu kasvi.

    – Maitohorsmasta esimerkiksi pystyy syömään varret, lehdet ja kukatkin. Niitä voi käyttää ruuanlaitossa monipuolisesti. Ja leivonnassa kakkujen päällä keto-orvokit ovat todella kauniita, Ekholm antaa esimerkin.

    Asetelma syreenistä, koiranputkesta, mustikanlehdistä ja heinistä.Marja EkholmLuonnonkukatkin saa säilyttämään hehkunsa

    Ekholm tapaa koristella leivonnaisten lisäksi kotiaan luonnonkukilla ja onpa hän tehnyt lähipiirin häihin kaikki kukka-asetelmat luonnonkukkasista.

    Eräisiin lauantaina vietettyihin häihin Ekholm kävi poimimassa kasvit jo torstaina ja ne näyttivät vielä sunnuntaina juhlien jälkeen yllättävän hyviltä.

    – Luonnonkukat onkin hyvä kerätä aamulla varhain tai myöhään illalla. Illalla jos kerää, niin antaa olla vedessä ja viileässä paikassa yön yli, niin ne siinä imevät nestettä itseensä ja ovat jäntevämpiä käsitellä.

    Asetelmaa voi sitten alkaa rakentaa kuin kukkakaupassa konsanaan.

    – Luonnonkukistakin voi tehdä asetelman sellaiseen kukkakaupassa käytettävään kostutettuun sieneen, niin se kestää kolmisen päivää hyvän näköisenä, Ekholm sanoo.

    Luonnollisen kaunista vaikka vanhassa maitoastiassa

    Ekholm varustautuu kukkien poimintaan ohuilla hanskoilla. Niin voi olla välittämättä kasvien seassa lymyävistä nokkosista. Lisäksi mukana on terävät leikkurit, jotta kasveja ei tarvitse repiä juurineen maasta.

    Marja Ekholm on poiminut kimppuunsa metsäkurjenpolvea, koiranputkea, hiirenvirnaa ja lillukanvarsia.Kati Siponmaa / Yle

    Aivan kuin ammattilainen, Ekholm sommittelee kukkasten sekaan sopivasti pehmentävää vihreää ja keventävää valkoista.

    – Lillukanvarret ovat köynnösmäisiä ja tosi kauniita. Syysasetelmissakin se on kivan näköinen, kun se menee punaiseksi. Koiranputken hentoinen valkoinen kukinto pehmentää monia asetelmia.

    Aina ei tarvitse tehdä taidetta asetelmien kanssa, sillä luonnonkukat näyttävät ihanilta sellaisenaan. Ekholmkin kerää välillä kukkia esimerkiksi vanhoihin metallisiin maitoastioihin.

    – Silloin tarvitsee vain katsoa, että kukat ja kasvit ovat astiaan nähden sopivan mittaisia.

    Kesän juhliin laitettavat kukka-asetelmat voivat nielaista ison summan rahaa, jos ne ostaa valmiina kaupasta. Ekholm pitää luonnonkukista senkin vuoksi, että ne voi juhlien jälkeen paremmalla mielellä laittaa biojätteisiin tai takaisin luontoon, kun kukkaro ei ole niistä päässyt keventymään. Luonnonkukista tehdyt asetelmat vaativat vain tekemisen vaivan.

    – Voisi sanoa, että hakemisen vaiva ja tekemisen ilo, Marja Ekholm hymyilee.

    Tornion Duudsonit Activity Park sortui huonon hitsauksen takia – vastaavia onnettomuuksia voi sattua muuallakin Suomessa

    Tornion Duudsonit Activity Park sortui huonon hitsauksen takia – vastaavia onnettomuuksia voi sattua muuallakin Suomessa


    Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi Tornion Duudsonit Activity Parkin katon romahtamisen tutkinnan. Onnettomuuden syyksi on varmistunut puupalkkeja kannattelevien kahden teräskengän pettäminen, mikä johtui pääosin huonosta...

    Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi Tornion Duudsonit Activity Parkin katon romahtamisen tutkinnan. Onnettomuuden syyksi on varmistunut puupalkkeja kannattelevien kahden teräskengän pettäminen, mikä johtui pääosin huonosta hitsausliitoksesta.

    Keskuksen mukaan vastaavia onnettomuuksia voi tapahtua muuallakin Suomessa.

    – Suomessa on muitakin rakennuksia, joiden epäonnistunut suunnittelu ja toteutus mahdollistavat suuren onnettomuuden vaaran, kirjoitetaan keskuksen tiedotteessa.

    Rakennus oli otettu käyttöön puutteista huolimatta

    Tornion tapauksessa kunnan rakennusvalvonta oli vaatinut kantavien rakenteiden tarkastuksia, koska vanhoja tehdasrakennuksia oltiin muuttamassa kokoontumistilakäyttöön. Vaatimuksia jouduttiin tehostamaan uhkasakolla.

    Keskuksen mukaan rakennus oli käytössä, vaikka osa käyttöönoton edellytyksinä olleista toimenpiteistä oli edelleen tekemättä ja myös loppukatselmus puuttui.

    Onnettomuustutkintakeskus halusi tuoda esiin myös sen, miten vaativaa vanhan tehtaan käyttötarkoituksen muuttaminen on.

    – Se voi tulla yllätyksenä kokemattomalle kiinteistönomistajalle. Hankkeen aikana pidettiin useita katselmuksia, joissa puuttui aina tarvittavia dokumentteja. Palkkien kohta oli tarkastettu, mutta vikaa ei ikävä kyllä havaittu. Käyttöönoton jälkeenkään monia rakennusvalvonnan vaatimuksia ei ollut täytetty, sanoo johtava tutkija Kai Valonen.

    Ratkaisuna isommat hartiat valvontaan

    Keskuksen mukaan vastaavan onnettomuuden toistuminen voidaan ehkäistä vain rakenteiden tarkastuksella ja korjaamisella, mutta sekään ei ole ratkaisuna aukoton.

    – Osaaminen ja tietoisuus kehittyvät havaittujen vaurioiden myötä, mutta tiedot vaurioista ja ongelmien ratkaisumalleista leviävät nykyisellään huonosti, keskus toteaa.

    Onnettomuustutkintakeskus toistaakin vuonna 2004 antamansa ja vuosina 2011 ja 2012 toistamansa suosituksen rakennusvaurioiden yhteisen tietokannan kehittämisestä.

    Lisäksi keskus toistaa vuonna 2007 antamansa suosituksen kuntien rakennusvalvontojen yhdistämisistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Näin saataisiin kullekin alueelliselle rakennusvalvonnalle riittävä erityisosaaminen erilaisten rakennusten ja rakenteiden valvontaan ja seurantaan.

    Elämystehdas Lappariin kuuluvan Duudsonit-sisäaktiviteettipuiston katto romahti maaliskuussa Torniossa. Onnettomuudessa vältyttiin henkilövahingoilta, vaikka aivan sortuma-alueen vieressä oli useita lapsia leikkimässä ja pelailemassa.

    Ministeri Saarikko nihkeänä Meri-Lapin synnytyksiin – karvalakkilähetystö kävi Helsingissä

    Ministeri Saarikko nihkeänä Meri-Lapin synnytyksiin – karvalakkilähetystö kävi Helsingissä


    Meri-Lappi on vedonnut perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikkoon (kesk.) Länsi-Pohjan synnytysten poikkeusluvan puolesta. Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Ritva Sonntag kertoo, että torstain tapaaminen ei herättänyt toiveita...

    Meri-Lappi on vedonnut perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikkoon (kesk.) Länsi-Pohjan synnytysten poikkeusluvan puolesta. Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Ritva Sonntag kertoo, että torstain tapaaminen ei herättänyt toiveita poikkeusluvan saamisesta, mutta toisaalta ministeri ei sanonut vielä lopullista sanaansa.

    – Ministeri vetosi lähinnä synnytysten vähäiseen määrään, mutta esiin nousi myös yhteisyrityksen perustaminen, Sonntag kertoo.

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin on anottava synnytyksille poikkeuslupaa, koska kiireellisen hoidon asetus sallii synnytykset vain, jos niitä on vuodessa vähintään tuhat. Meri-Lapissa synnytyksiä on vuodessa noin 500.

    Viime vuonna Saarikko lupasi Meri-Lapin synnytyksille kahden vuoden jatkoajan, jos alueella ei perusteta yhteisyritystä.

    – Vaikka vaikuttaa siltä, että lupa on kovassa, niin yritämme vaikuttaa asiaan viimeiseen asti, Sonntag sanoo.

    Myös kunnilta vetoomus

    Alueen edustajat tapasivat ministerin torstaina ja esittivät ministerille poikkeuslupahakemuksen lisäksi alueen kuntien vetoomuksen.

    – Vetosimme siihen, että Oulun ja Kemin välisen tien remontti kestää useita vuosia, mikä vaikeuttaa hätätilanteissa Ouluun menoa. Nostimme esiin myös sen, että Oulun lasten- ja naisten sairaala valmistuu vasta vuonna 2021 eikä yhteisyritys tuo Länsi-Pohjan synnytyksiin käytännön muutoksia, Sonntag listaa.

    Lisäksi keskustelussa ministerin kanssa nostettiin esiin pohjoisen erva-alueen työnjako, josta ei ole vielä sovittu.

    – Muistutimme ministeriä myös siitä, että hänen itsensä tilaaman Hannes Mannisen ja Maija Raskin selvityksen mukaan synnytyksiä kannattaa jatkaa Länsi-Pohjassa, Sonntag kertoo.

    Meri-Lappia ministeritapaamisessa edustivat Sonntagin lisäksi Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi ja torniolainen kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni.

    Synnytykset eivät välttämättä lopu Meri-Lapissa, vaikka poikkeuslupaa ei myönnettäisi, sillä edessä voi olla vuosien oikeustaistelu.

    Sinisten eteneminen Lapissa on ollut vaatimatonta

    Sinisten eteneminen Lapissa on ollut vaatimatonta


    Perussuomalaista vuosi sitten erkaantunut Sininen tulevaisuus ei ole lyönyt itseään läpi Lapissa. Puolueella on maakunnassa vain kolme kunnallisjärjestöä ja vain neljä kunnanvaltuutettua. Kunnallisjärjestöt on perustettu Rovaniemelle,...

    Perussuomalaista vuosi sitten erkaantunut Sininen tulevaisuus ei ole lyönyt itseään läpi Lapissa. Puolueella on maakunnassa vain kolme kunnallisjärjestöä ja vain neljä kunnanvaltuutettua.

    Kunnallisjärjestöt on perustettu Rovaniemelle, Kemijärvelle ja Sodankylään. Valtuutettuja puolueella on Kemijärvellä kolme ja Rovaniemellä yksi.

    Sinisten puheenjohtaja Sampo Terhon mielestä ensimmäisen vuoden aikana puolue on kuitenkin mennyt eteenpäin, vaikka se perustettiin kesken vaalikauden ja ilman rahoitusta.

    – Olemme nyt samassa pisteessä missä perussuomalaiset oli kahdeksan vuoden kohdalla. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten kannatus oli suunnilleen sama kuin sinisillä nyt, Terho sanoo.

    Ylen tuoreimmassa mittauksessa sinisten kannatus on 1,7 prosenttia. Kyselyn virhemarginaali on 1,8 prosenttia.

    – Monella meistä on kokemus siitä kuinka pitkä tie se on tehdä pienestä puolueesta suuri. Se vaatii vuosien työtä ennen kuin valtakunnallisesti olemme valmiita, mutta sitä kohti mennään, Terho uskoo.

    Jos maakuntavaalit olisi pidetty syksyllä, olisi sinisten tavoite ollut saada Lapista 25 ehdokasta, kun täysi lista on 88 ehdokasta.

    – Todennäköisesti on mahdollista tehdä vaaliliittoja, mikä on usein pienelle ja aloittavalle puolueelle ihan järkevää. Mutta nyt kun on hieman lisäaikaa tiedossa, niin katsotaan kuinka paljon ehdokkaita ehtii tulla, Terho kommentoi.

    Koko maassa sinisillä on 13 piirijärjestöä ja 40 kunnallisjärjestöä.

    Terho uskoo soten menevän läpi

    Keskustan ja kokoomuksen lehmänkauppaan ja kädenvääntöön kulminoituvan sote- ja maakuntauudistuksen Terho uskoo menevän läpi.

    – Uudistus parantaa palveluja eli lyhentää jonoja ja antaa useampia vaihtoehtoja. Sen pitää myös hidastaa kustannusten kasvua ja kaiken kaikkiaan parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta. Näillä periaatteilla ja sillä, että pidetään kiinni myös kotimaisten yrittäjien pärjäämisellä, tästä tulee aivan erinomainen uudistus.

    Sote-keskustelussa soraääniä on kuulunut erityisesti kokoomuksesta, joka on halunnut pitää kiinni valinnanvapaudesta.

    – Valinnanvapaus vaiheistetaan perustuslain takia. Näin on silloin pakko toimia. Tämä kokonaisuus on meidän kaikkien neuvottelema ja uskon, että kokoomuskin on siihen lopulta varsin tyytyväinen. Tästä tehdään juuri niin hyvä kuin mahdollista, Terho sanoo.

    Terholta tukea Tornion radan sähköistämiselle

    Terho vieraili maanantaina Torniossa, jossa häntä lobattiin Tornion radan sähköistämisen puolesta.

    –Kuulin siihen tänään erinomaiset perustelut. Tätä täytyy harkita seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Kuulostaa siltä, että hinta on hyvin kohtuullinen suhteessa saataviin hyötyihin.

    Seuraavat hallitusneuvottelut käydään ensi keväänä eduskuntavaalien jälkeen. Meri-Lapin kehittämiskeskuksen mukaan Laurilan ja Tornion välisen viidentoista kilometrin rataosuuden sähköistäminen maksaisi noin 15 miljoonaa euroa.

    Juttua on muokattu klo 17.05. Jutussa luki aiemmin, että "Ylen tuoreimmassa mittauksessa sinisten kannatus on 1,7 prosenttia, mikä mahtuu kyselyn 1,8 prosentin virhemarginaaliin."