Yle Uutiset | Simo | Tuoreimmat uutiset

    "Vaikuttivat olevan uskottavan oloinen toimija" – massiivisia datakeskuksia suunnitteleva amerikkalaisyhtiö on aloittanut neuvottelut laitospaikkakuntien kanssa


    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group on kertonut suunnittelevansa Suomeen neljää datakeskusta: Haminaan, Tornioon ja kahta Sotkamoon.Laitokset olisivat kooltaan huomattavan suuria, 250 MW, ja ne toimisivat omavaraisesti LNG:llä ja...

    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group on kertonut suunnittelevansa Suomeen neljää datakeskusta: Haminaan, Tornioon ja kahta Sotkamoon.Laitokset olisivat kooltaan huomattavan suuria, 250 MW, ja ne toimisivat omavaraisesti LNG:llä ja uusiutuvilla energianlähteilläHanke on herättänyt kysymyksiä, sillä yhtiöllä ei ole toistaiseksi muuta merkittävää toimintaa, eikä esimerkiksi rahoitukseseta ole esitetty suunnitelmia

    Jättimäisistä datakeskussuunnitelmista Suomessa kertonut amerikkalaisyhtiö Silent Partner Group on ottanut ensimmäiset yhteydet kaavailemiensa laitospaikkakuntien johtoon. Kaupunginjohtajien mukaan yhtiöstä muodostui neuvottelujen perusteella uskottava kuva.

    Silent Partner Group on kertonut suunnittelevansa Suomeen yhteensä neljää datakeskusta: Tornioon ja Haminaan sekä peräti kahta Sotkamoon. Palvelinkeskukset olisivat valtavia, noin 250 MW, eli yli kaksinkertaisia esimerkiksi Googlen Haminaan aiemmin rakentamaan datakeskukseen nähden.

    Yhtiön kertomien suunnitelmien mukaan massiiviset serverihallit olisivat riippumattomia sähköverkosta ja tuottaisivat oman energiansa esimerkiksi nesteytetyllä maakaasulla, LNG:llä ja uusiutuvilla energianlähteillä.

    Julkisuudessa herätti ihmetystä, miksi hankkeesta ei oltu kerrottu aiottujen laitospaikkakuntien johtoon. Tällä viikolla Silent Partner Group on lopulta järjestänyt ensimmäiset etäneuvottelut kuntien kanssa. Laitospaikkakuntien johtajat vahvistavat, että ensimmäiset palaverit on pidetty tiistaina ja keskiviikkona.

    – Meillä oli hyvä keskustelu ja neuvotteluja jatketaan, vahvistaa Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

    Hänen mukaansa seuraava tapaaminen on tarkoitus järjestää kasvotusten.

    "Vaikuttivat olevan uskottavan oloinen toimija"

    Kaupunginjohtajat eivät paljasta neuvottelujen sisältöä, eivätkä esimerkiksi sitä esittelikö Silent Partner Group heille jo rahoitussuunnitelmiaan.

    Tornion kaupunginjohtajan Timo Nousiaisen mukaan yhtiö vaikutti kuitenkin esimerkiksi olevan perillä suomalaisesta lupakäytännöstä ja ja lainsäädännöstä.

    – Neuvottelujen perusteella he vaikuttavat olevan aivan uskottavan oloinen toimija, Nousiainen sanoo.

    Miksi yhtiö sitten ei ollut yhteyksissä laitospaikkakuntiin ennen asian päätymistä julkisuuteen, kuten tapana on?

    Se saattoi Nousiaisen mukaan olla vahinko.

    – Ilmeisesti tämä oli heiltäkin vähän lipsahtanut julkisuuteen, kuvailee Nousiainen.

    Kunnissa seurataan "tarkkana, mutta avoimin mielin"

    Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kertoo, että tapaaminen Silent Partner Groupin edustajien kanssa on tarkoitus järjestää vuodenvaihteen jomman kumman puolen.

    – Sinänsä tässä ensimmäisessä tapaamisessa ei hirveästi uutta tullut, että käytiin läpi heidän ajatuksiaan ja ideoitaan mitä on jo julkisuudessakin ollut, summaa Kilpeläinen.

    Hän korostaa, että kunnan rooli tässä vaiheessa rajoittuu lähinnä kaavoitus- ja luvitusasioihin. Taloudelliset riskit kuuluvat yrittäjälle, Kilpeläinen painottaa.

    Silent Partner Groupin hankkeen toteuttamiskelpoisuus on herättänyt julkisuudessa myös epäilevää pohdintaa (juttu maksumuurin takana). Erityisesti rahoitus ja oma energiantuotanto ovat nostaneet kysymyksiä.

    Kunnissa hankkeeseen suhtaudutaan "tarkkana, mutta avoimin mielin", kuten Kilpeläinen kuvailee. Mahdolliset kansainväliset investoinnit toki kiinnostavat, mutta toteutumien on vielä pitkässä kuusessa.

    Pohjoiset sairaalat haluavat osuuskunnan päättämään leikkausten jaosta – Mehiläinen Länsi-Pohjalle tulossa erillissopimus

    Pohjoiset sairaalat haluavat osuuskunnan päättämään leikkausten jaosta – Mehiläinen Länsi-Pohjalle tulossa erillissopimus


    Tästä on kyseOsuuskunta jakaisi keskittämisasetuksen listaamat leikkaukset neljän sairaalan kesken.Mehiläinen Länsi-Pohjan kanssa asiasta tehtäisiin erillissopimus.Esitystä on valmisteltu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vetämissä Oulun...

    Tästä on kyseOsuuskunta jakaisi keskittämisasetuksen listaamat leikkaukset neljän sairaalan kesken.Mehiläinen Länsi-Pohjan kanssa asiasta tehtäisiin erillissopimus.Esitystä on valmisteltu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vetämissä Oulun yliopistosairaalan erva-neuvotteluissa.Päätöksiä tehdään aikaisintaan joulukuussa.

    Pohjoisen sairaanhoitopiirit valmistelevat yhteistä osuuskuntaa vastaamaan leikkausten keskittämisasetuksen vaatimuksiin. Osuuskunta olisi pohjoisen vastaus päivystysasetuksen ja erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen asettamiin haasteisiin.

    Esitystä on valmisteltu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vetämissä Oulun yliopistosairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien neuvotteluissa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Ilkka Luoman mukaan pohjoisessa on aivan erityiset haasteet vastata lainsäädännön tuomiin keskittämisvaatimuksiin.

    – Tilanne on keskimääräistä haasteellisempi, koska meillä on hyvin iso alue, puoli Suomea, ja samalla väestöpohja on aika pieni, Luoma luonnehtii.

    Osuuskunnan rinnalla pohdittiin muitakin vaihtoehtoja

    Luoman mukaan osuuskuntamalliin on päädytty paitsi "ideologisista" syistä, myös siksi että maakuntalainsäädäntö ei tunnista maakuntien yhteistä liikelaitosmallia, jota myös pohdittiin vaihtoehtona. Luoman mukaan pelkällä sopimisella ei saavutettaisi riittävää potilasvirtojen ohjausvaikutusta, joten tarvitaan myös yhteisiä rakenteita.

    Lisävaikeutta työnjakoneuvotteluihin tuo se, että osuuskuntaan voidaan ottaa suoraan mukaan kaikki sairaanhoitopiirit, mutta ei Meri-Lapin yhteisyritystä Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:tä.

    Osuuskunta toimisi niin sanottuna inhouse-yhtiönä, jonka asiakkaat tulisivat "omasta piiristä", eli se tuottaisi palveluita vain sairaanhoitopiireille. Mehiläinen Länsi-Pohja on valtaosin yksityisessä omistuksessa, mikä Luoman mukaan estää sen mukaantulon.

    "Länsi-Pohja tarvitsee päivystävän sairaalan"

    Luoman mukaan neuvotteluissa on pidetty tiiviisti yhteyttä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Mehiläinen Länsi-Pohjan kanssa. Hänen mukaansa Kemiä ei olla jättämässä sivuun, vaikka sen kohdalla tarvitaankin omanlaisiaan neuvotteluja yhteisyritykseen siirtymisen vuoksi.

    Neuvottelut ovat sujuneet hyvässä yhteishengessä, Luoma kehuu.

    – Yhteinen ymmärrys ja tavoite on, että Länsi-Pohja tarvitsee päivystävän sairaalan. Se edellyttää, että tiettyjä pehmytkudoskirurgisia toimenpiteitä siellä tehdään, Luoma sanoo.

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Martti Ruotsalainen pitää osuuskuntamallia ja Meri-Lapin sote-yhteisyritykselle suunniteltua erillissopimusta hyvänä ratkaisuna.

    – Olennaistahan tässä tietysti olisi Länsi-Pohjan kannalta, että koko tämä palveluvalikko, mikä meillä on tässä tarjolla osin yhteisyrityksen toimesta, niin se olisi kokonaisuutena mukana tavalla tai toisella. Tässä minusta hyvä lähtökohta on se, että Länsi-Pohjan palvelut saataisiin siihen kokonaisuutena mukaan, Ruotsalainen sanoo.

    – Kyllä nämä muut osapuolet, jotka ovat mukana tässä neuvonpidossa ovat hyväksyneet periaatteena tämän toimintatavan. Katotaan nyt sitten miten se saadaan lopullisiin sopimuksiin ja päätöksiin aikaiseksi.

    Päätöksiä vielä tämän vuoden puolella

    Erikoissairaanhoidon keskittämisasetus edellyttää tiettyjen erityisen vaativien leikkausten, kuten avosydänleikkausten ja neurokirurgian keskittämistä viiteen yliopistosairaalaan. Esimerkiksi lonkkien ja polvien tekonivelleikkauksiin ja tiettyihin syöpäleikkauksiin asetuksessa on määritelty alarajat vuosittaisten leikkausten lukumäärille.

    – Pienemmät keskussairaalat pohjoisessa eivät täytä näitä rajoja ja Lapin keskussairaalakin vain joiltain osin, Luoma muistuttaa.

    Asian varsinaisesta pihvistä, eli siitä, mitä leikkauksia missäkin sairaalassa sitten lopulta hoidettaisiin, ei vielä ole lopullista selvyyttä, sanoo Luoma. Työnjakomallia sairaaloiden välillä on kuitenkin hahmoteltu jo pitkälle. Päätöksenteon tueksi on kerätty nyt dataa, eli tietoa siitä missä määrin mitäkin leikkauksia sairaaloissa tehdään.

    Luoman mukaan osuuskuntamallia on kuitenkin valmisteltu sitä silmällä pitäen, että sairaanhoitopiirien hallitukset saisivat asian eteensä päätöksentekoa varten loppuvuoden aikana.

    Tornion-Muonionjokiseura: Hannukaisen avolouhos voisi laskea talviset pohjavedet meritaimenen kannalta vaarallisen alas

    Tornion-Muonionjokiseura: Hannukaisen avolouhos voisi laskea talviset pohjavedet meritaimenen kannalta vaarallisen alas


    Tornion-Muonionjokiseuran mukaan Kolarin Hannukaisen kaivoshanke voi olla uhka Tornionjoen meritaimenkannalle. Jokiseuran mukaan Hannukaiseen suunniteltu avolouhos voi alentaa pohjavesien pintaa merkittävästi. Suunniteltu kaivos sijaitsee Äkäsjoen...

    Tornion-Muonionjokiseuran mukaan Kolarin Hannukaisen kaivoshanke voi olla uhka Tornionjoen meritaimenkannalle. Jokiseuran mukaan Hannukaiseen suunniteltu avolouhos voi alentaa pohjavesien pintaa merkittävästi.

    Suunniteltu kaivos sijaitsee Äkäsjoen varrella. Äkäsjoki sivujokineen on merkittävä meritaimenen kutualue. Kaivoksen rakentaminen vaikuttaa meritaimenkantoihin suoraan esimerkiksi siellä, missä Äkäsjoen sivujokien, Kivivuopionojan ja Laurinojan, uomia on tarkoitus siirtää.

    Erityistä huolta Tornion-Muonionjokiseurassa aiheuttaa kaivoksen vaikutus talviaikaisten pohjavesien tasoon, sillä talviaikana pienten kutujokien virtaama on käytännössä kokonaan pohjaveden varassa.

    Jokiseuran mukaan Pajalan Kaunisvaaran kaivoksen alueella pohjavesi on pudonnut enimmillään 16 metriä parin vuoden aikana. Jos pohjavedet putoaisivat Äkäsjoen sivuvesistöissäkin vierusjokien ulottumattomiin, niihin vaeltaneet emokalat kuolevat ja kutupaikat katoavat.

    Sivujokien uhanalainen meritaimenkanta katoamisvaarassa?

    Tornion-Muonionjokiseuran mukaan tämä voi tarkoittaa jopa tiettyjen meritaimenen osakantojen kuolemista sukupuuttoon. Yhdistys on huolissaan myös Hannukaisen ja Ruotsin Pajalan kaivosten yhteisvaikutuksesta rajavesistöön.

    Tornion-Muonionjokiseura on suomalais-ruotsalainen yhdistys, joka toimii rajajoen vaelluskalakantojen ja luonnon puolesta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnot kaivoshankkeen ympäristöluvasta muun muassa maanomistajilta, mutta ei jokiseuralta. Tornion-Muonionjokiseura kuitenkin katsoo, että sen näkemykset tulisi ottaa huomioon luvasta päätettäessä.

    Jokiseura toivoo, että talvivirtaamien muutokset ja niiden vaikutukset uhanalaisen meritaimenen kantaan selvitettäisiin perusteellisesti ennen asiasta päättämistä.

    Kolarilaisen perheyrityksen Tapojärvi Oy:n omistama Hannukainen Mining Oy suunnittelee Kolariin rautakaivosta. Hanke on herättänyt voimakasta keskustelua Lapissa ja erityisesti alueen matkailuelinkeinon ja mökkiläisten keskuudessa sitä on vastustettu.

    13.11.2018 klo 13:06 Täsmennetty juttua. Kaivosyhtiö suunnittelee siirtävänsä Kivivuopionojan ja Laurinojan uomia, ei Äkäsjoen uomaa kuten tekstistä saattoi päätellä.

    Tankotanssin MM-kisoihin Floridaan: 14-vuotias Oona Antinjuntti treenaa aikuisten kanssa:

    Tankotanssin MM-kisoihin Floridaan: 14-vuotias Oona Antinjuntti treenaa aikuisten kanssa: "Ehkä on vähän stressiä"


    Tästä on kyseTankotanssin MM-kilpailut kisataan Floridassa 17.-18. marraskuuta.Kisoissa on mukana 11 suomalaisurheilijaa.14-vuotias tankotanssija Oona Antinjuntti saapuu reppu selässään torniolaiselle joogasalille. Tanssiasun lisäksi repusta...

    Tästä on kyseTankotanssin MM-kilpailut kisataan Floridassa 17.-18. marraskuuta.Kisoissa on mukana 11 suomalaisurheilijaa.

    14-vuotias tankotanssija Oona Antinjuntti saapuu reppu selässään torniolaiselle joogasalille. Tanssiasun lisäksi repusta löytyy kemian koulukirja, koska heti treenien jälkeen nuori nainen suuntaa koululle suorittamaan koetta.

    Hallitseva junioreiden Pohjoismaiden mestari on aloittanut lajin jo 6-vuotiaana. Nykyisin hän treenaa nuoresta iästään huolimatta aikuisten kanssa. Arki on tasapainoilua harjoittelun ja opiskelun välillä. Nyt mielessä on kemian kokeen lisäksi myös tankotanssin MM-kisat.

    Kisakokemusta ei ole vielä paljon, joten lähtö MM-kisoihin jännittää.

    – On tosi huikeat tunnelmat ja myös hieman jännittynyt olo. Ehkä on vähän stressiä. Kun käy koulussa ja ajan suhteen pitää miettiä, että ehtiikö tehdä kaikkea, Antinjutti kertoo.

    Tankotanssin maailmanmestaruuskisoihin Floridaan lähtee kaiken kaikkiaan 11 suomalaisurheilijaa. Antinjuntti odottaa kisoja innolla.

    – Tietenkin toivoisi, että tämä kisamenestys jatkuisi. Taso on kyllä niin huikea, että lähden tavoittelemaan lähinnä sitä omaa parasta suoritusta.

    Oonan valmentaja Satu Myllymäki osallistuu myös itse MM-kisoihin.Risto Koskinen / YleKisoihin yhdessä valmentajan kanssa

    Kisapaikan maailmanmestaruuskisoista lunasti myös Antinjuntin valmentaja 50-vuotias Satu Myllymäki.

    – Näin tässä nyt sitten kävi, että myös itselle avautui kisapaikka ja pääsee MM-kisalavalle. Totta kai Oona on nyt tärkein omassa sydämessä, eli hänen menestymisensä ja hyvinvointinsa, kertoo viime vuonna EM-neloseksi kisannut Satu Myllymäki.

    Pitkä kisamatka vaatii ahkeraa treenaamista ja myös taloudellista tukea. Paikalliset urheilun ystävät ovatkin lähteneet tukemaan kaksikkoa.

    – Perustimme urheilijasivut ja mesenaatin kautta olemme saaneet tosi paljon ihania lahjoittajia. Siitä on saanut positiivista energiaa itsellekin, kun on huomannut, että ihmiset oikeasti haluavat että me pääsemme sinne kisoihin ja menestyisimme siellä, kertoo Myllymäki.

    Lue myös: Satu Myllymäen tarina sukkahousutehtaalta oman joogasalin pitäjäksi.

    Lakimuutos meni läpi – jatkossa myös jokialueilta pyydetyt lohet tarkempaan seurantaan

    Lakimuutos meni läpi – jatkossa myös jokialueilta pyydetyt lohet tarkempaan seurantaan


    Tästä on kyseMaa- ja metsätalousministeriö tiukentaa lohenkalastuksen valvontaa.Jatkossa jokialueelta pyydetty lohisaalis on merkittävä samalla tavoin kuin merestä saadut lohet.Tiukennus koskee lohen kaupallisia kalastajia, jotka pyytävät lohta...

    Tästä on kyseMaa- ja metsätalousministeriö tiukentaa lohenkalastuksen valvontaa.Jatkossa jokialueelta pyydetty lohisaalis on merkittävä samalla tavoin kuin merestä saadut lohet.Tiukennus koskee lohen kaupallisia kalastajia, jotka pyytävät lohta esimeriksi Tornion-Muonionjoen, Kemijoen ja Iijoen edustalla.Ministeriön mukaan järjestelyllä estetään merkitsemättömän lohen esiintymistä kalakaupassa. Lakimuutos tulee voimaan ensi viikolla.

    Maa ja metsätalousministeriö tiedottaa uudesta lakimuutoksesta, joka koskee lohenkalastuksen valvontaa. Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muutos vahvistettiin perjantaina presidentin esittelyssä.

    Uusilla järjestelyillä tehostetaan lohenkalastuksen valvontaa ja estetään merkitsemättömän lohen esiintyminen kalakaupassa. Lainmuutos tulee voimaan 15. marraskuuta 2018.

    Vahvistetulla lain muutoksella Itämerestä peräisin olevan lohen kaupallinen kalastus jokialueilla otetaan uuden lain myötä tarkempaan seurantaan.

    Esimerkiksi Kemijoella Isohaaran padon alla kaupallisessa kalastuksessa pyydettyjen lohien ensimyynti on jatkossa sallittu vain sellaisille kaupallisille kalastajille, jotka ovat antaneet tätä koskevan ilmoituksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

    Kaupallisessa kalastuksessa jokialueelta saadut lohet tulee lisäksi merkitä samalla tavoin kuin merestä saadut lohet. Ennen vuodenvaihdetta annetaan asetuksella tarkemmat määräykset ilmoituksista ja lohien merkinnästä annetaan asetuksella vielä ennen vuodenvaihdetta.

    Järjestelyllä tehostetaan lohenkalastuksen valvontaa ja estetään merkitsemättömän lohen esiintymistä kalakaupassa.

    Pikkujouluissa ei haluta välttämättä rellestää pikkutunneille asti – firman juhlat ovat nykyään vähemmän kosteita ja enemmän ohjelmallisia

    Pikkujouluissa ei haluta välttämättä rellestää pikkutunneille asti – firman juhlat ovat nykyään vähemmän kosteita ja enemmän ohjelmallisia


    Tästä on kysePikkujoulut eivät enää vedä takavuosien tapaan.Pohjoisen teollisuuskaupunki Torniosta kerrotaan, että annosten määrä on tippunut jopa kolmannekseen.Pikkujoulukansaa houkutellaan ohjelmallisuudella ja nimekkäillä artisteilla.Tip...

    Tästä on kysePikkujoulut eivät enää vedä takavuosien tapaan.Pohjoisen teollisuuskaupunki Torniosta kerrotaan, että annosten määrä on tippunut jopa kolmannekseen.Pikkujoulukansaa houkutellaan ohjelmallisuudella ja nimekkäillä artisteilla.

    Tip tap. Firmojen pikkujouluperinne ei ole kadonnut, mutta trendi on laskeva. Takavuosien kosteat rymyjuhlat eivät enää saa porukkaa liikkeelle vaan pikkujouluohjelmiin haetaan nykyisin jotakin erilaista.

    – Mitään varsinaista tilastoa ei ole siitä, miten pikkujouluja ravintoloiden tiloissa vietetään. Sellainen näppituntuma on, että pikkujoulujen vietossa ohjelmallisuus on kasvamaan päin. Ravintolaruokailuun yhdistetään esimerkiksi teatterikäyntiä tai keilailua, sanoo Matkailu- ja ravintolapalvelut (MaRa) ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

    MaRan mukaan viime vuoden pikkujoulukausi sujui heidän jäsenyrityksissään myynnillisesti erittäin hyvin, sillä Suomen juhlavuoden humussa yritykset ja kuluttajat panostivat myös pikkujoulun juhlallisuuksiin tavanomaista enemmän. MaRalla on 2800 jäsenyritystä, joilla on 7700 toimipistettä.

    Tulevasta pikkujoulusta odotetaan jopa parempaa. Yhtenä tärkeänä syynä on verottajan tämän vuoden suuri jouluraha.

    Ennätyssuuret veronpalautukset näkyvät mitä todennäköisimmin positiivisesti tämän vuoden pikkujoulumyynnissä. Yritykset ja muut yhteisöt panostavat yhä vahvemmin henkilöstön pikkujouluihin ja muuhun virkistykseen, arvioi MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi.

    Takavuosien pikkujouluhuumaan ei enää päästä

    Tehdaspaikkakunnilla Meri-Lapissa suuret hotelliravintolat ovat perinteisesti osanneet varautua mahdollisiin isompiin juhlaseurueisiin pikkujoulukaudella. Nyt laskeva trendi on selkeästi nähtävissä. Esimerkiksi Park Hotel Tornion hotellijohtaja Jorma Sankalan mukaan annosmyynti on pudonnut jopa kolmannekseen.

    – Takavuosina pikkujoulun viettäjiä oli talon täydeltä vähintään kuusi täyttä viikonloppua ennen joulua. Aika kaukana ollaan niistä ajoista, kun myynti oli 7000 annosta. Siihen ei pääse enää kukaan, Sankala toteaa.

    Sankala tunnistaa haluttomuuden osallistua pikkutunneille jatkuviin rientoihin.

    – Eilenkin yksi asiakas soitti pikkujouluasioissa ja totesi omasta työporukastaan, että onhan meillä sitä väkeä, mutta he eivät lähde.

    Pikkujoulustrategiaa on Torniossa hiottu ja juhlijoita houkutellaan valtakunnan nimekkäillä artisteilla. Kokemus on opettanut järjestäjille, että jouluruokaa nauttivat seurueet eivät välttämättä jää odottamaan myöhään aloittavia esiintyjiä.

    – Yleinen trendi on, että monet ryhmät käyvät vain ruokailemassa ja lähtevät saman tien pois. Koitamme sitä illan kestoa jatkaa artistilla, Sankala kertoo.

    Pikkujouluista ihmisten aikaan kotiin

    Myös naapurikaupungissa Kemissä on huomattu asiakkaiden arvostavan varhain alkavaa ohjelmaa.

    – Varsinkin tanssiväki liikkuu mieluummin alkuillasta kuin pikkutunneilla. Tanssiorkestereiden esiintymisajat sijoittuvat meillä 21–01 välille, sanoo Kemin Scandic hotellin johtaja Kimmo Knuuti.

    – Jos on pikkujouluiltaa viettänyt illallisen merkeissä, niin siitä on hyvä jatkaa tanssiravintolan puolelle ja pääsee vielä ihmisten aikaan kotiinkin, Knuuti toteaa.

    Aika kaukana ollaan niistä ajoista, kun myynti oli 7000 annosta. Siihen ei pääse enää kukaan. Jorma Sankala, Park Hotel Tornion hotellijohtaja

    Alan perusongelmaan, heikkoon kannattavuuteen, MaRa tarjoaa lääkkeeksi anniskelun arvonlisäveron alentamista nykyisestä 24 prosentista 14 prosenttiin.

    – Anniskelun arvonlisäveron alentaminen on tärkeää kaikille matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Arvonlisäveron alentamisen myötä alkoholin hinta ravintoloissa alenisi noin 8 prosenttia. Se parantaisi toimialamme hintakilpailukykyä suhteessa matkustajatuontiin ja kauppaan, sanoo Lappi.

    Lue myös: Pikkujoulukausi tuo ruuhkaa ravintoloihin – tässä 8 virhettä, joilla pilaat seurueesi juhlan

    Nuorilla ei ole välttämättä varaa maksaa ehkäisystä:

    Nuorilla ei ole välttämättä varaa maksaa ehkäisystä: "Se voi jäädä kokonaan hoitamatta" – Meri-Lapissa ilmainen ehkäisy vähensi aborttien määrää


    Tästä on kyseLappi on ollut pitkään raskaudenkeskeytyksien tilastoissa korkealla.Vuonna 2017 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tehtiin 97 ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella 232 raskaudenkeskeytystä.Näyttää siltä, että Meri-Lapissa...

    Tästä on kyseLappi on ollut pitkään raskaudenkeskeytyksien tilastoissa korkealla.Vuonna 2017 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tehtiin 97 ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella 232 raskaudenkeskeytystä.Näyttää siltä, että Meri-Lapissa tarjolla oleva maksuton ehkäisy on vähentänyt aborttien määrää.Muualla Lapissa raskaudenkeskeytyksien määrä on kuitenkin nousussa.

    Aborttien määrän kehitys vaihtelee eri puolilla Lappia. Lapissa aborttiluvut ovat olleet pitkään kurjat.

    Vielä neljä vuotta sitten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri oli aborttitilaston kärjessä.

    Viime vuosien aikana Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin raskaudenkeskeytysten määrä on laskenut kun taas Lapin sairaanhoitopiirin alueella abortteja tehdään yhä enemmän.

    Lapin keskussairaalassa tehtiin viime vuonna maan toiseksi eniten raskaudenkeskeytyksiä. Vuonna 2017 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tehtiin 97 ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella 232 raskaudenkeskeytystä.

    Viime vuonna raskauksia keskeytettiin Länsi-Pohjassa lähes maan keskiarvon eli 8,2 prosenttia (tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohti).

    Maksuton ehkäisy on tuottanut tulosta

    Mehiläinen Länsi-Pohjan synnytysten ja naisten tautien ylilääkäri Pia Vittaniemi iloitsee, että Meri-Lapissa nuorille tarjottava ilmainen ehkäisy on tehonnut. Ilmainen ehkäisy alle 25-vuotiaille on tarjolla nuorille kaikissa muissa Meri-Lapin kunnissa paitsi Kemissä ja Simossa.

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on myös toiminut ehkäisytyöryhmä, joka on miettinyt, miten aborttitilastoihin voidaan vaikuttaa. Työryhmän tuloksena oli juurikin tämä maksuton ehkäisy.

    – Ilmainen ehkäisy halutaan tarjota nimenomaan alle 25-vuotiaille, koska 20–25-vuotiaat ovat ikäryhmä, jossa eniten abortteja tehdään, Vittaniemi selventää.

    YleKorkeita lukuja ei ole osattu selittää

    Lapin keskussairaalan naistentautien ylilääkäri Katja Hämeenoja ei osaa suoraan selittää, mistä Lapin sairaanhoitopiirin kasvaneet aborttimäärät johtuvat. Asiaa on pyritty selvittämään ja tähän onkin tartuttu esimerkiksi Rovaniemellä ja Sodankylässä tarjottavalla maksuttomalla ehkäisyllä alle 25-vuotiaille.

    – Tämä uudistus on alkanut vasta alkuvuodesta, joten en oleta, että se näkyy vielä tilastoissa. Nyt kun me saadaan pitkäaikainen ehkäisy isolle osalle porukkaa hoidettua, niin ensi vuonna varmasti olemme paremmalla puolella näissä luvuissa, Hämeenoja sanoo.

    THL arvioi viime kesänä, että Suomessa on 35 kunnassa tarjolla maksuton ehkäisy nuorille. Vittaniemen mielestä käytäntö pitäisi ottaa laajemmin käyttöön. Hän epäilee, että eniten käyttöönoton vähyydessä on painanut kuntien taloudelliset syyt. Hän kuitenkin uskoo, että kunnissa arvostetaan ja halutaan tukea nuoria, joten valtakunnallisestikin maksuton ehkäisy voi olla jonain päivänä mahdollista.

    Nuorilla ei välttämättä ole varaa ehkäisyyn

    Molemmat ylilääkärit epäilevät, että nuorilla ei välttämättä ole varaa hankkia itse ehkäisyä. Kotona asuvilla nuorilla voi olla jopa kiinni siitä, että vanhemmilta ei uskalleta pyytää rahaa ehkäisyyn.

    Rovaniemeläiset opiskelijat Tiina Ojala ja Nelli Tuomola ovat molemmat sitä mieltä, että maksutta tarjottava ehkäisy on erittäin tervetullutta.

    – Uskon, että se on iso syy osalle nuorista, varsinkin vähätuloisille, että se ehkäisy voi jäädä kokonaan hoitamatta, Tiina Ojala toteaa.

    – Kyllähän sitä miettii, että se on aika kallista. Ennen kuin tämä maksuton ehkäisy tuli niin maksoin kyllä itse, koska pakkohan se on, Nelli Tuomola kertoo.

    Maksuton ehkäisy kunnille kannattavaa

    Raskaudenkeskeytyksen hinta riippuu siitä, millä tavalla se tehdään. Katja Hämeenoja kertoo, että yleisimmin abortti tehdään lääkkeillä ja kaavintoja tehdään vain, jos lääkkeellinen keskeytys epäonnistuu.

    Kustannukset ovat erilaisia kaikissa sairaanhoitopiireissä, mutta kalleimmillaan kaavinta voi maksaa jopa 2000 euroa. Asiakkaalle abortti maksaa kuitenkin vain poliklinikkamaksun verran.

    Esimerkiksi Raumalla on saatu hyviä kokemuksia maksuttoman ehkäisyn taloudellisuudesta. Kunta on laskenut säästävänsä noin 100 000 euroa vuodessa tarjoamalla maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille nuorille.

    Meri-Lapin kunnista Tornio, Ylitornio, Tervola ja Keminmaa tarjoavat maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille. Kemissä asia on tällä hetkellä käsittelyssä. Muualla Lapissa maksuttoman ehkäisyn tarjoavat Rovaniemen ja Sodankylän kunnat.

    Mistä rahat? Mistä sähkö? Jättimäisiä datakeskuksia Suomeen suunnittelevan yhtiön johtaja vastasi viiteen polttavaan kysymykseen

    Mistä rahat? Mistä sähkö? Jättimäisiä datakeskuksia Suomeen suunnittelevan yhtiön johtaja vastasi viiteen polttavaan kysymykseen


    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group suunnittelee usean datakeskuksen rakentamista SuomeenToimitusjohtaja Dale Hobbie sanoo Ylelle, että yhtiö aikoo rakentaa jokaisen keskuksen yhteyteen oman voimalaitoksenHankkeen rahoituksen...

    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group suunnittelee usean datakeskuksen rakentamista SuomeenToimitusjohtaja Dale Hobbie sanoo Ylelle, että yhtiö aikoo rakentaa jokaisen keskuksen yhteyteen oman voimalaitoksenHankkeen rahoituksen yksityiskohdat ovat vielä aukiYhtiö aikoo lähiaikoina olla yhteydessä sijoituspaikkakuntiin ja kertoa myös keskusten tarkemmista paikoista

    Amerikkalainen yritysryhmä Silent Partner Group kertoi maanantaina lisätietoja Suomeen kaavailluista datakeskuksistaan. Suunnitelmat vaikuttavat vähintäänkin jättimäisiltä, sillä yhtiö haluaisi rakentaa Suomeen peräti neljä keskusta. Kaksi keskuksista tulisi Sotkamoon, yksi Haminaan ja yksi Tornioon.

    Yhtiö avasi suunnitelmiaan ensin Finnish Data Center Forumin verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa. Sen jälkeen toimitusjohtaja Dale Hobbie antoi Ylelle haastattelun.

    Tiivistimme haastattelun viiteen kysymykseen, jotka ovat kiinnostaneet yleisöä.

    1. Miksi haluatte rakentaa datakeskukset juuri näille paikkakunnille?

    Dale Hobbien mukaan yhtiö keskittyi aluksi pelkästään Norjaan. Hobbien mukaan Suomea ehdotti SPG:n kumppani Energi Danmark. Suomen etuna oli vakaa sähköverkko ja hyvät tietoliikenneyhteydet. Vaihtoehtoja sijaintipaikaksi oli kymmenkunta.

    – Sotkamossa on teollisuutta ja riittävästi valokuitua. Torniossa on puolestaan teollisuuden lisäksi erittäin suuri kaasusatama, jolla on suuri rooli voimalaitoksen kannalta. Haminaan pätevät samat perustelut. Tarkempia sijainteja emme voi vielä paljastaa, ja se johtuu asiakkaistamme ja sopimusten viimeistelystä. Julkistuksia voi odottaa seuraavan kuukauden sisällä.

    2. Mistä saatte datakeskusten käyttöön noin valtavan määrän sähköä?

    Silent Partner Group kertoo, että datakeskusten sähkökapasiteetti olisi vähintään 250 megawattia. Se olisi merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi Googlen datakeskus Haminassa. Yhtiön mukaan se ei aio olla riippuvainen Suomen kantaverkosta, ja yhtenä perusteluna on turvallisuus.

    – Aiomme rakentaa jokaisen keskuksen yhteyteen voimalaitoksen, joka yhdistelee kolmea erilaista tuotantomuotoa. Se pitää sisällään maakaasua, uusiutuvaa energiaa ja akkuteknologiaa. Uusiutuva energia riippuu rakennuspaikasta, eli se voi olla esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimaa. Käytämme siis vuorokauden aikana maakaasua, uusiutuvia energialähteitä, ja kun sitä ei ole enää saatavilla, siirrymme käyttämään akkuja. Tällä tavoin voimme taata toiminnan vuorokauden ympäri. Selvitämme vielä myös vesivoiman hyödyntämistä ja mahdollisuutta myydä keskuksen tuottama hukkalämpö paikallisesti.

    – Maailmasta löytyy kyllä keskuksia, jotka pystyvät 250 megawatin kapasiteettiin, ja suurempiakin on ihan mahdollista rakentaa. Ongelmana on sähkön saatavuus. Datakeskusten koko kasvaa jatkuvasti, kun esimerkiksi pilvipalvelut laajenevat ja dataa pitää säilyttää enemmän ja enemmän. Kasvattaminen ei vain onnistu perinteisellä kantaverkkoon sidotulla mallilla. Tässä me eroamme kaikista muista, sillä pystymme tarjoamaan asiakkaalle sähkömäärän, jota he oikeasti tarvitsevat.

    3. Sijoituspaikkakunnille tämä hanke tuli täytenä yllätyksenä. Miksi ette ole olleet yhteydessä paikkakuntiin, joihin haluatte rakentaa datakeskuksia?

    – Kuten aiemmin kerroin, oli Norja ensimmäinen vaihtoehto ja olimme siellä pidemmällä keskusteluissa paikallisten tahojen kanssa. Suomi tuli mukaan vasta myöhemmin. Päätimme silloin vain tarttua tilaisuuteen. Tiedämme, että aiemmin tapana on ollut ottaa ensin yhteyttä viranomaisiin ja maanomistajiin. Meillä oli kuitenkin kumppanimme Energi Danmark, joka toimii Suomessa ja tarjosi tietoa sopivista paikoista. Aiomme kuitenkin piakkoin olla yhteydessä kaupunkeihin.

    4. Miten aiotte rahoittaa tämän hankkeen?

    Hobbie aloittaa vastauksen kertomalla, miten heidän asemansa yksityisenä yhtiönä on heikompi rahoituksen etsimisessä verrattuna isoihin pörssiyhtiöihin ja datakeskuksia rakentaneisiin jätteihin kuten Googleen ja Facebookiin. Rahoitustapaa on hänen mukaansa pohdittu parisen vuotta.

    – Kyse ei ole pelkästä kiinteistöhankkeesta, joten on turha lainata rahaa sellaiseen. Rahoitus toimii kuin toimistorakennusta rakennettaessa. Siitä käytetään termiä credit tenant lease, ja se on rahoituksemme pohja. Se perustuu vuokralaisen vahvuuteen ja luottokelpoisuuteen sekä sopimustemme vahvuuteen. Koska rahaa ei tule osakkeenomistajilta, on tärkein omaisuus vuokrasopimus ja muut sopimukset. Esimerkiksi meidän tapauksessamme se voi tarkoittaa energiatoimitussopimuksia. En mene yksityiskohtiin rahoitusmallin suhteen, mutta asiakkaamme ovat siinä erittäin tärkeitä. Emme aio keksiä pyörää uudelleen, vaan muokkaamme sitä hieman tarpeisiimme

    Voiko tuosta päätellä, että kun kerrotte asiakkaistanne ja vuokralaisistanne, se selventää myös rahoitustanne?

    – Ei oikeastaan. Kun kerromme asiakkaista, se kertoo kyvystämme saada rahoitusta. Tärkeää on, että vuokralaiset ovat riittävän suuria ja tuovat mukanaan oikeaa osaamista. Esimerkiksi energian suhteen kumppanimme Energi Danmark on juuri sellainen kumppani. Meillä on sekä julkisen sektorin asiakkaita että yksityisiä.

    5. Millainen kokemus teillä on datakeskuksista?

    Silent Partner Group koostuu joukosta yrityksiä, joihin lukeutuvat muun muassa Level5 Data Center Group ja Diversfield Global Systems. Yhtiöillä on Yhdysvalloissa toimistoja muun muassa Tampassa, Kaliforniassa, Teksasissa ja Euroopassa Bulgariassa. Kovin paljoa tietoa yhtiöiden toiminnasta ei silti verkosta löydy.

    Norjan datakeskushankkeita varten on perustettu kaksi yhtiötä, jotka ovat vain parin viikon ikäisiä ja niillä on osakepääomaa vain muutama tuhat euroa. Dale Hobbie sanoo, että yhtiöitä tullaan perustamaan myös Suomeen. Kysymykseen kokemuksesta hän vastaa näin:

    – Olemme tiimi, joka koostuu tiimeistä. Meillä ei ole yhtä tiettyä asiantuntijaa, joka tietäisi kaiken. Meillä on joukko yksilöitä, jotka ovat asiantuntijoita omalla alallaan. Sillä tavalla olemme lähestyneet hanketta. Kumppaneillamme on vuosien kokemus energia-alalta ja myös datakeskuksista.

    – Mitä tulee yhtiöiden kokoon ja ikään, niin muistaakseni Apple aloitti aikoinaan autotallista. Eikä Googlenkaan ensimmäinen toimisto tainnut sijaita Manhattanilla. Yhtiön rekisteröimisen ja toimiston avaamisen tärkein tarkoitus on vastaanottaa postit. Emme myy suoraan yleisölle, joten emme tarvitse isoja toimitiloja.

    Rakentamisaikataulusta Hobbie sanoo, että hankkeita porrastetaan rahoituksen mukaan. Yhden keskuksen rakentaminen kestää noin 22 kuukautta. Kun yhden rakentaminen on alkanut, voisi seuraavan aloittaa kolmen kuukauden päästä.

    Asiantuntija amerikkalaisyhtiön jättimäisistä datakeskussuunnitelmista:

    Asiantuntija amerikkalaisyhtiön jättimäisistä datakeskussuunnitelmista: "Täysin päinvastainen toimintatapa kuin alalla yleensä"


    Tästä on kyseAmerikkalaisyhtiö suunnittelee neljää datakeskusta Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon.Amerikkalainen Silent Partner Group ei ole edelleenkään ollut yhteydessä valitsemiensa paikkakuntien johtoon.Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja...

    Tästä on kyseAmerikkalaisyhtiö suunnittelee neljää datakeskusta Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon.Amerikkalainen Silent Partner Group ei ole edelleenkään ollut yhteydessä valitsemiensa paikkakuntien johtoon.Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja Pekka Järveläinen suhtautuu hankkeeseen varauksellisen innostuneesti.

    Tornioon, Sotkamoon ja Haminaan datakeskuksia havittelevan amerikkalaisen Silent Partner Groupin hankkeeseen voi suhtautua varauksellisen innostuneesti, luonnehtii Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja Pekka Järveläinen.

    – IT-alan yritykset, nämä uudet start upit, niistä ei oikein tiedä mikä on niin sanottu "rising star" eli mistä tulee iso jonain kauniina päivänä. Esimerkiksi Überista ei kymmenen vuotta sitten tiedetty mitään ja nyt se on maailman suurimpia yrityksiä, Järveläinen vertaa.

    – Ikinä ei pidä aliarvioida, mutta kyllähän suomalaisen perusluonteeseen pieni varauksellisuus kuuluu.

    Yhteydenpidon puute herättää ihmetystä

    Järveläinen haastatteli Silent Partner Groupin avainhenkilöitä, toimitusjohtaja Dale Hobbieta ja teknistä johtajaa Nick Glinkowskia. Hänen mukaansa haastattelun perusteella Silent Partner Group "vaikuttaa ammattilaiselta" ja esimerkiksi sijoituspaikkojen suhteen on tehty taustatyötä.

    Ihmetystä sen sijaan herättää se, miksi yhtiö ei ole ollut yhteydessä nimeämiinsä tulevien laitospaikkakuntien johtoon.

    Silent Partner Group on kertonut konesaliensa toimivan sähköverkosta riippumattomina omien energianlähteidensä varassa. Sähköntuotantoon on määrä käyttää uusiutuvia energianlähteitä ja esimerkiksi nesteytettyä maakaasua, LNG:tä.

    Myös konesalien jäähdytyksestä syntyvä hukkalämpö ja jopa energiantuotannossa syntyvät hiilipäästöt halutaan hyödyntää esimerkiksi läheisen teollisuuden tarpeisiin.

    Järveläinen pitää Silent Partner Groupin esittelemää datakeskuskonseptia erittäin mielenkiintoisena, mutta haastavana. Esimerkiksi energiaratkaisuiden osalta yhtiön suunnitelmien toteutuminen ei välttämättä ole aivan suoraviivaista.

    – Se on energialaitos, gigawatin energialaitos ja se on aikamoinen lupaprosessi ja tuollaisen energiamäärän siirtäminen on aikamoinen rekkaralli ja laivaralli. Energia-alan asiantuntijat ovat laskeneet, että tuo saattaisi olla jopa kaksi kertaa kalliimpi tapa tehdä sähköä palvelimille, kuin sen ostaminen Suomen kantaverkosta, Järveläinen sanoo.

    – Sillä tavalla täytyy asiantuntijana vähän varauksella suhtautua, että mikä on se konkretia täällä [suunnitelmien] takana. Pakko seurata mielenkiinnolla.

    Neuvottelut Norjassa paljon pidemmällä

    Järveläisen mukaan Silent Partner Groupilla on vastaavia datakeskushankkeita käynnissä myös Norjassa. Siellä neuvottelut paikallisten yhteisöjen kanssa ovat pidemmällä ja kumppanit tunnetumpia, sanoo Järveläinen. Silti yhtiön toimintatapa ihmetyttää myös Järveläistä.

    Yhtiö tullut julkisuuteen valtavilla datakeskushankkeillaan varsin aikaisessa vaiheessa.

    – Kyllä tämä on ihan täysin päinvastainen toimintatapa kuin alalla yleensä. Tällaiset Googlen kaltaiset yhtiöt tai vastaavan kokoiset, jotka tulevat johonkin maahan niin toimivat hyvinkin hiljaa taustalla ja sopivat asiat todella pitkälle ennen kuin tekevät minkäänlaista tiedotetta asiasta, Järveläinen sanoo.

    – Lähestymistapojahan on monta. Tämä vaikuttaa start upilta, joka on päättänyt aloittaa tällaisella disruptiivisella, vähän hajottavalla tiedotteella liikkeelle.

    Silent Partner Group on kertonut suunnittelevansa Suomeen neljää datakeskusta eli konesalia Haminaan, Sotkamoon (2 datakeskusta) ja Tornioon. Jopa 250 megawatin laitokset olisivat merkittävästi suurempia kuin esimerkiksi Googlen Haminaan rakentama datakeskus.

    Seurakuntavaaleilla on myös poliittista merkitystä – silti puolueiden nimet ovat harvoin mukana ehdokaslistoilla

    Seurakuntavaaleilla on myös poliittista merkitystä – silti puolueiden nimet ovat harvoin mukana ehdokaslistoilla


    Tästä on kyseSeurakuntien luottamushenkilöt päättävät seurakunnan veroprosenttista, toiminnasta ja henkilövalinnoista.Lisäksi kirkkovaltuutetut valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on kirkon ylin päättävä elin ja...

    Tästä on kyseSeurakuntien luottamushenkilöt päättävät seurakunnan veroprosenttista, toiminnasta ja henkilövalinnoista.Lisäksi kirkkovaltuutetut valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on kirkon ylin päättävä elin ja päättää esimerkiksi kirkon avioliittokäsityksestäKirkon tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan, puoluepoliittisten listojen ehdokkaita on neljännes kaikista ehdokkaista.Tutkijan mielestä se, että puolueet ovat mukana seurakuntavaaleissa osoittaa sen, että kirkko on puolueille tärkeä.

    Kirkon tutkimuskeskus on selvittänyt puoluepoliittisten ehdokkaiden määrää syksyn seurakuntavaaleissa. Seurakuntavaalit toimitetaan neljän vuoden välein. Marraskuussa valitaan 400 seurakuntaan yhteensä noin 9 000 uutta luottamushenkilöä.

    Selvityksen mukaan puoluepoliittisten listojen ehdokkaita on neljännes kaikista ehdokkaista. Selvitys ei ole kattava.

    – Selvitys perustuu siihen, että yli puolesta ehdokaslistoista on tehty vapaaehtoinen kuvaus taustoista, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen.

    – Lisäksi on huomioitu puolueiden nimet listoissa sekä esimerkiksi se, että kokoomus käyttää Kuunteleva kirkko -nimeä ja perussuomalaiset peruskristilliset tai perusseurakuntalaiset -termiä, Salminen jatkaa.

    Yle selvitti: Lappi on keskustan maakunta myös seurakunnissa

    Seurakuntavaalit ovat ennen kaikkea paikalliset vaalit, joissa seurakuntalaisten joukosta valitaan henkilöt suunnittelemaan toimintaa seuraavalle nelivuotiskaudelle.

    Yle on selvittänyt Lapissa ehdokkaita asettaneiden ja kirkkovaltuustoissa vaikuttavien ryhmien taustat ja virkamiehiltä sekä luottamushenkilöiltä saatujen tietojen mukaan lähes kaikkien ryhmien taustalla on puolue tai puolueita.

    – Alueelliset vaihtelut voivat olla isoja. Lisäksi varmasti jotain on jäänyt katveeseen, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen kommentoi.

    Huomaamatta ovat saattaneet jäädä esimerkiksi tapaukset, joissa puolueet ovat yhden ryhmän sisällä. Tällaisesta käytäntöä on ollut ainakin sopuvaalien yhteydessä. Katvetta tulee toki myös siitä, että lähes puolet ehdokkaita asettaneista ryhmistä eivät ole kertoneet listan taustoista.

    Olen pitänyt aika kiusallisena sitä, että poliittisen ryhmän nokkamies sanelee, mitä mieltä saa olla. Matti Suomela, entinen Kemijärven kirkkovaltuuston puheenjohtaja

    Lapin seurakunnissa koetaan kuitenkin yleisesti, että puoluepolitiikan rooli on vähäinen.

    – En tunnista poliittisia jakolinjoja valtuustossa tai neuvostossa, sanoo Kolarin kirkkovaltuuston puheenjohtaja Vesa Pellikka.

    Osassa Lapin seurakuntia puoluepolitiikka kuitenkin ainakin välillä vilahtaa näkyviin.

    – Olen pitänyt aika kiusallisena sitä, että poliittisen ryhmän nokkamies sanelee, mitä mieltä saa olla. Kuvaavaa on, että keskusta pitää ryhmäkokouksen ennen joka kokousta, sanoo kesäkuussa Kemijärven kirkkovaltuuston puheenjohtajan tehtävästä luopunut Matti Suomela.

    Puolueiden näkyminen voisi madaltaa äänestyskynnystä

    Puolueille seurakuntavaaleilla on kuitenkin merkitystä.

    – Yhteiskunnallisesta vallankäytöstähän tässä on kysymys, sanoo tutkija Virpi Siitonen Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelussa.

    Puolueiden vallankäyttöä seurakunnissa on tutkittu vähän, mutta Siitonen on väitellyt poliittisten puolueiden aktivoitumisesta seurakuntavaaleissa 1970-luvulla.

    Siitosen mielestä se, että puolueet ovat mukana seurakuntavaaleissa osoittaa sen, että kirkko on puolueille tärkeä.

    – Kun on esillä seurakuntavaaleissa, hyödyttää se menestymistä myös muissa vaaleissa, hän sanoo.

    Puolueiden nimien häivyttäminen ehdokaslistoilta kuitenkin etäännyttää seurakuntavaaleja äänestäjistä. Salminen uskoo, että selkeämpi nimeäminen voi lisätä äänestysaktiivisuutta.

    – Se voisi helpottaa ehdokkaan löytymistä, koska puolue kertoo jotain ehdokkaan arvomaailmasta. Äänestäjän olisi helpompi löytää jotain, mihin samaistua, hän arvelee.

    Miksi puolueet sitten peittelevät ehdokaslistojen nimissä osallisuuttaan?

    – On luotettu siihen, että seurakuntatyö on äänestäjillä tuttua, Salminen arvelee.

    Erot löytyvät vaaliohjelmista

    Seurakuntavaaleissa voi olla hankalaa löytää eroja ehdokkaita asettaneiden ryhmien välillä. Puolueiden väliset erot ilmenevätkin selvimmin vaaliohjelmissa.

    Keskustan ohjelmassa ollaan yhteydessä hyvään Jumalaan ja tuodaan esille kasteen merkitystä. Kirkon toiminnan suunnittelussa keskusta huomioi tulevat maakunnat.

    Demarit lisäisi maallikkojen valtaa siirtämällä kirkkoneuvoston puheenjohtajan tehtävän kirkkoherralta maallikolle.

    Kokoomus haluaa kasvattaa seurakunnan vapaaehtoisten roolia. Lisäksi se korostaa uudistumista ja arvokeskustelun tarvetta.

    Vapaamielisintä puolueisiin liittyvää laitaa edustaa Armon Vihreät, jonka unelmissa kirkko vihkii myös samaa sukupuolta olevat.

    Ehdokasta voi etsiä myös vaalikoneesta.

    Seurakuntien luottamushenkilöt päättävät seurakunnan veroprosenttista, toiminnasta ja henkilövalinnoista. Lisäksi kirkkovaltuutetut valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on kirkon ylin päättävä elin ja päättää esimerkiksi kirkon avioliittokäsityksestä.

    Amerikkalaisyhtiön mittavat datakeskussuunnitelmat tarkentuivat: neljä jättimäistä datakeskusta Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon

    Amerikkalaisyhtiön mittavat datakeskussuunnitelmat tarkentuivat: neljä jättimäistä datakeskusta Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon


    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group kertoo suunnittelevansa suuria, 250 megawatin datakeskuksia Suomeen.Kolmanneksi sijoituspaikkakunnaksi on vahvistettu Tornio. Aikaisemmin kerrottiin datakeskusten rakentamisesta Haminaan ja...

    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group kertoo suunnittelevansa suuria, 250 megawatin datakeskuksia Suomeen.Kolmanneksi sijoituspaikkakunnaksi on vahvistettu Tornio. Aikaisemmin kerrottiin datakeskusten rakentamisesta Haminaan ja Sotkamoon.Esimerkiksi Sotkamon ja Haminan kaupunkien johtoon yhtiö ei kuitenkaan ole ollut yhteydessä.

    Amerikkalainen Silent Partner Group on kertonut tarkemmin mittavista datakeskussuunnitelmistaan Suomessa.

    Yhtiö suunnittelee neljän suuren, peräti 250 megawatin datakeskuksen rakentamista Suomeen.

    Yhtiö on aiemmin vahvistanut suunnittelevansa datakeskuksia Haminaan ja Sotkamoon. Tänään julkistettiin kolmas paikkakunta, joka on Tornio. Keskuksista kaksi tulisi Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon kumpaankin yksi.

    Amerikkalaisyhtiön datakeskushanke tuli julkisuuteen viikko sitten.

    Maailman suurimpia

    Silent Partner Groupin toimitusjohtaja Dale Hobbie sanoo Ylen haastattelussa, että tietoa keskusten tarkemmista sijainneista voisi olla luvassa runsaan kuukauden sisällä. Syy tiedon panttaamiseen on Hobbien mukaan asiakkaissa.

    Miksi datakeskuksia sitten suunnitellaan juuri näille paikkakunnille?

    Sotkamo valikoitui Hobbien mukaan kahden keskuksen sijoituspaikaksi alueen teollisuuden ja tietoliikenneyhteyksien vuoksi. Pitkälle kehittynyt tietoliikenne oli myös Haminan etu. Tornion etuna oli puolestaan teollisuuden lisäksi suuri kaasusatama, josta olisi hyötyä datakeskusten yhteyteen suunniteltujen voimaloiden kannalta.

    Ihmetystä on herättänyt se, että sijoituspaikkakunnilla ei ole ollut mitään tietoa datakeskussuunnitelmista etukäteen. Yhtiön tapaa toimia Hobbie perustelee sillä, että Norja oli yhtiön ensisijainen kohde ja siellä keskustelut paikallisten viranomaisten kanssa olivat pitkällä. Suomi tuli mukaan keskusteluihin myöhemmin toisena vaihtoehtona.

    – Päätimme silloin vain tarttua tilaisuuteen. Tiedämme, että aiemmin tapana on ollut ottaa ensin yhteyttä viranomaisiin ja maanomistajiin. Meillä oli kuitenkin kumppanimme Energi Danmark, joka toimii Suomessa ja tarjosi tietoa sopivista paikoista. Aiomme kuitenkin piakkoin olla yhteydessä kaupunkeihin, Hobbie toteaa.

    Toteutuessaan amerikkalaisyhtiön datakeskukset olisivat maailman suurimpia.

    Invest in Finlandin datakeskuksista vastaava johtaja Alpo Akujärvi on kommentoinut Ylelle, ettei äkkiseltään muista yhtään saman kokoista laitosta maailmassa. Akujärven mukaan puhutaan hyper scale -kokoluokasta. Invest in Finland houkuttelee maahan suuria investointeja.

    Keskusten kokoluokka on herättänyt epäilyksiä hankkeen toteutumismahdollisuuksista.

    Amerikkalaisyhtiön mukaan sillä on riittävä kyky tuottaa tuottaa tarvittava määrä energiaa ja siinä hyödynnettäisiin useita energialähteitä. Datakeskuksista tulisi yhtiön mukaan energiaomavaraisia ja sähkön kantaverkosta riippumattomia.

    "Applekin aloitti autotallista"

    Yhtiö ei kerro tarkkaa aikataulua datakeskusten valmistumiselle. Hobbien mukaan niiden rakentaminen kestää 22 kuukautta eli hieman alle kaksi vuotta sen jälkeen, kun tarvittavat luvat on saatu.

    Yhtiön mukaan heidän tärkein kumppaninsa Suomessa on Energia Myynti Suomi Oy -yhtiö. Toimitusjohtaja Olli Puranen on kertonut Ylelle, ettei pysty kommentoimaan datakeskusten rakentamista tarkemmin, sillä se kuuluu Silent Partner Groupille.

    Energia Myynti Suomi on hankkeessa mukana tanskalaisen emoyhtiönsä Energi Danmarkin kautta. Purasen mukaan Suomen yhtiön roolina on sähkön välittäminen siinä vaiheessa, kun datakeskus on valmis.

    Silent Partner Groupin mukaan projektia vievät eteenpäin kaksi Norjaan rekisteröityä yhtiötä, jotka ovat nimeltään Power Systems Group Norway (PSGN) sekä Asgard Development Group (ADG). Kyseiset yhtiöt on rekisteröity vasta noin 15 päivää sitten, ja molemmilla on osakepääomaa vain 30 000 Norjan kruunua eli noin 3 100 euroa.

    Dale Hobbie sanoo Ylelle, että vaatimattomista toimitiloista tai yhtiön koosta ei pidä vetää suuria johtopäätöksiä.

    – Muistaakseni Apple aloitti aikoinaan autotallista. Eikä Googlenkaan ensimmäinen toimisto tainnut sijaita Manhattanilla. Yhtiön rekisteröimisen ja toimiston avaamisen tärkein tarkoitus on vastaanottaa postit. Emme myy suoraan yleisölle, joten emme tarvitse isoja toimitiloja, Hobbie toteaa.

    Datakeskukset eivät yleensä ole suuria työllistäjiä. SPG:n osalta Hobbie sanoo, että vuorokauden ympäri toimivaa datakeskusta voisi pyörittää kolmessa vuorossa ja yksi vuoro vaatisi noin kahdeksan työntekijää. Pelkkä datakeskus vaatisi siis vähintään 24 työntekijää ja voimalaitoksen työntekijät päälle.

    Iso kala, jota kannattaa pyytää

    Suunnitelmat ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä, sillä yritys ei ole ollut etukäteen yhteydessä kuntiin rakennussuunnitelmistaan.

    Amerikkalaisyhtiön suunnitelma rakentaa suuret datakeskukset Sotkamoon ja Haminaan yllätti kuntien päättäjät ja asiantuntijat.

    Kaupunginjohtaja Hannu Muhosen mukaan amerikkalaisyhtiö ei ole edelleenkään ollut yhteydessä Haminaan. Yhteydenottoa ei ole kuulunut myöskään Sotkamoon tai Tornioon, joka kuuli aikeista vasta tänään.

    Haminan kaupunki on itse yrittänyt selvittää lisätietoa hankkeesta, josta se sai itsekin kuulla vasta viikko sitten. Tietoa on etsitty esimerkiksi Haminan-Kotkan seudun kehittämisyhtiö Cursorin ja investointeja Suomeen houkuttelevan Invest in Finlandin kanssa.

    Muhosen mukaan Sotkamon kunta puolestaan on selvittänyt asiaa työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Tarkempaa tietoa ei kuitenkaan ole löytynyt.

    – Vielä on epävarma olo, Muhonen sanoo.

    Etelä-Kymenlaaksossa on jo pitkään varauduttu siihen, että seudulle voitaisiin sijoittaa uusi datakeskus. Haminassa sijaitsee jo ennestään Googlen suuri datakeskus.

    – Tämä on niin iso kala, että sitä kannattaa pyytää. Maltamme odottaa yhteydenottoa ja sitä, että yritys tulee itse esiin. Teemme sitten kaikkemme, jos hanke konkretisoituu. Aivan ensin pitää kuitenkin tavata ja kuulla, mitkä yhtiön lähtökohdat ovat, Muhonen sanoo.

    Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläisen mukaan kunnassa on katsottu sopivia alueita ja kaavoituksia.

    Tarvittaessa kunta toimii ripeästikin, mutta Kilpeläisen mukaan voi mennä vajaa vuosi, että kaavoitukset saadaan kuntoon näin isoille laitoksille.

    Googlen datakeskuksen lisäksi suuria keskuksia Suomessa ovat venäläisen Yandexin keskus Mäntsälässä ja Hetznerin keskus Tuusulassa.

    Käräjäoikeus: Kansalaispuolueella ei ollut toimivaltaa erottaa Paavo Väyrystä

    Käräjäoikeus: Kansalaispuolueella ei ollut toimivaltaa erottaa Paavo Väyrystä


    Helsingin käräjäoikeuden mukaan Kansalaispuolueen hallituksella ei ollut toimivaltaa erottaa puolueen perustajaa, kansanedustaja Paavo Väyrystä viime keväänä pidetyssä kokouksessa. Käräjäoikeus vahvisti mitättömäksi ja julisti...

    Helsingin käräjäoikeuden mukaan Kansalaispuolueen hallituksella ei ollut toimivaltaa erottaa puolueen perustajaa, kansanedustaja Paavo Väyrystä viime keväänä pidetyssä kokouksessa.

    Käräjäoikeus vahvisti mitättömäksi ja julisti pätemättömäksi tänään maanantaina antamassaan tuomiossa Kansalaispuolueen hallituksen viime maaliskuussa pidetyssä kokouksessa tehdyn päätöksen Väyrysen erottamisesta.

    Kansalaispuolue ilmoitti maaliskuun kokouksen jälkeen, että Väyrynen on erotettu puolueesta. Syyksi kerrottiin tilinkäyttöön liittyvät epäselvyydet ja vaaliraharikkomukset. Väyrynen itse oli sitä mieltä, että hänen erottamisensa oli laiton.

    Myös käräjäoikeus katsoi, että asiassa meneteltiin yhdistyslain kuulemisvelvoitteen vastaisesti.

    Lisäksi käräjäoikeus julisti pätemättömäksi Kansalaispuolueen maaliskuun kokouksessa tehdyn päätöksen hallituksen valinnasta.

    Muita Kansalaispuolueen hallituksen kokouksissa ja vuosikokouksissa tehtyjä päätöksiä käräjäoikeus ei katsonut mitättömiksi tai pätemättömiksi.

    Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

    Väyrynen: olen tyytyväinen

    Väyrynen kommentoi käräjäoikeuden päätöstä tiedotteella. Väyrynen sanoo tiedotteessa olevansa tyytyväinen oikeuden päätöksiin, joiden mukaan hänen erottamisensa oli laiton ja Kansalaispuolueen hallituksen valinta pätemätön.

    – Muilta osin perehdyn ratkaisuun ja harkitsen vastavalituksen tekemistä, jos vastaaja hakee muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, Väyrynen kirjoittaa tiedotteessaan.

    Väyrynen oli alun perin kutsunut koolle tiedotustilaisuuden tälle päivälle, mutta perui sen saatuaan viikonloppuna tietää vaimonsa sairastuneen syöpään.

    Kansalaispuolueella tiedotustilaisuus huomenna

    Kansalaispuolueen nykyjohto on kutsunut huomenna tiistaina koolle tiedotustilaisuuden. Aiheena on muun muassa käräjäoikeuden päätösten vaikutukset Väyrysen asemaan ja tulevaisuuteen puolueessa.

    Ennen käräjäoikeuden päätöksen julkistamista lähetetyssä tiedotteessaan kerrottiin, että "maanantaina annettavilla päätöksillä ei ole vaikutusta Kansalaispuolueen puheenjohtajistoon eikä valmistautumiseen kevään 2019 eduskuntavaaleihin".

    Lue myös:

    Väyrynen: Ehdokkuuteni epävarmaa – vaimo sairastui vakavasti

    Kansalaispuolue: Paavo Väyrynen on erotettu puolueesta – Väyrysen leiri pitää erottamiskokousta laittomana

    Tutkintapyyntöjä, erottamisia ja väärinkäytössyytöksiä – Yle kokosi Väyryskiistan keskeisimmät kiistakysymykset yhteen

    Väyrynen: Ehdokkuuteni epävarmaa – vaimo sairastui vakavasti

    Väyrynen: Ehdokkuuteni epävarmaa – vaimo sairastui vakavasti


    Kansanedustaja Paavo Väyrynen (kp.) ilmoittaa, ettei välttämättä olekaan ehdolla ensi kevään vaaleissa. Väyrynen kertoo vaimonsa sairastuneen verisyöpään. Tämän takia hänen ehdokkuutensa ensi kevään valtiollisiin vaaleihin on käynyt...

    Kansanedustaja Paavo Väyrynen (kp.) ilmoittaa, ettei välttämättä olekaan ehdolla ensi kevään vaaleissa. Väyrynen kertoo vaimonsa sairastuneen verisyöpään. Tämän takia hänen ehdokkuutensa ensi kevään valtiollisiin vaaleihin on käynyt epävarmaksi.

    Väyrynen on aiemmin ilmoittanut aikovansa ehdolle sekä eduskuntavaaleissa että Euroopan parlamentin vaaleissa.

    Hän kertoo myös, ettei voi enää osallistua kannattajakorttien keräämiseen Tähtiliikkeen saamiseksi puoluerekisteriin. Väyrynen kertoo jättävänsä kannattajakorttien keräämisen kannattajiensa vastuulle.

    Viikko sitten Väyrynen kertoi, että Seitsemän tähden liikkeen kannattajat ovat keränneet 2500 kannattajakorttia. Kortteja tarvitaan 5000, ennen kuin liike voidaan merkitä puoluerekisteriin.

    Selittämättömiä kipuja viikkokausia

    Väyrysen mukaan hänen puolisonsa Vuokko on kärsinyt useita viikkkoja sietämättömistä kivuista, joille lääkärit eivät olleet löytäneet selitystä.

    – Lauantaiaamuna saimme tietää kipujen syyn: Vuokko sairastaa myelooma-nimistä verisyöpää, joka on ehtinyt edetä pitkälle. Onneksi hän saa Meilahdessa parhaan mahdollisen hoidon, joka on kansainvälisestikin katsoen huippuluokkaa. Vuokon sairaus vaikuttaa myös minun elämääni ja työhöni. Vuokko tarvitsee erityisesti lähiviikkoina ja –kuukausina kaiken mahdollisen tuen ja huolenpidon. Siksi joudun karsimaan aikatauluistani kaiken sellaisen, mikä ei liity välittömästi työhöni kansanedustajana, Väyrynen kertoo tiedotteessaan.

    Helsingin käräjäoikeus antaa maanantaina iltapäivällä ratkaisunsa Väyrysen entistä puoluetta, Kansalaispuoluetta, koskevassa riidassa.

    Väyrysen avustaja Kaija Huida kertoi aamulla, että Väyrynen ei kommentoi tämän enempää vaimonsa sairastumista eikä tulevia suunnitelmiaan.

    KORJATTU: Avustajan nimi on Kaija, ei Katja Huida.

    500 kalaa putken läpi puolessa tunnissa Kemijoella: Uusi innovaatio haastaa perinteiset kalatiet

    500 kalaa putken läpi puolessa tunnissa Kemijoella: Uusi innovaatio haastaa perinteiset kalatiet


    Kemijoen Isohaaran voimalaitoksella on viime kesän ajan testattu uutta innovaatiota, Kalasydäntä. Laite hyödyntää perinteistä lappoperiaatetta ja tulokset näyttävät tällä hetkellä hyviltä. Keminmaan Isohaarassa on tänä kesänä käynyt...

    Kemijoen Isohaaran voimalaitoksella on viime kesän ajan testattu uutta innovaatiota, Kalasydäntä. Laite hyödyntää perinteistä lappoperiaatetta ja tulokset näyttävät tällä hetkellä hyviltä.

    Keminmaan Isohaarassa on tänä kesänä käynyt kuhina, koska kaloja on noussut perinteisten kalaportaiden kautta ennätysmäärä. Lisäksi testissä olleen, valtion kärkihankerahoitusta saaneen kelluvan Kalasydämen kautta on kulkenut kaloja. Laitteen tarkoituksena on siirtää kalat putkia myöten voimalaitoksen ohi, yläaltaaseen. Tämän kesän testissä kalat ajettiin vain koneen läpi ala-altaassa.

    Lapin ammattikorkeakoululla oli oma rooli kesän testauksissa, sen tehtävänä oli kalojen tunnistaminen ja laskeminen kamerajärjestelmän avulla.

    – Kamerajärjestelmä opetettiin tunnistamaan lohi, sanoo Kalasydän Oy:n toimitusjohtaja Tarmo Aittaniemi.

    Putkissa on ollut lähes ruuhkaa. Kalasydämen kamera tunnistikin lohiksi 282 kalaa reilun kuukauden toiminta-aikana. Putken läpi kulki paljon muitakin kaloja.

    – Yhdestä videosta laskimme, että puolessa tunnissa putkesta meni 500 kappaletta kaloja, mutta meidän kamerajärjestelmä ei laskenut niitä lohiksi, Aittaniemi jatkaa.

    Kemijoesta löytyy jokeen leimautunutta villilohta

    Perinteiset Isohaaran kalatiet toimivat kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Kaikkiaan niitä pitkin ylös meni yli 8300 kalaa, joista puolet nousi yläaltaaseen asti. Suurin osa kaloista oli lohia.

    Tulos on edelliseen kesään verrattuna moninkertainen.

    – Osa niistä on villiä kalaa eli niiden alkuperä on niistä kaloista, jotka ovat syntyneet Ounasjokivarressa ja ovat nyt sitten palaamassa takaisin sinne, sanoo Lohijokitiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitala.

    – Ne ovat niitä nousevia kaloja, mitä olemme toivoneet jo useamman vuoden ajan. Varmasti tämä nouseva kala on ottanut mukaan osaksi tätä velvoitekalaa, mitä on istutettu tähän jokisuuhun, Viitala jatkaa.

    Vuosien pitkäjänteinen työ kalateiden kehittämiseksi tuottaa siis lopulta tulosta.

    Kalasydäntä vasta viritetään toimimaan tehokkaasti. Siitä on tulossa haastaja kalateille.

    – Tänä kesänä saimme vastauksia siihen, että kalasydänjärjestelmä semmoisenaan toimii ja kalat eivät pelkää laitetta, ne hakeutuvat järjestelmän ylös vientiä varten sisälle, sanoo Tarmo Aittaniemi.

    Metsiä lannoitetaan lentämällä Lapissa – helikopteri pudottaa tuhkaa

    Metsiä lannoitetaan lentämällä Lapissa – helikopteri pudottaa tuhkaa


    Metsämaita lannoitetaan parhaillaan helikopterista Ranualla ja Simossa. Metsähallitus lannoittaa tällä erää tuhkalannoitteella kaikkiaan noin 600 hehtaaria valtion metsiä Etelä- ja Länsi-Lapissa. – Tuhkalannoite palauttaa luonnosta peräisin...

    Metsämaita lannoitetaan parhaillaan helikopterista Ranualla ja Simossa. Metsähallitus lannoittaa tällä erää tuhkalannoitteella kaikkiaan noin 600 hehtaaria valtion metsiä Etelä- ja Länsi-Lapissa.

    – Tuhkalannoite palauttaa luonnosta peräisin olevat ravinteet metsään lisäämään puuston kasvua ja hiilen sitomista. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan, kertoo lannoitusoperaatiota valvova metsänhoitoesimies Hannu Erola Metsähallitus Metsätalous Oy:stä tiedotteessa.

    Erolan mukaan lentolannoitus aloitettiin viikko sitten perjantaina ja koko urakka kestää noin kaksi viikkoa. Helikopteri on aliurakoitsijan.

    – Viime vuosina tämä on ollut ollut jokavuotista toimintaa meillä Etelä-Lapissa, Erola toteaa.

    Lannoituksessa käytetään Oulun Nuottasaaresta Stora Enson lämpövoimalasta tulevaa rakeistettua tuhkaa. Tuhkalannoite valmistetaan energiantuotannossa poltettavan puun kuoren ja turpeen tuhkasta. Lannoitus tehdään loka- ja marraskuun vaihteessa.

    Lannoitettava alue on noin 60-vuotiasta turvemaan metsää. Metsähallituksen mukaan lannoitettaessa valitaan aina kohteelle sopivin lannoite ja huolehditaan, että vesistöihin ja pohjavesiin jää riittävät suojaetäisyydet.

    Finnairin lentoja peruttu teknisen vian vuoksi

    Finnairin lentoja peruttu teknisen vian vuoksi


    Kahdeksan Finnairin lentoa peruttiin tänään. Norran operoimien lentojen peruuntuminen johtui kahden ATR-koneen teknisestä viasta, joiden korjaaminen kestää ennakoitua pidempään, kertoo Finnair. Keskiviikkona lentoja oli peruttu muun muassa...

    Kahdeksan Finnairin lentoa peruttiin tänään. Norran operoimien lentojen peruuntuminen johtui kahden ATR-koneen teknisestä viasta, joiden korjaaminen kestää ennakoitua pidempään, kertoo Finnair.

    Keskiviikkona lentoja oli peruttu muun muassa Kokkolaan, Vaasaan sekä myös yksi iltalento Tukholmaan Brommaan.

    Torstaina on peruttu lentoja Liettuaan Vilnaan ja kotimaassa Kemiin, Vaasaan, Tampereelle, Kajaaniin sekä Joensuuhun.

    Finnair kertoo olevansa yhteydessä matkustajiin ja tarjoaa vaihtoehtoisia lentoja.

    Yli sata vuotta sitten hävitetyt euroopanmajavat ovat pikkuhiljaa palaamassa Tornionjokilaakson lisäksi myös Keski-Lappiin

    Yli sata vuotta sitten hävitetyt euroopanmajavat ovat pikkuhiljaa palaamassa Tornionjokilaakson lisäksi myös Keski-Lappiin


    Majava on tuntematon eläin suurimmalle osalle suomalaisista. Suomessa elää kuitenkin kahta lajia majavia, vieraslajina istutettu kanadanmajava ja rauhoitettu euroopanmajava. Euroopanmajava hävitettiin aikoinaan Suomesta metsästyksellä, mutta...

    Majava on tuntematon eläin suurimmalle osalle suomalaisista. Suomessa elää kuitenkin kahta lajia majavia, vieraslajina istutettu kanadanmajava ja rauhoitettu euroopanmajava.

    Euroopanmajava hävitettiin aikoinaan Suomesta metsästyksellä, mutta istutuksin se on saatu palautettua Satakuntaan. Lappiin on levittäytynyt oma euroopanmajavakanta Tornionjoen takaa Ruotsista.

    Myös Ruotsista euroopanmajavat hävitettiin, sinne uusi kanta siirrettiin Norjasta. Norjan euroopanmajavat ehdittiin rauhoittaa ennen kuin kaikki ehdittiin hävittää.

    – Se on jo pitempäänkin tiedetty, että Länsi-Lappi on euroopanmajavan esiintymisaluetta. Pitkin Tornionjokivartta, ihan Torniosta Muonioon, asti majavia löytyy melkeinpä purosta kuin purosta tai vesistöstä, sanoo Suomen riistakeskuksen Lapin aluetoimiston erikoissuunnittelija Harri Norberg.

    Majavan asuttama pesä ojanpenkalla Ylitorniolla.Raimo Torikka / YleEuroopanmajavat leviävät kohti itää

    Pesien perusteella Lapin muutaman sadan suuruinen euroopanmajavakanta pesii pääosin Länsi-Lapissa. Harri Norbergin mukaan elinalue on hiljalleen laajentumassa.

    – Ihan varmoja havaintoja on siinä mielessä saatu. Nimittäin viimeisimmät tiedot osoittavat, että Ranuan länsiosassa kerätyistä lastunäytteistä määritettiin euroopanmajava. Ranuan itäosissa taas asuu kanadanmajava.

    Luonnonvarakeskuksen mukaan myös Tervolasta ja Rovaniemeltä on saatu muutamia näytteitä, jotka ovat euroopanmajavien jättämiä.

    Vuonna 2017 Lapissa tutkittiin lastuista löytynyttä DNA:ta sekä pesähavaintoja ja todettiin, että euroopanmajavien pesiä on yhteensä 86. Lapin itäisissä osissa elelee myös kanadanmajavia.

    Kanadanmajavien pesiä on löydetty Ranuan lisäksi Posiolta, Sallasta ja Savukoskelta. Sodankylästä ja Kittilästä on löytynyt merkkejä majavista, mutta niistä ei ole vielä todennettu ovatko mahdoliset asukkaat kanadanmajavia vai euroopanmajavia.

    Länsirajalla majavan ja ihmisen yhteiseloon on totuttu, koska majavat elelevät hyvinkin lähellä ihmisten asutuksia. Majavan patoja on jouduttu jopa purkamaan, koska niiden vuoksi vesi lainehti viljellylle pellolle.

    – Maanviljelijät varmasti kärsivät omalta osaltaan jonkin verran majavista, mutta noin kokonaiskuvassa minusta niistä ei ole haittaa. Ainakin näin maanomistajana näen, että ne puut mitkä ovat minun mailta menneet, ei nyt kyllä suuresti haittaa. Tämähän on hieno luonnon ilmestys täällä. Sitä ei joka paikasta löydy, sanoo ylitorniolainen maanomistaja Juha Ahola.

    Ylitorniolla majava on kaatanut talvea varten koivuja puronvarrelta.Jarmo Honkanen / YleOlemassolo näkyy, mutta vaikea kohdata

    Majavan pesän lähellä on yleensä pajuja, koivuja tai haapoja kaadettuna. Kaadetuista puista on helppo todeta majavan purujäljet. Puroista voi löytyä myös majavan pato. Itse majava sen sijaan on äärettömän varovainen ja vetäytyy pesään heti, jos se havaitsee ihmisen.

    Majava liikkuu lähinnä pimeässä, joten se jää helposti näkemättä. Lapissa valoisa kesä tarjoaa hyvän mahdollisuuden seurata majavien elämää. Jotta euroopanamajavien tarkka määrä saataisiin tietoon, kaivataan varovaisista eläimistä lisää havaintoja.

    – Keski-Lappi on erityisesti mielenkiinnon kohteena. Lisähavaintoja majavista kaivataan Sodankylän, Rovaniemen ja Kittilän alueelta sekä myös Tervolan itäosista, kertoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg.

    Kanadanmajavaa saa metsästää, mutta euroopanmajava on täysin rauhoitettu. Näitä kahta lajia on kuitenkin erittäin vaikea erottaa toisistaan. Pelkällä näköhavainnolla lajeja tuskin pystyy tunnistamaan kukaan, koska edes tutkijat eivät suostu sitä tekemään.

    Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Kaarina Kauhalan mukaan varmoja keinoja tunnistukseen ovat DNA-analyysi tai kallomorfometria eli mittaukset keitetystä majavan kallosta. Nykyisin Suomessa lajin voi määrittää lähes varmasti myös asuinpaikan perusteella.

    Harri Norberg korostaa, että majavaa ei kannata lähteä kenenkään metsästämään Lapin maakunnan länsiosiin, koska siellä lajina on varmastikin rauhoitettu euroopanmajava.

    Eteläisessä Länsi-Suomessa johon kuuluu Satakunta, Pirkanmaa ja osa Pohjanmaan eteläisistä kunnista euroopanmajavan pyynti on kuitenkin mahdollista, mutta pyyntilupa pitää hakea riistakeskukselta.

    Rauhoitetun euroopanmajavan voi tappaa Lapissa ainoastaan Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla, ja silloinkin vain, jos se on aiheuttanut erityisen suuria vahinkoja.

    Vahinkojen syntyminen pyritään estämään ensisijaisesti majavan tekemän padon purkamisella. Se on Lapissa sallittua maanomistajan luvalla 15.6. – 15.9. välisenä aikana.

    Euroopanmajavan tekemä pato ja majavalampi Ylitorniolla.Raimo Torikka / Yle

    1.11.2018 klo 11.50. Korjattu euroopanmajavan metsästystä koskeva kohta viimeisen kappaleen loppupuolella.

    Suomalaisilta varastetaan tuhansia matkatavaroita vuodessa – kokosimme 5 lomailijan vinkkiä, joilla estät suurimmat vahingot


    Tästä on kyseTavallisimmin varkaiden matkaan lähtevät lompakot, puhelimet, reput sekä käsilaukut.Korvaushakemusten kärkiviisikossa ovat Espanja, Viro, Ranska, Kreikka ja Thaimaa.Suomalaiset ilmoittavat vuosittain tuhansista ulkomailla sattuneista...

    Tästä on kyseTavallisimmin varkaiden matkaan lähtevät lompakot, puhelimet, reput sekä käsilaukut.Korvaushakemusten kärkiviisikossa ovat Espanja, Viro, Ranska, Kreikka ja Thaimaa.

    Suomalaiset ilmoittavat vuosittain tuhansista ulkomailla sattuneista matkatavaravarkauksista. Eniten varkauksia sattuu niin sanotuissa massaturismin suosikkikohteissa.

    Suomalaisten matkailu ulkomaille on kasvanut jyrkästi vuosikymmenessä ja suomalaisten ykköslomakohde on Kanariansaaret.

    Ylen viidelle vakuutusyhtiölle tekemästä kyselystä selvisi, että korvaushakemusten kärkiviisikossa ovat Espanja, Viro, Ranska, Kreikka ja Thaimaa.

    Tavallisimmin varkaiden matkaan lähtevät lompakot, puhelimet, reput sekä käsilaukut.

    Kokosimme viisi vinkkiä, joiden avulla voit ehkäistä suurimpien vahinkojen sattumisen ja osaat välttää varkaita matkustaessasi:

    1. Ota varmuuskopiot älylaitteista

    Matkaa varatessasi kannattaa muistaa matkavakuutuksen lisäksi tehdä varmuuskopiointi tietokoneelle ja älylaitteille.

    2. Jätä muistoesineet kotiin

    Matkalle mukaan ei kannata ottaa esineitä, joiden tunnearvo on korvaamaton.

    3. Älä jätä vuokra-autoon arvotavaroita

    Keski-Euroopassa ja etenkin Espanjassa on tyypillistä, että vuokra-autoihin murtaudutaan lyhyen vessapysähdyksenkin aikana.

    – Ihan yleisohjeena voi sanoa, että autoonhan ei kannata jättää mitään arvokasta. Vaikka autosta poistuu, ihan vain lyhyeksikin ajaksi, niin reppu ja lompakko ehdottomasti mukaan, sanoo Kemin seudun Osuuspankin vakuutusneuvoja Tarja Palsa.

    4. Ole tarkkana paikoissa, joissa on paljon väkeä liikkeellä

    Vakuutusyhtiöistä kävi myös ilmi, että eri kohdemaissa on erilaisia varkaustyyppejä. Perinteisiä taskuvarkauksia sattuu eniten rantalomakohteissa ja Euroopan suurimmissa kaupungeissa.

    – Ihan tyypillisimpiähän ovat tämmöiset ruuhkatilanteet, joissa on paljon väkeä liikkeellä, kuten esimerkiksi busseissa ja nähtävyyksien lähellä, Palsa sanoo.

    5. Jos joudut varkauden uhriksi, tee rikosilmoitus

    Jos (kuitenkin) joudut lomamatkallasi varkauden uhriksi, toimi näin: tee rikosilmoitus joko paikalliselle viranomaiselle tai Suomeen palattuasi poliisille.

    Säilytä matkalippu ja muut tositteet. Ilmoita vahingosta vakuutusyhtiöllesi.

    Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta puhutaan edelleen liian vähän:

    Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta puhutaan edelleen liian vähän: "Saatetaan pelätä, että lapsi viedään pois"


    Tästä on kyseÄimä ry on toiminut tänä vuonna 20 vuottaValtakunnallinen yhdistys antaa vertaistukea synnytyksen jälkeiseen masennukseenYhdistyksen verkkokaupasta voi tilata aiheeseen liittyvää aineistoaUusin julkaisu on kemiläisen...

    Tästä on kyseÄimä ry on toiminut tänä vuonna 20 vuottaValtakunnallinen yhdistys antaa vertaistukea synnytyksen jälkeiseen masennukseenYhdistyksen verkkokaupasta voi tilata aiheeseen liittyvää aineistoaUusin julkaisu on kemiläisen sairaanhoitajan tekemä opas lapsivuodepsykoosista

    Äimä ry:ssä tiedetään, että tekemistä tiedottamisessa riittää. Synnytyksen jälkeinen masennus ja harvinaisempi lapsivuodepsykoosi ovat vaivoja, joista ei mielellään ulkopuolisille puhuta.

    – Kyllä se häpeä on edelleen hyvin voimakkaasti läsnä ja saatetaan pelätä, että lapsi viedään pois, jos äiti hakee apua pahaan oloonsa, muotoilee Äimä ry:n toimistosihteeri Helka Belt.

    Beltin mukaan esimerkiksi neuvoloissa ei vielä tunneta kaikkia lapsivuodeajan vaivoja.

    Lapsivuodepsykoosi on synnytyksen jälkeisistä oireyhtymistä vaikein. Oireet ovat siinä selkeämmät kuin masennuksessa. Äiti saattaa olla ensin uupunut ja itkuinen ja myöhemmin maanisen yliaktiivinen tai kokonaan toimintakyvytön.

    Opas selviämiseen syntyi opinnäytetyönä

    Kemiläinen sairaanhoitaja Marja-Leena Svanberg-Karhu toteutti ammattikorkeakoulun opinnäytetyönään oppaan lapsivuodepsykoosista. Oppaan toimeksiantajana oli Äimä ry.

    – Opin valtavasti omaa ammattia varten ja toisaalta myös Äimää varten. Äidit kertoivat haastatteluissa avoimesti selviytymiskeinoja sairauden kohdatessa, Svanberg-Karhu kiittelee.

    Lapsivuodepsykoosin kokeneet äidit korostivat muun muassa sitä, että itselle täytyy olla armollinen ja ottaa apua vastaan.

    Ammattilaisten antaman avun lisäksi tärkeinä koettiin myös vertaistuki, jota Äimä antaa.

    Pohjoisessa vertaistukiryhmät löytyvät Oulusta ja pian Rovaniemeltäkin. Jos kiinnostuneita ilmenee tarpeeksi, ryhmä syntyy uudelleen myös Kemiin, sanoo Marja-Leena Svanberg-Karhu, mutta hänen mukaansa toimijoita tarvitaan ensin lisää.

    – Ryhmän vetäjänä voivat toimia ihan tavalliset ihmiset. Sellaiset, jotka ovat itse kokeneet masennuksen tai psykoosin, ja toipuneet siitä.

    Erillinen opas psykoosista oli tarpeen

    Helsingissä Äimän palveluksessa työskentelevä Helka Belt kertoo, että toimistolta löytyy tietoa sitä tarvitseville. Yhdistyksen verkkosivujen kautta esimerkiksi hoitoalalla työskentelevät voivat tilata käyttöönsä täysin maksutta myös kirjallista materiaalia.

    Saatavilla on aiemmin julkaistu masennusopas (Synnytysmasennus - kriisistä valoon, 2017) ja Svanberg-Karhun tänä vuonna tekemä opas lapsivuodepsykoosista selviämiseen.

    – Psykoosista on oma lukunsa myös meiltä aiemmin saadussa masennusoppaassa, mutta erillinen opas on silti tarpeen. Ensimmäiset painokset menivät kuin kuumille kiville kätilöille ja neuvoloihin, Helka Belt kertoo.

    Äimä ry on tänä vuonna toiminut jo 20 vuotta. Kaikki toimijat ovat vapaaehtoisia. Ainoastaan keskuspaikassa Helsingissä on kolme palkattua työntekijää.

    Metsä Boardin tehtaalla Kemissä tulipalo – palomestari: vahingot jäivät vähäisiksi

    Metsä Boardin tehtaalla Kemissä tulipalo – palomestari: vahingot jäivät vähäisiksi


    Kemissä Metsä Boardin tehtaalla sattui varhain lauantaiaamuna tulipalo. Päivystävän palomestarin mukaan kartonkikoneen palo sai alunsa kartonkiläjän syttymisestä palamaan. – Tehtaan henkilökunta sai alkusammutustyöllä palon rajattua, ja palo...

    Kemissä Metsä Boardin tehtaalla sattui varhain lauantaiaamuna tulipalo. Päivystävän palomestarin mukaan kartonkikoneen palo sai alunsa kartonkiläjän syttymisestä palamaan.

    – Tehtaan henkilökunta sai alkusammutustyöllä palon rajattua, ja palo sammutettiin nopeasti. Vahingot jäivät paikallisiksi, eikä ihmisiä ollut vaarassa, palomestari Ilkka Koskela kertoo.

    Palomestarin mukaan tilanne oli tyypillinen palonalku, joita kartonkitehtaalla toisinaan sattuu. Yleensä paikalle ei kuitenkaan tarvitse kutsua palokuntaa.

    Hälytys palopaikalle tuli hieman ennen puolta kuutta aamulla. Pelastualaitoksen yksiköitä Kemi-Tornion alueelta oli paikalla sammutustöissä kaiken kaikkiaan kuusi.

    Juttua korjattu 27.10. kello 13:56. Pelastuslaitos täsmentää, että kyse on Metsä Boardin tehtaasta, ei Metsä Fibren tehtaasta.

    Onnettomuus repi ohituskaistan vaijerikaiteen pohjoisessa Nelostiellä – ruuhkaisen tien nopeutta pudotetaan useiksi viikoiksi

    Onnettomuus repi ohituskaistan vaijerikaiteen pohjoisessa Nelostiellä – ruuhkaisen tien nopeutta pudotetaan useiksi viikoiksi


    Valtatie 4:n Simon ohituskaistalla sattui keskiviikkoiltana onnettomuus, jossa rekan heittelehtivä perävaunu tarttui vaijerikaiteeseen. Kaiteeseen repeytyi 400 metrin aukko. Lisäksi vaijeria on löysällä 800 metrin matkalla. Vaijerikaiteen...

    Valtatie 4:n Simon ohituskaistalla sattui keskiviikkoiltana onnettomuus, jossa rekan heittelehtivä perävaunu tarttui vaijerikaiteeseen. Kaiteeseen repeytyi 400 metrin aukko. Lisäksi vaijeria on löysällä 800 metrin matkalla.

    Vaijerikaiteen korjaaminen ei käy hetkessä, koska vastaavaa vaijerikaidetta ei löydy Suomesta muualta.

    – Siinä on haasteena se, että tätä vaijerikaidetta ei löydy Suomesta muualta kuin tältä Simon osuudelta. Lisäksi sitä on käytössä Ruotsissa.

    – Sen vuoksi tälle ei löydy korjaajaa yhtä helposti kuin muille kaiteille. Tekijä on tiedossa, mutta haasteena on saada korjaaja nopeasti paikalle, sanoo Lapin ELY-keskuksen aluevastaava Johanna Sieppi.

    Korjaamisen aikataulua selvitetään, mutta kysymys on ainakin viikoista.

    – Sanoisin, että puhutaan ainakin varmaan viikoista. Urakoitsija koko ajan selvittää, kuinka nopeasti tekijät saadaan paikalle, Sieppi kertoo.

    Nelostien Kemin ja Oulun väli on vilkkaasti liikennöity ja riskiohituksia tehdään päivittäin. Nelostiellä on tehty remonttia Kemin ja Oulun välillä ja työt jatkuvat vuoteen 2020 saakka. Parannettavan tiejakson pituus on noin 18 kilometriä.

    Tiedossa haittaa liikenteelle pitkäksi aikaa

    Nelostien ohituskaistalla Simossa on tällä hetkellä kuudenkympin nopeusrajoitus. Onnettomuus haittaa liikennettä pidemmän aikaa.

    – Tällä hetkellä vaijeria on pois pelistä 1 200 metrin matkalta ja sillä alueella nopeusrajoitus pysyy kuudessakympissä niin kauan, että se on korjattu. Mutta muulle vaijerialueelle pyritään palauttamaan ainakin 80 km/h nopeusrajoitus, Sieppi kertoo.

    Alennetut nopeusrajoitukset ovat välttämättömät turvallisuussyistä.

    Pyrkimys on kuitenkin saada vauriot korjattua ennen talven tuloa.

    – Tällä hetkellä siellä on lamelleja ja muita ohjaamassa ja varoittamassa liikennettä. Niistä on haittaa, jos ne ovat siellä siinä vaiheessa, kun alamme aurata, Sieppi toteaa.

    Vaijeri teki tehtävänsä – kesti kolarin

    Sieppi pitää tapahtuneessa myönteisenä sitä, että vaijeri ei pettänyt.

    – Vaijeri kesti kohtaamisen rekan kanssa eikä rekka mennyt siitä läpi. Vaijeri ei katkennut onnettomuudessa vaan se jouduttiin katkaisemaan rekkaa irrotettaessa. Eli vaijeri kesti ja täytti tehtävänsä. Nyt se on kuitenkin siellä ongelmana, Sieppi sanoo.

    Siepillä ei ole tiedossa, onko vastaavia onnettomuuksia sattunut Ruotsissa. Siepin tietojen mukaan Suomeen vaijerikaiteita ei ole suunnitteilla lisää.

    Lapissa maakuntauudistuksesta kysyttiin asukkailta – kansan pariin jalkauduttiin ensimmäisenä Suomessa

    Lapissa maakuntauudistuksesta kysyttiin asukkailta – kansan pariin jalkauduttiin ensimmäisenä Suomessa


    Lapin liitto otti maakuntavalmisteluun lappilaiset ihmiset mukaan. Touko–kesäkuussa maakunta- ja soteuudistuksen valmistelijat kiersivät kaikki Lapin kunnat. He tapasivat niin kuntapäättäjiä virastoissa kuin kuntalaisia paikallisilla...

    Lapin liitto otti maakuntavalmisteluun lappilaiset ihmiset mukaan.

    Touko–kesäkuussa maakunta- ja soteuudistuksen valmistelijat kiersivät kaikki Lapin kunnat. He tapasivat niin kuntapäättäjiä virastoissa kuin kuntalaisia paikallisilla huoltoasemilla. Neljääsataa ihmistä haastateltiin.

    Malli kiinnostaa nyt laajemminkin Suomessa. Muutkin maakuntaliitot tekevät kuntakierroksia, mutta luentoperiaatteella.

    Osallisuuskoordinaattori Jukka Hakola Lapin liitosta kertoo, että kyselyitä Lapin mallista on tullut muun muassa valtakunnallisessa Demokratia-osallisuusverkostossa.

    – Olen hyvin monta kertaa kuullut muilta, että noinhan se täytyy tehdä, mekin teemme tällaisen kierroksen seuraavaksi, Hakola sanoo.

    Palvelujen katoamispelko synnyttikin ideoita

    Lapin kuntakierros kesti jokaisessa kunnassa päivän verran.

    – Silloin se tarkoitti sitä, että teimme lähikohtaamista hyvin paljon.

    Hakolan mukaan Lapin maakuntauudistuksen valmistelijat ja muu kierroksen henkilöstö kohtasivat vierailujensa aikana yhteensä noin kaksi tuhatta alueen asukasta henkilökohtaisesti.

    Lapin maakunnan sote-kiertue Tervolan kunnantalolla keväällä 2018Lapin maakunta

    Uusi Lappi -kuntakierroskyselyssä nousi huoli ainakin lähipalveluiden kohtalosta ja saamenkielisten palvelujen saatavuudesta maakuntauudistuksen toteutuessa.

    Sekä huonot tiet että paikoin toimimattomat laajakaistayhteydet myös mietityttivät keskusteluihin osallistuneita.

    – Oltiin kyllä halukkaita käyttämään digipalveluita, mutta tekniikka ei vielä taivu palvelujen käyttämiseen. Erityisesti ei pelätä muutosta, Hakola miettii.

    Kehittämisideoitakin keskusteluissa ilmeni.

    – Vaikka pelättiinkin lähipalveluiden katoavan kauas, niin seuraava keskustelunaihe oli, kuinka rakennetaan liikkuvia palveluita vastaamaan tarpeita, Jukka Hakola kertoo.

    Keskustelu jatkuu – ja maakunnan asioiden lobbaaminen

    Suuri kysymys on nyt se, saadaanko eduskunnan päätöstä maakunta- ja soteuudistuksesta, sanoo Jukka Hakola.

    – Meidän täytyy saada näkyväksi Lapin erityispiirteet, tarpeet, kyvyt ja ominaisuudet tässä kokonaisuudessa. Keskustelua käydään koko ajan.

    Kun päätös saadaan, voidaan lähteä rakentamaan Lapille sopivaa tapaa toimia.

    – Joka tapauksessa asiat, joita nyt valmistelun aikana tehdään, siirtyvät tavalla tai toisella tulevaan. Meidän on tehtävä tästä omannäköinen maakunta, Jukka Hakola sanoo.

    Hän kertoo keskustelujen tavan lappilaisten kanssa jatkuvan edelleen, entistä suuremman joukon kanssa.

    – Ja jos paikallisesti ryhdyttäisiin käymään omatoimisesti keskusteluja, se muuttaisi toimintatapoja radikaalisti, Jukka Hakola summaa.

    Korjattu 25.10.2018 kello 11.56: Korvattu ilmaisu Lapin liiton työntekijät ilmaisulla Lapin maakuntauudistuksen valmistelijat ja muu kierroksen henkilöstö.

    Poliisi Kemin henkirikoksesta: Aviomies surmasi vaimonsa

    Poliisi Kemin henkirikoksesta: Aviomies surmasi vaimonsa


    Poliisi on edistynyt Kemissä viikonvaihteessa sattuneen henkirikoksen tutkinnassa. Esitutkinnassa on ilmennyt, että aviomies surmasi puolisonsa ampuma-aseella viime lauantaina. Teon jälkeen mies surmasi itsensä myös ampuma-aseella. Vainajat löysi...

    Poliisi on edistynyt Kemissä viikonvaihteessa sattuneen henkirikoksen tutkinnassa. Esitutkinnassa on ilmennyt, että aviomies surmasi puolisonsa ampuma-aseella viime lauantaina. Teon jälkeen mies surmasi itsensä myös ampuma-aseella.

    Vainajat löysi kotiin palannut perheenjäsen.

    Rikoksesta ei epäillä ketään ulkopuolista.

    Poliisi jatkaa tutkintaa kuolemansyyn tutkintana, johon sisältyy tapahtumien ja taustojen selvittämistä.

    Poliisi ei tiedota asiasta enempää.

    Meri-Lapin jättimäisestä sote-ulkoistuksesta valituksia, tutkintoja ja jopa virkarikossyytöksiä – listasimme tapaukset

    Meri-Lapin jättimäisestä sote-ulkoistuksesta valituksia, tutkintoja ja jopa virkarikossyytöksiä – listasimme tapaukset


    Tästä on kyseMeri-Lapin historialliset sote-päätökset ovat poikineet useita valituksia.Sopimusta tutkii myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto.Meri-Lapin sote-ulkoistus on Suomessa poikkeuksellinen. Sopimuksen kesto on 15 vuotta.Sillä halutaan...

    Tästä on kyseMeri-Lapin historialliset sote-päätökset ovat poikineet useita valituksia.Sopimusta tutkii myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto.Meri-Lapin sote-ulkoistus on Suomessa poikkeuksellinen. Sopimuksen kesto on 15 vuotta.Sillä halutaan ennakoida palveluiden ja työpaikkojen säilymistä Meri-Lapissa myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen.

    Julkisuus Meri-Lapissa loppuvuodesta tehtyjen sote-päätösten ympärillä ei laannu, vaikka perustettu yhteisyritys on toiminut jo usean kuukauden ajan.

    Päätökset ovat poikineet useita valituksia. Kuntapäättäjät syyttävät kollegoitaan jopa virkarikoksista ja ovat kannelleet päätöksenteosta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sopimukseen mahdollisesti tehtyjä muutoksia tutkii myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

    Kuohunnan seurauksena sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja on jättänyt tehtävänsä. Eropäätöksensä syyksi hän kertoi epäluottamuksen sairaanhoitopiirin johtajaa kohtaan. Sairaanhoitopiirin hallitus on myöntänyt sairaanhoitopiirin johtajalle virkavapauden toukokuun loppuun asti.

    Kuntajohtajat ovat syyttäneet sairaanhoitopiirin johtajaa sote-yhteisyrityksen kampittamisesta ja harhaanjohtavien tietojen välittämisestä viranomaisille.

    Sairaanhoitopiirin hallitus on edellyttänyt, että sijainen sairaanhoitopiirin johtajan tehtävään valitaan ulkopuolelta luottamuksen lisäämiseksi. Yrityksestä huolimatta sairaanhoitopiirin hallitus ei ole päässyt yksimielisyyteen sijaisen valinnasta.

    Meri-Lapin sote-yhteisyritys on monessa suhteessa poikkeuksellinen. Suomessa ei ole aiempaa kokemusta yhtä suuresta sote-ulkoistuksesta.

    1. Ainoastaan yhdellä kunnalla lainvoimainen päätös, muista valitukset käsittelyssä

    Kuntien tekemä sote-ulkoistuspäätös on historiallinen. Siinä Meri-Lapin sote-palveluita ulkoistetaan 15 vuodeksi, miljardin euron hintaan.

    Simon, Kemin ja Tornion kunnanvaltuustojen viime vuoden marraskuun 13. päivä tekemistä päätöksistä liittyä Meri-Lapin sote-yhteisyritykseen on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

    Yhteisyritykseen mukaan lähteneistä kunnista ainoastaan Keminmaan kohdalla sote-yhteisyritykseen liittymisestä ei valitettu hallinto-oikeuteen, joten vain Keminmaan kunnanvaltuuston tekemä päätös on tältä osin saanut lainvoiman.

    Valitusten tekijät ovat pääasiassa paikallispolitiikassa mukana olevia henkilöitä, jotka perustelevat valituksia yleisesti sillä, että asiasta päättäneillä valtuutetuilla ei ollut käytettävissään tarpeeksi tietoa päätöksen tekoa varten, ja että valtuutettujen on ollut vaikea ymmärtää asioita niiden vaikeaselkoisuuden vuoksi.

    Myös sairaanhoitopiirin tekemästä ulkoistuspäätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus päätti, että se ei ota asiaa käsittelyyn. Oikeus perusteli päätöstään sillä, että valitukset hankintapäätöksistä on osoitettava markkinaoikeuteen, ei hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus asettui asiassa samalle kannalle syyskuussa.

    2. Kilpailu- ja kuluttajavirasto kiinnostui Meri-Lapin sotesta

    Kesällä Meri-Lapin sote-yhteisyritys joutui luupin alle, kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) aloitti tutkinnan ulkoistuksesta. Tarkastelussa ovat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Mehiläisen yhteisyrityksen sopimukseen tehdyt mahdolliset muutokset. Kysymys on ennen kaikkea sopimushinnasta.

    Sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi on toimittanut KKV:n selvityspyyntöön vastineen. Yle kertoi aiemmin, että kuntajohtajat syyttävät sen sisältävän vähintään harhaanjohtavia tietoja. Sairaanhoitopiirin ja kuntien oli määrä neuvotella asiassa yhteinen kanta, mutta sitä ennen KKV ehti lähettää sairaanhoitopiirille pyynnön lisäselvityksistä asiassa. Määräaikaa selvityksen antamiselle on annettu lokakuun loppuun.

    Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) erikoistutkija Anni Vanonen korostaa, että tutkinta kohdistuu muutoksiin, jotka on tehty joulukuussa allekirjoitettuun sopimukseen. Itse sopimus sinänsä ei ole tutkinnan kohteena.

    Jos KKV katsoo, että sopimukseen olisi tehty sen allekirjoittamisen jälkeen muutoksia, joiden laillisuus on syytä tarkistuttaa markkinaoikeudessa, asia koskee markkinaoikeudessa vain näitä muutoksia.

    Sitä, voiko Meri-Lapin miljardin sote-ulkoistus kaatua oikeusprosessin seurauksena, Kilpailuvirasto tai markkinaoikeuskaan eivät vielä uskalla sanoa.

    3. Arvonlisäverosta kiistaa: sairaanhoitopiiri ei suostu maksajaksi

    Meri-Lapin sote-yhteisyrityksen omistajakunnat ja sairaanhoitopiiri ovat eri kannoilla myös siinä, mitä joulukuussa allekirjoitetussa palvelusopimuksessa sovittiin arvonlisäveron maksamisesta.

    Sopimuksen mukaan Mehiläinen saa sairaanhoitopiiriltä palveluita ja sairaalatarvikkeita, joiden arvon se vähentää kunnilta ja sairaanhoitopiiriltä perittävästä sopimushinnasta.

    Kunnat – eli sairaanhoitopiirin omistaja – katsovat, että tarvikkeiden arvonlisäveron maksaminen kuuluu kunnille ja sairaanhoitopiirille, jotka voivat saada siitä hyvityksen. Mehiläisellä hyvitysoikeutta ei ole. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan viime viikolla, että se ei maksa arvonlisäveroa.

    Verottaja katsoo kuitenkin ennakkoratkaisussaan, että kunnilla ja sairaanhoitopiirilläkään ei olisi hyvitysoikeutta koska järjestely on tavanomaista kaupantekoa. Tornio ja Kemi ovat valittaneet verottajan ratkaisusta Helsingin hallinto-oikeuteen.

    Alv-kiistasta on seurannut se, että Kemi joutuu maksamaan Mehiläiselle perusterveydenhuollon palveluistaan kuukaudessa 300 000 euroa ylimääräistä.

    Mehiläinen ja kunnat olisivat olleet valmiita korjaamaan laskuvirheestä johtuvan ylilaskutuksen, mutta sairaanhoitopiirin hallitus ei ole hyväksynyt uutta sopimushintaa. Se katsoo, että ensin olisi saatava selvyys arvonlisäveron maksajasta. Tämä ja kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkinta on johtanut siihen, että Mehiläinen Länsi-Pohja noudattaa yhä joulukuussa sovittua hintaa.

    4. Virkarikoskantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenten toimista sote-ulkoistusasiassa on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

    Sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenet kemiläiset Hilkka Halonen (sd.) ja Aaro Tiilikainen (vas.) haluavat oikeusasiamiehen selvittävän, syyllistyivätkö kolme sairaanhoitopiirin hallituksen jäsentä ja yksi varajäsen virkarikokseen kun hallitus totesi Halosen ja Tiilikaisen jääveiksi palvelusopimuksesta päättämisessä.

    Heidän esteellisyyttään perusteltiin sillä, että Halonen ja Tiilikainen olivat valittaneet hallinto-oikeuteen Kemin kaupunginhallituksen sote-ulkoistusta koskevasta päätöksestä. Myöhemmin he vetivät nimensä pois valituksesta.

    Eduskunnan oikeusasiamies ei voi kuitenkaan kumota jääväyspäätöstä. Se ei myöskään voi puuttua yhteisyrityksen perustamisesta tehtyihin päätöksiin.

    5. Sairaanhoitopiirin hallitukselta evättiin vastuuvapaus

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin valtuusto ei ole myöntänyt yhtymähallitukselle ja tilivelvollisille viranhaltijoille vastuuvapautta viime vuodelta ulkoistamispäätöksen osalta, vaikka sairaanhoitopiirin tilintarkastuksen tehnyt tilintarkastaja totesi, että vastuuvapaus voidaan myöntää.

    Vastuuvapaus jäi myöntämättä äänestyksen jälkeen vasemmiston valtuustoryhmän esityksestä.

    Vasemmistoliiton valtuustoryhmä perusteli esitystään sillä, että Länsi-Pohjan yhteisyritystä koskevasta päätöksenteosta on edelleen vireillä valitusprosessi. Hallinto-oikeus ei ottanut valitusta käsiteltäväkseen eikä muutosta tullut myöskään KHO:sta, mutta vastuuvapautta ei vieläkään ole hyväksytty.

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin neljä kuntaa, Kemi, Tornio, Keminmaa ja Simo, perustivat sote-yhteisyrityksen terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa turvatakseen sote-palvelut ja työpaikat omalla alueellaan. Kunnat ennakoivat Lapin sote-palveluiden keskittyvän Rovaniemelle hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen myötä.

    Ulkomaiset rekat verolle Suomessa – lappilainen yrittäjä iloitsee

    Ulkomaiset rekat verolle Suomessa – lappilainen yrittäjä iloitsee


    Ulkomaalaiset rekat joutuvat jatkossa maksamaan tienkäyttöveroa Suomessa. Hallitus esittää, että yli 12 tonnia painavat raskaat kuorma-autot ja ajoneuvoyhdistelmät maksaisivat jatkossa tienkäyttöveroa. Vero koskisi Suomessa ja ulkomailla...

    Ulkomaalaiset rekat joutuvat jatkossa maksamaan tienkäyttöveroa Suomessa. Hallitus esittää, että yli 12 tonnia painavat raskaat kuorma-autot ja ajoneuvoyhdistelmät maksaisivat jatkossa tienkäyttöveroa.

    Vero koskisi Suomessa ja ulkomailla rekisteröityjä ajoneuvoja.

    Vero maksettaisiin yhdeltä päivältä, viikolta, kuukaudelta tai koko vuodelta. Veron määrä olisi vähimmillään kahdeksan euroa päivässä ja enimmillään runsaat tuhat euroa vuodessa. Samalla laskettaisiin vastaavasti raskaiden ajoneuvojen käyttövoimaveroa.

    Eduskunnalle lakiesitys tuodaan joulukuussa ja laki tienkäyttöverosta tulisi voimaan vuonna 2021.

    Lapissa ulkomaalaisia rekkoja kulkee paljon esimerkiksi valtatiellä 21.

    Tiet parempaan kuntoon

    Lappilainen liikenneyrittäjä Raimo Pohjanen Pohjaset Oy:stä Keminmaasta on tyytyväinen siihen, että ulkomaiset rekat laitetaan maksamaan suomalaisten teiden käytöstä.

    – Se kuulostaa hyvältä. Me kuljetusyrittäjät olemme ajaneet sitä jo kauan aikaa, että perittäisiin maksu myös ulkomaalaisilta, jotka paljon kulkee ja kuluttaa meidän teitä, Pohjanen sanoo.

    Pohjanen toivoo, että tiet saadaan nykyistä parempaan kuntoon veron tuotoilla.

    – Syytä olisi teiden tulla parempaan kuntoon. Ei ole varmaan kenellekään mikään salaisuus, että meidän tiet on aika heikolla hapella. Joka paikka, mistä niihin saadaan lisää rahaa, on hyvä asia.

    Toiveena jo 15 vuotta

    Pohjasen mukaan liikenneyrittäjät ovat ajaneet tienkäyttöveroa ulkomaisille rekoille noin 15 vuotta. Yrittäjä ihmettelee sitä, miksi valtiovallalla on kestänyt näin kauan saada asia kuntoon.

    – Se on mysteeri, jota on ihmetelty kovasti. Vaikka olemme minkä laidan poliitikkoja jututtaneet, kaikki ovat sitä mieltä että se on hyvä juttu ja pitää laittaa kuntoon. Silti on aikaa vierähtänyt. Nyt ollaan vissiin kaikki yhtä mieltä siitä, että asia pitää laittaa täytäntöön.

    Pohjaset Oy:n autot kuljettavat tavaraa myös Ruotsiin, jonne yritys on maksanut tienkäyttöveroa eli vinjettiä noin 15 vuotta.

    Raimo Pohjanen luottaa siihen, ettei tienkäyttövero lisää yritysten kustannuksia, sillä valtiovalta on luvannut vastaavasti pienentää käyttövoimaveroa.

    JHL:n lakko tuntuu kouluissa ja päiväkodeissa: omia eväitä, hätäruokaa ja yrittäjien järjestämiä lämpimiä aterioita

    JHL:n lakko tuntuu kouluissa ja päiväkodeissa: omia eväitä, hätäruokaa ja yrittäjien järjestämiä lämpimiä aterioita


    Tästä on kyseJHL:n lakko näkyy kouluissa ja päiväkodeissa.Monessa koulussa ja päiväkodissa lapsilla ja nuorilla on ollut mukana omat eväät.Joillain paikkakunnilla esimerkiksi yrittäjät ovat järjestäneet lämpimän aterian.Julkisten ja...

    Tästä on kyseJHL:n lakko näkyy kouluissa ja päiväkodeissa.Monessa koulussa ja päiväkodissa lapsilla ja nuorilla on ollut mukana omat eväät.Joillain paikkakunnilla esimerkiksi yrittäjät ovat järjestäneet lämpimän aterian.

    Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL järjestää kaksipäiväisen lakon, joka alkoi tänään maanantaina. Lakossa on mukana yli 10 000 työntekijää, ja se vaikuttaa muun muassa koulujen ja päiväkotien ruokailuihin.

    Monissa kouluissa ja päiväkodeissa ympäri Suomen lapset nauttivat tänään omia eväitään. Esimerkiksi Turussa Ruiskadun päiväkodilla vanhemmat kommentoivat lakon vaikutuksia kertoa, että lakkoilu voi nostaa päiväkoti- ja kouluruokailun arvostusta.

    Varkaudessa Repokankaan päiväkodilla vietettiin tänään eväsretkeä ulkona makkaranpaiston merkeissä. Päiväkodin johtaja Terttu Loikkanen kertoo lakon näkyvän ja tuntuvan päiväkodissa.

    – Jos on haluttu että puree, niin tehokkaasti jo kaksikin päivää toimii. Mutta sanoisin ettei kohderyhmä ole ihan oikea, koska nyt tämä osuu lapsiin ja nuoriin. Kohderyhmä ei koskaan ole välttämättä oikea, kun se osuu puhtaus- ja ruokapuoleen.

    Päiväkodilta kerrotaan, että vanhempia huoletti aamulla se, miten lapsi pärjää kun ei saa kunnon ruokaa päivän aikana.

    Puolestaan Järvenpäässä Kinnarin päiväkodissa lapset söivät päivällä lounaaksi vanhempien mukaan pakkaamia eväitä. Viisivuotias Aarni Kilpelä oli saanut olla itse valitsemassa, mitä eväitä mukaan pakattiin.

    – Leipää, omppua, vettä ja sitten semmonen joku välipalapatukka.

    Retkihenkinen lounashetki oli viisivuotiaan Elias Mäkipään mielestä kiva juttu. Leivän lisäksi mukaan oli pakattu mustikoita, riisifrutti ja porkkanoita. Hän myös tiesi, miksi eväät oli pitänyt tänään pakata mukaan: “Koska keittäjä on pois.”

    Kinnarin päiväkodin varhaiskasvatuksen esimies Johanna Lepistö kertoo, että lapsilla oli hyvin eväitä matkassa, vaikka viime viikolla vietetyn syysloman vuoksi tiedottamisessa oli haasteita.

    – Osa perheistä oli lomalla, meidän henkilökunta on ollut osin lomalla ja pääsimme vasta perjantaina tiedottamaan vanhempia tarkemmin näistä evästarpeista, Lepistö sanoo.

    Yritykset ja vanhempainyhdistys auttamassa

    Joissain kouluissa yrittäjät ovat järjestäneet ruokailun. Esimerkiksi suurimmassa osassa Seinäjoen kouluista ei tarjota lämmintä kouluateriaa, mutta osalle koululaisista yrittäjät järjestävät ruokailun.

    Kokkolan Lohtajan kirkonkylän alueen päiväkodissa ja koululla tukioppilaat ja oppilaskunta järjestävät huomenna tiistaina keittolounaan, 270 keittolounasta tarjotaan lahjoituksena.

    Ylöjärvellä yrittäjät tarjoavat kuuden koulun pihamaalla oppilaille grillimakkaraa, kasvispihvejä sekä leipää ja mehua. Lisäksi Kurun yhtenäiskoulun pihassa tarjottiin ruokaa soppatykistä vanhempainyhdistyksen toimesta.

    – Tämä ei ole mitään poliittista toimintaa vaan keino järjestää lapsille ruokaa. Eväät olisi pitänyt kuitenkin tehdä, joten tämä todettiin parhaaksi tavaksi. Lapset saavat lämpimän ruoan eikä tarvitse konstailla mitään, sanoo vanhempainyhdistyksen jäsen Suvi-Tuuli Mäntylä.

    Raaseporin Pohjassa paikalliset yrittäjät ja yksityiset henkilöt sponsoroivat Pohjan kirkonkylän koululaisille lounaan tänään maanantaina. Lounasravintola tarjoaa yhteensä 140 oppilaalle ja opettajalle lämpimän ruoan myös huomenna. Delitukun omistajan Joni Grundströmin mukaan toive tuli kyläläiseltä, ja sen toteuttamisesta innostuttiin nopeasti paikallisten yrittäjien kesken.

    – Ajattelin, että ei tämä näin voi olla, että kyllä täytyy lasten saada ruokaa koulussa koulupäivän aikana. Keräsin porukkaa, soitin kyläyhdistykselle ja saatiin sponsoreita, että pystyttiin järjestämään tällainen ruokailu yhdessä koululle.

    Kaikki eivät suostuneet yrittäjien tarjouksiin

    Torniossa paikalliset yrittäjät tarjoutuivat valmistamaan ruokaa lapsille, mutta kaupunki ei suostunut siihen. Tornion sivistystoimenjohtaja Ilkka Halmkronan mukaan syynä linjaukseen oli tasapuolisuus ja turvallisuus.

    – Miten olisi voitu taata, että kaikki saavat ruokaa? Ruoka-annoksia olisi pitänyt jakaa noin 3 000, ja suurimmasta keskuskeittiöstä ei tule nyt yhtään annosta. Lisäksi erityisruokavalion mukaisia aterioita olisi tarvittu ainakin parisataa. Tämän vuoksi totesimme viisaimmaksi ratkaisuksi, että vanhemmat huolehtivat asiasta näinä kahtena päivänä, Halmkrona sanoo.

    Torniossa koululaisilla ja päiväkotilapsilla on siis maanantaina ja tiistaina mukana omat eväät.

    Samoin kävi Siilinjärvellä, missä kunta torjui yrittäjien tarjouksen avustaa koulujen ja päiväkotien ruokahuollossa lakon aikana. Kolme siilinjärveläistä yrittäjää tarjosi kunnalle apua lämpimän ruoan järjestämiseksi yhteen päiväkotiin, esikouluun ja alakouluun. Kunta päätyi ratkaisuun keskusteltuaan asiasta Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajien kanssa. Lakon aikana Siilinjärven kouluissa ei tarjota lainkaan lämpimiä aterioita, vaan välipalatyyppistä ruokaa, kuten leipää, hedelmiä ja jugurttia.

    Myös Jyväskylässä monet vapaaehtoiset tarjoutuivat järjestämään ruokapalvelua erityisesti kouluissa lakkopäivinä. Kaupunki kuitenkin totesi, että lakkopäivien ruokapalveluja ei voi järjestää vapaaehtoisvoimin. Esteeksi tulevat muun muassa elintarvikelainsäädäntö, lasten erityisruokavalioiden turvallisuus ja se, että ruokapalvelulla ei ole henkilökuntaa koordinoimaan vapaaehtoisia.

    Jyväskylässä kaupunki järjestää lakon ajaksi kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin hätäruokailumahdollisuuden. Viime viikon syysloman vuoksi kaupungilla ei ollut varmuutta siitä, että kaikki perheet olisivat saaneet tiedon omista eväistä. Hätäruoka on tarkoitettu oppilaille ja lapsille, jotka ovat joutuneet tulemaan kouluun tai päiväkotiin hyvin pienillä eväillä tai kokonaan ilman eväitä.

    Osassa Suomea vietetään tällä hetkellä syyslomaa, joten muun muassa Porissa kaupunki kehotti jättämään päiväkotilapset kotiin mahdollisuuksien mukaan. Jos kuitenkin lapsi viedään päiväkotiin, hän saa siellä ruokaa, mutta ei lämmintä ateriaa. Päiväkotiin tuleville lapsille ei saa ottaa eväitä mukaan muun muassa hygieniasyistä.

    Lue lisää:

    Moni pohtii, mitä evääksi lapsille lakon aikana – Pyysimme yleisöltä kuvia, millaisia ruokapaketteja lähti matkaan

    Muutettu 23.10.2018 klo 8.05: Pohjan koululla yrittäjät eivät järjestäneet lounasta, vaan he ja yksityiset henkilöt sponsoroivat sen. Lisäksi syömässä käy noin 140 henkilöä, kun aiemmin jutussa luki 120.

    Poliisi löysi asunnosta kaksi ruumista Kemissä – surmaajan epäillään tappaneen itsensä

    Poliisi löysi asunnosta kaksi ruumista Kemissä – surmaajan epäillään tappaneen itsensä


    Kemiläisestä paritaloasunnosta löytyi lauantaina kaksi ruumista, kertoo Lapin poliisi tiedotteessaan. Poliisi sai lauantaina kello 15.20 ilmoituksen asunnosta löytyneestä ruumiista. Tapahtumapaikalle mentyään poliisi löysi samasta asunnosta myös...

    Kemiläisestä paritaloasunnosta löytyi lauantaina kaksi ruumista, kertoo Lapin poliisi tiedotteessaan.

    Poliisi sai lauantaina kello 15.20 ilmoituksen asunnosta löytyneestä ruumiista. Tapahtumapaikalle mentyään poliisi löysi samasta asunnosta myös toisen henkilön kuolleena.

    Poliisi epäilee, että henkirikoksen tekijä on surmannut teon jälkeen itsensä.

    Lapin poliisi tutkii asiaa henkirikoksena. Tapauksen tutkintaa jatketaan tänään.

    Poliisi ei tässä vaiheessa kerro enempää tapahtuneesta tai siihen liittyvistä henkilöistä. Tapauksesta tiedotetaan tarkemmin maanantaina.

    Kalasta jopa satoja euroja kilolta? Lappilainen erämies valmistaa keskiaikaista herkkua ja uskoo, että Keski-Eurooppa himoitsee sitä

    Kalasta jopa satoja euroja kilolta? Lappilainen erämies valmistaa keskiaikaista herkkua ja uskoo, että Keski-Eurooppa himoitsee sitä


    Tästä on kyseKuivattu hauki on kaupallisena tuotteena harvinainen. Torniolainen yritys on tiettävästi ainoa, joka tekee hauesta muun muassa eri makuisia napostelutikkuja.Kuivahauki oli keskiajalla Suomen tärkein vientituote, mutta sen käyttö...

    Tästä on kyseKuivattu hauki on kaupallisena tuotteena harvinainen. Torniolainen yritys on tiettävästi ainoa, joka tekee hauesta muun muassa eri makuisia napostelutikkuja.Kuivahauki oli keskiajalla Suomen tärkein vientituote, mutta sen käyttö hiipui lähes olemattomiin.Kokki näkisi mielellään kuivatun hauen uutena eettisenä trendiruokana.

    Torniolaisen Samuli Pulkkisen työtoimistossa leijuu määrittelemätön tuoksu. Kalaa, ehkä, muttei kuitenkaan tuoretta. Savua, ehdottomasti. Jotain ihan muuta kuin hieman luotaantyöntävän hajuinen kuivattu turska.

    Innokas pitkän linjan kalastaja Pulkkinen uskoo kehittäneensä tuotteen, jolla yrittäjyys alkaa ennen pitkää kannattaa: kuivattu hauki. Sitä tosin kannattaa markkinoida lähialueiden sijaan suoraan Keski-Eurooppaan.

    Kuivahauen perään ei Suomessa juuri kysellä, mutta maan rajojen ulkopuolella se voisi olla arvostettu herkku.

    – Tällä on jo arvostus Keski-Euroopassa ja se on hurjan kovahintainen kala siellä, ja sinne me olemme menossa. Varmaan paras hinta, minkä siitä voi saada, on siellä.

    Pulkkinen vertaa kuivattua haukea japanilaiseen katsuobushi-tonnikalaan, joka on arvostettua kuivattua kalaa.

    – Katsuobushi-tonnikalasta saa 300 euroa kilolta. Olen tyytyväinen, jos niihin samoihin kilohintoihin pääsee.

    Kapahaukea vietiin herrojen pöytiin

    Keskiajalla suomalaista kuivattua haukea, kapahaukea, ei tarvinnut isommin markkinoida; sitä meni niin paljon kuin pystyttiin viemään. Kapahauesta saadut vientitulot olivat merkittävät, minkä lisäksi sitä syötiin paljon myös kotimaassa.

    Se oli erittäin arvostettu herkku, jota tarjoiltiin korkea-arvoisten herrojen ruokapöydissä ja vietiin arvokkaina tuliaisina. Ruokakulttuuriin erikoistunut kansatieteilijä Marja Hartola kertoo, että hauen suosio johtui vallalla olleesta katolisesta uskonnosta, joka määräsi neljä pitkää paastoa vuodessa ja lisäksi jokaviikkoisia paastopäiviä. Silloin lihaa ei saanut syödä, mutta kala oli sallittu.

    – Alkoi tulla pulaa kalasta, joten Suomesta lähetettiin kalaa Keski-Eurooppaan. Hauki oli helppo lähettää kuivattuna. Varsinkin Lapista tuli paljon suurta haukea ja niistä sai nopeasti paljon kalaa, Hartola kertoo.

    Kuivatun hauen kulta-aika oli 1500-luvulla, mutta sitä vietiin vielä 1700-luvullakin jonkin verran. Sitten sen käyttö pikku hiljaa hiipui.

    – Katolinen väestö pieneni, ei ollut niin paljon paastopäiviä. Nykyisin kuivattua kalaa ei ole Suomessa missään, mutta melkein kaikkialla muualla Euroopassa ja Aasiassa sitä syödään, Hartola toteaa.

    Nyt kuivatun kalan olisi korkea aika palata suomalaiseenkin ruokavalioon, mikäli uskomme tunnettua kokkia.

    Uusi eettinen ruokahitti

    TV-kokki ja suomalaisen ruoan puolestapuhuja Markus Maulavirta näkisi mielellään kuivatun hauen nousevan suosioon, sillä se sujahtaisi täydellisesti eettisen lähiruoan trendiin.

    – Hauki kuuluu tähän meidän lajistoon ja sitä on ihan älyttömästi. Ja sehän on järjettömän hyvä ruokakala, se on vain jostain käsittämättömästä syystä jäänyt kakkossarjaan, Maulavirta perustelee.

    Kuivattua haukea innokas eränkävijä-kokki kehuu vuolaasti. Kotona hän maustaa haukirouheella vaikka tahnan tai kastikkeen, mutta se sujahtaa hyvin myös keittoon tiettömillä taipaleilla.

    – Kun lähtee kairaan kävelemään, niin kuivattuja vihanneksia ja kuivahaukea mukaan ja niistä saa mainion sopan tehtyä tulilla, Maulavirta visioi.

    Huonomaineinen hauki kaipaa kuitenkin useampia äänenkannattajia.

    Laura Valta / Yle"Jänkäkoira" ei monelle kelpaa tuoreena eikä kuivattuna

    Yrittäjä Samuli Pulkkinen tietää, että kuivatun hauen markkinointi suomalaisille vaatii kovaa työtä – varsinkin pohjoisessa, jossa jänkäkoiraksi haukutun kalan maine on kehno.

    Pienyrittäjälle se tarkoittaa sitkeää ponnistelua, vaikka tuote on kaupallisessa mielessä harvinainen ellei jopa ainutlaatuinen. Pitää saada tunnettuja puolestapuhujia, ravintolat kiinnostumaan ja kuluttajat vakuutettua. Siinä missä vaikkapa helsinkiläinen ja berliiniläinen trendiravintola pitää kuivattua haukea luksustuotteena, lappilainen vieroksuu haukea kaikissa muodoissa.

    – En lähtisi ensimmäisenä lappilaisten asenteita muuttamaan, mutta sillä tavalla tietenkin, että sitä ei ole pakko jänkään polkea. Kantaa sen sinne jalostuslaitokselle ja ottaa siitä rahat pois, Pulkkinen naurahtaa.

    Markus Maulavirta ei ymmärrä hauen vähäistä arvostusta tai suoranaista moittimista ollenkaan.

    – Ehkä se on se y-ruoto mikä tekee sen haastavaksi. Kun sen opettelee poistamaan, ei hauen voittanutta oikeastaan ole, Maulavirta vakuuttaa.

    Kuivatun hauen historiasta on kirjoittanut myös Maaseudun tulevaisuus.

    Amstaffi Camo on sankarikoira – 18 karvakuonoa palkitaan ihmishengen pelastamisesta

    Amstaffi Camo on sankarikoira – 18 karvakuonoa palkitaan ihmishengen pelastamisesta


    Suomen Kennelliitto on myöntänyt sankarikoiran arvon 18 koiralle. Listan palkittavista koirista tarinoineen löydät Kennelliiton sivuilta. Kaksi palkituista koirista asuu Lapissa. Kemiläiskoira Camo pelasti vuosi sitten iäkkään heikkokuntoisen...

    Suomen Kennelliitto on myöntänyt sankarikoiran arvon 18 koiralle. Listan palkittavista koirista tarinoineen löydät Kennelliiton sivuilta.

    Kaksi palkituista koirista asuu Lapissa. Kemiläiskoira Camo pelasti vuosi sitten iäkkään heikkokuntoisen miehen hengen herättämällä omistajansa huomion voimakkaalla reaktiolla.

    Kotona sisällä ollut amerikanstaffordshirenterrieri Camo alkoi yhtäkkiä vetää eteisessä kovasti kohti tuulikaappia, ulista ja haukkua.

    Sen jälkeen se hyppi tuulikaapin ovea vasten, mitä se ei yleensä tee, ja vaati päästä ulos. Omistaja avasi tuulikaapin oven ja Camo alkoi hyppiä voimakkaasti ulko-ovea vasten. Samalla kun omistaja avasi ulko-oven, Camo lähti vetämään pihan aitaa kohti.

    Omistaja meni lähemmäksi ja huomasi, että tiellä lojui ruokaostoksia. Samalla hän kuuli vaikerrusta ja huomasi tiellä makaavan iäkkään miehen. Miehen pyörä ja ostoskassit olivat kaatuneet hänen päällensä. Miehen kasvot olivat vaaleansinertävät.

    Camon omistaja otti pyörän ja tavarat pois miehen päältä ja käänsi hänet kylkiasentoon. Apuun tuli muitakin ja mies virkosi.

    Mies oli aiemmin yrittänyt pyytää apua, mutta kukaan ei ollut pysähtynyt.

    Ambulanssi saatiin paikalle ja heikkokuntoinen mies vietiin hoitoon. Omistaja hämmästelee koiransa voimakasta rektiota, sillä hän ei ollut itse kuullut mitään.

    Rovaniemeläinen Brada pelasti häkämyrkytykseltä Suomen Kennelliitto

    Lapista sankarikoiran arvon saa myös rovaniemeläinen saksanpaimenkoira Brada, joka pelasti omistajansa häkämyrkytykseltä.

    Tammikuussa 2018 Brada herätti omistajansa murinalla ja haukunnalla. Omistajat eivät tienneet, että jotain oli vialla, ennen kuin koira herätti heidät. Sen jälkeen he havaitsivat, että talon terassi oli liekeissä ja tuli pyrki sisään.

    Omistaja arvelee, että ellei Brada olisi saanut omistajiaan hereille, he olisivat todennäköisesti menehtyneet häkämyrkytykseen. Ihminen ei voi aistia ilmassa olevaa häkää, sillä se on väritön, hajuton ja mauton kaasu.

    Sankarikoirat palkitaan 16. joulukuuta Helsingissä Koiramessut-tapahtumassa. Lisäksi 11 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä.

    Lue lisää:

    Kaksi sankarikoiran arvonimeä Imatralle – Milo ja Sera pelastivat kumpikin ihmishengen

    Lapin keskussairaalassa pula erikoislääkäreistä – näkyy päivystystyön kuormittumisena

    Lapin keskussairaalassa pula erikoislääkäreistä – näkyy päivystystyön kuormittumisena


    Lapin keskussairaala kaipaa lisää erikoislääkäreitä jopa neljälle eri alalle. Päiväaikainen sairaalatyö hoituu nykyisellä lääkäriryhmällä, mutta päivystystyössä lääkäripuute näkyy, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin...

    Lapin keskussairaala kaipaa lisää erikoislääkäreitä jopa neljälle eri alalle. Päiväaikainen sairaalatyö hoituu nykyisellä lääkäriryhmällä, mutta päivystystyössä lääkäripuute näkyy, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Mattila.

    – Päivystysrasitus henkilökunnallamme on liian suuri kestävään tilanteeseen.

    Enemmän tarvittaisiin vatsan alueen kirurgeja, lastenlääkäreitä ja ortopedejä sekä silmälääkäreitä.

    – Joudumme ostamaan kaihileikkauksia jonkin verran, Mattila kertoo.

    Tarve kunkin lääkäriryhmän kohdalla on yhdestä kahteen. Pienen Lapin keskussairaalan kohdalla kyse on kuitenkin suhteellisesti suuresta määrästä.

    Lääkärilainoja osuuskunnasta?

    Potilaiden hoitoon lääkäripula ei vaikuta, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela. Jokelankin mukaan kysymys on nimenomaan siitä, että yksi lääkäri joutuu tekemään paljon päivystysvuoroja.

    Viisi pohjoisinta sairaanhoitopiiriä miettii parhaillaan lääkäripulan ratkaisuksi osuuskunnan perustamista Oulun yliopistollisen sairaalan ympärille.

    Idea on, että erikoisalojen lääkärit voisivat lääkäripankin välittämänä vierailla eri sairaaloissa niiden tarpeen mukaan. Osuuskunnasta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Lapin Kansa keskiviikkona.

    Viiden sairaanhoitopiirin ohjausryhmä keskusteli osuuskuntaehdotuksesta viimeksi torstai-iltapäivällä Oulussa. Lähtöajatuksena on ollut osuuskunnan perustaminen jo tämän vuoden aikana.

    Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvat Lapin keskussairaala, Mehiläinen Länsi-Pohja Oy, Oulun yliopistollinen sairaala, Keski-Pohjanmaan keskussairaala ja Kainuun keskussairaala.