Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Miten käy sometileillesi ja veloillesi, jos kuolet yllättäen? Näin voit helpottaa läheistesi selviytymistä

    Miten käy sometileillesi ja veloillesi, jos kuolet yllättäen? Näin voit helpottaa läheistesi selviytymistä


    Tästä on kyseJokainen voi tehdä valintoja oman kuoleman varalta helpottaakseen omaisten asemaa.Valinnat on tehtävä oikeustoimikelpoisena, eli on oltava täysissä sielun ja ruumiin voimissa.Osa valinnoista on tehtävä määrämuotoisesti, osan voi...

    Tästä on kyseJokainen voi tehdä valintoja oman kuoleman varalta helpottaakseen omaisten asemaa.Valinnat on tehtävä oikeustoimikelpoisena, eli on oltava täysissä sielun ja ruumiin voimissa.Osa valinnoista on tehtävä määrämuotoisesti, osan voi tehdä vapaamuotoisemmin.

    Moni ajattelee, ettei omaa kuolemaa tarvitse ajatella juuri nyt, vaan mielummin sitten myöhemmin. Kun elämä hymyilee, asunto on ostettu ja perhe juuri perustettu, kuolema tuntuu kaukaiselta.

    Muutama ajatus kuolemalle kannattaa uhrata jo hyvän sään aikana.

    Suomessa kuitenkin kuolee työikäinen ihminen keskimäärin kerran tunnissa, joka päivä, vuoden ympäri.

    Tilastokeskuksen aineistosta selviää, että 18–45-vuotiaita kuolee joka päivä neljä. Kun mukaan otetaan alle 18- ja yli 65-vuotiaat, keskimäärin kuolema kohtaa jonkun kerran kymmenessä minuutissa, hieman vajaa 54 000 kertaa vuodessa.

    Monelle työikäiselle kuolema tai sairauden aiheuttama kyvyttömyys hoitaa asioitaan tulee yllätyksenä. Mitä voi tehdä, että omaisilla olisi mahdollisimman helppo hoitaa asioita eteenpäin?

    Hoitotahto

    Miten sinua hoidetaan, jos joudut vakavaan onnettomuuteen tai sairaus vie sinut niin heikkoon tilaan, ettet pysty itse kertomaan, millaista hoitoa haluat?

    Hoitotahdossa määritellään ne tilat, jolloin luovutaan potilaan elämää lyhytaikaisesti pidentävistä, keinotekoisista elintoimintoja ylläpitävistä hoitotoimista.

    Hoitotahdon voi tehdä suullisesti, mutta parasta on tehdä se kirjallisesti ja hankkia sitä varten todistajat. Hoitotahdon voi myös merkitä Kansaneläkelaitoksen ylläpitämään sähköiseen tietojärjestelmään, Omakantaan ja mukanaan voi kantaa esimerkiksi Muistiliiton hoitotahtokorttia.

    Edunvalvontavaltuutus

    Entä jos käy niin, että joudut onnettomuuden tai vaikkapa mielen tai muistin sairauden takia kuukausiksi tilaan, jossa et pysty hoitamaan asioitasi? Silloin etukäteen tehty edunvalvontavaltuutus auttaa.

    EdunvalvontavaltuutusEdunvalvontavaltuutuksen on täytettävä tarkat muotovaatimukset. Valtuutukseen on määriteltävä esimerkiksi kiinteistöjen myyntiin ja omaisuuden lahjoittamiseen liittyvistä ehdoista.Edunvalvontavaltuutus ei tule voimaan, ennen maistraatin vahvistusta. Siihen tarvitaan lääkärintodistus. Myös muutokset on aina hyväksytettävä maistraatissa.Maistraatin hyväksyntään vaaditaan kaksi perheen ulkopuolista todistajaa.Todistaja ei saa olla sukua, eikä myöskään lähisukulaisten puoliso tai heidän lähisukulaisensa. Valtuutetun lisäksi nimetään toissijainen valtuutettu, jos ensisijainen valtuutettu ei pysty tai ei halua hoitaa edunvalvontaa.

    Edunvalvontavaltuutus on juuri niin vahva asiakirja, millaiseksi se tehdään. Siihen voi määritellä ehtoja omaan hoitoon liittyvistä toiveista ja siitä, kuka saa tietoja viranomaisilta hoitoon liittyvistä asioista.

    Siinä voi olla myös ehtoja, miten omaisuutta on käytettävä ja kenellä on oikeus saada siitä tietoa.

    Valtuutukseen on määriteltävä erikseen esimerkiksi kiinteistöjen myyntiin ja omaisuuden lahjoittamiseen liittyvistä ehdoista.

    Eturistiriitojen takia, esimerkiksi juuri kiinteistöjen myynnin tai lahjoitusten tekemisen mahdollistamiseksi, valtuutukseen on nimettävä myös varavaltuutettu, joka on oltava perheen ulkopuolinen henkilö.

    Edunvalvontavaltuutus päättyy aina sillä hetkellä, kun valtuuttaja kuolee. Valtuutuksen tekemiseen on syytä käyttää asiantuntija-apua, esimerkiksi juristia tai julkista oikeusavustajaa.

    Sometilit, pelitilit, salasanapankki

    Useimmilla on verkossa käyttäjätilien ja salasanojen takana vähintään digitaalista omaisuutta, joskus myös selvää rahaa, esimerkiksi pelitileillä.

    Eri palvelujen käytännöt vaihtelevat, kuinka kuolleen ihmisen tiliä voi käyttää kuoleman jälkeen. Tileillä on usein valokuvia, videoita ja asiakirjoja, joilla on suuri muistoarvo omaisille.

    Digitaalinen jäämistö voi hävitä kokonaan, jos kukaan ei pääse tilillesi.Shutterstock/laschi/Kuvankäsittely Yle

    Digitaalisen jäämistön salasanoineen ja toimintaohjeineen voi testamentata, kuten tässä Helsingin Sanomien (maksumuurin takana) jutussa neuvotaan. Esimerkiksi Facebookissa voit nimetä tilillesi perintöyhdyshenkilön (Facebook), joka voi muun muassa päivittää profiili- ja kansikuvasi tai pyytää tilisi poistamista.

    Veikkaus saa tiedon asiakkaansa kuolemasta Väestörekisterikeskukselta. Pelitilillä olevat varat ja mahdolliset avoimien pelien voitot ohjautuvat automaattisesti asiakkaan ilmoittamalle pankkitilille ja pelitili suljetaan.

    Käyttämällä salasanojen hallintaohjelmaa riittää, että tietää yhden salasanan, jotta pääsee käsiksi kaikkiin palveluun liitettyihin käyttäjätileihin. Tällöin yhden salasanan testamenttaamalla omaiset pääsevät käsiksi palveluihin.

    Testamentti

    Omaisuutesi jaetaan lain määräämällä tavalla, jos et ole tehnyt testamenttia. Perimysjärjestyksestä löytyy tietoa esimerkiksi Oikeusministeriön sivuilta.

    Testamentti on tehtävä määrämuotoisesti (Suomi.fi). Siihen tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa, jotka ovat läsnä silloin allekirjoituksen hetkellä.

    Esteetön tarkoittaa käytännössä sitä, että puoliso, lähisukulaiset, testamentin saaja tai hänen lähisukulaisensa eivät voi toimia todistajina. Todistajien on oltava myös tietoisia, että kyseessä on testamentti, mutta sen sisältöä ei tarvitse esitellä.

    Testamentissa voidaan määrätä muistakin asioista kuin omaisuudenjaosta, esimerkiksi haudan hoidosta.

    Testamentti pitää kirjata perunkirjaan ja antaa tiedoksi perillisille.

    Rintaperillisillä on joka tapauksessa oikeus lakiosaan omaisuudestasi, huolimatta siitä, mitä testamentissa määrätään. Lakiosaa vaaditaan kirjallisesti.

    Tästä jutusta voit lukea, miten kuoleman jälkeen voi saada sopuisankin kuolinpesän asiat pahasti solmuun.

    Velat voi tyriä perillisille

    Tavallisesti Suomessa ei peritä velkaa (Takuusäätiö), vaan vainajan velat maksetaan ensin pesästä. Velkojen ylittäessä varat, jää loppuosa velkojan vahingoksi. Eli velkoja ei saa lainaamaansa rahaa takaisin.

    Jos kuolinpesän varoja otetaan perillisten käyttöön ennen perunkirjan valmistumista ja pesään jääkin velkaa, syntyy velkavastuu.

    Velat voivat kuitenkin periytyä, mikäli kuolet ulkomailla, esimerkiksi Saksassa.

    Euroopan Unionin kolme vuotta sitten voimaan tullut perintöoikeusasetus nimittäin määrää, että kuolinpesän selvitys ja perinnönjako tehdään sen maan lainsäädännön mukaan, jossa viimeinen kotipaikka oli. (Asianajotoimisto Roihu)

    Tältä kuitenkin voi välttyä, mikäli testamentissa on ilmaissut tahtonaan, että jäämistöön sovelletaan Suomen lakia.

    Lesken toimeentulo, henkivakuutus

    Lesken kohtalo voi olla karu, jos kuoleman jälkeen tulot eivät riitä maksamaan esimerkiksi asuntolainaa. Pankeilla on erilaisia lainaturvavakuutuksia, joiden tarkoitus on turvata taloutta yllättävissä tilanteissa.

    Jos olet töissä, sinulla on todennäköisesti työnantajan kustantama ryhmähenkivakuutus. Sen korvaussummat eivät kuitenkaan päätä huimaa, eikä leski maksa niillä isoa asuntolainaa pois. Suurimmillaan korvaus on 16 550 euroa, lisäksi lapsikorotus on noin 7 500 euroa.

    Henkivakuutuksen voi myös hankkia vapailta markkinoilta. Yleensä vakuutuksen hinta on sitä alhaisempi, mitä nuoremmasta vakuutetusta on kyse.

    Leskeneläkettä ei yleensä saa, jos pari on nuori ja lapseton.

    Oman näköiset hautajaiset

    Jos haluat määritellä, miten ja millaisin menoin sinut haudataan tai tuhkataan, kannattaa se ilmaista selkeästi – mieluummin kirjallisena.

    Helposti käy niin, että hautajaisjärjestelyt menevät helpoimman mukaan. Toisaalta kuolemalla ja hautajaisilla on erilaisia merkityksiä ihmisille – joskus ristiriitaisiakin.

    Kuolemaan liittyvät käytännöt muuttuvat ajan saatossa.Yle / Anne Hämäläinen

    Tiedeykkönen -ohjelmassa kuolemantutkija, sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari kertoo, että vaikka suomalaisista alle 70 prosenttia kuuluu kirkkoon, hautajaisista yhdeksän kymmenestä pidetään kirkollisen tradition mukaisesti.

    Lue lisää:

    Muistotilaisuudet nykyään yhä vaatimattomampia – paikaksi käy huoltoasemakin

    Näkökulma: Haluan hautajaiset, joista minut tunnistaa

    "Vaikuttivat olevan uskottavan oloinen toimija" – massiivisia datakeskuksia suunnitteleva amerikkalaisyhtiö on aloittanut neuvottelut laitospaikkakuntien kanssa


    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group on kertonut suunnittelevansa Suomeen neljää datakeskusta: Haminaan, Tornioon ja kahta Sotkamoon.Laitokset olisivat kooltaan huomattavan suuria, 250 MW, ja ne toimisivat omavaraisesti LNG:llä ja...

    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group on kertonut suunnittelevansa Suomeen neljää datakeskusta: Haminaan, Tornioon ja kahta Sotkamoon.Laitokset olisivat kooltaan huomattavan suuria, 250 MW, ja ne toimisivat omavaraisesti LNG:llä ja uusiutuvilla energianlähteilläHanke on herättänyt kysymyksiä, sillä yhtiöllä ei ole toistaiseksi muuta merkittävää toimintaa, eikä esimerkiksi rahoitukseseta ole esitetty suunnitelmia

    Jättimäisistä datakeskussuunnitelmista Suomessa kertonut amerikkalaisyhtiö Silent Partner Group on ottanut ensimmäiset yhteydet kaavailemiensa laitospaikkakuntien johtoon. Kaupunginjohtajien mukaan yhtiöstä muodostui neuvottelujen perusteella uskottava kuva.

    Silent Partner Group on kertonut suunnittelevansa Suomeen yhteensä neljää datakeskusta: Tornioon ja Haminaan sekä peräti kahta Sotkamoon. Palvelinkeskukset olisivat valtavia, noin 250 MW, eli yli kaksinkertaisia esimerkiksi Googlen Haminaan aiemmin rakentamaan datakeskukseen nähden.

    Yhtiön kertomien suunnitelmien mukaan massiiviset serverihallit olisivat riippumattomia sähköverkosta ja tuottaisivat oman energiansa esimerkiksi nesteytetyllä maakaasulla, LNG:llä ja uusiutuvilla energianlähteillä.

    Julkisuudessa herätti ihmetystä, miksi hankkeesta ei oltu kerrottu aiottujen laitospaikkakuntien johtoon. Tällä viikolla Silent Partner Group on lopulta järjestänyt ensimmäiset etäneuvottelut kuntien kanssa. Laitospaikkakuntien johtajat vahvistavat, että ensimmäiset palaverit on pidetty tiistaina ja keskiviikkona.

    – Meillä oli hyvä keskustelu ja neuvotteluja jatketaan, vahvistaa Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

    Hänen mukaansa seuraava tapaaminen on tarkoitus järjestää kasvotusten.

    "Vaikuttivat olevan uskottavan oloinen toimija"

    Kaupunginjohtajat eivät paljasta neuvottelujen sisältöä, eivätkä esimerkiksi sitä esittelikö Silent Partner Group heille jo rahoitussuunnitelmiaan.

    Tornion kaupunginjohtajan Timo Nousiaisen mukaan yhtiö vaikutti kuitenkin esimerkiksi olevan perillä suomalaisesta lupakäytännöstä ja ja lainsäädännöstä.

    – Neuvottelujen perusteella he vaikuttavat olevan aivan uskottavan oloinen toimija, Nousiainen sanoo.

    Miksi yhtiö sitten ei ollut yhteyksissä laitospaikkakuntiin ennen asian päätymistä julkisuuteen, kuten tapana on?

    Se saattoi Nousiaisen mukaan olla vahinko.

    – Ilmeisesti tämä oli heiltäkin vähän lipsahtanut julkisuuteen, kuvailee Nousiainen.

    Kunnissa seurataan "tarkkana, mutta avoimin mielin"

    Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kertoo, että tapaaminen Silent Partner Groupin edustajien kanssa on tarkoitus järjestää vuodenvaihteen jomman kumman puolen.

    – Sinänsä tässä ensimmäisessä tapaamisessa ei hirveästi uutta tullut, että käytiin läpi heidän ajatuksiaan ja ideoitaan mitä on jo julkisuudessakin ollut, summaa Kilpeläinen.

    Hän korostaa, että kunnan rooli tässä vaiheessa rajoittuu lähinnä kaavoitus- ja luvitusasioihin. Taloudelliset riskit kuuluvat yrittäjälle, Kilpeläinen painottaa.

    Silent Partner Groupin hankkeen toteuttamiskelpoisuus on herättänyt julkisuudessa myös epäilevää pohdintaa (juttu maksumuurin takana). Erityisesti rahoitus ja oma energiantuotanto ovat nostaneet kysymyksiä.

    Kunnissa hankkeeseen suhtaudutaan "tarkkana, mutta avoimin mielin", kuten Kilpeläinen kuvailee. Mahdolliset kansainväliset investoinnit toki kiinnostavat, mutta toteutumien on vielä pitkässä kuusessa.

    Kun valtava sairaala muuttaa, sitä harjoitellaan vuosia etukäteen –

    Kun valtava sairaala muuttaa, sitä harjoitellaan vuosia etukäteen – "Joudumme toimimaan hetken aikaa kahdessa rakennuksessa"


    Tästä on kyseKajaanissa päivystyspoliklinikan hoitohenkilöstö on harjoitellut uudessa sairaalassa työskentelyä jo kolme vuotta, vaikka sairaalan rakentaminen on vielä kesken.Päivittäinen työ tehdään vanhoissa tiloissa samalla tavalla kuin...

    Tästä on kyseKajaanissa päivystyspoliklinikan hoitohenkilöstö on harjoitellut uudessa sairaalassa työskentelyä jo kolme vuotta, vaikka sairaalan rakentaminen on vielä kesken.Päivittäinen työ tehdään vanhoissa tiloissa samalla tavalla kuin tullaan työskentelemään uudessa sairaalassa.Kainuun uuden sairaalan rakentaminen etenee aikataulussaan. Kustannukset ovat tämän hetkisen arvion mukaan ylittymässä 1–1,5 miljoonalla eurolla.Pääosa uudesta sairaalasta valmistuu vuoden 2020 tammikuussa.

    Vanhan Kainuun keskussairaalan käytävän ikkunasta näkyy suoraan uuden sairaalan rakennustyömaalle. Työkoneiden valot vilkkuvat mutaisella pihalla. Ikkunan äärelle on helppo jäädä seuraamaan uuden sairaalan edistymistä.

    – Onhan se erilainen, mihin täällä on totuttu. Nykyinen potilastorni on vanhanaikainen, mutta nyt on niin hienoa ja modernia tulossa, kajaanilainen Minna Liuski kertoo.

    Uuteen sairaalaan keskitetään perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto. Sairaala tulee olemaan myös Liuskin uusi työpaikka, sillä hän työskentelee kuntoutushoitajana.

    Kainuussa uuden sairaalan suunnittelu alkoi jo kuusi vuotta sitten. Kainua-allianssi niminen sairaalahanke on valittu myös Suomen parhaaksi tietomallihankkeeksi Tekla BIM Awards -kilpailussa, jossa olivat mukana myös muun muassa Helsingin Olympiastadionin ja uuden keskustakirjaston projektit.

    Kajaanilaisen Minna Liuskan mukaan modernin näköinen sairaala poikkeaa siitä, mitä Kainuussa on totuttu näkemään.Tiia Korhonen / Yle

    Sairaalan odotusaulan sohvalla taksiautoilija Rami Seppänen odottaa asiakastaan lääkärikäynniltä. Hän ajaa Puolangan ja Kajaanin väliä välillä jopa päivittäin. Samalla on hän seurannut uuden sairaalan rakentumista.

    – Ainakin päällepäin se näyttää hyvältä, mutta sisältä on vielä vaikea hahmottaa. Vielä en tiedä, mistä edes mennään sisälle ja mihin päin pitää ajaa, mutta varmasti siitä kerrotaan myös meille taksiautoilijoille, Seppänen uskoo.

    Seppäsen mukaan tärkeintä on, että myös uudessa sairaalassa palvelut pelaavat. Odotusaulalta hän odottaa vain yhtä asiaa.

    – Olisi pehmyt, reilu sohva, mihin pystyy istahtamaan toviksi. Ettei ainakaan puupenkkiä.

    Vain hoitohenkilökunta ja väestö säilyvät ennallaan

    Sairaalan rakentaminen on vielä kesken, mutta päivystyspoliklinikan hoitohenkilöstö on harjoitellut uusissa tiloissa työskentelyä jo kolmen vuoden ajan. Muutto tapahtuu tämän hetken suunnitelmien mukaan vuoden 2020 tammikuussa.

    Päivittäinen työ tehdään vanhoissa tiloissa samalla tavalla kuin se tehdään muuton jälkeen uudessa sairaalassa.

    – Uudessa sairaalassa tilat ja laitteet ovat uusia. Olemme harjoitelleet toimintatapoja ja muuttaneet työvuorosuunnittelua, jotta kaikki pystyvät työskentelemään jokaisessa pisteessä. Työtavat ovat vakiintuneet, mikä on tärkeää, kertoo päivystyspoliklinikan osastonhoitaja Heli Elfving.

    Uuden sairaalan akuuttipalvelujen eli päivystyksen sekä ensi ja tehohoidon tilat ovat saaneet jo väriä seinien pintaan ja muovimatot lattialle.Tiia Korhonen / Yle

    Muutos on kuitenkin suuri – vain hoitohenkilökunta ja väestö säilyvät ennallaan. Tavoitteena on, että uuden talon tekniikoita ehditään omaksua ainakin puoli vuotta ennen muuttoa.

    – Haluamme, että toiminnalliset ratkaisut kuten, miten henkilökunta työskentelee, miten palveluja tuotetaan ja mihin aikaan, olisi tehty valmiiksi jo hyvissä ajoin ennen muuttoa, ylilääkäri Olli-Pekka Koukkari sanoo.

    Päivystyksen on oltava auki 24/7

    Kainuun uuden sairaalan suunnitelmia on tehty yhdessä henkilöstön kanssa ja työryhmissä on ollut mukana satoja ihmisiä. Myös käyttöönottoon valmistautumisessa tarvitaan paljon henkilökunnan apua.

    – Pyrimme tsemppaamaan henkilöstöä jaksamisessa. Jossain vaiheessa kuulin, että muutokset saisivat jo riittää, mutta asiat eivät ole olleet koskaan näin hyvin. Kaksi ääripäätä samassa lauseessa, päivystyspoliklinikan ylilääkäri Olli-Pekka Kuokkari kertoo.

    Kainuun uuden sairaalan konehuone tulee olemaan maakunnan suurin.Elisa Kinnunen / Yle

    Osastonhoitaja Heli Elfvingin mukaan muutos tuo aina stressiä ja pelkoja, mutta toimintatapojen harjoittelu auttaa myös jaksamisessa.

    – Arjen mukana vastaan voi silti tulla asioita, joita ei ole osattu ennalta ajatella. Esimerkiksi tilojen toimivuuden tai laitteiden kanssa. Totta kai myös niitä pyritään simuloimaan hyvissä ajoin, ettei tulisi yllätyksiä, Elfving kertoo.

    Pelkästään päivystyksessä työskentelee 80–90 ihmistä. Työtä tehdään ympäri vuorokauden. Vaikka uusia toimintatapoja on harjoiteltu pitkään, tarvitaan päivystykseen muuton ajaksi tuplamiehitys.

    – Päivystystä ei voi laittaa viikoksi kiinni, koska muutamme. Joudumme toimimaan hetken aikaa kahdessa eri rakennuksessa, joiden välillä on kapea pitkä käytävä. Henkilökunta joudutaan hajottamaan kahteen paikkaan.

    – Ja, vaikka kuinka treenaamme uutta tekniikkaa, rutiinia siihen ei voi vielä olla, ylilääkäri Koukkari sanoo.

    Rakentaminen etenee aikataulussaan

    Kainuun uuden sairaalan rakentaminen etenee aikataulussa. Ensimmäisenä uuden sairaalan kupeeseen on valmistumassa logistiikkakeskus. Myös päärakennuksessa tehdään jo taloteknisiä töitä: pääosa väliseinistä valmistui viime viikolla ja myös mattotyöt ovat alkaneet.

    – Ylimääräistä aikaa ei ole, mutta etenemme suunnitelmien mukaan, sanoo Kainuun uusi sairaala-allianssin projektijohtaja Kimmo Ahonen.

    Minulle tämä on iso juttu, koska olen ollut alusta lähtien tekemässä tätä. En ole aiemmin päässyt edes käymään sairaalatyömaalla. Emma Hakamäki

    Koko sairaalan alkuperäinen kustannusarvio on 153 miljoonaa euroa. Ahosen mukaan ylitystä on tulossa tämän hetken arvion mukaan 1–1,5 miljoonaa euroa.

    – Ylitys on vielä kohtuullinen. Toisaalta hankintoja on tekemättä 30 miljoonan euron edestä. Mahdollisuuksia kulujen kuromiseen on. Teemme laadukasta sairaalaa, siitä emme tingi, vaikka rahan puolesta tekee tiukkaa, Ahonen sanoo.

    Sotkamolainen sähköasentaja Emma Hakamäki työskentelee sairaalatyömaalla sen valmistumiseen saakka.Elisa Kinnunen / Yle

    Kainuun uusi sairaala on laajuudeltaan noin 46 000 bruttoneliömetriä. Käytännössä se tarkoittaa 7–8 päällekkäin rakennettua jalkapallokenttää.

    Rakennustyömaalla työskentelee tällä hetkellä noin 220 ihmistä, joista kaksi kolmasosaa on kainuulaisia. Monille reissuhommia tehneille työ kotimaakunnassa on kuin lottovoitto. Sotkamolainen sähköasentaja Emma Hakamäki ei ole vielä matkalaukkuelämää aloittanut, mutta näkee asiassa myös muita hyviä puolia.

    – Tämä on poikkeuksellisen iso työmaa Kainuussa. Täällä on paikallisia pienyrityksiä, mutta myös isoja yrityksiä. Minulle tämä on iso juttu, koska olen ollut alusta lähtien tekemässä tätä. En ole aiemmin päässyt edes käymään sairaalatyömaalla, Hakamäki kertoo.

    Lue lisää:

    Kolmiulotteiset mallit tehokäytössä sairaalan rakennusprojektissa – virtuaalitodellisuus auttaa pysymään budjetissa

    400 000 euroa Kainuun uuden sairaalan taiteeseen – somessa suututtiin, taiteilijat innoissaan

    "Roskia katselee aivan eri tavalla kuin aiemmin" – Nukkekotiharrastajan käsissä tyhjä hammastahnapurkki ja jäätelötikku muuntautuvat huonekaluiksi


    Tästä on kyseNukkekotiharrastuksella on pitkät perinteet ja harrastajia arvioidaan olevan kymmenentuhatta.Nukkekotien kotimaana pidetään Saksaa, jossa nukkekodit olivat kasvatus- ja opetusvälineitä sekä samalla käsityöläisten...

    Tästä on kyseNukkekotiharrastuksella on pitkät perinteet ja harrastajia arvioidaan olevan kymmenentuhatta.Nukkekotien kotimaana pidetään Saksaa, jossa nukkekodit olivat kasvatus- ja opetusvälineitä sekä samalla käsityöläisten taidonnäytteitä.Harrastajat valmistavat suurimman osan nukkekotien kalusteista itse.Huonekaluihin käytetään paljon sellaista materiaalia, mikä tavallisessa perheessä päätyy roskikseen.

    Vain mielikuvitus on rajana, kun aikuiset rakentavat nukkekoteja.

    Kajaanilainen nukkekotiharrastaja ja mininikkari Eija Lukkari-Määttä esittelee valmistamiaan kierreportaita. Portaiden askelmat on valmistettu kiinalaisesta puuviuhkasta, johon on porattu reiät.

    – Reikien läpi menee tukena oleva tolppa, joka on tehty grillitikusta ja kaide on taivuteltu tuikkukynttilän pidikkeestä. Nämä kaikki ovat maalattu muistuttamaan valurautaista vanhaa esinettä, Lukkari-Määttä kertoo.

    Videolta näet, miltä valmiit portaat näyttävät.

    Vaikka nukkekoti mielettään usein lasten leluksi, alun perin nukketalot tai nukkekaapit olivat tarkoitettu pienoismalleiksi aikuisten ihailtavaksi.

    Nukkekotiharrastuksella on pitkät perinteet ja Suomessa on tällä hetkellä arviolta kymmenentuhatta alan harrastajaa. Valtakunnallisessa Nukkekotiyhdistyksessä on noin tuhat jäsentä.

    Pikkutarkassa rakentamisessa käytetään apuna muun muassa suurennuslasia, askarteluveistä, pinsettejä, saksia ja pientä sahaa.Mimmi Nietula / Yle

    Kajaanissa nukkekotiharrastajat eli Mininikkarit kokoontuvat kahden viikon välein keskustelemaan nukkekotien rakentamisesta. Mininikkareissa on kymmenkunta aktiivijäsentä.

    Aikuisia nukkekotiharrastuksessa kiehtookin itsensä ilmaiseminen ja yllättävien materiaalien käyttö.

    Materiaalina käytetään paljon sellaista, mikä tavallisessa perheessä päätyy roskikseen. Tällaisia ovat muun muassa jäätelötikut, erilaiset purkit ja hammastahnatuubien sekä pesuaineiden korkit.

    – Perhe ja työkaverit osaavat kysyä ennen kuin heittävät mitään roskiin, sanoo Eija Lukkari-Määttä.

    Sopivien raaka-aineiden löytäminen vaatii melkoista kekseliäisyyttä. Tuolin selkänoja on tehty puretusta käsikorusta, istuin valokuvakehyksen taustasta ja jalat vanerista.Mimmi Nietula / Yle

    Huonekalujen ja tavaroiden valmistuksessa kuluu aikaa. Pienenkin asian, kuten kahden saunavastan tekemiseen, menee aikaa kuusi tuntia tai enemmänkin.

    Saunavastan jokainen lehti tehdään ja leikataan erikseen maalarinteipistä ja maalataan vihreäksi. Joidenkin huonekalujen tekemiseen voi mennä aikaa useita työpäiviä, mutta työtunteja ei lasketa. Työmäärän ja tunnearvon vuoksi nukkekodin hinnan määritteleminen voi olla vaikeaa.

    – Nukkekoti on minulle erittäin rakas, melkein korvaamaton. Hinta olisi viisinumeroinen ja alkaisi kolmosella, jos lähtisin keskustelemaan myymisestä, kajaanilainen nukkekotiharrastaja ja mininikkari Jaana Sirviö kertoo.

    Pojat opetettiin sotimaan ja tytöt emännän rooliin

    Nukkekotien kotimaana pidetään Saksaa (Wikipedia), josta harrastus levisi vähitellen Hollantiin ja Englantiin. Erityisesti Saksassa nukkekodit olivat kasvatus- ja opetusvälineitä sekä samalla käsityöläisten taidonnäytteitä kuvaamalla aikansa ihannesisustusta, jossa oli paljon yksityiskohtaisia elementtejä.

    Pohjoismaissa nukkekoti yleistyi leikkikaluna 1800-luvun jälkeen, ja Suomessa tuohon aikaan talomallia suositumpi nukkekoti oli kaappimallinen nukkekoti.

    Nukkekotien valmistaminen pienine huonekaluineen ja kokonaisine koteineen on aina kuulunut nukkekodeilla leikkimiseen.

    Poikia opetettiin sotataitojen salaisuuksiin tinasotilaiden avulla, kun taas tyttöjen valmistautuminen perheenemännän rooliin hoitui nukkekodilla leikkimisen kautta.

    Jaana Sirviö harkitsee tarkkaan mikä tavara menee roskiin ja mikä uusiokäytetään nukkekotituotteiden valmistuksessa.Mimmi Nietula / Yle

    Nukkekodit tehdään yleensä oikeassa mittasuhteessa. Kaikkia tavaroita ei ole kuitenkaan tehty millilleen, vaan myös sen mukaan, miten ne sopivat tyyliin ja huoneisiin. Valmiita nukkekotikalusteita on myynnissä monissa lelu- ja nettikaupoissa. Todelliset alan harrastajat tekevät ne itse.

    Ensin suunnitellaan, sen jälkeen tehdään piirustukset ja lopuksi mietitään toteutustapa. Esimerkiksi hiiriperheen saunan vesipata on tehty jauhemaisesta deodoranttipurkista ja uuninluukku sinappituubin kuoresta, jotka kaikki on maalattu aidon näköiseksi.

    – Kaikki eivät koe olevansa niin taitavia, että pystyvät itse tekemään huonekaluja ja silloin ostokalusteilla on oma tehtävänsä. Itse tehdylle antaa kuitenkin suuremman arvon, Jaana Sirviö sanoo.

    Afrikan tähti- ja Kimble-pelien koteloiden valmistuksessa on käytetty apuna skannausta ja kuvan käsittelyä.Mimmi Nietula / Yle

    Harrastuksen edetessä toimintavoissa tapahtuu muutoksia ja se avaa aivan uudenlaisen maailman, jota havainnoi myös eri tavalla.

    – Silmä kehittyy ja esimerkiksi kadulla kävellessä roskia tai vastaavia katselee aivan eri tavalla kuin aiemmin. Sitä miettii, että mitähän tuosta saisi valmistettua nukkekotiin, Sirviö opastaa.

    Tuskainen työ palkitsee

    Vaikka kyseessä on yhden ihmisen harrastus, ovat siinä mukana myös perhe, ystävät ja työkaverit.

    Jaana Sirviö sai perheeltään vanhan radion, josta purkamalla voi löytää osia nukkekodin rakentamiseen. Hänellä on myös blogi, jossa kerrotaan harrastuksesta ja annetaan vinkkejä muille alan ihmisille. Tämän lisäksi ajatuksia vaihdetaan sosiaalisessa mediassa sekä erilaisissa tapahtumissa.

    Enkelikellon tekeminen kesti 4-5 tuntia.Mimmi Nietula / Yle

    Esine, jonka valmistuksessa oli eniten haasteita, löytyy nukkekodin pöydältä. Se on pienen pieni enkelikello, jonka hän oli saanut ystävältä valmiina kittinä eli siinä olivat osat valmiina. Tarkoituksena oli liittää palaset yhteen pikaliimalla.

    – Sormet olivat liimasta tahmeat ja jokainen osa putosi vähintään kerran räsymatolle. Se oli tuskallista tehdä, mutta se on palkinnut kauneudellaan, Sirviö sanoo.

    Lue lisää aiheesta:

    Aikuiselle nukkekotiharrastajalle leikki on vakava paikka: "Kamalinta olisi, jos tämä joskus oikeasti valmistuisi"

    Eläkeläisrouvan nukeilla on salatut elämät - "Mietin esimerkiksi, kuinkahan heidän joulunsa tänä vuonna sujuu"

    Pohjoiset sairaalat haluavat osuuskunnan päättämään leikkausten jaosta – Mehiläinen Länsi-Pohjalle tulossa erillissopimus

    Pohjoiset sairaalat haluavat osuuskunnan päättämään leikkausten jaosta – Mehiläinen Länsi-Pohjalle tulossa erillissopimus


    Tästä on kyseOsuuskunta jakaisi keskittämisasetuksen listaamat leikkaukset neljän sairaalan kesken.Mehiläinen Länsi-Pohjan kanssa asiasta tehtäisiin erillissopimus.Esitystä on valmisteltu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vetämissä Oulun...

    Tästä on kyseOsuuskunta jakaisi keskittämisasetuksen listaamat leikkaukset neljän sairaalan kesken.Mehiläinen Länsi-Pohjan kanssa asiasta tehtäisiin erillissopimus.Esitystä on valmisteltu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vetämissä Oulun yliopistosairaalan erva-neuvotteluissa.Päätöksiä tehdään aikaisintaan joulukuussa.

    Pohjoisen sairaanhoitopiirit valmistelevat yhteistä osuuskuntaa vastaamaan leikkausten keskittämisasetuksen vaatimuksiin. Osuuskunta olisi pohjoisen vastaus päivystysasetuksen ja erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen asettamiin haasteisiin.

    Esitystä on valmisteltu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vetämissä Oulun yliopistosairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien neuvotteluissa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Ilkka Luoman mukaan pohjoisessa on aivan erityiset haasteet vastata lainsäädännön tuomiin keskittämisvaatimuksiin.

    – Tilanne on keskimääräistä haasteellisempi, koska meillä on hyvin iso alue, puoli Suomea, ja samalla väestöpohja on aika pieni, Luoma luonnehtii.

    Osuuskunnan rinnalla pohdittiin muitakin vaihtoehtoja

    Luoman mukaan osuuskuntamalliin on päädytty paitsi "ideologisista" syistä, myös siksi että maakuntalainsäädäntö ei tunnista maakuntien yhteistä liikelaitosmallia, jota myös pohdittiin vaihtoehtona. Luoman mukaan pelkällä sopimisella ei saavutettaisi riittävää potilasvirtojen ohjausvaikutusta, joten tarvitaan myös yhteisiä rakenteita.

    Lisävaikeutta työnjakoneuvotteluihin tuo se, että osuuskuntaan voidaan ottaa suoraan mukaan kaikki sairaanhoitopiirit, mutta ei Meri-Lapin yhteisyritystä Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:tä.

    Osuuskunta toimisi niin sanottuna inhouse-yhtiönä, jonka asiakkaat tulisivat "omasta piiristä", eli se tuottaisi palveluita vain sairaanhoitopiireille. Mehiläinen Länsi-Pohja on valtaosin yksityisessä omistuksessa, mikä Luoman mukaan estää sen mukaantulon.

    "Länsi-Pohja tarvitsee päivystävän sairaalan"

    Luoman mukaan neuvotteluissa on pidetty tiiviisti yhteyttä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Mehiläinen Länsi-Pohjan kanssa. Hänen mukaansa Kemiä ei olla jättämässä sivuun, vaikka sen kohdalla tarvitaankin omanlaisiaan neuvotteluja yhteisyritykseen siirtymisen vuoksi.

    Neuvottelut ovat sujuneet hyvässä yhteishengessä, Luoma kehuu.

    – Yhteinen ymmärrys ja tavoite on, että Länsi-Pohja tarvitsee päivystävän sairaalan. Se edellyttää, että tiettyjä pehmytkudoskirurgisia toimenpiteitä siellä tehdään, Luoma sanoo.

    Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Martti Ruotsalainen pitää osuuskuntamallia ja Meri-Lapin sote-yhteisyritykselle suunniteltua erillissopimusta hyvänä ratkaisuna.

    – Olennaistahan tässä tietysti olisi Länsi-Pohjan kannalta, että koko tämä palveluvalikko, mikä meillä on tässä tarjolla osin yhteisyrityksen toimesta, niin se olisi kokonaisuutena mukana tavalla tai toisella. Tässä minusta hyvä lähtökohta on se, että Länsi-Pohjan palvelut saataisiin siihen kokonaisuutena mukaan, Ruotsalainen sanoo.

    – Kyllä nämä muut osapuolet, jotka ovat mukana tässä neuvonpidossa ovat hyväksyneet periaatteena tämän toimintatavan. Katotaan nyt sitten miten se saadaan lopullisiin sopimuksiin ja päätöksiin aikaiseksi.

    Päätöksiä vielä tämän vuoden puolella

    Erikoissairaanhoidon keskittämisasetus edellyttää tiettyjen erityisen vaativien leikkausten, kuten avosydänleikkausten ja neurokirurgian keskittämistä viiteen yliopistosairaalaan. Esimerkiksi lonkkien ja polvien tekonivelleikkauksiin ja tiettyihin syöpäleikkauksiin asetuksessa on määritelty alarajat vuosittaisten leikkausten lukumäärille.

    – Pienemmät keskussairaalat pohjoisessa eivät täytä näitä rajoja ja Lapin keskussairaalakin vain joiltain osin, Luoma muistuttaa.

    Asian varsinaisesta pihvistä, eli siitä, mitä leikkauksia missäkin sairaalassa sitten lopulta hoidettaisiin, ei vielä ole lopullista selvyyttä, sanoo Luoma. Työnjakomallia sairaaloiden välillä on kuitenkin hahmoteltu jo pitkälle. Päätöksenteon tueksi on kerätty nyt dataa, eli tietoa siitä missä määrin mitäkin leikkauksia sairaaloissa tehdään.

    Luoman mukaan osuuskuntamallia on kuitenkin valmisteltu sitä silmällä pitäen, että sairaanhoitopiirien hallitukset saisivat asian eteensä päätöksentekoa varten loppuvuoden aikana.

    "Tässä seutukunnassa ei ole tavatonta, että ihmisillä on teräase mukana" – passia hakiessakin saa nykyään varautua turvatarkastukseen


    Tästä on kyseKajaanin oikeus- ja poliisitalolla on tehty turvatarkastus kaikille taloon tulijoille syyskuun alusta lähtien. Tarkoituksena on lisätä asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden tunnetta.Turvatarkastukset ovat käytössä lähes...

    Tästä on kyseKajaanin oikeus- ja poliisitalolla on tehty turvatarkastus kaikille taloon tulijoille syyskuun alusta lähtien. Tarkoituksena on lisätä asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden tunnetta.Turvatarkastukset ovat käytössä lähes kaikissa Suomen käräjäoikeuksissa. Kajaanin oikeuden ja poliisin yhteinen turvatarkastus on ensimmäinen laatuaan Pohjois-Suomessa.Valtaosa turvatarkastuksista on sujunut ongelmitta, mutta tarkastuksissa on löydetty myös teräaseita.

    Pääoven takana on jonossa muutama ihminen. Kajaanilainen Kari Lähdesmäki ottaa takin pois päältään, tyhjentää taskut ja laittaa tavarat läpivalaisulaitteeseen menevään muovilaatikkoon.

    Sen jälkeen hän kävelee metallinilmaisinportin läpi – ja se hälyttää.

    – Kengissä on ilmeisesti sen verran rautaa, Lähdesmäki naurahtaa.

    Vartija tarkastaa Lähdesmäen vielä käsikäyttöisellä metallinilmaisimella ja toteaa asian olevan kunnossa. Lähdesmäki jatkaa matkaa poliisin lupatoimistoon.

    – Ei tämä haittaa, kun ei ole mitään vaarallista mukana. Hidastaa ehkä hieman, mutta minulla ei ole kiire mihinkään, Lähdesmäki sanoo.

    Kaikkien Kajaanin oikeus- ja poliisitaloon tulevien tavarat läpivalaistaan.Tiia Korhonen / Yle

    Kajaanin oikeus- ja poliisitalolla on tehty turvatarkastus kaikille taloon tulijoille syyskuun alusta (Kainuun Sanomat) lähtien. Tarkastus koskee samalla tavalla niin tuomioistuimessa asioivia kuin vaikkapa passia tai ajokorttia poliisin lupatoimistosta hakevaa henkilöä.

    Tarkoituksena on lisätä sekä asiakkaiden että henkilökunnan turvallisuuden tunnetta.

    – Taustalla ei ole mitään erityistä uhkatilannetta. Ajatuksenani oli, että tällainen on hyvä olla olemassa, jotta turvallisuutta vaarantavia tilanteita ei tulisi myöskään tulevaisuudessa, turvatarkastuksesta aloitteen tehnyt Kainuun käräjäoikeuden laamanni Pekka Määttä kertoo.

    Joku on kääntynyt ovelta pois, joten ehkä tässä on jotain jo ennalta estetty. Arto Lumikari

    Tähän mennessä portin läpi on kulkenut yli 6 600 ihmistä. Valtaosa turvatarkastuksista on sujunut ongelmitta. Aina joukosta löytyy myös niitä, joiden taskussa on jotain ylimääräistä.

    – Tässä seutukunnassa ei ole tavatonta, että ihmisillä on teräase mukana. Siihen voi olla hyvä syykin: on remontti menossa tai ollaan tulossa metsältä tai kalasta, Määttä kertoo.

    Läpivalaisulaite paljastaa, ettei taloon tulijan repussa ole kiellettyjä aineita tai esineitä, kuten alkoholijuomia, huumeita tai teräaseita.Tiia Korhonen / Yle

    Kyse voi olla puhtaasta unohduksesta, mutta Määtän mukaan ihmiset saattavat pitää mukanaan myös erilaisia esineitä joko oman turvallisuuden lisäämiseksi tai toisen vahingoittamiseksi.

    – Tästä kulkee päivittäin 90–140 henkilöä, joista suurin osa on poliisin asiakkaita. Joku on kääntynyt ovelta pois, joten ehkä tässä on jotain jo ennalta estetty, ylikomisario Arto Lumikari Kajaanin poliisiasemalta kertoo.

    Teräaseita päätyy myös pusikkoihin

    Turvatarkastukset ovat tätä päivää lähes kaikissa käräjäoikeuksissa. Tarkastus voidaan toteuttaa Kajaanin tapaan metallinilmaisuportin ja läpivalaisukoneen avulla tai käyttämällä käsimetallinilmaisimia.

    Esimerkiksi Oulun käräjäoikeudessa turvatarkastus on ollut arkea jo vuosia, mutta kaupungin poliisilaitoksilla turvatarkastuslaitteita ei ole.

    – Kajaani on poikkeus, mutta se ei ole ainoa paikka, jossa turvatarkastus on toteutettu yhdessä poliisin kanssa, tarkastaja Sakari Perkiömäki oikeusministeriöstä sanoo.

    Vastaavanlaisia turvatarkastuksia tehdään myös esimerkiksi Kuopion oikeus- ja poliisitalolla.

    Leikkisästi yhden käräjäoikeuden kiinteistöhuolto totesi, että ette usko, miten paljon puukkoja löytyy pusikosta pääoven vierestä. Sakari Perkiömäki

    Oikeusministeriön tavoitteena on varustaa kaikki pääistuntopaikat turvatarkastuslaitteilla ja jonkin verran myös sivuistuntopaikkoja istuntomäärien mukaan. Jos asiakasvirtaa on yhtään enemmän, tarvitaan turvatarkastukseen kaksi turvatarkastajaa. Se on iso menoerä.

    – Se maksaa noin 100 000 euroa vuodessa. Metallinilmaisuportti ja läpivalaisinlaite maksavat noin 40 000 euroa, joten laitteisto on työn tekemiseen verrattuna halvempaa, Perkiömäki kertoo.

    Turvatarkastukset aloitettiin vaaratilanteiden ehkäisemiseksi.Tiia Korhonen / Yle

    Perkiömäen mukaan suurin syy turvatarkastusten yleistymiselle on se, että maailmanmeno ja uhkakuvat ovat muuttuneet. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea ennaltaehkäisystä.

    – Viimeisin vakava uhkatilanne tapahtui reilut 10 vuotta sitten Kymenlaaksossa. Pommiuhkaus laukaisi liikkeelle käräjäoikeuksien varustamisen turvatarkastuslaitteilla.

    Perkiömäen mukaan tarkastuksissa on löytynyt kuitenkin "puukkoja ja puntareita", joten tarve on perusteltu.

    – Leikkisästi yhden käräjäoikeuden kiinteistöhuolto totesi, että ette usko, miten paljon puukkoja löytyy pusikosta pääoven vierestä, Perkiömäki sanoo.

    Kajaanin oikeus- ja poliisitalolla haetaan kokemuksia turvatarkastuslaitteistoista sekä viranomaisyhteistyöstä. Laitteet hankittiin taloon Kainuun käräjäoikeuden laamannin Pekka Määtän aloitteesta.Tiia Korhonen / Yle

    Tilanne on samanlainen myös Kajaanissa. Käräjäoikeuden laamanni Pekka Määttä kertoo, että oikeus- ja poliisitalon lähimaastosta on löydetty teräaseita.

    Määttä muistuttaa, että oikeudenhoidon kenttä on murroksessa. Käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrä vähenee (oikeusministeriö) ensi vuonna nykyisestä 57:stä 36:een. Kajaanissa toimintaa on haluttu kehittää yhteistyössä poliisin kanssa, koska siitä on hyötyä.

    – Olemme eräänlaisia edelläkävijöitä. Hankimme kokemuksia laitteistosta ja viranomaisyhteistyöstä. Ymmärtääkseni tällainen tulee yleistymään myös muualla, Määttä sanoo.

    Turvatarkastus ihmetyttää, mutta harva kieltäytyy siitä

    Palataan Kajaanin oikeus- ja poliisitalon turvatarkastukseen.Turvatarkastukseen tulee ihmisiä yksittäin ja välillä ryppäinä. Turvatarkastaja ottaa jokaisen vastaan ja opastaa talossa eteenpäin.

    Keskellä jonoa olevalta asiakkaalta otetaan haltuun kaksi oluttölkkiä, sillä alkoholijuomia ei taloon saa tuoda. Muut jonossa olijat eivät tilannetta edes huomaa.

    – Ihmiset ovat ottaneet tarkastuksen yllättävän hyvin vastaan. Kommentit ovat positiivisia ja ihmiset ovat sanoneet, että heidän on turvallisempaa asioida talossa kuin aiemmin, kohde-esimies Tomi Valtanen Prevent 360 Turvallisuuspalvelut Oy:stä kertoo.

    Myös poliisin mielestä talon turvallisuustaso on noussut. Turvatarkastus on herättänyt kuitenkin jonkin verran myös ihmetystä.

    – Esimerkiksi löytötavaratoimistoon lompakkoa vievä on voinut hieman ihmetellä tarkastuksen tarpeellisuutta. Kun olemme kertoneet, että kyse on koko talon turvallisuustason nostosta, tähän on suhtauduttu myönteisesti, ylikomisario Arto Lumikari sanoo.

    Poliisi- ja oikeustalolla kävijällä on oikeus kieltäytyä turvatarkastuksesta, mutta silloin sisälle ei pääse.Tiia Korhonen / Yle

    Turvatarkastaja on talon kasvot. Hän on ensimmäinen, jonka asiakkaat oikeus- ja poliisitalossa kohtaavat, oli asia mikä hyvänsä. Yleensä asiat sujuvat jouhevasti, mutta silloin tällöin vastaan tulee tilanteita, jolloin asiakas kieltäytyy turvatarkastuksesta. Hänellä on siihen oikeus.

    – Yleensä, kun hetken juttelee, he ymmärtävät, mistä lopulta on kyse ja suostuvat tarkastukseen, kohde-esimies Tomi Valtanen sanoo.

    Turvatarkastuksesta kieltäytyjällä ei ole taloon asiaa. Käräjäoikeuteen henkilökohtaisesti kutsutulle se tietää ikäviä seurauksia, sillä kieltäytyminen tarkastuksesta ei ole laillinen syy olla tulematta käräjille.

    – Silloin henkilö katsotaan omasta tahdostaan poissaolevaksi. Siitä seuraa yleensä sakkorangaistus, ja henkilö määrätään tuotavaksi seuraavaan istuntoon. Tämä tarkoittaa vapauden menetystä, eli useiden päivien oleskelua poliisivankilassa, laamanni Pekka Määttä kertoo.

    Uutta pottua joulupöydässä? Perunan voikin nostaa maasta vasta marraskuussa –

    Uutta pottua joulupöydässä? Perunan voikin nostaa maasta vasta marraskuussa – "Niissä on jopa parempi taivaallinen maku"


    Tästä on kyseSotkamolainen Jari Kropsu huomasi vahingossa, että perunan voi nostaa vasta loppuvuodesta.Juuri ennen talvea nostetussa perunassa on makeahko varhaisperunan maku. Perunan maku muuttuu makeammaksi, kun sen säilytyslämpötila on alle...

    Tästä on kyseSotkamolainen Jari Kropsu huomasi vahingossa, että perunan voi nostaa vasta loppuvuodesta.Juuri ennen talvea nostetussa perunassa on makeahko varhaisperunan maku. Perunan maku muuttuu makeammaksi, kun sen säilytyslämpötila on alle kahdeksan astetta.Myöhäisemmällä perunannoston ajankohdalla voi olla tulevaisuudessa jopa kaupallista arvoa.

    Peruna on suomalaisille perusruokaa ja yksi eniten käytetyistä ravintokasveista. Nyt perunalle on löytynyt uusi ulottuvuus, josta moni potun syöjä ja kasvattaja ei ole tietoinen.

    Perunat nimittäin voi nostaa maasta vaikka marraskuussa, juuri ennen talvea. Maku voi yllättää.

    – Juuri maasta nostetut perunat maistuvat yhtä hyvältä marraskuussa kuin heinä–elokuussa. Niissä on parempi, jopa taivaallinen maku, kertoo sotkamolainen Paistinkääntäjä Jari Kropsu.

    Juuri ennen talvea nostetussa perunassa on makeahko varhaisperunan maku.Mimmi Nietula / Yle

    Ravintola-alan ammattilainen Kropsu oivalsi makean herkun vahingossa kolme vuotta sitten, kun unohti perunan noston ja kuokki ne vasta marraskuussa.

    Kerta ei jäänyt viimeiseksi. Samalla tavalla hän teki viime vuonna ja tänä syksynä. Tosin vuosi sitten talvi yllätti ja perunat nostettiin lumen seasta vasaran avulla.

    – Käänsin muodostuneen pinnan kuin arkun kannen. Kaivoin perunat sieltä ja ne olivat ihan erinomaisia. Tietysti jäässä kiinni olleet perunat jäivät peltoon, muut kyllä syötiin, kertoo Kropsu.

    Kaikki tutut, jotka käyvät syömässä meillä silliä ja uusia perunoita, ovat suu ymmyrkäisenä. Jari Kropsu

    Suomessa perunasato korjataan tavallisesti syys–lokakuun vaihteessa.

    Perunantutkimuslaitos Petlan tutkijan Anne Rahkosen mukaan keväällä nostettavan varhaisperunan makeus perustuu nopeaan kasvuprosessiin, jossa energia kulkeutuu sokerina varsista mukulaan. Kasvu on myös kesken, eikä peruna ole tuleentunut.

    Perunaan voi saada makeutta myös odottamalla maan kylmentymistä.

    – Peruna alkaa muodostamaan tärkkelystä sokeriksi, kun maa jäähtyy. Se siis kehittää omaa pakkasnestettä pakkasten varalle, mikä vaikuttaa perunan makeuteen, sanoo tutkija Anne Rahkonen.

    Jos perunaa varastoidaan alle 3 lämpöasteessa (MTT), se imeltyy. Makeutumista tapahtuu Rahkosen mukaan jonkin verran kuitenkin jo 6–8 plusasteessa. Sen vuoksi esimerkiksi ruokaperunaa varastoidaan hieman lämpimämmässä, ettei peruna mene liian imeläksi.

    Vanhassa perunassa uuden perunan maku

    Jari Kropsun ystävät ja läheiset tuntevat hänet kulinaristina, jonka erikoisuus ovat joulukinkut. Kinkkuja valmistetaan jopa juhannuksena, jolloin se valmistuu rosvopaistina. Nyt tarjoilussa ovat mukana myöhäissyksyiset, jopa alkutalven uudet perunat.

    – Kaikki tutut, jotka käyvät syömässä meillä silliä ja uusia perunoita, ovat suu ymmyrkäisenä, sanoo Kropsu.

    Perunankuokkija Jari Kropsu herkuttelee uusilla perunoilla vielä loppuvuodesta.Mimmi Nietula / Yle

    Perunan tuottajille uudella myöhäisemmällä perunannoston ajankohdalla voi olla tulevaisuudessa jopa kaupallista arvoa. Makeampaa perunaa voisi saada vaikka joulupöytään kinkun kylkeen.

    – Mukavaahan tämä perunan nosto on tähän aikaan. Tärkeintä on mullan tuoksu ja se, että kohta päästään maistamaan, miltä nämä juuri kuokitut perunat maistuvat, sanoo sotkamolainen Jari Kropsu.

    Koti korkealta? Puolangan vesitorni on myytävänä eurolla

    Koti korkealta? Puolangan vesitorni on myytävänä eurolla


    Puolangan kunnan maamerkki eli vesitorni jää kokonaan pois käytöstä. Vesitorni on ollut suljettuna jo viime vuodesta, koska remontoinnin kustannukset olisivat nousseet satoihin tuhansiin euroihin. Vuosi sitten Puolangalla vesijohtovedestä...

    Puolangan kunnan maamerkki eli vesitorni jää kokonaan pois käytöstä. Vesitorni on ollut suljettuna jo viime vuodesta, koska remontoinnin kustannukset olisivat nousseet satoihin tuhansiin euroihin.

    Vuosi sitten Puolangalla vesijohtovedestä löydettiin koli- ja enterokokkibakteereja. Syylliseksi saastumiseen epäiltiin vesitornia.

    – Sen jälkeen torni päätettiin laittaa pois käytöstä, ja olemme miettineet kunnassa, mitä sille tehtäisiin, sanoo Puolangan tekninen johtaja Ismo Moilanen.

    Moilasen mukaan vesitorni on myös myytävänä.

    – Sen saa vaikka eurolla. Jos joku ei kiinnostu tekemään siitä itselleen esimerkiksi asuinrakennusta, kutsumme tarvittaessa armeijan harjoittelemaan tänne ja poksauttamaan sen alas. Nyt se on valaistuna ihan hyvännäköinen, niin olkoot vielä pystyssä, kuvailee Moilanen.

    Puolangan kunnan uusi ylävesisäiliö rakennetaan tämän vuoden puolella Honkavaaraan. Moilasen arvion mukaan se on valmis jo jouluksi. Uuden ylävesisäiliön hinta on vajaa 130 000 euroa.

    – Honkavaaran uusi ylävesisäiliö nykyaikaisempi, huolettomampi ja helpompi käyttää, Moilanen kertoo.

    Täällä ei mietitä kumpaa kotimaista kieltä puhutaan –

    Täällä ei mietitä kumpaa kotimaista kieltä puhutaan – "Se avaa oven Tanskan, Ruotsin ja Norjan työmarkkinoille"


    Tästä on kyseSuomussalmen ja Mustasaaren lukiot ovat tehneet yhteistyötä yli kielirajojen vuodesta 2005.Suomussalmella kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan on kasvanut. Myös Mustasaaressa asenteet ja ennakkokäsitykset suomen kieltä kohtaan ovat...

    Tästä on kyseSuomussalmen ja Mustasaaren lukiot ovat tehneet yhteistyötä yli kielirajojen vuodesta 2005.Suomussalmella kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan on kasvanut. Myös Mustasaaressa asenteet ja ennakkokäsitykset suomen kieltä kohtaan ovat hälventyneet.Kaksikielisyys avaa ovia muun muassa jatko-opintoihin ja työmarkkinoille.Yhteisten retkien ja tapahtumien aikana nuoret ovat myös ystävystyneet.

    – Man har bra nytta av att skriva finska, dom flesta gör nog det i Korsholm.

    Mustasaaren ruotsinkielisen lukion abiturientti Julia Latva-Pirilä kertoo Suomussalmen lukiolaisille, miksi valtaosa Mustasaaren lukiolaisista kirjoittaa ylioppilaskokeessa myös suomen kielen. Siitä on selvästi hyötyä.

    Koulun sali on täynnä lukiolaisia. Nuoret keskustelevat kahdella kielellä opiskelusta, harrastuksista, julkisuuden henkilöistä ja urheilutähdistä.

    – Onhan se ihan erilaista. Ei täällä normaalisti ruotsia kuule, kertoo Suomussalmen lukiossa toista vuotta opiskeleva Vilma Anttonen.

    Mustasaaren lukion oppilaat kertoivat Suomussalmen lukiolaisille ruotsin kielestä ja Mustasaaresta.Tiia Korhonen / Yle

    Mustasaaren ja Suomussalmen lukiot ovat tehneet yhteistyötä yli kielirajojen vuodesta 2005. Koulut järjestävät vuorotellen erilaisia leirejä ja tapahtumia Svenska Kulturfondenin tuella.

    Nuoret ovat käyneet muun muassa vaeltamassa Suomussalmen Hossassa ja melomassa Mustasaaren saaristossa.

    – Mustasaaren lukio on täysin ruotsinkielinen, joten olen joskus kaivannut suomen kieltä. Se on minulle kuitenkin toinen kieli. Tämä on tuonut lisämaustetta lukion käyntiin, kertoo abiturientti Rasmus Kupi.

    – Olen ollut aina kiinnostunut ruotsin kielestä, mutta nyt se on muuttunut vielä kiinnostavammaksi, jatkaa Hossassa vaeltamassa ollut Tiia Väisänen Suomussalmen lukiosta.

    Ennakkoluulot ovat hälventyneet

    Kaikki sai alkunsa sattumasta. Opettajat Heikki Nilkku ja Terho Jalkanen huomasivat pitävänsä samoista asioista: luonnossa ja kulttuurin parissa liikkumisesta yhdessä oppilaiden kanssa.

    – Yhteistyö on hyvin moninaista. Meillä on esimerkiksi yhteinen ystävyyskoulu Venäjällä ja olemme käyneet Paanajärven ja Kalevalan kansallispuistoissa, suomussalmelainen historian lehtori Nilkku kertoo.

    Päätehtävämme on levittää tietoa ja ymmärrystä kummastakin kulttuurista, kielestä ja identiteetistä. Terho Jalkanen

    Koko maassa innostus ruotsin kielen opiskeluun on romahtanut. Keväällä 2017 valmistuneista ylioppilaista reilusti yli puolet jätti ruotsin kielen kirjoittamatta. Kymmenen vuotta sitten näin teki vain alle kolmannes.

    Eniten ruotsin kielen ylioppilaskokeen suosio on laskenut Itä-Suomessa, jossa ruotsin kirjoittavien määrä on laskenut lähes 60 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös kaksikielisillä alueilla on laskua, mutta ei niin paljon.

    Suomussalmella kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan on sen sijaan lisääntynyt. Nilkun mukaan yleensä yli puolet lukiolaisista kirjoittaa ruotsin kielen.

    – Suomenruotsalaisuus on kainuulaisille aika outoa ja puhutaan helposti ruotsalaisista. Kun olemme olleet yhdessä, huomaamme, että he ovat osa kansaamme. Ennakkoluulot ovat vähentyneet, Nilkku kertoo.

    Suomussalmelaiset Tiia Väisänen ja Vilma Anttonen kertovat, että ystävien kanssa jutellessa ei ole väliä, kumpaa kieltä he käyttävät.Tiia Korhonen / Yle

    Sama voidaan todeta Mustasaaressa – asenteet ja ennakkokäsitykset suomen kieltä kohtaan ovat muuttuneet.

    – Päätehtävämme on levittää tietoa ja ymmärrystä kummastakin kulttuurista, kielestä ja identiteetistä, sanoo Mustasaaren lukion suomen kielen lehtori Terho Jalkanen.

    Mustasaaren lukiossa suomea luetaan toisena kotimaisena kielenä. Osa lukion opiskelijoista kirjoittaa suomen kielen myös äidinkielenään, eli he tekevät saman äidinkielen kokeen kuin esimerkiksi Suomussalmella.

    – Sen ansiosta heillä on mahdollisuus saada kielitodistus kahdesta äidinkielestä. Se on mielestäni kova juttu varsinkin työmarkkinoilla, Jalkanen sanoo.

    Leirinuotion äärellä kieltä ei mietitä

    Suomussalmelaisten Vilma Anttosen ja Tiia Väisäsen mielestä on tärkeää, että he oppivat kieliopin lisäksi puhumaan ruotsia. Siitä on hyötyä käytännön elämässä. Molemmat aikovat myös kirjoittaa ruotsin kielen ylioppilaskokeessa.

    – Tarvitsen ruotsin kieltä jatko-opinnoissa. Se myös auttaa uusien ystävyyssuhteiden luomisessa, Väisänen perustelee.

    – Täällä on Pohjanmaata enemmän korkeuseroja, havumetsää ja järviä, mutta muuten eroja ei ole paljon. Suomussalmi tuntuu ihan kotoisalta. Tietysti täällä ei kuule ruotsia, mutta siihen on tottunut, jos kulkee muuallakin Suomessa, Rasmus Kupi kertoo.Tiia Korhonen / Yle

    Rasmus Kupi on jo kirjoittanut suomen kielen Mustasaaren lukiossa. Se tuntui luontevalta, koska kieli on hallinnassa. Hän pitää kaksikielisyyttä suurena mahdollisuutena.

    – Se avaa oven Tanskan, Ruotsin ja Norjan työmarkkinoille. Saksaankin, koska kieltä voi oppia helpommin, kun sanat kuulostavat samanlaisilta, Kupi sanoo.

    Tarvitsen ruotsin kieltä jatko-opinnoissa. Se myös auttaa uusien ystävyyssuhteiden luomisessa. Tiia Väisänen

    Suomussalmelaiset ja mustasaarelaiset lukiolaiset ovat ystävystyneet yhteisten retkien aikana. Leirinuotion äärellä tai kotimajoituksessa ei pohdita, puhutaanko suomea vai ruotsia.

    – Ei sitä silloin mieti. Kummallakin pärjää, Tiia Väisänen kertoo.

    Vaikka välissä on satoja kilometrejä, nuoret aikovat pitää toisiinsa yhteyttä myös muulloin.

    – Suomenkielisiä kavereita ei ole kuitenkaan yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä, joten on kiva, että on joku yhteys, Julia Latva-Pirilä sanoo.

    Susia on Suomessa nyt jopa 50 prosenttia enemmän kuin keväällä  – kanta jopa päälle 300 yksilöä

    Susia on Suomessa nyt jopa 50 prosenttia enemmän kuin keväällä – kanta jopa päälle 300 yksilöä


    Suomen susikanta on kasvanut viime keväästä jopa 50 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen kehittämän ja tänään julkistaman uuden ennustemallin mukaan susia voi nyt olla luonnossa jopa päälle 300, kun niitä oli viime kevään kanta-arvion mukaan...

    Suomen susikanta on kasvanut viime keväästä jopa 50 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen kehittämän ja tänään julkistaman uuden ennustemallin mukaan susia voi nyt olla luonnossa jopa päälle 300, kun niitä oli viime kevään kanta-arvion mukaan pari sataa.

    Susia kuitenkin kuolee paljon talviaikaan, joten ensi keväänä määrä on laskenut taas pariin sataan yksilöön.

    Yle Uutisgrafiikka

    – Susikanta on pienimmillään maaliskuussa, jolloin vuosittainen kanta-arvio laaditaan. Ja kuten ennustemalli näyttää, kanta voi hyvin kasvaa 50 prosenttia parissa kuukaudessa loppukeväällä, kun pennut syntyvät. Jos meillä on vajaat 200 sutta maaliskuussa, niin toukokuun lopulla ja siitä eteenpäin voi hyvin olla tuommoiset 300 sutta, sanoo erikoistutkija Samu Mäntyniemi Luonnonvarakeskuksesta.

    – Ei ihme, että susia näkyy loppuvuodesta enemmän verrattuna maaliskuuhun, Mäntyniemi toteaa.

    Kanta painottuu länteen

    Itä-Suomea on pidetty suden perinteisenä elinalueena, mutta viime vuosina sudet ovat levittäytyneet etenkin Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Ennusteen mukaan suurin osa uusien susiparien reviireistä muodostuukin Länsi-Suomeen.

    Lue tästä jutusta tarkemmin, millä tavalla sudet ovat viime aikoina levittäytyneet Länsi-Suomeen.

    Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta selittää Länsi-Suomen suosiota erinomaisella saaliseläintilanteella suden näkökulmasta.

    – Länsi-Suomessa on sopivia alueita susille ja tiheämpi hirvikanta. Lounais- ja Etelä-Suomessa on valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista, jotka pääosin puuttuvat Itä-Suomesta, kertoo Kojola.

    Susi karttaa Järvi-Suomea

    Järvi-Suomessa susia on vähemmän, hiukan pohjoisemmassa Kuhmon seudulla ja Oulujärven eteläpuolella taas runsaammin.

    – Järvi-Suomessa susia ei tämän hetken tietojen mukaan juurikaan ole. Ennustemallin mukaan siellä tämmöisiä vaeltavia susia liikkuu silloin tällöin ja parissa sopivassa kohtaa on todennäköisesti lauma. Ennustemallin mukaan sudet kuitenkin kiertävät järvialuetta, jolloin siellä ei niin helposti törmätä lisääntymiskumppaniin. Näin järvialueella on pienempi todennäköisyys syntyä laumoja, Mäntyniemi selittää.

    Susikanta kasvaa voimakkaasti loppukeväällä, kun pennut syntyvät.AOPTalvi verottaa susikantaa

    Pian koittava talvi on kuitenkin ankaraa aikaa sudelle. Aliravitsemus, taudit ja loiset verottavat susikantaa, samoin niin laillinen kuin laiton pyynti on helpompaa talvella, koska suden jäljet näkyvät lumessa helposti. Siksi Luken Mäntyniemi arveleekin, että ensi keväänä susikanta on palautunut viime kevään lukemille.

    – Suomen susikannalle on tyypillistä, että talvella kuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin kesällä ja siksi ensi keväänä päädytään varmaan noin parin sadan suden kantaan, Mäntyniemi ynnäilee.

    Lue myös:

    Huolestuneet vanhemmat pitävät lapsiaan sisällä susien pelossa ja saavat haukut suojelijoilta – Suomen sudet asuvat nyt lännessä, Pohjanmaalla kanta on kaksinkertaistunut

    Susi vai koira – tunnistatko kuvista?

    Juhliminen saattaa helpottaa opiskelustressiä, mutta liika alkoholi pahentaa ahdistusta

    Juhliminen saattaa helpottaa opiskelustressiä, mutta liika alkoholi pahentaa ahdistusta


    Tästä on kyseOpiskelijat kokevat yhä enemmän stressiä, joka useimmiten johtuu opintojen tiukasta aikataulusta ja paineista menestyä.Stressiä lievitetään opiskelijabileissä. Psykologin mukaan alkoholinkäyttö kuitenkin vain pahentaa...

    Tästä on kyseOpiskelijat kokevat yhä enemmän stressiä, joka useimmiten johtuu opintojen tiukasta aikataulusta ja paineista menestyä.Stressiä lievitetään opiskelijabileissä. Psykologin mukaan alkoholinkäyttö kuitenkin vain pahentaa stressiä.Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijatapahtumat ovat lähtökohtaisesti päihteettömiä.

    Koulussa painetaan pitkää päivää, viikonloppuna tehdään töitä, ettei tarvitsisi kituuttaa opintotuella, ja ystäviä ja perhettäkin olisi mukava ehtiä tavata.

    Kuulostaako tutulta?

    Opiskelijaelämä ei ole usein niin huoletonta kuin voisi luulla ja stressaavaan puolen vastapainona opiskelijaelämään kuuluvatkin oleellisena osana opiskelijabileet. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset tapahtumat näkyvät ja kuuluvat opiskelukaupungeissa haalaripukuisten porukkojen täyttäessä puistot ja ravintolat.

    Kajaanin ammattikorkeakoulun toisen vuoden tradenomiopiskelija Tuomas Heikkinen ajattelee, että opiskelijabileet tuovat hyvää tasapainoa opiskelulle.

    – Kun täällä päivät ja viikot pakerretaan putkeen, on mukava lähteä juhliin vähän rentoutumaan. On jotakin, mitä odottaa.

    Opiskelijabileistä voi saada muistoksi haalarimerkin. Merkkien määrä haalareissa kertookin usein kuinka aktiivisesti opiskelija käy tapahtumissa.Noora Takamäki / Yle

    Opiskelijat kokevat yhä useammin stressiä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön yhteisöterveyden psykologin Maria Valtarin mukaan opintomenestys ja opintojen tiukka aikataulu ovat eniten stressiä aiheuttavat tekijät.

    – Stressi voi ilmetä monella tavalla, ja oireet voivat olla esimerkiksi unettomuutta ja keskittymisvaikeuksia. Stressi voi muuttaa jopa käyttäytymistä, jolloin ei esimerkiksi halua tavata kavereita.

    Myös Tuomas Heikkiselle opiskelujen aiheuttama stressi on tuttua. Vaikka opiskelija-aika on hänen mielestään ainutlaatuista, hommaa riittää välillä liiaksikin asti.

    – Ainahan opiskelu tuottaa stressiä, mutta ehkä jokainen tuntee sisimmissään, mikä on sopiva määrä. Jos se alkaa menemään yli, on se enemmänkin taakka, Heikkinen sanoo.

    Alkoholi ei ole hyvä lääke stressiin

    Yhteisöterveyden psykologi Valtarin mukaan opiskelijariennoista voi saada apua stressiin, mutta paljon riippuu siitä, millä asenteella juhliin lähtee.

    – Yleisesti ottaen ystävien kanssa ajan viettäminen ja muun ajateltavan saaminen helpottaa stressiä, kun pääsee hetkeksi irtautumaan.

    Minulle tässä ei ole kyse mistään suorituksesta, että pitää nyt käydä juomassa ja saada kavereita. Tuomas Heikkinen

    Opiskelijaelämään ja etenkin juhliin kuuluu usein vahvasti myös alkoholi. Se ei saa Valtarilta vihreää valoa. Varsinkaan silloin, jos alkoholia käytetään stressinhallintakeinona tai tapana paeta pahaa oloa.

    – Mutta jos alkoholinkäyttö on enemmänkin sosiaalista, eli käydään parilla kaverin kanssa, ja fokus on enemmän siinä yhdessäolossa, on se ihan eri juttu.

    Psykologi Maria Valtarin mukaan alkoholin käyttäminen stressinpoistoon ainoastaan pahentaa stressiä.

    Yhteisöllisyydessä on voima

    Opiskelijabileiden ainoa tehtävä ei ole saada ajatuksia pois opiskeluista ja tavallisesta arjesta. Juhlissa tutustuu myös usein helpommin uusiin ihmisiin.

    Yhteisöllisyydellä on tärkeä tehtävä ihmisen jaksamisessa. Yhteisterveyden psykologin Maria Valtarin mukaan opiskelijaporukasta poisjättäytyminen voikin vaikuttaa hyvinvointiin.

    – Sillä on vaikutusta myös sen kannalta, miten opinnot sujuvat. Jos ei lähde mukaan opiskelijatoimintaan, jää helposti porukan ulkopuolelle.

    Siksi Valtarin mukaan on myös käyty keskustelua siitä, että opiskelijoille tarjottaisiin monipuolista toimintaa, josta löytyisi jokaiselle jotakin.

    – Tämä tarkoittaa esimerkiksi alkoholittomia tapahtumia heille, jotka eivät halua juoda, Valtari kertoo.

    Psykologin mukaan opiskelijabileissä voi saada myös vertaistukea.AOP

    Paltamosta opiskelujen perässä Kajaaniin muuttanut Tuomas Heikkinen on tyytyväinen omaan opiskelijayhteisöönsä.

    – Jos minä kävelen tuolla koulun käytävillä, en näe että siellä kukaan olisi yksin. Olen saanut todella paljon kavereita, kun muutin tänne. En tuntenut ketään silloin, kun aloitin opinnot Kajaanissa.

    Heikkisen mukaan kaikki opiskelijajärjestö KAMO:n järjestämät bileet ovat lähtökohtaisesti päihteettömiä. Heikkinen kertoo, että alkoholin juonti tapahtumissa on omakustanteista ja vapaaehtoista.

    – Juomisessa on itse tajuttava hyvän maun rajat, että selviytyy seuraavana päivänä kouluun.

    Niin hauskan pitämiseen kuin hölmöilyynkään ei tarvita vettä väkevämpää.

    – Tyhmä voi olla selvinkin päin. Minulle tässäei ole kyse mistään suorituksesta, että pitää käydä juomassa ja saada kavereita. Jotkut voivat niin tehdä, mutta minulle on tärkeämpää meiningissä mukana oleminen, Heikkinen toteaa.

    Mistä rahat? Mistä sähkö? Jättimäisiä datakeskuksia Suomeen suunnittelevan yhtiön johtaja vastasi viiteen polttavaan kysymykseen

    Mistä rahat? Mistä sähkö? Jättimäisiä datakeskuksia Suomeen suunnittelevan yhtiön johtaja vastasi viiteen polttavaan kysymykseen


    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group suunnittelee usean datakeskuksen rakentamista SuomeenToimitusjohtaja Dale Hobbie sanoo Ylelle, että yhtiö aikoo rakentaa jokaisen keskuksen yhteyteen oman voimalaitoksenHankkeen rahoituksen...

    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group suunnittelee usean datakeskuksen rakentamista SuomeenToimitusjohtaja Dale Hobbie sanoo Ylelle, että yhtiö aikoo rakentaa jokaisen keskuksen yhteyteen oman voimalaitoksenHankkeen rahoituksen yksityiskohdat ovat vielä aukiYhtiö aikoo lähiaikoina olla yhteydessä sijoituspaikkakuntiin ja kertoa myös keskusten tarkemmista paikoista

    Amerikkalainen yritysryhmä Silent Partner Group kertoi maanantaina lisätietoja Suomeen kaavailluista datakeskuksistaan. Suunnitelmat vaikuttavat vähintäänkin jättimäisiltä, sillä yhtiö haluaisi rakentaa Suomeen peräti neljä keskusta. Kaksi keskuksista tulisi Sotkamoon, yksi Haminaan ja yksi Tornioon.

    Yhtiö avasi suunnitelmiaan ensin Finnish Data Center Forumin verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa. Sen jälkeen toimitusjohtaja Dale Hobbie antoi Ylelle haastattelun.

    Tiivistimme haastattelun viiteen kysymykseen, jotka ovat kiinnostaneet yleisöä.

    1. Miksi haluatte rakentaa datakeskukset juuri näille paikkakunnille?

    Dale Hobbien mukaan yhtiö keskittyi aluksi pelkästään Norjaan. Hobbien mukaan Suomea ehdotti SPG:n kumppani Energi Danmark. Suomen etuna oli vakaa sähköverkko ja hyvät tietoliikenneyhteydet. Vaihtoehtoja sijaintipaikaksi oli kymmenkunta.

    – Sotkamossa on teollisuutta ja riittävästi valokuitua. Torniossa on puolestaan teollisuuden lisäksi erittäin suuri kaasusatama, jolla on suuri rooli voimalaitoksen kannalta. Haminaan pätevät samat perustelut. Tarkempia sijainteja emme voi vielä paljastaa, ja se johtuu asiakkaistamme ja sopimusten viimeistelystä. Julkistuksia voi odottaa seuraavan kuukauden sisällä.

    2. Mistä saatte datakeskusten käyttöön noin valtavan määrän sähköä?

    Silent Partner Group kertoo, että datakeskusten sähkökapasiteetti olisi vähintään 250 megawattia. Se olisi merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi Googlen datakeskus Haminassa. Yhtiön mukaan se ei aio olla riippuvainen Suomen kantaverkosta, ja yhtenä perusteluna on turvallisuus.

    – Aiomme rakentaa jokaisen keskuksen yhteyteen voimalaitoksen, joka yhdistelee kolmea erilaista tuotantomuotoa. Se pitää sisällään maakaasua, uusiutuvaa energiaa ja akkuteknologiaa. Uusiutuva energia riippuu rakennuspaikasta, eli se voi olla esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimaa. Käytämme siis vuorokauden aikana maakaasua, uusiutuvia energialähteitä, ja kun sitä ei ole enää saatavilla, siirrymme käyttämään akkuja. Tällä tavoin voimme taata toiminnan vuorokauden ympäri. Selvitämme vielä myös vesivoiman hyödyntämistä ja mahdollisuutta myydä keskuksen tuottama hukkalämpö paikallisesti.

    – Maailmasta löytyy kyllä keskuksia, jotka pystyvät 250 megawatin kapasiteettiin, ja suurempiakin on ihan mahdollista rakentaa. Ongelmana on sähkön saatavuus. Datakeskusten koko kasvaa jatkuvasti, kun esimerkiksi pilvipalvelut laajenevat ja dataa pitää säilyttää enemmän ja enemmän. Kasvattaminen ei vain onnistu perinteisellä kantaverkkoon sidotulla mallilla. Tässä me eroamme kaikista muista, sillä pystymme tarjoamaan asiakkaalle sähkömäärän, jota he oikeasti tarvitsevat.

    3. Sijoituspaikkakunnille tämä hanke tuli täytenä yllätyksenä. Miksi ette ole olleet yhteydessä paikkakuntiin, joihin haluatte rakentaa datakeskuksia?

    – Kuten aiemmin kerroin, oli Norja ensimmäinen vaihtoehto ja olimme siellä pidemmällä keskusteluissa paikallisten tahojen kanssa. Suomi tuli mukaan vasta myöhemmin. Päätimme silloin vain tarttua tilaisuuteen. Tiedämme, että aiemmin tapana on ollut ottaa ensin yhteyttä viranomaisiin ja maanomistajiin. Meillä oli kuitenkin kumppanimme Energi Danmark, joka toimii Suomessa ja tarjosi tietoa sopivista paikoista. Aiomme kuitenkin piakkoin olla yhteydessä kaupunkeihin.

    4. Miten aiotte rahoittaa tämän hankkeen?

    Hobbie aloittaa vastauksen kertomalla, miten heidän asemansa yksityisenä yhtiönä on heikompi rahoituksen etsimisessä verrattuna isoihin pörssiyhtiöihin ja datakeskuksia rakentaneisiin jätteihin kuten Googleen ja Facebookiin. Rahoitustapaa on hänen mukaansa pohdittu parisen vuotta.

    – Kyse ei ole pelkästä kiinteistöhankkeesta, joten on turha lainata rahaa sellaiseen. Rahoitus toimii kuin toimistorakennusta rakennettaessa. Siitä käytetään termiä credit tenant lease, ja se on rahoituksemme pohja. Se perustuu vuokralaisen vahvuuteen ja luottokelpoisuuteen sekä sopimustemme vahvuuteen. Koska rahaa ei tule osakkeenomistajilta, on tärkein omaisuus vuokrasopimus ja muut sopimukset. Esimerkiksi meidän tapauksessamme se voi tarkoittaa energiatoimitussopimuksia. En mene yksityiskohtiin rahoitusmallin suhteen, mutta asiakkaamme ovat siinä erittäin tärkeitä. Emme aio keksiä pyörää uudelleen, vaan muokkaamme sitä hieman tarpeisiimme

    Voiko tuosta päätellä, että kun kerrotte asiakkaistanne ja vuokralaisistanne, se selventää myös rahoitustanne?

    – Ei oikeastaan. Kun kerromme asiakkaista, se kertoo kyvystämme saada rahoitusta. Tärkeää on, että vuokralaiset ovat riittävän suuria ja tuovat mukanaan oikeaa osaamista. Esimerkiksi energian suhteen kumppanimme Energi Danmark on juuri sellainen kumppani. Meillä on sekä julkisen sektorin asiakkaita että yksityisiä.

    5. Millainen kokemus teillä on datakeskuksista?

    Silent Partner Group koostuu joukosta yrityksiä, joihin lukeutuvat muun muassa Level5 Data Center Group ja Diversfield Global Systems. Yhtiöillä on Yhdysvalloissa toimistoja muun muassa Tampassa, Kaliforniassa, Teksasissa ja Euroopassa Bulgariassa. Kovin paljoa tietoa yhtiöiden toiminnasta ei silti verkosta löydy.

    Norjan datakeskushankkeita varten on perustettu kaksi yhtiötä, jotka ovat vain parin viikon ikäisiä ja niillä on osakepääomaa vain muutama tuhat euroa. Dale Hobbie sanoo, että yhtiöitä tullaan perustamaan myös Suomeen. Kysymykseen kokemuksesta hän vastaa näin:

    – Olemme tiimi, joka koostuu tiimeistä. Meillä ei ole yhtä tiettyä asiantuntijaa, joka tietäisi kaiken. Meillä on joukko yksilöitä, jotka ovat asiantuntijoita omalla alallaan. Sillä tavalla olemme lähestyneet hanketta. Kumppaneillamme on vuosien kokemus energia-alalta ja myös datakeskuksista.

    – Mitä tulee yhtiöiden kokoon ja ikään, niin muistaakseni Apple aloitti aikoinaan autotallista. Eikä Googlenkaan ensimmäinen toimisto tainnut sijaita Manhattanilla. Yhtiön rekisteröimisen ja toimiston avaamisen tärkein tarkoitus on vastaanottaa postit. Emme myy suoraan yleisölle, joten emme tarvitse isoja toimitiloja.

    Rakentamisaikataulusta Hobbie sanoo, että hankkeita porrastetaan rahoituksen mukaan. Yhden keskuksen rakentaminen kestää noin 22 kuukautta. Kun yhden rakentaminen on alkanut, voisi seuraavan aloittaa kolmen kuukauden päästä.

    Asiantuntija amerikkalaisyhtiön jättimäisistä datakeskussuunnitelmista:

    Asiantuntija amerikkalaisyhtiön jättimäisistä datakeskussuunnitelmista: "Täysin päinvastainen toimintatapa kuin alalla yleensä"


    Tästä on kyseAmerikkalaisyhtiö suunnittelee neljää datakeskusta Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon.Amerikkalainen Silent Partner Group ei ole edelleenkään ollut yhteydessä valitsemiensa paikkakuntien johtoon.Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja...

    Tästä on kyseAmerikkalaisyhtiö suunnittelee neljää datakeskusta Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon.Amerikkalainen Silent Partner Group ei ole edelleenkään ollut yhteydessä valitsemiensa paikkakuntien johtoon.Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja Pekka Järveläinen suhtautuu hankkeeseen varauksellisen innostuneesti.

    Tornioon, Sotkamoon ja Haminaan datakeskuksia havittelevan amerikkalaisen Silent Partner Groupin hankkeeseen voi suhtautua varauksellisen innostuneesti, luonnehtii Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja Pekka Järveläinen.

    – IT-alan yritykset, nämä uudet start upit, niistä ei oikein tiedä mikä on niin sanottu "rising star" eli mistä tulee iso jonain kauniina päivänä. Esimerkiksi Überista ei kymmenen vuotta sitten tiedetty mitään ja nyt se on maailman suurimpia yrityksiä, Järveläinen vertaa.

    – Ikinä ei pidä aliarvioida, mutta kyllähän suomalaisen perusluonteeseen pieni varauksellisuus kuuluu.

    Yhteydenpidon puute herättää ihmetystä

    Järveläinen haastatteli Silent Partner Groupin avainhenkilöitä, toimitusjohtaja Dale Hobbieta ja teknistä johtajaa Nick Glinkowskia. Hänen mukaansa haastattelun perusteella Silent Partner Group "vaikuttaa ammattilaiselta" ja esimerkiksi sijoituspaikkojen suhteen on tehty taustatyötä.

    Ihmetystä sen sijaan herättää se, miksi yhtiö ei ole ollut yhteydessä nimeämiinsä tulevien laitospaikkakuntien johtoon.

    Silent Partner Group on kertonut konesaliensa toimivan sähköverkosta riippumattomina omien energianlähteidensä varassa. Sähköntuotantoon on määrä käyttää uusiutuvia energianlähteitä ja esimerkiksi nesteytettyä maakaasua, LNG:tä.

    Myös konesalien jäähdytyksestä syntyvä hukkalämpö ja jopa energiantuotannossa syntyvät hiilipäästöt halutaan hyödyntää esimerkiksi läheisen teollisuuden tarpeisiin.

    Järveläinen pitää Silent Partner Groupin esittelemää datakeskuskonseptia erittäin mielenkiintoisena, mutta haastavana. Esimerkiksi energiaratkaisuiden osalta yhtiön suunnitelmien toteutuminen ei välttämättä ole aivan suoraviivaista.

    – Se on energialaitos, gigawatin energialaitos ja se on aikamoinen lupaprosessi ja tuollaisen energiamäärän siirtäminen on aikamoinen rekkaralli ja laivaralli. Energia-alan asiantuntijat ovat laskeneet, että tuo saattaisi olla jopa kaksi kertaa kalliimpi tapa tehdä sähköä palvelimille, kuin sen ostaminen Suomen kantaverkosta, Järveläinen sanoo.

    – Sillä tavalla täytyy asiantuntijana vähän varauksella suhtautua, että mikä on se konkretia täällä [suunnitelmien] takana. Pakko seurata mielenkiinnolla.

    Neuvottelut Norjassa paljon pidemmällä

    Järveläisen mukaan Silent Partner Groupilla on vastaavia datakeskushankkeita käynnissä myös Norjassa. Siellä neuvottelut paikallisten yhteisöjen kanssa ovat pidemmällä ja kumppanit tunnetumpia, sanoo Järveläinen. Silti yhtiön toimintatapa ihmetyttää myös Järveläistä.

    Yhtiö tullut julkisuuteen valtavilla datakeskushankkeillaan varsin aikaisessa vaiheessa.

    – Kyllä tämä on ihan täysin päinvastainen toimintatapa kuin alalla yleensä. Tällaiset Googlen kaltaiset yhtiöt tai vastaavan kokoiset, jotka tulevat johonkin maahan niin toimivat hyvinkin hiljaa taustalla ja sopivat asiat todella pitkälle ennen kuin tekevät minkäänlaista tiedotetta asiasta, Järveläinen sanoo.

    – Lähestymistapojahan on monta. Tämä vaikuttaa start upilta, joka on päättänyt aloittaa tällaisella disruptiivisella, vähän hajottavalla tiedotteella liikkeelle.

    Silent Partner Group on kertonut suunnittelevansa Suomeen neljää datakeskusta eli konesalia Haminaan, Sotkamoon (2 datakeskusta) ja Tornioon. Jopa 250 megawatin laitokset olisivat merkittävästi suurempia kuin esimerkiksi Googlen Haminaan rakentama datakeskus.

    Amerikkalaisyhtiön mittavat datakeskussuunnitelmat tarkentuivat: neljä jättimäistä datakeskusta Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon

    Amerikkalaisyhtiön mittavat datakeskussuunnitelmat tarkentuivat: neljä jättimäistä datakeskusta Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon


    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group kertoo suunnittelevansa suuria, 250 megawatin datakeskuksia Suomeen.Kolmanneksi sijoituspaikkakunnaksi on vahvistettu Tornio. Aikaisemmin kerrottiin datakeskusten rakentamisesta Haminaan ja...

    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group kertoo suunnittelevansa suuria, 250 megawatin datakeskuksia Suomeen.Kolmanneksi sijoituspaikkakunnaksi on vahvistettu Tornio. Aikaisemmin kerrottiin datakeskusten rakentamisesta Haminaan ja Sotkamoon.Esimerkiksi Sotkamon ja Haminan kaupunkien johtoon yhtiö ei kuitenkaan ole ollut yhteydessä.

    Amerikkalainen Silent Partner Group on kertonut tarkemmin mittavista datakeskussuunnitelmistaan Suomessa.

    Yhtiö suunnittelee neljän suuren, peräti 250 megawatin datakeskuksen rakentamista Suomeen.

    Yhtiö on aiemmin vahvistanut suunnittelevansa datakeskuksia Haminaan ja Sotkamoon. Tänään julkistettiin kolmas paikkakunta, joka on Tornio. Keskuksista kaksi tulisi Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon kumpaankin yksi.

    Amerikkalaisyhtiön datakeskushanke tuli julkisuuteen viikko sitten.

    Maailman suurimpia

    Silent Partner Groupin toimitusjohtaja Dale Hobbie sanoo Ylen haastattelussa, että tietoa keskusten tarkemmista sijainneista voisi olla luvassa runsaan kuukauden sisällä. Syy tiedon panttaamiseen on Hobbien mukaan asiakkaissa.

    Miksi datakeskuksia sitten suunnitellaan juuri näille paikkakunnille?

    Sotkamo valikoitui Hobbien mukaan kahden keskuksen sijoituspaikaksi alueen teollisuuden ja tietoliikenneyhteyksien vuoksi. Pitkälle kehittynyt tietoliikenne oli myös Haminan etu. Tornion etuna oli puolestaan teollisuuden lisäksi suuri kaasusatama, josta olisi hyötyä datakeskusten yhteyteen suunniteltujen voimaloiden kannalta.

    Ihmetystä on herättänyt se, että sijoituspaikkakunnilla ei ole ollut mitään tietoa datakeskussuunnitelmista etukäteen. Yhtiön tapaa toimia Hobbie perustelee sillä, että Norja oli yhtiön ensisijainen kohde ja siellä keskustelut paikallisten viranomaisten kanssa olivat pitkällä. Suomi tuli mukaan keskusteluihin myöhemmin toisena vaihtoehtona.

    – Päätimme silloin vain tarttua tilaisuuteen. Tiedämme, että aiemmin tapana on ollut ottaa ensin yhteyttä viranomaisiin ja maanomistajiin. Meillä oli kuitenkin kumppanimme Energi Danmark, joka toimii Suomessa ja tarjosi tietoa sopivista paikoista. Aiomme kuitenkin piakkoin olla yhteydessä kaupunkeihin, Hobbie toteaa.

    Toteutuessaan amerikkalaisyhtiön datakeskukset olisivat maailman suurimpia.

    Invest in Finlandin datakeskuksista vastaava johtaja Alpo Akujärvi on kommentoinut Ylelle, ettei äkkiseltään muista yhtään saman kokoista laitosta maailmassa. Akujärven mukaan puhutaan hyper scale -kokoluokasta. Invest in Finland houkuttelee maahan suuria investointeja.

    Keskusten kokoluokka on herättänyt epäilyksiä hankkeen toteutumismahdollisuuksista.

    Amerikkalaisyhtiön mukaan sillä on riittävä kyky tuottaa tuottaa tarvittava määrä energiaa ja siinä hyödynnettäisiin useita energialähteitä. Datakeskuksista tulisi yhtiön mukaan energiaomavaraisia ja sähkön kantaverkosta riippumattomia.

    "Applekin aloitti autotallista"

    Yhtiö ei kerro tarkkaa aikataulua datakeskusten valmistumiselle. Hobbien mukaan niiden rakentaminen kestää 22 kuukautta eli hieman alle kaksi vuotta sen jälkeen, kun tarvittavat luvat on saatu.

    Yhtiön mukaan heidän tärkein kumppaninsa Suomessa on Energia Myynti Suomi Oy -yhtiö. Toimitusjohtaja Olli Puranen on kertonut Ylelle, ettei pysty kommentoimaan datakeskusten rakentamista tarkemmin, sillä se kuuluu Silent Partner Groupille.

    Energia Myynti Suomi on hankkeessa mukana tanskalaisen emoyhtiönsä Energi Danmarkin kautta. Purasen mukaan Suomen yhtiön roolina on sähkön välittäminen siinä vaiheessa, kun datakeskus on valmis.

    Silent Partner Groupin mukaan projektia vievät eteenpäin kaksi Norjaan rekisteröityä yhtiötä, jotka ovat nimeltään Power Systems Group Norway (PSGN) sekä Asgard Development Group (ADG). Kyseiset yhtiöt on rekisteröity vasta noin 15 päivää sitten, ja molemmilla on osakepääomaa vain 30 000 Norjan kruunua eli noin 3 100 euroa.

    Dale Hobbie sanoo Ylelle, että vaatimattomista toimitiloista tai yhtiön koosta ei pidä vetää suuria johtopäätöksiä.

    – Muistaakseni Apple aloitti aikoinaan autotallista. Eikä Googlenkaan ensimmäinen toimisto tainnut sijaita Manhattanilla. Yhtiön rekisteröimisen ja toimiston avaamisen tärkein tarkoitus on vastaanottaa postit. Emme myy suoraan yleisölle, joten emme tarvitse isoja toimitiloja, Hobbie toteaa.

    Datakeskukset eivät yleensä ole suuria työllistäjiä. SPG:n osalta Hobbie sanoo, että vuorokauden ympäri toimivaa datakeskusta voisi pyörittää kolmessa vuorossa ja yksi vuoro vaatisi noin kahdeksan työntekijää. Pelkkä datakeskus vaatisi siis vähintään 24 työntekijää ja voimalaitoksen työntekijät päälle.

    Iso kala, jota kannattaa pyytää

    Suunnitelmat ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä, sillä yritys ei ole ollut etukäteen yhteydessä kuntiin rakennussuunnitelmistaan.

    Amerikkalaisyhtiön suunnitelma rakentaa suuret datakeskukset Sotkamoon ja Haminaan yllätti kuntien päättäjät ja asiantuntijat.

    Kaupunginjohtaja Hannu Muhosen mukaan amerikkalaisyhtiö ei ole edelleenkään ollut yhteydessä Haminaan. Yhteydenottoa ei ole kuulunut myöskään Sotkamoon tai Tornioon, joka kuuli aikeista vasta tänään.

    Haminan kaupunki on itse yrittänyt selvittää lisätietoa hankkeesta, josta se sai itsekin kuulla vasta viikko sitten. Tietoa on etsitty esimerkiksi Haminan-Kotkan seudun kehittämisyhtiö Cursorin ja investointeja Suomeen houkuttelevan Invest in Finlandin kanssa.

    Muhosen mukaan Sotkamon kunta puolestaan on selvittänyt asiaa työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Tarkempaa tietoa ei kuitenkaan ole löytynyt.

    – Vielä on epävarma olo, Muhonen sanoo.

    Etelä-Kymenlaaksossa on jo pitkään varauduttu siihen, että seudulle voitaisiin sijoittaa uusi datakeskus. Haminassa sijaitsee jo ennestään Googlen suuri datakeskus.

    – Tämä on niin iso kala, että sitä kannattaa pyytää. Maltamme odottaa yhteydenottoa ja sitä, että yritys tulee itse esiin. Teemme sitten kaikkemme, jos hanke konkretisoituu. Aivan ensin pitää kuitenkin tavata ja kuulla, mitkä yhtiön lähtökohdat ovat, Muhonen sanoo.

    Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläisen mukaan kunnassa on katsottu sopivia alueita ja kaavoituksia.

    Tarvittaessa kunta toimii ripeästikin, mutta Kilpeläisen mukaan voi mennä vajaa vuosi, että kaavoitukset saadaan kuntoon näin isoille laitoksille.

    Googlen datakeskuksen lisäksi suuria keskuksia Suomessa ovat venäläisen Yandexin keskus Mäntsälässä ja Hetznerin keskus Tuusulassa.

    Kun suomalainen etääntyy luonnosta, tulee hänen palauttamisestaan sen pariin bisnes – Yrittäjä:

    Kun suomalainen etääntyy luonnosta, tulee hänen palauttamisestaan sen pariin bisnes – Yrittäjä: "Koko ajan puhutaan enemmän luonnon hyvinvointivaikutuksista"


    Tästä on kyseVaikka tämän hetken sukupolvi käy luonnossa aikaisempaa vähemmän, lisääntyy luontoavusteiseen hyvinvointiin perustuvan Green Caren kiinnostus voimakkaasti.Green Care tarkoittaa luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää...

    Tästä on kyseVaikka tämän hetken sukupolvi käy luonnossa aikaisempaa vähemmän, lisääntyy luontoavusteiseen hyvinvointiin perustuvan Green Caren kiinnostus voimakkaasti.Green Care tarkoittaa luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ammatillisesti ja tavoitteellisesti ihmisten hyvinvointia sekä elämänlaatua.Luontohoivan merkitystä on tutkittu paljon, silti ei tiedetä mikä vaikuttaa siihen, että verenpaine laskee, kun ihminen menee luontoon.Italialaisen tutkijan Angela Moriggin mielestä Green Care eli luontohoiva on osa suomalaisten identiteettiä, jonka vaikutukset ovat lapsuudessa.

    Luontoavusteiset terveys- ja hyvinvointipalvelut ovat yhä suositumpia Suomessa.

    Vastaavia palveluita kutsutaan yhteisnimellä Green Care. Green Care -palveluja tarjoavia yrityksiä on paljon, ja määrä lisääntyy koko ajan.

    – Vuokatissa tällä viikolla järjestetyssä tapahtumassa oli 230 osallistujaa ja määrä kasvaa vuosittain, sanoo luonnonvarakeskus Luken tutkija ja Luonto voimaksi Kainuussa -hankkeen projektipäällikkö Maija Lipponen.

    Green Care -toimintaa tarjoavan Hyvinvointipalvelu Polokun yrittäjä Kirsi Puuronen on kokenut työssään sen, miten luonnon vaikutukset ovat nähtävissä asiakkaissa ja moni asiakas on kokenut oireiden helpottavan luonnossa.

    – Negatiivinen kokemus ja alavireisyys eivät ole niin voimakkaita luontoympäristössä, kun siellä tehdään asioita, puhutaan tai ihan vain kävellään ja ollaan, sanoo Puuronen.

    Luonto jäänyt etäiseksi

    Tämän hetkinen sukupolvi käy luonnossa yhä harvemmin. Puurosen mukaan tämä aiheuttaa ihmisissä väsymystä, stressin lisääntymistä ja myös yhteisöllisyyden katoamista.

    Hän toivoo, että hänen yrityksensä, mutta myös kaikkien hyvinvoinnin kannalta luonto otettaisiin aikaisempaa paremmin käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa.

    – Haluaisin, ettei se olisi mitään erityistekniikkaa, vaan ihan tavallista toimintaa, joka on viety sinne, mihin ihminen kuuluu, sanoo Puuronen.

    Luontohoivaa voidaan toteuttaa myös eläinavusteisestiIsto Janhunen / Yle

    Green Care -toimintaa on parin vuoden ajan viety Kainuussa eteenpäin Luonto voimaksi Kainuussa (Luke) hankkeen avulla. Yhteistyötä ovat tehneet Luonnonvarakeskus Luke, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun ammattiopisto.

    Projektissa on kartoitettu luontoperusteisten palvelujen tarvetta sekä tarjontaa. Samalla on edistetty luontohoivan tunnettutta suuren yleisön keskuudessa.

    Luonnon hyvinvoinnissa on vielä paljon tutkittavaa

    Kainuulaishankkeessa otetaan nyt seuraava askel, jossa lähdetään kokeilemaan toimivuutta ja tarvetta käytännössä.

    – Lähdemme kokeilemaan luonnonvara-, kasvatus- ja sote-alalla, minkälaisille asiakasryhmille palveluja voitaisiin hyödyntää, ketkä niistä hyötyvät ja minkälaista osaamista tarvitaan, Maija Lipponen kertoo.

    Green Care pähkinänkuoressaGreen Care tarkoittaa maaseutuympäristön ja erityisesti maatilan hyödyntämistä hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen.Tavoitteena on ihmisten henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen.Kohteena Green Caressa voivat olla esimerkiksi ikäihmiset, lapset ja nuoret, mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat, pitkäaikaistyöttömät tai vammaiset.Toimintamuotona käytetään erilaisia terapioita, kuten eläinavusteinen terapia ja puutarhaterapia, sekä päivätoiminta, asumispalvelut ja koulutukset.Green Caressa kaikki toteutetaan ammattimaisesti sekä suunnitellusti, eli koulusta hankitaan muun muassa ammattikorkeakouluista sekä muista koulutuslaitoksista.Green Care yrityksissä tehdään suunnitelmat etukäteen toiminnan toteutukseen, jota yrityksissä itse valvotaan.

    Green Care -toimintaa ja sen merkitystä on tutkittu paljon ja tehdään lisää myös jatkossa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa on todettu, että ihmisen luontokokemus laskee verenpainetta. Vielä on vaikea määrittää mistä tämä johtuu, onko vaikuttavana tekijänä eläimet, ihminen vain luonto.

    – Tutkimuksen lisääntyessä koko ajan tullaan viisaammiksi siinä, mikä on se mekanismi, joka siihen vaikuttaa, kertoo Lipponen.

    Työtehoseuran tutkimuksen mukaan Norjassa ja myös Ruotsissa maatilat tekevät paljon työtä Green Caren ympärillä. Norjassa on havaittu, että hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat eläimet, ympäristö ja luonto, sekä ihmiset, jotka tarjoavat omistamiaan maatiloja myös muiden käyttöön. Norjassa tämän toteuttamiseen vaikuttaa valtion myötämielinen suhtautuminen Green Care -toimintaan.

    Maija Lipponen kertoo, että Norjassa valtio tukee maatilojen hoivatoimintaa vahvasti alusta saakka. Suomesta tämä vielä puuttuu. Isossa mittakaavassa tällaista toimintaa on mahdollista kehittää, kun asiat saadaan vietyä päätöksen tasolle.

    – Koko ajan puhutaan enemmän luonnon hyvinvointivaikutuksista, niin uskon päättäjien myös ymmärtävän tämän asian, Lipponen sanoo.

    Tutkimusta on tehty myös Suomen rajojen ulkopuolella

    Suomalaista luontohoivaa on tutkittu paljon ja siitä on tehty väitöskirjoja niin Suomessa kuin ulkomailla. Italialainen Angela Moriggi keskittyi väitöskirjassaan Green Caren parissa toimiviin suomalaisiin yrittäjiin.

    Yksi tärkeä asia, mikä Moriggille paljastui väitöskirjaa tehdessä, oli yrittäjien intohimo saada Green Care toimimaan. Vasta myöhemmin korostuivat rahoittajien ja kunnan tuen osuus. Moriggin mielestä parasta suomalaisessa Green Caressa on kuitenkin erityinen suhtautuminen luontoon, minkä juuret johtavat lapsuuteen ja siellä perheen kanssa vietettyihin kesiin, joko maatilalla tai kesämökillä

    – Monelle suomalaiselle Green Care tuntuu olevan heidän sisällä ja identiteetissä, sanoo italialainen tutkijatohtori Angela Moriggi.

    Tutkija Maija Lipponen, tutkija-tohtori Angela Moriggi ja yrittäjä Kirsi PuuronenMimmi Nietula / Yle

    Hyvinvointipalveluja tarjoavan yrittäjän Kirsi Puurosen mukaan suomalaisilla on Green Caresta tietoa, joka on maailmanlaajuisesti tärkeää. Puurosen mielestä tätä tietoa löytyy myös Kainuusta.

    Se mitä hänen mielestä Green Care toiminnassa mukana oleville ihmisille voidaan antaa enemmän, on uskallusta ja rohkeutta siihen, että hyvin pienet asiat vaikuttavat. Ei tarvitse siirtää vuoria, eikä tarvita suuria varusteita. Puurosen mielestä ihmisen ei tarvitse olla pukeutunut kuin astronautti mennessään vaeltamaan, vaan sinne riittävät tavalliset vaatteet ja perusasiat, joilla sinne päästään. Metsän hyödyntämisessä suomalaisilla on vielä tehtävää ja mahdollisuuksia on tarjolla.

    – Meillä on loistavat metsät ja luonto. Voimme hyödyntää niitä paljon nykyistä enemmän perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja kuntoutuspalveluissa, sanoo yrittäjä Kirsi Puuronen.

    Nelimetrinen kekripukki suihkusi tulta ilmaan Kajaanissa, näin kekriperinne toi valoa pimeyteen

    Nelimetrinen kekripukki suihkusi tulta ilmaan Kajaanissa, näin kekriperinne toi valoa pimeyteen


    Tästä on kyseKekripukin polttaminen on kajaanilainen kekriperinne.Pukki on rakennettu vuosien varrella joko oljista, viljasta, kuusenoksista tai risuista.Oljista tehty kekripukki sai seisoa rauhassa Kajaanin rantapuistossa vajaan viikon verran ennen...

    Tästä on kyseKekripukin polttaminen on kajaanilainen kekriperinne.Pukki on rakennettu vuosien varrella joko oljista, viljasta, kuusenoksista tai risuista.

    Oljista tehty kekripukki sai seisoa rauhassa Kajaanin rantapuistossa vajaan viikon verran ennen kekrijuhlan huipentumaa. Vuodesta 2008 alkaen kekripukki on kellunut viikon Kajaaninjoella ennen polttamistaan, mutta viime vuonna ja tänä vuonna pukki seisoi ensin puistossa ennen vesille laskua.

    Syynä on sattuma: viime vuonna puistossa oli niin liukkaat tiet, että pukki jätettiin puistoon seisomaan. Kaupunkilaiset innostuivat, kun pääsivät pukkia ihailemaan lähempää. Niinpä kekripukki päätettiin jättää vajaaksi viikoksi puistoon tänäkin vuonna.

    Kekripukin koko paljastuu vasta, kun sen viereen pääsee seisomaan.Sanna Kähkönen/Yle

    Ruotsin Gävlen olkipukkiperinnettä ovat varjostaneet lukuisat tuhopoltot ja esimerkiksi viime vuonna siellä on tarvittu jopa turvatoimia pukin suojeluun. Kajaanissa pukit ovat saaneet olla suurimmaksi osaksi koskemattomina, osa kaupunkilaisista on jopa toivonut, että pukkia ei edes poltettaisi.

    Viimeisen kymmenen vuoden ajan Kajaanin kekripukin on rakentanut sotkamolainen Jouko Sormunen. Vuosien varrella kekripukit ovat olleet hyvin eri näköisiä (Kainuun Sanomat). Kekripukin polttaminen näkyy paljon myös somessa.

    Kajaaninjoen rantaa valaisevat myös sadat pienet lamput, lyhdyt tai valot, joita kajaanilaiset ovat tuoneet tullessaan. Kekripukki sytytetään noin klo 18 jälkeen. Kekrijuhlan tuott kulttuuriosuuskunta G-Voima yhteistyökumppaneineen.

    Kekripukin poltto vuodelta 2015.Katja Oittinen / Yle
    Etkö saanut selvää Hossan kalliomaalauksista? Ei hätää, tähänkin on nyt puhelinsovellus

    Etkö saanut selvää Hossan kalliomaalauksista? Ei hätää, tähänkin on nyt puhelinsovellus


    Tästä on kyseHossan kalliomaalausten tulkintaan on kehitelty mobiilisovellus.Käyttäjä saa sovelluksella lisätietoa ja se myös ohjaa muiden samankaltaisten kuvien äärelle.Sovellus tarjoaa Hossan kävijälle myös laajasti tieteellistä...

    Tästä on kyseHossan kalliomaalausten tulkintaan on kehitelty mobiilisovellus.Käyttäjä saa sovelluksella lisätietoa ja se myös ohjaa muiden samankaltaisten kuvien äärelle.Sovellus tarjoaa Hossan kävijälle myös laajasti tieteellistä taustatietoa Värikalliosta ja sen tutkimisesta sekä Suomen kalliomaalauksista yleensä

    Kuluneet ja vuosituhansia vanhat kalliomaalaukset ovat usein hankalasti tulkittavissa paikan päällä. Ihmiset menevät useasti katsomaan maalauksia kirkkaalla kesäsäällä, kun ne ovat mahdollisimman vaikeasti havaittavissa.

    Uudella mobiilisovelluksella pyritään avaamaan Hossan esihistoriallista kalliomaalausseinämää ja sen kuva-aiheita ja sitä, mitä eri kuva-aiheet voisivat symboloida.

    – Siinä on virtuaalinen kallioseinämä, johon on vahvistettu kuva-aiheita. Niitä painamalla käyttäjä saa lisätietoa ja se myös ohjaa muiden samankaltaisten kuvien äärelle, kertoo sovelluksen kehittäneen Memorandum unlimitedin toimitusjohtaja Elina Rauhala.

    Suomussalmella sijaitsevassa Hossan kansallispuistossa olevat kalliomaalaukset ovat Suomen pohjoisimmat. Värikalliona tunnettua kohdetta pääsee katsomaan paikan päällä veden päällä makaavan laiturin päältä.

    Värikalliolle rakennettiin uusi laituri maalausten katselua varten.Kimmo Hiltunen / Yle

    Sovellus tarjoaa Hossan kävijälle myös laajasti tieteellistä taustatietoa Värikalliosta ja sen tutkimisesta, sekä Suomen kalliomaalauksista yleensä. Värikallion maalaukset on yleensä ajoitettu myöhäiskampakeraamisen ja varhaismetallikauden väliseen aikaan eli vuosiin 2500–1500 ennen ajanlaskun alkua.

    Mukana on myös kartta, joka opastaa lähimmältä parkkipaikalta kalliomaalausten äärelle. Hossassa vierailevat pääsevät myös jättämään jälkensä digitaaliseen värikallioon.

    – Sovelluksessa on mietitty myös paljon käytettävyyttä ja visuaalista ilmettä, että se olisi moderni ja käyttäjälle helposti avautuva. Toisaalta taas tietopuoli on kunnossa ja se perustuu ihan tieteellisiin lähteisiin, Rauhala sanoo.

    Yhteistyötä yli akateemisten rajojen

    Värikalliosovelluksen taustalla oleva yritys Memorandum unlimited on humanistien ja IT-puolen ihmisten yhteenliittymä. Yritys kertoo verkkosivuillaan halusta levittää historiallista tietoa akateemisen maailman ulkopuolelle.

    Toimitusjohtajana toimiva Elina Rauhala on koulutukseltaan arkeologi ja toinen perustajajäsen Juha Laakkonen on väitöskirjaansa tekevä historiantutkija.

    – Yhteistyöllä saadaan paljon enemmän aikaan tällaisissa kohteissa. Pystymme jo suunnitteluvaiheessa miettimään, miten teknologia taipuu palvelemaan kulttuurihistoriallista aineistoa. Tässä tehdään hyvin läheistä kehitystyötä koko ajan, Rauhala kertoo.

    Värikallion tunnetuimpia hahmoja ovat sarvipäinen ihmishahmo, sekä kolmiopäiset ihmishahmot.Niko Mannonen / Yle

    Aiemmin yritys on tehnyt Jyväskylän kaupungille Discover Jyväskylä -sovelluksen, jossa hyödynnettiin lisätyn todellisuuden ominaisuuksia ja historiallista alkuperäismateriaalia. Värikalliosovelluksen idea tuli yritykseltä itseltään.

    – Hossan värikallio on hyvin mielenkiintoinen kohde. Me itse lähestyimme Suomussalmen kuntaa, että olisiko heillä kiinnostusta toteuttaa yhteistyössä tällaista sovellusideaa ja meidän onneksemme he olivat kiinnostuneita, Rauhala sanoo.

    Lue lisää: Ratkaisiko kaiku kalliomaalausten paikan? Hossan Värikallio kiehtoo tutkijoita

    Kun seksilelut nostetaan pöydälle, reaktiot vaihtelevat – tunnistatko näistä viidestä tyypillisestä kommentista itsesi?

    Kun seksilelut nostetaan pöydälle, reaktiot vaihtelevat – tunnistatko näistä viidestä tyypillisestä kommentista itsesi?


    Tästä on kyseSeksilelut herättävät ihmisissä monenlaisia tunteita.Reaktiot riippuvat jokaisen mieltymyksistä, tottumuksista ja asenteista.Asiantuntijat kehottavat kokeilemaan uusia asioita seksissä, mutta muistuttavat, että mitään ei ole pakko...

    Tästä on kyseSeksilelut herättävät ihmisissä monenlaisia tunteita.Reaktiot riippuvat jokaisen mieltymyksistä, tottumuksista ja asenteista.Asiantuntijat kehottavat kokeilemaan uusia asioita seksissä, mutta muistuttavat, että mitään ei ole pakko tehdä.

    – Tämä on hyvin perinteinen, laadukasta materiaalia ja tämän kanssa on helppo päästä tunnelmaan ja antaa mielikuvituksen laukata. Tässä on samassa hieromasauva sekä klitoriskiihotin, seksiväline-esittelijä Sarianna Koivumäki kertoo tottuneesti ja pyörittelee hieromasauvaa käsissään.

    Alkoivatko korvat jo punottaa?

    Vaikka seksivälineistä puhutaan koko ajan enemmän ja avoimemmin, Koivumäen mukaan ihmisillä on edelleen hyvin erilaisia reaktiota, kun lelut nostetaan pöydälle.

    "Minä en ainakaan tarvitse, minulla on hyvä seksielämä"

    Seksiväline-esittelyissä Sarianna Koivumäki esittelee välineitä ja vastailee asiakkaiden kysymyksiin. Seksiväline-esittelijä on tyypillinen vieras esimerkiksi polttareissa.

    Koivumäen mukaan tilaisuuksissa on lähes aina joku, joka kertoo olevansa parisuhteessa eikä sen vuoksi tarvitse välineitä.

    – Tuollaisesta kommentista tulee ensimmäisenä mieleen, että heidän kotona ei puhuta ollenkaan seksistä. Se on lähetyssaarnaajaa ja hiljaista, eikä siitä puhuta mitään ennen eikä jälkeen, seksiväline-esittelijä Sarianna Koivumäki sanoo.

    Sexpon seksuaaliterapeutti Veera Uusoksa painottaa, että seksissä ei tarvitse tehdä mitään, mitä ei halua.

    – Jos aidosti kokee ettei halua tai tarvitse seksivälinettä suhteeseen, niin ei sellaista tarvitse väkisin kokeilla.

    Uusoksa myös uskoo, että seksilelut voivat tietyissä tilanteissa parantaa seksielämää.

    – Tutkimuksissa on havaittu, että leikkisyys ja avoimuus korreloivat vahvasti kokemukseen, että seksielämä on hyvää.

    Sarianna Koivumäki haluaa rohkaista parisuhteessakin olevia kokeilemaan uutta. Välineet voivat tuoda piristystä ja uusia ideoita suhteeseen.

    – Voihan se olla, että nauttii seksistä toisen kanssa ilman välineitä, mutta ei se tarkoita, että seksileluja tarvitaan vain silloin, kun seksi on huonoa, Koivumäki sanoo.

    "Minulla on jo nämä kaikki, mitä voisin kokeilla seuraavaksi"

    Seksivälineet ovat joillekkin myös luonnollinen ja tärkeä osa seksiä niin yksin kuin kumppanin kanssa.

    – Seksivälinekutsuilla on aina yksi henkilö, jolta löytyy jo kaikki välineet, Sarianna Koivumäki kertoo.

    Seksuaaliterapeutin Uusoksan mukaan seksilelujen suuri määrä kertoo lähinnä ihmisen kokeilunhalusta ja siitä, että seksistä välineiden kanssa nauttii. Se ei kuitenkaan vähennä perinteisestä seksistä nauttimista.

    –Välineet voivat olla eri tarpeeseen. Eihän kukaan ihminen pysty samaan kuin vibraattori, jossa on kymmenen erilaista värinää.

    Seksiväline-esittelijän mukaan itselle sopiva lelu löytyy vain kokeilemalla.Timo Sihvonen/Yle

    Seksilelujen aktiivisesta käytöstä ei Uusoksan mukaan ole haittaa. Paikat voivat kuitenkin puutua, jos välineitä käytetään paljon, mutta haitta ei ole pysyvä.

    Joillekin lelut voivat olla myös keräilyesineitä.

    – Toiset keräävät kirjoja, toiset legoja ja toiset seksileluja.

    "Lelut kiinnostavat, mutta arkailen hankkia sellaista"

    Seksiväline-esittelijän Sarianna Koivumäen mukaan ihmisiä kiinnostaa, millaisia seksileluja on tarjolla ja millaiseen tarkoitukseen niitä käytetään. Moni kiinnostunut aloittelija pohtii myös, mistä kannattaa lähteä liikkeelle.

    Koivumäki sanoo, että siihen, millainen väline aloittelijan kannattaa hankkia, on mahdoton vastata. Kaikki ihmiset ovat yksilöitä ja nauttivat erilaisista asioista. Hän kehottaa ihmisiä kysymään itseltään, mitä haluaa ja mikä kiinnostaa.

    – Jos on parisuhteessa, ensimmäisenä kannattaa jutella kumppanin kanssa kotona ja kertoa, että haluaa kokeilla jotakin, ja silloin voi myös yhdessä miettiä asiaa.

    Myös seksuaaliterapeutti Veera Uusoksa kehottaa vain kokeilemaan, jos kiinnostusta löytyy.

    – Haluaisin rohkaista ihmisiä menemään kauppaan, kutsuille tai seksuaalineuvojalle, jolloin saa asiantuntijan apua, jota netistä tilatessa ei saa, Uusoksa sanoo.

    "Välineet eivät kiinnosta ollenkaan, ne jopa ällöttävät minua"

    Ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä. Seksiväline-esittelijän Sarianna Koivumäen mukaan seksivälineet eivät sovi kaikille eikä siinä ole mitään väärää.

    – Jos asenne kuitenkin on, että “hyi olkoon”, ehkä kannattaisi mennä sen mukavuusalueen ulkopuolelle.

    Seksiväline-esittelijä kehottaa tutustumaan seksileluihin, jos ne ahdistavat tai herättävät negatiivisia tunteita.Timo Sihvonen/Yle

    Sexpon seksuaaliterapeutti Veera Uusoksan mukaan mieltymyksiin vaikuttavat luonteen lisäksi myös tottumukset. Hänen mukaansa vahvaa negatiivista reaktiota olisi kuitenkin hyvä tutkailla ja miettiä, mihin se liittyy.

    – Tietenkään ei tarvitse lähteä jahtaamaan sellaista, mikä ällöttää. Lisäksi on hyvin loogista, että jos jokin asia inhottaa, se ei tunnu hyvältä.

    Sarianna Koivumäen mukaan välineet voivat kuitenkin herätellä seksuaalisia haluja uudella tavalla.

    – Jos ei ole ollut minkäänlaista seksuaalista aktiviteettia aikoihin, siihen voi tottua. Välineillä voi muistella omaa seksuaalisuutta ja pitää myös yllä seksuaaliviettiä.

    "Miksi meidän pitäisi hankkia leluja, enkö riitä tällaisena?"

    Joskus henkilö voi olla mustasukkainen seksivälineille, joita kumppani käyttää yksin tai toivoo käytettävän yhteisissä leikeissä. Sarianna Koivumäki kertoo, että tällöin voidaan kokea lelun olevan korvike tai ettei riitä puolisolleen sellaisena kuin on. Hän uskoo, että kyse on tietämättömyydestä ja kokemattomuudesta.

    – Ei se tee toisesta vähempää, jos kumppani käyttää seksivälinettä. Välineitä voi käyttää esimerkiksi etäsuhteessa tai silloin, jos kumppani ei halua seksiä, Koivumäki sanoo.

    Seksuaaliterapeutti Veera Uusoksan mukaan seksilelua ei tulisi verrata itseensä tai kumppaniin. Ne ovat erillisiä asioita. Jos seksivälineitä haluaa käyttää yksin ollessaan, sen ei pitäisi vaikuttaa seksiin kumppanin kanssa.

    – Jos haluaa sen seksiin mukaan, se ei tarkoita, että olisi kumppaniaan vaihtamassa. Jos hän olisi miestä vaihtamassa, hän varmaan olisi vaihtanut sen jo.

    Lehmistä halutaan nyt rasvaista ja proteiinirikasta maitoa – maatalousyrittäjä:

    Lehmistä halutaan nyt rasvaista ja proteiinirikasta maitoa – maatalousyrittäjä: "Ei herätä positiivisia ajatuksia, kun miettii omaa maitotiliä"


    Tästä on kyseValio muuttaa maidon hinnoittelua. Jatkossa tuottajalle maksetaan rasvasta ja proteiinista, ei enää nesteestä.Syynä hinnoittelun uuditumiseen on kuluttajatottumusten muuttuminen. Yhä useampi haluaa mieluummin syödä kuin juoda...

    Tästä on kyseValio muuttaa maidon hinnoittelua. Jatkossa tuottajalle maksetaan rasvasta ja proteiinista, ei enää nesteestä.Syynä hinnoittelun uuditumiseen on kuluttajatottumusten muuttuminen. Yhä useampi haluaa mieluummin syödä kuin juoda maitonsa.Muutos astuu voimaan vuoden vaihteessa. Maitotilalla suunnan muutos vie kuitenkin jopa vuosia.

    Aamu alkaa valjeta Koposen tilalla Kuhmon itäosassa. Pihattonavetassa on tehty töitä jo monta tuntia. Maatalousyrittäjä Eija Komulainen on lypsänyt tilan 32 lehmää ja ruokkinut myös nuorkarjan.

    Osa lehmistä ruokailee vielä, toiset ovat käyneet jo makuulle märehtimään.

    Ensi vuoden alusta lähtien tilan lehmien pitäisi tuottaa aikaisempaa rasvaisempaa ja proteiinipitoisempaa maitoa.

    – Olen minä niille sanonut, että koettakaa nyt lypsää, vaikka tiedänkin, ettei maito rasvaisemmaksi nappia painamalla muutu, Komulainen kertoo.

    Joudumme syynäämään hyvin tarkasti, mitä viljelemme pellolla ja millaista säilörehua käytämme. Eija Komulainen

    Valio muuttaa maidon hinnoittelua vuoden vaihteessa siten, että tuottaja saa maksun maidon arvo-osista, eli rasvasta ja proteiinista. Maidossa olevasta nesteestä ei sen sijaan enää makseta.

    Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen korostaa, että muutos ei ole sinällään suuri.

    – Maidossa on aina maksettu pääosin arvo-osista, välillä nesteosille on jäänyt arvoa ja välillä ei. Päätöksen jälkeen arvoa ei ole. Muutos on pieni, mutta periaatteellisesti tietenkin iso.

    Eija Komulainen kuuli muutoksesta alku vuonna.Tiia Korhonen / Yle

    Taustalla on se, että yhä useampi kuluttaja haluaa ennemmin syödä kuin juoda maitoa. Valio hinnoittelee maidon sen mukaan, minkä verran kuluttajat sitä käyttävät ja paljonko he ovat siitä valmiita maksamaan.

    Euroopassa monet meijerit muuttavat hinnoittelua lähes kuukausittain. Nousiaisen mukaan Valio haluaa rauhoittaa hintojen vaihtelun Suomessa, jotta maitotilat voisivat paremmin suunnitella toimintaansa.

    Muutos vie jopa vuosia

    Koposen tilalla muutosta pidetään suurena. Navetassa olevia lehmiä yritetään saada lypsämään rasvaisempaa maitoa ruokintaa muuttamalla.

    – Joudumme syynäämään hyvin tarkasti, mitä viljelemme pellolla ja millaista säilörehua käytämme, Eija Komulainen kertoo.

    Se ei herätä positiivisia ajatuksia, kun miettii omaa maitotiliä. Eija Komulainen

    Jalostuksella varaudutaan pidemmälle tulevaisuuteen. Se vie aikaa, eikä välttämättä aina onnistu ensimmäisellä yrityksellä.

    – Hieho on jo 2-vuotias, kun se poikii, ja sitä ruvetaan lypsämään. Vaikka siemennyksessä pyritään käyttämään sonnia, jonka ominaisuuksien pitäisi olla hyvät, jokin voi aina mennä vikaan, Komulainen sanoo.

    Tulevaisuudessa maatilat jalostavat lehmiä, joiden maito on rasva- ja proteiinipitoisempaa.Tiia Korhonen / Yle

    Kun tilalla puhutaan vuosien työstä, hinnoittelumuutoksessa valmistautumisaika jää pahimmillaan muutaman kuukauden mittaiseksi.

    Juho Nousiainen Valiolta myöntää, että muutos tapahtuu nopealla aikataululla, mutta sen ei hänen mukaansa pitäisi olla yllätys tilallisille. Aiheesta on keskusteltu vuosia.

    – Eläinjalostusorganisaatiot ovat jo kauan sitten kysyneet, eikö tähän suuntaan pitäisi mennä. Osuuskuntien hallitukset ovat tehneet päätöksen suunnasta kevään aikana, ja sen jälkeen päätös on kerrottu myös tuottajille, sanoo Nousiainen.

    Oravanpyörä odottaa?

    Tuottajat siis tietävät, mitä on tulossa, mutta pelkkiä hurraahuutoja muutos ei aiheuta. Uudistuksessa on maatalousyrittäjän Eija Komulaisen mukaan hyviä, mutta myös huonoja puolia.

    – Ajatuksena se on ihan hyvä, koska vettä on turhaa maitona näiltä korkeuksilta kuljettaa. Toisaalta se ei herätä positiivisia ajatuksia, kun miettii omaa maitotiliä. Muutos tulee nopeasti, emmekä ehdi reagoimaan siihen, että saataisiin jotain hyötyä.

    Lehmien maidon rasvapitoisuutta on yritetty muuttaa esimerkiksi ruokintaa muuttamalla.Tiia Korhonen / Yle

    Komulainen epäilee, että ainakaan alkuvaiheessa uudistus ei tuo lisää euroja maatilallisille. Sen sijaan kustannukset, muun muassa rehuista, tulevat kasvamaan.

    Tilannetta pyritään Komulaisen mukaan todennäköisesti kompensoimaan sillä, että nykyisiä lehmiä yritetään saada tuottamaan litroina lisää maitoa.

    – Se on vähän oravanpyörä sitten.

    Suomeen kaavaillut datakeskukset olisivat maailman suurimpia – epäilyt heräsivät:

    Suomeen kaavaillut datakeskukset olisivat maailman suurimpia – epäilyt heräsivät: "Viittaa suureen epävarmuuteen"


    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group suunnittelee suuria, 250 megawatin datakeskuksia Haminaan ja Sotkamoon.Energia Myynti Suomi Oy on hankkeen suomalainen kumppani.Sotkamon ja Haminan virkamiehet kertovat kuulleensa hankkeesta...

    Tästä on kyseAmerikkalainen Silent Partner Group suunnittelee suuria, 250 megawatin datakeskuksia Haminaan ja Sotkamoon.Energia Myynti Suomi Oy on hankkeen suomalainen kumppani.Sotkamon ja Haminan virkamiehet kertovat kuulleensa hankkeesta ensimmäistä kertaa mediasta.

    Maanantaina julkisuuteen tullut amerikkalaisyhtiö Silent Partner Groupin datakeskushanke tuntuu herättävän koko joukon kysymyksiä. Suunnitelmien mukaan yhtiö aikoo pystyttää Sotkamoon ja Haminaan 250 megawatin suuruiset datakeskukset.

    Silent Partner Groupin tiedotteen mukaan projektia vievät eteenpäin kaksi Norjaan rekisteröityä yhtiötä, jotka ovat nimeltään Power Systems Group Norway (PSGN) sekä Asgard Development Group (ADG). Kyseiset yhtiöt on rekisteröity vasta 10 päivää sitten, ja molemmilla on osakepääomaa vain 30 000 Norjan kruunua eli noin 3 100 euroa.

    Suomalaisena kumppanina tiedotteessa mainitaan Energia Myynti Suomi Oy -yhtiö. Toimitusjohtaja Olli Puranen sanoo, ettei pysty kommentoimaan datakeskusten rakentamista tarkemmin, sillä se kuuluu Silent Partner Groupille.

    Energia Myynti Suomi on hankkeessa mukana tanskalaisen emoyhtiönsä Energi Danmarkin kautta. Purasen mukaan Suomen yhtiön roolina on sähkön välittäminen siinä vaiheessa, kun datakeskus on valmis.

    – Pystymme toimimaan kumppanina molemmin puolin, kun siihen tulee sekä sähkön tuotantoa että kulutusta. Ne eivät aina mene välttämättä käsi kädessä tasan. Välitämme sähkön pohjoismaisesta sähköpörssistä kuluttajille, sanoo Puranen.

    Yle on pyytänyt Silent Partner Groupilta tarkempia tietoja datakeskuksista sähköpostitse, mutta toistaiseksi kysymyksiin ei ole vastattu.

    Kokoluokka ja rahoitus mietityttävät

    Sekä Sotkamon että Haminan kuntapäättäjille suunnitelmat tulivat yllätyksenä. Esimerkiksi Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu sanoi joutuneensa googlaamaan yhtiötä uutisen kuultuaan.

    Kehitysyhtiö Kainuun Edun toimitusjohtajalle Antti Toivaselle amerikkalainen Silent Partner Group ei ole tullut aiemmin esille, vaikka Kainuuseen on houkuteltu aiemmin useita datakeskuksia. Toivanen pitää hanketta epärealistisena.

    – Hankkeen kokoluokka, ilmoitettu sähköomavaraisuus ja rahoituksen puute viittaavat suureen epävarmuuteen.

    Sotkamon kuntaan Silent Partner Group ei ole ollut missään yhteyksissä.

    – Ei ole kysytty lupa-asioita, eikä tonttia ole varattu. Ketään virkamiestä ei ole edes lähestytty. Oikeastaan täällä kuullaan asiasta nyt ensimmäistä kertaa, kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen sanoi maanantaina.

    Toteutuessaan maailman suurimpia datakeskuksia

    Uutinen tuli yllätyksenä myös Invest in Finlandin datakeskuksista vastaavalle johtajalle Alpo Akujärvelle. Akujärvi sanoo mittaluokan kuulostavan suurelta. Hän ei äkkiseltään muista yhtäkään saman kokoista laitosta maailmasta.

    – Nyt puhutaan hyper scale -kokoluokasta. Kymmenien tai satojen megawattien laitokset ovat niin valtavia, että siihen vaaditaan monen tyyppisiä resursseja niin rahoituksen kuin asiakaspotentiaalin suhteen.

    Haminassa sijaitsee jo ennestään Googlen suuri datakeskus. Sotkamoa Akujärvi kuvailee syrjäisemmäksi sijaintinsa puolesta.

    – Toisaalta Kajaani on vieressä ja siellä sijaitsee vanha UPM:n paperitehdas, joten sähköinfrastruktuuria voisi löytyä sieltäkin.

    Myös Akujärvi pitää hieman erikoisena sitä, että kuntiin ei ole oltu lainkaan yhteydessä esimerkiksi tonttivarausten tai minkään muunkaan suhteen.

    – En ole ollut näihin yrityksiin yhteyksissä, mutta jos kuntapäättäjätkään eivät tiedä, niin ehkä näissä projekteissa ollaan aika alkuvaiheessa, sanoo Alpo Akujärvi.

    Invest in Finland houkuttelee maahan suuria investointeja. Datakeskusten osalta Suomi on Akujärven mukaan hyvin kilpailussa mukana. Etuina ovat tietotaidon lisäksi hyvä sähkön saatavuus, sähkön hinta sekä yleisesti vakaat olosuhteet.

    Googlen datakeskuksen lisäksi suuria keskuksia Suomessa ovat venäläisen Yandexin keskus Mäntsälässä ja Hetznerin keskus Tuusulassa.

    Lähipäiviksi luvassa kummallista säätä: Pohjois-Suomessa tulee vaarallista jäätävää sadetta

    Lähipäiviksi luvassa kummallista säätä: Pohjois-Suomessa tulee vaarallista jäätävää sadetta


    Lähipäiviksi on luvassa keskimääräistä lämpimämpää säätä koko maahan. Sää on myös melko sateista. Ylen meteorologin Elina Suorsan mukaan ensimmäiset sateet tulevat Länsi-Suomeen jo tänään tiistaina. Samalla sää lauhtuu, joten sade...

    Lähipäiviksi on luvassa keskimääräistä lämpimämpää säätä koko maahan. Sää on myös melko sateista.

    Ylen meteorologin Elina Suorsan mukaan ensimmäiset sateet tulevat Länsi-Suomeen jo tänään tiistaina. Samalla sää lauhtuu, joten sade tulee vetenä.

    Idässä ja pohjoisessa on tänään osittain aurinkoista ja talvista pakkassäätä.

    Tiistai-illan aikana sateet leviävät myös Pohjois-Suomeen. Suorsan mukaan ylhäällä noin kilometrin korkeudessa ilmamassa on hyvin lämmintä, noin +10 astetta, mutta pohjoisessa lämpötila on edelleen pakkasella maan pinnan tuntumassa. Tästä on seurauksena erikoinen ilmiö: jäätävät sateet.

    – Taivaalta sataa vettä, mutta vesi jäätyy saman tien, kun se osuu johonkin, Suorsa selittää.

    Suorsan mukaan jäätävä sade on hyvin vaarallista liikenteessä. Vesi jäätyy heti osuessaan auton tuulilasiin.

    – Sitä täytyy välillä pysähtyä skrapaamaan, Suorsa neuvoo.

    Jäätäviä sateita on luvassa Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Lappiin tiistai-iltana, keskiviikon vastaisena yönä ja keskiviikkoaamuna.

    Suorsa ei muista, että olisi ennustanut aiemmin Suomessa vastaavanlaista jäätävää sadetta. Keski-Euroopassa sitä esiintyy hänen mukaansa joka vuosi.

    Yle SääEtelään jopa + 10 astetta

    Keskiviikkona lämpötila nousee Suorsan mukaan jo melkein koko maassa plussalle. Koko maassa sataa vettä.

    Torstai on välipäivä sateista ja sää on hetkellisesti kuivempaa. Koko maassa on puolipilvistä.

    Perjantaina tulee taas uusia sateita. Etelässä on edelleen hyvin lämmintä.

    Keskiviikkona, torstaina ja perjantaina päivälämpötila nousee etelässä jopa +10 asteeseen. Keski-Suomessa plussaa on noin viisi astetta ja Pohjois-Suomessakin on muutama lämpöaste keskiviikkona ja torstaina.

    Lämpötilat ovat selvästi keskimääräistä korkeampia. Tähän aikaan vuodesta päivän ylin lämpötila on etelässä keskimäärin + 6 astetta. ja pohjoisessa ollaan keskimäärin jo pakkasen puolella.

    Perjantaina lämpötila painuu pohjoisessa taas pakkaselle. Suorsan mukaan seurauksena saattaa olla näyttävä kuura.

    – Siellä saattaa näyttää aika kivalta, Suorsa sanoo.

    Amerikkalaisyhtiö aikoo rakentaa Suomeen kolme jättimäistä datakeskusta – sijoituskunnat eivät tosin tiedä siitä mitään

    Amerikkalaisyhtiö aikoo rakentaa Suomeen kolme jättimäistä datakeskusta – sijoituskunnat eivät tosin tiedä siitä mitään


    Tietoviikko kertoi maanantaina, että amerikkalainen Silent Partner Group (SPGC) aikoo rakentaa Suomeen kolme valtavan kapasiteetin datakeskusta. Lehden mukaan sijoituspaikat keskuksille ovat selvillä ja kunkin kapasiteetiksi on kaavailtu 250...

    Tietoviikko kertoi maanantaina, että amerikkalainen Silent Partner Group (SPGC) aikoo rakentaa Suomeen kolme valtavan kapasiteetin datakeskusta.

    Lehden mukaan sijoituspaikat keskuksille ovat selvillä ja kunkin kapasiteetiksi on kaavailtu 250 megawattia, mikä tarkoittaa massiivista keskusta.

    Yksi keskuksista on määrä rakentaa Haminaan, toinen Sotkamoon. Kolmannen yksikön sijaintia Suomeen investoiva amerikkalaisyhtiö ei vielä paljasta.

    Haminassa sijaitsee jo ennestään Googlen datakeskus, joka on rakennettu Summan entiseen paperitehtaaseen.

    SPGC:n toimitusjohtaja Dale Hobbie sanoo Tivin haastattelussa, että datakeskusten suunnittelu on jo käynnissä, ja rakentaminen voidaan aloittaa, kunhan lupa-asiat ovat kunnossa. Tähtäin olisi 22 kuukauden päässä tästä päivästä.

    Investoinnin suuruudesta tai rahoituksen lähteistä toimitusjohtaja Hobbie ei suostu antamaan tietoja lehdelle tai kertomaan mitään.

    Kuntiin ei ole otettu yhteyttä

    Amerikkalaisyhtiön toimitusjohtaja Dale Hobbie vahvisti Ylelle maanantaina, että yhden suunnitellun datakeskuksen paikka on Sotkamossa.

    Yle kysyi sekä Haminasta että Sotkamosta, mitä niiden johtajat tietävät asiasta. Kummassakaan kunnista niiden johtohenkilöt eivät olleet saaneet mitään yhteydenottoja amerikkalaisyhtiöstä.

    Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu sanoi Ylelle, että kaupunkiin ei ole oltu yhteydessä datakeskussuunnitelmista.

    – Luin saman artikkelin ja olen sen jälkeen vähän googlannut tietoja, Filppu kertoi.

    Myös Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kertoi, että amerikkalaisyhtiö ei ole ottanut yhteyttä.

    – Ei ole kysytty lupa-asioita, eikä tonttia ole varattu. Ketään virkamiestä ei ole edes lähestytty. Oikeastaan täällä kuullaan asiasta nyt ensimmäistä kertaa, Kilpeläinen sanoi.

    Lue lisää:

    Tivi: Haminaan suunnitteilla suuri datakeskus – kaupunki ei ole kuullut suunnitelmista

    Amerikkalaisyhtiö vahvistaa datakeskuksen sijoituspaikaksi Sotkamon – kunta ei ole vielä kuullut asiasta

    Googlen uutta pohjoismaista pilvipalvelua pyöritetään Haminasta

    Google selvitti: Datakeskukset suoltavat Suomeen miljardeja euroja ja tuhansia työpaikkoja

    Datakeskukset haaskaavat turhaan energiaa – "On helppoa ja halpaa avata ikkunat ja päästää hukkalämpö taivaalle"

    Elsa Lankinen auttaa nuoria käsittelemään ilmastoahdistusta – maailman ongelmia havainnollistetaan luonnon pienten ihmeiden avulla

    Elsa Lankinen auttaa nuoria käsittelemään ilmastoahdistusta – maailman ongelmia havainnollistetaan luonnon pienten ihmeiden avulla


    Tästä on kyseElsa Lankinen tekee ympäristöasiat lapsille ja nuorille tutuksi draaman keinoin. Nuoret saavat käsitellä esimerkiksi ekokriisin aiheittamia tunteita.Pienten tekojen merkitystä havainnollistetaan luonnosta löytyvien pienten kasvien ja...

    Tästä on kyseElsa Lankinen tekee ympäristöasiat lapsille ja nuorille tutuksi draaman keinoin. Nuoret saavat käsitellä esimerkiksi ekokriisin aiheittamia tunteita.Pienten tekojen merkitystä havainnollistetaan luonnosta löytyvien pienten kasvien ja eliöiden avulla.Ympäristön tila huolettaa nuoria, mutta Lankisen mukaan he löytävät myös toivoa.

    Pöllyvaaran vanhassa kuusimetsässä puut kurkottelevat kohti korkeuksia. Puiden juurella, sammalten ja varpujen joukosta pilkistää esiin pikkuriikkinen sieni.

    Suomen Luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin ympäristökasvatusvastaava, teatteri-ilmaisun ohjaaja Elsa Lankinen poimii sienen varovasti maasta. Sieni on kuusenneulasnahikas, joka tyypillisesti kasvaa maahan varisseessa havukarikkeessa.

    Vaikka sieni on lähes huomaamattoman kokoinen, sillä on suuri tehtävä luonnon kiertokulussa.

    – Yksi pieni sieni kasvaa yhdessä pienen pienessä, kuolleessa kuusenneulasessa. Sen tehtävänä on hajottaa kuusenneulanen ja saada sen ravinteet takaisin kiertokulkuun. Ilman sitä täällä olisi kuusenneulasia joka puolella, Lankinen kertoo.

    Kuusenneulasnahikas on Lankisen mukaan hyvä esimerkki siitä, millaiset yksityiskohdat kiehtovat lapsia ja nuoria metsässä. Lankinen on toteuttanut kouluilla ja päiväkodeissa useita ympäristöaiheisia projekteja (Vaara-kollektiivi) draaman keinoin.

    – Elämme ajassa, jossa elämäntapaa on muutettava hyvin nopeasti, jos haluamme säilyttää maapallon elinkelpoisena myös tulevaisuudessa. Uskon, että taide ja luonnossa oleminen menevät meissä sellaisiin tiedostamattomiin kerroksiin, jotka voivat avata väyliä uudenlaiselle ajattelulle.

    Kauhukuvissa vain vahvin jää jäljelle

    Uusi aikuisten sukupolvi on kasvanut kaikkien aikojen kulutuskeskeisimmässä yhteiskunnassa, jossa ostaminen on impulsiivista.

    Nuoret ovat tottuneet elämään mainosten ja markkinoinnin ympäröiminä, mutta samalla he saavat entistä enemmän tietoa ilmastonmuutoksesta. Huoli on kasvanut voimakkaasti.

    Tilanne on ympäristökasvatusvastaava Elsa Lankisen mukaan hyvin ristiriitainen. Aikaisemmat sukupolvet taistelivat saadakseen yltäkylläisen elämän itselleen, mutta nyt sekä nykyisten että tulevien sukupolvien pitää kasvaa siitä pois.

    – Se on hurja tehtävä, mutta uskon, että kasvavat ihmiset ovat aina hieman viisaampia kuin edelliset. Lapsille ja nuorille muutos voi olla paljon helpompi kuin meille, jotka olemme tottuneet, että maailma pyörii näin, Lankinen sanoo.

    Elsa Lankisen projekteissa nuoret saavat käsitellä muun muassa ekokriisin aiheuttamia tunteita.Tiia Korhonen / Yle

    Lankinen on huomannut, että jos ihmisellä ei ole henkilökohtaista suhdetta luontoon, sen suojelua ei koeta tärkeäksi.

    – Tarvitaan askel taaksepäin kohti luontoa, jotta voidaan löytää uusia ratkaisuja.

    Siksi hän kannustaa lapsia ja nuoria oman luontosuhteen luomiseen. Yhdessä he menevät metsään, tutkivat ja ihmettelevät.

    – Meidän jokaisen sisällä on luontaisesti kiinnostus ympäristöä kohtaan, ja pyrin antamaan keinoja sen löytämiseksi. Kokemukseni mukaan tässä ajassa nuoret myös kaipaavat pysähtymistä vaikka aistien äärelle. Metsään meneminen tarjoaa erilaisen tavan olla, Lankinen sanoo.

    Se oli villi maailma, ihmissyöjien yhteiskunta. Elsa Lankinen

    Viime vuonna kaikki Kajaanin kaupungin 9. luokat osallistuivat Pöllyvaaran metsässä Vaara-kollektiivin "Luonto kutsuu ja se kutsu on hätähuuto" -nimiseen prosessidraamaan. Kuvitteellisen lähitulevaisuuden ekokatastrofin jälkeen metsä oli viimeinen elinkelpoinen paikka olla ja elää.

    Nuoret saivat itse miettiä, minkälaista maailmaa haluavat ruveta rakentamaan ja minkälaisia valintoja tehdä, kun päätös on kokonaan heidän.

    Elsa Lankisen mukaan ihminen ei koe tarvetta luonnonsuojeluun, jos hänellä ei ole henkilökohtaista suhdetta metsään.Tiia Korhonen / Yle

    Lankisen mukaan osa nuorista suunnitteli mielettömiä, viimeisen öljytilkan varaan rakennettuja bileitä. Moni ryhmä päätyi kuitenkin huomattavasti karumpaan maailmaan.

    – Se oli villi maailma, ihmissyöjien yhteiskunta. Kauhukuvien tulevaisuudessa tappelemme viimeisistä resursseista, tapamme ja syömme toisiamme, jolloin vahvin jää viimeisenä jäljelle, Lankinen kertoo.

    Lankinen kokee, että dystopiasta tulevat tunteet ja ajatukset ovat inhimillisiä. Draaman keinoilla nuoret saivat käsitellä ekokriisin aiheittamia tunteita ilman, että kukaan sanoi ratkaisun olevan huono.

    – Yhteen kokoontuminen, teatterin tekeminen tai metsäretki ovat keinoja, joilla saa käsitellä myös todella negatiivisia tunteita. Jos lakaisemme ne maton alle, emme voi ratkaista tilannetta, Lankinen sanoo.

    Vaikka ahdistaa, tunnelin päässä nähdään toivoa

    Ympäristön tila herättää ihmisissä monenlaisia tunteita. Tutkijatohtori ja teologi Panu Pihkala arvioi aikaisemmin Ylelle, että ympäristöahdistus on yleistynyt nopeasti.

    Kyse ei ole pelkästään ilmastonmuutoksesta, vaan lähimetsien hakkaaminen tai kotipitäjän kaivossuunnitelmat voivat yhtä lailla aiheuttaa ahdistusta. Pihkalan mukaan tunteiden käsittely auttaa ymmärtämään, mitä itseasiassa pelkäämme ja miten voimme yhdessä varautua.

    Lankisen mukaan ei ole olemassa mitään tiettyä maailmanpelastusohjetta. Jokainen voi muutaa suhdettaan luontoon aikaisempaa viisaammaksi omilla arkipäivän valinnoilla.Tiia Korhonen / Yle

    Ympäristökasvatusvastaava Elsa Lankinen kävelee kuusikossa. Hän myöntää samalla, että ilmastonmuutos pelottaa ja ahdistaa ainakin häntä. Maailma muuttuu niin paljon.

    – Yksi pysäyttävimpiä hetkiä oli, kun kolme vuotta sitten ilmastonmuutosta käsittelevässä työpajassa eräs 16-vuotias kertoi isänsä sanoneen, että tämä on seuraavien sukupolvien ongelma, ei meidän. Toivon, että tässä ajassa kukaan kasvattaja ei sano enää lapselleen niin.

    Tarvitaan askel taaksepäin kohti luontoa, jotta voidaan löytää uusia ratkaisuja. Elsa Lankinen

    Lankisen mukaan nuoret kuitenkin löytävä usein myös toivoa. He eivät ole vielä niin kyllästyneitä ajatusketjuihin, joihin ihmiset helposti turtuvat.

    – Heidän isoin kysymyksensä on, että minkälaisilla asioilla on merkitystä? Vaikuttavatko pienet teot? Siinä auttavat kuusenneulasnahikkaat ja muut luonnosta löytyvät pienet asiat, joilla on valtava merkitys koko ekosysteemin toimivuudessa.

    Lisää aiheesta:

    Ahdistaako ilmastonmuutos? Hyvä, sillä tutkijan mukaan tunteet voivat pelastaa meidät

    Kun lähiruoka tarkoittaa lähigrillin burgeria – Professori: Arviolta neljännes nuorista miehistä ei ole kiinnostunut tai vastustaa kestävää kehitystä

    "Markkinoilla ei voi enää toimia kannattavasti" – Pohjolan Liikenne lopettamassa kaikki kaukoliikenteen vuoronsa


    Bussiyhtiö Pohjolan Liikenne harkitsee kaukoliikenteen pikavuorojensa lopettamista. Yhtiöllä on nykyisin arkisin 54 lähtöä viidellä eri reitillä. Vilkkain on Helsingin ja Turun välinen reitti, jossa on päivittäin 28 lähtöä. Myös Helsingin...

    Bussiyhtiö Pohjolan Liikenne harkitsee kaukoliikenteen pikavuorojensa lopettamista. Yhtiöllä on nykyisin arkisin 54 lähtöä viidellä eri reitillä. Vilkkain on Helsingin ja Turun välinen reitti, jossa on päivittäin 28 lähtöä.

    Myös Helsingin ja Kotkan välinen reitti on melko vilkas 16 päivittäisellä lähdöllä. Muita Pohjolan Liikenteen pikavuoroja ovat Helsinki–Kajaani, Kotka–Tampere sekä Rauma–Turku.

    Toimitusjohtaja Heikki Alangon mukaan taustalla on linja-autoliikennemarkkinan muuttuminen viime vuosina. Lainsäädännön vapautuminen toi paljon uutta tarjontaa reiteille ja hinnat alenivat merkittävästi.

    – Tilannetta on yritetty parantaa, mutta nyt on todettava että keinoja ei enää ole. Markkina ei näytä siltä, että siellä voisi toimia kannattavasti. Silloin pitää miettiä tällaisiakin vaihtoehtoja, sanoo Alanko.

    Yt-neuvottelut alkavat ensi viikolla

    Pohjolan Liikenne aloittaa ensi viikolla yt-neuvottelut, jotka voivat vaikuttaa 60 työntekijään. Heistä suurin osa on linja-autonkuljettajia.

    Yhtiö aikoo keskittyä jatkossa sopimusliikenteeseen. Myös lähiliikenne Helsingistä Lohjalle ja Nummelaan on jatkumassa.

    Koko konsernin kannalta ratkaisu ei ole suuri, sillä pikavuoroliikenteen osuus konsernin liikevaihdosta on vain viisi prosenttia. Pohjolan Liikenteen palveluksessa on kaikkiaan 1 100 työntekijää. Yhtiö on osa VR-konsernia.

    Lue myös

    Analyysi: Näin Onnibus tuli Suomeen ja pani bussimarkkinat sekaisin – värikäs tarina sai tänään vaisun lopun

    Koska halvimmalla kaukobussiin tai junaan? Näillä kolmella palvelulla voi verrata hinnat ja aikataulut samalla kertaa

    Lasten digiopetukseen Kajaanissa miljoona euroa vuodessa – koodaamista ei opetakaan aina välttämättä opettaja

    Lasten digiopetukseen Kajaanissa miljoona euroa vuodessa – koodaamista ei opetakaan aina välttämättä opettaja


    Tästä on kyseVuonna 2016 käyttöön otettu opetussuunnitelma pitää sisällään myös digitekniikan ja ohjelmoinnin opiskelun.Kajaanin kaupunki käyttää opettamiseen ja laitteiden leasing-maksuihin noin miljoona euroa vuodessa.Nyt ohjelmointia...

    Tästä on kyseVuonna 2016 käyttöön otettu opetussuunnitelma pitää sisällään myös digitekniikan ja ohjelmoinnin opiskelun.Kajaanin kaupunki käyttää opettamiseen ja laitteiden leasing-maksuihin noin miljoona euroa vuodessa.Nyt ohjelmointia opetetaan yhteistyössä Elisa Oyj:n kanssa.

    Mato kulkee sateenkaarta pitkin alas puun juurelle juuri kuten pitää. Kajaanin keskuskoulun kuudesluokkalaiset Jimi Lindgren ja Miro Heikkinen ovat koodaamiseensa tyytyväisiä, mutta muokkaavat silti uudelleen ohjeita tabletilla.

    – Tämä on jo kolmas ohjelma, jolla koodaan. Tehtävänä on nyt saada nuo figuurit liikkumaan, kertoo Jimi Lindgren.

    Ohjelmien paljous ei jarruta tekemistä.

    – Koodaaminen on vähän kuin polkupyörällä ajaminen. Kun sen oppii, sen osaa.

    Osku Kanniston mukaan ohjelmointitaidosta on hyötyä aikuisiällä.Elisa Kinnunen / Yle

    Tabletit, ohjelmointi ja digimaailma alkavat olla tuttuja muillekin kajaanilaislapsille. Kaupunki käyttää vuositasolla noin miljoona euroa digiosaamisen ylläpitoon ja laitteiden leasingeihin.

    Joka toisella 1.–3.-luokkalaisella on tabletti käytössä, siitä ylöspäin jokaisella. ICT-koordinaattori Pasi Auvinen uskoo, että eteenpäin mennään edelleen.

    – Tavoite on, että jatkossa jokaisella on käytössä oma kone, mutta tärkeintä on huolehtia osaamisesta.

    Lottovoitto käydä koulua Kajaanissa?

    Keskuskoululla oli kahden päivän ajan vieraita opettamassa koodaamista. Koulu tarttui Elisa Oyj:n tarjoukseen ohjelmoinnin opettamisesta.

    Kuudesluokkalaiset kuuntelivat tarkasti jo 50 koululla Suomessa vieraillutta Osku Kannistoa, minkä jälkeen autot ja madot koodattiin liikkumaan tabletin ruuduilla.

    – Sekä tytöt että pojat ovat innostuneet tästä joka puolella. Lapsille on voinut tuoda esille, että ei enää ole laitteita, joita ei olisi jollain tasolla ohjelmoitu. Kun sen oppii lapsena, vanhempana on valmiimpi muuttamaan sellaista ohjelmaa, joka ei toimi, Kannisto sanoo.

    Kajaanissa lähes kaikilla peruskoulun oppilailla on koulun puolesta oma tabletti tai tietokone. Tilanne vaihtelee Suomessa paikkakunnittain.Elisa Kinnunen / Yle

    Digivalmiudessa on paikkakunnittain isoja eroja. Kaikkiaan noin 20 kunnassa Suomessa on jokaisella koululaisella käytössään oma kone. Keskimäärin kuntien perusopetuksessa on koneita 0,4 per oppilas, jolloin niitä kierrätetään oppilaalta toiselle.

    Kajaanissa lähes jokaisella oppilaalla on oma kone, ja koneiden käyttö on osa arkipäivää.

    Kajaanin perusopetuksen päällikön Päivi Rissasen mukaan Kajaanissa pystytään vastaamaan hyvin vuonna 2016 käyttöön otetun opetussuunnitelman vaatimuksiin ohjelmoinnista, mutta laakereille ei auta jäädä lepäämään.

    – Tämä on opettajista kiinni. Osa on varsinaisia diginatiiveja, osalle koneissakin riittää opittavaa. Siksi digimentoriverkosta pidetään kiinni, ja täydennyskoulutusta pyritään järjestämään tarpeen mukaan. Elämme siirtymävaihetta kuten muukin Suomi.

    Miksi yritys opettaa koulussa?

    Miksi Elisa Oyj haluaa kouluttaa koululaisia? Jo ennen uuden opetussuunnitelman tuloa puhuttiin koulujen yhteistyöstä yritysten kanssa.

    Opetusministeriön mukaan opettajien valmiudet opettaa ohjelmointia vaihtelevat, minkä vuoksi alan ammattilaisten käyttö opetuksessa on tärkeää.

    Elisan Pohjois-Suomen aluepäällikön Jarmo Mikkolan mukaan mainoksesta ei ole kyse.

    – Firman nimi näkyy korkeintaan kouluttajan hupparin rintamuksessa. Haluamme osaltamme auttaa lapsia ja opettajia ymmärtämään digitalisaatiota. Samalla tavalla me koulutamme myös muun muassa yrittäjiä.

    Oma lehmäkin on toki ojassa. Elisalta toivotaan, että koulutus näkyy tulevaisuudessa osaavana työvoimana.

    Anne Kallunki kertoo, että digimentoriporukalla on oma WhatsUpp-ryhmä, jossa voi huutaa kaverilta apua vaikka kesken päivän.Elisa Kinnunen / Yle

    Kajaanissa aloitettiin vuonna 2015 digimentorointi. Nyt jokaisessa koulussa on digimentori, joka huolehtii ja auttaa osaamiseen liittyvissä asioissa. Keskuskoulun digimentori Anne Kallunki myöntää, että silti digiasioissa opettajat ovat välillä oppilaita.

    – Me välillä opimme paljon näiltä lapsilta. Tässä on pysyttävä koko ajan uteliaana ja koulutettava itseään.

    Tabletin äärellä koodia naputtavalla Jimi Lindgrenillä on jo selkeä suunnitelma tulevaisuudelle.

    – Olen ajatellut koodaajan ja ehkä pelinkehittäjän uraa. Siihen on vielä paljon opittavaa, muun muassa matematiikasta pitää saada parempia numeroita.

    Itä-Suomessa elätellään toiveita, että Savonlinnasta tulisi seuraava suomalainen kulttuuripääkaupunki vuonna 2026

    Itä-Suomessa elätellään toiveita, että Savonlinnasta tulisi seuraava suomalainen kulttuuripääkaupunki vuonna 2026


    Yksi suomalaiskaupungeista valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Haussa ovat mukana ainakin Oulu, Tampere ja Mänttä-Vilppula. Myös Itä-Suomessa suunnitellaan lähtemistä mukaan kisaan. Savonlinnan kaupunki ei ole vielä tehnyt...

    Yksi suomalaiskaupungeista valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Haussa ovat mukana ainakin Oulu, Tampere ja Mänttä-Vilppula. Myös Itä-Suomessa suunnitellaan lähtemistä mukaan kisaan. Savonlinnan kaupunki ei ole vielä tehnyt virallista päätöstä hausta.

    Kulttuuripääkaupunkivuoden markkinointi ja ohjelma kattaisivat koko Itä-Suomen. Aloite viiden maakunnan yhteishakuun tuli Pohjois-Savolta. Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen peräänkuuluttaa laajaa yhteistyötä.

    – Kyllähän se yhteinen tekeminen on tässä se avainsana. Itä-Suomi kaipaa nyt yhteistä draivia monella eri elämän osa-alueella.

    Kulttuuripääkaupunkihaussa Korhonen näkee vahvuutena maakuntien voimien yhdistämisen ja Savonlinnan pitkät kulttuuriset perinteet. Hänen mielestään kulttuurin ja matkailun avulla pystytään kehittämään ja parantamaan itäsuomalaista vetovoimaa.

    – Savonlinna on Itä-Suomen vanhin kaupunki Olavinlinnoineen ja oopperajuhlineen. Se nauttii varauksetonta maakuntien luottamusta, ja seutumme muut isot kaupungit ovat jo ilmaisseet tukensa tälle hankkeelle, Korhonen kehuu.

    Kaupunkilaiset mukaan kulttuuripääkaupunkiohjelmaan

    Euroopan unionin kulttuuripääkaupunkiohjelman kriteereissä edellytetään kaupunkeja sisällyttämään asukkaat ohjelman toteuttamiseen. Hannele Winterin mielestä kesä on Savonlinnassa hyvin markkinoitu, mutta talvisin on hiljaista.

    – Täällähän voisi olla enemmän teatterijuttuja ja yleistapahtumia niin kuin Olavinlinnan ympärille onkin järjestetty esimerkiksi valonäytöksiä. Ja lumenveistokisat oli täällä ennen vanhaan, silloin oli todella paljon porukkaa helmikuussa, Winter muistelee.

    Lauri Tiaisen mielestä kulttuuripääkaupunkihausta olisi hyötyä kaupungille. Hänestä kulttuuriin kannattaa investoida.

    – Kovin olisi tylsää täällä, jos vaan tehtäisiin töitä ja nukuttaisiin. Minusta olisi mukavaa, että pienempiäkin kaupunkeja välillä muistettaisiin, että kaikki ei menisi Suomen mittapuussa isoihin kaupunkeihin, Tiainen toivoo.

    Winter puolestaan toivoo vastavuoroisuutta muiden itäsuomalaisten kaupunkien kanssa.

    – Vaikka jotain saaristoon liittyvää, näytettäisiin ulkomaisille ryhmille minkälaista tämä lähiympäristö on. Jos vaikka Lappeenranta toisi turisteja tänne ja me veisimme matkailijoita Lappeenrantaan, hän innostuu ideoimaan.

    Arvokasta näkyvyyttä

    Kulttuuripääkaupunkivuodella voi olla pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia kaupungille. Titteliä havitellaan, koska se tuo mukanaan muun muassa kansainvälistä näkyvyyttä, turismia ja monipuolisempaa kulttuuritarjontaa.

    – Meidän pitäisi vielä laajemmin nähdä luonto, kulttuuri ja sen sisällä esittävät taiteet ja matkailu yhtenä kokonaisuutena ja nähdä myös yli maakuntarajojen, sanoo Savonlinnan Kulttuurikellari ry:n puheenjohtaja Matti Makkonen.

    Suomesta kulttuuripääkaupunkeina ovat olleet Helsinki vuonna 2000 ja Turku 2011. Makkonen korostaa kulttuuripääkaupunkistatuksen tuomaa näkyvyyttä.

    – Jo pelkästään prosessi kohti sitä vuotta ja mitkä sen jälkeen olisivat hyödyt, niin se olisi merkityksellistä tälle alueelle.

    Savonlinnan Kulttuurikellari ry:n puheenjohtajan Matti Makkosen mielestä kulttuuripääkaupunkihaussa tärkeintä on yhteistyö yli maakuntarajojen.Esa Huuhko / YleLaaja yhteistyö erottautumiskeinona

    Maakuntien yhteishankkeet vaativat vahvaa yhteistä näkemystä ja hyvän organisaation ja johdon. Näin arvioi aluetieteen professori Markku Sotarauta Tampereen yliopistosta. Hän sanoo Savonlinnan voivan erottautua muista kulttuuripääkaupunkihakijoista maantieteellisellä laajuudella ja maakuntien laajalla yhteistyöllä.

    – Kyllä se varmasti näkyvyyttä toisi, ja laaja yhteistyö voisi olla tulos jo itsessään. Nämähän eivät yleensä ole erityisen helppoja projekteja viedä läpi, jos on useita kaupunkeja ja maakuntia mukana.

    Sotarauta korostaa vahvan ja jaetun johtajuuden merkitystä ja kykyä ylittää erilaiset nurkkakuntaiset intressit.

    – Olennaista on ymmärtää, mistä elämys syntyy ja mikä saa alueen ihmiset ja ulkopuoliset innostumaan.

    EU-rahoitusta jo hakuvaiheessa

    Kulttuuripääkaupunkihakemuksen sisällöstä tai budjetista ei ole vielä suunnitelmaa. Maakunnat keskustelevat asiasta ensimmäisen kerran virallisesti Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa tänä iltana. Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen sanoo, että hankkeelle haetaan EU-rahoitusta ensi vuoden alkupuolella.

    – Arvioisin, että se on miljoonan euron luokkaa se hakuvaiheen rahoitus, ja siihen on mahdollisuus saada EU-rahoitusta.

    Kulttuuripääkaupunkihankkeen edistämiseen tarvitaan rahaa. Kokonaisuudessaan hankkeiden talousarviot ovat liikkuneet usein kymmenissä miljoonissa euroissa, mutta osa rahasta tulee esimerkiksi valtiolta, säätiöiltä ja yksityisiltä toimijoilta. Esimerkiksi Oulussa hintalapuksi on arvioitu 20 miljoonaa.

    Tulevaisuutta kohti

    Savonlinna on ollut viime aikoina otsikoissa kuihtuvana seutukaupunkina. Olipa tilanne mikä tahansa, aluetieteen professorin Markku Sotaraudan mielestä aina pitäisi olla jotain uskoa luovaa ja identiteettiä vahvistavaa. Jotain, jolla rakennetaan tulevaisuutta.

    – Varmasti näinä aikoina tekee tiukkaa panostaa näin isoon hankkeeseen. Siinä laaja yhteistyö voi olla se, joka kantaa pidemmälle eteenpäin, Sotarauta rohkaisee.

    Etelä- ja Pohjois-Savon, Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Kainuun yhteishankkeen tavoitteena on tehdä Järvi-Suomesta Suomen kiehtovin matkailukohde. Kulttuuripääkaupunkihaku on osa alueen tunnetuksi tekemistä.

    – Meillä on kyllä nämä helmet olemassa, mutta tämä tunnetuksi tekeminen vaatii vielä yhteisiä ponnistuksia, Pohjois-Savon maakuntajohtaja sanoo.

    Kulttuuripääkaupunkihaussa hakemukset jätetään vuoden 2020 loppupuolella, ja lopullisen nimityksen tekee riippumaton valintalautakunta vuonna 2022.

    Milloin mennään nukkumaan, milloin syödään – syrjäytyneen nuoren kanssa opetellaan elämisen alkeita, eikä sekään aina riitä pelastamaan

    Milloin mennään nukkumaan, milloin syödään – syrjäytyneen nuoren kanssa opetellaan elämisen alkeita, eikä sekään aina riitä pelastamaan


    Tästä on kyseKajaanilainen Spartak-yhdistys tukee 17–30 -vuotiaita päihde- ja rikostaustaisia nuoria.Vaikka nuoria yritetään kuinka auttaa, 80–90 prosenttia palaa vanhaan elämään takaisin.Spartakin toiminnan rahoittamisessa hankkeilla on iso...

    Tästä on kyseKajaanilainen Spartak-yhdistys tukee 17–30 -vuotiaita päihde- ja rikostaustaisia nuoria.Vaikka nuoria yritetään kuinka auttaa, 80–90 prosenttia palaa vanhaan elämään takaisin.Spartakin toiminnan rahoittamisessa hankkeilla on iso merkitys. Jatkuvaa rahoitusta on kuitenkin vaikeaa saada.

    Juuso-Eemeli Schroderus on nuori mies, mutta silti ehtinyt jo törttöillä ja tehdä rikoksia. Niistä on yritetty päästä eroon, mutta aina jäljet ovat johtaneet takaisin entiseen elämään.

    Nyt hänellä on kuitenkin vakaa tarkoitus pysyä kaidalla tiellä. Siinä auttaa Kajaanin Spartakin paja, jossa on valettu uskoa tulevaisuuteen.

    – Tämä on minulle tuttu paikka aikaisemmilta vuosilta, ja tänne oli helppo tulla. Täällä on hyvä ympäristö ja saa apua moneen juttuun, sanoo Schroderus.

    Juuso-Eemeli Schroderus on ollut mukana Spartakin toiminnassa useita kertoja.Timo Sihvonen/Yle

    Spartak auttaa 17–30-vuotiaita syrjäytyneitä nuoria, joilla elämäntavoitteet ovat hukassa. Yhdistyksen tavoitteena on auttaa nuorta työ- tai opiskelupaikan hankinnassa sekä ohjata elämäntapamuutoksen ja harrastusten pariin.

    Toimintaa on monenlaista: varhaiskasvatusta, erityisnuorisotyötä ja urheilutoimintaa.

    Vauhdin hakua menneestä

    Schroderuksen kaltaisia tarinoita on Spartakin tiloissa kuultu monia. Yhdistyksen asiakkaat ovat suurelta osin päihde- sekä kriminaalitaustaisia.

    Auttamisesta huolimatta 80–90 prosenttia nuorista ei pysy Spartak-ajan jälkeen kaidalla tiellä.

    Yhdistyksen puheenjohtaja ja yksilövalmentaja Mikko Leskinen pitää kuitenkin työtään arvokkaana. Hänen mukaansa parempi aika ja opitut asiat eivät mene hukkaan

    – Nämä ovat pitkiä prosesseja. Monesti ensimmäisellä kerralla polku ei onnistu ja haetaan vauhtia entisestä elämästä, sanoo Leskinen.

    Kajaanin Spartakin puheenjohtaja Mikko Leskinen hyödyntää omaa päihdetaustaansa nuorten auttamisessa.Timo Sihvonen / Yle

    Entiseen elämään palaavien nuorten määrä kuulostaa isolta. Tieto perustuu hankkeiden raportointiin, jossa laskelmia tehdään sen perusteella, kuinka moni nuori työllistyy tai pääsee koulupolulle Spartak-ajan jälkeen.

    Opetellaan vuorokausirytmiä ja syömään monta kertaa päivässä. Anne Mari Leinonen

    Yhdistyksen toiminnassa on mukana noin 30–40 nuorta vuosittain.

    Nuorten kanssa käydään läpi elämänhallinnallisia asioita, jotka monella ovat täysin hukassa samanikäisiin verrattuna. Esimerkiksi lapsena aloitetun päihteiden käytön takia elämän eri kehitysvaiheet, kuten murrosikä, ovat saattaneet jäädä kokonaan kokematta.

    – Opetellaan vuorokausirytmiä ja syömään monta kertaa päivässä. Jollakin ei ole lapsena ollut ohjausta ja turvallista elinpaikkaa, joten aloitetaan ihan perusasioiden hoitamisesta, sanoo Spartakin So What -hankkeen vastaava valmentaja Anne Mari Leinonen.

    Tiukka talous vie aikaa auttamiselta

    Spartakin toiminta on paljon kiinni hankerahoituksista, joissa myös Kajaanin kaupunki ja Kainuun sote ovat olleet mukana omarahoitusosuudella.

    Toiminta vaatii myös tilat, joihin pystytään kokoontumaan. Kun käynnissä oleva hanke, ja sen rahoitus ovat päättyneet, toimintaa on jatkettu vapaaehtoisten voimin.

    – Itse on rahaa hankittu ja myös vuokria maksettu. Onneksi on myötämielinen vuokranantaja, jonka kanssa maksuista on pystytty sopimaan, kertoo puheenjohtaja Mikko Leskinen.

    Spartakin pajalla voi muun muassa käydä kuntosalilla ja korjata autoja.Timo Sihvonen / Yle

    Koska jatkuvan rahoituksen saaminen on hankalaa, yhdistyksen palveluja pyritään tuotteistamaan.

    Yksi esimerkki tuotteistuksesta on kesäisin toimiva lasten liikennepuisto. Uusia tulon lähteitä etsitään ja mietitään jatkuvasti.

    – Meillä menee iso osa työstä rahoituksen hankkimiseen ja suunnitteluun. Se on asiakastyöstä pois, sanoo Leskinen.

    Aikuisilla ei ole nuorille aikaa

    Spartakissa kokoontuneen vertaistukiryhmän aiheena oli tällä viikolla: ”Mikä saa nuoret voimaan pahoin?”. Vastauksia tuli saman tien kuin apteekin hyllyltä.

    Nuorten mukaan pahoinvointi johtuu siitä, että aikuisilla ei ole heille aikaa.

    – Lisäksi esille nousivat huonot kulkuyhteydet, eli julkisilla ei pääse siirtymään keskustaan syrjäseudulta ja matalan kynnyksen vapaa-ajanviettopaikkojen puute, listaa vastaava valmentaja Anne Mari Leinonen.

    Joillekin Spartakin asiakkaille yksikin päihteetön päivä on suuri edistysaskel.Timo Sihvonen / Yle

    Nuoret kertoivat myös ennakkoluulojen ja leimatuksi tulemisen pelosta. Vaikka haluaisi apua ja puhua asioista, vaikeuksien pelätään vaikuttavan elämässä etenemiseen.

    Suomessa on tällä hetkellä yli 60 000 syrjäytynyttä (Me-säätiö) 15–29-vuotiasta nuorta. Syrjäytyneiden määrä on kuitenkin vähentynyt muun muassa hyvän talouskehityksen sekä nuorten työllisyyden kasvun ansiosta.

    Aikuisiän syrjäytymiseen vaikuttavat 10 riskitekijää (Me-säätiö)Lastensuojelun sijoitus 12–16 vuoden iässä (34 %)Ei toisen asteen tutkintoa 25 vuoden iässä (30 %)Lastensuojelun sijoitus ennen 6. ikävuotta (28%)Mielenterveyslääkkeet 14–18 vuoden iässä (26%)Synnytti ennen 20. ikävuotta (23 %)Varhaisia käytöshäiriöitä (23 %)Ei yhteishaussa (20%)Vanhempi pitkäaikaisella toimeentulotuella (19 %)Haki vähintään kolme kertaa yhteishaussa (19 %)Rikostuomio tai viisi rikettä (18%)

    Alle 25-vuotiaiden työttömyydessä on tapahtunut iso harppaus parempaan, varsinkin Kainuussa, jossa työttömyys on vähentynyt muuta maata ripeämmin.

    Tämän vuoden syyskuussa koko Suomessa syrjäytyneiden määrä oli laskenut 49 prosenttia. Kainuussa vähennystä oli 66 prosenttia. Tiedot perustuvat Me-säätiön laskelmiin, jotka on tehty TE-toimistojen asiakasrekisteritietojen mukaan.

    Kainuussa myös rikos- ja päihdekierteessä olevien lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten joukko on hieman koko maata pienempi.

    Tämä selviää keväällä ilmestyneestä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisusta sekä Sotkanetin rikoksia käsittelevästä taulukosta.

    Kuitenkin vakavat mielenterveyden häiriöt ovat Kainuussa koko maata yleisempiä.

    Juuso-Eemeli Schroderus haaveilee autonasentajan urasta.Timo Sihvonen/Yle

    Kajaanilainen Juuso-Eemeli Schroderus viettää nykyisin viikot Spartakin pajalla, jossa voi muun muassa käydä kuntosalilla ja korjata autoja.

    Koulussa hän käy muutamana päivänä viikossa, ja nuoren miehen tavoitteena on saada paperit kouraan runsaan vuoden kuluttua. Schroderus valmistuu autonasentajaksi Kainuun ammattiopiston aikuislinjalta.

    – Ainakin minun kohdalla Spartakilta saatu apu on auttanut monissa asioissa. Tämä on sellainen mahdollisuus, jota ei kannata hukkaan heittää, Schroderus sanoo.

    Lue lisää:

    Mikko oli koulukiusaaja, joka ajoi uhrinsa talvipakkaseen ilman kenkiä – nyt hän työskentelee nuorten kanssa ja pyytää uhreiltaan anteeksi

    "Älkää viekö isiä minnekään" – Tyttären sanat katkaisivat Mikon vankilakierteen

    On työpajaa, Reipasta Aamua ja sirkustemppuja – nuorten syrjäytymistä ehkäistään sadoissa projekteissa, mutta onko niitä jo liikaa?

    Terrafamen Sotkamon kaivokselle jälleen tuotantoennätys, akkukemikaalitehtaan pohjatyöt jo käynnissä

    Terrafamen Sotkamon kaivokselle jälleen tuotantoennätys, akkukemikaalitehtaan pohjatyöt jo käynnissä


    Terrafamen akkukemikaalitehdasTavoitteena valmistua vuoden 2020 lopullaKaupallinen tuotanto alkaisi vuoden 2021 alussaYmpäristövaikutusten arviointi on käynnissäYmpäristölupaa haetaan alkuvuonna 2019Tulee tuottamaan materiaaleja sähköautojen...

    Terrafamen akkukemikaalitehdasTavoitteena valmistua vuoden 2020 lopullaKaupallinen tuotanto alkaisi vuoden 2021 alussaYmpäristövaikutusten arviointi on käynnissäYmpäristölupaa haetaan alkuvuonna 2019Tulee tuottamaan materiaaleja sähköautojen akkuihinRakentaminen varmistui 25.10.2018Parantaa Sotkamon kaivoksen metallien jalostusastetta ja nostaa arvoa

    Terrafame rakentaa Sotkamoon monimetallikaivoksen yhteyteen akkukemikaaleja valmistavan tehtaan. Yhtiö kertoi rakentamispäätöksestä tänään torstaina.

    Tehtaan pohjatyöt ovat jo käynnissä ja ympäristövaikutusten arviointi meneillään. Ympäristölupaa akkukemikaalitehtaalle haetaan ensi vuoden alussa.

    Terrafamen tavoitteena on, että tehdas valmistuu vuoden 2020 lopulla. Kaupallinen tuotanto halutaan aloittaa vuoden 2021 alussa.

    – Tehdas kasvattaa yhtiön liikevaihtoa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Myös Kainuulle ja koko Suomelle akkukemikaalitehtaan rakentaminen ja tuotannon käynnistäminen tuovat huomattavia positiivisia talousvaikutuksia, kertoo Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen.

    Terrafame sai viime vuonna Suomen valtion lisäksi osaomistajiksi Galenan, Trafiguran ja Sammon. Samalla yhtiö kertoi tutkivansa mahdollisuuksia jalostaa materiaalia sähköautojen akkuihin.

    Terrafame kertoi tänään torstaina, että akkukemikaalitehtaan pääteknologioita koskevat sopimukset avaintoimittajien kanssa on jo solmittu. Tehtaan suunnittelijaksi ja rakentajaksi on valittu Sweco.

    Ilmastopolitiikka tukee akkuhanketta

    Eurooppaan tarvitaan paljon lisää sähköautoja, jotta EU:n liikenteelle asetetut ilmastotavoiteet saavutetaan. Euroopan sähköautojen akkujen tarve tullaan täyttämään eurooppalaisella tuotannolla, kertoo Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen.

    – Tässä piilee isoja mahdollisuuksia Sotkamolle ja Terrafamelle. Viimeisintä akkuteknologiaa hyödyntävä sähköauto kohtuullisen kokoisella akulla vaatii yli 50 kilogrammaa nikkeliä, melkein 10 kg litiumia ja 6,5 kg kobolttia.

    Terrafamen liikevaihto ylitti heinä–syyskuussa koko viime vuoden liikevaihdon.Julia Sieppi / Yle

    Suomi on ainoa EU-maa jossa on koboltin kaivostuotantoa, muistuttaa Hietanen.

    – Suomi tulee myös olemaan ensimmäinen EU-maa, jossa on litiumin kaivostuotanta. Lisäksi Suomi on jo nyt euroopan suurin nikkelin tuottaja, joten meillä on valtavasti potentiaalia.

    Akkukemikaalitehdas on investointi Terrafamen nykyisen päätuotteen eli nikkelikobolttisulfidin jatkojalostamiseksi nikkelisulfaatiksi ja kobolttisulfaatiksi, joita käytetään litium-ioniakkujen valmistuksessa.

    Tehtaan vuosittainen tuotantokapasiteetti on 170 000 tonnia nikkelisulfaattia ja 7 400 tonnia kobolttisulfaattia.

    – Terrafamesta tulee maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna huomattava akkukemikaalien, erityisesti nikkelisulfaatin tuottaja, Matti Hietanen korostaa.

    Sotkamon kaivos toimii nyt kuten Talvivaaran aikaan suunniteltiin

    Terrafamen Sotkamon monimetallikaivoksen tuotanto paranee edelleen. Heinä–syyskuussa 2018 kaivos tuotti jälleen liikevoittoa 4,7 miljoonaa euroa. Nikkeliä tuotettiin 7 326 tonnia ja sinkkiä 16 530 tonnia.

    – Tuotantomäärät ovat nyt sillä tasolla, joita alunperin suunniteltiin saavutettavaksi vuonna 2015 edellisen toiminnanharjoittajan aikana, kertoo Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen.

    Yhtiön liikevaihto oli heinä–syyskuussa 86 miljoonaa euroa, eli liikevaihto ylitti koko viime vuoden liikevaihdon.

    Metsästysmatkailijoille ei ole tilaa Suomen metsissä – osa hirviporukoista suhtautuu nihkeästi ulkomaalaisiin metsästäjiin

    Metsästysmatkailijoille ei ole tilaa Suomen metsissä – osa hirviporukoista suhtautuu nihkeästi ulkomaalaisiin metsästäjiin


    Tästä on kyseMetsästysmatkailua on haastavaa järjestää Suomessa.Bisnestä jarruttavat monimutkaiset lainsäädännöt, kaatoluvat ja harrastajien vähäinen määrä.Hirviporukoiden keski-ikä kasvaa koko ajan, mikä voi tuoda uuden markkinaraon...

    Tästä on kyseMetsästysmatkailua on haastavaa järjestää Suomessa.Bisnestä jarruttavat monimutkaiset lainsäädännöt, kaatoluvat ja harrastajien vähäinen määrä.Hirviporukoiden keski-ikä kasvaa koko ajan, mikä voi tuoda uuden markkinaraon matkailulle, kun Suomeen tarvitaan lisää metsästäjiä.

    Lauma oranssitakkisia miehiä naureskelee ringissä, ja taskumatti kiertää kädestä toiseen. Sitten he yhtyvät laulamaan niin, että metsä raikaa.

    Tšekkiläisporukan jalkojen juuressa makaa juuri ammuttu naarashirvi. Miehet kättelevät ja onnittelevat ampujaa vuoron perään ja asettuvat sitten poseeraamaan ruhon taakse kuin koulukuvassa konsanaan.

    Hirven ampunut metsästäjä sai roppakaupalla kättelyitä ja onnitteluja. Sitten osuman kunniaksi otettiin kaatoryypyt.Elisa Kinnunen/Yle

    Tämä jahtiretki oli menestys, mutta metsästysmatkailu yleisesti on hiipuva bisnes Suomessa. Vielä 1990-luvulla asian eteen ponnisteltiin kovasti, ja palveluntarjoajia oli jonkin verran.

    – Metsästyksen myynnissä kansainvälisille markkinoille on niin monta mutkaa matkassa, että metsästysmatkailun kehitys on kaatunut omaan mahdottomuuteensa, kertoo Visit Finlandin Euroopan markkinoiden asiantuntija Heli Saari.

    Saaren mukaan myös metsästysmatkailun kysyntä on sen verran vähäistä, että sillä ei ole suurta vaikutusta Suomen matkailijamääriin. Tällä hetkellä metsästysmatkailun tarjoajia on Suomessa vain muutamia.

    Hirven kaato on kunnia-asia

    Kainuussa metsästysmatkoja järjestävän Wilderness Vuokatti Oy:n reissuilla käy 15–20 ryhmää vuosittain.

    Suurin osa ryhmistä on kotimaisten yrityksien ryhmiä ja kaveriporukoita, mutta myös ulkomaalaiset käyvät kokeilemassa suomalaista metsästystä.

    Kaikilta metsästäjiltä vaaditaan metsästyskortti Suomessa.Viranomaiset myöntävät harkinnan mukaan metsästyskortin myös ulkomaalaisille, jos heillä on metsästyslupa myös kotimaassaan.Elisa Kinnunen/Yle

    Yritys lupaa ryhmille, että he saavat hirven saaliksi tai vähintään näkevät sellaisen ja pääsevät osaksi ampumatilannetta.

    – Meille on kunnia-asia, että tiedossa on jännittäviä tilanteita, kun asiakkaat tulevat tänne, kertoo Wilderness Vuokatti Oy:n toimitusjohtaja Matti Nevanperä.

    Nevanperän mukaan ulkomaalaisia kiinnostaa erityisesti, millaisia eläimiä Suomessa metsästetään ja kuinka paljon.

    Kuusenoksa luovutetaan hirven ampuneelle metsästäjälle tunnustuksena saavutuksesta.Elisa Kinnunen/Yle

    Tšekkiläisen Martin Šmídin mukaan metsästys Suomessa on erilaista kuin kotimaassa. Tšekissä ei ole hirviä, joten siellä metsästetään muun muassa peuroja ja villisikoja.

    Suomessa metsästäjät myös liikkuvat kauempana toisistaan, kun taas Tšekissä pysytellään lähekkäin eikä sen vuoksi oranssia huomiovarustusta tarvita.

    Hirviporukka ei anna omastaan

    Toimitusjohtaja Matti Nevanperä uskoo, että metsästysmatkailu voisi olla isompi ja tehokkaammin järjestettu aktiviteetti Suomessa. Tarvittaisiin vain lisää toimijoita.

    – Meillä on ainutlaatuinen hirvikanta. Hirvi on tunnettu ja haluttu saaliseläin erityisesti Keski-Euroopassa.

    Matkailijoita on kuitenkin ollut vaikea saada mahtumaan suomalaisiin hirviporukoihin.

    – Niinhän se vanha sanonta menee, että oma suu on lähempänä kuin kontin suu, Matti Nevanperä sanoo.

    Suolistuksen jälkeen hirvi painoi noin 160–170 kiloa.Elisa Kinnunen/Yle

    Hän tarkoittaa, että osa metsästysseurojen jäsenistä ajattelee oman etunsa kärsivän, jos he ottavat muita mukaan.

    Nevanperän mukaan jotkut seurat ovat avoimempia, mutta toiset hyvin ehdottomia, että vain oman seuran jäsenet pääsevät metsälle.

    – Lisäämällä yhteistyötä saisimme huiman mahdollisuuden kehittää matkailua sekä tuloja paikallisille yrityksille ja kansantaloudelle.

    Metsästysviikon aikana ammuttiin hirvien lisäksi metsoja.Elisa Kinnunen/Yle

    Visit Finlandin Euroopan markkinoiden asiantuntijan Heli Saaren mukaan hirviporukoiden sulkeutuneisuus on ollut omiaan sotkemaan metsästysmatkailun kehitystä lakipykälien lisäksi.

    – Se on yksi syy, miksi sekin vähä mikä meillä joskus oli on loppunut. Metsästysseuroilla ja hirviporukoilla on esimerkiksi omat sääntönsä siitä, kuka saa lihat. Vaatisi uutta sopeutumista, jos siellä olisi matkailijoita vielä mukana.

    Kohta täällä voi käydä hirvenpoimijoita. Sitä päivää odottelen. Matti Nevanperä

    Matti Nevanperän yritys tekee yhteistyötä lähimetsästysseuran kanssa. Kun heidän oma kiintiölupansa viimeksi loppui, ja asiakkailla oli vielä iltapäivä aikaa metsästää, he kaatoivat hirven naapuriseuran alueella ja metsästysluvalla.

    – Tämä on hyvä esimerkki siitä, millaista toimintaa kaivattaisiin isossa mittakaavassa, Nevanperä sanoo.

    Matkan varrella on paljon hidasteita

    Wilderness Vuokatti Oy:n toimitusjohtajan Matti Nevanperän mukaan metsästysmatkailuun liittyy asenteiden lisäksi muitakin haasteita.

    Hänen mukaansa eniten bisnestä vaikeuttaa lyhyt kausi. Metsästysmatkailua voidaan järjestää noin kaksi kuukautta vuodessa.

    – Leipää tarvitaan kuitenkin vuoden ympäri, Nevanperä sanoo.

    Nevanperä joutuukin järjestämään toisen yrityksen nimissä erilaisia tapahtumia ympärivuotisesti pysyäkseen leivän syrjässä.

    Metsästyksen apuna käytettiin koiraa. Sen liikkumista pystyttiin seuraamaan reaaliaikaisesti gps-paikantimen avulla.Elisa Kinnunen/Yle

    Matti Nevanperän mukaan metsästysmatkailun kehitystä hidastavat myös metsästysaikojen ja kaatolupien määrien vaihtelu.

    – Kanalintujen metsästyskaudesta päätetään vasta elokuussa, ja asiakkaat haluavat sopia reissun jo aiemmin. Voimme joutua perumaan ryhmien tulon, jos metsästysaikaa lyhennetään.

    Tämän lisäksi ulkomaalaisten voi olla vaikea saada hirven metsästyslupaa Suomessa.

    – Luvan saaminen tiettyjen maiden kansalaisille on käytännössä mahdotonta.

    Esimerkiksi venäläisillä ei ole kiväärejä, jotka soveltuvat hirvien metsästykseen Suomessa, eli he eivät saa metsästyslupaa. Nevanperä kuitenkin suhtautuu tilanteeseen nöyrästi.

    – Laki on laki, sitä kunnioitetaan. En lähde toivomaan, että lakia muutettaisiin meidän takiamme.

    Tarvetta hirvenpoimijoille?

    Hirviporukat ovat yhä vanhempia (MTV). Matti Nevanperä ei pidä mahdottomana, että tulevaisuudessa Suomeen tarvittaisiin metsästäjiä ulkomailta, marjanpoimijoiden tapaan.

    – Kohta täällä voi käydä hirvenpoimijoita. Sitä päivää odottelen.

    Myös Visit Finlandin Euroopan markkinoiden asiantuntija Heli Saari arvelee metsästäjien ikääntymisen ja hirviseurojen jäsenmäärien laskun avaavan ulkopuolisille mahdollisuuden päästä hirvimetsälle.

    14 henkinen tšekkiläisryhmä perehtyi Kainuussa suomalaiseen metsästykseen.Elisa Kinnunen/Yle

    Tšekkiläismiehet nousevat jonossa oleviin autoihin ja poistuvat metsästysalueelta. Puheensorinasta ja hymyistä päätellen reissu oli onnistunut. Viikon aikana he kaatoivat yhteensä neljä hirveä.

    Martin Šmíd oli metsästysreissulla Suomessa jo kahdeksannen kerran tänä vuonna. Hänellä on tapana palkita parhaat asiakkaansa viikon metsästysmatkalla Kainuussa, jossa luonto on hänen mukaansa ainutlaatuinen.

    – Suomessa ihmiset ovat osaavia ja mukavia, Šmíd kertoo.

    Metsästys ei kuitenkaan katoa mielestä auton kytkintä nostettaessa, saaliista puhutaan vielä pitkän päivän jälkeen saunassakin.

    Korjattu 22.10 klo 14.33: Korjattiin, että tšekkiläisryhmän ampuma hirvi ei ollut vasa, vaan aikuinen naarashirvi.

    Reipasta tuulta ja sateita luvassa yöksi – paikoin tuuli voi olla jopa vaarallisen voimakasta

    Reipasta tuulta ja sateita luvassa yöksi – paikoin tuuli voi olla jopa vaarallisen voimakasta


    Voimakas matalapaineen rintama liikkuu yön aikana rivakkaa vauhtia Suomen yli koilliseen. Rintaman etupuolella sataa jo nyt, lähinnä maan keskiosissa. Kun nuo sateet siirtyvät itään, kehittyy lännessä jo uusi matalapaine sateineen. Se tulee...

    Voimakas matalapaineen rintama liikkuu yön aikana rivakkaa vauhtia Suomen yli koilliseen.

    Rintaman etupuolella sataa jo nyt, lähinnä maan keskiosissa. Kun nuo sateet siirtyvät itään, kehittyy lännessä jo uusi matalapaine sateineen. Se tulee Suomen ylle illan, viimeistään puolenyön aikoihin ja ylittää maan ripeästi koillisen suuntaan aamuun tai viimeistään aamupäivään mennessä.

    Maan yli vyöryvän matalan etupuolella tuulee kovaa. Tuuli voimistuu ensin merialueilla ja sitten lounaassa. Paikoin tuulen voimakkuus yltää maa-alueilla noin 18 metriin sekunnissa ja puuskissa jopa yli 20 metriin sekunnissa. Idässä puhaltaa rajuimmin yöllä tai aamuyöllä.

    – Varsinainen myrsky tämä ei kuitenkaan ole, mutta kyllä se voi aiheuttaa vaikeuksia varsinkin Itä-Suomessa, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

    Vettä sataa yli 20 millimetriä

    Runsaimmat sateet rintama tuo Vaasasta Kokkolaan ja siitä Kuhmoon ja Suomussalmelle yltävälle vajaan 200 kilometrin levyiselle kaistaleelle.

    Vettä sataa yön aikana monin paikoin 10–20 millimetriä, mutta Kainuussa sademäärä voi olla jopa yli 20 millimetriä. Yön aikana sataa yleisesti koko maassa Lappia lukuun ottamatta.

    Huutosen mukaan rintama ei tuo sateita helpottamaan Keski-Suomen matalalla olevia pohjavesiä.

    – Vähän alempaa olisi rintama voinut siinä mielessä kulkea.

    Huomenna maanantaina rintaman perässä sää poutaantuu ja aurinko paistaa, mutta tuulet ovat edelleen reippaita ja on koleaa.

    Yle Sää