Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Hikeä, hypeä ja hävinneitä kenkiä – Helteisen MM-juhlaturnauksen kentillä saa kokovartaloturvehoidon

    Hikeä, hypeä ja hävinneitä kenkiä – Helteisen MM-juhlaturnauksen kentillä saa kokovartaloturvehoidon


    Tästä on kyseSuopotkupallon 20. MM-kisat vauhdissa Hyrynsalmen Vuorisuolla.Suopotkupallokisoja järjestetty jo 20 vuotta.Vaikka kello on vasta yhdeksän aamulla, suuri joukko ihmisiä kävelee Hyrynsalmen metsätietä. Tien lopussa aukeaa laaja...

    Tästä on kyseSuopotkupallon 20. MM-kisat vauhdissa Hyrynsalmen Vuorisuolla.Suopotkupallokisoja järjestetty jo 20 vuotta.

    Vaikka kello on vasta yhdeksän aamulla, suuri joukko ihmisiä kävelee Hyrynsalmen metsätietä.

    Tien lopussa aukeaa laaja suoalue. Vuorisuo on jälleen muuntautunut pelikentiksi, joilla pian otetaan joukkueista mittaa.

    Aurinko porottaa jo korkealla taivaalla ja kuivattaa suokenttiä. Kaksi suopotkupallojoukkuetta saapuu kentälle ja syöksyy pallon perään.

    Kuivasta alkukesästä huolimatta suohon on onneksi jäänyt märkiä silmäkkeitä, ja yksi pelaajista uppoaa polvia myöten suohon.

    Hyrynsalmi on pitänyt pintansa Suopotkupallopitäjänä.Elisa Kinnunen/Yle

    Suopotkupallokisat ovat vuoden suurin tapahtuma Hyrynsalmella ja tuovat alueelle merkittävää matkailutuottoa. Tänä kesänä Suopotkupallon MM-kisoihin eri sarjoissa pelaa 165 joukkuetta.

    Tänä vuonna helteinen sää hellii kisakansaa.Elisa Kinnunen/Yle

    Osa suokentistä on kesän helteiden vuoksi perinteistä kuivemmassa kunnossa. Tänä vuonna ei siis voiteta ainoastaan tuurilla, sillä kuivemmat kentät nostavat jalkapallotekniikan suurempaan rooliin.

    Peleissä sotkulta ei voi välttyä.Elisa Kinnunen/Yle

    Yhteensä Vuorisuota survomaan saapuu yli 2 000 pelaajaa.

    – Kilpailemme isojen festivaalien kanssa. Kesällä on niin paljon tapahtumia ja tarjontaa, joten siinä todella valikoituu, mitä haluaa tehdä, toteaa tapahtumakoordinaattori Eeva-Liisa Kemppainen.

    2000 pelaajaa rämpii Vuorisuolla viikonloppuna.Elisa Kinnunen/Yle

    Tapahtuman sujumisesta vastaa yli 100 ahertajaa, joista suurin osa on talkoolaisia. Heidän panostaan tarvitaan esimerkiksi liikenteenohjauksessa, saunojen lämmittämisessä, siivoamisessa, ensiavussa ja kantojen nostossa. Järjestyksenvalvonnan ja ensiavun hoitavat ammattilaiset.

    – Tapahtuma on ollut aina leppoisa, eikä täällä kertaakaan ole ollut esimerkiksi tappeluita, Kemppainen kertoo.

    Perseukot ovat suopotkupallon veteraaneja. Joukkueen yhteinen matka alkoi jo 1990-luvullaElisa Kinnunen/Yle

    Tämän vuoden pelisarjoihin on lisätty konkarisarja yli 10 vuotta mukana olleille joukkueille. Suomen lisäksi joukkueita saapuu ulkomailta. Venäläisillä joukkueet ovat osallistuneet tapahtumaan pitkään, Suopotkupallon harrastajia löytyy myös eri puolilta Eurooppaa.

    – Mukavaa, että esimerkiksi Saksasta on tulossa uusia joukkueita, Kemppainen iloitsee.

    Suopotkupallon MM-kisoissa pelataan ilman ininää – Miksi hyttyset kaikkoavat isoissa tapahtumissa?

    Suopotkupallon MM-kisoissa pelataan ilman ininää – Miksi hyttyset kaikkoavat isoissa tapahtumissa?


    Tästä on kyseSuopotkupallon 20. MM-kisat käynnistyvät perjantaina 13. heinäkuuta.Kisat ovat Hyrynsalmen kesän kohokohta, sillä tapahtuman aikana kunnan väkiluku yli kaksinkertaistuu.Joukkueita tämän vuoden turnaukseen on ilmoittautunut 165, ja...

    Tästä on kyseSuopotkupallon 20. MM-kisat käynnistyvät perjantaina 13. heinäkuuta.Kisat ovat Hyrynsalmen kesän kohokohta, sillä tapahtuman aikana kunnan väkiluku yli kaksinkertaistuu.Joukkueita tämän vuoden turnaukseen on ilmoittautunut 165, ja pelaajia odotetaan Vuorisuolle yli 2 000.Moni ihmettelee hyttysten vähyyttä MM-suolla. Niitä on, mutta väenpaljoudesta johtuen tavallista vähemmän per ihminen.

    Vaikka tavallisesti suolla kävellessä hyttysiä inisee ympärillä, tuntuu Hyrynsalmella suopotkupallon MM-kisojen aikaan siltä, että sääsket olisivat kaikki kaikonneet.

    Tämä tunne johtuu siitä, että hyttyset jakautuvat usean ihmisen kesken. Toinen selitys löytyy fysiikasta, kertoo Kainuun ELY-keskuksen hyönteisasiantuntija Reima Leinonen.

    – Lämmin ilmavirta ihmisjoukosta nostaa hiilidioksidin ylemmäs, jolloin hyttynen ei havaitse ihmistä niin helposti. Porot soveltavat samaa menetelmää mennessään lepäämään esimerkiksi lämpimälle hiekkakuopalle.

    Lämmin kevät on aikaistanut hyttysten kesärientoja tänä kesänä.Jari Flinck / YlePohjoisen soilla jopa 21 000 miljardia hyttystä

    Hyönteistutkija Reima Leinosen arvion mukaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan soilta tulee 21 000 miljardia hyttystä (MTV), joten liuta niitä lentää myös Hyrynsalmen Vuorisuolla, missä suopotkupallon maailmanmestaruudesta taistellaan.

    Hyttynen löytää ihmisen noin metriin asti lämmön perusteella, noin 15 metriin asti näköaistin perusteella ja sen jälkeen hajuaistilla noin 50 metriin saakka.

    Leinonen neuvoo pysymään rauhallisena, jos tahtoo itikoiden pysyvän loitolla (Iltalehti).

    Hyttynen havaitsee ihmisen lämmön, näön tai hajun perusteella.Antti Mikkola / Yle

    Suopotkupallokisojen valmistelun aikana hyttysistä ei ole ollut tänä vuonna harmia.

    – Emme ole antaneet mitään ohjeita hyttysten varalle, toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä Hiihtokeskus Ukkohalla Oy:stä kertoo.

    Tapahtumakoordinaattori Eeva-Liisa Kemppainen Hyrynsalmen kunnasta on valmistellut Suopotkupallon MM-kisoja ja käynyt suolla useampaan kertaan.

    – Pelialueella ei ole ollut hyttysiä, mutta paarmat siellä nyt kiusaavat, kertoo Kemppainen.

    Perseaukisetkin pärjäävät Vuorisuolla

    Perseaukiset puliukot Ristijärveltä ovat suopotkupallon veteraaneja.

    Joukkueen nimi on vuosien saatossa tiivistetty sujuvampaan muotoon Perseukot. Joukkueella on tänä vuonna tavoitteena harrastesarjan finaalipaikka.

    Perseukkojen yhteinen matka alkoi jo 1990-luvulta.

    – Kaverin kanssa olimme nuoria poikia ja mietimme, miten menemme suolle pelaamaan. Mansikkarahat eivät riittäneet ja vanhemmilta piti olla vailla. Kaverin isä sanoi meille, että ei teidän kannata minnekään mennä, kun olette tuollaisia perseaukisia puliukkoja, muistelee joukkueen kapteeni Vesa Väyrynen naureskellen.

    Vuorisuo on otollinen paikka hyttysille ja suopotkupallolle. Kuva vuoden 2016 MM-kisoista.Terhi Marjakangas / Yle

    Humoristisen nimen taakse kätkeytyy aktiivinen ystäväporukka, joiden harrastuksiin kuuluvat myös lentopallo, frisbeegolf, kalastus ja metsästys.

    Väyrynen on kolunnut kaikki Hyrynsalmen suofutiskisat 20 vuoden aikana ja umpihankiturnauksia päälle. Suofutista on pelattu MM-tasolla vuodesta 2000 alkaen.

    – Suopotkupallossa pääasia on, että tapaa kavereita. Pelit ovat toisarvoisia, koska vain kerran vuodessa pääsee kavereiden kanssa muistelemaan vanhoja, Väyrynen tiivistää.

    Tunnelma ei ole samanlainen. Rahantekobisnekseksi on muuttunut se touhu. Vesa Väyrynen

    Suopotkupalloon osallistuu tänä kesänä 165 joukkuetta, ja tapahtumapaikka on laajentunut entisestään. Turnaustapahtuman paisuminen herättää konkarissa ristiriitaisia tunteita.

    – Ennen oli iso teltta ja tuntui, kuin olisimme olleet yhtä perhettä. Teltassa oli tunnelmaa ja yhteislaulua, jotain sellaista, mitä ei enää ole. Tunnelma ei ole samanlainen, kun palvelut ovat pirstoutuneita, ja paikalla on monta baaria. Rahantekobisnekseksi on muuttunut se touhu, Väyrynen sanoo.

    Väyrysen mukaan viime vuosina on ollut harmittavaa, kun peliporukat ovat jakautuneet kuppikuntiin. Jotkut hyvät asiat ovat silti säilyneet.

    – Tykkään itse vastustajien kunnioituksesta eniten. Siellä on festaritunnelma, ja joka vuosi saa ystäviä. Kaikki ovat kavereita ja halailevat, Väyrynen innostuu.

    Yli 2 000 pelaajaa pääsee tänäkin kesänä pelaamaan huolellisesti hoidetuilla kentillä, sillä kymmeniä talkoolaisia osallistuu kantojennosto-operaatioon. Kentät saavat konkarilta kiitosta.

    – Pelikentät ovat hyviä. Muutama tosi pehmeä kenttä siellä on, joissa pelaaminen meikäläisen kunnolla ei onnistu, naurahtaa Väyrynen.

    Suopotkupallon MM-kisoihin osallistuu tänä vuonna 165 joukkuetta.Kaisu Jansson / Yle

    Osa suokentistä on kesän helteiden vuoksi perinteistä kuivemmassa kunnossa. Kenttiä ei kastella keinotekoisesti, mutta niiltä laskevia puroja padotaan.

    Kuivemmat kentät nostavat jalkapallotekniikan suurempaan rooliin. Jos kapteeniin on uskomista, perseukoilla tekniikka on hallussa.

    – Joukkueen tekniikka vallan mainio. Neymar jää kakkoseksi, sivaltaa Väyrynen kylmän viileän analyysinsä.

    Videot silittelystä, naksuttelusta tai maiskuttelusta voivat laukaista aivo-orgasmin – ASMR on ilmiö, jota on tutkittu vasta vähän

    Videot silittelystä, naksuttelusta tai maiskuttelusta voivat laukaista aivo-orgasmin – ASMR on ilmiö, jota on tutkittu vasta vähän


    Tästä on kyseASMR:ksi (Autonomous Sensory Meridian Response) kutsutaan äänen tai liikkeiden tuottamaa mielihyvää.ASMR-videot ovat suosittuja ympäri maailmaa. Parhaimmillaan videoilla on yli miljoona katselukertaa.ASMR:n tuottamaa mielihyvää ja...

    Tästä on kyseASMR:ksi (Autonomous Sensory Meridian Response) kutsutaan äänen tai liikkeiden tuottamaa mielihyvää.ASMR-videot ovat suosittuja ympäri maailmaa. Parhaimmillaan videoilla on yli miljoona katselukertaa.ASMR:n tuottamaa mielihyvää ja kihelmöintiä on kutsuttu aivo-orgasmiksi.Käsiliikkeillä ja katsojan kehumisella yritetään rentouttaa katsoja ja tuoda läheisyyden tuntua.

    Videolla henkilö naputtelee ja silittelee sormillaan kirjan kantta. Käsien liikkeet ja rauhoittava ääni saavat kylmät väreet käsivarsiin. Pää täyttyy mielihyvästä, ja kihelmöinti tuntuu jopa jalkapohjissa.

    Kyseessä on ASMR-video, josta on tullut maailman laajuisesti tunnettu ilmiö. ASMR:ksi kutsutaan äänten tai liikkeiden tuottamaa mielihyvää. Ääniä voivat olla esimerkiksi mukavien asioiden kuiskailu, materiaalien hiplailu ja mikin silittely.

    Suomessa ilmiö on näkynyt noin vuoden ajan. Muun muassa tubettaja Sita Salminen on tunnettu ASMR-videoistaan ja parhaimmillaan hänen videoillaan on yli 600 000 katselukertaa. Suomalaisia ASMR-artisteja on vain kymmenkunta, mutta maailmalla videoita on tehty 2010-luvun alusta lähtien. Yhdysvalloissa ASMR-artisteilla on lähes kaksi miljoonaa seuraajaa.

    Usein videon tekijä katsoo intensiivisesti kameraan ja puhuu suoraan katsojalle esimerkiksi sanoen "olet todella kaunis" ja "nyt sinulla ei ole mitään hätää".Elisa Kinnunen / Yle

    Itse maiskuttelun tai kuiskuttelun takia videoita ei kuitenkaan katsota, vaan äänten tuoman tunteen vuoksi. Ihminen rentoutuu videon äärellä ja voi lähes tuntea ihmisen kosketuksen.

    Osa ASMR-videoista on täysin äänettömiä ja ne sisältävät vain erilaisia rauhallisia liikkeitä. Käsien liikehdinnän on koettu kiinnittävän huomion silmiin ja saamaan aikaan läheisyyden tunteen.

    Läheisyyden kaipuuta ja pakoa hektisestä elämästä

    Ilmiötä on tutkittu vähän. Havaintopsykologian tutkija ja psykologian tohtori Jukka Häkkinen on kirjoittanut aiheesta Ylelle.

    Häkkisen mukaan ASMR:n ja kihelmöinnin välistä yhteyttä ei ole selvitetty. Kihelmöinti kuitenkin liittyy mielihyvän tunteeseen, jota jotkut videoista saavat. Häkkinen on kutsunut kihelmöintiä ja onnellisuuden tunnetta jopa aivo-orgasmiksi.

    Kuiskailu ja läheisyys ovat ihmisyyden ja nautinnon syvintä aluetta ja myös ASMR:n ydintä. Risto Lappeteläinen

    Häkkinen korostaa, että suoraa johtopäätöstä ASMR:n suosion ja yhteiskunnallisen tai kulttuuristen tekijöiden välille ei voi vetää.

    – Ihmiset ovat aina hakeneet keinoja saada mielihyvän ja rentoutumisen kokemuksia. ASMR on osa tätä jatkumoa, selittää Häkkinen.

    ASMR-videot saattavat olla useiden tuntien pituisia.Elisa Kinnunen / Yle

    ASMR-videoiden kenttä on laajentunut vuosien aikana. Mukaan ovat tulleet roolileikit, kuten lääkäri- ja meikkausleikit. Katsojan kasvoja hierotaan, meikataan ja korvia puhdistetaan kuvitteellisesti. ASMR-artistit käyttävät roolileikin apuna erilaisia mikrofoneja, jotka muistuttavat ihmisen päätä tai joissa on vain korvat.

    Videot on tehty hyvin aidon tuntuisiksi ja niillä päästään katsojan iholle. Usein oolileikeissä vaikeinta on hahmottaa ihmisen kasvonpiirteet, kuten poskipäät, mikä tekisi kokemuksesta mahdollisimman aidon.

    Katsoja saattaa tulkita roolileikit, kuiskailun tai silittelyn todella henkilökohtaisina ja intiimeinä asioina. Psykologi Risto Lappeteläinen on sitä mieltä, että ASMR:n voi jossain mielessä liittää tunteisiin ja läheisyyteen.

    – Tunnenäkökulmasta mielikuva toisesta ihmisestä lisää kokemusmaailman intensiteettiä ja kihelmöinti liittyy mielestäni mielihyvään, jota aistimus toisesta tuottaa. Kuiskailu ja läheisyys ovat ihmisyyden ja nautinnon syvintä aluetta ja myös ASMR:n ydintä, Lappeteläinen summaa.

    Kun hoitaja esitti syövänsä kakkua, ääni oli mielestäni todella miellyttävä. Aloin tuputtaa hänelle jatkuvasti kakkuja. Laura Hyvönen

    Yksi syy videoiden katsomiseen voi olla läheisyyden kaipuu. Katsoja voi kokea saavansa huomiota videon tekijältä ja siten helpottaa yksinäisyyttään. Parhaimmassa tapauksessa katsoja rentoutuu syvästi tai jopa nukahtaa.

    Lappeteläisen mukaan reaktio eli aivo-orgasmi voi tuntua kylmiltä väreiltä, mutta oleellista on taustalla olevan tunteen ja kehollisen kokemisen yhteys.

    – Kehollisesta kokemuksesta pitäisi aina yrittää mennä taustalla olevaan tunteeseen jota uskoakseni juuri ASMR-videoilla tavoitellaan.

    Katsojilla on yksilöllisiä mieltymyksiä

    Kajaanilainen tubettaja Laura Hyvönen on seurannut ASMR-videoita viisi vuotta. Hän on myös itse tehnyt niitä muutamia. Videoillaan Hyvönen meikkaa katsojan kasvoja ja syö leipää. Ensimmäisen ASMR-kokemuksen hän muistaa saaneensa jo päiväkodissa.

    – Vein lastentarhanopettajalleni hiekkakakkuja syötäväksi. Kun hoitaja esitti syövänsä kakkua, ääni oli mielestäni todella miellyttävä. Aloin tuputtaa hänelle jatkuvasti kakkuja, Laura Hyvönen naureskelee muistolle.

    Hyvönen löysi ASMR-videot sattumalta etsiessään ratkaisua uniongelmiinsa. Hän alkoi kuunnella videoita ennen nukkumaan menoa ja se auttoi ongelmaan.

    Videoiden suosio perustuukin juuri siihen, että katsojat katsovat videoita esimerkiksi kiireisen tai stressaavan työpäivän jälkeen tai ennen nukkumaanmenoa. Laura Hyvönen on myös huomannut, että esimerkiksi kameralle hymyileminen on rentouttanut katsojia.

    Laura Hyvönen on saanut paljon hyvää palautetta videoistaan. Häneltä pyydetään päivittäin uusia videoita.Elisa Kinnunen / Yle

    Viisi vuotta sitten moni suomalainen ei tiennyt ASMR-videoista mitään. Hyvönen puhui videoistaan ystävilleen, mutta hekään eivät olleet kuulleet niistä.

    – En vielä silloin uskaltanut itse tehdä sellaisia videoita, kun en tiennyt miten suomalaiset reagoisivat. Tuntuuhan se hieman hassulta tehdä tai kuunnella sellaisia ääniä, Hyvönen pohtii.

    Kaikki eivät tunne kihelmöintiä tai kylmiä väreitä katsoessaan ASMR-videoita. Psykologi Risto Lappeteläinen kertoo, että toisilla ihmisillä keho tulee mukaan tunteiden kokemiseen voimakkaammin, toisilla asia jää enemmän tunteen tasolle.

    – Kehollinen herkkyys on rikkaus, jonka suhdetta tunteisiin olisi hyödyllistä tarkastella enemmänkin. Ehkä videoiden kautta se onnistuu, Lappeteläinen kehottaa.

    Hellettä pukkaa koko maahan – Lappiin huomenna lähes 30 astetta

    Hellettä pukkaa koko maahan – Lappiin huomenna lähes 30 astetta


    Lähipäivinä sää on laajalti lämmintä, mutta etenkin lännessä ja etelässä tulee viilentäviä kuurosateita. Tänään keskiviikkona viileintä on Etelä-Suomessa ja paikoin alueella voi myös ukkostaa. Hellettä on Lapissa ja todennäköisesti...

    Lähipäivinä sää on laajalti lämmintä, mutta etenkin lännessä ja etelässä tulee viilentäviä kuurosateita. Tänään keskiviikkona viileintä on Etelä-Suomessa ja paikoin alueella voi myös ukkostaa. Hellettä on Lapissa ja todennäköisesti myös Länsi-Suomessa.

    Huomenna torstaina asteet saattavat kivuta Lapissa lähelle 30:tä. Myös koko muu maa saanee nauttia hellelukemista.

    Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan perjantai ja lauantai ovat loppuviikon epävakaisimmat päivät.

    Yle

    – Perjantaina epävakaisempi alue siirtyy Länsi-Suomeen ja liikkuu siitä lauantaina maan keskiosiin. Sademäärissä voi olla paikallisesti isoja vaihteluita, koska sateet ovat kuurottaisia, Koskela sanoo.

    – Perjantaina ilmamassa on sen verran lämmintä, että siellä missä ei sada ja aurinko pääsee paistamaan, asteet ovat 25:n vaiheilla.

    Lauantaina hellelukemiin päästään etelässä ja lännessä, Lapissa puolestaan viilenee. Sunnuntaina sää alkaa lämmetä laajemmalla alueella. Sadekuuroja tulee vielä Lapista Kainuuseen ulottuvalla alueella.

    Ensi viikolla sää lämpenee entuudestaan. Alkuviikosta lämpötilat voivat olla lähes koko maassa yli 25 astetta.

    Sukeltaja tervehtii järven pohjassa vessanpönttöä ja muuta ihmisen sinne heittämää törkyä –

    Sukeltaja tervehtii järven pohjassa vessanpönttöä ja muuta ihmisen sinne heittämää törkyä – "Sukeltaminen on rauhoittumista ja stressin purkua"


    Tästä on kyseSuomessa voi harrastaa laitesukeltamista ympäri vuoden.Pinnan alla sukeltajat näkevät ihmisten kädenjäljen: pohjassa on muoviroskaa, mutta myös isompia esineitä vessanpöntöistä veneisiin.Kukaan ei vastaa pohjaan upotettujen...

    Tästä on kyseSuomessa voi harrastaa laitesukeltamista ympäri vuoden.Pinnan alla sukeltajat näkevät ihmisten kädenjäljen: pohjassa on muoviroskaa, mutta myös isompia esineitä vessanpöntöistä veneisiin.Kukaan ei vastaa pohjaan upotettujen tavaroiden pois keräämisestä.

    Suomen järvissä sukeltajaa eivät odota koralliriutat tai uponneet laivat, mutta ei sukeltamista harrastetakaan nähtävyyksien takia.

    – Suomessa harvoin sukelletaan kohteen tai tietyn paikan näkemisen vuoksi. Sukeltaessa näkee tuttuja kaloja ja rapuja, kiukaita, postilaatikoita ja vessanpyttyjä. Me käymme katsomassa, vieläkö ne ovat siellä. Sukeltaminen on rauhoittumista ja stressin purkua. Painottomassa tilassa lillumista, kymmenen vuotta sukeltamista harrastanut Tero Möttönen kertoo.

    Tero Möttönen on valmiina sukeltamaan. Pinnan alla voi olla korkeintaan puolitoista tuntia.Lucas Holm / Yle

    Möttönen alkoi harrastaa sukeltamista sattumalta, kun huomasi alkavan sukelluskurssin opiskellessaan ammattikorkeakoulussa. Korkeat paikat pelottavat Möttöstä, joten pohjalla olo tuntuu hyvältä, vaikka kastuminen ei houkuttele.

    – Minähän vihaan kylmää vettä yli kaiken, mutta eihän sinne kastumaan lähdetä, kun mennään sukeltamaan. Sukellan kuivapuvulla, niin en kastu juuri ollenkaan. Minulla on oikeastaan veden kanssa tekemisissä vain suun ympärys.

    Tero Möttösen sukellusvarusteet painavat noin neljätoista kiloa. Olo veden alla on kuitenkin painoton.Lucas Holm / Yle

    Pelkästään maskilla ja snorkkelilla pääsee jo veden alle. Laitesukeltamiseen tarvitaan kuitenkin enemmän varusteita, joista osan voi vuokrata sukellusseuralta.

    Laitteilla sukeltamiseen tarvitaan märkä- tai kuivapuku ja räpylät, mutta myös painovyö, tasapainotusliivi, paineilmapullo, hengistyslaitteet sekä sukelluskello tai -tietokone. Joillakin löytyy ranteesta kompassi ja muuta laitteistoa. Lajissa ei kuitenkaan välineillä leveillä, sillä tekniikka ei sukellusvälineissä vanhene.

    Sukeltaja näyttää pingviiniltä vaappuessaan täysissä varusteissaan räpylät jalassa kohti vettä. Sukellusvälineet voivat painaa joitakin kymmeniä kiloja. Veden alla vaiva palkitaan, sillä siellä olo tuntuu painottomalta.

    Kuivapuku päällä tulee hiki vaikka vesi olisi alle kymmenasteista.Lucas Holm / YleMerirosvoaarteita ja tekohampaita

    Järvien pohjasta sukeltajat löytävät kaikenlaista tavaraa, joista ihmiset haluavat päästä eroon: kiukaita, alusastioita, veneitä. Möttösen lista hylätyistä esineistä on pitkä.

    – Ihan laidasta laitaan tavaraa. Pullon korkkeja ja tölkkejä on aivan älyttömästi. Myös polkupyöriä nostetaan sieltä sun täältä jatkuvalla syötöllä, mutta määrä ainakin Kainuun vesissä on hyvin pieni. Mitään myrkkyjätettä olla löydetty eikä kaatopaikkoja. Ne ovat onneksi pysyneet siellä, mihin ne kuuluvat.

    Tavarat säilytetään koskemattomana seuraaville sukeltajille. Upotetut tavarat pienessä mittakaavassa eivät sukeltajia vaivaa.

    – Minä en itse ainakaan sukella löytämisen takia. Tavarat tuovat mielenkiintoa ja auttavat tekemään reitin veden alla: Nyt lähdetään tuonne postilaatikolle, sieltä noustaan kiukaalle ja tullaan kaatuneen puun ohi.

    Kuivalla maalla sukeltaja liikkuu kuin pingviini, mutta veden alla vaiva palkitaan painottomuuden tunteella.Lucas Holm / Yle

    Vaikka sukeltajia esineet eivät haittaa, pohjaan heitetty tavara voi olla siellä vuosikymmeniä, sillä juuri kukaan ei siivoa järvien pohjia. Jari Pesonen Kainuun ELY-keskuksesta sanoo, että kunnan ympäristöviranomainen voi valvoa järven kuntoa, mutta puhdistaminen on hankalampi juttu.

    – Jos pohjassa on ihmisten laittamia tavaroita, niitä ei voi oikein ketään velvoittaa puhdistamaan. Tietysti vesialueen omistaja voi asiaa ajatella, jos se heillä intresseissä on.

    Suurimman osan järvistä omistavat osakaskunnat. Osakkaaksi ei voi liittyä, vaan osakkuuden voi saada kiinteistön mukana. Paltamon 1. kalaveden osakaskunnan puheenjohtaja Raimo Kantola kertoo, että uponneita tavaroita on erittäin vaikea saada nostettua pohjasta.

    – Kuvittele, että lähettäisin sinut siivoamaan, miten menettelisit? Sinne on paljon helpompi upottaa kuin siivota. Tavallisin jäte on varastettu polkupyörä, josta halutaan eroon. Kun se on uponneena, siinä ei ilman erikoiskonsteja ja sukeltajia mahda mitään.

    Polkupyöriä lojuu usein järvien ja jokien pohjassa. Jotkut pyöristä ovat varastettuja.Hanne Leiwo/Yle

    Kantolan mukaan roskaaminen ei ole enää yhtä suuri ongelma kuin aiemmin.

    – Vanhastaan pohjanmaalaisittain jäille on keväällä kasattu kaikkea, ja sitten jäät ovat sulaessaan vieneet ne alavirtaan. Meilläkin tuollaista vanhakantaista jätteiden poistoa ilmenee joskus. En sanoisi, että porukka, joka on nyt järjissään ja aktiivisena, isosti roskaisi, mutta roskaa pohjassa varmasti on.

    Kantola toivoisi järjestelmää, jossa sukeltajat saisivat ELY-keskukselta apurahaa, joka kannustaisi siistimään järven pohjia. Tällä hetkellä putsaaminen on etupäässä urheilusukeltajien talkoiden varassa.

    Myös Paltaniemen–Jormuan kalaveden osakaskunnan puheenjohtaja Heikki Punju pitää järven pohjien siivousvastuuta ongelmallisena.

    – Meilläkin on valtava vesialue, eikä kenenkään varat tai voimat riitä sellaisen putsaukseen. Hankaluutena on myös, jos järvi on syvä.

    Tavaroita nostetaan, jos niistä on suurta vahinkoa. Punjun mukaan ihmiset soittivat heille venereitin olevan tukossa ja tukoksen vahingoittavan potkureita. Reitin tukkineet polkupyörät poistettiin, mutta esimerkiksi kalastusta haittaavat pyörät jäävät yleensä nostamatta.

    Sukeltamaan lähdetään porukalla, ja pinnan alla ollaan pareittain.Lucas Holm / Yle

    Joskus jollekin arvokasta tavaraa putoaa veteen. Möttönen lupaa sukeltajien auttavan löytämään hukkuneen esineen, jos kustannuksista päästään yhteisymmärrykseen.

    – Siinä vaiheessa, kun ihmiseltä tippuvat avaimet tai tekarit laiturilta, ruvetaan Googlesta etsimään sukeltajaa. Jos esine on tippunut virtapaikassa tai liikkuvasta veneestä, niitä ei mennä niin vain poimimaan. Parhaimmillaan se voi kestää useita päiviäkin.

    Möttönen on käynyt järven pohjassa kymmeniä kertoja rentoutumassa ja tervehtimässä posliinipyttyjä. Maisemat eivät juuri muutu, mutta jokin vetää vedessä puoleensa.

    – Jokainen sukellus on erilainen, ja tämä on eräällä tavalla elämäntapa. Koskaan ei ole valmis sukeltaja. Jossain vaiheessa sukeltaja siirtyy suurin piirtein aarrejahtiin. Kyllähän meillä on salainen haave löytää näistä Kainuun vesistä lentokoneen raato, hylky tai viikinkilaiva. Se ei ehkä toteudu, mutta sitten on kamera: ruvetaan kuvaamaan ja haetaan parasta ahvenkuvaa.

    Vain yhdessä Suomen kaupungissa liikuntarajoitteinenkin pääsee opastetulle matkailukierrokselle  –

    Vain yhdessä Suomen kaupungissa liikuntarajoitteinenkin pääsee opastetulle matkailukierrokselle – "Esteettömyyden edistäminen on pysähtynyt rahapulaan"


    Tästä on kyseKajaanissa järjestetään maksuttomia, esteettömiä opastettuja kiertoajeluja kaupungin matkailukohteisiin.Kajaani on ainoa kaupunki Suomessa, joka tarjoaa esteettömän vaihtoehdon kiertoajeluille.Taustalla on liikuntarajoitteisten...

    Tästä on kyseKajaanissa järjestetään maksuttomia, esteettömiä opastettuja kiertoajeluja kaupungin matkailukohteisiin.Kajaani on ainoa kaupunki Suomessa, joka tarjoaa esteettömän vaihtoehdon kiertoajeluille.Taustalla on liikuntarajoitteisten toive tasa-arvoisesta asemasta.

    Liikuntarajoitteisten pääsy tutustumaan oman paikkakuntansa matkailunähtävyyksiin ei ole itsestään selvää missään, mutta Kajaanissa siitä on yritetty tehdä edes jotenkin mahdollista.

    Matkailuoppaiden vetämiä kiertoajeluja on järjestetty muiden paikkakuntien tavoin vuosia, mutta aiemmin liikuntarajoitteisia ei ole osattu huomioida.

    – Busseihin ei ole tähän mennessä paljon vammaisia lähtenyt matkaan, sillä jo pelkästään bussiin nousu voi olla haasteellista kohteissa liikkumisesta puhumattakaan. Kokeilimme viime kesänä kerran esteetöntä kierrosta, ja suuren suosionsa ansiosta tänä kesänä kiertoajeluita järjestetään kolme, Kajaanin vammaisneuvoston jäsen Hilkka Kananen kertoo.

    Aivan pienestä ajelusta ei ole kyse, sillä Kajaanin kaupunginteatterin pihamaalta starttaa liikkeelle täpötäysi linja-auto sekä kaksi täyttä invataksia. Matkailuoppaita on matkassa kolme, yksi jokaisessa autossa.

    Oppaana toisessa takseista oleva Anja Hongisto pohtii järjestelyjen olevan pitkälti samanlaisia kuin niin sanotuilla normaaleillakin kierroksilla.

    – Suuri ero on oikeastaan opastettavien määrä. Näin iso määrä ihmisiä ei mahdu kerralla esimerkiksi Paltaniemen kuvakirkon pihalle tai Eino Leinon perinnetaloon. Kierrämme kohteet niin, että vältymme ruuhkilta. Opastukseen tai tarinoihin ei vaikuta, kuinka ketterästi ihminen liikkuu. Tarina on sama, ja tarinoita meillä Kainuussa kyllä riittää.

    Esteettömyyttä ei mieti, ennen kuin asia osuu omalle kohdalle

    Kesän ensimmäisellä esteettömällä opastuskierroksella ohjelmassa on tutustuminen Paltaniemellä seisovaan vuonna 1726 rakennettuun kuvakirkkoon, Eino Leino -perinnetaloon sekä Leinon kotitilaan Hövelöön. Invataksissa matkaavat kuuntelevat matkailuoppaan kertomuksia paikkojen historiasta tarkasti, mutta toki kysymyksiäkin esitetään.

    Ensimmäistä kertaa Kajaanissa vieraileva Helena Voutilainen saa paljon kerrottavaa matkaansa kotiin Tammelaan.

    – Tärkeintä näissä kiertoajeluissa on opas ja tämä on kyllä hyvä.

    Matkailuopas Anja Hongisto työssään Eino Leino -perinnetalolla Kajaanin Paltaniemellä.Jarmo Nuotio / Yle

    Voutilainen ei edes miettinyt liikkumisrajoitteita, kun lähti kierrokselle.

    – On hienoa, että esteettömyyteen kiinnitetään huomiota, sillä sellaiset asiat huomataan usein vasta, kun ne osuvat omalle kohdalle. Itselläni jalka liikkuu vielä ketterästi, mutta koskaan ei tiedä, milloin asia on toisin.

    Voutilaisen mielikuva on, että esteettömyys on huomioitu kohtuullisen hyvin ainakin isommissa kaupungeissa.

    – Ymmärrän, että kaikkialle eivät kaikki pääse. Hienoa, että täällä yritetään tuoda paikat lähemmäksi kaikkia.

    Matkailuopas Anja Hongisto on yllättynyt, että vastaavia kierroksia ei muualla Suomessa järjestetä.

    – Etukäteisjärjestelyt ovat samanlaisia kuin muillakin kierroksilla, eli osallistujan liikuntakyvystä ja muista tarpeellisista seikoista tulee tietoa jo varauksen kautta. Niiden tietojen perusteella tehdään kohdeohjelma jokaiselle kierrokselle, eli ei tämä kovin kummallista ole.

    Kajaani valopilkkuna liikuntarajoitteisille

    Vammaisten etujärjestö Kynnyksen toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä on innoissaan Kajaanin palvelusta.

    – Sopiihan, jos käyn saman tien Helsingin matkailutoimistossa kertomassa tästä? Taas nähdään, että kaikki viisaus ei tosiaankaan asu Helsingissä.

    Takavuosina esteettömyys oli esillä rakentamisessa ja puheissa, mutta nyt se näkyy Könkkölän mukaan lähinnä paperilla.

    – Esteettömyyden edistäminen on pysähtynyt rahapulaan, tai ainakin hidastunut. Esteettömistä kohteista kerrotaan lähinnä opaslehtisissä, joita löytyy infopisteistä. Tosin rahaa ei tahdo löytyä opaslehtisten uusimiseen.

    Jos ei ole aiempaa tarjontaa, ei synny myöskään kysyntää. Jos ei ole kysyntää, ei synny tarjontaa. Kalle Könkkölä

    Könkkölä toivoo, että Kajaanista otettaisiin mallia esteettömyyden edistämisessä. Hänen mielestään joskus on etu, että liikkeelle lähdetään Helsingin ulkopuolelta.

    – Pienellä paikalla kaikki ihmiset tuntevat toisensa ja kohdepaikat, joten asioita on helpompi kehittää. Ladun avaajan hankaluus on, että jos ei ole aiempaa tarjontaa, ei synny myöskään kysyntää. Jos ei ole kysyntää, ei synny tarjontaa.

    Seuraavaksi näkö- ja kuulovammaiset

    Kajaanin vammaisneuvoston puheenjohtaja Kaija Patronen on iloinen, että Kajaanin kaupunki on ottanut vammaisten toiveet hyvin huomioon.

    – Ilman kaupungin tukea ei tämä onnistuisi, sillä kierrokset syövät myös rahaa taksien ja opastuksen maksuina. Toiveisiin vastaaminen on myös näkynyt siinä, että esteettömyyttä tarvitsevat ovat aktivoituneet. Vammaisneuvostolle on tullut paljon yhteydenottoja, joissa mennään jo eteenpäin tasa-arvoisuudessa.

    Tämän suosio on kyllä yllättänyt meidät kaikki, ei tätä tähän voi jättää. Hilkka Kananen

    Patrosen mukaan jatkossa on tarkoitus kiinnittää enemmän huomiota näkö- ja kuulovammaisten palveluihin.

    – Esimerkiksi sokeat tarvitsisivat näillä kiertoajeluilla omat tulkkinsa välittämään sen, mitä me näemme.

    Kehitystä vie eteenpäin myös oma kokemus, hymyilee vammaisneuvoston jäsen Hilkka Kananen kesän ensimmäisen opastetun esteettömän kierroksen päätteeksi.

    – Tämän suosio on kyllä yllättänyt meidät kaikki, ei tätä tähän voi jättää. Tälläkin kierroksella on näkynyt paljon tyytyväisiä hymyjä.

    Vegaaniruoka ei horjuta hotelliaamupalan klassikkoa:

    Vegaaniruoka ei horjuta hotelliaamupalan klassikkoa: "Perinteistä pekoniruokavaliota noudattaa 98 prosenttia asiakkaista"


    Tästä on kyseKasvis- ja vegaaniruuan kysynnän kasvu luo paineita hotelleille kehittää aamupalatarjontaa.SOK:sta kuitenkin kerrotaan, että perinteiset pekoni ja nakit maistuvat suurimmalle osalle asiakkaista.Monet kokoavat aamupalansa sekä...

    Tästä on kyseKasvis- ja vegaaniruuan kysynnän kasvu luo paineita hotelleille kehittää aamupalatarjontaa.SOK:sta kuitenkin kerrotaan, että perinteiset pekoni ja nakit maistuvat suurimmalle osalle asiakkaista.Monet kokoavat aamupalansa sekä perinteisistä lihatuotteista että vegaanisista vaihtoehdoista.

    Hotelliyöpyjät haluavat vaihtoehtoja lihansyönnille. Moni selvittää jo matkakohdetta valitessaan (vegaani.org), onko vegaanista ruokaa tarjolla. Tämä on huomattu hotelliketjuissa, jotka ovat myös reagoineet kysyntään.

    – Suosio kasvaa kokoa ajan. Otamme uudella aamupalallamme huomioon myös vegaaniruokavaliota noudattavat asiakkaamme. Kaksi vuotta sitten tuomamme falafel on ollut erittäin suosittu myös sekaruokavaliota noudattavien keskuudessa, kertoo Scandic-hotellien aluepäällikkö Jari Ervasti.

    Kasvis- ja vegaaniruoat ovat tuoneet vaihtelua myös sekasyöjille.Elisa Kinnunen / Yle

    Scandic-ketjussa aamupalalla on 36 erityisruokavaliotuotetta sadan perustuotteen lisäksi. Vegaaneille on tarjolla esimerkiksi seitanleikkeitä, tofua ja mantelivoita.

    Sokos-hotelleissa ollaan jo pidempään varauduttu siihen, että vegaanista ruokavaliota noudattavia vieraita yöpyy hotellissa.

    – Perinteistä pekoniruokavaliota noudattaa 98 prosenttia asiakkaista, mutta vegaaneja on koko ajan enemmän, ja vaatimustaso nousee, SOK Majoitus- ja ravitsemuskaupan ketjuohjauksen tuotekehityspäällikkö Juha Attila taustoittaa.

    Kasvisruokaa koko perheelle

    Kajaanilaisissa hotelleissa vilkkain kesälomakausi on pyörähtänyt heinäkuun alussa käyntiin, ja aamupalalla on kuhinaa.

    Kajaanissa lomailevat Laura Kaljunen ja Timo Torvinen ovat tulleet Sokos Hotel Valjuksen aamupalalle tyttärensä Tuovin kanssa. Perheen pöydästä löytyy runsaasti erilaisia kasvisvaihtoehtoja.

    – Me olemme kasvissyöjiä, mutta syömme myös kalaa. Lihatuotteita ei meidän pöydässämme näy, Kaljunen kertoo.

    Kaljusen ja Torvisen perheen ruokalistalla on vain kasvisruokaa.Elisa Kinnunen / Yle

    Valjuksen aamupalalla kasvis- ja vegaanivaihtoehtoja on levitetty eri puolille tarjoilua. Keittiöpäällikkö Anna Turusen kokemuksen mukaan vaihtoehdot eivät ole vielä suuremmin löytäneet tietään hotellin asiakkaiden lautaselle.

    – Aamupalalla meillä löytyy vegaanipyöryköitä, vegenakkeja, vegaanileikkeleitä ja vegaanimuffinsseja. Kasvis- ja vegaaniruokaa menee ajoittain paljonkin, mutta kysyntä ei ole päivittäistä, Anna Turunen kertoo.

    Anna Turusen mukaan kasvis- ja vegaaniruoka eivät ole juuri aiheuttaneet lisätöitä keittiössä.Elisa Kinnunen /Yle

    Kajaaninjoen toisella puolella Scandic Hotel Kajanuksessa ravintolapäällikkö Taava Kesti on puolestaan havainnut, että kasvis- ja vegaanituotteita kysytään paljon.

    – Kokouskaupassa ja juhlatuotteissa on kasvis- ja erityisruokavalioille kasvavaa kysyntää, Kesti kertoo.

    Kaljusen ja Torvisen perhe matkustaa Suomessa miehen soittokeikkojen vuoksi, joten hotellien aamupalat ovat tulleet tutuksi. Perheen äiti Kaljunen on tyytyväinen tarjonnan muutokseen.

    – Se on mukava, että hotellista löytyy maidottomia tuotteita ja vaihtoehtoja. Olen huomannut, että vaihtoehdot ovat lisääntyneet hotelleissa ympäri Suomen, toteaa Kaljunen.

    Torvisen perheessä isä on avoin uusille ruokakokeiluille. Siihen hotelliaamupala tarjoaa yhden vaihtoehdon lisää.

    – En ole vegaani ja olen kaikkiruokainen, vaikka en syö lihaa. Kokeilen uusia vaihtoehtoja, jos niitä on tarjolla, avaa perheen isä Timo Torvinen ja lusikoi samalla perheen pienimmälle lisää raejuustoa.

    8 000 kiloa falafelia

    Scandic-hotelleissa ei ole tarkkaa lukemaa kasvis- tai vegaaniruuan suosiosta.

    – Ostojen perusteella suosio kasvaa vuosi vuodelta. Olemme ostaneet falafelia 24 hotelliin vuositasolla noin 8 000 kiloa, ja määrä kasvaa koko ajan. Tämä luo meille paineita kehittää ja pitää yllä laadukasta kasvistarjontaa, ei ainoastaan aamiaisella vaan myös muussakin tarjonnassa, Scandicin aluepäällikkö Juha Ervasti kertoo.

    Kun hotellitarjonta monipuolistuu, aamupala ei ole enää sekasyöjien yksinoikeus.

    – Kasvissyöjät ja vegaanit ovat yleensä tyytyneet siihen mitä aamiaisella tarjotaan, pohtii SOK Majoitus- ja ravitsemuskaupan ketjuohjauksen tuotekehityspäällikkö Juha Attila.

    Hotelliaamupala on osa matkailijan elämystä.Elisa Kinnunen / Yle

    Aamupalan suosikki molemmissa hotelleissa on selvä.

    – Kyllä ne ovat pekoni, nakit ja vastapaistettu leipä sekä leikkeleet, Anna Turunen kertoo.

    Pekonin ja nakkien suosio kestää ja ne kuuluvat hotellien perusvalikoimaan jatkossakin. Scandic Hotel Kajanuksen ravintolapäällikkö Taava Kesti epäilee pekonin ja makkaran suosion johtuvan siitä, että niitä valmistetaan vähemmän kotona. Scandic-hotellien aluepäällikkö Juha Ervasti on samaa mieltä.

    – Pekoni kuuluu viikonloppuun ja nautiskeluun. Trendi tuntuu olevan, että asiakkaamme keventävät viikolla, ja viikonloppuna nautitaan ja syödään aamiainen rauhassa. Rapeaksi paistettu pekoni ja pehmeä munakokkeli kuuluvat hyvän hotellin hotelliaamiaiselle, Ervasti kuvailee.

    Pekoni, tuore leipä ja leikkeleet ovat hotelliaamupalojen hittejä.Elisa Kinnunen /Yle

    SOK Majoitus- ja ravitsemuskaupan ketjuohjauksen tuotekehityspäällikön Juha Attilan mukaan hotelliaamupalan asiakkaat eivät jakaudu selkeästi seka- ja kasvissyöjiin, vaan valikoiman monipuolistuminen on rikastuttanut myös sekasyöjien aamupalalautasta.

    – Nykyään ihmisten lautasilla näkee paljon muutakin kuin pekonia ja munakokkelia. Toki vielä on ihmisiä jotka hotelliin päästessään mässäävät mielellään rasvaisia leikkeleitä ja pekonia. Tämä on kuitenkin yleisempää lomamatkustuskaudella kuin liikematkustuksessa, kertoo SOK Majoitus- ja ravitsemuskaupan ketjuohjauksen tuotekehityspäällikkö Juha Attila.

    Myös Scandic-hotellien aluepäällikkö Ervasti on huomannut sekasyöjien kiinnostuksen kasvisvaihtoehtoja kohtaan.

    – Falafelia syövät kaikki, seitanleike ja vegaanijuusto vaativat ehkä hieman enemmän totuttelua.

    Suomussalmen lentokonehylyn kaltaisia historiallisia aarteita on vielä muuallakin – löytöpaikat pidetään visusti salassa

    Suomussalmen lentokonehylyn kaltaisia historiallisia aarteita on vielä muuallakin – löytöpaikat pidetään visusti salassa


    Sotahistorian säilyttämisen eteen tehdään Suomessa paljon työtä vapaaehtoisvoimin ja puolustusvoimien avustuksella. Kainuun prikaati nosti noin viikko sitten Suomen Ilmavoimamuseon vapaaehtoissukeltajien paikantaman neuvostoliittolaisen lentokoneen...

    Sotahistorian säilyttämisen eteen tehdään Suomessa paljon työtä vapaaehtoisvoimin ja puolustusvoimien avustuksella.

    Kainuun prikaati nosti noin viikko sitten Suomen Ilmavoimamuseon vapaaehtoissukeltajien paikantaman neuvostoliittolaisen lentokoneen moottorin Suomussalmen Kiantajärven Kiekinselältä.

    Moottori oli Polikarpov I-15bis -mallisesta lentokoneesta. Kone teki pakkolaskun Kiantajärvelle talvisodan alussa ja oli vuosikymmeniä järven pohjassa. Pakkolaskun syyksi on arveltu konevikaa tai toisen koneen virhettä pommien pudotuksessa.

    Lentäjän tiedetään selvinneen tapahtumasta ja kävelleen takaisin Neuvostoliiton puolelle. Lentokone vajosi jäiden läpi järven pohjaan.

    Löytymisen jälkeen koneet kuuluvat Suomen valtiolle. Kai Mecklin

    Lentokoneen runko on poistettu jo aiemmin, ja nyt koneen moottori saatiin ylös järven pohjasta. Kainuun prikaati nosti 500-kiloisen m-25-moottorin proomulautalle nosturiautolla.

    Lentokoneen moottori luokitellaan historiallisesti arvokkaaksi, ja nostotoimenpiteen dokumentoi Suomen Ilmavoimamuseo. Moottorin sijoituspaikka konservoinnin jälkeen on Raatteen Portin talvisotamuseossa.

    – Tällaisilla tapauksilla on todellakin historiallista arvoa, varsinkin alueellisesti ajateltuna. Tapaukseen liittyy uskomaton tarina, joka kerrotaan moottorin sijoituspaikassa Raatteen portissa, Suomen Ilmavoimamuseon johtaja Kai Mecklin kertoo.

    Hylkyjen olinpaikkaa ei kerrota

    Metsistä ei enää nykypäivänä löydy lentokoneiden hylkyjä sotien ajalta. Suomussalmen löydön kaltaisia hylkyjä on kuitenkin vielä järvissä, soissa ja lammissa, mutta niistä ei hiiskuta.

    Museojohtaja Kai Mecklinin mukaan tällä hetkellä on tiedossa muutamia lentokoneiden hylkyjä. Niiden paikat pidetään visusti salassa, jottei hylkyihin kajottaisi.

    – Kartoitustyötä tekevät vapaaehtoiset, jotka ilmoittavat löytyneistä koneista eteenpäin. Löytymisen jälkeen koneet kuuluvat Suomen valtiolle, Mecklin kertoo.

    Karjalasta löydetty Brewster BW-372 on Yhdysvalloista lainassa vielä tämän kesän Tikkakosken Ilmavoimamuseossa.Petri Aaltonen / Yle

    Viime vuonna julkisuuteen nousi Itämeren kaasuputken työmaan lähistöltä löydetty kokonainen lentokone. Kyseinen kone on amerikkalaisvalmisteinen kaksimoottorinen Douglas DB-7 Boston / A-20 Havoc -lentokone.

    Näitä lentokoneita käyttivät toisessa maailmansodassa muun muassa Neuvostoliiton ilmavoimat ja muut liittoutuneiden sotavoimat.

    Suomesta löytyy myös lentäjien muistomerkkejä sotien ajalta. Esimerkiksi Ristijärven Jokikylässä on yksittäisen venäläislentäjän hautapaikka rautatiesillan kupeessa.

    Jokikylään kone putosi ilmeisesti helmikuun lopulla 1940, kun Neuvostoliiton koneet olivat pommittamassa Kalliokosken rautatiesiltaa. Paikalliset hautasivat sotilaan putoamispaikan lähelle sillan kupeeseen.

    Lentokoneen jäännöksiä, kuten moottorin osia, on vielä seudun taloissa jonkin verran jäljellä, mutta pääosa hylyn metalliosista meni kyläläisten hyötykäyttöön hyvin nopeasti putoamisen jälkeen.

    Korjattu 9.7.2018 klo 11.43: Venäjän puolelle korjattu Neuvostoliiton puolelle ja venäläiskone neuvostoliittolaiseksi koneeksi.

    Yli 12 000 alokasta astuu tänään palvelukseen – lähes 600 naisia

    Yli 12 000 alokasta astuu tänään palvelukseen – lähes 600 naisia


    Uudet alokkaat astuvat tänään palvelukseen. Kaikkiaan armeijan riveihin astuu noin 12 200 alokasta, joista lähes 600 on vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavia naisia. Valtaosa eli lähes 9 500 aloittaa Maavoimissa. Loput jakaantuvat Merivoimien,...

    Uudet alokkaat astuvat tänään palvelukseen. Kaikkiaan armeijan riveihin astuu noin 12 200 alokasta, joista lähes 600 on vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavia naisia.

    Valtaosa eli lähes 9 500 aloittaa Maavoimissa. Loput jakaantuvat Merivoimien, Ilmavoimien ja Rajavartiolaitoksen joukko-osastoihin.

    Maavoimien joukko-osastoista eniten alokkaita saapuu Porin prikaatiin, Kainuun prikaatiin ja Karjalan prikaatiin. Niissä kaikissa aloittaa parisen tuhatta alokasta.

    Ruotsinkieliset alokkaat aloittavat palveluksensa pääosin Merivoimien Uudenmaan-prikaatissa.

    Palvelus alkaa kahdeksan viikkoa kestävällä peruskoulutuskaudella, jonka aikana koulutuksen sisältö on sama kaikille.

    Varusmiesten palvelusaika on 165, 255 tai 347 vuorokautta.

    Hyvästit marjojen perässä harhailulle: Uusi palvelu ennustaa, milloin ja minne poimurin kanssa kannattaa suunnistaa

    Hyvästit marjojen perässä harhailulle: Uusi palvelu ennustaa, milloin ja minne poimurin kanssa kannattaa suunnistaa


    Tästä on kyseInnofactor on kehittänyt Mustikkaan.fi - palvelun, joka kertoo käyttäjälleen, kuinka kauan mustikkasadon kypsymisessä vielä kestää.Mustikan kypsymisen ennustava malli on uusi. Ennuste perustuu paikalliseen lämpösummaan.Palvelu...

    Tästä on kyseInnofactor on kehittänyt Mustikkaan.fi - palvelun, joka kertoo käyttäjälleen, kuinka kauan mustikkasadon kypsymisessä vielä kestää.Mustikan kypsymisen ennustava malli on uusi. Ennuste perustuu paikalliseen lämpösummaan.Palvelu ei ole aukoton, sillä ennusteruudut ovat 10 x 10 kilometrin kokoisia.

    Mustikan sesonki on eteläisessä Suomessa jo kuumimmillaan. Metsien sinistä kultaa pääsee poimimaan pian pohjoisemmassakin.

    Innofactorin kehittämä palvelu kertoo käyttäjälleen paikkatiedon perusteella, kuinka kauan mustikkasadon kypsymisessä vielä kestää. Nettisivun kautta voi tutkailla sadon kehittymistä myös karttanäkymästä koko maassa.

    Lämpösummaan perustuva ennuste laskee päivittäisiä lämpötiloja yhteen. Kun lämpösummaa kertyy tarpeeksi, voidaan tilastojen perusteella todeta, että mustikat ovat alueella kypsiä.

    Data-analyytikko Tapio Linkosalon mukaan palvelu julkaistiin netissä juhannuksen jälkeen 27. kesäkuuta. Lämpösummaaminen on aloitettu toukokuun alusta.

    – Alun perin tähtäsimme siihen, että palvelun olisi voinut julkaista heinäkuun alkupuolella. Kun alkoi näyttää siltä, että kesä on pari viikkoa normaalista edellä, tavoitetta aikaistettiin juhannukseksi. Meille tuli jopa kiire saada malli julki, ennen kuin mustikat metsässä kypsyvät.

    Mallin ennustustarkkuudessa poikkeuksellisen lämmin kevät ei kuitenkaan näkynyt.

    – Mallin perustuessa lämmön seuraamiseen, se reagoi lämpimään alkukesään, ja ennusteetkin ovat aikaisempia, koska lämpöä kertyy nopeammin.

    Linkosalo on ollut mukana aikaisemminkin lämpösummamallien sovelluksien hyödyntämisessä. Hän ollut kehittämässä muun muassa mallia, jota käytetään Turun yliopiston Aerobiologian yksikön siitepölyennusteessa.

    Uudella mallilla mustikkaan

    Mustikan kypsymisen ennustava malli on uusi. Mustikan kypsymisestä saa tilastoja koko Suomen kattavasta ruudukosta, jonka yhden ruudun ala on sata neliökilometriä. Tämän kokoisia ruutuja tarvitaan 3 900 kappaletta kattamaan koko maa. Sovelluksessa käytettävät tiedot pohjautuvat Ilmatieteen laitoksen sääennusteisiin ja havaintoihin. Sen perusteella tehdään laskelma.

    – Tämä on puhtaasti laskennallinen malli. Luonnonvarakeskuksen kartat pohjautuvat havaintoihin. Henkilöt käyvät havainnoimassa tilannetta ja sen perusteella tekevät arviot marjojen kypsymisestä.

    Luonnonvarakeskus seuraa marjojen kypsymistä seurantaruuduilla, joita ylläpitävät esimerkiksi 4H-kerhot.Mirva Ekman / Yle

    Tapio Linkosalon koostamassa mallissa on käytetty Luonnontieteellisen keskusmuseon hallitsemaa mustikan kypsymisaineistoa. Tilastoa keräsi aiemmin Suomen Tiedeseura. Tietoa mustikasta on kerätty Suomessa pitkään.

    – Tilastoa on ruvettu keräämään 1800-luvun puolivälissä, mutta Mustikkaan.fi-palvelun laskennassa käytin tilastoja vuosilta 1961–2015, koska tämä on sama aikaväli, jolta saa myös säätietoja. Päivittäistä ja maantieteellisesti kattavaa säädataa ei ole olemassa 1800-luvulta saakka vaikkakin yksittäisiltä paikkakunnilta tilastoja on pidemmältä ajalta.

    Aineistoa on Linkosalon mukaan käytettävissä napapiirin pohjoispuolelle asti. Painopiste tilastoissa on kuitenkin etelämpänä, ja otantamäärä harvenee hänen arvionsa mukaan Kajaanin korkeudelta pohjoisemmaksi.

    – Kieltämättä aineistossa näkyy, että pohjoisesta Lapista ei kovin montaa havaintoa ole ja siellä myöskin malli on epävarmempi.

    Puhelin matkaan metsään

    Arktiset aromit ry:n toiminnanjohtajan Birgitta Partasen mukaan uusi ennustepalvelu tunnetaan vielä seuran jäsenien keskuudessa huonosti. Partasen mielestä Mustikkaan.fi on mielenkiintoinen, mutta hän laskee marjanseurannan mieluummin marjahavainnot.fi-sivuston varaan. Toistaiseksi Luonnonvarakeskuksen ylläpitämällä sivustolla havaintoja on vähän.

    – Mökkiläisille Mustikkaan.fi-palvelu on varmasti hyvä. Paljon on olemassa ihmisiä, jotka eivät ole kulkeneet metsässä ja voivat tämän myötä innostua marjastamisesta. Marjojen kypsyminen on toisaalta kauden aikana niin paljon esillä muuallakin, että sitä voi seurata myös ilman sovelluksia, Partanen pohtii.

    Palvelu ennustaa mustikat 100 neliökilometrin tarkkuudella.Raisa Autio / Yle

    Mustikkaan.fi-palvelu on tällä hetkellä saatavissa ainoastaan internetissä.

    – Työryhmässämme on mietitty sitä, olisiko syytä tehdä erillinen mobiiliapplikaatio, mutta toistaiseksi pysymme vain nettisivussa. Se on meidän mielestämme toimiva ratkaisu, koska nettisivu toimii hyvin myös mobiilissa, Linkosalo kertoo.

    Mustikan paikkojen ennustamiseen on kehitetty myös Mustikka Go -sovellus (Mustikka Go), joka esittää todennäköisimmät mustikkapaikat kartalla.

    Tekeekö autuaaksi?

    Omien havaintojensa perusteella Linkosalo kertoo, että malli vaikuttaa osuneen tarkkuudeltaan hyvin kohdalleen.

    – Olen tyytyväinen tähän tulokseen, mihin olemme päässeet. En nyt tiedä, uskallanko mennä lupaamaan, että päivälleen kannattaa sen mallin mukaan metsään mennä, mutta aika hyvältä se näyttää, Linkosalo naurahtaa.

    Mustikkaan.fi-palvelu kertoo mustikan kypsymisen viikon tarkkuudella. Viikko valikoitui ennustetarkkuudeksi kahdesta syystä.

    – Ennusteessa on muutaman päivän epätarkkuus esimerkiksi kasvupaikan vaihteluiden takia. Päivätarkkuudella malli antaisi liian optimistisen vaikutelman tarkkuudesta. Lisäksi pyöristäminen viikkoihin antaa päiväkohtaista ennustetta tasaisemman kuvan sään vaihdellessa.

    Mustikkaa voi paikoin olla runsaastikin.Juha Peltoperä / Yle

    Mallin ennustetarkkuus on Linkosalon mukaan ±5 päivää. Hänestä on tärkeää huomata se, että 100 neliökilometrin ruudukkoon mahtuu vaihtelua. Ruudukon sisälläkin joudutaan sovittamaan paikallisia vaihteluita keskiarvoon.

    – Säävaihtelu ja maasto-olosuhteet vaikuttavat. Esimerkiksi etelään päin kallellaan oleva rinne luultavasti vaikuttaa aika paljonkin paikalliseen kasvunopeuteen. Eiväthän mustikat kypsy samaan aikaan joka paikassa 100 neliökilometrin ruudussa.

    Tätä pienempien alueiden ennusteet olisivat epäluotettavia. Säädataa yksittäiselle metsikölle ei ole saatavilla. Käytettävissä olevien havaintoaineistojen tulkitseminen vaatii tutkijalta päättelyä.

    – Kuvittelisin, että alkuperäiseen mustikka-aineistoon ihmiset ovat todennäköisesti keränneet varhaisimpia havaintoja parhailta kasvupaikoilta. Malli ennustaa siis kunkin alueen aikaisinta kypsymisen ajankohtaa.

    Palautetta tarvitaan

    Data-analyytikko Tapio Linkosalo toivoo Mustikkaan.fi-palvelun ennusteista palautetta. Verkkosivulla on myös kysely, johon voi kertoa, kuinka ennuste osui kohdalleen.

    – Palautetta ei vielä ole tullut paljoa. Toivon, että sitä tulisi, koska sitä kautta minä pystyn syksymmällä katsomaan koko Suomen mittakaavassa, kuinka ennuste toimi. Silloin siihen pystytään tekemään korjauksia seuraavaa vuotta varten.

    Yhtenä ajatuksena koko ennustepalvelun tekemisessä oli Linkosalon mielestä, että palvelun käyttäjistä saadaan kerättyä aineistoa. Innofactor tekee web-analytiikkaa erilaisten sovellusten käytettävyydestä ja Mustikkaan.fi-sovelluksen avulla yritys voi selvittää käyttäjäkokemusta.

    – Olemme olleet suosiosta tyytyväisiä. Ennakoimme, että mustikka voisi kiinnostaa ihmisiä.

    Arktisten aromien toiminnanjohtajalla Birgitta Partasella on ehdotus.

    – Kuvia voisi liittää kartalle mukaan, että näkee konkreettisesti millainen mustikkatilanne metsässä on, kuten marjahavainnot.fi-sivustolle on suunnitteilla.

    Miten käy arjen hellyydelle, kun yhdellä ihmisellä on samassa asunnossa kaksi kumppania?

    Miten käy arjen hellyydelle, kun yhdellä ihmisellä on samassa asunnossa kaksi kumppania? "Toisen kumppanin läsnäollessa läheisyyden taso oli sama kuin vanhemmat olisivat läsnä"


    Tästä on kysePolyamorisessa suhteessa ihmisellä voi olla useampi romanttinen suhde yhtä aikaa. Kaikki suhteen osapuolet ovat tietoisia tilanteesta.Polyamorisia suhteita harrastavia on Suomessa tuhansia ja polyamorisia perheitä joitain satoja.Arki...

    Tästä on kysePolyamorisessa suhteessa ihmisellä voi olla useampi romanttinen suhde yhtä aikaa. Kaikki suhteen osapuolet ovat tietoisia tilanteesta.Polyamorisia suhteita harrastavia on Suomessa tuhansia ja polyamorisia perheitä joitain satoja.Arki useamman kumppanin kanssa vaatii paljon järjestelyä.Väestöliiton asiantuntijan mukaan polyamorisen suhteen ongelmat eivä juuri eroa kahden ihmisen välisestä suhteesta.

    Kun Juuso Kekkonen vietti leffailtaa kotisohvalla, hänen kätensä olivat niin sanotusti täynnä, sillä molemmat avopuolisot rentoutuivat kainalossa.

    Kekkonen on polyamorinen. Hänellä voi olla romanttisia suhteita useiden ihmisten kanssa yhtä aikaa. Vielä alkuvuonna hän asui yhdessä kahden kumppaninsa kanssa.

    Suomessa on arviolta useampi tuhat polyamorisia suhteita harrastavia ja polyamorisia perheitä joitain satoja.

    Myös Hanna Liljeblad kokee olevansa polyamorinen. Hänellä on useita etäsuhteita ympäri maailmaa. Hän on kumppaneihinsa yhteydessä puhelimitse ja tapaa heitä satunnaisesti.

    Asiantuntijan mukaan pettäminen polyamorisissa suhteissa ei ole sen sallitumpaa kuin perinteisessä parisuhteessa.AOP

    Useita kumppaneita sisältävä elämä voi maallikolle kuulostaa siltä, että ei vain osata valita ja sitoutua yhteen henkilöön. Väestöliiton vastaava psykoterapeutti ja seksologian johtava asiantuntija Tarja Santalahti kertoo, että näin asia ei ole.

    – Usein ihmisillä on väärinkäsitys siitä, että polyamorinen suhde on avoin suhde, mutta sitä se ei missään nimessä ole. Siinä on sitouduttu hyvin vahvasti niiden ihmisten kanssa, jotka polyamorisessa suhteessa elävät.

    Santalahti kuvaa polyamoriaa vapaan rakkauden päivitetyksi malliksi. Siinä useampi aikuinen ihminen muodostaa perheen, mutta heillä on myös oma henkilökohtainen elämänsä. Santalahden mukaan pettäminen polyamorisissa suhteissa ei ole sen sallitumpaa kuin perinteisessä parisuhteessa, vaan uusista kumppaneista kerrotaan ja keskustellaan etukäteen.

    Polyamoria muutti käsitystä rakkaudesta

    Kekkonen kertoo, että on aina ihastunut uusiin ihmisiin helposti.

    – Olen varmaan aina ollut kiinnostunut useammasta ihmisestä yhtä aikaa sillä tavalla romanttis-seksuaalisesti.

    Kymmenen vuotta sitten, hän erosi kahdeksan vuotta kestäneestä parisuhteesta. Pian eron jälkeen hän ihastui varattuun henkilöön.

    – Aluksi ajattelin, että meillä on kemiaa, mutta en uskonut, että se johtaisi mihinkään, koska hänellä oli poikakaveri.

    Silloin uusi tuttavuus ehdotti polyamorista suhdetta.

    Juuso Kekkonen on koomikko, joka tekee huumoria myös omasta polyamorisuudestaan.Jouni Immonen / Yle

    Kekkonen oli aiemmassa suhteessaan tuominnut itseään siitä, että saattoi ihastua toiseen ihmiseen, vaikka oli parisuhteessa. Hän ei kuitenkaan ikinä pettänyt kumppaneitaan.

    – Mietin aktiivisesti siihen aikaan, että miten ihmeessä rakennan ihmissuhteeni tulevaisuudessa, niin että en päädy ruoskimaan itseäni siitä, miten suhde-elämäni toimii.

    Se, että muutkin haluavat nähdä kumppanini alasti tai muuten jakaa tunteita heidän kanssaan, ei mitenkään uhkaa minun ja hänen suhdetta. Juuso Kekkonen

    Kun Kekkonen alkoi seurustella tapaamansa henkilön kanssa, uudessa suhdemallissa oli opettelemista. Heistä kukaan ei ollut aiemmin ollut polyamorisessa suhteessa.

    – Minun piti jollain tavalla ohjelmoida aivoni uudelleen. Se, että muutkin haluavat nähdä kumppanini alasti lähietäisyydeltä intiimisti tai muuten jakaa tunteita heidän kanssaan, ei mitenkään uhkaa minun ja hänen suhdetta. Ymmärsin, että uhat joita minulle oltiin syötetty ympäroivän kulttuurin taholta, eivät pidä paikkaansa.

    Tällä hetkellä Hanna Liljeblad matkustelee paljon ja kouluttaa itseään kokiksi. Kekkosen tapaan myös Liljeblad oli monogamisissa suhteissa ennen kuin ryhtyi polyamoristiksi.

    – 15–32-vuotiaana olin yhteensä kaksi kuukautta yksin. Olen ollut todella sarjamonogamisti.

    Liljeblad erosi kahdeksan vuotta kestäneestä suhteestaan kolme vuotta sitten. Sen jälkeen entinen kääntäjä muutti elämänsä suuntaa.

    – Eron myötä aloin miettiä, että monogamiset suhteet eivät sovi minulle. Ehkä voisin olla paljon onnellisempi, kun ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa siitä, että yksi ihminen ei voi täyttää kaikkia tarpeitani, enkä minä hänen.

    Saa pussata, koskettaa ja olla hellä, mutta suuria romanttisia eleitä tai seksuaalisia asioita ei toisen kumppanin nähden tehty. Juuso Kekkonen

    Tällä hetkellä Berliinissä asuva Liljeblad kertoo, että hänellä on kuusi kumppania. Suhteista neljä on läheisempiä ja kaksi huolettomampia. Berliinissä asuvan kumppanin kanssa hän on ollut noin kaksi vuotta.

    Liljeblad toivoo, että tulevaisuudessa hänellä olisi yksi pääsuhde ja sen lisäksi muita kumppaneita, joiden kanssa voi lomailla ja viettää lyhyempiä hetkiä. Perinteistä parisuhdettakaan hän ei pidä täysin mahdottomana.

    – En sano, että en koskaan haluaisi mennä monogamisuuteen takaisin, mutta ainakin tällä hetkellä tutustun itseeni, ja mietin mikä sopii minulle parhaiten. Tällä hetkellä se on tällainen elämä.

    Kaksi rakkautta saman katon alla

    Juuso Kekkonen päätyi olemaan tapaamansa ihmisen kanssa yhdessä yli yhdeksän vuotta. Kihloissakin olleen parin suhde ei ollut täysin mutkaton. Suhde kesti läpi jopa kumppanin sukupuolen korjauksen (HS).

    Noin kolme vuotta sitten Kekkonen rakastui myös naiseen. Sen jälkeen hänellä oli sekä tyttö- että poikaystävä.

    Juuso Kekkosella oli kaksi avopuolisoa yli vuoden ajan.Yle

    Kekkonen sekä hänen tyttö- ja poikaystävänsä asuivat yhdessä yli vuoden. Kolmikolla oli kaksi kerrostaloasuntoa samasta rapusta, joista toinen oli Kekkosen asunto ja toinen hänen kumppaniensa. Molemmat asunnot olivat kuitenkin kolmikon yhteistä kotia.

    Erilliset asunnot hankittiin, koska Kekkonen oli allerginen poikaystävänsä kissoille.

    – Tämä mahdollisti myös paljon sitä omaa aikaa ja tilaa, mikä on minulle hyvin tärkeää. Tämä ei ehkä ole tyypillisin ratkaisu, mutta se toimi meille, Kekkonen kertoo.

    Kekkosen kumppanit olivat hyviä ystäviä ja asuivat yhdessä kämppäkavereina.

    – Minä en olisi koskaan voinut tehdä tätä vitsiä, mutta he vitsailivat, että yläkerran asunto on haaremi ja minun panoluola, Kekkonen kertoo naurahtaen.

    Kuinka pyörii arki kolmen aikuisen perheessä?

    Kekkonen kertoo, että kolme aikuisen arjessa on sumplimista. Kotitöitä he pyrkivät tekemään tasapuolisesti kunkin mieltymysten ja omien vahvuuksien mukaan. Myös asumis- ja ruokakustannukset pyrittiin jakamaan tasaisesti kaikkien kolmen kesken. Vaikka tasapuolisuuteen ja reiluuteen pyrittiin, uusi asumisjärjestely vaati totuttelua.

    – Ehdottomasti siinä oli sellaisia harmituksen hetkiä, mutta sitten tehtiin korjausliikkeitä. Esimerkiksi ruokaostokset, kuka syö mitenkin paljon, ja jos joku on tehnyt herkkua jääkaappiin, milloin sen saa syödä pois, Kekkonen selittää.

    Arjen kiistat ratkaistiin puhumalla ja yhteisistä pelisäännöistä sopimalla. Yksi niistä oli, että toisen kumppanin läsnäollessa läheisyyden taso oli sama kuin vanhemmat olisivat läsnä.

    – Saa pussata, koskettaa ja olla hellä, mutta suuria romanttisia eleitä tai seksuaalisia asioita ei toisen kumppanin nähden tehty, Kekkonen avaa.

    Polyamoristen suhteiden haasteista selvitään keskustelemalla.AOP

    Mitä käy arjen hellyyden osoituksille ja pienille yhteisille hetkille, kun yhdellä ihmisellä on samassa asunnossa kaksi kumppania? Kumpi saa keittää rakkaallensa aamukahvit?

    – Kun alakerran kämppä oli erikseen, usein aamuhetket olivat kahdenkeskisiä, ja molempien kanssa sai omaa rauhaa ja tehdä sellaisia pieniä romanttisia eleitä, Kekkonen selittää.

    Miten sitten käytännön asiat? Kumman kumppaninsa Kekkonen on nimennyt lähiomaisekseen?

    – En olekaan ratkaissut enkä miettinyt tätä asiaa. En rehellisesti tällä hetkellä tiedä, kehen otettaisiin nyt yhteyttä, jos minulla sattuisi jotain, Kekkonen kertoo.

    Monogamisessa suhteessa on selkeämpää, kun toinen ihminen on aina tarjolla ja läsnä. Juuso Kekkonen

    Kun elää kahden kumppanin kanssa, inhimillisiltä virheiltä ei voi välttyä.

    – Minä olen niin lahopäinen, että toisinaan olen sanonut asian toiselle, mutta unohtanut kertoa toiselle kumppanille, Kekkonen naurahtaa.

    Myös Hanna Liljeblad kokee, että ajoittain on haastavaa muistaa, mitä kaikki kumppanit ovat puhuneet. Hän kuitenkin korostaa, että suhteet eivät toimi, jos toista ei kiinnosta kumppanin kuulumiset.

    – Minulle tärkeää suhteissa on, että minua kuunnellaan, ja että kertomani asiat muistetaan. Minua ei haittaa kertoa samoja asioita eri ihmisille, mutta haittaa kertoa samat asiat useasti samalle henkilölle.

    Myöskään Juuso Kekkosta kuulumisten kertominen aina kahteen kertaan ei ole turhauttanut.

    – Kerron työkseni tarinoita ja toistan samoja juttuja uudestaan ja uudestaan. Se, että joudun kertomaan saman uutisen uudestaan, on vain mahdollisuus kertoa se vähän paremmin kuin edellisellä kerralla.

    Aika on polysuhteiden sudenkuoppa

    Kekkosen suhteiden suurimmat haasteet liittyivät kuitenkin käytännön sijaan arkisiin asioihin, kuten ajankäyttöön. Molempien kumppaneiden kanssa piti pystyä viettämään aikaa tasapuolisesti.

    – Monogamisessa suhteessa se on selkeämpää, kun toinen ihminen on aina tarjolla ja läsnä. Meillä sellaiset arkiset yhdessäolot ja hengailut vaativat aikatauluttamista. Meillä oli Google-kalenteri, jossa yritettiin pitää lukua, missä kuka on milloinkin, Kekkonen kertoo.

    Väestöliiton vastaavan psykoterapeutin ja seksologian johtavan asiantuntijan Tarja Santalahden mielestä useissa kahden hengen suhteissa olisi opittavaa polyamoristen suhteiden suunnittelutaidoista.

    – Näissä suhteissa on valtavan syvä viisaus siitä, että tarvitaan suhteen kahdenkeskistä aikaa.

    Kalenterin lisäksi Kekkosella oli kumppaneidensa kanssa yhteinen WhatsApp-ryhmä, jonka avulla he pysyivät ajan tasalla toistensa elämistä. Ajankäyttö oli kuitenkin aihe, johon suhteessa palattiin aina uudelleen ja uudelleen.

    – Tarvitsen omaa tilaa, ja minulla on kaksi ihmistä, jotka haluavat paljon huomiotani. Ja sitten olisi vielä muutakin elämää, niin tämä keskustelu käytiin useita kertoja.

    Polyamorinen suhde vaatii omien rajojen tuntemista.Sari Gustafsson / Lehtikuva

    Vaikka Liljeblad ei elä yhtä tiiviisti kumppaneidensa kanssa kuin Kekkonen, myös hän on havainnut useiden suhteiden ajanhallinnalliset haasteet.

    – Jos vietän jonkun kumppanini kanssa aikaa pidempään, silloin saattaa tulla vähän huono omatunto. Pitää muistaa laittaa muille viestiä, että he tietävät, etten ole heitä hylännyt.

    Hän kokee, että suhteissa huomiota tulee antaa eniten sille, joka sitä sillä hetkellä tarvitsee.

    – Se riippuu, mitä heidän ja minun elämässä on meneillään sillä hetkellä. Esimerkiksi tällä hetkellä yksi kumppanini on tapaamassa tärkeintä suhdettaan ja tiedän, ettei hän tarvitse minua nyt.

    Liljeblad myöntää, että ajoittaiset mustasukkaisuuden tunteet ovat osa useiden suhteiden arkea.

    – Itsessä huomaa vielä hyvin monogamisten suhteiden perun. Halun, että kumppanini kertovat, kenen kanssa viettävät aikaa, mutta jos joku alkaa hulluna suitsuttamaan, kuinka mahtavaa jonkin toisen kanssa on, se vähän häiritsee.

    Suhteiden ongelmat voivat ajaa terapiaan

    Väestöliiton vastaavan psykoterapeutin ja seksologian johtavan asiantuntijan Tarja Santalahden mukaan polyamoristen suhteiden mustasukkaisuudessa ei ole yleensä kyse niinkään ihmisistä vaan ajankäytöstä.

    Santalahti on ollut terapeuttina polyamorisissa suhteissa oleville. Tyypillisimpiä polyamoristen suhteiden ongelmia ovat ajankäyttöön, eroon, seksuaalisuuteen ja lapsiin liittyvät haasteet.

    – Ei nämä suhteiden ongelmat eroa juuri mitenkään siitä, mitä kahden ihmisen välisissä suhteissa tapahtuu.

    Myös suhteen ulkopuolelta tulevat paineet voivat hiertää suhteita. Polyamorisessa suhteessa olevat voivat kokea arvostelua ja ulkopuolisuutta, mikäli läheiset tai yhteiskunta eivät hyväksy heidän elämäntyyliään.

    – Suhde voi olla kriisissä jos jonkun osapuolen perhe ei hyväksy suhteita ja pitää kumppaneita etäällä, eikä heitä esimerkiksi kutsuta vierailulle tai juhliin, Santalahti kertoo.

    Ei tarvitse pelätä, että kumppanini haluaisivat panna toista ihmistä, kun ne ihan avoimesti haluaa ja joskus tekee niin. Juuso Kekkonen

    Myös seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvissä haasteissa kuten halujen eriparisuudessa käännytään terapeutin puoleen.

    – Jos jollakin suhteen henkilöllä seksuaaliset halut eivät ilmene samalla intensiteetillä kuin aiemmin, ja muut suhteen osapuolet haluaisivat toteuttaa seksuaalisuutta enemmän esimerkiksi kolmen ihmisen välillä, Santalahti selittää.

    Santalahti on huomannut, että polyamoriset ihmiset puhuvat helpommin tunteista ja kipeistä aiheista terapeutin vastaanotolle saapuessa kuin perinteisessä suhteessa olevat. Hänen mukaansa polyamoriset ihmiset ovat usein myös tietoisempia omista henkilökohtaisista haasteistaan.

    – Olen aina positiivisesti yllättynyt, että polyamorisessa suhteessa olevat ovat jo ennen terapiaa keskustelleet todella paljon ja pyrkineet ratkaisemaan ongelmia ja tunteita.

    Erilaiset suhteet rikastuttavat elämää

    Kekkonen ei ole katsonut taustapeiliin sen jälkeen, kun aloitti ensimmäisen polyamorisen suhteensa. Hän kokee, että elämä on seesteisempää, kun suhteen hajoamista ei tarvitse pelätä, jos jompikumpi löytää uuden rakkauden.

    – Koen, että polyamorinen suhde on parisuhdetta vakaampi, koska jos minä tai kumppanini ihastuu tai rakastuu johonkuhun, ei se tarkoita, että täytyy erota.

    – Eikä tarvitse pelätä, että kumppanini haluaisivat panna toista ihmistä, kun he ihan avoimesti haluavat ja joskus tekevät niin. Siksi voin jollain tavalla rentoutua sen asian suhteen. Tuntematon on usein pelottavampaa kuin itse tilanne.

    Juuso Kekkoselle polyamorinen suhde tuo mielenrauhan.Jouni Immonen /Yle.

    Kekkosen mukaan suhteisiin on helpompi sitoutua, sillä päätös yhdessäolosta ei sulje muita mahdollisuuksia. Hän myös korostaa, että kaikkien kumppaneiden kanssa suhde on erilainen.

    – Polyamorisissa suhteissa oppii nauttimaan siitä, että suhteet ovat erilaisia. Kukaan ihminen ei voi olla minulle kaikkea, mitä tarvitsen.

    Edes monogamisessa suhteessa olevat eivät Kekkosen mukaan voi olla toisilleen kaikkea mitä tarvitsevat. Hän kertoo, että polyamorisessa suhteessa on selkeää, että tämä ihminen on minulle monia hienoja asioita, mutta hän ei voi täyttää minua kokonaan.

    Kekkonen sekä Liljeblad kokevat, että polyamorisissa suhteissa yksi parhaista asioista on, kun tietää toisen aidosti haluavan olla suhteessa juuri sinun kanssa, sillä vaihtoehtoja olisi muitakin.

    – Siinä pysyy sellainen kipinä paljon paremmin, ja suhde on leikkisämpi. Ei mennä uraantuneeseen arkeen tai totuta ja turruta toiseen niin kuin monogamisissa suhteissa voi käydä, Liljeblad selittää.

    Tulee tutustuttua omiin rajoihin, kun täytyy jatkuvasti tarkistaa itseltään, miltä tuntuu ja mille läheisyyden tasolle toisen haluaa päästää. Lilje

    Hanna Liljebladille polyamorisuus on myös matka itseensä.

    – Tulee tutustuttua omiin rajoihin, kun täytyy jatkuvasti tarkistaa itseltään, miltä tuntuu, ja mille läheisyyden tasolle toisen haluaa päästää. Minusta on tullut itsevarmempi ja olen nyt itseni tärkein ystävä, rakastaja ja tukija, enkä enää tukeudu täysin yhteen ihmiseen.

    Kekkoselle polyamorian maailma on avoin ja täynnä mahdollisuuksia. Hän ei usko, että perinteisiin parisuhteisiin olisi paluuta.

    – Tämä tuntuu tyydyttävämmältä ja kiinnostavammalta elämältä kuin oleminen vain yhden ihmisen kanssa. Olisi osittain vain huonoa säkää, jos päätyisinkin olemaan vain yhden ihmisen kanssa lopun elämääni, mutta myös mahtavaa, kun se ihminen on mahtava.

    Kekkonen ja hänen poikaystävänsä erosivat kaksi kuukautta sitten. Tällä hetkellä hän asuu yhdessä ainoastaan tyttöystävänsä kanssa, eikä Kekkosella ole muita kumppaneita.

    – Tämäkin suhde on ehdottomasti polyamorinen ja meillä molemmilla tulee olemaan muita kumppaneita.

    Päihdehoidossa keskellä korpea saat valehdella viikon, mutta sen jälkeen on puhuttava totta –

    Päihdehoidossa keskellä korpea saat valehdella viikon, mutta sen jälkeen on puhuttava totta – "Juomista helposti vähättelee tai puhuu puolitotuuksia"


    Tästä on kysePäihderiippuvuuden hoitoon on useita vaihtoehtoja, joista yksi on Minnesota-muotoinen laitoshoito.Ensimmäinen vaihe Minnesota-muotoisissa hoidoissa kestää yleensä neljä viikkoa. Hoitolaitoksissa keskitytään terapiaan, jota annetaan...

    Tästä on kysePäihderiippuvuuden hoitoon on useita vaihtoehtoja, joista yksi on Minnesota-muotoinen laitoshoito.Ensimmäinen vaihe Minnesota-muotoisissa hoidoissa kestää yleensä neljä viikkoa. Hoitolaitoksissa keskitytään terapiaan, jota annetaan kahdeksan tuntia päivässä.Hoidossa rajoitetaan puhelimen käyttöä sekä television katselua ja vieraita saa ottaa vastaan tiettyinä aikoina.Työntekijät ovat entisiä päihderiippuvaisia.

    – Kotona oli sellainen tilanne, että minusta yritettiin päästä eroon, mutta minä ilmestyin aina takaisin. Niin kauan kuin työnsä hoiti hyvin pystyi perustelemaan, että juominen ei haittaa, Esa Latvala kertoo.

    Latvala tulee työskentelemään päihdeterapeuttina Hyrynsalmelle syksyllä avattavassa Minnesota Kainuussa. Hoitopaikka on Moisiovaaran kylällä, josta on matkaa lähimpään kuntakeskukseen Hyrynsalmelle 36 kilometriä. Lähin kaupunki on Kuhmo, joka on 77 kilometrin päässä. Kajaaniin on 101 kilometriä.

    Sanotaan, että työ Minnesota-tyylisissä hoitolaitoksissa on ainoa, jonka voi saada juomalla: Kaikki työntekijät ovat hoidon läpikäyneitä entisiä alkoholisteja.

    Esa Latvala auttaa päihdeterapeuttina päihderiippuvaisia omien kokemustensa avulla.Elisa Kinnunen / Yle

    Alkoholistien on usein vaikea tunnistaa tarvitsevansa apua. Alkoholismi etenee huomaamatta, ja tilanne tuntuu olevan omissa käsissä. Näin oli myös Latvalalla.

    – En oikeastaan tiedä tajusinko missään kohtaa, että tarvitsen apua. Kyllä mä tajusin, että juon paljon, ja jotain pitää tehdä, mutta en sitä, että olisin lähtenyt hoitoon. Koko ajan ajattelin, että kyllä minä itse hoidan.

    Latvala kävi Minnesota-hoidon Lapualla. Hoitoon hän lähti, kun ei ollut enää muuta mahdollisuutta. Hänen firmansa oli lopetettu eikä kotiin toivotettu tervetulleeksi. Ei ollut vaihtoehtoja.

    Viisi päivää valheita ja sitten puhutaan totta

    Latvalan hoito Lapualla alkoi halauksella. Ensimmäisenä perjantaina hän sai kaksi viinakramppia ja joutui ambulanssilla sairaalaan. Muutaman päivän kuluttua hoidon aloituksesta hän pystyi alkamaan puhua asioista.

    Minnesota-hoitomuodoissa potilas viettää ensin neljä viikkoa hoitolaitoksessa. Puhelimen käyttöä sekä television katselua rajoitetaan, ja vieraita saa ottaa vastaan tiettyinä aikoina. Päivät täyttää terapia, jota on kahdeksan tuntia päivässä.

    – Siinä ei oikeastaan eristäydytty mistään, koska kun join päihderiippuvaisena, eristäydyin. Kun aloitin hoidon, pääsinkin ryhmään samanlaisten ihmisten ympäröimäksi. Tunsin kuuluvani johonkin. Eristäytyminen loppui vasta hoidossa.

    Minnesota Kainuun seinillä mietelauseita. Tärkeää toipumisessa on vertaistuki.Elisa Kinnunen / Yle

    Yksi hoidon säännöistä on, että viisi ensimmäistä päivää saa puhua palturia, jonka jälkeen valehteleminen on kielletty. Päihteiden käyttöä peitellään lukuisilla valheilla, ja siksi toden puhuminen voi tuntua ensin hankalalta.

    – Tahtotila oli puhua totta, mutta helposti vähättelee tai puhuu puolitotuuksia, koska päihteidenkäytön aikana piti valehdella tuonne suuntaan yhtä ja tuonne suuntaan toista. En enää lopuksi tiennyt itsekään, mikä on totta. Pieni siirtymä täydellisen rehellisyyden opetteluun oli hyvä, Latvala kertoo.

    Koko ajan ajattelin, että kyllä minä itse hoidan. Esa Latvala

    Toden puhuminen helpotti Latvalan oloa. Läpimurtona parantumiseen hän pitää sitä, että ymmärsi alkoholismin olevan sairaus.

    – Mä olin syyttänyt itseäni siitä, miten olin niin heikko ja selkärangaton. Miten minä en muka pysty lopettamaan ja hallitsemaan juomistani? Olin tavoitellut sitä, että juominen olisi kivaa, kuten se oli joskus ollut. Olin odottanut päiviä, jolloin voisin viettää normaalia perheiltaa nauttien sivistyneesti jotain juotavaa.

    Kun juomisesta tulee ongelma, mikään ei riitä. Saunakaljan jälkeen ajatus on jo seuraavassa.Anssi Leppänen/Yle

    Paluuta vanhaan ei ollut, sillä alkoholi ei enää tuonut hyvää oloa. Hoito auttoi näkemään, ettei omasta juomisesta löydy mitään positiivista.

    Alkoholismin hoidosta kaivataan lisää tutkimusta

    Alkoholismista ja sen hoidosta tehdään jatkuvasti uusia tutkimuksia, mutta paljon tietoa vielä kaivataan. Vielä ei ole määritelty kriteerejä, joiden perusteella alkoholiongelmaiselle olisi mahdollista valita juuri hänelle parhaiten sopiva hoitomuoto (kaypahoito.fi).

    Siinä vaiheessa minä tajusin, että hän puhuu asioita, mitä itse olin sanonut hänelle kännissä. Esa Latvala

    Kunnilla on velvollisuus antaa päihdehoitoa. Kuntien tarjoama hoito on yleensä avohoitoa, mutta tarvetta laitoshoitoon arvioidaan. Laitoshoidon maksamisesta on erilaisia käytäntöjä: sen voi maksaa työnantaja, kunta, A-klinikka tai potilas itse. (Päihdelinkki.fi).

    Alkoholistin tarvetta laitoshoitoon arvioidaan, kun hän hakeutuu tai hänet määrätään hoitoon.Henrietta Hassinen / Yle

    Päihderiippuvaisten hoito on jakanut mielipiteitä. Suomen päihderiippuvaisten yhdistyksen mielipide on eronnut virallisista käypä hoito -suosituksista. Yhdistyksen mukaan hoito keskittyy enemmän oireiden kuin sairauden hoitamiseen.

    Yleensä hoidoissa tähdätään täysraittiuteen. Se, että alkoholistista voisi tulla kohtuukäyttäjä, on ajatuksena tällä hetkellä mullistava, mutta hoitomuodot kehittyvät kun tutkimustietoa saadaan lisää.

    Hoitoa annetaan myös läheisille

    Minnesota-muotoisissa hoidoissa myös läheiset otetaan mukaan hoitoon. Ensimmäisen vaiheen lopussa on läheisviikonloppu, jolloin sairautta ja sen vaikutuksia käydään läpi. Ajatuksena on, että myös läheiset tarvitsevat hoitoa ja vertaistukea.

    Läheisviikonloppuna läheiset saavat kertoa potilaalle, miltä alkoholismi heistä tuntuu.

    – Vaimoni istui minua vastapäätä ja alkoi puhumaan: "Sul on tuo sama ilme. Miksi sä katot mua noin? Sä oot tyhmä ja ruma. Sä teet huonoa ruokaa". Siinä vaiheessa minä tajusin, että hän puhuu asioita, mitä itse olin sanonut hänelle kännissä, Latvala kertoo.

    Hoidossa asioita käsitellään myös yhdessä läheisten kanssa.Sami Tammi / Yle

    Perheviikonloppu tuntui Latvalasta vapauttavalta. Viikonloppuna käytyihin asioihin ei enää myöhemmin palata.

    – Minä ajattelin, että kyllä minun akka ainakin palaa varmasti. Ei ikinä unohda. Uskomatonta, että ei olla kertaakaan palattu.

    Vaikka toipumisen jälkeen parisuhde oli pakkasella, hiljalleen luottamus palautui, ja pari on ollut naimisissa jo 24 vuotta.

    – Kyllä välillä tuntuu siltä, ettei tätä enää saa kaatumaan, kun kaikki on jo yritetty.

    Varmaa on vain tämä päivä

    Hoidon ensimmäisen osion loppuessa Latvalaa itketti. Ensin oli tuskainen olo, ja pois lähtiessä tuli ilonkin kyyneleitä.

    Hoidossa ollessaan Latvalaa mietitytti, miten selvitä hetkestä, jolloin alkaa tehdä mieli juoda. Hän ei ollut himoinnut alkoholia hoidon aikana.

    – Lähdin töistä ja yritin tehdä itselleni sitä tunnetta. Ajatelkaa kuinka tyhmä olen ollut. Ajattelin, että jos saan sen tunteen, menisin lisäpäiväksi hoitoon. Halusin, että hallitsen alkoholin haluamisen tunteen. Sitä ei tullut koskaan.

    Hoidossa opetellaan elämään päivä kerrallaan. Tulevaisuuden raittiutta ei kukaan toipunut pysty lupaamaan, mutta siitä ei kannata huolehtia.

    – Tätä täytyy hoitaa lopun elämää. Minä sanon, että olen tänään raitis, huomisesta en tiedä. Sillä tavalla on näitä päiviä kertynyt.

    Toipumisesta kertoo Latvalan suhtautuminen menneisyyteensä.

    – Nykyään vanhoille juomisen aikaisille jutuille pystytään jo nauramaan. Tuntui aivan käsittämättömältä, että näin voisi joskus tapahtua, että vanhalle elämälle pystyy nauramaan. Se ei ole mikään häpeätahra taustalla, josta pitää vaieta ja salata se. Vanhasta elämästä on tullut vahvuus uuteen elämään.

    Cheek kuvaa Jumalien keinua mielialan vaihteluina, mutta mitä Eino Leino itse tarkoitti?

    Cheek kuvaa Jumalien keinua mielialan vaihteluina, mutta mitä Eino Leino itse tarkoitti?


    Tästä on kyseEino Leinon runo Jumalien keinu julkaistiin vuonna 1902.Jumalien keinua on tulkittu monella eri tapaa. Osa pitää sitä Leinon elämän vaiheina, osa taas mielialan vaihteluina.Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä avautunut rap-artisti...

    Tästä on kyseEino Leinon runo Jumalien keinu julkaistiin vuonna 1902.Jumalien keinua on tulkittu monella eri tapaa. Osa pitää sitä Leinon elämän vaiheina, osa taas mielialan vaihteluina.Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä avautunut rap-artisti Cheek on käyttänyt otteita runosta kappaleessaan Keinu.

    Kuka keinussa jumalien keinuu,

    ei hällä elon aika pitkä ole.

    Syyn, syyttömyyden

    hän huiput nähköön –

    sitten tulkohon tumma yö.

    Näin päättyy vuonna 1902 julkaistu Eino Leinon Jumalien keinu -runo, joka nousi uuteen valoon vuonna 2015, kun Cheek lainasi sitä kappaleeseensa Keinu. Eino Leinon syntymästä on kulunut nyt 140 vuotta.

    Mikä Leinosta puhuttaa satojen vuosien jälkeenkin?

    Eino Leino osasi käsitellä ihmiselämän suuria kysymyksiä ja elämän traagisuutta taidokkaasti. Taiteilijan elämää kuitenkin varjostivat kriitikoiden huonot arvostelut ja onnettomat parisuhteet.

    Leino oli romanttinen kirjeiden kirjoittaja, mutta lähisuhteet eivät onnistuneet häneltä.

    Jumalien keinu on monitulkintainen runo. Runon lukija tulkitsee sisällön omalla tavallaan. Osa pitää runoa Eino Leinon elämän vaiheina, kun toiset, ehkäpä Cheekin vaikutuksesta, ajattelevat runoa mielialojen vaihteluna.

    Eino Leino -elämäkerran kirjoittanut Panu Rajala tulkitsee runoa mahtipontiseksi ja romanttiseksi. Rajalan mielestä Leino ei osannut hallita ailahtelevaisuuttaan, mutta tiedosti sen. Taiteilijasielu kärsi rankoista luomisen jaksoista, jolloin hän teki töitä yötä päivää. Parhaimpina vuosina Leino julkaisi 3–4 kirjaa, mutta omistautuneisuudella oli hintansa.

    Nousukausia seurasi masentuminen. Leino saattoi maata sängyssä viikkokausia ja vetäytyä yksinäisyyteen. Syrjäytymisen jälkeen hän usein juopotteli ja vietti aikaa kapakoissa. Hän keskusteli paljon ihmisten kanssa ja oli itse keskustelujen keskipiste.

    Esko Piipon mukaan Eino Leinon elämän voi jakaa kausiin.Lucas Holm / Yle

    Rap-artisti Cheek on kertonut (HS) avoimesti kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään. Jumalien keinu tuli artistille tutuksi, kun hän avautui laulaja Paula Vesalalle mielialan vaihteluistaan ja tuskastaan, jota koki tehdessään Alpha Omega -levyä. Välillä Cheek tunsi olevansa maailman paras ja välillä hän ryömi pohjamudissa. Tällöin Vesala esitteli runon Cheekille, joka sai kipinän sen siteeraamiseen kappaleessaan (Voice.fi).

    Cheekille runossa näkyy mielialojen hallitsematon vaihtelu, eikä tulkinta ole kaukaa haettu. Eino Leinon suvussa oli mielisairautta. Hänen Olga-siskonsa sairastui 15-vuotiaana skitsofreniaan. Myös hänen kirjailijaveljensä Kasimir kärsi mielisairauksista vanhemmalla iällä.

    Leinon omista psykiatrisista sairauksista ei ole todisteita, mutta hän pelkäsi sairastuvansa sisaruksiensa tapaan. Siitä hän kertoo runossaan Oi, varjele Herra mun järkeäin.

    Kausieläjä käsitteli elämän suuria kysymyksiä

    Kajaanilainen historian opettaja Seppo Kämäräinen ymmärtää keinun Eino Leinon elämänä. Hän on käsikirjoittanut draamakonsertin, joka kantaa nimeä Jumalien keinu.

    – Nimi kuvaa täydellisesti Eino Leinon elämää ylioppilaskesästä aina kuolemaan saakka. Siinä todella ollaan Jumalien keinussa. Mennään kohti taivaita ja syvää rotkoa niin alas kuin ihminen voi ikinä mennä, kertoo Kämäräinen.

    Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtaja Esko Piippo on samalla kannalla. Hänen mukaansa Leinon elämän voi jakaa kausiin. Ensimmäisen kautensa Eino Leino eli Kainuussa. Hän oli jo nuorena kielellisesti lahjakas ja tottui siihen, että häntä nostettiin jalustalle.

    Ei siis ole ihmekään, että hän alkoi itsekin uskoa, että kaikki rakastivat häntä. Murska-arvostelut kuitenkin pudottivat Leinon pohjalle.

    Jotkut epäilevät, että Eino Leinolla oli mielenterveyden ongelmia, mutta asiasta ei ole todisteita.Otavan kuva-arkisto

    Yhteiskunnallisesti merkittävin kausi Leinon elämässä oli vuosina 1895–1908. Silloin hän kirjoitti lähemmäs 105 pakinaa ja vaikutti esimerkiksi venäläistämiseen, jota hän vastusti.

    Parikymppisenä Leino sairastui syfilikseen eli kuppaan. Piippo kertoo, että Leino jopa eristettiin paiseidensa takia. Sairaus yltyi niin pahaksi, että Leinoa käytiin syöttämässä.

    Vaikuttamisen kausi päättyy Elegia-runoon, jossa hän kertoo väsymyksestään seuraavasti: “uupunut olen, ah, sydänjuurihin saakka”. Leino vietti aikaa Italiassa ja vetäytyi vuosiksi 1908–1916. Hän otti etäisyyttä päivänpolitiikkaan ja sanomalehtiin, mutta jatkoi silti kirjoittamista.

    Seppo Kämäräinen on käsikirjoittanut draamakonsertin Eino Leinon runoista.Lucas Holm / Yle

    Viimeiset 10 vuotta elämästään Leino oli koditon ja vaelsi paikasta toiseen. Aika oli Leinolle henkisesti rankkaa, sillä hänen kansallinen idealisminsa ja uskonsa ihmisiin oli koetuksella 1918 vuoden sisällissodan sytyttyä.

    Esko Piippo näkee Leinon runoissa teemoja ja niiden muutoksia. Aluksi Leino kirjoitti luonnosta ja siihen liittyvistä tunteista ja ihmissuhteista. 1900-luvulla runoihin ilmestyi kuitenkin tummia sävyjä, ja Leino kuvaa usein kuolemaa.

    Sekä Panu Rajala että Seppo Kämäräinen korostavat, että Eino Leino säilytti toiveikkuuden loppuun asti. Kokonaisissa teoksissa näkyy, että ne on kirjoitettu voimakkaan positiivisen virtauksen vallassa.

    Jumalien keinu -draamakonsertti kertoo Eino Leinon elämän vaiheista aina kuolemaan saakka.Lucas Holm / Yle

    Taiteilijan mielialan vaihtelut näkyvät myös taidokkaissa roolihahmoissa ja eri persoonissa, joita Eino Leino käytti runoissaan. Vaikka Cheekin tulkinta Jumalien keinusta tuntuu loogiselta, Esko Piippo on kuitenkin sitä mieltä, että Leino ei olisi paljastanut omia tunteitaan runoissa.

    – Hän oli niin taitava kirjailija, että ei hän sellaisia henkilökohtaisia asioita piilottanut tuotantoonsa.

    Kati Outinen on Kajaanin Runoviikon uusi taiteellinen johtaja

    Kati Outinen on Kajaanin Runoviikon uusi taiteellinen johtaja


    Kati Outinen on valittu Kajaanin Runoviikon uudeksi taiteelliseksi johtajaksi. Näyttelijä ja ohjaaja Outinen voitti parhaan naisnäyttelijän palkinnon Cannesissa vuonna 2002 roolistaan Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä. Outinen...

    Kati Outinen on valittu Kajaanin Runoviikon uudeksi taiteelliseksi johtajaksi.

    Näyttelijä ja ohjaaja Outinen voitti parhaan naisnäyttelijän palkinnon Cannesissa vuonna 2002 roolistaan Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä. Outinen toimi myös Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön professorina 2002–2013.

    – Perehdyn asiaan ja muutan sitten ihan kaiken, Kati Outinen kommentoi ensi kesän sisältöjä.

    Kajaanin Runoviikkoa kahdeksan vuotta luotsanneen Taisto Reimaluodon kausi päättyy tähän kesään. Outisen valinta julkistettiin keskiviikkona Runoviikon avajaisissa.

    Reimaluoto luovutti seuraajalleen samaisen viestikapulan, jonka hän sai vuonna 2010 Kirsi-Kaisa Sinisalolta.

    Asenne työhön on murroksessa, eivätkä kaikki halua pitkiä työsuhteita – Halu elämyksiin menee yhä useammin työelämän edelle jo kesätöistä lähtien

    Asenne työhön on murroksessa, eivätkä kaikki halua pitkiä työsuhteita – Halu elämyksiin menee yhä useammin työelämän edelle jo kesätöistä lähtien


    Tästä on kyseTyömarkkinoiden ja asenteiden muuttuminen lisäävät pätkätöitä.Työn sisältö on aiempaa tärkeämpää, ja työn on oltava myös mielekästä.Osa nuorista ei käytä tarjottua kesätyöseteliä, koska tahtovat lomailla, opiskella...

    Tästä on kyseTyömarkkinoiden ja asenteiden muuttuminen lisäävät pätkätöitä.Työn sisältö on aiempaa tärkeämpää, ja työn on oltava myös mielekästä.Osa nuorista ei käytä tarjottua kesätyöseteliä, koska tahtovat lomailla, opiskella tai tehdä muita töitä.Tutkija varoittaa, että työehdot voivat yleisesti heikentyä, jos pätkätyöt ajavat pitkien työsuhteiden edelle.

    Bashir Jafari nostaa käsipaperisäkin marketille saapuneesta tavaraerästä ja tarkastaa tuotteet. Hän kääntää tavarakärryn keulan kohti myymälää, lähtee hyllyttämään tuotteita ja tervehtii asiakkaita iloisesti hymyillen.

    Bashir Jafari on yksi paltamolaisista kesätyösetelillä työllistyneistä nuorista. Hän halusi töitä kesätyösetelillä, koska maksaa palkallaan autokoulua.

    Bashir saapui yksin alaikäisenä pakolaisena Kainuuseen kaksi vuotta sitten. Hän on tehnyt paljon töitä työllistyäkseen ja saadakseen opiskelupaikan, muun muassa opetellut suomen kielen.

    – Sain kesätyösetelistä tietoa opettajalta ja hain Tervatorin K-Markettiin, koska olin täällä työharjoittelussa, Jafari kertoo.

    Bashir Jafari haki kesätöihin Paltamon K-markettiin työharjoittelun jälkeen.Lucas Holm / Yle

    Kaikki nuoret eivät kuitenkaan halua kesätöitä kesätyösetelillä. Soittokierros neljään kaupunkiin paljastaa, että varatut setelierät käyvät kaupaksi Kajaanissa, Kuopiossa ja Porissa. Oulussa tarjotaan kesätyösetelimahdollisuus kaikille kohderyhmään kuuluville, mutta seteleitä jää käyttämättä noin kolmannes.

    Tutkijat ovat havainneet, että nuorten asenne palkkatöitä ja pitkiä työsopimuksia kohtaan on muuttumassa. Taustalla vaikuttavat sekä työmarkkinoiden että nuorten asenteiden muuttuminen.

    Nuoret eivät halua jämähtää paikalleen

    Kansan Sivistystyön Liitto ry:n koulutustuottaja ja tutkija Jukka Peltokoski on seurannut työkulttuurin muutosta aitiopaikalta.

    – Nuoret odottavat työn sisällöiltä enemmän ja kiinnittävät huomiota siihen, mitä tehdään, ja että työt olisivat itselle mielekkäitä.

    Peltokosken mukaan nuoret ovat kiinnostuneita mahdollisuudesta vaihtaa eri elämänvaiheissa paikkakuntaa, nähdä erilaisia ihmisiä ja tehdä erilaisia töitä.

    – Sellaista on havaittu, että odotukset työelämän sisältöjä kohtaan, mutta myös työsuhteita kohtaan ovat muuttuneet. Ei välttämättä edes unelmoida pysyvästä työpaikasta ja -urasta yhdessä firmassa tai organisaatiossa kehdosta hautaan, Peltokoski kertoo.

    Kaupassa yleisiä kesätöitä ovat kuorman purku ja hyllytys.Lucas Holm / Yle

    Jafari on aiemmin työskennellyt jo Kainuun opistolla ja kirjakaupassa. Nyt hän kerää kokemuksia kaupasta, ja seuraavana ovat vuorossa opinnot matkailualalla.

    – Minä en mieti vielä töitä. Nyt kun hain kouluun ja sain koulupaikan, haluan opiskella, Jafari rajaa.

    Moni nuori on Jafarin kanssa vastaavassa tilanteessa, jossa opiskelujen ohessa töitä tehdään keikkaluontoisesti. Töistä voi kuitenkin olla hyötyä seuraavien töiden hakemiseen.

    – Varmasti on helpompi päästä etenkin kaupan alan töihin jatkossakin. Esimerkiksi kesätöihin tai määräaikaisiin työsuhteisiin, kun on kokemusta alla. Siitä saa niin hyvän kokemuspohjan, pohtii Mari Saarenpää K-Market Tervatorilta Paltamosta.

    Nuoret odottavat työn sisällöiltä enemmän ja kiinnittävät huomiota siihen, mitä tehdään, ja että työt olisivat itselle mielekkäitä. Jukka Peltokoski

    Nuorten asenteet muuttuvat yhteiskunnallisen muutoksen mukana.

    – Asenteisiin vaikuttavat heidän omat halunsa ja unelmansa siitä, millainen on hyvä elämä. Ajatukset hyvästä elämästä sisältävät enemmän ajatuksia siitä, että voi hankkia monenlaisia kokemuksia ja elämä on sosiaalisesti ja kulttuurisesti rikasta, Peltokoski kertoo.

    Peltokosken havainnoissa teollisuuden kesätyöpaikat ovat vähentyneet 1980-luvulta alkaen, mikä vie työvoimaa palvelu- ja tietoaloille. Niiden työpaikat ovat yhä enemmän projekti- tai kausiluontoisia.

    – Toki on yhteiskunnallisen ison kuvan muutos taustalla, jossa työmarkkinat ovat muuttuneet verkostomarkkinoinnin ja verkostotalouden suuntaan. Pienet ja keskisuuret firmat työllistävät ja teollisuus vähemmän, taustoittaa Peltokoski.

    Mari Saarenpää työllistyi kauppaan työharjoittelujakson siivittämänä ja uskoo, että muutkin nuoret pääsevät helpommin töihin hankittuaan kokemusta alasta.Lucas Holm / Yle

    Peltokosken mukaan nuoret eivät ehkä osaa haluta tai vaatia pysyviä työpaikkoja ja vankkoja työehtoja, jos tottuvat tekemään keikkatöitä ja määräaikaisuuksia

    – Kun nuorille tarjotaan pätkittäisiä ja keikkaluonteisia töitä, niin nuoria myös totutetaan sellaisiin työmarkkinoihin, että se on normaali kuva työmarkkinoista. Siinä voi nähdä totuttamisen uudenlaiseen ja pätkittäisempään työelämään, millä voi olla huonoja seurauksia työntekijöiden työehtojen kanssa pitkässä juoksussa, Peltokoski luonnehtii.

    Kesätyöseteli luo polkuja työelämään

    Pieni kunta näkee kesätyösetelimallin mahdollisuutena verkostoitua yritysten kanssa.Bashir Jafarille kesätyösetelisopimuksen tehnyt Paltamon kunnan elinkeinopalveluiden vs. johtaja Salla Korhonen korostaa myös alueen etua.

    – Parasta on, että saadaan nuoria näkemään työelämässä toimimisen perusperiaatteet ja innostumaan työnteosta. Samalla saamme hyviä työntekijöitä alueemme yrityksiin jatkossakin, Korhonen avaa.

    Nuoret odottavat, että työpaikka on myös sosiaalisen elämän paikka. Jukka Peltokoski

    Kunnissa on huomattu, että osa nuorista tahtoo lomailla, mutta kesätyöpaikan puute voi johtua myös siitä, että kesäsetelien markkinointi ja jako ei ole tavoittanut nuoria. Paikkakunnilla voi olla myös runsaasti muita tapoja työllistyä.

    Myös nuoria palkanneen yrityksen mielestä kesätyöseteli on hyödyllinen ja helppo malli töihin tutustumiseen.

    – Kesätyöseteli on yrittäjälle edullisempi ratkaisu, mutta myös se että nuoret tutustuvat eri aloihin kesätyösetelien avulla. Se on sellainen sopiva työpätkä perehtyä näihin hommiin, kertoo Mari Saarenpää K-Market Tervatorilta Paltamosta.

    Salla Korhonen on luomassa uusia käytäntöjä Paltamon nuorten työllistymiseen.Lucas Holm / Yle

    Kesätyöllistämisen kautta kunnassa pyritään luomaan yksittäiselle nuorelle polkua työelämään.

    – Kesätyöt avaavat, mitä työelämä tänä päivänä on. Nämä kesätyöt ovat monesti nuorelle ensimmäinen kosketuspinta työelämän käytäntöihin, toteaa Korhonen.

    Kesätöiden kautta nuoret pääsevät myös mukaan erilaisiin työyhteisöihin. Sosiaalisuus työelämässä on nuorille yhä tärkeämpää.

    – Halutaan, että töissä olisi työyhteisö, ja työn tekeminen olisi yhteisöllistä. Nuoret odottavat, että työpaikka on myös sosiaalisen elämän paikka, koulutustuottaja ja tutkija Jukka Peltokoski tiivistää.

    Oulussa ja Kajaanissa kesätyösetelistä pitkä kokemus

    Oulun kaupungilla työskentelevä Outi Söderman-Juvani on vuosittain mukana yli 6 000 kesätyösetelin tarjoamisessa. Oulussa jaetaan kesätyöseteli kolmelle ikäluokalle siten, että setelin saavat huhtikuun loppuun mennessä kaikki 15 vuotta täyttäneet, jotka eivät vielä ole 18-vuotiaita.

    – Oulussa on paljon töitä tarjolla kesän aikana, ja hakijoitakin on paljon. Jos ei pääse siihen työhön mitä on haaveillut ja halunnut, voivat muut työt jäädä hakematta. Kaikki eivät mene kesätöihin, koska tahtovat pitää lomaa, Söderman-Juvani pohtii.

    Nuoren motivaatio ja halu ovat suurimmat tekijät saada kesätyöpaikka. Outi Söderman-Juvani

    Kesätyösetelillä työllistyy paremmin, jos hakee useampaa paikkaa tai töitä useammalta alalta. Kesätyöseteleitä voivat käyttää kolmannen sektorin toimijat ja yritykset.

    – Kesätyöseteli antaa nuorelle mahdollisuuden kokeilla eri kesinä eri työpaikkoja, koska vuoden aikana voi mieli muuttua, kertoo Söderman-Juvani.

    Kunnat tukevat kesätöitä, koska sieltä ponnistetaan työelämään omalle alueelleLucas Holm / Yle

    Kajaanin kaupunki on myöntänyt tälle kesälle yli 600 kesätyöseteliä. Kesätyöseteleiden lopullinen suosio selviää vasta loppuvuodesta, kun yritykset laskuttavat kaupunkia.

    – Kajaanissa nuoret ovat hakeneet töitä aktiivisesti. Ihan muutama yksittäistapaus on ollut, jotka eivät löytäneet töitä ajoissa, vahvistaa Anneli Huusko Kajaanin kaupungilta.

    Kuopiossa ja Porissa kesätyösetelin pilottivuosi

    Kuopiossa ja Porissa on otettu nuorten kesätyöseteli ensimmäistä kertaa käyttöön tänä vuonna.

    – Tarkoituksena on ollut tukea nuorten työnhakua ja tämä on nyt pilottivuosi, kertoo työllisyyspalvelukoordinaattori Hanna Kepponen Kuopion kaupungilta.

    Elina Leinonen, Teemu Leinonen ja Bashir Jafari ovat K-Market Tervatorin kesätyösetelinuoria.Lucas Holm / Yle

    Kuopiossa on ensimmäisenä kesänä tarjolla 150 kesätyöseteliä, joista nuoret ovat hakeneet 76. Porissa seteleitä oli jaossa 125, mutta niitä ei riittänyt kaikille. Noin 40 nuorta joutui varasijalle.

    Kuluvan kesän työllisyystilanne valoisa

    Taloustilanne vaikuttaa montako nuorta yksi työnantaja voi vuosittain palkata.

    – Kun taloustilanne parantuu, se näkyy suoraan nuorille tarjottaviin töihin. Viime ja tämä kesä ovat olleet hyviä, ja töitä on ollut tarjolla, Söderman-Juvani Oulusta iloitsee.

    Opiskelijoiden opintomäärä ja työkokemus vaikuttavat myös työpaikan saamiseen. Nuorempien osalta tärkeämpää on asenne.

    – Koska kesätyöt ovat yleishommia, joihin pääsee hyvin pienellä osaamisella, nuoren motivaatio ja halu ovat suurimmat tekijät saada paikka, analysoi Söderman-Juvani.

    Teemu Leinonen ahertaa uusia tuotteita marketin hyllylle.Lucas Holm / Yle

    Bashir Jafarilla on ollut korkea motivaatio kesätöihinsä kaupassa.

    – Kesätyönteko on tuntunut kivalta, ja työpaikalla on ollut nuoria työkavereita, toteaa Jafari tyytyväisenä.

    Jafarilla ei vielä ole varsinaista toiveammattia vaikka matkailualan opintoihin suuntaakin. Hän tietää, mitä aikoo seuraavaksi treenata.

    – Mielestäni suomen kieli on aina vaikeaa. Kannattaa harjoitella aina. Enemmän pitäisi vielä osata englantia, suomea ja ruotsia, naurahtaa Jafari.

    Näin mansikkalaatikon hinta heittelee eri puolella Suomea: halvin torihinta 30 euroa, kallein 48 euroa

    Näin mansikkalaatikon hinta heittelee eri puolella Suomea: halvin torihinta 30 euroa, kallein 48 euroa


    Mansikkasesonki kiihtyy lähipäivinä vähitellen ympäri Suomea. Venälän tilalla Kuopion Pellesmäessä poimittiin maanantaina Honeoye- ja Polka-lajikkeita. Tilalla on viljelty mansikkaa 1960-luvulta lähtien. Nykyään Venäläinen viljelee...

    Mansikkasesonki kiihtyy lähipäivinä vähitellen ympäri Suomea. Venälän tilalla Kuopion Pellesmäessä poimittiin maanantaina Honeoye- ja Polka-lajikkeita. Tilalla on viljelty mansikkaa 1960-luvulta lähtien.

    Nykyään Venäläinen viljelee mansikkaa noin kolmen hehtaarin alalla ja pelloissa on kolmea eri lajiketta. Yrittäjä Pirkko Venäläisen mukaan paras mansikkakausi on Kuopion seudulla ja Sisä-Savon pelloilla vielä edessä.

    – Alkuvaiheessa ollaan, kesäsää ratkaisee mitä sieltä tulee. Kaikilta lohkoilta ei ole vielä edes ensimmäisiä marjoja kerätty, kertoo Venäläinen.

    Sortavalalaiset Artem ja Irina Klemzikova poimivat mansikoita Venälän tilalla Kuopiossa.Sakari Partanen / Yle

    Venälän mansikkapellolla ahersi maanantaina neljä poimijaa. Tämä on jo 14. kesä kun sortavalalainen Irina Klemzikova on tilalla poimijana omalla kesälomallaan. Edessä on vielä noin 1,5 kuukauden kesäpesti.

    – Mansikka kukkii paljon. Vihreää marjaa on paljon ja kohta tulee satoa. Tämä on varmaan hyvä mansikkakesä, arvioi Klemzikova.

    Torihinnoissa on melkoisia eroja ympäri Suomea

    Ylen toreilla tekemän selvityksen mukaan litran mansikoita sai maanantaina halvimmillaan eli neljällä eurolla Kuopiossa ja Porissa. Kallein litrahinta, seitsemän euroa oli Kokkolassa ja Rovaniemellä.

    Viiden kilon laatikoissa hintahaitari oli lähes 20 euroa. Laatikko maksoi maanantaina vähiten eli 30 euroa Kuopiossa, Kouvolassa ja Tampereella.

    Sakari Partanen / Yle

    Kallein mansikkalaatikko oli Helsingin Kauppatorilla, 48 euroa. 40 euroa tai enemmän laatikko maksoi myös Kotkassa, Kokkolassa, Seinäjoella ja Kajaanissa.

    Ainakin Kuopion torilla mansikkakauppaan kuuluu myös tinkiminen. Riihimäkeläinen Matti Koskelo oli palaamassa Rautavaaralta mökkireissulta kotiinsa eikä mansikan listahinta tyydyttänyt. Koskelo tivasi hyvää tarjousta yrittäjä Esa Hokkaselta.

    – Minä tarjosin 60 euroa kahdesta laatikosta, mutta kauppias on kauppias. Ei vielä täysin tyrmännyt, mutta ei suoraan luvannutkaan, mietti Koskelo.

    Muutaman minuutin kuluttua tämä hintavääntö päättyi siihen, että Koskelon ja lastenlasten kyytiin lähti neljä neljän kilon mansikkalaatikkoa sadalla eurolla. Kilohinnaksi tuli siis 6,25 euroa.

    Yrittäjä Esa Hokkanen Kuopion torilla.Sakari Partanen / Yle

    Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ennakoi kesän mansikkasadosta hieman tavallista pienempää. Keskimäärin Suomessa tulee mansikkaa noin 12–13 miljoonaa kiloa vuodessa. Viime vuonna sato oli 14 miljoonaa kiloa. Tämän kesän satoarvio tarkentuu heinäkuun aikana.

    Kuopiolainen toriyrittäjä Esa Hokkanen odottaa vielä kuuminta mansikkasesonkia.

    – Kyllä se tästä vasta vilkastuu. Tämän viikon loppupuoli ja ensi viikon alku on parhaimmat, arvioi Hokkanen.

    Mansikkahinnat Ylen selvityksessä maanantaina 2.7.

    Helsinki, Hakaniemen tori, 6€/litra, 45€/viiden kilon laatikko

    Helsinki, Kauppatori, 5€/litra, 48€/viiden kilon laatikko

    Hämeenlinna, tori, 5€/litra, 38€/viiden kilon laatikko

    Joensuu, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Jyväskylä, tori, 5€/litra, 35,90€/viiden kilon laatikko

    Kajaani, tori, 6€/litra, 40€/viiden kilon laatikko

    Kemi, Citymarketin edusta, 7€/litra, 39€/viiden kilon laatikko

    Kemi, Berry Center/Prisma + S-marketin aula, 7,50€/litra, 39,90€/viiden kilon laatikko

    Kokkola, tori, 7€/litra, 43€/viiden kilon laatikko

    Kotka, tori, 6€/litra, 45€/viiden kilon laatikko

    Kouvola, tori, 5€/litra, 30€/viiden kilon laatikko

    Kuopio, tori, 4€/litra, 30€/viiden kilon laatikko

    Lahti, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Lappeenranta, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Mikkeli, tori, 5€/litra, 32€/viiden kilon laatikko

    Oulu, tori, 6€/litra, 38€/viiden kilon laatikko

    Pori, tori, 4€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Rovaniemi, tori, 7€/litra, 39€/viiden kilon laatikko

    Seinäjoki, tori, 5€/litra, 40€/viiden kilon laatikko

    Tampere, Tammelantori, 5€/litra, 30€/viiden kilon laatikko

    Turku, tori, 5€/litra, 35€/viiden kilon laatikko

    Vaasa, tori, 6€/litra, 39€/viiden kilon laatikko

    Väsytettyjen ampumahiihtäjien tutkimus Vuokatissa on tällä hetkellä ainutlaatuista:

    Väsytettyjen ampumahiihtäjien tutkimus Vuokatissa on tällä hetkellä ainutlaatuista: "Kisa on kova ladulla ja laboratorioissa"


    Tästä on kyseUusi hiihtomatto ja ampumahiihtotestit ovat nostaneet Jyväskylän yliopiston Vuokatin yksikön huippu-urheilutasolle.Samanlainen hiihtomatto on Suomessa vain Jyväskylässä. Ampumasuoritus voidaan testata myös hiihdon jälkeen...

    Tästä on kyseUusi hiihtomatto ja ampumahiihtotestit ovat nostaneet Jyväskylän yliopiston Vuokatin yksikön huippu-urheilutasolle.Samanlainen hiihtomatto on Suomessa vain Jyväskylässä. Ampumasuoritus voidaan testata myös hiihdon jälkeen väsyneenä, mikä on tällä hetkellä ainutlaatuista maailmassa.Yliopistossa kehitetty palautejärjestelmä antaa palautteen välittömästi suorituksen aikana.Testilaboratorio on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta.

    Ahveniston Ampumahiihtäjien Jenni Keränen tähtää aseellaan käytävän päässä olevaan tauluun. Naps, ja sähköinen taulu putoaa valkokankaalla.

    Samalla kankaalla näkyy arvokasta dataa, jonka pohjalta Keränen voi tehdä pientä hienosäätöä seuraavaan sarjaan välittömästi.

    – Valmentaja pystyy katsomaan todella hyvin lumipenkalta silmämääräisesti vaikka liipaisun toimimista, mutta täällä laboratoriossa siitä saa otettua voima-anturilla tarkat tiedot.

    Reaaliaikainen palaute auttaa esimerkiksi mielikuvaharjoittelussa, koska urheilija saa heti tietää, miltä tuntuu ampua oikein.

    – Siinä voi voittaa paljon, Jenni Keränen sanoo.

    Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikössä on tehty ampumahiihtotestejä keväästä lähtien. Tällä hetkellä Vuokatissa on maailman ainoa laboratorio, jossa ammuntasuoritusta voidaan tutkia myös hiihtomatolla hankitun rasituksen jälkeen.

    – Tässä todella uutta on se, että urheilija väsytetään hiihtämällä, jonka päälle myös ammutaan väsyneenä. Lisäksi meillä on muutamia antureita, joita ei ole muualla, sanoo professori Vesa Linnamo.

    Huippu-urheilun tutkimus kehittyy kuitenkin jatkuvasti muuallakin kuin Vuokatissa.

    – Kisa on kova ladulla ja laboratorioissa.

    Huippujen mattotreeni tuli Suomeen myöhässä

    Viereisessä tilassa projektipäällikkö, valmentaja Olli Ohtonen on juuri esitellyt uutta, keväällä käyttöönotettua hiihtomattoa kiinalaisille vieraille. Matto on aikaisempaa leveämpi, joten urheilija voi hiihtää siinä vapaalla tyylillä.

    – Matolla pystytään myös kontrolloimaan nopeutta ja kulmaa sekä tekemään erityyppisiä harjoituksia. Esimerkiksi pitkiä nousuja ja sellaisia nousukulmia, mitä Suomesta ei löydy.

    Jyväskylän yliopiston projektitutkija Teemu Lemmettylä hiihtää Vuokatin yksikön uudella hiihtomatolla myös työnsä puolesta. Maton huippunopeus on 50 kilometriä tunnissa.Lucas Holm / Yle

    Jyväskylän yliopisto on kehittänyt mattoympäristöön muun muassa Coach Tech -palautejärjestelmän, joka kuvaa urheilijan suoritusta sivusta ja takaa sekä mittaa hiihtosuorituksen aikana voimantuottoja ja syklimuuttujia.

    – Palaute tulee välittömästi suorituksen aikana, mikä on tekniikkatyökalu valmentajalle ja urheilijalle. Tämä on myös fysiologiasuorituskyvyn mittaamiseen hyvä ympäristä, koska urheilija pysyy paikallaan valmentajan silmien alla, Ohtonen kertoo.

    Samanlaisia mattoja kuin Vuokatissa on Suomessa vain yksi, Jyväskylässä Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa (KIHU). Molemmilla matoilla voidaan hiihtää virtuaalisesti vaikka tulevan talven MM-laduilla Itävallan Seefeldissä. Mattohiihto onkin yksi huippuhiihtäjien harjoittelumuodoista.

    – Maailmalla matolla on hiihdetty pidempään kuin Suomessa. Meillä tätä on harrastettu 7–8 vuotta, mutta muualla jo 2000-luvun taitteesta ja aiemminkin. Tulimme hieman myöhässä, mutta nyt alamme olla muun maailman tasolla tässäkin asiassa, Ohtonen kertoo.

    Perustyö tehdään yhä maastossa

    Kestävyyslajeissa kuten hiihdossa ja ampumahiidossa perusharjoittelu tehdään edelleen maastossa eli lenkkipoluilla ja asfalttiteillä rullahiihtämällä. Tiede ja tutkimus antavat kuitenkin viimeisen silauksen tulevaisuuden huippu-urheilijalle.

    – On oleellista osata harjoitella ja levätä oikein myös tutkimustiedon perusteella. Urheilija tekee työn, mutta huipulla erot ovat pienet. Jos pienellä teknisellä muutoksella pystytään auttamaan, niin se voi olla jo ratkaiseva ero, professori Linnamo sanoo.

    Projektipäällikkö, valmentaja Olli Ohtonen seuraa tietokoneen ruudulta hiihtosuorituksen etenemistä.Lucas Holm / Yle

    Vuokatin yksikön testilaboratorio on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Tästä hyvä osoitus on Linnamon mukaan se, että Vuokatissa ovat parhaillaan koolla pohjoismaiset talvilajien asiantuntijat ja johtajat Post Olympic Winter Games 2018 -seminaarissa. Osanottajia seminaarissa on lähes sata.

    Kiina on tuomassa Vuokattiin 150 talvilajien urheilijaa. Kiinalla on kovat paineet saada omille urheilijoille menestystä Pekingin talviolympialaisissa vuonna 2022.

    – Olemme saaneet tänne ulkomaisia urheilijoita tutkimustyömme ansiosta, ja myös kansainväliset tutkimuskumppanit haluavat tehdä kanssamme yhteistyötä. Olemme hyvällä tiellä, Linnamo summaa.

    Samaan aikaan ampumahiihtäjä Jenni Keränen on saanut päivän ampumaharjoitukset päätökseen. Tällä kaudella hän on lähtenyt korjaamaan kyynärpäiden asentoa makuuammunnassa.

    – Kyllä asento on jo lähtenyt paranemaan. Katsotaan talvella, mutta varmasti ammunta lähtee sujumaan makuultakin paremmin, Keränen sanoo.

    Otatko kierroksia ruokakeskusteluista? Ei ihme, sillä identiteettisi koostuu myös ruoasta

    Otatko kierroksia ruokakeskusteluista? Ei ihme, sillä identiteettisi koostuu myös ruoasta


    Tästä on kyseKeskustelut ruuasta herättävät usein tunteita.Ihmiset tekevät jatkuvasti valintoja siitä, mitä syövät. Valinnat rakentavat identiteettiä ja kertovat ihmisestä muille.Tietoa ruuasta saadaan tutkimusten lisäksi...

    Tästä on kyseKeskustelut ruuasta herättävät usein tunteita.Ihmiset tekevät jatkuvasti valintoja siitä, mitä syövät. Valinnat rakentavat identiteettiä ja kertovat ihmisestä muille.Tietoa ruuasta saadaan tutkimusten lisäksi kokemusasiantuntijoilta eli tavallisten ihmisten kokemuksista.Ravitsemusterapeutti Eeva Nissinen toivoo, että ihmiset olisivat kriittisempiä uusia tutkimuksia kohtaan.

    Terhi Heimonen kulki teininä paidassa, jossa luki "lihansyöjä". Hän vannoi, ettei ikinä luovu lihasta, koska se oli niin hyvää.

    Vuosia myöhemmin Heimonen perusti sipsikaljavegaanit -ryhmän Facebookiin. Ajatukset ruuan ekologisuudesta ja eettisyydestä muuttivat hänen mielipiteensä ja samalla ruokatottumuksensa.

    Joudumme päivittäin tekemään valintoja siitä, mitä syömme. Siksi ruoka kertoo meistä muille ja rakentaa identiteettiämme. Monet noudattavat tietoisesti jotakin ruokavaliota. Ruokavalio voi myös muodostua tiedostamatta: usein valitsemme kaupasta tuttuja tuotteita sen enempää miettimättä.

    Ruokakaupassa tehtävät valinnat rakentavat identiteettiämme.Elisa Kinnunen / Yle

    Terhi Heimonen on ollut sekä vannoutunut lihansyöjä että vegaani. Enää hän ei halua olla ehdoton ruokavalion suhteen. Oma mielenterveys meni tiukan ruokavalion edelle, ja vegaanius vaihtui kasvisruokavalioon.

    – Syömiseni on ollut ääripäitä. Olen syönyt yltiöterveellisesti tai ahminut herkkuja. Nyt opettelen syömään sallivasti. Herkut kuuluvat elämään.

    Kasvissyönnistä on tullut vahva osa Heimosen identiteettiä. Jos häntä pyydetään kertomaan jotakin itsestään, ensimmäisinä mieleen tulevat feminismi ja kasvissyönti.

    Oletko sellainen kuin syöt?

    Ruokakulttuurin professorin Johanna Mäkelän mukaan ihmiset tekevät päätelmiä muista sen perusteella, mitä he syövät. Hihna247, jossa näytettiin suorana lähetyksenä kuvaa kassahihnasta herätti suuren suosion. Se kertoo, että ruoka ja erityisesti muiden syöminen kiinnostaa. Ihminen voi myös miettiä, millaisen kuvan itsestään antaa omilla ruokavalinnoillaan.

    Samalla tavalla kuin alla oleva auto, tapa kuluttaa ruokaa kertoo meistä entistä enemmän ihmisinä. Johanna Mäkelä

    Ruokavalioista tehtävät päätelmät eivät ole uusi asia. Jo 1800-luvulta on peräisin ajatus: "kerro minulle mitä syöt, niin kerron sinulle kuka olet". Ei siis ole ihme, että ruokavalinnoilla rakennetaan omaa identitettiä.

    Kuluttamisella voimme kertoa, millaisia olemme, ja erityisesti, millaisia haluaisimme olla. Sen vuoksi voimme kokea tarvetta kertoa ruokavaliostamme muille.

    – Samalla tavalla kuin alla oleva auto, tapa kuluttaa ruokaa kertoo meistä entistä enemmän ihmisinä, Mäkelä sanoo.

    Ruokavalinnoilla voimme tehdä eroa muihin ja määritellä itsemme osaksi ryhmää.Elisa Kinnunen / Yle

    Elämäntapavalmentaja Tomi Kokko on huomannut saman työssään ja haluaa myös itse jakaa omaa ruokafilosofiaansa muille.

    –Kun kokeilee jotain ruokavaliomallia, joka toimii sataprosenttisesti itselle, sen ottaa niin vahvasti, että sitä haluaa viedä eteenpäin muille.

    Ruoka on helppo tapa erottautua muista, mutta samalla muodostamme ryhmiä niiden kanssa, jotka tekevät samanlaisia valintoja. Yhteiset ajatukset luovat yhteenkuuluvuutta saman ryhmän jäsenten kesken.

    Tavallisista ihmisistä on tullut kokemusasiantuntijoita

    Ruokakulttuurin professorin Johanna Mäkelän mukaan asiantuntijuuden käsitys ruokakeskusteluissa on laajentunut. Ennen asiantuntijoiden ajateltiin olevan lääketieteen tai ravitsemustieteen ammattilaisia, mutta nykyisin kuuntelemme myös kokemusasiantuntijoita eli tavallisia ihmisiä, jotka ovat kokeilleet jotakin ruokavaliota (Helsingin Sanomat).

    Elämäntapavalmentaja Tomi Kokko on innoissaan, että ihmiset jakavat kokemuksiaan netissä. Näin ihmiset saavat uusia vaihtoehtoja syömiseen.

    – On todella hyvä asia, että meillä tulee pinnalle erilaisia näkemyksiä, koska ihmiset voivat poimia yksilöinä asioita eri ruokavalioista sen sijaan, että vain adoptoisivat yhden näkemyksen.

    Ihmisen ei tarvitse noudattaa tiukasti vain yhtä ruokavaljoa vaan poimia niistä parhaimmat ohjeet.AOP

    Ruokaväittelyissä viitataan usein erilaisiin tutkimuksiin. Johanna Mäkelä ei kuitenkaan näe aihetta pelkoon, että olisimme siirtyneet faktojen jälkeiseen aikaan.

    – Ruokakeskustelut yltyvät herkästi väittelyksi, jossa jokainen tukee omaa näkemystään tutkimuksella. Melkein minkä asian puolesta tai vastaan voi löytää tutkimuksen.

    On todella hyvä asia, että meillä tulee pinnalle erilaisia näkemyksiä ruoasta. Tomi Kokko

    Kainuun soten ravitsemusterapeutti Eeva Nissinen kaipaa ihmisiltä kriittisyyttä tutkimuksia kohtaan. Yksittäinen tutkimus ei ole hyvä argumentti ruokakeskusteluun eikä ruokavaliotakaan kannata muuttaa jokaisen uuden tutkimuksen perusteella.

    – Pitäisi tarkistaa, kuka tutkimuksen on tehnyt eli tutkimuksen maksaja. Vasta kahdella samaan tulokseen päätyvällä tutkimustuloksella on jotain arvoa. Yksittäisellä tutkimuksella ei ole mitään merkitystä.

    Käsitykset ruokavaliosta voivat olla virheellisiä

    Ravitsemusterapeutti Nissisen vastaanotolla potilaat kaipaavat neuvoja, miten syödä terveellisesti. Hän on nähnyt työssään, että ihmisillä on vaikeuksia arvioida omaa ruokavaliota.

    – Pyydän potilailta ruokapäiväkirjan, mutta se ei aina kerro totuutta. Yleensä kun kysyn, minkä arvosanan annat ruokavaliosi ravitsemuksellisesta laadusta, useimmat antavat hyvän arvosanan. Sitten kun käymme asiaa läpi, siellä on todella monta kohtaa, mitä korjata.

    Ruokaympyrä näytti tältä 1981.YLE

    Oma hyvinvointi ja jaksaminen ovat yksi merkki siitä, että syö oikein. Nissinen kuitenkin varoittelee, että ruokavaliossa voi olla ongelmia myös itsensä sitä huomaamatta. Suositeltavaa olisi hankkia perustiedot itselle toimivasta ruokavaliosta. Yleisimmät kompastuskivet ovat kuidun ja proteiinin määrissä. Myös kovaa rasvaa syödään likaa ja kasviksia liian vähän.

    Ruokakaupoissa valinnanvaraa riittää. Pelkästään maitotuotteita ja leipiä voi olla hieman suuremmassa kaupassa useita kymmeniä. Purkkeja ja purnukoita on metreittäin. Valintaan voi auttaa, jos on päättänyt noudattaa jotakin tiettyä ruokavaliota, jolloin kaupan koko valikoima ei ole vaihtoehtona.

    "Vielä ehdit kääntyä pois" – Puolanka saa huiman näkyvyyden huumorikyltillään, ja lisää on tulossa


    Tästä on kysePuolangan kunnan humoristinen kyltti tienvarressa on herättänyt paljon somehuomiota.Perinteisiä tervetuloa kuntaan -kylttejä on eri puolilla maata. Puolanka halusi hyödyntää pessimismibrändiään ja erottua joukosta.Tällä...

    Tästä on kysePuolangan kunnan humoristinen kyltti tienvarressa on herättänyt paljon somehuomiota.Perinteisiä tervetuloa kuntaan -kylttejä on eri puolilla maata. Puolanka halusi hyödyntää pessimismibrändiään ja erottua joukosta.Tällä viikolla kunta pystyttää vielä toisen kyltin pysäyttämään autoilijat Puolangalle.Kyltit tulevat toivottamaan kulkijat tervetulleeksi Puolangalle kymmeniä vuosia.

    – Niin on ollut tarkoituskin, Puolangan kunnan elinkeinopäällikkö Heikki Kanniainen nauraa viime viikolla pystytetyn tienvarsikyltin herättämälle huomiolle.

    Kirkkaan keltainen kyltti seisoo Utajärventien varrella runsaat kolme kilometriä Puolangalta Oulun suuntaan. Kyltissä lukee suurilla mustilla kirjaimilla: Seuraavana Puolanka. Vielä ehdit kääntyä pois.

    Kajaanin suunnalta tulevien pysäyttämiseksi pystytetään vielä tällä viikolla toinen kyltti. Siinä sanotaan hieman vinoillen: Olet kohta Puolangalla – oletko eksynyt?

    – Perinteisiä tervetuloa-kylttejä on useassa kunnassa, mutta halusimme erottua joukosta. Meillä on tunnetusti vahva pessimismibrändi , ja kylteissä on samaa henkeä. Pientä itseironiaa, mutta ainakin meidän mielestä hyvää huumoria, Kanniainen kertoo.

    Keltainen kyltti näkyy kauas. Lähempää katsottuna kyltin pohjasta erottuvat vaalealla värillä upotetut kuvat lehmästä, traktorista ja moottorikelkasta. Kyltin alakulmassa lukee pienemmällä tekstillä lausahdus: Mitäpä se hyvejää. Kanniaisen mukaan myös se kertoo Puolangasta.

    Läheltä katsottuna kyltistä huomaa useita yksityiskohtia.Heikki Rönty/Yle

    Kyltti on saanut paljon huomiota sosiaalisessa mediassa (MTV). Kanniaisen mukaan pääosa kommenteista on ollut positiivisia. Hän on huomannut, että monilla kyltin kuvaa jakaneista tai kommentoineista ei ole välttämättä ollut mitään kytköksiä Kainuuseen tai Puolangalle.

    – Huomio yllätti positiivisesti, koska ensimmäinen kyltti on ollut paikoillaan vasta toista viikkoa. Ehkä me peräänkuulutamme tässä hieman rohkeuttakin ajatella ja tehdä asioita eri tavalla. Me olemme Puolangalla tottuneet tekemään asioita muutenkin aina vähän toisin, Kanniainen sanoo.

    Osuma suomalaisuuden syvimpiin syövereihin

    Puolangan positiivinen pessimismi sai alkunsa kymmenen vuotta sitten kesätapahtumasta. Vaikka tapahtuma kuopattiin pari vuotta sitten, pessimismi sai jatkoa somevideoissa ja grillin annoksissa.

    Pessimismistä kasvoi kunnan markkinointibrändi, ja esimerkiksi viime keväänä se nousi kuntamarkkinoinnin SM-kisoissa lehdistön suosikiksi (Kainuun Sanomat).

    – Pessimismi elää niin pitkään kun meillä vain innostusta riittää. Sen täytyy kuitenkin kasvaa matkan varrella ja löytää uusia muotoja. Silloin sillä on mahdollisuus elää pitkäänkin, sanoo kunnan elinkeinopäällikkö Heikki Kanniainen.

    Me peräänkuulutamme tässä hieman rohkeuttakin ajatella ja tehdä asioita eri tavalla. Heikki Kanniainen

    Kanniaisen mukaan pessimismi on tuottanut myös tulosta. Esimerkiksi YouTube-videoiden katsojamäärät yltävät satoihin tuhansiin, paras yli puoleen miljoonaan.

    – Yhtä suuriin määriin ei kovalla työllä ja isolla rahallakaan moni pääse. Asiat on tehty todella pienellä budjetilla, mutta ehkä siinä on osuttu suomalaisuuden syvimpiin syövereihin, Kanniainen naurahtaa.

    Kanniaisen mukaan suomalaisuuden ytimeen on osuttu myös omintakeisilla tienvarsikylteillä, ainakin ensivaikutelma näyttää siltä. Yhden kesän ihme ne eivät ole, vaan kyltit tulevat toivottamaan tulijat tervetulleeksi kuntaan vielä kymmeniä vuosia.

    Katso videolta, miten rajut sateet saapuvat piiskaamaan Suomea –

    Katso videolta, miten rajut sateet saapuvat piiskaamaan Suomea – "Paikoin voi tulla viikonlopun aikana lähes koko kuukauden sademäärä"


    Helleraja rikkoutuu torstaina monin paikoin Etelä-Suomessa, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen. Lämpömittari voi näyttää paikoitellen jopa 28 astetta. Maan keskivaiheilla voi puolestaan tulla sadekuuroja. Sateita tulee yhtenäisemmin...

    Helleraja rikkoutuu torstaina monin paikoin Etelä-Suomessa, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen. Lämpömittari voi näyttää paikoitellen jopa 28 astetta.

    Maan keskivaiheilla voi puolestaan tulla sadekuuroja. Sateita tulee yhtenäisemmin Pohjois-Pohjanmaalla, Koillismaalla ja Kainuussa.

    Lapissa on melko pilvinen päivä ja joitain sadekuuroja esiintyy.

    – Lapissa lämpötila jää 10–15 asteen välille, ero on huima pohjoisen ja etelän välillä tänään, Paasonen sanoo.

    Sadevaroitus yöstä alkaen viiteen maakuntaan

    Lännestä matkaa Suomea kohti matalapaine, jonka keskus kulkee yön aikana Itä-Suomeen.

    – Siinä yhteydessä on useita runsaita sateja. Maan keskivaiheilla tulee varmaan useita kymmeniä millejä nyt vuorokauden sisään.

    Perjantaina varsinkin maan itäosissa sataa runsaasti. Sadevaroitus on annettu Keski-Suomeen, Etelä- ja Pohjois-Savoon, Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan.

    – Siellä voi tulla yli 50 milliä vuorokaudessa. Paikoin voi tulla viikonlopun aikana lähes koko kuukauden tilastollinen sademäärä, niin hurjia määriä näyttäisi voivan tulla.

    Sadevaroitus on voimassa perjantain vastaisesta yöstä alkaen.

    Mitä lännemmäs perjantaina liikutaan, sitä aurinkoisemmaksi ja poutaisemmaksi sää muuttuu. Vaikka aurinko pääsee pilkistämään paikoin, tekee pohjoistuuli ilmasta kolean tuntuista. Etelä-Suomessa lämpötila kohonnee noin 16 asteeseen.

    Lappia lukuun ottamatta koko maassa on perjantaina voimassa varoitus kovista tuulista maa-alueilla.

    – Nimenomaan ne puuskat ovat pahoja. Maa-alueella nämä puuskat tulee ottaa huomioon, varsinkin kun on tapahtumia ja telttoja viritellään sinne tänne.

    Matalapaine tuo kovia sateita lähipäivien aikana.Yle SääSuunta on parempi perjantain jälkeen

    Lauantai on pääosin pilvinen päivä, mutta joitain sadekuuroja esiintyy.

    Pohjoistuuli puhaltaa vielä lauantaina. Torstaina tuulista on annettu varoitus maa-alueille Pohjois- ja Etelä-Savoon, Pohjois- ja Etelä-Karjalaan sekä Kymenlaaksoon.

    Lämpötila liikkuu lauantaina koko maassa 10–15 asteen tienoilla.

    Sunnuntai on jo hieman aurinkoisempi päivä.

    – Suunta on parempi, kunhan päästään perjantaista. Tuulet alkavat heiketä sunnuntaina ja lännestä tulee vähän lämpimämpää ilmaa.

    Myös maanantai näyttää tämänhetkisen ennusteen mukaan melko lämpimältä, mutta tilanne saattaa vielä muuttua.

    – Kaakon suunnalla kyttää yksi matalapaine, että tuleeko se maanantaina vai ei, Paasonen sanoo.

    Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

    Sotkamon ABC:n polttoainesotkun syyksi varmistui inhimillinen virhe

    Sotkamon ABC:n polttoainesotkun syyksi varmistui inhimillinen virhe


    Sotkamon ABC-asemalla myytiin erehdyksessä bensiiniä dieselinä ja toisinpäin ti 19.6.–ma 25.6. Osuuskauppa Maakunnasta kerrotaan, että tähän mennessä yhtiölle on tullut reilut 200 yhteydenottoa autoista, joissa on ollut käyntihäiriöitä ja...

    Sotkamon ABC-asemalla myytiin erehdyksessä bensiiniä dieselinä ja toisinpäin ti 19.6.–ma 25.6. Osuuskauppa Maakunnasta kerrotaan, että tähän mennessä yhtiölle on tullut reilut 200 yhteydenottoa autoista, joissa on ollut käyntihäiriöitä ja käynnistämishäiriöitä. Valtaosa autoista on ollut dieselautoja, mutta joukossa on myös bensa-autoja.

    Eniten rikkoutuneita autoja on Kainuussa Kajaanin ja Sotkamon alueella. Joukossa on myös matkailijoiden autoja Tampereelta, Oulusta ja Jyväskylästä.

    Polttoaineiden sekoittuminen johtui polttoainekuorman purkamisen yhteydessä tapahtuneesta virheestä. Automaattiasema otettiin takaisin käyttöön tiistaina illalla.

    Osuuskauppa Maakunta kertoo olevansa koko ajan yhteydessä asiakkaisiin, jotka ovat ilmoittaneet autonsa ongelmista. Ihmiset ovat olleet myös itse yhteydessä yhtiöön aktiivisesti.

    Kainuun korjaamoihin on tullut poikkeuksellisen paljon jonoja, koska useita autoja on tullut korjaukseen yhtä aikaa. Osuuskauppa Maakunta on tehnyt yhteistyötä myös korjaamojen kanssa.

    Niskaset Vuokatin Aateli Racen voittajiksi

    Niskaset Vuokatin Aateli Racen voittajiksi


    Perinteisen talviurheilijoiden kesäkisan voittajiksi nousivat nykyisin Puijon Hiihtoseuraa edustava Iivo Niskanen miesten sarjassa ja Vieremän Koitossa hiihtävä Kerttu Niskanen naisten sarjassa. Vuodesta 2005 asti järjestetty kisa käytiin tiistaina...

    Perinteisen talviurheilijoiden kesäkisan voittajiksi nousivat nykyisin Puijon Hiihtoseuraa edustava Iivo Niskanen miesten sarjassa ja Vieremän Koitossa hiihtävä Kerttu Niskanen naisten sarjassa. Vuodesta 2005 asti järjestetty kisa käytiin tiistaina ja keskiviikkona Vuokatin ympäristössä Sotkamossa.

    – Kiva oli osallistua ja nauttia voitosta ensimmäistä kertaa täällä. Kaiken kaikkiaan tämä kisa tekee hyvää tulevia viikkoja ajatellen, Kerttu Niskanen kommentoi.

    Tuore mitalisti myöntää, että kisa tuntui raskaalta.

    – Kyllä se sillä tavalla kropassa tuntui. Minulla meni aamun juoksu jäseniin, kun en ollut kovempaa treeniä tehnyt juoksemalla, joten tuntui että oli jo hiihtoon lähtiessä pienillä hapoilla. Hiihdin kuitenkin niin, että se riitti voittoon.

    Nyt Kerttu siirtää katseen kohti tulevia isoja kisoja.

    – Kova tavoite on taas MM-kisoissa. Vielä ei ole kunnon huipputalvea tullut, ja edelleen haave on, että Seefeldin jälkeen on mitali kaulassa.

    Kerttu Niskasen tulevan talven tavoite on MM-mitali.

    Iivo Niskanen ei ollut vielä maaliin tullessaan kuullut siskonsa Kertun voitosta.

    – Aijaa, se voitti kans? Sehän kuulostaa hyvältä. On käytävä Kertun luona katsomassa, olisiko hän jotain tarjottavaa taikonut. Voi kyllä olla varmempi, että käyn itse kaupan kautta, niin ei jää sattuman varaan.

    Iivo Niskasen mukaan kolme aiempaa voittoa Aateli Race -kisassa eivät laimenna tämä vuoden fiilistä.

    – Kyllähän aina on keskimääräistä kivempi voittaa. Vielä en ole liian väsynyt kilpaillakseni tällä tasolla. Kiva mitata kuntoa kavereihin verrattuna.

    Iivo Niskanen kertoo pyrkineensä harjoittelemaan enemmän kuin aiemmin ja tavoitteena on, että talvella kunto on parhaimmillaan.

    Kyllähän aina on keskimääräistä kivempi voittaa. Iivo Niskanen

    Naisten sarjan hopealle ja pronssille sijoittuivat nuoret hiihtäjät Anna-Kaisa Saari Oulun Hiihtoseurasta ja Vilma Nissinen Vuokatin Ski Team Kainuusta. Miesten sarjan hopeaa otti Jämin Jänteen Risto-Matti Hakola ja pronssia Imatran urheilijoiden Lari Lehtonen. Niskaset olivat jo tiistain prologin jälkeen kisan kärjessä.

    Kisa alkoi tiistaina 1,6 kilometrin rullahiihdolla, jonka jälkeen kilpailut jatkuivat keskiviikkona naisten 3 kilometrin maastojuoksulla ja 10 kilometrin rullahiihdolla. Miesten kilpailumatkat olivat maastojuoksussa 4,5 kilometriä ja rullahiihdossa 15 kilometriä.

    Voittajat kruunattiin keskiviikkona Vuokatinvaaran huipulla, jonne kilpailun toinen rullahiihto-osuus päättyi. Mukana oli maastohiihdon ja ampumahiihdon suomalaisia huippuja sekä yhdistetyn ja hiihtosuunnistuksen urheilijoita.

    Aateli Race mittaa perinteisesti talvilajien yksilöurheilijoiden kuntoa keskellä kesän kuntokautta. Vuokatissa leireilee tällä hetkellä hiihtolajien urheilijoita A-maajoukkueesta nuorisomaajoukkueisiin.

    Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös kaksi huippu-urheilun seminaaria. Seminaareissa esiintyy kansainvälisen tason valmentajia ja yliopistotason tutkijoita.

    Porrastreeni menikin reisille? Löysät pakarat töihin lihasten oikealla hermotuksella

    Porrastreeni menikin reisille? Löysät pakarat töihin lihasten oikealla hermotuksella


    Tästä on kysePakaratreenissä reisilihakset saattavat olla hallitsevampia, jolloin pakaralihakset eivät tee niin suurta työtä.Lihasten aktivoinnin kanssa kamppailevat niin tavalliset kuntoilijat kuin huippu-urheilijatkin.Lihasten aktivointia voi...

    Tästä on kysePakaratreenissä reisilihakset saattavat olla hallitsevampia, jolloin pakaralihakset eivät tee niin suurta työtä.Lihasten aktivoinnin kanssa kamppailevat niin tavalliset kuntoilijat kuin huippu-urheilijatkin.Lihasten aktivointia voi harjoitella itsekseen tai ammattiavulla.

    Sekä aloittelevat kuntoilijat että ammattiurheilijat ovat hullaantuneet porrastreeniin kuntien ja kaupunkien kuntoiluportaissa. Ilmaisesta ja yksinkertaisesta harrastuksesta ei kuitenkaan saa kaikkea hyötyä irti, jos tekniikka on pielessä.

    Portaita noustessa tai kyykkyjä tehdessä takapuolen pitäisi kiittää, mutta treenin jälkeen reisiä saattaakin hapottaa. Silloin ei-toivottu lihas on ollut aktiivisempi.

    Lucas Holm / Yle

    Ongelma on yleinen varsinkin paljon työssään istuvilla. Kajaanilainen valmentaja Ville Nissinen puhuu kuolleen pakaran syndroomasta. Kun monen tunnin istumiseen lisätään huono ryhti, lonkankoukistajat kiristyvät, jolloin pakara ei joudu työskentelemään.

    Istuessa ylävartalo on usein jännittyneenä, mikä aiheuttaa ongelmia pakaralihaksiin. Selkäongelmatkin voivat johtua siitä, että pakaroita ei osata jännittää istuessa.

    – Istuminen on lopulta aika luonnoton asento, sanoo Nissinen.

    Huippu-urheiluyksikön ja Suomen olympiakomitean vastuufysioterapeutti Peter Halén on toista mieltä. Hänen mukaansa moni työssään istuva saattaa urheilla ja pitää kehostaan hyvää huolta.

    – Kuolleen pakaran syndrooma on kuin rakettitiedettä. Kyllä siihen liittyy paljon muutakin.

    Laiskat pakarat pitää herättää

    Kajaanilainen Hanna Kemppainen käy juoksemassa portaissa Vimpelinlaaksolla ja uusilla Kalkkisillan portailla. Kemppainen tietää, että tehokkain treeni tuntuu pakaroissa, mutta niiden herättäminen on välillä vaikeaa.

    – Treeni tuntuu enemmän etureisissä, joten harjoittelemista riittää vielä.

    Hanna Kemppainen tekee porrastreeniä kuntosalin ja hiihdon ohella.Lucas Holm / Yle

    Sekä Ville Nissinen että Peter Halén korostavat sitä, että jokainen kehon osa liittyy toisiinsa. Porrastreenissä reisilihasten kuuluu aktivoitua, mutta ei hallita, jos treenin on tarkoitus tehostaa pakaralihaksia.

    Ville Nissisen mielestä esimerkiksi salilla usein istutaan laitteissa ja pumpataan yhtä lihasta kerrallaan, jolloin koko kehon toiminnallisuus katoaa. Halénin mukaan pelkästään yhden lihaksen harjoittaminen ei ole aina hyödyksi. Mielummin kannattaa panostaa koko kehon voiman harjoittamiseen.

    – Jos esimerkiksi syvä pohjelihas on heikko, etureisi ottaa valtaa ja pakara tekee vähemmän työtä.

    Treenin tuntuminen väärässä lihaksessa on tavanomaista. Hermottamisongelmat eli haluttujen lihasten aktivoiminen ei ole vain aloittavien kuntoilijoiden vitsaus, sillä myös kokeneet urheilijat voivat kärsiä laiskoista pakaroista.

    Suomen olympiakomitean vastuufysioterapeutti Peter Halén törmää ongelmaan työssään päivittäin.

    – Huippu-urheilijoillakin on lihasten aktivoinnin kanssa ongelmia, Halén summaa.

    Tekniikka kuntoon pienillä vinkeillä

    Kuolleen tai laiskan pakaran saa hereille oikeilla liikkeillä ja alkulämmittelyllä. Valmentaja Ville Nissinen korostaa oikein astumista portaisiin.

    – Usein portaita noustaan niin, että toinen jalka vie ja toinen tulee perässä. Asetetaan vahvempi jalka eteen, vedetään ja työnnetään vahvemmalla jalalla, jolloin toinen jalka vain seuraa perässä.

    Portaita noustessa on tärkeää astua kantapää edellä koko jalalla portaalle. Keskivartalon tuki on myös tärkeä.

    Alkuverryttelyssä herätetään iso, pieni ja keskimmäinen pakaralihas. Tavoitteena on saada yhteys hermoston ja lihasten välille. Nissisen mukaan se onnistuu esimerkiksi dynaamisilla eli liikkeeseen keskittyvillä venytyksillä ja pienillä lihaskuntoliikkeillä.

    Suuria painoja ei tarvitse käyttää, mutta esimerkiksi kuminauha on hyvä apuväline. Muita tärkeitä lämmittelyliikkeitä ovat lonkan ojentaminen, painon pitäminen kantapäillä ja joustavuuden kehittäminen.

    Uusia kuntoportaita rakennetaan kaupunkeihin.Lucas Holm / Yle

    Myös kyykkyjä tehdessä pakarat unohdetaan usein jännittää, jolloin etureisi tekee kaiken työn. Pakaran laiskuuden huomaa siitä, että polvi kääntyy helposti sisään. Tämä voi aiheuttaa Nissisen mukaan polvikipuja. Luonnollisessa kyykyssä polvet kääntyvät hieman ulos päin.

    Pakaroiden jännittämistä voi harjoitella myös arjessa. Esimerkiksi seisomiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Polvet eivät saa olla lukossa, vaan pienessä koukussa, jolloin pakarat työskentelevät koko ajan.

    Nissisen mukaan ammattilaisen apuun kannattaa turvautua, jos pakaran hermottaminen ei onnistu kotikonstein. Myös Huippu-urheiluyksikön ja Suomen olympiakomitean vastuufysioterapeutti Peter Halén suosittelee ammattilaisen puoleen kääntymistä.

    – Fysioterapeutti on oikea ihminen auttamaan silloin, kun hukassa olevat lihakset pitää löytää. Fysioterapeutin ohjeilla voi harjoitella itsekseen.

    Kaksi vuotta sitten Suomussalmelle tuli 26 pakolaista – kohta enää Alnabhanin perhe on jäljellä

    Kaksi vuotta sitten Suomussalmelle tuli 26 pakolaista – kohta enää Alnabhanin perhe on jäljellä


    Tästä on kyseSuomussalmi aikoo ottaa 20 kiintiöpakolaista. Tänä vuonna Kainuun pakolaiskiintiö on 40 ja koko Suomen 750.Suomussalmella on kaksi syyrialaista perhettä, jotka saapuivat vuonna 2016. Muut pakolaiset ovat muuttaneet pois kunnasta...

    Tästä on kyseSuomussalmi aikoo ottaa 20 kiintiöpakolaista. Tänä vuonna Kainuun pakolaiskiintiö on 40 ja koko Suomen 750.Suomussalmella on kaksi syyrialaista perhettä, jotka saapuivat vuonna 2016. Muut pakolaiset ovat muuttaneet pois kunnasta koulutuksen ja työn perässä.Pakolainen on henkilö, jolle on jo myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta.

    Alnabhanien kotona tuoksuu itämaisen kahvin aromi. Äiti Wafaa Alnabhan tuo Ramadanin päättymisen kunniaksi leipomiaan herkkuja pöytään.

    Isä Hasan Alnabhan kuuntelee poikiensa lauluesitystä hymyssä suin. Ihhahhaa ja Hämähämähäkki ovat perheen suosikkeja.

    Muslimien uskonnollisen paaston, Ramadanin, jälkeen juhlitaan ja nautitaan kotitekoisista leivonnaisista.Elisa Kinnunen / Yle

    Alnabhanin perhe saapui Suomussalmelle vuonna 2016, kun kunta otti edellisen kerran vastaan kiintiöpakolaisia. Nyt kunta on päättänyt ottaa heitä lisää. Vuonna 2016 Kainuussa Suomussalmen lisäksi pakolaisia ottivat vastaan Kajaani ja Paltamo.

    – Suomussalmi haluaa nimenomaan profiloitua monikulttuurisena kuntana, ja pakolaiset nähdään voimavarana, kertoo Suomussalmen kunnan pakolaisohjaaja Elena Junttila.

    Alnabhanin perhe viihtyy hyvin kodissaan ja haluavat asua Suomussalmella. Kuitenkin maantie Kajaanin suuntaan ja koulumatka Paltamoon ovat käyneet edellisen talven aikana tutuiksi, sillä perhe joutuu ajamaan Paltamoon kouluviikoiksi ja takaisin kotiin Suomussalmelle viikonlopuiksi.

    Kotoutuminen käyntiin pakolaisohjaajan tuella

    Pakolaisohjaaja Elena Junttila otti Alnabhanin perheen vastaan, kun he saapuivat Suomeen. Junttila on ollut heille tärkeässä roolissa siitä lähtien.

    Junttila on työskennellyt pakolaisten parissa jo noin 15 vuotta. Hän on itsekin maahanmuuttaja ja ymmärtää uuteen maahan kotoutumista.

    – Minä haluan viestittää, että täällä on turvallista olla ja kaikki asiat järjestyvät. Vaikka alussa kaikki näyttää ehkä kaoottiselta ja tulee paljon erilaisia asioita yhtä aikaa esille, on kuitenkin tärkeää uskoa tulevaisuuteen, Junttila visioi.

    Pakolaisohjaaja Elena Junttila ymmärtää pakolaisten haasteet hyvin, sillä on itsekin maahanmuuttaja.Elisa Kinnunen / Yle

    Junttilan työnkuvaan kuuluu pakolaisten neuvontaa ja toimintaan ohjaamista. Erityisesti uusien pakolaisten saapuessa on kiirettä.

    Suomussalmi on saamassa nyt 20 kiintiöpakolaista lisää. Tänä vuonna Kainuun pakolaiskiintiö on 40 henkilöä, ja koko Suomessa kiintiö on yhteensä 750. Kainuussa ulkomaalaistaustaisia on väestöstä noin 2,6 prosenttia.

    Tällä hetkellä Kainuun ELY-keskuksessa uskotaan, että tilaa olisi vielä uusille pakolaisille, jotka turvaisivat pienten kuntien olemassaoloa.

    – Kuka tahansa asukas, joka pieneen kuntaan tulee, lisää elinvoimaa, kertoo Kainuun ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Nina Jyrkäs.

    Kylmä talvi tuo haasteita

    Tie Suomeen ja turvaan kesti Alnabhaneilla noin neljä vuotta. He ovat lähtöisin Syyrian Alepposta. Perheen äiti Wafaa Alnabhan opiskeli lakia yliopistossa, mutta sota keskeytti opinnot. Sitten isä Hasan Alnabhan pääsi töihin Jordaniaan, joten perhe päätti muuttaa.

    Jordaniasta matka jatkui kahden vuoden jälkeen Turkkiin, jonne kantautui uutisia Suomeen pääsemisestä.

    Alnabhanin perhe asui Jordaniassa ja Turkissa ennen Suomeen tuloa.Lasse Hinkula / Yle

    Kesällä 2016 Alnabhanit kuljetettiin bussikyydillä Helsingistä Suomussalmelle.

    Etukäteen isä Hasan ei ollut saanut tietoa Suomussalmesta. Hän ei edes tiennyt missä on Helsinki. Saapuminen ennen talvea ja lumen tuloa on Alnabhanin perheen muistissa.

    – Kaikki oli alussa hyvin. Sitten kun tuli talvi, oli vähän ongelmia, Hasan Alnabhan muistelee naurahtaen.

    Kulttuurit tutuiksi kokkausilloissa

    Vaikka pakolaisia autettiin osaksi Suomussalmen kyläyhteisöä ja suomalaista kulttuuria, heille annettiin myös mahdollisuuksia toteuttaa omaa kulttuuriaan.

    Toisistaan poikkeavat kulttuurit ovat herättäneet sekä kiinnostusta että jännitystä. Yhteiseen toimintaan panostaminen on kuitenkin kannattanut.

    – Meillä on tehty monikulttuurisia tapahtumia, kokkausiltoja ja retkiä eri tahojen avustamina. On järjestetty esimerkiksi arabialaisen ja suomalaisen keittiön iltoja. Myös kielen opiskelu on ollut kaksisuuntaista, kun paikallisen kansalaisopiston piirissä toteutettiin arabian kielen ryhmä, kertoo Junttila.

    Kuka tahansa asukas, joka pieneen kuntaan tulee, lisää elinvoimaa. Nina Jyrkäs

    Myös Wafaa Alnabhan toteuttaa kaksikielisyyttä perheensä kanssa. Hän opettaa lapsillensa videoiden avulla arabiaa, jotta he oppisivat äidinkieltään.

    – Nyt lapset puhuvat jo suomea. Minä puhun kotona arabiaa ja kodin ulkopuolella suomea, Wafaa Alnabhan kertoo.

    Alnabhanit korostavat pakolaisten omaa aktiivisuutta yhteisöön mukaan pääsemisessä.

    – Pitää tehdä asioita yhdessä, puhua paljon ja opiskella ahkerasti. Ei kannata istua vain kotona, se ei ole hyväksi, sanoo Wafaa Alnabhan.

    Vanha ammatti ei auta, jos kieli ei ole yhteinen

    Alnabhanin perheelle kieli on ollut suurin haaste. Molemmat vanhemmat olivat aktiivisesti työ- ja opiskeluelämässä ennen kuin joutuivat lähtemään Alepposta. Nyt matka takaisin työelämään vaatii paljon työtä, sillä heidän täytyy ensin opetella suomen kieli.

    – Minä halusin ihmisten ymmärtävän itseäni, mutta kieli oli ongelma. Nyt ymmärrän mitä sanotaan, mutta en osaa vielä sanoa itse kaikkea, Hasan Alnabhan selittää.

    Myös perheen äidin perinteinen muslimityylinen pukeutuminen herätti aluksi huomiota Suomussalmella.

    – Huivi oli iso ongelma tullessani tänne. Kenelläkään muulla ei ollut huivia, ja aluksi ihmiset eivät ymmärtäneet miksi käytän sitä. Ehkä hekin pelkäsivät, Wafaa Alnabhan muistelee.

    Kielimuuri on ollut syyrialaisperheen suurin haaste Suomussalmella.Lasse Hinkula / Yle

    Ennen Suomeen tuloaan Wafaa Alnabhan on tehnyt opettajan ja ohjaajan töitä.

    – Syyriassa olin opettajana kaksi vuotta. Sitten opetin Jordaniassa arabiaa kaksi vuotta, kertoo Wafaa Alnabhan.

    Lisäksi hän on taitava leipomaan ja laittamaan ruokaa. Suomessa näiden taitojen soveltaminen ei ole ollut helppoa. Jopa kaupassa käynti aiheutti haasteita.

    – Kaupassa piti ottaa kuvia tuotteista ja kysyä tutuilta mitä ne olivat, kertoo Wafaa Alnabhan.

    Lapset tarvitsivat aikaa sopeutumiselle ja kotiutumiselle Suomeen. Alussa he tahtoivat palata takaisin, mutta kun he oppivat suomen kieltä ja saivat kavereita päiväkodista, mielipide muuttui.

    – Kun lapset menevät pihalle, naapurit juttelevat lapsille myös, iloitsee Wafaa Alnabhan.

    Suomussalmi toivoo lisää syyrialaisia

    Nina Jyrkäs toimii Kainuun ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntijana ja on ollut mukana suunnittelemassa pakolaisten vastaanottamista Suomussalmelle.

    – Seuraavat pakolaiset tulevat hyvin todennäköisesti Syyriasta. Syyrialaisia kiintiöpakolaisia on ollut aikaisemminkin, joten kunnassa on asiantuntemusta pakolaisten taustasta, kieliryhmästä ja kulttuurista, Jyrkäs kertoo.

    Maahanmuuttoasiantuntija Niina Jyrkäs uskoo, että Suomi voisi ottaa lisää pakolaisia.Lucas Holm / Yle

    Jyrkäksen kanssa yhteistyötä tekevän Elena Junttilan mukaan pakolaiset ovat vaikuttaneet positiivisesti Suomussalmeen.

    – Pakolaisryhmän kautta katukuva ja vapaaehtoistoiminta ovat elävöityneet. Pakolaiset rikastuttavat meidän elämäämme tässä pienessä kylässä, sanoo Junttila.

    Suomussalmella pakolaisohjausta on tällä hetkellä kaksi päivää viikossa. Kun uusi ryhmä saapuu, myös toimintaa lisätään.

    – Meillä on aika hyvä käsitys, millaisia palveluja pakolaiset tarvitsevat. Alkuvaiheen kotouttamisen me pystymme hoitamaan todella hyvin, Junttila analysoi.

    Pakolaisten kotouttaminen nähdään kaksisuuntaisena prosessina.

    – Olemme heti alusta alkaen ajatelleet, että kummallakin osapuolella on toisilleen annettavaa ja toisiltaan opittavaa, Junttila kertoo.

    Vapaaehtoisten kautta paikallisia ystäviä

    Kun pakolaisia tuli Suomussalmelle vuonna 2016, ammattilaisten tueksi koulutettiin vapaaehtoisia ystäviä.

    – Ilmapiiri oli alusta lähtien hyvin myönteinen ja kiinnostunut. Suomussalmelle pakolaiset olivat uusi asia. Tavallaan kaikki olivat vähän odottavalla kannalla, että minkälaisia ihmisiä sieltä saapuu, Junttila kertoo.

    Ystäväperhe on kuin mummo ja ukki ja he auttavat meitä tosi paljon. Wafaaa Alnabhan

    Vapaaehtoisten ystävien rooli oli suuri heti alusta alkaen. He olivat mukana pakolaisten arkielämässä ja tekivät asioita yhdessä.

    – Kun teimme ensimmäisiä vierailuja pakolaisperheissä perheystävien kanssa, suomalaisiakin jännitti. Kun pääsi tutustumaan itse ihmisiin ovat kaikki ennakkoluulotkin lieventyneet, muistelee Junttila.

    Alnabhaneille läheisin perhe on löytynyt juuri vapaaehtoistoiminnan kautta.

    – Ystäväperhe on nyt kuin mummo ja ukki ja he auttavat meitä tosi paljon, Wafaaa Alnabhan kertoo.

    Hasan Alnabhan kaivaa älypuhelimestaan kalakuvia ja esittelee retkeä talviverkoille järven jäälle.

    – Käymme kalalla, uimassa ja laitamme ruokaa, hän kertoo.

    Perustiedot ja -taidot kuntoon koulun penkillä

    Tällä hetkellä perhe viettää viikot Paltamossa isän peruskouluopintojen vuoksi. Suomussalmella tarjotaan ainoastaan lukion kursseja sekä ammattikoulutusta etäopintoina.

    Ensimmäisen vuoden aikana Hasan Alnabhan on opiskellut erityisesti suomea, englantia, ruotsia ja matematiikkaa.

    – Haluan opiskella ammatin ja haluan todistuksen, että olen ammattiompelija, hän kertoo.

    Koulussa Alnabhanin perheelle on tullut tuttuja Sudanista, Somaliasta, Irakista ja Suomesta. Heidän seuransa on tuonut vaihtelua arkeen. Vapaa-ajalla perheen isä on päässyt pelaamaan jalkapalloa ja käymään kuntosalilla. Wafaa Alnabhan on puolestaan nauttinut uimisesta.

    Wafaa Alnabhan on oppinut suomen kieltä nopeasti. Hän aloittaa syksyllä lähihoitajan opinnot Kajaanissa ja tavoitteena on jatkaa ammattikorkeakouluun sairaanhoitajaksi. Myös lapset opiskelevat suomea päivähoidossa.

    Työkokemusta hoitoalalta Wafaa Alnabhan kartuttaa nyt Suomussalmella henkilökohtaisena avustajana.

    – Tällä hetkellä minulla on vielä kuusi viikkoa työsopimusta. Sitten ehkä pääsen työharjoitteluun, koska en vain halua istua kotona. Sitten koulukin jo alkaa.

    Pakolaiset muuttavat pois maaseudulta työn toivossa

    Pakolaisperheet ovat voineet mahdollisuuksien ja toiveidensa mukaan muuttaa pois Suomussalmelta, jossa on tällä hetkellä vielä kaksi syyrialaista perhettä. Toinen paikkakunnalle jääneistä perheistä on kuitenkin tänä vuonna muuttamassa Kajaaniin töiden perässä.

    Pakolaisohjaaja Elena Junttila on nähnyt maaseudun muutoksen ja työ- sekä koulupaikkojen murroksen.

    – Suomussalmelta löytyy hyvin harjoittelupaikkoja. Sitten kun kielitaito karttuu, elinkeinoelämä ja koulutusmahdollisuudet nousevat ongelmina esille. Kun pakolaiset haluavat hankkia ammattitaidon, joudutaan usein siirtymään toiselle paikkakunnalle.

    Jordaniassa pakolaisleirin läheisyydessä on vilkasta torimyyntiä. Suomeen tuleville pakolaisille kauppojen pakkaukset voivat tuoda haasteita.Lasse Hinkula / Yle

    Myös ELY-keskuksessa tilanne on tuttu.

    – Yritykset ovat olleet todella tyytyväisiä maahanmuuttajiin. Mutta jos meillä ei laskusuhdanteen tullessa ole työpaikkoja, on tosi vaikea perustella pakolaisille miksi täällä pitäisi pysyä. He lähtevät sitten herkästi etelään katselemaan muita paikkoja, maahanmuuttoasiantuntija Nina Jyrkäs kertoo.

    Elena Junttila on kuitenkin havainnut tilanteita, joissa perheet suuntaavat isompiin kaupunkeihin tai Etelä-Suomeen, mutta palaavat sitten takaisin, koska viihtyvät Alnabhanien tapaan maaseudulla paremmin.

    Kun pakolaiset haluavat hankkia ammattitaidon, joudutaan usein siirtymään toiselle paikkakunnalle. Elena Junttila

    Hasan Alnabhan tahtoo asua Suomussalmella, mutta ymmärtää kaupunkiin muuttaneita tuttujaan.

    – Kajaanissa on ihmisiä. Osa tahtoo olla ihmisten kanssa, hän toteaa.

    Wafaa Alnabhan tahtoo myös asua Suomussalmella, vaikka opiskelemassa pitäisikin käydä kauempana. Kauas tulevaisuuteen hän ei lähde ennustamaan.

    – Sen vain Jumala tietää. Nyt tämä on minun paikkani. Rauhallinen ja turvallinen paikka. Mitä muuta voisi haluta, hän sanoo.

    Wafaa Alnabhan arvostaa Suomussalmella myös turvallisuutta lapsillensa. Hasan Alnabhan kaipaa metsän rauhaa ja luontoa.

    – Kajaanissa pääsee käymään esimerkiksi etnisissä kaupoissa ja se riittää, Hasan Alnabhan toteaa.

    Sotkamon ABC myi viikon ajan bensaa dieselinä ja dieseliä bensana – osuuskauppa korvaa autoilijoiden vahingot

    Sotkamon ABC myi viikon ajan bensaa dieselinä ja dieseliä bensana – osuuskauppa korvaa autoilijoiden vahingot


    Tästä on kyseSotkamon ABC-asemalla laitettiin virheellisesti myyntiin bensaa dieselmittariin ja dieseliä bensamittariin.Virhe tapahtui jo 19.6. mutta tieto Osuuskauppa Maakunnalle tuli asiasta vasta 25.6.Osuuskauppa arvioi, että kyseessä on...

    Tästä on kyseSotkamon ABC-asemalla laitettiin virheellisesti myyntiin bensaa dieselmittariin ja dieseliä bensamittariin.Virhe tapahtui jo 19.6. mutta tieto Osuuskauppa Maakunnalle tuli asiasta vasta 25.6.Osuuskauppa arvioi, että kyseessä on inhimillinen virhe, joka on sattunut ainoastaan Sotkamon ABC:llä.Osuuskauppa lupaa korvata autoihin tulleet vahingot kulujen mukaisesti.

    Sotkamossa on myyty usean päivän ajan väärää polttoainetta ABC-automaattiasemalla. Osuuskauppa Maakunta sai tiedon 19.6. tapahtuneesta virheestä vasta eilen maanantaina.

    – Saimme kolme palautetta asiakkailta klo 14 mennessä ja sen jälkeen mittarit suljettiin välittömästi, toimialajohtaja Arto Mustonen Osuuskauppa Maakunnasta kertoo.

    Tämän hetkisen tiedon mukaan virhe on tapahtunut ainoastaan Sotkamon ABC-asemalla.

    – Selvitämme parhaillaan, miten sekoittuminen on päässyt tapahtumaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kyse on inhimillisestä virheestä, kertoo Mustonen.

    Torstaina 21.6. aseman polttoainesäiliöihin laitettiin oikeita polttoaineita, mutta tankeissa on silti edelleen bensiinin ja dieselin sekoitusta. Asema on edelleen suljettuna.

    Osuuskauppa Maakunta ohjeistaa, että jos autoa on tankattu Sotkamon ABC-asemalla ti 19.6.–ma 25.6, ja autossa esiintyy toimintahäiriöitä, tulee autoilijan toimittaa auto huoltoon.

    Väärän polttoaineen tankkaaminen voi aiheuttaa autoon teknisiä ongelmia ja toiminnallisia häiriöitä. Erityisesti diesel-autot eivät kestä bensiiniä ja pienikin määrä voi aiheuttaa polttoainejärjestelmän vaurioitumisen.

    ABC-asemalla tankatusta väärästä polttoaineesta koituvat vahingot korvataan aiheutuneiden kulujen mukaan.

    Korjaamolla jonossa autoja puhdistukseen

    Sotkamolaisella Rengashuiput Oy:llä oli tiistaina aamupäivällä ABC:n virheen vuoksi korjausjonossa jo 15 autoa.

    – Nykyautoissa polttoainetankin tyhjentäminen on tehty niin vaikeaksi, että tankin saattaa joutua käyttämään irti, jotta sen saa imettyä puhtaaksi ja koko polttoainejärjestelmän puhdistettua, kertoo ajoneuvoasentaja Tommi Schroderus.

    Ajoneuvoasentaja Tommi Schroderus korjaa bensiinin vaurioittamaa dieselautoa Sotkamossa.Lucas Holm / Yle

    Väärän tankkauksen korjaaminen on monen tunnin työ, joka maksaa satoja euroja. Lisäksi korjaamolle tulee kuluja jätepolttoaineen hävittämisestä, jonka hoitaa vaarallisen jätteen erikoislaitos.

    Polttoaineen toimittaja selvittää asiaa

    Polttoaineet S-ryhmälle hankkii ja toimittaa NEOT Group Oy. Logistiikkajohtaja Sirpa Saarinen kertoo, että polttoaineiden sekaisin menemistä selvitetään laajalla rintamalla.

    – Meillä on polttoainelogistiikassa paljon teknologiaa käytössä, ja myös videomateriaalin avulla saamme kyllä selvitettyä mitä on tapahtunut.

    Myös Saarinen arvioi, että virhe on tapahtunut Sotkamossa ABC-asemalla.

    – Vaikka inhimillinen virhe tulee ensimmäisenä mieleen, emme lähde syyllistämään jakeluauton kuljettajaa ennen kuin asia on kunnolla selvitetty.

    Kun DNA oli listautumassa pörssiin, toimitusjohtaja Jukka Leinonen rakensi kotirantaansa savusaunan –

    Kun DNA oli listautumassa pörssiin, toimitusjohtaja Jukka Leinonen rakensi kotirantaansa savusaunan – "Se antoi työn tekemiseen virtaa"


    Tästä on kyseKajaanilaisen Jukka Leinosen työ DNA:n toimitusjohtajana on pääasiassa ajattelutyötä. Työn vastapainoksi hän harrastaa piha-, korjaus- ja uudisrakentamista.Harrastuksessaan hän näkee kätensä työn tulokset. Nikkarointi ja...

    Tästä on kyseKajaanilaisen Jukka Leinosen työ DNA:n toimitusjohtajana on pääasiassa ajattelutyötä. Työn vastapainoksi hän harrastaa piha-, korjaus- ja uudisrakentamista.Harrastuksessaan hän näkee kätensä työn tulokset. Nikkarointi ja rakentaminen vaativat myös keskittymistä, mikä karistaa työasiat tehokkaasti mielestä.Käsillä tekeminen auttaa irrottautumaan työn kuormituksesta pelkkää joutenoloa paremmin.Konkreettiset saavutukset toimivat kompensaationa tietotyön abstraktisuudelle ja esimerkiksi projektien keskeneräisyydelle.

    Savusaunan tummat lauteet ovat korkealla. Kajaanilainen Jukka Leinonen kapuaa lauteille tikapuita muistuttavia jyrkkiä portaita pitkin.

    Leinonen on rakentanut savusaunan itse – perustuksista viimeiseen kattohuopapalaan saakka.

    – Meillä oli jo rantasauna, mutta rouva rupesi puhumaan, että pitäisi olla myös savusauna. Vastustin sitä ankarasti viisi vuotta, mutta näinhän siinä aina käy, että periksi täytyy antaa, Leinonen naurahtaa.

    Leinonen harrastaa kaikenlaista rakentamista ja nikkarointia. Se on hyvää vastapainoa arjelle, sillä työ DNA:n toimitusjohtajana on pitkälti ajatustyötä: asioiden suunnittelua, valmistelua ja muiden motivointia.

    Konkreettiset työn tulokset näkyvät vasta viiveellä.

    – Olen aina tykännyt tehdä asioita käsilläni. Olen huomannut, että kun olen tehnyt tietotyön hommia vuosikymmeniä, on kiintymys käsillä tekemiseen vain lisääntynyt. Siinä näkee kätensä työn tuloksen ja se karkottaa työasiat tehokkaasti mielestä, Leinonen kertoo.

    Jukka Leinosen omakotitalossa Nuasjärven rannalla on aina jotain pientä nikkarointia.Tiia Korhonen / Yle

    Savusaunan rakentamista Leinonen suunnitteli vuoden. Hän tutustui kirjallisuuteen, piirsi kuvat, kilpailutti hirsitalovalmistajat kehikkoa varten sekä tilasi ikkunat ja ovet.

    Kun hirsipaketti tuli kotitalon pihalle heinäkuussa 2016, oli DNA vasta aloittanut listautumisen pörssiin. Puolen vuoden tiiviin ja työntäyteisen jakson aikana Jukka Leinonen kävi tapaamassa satoja sijoittajia Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

    – Olen jälkeenpäin naureskellut, että se oli varmasti elämäni kiireisintä aikaa työrintamalla, mutta aina, kun perjantaina tulin kotiin, tein pari päivää savusaunaa. Se antoi työn tekemiseen virtaa. Savusaunakin valmistui, ja pääsimme joulusaunaan niin kuin olin suunnitellut.

    Keskittyminen muuhun tyhjentää mielen

    Kaikenlainen käsillä tekeminen on hyvää vastapainoa tietotyölle. Työterveyspsykologi, psykoterapeutti ja työnohjaaja Sanna Aulankoski suosittelee harrastukseksi juuri sitä, mitä kukin osaa tehdä; taidetta, käsitöitä, nikkarointia, remontointia tai vaikkapa puutarhatöitä. Lisäksi on tarpeen harrastaa liikuntaa sopivasti kuormittavalla tavalla.

    – Ihminen pitää siitä, missä on taitava ja minkä kokee hyödylliseksi. On tärkeää tehdä sitä, minkä kokee mukavaksi ja palauttavaksi – ja mikä tärkeintä – ei velvollisuudeksi.

    Savusaunan lämmittäminen kestää 6–7 tuntia. Samalla Jukka Leinonen nikkaroi kotipihallaan.Tiia Korhonen / Yle

    Käsillä tekeminen ei vaadi samanlaisia taitoja kuin tietotyö, kuten verbaalista päättelyä tai vuorovaikutuksen hallintaa. Aulankosken mukaan etenkin näiden taitojen yhdistäminen voi olla kuormittavaa: pitää keskittyä vaativiin asiakokonaisuuksiin sekä muistaa samalla ystävällisyys ja huomaavaisuus ihmisten kanssa.

    – Toisaalta myös käsillä tehtävä työ voi kuormittaa aivoja. Etenkin, jos siihen kuuluu myös muuta kuin rutiininomaisia tehtäviä. Esimerkiksi rakentaminen vaatii keskittymistä, visuaalista hahmottamista sekä psykomotorisia taitoja kuten silmän ja käden yhteistyötä, sanoo Sanna Aulankoski.

    Saan aikaan lähes yhtä hyvää jälkeä kuin ammattimies, mutta siihen menee kolme kertaa enemmän aikaa. Jukka Leinonen

    Jukka Leinonen nostaa puutavarapinosta esiin laudan ja sahaa sen sopivaan mittaan. Viikon loman aikana ennättää hyvin ladata akkuja ja jatkaa nikkarointia.

    Savusaunan terassistakin kun puuttuu vielä alaosaa suojaava rimoitus.

    – En ole koskaan kyennyt siihen, että nikkaroisin ja samalla miettisin työasioita. Mieli tyhjenee tehokkaasti, koska joudut miettimään rakenteita, mittaamaan ja olemaan tarkka yksityiskohdissa. Se vie mennessään ja on henkisesti hyvin vapauttavaa, koska voit keskittyä johonkin ihan muuhun asiaan, Leinonen kertoo.

    Savusaunan ulkoseinällä on vasta odottamassa viikonlopun kylpijöitä. Viereen on unohtunut villapipo talven jäljiltä.Tiia Korhonen / Yle

    Käsillä tekeminen auttaa irrottautumaan työn kuormituksesta pelkkää joutenoloa paremmin, koska se vie huomion tekemiseen. Pelkästään oleillessa työasiat täyttävät helposti ajatukset. Käsillä tekeminen on myös palkitsevaa. Työterveyspsykologi Sanna Aulankosken mukaan konkreettiset saavutukset toimivat kompensaationa tietotyön abstraktisuudelle ja esimerkiksi projektien keskeneräisyydelle.

    Itse tehdyssä on oma twistinsä

    Jukka Leinonen innostuu savusaunan kaltaisista suuremmista rakennusprojekteista muutaman vuoden välein. Nuasjärven rannalla olevassa omakotitalossa ja sen pihapiirissä riittää kuitenkin aina tekemistä.

    – Täällä kotona on aina jotain pientä remppaa. Esimerkiksi tänä keväänä, kun vesi oli alhaalla, korjasin laiturin. Minulla on myös vanha hirsitalo Paltamon Melalahdessa, sellainen torppatila. Siellä on monenlaisia piharakennuksia ja niissä on aina jotain pientä nikkarointia.

    Itse tekeminen on Jukka Leinoselle tärkeää, mutta omien käsiensä työn tuloksen näkeminen konkreettisesti tuntuu mahtavalta.Tiia Korhonen / Yle

    Leinosen periaatteena on, että hän ei kiirehdi harrastuksen parissa. Leinonen rakentaa ja nikkaroi viikonloppuisin, ja jos työ ei valmistu silloin, hän jatkaa sitä seuraavana viikonloppuna.

    – Työelämässä on sen verran kiirettä, paineita ja aikatauluja, että harrastukset haluan tehdä jouhevasti sillä aikataululla, jolla ne syntyvät. Aina ne ovat valmiiksi tulleet. Se on vähän niin kuin golfissa, että viimeinen lyönti aina reikään.

    On tärkeää tehdä sitä, minkä kokee mukavaksi ja palauttavaksi – ja mikä tärkeintä – ei velvollisuudeksi. Sanna Aulankoski

    Rauhallinen tahti on Leinosen mukaan tärkeää myös sen takia, että hän haluaa tehdä hyvää jälkeä.

    – Tässä näkyy ero ammattimiehen ja harrastelijan välillä, eli saan aikaan lähes yhtä hyvää jälkeä kuin ammattimies, mutta siihen menee kolme kertaa enemmän aikaa.

    Leinonen sanoo ajattelevansa usein saunan pihalla vilvoitellessaan, miten hienoa on, että hän on rakentanut saunan itse. Oman kätensä työn tuloksen näkeminen tuntuu mahtavalta.

    – Minulle tekeminen on itsessään hyvin tärkeää. Täytyy kuitenkin sanoa, että muistan savusaunassa otetut ensimmäiset löylyt. Totesimme löylyt todella hyviksi, ja kun tämän on vielä itse tehnyt, niin kyllä siinä oma twistinsä on.

    Savusaunan lämmittäminen kestää kuudesta seitsemään tuntia. Leinonen puuhastelee samalla pihalla. Nautinto oman käsin rakennetusta saunasta ei ole kadonnut, vaikka samalla hän jo miettii, mitä pitää tehdä seuraavaksi.

    – Sellaista hetkeä ei ole, ettei jotain tekemistä olisi jonossa, mutta se on rentouttavaa ja kivaa tekemistä. Kun lihakset ovat vähän kipeänä maanantaina töihin mennessä, tietää olleensa oikealla asialla liikkeellä, Leinonen sanoo.

    Etla: Maakuntien väliset elintasoerot kaventuneet, mutta palkkaerot kasvaneet – voi johtaa sisäiseen

    Etla: Maakuntien väliset elintasoerot kaventuneet, mutta palkkaerot kasvaneet – voi johtaa sisäiseen "aivovuotoon"


    Maakuntien väliset taloudelliset erot ovat kaventuneet Suomessa viime vuosina, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) selvityksestä. Erot ovat kaventuneet niin tuottavuuden ja työllisyysasteen kuin asukasta kohden lasketun tuotannon...

    Maakuntien väliset taloudelliset erot ovat kaventuneet Suomessa viime vuosina, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) selvityksestä. Erot ovat kaventuneet niin tuottavuuden ja työllisyysasteen kuin asukasta kohden lasketun tuotannon saralla. Palkoissa erot ovat sen sijaan kasvaneet.

    Etlan tutkija Paolo Fornaro on tarkastellut Suomen maakuntien välisiä eroja talouden kehityksessä vuosina 2000–2015. Tarkastelussa olivat muutokset BKT:ssa, tuottavuudessa, työllisyydessä ja palkoissa.

    Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta pitää mielenkiintoisena varsinkin tulosta elintasoerojen kaventumisesta.

    – Tämä analyysi kytkeytyy laajempaan kysymykseen. Varsinkin Yhdysvalloissa ja Englannissa on havaittu populismin selityksiä haettaessa, että siihen liittyy vahva alueellinen aspekti. Tietyillä alueilla tai osavaltioilla on mennyt huomattavasti huonommin kuin toisilla, ja tässä on löydetty kytköksiä populismin kasvuun, Maliranta kertoo.

    – Suomessa elintasoerot ovat puolestaan pikemminkin kaventuneet. Aihetodisteet viittaavat siihen, että hyvinvointivaltio on tehnyt tehtäväänsä eli pitänyt eroja kurissa ja jopa pienentänyt niitä.

    Kainuussa alhaisimmat palkat

    Fornaron vertailusta selviää, että Uusimaa ja Kainuu ovat maakuntien ääripäät. Vertailun korkeimmat palkat löytyvät Uudeltamaalta ja alhaisimmat Kainuusta, niin vuonna 2000 kuin vuonna 2015.

    Fornaron mukaan Kainuun työllisyys vaikuttaisi kuitenkin olevan korkeammalla kuin alueen tuottavuustaso antaisi odottaa.

    Jos muista maakunnista on tullut Uudenmaan osaamista vaativiin työpaikkoihin ihmisiä, on Uudenmaan ulkopuolisilla alueilla tapahtunut osaamisvajoamista. Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta

    Maliranta pitää tulosta kiinnostavana.

    – Yksi selitys voisi olla se, että hyvinvointivaltiomme pitää työllisyydestä huolta myös sellaisilla alueilla, joilla tuottavuus on alhainen. Julkinen sektori on usein aika tärkeä työllistäjä maakunnissa, joissa yrityssektorin tuottavuustaso ei ole kovin korkea.

    Maliranta tarjoaa palkkaerojen kasvamiselle kahta mahdollista selitystä. Toinen niistä on se, että Uudellamaalla työpaikat ovat lisääntyneet yrityssektorilla, kun taas muualla ne ovat vähentyneet. Tämä on aiheuttanut kilpailua työntekijöistä ja nostanut palkkoja Uudellamaalla.

    – Toinen juttu voi olla se, että Uudellemaalle on syntynyt korkean tuottavuuden työpaikkoja, joissa vaaditaan osaamista. Osaamisvaatimus on kasvanut suhteessa muihin alueisiin ja se voi liittyä palkkaeroihin.

    – Jos muista maakunnista on tullut Uudenmaan osaamista vaativiin työpaikkoihin ihmisiä, on Uudenmaan ulkopuolisilla alueilla tapahtunut osaamisvajoamista.

    Palkkaerot voivat aiheuttaa ongelmia pitkällä aikavälillä

    Fornaro pohtii tutkimuksessaan, että kasvaneet palkkaerot voivat aiheuttaa myöhemmin ongelmia.

    – Maakuntien taloudellisen tilan koheneminen ja läheneminen toisiaan ylipäänsä on positiivista, mutta palkkojen divergenssi, hajautuminen, voi osoittautua pitkällä aikavälillä ongelmalliseksi, Fornaro kirjoittaa.

    Fornaron huolena on se, että jos korkeapalkkaiset työpaikat keskittyvät harvoille vauraille alueille, se voi kannustaa nuoria ja korkeasti koulutettuja lähtemään köyhemmistä maakunnista. Tämä taas saattaa jähmettää köyhempien kuntien kehityksen.

    Vaikka palkkaerot ovat kasvaneet, eivät elintasoerot alueiden välillä ole kasvaneet. Se on tärkeämpää kuin palkkaero. Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta

    Maliranta tunnistaa Fornaron huolen, mutta muistuttaa palkkaerojen kasvun olevan myös osa myönteistä kehitystä – eli korkeapalkkaisten työpaikkojen lisääntymistä Uudellamaalla.

    – Vaikka palkkaerot ovat kasvaneet, eivät elintasoerot alueiden välillä ole kasvaneet. Se on tärkeämpää kuin palkkaero. Pidetään hyvinvointivaltio siinä kunnossa, että se pystyy jatkossakin tasaamaan näitä eroja ja pitämään huolta alueiden kehitysedellytyksistä.

    Etlan tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanketta (BIBU). Hankkeessa tutkitaan muun muassa, miten poliittiset arvot ja äänestäminen ovat muuttuneet eri alueilla Suomessa rakennemuutoksen ja kaupungistumisen myötä.

    Lue lisää:

    Sama ammatti ja sama yritys – naisen ja miehen palkkaero on tilastojen mukaan Suomessa 3 prosenttia

    Vertaa omaa palkkaasi muihin: Naisen euro onkin vain 76 senttiä

    Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat: Laskelmat todistavat tuloerojen kasvavan

    Varallisuuserot kasvavat – rikkain kymmenes omistaa liki puolet suomalaisten kaikesta omaisuudesta

    Lakeuksille luvassa poutaa ja etelään hellettä, mutta sateet vaanivat – Katso Ylen sääennusteesta asuinpaikkasi tilanne

    Lakeuksille luvassa poutaa ja etelään hellettä, mutta sateet vaanivat – Katso Ylen sääennusteesta asuinpaikkasi tilanne


    Kesäkuun viimeinen viikko aloitetaan monin paikoin kuurosateiden ja tuulen keskeltä. Viikon edetessä sää kuitenkin kaunistuu, ainakin pariksi päiväksi. Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että maan parhaasta säästä saavat tällä...

    Kesäkuun viimeinen viikko aloitetaan monin paikoin kuurosateiden ja tuulen keskeltä. Viikon edetessä sää kuitenkin kaunistuu, ainakin pariksi päiväksi.

    Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että maan parhaasta säästä saavat tällä viikolla nauttia pohjalaiset. Pohjanmaalle ennustetaan aurinkoa ja lämpöä ainakin torstaihin saakka.

    Maanantaina lämpötila pysyy koko maassa 20 asteen tuntumassa, vaikka päivä onkin tuulinen. Vähäisiä kuurosateita liikkuu Varsinais-Suomesta Kainuun suuntaan sekä etelärannikolla.

    Tiistaina sää jatkuu tuulisena ja pienet sadekuurot ovat yhä mahdollisia edellä mainituilla alueilla. Lämpötila kipuaa yli 20 asteeseen, ja aurinkoisinta on Pohjanmaalla ja länsirannikolla.

    Keskiviikkona poutaa koko maahan

    Keskiviikkona ja torstaina pouta ja lämpö ulottuvat ennusteen mukaan vihdoin koko maahan. Etelään on luvassa jopa hellelukemia.

    Pohjoisessa ilo jää kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä alueelle on ennustettu sateita ja voimistuvaa tuulta jo torstaiksi. Torstain ja perjantain aikana sateet lipuvat maan keskiosiin ja saavuttavat perjantaina etelänkin.

    Voit tarkistaa oman asuinpaikkakuntasi tarkemman ennusteen Yle Sää -sivulta.

    Sääennuste tiistaista torstaihin.Yle
    Suolistosairauksista tulossa uusi kansantauti – uhkaa erityisesti alle 35-vuotiaita

    Suolistosairauksista tulossa uusi kansantauti – uhkaa erityisesti alle 35-vuotiaita


    Tästä on kyseTulehdukselliset suolistosairaudet ovat merkittävästi lisääntyneet Suomessa.Kainuussa ja Etelä-Karjalassa sairastuneita on jo yli prosentti maakunnan asukkaista.Tautien aiheuttajaa ei tiedetä.On parantumaton, mutta pysyy useimmiten...

    Tästä on kyseTulehdukselliset suolistosairaudet ovat merkittävästi lisääntyneet Suomessa.Kainuussa ja Etelä-Karjalassa sairastuneita on jo yli prosentti maakunnan asukkaista.Tautien aiheuttajaa ei tiedetä.On parantumaton, mutta pysyy useimmiten kurissa lääkityksellä.

    Tulehdukselliset suolistosairaudet alkoivat yleistyä Suomessa 1990-luvulla. 2000-luvulla niiden lisääntymistä on kuvattu ”räjähdysmäiseksi” sekä Suomessa että maailmalla. Taudin esiintyvyys ja lisääntyminen on suurinta Pohjoismaissa.

    Tulehduksillisia suolistosairauksia on kaksi. Toinen on haavainen paksusuolitulehdus ja toinen Crohnin tauti. Niiden yhteisnimitys on IBD, joka on lyhenne englanninkielisestä termistä Inflammatory Bowel Diseases.

    IBD puhkeaa tavallisimmin 15–35-vuotiaana. Tulehduksellisten suolistosairauksien tyypillisiä oireita ovat pitkittyvä ripuli, veriripuli ja vatsakivut.

    Paksusuolitulehduksen ja Crohnin taudin pääasiallinen oire on useita kertoja päivässä vaivaava ripuli. Se voi kestää monta viikkoa. Lisäksi potilaalla voi olla voimakkaita krampinkaltaisia vatsakipuja. Usein paino laskee ja yleisvointi heikkenee.

    Oireiden pitkittyessä on syytä hakeutua lääkäriin – työterveyteen tai terveyskeskukseen – ja sitä kautta tutkimuksiin.

    Paksusuolitulehdukseen tai Crohnin tautiin sairastunut joutuu käymään WC:ssä jopa kuusi kertaa päivässä.Yle Syy tuntematon

    Sairaus ei näy päällepäin, mutta sen oireet hankaloittavat elämää. Tautia sairastavan on esimerkiksi päästävä nopeasti WC:hen, mutta esimerkiksi ravintorajoituksia ei sairastuneelle yleensä anneta.

    IBD:n syitä ei tunneta, joten myös keinot sairauden ehkäisemiseksi puuttuvat.

    – Syy ei löydy geeneistä, sillä geenit eivät muutu näin nopeasti. Yksittäistä tekijää ei ole löytynyt ruuastakaan, vaikka syöminen on muuttunut, ruoka on jalostettua ja ruuan mukana syödään kemikaaleja, sanoo gastroenterologi Eija Hirsi Etelä-Karjalan keskussairaalasta.

    Syyksi on epäilty muun muassa jotakin ympäristötekijää, joka muuttaa suoliston reagointia ja aiheuttaa hallitsemattoman tulehduksellisen reaktion.

    – Viime vuosikymmeninä ympäristömme on muuttunut valtavasti. Kävelemme asfaltilla, oleskelemme sisätiloissa, teemme hermostuttavaa työtä, stressaannumme, antibiootit muuttavat suoliston bakteeristoa, luettelee Hirsi.

    Kainuussa ja Etelä-Karjalassa kansantaudin raja rikki

    Kelan lääkekorvaustilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2017 lopussa 47 800 IBD-tapausta. Vuonna 2007 niitä oli 30 000. Viimeisen 10 vuoden aikana tulehduksellisia suolistosairauksia on diagnosoitu reilun 1 700 tapauksen vuosivauhdilla.

    Suomessa IBD:tä esiintyy suhteutettuna väkilukuun eniten Kainuussa, Lapissa ja Oulun alueella sekä Kaakkois-Suomessa. Kainuussa ja Etelä-Karjalassa IBD voidaan jo luokitella kansantaudiksi, sillä sitä sairastaa yli prosentti väestöstä.

    Vuoden 2017 lopussa IBD lääkekorvausta maksettiin 972 kainuulaiselle, mikä tarkoittaa, että noin 1,31 % kainuulaisista sairastaa jompaakumpaa IBD-tautia. Etelä-Karjalassa lääkekorvausta sai 1 297 eteläkarjaista, mikä on yksi prosentti maakunnan asukkaista.

    IBD-sairauksia ei voida nykylääketieteellä kokonaan parantaa lääkkeillä tai leikkaushoidolla. Tauti todetaan suoleen tehtävällä tähystyksellä. Lääkkeillä tautien oireita voidaan lieventää, mutta kokonaan ne eivät oireita poista.

    Mikäli paksusuolentulehdus tai Crohnin tauti äityy niin vaikeksi, että lääkkeet eivät riittävästi tautiin helpota, on edessä leikkaus. Siinä potilaalta poistetaan suolesta osa, mutta sekään ei tautia lopullisesti nujerra.

    Paksusuolitulehduksen tai Crohnin tautiin voivat yleensä syödä samaa ruokaa kuin ennen sairastumistaan.YLELisää hoitajia

    Gastroenterologi Eija Hirsi Etelä-Karjalan keskussairaalasta toivoo, että sairaaloilla olisi enemmän hoitajia, jotka voisivat auttaa potilasta taudin aikana.

    – IBD-hoitajan osuus kroonisen sairauden hoidossa on tärkeä, kertoo osastonylilääkärinä toimiva Hirsi.

    Sairastuneiden tukena on myös Crohn ja Colitis ry, joka tarjoaa monenlaista apua ja vertaistukea sairastuneille.

    Koska tautien aiheuttajia ei tiedetä, on ihmisille vaikea antaa tautia ehkäiseviä elämänohjeita. Tupakointi lisää ainakin alttiutta sairastua Crohnin tautiin.

    – Uusia menetelmiä, kuten potilaan omaseuranta on otettava käyttöön. Ja ilman muuta tutkimusta tarvitaan lisää, sanoo Hirsi.

    Lue haavaisesta paksusuolitulehduksesta ja Crohnin taudista lisää Duodecimin terveyskirjastosta.

    Sähkökatkoksia laajalla alueella – erityisesti Itä-Suomessa

    Sähkökatkoksia laajalla alueella – erityisesti Itä-Suomessa


    Voimakkaat tuulenpuuskat ovat aiheuttaneet juhannusaattona tuhansittain sähkökatkoja pitkin Suomea. Kello kahdelta aamuyöllä sähköä oli vailla noin 15 000 kotitaloutta. Energiateollisuuden mukaan katkoksia oli 61 kunnassa eri puolilla maata 11 eri...

    Voimakkaat tuulenpuuskat ovat aiheuttaneet juhannusaattona tuhansittain sähkökatkoja pitkin Suomea. Kello kahdelta aamuyöllä sähköä oli vailla noin 15 000 kotitaloutta.

    Energiateollisuuden mukaan katkoksia oli 61 kunnassa eri puolilla maata 11 eri yhtiön asiakkailla. Yli tuhat taloutta oli vailla sähköä Mikkelissä ja Ruokolahdella, vajaa tuhat Ilomantsissa, Puumalassa, Rautjärvellä ja Hirvensalmella.

    Merkittävä osa sähkökatkoksista keskittyi illalla Järvi-Suomeen. Muun muassa kaatuneiden puiden aiheuttamia sähkökatkoksia oli juhannusaattona 13 yhtiön verkoissa.

    Sähköverkkoyhtiöistä ainakin Caruna, Elenia ja Järvi-Suomen Energia ilmoittivat varautuneensa myrskypuuskien aiheuttamiin sähkökatkoihin juhannuksena.

    Ilmatieteen laitos varoitti vaarallisesta tuulesta juhannusaaton iltana koko Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjanmaan maakuntien ja Kainuun eteläpuolella.

    Ilmatieteen laitos odottaa tuulten heikkenevän juhannuspäiväksi. Tuuli saattaa olla vaarallista lauantaina Savon maakunnissa, Kainuussa sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa.