Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Salamarintama pyyhkii jytisten Suomen yli – pilvistä putoili nallekarkin kokoisia rakeita


    Itku pitkästä ilosta, sanoo kansanviisaus. Meteorologin kielellä sama kuuluu näin: – Pitkä helle loppuu ukkosiin, kuten Ylen meteorologi Anne Borgström asian muotoilee. Lämpimän ilman päälle tulee kylmää, ja lämmin ilma nousee...

    Itku pitkästä ilosta, sanoo kansanviisaus. Meteorologin kielellä sama kuuluu näin:

    – Pitkä helle loppuu ukkosiin, kuten Ylen meteorologi Anne Borgström asian muotoilee.

    Lämpimän ilman päälle tulee kylmää, ja lämmin ilma nousee voimakkaasti. Syntyy korkeita pilviä, joissa jääkiteet kiihdyttelevät hurjia matkoja synnyttäen sähkövarausta. Se sitten pamahtaa salamana. Katso tästä, kuinka ukkospilvi syntyy.

    Näin kävi seitsemän toukokuisen hellepäiväjakson päätteeksi torstaina. Aika tarkalleen kello 13 alkoi rytistä, kun Kainuussa paukkuivat ensimmäiset tämän päivän ukkoskuurot. Jo eilen saatiin esimakua, kun laskettiin yhteensä 1 100 salamaa.

    Seurasi Salosta koilliseen Kuusamoon ulottuva ukkosrintama, joka on paukutellut varsin mallikkaasti iltapäivän ja alkuillan mittaan. Salamoinnin etenemistä voi käydä katsomassa Ilmatieteen laitoksen kartasta täältä.

    Borgströmin keräämän tilastotiedon valossa kyseessä oli kohtalaisen kova ukkosrintama. Maasalamoita laskettiin hieman yli iltaseitsemään mennessä 2 823 ja pilvisalamoita jopa 7 768.

    Vertailuaineistona voi pitää viime vuoden Kiira-myrskyä elokuulta, jolloin laskettiin reilut 6 300 maasalamaa. Kaikkiaan viime vuonna laskettiin noin 32 000 salamaa. Pahin tai paras salamavuosi miesmuistissa oli vuosi 1972. Silloin taivas sinkosi noin 400 000 salamaa.

    Ihan ilman seurauksiakaan ei luonnonnäytelmää seurattu. STT kertoo, että Pohjois-Savossa Siilinjärvellä kaksi vierekkäistä omakotitaloa joutui salamaniskun kohteeksi.

    Salamaniskut eivät aiheuttaneet tulipaloja tai henkilövahinkoja talojen asukkaille, mutta pelastuslaitoksen mukaan talojen sähköverkot kärsivät vahinkoja. Rakennuksilla oli etäisyyttä noin 60 metriä, STT raportoi.

    Vettäkin tuli torstaina – ja rakeita. Paikallisesti lyhyissä kuuroissa satoi jopa 35 millimeteriä vettä Joutsassa ja Kuopiossa.

    Rakeita tuli paikoin, ja havainnot niiden koosta venyivät jopa senttiin. Borgströmin mukaan silloin rakeiden on ylhäällä pilvissä täytynyt olla jopa parisenttisiä. Siis reilun nallekarkin kokoisia!

    Yrittäjyys on tapa ilmaista itseään – viime vuonna yrityksistä lähes puolet oli alle 35-vuotiaiden perustamia

    Yrittäjyys on tapa ilmaista itseään – viime vuonna yrityksistä lähes puolet oli alle 35-vuotiaiden perustamia


    Mistä on kyse?Uusista yrityksistä 48 prosenttia oli alle 35-vuotiaiden perustamia vuonna 2017.Yrittäjät ovat yhä korkeammin koulutettuja.Yrittäjyys on oma valinta, jossa korostuvat yhteisöllisyys ja innovaatiot.Juha Kauppinen perusti ensimmäisen...

    Mistä on kyse?Uusista yrityksistä 48 prosenttia oli alle 35-vuotiaiden perustamia vuonna 2017.Yrittäjät ovat yhä korkeammin koulutettuja.Yrittäjyys on oma valinta, jossa korostuvat yhteisöllisyys ja innovaatiot.

    Juha Kauppinen perusti ensimmäisen oman yrityksensä 18-vuotiaana. Nyt kolmekymppisenä hän on kansainvälisen myynnin johtaja maailmallakin tunnetussa liikuntapelejä kehittelevässä CSE Entertainmentissa. Hänen mielestään nuoren kokemattomuuden voi nähdä myönteisenä asiana.

    – Ensimmäinen yritys tuli perustettua nuoruuden tyhmyyksissä, eikä siinä osannut pelätä tai liikaa suunnitella. Jos nyt pitäisi pistää pystyyn ensimmäinen yritys ilman minkäänlaista kokemusta, niin kyllä yritystoiminta olisi varovaisempaa.

    Nuoreksi yrittäjäksi määritellään alle 35-vuotias. Yrittäjä voi olla toki kokenut, vaikka hänet määritellään nuoreksi.

    Uusista yrityksistä 48 prosenttia oli viime vuonna alle 35-vuotiaiden perustamia. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2015 nuorten yrittäjien määrä on kasvanut 2 000:lla.

    Juha Kauppinen elää hetkessä, eikä tulevaisuutta tarvitse miettiä liikaa.Elisa Kinnunen / Yle

    Uusi sukupolvi näkee yrittäjyyden myönteisessä valossa.

    – Edellisinä vuosikymmeninä yrittäjyys on nähty viimeisenä keinona, kun palkkatyötä ei ole löytynyt. Nykyään se on tapa toteuttaa itseään, kertoo Nuorten Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai.

    Muutos on selkeä. Asenteet ovat muuttuneet ja yhteisöllisyys nähdään yhä tärkeämpänä yrittäjyydessä. Lisäksi yrittäjät ovat aina vain korkeammin koulutettuja. Arviolta hieman alle 10 000 noin 280 000:sta korkeakouluopiskelijasta on yrittäjiä, selviää Suomen Yrittäjien tutkimuksesta.

    Haavoittuvuudesta puhutaan ääneen. On turha pitää yllä kiiltokuvamaista elämää. Aicha Manai

    Cristina Pyykkönen tekee kainuulaista designiä puusta ja akryylistä. Hän tutustui yrittäjyyteen myös hyvin nuorena. Hän aloitti Windy Birch -nimisestä NY-yrityksestä. Nyt Pyykkönen on astumassa askeleen eteen päin, kun hän pian jakaa parin muun kainuulaisen designyrityksen kanssa yhteisen myyntipaikan.

    – Korostamme suomalaista designylpeyttä. Yhteisen hyvän periaatteella voimme kaikki saada näkyvyyttä.

    Aicha Manai uskoo yhteisiin toimitiloihin, jotka ovat yleistyneet. Samassa tilassa voi olla jopa viisi eri yritystä. Jokainen yritys voi toimia omien hommiensa parissa, vaikka työskenteleekin muiden kanssa samassa tilassa. Toisia ei nähdä yritysalalla uhkana.

    – Ei ole tullut vastaan, että kukaan varastaisi ideoita. Harvoin ideat loppuvat kesken, naurahtaa CSE Entertainmentin kansainvälisen myynnin johtaja Juha Kauppinen.

    Haavoittuneisuutta ei piilotella

    Uusi sukupolvi jaksaa kouluttautua, ideoida ja verkostoitua. Onko nuorilla ollenkaan heikkouksia?

    – Haavoittuvuudesta puhutaan ääneen. Uupumus ja matala palkkataso ovat yleisiä. On turha pitää yllä kiiltokuvamaista elämää, Aicha Manai painottaa.

    Voimavaroja saa yhteisöllisyydestä. Jakamalla ajatuksia nuoret pystyvät tukemaan toisiaan. Myös perheen ja vapaa-ajan yhdistäminen yrityselämään on vaikeaa.

    Juha Kauppista asian nostaminen esiin huvittaa. Tasapaino arjen ja työn välillä pitää löytää, ja siinä on vielä oppimista. Pyykkösen mielestä vapaa-aika on tärkeää, sillä kukaan ei jaksa tehdä töitä kellon ympäri. Pyykkönen kuitenkin uskoo, että yrittäjyyden voi yhdistää opintoihin.

    – NY-yrityksen alkuaikoina suoritin samaan aikaan lukiota ja ammatillisia opintoja.

    Ajan henki näkyy myös asiakkaille. Nykyään töitä tehdään ilman tarkkoja työaikoja ja yritysten aukioloajat ovat pidentyneet. Toisaalta arjen arvostaminen voi pitää liikkeen kiinni tai asiakkaat eivät kohtaa yrittäjää.

    – Yrittäjyys saattaa näkyä ulospäin itsekeskeisempänä, kun halutaan tehdä asioita omien ehtojen mukaan, Aicha Manai toteaa.

    Yritys ei ole ikuinen

    Näkyvyyttä on yhä vaikeampi saada, sillä yrityksiä on paljon. Sosiaalinen media on Manain mielestä sekä siunaus että kirous. Yrityksen pitää löytää tapa erottua valtavirrasta.

    Näkyvyydessäkin Minai nostaa esille verkostoitumisen. Facebookin vuoden vaihteessa tekemä uudistus yleisökeskeisyyden korostamisesta vaikeuttaa varsinkin pienyritysten näkyvyyttä, sillä ne eivät ole saaneet vielä jalansijaa yrityskentässä tai heillä ei ole varaa mainoksiin.

    Nykymaailmassa pelin henki on se, että välillä pitää uhkarohkeasti vain mennä eteen päin. Juha Kauppinen

    Nykyään jo puolen vuoden päästä voi huomata, jos yritys ei kannata. Yrittäjältä vaaditaan sinnikkyyttä ja asennetta. Koko ajan pitää oppia uutta, olla kiinnostunut kaikesta ja kouluttautua lisää. Kompastuskivinä harvemmin on raha. Yleisin syy lopettamiseen tai konkurssiin on uupuminen.

    Vuoden 2016 koulujen opetussuunnitelmissa on lisätty yrityskasvatusta. Lisäksi tulevia yrittäjiä valmennetaan myös konkurssiin. Konkurssi tai yrityksen hallittu alasajo ei välttämättä tarkoita, että yrittäjä olisi epäonnistunut tai huono yrittäjä.

    Kauppinen korostaa, että yritystä ei ajatella enää lopullisena määränpäänä, vaan yritystä saatetaan pyörittää 5–10 vuotta, ja sitten kokeillaan jotain muuta. Myöhemmin yrittäjyyteen voi taas palata.

    – Nykymaailmassa pelin henki on se, että välillä pitää uhkarohkeasti vain mennä eteenpäin.

    Nuori sukupolvi tarttuu suuriin ongelmiin. Yrityksen ensimmäinen tarkoitus on tuottaa, mutta tärkeiksi arvoiksi ovat nousseet yhteiskunnalliset ongelmat ja ekoteot. Paras yhdistelmä on, kun yritys menestyy ja tekee samalla jotain hyvää. Pyykkösen esineissä näkyy kestävä kehitys. Samoista puupaloista saa tehtyä kolme erilaista esinettä.

    – Kestävä kehitys on tärkeätä. Miksi tehdä vain yksi tuote, jos siitä on mahdollista tehdä monikäyttöisempi.

    Suurilla tivoleilla on vaikeuksia löytää kaupungeista sopivia kenttiä – Tivoli Sariola peruu tulonsa Kajaaniin

    Suurilla tivoleilla on vaikeuksia löytää kaupungeista sopivia kenttiä – Tivoli Sariola peruu tulonsa Kajaaniin


    Tivoli Sariola ei vieraile tänä kesänä Kajaanissa. Syynä on kaupungin huono kenttätilanne. – Saimme tiedon Kajaanin kenttien huonosta tilanteesta vasta kiertueen alettua ja yritimme viimeiseen asti löytää meille sopivaa paikkaa. Olemme...

    Tivoli Sariola ei vieraile tänä kesänä Kajaanissa. Syynä on kaupungin huono kenttätilanne.

    – Saimme tiedon Kajaanin kenttien huonosta tilanteesta vasta kiertueen alettua ja yritimme viimeiseen asti löytää meille sopivaa paikkaa. Olemme vierailleet Vimpelinlaaksossa ja nyt kentästä olisi jäänyt käyttöömme pieni kaistale. Tivolimme kokoista kalustoa on tuollaiseen tilaan lähes mahdotonta mahduttaa eikä muita tivolikentäksi soveltuvia paikkoja ollut saatavilla.

    – Siksi päädyimme jättämään Kajaanin vierailun kokonaan väliin tänä vuonna, kertoo Tivoli Sariolan toimitusjohtaja Ville Sariola harmittelee tiedotteessaan.

    Kajaanin kaupungin insinööri Matti Nousiaisen kertoo, että paikkoja tivolille käytiin läpi hyvässä yhteishengessä. Aiemmilta vuosilta tutun Vimpelinlaakson kenttä on uuden sairaalan rakennuksen aikana varastointikäytössä ja työntekijöiden parkkipaikkana. Alueesta käyttöön jäänyt suikale olisi ollut Tivolin käyttöön liian pieni ja kalteva.

    – Esimerkiksi Soidinsuon kentän vieressä asuvilta on tullut palautetta autojen pysäköinnistä tivolialueen läheisyydessä. Kajaani-hallin kenttä on varattu samaan aikaan järjestettäville painikisoille.

    Kenttien tilanne on huono läpi Suomen

    Sirkus- ja tivolikäyttöön soveltuvien kenttien tilanne ei entuudestaankaan ole Suomessa kovin kehuttava. Myöhemmin kesällä Kajaaniin saapuvan Suomen tivolin toimitusjohtaja Lulu Sariola arvelee, ettei Kajaanissa kaikkia laitteita voida pystyttää.

    Suurella tivolilla on useissa kaupungeissa ongelmia löytää sopivaa kenttää. Soidinsuon kenttä on tivolille armottoman pieni. Myös pysäköinnille on liian vähän tilaa.

    – Siellä ollaan kuin sillit suolassa, Sariola toteaa.

    Aiempina vuosina Suomen tivoli pystytettiin Hauholan koululle, mutta kun uutta koulua alettiin rakentaa, tivoli sai väistyä.

    Sariolan mukaan Suomen tivoli etsii jatkuvasti uusia sopivia kenttiä yhdessä Sirkus Finlandian kanssa. Kajaanissa sopivaa tilaa on kyselty esimerkiksi Rajavartiolaitoksen alueelta, mutta se ei sopinut.

    – Kajaanissa on tosi huonot alueet, Sariola harmittelee.

    Suomen tivoli on Tivoli Sariolaa isompi, ja se tarvitsee 1,5 hehtaaria kantavaa kenttää. Suomen tivoli ja Tivoli Sariola aikovat tulla Kajaaniin myös jatkossa, mikäli se on mahdollista.

    Viikon helleputki on ohi ja ukkosia on luvassa, mutta ei hätää: ensi viikolla lämpenee taas

    Viikon helleputki on ohi ja ukkosia on luvassa, mutta ei hätää: ensi viikolla lämpenee taas


    Liki viikon jatkuneet helteet väistyvät Suomen yltä itään torstain ja perjantain aikana. Viikonloppuna korkeapaine alkaa taas vahvistua ja sää on aurinkoista. Ensi viikolla on sitten taas lämmintä ja hienoa kesäistä säätä. Sitä ennen...

    Liki viikon jatkuneet helteet väistyvät Suomen yltä itään torstain ja perjantain aikana. Viikonloppuna korkeapaine alkaa taas vahvistua ja sää on aurinkoista. Ensi viikolla on sitten taas lämmintä ja hienoa kesäistä säätä.

    Sitä ennen saattaa Satakunnasta Kainuuseen yltävän alueen etelä- ja kaakkoispuolella paikoin ukkostaa ihan kunnolla. Illalla voi sitten jytistä aivan etelässä.

    – Kyllä se rintama sieltä ponnistaa ja saattaa tuoda mukanaan paikallisia ukkosia, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

    – Varoituksia ei ole, joten yksittäisiksi kuuroiksi ne kuitenkin jäävät, Huutonen kertoo.

    Paikallisesti ukkoskuuroista voi sataa vettä 10,20, tai jopa 30 millimetriä.

    – Keskimäärin sateet jäävät kuitenkin hyvin vähäisiksi.

    Ennusteen mukaan rintama ylittää Suomen niin, että huomenna perjantaina voi ukkostaa enää aivan itärajan tuntumassa kaakossa.

    Samalla hän muistuttaa, että ukkoskausi on jo tältä vuodelta alkanut. Eilen keskiviikkona Suomessa laskettiin noin 1 100 maasalamaa.

    Ukkosiin liittyy aina metsä- ja maastopalojen vaara. Pitkään jatkuneen kuivan jakson takia metsä- tai ruohikkopalovaroitus on annettu valtaosaan maata Lapin pohjoisosia myöten.

    Pari päivää viileämpää, sitten taas lämpenee

    Jos loppuviikko on sitten vähän kulunutta totuttua viileämpää, niin viikonloppuna sää alkaa taas lämmetä. Se johtuu Suomen ylle lännestä tulevasta korkeapaineesta.

    Lapissa on lähipäivinä jopa alle 10 plusastetta ja Pohjanmaalla korkeintaan 20. Etelässä voi olla hiukan lämpimämpää. Hellerajalle ei kuitenkaan torstain jälkeen ihan heti päästä.

    Matti Huutonen arvioi, että sää jatkuu viikonvaihteen jälkeen lämpimänä. Esimerkiksi mitään äkillisiä kylmänpurkauksia ei ennustemalleissa ole näkyvissä.

    – Virtaukset näyttävät tulevan etelän kantilta ja lämpötila nousee monin paikoin 20 asteen tasolle. Se on ihan hyvä toukokuun puolivälin lukema, mutta 30 asteeseen ei päästä, Huutonen muistuttaa.

    Puolanka on nyt Suomen pienin pormestarin johtama kunta – Pormestariksi valittiin maitotilan isäntä

    Puolanka on nyt Suomen pienin pormestarin johtama kunta – Pormestariksi valittiin maitotilan isäntä


    Kainuulaisesta Puolangasta tuli tiistaina Suomen pienin pormestarimalliin siirtynyt kunta. Kunnan pormestariksi valittiin valtuuston kokouksessa Harri Peltola (kesk.). Peltola on toiminut Puolangan kunnanhallituksen puheenjohtajana vuodesta 2005...

    Kainuulaisesta Puolangasta tuli tiistaina Suomen pienin pormestarimalliin siirtynyt kunta.

    Kunnan pormestariksi valittiin valtuuston kokouksessa Harri Peltola (kesk.). Peltola on toiminut Puolangan kunnanhallituksen puheenjohtajana vuodesta 2005 lähtien. Äänestyksessä ei ollut muita ehdokkaita.

    Kunnanvaltuusto päätti asiasta äänestämällä pormestarimalliin siirtymisestä, pormestarin palkasta ja pormestarin valinnasta. Jokaisessa keskustaryhmä ratkaisi asiat äänin 15–6.

    Tuore pormestari on agrologi ja lypsytilallinen. Myös tilanpito jatkuu pormestariksi valinnan jälkeen.

    – Lypsykarjaa tulee tietenkin olemaan. Tämä on luottamustoimi, joka kestää aikansa.

    Pormestarin toimikausi kestää valtuuston toimikauden ajan, ja pormestari on myös kunnanhallituksen puheenjohtaja. Puolangalla pormestarin palkka on 6 581 euroa kuussa.

    Peltola aloitti pormestarin tehtävässä heti valtuuston päätettyä asiasta.

    – Siirtymä on käytännössä saumaton, koska olen tehnyt näitä hommia jo muutaman viikon.

    Peltola korostaa ettei kunnanjohtajan vaihtaminen pormestariin ratkaise mitään.

    – Pelkkä pormestari ei tee mitään uudistuksia, vaan ne valtuusto ja hallitus tekee ne.

    Kuudes pormestarin johtama kunta

    Ennen Puolankaa vain viisi kuntaa on siirtynyt pormestarimalliin. Puolanka on niistä selkeästi pienin, sillä kunnassa on noin 2700 asukasta. Aiemmin Suomen pienin pormestarivetoinen kunta oli Päijät-Hämeen Kärkölä, jossa on noin 4 500 asukasta.

    Muita pormestarijohtoisia kuntia ovat Helsinki, Tampere, Pirkkala ja Tuusula.

    Puolangalla siirryttiin pormestarimalliin nopealla aikataululla. Puolangan kunnanjohtaja Esko Rautiainen erosi virastaan huhtikuun lopussa johtamisen ristiriitojen vuoksi. Rautiaisen ja kunnanhallituksen välillä oli eriäviä näkemyksiä kunnan kehityksestä.

    – Tämä hetki, kun virassa ei ole kunnanjohtajaa mahdollistaa mallin ratkaisemisen näppärästi, Peltola sanoo.

    Pormestarijohdon valmisteluvaiheessa Peltola sanoi Yle Uutisille, että pormestarimallin isoimpana etuna kunnanjohtajamalliin verrattuna on se, että pormestarimallissa poliitikot ovat sitoutuneet yhteiseen näkemykseen kunnan kehittämisestä.

    Siirtyminen pormestarimalliin tuli kunnille mahdolliseksi vuonna 2006 kuntalakiin tehdyn muutoksen myötä. Pormestari on kunnanhallituksen puheenjohtaja, joka valitaan valtuuston äänestyksellä. Hän johtaa kunnan hallintoa, talouden hoitoa ja muuta toimintaa.

    Menestystarina Nälkämaasta: Kusti Kemppainen myi 25-vuotiaana prätkänsä ja loi rahoilla yrityksen, joka takoo nyt vuosittain yli 7 miljoonan liikevaihtoa

    Menestystarina Nälkämaasta: Kusti Kemppainen myi 25-vuotiaana prätkänsä ja loi rahoilla yrityksen, joka takoo nyt vuosittain yli 7 miljoonan liikevaihtoa


    Mistä on kyse?Kajaanilainen Petri "Kusti" Kemppainen perusti vuonna 1999 yrityksensä, Vesikattopalvelu Kemppaisen. Tytäryritysten myötä kattobisneksen liikevahto on tänä päivänä yli 7 miljoonaa euroa.Yrityksen perustaminen tapahtui lainarahan...

    Mistä on kyse?Kajaanilainen Petri "Kusti" Kemppainen perusti vuonna 1999 yrityksensä, Vesikattopalvelu Kemppaisen. Tytäryritysten myötä kattobisneksen liikevahto on tänä päivänä yli 7 miljoonaa euroa.Yrityksen perustaminen tapahtui lainarahan sijaan crossipyörän myynnistä saaduilla rahoilla.Kemppainen on aina halunnut olla ykkönen, olipa kyse bisneksestä tai moottoriurheilusta.

    “Ei varallisuuden korostamista, ei kehuskelevaa sävyä. Muista, että olemme vielä Kainuussa.”

    Petri “Kusti” Kemppainen varmistaa haastatteluun liittyvän sähköpostinsa lopussa.

    Kajaanilainen Kemppainen on rakentanut 20 vuodessa kattobisneksen, jonka liikevaihto on nyt viikon aikana samansuuruinen kuin koko ensimmäisenä liiketoimintavuotena. Viikossa kassan läpi kulkee 300 000 euroa, vuodessa yli 7 miljoonaa. Elämä on sillä mallilla, että mies jättäytyi 44-vuotiaana pois Vesikattopalvelu Kemppaisen johdosta.

    – Eläkkeelle, hän sanoo, mutta vain puoliksi tosissaan.

    Yrittäjä on antanut aiemmin haastatteluja vain kattoremonteista, ja siihen on syynsä. Sen voi lukea keskustelupalstoilta – tai pikkukaupungissa sen voi kuulla kyliltä.

    Puhetta ja kateutta. Sitä kyllä riittää.

    Kemppainen muistaa, kun hän kerran kaasutti uutuutta kiiltävällä autollaan työmaalle myymään remonttia. Hetken päästä yrittäjä sai kääntyä takaisin, ilman kauppoja.

    – Minulle todettiin, ettei urakkaa kannata tilata, kun näyttää olevan vara ajaa kalliilla autolla.

    Työmaalta lähtiessään hän painoi jälleen kaasupoljintaan. Eikä epäilystäkään, saiko matala moottorin murahdus kateellisten sisuskalut kääntymään uudelleen.

    – Jälkeenpäin tultiin kysymään apua, kun katto vuotaa huonolla autolla ajaneen urakoitsijan tehtyä konkurssin. Takuutyötkin jäivät luonnollisesti tekemättä, Kemppainen kertoo.

    Mutta menestys ja sen tavoittelu ovat hänellä verissä. Hän on aina halunnut olla ykkönen, olipa kyse sitten moottoriurheilusta tai bisneksen tekemisestä.

    – Se on paskanhailea, mitä ihmiset puhuvat, jos tietää itse tehneensä oikein.

    Peräkärry ja pikipata

    Kusti Kemppainen oli 25-vuotias vastavalmistunut insinööri, kun hän osti peräkärryn ja pikipadan perustaakseen kattoremonttiyrityksen.

    Hänen työpaikkansa, paikallinen kattofima, oli juuri mennyt konkurssiin. Menetyksen sijaan Kemppainen näki tilaisuuden aloittaa korkealta.

    – Minulle jäi entisen yrityksen vanha työ- ja tilauskanta. Sain sovittua urakoista kuntien ja taloyhtiöiden kanssa. Teimme keskeneräiset työt loppuun ja aloittamattomat työt pois. Siitä homma lähti liikkeelle, Kemppainen kertaa yrityksensä alkuhetkiä.

    Ensimmäisten vuosien aikana työtä tehtiin yötä päivää, myös viikonloppuisin. Töissä oli kolme miestä ja kaikki suunniteltiin huolella. Pieniä urakoita ei edes otettu.

    – Emme lähteneet tekemään lainarahalla, vaan tienasimme ensin hyvin. Teimme investointeja varoen.

    Kemppainen iski peltiä kattoon ja oli mukana bitumin, öljyn ja asfaltin katkussa rakennustyömailla noin viisi vuotta, kun huomasi olevansa itse oman yrityksensä kehityksen ja kasvun jarru.

    – Näin se on kaikissa muissakin yrityksissä. Jos omistaja tai yrittäjä on itse liiaksi mukana päivittäisessä tekemisessä, niin ei jää aikaa suunnittelemiseen ja yrityksen kehittämiseen sekä kasvun hakemiseen.

    Kemppainen laskeutui katolta. Se kannatti.

    Suunnittelupöydän äärellä hän sai Vesikattopalvelu Kemppaisen sekä tytäryritykset, Vesikattopalvelu Kuusamon ja Vesikattopalvelu Nurmeksen, huimaan nousuun.

    "Kymppi-Kemppainen" ja "Katto-Kemppainen"

    Kemppainen napsauttaa valot miesluolaansa. Seinällä olevat pokaalit ja talliin parkkeeratut autoharvinaisuudet kimaltelevat ikkunoista tulvivassa kevätauringossa.

    Pokaalien kyljissä olevat tekstit kertovat menestyksestä crossi- ja jääradalla sekä moottorikelkkakisoissa.

    Perheensä vanhin poika sanoo halunneensa todistaa jo lapsena menestyksellään ennen kaikkea itselleen, vaikka hänen isänsä tunnettiinkin "Kymppi-Kemppaisena" (Helsingin Sanomat). Lempinimi tuli lääkäriksi kouluttautuneen ja paremmin kansanedustajana tunnetun Arvo Kemppaisen koulutodistuksesta.

    Kusti Kemppainen taas suuntasi energiansa koulutiellään kaikkeen muuhun kuin opiskeluun: kavereihin, moottorivehkeiden rassaamiseen ja niillä kilpailemiseen. Arvo Kemppainen menehtyi Kustin ollessa lukioiässä.

    – 17-vuotiaalle se oli kova paikka. Sen jälkeen täytyi pärjätä enemmän omillaan, kun enää isän tukea ei ollutkaan.

    Harrasterakennuksen ikkunasta näkyvät Kemppaisen remontoima punatiilinen kotitalo ja joen toisella puolella savua tupruttava entinen paperitehdas.

    Kusti Kemppaisellakin on oma lisänimensä. Kainuussa mies tunnetaan Katto-Kemppaisena.

    – Tästä lähtee suora neljän kilometrin crossireitti. Kotipihasta pääsee suoraan harrastamaan, hän myhäilee.

    Siksikö huoneen seinustalla on kolme crossimopoa?

    – Niillä ei ajeta, hän sanoo.

    Ilme vakavoituu, mies istuu harmaalle sohvalle ja suoristaa paitansa.

    Yritys ja talo lainarahan sijaan moporahalla

    Pyörillä on kokonaan oma tarinansa, joka liittyy myös siihen, miksi taitavan crossikuskin ja jäärata-ajajan kilpaura loppui kuin seinään vuonna 2000. Keräily alkoi vuosimallin 1999 Kawasaki kx 250 -pyörästä.

    Kyseinen pyörä toimi lopulta alkupääomana yrityksen perustamiseen ja talon ostamiseen.

    Kemppainen osti pyörän uutena ajaessaan jääradan SM-sarjaa Pasi Haatajan kanssa tiiminä vuosina 1996–1999.

    – Lopetimme kilpa-ajamisen 1999, koska perustin yrityksen ja olin ostamassa tätä Suvantolan taloa. En ehtinyt ajaa uudella pyörällä ollenkaan, Kemppainen kertoo.

    Kemppainen ei itsekään ole välttynyt vakavilta onnettomuuksilta. Pahin niistä tapahtui viisi vuotta sitten. Crossipyörä tyssäsi 50 km/h vauhdissa kiveen ja mies lensi selkä edellä mäntyyn. Vammojen laajuus selvisi vasta, kun naisystävä passitti miehen sairaalaan. Onnettomuus oli murtanut kaksi niskanikamaa.Niko Mannonen / Yle

    Vuonna 2000 koko moottoriharrastus loppui kokonaan viideksi vuodeksi, kun laji näytti raadollisen puolensa.

    Kemppaisen ystävä, kajaanilainen 22-vuotias jäärata-ajaja Ilkka Roininen menehtyi SM-jäärata-ajojen harjoituksissa saamiinsa vammoihin. Koko kainuulaisen moottoriharrastajajoukon arpien umpeutuminen kesti pitkään. Kuusi vuotta sitten Kemppainen osti tärkeän Kawasakinsa takaisin ja entisöi sen.

    Pyörä on sen jälkeen ollut vain seinällä.

    – Se oli koko maallinen omaisuuteni vuonna 1999, kun homma lähti liikkeelle, ja myös muisto jäärata-ajoista.

    Kiinteistöbisneksestä tapa työllistää ympäri vuoden

    Yritystoiminnan arkirutiinista vetäytyminen ei tarkoita sitä, etteikö Kemppainen enää haluaisi menestyä tai kehittyä.

    Hän saa nyt päättää, maittaako työnteko maanantaisin tai tiistaisin. Vai hierooko hän bisnestä viikonloppuna?Joskus voi varata lentoliput Nizzaan, seikkailla viikkoja Afrikassa, seilata Pielisellä tai ajella pitkäksi venähtäneen lounastauon aikana crossimopolla kaasu pohjassa.

    Nyt Kemppaisella on kiire. Kalenterissa on päivälle on budjetoitu uusien kiinteistökauppojen valmistelu. Syksylle on suunniteltu myös uusien hallien rakentamista.

    Kesällä Vesikattopalvelu Kemppainen työllistää yli sata työntekijiää. Monet heistä ovat kainuulaisia. Lisäksi työntekijöitä tulee myös muualta, kahdeksan miestä Virosta. Talvisin firma työllistää noin 30–40 työntekijääLucas Holm / Yle

    Kiinteistöbisnes on myös tapa työllistää kattofirman työntekijät talviaikaan, kun katoille ei ole menemistä.

    Moni ajattelee, että kiinteistöbisneksen tekeminen Kainuussa olisi nihkeää. Kemppainen on toista mieltä.

    Uusi aluevaltaus alkoi hallien rakentamisesta ja tilojen vuokraamisesta. Nyt hän on ostanut yhtiökumppaniensa kanssa useita rivi- ja kerrostaloja. Hän tietää, että kerrostalo Kainuussa maksaa 100 000 eurosta ylöspäin.

    Aluksi Kemppainen ja kumppanit ostivat huonokuntoisia kiinteistöjä, jotka entisöitiin talvella firman työntekijöiden voimin.

    – Siten saimme järjestettyä hiljaisena aikana työtä, mieleistä sellaista ja tuottavaa.

    Jo ensimmäinen kiinteistökauppa osoitti, että uusi aluevaltaus kannatti.

    – Se nappasi mukaansa. Nyt tähän on pureuduttu yhä enemmän ja ostettu lisää asuntoja. 2,5 vuoden aikana Kemppainen yhtiökumppaneineen on ostanut 128 asuntoa. Suurin osa niistä on jo nyt uusilla omistajilla.

    Rahat unelmiin

    “Omalla rahalla saa ostaa mitä haluaa”. Kemppainen muistaa isänsä sanat vielä nelikymppisenäkin.

    Hän muistaa kuin eilisen myös sanoihin liittyvän tilanteen. Hetken, kun vakava naama tehosti 14-vuotiaan nuoren miehen uhoa. Kemppainen oli juuri kaartanut kotitalonsa pihaan ensimmäisellä mopollaan, jonka hän osti tienaamillaan kesätyörahoilla, 3 200 markalla.

    Äiti oli vihainen. Isäkin yritti olla.

    Poika oli tehnyt juuri niin kuin isänsä oli opettanut: tehnyt työtä ja sijoittanut rahansa siihen, mitä halusi.

    Hän ymmärtää tänäkin päivänä nuorten moottorikuskien kaipuuta pärinävehkeiden kimppuun. Bensanhaju ja ajopuvun pukeminen saavat edelleen hänen omat silmänsäkin tuikkimaan.

    15-vuotiaana Kemppainen hommasi ensimmäisen crossipyöränsä ja ajoi ensimmäiset kilpailunsa Kajaanin Matinmäessä ja jääradalla. Nykyisin hän pääsee ajamaan suoraan kotipihastaan maastoon tai jäälle.Lucas Holm / Yle

    Talon pihasta lähtevällä crossireitillä ajaa monesti nuoria mopokuskeja tai hallirakennuksessa rassataan mopoja. Kavereiden lapset tulevat mielellään moikkaamaan Kustia, koska hän on vähän kuin yksi heistä.

    – Onni ei tule rahasta, vaan kavereista ja kaikesta muusta. Mutta onhan raha mahdollistanut monta asiaa.

    40-vuotislahjaksi Kemppainen sai ystäviltään lahjaksi crossikyparän, johon on maalattu vettä, rannalla sijaitseva talo sekä muita miehelle tärkeitä asioita. Ison osan peittää viiden pelikortin suora.

    Kortit kuvastavat kaveriporukan suosikkipeliä, viisisatasta. Pelissä pelaajat tai joukkueet yrittävät voittaa 500 pistettä lupaamalla ja pitämällä sitoumuksia. Erä päättyy, kun yksi pelaajista saa lyötyä kaikki korttinsa pois.

    Jokainen, joka Kustin tuntee, tietää, että mies pyrkii pelaamaan korttinsa oikein, vaatipa se sitten vaikka korttipakan ulkoa opettelemista.

    Ja menestys, se on jokaiselle mahdollista, kun suunnittelee siirtonsa tarkasti.

    Seuraavaksi hän haluaa hankkia kaksi vuoden 1 999 crossimopoa neljän muun rinnalle.

    Omalla rahallahan saa ostaa mitä haluaa, silläkin uhalla, että joku suuttuu.

    Sitä paitsi kainuulaiselle luonteenlaadullekin on tapahtumassa kummia. Niin yrittäjä ainakin väittää.

    – Kyllä kainuulainen kateus alkaa vähitellen sulaa. On huomattu, että enemmän hyvää saadaan aikaan iloitsemalla toisen menestyksestä ja olemalla siinä mukana.

    17-vuotiaan hengen vienyt tasoristeys suljettiin, mutta sekään ei auttanut – joku teki aitaan reiän, jotta laittomat ylitykset voivat jatkua

    17-vuotiaan hengen vienyt tasoristeys suljettiin, mutta sekään ei auttanut – joku teki aitaan reiän, jotta laittomat ylitykset voivat jatkua


    Mistä on kyse?Kajaanissa on kahden oppilaitoksen välillä vaarallinen tasoristeys, jossa nuori kuoli junan alle 2014 . Vaaratilanteita on ollut monia. Pohjois-Suomessa on vastaavia oikopolkuja kymmeniä.Ylityspaikan kohdalla on metalliverkkoaita, mutta...

    Mistä on kyse?Kajaanissa on kahden oppilaitoksen välillä vaarallinen tasoristeys, jossa nuori kuoli junan alle 2014 . Vaaratilanteita on ollut monia. Pohjois-Suomessa on vastaavia oikopolkuja kymmeniä.Ylityspaikan kohdalla on metalliverkkoaita, mutta ihmiset kulkevat edelleen radan yli ja ilkivaltaa tehdään jatkuvasti. Tälle vuodelle aitaa on suunniteltu lisää 380 metriä.Jos kaupunkisuunnittelun rakenne ruokkii oikopolkuja, vaaranpaikkoja syntyy lisää.Paikkaan suunniteltu eritasoliittymää 2014, joka on kariutunut rahoituksen puutteeseen.

    Nuori nainen kiertää suoja-aidat ja kävelee junaradan yli nappikuulokkeet korvillaan ja aurinkolasit päässään. Hän hätkähtää, kun Liikenneviraston Pohjois-Suomen aluepäällikkö Teemu Poussu huikkaa naiselle ja pyytää keskustelemaan.

    Hetkeä aiemmin Poussu nosti ojaan kaadetun liikennemerkin, joka kieltää radan ylittämisen.

    Paikkana on kahden oppilaitoksen välinen entinen Viitasen tasoristeys Lönnrotinkadun varrella Kajaanissa. Siinä on kuollut yksi nuori jäätyään junan alle vuonna 2014. Vaaratilanteita on ollut monia.

    Katariina Mikkosen opiskeluaikaan tasoristeys oli jokapäiväisessä käytössä.Lucas Holm /Yle

    Ylityspaikan kohdalla on metalliverkkoaita ja kieltomerkkejä, mutta ihmiset kulkevat edelleen radan yli. Aitaan on leikattu jopa reikä.

    – Huoltomiehet ihmettelevät, että montako kertaa samat paikat korjataan. Ne korjataan aina ilkivallan jälkeen, Poussu toteaa.

    Liikenneviraston määrärahat ovat tiukoilla, mutta turvallisuus on tärkeä asia. Poussu sanoo, että laiton radan ylittäminen ei ole vain nuorten asia.

    – Äiti lastenvaunujen kanssa, eläkeläinen polkupyörän kanssa tai humalaisten miesten porukka, luettelee Poussu muita rataa luvattomasti ylittämästä huomattuja.

    Onnettomuus huomioitiin kouluilla

    Katariina Mikkonen opiskeli hotelli-, ravintola- ja catering -alalla vuonna 2014, kun nuori opiskelijakaveri jäi junan alle.

    – Kauheaahan se oli. Tuli sellainen olo, että pitää entistätarkemmin katsoa, ettei junaa varmasti tule.

    – Miten siitä joku voi mennä yli katsomatta, Mikkonen pohtii.

    Onnettomuutta käsiteltiin oppilaitoksissa ja opiskelijoille tarjottiin mahdollisuuksia keskusteluihin.

    – Koulussa pidettiin hiljainen hetki, mutta ei siitä meidän luokalle kerrottu mitään, Mikkonen toteaa.

    Mikkosen mielestä risteyksessä pitäisi olla esimerkiksi kunnollinen pitkä aita tai yli- tai alikulku. Hän pitää tärkeimpänä, ettei kukaan kuolisi enää kyseisellä oikopolulla.

    Koulut radan molemmilla puolilla

    Osa Kainuun ammattiopiston Kajaanin toimipisteen koulurakennuksista sijaitsee Ohitustien varrella. Linja-autoasemalta ja keskustasta päin tulevan kevyen liikenteen tulisi kiertää Ohitustien ja junaradan alikulun kautta, mutta entinen väylä oikaisee junaradan yli lähelle asuntolaa ja koulurakennuksia.

    – Tämä on kaikkein nopein ja lyhin reitti linja-autoasemalta ammattikoululle. Kun tässä ei vielä ollut aitoja, katsoimme ettei junaa tule ja kävelimme yli, Mikkonen toteaa.

    Junan vauhti voi olla 90 km/h turmapaikalla.Lucas Holm /Yle

    Liikenneturvallisuus on huomioitu sekä Kajaanin lukiossa että Kajaanin ammattioppilaitoksella.

    – Olemme keskustelleet koulullamme asiasta ja viestittäneet opiskelijoille, että kyseinen paikka ei ole virallinen radan ylityspaikka, kertoo Kainuun ammattiopiston rehtori Raimo Sivonen.

    Kajaanin lukiossa opiskelijoiden kanssa keskustellaan radan ylittämisestä ensimmäisellä ryhmänohjaustunnilla.

    – Kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille näytetään jokaisen lukuvuoden alussa kädestä pitäen reitti urheilukentän läpi Vimpeliin, kertoo Kajaanin lukion rehtori Markku Nissinen.

    Opiskelijoiden kiire voi vaarantaa turvallisuutta

    Osa aamun koulukuljetuksista ja linja-autoista kiertää ammattiopiston kautta, mikä vähentää tarvetta kävellä koululle linja-autoasemalta.

    – Jos linja-autolla tullessa jää kahdeksan minuuttia aikaa, ei siinä ehdi kiertämään ja vaihtamaan työvaatteita ennen koulua, Mikkonen sanoo.

    Sivosen mukaan jos julkinen liikenne on myöhässä, siitä voi ilmoittaa kouluun opettajalle. Hän täydentää, että poissaolojen valvonta on opettajan ja opiskelijan välinen asia. Jos myöhästymiseen on perusteltu syy, siitä ei tule seuraamuksia.

    Vaaranpaikka sijaitsee kahden oppilaitoksen välillä.Kartta: Google, Grafiikka: Niko Mannonen / Yle

    Kajaanin lukio ja aikuislinja sijaitsevat keskustan puolella entisestä ylityspaikasta katsoen. Kajaanissa kaksoistutkintoa suorittavilla opiskelijoilla voi siis saman päivä aikana olla oppitunteja radan molemmilla puolilla.

    Koulujen mukaan oppitunnit ovat järjestetty siten, että opiskelijat ehtivät hyvin koululta toiselle.

    – Kaksoistutkintolaisia on vain muutamia kymmeniä. Heillä on koko vuoden vakiintuneet opetusajat, joten radan ylittämisen tarve ei selity tällä, pohtii Nissinen.

    Molemmissa oppilaitoksissa opiskelijoiden turvallisuus on tärkeää. Lukio on esittänyt toiveitaan aluesuunnitteluviranomaisille.

    – Nopein ratkaisu olisi Opintien puoleisen tunnelin sulkeminen, jolloin radan ylittäminen loppuisi kuin seinään. Radalle johtava alikulkukäytävä on nykyisellään täysin tarpeeton.

    Lukio on esittänyt yhtenä vaihtoehtona myös alikulkukäytävän rakentamista.

    – Lisäksi poliisin taholta valvontaiskut ja sanktiot voisivat myös auttaa hillitsemään näiden kovapäisimpien radanylittäjien halua uhmata ylityskieltoa, kertoo Nissinen.

    Radan ylittäminen on asennekysymys

    Entistä Viitasen tasoristeystä käyttää luvattomana ylityspaikkana muutkin kuin opiskelijat. Poussu saa myös ilmoituksia vaarallisista junaradan ylityspaikoista usein koko Pohjois-Suomen alueelta. Tilanne tarkastetaan aina.

    Liikennevirasto suunnittelee toimenpiteitä vaarallisten paikkojen korjaamiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vaaranpaikkoihin voidaan rakentaa suoja-aitaa tai eritasoliittymiä, joita ovat yli- ja alikulut. Yhden eritasoliittymän rakentamisella voidaan korvata useampi tasoristeys.

    Liikennevirasto on laatinut tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelman vuosille 20182021. Ohjelmassa parannetaan 65 kohdetta ja kokonaisuudessaan ne maksavat noin 28 miljoonaa euroa.

    – Tasoristeysturvallisuuden parantaminen on tällä hetkellä valtakunnallinen teema. Tasoristeyksiä karsitaan tai varoitinlaitteita asennetaan, vaarallisia kohteita aidataan ja eritasoliittymiä suunnitellaan. Määrärahoista on kuitenkin puutetta, Poussu kertoo.

    Teemu Poussu ottaa jokaisen ilmoituksen turvallisuusvaarasta vakavasti.Lucas Holm /Yle

    Tiedossa olevia vaaranpaikkoja yksistään Pohjois-Suomessa on kymmeniä.

    – Kaupunkirakenne ruokkii laittomia ylityspaikkoja, jos vaihtoehtoja ei ole lähellä tarjolla. Ihmiset ovat valmiita oikaisemaan muutaman sadan metrin vuoksi, kertoo Poussu.

    Vuoden 2014 onnettomuus toi vaaranpaikan esille

    Poussu muistaa vuonna 2014 Kajaanissa tapahtuneen onnettomuuden ja sitä seuranneiden tapahtumien vaiheet. Liikennevirasto ja Kajaanin kaupunki päätyivät rakentamaan onnettomuuspaikalle metalliset aidat. Niiden tarkoitus oli estää kulku radan yli.

    – Yritämme turvata, ettei kukaan jäisi junan alle. Turvarakenteisiin tehdään jatkuvaa ilkivaltaa, joten aidat eivät yksin auta.

    Poussu muistelee, että yhtenä vaihtoehtona olisi selvitetty eritasoliittymän rakentamista, mutta rahoitusta ei sille löytynyt. Liittymän rakentaminen on helposti miljoonien eurojen investointi.

    Laittomalle ylityspaikalle on tulossa lisää aitaa tänä vuonna. Aitaa jatketaan 100 metriä länteen ja 280 metriä itään.

    Radan ylittäminen on kulkijan vastuulla.Lucas Holm /Yle

    Kajaanissa Viitasen entisen tasoristeyksen ympärillä aidan jatkamistarve oli jo hyvin valvojilla tunnistettu.

    – Harmi, jos siihen leikellään aukot työkaluilla, Poussu toteaa.

    Radan ylityspaikat rakennetaan siten, ettei junarataa voi ylittää vahingossa. Kajaanin vaarallinen ylityspaikka on merkitty ja aidattu samoin.

    – Junaradan ylittäminen on asennekysymys. Laki kieltää rautatiealueella luvattoman liikkumisen. Radan ylittäjällä on aina vastuu, jos ylittää radan laittomasti.

    Muut vaaranpaikat jalankulkijoille keskustassa

    Kajaanissa vaaranpaikkoja löytyy myös tieliikenteestä. Viimeisen viiden vuoden aikana Kajaanissa on kuollut kaksi henkilöä kevyen liikenteen onnettomuuksissa.

    Junaradan ylityksessä kuolleen nuoren lisäksi erään pyöräilijä kuoli jäätyään auton alle kauppaa alittavalla tieosuudella.

    Viimeisen viiden vuoden aikana Kajaanissa sattuneet kevyen liikenteen onnettomuudet.Lucas Holm /Yle

    Jalankulkija on heikoilla törmäyksessä ajoneuvon kanssa. Kajaanissa eniten onnettomuuksia on sattunut keskustassa tieliikenteen seassa.

    Tasoristeysonnettomuudet vähentyneet 2010-luvulla

    Liikennevirasto vastaa Suomessa rautatieverkosta ja varmistaa, että sen laatu- ja turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Liikennejärjestelyjen suunnittelu ja toteuttaminen vaatii kuitenkin usean toimijan yhteistyötä.

    – Kun tehdään suunnitelmia liikenneturvallisuuden parantamiseksi, tarvitsemme myös koulun, kaupungin ja riittävän vaikutusvaltaisia tahoja mukaan, että kokonaisturvallisuutta voidaan kehittää, Poussu sanoo.

    Kaupunkisuunnittelu vaikuttaa myös oikaisupaikkojen syntymiseen.Lucas Holm /Yle

    Tasoristeysonnettomuuksien määrä on vähentynyt 2010-luvulla, poikkeuksena vuosi 2012, jolloin onnettomuuksia tapahtui 51. Käytössä olevissa tasoristeyksissä tapahtuneita onnettomuuksia tapahtui viime vuonna 25.

    Tasoristeysonnettomuuksissa on 2010-luvulla tähän mennessä kuollut 43 henkilöä. Sitä edellisen vuosikymmenen aikana kuolleiden määrä oli vastaavasti 71.

    Puolangasta saattaa tulla Suomen pienin pormestarin johtama kunta

    Puolangasta saattaa tulla Suomen pienin pormestarin johtama kunta


    Mistä on kyse?Puolangan kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kuntaa johtaisi tulevaisuudessa pormestari.Pormestarin palkka olisi 6 581 euroa kuussa.Puolangan kunnanvaltuuston päätettäväksi tulee kunnanhallituksen esitys, joka muuttaisi...

    Mistä on kyse?Puolangan kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kuntaa johtaisi tulevaisuudessa pormestari.Pormestarin palkka olisi 6 581 euroa kuussa.

    Puolangan kunnanvaltuuston päätettäväksi tulee kunnanhallituksen esitys, joka muuttaisi Puolangan perinteisestä kunnanjohtajan johtamasta kunnasta pormestarimalliin. Kunnanhallitus äänesti maanantaina hallintosäännön muuttamisesta pormestarimallin mukaiseksi äänin 5–2.

    Puolangan kunnanhallituksen puheenjohtajan Harri Peltolan mukaan nyt on hyvä hetki siirtyä pormestarimalliin, koska kunnassa ei ole kunnanjohtajaa. Esko Rautiainen erosi kunnanjohtajan virasta huhtikuun lopussa johtamisen ristiriitojen vuoksi. Rautiaisen ja kunnanhallituksen välillä oli eriäviä näkemyksiä kunnan kehityksestä.

    Peltolan mukaan pormestarimallin isoin etu kunnanjohtajamalliin verrattuna on se, että pormestarimallissa poliitikot ovat sitoutuneet yhteiseen näkemykseen kunnan kehittämisestä. Pormestari on kunnanhallituksen puheenjohtaja, joka valitaan valtuuston äänestyksellä. Hän johtaa kunnan hallintoa, talouden hoitoa ja muuta toimintaa valtuuston toimikauden ajan.

    – Tällä ratkaisulla voitaisiin saada paremmin valtuuston ja päättäjien tahto kunnan päätöksentekoon. Tämä ei ole kokeilu, mutta eräänlainen vaihtoehto.

    Puolangan pormestari ei ole imagojuttu

    Jos Puolangan johtoon tulee pormestari, se on Suomen pienin pormestarijohtoinen kunta. Tähän mennessä vain viisi kuntaa on siirtynyt pormestarimalliin. Niistä pienin on Päijät-Hämeen Kärkölä, jossa on noin 4 500 asukasta. Puolangalla asukkaita on hieman alle 2 700.

    Siirtyminen pormestarimalliin tuli kunnille mahdolliseksi vuonna 2006 kuntalakiin tehdyn muutoksen myötä.

    Pormestari on juhlavan kuuloinen titteli, mutta Puolangan kunnanhallituksen puheenjohtajan mukaan pormestarimalliin siirtymisellä ei haeta kunnan imagon nostatusta.

    – Imagojuttuna sitä ei ainakaan meidän päätöksenteossa ajateltu tai tarkoitettu, vaan toisenlaisena tapana hoitaa asioita perinteiseen kunnanjohtajamalliin verrattuna, Harri Peltola sanoo.

    Kunnanhallitus esittää samalla kunnanvaltuustolle, että pormestari palkka olisi 6 581 euroa kuukaudessa. Puolangan kunnanvaltuuston seuraava kokous on viikon kuluttua tiistaina 15. toukokuuta.

    Harvinaiset humanoidirobotit opettavat maahanmuuttajille suomea:

    Harvinaiset humanoidirobotit opettavat maahanmuuttajille suomea: "Jos sinä puhut väärin, robotti sanoo täh"


    Mistä on kyse?Humanoidirobotit ovat aikuisopiskelussa vielä harvinaisia. Kajaanin Edukai Oy:n maahanmuuttajien kotouttamisryhmän apuopettajina on kaksi robottia, Nano ja Nono.Robottien etuna on, että oppiminen ei vaadi opiskelijalta luku- tai...

    Mistä on kyse?Humanoidirobotit ovat aikuisopiskelussa vielä harvinaisia. Kajaanin Edukai Oy:n maahanmuuttajien kotouttamisryhmän apuopettajina on kaksi robottia, Nano ja Nono.Robottien etuna on, että oppiminen ei vaadi opiskelijalta luku- tai kirjoitustaitoa. Lisäksi robotit jaksavat toistaa kysymyksiä ja vastauksia.Kajaanissa opiskelijat ovat ottaneet robotit hyvin vastaan. Ne herättävät uteliaisuutta ja innostusta.Robotit eivät korvaa opettajaa, joka on vastuussa oppimisesta ja oppimistuloksesta.

    "Kuka sinä olet?" Mikä on ammattisi? Mitä sinä arvostat"? Humanoidirobotti Nono seisoo opiskelijoiden keskellä ja kysyy kysymyksiä. Samalla se vastaa opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin.

    Koulutus- ja työelämäpalveluja Kajaanissa tarjoavan Edukai Oy:n kotoutumisryhmän opiskelijat harjoittelevat robotin avulla pääasiassa suomen kieltä.

    – Se on helppoa, koska jos sinä keskustelet robotin kanssa, et pelkää, et ole ujo. Sinä vain puhut ja robotti ymmärtää, opiskelija Hamza Triki kertoo.

    Trikin mukaan robotin kanssa keskusteleminen on jopa helpompaa kuin ihmisten kanssa puhuminen, koska silloin ei tarvitse stressata. Loknath Timsina on samaa mieltä.

    – Robotti puhuu ja ymmärtää selkosuomea. Ihmiset puhuvat nopeasti, joten minä ymmärrän vähän. Sen takia robotin kanssa se on helppoa, Timsina kertoo.

    Robotti ei vaadi luku- tai kirjoitustaitoa

    Humanoidirobotit ovat aikuisopiskelussa vielä harvinaisia. Kajaanin Edukain kaksi robottia, Nana ja Nono, aloittivat apuopettajina maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa tämän vuoden alussa.

    Perusopetuksessa robotteja on käytössä muun muassa Tampereella ja Espoossa. Esimerkiksi Tampereella Elias-robotti opettaa lapsille englantia. Elias-robotista on saatu hyviä tuloksia, Utelias Technologies Oy:n toimitusjohtaja Johanna Hemminki kehuu.

    – Roboteista on hyötyä monenlaisille oppijoille. Niin pienille lapsille kuin aikuisille, koska robottien kanssa oppiminen ei vaadi luku- ja kirjoitustaitoa.

    Loknath Timsign ja Hamza Triki keskustelevat humanoidirobotti Nonon kanssa työhaastatteluun liittyvistä asioista.Niko Mannonen / Yle

    Hemmingin yritys kehittää tekoälyyn pohjautuvia ratkaisuja kielten ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Yrityksessä uskotaan, että robottien avulla voidaan oppia samantapaisia asioita, joita yleensä opitaan ihmisten välillä. Esimerkiksi kommunikaatio ja kielitaito ovat Hemmingin mukaan asioita, jotka vaativat paljon toistoa.

    – Vieraan kielen oppimisessa on tärkeää kielen tuottaminen ja puhuminen. Sosiaalinen robotti antaa siihen hyvät mahdollisuudet, Hemminki kertoo.

    Se on helppoa, koska jos sinä keskustelet robotin kanssa, et pelkää. Hamza Triki

    Kajaanin Edukain kotoutumisryhmän oppitunnilla harjoitellaan parhaillaan pieniä dialogeja. Suomen kielen lisäksi harjoituksissa käydään läpi esimerkiksi työnhakuun liittyviä kysymyksiä. Robotit on otettu uteliaisuudella ja innolla vastaan.

    – Kun luokkaan kävelee robotti kainalossa, ensimmäiset kysyvät jo ovella robotilta, kuka sinä olet ja puhutko suomea. Ei ole mitään ujostelua tai muuta, kertoo opettaja Päivi Haverinen.

    Haverisella ja hänen kollegallaan opettaja Eija Makkosella ei ollut aikaisempaa kokemusta roboteista. Nanan ja Nonon hyödyntäminen opetuksessa on vaatinut myös opettajilta opettelua.

    – Olen ollut aina kiinnostunut kaikennäköisistä teknisistä toteutuksista opetuksessa, joten sinällään tämä on erittäin luontevaa. Itse asiassa ilmoittauduin vapaaehtoiseksi tähän hommaan, suomen kieltä opettava Makkonen naurahtaa.

    Van, sanoo kainuulainen robotti

    Päivi Haverinen ja Eija Makkonen vastaavat Edukailla robottien esittämistä kysymyksistä ja vastauksista. Makkosen mukaan ohjelmoija voi syöttää robotin puheeseen lähes mitä tahansa. Esimerkiksi ranskalaista alkuperää oleva Nono huikkaa kainuulaisella vivahteella välillä opiskelijoille "Van, se on mukava kuulla".

    Pääasiassa niiden kanssa on kuitenkin käytettävä hyvää suomea. Kuten suomen kielen vasta-alkajalla, voi robotillakin olla vaikeuksia etenkin ääntämisen kanssa.

    – Kaksoiskonsonantit saattavat tuottaa hankaluuksia, joskus jopa kaksoisvokaalit. Joskus sanoja pitää katkoa epäkieliopillisesti, jotta robotin puhe kuulostaa oikealta, Makkonen kertoo.

    Kajaanin Edukai Oy:n kotoutumisryhmän opiskelijat suhtautuvat robotteihin uteliaisuudella.Niko Mannonen / Yle

    Humanoidirobotit Nono ja Nana ovat näyttäneet opetustilanteessa jo kyntensä. Ne toistavat kysymyksiä, kuuntelevat vastaukset tarkkaavaisesti eivätkä väsy koskaan.

    – Robotti on kärsivällinen ja helposti lähestyttävä. Se ei puhu vain konemaisesti, vaan elehtii samalla eli se reagoi siihen, mitä sanotaan. Se heiluttelee käsiään, mikä tekee siitä inhimillisen ja vuorovaikutuksesta ihan oikean, Eija Makkonen kertoo.

    Tulevaisuudessa robotteja aiotaan käyttää Edukailla myös muiden kuin kotoutumisryhmän apuopettajina. Robotteja pyritään hyödyntämään esimerkiksi puhdistuspalvelualalle valmistavassa ammattikoulutuksessa sana- ja keskusteluharjoitteluiden yhteydessä.

    – Myös metallialalle olemme suunnittelemassa, miten siellä robotit voidaan ottaa käyttöön. Esimerkiksi työvälineiden tunnistamista ja opettelua, siihen on jo monia ideoita olemassa, opettaja Päivi Haverinen kertoo.

    Kun luokkaan kävelee robotti kainalossa, ensimmäiset kysyvät jo ovella robotilta, kuka sinä olet ja puhutko suomea. Päivi Haverinen

    Robotit ovat Kajaanin Edukailla apuvälineitä. Ne ovat huonoja huomaamaan, jos oppimista ei tapahdu. Vastuu oppimisesta ja oppimistuloksesta on edelleen opettajalla.

    – Robotti ei missään nimessä korvaa opettajaa, mutta opetustuokiosta tulee eläväisempi ja iloisempi. Se tuo luokkaan hyvää mieltä, mikä on taas yksi oppimisen edellytys, Haverinen sanoo.

    Kotoutumisryhmässä opiskelevat Hamza Triki ja Loknath Timsina jatkavat Nonon kanssa keskustelua. Robotti toistaa kysymyksen, kun se ei saa siihen vastausta. Jos robotti on täysin ymmällään eikä ymmärrä puhetta, pyörittelee se silmiään ja päästää piippaavia ääniä.

    – Jos sinä puhut väärin, robotti sanoo täh, mitä, minä en ymmärrä. Sitten kokeillaan uudestaan, Triki kertoo hymyillen.

    – Joo, se on hyvä opiskelukaveri, Timsina lisää nyökytellen.

    Korjattu 8.5.2018 kello 9.06: Korjattu Loknath Timsinan nimi.

    Mies löysi kartalta Trumpin muotoisen lammen – ikivanha selviytymiskeino saa näkemään tuttuja muotoja yllättävissä paikoissa

    Mies löysi kartalta Trumpin muotoisen lammen – ikivanha selviytymiskeino saa näkemään tuttuja muotoja yllättävissä paikoissa


    Mistä on kyse?Aivoissamme on kasvojen havaitsemiseen erikoistunut alue.Ihmisen herkkyys havaita kasvoja on perimmäiseltä tarkoitukseltaan selviytymiskeino.Kajaanilaislähtöinen Antti J. Kallio näki sattumalta kajaanilaisen vesistön Donald Trumpin...

    Mistä on kyse?Aivoissamme on kasvojen havaitsemiseen erikoistunut alue.Ihmisen herkkyys havaita kasvoja on perimmäiseltä tarkoitukseltaan selviytymiskeino.Kajaanilaislähtöinen Antti J. Kallio näki sattumalta kajaanilaisen vesistön Donald Trumpin muotoisena.Psykologian tohtori Tapani Riekki arvioi, että esimerkiksi Donald Trumpin kasvojen havaitseminen karttakuvassa perustuu pääosin ihmisen uskomuksiin ja odotuksiin.

    Antti J. Kallio etsi majoitusta entisestä kotikaupungistaan Kajaanista. Karttaa selatessaan hän huomasi mielenkiintoisen paikan, jolla oli tuttu muoto.

    – Katsoin lampea aluksi normaalista karttanäkymästä ja siirryttyäni satelliittinäkymään tämä kuva pomppasi silmään.

    Miehen mielestä paikka näytti yrmeästi takakenoon nojaavalta Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpilta. Hän otti kuvakaappauksen, laittoi sen somessa eteenpäin kavereilleen ja Facebookin Vintage Kajaani -ryhmään. Ilmeisen moni näki saman, sillä kuva sai satoja tykkäyksiä ja kymmeniä jakoja.

    – Kirjoitin jakotekstiin, että jos olet nähnyt Jeesuksen paahtoleivässä, niin se ei ole enää mitään. Nyt pienen kaupungin Kajaanin kartalla on järvi, joka on Donald Trumpin näköinen. Siinä se kiteytyy.

    Eero Aarnion hahmotelmat heti päivänselviä

    Psykologian tohtori Tapani Riekki arvioi, että kasvojen havaitseminen karttakuvassa perustuu pääosin ihmisen uskomuksiin ja odotuksiin.

    Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin siluetti on katsojalle ennestään tuttu, joten hän tunnistaa sen lammen ääriviivoista. Tunnistamista varten lammen ääriviivojen on oltava niin selkeästi kasvoja muistuttavat, että aivot tulkitsevat ne kasvoiksi.

    Ihmisen herkkyys havaita kasvoja on perimmäiseltä tarkoitukseltaan selviytymiskeino.

    – Se on evoluution kannalta fiksu tapa. Lapsella on suurempi todennäköisyys saada hoivaa suuntautuessaan vanhempien kasvoihin, Riekki sanoo.

    Helsingin yliopiston arkipäiväisen ajattelun tutkimusryhmään kuuluva Riekki kertoo, että aivoissa on kasvojen havaitsemiseen erikoistunut alue.

    Kyky tunnistaa kasvot on kehittynyt tiettyyn pisteeseen jo vastasyntyneellä vauvalla. Riekki kertoo tutkimuksesta, jossa jopa sikiön on havaittu suuntautuvan kasvoja muistuttavaa valoa kohden.

    – Kohdussa olevat lapset suuntautuivat piste-piste-suu-kuviota kohti. Tämä tarkoittaa, että hyvin pienetkin kasvojen kaltaiset piirteet saattavat johtaa siihen, että meillä laukeaa kokemus kasvojen näkemisestä.

    Taikauskoinen näkee kasvoja siellä täällä

    Trumpin hahmon bongannut Antti J. Kallio kokee olevansa visualisti: hän on ammatiltaan muotoilutuottaja ja on työkseen tekemisissä taiteen kanssa.

    – Olen tottunut kaksiulotteisia piirroksia katsoessani näkemään ne 3D-muotoisina. Pystyn hyvin nopeasti kuvittelemaan niistä lopputuloksen. Olen tehnyt yhteistyötä Eero Aarnion kanssa reilut kymmenen vuotta ja minulle hänen luonnoksensa ovat heti päivänselviä.

    Mies kertoo olevansa lahjakas avaruudellisessa hahmottamisessa, mutta huono muistamaan nimiä. Psykologian tohtori Tapani Riekki ei tiedä, onko visuaalisen hahmottamisen kyvyillä vaikutusta kasvojen havaitsemiseen. Hän kuitenkin toteaa nimimuistin ja visuaalisen hahmottamisen olevan erilaisia prosesseja.

    Sen sijaan taikauskoisuuden on todettu vaikuttavan kasvojen havaitsemiseen. Riekki on tutkinut, miten tiedon käsittely ja ajattelu eroavat taikauskoisilla ja ei-taikauskoisilla henkilöillä. Taikauskoiset esimerkiksi näkevät ympäristössä kasvoja herkemmin kuin skeptikot.

    – Taikauskoisilla henkilöillä oli herkempi kynnys tulkita ärsyke kasvoiksi.

    Kesä kolkuttelee ovella, lämpötila kohoaa päivä päivältä –

    Kesä kolkuttelee ovella, lämpötila kohoaa päivä päivältä – "Ennätys rikki viimeistään tiistaina"


    Kunhan perjantaista päästään, koleus ja kosteus väistyvät vähitellen. Näin ennustaa Ylen meteorologi Joonas Koskela. – Lämpötilat kohoavat tänään parhaimmillaan 10–15 plusasteeseen, mutta tulevina päivinä lämpenee...

    Kunhan perjantaista päästään, koleus ja kosteus väistyvät vähitellen. Näin ennustaa Ylen meteorologi Joonas Koskela.

    – Lämpötilat kohoavat tänään parhaimmillaan 10–15 plusasteeseen, mutta tulevina päivinä lämpenee selvästi.

    Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa on vielä tänään sateista. Ajokeli on paikoin huono, sillä osa sateista tulee lumena tai räntänä.

    Huomenna lauantaina sateet väistyvät Suomen itäpuolelle, pilviä tosin riittää pohjoisessa edelleen. Sen sijaan etelä- ja länsirannikolla lauantai on osittain aurinkoinen ja lämminkin: paikoin päästään yli +15 asteen.

    Yle

    Sunnuntaina Suomeen saapuu korkeapaine, joka tuo lämmintä ilmaa. Etelässä on lämmintä 15–20 astetta ja pohjoisessakin laajalti 10–15 astetta. Rannikolla sää pysyy viileänä, koska meri on yhä kylmä.

    Kevään lämpöennätys on huhtikuun lopulta. Tuolloin Jomalassa Ahvenanmaalla mitattiin +21,1 astetta.

    – Ennätys menee etelässä rikki viimeistään tiistaina. Ensi viikolla lämpötilat kohoavat laajalti yli +20 asteen, ennustaa Koskela.

    Terminen kesä katsotaan alkaneeksi, kun vuorokauden keskilämpö pysyttelee +10 asteen yläpuolella. Etelässä raja on Koskelan mukaan ylittymässä ensi viikolla.

    Lue lisää Ylen sääsivulta.

    Siivoatko kiukun vallassa? Siitä voi olla hyötyä – tämän naisen siivousraivo nielee kaiken

    Siivoatko kiukun vallassa? Siitä voi olla hyötyä – tämän naisen siivousraivo nielee kaiken


    Mistä on kyse?Siivousraivo saa kajaanilaisen Satu Brusinin valtaansa muutaman kerran vuodessa.Brusinin mielestä siivoaminen on terapeuttista. Lopputuloksesta tulee hyvä mieli, joka kantaa viikkoja.Pelkkä raivo ei tehosta toimintaa, mutta sen voi...

    Mistä on kyse?Siivousraivo saa kajaanilaisen Satu Brusinin valtaansa muutaman kerran vuodessa.Brusinin mielestä siivoaminen on terapeuttista. Lopputuloksesta tulee hyvä mieli, joka kantaa viikkoja.Pelkkä raivo ei tehosta toimintaa, mutta sen voi jalostaa energiaksi.Siivoamisesta kannattaa tehdä itselleen mielekästä. Jos koko asunnon siivoaminen kerralla tuntuu epämieluisalta, urakka kannattaa pilkkoa osiin.

    Se iskee rajusti muutaman kerran vuodessa. Kaiken nielevä siivousraivo.

    Pelkkä paikkojen järjestely, pölyjen pyyhkiminen, lattioiden luutuaminen tai mattojen imuroiminen eivät enää riitä. Koko huusholli on käännettävä ympäri.

    – Tunnen raivon taas nousevan, kun katson täysiä kaappeja. Ne ovat luultavasti kohta tyhjät. Kun raivo on pahimmillaan – tai parhaimmillaan – huonekalutkin lähtevät talosta, kajaanilainen Satu Brusin kertoo nauraen.

    Brusin sanoo siivonneensa samalla tavalla aina. Kun paikkoja ruvetaan putsaamaan, se tehdään kunnolla.

    – Samalla siinä vapautuu energiaa ja ajatukset selkenevät. Tulee levollinen ja rauhallinen olo, kun raivokohtaus on ohi, Brusin kertoo.

    Brusin saa raivokkaasta siivoamisesta lopulta hyvän mielen.Niko Mannonen / Yle

    Tyyli on tarttunut myös tyttäriin, vaikka nuorempana he pitivät tapaa ikävänä. Varsinkin loma-aikana äidillä oli ylimääräistä aikaa ja energiaa käytettävissään siivoamiseen.

    – Uskon, että se oli lapsista melkoisen ahdistavaa. Monesti he kysyivät, kuinka pitkään olen vielä lomalla. Kun kerroin, että pari kolme päivää enää, lapset olivat hyvin huojentuneita. Nyt huomaa, että jokainen tyttäristä on perinyt saman piirteen. Heillekään siivoaminen ei ole pelkästään järjestelyä, Brusin kertoo.

    Siivousraivon iskiessä Brusin saa paljon enemmän aikaiseksi kuin tavallisen viikkosiivouksen aikana. Työ sujuu tehokkaammin.

    – Tulosta tulee paljon paremmin. Silloin ei jäädä miettimään, vaan kaikki on saatava valmiiksi. Jos siivous jää puolitiehen, se jää vaivaamaan, Brusin kertoo.

    Mieltään voi aina huijata

    Pelkkä raivo ei auta, vaan se rajoittaa toimintaa. Hyvällä mielellä tekeminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin kiukulla ja raivolla, sanoo psykologi Satu Pihlaja.

    – Kiukun ja raivon voi kuitenkin jalostaa tekemisen energiaksi. Monet osaavat tämän taidon. Jos joku asia harmittaa, koska se pitää tehdä, harmituksen saa käännettyä mielessään voimavaraksi.

    – Emme tule yleensä tekemisestä ärtyisäksi. Päinvastoin. Tekemisestä ja aikaansaamisesta tulee aina hyvä mieli, Pihlaja jatkaa.

    Kun raivo on pahimmillaan – tai parhaimmillaan – huonekalutkin lähtevät talosta. Satu Brusin

    Ihmisen mieli vastustaa kaikkea, mikä tuntuu pakottamiselta. Sen takia tavoitteet kannattaa Pihlajan mukaan aina muotoilla positiivisen lähestymistavoitteen muotoon.

    Jos koko asunnon siivoaminen tuntuu epämieluisalta kerralla, kannattaa urakka jakaa osiin.

    – Meidän on aina helpompi aloittaa tehtäviä, jotka ovat mieluisia. Törmään tähän joka kerta, kun palaan väitöskirjani ääreen. Pilkon sen heti pienemmiksi palasiksi, ja luon itselleni positiivisen mielikuvan siitä, mihin olen ryhtymässä, Pihlaja kertoo.

    Ikkunanpesureita ei tarvita kajaanilaisen Satu Brusinin kodissa, sillä hän nautti käsillä tekemisestä.Niko Mannonen / Yle

    Siivoamista kannattaa myös suunnitella niin, että se on miellyttävää itselle. Pihlaja siivoaa itse useimmiten lauantaiaamulla, kun on nukkunut rauhassa ja herännyt ilman herätyskelloa.

    – Kun siivoaa levänneenä ja hyvällä mielellä, säästyy siltä ristiriidalta itsensä kanssa, että joutuu pakottamaan itsensä. Syön rauhassa aamupalaa ja laitan sen jälkeen kotia kuntoon. Olen huomannut olevani tehokkaampi, kun palkinto tulee ensin, Pihlaja naurahtaa.

    Euforinen tunne kannattelee viikkoja

    Pölynimuri on valmiina eteisessä. Yläkerrassa on toinen mokoma. Imurin johdon on oltava riittävän pitkä, jotta sillä pääsee joka nurkkaan. Kun Satu Brusin on puunannut oman kotinsa, siivoaa hän ystäviensä asuntoja. Matot jynssätään juuriharjalla ja ikkunat pestään pesuaineella ja lastalla.

    – Ihmiset ostavat höyrypesureita ja ikkunanpesureita, mutta parin käyttökerran jälkeen ne ovat myynnissä. Käsin tekemällä näkee heti työnsä jäljen. Se on terapeuttista. Ei tarvitse ajatella mitään, kun pesee ikkunoita.

    Pilkon sen heti pienemmiksi palasiksi, ja luon itselleni positiivisen mielikuvan siitä, mihin olen ryhtymässä. Satu Pihlaja

    Raivoisasta siivoamisesta tuleva euforinen tunne kestää viikkoja.

    – Nautin siitä tuloksesta, kun kaikki ylimääräinen on totaalisesti hävitetty. Mikään ei pistä silmään, mikään ei vaivaa tai ärsytä. Tavarat ovat kohdallaan ja niitä on vähän, Bursin kertoo.

    Siivoaminen ilman pienintäkään kiukkua on Brusinin mielestä tavallista tekemistä. Se ei tunnu juuri miltään, siitä ei saa mitään.

    – Maton imuroiminen ei tunnu yhtä hyvältä, kun riipaiset maton, viet sen pihalle, tamppaat sitä ja tuuletat sen kunnolla. Se antaa paljon enemmän, kun teet sen alusta loppuun ihan eri tavalla, Brusin naurahtaa.

    Jos siivoaminen ahdistaa, urakka kannattaa jakaa osiin.Niko Mannonen / Yle

    Brusin on ollut parikymmentä vuotta Kajaanin kaupungin puistotyöntekijänä. Hän epäilee, että siivousvimma tulisi esiin useammin, jos hän ei saisi purkaa energiaansa työpaikalla.

    – Töissä ei ole sen parempaa vuodenaikaa kuin kevät, koska silloin saa siivota urakalla. Olen sanonut alusta lähtien esimerkiksi kesätyöntekijöille, että älkää ottako paineita siitä, millä vauhdilla minä teen. Teen omalla tyylilläni, vähän raivon vallassa vetelen menemään, Brusin hymyilee.

    Kainuun sähkökaaoksen vaikutus tuntuu nyt asiakkaiden lompakoissa – Loiste nosti siirtohintoja:

    Kainuun sähkökaaoksen vaikutus tuntuu nyt asiakkaiden lompakoissa – Loiste nosti siirtohintoja: "Varmasti kirvoittaa kommentteja"


    Mistä on kyse?Loiste Sähköverkko Oy nostaa ensi kesänä sähkön siirtohintoja viidellä prosentilla.Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkkoyhtiöt parantamaan sähkönjakelun toimitusvarmuutta.Loiste uusii vanhoja verkostoja ja siirtää metsissä...

    Mistä on kyse?Loiste Sähköverkko Oy nostaa ensi kesänä sähkön siirtohintoja viidellä prosentilla.Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkkoyhtiöt parantamaan sähkönjakelun toimitusvarmuutta.Loiste uusii vanhoja verkostoja ja siirtää metsissä olevat ilmajohtoverkostot teiden varsille.

    Loiste Sähköverkko on päättänyt nostaa sähkön siirtohintoja viidella prosentilla kesäkuun alusta alkaen. Syynä on vanhan ilmajohtoverkoston uusiminen. Sähkömarkkinalain mukaan verkostot täytyy uusia vuoteen 2028 mennessä.

    – Siirtohinnan nosto tuo yritykselle noin kahden miljoonan euron lisätuoton, ja se kaikki käytetään investointeihin, sanoo Loiste Sähköverkon toimitusjohtaja Heikki Juntunen.

    Eniten panostusta tarvitaan Ylä-Kainuussa Suomussalmella, Hyrynsalmella ja Puolangalla. Ne ovat alueita, joissa kärsittiin vuodenvaihteessa pahimmista sähkökatkoista.

    – Koetulla sähkökaaoksella on vaikutusta. Sen jälkeen, kun tilanne alkoi helmi–maaliskuussa rauhoittumaan, analysoimme tilannetta todella tarkkaan ja totesimme, että investointien aikataulujen nopeutta on syytä nostaa.

    Viime vuonna verkkoinvestointeihin käytettiin noin 17 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle kaavailtu summa on 20 miljoonaa euroa. Sähköverkostoja uusitaan myös Kuhmossa, Sotkamossa, Kajaanissa ja Paltamossa.

    Loisteen kassa kesti vuodenvaihteen sähkökriisin

    Näkyvin investointi tulee olemaan maaseudulla olevien ilmajohtojen siirto metsistä teiden varsille.

    – Sehän aina muuttaa maisemaa, kun tien vierestä kaadetaan johtokadun levyinen kaista, johon rakentuu uusi johto. Vastaavasti keskellä metsää menevät, nyt vielä käytössä olevat linjat puretaan pois, ja maa-alue vapautuu muuhun käyttöön. Tällä tavoitellaan sitä, että vuodenvaihteen kaltaiset sähkökatkot eivät tulevaisuudessa toistu, sanoo Juntunen.

    Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkkoyhtiöt parantamaan sähkönjakeluvarmuutta.Toni Pitkänen / Yle

    Toinen vaihtoehto olisi rakentaa sähköverkot maahan. Se olisi kuitenkin tyyristä.

    – Täydellinen maakaapelointi toisi pikkuisen enemmän varmuutta lumikuormien varalle, mutta maksasi huomattavasti enemmän.

    Sähkökaaoksesta johtuneet kulut nousivat arvioiden yläreunaan eli noin 10 miljoonaa euroon.

    – Kassamme kesti sen yksittäisen ison ongelman.

    Esimerkiksi 18 000 kilowattituntia vuodessa käyttävälle sähköllä lämpeävälle omakotitalolle siirtohinnan nousu on kuukaudessa noin 3,80 euroa ja vuodessa reilut 40 euroa.

    – Tämä varmasti kirvoittaa kommentteja, mutta sähkömarkkinalaki velvoittaa tekemään investoinnit. Pitkässä juoksussa se on ihmisten maksettavissa. Olemme ahtaassa raossa, jossa on hyvin vähän liikkumavaraa, sanoo Juntunen.

    Valitseeko nuori opiskelupaikkansa itse? Ei läheskään aina, sanovat tutkijat

    Valitseeko nuori opiskelupaikkansa itse? Ei läheskään aina, sanovat tutkijat


    Mistä on kyse?Nuoren koulutusvalintoihin vaikuttavat perhe, kaverit ja ympäristö. Maaseudulla toisen asteen vaihtoehdot voivat olla vähissä.Lukioon hakeutuvien nuorten osuus vaihtelee paikkakunnittain paljon. Tutkimuksessa tytöistä noin 65...

    Mistä on kyse?Nuoren koulutusvalintoihin vaikuttavat perhe, kaverit ja ympäristö. Maaseudulla toisen asteen vaihtoehdot voivat olla vähissä.Lukioon hakeutuvien nuorten osuus vaihtelee paikkakunnittain paljon. Tutkimuksessa tytöistä noin 65 prosenttia haki lukioon ja pojista noin 60 prosenttia ammatilliseen koulutukseen.Vuosittain noin 3 000–5 000 nuorta ei jatka opintojaan peruskoulunsa jälkeen.

    Nuori uskoo usein tekevänsä opiskelupaikan valinnan itse. Moni asia kuitenkin vaikuttaa valintaan.

    Näin väittää Sinikka Aapola Karin ja Tarja Tolosen yhä käynnissä oleva tutkimus, jossa seurataan nuoria ja heidän valintojaan kymmenen vuoden ajan.

    Kolmen vuoden aikana on selvinnyt, että kouluvalintaan vaikuttavat muun muassa vanhemmat, kaverit, koulun sijainti ja epävarmuus toiveammatista.

    Kaupungissa ja maalla lähtökohdat ovat erilaiset. Syrjäseuduilla kasvetaan lähtemään, jos tahtoo opiskella pidemmälle.

    Mikä minusta tulee isona? Tätä miettii moni nuori yhteishakujen kynnyksellä. Kolme paltamolaista nuorta kertovat omat kokemuksensa koulujen valinnasta.

    Viisi vaihtoehtoa:

    Lukio valitaan, kun nuorella esimerkiksi akateemista kunnianhimoa ja selkeitä tavoitteita jatkaa yliopisto-opiskeluissa. Toisaalta lukiossa nuori voi ottaa aikaa itselleen ja pohtia minne jatkaisi.Ammatilliset opinnot valitaan, kun nuorella on selvä tavoite kouluttautua tiettyyn ammattiin.Osa nuorista pohtii valintaansa lukion ja ammatillisen opiskelun välillä.Osa nuorista pohtii valintaansa ammatillisten opintolinjojen välillä oman kiinnostuksen mukaan.Nuorella on epävarma tilanne silloin, kun on vahva kiinnostus, harrastuneisuus ja taitopohja alaansa, mutta sopivaa opiskelupaikka ei löydy.Viime hetkellä lukioon

    17-vuotias Sylvia Korvajärvi teki viime hetkellä täyskäännöksen. Vielä juuri ennen yhteishaun päättymistä hän ajatteli hakevansa ammattikouluun, mutta päätyikin oman kylän lukioon. Samaan kouluun, johon monet kaveritkin olivat menossa.

    – Lukio oli helppo valinta, koska kyseessä oli sama koulu, samat kaverit, samat opettajat ja tuttu ympäristö, listaa lukion toisen vuosikurssin opiskelija Sylvia Korvajärvi.

    Korvajärvi kertoo pohtineensa lukiovalintaa myös yhdessä vanhempiensa kanssa.

    – Monet miettivät, että lukio olisi hirveän raskas, eikä sitä jaksa. Mutta kyllä siihen pystyy, eikä se ole niin hankalaa, kannustaa Korvajärvi.

    Sylvia Korvajärvi kuului nuoriin, jotka pohtivat lukion ja ammattikoulun välillä. Jenna Viitaselle puolestaan lukiovalinta oli selvyys.Elisa Kinnunen / Yle

    Korvajärvi on tutkimuksen mukaan tyypillinen nuori, joka miettii viime metreille asti lukion ja ammattikoulun välillä. Tutkimukseen osallistuvista nuorista osa määritteli itsensä enemmän käsillä tekijäksi kuin lukijaksi. Nuoret pohtivat myös, olisiko lukion työmäärä liian suuri, vaikka mielenkiintoa lukio-opintoihin riittäisi.

    – Aika harva lukioon menevä nuori tietää yhtään, mitä hän aikoo lukion jälkeen opiskella, Aapola-Kari avaa.

    Korvajärvelläkin ovat vielä opintosuuntaukset avoinna.

    – Aika paljon tietoa saa varmaan koulun opinto-ohjaajalta ja netistä esimerkiksi hakupalveluiden kautta, sanoo Korvajärvi.

    Lähellä oleva lukio kiinnosti

    18-vuotiaalle kirkonkylän lähellä asuvalle Jenna Viitaselle lukio oli selkeä valinta. Viitanen opiskelee Paltamon lukiossa toista vuottaan. Lähilukion valitsemisen yhtenä perusteena oli sen läheisyys.

    – Lukio oli lähellä, eikä tarvitse käyttää bussia, perustelee Viitanen valintaansa.

    Paltamo on yksi sellaisista kunnista, joista nuorten on jatkettava muualle opiskelemaan joko peruskoulun tai lukion jälkeen. Opiskelupaikan valintaan voikin tutkimuksen mukaan vaikuttaa myös koulujen sijainti ja nuoren taloudellinen tilanne.

    – Perheiltä vaaditaan satsauksia, jotta pidemmiltä matkoilta tulevat nuoret pääsisivät haluamaansa kouluun, eikä nuoren arki muodostuisi kestämättömäksi esimerkiksi pitkien koulumatkojen vuoksi, kertoo Aapola-Kari.

    Seuraava yhteishaku on syksyllä 2018.Elisa Kinnunen / Yle

    Kuten Viitaselle, osalle nuorista lukio on selkeä valinta. Joillakin nuorilla on selviä tavoitteita jatkaa korkeakouluopinnoissa.

    Lukio valittiin myös, jos ei vielä tiennyt vielä mille alalle suuntautuisi. Viitanen aikoo hakea lukion jälkeen todennäköisesti terveydenhoitoalalle ja suuntautua mielenterveystyöhön.

    Viitasen mielestä hän ei ollut yläkoulussa tarpeeksi kypsä päättämään tulevaisuuden ammatistaan.

    – Henkilökohtaisesti en olisi ollut riittävän vanha tekemään valintaa. Se riippuu niin paljon ihmisestä, joten joku on voinut olla jo valmis, pohtii Viitanen.

    Välivuosilla suunta selväksi

    21-vuotias Aino Toivonen on jo valmistunut lukiosta, mutta tulevaisuuden ammatti on yhä löytymättä. Toivosta kiinnostavat lukuisat asiat. Lukion jälkeen hän piti kaksi välivuotta, jolloin hän matkusteli.

    Eräs Toivoselle ideoita herättävä kohtaaminen oli satunnainen keskustelu lentomatkalla tavatun aikuisen kanssa, jolta hän sai konkreettisia tietoja markkinointi- ja media-alasta.

    – Nyt olen itse etsinyt tietoa. Koulujen osalta on tärkeää, miten siellä ollaan perehdytty siihen alaan, mikä on oman kiinnostuksen kohteena.

    Aino Toivonen nostaisi kansainvälisyyttä enemmän esille yläkoulun opinto-ohjauksessa.Elisa Kinnunen / Yle

    Toivosen mielestä lukion opinto-ohjauksessa on parannettavaa. Kansainvälisiä vaihtoehtoja voisi tuoda esille.

    – Minua kiinnostivat ulkomaat. En saanut opastusta siihen, jos minua olisi kiinnostanut opiskella koko opintoni ulkomailla. Puhuttiin vaan, että voin mennä vaihtoon. Siinä tilanteessa olin yksin, Toivonen analysoi.

    Toivonen pohtii, että hänen kohdallaan opinto-ohjauksessa keskityttiin opiskeltaviin aineisiin enemmän kuin siihen millainen hän oli ihmisenä, jolla kuitenkin on suuri vaikutus ammatinvalinnan osalta. Kansainvälisyys kiinnosti, mutta sopivaa opiskelureittiä ei siihen lukioaikana löytynyt.

    – Oppilaita pitäisi ottaa yksilöllisemmin huomioon. Maailma kansainvälistyy koko ajan, joten miksi ei voisi suoraan mennä opiskelemaan kansainvälisesti? penää Toivonen.

    Lukiolainen Elisa Karppinen jatkoi opiskelujaan tutussa ympäristössä. Paltamossa yläaste ja lukio sijaitsevat samassa rakennuksessa, joten lukion tuttuus voi vaikuttaa kotikylän lukiovalinnan puolesta.Elisa Kinnunen / Yle

    Toivoselle päätös mennä lukioon oli helppo, vaikka haaveammatti ei ole tiedossa. Tutkimuksen valossa Toivonen kuuluu opinnoistaan epävarmojen nuorten ryhmään, jolla on silti taitoja ja mielenkiinnon kohteita.

    Nyt paltamolaisnuorella on jo ideoita tulevaisuudesta.

    – Kun miettii tilannetta silloin ysiluokalla, ei minulla ollut tietoa ammateista tai maailmasta. Monet ammatit olivat pimennossa vielä lukiossakin. Muutaman välivuoden aikana olen viisastunut ja nyt kiinnostavat sellaiset alat, joista ei aiemmin ollut tietoa, pohtii Toivonen.

    Näin nuoret saavat tietoa opintovaihtoehdoista:

    Oppilaitosten kautta tullut tieto. Myös opinto-ohjaus ja oppilaitosvierailut sekä opiskelumateriaalista tulleet tiedot ja mielikuvat. Nuoren saamat arvioinnit ja opettajien palautteet nuoren tiedoista ja taidoista.Oma perheyhteisö, kuten vanhemmat ja sisarukset sisarukset. Myös vanhempien ja sisarusten ammatit vaikuttivat nuorten valintoihin.Kavereilta saadut tiedot ja mielikuvat sekä vallitsevan kulttuurin vaikutukset.Median eri kanavat, esimerkiksi tv-sarjat, Internet ja kirjallisuus. Näiden kautta nuori on voinut saada täsmällistä tietoa kiinnostavasta koulutusalasta tai ammatista.Koulutus nuorille tärkeä, mutta sen valinta haastavaa

    Sinikka Aapola-Karin ja Tarja Tolosen tutkimus on osa laajaa Nuoret ajassa -seurantatutkimusta. Mukana on kaksi eri yliopistoa. Nyt seurantajoukkoon kuuluu noin 100 nuorta viideltä paikkakunnalta eri osista Suomea.

    Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Karin mukaan nuoret kokevat päättävänsä asioista itse, vaikka eri ihmiset ovat vaikuttaneetkin taustalla heidän valintoihinsa.

    Myös sattumalla merkitystä.

    – Osa nuorista plärää yhteishaun päättymistä edeltävänä iltana opinto-oppaasta minne voisi mennä ja valinta on silloin sattumankauppaa, pohtii Aapola-Kari.

    Lukioon hakeutuvien nuorten osuus vaihtelee paljon paikkakunnittain. Tutkimuksessa tytöistä noin 65 prosenttia haki lukioon ja pojista noin 60 prosenttia ammatilliseen koulutukseen.

    Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on huomattavasti yleisempää kuin lukio-opintojen. Alle 2 prosenttia nuorista keskeyttää, mutta jopa 7 prosenttia ammattikoulutuksen aloittaneista keskeyttää omat opintonsa.

    Nuorisobarometrin 2017 mukaan kaikista opiskelevista nuorista jopa 17 prosenttia on keskeyttänyt opiskelujensa aikana tutkintoon johtavan koulutuksen. Taloudellinen tilanne on yleinen syy opiskelujen valintaan sekä opiskelujen keskeyttämiseen.

    Sylvia Korvajärvelle ja Jenna Viitaselle seuraava lukuvuosi tuo yhteishaun ajankohtaiseksi. Muutto kotikylältä häämöttää.Elisa Kinnunen / Yle

    Vuosittain noin 3 000–5 000 nuorta ei jatka opintojaan peruskoulunsa jälkeen.

    – Selkeitä koulujen valintoja ovat lukio ja ammattikoulu. Silti vähemmistönä ovat ne nuoret, joilla on kirkas ajatus tulevaisuuden ammatistaan, pohtii Aapola-Kari.

    Yhteishaku tapahtuu Opintopolku-sivuston kautta. Viitasen mielestä niille voisi tulla yksi lisäys.

    – Oletko varma -nappi hakua varten, ideoi Viitanen ja naurahtaa päälle.

    Koulun valinta ei ole haudanvakavaa

    Aapola-Karin mukaan koulutuspolitiikan lähtökohtana Suomessa on rationaalisesti toimivat nuoret, joilla siintää hieno tavoite tulevaisuudessa.

    – Haastattelujen perusteella monilla nuorilla asiat ovat kuitenkin ihan jotain muuta, kertoo Aapola-Kari.

    Verkossa ja julkaisuissa oleva tieto on helposti nuoren saatavilla. Tärkeää kuitenkin tiedostaa, mitkä tiedoista ovat luotettavia ja mitkä nuorille ymmärrettäviä.Elisa Kinnunen / Yle

    Tutkija lähettää toiselle asteelle hakeutuville nuorille kannustusta: yhteishakua kannattaa miettiä vakavasti, muttei haudanvakavasti.

    – Ei ole kohtalokasta, jos myöhemmin miettii, että on rastittanut väärät vaihtoehdot. Koulutusjärjestelmässä on polkuja, joista voi valita myöhemminkin uusia reittejä. Korkeakouluun on mahdollisuus päästä ilman lukiota ja on mahdollista tehdä kaksoistutkintoja. Kaikki eivät ole yhteishaun varassa.

    Myös Paltamossa opiskeleva Jenna Viitanen lähettää terveisensä opintoihin hakeutuville nuorille.

    – Muistakaa miettiä rauhassa ja kuunnelkaa itseänne. Kyllä se oma ala sieltä löytyy, kun jaksaa miettiä.

    SuperParkille uusi pääomistaja – Lisää kohteita Kiinaan, Aasiaan ja Eurooppaan

    SuperParkille uusi pääomistaja – Lisää kohteita Kiinaan, Aasiaan ja Eurooppaan


    Aktiviteettipuistoyritys SuperParkin kaikki osakkeet on myyty omistusjärjestelyiden myötä. Uusi pääomistaja on kotimainen pääomasijoitusyhtiö Sentica reilun 50 prosentin osuudella. Toinen uusi omistaja on valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi....

    Aktiviteettipuistoyritys SuperParkin kaikki osakkeet on myyty omistusjärjestelyiden myötä. Uusi pääomistaja on kotimainen pääomasijoitusyhtiö Sentica reilun 50 prosentin osuudella.

    Toinen uusi omistaja on valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi. Yhtiön tämänhetkinen johto sekä Takoa Invest ja Magic Angel jatkavat yhtiön omistajina. Yhtiön kainuulaiset perustajajäsenet säilyttävät noin 20 prosentin osuuden osakkeista. Johto pysyy samana.

    Kaupassa Restamax ja Nordia Rahasto luopuivat kaikista osakkeistaan.

    Neuvotteluja kotimaassa ja ulkomailla

    Toimitusjohtaja Juha Tanskasen mukaan uudessa järjestelyssä haettiin kasvuvoimaa. SuperPark aikoo avata maailmalle sata puistoa vuoteen 2023 mennessä.

    – Meillä olisi ollut eväät toteuttaa vielä tämän ja osaksi ensi vuoden suunnitelmat nykyisillä järjestelyillä, mutta aloitimme vajaa vuosi sitten katsomaan muita vaihtoehtoja, joilla kasvu saataisiin varmistettua. Kävimme erilaisia neuvonpitoja kotimaassa ja ulkomailla, kertoo Tanskanen.

    SuperPark on perustettu 2012 Vuokatissa, ja sillä on 13 sisäaktiviteettipuistoa eri puolilla Suomea ja maailmalla. Yhtiön suunnitelmissa ei ole avata uusia puistoja kotimaahan kesällä 2018 avattavan Kalajoen Supercornerin jälkeen.

    Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 7 758 000 euroa (Kauppalehti). Yhtiöllä on tällä hetkellä Suomessa noin 50 työntekijää.

    SuperParkin suunnitelmissa on avata useita kohteita Kiinaan, Aasiaan ja Eurooppaan. Viime joulukuussa avattu SuperPark Hong Kong aloitti yhtiön kansainvälistymisen.

    Nuoren naisen makuuhuoneessa asuu kuusi kuningaspytonia – käärmeet veivät sydämen rauhallisuudellaan

    Nuoren naisen makuuhuoneessa asuu kuusi kuningaspytonia – käärmeet veivät sydämen rauhallisuudellaan


    Mistä on kyse?Kajaanilaisella Miia-Sofia Lukkarilla on lemmikkinä kuusi kuningaspytonia. Ennen käärmeiden hankkimistä hän kypsytteli ajatusta lähes 10 vuotta.Lukkarin mukaan käärmeet ovat pääasiassa katselueläimiä. Ne ovat mieluusti omissa...

    Mistä on kyse?Kajaanilaisella Miia-Sofia Lukkarilla on lemmikkinä kuusi kuningaspytonia. Ennen käärmeiden hankkimistä hän kypsytteli ajatusta lähes 10 vuotta.Lukkarin mukaan käärmeet ovat pääasiassa katselueläimiä. Ne ovat mieluusti omissa oloissaan eivätkä kaipaa ihmisen seuraa.Käärmeet ovat harvinaisia hoidettavia tavallisen eläinlääkärin vastaanotolla.Käärmeistä luovutaan muun muassa sen takia, että ne ovat pitkäikäisiä.

    Muovisen pesän päältä tuijottaa terävä silmäpari. Muut kajaanilaisen Miia-Sofia Lukkarin käärmeet ovat vielä koloissaan päivälevolla.

    Lukkarin makuuhuoneessa asuu kuusi kuningaspytonia. Jokainen omassa, lukittavassa laatikossaan. Vanhin käärmeistä on 2,5 vuotias ja nuorin muutti Lukkarin luokse parin kuukauden ikäisenä.

    – Yksi piti tulla, mutta nyt niitä on jo kuusi. Suurin osa näistä ei hötkyile turhasta, mutta nuoremmat ovat vähän säikympiä, Lukkari kertoo.

    Lukkari hankki kuningaspytonit viime kesänä, mutta ajatus käärmeestä ehti kyteä mielessä kymmenisen vuotta. Hän haki tietoa lajeista, tutustui kasvattajiin ja pääsi käsittelemään erilaisia käärmeitä.

    – Kuningaspytonit veivät sydämeni rauhallisuudellaan ja rennolla olemuksellaan, Lukkari sanoo.

    Miia-Sofia Lukkari ei ole vielä päättänyt, millä nimellä hän haluaa kutsua käärmeitään. Käärmeiden tavat ovat kuitenkin tulleet jo tutuiksi.Niko Mannonen / Yle

    Lukkari ottaa käärmeen syliinsä. Se lipoo kieltään ja haistelee maailmaa.

    – Näiden kanssa ei tehdä samanlaisia asioita kuin vaikka kissojen ja koirien kanssa. Käärmeet ovat ennemminkin eläimiä, joita katsellaan. Käsittelen käärmeitä yleensä vain silloin kun siivoan niiden asumuksia ja tarkastan niiden terveydentilan, Lukkari kertoo.

    Käärmeet ovat mieluusti omissa oloissaan, eivätkä kaipaa ihmisen seuraa.

    – Ne saattavat jopa stressaantua siitä, jos niitä on vähän väliä härkkimässä tai pitää monta tuntia päivässä sylissä. Silloin voi tulla ongelmia ja käärme voi esimerkiksi lopettaa syömisen, Lukkari sanoo.

    Ruoaksi sulatettuja rottia

    Kuningaspytonien hoitaminen ei ole Miia-Sofia Lukkarin mukaan rakettitiedettä. Perusasiat on hyvä olla kuitenkin hallussa. Käärmeet tarvitsevat puhdasta vettä, ruokintaa viikon tai kahden välein sekä sopivan lämpötilan ja kosteuden, jotta nahan luominen onnistuu.

    – Lämpö on käärmeille tärkeää. Täällä on nyt 25,5 astetta. Viileässä päässä asumusta ihanne lämpötila olisi 25-29 astetta ja lämmittelypaikalla 31-35 astetta.

    Kuningaspytonit tarvitsevat Lukkarin mukaan korkeammat lämpötilat ja kosteammat olosuhteet kuin esimerkiksi viljakäärme.

    Miia-Sofia Lukkari puhdistaa käärmeitten laatikot säännöllisesti.Niko Mannonen / Yle

    Suomessa elävän eläimen syöttäminen ravinnoksi on eläinsuojelulaissa kielletty. Kuningaspytonit syövät yleensä jyrsijöitä ja lintuja. Lukkarin käärmeille maistuvat pakasteesta sulatetut rotat. Niitä hän hankkii eläinkaupoista ja ruokaeläinkasvattajilta.

    – Joku saattaisi saada shokin, jos katsoisi pakastimeeni varoittamatta. Eväät ovat vähän erikoisemmat, eivät tule omalle lautaselle, Lukkari nauraa.

    Ruoka maksaa Lukkarin mukaan yhtä käärmettä kohti 10-20 euroa kuussa. Kuluja tulee myös lämmityksestä. Sähkölasku on kaksinkertaistunut verrattuna siihen, mitä se oli ennen käärmeiden hankkimista. Maksuja tulee myös, jos lemmikki sairastuu.

    – Eläinlääkäriin se olisi kiikutettava, koska kaikkea ei voi tehdä itse ja jos käärme tarvitsee antibiootteja tai muita lääkkeitä. Eläinlääkäristä saa myös kunnolliset ohjeet.

    Harvinainen vieras vastaanotolla

    Erikoisemmat lemmikit, kuten käärmeet, ovat harvinaisia hoidettavia tavallisen eläinlääkärin vastaanotolla. Esimerkiksi Kajaanin kaupungineläinlääkäri Kaisu Jousjärvi ei ole saanut yhtään käärmettä potilaakseen noin kymmeneen vuoteen.

    – Yhtään kysymystäkään ei ole tullut käärmeistä. Ihmettelen vähän, miten ne selviävät, Jousjärvi sanoo.

    Käytännössä harvinaisten hoidettavien varalle pidetään listaa esimerkiksi eläintarhoissa työskentelevistä lääkäreistä, joilta pyydetään hoitotilanteissa apua. Paikallisen eläinlääkärin on kuitenkin pidettävä taitojaan yllä.

    – Se on tietysti vaikeaa, mutta yritän pysyä ajan tasalla kirjallisuuden kautta ja vanhoja oppeja käyttäen. Työskentelin aiemmin Etelä-Suomessa, missä eksoottisia eläimiä on hieman enemmän, Jousjärvi sanoo.

    Kuningaspytonit elävät keskimäärin 20-40 vuotta.Niko Mannonen / Yle

    Eksoottisen lemmikit ovat yleistyneet, mutta hetken huumassa hankitusta eläimestä voi olla myös harmia. Suomea kiertävän Matelijat-näyttelyn yrittäjä Timo Rissanen on viimeisen kolmen vuoden aikana auttanut löytämään kolmelle käärmeelle uuden kodin.

    – Käärmeet ovat pitkäikäisiä, eivätkä ne tee mitään temppuja, vaan makaavat terraariossa. Niitä syötetään ja siivotaan ja taas syötetään ja siivotaan. Alkuhuuma menee ohi nopeasti, Rissanen sanoo.

    En uskaltaisi jättää käärmeitä viikoksi yksin turvallisuudenkaan takia. Miia-Sofia Lukkari

    Rissasen mukaan luopumisen taustalla voi olla myös muita pitovaikeuksia. Vanhemmat esimerkiksi väsähtävät käärmeen hoitamiseen, vaikka lapset jaksaisivatkin katsoa ja hoitaa eläintä. Myös elämäntilanteet muuttuvat: uusi seurustelukumppani voi vaatia esimerkiksi valitsemaan käärmeen ja parisuhteen välillä.

    – On myös ihmisiä, jotka halauavat aina vaativampia käärmeitä, vaikka lopulta käärmeissä on vähän eroja.

    Rissasen mukaan joissakin tapauksissa mikään ei riitä. Käärmeitä kertyy ja vanhempia yksilöitä myydään uusien alta pois.

    "Saa nähdä, minkälainen jötikkä tästä tulee"

    Kajaanilaisen Miia-Sofia Lukkarin käärmeillä ei ole kutsumanimiä, mutta niiden keksimiseen on aikaa. Lukkarin mukaan kuningaspytonit elävät 20–40 vuotta. Täysikasvuisena ne ovat 90-120 senttimetrin mittaisia, joskus jopa pidempiä.

    – Saa nähdä, minkälainen jötikkä tästä tulee. Naaraat ovat yleensä hieman isompia kuin koiraat, Lukkari kertoo.

    Vanhemmat ovat tottuneet siihen, että Lukkarilla on lemmikkejä kotona, mutta kavereiden mielipiteet käärmeistä ovat kaksijakoiset.

    – Puolet kavereista hyväksyy tai jopa tykkää. Ja puolet joko pelkää tai inhoaa niitä niin paljon, etteivät halua tulla ikinä käymään. Kaikilla saa olla mielipiteensä, ei se minua haittaa, Lukkari naurahtaa.

    Kuningaspytonien väriskaala vaihtelee puhtaan valkeasta lähes mustaan. Kirkkaan vihreitä tai sinisiä pytoneita ei vielä löydy, Miia-Sofia Lukkari kertoo.Niko Mannonen / Yle

    Lukkari sanoo olevansa rauhallinen luonne ja pitävänsä kotona olemisesta. Siksi käärmeet sopivat hänelle lemmikiksi. Jos Lukkari lähtee esimerkiksi lomamatkalle, hän pyytää vanhempiaan tai kavereitaan käymään katsomassa käärmeitä.

    – Ruokkia näitä ei tarvitse kuin viikon, kahden välein, mutta haluan, että joku käy vaihtamassa vedet parin päivän välein, jotta käärmeet eivät sairastu.

    – En uskaltaisi jättää käärmeitä viikoksi yksin turvallisuudenkaan takia, koska niiden asumuksissa on tekniikkaa ja esimerkiksi lämpömatot saattaisivat kärähtää.

    Lukkarin sylissä oleva kunigaspyton alkaa kiemurrella. Se hakeutuu piiloon naisen paidan alle. Lukkari ei pelkää käärmeitään, vaikka pari niistä on purrut häntä muutaman kerran. Se ei tuntunut hyttysen pistoa kummemmalta.

    – En osaa pelätä käärmeitäni, mutta jos olisi joku vähän isompi ja aggressiivisempi käärme, niin olisin varovaisemmalla mielellä liikenteessä. Käärmeet ovat kuitenkin periaatteessa villieläimiä, vaikka käyttäytyvätkin todella säyseästi, Lukkari kertoo.

    Väyrynen perustelee vetäytymistä puheenjohtajakisasta: Minulla ei olisi ollut mahdollisuuksia

    Väyrynen perustelee vetäytymistä puheenjohtajakisasta: Minulla ei olisi ollut mahdollisuuksia


    Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen tiedotti tänään perjantaina vetäytyvänsä keskustan puheenjohtajakisasta. – Olisin halunnut [keskustan puheenjohtajaksi], mutta kävi ilmi, ettei sellaista rehtiä kilpailua ole aikaansaatavissa, että siinä...

    Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen tiedotti tänään perjantaina vetäytyvänsä keskustan puheenjohtajakisasta.

    – Olisin halunnut [keskustan puheenjohtajaksi], mutta kävi ilmi, ettei sellaista rehtiä kilpailua ole aikaansaatavissa, että siinä olisi mahdollisuuksia menestyä, joten vetäydyin, Väyrynen perusteli perjantai-iltana Ylen haastattelussa.

    Väyrysen mukaan nykyisillä "pelisäännöillä" oli epäselvää voiko hän olla ehdokkaana.

    – Oli selvää, ettei tule mitään keskusteluja missään tapauksessa. Tämä ei tietenkään ollut rehti lähtökohta vaaliin, hän sanoo.

    Väyrynen on tarjoutunut harkitsemaan keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajuutta. Tämä vaatisi sääntömuutoksen, että jo ensi kesänä Sotkamossa pidettävässä keskustan puoluekokouksessa valittaisiin myös puoluevaltuuston puheenjohtaja.

    Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri on ehdottanut tällaista sääntömuutosta.

    Hieman yli viikko sitten Väyrynen ilmoitti eroavansa kansalaispuolueesta.

    – Ilmoitin, että olen päättänyt erota kansalaispuolueesta. Seuraavana päivänä kävi ilmi, ettei sillä ollut mitään vaikutusta, hän viittasi toiveisiinsa olla mukana keskustan puheenjohtajakisassa.

    Väyrynen ei ehtinyt erota kansalaispuolueesta.

    Ylen haastattelussa hän kertoo, että jos sääntöjä muutettaisiin ja hänet valittaisiin puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, hän saattaisi keskittyä enemmän vaalitoimintaan ja jatkaa pidempään europarlamentaarikkona.

    – Muussa tapauksessa tulen varmaan nopeammin eduskuntaan, todennäköisimmin syyskuussa.

    Keskustan puoluesihteerikisa on nyt kahden kauppa – Jouni Ovaska ei hae jatkokautta

    Keskustan puoluesihteerikisa on nyt kahden kauppa – Jouni Ovaska ei hae jatkokautta


    Keskustan puoluesihteerin paikkaa hakee nyt kaksi hakijaa, kun nykyinen puoluesihteeri Jouni Ovaska kertoi tiedotustilaisuudessaan, ettei hän hae jatkokautta puoluesihteerinä. — Vaikka vaaleissa ei mitata puolueen kehitystyötä, niissä ei...

    Keskustan puoluesihteerin paikkaa hakee nyt kaksi hakijaa, kun nykyinen puoluesihteeri Jouni Ovaska kertoi tiedotustilaisuudessaan, ettei hän hae jatkokautta puoluesihteerinä.

    — Vaikka vaaleissa ei mitata puolueen kehitystyötä, niissä ei menestytty. Ja kannan siitä vaalipäällikkönä vastuun. Sen lisäksi näen, ettei puolueen tulevaa kehitystyötä voida tehdä puolueen sisältä, Ovaska sanoi.

    Ovaska viittaa kehitystyöllä lähinnä puoluerakenteeseen, joka on hänen mielestään liian moniportainen kaikissa puolueissa. Kaikkien toimijoiden pitäisi päästä suoraan puolueen toimintaan mukaan ja piirien työntekijät pitäisi siirtää puolueen työntekijöiksi.

    — Kyse on kuitenkin vallasta ja se monesti tulee vastaan tällaisten uudistusten tekemisessä, Ovaska sanoi.

    Kisassa kaksi ehdokasta

    Perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Riikka Pirkkalainen kertoi Ylelle tänään, että hän pyrkii puoluesihteeriksi Sotkamon puoluekokouksessa kesäkuussa. Keskustan Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jirka Hakala puolestaan ilmoittautui kisaan mukaan jo maaliskuun lopussa.

    Nykyinen puoluesihteeri Ovaska on saanut kovaa kritiikkiä osakseen. Politiikan tarkkailijoiden mukaan hän on toiminut ukkosenjohdattimena keskustan heikolle gallup-kannatukselle ja heikoille vaalituloksille.

    Ylen tuoreimman kannatusmittauksen mukaan keskustan kannatus on 16,3 prosenttia. Keskusta valitsee kesäkuun puoluekokouksessa myös puheenjohtajan.

    Puheenjohtajaehdokkaiksi ovat ilmoittautuneet mukaan nykyinen puheenjohtaja Juha Sipilä ja keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen.

    Lääkärit ja hoitajat kyllästyivät riittämättömyyden tunteisiin –

    Lääkärit ja hoitajat kyllästyivät riittämättömyyden tunteisiin – "Ihminen uupuu, kun ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi"


    Mistä on kyse?Ensihoidon ja päivystysen hoitajat ja lääkärit ovat jaksamisen kanssa kovilla. Muun muassa ruuhkapiikit aiheuttavat painetta.Kainuussa ruuhkaa helpotetaan jakamalla päivystysaikoja tasaisesti ympäri vuorokauden.Kun työ jakautuu...

    Mistä on kyse?Ensihoidon ja päivystysen hoitajat ja lääkärit ovat jaksamisen kanssa kovilla. Muun muassa ruuhkapiikit aiheuttavat painetta.Kainuussa ruuhkaa helpotetaan jakamalla päivystysaikoja tasaisesti ympäri vuorokauden.Kun työ jakautuu tasaisemmin, myös hoito tehostuu, mikä puolestaan helpottaa myös jaksamista.Lääkäreille ja hoitajille perustettiin viime vuonna on oma valtakunnallinen yhdistys, jonka kautta jaetaan kokemuksia.

    Kello on viisi ja potilaita tulee päivystykseen ovista ja ikkunoista. Niin hoitajat kuin lääkäritkin aprikoivat, missä järjestyksessä hoitaa potilaat, ja miten se ehditään tehdä. Kiireessä potilaan kanssa ei ehdi olla läsnä niin hyvin kuin haluaisi. Se ahdistaa.

    Näin kuvailee akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Eeva Tuunainen kolmivuorotyön raskainta hetkeä. Se on helppo tunnistaa.

    – Iltapäiväruuhka tuo palamisen. Aamuyöllä kolmen aikaan voi olla varsin rauhallista, sanoo Kainuun keskussairaalassa työskentelevä Tuunainen.

    Tuunainen perusti viime vuonna ensihoito- ja päivystyslääkäreille ja -hoitajille oman yhdistyksen(Finn'EM) edistääkseen jaksamista, hyvinvointia, koulutusta ja kansainvälistymistä. Nyt jäseniä on 80. Osaltaan yhdistyksen perustamista vauhditti julkisuudessa esillä olleet Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksen ongelmat. Finn'EM:n sisällä käydyt keskustelut kertovat Tuunaisen mukaan vahvasta halusta onnistua työssä.

    – Uupuminen on yleensä myötätuntouupumusta. Kun pitkän ja vaativan koulutuksen jälkeen ei voi esimerkiksi viettää iäkkään potilaan luona henkilöstö- tai resurssipulan takia niin kauan aikaa kuin haluaisi. Ihminen uupuu, kun ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi.

    Erikoistuva lääkäri Eeva Tuunainen työpaikallaan Kainuun keskussairaalassa.Jarmo Nuotio / Yle

    Ensihoidon ja päivystyksen hoitajien ja lääkäreiden työ on kolmivuorotyötä, jossa omaa sisäistä kelloa on pystyttävä kääntämään työvuorojen mukaan, jotta jaksaisi työvuorot ja myös oman elämän arjen. Kello on kuitenkin se helppo puoli, pohtii Tuunainen.

    – Jos kello tuottaa ongelmia, silloin yleensä hakeudutaan sellaiseen tehtävään, jossa siitä ei tarvitse huolehtia. Nähdäkseni hoitajat ja lääkärit väsyvät ennemminkin henkisesti riittämättömyyden tunteen takia.

    Kalenteri avuksi kaaokseen

    Kainuun keskussairaalassa päivystystä ja nopeaa diagnostiikkaa vetävä ylilääkäri Olli-Pekka Koukkari tunnistaa Tuunaisen kuvaaman jaksamisen ongelmakohdan. Hänen mukaansa iltapäiväkaaos on tavallaan itseaiheutettua.

    – Ihmiset eivät sairastu kello iltapäiväkolmen ja -kuuden välillä, vaan taustalla on sama asia kuin esimerkiksi liikenteen iltapäiväruuhkassa. Lääkäriin hakeudutaan ja lähetteitä saadaan terveyskeskuksista niin, että meillä on tuohon aikaan odottamassa hoitoon yhtä aikaa niin kiireiset kuin vähemmän kiireiset potilaat.

    Ammattiylpeys on niin kova, että mieluummin jopa vaihdetaan työpaikkaa kuin haetaan apua jaksamiseen. Eeva Tuunainen

    Koukkarin mukaan ongelmaa on puututtu, mikä helpottaa työtä.

    – Kyse on allakan käytöstä. Potilaat, joiden vaiva ei edellytä nopeaa hoitoa, saavat ajan esimerkiksi illalle yhdeksän jälkeen, jolloin on muuten hiljaisempaa. Voimavarat jakautuvat tasaisemmin, mikä omalta osaltaan helpottaa jaksamista.

    Eeva Tuunaisen mielestä koko prosessin pitäisi olla saumaton.

    – Kun tieto kulkee alkuvaiheesta nopeasti ja katkeamatta aina lääkärille saakka, myös hoito on potilaslähtöistä ja tehokasta. Katkokset ketjussa puolestaan hidastavat hoitoa ja ruuhkauttavat töitä.

    Yhteispeliä opetellaan

    Tuunainen on iloinen siitä, että hänen perustamansa järjestö on saanut hyvän vastaanoton. Huolia jaetaan, mutta toisaalta eteenpäin halutaan mennä myös positiivisuuden kautta.

    – Jaamme paljon kuvia ja kokemuksia työstä kannusteena muille. Ehkä tämän positiivisuuden ansiosta myös työnantajat ovat ottaneet meidän ehdotuksemme epäkohtien korjaamisesta hyvin vastaan.

    Uupuminen ja jaksaminen ovat asia, josta ei enää haluta olla hiljaa.

    – Ammattiylpeys on niin kova, että mieluummin jopa vaihdetaan työpaikkaa kuin haetaan apua jaksamiseen. Itse uupumistaan ei edes välttämättä huomata vaan sen huomaavat työtoverit.

    Ylilääkäri Olli-Pekka Koukkarin noin vuorokauden mittainen työvuoro Kainuun keskussairaalan päivystyksessä ja nopean diagnostiikan yksikössä on alkupäässään.Elisa Kinnunen / Yle

    Tuunaisen mukaan se auttaa paljon, että työntekijä tuntee, että häntä kuunnellaan.

    – Jos työntekijästä pidetään hyvää huolta, se näkyy myös potilaan hoidossa. Erilaiset koulutukset tai teemapäivät, joihin jokainen hoitoketjun osa pääsee osallistumaan, edesauttavat koko prosessin tehostamista.

    Painetta aiheuttaa osaltaan tulossa oleva sote-uudistus, josta emme vielä edes tiedä kaikkea. Olli-Pekka Koukkari

    Koukkarin mukaan tehostusta on tehty Kainuussa jo kymmenen vuotta. Viime vuosina on tehostettu erityisesti päivystyksen toimintaa.

    – Vastaanottoaikojen tasaisempi jako ja yhteispeli ovat saaneet aikaan sen, että yhtä hoitajaa kohti hoidossa oli viime vuonna kaksi potilasta, eli puolet siitä, mitä määrä oli vuonna 2015. Myös lääkäriä kohti hoidettavia oli enää viisi aiemman kahdeksan sijaan.

    Kainuun keskussairaalassa potilas viipyi viime vuonna päivystyksessä keskimäärin kolme tuntia. Vuonna 2015 potilaan hoitoon saaminen kesti yli neljä tuntia. Tehostamistahdista huolimatta haasteet eivät lopu Koukkarin mukaan tähän.

    – Painetta aiheuttaa osaltaan tulossa oleva sote-uudistus, josta emme vielä edes tiedä kaikkea. Myös vuosikymmenen vaihteessa valmistuva uusi sairaala on haaste. Tarvitsemme muuttovaiheessa tuplamiehitystä, koska silloin työtä tehdään aluksi kaksissa tiloissa.

    Kaiken keskellä yhteistyön merkitys korostuu.

    – Hoitajat ovat käyneet jo pidempään työyhteisövalmennuksessa, jossa heille on annettu työkaluja ja apua siihen, miten jaksaa ja motivoitua yhteispelillä jatkuvaan muutokseen.

    Stressaako? Huolet purkautuvat lankakerä kerrallaan, olipa kyse opiskelijasta tai huippu-urheilijasta

    Stressaako? Huolet purkautuvat lankakerä kerrallaan, olipa kyse opiskelijasta tai huippu-urheilijasta


    Mistä on kyse?Neulominen kuten kaikki käsillä tekeminen on rentouttavaa ja rauhoittavaa. Toistuva liike auttaa keskittymään ja pinnalle nousevat ajatukset pysyvät sivussa.Esimerkiksi Suomen olympiaurheilijoille neulominen on yksi rentoutumisen tapa...

    Mistä on kyse?Neulominen kuten kaikki käsillä tekeminen on rentouttavaa ja rauhoittavaa. Toistuva liike auttaa keskittymään ja pinnalle nousevat ajatukset pysyvät sivussa.Esimerkiksi Suomen olympiaurheilijoille neulominen on yksi rentoutumisen tapa pitkillä kisamatkoilla.Sotkamolainen tämän kevään ylioppilas Anni Tuikka harrastaa neulomista, koska se tyhjentää mieltä ja on hyvää ajanvietettä.Osalle neulojista tärkeintä on saada tuotos valmiiksi. Toisille neulominen on itsessään terapeuttista ja rauhoittavaa, jolloin työn valmistuminen ei ole pääasia.

    19-vuotias Anni Tuikka istuu sohvalla ja neuloo. Vieressä on kori, missä on valmiita sukkia ja lapasia. Parhaillaan Tuikka kutoo sinisestä villalangasta sukkaa, jonka varteen tulee valkoisella langalla kohokuvio.

    Samalla Tuikka saa ajatukset pois asioista, jotka vaivaavat mieltä. Huolet purkautuvat lankakerä kerrallaan.

    – Mieli tyhjenee ihan täysin. Se on vähän kuin terapiaa. En ajattele oikeastaan mitään. Tai saatan ajatella vain, että yksi, kaksi, kolme, neljä ja viisi, kun lasken silmukoita.

    Tuikka oppi kutomaan alakouluikäisenä. Neulominen on ajanvietettä, mitä hän tekee kausiluontoisesti.

    – Välillä en ole neulonut ja sitten tulee taas into, että tekee mieli tehdä jotain. Saan ajatuksia vähän muualle ja pystyn rentoutumaan hetkeksi, tämän kevään ylioppilas kertoo.

    Huippu-urheilijat tarttuivat puikkoihin

    Suomen olympiaurheilijat ovat neuloneet urheilupsykologi Hannaleena Ronkaisen johdolla vuoden 2014 Sotshin talviolympialaisista lähtien. Urheilijat tarttuivat puikkoihin myös vuonna 2016 Rion kesäolympialaisissa ja tänä talvena Pjongchangin olympialaissa.

    – Halusimme tietoisesti lähteä tarjoamaan urheilijoille yhteistä, rentoa ja hauskaa toimintaa. Samalla urheilijat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja viettämään aikaa pitkillä kisareissuilla, eli kyse on yhteisesti ajanvietteestä ja rentoutumisen tavasta, Ronkainen kertoo.

    Urheilijoista esimerkiksi ampumahiihtäjä Kaisa Märäkäinen on tunnetusti hyvä neulomaan, ja hän opetti viime kisoissa maastohiihtäjä Iivo Niskasta neulomaan.

    Neulominen, kuten kaikki käsillä tekeminen, on rentouttavaa ja rauhoittavaa.

    – Mieli rentoutuu, kun ajatukset rauhoittuvat tekemisen äärelle. Käsillä tehdessä myös työn tulos näkyy, mikä on palkitsevaa. Sitä kautta se tuo onnistumisen tunnetta ihmiselle.

    Käsillä tekeminen tekee hyvää aivoille. Hannaleena Ronkaisen mukaan käsityöt aktivoivat monipuolisesti aivojen osia, mikä vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin.

    – Käsillä tekeminen on hyvää vastapainoa varsinkin sellaisille ihmisille, jotka tekevät paljon ajattelutyötä ja aivot ovat kuormittuneet. Kun aivojen eri osat aktivoituvat, tulee tasapainottuminen ja rentoutumisen tunne.

    Se tuntuu ihanalta, että minulla on jotain, mitä olen itse tehnyt lankakerästä. Anna Tuikka

    Toistuva liike auttaa keskittymään ja pinnalle nousevat ajatukset pysyvät sivussa. Parhaimmillaan neulominen voi olla yhdenlaista mindfulnesia, Ronkainen sanoo.

    – Mindfulnesissa on kyse tietoisesta läsnäolemisesta: ihminen kohdistaa ajatukset tiettyyn asiaan tai hetkeen ja on kaikilla aisteilla läsnä. Mieli on vapaa murheista ja menneisyyteen tai tulevaisuuteen liittyvistä ajatuksista. Ihminen on täysin läsnä siinä hetkessä.

    "Neulomisesta ei tarvitse tehdä suorittamista"

    Aloittelijalta neulominen vaatii keskittymistä ja tsemppaamista, jotta silmukat menevät oikein ja langat pysyvät puikoilla. Taidon kehittyessä siitä tulee automaattista toimintaa, vaikka aivot tekevät taustalla töitä koko ajan.

    – Silloin neulomista ei tarvitse ajatella ja mieli lepää, urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen sanoo.

    Suomen olympiaurheilijoille neulomisesta on tullut jo perinne. Esimerkiksi Pjongchangissa joukkueen yhteisenä tavoitteena oli kutoa peitto presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion vauvalle.

    – Jokaisella urheilijalla oli mahdollisuus osallistua siihen, mikä loi yhteenkuuluvuutta. Tietenkin myös uuden taidon oppiminen ja käsillä tekemisen tulos ilahduttivat.

    Sotkamolainen Anni Tuikka neuloo kausiluontoisesti. Hän sanoo olevansa ylpeä itsestään, kun on saanut valmiiksi vaikean neuloksen.Tiia Korhonen / Yle

    Jokaisella neulojalla on omat tarpeensa ja tavoitteensa. Osalle tärkeintä on saada oma tuotos valmiiksi ja sukat tai kaulaliina käyttöön. Toisille neulominen on itsessään terapeuttista ja rauhoittavaa, jolloin työn valmistuminen ei ole pääasia.

    – Tärkeintä on miettiä, mikä on itselle tärkein asia. Neulomisestakaan ei tarvitse tehdä suorittamista. Niin kauan, kun tekeminen pysyy nautinnollisena ja rentouttavana eikä kuormita liikaa hartioita tai tuota stressiä liian tiukoilla aikatauluilla, se on hyvä asia. Jokainen tekee sitä omaan tahtiin ja tilanteeseen sopivalla tavalla, Ronkainen sanoo.

    Mieli rentoutuu, kun ajatukset rauhoittuvat tekemisen äärelle. Hannaleena Ronkainen

    Sotkamolainen Anni Tuikka myöntää, että hänen on saatava neulostyö valmiiksi. Sukkaa tai lapasia ei voi jättää kesken, koska se harmittaisi.

    – Nyt olen ruvennut tekemään niin, että teen yhtä aikaa molempia sukkia, ja vuorottelen niiden välillä. Niin minä saan tehtyä sukat varmasti loppuun, ja ei käy niin, että teen yhden enkä jaksa enää tehdä toista.

    Sotkamolainen Anni Tuikka ei ajattele juuri mitään silloin, kun hän neuloo. Mieli lepää.Tiia Korhonen / Yle

    Tuikan mukaan kutomisessa suurin palkinto on valmis tuotos. Etenkin, jos työn alla on ollut sellainen neulos, jota hän ei ole tehnyt koskaan aikaisemmin.

    – Joskus sitä on tosi ylpeä itsestään, kun on tehnyt jonkun vaikeamman neuloksen. Monesti annan sukkia ja lapasia lahjaksi ystäville tai otan itse käyttöön. Se tuntuu ihanalta, että minulla on jotain, mitä olen itse tehnyt lankakerästä.

    Tuikan käsityötaidot on huomattu myös lähipiirissä. Aikaisemmin Tuikan äiti neuvoi tytärtään, mutta nyt roolit ovat vaihtuneet.

    – Äitikin neuloo aika paljon, mutta monesti hän pyytää minulta apua. Luen vaikka jonkun ohjeen äidille uudestaan, jos hän ei ole ihan ymmärtänyt, mitä siinä sanotaan.

    10 000 litran maitovahinko paljasti hengenvaaran Kuhmossa: Miten ambulanssi pääsee pihaan, kun ei maitoautokaan?

    10 000 litran maitovahinko paljasti hengenvaaran Kuhmossa: Miten ambulanssi pääsee pihaan, kun ei maitoautokaan?


    Mistä on kyse?Seitsemän kuhmolaista maitotilaa joutui valuttamaan jätteisiin tuhansia litroja maitoja, kun meijeriauto ei päässyt hakemaan maitoa teiden huonon kunnon takia.Osaa teistä hoitaa Kuhmon kaupunki ja osaa ely-keskus, käytännössä...

    Mistä on kyse?Seitsemän kuhmolaista maitotilaa joutui valuttamaan jätteisiin tuhansia litroja maitoja, kun meijeriauto ei päässyt hakemaan maitoa teiden huonon kunnon takia.Osaa teistä hoitaa Kuhmon kaupunki ja osaa ely-keskus, käytännössä alueurakoitsija YIT.Lukuisat ihmiset valittivat perjantaina teiden kunnosta Kuhmon kaupungille ja ely-keskukselle. Kaikki koululaiset eivät päässet taksilla kouluun perjantaina.

    Kuhmolaisilla maatiloilla jouduttiin hävittämään perjantaina tuhansia litroja maitoa. Sitä ei koskaan tultu hakemaan, koska meijeriauto ei uskaltautunut huonokuntoisille teille. Seitsemän tilaa on joutunut heittämään hukkaan yhteensä yli 10 000 litraa maitoa.

    Tapaus on niin ainutlaatuinen, ettei meijerikään muista vastaavaa. Tiet ovat nyt huonossa kunnossa. Jäisten ja sohjoisten teiden vuoksi koulutaksit eivät päässeet joka pihaan ja ärräpäät lensivät myös henkilöautojen ratissa.

    Monia syrjäseudulla asuvia kalvaa huoli, onko maaseudun ihmiset unohdettu.

    Yksi tilallisista on Petäjänahontien varrella asuva Mika Niskanen, joka joutui valuttamaan lietealtaaseen noin 1200 litraa maitoa. Ongelmat alkoivat jo perjantaiaamuna, kun koulutaksi ei päässyt tielle hakemaan perheen lasta. Myöhemmin samana päivänä polanteiselle tielle ei uskaltautunut meijeriautokaan. Polanne tarkoittaa tien pintaan pakkautunutta jää- ja lumikerrosta.

    Niskasen arvion mukaan tappiota tuli noin 700 euroa.

    – Kun maidolle ei ollut vielä lauantaiaamunakaan kyytiä, sitä piti alkaa hävittää. Maito kaadettiin 60 litran tonkkiin ja niillä lietealtaaseen. Ahdistaa, koska koko ala on muutenkin ahtaalla, Niskanen sanoo.

    Mika Niskasen lehmät lypsettiin perjantaina turhaan. Tilalla on noin 30 lypsylehmää.Mika Niskasen kotialbumi

    Niskasen tilalla vastaavaa ei ole tapahtunut koskaan ennen.

    – Kyllä se syö miestä, kun käyttökelpoista raaka-ainetta joutui kaatamaan pois. Itku ei ollut kaukana.

    Myös Kuhmon Vieksinjoentie oli perjantaina niin huonossa kunnossa, ettei meijeriauto päässyt Peippolan tilalle. Yrittäjä Tero Pääkkönen ajatteli ensin, että maitoauto tulee hakemaan maidon illemmalla tai seuraavana päivänä.

    Niin ei kuitenkaan käynyt. Tilalla pumpattiin lietealtaaseen noin 1800 litraa maitoa. Pääkkösen mukaan rahallinen arvo on yli 1000 euroa. Lisäksi pumppaamiseen kului työaikaa.

    – Epätodellinen tilanne, että miten näin voi käydä nykypäivänä, Pääkkönen sanoo.

    Jätetäänkö meidät kohta oman onnemme nojaan? Tero Pääkkönen

    Pääkkönen vietti viikonloppuna unettomia öitä asian takia. Nyt kyseessä oli maito, mutta Pääkkönen pohtii mahdollista tilannetta, jossa joku on loukkaantunut tai tarvitsee ambulanssia.

    – Pahimmassa tapauksessa kyse on ihmishengestä, Pääkkönen sanoo.

    Samaa kysyy Mika Niskanen. Tapaus järkyttää, koska tilalla olisi voinut tapahtua myös hätätilanne. Luottamus kaupungin teiden kunnossapitoon on karissut.

    – Mitä olisi tapahtunut, jos joku olisi saanut sairaskohtauksen? Olemmeko heitteillä täällä perukassa?

    "Aurauskalusto ei pystynyt olemaan samaan aikaan joka paikassa"

    Kolme maitotappion kokeneista tiloista sijaitsee Petäjäahontiellä, joka on Kuhmon kaupungin hoitama yksityistie. Tiemestari Janne Myllylä syyttää tapahtuneesta perjantain olosuhteita.

    – Polanteen rikkoontuminen oli arvaamattoman nopeaa. Aurauskalusto ei pystynyt olemaan samaan aikaan joka paikassa. Kaluston pitäisi olla erittäin järeää tällaisessa tilanteessa, jotta polanteet saataisiin kokonaan pois, Myllylä sanoo.

    Maatilallisten hermot olivat koetuksella, kun kovan työn tulos jouduttiin kaatamaan lietelaariin.Jyrki Lyytikkä / Yle

    Mikäli huonokuntoisten teiden varrella olisi sattunut jokin hätätilanne, kaupungin ratkaisu olisi ollut hälyttää tielle auraaja.

    – Silloin olisi pitänyt yrittää hälyttää auraaja mahdollisimman pian, kun palokunta on menossa. Se olisi voinut ajaa vaikka edellä ja muodostanut pääsyn tapahtumapaikalle, Myllylä sanoo.

    Tämä kuvastaa sitä, missä jamassa teiden hoito on Kainuun alueella. Tero Jokelainen

    Myllylän mukaan kaupunki ei aio korvata maitotappioita tilallisille, koska Petäjänahon tie on yksityistie, jonka tienpitäjänä toimii tiekunta.

    – Tilanne oli poikkeuksellisen vaikea. Ei auramies voi olla joka paikassa samaan aikaan, perustelee Myllylä.

    Tiepäällikkö sai perjantaina kymmeniä yhteydenottoja ihmisiltä, jotka eivät päässeet autoillaan kotoa. Myös koululaisia jäi kotiin, koska koulutaksit eivät uskaltautuneet teille. Myllylän mukaan teiden auraajat ovat tehneet hankalassa tilanteessa parhaansa.

    – Auramiehet ovat ajaneet polannetta pois aamukolmesta lähtien, mutta joka paikkaan ei ehdi.

    Urakoitsija: "Korvausvaatimuksia ole vielä koskaan tullut"

    Tapahtuneesta huolimatta Kuhmon kaupunki ei aio lisätä resursseja tiestön kunnossapitoon.

    – Resurssien lisääminen maksaa, ja jos koneita seisotetaan tyhjänpanttina, niin se ei ole järkevää. Tällaista tapahtuu kerran talvessa. Nyt kun näin kävi, niin ei voi mitään, Myllylä sanoo.

    Kuhmon Vieksinjoentie puolestaan on ely-keskuksen valvomaa kunnossapitoaluetta. Myös Vieksinjoentie on yksityistie, jonka tiepitäjänä toimii tiekunta. Käytännössä teiden hoidosta on vastuussa alueurakoitsija YIT. Työmaapäällikkö Kalevi Pölkki myöntää, että vastuu tien kunnosta on heidän. Korvauksia voi hakea, mutta niiden myöntäminen on epävarmaa.

    – Olen ollut 30 vuotta näissä hommissa, eikä korvausvaatimuksia ole vielä koskaan tullut. Tämä olisi ensimmäinen kerta. Korvausvaatimuksen voi lähettää, Pölkki muotoilee.

    Hirveän pitkäksi aikaa sinne ei voi jäädä vatuloimaan ja odottamaan aurausta. Tero Jokelainen

    Pölkin mukaan YIT ei aio muuttaa teiden kunnossapitoa, vaikka polanteiden pettäminen on jokakeväinen ongelma.

    – Näin pahaa tilannetta ei ole ollut aiemmin, mutta kevät on aina ongelmallista aikaa. Se olisi ratkaisu, että polanne olisi mahdollisimman ohutta, ettei se pettäisi niin pahasti.

    Pölkin arvion mukaan YIT:n alueella olevat tiet eivät olleet niin huonossa kunnossa, etteikö hätätilanteessa esimerkiksi ambulanssi olisi päässyt koteihin. Hän ei kuitenkaan osaa eritellä esimerkiksi sitä, missä kunnossa Vieksinjoentie perjantaina oli.

    Meijerikin ihmettelee

    Osuuskunta Itämaidon tuotantoneuvoja Tero Jokelainen vahvistaa, että meijerin auto ei päässyt kaikille tiloille perjantaina. Maitoa jäi keräämättä yli 10 000 litraa.

    Meijeriauton kuljettaja oli perjantaina yhteydessä Jokelaiseen ja kertoi, että auto jäi kiinni. Tietä päässyt eteenpäin, koska polanne petti renkaiden alla. Jokelainen ja auton kuljettaja päättivät, ettei matkaa jatketa, koska kuormaa ei saa vaarantaa.

    Lehmät on lypsettävä säännöllisesti, vaikka maito menisikin hukkaan. Kuvan lehmä ei liity tapaukseen.Tommi Parkkinen / Yle

    Sama ratkaisu jouduttiin tekemään Kuhmon Vieksinjoentiellä. Meijeriautojen aikatauluissa ei ole paljoa joustonvaraa.

    – Hirveän pitkäksi aikaa sinne ei voi jäädä vatuloimaan ja odottamaan aurausta, koska auton täytyy päästä takaisin tehtaalle tyhjentämään ja pesemään auto ja seuraavalle keräilyreitille, Jokelainen toteaa.

    Jokelainen korostaa, että enemmän harmia tilanne aiheutti kuitenkin tilallisille. Itämaidolle tapaus on ensimmäinen laatuaan: vastaavaa ei ole tapahtunut koskaan ennen.

    – Tämä kuvastaa sitä, missä jamassa teiden hoito on Kainuun alueella, Jokelainen sanoo.

    Kuka maksaa?

    Moni tilallinen miettii nyt, aikooko hakea maitotappioista korvauksia, ja mitä kautta niitä voi saada.

    – Alkuviikko on mennyt puhelinta pyörittäessä. Olen selvittänyt, että kuka asiasta vastaa, ja mistä korvauksia voi hakea, sanoo noin 700 euron vahingon kärsinyt tilallinen Mika Niskanen.

    Samaa selvittää Peippolan tilan yrittäjä Tero Pääkkönen, joka arvioi vahingoksi yli 1000 euroa. Molemmat ovat olleet jo yhteydessä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton lakimieheen.

    MTK:n lakimiehen Risto Airikkalan mukaan tilallisten kannattaa lähettää lasku tienhoitajalle että meijerille. Airikkalan mukaan osa vastuusta on meijereillä, joiden täytyy varautua tarvittaessa pienempään kalustoon. MTK selvittää parhaillaan tapausta, jossa sokeritehtaan auto rikkoi sillan pyrkiessään sokerijuuritilalle.

    – Meijerin tai tehtaan on sovitettava kalusto niin, että se sopii olosuhteisiin, sanoo Airikkala.

    Esimerkiksi tältä voi näyttää polanteinen tie.YLE / Antti Eintola

    Itämaidon tuotantoneuvoja Tero Jokelainen toteaa, ettei tiloille ajeta koskaan yhdistelmäautolla, vaan noin 12 000 litran säiliöauto käy hakemassa lastin ja se tyhjennetään kärryyn, joka on parkissa reitin varrella. Jokelainen ei osaa sanoa, miten keräily voitaisiin toteuttaa kevyemmällä kalustolla. Jokelainen ei kommentoi sitä, kannattaako tilallisten hakea korvauksia meijeriltä.

    Urakoitsijat ovat mielestään tehneet parhaansa, mutta tilalliset vaativat parempaa teiden kunnossapitoa. Tero Pääkkösen mielestä tienhoitoon on saatava lisää kalustoa.

    – Ettei ole yhden koneen varassa satoja kilometrejä tietä. Valvojien on laitettava kalusto ajoissa liikkeelle ja valvojien on sanottava urakoitsijalle, että pitää päästä liikkeelle.

    Mika Niskanen käsitys on, että Petäjänahontie oltaisiin voitu saada ajettavaan kuntoon, mikäli kalustoa oltaisiin käytetty tehokkaammin.

    – Urakan antajien pitäisi kouluttaa urakoitsijoita ja kiristää kalustovaatimuksia. Jollain tavalla tämä homma pitää saama uomilleen, Niskanen vaatii.

    Pääkkönen muistuttaa, että muunkin ison liikenteen kuin maitoautojen on päästävä liikkumaan Vieksinjoentiellä: esimerkiksi rehuautojen, puutavara-autojen ja traktorien.

    – Jätetäänkö meidät kohta oman onnemme nojaan?

    Korjaus 12.4.2018 klo 15:35: Juttuun korjattu, että Kuhmon Petäjänahontie ja Vieksinjoentie ovat yksityisteitä, eivät yleisiä teitä. Juttuun täsmennetty myös, että yksityisteiden tienpitäjänä toimii tiekunta, ei kunta tai kaupunki.

    "Uskomatonta Helsingin ratikkaan verrattuna" – 15 tamperelaista näki tulevan ratikan mallikappaleen ja yllättyi


    15 tamperelaista pääsi keskiviikkona Oulussa tutustumaan tulevaan ratikkaan. Vaunut suunnitellaan Oulussa. Ratikasta on nyt valmiina täysikokoinen puinen malli, niin sanottu maketti. Malli on tehty vanerista ja se jäljittelee tulevaa...

    15 tamperelaista pääsi keskiviikkona Oulussa tutustumaan tulevaan ratikkaan. Vaunut suunnitellaan Oulussa.

    Ratikasta on nyt valmiina täysikokoinen puinen malli, niin sanottu maketti. Malli on tehty vanerista ja se jäljittelee tulevaa ratikkaa.

    Tampereella asuva Jorma Rauhala oli yksi tutustujista. Hän kuvaa vaunua yllättävän tilavaksi.

    – Tämä on kunnon juna. Helsingin raitiovaunut ovat kapearaiteisia ja pieniä, tämä on jotain uskomatonta, Rauhala kertoo.

    Rauhala kiittelee myös sitä, että vaunu oli tarpeeksi matala ja sinne pääsi helposti sisään.

    – Ei tarvinnut kompuroida ylös. Jos laiturit ovat tuossa korkeudessa, tämä on ihan hyvä.

    "Reppua ei tarvitse ottaa selästä"

    Myös ratikkareitin varrella asuva tamperelainen Olli-Pekka Ulkuniemi kiittelee väljyyttä. Hän suhtautui ensin epäröivästi kalliiseen investointiin, mutta on nyt muuttanut mieltään.

    – Minusta tämä vaikuttaa aika isolta. Pieni epäröinti on väistynyt, odotan ihan kiinnostuneena ratikkaa. Penkit tuntuivat ihan hyviltä. On mukavasti tilaa, Ulkuniemi kiittää.

    Tampereen Kaukajärvellä asuva Tarja Virtanen kiittelee myös tilan tuntua.

    – Tämä on tosi tilava. Näyttää siltä, että tänne mahtuu pyörän kanssa. Liikun usein ison repun kanssa. Tähän mahtuu istumaan, vaikka ei ota reppua selästä. Helsingissä penkit ovat aika ahtaat.

    Timo Nykyri / Yle

    Tutustujat koottiin vapaaehtoisten ilmouttautumisten perusteella. Halukkaita oli paljon enemmän kuin arvonnalla valitut 15. Valituille maksettiin junamatka Tampereelta Ouluun ja takaisin sekä tarjoilut matkan aikana.

    Oikealta raitiovaunulta näyttävä mallivaunu eli tarkka maketti saapuu Tampereelle loka-marraskuun vaihteessa. Silloin kaikkien tamperelaisten on mahdollista tutustua ratikkaan tarkemmin.

    "Osa Tampereen identiteettiä"

    Tilaisuudessa olivat mukana Tampereen Raitiotie Oy:n, Transtech Oy:n ja vaunun muotoilijan Idis Design Oy:n edustajat.

    Kolme vaunumuotoilijaa Idis Designista suunnittelee Tampereen ratikkaa. Teollinen suunnittelija Jussi Hurskainen sanoo, että tuleva ratikka ilmentää tamperelaisuutta.

    – Pyrimme tekemään vaunusta tamperelaisen ja omanlaisensa. Haluamme, että tästä tulee osa Tampereen identiteettiä. Haluamme, että Tampereen ratikan tunnistaa jo kuvasta tamperelaiseksi.

    Ratikan väriä ei ole päätetty. Kaupunkilaisilta kysytään mielipidettä kolmesta vaihtoehdosta: vaaleansinisestä, sinisestä ja punaisesta. Pinkin ratikan tueksi on puolestaan syntynyt suosittu kansanliike.

    – Väreistä on ollut paljon keskustelua. Tamperelaisuus voisi ratikassa olla rohkeutta ja oman tien kulkemista. Pyrimme välttämään, että vaunu olisi samanlainen kuin jossain muualla, Hurskainen sanoo.

    Timo Nykyri / Yle

    Jorma Rauhala sanoi, että tutustumismatka Ouluun oli onnistunut. Rauhala on valinnut jo oman lempivärinsä.

    – Oli mielenkiintoista lähteä katsomaan tulevaa pinkkiä. Se on parempi vaihtoehto kuin kolme esitettyä väriä.

    Tampereen ratikkaa rakennetaan parhaillaan. Liikennöinnin on määrä alkaa vuonna 2021.

    Hervantajärvi-teksti Tampereen tulevan ratikan mallikappaleen sisällä.Timo Nykyri / YleLue lisää:

    Tampereen ratikan värivaihtoehdot julki – Yli 2200 ihmisen Facebookissa vaatima pinkki ei ole listalla: "On pettymys"

    Ratikan värit herättävät tunteita Tampereella: "Tulee mieleen rasvaton maito, täysmaito ja kevytmaito"

    Pinkin ratikan puolesta nousi kansanliike Tampereella - Taustalla tunnettuja nimiä

    Säiliövaunujen suistuminen aiheuttaa suuronnettomuuden riskin – akuuttia vaaraa ei ole

    Säiliövaunujen suistuminen aiheuttaa suuronnettomuuden riskin – akuuttia vaaraa ei ole


    Lauantaina kello 12 jälkeen saatiin tieto Savon radalla Kinnin liikennepaikalla tapahtuneesta vaarallisen aineen vuodosta, säiliövaunun suistuttua raiteilta. Onnettomuuspaikalla oli noin 40 vaarallista ainetta sisältävää säiliövaunua, joista...

    Lauantaina kello 12 jälkeen saatiin tieto Savon radalla Kinnin liikennepaikalla tapahtuneesta vaarallisen aineen vuodosta, säiliövaunun suistuttua raiteilta.

    Onnettomuuspaikalla oli noin 40 vaarallista ainetta sisältävää säiliövaunua, joista viimeinen oli repeytynyt ajauduttuaan pois radalta ja bensiinin omaista nestettä pulppusi maastoon kymmeniä tuhansia litroja.

    Iltakymmenen maissa Mäntyharjun pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Jarno Laikola kertoi imuauton imevän maahan valunutta, herkästi syttyvää nestettä talteen.

    – Yksiköt mittaavat syttymisvaaraa jatkuvasti ja varmistavat, että jos syttyminen tapahtuu, se saadaan välittömästi taltutettua.

    – Akuuttia vaaraa ei tällä hetkellä ole, mutta syttymisvaara on olemassa niin pitkään, kunnes maassa oleva aine on saatu imettyä pois ja säiliöt tyhjennettyä, Laikola sanoi.

    Vaunujen siirtoa valmistellaan

    Laikolan mukaan ehjiä vaunuja oltiin vielä illan ja yön mittaan siirtämässä pois ja sen jälkeen valmistelemassa pahasti revenneen vaunun tyhjentämistä ja sen vieressä olevan, pieniä vaurioita saaneen, toisen vaunun tyhjentämistä.

    – Tyhjentämisen jälkeen pohditaan, miten vaunut saadaan alueelta pois. Siihen tarvitaan tarvitaan VR:n erikoiskalustoa. Niin pitkään kun torjuntakalustoa on paikalla, ei junaliikennettä voida päästää alueen läpi, Laikola arvioi.

    Lauantaina alkuillasta vuorossa ollut Mäntyharjun päivystävän palomestari Eero Aho kertoi, että vuoto oli saatu pääpiirteissään tukittua kello 17.30 maissa.

    Yle Uutisgrafiikka

    Onnettomuustutkintakeskus on aloittanut alustavan tutkinnan onnettomuudesta.

    OTKESin tutkijat olivat Ahon mukaan saapuneet alkuillasta kohteeseen. Iltakymmeneltä tutkimukset olivat siinä vaiheessa, että lupa ehjien säiliövaunujen pois kuljettamiseksi oli saatu.

    Turman syy ei toistaiseksi ole selvillä.

    "Suuronnettomuusvaara aiheutuu kymmenistä tuhansista litroista syttyvää nestettä"

    Suuronnettomuusvaaran aiheuttaa Ahon mukaan suuri määrä herkästi syttyvää ja höyrystyvää nestettä maastossa.

    Kyseessä on Ahon mukaan metyyli-tert-butyylieetteri-niminen, kansanomaisemmin bensiinin lisäaine, joka on bensiiniä reaktiivisempi. Neste kulkeutuu tuulen mukana ilmaa raskaampana esimerkiksi kuoppiin tai alaville maille ja hyvinkin etäälle onnettomuuspaikasta.

    – Pelastustöitä tehtäessä on vaarana, että kipinöitä syntyy, joten meillä on ollut myös välitön vaara vaahdotettaessa onnettomuuskohdetta sekä torjuttaessa mahdollista tulipaloa vedellä, Aho sanoo.

    Pelastuslaitos kieltää kaikkia ulkopuolisia liikkumasta ainakaan kilometriä lähempänä onnettomuusaluetta. Alue sijaitsee syrjässä, noin 15 kilometriä Mäntyharjulta etelään.

    – Jälkitorjuntatyöt kestävät mahdollisesti koko ensi viikon, Aho sanoo.

    Henkilöliikenteen junat korvataan busseilla

    Henkilöliikenteen junat korvataan toistaiseksi busseilla Kouvola–Mäntyharju–välillä. Liikennevirasto arvioi junaliikenteen palaavan normaaliksi Savon radalla sunnuntaina.

    Etelän suunnasta Mikkeliin, Kuopioon ja Kajaaniin tai näiden väliasemille matkalla olevien matkustajien etenemiseen tulee viivästyksiä. Samaan tapaan matkan hidastumiseen saavat varautua pohjoisen suunnasta Kuopion, Mikkelin ja Kouvolan kautta etelään matkustamassa olevat.

    Liikenneviraston liikennepäällikön Timo Hämäläisen mukaan myös osa yhteysjunista saattaa myöhästellä jonkin verran odottaessaan Savon radan matkustajia.

    Hämäläisen mukaan IC-junia tai Pendolinoja kulkee rataosuudella parisenkymmentä vuorokaudessa parin tunnin välein.

    Kaupunkilaiset eivät selviäisi sähkökaaoksesta, väittävät asiantuntijat – asenne ja kotivara pelastivat kainuulaiset

    Kaupunkilaiset eivät selviäisi sähkökaaoksesta, väittävät asiantuntijat – asenne ja kotivara pelastivat kainuulaiset


    Mistä on kyse?Suomen pelastusalan keskusjärjestö selvitti kyselytutkimuksessa, miten kainuulaiset selviytyivät vuodenvaihteen sähkökatkokriisin aikana.Vastauksissa korostuivat asenne, kotivara ja varalämmitysjärjestelmät.Valtaosa vastaajista oli...

    Mistä on kyse?Suomen pelastusalan keskusjärjestö selvitti kyselytutkimuksessa, miten kainuulaiset selviytyivät vuodenvaihteen sähkökatkokriisin aikana.Vastauksissa korostuivat asenne, kotivara ja varalämmitysjärjestelmät.Valtaosa vastaajista oli huolissaan ikäihmisistä, karjatiloista ja lapsiperheistä.Maalla on opittu pärjäämään ongelmien kanssa, mutta asiantuntijat ovat huolissaan kaupunkilaisista. Sähkökatkon aikana kaupunkiasunnoissa ei esimerkiksi ole varalämmitysjärjestelmiä.

    Vuodenvaihteessa Kainuun sähkökatkokriisin aikana pahoilta ongelmilta vältyttiin maalla asuvien ihmisten asenteiden, kotivarojen ja varalämmitysjärjestelmien ansiosta.

    – Elämäntapa opettaa pärjäämään sähkökatkojen aikana. Ihmiset tietävät, että tällaisia katkoksia saattaa tulla, joten niiden aikana osattiin toimia, sanoo Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) tutkija Heikki Laurikainen.

    SPEK toteutti helmikuun alkupuolella kyselyn liittyen Kainuun tykkylumien aiheuttamiin sähkökatkoihin. Tutkijat halusivat selvittää, kuinka ihmiset selviytyivät poikkeustilanteessa. Tulokset julkaistiin maaliskuun lopussa. Muun muassa tällaisista kokemuksista kainuulaiset kertoivat:

    "Lämmitys loppui, (maalämpö), yksi leivinuuni ja sitä ahkerasti lämmitettiin, mutta se ei toista päätä taloa enää lämmitä. Alimmillaan talo jäähtyi 16 asteeseen. Välillä ei ollut kuuluvuutta kännykässä, onneksi ei kiireellistä apua tarvittu."

    "Yöllä tarvitsen sähköä hengityslaitteeseen. Täytyi valvoa katkosten aikana."

    "Pakasteet olivat naapurissa. Mönkijän kärryllä vietiin ne sinne. Saunassa naapurissa. Evakossa tuttujen luona. Kännyköitten lataamista tuttujen luona, autolaturia ja aggregaatteja käyttivät puhelimien lataukseen ym. Pesuveden sulatusta lumesta. Sähkölliset ihmiset kutsuivat luokseen syömään ja saunomaan sähköttömiä. Näin meidän kylällä pelasi hommat."

    Suomen punaisen ristin vapaaehtoinen Pentti Remes auttoi sähkökatkojen aikana Hyrynsalmen kunnantalolla.Niko Mannonen / Yle

    Kainuun sähkökatkojen aikana korostui ihmisten rauhallinen toimiminen. SPEK:n kyläturvallisuuskoulutusta järjestävän Aikku Eskelisen mukaan ihmiset luottivat toisiinsa ja naapurit auttoivat toisiaan.

    – Ihmisillä oli vahva usko myös viranomaisten antamaan tukeen. Ei ollut syytä mennä paniikkiin, sillä ihmiset löysivät monenlaisia selviytymiskeinoja.

    Huoli karjatiloista, lapsiperheistä ja ikäihmisistä

    Sähkökatkot osoittivat, kuinka laajat vaikutukset sähköttömyydellä ovat. Suurimmalle osalle kodeista sähköt saatiin palautettua nopeasti, mutta osa ihmisistä joutui elämään ilman sähköjä useita vuorokausia. Kaikkiaan Kainuun alueella oli tuhansia sähköttömiä kotitalouksia.

    – Toisen auttamishalu nousi tutkimuksissa keskiöön, mutta kyllä viranomaisten apua tarvittiin muun muassa erityisryhmien kohdalla. Tilanteesta selvittiin pääosin hyvin, koska pahimmat sähkökatkot sattuivat alueilla, joiden väestöllä oli tulisijoja ja varavedenlähde, kertoo SPEK:n tutkija Heikki Laurikainen.

    Sähkökatkot aiheuttivat ongelmia etenkin maatiloilla. Kemppaalan tilan isäntä Esa Kemppainen sai navettaan virtaa traktoriin kytketyllä aggregaatilla.Julia Sieppi / Yle

    Varautumisesta huolimatta turvallisuuden tunne horjui. 78 prosenttia vastaajista oli huolissaan ikäihmisistä, karjatiloista ja lapsiperheistä. Laurikaisen mukaan ihmisten huoli pitäisi ottaa jarkossa paremmin huomioon.

    – Kunnan pitäisi tiedottaa siitä, että se käy katsomassa vanhuksia. Etteivät ihmiset ajattele, ettei kukaan tee mitään, sanoo Laurikainen.

    Kyselyyn vastaajista 59 prosenttia ilmoitti havainneensa verkkoliikenteessä jonkinlaisia häiriöitä, kuten etteivät puhelut yhdistyneet. Sähkökatkojen aikana osa tukiasemista sammui, mikä aiheutti verkkoliikenteen häiriöitä, jotka huolestuttivat asukkaita. Kainuuseen annettiin myös vaaratiedote.

    – Turvallisuuden tunne luodaan myös verkkoliikenteen kautta. Jos ei ole mahdollisuutta olla yhteydessä muihin puhelimella tai netin kautta, niin pidän sitä erittäin huolestuttavana. Se ahdistaa ihmisiä, sanoo Laurikainen.

    "Kaupungissa ajatellaan, että miksi varautua mihinkään"

    Kainuun maaseudun elämäntapa tukee kriiseihin varautumista. Mutta mitä jos vastaava kriisi olisi tapahtunut kaupungissa?

    – Kaupunkikodeissa on erilainen varustus ja niitä ei pystytä pitämään lämpimänä sähkökatkon aikana. Kaupungissa ajatellaan, että miksi varautua mihinkään, kun mitään ei tapahdu, kertoo Heikki Laurikainen.

    – Meillä on kaupunkien osalta olemassa pieni riski. Pienellä alueella paljon ihmisiä, joilla ei ole kokemuksia sähkökatkoista, joten niihin varautumista ei pidetä tärkeänä.

    Sähkökatkot johtuivat lumesta, joka kertyi sähkölinjojen päälle.Jarmo Nuotio / Yle

    Vakava sähkökatkokriisi suuressa kaupungissa toisi enemmän ongelmia. Esimerkiksi lämmitystä on vaikeampaa pitää kerrostalossa yllä sähkökatkon aikana.

    – Kaupungeissa sähkökatkot eivät ole mitenkään tavallisia, joten kokemus ei ole opettanut kuinka niiden sattuessa toimitaan. Silloin kun sähkökatkoja pitää epätodennäköisinä, niihin varautumista tulee ajateltua harvemmin.

    Kaupunkiasunto ei lämpeä pitkän sähkökatkon aikana, eikä juomavesi riitä

    Mitä kauemmas taajamasta mennään, sitä paremmin ihmiset ovat varautuneet, sanoo SPEK:n kyläturvallisuuskoulutusta järjestävä Aikku Eskelinen.

    – Maalla kaupassa käydään harvemmin ja ruokaa ostetaan kerralla enemmän. Kaupungeissa taas kauppaan pääsee vuorokauden ympäri, jolloin ei tule ajatelleeksi varautumista. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että kaikkea on koko ajan tarjolla.

    Kuka toimittaa vettä ikäihmisille? Kuinka toimintakykyiset auttavat niitä, jotka eivät voi itse toimia? Aikku Eskelinen

    Eskelinen pitää kaupungeissa suurimpana ongelmana juomaveden puutetta. Lähikauppojen juomavesihyllyt tyhjenevät nopesti jos vaikkapa hanavesi saastuu. Kaupunkiolosuhteissa asuvan tilanne on haavoittuvampi.

    – Olen puhunut erilaisissa tilaisuuksissa paljon siitä, kuinka naapuriapu toimii hätätilanteessa muun muassa taloyhtiöissä. Onko sovittu joitakin käytänteitä, jolloin kaikki tulevat autetuksi? Kuka toimittaa vettä ikäihmisille? Kuinka toimintakykyiset auttavat niitä, jotka eivät voi itse toimia?

    Suomen pelastusalan keskusjärjestön järjestämään kyselyyn vastasi 118 henkeä. Vastaajista 59 prosenttia oli naisia ja miehiä 41 prosenttia. Vastaajien keski-ikä oli 49 vuotta. Nuorin vastaaja oli 18 ja vanhin 89. Eniten vastauksia kerättiin Suomussalmen, Kuhmon, Hyrynsalmen ja Sotkamon kunnista.

    Kaikki tämä tapahtui kun päiväkodin roolit käännettin:

    Kaikki tämä tapahtui kun päiväkodin roolit käännettin: "Jippii, me saadaan olla opettajia"


    Mistä on kyse?Kajaanin Otanmäen päiväkodissa lapset saivat päätäntävallan yhden päivän ajaksi.Vuoden 2017 elokuussa voimaan tulleen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan päiväkodeissa tulee ottaa entistä paremmin huomioon lasten...

    Mistä on kyse?Kajaanin Otanmäen päiväkodissa lapset saivat päätäntävallan yhden päivän ajaksi.Vuoden 2017 elokuussa voimaan tulleen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan päiväkodeissa tulee ottaa entistä paremmin huomioon lasten osallisuus.Käytännössä lasten osallisuus voidaan huomioida esimerkiksi toteuttamalla lasten ideoita ja tarttumalla spontaanisti lasten ajatuksiin.

    Ympärilläni on yhdeksän pientä lastentarhanopettajaa. Kajaanin syrjäisessä Otanmäen päiväkodissa ei olekaan ihan tavallinen päivä: tänään lapset päättävät, että mitä tehdään.

    Päivän ohjelma on nuijittu aiemmin lasten omassa kokouksessa. Monipuoliseen päivään kuuluu muun muassa leivontaa, nukketeatteria, liikuntaa ja kummituksia.

    – Minä ajattelin, että nyt tehdään kummituslinna. Sain hyvän idean kun meillä oli halloweenit, niin siitä se jäi päälle. Minä tykkään kaikennäköisistä kummituksista ja kaikista vähän synkemmistä jutuista, selostaa 6-vuotias Kaapo Mikkonen.

    Kaapo Mikkonen, Aatu Kääriäinen ja Mikael Karjalainen rakensivat jännittävän kummituslinnan.Julia Sieppi / Yle

    Pihla Matikainen, Petriina Leinonen ja Sanni Haataja puolestaan halusivat leipoa ihan itse suklaisia muffinsseja.

    – Se on kivaa ja herkullista, perustelevat tytöt valintaansa.

    Päiväkodissa vietetään kokonaista lasten suunnittelemaa päivää ensimmäistä kertaa. Otanmäen päiväkodin johtaja Tiina Heikkinen on päivästä innoissaan.

    – Kun lapset kuulivat tästä, he sanoivat ensimmäisenä, että "jippii, me saadaan olla opettajia". Jokainen teki toiveen piirustuksena ja sitten tehtiin pientä äänestystä. Osalla oli onneksi samoja toiveita, Heikkinen kertoo.

    Sanni Haataja, Petriina Leinonen ja Pihla Matikainen saivat ope-kyltit rintaansa yhden päivän ajaksi.Julia Sieppi / Yle

    Heikkiselle on ollut mieltä avartavaa nähdä, kuinka hyvin lapset osaavat leikkimielisesti toimia opettajina.

    – Se on todella tärkeä tehtävä. Siinä saa vuorovaikutusta muiden lasten kanssa ja rohkeutta, että minä saan määrätä ja tehdä jotakin tiettyä tehtävää.

    Uusi "vasu" antaa lapsille valtaa

    Varhaiskasvatuksessa aikuiset eivät enää sanele ja lapset tottele, vaan nyt lapset on otettava osaksi päätöksentekoa.

    Asian linjaa varhaiskasvatuslakiin perustuvat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka tulivat voimaan elokuussa 2017. Suomen varhaiskasvatusta uudistetaan edelleen, ja lakiuudistus on nyt eduskunnassa lausuntokierroksella.

    Uuden varhaiskasvatussuunnitelman eli tuttavallisemmin "vasun" mukaan myös lapsen aloitteita, näkemyksiä ja mielipiteitä tulee arvostaa ja lapsi pitää ottaa osaksi toiminnan suunnittelua ja toteuttamista.

    Kajaanin Otanmäen päiväkodin johtaja Tiina Heikkinen tietää, että lapsille voi antaa sopivasti vastuuta.Julia Sieppi / Yle

    Kuulluksi tulemisen tunne on lapsen itsetunnon kannalta ratkaisevan tärkeää, sanoo kasvatustieteen tohtori ja lastentarhanopettaja Piia Roos. Hänen mukaansa kyse on perustavaa laatua olevista kokemuksista, kuten esimerkiksi hyväksytyksi tulemisesta ja arvostuksen tunteesta.

    – Ihan ihmisyyden ytimessä liikutaan, sanoo Roos.

    Roosin mukaan lapsen osallisuutta korostava ajatusmaailma ei ole suomalaisessa päiväkotikulttuurissa uusi.

    Kauas historiaan ei kuitenkaan tarvitse mennä, kun käytännöt olivat aivan toisenlaiset kuin nykyään: vielä 90-luvulla, jolloin Roos valmistui lastentarhanopettajaksi, päiväkotipäivät suunniteltiin tarkoin.

    – Hyvin tehty työ tarkoitti sitä, että päivä oli hirveän tarkkaan etukäteen mietitty. Tämänkaltaisia toimintatapoja näkee jossakin edelleen, mutta toisaalta näkee myös sen, miten valtavasti arki on muuttunut, Roos sanoo.

    Otanmäen päiväkodin lapset pääsivät liikkumaan viereisen Otanmäen koulun liikuntasaliin.Julia Sieppi / Yle

    Monissa päiväkodeissa muutos vaatii kasvatuksen ammattilaisilta pois opettelua vanhasta tyylistä. Roosin mukaan lasten osallisuus toteutuu tämän päivän Suomessa pääosin hyvin. Paikallisia erojakin kuitenkin on ja jopa saman kunnan päiväkodeissa voi olla erilaiset käytännöt.

    – Paikallisia eroja on, mutta meillä ne erot ovat aika pieniä, jos vertaa miten laajasti laatu vaihtelee maailmalla. Suomessa saadaan olla tyytyväisiä.

    Lapset soppajonon pomoina

    Roosin mukaan suurin kompastuskivi lapsen osallisuudessa on, että se ymmärretään väärin. Osallisuus ei tarkoita rajattomuutta tai "minulle kaikki heti" -yksilökeskeisyyttä, hän muistuttaa.

    – Osallisuuteen liittyy vahvasti yhteisöllisyys, kun harjoitellaan yhdessä elämisen taitoja ja samalla oman mielipiteen esille tuomista, Roos sanoo.

    Otanmäen päiväkodin johtajan Tiina Heikkisen mukaan nykyään lastentarhanopettajilla täytyy olla herkkyyttä tarttua lasten spontaaneihinkin ideoihin. Henkilöstön kanssa on mietitty paljon sitä, mitä se käytännössä tarkoittaa.

    – Lapsen täytyy ruveta harjoittelemaan omatoimisia taitojaan. Se ei tarkoita, että lapsi päättää kaikesta, vaan että pienin arjen askelin mennään eteenpäin.

    Liikuntavälineitä pullisteleva Erkki-kärry on ollut Otanmäen päiväkodin lasten keskuudessa menestys.Julia Sieppi / Yle

    Otanmäessä päiväkodin aamu aloitetaan aamupiirillä, jossa keskustellaan lasten kanssa päivän sisällöstä ja lasten ideoista. Lapsilla on myös mahdollisuus toimia apuopettajina. Ruokailussa kukin lapsi on vuorollaan soppapäällikkö, joka määrittelee ruokajärjestyksen.

    Hoitajat antavat lasten myös pukeutua mahdollisimman omatoimisesti.

    – He osaavat todella paljon kun vaan annetaan riittävästi aikaa, vakuuttaa Heikkinen.

    Kasvatustieteen tohtorin Piia Roosin mielestä idea lasten suunnittelemasta päivästä on yksi hyvä esimerkki lasten osallisuudesta. Lasten ideoita voi kerätä myös visuaaliseen muotoon esimerkiksi toiveiden puuhun tai arkkuun.

    Roosin mukaan lasten ideoiden huomioiminen onkin kiteytynyt niihin pitkään. Nyt ajattelussa ollaan jo pidemmällä.

    – Nyt vaaditaan kykyä tarttua kuuluisaan hetkeen. On tärkeää, että aikuinen yhä suunnittelee, mutta annetaan hetken rakentua lapsen ajatusten mukaan.

    Lasten ideoita kirjattiin paperille.Julia Sieppi / Yle

    Roos on kiertänyt paljon päiväkodeissa luennoimassa varhaiskasvatuksesta. Roosin mieleen on jäänyt eräs päiväkoti, jossa tutustuttiin akvaarioon esimerkillisellä tavalla. Sen sijaan, että aikuiset olisivat kertoneet mitä kalat syövät ja millaisia kaloja akvaariossa on, lasten annettiinkin vapaasti tehdä omia huomioita.

    – Akvaarion ympärille oli tuotettu lasten kysymyksiä, ideoita ja oivalluksia. Yhdessä puhekuplassa luki, että nukkuvatko kalat. Se oli huikeaa!

    – Niihin kysymyksiin tarttuminen tuottaa paljon enemmän, kuin että aikuinen miettii etukäteen, että miten asiaa tutkitaan, Roos sanoo.

    "Juodaan maitoa ja nukutaan hyvin"

    Kun suklaamuffinssit on syöty ja käsinukketeatteriesityksen loppuaplodit annettu, Otanmäen päiväkotiryhmä kävelee siistissä jonossa viereisen Otanmäen koulun liikuntasaliin.

    Sali on täynnä koulusta kouluun liikkuvan Erkki-liikuntavälinekärryn välineitä. Lapsia ei tarvitse patistella, vaan ryhmä levittäytyy nopeasti pomppimaan, kiipeämään ja venkoilemaan. Tiina Heikkisen tehtäväksi jää tarkkailla menoa salin perältä.

    Lapset laativat reseptin muffinsseja varten.Julia Sieppi / Yle

    Varhaiskasvatuksen pedagogiikan muutokset vaativat paljon myös arjessa työtä tekeviltä ammattilaisilta. Lastentarhanopettajien palkka ja töissä jaksaminen on puhuttanut Suomessa viime aikoina paljon.

    Heikkinen on sitä mieltä, että palkkataso ei ole työmäärään nähden kohtuullinen. Lastentarhanopettaja vastaa päiväkodin pedagogiikan suunnittelusta ja vie toimintaa arjessa eteenpäin.

    – Jos käy yliopistokoulutuksen ja palkka asettuu 2000 euroon, kieltämättä voi sanoa, että palkkaa voisi olla enemmänkin tähän työmäärään nähden, Heikkinen sanoo.

    Juodaan maitoa ja nukutaan hyvin. Niin sitä kasvaa. Pihla Matikainen

    Piia Roos uskoo, että kun lapset osallistuvat enemmän, aikuisten työ helpottuu. Silti itsensä kehittäminen vaatii paljon.

    – Näen sen mahdollisuutena, että itsensä kehittäminen tuottaa onnistumisen kokemuksia, ja niiden kautta saa energiaa työn tekemiseen. Se on itseään ruokkiva positiivisuuden kehä.

    Aikuiset miettivät jatkuvasti miten lapsia tulisi kasvattaa, mutta mitä lapset ajattelevat osallisuudesta? Pienet muffinssileipurit listaavat, että lapset voivat päättää omasta huoneesta ja pehmoleluista, mutta aikuiset puolestaan ruoka- ja nukkumaanmenoajoista sekä "niistä jutuista mitä ei saa tehdä".

    Kajaanilaisen 6-vuotiaan Pihla Matikaisen mielestä lasten kasvattaminen ei lopulta ole kovinkaan monimutkaista.

    – Juodaan maitoa ja nukutaan hyvin. Niin sitä kasvaa, tyttö toteaa.

    Lämpötila nousee loppuviikosta jopa kahdeksaan asteeseen:

    Lämpötila nousee loppuviikosta jopa kahdeksaan asteeseen: "Kevään alku aika lähellä"


    Lämpötilat nousevat loppuviikon aikana plussan puolelle koko maassa Lappia myöten. Tänään tiistaina etelässä ja lännessä on poutaista ja suurimmaksi osaksi selkeää. Aurinko pääsee todennäköisesti paistamaan länsirannikolla,...

    Lämpötilat nousevat loppuviikon aikana plussan puolelle koko maassa Lappia myöten.

    Tänään tiistaina etelässä ja lännessä on poutaista ja suurimmaksi osaksi selkeää. Aurinko pääsee todennäköisesti paistamaan länsirannikolla, Lounais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla, ennustaa Ylen meteorologi Matti Huutonen. Aurinkoisilla alueilla lämpötila voi kohota lähemmäksi viittä astetta.

    Yle

    – Mukavaa keliä luvassa, jos verrataan eiliseen, Huutonen naurahtaa.

    Idässä ja pohjoisessa sataa vielä tänään lunta. Matalapaine väistyy päivän aikana koilliseen. Eniten lunta kertyy Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueille, noin 5–10 cm.

    Huomenna keskiviikkona on laajalti poutaista ja aurinkoista. Lämpötilat ovat reilusti plussan puolella.

    Päivän aikana Suomeen leviää kuitenkin uusia sadepilviä ja torstaiksi on luvassa taas sateita. Sateet tulevat etelässä vetenä, maan keskiosissa räntänä ja pohjoisessa lumena.

    Huutosen mukaan lämpötila voi torstaina nousta paikoittain jopa kahdeksaan asteeseen niillä alueilla, joille ei osu sadetta.

    – Kevään alku alkaa olla aika lähellä, Huutonen sanoo.

    Hän kuitenkin huomauttaa, että on mahdollista, että ensi viikolla sää alkaa taas kylmetä.

    Ilmatieteen laitos varoittaa huonosta ajokelistä vielä tänään tiistaina Itä-ja Pohjois-Suomessa.

    Lue myös:

    Maan pohjois- ja itäosissa tulossa lisää puuteria rinteisiin

    Maan pohjois- ja itäosissa tulossa lisää puuteria rinteisiin

    Maan pohjois- ja itäosissa tulossa lisää puuteria rinteisiin


    Pohjois- ja Itä-Suomen lumille pääsiäisen viettoa jatkamaan jääneet saavat laduille ja rinteisiin uuden lumipeitteen. Siellä missä teitä suolataan, ne saattavat olla kuitenkin loskaisia. Tiistaina lunta sataa Ylen meteorologi Toni Hellisen...

    Pohjois- ja Itä-Suomen lumille pääsiäisen viettoa jatkamaan jääneet saavat laduille ja rinteisiin uuden lumipeitteen. Siellä missä teitä suolataan, ne saattavat olla kuitenkin loskaisia.

    Tiistaina lunta sataa Ylen meteorologi Toni Hellisen mukaan eniten Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. Lumikertymä jäänee silti kaikkialla noin kymmeneen senttimetrin.

    – Pohjois-Karjalassa lunta satoi maanantaina kymmenen senttiä ja sitä on tulossa myös tiistaina kymmenisen senttiä, joten kattojen lumikuormat on syytä ottaa vakavasti, Hellinen sanoo.

    Eniten lunta oli maanantaina Puolangalla ja Ilomantsissa, joissa molemmissa 1,08 metriä.

    Etelä- ja Länsi-Suomessa lämpötila käy tiistaina jo plussan puolella, mutta keskiviikon vastainen yö on jälleen kylmä.

    – Keskiviikkopäivästä alkaen lämpötilat pysyvätkin sitten ainakin jonkin aikaa plussan puolella, joten lumet alkavat sulaa maan etelä- ja keskiosista. Vesisateitakin on tiedossa, mikä vauhdittaa lumen sulamista, Hellinen kertoo.

    Lapissa hiihtokelit sen sijaan jatkuvat, koska siellä lämpötilat pysyttelevät pääosin nollan alapuolella ja sateet tulevat lumena.

    Onko tässä pääsiäisen värikkäin puu? Munatalkoot rikkoivat hoivakotien rutiinin

    Onko tässä pääsiäisen värikkäin puu? Munatalkoot rikkoivat hoivakotien rutiinin


    Mistä on kyse?Kuhmossa 5,5 metrinen koivu on koristeltu pääsiäisen kunniaksi monenkirjavilla munilla.Taiteilija Urho Kähkösen vetämän tempauksen takana on kuhmolaisten hoitokotien asukkaiden yhteisöllisen taiteen tekeminen.Kähkönen kokee,...

    Mistä on kyse?Kuhmossa 5,5 metrinen koivu on koristeltu pääsiäisen kunniaksi monenkirjavilla munilla.Taiteilija Urho Kähkösen vetämän tempauksen takana on kuhmolaisten hoitokotien asukkaiden yhteisöllisen taiteen tekeminen.Kähkönen kokee, että tempaus lisää hoitokotien ja henkilökunnan näkyvyyttä.Yhteisöllisen taiteen keskeinen tavoite on saada tekijänsä ylpeäksi tekemästään.

    Punaisen värin välttäminen oli taiteilija Urho Kähkösen ainoa ohje, kun hän pyysi kuhmolaisten hoitokotien asukkaita tarttumaan pensseleihin. Se olisi ollut taiteilijan mielestä liian jouluinen väri, ja niinpä sadat munat saivat pimeän talven aikana pintaansa keltaisella, vihreällä ja kullalla maalattuja kuvioita.

    Nyt yhteistyön tulos on nähtävissä Kuhmo-talon aulassa, kun kaupungin ensimmäinen julkinen yhteisöllinen taideteos, Pääsiäispuu, on valmis. Kuhmon Pääsiäispuun koristelussa oli mukana kahdeksan eri hoitokodin asukkaita.

    – Se näkyy myös lopputuloksessa, että tietyn hoitokodin maalatut munat muistuttavat toisiaan. Tämä on pääsiäismunien sulatusuuni, Kähkönen kuvailee.

    Pelkoa epäonnistumisesta

    Muovimunia maalattiin akryyliväreillä. Aluksi Kähkönen näytti mallia, miten muniin voi taiteilla raitoja ja pilkkuja. Muistisairaiden vanhusten kanssa hän halusi kehittää tekijöiden pitkäjänteisyyttä.

    Kähkönen on työskennellyt erityisryhmien kanssa taiteen merkeissä myös aiemmin. Taiteilija on huomannut, että ikäihmiset saattavat aluksi vastustaa maalaamista voimakkaastikin.

    – On hyvin tyypillistä, että korostetaan sitä, kuinka tekijä ei ole ikinä maalannut. Myös ikä koetaan esteeksi. Ajatellaan, että ollaan liian vanhoja. Asetelma voikin kääntyä niin, että aluksi tekemistä vastustaneet ovatkin niitä innokkaimpia. Monella muistisairaalla on vanhastaan hyvät käsityötaidot. Silti pintaan voi nousta pelko epäonnistumisesta.

    Pääsiäsenä Kuhmo-talossa voi ihastella Pääsiäispuuta.Niko Mannonen/Yle

    – He ajattelevat usein, että heidän tekemänsä jälki on huonoa ja epäonnistunutta. Olen sanonut, että pitää ajatella kokonaisuutta, jonka osa jokaisen työ on. Jokainen lopputulos kelpaa.

    Taiteilijan päätöksestä Pääsiäispuussa käytettiin osittain muovisia munia.

    – Tekijä olisi saattanut kokea epäonnistumisen, jos melkein valmiiksi maalattu aito kananmuna olisi tipahtanut esimerkiksi käsien kömpelyyden vuoksi lattialle.

    Tavoite on saada tekijä ylpeäksi

    Yhteisöllinen taide on ollut lähellä Urho Kähkösen sydäntä jo seitsemän vuoden ajan, ja hän on vetänyt useita taidepiirejä erityisryhmille. Pääsiäispuun idea tuli alun perin lehtijutusta, joka käsitteli saksalaisen miehen samankaltaista taideteosta. Sen nähtyään Kähkönen ryhtyi suunnittelemaan samanlaisen puun toteuttamista Kuhmossa.

    – Koin jo vuonna 2011, etten halua maalauttaa heidän töitään pöytälaatikkoon. Aikaisemmat työt ovat ilostuttaneet hoitokotien seinillä henkilökuntaa ja omaisia.

    Pääsiäismunien maalaaminen voi käydä ikäihmiseltä yllättävän näppärästi.Niko Mannonen/Yle

    Kähkönen on kehittänyt tekniikan, jolla jokainen pystyy tekemään panoksensa isoonkin julkiseen teokseen.

    – Emme voi ajatella, että kaikki tekisivät samaa pohjaa monen kuukauden ajan. Erityisryhmien osalta tekemisen tapa on hyvin yksilöllinen. Pyrin siihen, että tekeminen on mielekästä ja teokset tulevat aina esille.

    Taiteilija toivoi pääsiäismuniin keväisiä värejä.Niko Mannonen/Yle

    Yhteisöllisen taiteen keskeinen tavoite on saada tekijänsä ylpeäksi tekemästään.

    – Iloa tekijälle ja katsojalle. Ja tunne, että me olemme tehneet yhdessä tuon työn. Myös se ilostuttaa, että omaiset näkevät valmiin työn.

    – Maalaustyö voi olla hoitokodissa olevan ihmisen viikon kohokohta – se rikkoo rutinoitunutta laitoselämää, sanoo Kähkönen.

    Pääsiäispuu on yhteiskunnan silta

    Kuhmossa Pääsiäispuu sai myös muut kaupunkilaiset innostumaan. Esimerkiksi Kalevalaiset naiset järjestivät maalausillan, jonka lopputuloksena saatiin kokoon 20 munaa.

    – Vapaalla tyylillä tehtiin. Täytyy kyllä sanoa, että yksi niistä munista on ihan mahdottoman hieno. Siinä käytettiin pitsiä ja helmiä, kuvailee Leila Huotari.

    Taiteilija Urho Kähkönen on tehnyt yhteisöllistä taidetta jo seitsemän vuoden ajan.Niko Mannonen/Yle

    Kalevalaiset naiset kokivat yhteisöllisen taiteen tekemisen koko Kuhmon kaupunkia yhdistäväksi – yhdessä tekeminen inspiroi. Samaa mieltä on Kanerva-kodin yksikönjohtaja Jaana Sievänen.

    – Meidän asukkaat ja henkilökunta olivat todella innoissaan. Kaikki oikein odottivat sitä hetkeä, että saisivat maalata.

    Urho Kähkönen kokee, että tempaus lisää hoitokotien ja henkilökunnan näkyvyyttä.

    – Tämä toimii siltana yhteiskunnassa.

    500 munan raja on mennyt rikki

    Tuoreimman taideteoksen, Kuhmon pääsiäispuun, munien määrää taiteilija Kähkönen ei paljasta, sillä oikean lukumäärän tai parhaan arvauksen tehnyt palkitaan.

    – Sen verran voin paljastaa, että ennakkoon puhuttiin 500 munasta, mutta nyt niitä on hurjan paljon enemmän, koska tekijöitä tuli koko ajan lisää.

    Yhdestä asiasta Kähkönen on varma. Kuhmon ensimmäinen julkinen yhteisöllinen taideteos on taiteilijan mielestä onnistunut.

    – Itse ajattelin, että siitä tulee hieno, mutta siitä tuli vielä hienompi.

    Tykkylumesta suuri lasku metsänomistajille – jopa miljoonan kuution ylimääräiset hakkuut

    Tykkylumesta suuri lasku metsänomistajille – jopa miljoonan kuution ylimääräiset hakkuut


    Tykkylumen tuhoamien metsien hakkuumäärät voivat nousta jopa miljoonaan kuutiometriin, sanoo metsätuhojen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta. Alkuvuoden tykkylumikaaos vaikeutti sähkönjakelua erityisesti Kainuussa, mutta...

    Tykkylumen tuhoamien metsien hakkuumäärät voivat nousta jopa miljoonaan kuutiometriin, sanoo metsätuhojen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta. Alkuvuoden tykkylumikaaos vaikeutti sähkönjakelua erityisesti Kainuussa, mutta sen seurauksena syntyi myös runsaita metsätuhoja.

    Kovimmalla kädellä tykkylumituhot kohtelivat nuoria ja varttuneita männikköjä korkeilla paikoilla. Metsäkeskus arvioi, että lumituhoalueilta korjataan puuta alkukesään mennessä noin 20 miljoonan euron arvosta ja metsänomistajien tappio on 3–4 miljoonaa euroa.

    – Nyt punnitaan, kuinka metsävakuutukset toimivat. Joka tapauksessa odotusarvoja ei korvata ja kaikkea puuta ei saada metsistä korjattua, huokaa kainuulainen metsänomistaja Keijo Mulari. Mularin tykkylumituhojen alle jääneet metsät olivat vakuutettuja. Se ei kuitenkaan pelasta tappioilta.

    Takaraivossa kummittelee vielä ajatus siitä, kasvavatko metsätuhohyönteisten aiheuttamat vahingot.

    – Ja jos naapurimetsän korjaamattomien puiden takia ötökkävahingot kasvavat, niin kuka ne vahingot korvaa? Jos noin käy, niin kyllä se muutaman kymmenen vuotta kyykyssä kävelyttää.

    Mulari arvioi tilansa metsien tykkylumivahingoiksi 50 000–100 000 euroa. Tappioita syntyy, kun tuhoutunut puusto on korjattava liian aikaisin, palstat uudistettava ja osa puusta jää metsään.

    "Hyvässä kasvussa olevaa hoidettua metsää"

    Pahimmat tuhoalueet ovat Ylä-Kainuussa Puolangan ja Hyrynsalmen alueilla sekä Pohjois-Nurmeksen ja Kuhmon alueilla. Merkittäviä tuhoja tuli myös Joensuun itäpuolella sekä Nilsiän ja Varpaisjärven alueella.

    Yksittäisistä metsänomistajista valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus on kokenut suurimmat tykkylumivahingot. Puuta korjataan tuhoalueilta noin 400 000 kuutiota.

    – Siellä on tuhoutunut suuri määrä hyvässä kasvussa olevaa hoidettua metsää. Metsän arvonnousu jää nyt toteutumatta, ja monia aloja joudutaan uudistamaan kokonaisuudessaan, sillä ne jäisivät muuten vajaatuottoisiksi. Kaikkea metsiin jäänyttä puuta ei myöskään ole taloudellisesti järkevää kerätä, arvioi metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi.

    Metsänomistajat ovat jättäneet tähän mennessä metsänkäyttöilmoituksia reilun 5 500 hehtaarin alueelta. Puuta hakkuista on arvioitu kertyvän 600 000 kuutiometriä nykyisten ilmoitusten perusteella. Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä kaikista hakkuista.

    "Suomalaista hopeaa kohta koruissa" – ensimmäisen hopeakaivoksen tuotanto käynnistyy Sotkamossa


    Sotkamossa sijaitsevan hopeakaivosen rahoitus on varmistunut. Sotkamo Silver AB:n hallitus teki keskiviikkona hopeakaivoksen rakentamispäätöksen. Työt kaivoksella jatkuvat täysipainoisesti kohti tuotannon tavoiteaikataulun mukaista aloittamista...

    Sotkamossa sijaitsevan hopeakaivosen rahoitus on varmistunut.

    Sotkamo Silver AB:n hallitus teki keskiviikkona hopeakaivoksen rakentamispäätöksen. Työt kaivoksella jatkuvat täysipainoisesti kohti tuotannon tavoiteaikataulun mukaista aloittamista alkuvuodesta 2019.

    Suomalaisen tytäryhtiön Sotkamo Silver Oy:n toimitusjohtaja Arttu Ohtonen kertoo, että kyseessä on ensimmäinen hopeakaivos Suomessa. Yritys työllistää Sotkamossa noin sata henkilöä. Tuotanto-odotukset ovat Ohtosen mukaan noin 45 tonnia vuodessa.

    Ohtonen kertoo, että hopea myydään rikasteena. Jatkokäytössä noin puolet menee teollisiin tarkoituksiin ja puolet muihin, kuten sijoitushopeaan sekä pöytähopeaan ja koruihin.

    – Koruhopea käy kuitenkin mutkan ulkomailla, mutta suomalaista hopeaa voi kohta olla suomalaisten koruissa.

    Lue lisää: Idea hopeakaivoksesta herätti 10 vuotta sitten kylän toivon, nyt raitti hiljenee: "Eikä kaivos ole vieläkään auki"

    Hopeakaivos sai osansa Talvivaaran mustasta maineesta: rahoittajat empivät ja lupaprosessit hidastuivat