Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Herätys: Seuraamme myrskyn etenemistä, hiilidioksidin hyötykäyttö yleistyy, sijaissynnytysten kysyntä kasvanut Ukrainassa

    Herätys: Seuraamme myrskyn etenemistä, hiilidioksidin hyötykäyttö yleistyy, sijaissynnytysten kysyntä kasvanut Ukrainassa


    Syysmyrsky Mauri 18 iskee Suomeen – luvassa kovaa tuulta Syysmyrsky Mauri 18 mellastaa Suomessa tänään. Sateiden maustamat voimakkaat puuskat puhaltavat läntisillä merialueilla aamusta alkaen. Aallot voivat yltyä jopa neljän metrin korkeuteen....

    Syysmyrsky Mauri 18 iskee Suomeen – luvassa kovaa tuulta

    Syysmyrsky Mauri 18 mellastaa Suomessa tänään. Sateiden maustamat voimakkaat puuskat puhaltavat läntisillä merialueilla aamusta alkaen. Aallot voivat yltyä jopa neljän metrin korkeuteen. Tuulen odotetaan puhaltavan noin 20 metriä sekunnissa. Myrskyn ennakoidaan kaatavan puita ja aiheuttavan sähkökatkoksia.

    Myrsky aiheuttanut Ruotsissa sähkökatkoja

    Ruotsissa Knud-myrsky on katkonut puita, aiheuttanut sähkökatkoja ja häirinnyt junaliikennettä. Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen meteorologin mukaan Knud on matkalla pohjoiseen ja sen tuulet puhaltavat noin 21–24 metriä sekunnissa. Ruotsin rautateiden junat myöhästelivät pahasti perjantai-illalla ja aamuyöstä lauantaina myrskyn kaadettua puita junaraiteille.

    AOPJyväskylässä kaikki korvaushoitopotilaat saavat metadonia, muualla Suomessa käytäntö on aivan toinen

    Muualla Suomessa opioidiriippuvuuden lääkkeelliseen korvaushoitoon käytetään sekä metadonia että Suboxone-yhdistelmälääkettä, jota valtaosa potilaista saa. Jyväskylässä käytetään vain vahvempaa metadonia, mikä jakaa mielipiteitä. Mutta miten pelkkä metadonin käyttö on näkynyt?

    Mari Latva-Karjanmaa / YLEHiilidioksidin hyötykäyttö yleistyy

    Hiilidioksidi on ilmastonmuutoksen kannalta hankala kaasu, mutta toisaalta se on muun muassa kasveille täysin välttämätöntä. Suomessa kaasutehtaat tuottavat puhdasta hiilidioksidia niin paljon, että sitä riittää myös vientiin. Mutta millaisista prosesseista muun muassa limsan poreilemaan saava kaasu on peräisin?

    AOPSijaissynnytyksen kysyntä kasvaa – Yle tapasi ukrainalaisen naisen, joka odottaa lasta ulkomaalaiselle parille

    Sijaissynnytys puhuttaa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ukrainassa kohdun vuokraaminen ulkomaalaisille pariskunnille on kasvava ala. Yle tapasi Kiovassa ukrainalaisen Alenan, joka synnyttää toistamiseen lapsen ulkomaalaiselle parille.

    Alena voi odottaa kohdunvuokrauksesta vajaan 15 000 euron palkkiota.Antti Kuronen / YleLauantai on sateinen ja tuulinen – tuulen nopeus jopa 20 metriä sekunnissa

    Voimakas matalapaine lähestyy Suomea lännestä. Lauantaina tulee kovasti ja merellä myrskyää aamusta alkaen. Maa-alueilla tuuli puhaltaa puuskissa jopa 20 metriä sekunnissa. Päivällä Suomen yli liikkuu sateita. Iltapäivällä sadetta tai sadekuuroja voikin tulla suuressa osassa maata, illalla sää poutaantuu lännestä alkaen. Lämpötilat liikkuvat 10 ja 15 asteen tietämillä. Tuulesta on voimassa varoituksia niin merillä kuin maa-alueillakin. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

    Sääennuste lauantaille 22. syyskuuta.Yle
    Jyväskylässä kaikki korvaushoitopotilaat saavat metadonia, muualla Suomessa käytäntö on aivan toinen – epäoikeudenmukaista vai keino pitää potilas hoidossa?

    Jyväskylässä kaikki korvaushoitopotilaat saavat metadonia, muualla Suomessa käytäntö on aivan toinen – epäoikeudenmukaista vai keino pitää potilas hoidossa?


    Jyväskylä ui opioidiriippuvuuden lääkkeellisen korvaushoidon järjestämisessä vastavirtaan muuhun Suomeen verrattuna – ja se herättää mielipiteitä puoleen jos toiseen. Korvaushoitopotilaille tarjotaan lääkehoitona lähes poikkeuksetta...

    Jyväskylä ui opioidiriippuvuuden lääkkeellisen korvaushoidon järjestämisessä vastavirtaan muuhun Suomeen verrattuna – ja se herättää mielipiteitä puoleen jos toiseen. Korvaushoitopotilaille tarjotaan lääkehoitona lähes poikkeuksetta metadonia, joka on voimakas synteettinen opioidi (Päihdelinkki).

    Esimerkiksi vuonna 2012 hieman noin 98 prosenttia jyväskyläläisistä korvaushoidon asiakkaista lääkittiin metadonilla. Nyt prosenttimäärä on täydet sata, asiakkaita on yhteensä 70.

    Muualla Suomessa tilanne on päinvastainen: valtaosa potilaista saa Suboxone-yhdistelmälääkettä, joka sisältää buprenorfiinia (Subutexin vaikuttava aine) sekä naloksonia.

    Opioidikorvaushoidossa olleiden lääkehoitomuotojen jakauma.Lääkärilehti

    Jyväskylässä osa korvaushoidon potilaista suhtautuu pelkän metadonin tarjoamiseen hyvin jyrkästi.

    Aamuyhdeksän jälkeen korvaushoidossa olevien kohtaamispaikkaan, Asema 78:lle, alkaa saapua hiljalleen väkeä. Moni tulijoista on hakenut lääkkeensä korvaushoitopolilta.

    Huumekuntoutujien vertaistoimintakeskusta pyörittää Sovatek-säätiö STEA:n rahoituksella. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ostaa Sovatekilta päihde- ja riippuvuusasiakkaiden palvelut, joihin kuuluu myös korvaushoito.

    Keskustelu soljuu kuulumisista arkeen ja lääkkeisiin. Sohvalla hiljaa istunut mies nostaa tiukan katseensa lattiasta ja jyrähtää.

    – Älkää nyt oikeasti valehdelko, että täällä toimitaan oikein. Tämä on ihan perseestä, mies sadattelee viitatessaan Jyväskylän hoitolinjaukseen, jossa suositaan pääasiallisesti vain yhtä lääkettä.

    Jokainen sairaanhoitopiiri päättää itse

    Jyväskylässä tehty ratkaisu poikkeaa maan tavanomaisesta käytännöstä. Tämän vahvistaa päihdelääketieteeseen erikoistunut THL:n tutkimusprofessori emeritus Hannu Alho.

    Hiljattain päivitetyssä huumeongelmaisen hoidon Käypä hoito –suosituksessa (Duodecim) mainitaan molemmat lääkeaineet ja painotetaan potilaskohtaista arviointia:

    "Korvaushoidossa voidaan käyttää joko metadonia tai buprenorfiinia (naloksoni-buprenorfiiniyhdistelmävalmiste). Hoitopaikoissa tulee olla valmius sekä buprenorfiini- että metadonikorvaushoitoon, ja korvaushoitolääkevalinnan tulee perustua yksilölliseen arvioon."

    – Jokaisella sairaanhoitopiirillä on oikeus valita hoitolinjauksensa. Muualla Suomessa ei ole tällaista käytäntöä, Alho sanoo.

    Korvaushoidon potilaiden päivätoimintaa järjestetään Jyväskylässä Asema 78:lla.

    Korvaushoidot alkoivat Suomessa 1990-luvun loppupuolella. Ensimmäinen korvaushoitolääke oli metadoni, mutta jo 2000-luvun alussa buprenorfiini kiilasi sen ohi. Viisi vuotta sitten uutisoitiin, että sadat ihmiset pakoilivat Joensuussa korvaushoitoja juuri metadoni-hoidon haittavaikutusten vuoksi.

    Jyväskylässä linjaus metadonin suosimisesta on ollut voimassa jo 13 vuotta. Korvaushoitoa tarjoavalla Sovatekilla on kuitenkin valmiudet molempiin, sekä buprenorfiini- että metadonikorvaushoitoon. Esimerkiksi raskaana oleville korvaushoitopotilaille määrätään buprenorfiinia, koska sitä pidetään vastasyntyneen kannalta metadonia parempana vaihtoehtona raskaudenaikaisessa korvaushoidossa.

    – Viimeksi buprenorfiinilla on asiakas ollut hoidossa viime kuussa. Tilanteita arvioidaan tapauskohtaisesti, sanoo Sovatekin psykiatrian erikoislääkäri Raili Korhonen.

    Korhosen mukaan korvaushoidossa pitää olla raamit, että se on toimivaa.

    – Jossain päin Suomea liian liberaali lääkehoitolinjaus on osoittautunut ongelmalliseksi, Korhonen sanoo.

    THL:n Hannu Alhon mukaan metadoni ja buprenorfiini ovat käyttötavoiltaan ja -profiileiltaan erilaisia.

    – Niissä on aika suuretkin erot. Jos yksinkertaistaa, niin metadoni muistuttaa enemmän heroiinia ja morfiinia. Se on voimakas, samankaltaisesti vaikuttava aine. Buprenorfiini on erilainen: se on vähän lievemmin vaikuttava aine, Alho selventää.

    Korvaushoitoa järjestävä Sovatek-säätiö näkee metadonin kuitenkin parhaana mahdollisena vaihtoehtona – ja siihen on syynsä.

    Kantelu oikeusasiamiehelle

    Järjestelmää ääneen kritisoinut korvaushoidossa oleva jyväskyläläismies kertoo, että vuonna 2008 linjauksesta tehtiin kantelu oikeusasiamiehelle.

    "Kantelija arvosteli 21.2.2008 päivätyssä kirjeessään Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön menettelyä opioidiriippuvaisten potilaiden hoidossa, koska se käyttää korvaushoidossa lääkevalmisteena ainoastaan metadonia."

    Kantelija hakeutui päihdepalvelusäätiön huumepäivystykseen ja ilmoitti haluavansa opioidiriippuvaisille tarkoitettuun korvaushoitoon Suboxone-lääkevalmisteella, joka on buprenorfiinin ja naloksonin yhdistelmävalmiste. Hän ei ollut halukas osastovieroitukseen eikä halunnut metadonilla toteutettavaan korvaushoitoon.

    "Hänen käsityksensä mukaan metadoni olisi hänelle liian vahva lääke."

    Opioidikorvaushoidossa olleiden hoitomuotojen jakauma (%) hoitoyksiköiden sijaintimaakunnan mukaisesti.Lääkärilehti

    "Saadun selityksen mukaan Päihdepalvelusäätiö on toistaiseksi toteuttanut opioidiriippuvaisten potilaiden korvaushoitoa ainoastaan metadonilla."

    Oikeusasiamies kertoi kantansa ja pyysi tiedon siitä, mihin toimiin hänen kantansa johtaa:

    "Tällainen korvaushoidon järjestämistapa ei jätä tilaa potilaan yksilöllisen hoidon tarpeen huomioon ottamiselle."

    "Siitä huolimatta, että korvaushoitoa antava toimintayksikkö pitää korvaushoidon antamista metadonia sisältävällä lääkevalmisteella ensisijaisena hoitovaihtoehtona, potilaan korvaushoidon tulee käsitykseni mukaan olla mahdollista molemmilla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa tarkoitetuilla lääkevalmisteilla, metadonilla ja buprenorfiinilla. Se, kumpi lääkevalmiste tulee kunkin potilaan kohdalla kysymykseen, määräytyy hänen lääketieteellisesti arvioidun yksilöllisen hoidon tarpeensa perusteella."

    Tilanne on kuintekin edelleen Jyväskylässä sama.

    Miksi näin toimitaan vielä tänäkin päivänä?

    Kotilääkkeestä katukauppaan?

    Syitä on monia. Sovatekin sosiaalityöntekijä Ari Baasin mukaan pääsyyt ovat metadoniin liitetty vähäisempi oheiskäyttö sekä parempi hoitoon sitoutuminen.

    Lisäksi metadonilla suoritettava hoito on edullisempaa.

    Pelkän metadonin tarjoamiseen korvaushoidossa päädyttiin Jyväskylässä vuonna 2005, kun rehottavalle katukaupalle haluttiin piste. Vielä tuolloin kaduilla liikkui huomattavasti enemmän korvaushoidosta saatuja kotilääkkeitä kuin tänä päivänä.

    Ari Baas on työskennellyt korvaushoitopotilaiden kanssa jo kahden vuosikymmenen ajan.Niko Mannonen / Yle

    Katukaupan ja väärinkäytösten estäminen tulevat esille myös kanteluun laaditussa Jyväskylän kaupungin avoterveydenhuollon palvelujen tulosaluejohtajan vastauksessa:

    "Metadonin käyttöä ensisijaisena korvaushoidon toteuttamisen valmisteena puoltaa sen väärinkäytön välttämisen hallittavuus. Suboxone-valmiste on väärinkäytettävissä ja sitä käytetään suonensisäisesti huumaustarkoituksessa."

    – Perustelemme valintaamme myös sillä, että metadonin on tutkimuksissa todettu olevan tehokkaampi vaihtoehto buprenorfiinista riippuvaiselle ihmiselle kuin buprenorfiini. Metadonia on käytetty maailmalla korvaushoitolääkkeenä 1950-luvulta alkaen, Baas kertoo.

    Sovatek perustelee ratkaisuaan myös Maailman terveysjärjestön suosituksella: WHO on suositellut metadonia ensisijaiseksi korvaushoitolääkkeeksi buprenorfiiniriippuvaiselle ja buprenorfiinia suonensisäisesti käyttävälle potilaalle.

    "Vankiloissa yksi tabletti saattaa maksaa useita satoja euroja"

    Suomessa metadonihoito on nestemäisenä ja sitä annetaan vain harvoin kotiannoksina. Buprenorfiini taas annetaan tabletteina tai limakalvolle laitettavana filminä.

    Vaikka tablettien valuminen katukauppaan on helpompaa, suurin osa Suomen kaduilla liikkuvasta buprenorfiinista tulee muualta Euroopasta, esimerkiksi Ranskasta. Tammikuussa uutisoitiin, että buprenorfiinia sisältävän Subutex-lääkkeen laittoman kaupan arvo on Le Monde -lehden mukaan Suomessa yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. Asiantuntijoiden mukaan buprenorfiinia liikkuukin kaduilla koko ajan enemmän ja enemmän.

    Suomen Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen kertoo, että Subutexin päihdekäyttö on edelleen yleistä, ja ongelma on levinnyt koko Suomeen. Vuonna 2017 takavarikoitiin noin 15 000 Subutex-tablettia. Muutosta edellisvuosiin verrattuna ei juurikaan ole. Subutexia on takavarikoitu vuodesta 2013 lähtien 15 000–20 000 tablettia vuodessa.

    Sinkkosen mukaan Subutexia salakuljetetaan useimmiten tuhansien tablettien erissä Ranskasta Saksaan ja Ruotsiin, ja sieltä edelleen laivaliikenteessä Suomeen. Ulkomaalaisista salakuljetusta hoitavat pääasiassa pohjoisafrikkalaista alkuperää olevat sekä liettualaiset ja virolaiset henkilöt.

    Sinkkonen sanoo, että Subutex-tablettien katukauppahinnassa on suuria eroja eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä. Pääkaupunkiseudulla tablettien kappalehinta on 30–50 euroa, kun taas Pohjois-Suomessa hinta voi nousta 100–120 euroon. Vankiloissa yksi tabletti saattaa maksaa useita satoja euroja.

    – Subutexin houkuttelevuutta lisää suuren kysynnän lisäksi sen myynnistä saatava voitto. Yhden tabletin hankintahinta Ranskassa on vain muutaman euron, Sinkkonen lisää.

    Nykyisin moni aloittaa opiaattien ja opioidien käytön nimenomaan buprenorfiinilla. Sovatekin sosiaalityöntekijä Ari Baas sanoo, että näin on myös Jyväskylässä.

    – Varmasti metadoniakin jonkin verran valuu katukauppaan, mutta se ei ole ikinä ollut Suomessa tai Jyväskylässä, katuaine. Sen väärinkäyttöön voi liittyä melkoisia riskejä, kuten yliannostusriski, Baas kertoo.

    Baasin mukaan metadonin väärinkäytökset ovat harvinaisia, ja se kertoo siitä, että potilaat käyttävät kotihoitolääkettään oikein.

    Tutkimus puhuu Jyväskylän mallin puolesta

    Turun yliopiston päihdelääketieteen kliininen opettaja Solja Niemelä tutki vuonna 2012 ryhmänsä kanssa huumeiden oheiskäyttöä opioidikorvaushoidossa Turussa ja Jyväskylän seudulla. Siihen mennessä paikkakuntakohtaisia eroja korvaushoidon tuloksellisuudessa oli selvitetty huomattavan vähän.

    Tutkimuksen toiseksi kaupungiksi valittu Turku edustaa hoitokäytännöillään Niemelän mukaan hyvin sitä, millainen käytäntö on yleinen muualla Suomessa. Metadoni oli korvaushoitolääkkeenä selvästi yleisempi Jyväskylässä (98,3 %) kuin Turussa (16,7 %).

    Tutkimuksessa vertailtiin kahden alueen opioidikorvaushoitopotilaiden huumeidenkäyttöä edeltävien 12 kuukauden aikana heidän oman ilmoituksensa perusteella.

    Suomessa metadonihoito on nestemäisenä ja sitä annetaan vain harvoin kotiannoksina. Kuvassa metadonipumppu.Niko Mannonen / Yle

    Tutkimustulokset (Lääkärilehti) puhuivat Jyväskylän mallin puolesta.

    Tutkimuksessa selvisi, että opioidien oheiskäyttö korvaushoidon aikana oli Turussa yleisempää kuin Jyväskylässä. Oman ilmoituksensa mukaan täysin ilman huumeiden tai lääkkeiden oheiskäyttöä oli edeltävän vuoden aikana 14,7 prosenttia turkulaisista ja 30,0 prosenttia Jyväskylän seudun korvaushoitopotilaista. Yleisimmin korvaushoidon ohessa käytetyt aineet olivat molemmilla paikkakunnilla kannabis ja amfetamiini.

    Täysin ilman opioidien oheiskäyttöä edeltävän vuoden aikana oli 28,9 prosenttia turkulaisista ja 64,7 prosenttia Jyväskylän seudun korvaushoitopotilaista.

    Kun tarkasteltiin vähintään viikoittaista oheiskäyttöä, Turussa esiintyi enemmän amfetamiinin, gamman (GHB) tai lakan (GBL), bentsodiatsepiinien, buprenorfiinin ja buprenorfiini-naloksonivalmisteen oheiskäyttöä. Myös pistokäyttö ja likaisten pistovälineidenkäyttö oli Turussa yleisempää.

    Tutkimuksen päätelmänä oli, että korvaushoidon tuloksellisuudessa on merkittäviä eroja paikkakunnittain. Erityisesti korvaushoitovalmisteiden ja bentsodiatsepiinien oheiskäyttö on Turussa yleisempää kuin Jyväskylän seudulla.

    Tutkijat totesivat, että vastedes olisi syytä tutkia tarkemmin paikkakuntakohtaisia eroja korvaushoidon tuloksellisuudessa ja korvaushoitokäytännöissä.

    Sote yhtenmukaistaa käytännön?

    Vaikka tulokset puhuvat Jyväskylän seudun mallin puolesta, päihdelääketieteen kliininen opettaja Solja Niemelä sanoo, ettei tuloksista voi suoranaisesti päätellä, onko Jyväskylän malli parempi vai huonompi kuin muun Suomen.

    – Ei pitäisi olla ehdotonta sabluunaa, vaan lääkitys tulisi aina päättää potilasta yksilöllisesti ajatellen. Koskaan ei ole hyvä, jos lääkejärjestelmä on joustamaton, Niemelä sanoo.

    Näköpiirissä on, että sote-uudistus tulee yhdenmukaistamaan myös korvaushoitopalveluja ja niiden käytäntöjä.

    – Kaikilla asioilla on varmasti hyvät ja huonot puolensa. Yhdenmukaisuus yhdenvertaistaa palvelujen saatavuutta, kriteereitä ja toteutustapoja, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Airi Partanen, joka on eikoistunut päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseen osana sote-uudistusta.

    Korvaushoidon ensimmäisistä vuosista saakka sosiaalityöntekijänä toiminut Ari Baas sanoo, että uuden soten vaikutuksia on mietitty Jyväskylässäkin, mutta ensisijainen huoli ei liity lääkkeisiin.

    – Eniten minä pelkään sitä, että hoitokokonaisuus hajoaa. Sama ihminen on hoidossa monien eri elämänalueiden ongelmien kanssa monessa eri paikassa, eikä tukea ole samaan tapaan saatavilla, Baas sanoo.

    Korvaushoidosta puhuttaessa ei voi Baasin mukaan keskittyä pelkästään lääkkeelliseen hoitoon.

    – Se on paljon muutakin. Nyt kaikki palvelut on voitu Jyväskylässä tarjota saman toimijan kautta. Tässäkin olemme erityisiä, sillä monella paikkakunnalla sama ihminen saa päihdepalveluihin liittyvät ja korvaushoidon palvelut monelta eri luukulta, Baas kertoo.

    Sovatek järjestää korvaushoidon potilaille päivätoimintaa ja koulutusta. Osa korvaushoidon asiakkaista on myös työllistynyt Sovatekille tai säätiön kautta. Lisäksi Sovatek on mukana valtakunnallisissa projekteissa ja hankkeissa.

    Buprenorfiinin, eli Suboxonen, käytön lisäämisestä on puhuttu Jyväskylässäkin, mutta toistaiseksi nykyinen käytäntö on ollut toimiva.

    – Käytännön muuttaminen olisi ison keskustelun paikka. Silloin täytyisi miettiä lääketieteellisen hoidon kriteerit uusiksi, Baas pohtii.

    – Korvaushoidon lääkkeistä käytävää keskustelua voisi sanoa ikuisuuskeskusteluksi, hän jatkaa.

    Liiga-hallitusten ainoat naiset näkevät jääkiekossa muutakin kuin urheilua –

    Liiga-hallitusten ainoat naiset näkevät jääkiekossa muutakin kuin urheilua – "Liiga ei ole mikään miesten salakabinetti"


    Tästä on kyseYle selvitti miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot ja sidonnaisuudet.15 joukkueessa on yhteensä 83 jäsentä ja heistä vain kaksi on naisia.Liiga-joukkueiden hallituksissa on runsaasti liikemiehiä ja...

    Tästä on kyseYle selvitti miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot ja sidonnaisuudet.15 joukkueessa on yhteensä 83 jäsentä ja heistä vain kaksi on naisia.Liiga-joukkueiden hallituksissa on runsaasti liikemiehiä ja kymmenkunta entistä liigatason kiekkoilijaa.

    Jääkiekon miesten SM-liigajoukkueiden hallituksissa on vain kaksi naisjäsentä. 15 joukkueessa on yhteensä 83 jäsentä. Tämä selviää Ylen tekemästä selvityksestä.

    Jypin osaomistaja ja hallituksessa kymmenisen vuotta istunut Sari Rito pitää lukua jopa hieman yllättävänä.

    – Hallituksessa toimimisessa kysymys on kuitenkin enemmän liiketoiminnasta kuin jääkiekosta. Siitä näkökulmasta katsottuna sukupuolella ei ole merkitystä, Rito sanoo.

    Hän uskoo, että jääkiekon profiloituminen miesten lajiksi vaikuttaa asiaan.

    – Harrastajisto on miesvoittoista, sitä kautta miehiä on hakeutunut myös hallitustehtäviin enemmän. Kokisin, että jääkiekossa kaivataan toistakin näkökulmaa, sillä katsomoissakin istuu paljon naisia.

    Maskuliininen kulttuuri pehmentynyt

    Liigan toinen nainen on Tapparan hallituksessa jo lähes 20 vuotta jäsenenä ollut Sirkka Hagman. Hän ei näe, että ainakaan omassa seurassa sukupuolella olisi suurta merkitystä, enemmänkin vaikuttavat ihmisten erilaiset ammattilaistaustat ja näkökulmat. Hagman pitää Tapparan hallitusta tasa-arvoisena.

    – Ehkä alkuvaiheessa se miehinen kulttuuri oli vahvempi, mutta nykypäivänä ymmärretään esimerkiksi perheiden ja pehmeiden arvojen merkitys eri tavalla, Hagman miettii.

    Ehkä alkuvaiheessa se miehinen kulttuuri oli vahvempi, mutta nykypäivänä ymmärretään esimerkiksi perheiden ja pehmeiden arvojen merkitys eri tavalla. Sirkka Hagman

    Maskuliiniseen kulttuuriin törmääminen oli Hagmanille aluksi jopa yllättävää.

    – Olihan se jännittävääkin, hän muistelee.

    Nuorten pelaajien varaemo

    Sekä Sari Rito että Sirkka Hagman ovat päätyneet Jypin ja Tapparan hallituksiin oman tai perheen jääkiekkoharrastuksen vuoksi.

    Sari Rito muistaa käyneensä Jypin peleissä jo pienenä tyttönä isänsä kanssa. Jypin hallituksessa olleen isän kuollessa kymmenisen vuotta sitten oli luonnollista jatkaa sellaisen asian parissa, joka oli olut isälle sydämen asia.

    – Totta kai kyse on siitäkin, että haluaa seurata omia sijoituksiaan. Mutta erityisesti mietin sitä, mitä kaikkea tämä joukkue tuo koko maakunnalle.

    Erityisesti mietin sitä, mitä kaikkea tämä joukkue tuo koko maakunnalle. Sari Rito

    Sirkka Hagman on perheineen jopa majoittanut useita Tapparan pelaajia. Kommelluksilta ei ole vältytty, kun nuoret pelaajat ovat koheltaneet ympäri Tampereen seutua.

    – Ajattelen, että se on myös rikkaus perheelle, että näkee jääkiekkoilijan elämää silläkin tavalla.

    Sm-liigan hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen.AOP"Naisia voisi olla enemmän"

    SM-liigan hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen sanoo, että liigajoukkueiden hallituksiin on ylipäätään hankalaa saada osaavia uusia jäseniä.

    – Tekisi hyvää, jos naisia olisi enemmän. Kysehän on kuitenkin liiketoiminnasta. Työyhteisön kannalta on parempi, mitä monipuolisempi se on.

    Hiltunen ei usko, että liigaseuroilla olisi ongelmaa nimittää naisia hallitukseen.

    – Uskon, että hallitukset ovat avoimia eri taustaisille ihmisille. Ja kyllä tässäkin työssä mennään osaaminen, ei sukupuoli edellä.

    Lue lisää:

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot

    Naisten Liigan uusi puheenjohtaja Eeva Perttula haluaa houkutella sarjalle oman pääsponsorin – "Meidän pitää saada tehtyä itsemme tutuiksi ihmisille"

    Äitiä syytetään sairauksien sepittämisestä terveelle pojalleen – käräjäoikeus ratkaisee erikoisen pahoinpitelysyytteen kansliapäätöksellä lokakuussa

    Äitiä syytetään sairauksien sepittämisestä terveelle pojalleen – käräjäoikeus ratkaisee erikoisen pahoinpitelysyytteen kansliapäätöksellä lokakuussa


    Tästä on kyseKeski-Suomen käräjäoikeus käsitteli erikoista tapausta, jossa syytettynä on 43-vuotias keskisuomalainen nainen pienen poikansa pahoinpitelystä.Pahoinpitelysyytteessä naisen kuvaillaan vahingoittaneen poikansa terveyttä ja...

    Tästä on kyseKeski-Suomen käräjäoikeus käsitteli erikoista tapausta, jossa syytettynä on 43-vuotias keskisuomalainen nainen pienen poikansa pahoinpitelystä.Pahoinpitelysyytteessä naisen kuvaillaan vahingoittaneen poikansa terveyttä ja aiheuttaneen hänelle kipuja ilman ruumiillista väkivaltaa useilla tavoilla.Naisella epäillään olevan välillinen Münchhausen-oireyhtymä.Oireyhtymästä kärsivä tuottaa tai keksii oireita toiselle henkilölle saadakseen itselleen huomiota.

    Keski-Suomen käräjäoikeus käsitteli kuuden päivän ajan erikoista tapausta, jossa syytettynä on 43-vuotias keskisuomalainen nainen. Käräjäoikeus ei vielä julistanut tuomiota epätavallisessa oikeudenkäynnissä. Käräjätuomari Kaisa Korhonen ilmoitti, että tuomio annetaan kansliapäätöksellä perjantaina 26. lokakuuta kello 10.

    Pahoinpitelysyytteessä naisen kuvaillaan vahingoittaneen pienen poikansa terveyttä ja aiheuttaneen hänelle kipuja ilman ruumiillista väkivaltaa useilla tavoilla.

    Kihlakunnansyyttäjä Leena Hakavuori vaati syytetyllä 6-12 kuukauden ehdollista vankeustuomiota lapsen pahoinpitelystä. Puolustus esitti syytteen hylkäämistä.

    Erikoislaatuinen syyte perustuu Kuopion yliopistollisen keskussairaalan eli KYS:n lääkäriryhmän lausuntoihin. Niissä äidin katsotaan keksineen reilun kolmen vuoden ajan 3–6-vuotiaalle pojalleen lukuisia oireita ja sairauksia. Syytteen mukaan naisen toiminta altisti pojan vuosina 2013–2015 turhille tutkimuksille, lääkityksille ja hoitotoimenpiteille.

    Isä ei ole ollut lapsen elämässä mukana.

    Kun pojan vaiheita selvitettiin KYS:ssä, äidin toiminnan mahdolliseksi motiiviksi tulkittiin erittäin harvinainen välillinen Münchhausen-oireyhtymä. Siitä kärsivä tuottaa tai keksii oireita toiselle henkilölle saadakseen itselleen huomiota.

    Kyseistä oireyhtymää ei kuitenkaan ole diagnosoitu syytetyllä naisella. Hän muistutti oikeudessa, että oireyhtymästä ei ole todisteita. Naisen asianajaja vaati loppulausunnossaan syytteiden hylkäämistä ja korosti KYS:n lääkärikolmikon intoutuneen katselemaan pojan hoitohistoriaa pelkästään Münchhausen by proxy -silmälasien läpi.

    Pojalle sytostaatteja, ruokintaletku ja pyörätuoli

    Vuosien aikana pojalla ehdittiin äidin vakuuttamana diagnosoida reuma, diabetes, epilepsia, aistiyliherkkyys ja syömishäiriö. Lasta hoidettiin muun muassa sytostaatti-, reuma- ja epilepsialääkkeillä. Häntä ruokittiin nenämahaletkun ja vatsapeitteiden läpi viedyn PEG-napin kautta.

    Oikeukäsittelyn viimeisenä päivänä syyttäjä korjasi syyttettä reumadiagnoosin osalta. Syytteeseen kirjattiin, että pojalla todettiin niveltulehduksia, mutta löydökset olivat niukkoja.

    Esikoulussa äiti esitti henkilökunnalle epäilyt, että pojalla olisi ADHD ja Aspergerin syndrooma. Esikoulussa näihin ei saatu vahvistusta.

    Poika nukutettiin vuosina 2010–2015 ainakin 20 kertaa epäiltyjen sairauksien ja hoitotoimien vuoksi. Syytteen mukaan äiti kuljetti poikaa tarpeettomasti monta vuotta pyörätuolilla, mikä vahingoitti pojan normaalia fyysistä ja psyykkistä kehitystä.

    Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa todettiin syksyllä 2015, että lastenosastolle tullut poika ei ollutkaan hyvin sairas, kuten papereissa kerrottiin. Pojan lääkitystä vähennettiin ja lopetettiin kokonaan. Kun poika todettiin liikkuvaksi ja reippaaksi, pyörätuolin käyttö lopetettiin.

    Poika sairaalasta suoraan sijaiskotiin

    Monien ristiriitojen vuoksi poikaa tutkineet lääkärit päättivät tehdä lastensuojelu- ja rikosilmoitukset. Poika otettiin huostaan sijaiskotiin. Tämän jälkeen pojan kunto koheni niin hyvin, että syyttäjä kuvaili sitä ihmeparantumiseksi.

    Keski-Suomen käräjäoikeus pui epätavallista syytettä yhteensä kuusi päivää. Kuultavana olivat muun muassa yhdeksän lääkäriä, fysioterapeutti, esikouluopettaja ja syytetty itse. Lisäksi oikeudessa esitettiin nyt jo 9-vuotiaan pojan videolle tallennettu esitutkintakertomus, jossa poika kuvailee omaa terveydentilaansa ja liikkumiskykyään.

    Niko Mannonen / Yle

    Syyttäjä vaati vastaajaa tuomittavaksi ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

    Lapsen edustajaksi määrätty asianajaja vaatii naista korvaamaan lapselle rikoksen aiheuttamista vahingoista yhteensä 20 000 euroa.

    Käräjäoikeudessa nainen kiisti syytteen ja vaati sen hylkäämistä. Hän kertoi huolehtineensa lapsesta lääkäreiden ohjeiden mukaisesti ja poika parantui. Äidin mukaan havainnot lapsen oireista olivat todellisia.

    Münchhausenin oireyhtymä on maailmanlaajuinen mysteeri

    Käräjäoikeuden kuusipäiväistä istuntoa väritti lääkäreiden tulkinta syytetyn mahdollisesta välillisestä Münchhausenin-oireyhtymästä eli Münchhausen by proxysta. Varsinaisen ja välillisen oireyhtymän diagnoosit ovat erittäin harvinaisia terveydenhuollossa.

    – Tarkkoja lukuja ei ole. Itse olen urani aikana tavannut yhden potilaan, jolla oli Münchhausenin syndrooma. Koska häiriö on harvinainen, siitä ei kerry paljon tietoakaan, kertoo psykiatrian professori Sari Lindeman Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

    – Münchhausenin oireyhtymä on psykiatriassa kaikkein vähiten tiedetty ja ymmärretty häiriö. On vaikea määritellä, kuinka syyntakeisia tällaiset ihmiset ovat. He eivät ole psykoottisia eli perinteisessä mielessä mielisairaita, kertoo psykiatrian ylilääkäri Risto Vataja Helsingin ja Uudemaan sairaanhoitopiiristä.

    Vataja johtaa HYKS:ssä gero-, neuro- ja riippuvuuspsykiatrian linjaa.

    Lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä vahvistaa, että oireyhtymä on tavallaan tuttu kaikille lääkäreille, mutta sen esiintyvyyttä väestössä ei tunneta.

    – Potilaat itse antavat väärää tietoa sairastamisestaan. Diagnoosi tehdään usein vasta vuosia kestäneen potilasuran jälkeen. Sama potilas vierailee usein ja lukuisissa päivystyspisteissä, jolloin hänestä tulee päivystäjien tuttu ja syntyy liioiteltu kuva ongelman yleisyydestä.

    Hoitoon pääsy palkitsee oireyhtymästä kärsivää

    Münchhausen-oireyhtymää potevilla on tavoite olla lääketieteellisen tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena. He kokevat sen palkitsevana, tarpeellisena ja hyvänä asiana.

    – Vähän samaan tapaan, kun alkoholisti kokee alkoholin. Tätä ei kuitenkaan voi tieteellisesti sanoa, sillä niin vähän ilmiötä ymmärretään, pohtii ylilääkäri Risto Vataja.

    Yhteisiä piirteitä on Vatajan mukaan löydetty jonkun verran. Oireelliset ovat hiukan useammin naisia kuin miehiä.

    – Aika tavallinen on oireyhtymän välillinen muoto eli by proxy, jolloin se kohdistuu lapsiin tai ihmisiin, jotka ovat potilaan vaikutusvallan alaisia muulla tavalla.

    Aika tavallinen on oireyhtymän välillinen muoto eli by proxy, jolloin se kohdistuu lapsiin tai ihmisiin, jotka ovat potilaan vaikutusvallan alaisia muulla tavalla. Risto Vataja, ylilääkäri

    Timo Keistinen kuvailee, että henkilö haluaa vaativia toimenpiteitä ja usein leikkauksia, joihin voi liittyä merkittäviä hoidollisia riskejä. Hän hakeutuu usein hoitoon päivystysaikana tai viikonloppuisin, ja eri sairaaloihin, jossa häntä ei tunneta tai tietoa sairaushistoriasta ei ole käytettävissä.

    – Tämä voi helposti johtaa tarpeettomiin leikkauksiin ja kun asiantila selviää, henkilö riitautuu henkilökunnan kanssa ja lähtee oma-aloitteisesti sairaalasta usein ennen aikojaan.

    Keistinen ottaa esimerkiksi kaksi suurta opetussairaalaa Saksassa. Niissä alle 0,8 prosentilla psykiatrisista konsultaatiopotilaista diagnosoitiin itse aiheutettu sairaus. Ja heistä vain noin kymmenen prosenttia täytti Münchhausen-kriteerit.

    – Potilaita, jotka sitä potevat, ei yleensä pystytä tutkimaan, sillä nämä häviävät, eivät suostu jäämään tutkimuksiin. Tämä on kansainvälinen ilmiö. Tieto siitä, ettei oikein tiedetä mitään, on yleinen käsitys, kertoo ylilääkäri Risto Vataja.

    Jos löydetään motivoitunut potilas, tutkimusta voidaan Vatasen mukaan yrittää. Mutta yleensä potilaat eivät ole sairauden tuntoisia, he eivät koe olevansa avun tarpeessa.

    – Kyseessä voi olla todellisuuden dissonanssi eli he eivät osaa mieltää valehtelevansa. Samalla tavalla kuin oireyhtymälle nimensä antanut saksalainen paroni von Münchhausen aikoinaan.

    Vapaaherra Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausen eli 1700-luvulla ja tuli tunnetuksi sepittelemällä liioiteltuja kertomuksia sotamuistoistaan. Rudolf Erich Raspe kirjoitti kokoelman Münchhausenin hurjista tarinoista. Niissä Münchhausen kertoi muun muassa lentäneensä tykinkuulalla, käyneensä kuussa kuumailmapallolla, vetäneen itsensä omista hiuksistaan ylös suosta ja saaneensa sormuksen, joka tekee hänestä näkymättömän.

    Tärkein hoito asioiden järjestäminen

    Münchhausenin oireyhtymän tärkeimmäksi hoidoksi ylilääkäri Risto Vataja nostaa asioiden järjestämisen sillä tavalla, että potilaat eivät joudu aiheettoman lääketieteellisen hoidon kohteeksi. Vatajan mukaan ei ole mitään näyttöä siitä, että potilaat hyötyisivät esimerkiksi lääkehoidosta.

    – Itse pidän todennäköisenä, että oireyhtymän omaavalla on taustalla vaikea persoonallisuuden rakennehäiriö. Jos päästäisiin kunnolla tutkimaan, niin oppinut arvaus on, että potilailta voisi löytyä traumaattisia lapsuuden kokemuksia ja traumahistoriaa.

    Potilastietojen sähköisen kirjaamisen uskotaan auttavan Münchhausen-oireyhtymän kartoittamisessa.Yle

    Professori Sari Lindemanin mukaan Münchhausenin diagnostiikka perustuu huolelliseen potilaan tutkimiseen, perehtymiseen ja tietämykseen. Diagnoosi on psykiatrinen diagnoosi, ja nykyisessä tautiluokituksessa se on pääluokassa "muut persoonallisuus- ja käytöshäiriöt".

    – Kyseessä on siis pitkäkestoinen ja kehityksellinen asia. Potilas ei tahallaan ole sellainen kuin on. Hypokondrinen häiriö, jota erheellisesti luulosairaudeksi nimitetään, on aivan eri asia. Kyseessä on henkilön kehitysvuosiin liittyvä asia, joten ensisijainen hoito on psykoterapia yksilöllisesti arvioiden, esimerkiksi traumapsykoterapia, arvioi Lindeman.

    Sähköinen potilastietojärjestelmä avuksi diagnosointiin

    Sähköisestä valtakunnallisesta potilastietojärjestelmästä uskotaan saatavan apua Münchhausen-potilaiden diagnosointiin. Järjestelmästä saa heti tietoa, jos potilaalla on ollut kummallisia oireita aikaisemminkin.

    – Ja mitä akuutimpiin tilanteisiin potilasjärjestelmästä saa tiedon, niin se auttaa. Aika usein oireyhtymästä kärsivät tulevat päivystykseen kouristelevina tai hyvin vaikeasti sairaan oloisina, pohtii Risto Vataja.

    – Sähköisestä potilastietojärjestelmästä on enemmän hyötyä kuin haittaa, arvioi professori Sari Lindeman.

    Lindeman muistuttaa samalla, että virheellisen diagnoosin sattuessa digitaalisista järjestelmistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

    Pienpaahtimoilla on kova työ päästä halpaan kahviin tottuneiden suomalaisten kuppeihin: Vaaleapaahtoa parjataan myös syyttä

    Pienpaahtimoilla on kova työ päästä halpaan kahviin tottuneiden suomalaisten kuppeihin: Vaaleapaahtoa parjataan myös syyttä


    – Marjainen, kaakaomainen, makea ja sopivan vahva. Jyväskyläläinen Jorgos Skaniakos maistelee Suomen ensimmäisillä Tampereen Pakkahuoneella järjestetyillä pienpaahtimomessuilla kahvia ja kertoo siitä kuin viinin maistaja konsanaan. Skaniakos on...

    – Marjainen, kaakaomainen, makea ja sopivan vahva.

    Jyväskyläläinen Jorgos Skaniakos maistelee Suomen ensimmäisillä Tampereen Pakkahuoneella järjestetyillä pienpaahtimomessuilla kahvia ja kertoo siitä kuin viinin maistaja konsanaan.

    Skaniakos on ollut jo pienestä pitäen suuri kahvin ystävä. Hän on työskennellyt ravintola-alalla parikymmentä vuotta, joista Suomessa kaksitoista.

    – Ihmettelin aina aiemmin, miksi suomalaiset syövät ravintolassa hyvin, mutta tyytyvät huonoon kahviin, Skaniakos kertoo.

    Suomalaiskahvi saa kahvikauppiaalta ruusuja ja risuja

    Jorgos Skaniakos teki seitsemän vuotta sitten päätöksen oman kahvikaupan perustamisesta Jyväskylän keskustaan. Suomessa juotavaa kahvia hän pitää esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna hyvänä, mutta markettien sisäänheittokahveista löytyy kritisoitavaa.

    – Sekoitukset niissä ovat sellaisia, että niistä ei saa mitään selvää. Runko niissä on brasilialainen, mutta lisäksi sekoituksesta löytyy vähintään kahtakymmentä muuta kahvia, joiden alkuperää ei kerrota. Kyseessä on siis bulkkikahvi, Jorgos Skaniakos lataa.

    Jorgos Skaniakos on suuri kahvin ystävä, joka pitää kahvikauppaa Jyväskylässä,Kai Pohjanen / Yle

    Suomalaisilla kahvin ystävillä on tällä hetkellä trendinä tummapaahtoisen kahvin suosiminen. Skaniakos uskoo tämän johtuvan juuri vallalla olevan peruskaupoista myytävän kahvin tarjonnasta, joka on valtaosaltaan vaaleapaahtoista.

    – Suuntaus tummapaahtoisiin kahveihin on hieman harmi. Vaaleapaahtoinen kahvi hyvin paahdettuna ja hyvistä raaka-aineista valmistettuna on paljon aromikkaampaa kuin tumma ja siitä löytyy enemmän makuja, Jorgos Skaniakos sanoo.

    Kahvi on arvokasta kuin hyvä viini

    Suomalaisten pienpaahtimoiden määrä ja markkinaosuus ovat olleet viime vuodet kasvussa. Kasvun varaa niillä toki vielä riittää, sillä optimistisimpien arvioidenkin mukaan pienpaahtimoiden osuus koko Suomen kahvin myynnistä on reilut viisi prosenttia.

    Markkinoita hallitsevat suuret yritykset, jotka pystyvät suurella volyymillaan tarjoamaan kahvia edullisesti marketeissa ja ruokakaupoissa.

    Tamperelainen Keijo Moilanen kiertää suurten kahvinvalmistajien kolme kympillä -erikoistarjoukset kaukaa. Sen sijaan hän on suosinut suomalaisia pienpaahtimoita jo toistakymmentä vuotta ja jauhanut kahvinsa itse. Pienpaahtimoiden kahvi on hintavampaa kuin tarjouskahvin, mutta Keijo Moilasen mielestä myös monella muulla tapaa arvokkaampaa.

    –Sitä keitetään sen verran, mitä sitä tarvitaan. Sitä ei tule koskaan heitettyä pois. Kukaan ei heitä viiniäkään lavuaariin vaan juo, niin emme mekään heitä kahvia lavuaariin, Moilanen painottaa.

    Tamperelainen Keijo Moilanen on jauhanut omat kahvinsa jo kymmenisen vuottaKai Pohjanen / Yle

    Hän vertaa kahvia monella tapaa viiniin. Molempia niistä maistellaan ja riittävän paljon maisteltuaan voi tulla ikään kuin humalaan. Omasta espresso-kahvistaan hän löytää viinin tapaan jälkimakuja. Tällä kertaa ne ovat suklaisuus ja kaakaomaisuus.

    Kahvi on tuoretuote

    Pienpaahtimomessuilla Tampereella oli lukuisia näytteilleasettajia, joista ikään kuin kotikentällään toimi Pirkanmaan Paahtimo. Yrityksellä on sivupisteensä myös Satakunnassa Porissa. Pirkanmaan Paahtimoa edustava Pekka Heinonen korostaa kahvin olevan tuoretuote, mikä on juuri suomalaisten pienpaahtimoiden kilpailuvaltti.

    – Paahtamisen jälkeen kahvi huilaa viikon verran, ja tämän jälkeen sen maku on muutaman kuukauden parhaimmillaan. Sen jälkeen kahvi on yhä hyvää, mutta sen nyanssit alkavat jäädä taka-alalle. Erityisesti itse jauhettuna kahvin maku on parasta, Heinonen miettii pienpaahtimoiden kahvin vahvuuksia suurten yritysten rinnalla.

    Pekka Heinonen Pirkanmaan Paahtimosta toimii myös kahvikouluttajanaKai Pohjanen / Yle

    Pekka Heinonen ei näe suurten kahvin valmistajien ja pienpaahtimoiden välillä lopulta suurta vastakkainasettelua.

    – Jokainen toimii omista lähtökohdistaan ja keskittyy omaan juttuunsa pyrkien tekemään siinä parhaansa suomalaisen kahvikulttuurin eteen. Kyllä asiakas lopulta ratkaisee sen, onko tuote sen arvoinen, että se kannattaa ostaa.

    Tummapaahtoa ja Maca-lattea

    Messuvieraiden joukossa pyörii sekä kahviammattilaisia että vannoutuneita kahvin ystäviä. Tamperelaiset Milja Hyörinen ja Sofia Auno edustavat heistä molempia.

    Nuoret naiset työskentelevät kahvilassa ja työajan ulkopuolella he kokeilevat uusia kahvielämyksiä. Työssään he ovat törmänneet suomalaisten innostukseen tummapaahtoista kahvia kohtaan. Sitä menee asiakkaille niin suodatinkahvina kuin espressona.

    – Ehkä kotona juodaan vaaleapaahtoista peruskahvia ja ulos lähdettäessä päädytään tummempaan vaihtoehtoon, Milja Hyörinen ja Sofia Auno pohtivat.

    Milja Hyörinen ja Sofia Auno työskentelvät kahvilassa, mutta kotona kahvia kuluu harvakseltaan.Kai Pohjanen / Yle

    Take-away-kahvilakulttuuri näkyy katukuvassa entistä enemmän siinä, että vastaan tulee varsin usein pahvinen kahvimuki kädessään kulkevia ihmisiä. Silja Auno ja Milja Hyörinen uskovat tämän olevan osittain muoti-ilmiö. Toisaalta se on osoitus myös siitä, että suomalaiset pitävät kahvista.

    Kavereiden kanssa ulos kahville lähtiessään tamperelaiset kahvilatyöntekijät eivät juo perinteistä suodatinkahvia.

    – Otan silloin useimmiten laten, Milja Hyörinen kertoo.

    – Minä puolestaan haluan kokeilla jotain aivan erilaista, esimerkiksi hieman merilevältä maistuvaa Maca-lattea, Sofia Auno nauraa.

    Yksi Euroopan vanhimmista suojelualueista löytyy Muuramesta – katso video ja kuvat unohdetusta aarniometsästä

    Yksi Euroopan vanhimmista suojelualueista löytyy Muuramesta – katso video ja kuvat unohdetusta aarniometsästä


    Muuramen pohjoisosissa sijaitseva aarniometsäalue on kaikkiaan laajuudeltaan 850 hehtaaria. Kuusimäen, Tikkamäen ja Kirkkokankaan vanhojen metsien suojelualueet (Ympäristö.fi) käsittävät 223 hehtaaria. Niiden ympärillä on vielä valtion maita,...

    Muuramen pohjoisosissa sijaitseva aarniometsäalue on kaikkiaan laajuudeltaan 850 hehtaaria. Kuusimäen, Tikkamäen ja Kirkkokankaan vanhojen metsien suojelualueet (Ympäristö.fi) käsittävät 223 hehtaaria. Niiden ympärillä on vielä valtion maita, jotka Metsähallitus on suojellut omalla päätöksellään. Alue sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Jyväskylästä.

    Muuramen aarnialueen laajuus on 850 hehtaaria.Tenho Tornberg / Yle

    Suojelualueen vanhimmassa osassa Kuusimäessä harjoitettiin kaskiviljelyä 1800-luvun alussa. Sittemmin alueelle kasvoi upea koivikko, joka suojeltiin jo vuonna 1911 esimerkkinä siitä, millainen on upea kaskikoivikko.

    – Tämä on yksi Euroopan vanhimmista suojelualueista, sanoo luonnonsuojelun erikoissuunnittelija Panu Kuokkanen Metsähallituksen luontopalveluista.

    Luonnonsuojelun erikoissuunnittelija Panu Kuokkanen Metsähallituksen luontopalveluista.Tenho Tornberg / Yle

    Muuramen ympäristöpäällikkölle Kari Saarelle näin vanhan suojelualueen löytyminen kunnasta tuli yllätyksenä.

    – En tiennyt, että se on Euroopan vanhimpia.

    Isto Janhunen / Yle

    Koivut ovat kuolleet jo aikoja sitten, niistä jäljellä on vain maatuvat rungot. Tilalle on noussut upea kuusikko, jonka suojissa on kasvanut muun muassa yksi Suomen korkeimmista kuusista.

    Myrsky katkaisi yli 44 metriä korkean kuusen muutama vuosi sitten, mutta edelleen retkeilijät käyvät ihastelemassa maassa pitkin pituuttaan rojottavaa kuusta. Kuusimäessä on muitakin komeita kuusia.

    Suomen pisimmän kuusen kanto kasvaa nyt sieniä.Tenho Tornberg / Yle

    Muuramen aarnialueella ei ole merkittyjä reittejä ja kaatuneet kelot hankaloittavat kulkemista muutenkin vaikeakulkuisessa maastossa.

    – Olisi kyllä paikallaan, jos tänne voisi tehdä merkityn reitin ja voisi näitä keloja pätkästä kulkureiteiltä, sanoo alueella paljon retkeilevä Esko Kaarlenkaski.

    Esko Kaarlenkaski toivoisi suojelualueelle merkittyjä reittejä.Tenho Tornberg / Yle

    Paikalliset asukkaat kaipaavat myös latuja suojelualueella olevien metsäteiden pohjille. Metsäteille kaatuneet puut ovat kuitenkin estäneet latuhaaveet.

    Isto Janhunen / Yle
    Biokaasuyhtiö BioGTS  hakeutui yrityssaneeraukseen – nopea kasvu heikensi taloutta

    Biokaasuyhtiö BioGTS hakeutui yrityssaneeraukseen – nopea kasvu heikensi taloutta


    Käräjäoikeus hyväksyi keskiviikkona yrityssaneerausmenettelyn käynnistämisen. Yrityksen suurimmat velkojat ovat puoltaneet BioGTS Oy yrityssaneeraushakemusta. BioGTS kertoo tiedotteessaan yhtiön taloustilanteen heikentyneen tänä vuonna...

    Käräjäoikeus hyväksyi keskiviikkona yrityssaneerausmenettelyn käynnistämisen. Yrityksen suurimmat velkojat ovat puoltaneet BioGTS Oy yrityssaneeraushakemusta. BioGTS kertoo tiedotteessaan yhtiön taloustilanteen heikentyneen tänä vuonna liiketoiminnan voimakkaan kasvun vuoksi.

    Tässä haastavassa tilanteessa ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hakea yhtiö yrityssaneeraukseen. Saneerausmenettelyn tavoitteena on vakauttaa yhtiön tilanne ja turvata toiminnan jatkuminen, BioGTS Oy:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen kertoo.

    BioGTS Oy:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen luottaa yhtiön vientinäkymiin.Jaana Polamo / Yle

    Yhtiöllä on tänä vuonna ollut ongelmia laitosten toimitusprojektien maaliin viemisessä. Tästä syystä kaksi urakkasopimusta purettiin ja yhtiö menetti huomattavat urakkasummat. BioGTS pitää sopimuksien purkamisia molemmissa tapauksissa kiistanalaisina. Rautiaisen mukaan takapakit vaikeuttivat taloustilannetta ja hidastivat uusien projektien liikkeellelähtöä Suomessa, mutta vientimarkkinaa on kaikesta huolimatta saatu avattua.

    – Ensimmäisen Kiinan projektin asiakas on ollut erittäin tyytyväinen saamaansa palveluun, ja seuraavat projektit Kiinaan ja Vietnamiin ovat jo työn alla. Todellinen potentiaali ja kasvunäkymät ovat vientikaupan sektorilla, johon tullaankin jatkossa panostamaan, Mika Rautiainen vakuuttaa.

    BioGTS:n vaikeudet tulivat laajemmin ilmi ensi kerran kesäkuussa. Alkuviikosta BioGTS itse ilmoitti pysäyttävänsä hyvässä vaiheessa olleen urakan Mikkelissä.

    Velkasaneeraushakemuksessa BioGTS ilmoittaa velkojensa määräksi liki 11,7 miljoonaa euroa. Suurimmat velkojat ovat Finnvera Oyj, OP Vakuutus Oy, OP Henkivakuutus Oy ja Keski-Suomen Osuuspankki. Suurimmat saatavat on Keski-Suomen Osuuspankilla: 3,8 miljoonaa euroa.

    BioGTS Oy on vuonna 2011 perustettu patentoitujen ja tehdasvalmisteisten biokaasu- ja biodiesellaitosten valmistaja. Yhtiö työllistää Jyväskylässä noin 50 asiantuntijaa. Lisäksi yritys työllistää alihankkijaketjun kautta kokoaikaisesti yli 100 henkilöä.

    Yritys on ollut kolmena vuona peräkkäin Keski- ja Itä-Suomen alueen kasvuyritysten listan kärjessä ja palkittiin vuonna 2016 koko Suomen kovimpana kasvuyrityksenä (Kauppalehti).

    Tunnehirviön kanssa ei tarvitse vetää köyttä: väitöstutkimuksen mukaan lyhytterapialla on pitkäaikainen vaikutus masennusoireisiin

    Tunnehirviön kanssa ei tarvitse vetää köyttä: väitöstutkimuksen mukaan lyhytterapialla on pitkäaikainen vaikutus masennusoireisiin


    Tästä on kyseLyhytterapian vaikutukset ulottuvat vuosien päähän.Lyhythoidoissa terapeutti tavataan 4–20 kertaa.Tutkituilla lyhytterapiamalleilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.Aino Kohtalan Jyväskylän yliopistolle tekemän...

    Tästä on kyseLyhytterapian vaikutukset ulottuvat vuosien päähän.Lyhythoidoissa terapeutti tavataan 4–20 kertaa.Tutkituilla lyhytterapiamalleilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.

    Aino Kohtalan Jyväskylän yliopistolle tekemän väitöstutkimuksen mukaan masennusoireita voidaan vähentää jo muutamalla terapiakäynnillä.

    Masennuksen syntyyn on monenlaisia syitä, mutta oireet ovat useimmiten samankaltaisia. Yleisimpiä niistä ovat mielialan lasku, kiinnostuksen väheneminen, univaikeudet, väsymys, ruokahalun muutokset ja kuolemaan liittyvät ajatukset.

    Masennusta hoidetaan (Käypä hoito) yleensä lääkkeillä ja erilaisilla psykoterapeuttisilla hoidoilla. Hoitomuoto valitaan masennuksen asteen sekä hoidon saatavuuden mukaan.

    Lyhytterapian tulokset pysyivät

    Kohtalan tutkimuksessa (Jyväskylän yliopisto) käytetty lyhytterapiamalli käsitti neljä tapaamista terapeutin kanssa sekä kotitehtäviä. Tutkimukseen osallistuneiden masennusoireet mitattiin ennen terapiaa, heti sen jälkeen, sekä kuusi kuukautta ja vielä viisi vuotta myöhemmin.

    Kohtala kertoo mittauksien paljastaneen, että neljällä terapiakerralla potilaiden masennusoireet laskivat merkittävästi, jopa 50 prosentilla.

    – Eniten yllätti se, että vielä viiden vuoden päästä masennusoireiden taso oli samaa luokkaa kuin heti hoidon jälkeen.

    Ennakko-oletus oli, että koetut oireet voisivat viidessä vuodessa palata takaisin lähtöpisteeseen, mutta näin ei käynyt.

    Lyhytterapia opetti tutkimukseen osallistuneille psykologisen joustavuuden taitoa eli kykyä kohdata avoimesti omia tunteitaan.

    Omien arvojen pohtiminen on tärkeä osa lyhytterapiaa.Ville Välimäki / Yle

    Kohtalan tutkimuksessa mitattiin myös muun muassa ihmisen tietoista toimintaa, havainnointia ja hyväksymisen taitoa.

    Huomio kiinnittyi siihen, että masennusoireiden kokemiseen vaikuttaa se, miten ihminen suhtautuu omiin tunteisiinsa ja ajatuksiinsa. Hoitojakson aikana ihmisillä tapahtui muutosta omien tunteiden hyväksymisessä. Tällä oli yhteys masennusoireiden laskuun.

    – Ihmisen suhtautuminen omaan sisäiseen kokemusmaailmaansa ja se, elääkö omannäköistään elämää, on merkittävä tekijä hyvinvoinnissa, Kohtala sanoo.

    Kenelle lyhythoito käy?

    Lyhytterapia käy tilanteisiin, jotka eivät ole vielä menneet hankaliksi tai kroonistuneet. Se sopii ihmiselle, jonka oireet ovat vielä lieviä ja hän on suhteellisen toimintakykyinen, eli pystyy opiskelemaan tai käymään töissä, sanoo Aino Kohtala.

    – En missään nimessä ole sitä mieltä, että kaikille täytyy nyt tästä eteenpäin tarjota pelkkää lyhythoitoa.

    "Ei lyhyttä lyhyyden vuoksi, hoidon on oltava laadukasta ja tutkimusnäyttöihin perustuvaa" Aino Kohtala painottaa.Antti-Petteri Karhunen / Yle

    Kohtala näkee, että lyhytterapia voi myös madaltaa kynnystä hakeutua pidempiaikaiseen hoitoon, jos sille on tarvetta.

    Lyhythoidon onnistuminen vaatii ihmiseltä motivaatiota tehdä työtä muutoksen eteen.

    Lyhytterapiassa tärkeää on omien arvojen määrittely. Sen pohtiminen, mitkä asiat ovat juuri minulle tärkeitä, millainen ihminen haluan olla parisuhteessa, työssä, opinnoissa tai elämässä yleensä, vaatii monesti aikaa. Siksi potilaat saavat myös kotitehtäviä.

    Lyhytterapia aktivoi masentunutta

    Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella on tutkittu ja kehitetty lyhytterapiamalleja jo yli kymmenen vuoden ajan. Professori Raimo Lappalainen kertoo, että lyhytterapiassa etsitään yhdessä terapeutin kanssa keinoja vaikuttaa omaan elämään.

    Tarkoituksena on aktivoida ihminen toimimaan ja tekemään töitä oman hyvinvointinsa eteen. Joskus nämä tärkeät asiat voivat olla hyvinkin pieniä, vaikkapa ystävän kanssa elokuvissa käynti.

    – On myös tapauksia, että lyhytterapiasta on saanut rohkeutta lähteä huonosta avioliitosta tai irtisanoutua työpaikastaan.

    Mielenterveyspalveluiden jonot kuriin

    Lappalaisen mukaan tutkittujen lyhytterapiamallien käyttöönotto terveydenhuollon uudistuksessa voisi tuoda yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä. Kustannuksia leikkaisi myös verkko- ja mobiiliteknologian parempi hyödyntäminen.

    – Tutkimustulokset viittaavat selvästi siihen, että kustannukset voivat vähentyä jopa puolella hyvinkin nopeasti ilman, että laatu tai hoidon tehokkuus kärsisivät.

    Professori Raimo Lappalaisen mukaan tutkitut lyhythoitomallit ovat tehokkaita ja tuovat säästöjä.Petri Aaltonen / Yle

    Tutkimukset puhuvat myös porrastetun hoitomallin puolesta. Jopa 25 prosenttia niistä, joilla on masennusoireita, voivat hyötyä lyhythoidosta muutamassa viikossa.

    Lyhytterapian hoitomallin toteuttaminen hyvin tuloksin ei välttämättä vaadi vuosien psykoterapiakoulutusta, sillä se on nopea omaksua.

    Perusterveydenhuollossa lyhytterapia olisi otettavissa käyttöön lyhyelläkin koulutuksella, kun apuna on hyvä työnohjaus ja tuki.

    Voiko köydestä päästää irti?

    Kaikki Jyväskylän yliopistossa tutkitut lyhythoitomallit pohjautuvat hyväksyntä- ja arvopohjaisiin menetelmiin. Tavoitteena on, että ihminen oppii hyväksymään ja olemaan tuomitsematta omia tunteitaan – myös niitä ikäviä. Lisäksi pyritään siihen, että ihminen pystyy elämään omien arvojensa mukaista elämää.

    Terapiassa käytetään muun muassa erilaisia harjoitteita ja kielikuvia, eli hyödynnetään kielen luomia ajatusmalleja ja mielikuvia, joita potilas voi soveltaa omaan elämäänsä.

    Lyhytterapia vaikuttaa vielä vuosienkin päästä.Henrietta Hassinen / Yle

    Ajatellaan esimerkiksi, että omat tunteet ovat hirviö, jonka kanssa vedät köyttä. Vahva hirviö vetää sinua kohti kuilua. Mitä teet? Yleensä ihminen pyrkii vetämään kovempaa, koska hirviö täytyy voittaa.

    Terapeutin kanssa pohditaan, mitä muita vaihtoehtoja on. Voisiko köydestä vaikka päästää irti? Hirviö ei tietenkään katoa mihinkään, mutta ainakaan se ei vedä sinua kuiluun.

    – Tämänkaltaisten harjoitusten avulla opetellaan hahmottamaan, mitä on hyväksyntä ja mitä voisi olla sen hyväksyminen, että meidän elämässä niitä hirviöitä nyt vaan on.

    Nyt tehdään siideriä kotipihan omenoista – bloggaaja paljastaa helpon reseptinsä

    Nyt tehdään siideriä kotipihan omenoista – bloggaaja paljastaa helpon reseptinsä


    Suomalaisista omenoista syntyy raikkaan hapokasta siideriä, jossa maistuu puhtaasti omenan maku. Ja sen valmistaminen on helppoa, lupaa siideriharrastaja ja bloggaaja Mika Laitinen. Omenamehu laitetaan käymään ja pullotetaan. Poreet syntyvät...

    Suomalaisista omenoista syntyy raikkaan hapokasta siideriä, jossa maistuu puhtaasti omenan maku.

    Ja sen valmistaminen on helppoa, lupaa siideriharrastaja ja bloggaaja Mika Laitinen. Omenamehu laitetaan käymään ja pullotetaan. Poreet syntyvät makeutusaineella pullossa.

    – Suomalainen siideri eroaa perinteisten siiderimaiden tuotteista: englantilaisissa ja ranskalaisissa siidereissä on voimakkaita mausteisia ja tanniinisia piirteitä, sanoo Laitinen.

    Perinteinen siideri on siis käynyttä omenamehua. Valtaosa kaupan siidereistä valmistetaan omenamehutiivisteestä ja lisätyistä aromeista, ja niiden mehupitoisuus voi olla alle 40 prosenttia.

    Itsetehdyn siiderin maku ja hapokkuus riippuvat omenoiden sokeripitoisuudesta, happamuudesta ja tanniineista. Laitisen mukaan tasapainoinen siideri syntyy useita omenalajikkeita yhdistämällä. Myös hiivalla voidaan korostaa tai peittää omenan omia piirteitä.

    Suomalaisesta laimentamattomasta omenamehusta saa alkoholipitoisuudeltaan noin 5-prosenttista siideriä.Maltainen-blogi

    Jyväskyläläisen Mika Laitisen päälaji on itse asiassa oluen paneminen: hän on ehtinyt tehdä kahdessa kymmenessä vuodessa 300 erää olutta. Kokemuksiaan hän jakaa suositussa Maltainen-blogissa.

    Laitinen on tehnyt siideriä kotipihan talviomenoista kymmenen vuoden ajan.

    – Talviomenat eivät ole parhaita siideriomenoita, koska ne ovat erittäin hapokkaita, sanoo Laitinen.

    Hapokkuuteen on löytynyt ratkaisu: blogissaan Laitinen kertoo käyttävänsä Nouveau-tyylistä viinihiivaa, joka tuottaa hedelmäisiä käymisaromeja.

    Jouluna avataan ensimmäiset pullot

    Perinteisesti siideri on määritelty juuri omenoista valmistetuksi alkoholijuomaksi. Laitisen mukaan siideriä on mahdollista maustaa pienellä määrällä marjamehua, jolloin saa rosé-tyyppistä siideriä.

    Varmimmin ensimmäinen siideri onnistuu kuitenkin pelkillä omenoilla, sillä marjat tai muut hedelmät saattavat muuttaa nesteen pH-tasoa hankalammin hallittavaksi.

    – Itse tykkään pitää sen pelkkänä omenajuomana, sanoo Laitinen.

    Nopeimmillaan siideri on valmista kolmessa viikossa. Toisena ääripäänä on perinteinen siiderinvalmistus Englannissa ja Ranskassa, jossa siideri laitetaan syksyllä sadonkorjuun aikaan käymään ja pullotetaan keväällä.

    Laitinen on valinnut keskitien: jouluna avataan ensimmäiset pullot eli siideri on puolessatoista kuukaudessa valmista.

    Mitä vähemmän mehua on käsitelty, sen parempi. Jukka Kaksonen valmistelee murskattuja omenoita puristettavaksi Kaksolan mehuasemalla Outokummussa.Reijo OinonenMika Laitisen helppo siideriohje

    Tarvikkeet:

    20-25 litraa omenamehua

    Käymisastia

    Siideri- tai viinihiiva

    Desinfiointiaine

    Lappo

    Lämpömittari

    Lasipulloja, korkituslaite, kruununkorkkeja

    1. Laadukas omenamehu on siiderin perusta

    Mitä kypsempi omena, sen parempi – kypsyminen lisää omenoiden sokeripitoisuutta, jota tarvitaan käymisessä. Kymmenien kilojen mehustus onnistuu helpoiten mehustusasemalla tai kotona mehulingolla. Höyrymehustamista ei suositella, koska se antaa siideriin epätoivotun keitetyn hedelmän maun. Omenoista saa mehua noin 50–70 prosenttia omenoiden painosta.

    2. Mikä hiiva on paras?

    Siiderin valmistukseen käyvät siiderihiivat, viinihiivat ja jopa oluthiivat – Mika Laitisen suositus aloittelevalle siiderintekijälle on toimintavarma kuivattu sampanjahiiva.

    Viini- ja oluttarvikkeita myyvissä kaupoissa on myynnissä laaja valikoima erilaisia siiderintekoon sopivia hiivoja, marketeissa puolestaan valikoima on suppeampi. Hiivat myydään yleensä alle 10 gramman paketeissa, joka riittää 20-25 litraan siideriä eli marketeissa myytävien käymisastian tilavuuden verran.

    Jokainen hiiva vaikuttaa omalla tavallaan siiderin makuun: yksi hiiva peittää ja toinen korostaa omenan omia piirteitä.Annika Martikainen / Yle

    3. Älä anna pöpöjen pilata siideriä

    Ensin käymisastiat, lappoletkut ja pullot puhdistetaan liottamalla päivän tai pari puhdistusaineessa. Tehokkaan pesuliuoksen saa sekoittamalla 100g natriumperkarbonaattia sisältävää valkaisuainetta 25 litraan vettä. Puhdistuksen jälkeen välineet desinfioidaan esimerkiksi Star San -aineella, jota ei tarvitse erikseen huuhdella pois.

    4. Valitse käymiseen tasainen lämpötila

    Kuivahiiva nesteytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kaada huoneenlämpöinen omenamehu desinfioituun käymisastiaan ja lisää hiiva. Ilmalukko kiinni kanteen ja siihen vettä sisään. Säilytä käymisastiaa paikassa, jossa on tasainen, 18–23 asteen lämpötila. Anna omenamehun käydä 2–4 viikkoa, kunnes siideri on kirkastunut ja käyminen loppunut. Mitä korkeampi lämpötila, sitä lyhyempi kypsytysaika.

    5. Poreet syntyvät pullossa

    Varmista ennen pullotusta, että käyminen on loppunut – muuten pullot saattavat räjähtää! Käyminen on loppuvaiheessa, kun vesilukon pulputus on vähentynyt.

    Lappoa siideri desinfioituihin pulloihin. Jos haluat poreilua, lisää pulloon sokeria, hunajaa tai omenamehua: esimerkiksi teelusikallinen sokeria puoleen litraan. Siideriin voi halutessaan lisätä säilöntäainetta, kuten sulfiitteja. Sulje kruununkorkkipullot.

    Pidä siideri jälkikäymisen aikana huoneenlämmössä noin 1–2 viikkoa, jonka jälkeen siideri voidaan siirtää kylmään. Siideri on valmis nautittavaksi: jos juoma on liian kuivaa, sitä voi makeuttaa lisäämällä lasiin sokerisiirappia.

    Lähde: Maltainen-blogi

    Vasemmalla mehu ennen käymistä. Oikealla kirkastunut siideri odottaa pullotusta.Maltainen-blogi

    Lue lisää:

    Yle Uutiset: Kova, pieni ja pahanmakuinen – suomalainen aito siideri tehdään omenasta, josta et haluaisi haukata

    Biokaasuyhtiön ongelmat syvenevät – nyt Mikkelissä neuvotellaan laitossopimuksen purkamisesta

    Biokaasuyhtiön ongelmat syvenevät – nyt Mikkelissä neuvotellaan laitossopimuksen purkamisesta


    Mikkeliin valmisteilla olevan biojalostamon laitostoimittaja haluaa purkaa urakkasopimuksen. BioSairila Oy on aloittanut laitostoimittaja BioGTS Oy:n kanssa sopimuksen purkuneuvottelut yrityksen ilmoituksen pohjalta. – Ilmoitus tuli eilen. Se oli...

    Mikkeliin valmisteilla olevan biojalostamon laitostoimittaja haluaa purkaa urakkasopimuksen.

    BioSairila Oy on aloittanut laitostoimittaja BioGTS Oy:n kanssa sopimuksen purkuneuvottelut yrityksen ilmoituksen pohjalta.

    – Ilmoitus tuli eilen. Se oli pienoinen yllätys. Nyt meidän pitää ottaa haltuun tuo projekti. Laitosrakentaminen on hyvässä vaiheessa, ja seuraavaksi pitäisi aloittaa prosessilaitteiden asennukset, toteaa Biosairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen.

    BioGTS ilmoitti urakan pysäyttämisestä taloudellisiin syihin vedoten. Neuvotteluissa pohditaan esimerkiksi alihankintasopimuksien siirtoa tilaajalle.

    Maanrakennusurakka Metsä-Sairilan alueella jatkuu normaalisti. Tavoitteena on minimoida laitoksen valmistumiseen vaikuttavat viivästykset.

    – Joku ratkaisu pitää saada lähiviikkoina ja ainakin tähän mennessä on neuvoteltu hyvässä yhteistyössä. Tavoitteena on, että hanke saadaan valmiiksi ensi kesään mennessä. Alunperin oli pieni odotus siitä, että jo vuoden vaihteessa olisi ehditty joltain osin laitoksen laitteita pyörittää, niin tämä varmasti viivästyy, kertoo Hirvonen.

    Hirvosen näkemys on, että hankkeen kustannukset eivät kasva suunnitellusta, vaikka mutkia matkaan tulikin.

    – Toki neuvottelut ovat vasta alkaneet ja katsotaan sitten eri osa-alueet, miten ne toteutetaan. Laitoksessa on varauduttu yhdeksän miljoonan euron investointiin ja siinä suuruusluokassa yritetään pysyä.

    Biokaasulaitosten toiminnassa ongelmia ympäri maata

    BioGTS:n toimittamien biokaasulaitosten käyttöönotossa on ollut ongelmia ympäri Suomea.

    Näin on tapahtunut myös Mikkelin Haukivuorella, missä toimiva Biohauki Oy ilmoitti elokuussa purkavansa laitoksen toimitussopimuksen BioGTS:n kanssa. Yhtiön mukaan sopimuksen purkamisen syynä olivat laitoksen toiminnassa havaitut virheet ja puutteet.

    BioGTS:n toimitusjohtaja Mika Rautiaisen mukaan Haukivuorella kyse on takuuajan korjauksiin liittyvästä kiistasta, ja sopimuksen purkaminen on laiton.

    Toimitusjohtaja: "Meitä pyritään ahdistamaan nurkkaan"

    Rautiainen syytti myös Jyväskylän kaupungin jätehuoltoyhtiö Mustankorkea Oy:ta Haukivuoren laitoksen sopimusriidoista. Mustankorkea purki oman laitossopimuksensa BioGTS:n kanssa viime helmikuussa.

    – Entinen asiakkaamme Jyväskylän kaupungin jätehuoltoyhtiö Mustankorkea Oy konsultoi (BioHauki Oy:ta) tässä asiassa, ja pyrkii parhaansa mukaan ahdistamaan meitä nurkkaan. Se on tätä Jyväskylän kaupungin elinkeinopolitiikkaa, Rautiainen totesi BioGTS:n lähettämässä tiedotteessa.

    Mikkelissä Biosairilan laitosurakka pysäytettiin BioGTS:n ilmoituksella taloudellisista syistä.

    BioGTS on joutunut maksuhäiriöineen myös protestilistalle, missä yritykselle on merkitty toukokuussa reilun 6300 euron maksamaton saatava. Toimitusjohtaja Rautiainen kertoi Ylelle kesäkuussa, että maksuhäiriömerkintä johtui maksuliikennejärjestelmän ja tilitoimiston vaihdosta.

    Noin kymmenen miljoonan euron laitoshankkeessa mukana myös valtion rahoja

    Biosairilan biokaasulaitoksen pitäisi alkuperäisen aikataulun mukaan valmistua keväällä 2019. Laitoksen investoinnin kokonaiskustannus on noin 9,7 miljoonaa euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriön kärkihanketukea on 3,4 miljoonaa euroa.

    Hankkeen toteutuksesta järjestettiin kansainvälinen tarjouskilpailu, ja saatujen tarjousten perusteella biojalostamon toteuttajaksi valittiin Jyväskylässä toimiva laitostoimittaja BioGTS.

    Mikkelin kaupunki omistaa BioSairilasta 80 prosenttia ESE Oy:n ja MetsäSairila Oy:n kautta. 20 prosenttia yhtiön osakkeista on BioGTS Oy:n omistuksessa.

    – Myös nämä omistussuhteet ovat jatkossa neuvottelujen alla, kaikesta tähän urakkaan liittyvästä neuvotellaan. Tärkeintä on saada tuo urakka ja laitosrakentaminen jälleen käyntiin, toteaa Biosairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen.

    Lue myös:

    Hallituksen lempilapsi joutui hankaluuksiin: Biokaasulaitosten valmistajalla maksuhäiriöitä ja katteettomia lupauksia tuotoista

    Isännän hurjasta haaveesta tuli vihdoin totta – Lehmän lannasta kaasua oman auton tankkiin

    Biokaasuautoilu kutoo verkkonsa yhä ylemmäs Suomea – Tutkija: ”Tällä pidetään maaseutua elinvoimaisena”

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot

    Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot


    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin. Yle selvitti...

    Miesten jääkiekon SM-liigajoukkueiden hallitukset ovat vahvasti miesvoittoisia. 15 joukkueen 83 hallitusjäsenestä vain kaksi on naisia: Tapparan Sirkka Hagman ja JYPin Sari Rito. Molemmat heistä kuuluvat myös joukkueidensa omistajiin.

    Yle selvitti kaikkien 15 liigajoukkueen hallitusten jäsenten taustat ja sidonnaisuudet. Suurin osa jäsenistä on liikemiehiä, joille liigajoukkueen hallituksessa istuminen ei ole ainoa luottamustoimi.

    Voit siirtyä suoraan oman joukkueesi tietoihin yllä olevasta pudotusvalikosta tai tankata kaikkien joukkueiden tiedot alta löytyvästä listasta.

    HIFK

    Pelaajabudjetti 3,25 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jukka Valtanen

    Korvasi potkut saaneen Pentti Matikaisen vuonna 2008, kun HIFK oli konkurssin partaalla. Toimii myös Jääkiekkoliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana. On työskennellyt aiemmin Elisassa ja Lorealilla.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Everi

    On ollut mukana kehittämässä jääkiekon mestarien liigaa CHL:ää ja on myös CHL:n hallituksen jäsen. Puuhannut monitoimiareenaa Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun.

    Leo Bensky

    Maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan perheyritys Oy Anglo-Nordic Ab toimitusjohtaja. Tuli HIFK:hon sijoittajaksi vuonna 2008 seuran talousahdingon aikana, kun HIFK järjesti osakeannin.

    Gustaf Björnberg

    Tuli myös HIFK:n omistajaksi seuran kannalta surkeana vuonna 2008. Metsäteollisuusyhtiö Myllykosken (sittemmin myyty UPM:lle) omistajasuvun perijä.

    Alexander Lindholm

    Otava-konsernin toimitusjohtaja. Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen.

    Kaj Swanljung

    Pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Ammatiltaan asianajaja, joka on mukana useiden yritysten hallituksissa, esimerkiksi naantalilainen alkoholijuomiin keskittynyt Brinkhall Sparkling Oy.

    Harri Tuohimaa

    Handelsbanken Rahoitus Oyj:n toimitusjohtaja. Entinen jääkiekkoilija, joka on edustanut SM-liigassa Lukkoa ja HIFK:ta sekä Suomea Sarajevon olympialaisissa.

    HPK

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,37 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Antti Toivanen

    Työskennellyt aikaisemmin muun muassa kiinteistönvälittäjänä ja yritysrahoituspäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Matti Vihervuori

    Ollut pitkään HPK-edustusjääkiekko ry:n hallituksessa. Ollut Hämeen Sanomien toimitusjohtaja.

    Jyrki Louhi

    Pelaajaurallaan HPK:n seuraikoni, jonka pelipaita on nostettu Hämeenlinnan jäähallin kattoon. KPMG:n erityisasiantuntija urheilujuridiikassa ja -verotuksessa.

    Mika Koskinen

    Länsi-Auton aluejohtaja.

    Mika Uutela

    Rakennussaneerausyhtiö MV Maalaus Oy:n toimitusjohtaja.

    Tapio Vekka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Vekka Liikenteessä. Kiinteistö- ja ruokapalveluita tarjoavan Tekmen toimitusjohtaja. Ollut aiemmin myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

    Ilves

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,4 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Risto Jalo

    Entinen liigapelaaja, joka on Ilveksen toimitusjohtaja jo toistamiseen. Autonvuokrausyritys Noble Team Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

    Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä

    Entinen SM-liiga- ja NHL-pelaaja. Asuu Savonlinnan Kerimäellä, jossa toimii lammastilansa Herttualan toimitusjohtajana.

    Timur Kärki

    Ohjelmistoyritysten Gofore ja Erofog Oy toimitusjohtaja.

    Esa Ranta-aho

    Belgiassa hevostalli ER-horsea pyörittävä toimitusjohtaja.

    Markku Pekkola

    Työskentelee talous- ja palkkahallinnon asiantuntijana Accountorissa ja istuu myös yhtiön hallituksessa.

    Mikkelin Jukurit

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 3,36 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tuomas Muotka

    Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Kalevankankaan Areena Oy:ssa, jonka toimialaa on tapahtumien järjestäminen Jukurien kotihallilla Kalevankankaan jäähallilla. On myös jäähallilla toimivan Heimoravintolat Oy:n toimitusjohtaja. Pelannut Jukureissa juniorina.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Toivakka

    Suomen jääkiekkoliiton hallituksen varapuheenjohtaja, toiminut myös Mestiksen puheenjohtajana. Toivakan suku on vaikuttanut Mikkelin yrityselämässä jo yli sata vuotta. Suku on ollut mukana muun muassa kauppakeskus Akselissa ja Mikkelin toriparkissa sekä vaikuttaneet kunnallispolitiikassa. Toivakan suvun omistama A. Toivakka Oy on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista.

    Jukka Ahokas

    Mikkelin kaupunkilehden toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi toimii monella toimialalla pelaavan JLV Investin toimitusjohtajana. Yrityksen toimialoiksi on ilmoitettu muun muassa lehtien julkaisutoiminta, mainostoimistopalveluiden tuottaminen ja kiinteistöjen omistaminen.

    Reijo Björkman

    On mukana Kalevankankaan Areenan ja Heimoravintoloiden hallituksissa. Vakuutusmeklari Meklaritalo-yrityksessä.

    Jyrki Larvanto

    Mikkeliläisen Kantolan Rengas Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. Yritys kuuluu Rengas Center -ketjuun. Osti Kantolan Renkaan koko osakekannan vuonna 2005.

    Kai Simola

    Toimitusjohtaja putki-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja erikoisurakointia tarjoavassa Star Expert Oy -yrityksessä. Sai vuonna 2015 Mikkelin kaupungin vuoden yrityspalkinnon.

    Heikki Viitikko

    Osti viime vuonna Jukureista 28 prosenttia. Kiinteistösijoittaja. Estate Oy -nimisen yrityksen toimitusjohtaja.

    JYP

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 8,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Aku Vallenius

    Jypin entinen pelaaja. Koiranruoka ja -tarvikeyritys Ryrys Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Jypin akatemiajoukkue D Teamin toimitusjohtaja, Jyväskylän Jäähalli Oyn hallituksen jäsen.

    Hallituksen puheenjohtaja Jukka Seppänen

    Toimii hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana yli kymmenessä kiinteistöosakeyhtiössä. Hallitusjäsenyyksiä lukuisssa muissakin eri alan firmoja. Seppäsellä on ollut sormensa pelissä Jypin kohdalla joko toimitusjohtajan tai hallituksen puheenjohtajan roolissa parikymmentä vuotta. Aiemmin hän oli koko Jypin suurin yksittäinen omistaja.

    Pekka Harvia

    Kuuluu Harvian saunasukuun. Paikka sekä vene- ja konekauppaan keskittyvän Jyväs-Marinen että uutta liikuntakeskusta Jyväskylään valmistelevan Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa.

    Heimo Viinanen

    On myös Jyväs-Marinen ja Jyväskylän Hippoksen kehitys Oyn hallituksessa, sekä kirjanpainoalan yritys Grano Oyn hallituksessa.

    Sari Rito

    Jypin hallituksen ainoa nainen. On myös kiinteistösijoitusyritys Rito Oyn toimitusjohtaja. Yritys toimi vaatealalla vuoteen 1998 saakka.

    Anssi Lyytinen

    Optikkoalalla. Toimii Dioptiria Oyn ja Virlans Oyn toimitusjohtajana.

    Esa Polas

    Istuu lukuisten asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa. On puheenjohtaja kolmen eri alan yrityksen hallituksissa, muun muassa kuljetuspalveluita ja autokauppaa.

    Kalpa

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,9 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Toni Saksman

    Nostettiin toimitusjohtajaksi tappiollisen kauden 2012–2013 päätteeksi. Työskennellyt aiemmin tilitoimisto Pretax Kuopio Oyn toimitusjohtajana. Osakas ja hallituksen jäsen konsulttiyritys Javeco Oyssa, jossa työskentele konsulttina.

    Hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen

    Vuoden 2017 liikemies, entinen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja.

    Kyösti Karhunen

    Kuopiolaisen tavarataloketju Carlsonin toimitusjohtaja.

    Mikko Kuparinen

    Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen ja Juniori-Kalpa ryn puheenjohtaja. Sijoittaja, sijoitusyhtiö Canelcon Capital Oyn toimitusjohtaja.

    Markus Pohjonen

    Rakennusbisneksessä mukana. Toimitusjohtaja kahdessa eri kuopiolaisessa rakennusfirmassa. Puheenjohtajana useissa taloyhtiöissä Kuopiossa. Kuopion vuoden nuori yrittäjä 2013.

    Jarmo Vidgrén

    Omistaa veljiensä kanssa metsäkoneyhtiö Ponssen ja toimii yrityksen myynti- ja markkinointijohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Ponsse on tukenut Kalpaa vuodesta 2004 asti.

    KOOKOO

    Pelaajabudjetti 1,7 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,94 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Sakari Välimaa

    Kiekkoillut I-divisioonan joukkueessa Kotkan Titaanit ja toiminut myös joukkueen toiminnanjohtajana. Ollut aiemmin myös TPS:n myyntipäällikkönä.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Pulkkinen

    Microsoftin johtoryhmässä liiketoimintajohtajana.

    Heikki Hietala

    Yrittäjä muun muassa hallitilaa vuokraavassa Tehovarastot -yrityksessä.

    Jouni Mankki

    Töissä rakennusalan yritys Swecossa.

    Pulla Peltola

    Leipomoalan yrittäjä. Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen (sit.).

    Pahto Ruohtula

    KooKoon suurin yksittäinen omistaja - omistaa noin 19 prosenttia. Perustanut majoitusalan yritys Suomen Majoitusmestarit, jonka myi viime vuonna.

    Mika Turkki

    Puhelinpalveluita myyvän FIN Kotimaan Puhelinpalvelut Oyn omistajia.

    Oulun Kärpät

    Pelaajabudjetti 3,2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 15,8 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tommi Virkkunen

    Oli Kärppien hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2010 saakka. Toimitusjohtaja myös kahdessa Kärpät -konsernin tytäryhtiössä: musiikkifestivaaleja järjestävä Qstock Oy ja työvoimaa vuokraava Työtahti Oy.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Kontsas

    Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö. Jääkiekkotapahtumajärjestäjä Glacies Oyn, Raksilan Harjoitushalli ja Raksilan Tekojääkentän Katsomo ky hallitusten jäsen, Työtahti Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Petri Harju

    Rakennuttajatoimisto Promenin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen ja Pohjoisen panimo Maistila Oyn hallituksen jäsen.

    Jari Pirinen

    RSM Finland Recoveryn toimitusjohtaja. Työskennellyt ennen Finnveralla ja Pohjolan Osuuspankissa. Koneiden myynti- ja vuokrafirma Realmachinery Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Arto Yli-Martimo

    Kuuluu Osuuspankin hallintoneuvostoon. Metalliteollisuudessa Mectalent Oyn hallituksen jäsen ja liikkeenjohdon konsultointia tekevän Asylum Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Rauman Lukko

    Pelaajabudjetti 2,6 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,3 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Timo Rajala

    Inisinööri, työskennellyt muun muassa Elisalla.

    Hallituksen puheenjohtaja Ari Salmi

    Liigan hallituksen jäsen. Hallituksen puheenjohtaja myös Logistikas Oyssä ja Olderman Oyssa. Jälkimmäisessä myös toimitusjohtajana, samoin Rautarukkanen Oyssä. Hallituksen jäsen myös Rauman satamayhtiö Rauma Marine Constructionsissa.

    Rami Aarikka

    Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja.

    Veli-Matti Lanne

    Contineo Oyn toimitusjohtaja. Contineo omistaa muun muassa RTK-Palvelun ja RTK-Henkilöstöpalvelun, jotka kuuluvat Lukon kanssa samaan konserniin. Suurin osa Lukon rahoituksesta tulee juuri RTK:lta. Lanne on myös RTK Henkilöstöpalvelun hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen jäsen myös neljässä muussa yrityksessä.

    Mika Marttila

    Osuuskauppa Keulan hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

    Janne Mokka

    Ydinjätehuollon asiantuntijayritys Posiva Oyn toimitusjohtaja. Entinen ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) tuotantojohtaja.

    Esa Tommila

    Entinen Lukon pelaaja. Hallituksen jäsen Lukon junioriareena Tuki-Areena Oyssä.

    Lahden Pelicans

    Pelaajabudjetti 1,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 7,22 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Tomi-Pekka Kolu

    Työskennellyt Pelicansissa vuodesta 2004, muun muassa markkinointijohtajana. Pelannut Pelicansissa 57 Liiga-ottelua kaudella 1999-2000.

    Hallituksen puheenjohtaja Pentti Matikainen

    Entinen pelaaja ja valmentaja, joka valmensi Suomen maajoukkueen vuonna 1988 olympialaisissa hopealle.

    Pasi Nurminen

    Pelicansin suurin omistaja: omistusosuus yli 70 prosenttia. Entinen maalivahti, joka on pelannut Liigan ja maajoukkueen lisäksi NHL:ssä. Kuuluu myös Pelicansin valmennustiimiin.

    Tommi Kurkaa

    Asfaltointiyritys Iskuasfaltin toimitusjohtaja ja Pelicansin pienomistaja.

    Juho Ruoti

    Toimitusjohtaja linja-autoalan perheyritys Reissu-Ruoti Oyssa. Pelicansin pienomistaja.

    Simo Santapukki

    Apulanta-yhtyeen rumpali, toinen omistaja Apulanta Oysta. Omistaa myös kiinteistöjä Lahdessa.

    SaiPa

    Pelaajabudjetti 2 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 5,45 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Jussi Markkanen

    Entinen Liiga- ja NHL-pelaaja. Omistaa SaiPasta noin 19 prosenttia.

    Hallituksen puheenjohtaja Timo Tersa

    Omistaa melkein 25 prosenttia yhtiöstä. Pyörittää Lappeenrannan K-Rautaa.

    Jussi Okko

    Hänen isänsä johtama Okimar Invest on Liiga-Saipan toinen pääosakas liki 25 prosentin omistuksella. Työskentelee perheensä omistamassa kivialan yritys Ylamaa Groupissa.

    Kari Koskimies

    Omistaa Liiga-Saipasta noin 16 prosenttia. Yrittäjänä muun muassa urheiluvälinemyynnissä.

    Kimmo Lecklin

    Edustaa hallituksessa SaiPa ry:tä, joka vastaa seuran junioritoiminnasta. Entinen liigatason maalivahti.

    Ville Suni

    Perheyritys Auto-Suni Oyn toimitusjohtaja.

    Timo Tikkinen

    Liigayhtiön pienomistaja, rahoitusalan ammattilainen.

    Teemu Toiviainen

    Töissä Nokian talousjohdossa. Liiga-Saipan pienomistaja.

    Vaasan Sport

    Pelaajabudjetti 1,5 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 4,5 miljoonaa

    Toimitusjohtaja Tomas Kurten

    Pitkä kokemus kansainväliseltä matkailualalta.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen

    Jääkiekon SM-liiga Oyn hallituksen puheenjohtaja. Vaasan Jäähallin Ravintolayhtiön hallituksen puheenjohtaja ja iLOQ Oy -nimisen digitaalisia lukitusratkaisuja myyvän yrityksen toimitusjohtaja. Sportin hallituksen kaikki kuusi jäsentä kuuluvat myös ravintolayhtiön hallitukseen.

    Ismo Aukee

    Valoitusratkaisuja tekevän Jukolux Oyn toimitusjohtaja.

    Tommie Jern

    Lääkefirma Ratiopharmin toimitusjohtaja.

    Martti Ehrnrooth

    Kuuluu Jukoluxin hallitukseen. Sen ja Sportin lisäksi istuu kahdeksan muun yhtiön hallituksissa, muun muassa kiinteistöalaa.

    Kjell Jonas Hemming

    JCH Investments Ltd, hallituksen puheenjohtaja.

    Ari-Pekka Soini

    Koiraharrastuksiin keskittyvän Paws Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

    Tappara

    Pelaajabudjetti 2,75 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 9,2 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Mikko Leinonen

    Entinen Liiga- ja NHL-hyökkääjä. Kuuluu jääkiekkotapahtumia järjestävän Glacies Oyn, Tappara Sport Oyn ja Hakametsän palvelut Oyn hallituksiin.

    Hallituksen puheenjohtaja Heikki Penttilä

    Pyörittää Tampereella omaa asianajotoimistoaan.

    Sirkka Hagman

    Tapparan hallituksen ainoa naisjäsen ja Liiga-joukkueiden hallitusten kahdesta naisjäsenestä toinen. Rengasalalla toimivan Black Donuts Engineeringin prokuristi. Lempäälän Jäähalli Oyn hallituksen puheenjohtaja.

    Jouni Oja

    Rahoitusyhtiö Kivainvest Oyn toimitusjohtaja. Mukana usean muun eri yhtiön hallituksessa.

    Ronald Grönlund

    Kerrotaan olevan hallituksessa yhden seuran pääomistajan Chaim "Poju" Zabludowiczin edustaja. Air Intelligence Oyn hallituksen jäsen.

    Pasi Näkki

    Tallink Siljan toimitusjohtajan sijainen.

    Ari Penttilä

    Matkapoikien toimitusjohtaja.

    Antti Peltonen

    Sähkö-Pelto Oyn toimitusjohtaja. Lähes kolmisenkymmentä roolia muiden yritysten hallituksissa tai kiinteistöosakeyhtiöissä.

    Tommy Westerberg

    Antti Peltosen tapaan useita kymmeniä rooleja eri yritysten hallituksissa. Tilitoimisto Westerbergin toimitusjohtaja.

    TPS

    Pelaajabudjetti 2,4 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,7 miljoonaa euroa

    Toimitusjohtaja Santtu Jokinen

    Aloitti TPS:n veturina tämän vuoden kesäkuussa. Sitä ennen työskenteli lähes 20 vuotta Lindström Groupilla eri tehtävissä. Koulutukseltaan diplomi-insinööri.

    Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Marin

    Jääkiekon SM-liigan hallituksen jäsen. Turkuhallin Palvelu Oyn hallituksen puheenjohtaja, Uplause Oyn toimitusjohtaja.

    Ilkka Paananen

    Peliyhtiö Supercellin hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja. Myös suositun Wolt -ruokakuljetusyrityksen hallituksen jäsen.

    Mikko Kodisoja

    Supercellin perustajajäsen ja prokuristi.

    Porin Ässät

    Pelaajabudjetti 1,9 miljoonaa euroa

    Liikevaihto 6,25 miljoonaa euroa

    Vt. toimitusjohtaja Mikael Lehtinen

    Korvasi potkut saaneen Eeva Perttulan kuluvan vuoden toukokuussa. Toiminut aiemmin junioriässien toiminnanjohtajana.

    Hallituksen puheenjohtaja Mikko Juusela

    Luvata Pori Oyn henkilöstöjohtaja ja hallituksen jäsen. MVR-Yhtymän hallituksen jäsen. Valittiin hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä 2018, sitä ennen oli Ässien junioritoiminnasta vastaavan Porin Ässät ryn hallituksen jäsen vuosina 2014–2018, puheenjohtajana 2015–2018.

    Juha Hakanpää

    Astora-Rakennus Oyn pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Astora Group Oyn toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Porin Ravit Oyn hallituksen jäsen.

    Janne Ojanen

    Porin Ravien hallituksen puheenjohtaja, entinen Ässät Oyn hallituksen puheenjohtaja. Huhujen mukaan ei tullut toimeen aiemmin tänä vuonna irtisanotun toimitusjohtaja Eeva Perttulan kanssa.

    Jali Prihti

    Sampo-Rosenlew Oyn hallituksen puheenjohtaja. Ollut Ässien hallituksessa vuodesta 2012 alkaen, joukkueenjohtajana myös junioritoiminnassa.

    Kimmo Suominen

    Suomen pesäpalloliiton kurinpitopäällikkö ja urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen. Asianajaja Eversheds Sutherland -nimisessä yrityksessä.

    Jaakko Virtanen

    Porin elementtitehtaan yrittäjä ja toimitusjohtaja. 154 liigaottelua Ässissä. Ässät Oy hallituksessa 2010–2013, Ässät ryn hallituksessa 2008–2014. Patajunnuareena Oyn hallituksen jäsen.

    Lue lisää:

    Kärpät uusii mestaruuden, pistepörssin voittaja suoraan historiankirjoista – Yle Urheilu listasi liigakauden palkintojen saajat ja potentiaalisimmat haastajat

    SM-liigakautta ennakoivassa erikoislähetyksessä nostettiin esille ennakkosuosikit ja lupaavimmat nuoret: "Kuin uusi Aho tai Laine, joka olisi paras aikainen joululahja liigalle"

    Liiga-avaus oli poikkeuksellista hurlumhei-juhlaa – täydellä kierroksella mätettiin 19 ylivoimamaalia

    Ensi viikolla tavanomaista lämpimämpää syyssäätä – 20 asteen raja voi mennä rikki

    Ensi viikolla tavanomaista lämpimämpää syyssäätä – 20 asteen raja voi mennä rikki


    Ensi viikolla tulossa on tavanomaista lämpimämpää syyssäätä. Viikon keskivaiheilla lämpötilat nousevat etelässä jopa 20 asteen tuntumaan tai ylikin, ennustaa Ylen meteorologi Joonas Koskela. – Viikko alkaa kuitenkin sateisena ja tuulisena,...

    Ensi viikolla tulossa on tavanomaista lämpimämpää syyssäätä. Viikon keskivaiheilla lämpötilat nousevat etelässä jopa 20 asteen tuntumaan tai ylikin, ennustaa Ylen meteorologi Joonas Koskela.

    – Viikko alkaa kuitenkin sateisena ja tuulisena, lämpötilan noustessa enimmillään 15 asteeseen. Maanantaina Etelä- ja Keski-Suomessa tulee vettä 10 – 15 millimetriä, illalla sateet ovat Lounais-Suomen osalta jo ohi. Pohjoisessa on pääosin poutaa, Koskela sanoo.

    Tiistai on koko maassa osin aurinkoinen poutapäivä, lämpötilojen ollessa 15 asteen molemmin puolin.

    Keskiviikkona etelässä on poutaa, mutta maan keskiosien ja Lapin yli liikkuu sadealue, joka tuo tullessaan kymmenisen millimetriä vettä.

    – Keskiviikosta perjantaihin etelässä on lämpimiä päiviä ja 20 asteen lämpötilaraja menee todennäköisesti rikki, toisaalta luvassa on puuskaista navakkaa tai kovaa tuulta, Koskela kertoo.

    Myös yöt ovat ajankohtaan nähden lämpimiä.

    – Lapissa päivälämpötila on alkavalla viikolla 10 asteen molemmin puolin, yöllä voi paikoin esiintyä hallaa, kunnon yöpakkasia ei vielä sääkartoilla näy, Koskela kertoo.

    Kiinnostavaa lukemista lauantai-iltaan: Opi elämään hiljaisen kanssa, ongelmalähiön tyytyväiset asukkaat ja lasten vaiettu alistaminen

    Kiinnostavaa lukemista lauantai-iltaan: Opi elämään hiljaisen kanssa, ongelmalähiön tyytyväiset asukkaat ja lasten vaiettu alistaminen


    Väärä lääke vei pojan vuosiksi psykiatriseen hoitoon – 16-vuotiaana hän onnistui paljastamaan, kuinka lapsia alistetaan ja nöyryytetään laitoksissa ympäri maata Sairaita lapsia on esimerkiksi kääritty mattoon ja pidetty talutusvyössä....

    Väärä lääke vei pojan vuosiksi psykiatriseen hoitoon – 16-vuotiaana hän onnistui paljastamaan, kuinka lapsia alistetaan ja nöyryytetään laitoksissa ympäri maata

    Sairaita lapsia on esimerkiksi kääritty mattoon ja pidetty talutusvyössä. Kaltoinkohtelu jää piiloon, kun raportteja kirjataan väärin ja valvonnassa on puutteita.

    Iiro Arvola haudattiin 19.7.2018.Sasha Silvala / Yle

    Keväällä kuolleen Iiron tarina on traaginen: Iiro Arvolaa hoiti 40 lääkäriä, mutta silti auttaminen ei onnistunut

    Iiro Arvola päätti elämänsä 38-vuotiaana ja hänet haudattiin 18. heinäkuuta 2018. Sitä ennen hän ehti olla 40 lääkärin hoidettavana, mutta auttaminen ei onnistunut.

    Teen vastapoimittu silmu.Petri Artturi Asikainen

    "Ulkomaille myydään kallista teetä" – Hyvinvointitrendi teki japanilaisesta teestä maailmalla haluttua

    Japanissa paras tee kasvatetaan varjossa, suojassa auringon paahteelta. Shizuokalaisella paahtimolla teemestari maistaa jokaisen erän, jotta tasalaatuisuus säilyy.

    Tanja Ylitalo / Yle Uutisgrafiikka

    Koko huone hiljeni eikä kukaan tiennyt mitä sanoa – neljä silminnäkijää kertoo, miltä tuntui, kun maailman rahamarkkinat syöksyivät sekasortoon

    Keskuspankkiirit ja poliitikot valvoivat öitään, suursijoittajat pidättivät hengitystään, taloustutkijoiden teoriat romahtivat. Lehman Brothers -investointipankin konkurssista tulee tänään kuluneeksi kymmenen vuotta.

    Leila Oksa / Yle

    Heli Vaarasen kolumni: Oletko parisuhteessa hiljaisen kanssa, tässä kymmenen kullanarvoista neuvoa

    Sellaista vuorovaikutuksen tapaa, joka ei toimi, ei kannata jatkaa. Pyri muutokseen, ja aloita itsestäsi, kirjoittaa psykoterapeutti Heli Vaaranen.

    Isto Janhunen / Yle

    Tutustuimme hurjamaineiseen lähiöön Keski-Suomessa: Työttömyyttä, päihteitä, astaloita – ja todella tyytyväisiä asukkaita

    Jyväskylän Pupuhuhta on kärsinyt jo pitkään huonosta maineestaan. Miten maine on syntynyt ja pitääkö se edes paikkansa?

    Lauantaina sataa koko maassa – myös navakkaa tuulta tiedossa

    Lauantaina sataa koko maassa – myös navakkaa tuulta tiedossa


    Suomeen on viikonlopuksi tiedossa märkää keliä, sillä lauantaina saapuu lännestä sateita koko maahan. Päivällä vettä sataa varsinkin etelässä ja lännessä. Samalla tuuli voimistuu, mutta myrskytuulia ei ole tiedossa. – Lauantaina ja...

    Suomeen on viikonlopuksi tiedossa märkää keliä, sillä lauantaina saapuu lännestä sateita koko maahan. Päivällä vettä sataa varsinkin etelässä ja lännessä. Samalla tuuli voimistuu, mutta myrskytuulia ei ole tiedossa.

    – Lauantaina ja sunnuntaina sadealueilla tulee vettä ylimmillään 10 millimetriä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

    Koskelan mukaan pohjoisessa ja idässä on lauantaina aamulla vielä poutaa. Päivällä matalapaine siirtyy Perämerelle, jolloin myös Lappiin alkaa leviämään sateita.

    – Sunnuntaiyönä ne väistyvät Itä-Suomesta, ja Lapissa sataa sunnuntaille asti. Maanantaiksi tulee mahdollisesti vielä voimakkaampi sadealue, mutta sen ennuste on epävarma.

    Lämpötilat ovat lauantaina sateisella alueella 10–15 astetta. Lapissa lämpötila on poutaisellakin alueella 10 asteen tuntumassa. Ensi yönä voi olla hallaa pohjoisessa.

    – Sunnuntaina Lapissa on sateisella alueella alle 10 astetta. Aurinkoisilla alueilla voi olla 17 astettakin. Maanantaina lämpötilat ovat 10 ja 15 asteen välillä.

    Tuuli voi lähipäivinä olla navakkaa. Maanantaina Suomenlahdella voi mahdollisesti esiintyä myrskypuuskia.

    Mäkihyppääjälegenda Matti Nykäsen patsashanke vastatuulessa Jyväskylässä – Nykänen itse myötämielinen patsaalle

    Mäkihyppääjälegenda Matti Nykäsen patsashanke vastatuulessa Jyväskylässä – Nykänen itse myötämielinen patsaalle


    Patsasaloitteen on allekirjoittanut muun muassa 11 kaupunginvaltuutettua useista eri puolueista kristillisdemokraateista vasemmistoliittoon. Joukossa ovat muun muassa kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo, huippu-uimari Ari-Pekka Liukkonen ja Kirittäret...

    Patsasaloitteen on allekirjoittanut muun muassa 11 kaupunginvaltuutettua useista eri puolueista kristillisdemokraateista vasemmistoliittoon. Joukossa ovat muun muassa kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo, huippu-uimari Ari-Pekka Liukkonen ja Kirittäret vastikään naisten pesäpallon SM-kultaan johtanut Nalle Viljanen.

    Valtuustoaloitteessa todetaan muun muassa, että Suomen täytettyä sata vuotta olisi hyvä muistaa myös menestyneitä urheilijoita. Perusteluina mainitaan myös, että hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella Matti Nykänen –patsas voisi olla turistinähtävyys ja matkailuvaltti ja näin nostaa Jyväskylän imagoa liikunta- ja urheilukaupunkina.

    Aloitteessa toivotaan lopuksi, että kaupunki aloittaisi pikimmiten selvityksen patsaan mahdollisesta suunnittelusta kunnioittaakseen vuonna 2018 kaikkien aikojen mäkilegendaa.

    Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntalautakunta ottaa kantaa patsasaloitteeseen kokouksessaan 20. syyskuuta. Virkamiestyönä tehdyssä lausunnossa todetaan, että urheilijoista tehdään aika ajoin patsaita ja ne ovat osoittautuneet mielenkiintoisiksi nähtävyyksiksi. Esimerkiksi Lahdessa on useampikin urheilija- ja urheiluaiheinen patsas, muun muassa Jari Litmasen patsas.

    Viime aikoina oman patsaansa ovat saaneet Kuusamoon Sulo Karjalainen ja Juuso-karhu ja ylöjärveläinen rockyhtye Eppu Normaali. Pietarsaaressa seisova Juhani "Aurinkokuningas" Tammisen suuri patsas on ehtinyt kokea jo kovia. Kurikassa puolestaan puuhataan jättipatsasta hiihtäjälegenda Juha Miedolle. Patsasvaltuuskuntaa johtaa Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila ja tavoitteena on saada patsas Kurikkaan vuonna 2019.

    Matilla jo nimikkomäki Laajavuoressa

    Myös Jyväskylässä on huomioitu urheilijoita maamerkeillä ja eritoten nelinkertaista olympiavoittaja Matti Nykästä. Jyväskyläläisen urheilun menestyneintä henkilöä on kunnioitettu nimeämällä Laajavuoren iso hyppyrimäki Matti Nykäsen mäeksi vuoden 1988 Calgaryn olympiavoittojen kunniaksi. Mäki on rakennettu vuonna 1965 ja sen torni on Harjun vesitornin ohella Jyväskylän keskeisiä maamerkkejä.

    Kuluvan vuoden helmikuussa Matti Nykäsen mäki koevalaistiin väliaikaisesti. Liikuntapalvelut esittää omassa talousarviossaan pysyvän valaistuksen rahoitusta ensi vuodelle. Valon kaupungin hengessä halutaan kunnioittaa suurhyppääjää Jyväskylälle ominaisella tavalla.

    Nykäsen nimikkomäki koevalaistiin helmikuussa 2017. Nyt mäki valaistaan pysyvästi.Touho Häkkinen

    Matti Nykäsen -mäki on kesäisin suosittu vierailukohde, sillä näkötorni ja juurella sijaitseva Mäkikahvio ovat kahtena kesänä olleet avoinna yleisölle.

    Kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle menevässä lausunnossa todetaan, että Jyväskylän liikuntapalvelut ei ole lämmennyt patsashankkeella ja esittää lautakunnalle, että Matti Nykäsen saavutuksia kunnioitetaan kaupungissa valaisemalla hänen mukaansa nimetty mäki pysyvästi ensi vuodesta alkaen.

    Nykänen ei tyrmää patsashanketta

    Lahdesta tavoitettu Matti Nykänen vahvistaa, että hän on ollut tietoinen patsashankkeesta jo viime vuonna. Nykänen kertoo suhtautuvansa itsekriittisesti hankkeeseen, mutta ei torppaa sitä.

    – Jos jyväskyläläiset sen hyväksyvät, niin silloinhan minäkin hyväksyn sen, tietenkin.

    Laajavuoren huipulla seisovan nimikkomäkensä pysyvään valaistukseen Nykänen suhtautuu varsin suopeasti.

    – Parhaillaan katselen tässä Lahden hyppyrimäkiä ja nehän ovat talvella valaistuja ja kaupungin kiintopisteitä. Laajavuoren mäen valaiseminen kuulostaa tosi hyvältä.

    Jari Litmasen patsasta Matti Nykänen ei ole Lahdessa käynyt katsomassa, mutta pitää ihan ookoona, että Lahden kaupunki on muistanut huippujalkapalloilijaa. Jyväskylän kaupungin panosta uralleen Nykänen haluaa korostaa.

    – Minun urahan ei olisi mennyt eteenpäin ilman Jyväskylän kaupungin tarjoamaa apua ja työpaikkaa. Mähän olin tavallaan täys ammattilainen. Sain palkan kaupungilta, kun hyppäsin mäkeä ja tulosta alkoi alkoi tulla.

    Vuonna 1965 rakennettu Matti Nykäsen nimikkomäki on kaksi vuotta Mattia nuorempi.Jarkko Riikonen / Yle
    Pientä metsäpeurakantaa vahvistetaan totutustarhalla Karstulassa – yleisöllä tarhalle vapaa pääsy

    Pientä metsäpeurakantaa vahvistetaan totutustarhalla Karstulassa – yleisöllä tarhalle vapaa pääsy


    5 faktaa metsäpeurastaMetsäpeura eli suomenpeura on suurikokoinen peuran alalaji.Tavataan vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä.Kanta saalistettiin miltei loppuun Suomessa 1800-luvun lopulla.Levisi takaisin Kainuuseen Vienan Karjalasta 1940-1950...

    5 faktaa metsäpeurastaMetsäpeura eli suomenpeura on suurikokoinen peuran alalaji.Tavataan vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä.Kanta saalistettiin miltei loppuun Suomessa 1800-luvun lopulla.Levisi takaisin Kainuuseen Vienan Karjalasta 1940-1950 -luvuilla.Metsäpeuraa ei enää luokitella uhanalaiseksi.

    Karstulan Aittosuon tuntumaan on juuri valmistunut uusi totutustarha, johon on siirretty kuusi hirvasta eli urosmetsäpeuraa Ähtärin eläinpuistosta. Totutustarhassa metsäpeuroja pidetään muutaman kuukauden ajan ennen kuin ne vapautetaan luontoon.

    Tarkoituksena on, että eläimet jäävät asumaan lähialueelle ja vahvistavat Ähtärin, Soinin ja Karstulan alueella elävää muutaman kymmenen yksilön kokoista metsäpeurakantaa.

    Nyt tähdätään siihen, että perimä vähän monipuolistuisi. Sakari Mykrä

    Karstulan seudulla elävä pieni peurakanta on peräisin 1988-1993 tehdyistä siirtoistutuksista, jolloin alueelle tuotiin 16 yksilöä Ähtärin eläinpuistosta. Tällä hetkellä metsäpeuroja arvioidaan alueella olevan 30 yksilöä.

    – Se on käynyt välillä 40 yksilössä. Niiden 16 vapautetun yksilön perimässä on ainoastaan kolme metsäpeurakantayksilöä edustettuna eli perimä on hyvin kapea. Nyt tähdätään siihen, että perimä vähän monipuolistuisi, kertoo projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta.

    Kuusi metsäpeurahirvasta siirrettiin Ähtärin eläinpuistosta Karstulan totutustarhaan.Milla Niemi

    Jatkossa totutustarhaan tuodaan myös metsäpeuranaaraita eli -vaatimia, joita ei tällä hetkellä ole saatavilla. Muutaman kuukauden pituisia totutustarhausjaksoja toteutetaan kolme kertaa vuoteen 2022 asti. Tarkemmat aikataulut riippuvat muun muassa siitä, kuinka paljon metsäpeuranvasoja eläintarhoihin syntyy.

    Metsäpeurat tutuksi yleisölle

    Metsäpeura kuuluu Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon, ja yhdessä tunturipeuran kanssa se on asuttanut aikoinaan lähes koko maata eteläisimpiä rannikkoseutuja lukuun ottamatta. Karstulan seudulta metsäpeura hävisi tiettävästi 1800-luvun alkupuolella.

    On suotavaakin, että yleisöä käy, koska näin peurat tulevat tunnetummaksi. Sakari Mykrä

    Metsäpeura on poroa muistuttava, mutta sitä kookkaampi ja pitkäjalkaisempi peuran alalaji. Karstulan Aittosuon totutustarhalle on yleisöllä vapaa pääsy. Petoriskin vuoksi tarhaa kiertää sähköpaimenlanka kolmessa eri tasossa aidan ulkopuolella.

    – Tietysti on ihan suotavaakin, että yleisöä käy, koska näin peurat tulevat tunnetummaksi. Ja ei haittaa yhtään, että ihmiset jättävät vähän hajujälkiä, vakuuttaa Sakari Mykrä.

    Suomenselän alueella arvioidaan elävän kaikkiaan liki 1 500 metsäpeuraa. Karstulan lisäksi totustustarhoja on myös Seitsemisessä ja Lauhanvuoren kansallispuistossa. Niihin on tuotu kantayksilöitä eläintarhoista. Lisäksi tarhoihin on pyydystetty yhteensä kolme villiä metsäpeuraa Kainuun osakannasta.

    Täydennysistutukset ovat osa syksyllä 2016 alkanutta, Metsähallituksen Eräpalvelujen koordinoimaa EU-rahoitteista metsäpeuran kannanhoito- ja suojeluhanketta MetsäpeuraLIFE.

    Kauppakeskuskulttuuri kukoistaa Suomessa, mutta mitä siitä seuraa? Tyhjentyneet keskustat ja näivettyneet lähiostarit huolestuttavat tutkijaa

    Kauppakeskuskulttuuri kukoistaa Suomessa, mutta mitä siitä seuraa? Tyhjentyneet keskustat ja näivettyneet lähiostarit huolestuttavat tutkijaa


    Ilmaiset parkkipaikat, parturi, apteekki, vaatekaupat ja supermarketti, josta löytyy kaikkea, mitä toivoa saattaa. Ei ihme, että kaupunkien laidoilla, hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat ostoskeskukset ja markettikeskittymät vetävät...

    Ilmaiset parkkipaikat, parturi, apteekki, vaatekaupat ja supermarketti, josta löytyy kaikkea, mitä toivoa saattaa.

    Ei ihme, että kaupunkien laidoilla, hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat ostoskeskukset ja markettikeskittymät vetävät asiakkaita puoleensa.

    Jyväskylän Seppälässä sijaitseva kauppakeskus Seppä viettää pian yksivuotissynttäreitään. Havaintoja kauppakeskuksen vaikutuksista kävelykeskustan elinvoimaisuuteen on tehty pitkin vuotta. Seppä on imaissut keskustan asiakkaita ja tyhjentänyt liiketiloja.

    Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, millainen vaikutus Sepällä ja Jyväskylän muilla markettikeskittymillä on lähiöiden perinteisiin ostoskeskuksiin. Taantumista on havaittu muun muassa Sepän läheisyydessä sijaitsevalla Huhtasuon vanhalla ostarilla.

    – Kyllä mä uskon, että se on varmaan vaikuttanut. Seppä vetää näistä asiakkaita. Varsinkin tarjousten perässä ihmiset kulkevat aina, arvioi Huhtasuon ostarilla työskentelevä Ari Keto.

    Kirpputoritavaraa myyvän Eila Kilpiön mukaan kauppapaikan hiljeneminen alkoi jo ennen Seppää.

    – Sanotaan, että neljä, viisi vuotta sitten tämä oli vilkkaampi.

    Trendi huolestuttaa tutkijaa

    Kauppakeskuskulttuurin kukoistus ja lähiostareiden näivettyminen ei ole luonteenomaista vain Jyväskylälle. Kuopiossa useat vaateliikkeet ovat siirtyneet kaupungin eteläpuolelle rakentuneeseen kauppakeskus Matkukseen. Myös Hämeenlinnassa moottoritien varrella sijaitseva kauppakeskus Goodman on näivettänyt keskusta-aluetta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vanhoja ostareja puretaan ja tilalle kaavaillaan asuntoja.

    Trendi toistuu läpi Suomen ja erikokoisissa kaupungeissa, vahvistaa Aalto-yliopiston johtava tutkija Aija Staffans.

    – Tuntuu, että kaikkien asuinalueiden palvelut keskittyvät kauppakeskuksiin. Radan varret ovat nousseet vahvasti esille. Ensin tehdään asema ja sitten kauppakeskus. Rakentamista keskitetään kauppakeskuksen ympärille. Kauppakeskukset tyhjentävät vanhaa rakennetta, Staffans pohtii.

    Jyväskylän kauppakeskus Seppä täyttää pian vuoden. Keskiviikkona kauppakeskuksen käytävillä riitti väkeä.Jarkko Riikonen / Yle

    Tutkija pelkää, että trendi yhdenmukaistaa kaupunkirakennetta liiaksi ja syö siten alueiden omaleimaisuutta.

    – Siinä, miten hyvää ympäristöä siinä saadaan syntymään, niin olen aika kriittinen. Onko meillä sitten tulevaisuudessa kaikilla samanlaiset kauppakeskukset keskuksina? Omaleimaisuus on tärkeä tekijä sekä ihmisille että vetovoimalle. Jos kaikissa on samanlainen kauppakeskus, niin se on aika sisäänpäin kääntynyt yhdyskunnan malli.

    Kaupungilla on valtaa vaikuttaa — Jyväskylässä toimiin on jo ryhdytty

    Maanantaiaamuna Huhtakeskus vaikuttaa nuupahtaneelle. Vain satunnainen kulkija oikaisee ostarin poikki. Ruokakaupan ovi käy kuitenkin tasaiseen tahtiin ja kampaajan molemmat tuolit ovat varattuina.

    Paikalle sattuva timpuri vinkkaa, että läheisestä liiketilasta voisi löytyä sopivia haastateltavia. Ulkomaalaistaustainen pariskunta on perustamassa ostarille ravintolaa. Haastattelua ei kuitenkaan heru.

    – Ei ole vielä valmista, sanoo hymyilevä rouva ja käännyttää pois remontin keskeltä.

    On kuitenkin mukavaa huomata, että joku uskaltautuu vielä yrittämään vanhoille ostareille.

    Lähiostareiden kehittämisessä tutkija heittää pallon kaupungille. Staffansin mukaan kaupungilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan aluekeskukset kehittyvät jatkossa.

    – Meillä on lähiöissä paljon puolikuolleita ostoskeskuksia, joissa on joku keskikaljabaari ja pieniä yrittäjiä palveluineen. Ne ovat aika hiljaisia ja väsähtäneitä. Voisivatko nämä ostoskeskukset syntyä uudelleen? Siitä on puhuttu pitkään, että millä tavalla näitä vanhoja ostariseutuja voisi lähteä kehittämään, että ne vastaisivat paremmin tämän hetken palvelukysyntään, Staffans pohtii.

    Meillä on lähiöissä paljon puolikuolleita ostoskeskuksia, joissa on joku keskikaljabaari ja pieniä yrittäjiä palveluineen. Aija Staffans, johtava tutkija

    Jyväskylän kaupunginarkkitehti Leila Strömberg vakuuttaa kaupungin panostavan perinteisiin aluekeskuksiin.

    Vaajakoskelle rakennetaan parhaillaan uutta terveyskeskusta ja uusia asuntoja. Kortepohjaa varten on laadittu suunnitelma, jonka pohjalta aluetta lähdetään kehittämään. Kuokkalassa puolestaan oli asuntoreformikilpailu, jolla alueelle tuodaan lisää asukkaita ja elinvoimaa.

    Strömberg myöntää, että isot kauppakeskittymät ovat voineet vaikuttaa lähiöiden vireyteen, mutta syitä voi etsiä myös muualta.

    – Ihan tässä kaupanmurroksessa on tapahtunut muutosta, Strömberg muistuttaa.

    Myös hiljentyneitä keskusta-alueita on viime vuosina lähdetty kehittämään ympäri Suomen. Kuopion keskustassa tyhjien liiketilojen määrä on muutamassa vuodessa vähentynyt ja Hämeenlinnan keskustaan suunnitellaan reipasta lisärakentamista.

    Muutos näkyy, mutta toistaiseksi lähipalvelut riittävät

    Kyselykierros Jyväskylän asuinalueilla paljastaa, että kauppakeskusten ja isojen markettien imu on huomattu muuallakin kuin Huhtasuolla. Palokan vanhalla ostarilla istuskeleva Heikki Rajala on asunut alueella jo 17 vuoden ajan.

    – Tämä ehkä hieman kuihtuu, tämä puoli, jossa nyt ollaan. Mutta tuo moottoritien toinen puoli kyllä kehittyy loistavasti. Muutos on kokonaisuudessaan hyvään suuntaan, kun ottaa huomioon tuon toisen puolen, Rajala summaa.

    Kortepohjassa Mikko Kalajainen kuvailee lähipalveluitaan hyviksi, mutta kertoo käyvänsä hoitamassa yksittäisiä asioita myös marketeilla. Samoin tekee Jose Temonen, joka kuitenkin harmittelee ravintolapalveluiden vähäisyyttä.

    – Baari- ja ruokalatarjonta on ollut huono, kun Sebastian on ollut kiinni. Mutta sehän vissiin on taas aukeamassa. Se taas parantaa tilannetta. Muuten palvelut ovat ihan suhteellisen jees itse asiassa, Temonen muotoilee ja suuntaa lähikauppaan.

    Kuokkalan ostarilla pääviesti on, että ostarin tarjoamat lähipalvelut ovat riittävät. Isommat ostokset tehdään marketeilla ja kauppakeskuksissa.

    – Seppä on saattanut vaikuttaa, se on näin yksittäisen ihmisen arvio. Meitä kuitenkin vierastuttaa se varsin mittava kävelysuoritus. Sieltä et selviä ulos pikkukävelyllä, kävitpä sitten marketissa tai Seppä-keskuksessa. Tietenkin siellä viehättää käydä katsomassa, että mitä uutta on tullu vaatemarkkinoille, pohdiskelee Kuokalassa asuva Olavi Paananen.

    – Täällä saisi olla jonkin näköinen vaateputiikki saisi olla jonkin näköinen, muuten on kyllä ihan hyvät palvelut. Olen tosi tyytyväinen., summaa Sirpa Laakkonen.

    Yksi viiltelee itseään, toinen tärisee pulpettinsa alla – yläkoulun opettaja:

    Yksi viiltelee itseään, toinen tärisee pulpettinsa alla – yläkoulun opettaja: "Ennen suurin huoli oli, että onko läksyt tehty, mutta nyt päivät ovat selviytymistä"


    Muutama viikko sitten oppitunti keskeytyi jyväskyläläisessä yläkoulussa, kun yksi oppilas alkoi viillellä itseään luokassa. Säikähtänyt opettaja riensi auttamaan oppilasta ja lähti kiidättämään häntä terveydenhoitajalle. – Totta kai...

    Muutama viikko sitten oppitunti keskeytyi jyväskyläläisessä yläkoulussa, kun yksi oppilas alkoi viillellä itseään luokassa. Säikähtänyt opettaja riensi auttamaan oppilasta ja lähti kiidättämään häntä terveydenhoitajalle.

    – Totta kai hätäännyin ja huomioni opettajana meni ihan oikeutetustikin tähän itseään satuttaneeseen nuoreen. Osa muista oppilaista meni aivan paniikkiin, kertoo nimettömänä pysyttelevä opettaja.

    Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) mukaan opettajat eivät uskalla julkisesti kertoa koulujen ahdingosta. He pelkäävät, että ongelmat yhdistetään heidän omiin oppilaisiinsa ja vanhemmat pahoittavat mielensä. Osa on huolissaan myös oman työpaikkansa puolesta.

    Seuraavana päivänä saman opettajan aikaa vei pulpetin alla vapisevana maannut oppilas, joka myöhemmin kätkeytyi kaappiin.

    Opettajien mukaan koulurauha järkkyy liian usein.Simo Pitkänen / Yle

    Tapaukset ovat ääriesimerkkejä siitä, miten peruskoulussa oppilaiden pahoinvointi näkyy yhä räikeämmin. Muutamat yksittäiset oppilaat vaativat yhä enemmän opettajan huomiota tunneilla.Tuntien pitäminen on enemmän järjestyksen ylläpitämistä kuin oman aineen opettamista.

    – Ennen suurin huoli oli, että onko läksyt tehty, mutta nyt päivät ovat selviytymistä, yläkoulun opettaja sanoo.

    Opettajan omat voimat ovat loppumassa: hän on surullinen pahoinvoivan nuoren puolesta, koska nuori ei saa tarpeeksi apua ja stressaantunut muun luokan puolesta.

    Luokassa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka eivät saa riittävästi opetusta.

    – Siellä on myös oppilaita, joita ihan oikeasti kiinnostaisi opiskelu. Se on aika syövyttävä tunne, kun usein työpäivän jälkeen on olo, että en tänäänkään pystynyt antamaan kenellekään mitään.

    Koululaitos kuilun partaalla?

    Oppilaiden pahoinvointiin voi olla monia eri syitä, mutta yksi syyttävä sormi osoittaa peruskoulun rahoitukseen. Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) pitää Suomen peruskoulun tilaa hälyttävänä. Alamäen taustalla ovat OAJ:n mukaan juuri valtion perusopetuksen säästöt.

    Kuntaliiton mukaan vuonna 2012 alkaneita kuntien valtionosuuksien leikkauksia on laskennallisesti kohdistunut esi- ja perusopetuksen perusrahoitukseen 520 miljoonaa vuodessa. Aikaisemmin valtion osuus opetusten kustannuksista oli 58 prosenttia ja nykyisin ainoastaan 25–26 prosenttia.

    OAJ on vaatinut miljardia, jotta Suomi saavuttaisi pohjoismaisen opetuksen keskitason.

    – Lisäämällä rahoitusta 520 miljoonaa euroa vuodessa, palauttaisimme vasta 2012 tason, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.

    Valtion tuen vähetessä kuntien paine ottaa vastuuta perusopetuksen tuottamisesta on kasvanut. Suurin osa kunnista ei ole taakastaan selvinnyt, vaan opetukseen suunnatut varat ovat laskeneet viime vuosina eri puolilla maata.

    Muutamien kuntien käyttämiä summia opetukseen per oppilas.Yle Uutisgrafiikka

    Erot koulujen välillä ovat isot, sillä kunnat antavat koululaisille erilaiset lähtökohdat. Esimerkiksi Lahdessa opetukseen kohdistunut vähennys on lähes 450 euroa oppilasta kohden (Kouluikkuna).

    Puolestaan Kuopion kaupunginvaltuusto päätti antaa muutama vuosi sitten miljoona euroa lisärahaa ryhmäkokojen pienentämiseen. Oppilasmäärien kasvaessa siellä haluttiin edelleen turvata laadukas opetus.

    – Valtion erityisavustusten lakkauttaminen olisi muuten aiheuttanut ison loven ryhmäkokojen pitämisessä kohtuullisen kokoisena, sanoo Kuopion opetusjohtaja Leena Auvinen.

    Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström vahvistaa, että valtionosuuksien vähentyminen väistämättä näkyy jollain tavalla kuntien tasolla.

    – Kunnat joutuvat enemmän panostamaan perusopetukseen, ja toiset ovat lisänneet resursseja enemmän kuin toiset.

    Yle Uutisgrafiikka

    Rahan niukkuuden vuoksi ryhmäkoot paisuvat ja erityistukea tarvitsevia oppilaita on tavallisissa, isoissa luokissa.

    – Yhä useammin kuuluu opettajilta viestiä, että lapsi lähtee psykiatriseen hoitoon. Siellä todetaan, että asia ei siellä korjaannu ja lapsi palaa takaisin tavalliseen luokkaan. Opettajat kertovat, että heillä ei ole eväitä pärjätä näiden lasten kanssa, sanoo OAJ:n Jyväskylän pääluottamusmies Petri Kääriäinen.

    Ainakin Jyväskylässä ensimmäisellä luokalla saattaa olla 25–27 oppilasta, eikä yhtään avustajaa.

    Laissa ei määritellä enimmäisoppilasmäärää luokalle. Perusopetuslaissa todetaan ainoastaan, että ryhmäkoot pitää määritellä sellaisiksi, että opetussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa.

    – Tässä painottuu opetussektorin johtavien viranhaltijoiden vastuu, koska heidän tulisi kertoa poliittisille päättäjille, mikä on mahdollista koulussa ja mikä ei, toteaa Kääriäinen.

    OAJ on pitkään ajanut lakimuutosta, joka määrittäisi tarkasti maksimiryhmäkoot. Kääriäinen pelkää, että Suomessa tehdään samat virheet opetuksesta leikkaamalla kuin naapurimaassa.

    – Ruotsissa on päädytty siihen pisteeseen, että opettajat ovat kyllästyneet ja vaihtaneet alaa. Siellä on tällä hetkellä 50 000 opettajan paikkaa auki ja kuukausipalkkaa on jouduttu nostamaan tuhannella eurolla, eikä silti saada paikkoja täytetyksi, kertoo Kääriäinen.

    Erityisopettajia tarvittaisiin kipeästi lisää

    Ryhmäkokojen pienentäminen on OAJ:n mielestä kiireellisin tehtävä, toisena tulee erityisopetukseen panostaminen. Aikoinaan, kun erityisluokkia purettiin ja oppilaita siirrettiin tavallisiin luokkiin, opetusalan asiantuntijat varoittivat, ettei sitä voi käyttää säästökeinona. OAJ:n mielestä näin kuitenkin tapahtui.

    – Nämä lapset ovat nyt siellä normaalissa ryhmässä, mikä on sinänsä ihan oikea ajatus. Mutta silloin normaalien ryhmien tulisi pienentyä, jotta lapset voisivat kokea saavansa sitä tukea, mitä laissa on heille luvattu, sanoo Petri Kääriäinen.

    Simo Pitkänen / Yle

    Haastatellun yläkoulun opettajan mukaan nyt on viimeinen hetki toimia. Moni hänen kollegansa on jo uupunut tai vaihtanut alaa, sillä yhä useampi opettaja kokee, ettei työllä ole enää merkitystä (Opetusalan työbarometri 2017).

    Opettajan mukaan tarvittaisiin lisää joustavia pienryhmiä niille, jotka eivät pysty käymään perinteistä peruskoulua. Heitä ovat esimerkiksi erittäin levottomat, vaikeasti käytösongelmaiset tai masentuneet ja itsetuhoiset nuoret.

    – Jos ei anneta lisää resursseja, niin alalle jäävät kohta enää ne, jotka pystyvät kyynistämään itsensä. He näyttävät vaan Powerpoint -esityksiä ja ummistavat silmänsä siltä, mitä ympärillä tapahtuu, sanoo yläkoulun opettaja.

    Jyväskylässä ei ole leikattu eikä säästetty

    Jyväskylän kaupungin sivistyksen toimialajohtaja Eino Leisimo ei tunnista ongelmia, joista yläkoulun opettaja puhuu. Leisimon mukaan kaupungissa on kohtuullisen tuottavasti järjestetty perusopetus ja kutakuinkin riittävät resurssit.

    – On totta, että uudistuneet tilat syövät osaa resursseista ja haasteena ovat suoraan opetukseen kohdistettavat varat, mutta koko ajan tavoitteena on säilyttää vähintään nykyinen laatutaso.

    Leisimon mukaan opetuksesta ei viime vuosina ole leikattu. OAJ:sta todetaan, että Jyväskylä ei ole suoranaisesti leikannut opetusvaroista, mutta ei myöskään niitä lisännyt oppilasmäärän lisäännyttyä.

    Leisimo ei allekirjoita sitä, että Jyväskylä säästäisi lapsissa ja opetuksessa.

    – Emme ole enää viime vuosina säästäneet, vaan pyrimme pitämään resurssit nykytasolla.

    Jyväskylän kaupungin vuosibudjettivalmistelu on parhaillaan käynnissä. Lisätarpeita on ilmennyt varhaiskasvatuksessa, nuorisopalveluissa ja perusopetuksessa 10 miljoonan euron edestä. Lisärahoituksen saaminen perusopetukseen ei tällä hetkellä näytä todennäköiseltä.

    – Se on sitten talousarvioprosessin tulos, mitä kaupunginvaltuusto meille suo.

    Opettajia pidetään turhan ruikuttajina

    Yli 10 vuotta alalla ollut yläkoulun opettaja kertoo, että opettajakuntaa turhauttaa, ettei heidän hätäänsä oteta todesta. Opettajia pidetään hänen mukaansa helposti usein valittajina, joilla on pitkät kesälomat ja lyhyet työpäivät.

    Mutta huoli on opettajan mukaan todellinen ja iso.

    – Suurin osa meistä opettajista tekee tätä työtä suurella sydämellä. On oikeasti todella hämmentävää, kun yhtäkkiä huomaakin, ettei tiedä enää, mitä on tekemässä. Siinä sitten miettii, että olenko poliisi, psykiatri vai sosiaalityöntekijä – ja kuitenkin pitäisi pystyä opettamaan.

    Pisa-tulokset ovat opettajan mukaan vielä ihan oma juttunsa, mutta hän ei yhtään ihmettele, että Suomi on mennyt testeissä jatkuvasti alaspäin (Talouselämä). Opettaja toivookin lisäresurssointia opetukseen.

    – Suomi on pieni kansakunta, niin mihin muuhun meidän pitäisi satsata, jos ei koulutukseen, opettaja kysyy.

    Tutustuimme hurjamaineiseen lähiöön Keski-Suomessa: Työttömyyttä, päihteitä, astaloita – ja todella tyytyväisiä asukkaita

    Tutustuimme hurjamaineiseen lähiöön Keski-Suomessa: Työttömyyttä, päihteitä, astaloita – ja todella tyytyväisiä asukkaita


    "Haluatteko kuolla, siksikö te muutatte Pupuhuhtaan?" "Jos liikut illalla kuuden jälkeen pihalla, tulet hakatuksi tai raiskatuksi." "Oletteko te hulluja? Ettekö mitään fiksumpaa paikkaa löytäneet." Jyväskylän Pupuhuhdan, eli tuttujen kesken...

    "Haluatteko kuolla, siksikö te muutatte Pupuhuhtaan?"

    "Jos liikut illalla kuuden jälkeen pihalla, tulet hakatuksi tai raiskatuksi."

    "Oletteko te hulluja? Ettekö mitään fiksumpaa paikkaa löytäneet."

    Jyväskylän Pupuhuhdan, eli tuttujen kesken Puparin, mäki on pitkä kuin nälkävuosi.

    Pupuhuhdassa on sekä omistusasuntoja että vuokra-asuntoja. Lähiö on osa Huhtasuon suuraluetta. Noin kymmenisen vuotta sitten tunnistettiin Huhtasuon suuralueella sekä muissa aluekeskuksissa pikkuhiljaa tapahtunut ikärakennemuutos. Väki oli jo tuolloin keskimäärin vanhempaa kuin Jyväskylässä.Niko Mannonen / Yle

    Lähiön pääkatua reunustavat 1970-luvulla rakennetut kerrostalot, joiden asukkaat ovat lähteneet töihin tai uinuvat vielä suljettujen verhojen takana. Jos nettihakua tai keskustan linja-autoasemalla kohtaamani vanhemman rouvan kuulopuheita olisi uskominen, tänne ei olisi kannattanut tulla – ei sitten alkuunkaan, mikäli pitää henkiriepuaan tai mukanaan kantamaansa omaisuutta kalliina.

    Jutun alussa olevat lauseet kuuli Jyväskylän maineeltaan kurjimmalle asuinalueelle muuttaneen perheen äiti kuusi vuotta sitten. Eivätkä he olleet ensimmäisiä, saati viimeisiä, jotka ovat joutuneet miettimään muuttoaikeitaan kahdesti.

    Pupuhuhdan koulun pihassa, rinteeseen rakennetun lähiön yläosassa, on Puparin asukkaille tuttu maanmerkki: betoninen pupupatsas, joka jököttää aidalla ympäröidyssä häkissään. Miksi patsas on laitettu kaltereiden taaksa? Huhu kertoo, että pupun takana oleva aukko piti muurata umpeen, koska sen sisällä nukkuivat laitapuolenkulkijat. Usein myös pupun ympäristö haisi ulosteelle. Nyt patsas on saanut jo pidemmän aikaa olla rauhassa.Isto Janhunen / Yle

    Mikä on totuus? Mitä mieltä lähiön asukkaat ovat tilanteesta? Mitä sanovat poliisin tilastot? Milloin asuinalueesta tulee ongelmalähiö?

    Kysymysten selvittämiseen vaadittiin retkiä, joiden varrella tuli vastaan niin työttömyyttä, päihteitä, laitoskierrettä, astaloita kuin asunnottomuuttakin – ja ennen kaikkea todella tyytyväisiä asukkaita.

    "Kuin Monacossa asuisi"

    Betonista valetun renkaan päällä, aivan Puparin huipulla, istuu Seppo Hiltunen. Mies on asunut vuodesta 1997 kerrostalolähiössä, eikä voisi olla tyytyväisempi.

    – Tämä on minusta fiksu alue. Asukkaiden suhteen on kuin Monacossa asuisi, hän kuvailee lisäten, että noin neljän kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta sijaitsevassa lähiössä asuu melkoinen kulttuurien kirjo.

    Jyväskylässä eronneiden miesten kohtalo kuitataan lentävällä lauseella "yksiö ja Pupuhuhtaan".

    Seppo Hiltunen tuohtuu Pupuhuhdan maineeseen liittyvistä puheista: "Kyllä täällä vapaasti saa liikkua. Mä en ymmärrä niitä mainejuttuja. Ei täällä mikään kauhea maine ole, vaan hyvä ja fiksu. Hirveästi palveluja ja laavukin tehtiin alueen asukkaiden käyttöön. Se on saanut kiitosta."Isto Janhunen / Yle

    Hiltunen on yksi niistä, joka teki niin. Yksiö miehelle ei kuitenkaan riittänyt, hän osti kerralla isomman ja päätti asettua aloilleen.

    Hiltunen hörähtää käheään nauruun, kun häneltä kysyy, millaista alueen elämä on.

    – Tämä on tyypillinen lähiö. Nuoret miehet vähän välillä vääntävät ja se kuuluu asiaan. Se on normaalia. Me vanhemmat ihmiset reagoimme siihen. Se on inhimillistä, hän jatkaa.

    Hiltunen ei niele puheita siitä, että kadulla liikkuessa pitäisi katsoa olkansa yli. Päinvastoin. Mies sanoo, että usein vastaantulijaa tervehditään reippaasti ja lähiön väki kokoontuu viettämään yhdessä iltaa vastikään rakennetulle laavulle.

    – Ihmiset ovat alkaneet tervehtiä. Jotkut jopa ahdistuvatkin siitä, mutta siihen ei tarvitse mennä.

    Karsean maineenkin hän kuittaa pyörittämällä päätään. Mäen toiselta puolelta, Sulun alueelta, alkaa kuulua hälytysajoneuvojen ääni.

    – Aika herkästihän tänä päivänä poliisi soitetaan, jos pikkuisen jossain kolahtaa, mies jatkaa.

    – Pupuhuhdan maine on tekemällä tehty. Ne puheet tulevat aina kuin monsuunisateet.

    Nuori mies muistaa laukkusurman

    Kun puheenaiheemme kääntyy alueella asuviin opiskelijoihin ja nuoriin, kerrostalon ovi käy. Kaveriporukka kävelee paikalle ja kysyy tulta savukkeisiinsa.

    He ovat kiinnostuneita tv-kamerasta ja kuvauskalustosta.

    – Tuleeko tämä tv:seen? nuori mies kysyy.

    Taustansa vuoksi nimettömänä pysyttelevä mies innostuu kuullessaan jutun aiheen.

    – Minä olen asunut täällä itse sellaiset 20 vuotta, hän kertoo.

    Sen jälkeen mies avaa rikostaustaansa sekä kokemaansa laitoskierrettä.

    – Kaikennäköistä pientä. Pahojakin asioita, joitakin minä kadun, joitakin en. Jotkut tuomiot olivat oikeutettuja.

    Pupuhuhdan alue rakentui nopeasti vuosina 1975-1980. Sittemmin Pupuhuhdan pienalueeseen kuuluva Rasinrinteen alue Seppälän puolella on rakentunut 2000- ja 2010-luvuilla.Isto Janhunen / Yle

    Mies tivaa uudelleen, mitä haluamme tietää. Kerron pääkysymyksemme olevan, pitääkö Pupuhuhdan huono maine paikkansa.

    – Mä voin kertoa ihan sanasta sanaan nämä asiat, hän toteaa.

    – Vaikka täällä on tapahtunut murhia, laukkusurma, ammuskelua ja tällaista, mutta se johtuu ihan porukoista. Kaikki on yksilöitä, mies sanoo ennen kuin vetoaa kiireeseen ja poistuu paikalta.

    Hän lupaa palata paikalle vartin kuluttua, muttei ikinä palaa.

    Seurueeseen kuuluva nainen siirtää takkinsa taskusta pilkottavan puukon syvemmälle takkinsa sisään. Hän seisoo ystävänsä kanssa syrjempänä, pusikon takana.

    Tilannetta vierestä seurannut Seppo Hiltunen sanoo, että alueen nuoret ja vanhempi väestö elävät lähiössä sovussa. Hän toteaa samaistuvansa juttusilla käyneeseen nuoreen mieheen.

    – Kuten nuo nuoretkin tuossa äsken sanoivat, että ihmisistä se mainekin vain johtuu. Minun mielestäni täällä asuu hyviä nuoria. Ja toivottavasti hyviä veronmaksajia joskus, Hiltunen toteaa.

    – Jokaisen on elettävä ne renttuvuodet jossain vaiheessa. Sitten kun niistä pääsee ohi, on saanut elämänkokemusta, hän lisää.

    "Tor-verkosta saat vartissa käteen mitä haluat"

    Kun miehet poistuvat paikalta, kauempana tilannetta tarkkaillut nainen tulee paikalle ja suostuu antamaan haastattelun, mutta ei halua nimeään julki.

    Nainen kertoo olevansa kaksikymppinen ja tällä hetkellä asunnoton. Hän sanoo yöpyvänsä kavereiden luona.

    – Haluaisin asunnon täältä Pupuhuhdasta. Kavereiden lähellä olisi turvallista asua, nainen sanoo.

    Ilta on venähtänyt pitkäksi. Hän nostaa isot aurinkolasit väsyneiltä silmiltään. Alta paljastuvat meikatut kasvot.

    – Mä oon niin poikki, nainen valittelee ja hieroo silmäkulmaansa.

    Jyväskylän kaupunki ei ole määritellyt "ongelmalähiöitä". Kaupungin erikoissuunnittelija Sarita Humppi sanoo, että Pupuhuhta on lähiö muiden joukossa. Hyvinvointisuunnitelmassa on yleisesti esitetty toimenpiteitä asuinalueiden hyvinvoinnin edistämiseen.Niko Mannonen / Yle

    Hän on huolissaan ystävästään, jonka silmät katsovat kaukaisuuteen. Puukko on siirtynyt takin syövereistä takaisin taskuun, mutta nainen ei koskekaan siihen.

    Päihteet kuuluvat Pupuhuhdan maineeseen, mutta naisen mukaan alue ei ole suinkaan Jyväskylän pahin.

    – Kyllä se on koko kaupunki. Tor-verkosta saat vartissa käteen mitä haluat.

    Pian mäen päällä olevalle kääntymäpaikalle kaartaa auto, josta nousee nuoria miehiä. Auton ympärillä käy kuhina ja sen kyydistä nousevan henkilön taskusta pilkottaa tällä kertaa astalon sijaan aseen mallinen esine.

    Nyt on siirryttävä kauemmas.

    Takakontti avataan ja väkijoukko levittäytyy sen ympärille. Hetken päästä henkilöt palaavat takaisin istuimilleen.

    Auto kaasuttaa pois ja yht'äkkiä pihalla on aivan hiljaista – kuin mitään ei olisi tapahtunut.

    Huumeita ja väkivaltaisuutta

    Poliisin tilastot kertovat, että huumausaineiden käyttö on lisääntynyt myös Pupuhuhdan alueella, kuten muuallakin Jyväskylässä. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä poliisilla on ollut pelkästään Pupuhuhdan alueella 12 huumausainerikokseen liittyvää tehtävää. Koko viime vuoden aikana niitä oli yhteensä 5.

    Ruisku Pupuhuhdan leikkipiston viereisessä metsässä.Niko Mannonen / Yle

    – Poliisin näkökulmasta katsottuna ilmiö johtuu siitä, että huumeita on tarjolla entistä enemmän, usein puhutaan "viihdekäytöstä ja bilehuumeista". Se kertoo mielestäni siitä, että suhtautuminen huumausaineiden käyttämiseen on muuttunut myönteisemmäksi, Jyväskylän kenttäyksikön johtaja komisario Juha Mäntynen sanoo.

    Hänen mukaansa on myös huomattava, että huumausaineiden käyttäjiksi paljastuu yhä useammin lapsia, eli alle 18-vuotiaita.

    Jyväskylän kaupungin erikoissuunnittelija Sarita Humppi kuvailee Pupuhuhtaa näin: "Pupuhuhta on vehreä alue laajojen ulkoilumaastojen läheisyydessä ja Seppälän kasvavien palveluiden vieressä. Keskustaankaan ei ole pitkä matka ja julkiset palvelut sijoittuvat pitkälti uusiin moderneihin tiloihin Huhtasuon koululle ja Kangasvuoreen avattavaan päiväkoti-kouluun."Niko Mannonen / Yle

    Poliisin tilastot kertovat, että tänä vuonna myös murtoja, ilkivaltaa, kotihälytyksiä ja -etsintöjä sekä pahoinpitelyjä on tehty enemmän kuin edellisvuotena.

    – Kotihälytyksiin liittyy yleisesti päihteiden käyttö, varsin usein kotihälytykset kohdentuvat osoitteisiin, jonne poliisia kutsutaan tuon tuostakin, Mäntynen selventää.

    Poliisin tehtävien määrä lisääntyi edellisen vuoden vastaavasta aikavälistä Pupuhuhdassa. Kaikkiaan poliisilla oli elokuuhun mennessä pelkästään Pupuhuhtaan keskittyviä tehtäviä 613, eli 184 enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Koko viime vuoden aikana poliisilla oli alueella yhteensä 678 tehtävää. Taulukkoon on valittu vain osa eri tehtävätyypeistä esimerkiksi.Yle

    Väkivaltarikosten määrä nousi taas viime vuonna alueella viittä edellisvuotta korkeammaksi, niitä oli yhteensä 54 kappaletta. Kaupungin mukaan Pupuhuhdassa on asukkaita noin 2 200.

    Poliisin tilastoissa väkivaltarikoksiksi luetaan henkirikokset yrityksineen, pahoinpitelyrikokset yrityksineen ja seksuaalirikoksista raiskausrikokset yrityksineen.

    Poliisin tilastoissa väkivaltarikoksiksi luetaan henkirikokset yrityksineen, pahoinpitelyrikokset yrityksineen ja seksuaalirikoksista raiskausrikokset yrityksineen.Yle

    Väkivaltarikosten määrässä mitattuna Pupuhuhta ei ole kuitenkaan enää Jyväskylän ainoa ongelmalähiö, sillä niitä tapahtui paljon myös Vaajakoskella (79), Palokka–Puuppola-alueella (60), Kuokkalassa (51), Huhtasuo–Kangaslampi-alueella (49), Keltinmäessä (36) ja Tikkakosken taajamassa (35). Esimerkiksi Vaajakoski–Jyskän-alueella asukkaita on (Jyväskylän kaupunki) noin 14 800, Palokka-Puuppolassa arviolta 15 500 ja Kuokkalassa 17 600.

    Vaajakoskella tehtäviä oli vuonna 2017 enemmän kuin vuodesta 1998 mitattuna aikana.

    Heta Suomalainen on asunut Pupuhuhdassa yhdeksän vuotta. Hän kokoontuu usein ystävineen keinuun vaihtamaan kuulumiset. "Se on vettä vaan", hän toteaa hörpätessään pullosta.Isto Janhunen / Yle

    Keskustan ruutukaava-alueella väkivaltarikoksia tehtiin 239. Niiden määrä laski edellisvuodesta.

    Silti ihmiset, varsinkin ne jotka eivät asu tai ole asuneet alueella, ovat vakuuttuneita: Pupuhuhta on kaiken pahan alku ja juuri. Siitä puhutaan myös sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla.

    Miten päivät kuluvat? "Ryypätään, suoraan sanottuna"

    Pupuhuhdan keilahallin kulmilla on rauhallista. Baari ei ole vielä auki, mutta lähipizzeria on avannut ovensa asiakkaille. Siwan läsnäolosta muistuttavat enää siniset kalterit entisen liikekiinteistön ikkunassa.

    Baari, pizzeria ja keilahalli. Nämä palvelut löytyvät Pupuhuhdasta, mäen alkupäästä. Ennen rakennuksessa oli näiden lisäksi kauppa.Niko Mannonen / Yle

    Keilahallilta ylämäkeen raahustaa joukko ihmisiä muovikassit käsissään. Yksi heistä on Mari Kangas.

    Ystävällinen nainen ei ole haastattelusta moksiskaan. Hän kertoo mielellään kokemuksensa siitä, millaista on kun päivät kuluvat kaveriporukan kanssa ulkona ja toisten asunnoissa maleksien – juoden viinaa siihen saakka, kun perustoimeentulotuki on kaadettu kurkusta alas.

    – Ryypätään, suoraan sanottuna.

    Niin päivät ovat kuluneet siitä lähtien kun naisesta tuli kaksi vuotta sitten työtön. Vuotta ennen töiden loppumista nainen muutti Pupuhuhtaan.

    Nainen kuvailee aluetta levottomaksi.

    – On väkivaltaa ja tuhopolttoja.

    – Kun on päihteitä, niin ihmiset ovat väkivaltaisia, nainen vakavoituu.

    Lasten leikkipuiston viereen on syntynyt aikuisten ajanviettopaikka.Niko Mannonen / Yle

    Kangas ei usko Pupuhuhdan pääsevän maineestaan, mutta hänen oma elämänsä ottaa pian seuraavan ison harppauksen. Aiemmin ravintolakokkina työskennellyt nainen on pääsemässä kuntouttavaan työtoimintaan.

    – Totta kai toiveikkuutta on, hän tiivistää.

    Aika, jolloin kokonaisen kerrostalon väki oli työttömänä

    Suomeen alkoi syntyä kiihtyvällä tahdilla Pupuhuhdan kaltaisia lähiöitä 1960-luvulla sekä 1970-luvulla. Suomalainen yhteiskunta eli murrosta ja kaupungistuminen kiihtyi.

    – Toisaalta meillä oli paljon kaupunkien rakenteiden sisällä huonokuntoista vanhaa puutalokantaa, jossa ei ollut mukavuuksia. Modernin asumisihanteen mukana haluttiin uudenaikaisia asuntoja. Ja tästä kahdesta ryhmästä syntyi paine saada syntymään asuntoja kovalla vauhdilla, Aalto-yliopiston maankäytönsuunnittelun ja liikennetekniikkan alan johtava tutkija Aija Staffans sanoo.

    Vehreä piha-alue Pupuhuhdassa.Isto Janhunen / Yle

    Se sai kaupungit ja kaupunkisuunnittelijat hakemaan uusia kaavoitusmalleja sekä -ihanteita.

    Tuloksena syntyivät niin sanotut lähiöt: hyvin nopeasti ja yhtäaikaisesti rakennetut kaupunginosat ihan eri puolilla erikokoisia kaupunkeja Suomessa, mutta myös maailmalla.

    Joka puolella Suomea riittää esimerkkejä siitä, kuinka ihanne muuttui ongelmalähiöksi. Pupuhuhdan rakentamisen aikaan alueen asuntojen ostamisesta ja vuokraamisesta kiinnostuivat läheisissä teollisuuden alan työpaikoissa työskennelleet perheelliset.

    Kun työ loppui, elämä muuttui totaalisesti. Kun ei ollut rutiineja, oli helppo ajautua ajelehtimaan päivästä toiseen ja naapurista löytyi varmasti seuraa ajantappamiseen. Murheet oli helppo hukuttaa pulloon. Pupuhuhta kärsii 1990-luvun villeistä vuosista vielä tänäänkin.

    Eeva Kotilainen (oikealla), Seppo Kataja, Heta Suomalainen ja Mari Heikkilä ovat kukin asuneet Pupuhuhdassa jo pitkään. Kotilainen osti asintonsa jo 36 vuotta sitten. Kaverukset nauttivat yhteisistä illanvietoista muun muassa grillaten.Isto Janhunen / Yle

    Vuonna 1995 julkaistussa Ylen ohjelmassa toimittaja Markku Mankki selvitti, että alueen työttömyysprosentti oli sinä vuonna 40. Alueella oli kerrostaloja, joiden asukkaista yksikään ei käynyt töissä.

    – Taloissa eletään vain öisin, Mankki kertoi, kun tv-kamera osoitti samoja taloja, joissa vietetään samanlaista elämää tänäkin päivänä, mutta nyt vähenevissä määrin.

    Tilanne on parantunut, sillä työttömyysaste oli vuonna 2015 noin 30 prosenttia. Tuolloin työttömyys oli myös koko kaupungissa nykyistä suurempi.

    Miten ongelmalähiö syntyy? Aija Staffansin mukaan siihen vaikuttavat sijainti sekä kaupunkisuunnittelu. Yksi tekijä on myös maanomistus, eli kuinka paljon kaupunki voi vaikuttaa tietyn alueen kaavoittamiseen.

    Jos alueelle rakennetaan liikaa samantyyppisiä taloja, kertyy niihin asumaan todennäköisesti myös samanlaista väkeä.

    – Kaavoituksella voidaan vaikuttaa siihen, että on erilaisia talomalleja, jotka tukevat erilaisia elämänvaiheita. On pientaloja, ehkä vanhenevalle väestölle palvelutyyppistä asumista, Staffans luettelee.

    Niko Mannonen / Yle

    Pupuhuhdassa sijaitsevat kaupungin vuokra-asunnot on myyty 2012 vuodesta alkaen. Viimeinen meni kaupaksi tämän vuoden aikana. Kuluvalla vuosikymmenellä kaupungin vuokra-asuntoja on rakennettu Kuokkalaan.

    Kaupunki omistaa Pupuhuhdan alueella muutaman tontin, jotka ovat vuokrattuina asunto-osakeyhtiöille.

    – Kaupunkia rakennetaan aina kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, ja tämä on aina ollutkin kaupunkisuunnittelun lähtökohta. Asia on kuitenkin ollut erityisesti esillä Jyväskylässä nyt asuntopolitiikan teemavuonna. Erityisesti on kiinnitetty huomiota asuntokannan monipuolisuuteen ja sen vaikutuksiin asuinalueen sosiaaliseen kestävyyteen, sanoo Jyväskylän kaupungin erikoissuunnittelija Sarita Humppi.

    Kaupunkisuunnittelijan koulutuksen saanutta Aija Staffansia eivät tänä päivänä ilahduta hyvät suunnitelmat, vaan toimiva ja pitkälle tähtäävä toteutus.

    – Ja siinä on mielestäni paljon keskusteltavaa, että saisimme prosessit hyvään kuntoon ja hyviä asuinalueita ihmisille.

    Jokaisen naapuriin narkkari?

    Huhtasuon asukasapu ry:n puheenjohtaja Marjatta Hynynen muistaa eräässä kaupungin tilaisuudessa vastanneensa kysymykseen, tulisiko kaavoittaa niin, että jokainen saisi naapuriinsa narkkarin tai alkoholistin.

    – Minä sanoin, että pitäisi. Eli tarkoitan sitä, että ihmisiä pitää jakaa tasaisesti. Ei pidä olla niin, että rakennetaan paremmat alueet ja sitten on "se joku", nainen sanoo tuohtuneena.

    Marjatta Hynysen mukaan asuinalueen arvostuksen luominen on kaikkien asukkaiden tehtävä. Hänestä tuntuu pahalta, että itselleen asunnon ostaneet ihmiset joutuvat kärsimään maineesta, jonka aiheuttavat lopulta muutamat ihmiset: "Asunnonomistajat ovat tyytyväisiä ja sitten tulee tätä tämmöistä skeidaa jatkuvasti."Isto Janhunen / Yle

    Siinä on naisen mukaan kaikkien ongelmien alkulähde. Hänen mielestään kaupungin tulisi tarkastella asuttamispolitikkaansa tarkemmin.

    – Pupuhuhdassa asuu paljonkin taviksia, ihan työtä tekeviä ihmisiä. Huhtasuo on tutkitustikin alue, jossa on vähiten akateemisesti koulutettua väestöä, kyläaktiivi sanoo.

    – Ei voi sanoa, etteikö maineessa olisi perääkin, mutta se on kuitenkin pieni joukko ihmisiä, jotka sen aiheuttavat.

    Pupuhuhdan rinteestä löytyy paljon istumapaikkoja.Niko Mannonen / Yle

    Huhtasuon asukasapu, eli Huhtasuon ASA ry, perustettiin vuonna 1997 Suomen EU:hun liittymisen aikoihin, kun käynnissä oli iso Huhtasuo-projekti, jonka tarkoituksena oli auttaa työllistymisessä ja ehkäistä syrjäytymistä.

    Lukemattomia vastaavanlaisia projekteja on ollut sen jälkeenkin. Nyt alueen aktiivisuudesta pitävät huolta muun muassa Huhtasuon asukasyhdistys sekä vuosille 2018–2020 rahoituksen saanut Ihmisten ilmoille -hanke.

    Jyväskylän kaupunki on pyrkinyt viimeisen kymmenen vuoden aikana vaikuttamaan Huhtasuon alueen asuntojakaumaan ja samalla väestön ikä- ja sosioekonomiseen rakenteeseen kaavoituksen keinoin. Alueelle on kaavoitettu uusia omakotialueita.

    Harva tietää, kuinka vehreä ja lunnonläheinen Pupuhuhdan alue on.Niko Mannonen / Yle

    Huhtakeskuksen kaavoituksen yhteydessä syntyivät Huhtasuon koulu- ja päiväkotikampus, Huhtasuon senioripuisto ja myöhemmin senioriasumishankkeet.

    – Edellä mainituilla toimilla on pyritty osaltaan vaikuttamaan myös alueen imagoon mikä jo aikanaan arvioitiin huonoksi, asemakaava-arkkitehti Reijo Teivaistenaho sanoo.

    Koksun aviopari Pupuhuhdasta: "Aikalailla kotiin tultiin"

    Huhtakeskuksen ostarin ja uuden koulurakennuksen välisellä puistoalueella istuu kolme ihmistä ja koira. Tälläkin seurueella on mukanaan muovipussi.

    – Olette sitten lähteneet päiväkaljalle? kysyn.

    – Yksille. Pitäähän se tässä lauantain kunniaksi, Jarkko "Jake" Koksu vastaa.

    Koksun vuoden naimisissa ollut aviopari sanoo, että Pupuhuhdassa saa olla ajoittaisista levottomuuksista huolimatta turvallisin mielin: "Kun on itse rauhassa, saa olla rauhassa".Isto Janhunen / Yle

    Vieressä istuva vaimo katsoo miestään hymyillen.

    – Lauantai... Nyt on torstai! Satu Koksu korjaa.

    – Lauantai kuin lauantai, mies kuittaa ja luo velmun katseen vaimoonsa.

    Pariskunta on ollut naimisissa vuoden. Sinä aikana on tapahtunut paljon. Jarkko Koksu on päässyt vasta vieroituksesta ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Kun rankan prosessin toipuminen on saatu viimein päätökseen, tiedossa on töitä ja uusi arki.

    Pariskunta on saanut Huhtasuon ja Pupuhuhdan alueelta ystäviä varsinkin kesän aikana.Isto Janhunen / Yle

    Koksut muuttivat yhdeksän kuukautta sitten Jyväskylään ja päätyivät vuokraaman asunnon Pupuhuhdasta.

    – Aikalailla kotiin tultiin, Jarkko Koksu kuvailee.

    – Vähän se on levotonta seutua, mutten ole huomannut mitään entisiin asuma-alueisiin verrattuna. Joskus iltaisin ja viikonloppuisin vähän jotain meteliä kuuluu. Poliiseja liikkuu vähän useammin kuin paremmilla asuinalueella. Kun rauhassa on, niin rauhassa saa olla, hän jatkaa.

    "Erittäin järkevällä hinnalla kiinni ensiasuntoon"

    "HALUTAAN VUOKRATA HYVÄKUNTOINEN KAKSIO isolla olohuoneella. Ehdoton ei alueina Huhtasuo, Pupuhuhta, Keltimäki, Kangasvuori ja Lampi. "

    Jokainen Jyväskylästä vuokra-asuntoja sosiaalisen median kautta etsinyt on törmännyt vastaavanlaisiin ilmoituksiin.

    Pupuhuhdassa on tyhjillään vuokra-asuntoja, mutta myös asuntokauppa käy keskimääräistä hitaammin kuin muualla Jyväskylässä. Kun asunto vaihtaa tavallisesti omistajaa kahdessa tai kolmessa kuukaudessa, Pupuhuhdassa myynti ottaa pidemmän ajan.

    Myyjältä vaaditaan pitkää pinnaa, vaikka asunnon olisi laittanut täysin uuteen uskoon. Kiinteistövälittäjä (LKV, KED) Jere Savolin sanoo, että kohdealueena Pupuhuhta kuuluu Jyväskylän haastavimpiin.

    Pupuhuhdan pihapiireissä voi kuulla vielä lasten huutavan parvekkeilta ystävilleen: "Voitko tulla leikkimään meille".Isto Janhunen / Yle

    Osittain asuntokaupassa pätee myös tarjonnan laki: tietyillä alueilla on enemmän tarjontaa kuin kysyntää.

    – Mikään ei ole hankalaa, jotkut alueet ovat vain haastavia, Savolin täsmentää.

    Savolinin mukaan vanhojen "villien" aikojen kaikuja ja siitä lähtenyttä mainetta toistelevat enää lähinnä muualta muuttavat ihmiset, jotka ovat lukeneet kauhukertomuksia internetistä tai ovat saaneet mielikuvansa työkaverin puheiden perusteella.

    – Pupuhuhdassa pääsee erittäin järkevällä hinnalla kiinni ensiasuntoon. On järkevää miettiä, haluaako maksaa omaa vai vuokraa, Savolin sanoo.

    – Jos talo on rakennettu 1970-luvulla, niin ei puhuta uusista taloista, muttei myöskään uusien hinnoista, hän lisää.

    Isto Janhunen / Yle

    Tiivistettynä Savolinin mielestä alue on mainettaan parempi.

    – Alueella ei ole enää niin paljon tuettua asumista tai ARAVA-rakentamista. Vuokra- ja omistusasuntojen sekä tuetun asumisen suhteen pitää olla tasapainossa. Asuinalueen arvo tulee tulotasosta. Kun on alueella tuettua asumista, suhdetta pitää tasapainottaa, Savolin sanoo.

    "Meidänkin talossa on kuusi perhettä, jotka ovat asuneet ihan alusta asti"

    Palaan taas Huhtakeskukselta lähtöpisteeseen, Pupuhuhdan lakipisteeseen, jossa vain tunteja aikaisemmin liikkui vain nuorisoporukka.

    Nyt talojen edessä istuu kaupasta ja asioilta palaavaa iäkkäämpää väestöä. Töistä kiiruhtavat vanhemmat hakevat lapsiaan läheisestä päiväkodista sekä koulusta. Linkki-bussi tuo opiskelijoita koulusta kotiin.

    Matti Mehto seuraa näkyä hymyillen.

    Vuodesta 1977 saakka Pupuhuhdassa asunut Matti Mehto antaa kiitosta erityisesti viime aikoina parantuneille bussiyhteyksille ja palveluille.Isto Janhunen / Yle

    Hän muutti vuoden 1977 tammikuussa perheineen vastavalmistuneeseen taloon kaikkien palvelujen lähelle, eikä asunnon hinta huimannut päätä.

    – Meidänkin talossa on kuusi perhettä, jotka ovat asuneet ihan alusta asti. He ovat tykänneet asua tässä.

    Perheelle asunto oli kertakaikkisen täydellinen. Lasten ja koiran kanssa ulkoiltiin päivisin metsäpoluilla ja muutenkin rakkaaseen alueeseen liittyy monia muistoja.

    Annina Laakkonen ja Lumi Laakkonen

    Rivitaloasuntojen sisäpihan hiekkalaatikon reunalla istuva 5-vuotias Lumi Laakkonen paukuttaa ämpärin pohjaa. Hiekasta muodostuu kakku, jota hän lappaa lautaselle ja tulee tarjoamaan leveästi hymyillen.

    Pupuhuhdassa asuu paljon lapsiperheitä. Lapset tutustuvat päiväkodissa jo koulussa. Leikit jatkuvat kotipihoissa.Niko Mannonen / Yle

    Lumin äiti, Annina Laakkonen, on hakenut tytön tuntia aiemmin päiväkodista. Kun ohi juoksee samassa taloyhtiössä asuvia lapsia, tyttö huutaa perään iloisen tervehdyksen ja lapsen kieli vaihtuu sulavasti suomesta englanniksi ja edelleen ruotsiksi.

    Hän on oppinut päiväkotinsa oppilailta myös Afrikan kielten sanoja sekä hieman kiinaa ja arabiaa.

    5-vuotias Lumi Laakkosen sanoin Pupuhuhdassa asuminen "ei ole yhtään hullumpaa". Tyttö viihtyy päiväkodissa, jossa on pienet ryhmäkoot ja tehdään luontoretkiä.Niko Mannonen / Yle

    Laakkoset ovat asuneet Pupuhuhdassa kuusi vuotta. Raflaava varoittelu on osoittautunut heidän kohdallaan lööperiksi. Ravintolatyötä tehnyt perheenäiti on tullut ilta- ja yövuorosta kotiin vaihtelevina kellonaikoina, eikä ole kokenut oloaan ikinä uhatuksi.

    Lapsenkin voi huoletta jättää kavereiden seuraan leikkimään siksi hetkeksi, kun ripustaa pyykit kuivumaan.

    – Mielestäni täällä on hyvin samanlaista kuin missä tahansa muussakin kaupunginosassa Jyväskylässä, Annina Laakkonen sanoo.

    Se, mikä erottaa alueen kaikista muista, on yhteisöllisyys.

    – Täällä minä tunnen ihan kaikki. Se on hyvä, jos vaikka joku hätätilanne tulee. Voi mennä kysymään naapurilta apua. Olipa kyseessä hätä tai sitten vaikka vaan lainaamaan sokeria, suolaa tai päivän lehteä.

    Annina Laakkonen kertoo, että naapuruston asukkaiden kesken pidetään yhteisiä grilli- ja Champion League -iltoja. Naiset järjestävät usein myös omia naisteniltoja.Niko Mannonen / Yle

    Ennen Pupuhuhtaan muutamista Laakkonen asui muun muassa Vaajakoskella, keskussairaalan lähistöllä, Mannilassa sekä Lutakossa.

    – Arvostelu Pupuhuhtaa kohtaan on sydäntä riipivää. Olemme eläneet täällä nyt kuutisen vuotta. On ilkeää kuulla, että asumme huonolla alueella ja asetamme lapsen vaaraan. Minusta tuntuu, että arvostelijat ovat ihmisiä, jotka ovat asuneet täällä 90-luvulla tai eivät ole asuneet täällä, hän jatkaa.

    Missään muualla hän ei ole tuntenut oloaan niin tervetulleeksi kuin Pupuhuhdassa. Perheet hoitavat vuoroin toistensa lapsia ja apua saa aina kun sitä tarvitsee.

    Mutta mitä 5-vuotias on mieltä, onko Pupuhuhdassa mukavaa asua?

    – On. Ei yhtään hullumpaa, tytär sanoo katse jälleen hiekkakakussa, joka on nyt koristeltu kivillä.

    – Täällä on parempi olla kuin hyvä, hänen äitinsä sanoo.

    Voit keskustella jutun lopussa lähiöistä: Millainen on sinun kotikaupunkisi pahamaineisin lähiö? Mitä siellä tapahtuu? Pitääkö maine paikkansa, vai onko se pelkkää puhetta?

    Kuiva ja lämmin kesä suosi puun korjuuta – hakkuut ja ostot ennätystasolla

    Kuiva ja lämmin kesä suosi puun korjuuta – hakkuut ja ostot ennätystasolla


    Kuiva ja lämmin kesä on suosinut puun korjuuta, arvioivat Metsäteollisuus sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK. – Hakkuut ja ostot ovat kehittyneet erittäin myönteisesti. Hakkuita on tehty ennätystahtiin, ja olemme selkeästi...

    Kuiva ja lämmin kesä on suosinut puun korjuuta, arvioivat Metsäteollisuus sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK.

    – Hakkuut ja ostot ovat kehittyneet erittäin myönteisesti. Hakkuita on tehty ennätystahtiin, ja olemme selkeästi viime vuotta edellä ostojen osalta, kertoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

    – Korjuukelit ovat olleet erinomaiset. On päästy sellaisille paikoille, mihin normaalisti kesäaikana ei päästä.

    Kun on ollut kuivaa, kantavuus on ollut Hakkaraisen mukaan hyvä. Turvemailla on pystytty korjaamaan puita, kun veden pinta on ollut alhaalla.

    – Tietysti tietyillä paikoilla varjopuoli on ollut se, että on jouduttu suitsimaan telojen käyttöä kipinävaaran vuoksi. On ollut niin kuivaa, että on ollut metsäpalovaara, Hakkarainen sanoo.

    Metsäteollisuuden metsäasiantuntija Anu Islander vahvistaa, että kesä oli teollisuuden kannalta hyvä.

    – Kuivat kelit ovat edesauttaneet, että päästiin semmoisillekin maapohjille, jotka muuten tuottavat hankaluuksia, Islander sanoo.

    Kaiken kaikkiaan kesä on ollut hyvä myös metsänomistajien kannalta, sillä puun hinta on kohonnut tuntuvasti.

    – Näyttää siltä, että yksityismetsien kantorahatulot tulevat nousemaan uuteen ennätykseen tänä vuonna, Hakkarainen ennustaa.

    Metsäteollisuus kertoo, että kuusitukin kantohinta oli kesäkuussa noussut 15 prosenttia, mäntytukin 13 ja koivutukin 10 prosenttia vuoden takaisesta. Kuusikuitupuun kantohinta oli kohonnut 17 prosenttia ja mänty- sekä koivukuidun kantohinta 10–13 prosenttia.

    Islanderin mukaan heinäkuun normaalin hiljaisen kauden jälkeen hinnat ovat jälleen kääntyneet nousuun.

    Äänekosken tehdas lisää kysyntää

    Puukauppaa lisää muun muassa Metsä Groupin uusi Äänekosken suurtehdas, joka nostaa teollisuuden puun käyttöä 4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

    Hakkaraisen mukaan Äänekosken tehdas kääntää puuvirtoja, mikä näkyi jo viime vuonna Kainuun lumituhojen aikana. Lumituhopuut saatiin markkinoille.

    – Jos viime talven lumituhot olisivat tapahtuneet pari vuotta aikaisemmin, niille puille ei olisi ollut mitään käyttöä ja kysyntää, Hakkarainen arvioi.

    Kimppataksit ja kyytien yhdistely tehdään aiempaa yksinkertaisemmaksi:

    Kimppataksit ja kyytien yhdistely tehdään aiempaa yksinkertaisemmaksi: "Perusidea on helpottaa ihmisten elämistä ilman omaa autoa"


    Tästä on kyseDigitaaliset liikkumispalvelut auttavat ihmisiä matkojen yhdistelyssä ja eri vaihtoehtojen kartoittamisessa.Suomalainen Kyyti-sovellus toimii tällä hetkellä Jyväskylässä, Lahdessa ja Tampereella, ja sovelluksesta voi tilata...

    Tästä on kyseDigitaaliset liikkumispalvelut auttavat ihmisiä matkojen yhdistelyssä ja eri vaihtoehtojen kartoittamisessa.Suomalainen Kyyti-sovellus toimii tällä hetkellä Jyväskylässä, Lahdessa ja Tampereella, ja sovelluksesta voi tilata esimerkiksi kimppataksin.Tutkijan mukaan julkisin varoin maksettuja sote-kyytejä ja ihmisten itse maksamia kyytejä voisi yhdistää nykyistä enemmän.

    Kotimainen Kyyti-sovellus luottaa kimppakyytien voimaan kaupunkien ja maaseudun liikenteen tehostajana.

    Sovelluksesta on jo kokemuksia Oulusta ja Tampereelta. Tämän viikon alussa sovellus otettiin käyttöön Jyväskylässä ja Lahdessa. Tämän vuoden aikana sovellus leviää muun muassa pääkaupunkiseudulle ja Hämeenlinnaan.

    – Varsinkin viikonloppuisin ja suurten tapahtumien yhteydessä ihmiset ovat valmiita käyttämään kimppatakseja. Haluamme viedä tämän mahdollisuuden myös maaseudulle, jossa joukkoliikenne kuihtuu, sanoo Kyyti Groupin toimitusjohtaja Pekka Möttö.

    Sovelluksen voi ladata älypuhelimeen tai muuhun älylaitteeseen. Asiakas kirjoittaa sovellukseen, mistä hänet noudetaan ja mihin hän haluaa mennä. Sovellus antaa taksikyydin hinnan sekä enimmäishinnan kimppakyydille.

    Matkan kesto on kimppakyydissä pitempi kuin taksikyydissä, mutta hinta on halvempi. Asiakas voi määritellä myös, milloin hänen kyytinsä aikaisintaan lähtee tai milloin hänen pitää viimeistään olla perillä

    – Jos pystytään rakentamaan matkaketjuja, että asiakas saa eri kulkumuotoja samalla sovelluksella reititettynä ja ostettua jopa yhdellä lipulla, niin se on käyttäjälle helppoa ja jopa edullisempaa palvelua, kertoo erikoistutkija Jenni Eckhardt Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä.

    Taksivaihtoehtojen ohella Kyyti näyttää myös julkisen liikenteen yhteydet ja arvion kävelyajasta. Lahdessa kimppakyytisovellusta voi käyttää noin 20 kilometrin säteellä kaupungin keskustasta.

    Yhteiskunnan maksamien kuljetusten yhdistelyssä voidaan saada merkittäviä kustannussäästöjä. Jenni Eckhardt Kyyti Groupin toimitusjohtaja Pekka MöttöPetri Niemi/YleTaksin ja joukkoliikenteen välimaastoa etsimässä

    Kyyti Groupin lisäksi kolme yritystä eli Infotripla, Sitowise ja Vinka ovat mukana Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran rahoittamassa hankkeessa, jolla pyritään luomaan joukkoliikennepalvelu isojen asutuskeskusten ulkopuolelle.

    Kokeilut ovat käynnistymässä Etelä-Savossa, Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla loppuvuoden aikana.

    Esimerkiksi loppuvuoden aikana Porvoossa sovelluksella aiotaan parantaa liikkumista pohjoisissa kylissä arki-iltaisin. Loviisa testaa puolestaan kylien ja keskustan välisiä yhteyksiä yhdistelemällä joukkoliikenne- ja taksikyytejä kännykkäsovelluksen avulla.

    Etelä-Savossa aiotaan testata uusia ratkaisuja siihen, miten sote-kuljetuksia voidaan yhdistellä ja välittää. Tavoitteena on myös ottaa mukaan sote-kuljetuksiin matkustajia, jotka maksavat matkansa itse.

    – Yhteiskunnan maksamien kuljetusten yhdistelyssä voidaan saada merkittäviä kustannussäästöjä, sanoo erikoistutkija Eckhardt.

    Tänä vuonna voimaan tullut uusi liikennepalvelulaki on helpottanut erilaisten liikkumissovellusten kehittämistä.

    – Liikkumispalveluiden tarjoaja voi myydä myös toisten tarjoajien lippuja suoraan, kun lippu- ja maksujärjestelmistä on avattava kertalipun myyntirajapinta kaikkien käyttöön. Lisäksi henkilöiden kuljetuspalveluita tarjoavien yritysten on toimitettava muun muassa reiteistä, aikatauluista ja hinnoista olennaiset tiedot, jotka helpottavat matkaketjujen muodostamista.

    Elämää ilman omaa autoa

    Markkinoilla on useita älypuhelinsovelluksia, joista voi tilata taksin. Lahdessa Kyyti-sovelluksen kumppaniksi ryhtyi Inter Taksi Oy. Runsaan 30 auton yhtiö aloitti taksipalveluiden tarjoamisen heinäkuussa.

    – Tämä sovellus on yksi tulonlähde muiden joukossa. Käytämme myös yhtiön omaa taksisovellusta ja Kela-kyytejä varten on omansa, listaa Inter Taksin taksivastaava Tomi Nykänen.

    Alle viikon käyttökokemuksista ei Nykäsen mielestä kannata vetää vielä suuria johtopäätöksiä.

    – Muutamia kimppakyytejä on tullut toistaiseksi. Tähtäämme työmatkaliikenteeseen eli esimerkiksi kuljetuksiin juna-asemalle. Myös tuleva viikonloppu ja ravintola-asiakkaat varmasti vilkastuttavat kysyntää.

    – Pikkujoulukauden jälkeen voidaan kunnolla arvioida sovelluksen suosiota, arvioi toimitusjohtaja Pekka Möttö.

    Lahdessa tavoitteena on myös, että sovelluksen kautta voisi ostaa joukkoliikenteen bussilippuja. Kyyti Groupin ja kaupungin neuvottelut uudesta myyntikanavasta ovat loppusuoralla.

    Pikkujoulukauden jälkeen voidaan kunnolla arvioida sovelluksen suosiota. Pekka Möttö Taksivastaava Tom Nykänen Inter Kuljetuksesta sanoo, että sovellus pääsee ensimmäiseen tositestiin Lahdessa viikonloppuna.Petri Niemi/Yle

    Liikenneyrittäjä Pekka Möttö tunnetaan Onnibus-yhtiön perustajana, mutta hän luopui yhtiön toiminnasta vuonna 2016.

    Nyt Möttö uskoo, että digitalisaatio muuttaa liikennemarkkinoita ja suomalaisten ratkaisut kiinnostavat myös maan rajojen ulkopuolella, vaikka pelikentällä on vastassa kansainvälisiä sovelluksia. Sveitsissä käyttöön otettavasta palvelusta Kyyti Group aikoo kertoa tarkemmin syyskuun lopussa.

    – Tarkoitus on kerätä lisää liikkumispalveluita kaupunkipyöristä yhteiskäyttöautoihin tähän sovellukseen asiakkaan ulottuville. Joukkoliikenteen täytyy kuitenkin olla keskiössä. Perusidea on helpottaa ihmisten elämistä ilman omaa autoa. Paljon työtä on kuitenkin vielä edessä.

    Tuleeko varusmiesten ruokapöytään myös öljyhamppua? Nyt testataan kotimaisia kasviproteiinivalmisteita

    Tuleeko varusmiesten ruokapöytään myös öljyhamppua? Nyt testataan kotimaisia kasviproteiinivalmisteita


    Suomen Puolustusvoimien ruokapalveluista vastaava Leijona Catering ja Jyväskylän yliopisto selvittävät kasviproteiinin lisäystä ruuanvalmistuksessa. Vuoden alkupuolella alkaneessa yhteistyössä on muun muassa tarkoitus testata erilaisia kotimaisia...

    Suomen Puolustusvoimien ruokapalveluista vastaava Leijona Catering ja Jyväskylän yliopisto selvittävät kasviproteiinin lisäystä ruuanvalmistuksessa. Vuoden alkupuolella alkaneessa yhteistyössä on muun muassa tarkoitus testata erilaisia kotimaisia kasviproteiinivalmisteita.

    – Halusimme tutustua myös siihen, miten kestävä kehitys on Leijona Cateringilla otettu huomioon, kertoo suunnittelija Emma Kynkäänniemi Jyväskylän yliopiston Proteiinipiilaaksosta.

    Leijona Cateringista kerrotaan Ylelle, että he testaavat kotimaisia kasviproteiinivalmisteita, mutta työ hankkeessa on vasta alussa eikä yhtiöllä ole aiheesta toistaiseksi uutta kerrottavaa.

    Yhtiö on aiemmin kertonut, että armeijaan tulee pakollinen kasvisruokapäivä. Puolustusministeri Jussi Niinistö vaatii selvitystä armeijan kasvisruokalinjasta.

    Erikoiskasvien viljely on Suomessa melko vähäistä, mutta uusia keinoja kasviproteiinin käytön lisäämiseksi ja jalostamiseksi etsitään jatkuvasti. Yksi tällainen hanke on Sitran rahoittama ja Jyväskylän yliopiston hallinnoima Proteiinipiilaakso.

    Hanke edistää kestävää kehitystä ja uusien kasviproteiinien lisäämistä yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisten kokeilujen avulla. Hankkeessa ovat mukana esimerkiksi hamppuviljelijä ja härkäpavun tuottaja.

    Erikoiskasvien tuotannon voisi kaksinkertaistaa

    Luonnonvarakeskus arvioi, että erikoiskasvien tuotannon voisi kaksinkertaistaa Suomessa.

    – Esimerkiksi öljyhampulle, tattarille ja kvinoalle olisi sekä kysyntää nykyistä enemmän mutta myös tilaa viljelykierrossa, sanoo erikoistutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta.

    Öljyhampun viljelyala kasvaa jatkuvasti Suomessa. Tänä vuonna hampun viljely on lähes kaksinkertaistunut viime vuodesta.

    Jyväskyläläinen Mikko Ilmoniemi on viljellyt neljänä vuonna pelloillaan öljyhamppua. Tänä kesänä saadaan kohtuullinen sato.

    – Keväällä näytti lupaavalta mutta kuivuus tuli nopeasti. Kuivuus näkyy meidänkin pelloilla, vaikka paikalliset erot ovat suuret.

    Hamppuelintarvikkeita kokeilussa

    Jyväskyläläinen maanviljelijä Mikko Ilmoniemi toivoo öljyhampun viljelijöiden määrän kasvavan lähivuosina. Ilmoniemi kuuluu Suomen Hampputuotteet Oy -nimiseen tuotantoyhtiöön, joka aloittaa yhteistyön Luonnonvarakeskuksen kanssa.

    – Tulevana syksynä tehdään kokeita erilaisista hamppuelintarvikkeista: kuinka niitä ideoita viedään eteenpäin ja minkälaisia tuotteita niistä on mahdollista kehittää, kertoo Ilmoniemi.

    Öljyhamppupelto.Petri Aaltonen / Yle

    Tuotantoyhtiö etsii Keski-Suomesta tuotantotiloja. Etsinnässä ovat koneet ja laitteet, joilla elintarviketuotanto voisi hampusta alkaa. Tähän mennessä Ilmoniemi on kehittänyt kumppaneidensa kanssa muutamia tuotteita.

    – Olemme myös kokeilleet leipomalla hampusta erilaisia tuotteita: näkkileipää, pikkuleipiä ja suklaata. Mahdollisuudet ovat rajattomat, sen olen huomannut, toteaa Mikko Ilmoniemi.

    Paikkakunnalla on väliä, kun valitset korkeakoulua –

    Paikkakunnalla on väliä, kun valitset korkeakoulua – "Ei haluta muuttaa ihan mihin tahansa"


    Tästä on kyseKoulutusalan lisäksi paikkakunnalla on merkitystä, kun nuori valitsee korkeakouluaan.Opiskelijoilta itseltään löytyy monia eri syitä, miksi he ovat päätyneet opiskelemaan tietylle paikkakunnalle.Valitessaan korkeakoulua nuorelle...

    Tästä on kyseKoulutusalan lisäksi paikkakunnalla on merkitystä, kun nuori valitsee korkeakouluaan.Opiskelijoilta itseltään löytyy monia eri syitä, miksi he ovat päätyneet opiskelemaan tietylle paikkakunnalle.

    Valitessaan korkeakoulua nuorelle koulutusalan lisäksi paikkakunnalla on merkitystä. Taloustutkimuksen Korkeakoulujen imago -tutkimuksesta käy ilmi, että paikkakunnan houkuttelevuus tulee jo toisena kriteerinä, ensimmäisenä on koulutusalan kiinnostavuus.

    Korkeakoulun valintaperusteissa koulutusala vaikuttaa 87 prosentilla nuorista erittäin paljon. Vastaava luku paikkakunnan houkuttelevuudella on 52 prosenttia. Näiden jälkeen tulevat sellaiset kriteerit kuten koulun maine, tutkintoa arvostetaan työmarkkinoilla ja opetuksen taso.

    Vuodesta 2002 tehdyssä tutkimuksessa ei kärkikriteerien osalta ole tapahtunut juurikaan vaihtelua. On siis selvää, että opiskelupaikkakunta ei ole mikä tahansa, jos nuorella on mahdollisuus valita.

    – Mitä tarjontaa muulle ajalle kaupungista löytyy, minkälaisia työnsaantimahdollisuuksia kaupungissa on ja yleinen fiilis, minkälaista kaupungissa on elää. Ei haluta muuttaa ihan mihin tahansa, vaan sellaiseen paikkaan missä viihtyy myös opiskelujen ohessa, sanoo tutkimuspäällikkö Timo Myllymäki Taloustutkimus Oy:ltä.

    Viime keväänä julkistettuun tutkimukseen (Taloustutkimus) vastasi noin 2 000 17–29-vuotiasta nuorta.

    Jos haluat katsoa, mikä opiskelukaupunki sopisi parhaiten sinulle, voit kokeilla Ylen Opiskelijakaupunkikonetta.

    Yhtä monta syytä kuin opiskelijaakin

    Opiskelijoilta itseltään löytyy monia eri syitä, miksi he ovat päätyneet opiskelemaan tietylle paikkakunnalle. Esimerkiksi jyväskyläläinen opiskelija Teemu Tervo muutti Kuopiosta Jyväskylään, koska halusi vaihtelua sekä sellaiselle paikkakunnalle, mistä on hyvä liikkua muuallekin. Toinen Jyväskylässä ensimmäistä vuottaan opiskeleva, Mirva Kallioinen, puolestaan jäi kotikonnuilleen.

    – Olen kotoisin Jyväskylästä ja oli luonnollista etsiä tästä läheltä opiskelupaikka. En oikeastaan edes miettinyt mitään toista paikkakuntaa.

    Noin 300 kilometriä pohjoisemmassa neljännen vuoden opiskelija Anni Kivikko päätti aikoinaan palata synnyinseudulleen Kajaaniin.

    – Kävin ammattiopiston Oulussa, mutta päätin tulla takaisin, koska perheeni on täällä. Kuulin myös paljon hyviä juttuja Kajaanin ammattikorkeakoulusta, joten siksi ajattelin, että sinne haluan.

    Niko Mannonen / Yle

    Niin ikään Kajaanissa opiskeleva Juho Kaartinen mietti joitakin vuosia sitten, että perheen vuoksi opiskelupaikka pitäisi saada noin 250 kilometrin säteellä Kajaanista. Hänen alaansa olisi voinut opiskella muun muassa Oulussa ja Kuopiossa, mutta Kajaanista tieto- ja viestintätekniikan opetus löytyi pelialan puolelta.

    – Lisäksi se sisälsi paljon ohjelmointia, joten valinta oli kohtuu helppo.

    Kaikki opiskelijat ovat varsin tyytyväisiä valintaan, esimerkiksi Kaartinen ja Kivikko nostavat molemmat hyvänä puolena Kajaanista esiin sen pienuuden: kaupungissa on helppo kulkea.

    Puolestaan Kallioinen ja niin ikään Jyväskylässä opiskeleva Ella Vilén pitävät kaupungista muun muassa siksi, koska siellä on paljon opiskelijoita. Tervonkin mielestä Jyväskylä vaikuttaa positiiviselta, sillä siellä on helppo liikkua, asunto löytyi hyvältä paikalta ja ihmiset ovat mukavia.

    Unelmien opiskelukaupunki

    Viimeisten kahden vuoden aikana Korkeakoulujen imago -tutkimuksessa on kysytty myös sitä, millä perusteella nuori suosittelisi tai ei suosittelisi jotakin paikkakuntaa opiskelupaikkana. Suurien kaupunkien ja pienten paikkakuntien välillä on selkeitä eroja.

    – Suurien kaupunkien suositteluperusteina ovat muun muassa hyvät kulkuyhteydet, kaupungilla on hyvä maine opiskelukaupunkina, se on tarpeeksi iso, julkinen liikenne toimii ja siellä on hyvät mahdollisuudet saada töitä opiskelujen aikana sekä niiden jälkeen. Pieniä paikkakuntia puolestaan suositellaan tunnepohjaisilla asioilla, kuten luonto on lähellä tai että siellä on mukava ilmapiiri, Myllymäki sanoo.

    Puolestaan niitä suuria kaupunkeja, joita ei haluta suositella, sanotaan muun muassa turvattomiksi, kalliiksi ja liian suuriksi. Pienien paikkakuntien kohdalla esiin nousevat esimerkiksi syrjäisyys ja pienuus.

    Opiskelijoilta kysyttäessä unelma opiskelupaikkakuntaa, lähes kaikkien vastauksessa nousee esille hyvät liikenneyhteydet niin paikkakunnan sisällä kuin muuallekin. Lisäksi myönteisyyttä opiskelijoita kohtaan pidetään tärkeänä.

    – Hyvässä opiskelukaupungissa olisi esimerkiksi opiskelija ystävälliset hinnat, hyvä terveydenhuolto opiskelijoille sekä yrityselämä, joka tukee opintoja myös koulusta valmistumisen jälkeen, Juho Kaartinen toteaa.

    Piirteitä, mitä opiskelijakaupungissa ei tarvitsisi olla, ovat opiskelijoiden mukaan esimerkiksi nimenomaan negatiivisuus opiskelijoita kohtaan sekä korkea hintataso.

    Pertti Hokkanen uuvutti tuhatkiloisen sonnin ja väijyi pannoitettavaa kaurista heinäpaalissa 14 tuntia  –

    Pertti Hokkanen uuvutti tuhatkiloisen sonnin ja väijyi pannoitettavaa kaurista heinäpaalissa 14 tuntia – "Osasin nukkua vain istualtaan"


    Tästä on kyseMetsäntutkimuslaitos (nykyisin Luke) aloitti vuonna 2008 neljä vuotta kestävän projektin, jossa tutkittiin metsä- ja valkohäntäkauriiden levittäytymistä ja elinympäristön valintaa gsm-gps-pantojen avulla.Projektin aikana Pertti...

    Tästä on kyseMetsäntutkimuslaitos (nykyisin Luke) aloitti vuonna 2008 neljä vuotta kestävän projektin, jossa tutkittiin metsä- ja valkohäntäkauriiden levittäytymistä ja elinympäristön valintaa gsm-gps-pantojen avulla.Projektin aikana Pertti Hokkanen pannoitti kaikkiaan 35 metsäkaurista ja 33 valkohäntäkaurista ympäri Suomen.Kukaan ei ollut ennen häntä pannoittanut metsä- tai valkohäntäkaurista.

    Mustat silmät nauliintuivat kohteeseensa, kahdeksan metrin päässä takaisin tuijottaviin sinivihreisiin silmiin. Kumpikaan, kauris tai nukutuskivääri kädessään seisova mies, eivät hievahtaneet– eivät edes räpäyttäneet silmiään. Hetki oli pysähtynyt kuin valokuva.

    Minä sekuntina hyvänsä rasahtava oksa tai metsää vavisuttava tuuli saattoi särkeä sen. Silti tuokio tuntui ikuisuudelta.

    Tilanne on piirtynyt Pertti Hokkasen mieleen pysyvästi.

    – Siinä me vain olimme. Kumpikin kuin patsaita, eikä periksi voinut antaa, Hokkanen puhuu tyynesti ja tuijottaa kodan keskellä loimottavaan nuotioon, jonka lämmössä paistuu hänen itse kasvattamansa kuusipeuran lihaa.

    Saarijärveläisten pientilallisten poika huomasi jo varhain, että omavarainen sekä luontoa ja sen eläimiä ymmärtävä ihminen pärjää vähälläkin mammonalla.Simo Pitkänen / Yle

    Suomen ensimmäisenä metsäkauriin pannoittaneen Hokkasen taitoja ja antaumuksellista asennetta arvostetaan edelleen muiden pannoittajien ja tutkijoiden joukossa.

    Eläinten, etupäässä metsän sarvipäiden, nappaamisesta tuli jo vuosikymmeniä sitten Hokkasen työ ja elämäntapa.

    Mies on vain paria päivää aiemmin palannut jallittamasta aitauksestaan karannutta tuhatkiloista sonnia. Kasvoilta paistaa edelleen sitkeän uuvuttamisen aiheuttama väsymys.

    – Sitä voi jokainen miettiä, kun on pimeä, sateinen metsä – tiheikkö – ja siellä on tonninen vihainen sonni, joka on valmiina tappamaan. Sitten yrität pitää sitä naruissa. Pelätä ei voi, mutta pitää olla hyvä pakovietti, ja yrittää pärjätä.

    Keikkoja on lähiaikoina tulossa lisää, se on varmaa. Hirvieläimet lähtevät pikkuhiljaa liikekannalle käynnistyvän metsästyskauden vuoksi, ja kotieläimiä siirretään vähitellen kesälaitumilta takaisin pilttuuseen.

    Hokkasen aistit alkavat terästäytyä tulevia koitoksia varten.

    Metsän siimeksessä sydäntalvesta kevääseen

    Pienemmät hirvieläimet, kuten kauriit, ovat mielenliikkeiltään kuin elohopeaa – vähän kuten Hokkanenkin. Arjessaan mies myöntää säntäilevänsä paikasta toiseen, olevansa jatkuvasti jonkin askareen kimpussa, mutta yksin metsässä hän rauhoittuu.

    Siksi juuri hän sai pienet hirvieläimet kontolleen, kun silloinen Metsäntutkimuslaitos (nykyisin Luke) aloitti vuonna 2008 neljä vuotta kestävän projektin, jossa tutkittiin metsä- ja valkohäntäkauriiden levittäytymistä ja elinympäristön valintaa gsm-gps-pantojen avulla ilmastoltaan ja lumipeitteeltään erilaisilla alueilla.

    Pertti Hokkanen myöntää olevansa levoton luonne. Hän mieluummin tekee kuin jää paikoilleen. Pannoittaminen vaatii mieheltä sitkeyttä.Jonna Karjalainen / Yle

    Hokkanen pannoitti kaikkiaan 35 metsäkaurista ja 33 valkohäntäkaurista ympäri Suomen: Savossa, Hämeessä, Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa, eli käytännössä alueella, joka kulkee Kuopiosta Hankoniemeen.

    Se oli ensimmäinen kerta, kun pienten hirvieläinten elinympäristöä kartoitettiin Suomessa pannoitusten avulla. Projekti oli historiallisestikin merkittävä, koska vuosina 2009–2011 pannoitettuna oli niin paljon hirviä, metsä- ja valkohäntäkauriita, ettei samaan ole ylletty aiemmin tai sen jälkeenkään. Yksistään hirviä pannoitettiin toistasataa.

    Vielä silloin kukaan ei tiennyt, kuinka herkkä ja nopea kauris otetaan kiinni siten, että sen kaulaan saadaan panta. Nukutusnuolen käyttöä ei pidetty vaihtoehtona, koska aiemmissa kokeiluissa nukuttamalla napattujen kauriiden kuolleisuus oli 40 prosenttia. Viisas eläin ei myöskään kävellyt sille viritettyihin loukkuihin omasta tahdostaan.

    Hokkanen yöpyi metsän siimeksessä sydäntalvesta alkukevääseen opetellen tekeytymään lähes kuolleeseen tilaan: hajuttomaksi ja liikkumattomaksi.

    Paikallaan jököttäessään hän seurasi eläinten elämää ja liikkeitä.

    "Ei maalaispoika voi asettua kaupunkiin"

    Saarijärveläisten pientilallisten poika huomasi jo varhain, että omavarainen sekä luontoa ja sen eläimiä ymmärtävä ihminen pärjää vähälläkin mammonalla. Perhe sai maitonsa tilan muutamasta lypsävästä lehmästä ja perunat omasta kasvimaasta. Liha haettiin lautaselle lähimetsästä sekä -järvestä.

    Pihassa kaakatti myös muutama kana ja joulupöytään saatiin pihassa kasvanutta porsasta.

    Pertti Hokkanen sanoo viihtyvänsä yhtä hyvin eläinten kuin ihmistenkin parissa.Simo Pitkänen / Yle

    Poika oppi isänsä mukana kulkiessaan tuntemaan luonnon kuin omat taskunsa. Hän sai tärkeitä oppeja metsästyksestä ja kalastuksesta. Mummo vei poikaa mukanaan marjaan.

    Hirviä kohtasi tuohon aikaan metsässä nykyistä harvemmin.

    – Oli harvinaista, jos näki hirven. Silloin oli synkkiä metsiä, joita halkoivat kärrypolut. Metsässä kohtasi metsäkanalintuja ja oravia. Siinäpä ne sitten olivat.

    Hokkanen ei oppinut ikinä pelkäämään metsän eläimiä tai pimeyttä. Sen sijaan hän oppi kunnioituksen niitä kohtaan.

    Metsästä tuli niin iso osa häntä, ettei side ole katkennut tänäkään päivänä. Hokkanen yritti nuorena vastavalmistuneena metallialan osaajana elää tavallista kaupunkiarkea, asua keskustassa ja käydä päivätyössä Valmetilla.

    Kulttuurishokki kasvoi niin suureksi, että siitä piti käydä toipumassa hetki Inarissa saakka.

    – Rahaa tuli ovista ja ikkunoista, muttei se sopinut minulle, Hokkanen sanoo ja hörppää kuksastaan nokipannukahvia.

    – Ei maalaispoika voi asettua kaupunkiin.

    Ei jää epäselväksi, miksi tälle miehelle sopii kauriinpannoittajan yksinäinen pesti.

    15 vuoden työnsarka

    Kookas ja pitkäjalkainen hirvi on Hokkasen mielestä pienempiin saman lajin edustajiin nähden helppo napattava. Ensimmäisen hirvensä Hokkanen oli pannoittanut jo kuusi vuotta ennen kauriiden pannoitusten alkua, vuonna 2002 työskennellessään Metlalla.

    Hokkanen ajoi uroshirveä moottorikelkalla, kunnes sen takamukseen saatiin osumaan nukutuspiikki. Sitten Hokkanen hiihti edelleen pinkovan hirven kiinni ja laittoi sen kaulaan tutkapannan. Heti perään hän pannoitti kaksi naarashirveä.

    Muun muassa Paimion riistanhoitokoulussa opiskellut Hokkanen sai oppinsa nukutuskiväärin käyttöön Ähtärin eläinpuistossa.

    Itsepäiset vuohet ovat Hokkasen lemmikkejä.Jonna Karjalainen / Yle

    Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juho Matala kertoo, että hirveä riistaeläimenä ja metsätuholaisena on tutkittu 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä lähtien.

    – Aluksi kiinnostus kohdistui hirvikannan vähittäiseen runsastumiseen ja hirvien määrän selvittämiseen. Lisäksi sen aiheuttamista puusto- ja maatalousvahingoista tehtiin selvityksiä, Matala sanoo.

    Hirviä seurattiin radiolähettimillä ensimmäisen kerran 1990-luvulla.

    – Silloin alkoi sellainen buumi, että eläimiä pitää seurata ja niiden elämästä saada tietoa. Samaan aikaan Nokia eli vahvaa kauttaan. Eläinten seuraamiseen kokeiltiin ja sovellettiin erilaisia ohjelmia, Hokkanen sanoo.

    Kannanseurannassa otettiin suuri askel 1970-luvun alussa, jolloin lanseerattiin hirvihavaintokortti, jolla metsästäjät ilmoittivat vapaaehtoisesti riistantutkimukselle hirvijahdin aikaisia havaintojaan hirvistä ja hirvikannan tilasta. Nyt sama tutkimusyhteistyön talkoo onnistuu sähköisesti Suomen riistakeskuksen Oma riista –palvelun avulla.

    Metlan työharjoittelusta tuli Hokkaselle lopulta 15 vuoden työnsarka hirvieläinten parissa.

    "En osannut mennä enää nukkumaan kuin istualtaan"

    Hokkanen kulki kauriiden perässä metsässä kuin varjo. Hän istui tuntikausia hiljaisuudessa ja illan tullen pani maaten autossa, laavussa tai teltassa.

    Välillä pakkaslumi tuiskusi niin, että Hokkasen pää peittyi lumeen. Sylissä lepäsi lampaantaljaan kääritty nukutuskivääri.

    – Metsässä eläimet ovat aisteiltaan valppaita. Jos mukana on jonkinlainen lämmitysjärjestelmä, se tuottaa aina hajua. Eläin, jolla on suunnaton pakovietti, ei tule silloin lähelle.

    Tänä päivänä kauriit ovat yleinen näky myös tavallisissa lähiöissä ja taajamissa. On syynsä sille, miksi sellaiset yksilöt eivät olleet pannoittajalle vaihtoehto.

    – Olen ampunut joskus piikkiä sisätiloistakin, kun metsäkauriit käyvät syömässä ihmisten lintulaudoilta. Se ei ole kuitenkaan ratkaisu, kun eläimiä pitää olla eri paikoista. Ei se nyt oikein niinkään käy, että kaikki kesyt eläimet pannoitetaan pihapiiristä. Niitä piti yrittää saada syrjempääkin.

    Luottamus ja kontakti. Ne ovat kaksi tärkeintä asiaa, joita eläinten omistajalta tarvitaan. Side ei synny hetkessä, ja mitä enemmän eläimiä on sitä enemmän omistajalta vaaditaan viitseliäisyyttä.Jonna Karjalainen / Yle

    Hiljalleen työ alkoi tuottaa tulosta.

    Ensimmäinen pannan saanut metsäkauris sai Hokkaselta nimekseen Herra Hoo.

    Samana talvena Hokkanen laittoi pannan yhteensä neljän metsäkauriin kaulaan. Hokkanen sai saman vuoden lopussa kiinni Uudellamaalla Tenholassa valkohäntäkauriin.

    – Kun kausi loppui maaliskuun lopussa, osasin nukkua vain istualtaan. Siitä laskeuduin pikkuhiljaa loivempaan ja loivempaan asentoon, kunnes viimein sain nukuttua pitkällään. Olin niin ehdollistunut istumiseen ja kylmään ilmaan, että vaikka sisällä oli 15 astetta, sekin oli liian kuuma.

    14 tuntia ja 20 minuuttia

    Yli 14 tuntia on pitkä aika heinillä ja pressulla vuoratun häkin sisällä.

    Se on myös pisin aika, jonka Hokkanen on odottanut kerralla pannoituksen onnistumista.

    – Joka kerta pitää pikkuisen psyykata itseään, kun menee istumaan. Siinä voi joutua olemaan syömättä, juomatta ja tarpeilla käymättä pitkänkin aikaa. Pitää olla aivan hiljaa, Hokkanen kertoo ja alkaa muistella mieleen jäänyttä väijyntämaratonia.

    Teltan välillä täyttävä nuotion savu ei ole mitään verrattuna käryyn, joka korvensi silmiä 2 metriä leveässä ja 1,20 metriä korkeassa loukkuun rakennetussa piilopaikassa.

    – Minut ympättiin paalin sisään. Kopissa oli niin karmea käry, että silmistä alkoi vuotaa vesi. Haju aiheutti sen, etteivät kauriit huomanneet, että siellä on joku. Ne söivät koppini ympäriltä.

    Lopulta pannoitus onnistui, kun Hokkanen tähtäsi laudan paksuisesta raosta 8 metrin päässä syövään kauriiseen.

    Hokkanen nostaa viimein katseensa nuotiosta. Pannoitusreissujen muisteleminen saa miehen hymyilemään vienosti.

    – Kyllähän nämä kaikki mielessä ovat, hän kertoo.

    Uusia pannoituksia ei ole suunnitteilla

    Sitten projekti, kuten myös Hokkasen työnsarka, loppuivat.

    – Tuli kaikenlaisia muutoksia. Tutkimuslaitokset yhdistettiin. Koko hanke jäi vähän kesken, mikä on minusta harmillista, Hokkanen sanoo.

    Kesken jäämisellä Hokkanen tarkoittaa sitä, ettei pannoituksesta tulleita tietoja hyödynnetty välttämättä niin laajasti kuin olisi voinut.

    – Kerätyt tiedot eivät kuitenkaan häviä mihinkään. Siinähän jollekin nuorelle on montakin graduaihetta, hän toteaa.

    Luonnonvarakeskus on kirjannut projektista ylös muun muassa tietoja kauriidenelinpiirin laajuudesta. Metsäkauris todettiin tehokkaammin uusille alueille levittäytyväksi lajiksi. Pohjoisempana elinympäristöt olivat etelää laajempia.

    Luken tutkija Tuomas Kukko kertoo, että tällä hetkellä ei ole tiedossa uusia metsäkauriiden tai valkohäntäkauriiden pannoituksia. Sen sijaan metsäpeuroja pannoitetaan vuosittain.

    Kukon mukaan 2010-luvun taitteen aineistoja varmasti analysoidaan edelleen.

    – Hirvieläinten pannoitusaineistoista on julkaistu tieteellisiä töitä ja opinnäytetöitä. Eniten on tähän mennessä tutkittu hirviaineistoja, mutta pienten hirvieläinten runsastumisen myötä tutkimustiedon tarve niistäkin lisääntyy varmasti jatkuvasti.

    "Kyllähän se on vähän siihen mennyt, ettei se varsinaista metsästystä enää ole"

    Neljän kauriiden perässä vietetyn talven aikana Hokkanen oppi paljon vikkelän eläimen käytöksestä. Hän teki pannoittamisen ohella metsätuhojen tutkimuksen maastotöitä, kuten hirven vioittamien taimikoiden mittauksia.

    – Olettamus on, että pienet hirvieläimet tuhoavat metsiä, tai ovat jopa uusia metsän tuholaisia. Seurannoissa selvisi, että tuhot ovat vähäisiä tiheälläkin metsäalueella, Hokkanen kertoo.

    Pannoitusurakka jätti Hokkaselle taidon, jota hän käyttää tänäkin päivänä. Kun eläimen omistaja on kiipelissä karanneen lemmikkinsä kanssa, mies kutsutaan hätiin eri puolille Suomea.Simo Pitkänen / Yle

    Toinen asia, josta hirvet ovat suuremmalle yleisölle tuttuja, ovat kolariuutiset. Uutisia ikävistä tapahtumista tulee varsinkin metsästyskauden ja hirven kiiman aikana.

    Hokkanen on seissyt pitkiä aikoja hirvieläinten kanssa tienposkessa siten, ettei autoilija ole hoksannut Hokkasta tai hirveä.

    – Sehän seisoo ja jurottaa tienposkessa aivan hiljaa. Jos liikennettä on paljon, hirvi ei lähde ylittämään tietä, ellei mikään aja sitä. Jos sille tulee pakoreaktio, se menee päättömästi auton eteen. Muuten se on rauhassa, eikä sillä ole mikään kiire. Kun tulee autoton väli, se menee hyvin rauhallisesti tien yli, Hokkanen sanoo.

    Kiima tekee hirvet kuitenkin hökelöiksi. Silloin vietti vie ja hirvi vikisee.

    – Kiimakäyttäytyminen on voimakas ja vallitseva. Tienylityksissä ei ole mitään järkeä.

    Hokkanen käy säännöllisesti hirvimetsällä. Se on hänelle puhdasta ravinnonhankintaa, eikä hän pidä siitä, mihin suuntaan metsästystavat ovat menossa: tekniikka on nykyisin pääosassa hirvestyksessä ja metsästysturistit tuodaan suoraan aitiopaikalle lahtaamaan eläimiä.

    – Kyllähän se on vähän siihen mennyt, ettei se varsinaista metsästystä enää ole.

    "On kaiveltu jo asetta ja uhattu lopettaa eläin"

    Pannoitusurakka jätti Hokkaselle taidon, jota hän käyttää tänäkin päivänä. Kun eläimen omistaja on kiipelissä karanneen lemmikkinsä kanssa, mies kutsutaan hätiin eri puolille Suomea.

    Hän pakkaa autonsa kyytiin suopungin ja nukutuskiväärin. Muuten tehtäviin ei voi valmistautua.

    Hokkanen tekee erilaisia eläimen kiinniotto- ja lopetustehtäviä vapaaehtoisena yhteistyössä eläinlääkäreiden ja eläinsuojeluviranomaisten kanssa.

    – Tehtäviä on laidasta laitaan, niitä ei voi verrata toisiinsa. Aika hurjiakin juttuja kaikkiaan, Hokkanen pohjustaa.

    Mies ei kersku, vaan lähinnä toteaa arkisesti, että viimeisin tehtävä olisi voinut viedä hengen. Tonnisen limousin-sonnin nappaaminen on ollut hänen tehtävistään vaarallisin.

    – Jälkeenpäin olen miettinyt, miksi en ole pelännyt enemmän. Jos pelkää vaikka ampiaista ja huitoo sitä, niin se pistää varmasti. On parempi olla rauhallinen. Eläimen ehdoillahan sitä mennään.

    Eläimet täyttävät kaiken Hokkasen vapaa-ajan.Jonna Karjalainen / Yle

    Hokkanen muistuttaa, ettei eläimelle pärjää ilman kunnioitusta sitä kohtaan.

    – On vain yritettävä keksiä keinoja, miten sen saa rauhalliseksi.

    Yhtä usein kuin Hokkanen joutuu rauhoittelemaan eläintä, hän tyynnyttelee myös hätääntyneitä omistajia. Jotkut ovat olleet jopa raivon partaalla. Siitä on Hokkasen mielestä vain haittaa.

    – On kaiveltu jo asetta ja uhattu lopettaa eläin, kun on kyllästytty ottamaan sitä kiinni. Sellaisessa tilanteessa pitäisi pysyä rauhallisena ja luoda kontakti eläimeen. Sekään ei helpota, jos koko kylä ottaa eläintä kiinni, ja se muuttuu vain aremmaksi ja aremmaksi, Hokkanen neuvoo.

    Kontakti todellakin palkitsee. Siltä tuntui Hokkasestakin, kun hän voitti tuijotuskilpailun villin metsäkauriin kanssa.

    Tilanne on piirtynyt Pertti Hokkasen mieleen pysyvästi.

    Kauriin ja miehen tuijotuskilpailua edelsi pitkä odotus maatalon pihaan pystytetyssä teltassa, kunnes nukutusnuolen kantomatkan päähän tuli syömään kaksi kaurispukkia.

    Tähtäys ja osuma. Piikistä saanut kauris huusi varoitushuudon ja pinkaisi takaisin metsään kuin ohjus.

    Toveri naulitsi pakenemisen sijaan hämmästyneet silmänsä Hokkaseen. Hetki kesti ja kesti.

    – Toivoin koko ajan, että kauris lopettaisi tuijottamisen, jotta pääsisin pannoittamaan sen kaverin. Se vaan tuijotti, enkä minäkään voinut antaa periksi.

    Vihdoin maitoauton ääni sai kauriin irrottamaan silmänsä miehestä. Kauris pinkoi auton keulan edestä metsään. Pannoittaja tuijotti sen perään.

    Pannan sai sillä kertaa vain yksi kauris, piikin takalistoonsa saanut yksilö. Silti miehen olo oli kuin voittajalla.

    Vaikka Hokkanen on pannoittanut kymmeniä eläimiä, harvoin mies ja kauris ottavat katseellaan toisistaan mittaa.

    Unohda kumisaappaat, sandaaleissa pärjää vielä: Etelässä kutitellaan loppuviikolla taas hellerajaa

    Unohda kumisaappaat, sandaaleissa pärjää vielä: Etelässä kutitellaan loppuviikolla taas hellerajaa


    Ilmatieteen laitos kertoi tänään maanantaina, että viime kesä oli mittaushistorian lämpimin. Tavallista lämpimämpi sää näyttäisi jatkuvan edelleen. Tänään on kesäisen lämmintä ja poutaista koko maassa, sanoo Ylen meteorologin Henri...

    Ilmatieteen laitos kertoi tänään maanantaina, että viime kesä oli mittaushistorian lämpimin. Tavallista lämpimämpi sää näyttäisi jatkuvan edelleen.

    Tänään on kesäisen lämmintä ja poutaista koko maassa, sanoo Ylen meteorologin Henri Nyman.

    – Lapissakin on jopa 20 astetta lämmintä, Nyman huomauttaa.

    Yle

    Huomenna tiistaina Lappiin virtaa Jäämereltä kylmempää ilmaa, jonka yhteydessä voi vähän sadellakin, Nyman jatkaa.

    Etelä- ja keskiosissa maata sää jatkuu lämpimänä. Pilvisyys lisääntyy vähän ja sadekuurojen mahdollisuus hieman kasvaa. Päivälämpötila on 20–22 astetta.

    Loppuviikolla maan etelä- ja keskiosissa sää jatkuu vuodenaikaan nähden selvästi tavanomaista lämpimämpänä.

    Tavallisesti syyskuussa päivän ylimmät lämpötilat ovat Etelä- ja Keski-Suomessa 15 asteen paikkeilla, mutta nyt elohopea nousee 20–24 asteen tietämiin.

    Meneekö helleraja vielä rikki?

    Torstai ja perjantai ovat Nymanin mukaan viikon lämpimimmät päivät. Etelä- ja Kaakkois-Suomessa lämpötila kohoaa lämpimimmillä paikoilla 23–24 asteen tuntumaan. Aivan hellelukemiin ei siis päästä.

    On mahdollista, että helleraja menee rikki, mutta se on aika epätodennäköistä. Henri Nyman

    – On mahdollista, että helleraja menee rikki, mutta se on aika epätodennäköistä, Nyman pohtii.

    Loppuviikolla sade- ja ukkoskuurojen todennäköisyys kasvaa Etelä- ja Keski-Suomessa.

    – Niiden seurauksena alueelliset erot lämpötiloissa kasvavat ja lämpötila voi paikoin jäädä alle 20 asteen, Nyman huomauttaa.

    Pohjoisessa on loppuviikolla viileämpää ja lämpötilat ovat lähempänä tavanomaisia syyskuun lukemia.

    Myös yöt ovat lämpimiä suuressa osassa maata. Lapissa voi olla hallaa ja Pohjois-Lapissa jopa yöpakkasia.

    Lue myös:

    Ilmatieteen laitos: Touko-elokuu oli mittaushistorian lämpimin

    Kivenlohkareen katkaisema junaliikenne Jyväskylän ja Vesangan välillä sujuu taas

    Kivenlohkareen katkaisema junaliikenne Jyväskylän ja Vesangan välillä sujuu taas


    Junaliikenne Jyväskylän ja Vesangan välisellä rataosuudella sujuu taas. Tunteja kestänyt häiriö johtui radalle pudonneesta kivenlohkareesta Möykynmäen ratatunnelin luona, kertoo Rataliikennekeskus. Kiskoille pudonnut kivi saatiin raivattua ja...

    Junaliikenne Jyväskylän ja Vesangan välisellä rataosuudella sujuu taas. Tunteja kestänyt häiriö johtui radalle pudonneesta kivenlohkareesta Möykynmäen ratatunnelin luona, kertoo Rataliikennekeskus.

    Kiskoille pudonnut kivi saatiin raivattua ja rata siivottua viiden jälkeen illansuussa.

    Häiriön aikana kulkeneet kaksi junaa korvattiin linja-autoilla.

    Lisätietoja liikennejärjestelyistä voi lukea VR:n verkkosivuilta.

    Juha Willman jätti toogajuhlat ja pyjamabileet ja palasi Aurinkorannikolta Suomeen lähes eläkeiässä:

    Juha Willman jätti toogajuhlat ja pyjamabileet ja palasi Aurinkorannikolta Suomeen lähes eläkeiässä: "Ei tämän ikäinen äijä Suomesta mitään töitä saa"


    On sateinen myöhäiskesän päivä ja äänekoskelaisen Hotelli Keiteleen ravintola on lounaan jäljiltä hiljentynyt. Sitä suurempi on kontrasti, kun Juha Willmanin ääni kajahtaa iloisesti baaritiskin takaa ja täyttää koko tilan. Willman häärii...

    On sateinen myöhäiskesän päivä ja äänekoskelaisen Hotelli Keiteleen ravintola on lounaan jäljiltä hiljentynyt. Sitä suurempi on kontrasti, kun Juha Willmanin ääni kajahtaa iloisesti baaritiskin takaa ja täyttää koko tilan.

    Willman häärii ravintolansa baaritiskin takana ja hoitelee toisella kädellä paperinivaskoja, toisella kädellä puheluita, ja huutelee samalla ohjeita keittiöön.

    Kun hänet lopulta saa istumaan alas, hän kertoo pontevasti viikonlopun kuulumiset.

    – Ensinnäkin, ei ole kuuma. Henki kulkee, vaikka joku muu voi olla siitä eri mieltä. Ravintolassa on jumalattoman kuuma, kun on kuuma, hän listaa.

    Osansa julkisuudesta Willman on saanut tyttärensä kautta: hän on vuoden 2001 Miss Suomen Heidi Sohlbergin isä. Willman päätyi otsikoihin valmentaessaan tytärtään missiksi ja lausuttuaan miehen suorapuheisuuteen tottumattomalle yleisölle pitävänsä tytön nilkkoja paksuina (Ilta-Sanomat).

    Sittemmin Willman niitti mainetta muuttaessaan liiketoimikumppaninsa Esa Sääskilahden kanssa Fuengirolaan pyörittämään ravintolaa.

    Kaksi vuotta sitten Willman ja Sääskilahti lähtivät vastavirtaan: he muuttivat eläkeiässä takaisin kotimaahan Fuengirolasta.

    Kuka hullu lopettaa menestyvän ravintolauran ja palaa Aurinkorannikolta Äänekoskelle?

    Lähes eläkeikäisen paluu

    Tilastollisesti Willman sijoittuu kiinnostavaan kategoriaan: hän on lähes eläkeikäinen, joka palasi Aurinkorannikolta.

    Kasvatustieteen tohtori, yhteiskuntatieteiden maisteri ja Siirtolaisuusinstituutin verkostotutkija Paula Könnilä on tutkinut Aurinkorannikon suomalaisia. Könnilän mukaan Fuengirolaan lähtee joka vuosi noin 800 suomalaista. Heistä yli 60-vuotiaita – siis pian eläkeikäisiä – on yli 40 prosenttia.

    Willmanilla pitää kiirettä: keittiön ja asiakirjojen hoitelemisen välissä hän ehtii myös jututtaa asiakkaita ja puuhastella seuraavia juhlia.Niko Mannonen / Yle

    Aurinkorannikolla asuu vakituisesti tai osa-aikaisesti yhteensä 20 500 suomalaista. Kaikista lähteneistä lähes puolet palaa kotimaahan, mutta palaavien joukossa on sellaisia, jotka alun perinkin painelivat kohti aurinkoa osa-aikaisesti.

    Lähes eläkeikää hipova Willman on joukossa, jolle paluu ei ole itsestäänselvyys.

    – Paluu on harvinaista. Päin vastoin, etelään mennään eläkeiässä halvoista kustannuksista johtuen, Könnilä kertoo.

    Könnilän tilastot paljastavat, että melkein kolmasosa eläkeikäisistäei edes suunnittele paluuta Espanjasta. Tosin paluumuutto on hieman lisääntynyt vuosina 2016–2017 muun muassa verotuksenmuutosneuvottelujen vuoksi.

    Tykkään säveltää ja kokeilla ja maistella, kuten näkyykin. Juha Willman

    Willmanin luotsaamassa Hotelli Keiteleen ravintolassa Äänekoskella on kesän lopulla cowboy-aiheiset "possujuhlat". Baaritiskillä roikkuu yhä glitterillä päällystettyjä stetsoneita.

    Sen lisäksi takana on tähtiartistitanssit – "kuten aina", Willman muistuttaa – kahdet 80-vuotisjuhlat ja häiden valmistelu.

    Joku voisi vähemmästäkin haluta toipua kaikesta peitto korvissa Netflixin ääressä.

    Willman ei malta.

    Suomen ensimmäinen miesemäntä

    Juha "Jussi" Willmanin ura on vähintään yhtä värikäs kuin baaritiskin yllä roikkuvat glitter-stetsonit. Matkaan mahtuu missi-isyyttä (Ilta-Sanomat), ura kahdessa eri maassa (Nelonen), perhetragedia (Me Naiset) ja nyt uusi elämänvaihe Suomessa.

    Mies on monelle jo entuudestaan tuttu iltapäivälehtien palstoilta, mutta miten hän itse kuvailisi tunnettuuttaan ummikolle?

    – Johan pistit kysymyksen! Willman henkäisee.

    – Sanotaan, että lähtökohta on ollut kauniissa tyttäressä. Hänen elämäänsä seuraten olen ehkä ryöminyt ja joutunut julkisuuteen ja lehtiin, Willman tiivistää hetken pohdittuaan.

    Juha Willmanin vähemmän tunnettu harrastus on kukkien ja huonekasvien hoito. Hän käy kastelemassa kaikki ravintolankin kasvit.Niko Mannonen / Yle

    Keskisuomalaiset muistanevat Willmanin jo vuosikymmenten takaa 1970-luvulta. Silloin hän niin sanotusti meni sinne, minne kukaan mies ei ollut aiemmin mennyt.

    – Olin ensimmäinen mies Suomessa, joka meni ison suurtalouskeittiön esimieheksi. Se oli julkisuusjuttu aikanaan, ja kun titteli oli "emäntä", se aiheutti aina vähän hilpeyttä. Mutta sanoin monta kertaa, että voitte jättää sen e-kirjaimen pois, Willman sanoo naama peruslukemilla.

    Vuonna 1977 Willman siis aloitti ravintola-alan uransa 23-vuotiaana Jyväskylän maalaiskunnassa Palokan koulukeskuksessa ("viime vuosituhannella! Hirveetä!" hän huudahtaa väliin). Sitä ennen hän oli opiskellut ravintolatyöntekijäksi ja kokiksi ja tehnyt samalla tarjoiluhommia.

    – Mutta kypsyin siihen, että olin aina töissä, kun muut juhlivat. Se nyppi parikymppistä kundia. Riiaa siinä sitten viikolla, kun kukaan ei käy missään eikä kussaan, Willman toteaa napakasti.

    Tragedia saavuttaa perheen

    Willmanin rakkaus ruokaan alkoi jo lapsuudessa: kolmesta veljeksestä vanhimpana jäi ruoanlaitto hänen vastuulleen vanhempien ollessa töissä.

    Ensimmäisestä ruokakokeilusta tuli ikimuistoinen koko perheelle, kun Willman päätti pyöräyttää valtavan määrän karjalanpiirakoita. Neljästä puurokattilallisesta tulikin kiitettävä määrä murkinaa, mutta:

    – Velipojat sanoivat heti: "Näitä ei Jussi voi syödä. Näihin ei pysty hammas", Willman kertoo.

    Kun myös perheen äiti totesi piirakat syömäkelvottomaksi, Willman päätti antaa ne perheen koiralle.

    – Se otti suuhunsa piirakan ja yritti, ja sitten pudotti piirakan lattialle.

    Kun Willman näki Hotelli Keiteleen ravintolan ensi kertaa, hän iski siihen silmänsä heti.Niko Mannonen / Yle

    Katastrofaalisesta ensikokeilusta huolimatta Willman ei antanut periksi ruoanlaiton suhteen. Syntyi erilaisia variaatioita ja ruokakikkailuja, kun nuori mies kokeili reseptien soveltamista.

    – Olen hirveän huono lukemaan ohjeita. Tykkään säveltää ja kokeilla ja maistella, kuten näkyykin, sanoo Willman läpsäisten vatsaansa.

    Ravintolakoulutuksen myötä kuvioihin tuli säännöllinen työ, jolloin riiaaminen selvästi onnistui paremmalla ajalla. Willman perusti perheen, ja he asettuivat Jyväskylään.

    Willmanien perheen ensimmäinen koti oli silloisella asuinalueellaan Saarenmaa-Vertaalan kieppeillä. Pikkuhiljaa samalle haja-asutusalueelle ilmestyi muita taloja, kunnes pikkutien varrella oli kymmenkunta taloutta.

    – Rupesimme nimittämään sitä kutukujaksi, kun joka ainoaan torppaan rupesi tulemaan lapsia. Kaikki teimme kersoja kun olimme sen ikäisiä, Willman muistelee.

    Mutta huoleton arki ei kestänyt kauaa.

    Willmanin vaimo kuoli rintasyöpään lasten ollessa vielä pieniä (Iltalehti), ja Willman jäi yksinhuoltajaksi.

    "Ei Luoja laita hartioille enempää taakkaa kuin jaksat kantaa"

    Juha Willman oli paljon valokeilassa, kun hänen missityttärensä Heidi Sohlberg sai rintasyövän. Tyttären taistelu päätyi usein otsikoihin, ja yksinhuoltajaisänä myös Willman sai osansa julkisuudesta.

    Aikakauslehdissä puhuttiin esimerkiksi isän ja tyttären mutkattomasta suhteesta (Me Naiset).

    Lienee niin, että Willmanin sähikäismäinen luonne auttoi puskemaan tragedioista läpi.

    – Tärkeintä jaksamisen kannalta on lapset. Niihin tukeutuu, se on selvää. Ja lastenlapset. Mutta sen sanon, että kyllä ystäväpiirilläkin on hiiiirveän iso merkitys, sanoo Willman painottaen sanaa pitkästi.

    Hän itse käyttää lähimmäisistään sanaa klaani. Ystäväpiiri on Willmanilla ollut jo "kutukujan" alkuajoilta pitkälti sama, joskin ydinryhmän ympärille on tullut legioonittain lisää kavereita.

    – Sanoin omille lapsilleni jossain vaiheessa, kun oli oikein vaikeaa ja raskasta, ettei Luoja laita hartioille enempää taakkaa kuin jaksat kantaa, Willman toteaa.

    Ette voi kuvitellakaan, miten 60–85-vuotiaat ihmiset voivat pukeutua esimerkiksi toogajuhliin! Juha Willman

    Vuonna 2004, kolme vuotta tyttären missivoiton jälkeen, Willman kyllästyi kotimaan oloihin täysin.

    Atooppinen iho oli vaivannut Willmania tuskaisesti aivan lapsesta saakka, ja iho alkoi jo olla sangen huonossa kunnossa. Jo vuosikymmeniä sitten Willman oli alkanut suunnitella vaimonsa kanssa Aurinkorannikolle lähtemistä ja töiden tekemistä siellä.

    Tuolloin suunnitelmat kariutuivat vaimon kuolemaan, mutta ajatus jäi itämään.

    Tyttären missivoiton jälkivuosina Willmanin lapset olivat jo aikuisia, joten hän päätti ehdottaa lapsille: mitä jos isä lähtisi Espanjaan?

    Lähtöä puuhatessaan Willman tapasi Esa Sääskilahden, niin ikään ravintola-alan tekijän. Willman ja Sääskilahti päättivät luoda liikekumppanuussuhteen ja pistää ravintolan pystyyn Espanjassa kahdestaan.

    – Olimme viikon verran lomalla Fuengirolassa vuonna 2004, ja vettä satoi koko ajan! Kaatamalla! Sitä tuli aivan koko viikon, ei yhtään aurinkopäivää. Mietin, että tännekö pitäisi pystyttää joku kippola, eihän täällä voi elää! Willman muistelee.

    Parivaljakko päätti kuitenkin yrittää.

    Ravintola Witi avattiin marraskuussa 2004.

    Pikku hiljaa hävisivät sekä atooppinen iho että talvella usein iskevä astma.

    Yön läpi kestävät pyjamabileet ja 85-vuotiaita toogissa

    Ravintolasta tuli suoranainen paikallislegenda, joka päätyi otsikoihin Suomessa asti muun muassa ryöstötapauksen (Keskisuomalainen) yhteydessä.

    Willman oli Aurinkorannikolla kuin kala vedessä.

    – Se sopi luonteelleni hirveän hyvin, minä olen tämmöinen eläväinen, hän sanoo.

    Witissä viihtyi sekalainen seurakunta. Se koostui pitkälti paikallisista, eläkeikäisistä suomalaisista ja lomailijoista, jotka osasivat Willmanin mukaan heittäytyä isäntien järjestämiin juhliin ja huvituksiin.

    – Meillä oli niin hyviä bileitä ravintolassa! Esimerkiksi yöpyjamabileet alkoivat kello 22 illalla ja jatkuivat aamukuuteen asti. Kävimme yöllä jääkaapilla syömässä kakkua, pullaa ja voileipiä... Minä nautin täysin siemauksin!

    Espanjassa Witi-ravintolan teemajuhlia oli niin monenlaisia, ettei laskuissa pysy. Asiakkaat lähtivät teemajuhliin mukaan hyvin mieluusti.Juha Willman

    Yöpyjamabileiden lisäksi oli esimerkiksi toogajuhlia, vappubileitä, syntymäpäiviä ja muita kinkereitä. Useimmiten juhlat sisälsivät jonkin erikoisen pukukoodin.

    – Ette voi kuvitellakaan, miten 60–85-vuotiaat ihmiset voivat pukeutua esimerkiksi toogajuhliin! Ne olivat aivan uskomattomia asuja, oli töyhtöä ja sulkaa ja lakanoista tehtyjä vaatteita ja vaikka mitä! Willman intoilee.

    Myös ravintolan omia syntymäpäiviä juhlittiin isosti joka vuosi. Ei liene liioiteltua sanoa, että vuosien ajan viini virtasi, porsaita kieritettiin vartaissa ja nauru raikasi Aurinkorannalla. Valokuvat tuolta ajalta näyttävät siltä, että pöytiin on otettu mallia Asterix ja Obelix -sarjakuvien villisikoja notkuvista pöytätarjoiluista.

    Witissä ei tarjoiluissa säästelty, kun sille päälle satuttiin. Kokonaiset porsaat saivat teemajuhlissa kyytiä.Juha Willman

    Monesta asiakkaasta tuli Willmanin ja Sääskilahden ystäviä.

    – Witi oli monelle paikalliselle suomalaiselle olohuone, johon he tulivat morjenstamaan tuttaviaan ja juttelemaan meille. Me saimme kuulla ihmeellisiä elämäntarinoita. Jos ne olisi laitettu paperille, niin voi hyvää päivää. Siitä olisi tullut aikamoinen Sinuhe.

    Viinien ja sulkatöyhtöjen keskeltä on vaikea kuvitella, että Willman ja Sääskilahti olivat vuosien vieriessä pistäneet ravintolan hiljaiseen myyntiin.

    Aurinkorannikolta hyhmäiseen lumisateeseen

    Juha Willmanin mukaan ravintolan 11-vuotinen historia sujui varsin mukavasti. Yrittäminen ei Espanjassa ollut juurikaan vähemmän byrokraattista kuin Suomessa, mutta silti vapaampaa.

    – Siellä voi kaataa drinkkiä niin kauan kuin katsoo asiakasta silmiin, ja hän ymmärtää todeta, että nyt riittää, Willman sanoo.

    Ravintola Witi jatkoi Willmanin ja Sääskilahden lähdettyä seuraavilla omistajilla, jotka ovat sittemmin jo vaihtuneet ainakin kertaalleen.Juha Willman

    Vuosien aikana Willmanille ilmaantui kuitenkin monta hyvää syytä haikailla paluusta kotimaahan. Suurin syy oli lapsenlapset, joita Willman ikävöi omien lastensa lisäksi.

    Hän laskeskeli, että välimatka perheen luota Helsingistä Äänekoskelle on sama – noin neljä tuntia – kuin Helsingistä Malagaan lentäminen.

    Toinen syy oli se, että ostajia alkoi tulla oven taakse asti kyselemään ravintolasta.

    Yksi heistä teki tarjouksen, josta Willman ja Sääskilahti eivät voineet kieltäytyä.

    Lopullinen päätös syntyi jouluna 2015.

    – Pistin oven kiinni, enkä ole sen koommin käynyt ravintolassa. Jos käännän sivua ja suljen oven, en enää katso taakseni, Willman toteaa.

    Äänekoskella Willman on lähempänä lapsiaan ja lapsenlapsiaan, ja sukutapaamiset onnistuvat useammin.Niko Mannonen / Yle

    Kun lentokoneen laskutelineet maaliskuussa 2015 raapivat Suomen hyhmäistä kamaraa, Willmanin tunnelma ei ollut ihan katossa. Oli räntää, lunta ja pimeää. Aurinko jäi rannikolle.

    Willman ja Sääskilahti saapuivat Toivakkaan, jossa heillä oli ollut kesäpaikka jo vuosien ajan.

    – Ensin tehtiin lumityöt, ja lunta oli varmasti toista metriä. Edelleen mietin siinä vaiheessa, olikohan päätös paluusta oikea, Willman kertoo.

    Vankka usko Suomeen jäämisestä oli kuitenkin jo saavutettu ennen paluuta. Kevät oli onneksi jo tuloillaan, ja viimeistään kesä helpotti auringonkaipuuta.

    Mutta kuka Toivakassa ottaisi kahta eläkeikää lähestyvää töihin?

    Kuka työllistäisi eläkeläisen?

    Saavuttuaan Suomeen Sääskilahti ja Willman marssivat molemmat Jyväskylän työvoimatoimistoon. Se oli Willmanille ensikerta moisessa toimistossa, mutta onneksi henkilökunta oli ymmärtäväistä.

    – He sanoivat, että pitäisi täyttää lomakkeita netissä. Minä sanoin, että mihin ihmeen nettiin, enkä mene! Onko mitään aanelosta eli mustaa valkoisella, Willman puuskahtaa.

    Lomakkeiden täyttö sentään onnistui, mutta herrasmiesten ikä meinasi jo aiheuttaa kapuloita rattaisiin. Willman arveli, että töiden löytäminen saattaa mennä toiveajattelun puolelle: hän oli jo ylittänyt 60 ikävuoden rajapyykin, ja Sääskilahti oli jo pitkästi yli viidenkymmenen.

    – Työvoimatoimistosta sanottiin, että eivät voi suoraan sanoa ettei töitä ole, mutta neuvoivat olemaan pitkästymättä odotellessa. Ei tämän ikäinen äijä Suomesta mitään töitä saa, Willman muistelee.

    Päivät kuluivat siten, että Sääskilahti istui talon toisessa päässä ja Willman toisessa, molemmat eri verkkosivuilla, huudellen toisilleen kuulumisia. Syksyn pimeyskin ehti jo laskeutua.

    Niinpä Willman sai jälleen kyllästymisen tuottaman luovuudenpuuskan.

    Edelleen mietin siinä vaiheessa, olikohan päätös paluusta oikea. Juha Willman

    Parivaljakko perusti Toivakkaan ravintolan. Sun Toive -niminen ravintola menestyi aikansa, kunnes Willman ja Sääskilahti siirtyivät seuraavan idean kimppuun. Lounaspaikkoja aikansa tutkailtuaan kumppanukset iskivät silmänsä Äänekoskella sijaitsevaan Hotelli Keiteleen ravintolaan.

    Hengästyttävässä tarinassa päästään vihdoin takaisin nykytilanteeseen.

    – Kun tulimme ravintolan ovelle, sanoin heti, että tämä se on. Tässä oli ajan havinaa, nostalgiaa ja retroa, tyylikästä ja siistiä. Suolahti-Äänekoski-seutu lumosi meidät täysin, Willman kuvailee.

    Nyt paikkakunnalle jo juurtunut Willman uskoo vankasti Äänekosken tulevaisuuteen. Hänen mielestään tehtaiden, palveluiden ja pikkukaupunkimaisuuden yhdistelmä on lyömätön.

    Tilastojen valossa Äänekoski on muuttotappiollinen. Erityisesti nuoret ovat aikaisempina vuosina lähteneet 19 000 asukkaan kaupungista, mutta muutosta on pyritty pysäyttämään rahoittamalla muun muassa kouluja, asukasetuuksia, nuorten harrastuksia ja viihtyvyyttä.

    Ilmeisesti kaupungin kampanjointi on ollut tehokasta: keskushallinnon toimistosihteeri Tuula Ruuskan mukaan väestönkehitys oli viime vuonna aikaisempia vuosia vähemmän tappiollista.

    Willman odottaa erityisesti junayhteyden paluuta Äänekosken ja Jyväskylän välille.

    Sitä haikaillessa suunnitelmia piisaa jo hamaan tulevaisuuteen asti: possujuhlien jälkeen on tiedossa Oktober-festiä, pikkujouluja, ja tuskinpa Halloweenkaan menee Willmanilta ja Sääskilahti ohi huomiotta.

    Seuraavaa siirtoa juhlaketjun perään Willman ei vielä ole kehitellyt.

    Paitsi sen, että jahka Äänekosken uimahalli taas aukeaa, hän painelee suoraa päätä altaaseen vetreytymään. Aurinkorannikon merta kun ei Äänekoskella ole näkyvissä.

    Korjattu 31.8.2018 klo 19.18: Esa Sääskilahden sukunimi oli muuttunut Sääskimäeksi osassa juttua.

    Tarkennettu 31.8.3018 klo 19.32: Tarkennettu otsikkoa, kohta eläkeläisenä muutettu muotoon lähes eläkeiässä.

    Tarkennettu 31.8.2018 klo 21.54: Tarkennettu ensimmäistä väliotsikkoa ja sen jälkeistä lausetta: eläkeläinen muutettu molemmista lähes eläkeikäiseksi.

    Pääesikunta selvittää, suosittiinko Ilmavoimien lentäjäkoulutuksessa sukulaisia

    Pääesikunta selvittää, suosittiinko Ilmavoimien lentäjäkoulutuksessa sukulaisia


    Kohun taustalla on lentoreserviupseerikurssin 93 koon kasvattaminen erillisellä lisähaulla. Kurssi aloittaa Ilmavoimien uusien hävittäjälentäjien koulutuksen, jonka aikana suoritetaan varusmiespalvelus. Kurssille valitaan vuosittain 35–40...

    Kohun taustalla on lentoreserviupseerikurssin 93 koon kasvattaminen erillisellä lisähaulla.

    Kurssi aloittaa Ilmavoimien uusien hävittäjälentäjien koulutuksen, jonka aikana suoritetaan varusmiespalvelus. Kurssille valitaan vuosittain 35–40 oppilasta ja se kestää 347 vuorokautta. Kurssin oppilaiden joukosta valitaan tulevat Hornet-lentäjät.

    Heinä-elokuussa kurssille järjestettiin lisähaku, jonka tuloksena kurssille hyväksyttiin kaksi Ilmasotakoulun johtajan, eversti Mikko Punnalan lähisukulaista. Valitut olivat karsiutuneet aiemmin hakuprosessissa.

    Niin sanottu lentoruk on suosittu, hakijoita on moninkertaisesti paikkoihin nähden. Tänä vuonna kurssille oli yli 800 hakijaa.

    Suomen puolustusvoimia johtava pääesikunta tiedotti perjantaina iltapäivällä, että valintaprosessin kulku selvitetään.

    Ilmavoimien suosimisepäilyistä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Lehden mukaan Punnala on joutunut perustelemaan valintojaan niin Ilmavoimien johtoryhmälle, Jyväskylässä Tikkakoskella sijaitsevan Ilmasotakoulun johtoryhmälle ja henkilöstölle. Varsinaisessa valinnassa hän kertoo jäävänneensä itsensä.

    Justus Kokkariselle, 11, tuli on perusasia:

    Justus Kokkariselle, 11, tuli on perusasia: "Ei se mua pelota" – tositoimet ja maksuttomuus vetävät lapsia ja nuoria mukaan VPK-palokuntiin


    Mikä VPK?Tarkoittaa vapaaehtoista palokuntaa.Kaikilla vapaaehtoisilla palokunnilla ei ole sopimusta lainmukaisesta pelastustoiminnasta.Sopimuspalokuntia on noin 700 ja 500 VPK:lla on nuoriso-osasto 7–17 -vuotiaille.Nuoriso-osastoon kuuluu...

    Mikä VPK?Tarkoittaa vapaaehtoista palokuntaa.Kaikilla vapaaehtoisilla palokunnilla ei ole sopimusta lainmukaisesta pelastustoiminnasta.Sopimuspalokuntia on noin 700 ja 500 VPK:lla on nuoriso-osasto 7–17 -vuotiaille.Nuoriso-osastoon kuuluu keskimäärin 20–25 nuorta, yli kolmannes on tyttöjä.Taloustutkimuksen kanssa yhteistyössä tehdyn barometrin mukaan 57 prosenttia 15–24 -vuotiaista voisi kuvitella harrastavansa VPK-toimintaa.Maan vanhin vapaaehtoinen palokunta on 180-vuotias Turun VPK.Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

    – Aina oon halunnut olla palomies. Tää tukee sitä hyvin, jyväskyläläinen Justus Kokkarinen, 11, sanoo ja tarttuu määrätietoisesti sammutuspeittoon. Hetken kuluttua pöntössä liehuvat puolimetriset lieskat ovat muisto vain.

    Kolmisen vuotta Jyväskylän VPK:n nuoriso-osastoon kuulunut Kokkarinen on perheensä ja kaveripiirinsä ainoa palokunnan toiminnasta kiinnostunut. Hän on halunnut palomieheksi niin kauan kuin muistaa.

    Vaikka Kokkarisen läheisissä ei ole muita palokuntaharrastajia, VPK:n nuoriso-osastoon on tulijoita melkein enemmän kuin tarpeeksi.

    Niko Mannonen / Yle

    Jyväskylän seudulla toimii useita VPK-palokuntia. Tänä vuonna 140 vuotta täyttävä Jyväskylän VPK on niin suosittu, että sen puhelin pirahtaa joka viikko: nuoriso-osastoon olisi koko ajan lisää harrastajia tulossa. Sama tilanne on välillä myös hälytysosastossa.

    Palokunnan päällikön Jarmo Kalhon mukaan suosio on niin suurta, että mukaan pääsyä voi joutua jonottamaan kuukausia.

    Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntajohtaja Petri Jaatisen mukaan koko maassa nuorisotoiminta on hienoisessa nosteessa, mutta alueelliset erot ovat suuria.

    – Jyväskylä on kunnostautunut, samanlaista imua ei ole.

    Toinen hyvä esimerkki on Oulu, kasvava kaupunki. Jyrkkiä paikkakuntaeroja todistaa myös Kalho:

    – 10 kilometriä mihin suuntaan vain Jyväskylästä, niin tilanne ei ole näin hyvä.

    Pelastajan vaativa työ mietityttää

    Letkujen parissa häärivä Lauri Pulkkinen tekee lempiharjoitustaan perusselvitystä.

    – Siinä laitetaan kaksi pääjohtoa autosta ja jakoliitin ja sitten pari työjohtoa. Se on tuommoinen perusjuttu, millä sammutetaan kaikkia paloja.

    Pulkkinen aikoo peruskoulun jälkeen suunnata lukioon, mutta VPK-harrastusta hän aikoo jatkaa ainakin niin kauan kuin hän nuoriso-osastossa saa olla eli 17-vuotiaaksi.

    Niko Mannonen / Yle

    Siirtyminen hälytysosastoon ja hakeutuminen lukion jälkeen pelastusopistoon vielä mietityttävät, koska pelastajan työ on vaativaa.

    – Osaako sitä onnettomuuspaikalla auttaa ja sitten kun siinä on toisen henki kyseessä, nuorukainen pohtii.

    Vaikka palokunta jäisi vain harrastukseksi, hän katsoo silti oppineensa arkielämässäkin hyödyllisiä taitoja: palon sammuttamista, elvytystä, rohkeutta ja sosiaalisuutta.

    Yhdistyksillä kirjavaa toimintaa

    Juuri hyödylliset taidot ovat se, miksi VPK:n nuorisotoiminta on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntajohtaja Petri Jaatisen mielestä niin tärkeää.

    – Se ei ole vain nuorille mukavaa, vaan on myös yhteiskunnallisesti merkittävää: se tavalla tai toisella lisää kaikkien suomalaisten turvallisuuskulttuuria.

    Valtaosalla vapaaehtoisista palokunnista on sopimus lainmukaisesta pelastustyöstä ja se on monessa yhdistyksessä vain pieni osa toimintaa.

    Niko Mannonen / Yle

    Jaatisen mukaan maan vapaaehtoisilla palokunnilla on ylläpidettävinään niin soittokuntia, kuin museoita, ravintoloita kuin hotellejakin.

    Nuoriso-osastojakin Suomessa on 500, joiden viikoittaisissa harjoituksissa sammutetaan tulipaloja peitteillä, suihkuttamalla vettä tai käyttämällä vaahtosammutinta. Lisäksi esimerkiksi harjoitellaan pitkien letkujen kanssa toimimista, niiden oikomista ja rullaamista sekä tehdään solmuja.

    Taitoja opettelee myös naisjaosto eli paloladyt.

    Jyväskylän VPK:n naisjaoston johtajan Kirsi Hämäläisen mukaan tärkein tehtävä on kuitenkin tosipaikan tullen huolehtia sammutustyössä olevien muonituksesta.

    Kuuma perusasia

    Letkujen parissa viihtyy myös Eerik Fabritius, joka kiinnostui harrastuksesta muutama vuosi serkkunsa kautta. Harrastuksen hän kertoo lisänneen pelastustyötä ammatikseen tekevien arvostusta.

    – Palomiehet ovat tavallisia ihmisiä, mutta rohkeita.

    Vaikka palokunta on vielä hauska harrastus, Fabritiuksella on jo selvä kuva tulevaisuuden ammatista: hän haluaa palomieheksi tai poliisiksi.

    Juuri Fabritiuksen, Pulkkisen ja Kokkarisen kaltaisia nuoria nuoriso-osaston johtaja Mika Kupari harjoituksiin toivoo – siis tulevaisuuden palomiehiä.

    Niko Mannonen / Yle

    Nuorille tarjotulla toiminnalla kun on suuri merkitys sille, että VPK:lla riittää jatkossa ammattitaitoisia sopimuspalomiehiä.

    – Uusia nuoria otetaan aina, kun vain mahtuu.

    Täysin ilmaista toimintaa järjestävää nuoriso-osastoa ei kuitenkaan voi kasvattaa määrättömästi, koska ohjaajat eivät riitä. Myös harjoitusten luonne kärsisi.

    – Myös tekemisen meininki pitää taata kaikille, muuten toiminta lopahtaa, Kalho sanoo.

    Parin tunnin sammutusharjoitukset alkavat olla takana ja on aika riisua suojakypärät ja haalarit.

    Mitä Justus Kokkarinen ajattelee tulesta?

    – En mä siitä nyt kauheasti ajattele, ei se mua pelota, vähän kuuma, mutta ihan normi perusasia.

    Vesi loppui kaivoista osassa Suomea – pohjavesitilanteen parantuminen riippuu syyssateista

    Vesi loppui kaivoista osassa Suomea – pohjavesitilanteen parantuminen riippuu syyssateista


    Tästä on kyseEsimerkiksi Keski- ja Lounais-Suomessa yksityisten omistamista kaivoista on loppunut vesi.Syynä on kuiva kesä, jonka vuoksi pohjavesien pinnat ovat alhaalla.Kuiva kesä on laskenut pohjaveden pintoja. Esimerkiksi Keski- ja...

    Tästä on kyseEsimerkiksi Keski- ja Lounais-Suomessa yksityisten omistamista kaivoista on loppunut vesi.Syynä on kuiva kesä, jonka vuoksi pohjavesien pinnat ovat alhaalla.

    Kuiva kesä on laskenut pohjaveden pintoja. Esimerkiksi Keski- ja Lounais-Suomessa pohjavedet ovat niin alhaalla, että osa yksityisten omistamista kaivoista on kuivunut. Lounaisessa on vyöhyke Hämeen lounaisosiin saakka, jossa pohjaveden pinnat ovat helposti alhaalla maantieteellisten syiden vuoksi.

    Muun muassa Keski-Suomessa Multialla on kymmeniä haja-asutusalueen talouksia, joilta omat kaivot ovat kuivuneet. Multialla on oma vesijohtoverkkonsa, mutta suurin osa kuntalaisista asuu sen ulkopuolella ja ottaa käyttöveden omista kaivoistaan. Myös esimerkiksi Etelä-Karjalassa Rautjärvellä (Etelä-Saimaa) kärsitään kuivuneista kaivoista.

    – Tämä ei ole poikkeuksellista, esimerkiksi vuosina 2002–2003 pohjavedenpinnat olivat vieläkin alempana. On vielä vaikea ennustaa, kuinka huolestuttavaksi tilanne menee, se riippuu siitä, minkä verran syyssateita saadaan. Joka tapauksessa maaperässä on suuri maankosteuden vaje, sanoo Suomen ympäristökeskuksen hydrogeologi Mirjam Orvomaa.

    Heinäkuussa kymmenisen vesilaitosta kehotti asiakkaitaan harkitsemaan vedenkäyttöä.

    SYKE tiedotti elokuun loppupuolella, että rannikoilla sekä maan etelä- ja keskiosissa pohjavedet ovat pienissä pohjavesimuodostumissa monin paikoin laskeneet 10–60 senttimetriä ajankohdan keskiarvoja alemmaksi. Puolestaan osassa Lappia pohjavettä on suurissa muodostumissa keskimääräistä enemmän.

    Suurissa pohjavesimuodostumissa veden muodostuminen on hitaampaa eikä yksi kuiva vuosi vaikuta vesivarastoihin.

    Suurilla kaupungeilla ei ole hätää, vaikka vedenpinnat ovatkin osittain alhaalla. Usein kaupungit käyttävät puhdistettua pintavettä tai tekopohjavettä.

    Kannattaa varautua

    Keski-Suomen ely-keskuksen hydrogeologi Kari Illmer kertoo, että heidän mittauspaikkojensa mukaan maakunnassa pohjavesi on vähän keskiarvon alapuolella.

    – Sen mukaan ongelmia ei ole. Mutta mittauspaikat ovat eri paikoissa kuin yksityisten käyttäjien kaivot, joissa valuma-alueet saattavat olla pieniä, jolloin kaivot kuivahtavat herkemmin.

    Illmer kertoo, että luminen talvi oli hyvä asia. Lunta oli paljon Keski-Suomessa sulamisvaiheessa ja se suli pitkälti pohjavedeksi.

    – Jos määrä olisi ollut toinen, tämä tilanne olisi vielä surkeampi. Jopa vesiosuuskuntien kaivoissa saattaisi olla uupeloa vedestä. Tämä on hälytysmerkki, että kuntien, vesilaitosten ja vesiosuuskuntien kannattaa varautua varavedenottoon jollakin tavoin.

    Vaikka lumi nosti pohjavesivarastot korkealla, kuiva kesä on laskenut niitä. Syyssateet nostavat Illmerin mukaan pohjaveden määrään hieman, mutta mitään suurta helpotusta ne eivät tuo.

    Multialla kunta hätiin

    Kiinteistökohtaisista kaivoista vastuu on kiinteistön haltijalla, mutta Multian kunta on ottanut vastuuta haja-asutusalueella olevan ongelman ratkaisemisesta. Paloasemalla on vesiposti, josta kuntalaiset saavat ottaa vettä käyttöönsä, kunnantalolla voi käydä pientä korvausta vastaan pesemässä pyykkejä ja leirintäalueen suihkut ovat kaikkien käytössä.

    – Alustavia tiedusteluja Keski-Suomen ely-keskuksen suuntaan on tehty, jotta saisimme leveämpiä hartioita ongelman ratkaisemiseksi, sanoo Multian kunnan tekninen johtaja Tiina Löytömäki.

    Timo Hytönen / Yle

    Jotta pohjaveden pinta nousisi riittävästi, pitäisi Löytömäen mukaan sataa kaksi viikkoa putkeen.

    – Mikäli minkäänlaista vesisadetta ei saada, tilanne voi kärjistyä hurjaksi. Lisäksi menemme kohti kuivaa talvikautta, joten jos loka-marraskuuhun mennessä ei ole satanut, niin meillä on iso ongelma.

    Multian vesi- ja jätevesiverkosto on yhteinen Keuruun kanssa, joten vedenottamolla on nyt otettu vettä Keuruun puolelta. Näin vedenottamolla vedenpinta ei ole päässyt laskemaan, mutta veden määrää ja laatua seurataan tarkasti, jotta ne pysyvät tasaisina.