Yle Uutiset | Kontiolahti | Tuoreimmat uutiset

    Tykkylumivahinkojen koko laajuus paljastuu vasta keskikesällä – Männikön tuho kirpaisee puut vuosikymmeniä sitten istuttanutta metsänomistajaa

    Tykkylumivahinkojen koko laajuus paljastuu vasta keskikesällä – Männikön tuho kirpaisee puut vuosikymmeniä sitten istuttanutta metsänomistajaa


    Mikkeliläinen Seppo Ruokolainen omistaa noin 50 hehtaaria metsää yhdessä veljensä kanssa Nurmeksen Petäiskylässä. Maat ovat olleet suvun hallussa 1920-luvulta lähtien. Pahiten lumituhot iskivät noin viiden hehtaarin alaan 65-vuotiasta...

    Mikkeliläinen Seppo Ruokolainen omistaa noin 50 hehtaaria metsää yhdessä veljensä kanssa Nurmeksen Petäiskylässä. Maat ovat olleet suvun hallussa 1920-luvulta lähtien. Pahiten lumituhot iskivät noin viiden hehtaarin alaan 65-vuotiasta männikköä.

    – Puuta oli ristiin rastiin. Osa puista oli puolivälistä poikki, osa oli kaatunut juurineen. Aika huonolta se näytti, Ruokolainen kuvailee.

    Nyt edessä on enää päätös, hakataanko männikkö kokonaan aukoksi vai voidaanko osa männystä jättää siemenpuiksi. Joka tapauksessa vuosikymmenien työ on valunut hukkaan.

    Heikki Haapalainen / Yle

    Komean männikön tuho kirpaisee erityisen paljon, koska kahdeksankymppinen Ruokolainen on kylvänyt sen itse yhdessä veljiensä kanssa.

    – Kuokittiin käsipelillä laikut ja kylvettiin männyn siemenet. Pari viikkoa siinä meni meillä kolmella veljellä kuokkiessa, Ruokolainen kuvailee.

    Jos puut olisivat saaneet rauhassa kasvaa tukkimittaan, niistä olisi voinut Ruokolaisen arvion mukaan saada noin 50–65 euroa kuutiolta. Nyt ne päätyvät kuitupuuksi, jolloin hinta jää kymmeneen euroon. Taloudellinen menetys on huomattava, mutta silti Ruokolaista harmittaa eniten hukkaan mennyt työ.

    – Harmittaa, kun ajattelee sitä työmäärää, mikä siihen metsään on uhrattu, Ruokolainen toteaa.

    Viimeisin arvio vahingoista 7 miljoonaa euroa

    Metsäkeskukselle sataa ilmoituksia tykkylumen tuhoamista metsistä kiihtyvään tahtiin. Metsäkeskuksen mukaan neljän viime viikon aikana ilmoituksia tuhoista on tullut kaksi kertaa enemmän kuin koko alkuvuoden aikana yhteensä.

    Puihin kertynyt märkä lumi katkoi ja kaatoi puita alkuvuonna laajoilla alueilla erityisesti Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan metsissä.

    Jo nyt voidaan sanoa, että tuhot ovat ennennäkemättömän laajat.

    Heikki Haapalainen / Yle

    Metsäkeskus arvioi toukokuun alussa metsänomistajien tappioiden olevan yhteensä noin 7 miljoonaa euroa. Luotettava arvio tuhojen kokonaismäärästä saadaan vasta juhannuksen tienoilla.

    Pienet tuhoalueet voivat odotella löytäjäänsä vielä pitkään

    Tornator on yksi Suomen suurimmista metsänomistajista. Yhtiö omistaa Suomessa metsää noin 600 000 hehtaaria. Pelkästään Juuan alueella Tornatorilla on tällä hetkellä seitsemän konetta korjaamassa lumen katkomia puita.

    Heikki Haapalainen / Yle

    Tornatorin suunnitteluasiantuntija Piia Ivakko kertoo, että täyttä selvyyttä tuhoista heilläkään ei vielä ole.

    – Viimeisiä metsäautoteitä on vasta saatu auki ja metsiä päästy käymään läpi, Ivakko kertoo.

    Lumituhoalueita paljastuu koko ajan lisää. Pahiten vaurioituneet alueet ovat varsin hyvin selvillä, mutta varsinkin pienet pistemäiset tuhoalueet voivat odotella löytäjäänsä vielä pitkään.

    Näistä puista ei enää tukkia tule.Heikki Haapalainen / Yle

    – Varmasti uusia tuhoja löytyy vielä syksyn mittaan, Ivakko toteaa.

    Mitään lukuja yhtiö ei vahingoista suostu kertomaan. Ivakko muotoilee asian niin, että koko yhtön mittapuussa tuhot eivät ole suuria. Alueellisesti sen sijaan tuhojen vaikutus voi olla iso.

    Tykky tuhosi juuri harvennetun metsän

    Juuan Maaselässä kone korjaa tykkylumen jälkiä. Maassa makaa kaatuneita puita, oksia ja latvuksia. Puita on sikin sokin.

    Ivakkoa harmittaa erityisesti tämän metsän kohtalo, koska se harvennettiin vasta viime syksynä. Harvennuskoneen jäljet näkyvät vielä maastossa.

    – Metsä on tuhoutunut lähes kokonaan, ja tukkipuuta menee kuitupuuksi, Ivakko sanoo.

    Ivakko kertoo, että lumituhojen vuoksi päätehakkuu jouduttiin tekemään palstalla noin 15 vuotta liian aikaisin. Kaikki se kasvu menetettiin kertarysäyksellä viime talvena.

    Ajokorttiuudistus hämmentää autokouluissa – jatkossa korttia havitteleva voi hankkia oppinsa muualtakin

    Ajokorttiuudistus hämmentää autokouluissa – jatkossa korttia havitteleva voi hankkia oppinsa muualtakin


    Ajokorttiuudistus pähkinänkuoressaUudistettu ajokorttilaki astuu voimaan 1.7.2018.Uudistuksen myötä pakollisen opetuksen määrä vähenee ja ajotutkinnon merkitys kasvaa.Kaikki ensimmäistä ajokorttia suorittavat käyvät pakollisen 4 tuntia...

    Ajokorttiuudistus pähkinänkuoressaUudistettu ajokorttilaki astuu voimaan 1.7.2018.Uudistuksen myötä pakollisen opetuksen määrä vähenee ja ajotutkinnon merkitys kasvaa.Kaikki ensimmäistä ajokorttia suorittavat käyvät pakollisen 4 tuntia teoriakoulutusta liikenteen perusteista. Tämä riittää mopon, mopoauton ja traktorin ajokorttiin.Henkilöauton ajokorttia varten täytyy lisäksi saada ajo-opetusta vähintään 10 tuntia ja riskikoulutusta 8 tuntia.Pysyvän ajokortin saa kerralla. Harjoitteluvaiheesta ja syventävästä vaiheesta luovutaan.Moottoripyöräkorttia varten on suoritettava nelituntisen teorian lisäksi ajo-opetusta vähintään 5 tuntia.

    Ajokorttilaki muuttuu perusteellisesti heinäkuun alussa, mutta autokouluissa on edelleen epätietoisuutta, mitä muutokset tarkoittavat käytännössä. Lakiuudistuksen varmistuminen on venynyt, mutta tarkoitus on, että presidentti vahvistaa lain huomenna. Siihen liittyviä asetuksia valmistellaan vielä liikenne- ja viestintäministeriössä.

    – Kyselijöitä on ollut, vaikka emme itsekään vielä tarkkaan tiedä, mitä heinäkuun alussa tapahtuu, sanoo joensuulainen autokouluyrittäjä Mikko Nuutinen.

    – Epäselvyyksiä on erityisesti siirtymävaiheen käytännöistä. Myöhässähän tässä ollaan, kun uudistuksen voimaantulo on jo niin lähellä, toteaa Joensuun Auto-opiston toimitusjohtaja Marko Käyhkö.

    Uusi laki muuttaa perustavanlaatuisesti ajokortin hankkimista. Se pakottaa myös autokoulut muuttamaan toimintaansa. Tähän asti autokoulujen opetus on perustunut opetussuunnitelmaan, mutta siitä luovutaan. Jatkossa opetuksen sisältöjä ei määritellä tarkasti, ja ajokorttia havitteleva voi hankkia tietonsa haluamallaan tavalla muualtakin kuin autokoulun opetuksesta.

    Lain selkeä tavoite on, että ajokortin pystyy hankkimaan huomattavasti halvemmalla kuin aikaisemmin. Autokouluyrittäjää tavoite ei luonnollisesti miellytä.

    – Itse en usko, että kustannukset muuttuvat kovin paljoa, Mikko Nuutinen sanoo.

    Ajokortin voi saada puolta vähemmillä ajotunneilla

    Jatkossa autokoulujen tulisi tarjota opiskelijoille entistä yksilöllisempiä ratkaisuja, toivotaan liikenne- ja viestintäministeriöstä.

    – Tähän mennessä kaikki ovat edenneet saman suunnitelman mukaan. Nyt autokoulut voivat entistä joustavammin suunnitella tarjoamaansa opetusta ja opetusmenetelmiä opiskelijoiden mukaan, toteaa peruspalveluyksikön johtaja Maija Ahokas liikenne- ja viestintäministeriöstä.

    Uudistuksessa ajo-opetuksen vähimmäismäärä laskee noin puoleen entisestä eli kymmeneen tuntiin. Pakollista teoriakoulutusta liikenneturvallisuuden perusteista on vain neljä tuntia, ja sen lisäksi korttia hankkivan täytyy suorittaa kahdeksan tunnin mittainen riskikoulutus.

    Joensuun Auto-opisto on ollut yksi pilottiautokouluista. Siellä opiskelijoille on tarjottu mahdollisuutta opiskella teoriaa verkkokurssilla.

    – Kokemukset ovat hyvät. Aiomme käyttää verkko-opintoja myös jatkossa, Marko Käyhkö sanoo.

    Kun uusi laki astuu voimaan, pysyvän ajokortin saa kerralla, eikä nykyistä ajokortin kakkos- ja kolmosvaihetta eli harjoitteluvaihetta ja syventävää vaihetta enää vaadita. Ennen lain voimaantuloa ajotutkinnon suorittavat joutuvat käymään kakkos- ja kolmosvaiheet nykyiseen tapaan.

    – Lain tarkoitus on keventää ajokorttivaatimuksia. Enää ei tiukasti säädellä lailla, mitä henkilön täytyy suorittaa saadakseen ajokortin, Maija Ahokas sanoo.

    Liikenneturvallisuus mietityttää

    Autokouluyrittäjä on huolissaan liikenneturvallisuudesta, kun pakollisen opetuksen määrä vähenee huomattavasti.

    – Ajokortin vaiheisuus mahdollisti oman ajotaidon analysoinnin yhdessä opettajan kanssa siinä vaiheessa, kun ajokokemusta oli jo karttunut jonkin verran. Nyt tämä mahdollisuus jää pois, Mikko Nuutinen huomauttaa.

    Autokoulujen lisäksi ajokorttiuudistus on herättänyt hämmennystä ajokorttia parhaillaan suorittavissa. Vaikka muutokset astuvat voimaan jo reilun kuukauden kuluttua, moni autokoulua parhaillaan käyvä ei ole selvillä, mitä uudistus tarkoittaa omalla kohdalla. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on koonnut sivuilleen ohjeistuksen siirtymäajan käytännöistä.

    Itäsuomalaiset sähköverkkoyhtiöt saivat 8 vuotta lisäaikaa – Siirtohintoihin silti korotuksia

    Itäsuomalaiset sähköverkkoyhtiöt saivat 8 vuotta lisäaikaa – Siirtohintoihin silti korotuksia


    Viimeksi siirtohintojen korotuksista kertoi keskiviikkona Suur-Savon Sähkön verkkoyhtiö Järvi-Suomen Energia Oy. Etupäässä Etelä-Savon alueella toimiva ja kuntien pääosin omistama yhtiö korottaa siirtohintoja reilut seitsemän prosenttia. –...

    Viimeksi siirtohintojen korotuksista kertoi keskiviikkona Suur-Savon Sähkön verkkoyhtiö Järvi-Suomen Energia Oy. Etupäässä Etelä-Savon alueella toimiva ja kuntien pääosin omistama yhtiö korottaa siirtohintoja reilut seitsemän prosenttia.

    – Ilman jatkoaikaa korotuspaine olisi ollut kymmeniä prosentteja, toimitusjohtaja Arto Pajunen perustelee.

    Hakemansa jatkoajan saivat myös pohjoissavolainen Savon Voima Verkko Oy ja Pohjois-Karjalassa toimiva PKS Sähkönsiirto Oy. Myös ne ovat korottaneet siirtohintoja alkuvuoden aikana.

    Järvi-Suomen Energian Arto Pajunen kiittelee Energiaviraston päätöstä ja arvioi sen merkitsevän kymmenien miljoonien eurojen säästöjä. Ilman jatkoaikaa yhtiö olisi joutunut purkamaan vielä käyttökelpoista verkkoa uuden tieltä.

    Kolme korotusta peräkkäin

    Laki sähkön toimitusvarmuudesta vaatii, että vuoteen 2028 mennessä sähkökatkot saavat kestää taajama-alueella korkeintaan kuusi tuntia. Haja-asutusalueella katko saa olla korkeintaan 36 tuntia.

    Itäsuomalaiset yhtiöt hakivat kahdeksan vuoden jatkoaikaa, jonka laki enimmillään sallii. Säävarman verkon tulee Itä-Suomessa olla lain vaatimassa kunnossa vuonna 2036.

    Verkkoyhtiöitä on arvosteltu kovista siirtohinnoista. Järvi-Suomen Energia on korottanut hintaa vuosien 2016 ja 2017 alusta. Nämä korotukset olivat yli 10 prosenttia kerralta. Heinäkuun alusta lähtien kiinteä kuukausitaksa nousee yli 30 euroon (+ 2,6 e) kuukaudessa.

    Siirtotaksa nousee 0,3 sentillä 3,9 senttiin kilowattitunnilta. Kiinteän kuukausitaksan osuus muodostaa suuren osan vapaa-ajanasukkaan sähkölaskusta.

    – Siirtomaksulla katetaan verkon rakentaminen ja ylläpito. Ne maksavat, ei niinkään verkossa kulkevan sähkö määrä, Arto Pajunen muistuttaa.

    Sähköverkkoa 250 metriä asiakasta kohti

    Savon Voiman verkkoyhtiö nosti taksojan keskimäärin 10 prosenttia huhtikuun alusta. Pohjois-Karjalassa korotus oli kuutisen prosenttia.

    – Jatkoaika pienentää asiakkaiden siirtohintaan kohdistuvaa korotuspainetta, Savon Voima Verkko Oy:n toimitusjohtaja Matti Ryhänen perustelee. Lähes samoin sanamuodoin jatkoajan vaikutuksia arvioi PKS Sähkösiirto asiakastiedotteessaan.

    Energiavirasto voi myöntää jatkoajan erittäin painavista syistä. Itäsuomalaisilla sähköyhtiöillä on verkko noin 250 metriä asiakasta kohtia. Alue on harvaanasuttua ja vesistöjen pirstomaa.

    Yhtiöt investoivat jatkoajasta huolimatta kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

    Saimaannorpan suojelutyössä läpimurto: Kuutti syntyi kelluvaan tekopesään –

    Saimaannorpan suojelutyössä läpimurto: Kuutti syntyi kelluvaan tekopesään – "Ainutlaatuista maailman mittakaavassa"


    Erilaisia keinopesiä ja apukinoksia on testattu uhanalaisen saimaannorpan avuksi useita vuosia. Vapaaehtoisten kolaamat apukinokset ovat olleet käytössä jo useina talvina. Lyhteistä koottuun järviruokopesään syntyi ensimmäinen kuutti keväällä...

    Erilaisia keinopesiä ja apukinoksia on testattu uhanalaisen saimaannorpan avuksi useita vuosia. Vapaaehtoisten kolaamat apukinokset ovat olleet käytössä jo useina talvina. Lyhteistä koottuun järviruokopesään syntyi ensimmäinen kuutti keväällä 2017.

    Tänä vuonna norppaemon käyttöönsä hyväksymä, turvelevyistä ponttoneiden päälle tehty pesä on kokonaan ihmisen rakentama. Kelluva rakennelma pysyy pinnalla myös heikoissa jäissä ja sulan veden aikana. Ankkurointi pitää pesän paikallaan.

    – Kolme, neljä vuotta tätä on yritetty ja testattu, ja nyt se onnistui. Se on sellainen kelluvan iglun ja ponttonilaiturin yhdistelmä, jonka norppa nyt hyväksyi, Itä-Suomen yliopiston tutkija Mervi Kunnasranta iloitsee.

    Kunnasranta arvioi ratkaisevaksi käänteeksi kehitystyössä sen, että pesään lapioitiin lunta asennuksen yhteydessä. Aiemmin emo oli ilmeisesti karsastunut iglunmallisen pesän autiutta. Lumesta emo pääsi muokkaamaan kodista mieluisan.

    – Oli se hieno tunne kun työnsin käteni pesään ja tunsin kuutin pehmeän karvan kädessäni, Kunnasranta kertoo.

    Petri Vironen / Yle

    Pesän keskiosassa on pehmeä lepäilytila, jonka molemmilta sivuilta pääsee pulahtamaan Saimaaseen.

    – Kyllä tämä minun tietääkseni on ainutlaatuista maailmassa, että hylkeitä ruvetaan pöntöissä pesittämään.

    "Iloinen ja vilkas kaveri"

    Keinopesä nostettiin ankkuripaikaltaan läheiselle rannalle sunnuntaina. Pesästä löytyneet kuutinkarvat vahvistivat, että naarasnorppa oli valinnut pesäpaikakseen turvekattoisen asumuksen.

    Lisävahvistus löytyi läheisen luodon rannalta. Yle oli maanantaina paikalla, kun vajaan kolmen kuukauden ikäinen kuutti pörräsi pitkin rantavesiä tutustumassa elinympäristöönsä. Kuutti näytti nauttivan hellesäästä täysin rinnoin.

    – On oikein iloinen ja vilkas kaveri. Olisiko mittaa sellaiset 80 senttiä ja painoa vajaat 20 kiloa, kokenut norppakuvaaja, dokumentaristi Juha Taskinen aprikoi.

    Mervi Kunnasranta ja Juha Taskinen pitävät keinopesää uutena läpimurtona saimaannorpan suojelussa.

    Petri Vironen / Yle

    – Ihminen voi auttaa, kun ilmasto lämpenee ja jäätä ei välttämättä Saimaalle enää tule. Tämä emä tulee varmaan uudelleen tekemään pesään kuutteja ja ne oppivat sen taas emoltaan. Tämä on ehdottomasti läpimurto, eikä siinä mielessä uutta, että onhan kuutteja syntynyt laiturin alle ja venevajaan, Juha Taskinen sanoo.

    – Ja mikä tässä on loikoillessa ja kuuttia imettäessä. On turvekatto, hyvät kellukkeet ja hieno tasainen viira, jonka päällä makoilla, Taskinen hehkuttaa.

    Kanta kasvaa tasaisesti

    Mervi Kunnasranta muistuttaa, että jäätön ja lumeton talvi on täysin mahdollinen uhkakuva Saimaalla. Saimaannorppa olisi sulassa vedessä täysin petojen armoilla.

    Saimaannorpan kanta on viime vuosina vahvistunut. Tänä keväänä kuutit syntyivät lumisen ja kylmän lopputalven ansiosta hyviin olosuhteisiin. Kanta on pikkuhiljaa vahvistunut 400 yksilön vahvuuteen. Viimeiset kolme vuotta uusia kuutteja on syntynyt keskimäärin 80 vuodessa.

    Ilmaston lämpenemistä ja jäättömiä sekä lumettomia talvia pidetään ihmisten aiheuttaman häiriön ja verkkokalastuksen rinnalla yhtenä suurimmista uhkista vähälukuisen eläinlajin kannalta.

    – Toivomme tietysti, ettei tällaista koskaan tarvittaisi, mutta ilmastoennusteet näyttävät sellaisilta, että tulee vielä lumettomia ja jäättömiä talvia, Mervi Kunnasranta sanoo.

    Tekopesä on prototyyppi, joka on kehitetty EU-rahoituksen turvin. Jatkossa on tarkoitus saada pesäkohtainen hinta alemmas. Pesistä voisivat huolehtia vapaaehtoset apukinosten tapaan.

    Petri Vironen / Yle
    Saimaannorpalla erikoinen kevät: tulva peitti perinteiset lepokivet

    Saimaannorpalla erikoinen kevät: tulva peitti perinteiset lepokivet


    Viime päivinä vesi on Saimaalla noussut poikkeuksellisellisen korkealle, ja useat saimaannorppien käyttämät kivet ovat jääneet veden alle. Lähiviikkoina Saimaan pinta voi nousta vielä jopa 30 senttimetriä. – Kyllä se tulee vaikuttamaan tosi...

    Viime päivinä vesi on Saimaalla noussut poikkeuksellisellisen korkealle, ja useat saimaannorppien käyttämät kivet ovat jääneet veden alle. Lähiviikkoina Saimaan pinta voi nousta vielä jopa 30 senttimetriä.

    – Kyllä se tulee vaikuttamaan tosi moneen norpan makuukiveen, kertoo Itä-Suomen yliopiston norppatutkija Meeri Koivuniemi.

    Saimaannorppa on hyvin paikkauskollinen ja käyttää mielellään vuodesta toiseen samoja makuupaikkoja ja jopa kiviä.

    – Saimaannorpalla on yleensä saman vuonna 2 tai 3 kiveä, joita se makaamiseen vuodesta toiseen käyttää. Kivet sijaitsevat keskimäärin 700 metrin päässä toisistaan, kertoo Koivuniemi.

    Tutkija Meeri Koivuniemi on parhaillaan Saimaalla seuraamassa saimaannorppien kevättä.

    – Nyt on jonkin verran makuukiviä mennyt veden alle. Yleensä norppa kuitenkin löytää samasta lahdesta jonkin toisen kiven.

    Saimaannorpan mieltymys vanhaan hyvään makuupaikkaan näkyy myös siinä, että jotkut norpat yrittävät makoilla kiven päällä, vaikka kivi olisi jo peittynyt veden alle. Norppa yrittää maata kivellä ainakin jonkin aikaa, mutta kun turkki kastuu liikaa, etsii saimaannorppa uuden kiven.

    Saimaannorppa

    Harvinainen hylje, joita elää Saimaalla noin 400.

    Jäi eristykseen Saimaalle jääkauden jälkeen 8 000 vuotta sitten.

    Saimaannorpan kanta on kasvanut viime vuosina.

    Elinikä noin 20 vuotta.

    Todennäköisyys nähdä harvinainen saimaannorppa on nyt suurimmillaan. Saimaannorpat tulevat aurinkoisina kevätpäivinä köllöttelemään kivien ja kallioiden päälle.

    Aurinkoon makoilemaan norpat ajaa karvanvaihtoaika. Vanha talvikarva pitää saada uuden kesäkarvan tieltä pois. Karvanvaihtoa auttaa lämmin ja aurinkoinen sää.

    – Lämpö edesauttaa auringossa kuivuneen karvan tippumista ja norppa rapsuttelee sitä pois. Tosi paljon näkyy jo vanhaa karvaa kivillä, kertoo Itä-Suomen yliopiston norppatutkija Meeri Koivuniemi.

    Saimaannorppa yrittää köllötellä lempikivellään, vaikka kivi alkaisi olla veden peitossa.Ismo Pekkarinen / AOPVanha piirre tulee esille

    Saimaannorppa on laumaeläin. Saimaalla on kuitenkin ollut norppia viime vuosikymmeninä niin vähän, etteivät ne ole laumoissa pystyneet edes elämään. Sen sijaan saimaannorpan lähisukulaiset Itämerellä ja Laatokalla viettävät aikaansa laumoissa erityisesti talvella jään päällä.

    Nyt saimaannorppia on laskettu olevan jo noin 400. Niinpä tämä vanha laumaantumistapa on jälleen nousemassa esiin myös Saimaalla.

    – Me olemme seuranneet saimaannorppia riistakameroilla ja on huomattu, että voi olla kaksi, kolme, joskus jopa neljä norppaa samalla kivellä, kertoo norppatutkija Meeri Koivuniemi.

    Eniten laumassa olevia saimaannorppia on tavattu Savonlinnan eteläpuolella olevalla Pihlajavedella, jossa muutenkin asuu eniten saimaannorppia.

    Norpat voivat olla pienessä laumassa kalliolla karvanvaihtoaikaan jopa koko päivän.

    Saimaanorpan köllöttelyä kivellä voi seurata WWF:n norppalivestä. Kamera välittää suoraa lähetystä kalliolta, jossa Pullervoksi nimetty norppa on usein totuttu näkemään.

    Ilosaarirockissa ei käytetä käteistä tai korttia: kaikki ostokset maksetaan tänä vuonna rannekkeella

    Ilosaarirockissa ei käytetä käteistä tai korttia: kaikki ostokset maksetaan tänä vuonna rannekkeella


    Tämän kesän Ilosaarirockissa ei käytetä käteistä rahaa tai pankkikortteja. Kaikki ostokset tehdään festivaalirannekkeella, johon on lisätty siru. Omalle rannekkeelle voi ladata rahaa etukäteen tai festivaalialueella. Ilosaarirockin vastaava...

    Tämän kesän Ilosaarirockissa ei käytetä käteistä rahaa tai pankkikortteja. Kaikki ostokset tehdään festivaalirannekkeella, johon on lisätty siru. Omalle rannekkeelle voi ladata rahaa etukäteen tai festivaalialueella. Ilosaarirockin vastaava tuottaja Petri Varis vastaa kysymyksiin.

    Miten rannekkeella maksaminen toimii käytännössä?

    Rahan lataaminen rannekkeelle on mahdollista kahdella tavalla. Ilosaarirockin nettisivuilla voi luoda itselleen festaritilin, jolle ladataan rahaa. Tämän voi tehdä jo etukäteen ennen rannekkeen vaihtoa lipusta löytyvällä koodilla. Toivomme, että mahdollisimman moni rekisteröisi itselleen tilin, sillä se nopeuttaa asiointia alueella.

    Toinen vaihtoehto on ladata rannekkeelle rahaa kortilla tai käteisellä festarialueen rahanlatauspisteissä. Kaikki ostokset alueella maksetaan rannekkeella eli olemme niin sanottu full cashless -festivaali.

    Miksi Ilosaarirock siirtyy rannekkeella maksamiseen?

    Oletamme, että jonot vähenevät, sillä rannekkeella maksaminen tapahtuu kätevästi ja nopeasti. Rannekkeella maksaminen on myös turvallista ja sitä on vaikeampi hävittää kuin käteistä tai kortteja. Maksujärjestelmä toimii omassa suljetussa verkossaan, ja jokaisesta maksutapahtumasta jää jälki. Edes sähkökatko ei vaikuta järjestelmän toimintaan. Tällainen maksutapa on käytössä monilla suurilla festareilla Euroopassa ja kokemukset siitä ovat hyviä.

    Miten rannekkeelle ladatut käyttämättömät rahat saa takaisin?

    Rannekkeessa itsessään on koodi, jolla käyttämättömät rahat saa takaisin. Vielä yksinkertaisempaa rahojen palauttaminen on, jos on luonut itselleen festaritilin, ja voi itse käydä näpyttelemässä palautuksen festareiden nettisivuilla. Ranneke täytyy pitää tallessa, sillä sen numerokoodia tarvitaan rahojen palauttamiseen. Alle kahden euron summia ei palauteta ja palautuksesta peritään euron siirtomaksu.

    Mitä tapahtuu, jos järjestelmä ei syystä tai toisesta toimikaan?

    Se on hyvin epätodennäköistä. Järjestelmä on idioottivarmempi kuin perinteiset maksutavat. Hätätapauksessa varaudutaan siihen, että käteis- ja korttimaksut voidaan ottaa käyttöön.

    Siirtyykö Ilosaarirock rannekemaksuun pysyvästi?

    Kyllä ajatus on, että maksut hoidetaan tulevaisuudessa näin. Kaikki festivaalit, joissa rannekemaksua on kokeiltu, ovat siirtyneet siihen pysyvästi. Suomessakin kiinnostus on suurta. Viime vuonna vastaava järjestelmä oli käytössä Tampereen Blockfestissä. Tänä vuonna ainakin Helsingin Weekend -festivaali ja Hyvinkään Rockfest ovat ilmoittaneet luopuvansa perinteisistä maksutavoista.

    Juttua muokattu 15.5.2018 klo 10.50: vaihdettu pääkuva.

    Juttua muokattu 15.5.2018 klo 11.00: Tarkennettu, miten rannekkeelle ladatut rahat saa takaisin.

    Maailman toiseksi suurin matkatoimisto alkaa myydä matkoja Suomeen – Saimaalle odotettavissa tuhansia kiinalaisia

    Maailman toiseksi suurin matkatoimisto alkaa myydä matkoja Suomeen – Saimaalle odotettavissa tuhansia kiinalaisia


    Kiinalainen matkatoimisto Ctrip alkaa kesäkuussa myydä matkapaketteja, jotka saattavat tuoda Suomeen tuhansia turisteja Aasiasta. Kiinalaisten kohde Suomessa olisi Järvi-Suomi eli Saimaan ympäristö. Matkapaketteihin sisältyvät lennot Kiinasta...

    Kiinalainen matkatoimisto Ctrip alkaa kesäkuussa myydä matkapaketteja, jotka saattavat tuoda Suomeen tuhansia turisteja Aasiasta. Kiinalaisten kohde Suomessa olisi Järvi-Suomi eli Saimaan ympäristö.

    Matkapaketteihin sisältyvät lennot Kiinasta Helsinki-Vantaalle, vuokra-auto ja majoitus matkan aikana.

    – Tavoitteena on saada Järvi-Suomen alueella myytyä ensimmäisen vuoden aikana 5 000 majoitusvuorokautta, sanoo Suomen matkailuimagosta maailmalla vastaavan Visit Finlandin myyntijohtaja Heli Mende.

    Tavoite saattaa hyvinkin toteutua, sillä Ctrip on maailman toiseksi suurin ja Kiinan suurin online-matkatoimisto.

    Lapissa vastaavalla tavalla alkanut matkatoimisto Alitripin markkinointi onnistui yli odotusten, ja matkojen määrää jouduttiin aluksi rajoittamaan majoituspulan takia.

    – Ctripin tarjontaan on tulossa mukaan yli sata yritystä pienistä boutique-hotelleista kartanoihin ja kylpylähotelleihin, joten majoituskapasiteettia on tarjolla hyvin, sanoo Lappeenrannan ja Imatran matkailun markkinointiyhtiö GoSaimaan markkinointijohtaja Juha Sorjonen.

    Kiinalaiset ovat jo löytäneet Pietarin, ja nyt toiveena on saada heitä enemmän SuomeenKari Kosonen / Yle

    Saimaa-lomat ovat kestoltaan pidempiä, kuin tähän asti kiinalaisille omatoimimatkailijoille Euroopan matkojen ohessa myydyt parin yön matkapaketit. Tavoitteena on, että pelkän pikaisen käynnin sijaan turistit viipyisivät Saimaalla pidempään.

    Matkat suuntautuvat itäiseen Järvi-Suomeen Pohjois- ja Etelä-Savoon sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalaan.

    Nuoret kiinalaiset etsivät uusia kohteita Euroopasta

    Ctripin Saimaan-matkat ovat omatoimimatkoja, joissa asiakkaat liikkuvat vuokra-autolla ennalta räätälöidyn aikataulun mukaisesti. Matkoja myydään verkossa, jossa niitä ostavat pääasiassa 1980- ja 1990-luvuilla syntyneet kielitaitoiset kiinalaiset.

    – Erityisesti milleniaalisukupolvi ei enää halua matkustaa ryhmässä vaan omatoimisesti. He myös varaavat matkansa digitaalisten kanavien kautta, sanoo myyntijohtaja Heli Mende.

    Markku Pitkänen / Yle

    Uutta kiinalaisten omatoimimatkailussa on myös se, että entistä harvempi haluaa nähdä parissa päivässä mahdollisimman monta maata tai kaupunkia. Varsinkin Suomesta etsitään luontoelämyksiä.

    – Majoituksia voidaan varata myös hyvätasoisiin mökkeihin, ja silloin viipymä voi olla pidempikin, sanoo markkinointijohtaja Juha Sorjonen.

    Matkailukausi pitenee syksyyn

    Ensimmäisiä online-matkatoimisto Ctripin kautta matkan varanneita kiinalaisia odotetaan Saimaalle elokuussa, sillä turistit tarvitsevat Schengen-viisumin. Jatkossa valtaosa kiinalaisista tulee Saimaalle kesäkaudella.

    – Tarkoitus on, että turisteja liikkuu Saimaan alueella myös kesäsesongin jälkeen pitkälle syksyyn, mikä on tärkeää matkailuyritysten liiketoiminnan kehittämiselle, sanoo Mende.

    Aasialaisten matkailijoiden määrä moninkertaistuu Saimaan alueella tänä vuonna, sillä kiinalaisten lisäksi Pietarin kautta tulee kesän aikana tuhansia eteläkorealaisia matkailijoita. Viime vuonna Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueella kirjattiin hieman yli 4000 kiinalaisten yöpymisvuorokautta.

    Saimaalle tulossa pahin tulva moneen vuoteen

    Saimaalle tulossa pahin tulva moneen vuoteen


    Suomen suurimman järven Saimaan veden pinta näyttää tulevana kesänä nousevan erityisen korkealle. Viime syksyn rankat sateet sekä talven suuri lumimäärä Itä-Suomessa näkyvät nyt veden pinnan nopeana nousemisena. Saimaan eteläosassa...

    Suomen suurimman järven Saimaan veden pinta näyttää tulevana kesänä nousevan erityisen korkealle. Viime syksyn rankat sateet sekä talven suuri lumimäärä Itä-Suomessa näkyvät nyt veden pinnan nopeana nousemisena.

    Saimaan eteläosassa Lappeenrannassa veden pinta on jo tällä hetkellä 15 senttimetriä pitkäaikasta keskiarvoa korkeammalla. Veden pinta voi nousta tulevan kesän aikana tästä vielä jopa 30 senttimetrillä.

    – Kuukauden kuluttua vesi on ainakin 20 senttimetriä nykyistä ylemmällä, mutta se voi nousta 30 senttimetriäkin, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

    Veden nouseminen voi aiheuttaa harmia muutamille lähellä rantaa oleville vapaa-ajan rakennuksille, mutta suurta vahinkoa veden nousemisen ei pitäisi aiheuttaa.

    Lisäjuoksutus alkanut

    Saimaa purkautuu ainoastaan Imatralla sijaitsevan Vuoksi-joen kautta. Siitä vettä virtaa Venäjälle Laatokkaa kohti keskimäärin 600 kuutiometriä sekunnissa. Nyt virtaama on puolitoistakertainen eli 900 kuutiometriä sekunnissa.

    – Lisäjuoksutuksen ansiosta vesi ei ole päässyt nousemaan liian korkealle. Ilman lisäjuoksutusta veden pinta olisi 30 senttimetriä korkeampi kuin nyt, kertoo vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö.

    Vuoksesta suurin osa on Venäjän puolella, joten juoksutuksista neuvotellaan yhdessä venäläisten kanssa. Veden lisäjuoksutusta voidaan vielä lisätä jopa 1 000 kuutiometriin sekunnissa saakka. Näin tapahtui viimeksi vuonna 2012.

    Jukka Höytämön mukaan Saimaan veden pinnan nouseminen on normaali ja tasaisin väliajoin toistuva ilmiö. Kun vettä tai lunta tulee paljon, purkautuvat ne kevään tullen jokia myöten Saimaaseen.

    Vesi on korkealla Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitsevassa venesatamassa.Mikko Savolainen / YleJoet täynnä

    Runsas veden määrä on havaittu myös Saimaaseen virtaavissa joissa. Esimerkiksi Lieksan Pielisestä Joensuuhun virtaavan Pielisjoen pinta on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkealla. Niin on myös Nurmeksen, Juuan, Lieksan ja Ilomantsin reunamilla sijaitseva järvi Pielinen, jossa veden pinta nousee vielä kesäkuun alkuun saakka.

    Sama on tilanne myös Kuopion kupeessa Kalavedellä, jossa veden virtaama on viikon aikana lähes kaksinkertaistunut.

    Tulvakeskus onkin antanut ilmoituksen tulvavaarasta monin paikoin Pohjois-Karjalaa ja Pohjois-Savoa.

    Kesän sateet ja ilman lämpö vaikuttavat siihen, miten nopeasti Saimaan pinta alkaa tulvahuipun jälkeen laskea.

    Kontiolahdella Pielisjoen rantakoivikot peittyvät veteen.Petri Kivimäki / YleJuoksutus pelastaa suurtulvalta

    Saimaan etelärannalla Lappeenrannassa sijaitseva Lauritsalan mittauspiste on mitannut Saimaan vedenkorkeutta vuodesta 1847 lähtien.

    Tähän mennessä korkein vedenkorkeus on mitattu vuonna 1899, jolloin se oli puolitoista metriä pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalla. Siihen ennätykseen on tällä hetkellä vielä matkaa 135 senttimetriä, eikä vesi niin korkealle tule Jukka Höytämön mukaan nousemaan.

    Jukka Höytämön mukaan juoksutuksella pystytään sääntelemään Saimaan vedenkorkeutta. Ennusteiden avulla juoksutus voidaan aloittaa jo etukäteen.

    Ilman lisäjuoksutusta Saimaan pinta tulisi lähelle ennätyslukemia. Jukka Höytämö laskee, että ilman juoksutuksia Saimaan pinta olisi noin 30 senttimetriä nykyistä korkeammalla. Jos lisäjuoksutus Vuoksen kautta ei onnistuisi, mitattaisiin Saimaalla ensi kesänä mittaushistorian kolmanneksi korkeimmat lukemat.

    Saimaan mittaushistorian toiseksi korkein vedenkorkeuden lukema mitattiin Lauritsalassa 94 vuotta sitten eli vuonna 1924. Se jäi 21 senttimetriä vuoden 1899 mittaustuloksesta. Vuonna 1900 mittauslukema oli 54 senttiä edellisvuotta alempi.

    Joensuun aseman seudun rakentaminen alkaa – ensin myllätään liikenne, sitten nousevat asuinkorttelit

    Joensuun aseman seudun rakentaminen alkaa – ensin myllätään liikenne, sitten nousevat asuinkorttelit


    Joensuun aseman seudun uudistaminen alkaa tänä keväänä ja jatkuu lähes kymmenen vuotta. Aseman seudusta aiotaan rakentaa liikenteen, asumisen ja palvelujen keskus. Pääajatus on, että Joensuun keskusta laajenee joen yli aseman alueelle. Joensuun...

    Joensuun aseman seudun uudistaminen alkaa tänä keväänä ja jatkuu lähes kymmenen vuotta. Aseman seudusta aiotaan rakentaa liikenteen, asumisen ja palvelujen keskus. Pääajatus on, että Joensuun keskusta laajenee joen yli aseman alueelle. Joensuun valtuusto hyväksyi symmetrisen kaupungin vision loppuvuodesta 2014.

    Suurin muutos tapahtuu rautatieaseman alueella. Nykyinen matkahuollon rakennus ja viereinen huoltoasema puretaan tämän ja ensi vuoden aikana. Tilalle rakennetaan pysäköintitalo, johon tulee 600 autopaikkaa sekä matkustajien palvelupiste ja odotustila. Pysäköintitalon on määrä valmistua vuonna 2020. Jatkossa junien ja bussien saattoliikenne keskitetään pysäköintitaloon.

    Kartta havainnollistaa, miten Joensuun aseman seutu muuttuu tulevina vuosina.Joensuun kaupunki

    Aseman seudun rakentaminen aloitetaan Itärannan muutostöillä. Rautatieasemalle johtava liikennevaloristeys muutetaan kiertoliittymäksi tämän vuoden aikana. Kulttuurikeskus Laiturin rakennus puretaan. Sen jälkeen on tarkoitus rakentaa radan myötäinen bussikatu eli Asemakaari. Tämän jälkeen nykyisen rautatieaseman parkkipaikan kohdalle nousee kerrostalokortteli asuin- ja liiketiloja.

    Kimmelin kylpylä vielä sinettiä vaille

    Aseman seudun rakentaminen vaikuttaa lähivuosina liikennejärjestelyihin.

    – Katuja ei suljeta kokonaan liikenteeltä, eikä mitään hävityksen kauhistusta pitäisi olla luvassa. Junien saattoliikenteen kannalta vuoden 2019 kesä ja syksy ovat hankalinta aikaa poikkeusjärjestelyjen vuoksi, arvioi Joensuun kaupungininsinööri Ari Varonen.

    Toisaalta pyörille on luvassa nykyistä enemmän pysäköintitilaa jo kesällä 2019, Ari Varonen lupaa.

    Myös hotelli Kimmel aikoo laajentaa toimintaansa. Pohjois-Karjalan osuuskaupan PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä ei vielä vahvista paljon keskustelua herättänyttä suunnitelmaa rakentaa hotellin yhteyteen kylpylä.

    – Uskon kyllä, että kylpyläkin tulee, mutta aikataulusta ei pysty sanomaan mitään. Ensimmäisessä vaiheessa täytyy ratkaista parkkiasia. Ennen kuin aseman seudun parkkihalli on käytössä, hotellin toimintoja ei kyetä laajentamaan.

    Hotelli Kimmelin yhteyteen on suunnitteilla myös lomahuoneistoja nykyisen hotellirakennuksen ja joen väliin jäävään puistoon sekä tornitalolaajennus hotellirakennuksen viereen.

    Kaikkiaan Joensuun aseman seudun uudistamisen arvioidaan maksavan yli 100 miljoonaa euroa.

    Mikä roskapussiksi, jos muovisia kauppakasseja ei enää kerry kotiin? Biopussi ei ole täysin ongelmaton

    Mikä roskapussiksi, jos muovisia kauppakasseja ei enää kerry kotiin? Biopussi ei ole täysin ongelmaton


    Moni kestokassiin siirtynyt pohtii, mikä olisi ekologinen vaihtoehto sekajätteen roskapussiksi, kun kotiin ei enää kerry kaupan ostoskasseja. Listasimme ekologisten roskapussien eri vaihtoehtoja. 1. Pakkausmuovit ja -pussit Hedelmäpussit,...

    Moni kestokassiin siirtynyt pohtii, mikä olisi ekologinen vaihtoehto sekajätteen roskapussiksi, kun kotiin ei enää kerry kaupan ostoskasseja. Listasimme ekologisten roskapussien eri vaihtoehtoja.

    1. Pakkausmuovit ja -pussit

    Hedelmäpussit, vessapaperien ja vaippojen pakkausmuovi sekä leipäpussit ovat ekologinen vaihtoehto sekajätteen roskapussiksi. Vaikka muoviset ostoskassit jäisivät kauppaan, kulkeutuu kotiin roskapussiksi sopivia muovikääreitä, joita kannattaa käyttää hyödyksi.

    2. Muovipussirulla

    Rullalla myytävät roskapussit ovat parempi vaihtoehto sekajätteelle kuin muovinen kauppakassi. Rullapussit on usein valmistettu ohuemmasta materiaalista eli niiden valmistamiseen on käytetty vähemmän luonnonvaroja kuin muovisiin kauppakasseihin. Lisäksi pussirulla tulee halvemmaksi kuin kaupan ostoskassit. Plussaa, jos rullapussi on tehty kierrätysmuovista.

    3. Paperipussi

    Jätehuollon näkökulmasta paperiset roskapussit käyvät vallan hyvin sekajätteelle. Tärkeää on kuitenkin se, että pussit ovat ehjiä ja sen verran kestäviä, että ne eivät hajoa astian tyhjennyksen aikana. Samasta syystä ei suositella laittamaan märkää jätettä paperipussiin.

    4. Biohajoava pussi

    Biopussit eivät ole täysin ongelmattomia: Ne eivät Suomen olosuhteissa välttämättä hajoa luonnossa kovinkaan nopeasti. Biopussit käyvät kuitenkin sekajätteelle, joka menee poltettavaksi. Niihin pätee sama kuin paperipusseihin, eli pussin on oltava ehjä eikä se saa hajota tyhjennyksen aikana.

    Osa jätehuoltoyhtiöistä on kieltänyt biohajoavien pussien käytön, koska ne sotkeutuvat lajittelukoneisiin. Tarkista siis, salliiko jätehuoltoyhtiösi biopussien käytön seka- tai biojätteelle.

    5. Kierrätysmuovinen kauppakassi

    Jos kauppakassin joutuu silti ostamaan, kannattaa suosia kierrätysmuovista valmistettua pussia. Kierrätysmuovista valmistettu kaupan ostoskassi parempi valinta kuin uudesta muovista valmistettu, vaikka kierrätysmuoviset kauppakassit on tehty melko paksusta materiaalista.

    Lähde: Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo ja Joensuun kaupungin jätehuoltoneuvoja Tiina Salminen.

    Vaatimukset roskapussien ja jätteen pakkaamisen suhteen voivat vaihdella eri jätehuoltoyhtiöissä. Tarkista oman jätehuoltoyhtiösi ohjeistus.

    Odofosadafaatkodofo dedefededefe-kidifieltädäfä? Katso video: kymmenvuotiaiden uskomaton salakieli ei avaudu aikuisille


    Kun joensuulaiset Kerttu Kaihola ja Emma Albert puhuvat keskenään, ulkopuolinen ei ymmärrä puheesta sanaakaan. Kymmenvuotiaat tytöt käyttävät salakieltä, jonka taito on kulkenut Kaiholan suvussa. – Mudufummodofonidifi odofopedefettidifi...

    Kun joensuulaiset Kerttu Kaihola ja Emma Albert puhuvat keskenään, ulkopuolinen ei ymmärrä puheesta sanaakaan. Kymmenvuotiaat tytöt käyttävät salakieltä, jonka taito on kulkenut Kaiholan suvussa.

    – Mudufummodofonidifi odofopedefettidifi kidifieledefen midifinudufulledefe, Kaihola sanoo.

    – Eli mummoni opetti kielen minulle, hän suomentaa.

    Kaihola kiinnostui dede-kieleksi kutsutusta salakielestä ennen kouluikää ja opetteli puhumaan sitä sujuvasti. Hänen isovanhempansa käyttivät kieltä omassa nuoruudessaan keskinäisenä salakielenään.

    – Kertun ukki oli oppinut sen lapsuudenkaveriltaan, joka oli oppinut sen serkuiltaan, kertoo Kertun isä Jussi Rytkönen.

    Lapsi testaa kielen rajoja

    Suomessa tunnetaan useita sala- ja leikkikieliä. Kaikkein tunnetuin on luultavasti kontinkieli, jossa sanan tavut sekoitetaan kontti-sanan tavuihin. Vede-kieleksi nimetty leikkikieli oli yleinen erityisesti 1950-luvun Helsingissä. Suomenruotsalaisten käytössä olleesta fikon-kielestä puolestaan on jäänteitä stadin slangissa. Myös Kerttu Kaiholan suvun dede-kieli perustuu lisätavuihin. Siinä d- ja f-alkuisia tavuja lisätään sanan tavujen väliin.

    – Lasten ja nuorten käyttämiä salakieliä on tutkittu maailmalla melko paljon. Erityisesti nuorten tyttöjen käyttämä salakieli toimii usein ryhmähengen vahvistajana, sanoo kielenopettaja ja tutkija Satu Rakkolainen-Sossa.

    Hän on tutkinut monikielisen lapsen salakieltä tehdessään monikielisyyttä käsittelevää väitöskirjaa Turun yliopistossa.

    Rakkolainen-Sossan mukaan kielellä leikittely on lapsille tyypillistä. Lapset testaavat kieltä ja sen rajoja.

    – Sanojen monimerkityksellisyys ja erilaiset kielivitsit kiehtovat etenkin kouluikäisiä. Pienet lapset puolestaan harjoittelevat varsinkin äänteitä kielileikeissään.

    Monilta leikkimielisyys katoaa aikuistumisen myötä. Salakielen tai muun kielellä leikittelyn voi toki oppia myös aikuisena, vaikka se ei kävisikään yhtä sujuvasti kuin lapselta.

    Puolessa tunnissa taituriksi

    Kerttu Kaiholan perheessä salakielen taito on hypännyt yhden sukupolven yli: isä Jussi Rytkönen ymmärtää dede-kieltä hieman, kun keskittyy kovasti, mutta ei pysty itse puhumaan sitä.

    Kaihola on opettanut kielen kahdelle kaverilleen. Kolme muuta osaa toimia tulkkeina, mutta ei vielä itse puhu sujuvasti.

    – Odofopidifin kidifieledefen pudufuoledefessadafa tudufunnidifissadafa, Emma Albert kertoo.

    Eli sama suomeksi:

    – Opin kielen puolessa tunnissa.

    – Käytämme dede-kieltä silloin, kun on joku tärkeä asia, jota muut eivät saa tietää, Emma Albert sanoo.

    Nanosellu on tulevaisuuden supermateriaali – niin lujaa, että sitä on testattu luotiliivien materiaaliksi

    Nanosellu on tulevaisuuden supermateriaali – niin lujaa, että sitä on testattu luotiliivien materiaaliksi


    Maailmalla kehitetään kilpaa erilaisia tapoja hyödyntää ihmeaineeksi kuvailtua nanoselluloosaa. Nanoselluloosa on teknisessä mielessä kiinnostavaa sen takia, että se on erittäin lujaa, mutta silti kevyttä. – Se on merkittävästi lujempaa...

    Maailmalla kehitetään kilpaa erilaisia tapoja hyödyntää ihmeaineeksi kuvailtua nanoselluloosaa. Nanoselluloosa on teknisessä mielessä kiinnostavaa sen takia, että se on erittäin lujaa, mutta silti kevyttä.

    – Se on merkittävästi lujempaa kuin mitkään synteettiset vahvikekuidut. Lisäksi se on peräisin uusiutuvasta raaka-aineesta, eli puusta. Käytön jälkeen se on biohajoava, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden tutkija Antti Haapala.

    Supermateriaalin lujuutta kuvastaa se, että painoonsa nähden nanoselluloosa on merkittävästi lujempaa kuin mikään teräslaatu. Nanosellua on kokeiltu jopa luotiliivien valmistuksessa.

    Nanoselluloosa on uusiutuva raaka-aineNanoselluloosa on hyvin pieneksi jauhettua selluloosaa, jota saadaan puustaNanosellua on tyypillisesti käytetty raaka-aineena lujiin mutta kevyisiin erikoismateriaaleihin sekä vihreisiin kemikaaleihinSen ominaisuuksia ovat hyvä lämmöneristävyys, läpinäkyvyys, lujuus sekä keveys

    Nanosellusta tehtyjen kaupallisten tuotteiden kehitys on edelleen kesken, mutta erilaisia pilotteja on käynnissä paljon. Esimerkiksi pakkausmateriaaleissa nanosellua on käytetty lujittamaan ja keventämään tuotteita. Sitä on testattu myös vedenpuhdistuksen kemikaalina, elintarviketuotannossa sakeutusaineena sekä puupohjaisena tekstiilikuituna.

    Itä-Suomen yliopisto on kehittänyt halvemman valmistustavan

    Haapalan tutkimusryhmä on kehittänyt tuotantomenetelmän, joka lyhentää merkittävästi nanosellun valmistusaikaa ja alentaa näin kustannuksia. Idea piilee siinä, että esikäsittelyn aika lyhenee, jolloin nanoselluksi jauhaminen tapahtuu myös nopeammin. Kustannustehokkaan valmistusmenetelmän käytännön testauksessa on ollut mukana Itä-Suomen yliopiston puumateriaalitieteen maisteriopiskelija Arnau Martorell Sala.

    Nanoselluloosan tuotanto on keskittynyt Keski-Eurooppaan, Japaniin ja Pohjois-Amerikkaan. Suomessa on muutamia pilotteja.

    – Edelleen kaupallinen tuotanto on aika pienessä mittakaavassa, osittain sen takia, että se on niin kovin kallista. Puolen kilon pakkaus, jossa nanosellua on alle kymmenen prosenttia, voi helposti maksaa useita satoja dollareita, sanoo Haapala.

    – Siksi synteettiset kuidut ovat edelleen hallitsevassa asemassa markkinoilla, Haapala jatkaa.

    Nyt pitäisi keksiä luovia käyttötarkoituksia

    Aalto-yliopiston biotuotteiden ja biotekniikan laitoksen professori Thaddeus Maloneyn mukaan nanosellun valmistusmenetelmiä kehitetään parhaillaan eri puolilla maailmaa, myös Aalto-yliopistossa. Maloney ei ole perehtynyt Haapalan kehittämään valmistusmenetelmään, mutta hänen mukaansa kustannustehokas tuotanto vaatii entistä aktiivisempaa yhteistyötä tuotantolaitteiden valmistajien kanssa.

    Maloneyn mukaan suurimpana haasteena nanosellun globaalissa läpilyönnissä ei ole tuotantomenetelmät, vaan uusien ja innovatiivisten käyttömahdollisuuksien keksiminen.

    – Tähän mennessä nanosellun käyttösovellukset eivät ole olleet kovin luovia, vaan sitä on käytetty lähinnä paperi- ja pakkaustuotteissa. Nyt pitäisi keksiä käyttötarkoituksia, joissa nanosellu voi tehdä jotain sellaista, johon muut materiaalit eivät pysty, sanoo Maloney.

    Haapalan ja Martorell Salan idea voitti Joensuun tiedepuiston järjestämän Start Me Up -liikeideakilpailun, jonka palkintona on 20 000 euroa sekä tuki patenttihakemukseen tekemiseen. Seuraavana vuorossa on teollisten kumppanuuksien etsiminen sekä patentin hakeminen.

    Pielisjoesta löytynyt vainaja on tunnistettu Ilosaaresta talvella kadonneeksi naiseksi

    Pielisjoesta löytynyt vainaja on tunnistettu Ilosaaresta talvella kadonneeksi naiseksi


    Pielisjoesta Joensuussa tiistaina löytyneen naisen henkilöllisyys on selvinnyt. Poliisi kertoo, että hän on helmikuun lopulla Ilosaaresta kadonnut nainen. Vainaja löytyi vedestä Suvantosillan alapuolelta. Poliisi on ollut yhteydessä naisen...

    Pielisjoesta Joensuussa tiistaina löytyneen naisen henkilöllisyys on selvinnyt.

    Poliisi kertoo, että hän on helmikuun lopulla Ilosaaresta kadonnut nainen.

    Vainaja löytyi vedestä Suvantosillan alapuolelta.

    Poliisi on ollut yhteydessä naisen lähiomaisiin.

    Tapaukseen ei liity rikosta. Poliisi tutkii asiaa kuolemansyyn selvittämisenä.

    Pielisjoesta löytyi naisen ruumis – vielä ei tiedetä onko helmikuussa kadonnut nuori nainen

    Pielisjoesta löytyi naisen ruumis – vielä ei tiedetä onko helmikuussa kadonnut nuori nainen


    Hätäkeskus antoi tänään hieman puolen päivän jälkeen Joensuussa tehtävän, jonka mukaan Joensuun Pielisjoessa Suvantosillan alla kellui jotakin, joka näytti ilmoittajan mukaan ruumiilta. Paikalle menneet poliisin ja pelastuslaitoksen yksiköt...

    Hätäkeskus antoi tänään hieman puolen päivän jälkeen Joensuussa tehtävän, jonka mukaan Joensuun Pielisjoessa Suvantosillan alla kellui jotakin, joka näytti ilmoittajan mukaan ruumiilta.

    Paikalle menneet poliisin ja pelastuslaitoksen yksiköt nostivat Pielisjoesta Suvantosillan ja Ylisoutajan sillan väliseltä alueelta naisen ruumiin. Ruumis on ollut ulkoisen tarkastuksen perusteella vedessä jo pitkään.

    Poliisi selvittää, onko ruumis aiemmin helmikuussa kadonneeksi ilmoitettu nainen.

    Poliisista kerrotaan, että koska talvella kadonneen nuoren naisen kohtalo herätti paljon huomiota ja kadonneesta julkaistiin kuva ja henkilöllisyys, on mahdollista että myös nyt löytyneen ruumiin henkilöllisyydestä kerrotaan julkisuuteen, kun se on selvitetty.

    Norppaliven salaperäinen tähti lipui jo kameran ohi – WWF:n suosikkireality avautui


    Saimaannorpan loikoilu rantakivellä, tai jopa pelkkä kivikin, on hypnoottista katsottavaa, ainakin jos on Twitter-kommentteihin ja palvelun saamaan palautteeseen uskominen. Yhteisöpalvelu Twitterissä on pohdittu esimerkiksi, miten onnelliseksi...

    Saimaannorpan loikoilu rantakivellä, tai jopa pelkkä kivikin, on hypnoottista katsottavaa, ainakin jos on Twitter-kommentteihin ja palvelun saamaan palautteeseen uskominen. Yhteisöpalvelu Twitterissä on pohdittu esimerkiksi, miten onnelliseksi voikaan tulla kiven katselusta. Päivän huippuhetki on tietysti tähden lipuminen näytille nettikameraan.

    – Puolitoista tuntia Norppaliven avautumisen jälkeen ensimmäinen norppa ui kameran ohi. Sitä ei ole vielä tunnistettu, koska emme nähneet turkin kuvioita, kertoo WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze.

    Keväällä 2016 ensimmäisen kerran asennettu kamera toi nettikansan tietoisuuteen Siirin ja Pullervon, jolle nimi annettiin katsojien niin toivottua. Keväällä 2017 Pullervo köllötteli kivellä itsekseen. WWF:n Norppalive on kerännyt 2016-2017 yhteensä viisi miljoonaa katselukertaa. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi erittäin uhanalaisen lajin elämää ja arkea Saimaalla.

    – On jännittävää odottaa, milloin norppa näyttäytyy. Pullervo on nähty kameran läheisyydessä ainakin eilen. Saimaannorppien liikkeitä ei voi ennustaa täydellä varmuudella. Niinpä emme voi taata tai vaatia, että se tai joku sen lajitoveri ilmestyy kameran eteen välittömästi, sanoo Fritze.

    Norppien näkeminen tai kameran eteen saaminen on helpointa keväällä, kun saimaannorpat nousevat rantakiville vaihtamaan karvansa. Karvanvaihdon jälkeen ne viihtyvät enemmän vedenpinnan alapuolella, jolloin norpan bongaaminen on jo huomattavasti vaikeampaa.

    Pääset katsomaan Norppaliveä tästä: WWF Luontolive

    Taidekaupan kuluttajansuoja on ongelmallinen – teoksen hinnan arviointi on ostajan vastuulla

    Taidekaupan kuluttajansuoja on ongelmallinen – teoksen hinnan arviointi on ostajan vastuulla


    Kuluttajansuoja taidekaupassa on yksinkertaisempi lainsäädännössä kuin käytännössä. Taiteenostajaa suojaa periaatteessa sama kuluttajalainsäädäntö kuin muutakin tavaraa hankkiessa, mutta esimerkiksi virheen määrittely kaupassa ei ole...

    Kuluttajansuoja taidekaupassa on yksinkertaisempi lainsäädännössä kuin käytännössä. Taiteenostajaa suojaa periaatteessa sama kuluttajalainsäädäntö kuin muutakin tavaraa hankkiessa, mutta esimerkiksi virheen määrittely kaupassa ei ole yksiselitteistä.

    Taidekauppa on puhuttanut viime päivinä, kun Helsingin Sanomat uutisoi muun muassa Valamon luostarissa järjestetyistä arvotaiteen myyntinäyttelyistä. Helsingin Sanomien jutussa taideasiantuntijat arvioivat, että teoksia on kaupattu roimaan ylihintaan.

    Teoksen käyvän hinnan arviointi on pitkälti kuluttajan vastuulla.

    – Myyjä voi itse päättää, millä hinnalla haluaa teoksensa myydä. Puolueettoman hinnan määrittely taideteokselle on mahdotonta, sanoo kauppaoikeuden professori Katja Lindroos Itä-Suomen yliopistosta.

    Taidekaupassa ei voida soveltaa kuluttajaoikeudessa normaalisti käytettyä vertailua vastaaviin samantyyppisiin tuotteisiin, sillä taideteos on aina uniikki.

    Markkinointi ei saa johtaa harhaan

    Taideteokseen liittyvä taustatarina on ongelmallisempi kysymys. Omistusketju on tärkeää tietoa arvotaiteen kaupoissa: sen avulla arvioidaan teoksen aitoutta ja se vaikuttaa myös hintaan.

    Taideteosten taustoissa voi kuitenkin olla paljon epäselvyyksiä. Kaupanteon tueksi saatu tieto voi perustua arvailuihin tai osoittautua myöhemmin vääräksi, vaikka myyjä ei olisi tahallaan antanut teoksesta väärää tietoa.

    Myyjä voi itse päättää, millä hinnalla haluaa teoksensa myydä. Katja Lindroos

    Perusperiaate kuitenkin on, ettei markkinointi saa olla harhaanjohtavaa. Jos taiteenostaja hankkii teoksen valheellisen taustatarinan perusteella, saatetaan joutua myös pohtimaan, onko kaupassa tapahtunut virhe.

    – Tavara voi olla virheellinen, jos se ei vastaa sitä, mistä on sovittu, tiivistää lakimies Nina Jokela Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

    – Virheen määrittely on kuitenkin taiteen kohdalla monitulkintaista, Jokela lisää.

    Kuluttajansuojalain mukaan virhe voi olla peruste jopa kaupan purkuun, mutta kynnys siihen on melko korkea, eikä kuluttaja ei voi automaattisesti vaatia kaupan purkua.

    Kuluttajavirastossa ei ole viime vuosina ollut käsittelyssä taidekauppaan liittyviä tapauksia.

    Taideasiantuntija Pauliina Laitinen-Littorin kertoo Ylen jutussa, että Englannissa on kuluttajan kannalta kehittynein taidemarkkinalainsäädäntö. Laitinen-Littorinin mukaan myös taiteen ylihinnoittelusta on annettu siellä tuomioita.

    Huijaus kuuluu poliisille

    Taidekaupassa on tärkeää erottaa kuluttajansuojaan ja toisaalta rikosoikeuteen liittyvät asiat. Jos kyse on huijauksesta tai petoksesta, asiaa selvittää poliisi. Ääritilanne tästä on väärennettyjen teosten myynti.

    Yle uutisoi eilen poliisin epäilevän, että Valamon luostarissa ja muualla Suomessa järjestetyissä arvotaiteen myyntinäyttelyissä on ollut aitojen teosten ohella myynnissä myös väärennöksiä. Esitutkinnassa on epäiltyjä törkeitä väärennöksiä, väärennöksiä ja petosrikoksia.

    – Valamon tilanteessa kyse on poliisiasiasta. Tämä on ihan toisenlainen tilanne kuin kuluttajansuojakysymykset, professori Katja Lindroos huomauttaa.

    "Picasson koevedokset olivat mustesuihkutulosteita" – kuopiolaispariskuntaa epäillään laajasta väärennetyn taiteen myynnistä


    Valamon luostarissa on ollut viime vuosina esillä arvotaidetta, joka myyjän mukaan on peräisin nimettömänä pysyttelevän itäsuomalaisen suvun kokoelmasta. Esillä on ollut erityisesti uskonnollista taidetta, jonka tekijöinä ovat olleet...

    Valamon luostarissa on ollut viime vuosina esillä arvotaidetta, joka myyjän mukaan on peräisin nimettömänä pysyttelevän itäsuomalaisen suvun kokoelmasta. Esillä on ollut erityisesti uskonnollista taidetta, jonka tekijöinä ovat olleet suomalaiset kultakauden huippunimet ja maailmankuulut mestarit Picassosta Rembrandtiin.

    Sama suku on järjestänyt myös "maallisen" taiteen myyntinäyttelyitä ympäri Suomea. Näissä näyttelyissä on ollut myynnissä muun muassa Edelfeltin, Wiikin, Gallen-Kallelan, Chagallin ja Picasson teoksia.

    Myyntihinta on ollut usein moninkertaisesti korkeampi kuin se, millä suku itse on teoksen ostanut. Osan rahoista on saanut Valamon luostari ja ortodoksikirkkoa lähellä oleva Filantropia-järjestö.

    Myyntinäyttelyihin mahdollisesti liittyvät epäselvyydet nousivat esiin sunnuntaina Helsingin Sanomien julkaistua niitä käsittelevän jutun.

    Epäilykset alkoivat öljyvärimaalauksista

    Nyt poliisi epäilee osaa myynnissä olleista teoksista väärennöksiksi.

    – Meillä on esitutkinnassa epäiltyjä törkeitä väärennöksiä, väärennöksiä ja petosrikoksia, myöntää tutkinnanjohtajana toimiva rikoskomisario Kauko Kuismin Itä-Suomen poliisilaitokselta Ylen haastattelussa.

    Kuisminin mukaan epäilykset kohdistuivat alkuvaiheessa kuuteen öljyvärimaalaukseen, jotka olivat esillä Valamon luostarissa pidetyssä Via Finlandia -taidemyyntinäyttelyssä. Poliisi takavarikoi teokset viime vuoden toukokuussa heti näyttelyn päätyttyä.

    Rikoskomisario Kauko Kuisminin mukaan koevedoksina myydyt teokset ovat tulostettuja printtejä.Toni Pitkänen / Yle

    Kansallisgalleria antoi omissa tutkimuksissaan neljälle teokselle puhtaat paperit, mutta kahden aitous jäi epäilyksenalaiseksi.

    – Kansallisgallerian lausunnon mukaan ne öljyvärimaalaukset eivät sovellu nimettyjen taiteilijoiden tekemiksi.

    Picasso, Chagall, Matisse

    Vastaavanlainen väärennysepäily kohdistuu useisiin koevedoksina myytyihin teoksiin, joissa on Picasson, Chagallin tai Matissen signeeraus. Koevedokset ovat teoksia, joissa taiteilija säätää värit sopivan sävyisiksi, ja ne ovat taidehistoriallisesti tavallisia vedoksia harvinaisempia.

    Kansallisgallerian mielestä poliisin sille toimittamat kahdeksan koevedosta ovat ihan muuta kuin huipputaiteilijoiden signeeraamia taideteoksia.

    – Tutkimuksissa todettiin, että ne ovat mustesuihkutulosteita, lähinnä digiprinttejä, Kuismin sanoo.

    "Hyvä, että poliisi tutkii"

    Taulujen omistajan tiedottajana toimivan Jussi Savolaisen mukaan on hyvä, että viranomaiset varmistavat teosten aitouden.

    – Poliisi seuloo kaikki taidekauppiaat, mikä on hyvä asia.

    Savolainen vakuuttaa, että kyseessä on aito taide. Kaikista koevedoksista on myös hänen mukaansa annettu aitoustakuu.

    Taulujen myyjän tiedottaja Jussi Savolainen vakuuttaa, että kyseessä on aito taide. Hän on toinen poliisin epäilemistä.Toni Pitkänen / Yle

    – Jos ne kaikkien tulosten jälkeen vastoin parempaa uskoani osoittautuisivat väärennöksiksi, niin jokainen sellaisen ostanut saa rahansa takaisin.

    Savolaisen mukaan koevedoksia on myyty runsaat kymmenen kappaletta. Mitä se on rahassa?

    – Ehkä 80 000 euroa.

    Savolainen itse on toinen epäilyksenalaisista.

    Sen sijaan Valamon luostari ja siellä järjestetyn myyntinäyttelyn kuratoinut Joensuun piispa Arseni ovat poliisin mukaan epäilysten ulkopuolella.

    – Tässä vaiheessa epäilyksenalaisena ovat ainoastaan myyntinäyttelyn varsinaiset toimijat, ei kirkko, seurakunnat eivätkä yksittäiset toimijat, Kuismin muotoilee.

    Korjattu klo 22.57 kuusi puhtaat paperit saanutta öljyväriteosta neljäksi.

    Tutkimus: Äiti, älä puutu lapsen läksyihin tai teet karhunpalveluksen

    Tutkimus: Äiti, älä puutu lapsen läksyihin tai teet karhunpalveluksen


    Äidin tapa osallistua lapsen läksyihin vaikuttaa lapsen työskentelyn tapoihin koulussa, kertoo Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen yhteistutkimus. Kotitehtävien tekoon osallistumalla pyritään auttamaan lasta, mutta joistakin tavoista on...

    Äidin tapa osallistua lapsen läksyihin vaikuttaa lapsen työskentelyn tapoihin koulussa, kertoo Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen yhteistutkimus.

    Kotitehtävien tekoon osallistumalla pyritään auttamaan lasta, mutta joistakin tavoista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

    Erityisen tärkeässä osassa on se, kuinka itsenäiseksi lapsi itsensä kokee.

    – Sillä on iso merkitys myöhemmälle motivaatiolle koulutehtävien kanssa, sanoo Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen professori Marja-Kristiina Lerkkanen.

    Lapsi ei hyödy siitä, että äiti ratkoo tehtävät, vaan kannustuksesta ja itsenäisestä työnteosta.

    – Voi olla, että tarjoamalla lapselle mahdollisuuden itsenäisyyteen läksyissä äiti samalla viestii lapselle luottavansa tämän taitoihin. Tällöin lapsi itsekin uskoo itseensä ja taitoihinsa, sanoo kasvatustieteiden ja psykologian osaston apulaisprofessori Jaana Viljaranta Itä-Suomen yliopistosta.

    Tutkimus on osa laajaa Jyväskylän-, Itä-Suomen-, ja Turun yliopistojen Alkuportaat-pitkittäistutkimusta, jossa keskityttiin äiteihin sen vuoksi, että he olivat innokkaampia vastaamaan tutkimukseen.

    – Olisimme halunneet tutkia myös isiä, mutta he vastasivat sen verran vähemmän, ettemme saa samanlaisia tilastollisia malleja rakennettua. Oletamme, että samat tulokset pätisivät myös heihin, mutta kun emme pääse tätä tarkastelemaan niin emme puhu vanhemmista, sanoo Viljaranta.

    Apua vain pyynnöstä

    Käytännössä osallistuminen ja tuki vaihtelevat aina lapsen ikätason ja tarpeiden mukaan. Pienten koululaisten kanssa on luotava ensin läksyjenteon rutiinit: tehdäänkö tehtävät esimerkiksi heti koulun päälle vai päivällisen jälkeen. Rutiinien luomisessa aikuisen tukea tarvitaan eniten.

    – Mutta sen jälkeen pitäisi apua oikeastaan antaa vain silloin, kun lapsi sitä pyytää. Eli aikuinen on saatavilla, mutta antaa lapsen toimia itsenäisesti, Lerkkanen sanoo.

    Pyytämätön apu saattaa olla lapselle viesti siitä, että aikuinen ei usko hänen selviytyvän itse.

    Ei ratkota lapsen kotitehtäviä

    Joskus vanhemmat saattavat jopa tehdä vaikeita tehtäviä lapsen puolesta, vaikka kotitehtävien tarkoitus on kerrata koulussa opittua, ja saada kertauksen avulla oppi pysymään päässä paremmin.

    – Jos aikuiset kotona osallistuvat läksyihin liiallisesti, lapsille ei tule oman vastuun kantamisen kokemusta. Ja toinen on tietenkin oppimiseen liittyvä ulottuvuus – tarkoitus on myös oppia oppimaan. Tehtävien tekeminen lapsen puolesta on karhunpalvelus oppimiselle, sanoo Lerkkanen.

    Lerkkanen sanoo, että vanhempien ja koulun olisi hyvä käydä läpi läksyjenteon periaatteita yhteisissä keskusteluissa ja sopia yhteisistä pelisäännöistä. Kaikki vanhemmat kun eivät tiedosta, millaisia seurauksia erilaisilla toiminnan tavoilla voi olla.

    – Tärkeintä on kuitenkin se, että on kiinnostunut lapsen koulunkäynnistä ja siitä, miten koulupäivä meni. Ja on saatavilla silloin, kun lapsi oikeasti tarvitsee tehtävissään apua.

    Tutkimusartikkeli "Maternal homework assistance and children's task-persistent behavior in elementary school." on julkaistu Learning and Instruction -lehdessä.

    Alkuportaat-pitkittäistutkimuksessa on tutkittu noin kahden tuhannen lapsen oppimista esiopetuksesta lähtien. Tutkimuksessa mukana olevat oppilaat ovat tällä hetkellä toisen asteen koulutuksessa.

    Helsinkiläinen tekee pihavaraston omin luvin, joensuulainen maksaa rakennusluvasta satasia – piharakentamisessa kirjavat käytännöt

    Helsinkiläinen tekee pihavaraston omin luvin, joensuulainen maksaa rakennusluvasta satasia – piharakentamisessa kirjavat käytännöt


    Puutarhavajan tai pihavaraston rakentaja joutuu miettimään lupa-asioita asuinkunnastaan riippuen. Toisissa kunnissa rakentaja joutuu hakemaan satojen eurojen hintaisen rakennusluvan, toisaalla taas rakentamisesta ei vaadita edes ilmoitusta. Esimerkiksi...

    Puutarhavajan tai pihavaraston rakentaja joutuu miettimään lupa-asioita asuinkunnastaan riippuen. Toisissa kunnissa rakentaja joutuu hakemaan satojen eurojen hintaisen rakennusluvan, toisaalla taas rakentamisesta ei vaadita edes ilmoitusta.

    Esimerkiksi Joensuussa yli kuuden neliömetrin kokoinen varasto vaatii kantakaupungissa aina rakennusluvan. Helsingissä taas pientalotontille saa rakentaa jopa 20 neliömetrin piharakennelman ilman ilmoitusta tai lupaa, jos asemakaava ja tontin rakennusoikeus sen sallivat.

    Rakentamisen sääntely on Suomessa kirjavaa. Vaihtelu on suurta erityisesti erilaisten piharakennelmien, kuten varastojen, vajojen tai kasvihuoneiden lupa-asioissa.

    Kunnat päättävät rakentamisen lupa-asioista itsenäisesti lain rajoissa. Esimerkiksi pihasauna ja asuinkäyttöön tarkoitettu lisärakennus vaativat aina rakennusluvan, mutta piharakennelmissa luvanvaraisuus on kunnasta kiinni. Tilanteesta riippuen piharakennelma saattaa vaatia rakennusluvan, toimenpideluvan tai ilmoituksen tekemisen rakennusvalvonnalle. Piharakennelman rakennusluvan hinta on esimerkiksi Joensuussa noin 200–300 euroa.

    Lupa ehkäisee naapuririitoja

    – On totta, että lupakäytännöt kunnissa vaihtelevat. Asiasta käydään juuri nyt vilkasta keskustelua, ja suunta tuntuisi olevan, että moni kunta pohtii lupasääntelyn höllentämistä, sanoo johtava lakimies Ulla Hurmeranta Kuntaliitosta.

    Ruotsissa sääntelyä on purettu voimakkaasti. Siellä pientalotontille voi tietyissä tapauksissa rakentaa myös asumiskäyttöön tarkoitetun lisärakennuksen ilman rakennuslupaa. Lupamenettelyn höllentäminen on ollut asialistalla myös Suomessa Sipilän hallituksen aikana.

    Ulla Hurmerannan mukaan rakentamisen luvat eivät ole kunnille tulonlähde.

    Puutteellisia hakemuksia jätetään erittäin paljon. Heli Wahren

    – Kaikki kunnat eivät saa edes katettua rakennusvalvonnan menoja lupamaksuilla, Hurmeranta sanoo.

    Hänen mukaansa sääntelyssä on sekä hyviä että huonoja puolia. Luvan vaatiminen saattaa ehkäistä naapuririitoja, ja tarkalla sääntelyllä on syntynyt yhtenäisen näköisiä asuinalueita. Toisaalta luvat ja ilmoitukset aiheuttavat paljon työtä sekä rakentajalle että rakennusvalvonnalle.

    – Myös alueet ovat erilaisia. Joillakin alueilla kaava on väljä. Toisaalta taas on tarkkaan suojeltuja alueita, joille ei mikä tahansa rautakaupan koppi kelpaa, Hurmeranta toteaa.

    Suuri osa hakemuksista tehty väärin

    Rakentajalle lupa-asiat näyttäytyvät usein monimutkaisina. Harva tulee ajatelleeksi esimerkiksi sitä, että terassin lasittaminen saattaa vaatia ilmoituksen tekemistä rakennusvalvontaan kuukautta ennen työn aloittamista tai että ranta-alueilla säädökset ovat erilaiset kuin muualla. Kunnan rakennusvalvonnasta kannattaakin tarkistaa lupavaatimukset jo ennen rakennusprojektin suunnittelun aloittamista.

    – Jos rakennuslupa tarvitaan, hankkeelle täytyy nimetä myös suunnittelija. Hyvä suunnittelija hoitaa lupa-asiat rakennusvalvontaan. Luonnoksia kannattaa käydä näyttämässä rakennusvalvonnassa jo etukäteen, jotta lupakäsittely sujuisi kivuttomasti, neuvoo rakennustarkastaja Jukka Hyttinen Joensuun kaupungilta.

    Rakennustarkastaja Jukka Hyttisen työssä kevät on kiireistä aikaa.Heikki Haapalainen / Yle

    Lupahakemusten käsittely rakennusvalvonnassa ruuhkautuu keväisin. Lupien käsittelyaika on monissa kaupungeissa useampia viikkoja, joskus jopa kuukausia. Suurin syy käsittelyn viivästymiseen ovat puutteelliset hakemukset.

    – Puutteellisia hakemuksia jätetään erittäin paljon. Kun kaikki asiat ovat kunnossa, käsittely nopeutuu huomattavasti, sanoo rakennusmestari Heli Wahren Helsingin rakennusvalvonnan palvelupiste Tellingistä.

    Yökerhopuukottaja vangittu Joensuussa


    Yökerhossa Joensuussa nuorukaista vapunaattona puukottanut nuori mies on vangittu. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus päätti torstaina, että 20-vuotias joensuulainen mies vangitaan epäiltynä tapon yrityksestä. Yhteenotto tapahtui Joensuun...

    Yökerhossa Joensuussa nuorukaista vapunaattona puukottanut nuori mies on vangittu.

    Pohjois-Karjalan käräjäoikeus päätti torstaina, että 20-vuotias joensuulainen mies vangitaan epäiltynä tapon yrityksestä.

    Yhteenotto tapahtui Joensuun keskustassa Siltakadulla sijaitsevassa yökerhossa aamuyöllä 30. huhtikuuta. 18-vuotias joensuulainen mies loukkaantui vakavasti saatuaan teräaseesta useita iskuja kehoonsa.

    Pohjois-Karjalan keskussairaalassa hoidettavan uhrin tila on viranomaisten mukaan vakaa.

    Tapahtumia edelleen selvittävän Itä-Suomen poliisin mukaan nuoret miehet tunsivat toisensa entuudestaan. Tutkinnassa on selvinnyt, että heillä on ollut riitaa aiemminkin, myös kyseisenä iltana ennen teräaseen käyttöä.

    Saimaalta löytynyt 78 saimaannorpan kuuttia

    Saimaalta löytynyt 78 saimaannorpan kuuttia


    Saimaannorpan pesälaskennoissa on löytynyt 78 kuuttia. Kuolleita kuutteja löytyi neljä. – Kyllä tämä on odotusten mukainen tulos. Viime vuonna pesälaskennassa oli suurinpiirtein yhtä monta kuuttia, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tero...

    Saimaannorpan pesälaskennoissa on löytynyt 78 kuuttia. Kuolleita kuutteja löytyi neljä.

    – Kyllä tämä on odotusten mukainen tulos. Viime vuonna pesälaskennassa oli suurinpiirtein yhtä monta kuuttia, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä.

    Tarkka syntyneiden kuuttien määrä tarkentuu toukokuussa, kun pesiin tehdään pesäpaikkasukelluksia, joissa pesistä etsitään istukoita.

    – Todennäköisesti pesäsukelluksissa kuuttien määrä nousee. Nyt on ollut joidenkin pesien kohdalla epävarmuutta, kun on jäällä käyty, että onko siellä ollut syntynyt kuutti vai, Sipilä kertoo.

    Laskentoihin osallistui noin sata henkilöä. Heikkojen jääolojen vuoksi pesätarkistukset tehtiin lyhyellä ajanjaksolla. Normaalin kahden viikon sijasta käytettiin viikko.

    – Se vaikuttaa aika paljon siihen, kuinka paljon pesiä ehdittiin kiertää. Nyt jäi enemmän kiertämättä, ja keskityttiin myös aika paljon apukinoksiin.

    Koululaisten suuri Luontovisa 2018 – seuraa suorana Yle Areenasta


    Parikkalassa Kirjolan koululla alkaa torstaina 3.5.2018 kello 10 koululaisten Luontovisa 2018. Mukana on 218 oppilasta eri puolilta Etelä- ja Pohjois-Karjalaa sekä Etelä-Savoa. Kilpailussa on kolme sarjaa: 1.–3.-luokkalaiset, 4.–6.-luokkalaiset ja...

    Parikkalassa Kirjolan koululla alkaa torstaina 3.5.2018 kello 10 koululaisten Luontovisa 2018. Mukana on 218 oppilasta eri puolilta Etelä- ja Pohjois-Karjalaa sekä Etelä-Savoa.

    Kilpailussa on kolme sarjaa: 1.–3.-luokkalaiset, 4.–6.-luokkalaiset ja yläkoululaiset. Yhdessä joukkueessa on kaksi osallistujaa. Oppilaiden tehtävänä on tunnistaa suomalaisia kasveja, hyönteisiä ja lintuja.

    Yle lähettää Parikkalan Kirjolan koulun auditoriossa järjestettävän Luontovisa 2018 -tapahtuman suorana lähetyksenä Yle Areenassa. Kilpailun lomassa on paljon mukavaa luontoasiaa muun muassa Suomen parhaimmalta lintujärveltä Parikkalan Siikalahdelta.

    Kilpailukysymykset ovat tehneet parikkalalaiset Jouko ja Eija Tykkyläinen.

    Toimittajana Parikkalassa on Antje Tolpo. Suora lähetys alkaa Yle Areenassa kello 9.55 ja se kestää noin kello 13 saakka.

    Sitä odotetellessa voit testata osaamisesi tässä Luontovisassa, jonka Yle sekä Eija ja Jouko Tykkyläinen teille tekivät.

    Poliisi voisi keskeyttää pikkumaistissa ajavan matkanteon aiempaa herkemmin – rikosprofessori hämmästelee lakiehdotusta

    Poliisi voisi keskeyttää pikkumaistissa ajavan matkanteon aiempaa herkemmin – rikosprofessori hämmästelee lakiehdotusta


    Näin hallitus muuttaisi tieliikennelakia17 §Ajoneuvon kuljettajaa koskevat yleiset vaatimuksetAjoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat...

    Näin hallitus muuttaisi tieliikennelakia

    17 §

    Ajoneuvon kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset

    Ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat edellytykset.

    183 §

    Ajon estäminen päihtymyksen vuoksi

    Jos nautitun alkoholin toteamiseksi tehtävässä kokeessa moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajan havaitaan nauttineen alkoholia, mutta kokeen tuloksen perusteella ei ole todennäköisiä syitä epäillä hänen syyllistyneen rattijuopumukseen, poliisimies, rajavartiomies ja tullimies voivat kieltää ja tarvittaessa estää häntä kuljettamasta moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua, kunnes hänen elimistössään ei enää ole havaittavaa määrää alkoholia.

    Yle kertoi tiistaina hallituksen ehdotuksesta tieliikennelain uudistamiseksi. Ehdotuksen mukaan poliisi voisi käyttää nykylakia enemmän harkintaa ajajan pysäyttämiseen.

    Vaikka alkoholia olisi juotu alle rangaistavuuden rajan, virkavalta kiinnittäisi aiempaa tarkemmin huomiota esimerkiksi ajajan pupillien kokoon, puheen sammaltamiseen, väsymystilaan, heilahtelevaan ajotapaan sekä aiempiin merkintöihin. Pikkumaistissa ajaminen yhdistettynä kuljettajan kokemattomuuteen ja jäljellä olevaan pitkään matkaan voisi myös johtaa nykyistä useammin reissun keskeyttämiseen.

    Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta pitää lakiehdotusta ongelmallisena ajajan oikeusturvan kannalta. Tolvanen on ollut keskiviikkona 2. toukokuuta eduskunnan lakivaliokunnan kuultavana asiasta.

    – En ymmärrä lainkaan, miksi tällaista ajetaan lakiin. Säännösluonnos on erittäin epämääräinen, kun siinä kytketään poliisin puuttumiskynnys alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen vain yleisesti todeten. Toinen poliisipartio voi päästää autoilijan jatkamaan ajoa 0,2 promillen tilassa ja toinen partio taas ei.

    Tolvanen ei ole kuullut, että missään päin maapalloa olisi moista lakiuudistusta vireillä.

    Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta.Jouni Immonen / YleJäädäänkö odottamaan pariksi tunniksi tienposkeen?

    Moottoriajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos hänen veressään on alkoholia vähintään 0,5 promillea tai litrassa uloshengitysilmaa vähintään 0,22 milligrammaa. Poliisi käyttää tien päällä päihteiden käytön valvonnassa alkometrejä seulontalaitteina.

    Mikäli seulontalaite osoittaa, että on syytä epäillä kuljettajan syyllistyneen rattijuopumukseen, hänet viedään joko poliisilaitokselle tarkkuusalkometrillä tehtävään jatkotutkimukseen tai terveyskeskukseen verikokeeseen. Jos puhalluskoe osoittaa nollaa, mutta kuljettaja on tunnistettavissa päihteiden käyttäjäksi, hänet viedään lääkärin tutkittavaksi.

    Lakiuudistus merkitsisi aiempaa enemmän harkinnanvaraa poliisille, mikä tarkoittaisi professori Matti Tolvasen mielestä merkittävää lisätyötä virkavallalle. Se taas olisi pois esimerkiksi henkirikosten selvittämisestä.

    – Jos poliisi käyttää pikkumaistissa ajamista syynä pysäyttämiseen, poliisin velvollisuus olisi jäädä tarkkailemaan alkoholin poistumista kuljettajan elimistöstä. Jäätäisiinkö sitä sitten tienposkeen odottamaan pariksi tunniksi? Ei poliisilla ole siihen aikaa tai resursseja.

    Esimerkiksi 0,2 promillea tuottaa vain teoreettisen liikenneturvallisuusriskin. Matti Tolvanen

    Lakiehdotukseen kielteisesti suhtautuva Tolvanen ei myöskään alentaisi rattijuopumuksen rangaistavuuden alarajaa 0,5 promillesta.

    – Poliisin pitäisi saada keskittyä koviin ylinopeuksiin ja siihen, että ajetaan yli 0,5 promillen humalassa. Esimerkiksi 0,2 promillea tuottaa vain teoreettisen liikenneturvallisuusriskin.

    Tulkinnanvaraiset matkan keskeyttämiset voisivat johtaa nykyistä useammin riitatilanteisiin. Jos pikkumaistissa ajaja olisi tyytymätön poliisin tekemään pikapäätökseen, olisi hänellä mahdollisuus tehdä kantelu joko poliisihallitukseen tai oikeusasiamiehelle.

    Kuusi huippujuttua lauantai-iltaan: Hämmästy japanilaisista himosaunojista ja syvenny suomalaisten moikkauskulttuuriin

    Kuusi huippujuttua lauantai-iltaan: Hämmästy japanilaisista himosaunojista ja syvenny suomalaisten moikkauskulttuuriin


    Japanissa keksittiin hyville löylyille sana, jota ei edes suomen kielestä löydy – Löylybuumi loi Japaniin nuorten saunahullujen alakulttuurin Suomi on kovan luokan japanilaissaunojien eli saunnereiden tärkein esikuva. Löylyjen tuomalle ololle he...

    Japanissa keksittiin hyville löylyille sana, jota ei edes suomen kielestä löydy – Löylybuumi loi Japaniin nuorten saunahullujen alakulttuurin

    Suomi on kovan luokan japanilaissaunojien eli saunnereiden tärkein esikuva. Löylyjen tuomalle ololle he kehittivät sanan, jollaista ei suomen kielestä löytyne.

    Suzanin äiti Hellen Ajar toivoo, että tytär ei toista samoja virheitä kuin hän.Hugh Rutherford / Yle

    Jos Afrikan naiset saisivat päättää, lapsia syntyisi vähemmän – Opettajan mielestä 14-vuotias tyttö saisi olla jo naimisissa

    Eteläsudanilainen Suzan Sebit ei halua yhdeksää lasta, kuten äitinsä. Perhesuunnittelusta puhuminen on Afrikassa joskus kiusallista, koska pelätään, että tiettyjen ihmisten lisääntymistä halutaan rajoittaa.

    Rafael Machado Kim Jong-unin väitetyn asuintalon Kirchstrasse 10:n pihassa.Juha Kivioja / Yle

    Röstiä Kim Jong-unille – Yle tapasi huipputapaamisen alla Sveitsissä Kimin entisen naapurin

    Pohjois- ja Etelä-Koreoiden johtajat tapasivat maiden rajalla perjantaina. Historiallisen kohtaamisen ruokalistalla oli sveitsiläinen perinneruoka, johon Kimin uskotaan tutustuneen teininä Sveitsissä. Yle tutustui Kimin lapsuuden kotikatuun ja kouluun Sveitsissä.

    "Kynnys tervehtiä muita kuin tuttuja on suomalaisille todennäköisesti korkeampi kuin muille", Pauliina Vastamäki sanoo. Kolmevuotias Aime-tytär on innokas moikkailija.Antti Kolppo / Yle

    Suomalainen tervehtimiskulttuuri hämmentää: moikata vai ei? – "En tervehdi bussikuskia, enhän tervehdi aamulla kahvinkeitintäkään"

    Suomalaisilla on aina epävarma olo tervehtimisen suhteen, koska kulttuurissamme moikkauskäytännöistä ei ole sovittu.

    Matti Myller / Yle

    Nuori sairaanhoitaja ideoi paremman sairaalan, kolmekymppisenä hänestä tuli kunnanjohtaja – Nuoret ja dynaamiset johtajat ovat kuntien viimeinen toivo

    Markus Hirvonen on johtanut pientä pohjoiskarjalaista Juukaa nyt reilut kaksi vuotta. Siinä ajassa hänestä on tullut kunta-alan nuori toivo, jolle satelee puhujapyyntöjä seminaareihin ja koulutuksiin.

    Yksivuotiaan Hildan hiuksista sai jo pienet saparot.Saara Tolosen albumi

    Hilda-vauva elää ja voi hyvin vastoin ennusteiden: ”Me uskoimme, kun lääkärit sanoivat Hildan kuolevan”

    Hildalla on trisomia 18 eli Edwardsin syndrooma. Kromosomihäiriö voi johtaa kuolemaan jo kohdussa. Ennusteen mukaan Hildan ei pitäisi olla elossa. Eikä ainakaan pystyä syömään ja kannattelemaan päätään.

    Nuori sairaanhoitaja ideoi paremman sairaalan – kolmekymppisenä hänestä tuli kunnanjohtaja, joka keksi kiky-jumpan

    Nuori sairaanhoitaja ideoi paremman sairaalan – kolmekymppisenä hänestä tuli kunnanjohtaja, joka keksi kiky-jumpan


    Kun Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen, 35, puhuu työstään, kuntaministeri on “Vehviläisen Anu” ja Kuntaliiton toimitusjohtaja “Koskisen Jari”. Kontakteja riittää, samoin nimiä Hirvosen puheessa. Markus Hirvonen on johtanut pientä...

    Kun Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen, 35, puhuu työstään, kuntaministeri on “Vehviläisen Anu” ja Kuntaliiton toimitusjohtaja “Koskisen Jari”. Kontakteja riittää, samoin nimiä Hirvosen puheessa.

    Markus Hirvonen on johtanut pientä pohjoiskarjalaista Juukaa nyt reilut kaksi vuotta. Siinä ajassa hänestä on tullut kunta-alan nuori toivo, jolle satelee puhujapyyntöjä seminaareihin ja koulutuksiin. Hiljattain Hirvonen työskenteli kolme päivää kahden eri ministerin vieraana Helsingissä pohtimassa kuntien tulevaisuutta.

    Aika hyvin sairaanhoitajalta. Vain yhdeksän vuotta sitten Hirvonen nimittäin työskenteli vastavalmistuneena hoitajana Joensuun keskussairaalan päivystyksessä.

    Valtuusto kokoontuu kunnantalon salissa. – Kunnanjohtajan tärkein tehtävä on päätöksenteon huolellinen valmistelu, Markus Hirvonen sanoo.Matti Myller / Yle

    Kunta-ala kaipaa Hirvosen kaltaisia nuoria dynamoja. Komento menee uusiksi monessa kunnassa lähivuosina, sillä suuri osa kunnanjohtajista lähestyy eläkeikää. Paikoin on jo tehty rohkea nuorennusleikkaus. Esimerkiksi Suomussalmi, Vaala ja Ruokolahti ovat saaneet hiljattain alle kolmekymppiset johtajat.

    35-vuotias Hirvonenkin kuuluu nuorisoketjuun, joka ei vielä ole järin suuri. Kuntatyönantajien tilaston mukaan vuonna 2016 vain noin joka kymmenes kunnanjohtaja oli alle nelikymppinen.

    Mutta ikä ei ole ainoa syy Hirvosen nousukiitoon kunta-alalla. Selitys löytyy kiky-jumpasta ja mopolla rälläämisestä.

    Mopomiitissä kylänraitilla

    Kun Sipilän hallituksen kilpailukykysopimukseen liittyvät työajanpidennykset astuivat voimaan vuonna 2017, Juuan kunta ilmoitti Hirvosen johdolla, että lisätyöajan voi käyttää liikunnan harrastamiseen työajalla. Syntyi termi kiky-jumppa. Kuntatyönantaja ärähti suunnitelmasta, mutta media rakasti kuvia pallojumpassa huhkivista kunnan työntekijöistä.

    Toinen mediatempaus Juuassa nähtiin sen jälkeen, kun Hirvonen sai valituksia kylänraitilla mopoillaan kaasuttelevista nuorista. Nuhtelun sijasta kunnanjohtaja hyppäsi itse Soliferin selkään ja osallistui nuorten mopomiittiin. Taas kamerat räpsyivät.

    Taitavaa mediatyötä, sanoo moni, mutta Hirvonen itse kiistää laskelmoinnin.

    – En edes lähettänyt tiedotetta mopomiitistä ja kiky-jumpassa oli takana ihan oikea tavoite eli sairauspoissaolojen vähentäminen.

    Nuoren kunnanjohtajan tavoitteet työssään ovat ehkä samat kuin kokeneemmilla kollegoilla, mutta keinot niiden saavuttamiseksi ovat se raikas tuulahdus, joka Hirvosessa kiinnostaa.

    Johtamisopit Japanin autotehtailta

    Kun Markus Hirvonen valittiin johtajaksi Juukaan, hän asetti kaksi tavoitetta: työhyvinvoinnin on parannuttava ja hallinnon täytyy rullata entistä sujuvammin. Kunnassa oli kyllä tehty paljon siihenkin mennessä, mutta uusi johtaja alkoi kysyä, tehtiinkö oikeita asioita.

    On toki hienoa, että Aluehallintovirasto kehuu kunnan hyvinvointikertomusta, mutta mistä kertoo se, että lokitiedot paljastavat, ettei kukaan ole avannut tiedostoa sen julkaisun jälkeen? Hirvonen päätteli, että Juuka tarvitsee tavoitteita ja mittareita. Niitä lähdettiin etsimään liukuhihnateollisuudesta.

    Elinkeinosuunnittelija Jonne Maaninka ja hallintopäällikkö Aki Jäppinen antavat viikkoraporttia kunnanjohtaja Markus Hirvoselle.Matti Myller / Yle

    On siis japanilaisten autotehtailijoiden ansiota, että maanantaiaamuna kello 9 Juuan kunnanjohtajan mukavalla sohvalla istuvat kaikki kunnan keskeiset virkamiehet antamassa viikkoraporttia.

    Lean-ajattelu on johtamisfilosofia, joka on saanut alkunsa autotehtailla Japanissa. Leanin idea on parantaa laatua ja pienentää kustannuksia karsimalla tuotantoprosessista tarpeettomia vaiheita. Aluksi lean-ajattelua sovellettiin liukuhihnatyöhön, nyt se on trendikästä kehittämistyössä monella muullakin alalla, esimerkiksi terveydenhuollossa.

    Hirvosen työhuoneessa pylväinä valkokankaalla näkyvät kunnan työntekijöiden sairauspoissaolot. Ne ovat jälleen nousussa, vaikka viime vuonna ehdittiin jo hehkuttaa kiky-jumpan positiivisia vaikutuksia.

    – Kiky-liikunta itsessään on aiheuttanut kolme sairauslomaa. Piti kieltää jäälajit, Hirvonen naurahtaa.

    Yritysjohtajana olisin varmaan kymmenen kertaa suoraviivaisempi. Markus Hirvonen

    Hän kuitenkin uskoo, että varhaisella puuttumisella sairauslomat saadaan jälleen laskuun. Se tarkoittaa, että lähiesimies ottaa työkyvyn puheeksi työntekijän kanssa heti, jos epämääräisiä sairauslomia kertyy keskimääräistä enemmän.

    – Epäkohtiin puuttuminen on työlästä mutta välttämätöntä. Sitä tehdään kunnissa aivan liian vähän, Hirvonen sanoo.

    Hän on varma, että kunnan työntekijät pystyvät antamaan itsestään paljon enemmän kuin nyt.

    Hirvosen usko lean-filosofian mukaiseen jatkuvaan kehittämiseen ei horju. Eikä ihme, sillä kunnanjohtaja itse on siitä elävä esimerkki.

    Maailman paras työ tuhoutui

    Sairaanhoitajan työ oli Markus Hirvosen mielestä “älyttömän kivaa”. Vastavalmistuneena hän kiersi töissä Joensuun keskussairaalan eri osastoilla, mutta näki arjen toisenlaisin silmin kuin kollegansa. Joka paikasta löytyi kehittämistarpeita, eikä Hirvonen epäröinyt kertoa niistä eteenpäin sairaalan byrokratiassa.

    Viidessä vuodessa nuori lupaus eteni rivihoitajasta ensin lähiesimieheksi, sitten keskijohtoon ja lopulta koko sairaanhoitopiirin johtoryhmään hallintopäälliköksi. Samassa tahdissa valmistuivat oikeustieteen opinnot.

    – Tielle tuli onnekkaita sattumia ja uusia työmahdollisuuksia avautui nopeassa tahdissa, Hirvonen sanoo.

    – Ja sitten tuhosin elämäni parhaan työpaikan.

    Markus Hirvonen opiskeli sairaanhoitajan työn ohessa hallintotieteiden maisteriksi.Matti Myller / YleKuin murteella höystetty Stubb

    Markus Hirvonen tarkoittaa urakkaa, jossa Pohjois-Karjalaan luotiin sote-uudistuksen mukainen järjestelmä, Siun Sote. Siinä koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoito yhdistettiin samaan organisaatioon.

    Hirvonen työtovereineen pystytti siis sen, mistä muualla maassa vasta haaveillaan.

    – Meillä oli keskussairaalan johtoryhmässä upea työporukka, jossa ihmiset haastoivat toisiaan ja sairaalassa tehtiin hyvää tulosta. Kun Siun sotea valmisteltiin, tiesimme, että johtoryhmämme hajoaa. Se suretti henkilökohtaisesti, vaikka ymmärsin, että muutos on välttämätön.

    Siun soten kasaaminen oli kiivasta aikaa, joka melkein poltti Hirvosen loppuun. Kun palapeli alkoi olla valmis, Juuassa avautui kunnanjohtajan paikka. Hirvonen puntaroi, jäisikö sote-puolelle johtajaksi vai hyppäisikö johonkin aivan uuteen. Vastaus oli selvä.

    – Elämässä pitää aina olla päämäärä. Paikoilleen ei saa jäädä, Hirvonen sanoo.

    Hän toistaa tämän lauseen haastattelun aikana monta kertaa.

    Juuan yhtenäiskoulun ruokala on Markus Hirvosen suosikkilounaspaikka. Jos hyvä tuuri käy, samalla voi moikata omia lapsia välitunnilla.Matti Myller / Yle

    Ja niin Juuka sai johtajakseen 33-vuotiaan kolmen lapsen isän, joka suunnittelee väitöskirjaa kahden korkeakoulututkinnon päälle ja pelaa divaritasolla sekä jalkapalloa että salibandya.

    – Inhoan väninää ilman muutosehdotuksia sekä töissä että kotona, Hirvonen sanoo.

    Miehen olemus on kuin astetta lupsakampi versio Alexander Stubbista höystettynä leveällä Pohjois-Karjalan murteella. Puoluekin on sama. Hänet olisi helppo kuvitella kiivastahtiseen yritysmaailmaan, tuloksen takomisen ytimeen.

    Mutta niin vain Hirvonen lusikoi suuhunsa lihasoppaa Juuan yhtenäiskoulun ruokalassa ja esittelee koulunpihan palkittua leikkipaikkaa.

    Kuolevan kunnan kehittäjä

    Juuka ja dynaamisuus eivät ole kovin ilmeinen yhdistelmä. Fakta on, että Markus Hirvonen johtaa kuihtuvaa ja ikääntyvää pikkukuntaa, johon syntyy vuosittain vajaa koululuokallinen lapsia, mutta joista vain pari sadasta jää kuntaan aikuistuttuaan.

    Hirvonen näkee asian toisin. Hänen mielestään pienen kunnan 160 ihmisen suuruinen henkilöstö on erinomainen alusta hallinnon kehittämiselle. Hirvonen on myös onnistunut houkuttelemaan keskeisille virkamiespaikoille nuoria ja nälkäisiä virkamiehiä: kunnan talousjohtaja, elinkeinosuunnittelija ja kiinteistöpäällikkö ovat kaikki korkeintaan kolmekymppisiä, Hirvosen sanoin tekijätyyppejä.

    Tavoitteena on taata mahdollisimman hyvät elinolot kuntalaisille niin kauan kuin heitä riittää.

    – Vaikka väestö vanhenee ja vähenee, joku joka tapauksessa asuu Juuassa parinkymmenen vuoden kuluttua. Jos ajatellaan, että vain kasvaviin alueisiin kannattaa panostaa, niin eihän meillä kehitettäisi muuta kuin Helsinkiä, Hirvonen sanoo.

    Nopea joutuu nöyrtymään

    Juuri nyt kuntien tulevaisuus on epävarmempi kuin koskaan. Siun sote tuottaa jo Juuassa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakuntauudistus saattaa leikata kunnan tehtäviä entisestään.

    Siitä välittämättä Hirvonen jatkaa Juuassa omaa hallinnon kehittämisen korkeakouluaan..

    Markus Hirvonen teki pitkään keikkaa sairaanhoitajana hallinnon töiden ohessa. Hoitajan lääkeluvat vanhenivat vasta viime vuonna.Matti Myller / Yle

    Se tarkoittaa väsymätöntä puuttumista tunkkaisiin työyhteisöriitoihin, tehtävänkuvien määrittelyä ja vääntämistä siitä, että vuosikymmeniä vanha toimintatapa ei ehkä enää ole se paras.

    Hirvonen on hyvä ihmisten kanssa, mutta silti hammasta joutuu puremaan usein. Yleensä siitä syystä, että asiat eivät tapahdu siinä rytmissä kuin hän itse toivoisi.

    – Keskeinen vahvuuteni ja heikkouteni on nopeus. Välillä on vaikea muistaa, etteivät kaikki ihmiset ole samanlaisia. Yritysjohtajana olisin varmaan kymmenen kertaa suoraviivaisempi.

    Luokkahyppy duunariperheestä

    Kunnanjohtajan työ on raskaampaa kuin Markus Hirvonen ikinä olisi osannut kuvitella. Suurin syy siihen on työn määrä. Toinen on asioiden sävy: kun asia tulee kunnanjohtajalle saakka, jokin on pielessä ja ongelma ei ole hoitunut alemmissa portaissa.

    Paikallisdemokratia on työssä parasta ja pahinta. Kuntapolitiikan valmistelussa vaaditaan paksua nahkaa. Ja jos pikkukunnan johtaja haluaa oikeasti vapaalle, on lähdettävä kauas omalta kylältä. Sen vuoksi Hirvosen perhe käy viettämässä viikonloppuja omakotitalossa Kontiolahdella Joensuun kupeessa, missä perhe asui ennen Juukaan muuttamista.

    Silti Hirvonen viihtyy työssään. Toistaiseksi.

    Inhoan väninää ilman muutosehdotuksia sekä töissä että kotona. Markus Hirvonen

    – Jos työssä ei ole eteenpäin menon tuntua, en jaksa viikkoa pidempään, Hirvonen sanoo.

    Työtarjouksia tulee jatkuvasti, mutta niihin tarttumista jarruttavat velvollisuudentunne sitoutua kuntaan ja perheen lapset, jotka ovat juuri kotiutuneet Juukaan.

    Hirvonen tietää, että hänen johtamisoppinsa närästävät monia. Silti hän ei aina edes halua tietää, miten asiat on tehty ennen. Luokkahyppy duunariperheestä on ollut pitkä, ja elämä on kohdellut hyvin. Siltä Hirvosesta tuntuu, sillä hän ei osaa nimetä elämästään yhtään opettavaista vastoinkäymistä.

    – Olen kiinnostuneempi tulevaisuudesta kuin menneisyydestä.

    Katso video: tällainen on lapsen mielestä hyvä päivä –

    Katso video: tällainen on lapsen mielestä hyvä päivä – "Kun rakennetaan isän kanssa leikkimökki"


    Millainen on hyvä päivä päiväkodissa? Kun asiaa kysyy sekä lapselta että aikuiselta, saattaa saada erilaiset vastaukset. Lasten äänen pitäisi kuulua enemmän päätöksenteossa, se on myös Suomen hallituksen tavoite osana lapsi- ja...

    Millainen on hyvä päivä päiväkodissa? Kun asiaa kysyy sekä lapselta että aikuiselta, saattaa saada erilaiset vastaukset. Lasten äänen pitäisi kuulua enemmän päätöksenteossa, se on myös Suomen hallituksen tavoite osana lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanketta. Lasten kuulemiseen tarvitaan kuitenkin uusia keinoja.

    – Mietimme, ettei varmaan onnistu, että vieraat ihmiset tulevat vain haastattelemaan lapsia. Ajattelimme, että leikin kautta varmasti saataisiin parhaiten lasten näkemyksiä esille, sairaanhoitajaopiskelija Kaisa Eronen Karelia Ammattikorkeakoulusta kertoo.

    Hän on mukana Karelia Ammattikorkeakoulun projektissa, jossa kehitetään keinoja, joilla pienetkin lapset saataisiin kertomaan omat mielipiteensä ääneen aikuisille. Opiskelijat ovat testanneet erilaisia leikkiin perustuvia lapsia osallistavia metodeja muun muassa Liperin, Kontiolahden ja Joensuun päiväkotien 3–6-vuotiailla lapsilla Pohjois-Karjalassa.

    Lasten kuuleminen ei perustu kuulijan hyväntahtoisuuteen, se on lakiin perustuva velvoite. Suvianna Hakalehto

    Kaikissa leikeissä lähtökohtana on ollut saada lapsi kertomaan, millainen on hänen mielestään hyvä päivä.

    – Keksimme esimerkiksi toimittajaleikin, jossa lapset saavat haastatella toisiaan ja kertoa, että mikä on hyvä päivä. Yksi lapsista toimi videokuvaajana. Saimme leikin kautta mukavasti erilaisia vastauksia ja lapset olivat innostuneita, Kaisa Eronen kertoo.

    Kaisa Eronen neuvoo Essi Ryynäselle, miten haastattelua kuvataan.Heikki Haapalainen / Yle

    – Tulevaisuudessa nämä menetelmät varmaankin siirtyvät käytäntöön ja lapsia kuullaan niiden avulla eri yhteyksissä, kertoo Karelia Ammattikorkeakoulun perhehoitotyön vastuuopettaja Tarja Ruokonen.

    Kyse ei ole hyvästä tahdosta

    Hallituksen pyrkimys ottaa paremmin lapsiperheiden ja lasten mielipiteet huomioon lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisessä eivät perustu vain hyvään tahtoon.

    Suomen perustuslaissa ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa määrätään, että lasten tulee iästä riippumatta saada kertoa näkemyksensä kaikissa heitä koskevissa asioissa ja näkemys on otettava huomioon.

    – Kyse on lapsille kuuluvasta perus- ja ihmisoikeudesta. Tästä seuraa, että lasten kuuleminen ei perustu kuulijan hyväntahtoisuuteen vaan se on lakiin perustuva velvoite, kertoo Itä-Suomen yliopiston lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori Suvianna Hakalehto.

    5 vinkkiä pääsykokeisiin pänttäävälle: näin selviät kokeesta ilman valmennuskurssia

    5 vinkkiä pääsykokeisiin pänttäävälle: näin selviät kokeesta ilman valmennuskurssia


    Valmennuskurssit ovat iso bisnes. Esimerkiksi oikeustieteessä valmennuskurssin on käynyt Ylen muutaman vuoden takaisen kyselyn mukaan lähes yhdeksän kymmenestä opiskelupaikan saaneesta. Valtioneuvoston tuoreen tutkimuksen mukaan valmennuskurssit...

    Valmennuskurssit ovat iso bisnes. Esimerkiksi oikeustieteessä valmennuskurssin on käynyt Ylen muutaman vuoden takaisen kyselyn mukaan lähes yhdeksän kymmenestä opiskelupaikan saaneesta. Valtioneuvoston tuoreen tutkimuksen mukaan valmennuskurssit asettavat hakijat epätasa-arvoiseen asemaan, sillä kurssin käyminen on usein yhteydessä opiskelupaikan saamiseen.

    Valintakokeisiin voi kuitenkin valmistautua ja niissä on mahdollista menestyä myös ilman valmennuskurssia. Monilla aloilla koetta muutetaan nyt soveltavampaan suuntaan. Käytössä on esimerkiksi aineistokoe, jonka materiaalin saa vasta koetilanteessa. Se vaatii kykyä omaksua ja soveltaa tietoa nopeasti. Kokosimme viisi vinkkiä ilman valmennuskurssia pääsykokeisiin valmistautuvalle.

    1. Ota tarkasti selvää, mitä pääsykokeissa vaaditaan

    Eri alojen pääsykokeissa vaaditaan eri asioita, mutta yleinen suuntaus on, että kirjojen ulkoa pänttäämisestä pyritään eroon. Soveltavia tehtäviä on entistä enemmän.

    Pääsykoevaatimuksiin täytyy tutustua huolellisesti. Kannattaa myös selvittää, millaisia edellisten vuosien kokeet ovat olleet, ja onko ilmoitettu, miten koe mahdollisesti muuttuu tänä vuonna.

    – Täytyy siis selvittää itselle, mitä on tarkoitus oppia ja asettaa itselleen tavoitteet, sanoo opintopsykologi Katri Ruth Itä-Suomen yliopistosta.

    Monilla aloilla pääsykokeet muuttuvat juuri nyt paljon. Esimerkiksi kauppatieteellisen alan yhteiseen kokeeseen ei enää ole nimetty tiettyjä pääsykoekirjoja, vaan vaatimuksena on lukion oppimäärä tietyissä aineissa.

    – Enää ei siis pärjää sillä, että opettelee kirjat ulkoa. Kokeessa haetaan asioiden ymmärtämistä, sanoo pääsuunnittelija Ulla Turunen Itä-Suomen yliopiston hakijapalveluista.

    Kati Latva-Teikari / Yle

    Myös oikeustieteen pääsykokeissa soveltavuutta pyritään lisäämään, vaikka alalla on perinteisesti vaadittu pienen nippelitiedon hallintaa.

    Oikeustieteen asioita opetetaan lukiossa vain vähän, joten hakijan täytyy ajaa itsensä sisään alan termistöön ja ajattelutapaan.

    – Pääsykokeissa on myös vaadittu, että oikeustapauksiin liittyviin kysymyksiin pitää vastata tietyllä tavalla. Tieto täytyy siis esittää oikeassa muodossa. Tämän vuoksi mallivastauksia kannattaa hakea netistä, vinkkaa oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestön Judican puheenjohtaja Jarkko Kontiainen Itä-Suomen yliopistosta.

    2. Jätä aikatauluun väljyyttä

    Pääsykokeisiin valmistautujan kannattaa tehdä itselleen lukujärjestys. On hyödyllisempää asettaa omalle oppimiselle vaikkapa viikkotavoitteet kuin vaatia itseltään tietyn sivumäärän lukemista joka päivä. Joidenkin asioiden omaksuminen voi viedä pidempään ja toisista pohjatiedot saattavat olla paremmat. Varaa aikaa kertaamiselle.

    – Liian tiukkaa ja ylioptimistista lukujärjestystä ei mielestäni kannata laatia. Jos suunnitelma ei pidä, motivaatio voi nuupahtaa, opintopsykologi Katri Ruth sanoo.

    Minna Rinta-Tassi / Yle

    Tärkeää on kuitenkin pysyä tekemisen rytmissä kiinni, eikä lukea vain silloin, kun sattuu huvittamaan.

    Välitavoitteiden saavuttamista voi testata kysymällä itseltään kysymyksiä aiheesta ja vastaamalla niihin.

    – Kannattaa myös välillä kirjata ylös, mitä kaikkea on jo oppinut. Se kasvattaa opiskeluintoa, Katri Ruth vinkkaa.

    3. Kokeile erilaisia oppimisen tapoja

    Yksi oppii lukemalla, toinen kuuntelemalla ja kolmas keskustellen. Pääsykokeisiin valmistautuessa kannattaa testata erilaisia opiskelutekniikoita.

    – Eri teemoista voi tehdä käsitekarttoja tai hankalan kohdan kirjassa voi nauhoittaa ja kuunnella sitä useampaan kertaan, opintopsykologi Katri Ruth sanoo.

    – Kannattaa jäsennellä asioita laatikoihin ja himmeleihin, että ymmärtää asioiden väliset suhteet, neuvoo oikeustieteen opiskelija Jarkko Kontiainen.

    Jarkko Riikonen / Yle

    Opintopiirin perustaminen saattaa olla hyvä idea, sillä toisilta pänttääjiltä saa vertaistukea ja hankalia asioita voi käydä läpi yhdessä. Vähintäänkin kannattaa pyytää kaveria kuuntelemaan ja selittää hänelle oppimaasi. Se paljastaa, oletko todella sisäistänyt asian. Tieto jäsentyy, kun sitä puhuu ääneen.

    Sopiva opiskeluporukka voi löytyä myös netistä. Keskustelupalstoilla vaihdetaan ahkerasti ajatuksia pääsykokeista, ja opintopiiri voi kokoontua myös virtuaalisesti.

    4. Valmistaudu koetilanteeseen

    Valmennuskursseilla järjestetään usein harjoituskokeita, joissa olosuhteet muistuttavat pääsykoetilannetta. Harjoituskokeen voi järjestää myös itse. Useimpien alojen edellisten vuosien pääsykoetehtävät löytyvät netistä.

    Pääsykokeet on monesti rakennettu niin, että niissä tulee kiire. Edellisten vuosien kokeita tekemällä valkenee, millaisessa tahdissa tehtävistä pitäisi selvitä. Välineet ja vastaustekniikka kannattaa ottaa haltuun. Esimerkiksi lääketieteellisen valintakoetta varten laskimen käyttöä on syytä kerrata.

    Kannattaa myös välillä kirjata ylös, mitä kaikkea on jo oppinut. Se kasvattaa opiskeluintoa. Katri Ruth

    Pääsykokeeseen on hyvä valmistautua myös henkisesti, sillä koetilanne on stressaava ja paineistettu.

    – Jo etukäteen voi käydä mielessään läpi tilannetta, jossa kaikki istuvat salissa tekemässä pääsykoetta. Oman jännityksen hallintaa voi opetella esimerkiksi hengitys- ja rentoutumisharjoituksilla, joita löytyy netistä, opintopsykologi Katri Ruth neuvoo.

    5. Muista lepo, uni ja palautuminen

    Vanha viisaus kuuluu, että lukemisessa laatu on tärkeämpää kuin määrä. Vaikka pääsykokeisiin valmistautuminen vaatii työtunteja, ei ylipitkistä lukupäivistä yleensä ole hyötyä.

    – Oppiminen on tehokkaampaa, kun huolehtii palautumisen hetkistä joka päivä. Välillä on hyvä pitää kokonaan vapaapäivä lukemisesta, Katri Ruth sanoo.

    Augustina Jämsä / Yle

    Hän korostaa riittävän unen merkitystä. Nukkuessa tieto järjestyy aivoissa.

    Kun motivaatio on kova ja tavoite korkealla, lukemisesta voi olla vaikea irrottautua.

    – Silti täytyy malttaa syödä, levätä ja viettää vapaa-aikaa. Se edistää myös kokeessa pärjäämistä, oikeustieteen opiskelija Jarkko Kontiainen sanoo.

    Kehitysvammainen Ari Sormunen pääsi palopäällikön varjoksi:

    Kehitysvammainen Ari Sormunen pääsi palopäällikön varjoksi: "Jos kotona kattila syttyy palamaan, on hyvä tietää, miten se sammutetaan"


    Kansainvälinen Job Shadow Day tuo esille erityistarpeita työelämässä. Keskiviikkona vietetyn päivän tarkoituksena on, että työelämästä syrjässä olevat pääsevät lähelle työtä tekeviä. Kehitysvammaiset huomioitiin Ilomantsissa, jossa...

    Kansainvälinen Job Shadow Day tuo esille erityistarpeita työelämässä. Keskiviikkona vietetyn päivän tarkoituksena on, että työelämästä syrjässä olevat pääsevät lähelle työtä tekeviä. Kehitysvammaiset huomioitiin Ilomantsissa, jossa vajaatyökykyisiä oli teemapäivänä yli 20 työpaikalla.

    Kunnanjohtaja Marjut Ahokas sai työnsä seuraajaksi 27-vuotiaan kehitysvammaisen Juha Kärjen kunnantalolle.

    Job Shadow DayYhteiseurooppalainen päivä henkilöille, joiden elämäntilanne, sairaus tai vamma vaikeuttavat työllistymistä.Päivän aikana työnantaja antaa mahdollisuuden tutustua työpäivään seuraajaa kiinnostavassa työssä.Ei ole työnhakua, vaan rakentuu vapaaehtoiseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on tuoda esille erityistarpeita omaavien henkilöiden osaaminen ja motivaatio työntekoon.Tänä vuonna päivää vietettiin keskiviikkona 25.4.

    – Haluamme antaa kaikille mahdollisuuksia tulla tutustumaan ja tulla osaksi työelämää. On tärkeää, että kaikki ovat yhteiskunnassa mukana, myös vammaiset, linjasi kunnanjohtaja Marjut Ahokas.

    Ahokas ja Kärki olivat perehtyneet päivän aikana mm. kunnan strategiaan ja tilinpäätökseen.

    Kunnantalolla Juha Kärki on jo aiemmin pitänyt kansalaisopiston leikekirjaa ja kuljettanut papereita, työtä hänellä on ollut yhtenä päivänä kolme tuntia.

    Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas ja Juha Kärki.Heikki Haapalainen / Yle

    – Tämä kunnanjohtajan työhön tutustuminen avartaa maailmankatsomusta, pohtii Kärki.

    – Varmasti osatyökykyisille voisi olla työtä muuallakin ja enemmän, jos tahtoa on. Juhallekin voisimme miettiä työnkuvaan laajennusta, hän on yhteiskunnallisesti aktiivinen, miettii kunnanjohtaja Marjut Ahokas.

    Paloasemalta hyödyllisiä taitoja

    Palopäällikkö Ari-Pekka Luomala kertoo, että pelastustoimi auttaa aina, joten oli luontevaa olla teemapäivässä mukana. Luomala sai palomiesten työtä seuraamaan 50-vuotiaan Ari Sormusen, jolle oli luvassa mm. maalaushommia. Sormunen pohti oppivansa myös arkielämässä tarvittavia taitoja.

    – Jos kotona kattila syttyy palamaan, on hyvä tietää, miten se sammutetaan, kertoo Sormunen palomiehen asussa.

    Sormunen on autoista kiinnostunut, hän arveli haluavansa nähdä miten paloauto toimii. Ari Sormusella onkin mieleinen työ huoltoaseman piha-alueella muina päivinä.

    Juha Kärki on päivään kunnanjohtajan varjona tyytyväinen. Hän osallistuu vammaisten asian edistämiseen yhteiskunnassa Me Itse ry:n kautta Pohjois-Karjalassa.

    – On tärkeää kokea olevansa osa yhteiskuntaa.

    Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas pitää päivää tarpeellisena. Hän uskoo, että jos halua on, niin kehitysvammaisillekin on työtä yhteiskunnassa.

    – Suosittelisin Juhaa kunnanvirastolle ja niihin tehtäviin joita hän on tehnyt. Mutta laajentamistakin voisimme ajatella ja antaa hänelle vaativampia tehtäviä.

    Maanlaajuinen nuuskarinki kärähti, epäillään 2000 kilon salakuljetuksesta – kauppaa käydään Facebookissa

    Maanlaajuinen nuuskarinki kärähti, epäillään 2000 kilon salakuljetuksesta – kauppaa käydään Facebookissa


    Nuuskan laittoman kaupan arvo Suomessa on tänä päivänä jopa kymmeniä miljoonia euroja kerrotaan Tullista. Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkosen mukaan maahan tuodun nuuskan määrä on viime vuosien aikana ollut jopa kymmenen- tai...

    Nuuskan laittoman kaupan arvo Suomessa on tänä päivänä jopa kymmeniä miljoonia euroja kerrotaan Tullista.

    Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkosen mukaan maahan tuodun nuuskan määrä on viime vuosien aikana ollut jopa kymmenen- tai kaksikymmentäkertainen verrattuna aikaisempiin vuosiin.

    Laittoman nuuskakaupan laajuudesta kertoo esimerkiksi Tullin juuri selvittämä iso nuuskan salakuljetusvyyhti, jossa kahden ulkomaalaisen miehen ja yhden naisen epäillään tuoneen Ruotsista Suomeen lähes 2 000 kiloa nuuskaa.

    Tulli pääsi epäiltyjen jäljille helmikuun 2018 lopussa, kun se löysi Torniossa rajan ylittäneestä pakettiautosta 334 kiloa nuuskaa. Myöhemmin nuuskaa takavarikoitiin pääkaupunkiseudulla tehdyssä kotietsinnässä.

    Lisäksi esitutkinnassa selvitettiin kymmenen aiempaa salakuljetusta, joissa nuuskaa oli tuotu Suomeen levitettäväksi yhteensä 1 360 kiloa.

    Tullin esitutkinnan mukaan salakuljetettu nuuska oli tarkoitus myydä edelleen välikäsien ja sosiaalisen median kautta.

    Nuuskakauppa houkuttelee ammattirikollisia

    Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen kertoo, että eniten nuuskaa tulee Suomeen juuri pohjoisen maarajan yli Ruotsista. Täysi-ikäiset saavat tuoda nuuskaa yhden kilon omaan käyttöön, mutta jälleenmyynti on laitonta.

    – Kyllä jotkut tuovat nuuskaa maahan ihan ammatikseen. Jos mietitään nuuskan laittoman kaupan arvoa Suomessa, niin kyllähän se selvää on, että siellä on ammattirikollisia mukana.

    Toiminnan yleistymisen taustalla ovat pienet riskit suhteessa suuriin voittoihin. Mijoonabisnes on monille houkutus, koska kiinnijäämisen riski on pieni. Ruotsin ja Suomen rajan yli on helppo liikkua.

    – Salakuljetusrikoksessa on rangaistusmaksimi kaksi vuotta vankeutta, kun taas törkeästä veropetoksesta maksimirangaistus on neljä vuotta, selvittää Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen.

    Pohjois-Karjalassa käyttäjiä löytyy jopa alakouluista

    Laiton nuuska on koukuttanut myös alaikäisiä. Ammattikoululaisten ja lukiolaisten kasvavasta nuuskan käytöstä on jo tutkimustietoa, mutta esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ongelma on levinnyt uusiin ikäryhmiin.

    – Arvioisin, että eniten nuuskaa kulutetaan 15–20-vuotiaiden keskuudessa, mutta yksittäisiä käyttäjiä on löytynyt ihan alakoulusta alkaen, kertoo erityisnuorisotyöntekijä Jarkko Riikonen.

    Riikonen työskentelee nuorten rikosasioihin keskittyvässä Joensuun Ankkuriryhmässä. Nuuska tulee esiin jo noin puolessa nuoriin liittyvistä tapauksista.

    – Se ei välttämättä ole päällimmäinen asia, mutta kun ongelmia lähdetään selvittämään, käykin ilmi, että on vaikka nuuskavelkoja maksamatta.

    Mirva Ekman / Yle

    Nuuskamarkkinat ovat moniportaiset ja käyttäjiä on kaiken ikäisiä. Maahantuojalta nuuska kulkeutuu jälleenmyyjille, joita on usein ketjussa monta.

    – Hurjimpien tarinoiden mukaan jopa käytetyillä nuuskapusseilla on omat markkinansa.

    Kauppa rehottaa avoimesti Facebookissa

    Kasvotusten tapahtuvan myynnin lisäksi nuuskan myyjät ovat löytäneet tiensä myös sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi Facebookin kirpputoriryhmissä tulee silloin tällöin vastaan nuuskan myynti-ilmoituksia ja jopa sen myyntiin keskittyviä ryhmiä.

    Kauppaa käydään avoimesti, vaikka kaikenlainen nuuskan välittäminen on laissa kielletty. Myös ostajaa voidaan epäillä ryhtymisestä laittomaan tuontitavaraan.

    Poliisin keinot nuuskaongelman puuttumiseen ovat kuitenkin hyvin rajalliset.

    – Poliisin puuttuminen nuuskan ja tupakan myymiseen on valitettavan vähäistä. Nykyisessä tilanteessa poliisi joutuu priorisoimaan omia tehtäviään eli keskittymään vakavampiin rikoksiin, Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Kari Kuokkanen kertoo.

    Saimaalta satelee iloisia perheuutisia – Pesäkuolleita nolla: ”Äärimmäisen harvinaista”

    Saimaalta satelee iloisia perheuutisia – Pesäkuolleita nolla: ”Äärimmäisen harvinaista”


    Metsähallituksen työntekijät ja joukko vapaaehtoisia on kiertänyt Saimaata viime päivinä ahkerasti. Perjantaina reilut kolme neljäsosaa norpan pesäpaikoista on käyty läpi. – Pesään kuolleita kuutteja ei ole tullut vastaan. Vielä viime...

    Metsähallituksen työntekijät ja joukko vapaaehtoisia on kiertänyt Saimaata viime päivinä ahkerasti. Perjantaina reilut kolme neljäsosaa norpan pesäpaikoista on käyty läpi.

    – Pesään kuolleita kuutteja ei ole tullut vastaan. Vielä viime vuonna niitä oli 14, pesälaskennoista ja kanta-arvioista vastaava Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela iloitsee.

    Metsähallituksen tietoon on tullut vain yksi varma kuuttikuolema. Pihlajavedelta löytyi maaliskuun alussa yksi ketun tappama kuutti. Toinen tapaus oli samantyyppinen, mutta taistelujäljistä huolimatta ruhoa ei löytynyt.

    – On äärimmäisen harvinaista, ettei pesäkuolleita ole lainkaan. Pieni varauma pitää tietysti jättää, sillä jäiden sulamisen jälkeen tehdään vielä sukelluksia niille pesille, mihin ei ole päästy.

    Lumi satoi norpan laariin

    Kevättalvi on ollut saimaannorpan kannalta lähestulkooon ihanteellinen. Vielä tammikuun alkupäivinä olosuhteet näyttivät uhkaavilta, sillä Saimaa lainehti vapaana ja norpan lisääntymisolosuhteet surkeilta. Lopulta pakkaset vetivät järven jäähän. Talkoolaiset kolasivat vähästä lumesta norpille 200 apukinosta.

    Lumisateiden ja yöpakkasten jatkuminen turvasivat lopulta sen, että kuutit saivat varttua ensimmäiset elinviikkonsa pesän suojassa. Aurinko sulatti pesien katot vasta siinä vaihessa, kun kuutti kykeni jo liikuskelemaan ilman jatkuvaa emon vahtivaa silmää.

    – Ei talvi voisi juurikaan tämän parempi olla. Ehkä jäätyminen ja lumentulo olisi voinut tapahtua hieman aiemmin, jos aivan ihanteellisia olosuhteita ajattelee, Jouni Koskelaa tuumii.

    On äärimmäisen harvinaista, ettei pesäkuolleita ole lainkaan suojelubiologi Jouni Koskela

    Pesälaskennan tulokset valmistuvat huhtikuun lopulta, mutta Saimaan eri selkävesiltä kiirivät tiedot vahvistavat tutkijoiden aiempaa arviota jopa 90 kuutin syntymästä.

    – Ei vielä arvioida lopputulosta, kun urheilutermeillä peli on vielä kesken, mutta hyvältä näyttää, Koskela sanoo.

    Metsähallituksen viime kevään perusteella tekemä kanta-arvio päätyi 380 yksilön talvikantaan. Tämä kevään jälkeen kanta on ilman yllätyksiä nousemassa yli 400 yksilön.

    Kevään suurimpia uutisia on ollut kuutin syntyminen Puruvedellä. Savonlinnan kuuluisalla muikkuvedellä oli vielä ennen sotavuosia 50 norpan kanta.

    Puruveden kuuttiuutinen kantautui Koskelalle torstaina Luonterille, jossa syntyi ensimmäinen eloon jäänyt kuutti pitkän tauon jälkeen keväällä 2014.

    – Nyt tänne on syntynyt kolme kuuttia vuodessa ja kanta on kasvanut. Toivottavasti sama ilmiö toistuu Puruvedellä.

    Norppakanta on vahvistunut 40 vuodessa ja tuolloin asetettu 400 yksilön tavoite on täyttymässä. Yli puolet norpista asustelee Savonlinnan Haukivedellä ja alapuolisella Saimaalla. Viime vuosina kanta on levinnyt hitaasti, mutta tasaisesti kohti Joensuuta ja Lappeenrantaa.

    – Tulevaisuudessa norppia sopisi erityisesti Pyhäselälle kohti Joensuuta, Koskela arvioi.

    Norpan pesälaskentoja on tehty tänä vuonna haastavissa olosuhteissa. Laskijoita ja kalustoa on uponnut jäihin, mutta vakavilta vahingoilta on vältytty. Pesälaskennat halutaan tehdä mahdollisimman tarkasti.

    – Tieto norpan elinalueista on tärkeä, sillä se vaikuttaa esimerkiksi kaavoitukseen, Koskela muistuttaa.