Yle Uutiset | Kontiolahti | Tuoreimmat uutiset

    Poliisi on kuulustellut Joensuun puukotuksista epäiltyjä –Loukkaantuneiden vammat ovat vakavia, mutta eivät hengenvaarallisia

    Poliisi on kuulustellut Joensuun puukotuksista epäiltyjä –Loukkaantuneiden vammat ovat vakavia, mutta eivät hengenvaarallisia


    Joensuun perjantaiöisistä puukotuksista epäiltyjen miesten kuulustelut on aloitettu, kertoo rikoskomisario Johanna Halttunen Itä-Suomen poliisista. Myös tapahtumien silminnäkijöitä on ryhdytty kuulustelemaan. – Meillä on nyt aika hyvä...

    Joensuun perjantaiöisistä puukotuksista epäiltyjen miesten kuulustelut on aloitettu, kertoo rikoskomisario Johanna Halttunen Itä-Suomen poliisista.

    Myös tapahtumien silminnäkijöitä on ryhdytty kuulustelemaan.

    – Meillä on nyt aika hyvä käsitys siitä, mitä on tapahtunut, kertoo Halttunen. Kahta miestä epäillään kolmesta tapon yrityksestä joensuulaisessa ravintolassa, yökerho Ilonassa. Loukkaantuneiden vammat ovat vakavia, mutta heillä ei poliisin mukaan enää ole hengenvaaraa.

    Rikoskomisario Halttunen ei tässä vaiheessa kerro, ovatko epäillyt myöntäneet syyllistyneensä väkivallantekoihin. Miehet tunsivat yhden kolmesta uhristaan entuudestaan, mutta tähän mennessä puukotuksille ei ole löytynyt selkeää motiivia.

    Lisää aiheesta:

    Joensuun epäillyt yökerhopuukottajat vastustivat kiinniottoa – uhkailivat poliisia väkivallalla: "Heillä oli kättä pidempää"

    Joensuun yökerhopuukotusten tekijät vielä tavoittamatta – poliisin mukaan epäillyt ovat vaarallisia, eikä heitä tule lähestyä

    Kolmea ihmistä puukotettu ravintolassa Joensuussa – yksi uhreista väliin mennyt vahtimestari, poliisilla vahva epäily tekijöistä

    Ilosaarirockissa yli 1500 paljasta pyllyä pinkaisi veteen – naku-uinnin maailmanennätys jäi tälläkin kertaa haaveeksi

    Ilosaarirockissa yli 1500 paljasta pyllyä pinkaisi veteen – naku-uinnin maailmanennätys jäi tälläkin kertaa haaveeksi


    Espoolainen Atte Kangas hävitti kaverinsa melko pian Linnunlahden rannalle päästyään. Eikä mikään ihme, sillä yli tuhannen vaalean pepun joukosta on hankala tunnistaa tuttujaan. Naku-uinti teki Kankaan ensimmäisestä Ilosaarirockista...

    Espoolainen Atte Kangas hävitti kaverinsa melko pian Linnunlahden rannalle päästyään. Eikä mikään ihme, sillä yli tuhannen vaalean pepun joukosta on hankala tunnistaa tuttujaan.

    Naku-uinti teki Kankaan ensimmäisestä Ilosaarirockista ainutlaatuisen kokemuksen, vaikka maailmanennätykseen ei tällä kertaa yllettykään. 1531 alastoman festarivieraan moniääninen kuoro intoutui laulamaan kansallislaulua vedessä.

    Yhteensä 1531 viherpipoista naku-uimaria säntäsi veteen kesken Ilosaarirockin.Matti Myller / Yle

    – Maamme-laulu hymyilytti hieman minua siellä vedessä. Siellä oli hyvä yhteishenki. Helvetin hienoa! sanoo Kangas.

    Ilosaarirockin vastaavan tuottajan Petri Variksen mukaan ennätystä tärkeämpää on se, että festarivierailla on hauskaa.

    – Ei tullut ennätystä, mutta täällä on ihan mieletön tunnelma. Viime vuoteen verrattuna tuplat porukkaa, Maamme-laulun laulaminen vedessä ja kaikki tuo hurraaminen – onhan tää nyt huikee fiilis, sanoo Varis.

    Atte Kangasta ei haittaa, vaikka naku-uinnin ennätystä ei tällä kertaa rikottukaan. Ja alastomuus, se on Kankaan mukaan aivan normaalia suomalaisille.Matti Myller / YleIrlantilaiset pistivät pahat pohjat vain kuukausi aikaisemmin

    Naku-uinnin maailmanennätystä yritettiin Ilosaarirockissa nyt toista kertaa. Viime vuonna ennätys olisi irronnut vähän alle 800 naku-uimarilla. Silloin ennätysmäärä alastomia ihmisiä oli vedessä, mutta Guinnesin tunnustus jäi saamatta pikkumokan vuoksi: neljä ihmistä oli lähtenyt vedestä liian aikaisin.

    Tänä vuonna ennätyksen rikkomista vaikeutti se, että vasta viime kuussa Irlannissa yli 2500 naista pulahti alastomana veteen osana rintasyövän vastaista tempausta. Ilosaarirockin tavoite siis yli kolminkertaistui aivan festivaalin kynnyksellä.

    Odotus oli pitkä, mutta onneksi olin laittanut sun lotionia. Atte Kangas

    Etukäteen odotukset olivat kovat Ilosaarirock-organisaatiossa. Sää oli naku-uinnille mitä mainioin, sillä Laulurinne kylpi hellelukemissa koko viikonlopun.

    – Jos olisi tosi kolea sää, niin olisi haastavampi saada väkeä järveen, sanoo Varis.

    Guinnesin tarkkojen sääntöjen takia naku-uimareiden odotus rannalla venyi jopa tunnin mittaiseksi. Atte Kangasta se ei niin haitannut.

    – Odotus oli pitkä, mutta onneksi olin laittanut sun lotionia, sanoo Kangas, joka aurinkorasvasta huolimatta oli saanut vähän punaista väriä ihoonsa.

    Jatkuuko naku-uinti?

    Tänä vuonna ennätysyritystä oli valvomassa Guinnesin virallinen valvoja, joka saapui paikalle Isosta-Britanniasta. Virallisen valvojan tuominen Joensuuhun oli kallista, mutta sillä haluttiin estää viime vuoden kaltaiset pikkuvirheet. Tällä kertaa haluttiin ottaa varman päälle.

    Guinnesin virallinen valvoja Anna Orford Isosta-Britanniasta kehui Ilosaarirockin naku-uintia yhdeksi uransa parhaiten suunnitelluksi ja organisoiduksi tempaukseksi.Matti Myller / Yle

    – Etuna valvojan paikallaolossa on se, että valvoja voi saman tien ohjeistaa meitä, ettei epähuomiossa mikään menisi vikaan ennätysyrityksessä, sanoo Varis.

    Nähdäänkö paljaita pyllyjä ja vihreitä uimalakkeja tulevina vuosina?

    – Ehdin jo mennä sanomaan, että tämä on viimeinen kerta, kun Guinnesin ennätystä yritetään, koska sen järjestäminen on niin työlästä. Olisi se kyllä siistiä jatkaa naku-uintia jossain muodossa, kun tästä alkaa tulla hieno perinne, sanoo Varis.

    Aurinko helli festarivilahtelijoita: Linnunlahden rannalla oli noin 25 astetta lämmintä.Matti Myller / Yle
    Joensuun epäillyt yökerhopuukottajat vastustivat kiinniottoa – uhkailivat poliisia väkivallalla:

    Joensuun epäillyt yökerhopuukottajat vastustivat kiinniottoa – uhkailivat poliisia väkivallalla: "Heillä oli kättä pidempää"


    Poliisi on ottanut kiinni Joensuun puukotuksista epäillyt henkilöt Jyväskylästä varhain lauantaiaamuna. Rikoksesta epäillyt olivat liikenteessä Kontioniemestä anastetulla Venäjän rekisterissä olevalla pakettiautolla. Itä-Suomen...

    Poliisi on ottanut kiinni Joensuun puukotuksista epäillyt henkilöt Jyväskylästä varhain lauantaiaamuna. Rikoksesta epäillyt olivat liikenteessä Kontioniemestä anastetulla Venäjän rekisterissä olevalla pakettiautolla. Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Johanna Halttunen kertoo, että kiinniottotilanne oli väkivaltainen.

    – He vastustivat kiinniottoa. Heillä oli kättä pidempää, millä he uhkasivat poliiseja. Erilaisia työkaluja, kertoo Halttunen.

    Poliisit eivät vahingoittuneet tilanteessa, mutta poliisin ajoneuvo vaurioitui.

    Kolme ihmistä sai vakavia vammoja puukotuksessa torstain ja perjantain välisenä yönä ravintola Ilonassa Joensuussa. Yksi uhreista oli tilanteeseen puuttunut ravintolan järjestyksenvalvoja.

    Kumpaakin kiinniotettua miestä epäillään kolmesta tapon yrityksestä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Pakoautossa oli mukana myös kaksi muuta henkilöä. Poliisi tutkii heidän osuuttaan auton anastukseen ja virkavallan vastustamiseen liittyen.

    Kolme uhria ovat yhä sairaalahoidossa. Heidät on leikattu eilen. Puukon iskuja on tullut kaulaan ja sisäelimiin.

    – Kenelläkään ei ole enää välitöntä hengenvaaraa, Halttunen sanoo

    Poliisi jatkaa asian esitutkintaa. Halttusen seuraavaksi kuullaan asianomistajia, todistajia ja epäiltyjä. Epäillyt miehet ovat tällä hetkellä kiinniotettuina Jyväskylässä. Heidät kuljetetaan Joensuuhun.

    Halttunen arvelee, että miehiä tullaan esittämään ensi viikolla vangittaviksi. Poliisin mukaan molemmilla on tilillään myös aiempia väkivaltarikoksia. Epäillyt ovat poliisille tuttuja 20–30-vuotiaita miehiä, jotka ovat kotoisin Joensuun seudulta.

    Lue lisää:

    Joensuun yökerhopuukotusten tekijät vielä tavoittamatta – poliisin mukaan epäillyt ovat vaarallisia, eikä heitä tule lähestyä

    Kolmea ihmistä puukotettu ravintolassa Joensuussa – yksi uhreista väliin mennyt vahtimestari, poliisilla vahva epäily tekijöistä

    Nuorison suosima hiphop-festari Summer Up myy nyt lastenlippuja –  festivaaleilla kirjavat käytännöt alaikäisten sisäänpääsyssä

    Nuorison suosima hiphop-festari Summer Up myy nyt lastenlippuja – festivaaleilla kirjavat käytännöt alaikäisten sisäänpääsyssä


    Viikonloppuna Lahdessa juhlittava urbaanin musiikin festivaali Summer Up myy tänä vuonna ensimmäistä kertaa lastenlippuja. Liput on tarkoitettu 3–10-vuotiaille festarivieraille, jotka tulevat maksavan aikuisen seurassa. Liput ovat normaalia lippua...

    Viikonloppuna Lahdessa juhlittava urbaanin musiikin festivaali Summer Up myy tänä vuonna ensimmäistä kertaa lastenlippuja. Liput on tarkoitettu 3–10-vuotiaille festarivieraille, jotka tulevat maksavan aikuisen seurassa. Liput ovat normaalia lippua edullisempia.

    Lapset ovat olleet monille festareille tervetulleita aiemminkin. Osa festivaaleista kuitenkin rajoittaa aikaa, jolloin lapset saavat olla festivaalialueella.

    Summer Upissa ei ole suositusta siitä, milloin perheen pienempien pitäisi lähteä kotiin.

    Sekä tapahtuma-alueelle että telttakylään kerääntyy tuhansia juhlivia nuoria. Tuottaja Konsta Viipuri tietää, että Mukkulassa alkoholi virtaa viikonlopun aikana.

    – Puutumme nuorten ihmisten alkoholinkäyttööön, jos nähdään, että tilanne sitä vaatii. Ja toivomme, että kun nuoret lähtevät festivaaleille, kotona käytäisiin keskustelua siitä, miten festareilla käyttäydytään.

    Esimerkiksi Flow-festivaali järjestää perhesunnuntain, jolloin tapahtuma-alueella on tarjontaa koko perheelle kello 17:ään asti. Summer Upin esiintyjät eivät ole varsinaisesti lapsille suunnattuja, mutta järjestäjät tietävät, että moni nykyartisti on myös lasten suosiossa.

    – Meillä on sellaisia bändejä, jotka vetoavat kaikenikäisiin, kuten Cheek ja JVG.

    JVG ja tänä kesänä uransa lopettava Cheek esiintyvät Summer Upissa lauantaina kello 22:n jälkeen.

    "Ei ole lasten paikka"

    Myös Joensuussa niin ikään tänä viikonloppuna järjestettävä Ilosaarirock päästää alle 8-vuotiaat vanhemman seurassa ilmaiseksi sisään tutustumaan festareihin. Joensuussa lasten festarivierailuista on jo pitkä kokemus.

    Ilosaarirockissa ei ole annettu aikarajaa, jolloin perheen pienempien toivotaan poistuvan festivaalialueelta. Ilosaarirockin nettisivuilla kuitenkin huomautetaan hienovaraisesti, ettei ilta ole lapsille tarkoitettu.

    – Aikuisten tapahtuma, jossa aikuiset ovat juhlatuulella ja paljon ihmisiä, ei välttämättä ole lasten paikka. Kyse ei kuitenkaan ole koko perheen tapahtumasta, sanoo Ilosaarirockin vastaava tuottaja Petri Varis.

    Summer Up taas tavoittelee laajempaa kävijäkuntaa.

    – Hiphop-musiikki on laajentanut kuuntelijakuntaansa ja näemme, että myös lapset kuuntelevat sitä. Me haluamme nähdä tämän koko perheen tapahtumana, vaikka musa onkin tietyllä tapaa nuorisomusaa, sanoo Summer Upin tuottaja Konsta Viipuri.

    Vastaavia lastenlippuja myydään ainakin esimerkiksi Tammerfestille ja SuomiPop-festivaalille.

    Joensuun yökerhopuukotusten tekijät vielä tavoittamatta – poliisin mukaan epäillyt ovat vaarallisia, eikä heitä tule lähestyä

    Joensuun yökerhopuukotusten tekijät vielä tavoittamatta – poliisin mukaan epäillyt ovat vaarallisia, eikä heitä tule lähestyä


    Joensuun keskustassa sijaitsevassa ravintola Ilonassa puukotettiin yöllä kolmea ihmistä. Puukotukset tapahtuivat aamuyöllä ravintolan tupakkakopissa. Kaikkien uhrien vammat ovat erittäin vakavia ja he ovat hoidettavana Pohjois-Karjalan...

    Joensuun keskustassa sijaitsevassa ravintola Ilonassa puukotettiin yöllä kolmea ihmistä. Puukotukset tapahtuivat aamuyöllä ravintolan tupakkakopissa. Kaikkien uhrien vammat ovat erittäin vakavia ja he ovat hoidettavana Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Joensuussa. Tekijät pakenivat paikalta.

    Poliisilla on tiedossa puukotuksista epäiltyjen henkilöllisyys, mutta heitä ei vielä ole saatu kiinni. Poliisin mukaan kyseessä on kaksi seudulta kotoisin olevaa 20–30-vuotiasta miestä. Molemmat epäillyt ovat poliisin vanhoja tuttuja ja heillä on väkivaltarikostausta. Miehet ovat poliisin mukaan vaarallisia, eikä heitä tule itse lähestyä. Poliisi julkaisi myös epäiltyjen kuvat.

    Poliisi etsii heitä Pohjois-Karjalan alueelta. Tiedot miesten olinpaikoista pyydetään ilmoittamaan hätäkeskukseen numeroon 112.

    – Oletamme, että tekijät ja kaksi uhreista tunsivat toisensa etukäteen. He olivat keskustelleet ravintolan tupakkatilassa. Puukotustilanne oli alkanut tästä, rikoskomisario Johanna Halttunen Itä-Suomen poliisista sanoo.

    Uhreja puukotettu useaan kertaan

    Puukotuksen kolmas uhri, ravintolan vahtimestari, meni tilanteeseen väliin.

    Poliisin mukaan uhreja on puukotettu useita kertoja eri puolille vartaloa, myös kaulaan. Uhrien tämänhetkisestä tilasta ei ole saatu tarkempaa tietoa.

    Poliisin mukaan mahdollisia lievempiä vammoja saaneita uhreja voi olla vielä lisää ja heitä pyydetään ilmoittautumaan Itä-Suomen poliisille puhelinnumeroon 0295 456 461. Epäillyt tekijät eivät todennäköisesti loukkaantuneet tapahtumassa, poliisista kerrotaan.

    Poliisi haluaa myös rauhoitella Joensuuhun saapuvaa rokkikansaa. Puukotuksella ei ole mitään tekemistä tänään alkavan Ilosaarirockin kanssa, muistuttaa Itä-Suomen poliisi Facebook-päivityksessään.

    Poliisi haluaa metallinpaljastimet ravintoloihin

    Tapahtuma on jo toinen yökerhopuukotus Joensuussa parin kuukauden sisällä. Edellinen puukotus tapahtui vappuaattona toisessa joensuulaisessa ravintolassa.

    Poliisin mielestä turvatoimia ravintoloissa olisi parannettava.

    – Yhä enemmän tuntuu, että ihmiset kantavat teräaseita mukana. Metallinpaljastimet ravintoloissa olisivat varmoin ja helpoin tapa suojautua, Johanna Halttunen sanoo.

    Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla joissakin ravintoloissa on käytössä metallinpaljastimet. Poliisin mukaan joensuulaisravintoloissa metallinpaljastimia ei tällä hetkellä ole.

    Juttua päivitetty 13.7. klo 15.35: Lisätty poliisin tieto epäiltyjen miesten vaarallisuudesta sekä linkki Itä-Suomen poliisin twiittiin, jossa epäiltyjen kuvat. Otsikkoa päivitetty 13.7. klo 15.54: Lisätty tieto epäiltyjen vaarallisuudesta.

    Toimeentulotukihakemusten ruuhka helpottui – hakemukset saadaan taas käsiteltyä lain sallimissa rajoissa

    Toimeentulotukihakemusten ruuhka helpottui – hakemukset saadaan taas käsiteltyä lain sallimissa rajoissa


    Toimeentulotukihakemukset saadaan taas käsiteltyä koko maassa lain määräämän seitsemän arkipäivän aikana. Kela on saanut tänä kesänä ennätysmäärän toimeentulotukihakemuksia ja sen vuoksi hakemusten käsittely viivästyi. Nyt tilanne on...

    Toimeentulotukihakemukset saadaan taas käsiteltyä koko maassa lain määräämän seitsemän arkipäivän aikana. Kela on saanut tänä kesänä ennätysmäärän toimeentulotukihakemuksia ja sen vuoksi hakemusten käsittely viivästyi. Nyt tilanne on rauhoittunut ja hakemukset käsitellään noin 5–6 arkipäivässä.

    – Myös Eteläiseen vakuutuspiiriin on tullut viime ja tällä viikolla alkukesää vähemmän hakemuksia ja pystymme ratkaisemaan hakemukset alle seitsemässä arkipäivässä, kertoo Kelan Eteläisen vakuutuspiirin johtaja Antti Jussila.

    Kelan Itäisen vakuutuspiirin alueella on tehty kesäkuussa lähes 24 000 toimeentulotukea koskevaa ratkaisua, kun viime vuonna vastaavaan aikaan luku oli hieman alle 23 000. Itäisen vakuutuspiirin alueeseen kuuluvat Pohjois- ja Etelä-Savo, Pohjois-Karjala sekä Keski-Suomi.

    Tiina Ahponen Kelan Itäisestä vakuutuspiiristä kertoo, että kesän hakemusruuhkaa voidaan hillitä esimerkiksi jakamalla töitä eri piirien kesken. Tilannetta auttaa sekin, että osa Kelan työntekijöistä osaa käsitellä useampia etuuksia koskevia hakemuksia.

    Ilman kesätyöntekijöitä olisi tullut vielä enemmän ruuhkia. Tiina Ahponen

    – Pystymme valtakunnallisesti tasaamaan töitä, koska meillä on sähköiset työjonot. Siten me täällä Itäisessä vakuutuspiirissä pystymme auttamaan jotain toista vakuutuspiiriä ja päinvastoin. Näin saamme läpi Suomen pidettyä tilanteen mahdollisimman hyvänä ja asiakkaat ympäri Suomen mahdollisimman yhdenvertaisessa asemassa.

    Toimeentulotukiasiat siirtyivät Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Ahposen mukaan Kelassa otettiin oppia viime kesän kokemuksista ja palkattiin enemmän kesätyöntekijöitä tälle kesälle.

    – Ilman kesätyöntekijöitä olisi tullut vielä enemmän ruuhkia. Toinen asia, mihin on kiinnitetty huomiota on se, että teemme toimeentulotukipäätökset yli kesän ajaksi aina kun se suinkin on mahdollista.

    Kolmea ihmistä puukotettu ravintolassa Joensuussa – yksi uhreista väliin mennyt vahtimestari, poliisilla vahva epäily tekijöistä

    Kolmea ihmistä puukotettu ravintolassa Joensuussa – yksi uhreista väliin mennyt vahtimestari, poliisilla vahva epäily tekijöistä


    Joensuun keskustassa sijaitsevassa ravintolassa on puukotettu yöllä kolmea ihmistä. Yksi uhreista on tilanteeseen väliin mennyt ravintolan vahtimestari. Puukotukset tapahtuivat aamuyöllä ravintolan tupakkakopissa. Itä-Suomen poliisin...

    Joensuun keskustassa sijaitsevassa ravintolassa on puukotettu yöllä kolmea ihmistä. Yksi uhreista on tilanteeseen väliin mennyt ravintolan vahtimestari. Puukotukset tapahtuivat aamuyöllä ravintolan tupakkakopissa.

    Itä-Suomen poliisin tilannekeskuksen mukaan puukotetut on viety sairaalahoitoon. Poliisi kuvailee uhrien vammoja vakaviksi. Puukotusten motiivista ei ole tietoa.

    Epäillyt poliisille ennestään tuttuja

    Useat poliisiyksiköt etsivät parhaillaan Joensuussa puukotuksiin liittyen kahta miestä, jotka pakenivat paikalta. Miehet pakenivat juosten etelään Joensuun keskustassa ruutukaavalla.

    – Meillä on aika varma tieto epäiltyjen tekijöiden henkilöllisyydestä, sanoo rikoskomisario Johanna Halttunen Itä-Suomen poliisista.

    Halttusen mukaan etsityt epäillyt ovat poliisille ennestään tuttuja paikallisia miehiä. Etsityistä miehistä on olemassa myös turvakameran kuvaa.

    Molemmat etsityt ovat noin 175-180 senttiä pitkiä. Toinen miehistä on hoikka ja siilitukkainen, yllään hänellä on valkoinen t-paita, farkkushortsit ja tennarit.

    Toinen miehistä on poliisin mukaan tukevampi. Yllään hänellä on vihreä kauluspaita, lippalakki, tummat polvipituiset housut ja tennarit.

    Havainnot miehistä pyydetään ilmoittamaan hätänumeroon 112.

    Poliisin mukaan mahdollisia lievempiä vammoja saaneita uhreja voi olla vielä lisää ja heitä pyydetään ilmoittautumaan Itä-Suomen poliisille puhelinnumeroon 0295 456 461.

    Henkilökunta saa kriisiapua

    Ravintolayhtiön toimitusjohtaja Aku Vikström kertoo, että yhtiössä keskitytään nyt antamaan kriisiapua henkilökunnalle.

    – Etsin heille kaiken mahdollisen avun työterveyden ammattilaisten tuella.

    Vikströmin mukaan yökerhossa oli illalla normaali ohjelma ja normaali määrä henkilökuntaa torstain ja perjantain väliseksi yöksi.

    Aku Vikström on ollut ravintolayhtiön toimitusjohtaja kesäkuun alusta, mutta alalla hän on ollut pitkään.

    – Uraltani en muista mitään vastaavaa ja toivon, ettei koskaan enää vastaavaa tapahdu.

    Olitko paikalla tai onko sinulla tietoa tapahtumista? Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla [email protected] tai soittaa 013 510 7483.

    Lisätty tietoa pakenemissuunnasta ja mahdollisista lisäuhrien tavoittamisesta. (klo 9.26.) Otsikkoa muutettu (lisätty tieto, että yksi uhreista on vahtimestari). Uutiseen lisätty tieto, että yksi uhreista on ravintolan vahtimestari. (klo 9.16.) Uutiseen lisätty toimitusjohtajan kommentit. (klo 9.06.) Päivitetty otsikkoa ja lisätty tieto, että epäiltyjen henkilöllisyys on poliisin tiedossa (10:00)

    Mökkiläiset räpläävät puhelimiaan niin, että verkot ovat kovilla –

    Mökkiläiset räpläävät puhelimiaan niin, että verkot ovat kovilla – "Piikki selvästi isompi kuin ennen"


    Suomalaisilla on kännykkä tai jokin muu ruutu yhä useammin kädessä mökilläkin. Ilmiö on näkynyt selvästi mökkikuntien mobiiliverkkojen tietoliikenteessä erityisesti tänä kesänä. Juhannuksen aikaan käyttö nousi ensimmäistä kertaa jopa...

    Suomalaisilla on kännykkä tai jokin muu ruutu yhä useammin kädessä mökilläkin.

    Ilmiö on näkynyt selvästi mökkikuntien mobiiliverkkojen tietoliikenteessä erityisesti tänä kesänä. Juhannuksen aikaan käyttö nousi ensimmäistä kertaa jopa kolminkertaiseksi normaalitasosta.

    – Piikki on ollut nyt selvästi isompi kuin aikaisempina kesinä. Aikaisempina kesinä ihmiset jättivät työasiat ja netin kotiin, sanoo Suomen yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen.

    Tämä tarkoittaa, että mökkipaikkakunnilla etenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Savossa verkkoyhtiöiden on mitoitettava verkon kapasiteetti huomattavasti talviaikaista käyttöä suuremmaksi.

    – Koko Itä-Suomi on haasteellinen alue ylläpitää kesäaikaa. Kapasiteettitarve on monilla paikkakunnilla jopa kolminkertainen kesäaikaan, kertoo Jokinen.

    Suomen yhteisverkko ylläpitää DNA:n ja Telian käyttämää matkapuhelinverkkoa.

    Lisätarve voi tulla yllätyksenä

    Lisäkapasiteetin tarve näkyy jopa Lappeenrannan seudulla, joka ei ole kaikkein suurimpia mökkikuntia. Suomen yhteisverkko joutui äskettäin lisäämään kapasiteettiaan Lappeenrannassa noin kaksinkertaiseksi.

    Kesällä uuden kapasiteetin tarve voi tulla yllätyksenä verkkoyhtiölle.

    – Yhtäkkiä voi tulla tarvetta tehdä kapasiteettilaajennuksia moneen paikkaan samaan aikaan, Jokinen kertoo.

    Laitteet ovat kuitenkin hitaita ja kalliita asentaa, joten kapasiteetin tarve pitäisi pystyä ennakoimaan mahdollisimman hyvin.

    – Toimitukset kestävät kuukausia, joten siinä välittömästi ei ole mitään tehtävissä.

    Voisi ajatella, että kesällä ihmisillä ei ole aikaa käyttää kännyköitä niin paljon kuin tavallisesti. Todellisuus on kuitenkin toinen; kännyköitä käytetään enemmän.

    – Minun tulkintani on, että kesälomalaiset katsovat paljon videoita ja myös tekevät paljon videoita esimerkiksi kesän uintitapatumista, joita sitten lähettelevät. Siinä dataliikennettä sitten kertyy, Antti Jokinen sanoo.

    Kelakyydit takkuavat yhä pahasti – syöpä- ja dialyysipotilaat joutuneet odottamaan kyytiä pahimmillaan yli kolme tuntia

    Kelakyydit takkuavat yhä pahasti – syöpä- ja dialyysipotilaat joutuneet odottamaan kyytiä pahimmillaan yli kolme tuntia


    Pohjois-Karjalan keskussairaalan aulassa on viimeisen puolentoista viikon aikana istunut poikkeuksellisen paljon väsyneitä ja vihaisia potilaita. Kelan tukemien taksikyytien välitys ei ole toiminut odotetusti, ja potilaat ovat joutuneet odottamaan...

    Pohjois-Karjalan keskussairaalan aulassa on viimeisen puolentoista viikon aikana istunut poikkeuksellisen paljon väsyneitä ja vihaisia potilaita.

    Kelan tukemien taksikyytien välitys ei ole toiminut odotetusti, ja potilaat ovat joutuneet odottamaan kyytejä pahimmillaan useita tunteja. Lisäksi kyytien viivästyminen on sotkenut sairaalan aikatauluja.

    Suurin huoli on säännöllistä hoitoa tarvitsevista dialyysi- ja syöpäpotilaista.

    – Helpotusta on näkynyt, mutta ongelma ei ole poistunut. Tänä aamuna viimeksi oli potilas, joka oli joutunut monta kertaa soittamaan kyytien välityskeskukseen, kun kyytiä ei kuulunut, kertoo dialyysipotilaita päivittäin hoitava sairaanhoitaja Sanna Leppänen.

    Osa on tullut omalla autolla tai omalla kyydillä. He käyvät sitten kädenvääntöä Kelan tai Pro Keskuksen kanssa. sairaanhoitaja Sanna Leppänen

    Leppäsen mukaan osa dialyysipotilaista on turvautunut muihin kyyteihin.

    – He eivät voi jättää hoitoa välistä. Osa on tullut omaisen kuskaamana tai muulla kyydillä. He käyvät sitten kädenvääntöä Pro Keskuksen kanssa.

    Myös syöpätautien osastolla on painittu kyytiongelmien kanssa.

    – Meille pääsee, mutta paluukyytiä on voinut joutua odottamaan tunnista yli kolmeen tuntiin, osastonhoitaja Raakel Ikonen kertoo.

    Viiden tunnin hoito vienyt päivästä yli kymmenen tuntia

    Heinävetinen Eero Maasilta käy Joensuussa dialyysihoidossa kolme kertaa viikossa. Kyytiuudistuksen jälkeen reissuun on saanut varata lisätunteja.

    – Silloin ensimmäisenä päivänä jouduin odottamaan kyytiä puolitoista tuntia. Sanottiin vaan, että on ruuhkaa. Minä sanoin, että jaahas.

    – Ja sitten kun on näitä yhdistelykyytejä, niin tunnin matka Heinävedelle voi kestää yli pari tuntia, Maasilta jatkaa.

    Kaukaisimmat potilaat tulevat keskussairaalaan Nurmeksesta ja Valtimolta, yli 130 kilometrin päästä. Heiltä viiden tunnin dialyysihoito on vienyt päivästä pahimmillaan yli kymmenen tuntia.

    – Kyse on ollut kohtuuttoman pitkistä odotusajoista, sillä jo pelkkä hoito on raskas, Sanna Leppänen sanoo.

    Ministeri Berner kohtelee meitä kuin koiria, että "paikka siinä". dialyysipotilas Eero Maasilta

    Pitkät odotusajat eivät itsessään ole aiheuttaneet vaaratilanteita. Esimerkiksi syöpäpotilaille on järjestetty mahdollisuus odottaa kyytiä makuuasennossa.

    – Pääaulassa ovat potilaat, jotka jaksavat istua ja odottaa. Klinikan aulassa on mahdollista odottaa pitkällään, Raakel Ikonen toteaa.

    Hoitajille kyytien viivästyminen tietää ylitöitä. Potilaita ei jätetä hoitamatta, eikä heitä jätetä yksin.

    – Jos iltapäivän viimeiset potilaat joutuvat odottamaan kyytiä, niin sitten myös joku työntekijöistä jää odottamaan, että potilas noudetaan, Ikonen kertoo.

    Kela-kyydeille ei riitä kuskeja

    Ongelmien taustalla on Kela-kyytejä ajavien autoilijoiden vähyys. Pohjois-Karjalaan kyytejä välittävä Pro Keskus ei ole saanut tehtyä riittävästi sopimuksia paikallisten taksiautoilijoiden kanssa.

    Kuskeja hälytetään paikalle jopa parinsadan kilometrin päästä, joten paikalle saapuminen ymmärrettävästi kestää.

    – Olen tavannut mikkeliläisiä, savonlinnalaisia ja ristiinalaisia autoilijoita, Raakel Ikonen kertoo.

    Kela on kertonut olevansa valmis asettamaan taksikeskuksille sanktioita, mikäli kyytiongelmia ei saada korjattua.

    Kyyditettävää lupaus ei lohduta.

    – Potuttaa. Se, miten ihmisiä kohdellaan. Ne ei tuolla yläportaassa ajattele, että me ollaan ihmisiä. Ministeri Berner kohtelee meitä kuin koiria, että "paikka siinä", Eero Maasilta toteaa.

    Kela-korvattavien taksimatkojen uudistus juontaa juurensa taksialan lainsäädännön uudistukseen. Kela-kyytien hankinta oli järjestetty vanhojen säädösten mukaan, ja liikenneministeri Bernerin alulle panema lakiuudistus sai myös Kelan kilpailuttamaan kyytiensä välityksen uudelleen. Muutoin Kelan toiminta on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa.

    Juttua ja otsikkoa muokattu 11.7.2018 kello 18:32 tarkentamalla liikenneministerin roolia Kela-kyytien uudistuksessa. Muokkaustekstiä lyhennetty 12.7 klo 15:25. Aiemman korjaustekstin perusteella syntyi väärä kuva uudesta lainsäädännöstä.

    "Onneksi luoja armahti ja tuli huonoja talvia" – uittomiehille riittää tänä kesänä töitä Saimaalla


    Uittopoikien hinaaja M/A Olli kulkee tasaista kahden kilometrin tuntinopeutta Saimaalla. Hinauksessa on satoja metrejä pitkä puulautta, jossa on hieman yli 15 000 kuutiometriä tukkipuuta. Vastaavan puumäärän kuljettaminen maanteitä vaatisi nelisen...

    Uittopoikien hinaaja M/A Olli kulkee tasaista kahden kilometrin tuntinopeutta Saimaalla. Hinauksessa on satoja metrejä pitkä puulautta, jossa on hieman yli 15 000 kuutiometriä tukkipuuta. Vastaavan puumäärän kuljettaminen maanteitä vaatisi nelisen sataa kuorma-autoa.

    – Pieliseltä Nurmeksesta on lasti otettu hinaukseen, tultu jokea pitkin alas Joensuuhun ja nyt mennään Saimaan syväväylää Ristiinaan vaneritehtaalle, kertoo aluksen päällikkö Reino Nurmi.

    Hinaaja M/A Olli vetää pitkää tukkilauttaa Saimaalla.Jari Tanskanen/Yle

    Saimaan kapeikoissa lauttaa ohjailemaan tarvitaan kahta apuhinaajaa. Sulkavan Vekaransalmea ohitettaessa lossi tekee tilaa uittolautalle, ja keskeyttää liikenteen hetkeksi. Ohitus kestää vain reilun vartin, sillä lautta on poikkeuksellisen lyhyt. Suurimmat hinattavat erät ovat yli 30 000 kuutiometriä, ja silloin lautta voi olla lähes kilometrin pituinen.

    Tänä vuonna Saimaalla uitetaan puuta 400 000 kuutiometriä, se on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten. Syynä uiton lisääntymiseen on viime talvi, jolloin kelit olivat huonot talvihakkuuseen. Eteläisen Saimaan tehtailla oli vaikeuksia saada riittävästi puuta ja terminaalivarastot tyhjenivät lähes viimeistä tukkia myöten.

    – Viime talvi opetti metsäteollisuutta puuhuollossa. Nyt tähdätään siihen, että on suuremmat puun vesivarastot kuin viime vuonna, myöntää UPM Metsän logistiikkapäällikkö Esa Korhonen.

    UPM:n Kaukaan tehtaan edustalla Saimaalla on puutavaralle varattu, puomein eroteltu alue. Kesällä hinattu puu säilyy vesivarastossa hyvälaatuisena tammi- ja helmikuulle asti, jolloin teollisuus turvautuu eniten varmuusvarastoihin.

    Jari Tanskanen/Yle

    – Ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja sanomaan, että huonoja talvia on tiedossa jatkossakin, ja uittopuuta tarvitaan yhä enemmän, jatkaa M/A Ollin päällikkö Reino Nurmi.

    Puita tuodaan uittamalla aiempaa enemmän myös siksi, ettei VR:llä ole tarpeeksi raakapuukuljetuksiin tarkoitettuja vaunuja.

    Uitto elpyy - uusia uittomiehiä palkattu

    Uittomäärät notkahtivat Saimaalla pari vuotta sitten, jolloin Metsä Groupin Joutsenon tehdas luopui kokonaan uitosta. Uittopuuta käyttää nykyisin enää UPM.

    – Kuitupuuta viedään Lappeenrannan sellutehtaan vesivarastoon ja tukit menevät Ristiinaan vaneritehtaalle, sanoo logistiikkapäällikkö Esa Korhonen.

    UPM on ulkoistanut uiton heinolalaiselle Uittopojat Oy:lle. Samalla kuljetuskustannukset ovat laskeneet, ja uitto on aiempaa edullisempi kuljetusmuoto varsinkin pitkillä matkoilla. Uittopoikien kaksi hinaajaa vetävät puunippuja Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta eteläiselle Saimaalle.

    – Nuoria miehiä on nyt voitu palkata alalle opettelemaan alan töitä ja lisää on tulossa. On myös heidän perheidensä kannalta hyvä asia, että uitto elpyy, sanoo M/A Ollin päällikkö Reino Nurmi.

    Nurmi laskee, että nykyisellä kalustolla uittomäärät voitaisiin helposti kaksinkertaistaa, mutta näihin määriin ei ole lähivuosina paluuta. Enimmillään Saimaalla on kuljetettu uitossa puuta yli miljoona kuutiometriä kesässä.

    Kaikkein vaikeimmaksi soittimeksi valitulla käyrätorvella on osansa myös kolmen soinnun rockissa – soitinesittelyssä käyrätorvi

    Kaikkein vaikeimmaksi soittimeksi valitulla käyrätorvella on osansa myös kolmen soinnun rockissa – soitinesittelyssä käyrätorvi


    1Matti Hämäläinen / YleKäyrätorvelta soolot rockista klassiseenMitä olisivat Tähtien sota -saagan suosikkisävelmät ilman uljaita käyrätorvia? Tuskin mitään. Indiana Jones ja Jurassic Park? Sama juttu.Käyrätorven tunnistettava ääni on...

    1Matti Hämäläinen / YleKäyrätorvelta soolot rockista klassiseen

    Mitä olisivat Tähtien sota -saagan suosikkisävelmät ilman uljaita käyrätorvia? Tuskin mitään. Indiana Jones ja Jurassic Park? Sama juttu.

    Käyrätorven tunnistettava ääni on omiaan eri soitinryhmien tukemisessa, mutta tarvittaessa siitä irtoavat myös jalot soolot. Tästä linkistä pääset kuuntelemaan Paluu tulevaisuuteen -elokuvan tunnusmusiikin kahdelletoista käyrätorvelle ja lyömäsoittimille sovitettuna.

    Instrumentti sopii mainiosti myös jazzin pyörteisiin. Sen todisti trumpetisti Miles Davis, joka perusti menestyksekkään yhdeksän soittajan ryhmänsä eli nonettinsa vuonna 1948. Käyrätorvi ja tuuba olivat silloin harvinaista herkkua jazzkokoonpanossa.

    Myös rokkarit ymmärtävät käyrätorven päälle. Kuoro-osuuden lisäksi alun käyrätorvisoolo määrittää The Rolling Stonesin hittiä You Can't Always Get What You Want. Käyrätorven osuus alkaa kohdassa 0:54.

    Instrumentin taikaan ovat luottaneet myös muun muassa The Beach Boys (God Only Knows), The Who (Whiskey Man) ja Neil Young (After The Gold Rush).

    Taidemusiikin teoksista mainittakoon Richard Straussin Alppisinfonia sekä Anton Brucknerin neljäs, Johannes Brahmsin neljäs ja Gustav Mahlerin kolmas sinfonia. Tshaikovskin viidennen sinfonian toisen osan käyrätorvisoolon voit kuunnella klikkaamalla tästä. Ajassa 23:10 alkavan osuuden soittaa RSO:n soolokäyrätorvisti Jukka Harju.

    2Matti Hämäläinen / YleGuinnessin ennätys ja fysiikkaa

    Käyrätorvi on soittimena järkivalinta. Soittajille riittää Suomessa hyvin töitä, eikä kilpailu ole yhtä kansainvälistä kuin esimerkiksi klarinetisteilla, joita riittää koesoitoissa Aasiasta saakka, toteaa Harjun kollega, RSO:n käyrätorvisti Tommi Hyytinen.

    – Suurin osa Suomessa soittavista käyrätorvisteista on kotoisin Suomesta tai opiskellut täällä. Tarvetta on, sillä isommissa orkestereissa töissä on aina neljä käyrätorvistia kerrallaan, joskus jopa kahdeksan.

    Toisaalta käyrätorvistin sopii nauttia haasteista, sillä muun muassa Guinnessin ennätysten kirja on aikanaan nimennyt käyrätorven maailman vaikeimmaksi soittimeksi. Hyytinen myöntää, että soitinta on joskus vaikea hallita, sillä puhtaan ja laadukkaan äänen tuottaminen on sinällään haastavaa jopa ammattilaiselle.

    – Se vaatii luonteen lujuutta sekä lempeyttä sitä omaa tekemistä kohtaan.

    Soittaminen on raskasta, sillä käyrätorvi painaa noin neljä kiloa, ja soittaja kannattelee sitä ilmassa.

    – Fyysistä työtä, Hyytinen kuittaa.

    3Matti Hämäläinen / YleMiksi käyrätorven putket ovat käyriä?

    Kun soittaja puhaltaa käyrätorveensa, kostea ilma tiivistyy soittimen sisällä vedeksi. Kondensoituneen veden kerääntyminen putkistoon kuuluu käyrätorven ei-toivottuihin ominaisuuksiin, sillä se vaikuttaa soittoon ja äänenlaatuun.

    Yleisöllä riittääkin katseltavaa, kun käyrätorvisti kesken konsertin irrottaa putket soittimestaan ja heittää vedet lattialle. Soitinta pyöritellään samalla, kun vettä puhallellaan pois joka mutkasta, sillä putkea käyrätorvessa riittää.

    Sinfoniaorkestereissa tavallisesti käytettävän tuplatorven pituus putket suoristettuina on kuusi tai mallista riippuen jopa seitsemän metriä. Putkisto väännettiin aikanaan rullalle käytännön syistä.

    – Ranskan hovi piti metsästysretkillään torvia mukana. Toisella kädellä ohjastettiin hevosta, toisessa pideltiin soitinta. Pitkien torvien käsittely oli helpompaa, kun ne olivat kierteellä, Hyytinen kertoo.

    Käyrätorvi periytyy historiallisista sarvisoittimista ja metsästystorvista.

    4Matti Hämäläinen / YleFagotin ja oboen ystävä

    Käyrätorvi, kornetti, tuuba, trumpetti ja pasuuna ovat tavallisimpia vaskipuhaltimia – ne kuuluvat samaan soitinryhmään. Käyrätorven parhaat ystävät löytyvät silti puupuhaltimien puolelta.

    – Alkujaan olimme fagottien ja oboeiden (puupuhaltimia) kanssa samaa perhettä klassismin ajan orkesterissa. Sitten soitinkirjo laajeni. Voi ajatella, että olemme ennemmin puupuhaltajien kanssa oma ryhmämme, ja trumpetti, pasuuna ja tuuba ovat oma ryhmänsä, Hyytinen sanoo.

    Ei sillä, etteikö käyrätorvisti tulisi toimeen muiden vaskipuhaltajien kanssa. Hyytinen luonnehtii käyrätorvisteja kollegiaalisiksi, yhteisöllisiksi ja joviaaleiksi. Samaa on muuten sanottu alttoviulisteista ja sellisteistä juttusarjan aiemmissa osissa.

    – Meitä pidetään leppoisina tyyppeinä. Käyrätorven rooli on sulautua muiden sointiin ja toimia sitovana äänenä äänikudoksessa. Ehkä me olemme tyyppeinäkin sellaisia, että tulemme kaikkien kanssa toimeen, Hyytinen toteaa.

    Käyrätorvistit keräävät voimia konsertteihin viettämällä aikaa yhdessä myös vapaa-aikana.

    – Ruoka- ja juomakulttuuri liittyvät vahvasti käyrätorvisektion yhteiseloon, hän valistaa.

    5Matti Hämäläinen / YleKehon ja mielen hallintaa

    Luonteva soittoasento on tärkeä osa ammattitaitoa, oli kyse mistä soittimesta tahansa. Hyytinen kirjoitti aiheesta kirjan, joka julkaistiin keväällä.

    – Toki meidänkin orkesterissa näkee monenlaista soittoasentoa, mutta en tietenkään mene korjailemaan, jos ei erikseen kysytä.

    Hyytinen on suorittanut pilatesohjaajakoulutuksen ja kehittänyt siitä oman metodinsa muusikoille. Siinä harjoitetaan kehoa ja mieltä.

    – Se auttaa muusikkoa tasapainoisen soittoasennon rakentamisessa sekä hengityksen ja hengitystekniikan kehittämisessä.

    Kehonhallinnasta on Hyytisen mukaan apua myös muusikoiden ammattitautiin eli esiintymisjännitykseen.

    – Siinä kyse on primitiivisestä taistele tai pakene -reaktiosta. Yksi oireista on kehon kokonaisvaltainen jännittyminen ja painuminen kasaan. Menetelmässäni pyritään hallitsemaan reaktiota pitämällä keho pitkänä ja avoimena.

    Tavoite on oppia olemaan läsnä omassa kehossa ja tässä hetkessä.

    – Mielikuvaharjoittelu on olennainen osa kokonaisuutta. On ihmeellistä, kuinka tehokasta se voi olla.

    Soitinesittelysarjan aiemmat osat:

    Alttoviulisti on kuin rokkibändin basisti – "Pienestäkin soolosta saa selkääntaputtelua"

    "Sellistit ovat boheemeja ja rennompia kuin viulistit ja pianistit" – soitinesittelyssä sello

    Terapia-aasi Inkeri auttaa Venla Piiraista keskittymään – Tuore selvitys: eläinavusteinen kuntoutus on toimivaa ja motivoivaa

    Terapia-aasi Inkeri auttaa Venla Piiraista keskittymään – Tuore selvitys: eläinavusteinen kuntoutus on toimivaa ja motivoivaa


    Venla Piirainen, 15, pätkii tottuneesti porkkananpaloja valmiiksi taskuun. Kun terapia-aasit Inkeri ja Rinkeli halutaan siirtää haasta rantaniitylle, on herkkupaloja hyvä olla mukana. Piirainen hätistelee paarmoja Inkerin turkista ja harjaa aasin...

    Venla Piirainen, 15, pätkii tottuneesti porkkananpaloja valmiiksi taskuun. Kun terapia-aasit Inkeri ja Rinkeli halutaan siirtää haasta rantaniitylle, on herkkupaloja hyvä olla mukana. Piirainen hätistelee paarmoja Inkerin turkista ja harjaa aasin leveää selkää.

    – Eläimet ottavat minut hyvin vastaan ja ovat todella mukavia. Aaseja olemme käyttäneet rannalla syömässä ja koirat ovat olleet monta kertaa mukana, Piirainen kertoo.

    Suomen ensimmäisten virallisten terapia-aasien lisäksi Polvijärveläisen maalaistalon pihalla peuhaavat myös terapiakoirat Jalo, Eino ja Mauno.

    Katja Havukainen ja Venla Piirainen ulkoiluttavat yhdessä terapiakoiria Maunoa, Jaloa ja Einoa.Heikki Haapalainen / Yle

    Venla Piirainen on tutustunut aaseihin ja koiriin osana neuropsykiatrista nepsy-valmennusta. Nepsy-valmentaja ja eläinten omistaja Katja Havukainen kertoo, että eläinten avulla esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivä lapsi tai nuori voi oppia järjestelmällisyyttä ja oman toiminnan suunnittelua: aasin hoitamiseen liittyy monta työvaihetta.

    – Pelkkä eläimen läsnäolo rentouttaa terapiatilannetta. Moni kokee, että saa olla eläimen kanssa vapaasti oma itsensä, Havukainen toteaa.

    Eläin motivoi ja nopeuttaa terapiaprosessia

    Kelan teettämä tuore selvitys vahvistaa, että eläinavusteinen kuntoutus on toimivaa ja sitä voidaan käyttää osana hyvin monenlaisten sairauksien hoitoa. Suomessa eläinavusteisia menetelmiä käytetään esimerkiksi oppimisvaikeuksien, neuropsykiatristen häiriöiden ja erilaisten kehityshäiriöiden kuntoutuksessa. Eläimet ovat mukana myös aikuisten mielenterveys- ja päihdetyössä sekä muistisairaiden hoidossa.

    Kuntoutussäätiön toteuttaman tutkimuksen mukaan eläinavusteiset menetelmät sopivat erityisen hyvin sellaisille lapsille ja nuorille, joilla on vaikeuksia sitoutua hoitoon. Eläin motivoi harjoittelemaan, ja sen käyttö saattaa jopa nopeuttaa terapiaprosessia.

    "Tuo on vielä villimpi kuin minä"

    Kun nepsy-valmentaja Katja Havukainen otti erään asiakkaan tapaamiseen mukaan chihuahuan pentu Einon, totesi pieni koululainen hetken pennun riehumista seurattuaan, että “tuo se on kyllä vielä villimpi kuin minä”.

    Venla Piiraisen kotonakin on eläimiä, joten koirien ja aasien kanssa toimiminen ei jännittänyt etukäteen.Heikki Haapalainen / Yle

    – Pelkästään tarkkailemalla eläimiä voi tehdä havaintoja itsestään ja oppia paljon. Suoraan itsestä puhuminen voi olla kipeää tai pelottavaa, mutta sitten kun asioista puhutaan eläimen ominaisuutena, se onkin sitten turvallista ja mieluisampaa, Havukainen toteaa.

    Hän juttelee nepsy-valmennuksessa käyvien lasten ja nuorten kanssa myös eläinten lajityypillisestä käytöksestä. Vaikkapa siitä, että aaseille uudet tilanteet ovat usein hankalia ja ne saattavat jumittaa ja kieltäytyä yhteistyöstä.

    – Eräs poika totesi kerran, että “minulla on vähän tuo sama”. Sitten päästiin yhdessä pohtimaan, miten aaseja voisi auttaa ja samalla saatiin vinkkiä muillekin kuin aaseille, Havukainen kertoo.

    Havukainen suunnittelee eläinten käytön valmennustyössä aina yksilöllisesti. Ennen kuntoutuksen aloittamista on pohdittava, miten ja mikä eläin voisi auttaa tavoitteiden saavuttamisessa.

    Pelisäännöt puuttuvat alalta

    Eläinten käyttö terapia- ja kuntoutustyössä lisääntyy. Yhtä lailla entistä suositumpaa on muukin eläinten kanssa tapahtuva toiminta: kirjastossa voi tavata lukukoiran ja kaverikoira käy ilahduttamassa sairaalassa. Tutkimusten mukaan eläimen läsnäolo rentouttaa ja vaikuttaa esimerkiksi stressihormonien tasoon kehossa.

    – On tärkeää, että erotetaan toisistaan eläinavusteinen toiminta, kuten vaikkapa lukukoirien käyttö, ja varsinainen eläinavusteinen terapia, sanoo erikoistutkija Lotta Hautamäki Kuntoutussäätiöstä. Hän on ollut mukana tekemässä Kelan teettämää tutkimusta eläinavusteisen terapian käytöstä.

    Berninpaimenkoira Jalo ja sileäkarvainennoutaja Mauno tuovat terapiatilanteeseen leikkisyyttä.Heikki Haapalainen / Yle

    Eläinavusteinen toiminta on usein vapaaehtoisten pyörittämää, mutta terapia on aina ammattihenkilön toteuttamaa ja sillä on selkeät, yksilölliset tavoitteet.

    – Alalle kaivataan yhteisiä standardeja ja pelisääntöjä. Niitä alamme muovata seuraavaksi yhteistyössä Kelan ja palveluntarjoajien kanssa, Lotta Hautamäki sanoo.

    Koira heittää noppaa ja toimii painona

    Suomessa eniten käytetyt terapiaeläimet ovat hevonen ja koira. Eläinten kirjo on kuitenkin laaja. Myös esimerkiksi lampaita, kanoja, kissoja, kaneja ja porsaita käytetään kuntoutustyössä.

    Tutkijan itsensä yllätti se, kuinka monenlaisissa terapioissa eläin voi olla mukana. Eläimiä voidaan käyttää hyvinkin vaativassa laitoskuntoutuksessa ja toisaalta esimerkiksi nepsy-valmennuksessa tai puheterapiassa. Puheterapiaa tarvitsevan saattaa olla helpompaa harjoitella tekstin lukemista koiralle kuin ihmiselle. Fysioterapiassa eläin voi toimia painona liikkeitä tehdessä tai se osaa noutaa kuntoutujan heittämän pallon.

    Eläimiä voidaan käyttää myös isomman ryhmän kanssa esimerkiksi kouluopetuksen tukena. Koira auttaa matematiikan opetuksessa pyörittämällä noppaa tai istumalla koululaisen vieressä odottamassa makupalaa jokaisen lasketun laskun jälkeen, kuvailee erityisluokanopettaja Kelan tutkimuksessa.

    Kela uskoo eläinavusteisiin menetelmiin

    Nepsy-valmentaja Katja Havukainen vahvistaa sen, mikä todetaan myös Kelan selvityksessä: eläin ei ole irrallinen osa terapiaa, vaan se on yksi osapuoli ja ammattilaisen työkaveri. Minkä tahansa suloisen lemmikin tuominen terapiatilanteeseen ei ole ammatillista toimintaa.

    – On tärkeää olla vuorovaikutuksessa yhtä aikaa sekä asiakkaan että eläimen kanssa ja tarkkailla kaikkien hyvinvointia. Eläimillä, kuten meillä ihmisilläkin, on erilaisia päiviä, Havukainen sanoo.

    Katja Havukainen auttaa Venla Piiraista hoitamaan aaseja suunnitelmallisesti.Heikki Haapalainen / Yle

    Tutkimusnäyttöä eläinavusteisten menetelmien vaikuttavuudesta kaivataan vielä lisää, mutta käytäntö osoittaa, että menetelmät ovat toimivia. Kelassa uskotaan, että eläinten käyttö kuntoutuksessa lisääntyy.

    – Eläinavusteinen kuntoutus on usein hyvin toiminnallista ja se auttaa viemään kuntoutuksen tuloksia asiakkaan arkielämään. Tarvitsemme tällaisia kustannustehokkaita kuntoutusmenetelmiä, sanoo suunnittelija Eija Haapala Kelasta.

    Korkein oikeus linjasi: Oikeus elää rauhassa kuuluu myös tuomituille –

    Korkein oikeus linjasi: Oikeus elää rauhassa kuuluu myös tuomituille – "Pedofiilinmetsästäjä" rikkoi lakia Facebook-ryhmässä


    Korkein oikeus (KKO) piti ennallaan tuomion niin kutsutun pedofiilinmetsästäjän tapauksessa. Äänekoskelainen Mikko Parantainen tuomittiin huhtikussa 2015 Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa 40 päiväsakkoon yksityiselämää loukkaavasta tiedon...

    Korkein oikeus (KKO) piti ennallaan tuomion niin kutsutun pedofiilinmetsästäjän tapauksessa.

    Äänekoskelainen Mikko Parantainen tuomittiin huhtikussa 2015 Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa 40 päiväsakkoon yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

    Parantainen valitti tuomiostaan Itä-Suomen hovioikeuteen ja lopulta korkeimpaan oikeuteen, jotka molemmat pitivät käräjäoikeuden tuomion ennallaan.

    Syyte koski Parantaisen menettelyä hänen ylläpitämällään Pedofillien uhrien puolesta -Facebook-sivulla. Parantainen julkaisi siellä lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitun miehen kuvan.

    Kuva oli peräisin tuomitun omasta Facebook-profiilista. Kuvan yhteyteen Parantainen oli linkittänyt uutisen, jossa kerrottiin tekijän nimi.

    Seksuaalirikokseen syyllistynyt mies teki Parantaisen menettelystä tutkintapyynnön poliisille. Hän oli saanut reilun kahden vuoden ehdottomaan vankeustuomion. Mies oli käyttänyt hyväkseen 14-vuotiasta tyttöä Outokummussa.

    KKO katsoi ratkaisussaan, että yksityiselämään sisältyvä oikeus elää rauhassa kuuluu lähtökohtaisesti myös rikoksesta tuomitulle.

    KKO:n mukaan rikoksentekijää koskevat tiedot internetissä eivät tarkoita sitä, että ne olisivat olleet vapaasti eri tahojen julkaistavissa eri yhteyksissä. Erityisesti valokuvan julkaiseminen oli korkeimman oikeuden mukaan loukannut voimakkaasti tekijän yksityisyyttä.

    Korjattu 10.7. kello 13.04 rikosnimike 'yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä' 'yksityiselämää loukkaavaksi tiedon levittämiseksi'.

    Lue lisää:

    Hovioikeus: "Pedofiilinmetsästäjälle" tuomio kuvan ja uutisen yhdistämisestä

    Rikosoikeuden professori "pedofiilinmetsästäjän" tuomiosta: Aineksia ennakkoratkaisuun

    Ilosaarirockiin hinkuvat töihin jo 12-vuotiaat – talkoolaiset luovat festarihengen, mutta uudet järjestäjät luopuvat vapaaehtoistyöstä

    Ilosaarirockiin hinkuvat töihin jo 12-vuotiaat – talkoolaiset luovat festarihengen, mutta uudet järjestäjät luopuvat vapaaehtoistyöstä


    Lupa-asiat, tapahtumapaikkojen vuokraus, roudarin hommat, esitystekniikka ja musiikin miksaaminen keikoilla. Muun muassa näistä työtehtävistä Otso Pänttönen, 17, on saanut oppia osana tekemäänsä vapaaehtoistyötä esimerkiksi Ilosaarirockia...

    Lupa-asiat, tapahtumapaikkojen vuokraus, roudarin hommat, esitystekniikka ja musiikin miksaaminen keikoilla. Muun muassa näistä työtehtävistä Otso Pänttönen, 17, on saanut oppia osana tekemäänsä vapaaehtoistyötä esimerkiksi Ilosaarirockia järjestävälle Joensuun Popmuusikoille.

    Pänttönen on yksi Popmuusikoiden ja Joensuun kaupungin nuorisotoimen järjestämään crew-valmennukseen osallistuneista nuorista.

    Nuorille ilmainen valmennus on Popmuusikoille yksi keino saada osaavia lisäkäsiä järjestämään tapahtumia. Ilman Otso Pänttösen kaltaisia innokkaita vapaaehtoisia ei syntyisi elokuvafestivaali Rokumenttia tai Ilosaarirockia.

    Tapahtumatuotannon valmennusta saaneet nuoret ovat kuitenkin vain murto-osa siitä vapaaehtoisten määrästä, jotka saapuvat tekemään esimerkiksi Ilosaarirockia tai viikkoa aikaisemmin järjestettävää Vekararockia Joensuun rokkikesään.

    Otso Pänttönen on saanut oppeja Crew-valmennuksessa esimerkiksi esitystekniikasta. Heinäkuun alussa Joensuussa pidetyssä Takapiharockissa oppeja pääsi testaamaan käytännössä.Nelli Kallinen / Yle

    Ilosaarirockiin saapuu vuosittain noin 2 000 vapaaehtoista. Vuosia jatkuneen perinteen mukaan heidät palkitaan työstään festarirannekkeella, t-paidalla ja ruualla. Pitkänmatkalaisille tarjotaan myös yösija.

    Useimmat perinteiset festarit luottavat yhä talkootyövoimaan, mutta alan uudemmat toimijat, monia festareita yhtä aikaa järjestävät yritykset ovat luopumassa vapaaehtoisten käytöstä.

    Ilosaarirockin toiminnanjohtaja Niina Hattusen mielestä vapaaehtoiset ovat tärkeä osa festaritunnelmaa.

    – Kun mietin meidän kulurakennetta ja budjettia, tulee ajatus, että voisi olla yksinkertaisempaa, jos vain maksaisi kaikille ihmisille palkan, eikä käyttäisi vapaaehtoistyövoimaa. Mutta se ei ole se pointti, Hattunen miettii.

    – Kaikkea ei rahalla saa. Iso osa meidän festarin tunnelmaa ja fiilistä sekä aineetonta arvoa tulee vapaaehtoisuudesta. Ja siitä me ollaan valmiita maksamaan.

    Joensuussa vapaaehtoistyöstä ovat innostuneet entistä nuoremmat sukupolvet.

    – Muutama vuosi sitten aloitimme 12–15-vuotiaille rokki-tetin, jossa nuoret pääsevät tutustumaan festarityöhön ryhmätyöskentelyn kautta. Tänä vuonna tettiin tuli niin paljon hakemuksia, ettemme pystyneet edes ottamaan kaikkia mukaan, Hattunen kertoo yllättyneenä.

    Suomen suurin festarijärjestäjä luopui talkoolaisista

    Siinä missä joensuulainen Ilosaarirock ostaa paikkansa vapaaehtoisten sydämissä vuosi toisensa jälkeen, on Suomen suurin festareiden järjestäjä Nelonen Media Live luopunut perinteisestä vapaaehtoistyöntekijöiden houkuttelemisesta töihin rannekepalkalla.

    Kaikista 27:stä yrityksen festivaalista perinteisiä rannekepalkkalaisia käytetään vain Kuopiorockissa.

    Syy vapaaehtoisista luopumiseen löytyy talkoolaisten sitoutumattomuudesta.

    Nelonen Media Live järjestää muun muassa Iskelmä Festivaalin Himoksella.Antro Valo / Yle

    – Hankimme vapaaehtoiset aikoinaan perinteiseen tyyliin, mutta pientä hankaluutta oli siinä, että työntekijät oikeasti tulevat paikalle ja tekevät sovitut hommat, Nelonen Media Liven tuotantopäällikkö Anniina Havukainen kertoo.

    Kokonaan ilman talkootyövoimaa ei 26:ta erilaista kesäfestaria kuitenkaan laiteta pystyyn.

    – Raksatyöt, lavaroudauksen ja siivoustyöt tekevät paikalliset urheiluseurat, joille maksamme seurakorvauksen, Havukainen sanoo.

    – He ovat erittäin tärkeitä työntekijöitä meille. Ilman heitä meillä ei mitenkään riittäisi henkilökunta siihen kaikkeen, mitä festareita ennen, sen aikana ja jälkeen pitää tehdä.

    Pori Jazzeilla lippuja myös talkoolaisen kavereille

    Vuodesta 1966 asti järjestetty Pori Jazz puolestaan luottaa rannekepalkkalaisiin, mutta täydentää talkootyölaisten kaartia myös urheiluseuroilla.

    Ranneke- ja ruokapalkalla festivaaleilla työskentelee vuosittain noin 330 ihmistä.

    Rannekkeen ja ruuan lisäksi vapaaehtoisille tarjotaan 78 euron hintaisia konserttilippuja 3,50 euron hintaan.

    Pori Jazzin yleisöä kesällä 2016.Päivi Meritähti / Yle

    – Lippuja voi antaa perheenjäsenille tai ystäville. Vapaaehtoistyöpäivien määrä vaikuttaa sitten siihen, kuinka monta edullista lippua talkoolainen voi ostaa, kertoo Pori Jazzin markkinointisuunnittelija Sanna Grönmark.

    Pori Jazzeilla talkoolaisille tarjotaan myös työasu, joka pitää sisällään perinteisen t-paidan lisäksi myös softshell-takin.

    – Väittäisin, että etumme ovat maan parhaita.

    Jazzheimoa ei voi ostaa rahalla

    Kun sadoille tai jopa tuhansille ihmisille tarjoaa ruuan, festarilipun ja työvaatteet sekä osalle vielä majoituksen, syö vapaaehtoistyö festaribudjetista jo kohtuullisen suuren palan.

    Ville Vedenpää / Yle

    Pori Jazzin markkinointisuunnittelija Sanna Grönmarkin ja Joensuun Pomuusikoiden toiminnanjohtaja Niina Hattusen mukaan vapaaehtoistyön perinne ja festarihenki ovat kuitenkin järjestäjille ja talkoolaisille tärkeämpiä tekijöitä kuin se, mikä ratkaisu loppujen lopuksi tulisi edullisemmaksi.

    – Meillä puhutaan jazzheimosta täällä. Moni näistä ihmisistä tulee tänne vuodesta toiseen. He eivät välttämättä tapaa muuten, mutta kesällä kokoonnumme Poriin ja meillä on mukavaa yhdessä, Sanna Grönmark iloitsee.

    Lisää aiheesta

    Ilman talkoolaisia Suomen festivaalikesä halvaantuisi – lippujen hinnat karkaisivat käsistä

    Konkareiden 10 vinkkiä festivaalien talkoountuvikoille: Rakkolaastarit ja rannekello mukaan

    Kela uhkaa taksikeskuksia sakolla, jos kyytejä ei hoideta – välittäjä: Normaalitasollakin aina joku kyyti jää toteutumatta

    Kela uhkaa taksikeskuksia sakolla, jos kyytejä ei hoideta – välittäjä: Normaalitasollakin aina joku kyyti jää toteutumatta


    Sanktiot uhkaavat Kelan taksikyytejä välittäviä palvelukeskuksia, jos Kela-taksien toiminta ei tule kuntoon lähipäivinä. Kelan pääsuunnittelijan Anne Gissin mukaan sanktiot voivat olla jopa tuhansia euroja. Kela-kyytien järjestämisessä on...

    Sanktiot uhkaavat Kelan taksikyytejä välittäviä palvelukeskuksia, jos Kela-taksien toiminta ei tule kuntoon lähipäivinä. Kelan pääsuunnittelijan Anne Gissin mukaan sanktiot voivat olla jopa tuhansia euroja.

    Kela-kyytien järjestämisessä on ollut ajoittain suuria ongelmia varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

    Nyt tilanne on lähellä normaalitasoa, kertoo Pro Keskuksen hallituksen jäsen ja Savon Taksidata Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Immonen. Yhtiö vastaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien alueilla järjestettävistä Kela-kuljetuksista.

    – Tilanne on nyt kohtalaisella tasolla ja lähellä normaalitasoa, mutta ei ihan vielä siellä. Normaalitasollakin aina joku kyyti jää toteutumatta.

    Jokaisessa maakunnassa omat ongelma-alueet

    Immosen mukaan jokaisessa maakunnassa tilanne on paranemaan päin, vaikka ongelma-alueita on edelleen jokaisessa maakunnassa. Ongelmallisin tilanne vaikuttaa olevan Pohjois-Karjalassa.

    – Siellä ei ole riittävästi autoja, mutta koko ajan on korjattu tilannetta ja automäärää lisätty ja lisätään päivä päivältä sitä mukaa, kun pystytään.

    Pohjois-Savossa ennakolta tilattuja kyytejä jäi eilen torstaina ajamatta kaksi. Immosen mukaan molemmissa tapauksissa oli kyse siitä, ettei taksia ollut saatavilla riittävän nopeasti paikalle.

    – Toisessa tapauksessa auto oli kyllä tullut, mutta asiakas oli lähtenyt jonnekin.

    Pro Keskuksen hallituksen jäsen Jarmo ImmonenToni Pitkänen / YleOsa kieltäytyy yhä yhteistyöstä

    Pro Keskuksen näkökulmasta Pohjois-Savon ongelma-alue on Ylä-Savo, jonka Kela-kyytitilauksia on jouduttu ajamaan myös Mikkelistä ja Kuopiosta. Yle kertoi kesäkuussa, että muun muassa Ylä-Savossa osa taksikuskeista on kieltäytynyt tekemästä yhteistyötä Pro Keskuksen kanssa.

    – Tilanne ei ole siellä muuttunut tuosta. Olemme kuitenkin tehneet sopimuksia myös Kuopion pohjoispuolelle, että kyllä se tilanne sielläkin helpottuu pikkuhiljaa.

    Iisalmen taksipalvelun toimitusjohtajan Juha Sirviön mukaan suurin syy tilanteeseen on se, että Pro Keskus vaatii käyttämään Semelin taksamittarijärjestelmää.

    – Ylä-Savossa on jo aikaisemmin sitouduttu ajamaan Mitax-järjestelmällä niin sanotut sote-ajot eli muun muassa vammaispalveluajot täällä, ja se sopimus on edelleen voimassa.

    – Sopimusta ei voi keskeyttää ja siirtyä ajamaan Pro Keskukselle, koska kaksia laitteita noihin autoihin on mahdotonta saada.

    Sirviö pitää Pro Keskuksen laitevaatimusta kohtuuttomana.

    – Jos sitä vaatimusta ei olisi, niin tällaisia ongelmia ei olisi Ylä-Savossa

    Immosen mukaan kilpailutuksen voittaja määrää, mitä järjestelmää käytetään.

    – Tiedän, että jos yksi meidän kilpailijoistamme olisi voittanut, niin kaikkialla olisi pitänyt vaihtaa toisen järjestelmätoimittajan laitteisiin, että ne olisivat olleet yhteensopivat.

    Iisalmelainen taksiyrittäjä Juha SirviöToni Pitkänen / Yle"Vaihto tulisi liian kalliiksi"

    Iisalmelaisen Sirviön mukaan Semel-laitteet tulevat myös kalliiksi.

    – Semelin kuukausittainen leasing-maksu on todella kova. Laskin, että jos laitan omat autot siihen, niin olen kymmenen vuoteen maksanut 130 000 euroa pelkästään leasing-maksuja ja minulle ei jää mitään käteen.

    Immosen mukaan Semelin täyden vuokralaitteiston hankkiminen uuteen autoon maksaa 220 euroa kuukaudessa.

    – Ainakin ne autoilijat, joilla on Semelin omistuslaitteet ja maksavat niistä ylläpidot ja lisenssimaksut, sanovat, että vuokrakonsepti on erittäin kilpailukykyinen heidän mielestään.

    Semel Oy omistaa osan Pro Keskuksesta. Tässä ei ole Immosen mukaan mitään kummallista.

    – Halusimme sitouttaa järjestelmätoimittajan kehittämään näitä järjestelmiä eteenpäin. En tiedä, mikä kilpailulainsäädännössä kieltäisi tällaisen omistajuuden.

    Loiskis ja lounasuinnille! Katso video, miten kesken työpäivän voi nauttia kesästä

    Loiskis ja lounasuinnille! Katso video, miten kesken työpäivän voi nauttia kesästä


    Joensuulaisen Matti Tervosen bravuuri on käsillä kävely laiturilla ja siitä pulahdus pää edellä veteen. Näiden lounasuimareiden tapaamisissa tyyli on vapaa. – Lähinnä me hypimme veteen ja välillä saatamme ottaa pienen uintikisan, mutta ei...

    Joensuulaisen Matti Tervosen bravuuri on käsillä kävely laiturilla ja siitä pulahdus pää edellä veteen. Näiden lounasuimareiden tapaamisissa tyyli on vapaa.

    – Lähinnä me hypimme veteen ja välillä saatamme ottaa pienen uintikisan, mutta ei tässä mennä urheilun puolelle, sanoo Tervonen.

    Kaveriporukan lounasuinnit saivat alkunsa toukokuun puolessa välissä Tervosen ideasta. Ilosaaren laguunin mittava kunnostustyö oli saatu valmiiksi ja näin tutun lounaspaikan vieressä oli upouusi uimarata luonnonvedessä.

    Lounaspulikoinnissa kaava on ollut kutakuinkin sama: ensin uidaan vartti ja sitten syödään viereisessä ravintolassa.

    – Uiminen herättää mukavasti ruokahalun ja sen jälkeen tuntee ansainneensa lounaan, Tervonen sanoo.

    Lounasuimarit kokoontuvat Ilosaaressa noin kerran viikossa.Heikki Haapalainen / YleLounasuinnit saattavat jatkua talvella avannossa

    Uimassa käydään pikkusateesta huolimatta. Heinäkuun viisitoista astetta ei ole edes kylmä, sanovat avantouintia harrastavat miehet.

    – Tämä piristää kummasti kesken työpäivän ja on mukavampi palata töihin, kun on saanut oman hetken työpäivän aikana, sanoo rakennusinsinöörinä työskentelevä Tervonen.

    Kuinka pitkälle syksyyn joensuun lounasuimarit aikovat pulikoida Ilosaaressa?

    – On meillä ollut puhetta, että olisi kiva jatkaa tätä talvellakin, jos tähän tekisi avannon. Se ajatus muhii vielä vähän.

    Pohjoiskarjalainen biokaasuautoilija on odottanut tankkausasemaa jo 8 vuotta – jakelupisteet puuttuvat Itä- ja Pohjois-Suomesta

    Pohjoiskarjalainen biokaasuautoilija on odottanut tankkausasemaa jo 8 vuotta – jakelupisteet puuttuvat Itä- ja Pohjois-Suomesta


    Kontiolahtelainen kaasuautoilija Jari Kainulainen on odottanut biokaasun tankkausasemaa Pohjois-Karjalaan vuodesta 2010. Silloin hän asennutti uuden farmariautonsa takakonttiin lisätankin biokaasulle. Näköpiirissä oli, että Pohjois-Karjalan...

    Kontiolahtelainen kaasuautoilija Jari Kainulainen on odottanut biokaasun tankkausasemaa Pohjois-Karjalaan vuodesta 2010. Silloin hän asennutti uuden farmariautonsa takakonttiin lisätankin biokaasulle. Näköpiirissä oli, että Pohjois-Karjalan ensimmäinen liikennebiokaasun jakelupiste avautuisi parin vuoden sisällä.

    Tavoitteena 50 000 biokaasuautoa vuonna 2030Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa tänä vuonna 1,5 miljoonaa euroa uusien biokaasun jakeluasemien perustamiseen maakaasuverkon ulkopuolelle.Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on nostaa biokaasuautojen määrä 50 000:een vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on tällä hetkellä arviolta 5 000 kaasuautoa.Biokaasua tuotetaan Suomessa esimerkiksi jätteistä sekä maatilojen sivutuotteena.Tällä hetkellä biokaasu maksaa noin 40 prosenttia vähemmän kuin bensiini.Tämän vuoden alusta lähtien valtio on tukenut 200–1 000 eurolla vanhan bensa-auton muuttamista kaasulla tai bioetanolilla kulkevaksi.

    Toisin kävi. Nämä vuodet Kainulainen on ajanut enimmäkseen bensiinillä, koska lähimmät biokaasun tankkausasemat ovat satojen kilometrien päässä Mikkelissä ja Imatralla. Biokaasua hän laittaa tankkiin aina kun hän sattuu olemaan pääkaupunkiseudulla tai Jyväskylän suunnalla.

    Kainulainen ajaa biokaasulla ympäristösyistä.

    – Haluaisin ajaa hiilineutraalisti. Nykyään tulee enemmän käytettyä toista autoamme, joka toimii bioetanolilla. Sitä saa Joensuusta.

    Bioetanoli ei ole täysin päästötön polttoaine, sillä siihen lisätään noin 15–20 prosenttia bensiiniä. Kainulainen ajaisi mieluummin jätteestä tuotettavalla kotimaisella biokaasulla.

    Maakaasuverkon ulkopuolella hiljaista

    Biokaasun tankkausasemat keskittyvät Suomessa sinne, minne väki on pakkautunut ja minne maakaasuverkko ylettyy eli Etelä- ja Länsi-Suomeen. Itä-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi ammottavat tyhjyyttään, Oulun jakeluasemaa lukuun ottamatta.

    Kuopio saattaa saada ensimmäisen jakeluasemansa lähivuosina, jos kaasujätti Gasumin suunnitelmat toteutuvat. Gasumin biokaasuliiketoiminnan johtajan Matti Oksasen mukaan Kuopion aseman toteutus riippuu siitä, saako yhtiö työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) syksyllä jaettavaa infrastruktuuritukea. TEM antaa 1,5 miljoonaa euroa uusien jakelupisteiden avaamiseen.

    Kyse on muna-kana-ongelmasta: Kuluttajat tai yritykset eivät osta biokaasuajoneuvoja, koska ei ole tankkausasemia. Tankkausasemia ei perusteta, koska alueella ei ole biokaasuautoja.

    Vertailun vuoksi: Ruotsissa on yli 50 000 biokaasuautoa, mutta siellä valtio ja julkinen sektori alkoivat jo 10 vuotta sitten satsata jakeluverkostoon ja biokaasutuotantoon. Ajoneuvojen määrää on saatu kasvatettua merkittävillä verohelpotuksilla ja käyttömaksujen alennuksilla.

    Avainroolissa biokaasuverkoston laajentumisessa uusille alueille ovat kunnat ja yritykset: jakeluaseman avaaminen on vakaammalla pohjalla, jos paikallisliikenne, jätehuollon autot tai kaupungin kalusto olisivat biokaasun asiakkaina. Esimerkiksi Pirkanmaalla jätteenkuljetusautot kulkevat ensi vuodesta lähtien Nokialla tuotetulla biokaasulla.

    Autokanta uudistuu kuitenkin hitaasti. Lisäksi busseja ja jäteautoja ajaa aliurakoitsijoiden kirjo, mikä mutkistaa kaluston uusimista.

    Kiinnostus ei johda tekoihin

    Pohjois-Karjalassa on vuosien varrella tehty paljon selvitystyötä biokaasun jakeluasemien saamiseksi maakuntaan: on ollut jos jonkinlaista esiselvityshanketta ja yhteistyöselvitysprojektia kuntien kanssa ja ilman. Jakeluaseman avajaispäivää ei ole vieläkään näkyvissä, ja liikennebiokaasuaktiivien turhautuminen kasvaa.

    Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on kolme toivonpilkahdusta: paikallinen raakabiokaasun tuottaja Kiteen Biokymppi, kolmatta tankkausasemaansa rakentava Envor sekä valtion omistama Gasum.

    Ehkä suurin toivo on ollut paikallisessa raakabiokaasun tuottajassa, Kiteen Biokympissä. Yritys on etsinyt vuodesta 2009 lähtien taloudellista ratkaisua liikennebiokaasun jalostamiseen ja jakeluun Itä-Suomessa – tuloksetta. Rahoituksesta puuttuu parin miljoonan euron pitkäjänteinen sijoitus, jolle ei ole odotettavissa tuottoa 5–10 vuoteen.

    – On hyvin epätodennäköistä, että tällä vuosikymmenellä Pohjois-Karjalassa olisi ainakaan Biokympin tankkausasemaa. Mikroyrityksenä emme pysty sitä yksin toteuttamaan velkarahalla, sanoo Kiteen Biokympin toimitusjohtaja Mika Juvonen.

    Jari Kainulaisen autossa kaasutankki sijaitsee takakontissa. Täydellä tankillisella ajaa noin 350 kilometriä. Kun kaasutankki on tyhjentynyt, vaihtaa auto automaattisesti bensaan.Annika Martikainen / Yle

    Biokympille on tarjottu noin 30 prosentin julkista tukea tankkausaseman avaamiseen, mutta se vaatisi Juvosen mukaan muutaman sadan ajoneuvon varman asiakaskunnan, kuten esimerkiksi paikallisliikenteen tai jätehuollon. Pohjois-Karjalan kunnissa on ollut kiinnostusta, mutta puhetta pidemmälle ei ole kymmenessä vuodessa päästy.

    Julkisten hankintojen roolia painottaa myös biokaasun tuottaja-jakelija Envorin hallituksen puheenjohtaja Mika Laine. Forssalainen yritys on jo pidempään neuvotellut Kiteen kaupungin kanssa tankkauspisteen avaamisesta. Avajaispäivää hänkään ei uskalla vielä arvioida, koska kaikki on vielä auki.

    Envor on osaltaan ollut tilkkimässä liikennebiokaasun jakeluverkoston aukkoja: Jyväskylän lähelle Äänekoskelle valmistuvasta jakeluasemasta tulee yksi Suomen pohjoisimmista.

    Gasum toivoo seuraavalta hallitukselta porkkanaa

    Liikennebiokaasun jakeluverkoston laajentaminen on ollut pitkälti Suomen kaasualan jättiläisen, valtion omistaman Gasumin harteilla. Sen tarkoituksena on avata 10 uutta biokaasun jakelupistettä tänä vuonna ja kymmeniä lisää lähivuosina. Ennestään Gasumilla on kolmisenkymmentä henkilöajoneuvon sekä raskaan liikenteen kaasutankkausasemaa.

    Mikkelissä on Biosairilan kaasutankkausasema. Kuvassa Biosairilan toimitusjohtaja Sami Hirvonen sekä ProAgria Etelä-Savon energia-asiantuntija Panu Jouhkimo.Esa Huuhko / Yle

    Gasumilla ei ole suunnitelmissa laajentaa tänä tai ensi vuonna Pohjois-Karjalaan. Gasumin biokaasuliiketoiminnan johtajan Matti Oksasen mukaan tankkausaseman perustaminen on kiinni kysynnästä.

    – On saatava se näkyvyys, että liikennebiokaasun myyntivolyymit kasvavat niin, että siitä tulee kannattavaa liiketoimintaa. Vaikka markkina kehittyy nopeasti, ollaan edelleen tilanteessa, jossa Suomessa on vain 5 000 kaasukäyttöistä autoa, sanoo Oksanen.

    Oksanen toivoo, että Suomessa otettaisiin mallia Ruotsin verohelpotuksista ja käyttömaksujen alennuksista.

    – Suomi on sitoutunut erilaisiin valtion ja kuntien tason puhtaan liikkumisen ilmastosuunnitelmiin. Seuraavalta hallitukselta odotan konkretiaa siihen, että liikennebiokaasun markkina lähtee nopeammin rakentumaan. Näin voidaan jatkossa tehdä markkinaehtoista liiketoimintaa, Oksanen sanoo.

    Lue myös:

    Yle Uutiset: Kokkolassa on yksi ainoa biokaasuautoilija – nyt hän suunnittelee autolleen tankkausasemaa

    Taloussanomat: Suomessa 3 500 autoa, Ruotsissa 50 000 – tästä syystä kaasuauto ei ole yleistynyt

    Länsiväylä: Ikean lihapullajämät biokaasuksi – ensimmäinen tankkausasema Espoon Lommilaan

    Juopottelua, kiroilua ja

    Juopottelua, kiroilua ja "pissakakkanusu"-vitsejä – pitäisikö kesäteatterissa olla ikäraja?


    Kliseiseen kesäteatterikuvastoon kuuluvat polkupyörää taluttava juopunut poikamies, kylänmiehet vilvoittelemassa saunan jälkeen, naisella vähän paljasta pintaa ja kolme numeroa liian pieni mekko. Teatteriohjaaja Tomi Kervinen ei veisi omia...

    Kliseiseen kesäteatterikuvastoon kuuluvat polkupyörää taluttava juopunut poikamies, kylänmiehet vilvoittelemassa saunan jälkeen, naisella vähän paljasta pintaa ja kolme numeroa liian pieni mekko. Teatteriohjaaja Tomi Kervinen ei veisi omia lapsiaan katsomaan sellaista kesäteatteria.

    Kervisen mukaan kesäteatterin näytelmissä olisi hyvä olla ikäsuositus, jotta vanhemmat osaisivat paremmin valita lapsille sopivan näytöksen. Hän on koko perheen kesäteatteria tekevän Teatteri-Traktorin taustalla olevan yhdistyksen varapuheenjohtaja.

    – Teatteri-Traktorissa olemme puhuneet siitä, kuinka pissakakkanusu-juttuja ei ylipäätään tarvita teatterissa. Ohjaajan on kyllä helppo kiertää tällaiset vitsit, sanoo Outokummusta lähtöisin oleva Kervinen.

    – En usko, että sellaiset vitsit olisivat vahingollisia lapsille, mutta onhan se noloa vanhemmillekin, kun ovat tuoneet lapset sellaiseen esitykseen.

    Ohjaaja-näyttelijä Kai Paavilainen on samoilla linjoilla: juttuja ei ole pakko viedä navan alle.

    – Se on tekijöiden vastuulla, millaista teatteria halutaan tehdä. Asiat voidaan esittää niin monella tavalla. Maalaisjärjen käyttö auttaa, sanoo Paavilainen.

    Kuolema, rakkaus ja sota sopivat myös lapsille

    Ohjaajat eivät haluaisi automaattisesti laittaa ikärajaa näytelmälle vain sen takia, että sen aihe on vaikea tai raskas.

    – Teatterissa käsitellään hyvin vaikeita teemoja, kuten kuolemaa, rakkautta, vanhemmuutta, sukupolvien välistä eroa, sotaa. Kaikki nämä sopivat pienillekin ihmisille, kunhan käsittelytapa on oikea, sanoo Kervinen.

    Kervisen koko perheen näytelmä Sinkkolassa, Paavilaisen kertomus jälleenraivaajista VuonislahdessaPohjois-Karjalan kesäteatteritarjonnassa on ainakin kolme esitystä koko perheelle: Saapasjalkakissa (Honkavaaran Teatterireki), Kiljusen herrasväki (Nurmeksen Höljäkän kesäteatteri) ja Maailman ympäri 80 päivässä (Joensuun Teatteri-Traktori).Ohjaaja-näyttelijä Kai Paavilainen puolestaan ohjaa kaksi kesäteatterinäytelmää: Liperin Roukalahden kesäteatterin Avioliittosimulaattorin sekä Lieksassa Vuonis-rantateatterille Maan veri -näytelmän, joka perustuu Heikki Turusen teksteihin.Ohjaaja Tomi Kervinen ohjaa tänä kesänä Joensuun Sinkkolassa esitettävän Teatteri-Traktorin koko perheen näytelmän Maailman ympäri 80 päivässä.

    Kervinen toivookin, että vanhemmat puhuisivat lapsen kanssa näytelmän teemoista jo ennen näytelmää ja että keskustelu jatkuisi sen jälkeen – varsinkin, jos aihe on vaikea.

    Paavilainen myöntää, että hänen tämän kesän jälleenraivaajasukupolvesta kertova Maan veri -näytelmänsä ei sovi ihan pikkulapsille joissakin kohtauksissa olevan voimakkaan kielen vuoksi. Mutta vanhempien kanssa saapuville hieman isommille lapsille näytelmä tuo historian havinaa menneiltä päiviltä.

    – Näytelmässä on mukana viisi lapsinäyttelijää Vuonislahden seudulta, eikä heille ole tullut traumoja tarinasta, sanoo Paavilainen.

    Kervisen mukaan teatteri sopii koko perheelle, vaikka lapsi ei täysin ymmärtäisikään tarinaa tai teemaa. Lapselle kyse on ennemminkin hauskoista hetkistä ja häivähdyksen oloisista mielikuvista.

    – Samalla tavalla teatteri voi olla ihmisyyden laboratorio katsojien ja tekijöiden välillä, oli katsoja kaksivuotias tai satavuotias, Kervinen sanoo.

    Pikkusinisiiven elinalue jäi koneiden alle – perhosten evakkomatka tehtiin haavilla

    Pikkusinisiiven elinalue jäi koneiden alle – perhosten evakkomatka tehtiin haavilla


    Pikkusinisiivet ovat lopettamassa lentelynsä Lehmonharjulla – tältä kesältä. – Ne parittelevat ja kun homma on hoidettu, ne kuolevat täytettyään elämänsä tarkoituksen, biologi Marko Heinonen kertoo. Haavissa on yksinäinen, jo...

    Pikkusinisiivet ovat lopettamassa lentelynsä Lehmonharjulla – tältä kesältä.

    – Ne parittelevat ja kun homma on hoidettu, ne kuolevat täytettyään elämänsä tarkoituksen, biologi Marko Heinonen kertoo.

    Haavissa on yksinäinen, jo repalesiipinen pikkusinisiipi.

    Harvinaisen päiväperhosen elinalueesta, entisestä soramontusta on tulossa Kontiolahdella uusi omakotitaloalue. Tulevina vuosina Soralaksi nimettylle alueelle nousee kymmeniä taloja. Tontit on kaavoitettu juuri sille kohdalle, jossa pikkusinisiivet aiemmin elivät. Parhaillaan montun pohjalle ajetaan soraa, maata ja rakennetaan kunnallistekniikkaa.

    – Kun alue haluttiin kaavoittaa, perhosille tehtiin suojelualueita hieman sivusta. Pikkusinisiivet kuitenkin tarvitsivat muuttoapua, kertoo Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama.

    Pidetään huolta, ettei pikkusinisiipien elinalue metsity. Kontiolahden ympäristöpäällikkö Antti Suontama

    Pikkusinisiipien suojelualue siirrettiin soramontun toiselle puolelle jäävälle, idänkeulankärkeä kasvalle harjurinteelle. Kontiolahden kunta on sitoutunut lajin suojeluun.

    – Pidetään huolta, ettei pikkusinisiipien elinalue metsity, Suontama kertoo.

    Biologi Marko Heinonen oli toukokuun lopulla haavimassa pikkusinisiipien "muuttokuormia". Toukokuun lämpimät säät aikaistivat perhosten parveilua ja yhdyskunnasta siirrettiin noin 700 perhosta uuteen paikkaan.

    – Meillä on aiemmin kokemusta näistä lähelle tehdyistä siirroista ja ne vaikuttavat onnistuvan. Tässä näyttää, että pikkusinisiipikanta on jopa vahvistunut uudessa paikassa, ympäristöpäällikkö Antti Suontama arvioi.

    Idänkeulankärki kukkii Lehmossa.Tanja Perkkiö / Yle

    Sekä päiväperhonen pikkusinisiipi Cupido minimus että sen hernekasveihin kuuluva ravintokasvi idänkeulankärki, Oxytropis campestris, ovat jäänteitä siitä, kun harjut muodostuivat Suomeen jääkauden jälkeen.

    Varmoja esiintymiä tunnetaan Suomesta tällä hetkellä vain kaksi, toinen on Heinolassa.

    – Kontiolahden esiintymä on näistä kahdesta selvästi elinvoimaisempi, biologi Marko Heinonen kertoo.

    Tutkija, perhosasiantuntija, Ylen Luontoillan vakiojäsen Jaakko Kullberg arvioi, että perhosten siirtäminen uudelle elinpaikalle ei ole tavallista.

    – Mutta suotavaa se on, jos vaihtoehtona on alueen tuhoutuminen rakentamisen alle.

    Kullbergin mielestä parasta olisi, jos yleensäkin lisättäisiin lajille sopivia paikkoja esimerkiksi tieleikkauksiin ja tienvarsien rinteille.

    Pikkusinisiivelle on tyypillistä, että se on esiintymispaikoillaan lukumääräisesti runsas, vaikka esiintymä olisi pinta-alaltaan pieni.

    Se on pieni pala meidän luontomme historiaa. Jos menettäisimme sen, menettäisimme yhteyden jääkauteen. Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama

    Ihmisen silmiin pikkusinisiipi on vaatimattoman näköinen ja Suomen Perhosseuran mukaan se onkin Suomen pienin päiväperhonen. Kauniit väritkin erottuvat vasta aivan lähietäisyydeltä katseltuna, mikä on harvoin mahdollista.

    Miksi tällaista pientä perhosta pitää suojella, ympäristöpäällikkö Antti Suontama?

    – Se on pieni pala meidän luontomme historiaa. Jos menettäisimme sen, menettäisimme yhteyden jääkauteen, jonka muisto se, ravintokasvinsa idänkeulankärjen tapaan on.

    Jaakko Kullberg kertoo, että pikkusinisiipi on aiemmin ollut runsas laji monin paikoin Salpausselkien alueella. Sen elinpaikat ovat olleet suurien, suljettujen soramonttujen pohjalla Kontiolahden Lehmon paikan tapaan tai ratavarsilla ja -pihoilla, joilla on kasvanut idänkeulankärkeä tai perhosen toista ravintokasvia masmaloa.

    Suomessa olisi helppo hyödyntää harjulajiston suojelussa erilaisia tie-, rata- ja johtolinjoja sekä lentokenttiä. Tutkija, perhosasiantuntija Jaakko Kullberg

    – Paikkoja on tuhoutunut vesakko- ja rikkaruohomyrkytyksissä, rakennusprojekteissa ja umpeenkasvun ja ajattelemattoman viherrakentamisen seurauksena.

    Kontiolahden pikkusinisiivet löytyivät jo parikymmentä vuotta sitten ja paikallaisten perhosharrastajien aktiivisuuden ansioista niiden elinalue suojeltiin silloin. Jos pikkusinisiipiä tai muita harvinaisia perhosia löytyy, niitä voitaisiin auttaa aika helposti, pohtii Jaakko Kullberg.

    – Suomessa olisi helppo hyödyntää harjulajiston suojelussa erilaisia tie-, rata- ja johtolinjoja sekä lentokenttiä. Työn vain pitäisi olla suunnitelmallisempaa. Nyt potentiaaliset hyvät elinympäristöt usein tuhotaan multaamalla ja samalla levittämällä lupiinia ja muita haitallisia vieraslajeja.

    Avoimet sorarinteet ovat idänkeulankärjen ja pikkusinisiiven elinehto. Antti Suontama tutkii kasvillisuutta.Tanja Perkkiö / Yle

    Kontiolahden Soralassa on jo tehty suunnitelmat umpeenkasvamisen estämiseksi. Alueelle toivotaan myös perhosystävällisiä rakentajia.

    – Hiekkaiset rinteet pidetään avoimina tarvittaessa vaikka ajamalla niillä mönkijöillä. Metsittyminen estetään niittämällä ylimääräiset kasvit, kuten puuntaimet. Alueella on myös pulkkamäki, joten se rinne pysyy hyvin avoimena. Perhosen vuoksi ei siis tarvitse vältellä poluilla kulkemista ja tallaamista vaan päinvastoin, ympäristöpäällikkö Antti Suontama neuvoo.

    Kun maanvaihto- ja rakennustyöt entisellä soranottoalueella on tehty, Kontiolahden kunta ryhtyy myymään omakotitalotontteja rakentajille. Soralan teille tulee perhosaiheiset nimet.

    – Toivomme ja kannustamme, että ainakin muutama asukas tekisi pihastaan ns. perhospihan eli antaisi siihen kasvaa luonnonkasveja kylvetyn nurmikon sijaan. Sellainen perhospiha olisi myös helppohoitoinen, Antti Suontama vinkkaa.

    Hutunkeitto, haava ja kärpänen – testaa, miten hyvin tunnet kansallispelin

    Hutunkeitto, haava ja kärpänen – testaa, miten hyvin tunnet kansallispelin


    Pesäpalloa pelataan koulujen liikuntatunneilla, ja laji on valittu suunnistuksen Jukolan viestin ohella maamme elävän perinnön luetteloon. Vankka asema liikuntakulttuurissa ei tarkoita, että suomalaiset osaisivat pelata pesistä. Laji on haastava ja...

    Pesäpalloa pelataan koulujen liikuntatunneilla, ja laji on valittu suunnistuksen Jukolan viestin ohella maamme elävän perinnön luetteloon.

    Vankka asema liikuntakulttuurissa ei tarkoita, että suomalaiset osaisivat pelata pesistä. Laji on haastava ja jo pelkkä pelin käänteiden ymmärtäminen vaatii tietämystä. Oheinen testi paljastaa, miten perillä olet pesäpallosta.

    Saimaa viedään kiinalaiseen jättinettipalveluun – Suomeen odotetaan lisää kiinalaisturisteja

    Saimaa viedään kiinalaiseen jättinettipalveluun – Suomeen odotetaan lisää kiinalaisturisteja


    Saimaan alueen näkyvyys Kiinassa ja muualla Aasiassa on parantumassa huomattavasti. Etelä-Karjalan kuntien matkailumarkkinoija GoSaimaa perustaa yhdessä kiinalaisen Tencent-yhtiön kanssa Saimaan aluetta esittelevän Lake Saimaa, Lakeland Finland...

    Saimaan alueen näkyvyys Kiinassa ja muualla Aasiassa on parantumassa huomattavasti.

    Etelä-Karjalan kuntien matkailumarkkinoija GoSaimaa perustaa yhdessä kiinalaisen Tencent-yhtiön kanssa Saimaan aluetta esittelevän Lake Saimaa, Lakeland Finland -miniohjelman kiinalaiseen WeChat-sovellukseen.

    GoSaimaan brändi- ja markkinointijohtaja Juha Sorjonen puhkuu intoa.

    – Tämä on erinomaisen merkittävä asia. Olemme ensimmäisenä maailmassa rakentamassa Tencentin kanssa matkailukohdetasolla tällaista palvelua.

    Tencent on kiinalainen monialayhtiö ja digipalvelujätti, joka omistaa WeChat-palvelun. Tencent osti suomalaisen Supercell-peliyhtiön vuonna 2016.

    Kiinan Facebook

    WeChat on yksi Kiinan suosituimmista digitaalisista palveluista. Sitä käyttää aktiivisesti yli miljardi kiinalaista. Palvelua käytetään muun muassa sosiaalisena mediana, pikaviestinnässä ja nettiostoksissa.

    – Se on vähän niin kuin Aasian Facebook, GoSaimaan brändi- ja markkinointijohtaja Juha Sorjonen kuvailee.

    Uudessa miniohjelmassa on tarkoitus tuoda esille monipuolisesti Saimaan alueen paikkoja ja palveluja.

    – Kerromme siellä erilaisista syistä matkustaa Suomeen ja Saimaan alueelle. Kysymys voi olla erilaisista käyntikohteista, tuotteista ja palveluista mutta myös kauniita maisemia ja tilannekuvaa.

    Sorjosen mukaan MyChat-palvelun käyttäjät voivat ostaa palvelun kautta suoraan esimerkiksi matkan Suomeen tai tuotteita Suomesta.

    Miksi sitten Tencent haluaa tehdä yhteistyötä pienen suomalaisen toimijan kanssa?

    – Uskon, että Tencent haluaa tuottaa uusia sisältöjä heidän kävijäkunnalleen WeChat-palvelussa. He haluavat pitää kävijät palvelussaa, luoda esimerkiksi uusia keskustelunaiheita, GoSaimaan brändi- ja markkinointijohtaja Juha Sorjonen sanoo.

    Ensimmäisessä vaiheessa miniohjelman ominaisuuksia ovat muun muassa tapahtumakalenteri, navigointi, hätäpuhelu, kääntäjä ja matkaoppaat.

    Tarkoituksena on tarjota kiinalaisille matkustajille luotettavaa ja kattavaa tietoa sekä palveluja ilman, että heidän täytyy ladata uusi sovellus älypuhelimiinsa.

    Surffiaalto kuivui kasaan Joensuussa –

    Surffiaalto kuivui kasaan Joensuussa – "Tämmöistä tämä uuden luominen on, aina ei onnistu"


    Torstain vastaisena yönä odotukset olivat korkealla Joensuun Ilosaaressa. Kohta surffattaisiin. Metrien pituinen ja levyinen aaltosiivistö oli saatu nostettua turvallisesti Ilosaaresta viereiseen Itäkoskeen ja asennettua paikoilleen. Mallinnusten...

    Torstain vastaisena yönä odotukset olivat korkealla Joensuun Ilosaaressa. Kohta surffattaisiin.

    Metrien pituinen ja levyinen aaltosiivistö oli saatu nostettua turvallisesti Ilosaaresta viereiseen Itäkoskeen ja asennettua paikoilleen. Mallinnusten mukaan aaltosiivistö synnyttäisi noin puolimetrisen aallon.

    Luonto toimi kuitenkin toisin.

    – Valitettavasti joen virtausnopeus oli sen verran pieni, ettei aalto noussut. Fiilis on pettynyt, mutta toisaalta myös huojentunut. Äärimmäisen suunnittelun ja rakentamisen tulos saatiin kuitenkin onnistuneesti jokeen, surffiaallon puuhamies Jarmo Laine kertoo.

    Vaikka 50 000 euroa kuulostaa varmasti suurelta, niin tämmöisissä projekteissa se ei ole mikään järjetön summa. Jarmo Laine

    Aaltosiivistöä kokeiltiin yön aikana useammassa kohdin koskea, mutta tulos oli aina yhtä huono.

    – Sama kehikko ja siivistö on ollut käytössä Helsingissä, missä sitä on hinattu vaijereilla veden alla ja se on ollut toimiva systeemi. Nyt sitä testattiin ensimmäisen kerran virtaavassa vedessä. Tämmöistä tämä uuden luominen on. Aina ei onnistu, Laine huokaa.

    Keinotekoisen surffiaallon piti ilahduttaa surffareita heinäkuun puoliväliin asti, mutta nyt aaltosiivistö purettiin saman tien pois.

    Mistään pienestä rakennelmasta ei ole kyse. Pelkästään siipikehikolla oli painoa 1,7 tonnia ja paikoilleen asennettuna koko rakennelma painoi noin 5,5 tonnia.

    Itäkosken virtausnopeus osoittautui liian pieneksi surffiaallolle.Jouki Väinämö / YleSurffiaalto jää hautumaan

    Surffiaalto oli toinen Joensuu City Challenge -kilpailussa palkituista kaupunkiympäristön kehittämisideoista. Se sai 50 000 euron voittosumman.

    – Laskelmat ovat vielä kesken, mutta mitoitimme rahat koko projektille ja nythän tämä homma lyheni. Vaikka 50 000 euroa kuulostaa varmasti monen mielestä suurelta, niin tämmöisissä projekteissa se ei ole mikään järjetön summa, Jarmo Laine toteaa.

    Joensuun kaupungin toiveena oli, että keinotekoinen surffiaalto toisi kaupungille mainetta ja houkuttelisi matkailijoita.

    – Varmasti teemme jatkokehittelyä ja pohdimme asiaa paperilla. Virtausta täytyy alkaa seurata tarkemmin. Virtaama näkyy kyllä netissä, mutta virtausnopeus on eri asia. Tälle kesälle emme enää ehdi, mutta aalto jää hautumaan, Laine lupaa.

    Kiinnostusta tuntuisi riittävän myös Pohjois-Karjalan ulkopuolella.

    – Erityisen lämmin fiilis tuli eilen, kun tähän rannalle saapui Helsingistä surffari. Hän kertoi liftanneensa Joensuuhun varta vasten katsomaan tätä, Laine kertoo.

    Kuolemanpelon työstäminen on tärkeä osa parantumattomasti sairaan hoitoa – Asiantuntija: tulisi alkaa kauan ennen saattohoitoa

    Kuolemanpelon työstäminen on tärkeä osa parantumattomasti sairaan hoitoa – Asiantuntija: tulisi alkaa kauan ennen saattohoitoa


    Kovat kivut, yksinäisyys, keskeneräinen remontti ja läheisten jaksaminen. Millainen on oman lapsen tulevaisuus, kun ei sitä itse pääse näkemään? Parantumattomasti sairaan rintaa painavat raskaat huolet. Palliatiivinen hoito pyrkii arvokkaaseen...

    Kovat kivut, yksinäisyys, keskeneräinen remontti ja läheisten jaksaminen. Millainen on oman lapsen tulevaisuus, kun ei sitä itse pääse näkemään? Parantumattomasti sairaan rintaa painavat raskaat huolet.

    Palliatiivinen hoito pyrkii arvokkaaseen kuolemaanPalliatiiviseen eli oireita lievittävään hoitoon kuuluu fyysisten oireiden hoito, henkinen tuki sekä apu käytännön asioiden järjestelemisessä.Oireita lievittävä hoito aloitetaan sen jälkeen, kun sairaus ei ole enää parannettavissa. Saattohoito on viimeinen osa oireita lievittävää hoitoa, eli yleensä viimeiset viikot tai päivät.Tukea annetaan potilaan lisäksi myös omaisille.Tyypillinen oireita lievittävän hoidon potilas on parantumatonta syöpää sairastava, mutta vaikeaa sydämen vajaatoimintaa tai maksakirroosia sairastavien määrä on kasvussa.Periaatteessa kenen tahansa kuolemansairaan tulisi saada oireita lievittävää hoitoa – sairaudesta riippumatta.

    Lähteet: Suomen palliatiivisen hoidon yhdistys, Valvira

    Sen vuoksi kuolemaa edeltävä hoito on pitkälti lähdön suunnittelua ja kuolemanpelon työstämistä, sanoo palliatiivisen hoidon eli oireita lievittävän hoidon johtava asiantuntija Tiina Saarto.

    Lääketieteellinen hoito ja kivunlievitys ovat olennainen osa parantamattomasti sairaan hoitoa, mutta psyykkinen tuki on hoidon keskiössä. Tavoitteena on mahdollisimman hyvän elämänlaadun turvaaminen viimeisiin hetkiin asti.

    – Oireita lievittävä hoito on elämän loppuvaiheeseen varautumista, jolla hälvennetään elämän päättymisen pelottavuutta. Kuoleman lähestymisestä voidaan puhua turvallisessa ympäristössä, jotta hoitohenkilökunta tietää, mitä potilas ja hänen läheisensä toivovat viimeisinä hetkinä tehtävän, sanoo Saarto.

    Palliatiivisen hoidon johtava suomalainen asiantuntija Tiina Saarto sanoo, että kaikkialla Suomessa ei ole vielä riittävästi laadukasta hoitoa kuolemansairaille. Vuoden alussa avattua Siilaisen hoitokeskusta hän kehuu yhdeksi maan parhaista.Annika Martikainen / Yle

    Saarron mukaan psyykkisen tuen tulisi alkaa jo kauan ennen saattohoitoa. Oireita lievittävässä hoidossa nimittäin saattohoito on vasta se ihan viimeinen aika ennen kuolemaa: saattohoidossa on kyse päivistä tai viikoista. Potilas tarvitsee pelkoihinsa ja murheisiinsa apua jo paljon aiemmin.

    – Oireita lievittävän hoidon tulisi alkaa jo varhaisessa vaiheessa silloin, kun varsinaisen sairauden hoito ei enää lievitä oireita. Yleensä se tarkoittaa viimeistä elinvuotta, sanoo Saarto.

    – Hoidon tarkoituksena ei ole jouduttaa eikä hidastaa kuolemaa.

    Saarto on ainoa palliatiivisen lääketieteen professori Suomessa ja vetänyt sosiaali- ja terveysministeriön palliatiivisen hoidon suosituksen laatinutta työryhmää.

    Vanha pelkää kärsimystä, nuori tekemättömiä asioita Joensuussa on yksi Suomen ensimmäisistä kattavista hoitokeskuksistaJoensuun Siilaisen sairaalaassa aloitti alkuvuodesta kattava palliatiivinen keskus, johon kuuluu poliklinikka, kotihoitoa tukeva kotisairaala ja 16-paikkainen vuodeosasto.Siilaisen palliatiivinen keskus on yksi ensimmäisistä, joka täyttää sosiaali- ja terveysministeriön suositukset palliatiivisen hoidon järjestämisestä.Varsinainen hoito tapahtuu pääosin potilaan kotona, hoivakodeissa tai terveysasemien vuodeosastoilla.Siilaisen keskus hoitaa kaikkia Pohjois-Karjalan parantumattomasti sairaita.

    Saarron mukaan eri sukupolvilla on erilaisia pelkoja kuolemaan liittyen: Vanhat pelkäävät kärsimystä, kipua ja heitteillejättöä. He ovat ehkä seuranneet vierestä vaikeita kuolemantapauksia.

    Nuoria huolettavat itsemääräämisoikeuden menettäminen, toisista riippuvaiseksi tuleminen ja elämän merkityksen menettäminen. Heille kuolemaan johtava sairaus on isompi henkinen isku.

    Kuolemaan liittyvä pelko ja ahdistus näkyy potilaissa levottomuutena ja painajaisunina, sanoo Joensuun palliatiivisella vuodeosastolla työskentelevä sairaanhoitaja Marianne Pelo. Läheisyyden kaipuu on läsnä.

    – Kun menee hoitamaan potilasta ja auttamaan arkisissa asioissa, usein huomaakin istuvansa vuoteen reunalla juttelemassa. Toisilla kuolemanpelko purkautuu tarpeena puhua huolet pois, sanoo Pelo.

    Sairaanhoitaja Marianne Pelon mukaan hoitosuhteet palliatiivisella vuodeosastolla muodostuvat usein tiiviiksi ja sinunkaupat tehdään pian.Annika Martikainen / YleLääkkeenä keskustelu ja kuoleman suunnittelu

    Kuunteleminen ja keskustelu on usein paras lääke pelkoon. Vaikka psykiatrista tai hengellistä apua olisi tarjolla, sairaanhoitaja Marianne Pelon mukaan hyvin monelle vuodeosaston potilaalle tutun sairaanhoitajan kanssa juttelu riittää. Keskusteluun ja sydämen purkamiseen on kehitetty apuvälineitä, kuten korttipelejä, joissa on keskustelunavauksia erilaisista elämän tärkeistä asioista.

    Toinen tärkeä pelonlievittäjä on hoitosuunnitelman tekeminen yhdessä potilaan ja omaisten kanssa. Haluaako potilas kuolla kotona vai hoivapaikassa? Siirretäänkö potilas sairaalaan, jos kuume nousee? Annetaanko elvytystä?

    – Hoitosuunnitelmalla varaudutaan niihin tilanteisiin, joissa potilas ei itse pysty ilmaisemaan tahtoaan. Näin tiedetään potilaan toiveet ja niitä kunnioitetaan, sanoo Saarto.

    Sauna on edelleen lämmin aamuisten saunojien jäljiltä. Siilaisen upouudella palliatiivisen hoidon vuodeosastolla on haluttu panostaa potilaiden viihtymiseen. Sauna on se ykkösjuttu monelle, sanoo sairaanhoitaja Anne-Marie Tanskanen.Annika Martikainen / Yle

    Suuri osa parantumattomasti sairaista haluaa olla kotona loppuun asti. Kaikille se ei ole aina kuitenkaan mahdollista.

    – Kotisaattohoito vaatii omaisilta erittäin paljon jaksamista, eikä heillä aina ole edes mahdollista olla sairaan ihmisen rinnalla vuorokauden ympäri, sanoo apulaisylilääkäri Leena Surakka Siilaisen palliatiivisen hoidon keskuksesta.

    Elämän keskeneräiset asiat aiheuttavat huolia kuolemansairaalle. Siksi palliatiiviseen hoitoon kuuluu myös käytännön asioissa auttaminen. Yksi murehtii omaisuuden jakamista ja toinen haluaa ohjeistaa jälkikasvua keskeneräisen remontin viemisessä loppuun. Kolmannen iäkäs puoliso jää yksin kotiin, minkä vuoksi taloon pitää asentaa tukikahvoja.

    – Yritämme auttaa mahdollisimman pitkälle, että jokainen murhe saataisiin purettua pois, sanoo Pelo.

    On raskaampaa olla läheinen kuin kuoleva

    Parantumattomasti sairas taipuu tuulessa, kunnes kaatuu. Mutta omaiset jäävät tänne surunsa kanssa.

    Potilas joutuukin usein lohduttajan rooliin, kun läheiset surevat tulevaa menetystä.

    Sairaanhoitaja Marianne Pelon (kesk.) mukaan tutun potilaan kuolema koskettaa, mutta hyvässä työporukassa saa puhuttua omat murheensa pois.Annika Martikainen / Yle

    – Potilaiden kanssa olemme monesti siitä puhuneet, että usein on raskaampaa olla läheinen kuin kuoleva. Kuoleva on enemmän tai vähemmän sinut oman lähtönsä kanssa. Kroppa väsyy, ja valmius luopua elämästä tulee luonnostaan, sanoo Saarto.

    Kuolevan vieressä on puolestaan vaikea olla – varsinkin, jos läheinen kokee, ettei hän voi auttaa ollenkaan. Siksi Saarron mukaan on tärkeää ottaa hoidon loppuvaiheessa omaiset kiinteästi mukaan ja antaa myös heille keskustelutukea.

    Hoito ei ole tasa-arvoista Suomessa

    Tutkimukset osoittavat, että palliatiivisen hoidon piirissä olevat potilaat joutuvat harvemmin päivystykseen tai keskussairaalan vuodeosastolle kuin ne, joille palliatiivista hoitoa ei ole järjestetty.

    Siilaisen palliatiivisen hoidon keskus on yksi valtakunnallisesti ensimmäisiä, joka täyttää sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2017 lopulla julkaisemat suositukset saatto- ja palliatiivisen hoidon järjestämisestä. Saarron mukaan kaikkialla Suomessa tilanne ei ole yhtä hyvä.

    – Palliatiivinen hoito ei ole vielä tasa-arvoista Suomessa, sanoo Saarto.

    Mitä sanoo Suomen johtava palliatiivisen hoidon asiantuntija, olisiko eutanasia luonnollinen jatke palliatiiviselle hoidolle?

    – Ei minun mielestäni. Kuolema on luonnollista, eutanasia ei. Toivon, että me saamme palliatiivisen saattohoidon niin hyvälle mallille, että pelko kuolemasta ja elämän loppuvaiheesta hälvenisi ja sitä kautta potilaan toive eutanasiasta hälvenisi. Eutanasian tarve perustuu hyvin pitkälti pelkoon, sanoo Saarto.

    Kolin kansallispuistossa uusi petohyökkäys lammaskatraan kimppuun – paimenviikot peruttu toistaiseksi

    Kolin kansallispuistossa uusi petohyökkäys lammaskatraan kimppuun – paimenviikot peruttu toistaiseksi


    Lampaat joutuivat ahman hyökkäyksen kohteeksi Kolin kansallispuistossa tiistain vastaisena yönä. Metsähallituksen Lakkalan tilalla vahtivuorossa ollut Järvi-Suomen luontopalveluiden tiedottaja Tiina Hakkarainen kertoo heränneensä viiden aikaan...

    Lampaat joutuivat ahman hyökkäyksen kohteeksi Kolin kansallispuistossa tiistain vastaisena yönä. Metsähallituksen Lakkalan tilalla vahtivuorossa ollut Järvi-Suomen luontopalveluiden tiedottaja Tiina Hakkarainen kertoo heränneensä viiden aikaan aamuyöstä pihalta kuuluvaan metakkaan.

    – Kun katsoin ikkunasta, niin ahma oli siellä lammaslauman perässä.

    Tilan 47 lammasta oli kerätty yöksi aitaukseen mökin pihapiiriin. Hakkarainen kiiruhti pihalle hätistämään ahmaan pois lampaiden kimpusta.

    – Huusin sen minkä kurkusta lähti, että nyt ahma pois täältä!

    Hakkarainen kertoo, että ahma lähti lopuilta lipettiin. Ahma oli kuitenkin ehtinyt vahingoittaa kolmea lammasta, joista kaksi jouduttiin lopettamaan ja yhden vointia eläinlääkäri vielä tarkkailee.

    Lakkalan tila sijaitsee reilun 20 kilometrin automatkan päässä Ukko-Kolilta Heräjärven rannalla kansallispuiston eteläosissa.

    Lampaat siirretty pois Kolilta

    Vain vajaa viikko aikaisemmin peto vieraili viereisellä Seppälän tilalla. Seppälän kolmestatoista lampaasta täysin ehjin nahoin selvisi vain kolme lammasta. Myös tämän aikaisemman hyökkäyksen tekijäksi on varmistunut ahma.

    Molemmilla tiloilla lampaat ovat olleet hoitamassa perinnemaisemaa. Lampaita puolestaan on päässyt paimentamaan maksua vastaan viikoksi kerrallaan.

    Seppälän tila.Tiina Hakkarainen, Metsähallitus

    Metsähallituksen paimenviikot ovat olleet eritäin suosittuja ja paimenviikolle pääsevät on jouduttu arpomaan. Lammaspaimennus olisi jatkunut tiloilla syyskuulle asti, mutta nyt Kolin kansallispuiston lammaspaimenviikot ovat tältä kesältä todennäköisesti ohi.

    Metsähallitus päätti siirtää lampaat pois Kolilta. Loppukesän paimenet saavat halutessaan tulla Kolille mökkilomalle.

    Kierrätyspisteiden törkyisyydestä kanneltiin ministeriöön, mutta tuoreet kuvat kertovat muuta – kerro omat kokemuksesi

    Kierrätyspisteiden törkyisyydestä kanneltiin ministeriöön, mutta tuoreet kuvat kertovat muuta – kerro omat kokemuksesi


    Rinki-ekopisteiden siisteyttä arvostellaan ajoittain rajustikin eri puolilla Suomea. Esimerkiksi juhlapyhien aikaan, kuten joulun jälkeen kierrätyspisteet pursusivat jätteitä (HS, tilaajille). Rinki on kuitenkin toistuvasti kertonut, että...

    Rinki-ekopisteiden siisteyttä arvostellaan ajoittain rajustikin eri puolilla Suomea. Esimerkiksi juhlapyhien aikaan, kuten joulun jälkeen kierrätyspisteet pursusivat jätteitä (HS, tilaajille). Rinki on kuitenkin toistuvasti kertonut, että palautemäärä on laskeva. Ringin toimitusjohtajan mukaan tämänhetkinen tilanne on hyvä.

    Kävimme kierrätyspisteillä ympäri Suomea ja useat pisteet olivat moitteettomassa kunnossa. Poikkeuksen tekee Savo-Pielisen alue, jossa on kyllästytty epäsiisteihin kierrätyspisteisiin.

    Lappeenrannan Citymarketin ekopiste kuvattuna maanantaina. Maassa oli myös muun muassa pari maalipönttöä. Yleisilmeeltään kierrätyspiste oli siisti.Kare Lehtonen / Yle

    Ekopisteiden törkyisyydestä on kanneltu ministeriöön asti. Osassa Keski-Suomea, Savoa ja Pohjois-Karjalaa toimiva Savo-Pielisen jätelautakunta teki kannanoton keräysjärjestelmän toimivuudesta ympäristöministeriölle. Kannanotto lähetettiin ministeriölle, koska ministeriö alkaa valmistella uutta jätehuoltoa koskevaa lainsäädäntöä.

    Kuntien ympäristösuojeluviranomaiset ovat joutuneet lisäämään valvontaa ekopisteillä, koska niiden epäsiisteydestä on tullut lukuisia valituksia. Viranomaiset ovat käyneet tarkastamassa kierrätyspisteitä ja soittaneet Ringille pisteiden tarvitsevan siistimistä.

    – Ongelmia on ollut erityisesti Kuopiossa ja Pieksämäellä, harmittelee lautakunnan vastaavan palvelupäällikön sijainen Hanna Kisonen.

    Vaikka Kuopion kaupunki antoi keväällä tiukkaa palautetta ekopisteistä, ne eivät siistiytyneet.

    – Keväällä jouduimme käymään tarkastamassa samoja pisteitä useita kertoja viikossa, Kuopion kaupungin ympäristöjohtaja Tanja Leppänen sanoo.

    Koska Rinki-ekopisteet eivät siistiytyneet Kuopion ympäristösuojeluviranomaisten mielestä tarpeeksi, se muistutti myös ekopisteen maanomistajia vastuusta.

    Ringin toimitusjohtaja sanoo, että Savo-Pielisen jätelautakunta on ainoa taho, joka on antanut lyttäävää palautetta.

    – Saamme noin 10 000 puhelua vuodessa asiakaspalvelupuhelimeen. Aika monet soitoista koskee lajitteluohjeita, Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen kuvailee.

    Kemin Prisman pihalla olevalla kierrätyspiste oli lähes moitteettomassa kunnossa.Jutta Huovinen / Yle

    Samainen jätelautakunta huomauttaa, että kierrätyspisteiden siivoaminen on ollut paikoin riittämätöntä.

    – Meillä on säännöllinen siivous. Kaupan pihassa olevasta pisteestä roskat siivotaan vähintään kerran viikossa. Hypermarkettien pisteet siivotaan useamman kerran viikossa.

    – Sanotaanko näin, etteivät siellä ainakaan samat roskat ole kovin pitkään, Ringin toimitusjohtaja muotoilee.

    Kuva on otettu huhtikuussa Joensuun Rinki-ekopisteeltä. Myös Kuopiossa kierrätyspisteet ovat olleet epäsiistejä keväisin ja valvontakäyntejä on jouduttu lisäämään.Matti Myller / YleJoensuun kierrätyspiste kuvattuna maanantaina 25.6.Ari Haimakainen / Yle

    Savo-Pielisen kunnat ovat huolissaan, että ihmisten kierrätysinto laskee sotkuisten kierrätyspisteiden vuoksi. Alueen jäteyhtiön asiakaskyselyn mukaan tyytyväisyys ekopisteisiin on laskenut, kun kierrätys siirtyi kunnalliselta jäteyhtiöltä Rinki Oy:n vastuulle.

    – Jos käy toistuvasti ekopisteellä, joka on hyvin roskainen, tulee sellainen käsitys, että ne ovat aina sotkuisia. Asiakkailta on tullut sellaista palautetta, että se laskee kierrätysintoa, Kuopion ympäristöjohtaja Tanja Leppänen kuvailee.

    Inarin kirkonkylän kierrätyspiste oli siisti maanantaina.Vesa Toppari / Yle

    Kierrätysinto ei saisi laskea, sillä kierrätystavoitteet tulevat kiristymään EU:n määräyksellä. Suomen kierrätysasteen pitäisi olla vuonna vähintään 65 prosenttia. Kaksi vuotta sitten suomalaiset kierrättivät noin 42 prosenttia yhdyskuntajätteestä.

    Ringin toimitusjohtaja ei nimeä, mitä kierrätysfirma aikoo tehdä, että asiakastyytyväisyys nousisi. Yritys aikoo käydä läpi Savo-Karjalan alueen ongelmat yhdessä lautakunnan jäsenten kanssa.

    Turun Itäharjun Rinki-ekopiste oli maanantaina 25.6. siistissä kunnossa.Carolus Manninen / Yle

    Kuntien ylläpitämiä kierrätyspisteitä vähennettiin vuonna 2016, kun laki velvoitti tuottajat järjestämään pakkausjätteidensä keräys ja kierrätys. Rinki on hoitanut työtä yritysten puolesta.

    Osa Suomen kunnista on jättänyt kierrätyksen kokonaan Ringin hoidettavaksi. Osa järjestää lisäksi omia kierrätyspisteitä. Esimerkiksi Savo-Pielisen alueella on päädytty päällekkäisiin järjestelmiin, jotka kunnat kokevat aiempaa tehottomimmiksi ja kalliimmiksi. Kuluttajalle se tarkoittaa sitä, että osa suomalaisista maksaa jätteistä kaksi kertaa, ensin käydessä kaupassa ja vielä roskia viedessä.

    Keminmaan Citymarketin pihalla oleva ekopiste oli maanantaiaamuna siisti.Jutta Huovinen / Yle

    Kun keräys ja kierrätysvastuu siirtyivät Ringille, kierrätyspisteiden määrä putosi. Jätehuoltoa valtion puolesta valvova ylitarkastaja Tuomo Aunola Pirkanmaan ELY-keskuksesta sanoo, että ihmiset valittavat eniten, että kierrätyspisteitä on liian vähän.

    Ringin toimintaa määrittää laki. Sen toiminnalle on asetettu minitasopalvelutaso. Nyt yritys aikoo lisätä muovinkeräystä joissakin pisteissä.

    – Se on pitkä prosessi, kun edellytetään asianmukaiset luvat keräykselle, Juha-Heikki Tanskanen sanoo.

    Sinooperi konkurssiin – ketju ilmoittaa asiasta somessa

    Sinooperi konkurssiin – ketju ilmoittaa asiasta somessa


    Askarteluliikeketju Sinooperia hallinnoiva S. Hobby Oy on asetettu konkurssiin, kertovat Etelä-Suomen median kaupunkilehdet. Myös Sinooperi kertoo asiasta Facebook-sivullaan, jolla ilmoitetaan loppuunmyynnin alkamisesta. Yrityksen verkkosivuilla...

    Askarteluliikeketju Sinooperia hallinnoiva S. Hobby Oy on asetettu konkurssiin, kertovat Etelä-Suomen median kaupunkilehdet.

    Myös Sinooperi kertoo asiasta Facebook-sivullaan, jolla ilmoitetaan loppuunmyynnin alkamisesta. Yrityksen verkkosivuilla sanotaan, että verkkokauppa on väliaikaisesti poissa käytöstä järjestelmäpäivityksien vuoksi.

    Vuonna 2014 asetettiin konkurssiin helsinkiläinen Sinooperi Oy. Tämän jälkeen toimintaa jatkoi S. Hobby Oy.

    Sinooperilla on myymälä Turun Skanssin ja kauppakeskus Myllyn lisäksi Tampereella, Joensuussa, Lahdessa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Oulussa, Porissa, Seinäjoella ja Vaasassa.

    Pesänhoitaja Markku Lunkka asianajotoimisto SLPK Oy:stä kertoo, että ketjulla on yhteensä 51 työntekijää.

    Tavoitteena liiketoimintakauppa

    Työsuhteet jatkuvat ainakin heinä-elokuun vaihteeseen, jolloin konkurssimyynnin pitäisi olla ohi. Toivoa toiminnan jatkumisesta ainakin osassa ketjun myymälöissä antaa se, että pesänhoitajan mukaan ketjun myymälöistä käydään neuvotteluja kahden ostajan kanssa.

    Sinooperin osalta tavoitteena on, että saataisiin aikaiseksi liiketoimintakauppa, Lunkka sanoo.

    – Tällä hetkellä käydään neuvotteluja kahden eri tahon kanssa. Ratkaisuun voidaan päästä jo tällä viikolla, viimeistään ensi viikolla. Myydään jos saadaan hyvä hinta. Tavoitteena, että kauppa koskisi kaikkia tai ainakin valtaosaa liikkeistä.

    Sinooperin toimitusjohtajaa Jarkko Kaalikoskea ei tavoitettu kommentteja varten.

    Vuonna 2013 Yle uutisoi, kuinka käräjäoikeus asetti niin ikään askartelutarvikkeisiin keskittyneen Tiimarin ja Tiimari Retailin virallisesti konkurssiin. Tälä hetkellä Kouvolassa toimii vielä yksi Tiimari-myymälä.

    Juttua päivitetty 25.6. kello 17.26: Lisätty pesänhoitaja Markku Lunkalta saadut tiedot.

    Juttua muokattu 25.6. kello 19.58: Ketjulla on myymälä myös Jyväskylässä.

    Poliisi ei pysty jäljestämään edes kolarikarhuja – sopimuskiista metsästäjien kanssa aiheuttaa riskitilanteita Lieksassa

    Poliisi ei pysty jäljestämään edes kolarikarhuja – sopimuskiista metsästäjien kanssa aiheuttaa riskitilanteita Lieksassa


    Suurriistavirka-apu (SRVA)riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä verkosto, joka toimittaa poliisille virka-apua erilaisissa suurriistaa koskevissa ongelmatilanteissahälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin virka-apupyynnöllätavallisimpia tehtäviä...

    Suurriistavirka-apu (SRVA)riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä verkosto, joka toimittaa poliisille virka-apua erilaisissa suurriistaa koskevissa ongelmatilanteissahälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin virka-apupyynnöllätavallisimpia tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvien, suurpetojen sekä villisikojen jäljestäminenyleisiä ovat myös suurpetojen kuten karhujen ja susien karkottamiset pois taajamista tai pihapiireistätoiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiinmukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta

    Lähde: Suomen Riistakeskus

    Tiistaina 5. kesäkuuta henkilöauto törmäsi täysikasvuisen karhun kanssa Sarkkilan kylän läheisyydessä Lieksassa. Auton kylki lommoontui ja karhun pää hajotti etupeilin. Otus hävisi paikalta metsään. Kuljettaja soitti hätäkeskukseen. Poliisipartio ei tullut paikalle eikä nähnyt kolariautoa. Myöhemmin poliisi soitti kuljettajalle. Karhua ei jäljitetty eikä onnettomuudesta kerrottu alueen asukkaille tai tiedotusvälineille.

    – Törmäys on tapahtunut, mutta partio on ratkaissut ettei ole erityistä syytä käydä siellä, on ollut tulkinnanvarainen tilanne, perustelee erävalvonnasta vastaava ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisilaitokselta.

    Normaalitilanteessa paikalliset metsästäjät olisivat hälytyksen saatuaan lähteneet kolaripaikalta metsään paenneen karhun perään varmistamaan, ettei eläin ole törmäyksessä loukkaantunut ja mahdollisesti vaarallinen.

    Nyt näin ei tapahdu, koska Lieksan riistanhoitoyhdistys ei ole allekirjoittanut poliisin kanssa uutta suurriistavirka-apu- eli SRVA-sopimusta. Lieksassa ihmetellään kuitenkin, miksi poliisi ei tiedottanut kolarista.

    – Se on jäänyt ilmoittamatta, syytä en tiedä. Olisi pitänyt ilmoittaa, ylikomisario Pohjolainen lausuu toimittajalle puhelimessa.

    Myöhemmin suorassa haastattelussa hän sanoi, että karhu ei loukkaantunut "merkittävästi" eikä ole vaarallinen. Poliisi kiistää, että vaaratilanteita pimitettäisiin Lieksassa.

    – Näitä tilanteita tulee niin pitkään kuin saadaan joku toimija yhteistyökumppaniksi. Riskiä otetaan, Pohjolainen kuitenkin toteaa.

    Laki velvoittaa lopettamaan eläimen kärsimykset

    Törmääminen hirvien ja suurpetojen kanssa on paikkakunnan arkea: touko-kesäkuussa on sattunut jo neljä hirvikolaria ja muutama suurpetotehtävä. Yleisiä ovat myös karhujen karkotukset.

    – Lähes päivittäin ihmiset soittavat minullekin, kun pihoissa on ollut karhuja. Olen pyytänyt soittamaan hätäkeskukseen tai suoraan poliisille, Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Törrönen kertoo.

    Suurriistavirka-avusta Itä-Suomessa vastaava Harri-Pekka Pohjolainen tunnustaa, että poliisit eivät pysty jäljestämään loukkaantuneita hirviä tai suurpetoja.

    Ei meillä ole osaamista eikä koiria. Harri-Pekka Pohjolainen

    – Totta kai eläinsuojelullisesta näkökulmasta nämä tehtävät pitäisi pystyä hoitamaan; käydä selvittämässä onko eläin loukkaantunut ja eläimen kärsimykset pitää lopettaa, jos sitä ei voi auttaa. Käytännössä mahdollisuutemme lähteä sulan maan aikaan loukkaantuneen eläimen jälkeen ovat olemattomat: ei meillä ole osaamista eikä koiria.

    Virkavallan vastuuta hoitaa kolarieläimien jäljestys ja lopetus tilanne ei silti poista. Poliisi kuitenkin tarvitsee Pohjolaisen mukaan apua paikallisilta metsästäjiltä, joille suurriistan jäljestäminen on tuttua ja erämaakaupungin asukkaiden arvostamaa toimintaa.

    – Meillä on ammattitaitoa ja koiria kasvatetaan ja koulutetaan jatkuvasti näihin tehtäviin, sen eteen on tehty paljon työtä, Matti Törrönen Lieksasta tähdentää.

    – Eikö eläinsuojelulaki koske myös poliisia, koska ne kolarieläimet ovat edelleen tuolla maastossa, jäljitystehtäviä aiemmin tehneen Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Törrönen kummastelee sopimuskiistan keskellä.Marja-Liisa Kämppi / YleValtakunnallisesti poikkeuksellinen tilanne

    Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan Lieksan tilanne on poikkeuksellinen koko Suomessa. Lieksalaisten mukaan sopimusriidassa on kyse "lähinnä vastuukysymyksistä".

    – Riistanhoitomaksuun on sisällytetty SRVA-vakuutus eli metsästäjät maksavat itse vakuutuksen itselleen, vaikka teemme vapaaehtoisina virkatyötä. Koirilla on sama juttu. Ja jos koira aiheuttaa kolmannelle osapuolelle vahinkoa, niin se on koiranomistajan omasta pussista pois, Matti Törrönen Lieksan riistanhoitoyhdistyksestä selvittää.

    Toiminnanohjaajan mielestä vastuu viranomaistyöstä kuuluu valtiolle ja tämä pitäisi lukea sopimuksessa.

    – Monissa yhdistyksissä ovat lukeneet sopimuspaperin vasta jälkeenpäin ja huomanneet siinä aukkoja. Moni on soittanut, että on tullut tehtyä hätiköityjä päätöksiä ja viekää te homma nyt maaliin saakka, Törrönen kertoo.

    Teemme vapaaehtoisina virkatyötä. Matti Törrönen

    Riistanhoitoyhdistyksissä olisi toivottu poliisin kysyvän näkemyksiä uuden sopimuksen toiseltakin sopijaosapuolelta, ei pelkästään Riistakeskukselta ja Metsästäjäliitolta.

    – Ei voitu [meiltä] edes kysyä. Tämä närästi monia, toiminnanohjaaja sanoo.

    Törrösen mukaan SRVA-toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille kyse on myös rahasta.

    – Vaikka korvaus tehtävästä nyt nousi 400 euroon, ei sillä edelleen makseta kuin matkakulut. Kahtena viime vuonna yhdistys joutui laittamaan omasta pussistaan yli 1 400 euroa, että saatiin maksettua luvatut kulut tekijöille, metsästäjien edustaja painottaa.

    Lieksassa odotellaan, poliisilla varasuunnitelma

    Itä-Suomen virka-apuyhdyshenkilön Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan suurin osa Suomen riistanhoitoyhdistyksistä on allekirjoittanut uuden sopimuksen. Sopimuksen torjuneet lieksalaiset puolestaan ovat turhaan odottaneet poliisin ottavan vielä yhteyttä.

    – Ei ole mitään neuvoteltavaa: poliisilla on yksi valtakunnallinen sopimusmalli ja sitä tarjottiin Lieksaan. Me emme lähde paikalliseen sopimiseen, samojen ehtojen pitää kelvata vajaalle 300 yhdistykselle, Pohjolainen perustelee.

    Erävalvonnasta Itä-Suomessa vastaavan ylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen mielestä poliisin on pakko turvautua Lieksassa varasuunnitelmaan, että lain edellyttämät loukkaantuneiden eläinten jäljestykset ja asukkaiden tarvitsemat suurpetojen karkotukset saadaan hoidettua.Ari Haimakainen / Yle

    Lieksassa muistellaan kaiholla aikoinaan tehtyä ensimmäistä SRVA-sopimusta.

    – Se oli kattava ja homma pelasi. Kun toiminta laajeni valtakunnalliseksi, ne päättäjät ovat sellaisia, että eivät ehkä ymmärrä tätä asiaa, Törrönen kritisoi.

    Me emme lähde paikalliseen sopimiseen. Harri-Pekka Pohjolainen

    Poliisi toivoo, että lieksalaisten vaatimukset eivät leviäisi muualle. Vastavetona poliisi etsii jo uutta tahoa hoitamaan suurpetoihin liittyvät tehtävät Lieksassa.

    – Pakko tämä on jotenkin ratkaista. Poliisilla ei ole mahdollisuutta odottaa, milloin Lieksan yhdistys ehkä allekirjoittaa sopimuksen. Tavoite on, että ensimmäinen päivä elokuuta meillä on tämmöinen yhteistyökumppani käytössä, Harri-Pekka Pohjolainen yllättää.

    Tässä vaiheessa hän paljastaa ainoastaan, että neuvotteluja käydään Pohjois-Karjalassa toimivan ryhmittymän kanssa. Yhteistyö Lieksan riistanhoitoyhdistyksen kanssa olisi silti erävalvonnasta vastaavan mielestä paras ratkaisu.

    – Niitä tehtäviä on hoidettu siellä menestyksekkäästi vuosikausia. Järjestelmä on erittäin hyvä, kustannustehokas ja ammattimaista osaamista löytyy. Missään nimessä tämä ei ole toivottu ratkaisu ja toivottavasti se jäisi väliaikaiseksi, Harri-Pekka Pohjolainen päättää.

    Harvinainen petovahinko Kolin kansallispuistossa – aitauksessa olleet lampaat joutuivat hyökkäyksen kohteeksi

    Harvinainen petovahinko Kolin kansallispuistossa – aitauksessa olleet lampaat joutuivat hyökkäyksen kohteeksi


    Kolin kansallispuistossa on sattunut harvinainen petovahinko. Metsähallituksen mukaan luultavasti ahma tai ilves hyökkäsi luonnonhoitotyössä olleen lammaskatraan kimppuun tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Metsähallituksen suunnittelija...

    Kolin kansallispuistossa on sattunut harvinainen petovahinko. Metsähallituksen mukaan luultavasti ahma tai ilves hyökkäsi luonnonhoitotyössä olleen lammaskatraan kimppuun tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.

    Metsähallituksen suunnittelija Tarja Teppo kertoo, että Ilveksen jälkiä oli nähty tapahtumapaikalla, mutta myös ahman tiedetään liikkuneen seudulla. Teppo epäilee, että peto on luultavasti päässyt lammasaitaukseen aidan vieressä olevien puiden kautta.

    Kolmestatoista lampaasta vain kolme säilyi hyökkäyksessä täysin vahingoitta. Yksi lammas oli kuollut heti. Kuusi lammasta oli raadeltu niin pahoin, että ne jouduttiin lopettamaan paikan päällä.

    Lampaat olivat Metsähallituksen mailla Seppälän tilalla hoitamassa perinneympäristöä. Tarja Teppo kertoo, että vastaavaa ei ole aikaisemmin sattunut, vaikka vastaavia paimenviikkoja on järjestetty Seppälässä ja yli kymmenessä muussa Metsähallituksen kohteessa jo useita vuosia.

    Seppälän tila sijaitsee Kolin kansallispuiston eteläosassa. Tilalla oli vahinkohetkellä Metsähallituksen lammaspaimen. Vuorossa olleille paimenille ei aiheutunut tilanteesta vaaraa.

    Teppo kertoo, että toistaiseksi lampaita ei enää pidetä Seppälässä. Noin kilometrin päässä sijaitsevalla toisella metsähallituksen tilalla, Lakkalassa lammaspaimennus jatkuu normaalisti.

    Tepon mukaan lampaiden omistajan päätöksestä riippuu, jatkuuko lampaiden pito vielä Seppälässä.

    – Tarkoitus ei ole laittaa pedoille ruokapaikkaa pystyyn, Teppo toteaa.

    Kaksi vangittu Nurmeksen kerrostaloammuskelusta

    Kaksi vangittu Nurmeksen kerrostaloammuskelusta


    Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on vanginnut kaksi paikkakuntalaista miestä Nurmeksessa sattuneesta kerrostaloammuskelusta. Porokyläntiellä ammuttiin kerrostalon pihalla ja rappukäytävässä useita laukauksia viime sunnuntaina. 37- ja 27-vuotiaat...

    Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on vanginnut kaksi paikkakuntalaista miestä Nurmeksessa sattuneesta kerrostaloammuskelusta. Porokyläntiellä ammuttiin kerrostalon pihalla ja rappukäytävässä useita laukauksia viime sunnuntaina.

    37- ja 27-vuotiaat miehet on vangittu todennäköisin syin epäiltynä tapon yrityksestä, vaaran aiheuttamisesta, ampuma-aserikoksesta ja laittomasta uhkauksesta.

    Tilanne on aiheuttanut vaaraa varsinaisen kohteen lisäksi myös muille kerrostalon asukkaille, poliisi kertoo tiedotteessaan.

    Poliisi kertoo takavarikoineensa esitutkinnan aikana kaksi käsiasetta. Toinen ase saatiin poliisin haltuun kiinnioton yhteydessä ja toinen kotietsinnässä.

    Poliisi kävi kahteen otteeseen paikalla

    Poliisi sai viime sunnuntaina hälytyksen kahteen otteeseen Porokylänkadulla sijaitsevaan kerrostaloon.

    Ensimmäisen ilmoituksen mukaan kerrostalon pihaan oli saapunut uhkaavasti käyttäytynyt seurue, jolla oli ollut mukanaan ase.

    Poliisin saavuttua paikalle seurue oli ehtinyt poistua.

    Muutamaa tuntia myöhemmin poliisi hälytettiin uudemman kerran samaan osoitteeseen. Tuolloin kerrostalon pihalla ja rappukäytävässä oli ammuttu useita laukauksia. Poliisin mukaan laukauksia oli ammuttu talossa asuvaa miestä kohti. Hän oli kuitenkin välttynyt osumilta.

    Poliisin mukaan esitutkinnan perusteella tapahtumien taustalla on henkilökohtaisia riitoja. Nyt vangittujen miesten lisäksi tapauksesta on ollut pidettynä kolmaskin mies.

    Makkara on juhannuksen ylivoimainen ykkösherkku – hifistelijä grillaa raakamakkaraa, mutta suomalaisten suosikki on vanha tuttu

    Makkara on juhannuksen ylivoimainen ykkösherkku – hifistelijä grillaa raakamakkaraa, mutta suomalaisten suosikki on vanha tuttu


    Juhannusviikolla suomalaiset pakkaavat ostoskasseihinsa valtavasti makkaraa. Jos juhannuksena myydyt grillimakkarat jaettaisiin tasan kaikkien suomalaisten kesken, jokainen kotitalous saisi noin 1,5 pakettia (Lihatiedotus). S-ryhmän myydyimmät...

    Juhannusviikolla suomalaiset pakkaavat ostoskasseihinsa valtavasti makkaraa.

    Jos juhannuksena myydyt grillimakkarat jaettaisiin tasan kaikkien suomalaisten kesken, jokainen kotitalous saisi noin 1,5 pakettia (Lihatiedotus).

    S-ryhmän myydyimmät makkarat, toukokuu 2018Atria HiillosPoprilliAtria WilhelmKotimaista uunilenkkiHK Sininen lenkkiK-ryhmän myydyimmät makkarat, toukokuu 2018Atria HiillosKivikylän HuiluntuhtiAtria WilhelmHK KabanossiHK Sininen lenkki

    – Oli lämmin tai kylmä, niin juhannuksena makkarakauppa on kiivaimillaan. Muutoin kesän kysyntä riippuu säästä eli lämpimällä säällä makkaraa myydään enemmän, kertoo Lihatiedotuksen toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen.

    Valtaosa valitsee grilliinsä perinteisen, miedosti maustetun grillimakkaran. Sekä S-ryhmässä, Keskossa että Lidlissä myydyimmät makkarat ovat tuttuja tuotemerkkejä.

    Kyse ei ole tarjonnasta, sillä se on laajempi kuin koskaan aiemmin.

    – Makkarat ovat saaneet mausteita. Aikaisemmin makkaroissa oli lihaa ja suolaa, ehkä vähän pippuria, mutta nyt mausteita on laidasta laitaan. Globaali makumaailma on tullut suomalaisiin makkaroihin, summaa Stirkkinen.

    Mausteinen raakamakkara on nyt in

    Kuten lähes kaikki muotiaallot, myös makkaratrendit tulevat maailmalta.

    Tämän kesän hittinä voidaan pitää maustettuja raakamakkaroita, jotka ovat saaneet vaikutteita muun muassa Saksasta ja Espanjasta. Suomeen raakamakkarat rantautuivat pari vuotta sitten.

    – Toki raakamakkaroiden volyymi on edelleen aika pieni, vain noin prosentti grillimakkaroiden kokonaismarkkinasta, mutta kasvusuunta on kova, Riitta Stirkkinen kertoo.

    Tänä vuonna myyntiä on vauhdittanut sää.

    – Toukokuu oli aurinkoinen ja lämmin, ja samaan aikaan lanseerattiin useita uusia grillimakkaroita. Erikoismakkaroiden myynti onkin kasvanut poikkeuksellisen paljon, kertoo viestintäpäällikkö Johanna Koroma K-ryhmän päivittäistavarakaupasta.

    Makkaroiden suolapitoisuudet ovat vähentyneet selvästi. Riitta Stirkkinen, Lihatiedotus

    Käytännössä kaikki suuret ruokatrendit heijastuvat jossain vaiheessa lähikaupan kylmäaltaaseen. Esimerkiksi vuosia pinnalla on ollut terveystrendi näkyy, kun tarkastellaan makkaravalmisteiden tuoteselosteita.

    – Makkaroiden suolapitoisuudet ovat vähentyneet selvästi. Lisäksi markkinoilla on myös pelkästään siipikarjanlihasta tehtyä makkaraa, jossa on vähemmän rasvaa kuin perinteisessä, sianlihasta tehdyssä makkarassa, Riitta Stirkkinen kertoo.

    Sekä isot että pienet lihatalot ratsastavat käsityöläisyydellä

    Toinen laajalle levinnyt ilmiö on käsityöläisyys eli artesaanitrendi. Tuotteita markkinoidaan käsintehtyinä, luonnollisina ja lähellä tuotettuina.

    Ravintolat ja pienet lihanjalostajat valmistavat omia erikoismakkaroitaan samaan tapaan kuin pienpanimot erikoisoluitaan.

    – Eikä kyse ole enää vain pienistä lihayrityksistä, vaan valtakunnallisillakin lihanjalostajilla on omat artesaanimakkaransa, Riitta Stirkkinen huomauttaa.

    Siipikarjanlihasta tehdyt makkarat ilmestyivät kauppoihin kuluttajien toivoessa vähärasvaisempia vaihtoehtoja.Pauliina Tolvanen / Yle

    Uusilla tuotteilla tavoitellaan uusia kuluttajia ja pidetään kiinni vanhoista, mutta ainakaan vielä artesaanimakkarat eivät ole lisänneet makkaravalmisteiden kulutusta. Kauppatilastoista käy ilmi, että makkaran suosio on hiipumassa (Lihatiedotus).

    Viime vuonna suomalaiset söivät 10,8 kiloa ruokamakkaroita henkeä kohti, kun vuonna 2007 makkaraa kului 13,9 kiloa. Kymmenessä vuodessa makkaran kulutus on vähentynyt yli viidenneksellä.

    Lenkkimakkarat korostuvat ostoskorissa Itä-Suomessa ja nakit pääkaupunkiseudulla. Juha Nieminen, S-Ryhmä

    – Muutos on näkynyt eniten lenkkimakkaroissa, joiden myynti on vähentynyt. Samalla nakkien myynti on kuitenkin kasvanut, kertoo valikoimapäällikkö Juha Nieminen S-ryhmän vähittäiskaupasta.

    Lenkkimakkaraa ostavat S-ryhmän tilastojen mukaan yli 60-vuotiaat, kun taas nakit kuuluvat alle 45-vuotiaiden ostoslistalle. Kysynnässä on myös alueellisia eroja.

    – Lenkkimakkarat korostuvat ostoskorissa Itä-Suomessa ja nakit pääkaupunkiseudulla, Nieminen kertoo.

    Ilmastonmuutos tuo kauppoihin ötökkämakkarat

    Tutkijat ennustavat, että lihankulutus vähenee tulevaisuudessa entisestään. Syy on yksiselitteinen: ilmastonmuutos pakottaa siirtymään kasvispainotteiseen ruokavalioon.

    Vegetrendi näkyy etenkin pääkaupunkiseudun kaupoissa.

    – Kasvipohjaisten makkaroiden myynti on seitsemänkertaistunut viidessä vuodessa. Pääkaupunkiseudulla kasvipohjainen makkara valitaan ostoskoriin kaksi kertaa useammin muuhun Suomeen verrattuna, Juha Nieminen kertoo.

    Tulevaisuuden grillimakkarat tehdäänkin kasviksista, hyönteisistä ja sienistä.