Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Psykologi: Koululaiset eivät kerro aikuisille netissä saamistaan seksiviesteistä, koska eivät pidä niitä vakavina

    Psykologi: Koululaiset eivät kerro aikuisille netissä saamistaan seksiviesteistä, koska eivät pidä niitä vakavina


    Kouluikäiset eivät kerro aikuisille netistä saamistaan seksiin viittaavista viesteistä. Varsinkin kynnys kertoa poliisille on korkea, kertoo psykologi Hanna-Mari Lahtinen. Lahtinen tekee Itä-Suomen yliopistossa väitöstutkimusta vuonna 2013...

    Kouluikäiset eivät kerro aikuisille netistä saamistaan seksiin viittaavista viesteistä. Varsinkin kynnys kertoa poliisille on korkea, kertoo psykologi Hanna-Mari Lahtinen.

    Lahtinen tekee Itä-Suomen yliopistossa väitöstutkimusta vuonna 2013 kerätyn lapsiuhritutkimuksen aineistosta. Siinä jopa viidennes nuorista kertoi, että häneltä oli pyydetty seksikkäitä kuvia edeltävän vuoden aikana. Useimmat olivat kertoneet tapahtumista jollekin, mutta jollekin aikuiselle oli kertonut vain 16 prosenttia ehdottelua kokeneista.

    – Nuoret kokevat, että se ei ole niin vakavaa. Ajattelisin itse, että se liittyy osittain siihen, että nuoret eivät ihan ymmärrä tekojen merkitystä. 13-vuotiaana ei välttämättä tule miettineeksi, mitä voi seurata, jos lähettää kuvan itsestään jollekin tuntemattomalle henkilölle.

    Joillakin on toimintatapana kalastella niin kauan, että löytyy yksi, joka vastaa viesteihin. Hanna-Mari Lahtinen

    Lahtisen mukaan netissä tapahtuva lasten seksuaalinen häirintä ja ehdottelu tulevat poliisin tietoon harvemmin kuin monet muut lapsiin kohdistuvat rikokset. Yksi syy voi olla, että nuoret osaavat suojautua estämällä häiritsevien viestien lähettäjät, eivätkä tunne tarpeelliseksi kertoa eteenpäin.

    Psykologin mielestä tapauksista kannattaisi kuitenkin myös kertoa aikuiselle, koska silloin kalastelijat jäisivät kiinni.

    – Joillakin on toimintatapana kalastella niin kauan, että löytyy yksi, joka vastaa viesteihin ja jonka kanssa saa kontaktin luotua. Netti mahdollistaa, että uhreja voi olla paljon ja eri puolilla. Jotkut ajavat pitkiäkin matkoja tapaamassa uhreja. Jos yksikin tällainen tekijä jää kiinni, se saattaa pelastaa monen nuoren kohdalla paljon.

    Lapsiuhritutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2013. Kyselyyn vastasi runsaat 11 000 koululaista 6.- ja 9.-luokilta eri puolilta maata.

    Lue myös:

    Poliisin kuusi vinkkiä nuorille: toimi näin, jos epäilyttävä henkilö ottaa yhteyttä somessa

    "Se on varmasti pisara valtameressä, mitä me kuullaan" – Asiantuntijat kehottavat aikuisia puhumaan grooming-ilmiöstä

    Suojele mediatulvalta, pidä arkea yllä ja korosta, että maailmassa on paljon hyvää – näin käsittelet pienen lapsen kanssa uutisia seksuaalirikoksista

    Nordean asiakkaita kiusannut tunnuslukuhäiriö korjattu

    Nordean asiakkaita kiusannut tunnuslukuhäiriö korjattu


    Nordean verkkopalveluissa oli torstaiaamuna häiriö, joka haittasi pankkipalvelujen käyttöä laajalti. Häiriön vuoksi Nordean tunnuslukusovelluksella tai tunnuslukulaitteella ei voinut tunnistautua. Häiriö koski sekä verkko- ja mobiilipankkia...

    Nordean verkkopalveluissa oli torstaiaamuna häiriö, joka haittasi pankkipalvelujen käyttöä laajalti.

    Häiriön vuoksi Nordean tunnuslukusovelluksella tai tunnuslukulaitteella ei voinut tunnistautua. Häiriö koski sekä verkko- ja mobiilipankkia että ulkopuolisia palveluntarjoajia.

    Nordea kertoi kello 11:n jälkeen, että aamuyöllä ilmennyt tekninen vika oli saatu korjattua.

    Pahvisella tunnuslukukortilla kirjautuminen onnistui myös häiriön aikana, kerrotaan Nordean viestinnästä. Myös korttimaksaminen toimi normaaliin tapaan.

    Nordealla on yli miljoona tunnuslukusovelluksen tai -laitteen käyttäjää. Tunnuslukukorttia käyttää yhä parisataatuhatta asiakasta.

    Uutista on päivitetty klo 11.12: Nordea kertoi, että vika on korjattu.

    KSML: Valitus kuluttajariitalautakuntaan saattaa muuttua maksulliseksi

    KSML: Valitus kuluttajariitalautakuntaan saattaa muuttua maksulliseksi


    Valittaminen kuluttajariitalautakuntaan saattaa vastaisuudessa olla maksullista, jos lautakunnan työtaakka kasvaa vielä nykyisestä. Asiasta kertoo Keskisuomalainen. Valituksia on voinut tehdä toissa vuodesta lähtien sähköisellä lomakkeella....

    Valittaminen kuluttajariitalautakuntaan saattaa vastaisuudessa olla maksullista, jos lautakunnan työtaakka kasvaa vielä nykyisestä. Asiasta kertoo Keskisuomalainen.

    Valituksia on voinut tehdä toissa vuodesta lähtien sähköisellä lomakkeella. Paperiaikaan verrattuna on kasvanut erityisesti liitteiden määrä.

    Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg kertoo lehdelle, että yhdessä ratkaisupyynnössä on nykyisin keskimäärin yli sata sivua. Hän toivookin, että kuluttajat oppisivat tekemään valitukset nykyistä jäsennellymmin.

    Puheenjohtajan mukaan mahdollinen maksu voisi olla sidoksissa mahdollisen hyvityksen määrään. Yksi vaihtoehto on, että eri hyödykkeitä koskevilla valituksilla olisi eri hinnat.

    Ståhlberg kuitenkin korostaa, että maksullisuuteen siirtyminen on viimeinen vaihtoehto.

    Heikki Valkama: Ääniohjaus tulee, mutta tulevaisuudessa taloa ja autoa ohjataan ajatuksen voimalla – teknologia mahdollistaa sen jo nyt

    Heikki Valkama: Ääniohjaus tulee, mutta tulevaisuudessa taloa ja autoa ohjataan ajatuksen voimalla – teknologia mahdollistaa sen jo nyt


    BlogiYlen uutis- ja ajankohtaistoiminnan blogeja kirjoittaa joukko oman alansa tarkkaan tuntevia toimittajia.> Kaikki uutisten blogit löydät täältäÄäni on seuraava kuva. Ensin hyppäsimme tekstistä yhä enemmän visuaaliseen kommunikaatioon,...

    Blogi

    Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan blogeja kirjoittaa joukko oman alansa tarkkaan tuntevia toimittajia.

    > Kaikki uutisten blogit löydät täältä

    Ääni on seuraava kuva. Ensin hyppäsimme tekstistä yhä enemmän visuaaliseen kommunikaatioon, seuraavaksi suureksi hypyksi ennustetaan ääntä.

    Esimerkiksi journalismin tulevaisuutta ennustettaessa villeimmät ennustajat ovat todenneet, että henkilökohtaiset ääneen luetut uutiset syrjäyttävät tekstimuodon kokonaan. Kuin radiouutiset, mutta juuri sinulle!

    Katsomisen ja lukemisen sijaan äänestä tulee vallitseva media. Henkilökohtaisten ääniohjattujen “tekoäly”avustajien mukana ääniavustaja kulkee laitteesta ja paikasta toiseen, eikä sitä tarvitse ohjata kuin puhekomennoin.

    Vastaavaa julisti internetjätti Amazonin teknologiajohtaja Werner Vogels Ylen haastattelussa joulukuun alussa. Slushissa vieraillut Vogels sanoi, että puhetta ymmärtävät tietojärjestelmät mullistavat ihmisen ja koneen suhteen.

    – Lähivuosina tulemme näkemään valtavan muutoksen siinä, miten ihmiset ja koneet ovat vuorovaikutuksessa, Vogels sanoi.

    Näppäimistöt ja muut laitteiden ohjausjärjestelmät ovat luonnottomia. Puhe taas on luonnollista.

    Ääniohjausta hurjemmalta tulevaisuudenvisiolta kuulostaa ajatusohjaus tai aieohjaus.

    Tarkemmin katsoen ääniohjaus on jo täällä.

    Jo runsas vuosi sitten 20 prosenttia Googlen hauista tehtiin ääniohjauksella.

    Lapset – varsinkin kirjoituksessa vielä hitaat – ovat ainakin meillä kotona olleet puheohjauksen edelläkävijöitä.

    Tavallisia äänikomentoja ovat edelleen tämänkaltaiset:

    Siri, soita äidille!

    Alexa, pane valot päälle

    Google, etsi kaljaa!

    Niin, toistaiseksi hurjimmatkin ääniohjaajat komentavat valoja päälle tai kysyvät, onko ravintola auki. Amazonin mukaan sen ääniavustajalla voi ohjata kuitenkin jo yli 28 000 laitetta. Uusia toimintoja tulee koko ajan lisää: ääniohjattu avustaja, tekoäly, seuraa käyttäjän toimia ja opettelee ennakoimaan tämän liikkeitä.

    Joissain uusissa autoissa ääniohjauksella saa jo ovet ja ikkunat auki, radion päälle ja navigoinninkin hoidettua.

    Toistaiseksi komentojenkin pitää olla helppoja ja spesifejä. Suomea esimerkiksi Amazonin Echo älykaiuttimet eivät juuri ymmärrä. Maailmallakin yhä suosituinta on musiikin kuuntelu, sään kysyminen ja muut googlaukset.

    Ääniohjaus on varmasti kommunikaation ja laitteiden seuraava iso juttu. Mutta tuleeko siitä vallitseva tapa ohjata?

    Edesmennyt viestinnän professori ja tulevaisuustutkija Osmo A. Wiio kirjoitti jo 1970-luvulla, että usein laitteita käytetään toisiin tarkoituksiin kuin mitä laitteen keksijä on tarkoittanut.

    Vanhoissa tulevaisuuden visioissa ihmiset lentävät autoilla, mutta käyttävät lankapuhelimia.

    Teknologioissa käy usein niin, että ennustamme muutaman vuoden päähän jotain ja sitten asiat menevätkin aivan toiseen suuntaan. Ääniohjaus on sentään täysin mahdollinen teknologia.

    Pari vuotta eteenpäin on vaikea ennustaa. Saati parikymmentä vuotta.

    Vanhoissa tulevaisuuden visioissa ihmiset lentävät autoilla, mutta käyttävät lankapuhelimia.

    Wiion tulevaisuuslakeihin kuului myös ajatus, että lähitulevaisuuden muutokset yliarvioidaan ja kaukaisen tulevaisuuden aliarvioidaan.

    Ääniohjausta hurjemmalta tulevaisuudenvisiolta kuulostaa ajatusohjaus tai aieohjaus.

    Aieohjausta käyttäviä laitteita on jo olemassa. Esimerkiksi CTRL Labs tekee monimutkaiseen koneoppimiseen perustuvaa laitetta, jolla voi ohjata oikeastaan mitä tahansa laitetta.

    Ennen Microsoftilla työskennelleen CTRL Labsin toimitusjohtaja, aivotutkija Thomas Reardon esitteli Slushissa laitetta. Hän kertoi, että koska laite käyttää ihmisen ajatuksia, sen rajana olisi vain mielikuvitus. Laitteen teknologialla voisi ohjata vaikka robottikättä, kahdeksaa robottikättä tai kymmentä lonkeroa.

    Yksinkertaisesti sanottuna tekoäly oppii tulkitsemaan ihmisen hermostossa kulkevia käskyjä, siis sitä, mitä ihminen haluaa tapahtuvan ja liikuttaa vaikkapa tekokättä sen mukaan.

    Kuulostaa science fictionilta, mutta esimerkiksi tämä video on vakuuttava. Se näyttää, kuinka hermosto toimii ja miten aiekomentoja annetaan.

    Tulevaisuudenvisioissa olemme Minority Rerport -elokuvan maailmassa, jossa aikeitamme tarkkaillaan – meidät voidaan pidättää, koska mietimme rikoksen tekemistä.

    Aivo-ohjauslaitteita suunnitellaan esimerkiksi Elon Muskin perustamassa Neuralink-yrityksessä. Myös Facebookilla on omat vastaavat suunnitelmat ajatusohjauslaitteista. Englanniksi termi on brain computer interface, aivojen ja tietokoneen rajapinta.

    Villeissä suunnitelmissa tulevaisuudessa tämänkin blogin olisi voinut kirjoittaa ajatuksen voimalla.

    Ja vielä villimmissä tulevaisuudenvisioissa olemme Minority Rerport -elokuvan maailmassa, jossa aikeitamme tarkkaillaan – meidät voidaan pidättää, koska mietimme rikoksen tekemistä.

    Jos ajatusohjausta ja aieohjausta miettii Osmo A. Wiion säännöillä, voidaan soveltaa sääntöä, jonka mukaan usein laitteita käytetään toisiin tarkoituksiin kuin mitä laitteen keksijä on tarkoittanut.

    Tähän voisi yhdistää (puoli)humoristisista internetin säännöistä (The Rules of Internet) kohta 34. Jos jokin on olemassa, siitä on tehty pornoa.

    Toisin sanoen: aeiohjaus leviää kunnolla valtavirran käyttöön silloin, kun sillä tehdään ja käytetään pornoa.

    Heikki Valkama

    Kirjoittaja vetää Ylen digitalisaatio- ja tulevaisuustoimitusta. Hän on myös Ylen sisältöpäällikkö ja kirjailija.

    Yle selvitti: Tällainen bisnes ovat sokerideittailusivustot

    Yle selvitti: Tällainen bisnes ovat sokerideittailusivustot


    Suomessa toimivien sokerideittailusivustojen taustalla on monimutkaisia yrityskuvioita ja jopa tappiollista toimintaa, paljastuu Ylen tekemästä selvityksestä. Yle selvitti alan taloudellista tilannetta tutkimalla kahden Suomessa toimivan...

    Suomessa toimivien sokerideittailusivustojen taustalla on monimutkaisia yrityskuvioita ja jopa tappiollista toimintaa, paljastuu Ylen tekemästä selvityksestä.

    Yle selvitti alan taloudellista tilannetta tutkimalla kahden Suomessa toimivan sokerideittailuun erikoistuneen sivuston, tanskalaisen Sugardatersin sekä norjalaislähtöisen Richmeetbeautifulin tilinpäätöstietoja.

    Sugardatersin taustalta paljastuvat varsin maltilliset rahamäärät. Richmeetbeautifulin takaa paljastui useiden yritysten verkosto. Suomessa toimivan sivuston omistajaksi kerrotaan maltalainen yritys. Sen taloudelliset tapahtumat olivat viime vuonna vain muutamia satoja euroja, jotka kaikki olivat hallintokuluja. Käytettävissä olleiden tilinpäätöstietojen mukaan yritys ei saanut lainkaan tuottoja, vaikka se toimii useassa maassa.

    Sugardating eli suomeksi sokerideittailu on vastikkeellinen tapailusuhde. Usein vanhempi mies tapailee nuorempaa naista. Vastikkeeksi tapailusta nainen voi saada rahaa tai muita taloudellisia hyötyjä.

    Sokerideittailu yleistyy maailmalla ja Suomessa kovaa vauhtia. Ylen selvityksen mukaan Suomessa sokerideittailun suosio on kasvanut nopeasti kuluneen puolentoista vuoden aikana.

    Sivustojen mukaan käyttäjiä on Suomessa jopa kymmeniä tuhansia. Molemmat sivustot toimivat useissa eri maissa.

    Erilaisten verkkosivustojen lisäksi sokerideittailua tapahtuu sosiaalisen median eri alustoilla.

    Pieniä summia, isoja käyttäjämääriä

    Suurempi Suomessa toimivista sokerideittailuyrityksistä on Tanskaan rekisteröity Sugardaters-sivusto. Sivuston hinta on käyttäjälle 10 euroa viikossa, mikäli sivustolle ei halua ladata kuvaansa. Palvelua voi käyttää myös ilmaiseksi.

    Sivuston omistaa tanskalainen DaTech ApS. Tanskan kaupparekisteritietojen mukaan yrityksen vuosien 2016–2017 tilikauden bruttotulos (liikevaihdosta on vähennetty tavaroiden ja palveluiden ostamiseen liittyvät kulut) oli noin 6,4 miljoonaa Tanskan kruunua, eli reilut 850 000 euroa.

    Summa vaikuttaa varsin pieneltä verrattuna yrityksen käyttäjämääriin. Yrityksen markkinointipäällikkö Alexandra Zanet kertoo Ylelle, että yritys toimii tällä hetkellä yhteensä 28 maassa. Sivustolla on hänen mukaansa yli 670 000 käyttäjää.

    Aalto-yliopiston tietojärjestelmätieteen professori Matti Rossi laskee, että tällä liikevaihdolla suurin osa asiakkaista ei maksa sivuston käytöstä.

    – Sinänsä on normaalia, että suurin osa sivuston käyttäjistä on vain katsojia, jotka eivät maksa mitään. Mutta jos sivuston viesti on, että varakkaat ihmiset tapaavat siellä nuorempia, lukujen valossa herää epäilys, ovatko asiakkaat sitten oikeasti varakkaita.

    Yrityksen voittoprosentti on hyvä. Se teki tulosta noin 37 prosenttia eli reilut 320 000 euroa. Rossin mukaan tällainen liikevoittoprosentti on alussa välttämättömyys, jos yrityksellä ei ole käytössään runsaasti riskirahaa.

    – Internetissä toimiville portaaleille on normaalia pitää oletuksena, että liikevoittoprosentti on 20–30. Kasvaessa liikevoittoprosentin pitäisi olla lähempänä 30, jotta yritys toimii. Kopioijia tulee aika helposti ja hintaeroosio on kovaa. Ellei onnistu kasvamaan suurimmaksi, aika hankalaa on elämä.

    Sugardaters pystyssä alle vuorokaudessa

    Sugardatersia johtaa tanskalainen Rikki Tholstrup Jørgensen. Tanskan kaupparekisterin mukaan Jørgensen on mukana myös tanskalaisessa seksin ostamiseen keskittyneessä verkkopalvelussa, jossa käyttäjät voivat muun muassa arvioida bordelleja ja hierontapaikkoja. Viime vuonna Jørgensen oli lisäksi mukana perustamassa uutta paikallismediaa.

    Sugardatersin toimitusjohtaja Rikki Tholstrup Jørgensen.SugarDaters

    Jørgensen pyörittää bisnestä kahden muun tanskalaismiehen, Rasmus Hjulgaardin ja Tom Vedsted Vonsildin kanssa. Tanskalaisen iltapäivälehden Ekstra Bladetin mukaan miehet ovat kaveruksia, jotka saivat idean Sugardatersista syksyllä 2013 keittiönpöydän ääressä.

    – Emme uskoneet, että Tanskassa olisi markkinoita erityisesti sokerideittailulle. Samaan aikaan kuitenkin tiesimme, että sokerideittailulla on konseptina särmää, jolla voisimme erottautua muista deittisivustoista ja markkinoida sitä. Se oli olennaista, jos aioimme menestyä. Siksi rakensimme sivuston vuorokaudessa ilman sen suurempia odotuksia, Jørgensen kertoi lehdelle.

    Jørgensen kieltäytyi Ylen haastattelupyynnöstä.

    Emoyhtiö tekee tappiota

    Sugardatersia pyörittävän DaTech ApS:n omistaa toinen, samojen miesten omistama yritys nimeltään Social Services ApS. Social Services on emoyhtiö, jonne tulee rahaa viidestä eri yrityksestä.

    Emoyhtiö teki viime tilikaudella tappiota hieman alle miljoonan Tanskan kruunuissa. Ainoa emoyhtiölle rahaa tuottanut yritys oli Sugardatersia pyörittävä DaTech, muista yhtiöistä aiheutui ainoastaan tappioita.

    Muiden yritysten toimialoiksi on kirjattu muun muassa kirjojen ja e-kirjojen julkaisu, journalistinen toiminta ja yrittäjyyskurssit.

    Yhteys pettämissivustoon

    Pienempää Suomessa toimivaa sokerideittailusivustoa, norjalaislähtöistä Richmeetbeautifulia ylläpitää Maltalle rekisteröity Richmeetbeautiful Holding Ltd. Sivusto aloitti toimintansa Suomessa elokuussa 2017.

    Sivustoa voi käyttää ilmaiseksi, mutta esimerkiksi sugardaddyt eli sokeri-isit tarvitsevat viestien lukemista ja lähettämistä varten maksullisen version. Hinta on halvimmillaan 20 euroa kuussa.

    Yhtiön toimitusjohtaja on norjalainen Sigurd Vedal, joka on tunnettu myös paljon julkisuutta Suomessakin saaneen pettämissivuston Victoria Milanin toimitusjohtajana.

    Richmeetbeautiful Holding Ltd on rekisteröity Maltalle. Yrityksen viime vuoden tapahtumiin oli merkitty ainoastaan hallinnollisia kuluja. Riikka Kurki / Yle

    Erilaisiin deittisivustoihin erikoistunut Vedal on perustanut pettämissivuston lisäksi muun muassa deittisivuston, joka on suunnattu avioeron kokeneille ja yksinhuoltajille sekä pelkästään seksikumppanin etsimiseen keskittyvän sivuston.

    Bisnes on ollut Vedalille kannattavaa. Hänen tulonsa kohosivat viime vuonna yli 100 000 euroon Norjan verotietojen mukaan. 2010-luvulla Vedalin vuositulot ovat vaihdelleet 23 000–350 000 euron välillä.

    Vedal on perustanut veroparatiisina tunnetulle Maltalle ainakin 12 yritystä. Lisäksi Vedalin yritysryppääseen kuuluu firmoja Kyproksella, Unkarissa ja Norjassa.

    Yrityksillä ei lainkaan tuloja

    Richmeetbeautiful-sivustoon näyttää liittyvän useita yrityksiä. Nettisivuilta selviää, että palveluita on tarjolla yli 40 eri kielialueelle. Osalla kielialueista sivuston ylläpitäjäksi kerrotaan Maltalle rekisteröity Richmeetbeautiful Holding Ltd, osassa Maltalle tai Kyprokselle rekisteröity Digisec Media Limited.

    Suomessa sivuston ylläpitäjäksi mainitaan Richmeetbeautiful Holding Ltd. Holding-yhtiö omistaa 99 prosenttia lähes samannimisestä Richmeetbeautiful Ltd:stä. Molemmat yritykset tekivät tappiota vuonna 2017 tasan saman verran, 600 euroa. Tappio koostui molemmissa yrityksissä pelkästään hallintokuluista. Kummallakaan yrityksellä ei ollut lainkaan tuloja viime vuonna eikä muita tilitapahtumia.

    Tilinpäätöksissä Richmeetbeautiful-yritykset sidotaan Vedalin muihin maltalaisiin ja norjalaisiin yrityksiin, mutta suoraa emosuhdetta muihin yrityksiin ei tilinpäätöksistä löydy.

    Kaisu Jansson /Yle

    Aalto-yliopiston Rossin mukaan pienet summat voivat käytännössä tarkoittaa mitä vain.

    – Alkuvaiheessa on tosi helppoa keksiä jokin palvelu, jos on riittävästi rahaa. Liiketoimintamalli voi alussa olla se, että toimintaa pyöritetään rajulla tappiolla. Sivuston saaminen maksulliseksi on suurempi ongelma. Esimerkiksi Uber on tuottanut miljardeja euroja tappioita paljon isommalla volyymilla.

    Osassa kielialueista Richmeetbeautifulin ylläpitäjäksi kerrotun Digisec Media Limitedin tulot ovat Richmeetbeautiful-yrityksiä suuremmat.

    Digisec Media Limited on toimittanut tilinpäätöksensä Maltan kaupparekisteriin viimeksi vuodelta 2016. Silloin sen liikevaihto oli 4,8 miljoonaa euroa. Tulot eivät ole peräisin vain Richmeetbeautifulista, vaan yritys pyörittää myös muun muassa Victoria Milan -pettämissivustoa.

    Kyseenalaista mainontaa

    Richmeetbeautiful-sivusto aiheutti kuohuntaa syksyllä 2017 aggressiivisen mainonnan vuoksi ympäri Eurooppaa.

    Pariisissa pidätettiin kuljettaja, joka parkkeerasi Sorbonnen yliopiston liepeille peräkärryssä olleen suuren Richmeetbeautiful-sivuston mainoksen. Mainos oli suunnattu erityisesti opiskelijoille, joita kehotettiin hankkimaan oma sugardaddy tai -mama.

    Pariisin kaupunki tuomitsi mainoksen virallisella Twitter-tilillään.

    Myös Oslossa yrityksen mainokset kiellettiin ja poistettiin katukuvasta. Belgiassa ministerit tuohtuivat, kun yritys parkkeerasi mainosautonsa Brysselissä yliopistojen lähelle.

    Aalto-yliopiston Rossi näkee mainonnassa sokerideittailuyrityksille suuria riskejä.

    – Kampanjoissa voi tulla nopeasti tilanne eteen, ettei sivuja voida normaaleilla tavoilla markkinoida. Aika monissa paikoissa ajaudutaan laittoman toiminnan piiriin. Jos sivustoilla on alaikäisiä, voi ongelmia tulla nopeasti.

    Ylen A-studion ja MOT:n selvityksessä paljastui, että Suomessa sokerideittailun varjolla käydään usein avointa seksikauppaa. Mukana on myös alaikäisiä.

    Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole saanut yhteydenottoja Richmeetbeautiful- tai Sugardaters-sivustosta, eikä virastolla ole käsittelyssä mitään sokerideittailuun liittyvää tapausta. Myöskään Euroopan kuluttajakeskukseen Suomessa ei ole tullut yhteydenottoja yrityksistä.

    Richmeetbeautiful on useissa yhteyksissä mainostanut palvelujaan erityisesti opiskelijoille. Riikka Kurki / Yle

    Rossi näkee riskejä sivustoissa myös käyttäjille.

    – Jos on oikeasti rikas ja/tai julkisuuden henkilö, on suuri riski mennä verkkoon sanomaan, että on toimitusjohtaja ja haluaa tavata tällaisia ihmisiä. Siinä joutuu helposti kiristetyksi tai paljastuskirjan tai blogin kohteeksi.

    Richmeetbeautiful ei halunnut kertoa Ylelle kokonaiskäyttäjämääriään tai sitä, kuinka monessa maassa yritys toimii. Yhtiön aiemmin Ylelle toimittamassa tiedotteessa jäsenmäärän väitetään olevan yli 800 000.

    Samassa tiedotteessa kehutaan myös yrityksen mainoskampanjoita onnistuneiksi.

    – Kiistellyt katumarkkinointikampanjamme ovat tehneet alustasta tunnetun Manner-Euroopassa, ja verkostoon liittyy jatkuvasti uusia käyttäjiä ympäri maailman, tiedotteessa todetaan.

    Toimitusjohtaja ei antanut haastattelua Ylelle.

    Paljonko Suomessa on potentiaalisia asiakkaita?

    Sugardatersin kasvu on ollut Suomessa nopeaa.

    Viime vuoden keväällä suomalaisia käyttäjiä oli yrityksen mukaan 2 500. Nyt luku on Sugardatersin mukaan jo 17 800 suomalaista käyttäjää.

    Richmeetbeautiful puolestaan uskoo saavuttavansa tänä vuonna 10 000 suomalaisen käyttäjän rajapyykin.

    Rossi epäilee, että sivustot saavuttavat rajan käyttäjämäärissä Suomessa nopeasti.

    – Sivustolla pitäisi olla selkeä ja reipas kasvu sekä ajatus siitä, miten saadaan lisää maksavia asiakkaita. Sellainen epäilys minulla on, että sivut eivät helposti skaalaudu ja rajat tulevat nopeasti vastaan. Voisin kuvitella, että Suomen tasolla potentiaalisia maksavia asiakkaita ei voi olla kovin suurta määrä.

    Eniten käyttäjiä Sugardatersilla on yrityksen mukaan Tanskassa: lähes 200 000. Yrityksen mukaan Ruotsissa on käyttäjiä yli 50 000 ja Norjassa noin 30 000. Viime vuonna Sugardaters laajensi Kiinaan.

    – Lyöttäydyimme yhteen kiinalaisten yrittäjien kanssa. Olemme ensimmäinen sokerideittailusivusto, jolla on kiinalaiset yhteistyökumppanit. Siellä toimimme eri nimellä kuin Sugardaters, Sugardatersin markkinointipäällikkö Zanet kertoo.

    Rossi suhtautuu skeptisesti yritysten kasvupotentiaaliin.

    – Ei näistä ehkä uusia deittailun ubereita tule.

    Lue myös:

    Sokerideittailussa seksiä saattavat myydä alaikäiset – tältä näyttää piilokamerakuva, kun sugardaddyt tapaavat 23-vuotiasta Elinaa esittävän toimittajan

    Nuorten sokerideittailu huolestuttaa asiantuntijoita – "Glamour voi houkutella nuoria, jotka eivät tiedä kovin paljon todellisuudesta"

    Uusi lääketieteen opiskelijoiden yhdistys taistelee väärää terveystietoa vastaan

    Uusi lääketieteen opiskelijoiden yhdistys taistelee väärää terveystietoa vastaan


    Lääketieteen opiskelijoiden perustama uusi yhdistys Vastalääke haluaa taistella netissä liikkuvaa terveyshumpuukia vastaan. Perustajat ovat vapaaehtoisia opiskelijoita, jotka haluavat jakaa netin kautta tutkittua terveystietoa ymmärrettävässä...

    Lääketieteen opiskelijoiden perustama uusi yhdistys Vastalääke haluaa taistella netissä liikkuvaa terveyshumpuukia vastaan.

    Perustajat ovat vapaaehtoisia opiskelijoita, jotka haluavat jakaa netin kautta tutkittua terveystietoa ymmärrettävässä muodossa, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Tatu Han.

    Toiminta käynnistyy tammikuussa. Yhdistys osallistuu Kansanvalistusseuran aikuisten medialukutaidon edistämishankkeeseen, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

    Suomessa on viime aikoina ollut esillä tapauksia, jossa uskomushoidot ovat aiheuttaneet vaaraa potilaille. Osa ihmisistä on käyttänyt esimerkiksi syövän hoidossa mustaa salvaa, joka voi pahimmillaan olla hengenvaarallista, uutisoi Yle syksyllä.

    Myös rokotekriittisyys on ollut esillä mediassa syksyllä Luodon tuhkarokkotapauksen myötä. Suomessa uskomushoitoja ei säädellä lailla.

    Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on laittanut uskomushoidoista vireille lakihankkeen. Vaihtoehto- eli uskomushoitoja on monenlaisia, minkä vuoksi lain säätäminen on ollut hankalaa. Ne voivat olla harmittomia tai täydentää muuta hoitoa. Pahimmillaan ne ovat vaarallisia ja voivat viivästyttää toimivan hoidon saamista.

    Suomen Lääkäriliitto on vaatinut uskomushoitojen kieltämistä lapsilta.

    Sosiaalinen media vahvistaa huhuja

    Han arvioi, että väärään terveystietoon uskotaan monista eri syistä.

    – Nykyaika korostaa yksilöllisyyttä ja sitä, että voi itse tutkia asioita. Ihminen voi ajatella, että kun jokin hoitomuoto tai ruokavalio on itsellä toiminut, sama varmasti auttaa muita, Han sanoo.

    Han huomauttaa, että suomalaisten usko tieteeseen on kuitenkin yhä korkealla. Vuoden 2016 Tiedebarometrin mukaan tieteeseen luottavien suomalaisten määrä ei ole laskenut, vaan pysynyt korkealla.

    Sosiaalisen median kautta väärä tieto kuitenkin leviää nykyisin nopeasti. Samalla tavalla ajattelevat ihmiset pystyvät kuplautumaan ja vahvistamaan uskomuksiaan keskenään, Han sanoo.

    Juttua korjattu 25.12.2018 kello 12.55: Jutussa sanottiin aiemmin, että yhdistyksen toiminnan aloittamista rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kansanvalistusseura. Tämä korjattu muotoon: Yhdistys osallistuu Kansanvalistusseuran aikuisten medialukutaidon edistämishankkeeseen, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

    Aiheesta lisää:

    Analyysi: Kuka suojelisi lapset ja syöpäsairaat uskomushoidoilta? Niitä koskeva laki olisi jo voimassa – jos poliittista tahtoa olisi ollut

    Ministeri nosti puoskarilain pöydälle: haluaisi uskomushoitajat rekisteröitäväksi – "vaihtoehtohoitoja" rajoittava laki viimein valmisteluun

    Hyviä uutisia matkailijoille: Yle Areenaa voi katsoa nyt koko EU-alueella

    Hyviä uutisia matkailijoille: Yle Areenaa voi katsoa nyt koko EU-alueella


    Areenan videotallenteet avautuivat suomalaisten käytettäväksi torstaina koko EU-alueella. Areenan käyttö muissa maissa onnistuu Yle Tunnuksen avulla. Käyttäjän kotiosoitteen on oltava Suomessa. Areenan kautta voi katsoa tv-kanavien suoria...

    Areenan videotallenteet avautuivat suomalaisten käytettäväksi torstaina koko EU-alueella. Areenan käyttö muissa maissa onnistuu Yle Tunnuksen avulla. Käyttäjän kotiosoitteen on oltava Suomessa.

    Areenan kautta voi katsoa tv-kanavien suoria lähetyksiä ja Areenan videotallenteita. Käyttö on mahdollista Areenan iOS- ja Android-sovelluksilla, jotka ovat maksuttomasti ladattavissa valmistajien sovelluskaupoista.

    Yle Tunnus luodaan Ylen verkkosivuilla, ja sen avulla voi käyttää useita Ylen verkko- ja mobiilipalveluita.

    Käyttäjän asuinpaikka varmistetaan

    Jotta Areena voi tarjota sisältöä EU-alueella, tulee käyttäjän vahvistaa asuinpaikkansa. Tämän taustalla on siirrettävyyden mahdollistava EU-asetus, jonka mukaisesti käyttäjän asuinpaikka on varmistettava.

    Kotipaikan tarkistus pitää tehdä yhden kerran, ja se tehdään Yle Tunnuksen Omat tiedot -näkymässä. Kotipaikka varmistetaan tarkistamalla käyttäjän osoite Väestörekisterikeskuksen palvelusta.

    Tunnistautuminen tehdään pankkitunnusten, mobiilivarmenteen tai sähköisen henkilökortin avulla. Ylen käyttöön ei tallenneta käyttäjän kotikuntaa, henkilötunnusta tai muita väestörekisterissä olevia tietoja. Areenan käyttö Suomen rajojen sisällä on edelleen mahdollista ilman kotipaikan vahvistamista ja kirjautumista.

    Audiosisällöt ovat kuulijoiden käytettävissä ensi vuoden alkupuolella. Samoin sisältöjen käyttö selaimen avulla toteutuu ensi vuoden alussa.

    Lisäksi jotkut vain Areenassa lähetettävät suorat lähetykset ja niistä tehtävät tallenteet saattavat toistaiseksi olla vielä käytössä vain Suomessa.

    Lue lisää

    Näin luot Yle Tunnuksen

    Suomalaisten luottamus sosiaalisen mediaan romahti – perinteinen media koetaan selvästi laadukkaampana

    Suomalaisten luottamus sosiaalisen mediaan romahti – perinteinen media koetaan selvästi laadukkaampana


    Suomalaiset luottavat perinteiseen mediaan selkeästi sosiaalista mediaa enemmän, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Sanomalehtien Liiton teettämä kyselytutkimus kertoo, että suomalaisten luottamus sosiaaliseen mediaan on laskenut vuoden aikana...

    Suomalaiset luottavat perinteiseen mediaan selkeästi sosiaalista mediaa enemmän, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Sanomalehtien Liiton teettämä kyselytutkimus kertoo, että suomalaisten luottamus sosiaaliseen mediaan on laskenut vuoden aikana tuntuvasti, samalla kun luotto perinteiseen mediaan on säilynyt lähes ennallaan.

    Kyselytutkimuksessa ihmisiä pyydettiin arvioimaan verkossa julkaistavien uutismedioiden laadukkuutta. Suomalaiset arvioivat perinteisen median, kuten Yleisradion ja sanomalehtien digitaaliset palvelut, selvästi sosiaalista mediaa laadukkaammaksi uutissisällöksi.

    Tulos on mielenkiintoinen, sillä vielä muutama vuosi sitten sosiaalisen median kanavat olivat lähempänä joitakin kotimaisia uutismediapalveluja. Nyt perinteisen median asema suhteessa sosiaaliseen mediaan näyttää taas vahvalta.

    Yleisradio pysyi kärjessä, sanomalehdet paransivat hieman

    Asteikolla yhdestä kymmeneen, Yleisradion tulos on sama 7,9 kuin vuotta aiemmin. Sanomalehtien vuoden takainen tulos: 7,4 on taas noussut 7,5:een.

    Sen sijaan sosiaalisen median, kuten Googlen, YouTuben, Twitterin, LinkedInin, Facebookin, WhatsAppin ja Instagramin tulokset ovat romahtaneet, eivätkä ne enää kilpaile tasapäin perinteisen median kanssa.

    Google sai arvosanaksi 5,5, Facebook 4,1, WhatsApp 3,7 ja Instagram 3,5. Vuotta aiemmin vastaavien palveluiden arvosanat olivat vähintään 1,5 numeroa korkeammat.

    Digitaalisten uutismedioiden laadukkuusYle WhatsApp suosituin some-kanava, Snapchatin käyttö laskussa

    Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen arvioi, että muutoksen merkitystä lisää sosiaalisen median laadun putoaminen eniten juuri 15–24-vuotiaiden keskuudessa, eli heidän, jotka tuntevat nämä palvelut parhaiten.

    Suosituin sosiaalisen median palvelu on suomalaisten mielestä WhatsApp. 70 prosenttia vastaajista ilmoittaa käyttävänsä sitä. Facebookia ilmoittaa käyttävänsä 60 prosenttia ja YouTubea 59 prosenttia vastaajista.

    Uudempien, erityisesti nuorten suosimien sosiaalisen median palvelujen käyttö on tutkimuksen mukaan vähentynyt vuoden aikana. Snapchatia käytti vuosi sitten 15–24-vuotiasta 58 prosenttia, nyt sitä käyttää enää 48 prosenttia.

    Asenteet sosiaalista mediaa kohtaan muuttuneet kriittisemmiksi

    Epäluulot ja kriittisyys sosiaalista mediaa kohtaan näyttävät lisääntyneen. Viisi vuotta sitten 25 prosenttia, eli joka neljäs suomalainen, koki sosiaalisella medialla olevan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia omaan elämäänsä. Nyt jopa 41 prosenttia, eli noin kaksi viidestä suomalaisesta, koki somen tuovan kielteisiä vaikutuksia.

    Myös huolet yksityisyyden suojasta sosiaalisessa mediassa ovat kasvaneet. Kun viisi vuotta sitten 47 prosenttia, eli lähes puolet suomalaisista, oli huolissaan yksityisyydestään, nyt huolta koki peräti 72 prosenttia, eli yli kaksi kolmesta vastaajasta.

    Sirpa Kirjonen Sanomalehtien Liitosta arvioi merkittävämmäksi syyksi sosiaalisen median suosion laskuun siellä jaettavat epätodet ja tietoisesti valheelliset uutiset sekä suomalaisten lisääntyneen huolen yksityisyyden suojasta.

    Hänen mukaansa uutiset amerikkalaisten verkkoyhtiöiden käyttäjistään keräämien tietojen väärinkäytöksistä eivät voi olla vaikuttamatta sosiaalisen median mielikuvaan ja sen käyttöön.

    Analyysi: Facebookin skandaalien sarja jatkuu ja jatkuu – Nyt paljastui teknologiajättien

    Analyysi: Facebookin skandaalien sarja jatkuu ja jatkuu – Nyt paljastui teknologiajättien "salaseura"


    Facebook on antanut vuosien ajan suurille teknologiayrityksille pääsyn käyttäjien tietoihin, kertoo New York Times. Tässä vaiheessa Facebook-skandaalien ketjua tuskin kukaan on väitteestä suoranaisesti yllättynyt, mutta merkittävä uusi...

    Facebook on antanut vuosien ajan suurille teknologiayrityksille pääsyn käyttäjien tietoihin, kertoo New York Times.

    Tässä vaiheessa Facebook-skandaalien ketjua tuskin kukaan on väitteestä suoranaisesti yllättynyt, mutta merkittävä uusi käänne tämä joka tapauksessa on.

    Erityiskohtelua Mark Zuckerbergin johtamalta Facebookilta on saanut esimerkiksi Microsoft, jonka hakukone Bing saattoi New York Timesin mukaan nähdä lähes kaikkien Facebook-ystävien tiedot. Musiikkipalvelu Spotify ja elokuvapalvelu Netflix taas pääsivät lukemaan Facebookin käyttäjien yksityisviestejä.

    Verkkokauppajätti Amazon pääsi Facebookin kautta kiinni ystävien nimiin ja yhteystietoihin.

    New York Timesin haltuunsa saamat dokumentit kertovat yli 150 yhtiön hyötyneen Facebook-yhteistyötä. Näistä yhteistyökumppanuuksista kymmenkunta herätti yksityisyyden suojaan liittyviä kysymyksiä.

    Käytännössä Facebookin kumppanit pääsivät käyttäjätietoihin kiinni, jos käyttäjä ensin syötti niille Facebook-tunnuksensa.

    Miksi käyttäjä syöttäisi Facebook tunnuksensa muualle kuin Facebookiin? Syy on yksinkertainen.

    Facebook-tunnusten avulla ulkopuolisiin palveluihin saattoi avata sosiaalisen median toimintoja. Käyttäjä saattoi esimerkiksi jakaa suosikkimusiikkia Facebook-ystäviensä kanssa. Toisaalta verkkopalvelut saattoivat “personoida” tarjontaansa sen perusteella, millaisia tietoja ne tämän Facebook-tililtä saivat.

    Näitä mahdollisuuksia myös Facebookin johtaja Konstantinos Papamiltiadis, korostaa yhtiön verkkosivuilla julkaistussa viestissä.

    Parhaimmillaan tällaiset eri verkkopalveluiden väliset rajapinnat parantavat sovellusten ja verkkosivujen käytettävyyttä.

    Ongelmaksi rajapinnat muodostuvat, jos käyttäjä ei ymmärrä mihin hän antaa luvan Facebook-tunnuksia käyttäessään – tai jos tietoja vaihdetaan enemmän kuin palvelun toimittamiseksi on välttämätöntä.

    Teknologiajättien salaseura

    Facebook on vakuuttanut, ettei se "myy" käyttäjiensa dataa. New York Timesin artikkeli viittaa kuitenkin siihen, että teknologiajättien välillä tapahtuu yhteistyön hengessä jonkinlaista vaihtokauppaa.

    Kysymyksiä herättää myös se, millaisilla kriteereillä yli kahden miljardin käyttäjän Facebook tällaiset kumppaninsa valitsee. Onko kyseessä kaikkein suurimpien teknologiayhtiöiden välinen salaseura, jolla omien toimialojensa markkinajohtajat pönkittävät ylivoimaansa?

    Tällainen tulkinta saattaisi kiinnostaa myös kilpailuviranomaisia.

    Joko taas Facebook?

    New York Timesin artikkeli ei väitä, että tietoja olisi käytetty väärin. Tämän kertainen skandaali on kuitenkin jälleen yksi virstapylväs Facebookiin skandaalinkäryisellä polulla.

    Englanninkielinen Tech Crunch -verkkopalvelu on koonnut pitkän listan Facebookin kyseenalaisista päätöksistä ja oudoista sattumuksista. Tapauksia on yksinkertaisesti liikaa.

    Tech Crunchin -artikkeli päättyy kevääseen 2018, jolloin paljastui Facebook-skandaaleista se kaikkein suurin. Facebookin huolimattomuus yksityisyydensuojen suhteen antoi Cambridge Analytica -yhtiölle mahdollisuuden kerätä kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot.

    Noita tietoja käytettiin hyväksi Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä.

    Tämän vuoden kesällä kerrottiin, että Facebook on antanut tietoja useille laitevalmistajille. Syksyn alussa paljastui, että rikolliset veivät Facebookista 30 miljoonan käyttäjän henkilötietoja. Muutama päivä sitten yhtiö tunnusti, että tietoturva-aukko oli avannut ulkopuolisille kehittäjille pääsyn miljoonien käyttäjien kuviin.

    Facebook vakuuttaa, että käyttäjien tiedot ovat sen palveluissa turvassa. Samaan aikaa isot ja pienet skandaalit kertovat yhtiön huolimattomasta ja leväperäisestä suhtautumisesta käyttäjiensä dataan.

    Näitä huolia hälventääkseen Facebook on avaamassa Yhdysvaltoihin "informaatiokioskeja", joissa käyttäjät voivat käydä keskustelemassa yhtiön edustajien kanssa tietosuojahuolistaan kasvotusten.

    Selitettävää riittää.

    Katso myös:

    Facebook antoi teknologiajäteille vapaamman pääsyn käyttäjiensä tietoihin

    Yle Areenassa:

    Ulkolinja: Facebook-dilemma – Facebook lupasi yhdistää maailman. Toisin kävi.

    Facebook antoi teknologiajäteille vapaamman pääsyn käyttäjiensä tietoihin

    Facebook antoi teknologiajäteille vapaamman pääsyn käyttäjiensä tietoihin


    Sosiaalisen median jätti Facebook antoi vuosien ajan monille suuryrityksille laajemman pääsyn käyttäjiensä yksityisiin tietoihin kuin se on kertonut, paljastaa New York Times. Kymmeniä Facebookin entisiä työntekijöitä haastatellut ja yhtiön...

    Sosiaalisen median jätti Facebook antoi vuosien ajan monille suuryrityksille laajemman pääsyn käyttäjiensä yksityisiin tietoihin kuin se on kertonut, paljastaa New York Times.

    Kymmeniä Facebookin entisiä työntekijöitä haastatellut ja yhtiön sisäisiä asiakirjoja haltuunsa saanut lehti kertoo Facebookin tehneen yli 150 yrityksen kanssa sopimuksia tietojen jakamisesta.

    Käytännössä Facebook antoi teknologiajäteille kuten Microsoftille ja Amazonille poikkeusluvan kiertää yksityisyyssääntöjään.

    Facebook on ollut tänä vuonna useiden tietosuojaskandaalien kourissa. Yhtiö on kuitenkin vakuuttanut, että käyttäjät pystyvät hallitsemaan omia tietojaan.

    Lue myös:

    Britannian parlamentti julkaisi Facebookin sisäisiä sähköposteja

    Janne Autere sulki Facebookin kymmenen vuoden aktiivisen käytön jälkeen, eikä hän ole ainoa – Ylen lukijat kertovat miksi jättivät somen ja miten se vaikutti

    Facebook sulki roskapostisivustoja, joilla yhteys Brasilian presidentinvaaleihin

    Facebookin tietomurto paljastui pelättyä pienemmäksi – Hakkerit pääsivät 29 miljoonan käyttäjän tietoihin

    Facebook kysyy käyttäjiltään puhelinnumeroa vedoten tietoturvaan – parin viikon jälkeen numeroa käytetään mainosten kohdentamiseen

    Aiheesta muualla:

    Facebook gave Spotify and Netflix access to users’ private messages

    Verkkokaupan joulurumba siirtyi maanteille maanantaina – Postissa kulkee ennätysmäärä paketteja

    Verkkokaupan joulurumba siirtyi maanteille maanantaina – Postissa kulkee ennätysmäärä paketteja


    Kirjepostin kanssa ajoittain tuskaileva Posti paukuttelee pakettipuolella uusia ennätysnumeroita. Viime viikolla Posti kuljetti yli 1,3 miljoonaa pakettia. Edellinen ennätys – lähes 1,3 miljoonaa – oli marras-joulukuun taitteen black fridayn...

    Kirjepostin kanssa ajoittain tuskaileva Posti paukuttelee pakettipuolella uusia ennätysnumeroita. Viime viikolla Posti kuljetti yli 1,3 miljoonaa pakettia.

    Edellinen ennätys – lähes 1,3 miljoonaa – oli marras-joulukuun taitteen black fridayn jälkimainingeista. Postipakettien osalta kiireisin päivä on maanantai. Silloin Suomen teillä liikkuu arviolta yli 300 000 pakettia.

    – Viikonloppuna tehdyt verkko-ostokset ovat tuolloin matkalla. Maanantai on kovin päivä, Postin ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasoja kertoo.

    Posti arvioi, että ruuhkahuipun jälkeen tiistaina ja keskiviikkoja pakettimäärä kääntyy jo laskuun. Ainasojan mukaan viime päivien ja käytännössä black fridayn jälkeisiin ruuhkiin on varauduttu jakamalla paketteja myös lauantaisin ja sunnuntaisin.

    – Käytännössä jakelumme on ollut viimeiset viikot seitsenpäiväinen.

    Pakettiruuhkan taustalla on kasvava verkkokauppa. Arviot verkkokaupan kasvusta liikkuvat reilun 10 prosentin tietämillä. Jarmo Ainasoja uskoo, että kasvu jatkuu reippaana.

    – En usko, että katto on vielä lähellä. Ruotsiin verrattuna olemme hiukan jäljessä, mutta esimerkiksi Saksaan ja Englantiin verrattuna meillä on vielä pitkä matka.

    USA:n senaatin raportti: Venäjä käytti kaikkia some-keinoja Trumpin ja republikaanien tukemiseen

    USA:n senaatin raportti: Venäjä käytti kaikkia some-keinoja Trumpin ja republikaanien tukemiseen


    Suuret teknologiayhtiöt ovat luovuttaneet Yhdysvaltain senaatin tiedusteluvaliokunnalle kattavan raportin, jossa kuvataan tarkasti, miten Venäjä käytti sosiaalista mediaa omiin tarkoitusperiinsä Yhdysvaltain vuoden 2016 vaaleissa. Raportin...

    Suuret teknologiayhtiöt ovat luovuttaneet Yhdysvaltain senaatin tiedusteluvaliokunnalle kattavan raportin, jossa kuvataan tarkasti, miten Venäjä käytti sosiaalista mediaa omiin tarkoitusperiinsä Yhdysvaltain vuoden 2016 vaaleissa.

    Raportin luonnoksen on saanut haltuunsa The Washington Post -lehti.

    Raportista käy ilmi, että Venäjä tuki voimakkaasti republikaanipuoluetta ja sen presidenttiehdokasta Donald Trumpia.

    Venäjä hyödynsi kaikkia merkittävimpiä sosiaalisen median kanavia, lehti kertoo.

    Toiminta alkoi varsinaisesti vuonna 2014 Twitterissä. Tämän jälkeen mukaan tulivat YouTube ja Instagram, ja hieman myöhemmin Facebook. Lopulta mukana olivat myös Google+, Tumblr ja Pinterest. Venäjä hyödynsi myös sähköpostitilejä, kuten Yahoota, Microsoftin Hotmailia ja Googlen Gmailia.

    Propagandaa Pietarista

    Venäjän propagandaa tuotettiin varsinkin Pietarissa toimivassa Internet Research Agency -laitoksessa (IRA), jonka Yhdysvallat on sittemmin haastanut oikeuteen.

    Raportin mukaan IRA olisi voinut paljastua aikaisemminkin, sillä valeuutisten tuottajat olivat huolimattomia. Medianäkyvyyttä saatettiin ostaa maksamalla Venäjän ruplilla ja ilmoitusten ostamisen yhteydessä yhteystietoihin jätettiin venäläisiä puhelinnumeroita.

    Tietoturvayhtiöt ovat kyenneet löytämään ilmoituksista digitaalisia allekirjoituksia, jotka kytkeytyvät suoraan IRA:n hallussa olleeseen rakennukseen Pietarissa.

    Kaikille väestöryhmille omanlaistaan viestintää

    Propagandan levittäjät olivat jakaneet yhdysvaltalaiset tarkasti ryhmiin, joille kaikille suunnattiin tarkasti punnittua disinformaatiota.

    Ryhmiä olivat muiden muassa afrikkalais-amerikkalaiset, latinot, muslimit, kristytyt, homomiehet ja -naiset, liberaalit, etelävaltiolaiset ja veteraanit.

    Republikaanien kannattajia yllytettiin äänestämään ja heille suunnattiin esimerkiksi aseenkanto-oikeuteen ja maahanmuuttoon liittyviä viestejä.

    Trumpin ja republikaanien vastustajiksi oletetut ryhmät saivat viestejä, jotka hämmensivät ja pyrkivät vähentämään äänestysintoa.

    Esimerkiksi afrikkalais-amerikkalaiset saivat uutisia, jotka vähättelivät äänestämisen merkitystä. Lisäksi he saivat harhaanjohtavia tietoja siitä, miten ja missä äänestäminen käytännössä tapahtuu.

    Varsinkin Facebook osoittautui tehokkaaksi välineeksi, kun propagandaa kohdistettiin konservatiiveihin ja afrikkalais-amerikkalaisiin.

    Facebookissa IRA ylläpiti suosittuja sivustoja, kuten "Being Patriotic", Heart of Texas", "Blacktivist" ja "Army of Jesus".

    20 IRA:n suosituinta sivustoa keräsivät 39 miljoonaa "tykkäystä" ja 31 miljoonaa jakoa. Kaikkiaan Venäjän disinformaatio tavoitti 126 miljoonaa yhdysvaltalaista Facebookin kautta ja 20 miljoonaa Instagramin kautta.

    Senaatti pohtii jatkotoimia

    Suurimmat some-yhtiöt Facebook, Google ja Twitter julkistivat jo viime vuonna tietoja Venäjän vaikutuksesta vuoden 2016 vaaleihin.

    Tiedusteluvaliokunta tutki alkuvuonna näitä tietoja ja totesi heinäkuussa, että tiedot pitivät paikkansa.

    Tänä syksynä käydyissä kongressivaaleissa Venäjän vaikutusta ei havaittu juuri lainkaan, yhtiöt kertovat.

    Senaatin tiedusteluvaliokunta ei ota kantaa The Washington Postin tietoihin eikä myöskään kerro, pitääkö se nyt esille tulleita havaintoja oikeina. Lehden mukaan raportti on määrä julkistaa myöhemmin tällä viikolla.

    Venäjä on kiistänyt yrittäneensä vaikuttaa Yhdysvaltain vaaleihin. Myös presidentti Trump on suhtautunut tietoihin epäilevästi.

    The Washington Post tunnetaan kriittisestä suhtautumisestaan presidentti Trumpiin.

    Lue lisää:

    Analyysi: 37 sivua, jotka todistavat Venäjän hyökänneen USA:n demokraattista järjestelmää vastaan

    USA:n senaatin tiedusteluvaliokunta: Venäjä tuki vaaleissa Donald Trumpia ja pyrki vahingoittamaan Hillary Clintonia

    Autojen rekisteröintipalvelu toimii taas, osa Trafin verkkopalveluista avattiin

    Autojen rekisteröintipalvelu toimii taas, osa Trafin verkkopalveluista avattiin


    Vahvaan tunnistautumiseen perustuvat Trafin sähköiset asiointipalvelut avattiin uudelleen lauantaiaamuna. Kaikki viraston verkkopalvelut jouduttiin sulkemaan viime sunnuntaina, kun oli käynyt ilmi, että kuluttajatiedot-verkkopalvelu saattoi uhata...

    Vahvaan tunnistautumiseen perustuvat Trafin sähköiset asiointipalvelut avattiin uudelleen lauantaiaamuna. Kaikki viraston verkkopalvelut jouduttiin sulkemaan viime sunnuntaina, kun oli käynyt ilmi, että kuluttajatiedot-verkkopalvelu saattoi uhata ihmisten tietosuojaa.

    Lauantaina käyttöön palautettiin vahvan tunnistautumisen takana olevat palvelut eli esimerkiksi ajokorttipalvelut, ajoneuvoverotuksen palvelut ja ajoneuvojen rekisteröintipalvelut.

    Trafin ongelmat vaikeuttivat etenkin autokauppaa, ja lauantaina ihmiset käyttivätkin eniten juuri autojen rekisteröintiin liittyviä palveluja.

    – Kävijöitä on itse asiassa ollut aika maltillisesti, eikä meille ole tullut ilmoituksia mistään ongelmista, Trafin viestintäjohtaja Marjo Jäppinen sanoo.

    Kuluttajatietopalveluiden turvallisuutta selvitetään vielä

    Kuluttajatietopalvelut, joista kohu Trafin ympärillä sai alkunsa, pysyvät kuitenkin yhä kiinni. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan vielä ei ole tietoa siitä, milloin ne avataan taas yleisölle.

    Trafin pääjohtaja Mia Nykopp irtisanoutui jupakan vuoksi tehtävästään torstaina. Lisäksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ottanut asian käsittelyynsä.

    Lue lisää:

    Analyysi: Trafi-kohun suurin syy on se, että koko Suomi on toivottoman löperö

    OP:n verkkopalveluiden laaja katko on ohi – myös kortilla maksaminen tökki jouluostoksilla

    OP:n verkkopalveluiden laaja katko on ohi – myös kortilla maksaminen tökki jouluostoksilla


    OP:n nettipalvelut ovat palautuneet normaaleiksi, kertoo OP:n ulkoisen viestinnän johtaja Lotta Ala-Kulju. Noin kaksi tuntia kestänyt häiriö haittasi nettipankin lisäksi maksamista kortilla sekä käteisen nostamista. Ala-Kuljun mukaan kyse oli...

    OP:n nettipalvelut ovat palautuneet normaaleiksi, kertoo OP:n ulkoisen viestinnän johtaja Lotta Ala-Kulju.

    Noin kaksi tuntia kestänyt häiriö haittasi nettipankin lisäksi maksamista kortilla sekä käteisen nostamista.

    Ala-Kuljun mukaan kyse oli sisäisten taustajärjestelmien teknisestä viasta eikä järjestelmiä vastaan tehty mitään ulkoista hyökkäystä.

    – Valitettavasti häiriö sattui pahaan aikaan asiakkaiden ollessa jouluostoksilla, ja pahoittelemme sitä, sanoo Ala-Kulju.

    Yle on yhä useammalle entistä tärkeämpi – viikoittain lähes kaikille

    Yle on yhä useammalle entistä tärkeämpi – viikoittain lähes kaikille


    Peräti 95 prosenttia suomalaisista käyttää viikoittain Ylen palveluita. Yle on siis monelle yhä tärkeämpi myös henkilökohtaisesti. Kiinnostavin palvelu on koko väestön kohdalla TV1 ja alle 45-vuotiaiden kohdalla Areena. Tulos selviää Ylen...

    Peräti 95 prosenttia suomalaisista käyttää viikoittain Ylen palveluita. Yle on siis monelle yhä tärkeämpi myös henkilökohtaisesti. Kiinnostavin palvelu on koko väestön kohdalla TV1 ja alle 45-vuotiaiden kohdalla Areena.

    Tulos selviää Ylen tilaamasta ja Taloustutkimuksen tekemästä tutkimuksesta. Siinä 2 616 suomalaista vastasi kysymyksiin muun muassa Ylen olemassaolon tärkeydestä.

    Kun skaala oli 1-10 (10 tarkoittaa parasta arvosanaa), niin keskiarvoksi saatiin 8,2. Vuosi sitten tärkeyskeskiarvo oli tasan 8.

    Kansalaisten arvosana Ylelle henkilökohtaisesti merkittävänä asiana nousi 7:stä 7,3:een.

    Lisäksi kyselystä selviää, että nuoria (15–19-vuotiaita) Yle tavoitti aiempaa enemmän verkon ja somen kautta.

    Sen sijaan alle 45-vuotiaiden televisiotavoittavuus on yhä laskussa. Verkkopalveluissa tuon ikäryhmän ihmisiä tavoitettiin hiukan viime vuotta paremmin.

    "Eivätkö he tajua, että kuka vaan voi olla mitä vaan netissä?" – Oulun seksuaalirikosepäilyjen vanavedessä vanhemmilta vaaditaan parempaa vastuunkantoa


    Torstai-illan A-studio: Talk käsittelee sitä, miten maahanmuuttajien tekemiä seksuaalirikoksia voitaisiin ennaltaehkäistä. Ohjelman alla Yle kysyi yleisöltä, millaisia kysymyksiä Oulun rikostapaukset ovat herättäneet lasten sosiaalisen median...

    Torstai-illan A-studio: Talk käsittelee sitä, miten maahanmuuttajien tekemiä seksuaalirikoksia voitaisiin ennaltaehkäistä.

    Ohjelman alla Yle kysyi yleisöltä, millaisia kysymyksiä Oulun rikostapaukset ovat herättäneet lasten sosiaalisen median käytöstä ja miten lapsille puhutaan seksuaalisesta häirinnästä. Oulun tapauksissa somen rooli on korostunut.

    Vastauksia tuli vuorokaudessa runsaat 40. Monissa vastauksissa vanhempien vastuuta lastensa puuhista verkossa pidettiin liian heppoisena.

    – Missä vanhempien vastuu? Kukaan ei päästä lasta kulkemaan yksin pimeillä kujilla, mutta netin ja somen käyttöä ei rajoiteta käytännössä ollenkaan, yksi vastaaja pohti.

    – Sellaisia kokemuksia, että oman 11-vuotiaan lapsen luokkakavereiden somen käyttöä ei valvota millään tavalla, toinen vastaaja harmitteli.

    Osa vastaajista pahastui koko kysymyksenasettelusta, koska heidän mielestään lasten täytyy vapaasti saada solmia kontakteja muihin ihmisiin, eikä heidän vapauttaan saisi rajoittaa. Jotkut taas kokivat valvonnan käytännössä hyvin vaikeaksi.

    – Miten voin varmistaa aukottomasti, missä lapseni netissä liikkuvat? Mistä merkeistä lapsen käytöksessä voin parhaiten päätellä hänen liikkuvan kielletyssä seurassa? Miten varoittaa lapsia niin, etteivät he säikähdä kaikkia uusia kontakteja tai eri kulttuureista tulevia ihmisiä?

    – Tänään kysyin, onko koulussa keskusteltu näistä tilanteista, joita voi netin kautta syntyä – valitettavasti ei. Murrosiässä oleville herkille mielille on vaikea käsitellä asiaa. ”Älä kerro enempää!” oli vastaus, kun aloitin dokumenttimaisesti kertoa Oulun tapahtumista.

    "Nimeä ei saa antaa, ketään ei saa tavata"

    Osa vastaajista kertoi kuitenkin itse seuraavansa hyvin tarkkaan sitä, millaisia kontakteja perheen lapset verkossa solmivat.

    – Olen hyvin pienestä lähtien korostanut lapsille, että netissä ei saa antaa kenellekään tuntemattomalle oikeaa nimeä, osoitetta, kuvaa, puhelinnumeroa tai muitakaan tietoja, eikä ketään saa tavata.

    Muutamassa vastauksessa haluttiin rajoittaa lasten älypuhelinten käyttöä tai jopa kieltää älypuhelimet ja somen käyttö alle 16-vuotiailta. Myös voimakeinoista haettiin apua:

    – Nuorille pitää opettaa itsepuolustusta.

    Yksi vastaaja kertoi opettaneensa tytärtään olevan epäileväinen kaikkia kohtaan, jotka haluavat häneltä jotakin, riippumatta siitä, kuinka viaton pyyntö on. Toinen vastaaja sanoi varoittavansa lapsiaan lähtemästä ulkomaalaistaustaisten miesten tai poikien seuraan.

    – Olemme sopineet, että jos heistä joku lähestyy, pitää huutaa niin lujaa kuin keuhkoista lähtee "EI! ÄLÄ KOSKE! ÄLÄ HÄIRITSE! POISTU!"

    Sosiaalityöntekijänä toimiva vastaaja totesi, että lapsella pitää saada olla pieniä salaisuuksia, mutta muutokset lapsen olemuksessa pitää heti ottaa vakavasti.

    – Jos näinkin nuorta lasta [kuten Oulussa] hyväksikäytetään näin räikeällä tavalla ja pitkään, lapsensa tunteva aikuinen ei voi olla huomaamatta muutoksia lapsen käytöksessä ja koko habituksessa. Lapsi jota ei omat vanhemmat ”huomaa” ja joka ei saa rakkautta ja huolenpitoa sieltä mistä pitäisi, hakee sitä ”mistä vaan” – vaikka näinkin kammottavalla tavalla.

    Lisää aiheesta A-studio: Talkissa TV1:ssä klo 21:10. Vieraina afganistanilaistaustainen opettaja Jami Homa, psykologi Nina Nurminen, poliisitarkastaja Mia Poutanen ja erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen.

    Justin Bieberin Baby ei ole enää Youtuben dissatuin video – palvelun oma koostevideo nappasi tittelin yli 10 miljoonalla ei-tykkäyksellä

    Justin Bieberin Baby ei ole enää Youtuben dissatuin video – palvelun oma koostevideo nappasi tittelin yli 10 miljoonalla ei-tykkäyksellä


    Youtuben viikko sitten julkaistusta Rewind 2018 -videosta tuli tänä aamuna palvelun kaikkien aikojen dissatuin video. Aiemmin kyseenalaista titteliä piti hallussaan poppari Justin Bieber musiikkivideollaan Baby ft. Ludacris. Tätä kirjoittaessa...

    Youtuben viikko sitten julkaistusta Rewind 2018 -videosta tuli tänä aamuna palvelun kaikkien aikojen dissatuin video. Aiemmin kyseenalaista titteliä piti hallussaan poppari Justin Bieber musiikkivideollaan Baby ft. Ludacris.

    Tätä kirjoittaessa molemmilla videoilla on virallisesti 9,8 miljoonaa alapeukkua, mutta niiden määrää seurataan suorana lähetyksenä täällä. Seurannan mukaan Rewind 2018 ohitti Babyn ei-tykkäysten määrässä torstaina jo varhain aamulla. Noin kello 10 siitä tuli ensimmäinen 10 miljoonaa alaspäin osoittavaa peukkua saanut Youtube-video.

    Rewind on Youtube-palvelun kokoama katsaus kulunutta vuotta määrittelevistä tubetusilmiöistä, -kulttuurista ja -musiikista. Kooste on julkaistu aina joulukuussa vuodesta 2010.

    Justin Bieberin kahdeksan vuotta vanha musiikkivideo ei ole enää ei-tykätyin Youtubessa.EPA / PAUL BUCKRewind-video on todiste siitä, ettei Youtube tunnista käyttäjiään

    Mistä Youtube-käyttäjät ovat ottaneet nokkiinsa niin, että Rewind on saanut viikossa enemmän ei-tykkäyksiä kuin Bieberin hitti kahdeksassa vuodessa?

    Palvelussa aikaa käyttävä yhteisö pitää koostetta osoituksena siitä, että yhtiö on menettänyt norsunluutornistaan yhteyden käyttäjiinsä.

    Ei-tykkäysten vyöry on osoitus siitä, ettei laskelmointi toimi internetissä. Reddit-palvelussa kritisoidaan sitä, että videosta on tehty mainosystävällinen.

    Sivusta seuraavan mielestä Rewind-video Fortnite- ja Primitive Technology -viitteineen sekä etäisesti tuttuine kasvoineen saattaa olla jotain sinne päin, kun puhutaan vuotta 2018 määrittelevistä some-ilmiöistä.

    Mutta varsinainen Youtube-yhteisö on eri mieltä.

    Käyttäjien mukaan Rewind on kiiltokuvafantasia siitä, mitä Youtube haluaisi Youtuben olevan. Kuluneen vuoden muistelon sijaan kooste olisikin Google-omistajan haave palvelun tulevaisuudesta: huoleton, mainosystävällinen alusta, jossa tubettajien rinnalla esiintyy tosielämän julkkiksia.

    Will Smithin rooli videolla kummastuttaa

    Yksi suurimmista kummastuksen aiheista on se, että palvelun suurimmat tähdet on jätetty videolta pois. Sellaisia ovat muun muassa PewDiePie, Shane Dawson ja Logan Paul.

    Heidän sijaan koosteen alussa ruutuun lävähtää Will Smith, jolla on Youtubessa 4 miljoonaa tilaajaa. Se on vähän verrattuna PewDiePiehin eli ruotsalaiseen Felix Kjellbergiin, jonka tilaajamäärä on 76 miljoonaa.

    – Lempitubettajani Will Smith, rakastan hänen päivittäisiä vlogeja, eräs käyttäjä kommentoi sarkastisesti Rewind-videon alla.

    PewDiePie eli Felix KjellbergSkärmdump från Youtube

    Kiiltokuvakritiikki on perusteltua, sillä monet pois jätetyistä Youtube-tähdistä ovat ristiriitaisia hahmoja: on ollut PewDiePien rasismi- ja natsiskandaaleja viimeksi pari päivää sitten sekä Logan Paulin pelleilyä japanilaisessa itsemurhametsässä.

    Youtube-käyttäjien mielestä huomio halutaan tarkoituksella kiinnittää muualle. Heidän mielestään on kohtuutonta, ettei vetovoimaisimpia tähtiä näy yhteisöllisyyttä juhlistavalla videolla. Ei-tykkäys-kampanja osoittaa, että yhteisössä on voimaa.

    Mokana voi pitää sitäkin, että pelaajia Rewind-videolla edustaa Ninja eli yhdysvaltalainen Tyler Blevins. Persoonallisen hahmon kanssa on perustavanlaatuinen ongelma: hän on käyttäjien mielissä Twitch-streamaaja, ei tubettaja.

    PewDiePien asema uhattuna

    PewDiePie on pitkään pitänyt hallussaan ennätystä suurimmasta tilaajamäärästä. Sattumalta juuri Rewind-videosta syntyneen kohun aikaan Youtube-käyttäjät seuraavat valta-aseman murtumista.

    Nimittäin Intian suurin levy-yhtiö ja elokuvastudio T-Series on pian ohittamassa ruotsalaistähden tilaajien määrässä. T-Series julkaisee Youtubessa lähinnä intialaista musiikkia ja Bollywood-elokuvien trailereita.

    Tätä kirjoittaessa PewDiePiella seuraajia on 76,4 miljoonaa, T-Seriesillä 75,3 miljoonaa. Vallan vaihtumista voi seurata reaaliajassa täältä.

    Korjattu klo 15.53: Rewind 2018 ohitti Babyn ei-tykkäysten määrässä jo varhain torstaiaamuna. Noin kello 10 videosta tuli ensimmäinen 10 miljoonaa ei-tykkäystä kerännyt Youtube-video. Lisäksi Ninjan eli Richard Tyler Blevinsin etunimeksi muutettu Tyler, jolla hänet parhaiten tunnetaan.

    Lasten kuvien julkaisemisessa pitää aina miettiä lapsen etua, sanoo professori –

    Lasten kuvien julkaisemisessa pitää aina miettiä lapsen etua, sanoo professori – "Mitä nettiin laittaa, löytyy vielä vuosien jälkeen"


    Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari pitää erittäin merkittävänä korkeimman oikeuden viime viikolla antamaa päätöstä, jonka mukaan lasten huostaanotosta ei olisi saanut julkaista videota YouTubessa, vaikka siihen olisi huoltajien...

    Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari pitää erittäin merkittävänä korkeimman oikeuden viime viikolla antamaa päätöstä, jonka mukaan lasten huostaanotosta ei olisi saanut julkaista videota YouTubessa, vaikka siihen olisi huoltajien suostumus.

    Kyseessä oli tilanne, jossa viranomaiset olivat huostaanottamassa 9-vuotiaita kaksosia. Perheen isä videoi tapahtuman ja pyysi kaveriaan lataamaan pätkän YouTubeen. Huostaanotto tapahtui vuoden 2014 tammikuussa.

    Korkein oikeus totesi, että sekä isä että videon YouTubeen tallentanut henkilö syyllistyivät lasten yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämiseen. Tässä tapauksessa lasten yksityiselämän piiriin kuului tieto siitä, että he olivat lastensuojelutoimenpiteiden kohteina sekä lasten ilmeet, eleet ja käyttäytyminen huostaanoton hetkellä.

    – Tämä on mielestäni erittäin merkittävä päätös, koska molemmat vanhemmat olivat sitä mieltä, että videon sai julkaista, mutta korkein oikeus katsoi, että 9-vuotias lapsi ylipäätään ei voi antaa suostumustaan tällaiseen julkaisemiseen, eikä lapsilta oltu sitä kysyttykään, Korpisaari sanoi Radio Suomen Päivän haastattelussa keskiviikkona.

    – Lisäksi video kertoo enemmän kuin kuva eli se on paljastanut vielä enemmän arkaluontoisia asioita kuin kuva, Korpisaari lisää.

    Pienen piirin juttu voi levitä laajalle

    Radio Suomen Päivän haastattelussa Korpisaari painotti, että vaikka lapsi suostuisi videon julkaisemisen, vanhempien tulee aina miettiä, onko julkaisu lapsen edun mukaista.

    Lapsista otettujen kuvien ja videoiden julkaisemisessa noin ylipäänsä Korpisaari kehottaa miettimään asiaa niin lain kannalta kuin siitä näkökulmasta, mitä kannattaa tehdä.

    – Itse vanhempana miettisin lapsen digitaalista jalanjälkeä. Sen mitä lapsesta nettiin laittaa, varsinkin jos yhteydessä on nimi, löytyy vielä vuosien jälkeen. Miltä lapsesta tuntuu vaikka 5–10 vuoden päästä, kun hän googlaa itseään tai lapsen vuokranantaja tai mahdollinen työnantaja googlaa häntä, Korpisaari kysyy.

    Miltä lapsesta tuntuu vaikka 5–10 vuoden päästä, kun hän googlaa itseään tai lapsen vuokranantaja tai mahdollinen työnantaja googlaa häntä.

    Laissa taas puhutaan yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Siihen voi syyllistyä, jos levittää joukkotiedotusvälineessä tai muutoin lukuisten ihmisten saataville sellaisen tiedon, vihjauksen tai kuvan, jonka levittäminen on omiaan aiheuttamaan kuvan kohteelle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.

    – Jossain tilanteessa voi olla niin, että jos lapsi vaikka esitetään vessanpöntöllä tai muuten vähän kyseenalaisessa tapahtumassa, mikä ehkä aikuisen mielestä on hauska juttu pienessä piirissä, kvoi kuva netissä levitä hyvin laajalle ja aiheuttaa lapselle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.

    Jouluna moni haluaa jakaa sosiaalisessa mediassa kuvia perheestään. Kun miettii, mitä voi julkaista, Korpisaaren mukaan maalaisjärkeä käyttämällä pärjää pitkälle.

    – Kivat perhekuvat ovat edelleen sallittuja, mutta itse olen pitänyt sitä periaatetta, että ennen kuin julkaisen omista teineistä kuvia, kysyn luvan.

    Yleiset asuntoesittelyt kiinnostavat yksityisnäyttöjä vähemmän – Silti niitä tarvitaan, koska suomalaiset ovat ujoja asunnonostajia

    Yleiset asuntoesittelyt kiinnostavat yksityisnäyttöjä vähemmän – Silti niitä tarvitaan, koska suomalaiset ovat ujoja asunnonostajia


    Tästä on kyseYleisiä asuntonäyttöjä järjestetään hieman vähemmän kuin aiemmin, koska ostajilla on jo valmiiksi netistä hankittuna tietoa.Näytöissä käydään entistä harvemmin myös silkasta uteliaisuudesta.Yleisiä asuntonäyttöja...

    Tästä on kyseYleisiä asuntonäyttöjä järjestetään hieman vähemmän kuin aiemmin, koska ostajilla on jo valmiiksi netistä hankittuna tietoa.Näytöissä käydään entistä harvemmin myös silkasta uteliaisuudesta.Yleisiä asuntonäyttöja tarvitaan edelleen, sillä suomalaiset ovat ujoja asunnonostajia.

    Muutama vuosi sitten kajaanilainen Hanna Rytkönen katseli ahkerasti netistä asuntojen myynti-ilmoituksia. Perhe oli kasvanut, joten asunnon vaihtaminen tuli ajankohtaiseksi.

    Asunnon etsimisestä tuli Rytkösen mukaan melkein harrastus.

    – Se oli kivaa ajankulua. Olin silloin äitiyslomalla, ja kun lapset olivat päiväunilla, äiti kävi "shoppaamassa" asuntoja netissä, Rytkönen naurahtaa.

    Perhe kävi katsomassa useita vaihtoehtoja, koska aina asuntojen pohjaratkaisu ei hahmottunut pelkkien kuvien ja piirustusten perusteella.

    – Netissä asunnot on kuvattu usein edustavista kulmista, mutta se kuuluu asiaan. Parhaat puolet pitää olla esillä. Kiersimme paljon yleisissä näytöissä, ja kun sopiva sattui kohdalle, teimme kaupat, Rytkönen kertoo.

    On myös kävijöitä, jotka suunnittelevat remonttia, hakevat sisustusideoita tai jopa hintaa omalle asunnolleen. Juho Kasa

    Kajaanilainen Paavo Haverinen hankki vasta omistusasunnon. Hän selasi nettikuvia ja tilasi kiinnostavasta kohteesta yksityisnäytön.

    – Sain katsella rauhassa ja nähdä asunnon kunnolla. En ole koskaan käynyt yleisissä näytöissä, mutta ei se olisi haitannut, jos siellä olisi ollut samaan aikaan joku muukin katsomassa asuntoa, Haverinen kertoo.

    Uteliaita yhä vähemmän

    Asuntoja myytiin ennen pääasiassa lehti-ilmoituksella, jossa saattoi olla yksi kuva julkisivusta. Kiinnostuneet tai muuten vain uteliaat pääsivät katsomaan asuntoa yleensä sunnuntaisin järjestettävissä yleisissä näytöissä. Puolen tunnin esittelyn aikana tupa saattoi olla täynnä väkeä.

    Nykyään myynnissä olevia asuntoja voi ihastella vaikka kotisohvalla, mikä on vähentänyt yleisten näyttöjen tarvetta.

    – Yleisesittelyt eivät ole nykypäivänä tapa, millä asunto myydään. Trendi on ennemminkin, että ihmiset sopivat näytön etukäteen, kertoo Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

    Yleisten asuntonäyttöjen määrä on hieman laskenut aiemmasta. Arkistokuva.Markku Rantala / Yle

    Mannerbergin mukaan yksityisnäyttöjä sovitaan myös sen takia, että ihmiset ovat kiireisiä. Etenkin kasvukeskusten ulkopuolella välimatkat voivat olla niin pitkiä, että asuntoa ei lähdetä katsomaan vain mielenkiinnosta.

    – Autojonon saaminen pihaan asuntoesittelyssä sunnuntaina kello 12 on aika harvinaista, jos kohde ei ole aivan erityisen kiinnostava, Mannerberg sanoo.

    Lähes 15 vuotta kiinteistönvälittäjänä toiminut kajaanilainen yrittäjä Juho Kasa on pitänyt uransa aikana tuhansia asuntojen yleisiä näyttöjä. Hän sanoo, että silkasta uteliaisuudesta asuntonäytöissä käyvien määrä on vuosien varrella vähentynyt.

    – Toki yleisnäytöille tulee silloin tällöin myös ohikulkijoita, mutta yleensä sinne tullaan katsomaan asuntoa. On myös kävijöitä, jotka suunnittelevat remonttia, hakevat sisustusideoita tai jopa hintaa omalle asunnolleen, Kasa kertoo.

    Lähes kolme vuosikymmentä asuntokauppaa tehnyt kajaanilainen OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Olli-Pekka Hyyryläinen on huomannut saman ilmiön.

    – Yleisesittelyssä kävijöillä tai yksityisesittelyn tilaavilla on yleensä jo hyvä pohjatieto olemassa netin kautta. He ovat tosissaan liikkeellä. Sellaisia, jotka tulisivat ihan vain uteliaisuuttaan, on hirvittävän vähän, Hyyryläinen sanoo.

    Suomalainen on ujo asunnonostaja

    Kun yksityisnäyttöjen suosio kasvaa, tarvitaanko yleisiä asuntonäyttöjä enää lainkaan? Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtajan Jussi Mannerbergin mielestä kyllä.

    – Olemme edelleen hieman ujoja asunnon ostajia. Voimme käydä katsomassa netissä, mutta emme silti kehtaa kysyä lisää. Suomalaisuuden piirteet korostuvat, tarvitsemme yleisen näytön, jotta uskallamme tulla paikalle.

    Se on tietyllä tavalla myös henkistä valmistautumista siihen, että asunnon vaihto on jossain vaiheessa edessä. Jussi Mannerberg

    Yleinen asuntoesittely on Mannerbergin mukaan mahdollisuus myös välittäjälle. Asuntonäyttöön voidaan mennä katsomaan esimerkiksi sitä, miten välittäjä toimii; kuka on aktiivinen alueella ja osaa myydä.

    – Yleisnäytössä kävijällä on aina joku agenda takana. Ihmisillä on kuitenkin unelmia ja haaveita. Se on tietyllä tavalla myös henkistä valmistautumista siihen, että asunnon vaihto on jossain vaiheessa edessä.

    Kajaanilainen kiinteistönvälittäjä, yrittäjä Juho Kasa pitää nykyisin pääasiassa vain yksityisnäyttöjä asunnoista. Hänen mielestään toimintamalli on hyvä, koska harva asuntoa oikeasti etsivä jää odottamaan, että välittäjä pitää mielenkiintoisesta kohteesta yleisen näytön.

    – Yleisnäyttöjä tarvitaan, ne eivät tule koskaan täysin poistumaan. Uskon kuitenkin, että suomalaiset ovat muuttumassa avoimempaan suuntaan. Tosiostaja osaa ottaa välittäjään suoraan yhteyttä. Netissä se on tehty myös helpoksi, yhteydenotto vaatii vain muutaman klikkauksen, Kasa sanoo.

    Haaveilijat näkyvät piikkinä nettisivuilla

    Kiinteistönvälittäjä Kasan mukaan asuntoesittelyssä huomaa helposti, onko kävijä oikeasti katsomassa asuntoa vai hakemassa vaikka sisustusideoita omaan kotiinsa.

    – Tosiostaja on kiinnostunut talosta tai taloyhtiöstä ja kyselee tarkasti esimerkiksi tilinpäätöstietoja ja kunnossapidosta. Ohikulkijat kävelevät ympäri taloa, mutta eivät kysele mitään. He eivät vaivaa välittäjää lainkaan, Juho Kasa sanoo.

    OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtajan Olli-Pekka Hyyryläisen mukaan tänä päivänä ihmiset myös sanovat suoraan, jos he ovat tulleet yleiseen näyttöön vain katselemaan.

    – Yleensä asia selviää nopeasti, kun asiakasta hieman jututtaa ja kartoittaa tarpeita. Joskus se voi myös käynnistää asuntokaupan. Se ei ole välttämättä kohde, jota hän kävi katsomassa, mutta antaa kipinän asunnon vaihtamiseen.

    Asuntoesittelyt ovat myös mahdollinen asiakkaidenhankintakanava kiinteistönvälittäjille. Arkistokuva.Markku Rantala / Yle

    Osa käy selaamassa netin asuntoilmoituksia, vaikka ei olisi muuttamassa mihinkään. Se on koukuttavaa ajanvietettä (Helsingin Sanomat). Hyyryläisen mukaan asuntoja käydään selailemassa etenkin viikonloppuisin.

    – Saamme netissä olevista kohteista tarkkaa dataa, klikkauksia tulee ylivoimaisesti eniten viikonloppuisin. Moni käy siellä varmasti vain fiilistelemässä. Ilman muuta pitää aina myös haaveilla, se kuuluu suomalaiseen perikuvaan, Hyyryläinen sanoo.

    Hanna Rytkönen on jättänyt asuntoilmoitusten seuraamisen nyt vähemmälle, koska hän on tyytyväinen tämän hetkiseen kotiinsa. Paavo Haverinen puolestaan sanoo katselevansa asuntoilmoituksia edelleen silloin tällöin etenkin, jos asunto tulee vastaan sosiaalisessa mediassa.

    – Silloin tulee katsottua, minkälainen asunto on myynnissä. Ehkä se on jotenkin alitajuisesti myös haaveilua, mutta en myönnä sitä suoraan, Haverinen naurahtaa.

    Lisää aiheesta:

    Yle tutki 300 000 asuntokauppaa viideltä vuodelta – katso missä asuntokauppa käy ja mihin hintaan

    Myytkö kotiasi itse? Varaudu kauppaamisen nurjaan puoleen: "Sopiiko näyttö 10 minuutin päästä?"

    Trafi selvittää yhä sähköisten palveluidensa avaamista

    Trafi selvittää yhä sähköisten palveluidensa avaamista


    Trafin sähköiset asiointipalvelut ovat maanantaina päivällä edelleen poissa käytöstä. Syynä ovat Trafin ylläpitämässä kuljettajatiedot-palvelussa ilmenneet ongelmat. Virastosta kerrottiin puoliltapäivin, että verkon asiointipalvelujen...

    Trafin sähköiset asiointipalvelut ovat maanantaina päivällä edelleen poissa käytöstä. Syynä ovat Trafin ylläpitämässä kuljettajatiedot-palvelussa ilmenneet ongelmat.

    Virastosta kerrottiin puoliltapäivin, että verkon asiointipalvelujen uudelleen avaamista koskeva selvitystyö on kesken ja asiasta kerrotaan lisää maanantai-iltaan mennessä.

    Sähköiset asiointipalvelut suljettiin kokonaan sunnuntai-iltana, jotta Trafi saisi otettua verkosta kritiikkiä saaneen kuljettajatiedot-palvelun kaikki kieliversiot.

    Trafin palvelusta on voinut hakea heinäkuun alusta lähtien ihmisten ajokorttitietoja ilmaiseksi ja esimerkiksi selvittää, onko jollakulla ihmisellä voimassa oleva ajo-oikeus. Trafin mukaan palvelu haluttiin poistaa käytöstä siitä tulleen palautteen takia.

    Tiedotteessaan Trafi sanoo suhtautuvansa vakavasti tietosuojaan ja tietoturvaan ja käyvänsä läpi kaikki palautteet aiheesta. Kuljettajatiedot-palvelu pidetään pois käytöstä selvitystyön ajan. Trafi ei osaa vielä arvioida, onko ajokorttitiedot sisältävä palvelu poissa käytöstä päiviä vai viikkoja.

    Trafista kerrotaan nyt, että ongelman jatkuessa muut kuin Trafin sähköiset asiointikanavat toimivat normaalisti. Näitä ovat verkossa oleva chat-palvelu sekä puhelinpalvelun numerot. Lisäksi on mahdollista asioida Trafin palveluntuottajien toimipisteissä.

    Lue myös:

    Trafin sähköinen asiointi suljettu toistaiseksi – syynä kuljettajatiedot-palvelun ongelmat

    Kenen tahansa ajokorttitiedot voi selvittää netissä ilmaiseksi – ihmiset huolestuivat, Trafi sulki palvelun

    Kiinalainen sometähti kituu tanssitunnilla ja tekee tarvittaessa 20 tuntia suoraa lähetystä ikkunattomasta kopista – Katso minidokumentti:

    Kiinalainen sometähti kituu tanssitunnilla ja tekee tarvittaessa 20 tuntia suoraa lähetystä ikkunattomasta kopista – Katso minidokumentti: "Teen tätä, jotta unelmistani tulisi totta"


    Huuto on eläimellinen. Se ohittaa kuulijan aivot ja menee suoraan vatsanpohjaan. Ääni tulee nuoresta naisesta, joka makaa pienen tanssisalin lattialla vatsallaan jalat koukussa vartalon molemmin puolin. Tanssinopettajaa naurattaa. Hän istuu naisen...

    Huuto on eläimellinen. Se ohittaa kuulijan aivot ja menee suoraan vatsanpohjaan. Ääni tulee nuoresta naisesta, joka makaa pienen tanssisalin lattialla vatsallaan jalat koukussa vartalon molemmin puolin.

    Tanssinopettajaa naurattaa. Hän istuu naisen lantion päällä. Vaikka opettaja on pikkiriikkinen, hänen painonsa tuottaa tuskaa.

    Vieressä makaa sinitukkainen Wang Lila poski lattiaa vasten. Seuraavaksi on hänen vuoronsa.

    – Tanssitunti on kauhea. En ole notkea, ja venyttely sattuu, Wang sanoo myöhemmin.

    Oikeastaan lienee parempi kutsua häntä etunimellä Lila, koska sillä hänet Kiinassa tunnetaan. Se, miksi hänet tunnetaan, ei liity tanssiin vaan laulamiseen.

    Lila on zhubo eli livestriimaaja. Hänen työnsä on viihdyttää ihmisiä laulamalla heille netissä. Työstään hän kertoo Ylen minidokumentissa.

    Katso minidokumentit Areenassa

    Uudessa Mua seurataan -sarjassa puhuvat nuoret ihmiset, jotka luovat brändiään tai ajavat asiaansa somessa. Sarja löytyy Yle Areenasta.

    Sarjan päähenkilöt asuvat Kiinassa, Ruotsissa, Argentiinassa, Venäjällä ja Keniassa.

    Pientä olohuonetta hallitsee tietokonepöytä, jolle on viritetty näyttö, kamera ja mikrofoni. Pöydän ympärillä on studiovaloja ja sen takana lavasteena kuviollinen verho ja ilmapalloja.

    Täältä kotoaan Pekingin itäosista Lila tekee suoria lähetyksiä, zhiboja. Häntä voisi kutsua tubettajaksi, mutta Kiinassa YouTuben käyttö on estetty.

    Lilan estradi on YY, yksi Kiinan suurimmista striimaussivustoista. Tällä hetkellä hänellä on siellä yli 60 000 seuraajaa.

    – Vain 60 000, koska olen vielä uusi, Lila sanoo.

    Wang Lilalla on tapana aloittaa päivän lähetykset iltapäivän puolella omassa olohuoneessaan.Jenny Matikainen / Yle

    Hän huomauttaa, että Weibossa, Kiinan Twitterissä, hänellä on yli 280 000 seuraajaa.

    Seuraajamäärän lisäksi Lilalla on jotain, mitä kellä tahansa somettajalla ei ole: työsopimus YY:n kanssa.

    YY:n sivuilla on kymmeniä tuhansia striimaajia, mutta vain kourallinen heistä on "artisteja", joiden uraa YY edistää.

    Livestriimaus on Kiinassa todella suosittua. Yhteensä erilaisilla palveluilla on laskettu olevan satoja miljoonia käyttäjiä. Striimauspalveluja on erilaisia, mutta periaatteessa kaikki toimivat kuin mitkä tahansa muutkin sosiaalisen median palvelut: kuka tahansa voi perustaa tilin ja tehdä lähetyksiä.

    Kiinassa sosiaalisen median tähdeksi ei nousta Instagramissa tai YouTubessa. Kaikki meille tutut palvelut, YouTuben lisäksi myös Facebook, Whatsapp ja Twitter ovat Kiinassa kiellettyjä. Mutta kotimaisia vaihtoehtoja riittää.

    Ja niin myös striimaajia. Joku juttelee, joku laulaa, joku kokkaa, joku ylensyö.

    Heidän joukostaan somefirmat tuottavat tähtiä suunnitelmallisesti. Ne ottavat suosituimmat striimaajat talliinsa ja alkavat koulia heistä ammattilaisia. Joskus ne pyytävät lahjakkaita ihmisiä suoraan listoilleen.

    Näin kävi Lilalle.

    Lilan koira kuuntelee häkissään, kun omistaja laulaa ja juttelee fanien kanssa.Jenny Matikainen / Yle

    Kuten elokuvissa, hänet löydettiin baarista. YY:n edustaja näki, kun Lila lauloi lavalla ja pyysi häntä ammattilaiseksi nettiin.

    – Ajattelin, että jos otan työn, minun ei tarvitse matkustella ympäriinsä, saan hyvää palkkaa ja monet kuulevat ääneni. Se ei olisi niin rankkaa kuin keikkailu, Lila sanoo.

    On aika ottaa päivän ensimmäinen liveyhteys faneihin. Lila avaa tietokoneen, ja ruudulle ilmestyy värikäs näkymä täynnä erilaisia ikkunoita. Keskellä on Lilan kameran lähettämä kuvastriimi. Sen ympärillä kuhisee viestejä, mainoksia ja emojeja.

    Lila alkaa laulaa. Kappale kertoo epätoivoisesta rakkaudesta. Oikeanpuoleiseen ikkunaan alkaa nousta kommentteja.

    – Hyvä hyvä.

    – Laula joku sun oma biisi.

    – 666.

    – 666666666.

    "666" tarkoittaa Kiinan chattikielessä kutakuinkin "mahtavaa". Mitä enemmän kuutosia, sen hienompaa.

    Videopalvelun edustaja bongasi Lilan yhtiön listoille baarista.Wang Lilan striimi YY-palvelussa

    – En voi enää kätkeä sitä, tahdon kuulla, rakastitko minua koskaan, Lila laulaa.

    Taustalla Lilan koira kuuntelee laulua häkissään.

    YY:n toimisto sijaitsee hylätyn näköisessä harmaassa rakennuksessa vilkkaan tien laidalla. Toisessa kerroksessa hiljainen aula muuttuu huoneeksi täynnä nuoria, jotka tuijottavat tietokoneilta livestriimejä. He ovat täällä töissä valvomassa lähetyksiä ja markkinoimassa YY:n tähtiä.

    Taempana aukeaa käytävä, jonka varrella on numeroituja lasikoppeja. Niissä striimaajat vetävät lähetyksiään. Myös Lila striimaa kotistudionsa lisäksi usein täältä.

    Yksi huone on katosta lattiaan vaaleanpunaista shakkiruutua. Huoneen keskellä on kaksi jättimäistä pinkkiä karvanoppaa. Toinen huone on merensininen ja sisustettu valkoisin, ihmisen kokoisin merileväpatsain. Kolmannessa on sohvan täydeltä pehmoleluja.

    Striimaus on Kiinassa iso bisnes. Vuonna 2016 alan arvoksi laskettiin 4,5 miljardia euroa. Firmat ottavat osansa ansioista, mutta työssä voi silti tienata mukavasti.

    – Ansaitsen noin 50 000 juania kuukaudessa. Se ei ole huippupalkka, mutta kutakuinkin keskiverto firmassamme, Lila sanoo.

    Summa vastaa yli 6 000 euroa, mikä on Pekingin mittapuulla erinomainen kuukausipalkka.

    Wang Lilalla on lähes 300 000 seuraajaa Weibossa eli Kiinan Twitterissä.Wang Lilan tili Weibossa

    Striimaajien ansaintalogiikkaan liittyy paljon sääntöjä. Lila puhuu "lordeista", "kuninkaista" ja "vartijoista", joiden osallistumisesta lähetykseen voi saada lisää tuloja. Tosifanit voivat ostaa itselleen haluamansa tittelin.

    Suurin osa palkasta tulee kuitenkin fanien virtuaalilahjoista. Jotkut fanit tuhlaavat suosikkeihinsa tuhansia euroja. Lilalla on kolme superfania, jotka seuraavat häntä lähes koko ajan. Hän ei ole koskaan tavannut heitä kasvotusten.

    Lilan mukaan kilpailu zhubojen eli striimaajien välillä käy joskus rumaksi, mutta saman firman tähdet myös tukevat toisiaan.

    He voivat vierailla toistensa lähetyksissä niin, että fiidissä näkyy yhtä aikaa molempien kameran kuva. Tänään Lilan mentori, hieman nenäkkäältä vaikuttava mieskoomikko ilmestyy Lilan striimiin nälvimään.

    – Pyysin hänet mentorikseni, koska kaipaan apua siinä, miten faneille jutellaan. En koskaan tiedä, mitä sanoa, Lila selittää.

    Hän sanoo pyrkivänsä voittamaan ainoastaan itsensä. Tavoite on saada joka viikko yhä enemmän faneja ja lahjoja. Kerran hän teki lähetystä 20 tuntia putkeen zhubojen välisessä striimauskilpailussa.

    Lila striimaa kotinsa lisäksi myös videopalvelu YY:n toimistolta.Jenny Matikainen / Yle

    Se oli rankkaa, Lila sanoo.

    – Söin samalla kun striimasin, ja juoksin välilllä vessaan niin nopeasti kuin pystyin. Lopulta en jaksanut enää laulaa, nojasin vain mikrofoniin ja puhuin jotain. Oli pakko jatkaa.

    Tänäänkin on kilpailu. Lila menee siniseen merilevähuoneeseen ja käynnistää lähetyksen.

    – Älkää huoliko, täällä olen, hän vastaa näytölleen ilmestyvään kysymykseen.

    Katso myös:

    Mua seurataan -minidokumenttisarja Yle Areenassa

    Lue myös:

    Sukupuolen korjaaminen onnistuu omalla ilmoituksella Argentiinassa – 17-vuotias Aaron Armeya kertoo somessa elämästään ja neuvoo, miten tilataan rintoja litistävä toppi

    Kymmenettuhannet katsovat Instagramissa, kun Kaluhi Adagala keittää papuja – Minidokumentti: Miksi kenialainen ruokabloggaaja vastustaa lohta ja parsaa?

    Tämä YouTube-tähti nauraa Putinille internetissä, koska siellä se on mahdollista – katso minidokumentti

    Mahmoud Bitar tekee satiiria Eurooppa-uskomuksista ja Ruotsin säästä – Minidokumentti: Miten pakolainen Syyriasta keräsi somessa yli kolme miljoonaa seuraajaa?

    Sometähtenä maailmalla – uusi dokumenttisarja seuraa viiden nuoren vaikuttajan elämää päivän ajan

    YK: Yli puolet maailman väestöstä käyttää jo nettiä

    YK: Yli puolet maailman väestöstä käyttää jo nettiä


    Yli puolella maailman väestöstä on nyt pääsy internetiin, kertoi YK perjantaina. YK:n alaisen tieto- ja viestintäteknologiajärjestön Itun mukaan vuoden 2018 loppuun mennessä 51,2 prosenttia maailman ihmisistä käyttää internetiä. Kaikkiaan...

    Yli puolella maailman väestöstä on nyt pääsy internetiin, kertoi YK perjantaina.

    YK:n alaisen tieto- ja viestintäteknologiajärjestön Itun mukaan vuoden 2018 loppuun mennessä 51,2 prosenttia maailman ihmisistä käyttää internetiä. Kaikkiaan se tarkoittaa noin 3,9 miljardia ihmistä.

    – Kyseessä on merkittävä askel kohti yhä globaalimpaa tietoyhteiskuntaa, sanoi Itun johtaja Houlin Zhao.

    Maailmassa on yhä liikaa ihmisiä, jotka odottavat pääsevänsä nauttimaan digitaalisen talouden tuomista eduista. Teknologian ja liiketoiminnan innovointia on yhä tuettava, jotta kaikilla maailman ihmisillä olisi mahdollisuus päästä verkkoon, hän kannusti.

    Itun mukaan netin käyttö vauraissa teollisuusmaissa on noussut yli 80 prosenttiin. Vielä vuonna 2005 vain hieman yli 51 prosenttia käytti nettiä.

    Kehittyvissä maissa verkon yleistyminen on ollut erittäin nopeaa. 13 vuotta sitten verkkoon pääsi niissä hieman alle kahdeksan prosenttia väestöstä. Nyt käyttäjiä on yli 45 prosenttia.

    Nopeinta kasvu on ollut Afrikassa, jossa käyttäjien määrä on yli kymmenkertaistunut reilussa vuosikymmenessä runsaasta kahdesta prosentista vajaaseen 25 prosenttiin.

    Järjestön mukaan lähes koko maailman väestö, 96 prosenttia, elää jo matkapuhelinverkkojen kuuluvuusalueella.

    Pelastakaa lapset: Lapselle pitää kertoa ajoissa netin

    Pelastakaa lapset: Lapselle pitää kertoa ajoissa netin "namusedistä" – joka kolmas lapsi kohdannut verkossa seksuaalista häirintää


    Lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat järkyttäneet Oulua ja koko Suomea. Oulun poliisi lähetti jopa aiemmin tällä viikolla harvinaisen tiedotteen, jossa erityisesti nuoria tyttöjä ja nuorten vanhempia kehotettiin tarkkaavaisuuteen...

    Lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat järkyttäneet Oulua ja koko Suomea. Oulun poliisi lähetti jopa aiemmin tällä viikolla harvinaisen tiedotteen, jossa erityisesti nuoria tyttöjä ja nuorten vanhempia kehotettiin tarkkaavaisuuteen sosiaalisessa mediassa.

    – Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on vaikea asia, koska kyse on piilorikollisuudesta. Silloin kun tulee yksittäisiä tapauksia esiin, kyse voi olla jäävuoren huipusta, mutta siitä yksittäisestä tapauksesta on vaikea lähteä yleistämään, Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen sanoi Radio Suomen Päivän haastattelussa perjantaina.

    Vaaranen-Valkonen työskentelee nettivihjetiimissä, jonka tavoitteena on lasten suojeleminen seksuaaliväkivallalta ja riistolta etenkin digitaalisessa mediassa. Nettivihjeiden perkaamisessa on tehty yhteistyötä keskusrikospoliisin kanssa jo yli 16 vuoden ajan.

    Ei tapahdu vain siellä jossain kaukana

    Vaaranen-Valkosen mukaan tämän hetken valitettava tosiasia on, että verkon välityksellä tai verkkoa hyödyntäen voidaan tehdä raakoja seksuaaliväkivaltarikoksia.

    – Ruotsissa tuli tänä vuonna ensimmäinen tapaus ilmi, jossa tekijä tuomittiin lapseen kohdistuvasta törkeästä raiskauksesta verkon välityksellä.

    Ruotsissa tuli tänä vuonna ensimmäinen tapaus ilmi, jossa tekijä tuomittiin lapseen kohdistuvasta törkeästä raiskauksesta verkon välityksellä.

    Nettivihjetiimi käy muun muassa läpi laitonta kuvamateriaalia. Vaaranen-Valkonen painottaa, että on hyvä tiedostaa, ettei kyseessä ole asia, joka tapahtuu vain jossain kaukana.

    – Tämä on niin hankala asia, ettei siitä haluta kuulla ja se halutaan laittaa mahdollisimman kauas. Usein ihmiset ajattelevat, että kuvamateriaali on kuvattu jossain kaukana ulkomailla. Meille vihjeiden perusteella tulevassa kuvamateraalissa 80 prosenttia lapsista näyttää vaaleaihoisilta, länsimaisilta lapsilta, Vaaranen-Valkonen kertoi Radio Suomen Päivän haastattelussa.

    Ennakointi kannattaa tässäkin asiassa

    Pelastakaa lapset ry on aiemmin tehnyt selvityksen, jonka mukaan joka kolmas lapsi on joutunut verkossa jossain määrin seksuaalisen häirinnän ja kiusaamisen kohteeksi. Vaaranen-Valkonen muistuttaa, että aikuisen kiinnostus lapsen tekemiseen on äärettömän tärkeää, tapahtui se missä ympäristössä tahansa.

    – Ehkä vanhemmat alkavat puhua lasten kanssa siinä vaiheessa, kun ensimmäinen hankaluus tai ongelma verkossa tulee eteen. Silloin ollaan jo tosi myöhässä.

    Ehkä vanhemmat alkavat puhua lasten kanssa siinä vaiheessa, kun ensimmäinen hankaluus tai ongelma verkossa tulee eteen. Silloin ollaan jo tosi myöhässä.

    Vaaranen-Valkonen onkin kannustanut vanhempia puhumaan lasten kanssa verkon seksuaalisesta aineistosta – tai niin sanotusti netin "namusedistä" – ennen kuin tulee ongelma tai vanhempi huomaa, että lapsen puhelimeen on tullut pornografista materiaalia.

    – Ajattelen, että jos on keskusteltu etukäteen, lapsella on jonkilainen käsitys, mitä pitää tehdä. Lapsi tietää, että näistä asioista voi puhua, oli se mikä tahansa häiritsevä tai ahdistava viesti tai kuvamateriaali, Vaaranen-Valkonen toteaa.

    Lue lisää:

    Miten toimia, kun lapsi tai nuori törmää sosiaalisessa mediassa seksuaalisiin kuviin? Katso tästä vinkit vanhemmille ja lapsille

    Pelastakaa lapset ry:n nettivihjepalvelu

    Pelastakaa lapset ry:n ohjeet lapsille, jos netissä törmää johonkin häiritsevään

    Pelastakaa lapset ry:n ohjeet vanhemmille, jos lapsi on kohdannut netissä jotain häiritsevää

    Britannian parlamentti julkaisi Facebookin sisäisiä sähköposteja

    Britannian parlamentti julkaisi Facebookin sisäisiä sähköposteja


    Britannian parlamentti on julkaissut Facebookin sisäisiä dokumentteja. Dokumentteihin kuuluu sähköposteja toimitusjohtaja Mark Zuckerbergin ja yhteisöpalvelun työntekijöiden välillä. Tapausta käsittelevän valiokunnan puheenjohtaja Damian...

    Britannian parlamentti on julkaissut Facebookin sisäisiä dokumentteja. Dokumentteihin kuuluu sähköposteja toimitusjohtaja Mark Zuckerbergin ja yhteisöpalvelun työntekijöiden välillä.

    Tapausta käsittelevän valiokunnan puheenjohtaja Damian Collins pitää dokumenttien julkaisemista yleisön etujen mukaisena.

    Dokumentit herättävät Collinsin mielestä kysymyksiä muun muassa siitä, miten Facebook käsittelee käyttäjätietoja, ja millaisia käytäntöjä yhtiö soveltaa sovellusten kehittäjiin.

    Valiokunta nostaa esille muun muassa sen, että Facebook salli joillekin yrityksille täyden pääsyn käyttäjien ystävätietoihin, vaikka aikaisemmin se on kertonut aiemmin rajoittavansa tätä. Collinsin mukaan ei ole selvillä, oliko tähän käyttäjien suostumus. On myös epäselvää, miten Facebook päätti, mitkä yritykset pääsivät tietoihin käsiksi.

    Parlamentti on julkaissut dokumentteja noin 250 sivua. Osa niistä on luokiteltu "erittäin luottamuksellisiksi". Tiedot on saatu sovellusyritykseltä, joka haastaa Facebookin oikeuteen, kertoo BBC.

    Facebook on vastustanut sähköpostien julkaisemista. Sen mukaan dokumentit on esitetty "hyvin harhaanjohtavalla" tavalla ja julkaisu vaatisi asiayhteyttä.

    Supercell perustaa koodareille koulun Helsinkiin – Linda Liukas: Tavoitteena on, että puolet opiskelijoista olisi eritaustaisia naisia

    Supercell perustaa koodareille koulun Helsinkiin – Linda Liukas: Tavoitteena on, että puolet opiskelijoista olisi eritaustaisia naisia


    Peliyhtiö Supercell perustaa Suomeen Ranskan ja Yhdysvaltain mallien mukaisen koodarikoulun, Hive Helsingin. Koulun perustamisesta kerrottiin Helsingissä parhaillaan meneillään olevassa Slush-tapahtumassa. Hiven ja sen opetuksen malli tulee...

    Peliyhtiö Supercell perustaa Suomeen Ranskan ja Yhdysvaltain mallien mukaisen koodarikoulun, Hive Helsingin. Koulun perustamisesta kerrottiin Helsingissä parhaillaan meneillään olevassa Slush-tapahtumassa.

    Hiven ja sen opetuksen malli tulee ranskalaisen miljardööri Xavier Nielin rahoittamasta koulu 42:sta.

    Hivessä täyspäiväinen opiskelu kestää noin kolme vuotta ja opiskelu perustuu "peer to peer" -malliin. Opettajia ei ole, luokkia ei ole, oppikirjoja ei ole, ja koulussa ratkaistavat ongelmat perustuvat "oikean" elämän tilanteisiin.

    Koulu on aina auki, eikä siellä ole lukujärjestystä, vaan oppilas rakentaa sen itselleen. Opiskelu etenee ryhmätyöskentelynä askel askeleelta perusympyrästä laajemmalle kehälle ja taitojen kehittyessä lopulta kolmannelle tasolle.

    Koulun puheenjohtaja Linda Liukkaan mukaan koulu on suunnattu niille, jotka eivät pidä itseään koodareina. Tavoitteena on, että puolet opiskelijoista olisi naisia. Haussa on laajempi monimuotoisuus, ei siis vain hyvin toimeentulevia valkoisia nuoria naisia, kuten Liukas muotoilee.

    Linda Liukas Otavan ja Liken syksyn kirjojen lehdistötilaisuudessa Helsingissä 15. elokuuta.Markku Ulander / Lehtikuva

    – Kohderyhmäämme kuuluvat niin ruskeat tytöt kuin ylilauta, Linda Liukas sanoo.

    Kaiken tarkoituksena on taata 18–30-vuotiaille nuorille mahdollisuus kehittyä parhaassa mahdollisessa ympäristössä. Opetus on maksuton, eikä se vaadi aiempaa koodaamisen osaamista. Haku kouluun alkaa 15. tammikuuta 2019.

    Supercellin mukaan se haluaa koulun, koska Suomi tarvitsee koodareita yhä enemmän ja enemmän. Tähän mennessä on ajateltu, että heitä saadaan ulkomailta. Tämä on uusi ratkaisu.

    – Tarvitsemme koodaajiksi nykyistä huomattavasti erilaisempia ihmisiä. Kyseessä ei ole pelkästään matemaattisesti lahjakkaiden miesten insinööritiede. Tällä hetkellä moni lahjakas, luova nuori ihminen, erityisesti nainen, ei edes harkitse koodausta uravalintana. Tässä menetetään valtavasti potentiaalia. Tästä syystä Hive Helsinki etsii opiskelijoita mahdollisimman erilaisista taustoista, sanoo Supercellin Ilkka Paananen.

    Koulun rahoituksesta vastaavan Supercellin mukaan opiskelijoista ei haluta pelkästään koodauksen ammattilaisia, vaan heille halutaan antaa eväät uuden luomiselle.

    Ajatuksen koulusta sai Ilkka Paananen. Vierailtuaan Ranskassa vastaavassa 42-nimisessä oppilaitoksessa hän vaikuttui ja halusi tuoda idean Suomeen.

    – Päätin, että tämä on pakko tuoda Helsinkiin.

    Paananen sai Xavier Nieliltä luvan kopioida ja kehittää koulua – tai alustaa, kuten hän itse sanoo.

    Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen Supercellin tulevan toimiston mallitoimistossa Jätkäsaaressa Helsingissä maanantaina 29. lokakuuta.Vesa Moilanen / Lehtikuva

    Rahoittajan lisäksi Helsingin kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö tukevat koulua. Yhteistyökumppaneina on kymmenen yritystä.

    Pariisissa kouluun haki 80 000 innokasta

    Kouluun halutaan eri taustoista tulevia alasta innostuneita ihmisiä. Esimerkiksi Pariisissa toimivaan koulu 42:een haki ensimmäisessä vaiheessa noin 80 000 ihmistä. Heistä noin 3 000 valittiin pääsykokeiden seuraavaan vaiheeseen.

    Suomessa valinta tehdään samoilla perusteilla. Ensin pitää selvitä netissä tehtävistä kokeista ja sitten pitää läpäistä kuukauden kestävä intensiivikurssi (Piscine tai Swimming Pool). Koulun esitteen mukaan kuukauden leiri vaatii osaamista, motivaatiota ja kovaa työtä.

    – Hakijan aikaisemmalla kokemuksella ei ole meille merkitystä. Ainoat rajoittavat tekijät ovat ikä ja testi: hakijan pitää olla 18–30-vuotias, ja hänen on läpäistävä verkossa tehtävä logiikkatestimme. Testin läpäisseet kutsutaan intensiivikurssille, jonka pohjalta tehdään lopulliset opiskelijavalinnat, kertoo Hive Helsingin johtajaksi nimitetty Minna Kivihalme.

    Kivihalme kertoo, että tulevaisuudessa ikäraja kurssille poistunee.

    Koulun kurssit ovat Kivihalmeen mukaan vaativia, lähempänä yliopisto-oppimista kuin ammattikoulua. Siis tietojenkäsittelytiedettä, ei vain koodausta. Oppimisessa ovat keskiössä erilaisia ongelmia ratkaisevat projektit.

    – Yritykset tai opettajatiimit voivat miettiä erilaisia projekteja, joiden avulla nuoret oppivat ongelmanratkaisua, Kivihalme sanoo.

    Ensimmäiset pääsykoeviikot eli Swimming Pool -testit pidetään heinäkuussa 2019. Tavoitteena on, että ensi vuonna Hive Helsingissä aloittaisi sata oppilasta ja vuonna 2021 opiskelijoita olisi jo noin 350.

    Tilastot kertovat huikeista työllistymismahdollisuuksista

    Pariisin koulun tulokset ovat olleet vakuuttavia. Sata prosenttia opiskelijoista on täystyöllistettyjä, iso enemmistö heistä saa työtarjouksia jo koulutuksen aikana ja melkein kolmannes perustaa oman yrityksen.

    Ilkka Paanasen visio on, että Hive-koulun ansiosta tulevaisuudessa Suomessa on koodaajia, joilla on erilaiset lähtökohdat. Kun koodaajiksi hakeutuvat sekä naiset että eri taustoista olevat ihmiset, saadaan koodaajapulaan helpotusta. Paananen toivoo myös, että koulu onnistuisi tuomaan Suomeen uudenlaista oppimista.

    – Tietenkin toivon, että saamme uuden sukupolven koodaajia, jotka keksivät huikeita tuotteita ja perustavat maailmanmenestysfirmoja, Paananen sanoo.

    Paananen painottaa, että koulu ei ole Supercellin hanke, vaan palvelee laajasti koko alaa.

    – Alusta alkaen oli tärkeää, että tämä ei ole Supercell-koulu. Tämä ei henkilöidy yhteenkään ihmiseen. Haluamme, että koulu on koko paikallisen yhteisön oma eikä pyri tekemään voittoa, samoin kuin Slush.

    Supercell perustaa säätiön, jota se rahoittaa 8–10 miljoonalla eurolla. Rahojen on tarkoitus riittää viisi vuotta.

    – Myöhemmin toivomme saavamme lisää tukijoita, Paananen sanoo.

    Juttua täydennetty haastatteluilla 5.12. kello 11.40.

    Lue lisää:

    Linda Liukkaan kolumni: Suomalaisen koodikoulutuksen tulee perustua muullekin kuin ohjelmoinnille

    Henkilökuva: Linda Liukas – Neiti täydellinenkin itkee takahuoneessa

    Kuubalaisetkin pääsevät pian kännykällä nettiin, mutta vain harvalla on siihen varaa

    Kuubalaisetkin pääsevät pian kännykällä nettiin, mutta vain harvalla on siihen varaa


    Matkapuhelimen datayhteyttä pidetään Suomessa jo itsestäänselvyytenä, mutta kuubalaisten kännyköihin netti tulee yleisesti vasta torstaina. Kuuban valtion teleyhtiö ETECSA ilmoitti asiasta tiistaina. Lähes puolella Kuuban 11,2 miljoonasta...

    Matkapuhelimen datayhteyttä pidetään Suomessa jo itsestäänselvyytenä, mutta kuubalaisten kännyköihin netti tulee yleisesti vasta torstaina. Kuuban valtion teleyhtiö ETECSA ilmoitti asiasta tiistaina.

    Lähes puolella Kuuban 11,2 miljoonasta asukkaasta on matkapuhelin, mutta uutistoimisto AP:n mukaan niillä on päässyt tähän mennessä lähinnä vain valtion sähköpostipalveluun. Kuuban 3G-verkkoa ovat voineet käyttää aiemmin vain turistit, ulkomaiset liike-elämän toimijat sekä osa Kuuban valtion virkamiehistä.

    Tiedon valtatie tulee kalliiksi

    Laajemmat internet-palvelut jäänevät silti edelleen monelta kuubalaiselta käyttämättä taloudellisista syistä. ETECSA:n mukaan edullisin kuukauden paketti kattaa 600 megatavua ja maksaa noin 6,5 euroa. Neljän gigatavun paketista veloitetaan kuukaudessa yli nelinkertainen summa.

    Keskivertokuubalaiselta isoimpaan pakettiin menisi käytännössä koko kuukauden palkka, sillä keskipalkka Kuubassa jää alle 30 euroon kuukaudessa.

    ETECSA lupaa kuitenkin, että valtion tarjoamien sovellusten ja verkkosivujen käyttö on kuitenkin huomattavasti halvempaa kuin kansainvälisen internetin. Kuuban valtio ylläpitää muun muassa omaa versiotaan verkkotietosanakirja Wikipediasta nimeltä Ecured.

    Kuuban internet-yhteydet ovat laahanneet kaukana muun maailman perässä. Vielä viitisen vuotta sitten verkkoon pääsi vain turistihotelleissa. Viime vuosina Kuuban hallitus on kuitenkin perustanut internet-kahviloita ja langattomia verkkoja yleisille paikoille. Viime vuonna verkkoyhteyksiä alettiin tarjota myös koteihin.

    Lyökö Google Youtuben kiinni Euroopassa? Tubettaja Roni Back pelkää ammattinsa puolesta:

    Lyökö Google Youtuben kiinni Euroopassa? Tubettaja Roni Back pelkää ammattinsa puolesta: "Tämä on jotakin todella pelottavaa"


    Euroopan ytimessä taotaan direktiiviuudistusta, joka pahimpien pelkojen mukaan sulkee Youtuben, tuhoaa sosiaalisen median ja vie internetin takaisin pimeään keskiaikaan. Youtuben omistavassa Googlessa uskotaan, että siinä sivussa kortistoon voisi...

    Euroopan ytimessä taotaan direktiiviuudistusta, joka pahimpien pelkojen mukaan sulkee Youtuben, tuhoaa sosiaalisen median ja vie internetin takaisin pimeään keskiaikaan.

    Youtuben omistavassa Googlessa uskotaan, että siinä sivussa kortistoon voisi päätyä karkeasti arvioiden saman verran ihmisiä kuin koko Suomessa tällä hetkellä on työttömiä.

    Digimarkkinoiden hallitsijoihin kuuluvan amerikkalaisjätin maalaama uhkakuva on vain yksi monista mahdollisista lopputuloksista. On myös mahdollista, että yhtiön asema vahvistuu entisestään.

    Kyseessä on varsinainen lobbauksen taistelutanner, josta on vaikea tehdä selkoa. Sama pätee itse lakitekstiin, ja siinä näyttää olevan ongelman ydin: direktiiviä voi tulkita monin eri tavoin.

    Asiantuntijoiden lisäksi tätä juttua varten on jututettu tubettajaa ja muusikkoa, sillä heidän palkkapussiensa kokoon uudistuksen on määrä vaikuttaa.

    Räppäri Mikko “Pyhimys” Kuoppala uskoo, että internet kyllä keksii keinot, eikä taivas ole putoamassa. Tubettaja Roni Back puolestaan on huolissaan elantonsa puolesta.

    Työkseen videoita tekevä Roni Back on yksi Suomen suosituimmista tubettajista eli Youtube-videoiden tekijöistä.YleKiistelty artikla 13

    Uhkakuvat isosta muutoksesta on luonut sanahirviö direktiivi tekijänoikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla. Laajempaan lakipakettiin kuuluva direktiivi on herättänyt voimakkaita tunteita – etenkin verkossa.

    Vaikka kansallista lainsäädäntöä ohjaavaa direktiiviä on rukattu nykyiseen asentoonsa vuosikausia, sen vaikutukset jäävät hämärän peittoon jopa Ylen haastattelemalta alan asiantuntijalta.

    Direktiivi on jaettu kaikkiaan 24 alakohtaan eli artiklaan. Kritiikin kohteeksi ovat joutuneet erityisesti artiklat 11 ja 13. Ensimmäisen pelätään muun muassa lisäävän valeuutisten määrää verkossa. Voit lukea lisää artikla 11:n vaikutuksista esimerkiksi täältä.

    Direktiivi tekijänoikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoillaOsa laajempaa tekijänoikeuslainsäädännön lakipakettiaEsitys julkaistiin vuonna 2016EU-parlamentti hyväksyi direktiiviehdotuksen syyskuussaTällä hetkellä direktiivin lopullisesta muodosta neuvotellaan Euroopan parlamentin, EU-neuvoston ja komission keskenDirektiivi on määrä hyväksyä parlamentissa ennen toukokuun 2019 eurovaaleja

    Lähteet: Eurooppatiedotus, Yle

    Tämä artikkeli keskittyy artiklaan 13, joka näyttää olevan kaksikosta pahamaineisempi.

    Esimerkiksi Suomen kantaa lakiehdotukseen valmistellut tekijänoikeusneuvos Viveca Still pitää mahdollisena, että artikla voisi johtaa sosiaalisen median näivettymiseen Euroopassa.

    Vastuu lataajalta Youtubelle

    Uudistuksen lähtökohtana on EU:n lainsäätäjien havainto siitä, että tällä hetkellä monet internetiin sisältöä tuottavat tahot eivät saa riittävää korvausta työstään. Tekijänoikeusdirektiivin on tarkoitus suojata musiikin, kirjojen ja elokuvien tekijöiden oikeuksia internetissä.

    Internetiin kehitetään jatkuvasti uusia tapoja jakaa sisältöjä, eikä lainsäädäntö ole pysynyt kärryillä tekniikan kehityksen kanssa.

    Lauri Tähkä kuuluu niihin artisteihin, jotka toivovat direktiivin läpimenoa.Mari Lahti / AOP

    Suurin huomio on kohdistunut valtavan suosittuun sosiaalisen median alustaan Youtubeen. Tällä hetkellä Youtubessa on paljon sellaista materiaalia, joka on ladattu sinne ilman tekijöiden lupaa. Tällaisesta materiaalista tekijä ei usein saa korvausta.

    Nykytilanteessa Youtube ei ole suoraan vastuussa luvattomasta materiaalista, vaan vastuu lankeaa lataajalle. Youtuben roolina on poistaa luvaton sisältö, kun tekijänoikeuden haltijat sitä vaativat.

    Youtube voi myös toimia "sovittelijana" tekijänoikeuden haltijan ja luvattomasti toimineen lataajan välillä.

    Esimerkiksi laittomasti ladattu musiikkikappale saattaa palvelussa kerätä nopeasti suuren määrän kuuntelukertoja. Tällaista kappaletta ei välttämättä kannata poistaa palvelusta, vaan sen yhteyteen voidaan sijoittaa mainos, jonka tulot jaetaan tekijänoikeuden haltijoiden ja Youtuben kesken.

    Tämänhetkisen tiedon mukaan artikla 13 muuttaisi tilannetta siten, että jatkossa Youtube – ja muut vastaavat alustapalvelut – olisi ensisijaisesti vastuussa kaikesta laittomasta materiaalista. Tämä olisi valtava muutos vastuunjaossa ja samalla palvelun tarjoajalle suuri riski.

    Artikla todennäköisesti myös velvoittaisi Youtuben kaltaiset alustapalvelut seulomaan niihin ladattua materiaalia ennakkoon suodatinten avulla.

    Youtuben pääkonttori on San Brunossa Kaliforniassa.John G. Mabanglo / EPAYoutube vs. Spotify

    Etenkin musiikkiteollisuus on katsonut, että Youtube on pitänyt liikaa mainostuloja itsellään ja maksanut liian vähän muille.

    Musiikkiteollisuuden etujärjestöt ovat verranneet Youtubea musiikkiin erikoistuneeseen suoratoistopalvelu Spotify’hin. Musiikkituottajia edustavan IFPI:n väite on kuulunut näin: Kun Youtube jakaa jokaista käyttäjää kohden alle euron tekijänoikeuskorvauksia vuodessa, Spotify maksaa 19 euroa.

    Luvut pitänevät paikkansa, mutta vertailu voi johtaa harhaan. Syynä on se, että kun Spotify saa tulonsa sekä käyttäjiltään kerääminä kuukausimaksuina että mainoksista, Youtuben tulot pohjautuvat yksinomaan mainoksiin.

    Yksittäinen käyttäjä ei välttämättä tuo Youtubelle euroakaan, koska kaikella Youtubeen ladattavalla sisällöllä ei ole mainosarvoa. Tyhjästä on paha jakaa eteenpäin.

    Jos unohdetaan käyttäjämäärät ja keskitytään ainoastaan siihen, millaisen osuuden yhtiöt jakavat mainostuloistaan, lopputulos muuttuu.

    – On kerrottu, että Spotify tulouttaa noin 70 prosenttia mainostuloistaan oikeudenhaltijoille ja Youtube 50–60 prosenttia, kertoo tekijänoikeusneuvos Viveca Still opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

    Vaikka Youtuben jakama määrä on tässäkin vertailussa pienempi, tilanne on toinen kuin musiikkiteollisuuden lobbaamassa versiossa.

    Palvelut ovat perusluonteeltaan sen verran erilaisia, että voidaan kysyä, onko niiden vertailu ylipäänsä hedelmällistä.

    Toisaalta sekin on selvää, että muusikon tulonlähteenä Youtube on esimerkiksi Spotify’ta huonompi. IFPI on katsonut, että Youtube rapauttaa luovien sisältöjen arvoa.

    Jaana Polamo / YleYoutuben toiminta voi vaikeutua, mutta se voi myös vahvistua

    Olivat artiklan lähtökohdat mitkä tahansa, sen suurimmat ongelmat liittyvät ennen kaikkea sen tulkintaan. Tästä kun ei tunnu olevan yksimielisyyttä.

    Tekijänoikeusneuvos Viveca Still ei peittele tyytymättömyyttään.

    – Kovasti halutaan säännellä asioita, mutta on hirveän epäselvää, miten sääntely toimisi, Still sanoo.

    Epäselvyys johtaa helposti siihen, että tekstiä saatetaan tulkita eri tavalla ympäri Eurooppaa.

    – Se on myrkkyä markkinoilla. Kukaan ei tiedä, miten pitäisi toimia, Still sanoo.

    Stillin mukaan on mahdollista, että direktiivi voisi tehdä Youtuben toiminnan mahdottomaksi Euroopassa. Toisaalta on myös mahdollista, että Youtuben asema vahvistuu entisestään.

    Kaikki on kiinni lakitekstin lopullisesta muodosta ja tulkinnasta.

    Ismo Pekkarinen / AOPPelkona valtavat tekijänoikeuskorvaukset

    Tällä hetkellä näyttää siltä, että alustapalvelun tarjoaminen – jollainen Youtubekin on – olisi direktiivin mukaan tekijänoikeuden loukkaus, jos sillä voidaan julkaista aineistoa, johon ei ole tekijöiden lupaa.

    Youtubeen ladataan yli puoli miljoonaa tuntia materiaalia joka vuorokausi. Seassa on kaikkea kissavideoista Hollywood-elokuviin. Youtuben mukaan on käytännössä mahdotonta selvittää, kuka omistaa oikeudet mihinkin teokseen.

    Youtubella olisi suuri riski joutua pulaan tekijänoikeuden loukkauksista. Puhutaan valtavista korvaussummista.

    EU on viime vuosina näpäyttänyt Googlea pariinkin otteeseen eri syistä. Aiemmin tänä vuonna EU-komissio tuomitsi yhtiön yli neljän miljardin euron vahingonkorvauksiin, kun se oli käyttänyt väärin markkina-asemaansa Android-käyttöjärjestelmiä käyttävissä älypuhelimissa.

    – Tekijänoikeuden haltijat ovat tuoneet esille, että Youtuben kanssa on vaikeaa neuvotella, koska se on niin suuri toimija. Sietää pohtia, onko varsinainen ongelma Youtuben määräävä markkina-asema, Still sanoo.

    Europarlamentti kokoontuu Brysselissä.Laurent Dubrule / EPA

    Youtubelle riski on niin suuri, että se on väläyttänyt mahdollisuutta jopa rajoittaa Euroopan kokonaan pois palveluistaan. Euroopasta ei siis voisi ladata tai katsoa Youtuben sisältöjä.

    Youtube yrittää tietysti vaikuttaa vielä mielipiteisiin ja sitä kautta lakitekstin lopulliseen muotoon. Viveca Stillin mukaan se ei kuitenkaan tarkoita, että sulkemisen mahdollisuutta ei olisi olemassa.

    Jos Youtube laittaisi lapun luukulle Euroopassa, se tarkoittaisi vaikeuksia esimerkiksi Youtuben kautta elantonsa saaville tubettajille.

    Viveca Still pitää mahdollisena, että monet muutkin alustat alkaisivat rajata sisältöään maantieteellisesti tai lopettaisivat toimintansa.

    – Sisäinen vaikutusarviointimme tästä asiasta on, että geoblokkaaminen tulisi lisääntymään valtavasti. Jos olisin vaikkapa Suomessa toimivan blogialustan ylläpitäjä, geoblokkaisin sen niin, että se on saatavilla ainoastaan Suomesta. On selvää, että sillä on aikamoinen vaikutus internetiin, Viveca Still sanoo.

    Mika Moksu / YleDirektiivi voi vaatia perustuslain muutosta

    Toinen mahdollisuus on, että direktiiviä ymmärretään niin, että se käytännössä velvoittaa kaikki sosiaalisen median alustat toimimaan siten kuin Youtube toimii jo nyt.

    Youtubella on jo nyt käytössä sisällöntunnistustekniikka Content ID, jonka avulla se seuloo tekijänoikeuksia rikkovaa materiaalia pois sivustoltaan. Oikeudenhaltijat voivat toimittaa järjestelmään viitetiedostoja – esimerkiksi musiikkivideon –, joiden avulla Youtube paikantaa oikeudettomia versioita vastaavista tiedostoista.

    Tällaisen järjestelmän kehittäminen on valtavan kallista. Google kertoo Content ID:n kehittämisen maksaneen yli 100 miljoonaa euroa. Googlelle direktiivi voisi olla rahasampo, kun se voisi myydä patentoitua teknologiaansa kalliilla muiden käyttöön.

    –On vaikea ymmärtää, miten ratkaisu Youtube-nimiseen ongelmaan voisi olla se, että lailla säädetään, että pitää toimia juuri niin kuin Youtube jo toimii, opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeusneuvos Viveca Still sanoo.

    Stillin mukaan on hämärän peitossa, mitä hyvää tilanne toisi oikeudenhaltijoille.

    – Pikemminkin tällainen sääntely näyttäisi tuovan Youtubelle etulyöntiaseman markkinoilla ja nostavan markkinoille tulon kynnystä pienemmille yrityksille. Lisäksi esimerkiksi sisältöjen ennakkotarkastusvelvoite mitä ilmeisimmin edellyttäisi Suomessa perustuslain muuttamista ja erittäin tarkkaa sääntelyä, koska sillä puututaan sananvapauteen.

    Paulus Markkula / Yle

    On myös mahdollista, että Youtube ja muut alustapalvelut lakkaavat olemasta sosiaalisia medioita ja muuttuvat pelkiksi jakelukanaviksi.

    Yksi ratkaisu niille olisi karsia lataajien määrää reippaasti ja valita itse luotettavat tahot.

    Todennäköisesti se tarkoittaisi erilaisia viihde- ja mediateollisuuden yrityksiä: suuria levy-yhtiöitä, elokuvastudioita ja mediataloja. Ihmismassojen tehtäväksi jäisi kuluttaa, ei tuottaa sisältöä itse.

    Ainakin teoriassa on mahdollista, että nykyisen kaltainen sosiaalinen media lakkaisi Euroopassa olemasta.

    Se, mitä tilalle syntyy, onkin sitten toinen juttu.

    Viveca Still korostaa, että direktiivin vaikutusten ennakoiminen tilanteessa, jossa lopullisesta tekstistä ei ole selvyyttä, on hyvin vaikeaa. Vaihtoehtoisia lopputuloksia on useita.

    Googlen Euroopan johtaja Matt Brittin.GoogleGooglen johtaja: "Piru piilee yksityiskohdissa"

    Youtuben omistava nettijätti Google on kesän jälkeen herännyt lobbaamaan toden teolla direktiiviä vastaan.

    Yle tavoitti yhtiön Euroopan johtajan Matt Brittinin. Hän kertoo viime aikoina ravanneensa Brysselissä keskustelemassa direktiivin sisällöstä.

    Brittinin mukaan Google kannattaa uudistuksen perimmäistä tarkoitusta: tekijänoikeuksien turvaamista ja sitä, että raha päätyy oikeisiin osoitteisiin, eli sisällöntuottajille. Mutta:

    – Piru piilee yksityiskohdissa. Haluamme saada ne oikein, Brittin sanoo.

    Googlen mukaan artiklat 11 ja 13 uhkaavat vapaata tiedonvälitystä ja kuluttajien valinnanvapautta. Brittin käyttää esimerkkinä Espanjaa, jossa Google sulki uutispalvelunsa, kun maa otti käyttöön samankaltaista lainsäädäntöä.

    Hänen mielestään on mahdollista, että Euroopasta tulee sokea piste maailman internet-kartalla.

    Brittin korostaa, että direktiivin vaikutukset näkyisivät koko sosiaalisessa mediassa, kaikkialla, mihin käyttäjillä on mahdollisuus ladata materiaalia.

    Ikuiseksi optimistiksi itseään kutsuva Brittin uskoo, että asiaan saadaan vielä kaikkia tyydyttävä ratkaisu.

    Tubettajat Roni Back (vas.) ja Miklu.Sakari Partanen / YleRoni Back: "Tämä on jotakin todella pelottavaa"

    Mitä asiasta ajattelevat sisällöntuottajat?

    Suomen suosituimpiin tubettajiin kuuluva Roni Back saa elantonsa Youtuben kautta. Hän on ottanut asiaan myös kipakasti kantaa tilillään.

    – Tämä on jotakin todella pelottavaa. Kaikki somen ja lainsäädännön ympärillä tapahtuva draama vaikuttaa aina meidän markkinaan negatiivisella tavalla.

    Backin mukaan sekavan tilanteen vaikutukset näkyvät jo mainostulojen pienentymisenä. Tubettaja on sitä mieltä, että tekijänoikeuksia valvotaan jo riittävän tiukasti.

    – Se on ihan selkeä juttu, että Youtube tekee tällä hetkellä eniten töitä sen eteen, että systeemi toimisi paremmin, Back sanoo viitaten Content ID -järjestelmään.

    Back kertoo tuoreen esimerkin yhdestä suosituimmasta videostaan, jolla on miehen kertoman mukaan yli miljoona katselukertaa.

    – Kuvasin seitsemän sekuntia videota, jossa soi taustalla yksi biisi. Kaikki sen videon tulot menivät tälle artistille. Mun mielestä kuulostaa vähän enemmän kuin reilulta. Minkä takia tätä systeemiä pitää viedä vielä pidemmälle, kun tämä toimii jo niin hyvin, Back kysyy.

    Jouni Immonen / Yle

    Räppäri Mikko “Pyhimys” Kuoppala katsoo asiaa sekä muusikon että levy-yhtiön näkövinkkelistä. Hän saa osan tienesteistään toimimalla Universalin tuotantopäällikkönä.

    Kuoppalalle Youtube näyttäytyy ennen kaikkea alustana, jonka kautta markkinoidaan levyä.

    – Aina puhutaan, että näkyvyys ei ole hyvä palkka. Tällä alalla se on johonkin asti hyvä palkka, mutta jossain vaiheessa se taittuu. Käykin toisin päin, aletaan käyttää artistin brändiä hyödyttämään tätä palvelua, Kuoppala pohtii.

    Kuoppala uskoo, että Youtube pysyy jatkossakin valta-asemassa ja ehkä vahvistaa sitä.

    – Tällä hetkellä Youtubella on selkeä monopoli. Se on jo käsite. Sitä on tosi vaikea murtaa.

    Pyhimys Universal -levy-yhtiön tiloissa Helsingissä.Jouni Immonen / Yle

    Jos tilanne päättyisi niin dramaattisesti, että Google pistäisi Youtuben ovet säppiin Euroopassa, Kuoppala uskoo, että musiikkivideoille löytyisi uusi väylä.

    – Se olisi varmaan tosi shokki jonkin aikaa, mutta niin oli sekin, kun Jyrki tai MoonTV lopetti. Ollaan oltu, että mitäs helvettiä me tehdään. Luulen, että keino löytyy.

    Tubettajatkin selviävät, räppäri uskoo.

    – Mä en pysty näkemään maailmaa, jossa ei olisi tubetusta. Se on itseilmaisukanava ja omien ajatusten esiintuomisessa niin tärkeää.

    Kodin älylaitteet yleistyvät vauhdilla, mutta tietoturva ja lainsäädäntö laahaavat perässä –

    Kodin älylaitteet yleistyvät vauhdilla, mutta tietoturva ja lainsäädäntö laahaavat perässä – "Kameralla varustettua laitetta voidaan seurata"


    Tästä on kyseKodin IoT-laitteiden (Internet of Things, suom. esineiden internet) määrä on valtavassa kasvussa.Ennusteiden mukaan vuonna 2021 yli 16 miljardia kodinlaitetta on kytkeytyneenä internettiin.Verkkoon kytketyt tietoturvattomat laitteet...

    Tästä on kyseKodin IoT-laitteiden (Internet of Things, suom. esineiden internet) määrä on valtavassa kasvussa.Ennusteiden mukaan vuonna 2021 yli 16 miljardia kodinlaitetta on kytkeytyneenä internettiin.Verkkoon kytketyt tietoturvattomat laitteet ovat alttiita tietomurroille ja haittaohjelmille.Verkkoon kytketyn laitteen keräämät tiedot voivat olla tietosuojalain vastaisia.Esineiden internetin lainsäädännön puuttuminen huonontaa tietoturvaa.

    Tuleeko kaupassa usein mietittyä, että pitiköhän ostaa maitoa, vai oliko sitä vielä jääkaapissa? Tilanne selviää käden käänteessä, sillä älyjääkaapin sisällä oleva kamera välittää puhelimeesi reaaliaikaisen kuvan jääkaapin sisällöstä.

    Älykkäät, tietoverkkoon kytketyt kodinlaitteet, jotka on varustettu pienillä, ympäristöään aistivilla sensoreilla, ovat arkipäiväistyneet. Useimmista laitteista ei edes päällepäin huomaa, että laite on kytketty internetiin.

    Tällaisen älykkään IoT-laitteen (Internet of Things, suom. esineiden internet) tunnistaa laitteeseen kytkettävistä verkkoliittimistä, SIM-korteista tai siitä, että laite pyytää syöttämään salasanan verkkoon kirjautumista varten.

    Älyvalaistusta voi ohjata sovelluksen avulla myös kodin ulkopuolelta.Adam Hoglund / AOP

    Esineiden internetin on sanottu tekevän elämästä antoisampaa ja huolettomampaa.

    Tämä edellyttää verkkoon kytkettäviltä kodinlaitteilta kuitenkin turvallisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Esimerkiksi Suomen Viestintävirasto on törmännyt tämän vuoden aikana verkkoon kytkettyihin IoT-laitteisiin, joita on kaapattu haittakäyttöön.

    – Humoristisesti sanottuna IoT:n eli esineiden internetin onkin sanottu tarkoittavan sitä, että kahvinkeittimesi lähettää roskapostia leivänpaahtimellesi, sanoo Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Saana Seppänen.

    Vastuu tietoturvasta jää käyttäjälle

    Verkkoon kytketyt tietoturvattomat laitteet ovat helppoja kohteita tietomurroille ja haittaohjelmille. Tietomurtautuja voi säädellä älykodin verkkoon kytkettyjä toimintoja, esimerkiksi lämmitystä tai valaistusta ja aiheuttaa vakavia vaaratilanteita asukkaille.

    Hiljattain paljastui, että miljoonissa kiinalaisen videovalvontalaitteita ja videokameroita valmistavan Xiongmain laitteissa on haavoittuvuus, jonka kautta laitteiden välittämää kuvaa voi katsella pilvipalvelun kautta kuka tahansa riittävän taitava henkilö.

    F-Securen tuotekehitysjohtaja Veli-Jussi Kesti pitää nimenomaan yksityisyyden uhkia keskeisenä ongelmana esineiden internetissä.

    – Kameralla varustettua laitetta voidaan seurata tai kameran lähettämiä kuvia voi katsella heikosti suojatusta pilvipalvelusta.

    Toivon, että säännöt tehtäisiin nimenomaan kansainvälisellä tasolla. Saana Seppänen

    Vastuu tietoturvasta ja laitteen keräämän tiedon suojaamisesta jää usein kuluttajan vastuulle. Kaikki laitteiden käyttäjät eivät kuitenkaan ole tietoteknisesti niin taitavia, että osaisivat välttää IoT-laitteiden tietoturvan sudenkuopat.

    – Laitteiden tietoturva-asetukset eivät saisi olla oletusarvoisesti liian sallivat. Tarpeettomat, tunkeilumahdollisuuksia lisäävät ominaisuudet pitäisi olla valmiiksi poissuljettuina, Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Saana Seppänen sanoo.

    Mahdolliset haavoittuvuudet tietoturvassa paikataan päivityksillä, joiden pitäisi olla ajantasaisia ja automaattisia. Tämä olisi käyttäjän kannalta paras ja turvallisin ratkaisu.

    Verkkoon kytketyttyihin laitteisiin liittyy tietoturvariski.Ismo Pekkarinen / AOP

    Lainsäädännön kautta laitevalmistajat tulisi velvoittaa huolehtimaan IoT-laitteidensa tietoturvasta. Myös laitteiden myyjien tulisi osata kertoa kuluttajille älylaitteiden tietoturvaan liittyvistä uhkista ja kuinka niiltä voi suojautua.

    – Ihannetilanne olisi, että laitteissa olisi jo tehtaalta tullessa yksilöidyt ainutkertaiset salasanat, eikä käyttäjän tarvitsisi tehdä itse mitään, Seppänen tiivistää.

    Esineiden internet tarvitsee pelisäännöt

    Tällä hetkellä esineiden internetin toimintaa säätelevää lainsäädäntöä ei ole olemassa ja se hidastaa laitteiden tietoturvan kehittämistä.

    – Ensimmäinen yritys asian korjaamiseksi on tehty tämän vuoden syyskuussa Kaliforniassa. Siellä on otettu käyttöön ensimmäinen kodin IoT-laitteita koskeva lainsäädäntö, jonka mukaan laitteiden on täytettävä tietyt minimiominaisuudet, kertoo F-Securen tuotehallintajohtaja Antero Norkio.

    Monet kuluttajamarkkinoille suunnatut IoT-laitteet ovat edullisia, koska toimivaan tietoturvaan ei ole panostettu. Tämän vuoksi markkinoille tulee yhä enemmän heikosti suojattuja laitteita.

    Yleensä vastuulliset laitevalmistajat ovat kuitenkin halukkaita varmistamaan tuotteidensa turvallisuuden kuluttajalle jo oman brändinsä maineenkin vuoksi. Koska IoT-laitteet on kytketty tietoverkkoon, joka on reaaliaikaisessa yhteydessä ympäri maapallon, tulisi myös yhteisten käytäntöjen olla globaaleja.

    Tällä hetkellä tutkitaan nukkeja, joihin on kytketty videokamera. Reijo Aarnio

    Esineiden internetiä koskevan lain säätämiseen menee vielä aikaa, koska lainsäädännön asiantuntijoiden pitää ensin ymmärtää ja päästä yksimielisyyteen siitä, mitä IoT käytännössä tarkoittaa.

    – Turvallisuuden vuoksi toivon, että säännöt tehtäisiin nimenomaan kansainvälisellä tasolla, koska laitteet ovat kuitenkin yhteydessä käytännössä kaikkialle, toteaa Seppänen.

    Tietosuojaa rikotaan

    Tietoturvan lisäksi tietosuojakysymykset nousevat esiin esineiden internetin turvallisuudesta puhuttaessa. Tietosuoja on ihmiselle kuuluva oikeus tietää, mihin häntä koskevia tietoja käytetään. Verkkoon kytketyt laitteet keräävät tietoa ja tallentavat ne pilvipalveluun analysoitavaksi.

    – Jos verkkoon liitetty laite kerää jotain, mistä emme edes tiedä, loukkaa se yksilön oikeuksia. Jos laite kerää sellaista tietoa, mitä vastaanottaja ei omassa toiminnassaan tarvitse, sekin on oikeuden loukkaus, sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

    Älykello kertoo muun muassa aktiivisuuden, sykkeen ja näyttää viestit.Juha Hintsala / Yle

    Tietosuojan yksi keskeinen periaate on tietojen minimoinnin periaate. Tarpeettomia tietoja ei saa kerätä eikä luovuttaa kenellekään toiselle. Viime aikoina maailmalla on noussut esiin tilanteita, joissa laitteiden laillisuuspuoli on ollut hyvin kyseenalainen.

    – Tällä hetkellä tutkitaan nukkeja, joihin on kytketty videokamera. Nauhoittava nukke voi lähettää pilvipalveluun kuvaa kodin tapahtumista. Myös interaktiivinen televisio voi sisältää samanlaisen riskitoiminnon, Aarnio sanoo.

    Nopeasti kehittyvällä alalla luottamus ja hyvä tietoturva mielletään yhä enemmän kilpailuvaltiksi. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio uskoo, että isot ja törkeät ylilyönnit ovat ohimenevä ilmiö.

    – Uskon, että sellaiset toimijat, jotka suhtautuvat lainsäädäntöön lähtökohtaisesti positiivisesti tulevat pärjäämään tässä kilpailussa.

    Video: Sosiaalinen media sekosi 194-senttisestä ja 1 400-kiloisesta jättihärästä – ”Knickers” on liian iso teurastamoon


    Knickers-niminen härkä on kerännyt suitsutusta sosiaalisessa mediassa sen jälkeen, kun australialaiset tiedostusvälineet uutisoivat sympaattisesta jättiläisestä. Perthiläisellä karjatilalla Australiassa seesteistä elämää viettävä Knickers...

    Knickers-niminen härkä on kerännyt suitsutusta sosiaalisessa mediassa sen jälkeen, kun australialaiset tiedostusvälineet uutisoivat sympaattisesta jättiläisestä.

    Perthiläisellä karjatilalla Australiassa seesteistä elämää viettävä Knickers on 194-senttinen ja 1 400-kiloinen ja tiettävästi Australian suurin härkä. Se siis on kuohittu sonni.

    Eläin on niin suuri, että teurastomoon sitä ei voi viedä. Niinpä 7-vuotias Knickers saa elää lopun elämänsä rauhassa farmilla.

    Guardianin mukaan eläin on rodultaan holstein-friisiläinen. Knickers on lajikumppaneihinsa verrattuna noin 700 kiloa painavampi ja puolisen metriä korkeampi.

    Perthiläisellä farmilla kuvatulla videolla Knickers kohoaa sykähdyttäviin korkeuksiin muiden sarvipäiden joukosta. Muut eläimet eivät kuitenkaan ole samaa rotua, vaan ne kuuluvat wagyu-lihakarjarotuun. Nämä eläimet ovat säkäkorkeudeltaan keskimäärin 1,4 metriä.

    Siitäkin huolimatta Knickersin erottuminen muusta karjasta saa hymyn huulille ja sosiaalinen media on käytännössä seonnut jättiläisestä.

    Knickersin omistaja Geoff Pearson on saanut kymmenen minuutin välein puheluita eri puolita maailmaa sen jälkeen, kun ensimmäiset kuvat Knickersistä tulivat julki australialaismediossa.

    – Tämähän on karannut täysin käsistä. Puhelin on soinut aamuneljästä kymmenen minuutin välein, kertoo Pearson Guardianin haastattelussa.

    Eläimeen ei ole pumpattu kasvua nopettavia hormoneja, eikä sitä ole ylisyötetty. On kuitenkin syytä panna merkille, että tavallisesti Knickersin lajikumppanit viedään teuraalle muutaman vuoden iässä. Knickers on siis saanut elää poikkeuksellisen pitkän elämän.

    Kyllästyitkö someen? Kerro meille miksi

    Kyllästyitkö someen? Kerro meille miksi


    Sosiaalinen media on toimiva kanava sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja uutisten seuraamiseen. Somessa voi kuitenkin vierähtää niin paljon aikaa, että alkaa jo uuvuttaa. Teemme juttua sosiaalisesta mediasta luopumisesta. Kerro meille oma...

    Sosiaalinen media on toimiva kanava sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja uutisten seuraamiseen.

    Somessa voi kuitenkin vierähtää niin paljon aikaa, että alkaa jo uuvuttaa.

    Teemme juttua sosiaalisesta mediasta luopumisesta. Kerro meille oma kokemuksesi ja miten se vaikutti sinuun.

    Jaa kokemuksesi täyttämällä alla oleva lomake tai lähettämällä suoraan sähköpostia toimittajallemme: johanna.laakkonen@yle.fi