Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Ylen parhaat jutut ja ohjelmat suoraan sähköpostiisi – näin tilaat Yle.fi-kirjeen

    Ylen parhaat jutut ja ohjelmat suoraan sähköpostiisi – näin tilaat Yle.fi-kirjeen


    Yle.fi-kirje koostaa koko Ylen kiinnostavimmat sisällöt yhteen paikkaan. Kirjeen tilaamalla saat sähköpostiisi kattavan tiivistelmän Ylen parhaista artikkeleista ja ohjelmista joka päivä kello 12. Yle.fi-kirjeen tilaamiseen et tarvitse muuta kuin...

    Yle.fi-kirje koostaa koko Ylen kiinnostavimmat sisällöt yhteen paikkaan. Kirjeen tilaamalla saat sähköpostiisi kattavan tiivistelmän Ylen parhaista artikkeleista ja ohjelmista joka päivä kello 12.

    Yle.fi-kirjeen tilaamiseen et tarvitse muuta kuin sähköpostiosoitteen ja Yle Tunnuksen. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen täältä. Kirjeen tilaaminen onnistuu Yle Tunnuksen viestiasetuksista, josta voit tilata myös muita uutiskirjeitämme.

    Kaipaamme yleisöpalautetta uutiskirjeen kehittämiseksi. Tällä lomakkeella voit kertoa meille, miten voisimme tehdä Yle.fi-kirjeestä entistä paremman.

    Kuuletko

    Kuuletko "yanny" vai "laurel"? Ääniklippi jakoi internetin kahteen leiriin, ja fonetiikan professori sanoo molempien olevan väärässä


    Yanny vai laurel? Kumman sinä kuulet? Tästä kohkataan nyt internetissä. Osa ihmistä kuulee videolla mieskuuluttajan äänellä sanottavan laurel. Toisten mielestä ääni on hieman nasaali ja se sanoo yanny. Teknologiajulkaisu The Vergen...

    Yanny vai laurel? Kumman sinä kuulet?

    Tästä kohkataan nyt internetissä.

    Osa ihmistä kuulee videolla mieskuuluttajan äänellä sanottavan laurel. Toisten mielestä ääni on hieman nasaali ja se sanoo yanny.

    Teknologiajulkaisu The Vergen haastatteleman neurotieteiden apulaisprofessori Lars Riecken mukaan kyse on Rubinin maljakon ääniversiosta. Rubinin maljakko on kuva, jossa voi nähdä joko valkoisen esineen tai kaksi toisiaan kohti katsovaa päätä.

    Ääninäytteessä tämä vaikutelma syntyy taajuuksien avulla. Korkeat äänet muodostavat yannyn, matalat laurelin. Internetissä ratkaisua onkin etsitty erilaisilla äänenkorkeuskokeiluilla.

    Odotukset vaikuttavat kuulemiseen

    Fonetiikan professori Martti Vainio Helsingin yliopistossa katsoo, että syy kahteen eri tapaan kuulla löytyy kontekstista. Ihminen on tottunut tulkitsemaan puhetta kontekstin perusteella. Konteksti tuottaa ennustettavuutta.

    – Kun on paljon ennustettavuutta, me tulkitsemme minkä tahansa signaalin puheeksi. Vaikka se olisi vain pieni mölähdys, me rakennamme sen meidän havaintokoneistossamme ja tulkitsemme sen kielen kautta, Vainio kuvailee.

    Tässä tapauksessa konteksti luodaan antamalla katsojalle kaksi sanahahmoltaan toisiaan muistuttavaa vaihtoehtoa: yanny ja laurel.

    Vainion mukaan viraalihitiksi nousseen videon ääninäyte on foneettisesti lähempänä laurel-vaihtoehtoa. Toisaalta näyte muistuttaa monessa mielessä myös yannya. Mutta jos aivan tarkkoja ollaan, ei näytteestä löydy Vainion mukaan kumpaakaan vaihtoehtoa. Me vain tulkitsemme sitä annettujen vaihtoehtojen läpi.

    Vainio kertoo soittaneensa ääninäytettä monikieliselle tutkimusryhmälleen kertomatta vaihtoehtoja. Yksikään tutkijoista ei tulkinnut kuulemaansa yannyksi tai laureliksi.

    – Se ei missään nimessä ole kumpikaan. Se on sellainen epämääräinen äänne, Vainio sanoo.

    Fonetiikan professori painottaa, että puhe on jo lähtökohtaisesti hyvin epämääräistä. Kohina ja häiriöt lisäävät tulkintojen kirjoa. Lisäksi kuulijan kielitausta vaikuttaa kuulemiseen. Vainio arvelee, että ääninäytteen illuusio toimii parhaiten englantia äidinkielenään ja mahdollisesti ainoana kielenään puhuvilla.

    Näyte verkkosanakirjasta?

    Ääninäyte nousi viraalihitiksi sen jälkeen, kun somevaikuttaja Cloe Feldman julkaisi sen Twitterissä. Feldman ei ole itse luonut näytettä. Itse asiassa hän ei edes tiedä, kuka ääninäytteen on alunperin tehnyt. Youtube-videollaan Feldman kertoo siskonsa löytäneen sen Redditistä.

    Feldmanin jakama video julkaistiin alunperin Redditin blackmagicfuckery-alasivustolla kolme päivää sitten. Redditiin videon jakoi RolandCamry -käyttäjänimellä operoiva henkilö. Hän kertoo törmänneensä ääninäytteeseen vocabulary-sivustolla.

    Viraalihitiksi nousseen videon äänipätkä kuulostaa samalta kuin vocabulary-sivuston ääninäyte. Netissä kiertävässä versiossa on tosin huomattavasti enemmän kohinaa, mikä lisää tulkinnanvaraisuutta.

    Jos audiopätkä on peräisin vocabulary-sivustolla, tämä kiista ratkeaa Laurel-leirin hyväksi.

    Jääkiekon MM-kisat verkosta aina ilman katkoja ja huippulaatuisena? 
Tuoreen väitöksen visio toisi tärkeille suorille lähetyksille etuajo-oikeuden

    Jääkiekon MM-kisat verkosta aina ilman katkoja ja huippulaatuisena? Tuoreen väitöksen visio toisi tärkeille suorille lähetyksille etuajo-oikeuden


    Televisiosarjaa tai urheilukisojen livelähetystä nettipalvelun – esimerkiksi Yle Areenan tai Netflixin – kautta katsovalle tilanne on luultavasti tuttu: ensin hyvälaatuisessa videossa kuva muuttuukin yhtäkkiä puuroiseksi tai pikselimäiseksi ja...

    Televisiosarjaa tai urheilukisojen livelähetystä nettipalvelun – esimerkiksi Yle Areenan tai Netflixin – kautta katsovalle tilanne on luultavasti tuttu: ensin hyvälaatuisessa videossa kuva muuttuukin yhtäkkiä puuroiseksi tai pikselimäiseksi ja alkaa katkeilla.

    Kuvanlaadun heikentyminen johtuu usein siitä, että verkon kapasiteetti ei riitä. Ennen vanhaan videon katselija kärsi videon pätkimisestä ja keskeytymisestä, mutta tekniikka on muuttunut.

    – Ennen videot olivat yksilaatuisia, jolloin verkon heikentyessä alkoi videon pätkiminen. Nykyään videoista on eri tasoisia versioita, jolloin yhteyden heikentyessä pätkimisen sijaan siirrytään automaattisesti heikompilaatuiseen kuvaan, selittää tietoliikennetekniikan lehtori Juha Vihervaara Tampereen teknillisestä yliopistosta.

    Ruuhkanhallintamekanismeja verkkoon

    Porin yliopistokeskuksessa tietoliikennetekniikan lehtorina työskentelevä Juha Vihervaara on kehittänyt mekanismin, jolla kahdentyyppisiä videoita – suoria lähetyksiä ja taustaladattavia videoita – voidaan kohdella eri tavalla ja verkon siirtokapasiteettia luovuttaa enemmän tärkeille yhteyksille, kuten livelähetyksille.

    Nykyään videoista on eri tasoisia versioita, jolloin yhteyden heikentyessä pätkimisen sijaan siirrytään automaattisesti heikompilaatuiseen kuvaan. Juha Vihervaara

    Käytännössä siis esimerkiksi suomalaisten suosimat jääkiekon MM-kisat olisi mukava katsoa verkkopalvelun kautta, kun verkko osaisi itse säädellä kapasiteettia suoralle lähetykselle sopivaksi. Näin lähetys pysyisi mahdollisimman hyvälaatuisena eikä katkeilisi, vaikka samaa lähetystä katsoisi useampi miljoona ihmistä.

    – Kyllä, livelähetykset saisivat näin enemmän kaistaa kuin matalammalla prioriteetilla katsottavat videot, kuten musiikkivideot tai elokuvat, Juha Vihervaara nyökkäilee.

    Myös nopeudet kehittyvät

    Tällä hetkellä yli 50 prosenttia kotikäyttäjien netinkäytöstä on videoiden katselua eri palveluista. Parissa vuodessa määrän on arvioitu kasvavan noin 80 prosenttiin.

    Videoiden katselijoille voisi teoriassa tulla ongelmia silloin, jos videopalvelut kasvattaisivat suosiotaan, mutta verkkojen nopeudet eivät kehittyisi samaan tahtiin. Silloin tiedonsiirtonopeudet jakautuisivat epäreilulla tavalla käyttäjien kesken.

    – On epätodennäköistä, että näin kävisi. Verkkonopeudet kasvavat myös koko ajan. Suomessa operaattorit ovat esimerkiksi ensimmäisten joukossa testaamassa 5G-verkkoja, Juha Vihervaara sanoo.

    Lue lisää:

    Luulitko, että 5G on uusinta uutta? 6G:n tuoma scifi-tulevaisuus häämöttää jo kulman takana – ja sitä kehitetään Oulussa

    5G-verkko on vihdoin jo ovella – kohta markkinoille tulevalla tekniikalla voidaan siirtää vaikka hologrammi

    Kansainvälinen tutkimus: Huumeiden ostaminen netistä on Suomessa yleisempää kuin muualla

    Kansainvälinen tutkimus: Huumeiden ostaminen netistä on Suomessa yleisempää kuin muualla


    Huumekauppa kuulostaa rappukäytävältä, puistolta tai bileiltä. Ja kadulta tai kavereilta ne aineet yleisimmin hankitaankin. Mutta jos olet saanut tärkeän työpaikan tai et halua sekoittaa nuorta perhettäsi harrastukseesi, huumeiden ostaminen...

    Huumekauppa kuulostaa rappukäytävältä, puistolta tai bileiltä. Ja kadulta tai kavereilta ne aineet yleisimmin hankitaankin.

    Mutta jos olet saanut tärkeän työpaikan tai et halua sekoittaa nuorta perhettäsi harrastukseesi, huumeiden ostaminen täysin nimettömästi voi olla erittäin houkutteleva vaihtoehto.

    Kansainvälinen huumetutkimus Global Drug Survey kysyi suomalaisilta käyttäjiltä, mistä he ovat aineensa hankkineet. Miltei joka toinen vastanneista kertoi ostaneensa huumeita vuoden sisällä salatusta Tor-verkosta.

    Kyselyn otanta vaihtelee maittain, mutta Suomi poikkeaa anonyymissa verkko-ostamisessa selkeästi muista maista.

    Yle Uutisgrafiikka

    Posti kulkee maaseudullekin. Niinpä pitkät välimatkat lisäävät Suomessa kiinnostusta huumausaineiden verkkokauppaa kohtaan. Kuitenkin kyselyyn vastanneet Tor-verkon huumetorien asiakkaat ovat valtaosin kaupunkilaisia nuoria miehiä.

    – Tor-verkkoon kytkeytyneenä on koko ajan noin 10 000 suomalaista henkilöä tai laitetta. Lukumäärästä ei tietenkään selviä se, miten ihmiset verkkoa käyttävät. Se kun on yhtä lailla monen suojausta tarvitsevan laillisen työn ympäristö, tietoturva-asiantuntija Juha Nurmi sanoo.

    Salatun verkon laitonta päihdekauppaa tutkinut Nurmi tietää, että Tor-verkossa on yleistä maksaa kryptovaluutalla kuten esimerkiksi bitcoineilla. Noita maksutapahtumia on useimmiten hankala jäljittää. Tutkija ei silti halua nimetä Tor-verkkoa nimenomaan it-osaajien ostoskohteeksi.

    – Kyllä bitcoinin käyttö onnistuu keneltä tahansa nuorelta, jolla on tietotekniset taidot.

    Yle Uutisgrafiikka

    Yllä esitettyjä huumeita suomalaiset ostavat kyselyn perusteella eniten netistä . Päihdetyön ammattilaisen mielestä tulos kertoo runsaasta satunnaiskäytöstä ja itselääkinnästä.

    – Ehkä tuloksessa näkyy, että psykedeelien [LSD:n ja sienien] osalta on tullut viime vuosina rohkaisevaa tieteellistä näyttöä mielenterveysongelmien hoidossa, A-klinikkasäätiön projektikoordinaattori Miina Kajos pohtii.

    Kajoksen vetämä Muunto-hanke rakentaa neuvontapalvelua juuri Tor-verkossa asioiville huumeiden käyttäjille.

    – Jos markkinoille ilmestyy jotain erityisen vaarallista tai ensihoidossa herää epäilyjä tai käyttäjät kertovat saaneensa outoja vaikutuksia tietyistä aineista, pystymme varoittamaan käyttäjiä.

    Vaikka Tor-verkko ja siihen liittyvä nimitys darknet voivat kuulostaa sanoina pahaenteisiltä, A-klinikkasäätiön Kajos näkee salatussa ympäristössä huumekaupan osalta suorastaan hyviä puolia: myyjillä ja asiakkailla on vertaisarviointia, joka saattaa osaltaan vähentää huijaamista, eikä kenenkään tarvitse tutustua kasvotusten rikolliseen.

    Poliisi ei ole voimaton

    Poliisia kiinnostaa huumeiden verkkokauppa, vaikka sen valvominen on erittäin vaikeaa. On viitteitä, että jopa yläkouluikäiset olisivat saaneet kasvottomilta kryptomarkkinoilta huumausaineita käsiinsä.

    – Viranomaiset eivät ole voimattomia, koska itse huumeet liikkuvat edelleen fyysisessä maailmassa. Lähetys voi esimerkiksi jäädä tulliin, poliisi voi koirineen ratsata postin logistiikkakeskuksen, tietoturva-asiantuntija Juha Nurmi luettelee.

    Nurmi arvioi huumemarkettien ylläpitäjien tekevän myös paljon virheitä muun muassa jättämällä vahingossa näkyviin tietoja, jotka voidaan yhdistää todellisiin henkilöihin.

    Kauppa kuitenkin jatkuu. Anonyymit myyntipaikat vaihtuvat ja huumeista kiinnostuneiden tekninen osaaminen kasvaa, Nurmi ennustaa.

    Käyttäjiltä kysyminen lisää ymmärrystä

    Global Drug Surveyta tekee riippumaton tutkijaorganisaatio, joka kertoo motiivikseen auttaa lainsäätäjiä ja terveydenhuoltoa, mutta samalla se haluaa tehdä huumeiden käytöstä turvallisempaa. Siksi kymmenissä maissa tehty kysely on suunnattu juuri käyttäjille, ja Suomessa sitä on levittänyt muun muassa A-klinikkasäätiö.

    – On tosi hyvä, että tämä kysely on kohdennettu huumeita käyttäneille ihmisille, koska laajoissa väestökyselyissä näkyy lähinnä vain kannabis, projektikoordinaattori Miina Kajos sanoo.

    Tutkimus onkin yksi pala siinä suuressa palapelissä, josta muodostuu kokonaiskuva Suomessakin käytetyistä huumeista ja huumekaupasta.

    Edellinen pala oli jätevesianalyysit, joissa on etsitty huumejäämiä kaupunkien vesijohtoverkoista. Aiempia paloja ovat olleet tullin ja poliisin tekemät huumetakavarikot, kuolinsyytilastot ja hoitoon johtaneet päihtymykset.

    Lue myös

    Yle tutki: Kännykkäsovelluksen avulla myydään kovia huumeita – nettikauppaa käyvät myös alaikäiset

    Kymmenen kysymystä huumeista – Ovatko lailliset päihteet turvallisempia? (MOT, Yle)

    Silkkitie – Päihteiden suomalaista nappikauppaa (Yhteiskuntapolitiikka-lehti)

    Katso Ylen ohjelma: MOT – Huume-Suomen uusi aika

    Darknet-kanava suljettiin – 396 ihmistä jäi kiinni tehovalvonnassa Suomessa (Helsingin Uutiset)

    Yle aloittaa uutiskirjeen, joka tiivistää päivän tärkeimmät aiheet heti aamusta – tilaa se sähköpostiisi tästä

    Yle aloittaa uutiskirjeen, joka tiivistää päivän tärkeimmät aiheet heti aamusta – tilaa se sähköpostiisi tästä


    Yle Uutiset aloittaa merkittävimpien uutisten kokoamisen päivittäiseen uutiskirjeeseen. Tuoreimpien uutisten lisäksi kirjeeseen koostetaan myös edellisen päivän kiinnostavimpia artikkeleita, siltä varalta että jokin kirje jää lukematta. Jotta...

    Yle Uutiset aloittaa merkittävimpien uutisten kokoamisen päivittäiseen uutiskirjeeseen. Tuoreimpien uutisten lisäksi kirjeeseen koostetaan myös edellisen päivän kiinnostavimpia artikkeleita, siltä varalta että jokin kirje jää lukematta.

    Jotta voit tilata uutiskirjeen tarvitset Yle Tunnuksen, jonka voit hankkia täältä. Uutisten verkkopalvelussa uutiskirjeen voi tilata tämän artikkelin alta löytyvän tilausikkunan kautta. Mobiilisovelluksissa uutiskirjeiden tilaaminen onnistuu Yle Tunnuksen viestiasetusten kautta.

    Kehitämme uutiskirjettä jatkuvasti ja kaipaamme sitä varten palautettasi. Palautetta voit lähettää meille tällä lomakkeella.

    Huonoa huumoria? Sovelluksen jumittavat haittaviestit leviävät WhatsApp-viestipalvelussa

    Huonoa huumoria? Sovelluksen jumittavat haittaviestit leviävät WhatsApp-viestipalvelussa


    Viestipalvelu WhatsAppissa leviää haitallisia viestejä, jotka voivat kaataa sovelluksen tai jopa koko puhelimen. Viestien alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Ilmeisesti kyseessä on pila. Ensimmäisessä haittaviestissä lukee englanniksi "If you...

    Viestipalvelu WhatsAppissa leviää haitallisia viestejä, jotka voivat kaataa sovelluksen tai jopa koko puhelimen.

    Viestien alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Ilmeisesti kyseessä on pila.

    Ensimmäisessä haittaviestissä lukee englanniksi "If you touch the black point then your whatsapp will hang" eli "jos kosket mustaa pistettä, niin whatsappisi hyytyy".

    Viestin seuraavalla rivillä on musta ympyrä. Kun mustaa täplää klikkaa, niin WhatsApp kaatuu.

    Toisessa pilaviestissä on teksti "This is very interesting!" eli "tämä on erittäin mielenkiintoista" sekä itkunauruhymiö. Tämäkin viesti jumittaa sovelluksen.

    Vastaanottajan kannattaa poistaa tällaiset viestit avaamatta niitä. Haittaviestin avannut käyttäjä joutuu luultavasti käynnistämään uudelleen WhatsAppin tai koko puhelimensa.

    Ongelman kerrotaan koskevan ainakin Android-käyttöjärjestelmällä varustettuja älypuhelimia. Pilaviestit saattavat vaikuttaa myös joihinkin iOS-puhelimiin.

    Haittaviestit käyttävät hyväkseen tekstiin piilotettuja näkymättömiä merkkejä. Kun suuri määrä tällaisia merkkejä laitetaan peräkkäin, niin ne ylikuormittavat WhatsAppin ja saavat sovelluksen kaatumaan, kertoo India Times -lehti.

    Haluatko viikon kiehtovimmat tiedeuutiset sähköpostiisi? Tilaa tieteen uutiskirje täältä

    Haluatko viikon kiehtovimmat tiedeuutiset sähköpostiisi? Tilaa tieteen uutiskirje täältä


    Sunnuntaisin ilmestyvän tieteen uutiskirjeen avulla pääset nopeasti kärryille tiedemaailman kiinnostavimmista käänteistä. Tieteen uutiskirje kerää Ylen parhaat tiedejutut ja -videot kuluneen viikon ajalta ja lähettää ne sähköpostiisi joka...

    Sunnuntaisin ilmestyvän tieteen uutiskirjeen avulla pääset nopeasti kärryille tiedemaailman kiinnostavimmista käänteistä. Tieteen uutiskirje kerää Ylen parhaat tiedejutut ja -videot kuluneen viikon ajalta ja lähettää ne sähköpostiisi joka sunnuntai klo 13.

    Tieteen kirjeen tilaamiseen tarvitset Yle Tunnuksen. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen artikkelin alta löytyvästä tilausikkunasta.

    Yle Tunnuksella voit tehdä paljon muutakin – sen hyödyistä voit lukea lisää täältä.

    Kehitämme tieteen uutiskirjettä jatkuvasti ja toivomme sitä varten palautettasi. Palautetta voit lähettää meille tällä lomakkeella.

    A-teemassa keskusteltiin somen vallasta – Mikko Hyppösen mukaan Cambridge Analytica ylpeili sillä, miten he pystyivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin


    A-teema: Somen valta -lähetyksessä puitiin torstai-iltana vilkkaasti sitä, mitä tietoja sosiaalisen median jättiyrityksillä meistä on ja millainen voisi olla tulevaisuuden some. Vaikka teknologiayhtiöiden käyttäjistään keräämistä tiedoista...

    A-teema: Somen valta -lähetyksessä puitiin torstai-iltana vilkkaasti sitä, mitä tietoja sosiaalisen median jättiyrityksillä meistä on ja millainen voisi olla tulevaisuuden some.

    Vaikka teknologiayhtiöiden käyttäjistään keräämistä tiedoista on varoiteltu jo pitkään, vasta Facebookin ja Cambridge Analytican kohu sai monet sosiaalisen median käyttäjät heräämään miettimään omaa tietoturvaansa.

    Keskiviikkona Cambridge Analytica ilmoitti lopettavansa toimintansa saamansa negatiivisen julkisuuden takia. F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoi tavanneensa analytiikkayhtiöstä sittemmin potkut saaneen toimitusjohtajan Alexander Nixin.

    – Tämä tapahtui Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen. He olivat hyvin avoimia ja hyvin ylpeitä siitä, miten he pystyivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin. He paukuttelivat henkseleitään siitä, miten paljon heillä on Yhdysvaltojen kansalaisista tietoja ja miten he pystyvät vaikuttamaan heidän mielikuviinsa.

    Mikko Hyppönen kertoo Alexander Nixin kehuskelleen myös sillä, miten monen maan vaaleihin he ovat omien sanojensa mukaan pystyneet vaikuttamaan.

    –Tämä ei ollut mitenkään peiteltyä, vaan ihan markkinointipuhetta heiltä, sanoo Hyppönen.

    Vaalivaikuttamisesta pitäisi kantaa huolta myös Suomessa

    A-teeman keskustelussa sivuttiin Yhdysvaltain ja Euroopan välisiä eroja, kun puhuttiin tietojen keräämisestä ja eri rekistereiden yhdistämisestä. Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll kuitenkin näki uhkakuvia myös Suomessa.

    Limnéllin mukaan sosiaalinen media tuntee meidät tarkasti ja hän otti esimerkin tulevista eduskuntavaaleista. Limnéll oli huolissaan siitä, että kannastaan vielä epävarmoihin äänestäjiin voitaisiin vaikuttaa kohdennetulla viestinnällä.

    Toukokuun 25. päivä voimaan astuva Euroopan Unionin tietosuoja-asetus on tuomassa lisää sääntelyä siihen, miten tietojen keräämisestä, käytöstä ja säilyttämisestä pitää ihmisille kertoa ja mihin asioihin on kysyttävä lupa.

    Tampereen yliopiston mediatutkijan Heikki Heikkilän mukaan asetus on askel hyvään suuntaan, mutta se ei kuitenkaan ole pidemmän päälle riittävä toimenpide. Heikkilä kaipaa lisäksi globaalia markkinalainsäädäntöä suitsimaan jättimäisiksi kasvaneita teknologiayhtiöitä.

    Vilkasta keskustelua myös studion ulkopuolella

    Twitterissä keskusteltiin lähetyksen aikana muun muassa siitä, kuinka vaikeaa on ymmärtää sosiaalisen median palvelujen käyttöehtoja. Myös palvelujen maksullisuus puhutti niin studiossa kuin somessakin.

    A-teeman keskustelun aikana tuli tietoon Twitterin tekninen virhe, joka on saattanut vaarantaa palvelun käyttäjien tietoturvan. Twitter kehottaa kaikkia käyttäjiään vaihtamaan salasanan varmuuden vuoksi.

    A-teeman keskustelun aikana äänestettiin siitä, miten Facebook-skandaali on vaikuttanut sosiaalisen median käyttämiseen. Suurimman äänimäärän sai vaihtoehto, jossa aiottiin tehdä sometilien yksityisyysasetuksiin tiukennuksia. Toiseksi eniten ääniä annettiin somen käyttämiselle entiseen malliin.

    A-teema: Somen valta tulee katsottavaksi Yle Areenaan.

    A-teema kysyi: Vieläkö luotat someen, vai muuttiko kohu käyttäytymistäsi?

    A-teema kysyi: Vieläkö luotat someen, vai muuttiko kohu käyttäytymistäsi?


    A-teema kysyi tällä kertaa yleisöltään, onko sosiaalisen median ympärillä vellonut kohu muuttanut somen käyttämistä. Aiotko erota somesta? Vai riittääkö, että teet yksityisyysasetuksiisi muutoksia? Moni myös jättää kohun omaan arvoonsa...

    A-teema kysyi tällä kertaa yleisöltään, onko sosiaalisen median ympärillä vellonut kohu muuttanut somen käyttämistä. Aiotko erota somesta? Vai riittääkö, että teet yksityisyysasetuksiisi muutoksia? Moni myös jättää kohun omaan arvoonsa ja jatkaa somen käyttämistä kuten ennenkin.

    Illan äänestykseen saattoi osallistua Yle.fi-sovelluksella. Ilmaisen sovelluksen voit ladata täältä. Äänestys aukesi kello 19, eli pari tuntia ennen ohjelman alkua, ja päättyi kello 22.15.

    Äänestyksen voitti vaihtoehto "Teen yksityisyysasetuksiini tiukennuksia". Toiseksi eniten ääniä sai vaihtoehto "Jatkan somen käyttämistä kuten ennenkin.

    Kiitos kaikille äänestäneille!

    Kymmenen keskustelijaa pohti torstai-illan lähetyksessä 3.5. sosiaalisen median valtaa. Mitä tietoja meistä kerätään ja mihin niitä käytetään? Voiko somen valtaa enää rajoittaa? Keskustelussa mukana mm. sosiaalisen median käyttäjiä, tutkijoita ja someen kriittisesti suhtautuvia asiantuntijoita. Katso lisää tietoa keskustelijoista täältä.

    Somen piti olla ystävien yhteisö, mutta se suoltaa myös valeuutisia, vaikuttaa vaaleihin ja sytyttää kansanryhmien vainoa. Miten huvittelukanavista tuli vallankäytön välineitä? Mitä some sinusta tietää? Miten sosiaalista mediaa pitäisi säännellä?

    A-teema: Somen valta Yle TV1 ja Yle Areena to 3.5. klo 21.05 #ateema

    Lataa Yle.fi-sovellus ja äänestä!

    Mitä kaikkea he minusta jo tietävät? A-teemassa keskusteltiin somen vallasta

    Mitä kaikkea he minusta jo tietävät? A-teemassa keskusteltiin somen vallasta


    Facebook myytiin meille alun perin ihmisiä yhdistävänä kavereiden keskustelukerhona, mutta siitä tuli myös alusta vihapuheelle, valeuutisille ja vainoamiselle. Sosiaalinen media mahdollistaa ihmisten yksityisten tietojen keräämisen ja niiden...

    Facebook myytiin meille alun perin ihmisiä yhdistävänä kavereiden keskustelukerhona, mutta siitä tuli myös alusta vihapuheelle, valeuutisille ja vainoamiselle. Sosiaalinen media mahdollistaa ihmisten yksityisten tietojen keräämisen ja niiden luovuttamisen tai myymisen eteenpäin.

    Facebookin tietovuotoskandaali on saanut somen käyttäjät ainakin hetkittäin miettimään omaa tietoturvaansa. Ylen taloustutkimukselta tilaaman selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista Facebookin käyttäjistä on huolissaan siitä, että heidän tietojaan voidaan käyttää vahingollisesti. Silti somekanavia käytetään lähes entiseen tapaan.

    Toukokuun 25. päivä voimaan astuva Euroopan Unionin tietosuoja-asetus on tuomassa lisää sääntelyä siihen, miten tietojen keräämisestä, käytöstä ja säilyttämisestä pitää ihmisille kertoa ja mihin asioihin on kysyttävä lupa. Muuttaako se sosiaalista mediaa?

    Miten isot teknologiayhtiöt hyötyvät sosiaalisen median käyttäjien tiedoista? Voidaanko somea suitsia ja millainen on tulevaisuuden some?

    Tässä ovat A-teeman kymmenen keskustelijaa:

    Pauli Aalto-Setälä, toimitusjohtaja, Professor of Practice Aller Media

    Pauli Aalto-Setälä tunnetaan toimittajana ja työskentelystään media-alalla. Tällä hetkellä hän toimii Aller Median toimitusjohtajana ja työelämäprofessorina Turun yliopistossa.

    Aalto-Setälä näkee Facebook-kohun käänteentekevänä muutoksena suhtautumisessa sosiaaliseen mediaan. Hän sanoo olevansa varma, että kohu tulee vaikuttamaan.

    – Opetan Turun yliopistolla ja siellä nuoret sanovat suoraan, että he jättävät Facebookin. Tulemme vielä näkemään paon pois Facebookista.

    Hänen mielestään käsillä on nyt täysin erilainen some, mitä sen piti alun perin olla.

    – Tässä on rakennettu helvetinkone poliittiseen vaikuttamiseen.

    Samalla hän uskoo, että suuri osa poliitikoista ei edes ymmärrä sosiaalisen median uhkia.

    – Heille se on vain helppo ja halpa tapa tehdä vaalimainontaa. Poliitikkojen pitäisi kuitenkin puuttua yhtiöiden eettisyyteen, vaatii Aalto-Setälä.

    Pauli Aalto-Setälä peräänkuuluttaa someen lisää sääntelyä, ja on mielissään toukokuussa voimaan astuvasta EU:n uudesta tietosuoja-asetuksesta.

    – Jos Suomi on fiksu maa, niin se lätkäisee jo ensimmäiset sakot muutamille toimijoille heti toukokuun aikana.

    Christina Forsgård, somevaikuttamisen asiantuntija, Netprofile Peter Forsgård

    Netprofile Finland Oy:n perustaja Christina Forsgård tunnetaan sosiaalisen median aktiivisena hyödyntäjänä, yrityskonsulttina, kouluttajana ja kirjailijana.

    Forsgård pitää selvänä, että Facebook on valunut tilanteeseen, jossa se ei ole enää alkuperäisten lupaustensa mukainen. Hän kuitenkin muistuttaa, että ihmiset antavat ja jakavat itsestään somessa todella paljon tietoa ihan vapaaehtoisesti.

    – Ihmisten pitäisi havahtua itse miettimään enemmän, mikä somessa on sallittua ja järkevää, ja mikä ei.

    Valeuutisten jakamisessa Forsgård näkee vastuuta myös yhtiöillä.

    – Ongelmaksi nousee vaan se, että kuka voi toimia poliisina. Tarvitaan isoja faktantarkistusyhtiöitä, jotka kertovat, että tämä oli faktaa ja tämä valhetta.

    Hän kuitenkin painottaa, että “yläkerta” ei voi auttaa ja puuttua kaikkeen.

    – Demokratian perustana on se, että vapauden lisäksi siihen kuuluu myös vastuu omista sanomisista ja teoista.

    Heikki Heikkilä, mediatutkija, Tampereen yliopisto Jonne Renvall

    Heikki Heikkilä tutkii digitaalisen median ja viestinnän muutoksia. Parhaillaan hän selvittää Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa verkkotiedustelun vaikutuksia yksityisyyteen.

    Heikkilä jakaa internetin kentän karkeasti avoimeen ja pimeään puoleen.

    – Avoin puoli viittaa sisältöihin, joihin käyttäjillä on pääsy omalta tietokoneeltaan tai puhelimeltaan. Pimeä puoli viittaa verkon käyttäjistä kerättävään dataan, jota valtiot, internetin jättiyhtiöt, mediatalot ja mainostajat analysoivat omiin tarkoituksiinsa.

    Netin avoimen puolen ongelmia esiintyy Heikkilän mukaan myös verkon ulkopuolella.

    – Kaikille avoimessa verkossa on kiusaamista, hyväksikäyttöä ja vihapuhetta. Sosiaalinen media ei niinkään synnytä näitä ongelmia, vaan tekee niitä näkyväksi. Verkon pimeän puolen ongelmista tiedetään huomattavasti vähemmän ja sen sääntelyssä otetaan vasta ensiaskeleita.

    Mediatutkija Heikki Heikkilä suhtautuu varovaisesti Cambridge Analytican ja Facebookin ympärille syntyneeseen kohuun.

    – Ajatus siitä, että kohdennettu mikrovaikuttaminen saisi ihmiset käyttäytymään halutulla tavalla toistaa 1930-luvulla esitettyjä pelkoja propagandan voimasta ja ihmisten kyvyttömyydestä vastustaa sitä. Vaikuttamisen keinot ovat toki nyt kehittyneempiä kuin ennen, mutta ihmiset eivät ole propagandan kohteina avuttomia.

    Elina Hiltunen, futuristi, What’s Next Consulting Oy YLE Marianne Mattila

    Futuristi Elina Hiltusen yritys on erikoistunut ennakointiin, ja hän tarjoaa tulevaisuusluentoja, koulutusta ja tulevaisuuskonsultointia. Hän kertoo muuttaneensa omaa somekäyttäytymistään muutama viikko sitten.

    – Deletoin Facebook-tilini ja pyysin kaikki tietoni. Aloitin kuitenkin uuden tilin, koska tarvitsen sitä työssäni. Kaverimäärä uudella tilillä putosi puoleen, minkä koin helpotuksena.

    Hän kertoo muuttaneensa myös Twitter-asetuksiaan niin, että se poistaa hänen twiittinsä parin viikon välein, jolloin ne lakkaavat näkymästä.

    Elina Hiltunen pitää tekoälyyn, algoritmeihin ja koneoppimiseen liitettyä tiedonkeräystä pelottavana.

    – Meistä lähtee koko ajan dataa ja jää digitaalinen jalanjälki, sanoo Hiltunen.

    Kerätyn datan avulla voidaan jo ennustaa tulevaisuutta. Hän muistuttaa, että tekoälyllä eli koneoppimisen menetelmillä on voitu ennustaa työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen ajankohta lähes 80 prosentin tarkkuudella.

    – Kuka käyttää tietojamme, kuka omistaa tiedot ja käyttävätkö esimerkiksi vakuutusyhtiöt tietojamme tulevaisuudessa, Hiltunen kysyy.

    Mikko Hyppönen, tutkimusjohtaja, F-secure Oyj Antti Haanpää / Yle

    Mikko Hyppönen on kansainvälisesti tunnettu tietoturva-asiantuntija. Hänestä Facebookin tai Googlen liiketoimintamalli on varsin selkeä.

    – Nämä yhtiöt keräävät mahdollisimman paljon tietoa ihmisistä ja pyrkivät loukkaamaan ihmisten yksityisyyttä niin paljon kuin mahdollista. Kunhan ei mennä sen rajan ylitse, että ihmiset suuttuisivat niin pahasti, että he lähtisivät pois näistä palveluista.

    Hyppönen uskoo, että teknologiayhtiöiden vallan rajoittaminen on mahdollista, mutta se käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Hän muistuttaa myös Yhdysvaltojen ja Euroopan käytäntöjen eroista.

    – Yhdysvalloissa olennaista on nimenomaan reaalimaailman kuluttajatietojen yhdistäminen sosiaalisen median profiiliin. Tämä ongelma on pienempi Suomessa ja Euroopassa. Täällä mennään vielä tiukempaan suuntaan toukokuussa voimaan astuvan EU:n tietosuoja-asetuksen kautta.

    Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen harmittelee sitä, millaiseksi verkkomaailma on muuttunut.

    – Internetin piti tuoda rauhaa, rakkautta ja demokratiaa maailmaan ja silloin alkuaikoina lähdettiin rakentamaan utopiaa, mutta siitä tulikin hirviö. Oikeastaan nolottaa, kuinka eri näköisen netin jätämme lapsillemme.

    Alma Hätönen, radiojuontaja, YleX Juuli Aschan / Yle

    Alma Hätönen on YleX:llä arkisin kuultavan iltapäiväohjelman toinen juontaja.

    Hätönen kertoo olevansa somessa työnsä takia, ja luopuvansa näin tietystä yksityisyyden tasosta. Hän pitää hurjana ajatusta tietojen keräämisestä sosiaalisen median kautta, mutta ei ole huolissaan.

    – Minua ei periaatteessa haittaa, että minun tietoni ovat tuolla jossain. Ei minussa ole mitään niin mielenkiintoista, ettei tietoja saisi olla, Hätönen kuittaa tiedonkeruun.

    Hän sallii kohdennetun markkinoinnin sosiaalisessa.

    – Toki markkinoinnin kannalta olen mielenkiintoinen.

    Alma Hätönen kokee, että sosiaalisella medialla on äärettömän positiivisia vaikutuksia esimerkiksi syrjäytymisen.

    – Joku kiusattu koululainen voi pikkupaikkakunnalla löytää kavereita somesta.

    Saara Jantunen, sotatieteiden tohtori

    Sotatieteiden tohtori Saara Jantunen työskentelee informaatiosodankäynnin asiantuntijana. Hän on kirjoittanut Infosota-kirjan, jonka aiheena on erityisesti Venäjä.

    Informaatiosodankäyntiin perehtynyt Jantunen myöntää, että aluksi puheet trollitehtaista ja trollaamisesta eivät herättäneet.

    – Mutta nyt kehitys on ollut valtavan nopeaa ja muutos tapahtunut muutamassa vuodessa.

    Some nähtiin mahdollisuutena ja uskottiin sen vahvistavan demokratiaa, eikä ymmärretty miten viestiä voidaan kohdentaa.

    – Somella on valtava suorituskyky ja siellä on mahdollisuus toimia todella edullisesti. Se on halpa kanava tavoittaa valtavat massat.

    Saara Jantunen olisi valmis maksamaan somesta, jos se olisi turvallinen.

    – Ajattele somea, jossa ei olisi vihaa ja muuta törkyä. Kyllä siitä moni voisi maksaa, Jantunen arvelee.

    Jarno Limnéll, kyberturvallisuuden professori, Aalto-yliopisto Tiina Jutila / Yle

    Jarno Limnéll on Suomen johtavia verkkoturvallisuuden asiantuntijoita. Hän toimii kyberturvallisuuden professorina Aalto-yliopistossa ja dosenttina Tampereen teknillisessä yliopistossa.

    Limnéll näkee sosiaalisen median suurimpana uhkana sen, jos ihmiset luottavat liikaa somessa näkemänsä asioiden olevan totta.

    – Ihmisiltä puuttuu kriittisyys ja valppaus, ja se vaikuttaa jo vaaleihin ja yhteiskuntasuhteisiin, Limnéll toteaa.

    Hän kummastelee sitä, että Suomessa ei ole enempää kiinnitetty huomiota siihen, ketkä kaikki keräävät meistä dataa.

    – Sitä tekevät somen lisäksi esimerkiksi isot yritykset, jotka haluavat ymmärtää meidän kulutustottumuksia.

    Limnéll uskoo, että syntyy vaihtoehtosome ja kertoo kaipaavansa eurooppalaista versiota. Täysin turvalliseksi mitään somea ei kuitenkaan hänen mukaan voida tehdä.

    – Väärinkäyttömenetelmät muuttuvat koko ajan ja dataa on koko ajan enemmän. Joka ikinen hakusana ja hiiren liikahdus, jonka teemme netissä kerätään talteen.

    Jukka Lång, asianajaja, Dittmar & Indrenius Julius Konttinen

    Asianajotoimiston tietosuoja-, markkinointi- ja kuluttajaryhmää johtava Jukka Lång on erikoistunut tietotekniikan ja Internetin käytön oikeudellisiin kysymyksiin.

    Jukka Långin mukaan Facebookin uudet asetukset vastaavat toukokuussa voimaan astuvia EU:n tietosuoja-asetuksia. Hän on kuitenkin pannut merkille huolella laaditut perustelut sille, miksi ihmisten olisi hyödyllistä käyttää palveluita ilman rajoituksia.

    – Meille on tarjolla hienoja palveluita, koska niiden avulla meihin voidaan kohdistaa markkinointia. Jos tätä muutetaan, niin ryhtyisimmekö maksamaan palvelusta, joita meille tarjotaan nyt ilmaiseksi, Lång kysyy.

    Lång uskoo, että EU:n uusi tietosuoja-asetus tulee olemaan iso murros sosiaalisen median ja verkon kehittymisessä.

    – Tällä hetkellä sääntely on monella tapaa vanhanaikaista, koska sitä ei ole osattu suunnitella somen maailmaan. Jatkossa kyse on paljon siitä, miten uusia säädöksiä onnistutaan valvomaan, toteaa Lång.

    Suvi Uski, sometohtori Miisa Kaartinen

    Suvi Uski on sosiaalisen median tutkija, sosiaalipsykologi ja yrittäjä. Hän pyrkii tuomaan esiin sosiaalipsykologista näkökulmaa teknologian ja palveluiden kehitykseen. Uski on mukana yrityksessä, joka tarjoaa suomalaisille ilmaista digitaalista lakipalvelua someloukkauksissa.

    Uski kokee sosiaalista mediaa tuottavien teknologiayhtiöiden vallan hämmentävänä, koska tällaista valtaa ei hänen mukaansa ole kenelläkään muulla ollut käsissään koko historian aikana. Hän myös vaatii vallan suitsimista, koska se ei tällä hetkellä ole kenenkään käsissä.

    – Ihmiset eivät ymmärrä, mitä heistä jo tiedetään. Tavalliset ihmiset eivät myöskään voi omilla valinnoillaan laittaa asiaa kuriin, vaan niiden, joilla on valtaa ja vastuuta, on puututtava tähän ja luotava säännöt.

    Maakohtaisia rajoituksia hän ei kannata, vaan rajoittaminen ja suitsiminen on tehtävä EU-tasolla.

    – Olemme täysin uuden äärellä ja tämä on yllättänyt meidät kaikki.

    Uski ei kuitenkaan näe, että sosiaalisen median ympärillä käytävä keskustelu tai kohu tulisivat muuttamaan tavallisten ihmisten Facebookin tai muun somen käyttöä.

    – Ihmiset ajattelevat, että jos kaikki muutkin pysyvät siellä, niin pysyn minäkin. Tietosuoja kiinnostaa tavallista ihmistä vasta sitten, kun tietomurto tapahtuu omalla kohdalla.

    Somen piti olla ystävien yhteisö, mutta se suoltaa myös valeuutisia, vaikuttaa vaaleihin ja sytyttää kansanryhmien vainoa. Miten huvittelukanavista tuli vallankäytön välineitä? Mitä some sinusta tietää? Miten sosiaalista mediaa pitäisi säännellä?

    A-teema: Somen valta Yle TV1 ja Yle Areena to 3.5. klo 21.05 #ateema

    Lähetys tulee katsottavaksi Yle Areenaan kokonaisuudessaan.

    artikkelia on korjattu 3.5. klo 16:00: Asianajaja Jukka Långin tehtäväalue ja lakiasiaintoimisto asianajotoimistoksi.

    Kebab-mainos ärsyttää vegaania, mutta silti harva haluaa nähdä kohdennettuja mainoksia Facebookissa

    Kebab-mainos ärsyttää vegaania, mutta silti harva haluaa nähdä kohdennettuja mainoksia Facebookissa


    Eteisen lattialla lojuva pihvipaikan mainos ärsyttää töistä palaavaa kasvissyöjää. Uutissivuston taustalla pyörivä automainos ei taas kiinnosta ajokortitonta lukijaa. Moni yrittää vähentää altistumistaan epäolennaiselle mainonnalle Ei...

    Eteisen lattialla lojuva pihvipaikan mainos ärsyttää töistä palaavaa kasvissyöjää. Uutissivuston taustalla pyörivä automainos ei taas kiinnosta ajokortitonta lukijaa. Moni yrittää vähentää altistumistaan epäolennaiselle mainonnalle Ei mainoksia, kiitos -tarroilla ja mainosten esto-ohjelmilla.

    Ongelmaan on kuitenkin myös toinen ratkaisut: data.

    Tykkäyksistä, klikkauksista ja sijaintitiedoista muodostuvien käyttäjätietojen avulla Facebook ja Google lupaavat kohdistaa mainokset entistä tarkemmin oikeille ihmisille. Esimerkiksi Facebook tarjoaa mainostajille mahdollisuuden kohdistaa viestinsä hyvin tarkasti määritellylle kohderyhmälle, esimerkiksi 18–34 -vuotiaille jalkapallosta ja progressiivisesta rockista kiinnostuneille helsinkiläismiehille.

    Tämä tietenkin vaatii sen, että käyttäjät ovat antaneet Facebookille luvan näyttää kohdistettuja mainoksia. Viimeisimmän Facebook-skandaalin jälkeen moni kiristi käyttäjäasetuksiaan ja samalla kielsi kohdennetun mainonnan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että dataa kertyy samalla tavalla, mutta sitä käytetään mainosten kohdistamiseen vain muille käyttäjille.

    Facebook teki mainonnasta epäilyttävää

    Kohdennettu mainonta ei ole uusi asia. Ajatus kohderyhmistä syntyi jo 1960-luvulla, kun mainostajat huomasivat, että kaikille tehdyt mainokset eivät osu kunnolla keneenkään.

    Teknologian kehittyminen on mahdollistanut yhä tarkempien kohderyhmien hahmottamisen. Samalla se on tuonut mukanaan mitattavuuden ja yksilöitävyyden. Mainoksia voidaan räätälöidä yhä tarkemmin ja niiden vaikutuksista saadaan heti tieto: kuinka moni helsinkiläismiehistä klikkasi mainosta ja kuinka moni heistä päätyi ostamaan tuotteen.

    Aikaisemmin kohdennettu mainonta ei herättänyt suuria tunteita ihmisissä. Jos näöntarkastuksen jälkeen postiluukusta kolahtaa silmälasimainos tai risteilyn jälkeen varustamo lähestyy matkatarjouksella, harva tuntee yksityisyyden tulleen loukatuksi.

    Mutta kun Facebook näyttää polkupyörämainoksen sen jälkeen, kun olet etsinyt netistä pyörätarjouksia, alkaa tuntua, että joku seuraa selän takana.

    Toistuvien dataskandaalien myötä kohdennetusta mainonnasta on tullut epäilyttävää. Mitä henkilökohtaisempaa mainonnasta on tullut, sitä paremmin ihmiset ovat alkaneet nähdä, että mainonnalla yritetään vaikuttaa käyttäytymiseen. Harva turisti pysähtyy New Yorkin Times Squarella ajattelemaan, että onpas kurjaa, kun nämä yrittävät vaikuttaa minun käyttäytymiseen.

    Toistaiseksi enemmän huteja kuin osumia

    Mainostuloilla pyörivät Google ja Facebook kehuvat omia menetelmiään mainosten kohdistamisessa, mutta jokainen internetissä aikaa viettänyt tietää, että suurin osa mainoksista menee yhä ohi maalistaan.

    Google ja Facebook luottavatkin suuruuden ekonomiaan. Niillä on miljardeja käyttäjiä ympäri maailmaa. Kaikkien ei tarvitse klikata mainoksia ja silti yhtiöiden kassakoneet kilkattavat.

    Ja mainostajien luottamus teknologiajätteihin on kova. Valtaosa mainonnan kasvusta menee Googlelle ja Facebookille, jotka kehittävät kilpaa uusia keinoja ihmisten käyttäytymisen ennustamiseksi.

    Muutama viikko sitten The Intercept -julkaisu kertoi saaneensa haltuun Facebook-asiakirjan, jossa käsiteltiin tekoälyn hyödyntämistä mainosten kohdentamisessa. Asiakirjan perusteella Facebook pystyy tekoälyn avulla ennustamaan, miten ihmiset käyttäytyvät tulevaisuudessa.

    Luottamuksellisessa asiakirjassa kehuskellaan, että hyväksikäyttämällä yli kahden miljardin käyttäjän tietoja yhtiö pystyy varoittamaan mainosasiakkaitaan käyttäjistä, jotka ovat vaarassa hypätä kilpailijan kelkkaan. Tämän tiedon avulla mainostaja pystyy käynnistämään näihin käyttäjiin kohdistuvan kampanjan, jolla harhailevat lampaat yritetään houkutella takaisin laumaan.

    Miten käy brändeille?

    Kohdennetun mainonnan aikana houkutus napsia pikavoittoja saattaa johtaa siihen, että perinteinen brändin rakentaminen unohtuu yrityksiltä. Brändin rakentaminen on pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista puuhaa, joka ei pääty yhteen mainoskampanjaan.

    Suomi on tarjousmainonnan maa, jossa brändi on rakentunut itsekseen siinä sivussa. Brändi-keskusteluissa nousee aina esille, kuinka hyvin ruotsalaiset ovat onnistuneet brändäämään milloin minkäkin tuotteen. Ja joku huomauttaa, että olihan meillä Nokia.

    Googlen ja Facebookin tarjoamat mainostyökalut eivät auta brändin rakentajien tilannetta, kun laajalle levitettävien mielikuvien sijaan tarjolla on keinoja tiukkojen kohderyhmien tavoittamiseen. Brändin rakentamisessa perinteinen valomainos voi olla tehokkaampi kuin digitaalisesti kohdistettu myyntipuhe.

    Tietenkin voidaan kysyä, onko se suuri menetys, jos mainokset eivät osu. Monelle mainonta tuo mieleen huijaamisen, joten sama se kenen valheita kuuntelee. Yksi markkinoinnin tehtävistä on kuitenkin saattaa kysyntä ja tarjonta yhteen, eikä tuhlaava mainonta hyödytä ketään.

    On myös hyvä muistaa, ettei mainoksilla ole sellaista valtaa kuin Facebook haluaa meidän uskovan. Enemmän ostopäätökseen vaikuttavat sellaiset seikat kuin hinta tai itse tuote.

    Juttua varten on haastateltu Aalto-yliopiston markkinoinnin apulaisprofessori Jukka Luomaa, Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian professori Visa Heinosta ja Helsingin yliopiston kulutustutkimuksen professori Mika Pantzaria.

    Lue myös:

    Näin myyjä kajoaa mieleesi hintalapulla – Premium-tuotteen ei kannata maksaa "nyt vain ysiysi"

    Analyysi: Facebook osoitti, että emme edes tiedä, mistä meidän pitäisi olla huolissamme

    Webin isä: Data ei ole uusi öljy, se on minun oikeuteni

    Webin isä: Data ei ole uusi öljy, se on minun oikeuteni


    Internetin jättiläiset hamstraavat tietojamme ja rikastuvat. Teknologiaväen mukaan data on uusi öljy ja seuraava globaali valuutta. Tim Berners-Lee ei pidä näistä määritelmistä. – Data ei ole uusi öljy, se on ovela fraasi. Kun puhutaan...

    Internetin jättiläiset hamstraavat tietojamme ja rikastuvat. Teknologiaväen mukaan data on uusi öljy ja seuraava globaali valuutta. Tim Berners-Lee ei pidä näistä määritelmistä.

    – Data ei ole uusi öljy, se on ovela fraasi. Kun puhutaan henkilötiedoista, data on minun oikeuteni, hän toteaa the Web Conference -tapahtuman yleisölle.

    – Käyttäjätiedot voivat olla arvokkaita jollekin kolmannelle osapuolelle, mutta kaikkein arvokkainta se tieto on minulle. Esimerkiksi vakuutusyhtiölle olen vain piste muiden joukossa.

    Berners-Lee tunnetaan www:n keksijänä. Sveitsin CERN-tutkimuslaitoksessa työskennellyt britti esitteli vuonna 1989 ajatuksen siitä, miten internetissä hajallaan olevat dokumentit voitaisiin järjestää hyperlinkkien avulla. Syntyi world wide web (www), joka monelle nykykäyttäjälle on yhtä kuin internet.

    Sir Tim Berners-Lee on ansioistaan aateloitu ja moneen kertaan palkittu – muun muassa suomalaisella miljoonan euron Millennium-palkinnolla. Todelliset rikkaudet ovat kuitenkin valuneet niiden taskuihin, jotka rakensivat imperiuminsa Berners-Leen keksinnön päälle.

    Näistä miljardööreistä on ollut viime kuukaudet eniten esillä Facebookin perustaja Mark Zuckerberg, jonka johtamasta yhtiöstä valui lähes sadan miljoonan käyttäjän tiedot analytiikkayhtiö Cambridge Analyticalle. Noilla käyttäjätiedoilla sekä vaalikampanjan aikaan koetulla valeuutisten vyöryllä saattoi olla ratkaiseva vaikutus Donald Trumpin vaalivoittoon.

    Hyvä tarkoitus, mutta...

    Vuonna 2016 monen silmät aukesivat, Berners-Lee sanoo.

    – Siihen asti moni uskoi, että jos vain teemme webistä vapaan, ilmaisen ja neutraalin, hienoja asioita tapahtuu. Kaikki olisi yhtä wikipediaa. Tapahtunut kuitenkin osoittaa, että vaikka rakennat järjestelmiä parhain tarkoitusperin, se voi tuottaa asioita, joita et odottanut.

    Esimerkki tällaisista järjestelmistä on sosiaalinen media, jonka tahaton seuraus on Berners-Leen mukaan yhteiskunnan polarisaatio. Some vähentää rakentavaa vuoropuhelua ja jakaa ihmisiä vastakkaisiin leireihin.

    Toisen esimerkin hän kertoo Googlen mainosjärjestelmästä sekä makedonialaisista verkkosivujen ylläpitäjistä. Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan juuri Makedoniasta tuli massoittain valeuutisia.

    – Googlen mainosjärjestelmä koulutti heidät. Järjestelmä antoi rahaa kuin dopamiinia joka kerta, kun verkkosivusta keräsi enemmän klikkejä. Kuten tänään tiedämme, valheet tuottivat paremmin.

    Tähän Google ei tietenkään pyrkinyt, eivätkä makedonialaisetkaan olleet Berners-Leen mukaan pahantahtoisia – vaan puhtaan kaupallisia.

    EU:n hyvä idea

    Valeuutisten ei olisi Berners-Leen mukaan pitänyt olla yllätys kenellekään. Hän muistuttaa varoittaneensa jo kymmenen vuotta sitten, että verkkoa käyteään yhä enemmän valheellisen tiedon levittämiseen.

    – Nyt minulta sitten kysellään, että olisitko Tim ikinä voinut kuvitella, että voisi tapahtua jotain sellaista kuin Facebookissa? No kyllä!

    Webin isän uusi huolenaihe on tekoäly, joka saattaa tehdä valtavista tietomassoista tulkintoja, jotka esimerkiksi syrjivät lainansaajia.

    Mitä tilanteelle voi tehdä? Tim Berner-Lee pitää toukokuussa voimaan astuvaa EU:n tietosuoja-asetusta hyvänä uudistuksena. EU on edelläkävijä.

    – Todennäköisesti Yhdysvalloissakin ymmärretään jossain vaiheessa kopioida näitä asioita.

    Käyttäjien tietosuojan vahvistaminen on kuitenkin helppo osuus. Paljon vaikeampaa lainsäätäjien on yrittää kontrolloida vastakkainasettelujen lisääntymistä tai keinoälyä.

    – Sehän olisikin erinomaisen näppärää, jos voisimme lainsäädännöllä pakottaa sosiaalisen median palvelut vähentämään yhteiskunnan polarisaatiota, hän toteaa.

    Tim Berners-Lee toimii professorina Oxfordin yliopistossa. Miehen perustama järjestö World Wide Web Foundation yrittää varmistaa, että internet palvelisi ihmiskuntaa.

    Tehtävä näyttää käyvän vuosi vuodelta vaikeammaksi.

    Lyonissa järjestettävä The Web Conference kokoaa tieteentekijöitä ja tutkijoita pohtimaan internetin suuntaa ja tulevaisuutta.

    Oikaisu Ylen nettiartikkeliin Youtube-artisteista


    Artikkelissa haastateltiin väärää henkilöä, joka esiintyi puhelinhaastattelussa Eeddspeaks-nimellä tubettavana vloggaajana. Eeddspeaksin kommentit on nyt poistettu artikkelista. Yle uutiset on välittänyt pahoittelunsa...

    Artikkelissa haastateltiin väärää henkilöä, joka esiintyi puhelinhaastattelussa Eeddspeaks-nimellä tubettavana vloggaajana. Eeddspeaksin kommentit on nyt poistettu artikkelista.

    Yle uutiset on välittänyt pahoittelunsa tubettajalle.

    Facebook haluaa parantaa yksityisyydensuojaasi tunnistamalla kasvosi

    Facebook haluaa parantaa yksityisyydensuojaasi tunnistamalla kasvosi


    Tulevien viikkojen aikana Facebook pyytää sinua hyväksymään palvelun päivitetyt käyttöehdot. Uusilla ehdoilla yhtiö ennakoi ensi kuussa voimaan tulevaa EU:n tietosuoja-asetusta, joka kiristää henkilötietojen keräämisen sääntöjä...

    Tulevien viikkojen aikana Facebook pyytää sinua hyväksymään palvelun päivitetyt käyttöehdot. Uusilla ehdoilla yhtiö ennakoi ensi kuussa voimaan tulevaa EU:n tietosuoja-asetusta, joka kiristää henkilötietojen keräämisen sääntöjä Euroopassa.

    Facebookin pitää esimerkiksi varmistaa, että haluatko jatkossa paljastaa poliittisen tai uskonnollisen suuntautumisesi tai parisuhdetilanteensi. Tämänkaltaisten tietojen käsittely kun on jatkossa kiellettyä ilman käyttäjän lupaa.

    Päivitettyjen käyttöehtojen hyväksymisen ohessa Facebook pyytää sinulta myös luvan käyttää kasvojentunnistusteknologiaa. Toisin sanoen Facebook pyytää lupaa luoda kaikkien lataamiesi tai kavereidesi lataamien kuvien perusteella sinusta kasvoprofiilin.

    Miksikö?

    – Meidän kasvojentunnistusominaisuudet auttavat sinua suojelemaan yksityisyyttäsi ja parantamaan käyttökokemustasi, Facebook lupaa blogikirjoituksessaan.

    Facebook perustelee ristiriitaiselta kuulostavaa lupaustaan sillä, että kasvojentunnistuksen avulla se pystyy havaitsemaan tilanteet, joissa huijari yrittää käyttää sinun kuvaasi omassa profiilissaan. Tosin tähän ongelmaan olisi kevyempiäkin ratkaisuja. Sellaisia, jotka eivät vaadi yli 2 miljardin ihmisen kasvoista koostuvaa biometristä tietopankkia.

    Käyttökokemus puolestaan paranee sillä, että kasvotietojen avulla ystävien liittäminen eli tägääminen kuviin onnistuu paremmin. Kasvojentunnistus antaa Facebookille myös paremmat eväät ehdottaa uusia kavereita, kun samaan kuvaan päätyneet voidaan yhdistää kasvojen avulla.

    Yksinkertaistettuna Facebook haluaa käyttöön kasvojentunnistuksen, jotta käyttäjille voidaan ehdottaa enemmän kavereita, jotta he viettävät enemmän aikaa palvelussa, jolloin heistä voidaan kerätä enemmän tietoja, jonka avulla heille voidaan näyttää enemmän mainoksia.

    Suostuminen helppoa, kieltäminen ei

    Facebookin kasvojentunnistus on ollut pitkään käytössä ympäri maailmaa. Yhtiö esitteli ominaisuuden jo kesällä 2011 nimellä tag suggestions eli tägäysehdotukset. Kasvojentunnistus loppui kuitenkin lyhyeen Euroopassa ja Kanadassa tiukkojen tietosuojalakien ansiosta. Nyt Facebook uskoo, että teknologia voidaan ottaa käyttöön myös näillä alueilla, kunhan käyttäjiltä kysytään selkeästi lupa.

    Irlannin tietosuojavaltuutettu ei ole kuitenkaan yhtä luottavainen asian suhteen. Koko EU:ta koskevia päätöksiä antavaa tietosuojavaltuutettua kiinnostaa esimerkiksi se, käyttääkö Facebook kasvojentunnistusprosessissa myös sellaisten ihmisten kuvia, ketkä eivät ole antaneet suostumusta.

    Myös tapa, jolla Facebook esittelee vaihtoehdot käyttäjälle, on hieman kyseenalainen. Uuden EU-lain myötä palvelut eivät saa valmiiksi rastittaa ruutuja käyttäjän puolesta. Nyt Facebook antaa käyttäjälle vaihtoehdoiksi ison Kyllä, hyväksyn ehdot -nappulan ja pienellä printillä Hallinnoi asetuksia -nappulan.

    Lakia noudatetaan, lain henkeä ei niinkään.

    Lue myös:

    Analyysi: Facebook osoitti, että emme edes tiedä, mistä meidän pitäisi olla huolissamme

    Facebook harkitsee toimia Cambridgen yliopistoa vastaan

    Asiantuntijat Zuckerbergin kuulemisesta: Facebookilta näennäisiä myönnytyksiä ja näpertelyä

    Internetin myötä leivänpaahtimesi voidaan värvätä salaa bottiarmeijan hyökkäyksiin – ”Todennäköisesti siinä tulee leivätkin paahdettua”

    Internetin myötä leivänpaahtimesi voidaan värvätä salaa bottiarmeijan hyökkäyksiin – ”Todennäköisesti siinä tulee leivätkin paahdettua”


    Älykkäät nettiin yhteyksissä olevat kodinkoneet ovat olleet puheissa jo tovin, ja ne ovat yhä enemmän osa nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Puhutaan IoT-laitteista. Kuluttajalle tämä näkyy esimerkiksi kotona. – Ne ihan perinteiset laitteet...

    Älykkäät nettiin yhteyksissä olevat kodinkoneet ovat olleet puheissa jo tovin, ja ne ovat yhä enemmän osa nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Puhutaan IoT-laitteista. Kuluttajalle tämä näkyy esimerkiksi kotona.

    – Ne ihan perinteiset laitteet kotona, on se sitten leivänpaahdin tai jääkaappi, niin yhtäkkiä ne ovat internetissä ja niihin tulee erilaisia toiminnallisuuksia mitkä hyödyttävät meitä, kuvaili Nixun tietoturva-asiantuntija Matti Suominen Ylen aamu-tv:ssä torstaina.

    Kun älyä lisätään ja yhteys nettiin aukeaa, voi jääkaappi esimerkiksi kertoa mitä oven takaa löytyy ja mitä kuluttajalle tuttua tuotetta kaapista puuttuu. Laite siis voi lähettää tietoa paikasta toiseen, analysoida ja tarjota tietoa kuluttajalle.

    Kehitys kehittyy kiivaaseen tahtiin, ja esimerkiksi laitteiden määrä on ylittänyt ihmisten määrän jo tovi sitten.

    – Kaikki perinteiset laitteet ja palvelut kotona ja työpaikalla, kaikki teknologia mikä meidän ympärillä on, niin niihin alkaa tulla lisää toiminnallisuuksia. On mielenkiintoista nähdä mihin tämä on menossa, mutta selkeää on että paljon on tulossa lisää.

    Tämä voi helpottaa ihmisen elämää tarjoten vaikkapa juuri kunkin makuun täydellisesti paahdettuja leipiä. Mutta ei tässä kaikki.

    Leivänpaahdinkin voi olla tietoturvauhka

    Kun kuvioihin tulee internet, on aina oma paikkansa pohtia tietoturvaa. Laitteella on tietoa kuluttajasta ja sillä on yhteys nettiin. Suomisen mukaan tietoturvariskeistä ja uhista puhuttaessa on kaksi kulmaa. Ensimmäinen on kuluttajaan itseensä kohdistuva uhka.

    – Eli siellä [laitteessa] voi olla esimerkiksi sellaista tietoa, mitä voidaan anastaa. Tai laitteet voivat lakata toimimasta palvelunestohyökkäyksen tai vastaavan takia.

    Huolestuttava näkökulma koskee kodin valvontajärjestelmiä.

    – On päästy esimerkiksi sisään vaikkapa kodin valvontajärjestelmiin, joissa otetaan myös videokuvaa siitä mitä talossa tapahtuu.

    Toinen kulma on laitteen kohdistama mahdollinen uhka muihin. Suominen otti esiin julkisuudessa olleet bottiverkot eli ”bottiarmeijat”.

    – Laite saastuu, eli joku hyökkääjä saa laitteen haltuunsa, ja tämän jälkeen se laite alkaa osallistua hyökkäyksiin ihan jotain muuta kohdetta vastaan.

    Eli kuluttaja voi olla aivan tietämätön siitä, että leivänpaahdin on värvätty bottiverkkoon ja se tekee tihutöitä toisaalla. Viattoman näköinen vempele voi siis esimerkiksi toimia päällepäin normaalisti ja samalla osallistua palvelunestohyökkäyksiin.

    – Eihän siitä päällepäin näe, että hyökkäys on menossa. Todennäköisesti leivätkin tulee paahdettua siinä. Lähinnä se tilanne on se, että siellä voi tapahtua taustalla asioita. Eli kuluttaja saa leipänsä aamulla ja kaikki toimii hyvin, mutta jossain muualla alkaa tapahtua.

    Ylen aamu-tv:ssä oli torstaina keskustelemassa Nixun tietoturva-asiantuntija Matti Suominen.Yle

    Se, kenellä on vastuu vaikkapa tulevaisuuden kodinkoneiden tietoturvasta, onkin kinkkisempi kysymys.

    – Tämä on hyvin haastava alue tällä hetkellä. Perinteisessä maailmassa kuluttajansuoja tarjoaa monia hyötyjä, jos laite on vaikkapa viallinen. Kun tullaan internetin maailmaan, niin saattaa olla esimerkiksi erilaisia palveluita taustalla ja muuta toiminnallisuutta, jolloin se vähän hämärtyy että mikä itse asiassa on kenenkin vastuu.

    Suominen sanoi, että tällä hetkellä valitettavan usein kuluttaja jää yksin ongelman kanssa. Hän toivoo vastuiden selkeytyvän ja kehittyvän samalla teknologian kanssa.

    – Haluaisin uskoa, että ala on kehittymässä siihen suuntaan, että alkaa valmistajilla olla enemmän vastuita ja velvollisuuksia.

    IoT, eli esineiden internet, on ollut puheissa jo vuosikausia. Esimerkiksi viime vuonna HS kertoi, kuinka joihinkin kodinkonelaitteet siepattiin osaksi palvelunestohyökkäystä. Joidenkin ennusteiden mukaan nettiin yhdistettyjä laitteita on seuraavien vuosien aikana maailmanlaajuisesti 20 miljardia.

    Lue myös:

    Asioiden internet voi mullistaa arkea enemmän kuin internet – "Tietoturvaa ei saa jäädä märehtimään liiaksi"

    Vikasietotila: Hakkeri vaanii esineiden internetissä

    Kuningaskuluttaja: Juorukello keittiön nurkkaan? — esineiden internetissä jääkaappikin lörpöttelee

    Katso suorana kello 17: Kuinka Zuckerberg pärjää tänään edustajainhuoneen käsittelyssä?


    Facebookin toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin kuuleminen jatkuu tänään Yhdysvaltain kongressissa. Tänään vuorossa on edustajainhuone. Kuulemisen on määrä alkaa kello 17 Suomen aikaa. Zuckerberg pyysi kuulemisen ensimmäisenä päivänä anteeksi...

    Facebookin toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin kuuleminen jatkuu tänään Yhdysvaltain kongressissa. Tänään vuorossa on edustajainhuone.

    Kuulemisen on määrä alkaa kello 17 Suomen aikaa.

    Zuckerberg pyysi kuulemisen ensimmäisenä päivänä anteeksi ja vakuutti yhtiön olevan paremmin varautunut poliittisiin vaikuttamisyrityksiin. Kuuleminen kesti peräti viisi tuntia.

    Lue myös:

    Facebook-pomoa grillattiin kongressissa tuntikausia: 5 havaintoa Zuckerbergin myrskyn silmästä

    Asiantuntijat Zuckerbergin kuulemisesta: Facebookilta näennäisiä myönnytyksiä ja näpertelyä

    Kongressi vaatii vastauksia Facebook-skandaaliin Mark Zuckerbergilta – Yle seurasi keskustelua hetki hetkeltä

    Mark Zuckerberg on illalla Yhdysvaltain kongressin grillattavana – Nämä artikkelit kertovat, miksi Facebook on nyt pahassa pulassa

    Ylen teknisissä järjestelmissä olleet häiriöt pääosin korjattu

    Ylen teknisissä järjestelmissä olleet häiriöt pääosin korjattu


    Ylen teknisissä järjestelmissä on ollut häiriöitä tänään keskiviikkona. Viat on pääosin saatu korjattua illalla kuuden jälkeen. Eniten ongelmia on ollut radiossa. Varastossa olevia ohjelmia ja musiikkia ei pystytty ajamaan ulos. Ongelmat oli...

    Ylen teknisissä järjestelmissä on ollut häiriöitä tänään keskiviikkona. Viat on pääosin saatu korjattua illalla kuuden jälkeen.

    Eniten ongelmia on ollut radiossa. Varastossa olevia ohjelmia ja musiikkia ei pystytty ajamaan ulos. Ongelmat oli illalla muuten korjattu, mutta radio-ohjelmien julkaisun ongelmia Areenaan tutkitaan vielä.

    Verkossa vikaa on ollut ainakin teksti-tv-sivujen näkymisessä verkossa. Tämä ongelma korjaantui iltakuuden jälkeen.

    Häiriöt johtuvat levyjärjestelmän rikkoutumisesta.

    Päivitetty kello 18.22, viat pääosin korjattu.

    Facebook-pomoa grillattiin kongressissa tuntikausia: 5 havaintoa Zuckerbergin myrskyn silmästä

    Facebook-pomoa grillattiin kongressissa tuntikausia: 5 havaintoa Zuckerbergin myrskyn silmästä


    1) Julkisuutta kaihtava nörtti nöyränä Mark Zuckerbergin ensimmäinen kuuleminen kongressissa kesti läkähdyttävän pitkään. Noin viisi tuntia. Se on kova paikka rutinoituneellekin puhujalle ja esiintyjälle; Zuckerbergia pidetään pikemmin...

    1) Julkisuutta kaihtava nörtti nöyränä

    Mark Zuckerbergin ensimmäinen kuuleminen kongressissa kesti läkähdyttävän pitkään. Noin viisi tuntia. Se on kova paikka rutinoituneellekin puhujalle ja esiintyjälle; Zuckerbergia pidetään pikemmin julkisuutta kaihtavana.

    Facebook-pomo selvisi kuitenkin hyvin ja vastasi tyynen rauhallisesti joidenkin senaattoreiden paikoin hyökkääviin kysymyksiin, kuten ”Miksi meidän pitäisi luottaa Facebookiin?” ja ”Onko Facebookilla monopoliasema?”.

    Perinteisen farkut ja t-paita -asunsa kravattiin ja pukuun vaihtaneen Zuckerbergin strategia tuli selväksi heti alkupuheenvuorossa. Hän pyysi nöyrästi anteeksi, ettei hänen yhtiönsä ole tehnyt tarpeeksi valeuutisten, vihapuheen ja ulkovaltojen poliittisen vaikuttamisen estämiseksi sekä tietosuojan parantamiseksi.

    Tosin paljon muuta vaihtoehtoa ei hänellä ollutkaan sen jälkeen kun yli 80 miljoonan Facebook-käyttäjän tiedot olivat päätyneet heidän tietämättään poliittista konsultointia tekevälle Cambridge Analytica -yhtiölle, ja lähes 146 miljoonaa ihmistä oli altistunut venäläistahojen mainoksille Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien alla.

    2) Toimitusjohtajakaan ei tiedä kaikkea

    Kuulemisessa todentui myös, ettei Facebookin yliopistokampuksella perustanut Zuckerberg enää ole selvillä siitä mitä sosiaalisen median mammutiksi paisuneessa yhtiössä tapahtuu.

    Zuckerberg ei esimerkiksi osannut sanoa sitä, olivatko Cambridge Analyticalle päätyneet Facebook-käyttäjät joiltain tietyiltä Yhdysvaltain alueilta. Hänellä ei myöskään ollut käsitystä milloin Facebookissa päätettiin, ettei yhdysvaltalaisviranomaisia informoida kymmenien miljoonien ihmisten käyttäjätietojen päätymistä ulkopuoliselle taholle.

    ”Väkeni palaa teille tästä asiasta” -lauseen Zuckerberg toisti jo ensimmäisen reilun tunnin aikana kymmenkunta kertaa.

    3) Seniorisenaattoreiden ja Zuckerbergin sukupolvikuilu

    Zuckerbergin kuulemisessa paljastui paikoin myös kiusallisesti kuinka vähän perillä osa senaattoreista on Facebookin toimintaperiaatteista. Eräs senaattori hämmästeli, miksi hänelle tarjotaan tietynlaisia suklaamainoksia, jos on ilmoittanut pitävänsä siitä.

    Zuckerberg selvitti useamman kerran yhtiönsä bisnesmallia, jonka ansaintalogiikkaa perustuu mainontaan. Paikoin kuuleminen vaikuttikin lapsenlapsen oppitunnilta isovanhemmilleen siitä, kuinka esimerkiksi Facebookin yksityisyysasetuksia voi säätää sen mukaan keille haluaa tietonsa tai postauksensa päätyvän. Toki senaattoreissa oli niitäkin, jotka sanoivat, että ilmaisen yhteisöpalvelun hinta on mainonta.

    4) Facebook yhteistyössä Muellerin Venäjä-tutkinnan kanssa

    Kuulemisessa selvisi uutena tietona, että Facebook tekee yhteistyötä erikoissyyttäjä Robert Muellerin Venäjä-tutkinnan kanssa. Mueller väkineen selvittää parhaillaan Venäjän sekaantumista Yhdysvaltain vuoden 2016 vaaleihin.

    Zuckerbergin mukaan Muellerin tutkinnassa on haastateltu Facebookin työntekijöitä, mutta ei kuitenkaan häntä itseään.

    Venäjän roolista Yhdysvaltain tulevissa vaaleissa Zuckerberg totesi, ettei pysty lupaamaan, että pystyisi täysin estämään vaalivaikuttamisen Facebookissa toimista huolimatta. Zuckerberg vertasi yhtiönsä kisaa Venäjän kanssa jatkuvaan asevarustelukilpaan.

    5) Ei ihan pelkkää USA:ta, mukana myös Euroopan sääntelymalli ja Myanmar

    Kuulemisessa keskityttiin Yhdysvaltoihin ja erityisesti Venäjän vaalivaikuttamiseen Facebook-alustalla. Mutta nousi kuulemisessa esiin muukin maailma, vaikkakin vähäisesti.

    Sääntelystä puhuttaessa Zuckerberg sanoi pitävänsä eurooppalaista sosiaalisen median toimijoita Yhdysvaltoja enemmän sääntelevämpää linjausta hyvänä. Zuckerberg kannattaa esimerkiksi lainsäädäntöä, joka edellyttäisi sosiaalisen median palveluja paljastamaan poliittisten vaalikampanjamainosten ostajat.

    Lisäksi yksi senaattoreista nosti esiin Myanmarin, jossa Rohingya-muslimien vaino on arvostelijoiden mukaan saanut käyttövoimaa Facebookissa. Zuckerberg kertoi yhtiönsä palkkaavan lukuisia burman-kielen osaajia, jotta vihapuhe tunnistettaisiin paremmin.

    Lue myös:

    Asiantuntijat Zuckerbergin kuulemisesta: Facebookilta näennäisiä myönnytyksiä ja näpertelyä

    Kongressi vaatii vastauksia Facebook-skandaaliin Mark Zuckerbergilta – Yle seurasi keskustelua hetki hetkeltä

    Facebook-kuuleminen tiukka paikka Zuckerbergille – voi joutua selittämään haittoja kuin tupakkatehtailija

    Facebook-kuuleminen tiukka paikka Zuckerbergille – voi joutua selittämään haittoja kuin tupakkatehtailija


    Sosiaalisen median jättiyhtiö Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on tiukan paikan edessä joutuessaan Yhdysvalloissa kongressin kuultavaksi, arvioi Tampereen yliopiston journalistiikan vierailuprofessori, digimaailmaa tunteva Jussi Pullinen....

    Sosiaalisen median jättiyhtiö Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on tiukan paikan edessä joutuessaan Yhdysvalloissa kongressin kuultavaksi, arvioi Tampereen yliopiston journalistiikan vierailuprofessori, digimaailmaa tunteva Jussi Pullinen. Kuulemista voi seurata tarkemmin tästä Ylen hetki hetkeltä -seurannasta.

    Zuckerberg on pitkälti antanut kasvot Facebookille, ja on yhtiössä ratkaisevassa roolissa. Pullinen arvelee, ettei Zuckerberg tulisi esiin, ellei kokisi tilannetta uhkaavaksi itselleen ja yhtiölle.

    – Hänen hahmostaan on tullut ristiriitaisempi kuin aiemmin. Aiemmin hän on luonut kuvaa itsestään visionäärisenä toimijana ja markkinoinut somen parantavan maailmaa ja lähentävän ihmisiä. Nyt hänelle ja yhtiölle ikäviä asioita on tullut sarjana, kun on alettu keskustella esimerkiksi some-addiktiosta, Pullinen toteaa.

    – Alkaa olla vaara että Zuckerberg näyttäytyykin ikään kuin tupakkatehtailijana, jonka tuotteella on myös merkittäviä huonoja sivuvaikutuksia kuten riippuvuus, Pullinen miettii.

    Taustalla ei ole vain kohu Cambridge Analytican luvatta hyödyntämistä käyttäjätiedoista, vaan myös laajempi pettymys sosiaalisen median maailmaan ja suuriin verkkoyhtiöihin, Pullinen katsoo.

    Facebook reagoinut aiempaa tiukemmin

    Pullinen muistaa Facebookin tehneen historiassaan monenlaisia virheitä, joita se on joutunut pyytelemään anteeksi. Samalla on usein luvattu muutoksia, joiden toteuttamisen aste on vaihdellut. Nyt yhtiö vaikuttaa suhtautuneen tilanteeseen vakavammin.

    – Nyt on suljettu kolmansien osapuolien käyttämiä rajapintoja ja muutettu ehtoja, mitkä ovat olleet selkeämpiä tekoja kuin monesti aiemmin.

    Pullinen katsoo yhtiön ympärillä käydyn keskustelun avanneen ihmisten silmiä sille, mitä kaikkea tietoa suuret internetyhtiöt meistä keräävät ja miten tätä tietoa voikaan hyödyntää.

    Suomessa asia on voinut tuntua etäiseltä, kun näkyvimmät vaikutukset Facebookista saadun datan käytöllä on ollut Yhdysvaltojen vaaleissa tai Britannian Brexit-äänestyksessä.

    Pullinen vertaa tilannetta ympäristöasioihin, joissa on vaikea hahmottaa yksittäistä tekoa tai hetkeä mitenkään ratkaisevaksi, mutta pienet teot yhdessä luovat laajemman ilmiön.

    Datan ympärille kasvanut ympäristö näkyväksi

    Pullinen katsoo, ettei Facebook ole kärsinyt merkittävästä käyttäjäkadosta, vaikka palvelu on kerännyt kritiikkiä. Massojen sijaan palvelusta on lähtenyt yksittäisiä, näkyviä käyttäjiä.

    Hänen mukaansa ihmiset yrittävät nyt ymmärtää ympärillä olevaa systeemiä, jota he eivät oikein hahmota.

    – On herätty miettimään, mikä tämä ympäristö on ja ajateltu sitä eri tavalla kuin aiemmin. Nyt on tullut aiempaa näkyvämmäksi, millainen ympäristö datan ympärille on syntynyt, Pullinen sanoo.

    Hän pitää tärkeänä, että isot internetyhtiöt kävisivät vuoropuhelua ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yhtiöillä voisi olla yleisöasiamiehiä, jotka yrityksen sisällä ajaisivat käyttäjien etua tai niillä voisi olla esimerkiksi paikallistason edustajia.

    – Ei pitäisi hyväksyä tilannetta, jossa suuret internetyhtiöt ovat vain Kaliforniassa eivätkä vastaa puheluihin tai yhteydenottoihin, Pullinen katsoo.

    Hän kaipaa laajempaa pohdintaa siitä, kuinka analogisen ajan lainsäädäntö sopii nykyiseen digitaaliseen aikaan ja suuriin internetyrityksiin. Pullinen viittaa Saksan tehneen rajun muutoksen, kun se velvoitti yrityksiä poistamaan nopeasti lainvastaisen sisällön.

    – Sen myötä esimerkiksi Twitterillä on velvollisuus poistaa lainvastainen sisältö, mutta se itse joutuu arvioimaan, mikä on lainvastaista ja tässä on ilmeinen ylireagoinnin riski.

    Pullinen pitää tärkeänä, että voimassa olevat lait saataisiin toimeenpantua verkkoympäristössä nykyistä tehokkaammin, ja että esimerkiksi ilmeiset uhkaukset otettaisiin vakavammin.

    Aiempia uutisia aiheesta

    Kongressin Facebook-käsittely alkoi Zuckerbergin kirjallisella lausunnolla: Virhe oli minun ja pyydän sitä anteeksi

    Facebook ilmoittaa tänään miljoonille tietovuodon uhreille väärinkäytöstä – Seuraa uutisvirtasi yläreunaa

    Verkkolehti: Facebook on poistanut Zuckerbergin lähettämiä viestejä käyttäjien postilaatikoista

    Ylen kysely: Whatsappia käytetään eniten, Instagramia suosivat naiset

    Ruben Stillerin keskusteluohjelma: Pitäisikö Facebook laittaa kuriin? Vieraina Aalto-yliopiston uuden median muotoilun professori Teemu Leinonen, Tampereen yliopiston journalistiikan vierailuprofessori Jussi Pullinen ja toimittaja Sami Kuusela.

    Facebookin Mark Zuckerbergia kuullaan tänään kongressissa – nämä neljä kysymystä ovat nyt tärkeitä Facebook-skandaalissa

    Facebookin Mark Zuckerbergia kuullaan tänään kongressissa – nämä neljä kysymystä ovat nyt tärkeitä Facebook-skandaalissa


    Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg kohtaa tänään tiistaina Yhdysvaltojen kongressin hankalassa tilanteessa. Pelissä on some-jätin maine, tulevaisuus ja markkina-arvo. Yle seuraa verkkosivuilla kuulemista hetki hetkeltä kello 21...

    Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg kohtaa tänään tiistaina Yhdysvaltojen kongressin hankalassa tilanteessa. Pelissä on some-jätin maine, tulevaisuus ja markkina-arvo.

    Yle seuraa verkkosivuilla kuulemista hetki hetkeltä kello 21 alkaen.

    Skandaali alkoi maaliskuussa, kun muun muassa Donald Trumpin presidentinvaalikampanjaa avustanut Cambridge Analytica jäi kiinni Facebookin käyttäjätietojen luvattomasta hyödyntämisestä.

    Se on pakottanut Zuckerbergin jo nyt nopeisiin muutoksiin ja myönnytyksiin, kuten turvallisuusasetusten päivityksiin ja poliittisen mainonnan tarkempaan tarkkailuun.

    Viimeksi eilen Facebook ilmoitti tukevansa Yhdysvalloissa valmisteilla olevia lakeja, joiden avulla joukkoviestimiä koskevia poliittista mainontaa rajoittavia lakeja laajennetaan koskemaan myös internet-mainonnan jättiläisiä Googlea, Twitteriä ja Facebookia.

    Aiemmin Zuckerbergin yhtiö suhtautui samoihin lakeihin hyvin nihkeästi ja lobbasi itsesääntelyn puolesta.

    Se, riittävätkö nämä eleet tyynnyttämään kongressin nähdään tänä iltana, kun Mark Zuckerberg astelee kongressin eteen. Silloin Zuckerbergin esiintymistä ja argumentteja arvioivat paitsi Yhdysvaltalaiset lainsäätäjät, myös Facebook-käyttäjät ympäri maailman.

    Mihin kysymyksiin Mark Zuckerberg joutuu vastaamaan?

    Kun kongressiedustajat huomenna pääsevät esittämään kysymyksiä Facebookin toimitusjohtajalta, pääteema on varmasti käyttäjiä koskevan tiedon kerääminen, suojaaminen ja sitä koskevien ehtojen selvyys.

    Zuckerberg saattaa joutua vastaamaan esimerkiksi kysymykseen siitä, omistaako Facebook vai käyttäjä yhtiön keräämät henkilötiedot. Lähes yhtä varmasti toimitusjohtaja joutuu perustelemaan, miksi käyttäjätietojen luovuttamisen ongelmia ei ole perusteellisesti selvitetty jo vuosia sitten.

    Zuckerberg on sekä Facebookin toimitusjohtaja että yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Tämä tarkoittaa, ettei häntä voida irtisanoa yhtiöstä, jollei hän itse päätä astua syrjään.

    Kongressilla ei ole valtuuksia pakottaa yhtiötä järjestämään päätöksentekoaan uudelleen, mutta Zuckerbergin vastaukset saattavat innostaa lainsäätäjiä, kun nämä pohtivat lainsäädäntöä joka vaikuttaisi myös Facebookin toimintaan.

    Mitä Facebook pyrkii saavuttamaan kuulemisen aikana?

    Äkkiseltään Facebookilla näyttää olevan illan kongressikuulemisen aikana vain hävittävää, mutta totuus on toinen: nyt on Mark Zuckerbergin hetki voittaa Facebookin käyttäjien luottamus takaisin.

    Facebook-skandaalia tiiviisti seurannut toimittaja ja yrittäjä Sami Kuusela uskoo, että kuulemisesta on tulossa spektaakkeli. Kuusela kommentoi illalla kuulemista Ylen hetki hetkeltä -seurannassa.

    Facebookin näkökulmasta tarkoitus on esittää mahdollisimman uskottava anteeksipyyntö. Zuckerberg toisti anteeksipyyntönsä jo maanantaina kongressille antamassaan kirjallisessa lausunnossa. Kuuselan mukaan Zuckerbergin ei kannata ryhtyä väittelemään kongressiedustajien kanssa, vaikka asia on hyvin monimutkainen.

    Kongressin vakuuttaminen ei tule kuitenkaan olemaan helppoa, kuten The New York Times -sanomalehti kirjoittaa.

    Lehden lähteiden mukaan joukko asianajajia on valmentanut Zuckerbergia ennen kuulemista muun muassa siinä, miten reagoida keskeytyksiin tai rytmittää puheensa.

    Facebookilla ei ole kovin hyviä muistoja hetkistä Yhdysvaltain kongressin edessä. Kun Facebookin edustaja oli lokakuussa senaatin kuultavana Yhdysvaltojen vaaleihin ja Venäjältä maksettuihin vaalimainoksiin liittyen, edustajan epäonnistunut puolustautuminen päätyi satiiriohjelma The Daily Shown vitsiksi.

    Tällä kertaa Zuckerbergin maneerit ovat joutuneet jo etukäteen pilkan kohteeksi suositun komediaohjelman Saturday Night Liven sketsissä.

    Senaattori Al Franken epätoivoisena kesken Facebookin kuulemisen viime lokakuussa. Facebook joutui naurunaiheeksi kuulemisen seurauksena.www.c-span.org

    Onnistuminen kuulemisessa on tärkeää myös Zuckerbergin henkilökohtaisen omaisuuden kannalta. Käyttäjien suhtautuminen Facebookiin vaikuttaa yhtiön markkina-arvoon.

    Miten käy Facebookin kanssa yhteistyötä tekevien yritysten?

    Kun Facebook kiristää käytäntöjään käyttäjätietojen suhteen, se vaikuttaa suureen määrään muita yrityksiä. Sami Kuusela muistuttaa, että Facebookin rajapintoja ja käyttäjätietoja hyödyntävät yritykset muodostavat kokonaisen erilaisten sovellusten talouden.

    Kuuselan mukaan Facebook-yhtiö on jo muuttanut tapaa, jolla Facebookiin linkittyvä Instagram-sovellus jakaa tietoja. Se on vaikeuttanut monien yritysten toimintaa.

    – On ulkopuolisia sovelluksia, jotka ovat esimerkiksi hallinnoineet Instagramia. Jos sovellusten välinen rajapinta suljetaan, hallinnointityökalusta tulee kelvoton. Kaikki siihen laitetut sijoitukset menevät hukkaan.

    Monet yritykset ja järjestöt ovat käyttäneet Facebookin sisäänkirjautumisnappia niiden omiin palveluihin kirjauduttaessa. Jos Facebook tekee käyttäjätietoja koskevia muutoksia, ne saattavat vaikuttaa näihinkin toimijoihin.

    Kuusela ei näe ongelmaa anonyymissa kohdennetussa mainonnassa, jota Facebook myy palveluna eri yrityksille. Hänen mielestään Facebook on kuitenkin avoimuushuumassaan hätiköinyt turvallisuusasetustensa kanssa.

    Miten käyttäjätietoa voisi suojella lainsäädännöllä?

    Kun Facebook osti Instagramin ja monia muita sosiaalisen median yrityksiä, se sai lähes monopoliaseman käyttäjätietoihin. Monet muut yritykset ovat siitä riippuvaisia.

    – Kun Facebookin valta on monopolisoitunut ja keskittynyt yksiin käsiin, se ei ole tietysti kauhean tervettä. Se johtaa vääränlaiseen kaikkivoipaisuuden tunteeseen, Kuusela sanoo.

    Silti Facebookin vallan suitsiminen ja käyttäjätietojen suojelu lainsäädännöllä on toistaiseksi kysymys vailla vastausta.

    Kuuselan mielestä ydinkysymys koskee nyt kerätyn datan edelleenluovuttamiseen liittyvää kontrollia, siis juuri sitä kysymystä, josta Cambridge Analytica -skandaali alkoi.

    – Se on tosi vaikea kysymys. Nythän me olemme omituisessa tilanteessa, jossa ihmiset tuntevat kalvavia pelkoja siitä, että miksi tämä mainos näkyy minulle tai kuunnellaanko puhelintani, Kuusela kuvaa.

    Lainsäädännön vaihtoehdoksi tai rinnalle Kuusela ehdottaa myös toista tapaa: datakasvatusta mediakoulutuksen lisäksi. Silloin kansalaiset tietäisivät jo tietoja luovuttaessaan, miten niitä voidaan hyödyntää.

    Lue myös:

    Luulitko olevasi turvassa urkinnalta Facebookin asetuksia säätämällä? Tarkista myös puhelimen asetukset ja muut sovellukset

    Huolestuttaako Facebookin tiedonkeruu? Asiantuntija: tee nämä neljä säätöä heti omalle tilillesi

    Analyysi: Facebookin 50 miljoonan ihmisen tietoja käytettiin Trumpin presidenttikampanjan hyväksi – Pitääkö Facebookin käyttö nyt viimeistään lopettaa?

    Suomalaistoimittaja paljasti, miten Facebookin käyttäjätietoja voitaisiin käyttää Trumpin kampanjassa – nyt tietovuotaja vahvisti profiloinnin tapahtuneen

    Kyllä, algoritmit uhkaavat demokratiaa – Valta luisuu some-miljardööreille

    Asiantuntijat kisaavat töistä netissä koko maailman osaajien kanssa – Espoolainen tienaa käännöstöillä alle euron tunnissa

    Asiantuntijat kisaavat töistä netissä koko maailman osaajien kanssa – Espoolainen tienaa käännöstöillä alle euron tunnissa


    Mariana Jimenez avaa kannettavan tietokoneen olohuoneensa pöydälle espoolaisessa lähiössä. Hän on nyt töissä. Jimenez on tehnyt vajaan vuoden käännöstöitä eri puolille maapalloa. Työkeikat löytyvät internetin kansainvälisen...

    Mariana Jimenez avaa kannettavan tietokoneen olohuoneensa pöydälle espoolaisessa lähiössä. Hän on nyt töissä.

    Jimenez on tehnyt vajaan vuoden käännöstöitä eri puolille maapalloa. Työkeikat löytyvät internetin kansainvälisen freelancer-sivuston kautta. Hänellä on sivuilla omalla kuvalla varustettu palvelu, jossa asiakkaat voivat tarjota hänelle keikkoja.

    – Teen usein töitä 30 tuntia viikossa ja ansaitsen 80–100 euroa kuukaudessa, Jimenez kertoo.

    Mariana Jimenez tekee pienimmät käännöstyöt noin viidellä eurolla. Se on vasta-alkajan palkkio. Käännettävät tekstit ovat usein mainoksia. Pakkiosta yksi euro menee keikkasivustojen ylläpitäjälle.

    Samaa palvelua tarjoavat sadat muutkin kääntäjät eri puolilta maailmaa.

    – Voisinhan minä pyytää korkeampaa hintaa, mutta silloin asiakas ostaisi työn joltain toiselta.

    Asiantuntijatyötä tekevä Jimenez kilpailee työkeikoista nyt globaaleilla markkinoilla. Se on freelancer-sivustojen näkyväksi tekemä ilmiö.

    Palkkio on sama asuipa käännöstyön tekijä missä maassa hyvänsä. Jimenez tietää, että esimerkiksi Meksikossa viisi euroa on paljon suurempi raha kuin Suomessa.

    Keikkatyöläinen kertoo, että usein asiakkaat koettavat tingata noin viidenkin euron palkkiosta. Siihen Jimenez ei suostu.

    Asiantuntijoiden globaali verkkokauppa

    Mariana Jimenez ei ole suinkaan ainut Suomessa, joka myy palvelujaan erilaisilla freenlancer-sivustoilla. Monet graafikot, kääntäjät, ohjelmoijat, markkinointisuunnittelijat ja muut koulutetut ammattilaiset ovat kirjautuneet kansainvälisille keikkasivustoille, eräänlaisille asiantuntijoiden markkinapaikoille.

    Siellä he kilpailevat Mariana Jimenezin tapaan työtehtävistä intialaisten, kiinalaisten, puolalaisten ja koko maailman osaajien kanssa.

    Maailman suurimpia asiantuntijoiden keikkasivustoja ovat esimerkiksi Freelancer.com ja Upwork.com. Pelkästään näille sivustoille on kirjautunut jo parikymmentä miljoonia työnsä myyjää SAK:n keräämien tietojen mukaan.

    Sivustoilla työ ja tekijät kohtaavat hieman samaan malliin kuin verkkokaupassa tavara ja ostaja. Tai kuten Tinderissä nainen ja mies.

    Tutkija ostaa työtä kolmelta mantereelta

    Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halavalle kansainväliset freelancereiden työnmyyntisivustot ovat tuttuja. Hän ostaa itsekin graafikkojen palveluksia oman yrityksensä tarpeisiin netistä, ympäri maapalloa.

    – Hinnalla ei ole niin suurta merkitystä kuin me luulemme, Halava sanoo.

    On totta, että osa freelancer-sivustojen kautta osaamistaan myyvistä ammattilaisista pyytää hyvää tuntipalkkaa, jotkut jopa lähes 200 euroa tunnilta.

    Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava ostaa graafikkojen palveluja netin freelancer-sivustoilta.Janne Lindroos / Yle

    Palvelujen ostajana Halavaa houkuttelee freelancer-sivustojen runsas tarjonta ja hyvin suunniteltu palveluprosessi.

    – Minä pystyn löytämään hyvin helposti maapallon eri kolkilta ne toimijat, jotka tekevät juuri sellaista, mitä minä olen hakemassa.

    Halava kertoo, että hän on ostanut graafikoiden palveluksia viidestä eri maasta, kolmelta mantereelta.

    Työt hoituvat Pohjanmaan bussissa

    Freenlancereiden keikkatyötä välittävät markkinapaikat ovat osa niin sanottua alustataloutta.

    Alustatalous on tullut tutuksi Suomessa lähinnä suorittavan työn halpamarkkinoina.

    Tunnetuimpia alustatalouden töitä ovat erilaiset halvat kuljetuspalvelut. Niistä esimerkiksi Uber-palvelun kautta voi kuka tahansa auton omistaja myydä kyytipalvelua taksien tapaan. Foodora- ja Wolt-palveluista asiakas voi tilata ravintolaruokaa ja polkupyörälähetti tuo sen asiakkaan kotiin.

    Kyytipalveluissa työ tehdään hyvinkin paikallisesti, yhden kaupungin tai kunnan alueella. Digitaalisesti tehtävät asiantuntijatyöt taas eivät fyysistä läsnäoloa. Ne työt voi tehdä tietokoneen äärellä missä päin hyvänsä maapalloa – vaikkapa bussissa Espoosta Pohjanmaalle, kuten Mariana Jimenez tekee.

    Suomalaiset tekevät sivutöitä

    Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava ennustaa, että yhä useampi suomalainen myy tulevaisuudessa työtään vastaavilla alustoilla.

    – On hyvin todennäköistä, että 2030-luvun lopulla 60 prosenttia suomalaisesta työvoimasta on yrittäjiä ja freelancereita ja vain 40 prosenttia on palkkatyöntekijöitä, Halava laskee.

    Alustojen välittämän työn arvo saattaa nousta 25 miljardiin euroon lähivuosina.

    Turun yliopistossa on tutkittu kansainvälisillä palvelualustoilla toimivia suomalaisia asiantuntijoita.

    Vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan suomalaiset asiantuntijat hankkivat palvelualustojen kautta lähinnä lisäansioita. Varsinainen työ ja ansiot tulevat ainakin toistaiseksi muualta, pysyvistä palkkatöistä.

    Alustatalouden voikin sanoa vasta orastavan Suomessa. Alustojen välittämän työn arvo saattaa nousta 25 miljardiin euroon maailmanlaajuisesti lähivuosina, Maailmanpankki arvioi.

    Yrittäjä osti viiden dollarin logon

    Suomalainen graafikko ja yrittäjä Sanna Pyykkö myy omaa työtään perinteiseen malliin.

    Hänen asiakkaansa ovat suomalaisia yrityksiä, yhdistyksiä ja julkisen puolen toimijoita. Työstä sovitaan nenät vastakkain neuvotellen tai sähköpostilla.

    Kansainvälinen kilpailu on näkynyt jo jonkin aikaa Pyykön alalla eli graafisessa suunnittelussa. Graafikko on huomannut, että etenkin pienet yrittäjät ostavat liikemerkkinsä eli yrityksensä logon mielellään halvalla netin kautta.

    Graafinen suunnittelija Sanna Pyykkö on huomannut, että alhaiset hinnat houkuttelevat suomalaisia yrittäjiä ostoksille kansainvälisille freelancer-sivustoille.Janne Lindroos / Yle

    Pyykkö muistelee äskettäistä tapaamistaan muiden yrittäjien kanssa.

    Kouluttaja oli esitellyt nettipalvelun kautta tilaamaansa yrityksensä logoa ja arvuutellut työn hintaa. Lopuksi oli paljastunut, että liikemerkki irtosi viidellä dollarilla eli noin viidellä eurolla.

    – Minä katsoin graafikkona logoa ja ajattelin, että sen se on näköinenkin, Pyykkö tokaisee.

    Tarina kertoo siitä, kuinka Pyykkö on huomannut graafisen suunnittelun arvostuksen heikenneen. Samalla valmius maksaa suomalaisen graafikon työstä tuntuu hänestä vähentyneen.

    Alusta vie kohti uutta työelämää

    Tutkija ja konsultti Ilkka Halava näkee palvelualustoissa paljon hyvää. Ne ovat uusi, tekniikan kehittymisen aikaansaama tapa ansaita ja tehdä työtä.

    – Alustoilla yrittäjä tai freelancer ei joudu etsimään asiakkaita, vaan alusta synnyttää asiakkaiden virran, Halava kuvailee.

    Halavan mielestä maailmanlaajuinen osaamismarkkina yhdistää ennennäkemättömällä tavalla työn ja tekijän.

    – Alustatalous mahdollistaa sen, että jonkin aivan erityinen tarve ja sen osaaja löytävät toisensa toisin kuin ennen.

    Halavan mielestä alustat myös niin sanotusti suoristavat työtä.

    – Yrittäjän ja asiakkaan väliltä on yritetty niissä selvästi poistaa kaikki mahdollinen hallinto ja luotu mahdollisuus keskittyä vain ydintehtävään, luovaan työhön.

    Graafikot valitsivat itse työkaverinsa

    Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava kertoo haastatelleensa hänelle työtään myyneitä graafikkoja eri maissa.

    Halava kertoo, että yhden palveluntarjoajan takana saattaa olla useita graafikoita. He ovat siis perustaneet oman paikallisen työyhteisön, joka myy palveluja yhdessä.

    – Graafikot kertoivat, että he ottavat kaikki työt vastaan ja jakavat ne tasaisesti koko porukan kesken.

    Halava uskoo, että vastaavia asiantuntijoiden työyhteisöjä syntyy tulevaisuudessa lisää. Jos perinteiset työyhteisöt vähenevät, saattaa syntyä uusia.

    – Ihminen saa valita itse työkaverinsa.

    Postikortin lähettämällä tienaa euron

    Luovuus kukoistaa keikkasivustoilla. Yksi lupaa suunnitella Pohjoismaihin tulevalle vieraalle lomaohjelman. Toinen lupaa auttaa opiskelupaikan hankinnassa.

    Mariana Jimenez tarjoaa käännöstöiden lisäksi muutakin palveluja. Hänen palveluideansa saa asiakkaan hyvälle tuulelle. Jimenez lupaa: “Lähetän postikortin Suomesta.”

    Postikorttipalvelunkaan hinta ei päätä huimaa. Se on samaiset viitisen euroa.

    – Minulle jää postikortin lähettämisestä voittoa vain euro, Mariana sanoo.

    Kortteja on lähtenyt maailmalle puolenkymmentä. Asiakkaat ovat pyytäneet lähettämään myös muita asioita kuten mukeja tai tekstiilejä.

    Toiveissa perinteinen palkkatyö

    Mariana Jimenez ansaitsee keikkatyöllään siis vain taskurahaa. Silti hän tekee mielellään saamiaan tehtäviä.

    – Minulle on tärkeää, että saan jotain aikaiseksi, Jimenez sanoo.

    Mariana Jimenez muutti Suomeen Meksikosta seitsemän vuotta sitten, kun opinnot meksikolaisessa yliopistossa olivat ohi.

    Suomessa hän meni naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Sitten tuli ero.

    Käännöskeikat ovat sopineet hänelle hyvin siksi, että ne kulkevat aina hänen mukanaan. Hän tarvitsee työntekoon vain kannettavan tietokoneen ja internetyhteyden.

    Jimenez haluaa tienata rahaa sen verran, että sillä tulee toimeen.

    Jimenez on matkustanut jo pari vuotta Pohjanmaan ja Espoon väliä ahkerasti. Jimenezin ja hänen entisen puolisonsa lapset asuvat Pohjanmaalla, mutta hänen suomen kielen opintonsa ovat Espoossa.

    – Nyt aion etsiä Pohjanmaalta pysyvän työpaikan, Jimenez kertoo.

    Pysyvyyden lisäksi Jimenez haluaa tienata rahaa sen verran, että sillä tulee toimeen.

    – Aion silti jatkaa keikkatöitäni ja postikorttien lähettämistä, Jimenez sanoo.

    Se on Mariana Jimenezin mielestä niin hauskaa.

    Digikuvien paljous alkoi käydä hermoille – valokuvaaja tarttui ikivanhaan kameraan

    Digikuvien paljous alkoi käydä hermoille – valokuvaaja tarttui ikivanhaan kameraan


    "En mä ole somessa. Vaimolta kuulen, mitä siellä tapahtuu." Porilainen Tuomas Sinkkonen on valokuvaaja, joka ei halua kutsua itseään taiteilijaksi. Mutta taiteelta hänen kuvansa näyttävät. Sinkkonen on muutenkin kiinnostunut...

    "En mä ole somessa. Vaimolta kuulen, mitä siellä tapahtuu."

    Porilainen Tuomas Sinkkonen on valokuvaaja, joka ei halua kutsua itseään taiteilijaksi. Mutta taiteelta hänen kuvansa näyttävät. Sinkkonen on muutenkin kiinnostunut vastakohdista.

    Nelisen vuotta sitten hän halusi tehdä jotain todella analogista ymmärrettyään maailman täyttyvän digikuvien vyörystä. Vastaus oli 1800-luvulla kehitetty märkälevytekniikka.

    – Koko kuvaustilanne on kuin taikatemppu. Siihen ei vintage-filttereillä pääse.

    Katso minidokumentti "Katse toisesta ulottuvuudesta" tämän jutun pääkuvasta.

    Menneen tavoittamiseen Sinkkonen kuitenkin tarvitsi internetiä. Kamerat löytyivät vasta verkon kautta ulkomailta, kuten Ukrainasta, ja sata vuotta vanhat käyttöohjeet hän haali nettiin skannatuista oppaista ja harrastajafoorumeista.

    Mihin muistomme kiinnittyvät digiaikana - bitteihin vai esineisiin? Lue essee täältä.

    Kuva metallipinnalle vartissa

    Märkälevytekniikka on hidas: varttitunnin prosessissa syntyy yksi ainoa valokuva.

    Mustalle alumiinilevylle kaadetaan jähmettymään liuos. Levy asetetaan toisella liuoksella täytettyyn säiliöön, jolloin siihen syntyy valoherkkä pinta.

    Levy ladataan kameraan ja otetaan pitkällä valotusajalla kuva. Pimiössä alumiinin pinnalle hahmottuu ikään kuin kuvan negatiivi. Levy asetetaan kirkkaaseen päivänvaloon kiinniteliuokseen – ja kuva kääntyy positiiviksi.

    Jaani Lampinen / YleEi analogisen protesti vaan kädenojennus

    Työstään ja välineistään huolimatta Tuomas Sinkkonen ei pidä itseään vanhan ajan valokuvaajana tai uuden teknologian vastustajana.

    Vaikka kaikki vanha mielletään helposti aidommaksi kuin uudet asiat, Sinkkonen sanoo ottavansa moderneja kuvia moderneista ihmisistä.

    – On tulevaisuuden juttu yhdistellä asioita. Siksi en koe analogisuutta ja digitaalisuutta vastakohtina toisilleen.

    Katso minidokumentti valokuvaajan työskentelystä tämän jutun pääkuvasta.

    Katso myös Helsingin villasukkatehtaalla ei käytetä kännyköitä eikä tietokoneita.

    Ylen kysely: Moni vähentänyt vuoden aikana somen käyttöä, osa ei onnistu vaikka haluaa

    Ylen kysely: Moni vähentänyt vuoden aikana somen käyttöä, osa ei onnistu vaikka haluaa


    Aurinkoinen kuva Instagramiin, pikainen päivitys Facebookiin, viestittelyä WhatsApp-ryhmässä ja vielä nopea Twitterin tsekkaus. Sosiaalisessa mediassa voi vierähtää niin paljon aikaa, että monia alkaa jo uuvuttaa. Myös tietojen päätyminen...

    Aurinkoinen kuva Instagramiin, pikainen päivitys Facebookiin, viestittelyä WhatsApp-ryhmässä ja vielä nopea Twitterin tsekkaus. Sosiaalisessa mediassa voi vierähtää niin paljon aikaa, että monia alkaa jo uuvuttaa. Myös tietojen päätyminen vääriin käsiin huolettaa.

    .

    Yle Uutisgrafiikka

    Ylen Taloustutkimukselta tilaaman kyselytutkimuksen perusteella sosiaalisen median käytössä näkyy pientä laskua. Runsas viidesosa vastaajista arvioi vähentäneensä sosiaalisen median käyttöä viimeisimmän vuoden aikana. Osa vastaajista on puolestaan lisännyt käyttöä, mutta heidän osuutensa on pienempi.

    – Monet ihmiset kokevat, että some hallitsee liikaa ajankäyttöä. Siitä on tullut vähän kuin alkoholi tai huume. Myös tietoturvakeskustelu heijastuu siihen, että sosiaalisen median käyttöä on vähennetty, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo.

    Espoolainen Jenna Verainen käyttää Instagramia ja Facebookia päivittäin.Markku Rantala / Yle

    Myös espoolainen Jenna Verainen on viime aikoina vähentänyt omaa somen käyttöään.

    – Lähinnä lasten takia. Näyttääkseni esimerkkiä, että puhelimella ei tarvitse koko ajan olla, Verainen sanoo.

    Verainen käyttää Instagramia ja Facebookia päivittäin, varsinkin vapaapäivisin. Hän seuraa Facebook-kirppareiden tarjontaa ja selailee tuttujen kuulumisia.

    – Olen niin utelias, että pitää tutkia kaikki, mitä päivän aikana on kavereille ja tutuille tapahtunut, hän sanoo ja nauraa.

    Kaikilta sosiaalisen median käytön vähentäminen ei kuitenkaan onnistu, vaikka tahtoa olisi. Ylen teettämään kyselyyn vastanneista nuorista joka seitsemäs oli yrittänyt vähentää sosiaalisen median käyttöä, mutta ei ollut onnistunut siinä. Naisille näin oli käynyt miehiä useammin.

    Helsinkiläiset Teemu Otasalo ja Madeleine Nousiainen arvioivat käyttävänsä somea pari tuntia päivittäin.Markku Rantala / Yle

    Helsinkiläiset Teemu Otasalo ja Madeleine Nousiainen arvelevat kuluttavansa sosiaalisen median parissa keskimäärin pari tuntia päivässä. Aikaa on heidän mielestään vaikeaa arvioida, sillä some on niin kiinteä osa elämää. Otasalon someaikaa kuluu lähinnä Instagramissa ja Facebookissa.

    – Se on helppoa viihdettä. Tulee vaan selailtua, täytettyä tyhjää aikaa. Haluan seurata, mitä kavereille kuuluu. Ja tietysti ilmoitella sinne vähän omasta elämästä, Teemu Otasalo sanoo.

    .

    Yle Uutisgrafiikka

    Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen on myös Ylen teettämään tutkimukseen vastanneiden mukaan tärkein syy somen käyttöön. Seuraavaksi tärkeintä on uutisten seuraaminen. Kolmannella sijalla on omien valokuvien lataaminen sivustoille.

    Taloustutkimus haastatteli maaliskuun lopussa runsasta tuhatta suomalaista. Vastaajat olivat 15–79-vuotiaita. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa Facebookin, Instagramin, Snapchatin, Twitterin ja WhatsAppin käyttöä. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

    Lue myös:

    Perhe testasi, kuinka paljon aikaa arjessa menee kännykän ruudun tuijottamiseen – Oletko sinä oman aikasi herra?

    Ylen kysely: Suomalaiset ovat huolissaan Facebook-tietojensa väärinkäytöstä – "Sitä miettii kahdesti, mitä sinne laittaa"

    Huolestuttaako Facebookin tiedonkeruu? Asiantuntija: Tee nämä neljä säätöä heti omalle tilillesi

    Analyysi: Facebookin 50 miljoonan ihmisen tietoja käytettiin Trumpin presidenttikampanjan hyväksi – Pitääkö Facebookin käyttö nyt viimeistään lopettaa?

    Ylen kysely: Suomalaiset ovat huolissaan Facebook-tietojensa väärinkäytöstä –

    Ylen kysely: Suomalaiset ovat huolissaan Facebook-tietojensa väärinkäytöstä – "Sitä miettii kahdesti, mitä sinne laittaa"


    Omien Facebook-tietojen väärinkäyttö huolestuttaa suomalaisia. Vähiten asia mietityttää alle 25-vuotiaita ja eniten huolissaan ovat heitä vanhemmat Facebookin käyttäjät. Tämä selviää Ylen Taloustutkimukselta tilaamasta sosiaalisen median...

    Omien Facebook-tietojen väärinkäyttö huolestuttaa suomalaisia. Vähiten asia mietityttää alle 25-vuotiaita ja eniten huolissaan ovat heitä vanhemmat Facebookin käyttäjät.

    Tämä selviää Ylen Taloustutkimukselta tilaamasta sosiaalisen median käyttöä selvittäneestä tutkimuksesta.

    Sen mukaan yli puolet suomalaisista mainosrahoitteisen yhteisöpalvelu Facebookin käyttäjistä on erittäin tai melko huolestunut siitä, että heidän sinne laittamiaan tietoja voidaan käyttää vahingollisesti.

    Helsingin Kalliossa sijaitsevassa kahvilassa suurimmalla osalla asiakkaista on edessään pöydällä kannettava tietokone tai kännykkä. Kahvittelun ohessa hoituu työnteko sekä sosiaalisen median seuraaminen.

    – Kyllä minä olen jonkun verran omien tietojeni vahingollisesta käytöstä huolissani, Minna Pessa-Makkonen myöntää.

    Thomas Kinnaird kertoo, että hänen Facebook-käyttönsä on vähentynyt viime vuosina.

    – Sitä miettii kahdesti, mitä sinne laittaa ja millaiseen jakeluun se saattaa mennä.

    Tutkimus

    Yle tilasi tutkimuksen Taloustutkimukselta.

    Haastateltavia 1089. Facebookin käyttäjiä 746.

    Haastattelut tehtiin 26.-27.3.2018.

    58 % huolissaan tietojen vahingollisesta käytöstä.

    66 % ilmoittaa, ettei Facebook-kohu ole vaikuttanut sen käyttöön.

    Facebookilla on Suomessa kuukausittain yli kaksi miljoonaa käyttäjää.

    – Facebookissa on paljon muiden laittamaa tavaraa, tai muut ovat tägänneet kuviinsa. Siellä on sellaista, mihin itsellä ei ole vaikutusvaltaa. En yöunia menetä, mutta kyllä sitä ajattelee, Riku Rahikainen toteaa.

    Facebookin käyttäjien yksityisyyden suoja koki kolauksen maaliskuussa, kun ilmeni, että yli 50 miljoonan amerikkalaisen tietoja päätyi poliittiseen vaikuttamiseen erikoistuneelle, Cambridge Analytica -yhtiölle.

    Se herätti kysymyksen käyttäjätietojen suojaamisesta ja siitä, voiko yhteisöpalveluun luottaa ja missä määrin.

    Vaikka suomalaiset ovat huolissaan, silti kaksi kolmesta ilmoittaa, ettei kohu tietojen leviämisestä ole vaikuttanut heidän Facebookin käyttöönsä.

    Joka viides kertoo käyttävänsä palvelua kuten ennenkin, mutta olevansa varovaisempi siinä, mitä tietoja laittaa päivityksiinsä.

    Tapauksen takia kukaan ei myönnä kokonaan lopettaneensa Facebook-tilinsä käyttöä.

    – Olen ollut aika varovainen jo aikaisemminkin siinä, mitä tietoja itsestäni laitan, Minna Pessa-Makkonen sanoo.

    Thomas Kinnaird arvelee, että käyttäjätietojen päätymisellä Cambridge Analyticalle on ollut vaikutusta.

    – Varmasti on vaikuttanut moniin. Se, että niin helposti, niin suuri tietomäärä pääsee uuteen jakeluun, totta kai se pistää miettimään näitä asioita.

    Samaa tuumii Riku Rahikainen.

    – Kohu laittaa ajattelemaan ylipäätään sitä, että kuinka paljon meistä on tietoa Internetissä.

    Thomas KinnairdJanne Lindroos / Yle

    Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on pyytänyt anteeksi luottamuksen rikkomista. Sosiaalinen viestintäsivusto on myös ilmoittanut parantavansa käyttäjien yksityisyydensuojaa ja helpottavansa omien tietojen poistamista.

    – Facebook ei häviä mihinkään, mutta varmasti siellä vähenee henkilökohtaisten asioiden postaus, Minna Pessa-Makkonen pohtii.

    Taloustutkimus haastatteli tutkimukseen 1089:ää henkilöä eri puolilta Suomea. Heistä Facebookin käyttäjiä oli 746.

    Puolet haastatteluista tehtiin puhelimitse ja puolet Internet-paneelissa. Otos edustaa Suomen aikuisväestöä eli 15 vuotta täyttäneitä. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

    Lue myös:

    Huolestuttaako Facebookin tiedonkeruu? Asiantuntija: tee nämä neljä säätöä heti omalle tilillesi

    Analyysi: Facebookin 50 miljoonan ihmisen tietoja käytettiin Trumpin presidenttikampanjan hyväksi – Pitääkö Facebookin käyttö nyt viimeistään lopettaa?

    Nuorten aikuisten neulontaharrastus räjähti –

    Nuorten aikuisten neulontaharrastus räjähti – "Tästä tulee pojalle sukat Rammstein-kuviolla"


    Mistä on kyse?Moni käsityöharrastaja etsii innostusta ja ohjeita sosiaalisen median harrasteryhmistä ja netin käsityöblogeistaKouvolalaisen Tanja Lahtisen perustamassa Neulonta-ryhmässä Facebookissa on yli 30 000 jäsentäPohjoismaiden suurin...

    Mistä on kyse?Moni käsityöharrastaja etsii innostusta ja ohjeita sosiaalisen median harrasteryhmistä ja netin käsityöblogeistaKouvolalaisen Tanja Lahtisen perustamassa Neulonta-ryhmässä Facebookissa on yli 30 000 jäsentäPohjoismaiden suurin käsityölankavalmistaja Novita pitää omia ja muiden ylläpitämiä verkkoyhteisöjä tärkeinä

    Kouvolalainen Tanja Lahtinen istuu olohuoneensa sohvalla. Älypuhelin ja tablettitietokone ovat käden ulottuvilla, mutta nyt kädet ja sukkapuikot käyvät uuden käsityön kimpussa.

    – Tästä tulee pojalle sukat Rammstein-kuviolla.

    Perusvillasukat Lahtinen neuloo muutamassa päivässä, mutta saksalaisen metalliyhtyeen merkki tuo työhön lisää vaikeuskerrointa.

    Vaikka nelikymppisellä neulojalla on monia kädentaitajia suvussaan, niin käsityöharrastus ei heti koukuttanut häntä.

    – Ala-asteella ensimmäinen työni oli sipulipussi, josta virkkasin kaksi riviä ja jonka mummo teki loppuun. Parikymmentä vuotta sitten tein pojalle koirakuvioisia lapasia, mutta niistä tuli jotain ihan muuta. Ne tekeleet päätyivät roskiin.

    Vähän yli kymmenen vuotta sitten Lahtinen päätti ottaa neulomisen haltuun. Tällä kertaa apua löytyi myös internetistä.

    – Löysin esimerkiksi amerikkalaisen Ravelry-sivuston, jossa on valtavasti neule- ja virkkuuohjeita. Sitten IRC-galleriassa pohdittiin ihmisten kanssa, että vastaavan sivuston voisi perustaa Facebookiin, jos sinne alkaa tulla ihmisiä.

    Lahtisen perustama Neulonta-ryhmä Facebookissa on nyt vähän yli 10-vuotias. Ryhmässä on tällä hetkellä yli 30 000 jäsentä, jotka ovat kiinnostuneet neulonnasta, kutomisesta tai virkkaamisesta.

    Neulekuvia ja vilkasta keskustelua

    Itä-Suomen yliopiston käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen puhuu käsityön uudesta tulemisesta, sillä itsetekemisen kulttuuri on lisännyt etenkin nuorten aikuisten harrastajien määrää. Innostusta ja neuvoja haetaan myös sosiaalisesta mediasta, joiden ryhmissä jaetaan niin onnistumiset ja kuin epäonnistumisetkin.

    – Ryhmämme paras anti on, että kaikentasoiset harrastajat uskaltavat laittaa kuvia omista töistään. Toki taitajatkin esittelevät onnistumisiaan, mutta viimeksi pari päivää sitten yksi rouva laittoi kuvan ensimmäisistä villasukan tekeleistään. Kuvaan tuli paljon kannustavia kommentteja, kertoo Tanja Lahtinen.

    Lankojen värikirjo on nykyään hyivn runsas.Pyry Sarkiola / Yle

    Suurin osa ryhmän jäsenistä on naisia. Valtaosa myös on aktiivisia jäseniä eli he kommentoivat sekä tykkäävät julkaisuista sekä jakavat ryhmään itse kuvia.

    – Perusaiheiden lisäksi neulemuoti ja erilaiset trendit näkyvät sivustolla. Islantilaiset neuleet ovat olleet tämän talven juttu.

    Lahtisen mukaan keskustelu säilyy useimmiten asiallisena, eikä sivuston ylläpitäjien tarvitse paljoa meininkiin puuttua.

    – Väittelyt liittyvät muun muassa eri lankamerkkien laatuun tai puikkojen vertailuun. Välillä joudumme muistuttamaan myös tekijänoikeuksista, sillä emme jaa lehdistä tai kirjoista otettuja kuvia tai ohjeita emmekä muiden ottamia kuvia kuvakaappauksina.

    Lankavalmistaja tarvitsee digiyhteisöjä

    Käsityöalan yrityksetkin tunnustavat verkkoyhteisöjen voiman. Esimerkiksi Pohjoismaiden suurin käsityölankojen valmistaja tuottaa lankakeränsä Kouvolassa, ja 25–35-vuotiaat naiset ovat yrityksen suurin kohderyhmä.

    Yritys on mukana monessa sosiaalisen median kanavassa ja pitää virkeää digiyhteisöä yhtenä kasvun moottorina.

    – Tällä hetkellä meillä on noin 100 000 rekisteröitynyttä käyttäjää meidän omassa Novitaknits-yhteisössä, sanoo Novitan toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen.

    Yhtiön suosituinta opetusvideota on katsottu Youtubessa yli 260 000 kertaa. Videolla neuvotaan, miten villasukan kantapää neulotaan.

    Novitan käsityölankakehräämö sijaitsee Kouvolassa.Pyry Sarkiola / Yle

    Vaikka tällä hetkellä noin 95 prosenttia yrityksen myynnistä tulee Suomesta, niin sosiaalisen median kautta löytyvät globaalit markkinat.

    – Olemme panostaneet digitaalisuuteen paljon, sillä haluamme inspiroida ja rohkaista kuluttajaa kaikissa kanavissa.

    Yhtiön vientimarkkinat ovat myös kasvamassa, sillä Novitan lankoja aletaan myydä brittiläisen John Lewis -ketjun 30 tavaratalossa ja verkkokaupassa ensi syksynä.

    Myös Yhdysvaltojen suurin verkkokauppa haluaa aloittaa yrityksen lankojen myynnin muutaman kuukauden päästä. Lisäksi Saksan markkinatkin ovat avautumassa Novitalle.

    – Käynnissä on maailmanlaajuinen neulebuumi. Maailma on täynnä lankoja, mutta me menemme Suomi-kärki edellä. Luonnolliset värit ja suomalainen design kiinnostavat maailmalla, arvioi Yrjö-Koskinen.

    Tasaista kasvua ja maltillisia kehitysideoita

    Käsityöharrastuksen lisääntynyt imu tuo myös Facebookin Neulonta-ryhmään tasaisesti uusia jäseniä.

    – Minusta on todella hienoa nähdä, että nuoret ihmiset neulovat ja haluavat vaatettaa itseään ja lapsiaan itse tekemillään jutuilla. Tämä ei ole pitkään aikaan ollut vain mummojen harrastus, ryhmän perustaja Tanja Lahtinen sanoo.

    Lahtinen ylläpitää avustajineen ryhmää oman työnsä ohessa. Taloudellista hyötyä hän ei ole sivusta saanut. Ryhmässä ei esimerkiksi julkaista osto- tai myynti-ilmoituksia.

    Villasukkien kuvat leviävät erilaisten somekanavien kautta.Pyry Sarkiola / Yle

    Facebook on kuitenkin noteerannut hänen työnsä. Helmikuussa Lahtinen oli yhtiön järjestämässä tapahtumassa Lontoossa. Helsingin Sanomat kirjoitti tapahtumasta, johon kutsuttiin 150 eurooppalaista ylläpitäjää kertomaan, millaista on ryhmän vetäminen.

    – Olihan se kokemus, kun yhtiö maksoi matkat ja hotellit. Siellä pääsi tutustumaan muihin ylläpitäjiin ja kertomaan ideoita Facebookin kehittäjille.

    Lahtisen ideat oman ryhmäsivunsa kehittämiseksi ovat maltillisia. Tavoitteena on esimerkiksi tehdä ryhmään Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset -osio.

    Sitä ennen on kuitenkin saatava pojan villasukat ja käsityökorissa odottava keskeneräinen peitto valmiiksi.

    – Tietysti on kiva nähdä omien käsiensä jälki. Neuloessani katson usein televisiota ja rentoudun.

    Tekoäly haistaa, milloin ihmiset käyttävät rahaa lemmikkeihinsä – Mustin ja Mirrin työvuorolistoja trimmataan algoritmilla

    Tekoäly haistaa, milloin ihmiset käyttävät rahaa lemmikkeihinsä – Mustin ja Mirrin työvuorolistoja trimmataan algoritmilla


    Miltä kuulostaisi ajatus, että tekoäly suunnittelisi työvuorosi? Ehkä mieleesi hiipii huoli. Miten käy arkeni? Ymmärtävätkö algoritmit, että tiistai-iltana on päästävä treeneihin? Ehdinkö hakea lapseni päiväkodista klo 16? Oloasi ei...

    Miltä kuulostaisi ajatus, että tekoäly suunnittelisi työvuorosi?

    Ehkä mieleesi hiipii huoli.

    Miten käy arkeni? Ymmärtävätkö algoritmit, että tiistai-iltana on päästävä treeneihin? Ehdinkö hakea lapseni päiväkodista klo 16?

    Oloasi ei helpota, että mediassa tekoälyn on kerrottu vievän työpaikat.

    Kenties vartuit katsoen elokuvia, kuten 2001: Avaruusseikkailu, Terminator tai Matrix. Tieteispelkoihin palaamme tuonnempana.

    Mutta voisiko tekoäly laatia työvuorolistasi etevämmin ja tasapuolisemmin kuin pomosi?

    Tässä jutussa selvitetään, miten algoritmien aika näkyy työelämässä ja toisaalta työnhaussa.

    Hengitä rauhassa. Toistaiseksi ei ole mitään pelättävää.

    Tekoäly löytää sinut

    Hyvästi perinteinen CV ja työhakemusten väkertäminen?

    Ei niistä taideta päästä kokonaan eroon. Mutta niiden merkitys vähenee ja muoto muuttuu.

    Nykyisin työnhakija joutuu täyttämään työhakemuksen erikseen jokaisen yrityksen sähköiseen rekrytointijärjestelmään. Tämä vie paljon aikaa ja energiaa.

    Digitaalisuuteen ja työelämään perehtynyt psykologi Juho Toivola uskoo, että teknologia voisi tehdä työnhausta nykyistä jouhevampaa ja miellyttävämpää hakijan kannalta.

    Mitkä ihmeen algoritmit?Algoritmilla tarkoitetaan yksityiskohtaisia ohjeita tietokoneelle siitä, miten jokin tehtävä suoritetaan. Sitä voisi kutsua matemaattiseksi reseptiksi.Ylen artikkelisarjassa kerrotaan, miten tietokoneiden algoritmit ja niiden käsittelemät suuret tietoaineistot vaikuttavat yhteiskuntaan, talouteen ja työelämään.Sarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin algoritmien demokratialle luomaa uhkaa ja toisessa osassa esiteltiin seitsemän nerokasta algoritmia. Kolmas osa kuvasi, miten verkkokauppa mullistuu.

    Emme ehkä hakisi niin usein vääriin työtehtäviin. Toisaalta voisimme saada algoritmien ansiosta ehdotuksia työtehtävistä, joihin emme edes älyäisi hakea.

    – Tekoälystä on tulossa uusi headhunter, joka pystyy poimimaan sopivimmat ihmiset työmarkkinoilta. Siitä tulee myös uusi ammatinvalintapsykologi, joka ehdottaa työnhakijoille uudenlaisia ja hieman yllättäviäkin työtehtäviä, Toivola arvioi.

    Tekoäly pystyy ratkomaan useita työelämän ongelmia paremmin kuin ihminen, sanoo psykologi Juho Toivola.Kalevi Rytkölä / Yle

    Toivola on kouluttaja ja konsultti. Hän on tehnyt töitä henkilöstöhallinnon ja työnantajamielikuvan johtajana muun muassa Finnairilla. Nyt hän on teleoperaattori Elisan resurssointipäällikkö.

    Lisäksi Toivola työskentelee neuvonantajana People Geeks -yrityksessä, joka auttaa yrityksiä saamaan tolkkua digitalisaatioon.

    Toivola uskoo, että työnhaussa yleistyvät keskitetyt tietopankit. Työnhakijat laativat profiilin, josta käy ilmi ihmisen tarina. Mitä osaan, mistä olen tullut, mihin olen menossa.

    Amerikkalainen verkostoitumispalvelu LinkedIn on tunnetuin esimerkki, mutta sen rinnalle noussee yksityisistä yrityksistä riippumattomia, julkisia alustoja.

    Työnhakija antaisi rekrytoijille käyttöoikeuden omaan dataansa, ja tämän jälkeen digitaaliset headhunterit pääsevät vauhtiin.

    – Kun tekoäly näkee, missä henkilö viihtyy ja pärjää, niin se pystyy antamaan urasuosituksia. Hei, nyt olisi tämäntyyppinen tehtävä, jossa sinun vahvuutesi pääsisivät todennäköisesti oikeuksiinsa, ja sinulla olisi mahdollisuus oppia vielä uusia asioita.

    Vainukoira digijäljen perässä

    Useiden tietolähteiden tutkiminen ja yhdistely yleistyvät. Sovellukset haistelevat työnhakijan digitaalista jalanjälkeä verkosta. Julkiset somepäivitykset, blogimerkinnät tai videot kertovat hakijasta paljon.

    Viimeistään nyt kannattaa pohtia, mitä someen syytää.

    Joberate-palvelu selvittää oppivien algoritmien avulla, milloin työntekijä todennäköisesti suunnittelee työpaikan vaihtamista. Tämä on kuumaa kamaa työvoimapulassa riutuvilla aloilla.

    Algoritmit seuraavat työntekijän käyttäytymistä julkisilla alustoilla, kuten Facebookissa ja LinkedInissä. Johtopäätöksiä ohjelmisto vetää esimerkiksi työpaikkailmoitusten selailun ja peukutusten perusteella.

    Vielä nyt henkilöstöjohtamisessa on tyypillisempää käyttää ohjelmistoja, jotka tyytyvät profiloimaan ja listaamaan työnhakijoita paremmuusjärjestykseen jonkin halutun kriteerin perusteella.

    Tällaista teknologiaa hyödyntää esimerkiksi kodinelektroniikkaa myyvä Gigantti.

    Marssitaan siis Helsingin keskustassa sijaitsevaa myymälään, jossa kauppoja hieroo tuoteryhmävastaava Teemu Lassila. Hän lukeutuu huippumyyjiin, jollaisia kutsutaan Gigantissa lempinimellä Top Gun.

    Gigantin mukaan huippumyyjä on oma-aloitteinen, uskaltaa lähestyä asiakkaita ja sietää myös stressiä. Myyjät näkevät myyntituloksensa jatkuvasti. Tuoteryhmävastaava Teemu Lassila on työskennellyt firmassa neljä vuotta.Kalevi Rytkölä / YleVerkkotesti rankkaa työnhakijoita

    Gigantin myymälässä kiiltelee pitkä rivi älypuhelimia, läppäreitä, telkkareita. Niissä on tolkuton määrä speksejä. Mikä olisi passeli meikäläiselle?

    Hyvä myyjä uskaltaa lähestyä asiakasta ja jaksaa kuunnella tämän tarpeita. Rivien välistä on aistittava, mitä asiakas oikeasti etsii juuri sillä hetkellä. Turinatuokion pitäisi päättyä kauppoihin.

    Teemu Lassila ei vaikuta showmieheltä. Hän asettelee sanansa rauhallisesti. Mikä häntä ajaa eteenpäin työssä?

    – Kilpailuvietti. Eihän tätä muuten jaksaisi tehdä, Lassila naurahtaa.

    Kisa myyntiluvuista käydään tiskin takana seisovan kollegan kanssa. Hyvässä hengessä, Lassila lisää.

    Gigantti haluaa palkata lisää Lassilan kaltaisia myyjiä, ja teknologia on valjastettu siinä avuksi.

    Gigantin henkilöstöpäällikkö Päivi Mäenpää kertoo, että yritys on selvittänyt, millainen on ideaali myyjä.

    Pohjatyönä Gigantti teetti persoonallisuus- ja kykytestejä myyjillään. Testituloksia peilattiin työntekijöiden myyntituloksiin.

    Näin syntyi profiili myyjän ominaisuuksista, jotka todennäköisesti ennustavat hyvää myyntiä.

    Teknologia voi auttaa rekrytoijaa tekemään objektiivisia päätöksiä, arvioi Gigantin henkilöstöpäällikkö Päivi Mäenpää.Kalevi Rytkölä / Yle

    Giganttiin myyjäksi haluava täyttää kolme verkkopohjaista testiä. Niillä mitataan hakijan motivaatiota, oppimiskykyä ja toimintaa asiakastilanteissa.

    Ohjelmisto laatii tulosten perusteella myymäläpäälliköille ennusteen siitä, kuinka hyvin työntekijä luultavasti pärjäisi myyjänä.

    Jos hakijoita on paljon, heidät rankataan järjestykseen pisteiden perusteella. Hieman yllättäen parhaat löytyvät usein joukon keskivaiheilta, ei suinkaan kärjestä.

    Suurimman pistepotin saaneet ovat loogisia ajattelijoita, mutta se ei takaa, että jaksaa asiakkaita päivästä toiseen.

    Ihminen palkkaa kaltaisiaan, ohjelmisto syynää osaamista

    Mäenpää painottaa, että rekrytointipäätöstä ei tehdä pelkän soveltuvuustestin perusteella. Aiempi työkokemus, opinnot ja työhaastattelu painavat edelleen vaakakupissa.

    Esikarsintaa tekevät algoritmit säästävät rekrytointeja tekevien myymäläpäälliköiden työaikaa ja siten yritykseltä rahaa.

    Firman menestyksen kannalta rekrytoinnit ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä Pohjoismaissa konserni palkkaa 2 000 ihmistä vuodessa satoihin myymälöihin.

    Mäenpään mukaan ohjelmistoteknologian käyttö vähentää myös huteja rekrytoinneissa. Soveltuvuustestit kun antavat objektiivista tietoa hakijan osaamisesta riippumatta tämän sukupuolesta, iästä, etnisestä tausta tai ulkonäöstä.

    – Ihmisellä on tapana rekrytoida itsensä kaltaisia työntekijöitä. Tällä voidaan vähentää inhimillistä erehtyväisyyttä, hän sanoo.

    Gigantti selvittää verkkopohjaisilla soveltuvuustesteillä muun muassa sitä, miten työnhakijat toimisivat arkisissa myyntitilanteissa. Kuvakaappaus on otettu myyjille suunnatusta verkkotestistä.Gigantti

    Soveltuvuustestit ovat olleet käytössä nyt muutaman vuoden ajan. Mäenpään mukaan konsernissa on todettu, että uudella tavalla palkatut myyjät tuottavat firmalle aiempaa parempaa tulosta.

    Gigantin käyttämä ohjelmisto ei ole tekoälyä. Termiä käytetään usein algoritmeista, jotka oppivat tiedon kertyessä. Varsinaisen tekoälyn löytämiseksi suomalaisesta henkilöstöjohtamisesta on mentävä eläinten maailmaan. Keskelle koirien valjaita ja kissanleluja.

    Datamassa paljastaa ihmisten liikkeet

    Et löydä etsimääsi tuotetta, eikä myyjää näy missään. Tuttu tuska?

    Pulmana on usein se, että myyjiä ei ole riittävästi töissä siihen aikaan kun asiakkaat ryysivät myymälöihin. Simppelin kuuloinen mutta visainen pulma. Nyt sen ratkomiseen haetaan apua tekoälystä.

    Suomessa ensimmäisten joukossa on liikkeellä lemmikkieläintarvikkeita myyvä Musti ja Mirri.

    Yritys selvittää tekoälyn hyödyntämistä työvuorojen suunnittelussa. Maajohtaja Juhana Lamberg kertoo, että tavoitteena on huolehtia, että henkilökuntaa on myymälöissä oikea määrä, oikeaan aikaan.

    – Tekoäly voi ennustaa tulevat asiakasmäärät ja laatia tunti- ja päiväkohtaiset tarpeet myymälöille, Lamberg kertoo.

    Tällä pyritään parantamaan asiakaspalvelun laatua ja siten lisäämään myyntiä.

    Musti ja Mirri haluaa vapauttaa myymäläpäälliköiden työaikaa työvuorolistojen tekemisestä myyntityöhön. Kuvassa on myyjä Nea Ikonen Helsingin Kaivopihan myymälästä.Kalevi Rytkölä / Yle

    Tekoälyn hienous perustuu siihen, että se voi ahmia käsittämättömän määrän data-aineistoa ja löytää toisiinsa vaikuttavia ilmiöitä.

    Mustin ja Mirrin tapauksessa myyntiennuste laadittiin Oulun seudun myymälöille. Ennusteen pohjaksi tekoälylle syötettiin muun muassa kymmenen miljoonaa sähköistä kuittia ja tiedot 2,6 miljoonasta työtunnista.

    Pilotissa työvuorosuunnittelija sai vuorolistojen pohjaksi tekoälyn laatiman ehdotuksen siitä, miten työtunnit kannattaisi sijoitella asiakasvirtojen perusteella.

    Tekoälyn tarkoitus ei ole korvata vuorolistan tekijää, vaan auttaa tätä tekemään parempia päätöksiä. Ihminen huolehtisi edelleen esimerkiksi vuorotoiveiden täyttämisestä.

    Mitä tekoäly sitten ehdotti? IBM:n Watson-tekoälyyn pohjaava ohjelmisto kehotti vähentämään työtunteja aamuista ja myöhäisilloista, ja lisäämään niitä klo 18–19 tienoilla.

    Projektin vetäjänä toimiva konsultti Pauli Dahlbom People Geeks -yrityksestä kertoo, että alustavat tulokset ovat mallinnuksen perusteella lupaavia.

    – Työvoimakulut vähenevät, mutta asiakaspalvelun laatu ja myynti kasvavat.

    Tekoälylle pitää opettaa, ketkä ovat koiraguruja

    Musti ja Mirri on siirtymässä samaan aikaan keskitettyyn työvuorosuunnitteluun, mikä vapauttaa myymäläpäälliköiden työaikaa myynnin johtamiseen.

    Tämä on perusteltua, sillä data-analyysin mukaan parasta tulosta ovat tehneet kokeneet myymäläpäälliköt.

    Dahlbomin mukaan he ovat kuitenkin tyypillisesti tehneet hiljaisia aamuvuoroja. Illan vilkkaina tunteita myymälöissä taas on käytetty paljon tarvittaessa töihin tulevia kiireapulaisia.

    Dahlbom arvioi, että työvuorosuunnittelun keskittäminen ja optimointi voisivat säästää vuorosuunnitteluun käytettyä työaikaa koko konsernin tasolla noin 6 000 työtunnin edestä vuodessa. Samalla vakituiselle väelle voitaisiin tarjota, toiveiden mukaisesti, lisää tunteja, ja vähentää keikkatyövoiman käyttöä.

    Maajohtaja Lamberg painottaa, että työvuoroja ei voi tehdä yksioikoisesti tekoälyä kuunnellen ja huippumyyjiä suosien.

    Ketjun sadassa Suomen-myymälässä on paljon muutakin työtä kuin myyntiä, esimerkiksi kuorman purkamista, siivoamista ja kassavuoroja.

    Tekoälyä pitäisi muutenkin koulia vielä paljon talon tavoille ennen kuin se voi laatia työvuorolistan pohjia.

    Myymälöissä pitää esimerkiksi olla paikalla sekä kissa- että koiraguruja, jotta asiakaspalvelu pelaa.

    Päivällä myymälöissä on rauhallista. Asiakaspiikki osuu usein alkuiltaan. Kuvassa myyjä Nea Ikonen Kaivopihan myymälästä.Kalevi Rytkölä / Yle

    Aiemmin työnvuorolistojen suunnittelun pohjana on käytetty myyntiraportteja, ja kokemuksen myötä kertynyttä näppituntumaa myymälöiden arjesta.

    Käytännössä tämä on johtanut osaltaan siihen, että työtunnit ovat jakautuneet epätasaisesti eri myymälöiden välillä.

    – Tällä pyritään myös tasa-arvoisuuteen työtunneissa, Lamberg sanoo.

    Mustin ja Mirrin on tarkoitus kokeilla seuraavaksi, kuinka hyvin tekoälyn laatima ennuste istuu käytännössä myymälöiden arkeen. Päätöksiä jatkosta tehdään kenttäkokeiden jälkeen.

    Sitten tapahtuu jotain yllättävää.

    Soitan pilotissa mukana olleelle ihmiselle kysyäkseni lisätietoja. Hän kuulee puhelun aikana ensimmäistä kertaa, että pilotissa hyödynnetään tekoälyä.

    Tekoäly-termiä ei ole lausuttu ääneen. Ehkei ole uskallettu.

    Kuka saa päättää ihmisen arjesta?

    Tätä täytyy kysyä digipsykologi Juho Toivolalta. Hän tuntee Mustin ja Mirrin tapauksen pääpiirteissään, sillä hän toimii projektia vetäneen People Geeks -yrityksen neuvonantajana.

    – On ehkä turvallisempaa vielä puhua automatisaatiosta, robotisaatiosta, digitalisaatiosta tai algoritmeista kuin tekoälystä. Tekoälystä tulee ihmisille mieleen Terminator-elokuvat tai HAL9000.

    HAL9000 oli Stanley Kubrickin ohjaaman 2001: Avaruusseikkailu -elokuvan tietokone, joka kääntyi ihmistä vastaan.

    Tekoälyä täytyy ohjata viisaasti henkilöjohtamisessa, sanoo Juho Toivola. Esimerkiksi data-aineiston ja tekoälyä ohjaavien kriteerien täytyy olla kunnossa.Kalevi Rytkölä / Yle

    Skeptisyydelle on toki syynsä. Kuuluisa esimerkkitapaus on Microsoftin Tay-niminen tekoäly, joka muuttui rasistiseksi öykkäriksi hengailtuaan vuorokauden viestipalvelu Twitterissä.

    Tämä tosin johtui siitä, että Twitterin käyttäjät alkoivat syöttää Tay’lle verbaalista kuraa, jota tämä toisti papukaijana.

    Mustin ja Mirrin maajohtaja Juhana Lamberg vahvistaa, että tekoäly-termiä ei ole haluttu käyttää henkilöstön suuntaan viestittäessä.

    – Tekoälystä me ei olla sellaisenaan puhuttu. Se selkeästi tuntuu isolta asialta ja vähän pelottavaltakin. Pääviesti on ollut se, että me käytämme järjestelmiä hyväksi, että saamme myymälätiimeille parhaat mahdolliset työvuorolistat.

    Lääketieteessä tuskin ketään haittaa se, että itseoppivat algoritmit etsivät syöpäsoluja kudosnäytteistä patologin työn helpottamiseksi. Tai että hissejä ja liukuportaita valmistava Kone ennakoi laitteistojen huoltotarvetta etänä tekoälyn avulla.

    Mutta työvuorolistojen optimointi on ihmistä koskevaa päätöksentekoa. Se tulee iholle.

    Toivola painottaa, että teknologia itsessään ei ole hyvä tai paha, moraali on käyttäjän vastuulla.

    Ja jos algoritmien louhima data on vinoutunutta, myös johtopäätökset menevät metsään, vaikka algoritmi toimisi teknisesti täydellisesti.

    Toivolan mukaan tekoälystä puhutaan varoen henkilöstöjohtamisessa myös EU:n tietosuoja-asetuksen vuoksi.

    Toukokuussa lopullisesti voimaan astuva asetus edellyttää yritysten kertovan palveluidensa käyttäjille, miten tietoja kerätään, ja milloin käyttäjä on kohteena algoritmien avulla tehtävälle profiloinnille ja automaattiselle päätöksenteolle.

    – On vahvasti linjattu, ettei ihmisiä koskevia päätöksiä saisi tehdä yksinomaan algoritmien tai profiloinnin toimesta, Toivola sanoo.

    Tämä tarkoittaa myös sitä, että tekoäly ei voi palkata ihmistä. Ainakaan niin kauan kuin nykyinen EU-lainsäädäntö on voimassa ja sitä noudatetaan.

    Zuckerberg käyttäjätietokohusta:

    Zuckerberg käyttäjätietokohusta: "Todistan mielelläni kongressissa"


    Mark Zuckerberg antoi eilen ensimmäisen kommenttinsa Facebook-sivunsa kautta käyttäjätietoja koskevasta skandaalista. Hän myönsi yhtiönsä tehneen virheitä, ja lupasi Facebookin tekevän parannuksia. Varhain torstaina Suomen aikaa uutiskanava...

    Mark Zuckerberg antoi eilen ensimmäisen kommenttinsa Facebook-sivunsa kautta käyttäjätietoja koskevasta skandaalista. Hän myönsi yhtiönsä tehneen virheitä, ja lupasi Facebookin tekevän parannuksia.

    Varhain torstaina Suomen aikaa uutiskanava CNN:n Anderson Cooper 360 –ohjelmassa Zuckerberg pyysi anteeksi Facebookin käyttäjiltä.

    – Kyseessä on valtava luottamuksen rikkominen ja olen todella pahoillani, että tämä tapahtui. Meillä on velvollisuus suojella käyttäjien tietoja, hän sanoi.

    Zuckerberg totesi, ettei Facebookin olisi pitänyt vuonna 2015 luottaa analytiikkayhtiö Cambridge Analyticaan, joka lupasi tuhota keräämänsä Facebook-datan.

    Valmis kongressin eteen

    Kohun myötä useat yhdysvaltalaiset poliitikot ovat vaatineet, että Zuckerberg tulee itse selittämään kongressille, miten Cambridge Analytica käytti väärin Facebookin tietoja.

    Aiemmin Facebookia on kongressin kuulemisissa edustanut joku muu kuin Zuckerberg, mutta nyt yhteisöpalvelun perustaja kertoo olevansa valmis todistamaan kongressissa.

    – Yritämme Facebookissa lähettää (todistamaan) ihmisen, jolla on paras tietämys. Jos se olen minä, lähden mielelläni, Zuckerberg sanoi CNN:lle.

    Kohu puhkesi viime viikonloppuna, kun The New York Times ja The Observer -lehdet kertoivat, että Facebook-sovellus This is your digital life keräsi tietoja myös testikäyttäjien Facebook-kavereiden profiileista heidän tietämättään. Kerätyt tiedot luovutettiin analytiikka- ja sosiaalisen median profilointiyritykselle Cambridge Analyticalle.

    Cambridge Analytica keräsi noin 50 miljoonan Facebook-käyttäjän tiedot luvatta. Niitä hyödynnettiin muun muassa täsmämainosten kohdistamiseen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaalikampanjassa vuonna 2016.

    Ei massaboikottia

    Facebook joutui jo aiemmin kiusallisen julkisuuden kohteeksi, kun paljastui, että Venäjä oli pyrkinyt vaikuttamaan Yhdysvaltain politiikkaan kymmenillä tuhansilla Facebook-viesteillä.

    Zuckerberg sanoo Wired-aikakauslehdelle, ettei Facebook ole löytänyt yhteyksiä Cambridge Analytican ja venäläisen Internet Research Agency -organisaation välillä.

    Käyttäjätietoskandaalin mainingeissa Facebookin on uhattu joutuvan boikotin kohteeksi, kun käyttäjien keskuudessa on ollut halukkuutta lähteä palvelusta ja sulkea Facebook-tili kokonaan. Jotkut ovat näin tehneetkin, mutta Zuckerbergin mukaan havaittavissa ei ole ollut mitenkään merkittävästi tilien sulkemisia.

    Facebook-perustaja on antanut haastatteluja ainakin CNN:lle, The New York Timesille ja Wired-lehdelle.

    Lue myös:

    Tämän tiedämme nyt Facebook-kohusta – Keskushahmoina kolme miestä

    Analyysi: Facebookin 50 miljoonan ihmisen tietoja käytettiin Trumpin presidenttikampanjan hyväksi – Pitääkö Facebookin käyttö nyt viimeistään lopettaa?

    Suomalaistoimittaja paljasti, miten Facebookin käyttäjätietoja voitaisiin käyttää Trumpin kampanjassa – nyt tietovuotaja vahvisti profiloinnin tapahtuneen

    Skandaaliyhtiö Cambridge Analytica tarjosi palvelujaan Ruotsin puolueille – suomalaispuolueet jätetty rauhaan

    Huolestuttaako Facebookin tiedonkeruu? Asiantuntija: tee nämä neljä säätöä heti omalle tilillesi

    Huolestuttaako Facebookin tiedonkeruu? Asiantuntija: tee nämä neljä säätöä heti omalle tilillesi


    WhatsApp-pikaviestinpalvelun toinen perustaja Brian Acton on kehottanut ihmisiä luopumaan Facebookin käytöstä älypuhelimissa tietovuototapausten takia. Acton myi yhtiökumppaninsa Jan Koumin kanssa WhatsAppin Facebookille noin 19 miljardista...

    WhatsApp-pikaviestinpalvelun toinen perustaja Brian Acton on kehottanut ihmisiä luopumaan Facebookin käytöstä älypuhelimissa tietovuototapausten takia. Acton myi yhtiökumppaninsa Jan Koumin kanssa WhatsAppin Facebookille noin 19 miljardista dollarista vuonna 2014.

    #deletefacebook-liikkeeseen on on liittynyt monta muutakin alan vaikuttajaa.

    Usealta muultakin vaikuttajalta on viime päivinä tullut kehotuksia ihmisille luopua Facebookin käytöstä ja lakkauttaa Facebook-tilinsä. Jotkut lienevät näin tehneenkin, mutta tarkkoja lukuja ei ole tiedossa.

    Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell ei aio ainakaan tällä hetkellä luopua Facebookin käytöstä. Hän kuitenkin muistuttaa sen käyttäjiä tietojen keruusta.

    – Käyttäjien on syytä huomioida, Facebookin turvallisuus- ja yksityisyysasetuksista huolimatta, että käyttäessään Facebookia he tietyllä tapaa antavat valtakirjan kerätä heitä koskevaa tietoa. Käyttäjät ja heidän tietonsa on Facebookin tuote, jolla tämä pörssiyritys tekee taloudellista voittoa, sanoo professori Jarno Limnell.

    – Uskon, että tämän tapauksen myötä vaatimukset ja toivottavasti myös käytännön toimet Facebookin valvontaa ja erityisesti läpinäkyvyyttä kohtaan tulevat lisääntymään. Huonoin lopputulema olisi se, että kohu laantuu ja mikään ei muutu.

    "Acton on huono neuvoja"

    Someanalytiikkaa tekevän Innowise-yhtiön yrittäjä Harto Pönkä suhtauu melko epäillen Brian Actonin kehotuksiin.

    – Acton on kyllä huono neuvomaan ketään Facebook-asioissa: hänhän myi WhatsAppin Facebookille noin 19 miljardilla dollarilla, minkä myötä Facebook pystyi yhdistämään Facebook-käyttäjiin myös WhatsAppista saatavan datan, ja varsinkin sitä kautta saadut kontaktitiedot WhatsApp-käyttäjien puhelimista, lataa Harto Pönkä.

    – Monet eivät ole näitä tietoja antaneet Facebookille suoraan, joten WhatsApp laajensi Facebookin käytössä olevaa dataa huomattavasti, Pönkä jatkaa.

    Someanalyysin asiantuntija Harto Pönkä ei luopuisi Facebookista, mutta kehottaa tarkistamaani sovelluksen asetukset.Harto Pönkä

    Facebook hyödyntää nyt WhatsApp-dataa muun muassa ehdottelemalla kavereita sekä mainosten kohdentamiseen.

    Facebookin käyttö on useimmille tapa pitää yhteyttä kavereihin ja tuttaviin. Tämä toimii nykyään Harto Pönkän mukaan paremmin.

    – Facebook toimii itse asiassa viimeisten algoritmin muutosten jälkeen taas hieman aiempaa paremmin, kun käyttäjien omia julkaisuja nostetaan feedissä esiin.

    Myös kouluttajana ja tietokirjailijana tunnettu Harto Pönkä ei lähtisi Facebookia kokonaan poistamaan, jos sen käytön kokee edelleen itselle hyödylliseksi.

    – Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Facebook vastaa käyttäjien tarpeisiin. Myöskään Facebook-sovellusta ei tarvitse puhelimesta poistaa edes viimeisten uutisten jälkeen.

    Asiantuntijan ohjeet Facebookin muokkaamiseen

    Jos epäilet, että tietojasi on siirretty hämärille yrityksille, Harto Pönkä neuvoo 25.5.2018 lähtien pyytämään EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietoa sekä Facebookilta että eri sovelluksia ylläpitäviltä yrityksiltä, mitä tietoja heillä on sinusta ja miten niitä on käytetty ja siirretty muille yrityksille.

    – Toivottavasti moni käyttää oikeuttaan, sillä se saa yritykset parantamaan henkilötietojen käsittelyyn liittyviä käytäntöjään ja lisää ylipäätään läpinäkyvyyttä.

    Harto Pönkä neuvoo tekemään seuraavat säädöt omiin Facebook-asetuksiin:

    1. Poista luvat kaikilta Facebookissa toimivilta sovelluksilta ja niiltä sovelluksilta, joihin kirjaudut Facebookin kautta ja jotka eivät ole sinulle välttämättömiä. Tällaisia sovelluksia voivat olla esimerkiksi Facebookin pelit tai applikaatiot, jotka ovat yhteydessä Facebookiin kuten Instagram.

    https://www.facebook.com/settings?tab=applications

    Estä asetuksista myös tietojesi anto sovelluksille, joita muut eli Facebook-kaverisi käyttävät. Tämä tapahtuu kohdasta "muiden käyttämät sovellukset".

    2. Laita mainosten kohdentaminen pois päältä ja piilota ne mainosaiheet kokonaan, jotka Facebook antaa piilottaa:

    https://www.facebook.com/ads/preferences/?entry_product=ad_settings_screen

    3. Tarkista kännykän Facebook-sovellukselle annetut oikeudet ja poista kaikki tarpeettomat oikeudet. Yleensä riittää, että sovellus saa käyttää puhelimen muistia. Esimerkiksi kontaktien käyttölupaa ei kannata antaa.

    4. Tarkista, mitä kontaktitietoja Facebook on ehkä ladannut Facebook Messenger -sovelluksen kautta ja poista tarpeettomat:

    https://www.facebook.com/invite_history.php

    Lue myös:

    Kännykkäsi vuotaa tietosi mainostajille – mitä voit tehdä? 4 hyötyä, 4 riskiä ja 7 vinkkiä

    Näillä Facebook-asetuksilla estät tietojesi käytön muilta yrityksiltä

    Analyysi: Facebookin 50 miljoonan ihmisen tietoja käytettiin Trumpin presidenttikampanjan hyväksi – Pitääkö Facebookin käyttö nyt viimeistään lopettaa?

    Käyttäjätietokohu riipii Facebookia, osakekurssi tipahti – mutta missä luuraa Zuckerberg?

    Kohuttu analytiikkayhtiö hyllytti toimitusjohtajansa Facebook-skandaalin vuoksi

    Voitto-robotti avataan kaikkien käyttöön

    Voitto-robotti avataan kaikkien käyttöön


    Yle Uutiset avaa tänään Voitto-robotista koodin, joka osaa kirjoittaa jääkiekkotuloksista artikkeleita. Koodin tarkoituksena on toimia yksinkertaisena esimerkkinä siitä, miten tällaisten artikkelien automatisoinnin voi tehdä. Koodi on...

    Yle Uutiset avaa tänään Voitto-robotista koodin, joka osaa kirjoittaa jääkiekkotuloksista artikkeleita. Koodin tarkoituksena on toimia yksinkertaisena esimerkkinä siitä, miten tällaisten artikkelien automatisoinnin voi tehdä. Koodi on käytettävissä MIT-lisenssillä.

    ”Lätkä-Voitto”-robotti on yksi Ylen kokeiluista automatisoida dataan perustuvaa journalismia. Se kirjoittaa suomen ja ruotsin kielillä jääkiekon tulos- ja tilastodatasta artikkeleita, joita julkaistaan Yle Uutisvahdissa ja Ylen verkkosivuilla.

    – Tämä on hyvä esimerkki Ylen ja muun median yhteistyöstä, sanoo Yle Uutis- ja ajankohtaisotiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

    Koodin mukana on lisäksi Jääkiekkoliitolta saamamme Mestiksen ja Naisten Liigan tämän kauden runkosarjan tulokset ja tilastot, joiden avulla pääsee kokeilemaan tämän Voitto-version toimintaa.

    – Journalismi on muuttumassa valtavasti, robottien käyttö säästää parhaimmillaan toimittajan työaikaa, sen avulla toimittajat voivat käyttää enemmän aikaa ajatteluun ja antaa mekaanisia tehtäviä robotille, kertoo Yle News Labin päällikkö Jukka Niva.

    Lätkä-Voiton avoin koodi löytyy täältä.

    Lue myös

    Voitto-robotti urakoi uutisia joka kunnan tuloksesta presidentinvaaleissa – Satoja juttuja silmänräpäyksessä

    Voitto-robotti takoi NHL-uutisia – seuraavaksi kuntavaalien tulokset?

    Laaja huoltokatko Ylen verkkosivuilla yöllä

    Laaja huoltokatko Ylen verkkosivuilla yöllä


    Yle.fi-verkkopalvelussa tehdään ensi yönä laajoja huoltotöitä kello 00:30 alkaen. Huoltokatkon aikana osa yle.fi:n sivuista ei ole lainkaan käytössä, mutta etusivun korvaa varapalvelu, josta voi lukea tuoreimmat uutiset. Teksti-tv:lle tai...

    Yle.fi-verkkopalvelussa tehdään ensi yönä laajoja huoltotöitä kello 00:30 alkaen.

    Huoltokatkon aikana osa yle.fi:n sivuista ei ole lainkaan käytössä, mutta etusivun korvaa varapalvelu, josta voi lukea tuoreimmat uutiset.

    Teksti-tv:lle tai Uutisvahti-sovellukseen uutiset eivät katkon aikana päivity.

    Katko kestää aamuviiteen.