Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Kiistelty mediapersoona Jordan B. Peterson Ylelle: "Jos vääntelet totuutta, se iskee sinua jonain päivänä takaisin" – Katso kohutun luennoitsijan haastattelu


    Tuima katse, hyvin istuva puku ja aseistariisuvat puheenlahjat. Kanadalainen Jordan B. Peterson on Toronton yliopiston psykologian professori, joka luennoi moraalista, kärsimyksestä, vapaudesta ja sivistyksestä. Ja hän on maailmantähti. – Saamani...

    Tuima katse, hyvin istuva puku ja aseistariisuvat puheenlahjat.

    Kanadalainen Jordan B. Peterson on Toronton yliopiston psykologian professori, joka luennoi moraalista, kärsimyksestä, vapaudesta ja sivistyksestä. Ja hän on maailmantähti.

    – Saamani suosio hämmästyttää minua jatkuvasti. Se tuntuu epätodelliselta. Toimittajien kohtaaminen on välillä aika julmaa. Olen aina varuillani.

    Suuret katsomot täyttyvät kuulemaan Petersonin näkemyksiä, joita hän on koonnut kirjaansa 12 elämänohjetta, käsikirja kaaosta vastaan.

    Yle tapasi Petersonin sunnuntaina Helsingissä ennen hänen loppuunmyytyä puhetilaisuuttaan.

    Voit käynnistää haastatteluvideon tämän jutun pääkuvasta.

    Petersonin kirjaa on myyty miljoonia kappaleita, ja siitä tullut monelle hengellisen oppaan kaltainen raamattu.

    YouTubessa Peterson oli ilmiö jo ennen kirjaa tai kiertuetta. Ohjeet elämän tarkoituksesta ja järjestyksestä vetoavat muun muassa nuoriin miehiin.

    – Kannustan nuoria miehiä vähentämään muiden kärsimyksiä ja torjumaan pahantahtoisuutta.

    Ja kun jonkin sanotaan puhuttelevan nuoria miehiä, pian puhutaan myös syrjäytymisestä.

    – On tärkeää pysyä vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

    Haluatko lisää katsottavaa? Katso Yle Kioskin video.

    Siinä kysytään, miten syrjäytynyt nuori mies näkee yhteiskunnan ja miksi meidän kannattaisi kuunnella häntä.

    Lue lisää:

    Mikä on hyvän elämän salaisuus? Miljoonayleisön YouTubessa kerännyt Jordan B. Peterson saapuu Suomeen ja kertoo sen meille

    Jordan Peterson – oikeiston pop-intellektuelli (niin & näin – filosofinen aikakauslehti)

    Mikä on hyvän elämän salaisuus? Miljoonayleisön YouTubessa kerännyt Jordan B. Peterson saapuu Suomeen ja kertoo sen meille

    Mikä on hyvän elämän salaisuus? Miljoonayleisön YouTubessa kerännyt Jordan B. Peterson saapuu Suomeen ja kertoo sen meille


    "Tämän hetken vaikutusvaltaisin länsimainen ajattelija". Näin The New York Times on kutsunut huomenna Suomessa esiintyvää Jordan B. Petersonia. Kulttuuritalossa Helsingissä on nähty lukuisia suuren luokan tähtiä, mutta sunnuntai-iltana siellä...

    "Tämän hetken vaikutusvaltaisin länsimainen ajattelija".

    Näin The New York Times on kutsunut huomenna Suomessa esiintyvää Jordan B. Petersonia.

    Kulttuuritalossa Helsingissä on nähty lukuisia suuren luokan tähtiä, mutta sunnuntai-iltana siellä kuullaan ensimmäistä kertaa maailmankuulun kanadalaisprofessorin näkemyksiä elämästä.

    Helsingin tilaisuus myytiin nopeasti loppuun. Peruslippujen lisäksi tarjolla oli vähintään 165 euroa maksavia VIP-paketteja, joihin kuului yhteisvalokuva luennoitsijan kanssa.

    Maailmalla miestä kuvataan sanoilla suuri ajattelija, sanavapauden, tieteen ja yksilönvapauden puolustaja, nero, karismaattinen, intellektuelli ja guru.

    Itseään Peterson kutsuu preeriasaarnaajaksi.

    Toronton yliopiston psykologian professori luennoi uskonnosta, moraalista, kärsimyksestä, vapaudesta, vastuusta ja sivistyksestä.

    Ja ottaa yleisönsä.

    Sanoma leviää uutuuskirjan ja kulttimaineeseen nousseiden YouTube-videoiden kautta.

    Puhu täsmällisesti ja muita elämänohjeita

    Jordan B. Petersonilta halutaan kuulla ihmisyyden perimmäisistä kysymyksistä ja hyvän elämän salaisuudesta. Niitä hän valottaa tänä vuonna julkaistussa kirjassaan 12 elämänohjetta, käsikirja kaaosta vastaan.

    Kirjasta on monelle tullut hengellisen oppaan kaltainen raamattu, joka kertoo, mikä on mennyt pieleen ja mitä meidän tulisi tehdä.

    Ohjeet ovat esimerkiksi seuraavanlaisia:

    Seiso suorana hartiat takana.Hanki ystäviksesi ihmisiä, jotka tahtovat parastasi.Tavoittele sitä, mikä on merkityksellistä.Puhu täsmällisesti.Järjestä omat asiasi kuntoon ennen kuin kritisoit maailmaa.

    12 elämänohjetta on maailmanlaajuinen bestseller, jota on myyty pelkästään englanninkielisenä yli kaksi miljoonaa kappaletta.

    Jordan B. Peterson on 56-vuotias, Kanadassa syntynyt psykologi. Hän työskentelee psykologian professorina Torontossa, ja toimi sitä ennen Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa.

    Petersonin mielestä hyvän elämän salaisuus on järjestystä tuovissa ohjeissa. Tarvitsemme niitä, koska muuten olemme vaarassa ajautua kaaokseen.

    Yle Uutisgrafiikka

    Ohjeiden ei ole Petersonin mukaan tarkoitus rajoittaa meitä, vaan auttaa saavuttamaan päämäärämme. Ne auttavat pysymään oikealla polulla ja tekevät elämästämme täydemmän ja vapaamman.

    Kirjailija muistuttaa, että kipu ja kärsimys kuuluvat elämään, mutta kun kaikki vaikuttaa jo menetetyltä, kaaoksesta voi alkaa syntyä jotain uutta.

    Nettivideoilla miljoonayleisö

    Jordan B. Petersonista on tullut kultti-ilmiö. Yksi syy sille on Internet, missä Peterson julkaisi elämänohjeitaan ja ajatuksiaan jo ennen kirjaa.

    Hänen oman nettisivustonsa mukaan katsottavissa on yli 300 luentovideota ja julkista puhetilaisuutta.

    Videopalvelu YouTubesta videoita on katsottu yli 35 miljoonaa kertaa.

    Luennoissaan Peterson etsii vastausta hyvän elämän salaisuuteen evoluutiopsykologiasta, filosofiasta, biologiasta ja myös antiikista tai Raamatusta.

    Puhuessaan hän palaa psykiatri Jungiin, psykoanalyysin kehittäjä Freudiin ja filosofi Nietzscheen. Peterson siteeraa teksteissään kirjailijoita kuten Dostojevskia, Tolstoita ja Orwellia.

    Nuoret miehet uskollisia kannattajia

    Jordan B. Peterson puhuttelee nuoria miehiä: "Siivotkaa huoneenne ja laittakaa talonne järjestykseen ennen kuin kritisoitte maailmaa".

    Hänen videonsa sanotaan kiinnostavan erityisesti miesten ylivaltaa ihailevia nuoria miehiä, joiden ajattelu on lähellä yhdysvaltalaista alt-right-liikettä. Alternative right viittaa yhdysvaltalaiseen äärioikeistolaiseen liikkeeseen, joka on järjestäytynyt Internetissä.

    Jyrki Lyytikkä / Yle

    Nuorten kiinnostusta on selitetty siten, että kyseessä on ryhmä, joka kaipaa ja etsii elämälleen tarkoitusta ja järjestystä.

    YouTube-videoiden kommenteissa katsojat kehuvat puhujaa: "Voisin katsoa tätä miestä puhumassa koko päivän; olen koukussa; en katso enää elokuvia lauantai-iltaisin, vaan Petersonin luentoja netistä".

    Peterson on saavuttanut suosiota etenkin konservatiivisissa piireissä. Samanaikaisesti häntä on syytetty naisvihasta, fasismista ja rasismista.

    Hänen kannanottonsa, kuten ajatukset miesten pätevyydestä ja parisuhteesta, ovat herättäneet hämmennystä. 12 elämänohjetta -kirjassa todetaan, miten tärkeää lapselle on elää kahden vanhemman perheessä.

    Samaan eivät Petersonin mielestä yksinhuoltajat pysty.

    Maailmanlaajuista huomiota Peterson sai julkaistuaan videon, jossa kertoi vastustavansa Kanadan uuteen lakiin sisältyvää sukupuolineutraalin persoonapronominin käyttöä.

    Kireät välit kriitikoihin

    Suurin kohu on kuitenkin noussut brittiläisen Channel 4 -kanavan tammikuisesta tv-haastattelusta. Uutisjuontaja Cathy Newman haastoi Petersonin näkemyksiä sukupuolten tasa-arvosta ja ilmaisunvapaudesta.

    Videota on katsottu netissä yli 12 miljoonaa kertaa. Voit katsoa sen tästä.

    Jordan B. PetersonChris Williamson / Getty Images

    Haastattelu oli Petersonille menestys. Viha kohdistui toimittajaan, joka joutui someraivon kohteeksi ja sai osakseen tappouhkauksia.

    Omia arvostelijoitaan Peterson on uhannut oikeustoimilla ja korvausvaatimuksilla.

    Voit katsoa Petersonin Ylelle antaman haastattelun tästä.

    Frank Martela: Elämänohjeille on tarve

    Suomalainen filosofi Frank Martela ei ole lukenut 12 elämänohjetta -kirjaa, mutta Peterson-ilmiö kiinnostaa häntäkin.

    Miten elää hyvä elämä, on kysymys, johon myös tutkijana ja tietokirjailijana tunnettu Martela on hakenut vastausta.

    – On kiinnostavaa, kuinka akateeminen henkilö nousee julkisuuteen YouTube-videoiden kautta. Monet tutkijat ovat parhaimmillaan luennoilla, mutta niiden sisältö on jäänyt vain yliopiston sisäiseksi salaisuudeksi.

    Frank Martela mainitsee filosofi Esa Saarisen, jonka nettiluentojen katsojamäärät ovat suomalaisittain "hämmentävän korkeita".

    – On positiivista, että ihmiset katsovat YouTubesta luentoja, eivätkä pelkästään kissavideoita, ja että hakeudutaan älyllisesti haastavamman sisällön pariin.

    Jordan B. Petersonin erikoisalaa on uskonnon ja myyttien psykologia ja niiden merkitys ihmisen identiteetille ja mielekkyyden kokemukselle.

    Martela uskoo, että Petersonin kirjasta on tullut suosittu, koska ihmiset kaipaavat elämänohjeita.

    – Kulttuurimme ei anna meille vastauksia kuten aikaisemmin. Ennen yhteisö määräsi vahvemmin, mikä on paikkasi elämässä ja mitä kuuluu tavoitella. Nykyihminen on kysymysten kanssa yksin ja hänellä on kaipuu löytää vastauksia.

    – Ottamatta kantaa Petersonin vastauksiin, varmasti tämäntyyppisille kirjoille tulee olemaan tilausta tulevaisuudessakin, hän sanoo.

    Yle UutisgrafiikkaPanu Raatikainen: Sanomalle on tilaus

    Petersonin sanomalle on maailmassa sosiaalinen tilaus.

    Siitä on Frank Martelan kanssa samaa mieltä filosofi ja Tampereen yliopiston filosofian apulaisprofessori Panu Raatikainen.

    – Kirja on jatkumoa amerikkalaisille itsehoito- ja valmennusoppaille. Kirjat, joissa neuvotaan, kuinka saat ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa, ovat olleet suosittuja melkein sata vuotta.

    Raatikainen on lukenut 12 elämänohjetta -kirjan ja perehtynyt henkilö Jordan B. Petersoniin, eikä hän yhdy ylistyskuoroon. Päinvastoin.

    – Peterson puhuu usein asioista tietämättä niistä juuri tuon taivaallista. Itsetuntoa löytyy. Hän esittää nykyajan filosofiasta hyvin karkeita ja yksinkertaistavia kommentteja.

    Raatikaisen mielestä Petersonin suosiota selittävät samat seikat kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpinkin.

    – Peterson on toki paljon maltillisempi persoona. Hänen kannattajansa vaikuttavat vähemmän korrekteilta kuin Peterson. He ovat usein konservatiiveja ja äärioikeistoa.

    Kannattajien tavoin Panu Raatikaisestakin Peterson on hyvä puhuja ja taitava esiintyjä.

    – Epäilenpä, ettei kovinkaan monella hänen ihailijallaan riitä kärsivällisyys lukea paksua kirjaa, joka etenee hitaasti ja rönsyilee. Viiden minuutin pätkä videota sopii heille paremmin.

    Kumpikaan suomalaisfilosofeista ei aio mennä kuuntelemaan luennoitsijaa.

    Loppuunmyytyjä luentoja Pohjoismaissa

    Jordan B. Peterson on tällä hetkellä yksi maailman kysytyimmistä puhujista.

    Hänen omien nettisivujensa mukaan tammikuussa alkanut kirjakiertue on vienyt psykologian professorin jo lähes sataan kaupunkiin eri puolilla maailmaa. Kuulijoita on ollut jo 250 000.

    Suomesta Peterson jatkaa muihin Pohjoismaihin. Myös maanantain luento Tukholmassa on loppuunmyyty.

    Katso lisää:

    Peterson Ylen haastattelussa: "Jos vääntelet totuutta, se iskee sinua jonain päivänä takaisin"

    Supersuosittu tubettaja Mariieveronica saavutti unelmansa jo 20-vuotiaana – radiokanavalta tullut puhelu mullisti elämän

    Supersuosittu tubettaja Mariieveronica saavutti unelmansa jo 20-vuotiaana – radiokanavalta tullut puhelu mullisti elämän


    Tyttöä jännitti. Hän odotti ja odotti, kunnes puhelimeen vastattiin. Siellä oli valtakunnallisen radiokanavan NRJ:n aamupoika Renne Korppila. Radiossa oli kysytty, mitä markkinoilta poistuneita karkkeja kuulijat kaipasivat takaisin. Tyttö oli...

    Tyttöä jännitti.

    Hän odotti ja odotti, kunnes puhelimeen vastattiin. Siellä oli valtakunnallisen radiokanavan NRJ:n aamupoika Renne Korppila.

    Radiossa oli kysytty, mitä markkinoilta poistuneita karkkeja kuulijat kaipasivat takaisin. Tyttö oli vasta yksitoistavuotias, mutta hän halusi kertoa mielipiteensä jo tuolloin.

    Puhelu otettiin kappaleen aikana nauhalle, ja pian tyttö kuuli oman äänensä ensimmäistä kertaa radioaalloilta.

    Hän kertoi tapahtuneesta kaikille, jotka jaksoivat kuunnella. Ja oli niin innokas, että soitti radio-ohjelmiin monta kertaa myöhemminkin.

    Aina häntä jännitti, mutta aina puhelun jälkeen fiilis oli hyvä ja kehoon ryöpsähti annos adrenaliinia.

    Ennen pitkää tyttö sanoi äidilleen, että "jonain päivänä mä muutan vielä Helsinkiin ja mä olen tuolla radioasemalla". Hän sanoo nyt, että tarina voi kuulostaa keksityltä, mutta se on totta.

    Yhdeksän vuotta myöhemmin hänen puhelimensa soi. Oli loppuvuosi 2016.

    Puhelu tuli radiokanava NRJ:ltä. Se mullisti hänen elämänsä.

    Veronica Verho näkyy ja kuuluu kaikkialla, mutta mikä hän on ammatiltaan?

    Veronica Verho on palannut edellisviikolla lomamatkalta.

    Hän on jakanut siitä tunnelmia ainakin kuvapalvelu Instagramissa. Kuvissa Verho on altaalla, palmujen alla, uimarannalla. Julkaisuilla on parikymmentätuhatta tykkäystä.

    Tätä Verho tekee työkseen. Alun perin turkulainen Verho asuu Helsingissä ja kertoo elämästään sosiaalisen median kanavissa.

    Videopalvelu YouTubessa hänellä on noin 219 000 tilaajaa, Instagramissa 197 000 seuraajaa ja esimerkiksi Facebookissa 17 000 tykkääjää.

    Tämän lisäksi hänellä on oma iltaohjelma eli Verho Show NRJ:llä.

    Veronica Verho sanoo olevansa ennen kaikkea sisällöntuottaja.Antti Kolppo / Yle

    Verho on 22-vuotias. Hänen työuransa alkoi oikeastaan jo kuusi vuotta sitten, kun hän alkoi tehdä YouTube-videoita Mariieveronica-kanavalleen.

    Verho hakee hetken sanojaan, kun häneltä kysyy, mikä hän on omasta mielestään ammatiltaan.

    – En oikein halua sanoa, että olen tubettaja, en oikein halua sanoa, että olen toimittaja. Sisällöntuottaja olisi hyvä yhdistelmä. Teen sisältöä YouTubeen ja muihin somekanaviin mutta myös radioon.

    Vaikutusvaltaa hänellä ainakin on. Tubecon-tapahtuman teettämässä kyselyssä vuonna 2017 Verho oli suomalaisnuorten kolmanneksi seuratuin idoli.

    Taakse jäivät muun muassa laulaja Robin sekä räppäri Cheek.

    Radio oli unelma ja nyt intohimo

    Nuori Veronica Verho on yksi esimerkki siitä, millainen ponnahduslauta sosiaalinen media voi olla uralle ja työelämälle.

    Muita esimerkkejä voisivat olla vaikkapa Tuure Boelius ja Lakko eli Eric Savolainen. He ovat molemmat tulleet tunnetuksi tubettajina, mutta sittemmin Boelius on myös levyttänyt musiikkia ja Savolainen juontanut televisiossa.

    Verhon intohimo on radio. Hän on sosiaalisessa mediassa niin suosittu, että voisi elättää itsensä pelkästään sillä.

    Se, että hän tekee myös radiota, on tietoinen päätös. Sitä Verho perustelee lapsuuden unelmallaan.

    – Olen unelmoinut tästä lapsesta asti. Olisi tosi vaikeaa päästää tässä kohtaa irti.

    YouTube-videoillaan Verho on suorasukainen ja puhuu asioista avoimesti. Esimerkiksi keväällä 2017 hän avautui siitä, että ei voi ehkä saada omaa biologista lasta.

    Välillä tulee ajatuksia, että teenkö kamalan paljon töitä tämän ikäiseksi. Että ajattelenko vanhempana, että en tehnyt muuta kuin duunia silloin kun olin parikymppinen. Veronica Verho

    Se huomattiin Helsingin Sanomia myöten.

    Viimeaikaisilla videoillaan Verho on viihtynyt muun muassa laulajatähti Alman kanssa, lisäksi hän on tehnyt yritysten kanssa kaupallisia yhteistöitä. Yle on kertonut aiemmin, että suosituimmat somevaikuttajat saattavat tienata tällaisista yhteistyövideoista jopa tuhansia euroja.

    – Välillä tulee niitä ajatuksia, että teenkö jotenkin kamalan paljon töitä tämän ikäiseksi. Että ajattelenko vanhempana, että en tehnyt muuta kuin duunia silloin kun olin parikymppinen. Mutta jotkut sanovat hienosti, että haudassa ehtii sitten levätä, Verho miettii helsinkiläisessä kahvilassa.

    Veronica Verho aloitti radiojuontajana NRJ:llä alkuvuonna 2017.Antti Kolppo / Yle

    Hän sanoo, ettei usko puheisiin, joiden mukaan radio olisi kuolemassa. Suurella osalla ihmisistä on edelleen auto ja siellä radio.

    – Aina kun ajaa autoa, on mukava palata sellaisen tuntemattoman mutta turvallisen, ystävällisen henkilön ääreen. Ja radiojuontajat ovat niitä tyyppejä.

    "Se oli uskomatonta"

    Se puhelu NRJ:ltä.

    Siinä Verholta kysyttiin, haluaisiko hän tulla kokeilemaan, miten radiolähetyksen teko sujuisi.

    Totta kai hän halusi. Verho meni ja teki monta demoa eli näytettä eri ihmisten kanssa. Ja sai paikan.

    – Se oli uskomatonta.

    Tammikuussa 2017 NRJ kertoi, että Mariieveronica, siis Veronica Verho, alkaisi juontaa suosittua aamuohjelmaa Janne Lehmosen kanssa.

    Sitä kesti puolitoista vuotta. Tänä syksynä Verho vaihtoi aamun iltaan ja sai kanavalle oman ohjelman.

    Hän jättäytyi aamulähetyksestä omasta tahdostaan.

    – Jossain vaiheessa tuli sellainen fiilis, että sivuutan videoblogia koko ajan ja somea muutenkin. Että ei sen näin pitänyt mennä. Tulin radioon sillä ehdolla, että voin tehdä molempia töitä.

    Nyt tilanne on taas parempi, hän sanoo.

    Ei kannata antaa periksi. Niin mutsikin sanoi minulle, ja näköjään se tuotti hedelmää. Veronica Verho

    Verho on kuullut monen ihmisen sanovan, että kunpa hekin voisivat saada samanlaisen puhelun kuin hän kaksi vuotta sitten.

    Noina hetkinä Verhosta tuntuu, että on hän myös tehnyt töitä asemansa eteen. Ei soitto tullut hänelle sattumalta.

    Verho vastaa usein, että ei kannata luovuttaa liian nopeasti tai antaa periksi.

    – Niin mutsikin sanoi minulle. Näköjään se tuotti hedelmää, kun olen nyt tässä.

    Epävarmuus kalvoi Verhoa: "Oli olo, että olen tosi tyhmä"

    Veronica Verho oli vasta kaksikymmenvuotias, kun alkoi juontaa kuunneltua aamulähetystä valtakunnallisella radiokanavalla.

    Alku ei ollut hänelle helppo. Ammattikoulun käynyt ja media-assistentiksi valmistunut Verho kyseenalaisti itsensä ja osaamisensa jatkuvasti.

    – Oli sellainen olo, että olen tosi tyhmä. En ole käynyt lukiota, en ole yliopistossa enkä ammattikorkeakoulussa. En ole opiskellut eikä minulla ole lukupäätä.

    Verho kertoo alun tuntemuksistaan myös alla olevalla videolla:

    Itseluottamuksen rakentaminen vei aikaa. Verho hoki itselleen, että vaikka hän on alalla nuori, hän on silti fiksu ja vakuuttava.

    Lopulta suoran radiolähetyksen teosta tuli rennompaa. Pienet kömmähdykset eivät jääneet enää harmittamaan.

    Tänä päivänä moni radioääni on tuttu myös televisiosta. Esimerkkejä riittää: Jaajo Linnonmaa, Anni Hautala, Juuso Mäkilähde.

    Verho oli pitkään sitä mieltä, että televisio olisi viimeinen asia, mitä hän haluaisi tehdä. Viime aikoina hän on kuitenkin alkanut ajatella: ehkä joskus.

    Televisio tuntuu luonnolliselta jatkumolta, hän sanoo. Radiojuontajasta voi tulla ruutukasvo eikä siinä ole mitään ihmeellistä.

    – Uskon, että olisin oikeasti hyvä siinä.

    Suoriin lähetyksiin Verho ei ole kuitenkaan enää soittanut.

    Nähdäänkö Veronica Verho seuraavaksi televisiossa? Ehkä, Verho vastaa. Ainakin hän on mukana Suomen Selviytyjien seuraavalla tuotantokaudella.Antti Kolppo / Yle
    Yle ja muut mediatalot kampanjoivat vastuullisen journalismin puolesta – JSN:n Grundström: Suomalaisten kiinnostus journalistien työtapoihin on kasvanut

    Yle ja muut mediatalot kampanjoivat vastuullisen journalismin puolesta – JSN:n Grundström: Suomalaisten kiinnostus journalistien työtapoihin on kasvanut


    Onko seuraamasi uutissivuston jutun tehnyt vastuullinen toimittaja? Noudattavatko kuuntelemasi kanavan ohjelmat vastuullisen journalismin pelisääntöjä? Tunteeko tv-uutistesi toimitus vastuunsa journalistin ohjeista? Lue, mitä oikeuksia sinulla on...

    Onko seuraamasi uutissivuston jutun tehnyt vastuullinen toimittaja? Noudattavatko kuuntelemasi kanavan ohjelmat vastuullisen journalismin pelisääntöjä? Tunteeko tv-uutistesi toimitus vastuunsa journalistin ohjeista?

    Lue, mitä oikeuksia sinulla on lukijana, katselijana ja kuuntelijana.

    Julkisen sanan neuvosto (JSN) eli suomalaisten tiedotusvälineiden hyvää toimitustapaa seuraava elin, lanseerasi keväällä Vastuullisen journalismin merkin.

    Sen otti työnsä "laatuleimaksi" suuri joukko kotimaisia toimituksia, mukana Yle.

    "Yksittäisessä uutisessa eivät voi kaikki näkökulmat olla mukana" – Näin kerrottiin journalismin pelisäännöistä keväällä

    Mediatalot kampanjoivat jälleen kahden viikon ajan vastuullisen journalismin puolesta.

    Miltä keskustelu journalismin pelisäännöistä on näyttänyt #metoo-vuoden mittaan, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström?

    Metoo-ilmiöön on Suomessa liittynyt paljon hyvää keskustelua siitä, minkälaisissa yhteyksissä esimerkiksi yksityishenkilöiden nimiä julkaistaan tai ei julkaista.

    Monet tiedotusvälineet ovat hienosti avanneet periaatteitaan.

    Kuohunta ohjaaja Aku Louhimiehen ympärillä on puolestaan kertonut siitä, kuinka yleisön aito kiinnostus journalismiin ja sen työtapoihin on nykyään kasvanut.

    Toki aina riittää myös ihan vain huutelua, mutta onneksi myös paljon oikeita, kriittiseen sävyyn esitettyjä kysymyksiä, joissa pyydetään selittämään, mitä journalismi on. Ja miksi journalistit toimivat, kuten toimivat.

    Hienoa, jos Vastuullisen journalismin merkki on edistämässä tällaisia keskusteluja.

    MV-sivustoon liittyvät käräjäoikeuden tuomiot nostivat esiin oikeudellisen vastuun tiedon jakamisessa. Mihin saakka Julkisen sanan neuvosto riittää?

    Suomessa asiat ovat hirveän hyvällä tolalla, kun oikeaa journalismia ei ole juurikaan tarvinnut käsitellä tuomioistuimissa, vaan se on tehty JSN:ssä.

    Yksikään media ei ole jättänyt neuvostolta saamaansa langettavaa päätöstä julkaisematta, vaikka päätös olisi ollut vaikea sulattaa. Enkä tiedä tapausta, jossa jokin tiedotusväline olisi eronnut neuvostosta siksi, että se ei olisi pitänyt neuvoston päätöksistä.

    Valemedioista sanon sen verran, että pidän erittäin hyödyllisinä kaikkia keskusteluja, joissa tulee esiin se, mitkä mediat toimivat journalistisin periaattein ja mitkä eivät.

    En ole erityisen huolestunut jo nimeltään tunnistettavista valesivustoista.

    Sen sijaan tarkistetun ja tarkistamattoman tiedon hämärtyminen somessa huolestuttaa. Tavallisen ihmisen jakama tarina esimerkiksi rikoksen kohteeksi joutumisesta on lukijalleen haaste: uskoako vai ei.

    Kansalaiset voivat kannella Julkisen sanan neuvostolle tiedotusvälineiden toiminnasta. Kantelujen määrä on kuitenkin laskussa. Miksi?

    Emme saa enää yhtä paljon aiheettomia tai perusteettomia kanteluita kuin pari vuotta sitten.

    Aiheellisia tulee sama määrä kuin ennenkin.

    Lue JSN:n päätöksiä suomalaismedioista tehtyihin kanteluihin.

    Kantelujen määrää kasvatti se, että meille alettiin kertoa kanteluna mielipiteitä tiedotusvälineissä julkaistuista jutuista. Kanneltiin mielipiteestä asiavirheenä. Nuo kantelut olisivat kuuluneet lähinnä juttujen kommentointiketjuihin.

    Teimme paremmat ohjeet kantelijoille. Ja lakkasimme ottamasta käsittelyyn sellaisia kanteluita, jotka on tehty samana päivänä kuin juttu julkaistu. Niissä ei kantelija ollut tehnyt oikaisupyyntöä tai ei ollut odotettu tiedotusvälineiden korjaustoimenpiteitä.

    Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminta avaa suomalaisille omia työtapojaan suorassa nettilähetyksessä keskiviikkona 31.10. klo 10-12. Lähetyksessä vieraillaan eri toimituksissa: sekä Pasilassa, eri maakunnissa että ulkomailla. Lähetystä voi seurata Yle Areenasta.

    Jutun otsikkoa täsmennetty 1.11. klo 13.55 lisäämällä Grundströmin nimi ja poistamalla lainausmerkit.

    Lue lisää:

    Sinulla on oikeuksia Näin vastuullinen journalismi toimii (JSN)

    Öö, siis mikä? Harva tuntuu tietävän, mikä on Julkisen sanan neuvosto (Yle)

    Vastaavalta päätoimittajalta: Yle puolustaa yleisön oikeutta tietää ja toimittajan mahdollisuutta hankkia tietoa

    Nettikiusaamista kokee joka seitsemäs 15–17-vuotias, ilmenee selvityksestä

    Nettikiusaamista kokee joka seitsemäs 15–17-vuotias, ilmenee selvityksestä


    15–17-vuotiasta nuorista 15 prosenttia on joutunut nettikiusaamisen kohteeksi, kertoo teleoperaattori Elisan teettämä selvitys. Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista on kokenut lievempää häiriköintiä verkossa. Selvityksen mukaan yleisimpiä...

    15–17-vuotiasta nuorista 15 prosenttia on joutunut nettikiusaamisen kohteeksi, kertoo teleoperaattori Elisan teettämä selvitys. Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista on kokenut lievempää häiriköintiä verkossa.

    Selvityksen mukaan yleisimpiä verkkokiusaamisen ja -häiriköinnin muotoja ovat ryhmän ulkopuolelle jättäminen, kielteisten huhujen levittäminen, ahdistelu ja päivitysten ilkeä kommentointi. Sellaiseksi lasketaan myös esimerkiksi kuvien ja videoiden levittely, uhkailu sekä kiusaamisviestien lähettäminen yksityisesti.

    Kuvien, videoiden tai juorujen levittelijä on lähes aina kiusatun tuttuYleisimpiä verkkokiusaamisen muotoja ovat ryhmän ulkopuolelle jättäminen, kielteisten huhujen levittäminen, ahdistelu ja päivitysten ilkeä kommentointi. Sellaiseksi lasketaan myös esimerkiksi kuvien ja videoiden levittely, uhkailu sekä kiusaamisviestien lähettäminen yksityisesti.15 prosenttia vastaajista oli joutunut nettikiusaamisen kohteeksi. Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, että heitä on häiriköity verkossa.Snapchat, Instagram ja Whatsapp ovat tyypillisimmät kanavat verkkohäiriköinnille.Ulkonäön arvostelu loukkaa eniten. Tämä mieltä oli 22 prosenttia vastanneista tytöistä ja 15 prosenttia pojista.Seuraavaksi eniten tyttöjä satutti huorittelu, poikia homoksi kutsuminen. Myös lannistaminen, alistaminen, "tapa itsesi" -kehotukset ja tappouhkaukset koetaan satuttavina.Suurin osa verkkokiusaajista on tuttuja. Tekijä oli tuttu noin 90 prosentissa kuvien, videoiden ja juorujen levittelytapauksista.Reilu puolet kertoi toisten puolustaneen tilanteessa, jossa itsestä oli levitelty huhuja tai kuvia.Ryhmän ulkopuolelle jäänyt ei usein reagoi kohteluunsa tai puhu siitä muille. Vain hieman yli joka neljäs eristämistä kokenut kertoi, että häntä oli puolustettu tilanteessa.Ahdistelua ja uhkailua kokeneet reagoivat kohteluunsa useimmiten ainakin jollakin tavalla. Toisaalta he kertoivat jäävänsä usein ilman muiden tukea.Teleoperaattori Elisan teettämän selvityksen toteutti Prior Konsultointi nettipaneelissa heinäkuussa. Siihen vastasi runsaat kuusisataa 15–17-vuotiasta nuorta.

    – Nimittelyä ja loukkaamista tulee paljon anonyymina, mikä on juuri tämän ajan trendi, sanoo Elisan tutkimusjohtaja Minna Virtanen.

    Tyypillisimpiä kanavia nettikiusaamiselle ja häiriköinnille ovat sosiaalisen median viesti- ja kuvapalvelut Snapchat, Instagram ja WhatsApp.

    Selvityksen toteutti Prior Konsultointi nettipaneelissa heinäkuussa. Siihen vastasi runsaat kuusisataa 15–17-vuotiasta nuorta.

    Eniten loukkaavat ulkonäkökommentit, homottelu ja huorittelu

    Ulkonäköön liittyvä arvostelu on nuorten mielestä satuttavinta. Tätä mieltä oli 22 prosenttia vastanneista tytöistä ja 15 prosenttia pojista. Seuraavaksi eniten tyttöjä satutti huorittelu, poikia homoksi kutsuminen. Myös lannistaminen, alistaminen, "tapa itsesi" -kehotukset ja tappouhkaukset koetaan satuttavina, selvitys kertoo.

    Virtanen sanoo, että yleisin nettikiusaamisen muoto, ryhmän ulkopuolelle jättäminen, on tytöillä yleisempää. Sitä on selvityksen mukaan kohdannut 40 prosenttia tytöistä ja 24 prosenttia pojista.

    Suurimmassa osassa verkkokiusaamistapauksia kiusattu tuntee kiusaajansa. Tekijä oli tuttu noin 90 prosentissa kuvien, videoiden ja juorujen levittelytapauksista.

    Satunnainenkin kiusaaminen satuttaa, ahdistaa ja syö itsetuntoa

    Harvoinkin tapahtuva nettikiusaaminen vaikuttaa nuoren hyvinvointiin. Koulussa tai netissä kiusaamisen kohteeksi joutuneet tunsivat muita useammin ulkonäköpaineita sekä yksinäisyyden, ulkopuolisuuden ja ahdistuksen tunteita, selvitys kertoo. Kuukausittain tai useammin kiusatuksi joutuneet tunsivat onnellisuutta, luottavaisuutta ja tyytyväisyyttä selvästi harvemmin kuin ne, jotka eivät koskaan joutuneet kiusatuiksi. Kiusatuilla on myös muita harvemmin hyvä itsetunto.

    Virtanen huomauttaa, että satunnaisillakin teoilla voi olla syviä vaikutuksia. Hänen mukaansa on syytä miettiä, mihin kiusaaminen ja se, ettei siihen puututa, voivat johtaa.

    – Jos nuoret kokevat tämän ikäisinä tällaista, entä sitten viiden vuoden päästä tai kymmenen vuoden päästä?

    Lue myös:

    Nettikiusaaminen nuorten välillä olisi usein poliisiasia

    Opetusministeri: "Jos joku vaihtaa koulua, oikeudenmukaista on, että se on kiusaaja eikä kiusattu"

    Tutkimus: Koventuneet asenteet näyttävät koventaneen myös koulukiusaamista

    Päivi Happonen: Minne katosi lakialoite, joka heittäisi kiusaajan toiseen kouluun? Vanhempi, tee rikosilmoitus näissä 3 tapauksessa

    Maaseudulla asuminen ei vaikuta nuorten kouluvalintoihin – Vanhempien koulutuksella ja tuloilla isoin merkitys

    Suomalainen entinen bitcoin-kehittäjä Martti Malmi voisi olla nyt miljardööri, mutta toisin kävi – Kryptovaluutta täyttää 10 vuotta

    Suomalainen entinen bitcoin-kehittäjä Martti Malmi voisi olla nyt miljardööri, mutta toisin kävi – Kryptovaluutta täyttää 10 vuotta


    Teknillisen korkeakoulun opiskelija Martti Malmi on keväällä 2009 innoissaan ideasta, johon hän on tutustunut internetin syövereissä. Hän lähettää viestin Satoshi Nakamotolle ja tarjoaa apuaan. Malmi ei tunne salaperäistä Satoshia lainkaan,...

    Teknillisen korkeakoulun opiskelija Martti Malmi on keväällä 2009 innoissaan ideasta, johon hän on tutustunut internetin syövereissä. Hän lähettää viestin Satoshi Nakamotolle ja tarjoaa apuaan.

    Malmi ei tunne salaperäistä Satoshia lainkaan, mutta tämän kehittämä maailman ensimmäinen kryptovaluutta bitcoin kiehtoo suomalaista.

    Nuorta Malmia kiinnostavat vaihtoehtovaluutat, jotka voisivat haastaa pankit ja valtiolliset valuutat. Hän katsoo, että valtiot ja pankit hallitsevat ihmisiä ensisijaisesti rahan kautta.

    Asia on ajankohtainen, sillä pankkien toiminta on noussut valtavan huomion keskipisteeseen ympäri maailmaa.

    Elettiin keskellä vuosien 2007–2009 finanssikriisiä, joka oli saanut alkunsa amerikkalaisten pankkien keinottelusta ja liiallisesta riskinotosta sekä asuntomarkkinoiden hintakuplasta.

    Ahdinko oli levinnyt kansainväliseksi pankkikriisiksi, kun investointipankki Lehman Brothers meni konkurssiin 15. syyskuuta 2008.

    Pian sen jälkeen Satoshi Nakamoto -peitenimeä käyttänyt tuntematon taho julkaisi 31. lokakuuta 2008 tekstin "Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System", jossa esiteltiin avoimeen lähdekoodiin perustuvan elektronisen rahan toimintaperiaate.

    Kyseessä oli mullistava keksintö, joka mahdollisti käyttäjien väliset arvonsiirrot lohkoketjuteknologian avulla vertaisverkossa ilman välikäsiä kuten pankkia.

    Nyt loka-marraskuun taitteessa bitcoin saavuttaa kymmenen vuoden iän. Kasvukivuista kärsivä vallankumouksellisen teknologian ihmelapsi on nähnyt jo paljon draamaa sekä monet ylä- ja alamäet lyhyen elämänsä aikana.

    Bitcoin-verkko käynnistyi vuoden 2009 alussa

    Tammikuussa 2009 Satoshi julkaisi bitcoinin avoimen lähdekoodin ja perusti bitcoin-verkon louhimalla ensimmäisen bitcoin-lohkon, jota kutsutaan nimellä "genesis block" eli alkulohko. Samalla syntyivät ensimmäiset 50 bitcoinia.

    Satoshi sisällytti alkulohkoon viestin "The Times 03/Jan/2009 Chancellor on brink of the second bailout for banks.", joka viittaa britannialaisen sanomalehti The Timesin 3.1.2009 julkaiseman artikkelin otsikkoon. Suomeksi teksti tarkoittaa "valtiovarainministeri on lähellä myöntää toisen apupaketin pankeille".

    BitcoinMaailman ensimmäinen kryptovaluutta bitcoin perustuu avoimeen lähdekoodiin ja salausalgoritmiin. Se mahdollistaa käyttäjien väliset arvonsiirrot ilman välikäsiä kuten pankkeja.Bitcoinin kehitti Satoshi Nakamoto -nimeä käyttänyt taho, joka perusti bitcoin-verkon tammikuussa 2009.Bitcoinien maksimimäärä on 21 miljoonaa kappaletta. Tämän vuoden tammikuussa rahakkeista oli louhittu noin 80 prosenttia.Yksi bitcoin voidaan jakaa sataan miljoonaan pienempään yksikköön, joita kutsutaan satosheiksi.Bitcoinin arvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella kryptovaluuttapörsseissä.Bitcoineja tai niiden osia voi tallentaa tietokoneella sijaitsevaan virtuaalilompakkoon tai johonkin kryptovaluuttaa myyvään välityspalveluun.

    Rahan luonnetta pohtinut Malmi ei pitänyt ajatuksesta, että valtio ylläpitää ja luo tyhjästä valuuttaa. Sekään ei miellyttänyt, että ihmiset tarvitsivat pankin luvan rahansiirtojen tekemiseen.

    Malmin mielestä rahaa piti pystyä lähettämään yhtä helposti kuin sähköpostia. Kryptovaluutan tarjoamat mahdollisuudet kiinnostivat Malmia, joten hän päätti tarjota Satoshille apuaan bitcoin-projektissa.

    – Yksilönvapaus oli minulla motivaationa. Se, että ihmiset olisivat riippumattomia pankeista ja valtioista, Malmi sanoo.

    Satoshi hyväksyi suomalaisen avuntarjouksen. Aluksi Malmi teki sekalaisia tehtäviä kuten ylläpiti verkkosivua, kirjoitti dokumentaatiota ja perusti bitcoiniin liittyvän keskustelufoorumin.

    Myöhemmin vuonna 2009 hän alkoi myös kehittää bitcoinin lähdekoodia yhteistyössä Satoshin kanssa.

    Nyt marraskuussa 30 vuotta täyttävä Martti Malmi on suurelle yleisölle lähes tuntematon henkilö. Kryptoskenessä hän on sen sijaan niittänyt mainetta, koska häntä pidetään järjestyksessä toisena bitcoin-kehittäjänä heti Satoshi Nakamoton jälkeen.

    – Hal Finney oli minua ennen testaamassa bitcoinia, Malmi toteaa.

    Hal Finney oli amerikkalainen tietojenkäsittelytieteilijä, peliohjelmoija ja salausaktivisti. Tammikuussa 2009 Finney otti vastaan maailman ensimmäisen bitcoinin-siirron Satoshi Nakamotolta.

    Vuonna 2014 Finney kuoli lihaksia rappeuttavaan ALS-tautiin. Alcor Life Extension Foundation on syväjäädyttänyt Finneyn ruumiin, jotta hänet voitaisiin mahdollisesti herättää henkiin tulevaisuudessa.

    Satoshi Nakamoto pyysi ensimmäisessä Martti Malmille lähettämässään sähköpostissa, että tämä alkaisi ylläpitää bitcoin-verkon solmua. Malmi näytti viestin Ylelle.Yle UutisgrafiikkaKymmenientuhansien bitcoinien mies

    Jo varhaisessa vaiheessa Satoshi Nakamoto pyysi Martti Malmia pitämään bitcoin-ohjelmansa jatkuvasti käynnissä, jotta bitcoin-verkkoon yhdistävillä käyttäjillä olisi aina jokin yhteyspiste.

    Malmi siis ylläpiti omaa bitcoin-solmuaan ja louhi siten kryptovaluuttaa pöytätietokoneellaan ja läppärillään.

    Mitä tarkoittaa louhinta?Käyttäjien ylläpitämistä solmuista koostuva vertaisverkko vahvistaa bitcoinin arvonsiirrot, jotka tallennetaan lohkoketjuksi kutsuttuun hajautettuun julkiseen tietokantaan.Lohkoketjussa jokainen tietolohko on linkitetty edelliseen lohkoon. Paljon tietokonetehoa vaativat laskenta-algoritmit suojaavat ketjua muutoksilta.Bitcoin-verkon ylläpitäjiä kutsutaan louhijoiksi. He tarjoavat tietokoneidensa laskentatehon verkon käyttöön.Louhijat kokoavat bitcoin-verkossa tapahtuvat arvonsiirrot lohkoiksi, jotka julkaistaan verkon vahvistettavaksi.Uudet bitcoinit syntyvät louhinnan tuloksena. Louhijoille maksettava bitcoinien määrä puolittuu neljän vuoden välein.

    Käytännössä louhiminen tarkoittaa sitä, että tietokone vahvistaa bitcoin-siirrot monimutkaisten laskutoimitusten avulla. Prosessissa syntyy uusia bitcoineja, jotka louhija saa palkkioksi annettuaan tietokoneensa laskentatehon verkon käyttöön.

    – Tällä tavalla silloin alkuaikoina sai louhittua päivässä kolmesta kuuteen bitcoin-lohkoa eli sellaiset 150–300 bitcoinia. Minulla oli parhaimmillaan noin 55 000 louhittua bitcoinia koneella.

    Nykyisin se olisi valtava potti, arvoltaan reilut 310 miljoonaa euroa. Alkuvaiheessa harva kuitenkaan osasi arvata, miten korkealle bitcoinin arvo tulee nousemaan.

    Malmi kertoo, että vuonna 2009 hän teki maailman ensimmäisen bitcoin-vaihdon viralliseen valuuttaan. Hän myi 5 000 bitcoinia viiden dollarin PayPal-maksua vastaan henkilölle, joka halusi avata bitcoin-vaihtopalvelun.

    Toukokuussa 2010 floridalainen ohjelmoija osti ensimmäisenä kryptovaluutalla reaalimaailman tuotteita. Mies maksoi 10 000 bitcoinia kahdesta pizzasta. Nykyisellä bitcoinin vaihtokurssilla yhdelle pizzalle olisi tullut hintaa noin 28 miljoonaa euroa.

    Samana vuonna Martti Malmi perusti pienimuotoisen bitcoin-vaihtopalvelun nimeltä bitcoinexchange.com, jonka kautta hän myi halvalla kryptovaluuttaa kaikille kiinnostuneille.

    Malmi muistelee, että kun hän myöhemmin lakkautti vaihtopalvelunsa, niin hänen lompakossaan oli jäljellä noin 20 000 bitcoinia.

    Bitcoinin vaihtokurssi kävi toistaiseksi korkeimmalla tasollaan joulukuussa 2017, kun yksi bitcoin maksoi 19783 dollaria. Tänä vuonna arvo on sukeltanut. Kesäkuun pohjilla yksi bitcoin maksoi 5755 dollaria.Yle UutisgrafiikkaLompakko tyhjeni, asunto ja tarina jäivät

    Vuonna 2011 tapahtui ensimmäinen bitcoinin suuri arvonnousu, kun kryptovaluutan arvo kohosi 30 dollariin. Malmi kertoo myyneensä silloin yli puolet jäljellä olleista bitcoineistaan.

    Rahoilla hän osti Espoosta asunnon, jonka hän omistaa edelleen.

    Myöhemmin työttömänä ollut Malmi myi suuren osan bitcoineistaan, koska hänellä ei ollut tuolloin muita tuloja. Hänen epäonnekseen bitcoinin arvo oli ehtinyt pudota muutamaan dollariin, joten kryptorahakkeet piti vaihtaa euroiksi huonolla kurssilla.

    Sopivan työpaikan löytäminen vei odotettua pitempään, joten Malmi joutui myymään enemmän bitcoineja kuin hän oli ensin suunnitellut.

    – Onhan se valitettavaa sinänsä. Olisi nyt edes sen miljoonan kerännyt itselleen. Nyt kun on perhettä, niin rahaa ei voi olla koskaan liikaa. Mutta ei sinänsä huonosti mennyt nytkään.

    Bitcoinin logo koristaa Martti Malmin tietokoneen työpöytää. Hän kertoo pitävänsä edelleen säästöjään kiinni bitcoinissa ja muissa kryptovaluutoissa.Henrietta Hassinen / Yle

    Jos Malmi olisi säästänyt valtavan bitcoin-omaisuutensa, niin hänestä olisi tullut yksi rikkaimmista suomalaisista. Joulukuussa 2017 bitcoinin vaihtokurssi nousi lähes 20 000 dollariin.

    Yksi syy huikeaan arvonnousuun olivat bitcoinin lohkoketjun haarautumiset viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Näiden haarautumisten seurauksena luotiin kaksi hieman erilaisilla ominaisuuksilla varustettua bitcoin-kloonia, joita kutsutaan nimillä bitcoin cash ja bitcoin gold.

    Jokainen haarautumisten aikana bitcoinia virtuaalilompakossaan säilyttänyt sai saldoaan vastaavan määrän bitcoin cash ja bitcoin gold -rahakkeita. Eli käytännössä ilmaista rahaa.

    – Dollareissa mitattuna olisin ollut hetkellisesti miljardööri. On se aika huikea ajatus ja ehkä vähän sellainen once in a lifetime -juttu. Tavallaan harmittaa, mutta näen bitcoinissa ja tässä tilanteessa aika paljon koomisia aspekteja. Siitä saa ainakin hyvän tarinan kerrottavaksi.

    Malmi pitää huvittavana sitä, että vaikka teknisesti monimutkainen bitcoin innosti aluksi lähinnä nörttejä, niin nykyisin se kiinnostaa kaikenlaisia ihmisiä hörhöistä suurpääomaan ja tieteentekijöihin.

    "Vale-Satoshi" vai ovela juoni?

    Yksi koominen hetki bitcoinin historiassa oli Malmin mielestä se, kun Dorian Satoshi Nakamoto -nimistä japanilais-amerikkalaista eläkeläistä luultiin bitcoinin kehittäjäksi Newsweek-lehden julkaiseman artikkelin perusteella vuonna 2014.

    Artikkelin seurauksena tiedotusvälineet ahdistelivat Dorian S. Nakamotoa päiväkausien ajan. Hän kiisti jyrkästi tietävänsä mitään bitcoinista.

    Miehestä tuli netissä leviävien kryptovaluuttameemien vakiokasvo. Myöhemmin Dorian S. Nakamoto otti uuden roolinsa "Vale-Satoshina" vastaan ja alkoi vierailla kryptovaluuttakokouksissa.

    Jotkut bitcoin-harrastajat ovat epäilleet tätä Dorianin ovelaksi juoneksi, jonka avulla hän voisi rauhassa toimia keksimänsä bitcoinin epävirallisina kasvoina.

    Yhteensattumaa tai ei, niin ensimmäisen bitcoin-siirron vastaanottanut Hal Finney ja Dorian S. Nakamoto asuivat lähekkäin Temple Cityssä Kaliforniassa.

    Huvittavana voi pitää myös bitcoinin lohkoketjun haarautumiseen liittyvää draamaa. Alkuperäisen bitcoinin ja bitcoin cashin kannattajat ovat käyneet kiivasta sanasotaa sosiaalisessa mediassa siitä, kumpi kryptovaluutoista on parempi ja vastaa enemmän Satoshin alkuperäistä visiota.

    Bitcoin cashin arvo ja käyttö on kuitenkin jäänyt huomattavasti vähäisemmäksi kuin aidon bitcoinin.

    Tiedotusvälineiden edustajat piirittivät bitcoinin keksijäksi epäiltyä Dorian Satoshi Nakamotoa Temple Cityssä Kalifornissa vuonna 2014.AOPKuka on salaperäinen Satoshi?

    Satoshi Nakamoton henkilöllisyys on yksi nykyajan suurista mysteereistä. Edes sitä ei tiedetä, onko kyseessä yksi henkilö, ryhmä vai organisaatio. Bitcoinin esittelypaperissa kirjoittajasta käytettiin monikkomuotoa.

    P2P-profiilissaan myyttinen Satoshi Nakamoto väitti olevansa Japanissa asuva vuonna 1975 syntynyt mies. P2P Foundation on organisaatio, joka tutkii vertaisverkkoteknologian vaikutusta yhteiskuntaan.

    Spekulaatiot bitcoinin kehittäneestä tahosta ovat jatkuneet vuosia. Satoshin tekstien perusteella on arveltu, että kirjoittaja olisi amerikkalainen tai britannialainen.

    Kryptovaluuttapiireissä on usein spekuloitu, että ensimmäisen bitcoin-siirron Satoshin kanssa tehnyt Hal Finney itse olisi ollut Satoshi. Hän kuitenkin kiisti tämän väitteen.

    Ehkä vahvimpana ehdokkaana on pidetty amerikkalaista salaukseen erikoistunutta tietojenkäsittelytieteilijää ja oikeusoppinutta Nick Szaboa. Hänkin on toistuvasti kiistänyt olevansa Satoshi Nakamoto.

    Bitcoinin keksijäksi epäilty unkarilais-amerikkalainen Nick Szabo välttelee julkisuutta. Kuvakaappaus Youtube-videosta, jolla Nick Szabo puhuu lohkoketjuteknologiasta.Youtube

    Szabo muun muassa kehitti kryptovaluuttoihin ja lohkoketjuihin liittyvän konseptin älysopimuksista. Vuonna 1998 hän ideoi hajautetun digitaalisen valuutan, jota hän kutsui nimellä bit gold. Sitä ei koskaan otettu käyttöön, mutta bit goldia pidetään bitcoinin edeltäjänä.

    Vuonna 2014 britannialaisen Astonin yliopiston forensisen kielentutkimuksen opiskelijat analysoivat yhdentoista Satoshi Nakamotoksi epäillyn henkilön tekstejä. Epäiltyjen joukossa oli suomalainen Oxfordin yliopiston Oxford Internet Instituten professori Vili Lehdonvirta.

    Forensista kielentutkimusta käytetään rikostutkinnassa kirjoittajan tunnistamiseksi. 40 opiskelijan ryhmä päätyi johtopäätökseen, että Nick Szabo on todennäköisin vuonna 2008 julkaistun bitcoinin esittelytekstin pääkirjoittaja.

    Saksan Wired-lehden mukaan Nick Szabo ja Hal Finney tunsivat toisensa jo vuodesta 1993 lähtien. Kuten tiedämme, Finney otti vastaan ensimmäisen bitcoin-siirron Satoshi Nakamotolta.

    Entä jos kyseessä olikin organisaatio?

    Satoshin henkilöllisyydestä on esitetty myös paljon korkealentoisempia teorioita.

    Esimerkiksi venäläisen tietoturvayhtiö Kaspersky Labin toinen perustaja Natalia Kaspersky väitti tammikuussa, että amerikkalaiset tiedustelupalvelut kehittivät bitcoinin keinoksi rahoittaa nopeasti Yhdysvaltojen, Britannian ja Kanadan tiedustelutoimintaa eri maissa.

    Kaspersky sanoi, että Satoshi Nakamoto olisi salanimi ryhmälle amerikkalaisia salausteknologian asiantuntijoita.

    Netissä on myös spekuloitu, että bitcoinin taustalla olisikin ryhmä aasialaisia elektroniikkayrityksiä. Tämän teorian tai meemin mukaan kryptovaluutan olisivat kehittäneet Samsung, Toshiba, Nakamichi ja Motorola, joiden nimistä salanimi Satoshi Nakamoto olisi väännetty.

    Satoshin alaisuudesssa työskennellyt ohjelmistokehittäjä Martti Malmi ei usko tällaisiin väitteisiin.

    Malmi kertoo vaihtaneensa Satoshin kanssa yhteensä yli sata sähköpostia. Niissä keskusteltiin vain projektista, ei henkilökohtaisista asioista.

    Kirjeenvaihdon perusteella Malmi päätteli, että Satoshi on yksittäinen huippuälykäs ja filosofinen ihminen, joka ymmärtää paljon taloudesta, tekniikasta ja kryptografiasta.

    Malmi pitää kiinnostavana väitettä, että Nick Szabo olisi Satoshi, mutta ei halua spekuloida tarkemmin bitcoinin keksijän henkilöllisyydellä.

    Dorian Satoshi Nakamotosta on tullut bitcoin-meemien vakiokasvo. Kuva: Yle UutisgrafiikkaSatoshin bitcoin-lompakot pullottavat

    Satoshi Nakamoton on arvioitu louhineen alkuaikoina satojatuhansia tai lähes miljoona bitcoinia. Ne on hajautettu useisiin eri bitcoin-lompakoihin, joista rahakkeita ei ole koskaan siirretty muualle.

    Malmi arvioi, että Satoshi ei ole kiinnostunut rikastumisesta tai valokeilassa olemisesta, koska hän ei ole tullut julkisuuteen eikä käyttänyt useiden miljardien eurojen arvoista bitcoin-omaisuuttaan.

    – Siinä julkisuuden välttelyssä on voinut olla pelkoa oikeudellisista seuraamuksista, häiriköinnistä ja kiristysyrityksistä, mitä muun muassa Hal Finney sai osakseen, kun jotkut epäilivät tämän olevan Satoshi.

    Vuosien varrella useat ihmiset ovat väittäneet julkisuudessa olevansa Satoshi Nakamoto. Malmi ei usko, että kukaan heistä olisi oikea bitcoinin keksijä.

    Hän arvioi, että kyseessä ovat julkisuutta tavoittelevat henkilöt, joilla on esimerkiksi taloudellisia motivaatioita tai halu huijata ihmisiä.

    Käytännössä bitcoinin kehittänyt taho voisi todistaa olevansa Satoshi Nakamoto siirtämällä bitcoineja tämän vanhoista koskemattomista lompakoista.

    Myös Martti Malmia itseään on joskus arveltu Satoshi Nakamotoksi. Onko hän Satoshi?

    – En usko, että kukaan, joka on tutkinut asioita, väittäisi tosissaan sellaista. En myöntäisi, jos olisin.

    Finanssitalot kiinnostuivat kryptovaroista

    Bitcoinin alkuaikoina kryptovaluuttaan liittyi vahvasti vallankumouksellinen ajatusmaailma pankkien syrjäyttämisestä esimerkiksi arvonsiirtojen välikäsinä.

    Ajan myötä kryptovaluuttapörsseistä ja bitcoin-välityspalveluista on tullut uusia välikäsiä, joita käyttäjät tarvitsevat kryptojen ja virallisen valuutan välisiin vaihtoihin.

    Viranomaiset ovat haistaneet tässä mahdollisuutensa valvoa hankalasti jäljitettävän kryptovaluutan käyttöä. Maailmalla on alettu suunnitella kryptovarojen välityspalveluiden sääntelyä.

    Asiakkaan tunnistamiseen ja rahanpesun torjuntaan tarkoitetut lait tulevat kaventamaan bitcoinin anonymiteettiä, kun kryptovaluuttojen kauppapaikat joutuvat tulevaisuudessa tiukemman sääntelyn kohteeksi.

    Myös finanssimaailma on hiljalleen lämmennyt kryptovaluutoille. Viime joulukuussa markkinoille tulivat ensimmäiset bitcoin-futuurit.

    Viime aikoina esimerkiksi maailman suurimpiin rahoituspalveluyhtiöihin kuuluva Fidelity Investments ja New Yorkin pörssin omistava Intercontinental Exchange ovat ilmoittaneet perustavansa omat kryptovaluuttojen säilytys- ja vaihtopalvelunsa.

    Seuraavan bitcoinin läpimurron odotetaan syntyvän, jos tai kun Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvova Securities and Exchange Commission (SEC) hyväksyy pörssinoteeratun rahaston, jonka kautta bitcoineilla voisi käydä kauppaa arvopaperipörssissä.

    Täällä hetkellä SEC:illä on arvioitavana useita hakemuksia bitcoin-rahastojen perustamiseksi. Sijoittajat toivovat, että SEC:in siunaama sijoitusrahasto raketoisi bitcoinin kurssin uusiin korkeuksiin.

    AOPSalamaverkko uudistaa bitcoinin

    Nykyisin bitcoinin käyttö maksuvälineenä kaupoissa ja muissa yrityksissä on vähentynyt, koska muun muassa suuret kurssivaihtelut ja viive arvonsiirroissa tekevät maksuista epäkäytännöllisiä.

    Monet harrastajat ovat alkaneet pitää bitcoinia ensisijaisesti sijoituskohteena.

    Tähän saattaa kuitenkin tulla muutos, koska testausvaiheessa oleva bitcoinin Lightning network eli salamaverkko kasvaa jatkuvasti. Se tulee nopeuttamaan bitcoin-maksuja ja tekemään niistä huomattavasti edullisempia.

    Salamaverkko on lohkoketjun päälle ohjelmoitu maksuprotokolla eli toinen kerros. Martti Malmin mukaan salamaverkko mahdollistaa niin sanottujen maksukanavien avaamisen lohkoketjussa.

    – Vain näiden kanavien avaaminen ja sulkeminen maksaa. Kanavien kautta pystyy reitittämään bitcoin-maksuja käyttäjältä toiselle ilman transaktiomaksua. Se mahdollistaisi vaikka kahvin ostamisen bitcoinilla, Malmi sanoo.

    Hän pitää kiinnostavana ajatuksena sitä, että salamaverkko mahdollistaisi myös bittirahan striimaamisen tai suoratoiston.

    – Pystyisit vaikka saamaan palkkasi jatkuvana striiminä sen sijaan, että se tulee kerran kuukaudessa. Saisit palkkaa vaikka kerran sekunnissa tai sata kertaa sekunnissa.

    Malmi kehittää omaa luottamusverkkoaan

    Satoshi Nakamoto ilmoitti vetäytyvänsä bitcoin-projektista joulukuussa 2010. Muutaman kuukauden kuluttua huhtikuussa 2011 Satoshi katosi.

    Kesällä 2011 Martti Malmi lopetti bitcoinin kehittämisen vähän sen jälkeen, kun Satoshi oli lopettanut viesteihin vastaamisen.

    – Siinä vaiheessa bitcoin oli jo hyvin lähtenyt käyntiin projektina. Sillä oli iso, kasvava yhteisö ja paljon osaavia kehittäjiä. Tuntui, että bitcoin pärjäilee ihan hyvin ilman minua.

    Malmi siirtyi tekemään it-alan perustöitä kuten web-kehitystä ja muuta sellaista.

    Vuonna 2014 hän liittyi startup-yritys Monin riveihin. Yritys kehitti muun muassa maksukortin, jota Maahanmuuttovirasto kokeili turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan maksussa.

    Samana vuonna Malmi aloitti oman Identifi-palvelunsa kehittämisen. Malmin mukaan Identifin tarkoitus on olla puhelimen osoitekirja, josta löytyvät kaikki maailman ihmiset.

    Lisäksi Identifi toimii luottamusverkkona, jossa käyttäjät voivat antaa toisilleen myönteisiä ja kielteisiä arvioita tai palautteita. Luottamusverkon avulla käyttäjät voivat suodattaa järjestelmässä olevaa dataa.

    – Ehkä samaa luottamusverkkoa voisi hyödyntää muissakin palveluissa. Sen avulla voisi vaikka sosiaalisessa mediassa filteröidä feikkitunnuksia, trolleja ja valeuutisia pois.

    Malmi kertoo työskennelleensä Monissa tämän vuoden alkuun saakka.

    – Halusin Monin kanssa edistää kryptovaluuttoja. Mutta vanhan maailman vastustus oli aika suurta, joten näitä oli vähän hankala viedä eteenpäin.

    Martti Malmi kertoo suhtautuvansa yleisesti ottaen melko skeptisesti lohkoketjuihin. Hänen mielestään teknologia on ylihypetetty, koska todellisia sovelluksia sille on aika vähän.Henrietta Hassinen / YleTavoitteena teleoperaattoreiden syrjäyttäminen

    Tänä vuonna Malmille tarjoutui uusi mahdollisuus. Amerikkalainen hajautettua GUN-tietokantaa kehittävä startup-yritys Era palkkasi hänet, koska yritys katsoi, että Malmin Identifi sopii yhteen heidän tietokantaprojektinsa kanssa.

    Lisäksi Era kehittää uutta Axe-nimistä kryptovaluuttaa, josta yritys haluaa kasvattaa yleismaailmallisen maksuvälineen GUN-tietokantaa hyödyntävässä tiedonsiirrossa.

    Malmin mukaan kunnianhimoisen projektin tavoitteena on tehdä teleoperaattorit tarpeettomiksi.

    Eran visiossa nykyisten teleoperaattoreiden ylläpitämien mobiiliverkkojen rinnalla olisi reitittimien muodostama vertaisverkko, jossa reitittimien ylläpitäjät saisivat Axe-rahakkeita korvaukseksi tarjoamastaan tiedonsiirtokaistasta.

    Käyttäjät eivät tarvitsisi lainkaan puhelinliittymiä soittaakseen puheluita tai surfatakseen internetissä. Sen sijaan he lataisivat kryptovaluuttaa puhelimiinsa, jotka maksaisivat verkolle tiedonsiirrosta automaattisesti.

    Malmin mukaan hajautetussa mobiiliverkossa käyttäjien yksityisyys paranisi, koska kaikki data kulkisi salattuna, eikä sitä tallennettaisi minkään keskustahon tietokoneille.

    Toisaalta samalla esimerkiksi viranomaisten epäiltyihin rikollisiin ja terroristeihin kohdistama valvonta hankaloituisi.

    Malmi arvioi, että tällainen hajautettu verkko voisi paikoitellen parantaa netti- ja puhelinyhteyksiä, kun ihmisillä olisi kannustin asentaa tukiasemia paikkoihin, missä on huono kuuluvuus tai paljon kysyntää.

    Toistaiseksi Malmi työskentelee etänä sanfranciscolaisten kollegojensa kanssa. Hän on harkinnut muuttoa Yhdysvaltoihin.

    – Suomi on ihan hyvä paikka, mitä olen maailmaa nähnyt. San Francisco on kallis, siellä on jonkin verran rikollisuutta ja liikenne on kauhea. Ne ovat syyt, miksi en haluaisi siellä asua.

    Korjaus 29.10. klo 16.05: Astonin yliopisto sijaitsee Britanniassa eikä Yhdysvalloisssa kuten jutussa alunperin luki.

    Lue myös:

    Ministeriö aikoo suitsia bitcoinien kauppaa – viranomaiset haluavat tietoonsa ketkä käyttävät kryptovaluuttoja

    Institutionaalinen raha puskee kryptomarkkinoille: Joka viides rahoituslaitos harkitsee kaupankäyntiä virtuaalivaluutoilla

    Ensimmäiset bitcoin-futuurit tulivat markkinoille – kurssi pyrähti nousuun

    Lohkoketjut demokratisoivat internetin ja mullistavat maailman – mutta huomaammeko mitään?

    Janne Saarikiven kolumni: Kun vapaudesta tuli vankila

    Janne Saarikiven kolumni: Kun vapaudesta tuli vankila


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaMe ihmiset olemme mestareita rakentamaan vapaudesta vankilan. Ajattelen nuoruuttani, 1980-...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Me ihmiset olemme mestareita rakentamaan vapaudesta vankilan.

    Ajattelen nuoruuttani, 1980- ja 1990-luvun vaihdetta. Itä-Euroopassa diktatuuri toisensa jälkeen romahti. Ihmiset kävelivät läpi muurin, jota pidettiin ikuisena. Valtio, jolla oli 10 000 ydinpommia ei kyennyt pidättelemään asukkaitaan, jotka halusivat matkustaa vapaasti, lukea vapaasti ja tavoitella vapaasti rikkautta.

    Sukupolvelleni oli itsestään selvää, että vapaus lisääntyy. Sinne, missä oli ollut rautaesirippu, saattoi nyt reilata. Vladivostok oli ollut kaukainen piste kartalla, yhtäkkiä joku oli liftannut sinne.

    Tiesimme, että diktatuurit kaatuvat, tai että seksuaalivähemmistöt ja seksi vapautuvat. Että päihteet vapautuvat. Että siirrytään maailmanjärjestykseen, jossa ihmiset ymmärtävät, että toisia ihmisiä ei kannata eikä voi määräillä.

    Mutta kävi ihan toisin. Ei tullut vapauden valtakuntaa. Tuli muukalaisvastaisuutta, valeuutisia ja uutta puritanismia.

    Tuli ensinnäkin näitä Timo Soinin plokeja. Tuutteja, joiden sanoma on, että vapaus on hömpötystä. Että homot ja dosentit haluavat viedä lapsiperheen kaasugrillin ja tuoda ituja tilalle. Että ennen miehet oli miehiä, ja nykyisin naiset ja jopa homotkin määräilevät.

    Tuli valtioita, jotka perustuvat tällaiselle “ideologialle”. Venäjä, jossa 1990-luvun puolivälissä nostelin vapauden maljoja, muuttui salaisen palvelun agentin johtamaksi valemediastaniksi. Sen olemassaolon suuri ideologia on, että meillä on ydinpommeja ja ulkomailla on homoja. Tätä sanomaa toistellaan televisiosta hurraavalle kansalle.

    Internetin oli määrä mahdollistaa tiedon kulku maailman laidalta toiselle ja kaataa salailevat hallitukset. Mutta se loi maailman, jossa huhua ja tietoa ei voi erottaa toisistaan ja valheita luodaan toimistotalossa virkatyönä.

    Samaan aikaan kaikkein vapaimmissa oloissa elävät ykkösluokan ihmiset, länsimaiden lukeneisto, tuhoaa vapautensa riitelemällä sanoista. Se pohtii tuleeko vanhaa taidetta sensuroida, jos siinä esiintyy kasvonsa mustanneita valkoisia miehiä tai raiskauskohtaus, joka ei sovi nykykäsitykseen seksuaalisesta tasa-arvosta. Kun taulun nimi on Neekerit, se asettaa sen viereen selitteen, että anteeksi, mutta varokaa hieman, tämä on taideteos, ja sellaisessa voi joskus olla kaikenlaista.

    Näin on sivistyneistö samalla asialla kuin Trump ja trollitehtaat, luomassa maailmaa, jossa vapautta ja erilaisuutta ei siedetä.

    Se irtisanoo ministerin, joka on viestitellyt suttuisen näköisen naisen kanssa, vaikka ministeri ja nainen ovat molemmat vapaita aikuisia ihmisiä. Se kauhistelee toista poliitikkoa, joka on käynyt homobaarissa, että eikö hän ymmärrä mainehaittaa, ja kolmatta, joka on käynyt ihan vain baarissa.

    Se hyllyttää tv-ohjelmat, joissa vilahtaa intiaanien päähine, samapa se, missä merkityksessä, irtisanoo paniikinomaisesti miehen, joka on kahdeksan vuotta sitten kirjoittanut homojen eheyttämisestä. Se kauhistelee joulupukkia näyttelevää miestä, joka on kirjoittanut yksityisviestissä rumia sanoja.

    Näin on sivistyneistö samalla asialla kuin Trump ja trollitehtaat, luomassa maailmaa, jossa vapautta ja erilaisuutta ei siedetä. Se on maailma, jossa rakastamme omaa oikeassaolemistamme enemmän kuin toisten vapautta olla kanssamme eri mieltä.

    Maailma on suuri ja avoin, ja siellä on tilaa kaikille.

    Unelmoin maailmasta, jossa ihmiset puolustaisivat toistensa vapautta sen sijaan, että he puolustavat omaa leiriään, liberaaleja tai konservatiiveja. Jossa hyvään käytökseen ei kuulu osallistuminen toisten mielipiteistä pöyristymiseen. Jossa kukaan ei kirjoita sosiaaliseen mediaan “omg, mitä mä just luin” ennen kuin on hengittänyt hitaasti viisi minuuttia.

    Maailma on suuri ja avoin, ja siellä on tilaa kaikille. Mutta olemme laumaeläimiä ja rakastamme märehtijälauman röyhtäisynhajuista lämpöä enemmän kuin vapautta. Sosiaalisen median autiomaassa etsimme laumaamme, joka antaa turvan ja samalla vaivihkaa varastaa vapautemme.

    Ja me, jotka synnyimme outona hetkenä, jolloin vapaus näytti olevan maailmassa lisääntymässä, ymmärsimme kaiken aivan väärin.

    Janne Saarikivi

    Janne Saarikivi on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja todennäköisesti eri mieltä kanssasi.

    Smurffeja epäiltiin rasisteiksi ja Smurffikylää on pommitettu! – Ainakin yhdeksän asiaa, joita et tiennyt 60-vuotiaasta smurffi-ilmiöstä

    Smurffeja epäiltiin rasisteiksi ja Smurffikylää on pommitettu! – Ainakin yhdeksän asiaa, joita et tiennyt 60-vuotiaasta smurffi-ilmiöstä


    1. YK tilasi tuhoisan ilmahyökkäyksen Smurffikylään "Laa-laala-lallallaa" smurffit tanssivat käsikkäin nuotion ympärillä, kun taivaalta alkaa sataa pommeja. Räjähdykset paiskovat smurffeja hengettömiksi, ja Vauvasmurffi jää parkumaan...

    1. YK tilasi tuhoisan ilmahyökkäyksen Smurffikylään

    "Laa-laala-lallallaa" smurffit tanssivat käsikkäin nuotion ympärillä, kun taivaalta alkaa sataa pommeja. Räjähdykset paiskovat smurffeja hengettömiksi, ja Vauvasmurffi jää parkumaan lohduttomasti hävityksen keskelle.

    Yhdistyneiden kansakuntien tilaaman videon piti pyöriä vain Belgian tv:n loppuillassa aikuiskatsojille, mutta Unicefin kampanja ei jäänyt maailmalla huomaamatta syksyllä 2005.

    "Älä anna sodan tuhota lasten maailmaa" iskulause vetosi. Unicef keräsi varoja muun muassa Burundin lapsisotilaiden kuntoutukseen.

    Stephanie Lecocq / EPA

    Smurffit kunnostautuivat hyväntekeväisyysfilmissä myös 1990-luvun alussa, kun ne yhdistivät voimansa muun muassa Karvisen ja Nalle Puhin kanssa. Joukko suosituimpia piirroshahmoja kertoi lapsille huumeiden vaaroista.

    2. Smurffi oli aluksi strumffi. Ei, vaan muffe. Häh?

    Smurffit ei ole sinisen kansan alkuperäinen nimi. Belgialainen piirtäjä Peyo nimitti hahmojaan sanalla schtroumpf, jota ranskankieliset edelleen käyttävät. Hollanniksi se kääntyi muotoon smurf.

    Ensimmäiset Suomessa ilmestyneet sarjakuvat kutsuivat smurffeja muffeiksi, minkä jälkeen strumffi-nimitys vakiintui koko 1970-luvuksi. Sateenstrumffaaja, Samanstrumffaavaa ja strumffintekevää…

    Smurffien aika alkoi 1980-luvulla.

    Italiassa pikkumies on il puffo, Espanjassa el pitufo ja Saksassa Der Schlumpf.

    AOP3. Smurffien myssyillä menneisyys orjien ja kapinallisten päähineenä

    Smurffien käyttämä lakki on muotoilultaan niinsanottu fryygialaismyssy. Antiikin Roomassa samankaltaista matkahattua käyttivät vapautetut orjat.

    Myssy, ja nimenomaan Suursmurffin suosima punainen myssy, symboloi vapautta myös Ranskan vallankumouksellisten vakiopäähineenä 1700-luvulla.

    AOP4. Smurffilaulun säveltäjä kirjoitti myös Muumien tunnarin

    "Maalatkaa, smurffijengi, maalatkaa!" Smurffeista on ammennettu menestysbiisejä vuosikymmenten ajan.

    Smurffien kimittämiä, smurffisanoitettuja versioita pophiteistä ilmestyi Suomessa kaikkiaan 23 albumin verran vuosina 1996–2014, ja levyjä on myyty, Universal Musicin mukaan, liki miljoona.

    Ensimmäinen levy, Tanssihitit Vol 1, on yhä sarjan suosituin ja Suomen kahdeksanneksi myydyin albumi lähes 175 000:n kappalemäärällä. Levyn ilmestymisvuonna smurffit jättivät taakseen esimerkiksi Kari Tapion ja Aikakoneen.

    Idea levy-yhtiö EMI:n julkaisemiin covereihin tuli Alankomaista, jossa tunnettiin smurffien potentiaali jo vuodelta 1977.

    Taiteilijanimi Vader Abraham oli tehnyt piirroshahmoille tunnuslaulun Het Smurfenlied, joka käännettiin ripeästi englanniksi muotoon The Smurf Song. Lopulta siitä tuli hitti monella eri kielellä.

    Ensimmäinen smurffilaulujen esittäjä Pierre Kartner.United Archives/ AOP

    Abrahamina esiintynyt muusikko Pierre Kartner kunnostautui myöhemmin säveltämällä Muumilaakson tarinoita -tv-sarjan tunnusmelodian Käy Muumilaaksoon.

    Suomessa Abrahamin smurffilauluja ilmestyi levyllinen nimellä Smurfit, ja smurffien äänenä toimi viihdetaiteilija Tomi Metsäkedon isä Martti.

    Ehkä kaikkein tarttuvin korvamato on yhdysvaltalaisen Smurffit-tv-sarjan tunnuksenakin 1980-luvulla soinut La la song, joka päätyi esimerkiksi Atari-peliin, ja jota vielä 2010-luvun elokuvatkin kierrättävät.

    5. Smurffikylän löysivät Johannes ja Pirkale

    Sarjakuvapiirtäjä Peyo (Pierre Culliford) piirsi 1950-luvulla keskiaikaiseen Keski-Eurooppaan sijoittuvaa seikkailusarjaa nimeltä Johan & Pirlouit.

    23. lokakuuta 1958 ilmestyi ranskaksi tarina La flûte à six schtroumpfs (Kuusistrumffinen huilu), jossa kaverukset löytävät salaperäisen sienikylän ja sitä asuttavat pienet siniset miehet.

    Belvision / Dupuis Audiovisuel / Kobal / REX / AOP

    Sivuhahmoiksi luoduista kylän asukkaista tuli pian lukijoiden suosikkeja, ja ne saivat Peyolta oman sarjansa.

    Löytäjäkaverukset, suomeksi Johannes ja Pirkale, vierailivat sinisten hahmojen luona yhä toisinaan.

    6. Smurffeja epäilty rasisteiksi, natseiksi ja kommunisteiksi

    Mikä on iholtaan aivan tumma, käytökseltään aggressiivinen ja mölyää järjettömyyksiä?

    Se on hyönteiseltä virustartunnan saanut smurffi eräässä varhaisista Peyon tarinoista, Les Schtroumpfs Noirs (Musta-Muffet sotapolulla).

    Hahmoa on pidetty selvästi rasistisena, sillä belgialaisen taiteilijan keksimä raivopää muistuttaa kummasti tapaa, jolla siirtomaaisännät kuvailivat afrikkalaisia 1800-luvulla.

    AOP

    Kirjailija Antoine Buéno arvioi natsismin innoittaneen smurffien "totalitaarista yhteiskuntaa", ja kultaan viehtynyttä Gargamel-velhoa hän pitää ulkoisesti tyypillisenä antisemitistien karikatyyrina juutalaisesta.

    Velhon kissa Azrael on saanut nimensä juutalaisen ja islamilaisen perinteen kuolemanenkeliltä.

    Suursmurffia, valtaansa tarraavaa, iäkästä "diktaattoria", Buéno pitää selvänä kumarruksena Josif Stalinin suuntaan.

    7. Smurffit huumeissa, talousrikoksissa ja Suomen armeijassa

    Eräs smurffi-ilmiön haaroista on sanan uusiokäyttö slangissa.

    Internetin pelikulttuurissa smurffiksi kutsutaan taitavaa pelaajaa, joka osallistuu moninpeliin salanimellä aloittelijaksi tekeytyen ja pelaa itseään huonompia vastaan.

    Taloustermein smurffi on rikollisia rahanpesussa avustava kansalainen.

    Suomalaisessa varusmiespalveluksessa smurffipuvulla tarkoitetaan sinistä verryttelyasua, joka on valmistettu pehmeästä oloasumaisesta kankaasta.

    Yhdysvaltain huumepiireissä smurffi on henkilö, joka haalii apteekeista pseudoefedriiniä sisältäviä allergialääkkeitä ja toimittaa ne laittomaan laboratorioon metamfetamiinin valmistusaineeksi.

    8. Smurffeille vahva nainen on asia uus

    Naiset ja tytöt ovat aiheuttaneet hampaiden kiristelyä niin Smurffikylässä kuin sen faneissakin.

    Peyon tarinan mukaan Smurffiina oli Gargamelin luomus, jonka tehtävä oli keimailullaan aiheuttaa eripuraa sinisten miesten kesken. Ehtaa 1960-luvun asenneilmapiiriä siis.

    Velho käytti hahmon valmistusaineina ainakin linnunaivoja ja käärmeenkieltä.

    AOP

    Sarjakuvassa Smurffiina lopulta jättää kylän, mutta animaatiostudio Hanna-Barberan tuottamassa 1980-luvun tv-sarjassa turhamainen blondi oli pysyvä hahmo. Amerikkalaiset lisäsivät asujamistoon myös kaksi muuta naispuolista hahmoa: Roosasmurffin ja Isoäitismurffin.

    Silti smurffiukkoja oli ylivoimainen enemmistö, perinteiset satakunta.

    Feminismille on löytynyt smurffien luona sijaa ajan mittaan. Alkuperäisen Peyon poika Thierry Culliford käsikirjoitti vuonna 2010 smurffitarinan nimeltä La Grande Schtroumpfette, jossa Smurffiinasta tulee koko kylän johtaja.

    Ja elokuva Smurffit: Kadonnut kylä (2017) paljasti smurffien naapurista harvinaisen miehettömän yhteisön.

    AOP9. Tuhansia euroja yhdestä keräilysmurffista

    Pienet keräilyfiguriinit ovat liki väistämätön seuraus sarjakuvahahmon menestyksestä.

    Smurffeista ensimmäiset pienoisveistokset teetti sarjakuvan kustantaja Dupuis jo vuonna 1959. Hahmot olivat perussmurffi, Vankismurffi ja Kultasmurffi.

    Saksalainen lelutehdas Sleich aloitti pvc-muovisten pikku-ukkojen massatuotannon kuusi vuotta myöhemmin, ja kansainvälinen keräilyharrastus voi alkaa. Erilaisia veistoksia on tehty satoja.

    AOP

    Useamman verkkoartikkelin mukaan kalleimmat pienoisveistokset ovat jouluaiheisia ja maksaneet verkkokauppa eBayssa yli 2 000 euroa kappaleelta. Onpa kelloa soittavasta joulusmurffista väitetty pyydetyn yli 6 000 euroa.

    Lasten rakastamat hahmot voi muuttaa rahaksi lähes millä tahansa tavaralla: Smurffeista on tehty esimerkiksi kakkuvuokia, liinavaatteita, herätyskelloja, mobiilipelejä ja aamiaismuroja.

    Espanjalaiskylä maalasi kaikki talonsa sinisiksi saadakseen smurffien rakastajat vierailulle.

    Ja Brysselin keskustassa avautui kesällä 2018 interaktiivinen smurffimaa juhlistamaan Belgian omien poikien, ja tyttöjen, juhlavuotta.

    Lue lisää:

    The Problem With Smurfette (The Atlantic)

    The Smurfs And Peyo Creations Wiki -fanisivusto

    Katso lisää:

    Katso Heikki Paasonen haastattelemassa Pattismurffia listamenestyksestä 2004 (Yle, Elävä arkisto)

    Katso kirjailija Buenon mietteitä smurffien piilomerkityksistä (Yle, Strada)

    Katso smurffifanien reaktioita rasismiväitteisiin (Wall Street Journal)

    Näin suomalaisia huijataan verkossa: Pornokiristystä, tunnusten kalastelua, valekaukorakkautta ja uskomattomia sijoitustarjouksia


    Petosrikosten määrä on lisääntynyt selvästi viime vuosina, kertoo Keskusrikospoliisi. Viime vuonna Suomessa poliisi kirjasi yli 30 000 rikosilmoitusta petoksista. Todellisuudessa tapauksia on huomattavasti enemmän. Pahimmillaan uhrit voivat...

    Petosrikosten määrä on lisääntynyt selvästi viime vuosina, kertoo Keskusrikospoliisi. Viime vuonna Suomessa poliisi kirjasi yli 30 000 rikosilmoitusta petoksista.

    Todellisuudessa tapauksia on huomattavasti enemmän. Pahimmillaan uhrit voivat menettää huijauksissa lähes koko omaisuutensa.

    Euroopan pankkifederaatio EBF ja Euroopan poliisivirasto Europol käynnistävät tänään kampanjan huijausten torjumiseksi.

    Ylen aamu-tv:ssä huijauksista olivat keskustelemassa KRP:n kyberturvallisuuskeskuksen päällikkö Timo Piiroinen ja Finanssialan petostorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen.

    Piiroinen kertoi, että nykyisin jo yli puolet huijausyrityksistä tapahtuu netin välityksellä. Karhunen totesi, että uusia huijausten tekotapoja tulee jatkuvasti ilmi.

    Piiroisen ja Karhusen mukaan rikolliset käyttävät hyväkseen samoja kikkoja kuin markkinoinnissa käytetään eli ihmisten tarvetta rakkauteen, läheisyyteen ja hyväksyntään sekä halua saada taloudellista hyötyä.

    Hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, jos saat seuraavanlaisia yhteydenottoja:

    Pornokiristys

    Ihminen saa sähköpostin, jossa väitetään, että hänen vierailuistaan pornosivuilla on arkaluontoista kuva- tai videomateriaalia. Uhria vaaditaan maksamaaan tietty summa kryptovaluutta bitcoinilla, jotta materiaalia ei levitettäisi eteenpäin.

    Kiristäjillä ei todellisuudessa ole hallussaan mitään arkaluontoista kuvaa kohteesta. Pornokiristysyrityksistä on tehty poliisille yli 200 rikosilmoitusta viime kuukausina.

    Kalasteluhuijaus

    Lähes kaikki saavat sähköpostiinsa erilaisia epämääräisiä roskaviestejä, joita lähetetään suurelle joukolle ihmisiä. Viesteissä esiinnytään esimerkiksi pankin, poliisin, Tullin, Postin tai verottajan nimissä ja pyydetään klikkaamaan joko linkkiä tai avaamaan liitetiedosto.

    Linkki saattaa esimerkiksi viedä oikealta pankin sivulta näyttävälle huijaussivulle. Siellä ihmiseltä pyydetään pankkitunnuksia tai luottokorttitietoja. Tällaisilla kalasteluhuijauksilla haetaan joko henkilön maksuvälinetietoja tai jotain henkilökohtaisia tietoja.

    Rakkaushuijaus

    Tällaisessa huijauksessa tuntematon mies tai nainen lähettää kohteelle kaveripyynnön Facebookissa. Huijari voi esiintyä esimerkiksi amerikkalaisena upseerina tai hän on voinut liittää valeprofiiliinsa vähäpukeisen naisen kuvan.

    Jos kaveripyynnön hyväksyy, niin tyypillisesti huijari yrittää ensin voittaa uhrin luottamuksen henkilökohtaisen keskustelun kautta. Myöhemmin hän pyytää rahaa esimerkiksi terveydenhuoltokuluihin tai matkalippuun saapuakseen uhrin luo.

    Tällainen huijaus voi johtaa suuriin taloudellisiin tappioihin.

    Liian hyvä tarjous

    Joskus netissä voi törmätä uskomattoman hyviltä kuulostaviin tarjouksiin tai sijoitusmahdollisuuksiin. Tällaisissa tapauksissa huijarit yrittävät vaikuttaa ihmisten psyykeeseen ja rikastumisen haluun.

    Lokakuussa esimerkiksi paljastui tapaus, jossa julkisuudesta tuttuja henkilöitä käytettiin luvattomasti heidän tietämättään bitcoin-huijaussivuston mainostamiseen. Ylen uutissivuilta näyttävälle valesivustolle palvelua mainostamaan päätyi muun muassa kansanedustaja Hjallis Harkimo (Liike nyt).

    Miten torjua huijauksia?

    On syytä muistaa, että todellisuudessa esimerkiksi poliisi tai pankit eivät koskaan kysy asiakkaidensa verkkopankkitunnuksia tai maksukortin tunnuslukua sähköpostin välityksellä.

    Kun törmäät epäilyttäviin viesteihin tai sivustoihin, niin pysähdy miettimään, voiko tyhjästä ilmestynyt kuuma seuranhakija tai euron älypuhelin olla totta. Erittäin todennäköisesti tarjous ei ole aito.

    Jos vahinko kuitenkin pääsee tapahtumaan, niin älä häpeä vaan ota yhteyttä läheisiisi ja pankkiin sekä sulje luottokorttisi. Voit myös tehdä ilmoituksen poliisille ja ottaa yhteyttä rikosuhripäivystykseen.

    Lue myös:

    Verottaja varoittaa: Veronpalautuksiin liittyviä huijausviestejä liikkeellä

    Uudentyyppinen huijausviesti on naamioitunut turvapostiksi – lähettäjänä voi näkyä tuttu taho

    Googlen, Amazonin ja Facebookin ylivoima on valtava ongelma ja yhdysvaltalaisprofessorin mukaan jätit on pilkottava – suomalaisyrittäjä:

    Googlen, Amazonin ja Facebookin ylivoima on valtava ongelma ja yhdysvaltalaisprofessorin mukaan jätit on pilkottava – suomalaisyrittäjä: "Isot jätit toimivat ihan miten niitä huvittaa"


    Kun pieni yhtiö kilpailee jättiläisiä vastaan, taistelu on usein lyhyt ja epätasainen – mutta silloinkin sen pitäisi olla reilu. Näin ei kuitenkaan ole, väittää Scott Galloway, New Yorkin yliopiston Stern School of Businessin...

    Kun pieni yhtiö kilpailee jättiläisiä vastaan, taistelu on usein lyhyt ja epätasainen – mutta silloinkin sen pitäisi olla reilu. Näin ei kuitenkaan ole, väittää Scott Galloway, New Yorkin yliopiston Stern School of Businessin professori.

    Internetin neljä teknologiajättiläistä, Google, Amazon, Facebook ja Apple, sanelevat pelin säännöt.

    Galloway kirjoitti viime vuonna kirjan neljästä yhtiöstä, jotka rampauttavat kilpailun, hyväksikäyttävät henkilötietojamme, imevät ilman innovaatioilta, ostavat jokaisen uhkaajan ja kiihdyttävät työpaikkojen katoamista.

    Pääomasijoittajat eivät tässä tilanteessa ole niinkään kiinnostuneita yhtiöistä, joista voisi tulla seuraava Google. He ovat kiinnostuneita yhtiöistä, jotka voitaisiin seuraavaksi myydä Googlelle.

    Neljän suuren ylivoima näkyy myös pörssikursseissa. Lokakuun alussa Apple, Amazon ja Google ovat miehittäneet kolmen kärjen maailman arvokkaimpien yritysten listalla, eikä kuudetta sijaa pitävä Facebook ollut kaukana takana.

    Mikko Airikka | Yle Uutisgrafiikka

    Applen markkina-arvo on yli biljoona dollaria ja Amazonkin kävi kesällä biljoonan rajalla. Yksi biljoona on tuhat miljardia, ja yksi miljardi tuhat miljoonaa.

    Nokian markkina-arvo on Alcatel-Lucent-kaupan jälkeenkin alle kolmaskymmenesosa tästä.

    Jättien ylivoima on Gallowayn mukaan jo vakava yhteiskunnallinen ongelma. Siksi ne tulisi hajottaa, kuten Bell Systems pilkottiin 1980-luvun alussa.

    Aloittakaamme kuitenkin Helsingin Vallilasta, jossa pieni suomalaisyhtiö käy epätasaista kamppailua Googlea vastaan.

    Lajina on ravintoloiden asiakasarviot.

    Ilkka Lavas johtaa City Digitalia, joka tuottaa ravintola-arvioita, pöytävarauspalvelua sekä perinteikästä City-verkkolehteä.Berislav Jurišić / Yle“Frenemy” – ystävä, mutta vihollinen

    City Digitalin toimitusjohtaja Ilkka Lavas osoittaa kannettavan tietokoneensa ruutua. Haemme Googlesta tietoja Helsinkiläisen ravintola Demon nimellä, ja hakutuloslistan kärkipäähän nousee useita linkkejä City Digitalin ylläpitämiin verkkopalveluihin.

    Arvostelupalvelu Eat.fi:hin ja pöytävarauspalvelu Tableonlineen on kerätty internetin käyttäjien arvioita Demosta ja muista ravintoloista, joihin kannattaa mennä – tai joita kannattaa välttää.

    Ilkka Lavas ei kuitenkaan osoita sormellaan hakutulosten listaa vaan ruudun oikeaa reunaa. Sinne Google on koonnut ravintolasta oman esittelynsä. Samalla Google kertoo, paljonko City Digitalin palveluissa on annettu ravintolalle pisteitä.

    Kuvakaappaus Googlen-hakukoneesta

    – Google kopioi meiltä ravintoloiden arvostelut omaan tietokantaansa, näyttää niitä omalla sivullaan, eikä maksa niistä meille yhtään mitään, Lavas sanoo.

    – Yhtään puhelinsoittoa tai sähköpostikyselyä ei tullut. Isot jätit toimivat ihan miten niitä huvittaa.

    Näkyvyys hakukoneessa on tärkeää, mutta jos tiedon etsijä ei jatka Googlen etusivua pidemmälle, City Digital menettää mainostulonsa.

    Kaikkein ikävintä on, että samassa yhteydessä Google kerää ravintola-arvioita omaan palveluunsa. Se on ravintola-arvioiden keräämisessä siis suomalaisyrityksen suora kilpailija.

    Googlea vastaan kilpaillessa meidän täytyy olla hyperlokaali, City Digitalin toimitusjohtaja Ilkka Lavas sanoo.Berislav Jurišić / Yle

    Lavas sanoo Googlen aloittaneen tietojen käytön muutama vuosi sitten. City Digitalilla ei ole mahdollisuutta boikotoida Googlea, koska hakukone on ylivoimaisessa asemassa. City Digital jopa maksaa siitä, että sen mainokset saavat näkyvyyttä Googlen palveluissa.

    – Me sanomme, että Google on frenemy, eli ystävä ja vihollinen, Lavas sanoo.

    – Google käyttää meidän arvosteludataamme markkinoidakseen kilpailevaa palveluaan. Kuluttajalle se voi olla kätevää, mutta onko se meille reilua? Meillä on kuitenkin moderaattorit ja valokuvaajat töissä, Lavas harmittelee.

    Tällaista on kilpailu internetin jättiläisiä vastaan – ota tai jätä.

    Jättiläinen 1: Hakukoneen ja käyttöjärjestelmän ylivoimaa Google

    Google on ylivoimainen, koska se on lähes jokaisen tietokoneen ja kännykän ruudulla. Tämän se on tehnyt hakukoneensa ja älypuhelinten Android-käyttöjärjestelmän avulla.

    Kuten yllä oleva kaavio kuvaa, Google on molemmilla liiketoiminta-alueilla markkinajohtaja. Hakusanoja ja kännykän käyttöä seuraamalla Google oppii tuntemaan asiakkaansa todennäköisesti paremmin kuin kukaan muu.

    Tätä ylivoimaa Google levittää yhä laajemmalle. Sähköpostit löytyvät Gmailista, lähipalvelut Google Mapsista ja videot YouTubesta.

    Googlea on kritisoitu paljon siitä, että se antaa hakutuloksissa näkyvyyttä omille palveluilleen. Toisaalta Android-puhelinten valmistajat eivät saa käyttöönsä Googlen sovelluskauppaa – elleivät he ota myös yhtiön hakukonetta ja nettiselainta.

    Vastaavien kytkyjen vuoksi Yhdysvaltain kilpailuviranomaiset olivat parikymmentä vuotta sitten Microsoftin kimpussa. Google on kuitenkin saanut toimia kotimaassaan vapaasti.

    EU sen sijaan on ottanut Googlen tähtäimiinsä Yhtiö sai sakot sekä omien palveluidensa suosimisesta että älypuhelinten käyttöjärjestelmän kilpailunvastaisista ehdoista.

    – Google on käyttänyt Androidia työkaluna, jolla se sementoi hallitsevan asemansa hakukoneiden markkinoilla. Tämä estää muilta innovoinnin ja tasa-arvoisen kilpailun mahdollisuuden, sanoi EU:n kilpailukomissaari Margrethe Vestager Bloombergin mukaan.

    Google valittaa päätöksestä.

    Jättiläinen 2: Niin pelottava, että pelkkä ilmoitus romauttaa kilpailijan kurssin Jakub Kaczmarczyk / EPA

    Toinen internetin jäteistä on verkkokauppa Amazon, joka hallitsee tutkimusyhtiö eMarketerin mukaan tänä vuonna jo puolta Yhdysvaltain verkkokaupasta.

    Amazonin maksullisessa kanta-asiakasohjelmassa on mukana jo kaksi kolmasosaa Yhdysvaltojen kotitalouksista.

    Noin sadan dollarin vuosimaksun vastineeksi kanta-asiakkaat saavat ilmaiset kuljetukset verkko-ostoksilleen. Amazon toimittaa tuotteet kotiovelle parhaimmillaan kahdessa tunnissa.

    Kanta-asiakkaat katselevat Amazonin älylaitteilla Amazonin sisältöjä. Amazon kasvattaa jatkuvasti mediaimperiumiaan ja investoi elokuviin, tv-sarjoihin ja muuhun videosisältöön miljardeja dollareita joka vuosi.

    Vaikka Amazon tunnetaan verkkokauppana, rahansa se tienaa pääosin it-yhtiönä. Yritysten tietokonekapasiteetin vuokrauksessa (public cloud) Amazon Web Services on suurempi kuin IBM, Google ja Microsoft yhteensä.

    Tämä on kuitenkin vasta alkua. Amazon hyödyntää verkkokaupan asiakastietoja ja valtavaa tietojenkäsittelyvoimaansa yhä uusilla alueilla. Yksi esimerkki on tekoäly ja puheentunnistus.

    Amazon on markkinajohtaja muun muassa jokakodin tekoälyavustimien markkinoilla.

    Amazonin Echo-älykaiuttimen tekoäly ymmärtää puhetta ja neuvoo verkko-ostoksilla.AOP

    Puheohjattava Echo-podi (yllä) neuvoo kuluttajia verkkokaupoille. Adweekin mukaan tuo tekoäly suosittelee todennäköisimmin Amazonin omia tuotemerkkejä.

    Perinteisiä brändiyhtiöitä tämä todennäköisesti harmittaa ja pelottaa.

    Vielä enemmän perinteisiä yrityksiä pelottaa eräs toinen seikka. Amazon laajentaa yhä uusille toimialoille – ja lähes aina tuolla alalla toimivien kilpailijoiden osakekurssit kärsivät.

    Kun Amazon kertoi viime vuonna ostavansa kauppaketju Whole Foodsin, sen kilpailijoiden – Targetin, Walmartin ja Costcon – osakekurssit laskivat. Kauppaketju Krogerin kurssi romahti peräti kymmenyksen.

    New York Times on nimennyt ilmiön Amazon-ilmiöksi.

    Nykyisin Amazon omistaa myös Whole Foods -ruokakauppaketjun. Kuvan kauppa on Brooklynissa New Yorkissa.Andrew Gombert / EPA

    Amazonin uusiin aluevaltauksiin liittyvät huhut ja tiedotteet ovat painaneet kursseja myös:

    terveydenhuoltoalallalogistiikka-alallaapteekkialallaautojen varaosakaupassaurheiluvälineissäja ravintolaruoan kotiinkuljetuksissa

    Joskus pelkkä epäily siitä, että yhtiö saa pian vastaansa Amazonin, riittää sulattamaan sen arvoa.

    Ei ole mikään ihme, että suomalaiset yritykset ja sijoittajat spekuloivat nyt kiivaasti, pitävätkö huhut Amazonin Pohjoismaiden valloituksesta paikkansa.

    Jättiläinen 3: Ostaa tai kopioi Sascha Steinbach / Epa

    Cambridge Analytica -skandaali löi Facebookin kylkeen tahran, joka ei lähde pesemälläkään. Lisäksi näyttää siltä, että ikävien uutistenvirta jatkuu, jatkuu ja jatkuu.

    Facebookille ei kuitenkaan ole loppua näkyvissä. Sosiaalisen median palvelussa on yhä yli kaksi miljardia kuukausittaista käyttäjää – ja lisäksi yhtiöllä on kolme muutakin palvelua, joissa kussakin on yli miljardi käyttäjää. Nuo palvelut ovat Facebookin itse kehittämä Messenger sekä yhtiön ostamat Instagram ja WhatsApp.

    Facebook on esimerkki siitä, miten rahassa rypevät internetjätit ostavat innovaatiot pois jo ennen kuin niistä muodostuu niille uhka.

    Esimerkiksi Instagramilla oli kauppahetkellä 13 työntekijää ja 30 miljoonaa käyttäjää, eli se oli täysin olematon jättimäiseen kilpailijaansa verrattuna. Tästä sintistä Facebook oli kuitenkin valmis maksamaan miljardi dollaria. WhatsAppista Facebook maksoi peräti 19 miljardia dollaria.

    Entä jos innovatiivisen yrityksen perustajat eivät halua myydä? Jäteillä on keinonsa. Kun Facebook ei saanut ostettua nuorison suosimaa Snapchatia, se kopioi sovelluksen tärkeimmät ominaisuudet omiin palveluihinsa.

    Useimpien arvioiden mukaan Snapchat ei ole tämän jälkeen enää vakavasti otettava uhka Facebookille.

    On vaikea kuvitella, että lähiaikoina nousisi haastajaa Facebookin ylivoimalle sosiaalisessa mediassa – ainakin niin kauan kuin yhtiö saa toteuttaa taktiikkaansa.

    Jättiläinen 4: Imuroi rahat ja sydämet Applen toimitusjohtaja Tim Cook.Aleksandar Plaveski / EPAOsuus myynnin arvosta

    Myös Applella on uskomaton voima ohjata markkinoiden kehitystä.

    Muutama vuosi sitten Suomessa ja maailmalla oli lukuisia kasvuyhtiöitä, jotka kehittivät urheilurannekkeita sekä älykelloja. Vuonna 2014 Apple ilmoittautui kisaan mukaan ja julkisti oman älykellonsa.

    Sijoittajat totesivat, että peli on ratkennut – uusiin yrittäjiin ei kannata enää panostaa. Suomalainen Metawatch päätyi konkurssiin ja PulseOn keskittyi lisensioimaan teknologiaansa. Nokiakin päätti myydä kellonsa ja muut terveystuotteensa.

    Yhdysvaltalaiset Jawbone- ja Pebble-yhtiöt ovat kadonneet, mutta Fitbit on sentään yhä kisassa mukana. Sen osakekurssi ja markkinaosuus ovat kuitenkin laskussa.

    Suunto ja Polar ovat toimineet urheilukellojen parissa vuosikymmeniä, mutta kokemus ei auttanut. Markkinaosuustilastoissa ne jäivät marginaalipelureiksi sarakkeeseen "muut yhtiöt".

    Apple sitä vastoin hyödyntää brändiarvoaan sekä ekosysteemiään ja myy enemmän kuin koko Sveitsin kelloteollisuus.

    Vaikka Apple ei anna käyttöjärjestelmäänsa muiden käyttöön, omassa laite- ja palveluekosysteemissään se on Googlen veroinen kuningas.

    Esimerkiksi musiikkiyhtiö Spotify on väittänyt Applen suosivan omia palvelujaan. Spotify ja toinen musiikkipalvelu Deezer pitävät myös epäreiluna, että Applen sovelluskauppa perii niiden myyntituloista 30 prosenttia – ja samaan aikaan yhtiö kilpailee niitä vastaan omalla musiikkisovelluksellaan.

    Mies joka arvasi Amazonin aikeet – "Pilkkokaa nelikko"

    New York Universityn professori Scott Galloway julkaisi vuosi sitten kirjansa The Four: The Hidden DNA of Amazon, Apple, Facebook, and Google.

    Hänet tunnetaan myös miehenä, joka arvasi etukäteen Amazonin 14 miljardin dollarin Whole Foods -kaupan.

    Galloway uskoo, että internetin jättiläisten aiheuttamat ongelmat voidaan purkaa vain pilkkomalla ne.

    Scott Galloway

    Professorin mukaan yrityksillä on selkeät saumakohdat, joiden perusteella ne voitaisiin jakaa.

    Amazon jaettaisiin verkkokauppaan ja yritysten pilvipalveluja tarjoavaan Amazon Web Servicesiin. Apple erotettaisiin medialiiketoiminnastaan. Googlesta irrotettaisiin verkkoselain ja YouTube-videopalvelu.

    Facebook taas voitaisiin Gallowayn mukaan jakaa neljäksi eri palveluksi alla olevan kaavion kuvaamalla tavalla.

    Merkkejä ilmassa?

    Yllä oleva kaavio on New York Universityn professori Scott Gallowayn näkemys siitä, miten Google, Amazon, Facebook ja Apple voitaisiin jakaa pienempiin ja keskenään kilpaileviin osiin.

    Myös internetjättien omassa toiminnassa nähdään merkkejä, jotka vihjaavat niiden valmistautuvan uuteen aikaan.

    Esimerkiksi Apple kilpailuttaa parhaillaan Yhdysvaltalaisia kaupunkeja, kun se etsii paikkaa toiselle pääkonttorilleen.

    Toisaalta Google, nykyisin viralliselta nimeltään Alphabet, järjestäytyi jo vuonna 2015 konsernirakenteeseen, joka suojaisi sitä mammuttitaudilta – ja josta yksittäisiä osia olisi todennäköisesti entistä helpompi irrottaa.

    Galloway korostaa Ylen sähköpostihaastattelussa, että suurten teknologiayhtiöiden pilkkomisen tarkoituksena ei olisi niiden tuhoaminen vaan markkinoiden korjaaminen.

    – Jokainen näistä yhtiöstä olisi kuluttajien hyvin tuntema ja niillä olisi merkittävä käyttäjäkunta sekä infrastruktuuri jonka varassa toimia itsenäisesti, Galloway sanoo.

    – Neljästä yhtiöstä voisi syntyä kymmenen yhtiötä – sekä ekosysteemi, joka stimuloisi kasvua niin työpaikkojen määrässä kuin osakkeiden arvollakin laskettuna. Seurauksena olisi myös yrityskauppojen, investointien ja verotulojen lisääntyminen.

    Lisääntyvä kilpailu olisi yhdysvaltalaisprofessorin mukaan myös omiaan vähentämään kokonaistaloutta vahingoittavaa taloudellista toimintaa, joka on monopolisoituvan kehityksen seuraus.

    Lyhyellä aikavälillä pilkkominen olisi yhtiöille isku. Toisaalta analyytikot laskevat, että Amazon saattaisi jo tällä hetkellä olla arvokkaampi kahtena eri yhtiönä.

    Microsoftia ei sentään palvottu

    Teknologiajättejä on kuitenkin ollut ennenkin. IBM, Microsoft ja Yahoo ovat vuorollaan olleet ylivoimaisessa asemassa markkinoilla – ja aina niiden takaa on noussut seuraava vielä innovatiivisempi yritys.

    Miksi niin ei kävisi tälläkin kertaa?

    Galloway muistuttaa 1990-luvusta, jolloin Microsoft – Gallowayn mukaan teknologiayhtiöiden “alkuperäinen pahis” – oli valtansa huipulla. Microsoft muun muassa liitti internetselaimen omaan ylivoimaisessa markkina-asemassa olevaan Windows-käyttöjärjestelmäänsä ja ajoi tällä tavoin kilpailevan Netscapen markkinoilta.

    – Vuonna 1998 Yhdysvaltain oikeusministeriö määräsi Microsoftin jaettavaksi kahteen osaan kilpailulakien perusteella. Jos he eivät olisi tehneet näin, meillä ei välttämättä olisi Googlea vaan Bing olisi johtava hakukone.

    Microsoftin pilkkominen kaatui lopulta ylemmissä oikeusasteissa, mutta tavoite täyttyi. Microsoft joutui muuttamaan toimintatapojaan.

    Nykyiset jätit ovat siis Gallowayn mukaan velkaa 1990-luvun kilpailuviranomaisille.

    Kritiikki nousee

    Scott Galloway ei ole ajatustensa kanssa yksin. Columbian yliopiston oikeustieteen professori ja presidentti Barack Obaman taloudellisena neuvonantajana toiminut Tim Wu toivoo, että Yhdysvaltojen kilpailuviranomaiset ottaisivat yritysten pilkkomisen takaisin työkalupakkiinsa.

    Citibankin analyytikko Mark Mayn mukaan Amazonin kannattaisi jakautua jo omistaja-arvon maksimoinnin vuoksi. Lisäksi se pienentäisi riskiä kilpailuviranomaisten väliintulosta.

    Samaan aikaan yhdysvaltalaispoliitikot oikealta vasemmalle ovat ottaneet teknologiajätit hampaisiinsa. Presidentti Donald Trumpin erityinen vihan kohde on Jeff Bezosin johtama Amazon.

    Syyskuun lopulla Yhdysvaltalaismedia kertoi presidentti Trumpin hallinnon luonnostelevan määräystä, joka käynnistäisi tutkinnan Facebookin, Googlen ja Twitterin toiminnasta.

    Eräässä suhteessa nykyiset jättiläiset eroavat Gallowayn mukaan aiemmista teknologia-alan jäteistä: niitä ei palvottu.

    – Amazon, Apple, Facebook, and Google ovat suojautuneet taitavalla pr-työskentelyllä ja lobbauksella. Yhtiöiden perustajat esitetään visionäärisinä pelastajina – tai yläasteen “cooleina tyyppeinä”, Galloway kirjoittaa.

    – Yhdysvaltalaisnuoret eivät unelmoi olevansa urheilutähtiä vaan haluavat olla seuraava Jeff Bezos.

    Positiivisen julkikuvansa ansiosta yhtiöt ovat Gallowayn mukaan voineet käyttäytyä röyhkeämmin ja suhtautua esimerkiksi käyttäjien yksityisyyteen ylimielisemmin kuin aiemmille teknologiajäteille olisi ollut mahdollista.

    "Pilkkominen ei ole todennäköistä" Juha-Matti Mäntylä / Yle

    Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professorin Tuomas Myllyn mukaan Google, Amazon, Facebook ja Apple ovat “superdominantteja” yhtiötä. Sillä hän tarkoittaa, että ne kykenevät ylivoimansa avulla muokkaamaan markkinoita sekä asiakkaidensa ja kilpailijoidensa toimintaa.

    – Googlelle, Amazonille ja Facebookille on yhteistä, että ne toimivat alustoina ja keräävät käyttäjä- ja markkinatietoa. Se on niille keskeisin kilpailuetu, Mylly sanoo.

    – Yritysten pilkkominen on kuitenkin radikaalein ja äärimmäisin toimi, jotka kilpailuoikeuden työkalupakissa on. Kilpailuviranomaisten keinovalikoimaa tulisi pitää ajan tasalla ennen kaikkea muilla keinoin.

    Henkilötiedoista tuli valuuttaa

    Kilpailuviranomaiset ovat kiinnostuneita määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Varsinkin Yhdysvalloissa tätä väärinkäyttöä arvioidaan ennen muuta kuluttajille aiheutuneen taloudellisen haitan perusteella.

    Esimerkiksi monopolihinnoittelussa yritys voi nostaa hintansa korkeammaksi, kuin muutoin olisi mahdollista. Kuluttaja kärsii.

    Saalistushinnoittelussa taas yritys painaa hinnat alas, ajaa kilpailijat markkinoilta – ja nostaa hintansa ylös kun tavoite on saavutettu. Kuluttaja kärsii jälleen.

    Tämä lähtökohta sopii kuitenkin huonosti tilanteeseen, jossa Googlen ja Facebookin kaltaiset yhtiöt tuottavat palveluja ilmaiseksi. Tänään valuuttana ei ole euro eikä dollari – vaan henkilötieto.

    Juuri tästä näkökulmasta Saksan kilpailuviranomaiset ryhtyivät tutkimaan Facebookia WhatsApp-kaupan jälkeen.

    Bundeskartellamtin mukaan markkina-aseman väärinkäytöksi voitaisiin tulkita tilanne, jossa määräävässä asemassa oleva yhtiö antaa palvelunsa vain sillä ehdolla, että käyttäjä luovuttaa laajat oikeudet omiin tietoihinsa. Kuluttajalla ei olisi mahdollisuutta kieltäytyä, jos hän haluaa käyttää markkinajohtajan palveluita. Hänellä ei myöskään ole mahdollisuutta arvioida, miten hänen dataansa myöhemmin käytetään tai yhdistellään.

    Jos Saksan viranomaiset havaitsevat Facebookin syyllistyneen asiassa kilpailurikkeeseen, tulkinta olisi uraauurtava.

    "Tehokas uhkaus"

    Tuomas Mylly uskoo, että kilpailuoikeus sopeutuu internetjättien aikaan.

    – Yhdysvalloissa kilpailuoikeuden juuret juontavat 1800-luvulle, ja Euroopassakin toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin. Tämä on joustava oikeudenala, joka on monta kertaa sopeutunut uusiin tilanteisiin ja uudentyyppisiin yrityksiin.

    Jos mikään muu ei auta, viranomaisten työkalupakista löytyy myös mahdollisuus pilkkoa yhtiöitä.

    – Se ei ole kovin todennäköistä, mutta se on mahdollista – ja sitä nämä yritykset pelkäävät. Kun tämä keino on taustalla reservissä, se voi kannustaa näitä yrityksiä kilpailijoiden kannalta parempiin neuvotteluratkaisuihin Tuomas Mylly sanoo.

    Yle / Juha-Matti MäntyläMiksi Eurooppa on USA:ta ankarampi?

    Eurooppa on ryhtynyt tutkimaan Googlen, Amazonin, Facebookin ja Applen kilpailutoimia entistä tarkemmin. Viime vuosina jäteille määrättyjen sakkojen summat ovat kasvaneet.

    Yhdysvalloissa nettiyrityksiä ei ole juuri suitsittu – vaikka yritysten kotimaassa viranomaisten sana painaisi eniten.

    Tuomas Myllyn mukaan kyse on kilpailuoikeuden tulkinnasta, Yhdysvalloissa ns. Chicagon koulukunnan vaikutus on ollut vahva Ronald Reaganin presidenttikaudelta lähtien. Toisaalta kyse on myös kansallisesta edusta.

    – Internetin suurista alustayrityksistä 95 prosenttia tulee Yhdysvaltalaista. Tämä näkyy myös kilpailuoikeuden soveltamisessa.

    Myös New Yorkin yliopiston professori Gallowayn mukaan EU:n nykyinen sakotuskäytäntö ei kuitenkaan toimi.

    – EU:n sakot ovat minimaalinen osa näiden yhtiöiden käytettävissä olevista käteisvaroista. On kuin EU jakaisi 25 sentin parkkisakkoja parkkipaikalla, jossa pysäköinnin hinta on sata dollaria vartissa, Galloway kuvaa.

    – Tällä tavoin yhtiöille opetetaan, että fiksu tapa toimia on valehdella ja rikkoa lakia.

    Gallowayn mukaan on ajan kysymys, milloin EU kasvattaa sakkonsa aivan uuteen kokoluokkaan.

    – Eurooppa saa vain vähän niitä hyötyjä, mutta paljon haittoja, joita syntyy suurten teknologiayhtiöiden kilpailunvastaisista toimista, yksityisyyden suojan rikkomuksista ja työpaikkojen tuhoamisesta.

    EU:n kilpailukomissaari, tanskalainen Margrethe Vestager, on ottanut kilpailuasioissa tiukan linjan.Stephanie Lecocq / EPAKannattaako edes yrittää?

    Helsingin Vallilassa City Digitalin asiakaspalvelussa Jatta Kolu tarttuu puhelimeen.

    – Kuule, asiakas kysyy, että saako teille tuoda koiria... Pubin puolelle siis saa? Kiitos tiedosta!

    Sitten hän soittaa asiakkaalle, joka aikoo tehdä pöytävarauksen merimieshenkiseen helsinkiläisravintolaan.

    Toimitusjohtaja Ilkka Lavas toteaa, että tämä on "hyperlokaalia" palvelua.

    – Internetin jättiläiset eivät sitä tee.

    City Digital järjestää ravintola-alan teemaviikkoja ja pyrkii olemaan läsnä. Internetin jättiläiset eivät tätä tee. "Olemme hyperlokaali", Ilkka Lavas sanoo.Berislav Jurišić / Yle

    City Digitalilla on toimintaa myös Virossa ja asiakkaita esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Ravintola-arviopalvelun yhtiö on toteuttanut saksalaislehti Süddeutsche Zeitungille – ja tämä on toimitusjohtajan mukaan vasta alkua.

    Pienen yhtiön pitää olla jatkuvassa liikkeessä.

    Lue myös:

    EU määräsi Googlelle ennätysmäisen sakon Android-kytkyistä

    Analyysi: Miksi Google sai EU:lta jättisakot, kun Apple saa toimia samalla tavalla?

    Google, Facebook ja kumppanit ruotuun? – EU haluaa kilpailua tukahduttavat teknologiajätit tottelemaan sääntöjä

    Korjaus kello 18.30. Taulukon mittayksikkö korjattu

    Kiina rakentaa verkkoa maailmalle – Googlen ex-toimitusjohtaja ennustaa, että Kiinan vaikutusvallan kasvu jakaa internetin kahtia

    Kiina rakentaa verkkoa maailmalle – Googlen ex-toimitusjohtaja ennustaa, että Kiinan vaikutusvallan kasvu jakaa internetin kahtia


    Kenian pääkaupungissa Nairobissa yhteensä 1 800 valvontakameraa seuraa kaupunkilaisten elämää. Julkisten ja yksityisten valvontakameroiden verkosto syöttää jatkuvasti tarkkalaatuista kuvaa julkisiin pilvipalveluihin. Kuvavirtaa analysoi kasvot...

    Kenian pääkaupungissa Nairobissa yhteensä 1 800 valvontakameraa seuraa kaupunkilaisten elämää. Julkisten ja yksityisten valvontakameroiden verkosto syöttää jatkuvasti tarkkalaatuista kuvaa julkisiin pilvipalveluihin. Kuvavirtaa analysoi kasvot tunnistava tekoäly.

    Kiinalainen verkkolaitejätti Huawei rakentaa ympäri maailmaa älykaupunkeja, jotka huokuvat orwellilaista dystopiaa. Nairobin kaltaisia "turvakaupunkeja" on jo satakunta ja lisää on luvassa.

    Huawei markkinoi älykaupunki-järjestelmäänsä turvallisuudella. Nairobissa rikollisuus lähes puolittui, kun valvontajärjestelmä otettiin käyttöön.

    Rikollisuuden torjunnan lisäksi älykaupungeissa teknologiaa käytetään esimerkiksi veden säästämiseen. Joissakin kaupungeissa bussimatkan voi maksaa kasvojentunnistuksen avulla.

    Järjestelmää voidaan myös käyttää kansalaisten valvontaan ja poliittisten vastustajien hiljentämiseen.

    Kiina rakentaa verkkoa Afrikkaan

    Huawein turvakaupunki-projektit ovat osa Kiinan voimakasta pyrkimystä levittää teknologista osaamistaan maailmalle, etenkin Lähi-itään ja Afrikkaan. Tämä pyrkimys on muotoiltu hankkeeksi, jota kutsutaan Kiinassa digitaaliseksi silkkitieksi.

    Kolme vuotta sitten Kiina käynnisti "Vyöhyke ja tie" -hankkeen (Belt and Road Initiative, BRI), jonka tarkoituksena on massiivisten infraprojektien kautta luoda maailmankauppaa palveleva logistiikkaverkosto Kiinasta maailmalle. Digitaalisen infrastruktuurin osalta Kiina linjasi tavoitteekseen edistää rajoja ylittävien verkkoyhteyksien rakentamista ja parantaa kansainvälisiä tietoliikenneyhteyksiä.

    Silkkitie-hankkeen nimissä kiinalainen telejätti ZTE rakentaa mobiiliverkkoa Etiopiassa ja vetää valokuitukaapelia Afganistanissa. Muita työmaita löytyy Nigeriasta, Laosista, Sri Lankasta, Sudanista ja Turkista.

    Huawei puolestaan on luvannut tehdä yli miljardin dollarin investoinnit parantaakseen internet-yhteyksiä Kamerunissa, Keniassa, Zimbabwessa, Togossa ja Nigerissä.

    Ugandassa Kiina tarjoaa hallinnolle teknistä apua sosiaalisen median valvonnassa tai "kyberrikollisuutta vastaan taistelemisessa", kuten asia virallisesti muotoillaan.

    Kiinalaisten kehittämä kasvojentunnistusmenetelmä on käytössä Zimbabwen lentokentillä ja rajanylityspaikoilla.

    Xi Jinpingin kybervisio

    Kiinan digitaalinen silkkitie on mediassa jäänyt maan BRI-projektien varjoon. Hanke on kuitenkin monella tavalla mullistavampi kuin rautatieverkoston tai satamien rakentaminen. Digitaalista silkkitietä pitkin Kiina pystyy levittämään verkkostrategiaansa, jossa internet on valjastettu tukemaan hallintoa.

    Kiinan silkkitiet

    Kiinan presidentti Xi Jinping puhui ensimmäisen kerran julkisesti uuden silkkitien rakentamisesta Kazakstanissa syksyllä 2013. Vajaan vuoden maata johtanut Xi hahmotteli maailmaa, jossa kaikki tiet vievät Kiinasta tavaraa maailmalle. Yksi silkkitie kulkisi Tyynenmerellä, toinen jäjittelisi alkuperäistä reittiä Keski-Aasiasta Lähi-idän kautta Eurooppaan. Kolmas silkkitie on suunnitteilla arktiselle alueelle.

    Maaliskuussa 2015 Kiina käynnisti ”Yksi vyöhyke ja yksi tie” -hankkeensa (One Belt and One Road Initiative), joka myöhemmin lyheni "Vyöhyke ja tie" -hankkeeksi (Belt and Road Initiative). Hankkeena tarkoituksena on rakentaa huippunopeita raideyhteyksiä ja jättimäisiä satamia, luoda vapaakauppa-alueita ja vahvistaa tietoliikenneyhteyksiä.

    Xi on kutsunut silkkitie-hanketta "vuosisadan projektiksi". Kiinalaismediassa projektia on puolestaan kuvailtu "kiinalaisen viisauden lahjaksi" maailmalle. Hanketta on verrattu Yhdysvaltojen Euroopalle antamaan Marshall-apuun toisen maailmansodan jälkeen.

    Todellisuudessa silkkitie-hankkeessa on kyse lukuisista pienemmistä projekteista, joita kiinalaisyritykset tekevät ulkomailla. Osa näistä hankkeista on enemmän valtiojohtoisia kuin toiset.

    Silkkitien avulla Kiinan hallinto avaa uusia markkinoita kiinalaisille yrityksille pitäen samalla omat markkinansa suljettuina ulkopuolisilta yrityksiltä ja investoinneilta. Silkkitien avulla Kiina varmistaa, että julkisilla investoinneilla luotu tuotantokapasiteetti ei jää seisomaan tyhjän panttina, kun rakennusbuumi omassa maassa alkaa seestyä.

    Kiinan internet-strategian keskiössä on valtion itsemääräämisoikeus. Presidentti Xi Jinping on jo usean vuoden ajan puhunut kyber-suvereniteetin puolesta. Siinä ydinajatus on, että valtio hallitsee internetiä rajojensa sisäpuolella samalla tavalla kuin vaikkapa ilmatilaansa. Koska tietoliikennekaapelit kulkevat fyysisesti valtion rajojen sisäpuolella, valtiolla on oikeus kontrolloida siellä kulkevaa tietoliikennettä.

    Tunnetuin esimerkki Kiinan kontrollista on palomuuri, joka estää kiinalaisten pääsyn sivustoille tai sovelluksiin, joihin hallinto ei halua heidän pääsevän. Kiinan palomuurin ympärille on noussut myös muita tapoja valvoa kansalaisia.

    Viime vuoden kesäkuussa Kiinassa astui voimaan uusi kyberturvallisuuslaki, joka kiristää entisestään hallinnon otetta verkosta. Jo ennen lakia sananvapauden tilaa mittaava Freedom House -järjestö rankkasi Kiinan pahimmaksi internet-vapauksien polkijaksi. Nyt tilanne on vielä huonompi.

    Perinteisen sensuroinnin lisäksi kyberturvallisuuslaki rajoittaa anonymiteettiä verkossa. Se velvoittaa yritykset tarkkailemaan ja raportoimaan poikkeuksista verkkoliikenteessä. Yritysten on myös tarjottavat teknistä tukea viranomaisille, joilla on "suureen turvallisuusuhkaan" vedotessa oikeus katkaista verkkoliikenne kokonaan.

    Tietoliikenteen salausmenetelmät vaativat Kiinan hallinnon hyväksynnän ja kriittiseksi luokiteltujen verkkoinfrastruktuurien hallinnoijien täytyy paljastaa ohjelmistojensa lähdekoodit viranomaisille. Nämä määräyksen vaarantavat yhtiöiden immateriaaliset tekijänoikeudet, mutta vaihtoehtoja on vähän.

    Kaikki verkossa liikkuva tieto on säilytettävä Kiinassa sijaitsevilla palvelimilla ja jos tietoja aikoo siirtää rajojen ulkopuolelle, pitää tähän olla lupa.

    Lain ensimmäiset ennakkotapaukset saatiin jo muutamassa kuukaudessa, kun viranomaiset määräsivät teknologiayhtiöille Tencent, Baidu ja Sina muutaman kymmenentuhannen euron sakot kiellettyjen sisältöjen jakamisesta. Viranomaisten mukaan yhtiöiden palvelimet sisälsivät valeuutisia ja pornografiaa.

    Verkkovalvonnasta vientituote Lainarahaa ilman ihmisoikeusvaatimuksia

    Silkkitie-hankkeet eivät ole Kiinan hallinnon investointeja vaan hankkeita rahoitetaan lainarahalla. Rahoitusta varten Kiina perusti kesäkuussa 2015 Aasian infrastruktuuri-investointipankki AIIB:n.

    Lainat eivät ole välttämättä mitenkään edullisia, mutta toisaalta niiden mukana ei tule vaatimuksia demokratiakehityksestä tai ihmisoikeuksista. Tämän vuoksi BRI-hankkeet ovat etenkin korruptoituneiden ja diktatuuristen hallintojen suosiossa.

    Ilman ehtoja eivät kiinalaisetkaan rahaa lainaa. Yleinen ehto on, että urakan tekijäksi valitaan kiinalainen yritys. BRI-hankkeet ovatkin hyödyttäneet kiinalaisia rakennusyrityksiä, joista seitsemän on noussut maailman kymmenen suurimman rakennusyhtiön joukkoon.

    Myös lainan takaisinmaksuehdot ovat usein sangen tiukat. Sri Lankassa kiinalaisrahalla rakennettu lähes 70 neliökilometrin laajuinen Hambantotan satama päätyi viime vuonna Kiinan haltuun Sri Lankan jätettyä velan lyhennys maksamatta. Tyynenmeren silkkitien kannalta tärkeä satama on nyt Kiinan hallussa 99 vuoden vuokrasopimuksella. Samanlainen sopimus Kiinalla on Pakistanin kanssa yhdestä satamasta. Myös Djiboutissa Kiinalla on oma satama ja Myanmariin on suunnitteilla yksi.

    Useat silkkitien varressa olevat maat ovat taloudellisesti heikkoja. Ajatushautomo Centre of Global Development on julkaissut listan kahdeksasta maasta (Laos, Kirgistan, Maladiivit, Montenegro, Djibouti, Tajikistan, Mongolia, Pakistan), jotka ovat korkeassa riskissä ajatua talouskriisiin BRI-hankkeisiin liittyvien velkojen vuoksi. Esimerkiksi Montenegroon on rakenteilla moottoritie, jonka kustannukset vastaavat reilua neljännestä koko maan bruttokansantuotteesta. Laosin ja Kiinan välinen junarata maksaa puolestaan lähes puolet Laosin BKT:sta.

    Kaiken kaikkiaan noin 70 maahan levittäytyiviin silkkitie-hankkeisiin arvioidaan kuluvan yhteensä jopa 4 biljoonaa dollaria.

    Tästä verkkokontrollista Kiina on tehnyt vientituotteen, josta useissa vähemmän demokraattisissa maissa ollaan kiinnostuneita.

    Useat maat ovat seuranneet Kiinan esimerkkiä ja kiristäneet verkkovalvontalakejaan. Tansaniassa viranomaisilla on lupa estää pääsy sisältöihin, jotka aiheuttavat "mielipahaa". Nigeria vaatii kansalaistensa datan säilyttämistä maan rajojen sisällä. Etiopia, Sudan ja Egypti suodattavat aggressiivisesti verkkosisältöjä.

    Venäjä on muovannut Kiinan mallia muistuttavan käytännön, jossa hallinto tunkeilee verkossa ja vaatii datan säilyttämistä maan rajojen sisällä. Vietnam on säätänyt Kiinan kyberturvallisuuslakia muistuttavia lakeja.

    Parantuneita tietoliikenneyhteyksiä pitkin näyttävät ensimmäisenä kulkevan Kiinan autoritäärinen hallintomalli ja kyberkontrollit.

    Kiinan teknologisen kehityksen asiantuntija Adam Segal amerikkalaisesta Council on Foreign Relations -ajatuspajasta katsoo, että Kiina auttaa mielellään maita, jotka haluavat kopioida sen mallin. Kiina ei kuitenkaan vaadi tätä.

    – Kiinalaiset näkevät digitaalisen silkkitien mahdollisuuta vaikuttaa internetistä käytävään keskusteluun. Maat, jotka hyväksyvät avustuksen ja käyttävät kiinalaisia verkkotuotteita, omaksuvat todennäköisemmin myös kiinalaisen näkökannan internetiin, Segal toteaa.

    Kiina haluaa valmistajasta suunnittelijaksi

    Kiina on vuosikymmeniä toiminut teknologiayhtiöiden tehtaana. Tämä näkyy siinä, että vaikka Kiina on noussut maailman talousmahdiksi, arvoketjussa se ei ole lähelläkään huippua.

    – Voitot keskittyvät yhä länteen, huomauttaa Kiinan talouspolitiikan tutkija Markus Holmgren.

    Tähän Kiina haluaa muutoksen. Valmistajan rooliin kyllästynyt maa on kasvattanut tutkimus- ja tuotekehitystään noin 20 prosentilla vuosittain kahdenkymmenen vuoden ajan. Viime vuonna Kiina käytti arvioilta 279 miljardia dollaria tutkimus- ja tuotekehitykseen. Se on noin viidennes koko maailman käyttämästä rahasummasta.

    Tutkimustyöhön panostamisella on kaksi tärkeää syytä. Ensinnäkin Kiina haluaa vähentää riippuvuuttaan ulkomaalaisesta teknologiasta ja toiseksi se haluaa päästä mukaan määrittämään, mihin suuntaan globaalia internetiä kehitettään.

    Adam Segal arvioi, että Kiina on jo nyt Yhdysvaltojen kanssa pääroolissa internetin muovaamisessa.

    – On vaikeaa ennustaa, mitä uudet teknogiat uudistavat ja mistä ne tulevat. Mutta kun katson kunnianhimoa ja kykyjä, niin tällä hetkellä Kiina on ykkönen, Segal sanoo.

    Jakautuuko Internet kahtia?

    Internet on pitkään ollut amerikkalainen projekti. Yhdysvaltain puolustusministeriön hankkeesta kasvaneeseen verkkoon on tänä päivänä yhdistetty kymmeniä miljardeja laitteita.

    Länsimaissa Kiinan vaikutusvallan kasvun pelätään tekevän internetistä vähemmän globaalin ja vähemmän avoimen. Useat tahot puhuvat internetin pirstaloitumisesta. Viimeisimpänä hakukoneyhtiö Googlen entinen toimitusjohtaja Eric Schmidt, joka viime kuussa ennusti internetin jakautuvan kahteen osaan: Amerikan johtamaan osaan ja Kiinan johtamaan osaan.

    Ajatuspaja CFR:n asiantuntija Adam Segal huomauttaa, että internet on jo nyt pirstaloitunut. Jo pelkästään eri kielet ja kulttuurit aiheuttavat pirstaloitumista verkossa. Harva suomalainen käy kiinalaisilla verkkosivuilla ja harva kiinalainen suomalaisilla.

    Teknologinen pirstaloituminen on kuitenkin kiihtymässä, Segal myöntää. Sitä ruokkii Kiinan ja lännen välinen epäluottamus toisiaan kohtaan.

    Teknologiayrityksille tämä aiheuttaa vaikeuksia, kun markkinat eriytyvät ja kansallinen alkuperä alkaa painaa yhä enemmän vaakakupissa. Segal ennustaa, että yritysten on tulevaisuudessa luotava kaksi tuotetta: toinen Kiinan ja toinen maailman markkinoille. Näin toimii esimerkiksi yhteisöpalvelu LinkedIn, joka sensuroi sisältöjä Kiinassa.

    Kahdeksan vuotta sitten Kiinasta vetäytynyt Google on puolestaan kaikessa hiljaisuudessa kehittänyt sensuroitua hakukoneeta Kiinan markkinoille. Projekti Sudenkorennoksi nimetty hanke herätti paljastuessaan paheksuntaa länsimaissa.

    Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa tavallisen internet-käyttäjän kannalta?

    – Luulen, että näemme monia internet-verkkoja, jotka näyttäytyvät tavalliselle käyttäjälle yhtenä ja samana. Voit yhä lähettää sähköpostin ystävällesi Kiinaan. Viesti voidaan lukea, mutta se menee silti perille, Segal sanoo.

    Lue myös:

    Kiina estää tehokkaasti tiedonkulun, Venäjä uhoaa perustavansa oman internetin: Hajoaako internet osiin?

    Reetta Rädyn kolumni: Päättäjä, tule someen vaikka kuuntelemaan – ruutuajan moralisointi ei ole tätä päivää

    Reetta Rädyn kolumni: Päättäjä, tule someen vaikka kuuntelemaan – ruutuajan moralisointi ei ole tätä päivää


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaSome on sotatanner. Some muodostaa samanmielisten kaikukammioita. Some on valhetta,...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Some on sotatanner. Some muodostaa samanmielisten kaikukammioita. Some on valhetta, ajanhukkaa, vääristelyä ja loukkaantumista. Some on poseerausta, negailua, vänkkäämistä ja…

    Näinhän se on. Somessa on pimeitä puolia.

    Mutta ei some ole mikään yksittäinen asia, jota kuvaa se, mitä muutama suomalainen poliitikko on viimeksi twiitannut. Uutinen somekohusta ei ole kokonaiskuva somesta. Sosiaalisen median alustat ovat massiivisia, monella maalla on omansa, eikä somesta saa mitään käsitystä lukemalla Trumpin töräyksistä.

    Somen maine on romahtanut. Sosiaalisen median piti olla vallankumouksen väline, kaikille äänen antava demokratian valtatie. Nyt somealustoja hallinnoivat teknologiajätit ovat myöntäneet, etteivät nekään tiedä, minkä monsterin loivat. Somea käytetään valeuutisten levittämiseen, pelon lietsontaan, vaalien ja mielien manipulointiin.

    Mutta onko tämä syy kääntää selkä somelle? Voiko kuplia vältellä sulkeutumalla kuplaan, jossa ei ole kosketuksissa viestivirtaan, jota someksi kutsutaan?

    Minua ihmetyttää poliitikkojen ja päättäjien tapa puhua somesta likakaivona.

    Se ei juuri hätkäytä, kun tunnetut näyttelijät tai suuret ajattelivat ilmoittavat, etteivät käytä somea. Some on pinnallinen, kun taas he ovat syvällisiä. Sekakäyttäjänä ymmärrän hyvin off-line-tilan rauhan – joskin hieman häiritsee puhe, jossa vailla itsekuria oleva kansa jätetään pyristelemään kissavideo-luuppiin sillä aikaa, kun itse vetäydytään Syvällisten Sisältöjen pariin. Mutta mikäs siinä, kukin valitsee mediansa.

    Sen sijaan minua ihmetyttää poliitikkojen ja päättäjien tapa puhua somesta likakaivona. Olen tavannut viime aikoina huippupoliitikkoja, jotka sanovat, etteivät ”jaksa somea”, jos ovat koskaan jaksaneetkaan. Kuva somesta on saatu median kautta, ja sillä perusteella toistellaan somen surkeutta. Itse Sauli Niinistö sanoi Tasavallan presidentin kyselytynnilla elokuussa näin: ”Voi kuulkaas, mä olen onnitellut itseäni siitä, että olen saanut pysyä kokonaan somen ulkopuolella, ja pysyn sitkeästi.”

    Itse en onnittelisi yhtäkään vallanpitäjää siitä, ettei hän piittaa somesta. Täällä meitä kansalaisia nimittäin olisi, miljoonia, monet valmiina keskustelemaan, oppimaan, kuuntelemaan, haastamaan. Mutta tietenkin ilman meitä on helpompaa, niin presidentillä kuin kenellä tahansa, joka haluaa pitää vallan ja hallinnantunteen itsellään.

    Tiedän oikein hyvin, miten ikävää some-keskustelu voi olla. Pidän silti somesta ihan valtavasti, monesta syystä.

    Esimerkiksi: somesta puhutaan tiiviiden kuplien synnyttäjänä, mutta sehän on myös ikkuna toisiin maailmoihin. Twitterissä voi päättää ihan itse, seuraako jalkapallotähtiä, arabifeministejä, ihmisoikeusaktivisteja, oikeistopopulisteja, ilmastotutkijoita, kielitieteilijöitä, bloggareita vai omia kavereitaan. Tätä ei ehkä hahmota, jos ei ole somessa ja lukee huonosti kontekstoituja juttuja somekohuista. Some on tajuton tietolähde. En käsitä, mistä voisin saada vastaavan tietomäärän suoraan kotisohvalleni.

    Some on mahdollisuus keskusteluun, mutta siellä voi olla myös hiljaa, kuulolla. Mistä ihmiset ovat huolissaan, mistä raivona? Mitä kuuluu Kiinaan, mitä tekoälytutkimukseen? Vielä viime vuosikymmenellä kokoomuskin perusteli maan täyteen Korva-kahviloita, koska he halusivat kuunnella kansaa. Some on yksi suuri korva, jos sitä haluaa niin käyttää. Kuvitelkaapa poliitikkoa sanomassa: Voi kuulkas, minä pysyn sitkeästi pois torien ja kahvipöytien keskusteluista!

    Otetaan toinen esimerkki: Ruotsin ex-ulko- ja pääministeri Carl Bildt on aktiivinen twiittaaja – mutta hän myös seuraa muita: Bildtillä on seurannassa noin 2 500 tiliä.

    En oikein ymmärrä, miten johdetaan kansakuntaa kohti tulevaisuutta joukolla, joka ylpeilee sillä, ettei käytä somea, roiku internetissä, pelaa tai twiittaa?

    Somen pitäminen ajanhukkana on sukua muulle digipaheksunnalle: älypuhelimia tuijottavat nuoret, somessa roikkuvat lasten vanhemmat, pleikkaa pelaavat peräkammarin pojat.

    Suomi pyrkii digiajan edelläkävijäksi, mutta haluaisi tehdä sen käpylehmäkauden keinoilla. En oikein ymmärrä, miten johdetaan kansakuntaa kohti tulevaisuutta joukolla, joka ylpeilee sillä, ettei käytä somea, roiku internetissä, pelaa tai twiittaa? Tiedätkö itse, mitä nuoret tekevät, kun he pelaavat? Kiinnostaisiko tietää?

    Kun teknologia on muuttamassa – lainaan twiittaja Alexander Stubbia - ”talouden, työmarkkinat, politiikan, median, tieteen ja lopulta ihmiskunnan”, miten tätä muutosta ymmärretään ilman omaa kosketusta siihen, mistä on kyse?

    Jo ennen somea sanottiin: kannattaa tuntea vihollisensa.

    Minua pelottaa sekin kupla, josta käsin ilmoitetaan, ettei kiinnosta seurata somekansan parkua.

    Some on monelle vallanpitäjälle pelottava muista syistä kuin trollien tai valeuutisten takia. Somessa joutuu tekemisiin ihmisten kanssa, jotka eivät voi hyvin, eivätkä ajattele kuten minä. Siellä ääntä käyttävä muutkin kuin me, jotka olemme omaamme tottuneet.

    Somesta sanotaan, että se polarisoi keskustelua ja yhteiskuntia. Minua pelottaa sekin kupla, josta käsin ilmoitetaan, ettei kiinnosta seurata somekansan parkua. Yli sata vuotta sitten iloitsimme yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Nyt tuntuu, että hevoskärryajalta oleva äänestäminen kerran neljässä vuodessa olisi monelle edelleen ihan riittävä annos kansan ääntä.

    Reetta Räty

    Kirjoittaja on toimittaja, joka saa kirjavinkit Facebookista ja lastensa sijaintitiedot Snäpistä.

    Torin ja bloggaajien vinkit: Näin saat vaatteet ja tavarat netissä paremmin kaupaksi – kuvat entistä tärkeämpiä

    Torin ja bloggaajien vinkit: Näin saat vaatteet ja tavarat netissä paremmin kaupaksi – kuvat entistä tärkeämpiä


    Mitä kannattaa huomioida, jos haluaa saada nopeasti myytyä vaatteita tai muuta ylimääräistä tavaraa? Kysyimme vinkit Tori.fi:ltä ja kolmelta bloggaajalta, joilla on paljon kokemusta verkon kauppapaikoista. Jaa omat vinkkisi keskustelussa jutun...

    Mitä kannattaa huomioida, jos haluaa saada nopeasti myytyä vaatteita tai muuta ylimääräistä tavaraa? Kysyimme vinkit Tori.fi:ltä ja kolmelta bloggaajalta, joilla on paljon kokemusta verkon kauppapaikoista. Jaa omat vinkkisi keskustelussa jutun lopussa.

    Kuluttajien keskenään verkossa käymän kaupan suosio jatkaa kasvuaan. Tampereen yliopisto arvioi alkuvuonna julkaistussa tutkimuksessa, että verkossa tapahtuva kuluttajien välinen kauppa kasvaa 5–10 prosenttia.

    Palvelujen ja kaupan professori Hannu Saarijärvi ennakoi tuolloin, että käytetyn tavaran ostaminen ja myyminen tulee entistäkin tavanomaisemmaksi. Niin sanottua vertaiskauppaa käydään yhä enemmän riippumatta tulotasosta tai iästä.

    Hyvillä kuvilla entistäkin tärkeämpi rooli

    Selkeät, kirkkaat kuvat ja tarkat, rehelliset tiedot tuotteesta. Nämä perinteiset vinkit ovat yhä valttia, jos toivoo tuotteensa löytävän ostajan.

    Tori.fi:n markkinointipäällikkö Laura Kuusela muistuttaa, että tuotteen myyjä itse säästää usein lopulta aikaa ja vaivaa, jos jaksaa tehdä tuotteelle kattavan ja riittävät tiedot sisältävän kuvauksen.

    – Silloin ostajan ei tarvitse tarpeettomasti viestitellä myyjälle ja myyjän käyttää aikaa viesteihin vastaamiseen, jos ilmoituksesta saa jo kaiken tarvittavan tiedon ja ostaja voi päättää, onko kiinnostunut vai ei. Näin kaupatkin käyvät nopeammin, Kuusela sanoo.

    – Ykkösasia ilmoituksessa ovat hyvälaatuiset kuvat, joista tulee esille tuotteen kunto, väri yms. selkeästi, sanoo Pihapolkua pitkin -blogin pitäjä Viola Nygren.

    – Hyvät kuvat ja ennen kaikkea kiinnostuksen herättävä julkaisu ovat tärkeitä. Olen huomannut monien tekevän lähes sisustuslehtimäisen stailatun aloituskuvan myynti-ilmoitukselleen, kertoo Tämän kylän homopoika -blogin kirjoittaja Eino Nurmisto.

    Selkeä tieto mahdollisesta viasta ja kunnosta

    Millainen on verkossa toimiva ilmoitus? Kuuselan mukaan he ovat pitäneet käyttäjilleen päin paljon esillä rehellisyyttä.

    – Jos tuotteessa on jotakin vikaa, naarmuja tai muuta vastaavaa, kannattaa niistä viestiä rehellisesti tekstissä ja kuvalla. Moni tuotehan on käyttökelpoinen vaikka siinä olisi jokin pieni vika, mutta tämä vika ei saa tulla ostajalle yllätyksenä. Tarkat tiedot ja kuvat lisäävät muutenkin ilmoituksen luotettavuutta, Kuusela toteaa.

    – Toimiva ilmoitus on sellainen, jonka perusteella ostaja voi suoraan ehdottaa kauppoja tai tehdä tarjouksen. Ilmoituksessa on itse laaditut tekstit, useampi selkeä kuva ja mahdollisuuksien mukaan tiedot myyjästä. Esimerkiksi Tori.fi:ssä pidän luotettavana sellaisia myyjiä, jotka tekevät kauppaa omalla nimellään, kuvailee Kirpputorilta kotoisin -blogin pitäjä Jenna Lehtonen.

    Nurmisto kertoo toisinaan tarkkojen tietojen ja mittojen lisäksi kirjoittavansa myytävien tuotteiden yhteyteen pieniä hassutteluja siitä, miten on tuotteen hankkinut. Huomion ja kommenttien ansiosta useampi ihminen voi huomata ilmoituksen.

    – Itselleni kuva on tärkein asia ja sen jälkeen tulee toisena asiana tuotteesta annetut infot, joista itselleni tärkeimpiä ovat tuotteen/materiaalin kunto, jos kyseessä vaate niin sen koko ja se, vastaako tämä kokomerkintää myyjän mielestä oikein, ja onko tuotetta käytetty ja minkä verran, luettelee Nygren.

    Nina Keski-Korpela / YleKäytetystä ei kannata pyytää uuden hintaa

    Mille tuotteille löytyy verkosta ottajia? Vertaiskauppaa seuranneilla bloggaajilla on tästä selkeä näkemys: Ajattomat klassikot ja tunnettujen brändien tai merkkien vaatteet ja tavarat löytävät ostajan nopeasti.

    Nygren mainitsee yhtenä netin huippusuosikkina lasten tuotteet kuten lastenvaunut sekä muut hieman isommat hankinnat, jotka uutena voivat tulla kalliiksi.

    Kuusela uskoo hyville tuotteille löytyvän ostajan, mutta ajankohdalla on merkitystä.

    – Myyjän kannattaa olla valveilla ja laittaa ilmoituksensa juuri ennen kuin kysyntäpiikki alkaa, ennen kuin vaikka lehdissä aletaan kirjoittaa aiheesta. Hyvä tavara menee kaupaksi kun on laadukas ilmoitus ja maltillinen hinta.

    Kuusela muistuttaa myyjiä, että käytetystä tavarasta ei olla valmiita maksamaan uuden hintaa.

    Tavaran arvo ja kauppapaikat tuttuja yhä useammille

    Tähän juttuun kokemuksiaan kertoneet bloggaajat ovat seuranneet netin kauppapaikkoja hyvän aikaa. Nygren sanoo, että jo FB-kirppisten lyhennysilmaisujen määriä katsoessa voi huomata, että kaupanteko on nykyisin monille selvästi todella tuttua hommaa.

    – Koen, että kaupanteko netissä erilaisten kanavien kautta on tullut helpommaksi ja sitä kautta ihmiset ovat jo tähän osto- ja myyntitapaan tottuneita. Näin esimerkiksi itselleni ei ole koskaan käynyt mitään harhaanjohtavia kauppoja tai muuta hämärää käyttäessäni vaikkapa Toria tai Zadaa-kirppissovellusta.

    Lehtonen arvioi ihmisten tulleen tavaroidensa arvosta entistä tietoisemmaksi, kun aihe on esillä tv-sarjoissakin. Kun myyminen helpottuu, ei se ainakaan vähennä ammattimaisten myyjien määrää.

    – Kauppapaikkojen määrä on lisääntynyt, ja osa entisistä suosikeista on jäänyt historiaan. Vielä muutama vuosi sitten tavaraa vaihdettiin Keltaisessa Pörssissä, sitten tilalle tulivat Tori.fi ja Huuto.net. Nyt ne kilpailevat esimerkiksi Facebook-kirpputorien, nettikirppisten ja muotimarkkinasovellusten kanssa, Lehtonen sanoo.

    Nurmisto katsoo muodin yhä nopeamman kierron näkyvän myös kirppariryhmissä, joissa omistajaa vaihtavat saman sesongin uutuudet.

    Tampereen yliopiston alkuvuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan Tori.fi oli vertaisverkkokauppa-alustoista suosituin. Sitä piti 43,9 prosenttia vastaajista pääasiallisena ostamisen vertaisverkkokauppana. Facebook-ryhmien vastaava prosentti oli 25,6, ja Huuto.net-sivuston 15.

    Uusi ilmiö: Isovanhemmat ja kirppisgurut hoitavat ostamisen ja myymisen

    Eräs vertaiskaupan viime aikojen muutos on ollut toisen puolesta tehtävien kauppojen määrän kasvu. Jos lähipiirissä on nettikirppisten asiantuntija, hän voi etsiä kaverinsa puolesta tämän kaipaamaa tuotetta tai laittaa toistenkin tavarat myyntiin.

    Tori.fi:n Kuusela kertoo heidän havainneen, että kiireistä arkea viettävät lapsiperheet ovat alkaneet ulkoistaa vertaiskaupankäyntiään isovanhemmille.

    – Monessa lapsiperheessä kun eletään kiireistä aikaa, voivat isovanhemmat ottaa tämän myymis- ja ostamistehtävän harteilleen. Heillä on paremmin aikaa päivystää, käydä kirjeenvaihtoa ja sopia treffejä myyjän tai ostajan kanssa. Tämä ilmiö on aika selkeästi meillä näkynyt, Kuusela kertoo.

    Bloggaajista Lehtonen ja Nurmisto tunnistavat molemmat puolesta-asioinnin suosion selkeästi kasvaneen.

    – Olen sovitusti etsinyt verkkokirppiksiltä muun muassa merkkilaukkuja sekä ystävilleni että sukulaisilleni. Hiljattain laitoin kummitätini sohvan myyntiin hänen puolestaan. Kaikilla ei ole aikaa, kiinnostusta tai osaamista nähdä sitä vaivaa, jonka verkossa tapahtuva kaupankäynti vaatii, Lehtonen kuvailee.

    Nurmisto on havainnut vanhempien kyselevän usein huonekaluja ja kodintarvikkeita omilleen muuttavalle lapselle. Tuotteita bongaillaan ja varaillaan myös kavereille.

    Miesten paita helsinkiläisessä vintage-liikkeessä.Kari Ahotupa / YleYlihinnoitellut, epätrendikkäät halpatuotteet – mikä ei löydä netistäkään ostajaa?

    Minkä tuotteiden kanssa ei välttämättä kannata nähdä vaivaa niiden kuvaamiseen ja kauppapaikalle ilmoittamiseen? Lehtonen katsoo halpaketjujen vaatteita olevan kauppapaikoilla tarjolla liikaa, samoin lastenvaatteita on kaikkialla.

    – Yleisesti ottaen voi todeta, että epätrendikkäät ja jo parhaat päivänsä nähneet halpatuotteet liikkuvat huonosti. Ja koska valtaosa ostajista on naisia, miestenvaatteiden myyminen on hitaampaa, sanoo Kirpputorilta kotoisin -blogin Lehtonen.

    Nurmisto on hänkin kiinnittänyt huomiota miestenvaatteiden vähäisyyteen ainakin Facebookin kirpputoriryhmissä.

    – Niitä kannustaisin myymään rohkeasti, sillä ostajia kokemukseni mukaan kyllä löytyy. Kysyntä ja tarjonta kulkevat tässä tapauksessa luultavasti käsi kädessä.

    Nurmisto katsoo, että jotkut tuotteet ovat selkeästi liian vanhoja ja aikansa ilmentäjinä niin poissa muodista, että niiden ostajat ovat harvassa.

    Aina kaupankäynti ei suju kuin unelma. Lehtonen kertoo saaneensa nähdä Facebook-kirpputorien nurjankin puolen.

    – Ostajat tekevät ohareita, kyselevät mittoja ja lisäkuvia parin euron tuotteesta ja lopulta peruvat kaupan. Siihen nähden esimerkiksi Zadaa-sovelluksen tulo on helpottanut tuota ongelmaa, kun ostajia ei tarvitse edes nähdä, Lehtonen sanoo.

    Kaupankäyntiin eri verkkopaikoilla on löydettävissä monenlaisia vinkkilistoja. Esimerkiksi Anna-lehti on koonnut viime syksynä lyhyen Facebook-kirpputorien sanaston, josta selviää eri kirjainlyhenteiden merkitys. Lue myös Ylen juttu elokuulta 2017: Halutaan ostaa, av, yv, jono – Näillä 10 vinkillä vältät mokat somekirppiksillä

    Osallistu keskusteluun: Mitä hyviä löytöjä olet tehnyt verkon kauppapaikoilla? Onko kaupankäynti ollut välillä vaikeaa? Jaa omat vinkkisi!

    "Ulkomaalaisten on vaikea uskoa oikeuksia todeksi" – Jokamiehenoikeudet halutaan Unescon kulttuuriperintöluetteloon


    Espanjalainen flamenco, kiinalainen akupunktio, rumba Kuubasta, itsepuolustuslaji Capoeira Brasiliasta. Kaikki ne löytyvät Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelosta. Siinä on jo yli 450 arvokkaana pidettyä kohdetta 117 maasta. Suomesta...

    Espanjalainen flamenco, kiinalainen akupunktio, rumba Kuubasta, itsepuolustuslaji Capoeira Brasiliasta. Kaikki ne löytyvät Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelosta.

    Siinä on jo yli 450 arvokkaana pidettyä kohdetta 117 maasta. Suomesta luettelossa ei ole toistaiseksi mitään, mutta monta on jonossa.

    Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt esittää haettavaksi luetteloon saunomista ja toisena kaustislaista viulunsoittoa.

    Suomen Ladun mielestä jokamiehenoikeudet voisi olla kolmas kohde.

    – Jos jokamiehenoikeuksien mahdollistama suomalainen tapa olla ja liikkua metsässä olisi luettelossa, se vahvistaisi arvostusta, sanoo Suomen Ladun yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Anne Rautiainen.

    Useiden järjestöjen lisäksi ajatusta tukee myös Ylen Mennään metsään -kampanja.

    – On hyvä aloittaa keskustelu aiheesta. Unescohan vaatii, että kohteet, jotka luetteloon pääsevät, ovat kansalaisten arvostamia. Merkitsemällä metsäkäynnit laskuriimme, voi halutessaan tukea tätä ajatusta, toteaa tuottaja Tiina Klemettilä Ylestä.

    Mennään metsään -laskurin löydät tästä. Siihen on tullut jo runsas satatuhatta merkintää luontokäynneistä.

    Tutkimusten mukaan luonnossa liikkuminen lisää ihmisten hyvinvointia: stressistä palautuminen nopeutuu, mieli virkistyy, sydämen syke ja verenpaine alenevat.

    Lokakuun alussa alkaa myös Mennään metsään -viikko. Sen aikana Ylellä on runsaasti metsäaiheista tarjontaa televisiossa, radiossa ja Internetissä.

    Anne Rautiainen tutkii sientä.Jussi Koivunoro / Yle"Törpöt" eivät piittaa säännöistä

    Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan oikeutta nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka alueen omistaa tai on sen haltija.

    Luonnonsuojelualueilla jokamiehenoikeudet eivät kuitenkaan ole sellaisenaan voimassa.

    Jokamiehenoikeudella saat:Liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa.Ratsastaa.Oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin sallittua.Poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja.Veneillä, uida ja kulkea jäällä.Onkia ja pilkkiä (kielletty joissakin vesistöissä).

    Anne Rautiaisen mukaan suomalaiset tuntevat jokamiehenoikeudet pääsääntöisesti hyvin.

    – Tiedetään, ettei moottorikäyttöisellä ajoneuvolla saa rällätä toisen maalla. Tiedetään, ettei tulta saa sytyttää, eikä roskata.

    – Sitten on ihmisiä, joita voi nimittää törpöiksi. He ovat piittaamattomia. He tietävät, mitä luonnossa ei saa tehdä, mutta silti he toimivat väärin, hän jatkaa.

    Jokamiehenoikeudet eivät ole itsestäänselvyys. Anne Rautiainen muistuttaa, että vain norjalaisilla ja ruotsalaisilla on samanlainen mahdollisuus ja oikeus nauttia luonnosta kuin suomalaisilla.

    – Ulkomaalaisten on vaikea uskoa oikeuksia todeksi.

    – Etenkin sienestys ja marjastus ovat heille uutta. Metsässä he moneen kertaan kysyvät, voiko oikeasti metsästä kerätä sienen tai syödä mustikoita. Se on monelle niin ihmeellistä.

    Anne Rautiainen ja Jorge Sinisterra keskustelevat metsässä.Jussi Koivunoro / YleKolumbialainen Jorge nauttii sienimetsistä

    Kolumbian pääkaupungista Bogotasta Suomeen tulleelle Jorge Sinisterralle suomalaisesta metsästä on tullut tuttu paikka.

    – Metsä on ihana. Minun maastani ei löydy näin hyvää luontoa keskeltä kaupunkia. Täällä on rauhallista. Voi mietiskellä ja viettää aikaa.

    Sinisterra on harrastanut sienestämistä muutaman vuoden. Hän osaa suomeksi myös sienien nimiä.

    – Punikkitatteja, herkkutatteja ja karvarouskuja, hän esittelee viikonlopun sienisaalispussiaan.

    Heikki Valkama: Emojien käyttö vie kommunikoinnin luolamiesten tasolle – tai tarjoaa keinoja tunteiden kuvailuun

    Heikki Valkama: Emojien käyttö vie kommunikoinnin luolamiesten tasolle – tai tarjoaa keinoja tunteiden kuvailuun


    BlogiYlen uutis- ja ajankohtaistoiminnan blogeja kirjoittaa joukko oman alansa tarkkaan tuntevia toimittajia.> Kaikki uutisten blogit löydät täältäEmojit tuhoavat sivilisaation! Näin New York Post -lehti uutisoi juttunsa vuonna 2015. Vastaavan...

    Blogi

    Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan blogeja kirjoittaa joukko oman alansa tarkkaan tuntevia toimittajia.

    > Kaikki uutisten blogit löydät täältä

    Emojit tuhoavat sivilisaation!

    Näin New York Post -lehti uutisoi juttunsa vuonna 2015. Vastaavan kaltaisia juttuja ilmestyi pari vuotta sitten useita.

    Emojit köyhdyttävät kielenkäyttöä! Olemme palanneet aikaan, jolloin kommunikoidaan yksinkertaisille kuvilla kuin luolamiehet!

    Emojit olivat vasta lähteneet leviämään kansan käyttöön älypuhelimissa ja kolumnistit jo kauhistelivat niiden turmelevaa vaikutusta.

    Nyt vastaavia juttuja ei enää kirjoiteta. Emojit ovat jo niin arkisia, että paniikki on ohi.

    Jonkinlainen kulttuurisen ilmiön kulminoituma lienee se, että kaupasta saa emojiaiheisia karkkeja.

    Emojivillityksellä ratsastanut elokuva palkittiin viime vuoden huonoimpana elokuvana.

    Totta on, että emojiviestit ovat yksinkertaisia. Kirjoitustaidottomat lapset viestivät kännyköillään ensimmäisenä kuvamerkeillä.

    Samalla ne ovat palauttaneet pikaviestintään yksinkertaisen tunneilmaisun, sen, joka puheessa kuuluu äänensävyissä ja näkyy eleissä.

    Emojit eivät vaadi edes kielitaitoa, tai yhteistä kieltä.

    Tule heti kotiin

    Tule heti kotiin ;-)

    ovat tunteeltaan kaksi täysin erilaista viestiä.

    Jos kumppani lähettää jälkimmäisen viestin, voi odottaa, että kotona on luvassa jotain mukavaa. Ensimmäisen tulkitsisin käskyksi ja vaatimukseksi: nyt kotiin sieltä kuin olisit jo!

    Emojien edeltäjinä voi pitää hymiöitä, vaikka oikeastaan niillä ei ole kauheasti tekemistä toisiensa kanssa. :-). Ikävä kyllä Ylen järjestelmä ei tue varsinaisia emojeja. Siksi tässä jutussa on käytetty emoticoneja.

    Hymiön kaltaisia kirjoitusmerkeistä muodostuneita symboleita kutsutaan englanniksi emoticoneiksi. Ne voivat kertoa naurusta :-D, itkusta :'( tai vaikka yllätyksestä :‑O.

    Sana emoji ei kuitenkaan viittaa tunteisiin (emootio), vaan japaninkielen sanoihin e eli kuva ja moji eli merkki.

    Emojit ”keksi” japanilainen Shigetaka Kurita. Japanissa käytössä olevat kirjoitusmerkit ovat itsessään kuvallisia. Mutta kuvia käytettiin muutenkin enemmän viestinnässä.

    Japanissa oli jo kirjeiden aikaan kuvituskirjoja – sellaisia lehtiöitä, joista saattoi leikata sopivia kuvia kirjeiden, kopiopaperien tai faksien höysteeksi. Jos vaikkapa koulussa järjestettiin leivontajuhlat, opettaja saattoi leikata pullan tai leipurin kuvan kotiin lähetettävään monisteeseen.

    Emojit otettiin Unicode-standardiin mukaan vuonna 2010. Unicode on tietokoneiden näppäimistöä varten kehitetty kansainvälinen merkistöstandardi, josta vastaavat kansainväliset standardointijärjestöt ISO ja IEC.

    Kuten uudet ilmiöt, emojit tuomittiin varsinkin alkuun niiden levitessä kielen köyhdyttäjiksi. Täyttä puppua.

    Keski-ikäiset miehet lähettävät nykyisin häpeilemättä sydänemojeja toisilleen.

    Ikäluokkani miehet eivät ole kovin hanakoita kirjoittamaan tunteistaan. Emojit kuitenkin auttavat. Keski-ikäiset miehet lähettävät nykyisin häpeilemättä sydänemojeja toisilleen. Samat miehet tuskin ikinä kirjoittaisivat tai sanoisivat toisilleen, että rakastan sinua, futisjoukkuekaverini, tai jos kirjoittavat, se tapahtuu pikkutunneilla saunaillan jälkeen humalassa kello 01.42.

    Kuvaviestit ovat käteviä. Miten vaikkapa huutoitkunauru-emojia voisi ryhtyä kuvailemaan?

    Voihan sitä toki kirjoittaa viestissä, että ”kertomasi juttu oli niin hauska, että nauran kyynel silmäkulmassa ääneen”. Kaiken saman voi sanoa yhdellä emojikuvalla.

    Aivotutkija Katri Saarikivi on todennut haastatteluissa käyttävänsä hymiöitä siksi, että neutraali viestintä ei välitä tunnetta ja se tulkitaan usein negatiiviseksi. Lepyttelyhymiö kertoo, että viesti ei ole vihainen, vaan ihan vaan viesti. Hymiöt palauttavat tunteet, empatian nettiviestintään.

    Emojien käyttöä on tutkittu.

    Runsas vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan emojien käyttäminen työmeilissä saa ihmisen vaikuttamaan typerältä. Veikkaisin, että tämä muuttuu emojien muuttuessa yhä tavallisemmaksi osaksi viestintää.

    Itse lievennän tai tehostan työviesteissä, meileissäkin, sanomaani emojein. Saatan käyttää jopa “hauskoja” giffejä. Saattaa olla, että kollegat pitävät minua typeryksenä.

    Psykologi Linda Kayen mukaan tutkimus on vähäistä siihen nähden, kuinka suuri merkitys emojeilla on. Hän on itse julkaissut kahden muun eri yliopiston tutkijan kanssa tutkimuksen, jossa toteaa, että emojit ovat suuri osa sanallista ja sanatonta viestintää ja kertovat myös käyttäjänsä persoonallisuudesta. Siksi niitä kannattaisi tutkia lisää.

    Ehkä emojit ovat taas yksi osoitus siitä, että kuvallinen ilmaisu tunkeutuu nykyään kaikkialle, myös tekstiin.

    Pitäisikö siitä olla :‑O vai :‑D

    Heikki Valkama

    Kirjoittaja vetää Ylen digitalisaatio- ja tulevaisuustoimitusta. Hän on myös Ylen sisältöpäällikkö ja kirjailija.

    Facebook kysyy käyttäjiltään puhelinnumeroa vedoten tietoturvaan – parin viikon jälkeen numeroa käytetään mainosten kohdentamiseen

    Facebook kysyy käyttäjiltään puhelinnumeroa vedoten tietoturvaan – parin viikon jälkeen numeroa käytetään mainosten kohdentamiseen


    Facebook on muutaman vuoden ajan pyytänyt käyttäjiään lisäämään puhelinnumeronsa palveluun. Pyyntöä on perusteltu tietoturvasyillä. Puhelinnumeron avulla Facebook on voinut käyttää kaksivaiheista tunnistautumista, jonka tarkoituksena on...

    Facebook on muutaman vuoden ajan pyytänyt käyttäjiään lisäämään puhelinnumeronsa palveluun. Pyyntöä on perusteltu tietoturvasyillä. Puhelinnumeron avulla Facebook on voinut käyttää kaksivaiheista tunnistautumista, jonka tarkoituksena on estää luvaton pääsy käyttäjätileille.

    Tietoturvan parantaminen ei ole kuitenkaan ollut ainoa syy puhelinnumeroiden keräämiseen. Kuten kaikkea dataa, myös näitä puhelinnumeroita käytetään mainosten kohdentamiseen.

    Teknologiajulkaisu Gizmodo kertoo, että puhelinnumeroiden avulla mainostajat pystyvät kohdentamaan viestinsä yksittäiselle käyttäjälle. Tämä on ominaisuus, jonka Facebook on kiistänyt olevan mahdollista.

    Eikä siinä vielä kaikki. Mainos voidaan kohdistaa käyttäjälle, vaikka hän ei itse olisi koskaan antanut puhelinnumeroaan Facebookille.

    Miten tämä on mahdollista?

    Kaverisi on voinut antaa numerosi Facebookille

    Facebook kerää ihmisten yhteystietoja usealla tavalla. Yksinkertaisin tapa on pyytää niitä suoraan käyttäjältä.

    Hieman monimutkaisempi ja huomattavasti hämäräperäisempi tapa on kaivaa yhteystiedot jonkun toisen käyttäjän laitteelta. Tämä tapahtuu silloin, kun joku kavereistasi antaa Facebookille oikeuden päästä käsiksi puhelimensa yhteystietoihin. Facebook nappaa kaverisi yhteystiedoista numerosi ja luo sen ympärille niin kutsutun varjoprofiilin.

    Facebook ei ole suostunut avaamaan varjoprofiilien toimintatapoja julkisuuteen. Yhtiön linja on pysynyt myös Euroopassa, jossa kesällä voimaan tullut tietosuoja-asetus GDPR velvoittaa yhtiöt paljastamaan käyttäjilleen kaikki tiedot, joita heistä on kerätty.

    Facebookin mukaan toisen käyttäjän lataamat yhteystiedot ovat tämän käyttäjän omaisuutta, eikä osoitekirjasta löytyvillä henkilöillä ole mahdollisuutta kontrolloida näitä tietoja.

    Joka tapauksessa lopputulos on se, että vaikka et itse antaisi numeroasi Facebookille, somejätillä todennäköisesti on se. Ja todennäköisesti se on yhteydessä profiiliisi.

    On vielä kolmas tapa, jolla Facebook kasvattaa osoitekirjansa kokoa. Yhtiö tarjoaa mainostajille palvelua, jossa mainostaja voi itse räätälöidä kohdeyleisönsä. Tämä tapahtuu lataamalla Facebookiin lista puhelinnumeroita ja sähköpostiosoitteita. Tämän jälkeen mainostaja voi kohdistaa mainokset näiden yhteystietojen omistajille.

    Esimerkiksi vaatekauppa voi mainostaa uutta toppatakkia ihmisille, jotka ovat aikaisemmin ostaneet vaatteita liikkeestä ja luovuttaneet yhteystietonsa kaupalle.

    Mainos kohdehenkilölle muutamassa tunnissa

    Miten sitten tietyn mainoksen kohdistaminen yksittäiselle henkilölle tapahtuu?

    Yhdysvaltalaisen Northeasternin yliopiston tutkijat yhdessä Princetonin yliopiston tutkijan kanssa selvittivät, miten Facebookin räätälöidyt yleisöt toimivat ja miten ihmisten yhteystiedot päätyvät mainoskoneen sisuksiin.

    Tutkijat huomasivat, että kaksivaiheista tunnistautumista varten annetut puhelinnumerot päätyivät muutamassa viikossa mainostajien käyttöön. Eli lisää turvallisuutta halunneista käyttäjistä tuli nopeasti helpompi kohde mainostajille. Tai kuten Facebook asian ilmaisee, he pääsivät nauttimaan "persoonallisemmasta käyttäjäkokemuksesta".

    Gizmodon toimittaja Kashmir Hill päätti kokeilla, miten hän voisi tarjota tietojenkäsittelytieteen professori Alan Mislovelle persoonallisemman käyttäjäkokemuksen kohdistamalla mainoksen tämän Facebook-profiilille.

    Hill kohdensi mainoksensa Facebook-tilille, joka on yhdistetty Misloven toimiston lankapuhelimen numeroon. Mislove ei ole itse koskaan antanut toimistonsa puhelinnumeroa Facebookille, mutta numero löytyy jostain Facebookille luovutetusta osoitekirjasta.

    Muutamassa tunnissa mainos ilmestyi Facebookissa Mislovelle.

    Lue myös:

    Kebab-mainos ärsyttää vegaania, mutta silti harva haluaa nähdä kohdennettuja mainoksia Facebookissa

    Tubetähti Mike Bäckillä, 19, on neljännesmiljoona seuraajaa – yhdestä yhteistyövideosta voi kilahtaa tilille useita tonneja, mutta aivan kaikkeen ei hänkään lähde mukaan

    Tubetähti Mike Bäckillä, 19, on neljännesmiljoona seuraajaa – yhdestä yhteistyövideosta voi kilahtaa tilille useita tonneja, mutta aivan kaikkeen ei hänkään lähde mukaan


    Jos Instagram-kuvassa, blogipostauksessa tai Youtube-videon kuvauksessa lukee #kaupallinenyhteistyö, on sisällöstä saattanut kilahtaa somevaikuttajan tilille jopa tuhansia euroja. Pääosin tällaisista julkaisuista koostuu esimerkiksi 19-vuotiaan...

    Jos Instagram-kuvassa, blogipostauksessa tai Youtube-videon kuvauksessa lukee #kaupallinenyhteistyö, on sisällöstä saattanut kilahtaa somevaikuttajan tilille jopa tuhansia euroja.

    Pääosin tällaisista julkaisuista koostuu esimerkiksi 19-vuotiaan Mike Bäckin eli supersuositun tubettajan Miklun ansainta. Bäck on tubettanut noin kahden vuoden ajan, ja miltei alusta lähtien kanavalla on ollut myös kaupallisessa yhteistyössä tehtyä sisältöä.

    Kaupallisella yhteistyöllä tarkoitetaan sosiaalisen median vaikuttajan ja yrityksen välistä sopimusta, jossa yritys maksaa somevaikuttajalle tuotteensa esille tuomisesta.

    – Ansaintani koostuu pitkälti kaupallisista yhteistöistä. Muita tulonlähteitä ovat esimerkiksi keikat, joita teen ympäri Suomea. Sen lisäksi myyn omia vaatteitani ja saan Youtube-mainostuloja, Bäck sanoo.

    Ei mitään pikku puuhastelua

    Monelle voi tulla yllätyksenä, että tubettajien ja bloggaajien taustalla pöhisevät mainoskoneistot ja Youtube-verkostot eli tubettajien taustayritykset.

    – Kyllähän monilla vielä on Youtube-videoista se mielikuva, että kännykkäkameralla kuvataan ja vähän mainostetaan jotakin tuotetta. Se on hyvin vääristynyt kuva. Tämä on ehdottomasti kasvava ala, sanoo Emmi Lehtomaa Youtube-verkosto Splay Networksista.

    Lehtomaan työhön kuuluu muun muassa Bäckin managerointi. Tämän lisäksi hänen vastuullaan on seitsemän muuta tubettajaa.

    "Kaupallinen yhteistyö" – tätä se tarkoittaaKaupallisella yhteistyöllä tarkoitetaan sosiaalisen median vaikuttajan ja yrityksen välistä sopimusta, jossa yritys maksaa vaikuttajalle tuotteensa tuomisesta esille.Vaikuttajamarkkinointia käyttävät nykyään myös suuryritykset ja esimerkiksi ministeriöt.Tubettajat ja bloggaajat voivat tienata somesisällöillä kymmeniätuhansia euroja.

    Kun somevaikuttajan kanavalle sovitaan uutta kaupallista yhteistyötä, prosessi menee Lehtomaan mukaan seuraavasti:

    Ensin Youtube-verkoston tehtävänä on tehdä "brand fit" eli tavata asiakas ja sopia, kuka vaikuttajista valitaan yhteistyöhön. Sitten markkinointikampanja suunnitellaan yhdessä vaikuttajan ja asiakkaan kanssa.

    Kun yhteistyö käynnistyy, verkosto seuraa, että kaikki sujuu vaikuttajan ja asiakkaan välillä hyvin. Markkinointisisällön valmistuttua verkosto varmistaa, että kaupallinen yhteistyö on merkattu oikein.

    Kun asiakas on hyväksynyt kampanjan, sitä seurataan ja analysoidaan tarkasti. Tämän jälkeen tuloksista raportoidaan.

    Muun muassa tubettaja Miklua manageroiva Emmi Lehtomaa työskentelee Youtube-verkosto Splay Networksissa.Antti Kolppo / Yle

    Vaikka yhteistyöpostaukset merkitsevät rahaa, kaikkeen Bäck ei silti lähde mukaan.

    – Päätökseen vaikuttaa se, tuenko yrityksen toimintaa ja onko se mielestäni eettistä. Myös se vaikuttaa, sopiiko se minulle ja ovatko katsojani kiinnostuneita brändistä ja brändin kohdeyleisöä.

    Yhteistöiden tekemistä tietysti myös kommentoidaan.

    – Kaikesta saa aina huonoa palautetta. Se kuuluu internetin luonteeseen. Pitää osata erottaa rakentava palaute viesteistä, joissa joku kutsuu vaikka läskiksi.

    Yhteistyöpostauksilla tienaa tonneista kymppitonneihin

    Tunnetuista suomalaisista tubettajista osa tienaa vuodessa roimasti yli 50 000 euroa. Kuinka paljon rahaa yhteistyöpostauksissa sitten liikkuu?

    – Tuhansista euroista kymmeniintuhansiin. Riippuu ihan täysin, mitä tehdään, missä kanavissa ja millaisella tuotannolla, sanoo Youtube-verkosto Troot Networkin maajohtaja Sanna Rousi.

    Rahasummiin vaikuttaa se, näkyykö markkinointi esimerkiksi vaikuttajan omalla Youtube-kanavalla, kuvapalvelu Instagramissa tai muilla sosiaalisen median tileillä ja kuinka monessa postauksessa.

    Pitkäkestoinen kaupallinen yhteistyö voi olla jopa vuoden mittainen ja sisältää erilaisia videoita sekä asiakkaan että vaikuttajan kanavissa tai esimerkiksi vaikuttajan jalkauttamista tapahtumiin.

    – Tällöin luonnollisesti puhutaan kymmenientuhansien eurojen kampanjakokonaisuuksista, Rousi sanoo.

    Youtube-verkosto tekee vaikuttajamarkkinointia, järjestää tapahtumia ja tarjoaa videomainontaa verkoston kanavissa. Troot Networkissa tuotannon palkkiosta 60 prosenttia jaetaan tubettajalle ja 40 prosenttia verkostolle.

    Tutkija: Alaa on helppo vähätellä

    – Siitä on näyttöä, että oikean tyypin oikeaan aikaan antamalla suosituksella on iso merkitys. Tubettajia kutsutaan vaikuttajiksi, ja se tulee nimenomaan siitä, että heillä on vaikutusvaltaa, sanoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun projektitutkija Hanna Reinikainen.

    Reinikainen tekee parhaillaan väitöskirjaa videobloggaajien eli vloggaajien tekemistä kaupallisista yhteistöistä. Hänen mukaansa tubettajat voivat vaikuttaa paitsi seuraajiensa toimintaan myös asenteisiin ja ajattelutapaan.

    – Alalla on paljon työtä, mikä ei näy katsojalle ollenkaan. Ja kun näin on, sitä voi olla helppo vähätellä.

    Väitöskirjatutkija Hanna Reinikainen kiinnostui tubettajista siksi, että heillä on niin paljon vaikutusvaltaa.Antti Kolppo / Yle

    Tubettaminen vaatii paljon suunnittelutyötä. Kuvaukseen ja editointiin menee aikaa ja niin myös markkinointiin eri kanavissa, Reinikainen kertoo.

    Hän muistuttaa, että tubettaja on käytännössä aina töissä. Tämän ajatuksen vahvistaa myös Bäck, joka kertoo olevansa töissä 80 tuntia viikossa.

    – Kaikki somepostaukset ovat tietyssä mielessä osa brändin rakentamista, Reinikainen sanoo.

    Mikä on tubettajan mielipide ja mikä kaupallista yhteistyötä?

    Ala on sitoutunut merkitsemään kaupalliset yhteistyöt selkeästi: esimerkiksi verkkomainontajärjestö IAB Finland on julkaissut oppaan tubettajayhteistöitä varten.

    Oppaan mukaan markkinoinnista tulee käydä ilmi sen kaupallinen tarkoitus ja se, kenen lukuun sitä toteutetaan.

    Kuluttajansuojalaki ja mainonnan säännöt kieltävät piilomainonnan. Katsojalla on siis oikeus tietää, mikä sisältö on vaikuttajan omaa mielipidettä ja mikä puolestaan yhteistyökumppanille tehtävää kaupallista markkinointia.

    Tubettaja Mike Bäck.Antti Kolppo / Yle

    – Koen erittäin tärkeäksi kertoa, milloin kyseessä on kaupallinen yhteistyö. En koskaan haluaisi huijata seuraajiani, Mike Bäck sanoo.

    Mainonnan eettinen neuvosto on antanut kourallisen huomautuksia siitä, ettei kaupallisia yhteistöitä ole merkattu tarpeeksi selkeästi. Neuvoston viimeisimmissä päätöksissä on kolme tapausta, jotka liittyvät kaupallisiin yhteistöihin.

    Troot Networkin ja mediatoimisto OMD:n tuoreen kyselyn mukaan noin 80 prosenttia nuorista suomalaisista pitää erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuontia esille Youtube-videoissa hyödyllisenä.

    Valtaosa myös suhtautuu positiivisesti tai neutraalisti kaupallisiin kumppanuuksiin. Lähes joka kolmas kuitenkin kertoo lopettaneensa tubettajan seuraamisen liiallisten kaupallisten sisältöjen takia.

    Kaupallisuus ui ensin blogeihin

    Siitä kakusta, joka on ollut ennen jaossa perinteisten medioiden kesken, yksi siivu kuuluu nyt vaikuttajamarkkinoinnille, sanoo sosiaalisen median vaikuttaja ja markkinointiviestinnän yrittäjä Natalia Salmela. Hänen mukaansa kyseinen siivu kasvaa kasvamistaan.

    Salmela on pitänyt WTD-blogia vuodesta 2011. Sinä vuonna kaupallisuus ui suomalaisiin blogijulkaisuihin ja ammattimainen bloggaaminen tuli mahdolliseksi.

    Yrittäjä ja sosiaalisen median vaikuttaja Natalia Salmela.Sam Jamsen

    Silloin kun Salmela aloitti, ei ollut esimerkiksi vielä sääntöjä siihen, miten kaupallinen yhteistyö merkitään julkaisuihin.

    – Bloggaajat käyttivät erilaisia ilmaisuja kaupallisten yhteistöiden merkinnässä kuten "postiluukusta kolahti", Salmela sanoo ja nauraa.

    Nyt kaupallisten yhteistöiden merkitseminen blogeissa on hänen mukaansa jo niin pitkälle jalostettua, että se on "parhaimmalla tasolla Suomen viestintävälineistä".

    – Epämääräisemmin tuotesijoittelu merkataan perinteisissä medioissa.

    Hänen mukaansa ei voisi koskaan olla mahdollista, että bloggaajat kuittaisivat postauksen alussa, että se sisältää tuotesijoittelua niin kuin esimerkiksi kaupallisten televisiokanavien ohjelmissa tehdään.

    Salmelan tavoin monet muutkin bloggaajana tunnetuksi tulleet ovat nykyään yrittäjiä, jotka tuottavat sisältöä laajasti sosiaalisen median eri kanaviin. Mediamyynti blogien ympärillä on kehittynyt huimasti.

    Mutta kun Salmelalta kysyy, miten yleisö suhtautuu kaupallisiin yhteistöihin, hän pitää kysymystä hassuna.

    – On pienen vähemmistön mielipide, että yhteistöihin suhtaudutaan negatiivisesti. Markkinointitutkimukset ja blogien analytiikka kertovat ihan toista tarinaa.

    Tästä esimerkkinä Salmela mainitsee sen, että kymmenestä hänen kaikkien aikojen luetuimmasta blogipostauksestaan kuusi on tehty kaupallisessa yhteistyössä asiakkaan kanssa.

    Tubettajia hyödynnetään suuryrityksistä ministeriöihin

    Myös suuret yritykset hyödyntävät yhä enemmän kaupallisia yhteistöitä markkinoinnissaan. Tällaisia yrityksiä ovat Suomessa esimerkiksi designtalo Marimekko ja energiayhtiö Neste.

    Neste on jo useamman vuoden ajan ottanut sosiaalisen median vaikuttajat huomioon mainontaa ja markkinointia suunnitellessaan.

    – Yleisö kuuntelee mieluummin vaikuttajaa kuin pelkkää brändiä. Vaikuttaja voi markkinoida uskottavasti, kiinnostavasti ja inspiroivasti, sanoo Nesteen markkinointijohtaja Sirpa Tuomi.

    Kun halutaan tavoittaa tiettyjä kohderyhmiä, sosiaalisen median vaikuttajat ovat erittäin hyvä vaihtoehto, Tuomi kertoo.

    Hän pitää sosiaalisen median vaikuttajien kautta markkinointia alihyödynnettynä alana.

    – Uskon, että vaikuttajien hyödyntäminen tulee lisääntymään ja myös vakinaistumaan markkinointimuotona.

    Jopa ministeriöt ovat innostuneet vaikuttajamarkkinoinnista. Tubetähti Miklu on ollut tänä vuonna mukana esimerkiksi opetus- ja kulttuurimisteriön #lukuliike-kampanjassa.

    Se on tuonut ministeriölle valtavan näkyvyyden: Bäckillä on Youtubessa yli 240 000 ja Instagramissa 141 000 seuraajaa. Tätä näkyvyyden arvoa ei välttämättä voi laskea rahassa.

    Lue myös:

    Jo yli miljoona tilaajaa: Pelivideoista tuli työttömän Laurin leipätyö – eikä hän ole ainoa (11.6.2016)

    Poliisin, Kelan ja Verohallinnon asiointipalvelut palautumassa ennalleen – kyberhyökkäyksen aiheuttama vika korjattu

    Poliisin, Kelan ja Verohallinnon asiointipalvelut palautumassa ennalleen – kyberhyökkäyksen aiheuttama vika korjattu


    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomi.fi-tunnistuksen häiriö on ohi. Häiriö johtui tunnistuspalveluun kohdennetusta palvelunestohyökkäyksestä. Suomi.fi-tunnistus oli poissa käytössä noin kello 13–16.30. Väestörekisterikeskus, Valtion...

    Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomi.fi-tunnistuksen häiriö on ohi. Häiriö johtui tunnistuspalveluun kohdennetusta palvelunestohyökkäyksestä.

    Suomi.fi-tunnistus oli poissa käytössä noin kello 13–16.30.

    Väestörekisterikeskus, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori ja ohjelmistoyhtiö Tieto saivat palautettua palvelun toimintakuntoon hieman ennen kello 16.30.

    Palvelunestohyökkäyksen aiheuttama häiriö vaikutti Suomi.fi-tunnistusta käyttäviin sähköisiin asiointipalveluihin kuten esimerkiksi Kelan, Verohallinnon ja Trafin palveluihin.

    Kela kuvaili henkilöasiakkaiden asiointipalvelussa olevaan häiriötä laajamittaiseksi.

    Myös poliisi kertoi Twitterissä, että kirjautuminen sähköiselle asiointialustalle ei tällä hetkellä toimi. Myös poliisin puhelinpalveluissa on vikaa.

    Poliisihallituksen mukaan ongelmat johtuvat operaattorista ja sähköisen asioinnin ongelmien taustalla on ongelmat Suomi.fi-tunnistuksessa, selvittää Aija Tiainen-Broms Poliisihallituksesta Ylelle.

    Myös Tulli kertoi Twitterissä, että sen puhelinpalveluissa on häiriöitä.

    Rysky Riiheläisen kolumni: Valheiden vaikutusta on vaikea vastustaa

    Rysky Riiheläisen kolumni: Valheiden vaikutusta on vaikea vastustaa


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaKun brittihallitus julkisti kolmisen viikkoa sitten kuvat Salisburyn hermomyrkkyiskun...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Kun brittihallitus julkisti kolmisen viikkoa sitten kuvat Salisburyn hermomyrkkyiskun epäillyistä, marssitti Venäjän valtion RT-kanava pian sen jälkeen kyseisen kaksikon vakuuttamaan syyttömyyttään. Aukkoisen tarinan läpi miehiä luotsasi Venäjän valtaeliittiin kuuluva kanavan päätoimittaja.

    Karu haastattelu oli koominen ja sävyllä oli tarkoituksensa.

    Totuuden kanssa tällä Putinin itsensä pohjustamalla haastattelulla oli tekemistä vain rajoitetusti. Siihen on tosin viime vuosina saanut tottua Venäjältä tulevien kannanottojen kohdalla. Venäjä on omien sanojensa mukaan muun muassa jo lopettanut sotimisen Syyriassa, ei vallannut Krimiä, ei taistele Ukrainassa eikä ylipäätään ole koskaan sekaantunut muiden maiden asioihin.

    Kun jokin ilmiselväkin selitys tapahtumasta kiistetään, siirtyy keskustelu ainakin osittain pois tapahtumasta ja sen seurauksista.

    Informaatio-operaatiot kuuluvat kiinteästi Venäjän tapaan toimia. Niissä valheilla, ja joskus totuudellakin, yritetään pakottaa muut Venäjän tahtoon. Näissä operaatioissa Venäjä käyttää tiukasti valtion hallinnassa olevia medioitaan, yksityisiä trollitehtaita, diplomaattista koneistoaan ja ylipäätään Venäjän yhteiskunnan eri toimijoita.

    Taloudellinen valta on riippuvainen poliittisesta vallasta ja siksi iso raha koneistoineen on innokkaasti Kremlin apuna. Lännen pakotelistoilla onkin oligarkkeja ja yrityksiä, koska ne toimivat Kremlin apuna Krimin miehityksessä, vaalivaikuttamisessa tai hyökkäyksessä Ukrainaan.

    Valhe ostaa aikaa. Kun jokin ilmiselväkin selitys tapahtumasta kiistetään, siirtyy keskustelu ainakin osittain pois tapahtumasta ja sen seurauksista. Kiistelyssä ja todistelussa kuluu aikaa, jolloin tapahtumat voivat vyöryä eteenpäin, mielipiteet liudentua, vastatoimet hankaloitua ja tilanne ylipäätään vakiintua.

    Venäläinen käsitys totuudesta poikkeaa meillä vallitsevasta, lähes luonnontieteellisen tiukasta pyrkimyksestä määritellä totuus. Totuuteen pyrkiminen on jotain varsin ehdotonta ja siksi totuuden kyseenalaistaminen myös otetaan meillä vakavasti.

    Brittihallitus ymmärsi Venäjän valheilla tahmauttavan taktiikan Skripal-iskuun vastaamisessa. Sen toimet ovat olleet nopeita, määrätietoisia ja mahdollisimman paljon tietoa jakavia. Venäjän puolelta on pelikirjan mukaisesti syydetty valheita, puolitotuuksia, vaihtoehtoisia selityksiä ja huomion kiinnittämistä ihan muualle. Epäiltyjen haastattelun koomisuudella RT-kanavalla oli tarkoitus karnevalisoida ihmisen kuolemaan johtanut joukkotuhoaseen käyttö vieraassa valtiossa. Ei Venäjä yrittänytkään vakavasti kieltää syyllisyyttään, vaan virnuili kuin onnistuneen kolttosen tehnyt poika rehtorin kansliassa.

    Venäjä käyttää valheidensa levittämisessä hyväkseen sananvapautta ja oikeusvaltiota. Sananvapaus antaa kaikille väitteille mahdollisuuden tulla kuulluksi. Oikeusvaltiosta taas nousee yleisemmällekin tasolle syyttömyysolettama eli on pystyttävä todistamaan syytökset riittävällä tasolla. Juuri se riittävä taso on vipuvarsi, jonka avulla yritetään hämmentää ja synnyttää epätietoisuutta.

    Demokratiassa kansalaisten hämmennys heikentää ja pahimmillaan halvaannuttaa päätöksenteon.

    Mukana Venäjän hämmennystyössä on myös halukkaiden apureiden joukko. Nämä ihmiset toimivat omista lähtökohdistaan Venäjän hyväksi levittämällä valheita. Usein he ovat vallitsevaan yhteiskuntajärjestykseen epäluuloisesti tai jopa vihamielisesti suhtautuvia. Tätä epäluottamusta Venäjä ruokkii juuri sellaisilla tarinoilla, joita nämä ihmiset haluavat kuulla ja levittää. Kommenttipalstat Venäjästä kertovien uutisten alla antavat hyvän kuvan tästä pienestä, äänekkäästä joukosta. Viime vuosien aikana on ollut surullista seurata, miten tämä joukko on Venäjän valheisiin kiinnittyessään ajautunut yhä kauemmas rinnakkaistodellisuuteen.

    Kun kansalainen miettii, ettei oikein tiedä mikä on totta, on informaatiovaikuttaminen onnistunut. Kun ei ole näkemystä, ei ole toimintaakaan. Demokratiassa kansalaisten hämmennys heikentää ja pahimmillaan halvaannuttaa päätöksenteon. Venäjälle mahdollisimman passiiviset länsimaat taas ovat tarpeen voimapolitiikan onnistumiseksi ja toimien negatiivisten seurausten minimoimiseksi.

    Suomen virallinen linja Venäjän valheisiin on ollut hyvin pragmaattinen. Ilmekään ei yleensä värähdä, kun Suomi oikoo esitettyjä väitteitä. Lähtökohta on, että valheisiin ei jäädä vellomaan, vaan mahdollisimman tyynesti jatketaan omalla linjalla. Se ei ole huono suhtautumistapa yksittäiselle ihmisellekään. Kenenkään valheille ei kannata antaa valtaa.

    Janne "Rysky" Riiheläinen

    Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.

    Jukka Relanderin kolumni: Netti tuhoaa yhteiskunnallisen keskustelun

    Jukka Relanderin kolumni: Netti tuhoaa yhteiskunnallisen keskustelun


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaSosiaalinen media on kätevä väline, jos pyytää apua, tai kun tarvitsee jotain tavaraa...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Sosiaalinen media on kätevä väline, jos pyytää apua, tai kun tarvitsee jotain tavaraa tai haluaa leveillä päihdyttävillä matkakuvilla. Yhteiskunnallisen keskustelun foorumiksi siitä ei ole.

    Otetaan esimerkki. Ollessani reissussa yritin katsoa klipin Teemu Pukin avausmaalista Unkaria vastaan suomalaisilta nettisivuilta, mutta sain ilmoituksen ”pahoittelut, tämä ohjelma on ohjelmaoikeuksista johtuen katsottavissa vain Suomesta.” Otin ilmoituksesta kuvakaappauksen ja laitoin sen naamakirjaan. Ylle kirjoitin että ”Olisin ihan vain tuon Pukin avausmaalin katsonut klippinä, mutta EU ylläpitää digitaalisia rajoja. Amazon, Youtube, Google ja Facebook kiittävät.”

    Sain vastaukseksi lukuisia erilaisia vinkkejä siitä, miten noita estoja voi kiertää. Kiitos kaikille osallistuneille, mutta yritin viritellä keskustelua jostain ihan muusta.

    Jos järjestelmässä on vika, yhden yksilön auttaminen ei muuta järjestelmää.

    Rautalankaa olisi ehkä tarvittu enemmän, sillä yritin sanoa, että tämä sinänsä merkityksetön yritykseni katsoa yksi pahainen videoklippi kuvasi sitä, että tieto ei liiku EU:ssa vapaasti, ja keinotekoiset digitaaliset rajat tuottavat hyötyä lähinnä amerikkalaisille nettijättiläisille, joita rajoitukset eivät koske. EU ampuu itseään jalkaan, emme ole tietotalouden kehityksessä mukana. Sen maalikoosteen pääsee katsomaan sitten, kun joku lataa klipin Youtubeen.

    Yhteiskunnallinen keskustelu on sitä, että mietitään miten lakeja tai rakenteita pitäisi muuttaa. Tästä näkökulmasta on ihan sama, saanko minä hakkeroitua tieni jollekin sivustolle vai en. Jos järjestelmässä on vika, yhden yksilön auttaminen ei muuta järjestelmää, riippumatta auttajien hyvän tahdon määrästä.

    Ranskalaisten kustantamoiden ehdoilla parhaillaan sorvattava EU:n tekijäinoikeusreformi tuskin tulee muuttamaan tilannetta, sillä uudistuksen tavoitteena on lähinnä heittää soraa nettijättien rattaisiin siinä toivossa, että digitalisaatio voitaisiin jotenkin perua. Silloin kun internet keksittiin, Ranska yritti kieltää sen. Samoilla lähtötelineillä mennään edelleen.

    Viattoman uutissisällön levittäminen saattaa törmätä yllättäviin esteisiin, mutta tunteet saavat virrata vapaasti. Netti on mahtava näyttämö vihanlietsojille. Heidän yleisönsä on monilukuinen ja vastaanottavainen.

    Toissa viikolla maassamme vihattiin keskustalaista kuntapäättäjää Riikka Moilasta, joka sanoi sanan ihmisroska. Puheenvuoro oli huono ja sanavalinta oli typerä, mutta sanan tavoitteena ei ollut leimata syrjäytyneitä jätteiksi, vaan rakentaa kömpelöä aasinsiltaa samassa kokouksessa aiemmin käytyyn roskaamista käsittelevään keskusteluun. Ei oikein onnistunut. Varsinkin kun suurin osa ihmisistä luki vain sen yhden sanan.

    Nettikansa sai vihata sydämensä kyllyydestä täyden päivän, kunnes Moilanen sai siviilityöstään potkut.

    Moni aiheesta sauhunnut koki varmaan olleensa mukana tärkeässä yhteiskunnallisessa keskustelussa, vaikka kyse oli sen irvikuvasta. Lopputuloksena oli miljoona mittayksikköä vihaa, mutta syrjäytyneiden asema oli keskustelun päätteeksi täsmälleen sama kuin sen alkaessa. Työttömiä tuli yksi lisää.

    Yksittäiset asiat eivät välttämättä muutu kiivaankaan nettikampanjoinnin seurauksena, mutta samanaikaisesti kun mikään ei muutu, kaikki muuttuu. Jytkyä, Trumpia tai Brexitiä ei olisi ilman nettiä. Näissäkin tapauksissa monimutkaiset ilmiöt pelkistyvät pariksi sanaksi ja muutamaksi mielikuvaksi.

    Käytän nettiä paljonkin. Joskus sieltä voi lukea ihan myös uutisia. Mutta yhteiskunnallisen keskustelun kanavaksi siitä ei mielestäni ole. Käykää ystävät tupailloissa ja puhukaa politiikkaa baareissa.

    Jukka Relander

    Kirjoittaja teki viime vaalikaudella kuntapolitiikkaa vihreiden riveissä Helsingissä. Vapaa-aikoinaan hän haaveilee perhokalastuksesta istuessaan kentän laidalla katsomassa kun lapset pelaavat.

    Asiantuntija kehottaa poistamaan Adware Doctorin heti – ohjelma varastaa Mac-tietokoneen selaushistorian ja lähettää sen Kiinaan

    Asiantuntija kehottaa poistamaan Adware Doctorin heti – ohjelma varastaa Mac-tietokoneen selaushistorian ja lähettää sen Kiinaan


    Tietotekniikkaan erikoistuneet mediat ovat uutisoineet viikonlopun aikana, että Applen sovelluskauppa App Storen suosituin hyötyohjelma, mainoksia blokkaava Adware Doctor, varastaa käyttäjiensä tietoja ja lähettää ne luvatta Kiinaan. Ohjelma,...

    Tietotekniikkaan erikoistuneet mediat ovat uutisoineet viikonlopun aikana, että Applen sovelluskauppa App Storen suosituin hyötyohjelma, mainoksia blokkaava Adware Doctor, varastaa käyttäjiensä tietoja ja lähettää ne luvatta Kiinaan.

    Ohjelma, jonka idea on suojata käyttäjiä mainos- ja haittaohjelmilta, kerääkin vastoin kaikkia sääntöjä käyttäjien selaushistoriaa myydäkseen arvokkaan tiedon mainostajille ja datayhtiöille. Tämä video havainnollistaa sen, miten huijaus toimii.

    Ongelma koskee vain Applen tietokoneita, ei kännyköitä.

    F-Securen tutkimusjohtaja, tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen tuntee tapauksen läpikotaisin. Hän kertoo, että kyse on erittäin harvinaisesta tapauksesta: itse asiassa pahimmasta Applen sovelluskaupassa havaitusta tietoturvaongelmasta ikinä.

    Yllättävintä Hyppösen mukaan on se, että rikollista ja epäeettistä toimintaa löytyy nimenomaan Applen sovelluskaupasta, koska yleisesti alalla on ajateltu, että Applella on haittaohjelmia kilpailijoita vähemmän.

    – Vielä yllättävämpää on, että tällainen ongelma löytyy App Storesta, mikä nimenomaan pitäisi olla tarkistettu: että sinne ei haitallisia ohjelmia päädy. Applelta on löytynyt ylipäänsä hyvin harvoin haittaohjelmia. Jotain pientä, mutta ei mitään merkittävää, eli tämä tapaus on nyt pahin, Hyppönen sanoo.

    – Kyse ei ole nyt niinkään tietoturvaongelmasta vaan enemmänkin yksityisyysongelmasta, hän jatkaa.

    Adware Doctor on ollut ostettavissa Applen sovelluskaupan kautta noin viiden dollarin hintaan ja se on kaupan myydyin sovellus hyötysovellusten kategoriassa.

    Epäkohdan havaitsi alun perin tietoturvatutkija Patrick Wardle. Wardle on kertonut, että hän ilmoitti asiasta Applelle kuukausi sitten, mutta ohjelmisto pysyi silti myynnissä viime sunnuntaihin asti, jolloin Apple poisti sovelluksen.

    Patrick Wardle on tuttu mies Mikko Hyppöselle. Hyppönen kertoo, että hän tapasi Wardlen viimeksi syyskuussa, kun hän vieraili Suomessa alan seminaarissa.

    Adware Doctor ei ole ainut mätä hedelmä, huijaavia ohjelmia muitakin

    Hyppönen kertoo, että uutisoinnin keskiössä ollut Adware Doctor ei ole ainoa käynyt hedelmä. Viikonlopun aikana on löytynyt useita samanlaisia mätiä ohjelmia.

    Muut ohjelmat ovat Dr. Unarchiver, Adblock Master, Dr. Cleaner, Open Any Files ja Dr. Antivirus. Adware Doctor on näistä kuudesta suosituin.

    – Nämä ohjelmat näyttävät ihan laillisilta ja tekevät kyllä sitä mitä lupaavatkin ja löytyvät virallisesta Applen Mac Storesta. Mutta taustalla ne keräävät tietoja käyttäjän toiminnasta ja ennen kaikkea web-selaushistoriasta: missä käyttäjä on käynyt, mitä käyttäjä on tehnyt ja milloin. Ohjelma lähettää tiedot, palvelimilleen pois käyttäjän koneelta, Hyppönen selventää huijauksen toimintalogiikkaa.

    Salasanoja nämä ohjelmat eivät tallenna, vaikka sekin olisi Hyppösen mukaan mahdollista.

    – Adware Doctor pyytää käyttäjältä sellaiset oikeudet, että se kyllä voisi kerätä kaikenlaista muutakin tietoa salasanojen lisäksi. Silti pahanteko rajoittuu tiettävästi käyttäjien selailuhistorian vuotamiseen, hän sanoo.

    Hyppösen mukaan toiminnan taustalla on todennäköisesti mekanismi, jolla kerätyt tiedot muutetaan rahaksi.

    – Mitä luultavimmin yhtiö myy varastamansa tiedon eteenpäin datankeräyspalveluille, jotka rakentavat profiileja käyttäjien käyttäytymisestä ja myyvät sen eteenpäin, hän sanoo.

    Webbiselaimen historia on erittäin arvokas mainostajien kannalta, sillä mainostajat tarvitsevat käyttäjien profiileja mainonnan kohdentamista varten.

    – Tämä on sitä samaa, mitä Google yrittää rakentaa, mutta ei se ole pystynyt rakentamaan niin tehokkaasti kuin mitä tällainen ohjelma, joka pyörii koko ajan käyttäjien koneella ja kerää kaikki tiedot, Hyppönen sanoo

    .

    Mikko Hyppönen.YleApple jonkinlainen turvallisuuden perikuva

    Hyppösen mukaan Apple on ollut hyvin turvallinen puhelimissa pyörivän App Storen puolella. Siksi voisi olettaa, että myös tietokoneiden puolella näin pahoja tietoturvaongelmia ei pääsisi läpi järjestelmään.

    Yleisellä tasolla puhelimien käyttöjärjestelmien suojaaminen ja tietokonejärjestelmien suojaamista helpompaa, sillä tietokoneiden järjestelmät ovat avoimempia ja vanhempia, kännykkä- ja tablettijärjestelmät taas on rakennettu suljetummiksi, joten niiden rajoittaminen on helpompaa.

    Hyppösen mukaan Mac-käyttäjät saattavat olla liian sinisilmäisiä.

    – He usein he ajattelevat, että tietoturvasta ei tarvitse kantaa huolta, kun eihän Macillä mitään tieturvaongelmia edes ole. Mutta näinhän asia ei todellisuudessa ole. Macilla kyllä on ongelmia, mutta niitä on vain vähemmän kuin Windowsilla.

    Hyppösen mukaan pääsyy siihen, miksi Applella on vähemmän tietoturvaongelmia kuin Windowsilla on hyvin yksinkertainen: windows-tietokoneita on enemmän kuin mac-tietokoneita.

    – Sama pätee myös kännyköiden puolella. Haittaohjelmia on enemmän androidilla kuin iphonella, sillä android on iphonea yleisempi. Hyökkääjät menevät usein massojen perässä. Ihan kaikki hyökkääjät eivät kuitenkaan mene massojen perissä, kuten nyt nähtiin. Aina välillä voi käydä näinkin, hän jatkaa.

    Poista ohjelmat heti

    Mikäli mainittuja ohjelmia löytyy tietokoneeltasi, kannattaa ne poistaa välittömästi, sillä ohjelmat lähettävät jatkuvasti tietoja eteenpäin. Muita vaihtoehtoja poistamiselle ei ole.

    – Oikeastaan muuta käyttäjä ei voi tehdä, sillä koneesta kerran lähetettyjä tietoja ei takaisin enää saa. Ja koska ohjelmassa ei ole muuta haitallista kuin tietojen lähettäminen eteenpäin, uusia uhreja ei tule, Hyppönen sanoo.

    Tietoturva-asiantuntijan mukaan Applea on kritisoitu tapauksen ympärillä erityisesti hitaasta reagoinnista. Ensimmäiset varoitukset Apple sai aiheesta kuukausi sitten ja se poisti sovelluksen kaupastaan sunnuntaina.

    – Se on kieltämättä hyvin yllättävää, koska Apple tietoturvan ja yksityisyyden kannalta yksi parhaista yhtiöistä. Kun katsotaan näitä isoja Piilaakson jättiläisiä, niin Apple on mun mielestä paras. Ja silti tässä kämmellettiin aika hyvin, että ehkä siellä on Applen päässäkin opittavaa, Hyppönen arvioi tilanteen erityisyyttä ja kummallisuutta.

    Hän kertoo yllättyneensä erityisesti, ei pelkästään tapahtuneesta, vaan siitä, että Applelle raportoidaan asiasta ja heillä kesti kuukausi reagoida.

    – Ehkä siellä on isot jonot tai resurssien puutetta. Nyt julkisen epäonnistumisen jälkeen niitä [resursseja] varmaankin tulee lisää, Hyppönen spekuloi.

    Ylen verkkosivuilla havaittu häiriö

    Ylen verkkosivuilla havaittu häiriö


    Ylen verkkosivuilla osoitteessa yle.fi on havaittu häiriö. Vian takia ongelmia ilmenee Ylen etusivulla, uutisissa ja urheilussa. Häiriö vaikuttaa verkkosivujen lisäksi Yle.fi ja Uutisvahti -sovelluksiin. Yle Areena ja Svenska Yle -palvelut toimivat...

    Ylen verkkosivuilla osoitteessa yle.fi on havaittu häiriö. Vian takia ongelmia ilmenee Ylen etusivulla, uutisissa ja urheilussa.

    Häiriö vaikuttaa verkkosivujen lisäksi Yle.fi ja Uutisvahti -sovelluksiin. Yle Areena ja Svenska Yle -palvelut toimivat sen sijaan normaaliin tapaan.

    Häiriö havaittiin hieman iltakuuden jälkeen. Tällä hetkellä käynnissä on vian selvitys- ja korjaustyöt.

    Toistaiseksi sivusto toimii varajärjestelmän kautta.

    Poliittinen vitsi vei oikeuteen – Venäjällä pohditaan nyt somejakojen rangaistavuutta

    Poliittinen vitsi vei oikeuteen – Venäjällä pohditaan nyt somejakojen rangaistavuutta


    Vuonna 2015 pietarilainen Eduard Nikitin jakoi eteenpäin sosiaalisessa mediassa anekdootin ja pilkkakuvan. Kolme vuotta myöhemmin hän on oikeudessa asian takia. Tapaus on herättänyt Venäjällä keskustelua siitä, kuinka kevein perustein maassa...

    Vuonna 2015 pietarilainen Eduard Nikitin jakoi eteenpäin sosiaalisessa mediassa anekdootin ja pilkkakuvan. Kolme vuotta myöhemmin hän on oikeudessa asian takia.

    Tapaus on herättänyt Venäjällä keskustelua siitä, kuinka kevein perustein maassa nostetaan syytteitä sosiaalisessa mediassa jaetuista sisällöistä.

    Nikitinin jakamassa anekdootissa isä sanoo pojalleen, etteivät tulevat vaalit muuta mitään: Pari kirsikkaa ei tee sontakasasta täytekakkua.

    Pilakuvassa näkyvät paareilla makaavan henkilön jalat ja toisen jalan isoon varpaaseen on solmittu Yrjön nauha, josta tuli Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan aikana keskeinen isänmaallisuuden symboli. Kuvan alla lukee: ”Ainoa hyvä vatnik on kylmä vatnik”.

    Pilkkanimitys vatnik tulee halpaa toppatakkia tarkoittavasta sanasta. Venäjän liberaalipiireissä sillä tarkoitetaan heikosti koulutettua henkilöä, joka sokeasti luottaa vallanpitäjien isänmaallisiin puheisiin.

    Muun muassa tästä syyttäjät vetivät johtopäätöksen, että Nikitin lietsoo vihaa etnisiä venäläisiä vastaan.

    Nikitinin asianajaja luonnehti tapausta ensimmäiseksi vitsistä nostetuksi rikossyytteeksi sitten Leonid Brežnevin aikojen.

    Venäjän rikoslain 282. pykälän rikkominen voi johtaa jopa viiden vuoden vankeustuomioon. Syyttäjä hakee Nikitiniä psykiatriseen pakkohoitoon.

    Nikitin on toiminut opposition Solidaarisuus-liikkeessä. Hän on työtön invalidi ja asuu vanhempiensa luona.

    Viranomaiset iskivät sosiaaliseen mediaan

    Internetmeemien ja -sutkausten uudelleenjakamisesta on Venäjällä nostettu useita rikosjuttuja, jotka ovat herättäneet kummastusta.

    Taustalla on ääriliikehdintää koskevan lainsäädännön laaja-alaisuus ja tulkinnanvaraisuus.

    Venäjän oppositio ja ihmisoikeusaktivistit ovat pitäneet lain epäselvyyttä tarkoituksellisena. Vallanpitäjät voivat käyttää syytöksiä ekstremismistä poliittista oppositiota vastaan.

    Samaan aikaan turvallisuusviranomaiset etsivät hanakasti rikosjuttuja osoittaakseen aktiivisuuttaan.

    Siperiassa Altain alueella Barnaulin kaupungissa 19-vuotias elokuva-alan opiskelija sai syytteen uskonnollisten tunteiden loukkaamisesta, kun hän jakoi Game of Thrones -sarjan hahmon Jon Snow’n kuvaa tekstillä ”Jon Snow nousi kuolleista – totisesti nousi” ortodoksista pääsiäistervehdystä mukaillen.

    Samoin Barnaulissa 23-vuotias nainen sai syytteen ekstremismistä Vkontakteen – Venäjän Facebookiin – tallettamiensa kuvien perusteella.

    Yhdessä kuvista näkyi ristisaatto likaisella tiellä ja tekstissä kuvan sanottiin esittävän Venäjän kahta ongelmaa. Tämä viittaa vanhaan sanontaan huonoista teistä ja typeryksistä (dorogi i duraki). Viranomaiset löysivät naisen Vkontakte-sivuilta myös kuvia, joiden katsottiin halventavan mustia afrikkalaisia.

    Molemmat syytetyt sanovat, että poliisit painostivat heidät tunnustamaan.

    Etelävenäläisessä Stavropolissa opiskelija sai kolmen vuorokauden vankeustuomion jaettuaan VKontakte-sivustolla eteenpäin artikkelia toisen maailmansodan historiaa käsittelevän museon avaamisesta Puolassa. Artikkelin kuvassa museon seinällä näkyi natsien hakaristi.

    "Neuvostoaikana sentään tiedettiin pelisäännöt"

    Venäjän mediassa on jo kerrottu, että kiristäjät käyttävät tilannetta hyväkseen. Rikolliset vaativat varomattomiin internetpostauksiin hairahtuneilta rahaa siitä, etteivät ilmianna näitä viranomaisille.

    Eräissä mediakommenteissa tilanteen katsottiin eroavan neuvostoajoista sikäli, että neuvostokansalaiset sentään tiesivät pelisäännöt ja osasivat varoa vitsien kertomista väärässä seurassa.

    Venäjällä on herättänyt järkytystä myös rikosjuttu, jossa useita nuoria syytetään toiminnasta Novoe Velitšije eli Uusi suuruus -äärijärjestössä.

    Syytettyjen mukaan koko järjestön perusti itse asiassa turvallisuuspalvelu FSB:n agentti Ruslan D., joka myös provosoi nuoria ääriliikehdintään.

    Lakia saatetaan lieventää

    Suositun VKontakte-sivuston omistaja Mail.ru-yhtiö sanoi julkilausumassaan, että viranomaisten reaktiot meemeihin ja uudelleenpostauksiin ovat olleet perusteettoman kovia.

    Yhtiö on vaatinut muutoksia lakiin ja armahdusta epäoikeudenmukaisesti tuomituille. Mail.ru-yhtiön taustalla on miljardööri Ališer Usmanov, jolla tiettävästi on hyvät suhteet Kremliin.

    Vallanpitäjät lupaavat jo muutoksia ylilyönteihin johtaneeseen lainsäädäntöön. Venäjän viestintäministeriö on ilmaissut tukeaan lain lieventämiselle ja presidentin ihmisoikeusneuvosto on laatinut asiasta suosituksen.

    Aiheesta aiemmin:

    Analyysi: "Venäjän WhatsAppissa" pilkataan Putinia ja juorutaan hallinnosta – mutta mitä yritys sulkea Telegram merkitsee venäläisille? 20.4.2018

    Venäjä kiristi netin valvontaa ja kielsi salatut verkot – ”Venäjä on Kiinan tiellä” 21.11.2017

    Sananvapaus Venäjän netissä heikkenee – käyttäjiä pelotellaan jakamalla ankaria tuomioita 29.12.2016

    Venäjä jatkaa sananvapauden rajoittamista internetissä 2.5.2014

    Aiheesta muualla:

    Iltalehti: Meemin julkaisusta voi joutua Venäjällä vankilaan - Eduard Nikitiniä saattaa odottaa jopa kuuden vuoden linnatuomio, eikä hän ole yksin 27.8.2018

    Helsingin yliopistoa piinaa sitkeä huijauskampanja, yli 300 ihmistä antanut tietonsa ulkopuolisille:

    Helsingin yliopistoa piinaa sitkeä huijauskampanja, yli 300 ihmistä antanut tietonsa ulkopuolisille: "Emme ole nähneet moneen vuoteen mitään tällaista"


    Helsingin yliopistoa vaivaa poikkeuksellisen sitkeä ja suuri kalasteluviestikampanja, sanoo yliopiston tietohallintojohtaja Ilkka Siissalo Ylelle. – Emme ole nähneet ainakaan neljään vuoteen mitään tätä mittaluokkaa olevaa. – Viestejä tulee...

    Helsingin yliopistoa vaivaa poikkeuksellisen sitkeä ja suuri kalasteluviestikampanja, sanoo yliopiston tietohallintojohtaja Ilkka Siissalo Ylelle.

    – Emme ole nähneet ainakaan neljään vuoteen mitään tätä mittaluokkaa olevaa.

    – Viestejä tulee hurjaa vauhtia, ja aika moni yliopistolainen on mennyt halpaan ja antanut tunnuksensa näille rikollisille, Siissalo sanoo.

    Hän ei tiedä tarkkaa lukua mutta kertoo sen olevan suurempi kuin kolmesataa.

    – Se on niin iso määrä, että moneen vuoteen ei ole ollut tällaista mittakaavaa tässä asiassa.

    Siissalon mukaan Helsingin yliopisto aikoo tiedottaa nyt "kaikilla mahdollisilla tavoilla" yliopiston 70 000 käyttäjälle, että kukaan ei enää antaisi tunnuksiaan ja salasanojaan ulkopuolisten käyttöön.

    Yliopisto aikoo myös tehdä asiasta rikosilmoituksen poliisille, hän sanoo.

    Siissalon tietojen mukaan kampanjan jäljet johtavat Etelä-Afrikkaan.

    – Tiedän, että näitä on ollut muissakin yliopistoissa ja myös ruotsalaisissa yliopistoissa.

    – Tähän mennessä emme ole havainneet, että rikolliset olisivat tehneet muuta kuin levittäneet tätä edelleen ja lähettäneet ison määrän roskapostia. Mutta kuulin viime viikolla kollegoilta Ruotsista, että siellä on käynyt niin, että kaapattuja sähköpostilaatikoita on tyhjennetty ja sähköpostien palauttamisesta on vaadittu lunnaita, Siissalo sanoo.

    Hänen mukaansa yliopisto havaitsi kalastelukampanjan elokuun puolivälissä.

    Asiasta kirjoitti maanantaina Helsingin Sanomat ja aiemmin myös MTV.

    MTV:n näkemissä viesteissä käyttäjää on esimerkiksi pyydetty klikkaamaan linkkiä salasanan vaihtamista varten.

    Korjaus 27. elokuuta 2018 kello 18.50: Vaihdettu otsikossa ja leipätekstissä sana "rikollinen" sanaan "ulkopuolinen".

    Appelsiininkuorija, papukaijaveitsi ja muoviroskaa – näytä, millaista rihkamaa sinä olet saanut postissa

    Appelsiininkuorija, papukaijaveitsi ja muoviroskaa – näytä, millaista rihkamaa sinä olet saanut postissa


    Suomalaiset saavat mitä erikoisempia yllätyslahjoja verkkokaupoilta. Kyse on usein verkkohuijauksesta, joka tunnetaan maailmalla nimellä brushing. Lähetä meille kuva saamastasi oudosta lahjasta somen kautta #yleverkkolahja tai jutun lopusta...

    Suomalaiset saavat mitä erikoisempia yllätyslahjoja verkkokaupoilta. Kyse on usein verkkohuijauksesta, joka tunnetaan maailmalla nimellä brushing.

    Lähetä meille kuva saamastasi oudosta lahjasta somen kautta #yleverkkolahja tai jutun lopusta löytyvän lomakkeen kautta.

    Ylen kuvajoukkoistuksen pelisäännöt löydät tästä.

    Lue lisää: Suomalaisille tipahtelee hämäriä lahjapaketteja Kiinasta – tuntemattomaan pakettiin liittyy riskejä

    Seurasimme Tubeconia: Vihakommentit toistavat samaa kaavaa, miltä tuntuu olla salakuvauksen kohteena

    Seurasimme Tubeconia: Vihakommentit toistavat samaa kaavaa, miltä tuntuu olla salakuvauksen kohteena


    Helsingin Messukeskuksessa on vielä tänään käynnissä Tubecon-tapahtuma, jossa Youtubesta tunnetut tubettajat pääsevät näkemään fanejaan ja fanit näkemään idolinsa. Yle Kioskin lavalla käytiin lauantaina useita keskusteluja, joissa...

    Helsingin Messukeskuksessa on vielä tänään käynnissä Tubecon-tapahtuma, jossa Youtubesta tunnetut tubettajat pääsevät näkemään fanejaan ja fanit näkemään idolinsa.

    Yle Kioskin lavalla käytiin lauantaina useita keskusteluja, joissa pohditaan muun muassa fanittamisen rajoja ja salakuvauksen kohteeksi joutumista, nettikiusaamista, somen uudenlaista huumoria ja kuinka suhtautua vihakommentteihin ja trollaukseen.

    Kaikki keskustelut voi katsoa Yle Areenasta.

    Perjantaina Kioskin lavalla keskusteltiin siitä, kannattaako somessa enää ottaa kantaa, jos ei halua joutua "paskamyrskyyn" ja kuinka selviää somekohun kohteeksi joutumisesta. Keskustelun voi katsoa Yle Areenasta.

    Tubecon kuvailee tekevänsä tubettamisen ilmiötä näkyväksi ja tunnetuksi yhdessä tubettajien kanssa järjestämällä vuotuisen yhteisöllisen massatapahtuma Tubeconin. Viime vuonna Suomen Tubeconissa kävi 17 500 kävijää.

    Katso alta hetki hetkeltä -seuranta tapahtumasta

    Ylen kysely: Digilaitteiden käyttö monelle tuskaisen hankalaa - Eero Kalevi Kaivola, 86: Tuntuu siltä, että kielikin muuttuu, jos vaihtaa laitteesta toiseen

    Ylen kysely: Digilaitteiden käyttö monelle tuskaisen hankalaa - Eero Kalevi Kaivola, 86: Tuntuu siltä, että kielikin muuttuu, jos vaihtaa laitteesta toiseen


    It-vastaava Jani Ahti on työssään selvittänyt monenlaisia tietotekniikkaan liittyviä murheita. – Ei muisteta salasanoja tai käyttäjätunnuksia. Tutut ohjelmat ovat kadonneet ja ne pitäisi asentaa uudestaan. Paljon on sellaista, että ei kerta...

    It-vastaava Jani Ahti on työssään selvittänyt monenlaisia tietotekniikkaan liittyviä murheita.

    – Ei muisteta salasanoja tai käyttäjätunnuksia. Tutut ohjelmat ovat kadonneet ja ne pitäisi asentaa uudestaan. Paljon on sellaista, että ei kerta kaikkiaan osata käyttää sitä laitetta ja ollaan ihan hukassa.

    Ahti opastaa helsinkiläisessä Maunulan Mediapajassa tietokoneiden, puhelimien ja tablettien käyttöä.

    Ilkka Savolainen treenaa atk-osaamista ja Jani Ahti opastaa helsinkiläisessä Maunulan Mediapajassa.Markku Rantala / Yle

    Pajaan voi poiketa kuka tahansa saamaan apua tai käyttämään ilmaisia tietokoneita.

    Ei kerta kaikkiaan osata käyttää sitä laitetta. Jani Ahti

    Ilkka Savolainen on käymässä ensimmäistä kertaa. Hän toi mukanaan oman läppärinsä, jonka käyttö tuottaa päänvaivaa.

    – Kun olin vielä töissä, atk-osasto hoiti neuvontaa ja työtoverit auttoivat. Eläkeläisenä pitää selvitä kaikesta itse, Savolainen sanoo.

    Taloustutkimus selvitti Ylen toimeksiannosta, minkälaista opastusta suomalaiset tarvitsevat ja saavat verkko- ja digitaidoissa.

    Haastateltavana oli 1018 iältään 35-65-vuotiasta suomalaista eri puolilta maata.

    Neljä viidestä eli 82 prosenttia auttaa läheisiään ainakin joskus.

    Tutkimuksen mukaan eniten autetaan yli 60-vuotiaita perheenjäseniä tai sukulaisia.

    Vaikeat laitteet ja termit

    Digitukea tarvitaan niin tietokoneen, älypuhelimen kuin tabletinkin käytössä.

    Hilppa Hyrkäs / Yle Uutisgrafiikka

    – Kerran melkein kaksi tuntia selostin, miten tekstiviesti lähetetään. Se tuli moneen kertaan kirjoitettua ylös, mutta en tiedä, onnistuiko se sitten koskaan myöhemmin, It-vastaava Jani Ahti muistelee.

    86-vuotias Eero Kalevi Kaivola käyttää tietokonetta kirjoittamiseen, kuvien käsittelyyn, tiedonhakuun, viestintään ja muistikirjana. Aina hänkään ei selviä ongelmitta. Erityisesti harmittaa laitteiden "erilaisuus".

    Siellä on kaiken maailman uusia termejä. Eero Kalevi Kaivola

    – Tuntuu siltä, että kielikin muuttuu, jos vaihtaa laitteesta toiseen. Siellä on kaiken maailman uusia termejä, Kaivola toteaa.

    Myös selvityksessä kävi ilmi, että auttajien mielestä opastamisesta tulee hankalaa, jos autettava ei ymmärrä käytettyjä sanoja. Auttajat eivät jaksaisi toistaa samoja asioita yhä uudestaan.

    Sähköpostin käyttö kangertaa

    Apua kaivataan sähköpostien, viranomaispalveluiden ja verkkopankkiasioiden hoitamisessa.

    Yle Uutisgrafiikka

    – Osaksi oppiminen on asennekysymys. Ei oikein haluaisi opetella aina uusia asioita. Mieluummin tekisi vanhalla tavalla ja pääsisi helpommalla, Ilkka Savolainen myöntää.

    Ei haluaisi opetella aina uusia asioita. Ilkka Savolainen

    Suurimpia esteitä taitojen omaksumisessa ovat vaikeat laitteet ja sovellukset, kiinnostuksen sekä avun puute.

    Yle Uutisgrafiikka

    Myös fyysiset rajoitteet voivat vaikeuttaa laitteiden käyttöä. Jani Ahti on työssään huomannut saman.

    – Hankalinta on, jos henkilöllä on vaikeuksia motoriikassa tai hän ei näe kunnolla. Näytön näpäyttäminen voi olla ylivoimainen tehtävä. Sitä painetaan liian kauan tai sormi vipattaa eikä osu oikeaan kohtaan.

    Tutkimuksessa myös kysyttiin, kenen kuuluisi auttaa, jos homma ei luonnistu omin voimin. Vastaajista suurin osa (67 %) ajattelee, että se kuuluu perheenjäsenille ja sukulaisille.

    Ylen kampanja avuksi

    Suomessa on arviolta satojatuhansia digitukea tarvitsevia. Ylen maanantaina alkava, kuukauden kestävä Nettiä ikä kaikki -kampanja kannustaa auttamaan heitä.

    – Me haastamme kaikki vähänkään digitaitoiset suomalaiset auttamaan omia läheisiään helppojen ja hyödyllisten digitaitojen kanssa. Voi esimerkiksi auttaa luomaan sähköpostiosoitteen tai käyttämään Yle Areenaa, kampanjavastaava Katja Solla sanoo.

    Hänestä on yllättävää, kuinka suuri joukko ihmisiä on edelleen nettisisältöjen saavuttamattomissa.

    – Olemme tehneet monia selkeitä ja helppoja ohjeita Ylen nettisivuille. Kerromme myös, miten vanhempaa henkilöä kannattaisi opastaa: vähän rauhallisemmin, asioita toistaen ja yksi asia kerrallaan.

    Lue myös:

    Ylen Nettiä ikä kaikki- kampanja

    Kampanjan haaste

    Millainen netti ekaluokkalaisen älypuhelimeen? Voit säästää rahaa näillä asiantuntijoiden vinkeillä

    Millainen netti ekaluokkalaisen älypuhelimeen? Voit säästää rahaa näillä asiantuntijoiden vinkeillä


    Vanhemmat voivat säästää selvää rahaa koulun aloittavan lapsen puhelinliittymän valinnassa. Näin sanoo tietoverkkoihin perehtynyt Aalto-yliopiston professori Jukka Manner. Hän kehottaa vanhempia pohtimaan, mitä lapsi tosiasiassa tekee...

    Vanhemmat voivat säästää selvää rahaa koulun aloittavan lapsen puhelinliittymän valinnassa. Näin sanoo tietoverkkoihin perehtynyt Aalto-yliopiston professori Jukka Manner.

    Hän kehottaa vanhempia pohtimaan, mitä lapsi tosiasiassa tekee älypuhelimen nettiyhteydellä kodin langattoman verkon ulkopuolella.

    Mannerin mukaan pohjimmiltaan ekaluokkalaisen mobiiliviestinnän tarpeet ovat yksinkertaisia: Älypuhelimella täytyy voida soittaa, lähettää WhatsApp-viestejä ja kenties jakaa oma sijainti vanhemmalle.

    – WhatsApp ja sijainnin jakaminen toimivat 0,256 megabitin liittymällä ihan hyvin, Manner huomauttaa.

    Liittymä, jossa netin maksiminopeus on 0,256 megabittiä per sekunti (Mbit/s), on tällä haavaa hitain markkinoilla oleva yhteys älypuhelimiin. Kaikki operaattorit eivät tätä enää edes tarjoa.

    Entä mitä tehdä, kun teleoperaattorin tiskillä myyjä mainostaa nopeaa ja rajatonta mobiiliyhteyttä mainitsemalla, että lapset tykkäävät katsoa videoita suoratoistopalveluista?

    Erityisesti teräväpiirtoinen videokuva vaatii nopeutta ja rohmuaa myös rutkasti dataa.

    Mannerin mukaan vanhempien on syytä miettiä, pitääkö lapsen ylipäätään katsoa vaikkapa YouTubea koulumatkalla tai kaverin luona?

    – Riittäisikö se, että videot pyörivät kotona, jossa yhdellä nopealla yhteydellä videoita katsoo koko perhe? kysyy Manner.

    Mannerin mukaan tässä on myös se hyvä puoli, että kotona vanhempien on helpompi valvoa ja auttaa lasta netinkäytössä.

    Järeän liittymän vuosikulut voivat yllättää

    Suomessa 0,256–1 megabitin liittymän, ilman datakattoa, saa alle kymmenellä eurolla kuussa perinteisiltä operaattoreilta.

    Toisaalta uutena tulokkaana teleoperaattori Moi kauppaa samassa hintaluokassa maksiminopeudeltaan sadan megan liittymää, mutta siinä datasiirrolle on yläraja.

    Telian, Elisan ja DNA:n nopeista sadan megan rajattomista liittymistä täytyy pulittaa karkeasti ottaen 20–30 euroa kuussa.

    Tällöin liittymän kulut nousevat jo satoihin euroihin vuodessa per lapsi.

    – Totta kai jotkut vanhemmat haluavat olla huolettomia ja maksavat 25–30 euroa kuukaudessa, jolloin kaikki on rajatonta. Mutta pieni lapsi ei soittele, tekstaile ja käytä nettiä jatkuvasti, jolloin maksetaan turhasta, Manner sanoo.

    Myös Viestintäviraston kehityspäällikkö Joonas Orkola toppuuttelee nopeimpien yhteyksien tarvetta pienillä koululaisilla.

    – Ohjenuorana voisi olla se, että jos liittymässä on muutamia megoja nopeutta, niin sen pitäisi pääosin riittää. Jos koetaan, ettei se riitä, niin nopeutta on helppo nostaa myöhemmin, Orkola painottaa.

    Perinteiset teleoperaattorit markkinoivat lapsen ensimmäiseksi liittymäksi tyypillisesti pakettia, jossa on rajaton tiedonsiirto ja maksiminopeus liikkuu 1–2 megan haarukassa.

    – Yhteydenpitoon se toki riittää, tiedonsiirtorajat eivät tule vastaan. Useimmissa tapauksissa 1–2 megaa riittää myös videon katseluun matkapuhelimen pieneltä ruudulta, Orkola sanoo.

    Professori Mannerin mukaan 1–2 megan nopeudella nettisivut latautuvat, tosin hitaahkosti, ja valtaosa peleistä toimii.

    Liittymät maksavat operaattorista ja liittymätyypistä riippuen noin 8–15 euroa kuussa.

    Huippuyhteydet tarpeettomia lapselle

    Osaa vanhemmista tuntuu myös huolettavan datarajojen paukkuminen halvemmissa liittymissä. Manner muistuttaa, että suomalaisten mobiilidatan käytön mediaani (lukujoukon keskimmäinen arvo) on noin kolme gigaa.

    Käytännössä se tarkoittaa sitä, että puolet suomalaisista kuluttaa mobiilidataa henkilökohtaisilla laitteilla kolme gigaa tai vähemmän per kuukausi.

    Keskiarvo huitelee tiettävästi jo yli kymmenessä gigassa, mutta keskiarvoa nostaa harvalukuinen suurkuluttajien joukko.

    Mannerin mukaan pienet koululaiset eivät käytännössä tarvitse rajattomia tiedonsiirtopaketteja ja sadan megan nopeuksia mihinkään kodin ulkopuolella.

    – Meillä on tehty se ratkaisu, että netin käyttö tapahtuu pääosin kotona, jolloin lapsi ei oikeasti tarvitse henkilökohtaisia huippunopeita yhteyksiä.

    Manner kehottaakin vanhempia panostamaan mieluummin hyvää älypuhelimeen, jossa on riittävästi muistia kuin järeään liittymään.

    Pienellä muistilla varustettuihin halpoihin älypuhelimiin kun ei tahdo mahtua käyttöjärjestelmän lisäksi kovinkaan paljon sovelluksia, valokuvia ja videoita.

    Lohkoketjuun avattiin

    Lohkoketjuun avattiin "salamurhamarkkinat" Trumpille, Putinille ja muille tunnetuille henkilöille – Professori: "Tällaisesta pitää pysyä erossa"


    Lohkoketjuteknologian on ennustettu mullistavan monia eri elämänaloja. Nyt erääseen lohkoketjuun on luotu niin sanotut "salamurhamarkkinat". Heinäkuun alkupuolella avattu Augur on maailman ensimmäinen lohkoketjuun perustuva alusta...

    Lohkoketjuteknologian on ennustettu mullistavan monia eri elämänaloja. Nyt erääseen lohkoketjuun on luotu niin sanotut "salamurhamarkkinat".

    Heinäkuun alkupuolella avattu Augur on maailman ensimmäinen lohkoketjuun perustuva alusta ennustemarkkinoille. Protokollan on kehittänyt voittoa tavoittelematon Forecast Foundation.

    Ennustemarkkinoiden idea on, että suuret väkijoukot tuottavat tarkemman ennustuksen jostain asiasta kuin yksittäiset analyytikot.

    Käytännössä Ethereum-lohkoketjun päälle rakennettu Augur on vertaisverkossa toimiva vedonlyöntialusta, jossa käyttäjät voivat luoda vetoja ja asettaa panoksia reaalimaailman tapahtumiin liittyvistä ennustuksista. Vedot toteutetaan Ethereumin kryptorahakkeella etherillä.

    Augurissa voi veikata esimerkiksi sitä, ylittääkö kullan hinta 1 350 dollaria unssilta tämän vuoden lopussa ja saako Donald Trump Nobelin rauhanpalkinnon ensimmäisen presidenttikautensa aikana.

    Teoriassa alustalle luodut vedot eivät ole minkään tahon hallinnassa.

    Augurin alustalla vedot toteutetaan kryptorahake etherillä.AOPVetoja julkisuuden henkilöiden kuolemista

    Augurin käyttäjät ovat jo luoneet alustalle erittäin kyseenalaisia vetoja joidenkin julkisuuden henkilöiden kuolemista ja murhista. Tällaista vedonlyöntiä kutsutaan nimellä ”assassination market” eli salamurhamarkkina.

    Vedonlyönnin kohteena ovat muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Venäjän presidentti Vladimir Putin, senaattori John McCain, Amazon-verkkokaupan perustaja Jeff Bezos, näyttelijä Betty White ja suursijoittaja Warren Buffett.

    Lisäksi alustalla voi lyödä vetoa esimerkiksi siitä, tapahtuuko Yhdysvalloissa joukkoampuminen tai suuri terrori-isku.

    Kuvakaappaus: Yle Uutisgrafiikka

    Vedonlyönti jonkun henkilön kuolemasta voisi kannustaa jonkin tahon toteuttamaan salamurhan, koska murhaaja voisi tienata verityöllään.

    Lohkoketjualaan seuraavan CoinDesk-sivuston mukaan Augurin tapauksessa salamurhamarkkina toimisi siten, että murhan tilaaja loisi vedon jonkun henkilön kuolemasta.

    Sen jälkeen tilaaja tai tilaajat asettaisivat suuret panokset sen puolesta, ettei kyseinen henkilö kuole. Tämä summa toimisi palkkiona tappajalle.

    SalamurhamarkkinatAmerikkalainen kryptoanarkisti Jim Bell hahmotteli salamurhamarkkinoiden ideaa vuonna 1995 julkaistussa esseessään Assassination Politics eli Salamurhapolitiikka.Bell luonnosteli tekstissä teknologiaan perustuvia keinoja, joiden avulla anonyymit henkilöt voisivat rahoittaa netin kautta kansalaisten oikeuksia loukkaavien viranomaisten salamurhia.Rahoittajien ja murhan toteuttajan anonyymiyden takaisivat moderni salausteknologia ja digitaalinen raha.

    Lähteet: Wired, Assassination Politics -teksti

    Murhaaja puolestaan asettaisi suuren panoksen uhrin kuoleman puolesta, toteuttaisi salamurhan ja lunastaisi voittopotin itselleen. Kyseessä olisi siis eräänlainen salamurhan joukkorahoitus.

    Rahavirtoja olisi vaikea jäljittää, koska arvonsiirrot tapahtuvat kryptorahakkeilla. Vastuun todistaminen rahoittajien osalta olisi hankalaa.

    Toistaiseksi moni Augurin käyttäjä ei ole kuitenkaan ryhtynyt veikkaamaan julkisuuden henkilöiden kuolemilla.

    Suojelupoliisin viestintäasiantuntija Anni Lehtonen kertoo, että Supo on tietoinen toiminnasta, vaikka tämäntyyppiset asiat eivät kuulu varsinaisesti Suojelupoliisin toimenkuvaan.

    Jos tietoon tulisi esimerkiksi vedonlyönti Suomessa tapahtuvan terrori-iskun päivämäärästä, niin Supo arvioisi turvallisuusuhan konkreettisuuden.

    – Tarvittavat turvallisuustoimenpiteet mitoitetaan uhka-arvioidemme perusteella, Lehtonen sanoo.

    Kuvakaappaus: Yle UutisgrafiikkaProfessori kehottaa jättämään vedonlyönnit väliin

    Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen arvioi, että vedonlyönti jonkun ihmisen kuolemasta tai tällaisen vedon avaaminen voisi täyttää rikoksen tunnusmerkit joissain tapauksissa.

    Tolvasen mukaan on kuitenkin vaikea löytää rikosnimikettä liittyen vedonlyöntiin ihmisen kuolemasta tai terroriteon todennäköisyydestä, koska vedonlyönnissä ei suoranaisesti kehoteta mihinkään rikokseen.

    – Lähinnä toisen ihmisen kuolemalla spekulointi voisi olla kunnianloukkaus, jos katsottaisiin, että se on omiaan saattamaan ihmisen halveksunnan alaiseksi, Tolvanen sanoo.

    Hän katsoo, että henkilön kuolemaa koskevan vedon avaaminen voisi olla mahdollista katsoa kehottamiseksi rikoksen tekemiseen tai avunannoksi rikokseen.

    Silloin vastaan tulisi tahallisuuskysymysten arviointi. Eli onko vedon vireille pannut henkilö pitänyt varsin todennäköisenä, että joku alkaa toteuttaa ennustetta.

    – Tällaisesta pitää pysyä erossa. Ei ihmisen tappamisesta ole syytä todellakaan vedonlyöntiä järjestää eikä sellaiseen osallistua. Sellaisen neuvon antaisin, että näistä kun pysyy erossa, niin ei ole mitään riskiä olemassa, Tolvanen sanoo.

    Hän painottaa puhuvansa Suomen lainsäädännön näkökulmasta. Joissain maissa lainsäädäntö voi olla ankarampaa tältä osin.

    Kehittäjät kiistävät vastuunsa

    Augurin kehittänyt Forecast Foundation ei omien sanojensa mukaan omista tai johda Auguria eikä saa maksuja alustan käytöstä.

    Kehittäjillä ei myöskään ole hallussaan Augurin käyttäjien henkilötietoja. Forecast Foundation sanoo ainoastaan tukevansa ja kehittävänsä Augur-protokollaa.

    Augurin verkkosivujen mukaan käyttäjien täytyy itse huolehtia, että heidän toimensa noudattavat lakeja. Sivuilla painotetaan, että käyttäjät toimivat alustalla omalla vastuullaan.

    Auguriin on rakennettu valvontamekanismi, jossa reporttereiksi kutsutut yksilöt vahvistavat vetojen tulokset. He voivat myös merkitä vetoja pätemättömiksi, jolloin niistä ei makseta voittoja.

    Siitä ei ole kuitenkaan takeita, estäisivätkö reportterit henkilöiden kuolemia koskevista vedoista saatujen voittojen tilittämisen vedonlyöjille.

    Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan ei ole varmaa, voisiko Forecast Foundation paeta oikeudellista vastuuta, jos joku intoutuisi tekemään jotain rikollista alustalle luotujen vetojen perusteella.

    – Nämä ovat uusia asioita, eikä näihin ole vielä otettu kantaa missään oikeuslaitoksessa.

    Auguriin avatut vedot löytyvät Predictions.Global-sivustolta. Tämän jutun kirjoitushetkellä vetoihin oli kiinnitetty panokseksi yhteensä noin 1,5 miljoonaa dollaria. Yhteensä vetoja oli noin 700 kappaletta. Salamurhamarkkinoiksi luokiteltavat vedot on sensuroitu sivustolta.

    Lue myös:

    Lohkoketjut demokratisoivat internetin ja mullistavat maailman – mutta huomaammeko mitään?

    Yle Kryptolaaksossa: Esineiden internetissä jääkaappisikin tuottaa arvokasta tietoa – Tulevaisuudessa voit myydä laitteidesi tuottaman datan

    Facebook kärsi Euroopassa käyttäjäkadosta, kurssi rojahti – Päästrategi: Teknologiayhtiöiden hurjin kasvuvauhti ehkä nähty

    Facebook kärsi Euroopassa käyttäjäkadosta, kurssi rojahti – Päästrategi: Teknologiayhtiöiden hurjin kasvuvauhti ehkä nähty


    Varsinkin Yhdysvalloissa pörssinousua vetäneiden suurten teknologiayhtiöiden kovin kasvuvauhti alkaa kenties hiipua, pohtii Nordean päästrategi Lippo Suominen. Merkkejä tästä saattoi nähdä, kun Facebook julkaisi tuloksensa. Yhtiön voitto jäi...

    Varsinkin Yhdysvalloissa pörssinousua vetäneiden suurten teknologiayhtiöiden kovin kasvuvauhti alkaa kenties hiipua, pohtii Nordean päästrategi Lippo Suominen.

    Merkkejä tästä saattoi nähdä, kun Facebook julkaisi tuloksensa. Yhtiön voitto jäi odotuksia pienemmäksi, vaikka kasvoikin 31 prosentilla ja nousi 5,1 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Myös käyttäjämäärät kasvoivat odotuksia vähemmän.

    Tulosjulkistuksen jälkeen Facebookin osake laski jälkipörssissä 24 prosenttia. Kauppalehti on kuvaillut laskua yhdeksi suurimmista markkina-arvon pudotuksista.

    Kasvu ei jatkune yhtä vauhdikkaasti

    Suominen muistuttaa vanhasta sanonnasta: se, mikä menee ylös, voi tulla myös alas.

    – Facebookilla menee ihan hyvin mutta ei ehkä ihan niin hyvin mitä uskottiin ja toivottiin. Kun on pitkä voittokulku takana, pienetkin pettymykset aiheuttavat joskus tosi isoja liikkeitä, Suominen sanoo.

    Nordean Lippo SuominenMarkku Rantala / Yle

    Hän toteaa Facebookin olevan edelleen maailman johtavia yhtiöitä, mutta sen hurjin kasvuvauhti alkaa ehkä olla takana. Yhtiön kustannukset ovat myös kasvaneet.

    Niin sanotut FAANG-yhtiöt eli Facebook, Amazon, Apple, Netflix ja Google ovat vetäneet maailman pörssejä nousuun. Ennen alamäkeä Facebook vastasi markkina-arvoltaan yksin lähes kolmea Helsingin pörssiä.

    Tarttuuko Facebookin heilunta myös muihin suuriin teknologiayhtiöihin? Suominen pitää tätä sikäli mahdollisena, kun yhtiöiden markkina-arvot ovat nousseet voimakkaasti viime vuodet ja ovat jo niin korkealla, ettei samalla vauhdilla enää voine kasvaa.

    Euroopassa Facebook menetti käyttäjiä

    Yhtenä valopilkkuna Facebookille pidetään uutistoimisto AP:n mukaan Instagramia, kuvienjakopalvelua jonka yhtiö osti vuonna 2012. Instagramilla on jo yli miljardi käyttäjää.

    Euroopassa Facebookin käyttäjämäärä kääntyi laskuun. Palvelulta on karsiutunut kolme miljoonaa päivittäistä käyttäjää.

    Yhtiölle ennakoidaan tulevan lisää kuluja, kun se yrittää keksiä keinoja estää valheellisten tietojen levittämistä palveluissaan. Esimerkiksi Intiassa on ollut useita tapauksia, joissa WhatsAppissa levitetyt väärät tiedot ovat johtaneet joukkolynkkauksiin.

    Maailmanlaajuisesti yhtiö kehui, että sen eri sovellusten eli myös Instagramin ja pikaviestipalveluiden Messengerin ja WhatsAppin kautta yli 2,5 miljardia ihmistä on päivittäin yhteydessä toisiinsa.

    Analyytikot kuitenkin pitävät yhtiölle vaikeana sitä, että käyttäjien ajanvietto kasvaa pikaviestipalveluissa, joista mainostulojen saaminen on vaikeampaa. Facebookia on kolhinut kevään mittaan myös kohu Cambridge Analytican luvatta hyödyntämistä käyttäjätiedoista.

    Muita uutisia aiheesta

    Analyysi: Miksi Google sai EU:lta jättisakot, kun Apple saa toimia samalla tavalla?

    Maksaisitko laskusi ja lainasi WhatsAppissa tai Messengerissä – Kohta se onnistuu myös Suomessa, mutta onko maksaminen turvallista?

    Algoritmit mullistavat verkkokaupan – ne tietävät jo nyt mitä juuri sinä aiot ostaa ensi viikolla

    Kyllä, algoritmit uhkaavat demokratiaa – Valta luisuu some-miljardööreille