Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Naapuri lahjoitti läjän raparperia – syntyi resepti, joka leviää kulovalkean tavoin kotileipureiden keskuudessa

    Naapuri lahjoitti läjän raparperia – syntyi resepti, joka leviää kulovalkean tavoin kotileipureiden keskuudessa


    Kulttuurimaisemassa korkean rinteen päällä seisoo talo, jonka liepeillä käy hulina. Talon emäntä Katariina Pylsy on jäänyt kesälomalle päivätyöstään edellisenä päivänä, ja nyt pitää kerätä sylitolkulla kukkia aseteltavaksi talon...

    Kulttuurimaisemassa korkean rinteen päällä seisoo talo, jonka liepeillä käy hulina. Talon emäntä Katariina Pylsy on jäänyt kesälomalle päivätyöstään edellisenä päivänä, ja nyt pitää kerätä sylitolkulla kukkia aseteltavaksi talon pöydille.

    Sen jälkeen ryhdytään leipomaan. Seuraavana päivänä ovensa avaavan Hämeenkyrön maisemakahvilan pöydästä on löydyttävä ainakin yhtä tiettyä herkkua.

    Kahvilan nimikkoleivonnainen on niin kuuluisa, että haku sanoilla ”maisemakahvilan raparperipiirakka” tuottaa Googlen hakukoneessa tuhansia osumia. Raparperipiirakan reseptiä etsivä törmää hämeenkyröläisohjeeseen lähes satavarmasti.

    Osasyy menestykselle löytyy suosiotaan nostaneista leivontablogeista, joista monet ovat vuosien varrella testanneet ja jakaneet hittireseptiä. Tuloksena on ollut mainesanoja kuten "parempaa en ole vielä löytänyt" (Anni Lehdon Huvikumpu-blogi).

    Tämän piirakan reseptiä on etsitty netistä tiuhaan. Herkun salaisuus on pehmeässä sisuksessa ja rapeassa murupinnassa.Anna Sirén / Yle

    Hittileivonnaisen juuret ovat Karkun emäntäkoulussa, mistä Katariina Pylsy aikoinaan sai mukaansa omenapiirakan reseptin.

    – Sitten naapuri toi minulle valtavan läjän raparperia. Päätin testata sitä piirakkaan ja tehdä muitakin pieniä muutoksia. Tuli aika hyvä.

    Pehmeä alta ja rapea päältä

    Ennen verkkoaikaa reseptit levisivät muilla tavoin.

    – Mieheni sanoi aikoinaan aina kylään lähtiessämme, että älä sitten taas vingu siellä emännältä reseptejä kaikesta. Olen minä lääkärin odotushuoneessakin repinyt hyviä ohjeita lehdestä. Tunnustan, Katariina Pylsy kikattaa.

    Hänen oma raparperipiirakkareseptinsä levisi suurelle yleisölle Kotiliesi-lehden jutun kautta. Sittemmin ohje laitettiin jakoon myös netissä.

    – En kyllä heti ymmärtänyt, että siitä tuli hitti. Mutta aina nettiä selaillessa se sieltä tulee vastaan, Katariina Pylsy päivittelee.

    Mieheni sanoi aikoinaan aina kylään lähtiessämme, että älä sitten taas vingu siellä emännältä reseptejä kaikesta. Katariina Pylsy

    Hyviä leivonnaisia ja ruokia on maailma väärällään, mutta vain joistakin tulee maisemakahvilan raparperipiirakoita tai avokadopastoja. Katariina Pylsy ei osaa sen tarkemmin erotella, miksi juuri hänen piirakkareseptinsä on niin suosittu.

    Ainakaan hämeenkyröläisen herkun salaisuus ei ole vähissä ainesosissa. Leipuri saa kantaa kaupasta niin piimät kuin rahkatkin.

    Lopputulos palkitsee: pehmeän pohjan ja muhean rahka-raparperikerroksen päällä lepää rapea murukuorrute.

    Katariina Pylsy on leiponut tavaramerkikseen muodostunutta piirakkaa vuosikymmenten mittaan niin paljon, että tekeminen sujuu jo näppituntumalla.

    – En edes mittaile enää, kaadan vaan. Ja aina onnistuu, paakari vakuuttaa.

    Maisemakahvilan parvekkeelta aukeaa merkittävä kulttuurimaisema. Yhdellä vilkaisulla näkee mm. useita F.E. Sillanpään romaaneista tuttuja paikkoja. Katariina Pylsyltä eivät jutut paikkakunnan historiasta lopu kesken.Anna Sirén / Yle

    Silloin tällöin leipuri on itse istunut vieraana kahvipöydässä, jossa on ollut tarjolla raparperipiirakkaa.

    – Olen ajatellut, että onpa tämä tutun oloista, mutta en ole uskaltanut kysyä. Sitten minulta onkin jo tiedusteltu, että etkös tunne, Pylsy nauraa.

    Kahvilan pyörittäminen menee lomasta

    Pylsyn pariskunta avasi kesäkahvilansa alun perin, jotta perheen neljä lasta oppisivat työnteon mallin. Perhe auttelee edelleen, mutta päävastuu on emännällä.

    Kahvilan emännöiminen on aikaa vievä harrastus. Maisemakahvilan ovet ovat auki kolme viikkoa. Leijonanosa Katariina Pylsyn kesälomasta kuluu siis kahvittelijoita passatessa, mutta se ei haittaa. Sastamalan maaseutujohtajana toimiva nainen ei kuulemma edes kaipaa varsinaisia vapaapäiviä.

    – Päivätöissäni olen tekemisissä esimerkiksi yksityistieasioiden kanssa, eikä niistä juuri saa positiivista palautetta. Täällä kehuja satelee joka päivä. Koko ajan kuulee, että ihanat maisemat, ihana talo ja ihanat leivonnaiset.

    Hämeenkyrön maisemakahvila seisoo hämäläisessä pelto- ja järvimaisemassa, mutta näyttää epäsuomalaiselta. Talo on rakennettu vuonna 1905 kalifornialaisen mallin mukaan. ”Amerikan-matkaaja Samuel Saari tuli tänne piirustukset taskussaan, ja talo rakennettiin niiden mukaan”, Katariina Pylsy kertoo.Anna Sirén / Yle

    Katariina Pylsy kutsuu asiakkaita lomakavereikseen. Moni tulee joka kesä.

    – Kerrankin eräs mies kertoi tulleensa näyttämään lonkkaansa. Hän oli edelliskesänä käynyt kertomassa lonkkaleikkauksestaan ja minä olin sanonut, että tulkaa ensi kesänä näyttämään miten kävelette.

    Täällä kehuja satelee joka päivä. Katariina Pylsy

    Nyt nurmikot on ajettu, kukat asetettu maljakoihin ja loputon määrä räsymattoja suorittu. Ja mikä tärkeintä: pakastin on täynnä raparperia.

    Kesävieraat saavat tulla.

    – Piirakkaa riittää. Se ei ole vielä koskaan loppunut kesken. Jos loppuisi, niin joutuisin varmaan juoksemaan taloa ympäri ihmisiä pakoon, Katariina Pylsy hihittää.

    Kelan verkkopalvelut pelaavat taas

    Kelan verkkopalvelut pelaavat taas


    Kelan verkkopalvelut toimivat jälleen normaalisti. Teknisestä viasta johtuvat häiriöt alkoivat aamupäivällä ja jatkuivat noin kolmeen iltapäivällä. Kelan verkkosivut olivat poissa käytöstä jonkin aikaa, ja osalla asiakkaista myöskään...

    Kelan verkkopalvelut toimivat jälleen normaalisti.

    Teknisestä viasta johtuvat häiriöt alkoivat aamupäivällä ja jatkuivat noin kolmeen iltapäivällä.

    Kelan verkkosivut olivat poissa käytöstä jonkin aikaa, ja osalla asiakkaista myöskään Kelan verkon asiointipalvelu ei toiminut. Ongelma koski myös mobiiliasiointia.

    Kela kertoo Twitterissä, että ongelma aiheuttaa korkeintaan puolen päivän viiveen etuuskäsittelyissä.

    Kelan mukaan tietojärjestelmän häiriö johtui inhimillisestä virheestä.

    Viestejä väärälle ihmiselle ja väärinymmärrettyjä hymiöitä – mokasitko työpaikan chatissa? Kerro meille!

    Viestejä väärälle ihmiselle ja väärinymmärrettyjä hymiöitä – mokasitko työpaikan chatissa? Kerro meille!


    Työpaikoilla eletään murrosvaihetta. Etätyö on yleistynyt huimaa vauhtia, ja kotoa ollaan työyhteisöön yhteydessä esimerkiksi erilaisin pikaviestipalveluin. Esimerkiksi Verohallinnolla pikaviestien määrä yli 20-kertaistui vuoden 2017...

    Työpaikoilla eletään murrosvaihetta. Etätyö on yleistynyt huimaa vauhtia, ja kotoa ollaan työyhteisöön yhteydessä esimerkiksi erilaisin pikaviestipalveluin.

    Esimerkiksi Verohallinnolla pikaviestien määrä yli 20-kertaistui vuoden 2017 aikana.

    Erilaiset chatit vaativat uudenlaisia viestintätaitoja työyhteisössä. Kiireessä kirjoitetut viestit eivät välttämättä aukea vastaanottajalla toivotulla tavalla: yksi viljelee sarkasmia viesteissään, toinen tehostaa tekstiään huuto- ja kysymysmerkein. Kolmas tykkää hymiöistä. Neljänneltä lirvahtaa viesti väärään ketjuun.

    Oletko sinä joutunut noloon tilanteeseen työpaikan pikaviestipalvelussa?

    Muistatko vielä, kun Facebookissa pystyi vain peukuttamaan? Maailmalla näkyy kulttuurisia eroja emojien käytössä

    Muistatko vielä, kun Facebookissa pystyi vain peukuttamaan? Maailmalla näkyy kulttuurisia eroja emojien käytössä


    Vielä kaksi vuotta sitten Facebook-julkaisuihin pystyi reagoimaan ainoastaan peukuttamalla. Sitten tuli huhtikuu 2016 ja sydän-, nauru-, wow-, viha- ja suruemojit. Nyt julkaistu tutkimus kertoo, että uusien emojien käyttö on noussut yli 440...

    Vielä kaksi vuotta sitten Facebook-julkaisuihin pystyi reagoimaan ainoastaan peukuttamalla.

    Sitten tuli huhtikuu 2016 ja sydän-, nauru-, wow-, viha- ja suruemojit.

    Nyt julkaistu tutkimus kertoo, että uusien emojien käyttö on noussut yli 440 prosenttia parissa vuodessa. Uusien emojien käyttö julkaisureaktioissa lisääntyi alkuun vain hitaasti ja pysyi parin prosentin tuntumassa.

    Nyt ne muodostavat jo 12,8 prosenttia kaikista reaktioista.

    Peukku yhä suosituin

    Suurin osa reaktioista on edelleen peukulla osoitettuja tykkäyksiä.

    Tutkimuksen mukaan toisen sijan jakavat sydän- ja nauruemojit, jotka muodostavat kaksi kolmasosaa uusista reaktiotavoista.

    Facebook-käyttäjät ovat vähitellen tottuneet ilmaisemaan erilaisia tunnetiloja ja mielipiteitä emojien avulla.

    Maailmanlaajuisessa tarkastelussa meksikolaiset käyttäjät osoittautuivat kaikkein innokkaimmiksi eri reaktioiden käyttäjiksi. Toiseksi ja kolmanneksi eniten emojeja käytettiin Filippiineillä ja Vietnamissa.

    Vähiten tunnereaktioita taas klikataan Belizessä ja Chilessä.

    Tutkimus tarkasteli myös sitä, mitkä emojit ovat suosituimpia missäkin maassa.

    Esimerkiksi vihaista emojia käytetään eniten Etelä-Koreassa. Osittain tutkimustulokset selittyvät sillä, että tarkastelulle ajanjaksolle alkuvuodesta 2018 osui luonnonkatastrofeja, joihin liittyviä uutisia jaettiin laajasti sosiaalisessa mediassa.

    Tutkimus ajoittui tammi–huhtikuulle 2018, ja sitä varten tarkasteltiin 44 miljoonaa Facebook-julkaisua.

    Lisää aiheesta:

    Huolestuttaako Facebookin tiedonkeruu? Asiantuntija: tee nämä neljä säätöä heti omalle tilillesi

    Facebook tekee muutoksia yksityisyysasetuksiin Euroopan alueella – palvelu saattaa silti jatkaa kasvojen tunnistamista kuvista

    Tämän tiedämme nyt Facebook-kohusta – Keskushahmoina kolme miestä

    Oletko? Sinä? – tuliko Facebook-kaverilta haittaohjelman "videolinkki"? Toimi näin jos klikkasit linkkiä

    Suomeen ehkä tuleva Amazon heittää asiakaspalautuksina tulevia tuotteita suoraan roskiin – murskaa niin kännykät kuin pesukoneetkin

    Suomeen ehkä tuleva Amazon heittää asiakaspalautuksina tulevia tuotteita suoraan roskiin – murskaa niin kännykät kuin pesukoneetkin


    Amerikkalaisen nettikauppajätti Amazonin tulo Suomeen on toistaiseksi ollut huhujen varassa. Yhtiö itse ei kommentoi aikeitaan. Mutta ainakin sen verran tiedetään, että yksi Amazonin pääkonttorin johtajista vietti viime kesänä viikon Suomessa...

    Amerikkalaisen nettikauppajätti Amazonin tulo Suomeen on toistaiseksi ollut huhujen varassa. Yhtiö itse ei kommentoi aikeitaan. Mutta ainakin sen verran tiedetään, että yksi Amazonin pääkonttorin johtajista vietti viime kesänä viikon Suomessa tunnelmaa aistimassa.

    Helsingin Sanomat yritti viimeksi kesäkuun alussa kysyä Amazonilta, aikooko se laajentua Suomeen. HS:n haastattelema asiantuntija arvioi, että Amazon saattaa aloittaa Suomessa käyttämällä tavaroiden toimituksessa aluksi yhtiön Saksan varastoja.

    Näistä Amazonin Saksan varastoista syntyi Saksassa pari viikkoa sitten kohu, kun selvisi, että yhtiö tuhoaa järjestelmällisesti uudenveroisia palautustuotteita. Amazon ei edes kiistä asiaa.

    Kuvakaappaus Saksan yleisradioyhtiö ZDF:n ohjelmasta Frontal 21. Amazonin työntekijä toimitti valokuvan jätteeksi menevistä tuotteista.ZDF

    Uudenveroisten tuotteiden heittäminen jätepuristimeen tuli ilmi Saksan yleisradioyhtiö ZDF:n tutkivan journalismin ohjelma Frontal 21 sekä talousmedia Wirtschaftswochen tekemissä selvityksissä.

    Saksalaismediat saivat haltuunsa muun muassa valokuvia ja tuotelistoja hävitettävistä tuotteista. Amazonin työntekijät kertoivat toimittajille, että he laittavat jätepuristimeen esimerkiksi jääkaappeja, astianpesu- ja pesukoneita, matkapuhelimia sekä huonekaluja useiden kymmenien tuhansien eurojen edestä päivittäin.

    Suomessa ehdotetaan nettikaupan palautusoikeuden osittaista poistoa

    Suomeen mahdollisesti tulevan Amazonin tapa romuttaa asiakaspalautuksia jätepuristimella on meillä ollut korkeintaan pienten piirien tiedossa.

    Ympäristöministeriöstä kerrotaan, että ministeriö aikoo kiinnittää asiaan huomiota. Ministeriö esittää mahdollisuudeksi neuvotella kaupan toimijoiden kanssa samantapaisesta sopimuksesta kuin minkä se neuvotteli muovikasseista. Muovikassisopimuksessa useat kauppaketjut sitoutuvat vähentämään muovisia kantokasseja.

    Kaupan liitto ei kuitenkaan usko, että tällaisella sopimuksella voidaan kansainvälisiin jätteihin vaikuttaa. Amazonin tilanne muistuttaa esimerkiksi vaateketju Zalandoa, jolla suuri osa palautetuista ostoksista menee liiton tietojen mukaan roskiin.

    Zalando ilmoittaa kuitenkin Ylelle, että se laittaa 97 prosenttia asiakaspalautuksista takaisin myyntiin. Zalandon mukaan se tuhoaa kaikista myymistään tuotteista vain 0,05 prosenttia.

    Kaupan liitto ehdottaa varovaisesti Euroopan laajuista nettikaupan sääntöjen uudistamista siten, että kaikissa tavaroissa ei olisikaan enää palautusoikeutta. Palautusoikeus olisi edelleen esimerkiksi vaatteilla, koska oikeaa kokoa on vaikea tietää sovittamatta. Vastaavasti jääkaapin, puhelimen tai television kaltaisten tuotteiden yhteyteen palautusoikeus ei automaattisesti enää kuuluisi.

    Mutta Kaupan liitto on myös pohtinut, että vaatteisiin voisi ehdottaa palautusoikeuden rajoittamista siten, että esimerkiksi samaa mekkoa ei voisi kerralla tilata kolmea eri kokoa tai eri väreissä. Tilaaminen sovittamisen ilosta vähenisi siten huomattavasti.

    Kaupan liitosta kerrotaan, että ihmiset eivät yksinkertaisesti tiedä, että heidän palauttamansa tavarat saattavat mennä roskiin.

    Miksi palautustuotteita ei vain lahjoiteta hyväntekeväisyyteen?

    Nyt kohuun joutunut Amazon ei Saksassa laita jätepuristimeen ainoastaan omia tuotteitaan, vaan tarjoaa samaa mahdollisuutta myös kauppiaille, jotka myyvät tuotteitaan Amazonin sivuilla.

    Yhtiö ilmoitti saksalaismedioille yrittävänsä parantaa prosessejaan, jotta hävitettäviä tuotteita olisi mahdollisimman vähän. Amazon muistuttaa, että mikäli tavaroita ei voi myydä eteenpäin tai lahjoittaa, myydään ne jätteiden kierrätykseen erikoistuneille yhtiöille.

    Suurille nettitoimijoille asiakaspalautukset ovat ongelmallisia, sillä ne vaativat valtavasti tilaa ja niiden käsittely on vaivalloista. Mutta ehkä merkittävin tekijä on verotus. Myös Suomessa on tilanne, että kaupat eivät voi noin vain lahjoittaa myymättä jääneitä tavaroitaan.

    Asiakaspalautustuotteilla sekä myymättä jääneillä tavaroilla on verottajan silmissä aina vielä rahallista arvoa. Verohallinnon mukaan tavaralle pitää määrittää luovutushinta – ja tästä hinnasta on maksettava arvonlisävero. Poikkeuksen tähän saavat lähinnä elintarvikkeet. Niitä saa viimeisen käyttöpäivän läheisyydessä lahjoittaa verotta.

    Toisin sanoen, jos verovelvollinen yritys lahjoittaisi vaikkapa tuhannen euron taulutelevision vanhainkotiin, pitää yrityksen maksaa television laskennallisesta jäännösarvosta arvonlisävero.

    Jos taas tavaran arvo on nolla eli tavara on jätettä, ei siitä mene veroakaan. Ja yritys saa tehdä omistamilleen tuotteille mitä haluaa. Suomi ei voi esimerkiksi velvoittaa Amazonia luovuttamaan ylijäävät tavaransa, vaikka yritys joskus Suomeen tulisikin.

    Juttua varten on pyydetty tietoja verohallinnosta, ympäristöministeriöstä sekä Kaupan liitosta. Toimittaja tapasi jutussa mainitun Amazonin johtajan Helsingissä viime kesänä, mutta mahdollisuutta haastatteluun ei järjestynyt.

    26.6 klo 14:57 lisätty Zalandon kommentit, jonka mukaan se tuhoaa kaikista myymistään tuotteista vain 0,05 prosenttia.

    Lue myös:

    Presidentti Trumpin sota verkkojätti Amazonia vastaan kiihtyy – mutta onko kamppailussa kyse postimaksuista vai muista kaunoista?

    Teiniäidin pojasta maailman rikkaimmaksi mieheksi – Jeff Bezos rakensi Amazonista imperiumin, seuraavaksi hän haluaa valloittaa avaruuden

    Moni verkkovihan tuottaja kokee itsensä verkkovihan uhriksi – taustalla korkeaa impulsiivisuutta ja pahoinvointia


    Vihaviestinnän kohteeksi joutuminen saattaa vääristää ihmisten käsityksiä yhteiskunnan mielipideilmastosta, kertoo nettivihasta väitellyt Tampereen yliopiston tutkija Markus Kaakinen Ylen aamu-tv:ssä. – Jos ihmiset kertovat nähneensä...

    Vihaviestinnän kohteeksi joutuminen saattaa vääristää ihmisten käsityksiä yhteiskunnan mielipideilmastosta, kertoo nettivihasta väitellyt Tampereen yliopiston tutkija Markus Kaakinen Ylen aamu-tv:ssä.

    – Jos ihmiset kertovat nähneensä verkkovihaa, he myös kokevat muita useammin, että yhteiskuntaa leimaa pelon ilmapiiri. Ja jos kokee, että muut pelkäävät, se lisää omaakin pelkoa, Kaakinen tiivistää.

    Verkkovihan kohteeksi joutuminen voi tutkijan mukaan aiheuttaa selkeitä oireita, kuten esimerkiksi masennusta.

    – Verkkoviha voi todella satuttaa ihmistä ja aiheuttaa hyvinvoinnin laskua monilla tasoilla, Kaakinen sanoo.

    Mielenkiintoista on, että suurin osa verkkovihan tuottajista kokee itsensä myös sen uhriksi. Verkkoyhteisöissä näkyvät hahmot ovat usein sekä uhreja että tekijöitä.

    Verkkovihan uhriksi joutuneet ovat usein aggression kohteena myös verkon ulkopuolella. Kaakisen mukaan taustalla voi olla koulukiusaamista tai työpaikalla tapahtunutta häirintää.

    Vihamateriaalin näkeminen saattaa hämärtää näkemystä verkkokeskusteluissa vallitsevista normeista.

    – Jos näkee paljon vihamateriaalia verkossa, se saattaa laskea kynnystä myös tuottaa itse vihamielistä sisältöä, Kaakinen kertoo.

    Verkkovihaa tuottavat enimmälti miehet, naiset kokevat häiritsevämpänä

    Tyypillistä verkkovihan tuottajaa on tutkijan mukaan vaarallista lähteä määrittelemään, mutta tiettyjä yhtäläisyyksiä voidaan löytää. Miehet tuottavat verkkovihaa enemmän kuin naiset. Nuoret tuottavat verkkovihaa enemmän kuin iäkkäämmät ihmiset.

    Tärkeä löytö Kaakisella oli väitöskirjassaan se, että verkkovihan tuottajilla on keskimäärin vähemmän mielekkäitä sosiaalisia suhteita verkon ulkopuolella, ja samaan aikaan heillä on vahvoja sosiaalisia suhteita verkossa.

    – Usein myös verkkovihan uhreilla on vähäisiä suhteita verkon ulkopuolella ja vahvoja suhteita sosiaalisessa mediassa, Kaakinen luonnehtii.

    Verkkovihan tuottajien taustalta löytyy tutkijan mukaan myös perinteisiä aggressiivisuuteen liittyviä ominaisuuksia, kuten korkeaa impulsiivisuutta ja pahoinvointia.

    Vaikka vihapuhetta harrastavat enemmälti miehet, vihapuheen uhreissa on tasaisesti sekä naisia että miehiä. Naisten määrä ei ollut kokonaisuudessaan lisääntynyt edellisestä mittauksesta.

    Sen sijaan naiset kokevat verkkovihan usein häiritsevämpänä kuin miehet.

    – Naiset raportoivat korkeaa ahdistuneisuutta verkon sisällöistä miehiä enemmän, Kaakinen sanoo.

    Suomessa verkkoviha on valitettavan yleistä

    Suomi ryhmittyy verkkovihan kokemisen ja näkemisen yleisyydessä Kaakisen mukaan lähelle Yhdysvaltoja. Näissä maissa puolet vastaajista kertoo nähneensä verkkovihaa.

    Sen sijaan Saksassa ja Iso-Britanniassa nettiviha on ilmiönä huomattavasti harvinaisempi.

    – Iso-Britanniassa ja Saksassa verkkovihaa on nähnyt vain 30–40 prosenttia ihmisistä. Kyse on aika isoista eroista, Kaakinen arvioi.

    Tutkija uskoo, että kansallisella lainsäädännöllä voisi olla vaikutusta siihen, kuinka paljon verkkovihaa koetaan ja verkkohäirintää tapahtuu.

    – Lainsäädäntö on olemassa, mutta sitä ei hyödynnetä kovin aktiivisesti. Suomessa on vähän nostettu rikosjuttuja verkossa tapahtuneesta häirinnästä, Kaakinen arvioi.

    Hän jakaa verkkovihan kolmeen alakategoriaan: impulsiivinen vihaan, ryhmäilmiöihin liittyvään viha ja ideologiseen vihaan.

    Impulsiivista vihaa voi Kaakisen mukaan torjua harkintaan kehottamisella nettikirjoittelun yhteydessä.

    Ryhmäilmiöiden torjumisessa tärkeää olisi sosiaalisen monimuotoisuuden lisääminen. Ideologista vihaa on kaikkein vaikea torjua ja tunnistaa.

    Lue lisää:

    Me tiedämme missä asut.

    Viharikoksissa ei käytetä koventamisperustetta, vaikka laki niin vaatisi – "Tulokset ovat karua luettavaa"

    Teemu Keskisarjan kolumni: Suomen seuraava sisällissota

    Teemu Keskisarjan kolumni: Suomen seuraava sisällissota


    Ikkunan kolumniIkkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät...

    Ikkunan kolumni

    Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Suomen ääriliikkeitä pitää vuonna 2018 kurissa äärimmäinen liikkumattomuus, yhteinen kansalaisuskontomme. Suvakit, natsit, kansallismieliset ja kansallismielettömät, kaikenväriset tolkun ihmiset ja tolkuttomat, piipertäjät ja ilmastonmuutoksen kieltäjät ovat rähmällään samassa temppelissä. Pyhitetty internet ja somen iankaikkinen keinoelämä. Niiden rukouskutsuun vastaamme kerran tunnissa, luojan kiitos.

    Nettiuskonto on rauhanuskonto. Toki sen epäpyhiä kirjoituksia voi tulkita verisesti, mutta hedelmistään puu tunnetaan. ”Vihapuhe” on seurauksiltaan myönteinen ilmiö. Kantaväestöä se ei ole lietsonut poliittisiin murhiin. Päinvastoin. Somen höpöjuttuina pihisee ulos myrkky, joka sata vuotta sitten pullistui otsasuonissa ja lehdyköiden täydestä käyneessä propagandassa, kunnes räjähti terroriksi. Esivanhemmat kiinnittivät kivääriin rotanhäntäpistimen. Meille selfie-keppi piisaa kättäpidemmäksi.

    Netti turruttaa. Sen ansiota on aikamme epäpoliittinenkin turvallisuus. Suomalaisia sapettaa yhtä paljon kuin ennenkin, mielenterveysongelmista päätellen jopa enemmän. Silti henkirikollisuus on alempana kuin ikinä. Joren ja Kartsan perinteiset puukotukset vähenevät siksi, että ryyppyrinkejä ei enää pyöri rannoilla eikä kämpilläkään.

    Yrityshistoriikkia kyhätessäni kuulin isoilta pojilta tilaston ”työajan” käytöstä. Esimies kulkee käytävän päästä päähän, työpisteeltä toiselle. Jokainen kurkkauksen äkännyt alainen vaihtaa salamana näyttönsä ikkunaa. Luultavasti netti-istunnot hairahtuvat yhtä lailla päälliköillä – yksityisessä työhuoneessa, parhaan tietoturvan takana.

    Hyvä näin. Asiaton selailu on pikkuharmi. Edellinen sisällissota syttyi liian raskaan ja eriarvoisen raatamisen takia.

    Eivät nykysuomalaiset mistään syystä joukoittain niittaa lähimmäisiään.

    Sumentavatko minua sekä punavihreät että sinivalkoiset ja leijonakuvioilla töhrityt silmälasit? En lainkaan havaitse sadan vuoden takaisen murhenäytelmän ja pitkän kuivan kesän 2018 yhtäläisyyttä. Mikä ihmeen kahtiajako ja asenteiden koventuminen?

    Vapaussodan EU:ta, Venäjää tai kaukaisia maahantunkeutujia vastaan rajaan tämän ennustelun ulkopuolelle. Mutta sisällissota, luokkasota, veljessota, kansalaissota, vallankumous ja kapina tuskin rynkyttävät ovella. Eivät nykysuomalaiset mistään syystä joukoittain niittaa lähimmäisiään.

    Paitsi jos netti kaatuu.

    Kun ideologiat, poliitikot, sosiaaliryhmät ja kansanryhmät joutuvat suoraan lähikontaktiin, siis kasvokkain ja silmätysten, ne kiihottuvat toistensa kurkkuun. Syrjäytyneiltä yksilöiltä katkeaa valokaapelissa ainut linkki ihmisarvoon. Vailla älypuhelimiaan perheet ja työyhteisöt läkähtyvät fyysisestä pakkoläheisyydestä. Siskot ja veikot muuttuvat vihollisiksi. Ero näppäilystä ja piipityksistä ylikuumentaa päänupit puolueissa, etujärjestöissä ja hyväveli-verkostoissa. Ääriliikkeiden pääkallonpaikat siirtyvät bittiavaruudesta kaduille. Netitön tyhjiö täyttyy väkivallalla.

    Miten varautua painajaiseen?

    Hakukoneiden data todistaa, että radikalismia tuhat kertaa kiihottavampaa on onanismi.

    Vanhusten nettikatkos ei kansakuntaa vaaranna. Sota on nuorten miesten hommaa, ehkä ärhäköityneiden naistenkin. Nuoriso on kärkkäintä pyssysille silloin, kun raha, työ ja mielekäs vapaa-aika ehtyvät. Poikkitieteellisen sotahistorian mukaan riskiryhmää riivaa h-hetkillä myös sukupuolinen turhautuminen. Tämä olotila ei taatusti ole hautautunut menneisyyteen. Hakukoneiden data todistaa, että radikalismia tuhat kertaa kiihottavampaa on onanismi.

    Leipäjonojen maksullistaminen ei nostata massoja barrikadeille, mutta kurjalisto, keskiluokka ja eliitti repivät tarvittaessa väkisin digitaaliset sirkushuvinsa. Netti vastaa jokasuuntaisten mielialahäiriöiden lääkitystä. Mikään homeopatia tai vaihtoehtohoito ei sitä korvaa.

    Vapise, hyvinvointi- ja oikeusvaltion lintukoto! Törkypalstojen, somen ja pelimaailmojen minimiresurssit on taattava kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa kriiseissä. Muuten käy kalpaten. Turhautumisuhkista yksi on kuolettavin. Aikuisviihdesivustojen kiinni hirttäminen tai hidastuminenkin läikyttää kärsimysten maljan yli kukkuroiden. Onanistikaartien liikekannallepano sytyttää seuraavan sisällissodan. Toivottavasti pornonsiirtoon on olemassa analoginen tai paperipainatteinen varajärjestelmä. Se on huoltovarmuutemme kohtalonkysymys.

    Teemu Keskisarja

    Teemu Keskisarja on historioitsija ja tietokirjailija, joka kirjoittaa paljon kuolleista ihmisistä.

    Nettivihan ydin kumpuaa sosiaalisen median ryhmädynamiikasta

    Nettivihan ydin kumpuaa sosiaalisen median ryhmädynamiikasta


    Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan nettiviha on yhtä yleistä Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Sen sijaan Saksassa nettiviha on ilmiönä huomattavasti harvinaisempi. Saksassa vihapuheeseen suhtaudutaan tiukemmin kuin Yhdysvalloissa, jossa on perinteisesti...

    Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan nettiviha on yhtä yleistä Suomessa kuin Yhdysvalloissa.

    Sen sijaan Saksassa nettiviha on ilmiönä huomattavasti harvinaisempi. Saksassa vihapuheeseen suhtaudutaan tiukemmin kuin Yhdysvalloissa, jossa on perinteisesti painotettu sananvapautta lainsäädännössä.

    Väitöstutkimus osoittaa, että sosiaalinen media sekä yhdistää ihmisiä että luo ristiriitoja. Yhteiskunnalliset jännitteet ja heikot sosiaaliset suhteet verkon ulkopuolella ovat taustavoimana vihamielisyydelle myös somessa.

    Sosiaalinen media on suotuisa alusta vihamateriaalille. Nettivihan ydintä on somen ryhmädynamiikka. Vihan lietsojat suosivat samanmielisiä verkostoja ja samastuvat muita vahvemmin somen ryhmittymiin.

    Nettiviha on yleistynyt voimakkaasti viime vuosina. Se heijastelee ajankohtaisia jännitteitä yhteiskunnassa ja liittyy useasti etnisiin, kulttuurisiin tai uskonnollisiin ryhmiin, terrorismiin tai poliittisiin mielipiteisiin.

    Netissä ilmenevään vihaan on alettu puuttua kansallisilla ja kansainvälisillä sääntelyillä sekä palveluntarjoajien omilla toimilla, sillä nettivihan pelätään vahingoittavan kohteitaan ja myös lisäävän konflikteja yhteiskunnassa.

    Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin nuorten ja nuorten aikuisten kokemuksia nettivihasta Suomessa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

    Yhteiskuntatieteiden maisteri Markus Kaakinen väittelee verkkovihasta Tampereen yliopistossa keskiviikkona puolilta päivin.

    Ensin tekoäly vie työsi, sitten se varaa sinulle ajan parturiin – Googlen demo uudesta assistentista aiheuttaa hurmiota ja epäilyksiä

    Ensin tekoäly vie työsi, sitten se varaa sinulle ajan parturiin – Googlen demo uudesta assistentista aiheuttaa hurmiota ja epäilyksiä


    Mistä on kyse?Google lupaa uuden tekoälyn ymmärtävän monimutkaisia lauseita puhelinkeskustelussa ihmisen kanssaAsiantuntijat eivät ole vielä vakuuttuneitaGoogle sanoo, että tekoäly esittelee itsensä puhelimessa keskustelun alussaUusi äly on...

    Mistä on kyse?Google lupaa uuden tekoälyn ymmärtävän monimutkaisia lauseita puhelinkeskustelussa ihmisen kanssaAsiantuntijat eivät ole vielä vakuuttuneitaGoogle sanoo, että tekoäly esittelee itsensä puhelimessa keskustelun alussaUusi äly on tulossa ainakin englanninkielisenä joihinkin Android-puhelimiin

    Googlen tekoälytutkija Greg Corrado sanoi kaksi vuotta sitten Yle Uutisille, että ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta tulee pian sujuvaa. Enää ei tarvitsisi puhua robottimaisesti juuri oikealla tavalla, että tietokone ymmärtäisi, mitä sille sanotaan.

    Toukokuun alussa yhtiön toimitusjohtaja Sundar Pichai nauratti konferenssiyleisöä Kaliforniassa, kun hän julkisti tallenteet, joilla Duplex-tekoälyjärjestelmä keskustelee luontevan kuuloisesti (Vimeo) ihmisen kanssa. Esimerkeissä se varasi ihmisen puolesta ajan kampaajalle ja pöydän ravintolasta.

    – Kuulitte juuri aidon puhelun, Pichai sanoi esiteltyään tallenteet yleisölle.

    Toimitusjohtaja kertoi, että tekoälyä testattaisiin lisää tulevina viikkoina, mutta sitä hän ei kertonut, milloin ominaisuus tulee Android-puhelinten Google Assistant -virtuaaliavustajaan. Yhtiön blogissa sen luvataan ymmärtävän monimutkaisia lauseita, nopeaa puhetta ja pitkiä selityksiä.

    Ulkomaisissa julkaisuissa (Axios.com) on sekä ihailtu demoja että yritetty selvittää niihin liittyneitä epäilyksiä. Teknologiajätti ei ole kuitenkaan kommentoinut esimerkiksi väitteitä, joiden mukaan Duplexiin liittyvät tallenteet olisivat näyteltyjä asiakaspalvelutilanteita tai että niistä olisi poistettu jotain.

    Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, mitä yleisölle on näytetty julkistuksessa.

    – Täytyy muistaa, että emme tiedä kuinka montaa kertaa se epäonnistuu ja minkälaisia virheitä se tekee, koska nähtyihin demoihin on valittu vain onnistuneet tapaukset, käyttöliittymiä tutkiva Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta sanoo.

    Antti OulasvirtaLasse Lecklin

    Aalto-yliopiston tutkija jatkaa, että yritysten tutkimustoimintaan liittyy tiettyjä ongelmia. Se on samalla viivalla kuin yliopistojen ja muiden riippumattomien tahojen, mutta silti kaiken takana on kaupallinen kannustin saada asioita myydyksi kuluttajille. Ulos tihkuvat tiedot ovat tiukasti kontrolloituja kaupallisista syistä.

    – Tämä on tosi tärkeä asia, koska liiketoimintaa ei voi laittaa sellaisen agentin varaan, joka epäonnistuu vaikka joka kymmenes kerta, Oulasvirta sanoo viitaten Googlen demoihin liittyviin epäselvyyksiin.

    Oulasvirta kertoo, että Google on aiemminkin julkaissut isolla hypellä uusia tuotteita, joista ei ole sittemmin kuultu enää mitään. Muistatko Google Glass -lasit? Älylasien piti muuttaa maailmaa, mutta vuonna 2015 yhtiö lopetti Glassien myynnin.

    Google Glass -älylasit mallin päässä vuonna 2014, kun niitä esiteltiin Prahassa.Filip Singer / EPAKritiikkiä koneälyn kätkemisestä

    Googlen esittelemää assistenttia on arvosteltu siitä, että se ei demopuheluilla esittele itseään langan toisessa päässä olevalle ihmiselle. Tämä kuitenkin muuttuu Bloombergin saamien tietojen mukaan.

    Meidän puheentunnistusdemoissa ihmiset aina yrittävät rikkoa niitä. Professori Mikko Kurimo

    Yli 20 vuotta puheentunnistusta tutkinut Aalto-yliopiston professori Mikko Kurimo sanoo, että ratkaisu on käytännöllinen.

    – Ihmisille on hyvin tärkeää ymmärtää kommunikaatiossa, mitä vastaanottaja ymmärtää. Eli puhua sillä tavalla, että vastaanottaja ymmärtää. Siinä mielessä on hyvä, että on joku käsitys vastaanottajan kapasiteetista eli siitä, minkälaisia asioita se pystyy ymmärtämään sekä mitä sille kannattaa selittää, professori Kurimo sanoo.

    Mikko KurimoAnni Hanen

    Tekoälyn tunnistamiseen liittyy myös riskejä. Kurimo kertoo Aalto-yliopiston demoista, joiden testeissä ihmisille on paljastettu, että toisella puolella on kone.

    – Tyypillisesti heti yritetään testata sen rajoja ja saada se rikki jollain tavalla. Meidän puheentunnistusdemoissa ihmiset aina yrittävät rikkoa niitä. Se on ymmärrettävää, kun ihmiset haluavat tietää kuinka hyvin ne oikeasti toimivat, Aalto-yliopiston Kurimo sanoo.

    Toinen Aalto-yliopiston tutkija, Antti Oulasvirta, tekisi juuri näin, mikäli pääsisi Googlen uutta tuotetta testaamaan.

    – Uskon, että se ei pystyisi pitämään kauhean mielenkiintoista keskustelua yllä kontrolloimattomissa olosuhteissa. Tämä on yksi asia, jonka heti testaisin, Oulasvirta sanoo.

    Google on ollut vaitonainen joistain assistentin julkaisuun liittyvistä yksityiskohdista. Esimerkiksi sitä se ei ole kommentoinut, miksi ääninäytteissä tekoäly verhoaa identiteettinsä eikä kerro vastaajalle olevansa kone. On tietenkin mahdollista, että se osuus on vain leikattu pois.

    Tietyissä olosuhteissa vaikka röntgenkuvien tunnistamisessa tällainen hermoverkko pystyy kepittämään ihmisen. Professori Antti Oulasvirta

    Professori Oulasvirta puhuu hypen luomisesta ja paineesta, joka vallitsee suurimpien teknologiajättien välillä. Tekoälyyn aggressiivisesti panostavat maailman suurimpiin kuuluvat yritykset kuten Apple, Amazon, Microsoft, Facebook, Cisco tai General Electric.

    – Tämä on tietenkin arvailua, koska en ole Googlella töissä, mutta niillä on hirveä paine saada aikaan demoja, jotka osoittavat kompetenssin tällä alueella. Sen takia, että he saisivat sopimuksia ja hyviä työntekijöitä. Käytännössähän Google imee jo yliopistot kuiviin kaikista parhaista tekoälytutkijoista, Oulasvirta sanoo.

    Mielenkiintoinen piirre on se, että demoissa on pyritty mahdollisimman ihmismäiseen ilmaisuun, joka harhauttaa puhelimeen vastaajaa. Oulasvirta sanoo, että ihmisyyden jäljittely lähti uuteen nousuun 2010-luvulla, kun tekoälyn oppimismenetelmä – syväoppiminen – otti uusia kehitysaskeleita.

    – Historiassa jo kerran tyrmätty vahvan tekoälyn idea on noussut taas uudelleen pinnalle. Monet uskovat, että syväoppimisen kautta siihen päästään. Häpeilemättä puhutaan tällaisista termeistä kuin human paritystä ja super human, Oulasvirta sanoo.

    Human parity tarkoittaa Oulasvirran mukaan sitä, että tekoäly on saavuttanut jossain tehtävässä ihmistä vastaavan suoritustason.

    – Esimerkiksi tietyissä olosuhteissa vaikka röntgenkuvien tunnistamisessa tällainen hermoverkko pystyy kepittämään ihmisen tai on yhtä hyvä kuin koulutettu röntgenlääkäri. On muitakin esimerkkejä, kuten Alpha Go ja shakki, Oulasvirta sanoo.

    Googlen johtava tekoälytutkija Greg Corrado vieraili kesäkuun alussa Suomessa ja hillitsi uuden virtuaaliassistentin hypen aiheuttamaa innostusta Yle Uutisille.

    – Nykyinen tekoäly jää kauas siitä, mitä voisimme kutsua yleiseksi ja laajaksi älykkyydeksi. Tekoäly on tällä hetkellä sitä, että rakennamme ohjelmistoja, jotka vaikuttavat siltä, että niissä on jonkinlaista käyttökelpoista älykkyyttä, Greg Corrado sanoi.

    Greg Corrado johtaa 150 tekoälytutkijan työtä Googlen tekoälyyn erikoistuneessa Google AI -keskuksessa.Ville Tapio / Yle

    Aalto-yliopiston Mikko Kurimo on samaa mieltä. Professori sanoo nähtyjen demot perustuvan siihen, että on kerätty valtavat määrät aineistoa tietyistä tehtävistä ja vuorovaikutustilanteista. Sitä kertyy esimerkiksi Android-puhelinten käyttäjiltä paljon päivittäin.

    – Ei se kone sinänsä mitään ihmeitä tyhjästä keksi, vaan katsoo nimenomaan aineistoa, mitä sillä on ja miten sen aineiston perusteella tällaisiin tilanteisiin on yleensä reagoitu.

    "Sovellukset rupeavat kaupittelemaan meille asioita puhelimitse"

    Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai kertoi Duplexin julkistamisen yhteydessä, että uudesta assistentista tulisivat hyötymään esimerkiksi pienyritykset, joilla ei ole rahaa rakentaa nettipohjaista ajanvarausta tai rahaa palkata erikseen työntekijää tilauksia vastaanottamaan.

    Professori Mikko Kurimo arvioi, että markkinointiyrityksillä voisi olla käyttöä puhuville koneapulaisille.

    – Ei varmaan kauaa kestä, kun vastaavat sovellukset rupeavat kaupittelemaan meille erilaisia asioita puhelimitse. Monet ihmiset käyttävät aikaa siihen, että soittelevat muille ihmisille ja yrittävät myydä sitä sun tätä, Kurimo sanoo.

    Tutkija lisää, että tällainen kehitys ei olisi kuitenkaan hänelle erityisesti mieleen.

    Toisaalta, meemintekijät ovat avanneet puhelimessa asioivalle tekoälylle jo monia muitakin erilaisia kehitysnäkymiä. He ovat esimerkiksi julkaisseet parodiavideon Google-apurista, joka päättää parisuhteen (YouTube) tai keskustelee vanhempien kanssa ihmisen puolesta (YouTube).

    Kilpailu koodareista on nyt veristä: pelkkä kova palkka ei riitä, vaan työntekijöitä houkutellaan myös parturipalveluilla ja nimikko-oluella

    Kilpailu koodareista on nyt veristä: pelkkä kova palkka ei riitä, vaan työntekijöitä houkutellaan myös parturipalveluilla ja nimikko-oluella


    Ohjelmistoalan yritys Valamis tietää, miten pitää työntekijänsä tyytyväisinä. Konttori sijaitsee aivan Joensuun ydinkeskustassa ja sieltä löytyy biljardipöytä, pelikonsolinurkkaus, kuntoiluvälineitä, omat saunatilat ja onpa yrityksellä...

    Ohjelmistoalan yritys Valamis tietää, miten pitää työntekijänsä tyytyväisinä. Konttori sijaitsee aivan Joensuun ydinkeskustassa ja sieltä löytyy biljardipöytä, pelikonsolinurkkaus, kuntoiluvälineitä, omat saunatilat ja onpa yrityksellä jopa oma olutmerkki. Lisäksi Valamis kustantaa kerran vuodessa noin 170 ihmisen henkilöstönsä ulkomaille ilonpitoon.

    Ei siis ihme, että ohjelmistokehittäjä Santtu Åkerman, 26, viihtyy työpaikallaan.

    – Meillä on yhdessä tekemistä sekä töissä että vapaa-ajalla. Työporukalla vietämme vapaa-aikaa esimerkiksi illanvietoissa ja urheillen. Kun työyhteisössä viihtyy, niin ei haittaa, jos päivät joskus venyvät, Åkerman kertoo.

    Tilanne ei ole poikkeuksellinen ohjelmistoalalla. Työvoimapula on saanut it-yritykset panostamaan työntekijöidensä hyvinvointiin. Myös Joensuussa päämajaansa pitävä ohjelmistoalan yritys Solenovo tarjoaa esimerkiksi yli 30 ihmisen työporukalleen parturipalvelut palkan päälle.

    – Ne on semmoisia pieniä juttuja, millä pyrimme eroamaan valtavirrasta, yrityksen toimitusjohtaja Kimmo Tanskanen sanoo.

    Hyvän palkan ja töissä viihtyvyyden lisäksi moni koodari haluaa myös tehdä merkityksellistä työtä.

    – Se motivoi, että työmme auttaa eteenpäin tätä maailmaa. Kehittämämme sähköinen oppimisympäristö on tulevaisuuden juttu, joka hyödyttää yhteiskuntaa enemmän kuin jotkut pelit, joilla on vain viihdearvoa, Åkerman perustelee.

    Firmat kateellisia toisilleen työntekijöistä

    Alan yritysten kannalta tilanne on haastava. Ohjelmistoalalta puuttuu eri arvioiden mukaan tuhansia tai jopa yli 10 000 työntekijää. Koska työntekijöistä on pulaa, niin it-alan yrityksissä koitetaan paikata vajetta houkuttelemalla koodareita kilpailijoiden riveistä.

    – Kilpailu on nyt kaikista verisintä työntekijöiden saamisessa. Firmat eivät ole niin kateellisia toisilleen asiakkuuksista kuin työntekijöistä, kertoo ohjelmoijia it-alan yrityksiin välittävän Talented-agenttifirman toimitusjohtaja Harri Sieppi.

    Työnhakijan kannalta tilanne on erinomainen, sillä nyt on helpompaa määritellä työsuhteeseen liittyviä ehtoja esimerkiksi lomista. Näihin suostuminen on it-firmalle kilpailuetu.

    – Yritykset panostavat paljon siihen, että ihmiset pystyvät töiden ohessa kehittämään omaa ammattitaitoaan ja opiskelemaan uutta.

    15 000 euron kuukausipalkka harvinaisuus

    Kilpailu on nostanut myös yleistä palkkatasoa it-alalla. Harri Siepin mukaan pääkaupunkiseudulla palkat ovat nousseet eniten.

    – Esimerkiksi muutaman vuoden työkokemuksella varustetun koodarin aloituspalkka on yleensä vähintään 4 000 euroa tai enemmän.

    Huippuosaajien palkoista on alalla liikkunut Siepin mukaan villejä huhuja. Niitä hän kuitenkin toppuuttelee.

    – On harvinaista, että joku voisi tienata 15 000 euroa kuussa. Yksi nykytrendi kuitenkin on, että monet perustavat oman yrityksen ja tekevät freelancer-pohjalta töitä. Silloin he saattavat laskuttaa sen 15 tonnia kuussa.

    Pitkiä työpäiviä ohjelmoinnin parissa jaksaa paremmin, kun tekijöiden hyvinvointiin panostetaan.Nelli Kallinen / YleKoodari ei vaihda töitään helposti

    Koodaripulaan ei ole yhtä helppoa ratkaisua. Työntekijöitä it-alalle välittävän Talented-yrityksen toimitusjohtaja Harri Siepin mukaan yksi ratkaisu olisi kohdentaa alan koulutusta paremmin firmojen tarpeita vastaavaksi. Tämäkin voi tosin olla liian hidasta.

    – Kouluttamiseen menee useampi vuosi aikaa ja suurin kysyntä on kokeneille tekijöille. Firmojen puolella on vaikeaa odottaa vuosikausia, Sieppi toteaa.

    Siepin mielestä yksi ratkaisu onkin avata katseet kansainvälisille työmarkkinoille ja koittaa houkutella ulkomaista työvoimaa tänne entistä enemmän.

    Toisista firmoista työntekijöiden “ryöstäminen” ei myöskään kanna loputtomiin. Siepin mukaan se ei edes aina onnistu, sillä ohjelmoijat ovat usein lojaaleja työnantajaansa kohtaan.

    It-alan yritys Valamiksen konttorilla on seinä, jolle työntekijät voivat jättää toisilleen kehuja.Nelli Kallinen / Yle

    Myös joensuulaista ohjelmistokehittäjä Santtu Åkermania on koitettu saada vaihtamaan työpaikkaa useaan otteeseen, mutta laihoin tuloksin.

    – Työyhteisö on sen verran mukava, työtehtävät kiinnostavia ja palkkaus on omalta osaltani hyvä, niin ei ole tarvetta vaihtaa, Åkerman toteaa.

    Huikea video: Uhkarohkea pesukarhu kiipesi pilvenpiirtäjään – piti päivän koko kaupunkia jännityksessä, hurmasi internetin


    Yhdysvalloissa saatiin kokea päivän kestänyt jännitysnäytelmä, kun pesukarhu kiipesi pilvenpiirtäjän seiniä pitkin St Paulin kaupungissa Minnesotan osavaltiossa. Otus teki matkaa pitkin päivää ja kiipesi välillä ikkunalaudoille...

    Yhdysvalloissa saatiin kokea päivän kestänyt jännitysnäytelmä, kun pesukarhu kiipesi pilvenpiirtäjän seiniä pitkin St Paulin kaupungissa Minnesotan osavaltiossa.

    Otus teki matkaa pitkin päivää ja kiipesi välillä ikkunalaudoille lepäämään. Pesukarhu sai yhä ylöspäin noustessaan koko kaupungin herkeämättömän huomion. Sosiaalisessa mediassa aihetunniste #mprraccoon nousi kiipeämisen aikana ja sen jälkeen hitiksi.

    Lopulta eläimen kohtalo oli onnellinen. Se pääsi turvallisesti pilvenpiirtäjän katolle, josta se vietiin turvaan.

    Yhdysvaltalainen aikakauslehti Slate on kirjoittanut pesukarhujen leviämisestä urbaaneille alueille artikkelissaan (englanniksi).

    Muokattu 14.6. klo 11:32. Lisätty linkki Slaten artikkeliin.

    Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Facebook on kansantauti – siksi se on purettava

    Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Facebook on kansantauti – siksi se on purettava


    Ikkunan kolumniIkkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät...

    Ikkunan kolumni

    Ikkuna on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan palvelu, joka kokoaa yhteen mielipiteet ja näkökulmat, keskustelee ja hakee ratkaisuja. Ikkunan kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Facebook julisti vuonna 2011 tuovansa "meidät kaikki lähemmäs toisiamme". Kuluneiden vuosien aikana on kuitenkin käynyt selväksi, että Facebook tuo mukanaan muutakin kuin auvoista, digitaalista yhdessäoloa. Palvelu on addiktoiva, haitallinen mielenterveydelle, vie kansalaisilta yksityisyyden ja uhkaa demokratian toimivuutta.

    Monille teknologia-alaa seuraaville kehitys ei ole tullut yllätyksenä. Yritys ylpeilee agressiivisilla otteillaan. Pääkonttorin seinälle maalattiin alkuaikoina iskulause “etene vauhdilla ja riko paikkoja”.

    Se ei ollut pelkkää uhoamista. Yritys on ehtinyt rikkoa paikkoja sen verran, että Yhdysvalloissa on esitetty vaatimuksia Facebookin rajoittamisesta samaan tapaan kuin on säännelty öljy-yrityksiä ja tupakkateollisuutta.

    Psykologiset tutkimukset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että Facebook lisää riittämättömyyden tunnetta ja ahdistuneisuutta erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Instagram kuuluu samaan konserniin ja sen vaikutukset ovat vielä rajumpia.

    Käynnissä on historiallinen ihmiskoe. Mitä tapahtuu ihmisenaluille, jotka katsovat kanssaihmisten silmien sijaan näytön valopisteitä ja käyttävät taukoamatta asiantuntijoiden kehittämiä addiktoivia appeja? Mitä sosiaalinen media opettaa herkässä kasvuiässä oleville lapsille ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, kun omia vitsejä ja ulkonäköä voi vertailla muihin tykkäysten määrällä?

    Miten on mahdollista, että ilmaisia palveluja tarjoavan yrityksen markkina-arvo on 375 miljardia euroa?

    Facebookilla on synkkä historia myös tietosuojan suhteen. Se on kerännyt salaa käyttäjiltään muun muassa puhelutietoja ja pyrkinyt hankkimaan Yhdysvalloissa sairaaloista potilaiden terveystietoja. Cambridge Analytican skandaalissa selvisi, että Facebook oli tarjonnut muille yrityksille pääsyn mahdollisesti satojen miljoonien käyttäjien tietoihin. Tätä väylää pitkin on pystytty vaikuttamaan vaaleihin.

    Facebookin ymmärtämiseksi on perehdyttävä raha-asioihin. Miten on mahdollista, että ilmaisia palveluja tarjoavan yrityksen markkina-arvo on 375 miljardia euroa? Ja kuinka sen perustaja voi olla maailman viidenneksi rikkain?

    Tässä piilee käyttäjien kannalta Facebookin perustavanlaatuinen ongelma. Koska käyttäjä ei maksa palvelusta, raha tehdään jostain muusta. Piilaakson kriitikot ovat jo pitkään painottaneet, että mainostajat ovat Facebookin asiakkaita ja myytävä tuote olemme me käyttäjät.

    Facebook tahkoaa rahaa myymällä mainoksia. Bisneksen ytimessä ovat miljardeista käyttäjistä muovatut profiilit, joiden perusteella mainostajat ostavat mainostilaa enemmän kuin koskaan. Kohderyhmät ovat tarkasti rajattuja, koska Facebook tietää käyttäjistään iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, perheenjäsenet, ystävät, harrastukset ja ostoshistorian.

    Tämän takia palvelu suunnitellaan addiktoitavaksi, jotta käyttäjän silmäparit liimautuisivat ruutuun pitkäksi aikaa. Aika on rahaa.

    Ekonomistitkin ovat huolissaan. Facebook on päässyt monopoliasemaan ostamalla nopeammin kasvavia haastajia, kuten Instagramin ja WhatsAppin.

    Yritysostojen yhteydessä Facebook lupasi, että esimerkiksi käyttäjien puhelinnumerot ja muut tiedot pidetään erillään. Tietoturva-asiantuntijat peräänkuuluttivat tämän tärkeyttä. Myöhemmin selvisi, että Facebook valehteli. Tuttu tarina. Noin kymmenen vuotta sitten Facebook lupaili toistuvasti, ettei se jäljitä käyttäjiään muualla kuin Facebookin omilla sivuilla. Valetta sekin.

    Koska parempaa vaihtoehtoa ei ole, käyttäjät pitävät nenästään kiinni ja sietävät mätää palvelua yksityisyytensä kustannuksella.

    Usein ratkaisuksi tarjotaan sitä, että käyttäjät poistuvat Facebookista. Ehdotus on jokseenkin naiivi. Mihin he lähtevät? Koska parempaa vaihtoehtoa ei ole, käyttäjät pitävät nenästään kiinni ja sietävät mätää palvelua yksityisyytensä kustannuksella.

    Kaikista ongelmistaan huolimatta on Facebookissa paljon potentiaalia. Pihakirppikset ja mielenilmaukset organisoidaan siellä helpommin, eikä kaukana asuviin sukulaisiin ole koskaan ollut näin vaivatonta pitää yhteyttä.

    Sen sijaan, että Facebook kiellettäisiin tai jäätäisiin odottelemaan käyttäjien spontaania joukkopakoa, voidaan palvelu korjata.

    Väärinkäytöksiä voidaan lieventää asettamalla EU:n tietosuojauudistuksen kaltaisia pelisääntöjä. Mutta monopoliasemassa olevaa suuryritystä ei suitsita vain hienovaraisella sääntelyllä. Tarvitaan järeämpiä keinoja.

    Minimivaatimuksena tulisi olla, että Facebook puretaan pienempiin paloihin, jotka kilpailisivat keskenään. Muillakin aloilla huolehditaan lainsäädännöllä siitä, ettei kilpailu keskity liikaa. Asiakas voi siirtää matkapuhelinliittymän, vakuutuksen ja pankkitilin toiseen yritykseen, jos nykyinen ei miellytä. Facebookissa tämä ei ole mahdollista. Euroopan unioni voi sen vaatia.

    Tämän lisäksi Facebookin datapankki, joka vuotaa kuin seula, tulisi muuttaa julkiseksi palveluksi. Järjestelmä olisi demokraattisessa kontrollissa, ja tietosuoja tiukka. Koulurekisterit, pysäköinti ja terveystiedot hallinnoidaan jo tähän tapaan.

    Aina kun tietoa keskitetään yhteen rekisteriin, riski väärinkäytöksille kasvaa. Tämän korjaamiseksi on kehitetty lupaavaa tekniikkaa, joka hajauttaisi somea niin, että jokainen omistaisi täysin omat tietonsa. Siirtäminen eri palvelujen välillä olisi vaivatonta. Järjestelmä olisi alusta loppuun suojattu vahvoilla salauksilla.

    Yritykset voisivat kehittää yhteisen pohjan päälle erilaisia sovelluksia, joista asiakas valitsisi itselleen mieluisen. Osa näistä voisi olla julkisia tai käyttäjien itsensä omistamia. Malli toimii. Se on käytössä muun muassa Reittioppaassa.

    Tässä vaiheessa joku saattaa kysyä, miten on Googlen tai Twitterin laita. Facebook ei nimittäin ole yksin bisnesmallinsa kanssa. Kuten internetin WWW-järjestelmän kehittäjä Tim Berners-Lee on painottanut, kaikki alan suuryritykset ovat syypäitä internetin ahdinkoon.

    Suurten nettialustojen vääristynyttä toimintalogiikkaa on tarpeen ajatella kokonaan uusiksi. Aloitetaan kuitenkin pahimmasta – Facebookista.

    Joona-Hermanni Mäkinen

    Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

    Viestintävirasto varoittaa uudesta verkkohuijauksesta – rikolliset päässeet käsiksi useiden suomalaisten yritysjohtajien tietoihin Microsoftin Office-sähköpostin kautta

    Viestintävirasto varoittaa uudesta verkkohuijauksesta – rikolliset päässeet käsiksi useiden suomalaisten yritysjohtajien tietoihin Microsoftin Office-sähköpostin kautta


    Useiden merkittävien suomalaisyritysten työntekijöiden ja johtajien sähköpostiviestejä on kevään aikana varastettu ja heidän käyttäjätunnuksillaan on tehty useita petoksia ja petosten yrityksiä, Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus...

    Useiden merkittävien suomalaisyritysten työntekijöiden ja johtajien sähköpostiviestejä on kevään aikana varastettu ja heidän käyttäjätunnuksillaan on tehty useita petoksia ja petosten yrityksiä, Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus kertoo.

    Kyberturvallisuuskeskuksen tiedossa on, että rikolliset ovat tavoitelleet jopa kymmenien miljoonien eurojen rikoshyötyä laskutuspetosten avulla ja vuotaneita sähköposteja on tuhansia.

    Tietomurrot ovat kohdistuneet erityisesti yritysten johtajistoon sekä maksuliikenteestä ja laskutuksesta vastaaviin henkilöihin.

    Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut vakavimman luokan varoituksen tietomurtojen takia ja kattavan tietopaketin aiheesta.

    Rikoksia yhdistävä piirre on, että ne koskevat Microsoftin Office 365 -sähköpostin tunnuksia. Rikolliset ovat kalastelleet yritysten työntekijöiden käyttäjätunnuksia ja salasanoja sähköpostilla sekä huijaussivuilla ja sitten kirjautuneet saamillaan tunnuksilla Office 365 -sähköpostia käyttävien yritysten sähköpostijärjestelmiin.

    Tämän jälkeen he asettavat sähköpostitilille asetukset, joiden avulla yrityksen sähköpostijärjestelmä lähettää heille automaattisesti kopiot kaikista kyseisten ihmisten sähköpostiviesteistä.

    Kyberturvallisuuskeskus kehottaakin kaikkia Office 365 -tuotteita käyttäviä yrityksiä tarkastamaan, onko niiden sähköpostijärjestelmässä luvattomia edelleenlähetyssääntöjä, ja onko yrityksen tietojärjestelmiin kirjauduttu oudoista paikoista tai outoihin aikoihin.

    Epäillyistä tietomurroista syytä ilmoittaa poliisille ja viestintävirastolle

    Jos epäilee joutuneensa tietomurron uhriksi, viestintävirasto suosittelee tekemään rikosilmoituksen poliisille.

    Ilmoitus epäillystä rikoksesta on hyvä tehdä myös kyberturvallisuuskeskukselle, jotta keskus pystyisi muodostamaan mahdollisimman hyvän tilannekuvan aiheesta, koordinoimaan yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja torjumaan uusia uhkia.

    Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan useille suomalaisille yrityksille on aiheutunut petoksista tuntuvia tappioita ja kuluja. Keskus ei kuitenkaan yksilöi tarkempia lukuja tappioiden määristä.

    Murtojen kohteena ovat olleet useissa tapauksissa yritysten johtoryhmien jäsenet. Keskus kehottaa yritysten johtajia osoittamaan riittävästi resursseja huijausten ja murtojen torjuntaan sekä henkilöstön valistamiseen tietojenkalastelun uhasta.

    Kyberturvallisuuskeskus uskoo, että tietojenkalastelua ja tietomurtoja tekevät järjestäytyneet rikollisryhmät. Teollisuusvakoilun mahdollisuutta ei kuitenkaan ole suljettu pois.

    Kiina estää tehokkaasti tiedonkulun, Venäjä uhoaa perustavansa oman internetin: Hajoaako internet osiin?

    Kiina estää tehokkaasti tiedonkulun, Venäjä uhoaa perustavansa oman internetin: Hajoaako internet osiin?


    Huhtikuussa Venäjä sai tarpeekseen viestipalvelu Telegramista. Venäläisten keskuudessa suosituksi sovellukseksi noussut Telegram oli toistuvasti kieltäytynyt päästämästä turvallisuusviranomaisia tutkimaan palvelussa lähetettyjä...

    Huhtikuussa Venäjä sai tarpeekseen viestipalvelu Telegramista. Venäläisten keskuudessa suosituksi sovellukseksi noussut Telegram oli toistuvasti kieltäytynyt päästämästä turvallisuusviranomaisia tutkimaan palvelussa lähetettyjä yksityisviestejä.

    Moskovalaiselta oikeusistuimelta kesti huhtikuisena perjantaina alle 20 minuuttia nuijia pöytään päätös, joka antoi viranomaisille oikeuden estää viestipalvelun käyttö Venäjällä. Presidentti Vladimir Putinin avustaja German Klimenko kommentoi pian oikeuden päätöksen jälkeen, ettei Telegramin blokkaaminen vaikuta venäläisten elämään lainkaan.

    Seuraavana maanantaina joukkotiedotusvälineitä valvova Roskomnadzor alkoi sulkea Telegramin internet-palvelimia ja miljoonia muita IP-osoitteita, joiden kautta Telegram-sovellus reititti viestiliikennettään. Pahimmillaan venäläisen viestintäviraston blokkilistalla oli 20 miljoonaa IP-osoitetta. Mistään hienovaraisesta toimenpiteestä ei siis ollut kyse.

    Pian Venäjän viranomaiset huomasivat verkkoliikenteen alkaneen takkuilla. Useat verkkopalvelut hidastuivat tai lakkasivat toimimasta kokonaan ja monille nettisivuille ei enää päässyt, mukaan lukien viestintävirasto Roskomnadzorin. Sen sijaan Telegram-viestit kulkivat yhä käyttäjien välillä.

    Verkkovalvontapaljastuksistaan tunnettu Edward Snowden kutsui twiitissään hanketta hulluksi.

    Muutaman blokkipäivän jälkeen Putinin avustaja Klimenko vaati maan viestintävirastolta anteeksipyyntöä sotkusta. Yritys estää Telegramin toiminta olikin vaikuttanut venäläisten elämään.

    Venäjän yritys hallita internetiä ei tällä kertaa onnistunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nykyisen kaltainen avoin ja globaali internet olisi ikuinen. Useat valtiot ovat ilmaisseet haluja rajoittaa internetin toimintaa tai ainakin luoda tiukempia sääntöjä verkossa toimimiseen. Asiantuntijat puhuvat splinternetistä tai internetin balkanisaatiosta. Onko internet pirstaloitumassa?

    Snowden herätti keskustelun datan lokalisoinnista

    Internet on nimensä mukaisesti useiden tietoverkkojen yhdistelmä. Eri kokoiset yksityiset ja julkiset tietoverkot muodostavat yhteisen protokollan avulla internetin, jota käytämme päivittäin.

    Internetiä kokonaisuudessaan ei hallitse kukaan. Internet-osoitteiden hallinnointia ja jakamista varten on perustettu kansainvälisiä organisaatioita, mutta kenelläkään ei ole pöydällä punaista nappia, josta koko internetin saisi pois päältä. Sen sijaan yksittäisiä verkkoja hallitaan. Suomen tietoverkko on Suomen lainsäädännön alainen, Venäjällä olevaan verkkoon sovelletaan Venäjän lakeja.

    Tämä tuntui tulevan monelle poliitikolle yllätyksenä viisi vuotta sitten, kun Yhdysvaltain tiedustelupalvelu NSA:n työntekijä Edward Snowden paljasti yhdysvaltalaisviranomaisten harjoittaman laaja-alaisen verkkovalvonnan. Yhdysvaltalaiset turvallisuusviranomaiset olivat vuosien ajan läpikäyneet yhdysvaltalaisilla servereillä olevia tietoja, omia lakeja noudattaen.

    Snowdenin paljastuksen jälkeen monet maat alkoivat puhua arkaluontoisen datan säilyttämisestä omien rajojen sisäpuolella, oman lainsäädännön piirissä. Amerikkalaisten vakoilun kohteeksi joutunut Saksan liittokansleri Angela Merkel jopa ehdotti Eurooppaan omaa internetiä, jossa käyttäjien tiedot pysyisivät Atlantin tällä puolen.

    Tätä on datan lokalisointi, yksi tällä hetkellä voimakkaimmin internetiä pirstaloivista suuntauksista. Kymmenet valtiot ovat säätäneet lakeja, jotka koskevat datan säilyttämistä kotimaisilla servereillä. Esimerkiksi Australia vaatii kansalaistensa terveystietojen säilyttämistä australialaisilla palvelimilla.

    Tiukimman linjan tietojen lokalisoinnissa on ottanut Venäjä, joka vaatii kaiken venäläisistä kerätyn datan säilyttämistä venäläisillä servereillä. Kaikille yrityksille tämä ei ole taloudellisesti kannattavaa, minkä seurauksena useat ulkomaalaiset verkkopalvelut eivät toimi Venäjällä.

    Datan lokalisointi intoa perustellaan usein kansallisella turvallisuudella, mutta monesti kansalaisten tarkkailu on vähintään yhtä iso syy datan haalimiseen. Datan lokalisointi ei automaattisesti tarkoita, että ihmisten tiedot olisivat paremmassa turvassa.

    Datan lokalisointi sotii avoimen internetin perusajatusta vastaan. Se murentaa sananvapautta, vaikeuttaa yritysten toimintaa ja haittaa kansainvälistä kauppaa. Lopulta paperisilppuuriin päätynyt TPP-vapaakauppasopimus olisi asettanut rajoituksia datan lokalisoinnille.

    Internetin balkanisaatio huolestuttaa talousmaailmaa

    Kaksi vuotta sitten maailman talousjohtajat kokoontuivat Sveitsin Davosiin keskustelemaan neljännestä teollisesta vallankumouksesta eli tuotantojärjestelmien digitalisaatiosta. Muun muassa robotiikkaan ja tekoälyyn perustuvalle vallankumoukselle tiedon vapaa liikkuminen on elintärkeää.

    Talousjohtajien tapaamisessa nousi esille huoli siitä, että vuosien ajan talouskasvua luonut internet saattaa pirstaloitua valtioiden ja yritysten toimesta pienemmiksi saarekkeiksi.

    Tällä hetkellä maailmanlaajuiseen tietoverkkoon on kytkettynä noin kymmenen miljardia laitetta. Villeimpien arvioiden mukaan määrä saattaa kasvaa seuraavan kahden vuoden aikana jopa 50 miljardiin laitteeseen.

    Tähän kehitykseen perustuva talouskasvu on vaarassa, jos kaiken perustana oleva internet alkaa murentua pienempiin osiin.

    Maailman talousfoorumin ohessa julkistettiin raportti internetin fragmentaatiosta. Siinä internetin pirstaloituminen jaetaan kolmeen osa-alueeseen:

    Tekninen pirstaloituminen: Tämä käsittää internetin infrastruktuuriin liittyvät seikat, jotka saattavat haitata laitteiden yhteentoimivuutta ja datapakettien liikkumista.Valtiollinen pirstaloituminen: Tämä osa-alue käsittää kaikki valtioiden toimet, jotka haittaavat tai estävät pääsyn internetiin. Datan lokalisointi kuuluu tähän kategoriaan.Kaupallinen pirstaloituminen: Kaupallisten toimijoiden toimet, jotka haittaavat tai estävät internetin käytön.

    Näistä kolmesta osa-alueesta tekninen pirstaloituminen käsittelee itse internetin pirstaloitumista. Valtiollinen ja kaupallinen pirstaloituminen käsittelevät enemmän pirstaloitumista internetissä.

    Eli vaikka Venäjä vaatii, että kaikki sen kansalaisista kerätyt tiedot pitää säilyttää venäläisillä servereillä, nuo serverit ovat yhä yhteydessä muuhun internetiin. Tieto liikkuu rajojen yli. Ainakin toistaiseksi.

    Venäjä on nimittäin uhonnut perustavansa oman internetin kansallisen turvallisuuden nimissä. Tähän vaihtoehtointernetiin olisi Venäjän lisäksi pääsy Brasilialla, Intialla, Kiinalla ja Etelä-Afrikalla.

    Aivan helppoa oman internetin perustaminen ei ole, mutta se on mahdollista. Käytännössä Venäjän täytyy vain kopioida nykyistä internetliikennettä pyörittävät laitteet ja ohjelmat. Tämän jälkeen sen täytyy luoda oma nimipalvelujärjestelmä, eli järjestelmä joka esimerkiksi ohjaa osoiteriville kirjoitetun google.comin IP-osoitteeseen 216.58.193.78.

    Tällä tavalla se pääsee itse määrittämään, mihin osoitteisiin kenelläkin on pääsy. Kiinan suuren palomuurin ja Iranin halal-internetin liepeille nousisi punaverkko.

    Internetin rajoja on mahdoton piirtää

    Internetin pirstaloitumista on mahdotonta hahmottaa visuaalisesti. Pirstaloituneesta internetistä ei voida piirtää karttaa, josta voisi katsoa, missä rajalla IP-paketit törmäävät palomuuriin. Eri maiden lainsäädännöt vaikuttavat datan kulkuun eri tavalla.

    Ja kuten maailman talousfoorumin raportista ilmenee, pirstaloituminen tapahtuu monella eri tasolla. Se voi olla vähäistä tai laajaa ja sen kesto voi vaihdella. Pirstaloituminen voi olla tahaton tai tahallista. Se voi aiheuttaa lievää epämukavuutta tai uhata toisinajattelijoiden henkeä.

    Kiinan suuri palomuuri on osa internetin teknistä pirstoutumista. Toisaalta sitä on myös hotellin maksullinen wifi, joka ohjaa selaimen liikenteen ensin hotellin omille sivuille maksua varten.

    Kaupallisena pirstaloitumisena voidaan nähdä esimerkiksi se, että videopalvelu Netflixin tarjonta vaihtelee maittain. Tai se, että Apple pitää tiukasti kiinni siitä, mitä sovelluksia sen puhelimiin voi ladata.

    Euroopan unionin uusi tietosuoja-asetus saattaa tietystä näkökulmasta näyttäytyä internetiä pirstaloivana kehityksenä. Toisesta näkökulmasta GDPR vain lisää hieman kitkaa avoimeen internetiin.

    Huolestuttavinta pirstaloitumista on kuitenkin Kiinan suuren palomuurin kaltaiset hankkeet, jotka tehokkaasti eristävät osia internetistä. Niiden myötä maiden rajoille ilmestyy tarkastuspisteitä, joissa datapaketit avataan tutkittaviksi ja vain tietyt paketit päästetään jatkamaan matkaa.

    Internetin perusajatus on, että kaikki verkkoon kytketyt laitteet pystyvät vaihtamaan tietoja keskenään. Kuka tahansa voi liittyä verkkoon mistä tahansa. Uusiin sovelluksiin ei tarvitse kysyä keneltäkään lupaa. Internet on eheä globaali verkko.

    Vielä toistaiseksi.

    Bugi, joka teki internetistä avoimemman

    Venäjän viestintävirasto Roskomnadzor ilmoitti viikko sitten, että viranomaiset ovat onnistuneet sulkemaan 15–30 prosenttia viestipalvelu Telegramin liikenteestä. IP-osoitteiden esto ei siis ole ollut kovinkaan tehokasta. Venäjä onkin vaatinut Applea ja Googlea poistamaan Telegram sovelluskaupoistaan. Viime viikolla Venäjä antoi Applelle kuukauden aikaa taipua vaatimukseen. Samanlainen ukaasi odottanee myös Googlea.

    Telegram toimii yhä Venäjällä domain frontingiksi kutsun menetelmän ansiosta. Yksinkertaistettuna siinä sovelluksen datat kierrätetään pilvipalvelun kautta, minkä seurauksena arkaluontoinen data saadaan piilotettua muun dataliikenteen sekaan. Estolistalla oleva liikenne näyttää ulkopuolisin silmin menevän sallittuun osoitteeseen.

    Telegram on kierrättänyt datansa Googlen ja Amazonin pilvipalvelimien kautta. Liikennettä seuraavien viranomaisten on ollut mahdontonta erottaa, mikä data on esimerkiksi Googlen ja mikä Telegramin.

    Sattumaa tai ei, Google on ilmoittanut estävänsä domain fronting -menetelmän käytön. Myös Amazon on ilmoittanut lopettavansa ominaisuuden palveluistaan.

    Yhtiöt perustelevat päätöksiään sillä, että menetelmä ei koskaan ollut suunniteltu ominaisuus vaan enemmänkin bugi. Ja totta on, että sitä on käytetty sensuurin kiertämisen lisäksi myös haittaohjelmien levittämiseen.

    Mutta kun tämä bugi on korjattu, internet on taas entistä pirstaloituneempi.

    Juttua korjattu 5.6.2018. kello 13.18: Venäjän viestintävirasto Roskomnadzor vaatii Applea ja Googlea poistamaan Telegramin sovelluskaupoistaan ensimmäisen kerran huhtikuussa. Viime viikolla Roskomnadzor antoi Applelle kuukauden aikaa poistaa sovellus kaupastaan.

    Ylen parhaat jutut ja ohjelmat suoraan sähköpostiisi – näin tilaat Yle.fi-kirjeen

    Ylen parhaat jutut ja ohjelmat suoraan sähköpostiisi – näin tilaat Yle.fi-kirjeen


    Yle.fi-kirje koostaa koko Ylen kiinnostavimmat sisällöt yhteen paikkaan. Kirjeen tilaamalla saat sähköpostiisi kattavan tiivistelmän Ylen parhaista artikkeleista ja ohjelmista joka päivä kello 12. Yle.fi-kirjeen tilaamiseen et tarvitse muuta kuin...

    Yle.fi-kirje koostaa koko Ylen kiinnostavimmat sisällöt yhteen paikkaan. Kirjeen tilaamalla saat sähköpostiisi kattavan tiivistelmän Ylen parhaista artikkeleista ja ohjelmista joka päivä kello 12.

    Yle.fi-kirjeen tilaamiseen et tarvitse muuta kuin sähköpostiosoitteen ja Yle Tunnuksen. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen täältä. Kirjeen tilaaminen onnistuu Yle Tunnuksen viestiasetuksista, josta voit tilata myös muita uutiskirjeitämme.

    Kaipaamme yleisöpalautetta uutiskirjeen kehittämiseksi. Tällä lomakkeella voit kertoa meille, miten voisimme tehdä Yle.fi-kirjeestä entistä paremman.

    Kuuletko

    Kuuletko "yanny" vai "laurel"? Ääniklippi jakoi internetin kahteen leiriin, ja fonetiikan professori sanoo molempien olevan väärässä


    Yanny vai laurel? Kumman sinä kuulet? Tästä kohkataan nyt internetissä. Osa ihmistä kuulee videolla mieskuuluttajan äänellä sanottavan laurel. Toisten mielestä ääni on hieman nasaali ja se sanoo yanny. Teknologiajulkaisu The Vergen...

    Yanny vai laurel? Kumman sinä kuulet?

    Tästä kohkataan nyt internetissä.

    Osa ihmistä kuulee videolla mieskuuluttajan äänellä sanottavan laurel. Toisten mielestä ääni on hieman nasaali ja se sanoo yanny.

    Teknologiajulkaisu The Vergen haastatteleman neurotieteiden apulaisprofessori Lars Riecken mukaan kyse on Rubinin maljakon ääniversiosta. Rubinin maljakko on kuva, jossa voi nähdä joko valkoisen esineen tai kaksi toisiaan kohti katsovaa päätä.

    Ääninäytteessä tämä vaikutelma syntyy taajuuksien avulla. Korkeat äänet muodostavat yannyn, matalat laurelin. Internetissä ratkaisua onkin etsitty erilaisilla äänenkorkeuskokeiluilla.

    Odotukset vaikuttavat kuulemiseen

    Fonetiikan professori Martti Vainio Helsingin yliopistossa katsoo, että syy kahteen eri tapaan kuulla löytyy kontekstista. Ihminen on tottunut tulkitsemaan puhetta kontekstin perusteella. Konteksti tuottaa ennustettavuutta.

    – Kun on paljon ennustettavuutta, me tulkitsemme minkä tahansa signaalin puheeksi. Vaikka se olisi vain pieni mölähdys, me rakennamme sen meidän havaintokoneistossamme ja tulkitsemme sen kielen kautta, Vainio kuvailee.

    Tässä tapauksessa konteksti luodaan antamalla katsojalle kaksi sanahahmoltaan toisiaan muistuttavaa vaihtoehtoa: yanny ja laurel.

    Vainion mukaan viraalihitiksi nousseen videon ääninäyte on foneettisesti lähempänä laurel-vaihtoehtoa. Toisaalta näyte muistuttaa monessa mielessä myös yannya. Mutta jos aivan tarkkoja ollaan, ei näytteestä löydy Vainion mukaan kumpaakaan vaihtoehtoa. Me vain tulkitsemme sitä annettujen vaihtoehtojen läpi.

    Vainio kertoo soittaneensa ääninäytettä monikieliselle tutkimusryhmälleen kertomatta vaihtoehtoja. Yksikään tutkijoista ei tulkinnut kuulemaansa yannyksi tai laureliksi.

    – Se ei missään nimessä ole kumpikaan. Se on sellainen epämääräinen äänne, Vainio sanoo.

    Fonetiikan professori painottaa, että puhe on jo lähtökohtaisesti hyvin epämääräistä. Kohina ja häiriöt lisäävät tulkintojen kirjoa. Lisäksi kuulijan kielitausta vaikuttaa kuulemiseen. Vainio arvelee, että ääninäytteen illuusio toimii parhaiten englantia äidinkielenään ja mahdollisesti ainoana kielenään puhuvilla.

    Näyte verkkosanakirjasta?

    Ääninäyte nousi viraalihitiksi sen jälkeen, kun somevaikuttaja Cloe Feldman julkaisi sen Twitterissä. Feldman ei ole itse luonut näytettä. Itse asiassa hän ei edes tiedä, kuka ääninäytteen on alunperin tehnyt. Youtube-videollaan Feldman kertoo siskonsa löytäneen sen Redditistä.

    Feldmanin jakama video julkaistiin alunperin Redditin blackmagicfuckery-alasivustolla kolme päivää sitten. Redditiin videon jakoi RolandCamry -käyttäjänimellä operoiva henkilö. Hän kertoo törmänneensä ääninäytteeseen vocabulary-sivustolla.

    Viraalihitiksi nousseen videon äänipätkä kuulostaa samalta kuin vocabulary-sivuston ääninäyte. Netissä kiertävässä versiossa on tosin huomattavasti enemmän kohinaa, mikä lisää tulkinnanvaraisuutta.

    Jos audiopätkä on peräisin vocabulary-sivustolla, tämä kiista ratkeaa Laurel-leirin hyväksi.

    Jääkiekon MM-kisat verkosta aina ilman katkoja ja huippulaatuisena? 
Tuoreen väitöksen visio toisi tärkeille suorille lähetyksille etuajo-oikeuden

    Jääkiekon MM-kisat verkosta aina ilman katkoja ja huippulaatuisena? Tuoreen väitöksen visio toisi tärkeille suorille lähetyksille etuajo-oikeuden


    Televisiosarjaa tai urheilukisojen livelähetystä nettipalvelun – esimerkiksi Yle Areenan tai Netflixin – kautta katsovalle tilanne on luultavasti tuttu: ensin hyvälaatuisessa videossa kuva muuttuukin yhtäkkiä puuroiseksi tai pikselimäiseksi ja...

    Televisiosarjaa tai urheilukisojen livelähetystä nettipalvelun – esimerkiksi Yle Areenan tai Netflixin – kautta katsovalle tilanne on luultavasti tuttu: ensin hyvälaatuisessa videossa kuva muuttuukin yhtäkkiä puuroiseksi tai pikselimäiseksi ja alkaa katkeilla.

    Kuvanlaadun heikentyminen johtuu usein siitä, että verkon kapasiteetti ei riitä. Ennen vanhaan videon katselija kärsi videon pätkimisestä ja keskeytymisestä, mutta tekniikka on muuttunut.

    – Ennen videot olivat yksilaatuisia, jolloin verkon heikentyessä alkoi videon pätkiminen. Nykyään videoista on eri tasoisia versioita, jolloin yhteyden heikentyessä pätkimisen sijaan siirrytään automaattisesti heikompilaatuiseen kuvaan, selittää tietoliikennetekniikan lehtori Juha Vihervaara Tampereen teknillisestä yliopistosta.

    Ruuhkanhallintamekanismeja verkkoon

    Porin yliopistokeskuksessa tietoliikennetekniikan lehtorina työskentelevä Juha Vihervaara on kehittänyt mekanismin, jolla kahdentyyppisiä videoita – suoria lähetyksiä ja taustaladattavia videoita – voidaan kohdella eri tavalla ja verkon siirtokapasiteettia luovuttaa enemmän tärkeille yhteyksille, kuten livelähetyksille.

    Nykyään videoista on eri tasoisia versioita, jolloin yhteyden heikentyessä pätkimisen sijaan siirrytään automaattisesti heikompilaatuiseen kuvaan. Juha Vihervaara

    Käytännössä siis esimerkiksi suomalaisten suosimat jääkiekon MM-kisat olisi mukava katsoa verkkopalvelun kautta, kun verkko osaisi itse säädellä kapasiteettia suoralle lähetykselle sopivaksi. Näin lähetys pysyisi mahdollisimman hyvälaatuisena eikä katkeilisi, vaikka samaa lähetystä katsoisi useampi miljoona ihmistä.

    – Kyllä, livelähetykset saisivat näin enemmän kaistaa kuin matalammalla prioriteetilla katsottavat videot, kuten musiikkivideot tai elokuvat, Juha Vihervaara nyökkäilee.

    Myös nopeudet kehittyvät

    Tällä hetkellä yli 50 prosenttia kotikäyttäjien netinkäytöstä on videoiden katselua eri palveluista. Parissa vuodessa määrän on arvioitu kasvavan noin 80 prosenttiin.

    Videoiden katselijoille voisi teoriassa tulla ongelmia silloin, jos videopalvelut kasvattaisivat suosiotaan, mutta verkkojen nopeudet eivät kehittyisi samaan tahtiin. Silloin tiedonsiirtonopeudet jakautuisivat epäreilulla tavalla käyttäjien kesken.

    – On epätodennäköistä, että näin kävisi. Verkkonopeudet kasvavat myös koko ajan. Suomessa operaattorit ovat esimerkiksi ensimmäisten joukossa testaamassa 5G-verkkoja, Juha Vihervaara sanoo.

    Lue lisää:

    Luulitko, että 5G on uusinta uutta? 6G:n tuoma scifi-tulevaisuus häämöttää jo kulman takana – ja sitä kehitetään Oulussa

    5G-verkko on vihdoin jo ovella – kohta markkinoille tulevalla tekniikalla voidaan siirtää vaikka hologrammi

    Kansainvälinen tutkimus: Huumeiden ostaminen netistä on Suomessa yleisempää kuin muualla

    Kansainvälinen tutkimus: Huumeiden ostaminen netistä on Suomessa yleisempää kuin muualla


    Huumekauppa kuulostaa rappukäytävältä, puistolta tai bileiltä. Ja kadulta tai kavereilta ne aineet yleisimmin hankitaankin. Mutta jos olet saanut tärkeän työpaikan tai et halua sekoittaa nuorta perhettäsi harrastukseesi, huumeiden ostaminen...

    Huumekauppa kuulostaa rappukäytävältä, puistolta tai bileiltä. Ja kadulta tai kavereilta ne aineet yleisimmin hankitaankin.

    Mutta jos olet saanut tärkeän työpaikan tai et halua sekoittaa nuorta perhettäsi harrastukseesi, huumeiden ostaminen täysin nimettömästi voi olla erittäin houkutteleva vaihtoehto.

    Kansainvälinen huumetutkimus Global Drug Survey kysyi suomalaisilta käyttäjiltä, mistä he ovat aineensa hankkineet. Miltei joka toinen vastanneista kertoi ostaneensa huumeita vuoden sisällä salatusta Tor-verkosta.

    Kyselyn otanta vaihtelee maittain, mutta Suomi poikkeaa anonyymissa verkko-ostamisessa selkeästi muista maista.

    Yle Uutisgrafiikka

    Posti kulkee maaseudullekin. Niinpä pitkät välimatkat lisäävät Suomessa kiinnostusta huumausaineiden verkkokauppaa kohtaan. Kuitenkin kyselyyn vastanneet Tor-verkon huumetorien asiakkaat ovat valtaosin kaupunkilaisia nuoria miehiä.

    – Tor-verkkoon kytkeytyneenä on koko ajan noin 10 000 suomalaista henkilöä tai laitetta. Lukumäärästä ei tietenkään selviä se, miten ihmiset verkkoa käyttävät. Se kun on yhtä lailla monen suojausta tarvitsevan laillisen työn ympäristö, tietoturva-asiantuntija Juha Nurmi sanoo.

    Salatun verkon laitonta päihdekauppaa tutkinut Nurmi tietää, että Tor-verkossa on yleistä maksaa kryptovaluutalla kuten esimerkiksi bitcoineilla. Noita maksutapahtumia on useimmiten hankala jäljittää. Tutkija ei silti halua nimetä Tor-verkkoa nimenomaan it-osaajien ostoskohteeksi.

    – Kyllä bitcoinin käyttö onnistuu keneltä tahansa nuorelta, jolla on tietotekniset taidot.

    Yle Uutisgrafiikka

    Yllä esitettyjä huumeita suomalaiset ostavat kyselyn perusteella eniten netistä . Päihdetyön ammattilaisen mielestä tulos kertoo runsaasta satunnaiskäytöstä ja itselääkinnästä.

    – Ehkä tuloksessa näkyy, että psykedeelien [LSD:n ja sienien] osalta on tullut viime vuosina rohkaisevaa tieteellistä näyttöä mielenterveysongelmien hoidossa, A-klinikkasäätiön projektikoordinaattori Miina Kajos pohtii.

    Kajoksen vetämä Muunto-hanke rakentaa neuvontapalvelua juuri Tor-verkossa asioiville huumeiden käyttäjille.

    – Jos markkinoille ilmestyy jotain erityisen vaarallista tai ensihoidossa herää epäilyjä tai käyttäjät kertovat saaneensa outoja vaikutuksia tietyistä aineista, pystymme varoittamaan käyttäjiä.

    Vaikka Tor-verkko ja siihen liittyvä nimitys darknet voivat kuulostaa sanoina pahaenteisiltä, A-klinikkasäätiön Kajos näkee salatussa ympäristössä huumekaupan osalta suorastaan hyviä puolia: myyjillä ja asiakkailla on vertaisarviointia, joka saattaa osaltaan vähentää huijaamista, eikä kenenkään tarvitse tutustua kasvotusten rikolliseen.

    Poliisi ei ole voimaton

    Poliisia kiinnostaa huumeiden verkkokauppa, vaikka sen valvominen on erittäin vaikeaa. On viitteitä, että jopa yläkouluikäiset olisivat saaneet kasvottomilta kryptomarkkinoilta huumausaineita käsiinsä.

    – Viranomaiset eivät ole voimattomia, koska itse huumeet liikkuvat edelleen fyysisessä maailmassa. Lähetys voi esimerkiksi jäädä tulliin, poliisi voi koirineen ratsata postin logistiikkakeskuksen, tietoturva-asiantuntija Juha Nurmi luettelee.

    Nurmi arvioi huumemarkettien ylläpitäjien tekevän myös paljon virheitä muun muassa jättämällä vahingossa näkyviin tietoja, jotka voidaan yhdistää todellisiin henkilöihin.

    Kauppa kuitenkin jatkuu. Anonyymit myyntipaikat vaihtuvat ja huumeista kiinnostuneiden tekninen osaaminen kasvaa, Nurmi ennustaa.

    Käyttäjiltä kysyminen lisää ymmärrystä

    Global Drug Surveyta tekee riippumaton tutkijaorganisaatio, joka kertoo motiivikseen auttaa lainsäätäjiä ja terveydenhuoltoa, mutta samalla se haluaa tehdä huumeiden käytöstä turvallisempaa. Siksi kymmenissä maissa tehty kysely on suunnattu juuri käyttäjille, ja Suomessa sitä on levittänyt muun muassa A-klinikkasäätiö.

    – On tosi hyvä, että tämä kysely on kohdennettu huumeita käyttäneille ihmisille, koska laajoissa väestökyselyissä näkyy lähinnä vain kannabis, projektikoordinaattori Miina Kajos sanoo.

    Tutkimus onkin yksi pala siinä suuressa palapelissä, josta muodostuu kokonaiskuva Suomessakin käytetyistä huumeista ja huumekaupasta.

    Edellinen pala oli jätevesianalyysit, joissa on etsitty huumejäämiä kaupunkien vesijohtoverkoista. Aiempia paloja ovat olleet tullin ja poliisin tekemät huumetakavarikot, kuolinsyytilastot ja hoitoon johtaneet päihtymykset.

    Lue myös

    Yle tutki: Kännykkäsovelluksen avulla myydään kovia huumeita – nettikauppaa käyvät myös alaikäiset

    Kymmenen kysymystä huumeista – Ovatko lailliset päihteet turvallisempia? (MOT, Yle)

    Silkkitie – Päihteiden suomalaista nappikauppaa (Yhteiskuntapolitiikka-lehti)

    Katso Ylen ohjelma: MOT – Huume-Suomen uusi aika

    Darknet-kanava suljettiin – 396 ihmistä jäi kiinni tehovalvonnassa Suomessa (Helsingin Uutiset)

    Yle Uutisten uutiskirje tiivistää päivän tärkeimmät aiheet heti aamusta – tilaa se sähköpostiisi tästä

    Yle Uutisten uutiskirje tiivistää päivän tärkeimmät aiheet heti aamusta – tilaa se sähköpostiisi tästä


    Päivittäinen uutiskirje tarjoilee merkittävimmät uutiset ja ajankohtaisaiheet tiiviissä paketissa. Saat ne suoraan sähköpostiisi joka aamu kello 7. Uutiskirjeen tilataksesi tarvitset Yle Tunnuksen, jonka voit hankkia täältä. Uutisten...

    Päivittäinen uutiskirje tarjoilee merkittävimmät uutiset ja ajankohtaisaiheet tiiviissä paketissa. Saat ne suoraan sähköpostiisi joka aamu kello 7.

    Uutiskirjeen tilataksesi tarvitset Yle Tunnuksen, jonka voit hankkia täältä. Uutisten verkkopalvelussa uutiskirjeen voi tilata tämän artikkelin alta löytyvän tilausikkunan kautta. Mobiilisovelluksissa uutiskirjeiden tilaaminen onnistuu Yle Tunnuksen viestiasetusten kautta.

    Kehitämme uutiskirjettä jatkuvasti ja kaipaamme sitä varten palautettasi. Palautetta voit lähettää meille tällä lomakkeella.

    Huonoa huumoria? Sovelluksen jumittavat haittaviestit leviävät WhatsApp-viestipalvelussa

    Huonoa huumoria? Sovelluksen jumittavat haittaviestit leviävät WhatsApp-viestipalvelussa


    Viestipalvelu WhatsAppissa leviää haitallisia viestejä, jotka voivat kaataa sovelluksen tai jopa koko puhelimen. Viestien alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Ilmeisesti kyseessä on pila. Ensimmäisessä haittaviestissä lukee englanniksi "If you...

    Viestipalvelu WhatsAppissa leviää haitallisia viestejä, jotka voivat kaataa sovelluksen tai jopa koko puhelimen.

    Viestien alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Ilmeisesti kyseessä on pila.

    Ensimmäisessä haittaviestissä lukee englanniksi "If you touch the black point then your whatsapp will hang" eli "jos kosket mustaa pistettä, niin whatsappisi hyytyy".

    Viestin seuraavalla rivillä on musta ympyrä. Kun mustaa täplää klikkaa, niin WhatsApp kaatuu.

    Toisessa pilaviestissä on teksti "This is very interesting!" eli "tämä on erittäin mielenkiintoista" sekä itkunauruhymiö. Tämäkin viesti jumittaa sovelluksen.

    Vastaanottajan kannattaa poistaa tällaiset viestit avaamatta niitä. Haittaviestin avannut käyttäjä joutuu luultavasti käynnistämään uudelleen WhatsAppin tai koko puhelimensa.

    Ongelman kerrotaan koskevan ainakin Android-käyttöjärjestelmällä varustettuja älypuhelimia. Pilaviestit saattavat vaikuttaa myös joihinkin iOS-puhelimiin.

    Haittaviestit käyttävät hyväkseen tekstiin piilotettuja näkymättömiä merkkejä. Kun suuri määrä tällaisia merkkejä laitetaan peräkkäin, niin ne ylikuormittavat WhatsAppin ja saavat sovelluksen kaatumaan, kertoo India Times -lehti.

    Haluatko viikon kiehtovimmat tiedeuutiset sähköpostiisi? Tilaa tieteen uutiskirje täältä

    Haluatko viikon kiehtovimmat tiedeuutiset sähköpostiisi? Tilaa tieteen uutiskirje täältä


    Sunnuntaisin ilmestyvän tieteen uutiskirjeen avulla pääset nopeasti kärryille tiedemaailman kiinnostavimmista käänteistä. Tieteen uutiskirje kerää Ylen parhaat tiedejutut ja -videot kuluneen viikon ajalta ja lähettää ne sähköpostiisi joka...

    Sunnuntaisin ilmestyvän tieteen uutiskirjeen avulla pääset nopeasti kärryille tiedemaailman kiinnostavimmista käänteistä. Tieteen uutiskirje kerää Ylen parhaat tiedejutut ja -videot kuluneen viikon ajalta ja lähettää ne sähköpostiisi joka sunnuntai klo 13.

    Tieteen kirjeen tilaamiseen tarvitset Yle Tunnuksen. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen artikkelin alta löytyvästä tilausikkunasta.

    Yle Tunnuksella voit tehdä paljon muutakin – sen hyödyistä voit lukea lisää täältä.

    Kehitämme tieteen uutiskirjettä jatkuvasti ja toivomme sitä varten palautettasi. Palautetta voit lähettää meille tällä lomakkeella.

    A-teemassa keskusteltiin somen vallasta – Mikko Hyppösen mukaan Cambridge Analytica ylpeili sillä, miten he pystyivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin


    A-teema: Somen valta -lähetyksessä puitiin torstai-iltana vilkkaasti sitä, mitä tietoja sosiaalisen median jättiyrityksillä meistä on ja millainen voisi olla tulevaisuuden some. Vaikka teknologiayhtiöiden käyttäjistään keräämistä tiedoista...

    A-teema: Somen valta -lähetyksessä puitiin torstai-iltana vilkkaasti sitä, mitä tietoja sosiaalisen median jättiyrityksillä meistä on ja millainen voisi olla tulevaisuuden some.

    Vaikka teknologiayhtiöiden käyttäjistään keräämistä tiedoista on varoiteltu jo pitkään, vasta Facebookin ja Cambridge Analytican kohu sai monet sosiaalisen median käyttäjät heräämään miettimään omaa tietoturvaansa.

    Keskiviikkona Cambridge Analytica ilmoitti lopettavansa toimintansa saamansa negatiivisen julkisuuden takia. F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoi tavanneensa analytiikkayhtiöstä sittemmin potkut saaneen toimitusjohtajan Alexander Nixin.

    – Tämä tapahtui Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen. He olivat hyvin avoimia ja hyvin ylpeitä siitä, miten he pystyivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin. He paukuttelivat henkseleitään siitä, miten paljon heillä on Yhdysvaltojen kansalaisista tietoja ja miten he pystyvät vaikuttamaan heidän mielikuviinsa.

    Mikko Hyppönen kertoo Alexander Nixin kehuskelleen myös sillä, miten monen maan vaaleihin he ovat omien sanojensa mukaan pystyneet vaikuttamaan.

    –Tämä ei ollut mitenkään peiteltyä, vaan ihan markkinointipuhetta heiltä, sanoo Hyppönen.

    Vaalivaikuttamisesta pitäisi kantaa huolta myös Suomessa

    A-teeman keskustelussa sivuttiin Yhdysvaltain ja Euroopan välisiä eroja, kun puhuttiin tietojen keräämisestä ja eri rekistereiden yhdistämisestä. Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll kuitenkin näki uhkakuvia myös Suomessa.

    Limnéllin mukaan sosiaalinen media tuntee meidät tarkasti ja hän otti esimerkin tulevista eduskuntavaaleista. Limnéll oli huolissaan siitä, että kannastaan vielä epävarmoihin äänestäjiin voitaisiin vaikuttaa kohdennetulla viestinnällä.

    Toukokuun 25. päivä voimaan astuva Euroopan Unionin tietosuoja-asetus on tuomassa lisää sääntelyä siihen, miten tietojen keräämisestä, käytöstä ja säilyttämisestä pitää ihmisille kertoa ja mihin asioihin on kysyttävä lupa.

    Tampereen yliopiston mediatutkijan Heikki Heikkilän mukaan asetus on askel hyvään suuntaan, mutta se ei kuitenkaan ole pidemmän päälle riittävä toimenpide. Heikkilä kaipaa lisäksi globaalia markkinalainsäädäntöä suitsimaan jättimäisiksi kasvaneita teknologiayhtiöitä.

    Vilkasta keskustelua myös studion ulkopuolella

    Twitterissä keskusteltiin lähetyksen aikana muun muassa siitä, kuinka vaikeaa on ymmärtää sosiaalisen median palvelujen käyttöehtoja. Myös palvelujen maksullisuus puhutti niin studiossa kuin somessakin.

    A-teeman keskustelun aikana tuli tietoon Twitterin tekninen virhe, joka on saattanut vaarantaa palvelun käyttäjien tietoturvan. Twitter kehottaa kaikkia käyttäjiään vaihtamaan salasanan varmuuden vuoksi.

    A-teeman keskustelun aikana äänestettiin siitä, miten Facebook-skandaali on vaikuttanut sosiaalisen median käyttämiseen. Suurimman äänimäärän sai vaihtoehto, jossa aiottiin tehdä sometilien yksityisyysasetuksiin tiukennuksia. Toiseksi eniten ääniä annettiin somen käyttämiselle entiseen malliin.

    A-teema: Somen valta tulee katsottavaksi Yle Areenaan.

    A-teema kysyi: Vieläkö luotat someen, vai muuttiko kohu käyttäytymistäsi?

    A-teema kysyi: Vieläkö luotat someen, vai muuttiko kohu käyttäytymistäsi?


    A-teema kysyi tällä kertaa yleisöltään, onko sosiaalisen median ympärillä vellonut kohu muuttanut somen käyttämistä. Aiotko erota somesta? Vai riittääkö, että teet yksityisyysasetuksiisi muutoksia? Moni myös jättää kohun omaan arvoonsa...

    A-teema kysyi tällä kertaa yleisöltään, onko sosiaalisen median ympärillä vellonut kohu muuttanut somen käyttämistä. Aiotko erota somesta? Vai riittääkö, että teet yksityisyysasetuksiisi muutoksia? Moni myös jättää kohun omaan arvoonsa ja jatkaa somen käyttämistä kuten ennenkin.

    Illan äänestykseen saattoi osallistua Yle.fi-sovelluksella. Ilmaisen sovelluksen voit ladata täältä. Äänestys aukesi kello 19, eli pari tuntia ennen ohjelman alkua, ja päättyi kello 22.15.

    Äänestyksen voitti vaihtoehto "Teen yksityisyysasetuksiini tiukennuksia". Toiseksi eniten ääniä sai vaihtoehto "Jatkan somen käyttämistä kuten ennenkin.

    Kiitos kaikille äänestäneille!

    Kymmenen keskustelijaa pohti torstai-illan lähetyksessä 3.5. sosiaalisen median valtaa. Mitä tietoja meistä kerätään ja mihin niitä käytetään? Voiko somen valtaa enää rajoittaa? Keskustelussa mukana mm. sosiaalisen median käyttäjiä, tutkijoita ja someen kriittisesti suhtautuvia asiantuntijoita. Katso lisää tietoa keskustelijoista täältä.

    Somen piti olla ystävien yhteisö, mutta se suoltaa myös valeuutisia, vaikuttaa vaaleihin ja sytyttää kansanryhmien vainoa. Miten huvittelukanavista tuli vallankäytön välineitä? Mitä some sinusta tietää? Miten sosiaalista mediaa pitäisi säännellä?

    A-teema: Somen valta Yle TV1 ja Yle Areena to 3.5. klo 21.05 #ateema

    Lataa Yle.fi-sovellus ja äänestä!

    Mitä kaikkea he minusta jo tietävät? A-teemassa keskusteltiin somen vallasta

    Mitä kaikkea he minusta jo tietävät? A-teemassa keskusteltiin somen vallasta


    Facebook myytiin meille alun perin ihmisiä yhdistävänä kavereiden keskustelukerhona, mutta siitä tuli myös alusta vihapuheelle, valeuutisille ja vainoamiselle. Sosiaalinen media mahdollistaa ihmisten yksityisten tietojen keräämisen ja niiden...

    Facebook myytiin meille alun perin ihmisiä yhdistävänä kavereiden keskustelukerhona, mutta siitä tuli myös alusta vihapuheelle, valeuutisille ja vainoamiselle. Sosiaalinen media mahdollistaa ihmisten yksityisten tietojen keräämisen ja niiden luovuttamisen tai myymisen eteenpäin.

    Facebookin tietovuotoskandaali on saanut somen käyttäjät ainakin hetkittäin miettimään omaa tietoturvaansa. Ylen taloustutkimukselta tilaaman selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista Facebookin käyttäjistä on huolissaan siitä, että heidän tietojaan voidaan käyttää vahingollisesti. Silti somekanavia käytetään lähes entiseen tapaan.

    Toukokuun 25. päivä voimaan astuva Euroopan Unionin tietosuoja-asetus on tuomassa lisää sääntelyä siihen, miten tietojen keräämisestä, käytöstä ja säilyttämisestä pitää ihmisille kertoa ja mihin asioihin on kysyttävä lupa. Muuttaako se sosiaalista mediaa?

    Miten isot teknologiayhtiöt hyötyvät sosiaalisen median käyttäjien tiedoista? Voidaanko somea suitsia ja millainen on tulevaisuuden some?

    Tässä ovat A-teeman kymmenen keskustelijaa:

    Pauli Aalto-Setälä, toimitusjohtaja, Professor of Practice Aller Media

    Pauli Aalto-Setälä tunnetaan toimittajana ja työskentelystään media-alalla. Tällä hetkellä hän toimii Aller Median toimitusjohtajana ja työelämäprofessorina Turun yliopistossa.

    Aalto-Setälä näkee Facebook-kohun käänteentekevänä muutoksena suhtautumisessa sosiaaliseen mediaan. Hän sanoo olevansa varma, että kohu tulee vaikuttamaan.

    – Opetan Turun yliopistolla ja siellä nuoret sanovat suoraan, että he jättävät Facebookin. Tulemme vielä näkemään paon pois Facebookista.

    Hänen mielestään käsillä on nyt täysin erilainen some, mitä sen piti alun perin olla.

    – Tässä on rakennettu helvetinkone poliittiseen vaikuttamiseen.

    Samalla hän uskoo, että suuri osa poliitikoista ei edes ymmärrä sosiaalisen median uhkia.

    – Heille se on vain helppo ja halpa tapa tehdä vaalimainontaa. Poliitikkojen pitäisi kuitenkin puuttua yhtiöiden eettisyyteen, vaatii Aalto-Setälä.

    Pauli Aalto-Setälä peräänkuuluttaa someen lisää sääntelyä, ja on mielissään toukokuussa voimaan astuvasta EU:n uudesta tietosuoja-asetuksesta.

    – Jos Suomi on fiksu maa, niin se lätkäisee jo ensimmäiset sakot muutamille toimijoille heti toukokuun aikana.

    Christina Forsgård, somevaikuttamisen asiantuntija, Netprofile Peter Forsgård

    Netprofile Finland Oy:n perustaja Christina Forsgård tunnetaan sosiaalisen median aktiivisena hyödyntäjänä, yrityskonsulttina, kouluttajana ja kirjailijana.

    Forsgård pitää selvänä, että Facebook on valunut tilanteeseen, jossa se ei ole enää alkuperäisten lupaustensa mukainen. Hän kuitenkin muistuttaa, että ihmiset antavat ja jakavat itsestään somessa todella paljon tietoa ihan vapaaehtoisesti.

    – Ihmisten pitäisi havahtua itse miettimään enemmän, mikä somessa on sallittua ja järkevää, ja mikä ei.

    Valeuutisten jakamisessa Forsgård näkee vastuuta myös yhtiöillä.

    – Ongelmaksi nousee vaan se, että kuka voi toimia poliisina. Tarvitaan isoja faktantarkistusyhtiöitä, jotka kertovat, että tämä oli faktaa ja tämä valhetta.

    Hän kuitenkin painottaa, että “yläkerta” ei voi auttaa ja puuttua kaikkeen.

    – Demokratian perustana on se, että vapauden lisäksi siihen kuuluu myös vastuu omista sanomisista ja teoista.

    Heikki Heikkilä, mediatutkija, Tampereen yliopisto Jonne Renvall

    Heikki Heikkilä tutkii digitaalisen median ja viestinnän muutoksia. Parhaillaan hän selvittää Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa verkkotiedustelun vaikutuksia yksityisyyteen.

    Heikkilä jakaa internetin kentän karkeasti avoimeen ja pimeään puoleen.

    – Avoin puoli viittaa sisältöihin, joihin käyttäjillä on pääsy omalta tietokoneeltaan tai puhelimeltaan. Pimeä puoli viittaa verkon käyttäjistä kerättävään dataan, jota valtiot, internetin jättiyhtiöt, mediatalot ja mainostajat analysoivat omiin tarkoituksiinsa.

    Netin avoimen puolen ongelmia esiintyy Heikkilän mukaan myös verkon ulkopuolella.

    – Kaikille avoimessa verkossa on kiusaamista, hyväksikäyttöä ja vihapuhetta. Sosiaalinen media ei niinkään synnytä näitä ongelmia, vaan tekee niitä näkyväksi. Verkon pimeän puolen ongelmista tiedetään huomattavasti vähemmän ja sen sääntelyssä otetaan vasta ensiaskeleita.

    Mediatutkija Heikki Heikkilä suhtautuu varovaisesti Cambridge Analytican ja Facebookin ympärille syntyneeseen kohuun.

    – Ajatus siitä, että kohdennettu mikrovaikuttaminen saisi ihmiset käyttäytymään halutulla tavalla toistaa 1930-luvulla esitettyjä pelkoja propagandan voimasta ja ihmisten kyvyttömyydestä vastustaa sitä. Vaikuttamisen keinot ovat toki nyt kehittyneempiä kuin ennen, mutta ihmiset eivät ole propagandan kohteina avuttomia.

    Elina Hiltunen, futuristi, What’s Next Consulting Oy YLE Marianne Mattila

    Futuristi Elina Hiltusen yritys on erikoistunut ennakointiin, ja hän tarjoaa tulevaisuusluentoja, koulutusta ja tulevaisuuskonsultointia. Hän kertoo muuttaneensa omaa somekäyttäytymistään muutama viikko sitten.

    – Deletoin Facebook-tilini ja pyysin kaikki tietoni. Aloitin kuitenkin uuden tilin, koska tarvitsen sitä työssäni. Kaverimäärä uudella tilillä putosi puoleen, minkä koin helpotuksena.

    Hän kertoo muuttaneensa myös Twitter-asetuksiaan niin, että se poistaa hänen twiittinsä parin viikon välein, jolloin ne lakkaavat näkymästä.

    Elina Hiltunen pitää tekoälyyn, algoritmeihin ja koneoppimiseen liitettyä tiedonkeräystä pelottavana.

    – Meistä lähtee koko ajan dataa ja jää digitaalinen jalanjälki, sanoo Hiltunen.

    Kerätyn datan avulla voidaan jo ennustaa tulevaisuutta. Hän muistuttaa, että tekoälyllä eli koneoppimisen menetelmillä on voitu ennustaa työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen ajankohta lähes 80 prosentin tarkkuudella.

    – Kuka käyttää tietojamme, kuka omistaa tiedot ja käyttävätkö esimerkiksi vakuutusyhtiöt tietojamme tulevaisuudessa, Hiltunen kysyy.

    Mikko Hyppönen, tutkimusjohtaja, F-secure Oyj Antti Haanpää / Yle

    Mikko Hyppönen on kansainvälisesti tunnettu tietoturva-asiantuntija. Hänestä Facebookin tai Googlen liiketoimintamalli on varsin selkeä.

    – Nämä yhtiöt keräävät mahdollisimman paljon tietoa ihmisistä ja pyrkivät loukkaamaan ihmisten yksityisyyttä niin paljon kuin mahdollista. Kunhan ei mennä sen rajan ylitse, että ihmiset suuttuisivat niin pahasti, että he lähtisivät pois näistä palveluista.

    Hyppönen uskoo, että teknologiayhtiöiden vallan rajoittaminen on mahdollista, mutta se käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Hän muistuttaa myös Yhdysvaltojen ja Euroopan käytäntöjen eroista.

    – Yhdysvalloissa olennaista on nimenomaan reaalimaailman kuluttajatietojen yhdistäminen sosiaalisen median profiiliin. Tämä ongelma on pienempi Suomessa ja Euroopassa. Täällä mennään vielä tiukempaan suuntaan toukokuussa voimaan astuvan EU:n tietosuoja-asetuksen kautta.

    Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen harmittelee sitä, millaiseksi verkkomaailma on muuttunut.

    – Internetin piti tuoda rauhaa, rakkautta ja demokratiaa maailmaan ja silloin alkuaikoina lähdettiin rakentamaan utopiaa, mutta siitä tulikin hirviö. Oikeastaan nolottaa, kuinka eri näköisen netin jätämme lapsillemme.

    Alma Hätönen, radiojuontaja, YleX Juuli Aschan / Yle

    Alma Hätönen on YleX:llä arkisin kuultavan iltapäiväohjelman toinen juontaja.

    Hätönen kertoo olevansa somessa työnsä takia, ja luopuvansa näin tietystä yksityisyyden tasosta. Hän pitää hurjana ajatusta tietojen keräämisestä sosiaalisen median kautta, mutta ei ole huolissaan.

    – Minua ei periaatteessa haittaa, että minun tietoni ovat tuolla jossain. Ei minussa ole mitään niin mielenkiintoista, ettei tietoja saisi olla, Hätönen kuittaa tiedonkeruun.

    Hän sallii kohdennetun markkinoinnin sosiaalisessa.

    – Toki markkinoinnin kannalta olen mielenkiintoinen.

    Alma Hätönen kokee, että sosiaalisella medialla on äärettömän positiivisia vaikutuksia esimerkiksi syrjäytymisen.

    – Joku kiusattu koululainen voi pikkupaikkakunnalla löytää kavereita somesta.

    Saara Jantunen, sotatieteiden tohtori

    Sotatieteiden tohtori Saara Jantunen työskentelee informaatiosodankäynnin asiantuntijana. Hän on kirjoittanut Infosota-kirjan, jonka aiheena on erityisesti Venäjä.

    Informaatiosodankäyntiin perehtynyt Jantunen myöntää, että aluksi puheet trollitehtaista ja trollaamisesta eivät herättäneet.

    – Mutta nyt kehitys on ollut valtavan nopeaa ja muutos tapahtunut muutamassa vuodessa.

    Some nähtiin mahdollisuutena ja uskottiin sen vahvistavan demokratiaa, eikä ymmärretty miten viestiä voidaan kohdentaa.

    – Somella on valtava suorituskyky ja siellä on mahdollisuus toimia todella edullisesti. Se on halpa kanava tavoittaa valtavat massat.

    Saara Jantunen olisi valmis maksamaan somesta, jos se olisi turvallinen.

    – Ajattele somea, jossa ei olisi vihaa ja muuta törkyä. Kyllä siitä moni voisi maksaa, Jantunen arvelee.

    Jarno Limnéll, kyberturvallisuuden professori, Aalto-yliopisto Tiina Jutila / Yle

    Jarno Limnéll on Suomen johtavia verkkoturvallisuuden asiantuntijoita. Hän toimii kyberturvallisuuden professorina Aalto-yliopistossa ja dosenttina Tampereen teknillisessä yliopistossa.

    Limnéll näkee sosiaalisen median suurimpana uhkana sen, jos ihmiset luottavat liikaa somessa näkemänsä asioiden olevan totta.

    – Ihmisiltä puuttuu kriittisyys ja valppaus, ja se vaikuttaa jo vaaleihin ja yhteiskuntasuhteisiin, Limnéll toteaa.

    Hän kummastelee sitä, että Suomessa ei ole enempää kiinnitetty huomiota siihen, ketkä kaikki keräävät meistä dataa.

    – Sitä tekevät somen lisäksi esimerkiksi isot yritykset, jotka haluavat ymmärtää meidän kulutustottumuksia.

    Limnéll uskoo, että syntyy vaihtoehtosome ja kertoo kaipaavansa eurooppalaista versiota. Täysin turvalliseksi mitään somea ei kuitenkaan hänen mukaan voida tehdä.

    – Väärinkäyttömenetelmät muuttuvat koko ajan ja dataa on koko ajan enemmän. Joka ikinen hakusana ja hiiren liikahdus, jonka teemme netissä kerätään talteen.

    Jukka Lång, asianajaja, Dittmar & Indrenius Julius Konttinen

    Asianajotoimiston tietosuoja-, markkinointi- ja kuluttajaryhmää johtava Jukka Lång on erikoistunut tietotekniikan ja Internetin käytön oikeudellisiin kysymyksiin.

    Jukka Långin mukaan Facebookin uudet asetukset vastaavat toukokuussa voimaan astuvia EU:n tietosuoja-asetuksia. Hän on kuitenkin pannut merkille huolella laaditut perustelut sille, miksi ihmisten olisi hyödyllistä käyttää palveluita ilman rajoituksia.

    – Meille on tarjolla hienoja palveluita, koska niiden avulla meihin voidaan kohdistaa markkinointia. Jos tätä muutetaan, niin ryhtyisimmekö maksamaan palvelusta, joita meille tarjotaan nyt ilmaiseksi, Lång kysyy.

    Lång uskoo, että EU:n uusi tietosuoja-asetus tulee olemaan iso murros sosiaalisen median ja verkon kehittymisessä.

    – Tällä hetkellä sääntely on monella tapaa vanhanaikaista, koska sitä ei ole osattu suunnitella somen maailmaan. Jatkossa kyse on paljon siitä, miten uusia säädöksiä onnistutaan valvomaan, toteaa Lång.

    Suvi Uski, sometohtori Miisa Kaartinen

    Suvi Uski on sosiaalisen median tutkija, sosiaalipsykologi ja yrittäjä. Hän pyrkii tuomaan esiin sosiaalipsykologista näkökulmaa teknologian ja palveluiden kehitykseen. Uski on mukana yrityksessä, joka tarjoaa suomalaisille ilmaista digitaalista lakipalvelua someloukkauksissa.

    Uski kokee sosiaalista mediaa tuottavien teknologiayhtiöiden vallan hämmentävänä, koska tällaista valtaa ei hänen mukaansa ole kenelläkään muulla ollut käsissään koko historian aikana. Hän myös vaatii vallan suitsimista, koska se ei tällä hetkellä ole kenenkään käsissä.

    – Ihmiset eivät ymmärrä, mitä heistä jo tiedetään. Tavalliset ihmiset eivät myöskään voi omilla valinnoillaan laittaa asiaa kuriin, vaan niiden, joilla on valtaa ja vastuuta, on puututtava tähän ja luotava säännöt.

    Maakohtaisia rajoituksia hän ei kannata, vaan rajoittaminen ja suitsiminen on tehtävä EU-tasolla.

    – Olemme täysin uuden äärellä ja tämä on yllättänyt meidät kaikki.

    Uski ei kuitenkaan näe, että sosiaalisen median ympärillä käytävä keskustelu tai kohu tulisivat muuttamaan tavallisten ihmisten Facebookin tai muun somen käyttöä.

    – Ihmiset ajattelevat, että jos kaikki muutkin pysyvät siellä, niin pysyn minäkin. Tietosuoja kiinnostaa tavallista ihmistä vasta sitten, kun tietomurto tapahtuu omalla kohdalla.

    Somen piti olla ystävien yhteisö, mutta se suoltaa myös valeuutisia, vaikuttaa vaaleihin ja sytyttää kansanryhmien vainoa. Miten huvittelukanavista tuli vallankäytön välineitä? Mitä some sinusta tietää? Miten sosiaalista mediaa pitäisi säännellä?

    A-teema: Somen valta Yle TV1 ja Yle Areena to 3.5. klo 21.05 #ateema

    Lähetys tulee katsottavaksi Yle Areenaan kokonaisuudessaan.

    artikkelia on korjattu 3.5. klo 16:00: Asianajaja Jukka Långin tehtäväalue ja lakiasiaintoimisto asianajotoimistoksi.

    Kebab-mainos ärsyttää vegaania, mutta silti harva haluaa nähdä kohdennettuja mainoksia Facebookissa

    Kebab-mainos ärsyttää vegaania, mutta silti harva haluaa nähdä kohdennettuja mainoksia Facebookissa


    Eteisen lattialla lojuva pihvipaikan mainos ärsyttää töistä palaavaa kasvissyöjää. Uutissivuston taustalla pyörivä automainos ei taas kiinnosta ajokortitonta lukijaa. Moni yrittää vähentää altistumistaan epäolennaiselle mainonnalle Ei...

    Eteisen lattialla lojuva pihvipaikan mainos ärsyttää töistä palaavaa kasvissyöjää. Uutissivuston taustalla pyörivä automainos ei taas kiinnosta ajokortitonta lukijaa. Moni yrittää vähentää altistumistaan epäolennaiselle mainonnalle Ei mainoksia, kiitos -tarroilla ja mainosten esto-ohjelmilla.

    Ongelmaan on kuitenkin myös toinen ratkaisut: data.

    Tykkäyksistä, klikkauksista ja sijaintitiedoista muodostuvien käyttäjätietojen avulla Facebook ja Google lupaavat kohdistaa mainokset entistä tarkemmin oikeille ihmisille. Esimerkiksi Facebook tarjoaa mainostajille mahdollisuuden kohdistaa viestinsä hyvin tarkasti määritellylle kohderyhmälle, esimerkiksi 18–34 -vuotiaille jalkapallosta ja progressiivisesta rockista kiinnostuneille helsinkiläismiehille.

    Tämä tietenkin vaatii sen, että käyttäjät ovat antaneet Facebookille luvan näyttää kohdistettuja mainoksia. Viimeisimmän Facebook-skandaalin jälkeen moni kiristi käyttäjäasetuksiaan ja samalla kielsi kohdennetun mainonnan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että dataa kertyy samalla tavalla, mutta sitä käytetään mainosten kohdistamiseen vain muille käyttäjille.

    Facebook teki mainonnasta epäilyttävää

    Kohdennettu mainonta ei ole uusi asia. Ajatus kohderyhmistä syntyi jo 1960-luvulla, kun mainostajat huomasivat, että kaikille tehdyt mainokset eivät osu kunnolla keneenkään.

    Teknologian kehittyminen on mahdollistanut yhä tarkempien kohderyhmien hahmottamisen. Samalla se on tuonut mukanaan mitattavuuden ja yksilöitävyyden. Mainoksia voidaan räätälöidä yhä tarkemmin ja niiden vaikutuksista saadaan heti tieto: kuinka moni helsinkiläismiehistä klikkasi mainosta ja kuinka moni heistä päätyi ostamaan tuotteen.

    Aikaisemmin kohdennettu mainonta ei herättänyt suuria tunteita ihmisissä. Jos näöntarkastuksen jälkeen postiluukusta kolahtaa silmälasimainos tai risteilyn jälkeen varustamo lähestyy matkatarjouksella, harva tuntee yksityisyyden tulleen loukatuksi.

    Mutta kun Facebook näyttää polkupyörämainoksen sen jälkeen, kun olet etsinyt netistä pyörätarjouksia, alkaa tuntua, että joku seuraa selän takana.

    Toistuvien dataskandaalien myötä kohdennetusta mainonnasta on tullut epäilyttävää. Mitä henkilökohtaisempaa mainonnasta on tullut, sitä paremmin ihmiset ovat alkaneet nähdä, että mainonnalla yritetään vaikuttaa käyttäytymiseen. Harva turisti pysähtyy New Yorkin Times Squarella ajattelemaan, että onpas kurjaa, kun nämä yrittävät vaikuttaa minun käyttäytymiseen.

    Toistaiseksi enemmän huteja kuin osumia

    Mainostuloilla pyörivät Google ja Facebook kehuvat omia menetelmiään mainosten kohdistamisessa, mutta jokainen internetissä aikaa viettänyt tietää, että suurin osa mainoksista menee yhä ohi maalistaan.

    Google ja Facebook luottavatkin suuruuden ekonomiaan. Niillä on miljardeja käyttäjiä ympäri maailmaa. Kaikkien ei tarvitse klikata mainoksia ja silti yhtiöiden kassakoneet kilkattavat.

    Ja mainostajien luottamus teknologiajätteihin on kova. Valtaosa mainonnan kasvusta menee Googlelle ja Facebookille, jotka kehittävät kilpaa uusia keinoja ihmisten käyttäytymisen ennustamiseksi.

    Muutama viikko sitten The Intercept -julkaisu kertoi saaneensa haltuun Facebook-asiakirjan, jossa käsiteltiin tekoälyn hyödyntämistä mainosten kohdentamisessa. Asiakirjan perusteella Facebook pystyy tekoälyn avulla ennustamaan, miten ihmiset käyttäytyvät tulevaisuudessa.

    Luottamuksellisessa asiakirjassa kehuskellaan, että hyväksikäyttämällä yli kahden miljardin käyttäjän tietoja yhtiö pystyy varoittamaan mainosasiakkaitaan käyttäjistä, jotka ovat vaarassa hypätä kilpailijan kelkkaan. Tämän tiedon avulla mainostaja pystyy käynnistämään näihin käyttäjiin kohdistuvan kampanjan, jolla harhailevat lampaat yritetään houkutella takaisin laumaan.

    Miten käy brändeille?

    Kohdennetun mainonnan aikana houkutus napsia pikavoittoja saattaa johtaa siihen, että perinteinen brändin rakentaminen unohtuu yrityksiltä. Brändin rakentaminen on pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista puuhaa, joka ei pääty yhteen mainoskampanjaan.

    Suomi on tarjousmainonnan maa, jossa brändi on rakentunut itsekseen siinä sivussa. Brändi-keskusteluissa nousee aina esille, kuinka hyvin ruotsalaiset ovat onnistuneet brändäämään milloin minkäkin tuotteen. Ja joku huomauttaa, että olihan meillä Nokia.

    Googlen ja Facebookin tarjoamat mainostyökalut eivät auta brändin rakentajien tilannetta, kun laajalle levitettävien mielikuvien sijaan tarjolla on keinoja tiukkojen kohderyhmien tavoittamiseen. Brändin rakentamisessa perinteinen valomainos voi olla tehokkaampi kuin digitaalisesti kohdistettu myyntipuhe.

    Tietenkin voidaan kysyä, onko se suuri menetys, jos mainokset eivät osu. Monelle mainonta tuo mieleen huijaamisen, joten sama se kenen valheita kuuntelee. Yksi markkinoinnin tehtävistä on kuitenkin saattaa kysyntä ja tarjonta yhteen, eikä tuhlaava mainonta hyödytä ketään.

    On myös hyvä muistaa, ettei mainoksilla ole sellaista valtaa kuin Facebook haluaa meidän uskovan. Enemmän ostopäätökseen vaikuttavat sellaiset seikat kuin hinta tai itse tuote.

    Juttua varten on haastateltu Aalto-yliopiston markkinoinnin apulaisprofessori Jukka Luomaa, Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian professori Visa Heinosta ja Helsingin yliopiston kulutustutkimuksen professori Mika Pantzaria.

    Lue myös:

    Näin myyjä kajoaa mieleesi hintalapulla – Premium-tuotteen ei kannata maksaa "nyt vain ysiysi"

    Analyysi: Facebook osoitti, että emme edes tiedä, mistä meidän pitäisi olla huolissamme

    Webin isä: Data ei ole uusi öljy, se on minun oikeuteni

    Webin isä: Data ei ole uusi öljy, se on minun oikeuteni


    Internetin jättiläiset hamstraavat tietojamme ja rikastuvat. Teknologiaväen mukaan data on uusi öljy ja seuraava globaali valuutta. Tim Berners-Lee ei pidä näistä määritelmistä. – Data ei ole uusi öljy, se on ovela fraasi. Kun puhutaan...

    Internetin jättiläiset hamstraavat tietojamme ja rikastuvat. Teknologiaväen mukaan data on uusi öljy ja seuraava globaali valuutta. Tim Berners-Lee ei pidä näistä määritelmistä.

    – Data ei ole uusi öljy, se on ovela fraasi. Kun puhutaan henkilötiedoista, data on minun oikeuteni, hän toteaa the Web Conference -tapahtuman yleisölle.

    – Käyttäjätiedot voivat olla arvokkaita jollekin kolmannelle osapuolelle, mutta kaikkein arvokkainta se tieto on minulle. Esimerkiksi vakuutusyhtiölle olen vain piste muiden joukossa.

    Berners-Lee tunnetaan www:n keksijänä. Sveitsin CERN-tutkimuslaitoksessa työskennellyt britti esitteli vuonna 1989 ajatuksen siitä, miten internetissä hajallaan olevat dokumentit voitaisiin järjestää hyperlinkkien avulla. Syntyi world wide web (www), joka monelle nykykäyttäjälle on yhtä kuin internet.

    Sir Tim Berners-Lee on ansioistaan aateloitu ja moneen kertaan palkittu – muun muassa suomalaisella miljoonan euron Millennium-palkinnolla. Todelliset rikkaudet ovat kuitenkin valuneet niiden taskuihin, jotka rakensivat imperiuminsa Berners-Leen keksinnön päälle.

    Näistä miljardööreistä on ollut viime kuukaudet eniten esillä Facebookin perustaja Mark Zuckerberg, jonka johtamasta yhtiöstä valui lähes sadan miljoonan käyttäjän tiedot analytiikkayhtiö Cambridge Analyticalle. Noilla käyttäjätiedoilla sekä vaalikampanjan aikaan koetulla valeuutisten vyöryllä saattoi olla ratkaiseva vaikutus Donald Trumpin vaalivoittoon.

    Hyvä tarkoitus, mutta...

    Vuonna 2016 monen silmät aukesivat, Berners-Lee sanoo.

    – Siihen asti moni uskoi, että jos vain teemme webistä vapaan, ilmaisen ja neutraalin, hienoja asioita tapahtuu. Kaikki olisi yhtä wikipediaa. Tapahtunut kuitenkin osoittaa, että vaikka rakennat järjestelmiä parhain tarkoitusperin, se voi tuottaa asioita, joita et odottanut.

    Esimerkki tällaisista järjestelmistä on sosiaalinen media, jonka tahaton seuraus on Berners-Leen mukaan yhteiskunnan polarisaatio. Some vähentää rakentavaa vuoropuhelua ja jakaa ihmisiä vastakkaisiin leireihin.

    Toisen esimerkin hän kertoo Googlen mainosjärjestelmästä sekä makedonialaisista verkkosivujen ylläpitäjistä. Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan juuri Makedoniasta tuli massoittain valeuutisia.

    – Googlen mainosjärjestelmä koulutti heidät. Järjestelmä antoi rahaa kuin dopamiinia joka kerta, kun verkkosivusta keräsi enemmän klikkejä. Kuten tänään tiedämme, valheet tuottivat paremmin.

    Tähän Google ei tietenkään pyrkinyt, eivätkä makedonialaisetkaan olleet Berners-Leen mukaan pahantahtoisia – vaan puhtaan kaupallisia.

    EU:n hyvä idea

    Valeuutisten ei olisi Berners-Leen mukaan pitänyt olla yllätys kenellekään. Hän muistuttaa varoittaneensa jo kymmenen vuotta sitten, että verkkoa käyteään yhä enemmän valheellisen tiedon levittämiseen.

    – Nyt minulta sitten kysellään, että olisitko Tim ikinä voinut kuvitella, että voisi tapahtua jotain sellaista kuin Facebookissa? No kyllä!

    Webin isän uusi huolenaihe on tekoäly, joka saattaa tehdä valtavista tietomassoista tulkintoja, jotka esimerkiksi syrjivät lainansaajia.

    Mitä tilanteelle voi tehdä? Tim Berner-Lee pitää toukokuussa voimaan astuvaa EU:n tietosuoja-asetusta hyvänä uudistuksena. EU on edelläkävijä.

    – Todennäköisesti Yhdysvalloissakin ymmärretään jossain vaiheessa kopioida näitä asioita.

    Käyttäjien tietosuojan vahvistaminen on kuitenkin helppo osuus. Paljon vaikeampaa lainsäätäjien on yrittää kontrolloida vastakkainasettelujen lisääntymistä tai keinoälyä.

    – Sehän olisikin erinomaisen näppärää, jos voisimme lainsäädännöllä pakottaa sosiaalisen median palvelut vähentämään yhteiskunnan polarisaatiota, hän toteaa.

    Tim Berners-Lee toimii professorina Oxfordin yliopistossa. Miehen perustama järjestö World Wide Web Foundation yrittää varmistaa, että internet palvelisi ihmiskuntaa.

    Tehtävä näyttää käyvän vuosi vuodelta vaikeammaksi.

    Lyonissa järjestettävä The Web Conference kokoaa tieteentekijöitä ja tutkijoita pohtimaan internetin suuntaa ja tulevaisuutta.

    Oikaisu Ylen nettiartikkeliin Youtube-artisteista


    Artikkelissa haastateltiin väärää henkilöä, joka esiintyi puhelinhaastattelussa Eeddspeaks-nimellä tubettavana vloggaajana. Eeddspeaksin kommentit on nyt poistettu artikkelista. Yle uutiset on välittänyt pahoittelunsa...

    Artikkelissa haastateltiin väärää henkilöä, joka esiintyi puhelinhaastattelussa Eeddspeaks-nimellä tubettavana vloggaajana. Eeddspeaksin kommentit on nyt poistettu artikkelista.

    Yle uutiset on välittänyt pahoittelunsa tubettajalle.

    Facebook haluaa parantaa yksityisyydensuojaasi tunnistamalla kasvosi

    Facebook haluaa parantaa yksityisyydensuojaasi tunnistamalla kasvosi


    Tulevien viikkojen aikana Facebook pyytää sinua hyväksymään palvelun päivitetyt käyttöehdot. Uusilla ehdoilla yhtiö ennakoi ensi kuussa voimaan tulevaa EU:n tietosuoja-asetusta, joka kiristää henkilötietojen keräämisen sääntöjä...

    Tulevien viikkojen aikana Facebook pyytää sinua hyväksymään palvelun päivitetyt käyttöehdot. Uusilla ehdoilla yhtiö ennakoi ensi kuussa voimaan tulevaa EU:n tietosuoja-asetusta, joka kiristää henkilötietojen keräämisen sääntöjä Euroopassa.

    Facebookin pitää esimerkiksi varmistaa, että haluatko jatkossa paljastaa poliittisen tai uskonnollisen suuntautumisesi tai parisuhdetilanteensi. Tämänkaltaisten tietojen käsittely kun on jatkossa kiellettyä ilman käyttäjän lupaa.

    Päivitettyjen käyttöehtojen hyväksymisen ohessa Facebook pyytää sinulta myös luvan käyttää kasvojentunnistusteknologiaa. Toisin sanoen Facebook pyytää lupaa luoda kaikkien lataamiesi tai kavereidesi lataamien kuvien perusteella sinusta kasvoprofiilin.

    Miksikö?

    – Meidän kasvojentunnistusominaisuudet auttavat sinua suojelemaan yksityisyyttäsi ja parantamaan käyttökokemustasi, Facebook lupaa blogikirjoituksessaan.

    Facebook perustelee ristiriitaiselta kuulostavaa lupaustaan sillä, että kasvojentunnistuksen avulla se pystyy havaitsemaan tilanteet, joissa huijari yrittää käyttää sinun kuvaasi omassa profiilissaan. Tosin tähän ongelmaan olisi kevyempiäkin ratkaisuja. Sellaisia, jotka eivät vaadi yli 2 miljardin ihmisen kasvoista koostuvaa biometristä tietopankkia.

    Käyttökokemus puolestaan paranee sillä, että kasvotietojen avulla ystävien liittäminen eli tägääminen kuviin onnistuu paremmin. Kasvojentunnistus antaa Facebookille myös paremmat eväät ehdottaa uusia kavereita, kun samaan kuvaan päätyneet voidaan yhdistää kasvojen avulla.

    Yksinkertaistettuna Facebook haluaa käyttöön kasvojentunnistuksen, jotta käyttäjille voidaan ehdottaa enemmän kavereita, jotta he viettävät enemmän aikaa palvelussa, jolloin heistä voidaan kerätä enemmän tietoja, jonka avulla heille voidaan näyttää enemmän mainoksia.

    Suostuminen helppoa, kieltäminen ei

    Facebookin kasvojentunnistus on ollut pitkään käytössä ympäri maailmaa. Yhtiö esitteli ominaisuuden jo kesällä 2011 nimellä tag suggestions eli tägäysehdotukset. Kasvojentunnistus loppui kuitenkin lyhyeen Euroopassa ja Kanadassa tiukkojen tietosuojalakien ansiosta. Nyt Facebook uskoo, että teknologia voidaan ottaa käyttöön myös näillä alueilla, kunhan käyttäjiltä kysytään selkeästi lupa.

    Irlannin tietosuojavaltuutettu ei ole kuitenkaan yhtä luottavainen asian suhteen. Koko EU:ta koskevia päätöksiä antavaa tietosuojavaltuutettua kiinnostaa esimerkiksi se, käyttääkö Facebook kasvojentunnistusprosessissa myös sellaisten ihmisten kuvia, ketkä eivät ole antaneet suostumusta.

    Myös tapa, jolla Facebook esittelee vaihtoehdot käyttäjälle, on hieman kyseenalainen. Uuden EU-lain myötä palvelut eivät saa valmiiksi rastittaa ruutuja käyttäjän puolesta. Nyt Facebook antaa käyttäjälle vaihtoehdoiksi ison Kyllä, hyväksyn ehdot -nappulan ja pienellä printillä Hallinnoi asetuksia -nappulan.

    Lakia noudatetaan, lain henkeä ei niinkään.

    Lue myös:

    Analyysi: Facebook osoitti, että emme edes tiedä, mistä meidän pitäisi olla huolissamme

    Facebook harkitsee toimia Cambridgen yliopistoa vastaan

    Asiantuntijat Zuckerbergin kuulemisesta: Facebookilta näennäisiä myönnytyksiä ja näpertelyä

    Internetin myötä leivänpaahtimesi voidaan värvätä salaa bottiarmeijan hyökkäyksiin – ”Todennäköisesti siinä tulee leivätkin paahdettua”

    Internetin myötä leivänpaahtimesi voidaan värvätä salaa bottiarmeijan hyökkäyksiin – ”Todennäköisesti siinä tulee leivätkin paahdettua”


    Älykkäät nettiin yhteyksissä olevat kodinkoneet ovat olleet puheissa jo tovin, ja ne ovat yhä enemmän osa nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Puhutaan IoT-laitteista. Kuluttajalle tämä näkyy esimerkiksi kotona. – Ne ihan perinteiset laitteet...

    Älykkäät nettiin yhteyksissä olevat kodinkoneet ovat olleet puheissa jo tovin, ja ne ovat yhä enemmän osa nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Puhutaan IoT-laitteista. Kuluttajalle tämä näkyy esimerkiksi kotona.

    – Ne ihan perinteiset laitteet kotona, on se sitten leivänpaahdin tai jääkaappi, niin yhtäkkiä ne ovat internetissä ja niihin tulee erilaisia toiminnallisuuksia mitkä hyödyttävät meitä, kuvaili Nixun tietoturva-asiantuntija Matti Suominen Ylen aamu-tv:ssä torstaina.

    Kun älyä lisätään ja yhteys nettiin aukeaa, voi jääkaappi esimerkiksi kertoa mitä oven takaa löytyy ja mitä kuluttajalle tuttua tuotetta kaapista puuttuu. Laite siis voi lähettää tietoa paikasta toiseen, analysoida ja tarjota tietoa kuluttajalle.

    Kehitys kehittyy kiivaaseen tahtiin, ja esimerkiksi laitteiden määrä on ylittänyt ihmisten määrän jo tovi sitten.

    – Kaikki perinteiset laitteet ja palvelut kotona ja työpaikalla, kaikki teknologia mikä meidän ympärillä on, niin niihin alkaa tulla lisää toiminnallisuuksia. On mielenkiintoista nähdä mihin tämä on menossa, mutta selkeää on että paljon on tulossa lisää.

    Tämä voi helpottaa ihmisen elämää tarjoten vaikkapa juuri kunkin makuun täydellisesti paahdettuja leipiä. Mutta ei tässä kaikki.

    Leivänpaahdinkin voi olla tietoturvauhka

    Kun kuvioihin tulee internet, on aina oma paikkansa pohtia tietoturvaa. Laitteella on tietoa kuluttajasta ja sillä on yhteys nettiin. Suomisen mukaan tietoturvariskeistä ja uhista puhuttaessa on kaksi kulmaa. Ensimmäinen on kuluttajaan itseensä kohdistuva uhka.

    – Eli siellä [laitteessa] voi olla esimerkiksi sellaista tietoa, mitä voidaan anastaa. Tai laitteet voivat lakata toimimasta palvelunestohyökkäyksen tai vastaavan takia.

    Huolestuttava näkökulma koskee kodin valvontajärjestelmiä.

    – On päästy esimerkiksi sisään vaikkapa kodin valvontajärjestelmiin, joissa otetaan myös videokuvaa siitä mitä talossa tapahtuu.

    Toinen kulma on laitteen kohdistama mahdollinen uhka muihin. Suominen otti esiin julkisuudessa olleet bottiverkot eli ”bottiarmeijat”.

    – Laite saastuu, eli joku hyökkääjä saa laitteen haltuunsa, ja tämän jälkeen se laite alkaa osallistua hyökkäyksiin ihan jotain muuta kohdetta vastaan.

    Eli kuluttaja voi olla aivan tietämätön siitä, että leivänpaahdin on värvätty bottiverkkoon ja se tekee tihutöitä toisaalla. Viattoman näköinen vempele voi siis esimerkiksi toimia päällepäin normaalisti ja samalla osallistua palvelunestohyökkäyksiin.

    – Eihän siitä päällepäin näe, että hyökkäys on menossa. Todennäköisesti leivätkin tulee paahdettua siinä. Lähinnä se tilanne on se, että siellä voi tapahtua taustalla asioita. Eli kuluttaja saa leipänsä aamulla ja kaikki toimii hyvin, mutta jossain muualla alkaa tapahtua.

    Ylen aamu-tv:ssä oli torstaina keskustelemassa Nixun tietoturva-asiantuntija Matti Suominen.Yle

    Se, kenellä on vastuu vaikkapa tulevaisuuden kodinkoneiden tietoturvasta, onkin kinkkisempi kysymys.

    – Tämä on hyvin haastava alue tällä hetkellä. Perinteisessä maailmassa kuluttajansuoja tarjoaa monia hyötyjä, jos laite on vaikkapa viallinen. Kun tullaan internetin maailmaan, niin saattaa olla esimerkiksi erilaisia palveluita taustalla ja muuta toiminnallisuutta, jolloin se vähän hämärtyy että mikä itse asiassa on kenenkin vastuu.

    Suominen sanoi, että tällä hetkellä valitettavan usein kuluttaja jää yksin ongelman kanssa. Hän toivoo vastuiden selkeytyvän ja kehittyvän samalla teknologian kanssa.

    – Haluaisin uskoa, että ala on kehittymässä siihen suuntaan, että alkaa valmistajilla olla enemmän vastuita ja velvollisuuksia.

    IoT, eli esineiden internet, on ollut puheissa jo vuosikausia. Esimerkiksi viime vuonna HS kertoi, kuinka joihinkin kodinkonelaitteet siepattiin osaksi palvelunestohyökkäystä. Joidenkin ennusteiden mukaan nettiin yhdistettyjä laitteita on seuraavien vuosien aikana maailmanlaajuisesti 20 miljardia.

    Lue myös:

    Asioiden internet voi mullistaa arkea enemmän kuin internet – "Tietoturvaa ei saa jäädä märehtimään liiaksi"

    Vikasietotila: Hakkeri vaanii esineiden internetissä

    Kuningaskuluttaja: Juorukello keittiön nurkkaan? — esineiden internetissä jääkaappikin lörpöttelee

    Katso suorana kello 17: Kuinka Zuckerberg pärjää tänään edustajainhuoneen käsittelyssä?


    Facebookin toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin kuuleminen jatkuu tänään Yhdysvaltain kongressissa. Tänään vuorossa on edustajainhuone. Kuulemisen on määrä alkaa kello 17 Suomen aikaa. Zuckerberg pyysi kuulemisen ensimmäisenä päivänä anteeksi...

    Facebookin toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin kuuleminen jatkuu tänään Yhdysvaltain kongressissa. Tänään vuorossa on edustajainhuone.

    Kuulemisen on määrä alkaa kello 17 Suomen aikaa.

    Zuckerberg pyysi kuulemisen ensimmäisenä päivänä anteeksi ja vakuutti yhtiön olevan paremmin varautunut poliittisiin vaikuttamisyrityksiin. Kuuleminen kesti peräti viisi tuntia.

    Lue myös:

    Facebook-pomoa grillattiin kongressissa tuntikausia: 5 havaintoa Zuckerbergin myrskyn silmästä

    Asiantuntijat Zuckerbergin kuulemisesta: Facebookilta näennäisiä myönnytyksiä ja näpertelyä

    Kongressi vaatii vastauksia Facebook-skandaaliin Mark Zuckerbergilta – Yle seurasi keskustelua hetki hetkeltä

    Mark Zuckerberg on illalla Yhdysvaltain kongressin grillattavana – Nämä artikkelit kertovat, miksi Facebook on nyt pahassa pulassa