Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset

    Asiantuntija kehottaa poistamaan Adware Doctorin heti – ohjelma varastaa Mac-tietokoneen selaushistorian ja lähettää sen Kiinaan

    Asiantuntija kehottaa poistamaan Adware Doctorin heti – ohjelma varastaa Mac-tietokoneen selaushistorian ja lähettää sen Kiinaan


    Tietotekniikkaan erikoistuneet mediat ovat uutisoineet viikonlopun aikana, että Applen sovelluskauppa App Storen suosituin hyötyohjelma, mainoksia blokkaava Adware Doctor, varastaa käyttäjiensä tietoja ja lähettää ne luvatta Kiinaan. Ohjelma,...

    Tietotekniikkaan erikoistuneet mediat ovat uutisoineet viikonlopun aikana, että Applen sovelluskauppa App Storen suosituin hyötyohjelma, mainoksia blokkaava Adware Doctor, varastaa käyttäjiensä tietoja ja lähettää ne luvatta Kiinaan.

    Ohjelma, jonka idea on suojata käyttäjiä mainos- ja haittaohjelmilta, kerääkin vastoin kaikkia sääntöjä käyttäjien selaushistoriaa myydäkseen arvokkaan tiedon mainostajille ja datayhtiöille. Tämä video havainnollistaa sen, miten huijaus toimii.

    Ongelma koskee vain Applen tietokoneita, ei kännyköitä.

    F-Securen tutkimusjohtaja, tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen tuntee tapauksen läpikotaisin. Hän kertoo, että kyse on erittäin harvinaisesta tapauksesta: itse asiassa pahimmasta Applen sovelluskaupassa havaitusta tietoturvaongelmasta ikinä.

    Yllättävintä Hyppösen mukaan on se, että rikollista ja epäeettistä toimintaa löytyy nimenomaan Applen sovelluskaupasta, koska yleisesti alalla on ajateltu, että Applella on haittaohjelmia kilpailijoita vähemmän.

    – Vielä yllättävämpää on, että tällainen ongelma löytyy App Storesta, mikä nimenomaan pitäisi olla tarkistettu: että sinne ei haitallisia ohjelmia päädy. Applelta on löytynyt ylipäänsä hyvin harvoin haittaohjelmia. Jotain pientä, mutta ei mitään merkittävää, eli tämä tapaus on nyt pahin, Hyppönen sanoo.

    – Kyse ei ole nyt niinkään tietoturvaongelmasta vaan enemmänkin yksityisyysongelmasta, hän jatkaa.

    Adware Doctor on ollut ostettavissa Applen sovelluskaupan kautta noin viiden dollarin hintaan ja se on kaupan myydyin sovellus hyötysovellusten kategoriassa.

    Epäkohdan havaitsi alun perin tietoturvatutkija Patrick Wardle. Wardle on kertonut, että hän ilmoitti asiasta Applelle kuukausi sitten, mutta ohjelmisto pysyi silti myynnissä viime sunnuntaihin asti, jolloin Apple poisti sovelluksen.

    Patrick Wardle on tuttu mies Mikko Hyppöselle. Hyppönen kertoo, että hän tapasi Wardlen viimeksi syyskuussa, kun hän vieraili Suomessa alan seminaarissa.

    Adware Doctor ei ole ainut mätä hedelmä, huijaavia ohjelmia muitakin

    Hyppönen kertoo, että uutisoinnin keskiössä ollut Adware Doctor ei ole ainoa käynyt hedelmä. Viikonlopun aikana on löytynyt useita samanlaisia mätiä ohjelmia.

    Muut ohjelmat ovat Dr. Unarchiver, Adblock Master, Dr. Cleaner, Open Any Files ja Dr. Antivirus. Adware Doctor on näistä kuudesta suosituin.

    – Nämä ohjelmat näyttävät ihan laillisilta ja tekevät kyllä sitä mitä lupaavatkin ja löytyvät virallisesta Applen Mac Storesta. Mutta taustalla ne keräävät tietoja käyttäjän toiminnasta ja ennen kaikkea web-selaushistoriasta: missä käyttäjä on käynyt, mitä käyttäjä on tehnyt ja milloin. Ohjelma lähettää tiedot, palvelimilleen pois käyttäjän koneelta, Hyppönen selventää huijauksen toimintalogiikkaa.

    Salasanoja nämä ohjelmat eivät tallenna, vaikka sekin olisi Hyppösen mukaan mahdollista.

    – Adware Doctor pyytää käyttäjältä sellaiset oikeudet, että se kyllä voisi kerätä kaikenlaista muutakin tietoa salasanojen lisäksi. Silti pahanteko rajoittuu tiettävästi käyttäjien selailuhistorian vuotamiseen, hän sanoo.

    Hyppösen mukaan toiminnan taustalla on todennäköisesti mekanismi, jolla kerätyt tiedot muutetaan rahaksi.

    – Mitä luultavimmin yhtiö myy varastamansa tiedon eteenpäin datankeräyspalveluille, jotka rakentavat profiileja käyttäjien käyttäytymisestä ja myyvät sen eteenpäin, hän sanoo.

    Webbiselaimen historia on erittäin arvokas mainostajien kannalta, sillä mainostajat tarvitsevat käyttäjien profiileja mainonnan kohdentamista varten.

    – Tämä on sitä samaa, mitä Google yrittää rakentaa, mutta ei se ole pystynyt rakentamaan niin tehokkaasti kuin mitä tällainen ohjelma, joka pyörii koko ajan käyttäjien koneella ja kerää kaikki tiedot, Hyppönen sanoo

    .

    Mikko Hyppönen.YleApple jonkinlainen turvallisuuden perikuva

    Hyppösen mukaan Apple on ollut hyvin turvallinen puhelimissa pyörivän App Storen puolella. Siksi voisi olettaa, että myös tietokoneiden puolella näin pahoja tietoturvaongelmia ei pääsisi läpi järjestelmään.

    Yleisellä tasolla puhelimien käyttöjärjestelmien suojaaminen ja tietokonejärjestelmien suojaamista helpompaa, sillä tietokoneiden järjestelmät ovat avoimempia ja vanhempia, kännykkä- ja tablettijärjestelmät taas on rakennettu suljetummiksi, joten niiden rajoittaminen on helpompaa.

    Hyppösen mukaan Mac-käyttäjät saattavat olla liian sinisilmäisiä.

    – He usein he ajattelevat, että tietoturvasta ei tarvitse kantaa huolta, kun eihän Macillä mitään tieturvaongelmia edes ole. Mutta näinhän asia ei todellisuudessa ole. Macilla kyllä on ongelmia, mutta niitä on vain vähemmän kuin Windowsilla.

    Hyppösen mukaan pääsyy siihen, miksi Applella on vähemmän tietoturvaongelmia kuin Windowsilla on hyvin yksinkertainen: windows-tietokoneita on enemmän kuin mac-tietokoneita.

    – Sama pätee myös kännyköiden puolella. Haittaohjelmia on enemmän androidilla kuin iphonella, sillä android on iphonea yleisempi. Hyökkääjät menevät usein massojen perässä. Ihan kaikki hyökkääjät eivät kuitenkaan mene massojen perissä, kuten nyt nähtiin. Aina välillä voi käydä näinkin, hän jatkaa.

    Poista ohjelmat heti

    Mikäli mainittuja ohjelmia löytyy tietokoneeltasi, kannattaa ne poistaa välittömästi, sillä ohjelmat lähettävät jatkuvasti tietoja eteenpäin. Muita vaihtoehtoja poistamiselle ei ole.

    – Oikeastaan muuta käyttäjä ei voi tehdä, sillä koneesta kerran lähetettyjä tietoja ei takaisin enää saa. Ja koska ohjelmassa ei ole muuta haitallista kuin tietojen lähettäminen eteenpäin, uusia uhreja ei tule, Hyppönen sanoo.

    Tietoturva-asiantuntijan mukaan Applea on kritisoitu tapauksen ympärillä erityisesti hitaasta reagoinnista. Ensimmäiset varoitukset Apple sai aiheesta kuukausi sitten ja se poisti sovelluksen kaupastaan sunnuntaina.

    – Se on kieltämättä hyvin yllättävää, koska Apple tietoturvan ja yksityisyyden kannalta yksi parhaista yhtiöistä. Kun katsotaan näitä isoja Piilaakson jättiläisiä, niin Apple on mun mielestä paras. Ja silti tässä kämmellettiin aika hyvin, että ehkä siellä on Applen päässäkin opittavaa, Hyppönen arvioi tilanteen erityisyyttä ja kummallisuutta.

    Hän kertoo yllättyneensä erityisesti, ei pelkästään tapahtuneesta, vaan siitä, että Applelle raportoidaan asiasta ja heillä kesti kuukausi reagoida.

    – Ehkä siellä on isot jonot tai resurssien puutetta. Nyt julkisen epäonnistumisen jälkeen niitä [resursseja] varmaankin tulee lisää, Hyppönen spekuloi.

    Ylen verkkosivuilla havaittu häiriö

    Ylen verkkosivuilla havaittu häiriö


    Ylen verkkosivuilla osoitteessa yle.fi on havaittu häiriö. Vian takia ongelmia ilmenee Ylen etusivulla, uutisissa ja urheilussa. Häiriö vaikuttaa verkkosivujen lisäksi Yle.fi ja Uutisvahti -sovelluksiin. Yle Areena ja Svenska Yle -palvelut toimivat...

    Ylen verkkosivuilla osoitteessa yle.fi on havaittu häiriö. Vian takia ongelmia ilmenee Ylen etusivulla, uutisissa ja urheilussa.

    Häiriö vaikuttaa verkkosivujen lisäksi Yle.fi ja Uutisvahti -sovelluksiin. Yle Areena ja Svenska Yle -palvelut toimivat sen sijaan normaaliin tapaan.

    Häiriö havaittiin hieman iltakuuden jälkeen. Tällä hetkellä käynnissä on vian selvitys- ja korjaustyöt.

    Toistaiseksi sivusto toimii varajärjestelmän kautta.

    Poliittinen vitsi vei oikeuteen – Venäjällä pohditaan nyt somejakojen rangaistavuutta

    Poliittinen vitsi vei oikeuteen – Venäjällä pohditaan nyt somejakojen rangaistavuutta


    Vuonna 2015 pietarilainen Eduard Nikitin jakoi eteenpäin sosiaalisessa mediassa anekdootin ja pilkkakuvan. Kolme vuotta myöhemmin hän on oikeudessa asian takia. Tapaus on herättänyt Venäjällä keskustelua siitä, kuinka kevein perustein maassa...

    Vuonna 2015 pietarilainen Eduard Nikitin jakoi eteenpäin sosiaalisessa mediassa anekdootin ja pilkkakuvan. Kolme vuotta myöhemmin hän on oikeudessa asian takia.

    Tapaus on herättänyt Venäjällä keskustelua siitä, kuinka kevein perustein maassa nostetaan syytteitä sosiaalisessa mediassa jaetuista sisällöistä.

    Nikitinin jakamassa anekdootissa isä sanoo pojalleen, etteivät tulevat vaalit muuta mitään: Pari kirsikkaa ei tee sontakasasta täytekakkua.

    Pilakuvassa näkyvät paareilla makaavan henkilön jalat ja toisen jalan isoon varpaaseen on solmittu Yrjön nauha, josta tuli Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan aikana keskeinen isänmaallisuuden symboli. Kuvan alla lukee: ”Ainoa hyvä vatnik on kylmä vatnik”.

    Pilkkanimitys vatnik tulee halpaa toppatakkia tarkoittavasta sanasta. Venäjän liberaalipiireissä sillä tarkoitetaan heikosti koulutettua henkilöä, joka sokeasti luottaa vallanpitäjien isänmaallisiin puheisiin.

    Muun muassa tästä syyttäjät vetivät johtopäätöksen, että Nikitin lietsoo vihaa etnisiä venäläisiä vastaan.

    Nikitinin asianajaja luonnehti tapausta ensimmäiseksi vitsistä nostetuksi rikossyytteeksi sitten Leonid Brežnevin aikojen.

    Venäjän rikoslain 282. pykälän rikkominen voi johtaa jopa viiden vuoden vankeustuomioon. Syyttäjä hakee Nikitiniä psykiatriseen pakkohoitoon.

    Nikitin on toiminut opposition Solidaarisuus-liikkeessä. Hän on työtön invalidi ja asuu vanhempiensa luona.

    Viranomaiset iskivät sosiaaliseen mediaan

    Internetmeemien ja -sutkausten uudelleenjakamisesta on Venäjällä nostettu useita rikosjuttuja, jotka ovat herättäneet kummastusta.

    Taustalla on ääriliikehdintää koskevan lainsäädännön laaja-alaisuus ja tulkinnanvaraisuus.

    Venäjän oppositio ja ihmisoikeusaktivistit ovat pitäneet lain epäselvyyttä tarkoituksellisena. Vallanpitäjät voivat käyttää syytöksiä ekstremismistä poliittista oppositiota vastaan.

    Samaan aikaan turvallisuusviranomaiset etsivät hanakasti rikosjuttuja osoittaakseen aktiivisuuttaan.

    Siperiassa Altain alueella Barnaulin kaupungissa 19-vuotias elokuva-alan opiskelija sai syytteen uskonnollisten tunteiden loukkaamisesta, kun hän jakoi Game of Thrones -sarjan hahmon Jon Snow’n kuvaa tekstillä ”Jon Snow nousi kuolleista – totisesti nousi” ortodoksista pääsiäistervehdystä mukaillen.

    Samoin Barnaulissa 23-vuotias nainen sai syytteen ekstremismistä Vkontakteen – Venäjän Facebookiin – tallettamiensa kuvien perusteella.

    Yhdessä kuvista näkyi ristisaatto likaisella tiellä ja tekstissä kuvan sanottiin esittävän Venäjän kahta ongelmaa. Tämä viittaa vanhaan sanontaan huonoista teistä ja typeryksistä (dorogi i duraki). Viranomaiset löysivät naisen Vkontakte-sivuilta myös kuvia, joiden katsottiin halventavan mustia afrikkalaisia.

    Molemmat syytetyt sanovat, että poliisit painostivat heidät tunnustamaan.

    Etelävenäläisessä Stavropolissa opiskelija sai kolmen vuorokauden vankeustuomion jaettuaan VKontakte-sivustolla eteenpäin artikkelia toisen maailmansodan historiaa käsittelevän museon avaamisesta Puolassa. Artikkelin kuvassa museon seinällä näkyi natsien hakaristi.

    "Neuvostoaikana sentään tiedettiin pelisäännöt"

    Venäjän mediassa on jo kerrottu, että kiristäjät käyttävät tilannetta hyväkseen. Rikolliset vaativat varomattomiin internetpostauksiin hairahtuneilta rahaa siitä, etteivät ilmianna näitä viranomaisille.

    Eräissä mediakommenteissa tilanteen katsottiin eroavan neuvostoajoista sikäli, että neuvostokansalaiset sentään tiesivät pelisäännöt ja osasivat varoa vitsien kertomista väärässä seurassa.

    Venäjällä on herättänyt järkytystä myös rikosjuttu, jossa useita nuoria syytetään toiminnasta Novoe Velitšije eli Uusi suuruus -äärijärjestössä.

    Syytettyjen mukaan koko järjestön perusti itse asiassa turvallisuuspalvelu FSB:n agentti Ruslan D., joka myös provosoi nuoria ääriliikehdintään.

    Lakia saatetaan lieventää

    Suositun VKontakte-sivuston omistaja Mail.ru-yhtiö sanoi julkilausumassaan, että viranomaisten reaktiot meemeihin ja uudelleenpostauksiin ovat olleet perusteettoman kovia.

    Yhtiö on vaatinut muutoksia lakiin ja armahdusta epäoikeudenmukaisesti tuomituille. Mail.ru-yhtiön taustalla on miljardööri Ališer Usmanov, jolla tiettävästi on hyvät suhteet Kremliin.

    Vallanpitäjät lupaavat jo muutoksia ylilyönteihin johtaneeseen lainsäädäntöön. Venäjän viestintäministeriö on ilmaissut tukeaan lain lieventämiselle ja presidentin ihmisoikeusneuvosto on laatinut asiasta suosituksen.

    Aiheesta aiemmin:

    Analyysi: "Venäjän WhatsAppissa" pilkataan Putinia ja juorutaan hallinnosta – mutta mitä yritys sulkea Telegram merkitsee venäläisille? 20.4.2018

    Venäjä kiristi netin valvontaa ja kielsi salatut verkot – ”Venäjä on Kiinan tiellä” 21.11.2017

    Sananvapaus Venäjän netissä heikkenee – käyttäjiä pelotellaan jakamalla ankaria tuomioita 29.12.2016

    Venäjä jatkaa sananvapauden rajoittamista internetissä 2.5.2014

    Aiheesta muualla:

    Iltalehti: Meemin julkaisusta voi joutua Venäjällä vankilaan - Eduard Nikitiniä saattaa odottaa jopa kuuden vuoden linnatuomio, eikä hän ole yksin 27.8.2018

    Helsingin yliopistoa piinaa sitkeä huijauskampanja, yli 300 ihmistä antanut tietonsa ulkopuolisille:

    Helsingin yliopistoa piinaa sitkeä huijauskampanja, yli 300 ihmistä antanut tietonsa ulkopuolisille: "Emme ole nähneet moneen vuoteen mitään tällaista"


    Helsingin yliopistoa vaivaa poikkeuksellisen sitkeä ja suuri kalasteluviestikampanja, sanoo yliopiston tietohallintojohtaja Ilkka Siissalo Ylelle. – Emme ole nähneet ainakaan neljään vuoteen mitään tätä mittaluokkaa olevaa. – Viestejä tulee...

    Helsingin yliopistoa vaivaa poikkeuksellisen sitkeä ja suuri kalasteluviestikampanja, sanoo yliopiston tietohallintojohtaja Ilkka Siissalo Ylelle.

    – Emme ole nähneet ainakaan neljään vuoteen mitään tätä mittaluokkaa olevaa.

    – Viestejä tulee hurjaa vauhtia, ja aika moni yliopistolainen on mennyt halpaan ja antanut tunnuksensa näille rikollisille, Siissalo sanoo.

    Hän ei tiedä tarkkaa lukua mutta kertoo sen olevan suurempi kuin kolmesataa.

    – Se on niin iso määrä, että moneen vuoteen ei ole ollut tällaista mittakaavaa tässä asiassa.

    Siissalon mukaan Helsingin yliopisto aikoo tiedottaa nyt "kaikilla mahdollisilla tavoilla" yliopiston 70 000 käyttäjälle, että kukaan ei enää antaisi tunnuksiaan ja salasanojaan ulkopuolisten käyttöön.

    Yliopisto aikoo myös tehdä asiasta rikosilmoituksen poliisille, hän sanoo.

    Siissalon tietojen mukaan kampanjan jäljet johtavat Etelä-Afrikkaan.

    – Tiedän, että näitä on ollut muissakin yliopistoissa ja myös ruotsalaisissa yliopistoissa.

    – Tähän mennessä emme ole havainneet, että rikolliset olisivat tehneet muuta kuin levittäneet tätä edelleen ja lähettäneet ison määrän roskapostia. Mutta kuulin viime viikolla kollegoilta Ruotsista, että siellä on käynyt niin, että kaapattuja sähköpostilaatikoita on tyhjennetty ja sähköpostien palauttamisesta on vaadittu lunnaita, Siissalo sanoo.

    Hänen mukaansa yliopisto havaitsi kalastelukampanjan elokuun puolivälissä.

    Asiasta kirjoitti maanantaina Helsingin Sanomat ja aiemmin myös MTV.

    MTV:n näkemissä viesteissä käyttäjää on esimerkiksi pyydetty klikkaamaan linkkiä salasanan vaihtamista varten.

    Korjaus 27. elokuuta 2018 kello 18.50: Vaihdettu otsikossa ja leipätekstissä sana "rikollinen" sanaan "ulkopuolinen".

    Appelsiininkuorija, papukaijaveitsi ja muoviroskaa – näytä, millaista rihkamaa sinä olet saanut postissa

    Appelsiininkuorija, papukaijaveitsi ja muoviroskaa – näytä, millaista rihkamaa sinä olet saanut postissa


    Suomalaiset saavat mitä erikoisempia yllätyslahjoja verkkokaupoilta. Kyse on usein verkkohuijauksesta, joka tunnetaan maailmalla nimellä brushing. Lähetä meille kuva saamastasi oudosta lahjasta somen kautta #yleverkkolahja tai jutun lopusta...

    Suomalaiset saavat mitä erikoisempia yllätyslahjoja verkkokaupoilta. Kyse on usein verkkohuijauksesta, joka tunnetaan maailmalla nimellä brushing.

    Lähetä meille kuva saamastasi oudosta lahjasta somen kautta #yleverkkolahja tai jutun lopusta löytyvän lomakkeen kautta.

    Ylen kuvajoukkoistuksen pelisäännöt löydät tästä.

    Lue lisää: Suomalaisille tipahtelee hämäriä lahjapaketteja Kiinasta – tuntemattomaan pakettiin liittyy riskejä

    Seurasimme Tubeconia: Vihakommentit toistavat samaa kaavaa, miltä tuntuu olla salakuvauksen kohteena

    Seurasimme Tubeconia: Vihakommentit toistavat samaa kaavaa, miltä tuntuu olla salakuvauksen kohteena


    Helsingin Messukeskuksessa on vielä tänään käynnissä Tubecon-tapahtuma, jossa Youtubesta tunnetut tubettajat pääsevät näkemään fanejaan ja fanit näkemään idolinsa. Yle Kioskin lavalla käytiin lauantaina useita keskusteluja, joissa...

    Helsingin Messukeskuksessa on vielä tänään käynnissä Tubecon-tapahtuma, jossa Youtubesta tunnetut tubettajat pääsevät näkemään fanejaan ja fanit näkemään idolinsa.

    Yle Kioskin lavalla käytiin lauantaina useita keskusteluja, joissa pohditaan muun muassa fanittamisen rajoja ja salakuvauksen kohteeksi joutumista, nettikiusaamista, somen uudenlaista huumoria ja kuinka suhtautua vihakommentteihin ja trollaukseen.

    Kaikki keskustelut voi katsoa Yle Areenasta.

    Perjantaina Kioskin lavalla keskusteltiin siitä, kannattaako somessa enää ottaa kantaa, jos ei halua joutua "paskamyrskyyn" ja kuinka selviää somekohun kohteeksi joutumisesta. Keskustelun voi katsoa Yle Areenasta.

    Tubecon kuvailee tekevänsä tubettamisen ilmiötä näkyväksi ja tunnetuksi yhdessä tubettajien kanssa järjestämällä vuotuisen yhteisöllisen massatapahtuma Tubeconin. Viime vuonna Suomen Tubeconissa kävi 17 500 kävijää.

    Katso alta hetki hetkeltä -seuranta tapahtumasta

    Ylen kysely: Digilaitteiden käyttö monelle tuskaisen hankalaa - Eero Kalevi Kaivola, 86: Tuntuu siltä, että kielikin muuttuu, jos vaihtaa laitteesta toiseen

    Ylen kysely: Digilaitteiden käyttö monelle tuskaisen hankalaa - Eero Kalevi Kaivola, 86: Tuntuu siltä, että kielikin muuttuu, jos vaihtaa laitteesta toiseen


    It-vastaava Jani Ahti on työssään selvittänyt monenlaisia tietotekniikkaan liittyviä murheita. – Ei muisteta salasanoja tai käyttäjätunnuksia. Tutut ohjelmat ovat kadonneet ja ne pitäisi asentaa uudestaan. Paljon on sellaista, että ei kerta...

    It-vastaava Jani Ahti on työssään selvittänyt monenlaisia tietotekniikkaan liittyviä murheita.

    – Ei muisteta salasanoja tai käyttäjätunnuksia. Tutut ohjelmat ovat kadonneet ja ne pitäisi asentaa uudestaan. Paljon on sellaista, että ei kerta kaikkiaan osata käyttää sitä laitetta ja ollaan ihan hukassa.

    Ahti opastaa helsinkiläisessä Maunulan Mediapajassa tietokoneiden, puhelimien ja tablettien käyttöä.

    Ilkka Savolainen treenaa atk-osaamista ja Jani Ahti opastaa helsinkiläisessä Maunulan Mediapajassa.Markku Rantala / Yle

    Pajaan voi poiketa kuka tahansa saamaan apua tai käyttämään ilmaisia tietokoneita.

    Ei kerta kaikkiaan osata käyttää sitä laitetta. Jani Ahti

    Ilkka Savolainen on käymässä ensimmäistä kertaa. Hän toi mukanaan oman läppärinsä, jonka käyttö tuottaa päänvaivaa.

    – Kun olin vielä töissä, atk-osasto hoiti neuvontaa ja työtoverit auttoivat. Eläkeläisenä pitää selvitä kaikesta itse, Savolainen sanoo.

    Taloustutkimus selvitti Ylen toimeksiannosta, minkälaista opastusta suomalaiset tarvitsevat ja saavat verkko- ja digitaidoissa.

    Haastateltavana oli 1018 iältään 35-65-vuotiasta suomalaista eri puolilta maata.

    Neljä viidestä eli 82 prosenttia auttaa läheisiään ainakin joskus.

    Tutkimuksen mukaan eniten autetaan yli 60-vuotiaita perheenjäseniä tai sukulaisia.

    Vaikeat laitteet ja termit

    Digitukea tarvitaan niin tietokoneen, älypuhelimen kuin tabletinkin käytössä.

    Hilppa Hyrkäs / Yle Uutisgrafiikka

    – Kerran melkein kaksi tuntia selostin, miten tekstiviesti lähetetään. Se tuli moneen kertaan kirjoitettua ylös, mutta en tiedä, onnistuiko se sitten koskaan myöhemmin, It-vastaava Jani Ahti muistelee.

    86-vuotias Eero Kalevi Kaivola käyttää tietokonetta kirjoittamiseen, kuvien käsittelyyn, tiedonhakuun, viestintään ja muistikirjana. Aina hänkään ei selviä ongelmitta. Erityisesti harmittaa laitteiden "erilaisuus".

    Siellä on kaiken maailman uusia termejä. Eero Kalevi Kaivola

    – Tuntuu siltä, että kielikin muuttuu, jos vaihtaa laitteesta toiseen. Siellä on kaiken maailman uusia termejä, Kaivola toteaa.

    Myös selvityksessä kävi ilmi, että auttajien mielestä opastamisesta tulee hankalaa, jos autettava ei ymmärrä käytettyjä sanoja. Auttajat eivät jaksaisi toistaa samoja asioita yhä uudestaan.

    Sähköpostin käyttö kangertaa

    Apua kaivataan sähköpostien, viranomaispalveluiden ja verkkopankkiasioiden hoitamisessa.

    Yle Uutisgrafiikka

    – Osaksi oppiminen on asennekysymys. Ei oikein haluaisi opetella aina uusia asioita. Mieluummin tekisi vanhalla tavalla ja pääsisi helpommalla, Ilkka Savolainen myöntää.

    Ei haluaisi opetella aina uusia asioita. Ilkka Savolainen

    Suurimpia esteitä taitojen omaksumisessa ovat vaikeat laitteet ja sovellukset, kiinnostuksen sekä avun puute.

    Yle Uutisgrafiikka

    Myös fyysiset rajoitteet voivat vaikeuttaa laitteiden käyttöä. Jani Ahti on työssään huomannut saman.

    – Hankalinta on, jos henkilöllä on vaikeuksia motoriikassa tai hän ei näe kunnolla. Näytön näpäyttäminen voi olla ylivoimainen tehtävä. Sitä painetaan liian kauan tai sormi vipattaa eikä osu oikeaan kohtaan.

    Tutkimuksessa myös kysyttiin, kenen kuuluisi auttaa, jos homma ei luonnistu omin voimin. Vastaajista suurin osa (67 %) ajattelee, että se kuuluu perheenjäsenille ja sukulaisille.

    Ylen kampanja avuksi

    Suomessa on arviolta satojatuhansia digitukea tarvitsevia. Ylen maanantaina alkava, kuukauden kestävä Nettiä ikä kaikki -kampanja kannustaa auttamaan heitä.

    – Me haastamme kaikki vähänkään digitaitoiset suomalaiset auttamaan omia läheisiään helppojen ja hyödyllisten digitaitojen kanssa. Voi esimerkiksi auttaa luomaan sähköpostiosoitteen tai käyttämään Yle Areenaa, kampanjavastaava Katja Solla sanoo.

    Hänestä on yllättävää, kuinka suuri joukko ihmisiä on edelleen nettisisältöjen saavuttamattomissa.

    – Olemme tehneet monia selkeitä ja helppoja ohjeita Ylen nettisivuille. Kerromme myös, miten vanhempaa henkilöä kannattaisi opastaa: vähän rauhallisemmin, asioita toistaen ja yksi asia kerrallaan.

    Lue myös:

    Ylen Nettiä ikä kaikki- kampanja

    Kampanjan haaste

    Millainen netti ekaluokkalaisen älypuhelimeen? Voit säästää rahaa näillä asiantuntijoiden vinkeillä

    Millainen netti ekaluokkalaisen älypuhelimeen? Voit säästää rahaa näillä asiantuntijoiden vinkeillä


    Vanhemmat voivat säästää selvää rahaa koulun aloittavan lapsen puhelinliittymän valinnassa. Näin sanoo tietoverkkoihin perehtynyt Aalto-yliopiston professori Jukka Manner. Hän kehottaa vanhempia pohtimaan, mitä lapsi tosiasiassa tekee...

    Vanhemmat voivat säästää selvää rahaa koulun aloittavan lapsen puhelinliittymän valinnassa. Näin sanoo tietoverkkoihin perehtynyt Aalto-yliopiston professori Jukka Manner.

    Hän kehottaa vanhempia pohtimaan, mitä lapsi tosiasiassa tekee älypuhelimen nettiyhteydellä kodin langattoman verkon ulkopuolella.

    Mannerin mukaan pohjimmiltaan ekaluokkalaisen mobiiliviestinnän tarpeet ovat yksinkertaisia: Älypuhelimella täytyy voida soittaa, lähettää WhatsApp-viestejä ja kenties jakaa oma sijainti vanhemmalle.

    – WhatsApp ja sijainnin jakaminen toimivat 0,256 megabitin liittymällä ihan hyvin, Manner huomauttaa.

    Liittymä, jossa netin maksiminopeus on 0,256 megabittiä per sekunti (Mbit/s), on tällä haavaa hitain markkinoilla oleva yhteys älypuhelimiin. Kaikki operaattorit eivät tätä enää edes tarjoa.

    Entä mitä tehdä, kun teleoperaattorin tiskillä myyjä mainostaa nopeaa ja rajatonta mobiiliyhteyttä mainitsemalla, että lapset tykkäävät katsoa videoita suoratoistopalveluista?

    Erityisesti teräväpiirtoinen videokuva vaatii nopeutta ja rohmuaa myös rutkasti dataa.

    Mannerin mukaan vanhempien on syytä miettiä, pitääkö lapsen ylipäätään katsoa vaikkapa YouTubea koulumatkalla tai kaverin luona?

    – Riittäisikö se, että videot pyörivät kotona, jossa yhdellä nopealla yhteydellä videoita katsoo koko perhe? kysyy Manner.

    Mannerin mukaan tässä on myös se hyvä puoli, että kotona vanhempien on helpompi valvoa ja auttaa lasta netinkäytössä.

    Järeän liittymän vuosikulut voivat yllättää

    Suomessa 0,256–1 megabitin liittymän, ilman datakattoa, saa alle kymmenellä eurolla kuussa perinteisiltä operaattoreilta.

    Toisaalta uutena tulokkaana teleoperaattori Moi kauppaa samassa hintaluokassa maksiminopeudeltaan sadan megan liittymää, mutta siinä datasiirrolle on yläraja.

    Telian, Elisan ja DNA:n nopeista sadan megan rajattomista liittymistä täytyy pulittaa karkeasti ottaen 20–30 euroa kuussa.

    Tällöin liittymän kulut nousevat jo satoihin euroihin vuodessa per lapsi.

    – Totta kai jotkut vanhemmat haluavat olla huolettomia ja maksavat 25–30 euroa kuukaudessa, jolloin kaikki on rajatonta. Mutta pieni lapsi ei soittele, tekstaile ja käytä nettiä jatkuvasti, jolloin maksetaan turhasta, Manner sanoo.

    Myös Viestintäviraston kehityspäällikkö Joonas Orkola toppuuttelee nopeimpien yhteyksien tarvetta pienillä koululaisilla.

    – Ohjenuorana voisi olla se, että jos liittymässä on muutamia megoja nopeutta, niin sen pitäisi pääosin riittää. Jos koetaan, ettei se riitä, niin nopeutta on helppo nostaa myöhemmin, Orkola painottaa.

    Perinteiset teleoperaattorit markkinoivat lapsen ensimmäiseksi liittymäksi tyypillisesti pakettia, jossa on rajaton tiedonsiirto ja maksiminopeus liikkuu 1–2 megan haarukassa.

    – Yhteydenpitoon se toki riittää, tiedonsiirtorajat eivät tule vastaan. Useimmissa tapauksissa 1–2 megaa riittää myös videon katseluun matkapuhelimen pieneltä ruudulta, Orkola sanoo.

    Professori Mannerin mukaan 1–2 megan nopeudella nettisivut latautuvat, tosin hitaahkosti, ja valtaosa peleistä toimii.

    Liittymät maksavat operaattorista ja liittymätyypistä riippuen noin 8–15 euroa kuussa.

    Huippuyhteydet tarpeettomia lapselle

    Osaa vanhemmista tuntuu myös huolettavan datarajojen paukkuminen halvemmissa liittymissä. Manner muistuttaa, että suomalaisten mobiilidatan käytön mediaani (lukujoukon keskimmäinen arvo) on noin kolme gigaa.

    Käytännössä se tarkoittaa sitä, että puolet suomalaisista kuluttaa mobiilidataa henkilökohtaisilla laitteilla kolme gigaa tai vähemmän per kuukausi.

    Keskiarvo huitelee tiettävästi jo yli kymmenessä gigassa, mutta keskiarvoa nostaa harvalukuinen suurkuluttajien joukko.

    Mannerin mukaan pienet koululaiset eivät käytännössä tarvitse rajattomia tiedonsiirtopaketteja ja sadan megan nopeuksia mihinkään kodin ulkopuolella.

    – Meillä on tehty se ratkaisu, että netin käyttö tapahtuu pääosin kotona, jolloin lapsi ei oikeasti tarvitse henkilökohtaisia huippunopeita yhteyksiä.

    Manner kehottaakin vanhempia panostamaan mieluummin hyvää älypuhelimeen, jossa on riittävästi muistia kuin järeään liittymään.

    Pienellä muistilla varustettuihin halpoihin älypuhelimiin kun ei tahdo mahtua käyttöjärjestelmän lisäksi kovinkaan paljon sovelluksia, valokuvia ja videoita.

    Lohkoketjuun avattiin

    Lohkoketjuun avattiin "salamurhamarkkinat" Trumpille, Putinille ja muille tunnetuille henkilöille – Professori: "Tällaisesta pitää pysyä erossa"


    Lohkoketjuteknologian on ennustettu mullistavan monia eri elämänaloja. Nyt erääseen lohkoketjuun on luotu niin sanotut "salamurhamarkkinat". Heinäkuun alkupuolella avattu Augur on maailman ensimmäinen lohkoketjuun perustuva alusta...

    Lohkoketjuteknologian on ennustettu mullistavan monia eri elämänaloja. Nyt erääseen lohkoketjuun on luotu niin sanotut "salamurhamarkkinat".

    Heinäkuun alkupuolella avattu Augur on maailman ensimmäinen lohkoketjuun perustuva alusta ennustemarkkinoille. Protokollan on kehittänyt voittoa tavoittelematon Forecast Foundation.

    Ennustemarkkinoiden idea on, että suuret väkijoukot tuottavat tarkemman ennustuksen jostain asiasta kuin yksittäiset analyytikot.

    Käytännössä Ethereum-lohkoketjun päälle rakennettu Augur on vertaisverkossa toimiva vedonlyöntialusta, jossa käyttäjät voivat luoda vetoja ja asettaa panoksia reaalimaailman tapahtumiin liittyvistä ennustuksista. Vedot toteutetaan Ethereumin kryptorahakkeella etherillä.

    Augurissa voi veikata esimerkiksi sitä, ylittääkö kullan hinta 1 350 dollaria unssilta tämän vuoden lopussa ja saako Donald Trump Nobelin rauhanpalkinnon ensimmäisen presidenttikautensa aikana.

    Teoriassa alustalle luodut vedot eivät ole minkään tahon hallinnassa.

    Augurin alustalla vedot toteutetaan kryptorahake etherillä.AOPVetoja julkisuuden henkilöiden kuolemista

    Augurin käyttäjät ovat jo luoneet alustalle erittäin kyseenalaisia vetoja joidenkin julkisuuden henkilöiden kuolemista ja murhista. Tällaista vedonlyöntiä kutsutaan nimellä ”assassination market” eli salamurhamarkkina.

    Vedonlyönnin kohteena ovat muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Venäjän presidentti Vladimir Putin, senaattori John McCain, Amazon-verkkokaupan perustaja Jeff Bezos, näyttelijä Betty White ja suursijoittaja Warren Buffett.

    Lisäksi alustalla voi lyödä vetoa esimerkiksi siitä, tapahtuuko Yhdysvalloissa joukkoampuminen tai suuri terrori-isku.

    Kuvakaappaus: Yle Uutisgrafiikka

    Vedonlyönti jonkun henkilön kuolemasta voisi kannustaa jonkin tahon toteuttamaan salamurhan, koska murhaaja voisi tienata verityöllään.

    Lohkoketjualaan seuraavan CoinDesk-sivuston mukaan Augurin tapauksessa salamurhamarkkina toimisi siten, että murhan tilaaja loisi vedon jonkun henkilön kuolemasta.

    Sen jälkeen tilaaja tai tilaajat asettaisivat suuret panokset sen puolesta, ettei kyseinen henkilö kuole. Tämä summa toimisi palkkiona tappajalle.

    SalamurhamarkkinatAmerikkalainen kryptoanarkisti Jim Bell hahmotteli salamurhamarkkinoiden ideaa vuonna 1995 julkaistussa esseessään Assassination Politics eli Salamurhapolitiikka.Bell luonnosteli tekstissä teknologiaan perustuvia keinoja, joiden avulla anonyymit henkilöt voisivat rahoittaa netin kautta kansalaisten oikeuksia loukkaavien viranomaisten salamurhia.Rahoittajien ja murhan toteuttajan anonyymiyden takaisivat moderni salausteknologia ja digitaalinen raha.

    Lähteet: Wired, Assassination Politics -teksti

    Murhaaja puolestaan asettaisi suuren panoksen uhrin kuoleman puolesta, toteuttaisi salamurhan ja lunastaisi voittopotin itselleen. Kyseessä olisi siis eräänlainen salamurhan joukkorahoitus.

    Rahavirtoja olisi vaikea jäljittää, koska arvonsiirrot tapahtuvat kryptorahakkeilla. Vastuun todistaminen rahoittajien osalta olisi hankalaa.

    Toistaiseksi moni Augurin käyttäjä ei ole kuitenkaan ryhtynyt veikkaamaan julkisuuden henkilöiden kuolemilla.

    Suojelupoliisin viestintäasiantuntija Anni Lehtonen kertoo, että Supo on tietoinen toiminnasta, vaikka tämäntyyppiset asiat eivät kuulu varsinaisesti Suojelupoliisin toimenkuvaan.

    Jos tietoon tulisi esimerkiksi vedonlyönti Suomessa tapahtuvan terrori-iskun päivämäärästä, niin Supo arvioisi turvallisuusuhan konkreettisuuden.

    – Tarvittavat turvallisuustoimenpiteet mitoitetaan uhka-arvioidemme perusteella, Lehtonen sanoo.

    Kuvakaappaus: Yle UutisgrafiikkaProfessori kehottaa jättämään vedonlyönnit väliin

    Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen arvioi, että vedonlyönti jonkun ihmisen kuolemasta tai tällaisen vedon avaaminen voisi täyttää rikoksen tunnusmerkit joissain tapauksissa.

    Tolvasen mukaan on kuitenkin vaikea löytää rikosnimikettä liittyen vedonlyöntiin ihmisen kuolemasta tai terroriteon todennäköisyydestä, koska vedonlyönnissä ei suoranaisesti kehoteta mihinkään rikokseen.

    – Lähinnä toisen ihmisen kuolemalla spekulointi voisi olla kunnianloukkaus, jos katsottaisiin, että se on omiaan saattamaan ihmisen halveksunnan alaiseksi, Tolvanen sanoo.

    Hän katsoo, että henkilön kuolemaa koskevan vedon avaaminen voisi olla mahdollista katsoa kehottamiseksi rikoksen tekemiseen tai avunannoksi rikokseen.

    Silloin vastaan tulisi tahallisuuskysymysten arviointi. Eli onko vedon vireille pannut henkilö pitänyt varsin todennäköisenä, että joku alkaa toteuttaa ennustetta.

    – Tällaisesta pitää pysyä erossa. Ei ihmisen tappamisesta ole syytä todellakaan vedonlyöntiä järjestää eikä sellaiseen osallistua. Sellaisen neuvon antaisin, että näistä kun pysyy erossa, niin ei ole mitään riskiä olemassa, Tolvanen sanoo.

    Hän painottaa puhuvansa Suomen lainsäädännön näkökulmasta. Joissain maissa lainsäädäntö voi olla ankarampaa tältä osin.

    Kehittäjät kiistävät vastuunsa

    Augurin kehittänyt Forecast Foundation ei omien sanojensa mukaan omista tai johda Auguria eikä saa maksuja alustan käytöstä.

    Kehittäjillä ei myöskään ole hallussaan Augurin käyttäjien henkilötietoja. Forecast Foundation sanoo ainoastaan tukevansa ja kehittävänsä Augur-protokollaa.

    Augurin verkkosivujen mukaan käyttäjien täytyy itse huolehtia, että heidän toimensa noudattavat lakeja. Sivuilla painotetaan, että käyttäjät toimivat alustalla omalla vastuullaan.

    Auguriin on rakennettu valvontamekanismi, jossa reporttereiksi kutsutut yksilöt vahvistavat vetojen tulokset. He voivat myös merkitä vetoja pätemättömiksi, jolloin niistä ei makseta voittoja.

    Siitä ei ole kuitenkaan takeita, estäisivätkö reportterit henkilöiden kuolemia koskevista vedoista saatujen voittojen tilittämisen vedonlyöjille.

    Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan ei ole varmaa, voisiko Forecast Foundation paeta oikeudellista vastuuta, jos joku intoutuisi tekemään jotain rikollista alustalle luotujen vetojen perusteella.

    – Nämä ovat uusia asioita, eikä näihin ole vielä otettu kantaa missään oikeuslaitoksessa.

    Auguriin avatut vedot löytyvät Predictions.Global-sivustolta. Tämän jutun kirjoitushetkellä vetoihin oli kiinnitetty panokseksi yhteensä noin 1,5 miljoonaa dollaria. Yhteensä vetoja oli noin 700 kappaletta. Salamurhamarkkinoiksi luokiteltavat vedot on sensuroitu sivustolta.

    Lue myös:

    Lohkoketjut demokratisoivat internetin ja mullistavat maailman – mutta huomaammeko mitään?

    Yle Kryptolaaksossa: Esineiden internetissä jääkaappisikin tuottaa arvokasta tietoa – Tulevaisuudessa voit myydä laitteidesi tuottaman datan

    Facebook kärsi Euroopassa käyttäjäkadosta, kurssi rojahti – Päästrategi: Teknologiayhtiöiden hurjin kasvuvauhti ehkä nähty

    Facebook kärsi Euroopassa käyttäjäkadosta, kurssi rojahti – Päästrategi: Teknologiayhtiöiden hurjin kasvuvauhti ehkä nähty


    Varsinkin Yhdysvalloissa pörssinousua vetäneiden suurten teknologiayhtiöiden kovin kasvuvauhti alkaa kenties hiipua, pohtii Nordean päästrategi Lippo Suominen. Merkkejä tästä saattoi nähdä, kun Facebook julkaisi tuloksensa. Yhtiön voitto jäi...

    Varsinkin Yhdysvalloissa pörssinousua vetäneiden suurten teknologiayhtiöiden kovin kasvuvauhti alkaa kenties hiipua, pohtii Nordean päästrategi Lippo Suominen.

    Merkkejä tästä saattoi nähdä, kun Facebook julkaisi tuloksensa. Yhtiön voitto jäi odotuksia pienemmäksi, vaikka kasvoikin 31 prosentilla ja nousi 5,1 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Myös käyttäjämäärät kasvoivat odotuksia vähemmän.

    Tulosjulkistuksen jälkeen Facebookin osake laski jälkipörssissä 24 prosenttia. Kauppalehti on kuvaillut laskua yhdeksi suurimmista markkina-arvon pudotuksista.

    Kasvu ei jatkune yhtä vauhdikkaasti

    Suominen muistuttaa vanhasta sanonnasta: se, mikä menee ylös, voi tulla myös alas.

    – Facebookilla menee ihan hyvin mutta ei ehkä ihan niin hyvin mitä uskottiin ja toivottiin. Kun on pitkä voittokulku takana, pienetkin pettymykset aiheuttavat joskus tosi isoja liikkeitä, Suominen sanoo.

    Nordean Lippo SuominenMarkku Rantala / Yle

    Hän toteaa Facebookin olevan edelleen maailman johtavia yhtiöitä, mutta sen hurjin kasvuvauhti alkaa ehkä olla takana. Yhtiön kustannukset ovat myös kasvaneet.

    Niin sanotut FAANG-yhtiöt eli Facebook, Amazon, Apple, Netflix ja Google ovat vetäneet maailman pörssejä nousuun. Ennen alamäkeä Facebook vastasi markkina-arvoltaan yksin lähes kolmea Helsingin pörssiä.

    Tarttuuko Facebookin heilunta myös muihin suuriin teknologiayhtiöihin? Suominen pitää tätä sikäli mahdollisena, kun yhtiöiden markkina-arvot ovat nousseet voimakkaasti viime vuodet ja ovat jo niin korkealla, ettei samalla vauhdilla enää voine kasvaa.

    Euroopassa Facebook menetti käyttäjiä

    Yhtenä valopilkkuna Facebookille pidetään uutistoimisto AP:n mukaan Instagramia, kuvienjakopalvelua jonka yhtiö osti vuonna 2012. Instagramilla on jo yli miljardi käyttäjää.

    Euroopassa Facebookin käyttäjämäärä kääntyi laskuun. Palvelulta on karsiutunut kolme miljoonaa päivittäistä käyttäjää.

    Yhtiölle ennakoidaan tulevan lisää kuluja, kun se yrittää keksiä keinoja estää valheellisten tietojen levittämistä palveluissaan. Esimerkiksi Intiassa on ollut useita tapauksia, joissa WhatsAppissa levitetyt väärät tiedot ovat johtaneet joukkolynkkauksiin.

    Maailmanlaajuisesti yhtiö kehui, että sen eri sovellusten eli myös Instagramin ja pikaviestipalveluiden Messengerin ja WhatsAppin kautta yli 2,5 miljardia ihmistä on päivittäin yhteydessä toisiinsa.

    Analyytikot kuitenkin pitävät yhtiölle vaikeana sitä, että käyttäjien ajanvietto kasvaa pikaviestipalveluissa, joista mainostulojen saaminen on vaikeampaa. Facebookia on kolhinut kevään mittaan myös kohu Cambridge Analytican luvatta hyödyntämistä käyttäjätiedoista.

    Muita uutisia aiheesta

    Analyysi: Miksi Google sai EU:lta jättisakot, kun Apple saa toimia samalla tavalla?

    Maksaisitko laskusi ja lainasi WhatsAppissa tai Messengerissä – Kohta se onnistuu myös Suomessa, mutta onko maksaminen turvallista?

    Algoritmit mullistavat verkkokaupan – ne tietävät jo nyt mitä juuri sinä aiot ostaa ensi viikolla

    Kyllä, algoritmit uhkaavat demokratiaa – Valta luisuu some-miljardööreille

    Suomen tietosuojalain viivästyminen vaikeuttaa nuorten kännykkä- ja nettikäyttöä – Googlekin nostanut palveluidensa ikärajan 16 vuoteen

    Suomen tietosuojalain viivästyminen vaikeuttaa nuorten kännykkä- ja nettikäyttöä – Googlekin nostanut palveluidensa ikärajan 16 vuoteen


    Google-tilin luominen ei onnistu – näin palvelu ilmoittaa, kun tilin yrittää luoda alle 16-vuotiaalle. Google on nostanut ikärajan Suomessa ja suuressa osassa Eurooppaa 16 vuoteen. Aiemmin myös pikaviestipalvelu Whatsapp on nostanut Euroopassa...

    Google-tilin luominen ei onnistu – näin palvelu ilmoittaa, kun tilin yrittää luoda alle 16-vuotiaalle. Google on nostanut ikärajan Suomessa ja suuressa osassa Eurooppaa 16 vuoteen.

    Aiemmin myös pikaviestipalvelu Whatsapp on nostanut Euroopassa ikärajan kuuteentoista. Facebook ja Instagram ovat säilyttäneet omat 13 vuoden ikärajansa.

    – Näyttäisi siltä, että kun tietosuoja-asetuksesta kohistiin niin paljon, niin moni etenkin yhdysvaltalainen yritys hieman ylireagoi. Jos tilannetta halutaan korjata eli ikärajaa laskea niin siihen yhtiö tarvitsee lainsäädännön, mikä meiltä nyt puuttuu, arvioi tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

    Liikkumavaraa olisi

    Toukokuussa voimaan tulleessa EU:n tietosuoja-asetuksessa yleinen ikäraja tietoyhteiskunnan palveluille on 16 vuotta. Niillä tarkoitetaan maksullisia palveluita, mutta enää tämä ei tarkoita vain rahaa, vaan myös henkilötietojen luovuttamista. Tietosuoja-asetus jättää kuitenkin kansallista liikkumavaraa ikärajan määrittämiseen 13-16 vuoden välille.

    Tilanne on kansalaisten, yritysten ja myös meidän valvovien viranomaisten osalta hyvin epätyydyttävä. tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio

    Joissakin maissa, kuten Ruotsissa ja Iso-Britanniassa ikäraja on alennettu 13:een, ja Google noudattaa näitä maakohtaisia, lailla vahvistettuja ikärajoja. Jos lakia ei ole, oletusikäraja on 16 vuotta. Suomikin aikoo laskea ikärajan 13:een, mutta Suomen oman tietosuojalain asettaminen on viivästynyt.

    – Kansallinen parlamentti on vahvistanut Englannissa ja Ruotsissa jo lait, Suomessa se vielä viipyy. Toivon, että tietosuojalaki tulisi mahdollisimman nopeasti voimaan ja hyväksytyksi ja tällaisista epäselvistä tilanteista päästään eroon. Tilanne on kansalaisten, yritysten ja myös meidän valvovien viranomaisten osalta hyvin epätyydyttävä, Aarnio toteaa.

    Esimerkkejä eri maiden lailla vahvistetuista ikärajoista tietoyhteiskuntapalveluiden käytölle

    Tanska 13 vuotta

    Ruotsi 13 vuotta

    Iso-Britannia 13 vuotta

    Itävalta 14 vuotta

    Irlanti 16 vuotta

    Alankomaat 16 vuotta

    Lähde: Better Internet for Kids

    Tietosuojalakia saatetaan joutua odottamaan vielä pitkään. Se on palautettu perustuslakivaliokuntaan, ja lain hyväksyminen menee todennäköisesti aikaisintaan loppuvuoteen. Alun perin sen piti tulla voimaan samaan aikaan kuin EU:n tietosuoja-asetuskin, eli 25. toukokuuta.

    Google ei kommentoi

    Google-tilin avulla käytetään muun muassa sähköpostia, Android-puhelinten monia sovelluksia ja Youtubea.

    Amerikkalaisyhtiön oma ikäraja tilien käytölle on 13 vuotta, ja niin se on ollut Suomessakin ennen kuin tietosuoja-asetus astui voimaan. Whatsapp pyysi käyttäjiään vahvistamaan, että on yli 16-vuotias, kun ikäraja muuttui – mutta toistaiseksi Google ei ole lähestynyt aiemmin luotujen tilien käyttäjiä.

    Google kieltäytyi Ylen haastattelupyynnöstä. Yhtiö vahvisti kuitenkin lyhyesti sähköpostilla noudattavansa kunkin maan asettamia ikärajoja.

    Suomen tietosuojavaltuutetun mielestä on hyvä, että Suomi on laskemassa tietoyhteiskunnan palvelujen käytön ikärajan 13 vuoteen. Hän näkee, että nykypäivänä 16 vuotta on liian korkea raja.

    – Kouluissa opetetaan ohjelmointia ja koulutaival päättyy sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Jos se maailma jätettäisiin ikävuosiin 16-18, että nuorten pitäisi tulla digitaalisen maailman täysivaltaisiksi toimijoiksi kahdessa vuodessa - niin se on ihan kohtuuton vaatimus.

    Känniviestejä, epäsopivia hymiöitä ja väärälle ihmiselle lähetettyjä viestejä – katso vinkit työpaikan chattiin

    Känniviestejä, epäsopivia hymiöitä ja väärälle ihmiselle lähetettyjä viestejä – katso vinkit työpaikan chattiin


    Yhä useampi hoitaa työasioita kollegoiden kanssa pikaviestien välityksellä. Esimerkiksi Verohallinnossa pikaviestejä lähetettiin vuonna 2017 yli 20-kertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Parhaimmillaan pikaviesti säästää aikaa, kun...

    Yhä useampi hoitaa työasioita kollegoiden kanssa pikaviestien välityksellä. Esimerkiksi Verohallinnossa pikaviestejä lähetettiin vuonna 2017 yli 20-kertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

    Parhaimmillaan pikaviesti säästää aikaa, kun työkaveria ei tarvitse etsiä käsiinsä, eikä jaaritella turhia puhelimessa.

    Aina kommunikointi pikaviestien välityksellä ei suju ongelmattomasti. Kysyimme lukijoilta, millaisiin kinkkisiin tilanteisiin he ovat chateissa joutuneet.

    Tarvitseeko koko ajan olla saatavilla? Ei välttämättä

    Kansa on kovin kahtiajakautunut: toiset tykkäävät chattien tuomasta lisästä työpaikalla, toiset eivät. Tämä kahtiajakoisuus yllätti tutkimusta tehneen tutkijatohtori Essi Pöyryn.

    Näytölle ponnahtavissa pikaviesteissä on sekä hyvät että huonot puolensa. Joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi työn tehokkuus ja tuottavuus lisääntyy, kun työpaikalla käytetään pikaviestipalveluita. Tämän allekirjoittaa esimerkiksi Riihimäen kaupungin muutosjohtaja Matti Muukkonen. Hänen mukaansa selvää säästöä saadaan, kun esimerkiksi osa kaupungin kokouksista on järjestetty videopuhelun välityksellä.

    Tutkijatohtorin mukaan riippuu kuitenkin paljon työstä, kuinka paljon työpaikalla todella hyödytään pikaviestien käytöstä.

    – Jos on ollut tapana soitella, niin sittenhän työnteko kyllä nopeutuu. Kenties eniten hyödytään aloilla, jolla tietoa vaihdetaan runsaasti ja työtä tehdään ryhmissä, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Pöyry.

    Etätöitä tekeville pikaviestipalveluiden lisääntyminen voi olla hyvä juttu, ainakin yhteisöllisyyden kannalta.

    – Paljon yksin työtä tekevällä voi olla henkireikä, että voi olla yhteydessä muihin. Ihmiset eri kaupungeissa voivat kokea yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja tieto kulkee.

    Jos työ vaatii keskittymistä, saattavat saapuvat viestit häiritä työtä. Tällöin tulisi miettiä, onko tarpeellista olla koko ajan pikaviestin tavoitettavissa.

    – Ihmisen täytyisi voida valita, että chattia pidetään auki vaikka vain iltapäivisin ja aamupäivisin keskityn kirjoitushommiin, sanoo Pöyry.

    Pöyryn mukaan työnohjauksessakin tulisi silloin miettiä, patistetaanko työntekijöitä jatkuvaan viestittelyyn.

    – Ihmisten pitäisi olla tietoisia näiden palveluiden vaikutuksista omaan työhön ja työtyytyväisyyteen.

    Mokia tulee, ennen kuin ihmiset tottuvat pikaviesteihin

    Ylen kyselyn mukaan mokia sattuu, kun kiireessä viestitään. On aivan normaalia, että uuden viestintävälineen kanssa on hämminkiä, ennen kuin väline vakiintuu arkiseen käyttöön, lohduttaa Pöyry.

    Hyvä esimerkki tästä on sähköposti: meille kaikille on muodostunut käsitys siitä, miten sähköposti aloitetaan ja missä ajassa sähköpostiin pitää vastata.

    – Pikku hiljaa syntyy sosiaalinen käsitys siitä, miten nopeasti pitää vastata, millaista kieltä ja mitä emojeita voi laittaa. Vielä tämä viestintätapa ei ole vakiintunut ja siihen nämä mokatkin liittyvät.

    Miten käyttäytyä työpaikan chatissa? Nappaa tästä vinkit

    1. Hymiöllä kerrot viestisi sävyn :)

    Hymiö tai emoji kertoo, mihin sävyyn viesti on kirjoitettu; esimerkiksi sarkastisesti vai otsa rypyssä. Toisaalta väärällä emojilla voi vesittää koko sanomansa.

    – Hymiöllä voidaan pehmentää viestiä. Joku on tehnyt testin, että viikon ajan ei laittanut yhteenkään pikaviestiin hymiöitä. Kaikki hänen viestinsä ymmärrettiin tylyinä, sanoo markkinointiyritys MBE:n sisältöstrategi Aino Pokela.

    Hymiöitä tai emojeita käyttäessä on tärkeää, että toinen osapuoli on samalla aaltopituudella ja että yhteydenpito on hieman keveämmällä asteella.

    Kannattaa myös muistaa, että esimerkiksi eri puhelinvalmistajilla emojit näyttävät erilaisilta.

    2. Chatissa saa olla hauska, mutta varo sarkasmin sudenkuoppia

    Chatissa saa olla hauska. Kannattaakin kuitenkin pitää mielessä, ettei esimerkiksi sarkasmi ole aina helppoa kasvotustenkaan – saati kirjoitettuna.

    – Tällainen viestiminen riippuu hirveästi ihmisistä ja siitä kemiasta. Että voiko heittää heti levotonta läpyskää vai pitääkö olla aluksi virallisempi. Sanon aina, että välineessä välineen tavalla. Sosiaaliseen mediaan kuuluu sellainen kepeys, sanoo Pokela.

    Kenties on kuitenkin turvallinen vaihtoehto luoda ensin jonkinlainen suhde työkaveriin, ennen kuin päätyy hauskuuttamaan tätä chatin puolella.

    3. Kun mokaat, pyydä anteeksi

    – Kun tulee mokattua, pyydetään anteeksi, sanoo Pokela.

    Hän neuvoo, että anteeksipyyntö tulisi tehdä siinä kanavassa, missä on tullut töppäiltyä. Varsinkin, jos moni on nähnyt mokailut, on hyvä tehdä koko porukalle selväksi, että on pahoillaan.

    – Sitten pyydetään siinä välineessä anteeksi. Ja jos loukkaa jotakuta henkilökohtaisesti, niin sitten tietysti aina myös kasvotusten.

    4. Kysymys- ja huutomerkit???!??!

    Jotkut ärtyvät somessa 'huutamisesta' ja liiallisesta merkkien käytöstä.

    Pokela muistuttaa chattailyn perussäännöistä. Isot kirjaimet ja huutomerkit mielletään helposti huutamisena.

    – Ne ovat tehokeinoja, joita pitää käyttää tehokeinoina eikä viljellä joka paikkaan.

    5. Onks pakko vastata?

    On, sanoo Pokela.

    Useimmat pikaviestipalvelut lähettävät "lukukuittauksen". Se ei kuitenkaan Pokelan mukaan ole riittävä merkki siitä, että asia on mennyt perille.

    – Jos työyhteisössä kerrotaan jokin asia tiedoksi tai joku antaa työtehtävän, niin täytyyhän se kuitata, että ok, hoidan tämän.

    6. Muista, kuka on pomo

    Aino Pokela suosittelee muistamaan esimies-alais-suhteet. Alainen voi viestiä kepeämmin, kun taas esimiehen tulisi muistaa asemansa, kun viestii esimerkiksi alaiselleen.

    – Edelleenkin sanoisin nyrkkisääntönä, että tärkeää on tuntea vähän ihmistä.

    + jokeri-vinkki

    Pokela muistuttaa, ettei pelkkä pikaviestin lähettäminen välttämättä tarkoita sitä, että homma tulee hoidetuksi.

    – Kannattaa tarkistaa, että asia on mennyt perille. Asiat eivät poistu omalta pöydältä sillä, että lähettää ne eteenpäin, vaan pitää myös varmistaa, että ne tulevat hoidetuksi.

    Naapuri lahjoitti läjän raparperia – syntyi resepti, joka leviää kulovalkean tavoin kotileipureiden keskuudessa

    Naapuri lahjoitti läjän raparperia – syntyi resepti, joka leviää kulovalkean tavoin kotileipureiden keskuudessa


    Kulttuurimaisemassa korkean rinteen päällä seisoo talo, jonka liepeillä käy hulina. Talon emäntä Katariina Pylsy on jäänyt kesälomalle päivätyöstään edellisenä päivänä, ja nyt pitää kerätä sylitolkulla kukkia aseteltavaksi talon...

    Kulttuurimaisemassa korkean rinteen päällä seisoo talo, jonka liepeillä käy hulina. Talon emäntä Katariina Pylsy on jäänyt kesälomalle päivätyöstään edellisenä päivänä, ja nyt pitää kerätä sylitolkulla kukkia aseteltavaksi talon pöydille.

    Sen jälkeen ryhdytään leipomaan. Seuraavana päivänä ovensa avaavan Hämeenkyrön maisemakahvilan pöydästä on löydyttävä ainakin yhtä tiettyä herkkua.

    Kahvilan nimikkoleivonnainen on niin kuuluisa, että haku sanoilla ”maisemakahvilan raparperipiirakka” tuottaa Googlen hakukoneessa tuhansia osumia. Raparperipiirakan reseptiä etsivä törmää hämeenkyröläisohjeeseen lähes satavarmasti.

    Osasyy menestykselle löytyy suosiotaan nostaneista leivontablogeista, joista monet ovat vuosien varrella testanneet ja jakaneet hittireseptiä. Tuloksena on ollut mainesanoja kuten "parempaa en ole vielä löytänyt" (Anni Lehdon Huvikumpu-blogi).

    Tämän piirakan reseptiä on etsitty netistä tiuhaan. Herkun salaisuus on pehmeässä sisuksessa ja rapeassa murupinnassa.Anna Sirén / Yle

    Hittileivonnaisen juuret ovat Karkun emäntäkoulussa, mistä Katariina Pylsy aikoinaan sai mukaansa omenapiirakan reseptin.

    – Sitten naapuri toi minulle valtavan läjän raparperia. Päätin testata sitä piirakkaan ja tehdä muitakin pieniä muutoksia. Tuli aika hyvä.

    Pehmeä alta ja rapea päältä

    Ennen verkkoaikaa reseptit levisivät muilla tavoin.

    – Mieheni sanoi aikoinaan aina kylään lähtiessämme, että älä sitten taas vingu siellä emännältä reseptejä kaikesta. Olen minä lääkärin odotushuoneessakin repinyt hyviä ohjeita lehdestä. Tunnustan, Katariina Pylsy kikattaa.

    Hänen oma raparperipiirakkareseptinsä on ollut jaossa yli parikymmentä vuotta. Se levisi aikoinaan suurelle yleisölle Kotiliesi-lehden jutun kautta. Sittemmin ohje laitettiin jakoon myös netissä.

    – En kyllä heti ymmärtänyt, että siitä tuli hitti. Mutta aina nettiä selaillessa se sieltä tulee vastaan, Katariina Pylsy päivittelee.

    Mieheni sanoi aikoinaan aina kylään lähtiessämme, että älä sitten taas vingu siellä emännältä reseptejä kaikesta. Katariina Pylsy

    Hyviä leivonnaisia ja ruokia on maailma väärällään, mutta vain joistakin tulee maisemakahvilan raparperipiirakoita tai avokadopastoja. Katariina Pylsy ei osaa sen tarkemmin erotella, miksi juuri hänen piirakkareseptinsä on niin suosittu.

    Ainakaan hämeenkyröläisen herkun salaisuus ei ole vähissä ainesosissa. Leipuri saa kantaa kaupasta niin piimät kuin rahkatkin.

    Lopputulos palkitsee: pehmeän pohjan ja muhean rahka-raparperikerroksen päällä lepää rapea murukuorrute.

    Katariina Pylsy on leiponut tavaramerkikseen muodostunutta piirakkaa vuosikymmenten mittaan niin paljon, että tekeminen sujuu jo näppituntumalla.

    – En edes mittaile enää, kaadan vaan. Ja aina onnistuu, paakari vakuuttaa.

    Maisemakahvilan parvekkeelta aukeaa merkittävä kulttuurimaisema. Yhdellä vilkaisulla näkee mm. useita F.E. Sillanpään romaaneista tuttuja paikkoja. Katariina Pylsyltä eivät jutut paikkakunnan historiasta lopu kesken.Anna Sirén / Yle

    Silloin tällöin leipuri on itse istunut vieraana kahvipöydässä, jossa on ollut tarjolla raparperipiirakkaa.

    – Olen ajatellut, että onpa tämä tutun oloista, mutta en ole uskaltanut kysyä. Sitten minulta onkin jo tiedusteltu, että etkös tunne, Pylsy nauraa.

    Kahvilan pyörittäminen menee lomasta

    Pylsyn pariskunta avasi kesäkahvilansa alun perin, jotta perheen neljä lasta oppisivat työnteon mallin. Perhe auttelee edelleen, mutta päävastuu on emännällä.

    Kahvilan emännöiminen on aikaa vievä harrastus. Maisemakahvilan ovet ovat auki kolme viikkoa. Leijonanosa Katariina Pylsyn kesälomasta kuluu siis kahvittelijoita passatessa, mutta se ei haittaa. Sastamalan maaseutujohtajana toimiva nainen ei kuulemma edes kaipaa varsinaisia vapaapäiviä.

    – Päivätöissäni olen tekemisissä esimerkiksi yksityistieasioiden kanssa, eikä niistä juuri saa positiivista palautetta. Täällä kehuja satelee joka päivä. Koko ajan kuulee, että ihanat maisemat, ihana talo ja ihanat leivonnaiset.

    Hämeenkyrön maisemakahvila seisoo hämäläisessä pelto- ja järvimaisemassa, mutta näyttää epäsuomalaiselta. Talo on rakennettu vuonna 1905 kalifornialaisen mallin mukaan. ”Amerikan-matkaaja Samuel Saari tuli tänne piirustukset taskussaan, ja talo rakennettiin niiden mukaan”, Katariina Pylsy kertoo.Anna Sirén / Yle

    Katariina Pylsy kutsuu asiakkaita lomakavereikseen. Moni tulee joka kesä.

    – Kerrankin eräs mies kertoi tulleensa näyttämään lonkkaansa. Hän oli edelliskesänä käynyt kertomassa lonkkaleikkauksestaan ja minä olin sanonut, että tulkaa ensi kesänä näyttämään miten kävelette.

    Täällä kehuja satelee joka päivä. Katariina Pylsy

    Nyt nurmikot on ajettu, kukat asetettu maljakoihin ja loputon määrä räsymattoja suorittu. Ja mikä tärkeintä: pakastin on täynnä raparperia.

    Kesävieraat saavat tulla.

    – Piirakkaa riittää. Se ei ole vielä koskaan loppunut kesken. Jos loppuisi, niin joutuisin varmaan juoksemaan taloa ympäri ihmisiä pakoon, Katariina Pylsy hihittää.

    Juttua päivitetty: Lisätty tieto siitä, että piirakkaresepti on ollut jaossa jo yli kaksikymmentä vuotta.

    Kelan verkkopalvelut pelaavat taas

    Kelan verkkopalvelut pelaavat taas


    Kelan verkkopalvelut toimivat jälleen normaalisti. Teknisestä viasta johtuvat häiriöt alkoivat aamupäivällä ja jatkuivat noin kolmeen iltapäivällä. Kelan verkkosivut olivat poissa käytöstä jonkin aikaa, ja osalla asiakkaista myöskään...

    Kelan verkkopalvelut toimivat jälleen normaalisti.

    Teknisestä viasta johtuvat häiriöt alkoivat aamupäivällä ja jatkuivat noin kolmeen iltapäivällä.

    Kelan verkkosivut olivat poissa käytöstä jonkin aikaa, ja osalla asiakkaista myöskään Kelan verkon asiointipalvelu ei toiminut. Ongelma koski myös mobiiliasiointia.

    Kela kertoo Twitterissä, että ongelma aiheuttaa korkeintaan puolen päivän viiveen etuuskäsittelyissä.

    Kelan mukaan tietojärjestelmän häiriö johtui inhimillisestä virheestä.

    Viestejä väärälle ihmiselle ja väärinymmärrettyjä hymiöitä – mokasitko työpaikan chatissa? Kerro meille!

    Viestejä väärälle ihmiselle ja väärinymmärrettyjä hymiöitä – mokasitko työpaikan chatissa? Kerro meille!


    Työpaikoilla eletään murrosvaihetta. Etätyö on yleistynyt huimaa vauhtia, ja kotoa ollaan työyhteisöön yhteydessä esimerkiksi erilaisin pikaviestipalveluin. Esimerkiksi Verohallinnolla pikaviestien määrä yli 20-kertaistui vuoden 2017...

    Työpaikoilla eletään murrosvaihetta. Etätyö on yleistynyt huimaa vauhtia, ja kotoa ollaan työyhteisöön yhteydessä esimerkiksi erilaisin pikaviestipalveluin.

    Esimerkiksi Verohallinnolla pikaviestien määrä yli 20-kertaistui vuoden 2017 aikana.

    Erilaiset chatit vaativat uudenlaisia viestintätaitoja työyhteisössä. Kiireessä kirjoitetut viestit eivät välttämättä aukea vastaanottajalla toivotulla tavalla: yksi viljelee sarkasmia viesteissään, toinen tehostaa tekstiään huuto- ja kysymysmerkein. Kolmas tykkää hymiöistä. Neljänneltä lirvahtaa viesti väärään ketjuun.

    Oletko sinä joutunut noloon tilanteeseen työpaikan pikaviestipalvelussa?

    Muistatko vielä, kun Facebookissa pystyi vain peukuttamaan? Maailmalla näkyy kulttuurisia eroja emojien käytössä

    Muistatko vielä, kun Facebookissa pystyi vain peukuttamaan? Maailmalla näkyy kulttuurisia eroja emojien käytössä


    Vielä kaksi vuotta sitten Facebook-julkaisuihin pystyi reagoimaan ainoastaan peukuttamalla. Sitten tuli huhtikuu 2016 ja sydän-, nauru-, wow-, viha- ja suruemojit. Nyt julkaistu tutkimus kertoo, että uusien emojien käyttö on noussut yli 440...

    Vielä kaksi vuotta sitten Facebook-julkaisuihin pystyi reagoimaan ainoastaan peukuttamalla.

    Sitten tuli huhtikuu 2016 ja sydän-, nauru-, wow-, viha- ja suruemojit.

    Nyt julkaistu tutkimus kertoo, että uusien emojien käyttö on noussut yli 440 prosenttia parissa vuodessa. Uusien emojien käyttö julkaisureaktioissa lisääntyi alkuun vain hitaasti ja pysyi parin prosentin tuntumassa.

    Nyt ne muodostavat jo 12,8 prosenttia kaikista reaktioista.

    Peukku yhä suosituin

    Suurin osa reaktioista on edelleen peukulla osoitettuja tykkäyksiä.

    Tutkimuksen mukaan toisen sijan jakavat sydän- ja nauruemojit, jotka muodostavat kaksi kolmasosaa uusista reaktiotavoista.

    Facebook-käyttäjät ovat vähitellen tottuneet ilmaisemaan erilaisia tunnetiloja ja mielipiteitä emojien avulla.

    Maailmanlaajuisessa tarkastelussa meksikolaiset käyttäjät osoittautuivat kaikkein innokkaimmiksi eri reaktioiden käyttäjiksi. Toiseksi ja kolmanneksi eniten emojeja käytettiin Filippiineillä ja Vietnamissa.

    Vähiten tunnereaktioita taas klikataan Belizessä ja Chilessä.

    Tutkimus tarkasteli myös sitä, mitkä emojit ovat suosituimpia missäkin maassa.

    Esimerkiksi vihaista emojia käytetään eniten Etelä-Koreassa. Osittain tutkimustulokset selittyvät sillä, että tarkastelulle ajanjaksolle alkuvuodesta 2018 osui luonnonkatastrofeja, joihin liittyviä uutisia jaettiin laajasti sosiaalisessa mediassa.

    Tutkimus ajoittui tammi–huhtikuulle 2018, ja sitä varten tarkasteltiin 44 miljoonaa Facebook-julkaisua.

    Lisää aiheesta:

    Huolestuttaako Facebookin tiedonkeruu? Asiantuntija: tee nämä neljä säätöä heti omalle tilillesi

    Facebook tekee muutoksia yksityisyysasetuksiin Euroopan alueella – palvelu saattaa silti jatkaa kasvojen tunnistamista kuvista

    Tämän tiedämme nyt Facebook-kohusta – Keskushahmoina kolme miestä

    Oletko? Sinä? – tuliko Facebook-kaverilta haittaohjelman "videolinkki"? Toimi näin jos klikkasit linkkiä

    Suomeen ehkä tuleva Amazon heittää asiakaspalautuksina tulevia tuotteita suoraan roskiin – murskaa niin kännykät kuin pesukoneetkin

    Suomeen ehkä tuleva Amazon heittää asiakaspalautuksina tulevia tuotteita suoraan roskiin – murskaa niin kännykät kuin pesukoneetkin


    Amerikkalaisen nettikauppajätti Amazonin tulo Suomeen on toistaiseksi ollut huhujen varassa. Yhtiö itse ei kommentoi aikeitaan. Mutta ainakin sen verran tiedetään, että yksi Amazonin pääkonttorin johtajista vietti viime kesänä viikon Suomessa...

    Amerikkalaisen nettikauppajätti Amazonin tulo Suomeen on toistaiseksi ollut huhujen varassa. Yhtiö itse ei kommentoi aikeitaan. Mutta ainakin sen verran tiedetään, että yksi Amazonin pääkonttorin johtajista vietti viime kesänä viikon Suomessa tunnelmaa aistimassa.

    Helsingin Sanomat yritti viimeksi kesäkuun alussa kysyä Amazonilta, aikooko se laajentua Suomeen. HS:n haastattelema asiantuntija arvioi, että Amazon saattaa aloittaa Suomessa käyttämällä tavaroiden toimituksessa aluksi yhtiön Saksan varastoja.

    Näistä Amazonin Saksan varastoista syntyi Saksassa pari viikkoa sitten kohu, kun selvisi, että yhtiö tuhoaa järjestelmällisesti uudenveroisia palautustuotteita. Amazon ei edes kiistä asiaa.

    Kuvakaappaus Saksan yleisradioyhtiö ZDF:n ohjelmasta Frontal 21. Amazonin työntekijä toimitti valokuvan jätteeksi menevistä tuotteista.ZDF

    Uudenveroisten tuotteiden heittäminen jätepuristimeen tuli ilmi Saksan yleisradioyhtiö ZDF:n tutkivan journalismin ohjelma Frontal 21 sekä talousmedia Wirtschaftswochen tekemissä selvityksissä.

    Saksalaismediat saivat haltuunsa muun muassa valokuvia ja tuotelistoja hävitettävistä tuotteista. Amazonin työntekijät kertoivat toimittajille, että he laittavat jätepuristimeen esimerkiksi jääkaappeja, astianpesu- ja pesukoneita, matkapuhelimia sekä huonekaluja useiden kymmenien tuhansien eurojen edestä päivittäin.

    Suomessa ehdotetaan nettikaupan palautusoikeuden osittaista poistoa

    Suomeen mahdollisesti tulevan Amazonin tapa romuttaa asiakaspalautuksia jätepuristimella on meillä ollut korkeintaan pienten piirien tiedossa.

    Ympäristöministeriöstä kerrotaan, että ministeriö aikoo kiinnittää asiaan huomiota. Ministeriö esittää mahdollisuudeksi neuvotella kaupan toimijoiden kanssa samantapaisesta sopimuksesta kuin minkä se neuvotteli muovikasseista. Muovikassisopimuksessa useat kauppaketjut sitoutuvat vähentämään muovisia kantokasseja.

    Kaupan liitto ei kuitenkaan usko, että tällaisella sopimuksella voidaan kansainvälisiin jätteihin vaikuttaa. Amazonin tilanne muistuttaa esimerkiksi vaateketju Zalandoa, jolla suuri osa palautetuista ostoksista menee liiton tietojen mukaan roskiin.

    Zalando ilmoittaa kuitenkin Ylelle, että se laittaa 97 prosenttia asiakaspalautuksista takaisin myyntiin. Zalandon mukaan se tuhoaa kaikista myymistään tuotteista vain 0,05 prosenttia.

    Kaupan liitto ehdottaa varovaisesti Euroopan laajuista nettikaupan sääntöjen uudistamista siten, että kaikissa tavaroissa ei olisikaan enää palautusoikeutta. Palautusoikeus olisi edelleen esimerkiksi vaatteilla, koska oikeaa kokoa on vaikea tietää sovittamatta. Vastaavasti jääkaapin, puhelimen tai television kaltaisten tuotteiden yhteyteen palautusoikeus ei automaattisesti enää kuuluisi.

    Mutta Kaupan liitto on myös pohtinut, että vaatteisiin voisi ehdottaa palautusoikeuden rajoittamista siten, että esimerkiksi samaa mekkoa ei voisi kerralla tilata kolmea eri kokoa tai eri väreissä. Tilaaminen sovittamisen ilosta vähenisi siten huomattavasti.

    Kaupan liitosta kerrotaan, että ihmiset eivät yksinkertaisesti tiedä, että heidän palauttamansa tavarat saattavat mennä roskiin.

    Miksi palautustuotteita ei vain lahjoiteta hyväntekeväisyyteen?

    Nyt kohuun joutunut Amazon ei Saksassa laita jätepuristimeen ainoastaan omia tuotteitaan, vaan tarjoaa samaa mahdollisuutta myös kauppiaille, jotka myyvät tuotteitaan Amazonin sivuilla.

    Yhtiö ilmoitti saksalaismedioille yrittävänsä parantaa prosessejaan, jotta hävitettäviä tuotteita olisi mahdollisimman vähän. Amazon muistuttaa, että mikäli tavaroita ei voi myydä eteenpäin tai lahjoittaa, myydään ne jätteiden kierrätykseen erikoistuneille yhtiöille.

    Suurille nettitoimijoille asiakaspalautukset ovat ongelmallisia, sillä ne vaativat valtavasti tilaa ja niiden käsittely on vaivalloista. Mutta ehkä merkittävin tekijä on verotus. Myös Suomessa on tilanne, että kaupat eivät voi noin vain lahjoittaa myymättä jääneitä tavaroitaan.

    Asiakaspalautustuotteilla sekä myymättä jääneillä tavaroilla on verottajan silmissä aina vielä rahallista arvoa. Verohallinnon mukaan tavaralle pitää määrittää luovutushinta – ja tästä hinnasta on maksettava arvonlisävero. Poikkeuksen tähän saavat lähinnä elintarvikkeet. Niitä saa viimeisen käyttöpäivän läheisyydessä lahjoittaa verotta.

    Toisin sanoen, jos verovelvollinen yritys lahjoittaisi vaikkapa tuhannen euron taulutelevision vanhainkotiin, pitää yrityksen maksaa television laskennallisesta jäännösarvosta arvonlisävero.

    Jos taas tavaran arvo on nolla eli tavara on jätettä, ei siitä mene veroakaan. Ja yritys saa tehdä omistamilleen tuotteille mitä haluaa. Suomi ei voi esimerkiksi velvoittaa Amazonia luovuttamaan ylijäävät tavaransa, vaikka yritys joskus Suomeen tulisikin.

    Juttua varten on pyydetty tietoja verohallinnosta, ympäristöministeriöstä sekä Kaupan liitosta. Toimittaja tapasi jutussa mainitun Amazonin johtajan Helsingissä viime kesänä, mutta mahdollisuutta haastatteluun ei järjestynyt.

    26.6 klo 14:57 lisätty Zalandon kommentit, jonka mukaan se tuhoaa kaikista myymistään tuotteista vain 0,05 prosenttia.

    Lue myös:

    Presidentti Trumpin sota verkkojätti Amazonia vastaan kiihtyy – mutta onko kamppailussa kyse postimaksuista vai muista kaunoista?

    Teiniäidin pojasta maailman rikkaimmaksi mieheksi – Jeff Bezos rakensi Amazonista imperiumin, seuraavaksi hän haluaa valloittaa avaruuden

    Moni verkkovihan tuottaja kokee itsensä verkkovihan uhriksi – taustalla korkeaa impulsiivisuutta ja pahoinvointia


    Vihaviestinnän kohteeksi joutuminen saattaa vääristää ihmisten käsityksiä yhteiskunnan mielipideilmastosta, kertoo nettivihasta väitellyt Tampereen yliopiston tutkija Markus Kaakinen Ylen aamu-tv:ssä. – Jos ihmiset kertovat nähneensä...

    Vihaviestinnän kohteeksi joutuminen saattaa vääristää ihmisten käsityksiä yhteiskunnan mielipideilmastosta, kertoo nettivihasta väitellyt Tampereen yliopiston tutkija Markus Kaakinen Ylen aamu-tv:ssä.

    – Jos ihmiset kertovat nähneensä verkkovihaa, he myös kokevat muita useammin, että yhteiskuntaa leimaa pelon ilmapiiri. Ja jos kokee, että muut pelkäävät, se lisää omaakin pelkoa, Kaakinen tiivistää.

    Verkkovihan kohteeksi joutuminen voi tutkijan mukaan aiheuttaa selkeitä oireita, kuten esimerkiksi masennusta.

    – Verkkoviha voi todella satuttaa ihmistä ja aiheuttaa hyvinvoinnin laskua monilla tasoilla, Kaakinen sanoo.

    Mielenkiintoista on, että suurin osa verkkovihan tuottajista kokee itsensä myös sen uhriksi. Verkkoyhteisöissä näkyvät hahmot ovat usein sekä uhreja että tekijöitä.

    Verkkovihan uhriksi joutuneet ovat usein aggression kohteena myös verkon ulkopuolella. Kaakisen mukaan taustalla voi olla koulukiusaamista tai työpaikalla tapahtunutta häirintää.

    Vihamateriaalin näkeminen saattaa hämärtää näkemystä verkkokeskusteluissa vallitsevista normeista.

    – Jos näkee paljon vihamateriaalia verkossa, se saattaa laskea kynnystä myös tuottaa itse vihamielistä sisältöä, Kaakinen kertoo.

    Verkkovihaa tuottavat enimmälti miehet, naiset kokevat häiritsevämpänä

    Tyypillistä verkkovihan tuottajaa on tutkijan mukaan vaarallista lähteä määrittelemään, mutta tiettyjä yhtäläisyyksiä voidaan löytää. Miehet tuottavat verkkovihaa enemmän kuin naiset. Nuoret tuottavat verkkovihaa enemmän kuin iäkkäämmät ihmiset.

    Tärkeä löytö Kaakisella oli väitöskirjassaan se, että verkkovihan tuottajilla on keskimäärin vähemmän mielekkäitä sosiaalisia suhteita verkon ulkopuolella, ja samaan aikaan heillä on vahvoja sosiaalisia suhteita verkossa.

    – Usein myös verkkovihan uhreilla on vähäisiä suhteita verkon ulkopuolella ja vahvoja suhteita sosiaalisessa mediassa, Kaakinen luonnehtii.

    Verkkovihan tuottajien taustalta löytyy tutkijan mukaan myös perinteisiä aggressiivisuuteen liittyviä ominaisuuksia, kuten korkeaa impulsiivisuutta ja pahoinvointia.

    Vaikka vihapuhetta harrastavat enemmälti miehet, vihapuheen uhreissa on tasaisesti sekä naisia että miehiä. Naisten määrä ei ollut kokonaisuudessaan lisääntynyt edellisestä mittauksesta.

    Sen sijaan naiset kokevat verkkovihan usein häiritsevämpänä kuin miehet.

    – Naiset raportoivat korkeaa ahdistuneisuutta verkon sisällöistä miehiä enemmän, Kaakinen sanoo.

    Suomessa verkkoviha on valitettavan yleistä

    Suomi ryhmittyy verkkovihan kokemisen ja näkemisen yleisyydessä Kaakisen mukaan lähelle Yhdysvaltoja. Näissä maissa puolet vastaajista kertoo nähneensä verkkovihaa.

    Sen sijaan Saksassa ja Iso-Britanniassa nettiviha on ilmiönä huomattavasti harvinaisempi.

    – Iso-Britanniassa ja Saksassa verkkovihaa on nähnyt vain 30–40 prosenttia ihmisistä. Kyse on aika isoista eroista, Kaakinen arvioi.

    Tutkija uskoo, että kansallisella lainsäädännöllä voisi olla vaikutusta siihen, kuinka paljon verkkovihaa koetaan ja verkkohäirintää tapahtuu.

    – Lainsäädäntö on olemassa, mutta sitä ei hyödynnetä kovin aktiivisesti. Suomessa on vähän nostettu rikosjuttuja verkossa tapahtuneesta häirinnästä, Kaakinen arvioi.

    Hän jakaa verkkovihan kolmeen alakategoriaan: impulsiivinen vihaan, ryhmäilmiöihin liittyvään viha ja ideologiseen vihaan.

    Impulsiivista vihaa voi Kaakisen mukaan torjua harkintaan kehottamisella nettikirjoittelun yhteydessä.

    Ryhmäilmiöiden torjumisessa tärkeää olisi sosiaalisen monimuotoisuuden lisääminen. Ideologista vihaa on kaikkein vaikea torjua ja tunnistaa.

    Lue lisää:

    Me tiedämme missä asut.

    Viharikoksissa ei käytetä koventamisperustetta, vaikka laki niin vaatisi – "Tulokset ovat karua luettavaa"

    Teemu Keskisarjan kolumni: Suomen seuraava sisällissota

    Teemu Keskisarjan kolumni: Suomen seuraava sisällissota


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaSuomen ääriliikkeitä pitää vuonna 2018 kurissa äärimmäinen liikkumattomuus,...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Suomen ääriliikkeitä pitää vuonna 2018 kurissa äärimmäinen liikkumattomuus, yhteinen kansalaisuskontomme. Suvakit, natsit, kansallismieliset ja kansallismielettömät, kaikenväriset tolkun ihmiset ja tolkuttomat, piipertäjät ja ilmastonmuutoksen kieltäjät ovat rähmällään samassa temppelissä. Pyhitetty internet ja somen iankaikkinen keinoelämä. Niiden rukouskutsuun vastaamme kerran tunnissa, luojan kiitos.

    Nettiuskonto on rauhanuskonto. Toki sen epäpyhiä kirjoituksia voi tulkita verisesti, mutta hedelmistään puu tunnetaan. ”Vihapuhe” on seurauksiltaan myönteinen ilmiö. Kantaväestöä se ei ole lietsonut poliittisiin murhiin. Päinvastoin. Somen höpöjuttuina pihisee ulos myrkky, joka sata vuotta sitten pullistui otsasuonissa ja lehdyköiden täydestä käyneessä propagandassa, kunnes räjähti terroriksi. Esivanhemmat kiinnittivät kivääriin rotanhäntäpistimen. Meille selfie-keppi piisaa kättäpidemmäksi.

    Netti turruttaa. Sen ansiota on aikamme epäpoliittinenkin turvallisuus. Suomalaisia sapettaa yhtä paljon kuin ennenkin, mielenterveysongelmista päätellen jopa enemmän. Silti henkirikollisuus on alempana kuin ikinä. Joren ja Kartsan perinteiset puukotukset vähenevät siksi, että ryyppyrinkejä ei enää pyöri rannoilla eikä kämpilläkään.

    Yrityshistoriikkia kyhätessäni kuulin isoilta pojilta tilaston ”työajan” käytöstä. Esimies kulkee käytävän päästä päähän, työpisteeltä toiselle. Jokainen kurkkauksen äkännyt alainen vaihtaa salamana näyttönsä ikkunaa. Luultavasti netti-istunnot hairahtuvat yhtä lailla päälliköillä – yksityisessä työhuoneessa, parhaan tietoturvan takana.

    Hyvä näin. Asiaton selailu on pikkuharmi. Edellinen sisällissota syttyi liian raskaan ja eriarvoisen raatamisen takia.

    Eivät nykysuomalaiset mistään syystä joukoittain niittaa lähimmäisiään.

    Sumentavatko minua sekä punavihreät että sinivalkoiset ja leijonakuvioilla töhrityt silmälasit? En lainkaan havaitse sadan vuoden takaisen murhenäytelmän ja pitkän kuivan kesän 2018 yhtäläisyyttä. Mikä ihmeen kahtiajako ja asenteiden koventuminen?

    Vapaussodan EU:ta, Venäjää tai kaukaisia maahantunkeutujia vastaan rajaan tämän ennustelun ulkopuolelle. Mutta sisällissota, luokkasota, veljessota, kansalaissota, vallankumous ja kapina tuskin rynkyttävät ovella. Eivät nykysuomalaiset mistään syystä joukoittain niittaa lähimmäisiään.

    Paitsi jos netti kaatuu.

    Kun ideologiat, poliitikot, sosiaaliryhmät ja kansanryhmät joutuvat suoraan lähikontaktiin, siis kasvokkain ja silmätysten, ne kiihottuvat toistensa kurkkuun. Syrjäytyneiltä yksilöiltä katkeaa valokaapelissa ainut linkki ihmisarvoon. Vailla älypuhelimiaan perheet ja työyhteisöt läkähtyvät fyysisestä pakkoläheisyydestä. Siskot ja veikot muuttuvat vihollisiksi. Ero näppäilystä ja piipityksistä ylikuumentaa päänupit puolueissa, etujärjestöissä ja hyväveli-verkostoissa. Ääriliikkeiden pääkallonpaikat siirtyvät bittiavaruudesta kaduille. Netitön tyhjiö täyttyy väkivallalla.

    Miten varautua painajaiseen?

    Hakukoneiden data todistaa, että radikalismia tuhat kertaa kiihottavampaa on onanismi.

    Vanhusten nettikatkos ei kansakuntaa vaaranna. Sota on nuorten miesten hommaa, ehkä ärhäköityneiden naistenkin. Nuoriso on kärkkäintä pyssysille silloin, kun raha, työ ja mielekäs vapaa-aika ehtyvät. Poikkitieteellisen sotahistorian mukaan riskiryhmää riivaa h-hetkillä myös sukupuolinen turhautuminen. Tämä olotila ei taatusti ole hautautunut menneisyyteen. Hakukoneiden data todistaa, että radikalismia tuhat kertaa kiihottavampaa on onanismi.

    Leipäjonojen maksullistaminen ei nostata massoja barrikadeille, mutta kurjalisto, keskiluokka ja eliitti repivät tarvittaessa väkisin digitaaliset sirkushuvinsa. Netti vastaa jokasuuntaisten mielialahäiriöiden lääkitystä. Mikään homeopatia tai vaihtoehtohoito ei sitä korvaa.

    Vapise, hyvinvointi- ja oikeusvaltion lintukoto! Törkypalstojen, somen ja pelimaailmojen minimiresurssit on taattava kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa kriiseissä. Muuten käy kalpaten. Turhautumisuhkista yksi on kuolettavin. Aikuisviihdesivustojen kiinni hirttäminen tai hidastuminenkin läikyttää kärsimysten maljan yli kukkuroiden. Onanistikaartien liikekannallepano sytyttää seuraavan sisällissodan. Toivottavasti pornonsiirtoon on olemassa analoginen tai paperipainatteinen varajärjestelmä. Se on huoltovarmuutemme kohtalonkysymys.

    Teemu Keskisarja

    Teemu Keskisarja on historioitsija ja tietokirjailija, joka kirjoittaa paljon kuolleista ihmisistä.

    Nettivihan ydin kumpuaa sosiaalisen median ryhmädynamiikasta

    Nettivihan ydin kumpuaa sosiaalisen median ryhmädynamiikasta


    Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan nettiviha on yhtä yleistä Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Sen sijaan Saksassa nettiviha on ilmiönä huomattavasti harvinaisempi. Saksassa vihapuheeseen suhtaudutaan tiukemmin kuin Yhdysvalloissa, jossa on perinteisesti...

    Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan nettiviha on yhtä yleistä Suomessa kuin Yhdysvalloissa.

    Sen sijaan Saksassa nettiviha on ilmiönä huomattavasti harvinaisempi. Saksassa vihapuheeseen suhtaudutaan tiukemmin kuin Yhdysvalloissa, jossa on perinteisesti painotettu sananvapautta lainsäädännössä.

    Väitöstutkimus osoittaa, että sosiaalinen media sekä yhdistää ihmisiä että luo ristiriitoja. Yhteiskunnalliset jännitteet ja heikot sosiaaliset suhteet verkon ulkopuolella ovat taustavoimana vihamielisyydelle myös somessa.

    Sosiaalinen media on suotuisa alusta vihamateriaalille. Nettivihan ydintä on somen ryhmädynamiikka. Vihan lietsojat suosivat samanmielisiä verkostoja ja samastuvat muita vahvemmin somen ryhmittymiin.

    Nettiviha on yleistynyt voimakkaasti viime vuosina. Se heijastelee ajankohtaisia jännitteitä yhteiskunnassa ja liittyy useasti etnisiin, kulttuurisiin tai uskonnollisiin ryhmiin, terrorismiin tai poliittisiin mielipiteisiin.

    Netissä ilmenevään vihaan on alettu puuttua kansallisilla ja kansainvälisillä sääntelyillä sekä palveluntarjoajien omilla toimilla, sillä nettivihan pelätään vahingoittavan kohteitaan ja myös lisäävän konflikteja yhteiskunnassa.

    Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin nuorten ja nuorten aikuisten kokemuksia nettivihasta Suomessa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

    Yhteiskuntatieteiden maisteri Markus Kaakinen väittelee verkkovihasta Tampereen yliopistossa keskiviikkona puolilta päivin.

    Ensin tekoäly vie työsi, sitten se varaa sinulle ajan parturiin – Googlen demo uudesta assistentista aiheuttaa hurmiota ja epäilyksiä

    Ensin tekoäly vie työsi, sitten se varaa sinulle ajan parturiin – Googlen demo uudesta assistentista aiheuttaa hurmiota ja epäilyksiä


    Mistä on kyse?Google lupaa uuden tekoälyn ymmärtävän monimutkaisia lauseita puhelinkeskustelussa ihmisen kanssaAsiantuntijat eivät ole vielä vakuuttuneitaGoogle sanoo, että tekoäly esittelee itsensä puhelimessa keskustelun alussaUusi äly on...

    Mistä on kyse?Google lupaa uuden tekoälyn ymmärtävän monimutkaisia lauseita puhelinkeskustelussa ihmisen kanssaAsiantuntijat eivät ole vielä vakuuttuneitaGoogle sanoo, että tekoäly esittelee itsensä puhelimessa keskustelun alussaUusi äly on tulossa ainakin englanninkielisenä joihinkin Android-puhelimiin

    Googlen tekoälytutkija Greg Corrado sanoi kaksi vuotta sitten Yle Uutisille, että ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta tulee pian sujuvaa. Enää ei tarvitsisi puhua robottimaisesti juuri oikealla tavalla, että tietokone ymmärtäisi, mitä sille sanotaan.

    Toukokuun alussa yhtiön toimitusjohtaja Sundar Pichai nauratti konferenssiyleisöä Kaliforniassa, kun hän julkisti tallenteet, joilla Duplex-tekoälyjärjestelmä keskustelee luontevan kuuloisesti (Vimeo) ihmisen kanssa. Esimerkeissä se varasi ihmisen puolesta ajan kampaajalle ja pöydän ravintolasta.

    – Kuulitte juuri aidon puhelun, Pichai sanoi esiteltyään tallenteet yleisölle.

    Toimitusjohtaja kertoi, että tekoälyä testattaisiin lisää tulevina viikkoina, mutta sitä hän ei kertonut, milloin ominaisuus tulee Android-puhelinten Google Assistant -virtuaaliavustajaan. Yhtiön blogissa sen luvataan ymmärtävän monimutkaisia lauseita, nopeaa puhetta ja pitkiä selityksiä.

    Ulkomaisissa julkaisuissa (Axios.com) on sekä ihailtu demoja että yritetty selvittää niihin liittyneitä epäilyksiä. Teknologiajätti ei ole kuitenkaan kommentoinut esimerkiksi väitteitä, joiden mukaan Duplexiin liittyvät tallenteet olisivat näyteltyjä asiakaspalvelutilanteita tai että niistä olisi poistettu jotain.

    Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, mitä yleisölle on näytetty julkistuksessa.

    – Täytyy muistaa, että emme tiedä kuinka montaa kertaa se epäonnistuu ja minkälaisia virheitä se tekee, koska nähtyihin demoihin on valittu vain onnistuneet tapaukset, käyttöliittymiä tutkiva Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta sanoo.

    Antti OulasvirtaLasse Lecklin

    Aalto-yliopiston tutkija jatkaa, että yritysten tutkimustoimintaan liittyy tiettyjä ongelmia. Se on samalla viivalla kuin yliopistojen ja muiden riippumattomien tahojen, mutta silti kaiken takana on kaupallinen kannustin saada asioita myydyksi kuluttajille. Ulos tihkuvat tiedot ovat tiukasti kontrolloituja kaupallisista syistä.

    – Tämä on tosi tärkeä asia, koska liiketoimintaa ei voi laittaa sellaisen agentin varaan, joka epäonnistuu vaikka joka kymmenes kerta, Oulasvirta sanoo viitaten Googlen demoihin liittyviin epäselvyyksiin.

    Oulasvirta kertoo, että Google on aiemminkin julkaissut isolla hypellä uusia tuotteita, joista ei ole sittemmin kuultu enää mitään. Muistatko Google Glass -lasit? Älylasien piti muuttaa maailmaa, mutta vuonna 2015 yhtiö lopetti Glassien myynnin.

    Google Glass -älylasit mallin päässä vuonna 2014, kun niitä esiteltiin Prahassa.Filip Singer / EPAKritiikkiä koneälyn kätkemisestä

    Googlen esittelemää assistenttia on arvosteltu siitä, että se ei demopuheluilla esittele itseään langan toisessa päässä olevalle ihmiselle. Tämä kuitenkin muuttuu Bloombergin saamien tietojen mukaan.

    Meidän puheentunnistusdemoissa ihmiset aina yrittävät rikkoa niitä. Professori Mikko Kurimo

    Yli 20 vuotta puheentunnistusta tutkinut Aalto-yliopiston professori Mikko Kurimo sanoo, että ratkaisu on käytännöllinen.

    – Ihmisille on hyvin tärkeää ymmärtää kommunikaatiossa, mitä vastaanottaja ymmärtää. Eli puhua sillä tavalla, että vastaanottaja ymmärtää. Siinä mielessä on hyvä, että on joku käsitys vastaanottajan kapasiteetista eli siitä, minkälaisia asioita se pystyy ymmärtämään sekä mitä sille kannattaa selittää, professori Kurimo sanoo.

    Mikko KurimoAnni Hanen

    Tekoälyn tunnistamiseen liittyy myös riskejä. Kurimo kertoo Aalto-yliopiston demoista, joiden testeissä ihmisille on paljastettu, että toisella puolella on kone.

    – Tyypillisesti heti yritetään testata sen rajoja ja saada se rikki jollain tavalla. Meidän puheentunnistusdemoissa ihmiset aina yrittävät rikkoa niitä. Se on ymmärrettävää, kun ihmiset haluavat tietää kuinka hyvin ne oikeasti toimivat, Aalto-yliopiston Kurimo sanoo.

    Toinen Aalto-yliopiston tutkija, Antti Oulasvirta, tekisi juuri näin, mikäli pääsisi Googlen uutta tuotetta testaamaan.

    – Uskon, että se ei pystyisi pitämään kauhean mielenkiintoista keskustelua yllä kontrolloimattomissa olosuhteissa. Tämä on yksi asia, jonka heti testaisin, Oulasvirta sanoo.

    Google on ollut vaitonainen joistain assistentin julkaisuun liittyvistä yksityiskohdista. Esimerkiksi sitä se ei ole kommentoinut, miksi ääninäytteissä tekoäly verhoaa identiteettinsä eikä kerro vastaajalle olevansa kone. On tietenkin mahdollista, että se osuus on vain leikattu pois.

    Tietyissä olosuhteissa vaikka röntgenkuvien tunnistamisessa tällainen hermoverkko pystyy kepittämään ihmisen. Professori Antti Oulasvirta

    Professori Oulasvirta puhuu hypen luomisesta ja paineesta, joka vallitsee suurimpien teknologiajättien välillä. Tekoälyyn aggressiivisesti panostavat maailman suurimpiin kuuluvat yritykset kuten Apple, Amazon, Microsoft, Facebook, Cisco tai General Electric.

    – Tämä on tietenkin arvailua, koska en ole Googlella töissä, mutta niillä on hirveä paine saada aikaan demoja, jotka osoittavat kompetenssin tällä alueella. Sen takia, että he saisivat sopimuksia ja hyviä työntekijöitä. Käytännössähän Google imee jo yliopistot kuiviin kaikista parhaista tekoälytutkijoista, Oulasvirta sanoo.

    Mielenkiintoinen piirre on se, että demoissa on pyritty mahdollisimman ihmismäiseen ilmaisuun, joka harhauttaa puhelimeen vastaajaa. Oulasvirta sanoo, että ihmisyyden jäljittely lähti uuteen nousuun 2010-luvulla, kun tekoälyn oppimismenetelmä – syväoppiminen – otti uusia kehitysaskeleita.

    – Historiassa jo kerran tyrmätty vahvan tekoälyn idea on noussut taas uudelleen pinnalle. Monet uskovat, että syväoppimisen kautta siihen päästään. Häpeilemättä puhutaan tällaisista termeistä kuin human paritystä ja super human, Oulasvirta sanoo.

    Human parity tarkoittaa Oulasvirran mukaan sitä, että tekoäly on saavuttanut jossain tehtävässä ihmistä vastaavan suoritustason.

    – Esimerkiksi tietyissä olosuhteissa vaikka röntgenkuvien tunnistamisessa tällainen hermoverkko pystyy kepittämään ihmisen tai on yhtä hyvä kuin koulutettu röntgenlääkäri. On muitakin esimerkkejä, kuten Alpha Go ja shakki, Oulasvirta sanoo.

    Googlen johtava tekoälytutkija Greg Corrado vieraili kesäkuun alussa Suomessa ja hillitsi uuden virtuaaliassistentin hypen aiheuttamaa innostusta Yle Uutisille.

    – Nykyinen tekoäly jää kauas siitä, mitä voisimme kutsua yleiseksi ja laajaksi älykkyydeksi. Tekoäly on tällä hetkellä sitä, että rakennamme ohjelmistoja, jotka vaikuttavat siltä, että niissä on jonkinlaista käyttökelpoista älykkyyttä, Greg Corrado sanoi.

    Greg Corrado johtaa 150 tekoälytutkijan työtä Googlen tekoälyyn erikoistuneessa Google AI -keskuksessa.Ville Tapio / Yle

    Aalto-yliopiston Mikko Kurimo on samaa mieltä. Professori sanoo nähtyjen demot perustuvan siihen, että on kerätty valtavat määrät aineistoa tietyistä tehtävistä ja vuorovaikutustilanteista. Sitä kertyy esimerkiksi Android-puhelinten käyttäjiltä paljon päivittäin.

    – Ei se kone sinänsä mitään ihmeitä tyhjästä keksi, vaan katsoo nimenomaan aineistoa, mitä sillä on ja miten sen aineiston perusteella tällaisiin tilanteisiin on yleensä reagoitu.

    "Sovellukset rupeavat kaupittelemaan meille asioita puhelimitse"

    Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai kertoi Duplexin julkistamisen yhteydessä, että uudesta assistentista tulisivat hyötymään esimerkiksi pienyritykset, joilla ei ole rahaa rakentaa nettipohjaista ajanvarausta tai rahaa palkata erikseen työntekijää tilauksia vastaanottamaan.

    Professori Mikko Kurimo arvioi, että markkinointiyrityksillä voisi olla käyttöä puhuville koneapulaisille.

    – Ei varmaan kauaa kestä, kun vastaavat sovellukset rupeavat kaupittelemaan meille erilaisia asioita puhelimitse. Monet ihmiset käyttävät aikaa siihen, että soittelevat muille ihmisille ja yrittävät myydä sitä sun tätä, Kurimo sanoo.

    Tutkija lisää, että tällainen kehitys ei olisi kuitenkaan hänelle erityisesti mieleen.

    Toisaalta, meemintekijät ovat avanneet puhelimessa asioivalle tekoälylle jo monia muitakin erilaisia kehitysnäkymiä. He ovat esimerkiksi julkaisseet parodiavideon Google-apurista, joka päättää parisuhteen (YouTube) tai keskustelee vanhempien kanssa ihmisen puolesta (YouTube).

    Kilpailu koodareista on nyt veristä: pelkkä kova palkka ei riitä, vaan työntekijöitä houkutellaan myös parturipalveluilla ja nimikko-oluella

    Kilpailu koodareista on nyt veristä: pelkkä kova palkka ei riitä, vaan työntekijöitä houkutellaan myös parturipalveluilla ja nimikko-oluella


    Ohjelmistoalan yritys Valamis tietää, miten pitää työntekijänsä tyytyväisinä. Konttori sijaitsee aivan Joensuun ydinkeskustassa ja sieltä löytyy biljardipöytä, pelikonsolinurkkaus, kuntoiluvälineitä, omat saunatilat ja onpa yrityksellä...

    Ohjelmistoalan yritys Valamis tietää, miten pitää työntekijänsä tyytyväisinä. Konttori sijaitsee aivan Joensuun ydinkeskustassa ja sieltä löytyy biljardipöytä, pelikonsolinurkkaus, kuntoiluvälineitä, omat saunatilat ja onpa yrityksellä jopa oma olutmerkki. Lisäksi Valamis kustantaa kerran vuodessa noin 170 ihmisen henkilöstönsä ulkomaille ilonpitoon.

    Ei siis ihme, että ohjelmistokehittäjä Santtu Åkerman, 26, viihtyy työpaikallaan.

    – Meillä on yhdessä tekemistä sekä töissä että vapaa-ajalla. Työporukalla vietämme vapaa-aikaa esimerkiksi illanvietoissa ja urheillen. Kun työyhteisössä viihtyy, niin ei haittaa, jos päivät joskus venyvät, Åkerman kertoo.

    Tilanne ei ole poikkeuksellinen ohjelmistoalalla. Työvoimapula on saanut it-yritykset panostamaan työntekijöidensä hyvinvointiin. Myös Joensuussa päämajaansa pitävä ohjelmistoalan yritys Solenovo tarjoaa esimerkiksi yli 30 ihmisen työporukalleen parturipalvelut palkan päälle.

    – Ne on semmoisia pieniä juttuja, millä pyrimme eroamaan valtavirrasta, yrityksen toimitusjohtaja Kimmo Tanskanen sanoo.

    Hyvän palkan ja töissä viihtyvyyden lisäksi moni koodari haluaa myös tehdä merkityksellistä työtä.

    – Se motivoi, että työmme auttaa eteenpäin tätä maailmaa. Kehittämämme sähköinen oppimisympäristö on tulevaisuuden juttu, joka hyödyttää yhteiskuntaa enemmän kuin jotkut pelit, joilla on vain viihdearvoa, Åkerman perustelee.

    Firmat kateellisia toisilleen työntekijöistä

    Alan yritysten kannalta tilanne on haastava. Ohjelmistoalalta puuttuu eri arvioiden mukaan tuhansia tai jopa yli 10 000 työntekijää. Koska työntekijöistä on pulaa, niin it-alan yrityksissä koitetaan paikata vajetta houkuttelemalla koodareita kilpailijoiden riveistä.

    – Kilpailu on nyt kaikista verisintä työntekijöiden saamisessa. Firmat eivät ole niin kateellisia toisilleen asiakkuuksista kuin työntekijöistä, kertoo ohjelmoijia it-alan yrityksiin välittävän Talented-agenttifirman toimitusjohtaja Harri Sieppi.

    Työnhakijan kannalta tilanne on erinomainen, sillä nyt on helpompaa määritellä työsuhteeseen liittyviä ehtoja esimerkiksi lomista. Näihin suostuminen on it-firmalle kilpailuetu.

    – Yritykset panostavat paljon siihen, että ihmiset pystyvät töiden ohessa kehittämään omaa ammattitaitoaan ja opiskelemaan uutta.

    15 000 euron kuukausipalkka harvinaisuus

    Kilpailu on nostanut myös yleistä palkkatasoa it-alalla. Harri Siepin mukaan pääkaupunkiseudulla palkat ovat nousseet eniten.

    – Esimerkiksi muutaman vuoden työkokemuksella varustetun koodarin aloituspalkka on yleensä vähintään 4 000 euroa tai enemmän.

    Huippuosaajien palkoista on alalla liikkunut Siepin mukaan villejä huhuja. Niitä hän kuitenkin toppuuttelee.

    – On harvinaista, että joku voisi tienata 15 000 euroa kuussa. Yksi nykytrendi kuitenkin on, että monet perustavat oman yrityksen ja tekevät freelancer-pohjalta töitä. Silloin he saattavat laskuttaa sen 15 tonnia kuussa.

    Pitkiä työpäiviä ohjelmoinnin parissa jaksaa paremmin, kun tekijöiden hyvinvointiin panostetaan.Nelli Kallinen / YleKoodari ei vaihda töitään helposti

    Koodaripulaan ei ole yhtä helppoa ratkaisua. Työntekijöitä it-alalle välittävän Talented-yrityksen toimitusjohtaja Harri Siepin mukaan yksi ratkaisu olisi kohdentaa alan koulutusta paremmin firmojen tarpeita vastaavaksi. Tämäkin voi tosin olla liian hidasta.

    – Kouluttamiseen menee useampi vuosi aikaa ja suurin kysyntä on kokeneille tekijöille. Firmojen puolella on vaikeaa odottaa vuosikausia, Sieppi toteaa.

    Siepin mielestä yksi ratkaisu onkin avata katseet kansainvälisille työmarkkinoille ja koittaa houkutella ulkomaista työvoimaa tänne entistä enemmän.

    Toisista firmoista työntekijöiden “ryöstäminen” ei myöskään kanna loputtomiin. Siepin mukaan se ei edes aina onnistu, sillä ohjelmoijat ovat usein lojaaleja työnantajaansa kohtaan.

    It-alan yritys Valamiksen konttorilla on seinä, jolle työntekijät voivat jättää toisilleen kehuja.Nelli Kallinen / Yle

    Myös joensuulaista ohjelmistokehittäjä Santtu Åkermania on koitettu saada vaihtamaan työpaikkaa useaan otteeseen, mutta laihoin tuloksin.

    – Työyhteisö on sen verran mukava, työtehtävät kiinnostavia ja palkkaus on omalta osaltani hyvä, niin ei ole tarvetta vaihtaa, Åkerman toteaa.

    Huikea video: Uhkarohkea pesukarhu kiipesi pilvenpiirtäjään – piti päivän koko kaupunkia jännityksessä, hurmasi internetin


    Yhdysvalloissa saatiin kokea päivän kestänyt jännitysnäytelmä, kun pesukarhu kiipesi pilvenpiirtäjän seiniä pitkin St Paulin kaupungissa Minnesotan osavaltiossa. Otus teki matkaa pitkin päivää ja kiipesi välillä ikkunalaudoille...

    Yhdysvalloissa saatiin kokea päivän kestänyt jännitysnäytelmä, kun pesukarhu kiipesi pilvenpiirtäjän seiniä pitkin St Paulin kaupungissa Minnesotan osavaltiossa.

    Otus teki matkaa pitkin päivää ja kiipesi välillä ikkunalaudoille lepäämään. Pesukarhu sai yhä ylöspäin noustessaan koko kaupungin herkeämättömän huomion. Sosiaalisessa mediassa aihetunniste #mprraccoon nousi kiipeämisen aikana ja sen jälkeen hitiksi.

    Lopulta eläimen kohtalo oli onnellinen. Se pääsi turvallisesti pilvenpiirtäjän katolle, josta se vietiin turvaan.

    Yhdysvaltalainen aikakauslehti Slate on kirjoittanut pesukarhujen leviämisestä urbaaneille alueille artikkelissaan (englanniksi).

    Muokattu 14.6. klo 11:32. Lisätty linkki Slaten artikkeliin.

    Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Facebook on kansantauti – siksi se on purettava

    Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Facebook on kansantauti – siksi se on purettava


    KolumniKolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.> Kaikki kolumnit löydät täältä> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteinaFacebook julisti vuonna 2011 tuovansa "meidät kaikki lähemmäs toisiamme". Kuluneiden...

    Kolumni

    Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

    > Kaikki kolumnit löydät täältä
    > Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

    Facebook julisti vuonna 2011 tuovansa "meidät kaikki lähemmäs toisiamme". Kuluneiden vuosien aikana on kuitenkin käynyt selväksi, että Facebook tuo mukanaan muutakin kuin auvoista, digitaalista yhdessäoloa. Palvelu on addiktoiva, haitallinen mielenterveydelle, vie kansalaisilta yksityisyyden ja uhkaa demokratian toimivuutta.

    Monille teknologia-alaa seuraaville kehitys ei ole tullut yllätyksenä. Yritys ylpeilee agressiivisilla otteillaan. Pääkonttorin seinälle maalattiin alkuaikoina iskulause “etene vauhdilla ja riko paikkoja”.

    Se ei ollut pelkkää uhoamista. Yritys on ehtinyt rikkoa paikkoja sen verran, että Yhdysvalloissa on esitetty vaatimuksia Facebookin rajoittamisesta samaan tapaan kuin on säännelty öljy-yrityksiä ja tupakkateollisuutta.

    Psykologiset tutkimukset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että Facebook lisää riittämättömyyden tunnetta ja ahdistuneisuutta erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Instagram kuuluu samaan konserniin ja sen vaikutukset ovat vielä rajumpia.

    Käynnissä on historiallinen ihmiskoe. Mitä tapahtuu ihmisenaluille, jotka katsovat kanssaihmisten silmien sijaan näytön valopisteitä ja käyttävät taukoamatta asiantuntijoiden kehittämiä addiktoivia appeja? Mitä sosiaalinen media opettaa herkässä kasvuiässä oleville lapsille ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, kun omia vitsejä ja ulkonäköä voi vertailla muihin tykkäysten määrällä?

    Miten on mahdollista, että ilmaisia palveluja tarjoavan yrityksen markkina-arvo on 375 miljardia euroa?

    Facebookilla on synkkä historia myös tietosuojan suhteen. Se on kerännyt salaa käyttäjiltään muun muassa puhelutietoja ja pyrkinyt hankkimaan Yhdysvalloissa sairaaloista potilaiden terveystietoja. Cambridge Analytican skandaalissa selvisi, että Facebook oli tarjonnut muille yrityksille pääsyn mahdollisesti satojen miljoonien käyttäjien tietoihin. Tätä väylää pitkin on pystytty vaikuttamaan vaaleihin.

    Facebookin ymmärtämiseksi on perehdyttävä raha-asioihin. Miten on mahdollista, että ilmaisia palveluja tarjoavan yrityksen markkina-arvo on 375 miljardia euroa? Ja kuinka sen perustaja voi olla maailman viidenneksi rikkain?

    Tässä piilee käyttäjien kannalta Facebookin perustavanlaatuinen ongelma. Koska käyttäjä ei maksa palvelusta, raha tehdään jostain muusta. Piilaakson kriitikot ovat jo pitkään painottaneet, että mainostajat ovat Facebookin asiakkaita ja myytävä tuote olemme me käyttäjät.

    Facebook tahkoaa rahaa myymällä mainoksia. Bisneksen ytimessä ovat miljardeista käyttäjistä muovatut profiilit, joiden perusteella mainostajat ostavat mainostilaa enemmän kuin koskaan. Kohderyhmät ovat tarkasti rajattuja, koska Facebook tietää käyttäjistään iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, perheenjäsenet, ystävät, harrastukset ja ostoshistorian.

    Tämän takia palvelu suunnitellaan addiktoitavaksi, jotta käyttäjän silmäparit liimautuisivat ruutuun pitkäksi aikaa. Aika on rahaa.

    Ekonomistitkin ovat huolissaan. Facebook on päässyt monopoliasemaan ostamalla nopeammin kasvavia haastajia, kuten Instagramin ja WhatsAppin.

    Yritysostojen yhteydessä Facebook lupasi, että esimerkiksi käyttäjien puhelinnumerot ja muut tiedot pidetään erillään. Tietoturva-asiantuntijat peräänkuuluttivat tämän tärkeyttä. Myöhemmin selvisi, että Facebook valehteli. Tuttu tarina. Noin kymmenen vuotta sitten Facebook lupaili toistuvasti, ettei se jäljitä käyttäjiään muualla kuin Facebookin omilla sivuilla. Valetta sekin.

    Koska parempaa vaihtoehtoa ei ole, käyttäjät pitävät nenästään kiinni ja sietävät mätää palvelua yksityisyytensä kustannuksella.

    Usein ratkaisuksi tarjotaan sitä, että käyttäjät poistuvat Facebookista. Ehdotus on jokseenkin naiivi. Mihin he lähtevät? Koska parempaa vaihtoehtoa ei ole, käyttäjät pitävät nenästään kiinni ja sietävät mätää palvelua yksityisyytensä kustannuksella.

    Kaikista ongelmistaan huolimatta on Facebookissa paljon potentiaalia. Pihakirppikset ja mielenilmaukset organisoidaan siellä helpommin, eikä kaukana asuviin sukulaisiin ole koskaan ollut näin vaivatonta pitää yhteyttä.

    Sen sijaan, että Facebook kiellettäisiin tai jäätäisiin odottelemaan käyttäjien spontaania joukkopakoa, voidaan palvelu korjata.

    Väärinkäytöksiä voidaan lieventää asettamalla EU:n tietosuojauudistuksen kaltaisia pelisääntöjä. Mutta monopoliasemassa olevaa suuryritystä ei suitsita vain hienovaraisella sääntelyllä. Tarvitaan järeämpiä keinoja.

    Minimivaatimuksena tulisi olla, että Facebook puretaan pienempiin paloihin, jotka kilpailisivat keskenään. Muillakin aloilla huolehditaan lainsäädännöllä siitä, ettei kilpailu keskity liikaa. Asiakas voi siirtää matkapuhelinliittymän, vakuutuksen ja pankkitilin toiseen yritykseen, jos nykyinen ei miellytä. Facebookissa tämä ei ole mahdollista. Euroopan unioni voi sen vaatia.

    Tämän lisäksi Facebookin datapankki, joka vuotaa kuin seula, tulisi muuttaa julkiseksi palveluksi. Järjestelmä olisi demokraattisessa kontrollissa, ja tietosuoja tiukka. Koulurekisterit, pysäköinti ja terveystiedot hallinnoidaan jo tähän tapaan.

    Aina kun tietoa keskitetään yhteen rekisteriin, riski väärinkäytöksille kasvaa. Tämän korjaamiseksi on kehitetty lupaavaa tekniikkaa, joka hajauttaisi somea niin, että jokainen omistaisi täysin omat tietonsa. Siirtäminen eri palvelujen välillä olisi vaivatonta. Järjestelmä olisi alusta loppuun suojattu vahvoilla salauksilla.

    Yritykset voisivat kehittää yhteisen pohjan päälle erilaisia sovelluksia, joista asiakas valitsisi itselleen mieluisen. Osa näistä voisi olla julkisia tai käyttäjien itsensä omistamia. Malli toimii. Se on käytössä muun muassa Reittioppaassa.

    Tässä vaiheessa joku saattaa kysyä, miten on Googlen tai Twitterin laita. Facebook ei nimittäin ole yksin bisnesmallinsa kanssa. Kuten internetin WWW-järjestelmän kehittäjä Tim Berners-Lee on painottanut, kaikki alan suuryritykset ovat syypäitä internetin ahdinkoon.

    Suurten nettialustojen vääristynyttä toimintalogiikkaa on tarpeen ajatella kokonaan uusiksi. Aloitetaan kuitenkin pahimmasta – Facebookista.

    Joona-Hermanni Mäkinen

    Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

    Viestintävirasto varoittaa uudesta verkkohuijauksesta – rikolliset päässeet käsiksi useiden suomalaisten yritysjohtajien tietoihin Microsoftin Office-sähköpostin kautta

    Viestintävirasto varoittaa uudesta verkkohuijauksesta – rikolliset päässeet käsiksi useiden suomalaisten yritysjohtajien tietoihin Microsoftin Office-sähköpostin kautta


    Useiden merkittävien suomalaisyritysten työntekijöiden ja johtajien sähköpostiviestejä on kevään aikana varastettu ja heidän käyttäjätunnuksillaan on tehty useita petoksia ja petosten yrityksiä, Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus...

    Useiden merkittävien suomalaisyritysten työntekijöiden ja johtajien sähköpostiviestejä on kevään aikana varastettu ja heidän käyttäjätunnuksillaan on tehty useita petoksia ja petosten yrityksiä, Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus kertoo.

    Kyberturvallisuuskeskuksen tiedossa on, että rikolliset ovat tavoitelleet jopa kymmenien miljoonien eurojen rikoshyötyä laskutuspetosten avulla ja vuotaneita sähköposteja on tuhansia.

    Tietomurrot ovat kohdistuneet erityisesti yritysten johtajistoon sekä maksuliikenteestä ja laskutuksesta vastaaviin henkilöihin.

    Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut vakavimman luokan varoituksen tietomurtojen takia ja kattavan tietopaketin aiheesta.

    Rikoksia yhdistävä piirre on, että ne koskevat Microsoftin Office 365 -sähköpostin tunnuksia. Rikolliset ovat kalastelleet yritysten työntekijöiden käyttäjätunnuksia ja salasanoja sähköpostilla sekä huijaussivuilla ja sitten kirjautuneet saamillaan tunnuksilla Office 365 -sähköpostia käyttävien yritysten sähköpostijärjestelmiin.

    Tämän jälkeen he asettavat sähköpostitilille asetukset, joiden avulla yrityksen sähköpostijärjestelmä lähettää heille automaattisesti kopiot kaikista kyseisten ihmisten sähköpostiviesteistä.

    Kyberturvallisuuskeskus kehottaakin kaikkia Office 365 -tuotteita käyttäviä yrityksiä tarkastamaan, onko niiden sähköpostijärjestelmässä luvattomia edelleenlähetyssääntöjä, ja onko yrityksen tietojärjestelmiin kirjauduttu oudoista paikoista tai outoihin aikoihin.

    Epäillyistä tietomurroista syytä ilmoittaa poliisille ja viestintävirastolle

    Jos epäilee joutuneensa tietomurron uhriksi, viestintävirasto suosittelee tekemään rikosilmoituksen poliisille.

    Ilmoitus epäillystä rikoksesta on hyvä tehdä myös kyberturvallisuuskeskukselle, jotta keskus pystyisi muodostamaan mahdollisimman hyvän tilannekuvan aiheesta, koordinoimaan yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja torjumaan uusia uhkia.

    Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan useille suomalaisille yrityksille on aiheutunut petoksista tuntuvia tappioita ja kuluja. Keskus ei kuitenkaan yksilöi tarkempia lukuja tappioiden määristä.

    Murtojen kohteena ovat olleet useissa tapauksissa yritysten johtoryhmien jäsenet. Keskus kehottaa yritysten johtajia osoittamaan riittävästi resursseja huijausten ja murtojen torjuntaan sekä henkilöstön valistamiseen tietojenkalastelun uhasta.

    Kyberturvallisuuskeskus uskoo, että tietojenkalastelua ja tietomurtoja tekevät järjestäytyneet rikollisryhmät. Teollisuusvakoilun mahdollisuutta ei kuitenkaan ole suljettu pois.

    Kiina estää tehokkaasti tiedonkulun, Venäjä uhoaa perustavansa oman internetin: Hajoaako internet osiin?

    Kiina estää tehokkaasti tiedonkulun, Venäjä uhoaa perustavansa oman internetin: Hajoaako internet osiin?


    Huhtikuussa Venäjä sai tarpeekseen viestipalvelu Telegramista. Venäläisten keskuudessa suosituksi sovellukseksi noussut Telegram oli toistuvasti kieltäytynyt päästämästä turvallisuusviranomaisia tutkimaan palvelussa lähetettyjä...

    Huhtikuussa Venäjä sai tarpeekseen viestipalvelu Telegramista. Venäläisten keskuudessa suosituksi sovellukseksi noussut Telegram oli toistuvasti kieltäytynyt päästämästä turvallisuusviranomaisia tutkimaan palvelussa lähetettyjä yksityisviestejä.

    Moskovalaiselta oikeusistuimelta kesti huhtikuisena perjantaina alle 20 minuuttia nuijia pöytään päätös, joka antoi viranomaisille oikeuden estää viestipalvelun käyttö Venäjällä. Presidentti Vladimir Putinin avustaja German Klimenko kommentoi pian oikeuden päätöksen jälkeen, ettei Telegramin blokkaaminen vaikuta venäläisten elämään lainkaan.

    Seuraavana maanantaina joukkotiedotusvälineitä valvova Roskomnadzor alkoi sulkea Telegramin internet-palvelimia ja miljoonia muita IP-osoitteita, joiden kautta Telegram-sovellus reititti viestiliikennettään. Pahimmillaan venäläisen viestintäviraston blokkilistalla oli 20 miljoonaa IP-osoitetta. Mistään hienovaraisesta toimenpiteestä ei siis ollut kyse.

    Pian Venäjän viranomaiset huomasivat verkkoliikenteen alkaneen takkuilla. Useat verkkopalvelut hidastuivat tai lakkasivat toimimasta kokonaan ja monille nettisivuille ei enää päässyt, mukaan lukien viestintävirasto Roskomnadzorin. Sen sijaan Telegram-viestit kulkivat yhä käyttäjien välillä.

    Verkkovalvontapaljastuksistaan tunnettu Edward Snowden kutsui twiitissään hanketta hulluksi.

    Muutaman blokkipäivän jälkeen Putinin avustaja Klimenko vaati maan viestintävirastolta anteeksipyyntöä sotkusta. Yritys estää Telegramin toiminta olikin vaikuttanut venäläisten elämään.

    Venäjän yritys hallita internetiä ei tällä kertaa onnistunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nykyisen kaltainen avoin ja globaali internet olisi ikuinen. Useat valtiot ovat ilmaisseet haluja rajoittaa internetin toimintaa tai ainakin luoda tiukempia sääntöjä verkossa toimimiseen. Asiantuntijat puhuvat splinternetistä tai internetin balkanisaatiosta. Onko internet pirstaloitumassa?

    Snowden herätti keskustelun datan lokalisoinnista

    Internet on nimensä mukaisesti useiden tietoverkkojen yhdistelmä. Eri kokoiset yksityiset ja julkiset tietoverkot muodostavat yhteisen protokollan avulla internetin, jota käytämme päivittäin.

    Internetiä kokonaisuudessaan ei hallitse kukaan. Internet-osoitteiden hallinnointia ja jakamista varten on perustettu kansainvälisiä organisaatioita, mutta kenelläkään ei ole pöydällä punaista nappia, josta koko internetin saisi pois päältä. Sen sijaan yksittäisiä verkkoja hallitaan. Suomen tietoverkko on Suomen lainsäädännön alainen, Venäjällä olevaan verkkoon sovelletaan Venäjän lakeja.

    Tämä tuntui tulevan monelle poliitikolle yllätyksenä viisi vuotta sitten, kun Yhdysvaltain tiedustelupalvelu NSA:n työntekijä Edward Snowden paljasti yhdysvaltalaisviranomaisten harjoittaman laaja-alaisen verkkovalvonnan. Yhdysvaltalaiset turvallisuusviranomaiset olivat vuosien ajan läpikäyneet yhdysvaltalaisilla servereillä olevia tietoja, omia lakeja noudattaen.

    Snowdenin paljastuksen jälkeen monet maat alkoivat puhua arkaluontoisen datan säilyttämisestä omien rajojen sisäpuolella, oman lainsäädännön piirissä. Amerikkalaisten vakoilun kohteeksi joutunut Saksan liittokansleri Angela Merkel jopa ehdotti Eurooppaan omaa internetiä, jossa käyttäjien tiedot pysyisivät Atlantin tällä puolen.

    Tätä on datan lokalisointi, yksi tällä hetkellä voimakkaimmin internetiä pirstaloivista suuntauksista. Kymmenet valtiot ovat säätäneet lakeja, jotka koskevat datan säilyttämistä kotimaisilla servereillä. Esimerkiksi Australia vaatii kansalaistensa terveystietojen säilyttämistä australialaisilla palvelimilla.

    Tiukimman linjan tietojen lokalisoinnissa on ottanut Venäjä, joka vaatii kaiken venäläisistä kerätyn datan säilyttämistä venäläisillä servereillä. Kaikille yrityksille tämä ei ole taloudellisesti kannattavaa, minkä seurauksena useat ulkomaalaiset verkkopalvelut eivät toimi Venäjällä.

    Datan lokalisointi intoa perustellaan usein kansallisella turvallisuudella, mutta monesti kansalaisten tarkkailu on vähintään yhtä iso syy datan haalimiseen. Datan lokalisointi ei automaattisesti tarkoita, että ihmisten tiedot olisivat paremmassa turvassa.

    Datan lokalisointi sotii avoimen internetin perusajatusta vastaan. Se murentaa sananvapautta, vaikeuttaa yritysten toimintaa ja haittaa kansainvälistä kauppaa. Lopulta paperisilppuuriin päätynyt TPP-vapaakauppasopimus olisi asettanut rajoituksia datan lokalisoinnille.

    Internetin balkanisaatio huolestuttaa talousmaailmaa

    Kaksi vuotta sitten maailman talousjohtajat kokoontuivat Sveitsin Davosiin keskustelemaan neljännestä teollisesta vallankumouksesta eli tuotantojärjestelmien digitalisaatiosta. Muun muassa robotiikkaan ja tekoälyyn perustuvalle vallankumoukselle tiedon vapaa liikkuminen on elintärkeää.

    Talousjohtajien tapaamisessa nousi esille huoli siitä, että vuosien ajan talouskasvua luonut internet saattaa pirstaloitua valtioiden ja yritysten toimesta pienemmiksi saarekkeiksi.

    Tällä hetkellä maailmanlaajuiseen tietoverkkoon on kytkettynä noin kymmenen miljardia laitetta. Villeimpien arvioiden mukaan määrä saattaa kasvaa seuraavan kahden vuoden aikana jopa 50 miljardiin laitteeseen.

    Tähän kehitykseen perustuva talouskasvu on vaarassa, jos kaiken perustana oleva internet alkaa murentua pienempiin osiin.

    Maailman talousfoorumin ohessa julkistettiin raportti internetin fragmentaatiosta. Siinä internetin pirstaloituminen jaetaan kolmeen osa-alueeseen:

    Tekninen pirstaloituminen: Tämä käsittää internetin infrastruktuuriin liittyvät seikat, jotka saattavat haitata laitteiden yhteentoimivuutta ja datapakettien liikkumista.Valtiollinen pirstaloituminen: Tämä osa-alue käsittää kaikki valtioiden toimet, jotka haittaavat tai estävät pääsyn internetiin. Datan lokalisointi kuuluu tähän kategoriaan.Kaupallinen pirstaloituminen: Kaupallisten toimijoiden toimet, jotka haittaavat tai estävät internetin käytön.

    Näistä kolmesta osa-alueesta tekninen pirstaloituminen käsittelee itse internetin pirstaloitumista. Valtiollinen ja kaupallinen pirstaloituminen käsittelevät enemmän pirstaloitumista internetissä.

    Eli vaikka Venäjä vaatii, että kaikki sen kansalaisista kerätyt tiedot pitää säilyttää venäläisillä servereillä, nuo serverit ovat yhä yhteydessä muuhun internetiin. Tieto liikkuu rajojen yli. Ainakin toistaiseksi.

    Venäjä on nimittäin uhonnut perustavansa oman internetin kansallisen turvallisuuden nimissä. Tähän vaihtoehtointernetiin olisi Venäjän lisäksi pääsy Brasilialla, Intialla, Kiinalla ja Etelä-Afrikalla.

    Aivan helppoa oman internetin perustaminen ei ole, mutta se on mahdollista. Käytännössä Venäjän täytyy vain kopioida nykyistä internetliikennettä pyörittävät laitteet ja ohjelmat. Tämän jälkeen sen täytyy luoda oma nimipalvelujärjestelmä, eli järjestelmä joka esimerkiksi ohjaa osoiteriville kirjoitetun google.comin IP-osoitteeseen 216.58.193.78.

    Tällä tavalla se pääsee itse määrittämään, mihin osoitteisiin kenelläkin on pääsy. Kiinan suuren palomuurin ja Iranin halal-internetin liepeille nousisi punaverkko.

    Internetin rajoja on mahdoton piirtää

    Internetin pirstaloitumista on mahdotonta hahmottaa visuaalisesti. Pirstaloituneesta internetistä ei voida piirtää karttaa, josta voisi katsoa, missä rajalla IP-paketit törmäävät palomuuriin. Eri maiden lainsäädännöt vaikuttavat datan kulkuun eri tavalla.

    Ja kuten maailman talousfoorumin raportista ilmenee, pirstaloituminen tapahtuu monella eri tasolla. Se voi olla vähäistä tai laajaa ja sen kesto voi vaihdella. Pirstaloituminen voi olla tahaton tai tahallista. Se voi aiheuttaa lievää epämukavuutta tai uhata toisinajattelijoiden henkeä.

    Kiinan suuri palomuuri on osa internetin teknistä pirstoutumista. Toisaalta sitä on myös hotellin maksullinen wifi, joka ohjaa selaimen liikenteen ensin hotellin omille sivuille maksua varten.

    Kaupallisena pirstaloitumisena voidaan nähdä esimerkiksi se, että videopalvelu Netflixin tarjonta vaihtelee maittain. Tai se, että Apple pitää tiukasti kiinni siitä, mitä sovelluksia sen puhelimiin voi ladata.

    Euroopan unionin uusi tietosuoja-asetus saattaa tietystä näkökulmasta näyttäytyä internetiä pirstaloivana kehityksenä. Toisesta näkökulmasta GDPR vain lisää hieman kitkaa avoimeen internetiin.

    Huolestuttavinta pirstaloitumista on kuitenkin Kiinan suuren palomuurin kaltaiset hankkeet, jotka tehokkaasti eristävät osia internetistä. Niiden myötä maiden rajoille ilmestyy tarkastuspisteitä, joissa datapaketit avataan tutkittaviksi ja vain tietyt paketit päästetään jatkamaan matkaa.

    Internetin perusajatus on, että kaikki verkkoon kytketyt laitteet pystyvät vaihtamaan tietoja keskenään. Kuka tahansa voi liittyä verkkoon mistä tahansa. Uusiin sovelluksiin ei tarvitse kysyä keneltäkään lupaa. Internet on eheä globaali verkko.

    Vielä toistaiseksi.

    Bugi, joka teki internetistä avoimemman

    Venäjän viestintävirasto Roskomnadzor ilmoitti viikko sitten, että viranomaiset ovat onnistuneet sulkemaan 15–30 prosenttia viestipalvelu Telegramin liikenteestä. IP-osoitteiden esto ei siis ole ollut kovinkaan tehokasta. Venäjä onkin vaatinut Applea ja Googlea poistamaan Telegram sovelluskaupoistaan. Viime viikolla Venäjä antoi Applelle kuukauden aikaa taipua vaatimukseen. Samanlainen ukaasi odottanee myös Googlea.

    Telegram toimii yhä Venäjällä domain frontingiksi kutsun menetelmän ansiosta. Yksinkertaistettuna siinä sovelluksen datat kierrätetään pilvipalvelun kautta, minkä seurauksena arkaluontoinen data saadaan piilotettua muun dataliikenteen sekaan. Estolistalla oleva liikenne näyttää ulkopuolisin silmin menevän sallittuun osoitteeseen.

    Telegram on kierrättänyt datansa Googlen ja Amazonin pilvipalvelimien kautta. Liikennettä seuraavien viranomaisten on ollut mahdontonta erottaa, mikä data on esimerkiksi Googlen ja mikä Telegramin.

    Sattumaa tai ei, Google on ilmoittanut estävänsä domain fronting -menetelmän käytön. Myös Amazon on ilmoittanut lopettavansa ominaisuuden palveluistaan.

    Yhtiöt perustelevat päätöksiään sillä, että menetelmä ei koskaan ollut suunniteltu ominaisuus vaan enemmänkin bugi. Ja totta on, että sitä on käytetty sensuurin kiertämisen lisäksi myös haittaohjelmien levittämiseen.

    Mutta kun tämä bugi on korjattu, internet on taas entistä pirstaloituneempi.

    Juttua korjattu 5.6.2018. kello 13.18: Venäjän viestintävirasto Roskomnadzor vaatii Applea ja Googlea poistamaan Telegramin sovelluskaupoistaan ensimmäisen kerran huhtikuussa. Viime viikolla Roskomnadzor antoi Applelle kuukauden aikaa poistaa sovellus kaupastaan.

    Ylen parhaat jutut ja ohjelmat suoraan sähköpostiisi – näin tilaat Yle.fi-kirjeen

    Ylen parhaat jutut ja ohjelmat suoraan sähköpostiisi – näin tilaat Yle.fi-kirjeen


    Yle.fi-kirje koostaa koko Ylen kiinnostavimmat sisällöt yhteen paikkaan. Kirjeen tilaamalla saat sähköpostiisi kattavan tiivistelmän Ylen parhaista artikkeleista ja ohjelmista joka päivä kello 12. Yle.fi-kirjeen tilaamiseen et tarvitse muuta kuin...

    Yle.fi-kirje koostaa koko Ylen kiinnostavimmat sisällöt yhteen paikkaan. Kirjeen tilaamalla saat sähköpostiisi kattavan tiivistelmän Ylen parhaista artikkeleista ja ohjelmista joka päivä kello 12.

    Yle.fi-kirjeen tilaamiseen et tarvitse muuta kuin sähköpostiosoitteen ja Yle Tunnuksen. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen täältä. Kirjeen tilaaminen onnistuu Yle Tunnuksen viestiasetuksista, josta voit tilata myös muita uutiskirjeitämme.

    Kaipaamme yleisöpalautetta uutiskirjeen kehittämiseksi. Tällä lomakkeella voit kertoa meille, miten voisimme tehdä Yle.fi-kirjeestä entistä paremman.

    Kuuletko

    Kuuletko "yanny" vai "laurel"? Ääniklippi jakoi internetin kahteen leiriin, ja fonetiikan professori sanoo molempien olevan väärässä


    Yanny vai laurel? Kumman sinä kuulet? Tästä kohkataan nyt internetissä. Osa ihmistä kuulee videolla mieskuuluttajan äänellä sanottavan laurel. Toisten mielestä ääni on hieman nasaali ja se sanoo yanny. Teknologiajulkaisu The Vergen...

    Yanny vai laurel? Kumman sinä kuulet?

    Tästä kohkataan nyt internetissä.

    Osa ihmistä kuulee videolla mieskuuluttajan äänellä sanottavan laurel. Toisten mielestä ääni on hieman nasaali ja se sanoo yanny.

    Teknologiajulkaisu The Vergen haastatteleman neurotieteiden apulaisprofessori Lars Riecken mukaan kyse on Rubinin maljakon ääniversiosta. Rubinin maljakko on kuva, jossa voi nähdä joko valkoisen esineen tai kaksi toisiaan kohti katsovaa päätä.

    Ääninäytteessä tämä vaikutelma syntyy taajuuksien avulla. Korkeat äänet muodostavat yannyn, matalat laurelin. Internetissä ratkaisua onkin etsitty erilaisilla äänenkorkeuskokeiluilla.

    Odotukset vaikuttavat kuulemiseen

    Fonetiikan professori Martti Vainio Helsingin yliopistossa katsoo, että syy kahteen eri tapaan kuulla löytyy kontekstista. Ihminen on tottunut tulkitsemaan puhetta kontekstin perusteella. Konteksti tuottaa ennustettavuutta.

    – Kun on paljon ennustettavuutta, me tulkitsemme minkä tahansa signaalin puheeksi. Vaikka se olisi vain pieni mölähdys, me rakennamme sen meidän havaintokoneistossamme ja tulkitsemme sen kielen kautta, Vainio kuvailee.

    Tässä tapauksessa konteksti luodaan antamalla katsojalle kaksi sanahahmoltaan toisiaan muistuttavaa vaihtoehtoa: yanny ja laurel.

    Vainion mukaan viraalihitiksi nousseen videon ääninäyte on foneettisesti lähempänä laurel-vaihtoehtoa. Toisaalta näyte muistuttaa monessa mielessä myös yannya. Mutta jos aivan tarkkoja ollaan, ei näytteestä löydy Vainion mukaan kumpaakaan vaihtoehtoa. Me vain tulkitsemme sitä annettujen vaihtoehtojen läpi.

    Vainio kertoo soittaneensa ääninäytettä monikieliselle tutkimusryhmälleen kertomatta vaihtoehtoja. Yksikään tutkijoista ei tulkinnut kuulemaansa yannyksi tai laureliksi.

    – Se ei missään nimessä ole kumpikaan. Se on sellainen epämääräinen äänne, Vainio sanoo.

    Fonetiikan professori painottaa, että puhe on jo lähtökohtaisesti hyvin epämääräistä. Kohina ja häiriöt lisäävät tulkintojen kirjoa. Lisäksi kuulijan kielitausta vaikuttaa kuulemiseen. Vainio arvelee, että ääninäytteen illuusio toimii parhaiten englantia äidinkielenään ja mahdollisesti ainoana kielenään puhuvilla.

    Näyte verkkosanakirjasta?

    Ääninäyte nousi viraalihitiksi sen jälkeen, kun somevaikuttaja Cloe Feldman julkaisi sen Twitterissä. Feldman ei ole itse luonut näytettä. Itse asiassa hän ei edes tiedä, kuka ääninäytteen on alunperin tehnyt. Youtube-videollaan Feldman kertoo siskonsa löytäneen sen Redditistä.

    Feldmanin jakama video julkaistiin alunperin Redditin blackmagicfuckery-alasivustolla kolme päivää sitten. Redditiin videon jakoi RolandCamry -käyttäjänimellä operoiva henkilö. Hän kertoo törmänneensä ääninäytteeseen vocabulary-sivustolla.

    Viraalihitiksi nousseen videon äänipätkä kuulostaa samalta kuin vocabulary-sivuston ääninäyte. Netissä kiertävässä versiossa on tosin huomattavasti enemmän kohinaa, mikä lisää tulkinnanvaraisuutta.

    Jos audiopätkä on peräisin vocabulary-sivustolla, tämä kiista ratkeaa Laurel-leirin hyväksi.

    Jääkiekon MM-kisat verkosta aina ilman katkoja ja huippulaatuisena? 
Tuoreen väitöksen visio toisi tärkeille suorille lähetyksille etuajo-oikeuden

    Jääkiekon MM-kisat verkosta aina ilman katkoja ja huippulaatuisena? Tuoreen väitöksen visio toisi tärkeille suorille lähetyksille etuajo-oikeuden


    Televisiosarjaa tai urheilukisojen livelähetystä nettipalvelun – esimerkiksi Yle Areenan tai Netflixin – kautta katsovalle tilanne on luultavasti tuttu: ensin hyvälaatuisessa videossa kuva muuttuukin yhtäkkiä puuroiseksi tai pikselimäiseksi ja...

    Televisiosarjaa tai urheilukisojen livelähetystä nettipalvelun – esimerkiksi Yle Areenan tai Netflixin – kautta katsovalle tilanne on luultavasti tuttu: ensin hyvälaatuisessa videossa kuva muuttuukin yhtäkkiä puuroiseksi tai pikselimäiseksi ja alkaa katkeilla.

    Kuvanlaadun heikentyminen johtuu usein siitä, että verkon kapasiteetti ei riitä. Ennen vanhaan videon katselija kärsi videon pätkimisestä ja keskeytymisestä, mutta tekniikka on muuttunut.

    – Ennen videot olivat yksilaatuisia, jolloin verkon heikentyessä alkoi videon pätkiminen. Nykyään videoista on eri tasoisia versioita, jolloin yhteyden heikentyessä pätkimisen sijaan siirrytään automaattisesti heikompilaatuiseen kuvaan, selittää tietoliikennetekniikan lehtori Juha Vihervaara Tampereen teknillisestä yliopistosta.

    Ruuhkanhallintamekanismeja verkkoon

    Porin yliopistokeskuksessa tietoliikennetekniikan lehtorina työskentelevä Juha Vihervaara on kehittänyt mekanismin, jolla kahdentyyppisiä videoita – suoria lähetyksiä ja taustaladattavia videoita – voidaan kohdella eri tavalla ja verkon siirtokapasiteettia luovuttaa enemmän tärkeille yhteyksille, kuten livelähetyksille.

    Nykyään videoista on eri tasoisia versioita, jolloin yhteyden heikentyessä pätkimisen sijaan siirrytään automaattisesti heikompilaatuiseen kuvaan. Juha Vihervaara

    Käytännössä siis esimerkiksi suomalaisten suosimat jääkiekon MM-kisat olisi mukava katsoa verkkopalvelun kautta, kun verkko osaisi itse säädellä kapasiteettia suoralle lähetykselle sopivaksi. Näin lähetys pysyisi mahdollisimman hyvälaatuisena eikä katkeilisi, vaikka samaa lähetystä katsoisi useampi miljoona ihmistä.

    – Kyllä, livelähetykset saisivat näin enemmän kaistaa kuin matalammalla prioriteetilla katsottavat videot, kuten musiikkivideot tai elokuvat, Juha Vihervaara nyökkäilee.

    Myös nopeudet kehittyvät

    Tällä hetkellä yli 50 prosenttia kotikäyttäjien netinkäytöstä on videoiden katselua eri palveluista. Parissa vuodessa määrän on arvioitu kasvavan noin 80 prosenttiin.

    Videoiden katselijoille voisi teoriassa tulla ongelmia silloin, jos videopalvelut kasvattaisivat suosiotaan, mutta verkkojen nopeudet eivät kehittyisi samaan tahtiin. Silloin tiedonsiirtonopeudet jakautuisivat epäreilulla tavalla käyttäjien kesken.

    – On epätodennäköistä, että näin kävisi. Verkkonopeudet kasvavat myös koko ajan. Suomessa operaattorit ovat esimerkiksi ensimmäisten joukossa testaamassa 5G-verkkoja, Juha Vihervaara sanoo.

    Lue lisää:

    Luulitko, että 5G on uusinta uutta? 6G:n tuoma scifi-tulevaisuus häämöttää jo kulman takana – ja sitä kehitetään Oulussa

    5G-verkko on vihdoin jo ovella – kohta markkinoille tulevalla tekniikalla voidaan siirtää vaikka hologrammi

    Kansainvälinen tutkimus: Huumeiden ostaminen netistä on Suomessa yleisempää kuin muualla

    Kansainvälinen tutkimus: Huumeiden ostaminen netistä on Suomessa yleisempää kuin muualla


    Huumekauppa kuulostaa rappukäytävältä, puistolta tai bileiltä. Ja kadulta tai kavereilta ne aineet yleisimmin hankitaankin. Mutta jos olet saanut tärkeän työpaikan tai et halua sekoittaa nuorta perhettäsi harrastukseesi, huumeiden ostaminen...

    Huumekauppa kuulostaa rappukäytävältä, puistolta tai bileiltä. Ja kadulta tai kavereilta ne aineet yleisimmin hankitaankin.

    Mutta jos olet saanut tärkeän työpaikan tai et halua sekoittaa nuorta perhettäsi harrastukseesi, huumeiden ostaminen täysin nimettömästi voi olla erittäin houkutteleva vaihtoehto.

    Kansainvälinen huumetutkimus Global Drug Survey kysyi suomalaisilta käyttäjiltä, mistä he ovat aineensa hankkineet. Miltei joka toinen vastanneista kertoi ostaneensa huumeita vuoden sisällä salatusta Tor-verkosta.

    Kyselyn otanta vaihtelee maittain, mutta Suomi poikkeaa anonyymissa verkko-ostamisessa selkeästi muista maista.

    Yle Uutisgrafiikka

    Posti kulkee maaseudullekin. Niinpä pitkät välimatkat lisäävät Suomessa kiinnostusta huumausaineiden verkkokauppaa kohtaan. Kuitenkin kyselyyn vastanneet Tor-verkon huumetorien asiakkaat ovat valtaosin kaupunkilaisia nuoria miehiä.

    – Tor-verkkoon kytkeytyneenä on koko ajan noin 10 000 suomalaista henkilöä tai laitetta. Lukumäärästä ei tietenkään selviä se, miten ihmiset verkkoa käyttävät. Se kun on yhtä lailla monen suojausta tarvitsevan laillisen työn ympäristö, tietoturva-asiantuntija Juha Nurmi sanoo.

    Salatun verkon laitonta päihdekauppaa tutkinut Nurmi tietää, että Tor-verkossa on yleistä maksaa kryptovaluutalla kuten esimerkiksi bitcoineilla. Noita maksutapahtumia on useimmiten hankala jäljittää. Tutkija ei silti halua nimetä Tor-verkkoa nimenomaan it-osaajien ostoskohteeksi.

    – Kyllä bitcoinin käyttö onnistuu keneltä tahansa nuorelta, jolla on tietotekniset taidot.

    Yle Uutisgrafiikka

    Yllä esitettyjä huumeita suomalaiset ostavat kyselyn perusteella eniten netistä . Päihdetyön ammattilaisen mielestä tulos kertoo runsaasta satunnaiskäytöstä ja itselääkinnästä.

    – Ehkä tuloksessa näkyy, että psykedeelien [LSD:n ja sienien] osalta on tullut viime vuosina rohkaisevaa tieteellistä näyttöä mielenterveysongelmien hoidossa, A-klinikkasäätiön projektikoordinaattori Miina Kajos pohtii.

    Kajoksen vetämä Muunto-hanke rakentaa neuvontapalvelua juuri Tor-verkossa asioiville huumeiden käyttäjille.

    – Jos markkinoille ilmestyy jotain erityisen vaarallista tai ensihoidossa herää epäilyjä tai käyttäjät kertovat saaneensa outoja vaikutuksia tietyistä aineista, pystymme varoittamaan käyttäjiä.

    Vaikka Tor-verkko ja siihen liittyvä nimitys darknet voivat kuulostaa sanoina pahaenteisiltä, A-klinikkasäätiön Kajos näkee salatussa ympäristössä huumekaupan osalta suorastaan hyviä puolia: myyjillä ja asiakkailla on vertaisarviointia, joka saattaa osaltaan vähentää huijaamista, eikä kenenkään tarvitse tutustua kasvotusten rikolliseen.

    Poliisi ei ole voimaton

    Poliisia kiinnostaa huumeiden verkkokauppa, vaikka sen valvominen on erittäin vaikeaa. On viitteitä, että jopa yläkouluikäiset olisivat saaneet kasvottomilta kryptomarkkinoilta huumausaineita käsiinsä.

    – Viranomaiset eivät ole voimattomia, koska itse huumeet liikkuvat edelleen fyysisessä maailmassa. Lähetys voi esimerkiksi jäädä tulliin, poliisi voi koirineen ratsata postin logistiikkakeskuksen, tietoturva-asiantuntija Juha Nurmi luettelee.

    Nurmi arvioi huumemarkettien ylläpitäjien tekevän myös paljon virheitä muun muassa jättämällä vahingossa näkyviin tietoja, jotka voidaan yhdistää todellisiin henkilöihin.

    Kauppa kuitenkin jatkuu. Anonyymit myyntipaikat vaihtuvat ja huumeista kiinnostuneiden tekninen osaaminen kasvaa, Nurmi ennustaa.

    Käyttäjiltä kysyminen lisää ymmärrystä

    Global Drug Surveyta tekee riippumaton tutkijaorganisaatio, joka kertoo motiivikseen auttaa lainsäätäjiä ja terveydenhuoltoa, mutta samalla se haluaa tehdä huumeiden käytöstä turvallisempaa. Siksi kymmenissä maissa tehty kysely on suunnattu juuri käyttäjille, ja Suomessa sitä on levittänyt muun muassa A-klinikkasäätiö.

    – On tosi hyvä, että tämä kysely on kohdennettu huumeita käyttäneille ihmisille, koska laajoissa väestökyselyissä näkyy lähinnä vain kannabis, projektikoordinaattori Miina Kajos sanoo.

    Tutkimus onkin yksi pala siinä suuressa palapelissä, josta muodostuu kokonaiskuva Suomessakin käytetyistä huumeista ja huumekaupasta.

    Edellinen pala oli jätevesianalyysit, joissa on etsitty huumejäämiä kaupunkien vesijohtoverkoista. Aiempia paloja ovat olleet tullin ja poliisin tekemät huumetakavarikot, kuolinsyytilastot ja hoitoon johtaneet päihtymykset.

    Lue myös

    Yle tutki: Kännykkäsovelluksen avulla myydään kovia huumeita – nettikauppaa käyvät myös alaikäiset

    Kymmenen kysymystä huumeista – Ovatko lailliset päihteet turvallisempia? (MOT, Yle)

    Silkkitie – Päihteiden suomalaista nappikauppaa (Yhteiskuntapolitiikka-lehti)

    Katso Ylen ohjelma: MOT – Huume-Suomen uusi aika

    Darknet-kanava suljettiin – 396 ihmistä jäi kiinni tehovalvonnassa Suomessa (Helsingin Uutiset)